kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 2 2025 Kasvipohjaisista kasvua VIENTI, LOGISTIIKKA, KASVISTEOLLISUUS Vetoa vientiin Raskas liikenne sähköistyy
He mahdollistavat elintarviketieteellisen tiedon välittämisen Kehittyvä Elintarvike -mediassa ja tapahtumissa. KANNATTAJAJÄSENEN EDUT: Kannattajajäsenen esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Kannattajajäsenen logo jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumissa Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta ja 1–5 vuosikertaa -50% ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET. Kauppamyllyjen Yhdistys ovat meille tärkeitä kumppaneita
Kasviproteiinien jalostukseen liittyen on usein kuultu toive, että Suomeen tarvittaisiin ainesosia tuottava frak tiointilaitos. Lyhyesti: meillä riittää osaamista, teknologiaa ja tuotantoon tarvittavia syötteitä, mutta tarvitsemme investointeja ja nopeampaa uuselin tarvikelupakäytäntöä. Jo nyt Suomi on maailman kolmanneksi suurin kauran viejä. Kysyimme asiasta muutamalta ruokaalan keskeiseltä vaikuttajalta. Huhtikuussa julkaistu solumaatalouden tiekartta nos taa esiin vahvuudet ja haasteet. Elina Teerijoki päätoimittaja Ps. On oikeastaan absurdia, että meillä on tällaista huippuluokan elintarvikeosaamista, jonka tuotteita ei vielä saa Suomessa edes maistattaa. Kauraa kuitenkin pidetään monessa maassa vielä rehukas vina. Pikkuinen herne on osa ruokaviennin suurta kokonai suutta ja eräs esimerkki siitä, että meillä on tarjota maail malle jotain aivan omaa ja upeaa. Tavataan Elintarvikepäivässä 13.5.! KU VA : SU VI EL O Pääkirjoitus 2/2025 kehittyvaelintarvike.fi ETSry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Anita Austvika / Unsplash • 36. HERNEELLÄ JA SOLUMAATALOUDELLA MAAILMALLE S uomalainen herne on brändituote. Suomalaisilla taas on kauraan liittyvää tutkimustietoa ja osaamista, jota kannattaa jakaa tai myydä muuallekin. Investointi olisi miljardiluokkaa ja se voisi toteutuessaan tuoda merkit tä viä vientituloja. RUOKAVIENNISSÄ SOLUMAATALOUDEN korttia ei vielä ole katsottu, vaikka tuotannonala onkin muuttumassa visiosta todellisuudeksi. Mutta tarvitaanko isoa ja kallista tehdasta, vai ajoiko aika sen ohi, kun teknologia kehittyi. Ajoitus voisi tuskin olla parempi: maata ravisteleva lintuinfluenssaaalto on nostanut kananmunien hinnan kattoon. Suurin osa siitä menee rehuksi tai myllytuotteina teollisuuden raakaaineeksi. Sen tärkeässä vientimaassa Italiassa arvostetaan erityisesti pientä hernettä, jollaista ei oikein muualta maail masta saa. Onego Bio ilmoitti rakentavansa teh taan Yhdys valtain Wisconsiniin. Solar Foods ilmoitti maaliskuussa laajentavansa tehdas suunnitelmaansa, koska merkittäviä aiesopimuksia Solein proteiinin myynnistä on jo tehty. Kauraviennin potentiaali on tunnistettu ja tunnustettu. Viime vuonna viennin arvo kasvoi noin 2,3 miljar diin euroon, mutta neljän miljardin tavoitteesta vuodeksi 2031 ollaan vielä jäljessä. Jos kauraa jalostettaisiin Suomessa enemmän kuluttajatuotteiksi asti, kaivattua kasvua saattaisi tulla lisää. Suomessa sitä ei kuiten kaan ainakaan vielä valmisteta, mutta tilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Vaan ei ehkä kauan: ruokavien nin kasvujohtaja Jukka Vainionpää ja vientiryhdistys SUVI ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne kertovat pääjutussamme, miten kasvua jatkossa haetaan. Voi olla, että suuren ja riskialttiin fraktiointilaitoksen tarve jäikin jo historiaan. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus SOLUMAATALOUS ON MUUTTUMASSA VISIOSTA TODELLISUUDEKSI.. Heidän näkemyksistään voit lukea jutus tamme sivulta 8. Suomalaista ruokaa viedään nyt uusin menetelmin ja kujein. HERNEPROTEIINI-ISOLAATTI on monen kasvistuotteiden valmistajan suosikkiraakaaine. Eniferin Pekiloproteiini myy jo hyvin rehuna; sitä syövät esimerkiksi lohet. Elintarvikelaatuisen esteenä on ainoastaan uuselintarvikelupa, jota odotellaan vuo den 2026 aikana. Lue lisää herneestä sivuilta 1415. Vihreä herne kasvaa hyvin vain kapealla pohjoisella vyöhykkeellä, jolla Suomi sattumoisin sijaitsee
Viennin vauhti kiihtymään 16 38 Ruokaturvattomuutta koetaan myös Suomessa PAMELtutkimuksessa selvisi, että pienipalkkaiset palvelualojen työntekijät kokevat ruokaturvattomuutta suhteellisen usein. 12 Ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää ja SUVI ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne luovat puitteita suomalaisten elintarvikkeiden matkaan maailmalle. Hybridin uusi tuleminen ammattikeittiön kautta Kasviproteiinia ja lihaa yhdistävät hybridiruuat voivat auttaa ateriapalveluita täyttämään ilmastotavoitteensa. Tässä lehdessä 2/2025 Lainsäädännön keventyminen vauhdittaisi solumaataloutta VTT:n ja maa ja metsätalousministeriön laatima tiekartta listaa kahdeksan keinoa solumaatalouden edistämiseen Suomessa. 22 Suvi ry:n vientimallin kuningasajatus on kotimarkkinan käsitteen laajentaminen Itämeren alueelle. KU VA : JU HO EI NO VA AR A 4 Kehittyvä Elintarvike 2/2025. 30 Terveellisempiä ja kestävämpiä liha-analogeja VTT:n tutkija Anni Nisov selvitti väitöstutkimuksessaan, miten fermentointi ja entsyymikäsittely voivat muuttaa erilaisten kasviproteiinien funktionaalisuutta
KU VA : JA N RE IN IC KE / UN SP LA SH 10 Ajankohtaista: Uudet genomitekniikat vielä vieraita 14 Raaka-aineet: Herne 20 Logistiikka: Kehittyvät robotit ja cobotit 24 Vienti: Private labelissa on monia mahdollisuuksia 26 Logistiikka: Raskas liikenne sähköistyy 28 Kasvisteollisuus: Öljyhamppua viedään jo 32 Lainsäädäntö: Pakkausja pakkausjäteasetus 34 Talous & Liiketoiminta: Ruuan hinta lievään nousuun 42 Maailma mausteilla: Suomalaistuotteet Kiinassa
Sähköpostin. Kiinnostus johtamiseen taitaa tulla nuoruuden seurakuntatoiminnasta, teatteri ja musapro duktioista ja armeijasta. Sittemmin sain edetä monipuolisesti myllytoiminnan johto ja kehitystehtä vissä Fazer Myllyllä 14 vuotta. Nykytilanne asettaa haasteita, mutta tuo myös uusia elintarvikevienti mahdollisuuksia. Mikä on työssäsi innostavinta. Alasta kiinnostuneille sanoisin, että kotimaisen elintar vikeketjun joka toiminnossa on kehitysmahdollisuuksia. Se vaatii ihmisten sitouttamista, mutta kun se onnistuu, voi taas innostua asioiden valmiiksi saamisesta. My Chemical Romancen Welcome to the Black Parade. Miten näet viljan merkityksen nykyisessä maailmantilanteessa. Kokemukseni perusteella kannustaisin Suomea nostamaan varmuusvarastoja lähemmäs vuoden tasoa. Minua innostaa uusien asioiden kehittäminen ja valmiiksi saaminen. Teen töitä pääosin johtoryhmämme jäsenten kanssa ja sparraan tytäryhtiömme kehitystä ja elintarvikeviennin kasvua hallituksen puheenjohtajana. Tein töitä teollisuusentsyymituotannon ja fermentaation parissa Suomessa ja Unkarissa. TEKSTI: Jaana Laine Työn ääressä Minkä sovelluksen avaat ensimmäisenä aamuisin. Työssäni voin toteuttaa yrittäjämäistä asennetta ja kehittää uutta. 6 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 ASIAT VALMIIKSI ASENTEELLA Toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki haluaa innostaa tekemään asioita paremmin ja isommin. Olen maatilan poika ja saanut kipinän perheyrittäjyyteen ja suomalaiseen alkutuotantoon. Mikä voimabiisisi. Työmoodin ulkopuolella uutiset. Toki pkyrityksessä olen paljon tekemisissä asiakkaiden ja koko organisaation kanssa esimerkiksi laatuun, vastuullisuuteen ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Viljan tuotanto palvelee elintarviketeollisuutta paitsi kasvipohjais ten tuotteiden, myös rehuteollisuuden kautta. Ihminen tarvitsee energiaa, ja energiaa saa auringosta ja vastuullisesti hoidetusta maaperästä viljan kautta. Vietän aikaa perheen kanssa ja urheillen. Muutosta ei tehdä muutok sen vuoksi, vaan tarpeesta tehdä paremmin ja isommin. Viljavalle siirryin noin vuosi sitten. Iso osa vapaa-ajasta kuluu kotitilan töissä. Toimitusjohtaja JARKKO ARRAJOKI Mitä työtehtäviisi kuuluu. Opiskelin maailman parhaassa yksityisessä myllyalan koulutuksessa Sveitsissä ja olin Myllyn Parhaalla tuotannon johtotehtävissä seitsemän vuotta. Oikealla asenteella muutos on mahdollinen. Innostuin bio ja geeni tekniikasta, opiskelin niiden ohella myös markkinointia ja valmistuin bio ja elintarviketekniikan insinööriksi. Olen toimitusjohtaja Suomen Viljava Oy:ssä, johon kuuluu varastoliiketoiminnot ja tytäryhtiömme Oat Mill Finland Oy:n kauraliiketoiminta. Suunnanmuutos tapahtui tuotantojohtajaharjoittelijana Myllyn Parhaalla. Miten rentoudut. Minulla on luotto suomalaiseen huoltovarmuuteen krii siaikoinakin. KU VA : SU VI -T UU LI KA NK AA NP AA. Kerro koulutusja työhistoriastasi. Innostuksen tartuttaminen on hyvä ominaisuus toimitus johtajalle. Haastetta työhön tuo päivitetyn strategian ja sen muutosten käytännön toimeenpano
Emme saa antaa tiedevastaisuuden sammuttaa intoamme riippumattomaan tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, Erkkola painottaa. – Rohkea kritiikille altistuminen ja tutkimuksen läpinäkyvyys erottavat tieteentekijät ei-tieteellisistä toimijoista. – Palkinto on erittäin arvokas tunnustus. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 7 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki KU VA : MA AR IT KY TÖ HA RJ U HELSINGIN YLIOPISTO on myöntänyt J. Tutkimuksessa 3500 eurooppalaista sai nähdäkseen yhden kolmesta ostoslistasta, joiden sisältö oli identtinen lukuunottamatta lihaa tai sitä korvaavia tuotteita. Sosiaalista raja-aitaa kuluttajaryhmien välillä voisi purkaa esimerkiksi markkinoinnin keinoin. Food Quality and Preference -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan sosiaalinen identifioituminen ja asenteet ovat merkittävä kuluttajakäytöstä selittävä tekijä, joka on huomioitava ruokajärjestelmän murroksessa. Heitä toisaalta arvostetaan ja ihaillaan, mutta toisaalta heidät koetaan sosiaalisesti erilaisina ja heihin kohdistuu myös halveksuntaa ja vihaa. Nordlund on kansainvälisesti hyvin verkottunut. Nordlund kehittää uusia tuotantoprosesseja ja innovaatioita, jotka auttavat rakentamaan kestävää ruokajärjestelmää. Vaasan yliopiston markkinoinnin väitöskirjatutkija Roosa-Maaria Malila, tutkimusjohtaja Kyösti Pennanen ja kuluttajakäyttäytymisen professori Harri Luomala ovat tutkineet asenteita kasvissyöntiä kohtaan. Fleksarit, jotka ostavat sekä lihaettä kasvistuotteita, eivät tutkimuksen mukaan kohdanneet yhtä paljon ennakkoluuloja kuin kasvissyöjät. Tutkijoiden mukaan kasvisruokaa ja sen kuluttajia kohtaan tunnettujen ennakkoluu lojen hälventämisessä voisi auttaa kasvisruokavalinnan normalisointi. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Syksyllä 2024 Erkkola avasi julkisuudessa uusia kansallisia ravitsemussuosituksia ja sai työryhmän puheenjohtajana osakseen kiivasta kritiikkiä. V. Tutkimus: Kasvissyöjiä karsastetaan yhä. Ruokajärjestelmä on valtavan murroksen edessä, ja pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus uusien ruoantuotantotapojen ja tuotteiden vaikuttavuudesta on kriittisen tärkeää, kun arvioimme niiden mahdollisuuksia osana kestävää ruoantuotantoa ja tasapainoista ravitsemusta, Nordlund sanoo. KU VA : VT T VAASAN YLIOPISTOSSA tehdyn tutkimuksen mukaan lihaa korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden kuluttajat herättävät ristiriitaisia tunteita. Vastauksia tulkittiin BIAS-ana lyysilla, jota on käytetty muun muassa rasististen ennakkoluulojen tutkimiseen. V. Koen sen ja Akatemian rahoituksen erityisen tärkeäksi ruoka-alan tutkimukselle. Tärkeä tutkimuskohde ovat uudet vaihtoehtoiset proteiinilähteet, joita tuotetaan kasvipohjaisista raaka-aineista, teollisuuden sivuvirroista tai bioteknisesti. Perusteluissa todetaan, että Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti. Tästä huolimatta Erkkola esiintyi väsymättä julkisuudessa median haas tateltavana sekä sosiaalisessa mediassa kertoen yleistajuisesti tutkimuksesta ja tuoden tiedettä lähemmäs suurta yleisöä, palkinnon perusteluissa kiitetään. Tiedevastaisten ja tieteen riippumattomuutta haastavien äänien nostaessa päätään meidän tutkijoiden on erityisen tärkeää vaikuttaa siihen, millaisten äänien annamme kuulua vahvimmin. SUOMEN AKATEMIAN vuoden 2024 akatemiapalkinto myönnettiin tutkimuspäällikkö Emilia Nordlundille, joka on ollut luomassa solumaatalouden tutkimuslinjaa VTT:lle. Nordlundin kanssa palkittiin ihmismaantieteen alan akatemiatutkija Olle Järv Helsingin yliopistosta. Näiden toiminnallisuutta ja ravitsemuksellista laatua muokataan muun muassa entsyymiteknologian avulla. Snellman -palkinto Maijaliisa Erkkolalle Suomen Akatemian Akatemiapalkinto Emilia Nordlundille tutkimusalueen tutkimuspäällikön tehtäväkentästä. Tehtävänä oli arvioida, millaisia mielikuvia listan laatineeseen henkilöön yleisesti liitetään. Suomen Akatemian mukaan Nordlundilla on vahva tieteellinen näyttö tutkimustyöstä, tutkimusryhmän johtamisesta ja kokonaisen J
Kehittyvän Elintarvikkeen haastattelemat asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että kasviproteiiniingredienttien tuotantoa tarvitaan Suomeen. Vaikka suomalaiset yritykset ovat lanseeranneet innovatiivisia kasviproteiinituotteita, liiketoiminta on edelleen riippuvainen tuoduista ainesosista, sanoo tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Ainesosateollisuus on ainoa puuttuva osa, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta. – Selkeä ja kriittinen pullonkaula kasviproteiinialan arvoketjun kehittämisessä on ainesosateollisuuden puute. 8 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki Kasviproteiini ainesosien tuotantoa tarvitaan Suomeen USEISSA selvityksissä ja politiikkasuosituksissa on tuotu esiin tarve tehtaalle, jossa tuotetaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden ainesosia. Riski pienenee, jos rakennetaan pienempiä kuiva fraktiointilaitoksia, joiden kustannus olisi noin 10-15 miljoonaa laitosta kohti, Csaba Jansik sanoo.. Kyse voi olla suuren investoinnin kustannuksista ja riskistä. Vasta kun pystymme tuottamaan korkealaatuisia ainesosia, voimme rakentaa toimivan arvoketjun. – Kasviproteiinipuoli on heikoilla kantimilla verrattuna muihin tuotantosuuntiin. Omavaraisuus niissä lisäisi huoltovarmuutta, ja myös kasviproteiiniarvoketjun vientipotentiaali voisi olla merkittävä. – Ison tehtaan perustaminen on iso riski. Myyntipäällikkö Maria Soini Apetit Oyj:sta on samoilla linjoilla: – Kasviproteiiniainesosia valmistava laitos kehittäisi omavaraisuutta ja tukisi huoltovarmuutta. Oma ingredienttituotanto on myös huoltovarmuuskysymys, kommentoi toiminnanjohtaja Jukka Kajan Pro Vegestä. Märkäfraktiointilaitos, joka tuottaisi 150 miljoonaa kiloa ainesosia vuodessa, olisi sadan miljoonan euron investointi. – Kotimaisella ingredienttituotannolla voidaan nostaa kasvipohjaisen ruuan kotimaisuusastetta ja pitää eurot ja työt Suomessa. Ilmeisestä tarpeesta huolimatta ainesosateollisuutta ei ole Suomeen saatu. KU VA : W IK IM ED IA CO MM ON S lyä ja jalostusta. Suomalaisesta herneestä 80 prosenttia ja härkäpavusta 95 prosenttia menee nyt rehuksi, ja meille tuodaan proteiinikonsentraatteja. Luke on myös tunnistanut merkittävän potentiaalin kasviproteiineissa elintarvikeviennin näkökulmasta, sanoo toimitusjohtaja Mikko Käkelä Elintarviketeollisuusliitosta. Mutta kuka kantaisi taloudellisen riskin. On tärkeää panostaa kehitykseen ja saavuttaa laatu ja hintataso, joka pärjäisi myös kansainvälisessä kilpailussa. Sekä kasviproteiinien alkutuotantoa että jalostusta tulisi vastaajien mukaan lisätä ja kehittää. Jos kasviproteiinien arvoketjua halutaan nostaa, olisi järkevää ottaa koko ketju haltuun. Ingredienttituotanto myös kehittäisi vientipotentiaalia ja mahdollistaisi kasvipohjaisten lisäarvotuotteiden kannattavan viennin. – Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta olisi tärkeää lisätä kasviproteiinien viljeHärkäpapu on tärkeä suomalainen proteiinikasvi. Sen takana pitäisi olla todella iso toimija, kuten Ruotsiin rakenteilla olevan vastaavan tehtaan tausta taho Lantmännen. SANOISTA TEKOIHIN
Siksi tarvitaan myös kehitystyötä, ei vain prosessien rakentamista Suomeen, Nordlund painottaa. Vastaajien mukaan ainesosatuotantohankkeessa tarvitaan yhteistyötä ja rahoitusta useista eri lähteistä. Voi kuitenkin osoittautua onnekkaaksi, ettei suurta jalostuslaitosta ole alettu rakentaa. Markkinoilla olevat ainesosat eivät siis ole optimaalisia, kun pyritään tuottamaan sekä kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa että kuluttajia houkuttelevia tuotteita. Kolme vuotta sitten olisin vastannut kysymykseen eri tavalla. Sekä ETL:n Käkelä, Pro Vegen Kajan että VTT:n Nordlund toivovat yksityisen rahoituksen rinnalle valtion tukea. Ota yhteyttä heidi.jarvi@xamk.fi. Markkinatutkimuksen mukaan nordic-henkisille tuotteille kuten marjatuotteille olisi kysyntää Aasiassa, sanoo projektipäällikkö Heidi Järvi Xamkista. Kukkurainen viittaa VTT-taustaisen Happy Plant Protein -yrityksen kehittämään kuivaekstruusioon perustuvaan teknologiaan, joka on uuttamista energiatehokkaampi eikä vaadi suuria investointeja. – Alkutuotannon ja teollisuuden kannattavuuden takia on tärkeää pystyä jalostamaan ainesosia kotimaassa. – Alalla on paljon verrattain pieniä toimijoita, minkä vuoksi erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja yhteistyömahdollisuuksia ei kannata sulkea pois. Kampanjaan kuuluu myös laskuri, josta selviää kuntakohtainen säästöpotentiaali kunnan väestörakenne huomioiden. Hanke tuottaa myös itseopiskelumateriaalia kohdekulttuureista. Riskien hajauttamiseksi arvoketjua pitääkin rakentaa alusta asti sekä kotimaan että vientimarkkinoiden varaan. Tällaisen katalyyttisen rahoituksen saatavuus on tärkeää, jotta investointeja saadaan liikkeelle, Kajan huomauttaa. Kiinnostuitko. Paljonko kasvisruoka säästää kunnalle. – Märkäerotusteknologia on kallista ja kuluttaa energiaa, kemikaaleja ja vettä. Nordic Foodtech VC on rahoittanut yritystä. Teknologia on kehittynyt, muistuttaa partner Mika Kukkurainen Nordic Foodtech VC:sta. – Olen iloinen, että tällainen keksintö on syntynyt. Järvi kertoo, että hankkeessa selvitetään myös mahdollisuutta osallistua Foodex-messuille Japaniin vuonna 2026 siten, että hanke kustantaisi yhteisosaston ja tulkin, yritys itse matkakulut. – Julkisella rahalla voi olla keskeinen rooli rahahanojen avaajana. Viljelijöiden omistamaa jalostuskapasiteettia ei peltokasvipuolella ole toistaiseksi ollut, ehdottaa myös Csaba Jansik. EDULLISEMPAA TEKNOLOGIAA. Tehdasinvestoinnin kokoluokka olisi riippuen teknologiasta joko noin 100 miljoonan euron tai parinkymmenen miljoonan euron tietämillä, Mikko Käkelä arvioi. – Taustatoimijana voisi olla viljelijäyhteisö, joka myös tuottaisi palkokasveja tehtaalle. Suurissa kaupungeissa säästöt voivat olla miljoonaluokkaa, kun taas pienissä puhutaan tuhansista euroista. Kyse on myös aistittavan laadun kehittämisestä. Kampanjaan liittyvässä Kasvisruoka kannattaa 2025 -raportissa esitetään, millaisia säästöjä lihankäytön puolittaminen ja korvaaminen enimmäkseen kotimaisella kasviproteiinilla toisi kunnille. – Uusimmilla innovaatioilla proteiini-ingredienttejä voidaan valmistaa olemassa olevissa tuotantolaitoksissa pienemmillä alkuinvestoinneilla. Ruokahankintoihin kunnat käyttävät vuositasolla lähes 350 miljoonaa euroa. Central Balticin rahoittamassa hankkeessa yhteistyökumppaneita ovat logistiikka-alan yhdistykset LIMOWA ja Prolog, jotka suunnittelevat keskitettyjä varastointija kuljetusratkaisuja kustannusten säästämiseksi. Laskelmat on tuottanut Ruokailo, joka on kasvipohjaisen ruuan asiantuntijataho. ja sen kautta voi pienikin tuottaja saada tuotteelleen uusia markkinoita kevyellä panostuksella. En suosittelisi enää kenellekään yli sadan miljoonan euron investointia uuttolaitokseen. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 9 – Yritysrahoituksen saatavuus ja hinta on noussut, joten investointien takaisinmaksuajat ovat pidentyneet. Kokeilisitko Kaukoidän kuluttajamarkkinoita. KUNTAVAALIKEVÄÄNÄ 2025 monella taholla on mietitty taloutta ja säästökohteita. – Cross-border-verkkokaupassa kokeilun kynnys on matala. Erilaisilla investointipaketeilla voisi edistää kasvipohjaisen syömisen kasvua, Maria Soini ehdottaa. Tuottajapuolella kaivattaisiin siis nähdäkseni ’Kasvi-Valion’ perustamista, esittää tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) vetämä Gateway to Global Markets -hanke auttaa suomalaisia ja virolaisia elintarvikeja kosmetiikkayrityksiä Japanin ja Etelä-Korean markkinoille paikallisten verkkokauppatoimijoiden kautta. Riskirahoitusja lainainstrumentteja tarvitaan lisää tarjoamaan rahoitusta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille., Emilia Nordlund sanoo. Myös Jukka Kajan ja Mikko Käkelä viittaavat teknologian kehittymiseen ja kustannusten laskuun sen kautta. Toisaalta kuivaseparoiduilla ainesosilla on rajoituksia makuprofiilissa ja teknofunktionaalisuudessa. Osallistuva yritys saa apua markkinatutkimuksiin, käännöksiin ja tuotteen sopivuuteen markkinoille. Esimerkiksi Happy Plant Proteinin konseptilla voi olla hurja vaikutus kasvipohjaisen ruuan arvoketjussa, Kajan sanoo. – Tarvitaan pääomasijoituksia sekä kansainvälisten yritysten kiinnostusta investoida Suomeen. Tavoitteena on löytää kohtuuhintaisia kumppaneita, joiden kanssa yritys voisi toimia hankeen jälkeenkin. ”Kasvi-Valio” voisi olla eräs toteuttamismalli. KUKA MAKSAA. Jansikin mukaan tärkeä kysymys on, kuinka suureksi arvioidaan kasviproteiinialan kasvu. Se olisi samalla viljelijöille keino saavuttaa markkinavoimaa ja jakaa riskejä. Kukkurainen sanoo, että viimeaikaisissa testeissä kuivafraktioitujen ainesosien maku on ollut parempi kuin märkäuutettujen. Lähes 30 kunnassa on tehty aloitteita kunnan ruokapalveluissa käytettyjen eläinperäisten tuotteiden määrän puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Taustalla on Greenpeacen, Animalian ja Luontoliiton Puolet parempaa -kampanja. Vielä voi kuitenkin parantaa, sanoo Emilia Nordlund. – Kotimaan kysyntä ei riitä elättämään tehtaita. Emme kuitenkaan tarvitse perinteistä, suurta isolaattien uuttolaitosta, koska on löydetty muita ratkaisuja. – Huoltovarmuuden vuoksi valtion tuki olisi perusteltu, Käkelä sanoo. puoletparempaa.fi/kuntalaskuri KAUKOIDÄN MAISSA verkkokauppa on pitkälle kehittynyttä. – Tämä voisi tarjota hyvän mahdollisuuden osuuskunnille, jotka investoisivat välijalostukseen, koska näistä laitoksista on puutetta. Laskelmissa on huomioitu erilaiset ruokailijat sekä lihaja kasviproteiinituotteet tukkuhinnoista lasketun keskihinnan ja ruokalistojen mukaan
