kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 3 2024 UUTTA TUOTANNOSSA Solumaatalouden askelet kohti kaupallistamista Kauraleivonnasta uutta tietoa Moniruuviekstruusiolla monia mahdollisuuksia
Kauratuotteita on monessa muodossa: rouheina, litisteinä, hiutaleina sekä jauhoina eri karkeuksilla. Laaja valikoima kauraa Laaja valikoima kauraa Raision Elovena® kauraraakaaineet sopi vat mainiosti niin suolaiseen kuin makeaan leivontaan. Tuote on sekä kuitu että proteiinipitoi suuksiltaan korkeampi kuin perinteinen Ei ihan peruskauraa – Kotimaista kauraa leipomoiden tarpeisiin Lähes 100 vuotiaan historian viljatuotteiden kanssa omaava Raisio keskittyy terveelliseen ja vastuullisesti tuotettuun ruokaan ja ainesosiin. Maukas ja kuitupitoinen, kotimainen, kaura on kivunnut hiljalleen myöskin glu teenittoman leivonnan kärkituotteeksi. Tavalliseen kauraleseeseen verrattuna siinä on enemmän kuitua (21% vs 18%) sekä proteiinia (20% vs 18%). Edullinen ja helppo tapa nostaa tuotteiden kuitu ja proteiinitasoja sekä luoda halutunlaista rakennetta. ”Kotimainen kaura on gluteenittoman leivonnan hittituote, sillä se mahdollistaa hyvin monenlaisten leivonnaisten valmis tamisen. Leipomoasiakkaista vastaava Petri Liimatainen näyttää miten Elovena Hieno Kauralese (kuvassa vasemmalla) sitoo nestettä verrattuna perinteiseen kauraleseeseen. Leipomotuotteiden lisäksi Hieno Kauralese toimii esimerkiksi leivittä misessä ja terveellisenä lisänä smoothiessa. KUMPPANISISÄLTÖ LISÄTIETOJA: Petri Liimatainen, petri.liimatainen@raisio.com Marjo Lehtinen, marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi. Myös täysin uusia kestäviä ruokakeksin töjä tehdään jatkuvasti, ja suomalainen kaura voi tulevaisuudessa nousta tärkeäksi osaksi sekä ihmisten että maapallomme hyvinvointia. ”Olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta tuotteen monikäyttöisyydestä. Gluteenittomat kauraraaka aineet sopivat kaikkiin yleisesti valmis tettuihin lei pomotuotteisiin”, Raision teollisuusmyyn nin avainasiakaspäällikkö Petri Liimatainen kertoo. Kaikkien viljojen jalostaminen asiakkaan tarpeisiin sopiviksi tuotteiksi tapahtuu Raision omilla myllyillä ja tuo tanto laitoksilla. Kaikista kauratuotteista on tarjolla myös gluteenittomat versiot, jotka sopivat gluteenittomaan leivontaan. Kauraraakaaineet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään ”peruskauraan”. Raisio on vahvasti mukana kaurapohjaisten tuotteiden kehityksessä sekä asiakkaiden tarpeiden tunnistami sessa. Lisäksi, rakenteeltaan erittäin hienona sillä on parempi vedensidontakyky. R aisio on tehnyt pitkäjänteistä kehi tystyötä vastatakseen leipomoiden tarpeet täyttävien tuotteiden kysyn tään. Erilaiset kau ratuotteet vastaavat monenlaisiin tarpeisiin ja mahdollistavat sopivan ratkaisun löyty misen asiakkaan tuotteeseen. Kauran lisäksi myös muut viljat, vehnä, ruis ja ohra sekä kasviproteii nit ovat keskeinen osa Raision tarjoamaa leipomoille. Saatavana myös gluteenittomana. ”Suomessa me olemme mestareita käyttämään kauraa uusissa ruokainnovaa tioissa. Hyvänä esimerkkinä Raision yhä kehitty västä kauravalikoimasta on Elovena Hieno Kauralese, joka mahdollistaa kauran hyvien ominaisuuksien lisäämisen entistä laajem min tuotteisiin. Leipomoille ja ruokateollisuudelle Raisio tarjoaa ratkaisut laajalla valikoimalla luotettavia ja kotimaisia raakaaineita, kuten kauraa. Suosittelen testaamaan!”, Liimatainen kehottaa. kauralese. Raisio on panostanut ja investoinut omien gluteenittomien kauratuotteiden valmis tamiseen ja kehittämiseen Nokialla sijait sevalla myllyllä. ELOVENA HIENO KAURALESE Hieno Kauralese sopii monipuolisesti leivontaan, leivittämiseen ja smoothieen. Tuki ja ratkaisut asiakkaille Tuki ja ratkaisut asiakkaille Raision asiantuntemus kauran käytöstä erilaisissa lopputuotteissa ja pitkäjänteinen tutkimus kauran ominaisuuksista mahdol listavat ratkaisujen löytämisen asiakkaiden tarpeisiin ja prosesseihin. Maidon ja lihan korvaajana kaura on ollut jo mediahuomion keskipisteenä, mutta todellisuudessa kauran mahdolli suudet ovat rajattomat”, Liimatainen sanoo. Raision valikoimasta löytyy laaja valikoima kauraa erilaisiin tarpeisiin. Kaurasta syntyvät niin leipätuotteet, piirakkapohjat kuin kahvileivät, keksit ja välipalapatukat kin
Avaamme myös kuluttajanäkökulmaa: vaikka tekniikan ja lainsäädännön esteet olisi ylitetty, kuluttaja on lopulta kuningas siinä vaiheessa, kun solumaatalouden tuote joko siirtyy tai ei siirry ostoskoriin ketjun toisessa päässä. Esimerkiksi leipomoalalla siirtymä maakaasusta sähköön on ollut nopea ja merkittävä. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus HÄVIKKIERÄT EIVÄT OLE ENÄÄ PELKKÄÄ JÄTETTÄ JA MENOERÄ.. Toisaalta, kuten solumaatalouden kuluttajahyväksyntää tutkinut Ruralia-instituutin Toni Ryynänen pääjutussamme painottaa, kuluttajilla ei ole vielä kokemuksia solutuotetuista elintarvikkeista, joten mielipiteet perustuvat mielikuviin. Etenkin energian hinta ja saatavuus huo lettivat teollisuudessa. Toimien vaivalloisuus ja aikaavievyys sopivat mielekkääseen harrastukseen, mutta saavat taas kerran nostamaan leveälieristä peltohattua kaikille, jotka tuottavat ruokaa työkseen. Kuluttajien kiristyneet kukkaronnyörit ovat vaikuttaneet ainakin private label -tuotteiden myynnin hienoiseen kasvuun. Private label -toiminnassa on elintarvikeyritysten näkökulmasta sekä plussia että miinuksia. Nollapäästöiset tuotantolaitokset yleistyvät vähitellen, kun bioenergia ja muut uusiutuvat lähteet otetaan käyttöön. Hävikkiä on talouskurin merkeissä ja vastuullisuustoimena vähennetty niin teollisuudessa, kaupassa kuin kodeissakin. Kaunista kesää kaikille! Elina Teerijoki, päätoimittaja KU VA : SU VI EL O Pääkirjoitus 3/2024 kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Fazer • 35. Ruokajärjestelmän murros kiinnostaa ja koskettaa, ja se nähdään jo välttämättömänä tapahtumaketjuna. LOPPUKEVÄT on kotitarvetuottajan aikaa. Vaikka tiellä on monta mutkaa, solumaatalous on siirtymässä hitaasti laboratoriokokeiluista kohti käytännön sovelluksia. Leipomoteollisuuden hävikkitoimista kertovat jutussamme Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Marko Bergholm, Vaasan Oy:n liiketoimintajohtaja Minna Cousins ja Linkosuon toimitusjohtaja Jyrki Karlsson. Tästä kertovat myös tuoreet investointiuutiset Eniferin tehdashankkeesta Kirkkonummelle ja Synbio Powerlabsin ja brittiläisen Ivy Farmin Lappeenrantaan nousevasta maailman suurimmasta bioreaktorilaitoksesta. Erilaisia ajatuksia aiheeseen voi lukea esimerkiksi tämän lehden taloussivuilta. Käytännössä moni yritys oli jo suunnitellut erilaisia vihreän siirtymän toimia ja energiainvestointeja, joita energiakriisi vain vauhditti. BIOETANOLIA HÄVIKISTÄ JA BIOREAKTORITEHTAITA K un Elintarviketieteiden Seura järjesti kevään Kemian Päivillä seminaarin uuselintarvikkeista, sali tuli täyteen kiinnostuneita, keskusteleviakin kuulijoita. Kun kohonneet kustannukset siirtyivät kuluttajahintoihin, muuttui myös kuluttajakäyttäytyminen. Tätä lehteä tehdessä on kylvetty härkäpavut ja vihreät pavut, seurattu hedelmäpuiden kukintaa ja istutettu tomaatin, kurkun ja kesäkurpitsan taimet verannan lämpöön. Toisaalta hävikkierät eivät ole enää pelkkää jätettä ja menoerä, vaan vaikkapa taikinahävikki voi olla arvokasta raaka-ainetta biopolttoaineteollisuudelle. Tässä lehdessä vilkaisemme, millaisia tule vaisuuteen suuntaavia ajatuksia solumaataloudesta on CERAFIM-tutkimushankkeeseen osallistuneilla elintar vikeyrityksillä. PARI VUOTTA sitten alkanut kiivas inflaatio vaikutti moneen asiaan. Meillä elintarvikealalla työskentelevillä ja siitä kertovilla on siis suuri vastuu siinä, puhummeko solutuotannosta, viljellystä lihasta – vai vaikkapa Frankenstein-lihasta, kuten bioreaktorissa tuotettua lihaa on joskus brittimediassa kutsuttu. Avustajakunnassa on istutettu ainakin perunoita
Perinteiset elintarvikeyritykset etsivät vielä roolejaan uudella toimintakentällä, mutta tuoteaihioita kokeillaan jo. KU VA : JO HA NN A LI ND. 16 Uudistavasta viljelystä paljon hyötyjä Globaalisti 15 prosenttia Nestlén käyttämistä pääraaka-aineista on uudistavasti viljelty, kertoo Suomen Nestlén viestintäpäällikkö Nina Hannola. Muutokset koskevat esimerkiksi hunajan alkuperätietoja. 14 Solutuotanto ottaa askeleita kohti kaupallisia sovelluksia. Maistuuko solutuotettu liha. Tässä lehdessä 3/2024 Raaka-aineet: Teff Etiopian perinteinen ruokakasvi teff-vilja kiinnostaa nyt gluteenittomuutensa ja ravintopitoisuutensa vuoksi. 26 4 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 32 Lainsäädäntö: Aamiaisdirektiivit EU:n parlamentti äänesti niin sanottujen aamiaisdirektiivien tarkentamisen puolesta. 28 Tiede & Tutkimus: Uutta tietoa kauraleivonnasta Väitöstutkimuksessa selvisi, että kauran oma beetaglukaani toimii parhaiten hydrokolloidina kauraleivonnassa
Rekisteröidy nyt! elintarviketeollisuus.fi. 22 Nollapäästöiset energiaratkaisut löytyvät kumppaneiden kanssa 24 Ekstruusiokeskuksessa tutkitaan moniruuviekstruuderin mahdollisuuksia 34 Talous & Liiketoiminta: Private label haastaa teollisuuden 36 Talous & Liiketoiminta: Private label väylänä maailmalle 38 Ravitsemus & Terveys: DHA:n hapettuminen 42 Maailma mausteilla: Uudet proteiinit innostavat Intiassa ”Solumaatalous ja perinteinen ruuan tuotanto eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Solumaataloudella on suuri potentiaali siirryttäessä kohti kestävää ruoka järjestelmää.” 11.–12.9.2024 Tampereen Messu– ja Urheilukeskus Pääyhteistyökumppani Tule näytteilleasettajaksi elintarviketeollisuuden ykköstapahtumaan! Ota yhteys myyntiin Jukka Järvinen p. KU VA : SY NB IO PO W ER LA BS OY Raaka-aineet: Teff Etiopian perinteinen ruokakasvi teff-vilja kiinnostaa nyt gluteenittomuutensa ja ravintopitoisuutensa vuoksi. 040 352 5468 jukka.jarvinen@tampereenmessut.fi Tapahtuma on maksuton rekisteröityneille ammattilaisille ja opiskelijoille. 10 Ajankohtaista: Hiililounasta lounasravintoloista 12 Ajankohtaista: Luke laati ohjeistuksen ruokatuotteiden päästölaskentaan Teema: Energia, Alihankinta, Leipomoteollisuus 20 Mitä kuuluu, leipomoala
Valmistuin kemiantekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2001. Mitä harrastat työn vastapainoksi. Pesäpallo on lähellä sydäntä, ja kuntoani pidän yllä pelaamalla koripalloa ja lentopalloa. Elintarvikealan osaaminen karttuu mielenkiintoisten asiakasprojektien parissa, joissa korostuu nyt vahvasti vastuullisuuden hallinta. Joustavilla tuotantolinjoilla voi valmistaa ja pakata hyvin monenlaisia elintarvikkeita. Suomessa on paljon vajaakäytössä olevaa elintarviketuotannon kapasi teettia, jota voitaisiin hyödyntää sopimusvalmistuksessa, esimerkiksi räätälöidä tuotteita vientiin. Mikä on nykyinen roolisi Foodwestillä. Johtoryhmätoimintaa minulla on takana jo lähes 20 vuotta. Mitä haasteita sopimusvalmistukseen liittyy. Tuotannon kustannustehokkuuden hallinta on yksi haaste. Tuotamme elintarvikealan asiantuntijapalveluita, teemme sopimusvalmistusta ja -pakkaamista sekä koeajoja ja testieriä. Kirjoitin ylioppilaaksi Lapuan lukiosta vuonna 1996 ja jatkoin opiskeluja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Elintarviketurvallisuuden kuten allergeenien hallinnan pitää tietysti olla kunnossa, ja siinä meidän asiantuntemuksemme auttaa. Tulevaisuudessa haluaisin kehittyä esihenkilönä toimimisessa.. Projektien hallinnassa hyödynnän yrityksemme crmjärjestelmää. Minun vastuulleni kuuluvat asiakasprojektien lisäksi tuotannon ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja myynti. Arkena käytän ruuanlaiton apuna valmisruokia, puolivalmisteita ja pakasteita. Vuodesta 2012 alkaen olen työskennellyt Foodwest Oy:ssä Seinäjoella, jossa aloitin elintarvikealan osaamiskeskusohjelman OSKEN:n ohjelmapäällikkönä. Teemme myös sopimusvalmistajaselvityksiä, kun haemme asiakkaalle parasta tapaa valmistaa tai valmistuttaa jotakin tuotetta. Erilaiset laatuja ympäristöjärjestelmät tulivat tutuiksi jo muoviteollisuudessa. Käyttäjinä voivat olla isot yritykset, jotka testaavat uutta tuotetta ennen kuin tekevät investointipäätöksiä tai esimerkiksi startupit, joilla ei ole vielä omia tuotantolaitteistoja. Meillä syödään tavallista ja perinteistä koti ruokaa. Tykkään joukkuepeleistä ja erityisesti pal loilulajeista. Diplomityössäni selvitin muovimateriaalien vaikutusta appelsiinimehun säilyvyyteen, ja ura elintarviketeollisuudessa houkutteli. Asuttuamme pitkään Pirkanmaalla päätimme mieheni kanssa palata juurillemme Etelä-Pohjanmaalle. Tuote voi päätyä valmistukseen muuallekin kuin meidän tehtaallemme. Se on kehittänyt osaamistani johtamisessa ja strategiatyössä. Outlook, sen kalenteri ja Teams ovat tär keimpiä työkaluja. KU VA : KR IS TA LU OM A Kehitysjohtaja KAISA PENTTILÄ Mitä sovelluksia käytät työssäsi. Miten olet kehittänyt osaamistasi. Olen hyvä esimerkki työssä oppimisesta. Pienerissä ei päästä massavalmistuksen tehokkuuteen, mutta toisaalta kaikkia tuotteita ei ole pakko viedä massatuotantoasteelle. Olen toiminut yrityksessä monissa tehtävissä tuotannon, laadunhallinnan ja elintarviketurvallisuuden parissa. Järjestän mielelläni juhlia ja illanistujaisia, jotka rakentuvat usein tilaisuuteen sopivan tarjoilun ympärille. Toimin myös naisten kunto korisjoukkueen valmentajana. 6 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 TEKSTI: Kari Kortelainen Työn ääressä SOPIMUSVALMISTUKSELLE RIITTÄÄ KAPASITEETTIA Vajaakäyttöistä elintarviketeollisuuden tuotanto kapasiteettia voisi hyödyntää sopimusvalmistuksessa, Foodwestin kehitysjohtaja Kaisa Penttilä sanoo. Päädyin kuitenkin kymmeneksi vuodeksi muovimateriaalien kehitystöihin. Siinä on selvä hyödyntämätön mahdollisuus. Millaista polkua päädyit nykyiseen työhösi. Millainen on suhteesi ruokaan
Korkea IP69K-suojausluokka, modulaarinen rakenne ja hygieeninen muotoilu. Kompaktin rakennesuunnittelun ansiosta kuljetinjärjestelmä säästää tilaa ja tekee ylläpidosta helppoa. Kaikki pinnat ovat kemikaalin kestäviä, ilman hankalasti puhdistettavia reunoja tai piiloon jääviä nurkkia. XTS Hygienic puhtaasti kärjessä Skannaa ja lue lisää XTS Hygienic -tuotteesta.. Yhdistä yksittäisten tuotteiden kuljetuksen edut joustavasti tarpeidesi mukaan. Koe nykyaikaisen kuljetinjärjestelmän mahdollisuudet – XTS Hygienic. | FT 11 -0 2E Älykäs kuljetusjärjestelmä XTS Hygienic – ihanteellinen ratkaisu elintarvikeja lääketeollisuuden vaatimuksiin. Puhtaanapito on vaivatonta ja nopeaa
Kuljetustuki on tärkeä monille itä ja pohjoissuomalaisille elintarvikealan yri tyksille. Palkokasvien, pähkinöiden, siementen ja perunan kulutusta suositellaan lisättävän, samoin täysjyvätuotteiden, kasvisten, marjojen ja hedelmien. Ruokasuosituksissa suuntana on kasvi painotteisuus. Suositukset annetaan 34 eri ravintoaineen saannista. 8 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki HALLITUS on päättänyt kehysriihessä osana sopeutustoimia, että alueellisen kuljetustuen tasoa lasketaan miljoonalla eurolla vuodessa nykyisestä 6,3 miljoo nasta eurosta. Näistä seitsemän on mukana ensimmäistä kertaa. Ensikertalaiset ovat Kvitamiini, biotiini, pantoteenihappo, koliini, mangaani, molybdeeni ja fluori. KANSALLISET ravitsemussuositukset uudis tuvat. Tämä johtuu kansainvälisesti harmonisoi duista laskentakaavoista, uudesta tutkimus tiedosta sekä päivitetyistä väestön pituus ja painotiedoista. Tuki on matkan pituudesta riippuen 9–20 prosenttia mak setusta kuljetusmaksusta. Julkinen kuuleminen on tämän lehden ilmestyessä parhaillaan auki. Samoilla linjoilla on Suonenjoella toi mivan Maitomaan toimitusjohtaja Pasi Laitinen. Ruokavalion terveysvaikutukset ja ravit semuksellinen riittävyys ovat edelleen suosi tusten keskeinen perusta. Meidän on mahdoton toteuttaa kasvu strategiaamme lähialueen markkinoista, koska väestö tällä alueella vähenee. Ympäristösyyt pai navat esimerkiksi suosi tuksessa lisätä perunan käyttöä ja vähentää riisin ja siipi karjanlihan käyttöä. Kuljetustuen määrä laskee ensi vuoden alussa Ota kantaa uudistuviin ravitsemussuosituksiin Porokylän Leipomo kuljettaa tuotteitaan Pohjois-Karjalasta eteläisen Suomen markkinoille. Työ ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että leikkauksen kohdentami sesta ei vielä ole päätöstä. KU VA : PO RO KY LÄ N LE IP OM O. Alueellisella kuljetustuella alennetaan harvaan asutuilla alueilla toimivien pkyri tysten pitkistä kuljetusmatkoista aiheu tuvia rahtikustannuksia. Uusien suositusten arvioitu valmistumis aika on loppuvuodesta. Punai sen ja etenkin prosessoidun lihan kulu tusta suositellaan vähennettävän, samoin makeisten ja alkoholin. Suositusten tiedepohja vastaa pohjois maisten suositusten tiedepohjaa, kertoo kan sallisten suositusten asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, professori Maijaliisa Erkkola. Kärjen mukaan nykyinen maailmantilan ne on jo tuonut paljon haasteita ItäSuo men elinkeinoelämälle, mikä näkyy yri tyksien tuloksissa voimakkaasti nega tiivisena. Uusissa suosituksissa ympäristönäkö kulmat on huomioitu aiempaa monipuolisem min. Kuljetustuen pienentäminen toisi meille merkittävästi lisää haasteita, Kärki kom mentoi. Yhdeksän ravintoaineen kohdalla suosi teltava saanti muuttui yli 20 prosentilla. Muutos astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Nurmeksessa ja Lieksassa toimi van Porokylän Leipomo Oy:n toimitusjoh taja Erik Kärki sanoo, että kuljetustuen merkitys on yritykselle suuri, koska yritys sijaitsee kaukana Suomen asutuskeskuk sista ja toiminta kasvaa taas nimenomaan kasvukeskuksissa. Maitomaa kuuluu kuljetustuen piiriin, ja tuen leikkaaminen huonontaa kilpailu kykyämme EteläSuomen meijereihin nähden. Työhön kuuluu kaksi suosituskokonai suutta: ravintoainekohtaiset suositukset sekä ruokasuositukset, joissa on huomioitu myös ympäristö ja ruokakulttuurinäkökulma. Suositusluonnokseen voi tutustua ja sitä kommentoida 30.6.2024 saakka lausuntopalvelu.fi verkkosivuilla. Toivoisin hallitukselta näkemystä, että elinkeinotoimintaa tällä seudulla ei enempää vaikeuteta. Harkinnanvaraista kuljetustukea voi daan nykyisten kriteerien mukaan myön tää Lapin, PohjoisPohjanmaan, Kainuun, PohjoisKarjalan, PohjoisSavon, Etelä Savon ja KeskiPohjanmaan maakunnan, SaarijärvenViitasaaren seutukunnan sekä Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parik kalan kunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan kuljetuksista
