Kehittyvä Elintarvike 3/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Uusi it-järjestelmä innostaa Apetitin Susanna Tevää Miten toimii umami DATAN MAHDOLLISUUDET ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 3 2023 Cobotti apulaisena
Me Siemensillä teimme sovelluksen, mutta asiakas antoi työhön oman asiantuntemuksensa kalanrehun valmistusprosessista. Tekoäly onnistui lunastamaan sille asetetut odotukset, ja hävikin määrä on saatu laskemaan. Raisioaquassa tekoälyn hyödyntäminen täydentää tuotannon kehittämisen työkalupakkia. ”Hävikkiavustin antaa hälytyksen ja toimenpidesuosituksen, jos se huomaa, että prosessissa on muodostumassa hävikkiä.” Jalkautus vie oman aikansa Työkalun kehittäminen oli oma projektinsa, mutta myös sen laaja käyttöönottaminen vaati totuttelua. Kuvassa Raisioaquan johtaja Tomi Kantola ja tehtaanjohtaja Petri Elonen. ”Oli hienoa saada tämä pitkään idea-asteella ollut ajatus henkiin ja vuodesta 2018 asti kerätty data hyötykäyttöön tekoälysovelluksen avulla”, iloitsee Raisioaquan tehtaanjohtaja Petri Elonen. Vasta hyvällä huolenpidolla ja ohjauksella siitä saadaan luotettava kumppani”, Elonen toteaa. Tekoälyn avulla koneiden tuottamasta prosessidatasta ja eräkohtaisista laatutiedoista seulottiin ne toistuvat kuviot, jotka johtivat hyvään saantoon ja hävikin syntymiseen. S iemens Osakeyhtiön johtava data-analyytikko Joonas Isoketo sai kesällä 2022 mielenkiintoisen tehtävän: kehitä Raisioaqualle sovellus, jolla asiakas voi minimoida kalanrehun hävikin tekoälyä hyödyntämällä. KUMPPANISISÄLTÖ. Ideana oli oppia tunnistamaan hyvät ja huonot ajotyylit ja pyrkiä ohjaamaan operaattoreita optimaaliseen ajotapaan. ”Datalle kannattaa antaa mahdollisuus kertoa omaa tarinaansa, mutta siihen ei pidä uskoa sokeasti. Alkuun idea piti saada myytyä ja koeponnistettua pilottijaksolla muutamille avainkäyttäjille. Asiakkaan toiveiden mukainen tekoälysovellus seuloo tuotantolinjojen prosessidatasta toimenpidesuositukset huippulaadun saavuttamiseksi ja hävikin minimoimiseksi. ”Yhteistyö asiakkaan kanssa oli tiivistä koko projektin ajan. ”Intohimonani on analysoida prosesseja datan, analytiikan ja tekoälyn avulla sekä löytää parannuskeinoja, jotka jäisivät muutoin huomaamatta. Kalanrehun hävikki minimiin tekoälyn avulla Siemens kehitti täsmäratkaisun Raisioaquan kalanrehun laadunhallintaan. ”Uusia digitaalisia teknologioita, kuten tekoälyä, ei saada jalkautettua tehdasympäristöön ihan noin vain. siemens.fi/raisioaqua Hävikkiavustimen kehittämiseen osallistui yhteensä kymmenkunta henkilöä Raisioaqualta ja Siemensiltä. Näin päästiin parhaaseen lopputulokseen.” Data hyötykäyttöön Projektin lopputuloksena syntynyt hävikkiavustin on nyt operaattoreiden päivittäisessä käytössä, ja asiakas on siihen tyytyväinen. Siksi lähdin intoa puhkuen haasteen pariin”, Isoketo kertoo hymyssä suin. Projekti lähti käyntiin aloituspalaverilla, jossa hävikkiavustimen konseptia hiottiin yhdessä asiakkaan kanssa ja pohdittiin, miten eri tavoin tekoäly voisi auttaa tehtaan operaattoreita. Näin työkalusta saatiin karsittua räikeimmät virheet ennen sen esittelyä kaikille operaattoreille.” Avoin keskustelu ja tiedon jakaminen tehtaan toiminnasta projektin aikana tukivat hävikkiavustimen kehitystä
Elintarvikealalle on hyvä työllistyä, mutta opiskelijat tarvitsevat myös tiiviitä suhteita työelämään. Suuri osa elintarvikkeista on kuitenkin nopeasti kiertäviä ja her kästi pilaantuvia. KU VA : AN TT I PI TK ÄJ ÄR VI kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Laura Hyvärinen • Toimituspäällikkö Elina Teerijoki Toimittajat Terhi Friman, Viivi Wanhalinna • Myynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers, Hannu Pyykkö Taitto Jaakko Kahala • Paino PunaMusta • Kansikuva Sami Nurmi • 34. Projekti lähti käyntiin aloituspalaverilla, jossa hävikkiavustimen konseptia hiottiin yhdessä asiakkaan kanssa ja pohdittiin, miten eri tavoin tekoäly voisi auttaa tehtaan operaattoreita. Satakunnan ja Kymenlaakson alueillekin on nyt saatu elintarvikealan korkeakoulutusta. Tutuimpien elintarviketieteiden koulutusvaihtoehtojen lisäksi vaihto ehtoja löytyy ruokaketjun kehittämi sestä, konetekniikkaan ja tuotantotaloudesta molekyyli biotieteisiin. ”Datalle kannattaa antaa mahdollisuus kertoa omaa tarinaansa, mutta siihen ei pidä uskoa sokeasti. Tuotantomäärien ennustaminen on yhä hankalaa. siemens.fi/raisioaqua Hävikkiavustimen kehittämiseen osallistui yhteensä kymmenkunta henkilöä Raisioaqualta ja Siemensiltä. ”Intohimonani on analysoida prosesseja datan, analytiikan ja tekoälyn avulla sekä löytää parannuskeinoja, jotka jäisivät muutoin huomaamatta. Digitalisaatio on jo kaikkialla. ”Uusia digitaalisia teknologioita, kuten tekoälyä, ei saada jalkautettua tehdasympäristöön ihan noin vain. Pala palalta pimen nossa olleet tiedot paljastuvat ja niiden pohjalta tehdään valistuneita, arvojen mukaisia päätöksiä. S iemens Osakeyhtiön johtava data-analyytikko Joonas Isoketo sai kesällä 2022 mielenkiintoisen tehtävän: kehitä Raisioaqualle sovellus, jolla asiakas voi minimoida kalanrehun hävikin tekoälyä hyödyntämällä. Samalla yhtiö arvioi tiin viiden miljardin arvoiseksi. Mistä tietää, paljonko tuottaa, kun kulut taja ei kerro etukäteen, mitä ostaa. ”Yhteistyö asiakkaan kanssa oli tiivistä koko projektin ajan. Digikaksosen avulla voidaan visualisoida tuotanto ja tehdä tietokoneella testiajoja, miten muutokset prosessiin käytännössä vaikuttaisivat. Tänä keväänä saattoi hakeu tua opiskelemaan elintarvikealan ammatilliseen tutkintokoulutukseen 36 eri oppilaitokseen, yhdeksään erilai seen koulutukseen. Seitsemän ammatti korkeakoulua tarjosi kahdeksaa eri tut kintokoulusta ja neljä yliopistoa tarjosi 18 eri koulutus ohjelmaa. Alkuun idea piti saada myytyä ja koeponnistettua pilottijaksolla muutamille avainkäyttäjille. Tästä numerosta voi lukea lisää Food Data Finland hankkeesta, jossa pyritään parantamaan yritysten valmiuksia hallinta ja jalostaa dataa kilpailukyvykkyydeksi. Ideana oli oppia tunnistamaan hyvät ja huonot ajotyylit ja pyrkiä ohjaamaan operaattoreita optimaaliseen ajotapaan. Tekoälyn avulla koneiden tuottamasta prosessidatasta ja eräkohtaisista laatutiedoista seulottiin ne toistuvat kuviot, jotka johtivat hyvään saantoon ja hävikin syntymiseen. UUTTA KOULUTUSTA on tulossa elin tarvike alalle. Käytännössä hyöty elintarviketeolli suudelle on se, että kun koneoppimisen avulla kysynnän suunnittelu helpottuu, koko tuotanto prosessia voi optimoida paremmin. Asiakkaan toiveiden mukainen tekoälysovellus seuloo tuotantolinjojen prosessidatasta toimenpidesuositukset huippulaadun saavuttamiseksi ja hävikin minimoimiseksi. TIETO EI LISÄÄ TUSKAA VAAN LIIKETOIMINTAA T uotepassi, digikaksonen ja takso nomiaasetus tulevat kaikille tutuiksi lähivuosina. Sillä voidaan myös mallintaa esimerkiksi tuotantotilojen lämpötilat ja hygieniaalueet tai varastonkiertoa. Näin työkalusta saatiin karsittua räikeimmät virheet ennen sen esittelyä kaikille operaattoreille.” Avoin keskustelu ja tiedon jakaminen tehtaan toiminnasta projektin aikana tukivat hävikkiavustimen kehitystä. Harva vielä pystyy kertomaan tuotteensa päästöjä tai kaikkien raakaaineiden alkuperää. Akateemi sessa koulutuksessa tärkeää on ajatus elinikäisestä oppi misesta, tietopohja omasta erikoisalasta kasvaa ja opiske lijalle kehittyy laajaalaiset verkostot. TILANNEKUVAN saaminen tuotannosta reaaliajassa on avainasemassa päätöksenteossa. Siksi lähdin intoa puhkuen haasteen pariin”, Isoketo kertoo hymyssä suin. ”Hävikkiavustin antaa hälytyksen ja toimenpidesuosituksen, jos se huomaa, että prosessissa on muodostumassa hävikkiä.” Jalkautus vie oman aikansa Työkalun kehittäminen oli oma projektinsa, mutta myös sen laaja käyttöönottaminen vaati totuttelua. Tekoäly onnistui lunastamaan sille asetetut odotukset, ja hävikin määrä on saatu laskemaan. Tietoa syntyy val tavasti, mutta vielä meillä ei ole yhtenäisiä järjestelmiä ja toimintatapoja jatkojalostaa sitä ymmärrykseksi. Jatkossa tällaiset tiedot tullee löytymään tuotepakkauksesta koodin takaa, tuotepassista. Tästä lehdestä löydät käytännön esimerkkejä siitä, miten opiskelijat on saatu lähemmäs yrityselämää. Vasta hyvällä huolenpidolla ja ohjauksella siitä saadaan luotettava kumppani”, Elonen toteaa. Kuvassa Raisioaquan johtaja Tomi Kantola ja tehtaanjohtaja Petri Elonen.. Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto tai vaihto uuteen voi olla hidas ja työläs projekti, mutta liiketoiminnan kasvaessa se on kustannustehokkaan toiminnan edellytys. Tämän lehden tarkoitus on edistää näitä kaikkia tavoitteita. Tuotetiedon pitää olla todis tetusti oikeaa ja loppukäyttäjän on saatava monipuolista tietoa tuotteen taustoista ostopäätöksen tueksi. EUlainsäädännön odotetaan sääntele vän jatkossa laajemmin tuotteista annet tavaa tietoa. Näin päästiin parhaaseen lopputulokseen.” Data hyötykäyttöön Projektin lopputuloksena syntynyt hävikkiavustin on nyt operaattoreiden päivittäisessä käytössä, ja asiakas on siihen tyytyväinen. Raisioaquassa tekoälyn hyödyntäminen täydentää tuotannon kehittämisen työkalupakkia. Me Siemensillä teimme sovelluksen, mutta asiakas antoi työhön oman asiantuntemuksensa kalanrehun valmistusprosessista. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) Kalanrehun hävikki minimiin tekoälyn avulla Siemens kehitti täsmäratkaisun Raisioaquan kalanrehun laadunhallintaan. Pääkirjoitus 3/2023 Ei ihme, että toimitusketjua ja vähit täiskauppaa optimoiva suomalainen ohjel misto yhtiö Relex Solutions keräsi viime vuonna ennätysmäisen 500 miljoo nan euron rahoituksen. Tutustu lisää aiheeseen tämän lehden pääjutussa. Laura Hyvärinen päätoimittaja, ETM TUOTANTOMÄÄRIEN ENNUSTAMINEN ON YHÄ HANKALAA. Kuulumisia Kouvolasta voit lukea Xamkin Mari Järvenmäen haastattelusta. ”Oli hienoa saada tämä pitkään idea-asteella ollut ajatus henkiin ja vuodesta 2018 asti kerätty data hyötykäyttöön tekoälysovelluksen avulla”, iloitsee Raisioaquan tehtaanjohtaja Petri Elonen. Maa kunnista vain Ahvenanmaalla ja PohjoisKarjalassa elin tarvikealan korkeakoulutusta ei ole tarjolla. Kun henkilöstö saa tiedon helposti ymmärrettävässä muodossa yhdessä näkymässä, on prosessia mahdollista optimoida aivan uudella tavalla; tuotelaatu on tasaista, hävikki saadaan minimiin ja syntyy kustannussäästöjä
38 Eläinproteiinien terveysriskit Runsaasti lihaa syövät sairastuvat todennäköisemmin tyypin 2 diabetekseen, kertoo tuore väitöstutkimus. 4 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Tässä lehdessä 3/2023 Liike-elämä lähemmäs opintoja Myyntituotteen valmistaminen saa opiskelijan ottamaan koko prosessin haltuun, sanoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori Eija Kulju. 20 30 Digitalisaation tuomat tutkimusmenetelmät Sensorit, robotit ja modernit datankeruutavat tuottavat tietoa jalostettavaksi. Digitalisaatio on kaikkialla 16. Kyberhyökkäyksiin voi varautua myös harjoittelemalla. Onko yrityksen tietoturva kunnossa. 10 Elintarviketeollisuus voi hyötyä digitalisaatiosta esimerkiksi toimitus ketjujen optimoinnissa tai tuotantoennusteiden teossa. Datan kerääminen ja hyödyntäminen lisääntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa
Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, alennuksen maksullisiin tapahtumiin Jaostojen jäsenyyden Henkilöjäsenyys sisältää muun muassa: Lue lisää toiminnasta ja liity jäseneksi: kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää kannattajajäsenyydestä: kehittyvaelintarvike.fi/jasenille/kannattajajasenet Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran Digilehden lukuoikeuden koko henkilökunnalle Esittelyjutun Kehittyvä Elintarvike -lehdessä Tapahtumalipuista -25 % alennusta Kannattajajäsenyys sisältää muun muassa: LIITY JÄSENEKSI 15.8. Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology LIITY Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. MENNESSÄ, 3 LEHTEÄ 2 HINNALLA SAAT 12 Ajankohtaista: Ikäruoka-hanke Teema: Digitalisaatio, Robotiikka & Koulutus 22 Akateeminenkin voi tarvita lisäkoulutusta 23 Puheenvuoro: Robottisiivous 26 Data viennin tukena 28 Tiede & Tutkimus: Eläinten hyvinvointitieto ostopäätösten tukena 32 Lainsäädäntö: Vihreät väittämät markkinoinnissa 36 Talous: Nordic Oats -vientihanke 37 Ravintoaineet: D-vitamiini 42 Maailma mausteilla: Kanada KU VA : RE LE X ”Suuria teemoja ovat hävikki, kustannus tehokkuus ja yhteistyö.” Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 5
Toivon Suomesta löytyvän opettajuudesta kiinnostuneita osaajia jakamaan omaa osaamistaan uusille ammattilaisille. Työtehtävissäni olen päässyt tutustumaan elintarvikkeiden tuotannon koko kaareen. Kasvi peräisyys kiinnostaa sekä toimijoita että kuluttajia. Mitä odotat kesältä. Toimin myös Kasvintuotannon tarkastuskeskuksessa KTTK:ssa kasvisten kauppanormien tarkastajana ja Evirassa luomuelintarviketarkastajana. Ammattiopettajan tulee hankkia pedagoginen pätevyys kolmen vuoden kuluessa työn aloitta misesta. Miten rentoudut. OMAN OSAAMISEN JA KOKEMUKSEN JAKAJA Koulutusvastaava, lehtori MARI JÄRVENMÄKI Lempiaineesi peruskoulussa. Milloin kiinnostuit opettamisesta ja miten päädyit opettajaksi. Terveystarkastajana sain yhdistää mielenkiintoni kohteita: elintarvikkeet, ihmisten kanssa toimiminen ja puhtausala. Tomaatintaimet odottavat pääsyä kasvihuoneeseen.. Opettajan pätevyyden opiskelin työn ohessa vuodessa. TEKSTI: Taija Kivimäki Työn ääressä Koulutusvastaava Mari Järvenmäki luotsaa uutta Kehittyvä elintarviketekniikka -insinöörikoulutusta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. KU VA : HE ID I M AK KO NE N 6 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Mitä opiskelit ja millainen urapolkusi oli ennen opettamista. Monipuolisuus, monimuotoisuus ja vaihtelevuus tekevät työstä todella mielenkiintoista. Koulutuksen painopisteeksi valittiin kasviperäiset elintarvikkeet. Jokainen ryhmä on erilainen ja itsekin oppii koko ajan uutta. Mikä opettamisessa on parasta. Vuodesta 2011 olen toiminut vakituisessa pestissä opettaen elintarvikkeisiin ja ympäristö terveyteen liittyviä aineita Mikkelin ammattikorkeakoulussa Mamkissa, joka on nykyisin Xamk, koulun yhdistyttyä Kyamkin kanssa. Miksi Kehittyvä elintarviketekniikka koulutus kehitettiin. Harrastamalla; musiikkia, puutarhan hoitoa, yhdistystoimintaa ja koiria. Elintarvikealan yrityksiltä tuli viesti tarpeesta erityisesti tuotekehityksen osaajista. Lukioaikainen haaveeni tuli todeksi, kun ylempää ammattikorkeakoulutut kintoa opiskellessani yliopettaja pyysi minua sijaistamaan. Keskusta voivat hyödyntää niin toimijat kuin opiskelijat, yhdessä tai erikseen. Saimme rahoituksen järjestymään yritysten ja säätiöiden avulla. Nyt rekrytoimme opettajia Kehittyvä elintarviketekniikka insinööri koulutukseen. Koulutus käynnistyy syksyllä Kouvolan kampuksella, ja ensi vuonna valmistuu analyysi ja testauskeskus, oppimisympäristö, jossa on labora torio, tuotekehitystilat ja prosessitila pilottikokoluokan prosessilaitteilla. Historia. Olen edelleen kiinnostunut historiasta. Kun jouduin vaihtamaan ammattia, opiskelin ympäristö ja terveystekniikan insinööriksi. Opiskelin lukion jälkeen siivousteknikoksi ja tein sii vousjohtajan töitä. Lämpöä, lepoa ja hyvää kasvukautta. Ihmisten kanssa työskentely. Toimin terveystarkastajana pienemmissä kunnissa ja isommissa kaupungeissa
Koulutusten tarkoitus on vahvistaa ukrainalaisten valmiuksia maansa jälleen rakennukseen. Päivitetyltä raportilta odotetaan uusia linjauksia muun muassa so kerin enimmäissaannista ja täys jyvän osuudesta ruokavaliossa. Raportti on tieteellisesti pai nava. Tavoitteena on parantaa osallistujien valmiuk sia työskennellä elintarviketeollisuudessa. Nämä toteutetaan HAMKin Opetus ja kulttuuri ministeriöltä saadulla rahoituksella, joka on suunnattu biotalousalojen tutkinnon osien kehittämiseen ja vieraskielisen alku tuotannon ja jatkojalostuksen koulutuksen tarjoamiseen. Se on toiminut neljän vuosi kymmenen ajan perustana Pohjois maiden ja Baltian maiden kansal lisille ravitsemus ja ruokasuosi tuksille ja mahdollistanut terveelli sen ruokatarjonnan julkisissa ruokapalveluissa, vanhustenhoi dossa, kouluissa ja sairaaloissa. – Pohjoismaisten ravitsemus suositusten uusin laitos on rohkeaa pioneerityötä. Lihan saantisuosituksen odotetaan pienenevän terveys ja ympäristö syistä, mikä on herättänyt keskus telua jo ennen julkistusta. HAMKissa toteutetaan elintarviketeollisuu teen suuntautuneen koulutuskokonaisuuden lisäksi puutarha ja metsätalouden koulutus kokonaisuudet. Koulutukset ovat herättäneet kiinnos tusta alalla ja niistä toivotaan apua työvoima tarpeeseen. Projektin yhteistyötahoina toimivat muun muassa Suomen Punainen Risti, Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Puutarhaliitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ProAgria Österbottens Svenska Lantbruks sällskap sekä Oy SiggPlant Ab. Elintarviketeollisuudelle, erityisesti meijeriteollisuuden tarpeisiin on suunni teltu Food Safety, Quality and Security sekä Dairy Processing koulutukset. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 7 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki POHJOISMAISTEN ravitsemussuosi tusten kuudes laitos julkistetaan Islannissa 20. Se opastaa meitä syömään tavalla, joka tukee omaa ja maapallon terveyttä, sanoo raportin tilanneen ja rahoitta neen Pohjoismaiden ministeri neuvoston pääsihteeri Karen Ellemann. Uudet pohjoismaiset ravitsemus suositukset julki pian Elintarvikealan koulutusta ukrainalaisille HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA (HAMK) järjestetään syksyllä 2023 koulu tusta tilapäistä suojelua hakeville ukraina laisille. Raportissa esitellään nyt ensimmäistä kertaa tieteellisiä suosituksia siitä, millainen ruoka on hyväksi sekä terveydelle että ympäristölle. Suomalaisten ravitsemussuosi tusten päivittämistyö aloitetaan pian julkistamisen jälkeen. Hanke edistää myös ulko maalaisen työvoiman tarjontaa Suomessa sekä huoltovarmuutta alkutuotannossa, meijerituotteiden prosessoinnissa ja elin tarvikkeiden jalostuksessa. Niiden odotetaan valmistuvan kesällä 2024. Osa koulutuksista on käynnis tynyt keväällä 2023 ja opinnot voi suorittaa osittain verkossa ja osittain HAMKin kampuk silla. Uusimmassa laitoksessa suosituk siin on sisällytetty ensimmäistä kertaa ympäristö ja ilmastonäkö kulma. Koulutuskokonaisuudessa keskitytään alalla tarvittaviin perustietoihin ja taitoihin. KU VA : HA M KI N VI ES TI NT Ä TEKSTI: lehtori Juha Isokangas ja projektiasiantuntija Minna Palos, Bioja elintarviketekniikan koulutus, Hämeen ammattikorkeakoulu. Koulutus keskittyy elintarvikeraakaaineiden turvallisen käsittelyn, tuotantohygienian, tuo teturvallisuuden varmistamisen ja maitotuot teiden jalostamisessa käytettävien perus prosessien opettamiseen. Pohjoismaiset ravitsemussuosi tukset kuvaavat entiseen tapaan sitä, minkä verran vitamiineja ja hivenaineita, rasvoja ja hiilihydraat teja keho tarvitsee voidakseen hyvin. kesäkuuta. Tutkimuksen saralla on tapah tunut paljon sitten vuonna 2012 ilmestyneen edellisen laitoksen. Nyt julkistettava raportti on tulosta viiden vuoden työstä, jossa noin 400 pohjoismaista ja kansainvä listä tutkijaa on arvioinut tuhansia tutkimuksia
Kasviproteiinien globaalien markkinoi den ennustetaan kasvavan 2020luvulla noin 10 prosentin vuosivauhtia. Joukkoruokailut kouluissa ja työpaikoilla ovat erinomaisia tilaisuuksia tehdä palkokasviruokia tutuksi. leg4life.fi/politiikkasuositukset Politiikkasuositus: Lisää kotimaisia palkokasveja. Leg4Lifehankkeen viljelijäkyselyn mukaan suurimpia esteitä palkokasvien hyödyntä miselle ovat viljelyn epävarmuus ja heikko kannattavuus. 8 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki KU VA : AN NA M AR JA VI LA ND ER / PU UT AR HA LI IT TO Puutarhamarjojen tunnelikasvatus yleistyy SUOMALAISET MANSIKAT ja vadelmat kasvavat yhä useammin tunneleissa. Typpeä sitovat palkokasvit ovat välttämätön osa tulevai suuden kestävää ruokajärjestelmää. Suomalaiset syövät palkokasveja vain noin 13 grammaa päivässä eli reilun ruoka lusikallisen. Marjanviljelyala on voimakkaasti keskit tynyt: kymmenen suurinta vadelmatilaa tuottaa 56 prosenttia Suomen vadelma sadosta. – Tulevaisuuden Suomen ruokajärjestel mässä palkokasvit korvaavat väkilannoite typpeä, lisäävät maatalousympäristön monimuotoisuutta, parantavat ruuantuo tannon omavaraisuutta ja edistävät kestä vää ja terveellistä ruokavaliota, visioi Leg 4Lifehankkeen johtaja, apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta. Valmistusaine teol lisuuteen investoimalla kasviproteiini valmisteet voisivat olla tulevaisuudessa kokonaan kotimaisia. Kotimaisten palkokasvien käyttöä lisää mällä voidaan edistää sekä ympäristön ja talouden kestävyyttä että ihmisen terveyt tä. HELSINGIN YLIOPISTON, THL:n ja Luonnon varakeskuksen yhteisen, strategisen tutki muksen neuvoston rahoittaman Leg4Life tutkimushankkeen tuoreen politiikka suosituksen mukaan palkokasvien viljelyn mahdollisuuksia tulisi parantaa, niiden hyödyntämiselle luoda suosiolliset olo suhteet ja niiden osuutta ruokavaliossa lisätä. Kuluttajien valintoja voi ohjata hinnan poliittisella ohjauksella. 1,4 mil joonan kilon vadelmasadosta jo miljoona kiloa tuotettiin kasvutunneleissa vuonna 2022. Kun avomaan mansikan tilas tollinen keskisato on 3 200 kg hehtaarilta, voidaan tunnelikasvatuksella Luken otan taan perustuvan selvityksen mukaan tuot taa jopa 30 000 kilon hehtaarisatoja. Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuu den väheneminen ja elintapasairauksien yleistyminen haastavat nykyiset tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa. Härkäpapu ja herne kattavat nyt vain kaksi prosenttia Suomen viljelyalasta. Luonnonvarakeskuksen toukokuussa julkaistun Kehittyvä puutarhatuotanto katsauksen mukaan mansikan ja vadel man viljelyalan kasvu selittyy lähes koko naisuudessaan tunneliviljelyllä. Myös suo malainen elintarviketeollisuus on kiinnos tunut palkokasveista, mutta kotimaiset raakaaineet puuttuvat. Kasvutunnelit ovat yleistyneet viime kymmenen vuoden aikana investointi tukien avittamina. Palkokasvien avulla Suomella on myös mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja taloudellista kasvua. Molempiin voidaan vaikut taa taloudellisella ohjauksella. PohjoisSavo on edelleen Suomen vahvinta marjanviljelyseutua, mutta uutta tuotantoa on noussut Varsi naisSuomeen. Tunneleista saadaan avomaata suurempi sato sääriskin hal linnan ja korkeamman lämpösumman ansiosta