Vielä harvempi tiesi, että mu taatioiden tuottaminen säteilyttämällä tai kemikaalien avulla on sallittua kas vinjalostuksessa. Luonnonvarakeskus ja Helsingin yli opisto selvittivät viime syksynä kulutta jien ja viljelijöiden odotuksia, asenteita ja lajikkeiden käyttöönottohalukkuutta. Vain viidesosa kaikista vastanneista tiesi, ettei suomalaisissa ruokakaupoissa ole myynnissä geenieditoituja ruoka E uroopan unioni valmistelee muu tosta kasvilajikkeiden jalostusta koskevaan lainsäädäntöön. Kuluttajilla nousi esiin myös kiinnostuksen puute. Väitteeseen vas tasi väärin joka kymmenes vastaaja. Lisätietoa lukeneista suurinta osaa kiinnosti erityisesti uusiin genomiteknii koihin liittyvät huolenaiheet kuten mah dolliset riskit. Viljelijöille tavanomainen jalostus ja GMO olivat tuttuja termejä, mutta noin kolmasosa ei ollut kuullut aiemmin uu sista genomitekniikoista. Noin 2 500 kuluttajaa ja 500 viljelijää vastasi verkkokyselyyn osana Maa ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta Kansalaisten ja kasvintuotta jien Viestit geeniEditoinnin Tulevaisuudesta (KAVEDIT). Uusilta genomitekniikoilta odote taan merkittävää apua kasvintuotan non sopeutumisessa muuttuviin kasvu olosuhteisiin ja ilmastonmuutokseen. Elintarvikesektorin toimijat ja poliit tiset päättäjät tarvitsevat tietoa kulutta jien ja viljelijöiden näkemyksistä uusien jalostustekniikoiden hyödyistä. Tulos heijastelee Ruotsissa vuonna 2022 tehtyä tuhannen vastaajan kyselyä, jossa kuluttajista puolet ei osannut vas tata samaan kysymykseen ja kuusi pro senttia vastasi siihen väärin. Uusia genomitekniikoita pidettiin tavanomaista kasvinjalostusta vähem nottomuudesta ja markkinatoimijoiden valtaasetelmasta. Uusilla genomitekniikoilla, kuten geeni editoinnilla, tuotettujen kasvilajik keiden jalostukseen liittyvään lainsäädäntöön suunnitellaan kevennystä silloin, kun genominmuokkauksella jäljitel lään lajik keen oman perimän luonnollista vaihte lua. Siinä missä geenimuuntelu (GMO) oli sanana tuttu lähes kaikille vastanneille kulutta jille, joka viides ei ollut kuullut tavan omaisesta jalostuksesta ja yli puolelle uudet genomitekniikat, kuten geeni editointi, olivat vieraita. Menetelmien avulla voidaan myös muo kata kasvien ulkonäköä, makua ja ravin toarvoja. Näin tuotettujen lajikkeiden käytöstä elintarvikkeissa ei tarvitsisi ilmoittaa kuluttajille. Tarkkuuden lisäksi menetelmät nopeuttavat jalostus työtä, mikä vähentää kustannuksia. Genetiikan perusteet olivat monelle vastaajalle vieras asia. Yleisin syy lisätiedon luke matta jättämiseen oli erityisesti viljeli jöillä ajan puute. Joka kolmas vas taaja ei osannut arvioida virheellisen väitteen ”Tavanomaisesti jalostetuilla tomaateilla ei ole geenejä, kun taas ge neettisesti muunnelluilla tomaateilla on” totuudenmukaisuutta. Kasvinjalostus ja geenit eivät ole suo malaisille kuluttajille kovin tuttuja. Mielenkiinto huolenaihei ta kohtaan nousi esiin useammin naisilla kuin miehillä. TIETOA KAIVATAAN LISÄÄ Kyselyssä selvitettiin myös kuluttajien ja viljelijöiden kiinnostusta saada lisätietoa uusista genomitekniikoista. EPÄTIETOISUUTTA GEENEISTÄ JA JALOSTUSTEKNIIKOISTA Geenimuunteluun kasvinjalostuksessa on liittynyt huolta terveysvaikutuksista, menetelmien luonnollisuudesta tai luon TEKSTI: erikoistutkija Janne Artell, tutkija Katriina Heinola, tutkija Annika Tienhaara, tutkimusprofessori Eija Pouta & johtava tutkija Sirja Viitala, Luonnonvarakeskus Ajankohtaista Moni hyväksyy genomitekniikoilla tuotetut lajikkeet Suomalaiset kuluttajat ja viljelijät ovat valmiita käyttämään uusilla genomitekniikoilla tuotettuja kasvilajikkeita ruokapöydässä ja pelloilla. Kansantajuista tietoa sekä ymmärrystä tekniikoiden hyödyistä ja haitoista kaivataan kuitenkin lisää. KU VA : JA NN E AR TE LL Kuluttaja 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % Hyväksyttävänä Ei hyväksyttävänä Viljelijä Kuluttajien ja viljelijöiden asenteet kasvinjalostuksessa käytettyjä uusia genomi tekniikoita kohtaan.. Hieman alle puolet vastaajista, joille tarjottiin mah dollisuutta lisätiedon saamiseen, ei sitä hyödyntänyt. Muutostarpeen taustalla ovat nopeasti kehittyneet teknologiat, jotka mahdollis tavat aiempaa tarkemmat muokkaukset kasvilajikkeiden perimään. 10 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 tuotteita. Laajempi perimän muokkaus, kuten lajien väliset geenien siirrot, säi lyisivät vahvasti säädeltyinä nykylain mukaisesti, ja niiden käytöstä olisi ilmoi tettava kuluttajille. Lainsäädännön muutoksen odotetut vaikutukset ovat vahvasti sidoksissa vil jelijöiden halukkuuteen käyttää uusia la jikkeita ja toisaalta kuluttajien halukkuu teen ostaa niitä elintarvikkeina
RUOKAVIENNIN MENESTYMINEN ei ole vain yksittäisten yritysten tai tuottajien varassa, vaan se on tiiviisti sidoksissa yhteistyöhön eri sidosryh mien välillä. Ruoka tiedon ja SUVI ry:n yhdessä johtama Ruokaviennin kasvualusta –hanke täh tää juuri tähän lopputulokseen. Sen sijaan se, että tuotteiden ulkonäköä parannettaisiin genomiteknii koin, ei juurikaan lisännyt kuluttajien ostohalukkuutta. Toisaalta kielteisimmin uusiin genomitekniikoihin suhtautuneet halusivat muita harvemmin lisätietoa. Kun elintarviketeollisuus, viljelijät, jakelijat ja tutkimuslaitokset yhdistävät voimansa, syntyy synergiaa, joka edistää innovaatioita ja parantaa kilpailukykyä kansainvälisillä markki noilla. Myös tekniikkojen avulla parantunut maku ja terveysvaikutukset lisäsivät osto halukkuutta. Suomalaiset elintarvikkeet tunne taan laadustaan, puhtaudestaan ja innovatiivisuudestaan, ja nämä omi naisuudet ovat avaimia globaaleilla markkinoilla menestymiseen. Noin 60 prosenttia kuluttajista olisi valmis ostamaan uusilla genomiteknii koilla tuotetusta viljasta valmistettua lei pää, jos se olisi samanhintaista tai kal liimpaa kuin tavanomainen leipä. Kun yritykset kykenevät tunnista maan, mitä asiakkaat todella arvosta vat – olipa kyseessä laatu, maku, ter veellisyys tai ympäristöystävällisyys – ne voivat kehittää tuotteita, jotka vas taavat näihin odotuksiin. Tämä tulos on mielenkiintoinen, koska luomujärjestöt ovat ottaneet Euroopan Unionissa kantaa tekniikoiden kieltämi seksi luomukäytössä. S uomalainen ruokavienti on täynnä mahdollisuuksia, ja nyt on aika tarttua niihin! Tarvit semme lisää yrityksiä ja ihmi siä, jotka ovat valmiita ottamaan haas teen vastaan ja viemään suomalaisia makuja kansainvälisille markkinoille. Viljelijöille tärkeää oli mahdollisuus, että lajikkeet kestäisivät paremmin ääri olosuhteita ja vaatisivat vähemmän kas vinsuojeluaineita ja lannoitteita. Halukkuus saada tietoa tekniikoista liittyi myönteisiin käyttöasenteisiin. Kuluttajista lähes 90 prosenttia olisi valmis ostamaan uusilla genomiteknii koilla tuotetun tuotteen. Viljelijöistä 83 prosenttia olisi valmis ottamaan viljelyyn uusilla genomiteknii koilla tuotettuja lajikkeita. Vajaa 20 prosenttia kuluttajista oli kiinnostunut tällaisesta leivästä vain, jos se olisi noin 20–30 prosenttia halvempaa. Ilmaston kannalta kestävämmät ja vähemmän kasvinsuojeluaineita tuotan nossa vaativat tuotteet saivat eniten suo siota. Menetelmän käyttötarkoitus vaikutti ostohalukkuu teen. Samalla jakelijat ja kauppaketjut voivat hyötyä kumppanuuksista, jotka autta vat koko ruokaketjua luomaan uusia menestystarinoita myös ruokaviennin saralla. Kirjoittaja työskentelee Ruokaviennin kasvualusta -hankkeessa suomalaisen elintarvikeviennin strategian ja rakenteiden parissa. Kuluttajat ovat yhä vaativampia ja tietoisempia valinnois taan, joten on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset pystyvät kuuntelemaan ja analysoimaan heidän toiveitaan, muistaen, että se, mikä toimii meillä Suomessa ei välttämättä toimi vaik kapa kiinalaisessa ympäristössä. Luomutuottajat kokivat ääriolosuhteiden keston, paremman satoisuuden ja talou dellisen kannattavuuden tärkeimmiksi syiksi ottaa uusia lajikkeita käyttöön. RUOKAVIENNIN KASVU ON MENESTYKSEN EDELLYTYS Kolumni TEKSTI: ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää, Ruokatieto Yhdistys MENESTYS ALKAA ASIAKKAAN TARPEIDEN YMMÄRTÄMISESTÄ. Luomuviljeli jöistä, joita kyselyyn vastaajista oli 64, kaksi kolmasosaa olisi valmis samaan. Elintarviketeollisuuden menestys alkaa asiakkaan tarpeiden syvällisestä ymmärtämisestä. Niitä pidettiin vähemmän luonnollisina tavanomaiseen jalostukseen verrattuna: kyselyn mukaan ihmisen aktiivinen ja yksityiskohtiin puuttuva rooli perimän muuttamisessa vähensi jalostusmenetelmään liitettyä luonnolli suutta vahvasti. Tavoitteena on luoda Suomelle yri tysvetoinen ruokaviennin kasvustrate gia, jonka avulla suomalainen ruoka vienti saadaan tuplattua vuoteen 2031 mennessä nykyisestä hieman yli kah den miljardin euron tasosta yli neljän miljardin suuruusluokkaan. SUOMALAINEN elintarviketeollisuus on historiansa saatossa kohdannut monia haasteita, mutta yksi asia on pysynyt muuttumattomana: ruoka viennin kasvu on elinehto koko ruoka ketjun menestykselle. Talou dellinen kannattavuus on myös tärkeä. Lisätiedon koettiin parantaneen ymmär rystä aihepiiristä, ja tuottaneen samalla varovaisen myönteisiä tunteita uusia tek niikoita kohtaan. Esimerkiksi, kun tuottajat teke vät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa, he voivat kehittää uusia tuot teita ja parantaa tuotantoprosessejaan. Ruokaviennin vahvistaminen ei ainoastaan paranna elintarviketeollisuuden taloudellista tilannetta, vaan se myös tukee maam me maatalouden kestävää kehitystä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia suoma laisille tuottajille. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 11 män hyväksyttävinä, mutta kuitenkin tarpeellisina tai hyödyllisinä kasvinjalos tustapoina. Yhteistyö mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön ja tiedon jaka misen. Suomessa on erinomaiset edellytyk set korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseen. Puhtaat luonnonvarat, vahva osaaminen ja innovatiivinen tut kimus ovat kaikki tekijöitä, jotka teke vät suomalaisista elintarvikkeista eri tyisiä. l KU VA : RU OK AT IE TO RY. KÄYTTÖHALUKKUUTTA LÖYTYY Sekä kuluttajat että viljelijät olivat ylei sesti halukkaita kokeilemaan uusilla menetelmillä jalostettuja lajikkeita
Perustetaan Suomeen toimisto, joka antaa konkreettista tukea solumaatalouden uuselintarvikeprosessin läpiviemiseen: sekä rahallisia avustuksia että neuvontaa. Tehtaiden ja arvoketjujen rakentamista ulkomaille ei saa unohtaa. 8 . Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan solumaa talous tarvitsisi ennen kaikkea pääomia laitosinvestointeihin ja nopeampia uus elintarvikeprosesseja. 2 . 1 . 7 . Solumaatalous on kehittyvä tuotan nonala, jossa nähdään paljon potentiaa lia. 5 . Selvityksen mukaan Suomessa on vuositasolla tarjolla jopa 370 000 tonnia sivuvirtoja kuten olkea, sahanpurua tai haketta, jotka sopisivat solumaatalouden käyttöön. VTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston Kestävää kasvua solumaatalouden arvoketjuista selvitys julkistettiin huhtikuussa. Integroidaan alkutuotanto solumaatalouden arvoketjuihin: Raaka-aineiden tuotanto ja laadun standardointi solumaatalouden prosesseihin on kriittistä solumaatalouden arvoketjuissa, ja se avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alkutuottajille. Koulutuksen tulee tuottaa osaajia ja asiantuntemusta ruoka-alalle laaja-alaisesti. 6 . 3 . Suomessa on runsaasti erilaisia maa ja metsätalouden sivuvirtoja, joita voisi hyödyntää solumaatalouden syötteenä. Perustetaan tulevaisuuden Ruokaministeriö: Ministeriöiden yhteinen työryhmä tai organisaatio kehittäisi tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Jos esimerkiksi reilu puolet oljesta hyödynnettäisiin bioreaktorissa proteiinin tuotannossa, voitaisiin kattaa kaikkien suomalaisten proteiinintarve. Toisaalta se on energiaintensii vistä, ja tuotanto tarvitsee uusiutuvaa energiaa, Nordlund sanoo. KU VA : VT T. Käynnistetään TKI-ohjelma: 5-vuotinen, 100 miljoonan euron tutkimus-, kehitysja innovaatio-ohjelma tuottaisi innovaatioita tulevaisuuden ruokajärjestelmän hyväksi yhdistäen perinteisen maatalouden ja solumaatalouden. – Solumaataloudella on positiivisia ympäristövaikutuksia kuten tehokas ravinteiden hyödyntäminen ja maan käyttö. Valtionhallinnon on luotava riskirahoitusja lainainstrumentteja tehdasinvestointeja varten. Kohdistetaan tukitoimintoja viennille: Kasvuja vientipotentiaalia arvioitaessa on huomioitava sekä Suomessa tapahtuva tuotanto ja siihen liittyvä tuotevienti että laite-, teknologiaja osaamisvienti ja IP-lisensointi. SOPIVIA SIVUVIRTOJA RIITTÄÄ Luonnonvarakeskuksen viimevuotisen Toivoskenaarion mukaan solumaa talouden avulla voisi saavuttaa jopa 500–1000 miljoonan euron viennin T ulevaisuudessa solumaatalous voisi toimia kiinteässä yhtey dessä modernin maatalouden ja kiertotalouden kanssa. Turvataan tulevaisuuden osaajat alalle: Osaamispohjaa tulee laajentaa ja koulutusohjelmia kehittää vastaamaan alan kasvaviin vaatimuksiin. 12 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 VTT:ltä nosti esiin tarpeen integroida solumaatalous osaksi muuta maa taloutta ja kiertotaloutta. 4 . Edistetään EU-tason regulaatioprosessia: Nykyinen sääntely hidastaa alan kehitystä. Organisaatio tukisi myös TKI-ohjelmaa ja edistäisi toimialojen välistä yhteistyötä. Tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund Ajankohtaista TEKSTI: Elina Teerijoki Solumaatalous tarvitsee investointeja ja sääntelyn keventämistä VTT, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto listasivat kahdeksan solumaataloutta tukevaa toimenpide-ehdotusta päättäjille. Vauhditetaan investointeja infrastruktuuriin: Suomi tarvitsee toimintasuunnitelman lisätäkseen pääomasijoituksia ja kansainvälisten yritysten kiinnostusta investoida Suomeen. KAHDEKSAN ASKELMERKKIÄ SOLUMAATALOUTEEN arvonlisän vuoteen 2035 mennessä. Tuetaan kuluttajaviestintää ja mahdollistetaan julkiset maistatukset: Viestintä innostavalla tavalla solumaatalouden innovaatioista sekä mahdollisuus julkisiin maistelutilaisuuksiin lisää kuluttajien tulevaisuustietoisuutta ja tutustumista uusiin tuotteisiin. Alal la toimivat suomalaiset yritykset Solar Foods, Enifer ja Onego Bio ovatkin viime aikoina ottaneet pitkiä edistysaskeleita
Suomella on käsissään monta valttia, kun solumaatalouden markkina alkaa kehittyä: Suomessa on jo alan toimivia yrityksiä, osaavaa työvoimaa ja hyvä innovaatioympäristö. Selvitys tehtiin kartoittamalla solu maatalouden nykytilaa sekä toiminta ympäristön kehitystä Suomessa ja kan sainvälisillä markkinoilla. On vaikutet tava siihen, että prosessia saataisiin kevyemmäksi. Solumaatalouden viennissä merkittäviä olisivat sekä Suomes sa valmistetut tuotteet, laitteiden ja teknologian myynti ja lisensointi että myös osaamisen ja palvelujen vienti. Asiantuntija tietoa kerättiin myös sidosryhmähaas tatteluilla ja visiotyöpajoissa. Tyypilli siä ovat proteiinit ja rasvat, mutta esimerkiksi kahvin ja kaakaon solujen tuotantoa on Suomessa jo kehitetty. Lisäksi EU:n regulaatio rajoit taa nyt alan kehitystä ja uus elintarvikkeiden markki noille pääsyä. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 13 www.maustepalvelu.com Menestyksen makujen rakentaja. Olemme Suomen johtava elintarvikkeisiin käytettävien seosten ja raaka-aineiden asiantuntija ja vastuullinen toimittaja. Parhaat tulokset tehdään yhteistyöllä Onnistuneeseen reseptiin tarvitset maustetoimittajaltasi toimitusvarmuutta, innovaatiota ja herkullisia makuja. Potentiaalin lisäksi alalla on myös haasteita, joista suurimmat ovat Nord lundin mukaan pääomien puute ja EU:n tiukka uuselintarvikelupakäytäntö. Me tarjoilemme sinulle ne kaikki. Meillä hallitaan myös uusiutuvan energian tuotanto. ISO 14001:2015 • ISO 9001:2015 • FSSC 22000:v5.1 Bioreaktorin syötteenä voisi hyö dyntää myös nurmea, joka kasvaa hyvin pohjoisillakin alueilla. Syötteet voisivat myös tuoda lisätuloa alkutuottajille. On myös varmistetta va, että meillä on teollisen bio tekniikan ja bioprosessien osaajia tulevaisuudessakin. l KU VA : VT T. – Suomeen tarvitaan omien rahoi tusinstrumenttien lisäksi myös ulkomaista pääomaa. Selvitys ehdottaa myös viisivuotisen, 100 miljoo nan euron tutkimus, kehitys ja innovaatio ohjelman käynnistämistä alan vauhdittamiseksi Suo messa. VIENTIIN TUOTTEITA JA TEKNOLOGIAA Solumaatalouden avulla voidaan tuottaa monen laisia ainesosia teollisuus tai rehukäyttöön. Työn tila sivat maa ja metsätalousministeriö ja Business Finland
Vikoja ovat esimerkiksi värivirheet, hyönteisten vioittamat herneet tai puolittuneet herneet. Suomessa herneen kasvukausi on lyhyt ja altis säävaihteluille. Puintitapahtuma perustuu puintirummun paineeseen ja kasvimassan määrään. Her neet lähtevät nopeasti käymään helteisinä päivinä, siksi ne py ritään saamaan pellolta pakka seen kahden tunnin kuluessa. EPÄPUHTAUDET, KOVUUS JA KOKO MÄÄRITTÄVÄT LAADUN Pakastettavat herneet jaetaan kokonsa perusteella kolmeen luokkaan. Herneet luokitellaan koon, kovuuden, virheiden ja epäpuh tauksien mukaan kahdeksaan laatuluokkaan. Pienimmän luokan herneet ovat halkaisijaltaan kuusi millimetriä ja isoimman yli 10,5 millimetriä. Tendero metrilukua mitataan lajikekoh taisesti, ja luvun perusteella tehdään alustava laatuluokitus. KU VA T: AP ET IT. Suomalaisessa ruoka pöydässä pidetään puo lestaan isokokoisista herneistä. Esimerkiksi Italiassa juuri pienin hyvin ma kea herne on halutuinta, sillä sitä on vaikea saada muualta maailmasta. Herneen laatuun vaikuttavat myös epäpuhtaudet ja vioittu neiden herneiden määrä. Muutaman minuutin ryöppäys pysäyttää mikrobiologisen toiminnan ja inaktivoi esimer kiksi hernettä tummentavan peroksidaasientsyymin. Herneet jaetaan koon, kovuuden ja epäpuhtauksien mukaan kahdeksaan laatuluokkaan. Italialaiset ostaisivat her nettä jopa enemmän kuin sitä on tar jolla. Pitkässä puintirummussa survimet erottelevat herneet paloistaan. Myös Espanjassa, erityisesti kulinarismistaan tunnetulla Katalonian alueella, suomalai nen herne on hyvin arvostettua. Pakastuksen jälkeen herneet siirtyvät optisen lajittelijan kautta pakastekonttiin. Puimuri riipii herneen palot ja osan vartta pellosta. Herneenpalot avataan pel lolla puimurissa, jonka puinti rummussa survimet erottelevat herneet paloista. Puinnin jälkeen tenderometrillä mitataan her neen kovuutta, joka korreloi TEKSTI: Viivi Wanhalinna Raaka-aineet Pakasteherne pomppii leijupakastimen kautta maailmalle Pakasteherne on vihreää hernettä, jonka laatuun vaikuttavat koko, kovuus ja epäpuhtaudet. Apetit on Suomen ainoa kaupallista pakasteherneen sopimusviljelyä ja pakkaamista harjoittava yritys. Herneiden pakastus tapahtuu leijupakastimessa, jonka läpi herneet pomppivat viidessä mi nuutissa. Italiassa pakastehernettä myydään sekä vähittäiskaup poihin että elintarviketeollisuu den tarpeisiin, mutta korkeim pien laatuluokkien herneet pää tyvät pääasiassa horecaasiak kaille. Italia on yksi suurimmista pakasteher neen vientikohteista, ja sinne on viety suomalaista hernettä jo 70luvulta lähtien. Kylvöt alkavat huhtitoukokuussa, ja kuusi viikkoa kestävä puinti alkaa heinäkuun ensimmäisillä viikoilla. Puinnin jäl keen hernekuormat lähtevät tehtaalle, jossa näytteenoton jälkeen herneet kipataan tuo tantoon. S uomalaista vihreää her nettä on kuvailtu muun muassa pehmeämmäksi, makeammaksi ja vih reämmäksi kuin eteläeuroop palaisia vastineitaan. Pakastehernettä viedään myös Aasiaan, jossa kysyntä pohjois maisille vihanneksille on kas vussa. Tehtaalla herne kulkee pesulinjaston ja värilajitteli joiden kautta ryöppäykseen. 14 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 herneen sokeri ja tärkkelys pitoisuuden kanssa. Herneen palko avataan puimurissa, joka sylkee palon takaisin peltoon. TAVOITTEENA MAKEAT JA TAUDINKESTÄVÄT HERNEET Vihreää hernettä kasvaa herne vyöksi nimitetyllä alueella Suo messa, Ruotsissa, IsoBritan niassa ja Kanadassa. Leijupakastus estää herneiden jäätymisen yhteen. Pienikokoiset herneet miellyttävät eteläeurooppalaisia ja suuremmat puolestaan suomalaisia. PELLOLTA PAKKASEEN ALLE KAHDESSA TUNNISSA Mitä nopeammin herne saa daan pellolta pakkaseen, sitä laadukkaampi lopputuote
Ennen proteiinien erotusta herneet kuivataan, kuoritaan ja jauhetaan. Apetitin Räpin koetilalla on 1960luvulta saakka etsitty hernelajikkeita, jotka ovat mahdollisimman makeita, satoisia ja taudinkestäviä. 09 755 2730 TÄRYKULJETTIMET Tärykuljettimet, -seulat Tärymoottorit, 12/24 V autotäryt TÄRYKULJETTIMIEN SUUNNITTELU TÄRYKOMPONENTIT TÄRYTOIMILAITTEET TÄRYSÄÄTIMET Tärykuljettimet, -seulat Tärymoottorit, paineilmatäryt Paineilmaja hydraulitäryt Betonivibrat Syöttimen materiaali RST tai HST Helppo puhdistettavuus Pölytiiviit täryputket ja kannelliset kourut Soveltuu myös ATEX 1, 2, 21 ja 22 tilaluokkiin Syöttönopeuden portaaton säätö vaakasovelluksissa Kapasiteetti sovelluksen mukaan muutamasta kilosta 100 tonniin per tunti Kuljettimen suurin pituus 10 m SYÖTTIMEN MATERIAALI RST TAI HST HELPPO PUHDISTETTAVUUS PÖLYTIIVIIT TÄRYPUTKET JA KANNELLISET KOURUT SOVELTUU ATEX 1, 2, 21 JA 22 TILALUOKKIIN SYÖTTÖNOPEUDEN PORTAATON SÄÄTÖ VAAKASOVELLUKSISSA KAPASITEETTI MUUTAMASTA KILOSTA 100 TONNIIN PER TUNTI SYÖTTIMEN SUURIN PITUUS N. Sekä isolaatteja että konsentraatteja käytetään teksturoiduissa kasviproteiinivalmisteissa, joita puolestaan käytetään esimerkiksi kasvispihvien raaka-aineena. Se on myös neutraalin makuista. Herneproteiini valmistuu keltaherneestä KU VA : AP ET IT HERNEPROTEIININ käyttö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi sen monipuolisuuden, ravitsemuksellisen arvon ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. Hellävaraisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä kuivaerottelulla syntyy konsentraattia ja enemmän vettä, energiaa ja kemikaaleja käytävällä märkä erottelulla isolaattia. Herne on korvannut kasvipohjaisissa tuotteissa erityisesti soijaa, joka on allergeeni. Kanada, USA ja Kiina ovat isoja herneproteiinin valmistusmaita, Euroopassa puolestaan Ranska, Belgia ja Saksa. Teksturoituja proteiineja käytetään kasviproteiinivalmisteissa, joita käytetään esimerkiksi kasvispihvien raaka-aineena. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 15 Suomessa tuotettavat pakas teherneet viljellään sopimus viljelymallilla, jossa herneiden siemenet ja puinnin hoitaa Apetit. Herneproteiinia valmistetaan pääsääntöisesti keltaherneestä. Herneproteiini emulgoituu, geeliytyy ja vaahtoutuu hyvin. Erottelun jälkeen proteiineja voidaan edelleen teksturoida kuivatai märkäekstruusiolla, jolloin saadaan joko kuivaa tai märkää teksturoitua proteiinia. Juttua varten on haastateltu Apetitin tuotekehitysja portfoliopäällikkö Hanna Pereä. Elintarviketeollisuuden laitteet ja ratkaisut www.thinkflow.fi | 09-7206310. Herneproteiini-isolaattien proteiinipitoisuus on tyypillisesti 80–90 prosenttia ja konsentraattien 50–70 prosenttia. Suomessa VTT koordinoi tällä hetkellä RETHINK-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää uuttaa ainesosateknologiaa Suomeen kasviproteiiniliiketoiminnan tueksi. Herneen proteiinipitoisuus on korkea ja aminohappokoostumus hyvä. Maailmalla on käynnissä paljon herneproteiinin valmistukseen liittyviä hankkeita. 10 M SYÖTTIMEN MATERIAALI RST TAI HST HELPPO PUHDISTETTAVUUS PÖLYJEN HALLINTA TÄRYPUTKILLA JA KANNELLISILLA KOURUILLA SOVELUTUU MYÖS ATEX 1, 2, 21 JA 22 TILALUOKKIIN SYÖTTÖNOPEUDEN SÄÄTÖ VAAKASOVELLUKSIIN KAPASITEETTI SOVELLUKSEN MUKAAN MUUTAMASTA KILOSTA 100 TONNIIN PER TUNTI TÄRYTEKNIIKKAA KARKKITEHTAISTA KAIVOKSIIN! TÄRYTEKNIIKKAA VUODESTA 1991 TÄRYKULJETTIMET SUUNNITELLAAN TÄRYKULJETTIMET SUUNNITELLAAN * SYÖTTIMEN MATERIAALI RST TAI HST * HELPPO PUHDISTETTAVUUS * PÖLYTIIVIIT TÄRYPUTKET JA KANNELLISET TÄRYKOURUT * SOVELTUU ATEX 1, 2, 21 JA 22 TILALUOKKIIN * SYÖTTÖNOPEUDEN PORTAATON SÄÄTÖ VAAKASOVELLUKSISSA * KAPASITEETTI MUUTAMASTA KILOSTA 100 TONNIIN PER TUNTI * SYÖTTIMEN SUURIN PITUUS N. WWW.TARYLAITE.FI P. Käytetyllä teknologialla on suuri vaikutus esimerkiksi lopputuotteen proteiinipitoisuuteen ja funktionaalisiin ominaisuuksiin. Sitä käytetään tyypillisesti liha-analogeissa, pastoissa, snackseissä ja urheiluravinteissa. Jauhamisen jälkeen proteiini erotetaan eli fraktioidaan kuidusta ja tärkkelyksestä kuivaerottelun tai märkäerottelun avulla. Vuonna 2024 Apetit vil jelytti 15 eri tarhahernelajiketta noin 1 800 hehtaarilla Säkylän pakastetehtaan läheisyydessä. l Juttuun on haastateltu Apetitin laadunvarmistuspäällikkö Marika Virtasta sekä vientipäällikkö Johanna Heikkistä. 10 M Proteiinin fraktioinnin jälkeen proteiinikonsentraatti tai -isolaatti voidaan edelleen teksturoida