– Uudellamaalla erityisesti pal velualat ja elintarviketeollisuus työllistävät paljon, vaikka niiden osuus maakunnan työllisistä ja arvonlisäyksestä on suhteellisen pieni muun talouden suuren koon vuoksi, toteaa vieraileva tutkija Eero Vatanen ItäSuomen yliopis tosta. Selvityksen rahoittivat Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund. Vuonna 1927 löytyi Arabica x Robusta hybridi Timorista, kaakkoisAasiasta. Uutta tuotannossa 9 KANSAINVÄLINEN tutkijaryhmä on selvittänyt Arabicakahvilajin koko perimän. Viljellyt kahvilajikkeet ovat lähisukulaisia ja hyvin alttiita erilaisille taudinaiheuttajille. Tätä aluetta tutki taan nyt tarkemmin ja selvite tään, voisiko se tuottaa vastus tuskyvyn kahviruosteelle. Tutkimus julkaistiin huhti kuussa Acta Odontologica Scandinavica lehdessä. Maailmanlaajuisen kahvikau pan arvioidaan olevan arvoltaan noin 127 miljardia dollaria. Vuosina 2011–2016 Suomessa oli käytössä makeisvero, joka kos ki makeisia, jäätelöitä ja virvoitus juomia. Perimää tarkastelemalla tut kijat pystyivät tunnistamaan Timorin hybridin jälkeläisistä alueen, joka sisältää resistens sigeenejä. Kokonaisuu teen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien 238 000 henkilön lisäksi välillisesti työllistyvät 82 000 henkilöä. – Kahvin genomi on jo käytös sä brasilialaisilla kahvinjalosta jilla, jotka olivat mukana myös kanssakirjoittajina, Salojärvi kertoo. Näistä vakavin on kahviruoste (Hemileia vastatrix), joka 1800 luvulla tuhosi täydellisesti nykyi sen Sri Lankan kahviimperiu min. Tutkimukses sa hyödynnettiin suomalaisista rekistereistä saatuja pitkittäis aineistoja vuosilta 2011–2020. Eniten arvonlisäystä, 3,8 miljar dia euroa, muodostuu elintarvike kaupassa tukku ja vähittäis kaup pa yhteen laskien. Tutkimuk sen mukaan sokerin kulutus pysyi muutoksista huolimatta suhteelli sen vakiona koko jakson ajan. Nyt koosta mamme genomi tulee autta maan kahvinjalostuksessa niin, että voidaan nopeammin saada samaan lajikkeeseen sekä resis tenssi kahviruosteelle että huip pulaatuinen sato, kertoo tutki musta johtanut Jarkko Salojärvi Helsingin yliopiston bio ja ym päristötieteellisestä tiedekun nasta. Arabica (Coffea arabica) on Coffea eugenioides ja Robusta lajien (Coffea cane phora) risteymä. LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) selvityksen mukaan ruoka alan, eli maatalouden, elintarvike teollisuuden, elintarvikkeiden tuk ku ja vähittäiskaupan sekä ravit semistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. – Kahvin laatu on Timorin hybridissä heikompi kuin klassi sessa Arabicassa. Ruoka-ala työl listää edelleen eniten ravitsemis toiminnassa, vaikka työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kun sokerituotteista kertyi enemmän verotuloja, myös julkis ten hammashoitopalvelujen ja suun perushoitotarpeiden kustan nukset kasvoivat. Vaikka sokerituotteiden vero tus ei näytä vaikuttavan sokerin kulutukseen, lisää se kuitenkin merkittävästi kansallisia koko naisverotuloja. OULUN YLIOPISTON tutkijat sel vittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kus tannuksiin. Maakunnan osuus alan kaikista työllisistä oli vuonna 2021 noin 26 ja arvonlisäyksestä lähes 27 prosenttia. Selvästi suurin aluetaloudelli nen merkitys ruokaalalla on Etelä Pohjanmaan maakunnassa, jossa alan välitön ja välillinen vai kutus maakunnan arvonlisäyk seen on 16 ja työllisyyteen 18 pro senttia. Ilmas tonmuutoksen myötä kahvinvil jely on kohtaamassa uusia haas teita ja on arvioitu, että kahville sopiva viljelyala tulee puolittu maan jo vuoteen 2050 mennes sä. Tutkimusjakson loppu puolella, vuosina 2017–2020, ma keiset ja jäätelö eivät enää olleet valmisteveron alaisia. Nämä tulot voitai siin tutkijoiden mukaan investoida suun ja yleisen terveyden edistä miseen. Lisäksi ruokaala synnytti välilli sesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen. Tutkijat tunnistivat myös mahdollisia syitä Timorin hybri din heikompaan makuun geeni perheistä, jotka vaikuttavat kah vin laatuun ja maistuvuuteen. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä kahvipensaita tuhoavalle kahvi ruosteelle. Ala työllistää noin 320 000 hen keä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä. Eniten ruokaala työllistää ja tuottaa arvonlisäystä Uudella maalla. Keskimääräisen sokerin kulutuksen ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan julkisten hammashoitopalvelujen koko naiskustannuksiin eikä suun perushoitotarpeisiin. Suurin osa nykyisistä kahviruosteelle resis tenteistä lajikkeista on tuon yh den kasvin jälkeläisiä. Nyt koostettu genomi auttaa nopeuttamaan perinteistä jalos tusta. Maatalouden 3,3 miljardin eu ron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljar din ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Arvonlisäystä ruokaala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä Ruoka-ala työllistää Suomessa 320 000 henkeä Sokeriverolla ei vaikutusta sokerin kulutukseen KU VA : RO DR IG O FL OR ES /U NS PL AS H Kahvin genomin selvittäminen nopeuttaa sen jalostusta.. Arabicakahvia käytetään noin 60 prosentissa maailman kahvituotteista. Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän valmisteverotuloja saatiin sokeripitoisista tuotteista, sitä suuremmat olivat julkisten hammashoitopalvelujen ja suun perushoitotarpeiden kokonais toimintakustannukset
ASIAKASKYSELYN TULOKSIA JA HAVAINTOJA Asiakaskyselyä toistettiin reseptien pilo toinnin yhteydessä yhdeksässä eri lounasravintolassa yhteensä 27 päivänä. KASVISRUOKIA MAKU EDELLÄ Muun pääruuan kuin Hiililounaan valinneilta asiakkailta kysyttiin, mikä tekijät TEKSTI: projektiasiantuntija Otto Selenius, Turun yliopisto, Ravitsemusja ruokatutkimuskeskus Ajankohtaista Lisää kasviksia lounaslautaselle Hiililounashankkeessa selvitettiin, miten kotimaista kasvisruokaa voisi tuoda enemmän esiin lounas pöydissä, ja miten hiilijalanjälkitietoa voi hyödyntää ympäristöystävällisten annosten koostamisessa. Pääosin liha ruokia ilmoitti nauttivansa 16 prosenttia, kasvissyöjiksi itseään luonnehti seitsemän prosenttia ja vegaaneiksi yksi prosentti vastaajista. KU VA : PA SI KU RO NE N Hiililounashankkeessa kehitettiin esimerkiksi panang curry härkä pavusta. Yllättävää oli se, että ruokavaliosta kysyttäessä 75 prosenttia mielsi itsensä fleksaajiksi, eli he söivät sekä lihaettä kasvisruokaa. Tämä voi rohkaista asiakkaita kokei lemaan kasvisruokaa useammin. Yli 700 asiakasta vastasi palautekyselyyn, jossa he kertoivat odotuksistaan ja toiveistaan kasvisruokaa kohtaan. Asiakkaat, jotka haluavat valita ateriansa ravintoarvojen perus teella, eivät saa tarvitsemaansa tietoa, jos annoksen nimi on esimerkiksi ”kasvis pyörykät”. Tieto koottiin ammattikeittiöille suun nattuun Parempia proteiineja lou naslautaselle -oppaaseen, joka sisältää tietoa hiili jalanjäljestä ja kasvisruoasta viesti misestä asiakkaille, hankkeessa tuotet tuja reseptejä ja ohjeita kasvisruoan valintatilanteiden helpottamiseksi. Opiskelijaravintoloissa KELA-ateriatukikriteerit pakottavat opiskelijat valitsemaan vain yhtä pääruokaa, jolloin valintatilanteessa on kilpailuasetelma houkuttelevuudesta. Esimerkiksi ”härkäpapupyörykät kerma kastikkeessa” on jo huomatta vasti informatiivisempi annoksen nimi. Tällöin asiakkaat kohtaavat kasvisruoan ensimmäisenä, jolloin lautasella on vielä tilaa lähteä kokeilemaan uusiakin makuja. Useiden ruokien kohdalla olisikin syytä luopua kasvisetuliitteestä: kun kasvi proteiini on mainittu annoksen nimessä, asiakkaat saavat paremmin tietoa ruuan sisällöstä. Asiakkaat saivat vastata kyselyyn omilla puhelimillaan ravintolakäynnillä. Kasvispyörykkä vai härkäpapupyörykkä?. Etenkin buffet-lounaspaikoissa kasvisruoat kannattaa asettaa ensimmäiseksi sekä lounaslistalla että linjastolla. Maistamista ei tällöin välttämättä pääse helposti tapahtumaan. Koska kasvisruuasta on selkeästi kiinnostunut merkittävä joukko asiakkaista, sitä ei ole syytä erotella omille linjastoilleen. Reseptejä testattiin lounasruokaloissa ja niistä kerättiin asiakaspalautetta, jonka mukaan reseptit säädettiin mahdollisimman maistuviksi ja keittiöille helposti toteutettaviksi. 10 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 T urun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Hiililounashankkeessa laskettiin ensimmäistä kertaa hiilijalanjälki kotimaiselle härkäpavulle, öljyhampulle ja herneelle. Kasvisruokien valintatilanteet kannattaakin pyrkiä tekemään mahdollisimman helpoksi asiakkaille. Vaikka erilliset linjastot saattavatkin nopeuttaa kasvissyöjien ja vegaanien asiointia, tekevät ne suurimmalle osalle kasvisja liharuoista kiinnostuneista asiakkaista valintatilanteet vaikeammiksi. Vastaajista 36,8 prosenttia oli valinnut Hiililounaan ja 63,2 prosenttia jonkun muun pääruoan. Huolta voi osaltaan siivittää puutteelli nen viestintä. On vaikea arvioida, saako tällaisesta ateriasta riittävästi energiaa ja makroravintoaineita, kun pääainesosat ovat vaihtelevia. Kasvisruuista on siis kiinnostunut suuri joukko asiakkaita. Siksi on tärkeää viestiä asiakkaille siitä, että kasvisruoka voi olla yhtä ravitsevaa kuin liharuoka, jos se on valmistettu hyödyntäen esimerkiksi täysjyväviljoja ja kasviproteii neja. ASIAKASKYSELYSSÄ monet toivat esille huolen siitä, että kasvisruuasta saatu ener gia ei riitä pitämään heitä kylläisinä. Hankkeessa myös tuotettiin runsaasti uusia reseptejä hyödyntäen näitä kasviproteiineja. Ruuan ulkonäkö, sen herättämät odotukset mausta ja ruuan tuttuus ohjasivat asiakkaiden valintoja. Jos kasvisruokien käyttöä halutaan edistää, on tärkeää, että niiden ulkonäön houkuttelevuuteen on myös panostettu ja että asiakkaat pääsevät maistamaan niitä
Tämä ei tule yllätyksenä järvisuomalaisille. Muistitko myös, että Suomessa on tutkittu Itämeren ruokavaliota ja todettu sekin kansanterveyttä edistäväksi. Vastaajat kuvailivat sitä sanoilla sijainti, pohjoisuus, yhteinen historia, kylmyys, luonto ja saaristo. Se ei saarnaa terveellisyydestä vaan kannustaa uskomaan mummojen ja vaarien resepteihin ja taitoihin, kuten kalastukseen ja säilöntään. Näiden asioiden viestimisessä kuluttajille täytyisi vielä selkeästi tehdä työtä: kuten asiakaskyselyn tuloksesta käy ilmi, vain 31 prosenttia pitää pienempää hiilijalanjälkeä merkittävänä syynä valita kasvisruokaa. Itämeren ruokavalio nojaa meidän leveyspiireillä kasvaviin ja tuotettuihin raaka-aineisiin: siitä saa nauttia sekä keräilijä, kalastaja, metsästäjä ja puutarhan kuopsuttaja että kaupasta kaikki ruokahankintansa tekevä. Itämeren ruokavalio on samalla aallolla kuin uudet suositukset: enemITÄMEREN RUOKAVALIO MAHDOLLISTAA MUUTOKSEN Kolumni TEKSTI: tuottaja Maija Soljanlahti, John Nurmisen Säätiö NÄEN MAHDOLLISUUKSIA TODELLISEEN SANKARITARINAAN. Oikein suhteutetulla tarjonnalla ja tekemällä kasvisruokien valinnan asiak kaille helpoksi ruokapalveluntarjoajat voivat edistää omia ympäristötavoitteitaan ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ilmastotyöhön. 31-40 prosenttia vastaajista valitsi tärkeimmäksi joko edullisen hinnan, korkean kotimaisuusasteen, pienemmän hiilijalanjäljen tai lähellä tuotetut raaka-aineet. VIESTINTÄTYÖTÄ TARVITAAN VIELÄ Vaikka kasvisruoat saataisiinkin asiakkaille yhtä maistuviksi kuin liharuoat, siitä huolimatta tärkeimpiä syitä edistää kasvissyöntiä ovat ympäristötekijät ja lähes aina pienempi hiilijalanjälki liharuokiin verrattuna. TOIVOISIN, että kertoisimme yhteisen tulevaisuuden tarinan, joka kumpuaa pohjoisen mahdollisuuksista tuottaa puhdasta ruokaa merellä, järvissä ja maalla tasapainossa – tärkeitä uusia innovaatioita kannatellen. Silti yli kolmannes suomalaisista tunnisti omaleimasta Itämeren kulttuuria. Kirjoittaja työskentelee Itämeren ja sen kulttuurin perinnön pelastajana John Nurmisen Säätiössä. Itämeren ruokakulttuuri tarjoaa tarinan, johon monen suomalaisen voisi olla helppo tarttua: se kuvaa hyvin meidän kalevalaisuuttamme, sisua, ehkäpä suhdetta ankaraan luontoon ja ylpeyttä omasta maasta. Uutta tuotannossa 11 saisivat heidät valitsemaan kasvis ruokaa. John Nurmisen Säätiö tutkitutti yhdessä Suomen Merimuseon kanssa suomalaisten suhdetta Itämereen ja Itämeren kulttuuriin. Reseptejä kehitettiin työpajoissa kokkien, elintarvikekehittäjien, tuottajien sekä aistija ruokatutkijoiden yhteistyönä, minkä jälkeen niitä paranneltiin asiakaspalautteen perusteella. KU VA : IL KK A VU OR IN EN. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset jalkautuvat meille tämän vuoden aikana kansallisina suosituksina. Vain viisi prosenttia ilmoitti, ettei ole kiinnostunut kokeilemaan kasvisruokia. MIKÄ SIIS voisi kutkuttaa suomalaisia. l Parempia proteiineja lounaslautaselle -opas on vapaasti luettavissa ja ladattavissa hankkeen sivuilla utu.fi/hiililounasopas. Ruokavalioon mahtuu monenlaisia sattumia: voita kalan paistamiseen ja suolaa silakan säilömiseen – mutta myös uusia makuja ja jopa raaka-aineita, joiden viljelyä täällä pohjolassa vasta kokeillaan. Heistä 86 prosenttia valitsi hyvän maun ja 59 prosenttia terveelli syyden. Näen mahdollisuuksia todelliseen sankaritarinaan, jossa kunnioitetaan perinteitä sekä sekoitetaan uusia makuja ja teknologioita. Ruokavalioille yhteistä on lähellä tuotetut ja tutut, terveelliset raaka-aineet. Hiililounas-reseptien toteutuksessa panostettiinkin siihen, että ruuat olivat mahdollisimman maistuvia. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että reseptit täyttivät korkeakouluopiskelijoiden ravitsemussuositukset ja Sydänmerkin kriteerit, ja sisälsivät siten tavallisiin liharuokiin verrattaessa saman verran makroravintoaineita ja energiaa. Tarinassa monipuolisesta ruokavaliosta kerrottaisi tutut jutut marjoista, sienistä, yrteistä ja siemenistä sekä kalasta ja vahvasta leipäja puurokulttuurista. Ammattikeittiöt tavoittavat päivittäin jopa kolmanneksen suomalaisista. Hän näkee kestävyysmuutoksen lautasella päivittäisenä hyvinvointitekona itselle ja Itämerelle. Samalla se vahvistaa meille tärkeää huolto varmuutta eikä karsasta muiden kulttuurien mausteita tai tapoja – onhan täällä aina ollut joku tuomassa ruokapöytään uusia makuja ja korvan nut vaikkapa piirakan täytteen riisillä. män kotimaista villinä elävää kalaa, lisää palkokasveja ja ennen kaikkea runsaasti kasviksia. T unnetko Välimeren ruokavalion ja sen tutkitut terveysvaikutukset. Siksi ne ovat merkittävässä roolissa kasvisruokien edistäjänä ja pystyvät vaikuttamaan asiakkaiden kulutustottumuksiin ja ravitsemuskäyttäytymiseen. Vahvin side mereen on heillä, jotka asuvat meren rannoilla
Luken kehittämä ohjeistus soveltuu kotimaisten ruokatuotteiden ympäristöjalanjäljen laskentaan, ja siinä on huomioitu kotimaisen maataloustuotannon erityispiirteet. Jos pisteiden keskiarvo ylittää luvun 1,5 primääriaineistossa tai 3,0 sekundääriaineistossa, ulkopuolinen verifioija voi todeta, ettei laskenta ole vaaditun laadun mukainen. Raja-arvot ylittäviä tuloksia ei voida käyttää esimerkiksi ohjeistuksen mukaisessa viestinnässä. Ilmastovaikutusten lisäksi malli huomioi muut keskeiset ympäristövaikutusluokat kuten vesiniukkuusja rehevöitymis vaikutukset. Maataloustuotteissa etenkin alkutuotannossa syntyvät päästöt ovat keskeisiä. Laskentaohjeistuksen taustalla ovat EU:n laskentamenetelmä Product Envi ronmental Footprint (PEF) sekä kansallinen kasvihuonekaasuinventaari ja sen menetelmät. Primäärija sekundääriaineistoille on omat kehikkonsa ja pisteytystapansa, jotka perustuvat aineiston teknologiseen ja ajalliseen edustavuuteen, maantieteelliseen edustavuuteen ja tarkkuuteen. Yrityksissä elinkaaristen päästöjen laskennan avulla voi tunnistaa ja vähentää yrityksen päästöjä sekä viestiä päästöistä johdonmukaisesti ja selkeästi. Tarve määräytyy kunkin ympäristövaikutusluokan osalta elinkaaren eri vaiheiden ja prosessien kontribuution perusteella siten, että nämä keskeiset vaiheet tuottavat yhteensä vähintään 80 prosenttia lopputuotteen L uonnonvarakeskuksen LCAFood Print -hankkeessa valmisteltu ruuan elinkaaristen päästöjen laskentaohjeistus on valmistumassa. Laskenta helpottaa myös lainsäädännön ja erilaisten vapaaehtoisten sitoumusten vaatimusten täyttämistä ja raportointia. Sekundäärija primääriaineistoille on määritetty raja-arvot, joita aineistojen laatuarviot eivät voi ylittää. Ohjeistuksen avulla voidaan laskea tuotekohtaisia ympäristövaikutusarvioita. Tavoitteena on ollut luoda yhdenmukai nen laskentatapa kaikille ruokatuotteille. KU VA : AN NA SC HA VI KI N / PI XA BA Y Ruuantuotannossa päästöjä syntyy eniten alkutuotannossa.. TÄRKEISTÄ PÄÄSTÖKOHTEISTA ENSI KÄDEN TIETOA Laskennan lähtötietoina voidaan osittain hyödyntää sekundääristä aineistoa kuten valmista tilastotietoa, mutta osan tiedosta on oltava primääristä eli suoraan kyseisen tuotteen valmistukseen liittyvää. TEKSTI: Elina Teerijoki Ajankohtaista Ympäristöjalanjälkien laskentaohjeistus suomalaisille ruokatuotteille valmistuu Luonnonvarakeskuksen laskentaohjeistuksessa on huomioitu suomalaisen maatalouden erityispiirteet. Laskenta kattaa koko ketjun päästöt alkutuotannon, teollisuuden, jakelun, myynnin, kotitalouksien kulutuksen ja jätteen osalta. 12 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 ympäristövaikutuksista. Primääriaineistoa tarvitaan erityisesti keskeisistä päästölähteistä. Kukin aineisto pisteytetään asteikolla 1-5. Laskennassa hyödynnetään tietotarvematriisia, jossa lähtötieto jaetaan kolmeen luokkaan prosessin hallinnoinnin ja primääriaineiston saatavuuden perusteella
Vertailussa oli mukana muun muassa kolme hiilineutraalina tai päästökompen soituna myytävää kahvia. Pisteytyksiä käytetään verifioinnin tukena, mutta niitä ei varsinaisesti verrata esimerkiksi toisten tuotteiden laatuluokituksiin. Ulkopuolinen arvioija kuitenkin hyödyntää pisteytyksiä, kun validoi tuloksia. Ne mahdollisesti sisällytetään seuraavaan PEF-laskentamallin päivitykseen. Muut olivat keksineet ilmasto logonsa itse. TAVOITTEENA TOIMIVA MALLI Laskentamalli ei ota huomioon aivan kaikkia ympäristövaikutuksia aiheuttavia tai kompensoivia tekijöitä, koska siitä on haluttu tehdä riittävän yksinkertainen ja sovellettava. Hanke käynnistyi vuonna 2021 ja se päättyy vuoden 2024 loppuun. Vain yksi tuottaja huomioi laskelmas saan kahvin keittämisestä aiheutuvat päästöt ja käytti kolmannen osapuolen kriteereihin perustuvaa ilmastomerkin tää. – Epämääräisyyden vuoksi tuotemer kinnät eivät auta tekemään ilmastoystä vällisempiä valintoja. Tarkastelluista tuotteista heikoiten suoriutui yrityksen itse keksimällä Cli mate Positive merkillä varustettu kaura juoma, jonka hiilijalanjäljestä tai sitä kos kevasta laskelmasta ei saatu juuri mitään tietoa. Monimuotoisuusvaikutuksia ei mallissa ole huomioitu, koska niiden arviointiin ei ole vielä riittävän hyviä menetelmiä. Päästöt suositellaan laskemaan peltolohkoa kohti. Uutta tuotannossa 13 Lähtötietojen laadun arviointi takaa yhdenmukaisten lähtötietojen käytön laskennassa ja parantaa eri tuotteiden arviointituloksien vertailukelpoisuutta. Maankäytön ja sen muutosten aiheuttamien päästöjen haasteena ovat olleet moninaiset, sekä hyvin yksityiskohtaiset että hyvin yleisellä tasolla olevat menetelmät. Jokaisella näistä oli omat käytännöt sen suhteen, miten päästöjä lasketaan ja mitä lasken nasta tai päästöhyvityksistä kerrotaan julkisuuteen. LULUC-päästöissä olennaisia ovat eloperäisten maiden eli turvepeltojen hiilivarastotappiot. Luonnonvarakeskus on osana LCAFoodPrint-hanketta tuottamassa kaavaliitteen ja selittävän kalvosarjan, jotka avaavat laskentamenetelmiä yleisellä tasolla. Eläintuotannon päästölaskennassa huomioidaan kaikki tekijät paitsi kasvintuotantona mallinnetut rehuviljelyn ja FINNWATCH perkasi tuotekohtaisten ilmastoväitteiden perustelut ja havaitsi puutteita. Riippumattomia sertifikaatteja imitoivat yritysten itse keksimät logot saavat asiantuntijankin pään pyörälle, Leipola huomauttaa. LÄHDE: Finnwatch Finnwatch: Monen ruokatuotteen ilmastoväittämä on huonosti perusteltu Itse keksittyjä logoja, läpinäkymättömiä hiilijalanjälkilaskelmia ja puutteellisia tietoja. Päästöt suositellaan laskemaan kotieläintilakohtaisesti. MAANKÄYTÖN PÄÄSTÖT OSA ILMASTOVAIKUTUSTA Maankäytön ja maankäytön muutosten (LULUC) päästöt ovat suuri tekijä hiilijalanjäljen laskennassa. Esimerkiksi se, mitä ilmasto väitteen taustalla olevasta päästölaskel masta kerrotaan julkisuuteen, oli puut teellista jokaisen arvioidun tuotteen kohdalla. Ohjeistus liitteineen julkaistaan hankkeen loppuseminaarissa loppusyksyllä 2024. Luken ohjeistuksessa ratkaisevia eroja LULUC-päästöissä syntyy siitä, onko maa raivattu viljelysmaaksi yli vai alle 20 vuotta sitten. Käytännössä hiilivaraston muutos kohdennetaan sadolle, joka tuotetaan maankäytön tai viljelytoimenpiteen muutoksen jälkeen. Sekä kuluttajaasia mies että hiilijalanjälkilaskentaa ohjeista vat standardit kehottavat tarjoamaan vai vattomasti saatavilla olevat luotettavat perustelut ilmastoväitteille. Ulkomaisista ainesosista tulisi tietää alkuperämaa, jonka perusteella LULUC-päästöt lasketaan. Laskennan keskiössä on kasvihuonekaasuinventaarioissa syntyvän avoimen, vuosittain päivittyvän tiedon hyödyntäminen. Aikaraja on yhdenmukainen kasvihuonekaasuinventaarin kanssa, ja vastaavaa suosittelee myös Euroopan komissio. Jos peltolohkotasoista primääritietoa ei ole, ohjeistuksessa seurataan maakunnan tai valtion tasoista keskimääräistä tilastotietoa maatalousmaan LULUC-päästöistä. Jos sitä ei ole tiedossa, valitaan tuontitilastosta todennäköisin alkuperämaa. Laskentaa varten tarvitaan primääritietoa siitä, onko peltolohko kivennäisvai eloperäistä maata, sekä siitä, onko lohkolla tehty maankäytön muutoksia 20 viime vuoden aikana. l LCAFoodPrint on Luonnonvarakeskuksen koordi noima tutkimushanke, jossa on kumppaneina Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, ympäristöminis teriö ja WWF Suomi. Hankkeen pää rahoittaja on Makera, ja hankkeella on kolmisen kymmentä osarahoittajana toiminutta yritysyhteis työkumppania.. Toinen ratkaiseva ero on eloperäisen maan osuus tuotantoketjussa. Kaikilta vaaditaan yhtä tarkkaa aineistoa olennaisista päästölähteistä. Näitä ohjei ta ei juurikaan noudateta, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo. Kasvintuotannon päästö laskennassa primääritietoa tarvitaan sadon alkuperämaasta, satomää rästä, viljelyalan maalajista, lannoituksesta, kalkitusmäärästä, käytetystä konetyöstä, kasteluveden käytöstä ja sadon kuivaamisesta. – Kuluttajat eivät tiedä, mitä hiilijalan jälkilaskelmiin on sisällytetty ja ovatko väitteet vertailukelpoisia eri tuotteiden välillä. Keskeisiä kriteereitä ovat eläinten lukumäärä eri ikäryhmissä, rehustuksen määrä, laatu ja komponentit, laidunnus, lannankäsittely, karjasuojien energian ja veden kulutus sekä eläinten paino ja kasvu. Siinä huomioidaan maankäytön muutokset kuten metsän raivaus maatalousmaaksi ja viljelytoimien muutokset kuten esimerkiksi maanpeitekasvien käytön aloittaminen. Hiilivarastoina huomioidaan kasvillisuus, maaperä ja kuollut orgaaninen aines. laidunnuksen päästöt. Kasvintuotannon päästöjen mallintamisessa keskitytään erityisesti ilmastovaikutukseen, vesiniukkuusvaikutukseen sekä rehevöitymiseen eli typpija fosforikuormitukseen. Finnwatchin tuoreessa raportissa tarkasteltiin ilmastoväittämiä yhdeksän esimerkkituotteen kautta