Innokas-kisassa harjoitellaan robotiikkaa. Viljamarkkinat ovat Suomessa rauhoittu neet vuoden 2022 hyvän sadon myötä. Sertifikaatti alentaa yrityksen riskiluoki tusta pykälällä ja tätä kautta virallisen valvon nan tarkastusmääriä. Tämä johtuu siitä, että tuotantopanosten hinnat ovat laskussa. KU VA : LE EN U JU UR EL A NÄKÖVAMMAISEN asiakkaan asiointi ruuan verkkokaupassa voi vaikeutua vaikkapa heikkojen kontrastien tai kuvien teksti selitysten puuttumisen vuoksi. Näkövammaisten liiton saavutettavuus asiantuntija Terhi Manninen muistuttaa, että esteettömyysdirektiivi tuo saavutet tavuusvaatimuksia verkkokauppoihin 28.6.2025 alkaen. Nousu jatkui vielä alkuvuonna 2023. Myös Suomessa on pitkään keskusteltu elintarviketurvallisuusjärjestelmien hyödyn tämisestä virallisessa valvonnassa, mutta päätöksiä ei vielä ole tehty. Helsingin yliopiston koordi noima ja järjestämä Innokaskisa käytiin ke väällä 2023 jo 20. Myös öljy ja valkuaiskas vien tuotantovolyymit nousivat kasvaneiden pintaalojen ja hyvien satojen ansiosta. – Vuoden 2023 keskimääräinen hintataso tulee silti olemaan 7–8 prosenttia edellis vuotta korkeampi alkuvuoden hintojen nousun seurauksena, toteaa tutkimus päällikkö, erikoistutkija Hanna Karikallio Lukesta. Kohdistus elementistä toiseen ei aina edennyt loogisesti selain ja mobiiliversioissa, minkä vuoksi palve lujen toimintaan liittyi apuvälineitä tarvitse villa käyttäjillä ennakoimattomuutta. Yksi yleisimmistä saavutettavuusongel mista oli riittävän kontrastin puute esimer kiksi tekstisisällöissä taustaan nähden. KU VA : IS AK EN GS TR ÖM / UN SP LA SH Ruotsi hyväksyi kolmannen osapuolen sertifioinnit osaksi valvontaa RUOTSIN elintarvikeviranomainen Livs medelsverket on hyväksynyt tietyt kolman nen osapuolen myöntämät elintarviketurvalli suus ja hygieniasertifikaatit osaksi ruuan tuotannon viranomaisvalvontaa koko ruoka ketjussa. Maitosektorilla vuonna 2021 alkanut kustannuskriisi jatkui, mutta vuoden 2022 alussa alkanut tuottajahintojen voimakas nousu sai maidon katetuoton syöksyn tait tumaan. Ruuan hinta nousi vuonna 2022 keski määrin 10,5 prosenttia vuoteen 2021 verrat tuna. Taustalla on riskinhallintaarvio: on havait tu, että yrityksillä, joilla on tietty ulkopuolisen tahon myöntämä sertifikaatti, on toiminnas saan vähemmän korjattavaa kuin muilla. Robotiikan perusteet haltuun ROBOTIIKASTA kaivataan lisää tietoa, ainakin siitä päätellen, että Suomen Robotiikkayhdis tyksen keväällä julkaiseman Teollisuuden robotiikka kirjan ensimmäinen painos myy tiin nopeasti loppuun. Luke ennakoi hintojen kuitenkin kääntyvän laskuun kuluvan vuoden toisella vuosi puoliskolla. Maitoa tuotettiin Suomessa viime vuonna kaksi prosenttia vähemmän kuin edellis vuonna, ja tuotannon arvioidaan jatkavan laskuaan myös tänä vuonna. Sekä lihan kulutus että tuotanto väheni vät viime vuonna, ja molempien ennuste taan supistuvan myös tänä vuonna. Robotiikkayhdistys on tukijana myös vuo sittain järjestettävässä Innokaskisassa, jos sa sadat lapset ja nuoret kilpailevat robottien ohjelmoinnissa. Lihan kulutuksessa suurin lasku koettiin vuonna 2022 naudanlihassa ja lihan tuotannossa sianlihassa. – Saavutettavuus ja helppokäyttöisyys auttavat luomaan onnistunutta asiakas kokemusta. Vuodelle 2022 ennustettu sii pikarjanlihan kulutuksen kasvu yli sianlihan kulutuksen jäi toteutumatta. Lisäksi palveluissa käytettiin paikoin muu tosten ilmaisemiseen tai käyttäjän huomion kiinnittämiseen vain väriä tai sen muutosta. kerran. Juho Rimpiläisen mukaan myös näp päimistöä tai ruudunlukuohjelmaa käytet täessä tuli palveluissa esiin kohdentami seen ja näppäimistön käyttöön liittyviä ongelmia. Hyväksyttävät sertifikaatit on listattu Livs medelsverketin sivuilla. Myös viljan hinnat ovat laskeneet niin maailmalla kuin Suomessa. Suomenkielinen robotiikkaalan perus teos esittää konkreettisesti viimeisimmät robotiikan tekniikat sovellettaviksi tuotan toon. – Selainversioissa esiintyi esimerkiksi näppäimistöansa. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 9 Luke: Ruuan hintapaine hellittää LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tuoreen maa ja elintarviketalouden suhdannekat sauksen mukaan ruuan hinnannousun odo tetaan kääntyvän laskuksi vuoden lopussa. Vuoden lopussa rehukustannusten tasaantuminen sai katetuoton toipumaan keskitasolle. Teollisuuden robotiikka teos käy läpi robotiikan perusteita ja osoittaa mahdollisen urapolun robotiikasta kiinnostuneille lukijoille ja yrityksille. Osasta kuvia saattoi puuttua tekstivastine. – Euroopassa maidon tuottajahinnat ovat jo kääntyneet laskuun, ja myös Suomessa tullaan palaamaan lähemmäs viime vuosien tasoa, kertoo ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Olli Niskanen Lukesta. Subjektiivinen käyttökokemus vaihteli, ja osassa palveluja esiintyi saavutettavaan navigointiin liittyviä huomattavia ongelmia. Tutkitta vana olivat Kruoka, Skauppa ja Oda. Nyt olisi hyvä, että yritykset alkaisivat panostamaan tähän, Manninen sanoo. Jokaisessa palvelussa oli saavutetta vuuspuutteita, mutta erot eivät olleet suu ria. Sertifiointijärjestel män tulee olla akkreditoitu ja keskittyä elin tarviketurvallisuuteen ja hygieniaan. Ruuan verkkokauppojen saavutettavuudessa haasteita. Robotiikan kehittyminen ja yleistyminen myös luovat jatkuvasti kasvavaa osaamistarvetta. Täl laisia yrityksiä ei tarvitsisi tarkastaa yhtä usein kuin sertifioimattomia. Hanna Jurvelin ja Juho Rimpiläinen tutkivat Laureaammattikorkeakoulun opinnäyte työssään ruuan verkkokauppojen ja sovellusten saavutettavuutta
H uoltovarmuuskeskuksen (HVK) digipoolin vuonna 2022 tekemän kyberkypsyysselvityksen mukaan elintarvikealan kyberturvallisuus on tasolla 2,83/5, eli hieman alle hyvän keskitason. 2. Tee toimintasuunnitelma hyökkäyk sen varalta. Osallistujina oli alkutuotannon, elintarviketeollisuu den sekä kaupan ja jakelun toimijoita. 10 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Kyberhyökkäysten taustalla on usein raha. Hyökkäykset ovat esimerkiksi ki ristyshaittaohjelmia, jotka etsivät järjes telmästä heikkoa kohtaa. 4. Jos ne pääsevät sisään järjestelmään, ne kirjoittavat tie dot piiloon ja lupaavat lunnaita vastaan purkaa salauksen. Kouluta henkilöstöä tietoturva asioissa. Myös yrityksen kumppaneiden tieto turvan tulee olla kunnossa. – Hyökkääjä etsii heikkoja kohtia ja helppoa rahaa. Ohjelmajohtaja Juha Ilkka HVK:n Digi taalinen turvallisuus 2030 ohjelmasta sanoo, että kun toiminnot digitalisoi tuvat, se luo verkosta tuleville uhkille enemmän kohteita. Se helpottaa päätöksen tekoa kriisitilanteessa ja auttaa työn tekijöitä toimimaan oikein. Ruotsissa kauppaketju Coopin kassajärjestelmä jumittui kiris tyshaittaohjelman vuoksi, ja kaupat joutuivat pitämään ovensa kiinni. Tuotantolaitteiden verkon ei pitäisi olla kiinni internetissä, Ilkka painottaa. HVK arvioi, että alan nyky tilanne vaatii kehittämistä uhka ja riski tilanteeseen vastaamiseksi. – Tuotannossa voi olla useita erilaisia järjestelmiä, joiden yhteensopivuus on huono, tai järjestelmissä on vanhoja pro tokollia, joiden päivittäminen on vaikeaa. Ajankohtaista TEKSTI: Elina Teerijoki Digitalisaatio edellyttää kyberkypsyyttä Kyberuhkiin kannattaa varautua etukäteen ja laatia yritykselle toimintasuunnitelma mahdollisen hyökkäyksen varalta. Jos sisäänpääsy järjes telmään on vaikeaa, hyökkääjä luovut taa ja etsii helpomman kohteen, Ilkka sanoo. Perinteisen toi miston itympäristön ohella myös tuo tantolaitteet saattavat olla kiinni julki sessa internetissä, mikä lisää yrityksen toiminnan jatkuvuudelle riskejä. Tällaisen hyökkäyksen kohteeksi joutui taannoin Yhdysvaltain suurin lihatalo JBS. Myös kumppaneiden tietoturva tulee ottaa huomioon. 3. Käytä monimutkaisempaa salalausetta salasanan sijaan. Yhä useampia laitteita kytketään verkkoon keräämään dataa ja optimoimaan toimintaa. KU VA : HE LI SU TI NE N/ JA M K 1. Rajaa järjestelmien käyttöoikeudet, etenkin pääkäyttäjäoikeudet, mahdollisimman suppeiksi. HYÖKKÄYKSEN TORJUNTAA VOI HARJOITELLA Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) kyberharjoitusympäristössä to teutettiin maaliskuussa ensimmäinen teknistoiminnallinen kyberharjoitus elintarvikealan yrityksille. KYBERTURVAN PERUSASKELEET Ruokaketju on monipolvinen, ja tietoturvassa pitää tehdä yhteistyötä.. Coopin hyökkäys pääsi läpi alihankkijan järjes telmän kautta
Hidas muutos voi liittyä mittalait teeseen tai sen kalibrointiin. KONEOPPIMINEN tulee nähdä mah dollistavana teknologiana korvaavuu den sijaan. Sen sijaan sillä on muita hyö dyllisiä ominaisuuksia. MALLIN tulee olla prosessikohtainen tai tiettyä prosessin osaa kuvaava. Tavoitteena on testata, miten yrityk sessä reagoidaan hyökkäykseen organi saation omien prosessien ja toiminta ohjeiden mukaan: miten esimerkiksi vahingot rajataan mahdollisimman pie niksi ja miten kriisiviestintä toimii. Alkutuotannon digita lisaatio on ehkä tapahtunut vaiheittain, eikä tuottajalla välttämättä ole kokonais kuvaa järjestelmän arkkitehtuurista. Kaik kia käyttökohteita emme varmasti vielä tunnista, mutta voimme olla varmoja siitä, että koneoppiminen on tullut elintarviketeollisuuteen jäädäkseen. Ohjauksen yksi keskeinen tehtävä on pitää prosessi turvallisena laitok selle ja sitä käyttävälle henkilöstölle. Har joitukseen voi osallistua sekä ittiimin henkilöitä että johtajia ja viestintähenki löitä. l Kyberturvallisuuden käsikirjat löytyvät osoitteesta jyvsectec.fi/elintarvikeketju. Malli siis kertoo prosessin pysy vyydestä. Sinne ilmoittaminen on tärkeää myös tiedonkulun kannalta: kun tiede tään, millaisia uhkia on liikkeellä, joku toinen voi välttyä niiltä. Jokaisella alalla on omat kyberturval lisuushaasteensa. Malli voi myös tunnistaa hitaita muutoksia, jotka pitkään jatkuessaan enteilevät prosessihäiriötä tai laite rikkoa. Käyttämällä itse oppivia malleja ja sopivia palaute mekanismeja mallit saadaan oppi maan tuotantolaitoksessa ja resep teissä tapahtuvista muutoksista ja pysymään ajantasaisina. Prosessinohjaus perustuu mittauskohtaisiin ohjausrajoihin, joiden ylittyessä tai alittuessa auto matiikka suorittaa säätöjä ja tarvit taessa poikkeustoimenpiteitä. Näiden epätoivottavien tilojen tunnistamisen lisäksi malli tuottaa arvokasta tietoa siitä, kuinka hyvin prosessin nykytila vastaa aikaisempaa normaalitilahisto riaa. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 11 Projektipäällikkö Elina Suni Jamkin Elintarvikeketjun kyberturvallisuus hank keesta kertoo, että kyberharjoitusympä ristöön on mallinnettu alalle tyypillisiä toimintaympäristöjä ja tietojärjestelmiä, joihin kohdistetaan hyökkäyksiä. Miten koneoppiminen voi tässä aut taa. Mallilla luokitellaan prosessin tila reseptiin, säätöarvoihin ja hetkeä aiempaan lähtötilaan perustuen. raaka aineen laatupoikkeaman tai laite rikon takia. Se tunnistaa varhain tilan teet, joissa prosessi ei enää ole normaali esimerkiksi KONEOPPIMINEN ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA Kolumni TEKSTI: toimitusjohtaja Petri Kymäläinen, Innotect Oy KU VA : JU LI A BO RE LL A / IN NO TE CT OY KAIKKIA KÄYTTÖKOHTEITA EMME VARMASTI VIELÄ TUNNISTA. KÄSIKIRJAT KETJUN ERI OSILLE Jamkin toisen, maa ja metsätalous ministeriön rahoittaman elintarvike alan kyberturvallisuusprojektin loppu tuloksena syntyi kolme kyberturvalli suuden käsikirjaa: alkutuotannolle, elin tarviketeollisuudelle ja kaupalle ja jake lulle kullekin omansa. Malli kertoo myös luokituksen varmuustasosta, joka kertoo kuinka hyvin lähtöarvot vastaavat mallia. Kaupan alan erityisyys on sen häiriö herkkyys: jos kassa tai maksulii kenne ei toimi, toiminta pysähtyy. E lintarviketeollisuus on prosessi teollisuutta, jonka keskiössä on tuotantoproses sien mittaus ja automatisoitu ohjaus. Se tulee mahdollistamaan uusia, älykkäämpiä tapoja hyödyntää tietotekniikkaa tuotantoprosessien seurannassa ja kehittämisessä, laa dunvarmistuksessa ja parantami sessa, sekä kunnossapidossa. Tärkeimpiä saavutettavia hyötyjä ovat prosessien optimointi, ennakoi mattomien häiriöiden vähentyminen ja ennakoiva huolto. Esimerkiksi putken sakkautu minen voi näkyä tulopaineen hitaana kasvuna virtauksen pysyessä vakiona ja sakan äkillinen irtoaminen voi häi ritä sen jälkeistä prosessia. KONEOPPIVIA malleja hyödyntämällä voidaan täydentää prosessinohjauk sesta saatavaa tietoa ja tukea valvo mossa tapahtuvaa prosessin tarkkai lua. Luokituksena on kohtuullisen yksin kertainen normaali, raja ja häiriö tila. EAKRrahoitteisessa hankkeessa oppilaitoksen kyberharjoitusympäristöä, jota on aiemmin hyödynnetty muiden alojen kansallisissa kyberharjoituksissa, laajennettiin elintarviketuotannon ja jakelun alalle. Mittapistekohtainen koneoppiva malli ei ole tarkoituksenmukainen. Teollisuudessa tyypilliset haasteet liittyvät vanhoihin laitteisiin ja ohjel mistoihin. Tällaista mallin tuottamaa luoki tusta ei sellaisenaan voi käyttää prosessinohjauksen perustana eikä poikkeustoimenpiteiden laukaisi jana. Apuna olivat hankkee seen osallistuneet yritykset, jotka ker toivat oman digiympäristönsä ominai suuksista. Tilat ovat usein pieniä, ja resurssien puutteessa itasiat saattavat jäädä vähälle huomiolle. Käsikirjat on kir joitettu kohderyhmälle helposti ymmär rettäviksi. Juha Ilkka muistuttaa, että Traficomin kyberturvallisuuskeskuksesta saa apua, jos yritys joutuu kyberhyökkäyksen koh teeksi
Kotona asuvien ikä ihmisten hyvän syömisen, yhteisöllisyy den ja toimintakyvyn edistäminen sekä. Terveellistä syömistä tu kevia palveluja ovat esimerkiksi ravitse musneuvonta ja ruuanvalmistusohjaus. IKÄIHMISET KEHITTÄJINÄ, VIESTIJÖINÄ JA VAIKUTTAJINA Ikäihmiset osallistuivat hankkeessa pal velukehitykseen asiakaskohderyhmän edustajina, kehittäjinä, toimijoina, viesti jöinä ja vaikuttajina. Ikäihmisten ja palvelu jen tuottajien vuoro puhelu ja keskinäinen ymmärrys lisääntyivät. Ikäruoka 2.0 hankkeessa suunniteltiin ja testattiin neljällä alueella Suomessa kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyviä palveluja. Monen osallistujan työura oli liittynyt ravitsemisalaan tai sosiaali ja terveysalaan. Tavoitteena oli kehittää terveyttä, toi mintakykyä ja yhteisöllisyyttä edistäviä Hyväksyttävyys ja houkuttavuus ovat tärkeitä ikäihmisten ruokapalveluissa Ikäihmiset pitävät heille suunnattuja yhteisöllisiä ruokailuja kiinnostavana palveluna. Ruokaan liittyviä palveluita ovat esi merkiksi julkinen liikenne, asiointiliiken ne, nouto ja tilauspalvelu tai kauppa kaveritoiminta. Omaa osaamista hyödynnet tiin palve lujen kehittämisen lisäksi myös palvelu jen tuotta miseen. Suoraan ruokailuun vaikut tavia palveluita ovat kauppa ja ruoka palvelut. Hyvän ruuan lisäksi tärkeänä pidettiin mahdollisuutta tavata muita, tutustua ja keskustella rauhassa. TOIVEENA KOHDERYHMÄN HUOMIOIMINEN Ikäihmiset kaikilla alueilla toivoivat oman kohderyhmän huomioimista niin palve lussa kuin tuotteissa. Yritykset pääsivät suoraan vuoropuhe luun ikäihmisten kanssa, saivat asiakas tietoa palvelujen kehittämisen tarpeista ja ymmärrystä siitä, millaisista tekijöis tä palvelun arvo ja laatu ikäihmisten mie lestä muodostui. KU VA : IK ÄR UO KA -H AN KE Ajankohtaista TEKSTI: yliopettaja Riitta Tuikkanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu & lehtori Karoliina Väisänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu palveluja ja niiden saatavuutta, saavutet tavuutta, edullisuutta, hyväksyttävyyttä ja houkuttelevuutta. Tärkeässä roolissa olivat ikäihmiset sekä alueella toimivat eri sektoreiden palvelu jen tuottajat. Kehittämisryhmien ikäihmiset osallistuivat yhdistystensä va paaehtoisina yhteisöllisten ruokailujen järjestämiseen sekä tilaisuuksien ruoka palvelujen ja oheisohjelman tuottami seen. Ruokaan liittyvillä palve luilla tarkoi tettiin hankkeessa palveluja, jotka suo raan tai välil li sesti vaikuttavat ihmisten ruuan hankintaan tai hyvän syömisen edistämiseen. 12 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 12 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 K asvava ikääntyneiden määrä on yrityksille suuri mahdollisuus, ja siksi kotona asuvia hyvä kuntoisia ikäihmisiä ei pidä unohtaa tuot teita ja palveluja kehitettäessä. Palveluja kehitettiin kotona asuvien ikäihmisten omassa asuinympäristössä. Toimijoiden verkostot muo dostivat alueelliset kehittämisryhmät
Yhteisöllisissä ruokailuissa palvelujen tarjoajat saivat tietoa, mitä ikäihmiset odottavat palveluilta ja miten palvelujen markkinointi tavoittaisi ikäihmiset. Kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen kehittäminen. Viimeisin data on kerätty vuonna 2016, mutta oletettavaa on, että suunta on pysynyt samana, Kähäri sanoo. Xamk kehittää 202, urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-462-1 Tuikkanen R ym. – Lapset oppivat syömään sitä, mitä heidän vanhempansa ostavat, mikä osoit taa tämän elämänvaiheen merkityksen seuraavan sukupolven ruokailutottumus ten muodostumiselle, Kähäri sanoo. Palvelujen tuottajille ikä ihmiset koh deryhmänä näyttäytyivät eri tavoin eri alueilla. Ruokapalvelujen tuottajia ikäihmisten yhteisöllisen ruokailun kokeilut kiinnos tivat, koska niiden avulla oli mahdol li suus tehdä oma ravintola tutuksi, hou kuttelevaksi ja hyväksyttäväksi alueella asuvien ikäihmisten keskuudessa, saada uusia asiakkaita ja lisätä entisten asiak kaiden käyntitiheyttä. Hanke sai sosiaali ja terveysministeriön myöntämää val tionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.. Ikäihmiset odottivat yhtei söllisiltä ruokailuilta maukasta, moni puolista ja kohtuullisen hintaista ruokaa. Valtiotieteiden maisteri Antti Kähäri tutki sosiologian väitöskirjassaan Turun yliopistossa kasvisten, hedelmien ja mar jojen, kalan, sokerituotteiden sekä alkoho littomien juomien kulutuksen muutoksia vuosina 1979–2017 eri väestöryhmissä. Xamk kehittää 201, urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-461-4 HANKKEEN PILOTTIALUEET JA TOTEUTTAJAT IKÄRUOKA 2.0 hankkeen kehittämis työtä tehtiin neljällä pilottialueella: Jyväskylän kantakaupungissa, Jär venpäässä, Juvalla ja Mäntyharjulla vuosina 2020–2022. Tutkimus: Vanhimmat syövät terveellisimmin LISÄTIETOJA: Tuikkanen R ym. Nuo ret kuluttavat enemmän sokerituotteita ja juomia, ja suurin notkahdus terveellisen ruuan kulutuksessa ja kasvu sokerituot teiden käytössä tapahtuu ruuhkavuosien aikaan. Ruokailutottumuksissa suurin muutos kohti terveellisempää tapahtui kuitenkin ikäluokan ylitettyä 50 vuoden iän. – Myös miehet syövät enemmän kasvik sia kuin ennen, mutta naiset ovat kirineet vielä enemmän kasvisten syönnissä ja ero sukupuolten välillä on kasvanut, Kähäri sanoo. Yhtä tärkeänä kuin maistuva ruoka pide tiin mahdollisuutta tavata muita, tutus tua ja keskustella rauhassa. Yllättävää oli, että ikäihmisille ravintolan ruokatarjonta oli tärkeää, mutta ”perushyvä ruoka” oli riittävän hyvää. Tutkimus osoitti myös selkeitä ikään ja tulotasoon linkittyviä kulutustottumuksia. Aiempien tutkimusten mukaan arvot ja tavat muotoutuvat nuoressa aikuisuudes sa. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 13 alueen ruokaan liittyvien palveluiden ke hittäminen innostivat ja yhdistivät kai killa pilottialueilla sekä ikäihmisiä että palvelujen tuottajia. – Suomessa korkeampi tulotaso on yhteydessä suurempaan kalan kulutuk seen. Yrittäjät totesivat myös, että palveluista tulisi viestiä ikäihmisille hyväksyttävästi ja mukaansa tempaavasti tiedotus välineissä, jotka saavuttavat kohde ryhmän. 2022. Tulojen yhteys kalan kulutukseen on vahvistunut 2000luvulla. Ainakin yhtä tärkeää kuin itse ruoka oli yhdessä oleminen saman ikäisten kanssa. Hanketta toteut tivat KaakkoisSuomen ammattikor keakoulu (Xamk), Jyväskylän ammatti korkeakoulu (Jamk) ja Gerontologinen ravitsemus Gery ry. Hedelmien ja kalan kulutus yleistyi eri tyisesti 50 vuotta täyttäneiden keskuu dessa. Ikäihmisten ruokaympäristö eri alueilla Suomessa. – Kasvisten ja hedelmien syönti on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana. Kehittämistyössä tulisikin kysyä ikä ihmisiltä itseltään palvelujen tarpeesta sekä toiveita ja näkemyksiä kiinnosta vista palveluista ja tuotteista. Kähäri toteaa, että ruokatottumukset ovat myös eriarvoisuuskysymys. l TERVEELLISEN RUUAN kulutus on ylei sempää vanhemmissa ikäryhmissä. Ruokailu kodin ulkopuolella toi helpo tusta omaan ruuanlaittoon, erityisesti tilanteissa, joissa henkilö huolehti oman talouden lisäksi läheisenä tai omaishoi tajana myös toisen ikäihmisen ruokata loudesta. Kaikilla alueilla yritykset ja ikäänty neet nostivat esiin useita ikäihmisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistar peita ja ideoita kuten ohjattu kauppa kierros, kauppaavustaja, ikäihmisten ruokaboksit, entisten nuorten ruokatref fit sekä tarve kehittää ikäihmisille suun nattua markkinointia ja viestintää. Eri tyistarjonta näkyi esimerkiksi eläkeläis alennuksina. 2022. Sukupuolten välinen ero kasvisten syönnissä on kasvanut entisestään. Tie don avulla voitiin parantaa palvelujen ikäystävällisyyttä. Kauim pana terveellisimmistä ratkaisuista oltiin ruuhkavuosien aikaan. Yritykset tunnistivat, että tarvitsivat lisää osaamista ikäihmisten kohtaami seen ja erityistarpeiden tunnistamiseen sekä heille viestimiseen ja markkinoin tiin. Ikäihmisten yhteisölliset ruokailut haluttiin kaikilla alueilla kehittämisen kärkiaiheeksi. Se toden tuu muun muassa kalan kulutuksessa. Silti suomalaisten ruokatottumukset ovat vielä kaukana suositelluista. HOUKUTTELEVUUTTA JA HYVÄKSYTTÄVYYTTÄ Hyväksyttävyys ja houkuttele vuus liit tyvät ihmisen kokemuk siin, asenteisiin ja arvoihin ja siihen, pitääkö ikäihminen palvelua sosiaalisesti hyväksyttävänä. Ruokabudjetistaan eniten rahaa juomiin käyttivät ennen 1950lukua syntyneistä suurituloisimmat, 1950luvun jälkeen syn tyneistä pienituloisimmat. Ikäihmisten, palvelujen tuottajien ja kehittäjien näkemyksiä kauppaja ruokapalveluista. Ruokatottu musten terveellisyydessä on eroja riippu en tuloista, koulutuksesta ja sukupuoles ta, Kähäri sanoo. Keskeistä oli idea syödä ja olla yhdessä. Maaseudulla, jossa asiakkai ta oli vähän, koettiin, että kaikkia asiakkaita oli palveltava samoin, eikä ikäihmisten palveluihin voinut erikoistua. Palvelukokeilujen tuloksia ja hyviä käytänteitä monitoimijaiselle kehittämis yhteistyölle. Esimerkiksi ravintola ympäristöä saa tetaan ikäihmisten keskuudessa pitää ”epäsopivana paikkana”, ja siksi ruo kailu ravintolassa ei ole sosiaalisesti hy väksyttävää, tai ravintolassa ruokailuun liittyy epämiellyttäviä kokemuksia, jol loin sinne ei enää palata. Kaupunki maisilla pilottialueilla taas oli ideoitu ja suunniteltu palveluita ikäihmisille