Sama maakuva voi osittain hyödyt tää sekä vientiä että Suomeen suuntau tuvaa ruokamatkailua, ja yhteisbrändin vissa maaliskuun tietojen mukaan noin 60 jäsenyritystä. RAHOITUS JA PUITTEET KUNTOON Ruokaviennin kasvujohtajana Ruokatie dossa vuoden alussa aloittaneen Jukka Vainionpään tausta on VTT:ssä, jossa hän Customer Account Leadin roolissa vastasi VTT:n teknologioiden myynnistä, markkinoinnista ja kaupallistamistoi mista elintarviketeollisuuden asiakkaille globaalisti. Tällä hetkellä Vainionpään työpöydäl lä on varmistaa valtiolta riittävät resurs sit ja toimivat puitteet ruokaviennille. Mallissa Ruokatiedon vastuulla on olla ruokaalan yhteinen ääni ja kehittää vientistrategiaa ja maabrändiä yhteis työssä hallinnon ja sidosryhmien kanssa. Vientipakka on vielä hiukan sekaisin, mutta kortteja kootaan monella rinta malla. Se ei riitä hallituk sen asettamaan tavoittee seen. Rahoituksen varmistaminen on tär keää. 16 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 – Tarvitaan riskirahaa, mutta myös valtion tukea. Lopetettu Food from Finland ohjelma jätti valtion ruokavientiponnisteluihin tyhjän paikan, jota ei vielä ole täytetty. Brändityössä kumppanina on Visit Fin land. Päivitystyö alkaa mah dollisimman pian, ettei brändi ehdi unohtua kokonaan. Pekka Timosen laatima ehdotus, jossa Business Finlandin vientipalvelut siirrettäisiin ulkoministeriöön, on saa nut kiitosta monelta taholta. Tekemistä on paljon, mutta Vainion pää kertoo, että itse asia on otettu val tionhallinnossa hyvin vastaan. Mallissa vientiä tuetaan myös julkisilla ja etujärjestöjen tuottamilla palveluilla. V uonna 2024 Suomen elin tarvikevienti kasvoi 2,3 miljardin euron arvoon eli viisi prosenttia edellisvuo desta. Food from Finland ohjelman lopet taminen jatkoa suunnittelematta on hänen mukaansa ollut lyhytnäköistä. Ruokatiedolla on vanhastaan hyvä verkosto: jäseninä on 360 ruokaalan toimijaa. Muutosten on oltava hallittuja, Vainionpää sanoo. – Säästöjä alasajosta ei välttämättä synny, ja muutokset tekevät haittaa investointiympäristölle. Hän neuvottelee maa ja metsätalous ministeriön edustajien kanssa esimer kiksi siitä, että Ruokaviraston resurssit riittävät sujuvaan vientilupakäytäntöön, sekä ulkoministeriön kanssa Team Fin land uudistuksen toteuttamisesta. Ruokaviraston päätöksen mukaan Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen elintar vikevientiyhdistys SUVI ry muodostavat yhdessä ruokaviennin kasvualustan. Käytännössä viennin arvoa tulisi kasvattaa 350 miljoonaa euroa vuodes sa, jotta tavoite neljän miljardin arvoi sesta ruokaviennistä toteutuisi vuonna 2031. Vuosi sitten perustetussa Su Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Vienti Viennin vauhdittajat Ruokaviennin kasvutavoitteen saavuttaminen vaatii myös ajattelun muuttamista, sanovat viennin uudet vetäjät.. Olennaista on myös varmistaa, että tehdyt päätökset jalkautuvat toiminnak si. Yhdistykset saivat Ruokaviraston rahoi tuksen kolmivuotiselle kehityshank keelleen Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan kehittäminen. Suvi ry taas koordinoi operatiivisia vien ninedistämistoimia pkyrityskentällä. Vainion pää toivoo, että Food from Fin landin brändi ja visuaalinen ilme tähän ajankohtaan päivitettynä saataisiin vie lä hyötykäyttöön. Ruokatiedon tehtävänä on myös Suomen maabrändin rakentaminen. Uutena toimijana Finn vera voi jatkossa tukea myös elintarvike viennin kasvun vaatimia investointeja, kun käynnissä oleva lainsäädäntöpro sessi saadaan maaliin, Vainionpää ker too
Eräänä keinona innostaa yrityksiä mu kaan pidetään kahdentoista seminaarin maakuntakiertue yhteistyössä kauppa kamarien kanssa. Talasrinne uskoo, että pkyrityk sissä on vientipotentiaalia: Suvi ry:n tavoite on, että 20 prosenttia viennin kasvusta tulisi pkyrityksistä. Suvi ry:n vientimallin kuningasajatus on kotimarkkinan käsitteen laajentami nen Itämeren alueelle eli Baltian maihin, Saksaan, Puolaan, Tanskaan ja Ruotsiin vahvistettuna Norjalla. Lähei nen sijainti ratkaisee logistiikan haastei ta, koska alue on helppo tavoittaa kumi pyörillä. Niillä saa daan bruttokansantuote kasvuun. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 17 ness Finlandin toimijoita, joilta vienti yritykset voivat saada tukea, Talasrinne kuvailee. Jukka Vainionpään mu kaan lisäarvoa haetaan koko ajan pitem mälle viedystä jalostamisesta. – Suomesta kannattaa viedä enim mäkseen lisäarvotuotteita. Esikuva on ruokaviennissä menestyneen Irlannin Origin Green brändin toimintamalli. Tällaiselle toiminnalle Suvi ry on luomassa puitteita myös Suomeen. Virossa, jonka ruokaviennin arvo on jo Suomea suurempi, viennistä 60 prosenttia tu lee pkyrityksistä; Saksassa osuus on 40 prosenttia. Vientitoimet Viennin vauhdittajat Jukka Vainionpää (vas.) ja Jarmo Talasrinne puhuivat helmikuussa SUVI ry:n ja VIKE-hankkeen järjestämässä Vientiyritysten yhteistoiminnan kehittämistilaisuudessa Helsingissä. – Tavoitteena on rakentaa alueelle kat tava tukiverkosto kokeneista vientiam mattilaisista, jolla on hyvä osaaminen ja valmiit kontaktit. KOTIMARKKINAN AJATUS UUSIKSI Vainionpään aisapari, leipomoalalla pit kään työskennellyt Jarmo Talasrinne edistää Suvi ry:n toiminnanjohtajana pienempien yritysten vientiä. Käytännössä Virossa vientiä tekevät pkyritysten yhteenliittymät, joita val tio tukee. kohdistetaan näille alueille, joille suun tautuu jo nyt 50 prosenttia Suomen ruo kaviennistä. Talasrinne kertoo, että uudella koti markkinaalueella on noin 30kertainen väestöpohja verrattuna Suomeen. Tulevaisuudessa aluei den suurlähetystöihin tulee myös Busi alla yritykset voivat tehdä omaa markki nointiaan. LISÄARVOTUOTTEET EDELLÄ Suurille suomalaisille elintarvikeyrityk sille toimintaalue on koko maailma, ja siellä kiinnostavat huippuosaaminen ja erikoistuotteet. KU VA : SU VI RY ”Tarvitaan riskirahaa, mutta myös valtion tukea.” KU VA : FR EE PI / KE HI TT YV Ä EL IN TA RV IK E
Kauran viennin arvoa voisi kasvattaa huomattavasti, jos vienti painottuisi jyväviennin sijasta korkean jalostus arvon tuotteisiin, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta. Raisio ja moni muu suomalainen sekä ruotsalainen kauraa vievä yritys on mukana Nordic Oats -yhdistyksessä, joka tukee kauran vientiä. Suvi ry pilotoi kiihdyttämömallia, johon osallistuvat kuusi yritystä saavat tukea vientivalmiuksien kehittämiseen Saksan markkinoille. Yhteistyö on vaikeaa, koska Suomella ei ole Try Swedish -ohjelmalle vastinparia, Ninios kertoo. Kuluttajatuotemarkkinoille pääsy on kuitenkin yritykselle iso panostus, eivätkä etenkään pienten toimijoiden rahkeet siihen välttämättä riitä. Hän heittää yrityskentälle haasteen kasviproteiiniingredienttiteollisuuden pystyttämiseksi. – Kasviproteiineissa regulaatiokaan ei ole ongelma siten kuin uuselintarvik keissa. – Kasvupotentiaali on suuri etenkin kaura juomissa. Vientiä kasvatti edellisvuotta suurempi kaurasato. Myös eläinperäisille tuotteille on maailmassa kasvumarkkinat. KULUTTAJATUOTTEISSA ON KILPAILUA Raisio vie kauraa sekä myllytuotteina teollisuuden ja leipomoiden raaka-aineiksi että kuluttajatuotteina. Toiminta näillä alueilla on niin uutta, ettei myyntilukuja vielä ole, mutta kuluttajatuotteet ovat osa yhtiön vastikään uudistettua strategiaa. Etenkin meijeripuoli kasvaa, mistä Valion vahva vientikin kertoo. Luonnonvarakeskuksen vuosi sitten julkaiseman Toivoskenaarion mukaan kauratuotteiden osuus ruoka-alan liikevaihdon kasvusta voisi olla 12 prosenttia tai arvonlisänä mitaten 189 miljoonaa euroa. Hän näkee, että suomalaista laatukauraa arvostetaan Euroopassa ja sen viennin kasvussa olisi potentiaalia. Run wayksi nimetty malli on tarkoitus pilotin jälkeen vakinaistaa. Raision kaurapuolen vahvuus ovat annospikapuurot ja välipalakeksit, jotka Suomessa ovat tuttuja, mutta vientimarkkinoilla vielä erottuvia tuotteita. Mahdollisuuksia on myös erilaistumisessa esimerkiksi luomuun tai gluteenittomaan kauraan, Jansik sanoo. – Ruotsissa ja Latviassa on jo vireillä tällaisia tehdashankkeita. Jos tuo tetta on tarve kehittää, apuja löytyy. Suvi ry:n jäseneksi pää sevät kaikki viennistä kiinnostuneet laa dukkaat yritykset. Myös kaurajuomaa valmistetaan vientiin, mutta kilpailu on Ojansivun mukaan kova. Kaikkiaan Raisio vie tuotteitaan noin 40 maahan. Usean tuotteen tai yrityksen yhteiset tar LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) mukaan kauran viennin arvo oli vuonna 2024 137 miljoonaa euroa eli neljänneksen suurempi kuin 2023. Elintarvikekäyttö on kuitenkin kasvussa, ja Suomen kannattaisi ottaa siitä siivu itselleen. Sen kasvua tukevat ostovoiman lisäänty minen, vähittäinen siirtymä kasvipohjai sempaan ruokavalioon sekä väestönkas vu, joka ylipäänsä lisää ruuan tarvetta. APUVOIMIA TUOTTEEN VIIMEISTELYYN Pienten yritysten haaste voi olla, ettei vät omat resurssit riitä vientituotteen viimeis telyyn. Eniten kauraa vietiin Saksaan, lähes puolet 498 miljoonan kilon viennistä. Kaura mielletään monessa maassa edelleen rehuviljaksi. Suomi on maailman kolmanneksi suurin kauran viejä. NORDIC OATS TARVITSISI UUDET RAKENTEET Yhteistyötä siis tarvitaan. – Ajatuksenamme on tarjota kotimark kinaalueelle vieville yrityksille kolmen vuoden vahva tuki, joka vähenee asteit tain. Kauraviennin kolmonen voisi vielä petrata Teema Vienti. Suomen kauravienti on saanut kasvua myllytuotteista kuten hiutaleista ja jauhoista. Arvioijina on sikä läisen markkinan asiantuntijoita. Maalis kuussa julkistettu Solar Foodsin suunni telma rakentaa suuri tehdaskoko naisuus Lappeenrantaan on esimerkki tästä, sa moin Eniferin Kirkkonummella jo käyn nissä oleva tehdashanke. Kun Food from Finland -ohjelma lakkautettiin, Suomesta katosi ruotsalaista vastaava toimija, joka on antanut puitteet yhteistyölle, kertoo MTK:n kansainvälisen kaupan johtaja Thimjos Ninios. Se ei ole kaikkein helpoin tuote viedä. Kun Business Finland lopetti FFF-ohjelman, Nordic Oatsin toimintamalli sai ison kolauksen. – Kaurajuoman hintapiste on haastava ja tuoteryhmässä on paljon toimijoita. Kun Suomesta on viime vuosina viety 300 miljoonaa kiloa rehukauraa ja on käytetty 150 miljoonaa kiloa kauraa elintarvikkeiden valmistukseen, Jansikin mukaan näiden suhde pitäisi olla päinvastainen. Ojansivu tunnistaa epätasapainon siinä, että suomalaista kauraa viedään jalostettavaksi muualle. Riskiä vähentää myös vertaisten tuki. Myslit ja patukat ovat maail malla kasvava tuoteryhmä. On vain löydettävä uu sia, korkean jalostusarvon erikoistuot teille sopivia markkinoita, Vainionpää sanoo. Hanke on kuitenkin haastavassa tilanteessa rakenteiden murroksen vuoksi. Myös kasviproteiinien viennissä on aitoa potentiaalia. Jos vietävä tuote on kunnossa, vienti palvelujen pariin pääsee suoraan. Lopulta yrityksellä on oltava kyky toimia itsenäisesti, Talasrinne sanoo. Jansik puhui aiheesta maaliskuussa LAB-ammattikorkeakoulun Kaurabuusti-tapahtumassa. – Aikaisemmin toiminta perustui Food From Finlandin ja Business Swedenin Try Swedish -ohjelmien yhteistyöhön valituilla markkinoilla. Meidän on ol tava kilpailussa mukana. Tuleva Team Finland -uudistus luo kuitenkin uskoa tulevaan. Vainionpää teetti VTT:ssä työskennellessään selvityksen kasviproteiinien globaalista markkinasta. Vuonna 2024 lanseerattiin Elovena-kuluttajatuotteita Ruotsin, Alankomaiden ja Belgian markkinoille, kertoo myyntijohtaja Ilkka Ojansivu Raisiolta. Ninios kertoo, että Nordic Oats on myös yhteistyössä Ruokatiedon ja ruotsalaisen tuottajajärjestö LRF:n kanssa hyödyntänyt EU:n menekinedistämisrahoitusta markkinointitoimenpiteisiin. Suurin osa Raision kauraviennistä on myllytuotteita. Etenkin gluteeniton kaura kiinnostaa: sitä viedään noin kolmeenkymmeneen maahan teollisuuden raaka-aineiksi. Vanhastaan Elovenatuotteita on myyty Baltiassa ja Puolassa. 18 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 Perinteisten tuotteiden rinnalla uuden ruokateknologian rohkea hyödyntämi nen voisi tuoda Suomelle lisäeuroja. Myös näiden tuottama arvonlisä jää jälkeen pitemmälle jalostetuista kuluttajatuotteista
euroa) ja makeiset (155 milj. LÄHDE: ETL Pouch of GREEN SMOOTHIE POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Recovery Recovery RYE PORRIDGE WITH A TASTE OF RASPBERRY Pouch POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Gut ooff WWeellllnneessss of Wellness Pouch of possibilities Maustajan uusin pakkausratkaisu Pouch tekee ideastasi valmiin tuotteen. Suomessa viranomainen valvoo enemmän kuin tukee, Talasrinne sanoo. euroa), viljat (157 milj. euroa), lihatuotteet (181 milj. Hän kertoo esimerkkinä, että Virossa valtio rahoittaa messuosallistumiset, jos yritys osallistuu vähintään kuusille kan sainvälisille messuille kahdessa vuodessa. – Suomessa on jäykemmät säännöt esimerkiksi sille, miten ja mihin rahoi tusta saa. – Mitä nopeammin valtion resurssit saadaan kuntoon, sitä paremmin vienti yritykset voivat investoida omiin kasvu toimenpiteisiinsä ja lopulta sitä parem min vienti vetää. – Siellä ulkomailla ei olla kilpailijoita keskenään. Tärkeää olisi myös ennustettavuus: että tukimuodot olisivat hallituskausista riippumattomia ja pitkäaikaisia. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 19 joomat on helpompi saada esiin kuin yk sittäiset tuotteet. euroa) Eniten kasvoi voin ja muun maitorasvan, alkoholijuomien, kauran ja suklaan vienti. Kotimarkkinan kasvun rajat ovat tulleet vastaan, ja kannattavuuskin kärsi inflaation myötä; on siis myytä vä muualle. Seuraavaksi tärkeimmät tuoteryhmät olivat alkoholija virvoitusjuomat (274 milj. • Säilyy huoneenlämmössä • Valmistettu Suomessa • Helppo käyttää ja sulkea • Kätevä kuljettaa mukana vaikka harrastuksiin tai matkalle, töihin tai kouluun • Pakkaus on kevyt ja kestävä • Koot: 90 g – 250 g • 100 % kierrätettävä COCOA-PORRIDGE WITH A TASTE OF VANILLA Pouch of Protein Protein POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Se rv in g su gg es tio n Ta rjo ilu eh do tu s Se rv er in gf ör sl ag COCOA-PUDDING WITH A HINT OF ORANGE Pouch of Protein Protein POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Se rv in g su gg es tio n Ta rjo ilu eh do tu s Se rv er in gf ör sl ag Ota yhteyttä ja tehdään juuri sinun brändillesi sopiva menestystuote! www.maustaja.fi Your Brand TROPICAL SMOOTHIE WITH ADDED CAFFEINE Pouch of Refresh Refresh POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives!. l MAITOTUOTTEET VIENNIN KÄRJESSÄ SUOMALAISEN ruokaviennin merkittävin tuoteryhmä viime vuonna olivat maitotuotteet, joita vietiin lähes 480 miljoonalla eurolla. Jarmo Talasrinne toivoisi, että Suo men vientitoiminnot olisivat yhtä jous tavia ja kannustavia kuin Virossa tai ruo kaviennin mahtimaa Irlannissa, joka Suomen kokoisena toimijana vie 18 mil jardin euron arvosta ruokaa vuosittain. Yritykset voivat tukeutua myös toisiinsa esimerkiksi logistiikassa. Vainionpää arvioi, että iso nykäys kasvussa saadaan aikaan, kun viennin kohdemaihin sijoitettuja valtion vienti resursseja kasvatetaan. Yhdessä toimiminen vähentää riskejä ja esimerkiksi säästää logistiikassa. Pouch nestemäisille ja lusikoitaville hedelmä-, marjatai vihannespohjaisille välipalatuotteille, soseille, keitoille tai vaikka smoothieille. On synergioita, jotka hyö dyttävät kaikkia. Valtion vientipalveluiden ja yritysten yhteistyö on saatava toimimaan, esi merkiksi suurlähetystöverkosto voisi auttaa liiketapaamisten järjestämisessä. euroa), tuore ja jalostettu kala (235 milj. Kauppaa syntyi heti. YHTEISTYÖ HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA Jukka Vainionpää toteaa, että yritysten on nähtävä vienti strategisena inves tointina ja panostettava siihen enem män. Myös yhteistyötä tarvitaan enemmän. – Ensimmäiset yritysryhmät ovat jo esitelleet tuotteitaan saksalaisille luomu ketjuille. Kun suomalaiset brän dit ja yritykset tulevat tunnetuiksi, se luo mainetta ja mahdollisuuksia laajem minkin, Vainionpää huomauttaa
Tätä prosessia on syytä tarkastella neutraalisti ja datan perusteella. Sisälogistiikan toiminta elintarvike teollisuudessa noudattaa samoja peri aatteita muiden toimintojen kanssa. AutoStoren uusin innovaatio on MultiTemperature Solution, joka mahdollistaa useita lämpötilavyöhykkeitä yhdessä AutoStore-kuutiossa. n Kylmäketjun hallinta: Sensoriteknologioiden ja AI:n avulla voidaan seurata lämpötiloja kuljetuksen ja varastoinnin aikana reaaliaikaisesti. Prosessien virta viivaistaminen tehostaa läpimenoaikaa ja toimitusvarmuutta. T ehokas suunnittelu ja tilankäyttö ovat ratkaisevia teollisen toimin nan optimoimisessa. Se on suunniteltu pakastettuihin ja jäähdytettyihin ympäristöihin, joiden lämpötila-alue on -25°C pakasteosassa ja +6°C jäähdytetyissä tiloissa. Tähän on tarjolla työvälineitä, joilla voidaan tehostaa kehitykseen käytettyä aikaa, visualisoida ideoita ja pohjata päätös vertailukelpoisiin tietoihin. Hyvä tilasuunnittelu minimoi pullon kaulat, parantaa työntekijöiden tehok kuutta ja varmistaa sujuvat siirtymät tuotannon vaiheiden välillä. AGV:t suunnistavat käyttä mällä esimerkiksi värikoodattuja teip pejä tai induktiivisia ohjeita, QRkoo deja, lasereita, kameroita tai GPS:ää. Kehitystä voidaan myös tarkastella eri osaalueiden ratkaisuvaihtoehtojen ja teknologioiden kautta. Investoimalla suunnitteluun ja tilankäyttöön voidaan luoda työympä ristö, joka tukee kasvua ja mukautuu muutoksiin. Tämä on ollut automaatioteknologian tavoite sen alusta lähtien, mutta robotiikassa on tar jolla kehittyneempiäkin ratkaisuja. TEKOÄLYN (AI) ROOLI JA SOVELLUKSET ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA. n Reaaliaikainen seuranta ja ennustus: AI voi ennakoida kysyntää, mikä auttaa optimoimaan varastomääriä ja minimoimaan hävikkiä. Lämpötilasäätelyyn uutta automaatiota LÄMPÖTILASÄÄDELTYYN tuotantoon on olemassa erilaisia automaation vaihtoehtoja useilta toimittajilta. Edistyksellisten tek nologioiden käyttöönotto ja kokonaisval tainen integroiminen onkin keskeistä kil pailukyvyn ylläpitämisessä. 20 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 Automaattiohjautuvat ajoneuvot (AGV) on varustettu käyttö ja kuormankäsit telylaitteilla, joita käytetään kulje tuksen ja käsittelyn automatisointiin esimer kiksi tuotannossa tai tilausten keräilyssä. Toisin kuin autonomiset robotit, jotka on ohjelmoitu yhtä tehtävää varten ja jotka toimivat itsenäisesti, cobotit voivat käyttää mobiiliteknologiaa, tekoälyä, konenäköä, kognitiivista tietojenkäsit telyä ja kosketusteknologiaa hahmot AUTOMAATIO JA PROSESSIN VIRTAAVUUS Automaatio on välttämätöntä tehokkaalle elintarviketuotannolle. Myös sisälogistiikkaa tulee tarkastella kokonaisuutena, jotta muodostuu yhte näinen ja toimiva prosessi. Monilämpötilaratkaisu on jo käytössä norjalaisessa elintarviketukkuliikkeessä. Räätälöidyt ratkaisut, jotka maksimoivat tilan, parantavat operatiivista virtaus ta ja varmistavat turvallisuusstandardien noudattamisen, auttavat saavuttamaan optimaalisen suorituskyvyn. Strateginen suunnittelu huomioi myös laajennetta vuuden. Yhteistyörobotti (cobot) on teollisuus robotti, joka voi toimia turvallisesti ihmisen rinnalla jaetussa työtilassa. Lähestymis tapa toimii niin tilankäytön suunnitte lussa, teknologioiden valinnassa kuin jatkuvan parantamisen periaatteenakin. Muun muassa SSI Schäfer ja AutoStore tarjoavat ratkaisuja, joita voidaan käyttää viileissä ja kylmissä tiloissa. Roboteilla automatisoidaan toistu via tehtäviä tuotantolinjastolla. Automaatio ja robotiikka vähentää riip puvuutta työvoimasta, minimoi virheet, lisää suoritustehoa ja tuo joustoa toimin taan. n Autonomiset kuljetusajoneuvot: Autonomiset ajoneuvot ja dronet ovat nousemassa tärkeiksi teknologioiksi, erityisesti viimeisen mailin toimituksissa. Logistiikka Teema TEKSTI: asiantuntija Risto Sivonen, LIMOWA ry, asiantuntija Hannu Tapio, LIMOWA ry & asiantuntija Teemu Hämäläinen, Hiava Oy & LIMOWA ry Sisälogistiikan optimointi alkaa kokonaisuuden suunnittelusta Uuden tekniikan ratkaisut kuten yhä kehittyneemmät robotit ja cobotit ovat apuna myös haastavissa työympäristöissä. Pakasteiden keräily tapahtuu viilennetyllä alueella, jotta tavaroita ei tarvitse poimia äärimmäisissä pakkaslämpötiloissa, mikä luo paremman työympäristön käyttäjille. n Reittien optimointi: Tekoäly optimoi jakelureittejä huomioiden liikenteen, sääolosuhteet ja toimitusten aikataulut, mikä säästää aikaa ja resursseja