Teffin sadot ovat suhteellisen pie niä. Teffin viljely on hyvin työvoima intensiivistä. Teffiä viljellään muun muassa Etiopiassa, Eritreassa, Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Kiinnostuksen kasvu teffiä kohtaan on Etiopiassa johtanut sen viennin kieltämiseen hinnannou sun hillitsemiseksi ja kasvavan väestön ravinnon saannin turvaamiseksi. Teff sisältää erityisen paljon esimerkiksi lysiiniä, rautaa, kalsiumia ja sinkkiä. Kasvi kestää hyvin bioottista ja abioottista stressiä kuten tuholaisia, kasvitauteja, kuivuutta ja happamuutta. Teffjauho sopii niin suolaiseen kuin makeaankin leivontaan. RUISTA MUISTUTTAVIA OMINAISUUKSIA Teffin eri lajikkeista saadaan kolmen värisiä siemeniä: valkoisia, punaisenruskeita ja näiden värien sekoitusta. Teff on hirssinsukuinen vilja eikä siksi välttämättä sovi hirssiallergikoille. Teff on myös maan tärkein perus elintarvike sekä viljelijöiden taloudel lisesti tärkeimpiä viljelykasveja. Tutkimusympäristössä saadaan noin viidentuhannen kilon hehtaari satoja, Etiopian keskisadon ollessa 1,5 tonnia hehtaarilta. Maan muok kaukseen ja tasoitukseen käytetään yleensä hevosia ja härkiä, rikkaruohot poistetaan ja sato korjataan käsin. TEFF-HEINÄ on peräisin Etiopiasta, joka on maailman suurin teffin tuot taja. Eläimiä käytetään tallomaan siemenet irti korsista ja ennen jauhamista sie menet puhdistetaan käsin siivilöimällä. Se tarvitsee viileän ja suhteellisen kos tean ympäristön. Etiopiassa panostetaankin nyt teffin viljelyn arvoketjun kehittämi seen. Maailman pienijyväisin vilja Teffistä tehtyjä tuotteita on saanut Suomesta jo kymmenisen vuotta, mutta viimeisen parin vuoden aikana leipomoteollisuuden ja kuluttajien kiinnostus ravintorikasta ja luonnostaan gluteenitonta teffiä kohtaan on selvästi kasvanut. Espanja on näkyvin viljelijä Euroopassa. Lisäksi siitä tehdään puuroa ja siitä voidaan tehdä myös esimerkiksi pizzaa ja pastaa. Teffiä viljellään ylängöillä, noin 1700–2500 metrin korkeudessa. Viljelymaan on oltava hienorakenteista, maata on kynnet tävä useaan kertaan ja tasoitettava kylvön onnistumiseksi. l TEKSTI: Viivi Wanhalinna Raaka-aineet Luonnostaan gluteenittoman teff-puuron suosio on kasvanut. Kuidun lisäksi siemenissä on runsaasti proteiinia, erinomainen aminohappokoostumus, välttämättömiä rasvahappoja, mineraaleja ja vitamiineja. Siksi siemenet jauhetaan tai litistetään pääsääntöisesti täysjyväjauhoksi tai hiutaleiksi. Lähteenä on myös käytetty CBI:n markkinatietoja ja tutkimusta: Tadele E & Hibistu T., 2021, Empirical review on the use dynamics and economics of teff in Ethiopia, Agriculture & Food Security volume 10.. Viljelymenetelmiä parantamalla satoja olisi mahdollista kasvattaa. Leivässä, hapanjuurileivonnassa, karjalanpiirakkataikinassa ja rieskoissa tummemmista lajikkeista tehty teffjauho antaa pähkinäistä ja rukiille tyypillistä väriä ja makua. Vaaleimmat siemenet sisältävät vähiten rautaa, punertavat eniten. Tummista hiutaleista tehty puuro niin ikään muistuttaa aistittavilta ominaisuuksiltaan ruispuuroa. Teffistä on tehty verrattain vähän tutkimusta, ja sen myynnin tilastointi on heikkoa. Etiopian oma vilja Juttua varten on haastateltu Virtasalmen Viljatuotteen tuotekehitysja laadunhallintavastaavaa Sari Karjalaista. Juttua varten on haastateltu etiopialaisessa teff-viljelijäperheessä kasvanutta Helsingin yliopiston viljatutkijaa, maaja metsätaloustieteen tohtori Kiflemariam Yehuala Belachewia. Makeassa leivonnassa teff sopii esimerkiksi piirakkaja kakkutaikinoihin. Etio piassa yli 7 miljoonaa viljelijää viljelee teffiä yli kolmella miljoonalla hehtaa rilla yli 70 miljoonalle ihmiselle. Siemenet kypsyvät 60–140 päivässä lajikkeesta riippuen. Teffin kysynnän ennuste taan kasvavan maailmanlaajuisesti sen ravinteikkuuden ja gluteenittomuuden takia. Kun leivonnassa käytetään ainoana jauhona teffiä, taikinan leivontaominaisuuksien parantamiseksi kannattaa käyttää psylliumia tai ksantaania. KUV A : VI R T AS AL M E N VIL J AT UO TE 14 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 T eff-heinän siemenistä tehty jauho ja hiutaleet ovat runsaskuituinen vaihtoehto gluteenittomassa leivonnassa paljon käytetyille vähäkuituisille maissille ja riisille. Etiopiassa teffia käytetään pää asiassa juureen leivotussa injeralei vässä. Pieniä, halkaisijaltaan alle millimetrin kokoisia siemeniä on hankala kuoria. Hiutaleita voi myös käyttää leseen tapaan esimerkiksi smoothien ja jugurtin päälle
Kaasunjakeluverkoston palvelut Palveluihimme kuuluvat kaasuverkoston suunnittelu ja toteutus, kartoitus, huolto-, korjausja ylläpitopalvelut sekä painelaitteiden käytönvalvonta. Jotta valmistaja voi keskittyä ydinosaamiseensa, kannattaa kaasunjakeluverkostoon liittyvät tehtävät antaa kaasualan ammattilaisten tehtäväksi. Kaukovalvonnan avulla ylläpidetään riittävää kaasumäärää ilman toiminnan keskeytyksiä. Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@woikoski.fi Kumppanisisältö Woikoski Oy Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu kaasun käyttöpisteeseen asti asiakkaan tarpeeseen kaasujen laatuvaatimukset ja kulutukset huomioiden. Toimitamme kaasut ja järjestelmät. Teemme tämän kaiken, jotta teillä on turvallinen ja toimintavarma kaasuverkosto ja tarvittava puhtausluokka kaasuissa! Kaasun puhtaus on tärkeää, mutta pelkkä kaasun korkea puhtausluokka ei yksistään riitä. Kaasunjakeluverkostojen korjaukset ja huolto Kaasunjakeluverkostojen korjausja huoltopalvelut sekä kuntokartoitukset ja ennakkohuollot ammattitaidolla. Jotta valmistaja voi keskittyä ydinosaamiseensa, kannattaa kaasunjakeluverkostoon liittyvät tehtävät antaa kaasualan ammattilaisten tehtäväksi. ONKO ELINTARVIKEKAASUSI OIKEASTI PUHDASTA. Teemme puolestanne huoltosuunnitelmat ja huollamme laitteet. Teemme puolestanne huoltosuunnitelmat ja huollamme laitteet. Kaasuverkoston puhtaudella ja kunnolla on merkitystä Kaasuverkoston kuntokartoituksella, ennakoivalla huoltotoiminnalla sekä verkoston ja kaasulaadun analysoinneilla pystytään varmistamaan kaasun laadun pysyminen haluttuna läpi koko prosessin. Erityisosaamistamme onkin huolehtia kaikki asiakkaalle kaasun käyttöpisteeseen saakka. Kaasunjakelujärjestelmien kokonaispalvelut Suomalainen kaasunvalmistaja Woikoski Oy tarjoaa kotimaisten elintarvikekaasujen lisäksi kaasunjakeluverkostoon liittyvät suunnitteluja asennustyöt, huoltoja korjaustoiminnot sekä analyysipalvelut. Teemme tämän kaiken, jotta teillä on turvallinen ja toimintavarma kaasuverkosto ja tarvittava puhtausluokka kaasuissa! Kaasun puhtaus on tärkeää, mutta pelkkä kaasun korkea puhtausluokka ei yksistään riitä. Kaasunjakeluverkoston palvelut Palveluihimme kuuluvat kaasuverkoston suunnittelu ja toteutus, kartoitus, huolto-, korjausja ylläpitopalvelut sekä painelaitteiden käytönvalvonta. Erityisosaamistamme onkin huolehtia kaikki asiakkaalle kaasun käyttöpisteeseen saakka. Valvontapalvelut K aasujen ja kaasuverkostojen analysointi Kaasulajien ja kaasuverkostojen analysointipalvelut tuovat varmuutta prosessin puhtaudesta. Toimitamme kaasut ja järjestelmät. Valvontapalvelut K aasujen ja kaasuverkostojen analysointi Kaasulajien ja kaasuverkostojen analysointipalvelut tuovat varmuutta prosessin puhtaudesta. Teemme myös kaasulajin ja -verkoston analyysit asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Myös itse kaasuverkoston on oltava kunnossa. Myös itse kaasuverkoston on oltava kunnossa. Tarjoamme asiakkaidemme toiveesta myös painelaitekäytönvalvojapalveluita. Tarjoamme asiakkaidemme toiveesta myös painelaitekäytönvalvojapalveluita. Teemme myös kaasulajin ja -verkoston analyysit asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Kaasunjakelujärjestelmien kokonaispalvelut Suomalainen kaasunvalmistaja Woikoski Oy tarjoaa kotimaisten elintarvikekaasujen lisäksi kaasunjakeluverkostoon liittyvät suunnitteluja asennustyöt, huoltoja korjaustoiminnot sekä analyysipalvelut. Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 4_2024.indd 1 Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 4_2024.indd 1 5.4.2024 9.43.57 5.4.2024 9.43.57 Kaasuverkoston puhtaudella ja kunnolla on merkitystä Kaasuverkoston kuntokartoituksella, ennakoivalla huoltotoiminnalla sekä verkoston ja kaasulaadun analysoinneilla pystytään varmistamaan kaasun laadun pysyminen haluttuna läpi koko prosessin. Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 4_2024.indd 1 Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 4_2024.indd 1 5.4.2024 9.43.57 5.4.2024 9.43.57 KUMPPANISISÄLTÖ. Kaasunjakeluverkostojen korjaukset ja huolto Kaasunjakeluverkostojen korjausja huoltopalvelut sekä kuntokartoitukset ja ennakkohuollot ammattitaidolla. Elintarvikekaasujen puhtauden varmistaminen on tärkeä osa elintarvikkeiden tuotantoprosessia. Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@woikoski.fi Kumppanisisältö Woikoski Oy Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu kaasun käyttöpisteeseen asti asiakkaan tarpeeseen kaasujen laatuvaatimukset ja kulutukset huomioiden. ONKO ELINTARVIKEKAASUSI OIKEASTI PUHDASTA. Kaasunjakeluverkostojen asennukset Kaasunjakeluverkostojen asennustyöt sekä olemassa olevien verkostojen ylläpito, parannukset tai laajennukset. Kaukovalvonnan avulla ylläpidetään riittävää kaasumäärää ilman toiminnan keskeytyksiä. Elintarvikekaasujen puhtauden varmistaminen on tärkeä osa elintarvikkeiden tuotantoprosessia. Kaasunjakeluverkostojen asennukset Kaasunjakeluverkostojen asennustyöt sekä olemassa olevien verkostojen ylläpito, parannukset tai laajennukset
16 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 KU VA : FA ZE R Uutta tuotannossa Teema Fazer on tehnyt tuotekokeiluja bioreaktorissa kasva tetusta kaakaosta.
Lähivuosien horisontissa se ei kuitenkaan vielä ole. CERAFIM-hankkeen rinnakkaisprojektissa VTT:n tutkijat kasvattivat Fazerille bioreaktorissa kaakaota. VALIO KARTOITTAA MAHDOLLISIA ROOLEJA Valio osallistui CERAFIM-hankkeeseen tutustuakseen solumaatalouden mahdollisuuksiin ja teki yhteistyössä VTT:n kanssa erilaisia kokeiluja, kertoo vanhempi tutkija Dilek Ercili-Cura. Porr kertoo, että Fazerin tavoitteena on saada solutuotetulle kaakaolle uuselintarvikelupa ja tehdä siitä tuotteita. Uutta tuotannossa 17 TEKSTI: Elina Teerijoki Suklaata on jo valmistettu bioreaktorissa tuotetusta kaakaosta, mutta kaupan hyllyllä tuotteita ei nähdä vielä pitkään aikaan. Uuselintarvikelainsäädäntö aikatauluttaa tuotteiden kaupallistamista, ja kuluttajahyväksyntää voi vasta arvailla. Annika Porr kertoo, että myös bioreaktorissa tuotetun kaakaon maku vaatii vielä kehittämistä, sillä kuluttajatuotteessa maku ja rakenne ovat tärkeimpiä. V aikka solutuotanto on jo teknisesti mahdollista, sen kaupallistamiseen on vielä matkaa. Saattaa olla, että solutuotettu suklaa tulee ensin markkinoille premium-tuotteena tai pienenä erikoiseränä. Business Finlandin rahoittamassa, VTT:n ja yritysten yhteistyönä toteutetussa CERAFIM-hankkeessa hahmoteltiin alan ekosysteemiä. Fazer perusti pitkän aikajänteen innovaatioja tutkimusyksikkö Forward Labin vuonna 2020. Aistinvaraisen tutkimuksen tiimi on kehitystyössä tärkeässä roolissa. Tiimi tutustui tuotteeseen myös aistinvaraisesti – omalla vastuulla, koska solutuotetun kaakaon pitää vielä käydä läpi EFSAn turvallisuusarviointi ja saada sen hyväksyntä. Prototyyppejä on jo tehty. Myös solutuotannon ekosysteemin rakentaminen on vielä alkutekijöissään. Bioreaktorissa kasvatettu kaakao käsitellään kuivaamalla samoin kuin luonnonkaakao, ja sitä voi käyttää samalla tavoin suklaan raaka-aineena. Vaikka soluviljellyn kaakaon kaupalliset sovellukset ovat vielä kaukana, Fazer haluaa tutkia sen käyttömahdollisuuksia jo nyt. Mahdollisesti malli voi myös olla hybridituote, jossa on sekä perinteistä että solutuotettua kaakaota. Kehitystyö kuitenkin jatkuu. Mukana hankkeessa olivat muiden muassa Fazer ja Valio. Fazer oli aloittanut solukasvatuksen tutkimisen jo ennen CERAFIM-hanketta. Fazer saa jatkossa suurempia näyte-eriä kehitettäväkseen. Hanke jatkuu Fazerin osalta vielä vuoden, kertoo Forward Labin päällikkö Annika Porr. Osa hankkeessa tehdystä tutkimuksesta on yrityksen sisäistä tietoa, joka ei ole julkista.. VTT on juuri skaalannut bioreaktorinsa suurempaan, ja tuotannon skaalautuvuutta selvitetään. Fazer lähti mukaan hankkeeseen, koska kaakaoraaka-aineen saatavuus saattaa vuosien kuluessa ilmastonmuutoksen myötä heikentyä tai raaka-aine voi kallistua merkittävästi
HINTA JA MAKU RATKAISEVAT SOLUTUOTANNOSSAKIN Solumaatalouden kaupallisen tulevaisuuden ratkaisee pitkälti se, miten valSOLUMAATALOUDEN skenaarioiden yhtey dessä on todettu, että solumaatalouden maankäyttö on huomattavasti tehok kaampaa kuin perinteisen maatalouden. 18 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 Haluamme ymmärtää solumaatalouden arvoketjua, raaka-aineita, prosesseja ja Valiota kiinnostavien raakaaineiden soveltamisen mahdollisuuksia, ErciliCura kuvailee. Ovalbumiinin tuotanto tarvitsi suoraa sähköä noin 6 kWh proteiinikiloa kohden. Sitran rahoittama Elintarviketuotannon murros Suomessa –hanke toteutettiin Helsingin yliopiston Maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. Sen jälkeen uuden tuotantotavan ekosysteemiä aletaan kehittää Food 2.0 -hankkeessa, joka on Business Finlandin rahoittama veturihanke kestävämmän ruokajärjestelmän rakentamiseksi. Helsingin yliopisto. Näkemyksemme on, että solumaatalous ja perinteinen ruuantuotanto eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Vertai lussa on huomioitava, että vain harvoja solumaatalouden tuotteita on toistaiseksi tuotettu teollisessa mittakaavassa. Tutkimusja kehitysjohtaja Harri Kallioinen sanoo, että toistaiseksi Valio tutkii erilaisia mahdollisia rooleja solumaatalouden kentällä yhteistyössä kumppanien kanssa. Keskimääräisellä sähköllä tuotetulla viljellyllä lihalla oli korkein kumulatiivinen energiankulutus vertailluista tuotteista, kun vertailu tehtiin tuotteiden proteiini sisältöä kohden. Viljellyn lihan CEDarvioissa on suurta epävarmuutta, sillä tuotanto prosesseja vasta kehitetään. Skaa laaminen vaikuttaa todennäköisesti tuo tannon tehokkuuteen. Vaikka tekninen kehitys on mahdollistanut esimerkiksi maidon proteiinien tuottamisen täsmäfermentoinnilla, skaalaaminen teolliseen mittakaavaan ei vielä onnistu ja tuotanto jää nichetasolle. Tässä tuotteiden tarkastelu rajattiin tilan portille, joten tuotteiden jatkojalostus, varastointi, kuljetus ja valmistus ruuaksi kasvattavat energiankulutuslukuja. Ovalbumiinin vastaavat arvot ovat 192 mJ/kg keskimääräisellä sähköllä ja 185 MJ/kg vähäpäästöistä, myös ydin energiaa sisältävää energiaa käyttäen. Valio jatkaa tutkimustyötään CERAFIMhankkeessa vielä vuoden. Viljellyn lihan tuotannossa sähkön kulutus oli noin 30 kWh proteiinikiloa kohden, kun mukana oli myös osin tuotantopanosten tarvitsema sähkönkulutus. 2023: Tulevaisuuden ruokamurros: proteiinit, solumaatalous, maankäyttö ja energia. Siksi vertailussa käytettiin hollanti laisen kotieläintuotannon pohjalta luotua Agrifootprinttietokannan mallia siten, että tuotantopanokset muutettiin vastaamaan Suomessa käytettyjä. Lähde: Roitto M ym. Suomalaisten kotieläintuotteiden kumu latiivista energiankulutustietoa ei ollut saa tavilla. Mikrobiproteiinin tuotannossa eniten energiaa kuluu prosessissa tarvittavan vedyn tuotantoon, sillä vety lohkaistaan vedestä elektrolyysin avulla. Viljellyn lihan CEDarviot vaihteluväli eri skenaarioiden välillä oli 312–532 MJ proteiinikiloa kohti riippuen energianläh teestä, ravinteiden lähteistä ja tuotanto prosessista. Tarkastelussa käytettiin elinkaari arviointimenetelmään perustuvia tutki muksia, joissa huomioidaan varsinaisen tuotteen tuotantoprosessin lisäksi myös raakaaineiden tuotannon vaatima energia. Erilaisia tuotantoskenaarioita verra tessa keskimääräisellä suomalaisella verkkosähköllä tuotetun vetyä hapettavan mikrobiproteiinin CED oli 369 MJ/kg pro teiinia ja vesivoimalla tuotettuna 155 MJ/kg proteiinia. Täten tuotteen CEDtulokseen vaikuttavat sekä energian käyttömäärät että käytetyt energianlähteet raakaainei den valmistuksen ja tuotantoprosessin osalta. Mikrobi proteiinien tuotannon suora sähkönku lutus oli noin 28 kWh tuotettua proteiini kiloa kohden. Skaalaamisessa yhteistyö yrityskumppaneiden kanssa on tärkeää, Kallioinen sanoo. Energiankäyttölaskelmat perustuvat tieteellisiin arvioihin hypoteettisista tuo tantoprosesseista, joten niissä on suurta epävarmuutta. Vertailussa olivat mukana solumaataloustuotteiden lisäksi yleisim mät kasvi ja eläinperäiset proteiininläh teet. Elintarviketuotannon murros Suomessa –hankkeessa valmistuneessa Tulevaisuuden ruokamurros raportissa esitellään arvioita solumaataloustuotannon energiankulutuk sesta. Solumaataloudella on suuri potentiaali siirryttäessä kohti kestävää ruokajärjestelmää, joka on myös ravitsemuksellisesti hyvä. Valiolle tärkeitä avauksia ovat niiden hyödyntämistä kartoittavat tutkimushankkeet, joissa on mukana myös solumaatalouden startuppeja kuten myko proteiinia tuottava Enifer ja virolainen ÄIO, joka valmistaa erilaisia rasvoja. Toisaalta solutuotannon sähköenergian kulutus on arvioitu suureksi. Valion toiminnassa syntyviä sivuvirtoja voi käyttää solumaatalouden prosesseissa. Energiankäyttö kuvattiin kumulatiivi sena energiankulutuksena (cumulative energy demand, CED), joka sisältää myös energianlähteen valmistukseen kuluvan energian. Solumaataloustuotteet, joita tutki muksessa arvioitiin, olivat vetyä hapet tavien bakteerien tuottama mikrobipro teiini, mikrobien tuottama kananmunan valkuaisproteiini eli ovalbumiini ja viljelty liha. Ercili-Curan mukaan tulevaisuudessa on todennäköistä, että solumaatalous ja perinteinen maatalous toimivat tavalla tai toisella rinnakkain, jotta ympäristöjalanjäljet pysyvät hallinnassa. Eniferin tuottamalla mykoproteiinilla on puolellaan se etu, että tuote oli jo teollisessa tuotannossa rehukäytössä 1970-luvulla. Laskelmien mukaan vähimmällä energia panostuksella tuotetaan hernettä ja kauraa proteiinikiloa kohden mitattuna. Kuluttajatuotteissa solumaatalouden rooli on vielä häviävän pieni. Valiolle solumaataloudessa on kyse pitkän aikavälin strategisista valinnoista. Kotieläin tuotteiden energiankulutus oli samalla tasolla vähäpäästöisellä energialla tuotet tujen solumaatalouden tuotteiden kanssa. Kallioinen arvioi, että mykoproteiinituotteilla on ensimmäisten joukossa mahdollisuuksia päästä laajempaan kuluttajakäyttöön. Energian saatavuus ja puhtaus on solumaatalouden tärkeä kysymys Suurin osa suomalaisista kuluttajista luottaa elintarviketeknologiaan.