Vaikka makuaisti mus syntyy suussa, se saa ai kaan reaktioita myös mahalau kussa, suolistossa ja haimassa. Ikeda antoi löytämälleen maulle nimen umami, joka tarkoittaa japaniksi herkullista tai maukasta (uma) makua (mi). Aasialaisissa keittiöissä ruoan maustamiseen on perin teisesti käytetty fermentoimal la valmistettuja maustekastik keita, kuten kala ja soijakas tikkeita. Italialaisessa keittiössä umamin makua ruokaan tuovat kypsytetyt tomaatit ja pitkään KU VA : BR AN DS &P EO PL E/ UN SP LA SH. Raakaaineet TEKSTI: Kari Kortelainen Umamia on käytetty maun vahvistajana jo tuhansia vuosia Viides perusmaku, umami, hyväksyttiin aiemmin tunnettujen suolaisen, makean, happaman ja karvaan rinnalle virallisesti vasta 2000-luvun alussa. Näistä tunne tuin on natriumglutamaatti. V iidennen perusmaun nosti esille vuonna 1908 Tokion yliopiston kemian professori Kiku nae Ikeda. Keittiömestarit ja kulina ristit ovat tunteneet umamin jo vuosi tuhansien ajan, tosin ilman tätä nimeä. keskus aktivoituu ja syljen eri tys kiihtyy. 14 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Kun tutkijaryhmät Yhdysval loissa löysivät umamireseptorit lähes sata vuotta myöhemmin ja viides perusmaku sai tieteel lisen hyväksynnän, professori Ikedan työtä kunnioitettiin säi lyttämällä hänen keksimänsä nimi. Hän huomasi, ettei kyennyt sijoittamaan merilevästä ja kuivatusta kalasta valmistettua perinteistä japa nilaista dashilientä suolainen/ makea/hapan/karvas astei kolle. Kun kielen makunystyjen makusilmuissa sijaitsevat re septorit kohtaavat glutamaatti molekyylin, aivojen mielihyvä Analyysi paljasti maun läh teeksi erään aminohapon, glu tamiinihapon, ja sen suolat eli glutamaatit. Myöhemmissä tutkimuksissa umamimaun huomattiin vah vistuvan moninkertaisesti, kun mukaan lisättiin nukleotidejä inosinaattia ja guanylaattia. TUTTU MAKU ÄIDINMAIDOSTA Umami ohjaa meitä proteiini rikkaan ravinnon äärelle. Ikeda päätteli, että liemen lihaisan ja täyteläisen maun täy tyi olla erillinen, viides perus maku. Tämä synergistinen vuorovai kutus glutamaatin ja nukleo tidien välillä on poikkeuksel linen. Myös merilevissä on paljon umamia. Hän ryhtyi selvittämään maun lähdettä uuttamalla ja kiteyttämällä dashin valmistuk sessa käytettävää merilevää laboratoriossa. Ruuan valmistuksessa umamin lähteitä on hyödynnetty jo tuhansia vuosia – tosin tuntematta sen kemiallista koostumusta. Esi merkiksi äidinmaidossa uma mia esiintyy runsaasti
Teollisten makuaineiden valmistajat pyrkivät koko ajan kehittämään kustannustehok kaampia umamilähteitä. Tämä antaa mahdollisuuden suolan määrän vähentämiseen ilman että suolaisuuden tuntu katoaa. Usein kuitenkin tarvitaan eri laisia ruuanvalmistus ja pro sessointimenetelmiä, kuten kypsentämistä, kuivaamista tai fermentointia, jotta raakaai neen umamiyhdisteet vapautu vat antamaan ruualle makua. Hän perusti yhdessä Saburosuke Suzukin kanssa Ajinomoto yrityksen, joka alkoi vuonna 1909 valmistaa samannimistä lisäainetta. Vaikka fermentoimalla val mistettu natriumglutamaatti on luonnontuote, sillä on lisä ainekoodi E621. Ikedan kehittämä ja pa tentoima menetelmä oli ensim mäinen teollinen natriumglu tamaatin valmistustapa. Umamiyhdisteitä esiintyy varsinkin proteiinipitoisissa raakaaineissa luonnostaan. Aluksi tuotetta markkinoi tiin pääasiassa kotitalouksille. Umamia on myös sienissä, kyp sytetyssä lihassa ja kaloissa. Umamia on nykyisin saata villa sen nimisenä mausteseok sena, mutta yhtä hyvin voi käyttää ruokaan perinteisiä fer mentoituja maustekastikkeita, tomaattipyreetä, kuivattuja sieniä tai parmesaania. Yhdysvaltain elintar vikeviraston laajoissa kokeissa ei kuitenkaan pystytty osoitta maan aineella olevan mitään haittavaikutuksia kohtuullisilla käyttömäärillä. Tyy pillisessä umamimausteessa yhdistetään natriumgluta maattia, hiivauutetta ja hydro lysoituja kasviproteiineja. Tutkimuksissa on todettu umamin voimistavan muita makuja, erityisesti suolaisuutta. Vaikka se on pitkälti samaa ai netta, sitä ei luokitella lisäai neeksi. Vaikka esimerkiksi glutamiini hapon suolamuoto, natrium glutamaatti, ei itsessään maistu vesiliuoksessa erityisen miel lyttävältä, se täydentää usein ruokien makua. Monen mestarikokin loihti mien herkkujen salaisuus on umami, jota on lisätty annok siin joko käyttämällä raakaai neena jotakin umamin lähdettä tai lisäämällä sitä mausteena. Eräs tutkija oli varma, että itämaisen ruuan suuri natriumglutamaattipitoi suus johti erilaisiin fyysisiin oireisiin. Nyky äänkin sitä valmistetaan fer mentoimalla pääasiassa teolli suuden sivuvirroista saatavaa maissia ja sokeriruokoa. Elintarviketeollisuus ryh tyi käyttämään natriumgluta maattia arominvahventeena heti 1900luvun alkupuolella. Arominvahvennetta käytetään yleisesti myös mak karoissa, lihapullissa, hampu rilaispihveissä, kananuggeteis sa ja erilaisissa leikkeleissä. Umamimaulla vahvistetaan erilaisten valmisruokien, keit tojen, liemien ja kastikkeiden sekä kuivattujen ateriaaines ten aromia. kypsytetty parmesaanijuusto. On sanottu, että umamin tärkein tehtävä on korostaa ja tasapainottaa muita makuja ja antaa ruokiin lisää makua ja sy vyyttä. Ajinomotoa valmistettiin fermentoimalla kasviproteii neja. Umamin aikaansaama her kullisuus ja täyteläisyys tulee esiin, kun umami yhdistyy mui den makujen kanssa ruuassa. Yrityksesi mainos näyttäisi varmasti paremmalta tässä! hannu.pyykko@mediabookers.fi Ota tämä mainospaikka haltuun. Koska osa ku luttajista välttää tuotteita, jois sa on käytetty Ekoodillisia li säaineita, elintarviketeollisuus on alkanut käyttää hiivauutet ta natriumglutamaatin sijasta. Professori Ikeda kaupallisti keksintönsä ripeästi. Sillä ruokaan saatiin lihaisa maku tai muuten vah vistettiin ruoan luontaista aro mia. l Juttua varten on haastateltu väitöskirjatutkija Minna Rotola-Pukkilaa Turun yliopistosta ja innovaatiomarkkinointijohtaja Jos Muilwijkiä International Flavoures & Fragrances (IFF) Inc:stä. LISÄAINEKOHU VAILLA NÄYTTÖÄ Natriumglutamaattiin kohdis tui 1960luvun lopulla julkinen kohu, kun sen käyttö yhdistet tiin ”Kiinalaisen ravintolan syndroomaan”
TEKSTI: Elina Teerijoki dataan KU VA : RE LE X. Digiratkaisuilla voi tukea niin toimitusketjun hallintaa, kunnossapitoa kuin yhä tärkeämpää tiedolla johtamistakin. Digitalisaatio Teema 16 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Toimiston tietokoneista Toimiston tietokoneista kaikkialta kerättävään Toimiston tietokoneista kaikkialta kerättävään Yrityksen tarpeisiin sopivat it-ratkaisut vievät liiketoimintaa eteenpäin
Tevän mukaan keskustelulle ja osapuolten kuulemiselle täytyy antaa aikaa sovitun deadlinen puitteissa. Yhteinen järjestelmä yhdis tää yrityksen liiketoiminnat saman katon alle, mikä helpottaa hallintoa ja esimerkiksi resursointia, kun ei tarvitse osata kahden eri järjestelmän toimintaa. Lisäksi vanhat ohjelmistot olivat tu lossa tiensä päähän. Hankintaa suunnittelivat tuotannon, hankinnan, talouden ja yrityksen muiden tiimien edustajat yh dessä. Integroitavuus ei aiemmin ole ollut hankinnan kriteerinä, mutta nyt sen tärkeys korostui. Kun Tevä tuli Apetitille noin vuosi sitten, hankinnan suunnittelu oli jo käynnissä. Hän tietää, että heikkoja hetkiä ja hankalia, kiirei siä aikoja on luvassa myöhemmin, ja ne voivat pur kautua muutosvastarintana. – Muutosvastarinnasta voi löytyä tärkeitä huo mioita. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 17 Jos yrityksen it-järjestelmät ovat vanhoja, ne eivät enää palvele parhaalla mahdollisella tavalla. Tevä sanoo, että yritykseen haluttiin valita mah dollisimman taipuisa järjestelmä, johon on helppo integroida muita hallinnossa ja operatiivisessa toiminnassa tarvittavia ohjelmia. Muutosvastarintaa on kuitenkin kahdenlaista: perusteltua ja älykästä, tai sitä, ettei vain haluta oppia uutta. Kasvi öljyjä sekä vihannes ja ruokapakasteita valmis tava Apetit kertoi huhtikuussa aloittavansa suuren ithankkeen, jossa kaksi entistä tuotannonohjaus järjestelmää korvataan yhdellä uudella. Apetitin talous ja hallintojohtaja Susanna Tevä sanoo, että hankkeeseen ryhtymiseen oli sekä vetäviä että työntäviä tekijöitä. – Tietenkään sama järjestelmä ei välttämättä ole kaikkien mielestä eikä kaikissa toiminnoissa paras, mutta valintavaiheessa kaikkien ääntä on pyritty kuulemaan ja antamaan vastauksia niin, että jokai nen kykenee oman työnsä kannalta tekemään pää töksen teknologiavalinnasta. Meiltä ja järjestelmätoimittajalta mukana on ammattitai toiset ja motivoituneet tiimit, ja se on onnistumisen kannalta avainasia. VALINTAPROSESSI KESTI VUODEN Susanna Tevä korostaa, että uuden itjärjestelmän sisäänajo alkaa hankinnan huolellisesta suunnitte lusta. Monella prosessit tuntevalla työntekijällä on intuitiivista tietoa, joka voi auttaa näkemään järjestelmän heikot kohdat jo alkuvaiheessa. Yrityksessä halutaan myös, että järjestelmään voi myöhemminkin integroida uusia osia liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Öljynvalmistuspuolen ERP on otettu käyttöön jo 2008–09. V almistava teollisuus elintarvikeala mukaan lukien digitalisoituu kovaa vauhtia. Toimiston tietokoneista KU VA : BE RT B/ UN SP LA SH. Tuotannonohjausjärjestelmän eli ERPin vaihto on yritykselle suuri mullistus. Kasvava datan keräämisen ja käsittelyn tarve on yksi syy ryhtyä ithankkeisiin, mutta hyötyjä löytyy myös toiminnan tehostamisesta ja esimerkiksi kunnossapidosta. Kaikki pisteyttivät tarkemmassa vertailussa olleet kolme teknologiaa, ja eniten pisteitä saanut valittiin. Hänen mukaansa järjestelmän valinnan ajan tarpeen suhteen ollaan usein ylioptimistisia, ja aika taulussa oikaistaan. Dataa kerätään entistä enemmän, ja uuden järjes telmän myötä se on saatavilla ja käsiteltävissä entis tä paremmin. Projekti kestää kaksi vuotta
Mutta ovathan nämä hintavia hankkeita, joihin liittyy omat riskinsä. Tässä onkin tiettyjä etuja: valmiiden ohjelmaratkaisu jen päivittäminen ja tietoturvan järjestä minen on helpompaa. HENKILÖRESURSSEJA PELIIN Hankkeen budjettia Apetit ei julkista, mutta Tevä muotoilee, että kyseessä on merkittävä investointi. Sen jälkeen seuraa ensin toisen, sitten toisen liiketoi minnan siirtäminen uuteen järjestelmään. Ennustamises sa auttaa myös, että kaupat ovat alkaneet jakaa myyntidataansa entistä avoimem min. Ruoka-alan pitkistä toimitus ketjuista voi löytyä optimoinnin mahdollisuuksia. Oikeiden, riittävän kokeneiden henki löiden valinta projektiin on tärkeää. – Asiakasyritykset ovat pitkään odot taneet, että kaupalta saisi suoraan dataa, Salomäki ja Arkkola sanovat. – Suuria teemoja ovat hävikki, kus tannustehokkuus ja yhteistyö toimitus ketjun eri yritysten välillä. Pinjalla on Suomessa useita erilaisia elin tarviketeollisuuden asiakkaita. KETJUT KUNTOON DATAN AVULLA ERPhankkeiden lisäksi toimitusketjun optimointi kiinnostaa monia yrityksiä. Pilviratkaisut auttavat tiedon liikku misessa yrityksen sisällä. Ruokapalvelut lataavat tulevat ruokalistansa pankkiin, ja tukut ja val mistajat voivat siten valmistautua tietty jen tuotteiden kysyntään. Tiedolla johtaminen on toinen pinja laisten havaitsema vahva trendi. Suomes sa Relexin asiakkaina on monia elintar viketeollisuuden toimijoita; globaalisti kaupan alan toimijat ovat enemmistössä. Asiakkaat toivovat usein valmiita itratkaisuja. Salomäki ja Arkkola sanovat, että asiak kaat toivovat usein räätälöinnin sijasta valmiita itratkaisuja. – Toki ERP on välttämättömyys, ja sen on oltava ominaisuuksiltaan sellainen, joka tukee strategiaamme. Aikataulussa on huomioitu kiirehuippu eli satokausi, jolloin käyttöönottoon ja testaukseen ei olisi resursseja. Tämä helpottaa kaupan ja teolli suuden yhteispeliä. Relexin Ennustepankkityökalu on jo vuosien ajan yhdistänyt tukkujen, valmis tavan teollisuuden ja ruokapal velujen dataa kysynnän ennustamisen tueksi. Tässä on kyse riskinhallinnas ta: muutos on liian suuri, jotta siitä sel vittäisiin tavallisella kehitystyöhön vara tulla työajalla. Siitä kertoo sekin, että toimitusketjun optimoinnin ratkaisuja tuottava ohjel mistotalo Relex keräsi hurjan rahoitus potin kasvuunsa viime vuonna. Eri läh teistä kertyvän datan hallinta ja analy tiikka sekä koneoppimisen hyödyntämi nen ennusteiden teossa parantavat kan nattavuutta. Sekä meillä että järjestel män toimittajalla on suuri vastuu järjes telmätoimituksen onnistumisesta. Nykyisin ollaan aidosti siinä tilanteessa, että järjestelmiä pystytään yhdistämään ja kehittämään, sanoo Michael Gylling Relexiltä. – Teettämässämme globaalissa kyse lytutkimuksessa ruokaketjun toimijoille kävi ilmi, että valtaosalla tavarantoimit tajista on käytössään jonkinlaista myyn tidataa, mutta se on manuaalisesti kerät tyä, puutteellista ja vaikeasti hyödynnet tävässä muodossa, Gylling kertoo. 18 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Myös käyttöönotossa on oltava realis tisesti aikaa. Timo Salomäki ja Juho Arkkola ohjel mistotalo Pinjasta ovat samoilla linjoilla: elintarvikealan toimitusketjun suunnit telusta voi saada lisäarvoa, ja kaupan datan avoimempi saatavuus tukee sitä. – Projektin johtoryhmä pystyy omis tautumisellaan ja vahvalla asiantunte muksellaan viemään hanketta eteenpäin ja valmistelemaan toisillekin henkilöille tulevat tehtävät, Tevä sanoo. Ape titilla on valittu viiden hengen projektin johtoryhmä, jonka jäsenten työaika on kohdennettu pääosin ERPprojektin läpi viemiseen. Parhaillaan on meneillään määrittelyvaihe, jossa käydään läpi yri tyksen kaikki työprosessit. KU VA : RE LE X
Tiitto sanoo, että tekoälyyn pohjautu va ennustaminen on pitkän ajan kehitys prosessi. Valmistavassa teollisuudessa kun nossapidon ja tuotannon yhteispeli on tärkeää. Tärkeimpänä taustatietona hyödynnetään tuotteiden myyntidataa usean vuoden ajalta. Tekoälyyn pohjautuva kysynnän ennustaminen on runsaasti taustatietoja tarvitseva järjestelmä. – Nyt tekoälyyn pohjautuvia kysynnän ennusteita on mahdollista tehdä hyvin pitkälle ajanjaksolle. Esimerkiksi hävikin vähentäminen ja raakaaineen käytön optimointi tukevat vastuullisuustavoitteita. Autamme sinua ponnistamaan menestykseen vankalta digitaaliselta pohjalta. Tiedolla johtamiseen kuuluu myös ymmärrys siitä, mitkä digiratkaisut tuke vat parhaiten yrityksen ydinliiketoimin taa. Sovellus tuli Fresh Servantilla käyttöön reilu vuosi sitten, ja sen koulu tus jatkuu edelleen. – Asiakas on kaiken toiminnan kes kiössä. Entistä tarkemmat kysynnänennusteet mahdollistavat toiminnan kehittämisen sekä tarjoavat entistä paremmat edelly tykset tiedolla johtamiseen. TIEDOLLA JOHTAMINEN YLEISTYY Relexin Michael Gylling arvioi, että elin tarvikealalla on edelleen melko perintei siä toimintatapoja. – Excel on ollut hyvä työkalu tiettyyn rajaan saakka. Esimerkiksi toimitusketjujen suunnitte luun ja optimointiin yritykselle räätälöi ty ratkaisu voi tarjota merkittävää lisä arvoa täydentämällä ERPin toimintoja, Gylling sanoo. Aiemmin ennusteet tehtiin Excelin avulla. Pinjan Timo Salomäki kertoo, että käyttäjäkunnossapidolla on pystyt ty säästämään suuriakin summia, kun laitteista kerätään dataa reaaliajassa ja laitteen käyttäjä voi sen mukaan tehdä pieniä huoltotoimia. Fresh Servantin suunnittelu ja oh jausjohtaja Juha Tiitto sanoo, että kysyn nänsuunnittelusovellus on kehitetty yri tyksen tarpeiden mukaisesti. Simuloinnin eli niin sanotun digikak sosen avulla taas voidaan testata tuotan toprosesseja kuten vaikkapa uuden tuot teen valmistusta etukäteen ilman että tuotantoa reaalimaailmassa tarvitsee pysäyttää. Pinjan Salomäki ja Arkkola sanovat, että digitalisaatio ja datan hallinta ovat myös osa yrityksen vastuullisuustyötä. Luotettavuuden, ennusteen ja toteuman kohtaamista ke hitetään edelleen eikä siihen liittyvä kehitystyö taida tulla koskaan päätök seen, Tiitto kertoo. Nykyinen tekoälyyn poh jautuva sovellus mahdollistaa tehok kaamman kysynnänennustamisen sekä ennusteiden hyödyntämisen monipuoli semmin eri käyttökohteissa. Kunnossapidon henkilöstön työaikaa säästyy, ja tuotan tolinjan pysähtyminen vian vuoksi saa tetaan välttää. Tiitto sanoo, että tekoälyyn pohjau tuva ennustaminen tarvitsee vahvan toiminnanohjausjärjestelmän lisäksi monipuolista itjärjestelmien osaamista, hyviä yhteistyökumppaneita ja ennusta misen lainalaisuuksien tuntemista. l Me Profizilla uskomme tuurin sijasta tekemiseen. Saat mitä tarvitset profiz.fi. – Tuotantoketjut ovat pitkiä, ja opti moitavaa on varmasti paljon etenkin alku tuotannossa. Kehitettävää toden näköisesti löytyisi datan hyödyntämises tä ja tiedolla johtamisesta kuten tuotan non ja jakelun optimoinnista. Siinä kaikki. Perustana on PK-yrityksille suunniteltu ja elintarvikealan tarpeisiin sopiva SAP Business One -toiminnanohjausjärjestelmä ja kokemuksemme tuoma kyky nähdä sinun etusi. KONE-ENNUSTAMINEN TARVITSEE TAUSTADATAA Kuluttajapakattujen salaattien kotimai nen valmistaja Fresh Servant on kehit tänyt kasvun tueksi vuosien ajan määrä tietoisesti itjärjestelmiään. Ylimmän johdon olisi joka yritykses sä koosta riippumatta hyvä miettiä, mitä arvoa digitalisaatio voisi liiketoiminnalle tuottaa ja mitä datalla voisi tehdä. – Digikaksonen on alusta testata uusia ajoparametreja, raakaaineita tai resep tin muutoksia ilman että tuotantoa häiri tään, Pinjan Juho Arkkola sanoo. Sparrausta voi saada myös ohjelmistotoimittajalta. Tavoitteena on tehostaa toimintaa, pienentää hävik kiä ja valmistaa entistä laadukkaampia tuotteita. Haluamme tuottaa entistä enem män lisäarvoa asiakkaille. Myyn tidatan lisäksi sovellus voi hyödyntää tie toja asiakkaiden kampanjoista, seson geista, säästä tai jopa työttömyysasteesta. Pitkän hank keen uusin askel on tekoälyyn pohjautuva kysynnänennustaminen. – Vaikka tyypillisten ERPin perus ominaisuudet saattavatkin riittää joi denkin yritysten tarpeisiin, on tärkeää arvioida kokonaisuutta huolellisesti. Se ei ole ensimmäinen ithanke, johon yrityk sen kannattaa investoida, vaan taustalla on oltava pitkän ajan sitoutumista itjär jestelmien kehittämiseen. Jos asiakas ei itsekään ihan tiedä, mitä tarvitsee, suunnittelu alkaa pohdinnasta, mihin yritys pyrkii. Me olemme Profiz. Niin sanotut bestofbreed ratkaisut tietyille prosessialueille ovat nykyään monen yrityksen itstrategian ytimessä. Onko tavoitteena kasvu tai suun nitteilla uusia tuotteita. Tavoitellaanko hävi kin vähentämistä, toimitusvarmuuden parantamista, kannattavuuden nosta mista. ENNAKOIVAA KUNNOSSAPITOA Relexin Michael Gylling sanoo, että pie nen yrityksen, jolla ei ole suuria henkilö tai talousresursseja, kannattaa satsata hyvään tuotannonohjausjärjestelmään ja harkita lisäosien hankkimista siihen
Tänä keväänä kampus panimossa on esimerkiksi val Olutta omasta labrasta ja tuotekehitystä yritysyhteistyönä Ammattikorkeakoulujen tuotekehitysopinnot ovat työelämälähtöisiä ja konkreettisia. Lupa Kupittaa Campus Brewerylle saa tiin syksyllä 2019, mutta ensimmäisen tuotteen kehittivät vasta seuraavan vuo sikurssin opiskelijat samassa innovaatio projektissa. Hän toimii nyt Kupittaa Campus Breweryn panimomes tarina ja tutkii lopputyössään matala alkoholisten oluiden valmistusta. LEIPOMOHÄVIKKI RAAKA-AINEENA Eija Kulju sanoo, että opiskelijoiden innovatiivisuutta ja valveutuneisuutta hyödynnetään mielellään projek teissa. Turun ammattikorkeakoulun elintarvikeinsinööriopiskelijat tuottavat panimossaan omaa olutbrändiä.. KU VA : EL IN A TE ER IJ OK I Koulutus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki 20 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 T uotekehittäjistä on elintarvike alalla kova kysyntä. Leh tori Eija Kulju kertoo, että Turun am mattikorkeakoululla on ollut panimo toiminnan luvat opetus ja tutkimus käyttöön 1990luvulta alkaen. Myyntilupien haku tuli ajankohtai seksi muutama vuosi sitten, kun oppilai toksen Capstoneinnovaatioprojektissa asetettiin yhden ryhmän tavoitteeksi sel vittää, miten oman panimon tuotteille saadaan myyntilupa. Mira Vähäsalon (vas.) valmistamaa olutta maistamassa lehtorit Jani Pelkonen ja Eija Kulju sekä opiskelijakollega Jarno Reunamo. Käytännön läheiset tuotekehityskurssit oh jaavat opiskelijoita yritysyhteis työhön ja myös yhteistyöhön muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Panimo valmistaa nyt kol mea olutta: belgialaisen pale alen tyyppi nen Study Buddy, IPAolut Hope ja perin teinen saksalainen tumma pintahiivaolut Crampus of the Campus. – Oluessa on paljon hyviä yhdisteitä, mutta alkoholin vuoksi oluesta ei voi puhua terveystuotteena, panimoalasta kiinnostunut Vähäsalo sanoo. Pian valmistuva elintarvikeinsinööri Mira Vähäsalo, jolla on taustallaan graafisen alan opintoja, suunnit teli tuotteiden etiketit. Turussa ammattikorkeakoulun kam puksella valmistuu olutta myyntiin
TAMKin restonomiopiskelijoiden osuuskunta PIPA Company tarjoaa cate ringpalveluita, ja sillä on tilausravintola kampuksella. Kestävän kehityksen ai heet kuten sivuvirtojen hyödyntäminen tai uusien vaihtoehtoisten raakaainei den testaaminen ovat pinnalla. ERI ALAT YHTEISTYÖSSÄ Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) käynnistettiin viime syksynä uudistettu Ruokatrendit ja elintarviketuotekehitys opintojakso. Yritysyhteistyös sä tärkeä oppi on, että tuotekehitystyössä huomioidaan asiakkaan antamat reuna ehdot. RuoDemallilla tehtävässä opintojaksossa on mukana HAMKin bio ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) opiskelijoiden lisäksi muun muassa HAMKin liiketalouden tradenomiopis kelijoita. Hämeenlinnaan on tulossa biotuote tehdas, joka on kiinnostava elintarvik keiden bioreaktorituotannon kannalta. Liiketalou den osalta keskiössä ovat tuotteen brän däämiseen, kannattavuuslaskelmiin tai palveluliiketoiminnan kehittämiseen liittyvät asiat. Tuotekehitystä opettava lehtori Mat tiPekka Pasto Seinäjoen ammattikor keakoulusta (SeAMK) sanoo, että tavoite on, että tuotekehityskursseilla on aina yrityskumppani. Yhdessä projektissa opiskelijat kehittivät tuotteen ennen paistamista ruokaan li sättävästä maustekastikkeesta. Kupittaa Campus Breweryn oluita on kolmea tyyppiä. Vaikka tuotekehityshankkeet ovat yri tystarpeesta lähtöisin, Laineen mukaan opiskelijoille annetaan aikaa yrittää ja erehtyäkin; opiskelijat ovat vasta oppi massa ammattilaisiksi. KESTÄVÄ KEHITYS KIINNOSTAA Metropoliaammattikorkeakoulussa bio ja elintarviketekniikan opiskelijat tekevät yritysyhteistöitä sekä tuoteke hityskurssilla että sitä seuraavalla inno vaatiokurssilla ja erilaisissa hankkeissa, kertoo lehtori Pia Laine. RuoDe on lyhenne sanoista ruoka ja Design Factory. l KU VA : EL IN A TE ER IJ OK I Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 21. – Tuoteidea testattiin kuluttajatutki muksessa mieltymysmittauksena. Tuotteen hyvä laatu, tasalaatuisuus ja turvallisuus ko rostuvat, Kulju sanoo. Ruokaketju on yksi sovelluskohteista, jossa tahdomme olla mukana ja tuoda vahvan elintarvikeprosessiosaamisem me kehitystyön käyttöön, Pakarinen kertoo. – Tänä keväänä mukana oli kaksi yri tystä. Opintojakson RuoDemalli mukailee Design Based Education oppimismallia. Malli mahdollistaa myös opiskelijoi den omien innovaatioiden kehittämisen. Prosessin kehit täminen on Kuljun mukaan ”ikuisuus ongelma”; oma tölkityslinjasto saatiin viime vuonna. – Tuotteen tekeminen myyntiin pitää vaatimustasoa korkealla ja opettaa pro sessin kokonaishallintaa. RuoDemalli on hyvä esi merkki eri alojen yhteistyöstä oppilai toksen sisällä. mistettu olutta leipomon hävikkituot teista. – Teemme jonkin verran sopimus valmistusta, ja niissä 200 litran erä voi olla asiakastarpeeseen aivan riittävä. Yhteistyö vastaa työelämän tilanteita, joissa eri osaajien vahvuudet täyden tävät toisiaan. Yritystoimeksiannot ovat usein tuote kehitysprojektien osioita, esimerkiksi johonkin raakaaineeseen tai reseptiik kaan liittyviä. Yritysyhteistyönä voidaan toteut taa vaikkapa 25 litran koeeriä erilaisista raakaaineista. Yrityksille yhteistyö tuottaa paitsi tietoa ja tuoreita ajatuksia, myös näkö kulmia tulevaan työvoimapotentiaaliin. Yrityksiltä saimme caseesittelyt sekä kommentit ja palautteet töistä. Tuotteiden analyy sit tehdään pääasiassa yliopistolla, ja oluen valmistuksessa tärkeä painetankki on lai nassa Åbo Akademista. – Opiskelijat määrittelevät yhdessä yrityksen kanssa tavoitteet, pitävät yri tyksen kanssa palavereja ja tekevät toi meksiannon mukaisesti esimerkiksi re septiikan kehitystä, analyyseja tai kulut tajatutkimuksia, Peltonen kertoo. Niitä on ky selty myyntiin myös läheiseen marketiin, mutta Kuljun mukaan markkinoiden val loitus ei ole pääasia. HAMKin tutkimusjohtaja Annukka Paka rinen sanoo, että yhteistyötä teh taan rakennuttavan Synbio Powerlabs Oy:n kanssa on hahmoteltu. Tutki muksen mukaan tuotteella voisi olla markkinoilla menekkiä, Peltonen kuvai lee. – Olemme kasvattamassa tutkimus osaamistamme, koulutustarjontaa sekä infrastruktuuria edistääksemme biotek nologiaalan kehittymistä Suomessa. Tuotteita voi ostaa kampuksen ravin tolasta ja kampuskaupasta. Aina opiskelijat eivät innovoi uutta tuotetta, vaan yritys toimeksianto voi liittyä esimerkiksi aistittavien ominaisuuksien parantamiseen reseptiikalla. Kyseessä on useim miten ravintolan ja ruokapalvelun ruoka tuotteen kehittäminen, mutta teemme tuotekehitystä myös elintarvike alan toi mijoiden kanssa, Luoto kertoo. Vuoden vaihteessa alkaneessa Urban & Local hankkeessa kehitetään yritysten ja am mattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa kestäviä ratkaisuja elintarvikealalle. Opinnoissa tehdään yhteistyötä naa purioppilaitosten Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Restonomikoulutuksen lehtori Sanna Luoto Tampereen ammattikorkeakou lusta (TAMK) kertoo, että koulutukseen kuuluu ensi syksystä alkaen valinnainen Eating Design opintosuunta. HAMKissa toimiva HAMK Design Factory mahdollistaa koko ruokaalan arvoketjuun liittyvää moni alaista opiskelijayhteistyötä alan yritys ten kanssa. – Siinä keskitytään erityisesti kestä vän ruokajärjestelmän osaamisiin ravitsemis alan näkökulmasta. RuoDemalli on luotu Hämeen liiton rahoittamassa Yhteistyöllä ja koordinaa tiolla kestävän ruokajärjestelmän edellä kävijä maakunnaksi (RuokaKoordinaatti) projektissa. Se koostuu elintarvikeval mistukseen ja tuotekehitykseen liitty vistä ruokaalan yrityksien toimeksi annoista, kertoo lehtori Susanna Pelto nen HAMKista. Toi seen yritykseen opiskelijaryhmät pääsi vät vierailulle, ja yrityksen edustaja kävi kouluttamassa tuotekehityslaborato riossamme FoodLabtilassa
Priyadharshini Perumal (kuvassa keskellä) osallistuu Oulun yliopiston monitieteelliseen Science Leadership -ohjelmaan, jossa opitaan muun muassa johtamisen taitoja.. Johtajien olisi hyvä tunnistaa ja ottaa tämä asia huo mioon. Nuoret naiset kohtaavat tutkimuksen mukaan edelleen vähättelyä ja tytöttelyä yrityksissä. Siksi koulutukselle pitäisi antaa riittävästi aikaa ja tilaa, Siivonen sanoo. Muuttuvassa maailmassa on hankalaa tietää, mitä ne tulevat olemaan, arvioi Siivonen. 22 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 E lintarvikeala on avainasemassa, kun maailma muuttuu globaa lien ongelmien kuten ilmas ton lämpenemisen, luontoka don ja ruoka pulan seurauksena. Kun koulutus luo riittä vän hyvää ja laajaa pohjaa, käytännön taidot oppii kyllä. Tulevaisuuden työelämässä tarvitta vien taitojen sisältöä on myös vaikea ennustaa. Korkea koulutuksen oletetaan antavan parhaat Koulutus Teema TEKSTI: Terhi Friman KU VA : OU LU N YL IO PI ST O / EL IN A M AT TI LA -N IE M I Akateeminen koulutus tarvitsee muutosta Akateemisen uran murros korostaa työelämäosaamista. Hän sanoo, että akateeminen sivistys tuo työelämään syvällistä ymmärrystä, kriittistä ajattelua ja kokonaisuuksien hallintaa. Luovuus on osa laajaa ajattelua – ja sitä tarvitaan, kun kehite tään esimerkiksi uusia ruokia. Siivonen sanoo, että etenkin työ elämässä tarvitaan muutoksia. Aiheesta ilmestyy myös kirja: Rethinking Graduate Employability in Context: Dis course, Policy and Practice (Palgrave Mac millan, 2023). Työelämätaitoja ei pitäisi hänen mukaansa korostaa liikaa yliopistossa. Nuoret vasta valmistuneet kokevat tutkimuksen mukaan työelämän haasteelliseksi. Eri tyisesti nuoret naiset joutuvat varmis telemaan ja lunastamaan asemansa työ markkinoilla. LUOVAA AJATTELUA TARVITAAN Yhteistyötaidot ja kyky yhdistellä asioita ovat tulevaisuuden työelämässä tärkeitä menestystekijöitä. Käsil lä on myös valtava akateemisen koulu tuksen murros, joka korostaa työelämän osaamista. Oulun yliopiston Tiedejohtamisen koulutusohjelma vastaa murrokseen uusin keinoin. Tutkimuksessa mukana olleista moni totesi ymmärtäneensä teoreettisen tie don merkityksen työelämään siirryt tyään. Murros on osa laajempaa työ elämän ja koko maailman murrosta, sa noo Turun yliopiston aikuiskasvatuksen apulaisprofessori, FT Päivi Siivonen. HENKILÖKOHTAINEN VALMENNUS AVARTAA Lukuisat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että sosiaaliset taidot, luovuus ja ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Siivonen on kollegoineen tarkastellut Suomen Akatemian rahoittamassa tutki muksessa kaupallisen alan korkeakoulu tettujen koulutus ja työelämäpolkuja
Kovat lattiapinnat pestään yhdis telmäkoneella, jossa yhdistyvät harjan tai laikan avulla tapahtuva märkäpuhdistus ja imumoottorin avulla tapahtuva kuivaus. Ihminen osaa hetkessä pää tellä, mitkä kohdat kannattaa ajaa koneella ja mitkä nurkat, portaat ja seinänvierustat vaativat pienempää konetta tai manuaalista siivoamista. Entä missä se siivousrobotti sitten on paras. Oulun yliopiston Tiedejohtamisen koulutusohjelma tarjoaakin jo valmis tuneille uudenlaista opetusta. Ihminen on ykkönen esimerkiksi siivousreittien suunnittelussa ja alueiden määrit telyssä. Ohjelmaan osallistuvat nuoret tutki jat ovat osoittautuneet hyvin aktiivisiksi keskustelijoiksi, kertoo Pihlajaniemi. Pihla janiemi sanoo, että tulevaisuudessa tar vitaan kykyä ottaa yhteyttä ja keskustella eri aloja edustavien tutkijoiden kanssa, jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa ajan vaatimusten mukaisia projekteja. Maailman ongelmien ratkaiseminen edellyttää monitieteellistä otetta. Monet automaatti ohjatut yhdistelmäkoneet pääsivät ensimmäisenä käyttöön sairaaloissa ja korkeaa hygieniaa vaativissa teol lisuuskohteissa. Ohjelma aloitettiin vuonna 2018, ja se soveltuu esimerkiksi tutkijoille, erilaisis sa hankkeissa mukana oleville sekä eri laisten konsortioiden johtajille. Lavoista irtoava puuaines jauhaantuu trukkien pyörien alla pieniksi tikuiksi. Ohjelma tarjoaa siihen osallistuville myös oheismahdollisuuksia, kuten hen kilökohtaista valmennusta. Yksi tällainen kohde on logistiik katila. Yksi uuden tekniikan hyödyntäjistä on elintarviketeollisuus. TYÖELÄMÄTAITOJA EI PITÄISI LIIKAA KOROSTAA YLIOPISTOSSA.. S iivousrobotti on laadun parantaja, mutta vain sil loin, kun sillä on osaava ammattilainen työparina. Kone tekee tasaista laatua, kunhan käyttäjä ajaa joka neliön eikä hur jastele ylinopeutta. Se tekee työnsä tinkimättä ja raportoi tekemi sistään aina yhtä luotettavasti. Jos seinän takana valmistetaan tai pakataan elintar vikkeita, pölyn ja puutikkujen tor junta on yhteinen tahtotila. Tunnistus ja navigointitekniikan ansiosta autonomiset yhdistelmäko neet kykenevät liikkumaan tehok kaasti yhä monimutkaisimmissa ympäristöissä. Pihlajaniemi sanoo, että yliopistois sa suunnataan perin tei sesti johtamis ja henkilöstö koulutusta professoreille ja johtajille. Samaan aikaan kun ergonomian ja työn tuottavuuden vaatimukset ovat kas vaneet, tekniikka on mahdollistanut yhä useampien toimintojen ohjaa misen mikroprosessorin avulla. Kun markkinoille tuli uutta automatiikkaa ja komponenttien hinnat putosivat, alkoivat yhä useammat siivouskoneet toimia itsenäisesti. Juuri valmen nus on koettu tärkeäksi, koska se antaa mahdollisuuden pohtia omaa roolia joh tajana sekä esimerkiksi oman työn kuor mittavuutta ammattilaisen kanssa. Robottien määrä lisääntyy erityi sesti kohteissa, joissa likaa kulkeu tuu rakennuksen eri osien välillä. Koneelli sen pesun etu on ergonomian ja nopeuden lisäksi tasainen työnjälki. ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMINEN on kehittynyt viime vuosina. TEKNIIKKA EI SYRJÄYTÄ siivous työn ammattilaisia. Jo akateemisen uran alkuvai heissa olisi kuitenkin hyvä saada myös johtamiskoulutusta ja opastusta. Yhdistelmäkoneen kohdalla tämä tarkoittaa robottia, joka kykenee pesemään ja kui vaamaan lattian ilman ihmisen välitöntä ohjausta. Kurssin aikana muodostuu monitietei nen vertaisjoukko, joka rikastaa ja laa jentaa osallistujien näkökulmia. Ihminen kouluttaa koneen, opet taa sille siivousreitit ja valvoo teke mistä. Siivousroboteilla ei haeta pelk kää työn tehostamista ja kustan nussäästöjä, vaan myös selkeää laadun parantamista. Kuormittavissa tehtävissä, joissa vaaditaan rutiinityötä. Oppimispoluilla ovat tiedejohtaminen, monitieteinen yhteistyö ja vaikuttava tutkimusviestintä. JOHTAMISKOULUTUSTA MYÖS PERUSOPINTOIHIN Ajatuksen tiedejohtamisen ohjelmasta keksivät Oulun yliopiston henkilöstöpal velut ja tutkimusrehtori Taina Pihlaja niemi. Siivousker toja on voitu lisätä ja raportointi on viety uudelle tasolle. l IHMINEN ON YKKÖNEN SIIVOUSREITTIEN SUUNNITTELUSSA. Puheenvuoro SIIVOTAKO MOPILLA, YHDISTELMÄ KONEELLA VAI ROBOTILLA. Kun yösiivooja vietti ennen työajastaan kaksi tuntia koneen päällä, voi hän nyt käyttää vapautu neen ajan luovaan ongelmanratkai suun ja nopeaa päättelyä vaativiin tehtäviin. Alumniselvitysten mukaan esimerkiksi sosiaalisia taitoja sekä luovuuden ja johtamistaitojen opetusta kaivattaisiin enemmän. Se antaa intensiivisiä oppitunteja ja vertaistukea yliopistokoulutetuille. Osallistujat voivat esi merkiksi tavata rahoittajia lähiopetus päivinä. TEKSTI: tuotepäällikkö Juho Mäyry, Kärcher Oy KU VA : EL IS A VU OR IN EN Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 23 valmiudet näiden taitojen kehittämiseen
Lisäksi liike pysähtyy, jos ihmi nen koskettaa cobottia. – Menettely on saman tapainen kuin älypuhelimiin hankit tavat sovellukset. Se vie pussin täyttöpisteeseen ja pitelee pussin suuta auki täytön ajan. Käytännön oppi on esimerkiksi sitä, miten ja mil tä kohdalta tarttuja kiinnittyy käsiteltävään kappaleeseen. Valmistajat soveltavat esimer kiksi ISOturvallisuusstandar deja, jotta cobotit voivat työs kennellä kompaktisti ilman tur vaaitoja ja ilman suuria muu toksia tuotantotilojen järjeste lyihin. Yleinen rat kaisu on opettaa liikkeet suoraan käsin, eli robotille ”näytetään”, miten sen tulee liikkua. Laite voidaan opettaa esimer kiksi satokauden tehtäviin, ja sesongin mentyä siirtää vaikka kokonaan toiseen tehtaaseen ja uusiin tehtäviin. Paineita tulee työn tuottavuuden kasvattami sen ja työvoiman heikentyneen saatavuuden kautta. tulee tyypillisesti noin 60 000 euroa, kertoo Universal Robot sin maajohtaja MiikkaPekka Jokinen. 24 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 nen henkilöstön saapumista. Esi merkiksi lavauspiste onnistuu yleensä suoraan valmistuslinjan jatkoksi, muutaman eurolavan kokoiselle alueelle. Cobotin käyttö antaa sel keän kuvan, miten yrityksen automaatioastetta kannattaa kohottaa. Sen hinnaksi Robotiikka Teema Robotti tarttuu pussiin alipainetarttujilla. Turvallisuus on tärkeimpiä seikkoja cobotteja suunnitel taes sa ja niitä sovellettaessa. PELLAVAA PUSSIIN AUTOMAATTISESTI Kauhajokelainen Linseed Oy on valmistanut pellavansiemenistä C obotin idea on auto matisoida esimerkiksi pakkaamisen eri vai heita siten, että ihmi nen voi työskennellä robotin vierellä ilman suojaaitauksia. Joskus robo toitu solu voi myös tehdä mie hittämätöntä yövuoroa tai val mistella tuotantoa aamulla en TEKSTI: Lauri Lehtinen KU VA T: KO M ET OS. Kun lii kutettavat taakat ovat kyllin kevyitä ja robotin liikkeet hitaita, laitetta ei tarvitse aidata. Jos joku järjestelmäke hittäjä on onnistunut ohjelmoi maan yleisesti sovellettavan liikesarjan vaikkapa tuotteiden lavaamiseen, se on hyväksymi sen jälkeen hankittavissa muil lekin cobotin käyttäjille. Jotta yhteistyörobottia on vaivatonta siirtää tehtävästä toi seen, sen käytön ja ohjelmoinnin on oltava helppoa. ROBOTIIKKA TUTUKSI Jokisen mukaan monessa yri tyksessä on havahduttu siihen, että automaatioon ja robotiik kaan täytyy tutustua, jotta kil pailukyky säilyy. Helppo askel automaatioon Yhteistyörobotti eli cobotti on helppo ottaa käyttöön, sillä sen ohjelmointi on varsin suoraviivaista. – Pieni koko mahdollistaa automaation toteuttamisen olemassa oleviin tiloihin. Kausittainen tuotanto ja tuotteiden lyhenevät elinkaa ret puoltavat cobotin käyttöä. Meillä on avoin rajapinta, johon lisä ominaisuuksia voi liittää. Jokinen kertoo, että Univer sal Robots on muodostanut tuotteidensa ympärille ekosys teemin. Ihminen tuo tyhjät laatikot pakkauspisteeseen, jossa kätevä cobotti täyttää laatikot annospusseilla. Elintarviketeollisuudessa sillä voi esimerkiksi paikata työvoimapulaa ja automatisoida yksitoikkoisia tehtäviä. Se säästää ohjelmointiin ja säätä miseen tarvittavaa aikaa, ker too Jokinen
Aikaisemmin pakkaamiseen tarvittiin kaksi henkilöä, nyt toinen heistä vapautui muihin tehtäviin. Toden näköistä on, että markkinoilla käy kuten Matille ja Tepolle: vauhti kiihtyy. Yritys on kehittänyt paahto ja rouhintatekniikan, joiden avulla siementen kaikki ravin neosat voidaan käyttää hyö dyksi. Tuotantoa varten on investoitu konekantaan niin, että käytös sä on täydellinen konepajan laitekanta. Se korvattiin yhteistyö robotiikalla varustetulla linjal la. LASAGNEA RASIAAN Kauhajokelainen Kometos tar joaa ratkaisuja tuotantoproses sien tehostamiseen. Sovellus alueena on myös elektroniikan kokoonpano, jota pidettiin aikaisemmin huonosti cobo teille sopivana. Se on tarpeen, kun alihankintaketjujen nopeuteen ja täsmällisyyteen ei voi luot taa. tilaajina yli 2 600 elintarvikealan ammattilaista jopa 45 % vastaanottajista avaa kirjeen parhaimmillaan 130 klikkausta mai nokselle Tavoita kohderyhmä uutiskirjeessä! Ota yhteyttä hannu.pyykko@mediabookers.fi. NÄKYMÄNÄ NOPEA KASVU Yhteistyörobotit ovat varteen otettava vaihtoehto perintei sille roboteille, jos taakat eivät ole raskaita eikä suuria nopeuk sia tarvita. Yritys on erikoistunut val mistamaan valmisruokateol li suuden annostelulinjastoja. Nyt aika ja tekniikka oli vat kypsiä tällaiseen investoin tiin. Elintarviketieteiden Seuran ja Kehittyvä Elintarvike -lehden yhteinen uutiskirje ilmestyy kaksi kertaa kuussa. – Se on ensimmäinen laa tuaan, ja neuvottelujemme perusteella tulimme vakuuttu neiksi, että tällainen voidaan valmistaa. Tuottei siin kuuluu vaativissa oloissa toimi vat pakastus ja sulatus järjestelmät, annostelu ja pakkauslinjat sekä modulaari set tuotantotilat, jotka räätä löidään tarpeen mukaan. MiikkaPekka Jokinen en nus taa yhteistyöroboteille tuntuvaa kasvua kuluvalle vuo delle ja lähivuosille. Meillä ei ole vielä ollut on gelmia työvoiman saatavuu dessa, mutta kyllä täällä alu eellista painetta tuntuu siihen suuntaan, kertoo tuotanto insinööri Ari Viitala. Tuottavuuden, hygie nian ja työvoiman saatavuuden paine automaation ja erityisesti cobottien soveltami seen kasvaa jatkuvasti, kertoo Kometoksen toimitusjohtaja Raimo Niemi. Robotti jaksaa asettaa levyt tarkalleen paikal leen tunnista tuntiin, suoritus, jossa ihmisen tarkkaavaisuus tuppaa herpaantumaan. l Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja prosessi-insinööri. Hän kertoo, että investoin tia varten vertailtiin eri vaih to ehtoja, ja kokonaistaloudel lisesti parhaaksi osoittautui Kometos Oy:n valmistama, yhteistyörobotteihin perus tuva linja. Laitteiden ja ratkaisujen uskottavuutta on parantanut se, että sellaiset perinteisten robottien valmistajat kuin Kuka, ABB, Fanuc ja Yaskawa ovat lähteneet mukaan alu eel le. – Huomattava osa elintar viketeollisuuden yrityksistä on pieniä ja keskisuuria. Eräänä esimerkkinä cobotin käytöstä hän mainitsee lasag nen valmistuslinjan, jossa robotti asettaa lasagnelevyt vuokaan ja yrityksen toimitta ma kastikeannostelija edelleen täyttää vuoan. – Manuaalinen pakkaami nen on toistavaa työtä, joten työhyvinvoinnin takia auto maation soveltaminen oli tär keätä. Tar vittaessa sama cobotti voi myös muovata rasian, johon tuote pakataan. Näyttääkin siltä, että tavan omaisten robottien ja cobottien sovellusalueet menevät osit tain päällekkäin. Yrityksellä oli ollut vanha pakkaus ja lavausjärjestelmä käytössä vuosikymmenen ver ran. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 25 tehtyjä aamiaistuotteita jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Niissä au tomaation osuus on kasvussa, ja soveltamismahdollisuudet ovat suuret. Viisi vuotta sit ten ne miellettiin lähinnä pksektorille sopivaksi ratkai suksi, mutta nyt niitä sovelta vat BMW:n ja Siemensin tapai set suuret yritykset
Vastuul lisäksi asiakkaille ja kuluttajille. Jos jokainen funktio, yksittäinen yritys tai alihankintasuhde yksittäinen yritys tai alihankintasuhde määrittää oman tapansa asioiden kuvaa määrittää oman tapansa asioiden kuvaa miseksi ja todentamiseksi, tiedonkulku miseksi ja todentamiseksi, tiedonkulku tyssää nopeasti, eikä tieto ole keskenään tyssää nopeasti, eikä tieto ole keskenään vertailtavissa. DATA PITÄÄ SAADA VIRTAAMAAN DATA PITÄÄ SAADA VIRTAAMAAN Yritysten sisällä tulisi olla yksiköiden Yritysten sisällä tulisi olla yksiköiden rajat ylittävää datayhteistyötä. Tarvitaan alan yhteistyötä. Lähestyvät EU:n lainsäädännön muu Lähestyvät EU:n lainsäädännön muu tokset tuovat uusia vaatimuksia ruoka tokset tuovat uusia vaatimuksia ruoka ketjun toimijoille. vertailtavissa. ruokaketjun datan hyödyntämiseen. Maaliskuussa valmistuneen projektin lopputuloksena syntyi ehdotus projektin lopputuloksena syntyi ehdotus siitä, millaista vastuullisuuteen liittyvää siitä, millaista vastuullisuuteen liittyvää dataa kerättäisiin ja jaettaisiin ruokaket dataa kerättäisiin ja jaettaisiin ruokaket jussa ja missä muodossa. ESGraportointi (Environ taisemmin. land koordinoi. pan komissiossa. Sen tarkoitus on kehittää organisaatioiden tarkoitus on kehittää organisaatioiden datakyvykkyyksiä, käytännön ratkaisuja datakyvykkyyksiä, käytännön ratkaisuja ja yhteistä kieltä eli standardeja Suomen ja yhteistä kieltä eli standardeja Suomen ruokaketjun datan hyödyntämiseen. Tuotetiedot täytyy tuottaa omien kanavien ja pakkausten tuottaa omien kanavien ja pakkausten lisäksi asiakkaille ja kuluttajille. Maaliskuussa valmistuneen tysprojekti. Uusia kehitys jussa ja missä muodossa. Se hanke. Tuotetiedot täytyy kanavissa. Tarvitaan alan yhteistyötä. l fooddata.fi fooddata.fi Digitalisaatio Teema Ratkaisuja yritysten datanhallinnan haasteisiin Vaatimukset ruokaketjun datanhallinnalle ovat jo nyt suuret ja tulevat kasvamaan lähivuosina. Johto kaipaa todennettua tietoa ketjusta. tehokkaat raamit ja infrastruktuurin. Hankkeen jäsenverkostoon kuuluva toimija voi itse ehdottaa projektiaihiota toimija voi itse ehdottaa projektiaihiota ja kerätä muista yrityksistä koostuvan ja kerätä muista yrityksistä koostuvan projektiryhmän. TEKSTI: hankepäällikkö Satu Hulkkonen, GS1 Finland Oy. Koska kyseessä on Business Fin landin kasvumoottorihanke, on projek landin kasvumoottorihanke, on projek teihin saatavissa myös valtion rahoitus teihin saatavissa myös valtion rahoitus ta. mistaminen luovat tehottomuutta. ESGraportointi (Environ mental, Social, Governance) muuttuu mental, Social, Governance) muuttuu pakolliseksi isoille ja listatuille yrityksil pakolliseksi isoille ja listatuille yrityksil le vuonna 2024 uuden direktiivin myötä. Koska kyseessä on Business Fin kautta. Sen tuotannon, teollisuuden ja kaupan. Tietoa pitäisi pystyä ja hyödynnettävissä. Jos jokainen funktio, nata hakea yksin. Toimijat voivat myös liittyä muiden ideoimaan projektiin. Toimijat voivat myös projektiryhmän. Kantavana ajatuksena on, ettei kukaan Kantavana ajatuksena on, ettei kukaan toimija voi vastata tulevaisuuden datan toimija voi vastata tulevaisuuden datan hallinnan haasteisiin yksin. EPRvaatimukset (Extended Producer EPRvaatimukset (Extended Producer Responsibility) lisäävät valmistajien Responsibility) lisäävät valmistajien tuotteen elinkaarenaikaisia vastuita, tuotteen elinkaarenaikaisia vastuita, ja kuluttajille kattavampaa tuotetietoa ja kuluttajille kattavampaa tuotetietoa tarjoava digitaalinen tuotepassi (Digital tarjoava digitaalinen tuotepassi (Digital Product Passport) on valmisteilla Euroo Product Passport) on valmisteilla Euroo pan komissiossa. Tietoa pitäisi pystyä jatkossa välittämään yhä tehokkaammin jatkossa välittämään yhä tehokkaammin sekä yrityksen sisällä että yritysten vä sekä yrityksen sisällä että yritysten vä lillä ja todistamaan tieto oikeaksi myös lillä ja todistamaan tieto oikeaksi myös viranomaisille. Hankkeen jäsenverkostoon kuuluva ta. Markkinointitekstit tulee kaikkia. Ruokaket jussa kulkevan datan tulisi olla raken jussa kulkevan datan tulisi olla raken teeltaan yhdenmukaista, jotta tarvittavat teeltaan yhdenmukaista, jotta tarvittavat tiedot ovat eri toimijoiden käytettävissä tiedot ovat eri toimijoiden käytettävissä ja hyödynnettävissä. Kukin toimija määrittää määrityksiin. Yhdessä teh den säästyy myös rahaa: on laskettu, että den säästyy myös rahaa: on laskettu, että nykyiset standardit ja yhteiset järjestel nykyiset standardit ja yhteiset järjestel mät tuovat vuosittain miljardin euron mät tuovat vuosittain miljardin euron kustannussäästön koko päivittäistavara kustannussäästön koko päivittäistavara kaupan ketjuun. YHTEISTYÖVERKOSTO YHTEISTYÖVERKOSTO KEHITTÄÄ KYVYKKYYKSIÄ KEHITTÄÄ KYVYKKYYKSIÄ Vastaukseksi ruokaketjun datanhallin Vastaukseksi ruokaketjun datanhallin nan haasteisiin ja mahdollisuuksiin on nan haasteisiin ja mahdollisuuksiin on perustettu perustettu Food Data Finland Food Data Finland hanke. Markkinointitekstit tulee saada liikkumaan ketterästi eri saada liikkumaan ketterästi eri kanavissa. Johto kaipaa todennettua tietoa päätöksenteon tueksi ja niin edelleen. Ensimmäisenä toteutettiin GS1:n Ensimmäisenä toteutettiin GS1:n ruuan vastuullisuuden tietomallin kehi ruuan vastuullisuuden tietomallin kehi tysprojekti. kaupan ketjuun. viranomaisille. Jos dataa ei ole saatavilla, tai se ei ole raken dataa ei ole saatavilla, tai se ei ole raken teeltaan yhdenmukaista, sen toistuva teeltaan yhdenmukaista, sen toistuva etsiminen ja paikkaansapitävyyden var etsiminen ja paikkaansapitävyyden var mistaminen luovat tehottomuutta. Yhdessä teh hallinnan haasteisiin yksin. 26 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 D ata koskettaa elintarvikealalla ata koskettaa elintarvikealalla kaikkia. Dataa pitää pystyä tarkastelemaan aiempaa kokonaisval tarkastelemaan aiempaa kokonaisval taisemmin. Dataa pitää pystyä ketjun toimijoille. Jos päätöksenteon tueksi ja niin edelleen. Ruokaket rajat ylittävää datayhteistyötä. Uusia kehitys projekteja on suunnitteilla. Food Data Finland on yhteistyöver Food Data Finland on yhteistyöver kosto, joka tuo yhteen suomalaisen alku kosto, joka tuo yhteen suomalaisen alku tuotannon, teollisuuden ja kaupan. le vuonna 2024 uuden direktiivin myötä. liittyä muiden ideoimaan projektiin. Vastuul lisuusraportointi edellyttää entistä enem lisuusraportointi edellyttää entistä enem män yksityiskohtaista tietoa koko arvo män yksityiskohtaista tietoa koko arvo ketjusta. projekteja on suunnitteilla. Se on Business Finlandin osittain rahoitta on Business Finlandin osittain rahoitta ma kasvumoottorihanke, jota GS1 Fin ma kasvumoottorihanke, jota GS1 Fin land koordinoi. Food Data Finland -hankkeessa datanhallinnan haasteisiin haetaan ratkaisuja alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteistyön avulla. Ratkaisua tähän ei kuitenkaan kan Ratkaisua tähän ei kuitenkaan kan nata hakea yksin. KEHITYSTYÖHÖN KEHITYSTYÖHÖN VALTION RAHOITUSTA VALTION RAHOITUSTA Food Data Finlandin tavoitteet muuttuvat Food Data Finlandin tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi yhteiskehitysprojektien konkreettisiksi yhteiskehitysprojektien kautta. Kukin toimija määrittää datasta omat kilpailuetunsa ja tietosisäl datasta omat kilpailuetunsa ja tietosisäl tönsä, mutta yhteiskehittäminen tarjoaa tönsä, mutta yhteiskehittäminen tarjoaa tehokkaat raamit ja infrastruktuurin. Jäsenet voivat kehitysprojektien kautta Jäsenet voivat kehitysprojektien kautta vaikuttaa yhdenmukaisen tiedonvälityk vaikuttaa yhdenmukaisen tiedonvälityk sen prosessiin ja jalostetun tuotetiedon sen prosessiin ja jalostetun tuotetiedon määrityksiin
Strawberry Margarita Cocktail, Italian Spritz Cocktail ja Cosmopolitan Cocktail sopivat kesä juomiksi viilennettyinä joko tölkistä tai lasista. Pastat ovat laktoosittomia. Leipä on koris teltu kauraleseripottelulla. Tuotteita saa aluksi vain Fazer Retailin kanavista. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 27 Haarukassa KOONNUT: Terhi Friman Kaurainen perunaleipä Vaasan Mestarin Kaurai nen perunaleipä on juureen leivottu leipä, jonka taiki nassa on käytetty kauraa ja perunaa. Nuorten ideoima muikkupihvi WWF Nuoret ideoivat uutuustuotteen kotimaisesta muikusta yhdessä Hätä län kanssa. Tarjolla on kolmea eri pastavaihto ehtoa, fetatomaattipastaa, juustoista car bonarapastaa sekä lasagnebolognese pastaa. Valio sovellus on apu keittiössä – olipa mielessä arjen ruokapulmat tai hyvät juhlatarjoilut. Viljapohjaisia makeislevyjä Fazerilta Fazer tuo markkinoille vegaanisen Fazer Taste the Future makeislevyn, jonka valmis tuksessa ei käytetä lainkaan kaakaota. Juomissa on alkoholia neljä prosenttia. Erityinen paperi pussi on suun niteltu säilyttämään leipä tuoreena pitkään. Sovelluksen voi ladata Google Play -kaupasta ja App Storesta. Moni puolisuuden nimissä valikoitui myös tulevan tuotteen nappimainen muoto: pienikokoiset pihvit sopivat aterian lisäksi esimerkiksi hodarin tai pita leivän täytteeksi.. Sovelluksesta löytyy 5 000 reseptiä ja sen käyttö on maksutonta, mutta vaatii rekisteröity misen. Uusi makeislevy valmistetaan mallastetusta suo malaisesta viljasta, ja siitä on saatavilla kaksi eri makuvaihtoehtoa, mustikkainen Blueberry ja suolaisenmakea Salted Caramel. Makeislevy ei sisällä palmuöljyä. Sovellus auttaa kokkailijaa Trendijuomia Nokialta Nokian Panimo on tuonut markkinoille kolme muo dikasta juomasekoitusta. Päivän pastaa Saarioisten uutuus Päivän pasta on saanut inspiraationsa ajankohtaisista, herkullisista mauista. Syntyi muikkupihvi Muikkuli, joka on helppokäyttöinen, monipuolinen, ruo doton ja hyvänmakuinen pihvi
TILAUSTA HYVINVOINTIMERKILLE Kuluttajista hieman yli puolet olisi valmis maksamaan enem män tuotantoeläinten tervey teen ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä, vaikkakin vain 15 prosenttia vastaajista ei ole yleisesti valmis maksamaan enempää. Tiede & Tutkimus TEKSTI: projektitutkija Elisa Tikkanen & tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto, Mittaustekniikan yksikkö. Kysely oli osa monikansal lista Kohti ICT:n täysimittaista hyödyntämistä kestävän maito ja lihakarjatalouden arvoket juissa (SustainIT) hanketta. Tutkimuksen mukaan kulut tajat ajattelevat kiinnostuksen ruuan verkkokauppaa kohtaan kasvavan, mutta edelleen puo let vastaajista ei ole halukas os tamaan ruokaa verkosta. Tärkeimpinä pidetään eläinten hyvää kuntoa, sitä, että eläimet eivät koe kipuja, kärsi mystä tai stressiä, sekä lääk keiden vähäistä käyttöä. Vanhimmassa ikäryh mässä selvästi tärkein syy on ollut pandemia. Kyselyn jälkeen on maalis kuussa 2023 otettu käyttöön suomalainen ELVIeläinten hy vinvointimerkki ja on mielen kiintoista nähdä, vaikuttaako se kuluttajien ostokäyttäyty miseen. Suurin muutos on tapahtunut tuotteen jäljitettä vyyden ja alkuperän huomioi misessa. 28 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 verkkokaupasta viikoittain tai kuukausittain. Kyselyn jälkeen elintarvik keiden hinnat ovat nousseet merkittävästi inflaation seu rauksena. Näkevätkö ihmi set ICT:n käytöllä osaa ruoka kaupassa myös normaaliaikaan palattua. Tarvetta tuoda tuo tantoeläinten terveys ja hyvin vointitiedot paremmin kulutta jien tietoon siis on. Kulut tajat kokevat myös olevansa vähiten vastuussa eläinten terveydes tä ja hyvinvoinnista tuotannon arvoketjussa. Maksuhalukkuutta siis löytyy, mutta kuluttajat ei vät osaa eritellä, mistä tekijöistä he voisivat maksaa enemmän. Toukokuussa 2022 toteutetun kuluttajakyselyn aineiston keräsi Kantar Oy. Vastaajista 40 prosent tia haluisi ostaa ruuan viiden vuoden kuluttua viikoittain tai kuukausittain suoraan tuotta jalta. Yleisin syy verkkokaupasta ostamiseen on ajan, matka kustannusten ja vaivan säästä minen. Sen sijaan kiinnostus ruuan ostamiseen suoraan tuottajalta kasvaa. Vain neljännes vastaajista kokee nykyisen lihantuotannon arvoketjun tarjoavan tarpeeksi P andemian aika totutti ihmisiä tekemään ostoksia verkkokau passa. Hanke on saanut rahoitusta eurooppalaisesta ERANet Cofund ICT AgriFood ohjel masta. Kuitenkin kysyttäessä, mitkä tekijät ovat tärkeimpiä tehtäes sä ostopäätöksiä yleisesti elin tarvikkeista, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät eivät saa yhtä suurta painoarvoa (Kuva 1). 80 prosenttia vastaajista ei ole koskaan ostanut eläinperäisiä tuotteita verkkokaupasta ja vain seitsemän prosenttia ostaa niitä piti erittäin tärkeänä tai tärkeä nä vähintään 76 prosenttia vas taajista. ELÄINTEN HYVÄ KUNTO ON TÄRKEÄÄ Kyselytutkimuksessa selvitet tiin aluksi, millainen merkitys tuotantoeläinten terveydellä ja hyvinvoinnilla on kuluttajille ja miten eläinten terveys ja hy vinvointi vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin maito ja liha tuotteista. Lisääntynyt tieto voi muuttaa kuluttajien ostokäyttäytymistä. Verkkokaupasta ostaminen on melko uusi ilmiö. Tulosten mukaan kaikki tuo tantoeläinten terveyteen ja hy vinvointiin liittyvät tekijät ovat suhteellisen tärkeitä kulutta jille, kun he tekevät ostopää töksiä. Noin puolet piti kansallisen eläinten hyvinvointimerkin käyttöönottoa kiireellisenä. Alle puolet vastaajista pys tyy kuvittelemaan käyttävänsä erilaisia digitaalisia ratkaisuja ruokaostosten tekoon tulevai suudessa ja vain neljännes ar vioi, että tulee käyttämään ICTratkaisuja tehdessään osto päätöksiä ruokakaupassa. Kolmasosa vastaajista on muut tanut ostokäyttäytymistään vii meisen viiden vuoden aikana eläinten terveyden ja hyvin voinnin takia. VERKKO-OSTAMISEN SUOSIO ON VIELÄ VÄHÄISTÄ Verkkoostamisen osuus eläin peräisten tuotteiden kaupasta on vielä hyvin pieni (Kuva 2). Alle puolet vastaajista kokee eläinten hyvinvointitiedot tär keäksi ostopäätöksessä, eikä ostopäätöksillä koeta olevan merkittävää vaikutusta tuotan toeläinten terveyteen ja hyvin vointiin (39 prosenttia täysin tai lähes samaa mieltä). Verkko kaupasta eläinperäisiä elintar vikkeita ostaneista 60 prosent tia on käyttänyt verkkokauppaa korkeintaan kolmen vuoden ajan. Tämä tekijä ei kuiten kaan ollut tärkeimpien joukossa kuluttajille. Näihin kysymyksiin etsimme vastausta kuluttaja kyselyssä, johon vastasi 1003 suomalaista. 28 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 tietoa eläinten hyvinvoinnista. Kuluttajien tämän hetkinen mielipide maksuha lukkuudesta voi siten poiketa kyselytutkimuksen tuloksista. Voisiko tuotanto eläinten todennettu terveys ja hyvinvointi vaikuttaa ostopää töksiin. Esimerkiksi normaalia laji tyypillistä käyttäytymistä pide tään hyvänä indikaattorina eläimen hyvinvoinnin määrittä misessä. Tämä ei johdu laitteiden, tekni sen infrastruktuurin tai ICTtaitojen puutteesta, vaan suurimmaksi esteeksi koetaan mielenkiinnon puute. Näitä Kuluttaja haluaa tietoa lihaja maitotuotteistaan helpossa muodossa Kuluttajakyselyssä selvisi, että eläinten terveys ja hyvinvointi on kuluttajille tärkeää, mutta ei merkityksellistä ostopäätösten kannalta. Miten ja mitä tietoja ICT:llä voisi hankkia eläinperäisistä elintarvikkeista ja niiden tuo tannosta. Voidaan olettaa, ettei kulut tajilla ole todennäköisesti tar peeksi tietoa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kriteereistä, jotta he kokisivat nämä tekijät merkityksellisiksi tai voisivat ottaa ne huomioon ostopäätök sissä. DIGIRATKAISUT EIVÄT INNOSTA RUOKAKAUPASSA Kyselytutkimuksen mukaan kuluttajat eivät ole kovin kiin nostuneita käyttämään erilai sia ICTratkaisuja tehdessään ostopäätöksiä elintarvikkeista. Selvästi tärkein osto päätökseen vaikuttava tekijä on tuotteen maku ja seuraavaksi tärkeintä tuotteen hinta
Tämä tarjoaa myös sekä tuottajalle että kau palle mahdollisuuden lisätä kannattavuutta ja kilpailu kykyä. n=1003 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 5 Hyvin tärkeä En osaa sanoa 1 Ei tärkeä 4 3 2 Viikoittain En osaa sanoa En koskaan Kerran kuukaudessa Useita kertoja vuodessa Kerran vuodessa Lähikaupasta tai paikallisesta marketista Isoista supermarketeista Suoraan tuottajalta Luomutai erikoistuotekaupoista Internetistä Kuva 2. Kuluttajien mielen kiinnon puute tietoon eläinten hyvinvoinnista saattaa kertoa siitäkin, että asioiden luotetaan olevan hyvin. ICTratkaisut, kuten QRkoo dit ja älypuhelinsovellukset, saavat vain 23 prosentin kan natuksen. Kuinka arvokkaana pidät digitaalisten ratkaisujen höytyä ruoan arvoketjussa. Tietoisuuden lisäämisellä ku luttajille tarjoutuu mahdolli suus vaikuttaa ostopäätösten kautta kestä vän ja läpinäkyvän maito ja lihakarjatuotannon kehitty miseen. Tutkimus osoitti, etteivät kuluttajat koe saavansa tar peeksi tietoa tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. ICTratkaisuja kehittämällä voidaan auttaa kuluttajia saa maan lisää tietoa tuotannosta ja eläinten hyvinvoinnista. Kuluttajat eivät myöskään näytä olevan haluk kaita saamaan laajaa informaa tiota eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista ICTratkaisu jen avulla. Kuinka usein ostat elintarvikkeita seuraavista paikoista (ylemmät palkit) ja mistä haluaisit ostaa elintarvikkeet viiden vuoden kuluttua (alemmat palkit). Vaikka kuluttajien kiinnostus ICTratkaisuja kohtaan ruoka ostoksia tehdessä ei näytä ole van suurta, tarjoaa ICT laajat mahdollisuudet tuoda esimer kiksi tuotteen jäljitettävyys tiedot paremmin kuluttajien tietoon ja kehittää vaihtoehtoi sia tuotteiden jakelumuotoja, kuten kuluttajia kiinnostavaa suoramyyntiä . JÄLJITETTÄVYYTTÄ ARVOSTETAAN Digitaalisten ratkaisujen hyö tyä ruuan arvoketjussa pidetään kuitenkin arvokkaana (Kuva 3). Erityisesti arvostetaan paran tunutta jäljitettävyyttä, kestä vämpää tuotantoa sekä kulut tajien ja arvoketjun toimijoiden välisen vuorovaikutuksen, läpi näkyvyyden ja tietojen vaihdon lisääntymistä. sertifikaattijärjestelmät) Enemmän vuorovaikutusta, läpinäkyvyyttä ja tietojen vaihtoa kuluttajien ja arvoketjun toimijoiden välillä (esim. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 29 Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 29 Vaikka eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät teki jät ovat tärkeitä kuluttajille, vain 13 prosenttia vastaajista ottaa selvää eläinten tervey den ja hyvinvoinnin kriteereis tä digitaalisesti. n=1003 5 Hyvin tärkeä En osaa sanoa 1 Ei tärkeä 4 3 2 Maku Hinta Miltä ruoka tuntuu syödessä Ravintoarvo Tieto ruuan alkuperästä (jäljitettävyys) Lisäaineiden ja säilöntäaineiden vähyys Ulkonäkö Tuotettu lähellä Ympäristön kestävyys Tunnistettavat eläinten hyvinvointitiedot Käytännöllisyys Tuotettu luonnonmukaisesti 29 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 52 32 32 40 24 34 26 1 1 6 6 6 28 42 20 25 21 33 27 2 12 5 31 29 1 10 4 4 11 1 31 39 14 13 34 35 1 11 6 7 13 1 32 33 14 15 29 32 4 13 7 7 15 34 34 9 9 28 38 2 14 9 1 2 2 3 36 9 111. l Parantunut tuotteiden jäljitettävyys Kestävämpi tuotanto, käsittely ja ruoan hävittäminen (esim. Kuinka tärkeitä seuraavat ominaisuudet ovat sinulle, kun teet ostopäätöksiä elintarvikkeista. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 9 4 3 3 3 3 4 12 19 59 6 5 79 9 10 10 1 1 4 6 5 5 6 8 14 19 48 54 64 15 10 31 7 17 17 5 5 2 13 22 53 11 6 17 18 22 22 9 14 15 61 14 12 27 19 18 19 48 5 Kuva 1. Eläinten hyvinvointimerkin haluttaisiin olevan yksinkertai nen informatiivinen merkintä kuten pisteytysjärjestelmä. maanviljelijät, prosesstoijat) Ruoan ostoprosessin helpottuminen Globaali saavutettavuus ja mahdollisuus yhtenäistää toimintatapoja ja laatuvaatimuksia Kokemusten vaihto kulutusja ruokavaliotavoista sekä ruokavalinnoista yhteisöalustoilla 6 18 35 12 16 13 15 30 31 8 9 7 9 13 32 28 11 7 19 29 29 11 6 6 17 33 30 10 6 4 24 39 22 7 5 3 Kuva 3
Uudet menetel mät keräävät talteen sensoridataa erilai sista käyttökohteista kuten maidonjake luautoista, tehdashalleista tai muista ko D igitalisaatio on luonut useita erilaisia datalähteitä ja mahdol lista nut niiden hyödyntämisen liiketoiminnassa. SENSORIJA ROBOTTIDATA AVUKSI Elintarviketeollisuudessa voidaan käyt tää uusia tutkimusmenetelmiä kuten sensori ja robottidataa. Varastoroboteista tai sadonkorjuuro boteista on saatavissa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka kypsiä viinimarjat ovat ja kuinka paljon viinirypäleitä robotti on korjannut. Robottidatan lisäksi on käytössä myös perinteisempää niin sanottua isoa dataa. neista ja laitteista sekä tarvittaessa ihmi sistä. Datan arvo riippuu liiketoiminnan kehittämistarpeesta ja datan käyttö kelpoisuudesta liiketoiminnan kehittä misessä, ei itse datan määrästä. Tätä kutsu taan DIKWpyramidin (data information knowledge wisdom) periaatteeksi. Informaatio ker ryttää tietämystä ja viisautta. Tällaista paikkadataa voidaan käyt tää muun muassa reittisuunnittelussa ja varastojen tehokkuuden parantamisessa. Osa datan läh teistä on organisaatioille kullanarvoisia, kun taas osa tuotetusta datasta on arvo tonta. Esimerkiksi viininviljelysten eri lohkoilta löytää informaatiota. 30 Kehittyvä Elintarvike 3/2023. Tutkimusmenetelmät TEKSTI: professori, elintarviketuotteiden ja -palveluiden markkinointi Jari Salo, Helsingin yliopisto KU VA : SE NS E N IN SI GH T Elintarviketeollisuudessa hyödynnetään silmänliiketutkimusta pakkausten erottuvuuden ja kiinnostavuuden mittaamisessa. Data itses sään ei riitä, vaan datasta täytyy Datasta tietämystä sensoreiden, robottien ja netnografian avulla Digitalisaatio on mahdollistanut 1980-luvulta lähtien ennen näkemättömän liiketoiminnan tuhoutumisen, kehittämisen ja murroksen
39 (February), 61–72. Optimoinnissa usein 200–400 ensim mäiselle asiakkaalle näytetään sisältö A ja seuraaville 200–400 sisältö B sekä tä män pohjalta lopuille näytetään päivän YLEISIMPIÄ TAPOJA kerätä tutkimusaineistoa ovat lomake tutkimus, haastattelut ja ryhmä haastattelut. How a ready meal package competes against other ready meal packages in Finnish FMCG sector using visual cues: case “high-quality ready meal”. Arvostetut mark kinointitieteen lehdet eivät enää hyväksy julkaistavaksi pelkästään itse raportoituun tutkimus aineistoon perustu via tutkimuksia vaan vaativat lisäksi objektiivista dataa kulut tajan käyttäytymisestä. Kasvontunnistusteknologiaa tai kas vo jen tunteiden tunnistamista käytetään laajasti muun muassa kuluttajien tuntei den tunnistamiseen asiakaspalvelutilan teessa tai mainosnäyttöjen sisältöjen räätälöinnissä. Myös erilaiset toimin nalliset tutkimukset esimerkiksi palve lun luomisesta on mahdollisia toteuttaa videotutkimuksena. Digitali soituminen on helpottanut näi den yleisten tutkimusmenetel mien käyttöä, ja vastauslomak keiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on helpottanut vas tausten keräämistä. Useim mat markkinoinninautomaatiojärjes telmät tekevät tämän markkinointitii min puolesta automaattisesti. The Field Behind the Screen: Using Netnography for Marketing Research in Online Communities. Journal of Marketing Research, Vol. Orava A. Yleisimpien kasvojen tunnistusteknologioiden avulla voidaan tunnistaa seitsemän yleisintä tunnetilaa suhteellisen helposti. (2018). Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 31 aikana A tai B riippuen siitä, kumpi sisäl tö osoittautui tehokkaammaksi. Helsingin yliopisto. 2017. Videotutkimuksessa tai videografias sa käytetään tutkimusaineistona video materiaalia. Yleisin on A/Btestaus, jossa kahta samantyyppistä sisältötyyppiä kuten väriä, hintaa, otsik koa, kuvaa tai muuta markkinoinnin ele menttiä koetetaan optimoida. Effects of link placements in email newsletters on their click-through rate. Täsmäviljelyn kautta saatava tehokkuuslisä on erittäin toivot tua ja iso data tärkeässä roolissa sen kehittämisessä. Etnografisessa tutkimuksessa pyritään kartoittamaan, kuvaamaan ja selittämään ihmisen toi mintaa osana sosiaalista tilannetta, ryh mää tai yhteisöä. Zoomin ja Teamsin tapaisissa video neuvotteluvälineissä haastat telut onnistuvat suhteellisen helposti. Elintarviketeollisuudessa käytetään silmänliiketutkimusta muun muassa elintarvikepakkausten suunnittelussa ja vertailussa. Journal of Marketing Communications, 24(5), 535-548. Silmänliiketutkimus sovel tuu myös mainonnan tehokkuuden ar vioimiseen kuten mainosten vertailuun, sekä verkkosivustojen ja sovellusten toimivuuden arvioimiseen. Käytännössä erilaisia video kameroita tai digitaalisia tallentimia voi daan asentaa asiakastilaan ja tavoitteena voi olla esimerkiksi asiakaspalvelun laa dun tai liiketilan pullonkaulojen selvittä minen. Näin ollen netnografi sessa tutkimuksessa tutkija voi osallistua muun muassa sosiaalisen median yhteen tai erilaisiin samaa aihetta käsitteleviin keskusteluihin, tunnistautua tutkijaksi ja aloittaa datan keräämisen esimerkiksi erilaisilla verkkoharavointityökaluilla (web scraping). Kumar, A., & Salo, J. 2002. Monet palvelut kuten Amazonin Mechanical Turk pal velu auttaa kyselytutkimusten toteuttamisessa, lomakkeiden jakamisessa ja vastaajien han kinnassa ja datan keräämisessä eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi ravintoloiden itsepalvelu näyttöjen sisään voidaan rakentaa hel posti kasvojen tunnistamismahdollisuus ja ostoskeskusten näytöt voivat syöttää sopivaa sisältöä kuluttajalle kuluttajan tunteisiin perustuen. Lisäksi voidaan toteuttaa myös erilaisia lämpö kartta sekä klikkivirta tutkimuksia, jossa käyttäjän katsetta, silmien tai hii ren liikettä seurataan ja tämän avulla pyritään tekemään analyysia siitä, kuin ka verkkosivustoa ja sen rakennetta tuli si parantaa. Tätä dataa jatkojalostamalla voidaan esimerkiksi ymmärtää lähiruuan kuluttamiseen liit tyviä uskomuksia, käytänteitä ja kulutta jien arvostamia brändejä. Tässä tapauk sessa kokeellisella tutkimusasetelmalla (A/B testauksella) voidaan tutkia viini tuotannon tehokkuutta. l LISÄTIETOA: Kozinets RV. SÄHKÖPOSTIEN JA VERKKOSIVUSTON PARANTAMINEN Yritykset voivat toteuttaa verkkosivus toillaan ja sähköpostin avulla toteute tulla asiakas tai uutiskirjeellä erilaisia koe ja tutkimusasetelmia. UUSIA DATANKERUUN TAPOJA Netnografia on internetissä tehtävää etnografista tutkimusta. n 226 tieteellistä julkaisua n professori taloustieteen osastolla maatalous metsätieteellisessä tiedekunnassa n dosentti Aaltoyliopistossa n dosentti Edith Cowan yliopistossa Australiassa, jossa hän toimii myös vierailevana professorina KTT JARI SALO, Helsingin yliopisto KU VA : LI ND A TA M M IS TO. Verkkoharavointia voidaan käyttää myös itsenäisenä työkaluna ilman net nografista tutkimusotetta esimerkiksi lähiruokaryhmissä Facebookissa tai Redditin ruokaryhmissä. Lomaketutkimuksen haasteet voidaan kerätä säädataa ja maaperä dataa sekä viiniköynnöksestä saatavaa köynnösspesifiä dataa. Verkkohara voinnilla saadaan paljon raakadataa tietystä tutkimuskohteesta. Haasteena lomake ja haas tattelututkimuksissa on, että vastaaja raportoi itsestään ja omasta käyttäytymisestään liian positiivisesti, ei muista asioita oikein tai haluaa kaunis tella esimerkiksi omaa haluk kuuttaan maksaa tuotteista ja palveluista. Videotutkimuksen haasteena on datan analysointi, joka vaatii suhteelli sen paljon aikaa
Tarkastellaanko pelkästään ekologista vai myös sosiaalista ja taloudellista kes tävyyttä. 32 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 – Miten vertaat espanjalaisen vihan nestuotannon kestävyyttä maidontuo tantoon Pohjoismaissa. Yksi osa ehdo tuksia olisi yhteisesti käytettävä merkki, jolla kuluttajalle kerrotaan helposti ym märrettävällä tavalla tuotteen ravitse muksellisesta arvosta. Merkki jakaisi tuotteet ravitsemus sisällön perusteella esimerkiksi asteikolla AE, jossa parhaat tuotteet saisivat mer kinnän A, huonoimmat E:n. …SITTEN KESTÄVYYSMERKKI Nykyinen komissio linjasi alkumetreil lään, että se pohtisi elintarvikkeille myös kestävyysmerkintää. Yritykset etenevät, kun rauta on kuumaa. Ehdotusta odotetaan jälleen kesällä, mutta Hielm on varautunut siihenkin, että näin ei käy. Yhteisen merkin metsästys jatkuu Sebastian Hielm Juha-Matti Katajajuuri KU VA : M M M KU VA : KA TI LÄ NS IK YL Ä. ENSIN RAVITSEMUSMERKKI… Suurin este säädöskokoelman esittelylle ovat jäsenmaiden ristiriidat yhteisen ra vitsemusmerkin tarpeellisuudesta. Komissio on arkana siitä, lähteäkö tekemään mi tään ehdotusta. – Kuluttajamieltymykset vaikutta vat nopeammin yksityisellä puolella, ja siellä tuntuu olevan helpompaa saada asioita muuttumaan. Tämä olisi surullista, sillä niitä on valmisteltu monta vuotta, Hielm sanoo. M aa ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm on skeptinen, kun häneltä kysyy EUohjattu jen ravitsemus ja kestävyysmerkintöjen tulevaisuudesta. Yksityissektori on ketterämpi ratkaisemaan asian, sanoo ministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja. Erityisen hankalaa olisi verrata erilai sia tuotteita keskenään. Ravitsemustiedon ilmoittaminen pak kauksessa on ollut pakollista vuodesta 2017. Jos yhteinen rintama ei etene, on Suo mellakin vaihtoehto. Kaikilla tahtoo olla omat suodattimensa, joilla oman maan tuotanto on aina helpommin puo lustettavissa. Vääntö ravitsemus merkistä on pientä sen rinnalla, miten vaikeaa olisi luoda yhteinen kestävyys merkki. Myös kansallinen edunvalvonta nostaa päätään. – Suomi ja muut Pohjoismaat toivovat, että merkintä tulisi pakolliseksi, mutta osa maista vastustaa ajatusta. Osana EU:n Pellolta pöytään strate giaa komissiolta odotettiin jo vuonna 2022 säädösehdotuksia, joilla unioni oh jaisi elintarvikesektoria. kansallisesti ja ryhdymme käyttämään sitä samaan tapaan kuin esimerkiksi Espanja, Ranska ja Saksa tällä hetkellä tekevät. Hielm arvioikin, että todennäköisin tie mahdolliseen, laajasti käytössä ole vaan kestävyysmerkkiin löytyy teolli suuden kautta. – Muiden Pohjoismaiden kanssa har kitsemme vakavasti, otammeko siinä tapauksessa Euroopassa jo nyt käytettä vän NutriScore merkinnän käyttöön Lainsäädäntö TEKSTI: Heikki Hamunen Suunnitelmat elintarvikkeiden yhteisistä ravitsemusja kestävyysmerkinnöistä EU:ssa antavat odottaa itseään. – Ravitsemuskysymyksissä eri tahot ovat aika lailla yhtä mieltä, mutta kestä vyyskysymyksissä olemme lähtökuopissa: Miten laajasti kestävyyttä pitäisi tarkas tella, jotta yhden tuotteen voi sanoa ole van kestävämmin tuotetun kuin toinen. – Nyt epäillään, että tuleeko ehdotuk sia ollenkaan. Säädösehdotus on toistuvasti viivästy nyt. YHTEISIÄ PELISÄÄNTÖJÄ KEHITETÄÄN Yritys voi viestiä ympäristötyöstään, vaikka merkkejä ei olisikaan käytössä, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikois tutkija ja ryhmäpäällikkö JuhaMatti Katajajuuri. Nyt väännetään siitä, saadaanko nykyisin pienellä präntätty teksti kansa laiselle helpommin omaksuttavaan muo toon
Kun mukaan liittää tekstiluonnoksia, kuvamateriaalia ja tietoa markkinoinnin ajankohdasta, on lautakunnalla eväät antaa suosituksen omainen ja luottamuksellinen lausunto. Elintarviketeollisuusliitto ry:n joh taja Marleena Tanhuanpää sanoo, että suomalaisen elintarviketeollisuuden markkinointi on ollut varsin maltillista ja vastuullista. – Tällä hetkellä realistinen tapa yrityk selle on kertoa tuotteen hiilijalanjälki pak kauksessa ja vinkata kuluttajaa ympä ristötyön lisätietojen pariin yrityksen nettisivuille. – Lautakunta on toistaiseksi antanut yhden lausunnon. Moni yritys ei vielä tunne lautakuntaa, Paloranta sanoo. – Sen yhteydessä tulee antaa tarvit tava lisätieto ja kuvata asiat tarkemmin lisätiedoissa netissä. MARKKINOINTI ELÄÄ Lausuntopyyntöjä voivat tehdä yksityis henkilöt, elinkeinonharjoittajat ja viran omaiset esimerkiksi silloin, jos kokee markkinoinnin sisältävän liian yleisiä ympäristöväittämiä tai piilomainontaa. l Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Lautakunta antaa erillisten pyyntö jen pohjalta lausuntoja siitä, markkinoi daanko elintarviketta Kansainvälisen kauppakamarin tai Elintarviketeollisuus liitto ry:n sääntöjen ja ohjeiden vastai sesti. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama hanke opastaa yrityksiä saavuttamaan uutta kilpailukykyä bioja kiertotaloudesta ja edistää elintarvikevientiä. Tär keintä on, että viestit perustuvat yhden mukaiseen laskentaan. Onkin vaikeaa enna koida, miten ennakkolausuntojen määrä kehittyy. ALKUUN HIILIJALANJÄLJELLÄ Katajajuuri korostaa, että ympäristö väittämän tulee olla yksiselitteinen. SYYNIAPUA OMAAN MARKKINOINTIIN Yritys voi pyytää lautakunnalta myös maksullista ennakkolausuntoa omasta markkinoinnistaan. – Lähtökohta voi olla esimerkiksi, että yhdessä laadittuja laskentatapoja on noudatettava ja että laskennan tulee olla kaikin puolin luotettava ja läpinä kyvä. Ja esimerkiksi sen, minkä verran se on omilla toimillaan vähentänyt ympäristöjalanjälkeään. – Yritys voi kertoa jo tänä päivänä tuotteidensa arvoketjujen ympäristö vaikutuksen, hiilijalanjäljen ja rehevöit tävän jalanjäljen. Hankkeessa kehitetään ympäristöjalan jälkiarvioinnille yhdenmukaistettua ja tuotteiden vertailukelpoisuutta paran tavaa laskentatapaa. Katajajuuri lupailee yrityksille uusia eväitä jo seuraavan vuoden aikana. Tulossa on myös ympäristöviestinnän linjauksia. Yrityksen tulee kirjallisessa lausunto pyynnössä kertoa, millaista markkinoin tia se suunnittelee, mille kohderyhmälle ja mihin medioihin. – Toiminta on niin uutta. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 33 Hänen vetämänsä LCAFoodPrinthan ke luo parhaillaan yhteisiä pelisääntöjä muun muassa elintarvikkeiden hiili jalan jäljen ja rehevöitymisen lasken taan. Siihen on kuitenkin pitkä matka, jos sellainen joskus tulee olemaan totta. Hän pitää kansainvälisesti harmoni soitua kestävyysmerkkiä hyvänä tavoit teena. Niin vies tinnän kanavat kuin sisällötkin kehitty vät, ja osana vastuullista liiketoimintaa markkinoinninkin odotetaan olevan vas tuullista, Tanhuanpää sanoo. Merkkiä ei kannatakaan jäädä odotta maan vaan toimia jo nyt. Itse ympäristöväittämän vaati muksia voisi olla, että viestinnässä tulee aina ilmoittaa koko tuotteen arvoketjun Apua markkinointiviestin suunnitteluun päästöt eikä pelkästään jotain osaa tuot teen elinkaaresta, Katajajuuri sanoo. Artikkelin on tuottanut Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin -hanke (KIKE), joka välittää elintarvikealan mikroja pk-yrityksille uusinta tietoa bioja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä. Paula Paloranta Marleena Tanhuanpää KU VA : KA TI LÄ NS IK YL Ä KU VA : KE SK US KA UP PA KA M AR I KU VA : EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU SL IIT TO. Ensimmäisen puolen vuoden aikana ennakkolausuntopyyntöjä ei ole kuiten kaan vielä tullut. – Parhaaksi keinoksi edistää vastuul lisia toimintatapoja sekä vastata muun yhteiskunnan odotuksiin katsottiin riippu mattoman ja itsenäisen itsesään telyelimen perustaminen, Tanhuanpää sanoo. Maailma kuitenkin muuttuu. Vuoden alussa toimintansa käynnistänyt lautakunta on saanut kevään aikana vasta muuta mia lausuntopyyntöjä elintarvikkeiden markki nointiin liittyen. Käytännön toimenpiteenä hän ehdot taa pakkauksen ja nettisivun yhdistelmää. Lisätietoa: www.ki-ke.fi YRITYKSILLÄ on nyt mahdollisuus pyy tää elintarvikemarkkinointilautakunnalta ennakkolausunto siitä, onko markki nointi ohjeiden mukaista. Lisäksi on tullut muu tama lausuntopyyntö, joita käsitellään kesän alun kokouksessa, sanoo lauta kunnan sihteeri Paula Paloranta Keskus kauppakamarista
Tämä kulu sisällytetään yrityksen vuosi budjettiin. KU VA : PA UL IG Kansainvälinen elintarvikeyritys Paulig julkisti ainutlaatuisen ilmastorahaston ja Fazer perusti Foodtech-liiketoimintayksikön. S uurin osa Pauligin huhtikuussa 2023 julkistetun ilmastorahas ton varoista ohjataan vehnän ja kahvin arvoketjuihin sekä logis tiikkaan liittyviin projekteihin. Paulig jat kaa myös muita vastuullisuustoimiaan pyrkiessään tavoitteeseensa vähentää toimintojensa kasvihuonepäästöjä 80 prosentilla ja puolittaa arvoketjun kasvi huonepäästöt vuoteen 2030 mennessä. Parhaat käytännöt halu taan muuttaa rutiineiksi ja osaksi yrityk sen toimintaa. Brasiliassa kasvatetaan kahvia palmun alla. 34 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Talousjohtaja Juha Väre sanoo, että yritys arvioi päästötavoitteisiinsa tarvit tavaa budjettia käyttämällä sisäistä 50 euron hintaa CO 2 päästötonnia kohti. Paulig on laskenut vuotuisen CO 2 pääs tövähennyksiin tarvittavan budjetin päästötonnille asetetun sisäisen hiilen hinnan avulla. Sen avulla elintarvikeyritykset voivat innovaatioiden, menetelmien ja tek nologian käyttöä skaalaamalla niitä arvoketjussa. Projektien ilmastovaikutuksia mita taan päästövähennysten keskeisillä laskentamenetelmillä. Projektien ilmastovaikutuksia mita taan päästövähennysten keskeisillä las kentamenetelmillä ja edistymistä seura taan säännöllisesti. Yritys tavoittelee tehtaissaan hiilineutraaliutta vuoden 2023 loppuun mennessä. Pauligilla on kaikkiaan 11 tehdasta Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Belgiassa, IsossaBritanniassa ja Espanjassa. Edistymistä seu rataan säännöllisesti. Rankinen kertoo, että Paulig aikoo laajentaa projektissa kehitettyjen uusien Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Terhi Friman Uudenlaista liiketoimintaa ilmastotyön tueksi Paulig julkaisi huhtikuussa 2023 ilmastorahaston, joka on jälleen yksi iso askel kohti päästöjen vähennystä. Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhde johtaja Lea Rankinen kertoo, että tor tilloilla ja kahvilla on yrityksen arvo ketjussa suurimmat ilmastovaikutukset. Ilmastorahaston avulla halutaan auttaa vähentämään viljelyssä syntyviä päästöjä sekä edistää uudistavia viljely menetelmiä. Ruotsalai nen Improvin’ on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän päästövähennystyökalun. PINC SIJOITTAA TEKOÄLYN KEHITTÄJÄÄN Pauligin pääomasijoitushautomo PINC on sijoittanut tekoälyä hyödyntävään Improvin’kasvuyritykseen. Valinta periaatteissa korostuvat projektien pääs tövähennyspotentiaali, innovatiivisuus, kustannustehokkuus ja skaalattavuus. Suurin osa ilmastorahaston projekteista suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä toimittajien ja yhteistyökump panien kanssa. RAHASTON ARVO TÄNÄ VUONNA 2,7 MILJOONAA EUROA Pauligin ilmastorahaston arvo vuonna 2023 on 2,7 miljoonaa euroa. Arvioitu budjetti muodos taa rahaston vuotuisen perustan. Uuden työkalun avulla elintarvikeyritykset voivat mitata ja vähentää alkutuotannon päästöjä.
Palaute on ollut erittäin positiivista, ja siksi PINC päätti sijoittaa yritykseen. Yritys kehittää uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat paremman materiaalite hokkuuden ja lisäävät alihyödynnettyjen tuotanto ja sivuvirtojen arvoa. Päästövähennystyökalu yhdistää elin tarvikeyritykset, jalostajat ja maanviljeli jät. PINC sijoittaa varhaisessa vaiheessa oleviin, tavalla tai toisella ruoan tulevaisuuden parissa toi miviin startupyrityksiin. Yritys ei omista tuotantolinjastoja vaan toimii tarkkaan valittujen eurooppalaisten sopimusvalmistajien kanssa. Sitä tuo tetaan kauran kuorista ksylitolitehtaassa Lahdessa. Se mahdollistaa arvoketjujen kasvi huonekaasupäästöjen tehokkaan ja skaa lautuvan mittaamisen, raportoinnin ja vähentämisen. Uu dessa liiketoimintayksikössä luodaan kasvipohjaisista raakaaineista vastuul lisia ainesosia innovaatioiden ja huippu teknologian avulla. FAZER FOODTECH VASTAA ILMASTOHAASTEISIIN Fazer Foodtech liiketoimintayksikkö perustettiin keväällä 2023 vastaamaan hyvinvointi ja ilmastohaasteisiin. – Totutamme lapset pienestä pitäen kasvipohjaisiin makuihin ja suutuntumaan. Standardien mukai sesti yritysten tulee raportoida arvoketju jensa päästöt (Scope 3). Improvin’in päästövähennystyökalu yksinkertaistaa merkittävästi monimut kaista tehtävää automaattisten satelliitti tietojen ja käyttäjäystävällisten käyttö liittymien avulla. Asiakkaat saavat varmennettuja Scope 3 päästölaskelmia maankäyttöalueiden tarkkuudella keräämättä tietoja manuaa lisesti. Fazer hyödyntää osittain omia sivuvirtojaan ja luo uusia tuotteita ja ratkaisuja niitä jalostamalla. Olemme tuoneet markkinoille muun muassa maailman ensimmäisen lastenruokalaatui sen kaurajuomatuotteen, iloitsee yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Milla Westerling. Yrityksen kehittämät soseet, patukat, smoothiet, bitesit ja pian myös puurot ja ateriat ovat laajasti myynnissä Suomen vähittäiskau poissa. Vuosi sitten tuotteet lanseerattiin myös Ruotsissa. l Kasvipohjaisia lasten luomuruokia ja -välipaloja. Yritys on nostanut kaksi rahoituskierrosta vauhditta maan kansainvälistä laajenemistaan. Tammikuussa 2023 astui voimaan EU:n kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), joka asettaa standardit yritysten kestä vyysraportoinnille. Ohjelmassa kehitetään uusia kasvipoh jaisia ainesosia, joita voidaan hyödyntää niin ruuassa ja ravitsemuksessa kuin kosmetiikkatuotteissakin sekä muissa käyttötarkoituksissa. Ksylitoli on luonnollinen makeutus aine ja sokerin korvaaja, mutta se tarjoaa myös muita mahdollisuuksia tuotekehi tykseen muun muassa kosmetiikka ja lääketeollisuuden alalla. Sen avulla on helppo aloittaa työ ympäristövaikutusten vähen tämiseksi. Fazer Xylitol on esimerkki kiertotaloudesta ja sivuvirtojen hyödyntämisestä. Yritykseen on sijoit tanut muun muassa Oatlyn markkinointitoimisto, ruotsa lainen kasvipohjaisiin yrityksiin sijoittava rahasto sekä Kaslinkin Fazerille myynyt Juha-Petteri Kukkonen. Sijoitus tukee Pauligin tavoitetta kehit tää ruokakulttuuria, joka edistää ihmisten ja maapallon hyvinvointia. Improvin’in teknologia yhdistää kau kokartoituksen skaalautuvuuden ja vilje lijöiden syöttämien tietojen tarkkuuden. Varmennus tehdään hyödyntä mällä korkean kuvaustiheyden ja reso luution satelliittikuvia yhdessä koneoppi misalgoritmien kanssa. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 35 yhdessä toimittajiensa kanssa mitata ja vähentää alkutuotannon päästöjä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Yrityk sen tavoitteena on kasvaa PohjoisEuroopan johtavaksi lastenruokamerkiksi ja lanseerata lapsille joka ikävaihee seen joka aterialle sopivat kasvipohjaiset tuotteet. VEHNÄNTOIMITTAJIEN TESTAAMA TYÖKALU PINCin johtaja Marika King sanoo, että yritys on testannut työkalua muutamien vehnäntoimittajien kanssa. Yrityksen tähän mennessä tekemät yhteistyösopimukset asiakkai den kanssa kattavat yli 500 000 hehtaa ria ja 10 000 maanviljelijää Ruotsissa ja muualla Euroopassa. TEKSTI: Viivi Wanhalinna GREEN PLANET ASTRONAUTS tuotemerkillä kasvipoh jaisia lasten luomuruokia ja välipaloja valmistava Plant Planet Oy Ab on perustettu vuonna 2018 ja ensimmäiset tuotteet lanseerattiin vuonna 2019. Fazer Foodtech on myös käynnistänyt kolmivuotisen Upcycledtutkimusohjel man Business Finlandin rahoituksella
Toivomme, että ruuan vientiohjelman toiminnot säi lyvät, Ninios sanoo. – Kaurapohjaiset tuotteet kiinnostavat, ja ovet ovat avautuneet meille jo Ruotsin, Saksan ja Puolan markkinoilla. Tällä on merkitys tä esimerkiksi kansainvälisillä messuilla, joilla taistelu yleisön ja etenkin median huomiosta on kova ja yksittäisen yrityk sen on hyvin vaikea saada viestiään läpi. l sekä yhteisöistä MTK:n ruotsinkielinen organisaatio SLC. Suomalaisista yrityksistä Nordic Oatsiin kuuluvat myös Valio, Moilas, Juusto portti, Raisio, Helsinki Mills, Leivon Leipomo, Kinnusen Mylly ja FarmXport. JAPANI KIINNOSTUI KAURASTA Tunnettuuden kasvattaminen on pitkä jänteistä työtä, jossa pikavoitot ovat har vassa. – Nyt on oikea aika olla liikkeellä poh joismaisen kauran kanssa. Fazer Aito -tuotteita aletaan viedä ulkomaille KU VA : NO RD IC OA TS Food from Finland vientiohjelman tuke mana. Oheistilai suuteen osallistui useita Japanin kärki medioita. Pohjoismaiset kas vuolosuhteet sopivat kauralle erinomaisesti, ja meillä on käytettä vissämme huippulaadukasta kauraa, markkinointijohtaja Maija Hellman Fazer Lifestyle Foodsin Plantbased Drinks yksiköstä sanoo. Vaikka Poh joismaissa tuotetaan paljon kauraa ja sitä myös viedään, Euroopassa pohjoismai sen kauran asema ei ole yhtä vakiintunut. Tänä vuonna Nordic Oatsin yritykset ovat lähdössä vielä Saksaan Anugames suille ja tällä kertaa Frankfurtissa jär jestettävään Food Ingredients Europeen. Nordic Oatsin markkinoinnin kär kenä on ajatus puhtaasta, laadukkaasta tuotteesta. FAZER AITO kauratuotebrändi on kokenut tänä keväänä muutoksia. Fazerin kaurapohjaisten tuotteiden saatavuus laajenee Suomen ulkopuolelle, kun niitä aletaan viedä Ruotsiin, Saksaan ja Puolaan. Nordic Oatsin tavoitteena on lisätä pohjois maisen kauran tunnettuutta pitkäjänteisesti. – Meillä on hyviä kuluttajatuotteita ja raakaaineita, mutta pohjoismaisen kauran tunnettuus on huono. Sittem min sparrausapua ja taloudellista tukea on saatu myös Business Finlandilta ja Business Swedeniltä. Sen perustaja jäse niä ovat Fazer, Lantmännen, MTK ja Ruotsin maataloustuottajien järjestö LRF. Toiminta alkoi taustatutkimuksilla, jonka rahoittivat jäsenet yhdessä. Kauran tunnettuutta ja vientimahdol lisuuksia parantamaan perustettiin suo malaisista ja ruotsalaisista toimijoista koostuva Nordic Oats yhdistys, jonka kotipaikka on Ruotsissa. Messuosallistumisille tärkeä Food from Finland ohjelma on nykymuodossaan loppumassa vuodenvaihteessa, mutta Nordic Oatsin työ on vasta alussa. 36 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Elina Teerijoki Nordic Oats luo brändiä pohjoismaiselle kauralle Pohjoismainen kaura kiinnosti japanilaista mediaa Foodex-messuilla maaliskuussa. Yri tykset kokivat tapahtuman yllättävänkin positiivisena, Ninios kertoo. Thimjos Ninios sanoo, että Nordic Oats tuottaa lisäarvoa jäsenilleen vahvista malla yhteistä viestiä. Markkinoille tulee esimerkiksi maustettuja kaurajuomia, joihin on lisätty hyvinvointia edistäviä raakaaineita. Ajatus on, että yhteinen nimittäjä tekisi tuotetta paremmin tunnetuksi, sanoo kansain välisen kaupan johtaja Thimjos Ninios MTK:sta. Jäsenmäärä on sittemmin kasvanut. Tarinankerrontaa voidaan muokata esimerkiksi sen mukaan, miten hyvin Suomi tai Pohjoismaat tietyllä markkinalla tunnetaan. Messuosaston lisäksi Nordic Oats järjesti medialle oheistilaisuuden, jossa kuultiin puheenvuoroja pohjoismaisesta kaurasta ja tarjottiin huippukokkien siitä valmistamia annoksia. Nordic Oatsin jäsenet osallistuivat maaliskuussa Japanissa Foodexmessuille K aakkoisAasiassa tunnetaan australialainen kaura ja Pohjois Amerikassa kanadalainen, ja näi tä osataan arvostaa. Tuotevalikoimaa on kasvatettu, reseptiikkaa muokattu ja pakkaus tenkin ulkoasu uudistui. Foodex järjestettiin Tokiossa täysi mittaisena ensimmäistä kertaa pande mian jälkeen, kävijöitä oli runsaasti ja uutuustuotteet herättivät huomiota
Lopullista vastausta nykysuosi tuksia merkittävästi suurempien Dvita miiniannosten hyödyistä koronainfek tion ehkäisyssä tai siihen liittyvässä kuolleisuudessa ei ole vielä saatu. Vuonna 2011 tehdyssä tutkimukses sa suomalaisten verestä mitattu keski määräinen Dvitamiinipitoisuus oli 65 nmol/l ja vain yhdeksällä prosentilla tut kituista pitoisuus oli alle suositellun vä himmäispitoisuuden 50 nmol/l. Silloin varsinkin pimeään talviaikaan on syytä turvata Dvitamiinisuositusten täyttyminen Dvitamiinilisillä. Dvitamiinin puutoksen rooli COVID19pandemiassa on ollut paljon esillä. Ravintoaine TEKSTI: ravitsemustieteen ja kansanterveystieteen apulaisprofessori Jyrki Virtanen, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö KU VA : PE XE LS / CH AR LO TT E M AY KU VA : PE XE LS / IR IN A IR IS ER KU VA : PR O KA LA RY Onko suurista D-vitamiini annoksista hyötyä. Tar vitaan kuitenkin lisää näyttöä hyödyistä, ennen kuin nykyisiä väestötason Dvita miinisuosituksia merkittävästi muute taan. Siihen on suuresti vaikuttanut vuonna 2003 alkanut neste mäisten mai tovalmisteiden ja kasvi rasvalevitteiden täydentäminen Dvitamiinilla, varsinkin sen jälkeen, kun määriä lisättiin vuonna 2010. Am J Clin Nutr 105:1512–20. Vielä ei kuitenkaan voida antaa yksilöllisiä suosituksia Dvitamiinimää ristä. Myös luomua suosivilla Dvitamiinin saanti voi olla vähäistä, sillä luomutuot teisiin ei saa lisätä Dvitamiinia, rasva tonta luomumaitoa lukuun ottamatta. Suomalaisten tulisi huolehtia edes nykyisten saantisuositusten täyttymisestä.. Tämä voi kuitenkin olla ennemmin in fektion seuraus kuin sen syy, sillä akuu tin infektion tiedetään laskevan elimis tön Dvita miinipitoisuuksia. Viimeisen vuosikymmenen aikana teh tyjen kokeellisten tutkimusten tulokset suurten Dvitamiiniannosten hyödyistä ovat olleet vaatimattomia. Yksi syy tähän voi olla se, että monessa tutkimuksessa suurella osalla tutkittavista on jo tutki muksen alussa ollut hyvä elimistön Dvitamiinitila, jolloin lisämäärästä ei ole enää ollut suurta hyötyä. Tiedetään, että ihmisten välillä on eroja siinä, miten paljon syöty Dvita miini nostaa elimistön Dvitamiinipitoi suuksia. Vuoro kausiannokset näissä tutkimuksissa on usein vaihdelleet 50 ja 100 mikro gramman välillä, tosin hengitystieinfek tioiden ehkäisyssä hyötyä on nähty jo 10–25 mikro gramman annoksilla. Jatkuvasti lisääntyvän tutkimustiedon parista on kuitenkin noussut heikkoja signaaleja, jotka voivat osoittautua tär keiksi tai sitten hukkua takaisin tausta kohinaan, kun tutkimustietoa kertyy lisää. 2017. The positive impact of general vitamin D food fortification policy on vitamin D status in a representative adult Finnish population: evidence from an 11-y follow-up based on standardized 25-hydroxyvitamin D data. VÄESTÖTUTKIMUKSISSA Dvitamiinin puute on ollut yhteydessä käytännössä kaikkien kroonisten sairauksien sekä ennenaikaisen kuolleisuuden riskiin. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 37 E lintarvikkeiden täydentäminen Dvitamiinilla on ollut eräs suoma lainen menestystarina. Suomessa on kansainvälisesti verrattuna hy vä väestötason keskimääräinen Dvita miinitaso. Koska Dvitamii nilla kuitenkin tiedetään olevan merkit tävä rooli immuunipuolustuksessa, kan nattaa huolehtia edes nykyisten saanti suositusten täyttymisestä. Toistaiseksi ei ole vahvaa tutkimus näyttöä siitä, että suosituksia suurem milla Dvitamiiniannoksilla voitaisiin ehkäistä COVID19infektiota tai siihen liittyvää kuolleisuutta. Voi olla, että jotkut ihmiset tarvit sevat toisia suurempia Dvitamiinian noksia samojen fysiologisten vaikutus ten aikaansaamiseksi. COVID19infektion vuoksi sairaa laan joutuneilta on tutkimuksissa mitat tu matalampia elimistön Dvitamiini pitoisuuksia kuin terveiltä verrokeilta. UUTISOINTI ja somekeskustelu Dvita miinin merkityksestä terveydelle on hiu kan laantunut huippuvuosien jälkeen, mutta aika ajoin se edelleen putkahtaa pintaan. Tutkimus tuonee tähänkin asiaan aikanaan valaistusta. Mahdollisia hyötyjä suosituksia suuremmilla Dvitamiiniannoksilla on nähty esimerkiksi syöpäkuolleisuuteen, hengitystieinfektioihin, sokeriaineen vaihduntaan ja masennukseen. 1 Yksittäisillä ihmisillä saanti voi silti jäädä vähäiseksi, sillä Dvitamiinin läh teitä ruokavaliossa on edelleen vähän. Jollei päivittäin käytä nestemäisiä maito valmisteita tai vastaavia Dvitaminoituja kasvipohjaisia tuotteita ja kasvirasva levitteitä tai ei syö runsaasti kalaa, jää Dvitamiinin saanti ruuasta vähäiseksi. l LÄHDE: 1 Jääskeläinen T ym
Kuidun saannin ja täys jyväviljatuotteiden käytön tiedetään yh distyvän myönteisesti terveyteen 2 . LIHANSYÖNTI YHDISTYI TERVEYSHAITTOIHIN Runsaasti lihaa syövillä miehillä havait tiin suurempi riski tyypin 2 diabetekselle ja sairauksista johtuville kuolemille verrattuna vähiten lihaa syöviin mie Ravitsemus & Terveys TEKSTI: TtM (väit.), yliopisto-opettaja Heli Virtanen, Itä-Suomen yliopisto Eläinproteiinia kannattaa korvata kasviproteiinilla Väitöskirjatutkimuksessa runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio yhdistyi terveyshaittoihin. Hiilihyd raattien korvaaminen proteiinilla yhdis S uomalaiset saavat yhä suurem man osan energiastaan proteii nista. KU VA : UN SP LA SH / VI CT OR IA SH ES. Eläinproteiinin korvaaminen kasvi proteiinilla yhdistyi pienentyneeseen tyypin 2 diabeteksen riskiin. Miesten ruokatottu muksia kartoitettiin tutkimuksen alussa 80luvulla neljän päivän ruokapäiväkir joilla. Runsaasti lihaa syövillä oli korkeampi painoindeksi ja matalaasteisesta tuleh duksesta kertovan herkän Creaktiivisen proteiinin pitoisuus verenkierrossa ver rattuna vähemmän lihaa käyttäviin. ItäSuomen yli opistossa toteutettu väitöskirjatutkimus tarkasteli ruokavalion proteiinin ja pro teiininlähteiden yhteyttä sairauksien ja kuolleisuuden riskeihin itäsuomalaisilla miehillä. Kananmunaproteiinin saanti yhdistyi pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin, mutta kananmunalla ja kalalla ei havait tu muita yhteyksiä sairausriskeihin. Silti proteiini on tutkimuksissa ja julkisessa keskustelussa jäänyt rasvan ja hiilihydraatin varjoon. Myös hyvin runsas maitotuotteiden käyttö yhdistyi sairausriskeihin eri tyisesti paljon maitoa juovilla havaittiin suurentunut sepelvaltimotaudin riski. 38 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 tyi suurentuneeseen tyypin 2 diabetek sen riskiin. LIHAA SYÖDÄÄN LIIKAA Tutkimukseen osallistuneiden ruoka valion keskeisimmät proteiininlähteet olivat maitotuotteet, liha ja viljatuotteet. Tämä yhteys näytti selittyvän pitkälti sillä, että hiilihydraatin korvaa minen proteiinilla johti kuidun saannin vähenemiseen. Korvaamalla eläinproteiinia kasviproteiinilla voi pienentää sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen. Tutkittavat olivat 42–60vuotiaita miehiä Sepelvaltimotaudin vaaratekijät tutkimuksesta. Tiedot tutkittavien sairastumisista kerättiin kansallisista rekistereistä. hiin. Nä mä tekijät voivat osaltaan välittää lihan yhteyksiä sairausriskeihin. Kaksi kolmasosaa proteii nista saadaan eläinkunnan tuot teista 1
UUTISKIRJE . Tavoitat elintarvikealan päättäjät Kehittyvä Elintarvike -mediassa tehokkaasti ja monikanavaisesti. 67:9003 4 Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset olivat artikkelin kirjoitushetkellä julkisessa kommentoinnissa. Dietary protein and protein sources and the risk of chronic diseases. Edelleen lähes 80 prosenttia miehistä ja noin neljännes naisista ylittää punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuosituksen eli enintään 500 g viikossa 1 . Ikääntyneitä lukuun ottamatta suo malaiset saavat ravinnostaan riittävästi proteiinia 1 . DIGILEHTI . 108:576-86 3 Lamberg-Allardt C ym. mennessä HYVINVOINTIA RUUASTA 5/2023 Teemat: Energia & Pellolta pöytään . Varaa mainospaikat 21.8. VERKKOSIVUSTO . Tutkimustulosten perusteella erityinen proteiinitankkaus ei ole tervey den kannalta perusteltua, etenkään, jos se johtaa hyvälaatuisen hiilihydraatin vähenemiseen ruokavaliossa. Ravitsemus Suomessa FinRavinto 2017 -tutkimus. Liha voi myös syrjäyttää ruokava liosta terveyden kannalta parempia vaih toehtoja kuten kalaa ja kasviproteiinin lähteitä. Absoluuttista proteiinimäärää tär keämpi tekijä näyttäisi olevan se, mistä proteiini saadaan erityisesti lihan ja maitotuotteiden käytössä kohtuullisuus kannattaa. Food groups and intermediate disease markers: a systematic review and network meta-analysis of randomized trials. Näillä näkymin uusissa pohjoismai sissa ravitsemussuosituksissa 4 proses soidun ja punaisen lihan ja maitotuot teiden suositusmäärää maltillistetaan. 2018. Varaa mainospaikat 13.11.mennessä RUOKAJA KULUTTAJATRENDIT LEHTI . mennessä RUUANTUOTANTO JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 6/2023 Teemat: Markkinointi & Pakkaukset . l Vastuullinen elintarvike 39 MAINOSMYYNTI JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja varataan teille markkinointikampanja. Lihan laatu on kuitenkin muuttunut, ja osa punaisesta lihasta on korvautunut siipikarjan lihalla. Varaa mainospaikat 2.10. Nyt useissa tutkimuksissa on saatu viit teitä siitä, että eläinproteiinia kannattaa korvata kasviproteiinilla 2 . VERKKOSIVUSTO . PROTEIININ SAANTISUOSITUS TÄYTTYY HELPOSTI Väitöskirjaprojektin alkaessa eläin ja kasviproteiinivertailua oli tehty vähän. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen myös eri lähteistä saatavia proteiineja. UUTISKIRJE . Tämä viittaa siihen, ettei yhteys terveyshaittoihin selittynyt proteiinilla vaan lihasta saa tavilla muilla ainesosilla. Food & Nutrition Research. Animal versus plantbased protein and risk of cardiovascular disease and type 2 diabetes: a systematic review of randomized controlled trials and prospective cohort studies. Ne ovat yhä kolme tärkeintä proteiinin lähdettä suomalaisten ruokavaliossa 1 . Liha yhdistyi terveysriskeihin, mutta silti ei vastaavaa yhteyttä havaittu lihas ta saatavalla proteiinilla. Suositusta tukevat sekä terveydelliset että ympäristötekijät. Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty MEILLÄ TAVOITAT PARHAITEN ELINTARVIKEALAN PÄÄTTÄJÄT 4/2023 Teemat: Ravitsemus & Prosessointi . THL Raportti 12/2018 2 Schwingshackl L ym. DIGILEHTI . 2023. LEHTI . Esimerkiksi hemirauta, karnitiini, tyydyttynyt rasva ja prosessoidun lihan suola, nitriitit ja kovassa kuumennuksessa syntyvät yh disteet voivat selittää lihan terveyshait toja. Am J Clin Nutr. Keskimääräinen lihankäyttö oli noin 160 grammaa vuorokaudessa eli samalla ta solla kuin suomalaisilla keskiikäisillä miehillä nykyään, sillä miesten keski määräinen lihankulutus on noin 170 grammaa vuorokaudessa 1 . Suositukset julkaistaan kesäkuussa 2023: helsedirektoratet.no/english/ nordic-nutrition-recommendations-2022. Associations with type 2 diabetes, coronary heart disease, heart failure and mortality among men from Eastern Finland: erepo.uef.fi/handle/123456789/29424 VÄITÖSKIRJA ON LUETTAVISSA SÄHKÖISENÄ VIITTEET: 1 Valsta L ym
40 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 DIGIRUOKAA Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner Sitten tulivat lannoitteet, aluksi lintujen tekemänä, sitten sodassa räjähteisiin tarvitun nitraatin ja erään Haber Boschin siivittämänä. Ennen vain hörhöt olivat pilvessä, nyt siellä ovat tuotannonohjaajatkin ohjelmineen. Nimenä on ollut apu, keino ja tekolantaa. Vilja ja sokerijuurikaskuormista näytteet ottaa konesilmän ja nenän ohjaama mekaaninen käsi ja labora toriossa näytteet tutkii automatisoitu robotti, tulokset voi lukea pilvestä vaikka toisella puolen maapalloa – kunhan on oikea salasana. ÄLY ON LOISTANUT poissaolollaan ruuan tuotannon ohjauksessa, poliittinen ohjaus ei. KONENÄKÖ LAJITTELEE jyvät ja marjat oppivan ohjelman opettamana. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka intohimona on syötävien teollinen tuotanto, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä, siviilissä pysytellä 1800-luvulla rakennetun talon rappeutumisen tahdissa, säilytellä muinaisten suomalaisten kanojen geenejä ja piilotella juureksia maan uumeniin sadon toivossa. Tuhannen vuoden kuluttua arkeologien on opeteltava uusia kaivamisen taitoja, kun maasta ei löydy mitään kaivettavaa. Mutta ei digitalisaatiossa ole mitään uutta auringon alla, digitalista käytettiin jo 1700luvulla sydämen rytmihäiriöi den hoitoon. Missä ruoka vielä maasta tulee, siellä kylvöjä ohjaa maailmanlaajuinen paikallistamisjärjestelmä avaruuden kiertolaisista käsin. Aina uudessa älyssä ei ole älliä, kuten käännöskoneista on nähtävissä. Joskus sinne päätyy pysyvästi saavuttamatto miin myös tieto. Musiikkiinkin ensimmäinen on vakiintunut, sen lannoitusvaikutuksesta tosin ei ole selkeää näyttöä, vaikka suomalaiset tuntevat lannoitteen puhumisen. Ihmisen syöminen ja juominen ei ole muuttunut. Miten ennen tiedettiinkään mitään, kun ei ollut mitään tietämisen tekniikkaa. Jospa tämä moderni digitalis uusine älyineen korjaisi myös ruokajärjestelmän rytmihäiriön ja vinksahta neen ravinteiden kierron. Pilveen pääsee jokainen älyllisesti kynnelle kykenevä ilman apuaineita. Sitten kaikki auto mati soitiin tietokoneohjaukseen. Kuitteja ei enää kuitata paperisena, mikä vähentää pape rin kulutusta. Painon pudottajille voidaan tietysti yrittää tarjota virtuaaliruokaa, mutta pelkällä hengenravinnolla tiettävästi ei kukaan tähän mennessä ole selvinnyt pidempään hengissä. Mitä mahtaa tulla seuraavaksi, kun kaikki mahdollinen on digitalisoitu. Ilmasta tulevaisuu dessa tulevan ruuankin pitää tulla maaksi, vaikka osa pääs töistä on kaasua. Kierron korjaamisessa ei digitalisointikaan auta, koska silloin jätökset häviäisivät loputtomaan bitti avaruuteen ilman lannoitusvaikutusta. Myllyjä voidaan käyttää etänä vaikka kännykästä. Syötävän ja juotavan tuottaminen ja ruuaksi valmistaminen sen sijaan on histo riansa muutoksessa. Makeuttajiin on vakiintunut keinomakeuttaja, vaikka niiden makeus maistuu ihan todelliselta. Lehmät lypsää robotti, joka tulevaisuudessa opettelee lukemaan lehmien ajatuksia ja kykenee kommuni koimaan niiden kanssa. Niin kauan kuin ihmiset tarvitsevat ravintoaineita ja syövät reaaliruokaa, syömistä on vaikea digitalisoida, toisin kuin vaikkapa valokuvaamista, joka muuttui sähköiseksi niin nopeasti, että filmien valmistajat tulivat yllätetyiksi. Seuraavaksi tuli mekanisaatio ja mollakippi. Nimenä apulanta on harhaanjohtava, koska sitä nykymaa taloudessa käytetään pääasiallisena kasvien ravinteena, harvoin avus tavana lannoitteena. Onko seuraava kehitysvaihe älykkäiden koneiden ohjaami nen telepaattisesti. Mikä mahtaisikaan olla paras nimi uudelle prosesseja ohjaavalle älylle, keino, teko, apu vai kenties joku muu. AINA UUDESSA ÄLYSSÄ EI OLE ÄLLIÄ.. REAALIRUUAN KIERTO on vinksahtanut, maasta tullut todellinen ruoka ei päädy maahan, vaan vesiin, jokiin, jär viin ja meriin. Kun suolet huokaa, että tuokaa ruokaa, niin kiinteät ja neste mäiset eväät viedään yhä ääntä kohti. Viime vuosisadan alussa lannoitteita ei juuri ollut kasvien nälkää tyydyttämään. Ruuaksi päätyvät eläimet on sirutettu tai korvalaputettu ja niiden syömiset voidaan jäl jittää aina menneisiin sukupolviin. Ja nyt kaikki digitali soidaan. Maidon kerää – vielä – kuljettajalli nen maitoauto, mutta hake kulkee rekassa jo ilman ratissa istuvaa kuljettajaa. Lakisääteisen säilytysajan jälkeen tieto häviää bittien uudelleen käyttöön (josta muuten ei ole vielä keksitty säätää direktiiviä). E nsin oli kattila ja kauha, sitten pata ja pumppu, joiden käyttövoima vaihtui sähköksi
Haistavan sensorin voi asentaa imukuppiin, jollaisilla kananmunia tavallisesti käsitel lään. Joissain sittemmin kritisoiduissa tutkimuksissa on esimerkiksi väitetty, että ultraprosessoitu ruoka on riski tietyille sairauksille kuten sydän ja verisuonisairauksille tai tyypin 2 diabetekselle. Teknologian kehitystä tarvi taan siis vielä, jotta tuotantoa voidaan skaalata kestävästi. Lähde: Nutritionsfakta.se KU VA : SH UB HA M DH AG E/ UN SP LA SH Kananpojan sukupuolen voi haistaa munankuoren läpi KUKKOPOIKASET ovat munijakanojen tuotannossa hyödyttömiä, joten ne tapetaan pian kuoriutumisen jälkeen. Elintarvikkeiden luokittelu prosessoinnin määrän mukaan ei tutkijoiden mukaan ole täsmällistä eikä yksiselit teistä. Vielä vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan ongelma liittyy kasvatusolosuhteiden puh tauteen. Järjestö pyrkii edistämään kasvipohjaisen ruuan tunnettuutta esimerkiksi kehit tämällä kasvipohjaisia versioita nigerialaisista perinneruuista. Tavoitteena on myös vaikuttaa poliittisesti kestävämmän ruoka järjestelmän luomiseksi Nige riaan. Tutkimuksen mukaan laborato riotuotannon aiheuttamat päästöt saattavat olla jopa 4–25 kertaa suuremmat. Kritiikki kohdistuu etenkin NOVAjärjestelmään, joka on tehnyt ultraprosessointitermin tunnetuksi. Sen sijaan jos elintarvikekelpoinen puhtaus riittää, laboratoriolihan päästöt laskevat huomattavasti ja voivat olla myös selvästi alle perin teisesti tuotetun naudan lihan. Lähde: FoodNavigatorEurope.com KANSAINVÄLINEN kasvipohjaista ruokaa edistävä ProVegjärjestö on rantautunut nopeasti kasva vaan Nigeriaan. ProVegin tavoite on korvata puolet Nigerian lihankulu tuksesta kasvipohjaisilla vaihto ehdoilla vuoteen 2040 mennessä. Brittihallitus sijoittaa vaihtoehtoproteiiniin Kasvipohjainen makkara on eräs esimerkki runsaasti prosessoidusta elintarvikkeesta.. Uroksiksi todettujen munien proteiini voidaan hyödyntää rehuna, mikä säästää myös hautomon kustannuksia ja ympä ristöä, tutkijat sanovat. Suurin ongelma on, että osa ultraprosessoiduiksi luokitel luista elintarvikkeista sisältää runsaasti suolaa, sokeria ja tyy dyttyneitä rasvoja, mutta toiset taas ovat terveellisiä. Taustalla on, että ultraprosessoinnin määritelmä on epä tarkka. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 41 Maailmalta KOONNUT: Elina Teerijoki KU VA LI KE M EA T/ UN SP LA SH Ruotsalaistutkijat: Ultraprosessointi-termiä ei pitäisi käyttää JOUKKO Lundin ja Örebron yliopistojen sekä Chalmersin tek nisen yliopiston elintarvike ja ravitsemustieteiden tutkijoita antoi toukokuun lopussa julkilausuman, jonka mukaan ultra prosessointitermin käytöstä tulisi luopua. Kahdeksan päivän ikäisillä alkioilla ei tutki musten mukaan ole vielä kykyä aistia kipua. Lähde: FoodNavigator.com UNIVERSITY OF CALIFORNIA, Davisissa tehdyn tutkimuksen mukaan eläinsoluista laborato riossa tuotetun naudanlihan hiilidioksidipäästöt voivat kasvaa huomattavasti suuremmiksi kuin perinteisen naudanlihan. Lähde: ProVeg Nigeria Bioreaktorilihan päästöt voivat kasvaa suuriksi Kasvisruokavaikuttaja Nigeriaan ISO-BRITANNIAN hallitus on sijoittanut 13,5 miljoonaa euroa kestävän proteiinin tuotanto ja tutkimuslaitokseen. Laitosta hallinnoi Bathin yliopisto, ja siellä on tarkoitus kehittää sekä solulihan tuotantoa että täsmäfermentointia. Lausunto liittyy touko kuussa julkaistuun Processade livsmedel raporttiin, jonka tavoite on kerätä yhteen faktoja elintarvikkeiden proses soinnista ja sen vaikutuksista tuotteeseen. Tutkimuksessa poikasten sukupuolen erottamisen tarkkuus oli noin 80 prosenttia. Jos olosuhteilta edelly tetään lääketieteellisen tason puhtautta, energiankulutus kas vaa kestämättömälle tasolle. Nigerian lihan kulutuksen taas on arvioitu kasva van 300 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Nigeriassa on nyt noin 200 mil joonaa asukasta, ja määrän ennus tetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Raporttimme osoittaa, että termin määrittelyssä on liikaa epäselvyyksiä, jotta sitä voisi uskottavasti käyttää, sanoo elintarviketieteilijä Cecilia Nälsén, eräs raportin kirjoittajista. Käytäntöön saat taa tulla muutos, sillä on kehitetty teknologia, joka voi haistaa munassa kehittyvän poikasen sukupuolen jopa jo kahdeksan päivää hedelmöittymisestä. Plos One lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kanan pojan alkiossa kehittyy VOCyhdisteitä, joiden perusteella voi pää tellä, kumpaa sukupuolta alkio on. – Termi ultraprosessointi esiintyy vain luokitteluissa, eikä se ole vakiintunut elintarviketieteisiin. The Cellular Agriculture Manufacturing Hub eli CARMAnimen saa nut tutkimuslaitos on osa brittihallituksen vaihtoehtoisten ruuan tuotantotapojen ohjelmaa. IsoBritannian tiede ja tutkimusministeri George Freeman on sanonut, että vuoteen 2050 mennessä ruuantuo tanto pitää tuplata samalla maaalalla ja käyttää tuotantoon puolet nykyisestä veden ja energian määrästä, mikä ei tule onnistumaan vain perinteisen maatalouden keinoin
Pintaalaltaan lähes Euroopan kokoisessa maassa asuu 38,7 miljoonaa asukasta. Suurimman arvon tuottivat viljat ja öljykasvit (vehnä, rypsi ja soija), nautakarjatalous ja meijerituot teet. Kotimaisen tuotannon ja tuonnin tasapaino vaihtelee, mutta kaik kiaan Kanada vie enemmän ruokaa kuin tuo. Eniten tuodaan viiniä, leipomotuotteita, jalostettuja tuotteita kuten kastikkeita ja maustekastikkeita, kahvia, suklaata sekä tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Muita merkittäviä tuotannon aloja ovat sikatalous, kanatalous, avomaan vihannestuotanto, hedelmät, kasvi huonetuotanto ja taimikasvatus. Toisen maailmansodan jälkeen Kanadan hallitus salli yhä runsaamman siirtolaisuuden myös muualta kuin Eu roopan maista. Yli puolet Kanadan ruokavien nistä myydään Yhdysvaltoihin, ja vain reilut viisi prosenttia EUalueelle. Runsas etninen kirjo näkyy Toronton ruoka kulttuurissa. Viikingit saapuivat Kanadaan 1000luvulla, 1500luvulla saapuivat britit ja ranska laiset. Viime vuosina maahan on tullut paljon siirtolaisia Aasiasta, Afrikasta ja LähiIdästä. Kanadan maataloustuotannon arvo vuonna 2021 oli ennätyksellisen korkea, 51,6 miljardia euroa. Kanadan riippuvuus tuonnista vaihte lee sesongin mukaan. Alkuperäisväestön arvellaan tulleen Aasiasta 20 000 vuotta sitten. Torontossa on paljon etnisiä ravin toloita, jotka tarjoavat kaikkea intialai sista ja pakistanilaisista curryista jamai kalaiseen jerkkanaan, vietnamilaiseen phokeittoon ja korealaiseen grilliruo kaan. Ensimmäisen maailmansodan ai kaan maahan virtasi siirtolaisia etenkin Britanniasta, mutta myös muista Euroo pan maista kuten Ukrainasta, Puolasta ja Italiasta. Esimerkiksi talvella suuri osa tuoreista hedelmistä ja vihan neksista tuodaan lämpimämmistä mais ta. Siirtolaisuus on ollut tärkeää paikallisen yhteisön ja talouden rakentumisessa, ja se ohjaa edelleen maan kasvua ja kehi tystä. MONIKULTTUURINEN TORONTO Siirtolaisuuden vahva vaikutus on tehnyt Torontosta yhden maailman monipuoli simmista ja jännittävimmistä ruokakau pungeista. SuurToronton lähes seitse mästä miljoonasta asukkaista yli puolet määrittelee kuuluvansa johonkin etni seen vähemmistöön, ja tämä näkyy myös kaupungin ruokakulttuurissa. Kanadasta on tullut yhä värikkäämpi, kun siirtolaisia saapuu eri puolilta maail maa. Lisäksi Kanada tuo paljon jalostettuja ruokia ja elintarvikkeiden raakaaineita. Siirtolaisten mukanaan tuoma laaja valikoima ruokaperinteitä on tul lut kiinteäksi osaksi kaupungin ruoka kulttuuria. 42 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 K anadalla on pitkä siirtolaisuus historia, ja maan suurin kaupunki Toronto on yksi maailman moni kulttuurisimmista kaupungeista. Kanadalaisista elintarvikebrändeistä tunnetaan kansainvälisesti muun muassa McCain perunapakasteet, Saputon maito tuotteet ja Dare Foodsin keksit ja makeiset. KU VA : BU SI NE SS FI NL AN D. Ravintoloiden lisäksi Torontossa on paljon katukauppiaita, jotka ovat erikois tuneet tiettyjen maiden keittiöihin: italia lainen, kiinalainen, kreikkalainen, intialainen, korealainen ja thaimaalai nen ovat vain joitain monista. RUUANTUOTANTO KANADASSA Kanada on merkittävä maataloustuottaja ja viejä, mutta se myös tuo paljon maa taloustuotteita. Kaupun gissa ovat saaneet jalansijaa myös uudet ruoka trendit kuten mehubaarit, luomu ravintolat sekä vegaani ja kasvisruoka. Elintarvikkeiden tuottajana Kanada on merkittävä viejä. Maailma mausteilla TEKSTI: Senior Advisor Katerina Ioannou ja Senior Advisor Jonas Granqvist, Business Finland • KÄÄNNÖS: Elina Teerijoki TORONTO ON MONIKULTTUURINEN RUOKAKAUPUNKI Hotel X:n vieraat voivat nautiskella ruuasta The Nest -kattoravintolassa, josta avautuu näkymät Torontoon ja Ontario-järvelle. Suurin osa tuodusta ruuasta tulee Yh dysvalloista (yli 60 %), Italiasta (4 %), Ranskasta (4 %) ja Meksikosta (2,7 %). Toronto tunnetaan kulttuurien ris teyksenä, mitä parhaiten heijastavat kaupungin lukuisat etniset kaupungin osat, kuten Chinatown, Little Tokyo, Little Tibet ja Little Poland. Toronto tunnetaan myös monista ruok afestivaaleistaan kreikkalaista ruo kaa esittelevästä Taste of the Danworth festivaalista Toronto Ribfestiin
Suomalaisen, viennistä Kanadaan kiin nostuneen ruuantuottajan on tärkeää var mistaa Kanadan viranomaisilta, että toi minta vastaa CETAsopimuksen standar deja. l TEKSTI: Senior Advisor Katerina Ioannou ja Senior Advisor Jonas Granqvist, Business Finland • KÄÄNNÖS: Elina Teerijoki THE COMPREHENSIVE Economic and Trade Agreement (CETA) on Kanadan ja Euroopan unionin välinen vapaakauppa sopimus, joka astui voimaan vuonna 2017. Näihin kuuluu sekä raakaaineita, mausteita että teollisesti pakattua ruo kaa. Sopimus tähtää kaupan esteiden poista miseen maiden välillä ja kauppasuhteiden vilkastuttamiseen. KU VA T: DE ST IN AT IO N TO RO NT O. He asettuivat enimmäkseen kaupunkeihin kuten Torontoon ja Vancouveriin ja työs kentelivät teollisuudessa ja metsätalou dessa. Suurin osa luomuruuasta on paikallista tuotantoa. Johtavassa asemassa ovat suuret koti maiset Loblaws (2 400 myymälää), Sobeys (1 500 myymälää) ja Metro (600 myymälää Ontarion ja Quebecin alueilla). Nykyään moussaka on vaihtunut sushiin ja baklava new york -tyyppiseen juustokakkuun. ETNINEN RUOKA KAUPPAKETJUISSA Monissa kanadalaisissa ruokakauppa ketjuissa myydään eri kulttuurien tuot teita, esimerkiksi aasialaisia, afrikkalai sia, karibialaisia ja latinalaisamerikka laisia. Whole Foods Market ja Farm Boy ovat luomuun keskittyviä premium ketjuja. Useimmissa kaupoissa on kansain välisen ruuan osastot, joilta voi löytää sekä valtavirtaisia että vähemmän tun nettuja tuotteita. Luomutrendi on kasvanut tasai sesti, kun kuluttajat ovat kiinnostuneet enemmän ruokansa laadusta ja turvalli suudesta. Ystävykset osallistuvat Winterlicious-ruokafestivaaliin italialaisessa Archeo-ravintolassa. Merkittäviä toimijoita Kanadan päivit täistavarakaupassa ovat myös yhdysval talaisperäiset monikansalliset yritykset kuten tukkuliikkeen jäsenyyteen toimin tansa pohjaava, ruokaa ja muita kulutus tavaroita edullisesti myyvä Costco sekä Walmart, jolla on Kanadassa yli 400 myymälää. Persikoita Niagaran alueelta Ontariosta. Tämä voisi olla myös suomalaisille yrityksille mahdollisuus päästä kanadalaisten kauppojen hyllyille. CETA-SOPIMUS OHJAA KAUPPAA n Elintarvike ja juoma teollisuus on maan suurin teollisuudenala, liikevaihtoa 96,4 miljardia euroa n Lihateollisuuden myynnin arvo 24 miljardia euroa n Meijeriteollisuuden myynnin arvo 11 miljardia euroa n Juomateollisuuden myynnin arvo 10 miljardia euroa n Leipomoteollisuuden myynnin arvo 9,4 miljardia euroa n Kanadassa on 190 000 maatilaa n Alkutuotanto työllistää 241 500 henkilöä n Elintarvikeja juoma teollisuus työllistää 303 100 henkilöä n Vähittäisja tukku kauppa työllistää 664 000 henkilöä TILASTOTIETOA KANADASTA Vertailukohdaksi Suomen koko elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2021 oli 11,9 miljardia euroa. KANADANSUOMALAISIA JO 1800-LUVULTA Suomalainen Jonas Granqvist muutti perheensä kanssa Torontoon vuonna 2019 avaamaan uutta Business Finlandin toimistoa. Suomesta Kanadaan suuntautuneella siirtolaisuudella on juuret jo 1800luvun lopulla. Granqvist on löytänyt uusia lempiruokia juutalaisista perunapaistikkaista uppopaistettuihin majavanhäntä-leipäsiin. Lisäksi Kanadan vaatimukset EU:sta tuotavalle ruualle on harmonisoitu EU:n lainsäädän nön kanssa, mikä helpottaa EUalueen tuottajien pääsyä Kanadan markkinoille. Varhaiset suomalaissiirtolaiset olivat enimmäkseen maanviljelijöitä ja työläisiä, ja he perustivat asuinalueilleen suomalaisyhteisöjä. He nauttivat etnisistä asuinalueista, jotka tuntuvat kuin olisi eri maahan siirtynyt. Eniten luomuna tuotetaan hedelmiä ja vihanneksia, viljoja ja maitotuotteita. Monet suomalaiset lähtivät Kanadaan pakoon Suomen pula aikaa ja etsimään parempia oloja. Lähde: Agriculture and Agri-Food Canada (AAFC) 2021 143 000 KANADALAISTA ilmoitti olevan sa suomalaista syntyperää vuonna 2016. CETAsopimuksen ansiosta EU:sta Kanadaan ruokaa vievät yritykset välttä vät tullimaksut monessa tuoteryhmässä, kuten jalostetut elintarvikkeet, viinit ja väkevät alkoholijuomat sekä tuoreet ja pa kastetut hedelmät ja vihannekset. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 43 KANADAN RUOKAKAUPAT Suomen tapaan myös Kanadassa on muutama hallitseva ruokakauppaketju. Pian hän löysi itselleen aivan uuden, uskomattoman ruokakulttuurien tarjonnan. Thaimaalainen, japanilainen ja afrikkalainen ruoka tulivat hänen suosikeikseen. Suomalaisten siirtolaisuus Kanadaan jatkui sodan jälkeen. Kreikkalainen Katerina Ioannou on asunut Kanadassa viimeiset 20 vuotta. Nuorena opiskelijana Torontoon tullessaan hän löysi eläväisen kreikkalaisyhteisön. Canada Organic Trade Associationin mukaan Kanadan luomuruokamarkki nan arvo vuonna 2021 oli 4,9 miljardia euroa, ja luomun kysyntä on kasvanut viiden prosentin vuosivauhtia. Näillä osastoilla saat taa olla myös valmisruokia ja pakastea terioita eri ruokakulttuureista. Ravintola MeNami tarjoilee japanilaista ruokaa Torontossa
050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 020 791 1400 info-fi@ammeraalbeltech.com www.ammeraalbeltech.com ANTICIMEX OY Uutistie 3 C 01770 VANTAA 020 749 5706 asiakaspalvelu@anticimex.fi www.anticimex.fi ASX SYSTEMS OY Kurssitie 2 61600 JALASJÄRVI 040 410 3768 hermanni.takala@asxsystems.fi AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BEDIKA OY PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI 09 4135 5300 info@bedika.fi www.bedika.fi BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC FINLAND OY Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ELAP OY Palokkaantie 6 17110 KALLIOLA 044 544 0007 vesa.koivumaa@elap.fi www.elap.fi ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 TURKU 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com/fi/teollisuudenalat/ elintarviketeollisuus ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 KOKKOLA 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) 040 175 0259 / Tuomas Kärki (myynti) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HIGH METAL OY Linjatie 3 01260 VANTAA 044 360 0030 info@highmetal.fi www.highmetal.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com H A N K IN TA O PA S KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas. 44 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ: Hannu Pyykkö, puh
ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 45 H A N K IN TA O PA S IMCD FINLAND OY Keilaranta 19 02150 ESPOO 09 251 5160 seppo.oksanen@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 HELSINKI 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi JOSPAK OY Kuulalaakerintie 6 30100 FORSSA 040 515 9918 info@jospak.com www.jospak.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.fi LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 KUOPIO 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO 09 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MALVERN PANALYTICAL B.V. BRANCH FINLAND Linnoitustie 4 B 02600 ESPOO 040 481 8368 jarmo.lohilahti@malvernpanalytical.com www.malvernpanalytical.com/en/industries/ food-and-drinks MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com MURRI OY Koukkukatu 1 15700 LAHTI 03 882 4000 myynti@murri.fi www.murri.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 admin@powdea.fi www.powdea.fi RAISIO OYJ Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi RE GROUP Atomitie 2 C 00370 HELSINKI 09 560 7000 www.regroup.fi ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 A 02170 ESPOO 09 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN satafood@satafood.net www.satafood.net SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD Turkkirata 10 33960 PIRKKALA 03 358 760 myynti@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com R
46 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ANTICIMEX OY Food Safety -palvelut hygieniapassitestit tuholaistorjunta BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut ELAP OY tuotetietojen, laadun ja elintarviketurvallisuuden asiantuntija ELOMATIC OY konsultointi ja tekniset suunnittelupalvelut projektinhallinta ja hankintapalvelut ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY – kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut elintarvikealan toimijoille – ideointi ja konseptointi – markkinatutkimus ja kuluttajaymmärrys – tuotekehitys – sopimusvalmistus ja -pakkaaminen – laatu, vastuullisuus ja elintarvikelainsäädäntö – tuotetietopalvelut (Pakkausmerkinnät, Synkka, Jamix) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food Service asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi RE GROUP – asiantuntijapalvelut – projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIAja sähkötekniikka – kylmätekniikka SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY – asiantuntijapalvelut elintarvikealan yrityksille ja maatiloille, – bioja kiertotalouden asiantuntemus, alkutuotantoon sekä – elintarvikeja ympäristöteknologioihin liittyvät kehityshankkeet SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMERAAL BELTECH OY – elintarviketeollisuuden hihnat ASX SYSTEMS OY elintarviketeollisuuden koneet ja kuljetinratkaisut, robottisolut, konenäköjärjestelmät, mollavaa'at ja muut mollankäsittely laitteet, rasia yms. annostelijat BEDIKA OY – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit HIGH METAL OY ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden laitteet sekä tuotantolinjat kasvatuksesta jalostukseen älykkäitä ratkaisuja ruostumattomasta teräksestä INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi – prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit MURRI OY kunnonvalvontajärjestelmät konenäkö ja RFID-järjestelmät anturit, IO-Link ja IT-verkkotuotteet kotelot, läpiviennit ja merkintä robotiikan tarvikkeet kaapelit ja kaapelointitarvikkeet energiansiirtoketjut ja virtakiskot äänija valohälyttimet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT
BRANCH FINLAND laaduntarkkailun, tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratoriolaitteet ja asiantuntijapalvelut SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS laboratorion tietojärjestelmät, LIMS, ELN, LES, SDMS, Digitalisaatio, Automaatio, Toiminnanohjaus. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 47 H A N K IN TA O PA S POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD suodattimet, erottimet, huohottimet voiteluaineet ( H1, H2, 3H, HTI) KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY jäteveden & lietteen käsittely modulaariset konttiratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys MALVERN PANALYTICAL B.V. PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC FINLAND OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut JOSPAK OY Jospak-vuokapakkaukset elintarviketeollisuudelle KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY – sakeutusja hyytelöimisaineet – proteiinit – kuidut – aromit ja maustaminen – makeuttajat – luontaiset säilöntäaineet – kasvirasvat – juustojauheet
80 Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi VARAA PAIKKASI: 64 % lehden lukijoista tekee hankintapäätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin. OSTA NYT PAIKKA OPPAASEEN!. kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurameijeri-, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. 48 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY entsyymit, aromit, lisäaineet apuaineet, stabilointiaineet valmistusaineet, proteiinit emulgointiaineet, rasvajauheet modifioidut tärkkelykset LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut artesaanileipomoille, teollisille leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä food servicetoimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO OYJ kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa Kehittyvä Elintarvike -lehden tuoteja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. MUKANA JO YRITYSTÄ. Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA
Yrityksen huoltopisteet sijaitsevat Espoossa, Keravalla, Vaasassa ja Jyväs kylässä ja huollot pystytään tekemään nopeasti ympäri Suomea. Kuluvasta keväästä alkaen toiminta laajentuu myös Viroon. TEKSTI: Viivi Wanhalinna. Nykyiset metyyli LAADUKKAAT MERKINTÄLAITTEET ELINTARVIKETEOLLISUUTEEN ETS kannattajajäsen Merkinnät ovat olennainen osa elintarvikkeita. etyyliketonivapaat (MEKvapaat) värit eli metyyliisopropyyliketonivärit (MIPKvärit) tuottavat 50 prosenttia vähemmän haihtuvia orgaanisia yhdis teitä eli VOCkaasuja ja ovat siksi käyt täjäystävällisempiä. Ek lisää, että uudet värit tarttuvat tulostuspintaan jopa pa remmin kuin tavanomaiset musteet. Laserlaitteen hankin takustannus on kalliimpi kuin muste suihkun ja käyttö vaatii hyvää ilman vaihtoa. 1Dviivakoodit, esimerkiksi EAN13viivakoodit, ovat edelleen käytetyimpiä merkintätapoja, mutta 2Dkoodien käyttö kasvaa vauh dilla. Teknologialla on omat hyvät ja haastavat puolensa. Yritys maahantuo ja huoltaa japanilaisia Hitachimerkintälaitteita yksinoikeu della Suomessa. Liuotinten kulutuksen pieneminen näkyy pakkausjätteen vähe nemisenä. 2Dkoodiin saadaan sisällytettyä enemmän tietoa, esimerkiksi yrityksen posti ja verkkoosoitteet. Laseria käytettäessä ei esimerkiksi tarvita mus teita ja liuottimia. Haih tuvien orgaanisten yhdisteiden määrät ovat laskeneet käytön aikana aiempaa tehokkaamman musteenkierrätysjärjes telmän ansiosta. Mustesuihku ja lasermerkintälaittei den lisäksi DPI Coding tarjoaa ruotsalai sen Evolabelmerkin automaattisia tar roituslaitteita, joita muun muassa Fazer käyttää tuotteiden merkitsemisessä. – Merkinnöissä käytettävät musteet kehittyvät vähemmän haitalliseen suun taan koko ajan, iloitsee DPI Codingin myyntijohtaja Esa Ek. ELINTARVIKKEISSA KORKEAT VAATIMUKSET MERKINNÖILLE Elintarviketeollisuudessa päiväysmer kinnöiltä ja eränumeroilta vaaditaan tarkkuutta, pysyvyyttä ja toisinaan läm mön ja kosteuden kestoa. Kahden hengen yrityksestä on kas vanut seitsemän hengen voimin jousta vasti ympäri Suomea toimiva yritys. Liikevaihto on alkuvuosien muuta masta sadasta tuhannesta eurosta kas vanut lähes pariin miljoonaan euroon. DPI Coding auttaa laadukkaiden ja ympäristöystävällisten merkintöjen tekemisessä. Kun muste kuluu kasetista loppuun tyhjentyneen kasetin voi laittaa muovijätteeseen vaarallisen jätteen sijaan. Ek on erityisen ylpeä uusimmassa Hitachin UX2merkintälaitemallissa tapahtu neesta kehi tyksestä. DPI Coding tekee yhteistyötä Aksulit Oy:n kanssa ja tarjoaa RFIDratkaisuja helpot tamaan esimerkiksi kuormalavojen, laati koiden ja muiden varastoitavien tuottei den seurantaa tehdasympäristössä. Merkintälaitteita tarvitsee pestä aiempaa vähemmän, mikä vähentää liuotinten käyttöä. Datan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa 49 ovat materiaaliriippuvaisia ja niitä on testattava ennen hankintapäätöstä. Värien kehittyessä vähemmän hai tallisiksi ympäristönäkökulmat koros tuvat myös merkintälaitteissa. – Meillä on paljon annettavaa elin tarviketuotteiden merkintöjen laadun paran tamisessa ja käyttökustannusten alentamisessa, kehuu Ek. KU VA T: TE RO TA KA LO -E SK OL A Valion Jyväskylän tehtaalle hankittiin tänä keväänä 12 Hitachin UX2-sarjan merkintälaitetta, sillä Valiolla oltiin aiempiin Hitachin laitteisiin ja niiden vähäiseen huollon tarpeeseen erittäin tyytyväisiä. VÄHÄINEN HUOLTOJEN TARVE DPI Coding tarjoaa laitteiden myynnin ja vuokrauksen lisäksi eri tasoisia huolto palveluita maahantuomilleen laitteille. Asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä yrityksen nopeaan ja kustan nustehokkaaseen huoltopalveluun sekä nopeaan tilaus ja toimitusrytmiin. Ek lisää, että lasermerkinnät DPI Codingin perustajat havait sivat markkinaraon laaduk kaille merkintälaitteille ja perustivat vuonna 2008 maahantuonti ja huoltoorganisaation merkintälait teille. l LISÄTIETOJA: dpicoding.fi DPI Coding on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä. Laitteet ja vara osat löytyvät suoraan omasta Jyväskylän varastosta. Mustesuihkuteknologian lisäksi elin tarvikkeissa käytetään jonkin verran lasermerkintöjä. Koodissa on myös virheenkorjauskykyä, joka mah dollistaa koodin toimimisen pienen vau rion sattuessa
Lisäksi toteutamme ensimmäi sen lehtimainoskampanjamme Linked Inissä ja mainostamme alan järjestölehdessä. 50 Kehittyvä Elintarvike 3/2023 Elintarviketieteiden Seuran palsta E lintarviketieteiden Seurassa tapahtuu syksyllä isoja muu toksia. Joukaisella ja Suomisella on pitkä ura erilaisten medioiden mainosmyynnistä. Näin pääsemme varmasti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Kampanjas sa Kehittyvä Elintarvike lehden syyskuun numero saa ennätys mäisen levikin: lehti lähetetään yli 2 000 elintarvikealan yritykseen, joihin se ei ole aiemmin lähtenyt. Onneksi Teerijoenkaan ei tarvitse tehdä lehteä yksin vaan toimituk sessa on mukana kasvava joukko elintarvikealan ja toimittamisen ammattilaisia. Rentoa kesää toivottaen, Viivi Wanhalinna Elintarviketieteiden Seuran toiminnanjohtaja Valmistautumista yhdessä tulevaan TEKSTI: Viivi Wanhalinna KU VA : M IA GO TH ÓN I Seura ja lehti ovat onnekkaita, sillä mukana toiminnassa on kokeneita ja mukavia ihmisiä. Päätoimittajan tehtävä on joh taa toimitusta, päättää ja olla vastuussa Kehittyvä Elintarvike median sisällöstä ja taloudesta. Vuodesta 2017 Kehittyvä Elin tarvike lehden päätoimittajana toiminut Laura Hyvärinen siirtyy urallaan eteenpäin ja lehden nykyinen toimituspäällikkö Elina Teerijoki aloittaa päätoimittajana 1.10. He ovat työs kennelleet useiden eri lehtien parissa ja haluavat tuottaa asiak kaille arvoa mediamme kautta. ISOJA SUUNNITELMIA SYKSYLLE Seura sai Suomen tiedekustan tajien liitolta lähes yhdeksän tuhannen euron apurahan lehden mainoskampanjaan. Mediamyynti on lehden talou den kulmakivi. Kuvassa vasemmalta lähtien Hannu Pyykkö, Ari Suominen, Viivi Wanhalinna, Anne Joukainen, Laura Hyvärinen ja Elina Teerijoki.. Hän vastaa vuoden kahdesta viimeisestä numerosta. Onneksi voimme tehdä siir tymiset asteittain, hyvässä hen gessä aiemmin tehtäviä hoitanei den henkilöiden kanssa. Elintarviketieteiden Seuran hal litus uskoo, että kokeneena ja oppimishaluisena journalistina Teerijoki tulee luotsaamaan leh teä edelleen eteenpäin lukijoiden tarpeet huomioiden. Media Bookersin Hannu Pyykkö siirtyy eläkkeelle vuoden vaihteessa. Asiakas media Jaatisen Anne Joukainen ja Ari Suominen aloit tavat syksyllä mediamyyjinämme ja Pyykkö perehdyttää heidät alkuun. Teerijoki on kirjoittanut useita tietokirjoja ja hän syventyy tai dokkaasti asiaan kuin asiaan. Lehden päätoimit taja vaihtuu ja mediamyyntitiimi kasvaa. Näistä tapahtumista löytyy varmasti monia mielen kiintoisia sinullekin. Tapahtumasuunni telmissa ovat vilahtaneet aiheet digitalisaatio, tekoäly, disinfor maatio ja oluiden aistinvarainen arviointi. Tehtävä on lehden laadun kan nalta olennainen ja vastuu iso. MEDIAMYYNTITIIMI KASVAA Elintarviketieteiden Seura ja Kehittyvä Elintarvike media kanava aloittavat mediamyynti yhteistyön Asiakasmedia Jaati nen Oy:n kanssa. Ilman mainos tuloja lehteä ei olisi mahdollista tehdä nykyisessä laajuudessaan. Yhteistyö on lähtenyt jo hyvin käyntiin. Tärkeiden tehtävien, päätoi mittajuuden ja myynnin, siirtymi nen uusille henkilöille on pienes sä organisaatiossamme iso muu tos. Jaostot ovat jo suunnittele massa sekä live että etätapahtu mia syksylle
TOIMITUSJOHTAJA LASSE MÄKELÄ, EUROFINS SCIENTIFIC FINLAND OY keh itty vae lint arv ike .fi/ liit y Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Digilehden lukuoikeus kaikille kannattajajäsenen työntekijöille Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:. AMMATTILAISTEN VERKOSTO Kumppanisi ovat jo täällä! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET ETS auttaa pysymään ajan tasalla siinä, mitä uutta elintarvikesektorin moninaisilla alueilla tapahtuu ja kehitetään. VASTUULLISUUSJOHTAJA MATTI KALERVO, KESKO OYJ ETS on osoittautunut erittäin toimivaksi kanavaksi verkostoituessamme elin tarvike sektorin asiakkaidemme sekä muiden yhteistyö kumppaneidemme kanssa
Me pidämme sinut ajan tasalla, missä ikinä oletkin.