l TEKSTI: asiantuntija Risto Sivonen, LIMOWA ry, asiantuntija Hannu Tapio, LIMOWA ry & asiantuntija Teemu Hämäläinen, Hiava Oy & LIMOWA ry Kolmiulotteisesti navigoiva robotti palkittiin messuilla STUTTGARTISSA järjestetyn LogiMAT 2025 -tapahtuman tuomaristo palkitsi parhaina tuotteina innovatiivisia, tulevaisuuteen suuntautuvia tuotteita, jotka parantavat tehokkuutta, automaatiota ja prosessien optimointia sisälogistiikassa. Optimoinnissa keräilyreittejä lyhennettiin noin 31 prosenttia ja koko keräilyprosessin tehokkuutta noin 23 prosenttia. Syväoppiminen, neuroverkot, kuvantunnistus ja luon nollisen kielen käsittely (NLP) ovat tekniikoita, joiden käytöstä ja hyö dyntämisestä opitaan jatkuvasti lisää. Referenssiprojektissa alusta analysoi 750 000 varastopaikan ja yli 700 työntekijän jakelukeskuksen prosesseja. Kategoriassa Tunnistus, rahdin sidonta, pakkaaminen ja lastaus palkittiin KATHREIN Solutionsin RFID-lukija, joka trukkiin sijoitettuna pystyy luotettavasti lukemaan jokaisen yksittäisen transponderin kuormalavalla. Tämä mahdollistaa ei-invasiivisten testien suorittamisen. Tämä yh distelmä voi lisätä logistiikan ja tuo tannon tehokkuutta merkittävästi. Lisäksi robottien käyttöön liittyy sosiaalisia ja eettisiä näkökulmia. Virtuaalinen testivarasto on yhdistetty varastonhallintajärjestelmään (WMS), ja se heijastaa kaikkia fyysisen varaston prosesseja ja ominaisuuksia. Kun trukit lastaavat tai purkavat kuormalavoja autoon tai lavoja siirretään varastossa, RFID-merkityt tuotteet luetaan automaattisesti ja niiden liikkeet rekisteröidään. Perinteisten robottien toiminta on rajoittunutta ja ne vaativat usein ympäristöä, joka on räätälöity niiden tarpeisiin. Reaaliaikainen integrointi säästää aikaa tietojen keräämisessä ja poistaa tarpeen kaapata transponderitietoja RFID-porteilla. Robottien komponentit kuten ka merat ja sensorit kehittyvät jatkuvasti, samoin ohjelmistot. AeroBotit liikkuvat hyllyjärjestelmän alla ja pystysuunnassa hyllyjä pitkin määritettyyn säilytyspaikkaan. Yksi tärkeimmistä eduista on yhdis tetty materiaalin kuljetus ja käsittely. AGV:t ja cobotit voidaan yhdistää joustavasti tuotanto, kokoonpano tai varastointialueella, tai cobot voi daan asentaa AGV:n päälle. Kehityksellä odotetaan olevan ajan mittaan merkittäviä vaikutuksia talou teen ja koko yhteiskuntaan. Cobotit toimi vat teollisuudessa esimerkiksi keräi lyssä, tuotantotöissä, kokoonpanossa, pakkausautomaatiossa ja materiaalin käsittelyssä. Lähitulevaisuudessa tulemme nä kemään humanoidirobotteja ensin tehtaissa ja tuotantolaitoksissa sekä logistiikassa, jossa robotille annettu ja tehtäviä voidaan rajata melko tark kaan määrätyllä työpisteellä. Humanoidirobottien kehit tyessä robotit kykenevät toimimaan ihmisten työskentelytiloissa ja ym päristöissä nykyistä joustavammin ja mukautuvammin. Tekoäly analysoi tuhansia varaston toimintaskenaarioita joka tunti ja antaa optimointisuosituksia varaston digitaalisen kaksosen perusteella. Niiden innovaatioita ovat kitkakäyttötekniikka ja huippuluokan lidar-tekniikka, jonka avulla botit voivat navigoida varastoissa kolmiulotteisesti. Toisin kuin perinteiset robotit, jotka on suunniteltu erityisiin, usein toistu viin ja paikkasidonnaisiin tehtäviin, humanoidirobotit ovat monipuoli sempia ja joustavampia. Merkittävä suuntaus on fyysisesti ih mistä muistuttavien, puhuttuja käs kyjä ymmärtävien robottien kehitys. ROBOTTI TYÖKAVERINA. AeroBotit ovat uuden sukupolven autonomisia mobiilirobotteja (AMR). Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen inventoinnin lavaan kiinnitetyistä transpondereista sen ollessa vielä liikkeessä ja raportoinnin ERP-järjestelmään langattoman yhteyden kautta. Tämä tuottaa dataa koneoppimismallien kouluttamiseen. Tämä tähän mennessä ainutlaatuinen ominaisuus sopii varastoissa tarvittavaan joustavuuteen ja skaalautuvuuteen. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 21. Tilausten keräily-, kuljetus-, nostoja varastointitekniikan kategoriassa tuomaristo valitsi itävaltalaisen KNAPPin kehittämän AeroBotin, joka tarjoaa älykkään ja skaalautuvan robottiohjatun järjestelmän varastointiin. Cobotit ovat myös erittäin joustavia, ja ne voidaan helposti ohjelmoida uudelleen erilaisia tehtäviä varten. Ohjelmisto-, viestintäja IT-kategorian palkinto myönnettiin PSI Softwaren tekoälyalustalle, joka on työkalu logistiikkaprosessien analysointiin, suunnitteluun ja optimointiin. KU VA : KN AP P/ NI ED ER W IE SE R AeroBot navigoi hyllyjä pitkin kolmiulotteisesti. Tulevaisuuden ihmishahmoiset robotit kykenevät myös oppimaan ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin sekä välittämään oppimansa muille roboteille. taakseen ympäristönsä ja suorittaak seen erilaisia tehtäviä turvallisesti ihmisten läheisyydessä
Allergikkojen annokset valmiste taan keskitetysti dieettikeittiössä. Se ei vety ja kestää kyl mävalmistuksen, Miikkulainen lupaa. Kasvisruuan osuus on nyt 25–30 prosentin luokkaa. Maku, suutuntuma ja ulkonäkökin ovat erilaisia kuin lihassa. Myös kasvista ja lihaa yhdistävät tuotteet tekevät uutta tulemistaan ateriapalveluiden kautta. Espoo Catering kehittää parhaillaan jauhelihakeitosta ja jauhelihakastikkees ta lihakasviproteiinireseptejä. Ateriakohtainen kustannus on kasvis ruuassa hieman liharuokaa korkeampi. Ateriapalveluissa kasvisruoka on osa ilmastotyötä. Reseptit testa taan ruokavaikuttajaraadeissa, joissa koululaiset saavat maistella ja arvioida niitä. HKFood sin innovaatiojohtaja Marianne Nordblom kertoo, että yhdistelmätuotteiden mahdollisuuksia pohditaan yrityksessä säännöllisesti. Jo vuosia sitten yrityksellä oli markki noilla porkkanaa ja porsaanlihaa yhdis tävä nakki ja jauhelihatuote. – Tuotteemme käyttäytyy kuin pais tettu jauheliha. Varastoinnissa osa vaatii kylmäsäily tyksen, osa ei. Hybridi ruokalajeja on tulossa listalle tämän ja ensi vuoden aikana. Niistä kui tenkin luovuttiin, koska kuluttajat eivät kiinnostuneet niistä riittävästi.. Espoon kouluissa on päivittäin tar jolla sekä kasvis että sekaruokalounas. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Espoo Catering on alkanut vähentää lihan määrää myös sekaruokaannoksis sa. Joskus voi olla parempi kehittää uusi ruokalaji, Ekroos sanoo. Teknisesti tuotteita voi hyvin tuottaa, jos kysyntää löytyy. – Pidämme hybridiruokaa oikeasti vallankumouksellisena tekijänä lihan Kasvisteollisuus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Onko tulevaisuus yhdistelmätuotteiden. Maku on neutraali eli tuote on jauhe lihan tapaan helppo maustaa. Kun kulutusmäärät lähtevät nou semaan, hintakin painuu alemmas. Kehitystyössä on huomioitava paitsi se, mikä proteiini parhaiten sopii mihinkin ruokalajiin, myös se, että proteiiniyhdistelmä sovel tuu kylmävalmistukseen ja ylipäänsä tuotantoon. – Kasviproteiinit ovat yhä monille vie raita. Kun niihin voi tutustua liharuuan seassa, eroa ei välttä mättä huomaa. Tämänhetkinen naudanlihapula saattaa lisätä kiinnos tusta näihin tuotteisiin, Nordblom miettii. Myös kulut tajatestausta on tehty ja imua olisi ollut, mutta tuotteen voi olla vaikea löytää paikkaansa kaupassa. – Uudet tuoteinnovaatiot ovat vielä kalliita. Yrityksen reseptipankissa on murua soveltavia hybridi ja kasvisreseptejä, myös kylmävalmistukseen sopivia. Hankinta ja kehityspäällik kö Regina Ekroos kertoo, että yrityksen omia ja Espoon kaupungin päästövähen nystavoitteita kohti mennessä kasvi pohjainen ruoka on tärkeä työkalu. Hinta on myös tärkeä kysymys. Jotkut asiakkaat ovat todenneet, ettei eroa huomaa esimerkiksi bologne sessa, ja siirtyneet hybridin sijaan suo raan jauhismurupohjaiseen reseptiin. – Suurkeittiöasiakkailta on tullut toi veita tällaisiin tuotteisiin. Nordblom arvioi, että jauhelihassa tai jauhelihapohjai sissa kappaletuotteissa kuten pihveissä ja pyöryköissä voisi olla kuluttajatuot teina suurin potentiaali. Ekroos arvelee syyksi halun hyödyntää kasviproteiineja monipuolisesti. Kasvis ruokapäivänä toinen lounasvaihto ehto on vegaaninen, toinen voi sisältää maitoa tai kananmunaa. Kasviproteiinien käyttövolyymit ovat myös pienempiä kuin lihatuottei den. Esi merkiksi vegaaniseen makaronilaatik koon ei saatu lohkeavaa rakennetta, eikä se vastannut syöjien mielikuvaa maka ronilaatikosta. Kuvassa herneproteiinipohjainen makkara. Osa kasvisruuista, kuten vegaaninen, seitanpohjainen tortillatäyte, taas on ruokailijoiden suosiossa. Liha ja kasviproteiinia yhdistämällä sekaruokailijoita myös totutetaan kasvi proteiineihin, Ekroos kertoo. Myös hin tapisteen vertailukohta on kypsä jauhe liha. Jauhismurulla korvataan annoksen lihasta yleensä 30–60 prosenttia. Jos jauhelihasta puolet korvataan kasviproteiinilla, kyse on miljoonista kiloista vuodessa. Makkaran muotoon sopivat monet raaka-aineet. Allergeenien hallinta vaatii jossain määrin enemmän työtä kuin lihaannos ten kanssa. FLEX-HYLLY LIHAHYLLYN VIEREEN Kuluttajatuotteissa hybridit eivät toistai seksi ole jääneet portfolioihin. 22 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 E spoo Catering tuottaa aterioita päivittäin 50 000 espoolaiselle lähinnä kouluihin ja päiväkotei hin. KASVISRUOKA VIELÄ SEKARUOKAA KALLIIMPAA Aina reseptikokeilut eivät onnistu. käyttöä vähennettäessä. PAISTETUN JAUHELIHAN VERROKKI Herneproteiinipohjaista jauhismurua valmistavan Unlimited Foodsin toimi tusjohtaja Julius Miikkulainen kertoo, että soveltuvuus ruokapalvelun proses seihin on ollut tuotekehityksen tärkeä tavoite. – Uusien tuotteiden kohdalla on mie tittävä, miten tuote on pakattu, onko se tiivistä, sekoittuuko se ruokiin hyvin. – Täytyy olla tarkkana, mihin resep teihin koskee. Valmiiden pyöryköiden ja pihvien ainesosalistat on luettava tark kaan
Vaikka sarja oli laadukas ja Mäkimattilan sanoin ”kasvis on lihan paras kaveri”, ei se saanut kuluttajan suosiota. Maakunta ei toimi, koska vain har va samaistuu heimonsa outoihin his toriallisiin ruokiin. RUOKAA ON RAKASTETTAVA! Puheenvuoro TEKSTI: Euroopan historian professori Laura Kolbe, Helsingin yliopisto KU VA : HE LE N KO RP AK Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 23 – Aika ei ehkä ollut oikea. Atrian tuotekehitysjohtaja Aaro Mäkimattilan mukaan yhdistelmä tuote on kuluttajalle hankala. Eri mi nisteriöt pallottelevat kukin tahollaan ruuan tuottamisen, markkinoinnin ja kuluttamisen teemakokonaisuuk sia. Elintarvikkeiden valmistajat, edunvalvojat ja markkinoijat toimi vat omillaan. Ruotsalainen hus manskost on arkiruokaa ja sana ”hus” (koti, arki) painottuu positiivisesti. Kan santerveyden ja lääketieteen tutki muksen rahoittajia kiinnostavat omat, terveyteen ja elämäntapoihin liittyvät erikoiskysymykset. Muistot ja nostalgia toimivat. Ek sotiikka ei toimi, koska harva meistä viettää järin eksoottista elämää. Herraskainen ranskalainen keit SUOMALAISTA RUOKAA VAI SUOMALAISTEN RUOKAA. HKFoodsin kasvisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi kaurapyörykät, ja annos aterioista jotkut sisältävät kasviksia ja juustoa. Nyt kuullaan liikaa puhetta ravitse muksen funktionaalisuudesta, ter veellisyydestä, ekologisuudesta, kes tävyydestä, säästäväisyydestä …huh! Syntyy liikaa apeita tunteita ruoan äärellä. Tähän saakka ruokakentän eri toi mijat ovat liikkuneet erillään toisis taan. Ehkä maa ilma on nyt muuttunut siten, että kau passakin voisi olla lihahyllyn vieressä flextuotehylly. Arkeen sopiva kasvi pohjainen vaihtoehto kuten valmis ruokavalikoimaan kuuluva hernebolog nese tai esimerkiksi klassinen liha kasvis yhdistelmä Lindströmin pihvi ovat helpommin kuluttajalle avautuvia tuotteita. Venäläinen keittiö ja sen symboloima vieraanvaraisuus läpäisee luokat, alueet ja rajat. Sen sijaan, että markkinoimme ja tuotteistamme suomalaista ruokaa, voisimme kehittää suomalaisten ruo kaa. Lauta selle tuotetaan eksoottista syötävää ”suoraan luonnosta” tai maakuntatunnuksin. Italiassa korostuu rakkaus ruokaan ja syömiseen. Yliopistoilla tutkitaan ravitse mukseen liittyviä kysymyksiä. Uusi ruokakulttuurinen visio voisi olla: rakkaudesta suomalaisten ruo kaan ja suomalaiseen vieraanvarai suuteen! Kirjoittaja on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Alueellisuus ja autent tisuus ovat avainsanoja, sillä joka perheellä on oma tapansa laittaa ruo kaa. l KU VA : LI KE ME AT /U NS PL AS H. S uomalaista ruokakulttuuri keskustelua vaivaa liiallinen sinivalkoinen ylevyys. Maailmalla ruokaa tuotetaan tun teella, ylpeydellä omasta perinteestä. – Sellaista kuluttajatarvetta ei ole. Framille rohkeasti Annimummit, Tyyneäidit ja Lasseisät, perheiden parhaat nuoremmat ja vanhemmat pitokokit ja ruokamestarit sekä met sästäjät ja kalastajat, joiden loihti mien aterioiden muisteleminen saa ilon kyyneleet silmiin. Tulevaisuudessa tärkeintä olisi kulttuurisen viestin kirkastaminen yhdessä: ruokaa on rakastettava! Koska ruoka on intiimiä, jokapäiväis tä ja toistuvaa, pitäisi siihen kietou tua onnen, nautinnon ja intohimon tunnemaailmoja. Kasviproteiinin yhdistäminen lihaan vaikkapa juuri makkarassa ei ole Atrian suunnitelmissa. Ruoka on nostettava kulttuuriksi ja sille on annettava arvo. Terveellisyys on, mutta hyvä maku ja helppous ajavat sen edelle. Luonto ei toimi, koska ihmiset elävät urbaanisti. Atrialla oli vajaat kymmenen vuotta sitten tuotesarja, jossa esimerkiksi yh distettiin kotimaisia juureksia lihaan makkaroissa. Suomalaisten ruokaa tulisi tuotteistaa ilon ja nautinnon kautta. Maail man onnellisimman kansan syömi seen liittyvä kulttuuria ei lainkaan ole osattu tuotteistaa. SUOMALAISTEN RUOKA TARVITSEE hyvän tarinan pärjätäkseen kulttuu risesti. Suomalaisten ruoka on sitä, jota nautimme arkena ja juhlissa. Mäkimattila arvioi, että myös koko naan kasvipohjaisen ruuan markki nassa kuluttaja suosii edelleen luontaisesti lihattomia tuotteita, vaikka vaihtoehto proteiineillakin on oma roolinsa vali koimassa. KÄSI SYDÄMELLE: Suomi on kieh tova ruokamaa. tiö on puolestaan onnistunut yhdis tämään kansakunnan yhdeksi ruoka kulttuurireviiriksi
V ienti on sarja strategisia valin toja siitä, mitä tavoittelemme, kenelle myymme, ja miten lähes tymme markkinoita. Vientiä tulisi tarkastella alusta lähtien kauppaketjun, brändiomistajan tai muun asiakkaan näkökulmasta, sanoo kansainvälisen myynnin konkari Juha Korhonen. Ajattelu tapa ei riitä onnistumiseen, sanoo vientiä. KATSE ASIAKKAISIIN – Monesti kuulee yhä sanottavan, että yrityksemme tavoitteena on käynnistää vientiä johonkin tiettyyn maahan. Vientikaupan ammattilaisten mukaan Suomella on potentiaalia korkeimman hintapisteen tuotteiden viennissä ja erityisesti premium private label -markkinassa. Jokainen näistä kysymyksistä vaikuttaa siihen, kuinka kilpailukykyiseksi vienti strategiamme muodostuu. KU VA : KO EN DE JO NG KU VA : JU HA KO RH ON EN Koen de Jong edustaa IPLCorganisaatiota, jonka päätavoite on valmentaa elintarvikeyrityksiä onnistumaan sopimusvalmistuksessa. Millaiset liiketoimintamallit tukevat parhaiten suomalaisyritysten kansainvälistä menestystä. Pitkään elintarvikevientiä tehneet Senior advisor Juha Korhonen FINLABEL hankkeesta ja toimitusjohtaja Koen de Jong hollantilaisesta International Priva te Label Consult (IPLC) yrityksestä poh tivat työkseen tulevaisuuden elintarvike viennin menestystekijöitä. Toimim meko yksin vai yhdessä muiden kanssa. 24 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 Vienti Teema TEKSTI: Leena Filpus, Kubo Oy ja FINLABEL-hanke Strategista ajattelua Suomen elintarvikevientiin Suomen elintarvikevienti kasvaa vain harkituilla strategisilla valinnoilla. Aivan kuin jokin maa olisi yhtenäinen mark kina tai asiakastarve jollekin tuotteelle samankaltainen koko maassa
– Suomalaiset ovat havahtumassa sii hen, että yhteistarjoomat, alihankinta ja yhteisbrändit ovat kustannustehokkaita ja nostavat onnistumisen mahdollisuut ta. l Kiinnostaako private label -vienti. Oikeilla päätök sillä olemme tulevaisuudessa tärkeitä toimijoita kansainvälisillä markkinoilla, summaa Korhonen. Kehitä taitojasi erityisesti korkeamman hintaluokan premium-tuotteiden valmistajana. Termi tar koittaa tuotteiden valmistamista ulko maisille kauppaketjuille tai asiakkaiden brändillä ja kohdistuu nimenomaan kor keamman hintaryhmän tuotteisiin. Hän kannustaa suomalaisyrityksiä hyödyntämään ainutlaatuisia raaka aineitamme ja valmistusprosessejamme. Niiden arvostus tule vaisuuden markkinalla kasvaa edelleen, sanoo de Jong. MITEN KEHITTYÄ OSAAVAKSI PRIVATE LABEL -TOIMITTAJAKSI. – Suomen elintarvikeviennin menes tys riippuu fiksuista strategisista valin noista ja vahvasta yhteistyöstä. SUOMI EI PÄRJÄÄ HINTAKILPAILUSSA Suomi on kaukana KeskiEuroopasta, ja korkeammat tuotantokustannukset vai kuttavat hintatasoon. Kasvu vaatii osaamista, markkinatuntemusta ja suunnitelmallisuutta. Nämä ovat valt teja, joiden varassa suomalaiset yritykset voivat menestyä. Asiakkaan näkökulmasta arvostus nousee, jos suomalaisilla on tarjotta vanaan tuotteita kategoriapohjaisesti, muistuttaa Korhonen. – On nähtävissä vahvaa indikaatiota siitä, että tulevaisuuden suomalainen elintarvikevienti voi hyötyä siitä, että ulkomainen kulutuskysyntä kasvaa nimenomaan private label sektorilla ja sen korkealaatuisten tuotteiden hinta ryhmässä, sanoo Korhonen. Nyt ovat pin nalla terveellisyys, ekologisuus ja paikal lisuus. Silloin maailman mittakaavassa pienet volyy mimmekaan eivät ole ongelma. Vientiä tulisi tarkastella alusta lähtien kauppaketjun, brändiomistajan tai muun asiakkaan näkökulmasta: miten yrityk semme auttaa juuri tätä asiakasta me nestymään. – Jos premium private label valmistus kiinnostaa, yksin ei tarvitse jäädä miet timään, miten markkinoille pääsisi mu kaan. – Lisäksi edullisimmat hintasegmen tit ovat jo täynnä kansainvälisillä mark kinoilla. Etenkin juuri kalleimmissa hinta pisteissä lisäarvoa voivat tuoda vaikkapa erikoistuneet nichetuotteet, jotka pal velevat pientäkin kohderyhmää, de Jong jatkaa. Brändinomistajat tuntevat asia kastarpeet ja vastaavat lopputuotteiden valmistuksesta. Liike toiminnassa korostuu erityisesti palvelu ja yhteistyö. De Jongin mukaan suomalaisyri tysten onkin tärkeää asemoida tuotteensa arvoa lisääviksi. Premium private label valmistus (PPL) on juuri nyt ehkä kiinnostavin konsepti maailmalle menoon. STRATEGINEN TÄHTÄIN ERIKOISTUOTTEISIIN Korhonen on vahva private label val mistuksen tuntija ja puolestapuhuja. + 358 40 500 2896.. Lue lisää www.finlabel.fi ja ilmoittaudu mukaan. – Suomalaisilla elintarvikkeilla on jo vahvat kilpailuedut, kuten puhdas luonto ja vastuullinen tuotanto. Asiakkaiden tuntemisen ja asiakaslähtöisen jousta vuuden tulisi olla jokaisen tavarantoi mittajan geeneissä. Koen de Jong on julkaissut aiheesta kirjan The Power of Private Label, joka on erinomainen perusteos private label markkinaan. Yh dessä on helpompi rakentaa strategiaa markkinoiden tarpeiden pohjalta. – Kuluttajat arvostavat laatua ja tari noita tuotteiden taustalle – suomalaisilla on vahvat edellytykset vastata juuri tähän markkinatarpeeseen. Yksittäisen yrityksen resurssit ovat rajalliset, mutta yhteistyöllä voidaan saavuttaa suurempi markkinaosuus ja tehoja logistiikkaan. – Pelkkä hyvä tuote ei riitä, on osat tava tarjota arvoa koko ketjulle, Korho nen korostaa. Korhosen mukaan kategoriatasolle menevä asiakastarpeiden ymmärrys on edellytys kaupan synnylle. De Jong ja Korhonen muistutta vat, että yhteistyö muiden valmistajien kanssa voi olla avain menestykseen. Apua saa esimerkiksi FINLABEL hankkeesta, Korhonen sanoo. YHTEISTYÖ ON YKSI KILPAILUTEKIJÖISTÄ Yhteistyökyky on olennaista PPLmark kinoilla. – Kun valjastamme näin koko tuotan tosektorimme vientiyhteistyöhön, voim me nostaa elintarvikeviennin arvoa mer kittävästi. Korhosen mukaan tuotteen hinnalla ei välttämättä edes ole niin suurta merki tystä, kun tuotteen ominaisuudet koros tuvat. Suomessa IPLC:n toiminta on aloitettu vuosi sitten noin kymmenen yrityksen ryhmällä. Lisätiedot: info@finlabel.fi, puh. PPLsegmen tissä menestyvät innovaatiot, jotka vas taavat kuluttajatrendeihin. Suomalaisille elintarvikkeille on luo tava niin vahva lisäarvo ja kilpailuetu, että hintaan ei törmätä ensimmäiseksi. Yhteistyö voi olla jopa yrityksen elin tärkeä strateginen valinta. Samalla pystytään kokoamaan monipuolisemmin erityinen arvonlisä, joka Suomesta on tuotteisiin liitettävissä. Hankkeeseen on saatu EU:n maaseuturahoitusta ELY-keskuksesta. Pienet raakaainetoimittajat tai ensi vaiheen jalostajat voivat verkostoitua tuottamaan tuotantopanoksia brändi taloille. Koen de Jongin mukaan Suomella on potentiaalia juuri korkeimman hinta pisteen PPLtuotannossa. – Jälleenmyyjät haluavat premium tuotteita, jotka erottuvat. Teemme asiak kaiden kanssa yhteistyötä, jonka johdosta syntyy myyntiä. Koen de Jong on perustaja IPLCorgani saatiossa, jonka päätavoite on valmentaa elintarvikeyrityksiä onnistumaan sopi musvalmistuksessa. IPLC on vuonna 2003 perustettu yritys, joka toimii yhdeksässä maassa. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 25 yli 20 vuotta työnään tehnyt Juha Kor honen. Menestyminen ei kuitenkaan tule hel polla. FINLABEL-tiedonvälityshanke järjestää kevään aikana kuusi OPI OSAAJAKSI -työpajaa elintarvikevalmistajille. Hänellä on näköala paikka koko Euroopan vähittäiskaupan kilpailutilanteeseen. Uusille tulijoille on tilaa yleensä vain korkeammissa hintapisteissä, sanoo Korhonen. Esimerkiksi suomalaiset viljat, marjat ja erikoisleivät ovat erinomaisia esimerk kejä tuotteista, joille voi löytyä kysyntää PPLmarkkinoilla
Akut ladataan vuorojen välissä. S uomen ensimmäisen sähkökuormaauton otti käyttöön Tuusulassa toimiva Storemen Logis tics vuonna 2020. Sähkörekan kulutus ja lataus lukemat ovat sähköiseen henki löautoon verrattuna noin kym menkertaiset. Toinen sähköistymistä jar ruttava tekijä on latausinfra struktuurin kehittymättömyys. Sähkö Volvo liikkuu yhdellä latauksel la talviolosuhteissa noin 220 ki lometriä, kesäkelillä noin 300. Luontevimpia paikkoja olisivat pääteiden ja kantaver kon korkea tai keskijännite selvästi dieselkalustoa pienem mät, isomman investoinnin takaisinmaksuaika venyy pit käksi. Vaikka sähkörekan käyttökulut ovatkin linjojen risteyskohdat, sähköi sen liikenteen apulaisprofessori Lassi Aarniovuori LUTyliopis tosta sanoo. Sähköajo neuvojen osuus eri hyötyliiken neluokissa on jokseenkin sama luku, mutta desimaalipilkun paikka muuttuu: pakettiautoissa se on yksi, linjaautoissa kym menen. – Tällaisen latauskentän rakentaminen on aika suuri investointi, koska tarvittava teho on noin kymmenkertainen henkilöautojen latauskenttään verrattuna. Toimenpideohjelma jul kistettiin loppusyksyllä 2024. Julkisia raskaan liikenteen latauskent Logistiikka Teema TEKSTI: Kari Kortelainen Raskas liikenne sähköistyy hitaasti, mutta vääjäämättä Sähkörekkojen ja -kuormureiden odotetaan yleistyvän Suomen teillä vasta vuosikymmenen lopulla. Traficomin tilastojen mukaan niitä oli vuo den 2025 alussa rekisteröitynä 127, mikä on yksi promille eli 0,1 prosenttia koko raskaasta ajoneuvokannasta. OSTOHINTA JA LATAUSINFRA HAASTEINA Sähköllä liikkuvien kuorma autojen ja rekkojen yleistymistä jarruttaa hankintahinta: kun dieselkäyttöisen puoliperäve turin saa alle 200 000 eurolla, sähköinen vastaava maksaa lähes puoli miljoonaa. Vääjäämätöntä muutosta ajaa EU:n tavoite liikenteen päästövähennyksiin. Valtion ja elinkeinoelämän yhdessä laatimassa toimen pideohjelmassa sähköisen raskaan liikenteen odotetaan yleistyvän 2020luvun lopulla, joten latauskenttien rakenta miseen on aikaa vielä muutama vuosi. Sitä jarruttaa kaluston kalleus ja latausinfran keskeneräisyys. LATAUSINFRA RAKENTUU LÄHIVUOSINA EU:n jakeluinfraasetus AFIR patistaa jäsenvaltioita raken tamaan raskaan liikenteen latausinfraa pääteiden varsille. Se hankki myös ensimmäisen sähkörekan keväällä 2023. Akkukäyttöiset kuorma autot ovat Suomen teillä vielä harvinaisuuksia. Hän kuitenkin muistuttaa, että valtaosa kuljetuksista ta pahtuu suhteellisen lyhyille, 200–300 kilometrin matkoille. Silloin lataus terminaaleissa voi olla toimiva ratkaisu. Oulun yliopiston tutkimuk sen mukaan ero diesel ja säh körekan vuosikuluissa oli yli 10 000 euroa, jos sähkö on edullista (12,5 senttiä/kWh). Ihannetilanteessa raskaan liikenteen kuljettajat voisivat ladata auton akut lakisääteis ten lepotaukojensa aikana. Matka on sen verran lyhyt, ettei välilatausta tarvita. Monet toimijat ovat ottaneet ensimmäisiä sähkörekkoja ja kuormaautoja käyttöön niin, että niillä on latausmahdolli suus terminaaleissa. Laskelma on tehty 100 000 vuosikilometrillä. EU:n tavoite on saada raskaan Keskolla on käytössään jo 14 sähkökuormuria tai -rekkaa. KU VA : MI KK O KÄ KE LÄ. Reissu miestä kyljissään mainostava sähköi nen puoliperävaunu yhdistelmä kuljettaa Fazerin leipiä Lahden leipomolta Vantaan jakelukes kukseen. Sillä ajetaan kahdessa vuorossa päivittäin noin 250 kilometriä. Kentän sijoituspai kat joudutaan miettimään tark kaan. 26 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 26 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 tiä oli Traficomin mukaan vuo den 2024 lopussa käytössä viisi kappaletta. Jos sähkö maksaa noin 20 senttiä/ kWh, ero kutistuu noin tuhan teen euroon