Uutta tuotannossa 19 miita kuluttajat ovat ottamaan uudenlaiset tuotteet vastaan. Tulokset olivat linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa: nuoret kuluttajat olivat myönteisempiä solutuotantoa kohtaan kuin varttuneemmat, ja miehet hieman myönteisempiä kuin naiset. – Suurin osa suomalaisista kuluttajista luottaa elintarviketeknologiaan. Heidän näkemyksillään on merkitystä etenkin ruokamurroksen sosiaalisen kestävyyden kannalta. – Esimerkiksi solutuotannon vaatima energia nähtiin haasteena, mutta toisaalta viljelijät voisivat olla tuottamassa kestävää energiaa. Tuore rahoituskierros mahdollistaa tuotannon skaalaamisen ensin sopi musvalmistajien kanssa, jonka jälkeen yhtiöllä on suunnitelmissa oman tehtaan rakentaminen; Erikssonin mukaan sen avaaminen on ajankohtaista muutaman vuoden kuluttua. KU VA : ON EG O BI O. Peloista nousi esiin mahdollinen suuryhtiöiden valta esimerkiksi patentoinnin kautta. Luonnollisuus on suhteellinen ja muuttuva käsite. Lehmien syömän nurmen voisi jalostaa myös biokaasuksi tai bioreaktorin syötteeksi, Räty kertoo. Myös tuotantotapojen erilaiset roolit nousivat esiin. Perinteinen eläinperusteinen tuotanto saattaisi tulevaisuudessa olla luksustuotteen tasolla, ja arkiset kulutustuotteet tuotettaisiin bioreaktoreissa. Solumaatalous voisi olla myös ratkaisu eläintuotannon työvoimapulmiin, sillä soluviljely ei vaadi yhtä paljon intensiivistä ihmistyötä kuin eläinten hoito. Väitöskirjatutkija Niko Räty Helsingin yliopistosta on haastatellut suomalaisia maanviljelijöitä heidän käsityksistään solutuotannosta. Solumaatalous on monelle kuluttajalle vielä aivan vieras alue. Ryynänen arvioi, että kun tietoa ja tuotteita saadaan lisää, asenteetkin muuttuvat. Monelle haastatelluista viljely oli paitsi elinkeino, myös elämäntapa. ALKUTUOTTAJILLE UUSI MAHDOLLISUUS Solumaatalouden tulo olisi suuri mullistus myös ruuan alkutuottajille. Kananmunaraakaainemarkkina on lintuinfluenssan aiheuttaman hinnan vaihtelun vuoksi ollut maailmalla myller ryksessä. Korkea koulutus, kaupunkilaisuus ja tulotaso liittyivät myönteiseen suhtautumiseen. Viljelijöitä askarrutti myös se, tukevatko rakenteet siirtymää tuotantotavasta toiseen, ja toisaalta, haluavatko kuluttajat ostaa uudenlaisia tuotteita. Hyväksyntä on eurooppalaisissa tutkimuksissa yleensä vaihdellut 40–70 prosentissa. Kyselyn vapaiden kenttien kommentit tuottivat myös hyvin tunteikkaita vastauksia, joista kävi ilmi, että osa kuluttajista on huolissaan solutuotannon ”luonnollisuudesta”. Yh dysvaltoihin yritystä houkutteli paitsi Eurooppaa nopeampi juridinen pro sessi, myös mahdollisuus työskennellä maailman suurimpien elintarvikealan toimijoiden kanssa. Onego Bio kiinnostaa, koska korvaavan tuotteen voi nähdä stabiloi van toimitusketjua ja koska raakaaine toimii täsmälleen samoin kuin vastaava eläinperäinen. Analyysivaiheessa olevassa jatkotutkimuksessa Ryynänen kysyi Taloustutkimuksen avulla reilulta 1000 suomalaiselta, millaisia solutuotettuja pyörykkäaineksia vastaaja voisi tulevaisuudessa ostaa perheelleen. Solutuotanto oli monelle vierasta, mutta haastatteluaineistosta on nähtävissä myös se, että viljelijät saattavat nykyiselläänkin tuottaa sellaisia elintarvikkeita, joita he eivät itse käytä. Yritys kerää par haillaan dataa paikallisen lainsäädän nön mukaiseen elintarvikelupailmoituk seensa, jonka pohjalta elintarvike ja lääke virasto FDA antaa puoltonsa tuot teen markkinoinnille. – Toki voi miettiä, onko nykyinen tehomaatalouskaan luonnollista tai missä kohtaa luonnollisiksi koettujen raaka-aineiden prosessointi muuttaa ne epäluonnollisiksi. Onego Bio matkalla Yhdysvaltain markkinoille Onego Bion ovalbumiini on herättänyt kiinnostusta yhdysvaltalaisissa elintarvikevalmistajissa. Keskimäärin myönteisestä asenteesta huolimatta suomalaisten vastaajien joukossa oli myös solumaatalouteen hyvinkin kielteisesti suhtautuvia kuluttajia. Vuonna 2021 kerätyn datan mukaan suomalaiset kuluttajat ovat norjalaisia ja tanskalaisia valmiimpia ottamaan vastaan solumaataloustuotteet. Onego Bio tekee jo tuotekehitystyötä useiden globaalien elintarvikevalmistajien kanssa. Alustavien tulosten mukaan viljelijät näkivät solutuotannossa sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Aikatauluarvio on, että tuote saa myyntiluvan ensi vuoden lopulla. Suomalaisista kuluttajista 65,3 prosenttia oli kiinnostunut kokeilemaan solutuotettua lihaa, kun tanskalaisista kiinnostuneita oli 57,7 prosenttia ja norjalaisista 58,2 prosenttia. Hinta ja maku ovat tärkeitä tekijöitä myös kiinnostuksessa solumaataloustuotteisiin, Ryynänen sanoo. – Leipomo ja makeistuotteet ovat tyypillisiä sovelluksia, ja tuotetta on kokeiltu myös muun muassa pastaan ja proteiinipatukoihin, Eriksson kertoo. Ruralia-instituutin tutkija Toni Ryynänen on osallistunut pohjoismaiseen tutkimukseen, jossa kartoitettiin, mikä tekisi soluviljellystä proteiinista kuluttajille hyvän tai huonon vaihtoehdon. l VIESTINTÄJOHTAJA Laura Eriksson kertoo, että VTTtaustainen ovalbu miinia bioreaktorissa valmistava Onego Bio odottaa tuotteensa pääsyä Yhdys valtain markkinoille. Kävi ilmi, että sanavalinnoilla on kuluttajahyväksynnässä paljon merkitystä: esimerkiksi sana mikrobiproteiini koettiin kielteiseksi. Koska tulevaisuuden tuotteita ei voi maistattaa, kuluttajien mielipiteet ovat vahvasti mielikuvien varassa
Vaasanin Vantaan leipomolle avattiin uusi sähköisellä uunilla varustettu leivontalinja vuonna 2022. – Energian saatavuudesta ei aiemmin tarvinnut olla huolissaan. Tulevaisuuden leipomot ovat sähköisiä. Nyt Vaasanille perustettiin energiatyöryhmä pohtimaan, miten energian saannin vakaus turvataan ja miten energian käyttöä voidaan vielä tehostaa, Cousins kertoo. – Olimme konsernina liittyneet Science Based Targets Initiative -sitoumukseen jo vuonna 2021, ja myös Fazer Leipomoiden energiastrategiassa oli suunniteltuna isoja investointeja, Bergholm kertoo. Linkosuon toimitusjohtaja Jyrki Karlsson kertoo, että kun kaasun riittävyydestä ei ollut varmuutta vuonna 2022 kriisin puhjettua, leipomon uuneihin asennettiin tuplapolttimot, joiden avulla niitä Leipomoteollisuus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Kriisi vauhditti leipomoalan energiasiirtymää Leipomoala sähköistyy vauhdilla, ja tuotannossa syntyvä hävikkikin muuttuu nykyisin usein biopolttoaineiksi. Niitä ei vielä ole jouduttu käyttämään kuin koemielessä, Bergholm kertoo. Vaasan Oy:n liiketoimintajohtaja Minna Cousins sanoo, että energiakriisi sysäsi liikkeelle monia muutosprosesseja. KU VA : FA ZE R. Suurimmat muutokset on toistaiseksi tehty siirtymällä vihreään kaukolämpöön ja rakentamalla uusi tehokkaampi tuotantolinja Vantaalle. Muutokset ovat johtaneet päästövähennyksiin. Siksi myös kaasu-uuneille pohditaan vähäpäästöisempiä siirtymäajan ratkaisuja, kuten oman tuotannon tai muiden Lantmännen-konsernin osien sivuvirtojen hyödyntämistä biokaasun tuotannossa. Kaikkien leipomotoimintojen sähköistäminen on kuitenkin pidempi urakka. Tehokkuusinvestoinnit ja siirtymä vihreään kaukolämpöön vähensivät hiilidioksidipäästöjä vuonna 2023 seitsemän prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vantaalle vuonna 2022 avattu uusi palaleipälinja voi käyttää energialähteenä kaasua ja nestemäisiä polttoaineita. Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Marko Bergholm sanoo, että energiamarkkinan äkillinen muutos antoi vauhtia jo suunnitelluille investoinneille. Sen valmistumisen jälkeen leipomolta puretaan vanhoja kaasutoimisia linjoja. VARAJÄRJESTELMISTÄ SÄHKÖÖN Kun energian ja etenkin maakaasun riittävyys oli kriisin alussa vaakalaudalla, Fazer asennutti toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi suurimmille linjoille myös polttoöljyllä toimivat varajärjestelmät. Ruisleipäleipomossa Lahdessa on rakenteilla uusi tehokas sähkötoiminen palaleipälinja, joka valmistuu keväällä 2025. 20 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 V uonna 2022 iskenyt energiakriisi mylläsi yritysten strategioita ja suunnitelmia uusiksi
Huoli energian riittävyydestä on väistynyt, mutta nyt Linkosuo on siirtämässä tuotantoaan sähköiseksi. Terveystrendit näkyvät myös leipomoalalla. KULUTTAJA KAIPAA HELPPOA Etenkin kahvilapuolella näkyy kuluttajien helppouden kaipuu. Olemme sitoutuneet hävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Yritys pakkaa suurtalouskäyttöön ruisja kauramurua, karkeaa korppujauhoa, joiden raakaainetta ovat rikkoutuneet sipsituotteet. Tällaista kellon kääntöä ei pysty tekemään yksin. Vehnäkään ei ole enää ”pahis”, vaan sillä on kuluttajan silmissä paikkansa etenkin elämyksellisissä herkuttelutuotteissa. l Kriisi vauhditti leipomoalan energiasiirtymää. Verkkokauppa ei vielä ole iso, mutta viiden vuoden kuluttua voi ollakin. Jätteestä saa hiukan euroja, ja hyötyä syntyy myös pienenevinä jätekuluina. HÄVIKKITOIMIA KOHTEEN MUKAAN Leipä on tuoretuote, jonka tuotannosta väistämättä osa joutuu hävikkiin. JÄTTEESTÄ MYÖS HYÖTYJÄ Linkosuolla on havaittu, että paahtoleivän myynti on kasvanut sekä volyymissa että euroissa. Myymäläleipomoissa yhteistyö paikallisen kaupan kanssa ja kuluttajille suunnatut toimet kuten Hävikkitalkoottuote pussit ovat tärkeimpiä. Paahtoleivän säilyvyyshän on teknologinen kysymys. Kuusi päivää viikossa tehtäviin kuljetuksiinkin löytyi ratkaisu, joka sopii kaikille osapuolille, Minna Cousins kertoo. Viljaraaka-aineissa rukiin uusi tuleminen ja kauran nousu näkyvät selkeimmin. Puhdas taikinajäte muuntuu helposti esimerkiksi polttoaineiksi. Täysjyvätuotteet ja suolan määrän vähentäminen liittyvät tähän. Ihmisillä haluavat juhlistaa arkea leipomotuotteilla. Vaasanin leipiä viedään kauppoihin kuutena päivänä viikossa. Seuraavana tavoitteena on tuotekehityksen avulla tuoreuttaa koko tuotevalikoima. Linkosuon Jyrki Karlssonin mukaan kuluttajatrendeissä korostuvat kotimaisuus, terveellisyys ja helppous. Ne koetaan vähän eksoottisiksi raakaaineiksi, Karlsson sanoo. Ruis ja kaura kiinnostavat etenkin viennissä. Vaasanin Minna Cousins sanoo, että take away -trendi on vaikuttanut tuotevalikoimaan vahvasti: subeja ja sandwicheja tehdään myös kotikeittiöissä. Kotimaisuus on edelleen kuluttajien leivältään toivoma ominaisuus, joka kytkeytyy myös vastuullisuuteen, sanovat sekä Vaasanin Cousins että Fazerin Bergholm. TRENDIKKÄÄT RUIS JA KAURA Myymäläleipomojen nousu on jatkunut jo pitkään, eikä Bergholm näe, että se olisi taittumassa. – Ultratuoreus on eräs leipomomyymälöiden ja artesaanileivonnan valtti, mutta suuri osa myymäläleipomoidenkin tuotteista säilyy useamman päivän, Bergholm kertoo. Leipomojäte on vähitellen muuttunut arvotavaraksi, ja hävikkitaikinalle on kysyntää. Isojen leipomoiden taikinahävikkiä pienennetään kantinkierrättäjälaitteella, joka siirtää taikinamatosta ylijääneen taikinan takaisin taikina-astiaan. Myös Vaasanin tuotannossa syntyvä syömäkelvoton elintarvikejäte muuttuu bioetanoliksi. Jyrki Karlsson on pohtinut, onko taustalla kuluttajan ostovoiman vaihtelu – vai halu välttää hävikkiä: paahtoleipä on pitkään säilyvä tuote, jota on myös helppo pakastaa. Vaasanin tuotekehitystiimi on kehittänyt reseptejä ja leivontaprosesseja tuoreuden säilyttämiseksi pidempään, ja siksi ansiosta leipiä voi toimittaa kauppoihin nyt myös leivontaa seuraavana päivänä. Leivän kulutus jopa pieneni vuoden 2022 puolivälissä, kun ruuan hinta alkoi nousta; tämä liittyy ilmeisesti kuluttajien kotihävikin vähenemiseen. Uudistuksen myötä aiemmin ylileivonnasta hävikkiin menneet leivät pääsivät kaupan hyllylle. Uutta tuotannossa 21 saattoi käyttää joko polttoöljyllä tai kaasulla. Notkahduksesta on kuitenkin toivuttu. Se kuljetetaan kierrätyslaitokselle Kotkaan, josta se prosessoituna viedään edelleen Ruotsiin Lantmännenin biojalostamoon. Se on mukana vuoden alussa alkaneessa EU-rahoitteisessa ACE-hankkeessa, josta yritykset saavat rahoitusta vihreän siirtymän suunnitteluun ja toteutukseen. Kuluttajakäytös on edelleen varovaista. Myös gluteenittomien tuotteiden tarjonta on kasvanut, vaikka gluteenitto milla leivillä on vain 3–4 prosentin osuus koko leipämarkkinasta. Kaasun korkean hinnan vuoksi öljy oli välillä käytössäkin. Take away -tuotteet kiinnostavat taas, kun kuluttajilla on hieman enemmän taloudellista liikkumavaraa. Se asettaa yrityksille haasteita esimerkiksi uutuuksien lanseeraamisessa, Jyrki Karlsson sanoo. – Meillä on laitteita, joiden muuntaminen sähköiseksi ei käy ihan tuosta vain, joten tuki suunnitteluun on todella tärkeä, Karlsson sanoo. Isot asiakkaamme ovat olleet hyvin mukana. Suurilla toimijoilla on hyvin organisoidut keräysketjut, joita pitkin Linkosuonkin hävikkitaikina kuljetetaan, jossa siitä jalostetaan bioetanolia. Lopullinen taikinahävikki menee Gasumille, jossa siitä tuotetaan biokaasua. Linkosuon Karlsson arvioi, että markkinaa tulee todennäköisesti mullistamaan ostamisen helppouden kaipuu. Uudet maut ja tekstuurit kiinnostavat; Fazerilla limited edition -tuotteet kuten kausimunkit ovat olleet suosittuja. Marko Bergholm kertoo, että toimet hävikin ehkäisemiseksi ovat niissä erityyppisiä. Linkosuolla on kehitetty myös omia sivuvirtatuotteita. Vaasanin hävikki onkin vähentynyt tuotannossa noin 33 prosenttia suhteessa edelliseen vuoteen. Suomessa on rikas leipäkulttuuri, jota vaaliimme, innovoimme ja kehitämme, Bergholm sanoo. Kuluttajien hintaherkkyys näkyy tuotteiden menekissä, mutta muokkasimme tuotetarjoomaa ajan henkeen sopivammaksi. Kun leipä pakataan heti paiston jälkeen puhdastilassa, se säilyy pitkään, Karlsson sanoo. On myös tärkeä tiedostaa, että eri päivillä on erilaiset kysyntäprofiilit: myymäläleipomoissa näkyvät vahvasti esimerkiksi sesongit. Tavoite on niin suuri, ettei siihen päästä pelkästään reseptiikan ja prosessienhallinnan kautta, vaan tarvitaan myös uusia tuotteita ja uusia konsepteja, Bergholm sanoo. Vaasanilla tehtiin viime vuonna iso harppaus hävikinhallinnassa. Fazer Leipomoilla on kahdentyyppistä leipomotoimintaa: neljä isoa leipomoa ja 138 myymäläleipomoa. – Isoissa leipomoissa tuotannon tehokkuus ja sivuvirtojen hallinta ovat keskeisiä
– Tärkeintä on antaa kuluttajille selkeää, näyttöön perustuvaa, vertailukelpoista, luotettavaa ja olennaista tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista, kertoo erikois tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnon varakeskuksesta. Tämä perustuu siihen, että biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan pitkällä aikavälillä. Lämpöä tuotetaan välillä yli oman tarpeemme, ja silloin myymme ylijäämälämmön kaukolämpöverkkoon. Bioenergia luokitellaan hiilidioksidineutraaliksi eli sen ei lasketa lisäävän hiilidioksidipäästöjä. 22 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 22 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 EU :n kasvihuonekaasupäästöistä yli 75 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja käytöstä. EU:N VUONNA 2024 uudistetuilla kulutta jansuojasäännöillä vahvistetaan kulutta jansuojaa epäluotettavia tai vääriä ympä ristöväitteitä vastaan. KU VA : RO NI LE HT I Raision Nokian myllyn lämpölaitos hyödyntää sivuvirtana syntyvää kaurankuorta. EU:n tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä hiilineutraali, eli päästöjen ja niitä imevien nielujen pitäisi olla yhtä suuret. Raisio osti Verso Foodin tehtaan Kauhavalta vuonna 2021. Energia Teema TEKSTI: Taija Kivimäki Hiilineutraali energia kiinnostaa Energiantuotannon päästöjä vähentämällä voidaan päästä hiilineutraaliustavoitteisiin. – Kauhavan kaukolämpö oli pitkälti hiilineutraalia, mutta ei vielä täyttänyt Raision kriteerejä. 2017 valmistunut laitos toimii hakkeella ja tuottaa teollisuushöyryä ja lämpöä koko tehdasalueelle, jolla on sekä omia että ulkopuolisia tuotantolaitoksia, vastuullisuusjohtaja Katri Järvinen-Wilen Raisiolta kertoo. Esimerkiksi Raision tuotantolaitokset ovat nykyisin kokonaan hiilineutraaleja. – Kun Raision tehtaalla tuli tarve uusia energiaratkaisu 2015, päätettiin rakentaa oma bioenergialaitos. Viherväitteiden käytöstä säädetään lailla EU:ssa. – Suunnittelimme tuotantolaitoksen yhdessä Adven Oy:n kanssa, joka myös operoi laitosta. RAISIOLLA ON OMA BIOENERGIALAITOS Raisio-konsernin työ kohti hiilineutraaliutta alkoi vuonna 2011, kun keskitetysti sähköä ostanut konsernin osa siirtyi hiili neutraaliin sähköön. EU on myös kieltänyt kasvihuo nepäästöjen kompensointiin perustuvat hiilineutraalisuusväittämät. Polttoöljy vaihdettiin biopolttoöljyyn. Moni yritys tekee työtä kohti hiili neutraalia tuotantoa tai on jo päässyt tavoitteeseensa tehtaiden hiilineutraaliudessa. Nokian myllystä saatiin hiilineutraali, kun tehtaalle rakennettiin 2021 uusi höyryä ja lämpöä tuottava laitos, jonka polttoaineena toimii tuotannon sivuvirtana syntyvä kauran kuori. Viherväitteitä kos keva direktiivi täydentää EU:n viherpesu kieltoa ja tuo mukanaan tarkastusjärjes telmän yrityksille, jotka haluavat käyttää ympäristöväitteitä. Esimerkiksi Raisio konsernin vastuullisuusohjelman yksi tavoitteista oli muuttaa oma tuotanto hiilineutraaliksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Silloin sähkönä käytettiin tuulivoimaa, lämpö oli kaukoverkkolämpöä ja teollisuushöyryä tuotettiin polttoöljyllä. Kauhavan Kaukolämpö Oy liittyi energian alkuperätakuujärjestelmään ja vuoden 2023 lopusta on toimittanut hiilineutraalia kaukolämpöä. Nokian vanha, nykyisin biokaasulla toimiva laitos toimii varalaitoksena huoltokatkojen aikana. Bioenergia on uusiutuvaa energiaa, jota saadaan biomassoista kuten puusta tai bioperäisistä jätteistä. ENERGIARATKAISUT SYNTYIVÄT KUMPPANEIDEN AVULLA Raisio-konsernilla on tuotantolaitokset myös Nokialla ja Kauhavalla. Suomen kansallisen ilmastolain mukaan Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Esimerkiksi tuotteen ympäristövaiku tukset tulee esittää koko elinkaaren ajalta. Luonnonvarakeskuksen LCAFood Print tutkimushankkeessa koottiin viherväit tämiä koskeva viestintäohjeistus elintar vikealan tueksi. Ennen väitteiden käyt tämistä yritysten tulisi osoittaa todistus aineistoa niiden tueksi ja saada hyväksyn tä EUmaiden määräämiltä tarkastajilta. Tuotekohtaisessa viestinnässä ei voida puhua hiilineutraaliudesta, sillä ketjusta syntyvien kaikkien kasvihuonekaasupääs töjen pysyvää hiilensidontaa on vaikea toteuttaa ja todentaa kattavasti ruokaket jussa, ja esimerkiksi Suomessa maaperä toimii keskimäärin enemmänkin päästö lähteenä. Siihen on koottu lakien ja standardien vaatimukset sekä tutkijaryh män näkemykset ympäristöjalanjälkien viestinnän hyvistä toimintatavoista
Esimerkiksi Jalofoods teki vastikään 700 tonnin hiilidioksidiekvivalentin suuruisen hiilikompensaation ilmastoprojektiin EU-alueelle. Aurinkoja tuulienergian käyttö sekä biomassaan perustuvat energialähteet ovat energiaomavaraisuuteen pyrittäessä tärkeitä. Suuren osan yritysten ympäristöjalanjäljestä muodostaa energia. Kiertotaloustiellä pienet askeleet merkitsevät suuria vaikutuksia tulevaisuudessa. TULEVAISUUDESSA elintarviketeollisuusyritykset hyödyntävät yhä enemmän tuotantoprosesseissaan syntyvät biojätteet energiaksi omissa biokaasulaitoksissaan – tässä jäte muuttuu kullaksi. Pyyntöihimme on suhtauduttu positiivisesti ja energiaalan kumppaneilla on valmiutta toteuttaa hiilineutraaleja ratkaisuja, kun niitä vaaditaan. Siirtyminen pois fossiilisista energialähteistä on vääjäämätöntä. Lisäksi markkinahintaperusteisuus ja älykkäät energian hallintajärjestelmät mahdollistavat energiankäytön ohjaamisen tehokkaammin vuorokauden eri aikoihin. Raisiolle viljat ovat tärkein raaka-aine. HYVÄ VÄLINE sekä arvoketjun ympäristövaikutusten arvioimisessa että hinnoittelussa on alkukankeuden jälkeen ollut päästökauppa. Tulevaisuudessa on odotettavissa yhä enemmän saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisia verotusratkaisuja ja vapaaehtoisia kompensaatioita. l Suuri osa elintarviketeollisuusyritysten energiasta kuluu hankintaketjun muissa osissa. Elintarviketuotannossa energiatehokkuuden avaimia ovat energian, veden ja hukkalämmön käyttö sekä niiden optimointi prosessien automatisoinnilla, uusilla tuotantoteknologioilla ja tekoälypohjaisilla ohjelmistoratkaisuilla. Monet yritykset rakentavat omia uusiutuvia energialähteitään ja tekevät pitkäaikaisia sopimuksia toisten yritysten kanssa. Y hä useammat elintarviketeolli suusyritykset sisällyttävät kestävän kehityksen tavoitteet strategiansa ytimeen ja pyrkivät hiilineutraaliin toimintaan. BIOJÄTEVIRRAN ENERGIA KIERTÄÄ TAKAISIN TUOTANTOON KU VA : OM A DE SI GN OY YHTÄ AINOAA HOPEALUOTIA ENERGIAHAASTEESEEN EI OLE. Olemme esimerkiksi kehittäneet lauhteenpalautusjärjestelmän Raision tehtaalle, siirtyneet ledvalaistukseen sekä optimoineet rakennusten lämpötiloja. Kompensaatio kattaa sekä suoria että epäsuoria päästöjä. Lain energian alkuperätakuista (1050/2021) mukaan alkuperätakuita myönnetään uusiutuvilla energia lähteillä ja ydinvoimalla sekä tehok kaalla yhteistuotannolla tuotetulle sähkölle, uusiutuvalle kaasulle, uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle vedylle, uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle lämmölle ja jäähdytykselle sekä hukkalämmölle ja kylmälle. Yhtä ainoaa hopealuotia energiahaasteeseen ei ole olemassa, mutta tulevaisuus näyttää monelta osin valoisalta. Jalofoodsin kumppanuusmalliin perustuva, tuotannon sivuvirtoja raaka-aineena käyttävä biokaasulaitos on ollut käytössä vuodesta 2022, ja sen tuottama biokaasu kattaa lähes 60 prosenttia energiankäytöstämme. KOKO ARVOKETJUN TYÖTÄ TARVITAAN Jatkossa Raisio-konsernin pääpaino hiili neutraaliuden kehitystyössä on työskentely arvoja toimitusketjun kanssa. Elintarviketeollisuusyritykset pyrkivät optimoimaan hankintaketjujaan pienentääkseen arvoketjun energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä. n Energian alkuperätakuu vahvistaa, että energia on tuotettu uusiutuvasti. Uutta tuotannossa 23 Nyt Kauhavan Kaukolämpö Oy voi tarjota myös muille toimijoille hiilineutraalia energiaa. – Jaamme kokemuksia ja osaamistamme sekä kannustamme toimittajia vastaavanlaisiin päästövähennyksiin kuin Raisio-konserni on toteuttanut, kuten hiilineutraaliin energiaan siirtymiseen. Raisio on juuri kartoittanut sopimusviljelijöidensä kauran hiilijalanjälkeä ja sitä pienentäviä viljelytoimenpiteitä. Elintarviketeollisuusyritykset lähestyvät tulevaisuuden energiankäyttöään keskittyen muun muassa uusiutuviin energialähteisiin, omaan energiantuotantoon ja koko arvoketjun energiatehokkuuteen. – Vaikka energiaratkaisut eivät ole yksinkertaisia, yhteistyökumppaneiden kanssa ratkaisut ovat löytyneet eivätkä ratkaisut ole aina kalliimpia kuin olemassa olevat ratkaisut. ENERGIAN ALKUPERÄTAKUU Puheenvuoro TEKSTI: toimitusjohtaja Jouko Riihimäki , Jalofoods. Esimerkiksi Jalofoodsilla on ollut oma aurinkovoimala vuodesta 2015. – Omiin tuotantolaitoksiimme voimme vaikuttaa suoraan, ja energiatehokkuus huomioidaan päätöksenteossa ja investoinneissa. Jalofoods käyttää toiminnassaan biokaasun lisäksi uusiutuvaa sähköenergiaa. Jokaisen kohdan arvoketjusta täytyy tehdä askelia, ja ne ovat erilaisia arvoketjun eri kohdissa. Olemme myös mukana energiatehokkuussopimuksessa, Järvinen-Wilen kertoo
Ekstruusiolla on saatu aikaiseksi rakenteita, joissa raakadaan perinteiseen kaksiruuviekstruusioon verrattuna tuottaa elintarvikkeisiin uusia makuja rakenneominaisuuksia sekä parantaa tuotteiden ravitsemuksellista arvoa sitomalla tuotteisiin uusia ainesosia. Moniruuviekstruuderin ruuvit ovat vaihdettavia, mikä vaikuttaa jauhamistehoon, raaka-aineeseen kohdistuviin mekaanisiin voimiin ja reaktiopinta-alaan. Ruuvisarjojen ja suulakepuristettavan massan välille muodostuu myös olennaisesti suurempi E kstruusio eli suulakepuristus on perinteinen ja laajasti käytetty menetelmä elintarviketeollisuudessa. Menetelmää käytetään myös makeisteollisuudessa. PRE-tekniikalla tuotettuja sovellusesimerkkejä ovat muun muassa proteiinipitoisten jakeiden yhdistäminen muihin raaka-aineisiin molekyylitasolla ja koostaminen uuden tyyppisiksi elintarvikkeiksi sekä uusien ainesosien tuottaminen raaka-aineista ja sivuvirroista. Luonnonvarakeskuksen Ekstruusiokeskuksessa tutkitaan moniruuviekstruuderin käyttömahdollisuuksia. PRE-ekstruuderissa on lokeroitu moniruuvikokoonpano, jonka ansiosta prosessoitavaan massaan voidaan kohdistaa merkittävästi suurempi mekaaninen leikkausvoima kuin perin teisessä ekstruusiossa. Ekstruusiota sovelletaan elintarviketeollisuudessa yhä enemmän myös kasviproteiinituotteiden valmistamiseen. Tekniikalla voidaan myös käyttää nykyisiä ainesosia tehokkaammin sekä muokata ja koostaa raaka-aineita ja sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi, joita voivat elintarvikkeiden ja ainesosien lisäksi olla esimerkiksi biomateriaalit ja kosmetiikkatuotteet. PREtekniikalla voidaan muokata raaka-aineita tehokkaasti suuren jauhamistehon, suurten mekaanisten leikkausvoimien ja tehostettujen kemiallisten reaktioiden ansiosta. Esimerkiksi marjojen siemenpitoisia sivujakeita voidaan muokata tekniikalla hyvin hienojakoiseksi ja monikäyttöiseksi ainesosaksi ja uusiksi tuotteiksi. KEMIALLISET REAKTIOT JA JAUHAMINEN TEHOSTUVAT Uusinta tekniikkaa ekstruusiossa edustaa moniruuviekstruuderi (Planetary Roller Extruder, PRE), jota kutsutaan myös uuden sukupolven bioreaktoriksi sen laaja-alaisten mahdollisuuksien vuoksi. Moniruuviekstruusion avulla voiUutta tuotannossa Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna Moniruuviekstruuderi on uuden sukupolven bioreaktori Ekstruusiolla voidaan tuottaa uudenlaisia rakenteita elintarvikesovelluksiin ja hyödyntää sivujakeita entistä tehokkaammin. Keskuksen elintarvikesovellustutkimushankkeissa moniruuviekstruuderilla on kehitetty uudenlaisia seostuotteita, joissa yhdistetään sivujakeita osaksi tuotteita. Prosessiolosuhteita voidaan muokata laajasti, mikä mahdollistaa valtavan määrän erilaisia reaktioita ja rakenteita. EKSTRUUSIOKESKUKSESSA SYNTYY UUSIA RAKENTEITA Luonnonvarakeskuksen Ekstruusiokeskus avattiin joulukuussa 2022. 24 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 pintakosketus, mikä tehostaa kemiallisia reaktiota. Moniruuviekstruuderi koostuu kuudesta moduulista, joiden prosessointiolosuhteet voidaan säätää erikseen. Luonnonvarakeskuksen moniruuviekstruuderilla on kehitetty uudenlaisia seostuotteita, joissa yhdistetään sivujakeita osaksi tuotteita. KU VA T: TA RU KA RI NI EM I/L UK E. Moniruuviekstruusio edistää kestävyyttä ja kiertotaloutta sivujakeiden paremmalla hyödyntämisellä. Ekstruuderin ruuvit ovat vaihdettavia, mikä vaikuttaa jauhamistehoon, raaka-aineeseen kohdistuviin mekaanisiin voimiin ja reaktiopinta-alaan. Suomessa ekstruusiolla valmistetaan muun muassa aamiaismuroja, pastatuotteita ja puffattuja välipalatuotteita