Laskelmat sähkö ja dieselauton kannattavuuden eroista ovat hyvin teoreettisia, koska muuttujia on niin paljon, vantaalaisen logistiikka yritys Colligxin myyntijohtaja Jani Närhi sanoo. – Meille sähköautojen han kintaan ja käyttöön liittyy monenlaisia haasteita ja epä varmuuksia: riittävän järeän sähköliittymän hankkiminen terminaaliimme on iso inves tointi. – EU:n sääntely pakottaa valtiovaltaa aktiivisuuteen, jollei latausinfran rakentami seen löydy tarpeeksi intoa ja rahaa yksityiseltä puolelta, Aarniovuori sanoo. l liikenteen teholaturit kaikkiin liikenteen solmukohtiin, joissa on rekkojen levähdys ja pysä köintialueita. LASKELMAT OVAT TEOREETTISIA Pienemmät yritykset joutuvat vielä miettimään tarkkaan säh köisten raskaiden ajoneuvojen hankintaansa. Colligx hankki kesällä 2023 sähköisen puoliperäveturin, jossa on myös akkukäyttöinen jäähdytysjärjestelmä elintarvi kekuljetuksia varten. – Toistaiseksi sähköautot ovat meille vielä turhan kalliita. Colligxilla on käytössään noin 60 autoa, jotka vaihde taan uusiin noin neljän vuoden syklillä.. Kannattavalle vähintään keskikokoiselle logistiikkayritykselle sähkö auton kovempi ostohinta ei ole ongelma. Kaikkiin päivittäistavara kaupan logistiikkakeskuksiin rakennetaan lähivuosina ras kaan kaluston latauspisteet. KESKUSLIIKKEET LATAAVAT TERMINAALEISSA Suurimmat keskusliikkeet Kes ko ja Sryhmä käynnistivät raskaan liikenteen sähköistys hankkeensa pari vuotta sitten. Haasteena on kustannustaso verrattuna diesel ja kaasu käyttöisiin autoihin, Sryhmän logistiikkaa hoitavan Inex Part nersin tuotantojohtaja Jouni Jaakola sanoo. Alueen jakelutermi naaleihin rakennettiin lataus pisteet. En epäile, etteikö se olisi tule vaisuuden ratkaisu, mutta inf ran rakentaminen on vielä kes ken, Närhi sanoo. Uusi teknologia on aina alkuvaiheessa hinnakasta, mutta tarjonnan ja kilpailun lisääntyminen järkevöittää hintapyyntöjä. – Meidän kuskimme haluai sivat ajaa vain tällä sähköau tolla. Noin megawatin tehoisella laturilla runsaan 300 kilometrin ajomatkaan riittävä energia määrä saadaan ladattua akkui hin noin puolessa tunnissa. Kalleuden ja latausinfran puutteiden vastapainoksi säh körekoilla on muita etuja. Aarniovuori uskoo, että säh köistyminen etenee vähitellen kaluston normaalin uusimis syklin mukana. Sryhmä etenee hieman varovaisemmin. Määrää on tarkoitus kasvattaa noin 200 autoon vuoteen 2030 mennessä. Sillä kul jetetaan elintarvikkeita isojen tukkuliikkeiden terminaalien välillä eteläisessä Suomessa. Sen yhteistyö kumppani Kaukokiito hankki syksyllä 2023 kaksi elintarvike kuljetuksiin räätälöityä sähkö kuormaautoa, joilla ajetaan Oulun ja Mikkelin seudun kul jetuksia. Sähköistä kalustoa käytetään sekä runkolinjoilla että lähija kelussa, Keskon päivittäistava rakaupan kotimaan kuljetuk sista vastaava tuotantojohtaja Jarmo Nikupeteri kertoo. Kaupunkijakelussa hiljaisuus on iso etu, varsinkin kun jäähdytyslaitteistokin toimii sähköllä. Näistä Kesko etenee vauh dikkaammin: sillä on käytös sään 14 sähkökuormaautoa tai puoliperäveturia. – Olemme nyt lähinnä tu tustuneet tekniikkaan ja selvi telleet sähkökäytön vaikutuk sia käyttökustannuksiin sekä itse operatiiviseen toimintaan. Tarvitaan myös jokin menettely latauspaikan varaamista varten, ettei synny jonoja. Se on hiljainen ja sähkö moottorissa teho ei koskaan lopu kesken
Kannattaa käyttää kahta tai kolmeakin kasvipro teiinia, jotta saadaan paras tulos niin ravinnon, maun kuin rakenteen suhteen. Tällä hetkellä hampun käyttö Suomessa on vielä sisäänajovaiheessa verrattuna Baltiaan ja Keski Eurooppaan. Hampun pähki näinen maku korostuu paahdettaessa. 28 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 Hamppuöljy on väriltään vihreää. Tällä hetkellä Food Farmin tuotannosta 75 prosenttia menee vientiin, Pura kertoo. – Suomalainen elintarviketeollisuus on ottanut öljyhampun erinomaisen hy vin tuotekehitykseen ja tulevaisuudessa hamppua tullaan syömään monenlaisissa elintarvikkeissa, Pura iloitsee. Tuotan topanokset ovat muita öljykasveja pie nemmät, esimerkiksi kemiallista kasvin suojelua ei tehdä. ÖLJYHAMPPU ON LAADUKAS KASVIPROTEIINI Öljyhampun siemenestä noin kolmannes on rasvoja, kolmannes proteiinia ja kol mannes kuitua. Hamppuproteiini sisältää kaik ki välttämättömät aminohapot ja on hel posti sulavana vatsaystävällistä. Pohjoisen hampun myyntivaltteja ovat toimitusten luotettavuus ja ajantasaisuus sekä auko ton jäljitettävyys tilatasolle, peltolohkol le ja kylvösiemenerään saakka. – Hampun siemenet toimivat kaikessa, mihin halutaan rakennetta, kuten grano lat, leivät ja paneroinnit. Hamp pua viedään jo laajasti Eurooppaan, Bal tiaan, Skandinaviaan ja Aasiaan, erityi sesti EteläKoreaan. nin laadusta kasvaa, tuotekehittäjä Urho Paakkari Leipurin Oyj:stä sanoo. Hampun aminohappokoostumus tulee kiinnostamaan kuluttajia, kun tietoisuus kasvipohjaisesta ruokavaliosta ja proteii S uomessa öljyhampun käyttö elin tarviketeollisuudessa ja erityi sesti öljyhampun vienti ovat kasvussa. Hamppuöljyä tuotetaan kylmäpuristusmenetelmällä. l Teollisuudessa tuotteet sopivat niin leipomo ja myllytuotteisiin kuin lihaa korvaaviin tuotteisiin ja ravintolisiin. Hamppua viljellään eteläisessä Suo messa Pohjanmaalle ja KeskiSuomeen asti. – Suomessa nykyisen 1500 hehtaarin viljelyalan odotetaan kasvavan kuluvan vuoden aikana 2000 hehtaariin. – Mediassa on tapahtunut iso muutos termien käytössä, viestinnässä kannabis ja hamppu erotetaan toisistaan, mikä selkeyttää kuluttajien mielikuvaa ham pusta, Pura kertoo. Hamppu on viljelijöille houkutteleva kasvi, sillä se sopii hyvin kiertoviljelyyn ja erikoiskasvina sen viljely on kannatta vampaa kuin tavallisten viljojen. Erityisesti puhtaissa kasviproteiinituot teissa kannattaa hyödyntää eri proteiini lähteiden parhaita puolia. Suurimmat hampun viljelykeskittymät löytyvät Baltiasta, Saksasta, Ranskasta ja Puolasta. Siemen on luontaisesti gluteeniton eikä sisällä allergeeneja. Kuluttajille on siementuotteiden lisäksi tarjolla esimerkiksi vegaaninen hamppu levite, puuroja ja välipalatuotteita. MAAILMALLA ARVOSTETAAN TUOTANNON PUHTAUTTA Suomessa viljellään pohjoiseen jalostet tua FINOLAhamppulajiketta. Seuraa vaksi on investoitava siemenen proses sointikapasiteettiin, joka on tarkoitus kasvattaa 2,5kertaiseksi muutaman vuoden sisällä, kertoo FoodFarmin liike toimintajohtaja Satu Pura. Rasvasta 80 prosenttia on monityydyttymättömiä rasvahappoja, lisäksi omega3:n ja omega6:n suhde on hyvä. – Vienti on merkittävässä kasvussa, Japaniin on tehty ensimmäiset avaukset ja öljyhampulle on saatu USA:n markki noille vaadittu FDArekisteröinti. FoodFarm myy ja markkinoi öljyham pun siemenestä prosessoidut raaka aineet teollisuuden jatkojalostajille ja tukkumyyntiin. KU VA : VI LL E VI RT AN EN Kasvisteollisuus Teema Öljyhamppu on matkalla kasviproteiinien kärkijoukkoon Suomalaisen öljyhampun vientimarkkinat ovat laajenemassa Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Elintarvikekäyttöön jalostetussa öljyhampussa ei ole päihdyttäviä aineita. Hamppu proteiinista tehdään proteiinijauhoa eri proteiinipitoisuuksilla. Tietoisuus hampun elintarvikekäy töstä on kasvanut hampun yleistymisen myötä. TEKSTI: Taija Kivimäki. HYVÄ AMINOHAPPOKOOSTUMUS ON KILPAILUVALTTI Öljyhamppu on kasviproteiinien kärkeä hyvän aminohappokoostumuksen vuoksi. Siemenestä jalostetaan siementuottei ta, kuten kokonainen, paahdettu, kuorit tu ja idätetty hampunsiemen
Tärkkelyksen tuotannossa proteiinipituinen sivuvirta jää kuitenkin ylimää räiseksi, ja proteiinin talteen ottaminen siitä kannattaa. Maku on melko neutraali, eikä se tunnu lopputuotteessa. – Funktionaalisen perunaproteiinin käyttötarkoitus on eri ja hinta selvästi korkeampi, Nurkkala tähdentää. Nyt erotamme siitä pro teiinin ja lopusta tehdään tiivistettä lannoitekäyttöön. Finnamylin peruna proteiinin käyttötarkoitus on tuotteen proteiinipitoisuuden kasvat taminen. Toisaalta tavallisen tärkkelysperunankin proteiinipitoisuus riittää suuriin tuotan tomääriin. Sivuvirroista valmistetut perunaproteiini ja rapsijauhe ovat jo markkinoilla. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 29 P erunan mukulassa on vain yksi prosentti proteiinia. RAPSIJAUHEESSA ON KOLME YHDESSÄ Apetit puristaa vuosittain 130 000 tonnia rypsin ja rapsin siementä. Sovelluksia, joissa perunaproteiinia voi hyödyntää, ovat esimerkiksi leivon TEKSTI: Elina Teerijoki Perunan ja rapsin sivuvirroista raaka-aineita Rypsiöljyn ja tärkkelysperunan suurista, aiemmin rehuna hyödynnetyistä sivuvirroista saa myös elintarvikelaatuisia raakaaineita. Sen vaati musten täyttämiseksi rapsijauhetta on tutkittu perusteellisesti ennen markki noille tuloa. Vienti kiinnostaa yritystä jo suuren tuotantokapasiteetin takia. – Aiemmin tärkkelyksen tuotannossa ylijäävä soluneste on levitetty pelloille sellaisenaan. Kyselyitä on tullut paljon, Nurkkala kertoo. Perunaproteiinijauhe on tuotteena vielä vähän tunnettu, ja se saatetaan sekoittaa funktionaaliseen perunapro teiiniin, jota käytetään pieninä mää rinä rakenteistamisessa. – Puhumme 3in1tuotteesta. Öljyn osuus siemenestä on noin 40 prosenttia, joten sivuvirtana syntyvää puristekakkua riit tää jaettavaksi. Uuselintarvikeluvan vuonna 2021 saaneen ainesosan virallinen nimi on osittain rasvaton rapsijauhe, brändi nimeltä BlackGrain from Yellow Fields. Siinä on kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja. Täysin vastaavaa ei ole, täydentää myyntipääl likkö Maria Soini. Sitä on käytetty myös hampurilaispihvis sä ja jäätelössä. Finnamyl on kehittänyt perunapro teiinituotettaan jo kymmenisen vuotta. KU VA : AP ET IT KU VA : HE LI NU RK KA LA. Perunaproteiinia voidaan tuottaa Finnamylin Kokemäen tehtaalla tuhat tonnia vuodessa. Rapsijau heen suuren tuotantopotentiaalin vuoksi myös vientimarkkina kiinnostaa, mutta ulkomaan kontaktit ovat vielä keskuste luvaiheessa. Tummuutensa vuoksi rapsijauhe kasviproteiiniyhdistelmä voi tuoda toi vottua väriä esimerkiksi lihaanalogei hin, joissa se vaikuttaa myös rakentee seen ja suutuntumaan. – Vientiavauksia on jo tehty Euroop paan, toistaiseksi tuotekehitykseen. Apetitilla on kokeiltu eri vaihtoehtoja, ja herneproteiiniisolaatti on todettu toimivaksi. Rapsijauheen maku on neutraali ja väri ruskea. Massasta poistetaan kevyessä prosessoinnissa antinutrient teja, mutta kuitu, proteiini ja rasva on haluttu säilyttää lopputuotteena synty vässä jauheessa. naiset, patukat, murot tai valmisruuat. Rapsijauhe sisältää sekä kuitua, proteiinia että rasvaa. Perunaproteiinin selvä etu on eläin proteiineja lähellä oleva aminohappo koostumus. Kuitupitoisena se tuo myös terveysvaikutuksia. l Perunaproteiini syntyy tärkkelyksen tuotannon sivuvirrasta. Nimenomaan proteiinintuotantoon jalostettuja perunalajikkeita ei vielä ole. Ekstruusiossa rapsijauhe soveltuu murojen ja snacksien tyyppi siin tuotteisiin ja leivonnassa tummiin sovelluksiin. Proteiiniisolaattia tai konsent raattia ei ole ollut tavoitteena tehdä, vaan tuotteessa on haluttu säilyttää nämä kaikki makroravinteet, kertoo Apetitin tutkimus ja tuotekehityspäällikkö JuhaPekka Järvinen. Aiemmin puristekakkua on käytetty rehuna, koska se ei sovellu sellaisenaan ihmisravinnoksi. Tuotepäällikkö Heli Nurkkala kertoo, että elintarvikekäyttöön riittävän laadu kasta proteiinia on tarjolla runsain mi toin. Soini kertoo, että Apetitin valikoimaan on tänä vuonna tulossa BlackGrainista valmistettu kasvisjauhispihvi. Jo varhaisessa vaiheessa Apetitilla ymmärrettiin, että tuote tulee tarvitse maan uuselintarvikeluvan. BlackGrain TVP taas on tuote, jossa rapsi jauhetta on yhdistetty ekstruusion avulla kasviproteiiniin
KU VA : AN NI NI SO V JA PI NJ A PÖ RI KU VA : VT T. Kuivafraktioinnilla tuotetut konsentraatit sisältävät vain 40–65 prosenttia proteiinia, mutta säilyttävät proteiinit natiivissa muodossaan ja niissä on enemmän tärkeitä ravinto aineita kuten ravintokuitua. Kasvi proteiiniraakaaineet, kuten märkä fraktioinnilla tuotetut proteiini isolaatit ja kuivafrak tioinnilla valmistetut proteiini konsentraatit, tarjoavat kestä vän vaihtoehdon näihin haas teisiin. Tämä prosessi usein denaturoi proteiinit ja johtaa hyvin mata laan liukoisuuteen. Kuva 1. Lopputuotteessa voi parhaim millaan ilmetä lihankaltaisia säikeitä. Mikroskooppikuvat järjestäytyneestä ja järjestäytymättömästä proteiiniverkostosta. kuivafraktioiduilla proteiinikon sentraateilla. Proteiiniisolaatit ja kuiva fraktioinnilla tuotetut konsen traatit eroavat merkittävästi toisistaan. Proteiini näkyy kuvassa punaisena. Vehnägluteeni, joka tun netaan leivonnasta, säikeistyy hyvin, samoin märkäerotellut herne ja riisiproteiinit, joiden proteiinipitoisuus vaihtelee 75–85 prosentin välillä. Eiliukoiset proteiiniiso laatit, joiden proteiinipitoisuus on korkea, sopivat erinomai sesti lihaanalogien valmistuk seen. ERI KASVIPROTEIINIT KÄYTTÄYTYVÄT ERI TAVALLA Lihaanalogien valmistuksessa yleisin menetelmä on märkä ekstruusio, jossa kasviproteiini syötetään suulakepuristimeen. Lisäksi on tärkeää huomioi da ravitsemuksellinen laatu. 30 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 I lmastonmuutos ja kasvava väestö ovat lisänneet kiinnos tusta kasviperäisiin proteii neihin vaihtoehtona eläin peräisille. Kasvimateriaalien säikeisyys liha-analogissa ennen ja jälkeen funktionalisoinnin. Proteiinikonsentraatit, joiden proteiinipitoisuus on matalampi, taas harvoin muo dostavat tarvittavaa säikeisyyt tä lihaa korvaaviin tuotteisiin. Tutkin VTT:llä tehdyssä väi töskirjatyössäni erityisesti kuiva fraktioinnilla tuotettujen kasviproteiinikonsentraattien toiminnallisuuden parantamista lihaanalogisovelluksessa. Konsentraatit sisältävät enem män ravintokuitua, jota ihmiset saavat ravinnosta tällä hetkellä liian vähän, kun taas proteiinia ihmiset saavat usein liikaa. Isolaatit käyvät läpi intensiivisemmän prosessoin nin, joka poistaa suurimman osan eiproteiinikomponen teista ja ne sisältävät yleensä 75–90 prosenttia proteiinia. Kuivafraktioidut herneen ja kauran proteiinikonsentraatit, Kuva 2. Eri proteiinilähteet, kuten herne, kaura, riisi, vehnä ja rypsi, käyttäytyvät eri tavoin riippuen niiden erotusmenetel mästä. Vaikka proteiiniisolaatit säi keistyvät hyvin lihaanalogi sovelluksissa, niiden ympäris tövaikutus on energiaintensiivi syyden vuoksi korkeampi kuin Tiede & Tutkimus TEKSTI: tutkija Anni Nisov, VTT Terveellisempiä ja kestävämpiä liha-analogeja funktionalisoimalla Uudet funktionalisointi menetelmät mahdollistavat kestävämmin tuotettujen ja enemmän kuitua sisältävien kasvi proteiinimateriaalien käytön liha-analogien valmistuksessa. Jotta ympäristölle ja tervey delle hyödyllisempiä konsent raatteja voisi soveltaa lihaana logeihin, tulisi niiden toimin nallisuutta parantaa. Tut kittuihin menetelmiin kuuluivat pHarvon säätö, entsymaatti nen muokkaus ja fermentointi. Tämä prosessi hyödyntää kor keaa, 50–60 prosentin kosteus pitoisuutta ja muokkaa pro teiinien rakennetta lämmön, paineen ja hiertämisen avulla. Eläinperäisten tuot teiden, kuten maidon ja lihan, kulutukseen liittyy merkittä viä ympäristöhuolia kuten kas vihuonekaasujen päästöt ja korkea vedenkulutus
Tämä voisi vähen tää lihaanalogien tuotanto kustannuksia ja lisätä entises tään tuotteiden ympäristöystä vällisyyttä. Toisaalta kuiva eroteltu rypsikonsentraatti, jonka proteiinipitoisuus on 40 prosenttia, muodostaa ilman muokkauksia suhteellisen säi keisen rakenteen. Tärkkelyksen esigelatinoitu minen on prosessissa kriittinen vaihe, koska se mahdollistaa proteiinien ja tärkkelyksen yh teisen osallistumisen säikeisen verkoston muodostamiseen. PH-ARVO VAIKUTTAA SÄIKEISYYTEEN Kasviproteiinimateriaalien pHarvo vaikuttaa olennaises ti säikeisyyteen märkäekstruu sioprosessin aikana. Kemikaalimaisuutta saatiin vähennettyä fermentoinnilla, mutta samalla havaittiin, että tietyt bakteerikannat erittivät entsyymejä, jotka aiheuttivat on mahdollista matalammassa lämpötilassa. ENTSYYMEILLÄ VOI PARANTAA RAKENNETTA Kuivaerottelulla valmistettu kauraproteiinikonsentraatti muodostaa yksinään taikina maisen rakenteen ilman näky viä säikeitä (kuva 1). Aalto University publication series 262/2024. Vasemmalla laite kokonaisuudessaan ja oikealla jäähdyttävä suutin ja näytteen ulostulo. Pelkällä trans glutaminaasilla kauraproteiinit ja tärkkelys ovat järjestäytyneet niin, että entsyymi suosii pro teiinin sisäisten ristisiltojen muodostamista yksittäisten proteiinien välisten sidosten sijaan. Havainto oli todennettavissa kaikilla tutkituilla materiaa leilla kuten vehnägluteenilla, riisiproteiiniisolaatilla, herne proteiiniisolaatilla ja herne proteiinikonsentraatilla. KUSTANNUSTEHOKKUUTTA TEOLLISUUTEEN Tavoitteena on kehittää kuvatut prosessit kustannustehokkaiksi teollisuuden käyttöön. Kaura konsentraatti sisältää jopa kolman neksen tärkkelystä, mikä aiheuttaa kaurapohjai selle lihaanalogille purkka maisen koostumuksen ja estää proteiineja muodostamasta säikeisyyteen tarvittavaa ver kostoa. Liukoiset proteiinit eivät yleensä muodostu säikeiksi samalla tavalla kuin liukene mattomat proteiinit. Tarkoituksena on kuitenkin jatkokehittää prosesseja siten, että muokkaukset voidaan teh dä ilman kuivausta siinä vesi pitoisuudessa, joka vastaa lop putuotteen kosteuspitoisuutta. Fermentointiolosuhteet saattoivat myös aktivoida ryp sin omia hajottavia entsyyme jä, mikä vaikutti negatiivisesti myös rakenteen muodostuk seen (kuva 1). Nyt havaittiin kuitenkin viit teitä siitä, että tärkkelyksen ja proteiinin välistä vuorovaiku tusta kauramateriaalilla tarvit tiin säikeisen rakenteen tuotta miseksi. Nykyi sellään prosesseihin sisältyy ylimääräinen kuivausvaihe, jotta ilmiöt saatiin helposti todennettua laboratoriossa. Kuivafraktioinnilla tuotettu jen kasvimateriaalien toimin nallisuuden parantaminen voi edistää niiden käyttöä liha analogeissa. Tämä tehostaa prosesseja ja vä hentää energiankulutusta, mikä tekee niistä taloudellisesti kan nattavia sekä olennaisia teolli suuden käyttöön. Kun kontrollinäytteen tärkkelys hajotettiin kokonaan, lihaanalogin rakenne heiken tyi merkittävästi. KU VA T: VT T. Märkä erottelulla valmistettavien pro teiiniisolaattien tuotannossa pHarvoa ei yleensä huomioida, kun taas kuivaerottelussa sen säätely ei ole mahdollista, vaan materiaalin lopullinen pH mää räytyy sen sisältämien kompo nenttien mukaan. Tärkkelyksen rooli märkä ekstruusioprosessissa raken teen muodostuksessa on ollut epäselvä ja usein haitallinen. Mer kittävin havainto oli kuitenkin se, että ennen pHsäätöä herne proteiinikonsentraatti ei muodostanut säikeistä raken netta ollenkaan (kuva 1), mutta pHsäädön jälkeen herneen proteiinit muodostivat vahvan ja yhteen suuntaan järjestäyty neen proteiiniverkoston (kuva 2), joka oli erityisen vahva kor keammassa pH:ssa. Entsymaattisella muokkauk sella voidaan parantaa kuiva fraktioidusta kauraproteiini konsentraatista valmistetun lihaanalogin rakennetta siten, että proteiiniverkostoa vahvis tamalla saadaan näkyviä säi keitä esille (kuva 1). Tämä vähentäisi ekstruusioprosessin energian tarvetta ja tekisi prosessista kustannustehokkaamman. proteiiniverkoston ja paranta maan rakenteen säikeisyyttä. FERMENTOINTI VAIKUTTI MAKUUN JA RAKENTEESEEN Rypsiproteiinin suurin haaste lihaanalogisovelluksessa on sen kemikaalimainen maku. Entsyymit, kuten transglutaminaasi, voivat edistää aminohappojen välisten sidosten muodostumista, mikä auttaa luomaan vahvemman joiden proteiinipitoisuus vaih telee 40–50 prosentin välillä, eivät sellaisenaan tuota säikeis tä rakennetta. Kontrollikäsit telyllä todettiin, että pHarvon muuntaminen happamaan ja takaisin neutraalimmaksi ilman fermentointia paransi lihaanalogin säikeistä raken netta ja vähensi kemikaali maista makua (kuva 1). Havaitsin väitöstutkimuk sessani, että korkeammat pHarvot alentavat vaaditta vaa prosessointilämpötilaa, jolloin saman tai paremman säikeisyyden saavuttaminen Suulakepuristin (ekstruuderi) liha-analoginäytteiden valmistukseen. Esikuumennuksella pro teiinirakennetta avataan sen verran, että proteiiniglutami naasi pystyy löyhentämään sitä, jolloin transglutaminaasi alkaa katalysoida ristisiltoja eri pro teiinien välillä. Innovaatioiden avulla on mahdollista kehittää entistä parempia ja monipuolisempia vaihtoehtoja perinteisille liha tuotteille, mikä edistää kestä vää kehitystä ja vastaa kulutta jien kasvaviin tarpeisiin kasvi pohjaisten tuotteiden osalta. Muokkaus ei kuitenkaan on nistu pelkällä transglutami naasilla, vaan tarvitaan myös esikuumennusta ja proteiini glutaminaasia. Lisäksi kasvimateriaalien muiden komponenttien, kuten ravinto kuidun ja tärkkelyksen, runsaus vaikeuttaa vahvan proteiini verkoston syntymistä. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 31 rypsiproteiinien hydrolyysiä, mikä tuotti karvasta makua. Se myös lisäisi tuot teiden terveysvaikutuksia, kun ravintokuidun määrä kasvaisi. l LÄHDE: Nisov A 2024: Functionalisation strategies for plant proteins in meat analogues and solubility-dependent food applications
PAKKAUSJÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN Jäsenvaltioille säädetään asteittain ki ristyvät, sitovat vähentämistavoitteet. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan panttijärjestelmä myös kertakäyttöisille lasipulloille ja kartonkisille juomapak kauksille. Kuitenkin kaikkien yritysten välisten kuljetuspakkausten tulisi tietyin poik keuksin olla uudelleenkäytettäviä. Asetuksessa on lisäksi säädetty lukuisia siirtymäaikoja eri vaatimuksille. Asetus jättää myös kansallista har kinnanvaraa tiettyihin säännöksiin. EU :n uusi pakkaus ja pakkaus jäteasetus (EU) 2025/40 (jäl jempänä pakkausasetus) tuli voimaan helmikuussa 2025. Kansallisesti määriteltäviä ovat esi merkiksi toimivaltaiset viranomaiset, rangaistussäännökset, sallitut biohajoa vat pakkaukset sekä pakkausten erillis keräystä ja jätehuollon järjestämistä koskevat käytännöt. Tietyt säännökset edellyttävät kuiten kin myös kansallista täytäntöönpanoa ja kansallisen lainsäädännön muuttamista. Asetusta sovelletaan 12.8.2026 alkaen ja samalla kumotaan nykyinen pakkauksia ja pak kausjätteitä koskeva direktiivi 94/62/EY. Vuonna 2040 määrän tulisi olla 15 prosenttia vähemmän. Asetus edellyttää myös, että kerta käyttöisille muovipulloille ja metalli sille juomapakkauksille on perustettu pantillinen palautusjärjestelmä, jolla saadaan erilliskerättyä vähintään 90 prosenttia näistä juomapakkauksista. Vuonna 2030 pakkausjätettä pitäisi syn tyä viisi prosenttia vähemmän henkeä kohti verrattuna vuoteen 2018. Pakkausten määrän vähentämiseen tähtäävät myös kuljetus, ryhmä ja juomapakkauksia koskevat uudelleen käyttötavoitteet. Kauppojen ja ravintoloiden on varmis tettava, että tietyistä juomaryhmistä vä hintään 10 prosenttia asetetaan saataville uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Juomapakkausten uudelleenkäyttö tavoite kohdistuu lähinnä virvoitus juomiin, mehuihin, vesiin ja oluihin. Jäsenmaat voivat esimerkiksi säätää tiukempia vaatimuksia tai sallia kan sallisia poikkeuksia tietyin edellytyksin. Kuljetuspakkauksia, kuten kuorma lavoja, laatikoita (pois lukien kartonki laatikot), pakkausalustoja, IBCpak kauksia, tynnyreitä, kanistereita ja lavahuppuja, käyttävien toimijoiden on varmistettava, että vuoteen 2030 men nessä yhteensä 40 prosenttia manituista pakkauksista on uudelleenkäytettäviä. Komissiolle säädetään velvoite laatia lukuisia täytäntöönpano ja delegoituja säädöksiä sekä valmistella ohjeistusta, jolla täsmennetään asetuksen toimeen panoa ja vaatimusten soveltamisalaa. Asetus on sellaisenaan sovellettavissa olevaa lainsäädäntöä. KU VA : ER IC PR OU ZE T / UN SP LA SH Asetuksen tavoitteena on vähentää syntyvän pakkausjätteen määrää ja edistää sen kierrätystä.. Pakkausasetuksen tavoitteena on ensisijaisesti vähentää syntyvän pak kausjätteen määrää ja edistää sen laadukasta kierrätystä. 32 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 Lainsäädäntö TEKSTI: ympäristöneuvos Tarja-Riitta Blauberg, ympäristöministeriö Uusi pakkausja pakkausjäteasetus tuli voimaan Yksityiskohtaiset ohjeet tarkentuvat vielä tulevina vuosina, ja kansallisessa täytäntöönpanossa sallitaan tiettyjä muutoksia
Tuottajavastuullinen taho vaihtelee pakkaustyypeittäin. Komis sio antaa viimeistään 1.1.2028 säädöksiä eri pakkausluokkien (22 kpl) kierrätettä vyyden suunnittelun kriteereistä ja kier rätettävyysluokista. KIERRÄTYKSEN EDISTÄMINEN Jäsenvaltioille asetetaan sitovat, asteit tain kiristyvät kierrätystavoitteet eri pakkausmateriaaleille. Tuottajien puolesta velvoitteista vas taavan tuottajayhteisöjen ja panttijär jestelmien on lisäksi osoitettava tiet ty osuus tuottajien maksamista tuottaja vastuumaksuista jätteen synnyn vähen tämistä ja ehkäisemistä koskeviin toi miin. Kierrätys kelpoisen pakkausjätteen poltto ei ole sallittua. pakkausten erilliskeräyksen, kierrätyksen ja muun jätehuollon kustannuksista. KIELLETYT PAKKAUKSET Asetus kieltää tiettyjen pakkausmuotojen käytön. Vuoteen 2030 mennessä pakkausten tulee kuulua vähintään kierrätysluokkaan C ja vuoteen 2038 mennessä vähintään kierrätettävyysluokkaan B. Kiellettyjä ovat vuodesta 2030 alkaen muun muassa: Kertakäyttöiset muoviset ryhmäpak kaukset, jotka helpottavat pulloissa, tölkeissä, purkeissa tai paketeissa myytävien tuotteiden käsittelyä usean kappaleen ryhminä Tuoreiden jalostamattomien hedel mien ja vihannesten (alle 1,5 kg) ker takäyttöiset muovipakkaukset. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 33 enimmäisrajaarvot myös elintarvikkei den kanssa kosketuksiin joutuvien pak kausten per ja polyfluoratuille alkydi yhdisteille (PFASaineet). Asetuksella muutetaan myös tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettua direktiiviä (EU) 2019/1020 eli niin sanottua SUPdirektii viä lisäämällä direktiivissä kiellettyihin kertakäyttöisiin muovituotteisiin muun muassa: Puristetusta (XPS) polystyreenistä valmistetut elintarvike ja juomapak kaukset ja mukit. Pakkauksen sisältämille haitallisille aineille asetetaan rajaarvot, jotka eivät saa ylittyä. Toimi joiden tulee pyrkiä siihen, että 2030 men nessä 10 prosenttia tuotteista tarjot taisiin uudelleenkäytettävissä pakkauk sissa. Kierrätettävyysluok kaan A kuuluvan pakkauksen tulee olla vähintään 95prosenttisesti, luokkaan B kuuluvan 80prosenttisesti ja luokkaan C kuuluvan 70prosenttisesti kierrätettävä. Tavoitteet ovat samat kuin pakkausjätedirektiivissä vuonna 2018. MUUT PAKKAUSTEN TUOTEVAATIMUKSET Pakkauksia koskevia tuotevaatimuksia ovat edellä kuvattujen lisäksi muun muassa pakkausten minimointia ja tur han pakkaamisen vähentämistä koske vat vaatimukset. Kieltoihin on säädetty tiettyjä poik keuksia, joita komissio tarkentaa 12.2.2028 mennessä. Muiden kuin edellä mai nittujen pakkausten tuottaja on tuotteen pakkaaja tai pakatun tuotteen maahan tuoja. Merkin töjen tavoitteena on helpottaa pakkaus jätteiden lajittelua, kun jäteastioihin on kiinnitettävä vastaava merkintä. l Polystyreenilastut ja muut muovit, joita käytetään pakattujen tavaroiden suojaamiseksi Monipakkausten muovirenkaat, joita käytetään ryhmäpakkauksena. Raskasmetallien pitoisuutta koskevien rajaarvojen lisäksi asetetaan Majoitus ja ravitsemisalalle on asetettu velvoite, että 12.2.2027 alkaen asiak kaalla pitää olla mahdollisuus ostaa mukaan otettavat take away tuotteet omiin astioihinsa ja 12.2.2028 alkaen uudelleenkäytettäviin astioihin. Pakkaukset tulee merkitä materiaa lista kertovalla piktogrammilla. Kaikkien muiden biohajoa vien pakkausten pitää soveltua materiaa likierrätykseen. Lisäksi edellytetään, että tuottaja vas taa jäteastioihin kiinnitettävien, lajitte lua helpottavien tarrojen sekä lainsää dännöllä erikseen edellytettävien seka jätteen koostumusselvitysten kustan nuksista. Verkkoalustojen tarjoajan on varmis tettava, että sen alustalla myyvät etä myyjät hoitavat tuottajavastuuvelvoit teensa niissä maissa, joihin ne myyvät tuotteitaan. Jäsenmaiden on erik seen määriteltävä, millaisia muita bio hajoavia tai kompostoituvia pakkauksia sallitaan kerättäväksi yhdessä biojättei den kanssa. PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU Asetuksessa säädetään kaikille pakkauk sille tuottajan vastuu, kuten meillä ja lähes kaikilla muillakin jäsenvaltioilla on säädetty jo aiemmin kansallisesti. Kierrätystavoit teita arvioidaan uudelleen viimeistään 12.2.2032. Jäsen valtiot voivat vahvistaa vapautuksia, jos tälle on tarve vesipitoisuuden säi lyttämiseksi tai nahistumisen, mikro biologisten riskien, fyysisten vaurioi den tai hapettumisen ehkäisemiseksi, tai jos muuten ei voi välttää luomu hedelmien ja vihannesten sekoittu mista muihin Majoitus ja ravitsemisalalla käytettä vät elintarvikkeiden ja juomien kerta käyttöiset muovipakkaukset Majoitus ja ravitsemisalalla käytet tävät kertakäyttöiset muovipakkauk set mausteille, hilloille, kastikkeille, kahviin sekoitettaville nesteille ja jau heille, sokerille ja muille mausteille Erittäin kevyet muoviset kantokassit, paitsi niitä, joita tarvitaan hygienia syistä tai joita käytetään irtomyynnis sä olevien elintarvikkeiden myynti pakkauksina silloin, kun niiden käyttö auttaa ehkäisemään elintarvikkeiden hävikkiä. Vastaavasti kauppojen ja ja kelupalvelun tarjoajien on varmistettava, että niiden myymien tai palvelun piiriin kuuluvien pakkausten tuottaja hoitaa tuottajavastuuvelvoitteensa. Teepussien ja hedelmien ja vihannes ten tarrojen on oltava kompostoituvia 12.2.2028 alkaen. Erityisesti muovi ja puu pakkausten kierrätystavoitteista Suomi on vielä melko kaukana. Pitoisuusvaatimus vaihtelee pakkaus tyypeittäin 10 prosentista 35 prosenttiin, ja osuus tiukkenee vuonna 2040. Vuodesta 2030 alkaen on kaikkien muovipakkausten valmistuksessa käy tettävä tietty osuus kierrätysmuovia. Tuottajavastuun toimeenpanon te hostamiseksi säädetään eri toimijoille velvollisuus varmistaa, että pakkausten tuottajat hoitavat tuottajavastuuvel voitteensa esimerkiksi tarkistamalla, että tuottajat ovat rekisteröityneet niin sanottuun tuottajavastuurekisteriin. Vuodesta 2030 alkaen kaikkien pak kausten tulee olla kierrätettäviä. Myyntipaikalla täy tettävien ja mukaan otettavien, niin sa nottujen palvelupakkausten, sekä kulje tuspakkausten ja jalostamattomien tuot teiden pakkausten tuottaja on näiden pakkausten valmistaja tai kansallinen maahantuoja. Tuot tajan vastuu tarkoittaa, että pakkauksen tuottaja on vastuussa mm
Atrian Nurmon tehdasalue. Tavoitteena on luoda malli hiilineutraalille tehdaskonseptille. – Suomessa ruuan hinnannousu on hitaampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Esimerkiksi Ruotsissa ruuan hinta nousi helmikuussa lähes neljä prosenttia ja Tanskassa lähes kuusi prosenttia vuoden takaisesta, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg. – Ennusteeseen tuo suurta epävarmuutta kansainvälisten jännitteiden lisääntyminen ja etenkin Yhdysvaltain tullipolitiikka. Muissa Pohjoismaissa nousu on kiihtynyt alkuvuodesta. – Modernisoitu valmisruokatehdas mahdollistaisi täysin uudenlaisen hiilineutraalin ruoantuotannon. Kasvuun on onnistuttu vastaamaan väliaikaisesti, Talous & Liiketoiminta KOONNUT: Elina Teerijoki PTT: Ruuan hinta pieneen nousuun – vienti kasvaa jännitteistä huolimatta Atria suunnittelee valmisruokatuotannon energiatehokkuuden parantamista ATRIA KÄYNNISTÄÄ Nurmon tehtaallaan valmisruokien tuotantoon liittyvän investointiohjelman suunnittelun. KOTIELÄINSEKTORIN YRITTÄJÄTULO NOUSEE Maatalouden yrittäjätulo nousee tänä vuonna jonkin verran viime vuoteen verrattuna, ja on lähellä viiden viimeisen vuoden keskiarvoa. Viennin vahva veturi on maitosektori. Hintoja nostavat elintarviketeollisuuden kustannusten nousu ja kuluttajien ostovoiman elpyminen. 34 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 RUUAN HINTA nousee maltillisesti sekä tänä että ensi vuonna, arvioi Pellervon talous tutkimus PTT:n ennuste huhtikuun alussa. Elintarvikeviennin kasvu jatkuu kuitenkin tänä vuonna, mutta hitaammin kuin hallitusohjelmassa tavoiteltu viennin kaksinkertaistaminen edellyttäisi. KU VA : AT RI A. RUUAN HINTA NOUSEE TÄNÄ JA ENSI VUONNA Ruuan hinta nousee tänä vuonna 2,5 prosenttia eli hieman yleistä inflaatiota nopeammin. – Niukkuudesta huolimatta naudanlihan tuottajahinta nousee tänä vuonna vain vähän, sillä naudanlihan tuotannon vahva kytkös maitosektoriin hillitsee hintakehitystä. KYSYNTÄ NOSTAA MAIDON TUOTTAJAHINTAA Maidon kysyntä maailmalla jatkaa kasvuaan, erityisesti Eteläja Itä-Aasiassa. 34 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 mutta pidemmän aikavälin eläinmäärien väheneminen näkyy niukkuutena naudanlihamarkkinoilla. Investointi ohjelma sisältäisi uuden teknologian lämmöntuotantomalleja ja aiempaa tehokkaampia tapoja hallita energiakokonaisuutta. Naudanlihan kulutus Suomessa on lisääntynyt, koska se on jo pidempään ollut suhteellisesti edullisempaa muihin lihalajeihin verrattuna. Yhdysvaltain tullipolitiikka ja voimakkaat kansainväliset jännitteet kuitenkin sumentavat ruokamarkkinoiden lähiaikojen näkymiä. Ensi vuonna nousua kertyy hieman vähemmän. Maitosektorin tuotteiden kysyntä maailmalla on vahvaa, mikä nostaa tuottajahintoja ja näkyy myös maatalouden yrittäjätulossa. Tullit ja vastatullit ovat kansainvälisen kaupan kannalta kielteinen asia ja hidastavat kasvua myös maaja elintarviketaloudessa, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen. Viljojen hintakehityksestä odotetaan rauhallista, mutta niiden kohdalla iso epävarmuustekijä on Venäjän hyökkäyssota. Alkuvuonna inflaatiota on pitänyt yllä kahvin (+ 31 prosenttia) ja suklaan (+ 26 prosenttia) hintojen nousu. Suomessa maidon tuottajahinta kääntyi nousuun viime syksyn aikana, ja tuottajahinnan nousu on tänä vuonna merkittävä viime vuoden keskimääräiseen hintaan verrattuna, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala. – Vahva kysyntä näkyy myös tuottajahinnoissa. Päätökset sisällöstä ja lopullinen kustannusarvio määräytyvät arviolta vuoden 2025 loppuun mennessä. Suomessa Yhdysvaltojen tullien vaikutukset olisivat enimmäkseen välillisiä ja tulisivat EU:n markkinoiden kautta. Tullit tuovat näkymiin epävarmuutta, sillä Yhdysvallat on EU:lle tärkeä juustojen vientikohde. EU:ssa kysyntä säilyy vakaana, kun maitojalosteiden kasvava kulutus kompensoi nestemäisten maitojen kulutuksen laskua. Ohjelmaan kuuluisi mahdollisesti myös investointeja valmisruokien tuotannon laajentamiseen ja uusien valmisruokaratkaisujen valmistukseen. Koko EU:lle Yhdysvallat on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä toiseksi tärkein kumppani. Isot käänteet konfliktissa näkyisivät välittömästi viljojen hinnoissa. Nousua on odotettavissa myös maitotuotteissa, ja naudanlihan kysynnän lisääntyminen luo nousupaineita. Yhdysvaltoihin viedään Suomesta pääasiassa juustoja ja alkoholia ja tuodaan muun muassa hedelmiä ja juomia. Tänä vuonna maidon tuottajahinnan nousu kasvattaa markkinatuottoja erityisesti kotieläinsektorilla. Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi kertoo tiedotteessa, että Atrian strategiaan kuuluu panostus valmisruokaan. Toisaalta hintojen nousua hillitsee kauppojen hintakampanjointi. Jos suunnitelma toteutuu, kokonais kustannus olisi noin 60–90 miljoonaa euroa. Samaan aikaan tuotantopanosten kustannukset kokonaisuudessaan hieman laskevat, etenkin rehujen osalta. Vain pieni osa tarjonnasta tulee lihakarjasta, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola
HARTWALL ON OSTANUT alkoholiyhtiö Pernod Ricardilta sen Turussa valmistettavat tuotemerkit ja niiden tuotannon. Uusi biomassakattila korvaa nykyisen fossiilisilla polttoaineilla toimivan höyrykattilan. SNELLMAN-KONSERNIN Eläinruoka-liiketoimintayksikkö on aloittanut koirien ja kissojen raakaruokaa valmistavan tehtaan rakentamisen suunnittelun Pedersöreen. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 35 Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 35 Measurlabs avasi toimipisteen Yhdysvaltoihin Pernod’n Turun tehdas ja brändit Hartwallille Raision kasviproteiiniliiketoiminta Valiolle Anora investoi biomassakattilaan Snellman suunnittelee eläinruokatehdasta Pedersöreen LABORATORIOYRITYS Measurlabs on avannut toimipisteen Yhdysvalloissa Kalifornian Palo Altossa. KU VA : KH AL ED KH AZ NA /U NS PL AS H. Pakastaminen tulee tapahtumaan nopeilla spiraalipakastimilla, jotka pakastavat ruuan alle tunnissa. Yhdysvaltojen tullipolitiikka korostaa toimipisteen merkitystä. – Uuden tehtaan myötä pystymme lisäämään vientiä, mikä vahvistaisi asemaamme etenkin pohjoismaisilla, mutta myös kansainvälisillä kasvavilla markkinoilla, sanoo Magnus Pettersson, Snellman Eläinruoka-liiketoimintayksikön johtaja. Tämä on tärkeä askel matkalla suurek si kansainväliseksi toimijaksi, sanoo Measurlabsin toi mitusjohtaja ja perustaja Teemu Myllymäki. RAISION kasviproteiiniliiketoiminnan myynti Valiolle julkistettiin helmikuussa, ja kauppa on viety loppuun maaliskuussa. Rakentaminen alkaa jo tulevana kesänä, jos lupa-asiat järjestyvät. Ympäristöhyötyjen lisäksi uusi biomassakattila parantaa turvallisuutta, operatiivista luotettavuutta ja automaatiotasoa. Yhdysvallat on Measurlabsin kolmanneksi suurin markkina. Yritys kertoo haluavansa vastata koirien ja kissojen raakaruokien kasvaneeseen kysyntään, joka kytkeytyy lemmikkien hyvinvointiin. Yrityksen mukaan paikallinen toimipiste poistaa kansainvälisiin toimi tuksiin liittyvät haasteet, mikä helpottaa markkinaosuuden kasvattamista strategisesti tärkeillä markkinoilla. Kasviproteiiniliiketoiminta on työllistänyt 16 henkilöä, jotka siirtyivät Valiolle vanhoina työntekijöinä. Tehtaalla panostetaan uuteen tuotantoteknologiaan ja energiatehokkuuteen. Kaupassa Valiolle siirtyi Raision kasviproteiiniliiketoiminta kuten Härkisja Beanit-härkäpapubrändit sekä tuotteita Kauhavalla valmistavan tehtaan laitteet. Pakastamisesta syntyvä lämpö käytetään lämmönvaihtimien kautta pesuvesien ja toimistojen lämmittämiseen. Kauppaan kuului väkeviä juomia, liköörejä, kotimaisia viinibrändejä ja glögejä. – Meillä on jo vakiintunut asiakaspohja Yhdysvalloissa. Anoran tavoitteena on hiilineutraalius kaikissa omissa toiminnoissa vuoteen 2030 mennessä ilman päästöhyvityksiä. Yksikkö valmistaa esimerkiksi MUSH-tuotemerkkiä. Kauppa on vahvistettu maaliskuun alussa. Snellmanin eläinruokaliiketoiminta on Pohjoismaiden suurin koirien ja kissojen raakaruokien valmistaja. Asiakkaista suurin osa edustaa puolijohdeteollisuutta ja lääketieteen laitevalmistajia, mutta joukossa on myös elintarvikeja elintarvikekontaktimateriaaliasiakkaita. Yritys hankki vuonna 2022 omistukseensa nyhtökaurabrändi Gold & Greenin. Myllymäki kertoo, että viime vuonna yritys kaksinkertaisti yhdysvaltalaisten asiakkaiden määrän ja kolminkertaisti alueelta tulevan liikevaihdon. Kaupan myötä myös Turussa sijaitsevan tehtaan toiminta on siirtynyt Hartwallille. Näistä tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat Minttu-likööri ja Lapponia-liköörit. ANORA INVESTOi uuteen biomassakattilaan Koskenkorvan tislaamollaan. Lemmikkien raakaruokinta on kasvava trendi. Tämän korvausinvestoinnin myötä tislaamo voi siirtyä täysin fossiilipäästöttömiin polttoaineisiin vuoden 2026 loppuun mennessä. – Vahva ja innovatiivinen tuotevalikoima on 120 vuotta ollut Valion perusta. Myllymäki uskoo, että amerikkalaiset yritykset tulevat siirtämään toimintojaan Aasiasta takaisin Yhdysvaltoihin, jolloin tarve paikallisille testauspalveluille kasvaa. Toimipisteen myötä voimme palvella heitä entistä paremmin ja näyttäytyä houkuttelevampana uusille asiakkaille. Biomassa kattilan käyttöönotto on suunniteltu vuodelle 2026, ja se toimii pelkästään uusiutuvilla polttoaineilla. – Turun uusiutuvalla energialla toimiva tuotanto ja osaavat työntekijät mahdollistavat Hartwallille uudenlaista joustavuutta. Sillä on toimintaa myös Ruotsissa ja Norjassa, ja sen tuotteita myydään myös muutamissa Euroopan maissa. Maidosta valmistettavien tuotteiden rinnalla investoimme nyt ruokatalona kasvuun myös muiden raakaainepohjien osalta, Valion johtaja Tuomas Salusjärvi kommentoi kauppaa. Pystymme jatkossa pullottamaan esimerkiksi viinejä lasipulloa kevyempiin ja ympäristöystävällisempiin muovipulloihin ja valmistamaan pienempiä tuote-eriä, kertoo Hartwallin tuotantoja toimitusketjujohtaja Tomi Korte. Siirtymä vähentää merkittävästi Koskenkorvan tislaamon fossiilisia päästöjä ja mahdollistaa tislaamon hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen vuoden 2026 aikana. Valio vahvistaa kaupalla kasviproteiiniliiketoimintaansa
Lihaa korvaavien kasviproteiinien myynti kasvoi vuodesta 2018 vuoteen 2021 yli 80 prosenttia, mutta tämän jälkeen myynti oli pitkään laskussa. KU VA : VA LI O Kasvipohjaisten myynti kasvaa hinnanalennusten avulla Tuoreiden hedelmien ja vihannesten myynti on kasvanut viime vuodesta kaikissa kaupparyhmissä. Lidlin oman tuotemerkin pitkälti vegaanisten Vemondon tuotteiden myynti kasvoi viime vuonna 30 prosenttia. Maitojauheita viedään useisiin maihin ympäri maailman ja merkittäviä asiakkaita on lähes joka mantereella. – Vuoden 2024 syksystä alkaen myynti on kuitenkin kääntynyt pitkästä aikaa positiiviseksi, kertoo K-ryhmän viestintäpäällikkö Helena Viinanen. Maailmalle lähtee viikossa noin 200 merikonttia ja vientikuormaa Valion tuotteita noin 50 maahan. – Alueina Kaakkois-Aasian ja Lähi-idän maat sekä Kiina ovat tärkeitä. Erilaisia jauheita on viety Kaakkois-Aasiaan jo parikymmentä vuotta. – Suomalaisten kauppalistoilla vakituotteita ovat tutut vihannekset, kuten kotimainen kurkku ja salaatti, mutta myös sesonkien erikoisemmat tarjoustuotteet löytävät enenevissä määrin tiensä asiakkaidemme ostoskoreihin, kertoo Riikka Peltomäki Lidl Suomen viestinnästä. S-ryhmässä tammikuun yhteistyö Vegaanihaasteen kanssa nosti kasvipohjaisen maidon myyntiä. Tuotemerkiltä löytyy esimerkiksi pyöryköitä, nugetteja, tofuja, herkuttelutuotteita sekä kasvipohjaisia juomia. Erilaiset maitoja herajauheet ovat yksi tärkeimmistä kansainvälisille markkinoille myytävistä tuoteryhmistä. S-ryhmässä tuoreiden kasvisten lisäksi kasvispakasteiden sekä kasvipohjaisten ruuanvalmistustuotteiden kysyntä kasvoi verrattaessa tämän vuoden tammikuun myyntiä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Viivi Wanhalinna VALION Suomesta tapahtuvan vientikaupan arvo oli 507 miljoonaa euroa vuonna 2023. KAURAPOHJAISET BARISTATUOTTEET SUOSITTUJA Kasvipohjaiset maitotuotteet ovat yksi Lidlin suosituimmista kasvipohjaisista tuotteista. Niiden sijaan kasvussa ovat nyt palkokasvit eri muodoissaan, esimerkiksi tofu. 36 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 K-ryhmän hevi-osastolla on viime vuosina nähty selvää kasvua marjoissa ja muissa helppokäyttöisissä heti valmiissa napostelutuotteissa. – Esimerkiksi kasvipohjaisen maidon myyntimäärät kasvoivat yli 10 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, iloitsee S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Hans Backström. Kaakkois-Aasian maat ovat Valiolle kasvava markkina, jossa on paljon potentiaalia. – Viemme perusjauhetuotteita sekä erikoismaitojauheita, kuten luomumaitojauheita, laktoosittomia maitojauheita, maitoproteiinijauheita sekä äidinmaidonkorvikkeita, tarkentaa Pajari. Tuotemerkin suurin myynnin kasvu tapahtui hinnan laskun yhteydessä viime vuoden huhtikuussa, mutta kasvu on jatkunut sen jälkeenkin. K-ryhmästä kerrotaan, että kaurapohjaisten barista-tyyppisten tuotteiden myynninosuus kasvipohjaisista juomista on ollut pitkään erittäin korkea. Kaakkois-Aasia on tärkeä kohdemarkkina Valiolle Teollisuusasiakkaat ostavat jauheita omien tuotteidensa, esimerkiksi suklaan, jäätelön, lastenruokien sekä välipalaja konditoriatuotteiden valmistukseen. Trendin uskotaan jatkavan kasvua myös tulevaisuudessa. Maitojauheet soveltuvat hyvin vientiin pitkien säilyvyysaikojen ja kuljetustehokkuuden vuoksi. Myös eurooppalaiset asiakkaat käyttävät Valion jauheita, kertoo Valion maitojauheliiketoiminnasta ja kansainvälisestä teollisuusmyynnistä vastaava johtaja Timo Pajari. Niitä voi käyttää monipuolisesti eri tuotteissa ja sovelluksissa. S-ryhmällä vegekampanjat ja ennätysmäärän osallistujia kerännyt Vegaanihaaste on vauhdittanut asiakkaita kasvisten pariin, samoin jo kaksi vuotta sitten alkanut Alle euron hevi -myyntikonsepti, jossa hedelmiä ja vihanneksia myydään alle eurolla kappaleittain tai paketeissa. Viidessä vuodessa palkokasvien myynti on kasvanut 17 prosenttia. Lidlissä on panostettu Vemondo-tuotteiden hinnanlaskun lisäksi, vegetuotteiden erillishyllyjen sijaan tuotteiden sijoittamiseen muiden tuotteiden joukkoon sekä hevi-osaston hyvään tuotevalikoimaan ja erityisesti kotimaisten tuotteiden esille panoon. S-ryhmä kertoo, että lihatuotteiden kasvipohjaisten vaihtoehtojen kasvu on tasaantunut. S-ryhmän myyntidata kertoo suomalaisten kasvisten syönnin monipuolistuneen. Tällä hetkellä K-ryhmässä seurataan mielenkiinnolla, miten maitokaapista löytyvien tuore-kaurajuomien myynti lähtee liikkeelle tutuilta brändeiltä tulleiden uutuuksien myötä. Vielä kolme vuotta sitten tuoteryhmä kasvoi hyvin nopeaa tahtia, mutta nyt kasvu on tasaantunut. Teksti: Viivi Wanhalinna. Kuluttajille jauhemaisia maitotuotteita myydään tällä hetkellä Suomen lisäksi Kiinassa. Teollisuusasiakkaat ostavat jauheita omien tuotteidensa valmistukseen. KASVIPROTEIINITUOTTEIDEN MYYNTI ON TASAANTUNUT K-ryhmässä lihaa korvaavien kasviproteiinituotteiden myynti on kasvanut joulu-tammikuussa vuoden takaisesta noin kuusi prosenttia. Lidlin mukaan kasvipohjaisten tuotteiden myynti on kasvanut tasaisesti koko Suomessa, mutta erityisesti suurissa kaupungeissa