Ekstruusioprosesseja kehitetään jatkuvasti myös muiden alihyödynnettyjen kasvinosien sekä elintarvikeja puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen uusina tuotteina kuten biomateriaaleina, ainesosina ja solumaatalouden ravinnelähteinä. TEKSTI: Elina Teerijoki Kirjolohi ruokatuotteiksi entistä tehokkaammin. Tähän mennessä tuotetut rakenteet ovat luultavasti vasta pintaraapaisu. Kyseessä on merkittävä sivu virta. – arvioida luotettavasti investoinnin kokonaiskustannuksia. Käsittely tapa on selkeä ja yksinkertainen, ja sillä on onnistuttu luomaan tuotteita erilaisista raakaai nepohjista. Kestävin ratkaisu lisäämiseen on käyttää nimen omaan alihyödynnettyjä pieniä kalalajeja ja sivuvirtoja. Kalan käyttöä halutaan kas vattaa myös uusissa pohjois maisissa ravitsemussuosituk sissa, samoin kotimaisissa suosituksissa, joita parhaillaan päivitetään. – minimoida ympäristövaikutuksia, vertailla teknologioita ja valmistautua tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin. Tulevissa kotimaisesta kir jolohesta valmistetuissa tuot teissa on kypsän fileen kaltai nen rakenne. Kun tutkimus vahvistaa syvällistä ymmärrystä rakenteiden muodostuksen taustailmiöistä ja yhteydestä prosessivaiheisiin, uusien raken teiden määrä tulee olemaan valtava. Tavoitteena ovat pikkukalanyhdön tyyppi set helppokäyttöiset, nopeasti valmistettavat tuotteet. Keskuksessa tehdään myös ekstruusiotutkimusta tilaustöinä yrityshankkeisiin. Pikkukalojen lisäksi nyhdössä on kotimaista kauraa ja tärkkelystä. Karkkilan tehtaalla on kehitetty pikku kalatuotteiden lisäksi mene telmää hyödyntää kirjolohen fileerauksessa syntyviä raaka aineita. Hailian lohituotteita odote taan kuluttajamarkkinoille lop puvuoden aikana. Keskusteluja on käyty sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa. On tärkeää pystyä hyödyntämään nykyiset kasva tetut ja kalastetut kalat entistä fiksummin, Lindström sanoo. Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen nesteenkäsittelyyn www.thinkflow.fi aineet ja ainesosat ovat aiempaan verrattuna paremmin liittyneet tai sitoutuneet toisiinsa. – uusia laitekantaa ja parantaa tuottavuutta. Hailia lasketti talvella pikku kalatuotteidensa hiilijalanjäl jen. afry.fi AFRY tarjoaa kattavan valikoiman laitosinvestointien konsultointi-, suunnitteluja rakentamispalveluja. Hinnan puolesta niillä voi korvata tuontikaloja ja lihatuotteita, mikä tarjoaa ruo kapalveluille ja elintarviketeol lisuudelle mahdollisuuden pa rantaa kotimaisuusastettaan. – varmistaa tuoteturvallisuuden, tuotelaadun ja jäljitettävyyden vaatimukset. PIKKUKALANYHDÖSTÄ tunne tuksi tullut Hailia alkaa jalostaa myös suurempien kalojen tuo tannon sivuvirtoja. Uutta tuotannossa 25 Haluatko – laajentaa tai rakentaa uutta elintarvikeyksikköä. Tällä hetkellä keskuksessa tutkitaan palkokasvien jalostamista arvotuotteiksi. Olemme huomanneet, että lohikalojen sivuvirroissa on suuri potentiaali. Pikkukalanyhdön hiilijalan jälki 1,66 kgCO 2 e/kg kertoo, että tuotteella on proteiini lähteeksi poikkeuksellisen pie ni päästökuorma. Toimitusjohtaja Michaela Lindström ei voi kertoa tekno logiasta suoraan, koska pa tenttiasiat ovat vielä kesken. l Juttua varten on haastateltu Luonnon varakeskuksen vanhempaa tutkijaa Jose Martin Ramos Diazia , ryhmäpäällikkö Sari Mäkistä ja tutkija Jarkko Hellströmiä . Hailian tavoitteena on jat kossa oman valmistuksen li säksi lisensoida kehittämään sä teknologiaa. Tämä laajentaa mahdollisuuksia yhdistellä raaka-aineita, ainesosia ja sivujakeita uusiksi maistuviksi, terveellisiksi ja ympäristöystävällisiksi ruokatuotteiksi. Kirjolohesta ja lo hesta vain noin puolet käyte tään fileinä ja puolet on tähän asti ohjautunut muuhun kuin ruokakäyttöön, kuten rehuksi tai kalaöljyksi
Tärkeintä on kuitenkin paikallinen osaaminen ja yhteistyökumppanit, huomauttaa Suomen Nestlén viestintäpäällikkö Nina Hannola. — On tärkeää, että on yhteiset alustat ja rakenteet tulosten mittaamiseen. BSAG ja sen yhteistyökumppani Pro Agria kouluttavat viljelijät, ja ProAgria suorittaa maatilatarkastukset jokaisella tilalla. 26 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 G lobaalisti maataloudessa huolestuttaa viljelymaan hedelmällisyyden lasku, kasvihuonekaasupäästöt, luontokato, makean veden liiallinen käyttö ja saastuminen, sekä maatalouden heikko taloudellinen kannattavuus. MIKROBEILLA ISO ROOLI HIILENSIDONNASSA Tällä hetkellä peltomaat aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Kolme vuotta sitten Anora pilotoi uudistavaa viljelyä yhden viljelijän kanssa. PILTTI UUDISTAVASTI VILJELLYISTÄ RAAKA-AINEISTA Yli 2 000 brändiä omistavan Nestlén on tarkoitus hankkia globaalisti puolet pääraaka-aineistaan, kuten kahvi, maito, viljat ja kaakao, uudistavan viljelyn tiloilta vuoteen 2030 mennessä. Uudistavan viljelyn toimenpiteet vastaavat kaikkiin näihin huoliin. Yritys ostaa vuosittain noin 15 prosenttia Suomessa viljellystä ohrasta, ja sopimusviljelijöitä on 100–200 vuodesta riippuen. Suomessa lanseerataan loppuvuonna Piltti-brändin alle ensimmäiset uudistavan viljelyn tiloilla viljellyt tuotteet. Anoran lainamarginaali on sidottu osittain keskeisimpiin päästövähennystavoitteisiin, joihin sisältyy se, että 30 prosenttia omiin tuotteisiin käytettävästä ohrasta on uudistavasti viljeltyä vuoteen 2030 mennessä. UUDISTAVASTI VILJELTY OHRA ALENTAA LAINAMARGINAALIA Alkoholijuomayhtiö Anoran tuotteiden pääraaka-aine on kotimainen ohra. Tuotteen päämarkkinat ovat Saksa, Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat. Hiiltä karkaa vilje lyssä olevilta kivennäismailta ilmakehään keskimäärin enemmän kuin sitä sitoutuu. KU VA :A NO RA. Viljelyn monipuolistuessa riippuvuus yhdestä viljelykasvista vähenee ja ostopanosten kuten mineraalilannoitteiden ja torjunta-aineiden tarve vähenee. Anora on sitoutunut tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin koko arvoketjussaan. Myös polttoainetta tarvitaan vähemmän maan muokkaustarpeen vähetessä ja kasvukunnon parantuessa. Uutta tuotannossa Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna Uudistava viljely lisää yhteyttämistä ja mikrobien määrää Baltic Sea Action Group –säätiö (BSAG) tekee yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa uudistavan viljelyn edistämiseksi ja julkaisi huhtikuussa elintarviketeollisuudelle suunnatun, kaikille avoimen uudistavan viljelyn tehokurssin. Gräsbeck luettelee uudistavan viljelyn hyötyjä: varmempi sato, resilienssi ilmas tonmuutoksen edessä ja arvoketjun päästöjen väheneminen. Uudistava viljely on ainoa keino päästä tieteeseen perustuviin tavoitteisiimme, kertoo Anoran viestintäja vastuullisuusjohtaja Petra Gräsbeck. Viljelijä voi hyötyä viljelytavasta taloudellisesti. Suomessa huolena ovat esimerkiksi ravinnevalumat vesistöihin, maan orgaanisen aineen vähentyminen, sään ääri-ilmiöiden kasvu ja viljelyn heikko kannattavuus. Anoran viljelyehdoissa on määritelty uudistava viljely, ja viljelijälle maksetaan sopimuslisä sen toteuttamisesta. Uudistavan viljelyn toimilla lisätään yhteyttämistä sekä monipuolistetaan ja aktivoidaan maaperän mikrobistoa, mikä edistää hiilen sitoutumista maaperään. Tuotteissa on raaka-aineena perunaa, porkkanaa ja palsternakkaa. Uudistavassa viljelyssä kriteerien paikallinen soveltaminen on avainasemassa. — Arvoketjun päästöjen vähentäminen on todella vaikeaa. Uudistavalla viljelyllä maan vedenpidätyskyky kasvaa, hiiltä voi sitoutua maahan enemmän, luonnon monimuotoisuus ja satovarmuus kasvaa. Nyt 15 prosenttia yrityksen käyttämistä pääraakaaineista on uudistavasti viljelty. Uudistavasti viljellyn ohran käyttöön houkuttelee myös halvempi laina. — Kun tavoite sidotaan euroihin, asia kiinnostaa koko yritystä, Gräsbeck painot taa. Kun sadon määrä tiede tään, tehdään hiililaskenta ja katsotaan viljelymenetelmien vaikutus hiilen sidontaan. Vuonna 2021 lanseerattiin Anoran iso vientituote Climate Action Koskenkorva Vodka, jonka uudistava viljelytapa erottaa tuotteen vientimarkkinoilla. Viime vuonna viljelytapaa toteutti jo 19 sopimusviljelijää. Anoran arvoketjun päästöt tulevat pääasiassa ohran viljelystä. Viljelijän kanssa käydään läpi viljelysuunnitelma ja sen vastaavuus viljelyehtoihin. Ohraa ostetaan vuosittain yli 200 miljoona kiloa noin 1500 suomalaiselta tilalta
Maan muokkaus on minimoitu 7. -seminaarin tallennetta ja Uudistavan viljelyn tehokurssin materiaaleja (courses.bsag.fi) Uudistavan viljelyn tavoitteena on maksimoida kasvien yhteyttäminen, mikrobien määrä ja minimoida maaperän häirintä pitämällä pellot kasvipeitteisinä mahdollisimman suuren osan vuodesta. KU VA : M IK KO RO IN IN EN ELINTARVIKEYRITYSTEN johto portaalle, viestintä ja vastuullisuus osastoille, tuotekehitykselle sekä hankinnalle suunnattu uudistavan viljelyn tehokurssi antaa välineitä viljelytavan viemisessä käytäntöön. KRITEERIT POHJAUTUVAT TIETEESEEN BSAG on määritellyt uudistavan viljelyn kriteerit yhdessä Carbon Action -hankkeiden yritysten, tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on minimoitu Uudistavan viljelyn tehokurssi ja kriteerit. Uudistavan viljelyn menetelmien vakiinnuttamisessa yliopistojen, viljelijöiden ja yritysten välinen yhteistyö on tärkeää. Aineistona käytetään muun muassa maaperänäytteitä ja satelliittidataa. Monilla uudistavan viljelyn toimilla vähennetään myös rehevöitymistä. Uusien menetelmien oppiminen vaatii viljelijältä työaikaa. Peltomaan kasvukuntoa parannetaan ja ylläpidetään tavoitteellisesti 3. Uudistavan viljelyn kriteereissä tärkeintä on pitää pellot kasvipeit teisinä esimerkiksi lisäämällä viljely kiertoon nurmia, syksyllä kylvettäviä ja monivuotisia kasveja sekä alus ja kerääjäkasveja. Viljelykierto on monipuolista 5. Tutkimusyhteistyöstä vastaa Ilmatieteen laitos. Carbon Action -hankkeissa tutkitaan esimerkiksi sitä, paljonko hiiltä sitoutuu tai paljonko kasvihuonekaasujen syntyä vältetään, kauanko hiili pysyy maassa ja miten se kirjataan ja lasketaan erilaisissa järjestelmissä. BSAG:n uudistavan viljelyn kriteerit: 1. Pitkän aikavälin viljelysuunnitelmaan on panostettava, mutta uusia koneita uudistavaan viljelyyn ei välttämättä tarvita. Eliöstön aktiivinen toiminta parantaa myös maan viljelyominaisuuksia. Kun maan rakenne on kunnossa, veden varastoituminen maahan paranee, mikä auttaa viljelykasveja selviytymään kuivista kausista paremmin. Uutta tuotannossa 27 Monipuolinen eloperäinen aines pellossa lisää eliöstöä ja sen monimuotoisuutta. l Lähteenä on käytetty haastattelujen lisäksi myös Kohti uudistavaa ruokajärjestelmää: Mitä yritykset tekevät nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeissa tutkitaan myös viljelyn taloudellista ja yhteiskunnallista näkökulmaa. Taloudellinen kompensaatio voisi tapahtua uudistavasti viljellystä tuotteesta maksettavan korkeamman hinnan kautta sekä vapaaehtoisen hiilimarkkinan kautta. Ympärivuotinen, elävä kasvipeitteisyys on maksimoitu 6. Kriteereillä tavoitel laan muun muassa maan kasvukun non parantamista, hiilen varastoi mista maaperään ja luonnon moni muotoisuuden vahvistumista. Tutkimusta tehdään esimerkiksi siitä, paljonko sidotusta hiilitonnista pitäisi maksaa viljelijälle, jotta sitominen olisi kannattavaa ja millaisia ovat viljelijöiden näkemykset uudistavasta viljelystä. Ravinteiden käyttö perustuu kasvin tarpee seen ja nojaa orgaanisiin lannoitteisiin ja biologiseen typensidontaan 8. Maanpäällistä ja maanalaista luonnon moni muotoisuutta vahvistetaan suunni telmallisesti 4. VILJELYTAVAN KÄYTTÖÖNOTTO VAATII YHTEISTYÖTÄ Taloudellinen epävarmuus on yksi este uudistavaan viljelyyn siirtymisessä, sillä hyötyjen näkyminen viljelijälle saattaa kestää vuosia. Peltojen runsas kasvipeitteisyys ja maaperän hyvä rakenne vähentävät eroosiota ja maaperän kiintoaineksen sekä siihen sidottujen ravinteiden valumista vesistöihin. Osaamista ja toimintaa kehitetään jatkuvasti 2
Jauhojen pienempi partikkelikoko oli yhteydessä leivän pehmeämpään sisusrakenteeseen ja hitaampaan vanhenemisnopeuteen, sillä taikinan vesi oli oletettavasti tasaisemmin jakautunut taikinassa. Näytteiden leivonta laadussa havaittiin merkittäviä eroja muun muassa taikinan konsistensseissa ja kauraleipien ulkonäössä (kuva 2), ominaistilavuuksissa ja sisusrakenteen kovuudessa (kuva 3). Taikinatuloksen optimointi oli erittäin tärkeää, sillä osaa kauralajikenäytteistä ei voitu leipoa hyvällä laadulla korkeassa taikinatuloksessa, mutta taikinan käsiteltävyys ja leivän sisusrakenne paranivat matalammissa taikinatuloksissa. Korrelaatioanalyysissä selvitettiin kaurajauhojen ominaisuuksien yhteyttä kauraleivän laatuun. Kaikkien kauralajikenäytteiden taikinatulokset (veden määrät taikinassa) optimoitiin koeleivonnalla ennen varsinaisia leivontakokeita. Tällä hetkellä höyrytykselle ei ole standardikäsittelyä, eikä höyrytyskäsittelyn olosuhteiden vaikutusta kaurajauhojen ominaisuuksiin tunneta. Vatsaystävällinen kaura sopii moniin erityisruokavalioihin, ja niin sanottua puhdaskauraa voidaan käyttää myös gluteenittoman leivonnan raaka-aineena. Parhaat kauraleivät, jotka olivat sisusrakenteeltaan pehmeimpiä ja ominaistilavuuksiltaan suurimpia, leivottiin kaurajauhoista, joilla oli korkeimmat optimitaikinatulokset ja matalimmat taikinan konsistenssit. Tulokset osoittivat, että kaurajauhojen partikkelikokoa voidaan optimoida höyrytyskäsittelyn avulla erilaisiin käyttötarkoituksiin sopiviksi, kun kauranytimien kovuus huomioidaan. Tiede & Tutkimus TEKSTI: laboratoriovastaava Saara Sammalisto, LAB-ammattikorkeakoulu. Höyrytyskäsittely vaikutti kauralajikenäytteisiin eri tavoin, sillä pehmeimmissä ytimissä myös kuumennuskäsittelyn kosteuspitoisuus vaikutti sekä kauranytimen kovuuteen että jauhojen partikkelikokoon (kuva 1). Kaurajauhojen leivontalaatuun vaikuttavia tekijöitä selvitettiin kahdenkymmenen täysjyväkauralajikenäytteen leivontatutkimuksessa 1 . Analyysin mukaan kaurajauhojen tärkkelys-, proteiini-, ravintokuitu-, beetaglukaanija tuhkapitoisuudet eivät vaikuttaneet kauraleivän ominaisuuksiin merkittävästi. Tavoitteena oli selvittää, voiko höyrytyskäsittelyllä optimoida kaurajauhon partikkelikokoa esimerkiksi leivän leivontaan sopivaksi. Höyrytyskäsittelyn olosuhteiden yhteyttä kauran jauhatusominaisuuksiin tutkittiin kolmella lajikepuhtaalla kauranäytteellä, jotka erosivat toisistaan käsittelemättömän kauranytimen kovuuden suhteen 2 . Tutkimuksen tulosten mukaan taikinatuloksen optimointi oli tärkeä laatukriteeri, ja kaurajauhojen rasvapitoisuus ja partikkelikoko olivat yhteydessä kauraleivän laatuun. Kaura poikkeaa muista tyypillisistä viljoista, sillä kauran myllyprosessiin kuuluu höyrytyskäsittely. Vaikka kaupalliset kauraa sisältävät leivät ovat yleistyneet, 100-prosenttista kauraleivontaa on tutkittu vasta vähän. Sen sijaan kaurajauhojen korkea rasvapitoisuus oli yhteydessä kauraleivän suurempaan ominaistilavuuteen, sillä korkeampi rasvapitoisuus luultavasti paransi kaasukuplien stabiiliutta. KAURAN BEETAGLUKAANI TOIMI HYDROKOLLOIDINA Kaurataikinoista puuttuu viskoelastinen gluteeniverkosto, jolloin taikinoiden käsiteltävyyttä ja leipien laatua parannetaan tyypillisesti hydrokolloidien kuten Uutta tietoa kauraleivän laatuun vaikuttavista tekijöistä 100prosenttisen kauraleivän laatua voidaan parantaa optimoimalla höyrytyskäsittelyn olosuhteita, valitsemalla täysjyväkaurajauhot rasvapitoisuuden ja partikkelikoon mukaan ja käyttämällä kauran omaa beetaglukaania hydrokolloidina. HÖYRYTYSKÄSITTELY VAIKUTTI JAUHON PARTIKKELIKOKOON Kauran myllyprosessiin kuuluu höyrytyskäsittely, joka ehkäisee rasvojen hapettumisesta johtuvien virhemakujen ja -hajujen syntymistä säilytyksen aikana. Kauraleivontatutkimukset toteutettiin 100-prosenttisena kauraleivontana, ilman vehnää tai lisättyä gluteenia. Väitöstutkimuksessani 4 selvitin kauran höyrytyskäsittelyn olosuhteiden yhteyttä kauran jauhatusominaisuuksiin 2 , kahden kymmenen täysjyväkauralajikenäytteen leivontalaatuun vaikuttavia tekijöitä 1 ja erilaisten hydrokolloidien (viskoosien polysakkaridien) toiminnallisuutta kauraleivonnassa 3 . Leivontaan käytetyille kaurajauhoille ei ole asetettu laatukriteereitä, mikä tekee kauraleipien laadun ennustamisesta ja kontrolloinnista haastavaa. Suurin osa kauralajikenäytteistä kuitenkin leipoutui hyvällä leivontalaadulla optimoidussa taikinatuloksessa. Kauraleipien vanhenemisnopeudet vaihtelivat suuresti (0-4,2 N/vrk), ja 30 prosentissa tutkimuksen lajikenäytteistä kauraleivän sisusrakenne ei kovettunut lainkaan kolmen päivän säilytyksen aikana. LEIVONTALAATUUN VAIKUTTI MONI TEKIJÄ Koska leivän leivontaan käytetyille kaurajauhoille ei ole asetettu laatukriteereitä, on epäselvää, minkälaiset kaurajauhon ominaisuudet johtavat parhaaseen leivontatulokseen. 28 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 28 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 K aura tunnetaan terveellisenä viljana, ja monet kuluttajat pitävät kauraleivistä. Tavoitteena oli kartoittaa kauran leivontalaatuun vaikuttavia tekijöitä, jotta kauraleivonnan hallintaa voidaan parantaa. Tulosten perusteella pehmeämmät kauranytimet olivat herkempiä kuumennuskäsittelyn muutoksille kuin kovemmat ytimet. Korkeammissa käsittelylämpötiloissa kauranytimistä tuli hauraampia ja ne jauhautuivat hienommiksi, kun taas matalammissa lämpötiloissa saatiin aikaan karkeampia jauhoja
Eri hydrokolloidien soveltuvuutta kauraleivontaan ei ole aikaisemmin tutkittu. Väitöskirja, EKT-sarja 2106. 2021: Baking Quality Assessment of Twenty Whole Grain Oat Cultivar Samples. 2024: Potential of microbial and cereal . 3 Sammalisto S ym. 4 Sammalisto S 2024: Oat baking – Factors behind the quality. Helsingin yliopistosta elintarviketieteiden tohtoriksi väitelleen Saara Sammaliston väitös kirjatutkimus toteutettiin osana Business Finlandin rahoittamia OatHowja BIOFUN-hankkeita. Kuva 1. Höyrytyskäsittelyn olosuhteiden yhteys kauranytimen kovuuteen ja kaurajauhojen partikkelikokoon kolmella tutkitulla kauralajikenäytteellä. Uutta tuotannossa 29 Uutta tuotannossa 29 psylliumin avulla. l VIITTEET: 1 Sammalisto S ym. Kuva 2. Väitöstutkimuksen jälkeen kirjoittaja aloitti laboratoriovastaavan työt Lahdessa LAB-ammattikorkeakoulussa Food Pilot Plant -tuotekehitysympäristössä, joka täydentyy kesällä 2024 Baron Foodtechin leivontalaitteistolla. KU VA : SA M M AL IS TO YM . Foods 10(10):2461. Lajikenäyte G24 Pehmeimmät ytimet Käsittelyn lämpötila Käsittelyn kosteuspitoisuus Kauranytimen kovuus Kaurajauhojen partikkelikoko Lajikenäyte G28 Keskikovat ytimet Käsittelyn lämpötila Käsittelyn kosteuspitoisuus Kauranytimen kovuus Kaurajauhojen partikkelikoko Lajikenäyte G29 Kovimmat ytimet Käsittelyn lämpötila Käsittelyn kosteuspitoisuus Kauranytimen kovuus Kaurajauhojen partikkelikoko KU VA : SA M M AL IS TO YM . Kauran beetaglukaaneja tutkittiin kauralesekonsentraatin eri muodoissa, kun taas mikrobiperäistä beetaglukaania tuotettiin fermentoimalla kauralesekonsentraattia mikrobikannalla (Pedio coccus claussenii DSM14800), jonka on aiemmin raportoitu tuottavan beetaglukaania. Kaikkien hydrokolloidien lisäystasot optimoitiin koeleivonnalla. Uutteen soveltamismahdollisuuksia tulisi tutkia lisää myös muissa elintarvikkeissa. Parhaaksi hydrokolloidiksi osoittautui kauran beetaglukaaniuute, jota käyttäen saavutettiin yhtä suuri leivän ominaistilavuus sekä pehmeämpi ja pidempään pehmeänä säilyvä sisusrakenne kuin kaupallisia hydrokolloideja käyttäen. LWT 191, 115678. 2 Sammalisto S ym. 20 21. Väitöskirjatutkimuksen kolmannessa artikkelissa 3 tutkittiin kauraja mikrobiperäisiä beetaglukaaneja hydrokolloideina sataprosenttisessa kauraleivässä, ja niiden toiminnallisuutta verrattiin tyypillisiin kaupallisiin hydrokolloideihin psylliumiin ja HPMC:hen. LWT 171, 114137. Tulokset osoittivat, että kauran omaa liukoista ravintokuitua, beetaglukaania, on mahdollista hyödyntää hydrokolloidina kauraleivonnassa hyvin tuloksin. Hydrokolloideja on monenlaisia ja niiden ominaisuudet riippuvat leivontaan käytetystä viljasta. Kauraleipien sisusrakenteet (A) ja kauraleipien muoto (B) erosivat kauralajikenäytteiden välillä. 20 21 Kuva 3. Tulokset ovat kolmen leivontatoiston keskiarvoja. Kahdenkymmenen kauralajikenäytteen sisusrakenteen kovuudet (N) yhden ja kolmen vuorokauden kuluttua leivonnasta. 2022: The role of hydrothermal treatment (steaming and tempering) parameters on oat groat, flake and flour properties. Tässä tutkimuksessa kauralesekonsentraatin fermentoinnilla ei havaittu leivontalaatua parantavaa vaikutusta, luultavasti konsentraatin suuren ravintokuitupitoisuuden vuoksi. -glucans as hydrocolloids in gluten-free oat baking
Kirjassa esitellään muun muassa sambuuseja, kampanisu, kulitsa ja juhannus juusto. Kirjan on kustantanut Lasten Keskus. Näyttelyn toivotaan rohkaisevan ihmisiä käymään rakentavaa vuoropuhelua ruuasta. Tarjoiluvalmiissa KING Konjac sushipalassa on yhdeksän kilokaloria 100 grammaa kohti, se on lisäaineeton, allergeeniton ja sisältää kymmenen kertaa enemmän kuitua kuin tavallinen sushi riisi. Sushi 2.0 Suomalaisinnovaatiossa sushin riisi on korvattu konjackasvista valmistetulla hyydykkeellä, joka on rakenteeltaan riisin kaltaista ja maustettu sushiriisin mausteilla. Kirjan on kustantanut Gaudeamus. Näyttelyn värikkäissä kuvituksissa seikkailee piirretyt hahmot ja kuuluisa tieteentekijä Virta nen. Hyödynnä digitaalisten työkalujemme edut höyryjärjestelmäsi energiatehokkaaseen valvontaan. Teos on Helsingin yliopiston tiedekasva tuksen asiantuntijoiden kanssa ideoidun Riikkinen ja Oukka tutkivat sarjan viides osa ja suun nattu 6–9vuotiaille. Vauhdikkaan tarinan lisäksi kir jassa on hävikkiruokareseptejä, tehtäviä sekä hävikintorjunta vinkkejä. Kunnossapito Tunnistetaan toimivat, vialliset tai epäkunnossa olevat komponentit ja miten havaitut viat korjataan. Salapoliisitarina tutustuttaa ruokaperinteisiin Ravitsemustie teen professori Maijaliisa Erkkolan ja tutkijatohtori Riikka Pajulahden kirjoit tamassa ja Tiina Konttilan kuvittamassa Kestokamujen yllätysjuhlat salapoliisitarinassa tutustutaan erilaisiin ruokakult tuureihin. Tekoälykahvia Helsinki Coffee Festivalilla julkistettu AI-conic tekoälykahvi on herättänyt laajaa kiinnostusta kansainvälisesti. Tiedettä ruuan takana Kemiaa kotikeittiön aineksista Lasten tieto kirjoistaan pal kitun Jukka Laajarinteen ja kuvittaja Mari Luoman lasten kirja Kommelluksia keittiössä tutustuttaa kotikeittiöstä tuttujen aineiden avulla kemian ilmiöihin. Prosessin tuottavuus Seuraa keskeisten prosessisovellusten toiminnallista suorituskykyä varmistaen energiatehokkaan tuotannon. Näyttelyn tekoon on osallistunut tutkijoita eri tieteenaloita. Kestävä kehitys ja energia Ilmoittaa missä energiahäviöt ovat ja miten ne voidaan minimoida.. Turvallisuus ja vaaratekijät Havaita vaaralliset höyryjärjestelmän olosuhteet, jotka aiheuttavat vaaraa ihmisille, ympäristölle ja prosesseille. Kaffa Roasteryllä on koko yrityksen historian ajalta kaikista kahveista ja pavuista makukuvaukset, joiden pohjalta kahvi on suunniteltu. Näyttely on auki 26.10.2025 saakka. Suomen lisäksi näyttelyn kieli valikoimaan kuuluvat ruotsi ja englanti. RAITO Sushit tarjoavat KING Konjac susheja Helsingissä ja Järvenpäässä. Kirjan on kustantanut Gaudeamus. Ruokasankari välttää hävikkiä Ruuantuotan non parissa työskentelevän Anni Pyykön kirjoitta massa ja Eveliina Netin kuvittamassa Venni ja Lyly – Ruokasankarit lasten kirjassa keskustellaan luonnon ja ruuan suhteesta ja mietitään, miksi ruoka on liian arvokasta pois heitettäväksi. Sen ovat kehittäneet kahvipaahtimo Kaffa Roastery ja tekoälytalo Elev. Näyttely taustoittaa ruuasta käytävää keskustelua tuomalla esiin tutkimuksen merkitystä kuten sitä, miksi ja miten tutkimus on vaikuttanut ruoantuotantoon ja ohjannut kulu tusta. 30 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 Haarukassa KOONNUT: Viivi Wanhalinna Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekissä on avattu Ruokaa kaikille näyttely, joka valottaa tie dettä ruuan takana. Kirjassa käsitellään myös erilaisuutta ja ikäänty mistä
Prosessin tuottavuus Seuraa keskeisten prosessisovellusten toiminnallista suorituskykyä varmistaen energiatehokkaan tuotannon. Hyödynnä digitaalisten työkalujemme edut höyryjärjestelmäsi energiatehokkaaseen valvontaan. Kunnossapito Tunnistetaan toimivat, vialliset tai epäkunnossa olevat komponentit ja miten havaitut viat korjataan. Turvallisuus ja vaaratekijät Havaita vaaralliset höyryjärjestelmän olosuhteet, jotka aiheuttavat vaaraa ihmisille, ympäristölle ja prosesseille. Kestävä kehitys ja energia Ilmoittaa missä energiahäviöt ovat ja miten ne voidaan minimoida.