Kirjoittaja Philip Lymbery on tuotantoeläinten hyvinvointia ajavan Compassion in World Farming -järjestön toiminnanjohtaja ja vieraileva professori Winchesterin yliopistossa. Ruuantuotanto osana ratkaisuja 60 satoa jäljellä – Miten luonto ja ruuantuotanto pelastetaan -kirjassa kerrotaan, miten maatalous ja ruuantuotanto voivat olla osa ratkaisua ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun sen sijaan, että ne olisivat ongelman ytimessä. Julkaisu on ladattavissa suomenpakkaustuottajat.fi-sivustolta. Suomenkielisen version World Packaging Organisationin julkaisemasta maailmanlaajuisesta Packaging Design for Recycling Guide -oppaasta on toimittanut Suomen Pakkaustuottajat Oy ja Suomen Pakkausyhdistys. Suomi-pizzan juurilla Pizzeria nimeltä Suomi -kirja esittelee suomalaisen pizzan alkujuuret, maamme ensimmäiset pizzakeisarit, ravintolaketjut ja maut. Kokeilu on käynnissä Tampereen alueella kesäkuuhun asti. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 37 Haarukassa KOONNUT: Viivi Wanhalinna Oivalluksia johtajuudesta Yleistajuinen käsikirja Oivalluksia johtamisesta esittelee luonnonvara-alan yritysten johdon näkemyksiä johtajuudesta. Kirja sisältää myös ennennäkemättömiä nostalgiakuvia. Kirja soveltuu työuran alkuvaiheeseen, jo johtajina toimineille sekä oppikirjaksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Toivonen on työskennellyt uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien organisaatioiden ylimmässä johdossa sekä Helsingin yliopiston dekaanina. Kirjan on kustantanut Into Kustannus (2025). Vuoden gluteenittoman tuotteen valintakriteereinä ovat muun muassa maku, saatavuus, uutuusarvo, ravitsemuksellisuus ja hinta. Tämän jälkeen kotelo palautuu kuljettajan mukana takaisin Kotipizzaan, jossa kotelo pestään, kuivataan ja otetaan uudelleen käyttöön. Kirjassa kerrotaan, kuinka ItäSuomessa pizza haki vauhtia Rooman olympialaisista 1960, ja kuinka pizza saapui Tampereelle 1972. Kirjan on kustantanut Into Kustannus (2025). Työkaluja pakkausten kierrätettävyyden huomioimiseksi Opas kierrätettävien pakkausten suunnitteluun tarjoaa yrityksille tietopaketin ja käytännön työkaluja kierrätettävyyden huomioimiseksi pakkauksissa. Reissumies Gluteeniton -tuoteperhe on vuoden gluteeniton tuote Keliakialiitto on valinnut vuoden 2024 gluteenittomaksi tuotteeksi Fazerin Oululainen Reissumies Gluteeniton -tuoteperheen. Opas auttaa valmistautumaan PPWR:n tulevien kierrätettävyysvaatimusten täyttämiseen. Kuljetuspakkauksen toimittaa sveitsiläinen hankekumppani ReCircle. Tuoteperheeseen kuuluu kaksi leipää ja kaksi voileipätuotetta.. Kirjan ovat kirjoittaneet dosentti Ilmo Aronen ja professori, dosentti Ritva Toivonen. Aronen on toiminut elintarvikealan johtotehtävissä sekä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina. Kuljetuksen saapuessa kotiin asia kas siirtää pizzan omalle lautaselleen. Kirjassa esitetään myös oivalluksia huumorin merkityksestä ja armollisuudesta innovatiivisuuden vauhdittajana. Uudelleenkäytettävät kestopizzakotelot testissä Kotipizza testaa noin 100 muovisella uudelleenkäytettävällä kestokotelolla pizzan kotiinkuljetusta. Kirjan on kirjoittanut tietokirjailija ja toimittaja Sakari Nupponen ja kustantanut Docendo (2025). Kokeilu toteutetaan osana kansainvälistä STOPP-hanketta, jota vetää VTT
Punaista ja prosessoitua lihaa he käyttivät muita harvemmin. 38 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 R uokaturvattomuus yhdistetään tyypillisesti matalan tulotason maihin, joissa se onkin yleistä ja seuraukset ovat vakavia. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAOn raportin mukaan (2017) keskivaikeaa ja vakavaa ruokaturvattomuutta koki Suomessa noin 8 prosenttia, mikä on huomattavasti yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa (5–7 prosenttia). Vakava ruokaturvattomuus oli monin kertaisesti todennäköisempää nuorem milla työntekijöillä ja niillä, jotka ilmoit tivat suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kotitalouden tu loilla. Se oli yleisempää myös lapsiper heissä, määräaikaisissa työsuhteissa ole villa ja turvallisuusalalla. Olemme selvittäneet Helsingin ja Tampereen yliopistojen Pamilaisten elämä ja työ (PAMEL) tutkimuksessa yksityisten palvelualojen työntekijöiden elintapoja. Lisääntyvästä ruokaturvattomuudesta Euroopassa on joka tapauksessa merk kejä. Yksi näitä selittävä tekijä voi olla ruokaturvattomuutta koke vien epäterveellisempi ruokavalio. Vuonna 2024 julkaistun PAMELai neistoon pohjaavan tutkimuksemme mu kaan vakavaa ruokaturvattomuutta koke neiden ruokavalio oli muita epäterveelli sempi: he käyttivät useammin sokeroi tuja juomia ja harvemmin runsaskuitui sia viljoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja, kasviöljyjä, kalaa, maitoa, pähkinöitä ja siemeniä. Vuonna 2019 PAMELtutki mukseen osallistui 6435 Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsentä, joista suurin osa oli työssäkäyviä. Ruokaturvattomuus liittyy kiin teästi toimeentuloon, minkä takia se on yleisempää matalapalkkaisilla aloilla. He edusti vat pääosin kaupan alaa, matkailu ja ravintolaalaa, kiinteistöpalvelualaa ja turvallisuusalaa. MONEN SAIRAUDEN RISKITEKIJÄ Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksis sa ruokaturvattomuuden on todettu ole van yhteydessä suurempaan kuolleisuu teen, kroonisiin sairauksiin, kuten diabe tekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja mielenterveysongelmiin, lisääntynei siin terveydenhuoltokäynteihin sekä hei kompaan työkykyyn. Vuonna 2001 julkaistun suomalais tutkimuksen kansallisesti edustavassa otoksessa 11 prosenttia raportoi koke neensa, että raha ruokaan on loppunut kesken. KU VA : NI K/ UN SP LA SH. Pitkään jatkuessaan epäterveellinen ruokavalio altistaa ruokaturvattomuutta kokevat kroonisille sairauksille ja toi Ravitsemus & Terveys TEKSTI: yliopistotutkija Jelena Meinilä & professori Maijaliisa Erkkola, Elintarvikeja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat Pitkään jatkuessaan epäterveellinen ruokavalio altistaa ruoka turvattomuutta kokevat kroonisille sairauksille. On kui tenkin lisääntyvästi tutkimusnäyttöä sii tä, että ruokaturvattomuutta esiintyy myös korkeamman tulotason maissa. Ruokaturvattomuutta esiintyy myös hyvinvointiyhteiskunniksi luonnehdi tuissa Pohjoismaissa. Tutkimukseen osallistuneista kaksi kolmannesta oli kokenut taloudellisista syistä johtuvaa ruokaturvattomuutta kyselyä edeltävän kuukauden aikana. Yli kolmasosa oli kokenut vakavaa ruoka turvattomuutta. Yhdysvalloissa ja Kanadassa ruoka turvattomuutta on seurattu kansallisella tasolla 1990luvulta lähtien, kun taas Euroopan maissa seurantaa ei ole ja tut kimusnäyttöäkin on vasta lähivuosilta
RUOKATURVATTOMUUS TUOTEKEHITYS, TEKOÄLY, TUTKIMUS & OPETUS Mainosten varauspäivä: ma 29.9. 4 ENERGIA, KONEET & LAITTEET, KALATEOLLISUUS Mainosten varauspäivä: ma 12.5. Sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskun nan toimivuuden kannalta on tärkeää turvata pienituloisen työvoiman työkyky ja terveys. . Ilmestymispäivä: pe 24.10. doi: 10.1017/S1368980022000209. Sen takaamiseksi ei riitä ruokaavun järjestäminen. Poliittis ten toimien vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin. Suomi on sitoutunut YK:n Oikeus ruo kaan sopimukseen, joka takaa kaikille oikeuden vähimmäispalkkaan ja sosiaa liturvaan, joiden on katettava riittävä ravinto ja muut elämän perustarpeet. 3 TEEMAT 2025 Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi ILMOITUSMYYNTI 2025:. RUOKATURVATTOMUUS UHKAA HYVINVOINTIYHTEISKUNTAA Työssäkäyvien ruokaturvattomuus alle viivaa tarvetta perustarpeet kattavalle palkkatasolle ja tuille. Edullisen ja terveellisen työaikaisen ruokailun mahdollistaminen on tärkeää terveyserojen kaventami seksi. Ilmestymispäivä: pe 5.12. Private sector service workers’ well-being before and during the COVID-19 pandemic. l VIITTEET: . Food insecurity among Finnish private service sector workers: validity, prevalence and determinants. Ruokaturvattomuuden vakavuus voi vaihdella. Social Sciences & Humanities Open 2023;8:1. Walsh HM, Nevalainen J, Saari T, Uusitalo L, Näppilä T, Rahkonen O, Erkkola M. Public Health Nutr. Koulutus ei suojannut myöskään vakavan ruokaturvattomuuden toden näköisyydeltä uusimmassa PAMELai neistossamme. Koulutus ei enää selitä työelämän epävarmuutta; epätyypillisissä työsuh teissa on paljon myös korkeasti koulu tettuja. Does food insecurity compromise diet quality among Finnish private sector service workers. Tämä voi johtua ruoan saatavuuden puutteesta tai resurssien riittämättömyydestä ruoan hankkimiseen. PMID: 35067259; PMCID: PMC9993037. Public Health Nutr 2024;27:e250. Joka kymmenes kyselyymme vastan neista ei syönyt lounasta lainkaan työ päivän aikana. Ruokaturvattomuus vaikuttaa koko perheeseen, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. 5 PAKKAUKSET & MERKINNÄT, TRENDIT Mainosten varauspäivä: ma 10.11. PAMEL-tutkimuksessa käytetyn menetelmän mukaan ruokaturvattomuus luokittui vakavaksi, kun vastaaja oli taloudellisista syistä joutunut pienentämään aterioitaan, jättämään aterioita väliin, mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut koko päivän syömättä. Epub 2022 Jan 24. doi: 10.1017/S1368980024002386. Palvelualojen pal kat ovat matalat, ja työsuhteissa koros tuu vastentahtoinen osa ja määräaikai suus. Ilmestymispäivä: pe 6.6. Tähän voivat olla syynä esimerkiksi kiireinen työtahti tai ruuan hinta. 2022 Apr;25(4):829-840. He ovat keskimäärin matalam min koulutettuja kuin koko väestö ja käyttävät suhteessa suuremman osan tuloistaan ruokaan. Yksityiset palvelualat työllistävät Suomessa arviolta yli 400 000 palkan saajaa. n Ruokaturvattomuus tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisillä ei ole riittävästi saatavilla turvallista, ravitsevaa ja kulttuurisesti sopivaa ruokaa, joka mahdollistaa terveellisen ja aktiivisen elämän. doi.org/10.1016/j.ssaho.2023.100711. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 39 mintakyvyn heikkenemiselle, mikä lisää terveyden eriarvoisuutta ja yhteiskun nan terveydenhoitokuluja. Joutsi R, Walsh HM, Lehto E, Saari T, Rahkonen O, Nevalainen J, Erkkola M, Meinilä J. Ilmestymispäivä: pe 12.9. Vain pieni osa hyödynsi työaikaisen ruokailun mahdollisuutta. Työpaikkaruokailun mahdollisuus tai lounasetu oli järjestet ty kolmannekselle tutkittavista, useim miten matkailu, ravintola ja vapaa ajanpalvelualojen työntekijöille, mutta vain alle viidelle prosentille turvalli suusalalla työskentelevistä. Erkkola M, Walsh HM, Saari T, Lehto E, Rahkonen O, Nevalainen J. Ruokatur vattomuuden esiintyvyyden systemaat tinen seuranta tarjoaisi tärkeän mittarin ihmisen perusturvan arvioimiselle. 6 RAVITSEMUS, RAAKA-AINEET, AMMATTIKEITTIÖT Mainosten varauspäivä: ma 18.8. . Ruokaturva on perustuslaissa määri tetty ihmisoikeus, joten valtiolla on vel vollisuus taata kaikkien väestöryhmien sä ruokaturva. Aiemmat suomalaistutkimukset ovat havainneet, että maahanmuuttaneet työskentelevät yli kaksi kertaa useam min epätyypillisissä työsuhteissa suh teessa valtaväestöön, ja työsuhteiden osaaikaisuus koskettaa erityisesti nais enemmistöisiä aloja. Tärkeintä on kuitenkin puuttua ruokaturvattomuuden juurisyihin. Viimeaikainen ruuan hinnan nousu ja sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset ennustavat ruokaturvatto muuden esiintyvyyden kasvua
VAIKKA KIINAN MARKKINAT tarjoavat paljon mahdollisuuksia, myös kilpailu on kovaa. Mikäli näis tä kasveista valmistettu elin tarviketuote ei ole ollut markkinoilla ennen, sille tulee hakea uuselintarvikelupa. Kyseessä oli paikallisten ylpeys, juhlahetkien lam paan teurasjätteistä haudutettu herkku. Yleisesti ottaen Kiinan eteläisissä ja itäisissä osissa suositaan enemmän makeah koja makuja, kun taas pohjoisessa ja –M inä en muuten syö tuota, mieheni totesi, kun emäntämme ylpeänä toi aamiaispöytäämme höy ryävät lautaselliset voimakasaromista lampaansisäelinkeittoa. Kiinan valtava koko, moninaiset kuluttaja ja maku tottumukset sekä korkea ostovoima suurissa kaupungeissa ja vauraan keski luokan keskuudessa tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia myös korkealaatuisille suomalaisille elintarvikkeille. Shanghain seudulla taas makeahkot makkarat nautitaan usein aterianosana, ja pohjoisen merenrantakaupungeissa suositaan kalamakkaroita. SIAL China 2017 -messupöhinää.. Lisäksi eläin ja kasviperäiset tuotteet vaativat yleensä erityisiä ter veyssertifikaatteja ja alkuperäselvityksiä. 40 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 lännessä makumieltymykset kallistuvat suolaisempaan suuntaan. Kiina on yksi Suomen tärkeimmistä elintarvikevientikohteista. Esimerkik si nokkonen on osa perinteistä kiinalaista lääketiedettä, kun taas puolukkaa ei ole rekisteröity elintarvikkeeksi. Elintarvikkeiden ainesosat ja lisäaineet voivat aiheuttaa myös esteitä maahan tuontiprosesseissa. Kii nassa asuessani minua erityisesti ilah dutti se, että voin tilata nettikaupasta KU VA : DA VI D HA NS SE N Maailma mausteilla TEKSTI: vientipäällikkö Johanna Heikkinen, Apetit Ruoka Oy KOKEMUKSIA SUOMALAISTEN ELINTARVIKKEIDEN MATKASTA KIINALAISILLE KULUTTAJILLE KU VA T: JO HA NN A HE IK KI NE N Sisä-mongolialainen perhe kolmessa sukupolvessa illallisella. Tämän vahvisti myös toteuttamani kuluttaja tutkimus makkaratuotteista. Kiina on monella tapaa jännit tävä, mutta haastava markkina, jossa oikean lähestymistavan ja Kiinan eri tyispiirteet huomioivan markkinointi strategian avulla suomalaisilla elin tarvikkeilla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Kulttuurierojen tuntemisen lisäksi on tärkeää tuntea paikallinen lainsäädäntö. Kiinaan on jo vuosien ajan viety Suo mesta liha ja maitotuotteita, ja ovatpa ovet avautuneet myös kalatuotteille. Elintarvikkeiden valmistajien tulee rekisteröidä tehtaansa ja tuotteiden on läpäistävä esimerkiksi laatuun ja turval lisuuteen liittyviä tarkastuksia sekä vah vistaa pakkausmerkintöjen oikeellisuus tullakseen hyväksytyiksi Kiinan markki noille. Pohjoismaisilla elintarvikkeilla on Kiinassa hyvä maine erityisesti niiden puhtauden, tuoteturvallisuuden ja ter veellisyyden vuoksi. Saadakseen tuotteensa kuluttajille yritys ten on ensin varmistettava, täyttä vätkö tuotteet Kiinan elintarvikelain säädännön vaatimukset. kotiini Fazerin suklaata, Laitilan Kukko oluita ja suomalaisia kaurahiutaleita. Menestyminen Kiinan markkinoilla edellyttää paitsi laadukkaan tuotteen, myös kulttuuristen erojen ja kuluttaja käyttäytymisen ymmärtämistä. Kiinassa monet kas vit voivat vaatia erityisiä hyväksyntöjä, vaik ka niitä käytettäisiin muualla. Tutkimuk sen mukaan Pekingin seuduilla suosi taan lihatiskin tuoremakkaroita ja niin sanottuja pikamakkaroita grillikojuista. Olimme SisäMongoliassa, jossa lähim mät kaupat olivat yli 50 kilometrin päässä ja Suomesta ei ollut kuultukaan
Messut itsessään ovat elämys Kiinassa. Toki Kiinassa sopimus on ensi sijaisesti viitekehys yhteistyölle ja sopi muksen sisällöstä väännetään kättä ta pauskohtaisesti yhteistyön edetessä. Kutsuva ja edustava messuosasto, kuten Suomen Food from Finland maapaviljonki SIAL messuilla, houkuttelee ammattilaisia tutustumaan yrityksiin ja tuotteisiin. Mes suille jopa järjestetään turistimatkoja, joissa iloisen värisiin lippalakkeihin pu keutuneet ryhmäläiset seuraavat matka oppaansa teemaväristä viiriä. Suosituksia voi pyytää muilta Kiinassa toimivilta elintarvikeyri tyksiltä ja Suomessakin autetaan hyvin ”kaveria”. Pökerryttävään lampaan sisäelinkeittoon on kuitenkin vaikea keksiä mitään suomalaista twis tiä mulkoilevan lampaan silmän viereen. Kuvassa Valion Kiinan markkinoille viemä maitojauhe. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 41 Hunaja puolestaan luokitellaan eläin peräiseksi tuotteeksi, ja sen maahan tuonti vaatii erityisiä terveys ja maa hyväksyntöjä. Ruokavirastolta saa ensi käden tietoa Kiinan elintarvikevientilu vista ja käytännöistä. Messut voivat olla hyödyllisiä, mutta ne eivät ole välttämättä tehokkain tapa löytää jakelijoita ja ostajia. Prosessit voivat olla pitkä kestoisia ja vaatia paljon dokumentaa tiota. Ennen siirtymistään Apetit Ruoka Oy:lle vuonna 2022 hän toimi yrittäjänä 12 vuoden ajan auttaen yrityksiä Kiinan markkinoilla. Sähkö posteja toki luetaan, mutta WeChatin avulla kommunikoidaan ja luodaan kiina laisille tärkeää henkilökohtaista suhdetta. KU VA : JO HA NN A HE IK KI NE N. Viimeiset kuusi vuotta yrittäjänä hän keskittyi erityisesti elintarvikealan yritysten tukemiseen. Jäi minultakin aromikas kulttuuriperintö syömättä. Tuotteiden tulee erottua myös kilpai lijoistaan menestyäkseen. Ilman jakelijaa tavara ei liiku asiakkaille. l Johanna Heikkinen on asunut Kiinassa yhteensä kahdeksan vuotta kolmena eri ajanjaksona vuosien 1998–2021 aikana. Kaikilla ulkomaisilla elintarvikeyrityk sillä on oltava paikallinen jakelija, joka vastaa tuotteen tuomisesta markkinoille ja varmistaa, että se täyttää Kiinan tiukat elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Kiinalaiset jakelijat ja ostajat arvosta vat kansallisia brändejä ja luottavat enemmän valtiollisten osastojen alla toi miviin yrityksiin. Kiinalaiset ostajat halua vat usein heti tietää hinnan ja mahdolli sesti keskustella jo alustavista sopimus ehdoista. man ja kohdennetumman lähestymis tavan kuin messut. Useimmiten suomalaiset tuotteet myydään alkuperäisessä pakkauksessaan suomalaisilla teksteillä korostamaan ulkomaalaista alkuperää. Erityisesti on eduksi, jos jakelija on jo työskennellyt pohjoismaisten elin tarvikkeiden parissa ja on jopa henkilö kohtaisesti innostunut niiden ominai suuksista. Tällöin tuotteisiin lisätään kiinankieliset etiketit. Kohdennetut B2Btapaamiset, matchmakingtapah tumat, yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, digimarkkinointi, sekä suorat myyntikäynnit ja jakelijakontaktit voivat usein tarjota nopeamman, tehokkaam KU VA : JO HA NN A HE IK KI NE N Kiinalaisen kyläravintolan värikästä tarjontaa. Kiinalaiset ostajat arvostavat nopeaa toimintaa, joten ole valmis lukuisiin We Chatviestikeskusteluihin ja lähettämään näytteitä heti messujen jälkeen. Helsingin Sanomien entinen Aasian kirjeenvaihtaja Mari Manninen on kir joittanut mainion keittokirjan Suomalai sia sieniruokia kiinalaisella otteella, joka osoittaa, miten suomalaisia raakaai neita voidaan yhdistää kiinalaiseen keit tiöön. Suomibrändiä on ra kennettu Kiinassa vuosien ajan. Apua on saatavilla myös esimerkiksi Business Finlandilta, SuomalaisKiinalaiselta kauppayhdistyk seltä sekä Kiinaan erikoistuneilta vienti konsulteilta ja paikallisilta jakelukump paneilta. MAAN JA MARKKINOIDEN tapoihin pääsee tutustumaan esimerkiksi Kiinan suurimmilla elintarvikemessuilla SIAL Shanghaissa, joiden maaosastoja sain olla toteuttamassa kansalliselle Food from Finland vientihankkeelle useam pana vuotena. Kiinalai sille se viestii puhtaudesta, turvallisuu desta ja korkeasta laadusta, mikä voi houkutella kiinnostuneita ostajia. Kiinalaiset arvostavat ulkonäöltään houkuttelevia tuotteita ja tuotteita, joissa lisäarvo kuten terveysvaikutukset, puh taus, suomalainen alkuperä, on selkeästi viestitty. Hyvä jakelija tun tee paikalliset markkinat, kuluttajien mieltymykset ja alueelliset erot, ja pys tyy varmistamaan nopean ja luotettavan jakelun. On kuitenkin tärkeämpää, että jakeli jalla on hyvä maine, pitkä kokemus elin tarvikkeiden maahantuonnista, hyvät suhteet tärkeimpiin myyntikanaviin sekä vakaa talous. KIINASSA TOIMIVAT kansainväliset pan kit ja maksupalvelut, kuten Alipay ja We Chat Pay, voivat auttaa maksuliikenteen järjestämisessä. Näin myös suomalaiset elintarvikkeet voivat löytää uusia markkinoita Kiinassa yhdistämällä paikallisia makumielty myksiä tuotteisiinsa. Vaikka messut on kohdennettu ammatti laisille, ei ole tavatonta törmätä trolley laukkujen kanssa näytteitä ja messurek visiittaa rohmuaviin eläkeläisiin. KU VA :V AL IO Kiinalainen fine dining -kokki valmistamassa länsimaalaisia annoksia. Myös kiinalainen verkkokauppa voi toi mia jakelijana, mikäli se on rekisteröity ja sillä on tarvittavat lisenssit tuontielin tarvikkeiden myyntiin. Messuille ei kuitenkaan kannata läh teä ennen kuin maahantuontiin liittyvät luvat, jakelusopimukset ja maksukäytän nöt ovat selvät
Vapaa-ajalla hän harrastaa kaikenlaisia kotkotuksia. Nyt muutoksen aalto on miljardisijoitusten myötä hyökymässä ruokapöytiimme. Nyt Suomessa podetaan kaurakrapulaa, kun nyhtökaura nyhtäisi tyhjää ja kaurajuomien juonti saavutti kylläisyyspis 42 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 REAKTORIT OVAT TULLEET JÄÄMÄÄN EIKÄ VAIN KÄYMÄÄN.. MARJOJEN SYÖNTIÄ voimme lisätä, kun 90 prosenttia niistä jää metsiin. Vaikuttaa siis siltä, että käymissäiliöt, reaktorit ovat tulleet syömisen saamiseen jäämään eikä vain käymään. Italiaanojen mielestään uuden käymisen eväät ovat pastaa koolla kirjoitettuna, vaikka heidän perinteiset nestemäiset ja kiinteät tuotteet ovat ihan käymällä tehtyjä ja käymälään jou tuvat. RUKIISTA PELLONPIIMÄÄ ja kauraista kiesaa on Suomessa juotu iät ja ajat. Jos kysytään italialaisilta, uuden maatalouden tuotteet saavat hei dät suorastaan hurjistumaan, vaikka heidän maansa viljelyolot kurjistuvat. Muutenhan meillä ei kovin paljon kahvipensaita kasva. Käymissäiliön tarve lienee pienempi, kun se ei kuopsuta eikä kotkota. Lappeenrantaan on tulossa myös soleiinin varsinaisen tuotantomittakaavan tehdas. Suomessa siihen on keksitty ratkaisuksi uusi kot kotus, kananmunan valkuaisen tuotanto reaktorissa ilman ka noja. Syötteeksi ei sentään riitä ihan pelkkä ilma, veden lisäksi tarvitaan sokeria, typpilähdettä ja suoloja, mutta kananrehua ei tarvita. Viime mainitut kuplat näyttävät olevan pysyvämpää laatua eikä uusi aalto vaikuta höpöpöpö höpötyksen mainingeilta. Mitä me syömme tulevaisuudessa, kun väestö lisii, ruuan tarve kasvaa, eikä peltoa voi raivata lisää ruuan tuotantoon. AMERIKASSA PODETAAN lintuinfluenssakrapulaa, kanan munapulaa. Tulevaisuudesta olisi hyvä tietää, mitä aaltoja tuleman pitää tai mitkä kuplat kestävät. Siinä missä ennen oli meijeristejä, meijeri ja lihateknikoita, tarvitaan nyt uuden aallon käymis tejä, käymisteknikoita ja teknologeja. Lehmänmaitohyökyaalto sai ne joksikin aikaa unhon alhoon, kunnes ruotsalaiset keksivät uuttaa kauraa vedellä ja emulgoida sekaan vähän rypsiöljyä. Uusia am mattinimikkeitäkin tulee. USA:ssa valmistetaan maidon aineosia, kuten kaseiinia ja rasvaa, jo paljon käymisellä. Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner AALTOJA JA KUPLIA teensä ja kauranesteitä alkoi tulla korvista ulos. Viiniköynnöksiä ja pähkinä pensaita sen sijaan istutetaan, maissin viljely on jo rutiinia ja soijaakin kasvatetaan. Euroopan Unionissakin on niin tehokas hidaste uuselin tarvikkeiden hyväksynnälle, että Aasiassa ja USA:ssa ajetaan ohi, yli ja ali. Kosmetiikka käyttöön lakkauutetta on tuotettu laboratorio menetelmin jo perinteisesti, ja EFSA hyväksyi vastikään bio teknisen omenamassan. H istorian aaltoliike pätee syömiseen ja juomiseenkin, ruoka ja juomaaaltoja tulee ja menee. Kahvi on kallistunut reippaasti, mutta ainakaan vielä se ei ole kellistänyt suomalaisten kupin kallistelua. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään ikään kuin aineiden käyttöä edistämällä uusia hapatuksia. Meille kahviriip puvaisille sopii hyvin, että tulevaisuuden kahvin tuotantome netelmä on keksitty Suomessa ja raakakahvi tulee reaktorista, jossa sen tuottavat kahvipensaan solut. Muutamia vuosia sitten hyökyi kas visaalto, nyt meillä on lihaaalto, kun naudanlihan tuotanto on hiipunut ja uusien ravitsemussuositusten myötä jauhelihan kulutus on lisääntynyt niin, että kaupan hyllyt ammottavat tyhjinä. Rahan kallistuminen kuitenkin taitaa kellistää hankkeen tai ainakin viivyttää sitä. Niinpä vilja ja muut kasvijuomat tulivat takaisin, jokainen kynnelle kykenevä valmistaja halusi kaurakapulan. Ruoka raakaainetuotanto, maanviljelys on näihin asti ollut samanlaista sitten keksimisensä liki 10 000 vuotta sitten. Sitähän Martatkin papat tavat. Ja reaktori tarvitsee tie tysti operaattorin ja operaattori aallon harjalla olevan mode raattorin, joka ei elä kuplassa. Ne täyttivät maidon jättämän tyhjätsön, mutta eivät tyhjentäneet pajatsoa. Muutosta on ollut ilmassa ja tulee olemaan eikä se ilmaista tule olemaan. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka ruuanvalmistuksen mittakaava on teollinen, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Kuplia on juomissa, ja ruuissakin niitä syntyy ja häviää. Meillä ja vähän muuallakin lihapulaan tarjoillaan myös pe rinteisempiä kasvisratkaisuja: sekoitetaan lihapullaan papuja, kun niitä pitäisi enemmän puputtaa. Kana muuten tarvitsee yhden munakilon tuottami seen 2,2 kg rehua. Vaan kuka ne poimii, kun suomalaisia ei enää saa enää metsään, saati suomaille lakkoja poimimaan. Naudan lihan tuotannon vajausta yritetään ratkaista muun muassa Lappeenrantaan suunnitteilla olevilla ammuureakto reilla
Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 43 AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi ALGOL CHEMICALS OY Karapellontie 6 02610 ESPOO 09 509 9200 tilaukset@algol.fi www.algolchemicals.com AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMEGA FINLAND OY Muuraintie 5B 33960 Pirkkala 020 791 1400 fi-info@ammega.com www.ammega.com AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BARENTZ FINLAND OY Kylänpääntie 4B 01750 VANTAA 020 775 6600 tilaukset@barentz.fi www.barentz.fi BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC NORDICS Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 6-8 (Varasto; Kutojantie 5) 02630 Espoo 097590770 cortex@cortex.fi https://cortex.fi DNV BUSINESS ASSURANCE FINLAND OY AB Keilaranta 1 02150 ESPOO 010 292 4200 www.dnv.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi DPI CODING OY Laukaantie 4 40320 JYVÄSKYLÄ 010 321 1255 tilaukset@dpicoding.fi www.dpicoding.fi ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KIN TA OP AS A A K KO SO SA Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi YHTEYDENOTOT MEDIAMYYNTIIN: Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/elintarviketeollisuudenhankinnat HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN HANKINTAOPAS AAKKOSOSA
Kappelikuja 6B 02200 Espoo +358986739390 www.fision.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com IMCD FINLAND OY Keilaranta 15 02150 ESPOO 09 251 5160 info@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRO RESEARCH OY Sörnäistenkatu 1 00580 Helsinki 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY Tinankuja 3 02430 MASALA 010 400 1399 jari-pekka.eskelinen@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@klueber.com www.klueber.fi KVVY TUTKIMUS OY Patamäenkatu 24 33900 Tampere 03 246 1301 myynti@kvvy.fi www.kvvy.fi LABNET OY Mäkituvantie 7 01510 VANTAA 020 741 3170 labnet@labnet.fi site.labnet.fi LABVANTAGE – SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO etunimi.sukunimi@solina.com fi.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Jaakonkatu 2 01620 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com NET-FOODLAB OY Voimakatu 19 20520 TURKU 050 463 0160 myynti@netfood.fi https://netfood.fi EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KI N TA OP AS A A K KO SO SA. 44 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi OY FISION LTD
Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi VARAA PAIKKASI: TULE MUKAAN VUODELLE 2025 digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/elintarviketeollisuudenhankinnat palveluhakemisto jokaisessa Kehittyvä Elintarvike -lehdessä mukana jo yritystä 80. ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI 040 842 2483 jaana.hakkarainen@packcompany.fi www.packcompany.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 sales@powdea.fi www.powdea.fi PUNAMUSTA OY 010 230 8400 asiakaspalvelu@punamusta.com www.punamusta.com RAISIO FOOD SOLUTIONS Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND Ahventie 4 A 02170 ESPOO 050 47 33 990 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SSG STANDARD SOLUTIONS GROUP Siltasaarenkatu 10 00530 Helsinki +358457285942 SUOMEN PAKKAUSTUOTTAJAT OY Pasilankatu 2 00240 HELSINKI 040 723 7992 www.suomenpakkaustuottajat.fi SWECO OY Ilmalantori 4 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus THINKFLOW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava 097206310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi WOIKOSKI OY Virransalmentie 2023 52920 Voikoski 040 166 2023 asiakaspalvelu@woikoski.fi https://www.woikoski.fi/ R. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KIN TA OP AS A A K KO SO SA Elintarviketeollisuuden hankintaopas tavoittaa alan ammattilaiset joka sektorilta 64 % lehden lukijoista tekee hankinta päätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin
46 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut DNV BUSINESS ASSURANCE FINLAND OY AB Sertifiointija koulutuspalvelut BRCGS, FSSC 22000, ISO 22000, MSC, ISO 9001, ISO 14001, ISO 27001, ISO 45001 ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY Ideamylly: tuotteiden ideointi ja konseptointi Market intelligence (kohdemarkkinoiden ymmärrys) Kuluttajaymmärrys ja markkinatutkimukset (esim. SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö vastuullisuuskonsultointi prosessija laitossuunnittelu koneja kyberturvallisuus kiertotalous IT-JÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET OY FISION LTD. konseptitutkimukset ja tuotetestit kotona ja kentällä/hallissa/ online-ympäristöissä) Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla, Kuluttajatuotteiden kehitys, B2B-ingredienttien applikaatiokehitys Tuotetiedot (pakkausmerkinnät, Synkka, lainsäädäntö) Ravitsemus ja Food service -asiantuntijapalvelut Laatuja elintarviketurvallisuus, vastuullisuus Tuotteiden sopimusvalmistus, pilotkoeajot IRO RESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut KVVY TUTKIMUS OY asiantuntijaja laboratoriopalvelut: elintarvikkeet vesija ympäristönäytteet maanparannusaineet, rehut alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden näytteet toimipisteet seitsemällä paikkakunnalla METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi NET-FOODLAB OY BRC-, FSSC 22000, IFSja HACCPkoulutukset ja konsultoinnit Ulkoistettu laatuja laboratoripäällikköpalvelu Elintarviketutkimukset ja myyntikelpoisuustarkastukset Gapja hygienia-auditoinnit Hygieniapikatestit SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SSG STANDARD SOLUTIONS GROUP ratkaisuita työturvallisuuden ja elintarviketurvallisuuden koulutuksiin ja viestintään Suomessa, Pohjoismaissa ja kansainvälisesti. tehoa laboratoriotiedonhallintaan suomalainen yhtiö ja tuotteet LIMS, RIMS, QMS, AMS ja muut luotettavasti myös pilvestä KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMEGA FINLAND OY – elintarviketeollisuuden hihnat DOSETEC EXACT OY Annostusjärjestelmät Suursäkin täyttöasemat Teollisuusvaa´at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä yhteistyörobotit ja lavausratkaisut merkintäautomaatio KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikerekisteröidyt voiteluaineet, öljyt, rasvat, sprayt – NSF H1, Halal, Kosher, ISO 21469 – kartoitukset, digitaaliset palvelut, öljyja rasva-analyysit – energiatehokkuus LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat kuljettimet ja pakkaustarvikkeet MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi, NIRS-Raman, IC, titraus, prosessianalysaattorit ASIANTUNTIJAPALVELUT TUOTERYHMÄOSA EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KI N TA OP AS TU OT ER YH M Ä OS A ELINTARVIKETEOLLISUUDEN HANKINTAOPAS
RAAKA-AINEET ALGOL CHEMICALS OY Aromit ja ekstraktit Elintarvikelisäaineet Kemikaalit tuotantoon, puhdistukseen ja ylläpitoon Suolat ja makeutusaineet PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat CORTEX OY Pakkauskoneet -ja materiaalit Merkintälaitteet, tarrat ja värinauhat Leipomolaitteet sekä Healthcare Huolto, varaosat ja leasing DPI CODING OY merkintälaitteet ja -järjestelmät tuoteja pakkausmerkintäratkaisut etiketit, tarrat, musteet, tulostustarvikkeet, huoltopalvelut ylläpitopalvelut, mustesuihkut laserlaitteet, etiketöintilaitteet tulostuksenhallinta, tuotemerkintä, käsimerkintälaitteet RFID, rfid tunnisteet, rfid tunnistus FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KIN TA OP AS TU OT ER YH M Ä OS A. kotimaiset suojakaasut pakkaamiseen elintarvikkeiden jäähdyttämiseen hiilidioksidit juomateollisuuteen. LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PACK COMPANY OY kuivien elintarvikkeiden pakkaaminen sekoitus, murskaus, seulonta pakkausvaihtoehtoina mm. kotelot, annospussit, doypackit, stickit, säkit PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet PUNAMUSTA OY Aaltopahvija kartonkipakkaukset Elintarvikekelpoisten pakkausten suunnittelu ja tuotanto Tuotetarrat ja -etiketit SUOMEN PAKKAUSTUOTTAJAT OY pakkausten tuottajavastuupalvelut pakkausten kierrätettävyys ja kierrätys kuluttajapakkaukset (muovi, kuitu, lasi, metalli) yrityspakkaukset (muovi, kuitu, lasi, metalli, puu) WOIKOSKI OY Kotimaiset elintarvikekaasut mm. LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABNET OY Elintarvikemikrobiologia, Bio--Rad Food Safety (qPCR ja viljelymenetelmät) Näytteenotto ja -käsittely Laboratoriolaitteet ja reagenssit Tarvikkeet ja kulutustavara LABVANTAGE – SOFTWARE POINT laadunvarmistus-, tutkimusja palveluanalytiikan laboratorioiden laadun ja tiedon jäljitettävyyden parantaminen sekä työn sujuvoittaminen ja tehostaminen. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 47 MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät THINKFLOW OY – hygieeniset ratkaisut – pumput ja venttiilit – lämmönvaihtimet – säiliövarusteet ja pesurit TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruoka teollisuuden koneet KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY rasvan & kiintoaineen erotus jätevesistä tehokkaat lietteen kuivausratkaisut TOKAP SERVICE OY elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljettimet kuljetinjärjestelmät rst tilaustyöt WOIKOSKI OY Kaasuverkostopalvelut ja -ratkaisut elintarviketuotantoon mm. LabVantage LIMS, ELN, LES, SDMS, Analytics (AI & BI). kunnossapito, huolto & kuntokartoitukset ja verkostoanalyysit ammattitaidolla
kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurajuomat, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – polyolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KI N TA OP AS TU OT ER YH M Ä OS A. 48 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY sakeutusja hyytelöimisaineet kuidut proteiinit karamellituotteet aromit ja maustaminen makeuttajat juustojauheet kasvirasvat luontaiset säilöntäaineet BARENTZ FINLAND OY KerryRed Arrow nestesavut ja luontaisesti savustetut raaka-aineet Keinosuolet, luonnonsuolet ja kinkkuverkot Raps mausteet ja marinadit Valmistusja lisäaineet Pakkausmateriaalit Barentz Groupin päämiesten tuotevalikoima yli 400 toimittajalta BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat perunatärkkelys hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC NORDICS elintarviketeollisuuden lisäaineet ja raaka-aineet tärkkelykset räätälöidyt nestemäiset ja kuivaseokset emulgointiaineet säilöntäja happamuudensäätöaineet siirapit, makeuttajat, polyolit panerointiaineet aromit kuidut kasvipohjaiset stabilointiaineet, teksturoijat ja proteiinit terveysvaikutteiset ainesosat gluteenittomat maissituotteet CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY Leipomoja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden edustus Mausteiden, kuiva-ainesseosten ja valmisaterioiden valmistus ja pakkaus Suomessa Tuotekehitys yhteistyössä asiakkaan kanssa FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY tuotekehityspalvelut aromit, uutteet, väriaineet proteiinit, hapatteet, entsyymit tärkkelykset, makeutusaineet kuidut, lesitiinit, rasvajauheet säilöntäja happamuudensäätöaineet hapettumisenestoaineet, fosfaatit hydrokolloidit, stabilointiseokset LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut elintarviketeollisuudelle, artesaanileipomoille, teollisille leipomoille sekä food service-toimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys LIHEL OY mausteet ja mausteseokset kastikeratkaisut gluteenittomat leivitykset marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO FOOD SOLUTIONS kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm
Hävikin hallintaa helpottaa esimer kiksi se, että päivän ruokaa on nopea valmistaa, jolloin kaikkea ruokaa ei tarvitse tehdä kerralla vaan sitä voi valmistaa kulutuksen mukaan. Asumispalvelu paikoissa Feelian tuotteita saattaa olla ETS Kannattajajäsen PATENTTIRATKAISU KIIREESEEN JA HÄVIKKIIN Feelian kahdessa tehtaassa valmistuu valmisruokia päiväkotilaisille, koululaisille, hoivakotien asukkaille sekä lounasasiakkaille. Autoklaavissa kuuma vesi kypsentää ruuan, kylmävesi ja tuuli tunneli jäähdyttää sen. Tällä hetkellä lähes kaikki Feelian tuotteet valmistuvat autoklaavissa, jonka teknologialle yritys sai patentin perustamisvuonnaan 2007. n Yrityksen valmisruokatehdas sijaitsee Pyhännällä ja pakastetehdas Kokkolassa. KU VA : FE EL IA Feelian tuotteet ja palvelut vastaavat keittiöiden jatkuvasti kasvavaan kiireeseen ja tarpeeseen tehdä ruokaa mahdollisimman helposti ja nopeasti pienellä hävikillä. Nopeutta ja helppoutta keittiöön tuovat esimerkiksi konsent raattikeitot, joihin tarvitsee valmistus keittiössä lisätä vain neste. Vienti, logistiikka, kasvisteollisuus 49 mukana jopa viidellä loppukäyttäjän aterialla päivässä. Jär jestelmä on meille todella merkitykselli nen ja sillä on pitovoimaa, kehuu Ojala. Suurin osa valmisruuista valmistuu yrityksen patentoimassa autoklaavissa. Erikoisruokavalioita huomioidaan allergeenittomilla pohjilla, joihin voidaan valmistuskeittiössä tehdä tar pei den mukaisesti omat lisäykset. – Kalaa kysytään tällä hetkellä pal jon. n Feelia Oy on perustettu vuonna 2007, jolloin kolmen hengen yritys valmisti puuroja, keittoja ja konsentraattikeittoja ateriapalveluille ja kypsennettyjä jyviä leipomoteollisuudelle. Valmisruoka kuten kiusaukset, laati kot, keitot ja kastikkeet valmistuvat Pyhännän tehtaassa. Auto klaavissa valmistetut tuotteet myös säilyvät yli ruokalistakierron. n Vuonna 2014 Feelian liiketoiminta lähti tiikerin loikin kasvuun, kun yritys löysi isoja ostajia valmistamalleen hernekeitolle ja muille tuotteille. l Feelia Oy on uusimpia Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseniä.. Tuotteita tehdään paljon särjestä, siiasta ja lohesta. VALMISRUUILLA RATKOTAAN HAASTEITA Feelian tuotteet ja palvelut vastaavat keittiöiden jatkuvasti kasvavaan kiiree seen ja tarpeeseen tehdä ruokaa mah dollisimman helposti ja nopeasti pie nellä hävikillä. TEKSTI: Viivi Wanhalinna – Tuotteiden tilaamisesta on tehty asiakkaille mahdollisimman helppoa. Suurin osa asiakkaista on varhais kasvatuspaikkoja, ala ja yläkouluja, lukioita ja hoivakoteja sekä muita asu mispalvelupaikkoja. Tuotekehitystä on tehty niin niele misvaikeuksista kärsivien ruokailun helpottamiseksi kuin varautumis ruuissa. Lisäksi Feelia toimii aktiivisesti eri lounasasiakkaiden kanssa ja tuotteita löytyy myös kaikista tukuista. Myös kasvistuotteiden kysyntä on kasvanut, valottaa Feelian toimitusjohtaja Jukka Ojala. Pyhännän tehtaalla aloitettiin tänä vuonna myös mehujen, kiisselien ja hedelmä ja marjasoseiden valmis tus Marjavasun fuusioiduttua osaksi Feeliaa. Ruuasta saa daan menetelmällä hyvin säilyvää. F eelia Oy:n tarina alkoi auto klaaviosaamisen yhdistämisestä valmisruokatuotantoon vuonna 2007. VALMISRUUAT VALMISTUVAT PYHÄNNÄSSÄ Feelian tuoteportfoliosta löytyy jo yli 300 tuotenimikettä, jotka on tehty lähinnä kotimaisista raakaaineista. n Vuonna 2019 Feeliasta tuli osa pörssiyritys Fodelia Oyj:tä. n Työntekijöiden määrä on noin 100 ja liikevaihto 35 miljoonaan euroa. Yritys on myös rakentanut oman Ferpiksi nimetyn toiminnanohjaus järjestelmän ilmaiseen käyttöön asiak kailleen. n Yritys sai patentin vuonna 2007 autoklaaviteknologialleen. Pakastetehtaas sa Kokkolassa valmistuu puolestaan kalatuotteita, pyöryköitä, nugetteja sekä kasvis ja broilerituotteita
Tule myös moikkaamaan seuran ja toimituksen työntekijöitä Elintarvikepäivään 13.5. Tapahtumakoordinaattorin suunnittelemien tapahtumien on tarkoitus laajentaa seuran tapahtumatoimintaa ja vahvistaa samalla ETS:n taloutta. Vasemmalta oikealle: Juha-Matti Pihlava, Juha Sihvonen, Maaria Kortesniemi, Eija Ahonen, Minttu Matturi, Mari Laihonen ja Sanna Koivikko.. Hallituksessa jatkavat ETM Heli Anttila (Fazer), bioja elintarviketekniikan insinööri, ETM Jaakko Holtinkoski, FT Johanna Jokioja (Raisio Oyj), TT Niko Markkinen (Measurlabs), MMM Pirkko Suhonen (Suhonen Consulting) ja ETM Karoliina Väisänen (Jyväskylän AMK). Jaostolaiset saivat mielenkiintoisen yritysesittelyn lisäksi mahdollisuuden vierailla tuotantolaitoksen puolella, jossa ihasteltiin juuri valmistunutta uutta lavaamoa. Seuran vuosikokouksessa 1.4. UUSI JÄSEN SEURAN HALLITUKSESSA Elintarviketieteiden Seuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa ETM Marina Häggman (Ruokavirasto). Jaostotoiminnassa aktiivisesti aiemmin mukana ollut Liukkonen toteuttaa ETS:lle tapahtumia oman yritystoimintansa ohessa. Vieraille lämpimän vastaanoton tarjosivat Innovation Manager Sanna Heljakka ja toimitusjohtaja Antero Lehtonen. Erovuorossa olleen Heli Sihvosen tilalle valittiin Elintarvikealan talousja markkinajaostonjohtoryhmästä tuttu kansainvälisen liiketoiminnan vanhempi neuvonantaja, ETM Juha Korhonen. Jaoston uutena johtoryhmän jäsenenä aloitti Ravintoraision Nokian Myllyllä työnjohtajana työskentelevä Lasse Lehtonen. Prosessiteknisen jaoston puheenjohtajuuden jakavat tällä kaudella VTT:llä työskentelevä tiimipäällikkö, FT Kaisu Riihinen ja AFRY Finland Oy:n liiketoimintajohtaja, DI, MBA Riina Brade. Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston puheenjohtajana jatkaa Helsingin yliopiston professori, FT Mari Sandell, ja uusina johtoryhmän jäseninä aloittivat tutkija, FT Heikki Aisala VTT:ltä ja väitöskirjatutkija, ETM Fabio Tuccillo Helsingin yliopistolta. Elintarvikealan talousja markkinajaostossa puheenjohtajana jatkaa Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina työskentelevä ETT Sari Ollila, ja uutena johtoryhmän jäsenenä aloitti operatiivisena johtajana työskentelevä ETM, MBA Markku Patajoki Lajoie Oy:stä. UUSIA HENKILÖITÄ JAOSTOJEN JOHTORYHMISSÄ Vuosikokouksissa johtoryhmissä on aloittanut uusia jäseniä. Kevätterveisin, ETS:n toiminnanjohtaja Viivi Wanhalinna PS. Lämpimästi tervetuloa kaikille uusille mukaan toimintaan ja suuret kiitokset toiminnasta pois jättäytyneille tuestanne seuralle. Vilja-alan jaoston uusi puheenjohtaja on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolta, ETM Miikka Laitinen. Kokouksissa ETS:n hallitukseen ja jaostojen johtoryhmiin valitaan uusia henkilöitä. Alkuvuonna seura sai myös tapahtumakoordinaattorin. 50 Kehittyvä Elintarvike 2/2025 Elintarviketieteiden Seuran palsta Tervetuloa mukaan toimintaan! A lkuvuosi on seurassa ja jaostoissa kokousten aikaa. Finlandia-talolle! Varsinais-Suomen jaosto vieraili Bunge Finland Oy:llä Raisiossa 19.3.2025 ja piti samalla vuosikokouksensa. Varsinais-Suomen jaoston puheenjohtajana jatkaa Turun yliopiston apulaisprofessori, FT Maaria Kortesniemi ja uutena jaoston johtoryhmässä aloitti yrittäjä, ETM Esa Dahlström PizzaBacken Oy:stä. Viime vuosi oli seuralle tappiollinen, tappio oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin odotettiin. päästiin äänestämään uutta jäsentä ETS:n hallitukseen. Lue Juha Korhosen ja Tanja Liukkosen haastattelut verkosta. Itäja Pohjois-Suomen jaoston puheenjohtajana jatkaa Laatu&Liike Oy:n toimitusjohtaja, TtM Laura Ahvenniemi ja uutena johtoryhmän jäsenenä aloitti Savonia-AMK:n klusterikoordinaattori, FT, TtM Kaisa Kähkönen. Vierailu Bungella innosti osallistujia ja jaoston toivottiinkin järjestävän lisää yritysvierailuja. Seuran kevätkokouksessa hyväksyttiin myös tilinpäätös ja toimintakertomus. Huhtikuussa seurassa aloitti osa-aikaisena tapahtumakoordinaattorina ETM, restonomi (YAMK) Tanja Liukkonen. Elintarviketurvallisuuden ja -analytiikan jaoston puheenjohtajana jatkaa elintarviketekniikan insinööri Satu Hongell ja uutena johtoryhmässä aloittivat Snellmanin Kokkikartanon laatuvastaava Minna Allonen, Ruokavirastosta erikoistutkija, ETT Helena Pastell ja FM Essi Martonen
Banneri voi olla sivustollamme enintään kuukauden. Rekrytointipaketti Ilmoita avoimesta työpaikasta elintarvikealan ammattilaisille. Banneri esiintyy pääsivulla ja jokaisella artikkelisivulla. Parhaimmillaan sivustolla vierailee 9 200 kävijää kuukaudessa. Uutiskirje ja verkkosivusto tavoittavat erityisesti elintarviketeollisuudessa, tutkimusja oppilaitoksissa sekä konsultointiyrityksissä työskentelevät korkeakoulutetut alan ammattilaiset, jotka työskentelevät asiantuntijoina, päällikköinä ja johtajina läpi elintarvikeketjun, ympäri Suomea. Boksibanneri (600x500 px) maksaa 450 euroa + alv. Uutiskirje lähtee kahden viikon välein yli 3200 elintarvike ammattilaiselle. 9 200 kuukaudessa. Uutiskirjebanneri maksaa 440 € + alv. Monikanavainen rekrytointipaketti maksaa 700 € + alv. Nimityksiä-artikkelit jaetaan kustantajan sosiaalisen median kanavissa. Vierailijoita verkkosivuilla parhaimmillaan yli 3 200 Uutiskirjeen tilaajina alan ammattilaista yli 200 Rekrybannerin klikkaukset uutiskirjeessä parhaimmillaan UUTISKIRJE Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi ILMOITUSMYYNTI. Alan osaajat löydät -median kautta. Se sisältää: boksibanneri verkkosivuilla vaakabanneri uutiskirjeessä Sama vaakabanneri julkaistaan myös Nimityksiä-palstalla. Bannerin teko Jos teillä ei ole valmista banneria, taittajamme voi tehdä sellaisen hintaan 52,50 € + alv / kpl. Ilmoitus uutiskirjeessä Ilmoita avoimesta työpaikasta suositussa uutis kirjeessämme bannerilla (1128x424 px), josta klikkaukset ohjataan sivustonne rekrytointikanavaan. Ilmoitus verkkosivuilla Ilmoita avoimesta työpaikasta paljon luetulla verkko sivullamme boksibannerilla. Bannerin teossa noudatetaan mahdollista graafista ohjeistustanne
Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran. ” LAATUJA VASTUULLISUUSJOHTAJA, LIHATEOLLISUUDEN YRITYS ”Teillä on todella hyvä uutiskirje ja erittäin hyvistä aiheista koulutuksia!” TOIMITUSJOHTAJA, MAUSTEALAN YRITYS ”Olen saanut paljon vastinetta henkilöjäsenyydelle.” TOIMITUSJOHTAJA, ANALYYSIMENETELMIÄ TARJOAVA YRITYS ”Liityin seuraan, koska haluan pysyä kärryillä ajankohtaisista teemoista ja lehden artikkelien kautta se onnistuu. Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. Lisäksi ajattelin osallistua webinaareihin.” TUOTEKEHITYSASIANTUNTIJA, TUORE ETS:N JÄSEN. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi HENKILÖJÄSENYYS SISÄLTÄÄ: ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. LIITY kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää toiminnasta verkkosivuilta ja liity jäseneksi ”Jaostotoimintaan osallistuminen ja aihepiiriin liittyvä intoilu jaostossa on ollut suorastaan henkireikä minulle.” ELINTARVIKETURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ, KUUSI VUOTTA JAOSTOTOIMINNASSA ”ETS:ään kuuluminen on auttanut elintarvikealalle kasvussa ja lehtijutut ovat olleet laadukkaita.” LAATUPÄÄLLIKKÖ, YLI 30 VUOTTA ETS:N JÄSENENÄ ”Kiitokset vielä ETS:n hyvistä webinaareista! Niitä on ollut useita ja aihepiireiltään monipuolisia ja mielenkiintoisia