Vuosikymmenten aikana elintarvikkeiden markkinat ovat muuttuneet, on tullut uusia innovaatioita ja yhteiskunnalliset huolenaiheet sekä kuluttajien odotukset Lainsäädäntö TEKSTI: hallitusneuvos Anne Haikonen, MMM Aamiaisdirektiivien muutokset kohdistuvat muun muassa hunajan käsittelytapoihin ja alkuperämaatietoon. Komissio antoi keväällä 2023 ehdotuksen hunajaa (neuvoston direktiivi N iin kutsuttuihin aamiaisdirektiiveihin kuuluu seitsemän direktiiviä, jotka koskevat hunajaa, hedelmätäysmehuja, hilloja, kuivattua maitoa, sokereita, kaakaoja suklaatuotteita sekä kahvija sikuriuutteita. Sillä pyritään helpottamaan terveellisten ja kestävien ruokavalintojen tekemistä sekä elintarvikkeiden ravitsemuksellisen koostumuksen uudelleenmuokkausta. Aamiaisdirektiiveihin tulee muutoksia Jatkossa esimerkiksi hunajan alkuperämaat on ilmoitettava nykyistä tarkemmin. Muutoksella pyritään myös vastaamaan kuluttajien kasvavaan kysyntään tuotteille, joiden sokeripitoisuus on alhaisempi, ja samalla kan nustamaan toimijoita elintarvikkeiden koostumuksen muokkaamiseen. Muutoksella pyritään parempaan jäljitettävyyteen ja petosten ehkäisemiseen.. 32 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 2001/110/EY), hedelmätäysmehuja (2001/112/EY), hedelmähilloja ja marmeladeja (2001/113/EY) sekä kuivattuja maitoja (2001/114/EY) koskevien tiettyjen säännösten muuttamiseksi. ovat muuttuneet. Tavoitteena on varmistaa, että kuluttajat voivat nykyistä helpommin tehdä tietoon perustuvia valintoja esimerkiksi elintarvikkeen ravintosisällön tai alkuperämaan perusteella. Direktiivien tarkistamisen taustalla oli myös komission keväällä 2020 antama Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten. Nykyiset direktiivit on annettu yli kaksikymmentä vuotta sitten. Tästä syystä pidettiin perusteltuna tarkistaa aamiaisdirektiivien tiettyjä sääntöjä. Direktiiveissä vahvistetaan säännöt tuotteiden koostumukselle, tuotenimille ja merkinnöille
Jäsenvaltio voi sallia alueellaan tuotenimien ”marmeladi” ja ”hillo” käyttämisen synonyymeinä. Hillon valmistuksessa käytettävää hedelmien vähimmäismäärää nostetaan nykyisestä 350 grammasta 450 grammaan. Komissio voi antaa tarkempia säännöksiä hedelmätäysmehujen keskeisistä ominaisuuksista, luontaisten sokereiden poistamiseksi sallituista menetelmistä sekä analyysimenetelmistä sen toteamiseksi, että tuotteet täyttävät direktiivin vaatimukset. Muutosdirektiivi hyväksyttiin maatalousja kalastusneuvostossa 29.4.2024. Jäsenvaltio voi päättää, että prosenttiosuus vaaditaan vain niiden neljän hunajan osalta, joita hunajasekoituksessa on eniten, jos nämä edustavat yli 50 prosenttia hunajasekoituksesta. Sitrushedelmistä valmistetusta marmeladista on kuitenkin käytettävä tuotenimeä ”sitrusmarmeladi”. Direktiivin liitteessä olevia tuotenimiä voi jatkossa käyttää myös tuotteista, joiden sokeripitoisuus on alle 60 prosenttia, mutta jotka täyttävät ravitsemusväitteen ”sokereita vähennetty” edellytykset. Pienissä, alle 30 gramman hunajapakkauksissa alkuperämaat voi ilmoittaa ISO 3166-1 -standardin kaksikirjaimisillä maatunnuksilla. Kun valmistukseen käytettävien hedelmien määrää lisätään, vaadittavan kuiva-ainepitoisuuden saavuttamiseksi tarvittavan lisätyn sokerin määrä vähenee. Jäsenvaltioiden on annettava direktiivin toimeenpanemiseksi tarvittavat kansalliset säädökset 18 kuukauden kuluessa muutosten voimaantulosta. ENEMMÄN HEDELMIÄ HEDELMÄHILLOIHIN Hedelmähilloja koskevassa direktiivissä vahvistetaan hillon ja erikoishillon valmistuksessa käytettävä hedelmien vähimmäismäärät. KOMISSIO PERUSTAA HUNAJAFOORUMIN Komission on annettava viimeistään viiden vuoden kuluessa muutosten voimaantulosta tarkempia säännöksiä sen varmistamiseksi, että hunajaa ei ole kuumennettu tai käsitelty siten, että luonnolliset entsyymit ovat tuhoutuneet tai merkittävästi heikentyneet. SOVELTAMINEN ALKAA KAHDEN VUODEN KULUTTUA Kuivattuja maitoja koskevassa direktiivissä luetellaan käsittelyt, jotka sallitaan säilötyn maidon kuivattamiseksi osittain tai kokonaan. Koska siitepöly on hunajan olennainen osatekijä, suodatettu hunaja ei enää jatkossa ole sallittu tuoteryhmä. Lisäksi on ilmoitettava kunkin hunajan prosenttiosuus seoksessa. Erikoishillojen osalta hedelmien vähimmäismäärä nostetaan 450 grammasta 500 grammaan Direktiivissä säädetään myös soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden pienin mahdollinen liukeneva kuiva-ainepitoisuus eli sokerit, joka on jatkossakin 60 prosenttia. Näissä tuoteryhmissä hedelmätäysmehujen luontaisia sokereita on poistettu vähintään 30 prosenttia siten, että kaikki muut keskeiset fysikaaliset, kemialliset, organoleptiset ja ravitsemukselliset ominaisuudet säilyvät. MEHUJEN SOKERIPITOISUUDESTA TÄSMÄLLISEMPÄÄ TIETOA Hedelmätäysmehuihin ei ole vuoden 2015 jälkeen saanut lisätä sokereita. Sekä hedelmätäysmehuja että hedelmähilloja koskevaan direktiiviin on lisätty säännös, jonka mukaan komissio antaa 36 kuukauden kuluessa muutosten voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan hedelmätäysmehujen ja hedelmähillojen valmistuksessa käytettävien hedelmien alkuperämaan ilmoittamista koskevien erilaisten merkintätapojen toteutettavuutta. Liitteeseen I lisättään käsittely laktoosittomien kuivattujen maitovalmisteiden valmistamiseksi. Jäsenvaltioille on edelleen mahdollisuus sallia alhaisempi sokeripitoisuus. Sallitut menetelmät luontaisten sokereiden poistamiseksi ovat kalvosuodatus ja hiivakäyminen. Ilmaisu ”sitrus” voidaan korvata käytetyn sitrushedelmän nimellä. Jotta hunajaan liittyviä petoksia pystyttäisiin ehkäisemään nykyistä paremmin ja mahdollistamaan hunajan alkuperää ja laatua koskevien tietojen todentaminen, komission on viimeistään neljän vuoden kuluessa muutosten voimaantulosta vahvistettava analyysimenetelmät väärennetyn hunajan havaitsemiseksi. Lisäksi komission on annettava tarkempia säännöksiä kriteereistä sen varmistamiseksi, että hunajasta, taloushunajaa lukuun ottamatta, ei ole poistettu siitepölyä eikä siitepölyn tiheyttä tai kirjoa ole muutettu. Komissio voi myös hyväksyä analyysimenetelmiä sen varmistamiseksi, että hunaja on direktiivin vaatimusten mukaista. Koska tämä ei edelleenkään ole osalle kuluttajista selvää, hedelmätäysmehujen merkintöihin voi jatkossa liittää maininnan ”hedelmätäysmehut sisältävät vain luontaisia sokereita”. Nyt direktiiviin lisätään kolme uuttaa tuoteryhmää: ”hedelmätäysmehu, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty”, ”tiivisteestä valmistettu hedelmätäysmehu, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty” sekä ”hedelmätäysmehutiiviste, jonka sokeripitoisuutta on vähennetty”. Uutta tuotannossa 33 tajia toimivaltaisista viranomaisista ja laboratorioista sekä hunajan toimitusketjun, kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisön asiantuntijoita. Direktiivillä perustetaan komission johdolla toimiva foorumi, jossa on edusKU VA : OL EN A BO HO VY K / UN SP LA SH. Komission on annettava tarkempia säännöksiä myös menetelmistä, joilla määritetään paikka, josta hunaja on kerätty sekä hunajan jäljitettävyyttä koskevista vaatimuksista. Uudet käsittelymenetelmät mahdollistavat hedelmätäysmehujen luontaisesti sisältämien sokereiden poistamisen, mutta tällaisista tuotteista ei voi käyttää tuotenimeä ”hedelmätäysmehu”. Hunajasekoituksessa on jatkossa ilmoitettava pakkauksen etupuolella kaikkien sekoituksessa olevien hunajien alkuperämaat paino-osuuden mukaan alenevassa järjestyksessä. l HUNAJAN ALKUPERÄN PROSENTTIOSUUDET ESIIN Hunajan osalta nykyinen mahdollisuus ilmoittaa hunajasekoituksen alkuperämaat esimerkiksi muodossa ”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus” poistuu. Muutettuja säännöksiä sovelletaan 24 kuukauden kuluttua muutosten voimaantulosta. Direktiiviin ei tehty muita muutoksia. Tuotteita, jotka on saatettu markkinoille ennen soveltamisajankohtaa, voidaan pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka. Foorumin tehtävänä on kerätä tietoa hunajan valvonnan parantamista ja aitouden todentamista varten sekä antaa suosituksia unionin jäljitettävyysjärjestelmästä, EU:n vertailulaboratorion perustamisesta sekä mahdollisesta tarpeesta päivittää hunajan koostumusta koskevia vaatimuksia. päivänä julkaisemisesta. Prosenttiosuuksien osalta sallitaan viiden prosentin poikkeama. Direktiivi julkaistaan todennäköisesti alku kesästä, ja se tulee voimaan 20
ElintarvikePrivate labelin nousu vaikuttaa myös teollisuuteen Private label tuotteista jää tuotteen valmistajalle brändituotetta pienempi kate, muistuttaa Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail. Jos private labelien osuus entisestään kasvaa, sillä voi olla myös vaikutusta tutkimusja tuotekehitystoimintaan. Niillä menestyy ostoskorivertailuissa, Ismail huomioi. Päivittäistavarakauppayhdistys (PTY) julkaisee kvartaaleittain tiedot kaikkien päivittäistavaroiden myynnistä. KAKSIPIIPPUINEN KANSAINVÄLISYYS Private labeleissa käytävä kansainvälinen hintakilpailu voi johtaa kotimaisten tuotteiden osuuden pienentymiseen. l koostuvatkin enimmäkseen tuontituotteista. Tällöin selvisi, että mitä enemmän markkinalla oli pl-tuotteita, sitä vähemmän teollisuudessa panostettiin uusien tuotteiden innovointiin. Suomalaisen tuotan non on myös vaikea kilpailla hinnalla kansainvälisillä markkinoilla, Ismail sanoo. Ismail huomauttaa, että kilpailutuksissa voi ilmetä myös liikesalaisuuksiin liittyviä ongelmia, sillä niissä liikkuu paljon tuotteisiin liittyvää tietoa. Halvimman hintapisteen private label -sarjat. 34 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 markkinavaltuutettu selvitti taannoin esimerkiksi tapausta, jossa kauppa luovutti aiemman valmistajan tekemän private label -tuotteen reseptin uudelle valmistajalle. Ismailin mukaan myös kaupan kaksoisrooli jakelijana ja brändituotteen kilpailijana voi olla ongelmallinen. Esimerkiksi S-marketin Rainbow-sarjan korvaava Coop on pohjoismainen tuotesarja. Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Elina Teerijoki KU VA : NI EL SE N IQ HO M ES CA N Kaupan merkkien osuus päivittäistavaraostoista, % Kvartaalijaksot 2019–2023 25 24 23 23 25 24 23 23 25 24 23 23 25 24 24 24 26 30 25 20 15 10 5 Q1 19 Q2 19 Q3 19 Q4 19 Q1 20 Q2 20 Q3 20 Q4 20 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 21 Q1 22 Q2 22 Q3 22 Q4 22 Q1 23 N ousseet elinkustannukset ovat saaneet kuluttajat siirtymään yhä useammin private label -tuotteiden käyttöön. Osuus on moniin muihin Euroopan maihin verraten pieni. Siksi Ismailin mukaan on epätodennäköistä, että kaupankaan intres seissä on kasvattaa private labelien osuutta liikaa. Kilpailuja kuluttajavirasto tutki vuonna 2023 Suomen lihamarkkinaa. Elintarviketeollisuudessa oman brändin tuottaminen on tärkein asia, mutta private label -valmistuksen volyymit ovat viime aikoina kasvaneet, sanoo Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail. Private label -tuotteista on olemassa vain vähän julkista myyntidataa. Näissä tilastoissa private labelien myynti on pitkään ollut noin 24 prosentin tasolla; uusimmassa tilastossa osuus oli noussut 26 prosenttiin. Premium-sarjoissa ja brändituotteissa kotimaisuusaste on suurempi. Toisaalta private labelien kansainvälisyys voi myös avata suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ovia vientiin. Tilasto ei kerro, miten osuus vaihtelee eri tuoteryhmissä. Pienen valmistajan haasteena on, että tuote pitäisi pystyä tarjoamaan koko tälle markkinalle, eikä tuotantokapasiteetti välttämättä riitä. Halvimman hintapisteen tuotteet ovat myös keino viestiä kuluttajille. Bate Ismailin mukaan päätöksenteon tueksi tarvittaisiin myös tuoteryhmäkohtaista tai sitäkin tarkempaa dataa. Volyymin kasvattajana private label voi olla hyvä keino, pienelle valmistajalle joskus jopa ainoa keino saada oma tuote kauppaketjun hyllyyn. Kuluttajien ja kaupan strategiat ovat muuttuneet. Toisaalta kilpailutusten takia riskit ovat suuremmat kuin omaa brändiä tehdessä: esimerkiksi suuren tilauksen vuoksi tehty koneinvestointi voi jäädä turhaksi, jos asiakkaan menet tää seuraavassa kilpailutuksessa. PTY:n mukaan esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa private labelien osuus päivittäistavarakaupasta on 30-40 prosentin luokkaa. Kauppa voi vaikuttaa vahvasti myyntiin myös hyllysijoittelulla. Tästä tutkimuksesta selvisi, että lihakaupassa private labelin osuudet ovat suurempia: 44 prosenttia broilerinlihasta, 32 prosenttia naudanlihasta ja 31 prosenttia sianlihasta myytiin private label -tuotteina. VÄHEMMÄN TKI-TOIMINTAA Yleisesti ottaen private label -myynti tuottaa brändituotteisiin verraten vähem män voittoa sekä kaupalle että teollisuudelle. Kaupan ei tulisi käyttää samoja neuvottelijoita sopimassa brändituotteen myynnistä ja toisaalta private label -tuotteen valmistuksesta, Ismail sanoo. EU:n komissio selvitti vuonna 2014 pl-myynnin ja TKI-toiminnan välistä suhdetta
Tulevina vuosina suunnitelmissa on edelleen kasvattaa tuotannon mittakaavaa ja tehokkuutta. Uusi laitos aloittaa toimintansa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Osana kumppanuutta Ivy Farm osoittaa ensimmäisenä maailmassa nisäkässolujen kasvatuksen skaalautuvuuden suureen mittakaavaan. Kumppanuus keskittyy teknologian siirtoon ja tuotannon skaalaamiseen 10 000 litran bioreaktoreihin. Uusi kumppanuus julkistettiin toukokuussa Islannin innovaatioviikolla, jossa Ivy Farm isännöi yhdessä ORF Geneticsin kanssa Pohjoismaiden ensimmäisen solutuotetun naudanlihan maistiaistilaisuuden. Business Finland on myöntänyt laitokselle 2,99 miljoonan euron tuen, lisäksi yhtiö on saanut yksityistä rahoitusta. Enifer on kehittänyt alkuperäistä, metsäteollisuuden sivuvirtoja 1970-luvulla hyödyntänyttä PEKILO®-prosessia, ja nykyään tuotannossa voidaan käyttää useita erilaisia sivuvirtoja. Rahoituskierroksen johtavana sijoittajana toimi Taaleri Bioteollisuus. Rahoituksessa on mukana myös seitsemän miljoonan euron pääomalaina Ilmastorahastolta sekä kahden miljoonan euron ympäristöja ilmastolaina Finnveralta. Lappeenrantaan rakentuva biotekniikan pilottilaitos. ovat ilmoittaneet yhteistyösopimuksesta, jonka tavoitteena on naudanlihan solutuotanto Synbio Powerlabsin uudessa biotekniikan pilottilaitoksessa. Tehtaaseen tulee teollisen kokoluokan käymistankki, jossa sieniproteiinia kasvatetaan. – Sieniproteiini on puuttuva palanen kestävässä ruokaketjussa, ja Kantvikin tehdas on merkittävä askel sieniproteiinin matkalla kohti tarvittavaa proteiinituotantoa. Uutta tuotannossa 35 TEKSTI: Elina Teerijoki Talous & Liiketoiminta KOONNUT: Elina Teerijoki S uomalainen sieniproteiiniyritys Enifer on kerännyt 36 miljoonan euron suuruisen rahoituksen, jonka avulla yhtiö alkaa rakentaa elintarvikelaatuista sienieli mykoproteiinia valmistavaa tehdasta Kirkkonummelle. Enifer on kehittänyt myös ruokalaatuisen PEKILO®-sieniproteiinituotteen, jota tuleva tehdas tulee tuottamaan. Ivy Farmille kumppanuus tarjoaa strategisen edun, sillä se vähentää tuotannon laajentamiseen liittyviä kustannuksia ja riskejä. Se on suunniteltu tukemaan startup -yritysten ja tutkimuslaitosten innovaatioiden kaupallistamishankkeita, joissa laboratoriomittakaavan tuotannosta siirrytään esikaupalliselle tasolle. Enifer aikoo hakea tuotteelleen uuselintarvikelupaa vuoden 2024 aikana ja uskoo saavansa luvan myydä tuotetta kuluttajatuotteissa vuoden 2026 aikana. Lisäksi sinne rakennetaan kuusi täysimittaista 250 000 litran reaktoria. Valmistuttuaan se on maailman suurin täsmäfermentointilaitos. Tehdas rakennetaan olemassa olevaan tehdasrakennukseen Kirkkonummen Kantvikiin. Synbio Powerlabs muuntaa Valion entisen tuotantolaitoksen Lappeenrannassa solumaatalouden ja ruokainnovaatioiden keskukseksi. Kyseessä on maailman ensimmäinen kaupallisen mittakaavan tehdas, joka tuottaa tämän tyyppistä sieniproteiinia elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Tehdas pystyy tuottamaan vuodessa jopa 3 000 tonnia PEKILO®-sieniproteiinia, mikä riittää kattamaan noin 40 000 ihmisen vuotuisen proteiinitarpeen. Enifer pystyttää tehtaan Kirkkonummelle S ynbio Powerlabs Oy ja Iso-Britannian johtava solutuotetun lihan kehittäjä Ivy Farm Technologies Ltd. Tehtaan arvioidaan valmistuvan vuonna 2025, ja sen kustannusarvio on 33 miljoonaa euroa. Laitokseen rakennetaan parhaillaan bioreaktoreita, joiden kapasiteetit ovat 10 000 litraa ja 27 000 litraa. Tankki on yli 12 metriä korkea ja halkaisijaltaan 4,5 metriä. Suunnittelemme jo useita uusia tehtaita, kertoo Eniferin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Simo Ellilä. Tehdas tulee työllistämään 15 henkilöä, ja rakennusja suunnitteluvaiheessa määrä on yli kaksinkertainen. Lisäksi kierrokselle osallistuivat Nordic Foodtech VC, Voima Ventures ja Valio. Suomalainen startup rakennuttaa PEKILO®sieniproteiinin teollista tuotantoa varten tehtaan, joka pystyy vuosittain tuottamaan 3 000 tonnia sieniproteiinia. KU VA : CL IN GA TE OY. Lisäksi tehdashanketta rahoitetaan Business Finlandin 12 miljoonan euron kierrätysja uudelleenkäyttöinvestointituella. Hanke vahvistaa Suomen asemaa vaihtoehtoisten proteiinien huippuosaamiskeskuksena. Tuotanto käynnistyy täydellä teholla vuonna 2026, jolloin se tuottaa 500 kiloa sieniproteiinia tunnissa. Maailman suurin täsmäfermentointilaitos Lappeenrantaan Ivy Farm ja Synbio Powerlabs solmivat sopimuksen soluviljellyn naudanlihan tuotannosta Suomessa maailman suurimmassa tarkoitukseen soveltuvassa laitoksessa
PLMA:n ja SurveyLabin tutkimuksen mukaan 60 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista pitää private label -tuotteita yhtä hyvinä kuin brändituotteita, ja peräti 22 prosenttia pitää niitä parempina. Länsi-Euroopassa niiden markkinaosuus on PLMA:n (Private Label Manufacturers Association) ja NielsenIQ:n mukaan noin 33,6 % (2023). Tällaisia alueita ovat esimerkiksi ulkoiluja retkeilyalan Private label -toiminta voi auttaa yritystä kansainvälistymään Menestyminen private label toiminnassa vaatii ajattelun muutosta tuotanto ja tuotelähtöisyydestä kohti asiakaslähtöisyyttä. MITEN KANSAINVÄLISTYÄ OIKEILLE MARKKINOILLE. 36 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 U sein uhkaavaksi koettu kaupan omien merkkien kasvu voi olla merkittävä mahdollisuus suoma laisen elintarviketeollisuuden kansainvälistymisessä. Kansainvälistymisen haasteissa korostuvat verkostojen ja suhteiden rooli kasvun luomisessa (kuva 1). Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vain harva suomalainen yritys on rakentanut kansainvälisiä ruokabrändejä tai saavuttanut merkittävää liikevaihtoa kansainvälisiltä markkinoilta. On mietittävä, millä kilpailuetu luodaan kansainvälisillä markkinoilla. Tuotantoja tuoteosaaminen on avain kilpailukykyyn, mutta asiakasymmärrys ja paikallinen palvelukyky ovat olennaisia tekijöitä kilpailuetuihimme pohjautuvassa menestyksessä. Kansainvälistymisen pullonkaulana on kaupallistamisen osaaminen. Mihin asiakassegmentteihin kannattaa keskittyä. Kuluttajat näkevät private label -tuotteiden olevan edullisia ja laadukkaita. Euroopassa private label -markkinoilla on vahva asema. Suomalainen elintarvikeala voikin todennäköisesti saavuttaa parhaan kannattavuutensa keskittymällä kansain välistymisessään niche-strategiaan ja etsimään sellaisia markkina rakoja ja -toimintamalleja, joilla asiakkaille ja vientimaan kuluttajille tarjottava arvo on mahdollisimman korkea. Talous & Liiketoiminta TEKSTI: vanhempi neuvonantaja Tommi Pelkonen, Asiakasymmärrystoimisto nSight Oy LÄ HD E: KA UP AL LI ST AM IS EN TI LA 20 22 , HE LS IN GI N SE UD UN KA UP PA KA M AR I & PR OO F AD VI SO RY , 20 22 Kuva 1: Suomalaisten yritysten kansain välistymisen haasteet.. Niche-ajattelun mukaisesti on kannattavampaa löytää erikoisalueita kuin toimia valtavirtamarkkinoilla. Korkean jalostusarvon tuotteisiin keskittyminen on tärkeää, sillä Suomi ei pysty kilpailemaan raaka-aineiden määrällä tai hinnalla. KORKEA JALOSTUSASTE TUO KANNATTAVUUTTA Suomalainen ruokavienti on kansantaloudellemme merkittävä työllistävä tekijä. ETL:n tutkimuksen (2024) mukaan jopa 80 prosenttia viennin arvonlisästä jää Suomeen. Tällainen markkinarako voi olla esimerkiksi premium private label. Pitäisikö panostaa omaan brändiin vai kansainvälisiin kumppanuuksiin. Taloudellinen epävarmuus ja inflaatio ovat saaneet kuluttajat etsimään edullisia vaihtoehtoja, mikä on ollut merkittä vä tekijä private label -tuotteiden kasvussa
Asiakas lähtöinen yhteiskehitys (code velopment, cocreation) auttaa yrityksiä luomaan innovatiivisia tuotteita, jotka täyttävät asiak kaiden erityistarpeet. Kuinka profiloida oma yritys. Kansainvälisen konsulttiyritys IPLC:n mukaan premium private label -tuotteiden katemarginaali on jopa 2,5-kertainen alemman arvo pisteen tuotteisiin verrattuna. Hintakilpailukyky on yksi tärkeim mistä tekijöistä private label tuotteiden menestyksessä. Asiakaskeskeinen toimitusketjun hallinta. Paikallinen ja paikallista kieltä osaava edustaja voi olla avainasemassa, ja palvelu kyvykkyyden nosto perustuu pai kallisen osaamisen kasvattami seen. VERKOSTOAJATTELUN mukaisesti on tärkeä hakeutua niihin kohtaamispaikkoihin ja kontaktiverkostoihin, joissa oma yritys profiloituu juuri oikeiden ostajien silmissä. 4. Oma toimintaniche on siis tunnettava tarkasti ja perusteelli sesti. Tämä mahdollistaa sekä kaupalle että tuottajalle merkittävän ansaintamahdollisuuden. 5. Palveluntarjoajien tulisi optimoida tuotantokustannuksia samalla pitäen tuotteiden laatua yllä. Kestä vyys ja laatu ovat yhä tärkeämpiä asiak kaiden arvostamia ominai suuksia. On myös osattava sanoa ei kustannuksiltaan liian suurille tarjouspyynnöille ja mahdollisuuk sille. 3. Pitkään sopimusvalmistusliiketoiminnassa toimineen, nykyisin NielsenIQ:lla työskentelevän Juha Korhosen mukaan private label -toiminnassa menestyminen edellyttää huippulaadukkaita ja paikallisiin asiakastarpeisiin räätälöityjä tuotteita, kykyä palvella kaikissa vaiheis sa asiakasymmärryksestä kategoriakumppanuuteen saakka sekä kasvunälkää, kansainvälistä toimintakykyä ja positiivista asennetta luoda suhteita kansainvälisiin asiakkaisiin. Tämä tapahtuu käytännössä yhdistelmällä 1) omia aktiivisia, eri kanavia pitkin tapahtuvia lähestymisisiä (LinkedIn, sähköposti, puhelut) 2) hakeutumalla messuilla ja alan tapahtumissa keskusteluihin kiinnostavien ostajien kanssa sekä 3) laadukkaalla digitaalisella sisällöntuotannolla ja digitaalisella läsnäololla. Kansainvälisessä palveluliiketoi minnassa on kyettävä reagoimaan nopeasti ja ymmärtämään pai kallista tilannetta. 1. Juuri näillä alueilla voi olla merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle elintarvikeviennille. Premium-tuotteisiin ja asiakaslähtöiseen palveluun keskittyminen tarjoaa korkeampaa katetta kuin perinteinen private label -toiminta. KESKEISET PL-TOIMINNAN ELEMENTIT. KORKEAMPI KATE VAATII LAATUA Premium private label on asemoitu korkean lisäarvon hintapisteeseen. Harva kansainvälisesti toimiva ostaja tuntee suomalaiset ruokatuottajat ja maamme erityispiirteet. Markkinaläsnäolo ja paikallisuus. 2. Ilman verkostoja jäämme ulos kasvumahdollisuuksista ja tarjouspyynnöistä. On tiedettävä, ketkä pitäisi tuntea, sekä tavat, miten kontaktiin heidän kanssaan päästään. Innovaatiot ja tuotekehitys asiakaslähtöisesti. Huolellinen valmistautuminen on verkostojen rakentajalle tärkeää. Palveluntarjoajien on ymmärrettävä asiakkaidensa tar peet ja varmistettava toimitus ketjun sujuvuus, ennakoitavuus ja kustannusten hallinta. On ymmärrettävä, mikä tuottaa eniten arvoa kohdemarkkinoilla ja millainen on paikallinen hinta taso, ja hinnoitella sen mukai sesti. Sen arvon tuottamisen elementtejä ovat laadukkaat tuotteet ja raaka-aineet, korkealaatuinen tuotesuunnittelu ja pakkaus, asiantunteva palvelu, korkea brändikokemus sekä innovatiivisuus. Vastuullisuuden läpinäkyvyys ja paikalliset standardit. l LÄ HD E: NI EL SE NI Q, 20 23 & PL M A 20 23 , HT TP S: // W W W .P LM AI NT ER NA TI ON AL .C OM /P RI VA TE L AB EL T OD AY Kuva 2: Private label-tuotteiden markkina osuus läntisessä Euroopassa 2023. Yhteis valmistuksen (comanufacturing) avulla yritykset voivat sopeutua joustavasti asiakkaiden vaatimuk siin. Vastuullisuuden vaati musten täyttäminen paikallisin merkein, standardein ja ehdoin on olennaista liiketoiminnalle. Meidän on siksi itse hakeuduttava mukaan hyödyllisiin verkostoihin. Uutta tuotannossa 37 ruokatuotteet, luontaistuoteketjut, kahvila ketjut tai erikoisruokavaliotuotteet erilaisissa jakeluteissä. Valmistajan on oltava erin omainen sekä valmistajana että asiakaspalvelijana kaikissa arvon tuotannon vaiheissa. Innovaatiot ja tuotekehitys tulisi pohjata asiakkaiden tarpeisiin
Triasyyliglyseroli on näistä yleisin muoto, jota esiintyy esimerkiksi kalaja mikroleväöljyissä. DHA:n pääasiallisia lähteitä ravinnossa ovat rasvainen kala ja ravintolisät. Tutkin väitöskirjassani lipidirakenteiden vaikutusta hapettumiseen. Fosfolipidejä esiintyy runsaasti esimerkiksi krilliöljyissä. Hapettumisella tarkoitetaan vapaan radikaalin käynnistämää reaktiota, jossa ilman happi liittyy rasvahappoon. Triasyyliglyserolit koostuivat kahdesta palmitiinihaposta ja DHA:sta joko sn-1, sn-2 tai sn-3 paikalla. -tokoferolivasteeseen. Työssä käytettiin Islannin yliopiston orgaanisen Kuluttajille öljyn heikko laatu voi näyttäytyä vahvasti kalaisena ja epämiellyttävänä aromina. Työ oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa, professori Kaisa Linderborgin johtamaa Hapettumisen omiikka -akatemiaprojektia. Hapettuminen aiheuttaa hävikkiä toimitusketjuissa ja lisää painetta hyödyntää jo tällä hetkellä osittain ylikalastettuja kalakantoja. Useita kaksoissidoksia sisältävän raken teensa takia DHA on erityisen altis hapettumiselle eli härskiintymiselle. Palmitiinihappo on tyydyttynyt rasvahappo, joka on stabiili tutkimuksen olosuhteissa. Rasvahappojen konsentraatioprosesseissa triasyyliglyserolien rasvahapot transesteröidään etyyliestereiksi, ja osa ravintolisistä onkin rasvahappojen etyyliestereitä. Hapettuneella DHA:lla ei ole puhtaan öljyn terveysvaikutuksia, ja jotkut hapettumistuotteet saattavat olla terveydelle haitallisia. Hapettumi sen suositusarvot ylittyivät 24 prosentissa tuotteita. Sitten tutkittiin DHA:n glyserolipaikan vaikutusta säilyvyyteen ja vuorovaikutusta kiraalisen, enantiopuhtaan antioksidantin, RRR. Ravitsemus & Terveys TEKSTI: tutkijatohtori Eija Ahonen, Turun yliopiston elintarviketieteiden yksikkö. LIPIDIRAKENTEET VAIKUTTAVAT HAPETTUMISEEN Ravintolisissä rasvahapot voivat olla liittyneenä triasyyliglyseroli-, etyyliesteritai fosfolipidirakenteeseen. Nämä lipidirakenteet, samoin kuin rasva hapon paikka glyserolirungossa D okosaheksaeenihappo (DHA) muun muassa vähentää sydänja verisuonitautien riskiä ja on välttämätöntä sikiöja imeväisvaiheessa olevien lasten normaalille hermoston ja näön kehitykselle. Lipidirakenteella on merkittävä vaikutus DHA:n säilyvyyteen ja vuorovaikutukseen antioksidanttien kanssa. Hapettumisherkkyys myös rajoittaa DHA:n käyttöä terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, vaikka niiden avulla voitaisiin parantaa väestön liian alhaista DHA:n saantia. Kahta tuotetta lukuun ottamatta ylitys oli vähäinen. Kiraalisuuden vaikutusta triasyyli glyserolien hapettumiseen ei ole aiemmin tutkittu, koska sopivia malliyhdisteitä ei ole ollut saatavilla. Jos glyserolirungon reunapaikoilla on eri rasvahapot, molekyyli on kiraalinen, eli sillä on kaksi peilikuvaisomeeriä. -tokoferolin kanssa. 38 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 joko keskipaikalla (sn-2) tai reunapaikoilla (sn-1 ja sn-3), voivat vaikuttaa öljyn hapettumisherkkyyteen ja vuorovaikutukseen antioksidanttien kanssa. Vaikka DHA:n terveyshyödyt tunnetaan hyvin, sen saanti on useimmissa länsimaissa suosituksia vähäisempää. Väitöstutkimuksessa verrattiin ensin triasyyliglyserolija etyyliesterirakenteiden vaikutusta säilyvyyteen ja . Vuonna 2020 ryhmä Turun yliopiston elintarviketieteiden yksiköstä 1 tutki 49 Suomen markkinoilla myynnissä olevaa omega-3-ravintolisää. Vuorovaikutuksesta käynnistyy monimutkainen kemiallinen ketjureaktio, joka johtaa rasvahapon hajoamiseen ja satojen hapet tumistuotteiden muodostumiseen. Lisäksi sillä on positiivisia vaikutuksia immuunipuolustukseen ja kehon tulehdustiloihin. HAPETTUMINEN HEIKENTÄÄ LAATUA Tutkimusryhmät useissa maissa ovat raportoineet joidenkin ravintolisien sisältämän öljyn olevan osittain hapettunutta. Parempia keinoja suojata rasvahappoja hapettumiselta etsitäänkin jatkuvasti. DHA kulkeutuu kaloihin meren ravintoketjuissa mikrolevistä, joiden DHA:n tuottokyvyn on arvioitu heikentyvän merkittävästi ilmastonmuutoksen myötä. Luonto suosii usein vain toista isomeeria (enantiomeeriä), ja kiraalisuus onkin olennaista kaikissa biologisissa prosesseissa. Väitöstutkimusta tukivat myös Niemisäätiö, Suomen kulttuurirahasto, sekä Elintarvikkeiden tutkimussäätiö. Herkästi hapettuvan DHA:n säilyvyys eri lipidirakenteissa Dokosaheksaeenihappo eli DHA on pitkäketjuinen omega3sarjan rasvahappo, johon liittyy useita terveysvaikutuksia
2020. Työssä käytettiin kokonaisvaltaista omiikka-analytiikkaa, jonka tavoitteena oli tunnistaa mahdollisimman monia eri hapettumistuotteita ja seurata niiden tasoja säilytyskokeen aikana. 4 TUOTANNON PUITTEET MESSUNUMERO TEEMAT 2024 ILMOITUSMYYNTI 2024: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi Väitöskirjatyössä tutkittiin lipidirakenteiden vaikutusta hapettumiseen. Uutta tuotannossa 39 kemian ryhmän syntetisoimia malliyhdisteitä. 2020 Nov 15;330:127194. Dihydrosfingosiini on sfingolipideihin kuuluva sfingoemäs. Dihydrosfingosiiniä on kokeellisesti uutettu antioksidanttikäyttöön maitoteollisuuden sivuvirroista. Tuloksia ja analyyttistä menettelytapaa voidaan hyödyntää esimerkiksi nykyistä paremmin säilyvien DHAöljyjen kehittämisessä. Food Chem. Tutkimuksessa havaittiin, että triasyyliglyserolija etyyliesterirakenteet vaikuttivat merkittävästi DHA:n säily vyyteen. Tuloksia ja analyyttistä menettelytapaa voidaan hyödyntää lipidien hapettumisen ja antioksidanttistrategioiden tutkimuksessa, ja nykyistä paremmin säilyvien DHA-öljyjen kehittämisessä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että dihydrosfingosiinin antioksidatiivinen vaikutus perustuu hapettumisen alkuvaiheessa muodostuneisiin reaktiotuotteisiin. 6 DATA JA VASTUULLISUUS Teemat: Kiertotalous, Tuotantotilat & Koneet & laitteet, Valmisruokateollisuus Mainosten varauspäivä: ma 19.8. KU VA : BE LC HO NO CK /D EP OS IT PH OT OS .C OM. -tokoferolilisäys johti päinvastaiseen säilyvyysjärjestykseen. 5 OSAAMINEN LIIKETOIMINNAKSI Teemat: Yritysvastuu, Ohjelmistot, Pakkausteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 11.11. Impact of Lipid Structure and Selected Antioxidants on the Oxidation of Docosahexaenoic Acid https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9617-9 Damerau A ym. Tutkittaessa enantiopuhtaiden triasyyliglyserolien (sn-1/sn-3) hapettumista havaittiin mahdollisia rakenteellisia vuorovaikutuksia kiraalisen, enantiopuhtaan antioksidantin kanssa. Esimerkiksi lipidien muokkaus sekä triasyylglyserolija etyyliesterirakenteen että glyserolipaikan suhteen on mahdollista jo käytössä olevilla, esimerkiksi entsymaattisilla menetelmillä. -tokoferolin yhteistä antioksidanttivaikutusta. Dihydrosfingosiinin käytettävyyden ja antioksidanttimekanismin ymmärtämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta. Viimeisessä työvaiheessa tutkit tiin mahdollisesti antioksidatiivisia ominaisuuksia omaavan dihydrosfingosiinin ja . Evaluation of the composition and oxidative status of omega-3 fatty acid supplements on the Finnish market using NMR and SPME-GC-MS in comparison with conventional methods. Sfingoemäksiä esiintyy eniten palkokasveissa, maitotuotteissa, merenelävissä ja levissä. Tutkimuksessa vahvistettiin triasyyliglyserolin keskimmäisen, sn-2 -paikan, ylivertainen säilyvyys reunapaikkoihin (sn-1 ja sn-3) verrattuna. HAPETTUMISTA TUTKITTIIN KOKONAISVALTAISESTI Väitöskirjatyössä DHA:n hapettumista tutkittiin ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti analysoimalla suuri määrä sekä haihtuvia että ei-haihtuvia hapettumistuotteita. -tokoferolia, mutta 0,2 prosentin . DHA hapettui herkemmin etyyli esterissä kuin triasyyliglyserolissa ilman lisättyä . doi: 10.1016/j.foodchem.2020.127194 Teemat: Koulutus & Tutkimus, Rahoitus, Makeisteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 30.9. l LÄHTEET: Ahonen, Eija 2024
LISÄÄ ENERGIAA TARVITAAN siis ruuankin tekemiseen. Suurin osa Suomen leipomoista on susirajan takana. Kun valkuaista tuotetaan jo hiilidioksidi yhtenä lähtöaineena, tarvitaan puuta polttavia ja hiilidioksidia tuottavia voimalaitoksia. Sushiraja siirtyy päinvastoin kuin susiraja yhä pohjoisemmaksi eikä riisistä ole vielä energiakriisin ratkaisijaksi. Kun myymälöissä tarjotaan vielä mielellään laksatiivisia maistiaisia, turvataan riittävä biokaasun saanti ja energian tuotanto. Liki kaiken syötävän pitää nykyisin olla kevyttä. Ruuan valmistus on energiaintensiivistä teollisuutta – koneavusteista pilkkomista, silppuamista, jauhamista, sekoittamista, möyhentämistä ja muhentamista, mutta etenkin kuumentamista ja jäähdyttämistä. Sen vuoksi tehtaiden yhteyteen täytyy rakentaa mahdollisimman paljon myymälöitä, joihin lainsäädäntö velvoittaa rakentamaan käymälöitä. Limastakin on kokemusta, kaurasta sitä on tehty syötäväksi jo muinaisessa Karjalassa. Metsissä sitä kasvaa meillä koko ajan, se vain pitäisi jalostaa polttamista, lautaa, lankkua ja sellua pidemmälle. Tosin niillekin on alettu löytämään polttamista arvokkaampia hyödyntämisiä. Ravit semuskeskustelu käy niin kuumana, että tulevaisuuTULEVAISUUDESSA HÖYRYÄ VOI KEHITTÄÄ HOURUKATTILALLA.. Ne voivat käyttää hukkalämpöä ja osallistua siten ajankohtaiseen kitkaa aiheuttavaan susikeskusteluun. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka ruuanvalmistuksen mittakaava on teollinen, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Moni mylly tuottaa tarvitsemansa höyryn kauran kuoria ja viljan lajittelujätettä polttamalla. Liki jokaisessa elintarviketehtaassa on höyrykattila. Puutahan on syöty ja ennen kaikkea juotu jo iät ajat, nykyisin kasvistanoleina ja vanilliinina, eikä tikkuviinakaan ole kokonaan kadonnut. Kitkasta syntyy sivutuotteena loisenergiaa. Kemissä biokaasu tosin tuotti yhtäkkiä niin paljon energiaa, että koko sellukeittämö jouduttiin pysäyttämään pitkäksi aikaa. Syötävät ja juotavat eivät synny ilman energiaa, ilmastakaan eikä ilmaista energiaa tiettävästi vielä ole, vaikka ilmasta tuotetaan jo syötävää. Belgiassa margariinitehdas käyttää höyrykattilan polttoaineena tuotteisiin kelpaamatonta kasviöljyä. Polttoaine on sitä parempaa, mitä suurempi on sen hihhuliindeksi. Saadaan energian lisäksi pitkälle jalostettua puuta, yksi ratkaisu maailman ruokkimiseen – ja ikuinen kierto. Suomessa siihen on erinomaiset mahdollisuudet, sillä kaikki ydinvoimalamme ovat kevytvesireaktoreita ja vanhimmat enää hyvin kevyesti neuvostoliittolaisia. Edullisia energialähteitä ovat muuhun käyttöön kelpaamattomat sivuvirrat, kuten erilaiset kuoret. Lämpöpumppuja on käytössä useissa elintarviketehtaissakin. Jostain elintarviketeollisuuden pitää löytää uutta ja uusiutuvaa edullista energiaa. Harva suomalainenkaan elintarvikeyritys on vielä energiaomavarainen. Kun kylkeen integraatiksi rakennetaan biokaasulaitos, sieltä saadaan valkuaisen teossa tarpeellinen typpisyöte. Pohjanmaalla lihajalosteita keitetään ja paistetaan biokaasun voimalla. Muinaisena tenttuaikana tavattiin usein lämpöhumppuja, mutta niiden energiasisällöstä ei ole mainintaa aikakirjoissa. Hevoshenkilöiden tietotoimiston mukaan EU:ssa on suunnitteilla direktiivi, jonka mukaan kevyttuotteita saa valmistaa vain kevytenergialla, joka on tuotettu kevytvesireaktorilla. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä edistämällä uusia hapatuksia. KOSKA LIIKKUVA PÖLY synnyttää sähköä, leipomot voivat saada sitä pölyreaktoreista. Vapaa-ajalla hän harrastaa kaikenlaisia kotkotuksia. Kissanruokatehtaisiin kaavaillaan mourukattiloita, ne ovat tehokkaimmillaan maaliskuussa. IHMISEN ERITEJÄTÖKSISTÄ syntyy mädättämällä biokaasua. E lintarviketeollisuus käyttää Suomen teollisuudenaloista neljänneksi eniten energiaa. Muutamia kuitenkin on, meijeri Ahvenanmaalla tekee biokaasua juustoherasta, rajamaidoista ja kirnupiimästä, saman maakunnan perunalastutehdas tärkkelysja rasvapitoisista sivuvirroista. Lahtelainen panimo alkaa niin ikään tuottaa biokaasua mäskistä ja muista panimon sivuvirroista. Puusta voidaan osa muuttaa sokeriksi, jolloin hiilihydraattisyötteenkin omavaraisuus on turvattu. Biokaasu syrjäyttää meillä polttoöljyä. 40 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 ENERGIAANARKIA Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner dessa höyryä voi kehittää hourukattilalla, polttoaineeksi siihen käy verkossa käytävä vaihtoehtoinen ruokakeskustelu
Vow eristää soluja japaninviiriäisestä ja kasvat taa niitä bioreaktorissa. Voyage Foods valmistaa myös kahvitonta kahvia ja pähkinättö miä levitteitä. Kymmenen soluviljelyyritystä alkaa toimia Gyeongsangbukdon maakuntaan rakentu vassa ekosysteemissä, joka on osa viisivuotista solutuotannon kehitysprojektia. Se käyttää tekoälyä kaakaon koostumuksen räätälöintiin, jotta raakaaine täyttää suklaanval mistajien vaatimukset ja laatu saa daan optimaaliseksi. Lähde: FoodNavigator.com Etelä-Korea tukee soluviljelyä perustamalla erityisalueen ETELÄ-KOREAN hallitus tukee soluviljelyn tutki musta ja tuotekehitystä perustamalla erityisvyö hykkeen, jolla elintarvikeyhtiöt voivat kehittää solutuotettua lihaa solutuotantoa ilman sääntelyn rajoituksia. Tätä ”suklaata” käytetään Saksan markkinoillla esimerkiksi ainesosana kekseissä ja granolassa. Merkittävä ero muualla toimimiseen on, että alueen yritykset voivat hyödyntää hyvin tuoreita soluja skaalatakseen ja tehostaakseen tuotan toaan. Israelilainen Celleste Bio viljelee kaakaosoluja. EteläKorean markkinoilla ei toistaiseksi ole lainkaan solutuotettuja elintarvikkeita. Kasvipohjaisten tuotteiden proteiinipitoisuus oli pienempi kuin vastaavien lihatuotteiden, mutta aminohappokoostumus silti hyvä. Yritys sekoittaa käsittelemänsä viinirypäleen siemenet kasviöljyn, ruokosokerin, auringonkukkaproteiini jauheen, aromien, lesitiinin ja suolan kanssa valmistaessaan kaakotonta suklaata. Kasvipohjaisten leikkeleiden proteiinien sulavuuden havaittiin ole van parempi kuin lihaleikkeleiden. Yritys valmistaa kaa kaotonta suklaata yhdistämällä perin teistä ja uutta patentoitua teknolo giaa. Italialainen Foreverland myy Freecao nimistä tuotetta, jota valmiste taan carobpalkokasvista eli johannek senleipäpuusta, viljoista, sokerista ja kasvirasvoista. Se vaikuttaa myös loppu tuotteen makuun ja rakenteeseen. Kasvi pohjaisten leikkeleiden suolapitoisuus oli pääsääntöisesti matalampi kuin lihaleikkeleiden. Yhdysvaltalainen Voyage Foods korvaa kaakota viinirypäleen sieme nillä. Lähde: FoodNavigator.com Kasvipohjaisessa tuotteessa lihaan verrattava aminohappokoostumus ITALIASSA tehdyssä ja ACS:n julkaisemassa Jour nal of Agricultural and Food Chemistry lehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin in vitro menetelmällä kaupallisten, erilaisia palkokasveja ja viljoja sisältävien kasvipohjaisten pihvien ja leik keleiden proteiinin laatua ja sulavuutta lihapihvei hin ja leikkeleisiin. Tuoreus on tärkeää, jotta solut saadaan kasvamaan nopeammin. Yri tys on etsinyt suklaan makua aiheut tavia geenisekvenssejä myös muista pavuista ja löytänyt useita potentiaa lisia papuja suklaanmaksuisen raaka aineen valmistukseen. Lihaa matkivien tuotteiden havaittiin sisältä vän yleisesti vähemmän proteiinia ja enemmän hiilihydraatteja kuin vastaavien lihatuotteiden. Brittiläisen Nukokon suunnitel missa on valmistaa suklaanmakuista raakaainetta härkäpavuista. Lähde: FoodIngredientsFirst.com Soluviljeltyä viiriäistä SINGAPOREN elintarvikeviranomainen on hyväk synyt markkinoille soluviljellyn viiriäisen lihan. Lähde: FoodNavigator.com KU VA : TE TI AN A BY KO VE TS /U NS PL AS H Kaakaopavulle etsitään vaihtoehtoja, jotta suklaan ystävät saisivat pitää herkkunsa.. Härkä pavun tietystä varastoproteiinista saadaan suklaan makua, kun proteiini hajotetaan fermentoimalla ja kuivauk sen jälkeen peptidit paahdetaan. Tähän asti maan hallinto on suhtautunut solutuotantoon varovasti, mutta eteläkorealaiset alan yritykset toivovat tähän muutosta uudelle erityisalueella tehtävän tutkimuksen myötä. Saksalainen Planet A Foods valmis taa ChoVivia brändillä fermentoidusta kaurasta ja auringonkukan siemenistä kaakaolta maistuvaa kaakaotonta konsentraattia ja voita, joita yhdistä mällä saadaan kaakaotonta suklaata. Tuotetta valmistaa australialainen start up Vow, joka tuli tunnetuksi valmistettuaan viime vuonna lihapullan soluviljellystä mammutinlihasta. Yritykseen on sijoittanut muun muassa Mondelézin pääomasijoitusyhtiö SnackFutures Ventures. Uutta tuotannossa 41 Maailmalta KOONNUT: Elina Teerijoki ja Viivi Wanhalinna ”Suklaata” ilman kaakaota KAAKAON HINTA on rikkonut ennä tyksiä, ja suklaantuottajat etsivätkin nyt edullisempia ja vastuullisempia vaihtoehtoja kaakaolle. Yritys tähtää Singaporen lisäksi myös Australian, UudenSeelannin ja Euroopan markkinoille. Yritys on aloittanut kau pallisen yhteistyön Cargillin kanssa kaakaota korvaavien tuotteiden ja maa ja hasselpähkinättömien levit teiden tuotannossa
Lähde: GFI India 7 Intian uusien proteiinien tuotannossa nähdään potentiaalia miljardien kasvuun. Nopea väestönkasvu Koulutettu nuori väestö Usean palkkatulon kotitaloudet Korkeammat palkat Vaikutteet globaaleista trendeistä Sääntelyn epäselvyydet a. EFSA käsittelee uuselintarvikkeita erillisissä asetuksissa, kun taas FSSAI käsittelee niitä osana kokonaisuutta, johon kuuluvat myös muun muassa Maailma mausteilla TEKSTI JA KUVAT: Shania Saini KÄÄNNÖS: Elina Teerijoki. Euroopan uuselintarvikkeita koskevat asetukset julkaistiin jo vuosina 1997 ((EY) N:o 258/97) ja 2001 ((EY) N:o 1852/ 2001), Intia ehti perässä kaksi vuosikymmentä myöhemmin ja antoi uuselintarvikkeita koskevat ensimmäiset säännöksensä vuonna 2016 1 ja vuonna 2017 2 . Intian uuden proteiinintuotannon startupit kartalla. Kuva 2. 42 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 INTIA PYRKII JOHTAVAAN ASEMAAN UUSIEN PROTEIINIEN TEOLLISUUDESSA Kuva 1. Kaavio uuselintarvikkeiden mahdollisuuksista ja esteistä Intian markkinoilla. Uuselintarvikkeiden määritelmässä, säännöksissä ja hyväksynnän kestossa näiden kahden organisaation välillä on tiettyjä eroja. EU:ssa elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA vastaa uuselintarvikeasioista. Käsittelyprosessin kesto c. Toiseksi EFSA määrittelee, että jos tietyllä elintarvikkeella on vain vähän tai ei lainkaan käyttöhistoriaa alueella ennen asetuksen voimaantuloa, tämä on olennainen uuselintarvikkeen kriteeri. FSSAI:ssa uuselintarvikkeita taas kuvataan melko epämääräisesti siten, että niitä ei ole vielä kulutettu Intiassa tai niitä ei ole aiemmin kulutettu ihmisravinnoksi. U uselintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita, joita ei ole kulutettu lainkaan tai yleisesti tietyllä alueella ennen elintarvikestandardiviranomaisen hyväksyntää ja rekisteröintiä. Markkinoille saattamisen jälkeinen valvonta Korkeat hinnat verrattuna perinteiseen elintarviketuotantoon. Kliinisten kokeiden määrittely b. Intiassa sitä vastaa Food Safety and Standards Authority of India (FSSAI). Eri maiden uuselintarvikkeita koskeva lainsäädäntö, määritelmät ja hyväksymisprosessit ovat hyvin erilaisia, mikä johtuu kulttuurien välisistä eroista. Käännöksessä on käytetty apuna DeepL-käännöstyökalua. Ruokakaupan maitohylly Pohjois-Intian Chandigarhissa
UUSIEN PROTEIINIEN ALAN ekosysteemiin kuuluu 113 kasvipohjaisten, fermentaatiolla valmistettujen ja laboratoriossa kasvatettujen proteiinien alalla toimivaa startup-yritystä. Siihen liitetyt energiaintensiivisyys, uhka ruokaperinteille ja piilokustannukset ovat herättäneet epäilyksiä, ja Italia jopa kielsi solutuotetun lihan 6 . Muunneltuja hiilihydraatteja 5 ovat myös uudet kuidut kuten kemiallisesti muunnettu resistentti maissitärkkelys, kuitupitoinen Yarrowia lipolytica -tuote ja maidon oligosakkaridit, jotka jäljittelevät luontaisia sokereita, kuten kemiallisesti tuotettu 2’-O-fukosyllaktoosi. Myös uusien tuotteiden korkeammat kustannukset voivat saada keskiluokkaiset kuluttajat palaamaan perinteisiin lähteisiin. Sen mukaan alan arvoksi arvioidaan 4,2 miljardia dollaria vuonna 2030. R. Aistittavat tekijät kuten lehmänmaidon makuprofiilin koettu epämiellyttävyys ja toisaalta näiden kalliiden, hinnaltaan lehmänmaitoon verraten jopa viisinkertaisten, vaihtoehtojen kulutukseen liittyvä koettu ylellisyyden tunne vaikuttavat myös taustalla. Giacalone, D., & Jaeger, S. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2023.137119. Sitä vastoin FSSAI ei ole määritellyt uuselintarvikkeiden hyväksymisen aikataulua konkreettisesti, ja aikataulu on usein epäselvä. Uusien älykkäiden proteiinien lisäksi kasvipohjaisten maitovaihtoehtojen teollisuus on Intiassa vahvaa. Intialaiset uusia proteiineja tuottavat startupit saivat vuosina 2021– 2022 17 miljoonaa dollaria investointeja, mikä on varsin kohtuullinen määrä, kun otetaan huomioon maan suhteellisen alhaiset työvoima-, raaka-aineja energiakustannukset. Niitä tarvitaan monista syistä: laktoosi-intoleranssi ja maitoallergiat ovat lisääntyneet, eivätkä kaikki halua sisällyttää maitotuotteita ruokavalioonsa. CHIFFS_IITR_FAQ_13_06_2022.pdf (fssai.gov.in) 5. Good Food Institute India (GFI) 7 julkaisi syksyllä 2023 julkaistun ensimmäisen uusia proteiineja Intiassa käsittelevän teollisuusraportin. Huomionarvoista on, että hyönteispohjaisia proteiineja ei Intiassa juuri tuoteta, mikä johtuu pääasiassa kuluttajien torjuvasta asenteesta. http://rchiips.org/nfhs/NFHS-4Reports/India.pdf 10. India-Smart-Protein-Innovation-ChallengeImpact-Report.pdf (gfi-india.org) 9. Vaikka kasvipohjaisten maidon vaihtoehtojen ja perinteisten elintarvikkeiden markkinat Euroopassa kasvavat, solutuotettu liha on poliittisen taistelun kohteena. gfi-india.org 8. Niitä tukevat useat monialayritykset ja teollisuusyritykset sekä tutkimusorganisaatiot, äskettäin perustettu älykkäitä proteiineja käsittelevä alakohtainen komitea ja Intian hallituksen alaisuudessa toimivat alueministeriöt. Lisäksi jotkut toisaalla käytetyt perinteiset elintarvikkeet, kuten kvinoa ja chia-siemenet, ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosikymmenen aikana. l Kirjoittaja on ensimmäisen vuoden tohtoriopiskelija Turun yliopistossa. Compendium_Nutra_29_09_2021.pdf (fssai.gov.in) 2. Novel food | EFSA (europa.eu) 6. Vaihtoehtoiset proteiinit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: kasviperäiset proteiinit, fermentaatiolla tuotetut proteiinit sekä eläinpohjaiset proteiinit, joita ovat solutuotettu liha ja hyönteisproteiini. Uutta tuotannossa 43 ravintolisät ja funktionaaliset elintarvikkeet. Italy moves to ban lab-grown meat to protect food heritage (bbc.com) 7. INTIAN KEHITTYVÄLLÄ älykkään proteiinin teollisuudella vaikuttaa olevan edessään valoisa tulevaisuus. Kasvipohjaisten maitovaihtoehtojen johtavia brändejä Intiassa ovat Wingreens Farmsin Raw Pressury -mantelimaito ja Hersey’s Sofit -soija-mantelimaito. UUSELINTARVIKELUOKKIA OVAT esimerkiksi vaihtoehtoiset proteiinit, kasvi pohjaiset maitovaihtoehdot, muunnetut hiilihydraatit ja toisilla alueilla käytetyt perinteiset elintarvikkeet. Compendium_FSS_NFS_FA_17_10_2022.pdf (fssai.gov.in) 3. Consumer acceptance of novel sustainable food technologies: A multi-country survey. Guidance on traditional foods from third countries | EFSA (europa.eu) 4. Tutkimuksen intialaiset vastaajat vastasivat siihen myönteisemmin kuin PohjoisAmerikan, Australian ja Singaporen kansalaiset 10 . GFI:n India Smart Protein Innovation Challenge -raportin 8 mukaan alalla on potentiaalia työllistää noin 370 000 ihmistä suorasti tai epäsuorasti seuraavien kuuden vuoden aikana. Kun väestö kasvaa, kahden palkan kotitaloudet lisääntyvät, palkat nousevat ja tietoverkot edistävät globalisaatiota, älykkään proteiinintuotannon odotetaan vastaavan ”uuden Intian” ravitsemus-, ilmastoja kestävyysvaatimuksiin. Lihan solutuotantoa ei tällä hetkellä säädellä Intiassa, mutta FSSAI työstää parhaillaan aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä. Niistä on tulossa intialaisen ruokapöydän perusruokaa niiden korkean proteiini-, kuituja bioaktiivisen sisällön vuoksi. VIITTEET: 1. Nuoren väestöpyramidin oletetaan kuitenkin nostavan ja pitävän yllä Intian uuselintarvikeaaltoa. EFSA:n mukaan käyttöhistoriaa on oltava vähintään 25 vuotta 3 jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa ja FSSAI:n mukaan 30 vuotta alkuperämaassa tai yli 15 vuotta Intiassa 4 . Uuselintarvikkeiden suosion nousua Intiassa tukee hiljattain neljässä maassa tehty kuluttajatutkimus, joka koski kahtatoista erilaista uutta teknologiaa. Uuselintarvikkeiden valtavirtaistuminen on ollut työlästä lainsäädännöllisten esteiden, kuten pitkien hakemusten käsittelyaikojen, epäselvien kliinisiä kokeita koskevien ohjeiden ja FSSAI:n kiistanalaisen markkinoille saattamisen jälkeisen valvonnan vuoksi. Neljänneksi EFSA:n päätösprosessi voi kestää 7-17 kuukautta, mahdollisesti pidempään, jos kyseessä on laaja riskinarviointi. Vastoin yleistä kuvaa Intiasta maailman kasvissyöjäpääkaupunkina 70 prosenttia intialaisista naisista ja 78 prosenttia intialaisista miehistä syö myös muuta kuin kasvisruokaa 9 . Intian hallinnon suhtautuminen asiaan on varsin myönteinen, ja alan startup-yrityksiä kannustetaan kehittämään tuotteitaan valmiiksi avautuville markkinoille. Kasvupotentiaalia on etenkin raaka-aineiden valmistuksessa. Intialaisia esimerkkejä solulihatuotannosta ovat Clear Meatin solutuotettu jauheliha ja Myoworks-yrityksen konsepti tuotantolaitteista. (2023). LISÄKSI UUSELINTARVIKKEISSA , jota kutsutaan perinteisiksi elintarvikkeiksi eli tuotteissa, joilla on ollut elintarvikekäyttöä arviointimaan ulkopuolella, edellytetään arviointia turvallisesta käytöstä. Journal of Cleaner Production, 408, 137119-
44 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi ALUKE OY Kotisaarenkatu 7 a 3 00560 Helsinki 0503522523 aluke@aluke.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMEGA FINLAND OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 020 791 1400 fi-info@ammega.com www.ammega.com AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC NORDICS Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 6-8 (Varasto; Kutojantie 5) 02630 Espoo 097590770 cortex@cortex.fi https://cortex.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 KOKKOLA 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com H A N K IN TA O PA S HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas YHTEYDENOTOT MEDIAMYYNTIIN: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi
ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com. Uutta tuotannossa 45 H A N K IN TA O PA S IMCD FINLAND OY Keilaranta 15 02150 ESPOO 09 251 5160 info@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 HELSINKI 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@klueber.com www.klueber.fi LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 KUOPIO 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO 09 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Jaakonkatu 2 01620 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 sales@powdea.fi www.powdea.fi RAISIO FOOD SOLUTIONS Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND Ahventie 4 A 02170 ESPOO 09 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus THINKFLOW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava 097206310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi R
46 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ALUKE OY – Molekyylija mikrobiologia (DNA-eristys ja -sekvensointi) – Mikrobien tunnistaminen DNA-sekvensoinnilla – Mikrobiomien tutkimus, data-analytiikka – Konsultointi, ohjelmistokehitys BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY – kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut elintarvikealan toimijoille – ideointi ja konseptointi – markkinatutkimus ja kuluttajaymmärrys – tuotekehitys ja koe-erien valmistus (kuluttajatuotteet ja ingredientit) – elintarvikkeiden sopimusvalmistus ja -pakkaaminen – laatu ja elintarviketurvallisuus, vastuullisuus – tuotetietopalvelut (pakkausmerkinnät, Synkka, lainsäädäntö) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food service-asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMEGA FINLAND OY – elintarviketeollisuuden hihnat DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikelaatuiset voiteluaineet, öljyt, rasvat, sprayt – NSF-rekisteröinti, Halal, Kosher, ISO 21469 – tuotekoulutus, digitaaliset palvelut, öljyja rasva-analyysit – energiatehokkuus LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi, NIRS-Raman, IC, titraus, prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät THINKFLOW OY – hygieeniset ratkaisut – pumput ja venttiilit – lämmönvaihtimet – säiliövarusteet ja pesurit TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT
LabVantage LIMS, ELN, LES, SDMS, Analytics (AI & BI). Uutta tuotannossa 47 H A N K IN TA O PA S KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY rasvan & kiintoaineen erotus jätevesistä tehokkaat lietteen kuivausratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät rst tilaustyöt kuljettimet LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS laadunvarmistus-, tutkimusja palveluanalytiikan laboratorioiden laadun ja tiedon jäljitettävyyden parantaminen sekä työn sujuvoittaminen ja tehostaminen. PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat CORTEX OY Pakkauskoneet -ja materiaalit Merkintälaitteet, tarrat ja värinauhat Leipomolaitteet sekä Healthcare Huolto, varaosat ja leasing FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY tuotekehityspalvelut aromit, uutteet, väriaineet proteiinit, hapatteet, entsyymit tärkkelykset, makeutusaineet kuidut, lesitiinit, rasvajauheet säilöntäja happamuudensäätöaineet hapettumisenestoaineet, fosfaatit hydrokolloidit, stabilointiseokset RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY sakeutusja hyytelöimisaineet kuidut proteiinit karamellituotteet aromit ja maustaminen makeuttajat juustojauheet kasvirasvat luontaiset säilöntäaineet BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat perunatärkkelys hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC NORDICS elintarviketeollisuuden lisäaineet ja raaka-aineet tärkkelykset räätälöidyt nestemäiset ja kuivaseokset emulgointiaineet säilöntäja happamuudensäätöaineet siirapit, makeuttajat, polyolit panerointiaineet aromit kuidut kasvipohjaiset stabilointiaineet, teksturoijat ja proteiinit terveysvaikutteiset ainesosat gluteenittomat maissituotteet CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa Kehittyvä Elintarvike -lehden tuoteja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA. 48 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut elintarviketeollisuudelle, artesaanileipomoille, teollisille leipomoille sekä food service-toimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO FOOD SOLUTIONS kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm. 70 Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi VARAA PAIKKASI: 64 % TULE MUKAAN VUODELLE 2024 lehden lukijoista tekee hankintapäätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin.. kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurajuomat, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – polyolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. MUKANA JO YLI YRITYSTÄ
Uutta tuotannossa 49. INSPIRAATIOTA MYÖS TEOLLISUUSASIAKKAILLE Yrityksellä on ollut puolitoista vuotta käytössä oma fermentointilinja, jolta saadaan vuodessa kuusinumeroinen kilomäärä fermentoitua, suomalaista härkäpapua. Emme markkinoi sitä vegaanisena, kertoo MeEatin toimitusjohtaja Petteri Ruska. – Vaikka tuotteessa ei ole äyriäisiä, nimi tuo jo veden kielelle. Keskusteluja fermentoidun härkäpavun käytöstä käydään vilkkaasti niin liha-, meijerikuin leipomoteollisuusyritystenkin kanssa. Tänä vuonna MeEat sijoittui kärki sijalle kauppakor keakoulu Hankenin vuosittain teke mässä Finnish Innovation Indexissä. Verkostoidun, yritän löytää yhteisiä kiinnostuk sen kohteita ja kokeilla erilaisia juttuja, Ruska kertoo lähiaikojen suunnitelmista. l MeEat Food Tech Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä. ETS kannattajajäsen Y ritys syntyi Poutun lanseeraaman Muu-brändin pohjalta vuonna 2020 ja on nyt markkinajohtaja kasvipohjaisissa lihaa korvaavissa tuotteissa kuluttajakaupassa. MUUTOSTA TEHDÄÄN YHDESSÄ Pitkän ja kansainvälisen uran erilaisten liiketoimintojen johtajana tehnyt Petteri Ruska aloitti MeEatin toimitusjohtajana huhtikuussa, tutustuttuaan yritykseen vuokrajohtajana ensin reilun neljän kuukauden ajan. TEKSTI: Viivi Wanhalinna Kuvan hampurilaisen välistä löytyvä MUU Roast Biif -leikkele voitti viime vuonna kolmannen sijan Vege Awardsien Paras uutuus -kategoriassa ja tänä vuonna sama tuote voitti Paras leikkele -kategorian. Ajatuksena on myös lihateollisuuden tyhjenevän kapasiteetin hyödyntämien Muu-tuotteiden valmistuksessa. Tulevaisuudessa yritys saattaa viedä myös osaamistaan. Tuotteiden käyttäjiksi toivotaan niitä 80 prosenttia kuluttajista, jotka ostavat kasviproteiinituotteita hyvin satunnaisesti tai eivät ollenkaan. – Haluan vaihtaa elintarvikealantoimijoiden kanssa ajatuksia siitä, miten voimme viedä isossa kuvassa ruoka järjestelmän muutosta eteenpäin. Ruska kertoo tapaavansa alan toimijoita laajasti lähikuukausina. Kuluttajia houkutellaan tuotteiden ääreen lihatuotteiden kaltaisella maulla ja rakenteella, ei niinkään kasvipohjaisuudella. Fermentoitu härkäpapu on esimerkki raaka-aineesta, jonka avulla yritys palvelee elintarviketeollisuutta. n Liikevaihto vuonna 2023: noin 7 miljoonaa euroa. Myös tuotteiden nimeämisessä ja markkinoinnissa tuotteisiin liitetään mieli kuva siitä, millaista tuotetta ne muistuttavat. Yrityksen fermentointimenetelmä poistaa härkäpavulle tyypillisen sivumaun ja tekee tuotteesta vatsaystävällisen. Uutuutena kuluttajahyllyyn on tulossa Skagen, jossa käytetään fermentoitua härkäpapua. MeEatissa nähdään, että maailmaan ei kaivata lisää tehtaita. Skagen on esimerkki näkökulmastamme, jossa innostamme ottamaan ruokapöytään komponentin kasvipohjaisten kategoriasta. Tällä hetkellä yritys myy härkäpapua ruokapalveluille Suomessa ja vie sitä Keski-Eurooppaan. – Tulevaisuudessa saatamme tehdä jonkun toimijan kanssa fermentointilinjan ja viedä fermentointiosaamista tai viedä meidän fermentointiin käyt tä mää startteria maailmalle, Ruska pohtii. KU VA : M EE AT FO OD TE CH OY ravitsemuksellista laatua ja pienentää hiilijalanjälkeä. n MeEat Food Tech Oy ja MUUtuotteet ovat saaneet kärki ja finaalipaikkoja kansainvälisissä kilpailussa Anugassa sekä SIAL ja IFEmesuilla. Kuluttaja ja horecatuotteita sekä elintarvike teollisuudelle härkäpapuainesosia valmistava yritys tavoittelee 10 miljoonan euron liikevaihtoa tänä vuonna. Fermentoitua härkäpapua voidaan sekoittaa komponentiksi olemassa oleviin tuotteisiin ja parantaa samalla niiden STARTUP MARKKINAJOHTAJANA MeEat Food Tech Oy on pieni yritys, mutta saanut vahvan jalansijan lihaa korvaavien kasviproteiinituotteiden markkinassa. Lihaan kytkeytyviä esimerkkejä tuotenimistä ovat Maggara, Kanaton leike ja Roast Biif -leikkele. Yritys valmistaa tuotteitaan sopimusvalmistusmallilla. n Henkilöstömäärä: 15 n Pääkonttori: Espoossa Tapiolassa n Yrityksen pääomistajat: Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy), Emerald Techno logy Venture ja Flexi Invest
50 Kehittyvä Elintarvike 3/2024 KU VA T: VI IV I W AN HA LI NN A Onnistuneet sisäiset koulutukset yrityksissä -työpajassa nauru raikasi Huolintatalon käytäville saakka, kun laadun, tuotannon ja hygienian parissa työskentelevät henkilöt etsivät yhdessä ratkaisuja lyhyiden koulutusaikojen hyödyntämiseen teollisuudessa. Seminaariin osallistui yli 100 uuselintarvik keista kiinnostunutta kuulijaa, ja se sai erittäin hyvää palautetta. VTT:llä ihmettelimme aamukahvin lomassa koeputkissa olevia soluviljeltyjä kahvisoluja, BioMushilla kuulimme hävikkikasvisten fermentointiprosessin saloista ja Eniferillä maistoimme Pekiloa. Lähitapahtuma ilahdutti kaikkia. Webinaarissa saamme kuulla muun muassa puheenvuoron MeEatilta härkäpavun fermen toinnista ja Valiolta uudistavasta viljelystä. Maaliskuun Foodtec messu tapahtumassa ETS:n omalla, ensimmäistä ker taa kokeillulla Food Innovation Village osastol la oli mukana myös startup henkisiä yrityksiä ja yhteisöjä. Paneelissa Hanna Tuomisto, Mari Eskola, Sanna Viljakainen, Joosu Kuivanen, Kaisu Riihinen ja Mari Lyyra. Elintarviketurvallisuus nähtiin tärkeänä asiana, samoin EFSA:n resurssien lisääminen ja uuselintarvikehakemusten teknisen käsittelyn nopeuttaminen, jotta uuselintarvikkeita kehittävien yritysten kiinnostus toimia EU:ssa säilyy. M essut ja muut tapahtumat ovat tehneet Elintarviketieteiden Seuran keväästä vilkkaan. klo 9–10 Elintarviketieteiden Seura järjestää yhdessä Ruokatieto Yhdistyksen kanssa kaikille avoi men webinaarin Tiede ja teknologia -ratkaisuja kestävään ruoan tuotantoon Suomessa. Toukokuussa Elintarvikepäivässä tavattiin tuttuja ja kirjattiin muistiin kasapäin juttu ideoita. Laita ajankohta muistiin ja ilmoittaudu tapah tumaan elokuussa Tapahtumakalenteris tamme! Rentoa kesää toivottaen, Viivi Wanhalinna Elintarviketieteiden Seuran toiminnanjohtaja Elintarviketieteiden Seuran palsta Messuja, koulutuksia ja vierailuita KU VA : AN NE KI VI M ÄK I KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A KU VA : OU TI M ÄK IN EN KU VA : AN NE IS OK AN GA S Kuvassa mediamyyjä Anne Joukainen, päätoimittaja Elina Teerijoki, toiminnanjohtaja Viivi Wanhalinna ja mediamyyjä Ari Suominen. Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. Prosessitekninen jaosto vei osallistujat bussilla kevätretkelle. Osallistujat antoivat palautteeksi työ pajasta täydet pisteet.. Toukokuun lopussa ehdittiin vielä vierailla Prosessi teknisen jaoston joh dolla Espoossa VTT Oy:ssä, BioMushilla ja Eniferillä. Elintarviketurvallisuusjaoston työpajassa ilmapiiri oli avoin ja turvallinen jakaa kokemuksia samojen asioiden kanssa työskentele vien ihmisten kanssa. Huhtikuussa ChemBiomessujen Kemian Päivillä järjestimme Uusien elintarvikeinnovaatioiden haasteet EU:ssa liveseminaa rin. Elintarvikepäivillä toimitukseen viemisiksi saimme uusien kontaktien lisäksi tietoja mielenkiintoisista tutkimushankkeista, joista pääsemme kertomaan lehdessä myöhemmin tänä vuonna. Kemian Päivien seminaariesityksissä ja paneelissa korostettiin, että uuselintarvikkeet ovat välttämättömiä siirryttäessä kestävämpään ja tuotantovarmempaan elintarviketuotantoon. Elintarviketurvallisuusjaosto kokeili Pasilassa uutta työpajamallia, jossa ideoitiin innostavia menetelmiä teollisuuden sisäisiin koulutuksiin
He mahdollistavat elintarviketieteellisen tiedon välittämisen Kehittyvä Elintarvike -mediassa ja tapahtumissa. Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäsenet ovat meille tärkeitä kumppaneita. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET KIITOS KANNATUKSESTA! Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Digilehden lukuoikeus kaikille kannattajajäsenen työntekijöille Kannattajajäsenten logot lehdessä, verkossa ja tapahtumissa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:
” LAATUJA VASTUULLISUUSJOHTAJA, LIHATEOLLISUUDEN YRITYS ”Teillä on todella hyvä uutiskirje ja erittäin hyvistä aiheista koulutuksia!” TOIMITUSJOHTAJA, MAUSTEALAN YRITYS ”Olen saanut paljon vastinetta henkilöjäsenyydelle.” TOIMITUSJOHTAJA, ANALYYSIMENETELMIÄ TARJOAVA YRITYS ”Liityin seuraan, koska haluan pysyä kärryillä ajankohtaisista teemoista ja lehden artikkelien kautta se onnistuu. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi HENKILÖJÄSENYYS SISÄLTÄÄ: ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. Lisäksi ajattelin osallistua webinaareihin.” TUOTEKEHITYSASIANTUNTIJA, TUORE ETS:N JÄSEN. LIITY kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää toiminnasta verkkosivuilta ja liity jäseneksi ”Jaostotoimintaan osallistuminen ja aihepiiriin liittyvä intoilu jaostossa on ollut suorastaan henkireikä minulle.” ELINTARVIKETURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ, KUUSI VUOTTA JAOSTOTOIMINNASSA ”ETS:ään kuuluminen on auttanut elintarvikealalle kasvussa ja lehtijutut ovat olleet laadukkaita.” LAATUPÄÄLLIKKÖ, YLI 30 VUOTTA ETS:N JÄSENENÄ ”Kiitokset vielä ETS:n hyvistä webinaareista! Niitä on ollut useita ja aihepiireiltään monipuolisia ja mielenkiintoisia. Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat