Kehittyvä Elintarvike 4/2022

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

kehittyvaelintarvike.fi 4 2022 ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset Mistä proteiinia kasvavaan kysyntään. Logistiikka takkuaa yhä ELINTARVIKETEKNOLOGIA & LOGISTIIKKA, ALKUTUOTANTO Ruoka järjestelmän murros on ovella
Kaasunjakeluverkostojen korjaukset ja huolto Kaasunjakeluverkostojen korjausja huoltopalvelut sekä kuntokartoitukset ja ennakkohuollot ammattitaidolla. Toimitamme kaasut ja järjestelmät. Kumppanisisältö Woikoski Oy Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu ja asennukset Kaasunjakeluverkostojen suunnitteluja asennustyöt sekä olemassa olevien verkostojen ylläpito, parannukset tai laajennukset kaasun käyttöpisteeseen saakka, asiakkaan tarpeeseen kaasujen laatuvaatimukset ja kulutukset huomioiden. Teemme puolestanne huoltosuunnitelmat ja huollamme laitteet. Teemme myös kaasulajin ja -verkoston analyysit asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Kaasuverkoston kunto merkityksellinen Kaasuverkoston kuntokartoituksella, ennakoivalla huoltotoiminnalla sekä verkoston ja kaasulaadun analysoinneilla pystytään varmistamaan kaasun laadun pysyminen haluttuna läpi koko prosessin. Jotta tuotteet täyttävät niille asetetut korkeat laatuvaatimukset ja näyttävät ja maistuvat juuri niin täydellisiltä kuin niiden kuuluukin, elintarvikekaasut ja niiden puhtauden varmistaminen ovat tärkeä osa tätä prosessia. Valvontapalvelut K aasujen ja kaasuverkostojen analysointi Kaasulajien ja kaasuverkostojen analysointipalvelut tuovat varmuutta prosessin puhtaudesta. Teemme tämän kaiken, jotta teillä on turvallinen ja toimintavarma kaasuverkosto ja tarvittava puhtausluokka kaasuissa! Komponentit, materiaalit ja prosessien toimivuus vaikuttavat elintarvikkeiden laatuun niiden valmistusja jälkikäsittelyvaiheissa. Erityisosaamistamme onkin huolehtia kaikki asiakkaalle kaasun käyttöpisteeseen saakka. Tarjoamme asiakkaidemme toiveesta myös painelaitekäytönvalvojapalveluita. Kaukovalvonnan avulla ylläpidetään riittävää kaasumäärää ilman toiminnan keskeytyksiä. Kaasunjakelujärjestelmien kokonaispalvelut Suomalainen kaasunvalmistaja Woikoski Oy tarjoaa kotimaisten elintarvikekaasujen lisäksi kaasunjakeluverkostoon liittyvät suunnitteluja asennustyöt, huoltoja korjaustoiminnot sekä analyysipalvelut. Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@woikoski.fi VARMISTA ELINTARVIKEKAASUJEN PUHTAUS PROSESSISSA Kaasunjakeluverkoston palvelut Palveluihimme kuuluvat kaasuverkoston suunnittelu ja toteutus, kartoitus, huolto-, korjausja ylläpitopalvelut sekä painelaitteiden käytönvalvonta. Jotta valmistaja voi keskittyä ydinosaamiseensa, kannattaa kaasunjakeluverkostoon liittyvät tehtävät antaa kaasualan ammattilaisten tehtäväksi. Koska kaasun puhtaus on tärkeää, kaasun korkea puhtausluokka ei pelkästään riitä, vaan myös kaasuverkoston on oltava kunnossa. Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 8_2022.indd 1 Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 8_2022.indd 1 25.8.2022 12.13.38 25.8.2022 12.13.38
Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 8_2022.indd 1 Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 8_2022.indd 1 25.8.2022 12.13.38 25.8.2022 12.13.38. 20 miljoonaa tonnia viljaa oli puoli vuotta jumissa Ukrainassa, jonka sadosta lähes puolet on perinteisesti ostettu Egyptiin, Indonesiaan ja Pääkirjoitus 4/2022 KU VA : AN TT I PI TK ÄJ ÄR VI Bangladeshiin.Nyt600 000tonniaviljaaodottaarahti aluksissa satamissa. Teemme myös kaasulajin ja -verkoston analyysit asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Suo messa ruuan hinta on noussut vuoden takaisesta kahdeksan prosenttia. Matalan tulotason maissa inflaatio oli keväällä 92 prosentin luokkaa. Jotta tuotteet täyttävät niille asetetut korkeat laatuvaatimukset ja näyttävät ja maistuvat juuri niin täydellisiltä kuin niiden kuuluukin, elintarvikekaasut ja niiden puhtauden varmistaminen ovat tärkeä osa tätä prosessia. Liettua on jo ollut tämän vuotta kauppasodassa Kiinan kanssa. Mahtaako neljän kuukauden sopimusaika riittää viljan ja öljyjen maasta viennille, saavatko sadat miljoonat ihmiset ruokaa ensi talveksi. kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Laura Hyvärinen • Toimituspäälliköt Pirjo Huhtakangas, Elina Teerijoki Toimittaja Viivi Wanhalinna • Myynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers, Hannu Pyykkö • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Rinson Chory / Unsplash • 33. Satokaudelta odotetaan 75 miljoo naa tonnia lisää viljaa vientiin. Tänä vuonna on seurattu Ukrainan viljarahtia. Viro ja Latvia ovat eronneet Kiinan johtamasta yhteis työverkostosta elokuussa. Mitä tapahtuu toisen itäisen suurvallan kanssa. Tarjoamme asiakkaidemme toiveesta myös painelaitekäytönvalvojapalveluita. Moni pohtii toiminnan lopettamista, kun toimintaympäristö muuttuu ja talous on tiukalla. Ukrainan viljasiiloja pitäisi saada tyhjennettyä, jotta uutta satoa mahtuu tilalle. Toimitamme kaasut ja järjestelmät. Tässä lehdessä Elintarviketeollisuus liiton ekonomisti Bate Ismail kuvai lee syitä ruokaalan kustannus kriisin taustalla. Hän perää irrottau tumista fossiilitaloudesta ja tiloihinsa investoineille tuottajille reilua siirtymää taloudellisestikin kestävään malliin. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) Koska kaasun puhtaus on tärkeää, kaasun korkea puhtausluokka ei pelkästään riitä, vaan myös kaasuverkoston on oltava kunnossa. Viime vuonna Evergreenin 400 metriä pitkä konttialus tukki Suezin kanavan kuuden päivän ajaksi. Hankinta hinnat nousevat, mutta kus tannusten vyörytys portaalta toiselle on vaikeaa. Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@woikoski.fi VARMISTA ELINTARVIKEKAASUJEN PUHTAUS PROSESSISSA Kaasunjakeluverkoston palvelut Palveluihimme kuuluvat kaasuverkoston suunnittelu ja toteutus, kartoitus, huolto-, korjausja ylläpitopalvelut sekä painelaitteiden käytönvalvonta. Yritykset ovat halunneet kantaa yhteiskuntavastuunsa ja ovat lähteneet Venäjältä. Tämä auttaa myös liiketoiminnan kehittämisessä tai toiminnan uudelleen järjestelyssä. Erityisosaamistamme onkin huolehtia kaikki asiakkaalle kaasun käyttöpisteeseen saakka. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 3 TULEVAISUUSKUVIEN VAHVISTAMINEN MURROKSESSA E päonni, sairastuminen ja maailman mullistukset osuvat meihin jokaiseen, mutta se, miten käyttäy dymme, vaihtelee. Kaasunjakeluverkostojen korjaukset ja huolto Kaasunjakeluverkostojen korjausja huoltopalvelut sekä kuntokartoitukset ja ennakkohuollot ammattitaidolla. Australiassa yliopistoluennoitsijat eivät ole vuosiin voi neen vapaasti keskustella luennoilla, sillä Kiina valvoo, mitä vaihtoopiskelijoille opetetaan. Elokuun lopussa kuu dessatoista maassa nälänhätä on totta suurelle osalle väes töä (>40 %). Kanavaoperaattori vaati jättikorvauksia laivayhtiöltä, ja Atrialla seurattiin, mitä tapahtuu eri laivoilla jumissa oleville 200 pakaste kontille, jotka olivat viemässä sianlihaa Aasiaan. Jotta valmistaja voi keskittyä ydinosaamiseensa, kannattaa kaasunjakeluverkostoon liittyvät tehtävät antaa kaasualan ammattilaisten tehtäväksi. Kiina haalii teknologista osaamista. Valvontapalvelut K aasujen ja kaasuverkostojen analysointi Kaasulajien ja kaasuverkostojen analysointipalvelut tuovat varmuutta prosessin puhtaudesta. Kaasuverkoston kunto merkityksellinen Kaasuverkoston kuntokartoituksella, ennakoivalla huoltotoiminnalla sekä verkoston ja kaasulaadun analysoinneilla pystytään varmistamaan kaasun laadun pysyminen haluttuna läpi koko prosessin. Kaukovalvonnan avulla ylläpidetään riittävää kaasumäärää ilman toiminnan keskeytyksiä. Suojelupoliisi on varoittanut suomalaisia teknologiayrityksiä ja anta nut toiminta tapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön. Onko se syy myös Solar Foodsin tehdas investoinnin taustalla. Kaasunjakelujärjestelmien kokonaispalvelut Suomalainen kaasunvalmistaja Woikoski Oy tarjoaa kotimaisten elintarvikekaasujen lisäksi kaasunjakeluverkostoon liittyvät suunnitteluja asennustyöt, huoltoja korjaustoiminnot sekä analyysipalvelut. Maatilallinen tulevaisuudentutkija Irene Kuhmonen tutkii suomalaista maataloutta ja ruokajärjestelmää. Saksan hallitus haluaa eroon talouskytköksestä Kiinaan. Kumppanisisältö Woikoski Oy Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu ja asennukset Kaasunjakeluverkostojen suunnitteluja asennustyöt sekä olemassa olevien verkostojen ylläpito, parannukset tai laajennukset kaasun käyttöpisteeseen saakka, asiakkaan tarpeeseen kaasujen laatuvaatimukset ja kulutukset huomioiden. Laura Hyvärinen päätoimittaja, ETM ELÄMME RUOKAJÄRJESTELMÄN KANGISTUMISVAIHEESSA. Teemme tämän kaiken, jotta teillä on turvallinen ja toimintavarma kaasuverkosto ja tarvittava puhtausluokka kaasuissa! Komponentit, materiaalit ja prosessien toimivuus vaikuttavat elintarvikkeiden laatuun niiden valmistusja jälkikäsittelyvaiheissa. Konfliktin takia on erityisen vaikeaa Afganista nissa, Etiopiassa, Jemenissä ja Myanmarissa 86 miljoonalle. Kun meritie Mustallamerellä oli tukossa, rakennettiin reittiä maailmalle Itämeren kautta. Teemme puolestanne huoltosuunnitelmat ja huollamme laitteet. ALKUTUOTTAJIEN AHDINKO tuntuu päivittäin. Kun puhumme, löydämme muita, joilla on samankaltaisia kokemuksia. Kiina on inves toinut esimerkiksi peliyhtiöihin ja biojalostamoihin Suomessa. LOGISTIIKKA on perinteisesti toimiala, joka ei poltto aineiden hintojen lisäksi juuri mediassa näy. Historian perusteella hän arvelee meidän elävän ruoka järjestelmän kangistumisvaiheessa. Kuka olisi arvannut, että vuonna 2022 logistiikan keskeytyminen uhkaa suistaa kansoja nälänhätään
12. Paulig kannattaa NutriScoremallia, jossa on kuitenkin vielä kehitettävää. 4 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 Tässä lehdessä 4/2022 ”Minkä tahansa kasvin voi hajottaa osiinsa ja katsoa, mitä siitä voisi saada.” Teknologian avulla voi löytää uusia ominaisuuksia vanhoista viljelykasveista ja tuottaa aivan uudenlaista ruokaa. 24 32 Sodan hinta elintarviketeollisuudelle Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail selvittää, millainen lasku sotatilanteesta lankeaa elintarviketeollisuudelle. Sisälogistiikka robotisoituu Yhteistyörobotit yleistyvät elintarviketehtaissa. Kierrätyslannoitteet kehittyvät Ravinteiden tarkka talteenotto lannasta, jätevesistä ja biojätteistä vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista. Ruokaa uusilla tavoilla 16 KU VA : M AR JO KO IV UM ÄK I 40 EU-maille yhteinen ravintoarvomerkintä Pauligilla on jo valmistauduttu yhteiseurooppalaiseen ravinto arvomerkintään. Moneen taipuva soleiini on yksi esimerkki bioreaktorituotannon mahdollisuuksista
14 Raaka-aineet: Kotimaiset aterialisukkeet 20 IFFA-messujen kuulumisia 22 Elintarvikkeiden kansainväliset kuljetukset 26 Kansallinen malli hiilijalanjäljen laskemiseen 28 Maailma mausteilla: Yhdysvaltain pikaruokaketjut 36 Kasvun resepti: Powdea 37 Pakina: Alkutuotantoa ja tuotannon alkua 42 Tiede & Tutkimus: Ruokajärjestelmä murroksessa LISÄÄ JUTTUJA VERKOSSA kehittyvaelintarvike.fi KU VA : SO LA R FO OD S
Miltä tuntuu, kun kehittämäsi tuote löytyy kaupan hyllyltä. Helpoimpia projekteja ovat sellaiset, joissa joissa on määritetty selkeät suuntaviivat. Silloin nähdään, onko tuote riittävän hyvä kuluttajille. Siksi tuotteen hintapiste on tärkeää tietää jo projektin alussa. Kes tävän kehityksen huomiointi uuden tuotteen kehityksessä on noussut todella tärkeäksi. Illalla pojan nukkuessa voi levähtää hetken. Enää en ota automaattisesti samaa rasiaa kuin aiem min, vaan etsin ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Raakaaineiden jäljitettävyys oli kymmenen vuotta sitten tärkeää, ja nyt se on vieläkin tärkeämpää. Opiskellessani elintarviketeknologiaa olin HK Ruokatalolla kesätöissä tuoteryhmäsuunnittelijana. On ratkaistava monenlaisia ongelmia saata vuudesta alkaen, ja jonkun on valmistettava ruoka ennen tuotteen myyntiä. Miten rentoudut. Mitä söit aamiaiseksi. Sen jälkeen siirryin laatu ja tuotekehityspäälliköksi Findukselle, jossa työskentelin viisi vuotta muun muassa pakastevihannesten ja kalojen, valmisruokien ja pullien parissa. Tämä on yksi syy siihen, miksi sertifi kaatteja vaaditaan tavarantoimittajilta päivä päivältä enemmän. l Tuotekehityspäällikkö JUKKA PIHLAJARANTA Minkä sovelluksen avaat ensimmäisenä aamuisin. Kaikista kivointa on, kun raakaaineita on paljon kokeiltavaksi ja makuja saa itse valita ja kehittää. Tuotteen testi alkaa vasta kaupan hyllyltä. Siihen tiivistyy paljon työtä. Aamupala on joka päivä sama. Raakaaineiden laatu ja saatavuus vaihtelevat, ja niillä on monimutkaiset logistiset ketjut. Millaisissa tehtävissä olet työskennellyt. Ilman selkeitä raameja ja budjettia on hankala lähteä liikkeelle kehittämään uutta. Ruisleipää kinkkupalalla ja juustolla. Sähköpostin. Siitä tulee aina hyvä fiilis. 6 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 6 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 TEKSTI: Viivi Wanhalinna Työn ääressä Tuotekehitystyö on avannut Jukka Pihlajarannan silmät tuotantoketjujen haasteille ja sille, kuinka paljon kaupan hyllyllä olevan ruuan eteen tehdään töitä. Miten käytännöt tuotekehityksessä ovat muuttuneet työurasi aikana. Viime syksystä saakka olen työskennellyt Salicolla tuotekehityspäällikkönä salaatti ja kasvistuotteiden parissa. Tuotteen hinta ohjaa vahvasti tuotekehitystä. TUOTEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ NAUTTII RAAKA-AINEIDEN KOKEILUSTA KU VA : SU VI -T UU LI KA NK AA NP ÄÄ. On aivan eri tunne ostaa tuote, kun on tietoa sen valmistuksesta. Kesätöiden jälkeen sain tuotekehittäjän paikan, jossa työskentelin yli neljä vuotta. Millaisia ovat parhaat ja hankalimmat tuotekehitysprojektit. Onko työsi vaikuttanut siihen, miten arvostat ruokaa. Ruoka ei tule kauppaan noin vain, vaikka kuluttaja todennäköisesti ajattelee, että ruokaa löytyy kaupasta aina
Sillä tehdään tuotan nossa tarvittavaa höyryä. – Vuodessa energiaa tuo tetaan noin 25 gigawatti tuntia, josta puolet on peräi sin mäskistä, 15 prosenttia vanhan kaatopaikan kaa suista ja 35 prosenttia tuo tetaan sähkökattilalla. Tällä hetkellä painopiste on siirtymässä rakentamisesta enemmän laiteasennuksiin, hankkeen projektipäällikkö Jussi Heikkilä AFRYltä kertoo. Laitos otetaan käyttöön vuoden 2023 alussa. Tuotantoon tarvitaan 8–10 hen kilöä vuodenvaihteen paikkeilla. Uusinta teknologiaa edusta vasta mallastamosta tulee ener giatehokas ja pitkälle automati soitu. Elintarviketeollisuuden pitää tehdä kehitystyötä ja inves tointeja, jotta se pystyy vastaa maan markkinoiden kasvaviin ja muuttuviin vaatimuksiin. Lisäksi aletaan hyödyntää pa nimon jäteveden lämpöener giaa, tuotanto ja toimitus ketjun johtaja Tommi Korte kertoo. Laitos rakentuu panimon tontille, jossa maakaasu kattilat muutetaan biokaasu kattiloiksi. – Energiaa saadaan oluen panemisessa ylijäävästä mäs kistä ja kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä, kun Hart wallille tuotetaan energiaa myös Kujalan käytöstä pois tetun kaatopaikan kaasuista. Lisäksi rakenne taan kaksi biokaasureaktoria, joiden halkaisija on 20 met riä ja maanpäällinen korkeus kahdeksan metriä. Tehdas sijaitsee Yrittäjän tiellä kakkostien varressa, josta on hy vät kulkuyhteydet muun muassa pääkaupunkiseudulle. Vähittäiskaupan tuotelansee raukset tulevat hieman myöhem min, Lindström paljastaa. Hän arvioi, että väestönkasvu, kaupungistuminen, digitalisaatio ja ilmastonmuutos vaikuttavat vahvasti myös elintarviketeolli suuteen. Yritys hyödyntää uudella tekno logialla vähän käytettyjä pikku kaloja. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 7. Noin 90 miljoonan euron investointi on suurimpia elintarviketeollisuuden investointeja Lahden seudulla kymmeneen vuoteen. Suomen silakkasaalis on vuodessa noin sata miljoonaa kiloa, josta iso osa päätyy rehuksi tai kalajauhoksi. Nyt yrityksessä työsken telee Lindströmin lisäksi tuote kehityksestä vastaava johtaja Otto Kaukonen. Koko ratkaisun energialla lämmit täisi 1 500 sähkölämmitteistä isoa omakotitaloa vuoden ajan, Korte tarkentaa. – Etsimme tiimiimme tuo tantojohtajaa sekä henkilöä laatu ja tuotekehitystehtäviin. Alkupaloja KOONNUT: Pirjo Huhtakangas Viking Maltin uusi mallastamo tuotantoon ensi vuonna STARTUP-YRITYS Hailia Nordic Oy avaa tehtaansa Karkkilaan. HARTWALLIN ja Lahti Ener gian biokaasulaitoksen toi minta perustuu puhtaasti kiertotaloudelle ja panimon raakaaineille. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 85 000 tonnia mallasta vuodessa. KU VA : PR O KA LA RY Suomen silakkasaaliista vain murto-osa päätyy ruokapöytiin. Esimerkiksi tuotantoproses sin hukkalämpöä kierrätetään lämpöpumpuilla tai siirry tään kokonaan uusiutuvaan energiaan. Myös energiatehokkuus koros tuu. Tehdas käynnistetään syksyn aikana sitä mukaa, kun laitteet saapuvat tehtaalle. Tämä edellyttää aikaisempaa enemmän muuntojoustavuutta. Ratkaisu mahdollistaa Hartwallille hiilineutraalin tuotannon ensi vuoden aika na, ja biokaasun valmistami sesta yli jäävä aines palaute taan pelloille ravitsemaan seuraavaa ohrasatoa. – Kiivaimman rakentamisen vaihe oli keväällä ja alkukesällä 2022. VIKING MALT GROUPIN uusi mal lastamo on tarkoitus saada tuo tantoon vuonna 2023. Laitoskonseptissa on py ritty joustavuuteen, jotta teh taassa voidaan valmistaa nykyi sen tuote valikoiman lisäksi myös innovatiivisia uutuustuotteita. Biokaasulaitoksen energia ohjataan Hartwallin panimon prosesseihin, muun muassa höyrynä oluen panemiseen ja mahdollisesti myös Lahti Energian kaukolämpöverk koon. – Uusi mallastamo on entistä tehokkaampi raakaaineiden, energian, veden ja päästöjen kan nalta, ja sen suunnittelussa on huomioitu tarkasti tuoteturvalli suus sekä työterveys ja turvalli suus, Heikkilä tarkentaa. Alkusyksystä alkavat tuo tanto laitteiden asennukset ja tuotanto henkilökunnan rekry tointi. Vain kolmisen prosenttia hyödynnetään ruuaksi. – Varsinainen tuotanto on tarkoitus aloittaa ennen joulua, kertoo toimitusjohtaja Michaela Lindström. Paikalle tulee myös uusi sähkökattila, joka saadaan käyttöön jo tänä vuonna. KU VA : VI KI NG M AL T Viking Maltin mallastamosta tulee tehokas ja pitkälle automatisoitu. Tiloissa on ollut aikaisemminkin elintarvike tuotantoa, joten tilamuutokset eivät ole mittavia. – Tämä voi tarkoittaa modulaa risia tuotantolinjoja, joiden päivit täminen tehdään aikaisempaa yk sinkertaisemmaksi. Hartwall siirtyy biokaasuun Hailialle tehdas Karkkilaan KU VA : HA RT W AL L Hartwallin tontille nousee biokaasulaitos vuoden 2023 alussa. Pikkukaloista voidaan valmis taa tehokkaasti ja monipuolisesti maistuvia, helppokäyttöisiä ja terveellisiä tuotteita ja edistää samalla ympäristön ja vesistöjen tilaa. – Ensimmäisen lanseerausvai heen tuotteemme ovat kypsen nettyjä ja pakastettuja ja suun nattu erityisesti ammattikeittiöil le. Automaatio astetta täytyy kasvattaa, jotta suurempi määrä erilaisia tuottei ta voidaan valmistaa suunnitel lusti ja kustannus tehokkaasti
Hän on mukana myös Toimintavarma myymäläver kosto hankkeen projekti ryhmässä. Ilmastonmuutos kuitenkin uhkaa perinteisiä kaa kaonkasvatusalueita lähellä päi väntasaajaa. Myymälöiden mahdollisia sijainteja suunniteltiin päivit täistavaranhuollon kehittä misprojektissa seutukunnit tain ja määriteltiin väestö määriin suhteutettu minimi määrä myymälöitä, joilla voidaan varmistaa välttämät tömien päivittäistavaroiden saatavuus seutukunnan alueella. Kaikki Fazerin käyttämä kaa kao tulee nyt vastuullisesti hallin noiduista lähteistä Ecuadorista ja LänsiAfrikasta. Maanparannuskuitua pelloille Kaakaon soluviljely on tulevaisuuteen suuntaava, pitkän tähtäimen projekti, kertovat Fazer Makeisten tuotekehitysjohtaja Heli Anttila ja innovaatioja tutkimusyksikkö Forward Labin päällikkö Annika Porr. Toimintavarma myymäläverkko rakenteilla METSÄTEOLLISUUDESSA syntyy sivuvirtana vuosittain 420 000 kuivaainetonnia kuitulietettä, josta osa voidaan hyödyntää bio kiertotaloudessa. Kuvassa varavoimakonttia laitetaan käyttökuntoon myymälän pihassa. 8 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 Alkupaloja KOONNUT: Pirjo Huhtakangas KU VA : PÄ IV IT TÄ IS TA VA RA KA UP PA RY KU VA : JA AK KO HE IK KI NE N, LU KE KU VA : FA ZE R Sähkökatkon aikana myymälän toiminta varmistetaan siirrettävällä tai kiinteällä varavoimakoneella. Kulonen muistuttaa, että päivittäistavarakaupat ovat jo nyt varautuneet toimimaan vakavissakin häiriötilan teissa. Kansalaisia ohjeistettaisiin asioimaan vakavassa häiriö tilanteessa toimintavarman myymäläverkoston kaupassa neljän vuorokauden välein, Kulonen täsmentää. Fazer tutkii osana laajempaa suomalaista tutkimusprojektia solumaatalouden tarjoamia mah dollisuuksia kasvattaa kaakaota. Tavoitteena on varustaa noin 300 myymälää ympäri Suomen varavoima liitynnöillä. Jatkamme tutkimus työtä osana suurempaa yhteen liittymää, joka kokoaa yhteen solumaataloudesta kiinnostu neita suomalaisia yrityksiä ja tut kimuslaitoksia. Paperi, kartonki ja selluteolli suudessa syntyvän kuitulietteen hyödyntämistä peltoviljelyssä tutkittiin Kuitulietteet maatalou den vesiensuojelukeinona hank keessa, jota koordinoi Luonnon varakeskus. Verkoston toteuttaminen etenee maakunta kerrallaan järjestyksessä, josta sovitaan lähikuukausina Huoltovar muuskeskuksen vetämän hankkeen ohjausryhmässä ja siihen mukaan lähtevien yritysten kesken. Tässä hankkeessa varmistetaan kansalaisten mahdollisuus hankkia välttä mättömät päivittäistavarat myös vakavan häiriötilanteen aikana viimeistään 72 tunnin kotivaran ehdyttyä. – Kansalaisen matka kaup paan on toimintavarmassa myymäläverkostossa ylei sesti korkeintaan noin 50 kilometriä ja harvaan asu tuilla alueilla 150 kilometriä. – Fazer on yhteistyössä VTT:n kanssa tuottanut ensimmäiset onnistuneet erät soluviljeltyä kaakaota. Nykytiedon mukaan soluviljellyn kaakaon tu loon markkinoille menee vielä vuosia.. Kuidunlevitystä Jokioisten kenttäkokeessa syksyllä 2020. HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN Toimintavarma myymälä verkosto hankkeessa kehite tään myymäläverkoston kykyä sietää muun muassa sähkökatkoja. Pitkäaikaisia vai kutuksia on mahdollista saada hi taammin maaperään vaikuttavilla toimenpiteillä, kuten monipuoli sella viljelykierrolla, kasvien tar peenmukaisella lannoituksella ja pellon hyvällä vesitalouden hoi dolla, erikoistutkija Jaana UusiKämppä Luonnonvarakeskukses ta kertoo. Viljelijöiden työ on kannattavaa, viljelijäyhtei söjä kehitetään ja ympäristöstä ja luonnonvarojen riittävyydestä huolehditaan. Kuitua hajottaessaan mikrobit erittävät liimaaineita, jotka yhdessä sieni rihmaston kanssa parantavat maamurujen kestävyyttä. Myymäläverkoston, jossa toimintavarmuutta kehite tään, on tarkoitus olla valmis vuonna 2027, mutta se voi daan toteuttaa nopeammin kin. – Kuitukäsittelyn positiiviset vaikutukset näkyvät vielä neljän vuoden jälkeen. Haluamme kehit tää yhdessä rohkeasti tulevaisuu den ratkaisuja, kertoo Fazer Ma Fazer tutkii kaakaon soluviljelyä keisten tuotekehitysjohtaja Heli Anttila. Myymälän toiminnan jatka misen sähkökatkon aikana mahdollistaa siirrettävä tai kiinteä varavoimakone sekä vähintään rajoitetusti toimi vat ICTyhteydet ja vähittäis maksamisen järjestelmät eli kortti ja käteismaksaminen. Sivuvirroista tuotteistetut maanparannus kuidut vähentävät eroosiota ja maaainekseen sitoutuneen fos forin huuhtoutumista vesistöihin ja toimivat muun ympäristöviisaan peltoviljelyn tukena. Soluviljelty kaakao on EU:ssa uuselintarvike, jonka käyttö vaatii Euroopan elintarviketurvallisuus viraston hyväksynnän. Tämä vähentää eroosiota ja maaainek seen sitoutuneen fosforin huuh toutumista. Pohja hankkeelle luotiin kauppa ja jakelupoolin vuo sina 2017–2020 toteutetus sa päivittäistavarahuollon varau tumisen kehittämis projektissa, jonka vetäjänä työskenteli poolin valmius päällikkö Lauri Kulonen. Solumaataloudessa tuotanto tapahtuu bioreaktoreiden hallin noiduissa olosuhteissa. Maanparannuskuitu toimii pel lolla mikrobien ravintona. FAZER tutkii, voisiko solumaa talous mahdollistaa raakaainee na käytettävän kaakaon vastuulli sen tuotannon tulevaisuudessa
Tuotteiden säilyvyyttä ja läm pökäsittelyn vaikutusta makuun, koostumukseen ja ulkonäköön voidaan tutkia UHT ja tunneli pastörointilaitteella. LABam mattikorkeakoulu tarjoaa tilan, laitteet ja asiantuntevan henki löstön, Heponiemi toteaa. Ota yhteyttä Peter Rasmussen, kehitysjohtaja 050 434 5827, peter.rasmussen@uusiomuovi.fi Katja Laitinen, kierrätysvalmentaja 050 407 3959, katja.laitinen@uusiomuovi.fi. Peltomaan laatua kuvaavia keskeisiä indikaattoreita ovat eroosio, orgaanisen aineksen väheneminen ja maan tiivisty minen, joiden arviointia varten on olemassa LCA:han soveltuvia menetelmiä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Katri Joensuu tunnisti väitöstutkimuksessaan maa taloustuotannon kannalta olen naisimpia ympäristövaikutus indikaattoreita ja kehitti maa perän laatuun ja ravinteiden käy tön tehokkuuteen vaikuttavien uusien ympäristöindikaattorei den arviointimenetelmiä osana elinkaariarviointimetodologiaa. – Myös esimerkiksi smoothiei den, jugurttien ja vanukkaiden valmistus ja astiointi onnistuu. – Muun muassa analyysilabo ratorio sijaitsee naapurikäytä vällä ja kiertotalouslaboratorio alakerrassa. Tarjoamme kustannustehokasta ja asiantuntevaa palvelua kiertotalouden ytimessä. Elintarvikelaboratorioon tule vat tislaus, panimo, pullotus ja hiilihapotuslaitteistot, joilla voi daan kehittää uudenlaisia juo mia, oluita, siidereitä, tisleitä ja sekoituksia. Laboratoriossa voidaan tes tata ja kehittää elintarvikkeita ja niiden tuotantomenetelmiä, tutkia ja parantaa tuotteiden ominaisuuksia ja valmistaa pie niä koeeriä. Joensuun väitöskirja Impro ving the Life Cycle Assessment of agricultural products: Focus on soil quality and nutrient footprint tarkastettiin 9.9.2022 Helsingin yliopiston maatalousmetsä teellisessä tiedekunnassa. Ympäristövaikutusten suu ruuden arviointiin soveltuu esimerkiksi elinkaariarviointi (LCA), jolla voidaan tunnistaa parhaita keinoja hallita ja pie nentää tuotannon ympäristövai kutuksia. LAB-ammattikorkeakoulun Lah den kampukselle rakennetaan elintarvikelaboratorio, jota on suunniteltu yhteistyössä Päijät Hämeen Viljaklusterin kanssa. Sijainti tuo synergi siä hyötyjä elintarvikelaborato rion ja muiden laboratorioiden välille, tähdentää projektipäällik kö Kimmo Heponiemi LABam mattikorkeakoulusta. Laajimmin käytössä olevat LCAmenetelmät sisäl tävät erilaisia ympäristövaiku tusluokkia, kuten kasvihuone kaasupäästöt, yläilmakehän otsonikato sekä happamoittava, rehevöittävä ja ekotoksinen vai kutus. Tervetuloa tapaamaan meitä Elintarviketeollisuus & Logistiikka -messuille Tampereelle 14-15.9.2022 osastolla C 700 Tule osastollemme kuulemaan lisää! Suomen Uusiomuovi Oy:n tietopaketti “Opas kierrätyskelpoisen muovipakkausen suunnitteluun” on tehty helpottamaan pakkaussunnittelua käytännön kierrätyksen näkökulmasta. Laboratorio sijoittuu Mukku lankadulle LABammattikorkea koulun toiseen kerrokseen mui den ammattikorkeakoulun labo ratorioiden läheisyyteen. Käänteisosmoosilaitteen ansios ta tuotteista saadaan valmistet tua myös alkoholittomia versioi ta, Heponiemi kertoo. – Vain yritysten tarpeet ja mie likuvitus ovat rajana. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotekehitys ympäristö Lahteen Maailma muuttuu ja niin mekin Uudistuva jätelainsäädäntö ja SUP-direktiivi tuovat uusia haasteita, muovipakkausten kierrätys kehittyy ja tuottajavastuumme laajenee kaikkiin pakkauksiin. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 9 Maataloustuotannon kestävyyttä pitää mitata monipuolisesti MAATALOUSTUOTANNON kes tävyyttä tulisi mitata monipuo lisesti. Laborato riossa voidaan tutkia erilaisten uuttomenetelmien soveltuvuutta elintarvikkeiden valmistukseen sekä kehittää ja parantaa jauho laatuja testimyllyä hyödyntäen. LABammattikorkeakoulun laboratoriot tarjoavat monipuoli set mahdollisuudet kasvipohjais ten elintarvikkeiden tutkimuk seen, kehittämiseen ja innovoin tiin. Laboratorion rakentaminen alkaa syksyllä 2022, ja sen ylösajo aloi tetaan kesällä 2023. Olemme toimineet yli 25 vuotta muovipakkausten virallisena tuottajayhteisönä. Lisäksi erillinen ravinteiden käytön tehokkuut ta kuvaava indikaattori auttaisi hahmottamaan paremmin tuotantoketjun ravinnevirtoja ja hallitsemaan rehevöittäviä päästöjä. Yli 2700 tuottajayritystä on siirtänyt muovipakkausten tuottajavastuunsa hoidettavaksemme. Myös aivan uusien kasvipoh jaisten raakaaineiden ja jopa menetelmien tutkiminen ja tes taaminen on mahdollista, mutta liha ja maitotuotteita laborato riossa ei käsitellä. Maataloustuotannon kannalta tärkeimpiä ympäristövaikutuksia ovat biodiversiteettikato, glo baalien typpi ja fosforikierto jen häiriintyminen, maankäytön muutokset ja ilmastovaikutus
Vastaajista 35 pro senttia toivoo, ettei kasviproteiinituot teissa olisi jäämiä mistään viljatuotteista. Yksiköt kuitenkin eroavat toisistaan suuresti. Parhaimmil laan noin puolet asiakkaista valitsee kas visvaihtoehdon, pienimmillään vain yk sittäiset asiakkaat valitsevat kasvis tai vegaanivaihtoehdon. Noin 40 prosenttia yksiköistä val mistaa 1–3 vaihtoehtoa viikossa ja reilu 10 prosenttia yli seitsemän vaihtoehtoa viikossa. TOIVEISSA RAAKA-AINEET Ruokapalvelut nostavat tärkeimmiksi kasviproteiinien laatunäkökulmiksi raa kaaineet, joissa on mahdollisimman vä hän viljojen tai maidon jäämiä. Tyypillisim millään raakaaineet tilataan matalassa jalostusasteessa (jauhona, rouheena, kuivattuna kokonaisena papuna tai sie menenä) tai käyttövalmiina säilykkeenä. Lähes 90 prosenttia vastaajista toivoo tuotteiden olevan gluteenittomia ja 75 prosenttia maitoproteiinittomia. Myös. Yleisimmin ruokapalveluissa hyödyn nettäviä kasviproteiineja ovat pavut, linssit, soijarouhe ja soijasuikaleet, kas vismaidot, kasviskermat ja juustonkal taiset valmisteet sekä tofu. Kyselyyn vastanneista ruokapalveluis ta lähes 90 prosenttia hyödyntää nykyi sin kotimaisia kasviproteiineja. 10 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 T urun yliopiston Braheakeskuk sen tuoreessa selvityksessä kar toitettiin ruokapalveluyksiköiden kasviproteiinien käyttöä ja val miuksia lisätä kotimaisten kasviproteii nien hyödyntämistä. Vastanneissa ruokapalveluyksiköissä asioivista asiakkaista keskimäärin noin Ajankohtaista TEKSTI: FT, projektipäällikkö Sanna Vähämiko, Turun yliopiston Brahea-keskus Ruokapalvelut kaipaavat uusia kotimaisia kasviproteiinituotteita Kasvisvoittoisen ruokavalion edistämiseen kaivataan sekä tuotteita että työkaluja. 13 prosenttia valitsee lounaalla kasvis tai vegaanivaihtoehdon. KU VA : SA NN A VÄ HÄ M IK O Kotimaisesta herneestä syntyvät keiton lisäksi vaikkapa hernerouhepihvit. Kyselyyn vastanneista ruokapalvelu yksiköistä noin puolet valmistaa lounaalle yhden kasvis tai vegaaniannoksen päi vittäin. Ruokapalvelut us kovat kotimaisten kasviproteiinien käy tön lisääntyvän ja monipuolistuvan, mutta ne kaipaavat työkaluja asiakkai den ohjaamiseen ja uusia vatsaystävälli siä kasviproteiinituotteita. KASVIPROTEIINIEN KÄYTTÖ VAIHTELEE Kasviproteiineja käytetään ruokapalve luissa tällä hetkellä ennen kaikkea vegaa nisissa tai kasvispohjaisissa (laktoovo vegetaarisissa) pääruokaannoksissa ja annoksissa, joissa osa eläinperäisestä proteiinista korvataan kasviproteiinilla. Vaihtelu kotimaisen raakaaineen osuudessa on kuitenkin vaihdellut paljon yksiköiden välillä, ja myös kotimaisen alkuperän tunnistami sessa on ollut epävarmuutta. Kaikista käytössä olevista kasviproteiiniraaka aineista arviolta noin kolmannes on ko timaista alkuperää. Vapaissa kommenteissa nämä toiveet korostuvat ja selittyvät selkeällä vatsa ystävällisten tuotteiden tarpeella
Päästöongelma ei ratkea pelkällä kas vissyönnin lisäämisellä vaikuttami sen ja politiikan kautta, vaan kaiken ruoka tuotannon ympäristökuormi tusta on vähennettävä. Isot tuotanto yksiköt mahdollistavat vihreän siirty män, joka vaatii investointeja ja kou luttautumista. Siihen vastasi yhteensä 40 ruokapalveluyksikköä, jotka valmistavat yhteensä noin 92 500 ateriaa päivittäin. Kysely toteutettiin osana Kysyntä lähtöiset, hiiltä sitovat ja monimuotoi suutta lisäävät viljelykierrot (Future Crops2.0) hanketta, jota toteuttavat Luonnonvarakeskus, ProAgriakeskus ten liitto, Maanmittauslaitos ja Turun yli opiston Braheakeskus, joka vastasi ky selyn toteuttamisesta. Kato vuosina halla vei viljan, mutta heinä kasvoi pohjoisissakin olosuhteissa. l. Hyvääkin on seurannut. Maatilat kasvavat edelleen, ja siinä piilee toivon siemen. Ruuantuotanto mullistui. Puolet vastaajista kokee, etteivät omat asiakkaat ole kovin kiinnostuneita kasvisruokavaliosta. V ielä 1980luvulla maitoa joi vat kaikki. EU TEKI pienviljelystä mahdotonta, kun kansalliset tuet asteittain väheni vät. Kolmannes ruokapalveluista katsoo, ettei henkilökunta tunne kotimaisia kas viproteiinivalmisteita riittävän hyvin ja neljännes kaipaa käytännön osaamisensa päivitystä kasvisruokavalioiden valmis tuksessa. Ilmastonmuutoksen myötä julkisuu dessa puhutaan yhä enemmän kasvis ruokailun tärkeydestä. KU VA : ST UD IO OL LI LA lehmät pääsevät liikkumaan ja yhä useampi lehmä käy itse robotilla lyp syllä. MITEN MAIDON KÄY tulevaisuudessa. Heinä seipäät vaihtuivat valkeisiin dinosau ruksenmuniin ja harmaatiiliset pikku navetat teollisiin maidontuotanto rakennuksiin. Jotta siitä olisi ollut iloa ihmisille, tar vittiin väliin lehmä. Vähitellen valkenivat maidon ongelmat: vaikka maito oli mahtava ravintopommi, sen kova rasva tukki verisuonia. Kirjoittaja on tietokirjailija, jolle puhkesi laktoosiintoleranssi hänen kirjoittaessaan tietokirjaa Maito – Superjuomasta kiista kapulaksi. Ruokinta on huippuunsa viilat tua ja perustuu tutkittuun tietoon. Vastanneet yksi köt sijaitsevat ympäri Suomea. Leivälle jykerrettiin meijerivoita, jota oli leikattu viipale lautaselle. Osansa oli myös halvalla tuontiviljalla ja jopa evakko jen asuttamisella toisen maailman sodan jälkeen pientiloille. Kun per heen piti tulla toimeen pienviljelmällä, hehtaaria kohti paras tuotto tuli mai totilistä. Sillä pyritään vähentämään maa ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasu päästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Valtio tuki taatuin tuottaja hinnoin kansainvälisesti katsottuna kallista maidontuotantoa, sillä kansa tarvitsi työtä ja ruokaa. Ilmasto päästöt ovat suurissa tuotantoyksi köissä maitolitraa kohden laskettuna alhaisemmat. Loput olivat tilausravintoloita ja à la carte ravintoloita. Siksi akuutin kustannuskriisin selättämisen lisäksi yhteiskunnan pitää ohjata riittävästi rahaa maa talouden kehittämiseen. Kotimaisten kasviproteiinien käyttöä vähentävänä tekijänä ruokapalvelut nos tavat useimmin esiin asiakaskunnan toi veet. Kasviproteiinien tuotannon ympäris tövastuullisuudesta kertovilla lisätiedoil la saattaisi olla vaikutusta hankintojen ohjaamiseen. Vastanneista yksiköistä 52 prosenttia edusti julkista ruokapalvelua ja 37 pro senttia yksityisen sektorin lounasravin toloita. Muutos on jo käyn nissä. Hanke on osa Maa ja metsätalous ministeriön Hiilestä kiinni ilmastotoi menpidekokonaisuutta. Voin syönti on suo rastaan romahtanut, mutta tilalle ovat tulleet juustot, joista puolet on tätä nykyä tuontitavaraa. 1960lukuun verrattuna suo malaisten maidonjuonti on vähenty nyt alle puoleen. Noin kolmannes vastaajista kertoo, etteivät hankintasopimukset mahdollista kaikkien kiinnostavien tuot teiden hyödyntämistä. Laiduntavat lehmät muuttuivat automatkalla mainitsemi sen arvoiseksi näkymäksi. Syyt suomalaisten läheiselle maito suhteelle löytyvät historiasta. Maidon maine alkoi ra pautua. Ruokakulttuu rit muuttuvat hitaasti, ja vaikka kasvi maidot ovat tulleet rytinällä, ne ovat vain pieni osa kokonaiskulutuksesta. Vastanneista yksiköistä 56 prosenttia katsoo, että hiilijalanjälkimer kintä voisi ohjata hankintoja kohti koti maisia kasviproteiinituotteita. Voisimme Suomessa esimerkiksi viljellä enem män valkuaiskasveja – joko rehuksi tai suoraan ihmisten suuhun. Hidaste kehitykselle on se tavalli nen. Televisio mainoksissa kaupunkiin muuttanut neito haaveili paluusta maalle, ja loh dutuksena poikakaveri laittoi kaupun kiin kirjeiden sijaan maitoa. Viljelijät opiskelevat hiilen tal lettamista maaperään, turvepeltojen ongelmavyyhtiä ratkovat tutkijat ja talolliset, ja ruokatalo toisensa jälkeen julistaa tavoitteekseen hiilineutraaliu den. Tähän tarpeeseen toivotaankin uusia työkaluja, joiden avul la asiakkaita voitaisiin ohjata valit semaan entistä useammin kasvisate rioita. Pihattonavetoissa MAIDON MUUTTUNUT MAINE Kolumni TEKSTI: tietokirjailija Tiina Sarja ISOT TUOTANTOYKSIKÖT MAHDOLLISTAVAT VIHREÄN SIIRTYMÄN. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 11 RUOKAPALVELUILLE suunnattu kysely toteutettiin 25.11.2021 – 31.1.2022 mar raskuun lopusta 2021 tammikuun lop puun 2022. KYSELYN TAUSTATIEDOT tuotteen ulkonäkö on tärkeä isolle osalle vastaajista, kun taas maun ja suutuntu man näkökulmat jakautuvat tasaisemmin
Väkevöinti helpottaa valmisteiden kuljettamista, ja ravinteita erottelevat tekniikat mahdollistavat täsmällisem män lannoituksen. Hän uskoo, että ravinteiden kierrä tyksestä tulee osa kaikkia tuotannon ja kulutuksen ketjuja; kestävämpi ruoka järjestelmä pohjaa tarkempaan ravintei den käyttöön ja suljetumpiin kiertoihin. Joitakin sivuvir toja kuivataan ja rakeistetaan. Myös typen tarpeesta voidaan kattaa merkittävä osuus. Sivuvirroista voidaan erottaa typpi, fosfori ja kaliumyhdisteitä, jotka voisi vat toimia lannoitteena, maanparannus aineena tai pesu ja teollisuuskemikaa leina. Talteen otetusta hiilestä voitaisiin prosessoida energiatuotteita tai biohiiltä tai käyttää sitä raakaaineena biologisiin prosesseihin. Tuotteita voidaan kehittää Ajankohtaista TEKSTI: Pirjo Huhtakangas Ravinteiden talteenotto on välttämätöntä Kierrätettävissä biomassoissa riittää hyödynnettävää, mutta se vaatii investointeja. Typpi voi olla myös tulevaisuuden energiatuote. Yleisimmät sivuvirtojen prosessointi menetelmät ovat kompostointi ja mädä tys biokaasulaitoksissa. – Väkevöiviä ja erottelevia menetelmiä ei käytetä vielä paljon. Osa kiertää erilaisissa prosesseissa lannoitteiksi tai energiaksi. Jos halu taan tuottaa jalostetumpia kierrätyslan noitevalmisteita, tarvitaan ravinteiden väkevöintiä ja erottamista erilaisiksi ja keiksi. Erikoistutkija Hanna Kyllönen VTT:ltä arvioi, että jätevesi ja sivuvirtapohjai sissa kiertotaloustuotteissa, teknolo gioissa ja osaamisessa on potentiaalia vientituotteiksi asti. Osin ne tarvitsevat vielä kehittämistäkin tietynlaisille bio massoille sopiviksi ja toimintavarmuu den parantamiseksi, Luostarinen kertoo. KU VA : SA RI HA NN UL A. Elintarviketeollisuuden sivuvirroista kiertää fosforia ja typpeä sekä muita ravinteita ja orgaanisia aineita maa talou den käyttöön. Sivuvirroista voidaan ottaa talteen myös arvotuotteita kuten rasvahappoja. 12 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 L uonnonvarakeskuksen arvion mukaan lannassa, jätevesiliet teessä sekä yhdyskuntien ja teol lisuuden biojätteissä on tarpeek si fosforia kattamaan koko Suomen fos forilannoituksen tarpeen. Tärkeimpiä ravinteita ovat kasvien kas vulle välttämättömät fosfori ja typpi sekä kalium ja hivenaineet. Suomen pelloilla tullaan käyttämään entistä enemmän kierrätyslannoitteita. – Toteuttaminen vaatii investoin teja prosessointiin sekä ratkaisuja logistiikan, varastoinnin ja levitysmenetelmien käy täntöihin, johtava asiantuntija Sari Luos tarinen Luonnonvarakeskuksesta kiteyttää
Kiertotalousmielessä tärkein ky symys on, miten hyödynnetään karjan lanta, jonka ravinnemäärä on moninker tainen yhdyskuntajätevesiin verrattuna, Sahlstedt tähdentää. Vilja ja rehukasvilannoitteiden tuotantoprosessi sisältää hygienisoinnin, jolla tuhotaan ihmisperäiset taudinai heuttajat. Puhdistamolle tuleva yhdyskuntajäte vesi on hyvin laimeaa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa käytettävät kierrätyslannoite valmisteet eivät yleensä sisällä raskas metalleja yli kansallisessa lannoitelain säädännössä tai EU:n lannoiteasetukses sa annettujen rajaarvojen, mutta myös kemikaaliriskit pitää huomioida parem min. Vuonna 2021 Suomessa oli muutamia yksinomaan elintarviketeollisuuden sivu virtoja käsitteleviä biokaasulaitoksia ja useampi rakenteilla. Hygieeninen laatu voidaan taata esi merkiksi poistamalla mikrobit esikäsitte lyvaiheessa. Sitrassa Pietola keskittyy maa ja metsätalouden kestävyysratkaisuihin. Sopii niin vesimäisten kuin erittäin viskoottisten väliaineiden käsittelyyn. myös magnesiumista, rikistä ja kalsiu mista. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toi minnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä kertoo, että lainsäädäntö mahdollistaa elintarviketeollisuuden sivuvirroista val mistettavien lannoitevalmisteiden käy tön maataloudessa joustavasti, tehok kaasti ja turvallisesti. Ryhmän mielestä nopeat ratkaisut löytyvät jätevesien ravinteiden hyödyntämisestä ja turval lisista kierrätyslannoitteista. Ne ovat osa nopeita ratkaisuja, mutta myös ruuansyönnin kulutusperäiset päästöt on saatava mu kaan. Lisäksi rakenteilla on useita myös lantaa ja kasvibiomassoja käsitteleviä biokaasulaitoksia ja monia suunnittelu ja rahoitusvaiheessa. Käsittelyinä voivat olla suo datus riittävän pienen huokosen läpi, ke mikaalien kuten hapettimien, happojen ja emästen käyttö, ultraviolettikäsittely ja kuumennus. Ravinteita otetaan talteen biokaasulaitoksilla, joissa puhdis tamolietteen ja biojätteen mädätyksen yhteydessä muodostuu väkeviä rejekti vesiä. Lopputuotteen pitää olla hygieeninen ja haittaaineeton ja nykyisellä kalustolla pelloille levitettävissä. Tämä ei ole ih misen hallinnassa vaan sään: maan kos teuden ja lämmön. CIPja SIP -puhdistus on mahdollinen, pumppu on saatavana liikkuvana tai kiinteänä yksikkönä. KAIKKI TURVALLISET RAVINNEVIRRAT TARPEEN MTK:n ja Sitran koolle kutsuma asian tuntijaryhmä on hakenut ratkaisuja tuontilannoitteiden korvaamiseksi ravin teiden kierrätyksellä. – Ammoniakkivesi ja sen johdannaiset ovat täsmälannoitukseen sopivampia kuin orgaaniseen ainekseen sidottu typpi, joka vapautuu kasvien käyttöön mikro bien aktiivisuuden kautta. HSY taas kehittää fosforin uuttamista jä tevedenpuhdistamolla syntyvästä kemi allisesta lietteestä. VALMIITA JA KEHITTEILLÄ OLEVIA MENETELMIÄ Jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Kristian Sahlstedt Helsingin seudun ym päristöpalvelut kuntayhtymästä (HSY) kertoo, että yhdyskuntien jätevesiliet teestä hyödynnetään maataloudessa nyt noin 40 prosenttia. – Vaikka kaikki Suomen yhdyskunta jätevesien sisältämät ravinteet saataisiin talteen, niillä voitaisiin kattaa vain pieni osa peltojen vuosittaisesta ravinnetar peesta. Lisäksi tarvitaan testauksia tuotteiden laadun varmistamiseksi. l PUMPPAAMME TUOTTEITA HELPOSTI JOPA 80 BAR* PAINEESSA * Paine-ero vaihtelee pumpputyypin mukaan. Jotkut suuret viljanostajat ovat kieltä neet sopimusviljelijöiltään lietepohjais ten lannoitevalmisteiden käytön vedoten haittaaineisiin. – Elintarviketeollisuuden biomassojen ravinteet ovat helpommin hyödynnettä vissä, koska haittaaineita ei ole kuten jätevesilietteissä. – Tällä hetkellä käyttökelpoisin ja ta loudellisin menetelmä hyödyntää jäteve siä on nykyinen käytäntö, jossa mädätetty ja hygienisoitu tai jälkikompostoitu puh distamoliete käytetään maanparannus aineena viljelyssä ja viherrakentamisessa, Shalstedt toteaa. 020 792 0630, sales@flowexperts.fi Taivaltie 5, 01610 Vantaa | www.flowexperts.fi Ota yhteyttä! Kehittyvae-Magazin_TWIN-MX_210x83_FIN.indd 1 Kehittyvae-Magazin_TWIN-MX_210x83_FIN.indd 1 21.07.2022 16:04:15 21.07.2022 16:04:15. Tiukemmat puhdistus, hiilijalanjälki ja kierrätysvaatimukset edellyttävät tekniikoita, joiden energian kulutus on pieni ja jotka ratkaisevat kan nattavasti, miten ravinteet otetaan tal teen suuren volyymin laimeista virroista. Jätevesi tai lieteperäisiä lannoiteval misteita ei saa käyttää suoraan ravinnok si käytettäville kasveille kuten vihannek sille. Typen kalvosuodatusta kehitetään Aal toyliopiston NPHarvest -hankkeessa. Pienet leikkausvoimat ylläpitävät tuotteen ainesosien rakenteellista ja visuaalista eheyttä. Biokaasulaitosten rejektivesi on typen kierron kannalta lupaavin myös elintar viketeollisuuden sivuvirtojen kannalta. Kyse on typen saannin ajastuksesta kasveille, Pietola täsmentää. Hygieeniset pumput Elintarvikeja juomateollisuuden vaativiin, hygieenisiin kuljetusja annosteluprosesseihin. MTK:n ympäristöjohtajan tehtävästä Sitraan syyskuussa alussa siirtynyt Liisa Pietola kertoo, että kaikki ravinnevirrat tarvitaan. Pidemmän aikavälin ratkaisuja ovat jäteveden typen hyödyntäminen, kierrätyslannoiteval misteet (fosfori) ja biomassojen kartoi tus (kalium). Tähän tarvitsemme investointeja ja teknologian laajempaa käyttöönottoa, Pietola painottaa. FlowExperts Oy Puh
l Juttuun on haastateltu Fazer Myllyn tuotekehitysja tutkimuspäällikkö Markku Mikolaa ja kategoriapäällikkö Annika Ratsulaa, Myllyn Paras Finland Oy:n markkinointijohtaja Johanna Kemppistä, HKScan Finland Oy:n tuotekehittäjä Riikka Saikkosta, SunSpelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipaista ja S-ryhmän päivittäistavarakaupan teollisten elintarvikkeiden myyntipäällikkö Nina Paavilaista. Kotimaiset aterialisukkeet lautasella Ravitsemus, ympäristönäkökohdat ja tuttu käyttötapa houkuttelevat kuluttajia kotimaisten aterialisukkeiden käyttöön. Elintarviketeollisuusliiton Vuoden Tähti tuote kilpailussa (nykyisin Tähtiteko) Myllyn Paras aterialisukeohra on palkittu jo vuonna 2000 ja Birkkalan spelttituote perhe vuonna 2003. Kotimaisten aterialisukkeiden myynti ei ole kuitenkaan lähelläkään riisien myyntimääriä. Esikypsennyksellä ohran keittoaika saadaan vastaamaan riisin keittoaikaa. Riisin tapaan käytettävien, viljaperäisten aterialisukkeiden myynti on kasvussa, ja esimerkiksi kau ran myynti on moninkertaistunut. Ne antavat enemmän makua ateriaan kuin riisi, ja niiden käytöllä vastataan kuluttajien toiveeseen syödä terveellistä ja lähituotettua ruokaa. Aterialisukkeeksi käytettävän ohran ja kauran laatuvaatimukset viljan vas taanotossa eivät eroa esimerkiksi jau hoihin käytettävän viljan vaatimuksista. KOTIMAISUUS KIINNOSTAA Kotimaiset vaihtoehdot kiinnostavat kuluttajia kotimaisuuden, ravitsemuk sen ja riisiä pienempien ympäristö vaikutusten takia. Erikoiskasvit monipuolistavat ruoka järjestelmää ja auttavat varautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kun riisi korva taan teollisessa prosessissa kauralla tai ohralla, valmistuksessa pitää huomioida raakaaineen keittoajan huomattava pidentyminen ja gluteenin vaikutukset allergeenien hallintaan. Tuoteryhmään sisältyvät muun muassa kaura, ohra, vehnä, speltti, ruis ja pseudo viljaksi luokiteltu kvinoa. Tavanomaisten kotimaisten viljojen ympäristövaikutukset tuotekiloa koh den ovat pienempiä kuin riisin, mutta kotimaisten erikoiskasvien, speltin, kvinoan ja tattarin, viljelystä ei ole laa jaa tutkimustietoa ympäristövaikutuk sista. Hionnalla poistetaan suurin osa kvinoan pinnalla olevista saponiineista eli saippuaai neista ja lyhennetään speltin kypsennys aikaa. Puhdistuksen jälkeen ohran jyvä kuori taan ja tarvittaessa pilkotaan. Kuluttajalle perus edellytys on, että aterialisukkeet ovat ruuan valmistuksessa helppo yhdistää monen laisiin ruokiin sekä maultaan ja rakenteeltaan mahdollisimman riisin kaltaisia. Eri koiskasvien viljelyllä voidaan luoda ekosysteemipalveluita ja joustavuutta erilaisiin sääoloihin ja häiriötilanteisiin. 14 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 K otimaiset aterialisukkeet sopivat vaihtoehdoksi perinteiselle rii sille. Ravitsemuksellisesti kotimaiset ateria lisukkeet ovat kuitu ja proteiinipitoi sempia kuin valkoinen tai täysjyväriisi. Aterianlisukeohra ja speltti ovat olleet markkinoilla 20 vuotta. Kotimaisten aterialisuk keiden myynnin osuus riisituote ryh mässä on vain reilun prosentin. Ruotsissa 2020 lan seerattu Fazerin Havreris (ruokakaura) sai samana vuonna Livsmedel i fokus ver koston myöntämän elintarvikepalkinnon. Kaura ja ohra lämpökäsitellään höy ryllä, jotta saadaan haluttu rakenne ja kypsytysaika. Kaura ja ohra ovat löytäneet tiensä myös valmisaterioiden lisukkeek si. Raaka-aineet TEKSTI: Viivi Wanhalinna. KU VA : FA ZE R Suomalaisen aterialisukekauran myyntivolyymi vähittäiskaupassa on viisinkertaistunut neljän vuoden aikana. Myös vehnää, ruista ja tattaria käy tetään riisin tavoin, mutta niiden kysyntä on hyvin pientä. Kotimainen kvinoa ja speltti hiotaan ennen pakkaamista. Riisin tapaan käytettävien kotimaisten ateriaainesten ja rouheiden valikoima kasvaa. Kotimainen kvi noa on löytynyt kauppojen hyllyiltä lähes kymmenen ja kaura muutaman vuoden ajan
Koko naispäästöt kompensoidaan ilmastorahoi tukseen erikoistuneen Climate Impact Part ners kumppanin kautta tukemalla kansain välisten standardien mukaan todennettuja metsähankkeita esimerkiksi Kolumbiassa ja Brasiliassa. Sarjasta löytyy neljä herkullista makua: Herkkutatti keitto, Kanta rellikeitto, Korvasieni keitto ja Suppilo vahverokeitto.. Sitran arvion mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä 18 prosenttia muodostuu ravinnosta. Aikaisemmin Mundokahvien ilmastovaikutuksia on vähennetty muun muassa kuljetuksissa, paahtamisessa ja pakkaamisessa. Selvitykseen osallistuivat kaikki meijerin reilut sata tilaa. Metsäsieni keittoja arkeen ja juhlaan Bonne ja Marjex yhdistivät vahvuu tensa ja toivat markkinoille uuden tuoteperheen. Lounasannoksen hiilijalanjälki esiin helposti Henkilöstöravintolayhtiö Antellin asiak kaat voivat seurata syö miensä lounaiden hiili dioksidikuormaa ja ravinto arvoja. Antellsovelluksen voi ladata Google Playsta tai AppStoresta. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 15 Haarukassa KOONNUT: Pirjo Huhtakangas Hiilijalanjäljet maitohyllyille Osuuskunta Maitomaa on lisännyt maitotölkkiensä kylkiin hiilijalan jälkimerkinnän. Perheyritys Hätälä on ottanut sen käyttöön Oulussa ja Himangalla. Water Treatment Package kokonais paketti yhdistää teknologian, operoinnin ja huollot. Ne molemmat ovat olleet naksu jen keulakuvia 1970luvulta lähtien. Verkko kauppa löytyy osoitteesta Taffelpuoti.fi. Kiintoaine ohjataan biokaasulaitokselle, jossa sitä hyödyn netään muun muassa lannoitteiden valmistuksessa. Plug and Play toiminta periaate on helppo yhdistää jo olemassa olevaan prosessiin ilman laiteinvestointeja. Sitä kokeiltiin Solsticefesti vaaleilla juhannuksena Rukalla. Sitä nuolaisemalla ranneke kertoo, milloin 0,5 promillen raja ylittyy. Ran nekkeessa on kertakäyttöinen älypaperipinta. Fanien verkkokauppa Taffel on avannut faneille omistetun verkko kaupan, josta löytyy vaatteita ja asusteita sipsikuosilla sekä Peruna ja Juustoukon hahmoilla. Rannekkeen teknologian on kehittynyt VTT:n kanssa biotekno logiayritys Promillness. Kustannustehokasta jätevesien käsittelyä Nuoltava festariranneke Karhuolut on kehittänyt nuol tavan festarirannekkeen, joka näyttää käyttäjänsä promilletason. Hiilineutraalia kahvia Hiilineutraalin Paulig Mundo tuoteperheen kahvien päästölaskelmissa on huomioitu ilmastovaikutukset viljelystä kahvin valmis tamiseen ja pakkauksen jätehuoltoon. Maitomaa selvitti viime vuonna maidontuotantonsa hiilijalanjäljen rehupelloilta tölkkiin asti Euroopan komission ympä ristöjalanjälkiohjeistuksen (Product Environmental Footprint) suo sittaman laskentatavan mukaisesti. Yleiseen viemäriverkkoon ei enää päädy kalanjalostamon kiinto ainetta tai rasvaa. Valmiit Bonne Marjex Premium metsäsieni keitot helpot tavat arkea ja juhlaa. Asiakkaan tarvitsee vain kertoa sovellukselle, mitä on lautaselleen valinnut ja arvioi da annoksen koko. Antell on mukana myös Turun yliopis ton ja Luonnonvara keskuksen Hiililounas hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa koti maisten kasviproteiinilähteiden hiilijalanjäl jestä ja kehitetään ilmastoystävällisempää lounasruokailumallia. Se sisältää myös turvepeltojen ja maankäytön muutosten vaikutukset. Owatecin jätevesien käsittelyratkaisut tarjoa vat kustannustehokkaan ja ympäristöystä vällisen tavan teollisuuden jätevesien ja liet teiden käsittelyyn. Ne ovat lisäai neettomia, maidottomia, laktoositto mia ja vegaanisia
Elintarviketeknologia Teema Solar Foodsin kehittämä bioreaktorissa tuotettu soleiiniproteiini on eräs esimerkki uudenlaisesta raaka-aineesta. Teknologian avulla voidaan saada tuotteisiin kuluttajien toivomaa mehe vyyttä, puraistessa tirskahtavaa raken netta ja aromin hidasta vapautumista tuotteessa. Siihen tarvitaan volyymi tuotteita. Mutta yksittäisen viljelykasvin purka minen osiin on vain yksi keino löytää jo RÄJÄYTETÄÄN tain uutta. Kauran tavoin ohra sisältää beetaglu Elintarviketeknologia voi mullistaa ruokalautasemme sisällön. Poutasen mukaan tärkeintä on pitää mielessä, mitä haetaan: millä ta valla maapallon koko väestön ravitse muksen tarpeet voitaisiin parhaiten tyydyttää kestävästi. TEKSTI: Elina Teerijoki 16 Kehittyvä Elintarvike 4/2022. Esimerkiksi ohran fraktiointia on tutkittu paljon sekä Suomessa että Ruotsissa. Sitten tulivat nyhtökaura ja kaura maito, jotka toivat esiin kauran uudet mahdollisuudet. – Papuja, herneitä ja linssejä ei viljellä tarpeeksi, ja viljely on pienimuotoista ja paikallista. Kaisa Poutanen sanoo, että maailmanlaajui sesti palkokasveja tuotetaan aivan liian vähän. Myös Suomessa pitäisi panostaa enemmän palkokasvien viljelyyn sekä ihmisten ruuaksi että rehuksi. Palkokasvien laajempaan viljelyyn on satsattu esimerkiksi Kana dassa, johon Roquette perusti herneestä proteiinia valmistavan tehtaan. Porkkanasta voisi saada kuitua, jolla on terveysvaikutuksia ja jota voisi käyttää rakenteistajana liha analo geissa sen lisäksi, että porkkana on muutenkin mainio raakaaine, Poutanen pohtii. Prosessoimalla voidaan hyö dyntää myös kasvisten kitkerät kuoret, joissa on eniten kuituja, fenoleja, vita miineja ja muita terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä. Voisiko jostain muusta vanhasta tutusta viljelykasvista löytää teknologian avulla jotain vastaa vaa – vaikkapa ohrasta tai porkkanasta. Ravintokuidun käytön lisäämistä kom ponenttina Poutanen pitää muutenkin tärkeänä mahdollisuutena. – Minkä tahansa kasvin voi hajottaa osiinsa ja katsoa, mitä siitä voisi saada. KU VA : SO LA R FO OD S kaania ja proteiinia. Voisiko muutkin ruokaaineet nähdä samalla tavalla uudelleen. EI ole kauan siitä, kun kaura nähtiin ensisijaisesti leivän tai puuron raaka aineena. Kyllä voisi, vakuuttaa elintarviketekno logian professori emerita Kaisa Poutanen. Uudet raaka-aineet ja uudet viljelytekniikat ovat osa ruokajärjestelmän murrosta. Proteiini tuotetaan nykyisin enimmäk seen eläimillä, mikä ei ole kestävää
– Lopputuotteisiin syntyy vähitellen uusia tuotekonsepteja, jotka eivät yritä korvata mitään vanhaa. Suomessa Luonnonvarakeskus tutkii Piikkiössä pilottihankkeessaan sinilu piinin ja keltaherneen viljelyä kasvihuo neessa. Kasvihuoneviljelyn etuna on sen riippumattomuus luonnonolosuhteista. Soluviljely taas täydentää viljely kasveista saatavia raakaaineita ja tuo ruoka järjestelmään jotain aivan uutta. Monissa länsimaissa veh nä on tärkein kasviproteiinin lähde. Jos rehu ja ruoka tulevaisuudessa tuote taan osin bioreaktoreissa, voidaan miet RUOKA RÄJÄYTETÄÄN tiä, mitä kannattaa kasvattaa vapautu valla alalla. Hankkeen vetäjä, VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund sanoo, että peltotuotannolle on jat kossakin sijansa, mutta uutta on pakko kehittää. – 70 prosenttia maatalouden käyttä mästä maaalasta on rehun viljelyssä. Kasvihuoneviljelyn ja bioreaktorin yhdistelmässä kasvi huoneen sivuvirrat eli kasvien varret ja lehdet voidaan hyödyntää rehuna bioreaktorissa. Vertikaaliviljelyssä siitä voisi saa da jopa neljä satoa vuodessa. Palkokasvipulaan voisi auttaa soijan vertikaaliviljely. Bioreaktorin mikrobit eivät tarvitse läheskään niin paljon ravintoa kuin tuotantoeläimet. Pou tasen mukaan kauran lisäksi kannattaisi käyttää monipuolisesti erilaisia paikal lisia vilja ja pseudoviljalajikkeita, jotka ovat sopeutuneet kasvuseutunsa oloihin paremmin kuin vaikkapa maailmanlaa juisesti suosittu vehnä. Ruokatrendit muuttuvat, eikä sekasyö jänkään lautanen näytä samalta kuin 1980luvulla. Esimerkiksi kasvi pohjaiset smoothiet ja shotit ovat tällaisia. Jos sitä viljellään kestävästi, sillä on paljon etuja. Kuka muistaa, että jugurttikin yleistyi Suomessa vasta 50 vuotta sitten, Poutanen sanoo. Myös viljat ovat tärkeitä proteiinin lähteitä, ja niitä viljellään maailmanlaa juisesti paljon. – Soijalla on suotta huono maine. VTT:n koordinoima Ruokaa ilman peltoja hanke on ensimmäinen tutkimushanke, jossa selvitetään uuden laisen elintarviketuotannon mahdolli suuksia Suomessa. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 17. BIOREAKTORIT VAPAUTTAVAT MAA-ALAA Soluviljelyn mahdollisuudet kiinnostavat nyt laajasti
– Olisi kiinnostavaa jatkaa vielä mat kaa ja kehittää tuotteen ravitsemuksel lista laatua. Ruokaa ilman peltoja hankkeessa kehitetään myös uusia arvoketjuja bio reaktorituotannolle. Ajurina hankkeeseen olivat sekä kestävä kehitys että terveys, ker too Annika Wilhelmson Viking Maltilta. Viking Maltin labora toriossa on myös tekeillä Sprauhun pohjautuva vähäkalo rinen virvoitus juomauute. – Viking Maltilla osataan idättäminen, joka muokkaa sekä rakennetta että makua ja poistaa tehokkaasti FODMAP yhdisteet. Pekiloproteiinin tuotanto loppui 1990luvulla, kun sellu teollisuuden prosessit muuttuivat eikä pekilosienelle enää ollut tarjolla ravin noksi selluntuotannon sivuvirtoja. Viljamallasta käytetään maun vahvistamiseen, ja myös Spraun käyttöä samaan tarkoituk seen tutkitaan. Viking Maltin ja VTT:n yhteistyöprojektin tuotteena syntyi Sprau, idätetystä härkäpavusta valmistettu proteiinipitoinen raakaaine. Nordlundin mukaan ruuantuotantoon tarvitaan vaihtoehtoja erilaisiin olo suhteisiin. Organismista ja kasvuolo suhteista riippuen yksisoluisilla voidaan tuottaa hyvin monenlaisia ominaisuuk sia. Kasvipohjai sia tuorejuuston tyyppisiä tuotteita tes tataan parhaillaan asiakkaiden kanssa. Sprausta on jätetty patenttihakemus, jossa on keksijöinä sekä VTT:n että Viking Maltin henkilöitä. Nordlund mai nitse israelilaisen Moolec Sciencen, joka on yhdistänyt kauraan kananmunan proteiineja. Myös aistinvaraiset ominai suudet, joita testasimme useista näyte eristä, ovat tärkeitä elintarvikesovel luksissa, Pia SilventoinenVeijalainen kertoo. Tuotannon hajauttaminen takaa paremman jousta vuuden kriisitilanteissa. K UV A: EN I FE RB I O – Uudenlaisia tuotteita voidaan saada myös yhdistämällä kasvipohjaiseen raaka aineeseen jokin solutuotannolla aikaansaatu ominaisuus kuten maku tai rakenne. 18 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 – Kasvihuonetehdas tai bioreaktori voidaan sijoittaa sinne, missä on saata villa sopivia sivuvirtoja. Annika Wilhelmson sanoo, että VTT:n kumppanuus tarjosi tärkeän ohituskais tan tietoon, mitä ominaisuuksia tuot teesta ylipäänsä oli tutkittava. Sprauta on kokeiltu esimerkiksi gurttiin, jonka raakaaineina olivat vain papu, rypsiöljy ja hapate. Spraun taustalla oli ajatus luoda pro teiinipitoinen täyspapuraakaaine, joka mahdollistaa tuotteiden lyhyet aines osalistat. Niiden ja muiden yksi soluisia hyödyntävien startupien tuot teilla voisi sekä korvata eläinperäisiä raakaaineita että luoda uutta. EniferBio elvytti 1970-luvulla rehuksi kehitetyn pekiloproteiinin ja kehittää siitä nyt myös ihmisravinnoksi sopivaa raaka-ainetta. Reuter mainitsee Nordlundin tavoin suomalaisista yrityksistä EniferBion ja Solar Foodsin. Lauri Reuter sanoo, että EniferBion tarina on suomalaisessa elintarvikehisto riassa poikkeuksellinen. KU VA : VI KI NG M AL T. Idättämisessä vapautuu aminohap poja, mikä voi auttaa vähentämään loppu tuotteesta suolaa. Lopputuloksena on kaura, joka vaahtoutuu. HÄRKÄPAVUN FODMAPyhdisteet aiheuttavat osalle ihmisistä vatsa vaivoja. Tarvitsimme kuitenkin apua tuotekehityksessä, ja kumppaniksi otettiin VTT. Yhdisteistä voidaan kuitenkin päästä eroon idättämällä. Se onnistui projektin osapuolten mukaan hyvin. GEENITEKNOLOGIASSA MONIA MAHDOLLISUUKSIA Emilia Nordlund arvioi, että EU:n geeni muunneltuja organismeja koskeva lain säädäntö tullaan avaamaan ”käytännön pakosta”. Toisaalla voi toimia maidon aines osien tuotanto bioreaktorissa, toisaalla kannattaa kasvattaa kasveja, jotka tuottavat tietynlaista proteiinia tai rasvaa. Muualla geeniteknologialla kehitetään jo kasveja, joissa on mukana eläinproteiinin ainesosia. – Proteiinin liukoisuus on tällaisissa tuotteissa tärkeä ominaisuus, ja sitä myös testasimme raakaaineen kehitys prosessissa. Yksisolutuotannon etuna on muun neltavuus. – Yksisoluisia ei ole aiemmin käytetty ihmisravinnoksi muuten kuin hyödyn tämällä niitä prosessoinnissa. Sprauta on kokeiltu myös lihaanalogien yhtenä valmistusaineena ja leivonnassa korvaamassa kananmunaa. Mukana ovat soleiinin kehittänyt Solar Foods, jolla on yhteistyötä Fazerin kanssa, ja pekilo proteiinia tuottava EniferBio, joka on yhteistyössä Valion kanssa. Kuitenkin noin 20 prosenttia kaikesta biomassasta on yksisoluisia, kun eläimiä on vain neljä prosenttia, Reuter sanoo. YKSISOLUISET OVAT IHMISRAVINTONA UUTTA Nordic Foodtech VC rahaston sijoitus johtaja Lauri Reuter näkee suuria mah dollisuuksia yksisoluisten käytössä ruoaksi. Kasvihuone viljely voi olla mahdollisuus myös siellä, missä lämpösumma ei riitä peltovilje lyyn, mutta tarjolla on muita etuja kuten paikallisesti tuotettua tuulivoimaa, Nordlund sanoo. Tutkija Pia Silventoinen-Veijalainen VTT:ltä kertoo, että yhteistyötä tehtiin esimerkiksi aistinvaraisten ominai suuksien arvioinnissa, toiminnallisten ominaisuuksien testaamisessa ja hyvän koostumuksen ja maun optimoinnissa. Täyspapugurtti syntyy idätetystä härkäpavusta Härkäpapupohjaisesta Sprausta voi valmistaa esimerkiksi tuorejuuston tyyppisiä tuotteita
Parhaat tulokset tehdään yhteistyöllä Onnistuneeseen reseptiin tarvitset maustetoimittajaltasi toimitusvarmuutta, innovaatiota ja herkullisia makuja. Me tarjoilemme sinulle ne kaikki. Kävi ilmi, että sienelle maistuvat myös elintarviketeollisuuden sivuvirrat, ja alettiin selvittää mahdollisuutta hyö dyntää yksisolumassaa ihmisten ravin noksi, Reuter sanoo. Olemme Suomen johtava elintarvikkeisiin käytettävien seosten ja raaka-aineiden asiantuntija ja vastuullinen toimittaja. On tarvetta sekä eläintuoteimi taatioille että tuotteille, jotka ovat oma itsensä. Sen avulla voisi myös nopeuttaa jalostustyötä, jota nyt tehdään esimer kiksi kauramaitoon optimaalisesti sopivien kauralajikkeiden kehittämiseksi. Reuter nostaakin esiin kotimaisen startupin Hailian, joka kehittää Itämeren silakasta ja kaurasta nykyisiin ruokatottumuksiin soveltuvia tuotteita. l Solutuotannon etuna on muunneltavuus.. – Nyt Suomesta viedään hernettä ja meille tuodaan herneproteiiniisolaattia. KALAN MAKU ON HAASTAVA Geeniteknologialla voisi tuottaa kasveja, jotka eivät tarvitse nykyisten lajikkeiden tapaan typpilannoitusta tai jotka kestä vät tuholaisia paremmin. Moni maanviljelijäkin haluaisi tuottaa entistä parempia kasveja, mutta poliitti nen vastustus on suurta, Reuter sanoo. SIIRTYMÄ KESTÄÄ VUOSIA Uusien ruokien tuominen markkinoille kestää kauan. – Geeniteknologiaa koskeva EU:n lainsäädäntö turhauttaa aika paljon. Perinteisistä raakaaineistakaan ei hänen mukaansa ole vielä nähty kaikkia mahdollisuuksia. Lauri Reuterin mukaan eräs pullon kaula Suomessa on kasviproteiineja kä sittelevän tehtaan puute. Geeniteknologialla on esimerkiksi siirretty kaseiinin koodaava geeni soijapapuun. Siirtymän uudenlaiseen tuotantoon on oltava myös reilu ja yh teiskunnallisesti kestävä. Uusia maa talouden arvoketjuja voisi löytyä esi merkiksi rehuntuotannolta vapautuvan pelto alan käytöstä kasvikuitujen kasvat tamiseen. Tällaisesta soijasta voi valmistaa perinteisen juustomaista, venyvää juustoa. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 19 www.maustepalvelu.com Menestyksen makujen rakentaja. Tämä mullis taisi lannoituksen ja torjuntaaineiden tarpeen. Reuter näkee, että nakkien ja nugettien tyyppisten prosessoitujen valmisteiden tuottaminen yksisoluisilla tai kasviperäi sillä proteiineilla onnistuu jo hyvin, mutta esimerkiksi nykyiset 3Dtuloste tut kala fileen tyyppiset tuotteet eivät vielä maun puolesta toimi. Kalan käytön vähentäminen ei myös kään ole niin yksiselitteisen tärkeää kuin vaikkapa naudanlihan käytön vähentämi nen, vaan joitain kalakantoja voisi hyö dyntää enemmän. ISO 14001:2015 • ISO 9001:2015 • FSSC 22000:v5.1 – Pekiloa alettiin tutkia VTT:llä uudel leen. – Toivon, että saadaan myös lisää hyviä puhtaasti kasvituotteita, jotka eivät mat ki mitään. Infrastruktuurin rakentaminen on kallista, ja myös se vie aikaa. Myös Emilia Nordlundin mukaan infra struktuurin puute on ongelma, ja lisäksi bioteknologian osaajia tarvitaan kipeästi lisää. – Kalan maku koostuu monesta teki jästä. Jos se on vain sinne päin, tuote maistuu kissanruualta. Solar Foodsin soleiinille haetaan parhaillaan uuselintarvikelupaa, ja prosessi kestää arviolta vuodesta kah teen
Yritysten digitaaliset palvelut tuotekehi tyksen ja tuotteiden säilyvyy den varmistamisen tueksi ovat myös yleistyneet. TYÖVOIMAPULA KIRITTÄÄ AUTOMAATIOON Valmistusteknologiaa oli näyt tävästi esillä useassa näyttely hallissa. Luiden havaitseminen lihan seasta on ollut haaste pit kään. Tähän saakka on keskitytty manuaalisen työn helpottamiseen ja vähentämi seen, energian ja veden käytön sekä hävikin minimointiin ja laitteiden pesunkestävyyteen. Laite mittaa läpikulkijan ruumiinlämmön ja varmistaa kasvomaskin käytön. ANALYYSIT KEHITTYVÄT TUOTTEIDEN MUKANA Raakaaineratkaisuja myyvät yritykset tarjoavat yhä enem män myös tuotepilotointipal veluita ja reseptien optimointia asiakasyrityksen teknologisia Puolalainen Brokelmann on kehittänyt Covid 19 -pandemian alkaessa laitteen, joka desinfioi koko vartalon. Kasvipohjaisten proteii nituotteiden valmistus vaatii IFFAssa laaja kattaus kasviproteiineja ja lihateknologiaa Perinteisesti liha-alaan keskittyneillä IFFA-messuilla olivat ensimmäistä kertaa mukana vaihtoehtoiset proteiinilähteet. Nyt monen röntgenlaite valmistajan laitteessa on otet tu käyttöön kahden taajuuden teknologia, joka mahdollistaa jopa pienten luiden sirujen ha vaitsemisen. Alun perin viljan kosteutta ja proteiinipitoisuutta mittaa maan kehitetystä NIRlaittees ta on kehitetty lihanäytteiden analysointiin sopivan mallin lisäksi kasviproteiinituotteen kosteutta, proteiini ja rasva pitoisuutta sekä väriä mittaava malli. Vierasesinedetektoreja on kehitetty havaitsemaan vieras esineitä tuotteesta entistä pa remmin. Laitekehitystä on suunnannut kallis työvoima, työvoimapula ja ympäristö näkökohdat. Kehitys laitteiden pesun kestävyydessä näkyi kaltevina pintoina laitteissa ja niiden tukielementeissä sekä vedelle herkkien osien ja näyttöjen parempana suojauksena. IFFAn luennoilla puhuttivat hybridituotteet, joissa eläin peräinen raakaaine on osit tain korvattu kasvipohjaisilla raaka aineilla. 20 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 tarpeita vastaaviksi. Moni laitevalmistaja on ke hittänyt näyttöjen liikutelta vuutta ja tietojen näkyvyyttä. l 20 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 R aakaaineita lihaa kor vaavien tuotteiden val mistamiseen oli esillä runsaasti. Elintarviketeknologia TEKSTI: Viivi Wanhalinna Teema kuitenkin yleensä enemmän sekoitus ja kypsennysvaiheita, ja valmistuslämpötila ja leik kaus tekniikat voivat vaihdella lihatuotteisiin verrattuna. Tuotekehityksessä on keskityt ty kehittämään rakenteeltaan ja maultaan mahdollisimman lihan kaltaisia tuotteita. Soija on ylei sin lihan korvaajien raakaaine teknologisten ominaisuuksien sa, korkean proteiinipitoisuu tensa ja edullisuutensa takia. Val mistajat korostivat laitteiden helppoa purkua ja kokoamista sekä metallinpaljastimissa nä kyviä hihnoja ja tiivisteitä. Lihan ja juuston korvaajia voidaan jo valmistaa osittain lihaalan teknologioilla ja lait teilla. Vaihtoehtoiset proteiinituot teet ovat luoneet uusia tarpeita myös analyysilaitevalmistajille. Laitteiden tehokkuuden lisäksi on panostettu niiden moni käyttöisyyteen ja erikokoisten erien käsiteltävyyteen. Kasvipohjaisissa proteiinituotteissa ja hybridi tuotteissa kulutuksen haastee na ovat muun muassa korkea hinta, lihaa muistuttavien omi naisuuksien puute ja kuluttajaa pelottava, joskus pitkäkin raa ka ja lisäainelista. KU VA : M AR CI N SK IB A. KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A Vemag voitti nopealla, tuplaruuvilla ja inline-jauhatustekniikalla varustetulla hampurilaispihvilinjallaan FT FLEISCHEREI TECHNIK 2022 -palkinnon automaatio-kategoriassa. Osa näytteilleasettajista onnistui valmistamaan maultaan ja ra kenteeltaan naudan ja kanan lihaa muistuttavia tuotteita, mutta kalan rakenteen saavut taminen tuotteissa on paljon vaikeampaa
020 7423 800. Joustava kuormankanto kg Leijuvat liikeyksiköt Liikenopeus aina 2 m/s asti www.beckhoff.com | info@beckhoff.fi | p. | AT 11 -2 0E | Yksilöllinen kappaleensiirto Vapaasti valittava layout 6D liikkeenhallinta Kappaleensiirtoa vapaasti kuudessa vapausasteessa : leijuva, kosketukseton, älykäs! www.beckhoff.com/xplanar XPlanar luo täysin uusia ulottuvuuksia kappaleenkäsittelytehtäviin: Planar-moduleista voidaan muodostaa alusta aina tarpeen mukaisesti ja alustan päällä leijuvien liikeyksiköiden liikeradat ovat vapaasti ohjelmoitavissa. Kappaleensiirtoa 2 m/s nopeudella Paikanja liikkeenhallinta kuudessa vapausasteessa Kaikki ohjaus ja hallinta keskitetysti yhdessä järjestelmässä Ei kuluvia osia, helppo puhdistaa, täyttää hygieniavaatimukset Räätälöidyt konelayoutit mahdollisia vapaasti rakennettavan alustan ansiosta Liikeyksiköitä on mahdollista ohjata yhdessä tai erikseen Täysin integroitu Beckhoffin PC-pohjaiseen ohjausjärjestelmään (TwinCAT, PLC IEC 61131, liikkeenohjaus, mittaus, koneoppiminen, konenäkö, kommunikointi, HMI) Soveltuu kaikille toimialoille: kokoonpano, elintarvike, pakkaus, lääketeollisuus, laboratoriot, viihdeteollisuus..
Onko alun perin edulliseksi ajateltu vaihtoehto sittenkään edullinen, jos toimi tusvarmuus ja palvelun laatu heikkenevät. Tärkeää onkin pyrkiä hallitsemaan ja minimoimaan niitä, jotta toi mintaa voidaan harjoittaa mahdollisimman hyvällä tasolla. Vallitsevassa ja muuttuvassa maailmantilanteessa kuljetuksiin liittyviä, vielä osittain tuntemattomia riskejä tulee aina olemaan. Tuotteille ei saa olla asetettu tuontikieltoja, ja tuotteita EU:hun maa Ympäristö on huomioitava elintarvikekuljetuksissa Logistiikka TEKSTI: toimitusjohtaja Hanna Korvenpää, Oy Kuehne + Nagel Ltd Teema KU VA : KU EH NE +N AG EL TOIMITUSKETJUT ovat alasta riippumatta olleet myllerryksessä jo useamman vuoden ajan. Lentorahdissa, merirahdissa sekä maantiekuljetuksissa on jo nyt tarjolla biopolttoaineella tuotettuja ratkaisuja. Valtamerten happamoituminen ja ilmas ton lämpeneminen vaikuttavat merkittävästi ekosysteemiin, mikä on luonut painetta uusiutuvien energiamuo tojen etsimiseen. Myös kosteuden hallinta IoTanturien avulla on tärkeä osa tuoretuotteiden säi lyvyyden varmistamista. Kuljetusten päästöjä voidaan vähentää myös ottamalla käyttöön uutta teknolo giaa. Biopolttoaineet ovat tehokas tapa vä hentää CO 2 päästöjä kuljetuksissa välittö mästi. Uusien ja kustannustehokkai den kuljetusjärjestelyiden löytäminen ei aina ole mahdollista. Vaihtoehtoisten kuljetusreittien, rahdinkuljettajien ja kuljetusmuotojen ylläpito mahdollisuuksien mukaan on erittäin tärkeää yllättävien tilanteiden varalta. Muun muassa äkilliset sääilmiöt, paikal linen infrastruktuuri sekä työvoima ja kapasiteettipula voivat yhdessä lakien, säädösten ja määräysten kanssa aiheut taa yllätyksiä matkan varrella. Jos kuljetuksen aikana esiintyy poikkeamia, niihin pysty tään teknologian avulla puuttumaan heti. Uusi ja tuntematon pitää usein sisällään myös riskejä. Askeleet kuljetusten hiilijalanjäljen pienentämiseen lähtevät liikkeelle päästöjen tiedostamisesta. Monissa elintarvikkeissa tarvi taan lisäksi kattavaa lämpötilan hallintaa reaaliaikaisesti. Jatkuvuussuunnittelun tulisikin kattaa koko kuljetusketju aina raaka ainekuljetuksista asiakkaalle menevän lopputuotteen toimitukseen asti. Uu den kaluston hyödyt vähentävät ympäris tön kuormitusta 65 prosenttia aiempaan kalustoon verrattuna. Markus Hytönen If Vakuutus Cargo Risk Engineer Globaalit kuljetusriskit muuttuvassa maailmassa Työntekijä tarkistaa tuotteen lämpötilaa.. Esimerkiksi merirahtien hintojen voimakas nousu ja merikonttien saatavuus ongelmat ovat olleet monelle toimijalle erittäin suuri haaste. Kuljetuksille on eri maissa asetettu vienti ja tuontikriteereitä sekä terveys määräyksiä, joiden avulla tuoteturvalli suus voidaan varmistaa. ASIANTUNTIJUUTTA TARVITAAN Tuoretuotteiden kuljettamiseen vaaditaan asiantuntijuutta sekä lähtö että määrä maassa. JATKUVUUSSUUNNITTELULLA voidaan pienentää toimitus ketjun riskejä. Tuoretuotteiden tilaajan ja lähettäjän on varauduttava myös yllättäviin käänteisiin. Covidpandemia ja viimeisimpänä Ukrai nassa alkanut sota ovat entisestään lisänneet epävarmuutta glo baaliin kuljettamiseen, ja seuraukset tulevat näkymään vielä vuo sien päästäkin. Esimerkiksi Kuehne+Nagel Suomen uusittu maantierahtikalusto on 30 pro senttia aiempaa polttoainetehokkaampaa ja varustettu GreenTechmoottorilla. Eräs suuri lieveilmiö on kuljetuskapasiteetin puute. Tullattavissa elintarvikekuljetuksissa on huomioitava EU:n ja Suomen lainsäädännön vaiku tukset. 22 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 V astuullisemman logistiikan tarve kasvaa. Myös nämä seikat pitäisi pystyä arvottamaan kokonaiskustannuksia arvioitaessa. Maapallon sietokyvyn ja kestävyyden varmistamiseksi logistiikan tulee pyrkiä lyhentä mään ja yksinkertaistamaan toimitus ketjuja sekä vähentämään materiaalien, energian ja veden kulutusta ja jätettä
Sen tarkoi tuksena on yhtenäistää maantiekulje tusyritysten keskinäistä kilpailutilan netta ja torjua harmaata taloutta sekä tasoittaa kuljettajien palkkatasoa EU alueella. Osasyynä on yritysten mo raaliset päätökset olla kuljettamatta tuotteita Venäjän läpi. Meriliikenteessä kulkee merkittä vin kuljetusvolyymi, joka on kasvanut entisestään. Suurimmat haasteet ovat aikataulu, kapasiteettipula ja kor kea hintataso. Reaaliaikainen seuranta ja olosuh teiden säätäminen tuotteille sopivaksi kaksisuuntaisen satelliittipaikannusjär jestelmän avulla mahdollistavat kuljetus ten räätälöidyn toteutuksen ja jatkuvan seurannan. Korona pakotti siirtymään rahtilentokonei siin, minkä myötä kapasiteetti ja len nettävien kohteiden määrä on vähen tynyt merkittävästi. Lä hetykset kuljetetaan suoraan lähettäjältä vastaanottajalle kylmäketjun ylläpitämi seksi. Käyttäjäystävällisyyttä ei ole otettu huomioon, alakohtaisesti mer kityksellisiä tietokenttiä puuttuu, ja tiedot ovat erillisillä sivuilla, jolloin toimi tusketjun näkyvyys ja seuratta vuus on huono. Tosin niihinkin tuli rajoi tuksia lähetyksen koolle, ja perushin nan lisäksi on veloitettu erinäisiä lisä maksuja. Lentoliikenne on suurelta osin kul kenut matkustajakoneissa. Merirahti taas mahdollistaa katkea mattoman kylmäketjun hallintaa isom millekin erille. Avainasioita ovat suju va tiedonkulku ja integraatio. Tulevaisuudessa logistiikka sähköis tyy ja tehostuu. Esimerkiksi Kiinan pääsatamien edustalla odottaa käsittelyä noin 150 laivaa, Euroopan lähes sata. TEKSTI: toimitusjohtaja Janne Lehtimäki, Leafhill Solutions Oy Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 23 hantuovan yrityksen tulee olla rekisteröi tynyt ja hankkinut maahantuontia edel lyttävät todistukset. Vaihtoehtoja löytyy erilai siin tarpeisiin, esimerkiksi reeferkon tit pakastetuotteille. Tähän päästään, kun uhrataan aikaa koko kul jetusprosessin kuvaukseen vaihe vai heelta. L ogistiikkamarkkinat kärsivät koronan ja Venäjän aloittaman Ukrainan sodan tuomista vaiku tuksista. Tällä het kellä vain neljännes laivoista saapuu satamiin aikataulussa. l KU VA : PA UL A OJ AN SU U KU VA : GE TT Y IM AG ES. Monien toimijoiden ohjelmat ovat jääneet 2000luvun alun Puheenvuoro LOGISTIIKKAMARKKINOILLA EDELLEEN HAASTEITA TULEVAISUUDESSA LOGISTIIKKA SÄHKÖISTYY JA TEHOSTUU. Elintarvike virasto valvoo yhdessä Tullin kanssa elintarvike tuotteiden maahantuontia. Tällä voidaan alentaa kustan nuksia jopa 30 prosenttia. Esi merkiksi logistiikkayritykset tarjoavat omia portaalejaan, mutta ne ovat irral lisia ja vain harvassa järjestelmässä on valmiudet olemassa. Lentorahdista on tarjolla lukematto mia reititysvaihtoehtoja, joiden kautta kuljetetaan tuotteet pakasteista kasvei hin ja elintarvikkeisiin. Autoliikenteessä on jopa 600 000 henkilön kuljettajavaje, mihin osasyy nä on Ukrainan sota. Kannustan arvioimaan nykyisten tie tojärjestelmien tilaa ja huomioimaan uusimis tai päivitysprojekteissa laa jasti sekä omat että yhteistyökumppa neiden vaatimukset. Myöhästymiset ja aika tauluviiveet ovat arkipäivää. Rautatieliikenne Kiinasta Venäjän kautta Suomeen on vähentynyt mer kittävästi. Menestyminen vaatii jatkuvaa kehi tystä ja toiminnan tehostamista. Ennalta määri tellyt lämpötilaalueet kuljetuksen ja varastoin nin aikana takaavat, että tuote pysyy tuoreena ja korkealaatuisena niin lentokuljetuksen, lastauksen kuin lastin purun kriittisissä vaiheissa. tasolle. Kirjoittaja on Suomen Ostoja Logistiikkayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja International Federation of Purchasing and Supply Management -järjestön hallituksen jäsen 1.1.2023 alkaen. Kuriiriliikenne nousi lentojen korvaavaksi kuljetus muodoksi. Myös merirahdissa tehdään kattavasti kylmäketjun hallintaa tuotteiden laadun ja turvallisuuden säi lyttämiseksi. TOIMINNANOHJAUS ja kuljetushal lintajärjestelmät aiheuttavat tehotto muutta yrityksissä, koska ne eivät tue kaikkia toimialoja. Integroitu kylmäketjurat kaisu asiakkaan tarpeisiin räätälöitynä takaa kuljetukset tuoreena ovelta ovelle. Te hok kuutta ei saada vain tahtia kiristä mällä, vaan se vaatii yhä enemmän jär jestelmien välistä tiedonsiirtoa. Markkinoihin on vaikuttanut alkuvuodesta voimaan tul lut EU:n liikkuvuuspaketti. Lisäksi pitää löytää asiantuntevat kumppanit, joita on harvassa. MAA-, MERIJA LENTORAHDIT VAIHTOEHTOINA Suomen ja Euroopan välillä maanteitse kuljetettavat elintarvikelähetykset hoide taan pääsääntöisesti täysinä autoina tai osakuormina 25 C – +25 C asteessa. Tämän takia KeskiEuroopan ja Suomen väliset kuljetuskustannuk set ovat kasvaneet jopa 20 prosenttia. TransKaspian reitti ei toistaiseksi ole osoittautunut kilpailukykyiseksi pitkän kuljetusajan ja lisäkustannusten takia
Elintarviketeollisuudessa on tilanteita, joissa perinteisillä konenäköratkaisuilla on erittäin vaikea tai mahdotonta tarkas taa laatua. Esimerkiksi mobiilirobotit oppivat tuotantolaitoksen toimintaa jatkuvasti ja muuttavat toi min tamallejaan sen mukaan. Hes-Pro Finlandin tehtaan pakkasvarastossa kaukoohjattava sukkula siirtyy hyllysolasta toiseen trukin avulla. Logistiikka TEKSTI: Pirjo Huhtakangas Teema itsenäisyyden lisääntyessä niitä voidaan käyttää haastavissakin työvaiheissa. Omron Electronicsin avain asiakaspäällikkö Petri Nikkola seuraa uuden tekniikan hyödyntämistä läheltä. Esi merkiksi mobiilirobotti voi päättää, mikä reitti häiritsee vähiten muuta toimintaa juuri sillä hetkellä ja valita sen perusteella tehokkaimman reitin määränpäähän. Sukkula kuljettaa lavat solan sisällä tiiviisti peräkkäin halutulle etäisyydelle toisistaan. – Yhteistyörobotin voi laittaa yhtenä päivänä pakkaamaan leipäpusseja laatik koon yhdellä linjalla ja toisena päivänä pullapusseja toisella linjalla. Mobiilirobotiikka auttaa sisälogistii kassa ja helpottaa joustavan ja muuttuvan tuotannon suunnittelussa. KU VA : PA SI PI IR ON EN / HE SPR O FI NL AN D Robotit työskentelevät ihmisten kanssa yhä useammassa tehtaassa Yhteistyörobotit, mobiilirobotit ja ihmiset työskentelevät yhdessä yhä useammassa elintarviketehtaassa. – Robotteja voidaan käyttää myös vai keissa ja monimutkaisissa työsuorituk sissa, joita ihmiset ovat tehneet aikai semmin, Nikkola sanoo. Siirtäminen on helppoa, koska yhteistyörobotti ase moi automaattisesti itsensä työpisteellä, Nikkola tarkentaa. – Konenäkö ja koodinlukulaitteet sekä logiikka ja koneohjain tietokantaliityn. Hänen mielestään elintarviketeollisuus voisi käyttää paremmin hyväksi esimer kiksi yhteistyörobotteja, jotka auttavat tuotannon jokapäiväisissä työvaiheissa. Myös personoitujen tuotteiden kysyntä kasvaa, mikä merkitsee pienempiä erä kokoja ja useiden erilaisten tuotteiden valmistusta samalla tuotantolinjalla. Robottien nöillä mahdollistavat luotettavan ja tur vallisen jäljitettävyysratkaisun, Nikkola vakuuttaa. Tekoälyalgoritmeilla varuste tut konenäköjärjestelmät tarjoavat luo tettavan laadunvarmistuksen vaativissa kin sovelluksissa. Tuotantokoneet, yhteistyörobotit ja mobiilirobotit myös keskustelevat kes kenään ja toimivat yhdessä. 24 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 T ekoäly ja autonominen tekniikka lisääntyvät robotiikassa, laadun varmistuksessa ja jäljitettävyy dessä. – Tällöin ei olla kiinteiden kuljetus linjojen vankina, Nikkola huomauttaa. ROBOTTEJA MYÖS MONIMUTKAISIIN TÖIHIN Automaatiojärjestelmien, robottien ja mobiilirobottien itsenäisyys ja tekoälyn käyttö kasvavat lähivuosina
Automaattitrukkeja on monenlaisia. VIHREÄ SIIRTYMÄ VAUHDITTAA MUUTOKSIA Toyota Material Handling Europen muutoksen hallinnasta vastaava joh taja Pasi Nieminen arvioi, että tekno logia, sähköistyminen, auto maatio ja vastuullisuusvaateet muuttavat koko logistiikkaketjua. Vuonna 2035 merkittävä osa Suomessa käytettävistä trukeista on automaattisia, ja yritykset ohjaavat sisälogistiikkaa tiedolla. Kullekin yrityksille pitää kuitenkin etsiä heille paras rat kaisu, Nieminen tähdentää. Osallistu Seafood Innovations 2022 -kilpailuun, voittajalle 10 000 euroa! www.seafoodinnovations.fi. – Varastojen automaatioaste kasvaa. l Seafood Innovations 2022 Onko sinulla tai yritykselläsi kalan käyttöä tai tarjontaa edistävä innovaatio. Vihreä siirtymä investointitukineen kirittää muutoksia, mutta ne tapahtuvat vaiheittain. Haarukkatrukit kuljettavat ja nostavat lasteja, mobiilirobotit vapauttavat työn tekijät yksitoikkoisista siirroista muihin tehtäviin. Hyvä esimerkki kustannustehokkaasta automaatiosta on hyllystösukkula (Radio Shuttle). Elintarviketehtaissa työnkuvat tulevat muuttumaan. Sisälogistiikassa tarvitaan entistä ketterämpiä, joustavampia ja data ohjatumpia ratkaisuja. KU VA : M ON A TU RP EI NE N / M YL LY N PA RA S – Mobiilirobotit hoitavat itsenäisesti tuotteiden kuljettamisen koko tuotanto laitoksessa, joten muun muassa kiin teitä kuljetinratkaisuja tarvitaan entistä vähemmän, Nikkola arvioi lähivuosien kehitystä. Märkälyijyakuista siirrytään litiumioni akkuihin, joita voi käyttää ympärivuo rokautisesti ilman akunvaihtoa lyhyen latausajan vuoksi. Uudet akut ovat tur vallisia ja hygieenisiä suljetun raken teensa ansiosta, eikä niitä varten tarvita erillisiä akkujen lataus ja vaihtohuo neita. Trukkien teknologiamuutos on iso. Se vähentää työntekijöiden työn rasittavuutta ja lisää työssä viihtymistä. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 25 Yhteistyörobotti hoitaa lavauksen Myllyn Parhaat Hyvinkään tehtaalla. Uudet tehdashankkeet ovat ”herkulli sia” kohteita, koska ne voidaan suunni tella uuden litiumtekniikan pohjalta tai varustaa automaattitrukeilla ja mobiili roboteilla. Ihmisten ei tarvitse tehdä enää yksitoikkoisia työtehtäviä, kun robotit hoitavat ne. Ne osaavat kulkea ohjelmoitua reittiä pitkin tarkasti ja pysähtyä tarvittaessa, Niemi nen kertoo. Myös varastoautomaatio kehittyy. Se on järkevää elintarvikeyrityksille, jotka valmistavat isoja eriä samoja tuot teita kuten juomia. Myös automaattitrukit ovat lyömässä läpi tehdaskäytössä. Manuaalinen tai automaattinen trukki tuo lavan hyllysolaan, ja sukkula kuljettaa lavat oikeille paikoilleen. – Trukkiautomaatio lisää työturvalli suutta elintarviketeollisuudessa. Nämä trukit osaavat ohjelmoida itse reittejä, Niemi nen sanoo. Toyotalla arvioidaan, että sisälogis tiikan trukkikalusto sähköistyy 90pro senttisesti viidessä vuodessa ja sähkö tuotetaan uusiutuvasti. Ne ovat halvempia ja helposti asennettavia ja ohjattavia. Seuraava iso steppi on tekoälyn käyttäminen trukeissa. Ihmisiä tarvitaan tulevai suudessakin, mutta työtehtävät vaativat enemmän digitaalisia taitoja. – Täytyy pystyä toimimaan robottien, automaatiojärjestelmien ja tietokonei den kanssa. – Vihivaunut lankaasennuksineen ovat historiaa, itseohjautuvat trukit tätä päivää
Yritykset saavat arvokasta tutkimus tietoa ja vertaistukea, hanke yrityksiltä käytännön näkökulman laskentaan. Tieteelliset artikkelit ruuan elinkaari arvioinnista (Life Cycle Assessment, LCA) pullistelevat uusia menetelmiä, laskenta tapoja ja tuloksia sekä ruokatuotteiden ja ruokavalioiden että tuotannon ja kulu tuksen ympäristöjalanjälkien näkökul masta. – Tiedämme tuotannon parhaiten, tutki musryhmä hallitsee tieteelliset perusteet. Yritykset odottavat tuotteiden ympäristösuorituskyvyn las kentamenetelmien ja viestintäohjeistusten yhtenäistämistä oman toiminnan, arvoket jun ja kuluttajaviestinnän kehittämiseksi. Yritysten arvoketjuissa tavoitellaan hiilineutraaliutta. KU VA : LU ON NO NV AR AK ES KU S YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ LCAFoodPrint hankkeelle ja yrityksille. Mukana on 30 yri tystä, muun muassa Atria Suomi Oy, Kesko Oyj ja Paulig Group. Myös hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on nostanut ruuan ja sen kulutus muutokset yhdeksi keskeiseksi keinoksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tahtoa pienentää ruuan ympäristövaikutuksia on ole massa, mutta ruokatuotteiden hiili ja ympäristöjalanjälkien yhdenmukaiseen mittaamiseen on matkaa. Vertailukelpoista tietoa tarvitaan, jotta voidaan osoittaa vas tuulliset valinnat ja helpottaa kuluttajien valintaa, toteaa Keskon kehityspäällikkö Laura Ihanainen. – Tarjoamme käytännön kokemuksia laskennasta ja viestinnästä sekä näkemyk siämme viitekehyksen soveltamisesta arvo ketjussamme, kertoo Pauligin vas tuullisuusohjelman päällikkö Anna-Leena Teppo. Haasteena on kuitenkin LCAlaskentatapojen tarjoama runsas ratkaisumahdollisuuksien määrä lasken Ohjeistus yhdenmukaiseen ympäristö jalanjäljen laskentaan on rakentumassa Alkutuotanto Teema TEKSTI: erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri ja tutkija Kirsi Usva, Luonnonvarakeskus Kuluttajan, yritysten ja politiisten päättäjien on mahdoton ymmärtää ja vertailla tuotteiden ympäristövaikutuksia ja erilaisia tuotteissa olevia ympäristöjalanjälkimerkintöjä, kun yhtenäistä laskentatapaa ei ole. 26 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 R uuan hiilijalanjälkiväittämät ja ym päristövaikutukset ovat nousseet esille julkisessa keskustelussa. Viivi Wanhalinna Tavoitteena selkeä kuluttajaviestintä. – Haluamme tukea ja mahdollistaa ilmasto viisaat valinnat. Ympäristökestävyyden kehityspäällikkö Teija Paavola Atrialta tarkentaa, että yri tykset ovat kädet savessa käytännön tuo tannon kanssa. Avoin vuoropuhelu teollisuuden ja tutki muksen välillä auttaa molempia eteenpäin, hän vakuuttaa. TAVOITTEENA YHDENMUKAINEN TIETO JA VIESTINTÄ Standardointi ja laskenta kehittyvät jatkuvasti
67 s. Sillä on monia vahvuuksia. Hankkeessa etsitään vastauksia esimerkiksi siihen, sisällytetäänkö maaperän hiilivarastot tai potentiaaliset hiilinielut laskentaan ja millä tavoin. VERTAILUKELPOISUUS YLI TUOTERYHMIEN PEF ei pyri tuoteryhmien väliseen vertai lukelpoisuuteen. Luonnonvarakeskuksen tekemä työ Maaja metsätalousministeriölle. Maaja metsätalousministeriön julkaisuja. Maatalouden hiili-euro-ohjelman tavoitteet ja sisältö. l LUONNONVARAKESKUKSESSA laadittiin maa ja metsätalousministeriön toimeksi annosta Maatalouden hiilieuroohjelma (HERO). Yri tysten osallistuminen nopeuttaa työn jal kauttamista alalle, ja lähtötietojen keruu viljelytoimista ja ketjujen prosesseista helpottuu. Myös ruokateollisuudelta tarvitaan kannustimia ja ohjelmia. Julkisen ohjauksen osuus tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, mutta se ei yksin riitä, vaikka ohjausta paranne taan ja sen resursseja lisätään. Heikki Lehtonen tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus LÄHDE: Lehtonen, H. Poliittisen ja yritysten päätöksenteon sekä viestinnän elintarvikkeiden ympä ristöjalanjäljistä tulisi olla yhtenäistä ja vertailukelpoista. Kansallisen työn lähtökohtana on Euroopan komission työ tuotteiden ym päristöjalanjälkien arviointiin (Product Environmental Footprint, PEF). Tavoitteena on vähentää maa talouden kasvihuonekaasupäästöjä 29 prosenttia (4,6 Mt CO 2 ekv.) vuo sina 2020–2035 ja parantaa maatilojen talout ta ja ruokaturvaa. On tärkeää koota ja jakaa hyviä käytän töjä toimien toteutuksesta sekä laskea vaikutuksia maatilakohtaisiin päästöihin. 2022. Kohtuuhintaisia päästövähennyksiä saadaan turvemailta säätösalaojituksella, heikkokuntoisten peltojen metsityksellä ja erilaisiksi kosteikoiksi vettämisellä sekä vähentämällä viljan viljelyä. Hankkeessa valmistuu yleisohje LCA mene telmään, joka linjaa muun muassa allokoinnit, rajaukset, tiedon laatuvaati mukset sekä joukon esimerkiksi eläin ja kasvituotantoa koskevia laskentakaavoja. Satoisuuden, viljelykiertojen ja kasvinsuo jelun kehittäminen ja uusiutuva energia vahvistavat ruokaketjuja, ruokaturvaa ja tilojen taloutta sekä vähentävät ilmasto päästöjä. Yhdenmukaistamista tavoitteleva laaja LCAFoodPrinttyö käynnistyi vuonna 2021 ja päättyy kesäl lä 2024. HIILIJALANJÄLKI EI YKSIN RIITÄ Työ tähtää siihen, että alan kotimaiset toimijat määrittäisivät ja viestisivät elintarvikkeiden ympäristöjalanjäljistä vertailukelpoisella tavalla, erityisesti tuodessaan tietoja julkisiksi ja ympä ristöväittämiksi. LCAFoodPrint hanke rajoittuu hiili ja vesijalanjäljen rehevöittävien vaikutuk sien laskennan ohjeistukseen. Ruoantuotannon hiili-euro-ohjelma (HERO). Viljelijöitä on kannustettava ja ohjattava eri toimin erityisesti maan hiilen säilyttämiseen ja lisäämiseen. Olennaista on kuitenkin saada elintarvikkeiden ympäristöjalan jälkiä koskevat pääperiaatteet yhdenmu kaiseksi siten, että laskennat ovat vertai lukelpoisia tuoteryhmien välillä. www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi nan useissa kohdissa, mikä heikentää tu losten vertailukelpoisuutta. Työn toivotaan hel pottavan ja edistävän hiilijalanjälki laskennan lisäksi muidenkin mittarei den laskentaa. Ohjelmaan valittiin keinot kustannus vaikuttavuuden näkökulmasta siten, että päästötavoitteisiin päästään edullisem min verrattuna EU:n päästöoikeuksien hintoihin (50–70 €/t Mt CO 2 ekv.) vuosina 2020–2022. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ravitse muksellisesti poikkeavia tuotteita voitai siin suoraan verrata toisiinsa. Vaikka PEFissä on joitain ristiriitoja ja epäselvyyksiä, se on silti ruokaalan oh jeistus, jolla voisi saada LCAlaskennat kansainvälisesti vertailukelpoisiksi. Tietoja tarvitaan niin sopimus viljelijöiden lannoitteiden käytöstä kuin maalajeista ja sadoistakin. Merkit tävä osa kivennäismaista on mahdollista muuttaa hiilen lähteestä hiilinieluksi käyt tämällä entistä satoisampia ja pitenevään kasvukauteen soveltuvia lajikkeita, lan noittamalla ja käyttämällä kasvinsuojelu aineita tarkasti, monipuolistamalla vilje lykiertoja, täsmäviljelyllä, tehostamalla typpilannoitusta ja viljelemällä kerääjä ja saneerauskasveja. Komissio tulee todennäköisesti ajamaan sitä, että jat kossa yritysten on toteutettava laskenta PEFarvioinnin mukaisesti, mikäli ne haluavat tehdä elinkaaripohjaisia ympä ristöjalanjälkiväittämiä. Tai miten päästöjä allokoi daan sivuvirtatilanteissa ja millä periaat tein kiertotaloustilanteissa. PEF koostuu yleisohjeista ja yksittäi sistä tuoteryhmäkohtaisista ohjeista (PEFCR), joista LCAFoodPrinthank keessa valmistuu raportti. Mukana olevat yritykset pääsevät tu tustumaan pitkin hanketta useisiin on gelmakohtiin ja niiden ratkaisuihin
KU VA : AR I VI RT AN EN KU VA : AR I VI RT AN EN. Yritys on perustettu 1986 ja vuonna 2001 paikkoja oli viisi. Jo ennen koronaa keskiluokalle ei kelvannut lounaaksi enää Big Mac tai Whopper, vaan he hakeutuivat Chipotlen ja Panera Breadin kaltaisiin fast casual ravintoloihin, joissa on parem pi palvelu ja puitteet. Doordashin ja Foodoran kaltaiset tilaus ja kotiinkul jetuspalvelut tekevät monet ravin tolat pöytineen ja tuolei neen tarpeettomiksi. USA:ssa, ravintolaketjujen maassa, ravintolapalvelujen ky syntä on muuttumassa nopeasti. Hampurilai sen voi tuunata ilman lisämak sua vaikka grillatuilla sienillä ja A1 kastikkeella. McDonalds on silti edelleen USA:n (13 369 ravintolaa vuonna 2022) ja maailman suurin (noin 40 000 ravintolaa) ravintola ketju. Suurimmat erot tuotteissa ovat raakaaineiden laadussa, tuo reudessa ja valikoimassa. Suurin osa hampu rilaisravintoloista USA:ssa ja muuallakin jopa näyttävät samalta. Nopean lounaspalaverin voi pitää Pane rassa mutta ei McDonaldsissa. Ranskanperunat valmiste taan tuoreista perunoista ja ranskalaisia kauhaistaan pape ripussiin ylimääräinen annos, eli pieni ranskalaisannos saat taa olla isompi kuin McDonald sin Super Size ranskalaiset. Vain Oklahomasta kotoisin oleva Sonic (3 545 ravintolaa) luottaa edelleen driveinkonseptiin, jossa ruoka tarjoillaan autoon. Yhdysvalloissa on lukuisia paikallisia ja alueellisia ham purilaisketjuja, jotka kilpaile vat paremmalla laadulla ja palvelulla. Kaliforniassa 1948 perus tettu InNOut on kuuluisa laadukkaista mutta edullisis ta hampu rilaisista ja hyvästä palvelustaan. Five Guysin hampurilaisbaari näyttää pelkistetyltä. InNOut Burgeria ovat ylistäneet monet julkkis kokit, ja ketju onkin noussut USA:ssa kulttimaineeseen. 28 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 28 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 K oronarajoitusten pois tuttua amerikkalaiset kuluttajat ovat palanneet normaaliin elämään. Keittiön tehokkuus on tässä konseptis sa tärkeää. USA:ssa työllisyys on ennätyshyvä, ja moni työntekijä pääsee valitse maan työpaikkansa. RUUAN KOTIINKULJETUS ON MULLISTANUT RAVINTOLAMAAILMAA. RUUAN KOTIINKULJETUS on mullistanut ravintolamaailmaa eniten. Kotiinkuljetus on ollut hyvä apu, mutta nähtä väksi jää, palaavatko ihmiset ravintoloihin vai tilaavatko ruuan kotiin. Suurin osa tilauksista syödään joko kauppakeskuksessa tai toimitetaan koteihin ja työpaikoille. AMERIKKALAISTA PIKARUOKAA PALVELULLA TAI ILMAN KU VA : AR I VI RT AS EN KU VA -A RK IS TO Maailma mausteilla TEKSTI: Ari Virtanen Kotiinkuljetuspalvelut ja työvoimapula vaikuttavat amerikkalaiseen pikaruokakulttuuriin, mutta myös laadulla voi kilpailla. Yritys alkoi laajentaa franchising periaatteella vuonna 2003, ja nyt ravinto loita on 1392. Koronan aikana kokoontuminen on ollut han kalaa ja ravintoloissa piti näyt tää rokotustodistus päästäk seen sisään. Yritys ei ole halunnut laajentua franchise periaatteella tai listautua pörs siin, koska tuoreiden raakaai neiden kuljetus on vaikeaa eikä palvelun laadunvalvonta ole helppoa. Tosin yrityksellä on myös secret menu, jonka mukaan hampurilaiseen voi tilata vaikkapa lisää pihvejä ja juustoja. Palvelu alalla ja varsinkin pikaruoka ravintoloissa onkin vakava pula työntekijöistä. Yrityksellä on 379 ravintolaa LounaisYhdys valloissa, ja se on laajentunut hyvin maltillisesti. Five Guys ketju on ollut viime vuosina USA:n nopeim min kasvava pikaruokaketju. Tuote on edelleen melkein sama kuin alkuperäi nen sata vuotta sitten keksitty burger. Tilauksen yhteydessä asiakas päättää mitä lisukkeita hampu rilaiseen laitetaan. In-N-Out Burgerin ruokalistalla on vain muutama tuote, mikä tekee tilaamisen helpoksi. Elvytyspaketit, kuivuuden run telema maatalous ja Ukrainan sota ovat aiheuttaneet inflaation ja nostaneet erityisesti poltto aineen ja ruuan hintaa
Avokeittiö vie suurimman osan ravintolan sisä tiloista, mutta ulkona on paikalliseen tapaan useampi terassi pöytä. Esimerkiksi sokeri tonta suklaata valmistava Nick’s on kerännyt sijoittajilta miljoonia USA:n valloitukseen. Yrityksen omistaja, vuonna 1982 syntynyt Lynsi Snyder, oli vuonna 2018 nuorin ja yksi har voja naismiljardöörejä muuten miehisellä listalla. Neljän toiminta vuoden aikana alku näytti jo hyvältä, mutta korona hiljensi paikan. Ruotsalaiset ovat tässä aktiivisia. EteläKoreassa Starbucksin baristat lähtivät kaduille osoittamaan mieltä huonoja työoloja vastaan. Suurlähetystöstä oman bistron ohjaksiin SUOMEN suurlähetystön kokkina 15 vuotta työskennellyt Mikko Kosonen pitää pohjois maista bistroa ja cateringyritystä DuPontin alueella Washington DC:ssa. Kosonen käyttäisi mielellään enemmänkin suomalaisia elintarvikkeita, joita on vaikea löytää USA:sta. l Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, joka asuu Etelä-Korean Soulissa ja lomaili vastikään Yhdysvalloissa. Suurin haaste on löytää asiantuntevaa henkilökun taa. Kososen mukaan suomalaisilla puh tailla tuotteilla on hyvät mahdollisuu det päästä Oatlyn tapaan esimerkiksi Whole foodsin valikoimiin, mutta yri tykseltä vaadittava markkinointiraha on suuri kynnys. Forbesin mu kaan samana vuonna InNOut Burgerin ravintolapäällikkö an saitsi 160 000 dollaria vuodes sa eli kolme kertaa enemmän kuin alan keskiarvo. Pohjoiseurooppalaisia ihmi siä työskente lee alueella paljon, mutta lennot New Yorkin kautta ovat hankalat. KU VA : AR I VI RT AN EN Lavajäähdyttäjä Pikarintäyttökoneet Jäähdytystunneli Pussituskoneet. Valikoimassa on lähes pelkästään suoma laisia ja pohjoismaisia ruokia. Yrityksen asiakas uskollisuus on kin Business Insiderin mukaan parempi kuin millään muulla pi karuokaketjulla. Lohi ja kala eri muodoissaan on kestosuosikki keittona ja lei pinä, samoin letut hillolla ja kermavaahdolla. Kosonen ehdottaa, että Finnairin pitäisi ehdottomasti nyt aloittaa lennot johonkin pääkaupungin kolmesta lento kentästä. Palvelu on amerikkalaisen rentoa. Mikko Kosonen ravintolansa edustalla. PIKARUOKAKETJUJEN stres saavat työolot ja huono palkka ovat herättäneet huomiota Suomessakin. Muutkin työn tekijät ansaitsevat minimi palkkaa enemmän, ja työetuihin kuuluu muun muassa kattava terveydenhuolto. Kauppa käy nyt hyvin, vaikka ruoka tarvikkeiden hinta on noussut, mutta kaikkialla on pulaa työvoimasta. Nyt asiakkaat ovat palanneet ja keittiössä käy aikamoinen tohina. In NOut Burger on hyvä esimerk ki siitä, kuinka tyytyväiset työn tekijät palvelevat paremmin
Bluu Seafoodin tavoitteena on saada tuotteensa markkinoille vuoden 2023 aikana Singaporessa, jossa solulihatuotteet on jo hyväksytty markkinoille. Israelilainen SimpliiGood on lan seeraamassa ensi vuonna savu lohen tyyppisen tuotteen, jossa hyödynnetään spirulinaa. Mikromuovien vaiku tuksia ei tarkkaan tunneta, mutta ne voivat aiheuttaa haittaa eri eliöille. Ranskalainen ympäristöjärjestö Agir pour l’Environnement on tut kinut Ranskassa myytäviä pullo tettuja vesiä ja todennut, että niistä 78 prosentissa on mikro muoveja. Esimerkiksi The Cornish Seaweed Company ja Jack & Bry ovat kehittäneet tuot teen, jossa jakkihedelmällä saa daan aikaan kalamainen mureneva rakenne, ja makua antaa merilevä. Myös Maailman terveysjärjestö WHO:n kanta on, ettei juomaveden mik romuovien haitallisuudesta ole vielä selviä todisteita. Yritys pyrkii myös EU:n, IsonBritannian ja Yhdysvaltojen markkinoille. Korvaajaksi kehitetään kasvipohjaisia kalan tyyppisiä tuotteita, mutta niiden markkina on vielä pieni. Se on myös tehnyt prototyyp pejä kalafileen ja sashimin tyyppisistä tuotteista. Vesiä pullottavien yritysten yhdistys Natural Mineral Waters Europe torjui Agir pour l’Environ nementin tutkimustulokset. Bluu Seafood on Euroopan ensimmäinen kaupallinen laboratoriossa kalaa tuottava yritys. Kuluttajat sen sijaan pitävät kasvi pohjaisten kalatuotteiden kiinnos tavimpina raakaaineina banaanin kukkaa, jakkihedelmää, seitania, tofua, sieniä ja erilaisia merileviä. Tuotekehityksessä on tartuttu haasteeseen. Lähde: FoodNavigator-USA.com Kalatuotteita banaaninkukasta tai jakkihedelmästä Soluviljelty kalapuikko SAKSALAINEN startup Bluu Seafood kertoo, että se on valmis hakemaan EU:n uuselintarvikelupaa laboratoriossa kasvatetulle kalalle. Raakaaineina käytetään yleensä palkokasvipohjaisia proteiineja. Lähde: FoodNavigator.com Pullovesissä on mikromuoveja KALA kiinnostaa terveystietoi sia kuluttajia, mutta maailman kalakannat eivät kestä kasvavaa kysyntää. Eräs mikromuovien lähde ovat muovipulloihin pakatut vedet. Lähde: FoodNavigator.com, bluu.bio Maailmalta KOONNUT: Elina Teerijoki Bluu Seafoodin kalapuikot sisältävät sekä labora toriossa kasvatettuja kalasoluja että kasviproteiineja. Vuonna 2018 New Yorkin osa valtion yliopiston tekemä tutki mus paljasti, että Yhdysvallois sa myytävissä muovipulloon pa katuissa vesissä on yli kaksi ker taa niin paljon mikromuoveja kuin hanavedessä, ja 93 prosentissa kaikista tutkituista vesistä oli mi kromuovia. KU VA : BL UU SE AF OO D. Agir pour l’Environnementin tavoite taas on, että muovipullot kiellettäisiin vuoteen 2027 mennessä. Spoonshotalustalta kerätyn datan mukaan kasvipohjaisten ka latuotteiden kehittäjät käyttävät vääriä raakaaineita siihen näh den, mitä kuluttajat toivoisivat. Bluu Seafood valmis taa kalapullia ja puikkoja, joissa on sekä lohen ja taimenen laboratoriossa kasvatettuja soluja että kasviproteiineja. YK:n mukaan maailman merien kalakannoista jo 90 pro senttia on kadonnut tai vaarantu neita ylikalastuksen ja ympäristö ongelmien vuoksi. 30 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 PLYMOUTHIN yliopiston tutki muksen mukaan mikromuoveja on havaittavissa lähes kaikkialla: ihmisten verenkierrossa, liha ja maitotuotteissa ja jopa Mount Everestin huipulta otetuissa näytteissä
Tutkimuksessa kysyttiin myös kuluttajien suhtautumi sesta geenimanipuloituun ruokaan. Rubisco (ribuloosi1,5bisfosfaattikarboksylaasi) on yhteyttämisessä elintärkeä proteiini, jota on kaikissa vihreissä lehdissä. Tomaatinlehdissä on toksii neja, minkä vuoksi niitä ei voi suoraan hyödyntää ravin noksi, mutta tutkimuksessa selvisi, että lehdistä eris tetty proteiinijauhe oli myrkytöntä. Myös muita elintarviketeollisuuden sivuvirtoja aiotaan kokeilla bioreaktoreissa mikrobien ravintona. Yritys on löytänyt kaksi uutta, hyvin selluloosaa tuottavaa mikrobikantaa, joiden ravinnoksi etsitään sopivia elintarviketeolli suuden sivuvirtoja. Hanke on jatkoa Nofiman vuonna 2018 aloittamalle solulihatutkimus hankkeelle. Se sekä hyytelöi, sakeuttaa, raken teistaa, stabiloi että säilyttää kos teutta ja kestää hyvin erilaisia läm pötiloja ja pHarvoja. Myös kasvipohjaiset liha analogit ovat vielä vieraita mo nelle: 39 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan kokeillut niitä. Myös Nofiman aiemman solu lihatuotannon tutkimushank keen tulokset ovat avoimia. Havainto on merkittävä, koska tomaatinlehdet ovat eräs yleisimmistä kasvi huonetuotannon sivuvirroista. Viisivuo tinen tutkimushanke alkaa vuonna 2023, ja siinä on mu kana hanketta vetävän Norjan Ruoka, Kalastus ja Kalan viljelyinstituutin (Nofima) lisäksi useita norjalaisia tut kimuslaitoksia ja yrityksiä. Hankkeessa etsitään muun muassa sopivaa ravintoa naudan lihassolujen labora toriokasvattamiseen eläin tuotannon sivuvirroista. Tavoitteena on kehittää mai don, kananmunan ja lihan pro teiinien tuotantoa sekä labo ratoriossa kasvattamalla että täsmäfermentoinnilla. Samaa menetel mää voisi ryhmän mukaan soveltaa myös perunan tai kassavan lehtiin, joissa myös on luontaisesti toksiineja. Lähde: FoodNavigator.com ISO-BRITANNIAN ruoka viraston Food Standard Agen cyn (FSA) teettämässä kysely tutkimuksessa selvisi, että suurin osa briteistä ei ole kiin nostunut kokeilemaan labora toriossa kasvatettua lihaa. Lähde: FoodNavigator.com Norja panostaa solumaatalouteen Soluliha ei innosta brittejä Proteiinia tomaatinlehdistä HOLLANTILAISESSA Wageningenin yliopistossa toi miva tutkijaryhmä on onnistunut eristämään tomaatin lehdistä rubiscoproteiinia. Nofiman mukaan hank keessa saavutettavat tulok set ovat avoimia kaikille lukuun ottamatta yhteis työssä yrityskumppanien kanssa toteutettuja osuuksia. Pilottitutkimuksessa proteiinia eristettiin ensin sokerijuurikkaan lehdistä. Tämä edellyttää sekä kestävyyttä että edullista hintaa. Hankkeessa tutkitaan solu maatalouden mahdollisuuksia teknologian ja sosiaalisen hy väksyttävyyden näkökulmasta. Tuote vastaa kuluttajien tarpeeseen lyhyistä valmistusainelistoista ja tuo tuot teisiin kuluttajien toivomia aisti ominaisuuksia. Lähde: vegconomist.com Monen ominaisuuden hydrokolloidi SAKSALAINEN Bioweg on kehittä nyt hydrokolloidin, joka voi yrityk sen mukaan korvata monia kasvi pohjaisissa liha ja maitoanalo geissa käytettyjä lisäaineita. EU:n innovaationeuvosto on rahoit tanut Biowegiä tuotannon laajentamisessa. Kuluttajien tietotaso ei kuitenkaan ole korkea, sillä yhdeksän prosenttia haastatel luista ei ollut koskaan kuullut geenimanipuloidusta ruuasta, ja geenien muokkaus (gene editing) oli terminä vieras 42 prosentille. Sen maku, tuoksu ja väri ovat neut raaleja, mikä tekee sen soveltamisesta erilaisiin tuot teisiin helppoa. Bioweg arvioi, että EU:n uus elintarvikehyväksynnän saami nen lopputuotteelle kestää pari vuotta, jonka jälkeen tuote voi daan lanseer ata Euroopan markki noille. Lähde: FoodNavigator.com KU VA : DA N GO LD / UN SP LA SH Tomaatinlehdet voi tulevaisuudessa hyödyntää myös proteiinin lähteenä.. Vuosina 2021–22 tehdyn tut kimuksen lähes 5 800 vastaa jasta noin 60 prosenttia ei halunnut sitä lautaselleen, kun vain 28 prosenttia vasta si haluavansa kokeilla solu lihaa, kun se joskus tulee saa taville. Eräänä tavoitteena on löytää ratkaisuja tuotannon kasvat tamiseen siten, että solumaa taloudella olisi tulevaisuudessa merkittävä rooli Norjan ruuan tuotannossa. Biowegin hydrokolloidia tuo tetaan fermentaatiolla bioreak torissa. IsoBritannia on EU:sta erottuaan edennyt lail listaakseen geeniteknologian käytön: parlamentin käsitte lyyn on tulossa laki, joka sallisi geeni manipuloitujen kasvien kehittämisen, kasvattamisen ja myynnin. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 31 NORJAN valtion tutkimusneu vosto on myöntänyt rahoituk sen laajalle solumaatalouden tutkimushankkeelle
Kysynnän kasvaessa raaka aineiden hinnat lähtivät jyrkkään nou suun, mikä kosketti erityisesti ruoka ja energiaalan kustannuspanoksia. Maatalouden tuottaja hintoja seuraamalla näkee sen, että elin tarviketeollisuus on jo viime vuoden puolella nostanut ostohintoja alkutuo tantoon. Lopulta kustannuspaine siirtyy myös kuluttajien kukkarolle nousevien ruuan hintojen kautta. Tällaisen kriisin keskellä toi mintaympäristö on hyvin kannattama tonta, jos sopimuksia ei saada neuvotel tua uudelleen reilulla kädellä. KU VA : M AR JO KO IV UM ÄK I Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ennätysmäisesti RUOKATUOTANNON kustannuskriisi koettelee kaikkia toimijoita läpi kentän. Samasta lähtees tä näkee myös, miten elintarviketeolli suus on jo syksyllä 2021 alkanut maksaa korotettuja hintoja alkutuotannolle. Toisaalta keskimääräisistä hin noista ei saa tarkkaa kuvaa eri toimijoiden tilanteesta. Kom ponenttien, lannoitteiden ja raakaainei den kysyntä kasvoi, mutta samaan aikaan niiden tarjonta romahti. Toukokuussa viljojen hinnat olivat keskimäärin 120 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2021. KUSTANNUKSET NOUSSEET KOKO RUOKAKETJUSSA Lannoitteiden kustannukset maatalou delle ovat yli kaksinkertaistuneet vuo dessa. Ruokaketjussa ei ole voittajia, kun kustannukset nousevat kauttaaltaan. 32 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 M aatalouden ja elintarviketeolli suuden kustannuskriisi alkoi jo kesällä 2021, mutta Venäjän hyökkäyssota toi uusia kierrok sia raakaaineiden saatavuuteen ja ener gian hintaan. Elintarviketeollisuuden raakaainei den hinnat ovat nousseet kauttaaltaan. Talous & Liiketoiminta TEKSTI: ekonomisti Bate Ismail, Elintarviketeollisuusliitto Ekonomisti Bate Ismail ennustaa ruokaketjun kustannusten kasvavan ensi kesään asti. Eniten nousi kauran hinta: 151 prosenttia. Joillain toimijoilla kustannukset ovat voineet nousta keskimääräistä vähem män, osalla yli kaksinkertaistuneet. Suomi ei ole erillinen saareke, joten maa ilman markkinahintojen nousu siirtyi välittömästi myös kotimaisiin ruoka ketjun kustannuksiin. Yhtenä kustannusten vyörytyksen hidasteena ovat jäykät sopimusneuvot telut kaupan ja julkisten toimijoiden kanssa. Tätä kehitystä vauhditti entisestään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Jatkuvien lisäkustannuspainei den myötä kirittävää on edelleen. Maidon keskimää räinen tuottajahinta nousi 28 prosenttia ja kananmunien 42 prosenttia. Vuoden 2021 huono satovuosi jätti jäl kensä maatalousyrittäjien taseisiin, ja kesä 2022 on äärimmäisen tärkeä koti maiselle maataloudelle. Se osoittaa, kuinka paljon alkutuotannon toimijat saa vat tuotteilleen hintaa. Kannatta vuuskriisi voi aiheuttaa yllättäviäkin konkursseja elintarviketeollisuudessa. Markkina hinnat perustuvat kysynnän ja tarjonnan tasa painoon, ja yhtälöä tasapainottaa hinta. Lannoitteiden hinnan nousu vaikuttaa moneen. Talous lähti vuonna 2021 kasvuun run saan elvyttämisen avulla ja luottamuksen palautuessa. Sodan sytyttyä suomalaiset elintar viketeollisuuden yritykset alkoivat vä Sota kiihdytti ruoka-alan kustannuskriisiä Ruokakriisi jatkuu pitkälle ensi vuoteen, vaikka yleinen inflaatio maltillistuisi. Hintatietoiset kuluttajat ja nousevat hinnat tuovat muutoksia ku luttajakäyttäytymiseen, mihin on syytä varautua. Hinnat ja määrät pitää lyödä luk koon puoleksi vuodeksi tai jopa vuodeksi eteenpäin. Samalla viljan hinta elintarvike teollisuudelle on kaksinkertaistunut. Parhaat lähteet niistä ovat virallisissa tilas toissa, joista löy tyy tarkempia tuotekohtaisia tietoja. Se nos taa muun muassa rehujen, viljan, maidon ja lihan hintaa, mikä kertaantuu koko ruokaketjun läpi muun muassa myllyjen, leipomoiden ja lihatalouden toimintaan. Kysyn täperäiset haasteet muuttuivat nopeasti tarjontaperäisiksi, kun talous kasvoi maailmanlaajuisesti ja raaka aineita tarvittiin lisää kaikkialla. Muutosta voi seurata Maatalouden tuot tajahintaindeksin kautta. Eläintuotannossa nautojen hinnat nousivat vuodessa 21 prosenttia, sikojen 25 prosenttia ja siipi karjan 31 prosenttia. Elintarvike teollisuuden kustan nukset olivat kesäkuussa 2022 keski määrin vajaa 25 pro senttia korkeammat kuin edellis vuotena. Energian – sähkön, kaasun ja lämmön – hinnat nou sivat 60 prosenttia vuodesta 2021.
Pakotteet Venäjää kohtaan tarkoittavat lisäkustannuspaineita esimerkiksi lan noitteiden, maakaasun ja viljan osalta. Suomessa elintarvikkeiden hinnat nousivat kahdeksan prosenttia touko kuussa 2022 vuoden takaiseen ver rattuna. Myös ruokahävikin määrä pienenee. Tilastokeskus • Päivittäistavarakaupan tuoteryhmäkohtainen myynti. Ruokaket jussa kulutus tulee siirtymään ravinto loista ruokakauppoihin, mutta ei tulla näkemään yhtä dramaattista muutosta kuin koronaaikana. Varsin kin pieni ja keskituloiset siirtyvät edul lisempiin tuotteisiin ja tuoteryhmiin. l LÄHTEET: • Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi, Maatalouden tuottajahintaindeksi & Kuluttaja hinta indeksi. RUOKAKRIISI PITKITTYY Talouden ennustelaitosten mukaan inflaa tio lähtenee laskuun syksyllä. Meat Market Observatory. Voiko luottaa siihen, että aikataulut tai kustannukset toteutuvat. Ruo kaketjun ennusmerkit viittaavat kustan nusten jatkavan kasvua ensi kesään asti. TURVALLINEN, NOPEA, TEHOKAS 6-LOG DEKONTAMINOINTI cleamix.com Helppokäyttöiset Cleamix-laitteet ovat ihanteellinen ratkaisu asennettavaksi koko tuotantolaitokseen tai modulaariseksi osaksi prosessilinjaa. Yhä useampi kuluttaja on entistä hinta tietoisempi, mikä tarkoittaa tinki mistä sekä laadussa että määrässä. Cleamix vH2O2 on käyttäjäystävällinen ja toisin kuin muut tekniikat, se ei jätä jälkeensä jäämiä, jotka vaativat tuotannon seisauttamasta lisäpuhdistuksen vuoksi. Yllättävät saatavuusongelmat piiri levyjen, harvinaisten metallien tai lait teiden kanssa aiheuttavat elintarvike teollisuuden yrityksille ison haasteen in vestointien suunnittelussa. littömästi järjestää poistumista Venäjän kasvavilta markkinoilta. Elintarviketeollisuuden on löy dettävä uusia vientiväyliä, koska viennin loppuminen vaikuttaa myös ruokaalan sietokykyyn, kannattavuuteen ja elin voimaisuuteen. Samalla elintarvikkeiden vien nistä Venäjälle suli noin 100 miljoonaa euroa. Jo nyt nähdään merkittäviä muutoksia kalan ja kahvin kulutuksessa ja Ranskassa lihan kulutuksen vähenty misessä. KULUTTAJIEN KÄYTTÄYTYMINEN MUUTTUU Hintatietoiset kuluttajat muuttavat käyt täytymistään. Jo suunnitteluvaiheessa on paljon epävarmuuksia näkyvillä. Tämä luo lisää epävarmuutta alalle, jossa investointeja on pakko tehdä, jotta kapa siteetti pysyy nykyisellä tasolla. Alati nousevat korkotasot tuovat oman haasteensa investointien toteuttamiseen. Toisaalta hyvätuloisten bränditietoisuus jatkuu, ja kulutus ei pienene. Yrityksille pro sessi oli välttämätön ja taloudellisesti raskas. Cleamix – Two parts hydrogen, two parts oxygen and a whole lot of ingenuity.. Eurocommerce Ne takaavat turvallisen ja korkeatasoisen desinfioinnin sekä 6-log dekontaminoinnin, minkä ansiosta elintarvikehygieniastandardit täyttyvät varmuudella. On hyvin mahdollista, että inflaation laimentuessa elintarvikkeiden hinnat nousevat edelleen. Kiristy vän globaalin kilpailun näkökulmasta myös kasvuun perustuvia investointeja tarvitaan, jottei kotimainen ruokaala näivety. PTY • Trends in sales of meat products – a retail perspective. Pakotteita tuskin puretaan vuosikausiin, joten korkeaan pysyvään kustannus tasoon on syytä varautua koko ruokaket jussa. Vielä vuonna 2013 Venäjälle vie tiin 430 miljoonan euron edestä elintar vikkeita
– Kun kylmäketjua ja pakas tekontteja ei tarvita, tuotteita voidaan viedä helpommin Aasiaan saakka, vakuuttaa Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta. Uudet pakkauslinjat mahdol listavat muun muassa uuden laisen kierrätetyn pakkausma teriaalin käytön. KASVIPOHJAISIA TUOTTEITA MYÖS VIENTIIN Kasvipohjaisten tuotteiden ky syntä kasvaa erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Linjalla syntyy sivuvirtaa marjojen siemenistä ja kuorista. – Tuotantotilojen laajennuk sen myötä voimme lisätä mer kittävästi kasvipohjaisten tuot teiden valmistusta. Tämä tukee Pauligin tavoitteita olla vas tuullisuudessa edelläkävijä. Cashew valkohome ja sinihome -tuotteita tullaan valmistamaan Jokilaakson Juuston uusissa tuotantoja kypsytystiloissa. Linjalla voidaan valmistaa myös siemenettömiä ja kuoret tomia pyreitä lastenruokateol lisuuteen. Työntekijöitä tullaan todennäköisesti palk kaamaan linjan ajoon lisää. Vanhat linjat korvataan uusilla, joten tuotantotilojen määrää ei kasva. – Tavoitteenamme on, että vuoteen 2025 mennessä kaikki pakkauksemme ovat kierrätet Paulig investoi 25 miljoona euroa Vuosaaren paahtimon uusiin pakkauslinjoihin ja kuormalavojen lastausmoduuleihin. Uuden investoinnin jälkeen esi merkiksi auenneita paketteja syntyy vähemmän, kertoo Pau ligin toimitusketjusta ja han kinnasta vastaava johtaja Thomas Pantel. Siemenistä voidaan uuttaa öljy jä ja kuoret voidaan kuivata ja jauhaa esimerkiksi leipomo teollisuuden tarpeisiin. KU VA : PA UL IG KU VA : JO KI LA AK SO N JU US TO OY KU VA : KI AN TA M A OY. Linjan kapasiteetti on noin tonni tuo tetta tunnissa. Kiantaman uuden sose linjan ilmanerotin poistaa ilmaa tuotteesta. Lisää tilaa tehtaalle rakennettiin1 500neliömetriä. Erityisesti mustikka ja puolukkapyreissä nähdään myyntipotentiaalia. Investoinnin myötä raaka aineen ja pakkausmateriaalin käyttö tehostuu ja tuotantopro sessin laatu paranee. l 34 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 uusiin pakkauslinjoihin ja kuormalavojen lastausmoduu leihin. Linjalla valmistetta vien tuotteiden viennissä näh dään mahdollisuuksia. Kasvipohjaisen tuoteryh män kasvu ja BRCelintarvike turvallisuusstandardin korkeat hygieniavaatimukset kirittivät laajen tamaan ja uudistamaan Jokilaakson Juuston Jämsän tehdasta. Säästöt syntyvät pääosin energiatehok kaasta laitteistosta, pakkaus materiaaleista, tuotantokulujen laskusta ja operatiivisen toi minnan jatkuvuuden varmista misesta. Jokilaak son Juusto valmistaa juusto valmisteiden lisäksi Ilobrän dillä vegaanisia cashewpohjaisia juustoja, levitteitä, raasteita ja vanukkaita. 34 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 täviä ja vuoteen 2030 mennessä kaikki pakkauksemme valmis tetaan uusiutuvista tai kierrä tetyistä materiaaleista, koros taa Pantel. VASTUULLISUUSTAVOITTEET OHJAAVAT Paulig investoi 25 miljoona euroa Vuosaaren paahtimon Investoinnit TEKSTI: Viivi Wanhalinna Investointeja uusiin tuotteisiin ja tehokkuuteen prosenttia pakkausprosessin laadun parantumisen myötä. BRCstandardin vaatimuk set täyttävät tuotanto, varas tointi ja henkilöstötilat on tar koitus saada käyttöön syksyllä 2022. Vienti kasvaa nyt hyvin esimerkiksi Hollantiin, Viroon ja Romaniaan, kertoo Jokilaak son Juuston toimitusjohtaja Esa Luomanperä. Pohjoismaissa ei ole vas taavaa linjaa käytössä. Valmistam me vegetuotteita kotimaahan ja vientiin. Investointi uuteen valmistuslinjaan lähti asiakkai den toiveesta ostaa aseptisia tuotteita. Vegejuustot saivat teh taassa nyt erilliset tuotanto, kypsytys ja kylmävarastointi tilat. – Arvioimme, että tulemme vähentämään jätettä jopa 20 K eväällä 2022 ajettiin ensimmäiset erät tuot teita Kiantaman uudel la, noin miljoona euroa maksaneella aseptisia soseita, pyreitä ja NFCmehuja (not from concentrate) valmistaval la linjalla
Vacuum Insulation System (VIS) on ensimmäinen tekno logia, jolla puun tyhjiökuivaus on valjastettu kokonaisen rakennuselementin huolto keinoksi. Paineessa ja nostetussa lämpötilassa sa hanpurusta saadaan irrotettua vesiliukoiset komponentit. Tuotantotilan ilmanvaihdon tarve on minimaalinen ja sato määrät isoja, eivätkä ravinteet karkaa maaperään. Alumiinipinnoitetut elemen tit heijastavat LEDvaloa kas veille, jotka pystyvät käyttä mään siitä vain muutaman pro sentin, loppu käytetään läm pönä. Osana järjestelyä Doleapillejä on kesäkuusta lähtien valmistettu Walkin tehtaalla Ylöjärvellä ja uutta tuotantokapasiteettia asennetaan Walkin Garstangin tehtaalle Britanniaan syksyn 2022 aikana. Luonnon varakeskuksen ruukkusalaat tiviljelykokeessa satoa saatiin kasvatusneliöltä noin 60 pro senttia enemmän kuin Suomen kasvihuoneyrityksissä keski määrin. Tuotelanseerauksia on odotettavissa, toimitusjoh taja Jaakko Pajunen kertoo. Uutetta voidaan käyt tää esimerkiksi kosmetiikka ja hygieniatuotteissa, maa leissa ja elintarvikkeissa. Maailmalla vertikaalivilje lyhalleja rakennetaan teräk sestä, betonista ja muovieris teistä. Elementit huolletaan tyhjiö kuivauksella, joka poistaa puu hun sitoutuneen ylimääräinen kosteuden höyrystämällä. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 35 Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 35 TEKSTI: Pirjo Huhtakangas Startup AALTO-YLIOPISTON tohtori opiskelija Pasi Herranen on kehittänyt umpinaisen, koivu vanerielementeistä rakenne tun ja vesi ja ilmatiiviin kasvi huoneen vertikaaliviljelyyn. Sahanpurusta uutettava kuusikumi on luonnontuote, jossa ei ole käytetty lisäainei ta, kemikaaleja tai mikromuo veja. VISelementti on ympä ristöystävällisempi. Pilleihin voi teettää haluamiaan painatuksia. Vuonna 2019 perustettu Dolea on kehittänyt pillien tehokkaaseen valmistamiseen myös koneteknologian, joka mahdollistaa asiakkaan toiveiden mukaiset painatukset pilleihin. – Strateginen kumppanuus tarjoaa Dolealle resurssit skaalata tuotannon teolliselle tasolle, kertoo Dolean toimitusjohtaja Mika Salomäki. Aaltokorkeakoulusäätiö on hakenut patenttisuojaa VISelementtirakenteelle, ele mentistä koostuvalle järjes telmälle ja valmistusmenetel mälle. Patenttioikeudet ovat siirtymässä yliopistolta start upyritys Vacuum Insulation Solutions Oy:lle, ja ensimmäi set kaupalliset projektit käyn nistynevät vuoden sisällä. Pilli pysyy ehjänä myös kuumissa juomissa. Walkin uusi Walki Ventures hanke kasvuyritysten rahoittamiseksi on sijoittanut Doleaan. Se sitoo hiiltä pitkäaikaisesti. Kierrätettäviä, kestäviä ja painokelpoisia paperipillejä SUOMALAINEN kasvuyritys Dolea on innovoinut kierrätettävän, kestävän ja liimattoman pillin, johon tarvitaan 25 prosenttia vähemmän materiaalia kuin tavallisiin paperipilleihin. Kesällä 2021 Montinutra käynnisti Turussa pilottimitta kaavan laitoksen, ja seuraa vaksi investoidaan kaupalli seen tuotantoon. KU VA : PA SI HE RR AN EN Kuusikumiuutetta voi hyödyntää esimerkiksi vegaanisen vanilja crémen emulgaattorina.. Se vähentää vedenkulutusta jopa yli 90 prosenttia ja puolittaa energiankulutuksen perintei seen, ympärivuotiseen kasvi huoneeseen verrattuna. Paras sijoi tuspaikka olisi ankkurisijoit taja Metsä Groupin tuotanto laitoksen kyljessä. Uuttoprosessissa ainoa liuotin on vesi. VIS-kasvihuone Luonnonvarakeskuksen tutkimusalueella Piikkiössä. KU VA : DO LE A Kuusikumiuute sopii monenlaisiin tuotteisiin KU VA : JA AK KO PA JU NE N Puukasvihuone tehostaa vertikaaliviljelyä MONTINUTRA OY on patentoi nut useita tutkimusaihioita, joista painopiste on nyt Kuusi kumiuutteen sovelluskehit tämisessä ja kaupallistami sessa. – Keskustelu tuotesovel luksista on käynnissä useiden eurooppalaisten kosmetiikan ja kemian alan toimijoiden kanssa. Walki alkaa valmistaa pillejä myös Britanniassa WalkiStraw brändillään. Se voi korvata synteetti siä raakaaineita muun muas sa emulgointi ja sideaine sovelluksissa. Ohut alumiinikerros heijas taa auringon UVsäteilyn takai sin taivaalle suojaten elemen tin puurunkoa, ja kosteita kas vihuoneolosuhteita ylläpide tään hallitusti
36 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 TEKSTI: Riikka Savijärvi Kasvun resepti Yli 30 vuotta automatisoitua annosteluteknologiaa Korkealaatuisia automatisaatioja digiratkaisuja kehittävän Powdea Technologies Oy:n menestyksen taustalla ovat vahva jauheteknologiaosaaminen, verkostoituminen ja maltillinen kasvu. MENESTYSTÄ MALTILLA JA ERITYISOSAAMISELLA Yrityksen menestyksen taus talla ovat vahva jauheteknolo giaosaaminen, tiivis yhteistyö asiakkaiden ja yrityskumppa neiden kanssa, maltillisuus sekä asiakaslähtöinen työ. Myös hyvin suunnitellut ja loppuunviedyt projektit ovat olennaisia kas vun kannalta. n Perustamisvuosi: 1989 n Liikevaihto: 3,1 miljoonaa euroa n Viennin osuus: n. Kansainvälisillä markki noilla yritys hyödyntää myyjäkump paneidensa osaamista ja kon taktiverkostoja, jotta se pääsee mukaan tarjouskilpailuihin ja tuotteet ja palvelut saadaan räätälöityä asiakkaiden tarpei siin sopiviksi. Tyypilliseen kokonaisratkai suun kuuluu siiloja, kuljettimia, annostelulaitteita, koneita oh jaava ohjausauto maatio sekä online ja onsiteylläpitopal velut. Mit tareiden avulla verrataan esi merkiksi ulkomaisen tarjous kannan kehitystä ja sen suu ruutta kotimaisiin. P owdea Technologies Oy, aiemmalta nimeltään Jauhetekniikka Oy, on automatisoituja ja digi talisoituja annosteluratkaisuja valmistava perheyritys. Yritys tekee yhteistyötä myös muun muassa kemian ja energiateol lisuuden kanssa. Lisäksi hän korostaa, että kas vun tavoittelun sijaan yrityksen toiminta perustuu merkityksel lisen ja pitkäjänteisen työn ar vostamiseen. Viime vuosina yritys on tehnyt yhteistyötä myös kasvipohjaisia proteiineja ja kaurapohjaisia tuotteita val mistavien yritysten kanssa. KANSAINVÄLISTYMISESTÄ KASVUA Osallistuminen kansainvälisille messuille ja määrätietoinen jäl leenmyyntiverkoston rakenta minen ovat myös olleet avain asemassa yrityksen kasvussa. Viime vuosina yritys on esi merkiksi kolminkertaistanut tuotteiden kokoonpanoon ja testaukseen tarkoitetut tuo tantotilansa. Kuvassa R&D-insinööri Riikka Kousa. Kasvutavoitteet ovat edis tyneet omaa ydinosaamista kas vattamalla, työtä hajauttamalla ja tuotantotiloihin investoimal la. REAALIAIKAISTA TIETOA LIIKETOIMINNASTA Yrityksellä on myös käytössään toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla saadaan reaali aikaista tietoa liiketoiminnan kasvusta ja muutoksesta. Kousa painottaa, että nopeaa kasvua tärkeämpää on vastuul linen ja laadukas tuotanto, mi kä on huomioitu esimerkiksi vientituotevalikoimaa ja koh deryhmiä tietoisesti rajaamalla. Jauhemaisia materiaaleja tuotteidensa valmistuksessa hyödyntävät elintarviketehtaat ovat pääkohderyhmää, mutta yrityksen toiminta ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan elintarvike ja leipomoteollisuuteen. 50 % n Liikevoitto: 460 000 euroa n Henkilöstö: 10 (kokonaistiimi 30) n KasvuOpen finalisti 2020 POWDEA TECHNOLOGIES OY:N AVAINLUKUJA:. l Kirjoittaja on ympäristöpolitiikan opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Määrätietoisempaa kasvua Powdea alkoi hakea vasta 2015– 2016. Powdean viennin osuus on kasvanut tasaisesti, ja se ylitti 50 prosenttia yrityksen myyn nistä viime tilikaudella. Powdea toimittaa räätälöityjä kone linjoja, joilla tuotantolaitokset automatisoivat jauhemaisten raaka aineiden annostelupro sesseja. Powdean tavoitteena on mahdollistaa asiakasyritysten liiketoiminnan kasvu kestävällä ja vastuullisella tavalla nostaen tuotantolinjojen kapasiteettia ja samalla minimoiden tuotan nossa syntyvä hävikki. KU VA : PO W DE A OY menestyksessä on ollut määrän sijasta panostaminen tekemisen laatuun. Toimitus johtaja Tuomo Kousa toteaa kin, että olennaista yrityksen Vientitoimituksen laatutarkastus Powdean Technology Centerillä
Vaikka navetoissa, sikaloissa ja kanaloissa on aina ollut kärpäsiä, ja hyönteisravintoa on syöty viljan kantamana iät ajat, kärpästen ja toukkien kasvatus ei saanut siipiä alleen. Kun viljan korjaa puimuri ja puut puupoimuri, aurinko voimalla toimivan marjanpoimurin keksiminen ei luulisi olevan ylivoimaista. Raakaaineensaannin pullonkaula on poiminta, jossa paljoa ei ole tapahtunut sitten Viialan Vii lan marjanpoimureiden. Mahdollisuudet ovatkin viennissä. Ja maitohorsmanimeähän on perinteisesti käytetty jo ennen vuoden 1995 EFSAaikaa. Sinilupiini on jo nyt lupaava uusi valkuaiskasvi. Hyönteiskasvattamoiden piti täyttämän entiset tyhjät navetat ja muut karjasuojat. Uudemman kansanperinteen mukainen nuoriso osoittaa hälyttäviä merkkejä, ettei ryyppääminen olekaan tulevaisuuden kansanperinnettä. Koko marjaalan nykyinen liikevaihto lienee sadan mil joonan euron tietämillä, joten mahdollisuuksia on vaikka kymmen kertaistamiseen. Tuotetta voidaan kutsua voiksi, koska se on jo alun perin lähtöisin voikasvista. Metsän monipuolinen sadonkorjuu on mahdolli suutemme. VILJELYPUOLELLA UUTUUKSIA on jo kokeiltu ja vakiinnu tettu. Niittämällähän ginilupiini tietenkin korjattaisiin, jotta päästään eroon aikaa vievästä poiminnasta. Uuden pellon raivaaminen saa aikaan lähinnä raivoamista ja entistämisen vaatimista. Maitonimen käyttö on perusteltua, jo kasvin ALKUTUOTANTOA JA TUOTANNON ALKUA Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner METSÄN MONIPUOLINEN SADONKORJUU ON MAHDOLLISUUTEMME.. Korianterista toivotaan uutta pankinräjäyttäjää, mutta sen pitkähköä kasvukautta pitäisi typistää, tai ilmas tonmuutos ottaa avuksi, muuten se jää rankinpäjäyttäjäksi. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 37 kauramaitohorsmanimen vuoksi. LUONNONMARJOISSA on hyödyntämättömiä, kuten juolukka, joka vanhemman kansanperinteen mukaan on kerrassaan juovuttava. Maku on niin ristikukkainen, ettei sitä taida viljellä enää edes Kusti Rikkainen. Maitohorsma ja kaura pitää risteyttää pikimmiten, jotta voidaan valmistaa aitoa kauramaitoa epämääräisten kura juomien sijaan. Viimemainittujen osalta sen ymmärtää, niillähän ei ole siipiä. A lkutuotanto tai keräilytalous tuottaa elintarvike teollisuuden raakaaineet. Alkukantaisesta alku tuotannosta poikkeuksena on kasvistanoli: sen korjuu metsästä pöytään on koneistettu ja järkeistetty. Kvinoan siementen pinnassa on saippuaa, joka pitää pestä ennen käyttöä pois, joten siitä saadaan uusi pesuaineteollisuuden raakaaine. Nykyinen pesuaineteollisuus on enää muisto entisestä, jolloin saippuaakin keitettiin joka niemen notkossa ja saarel massa niin, että lähijoetkin vaahtosivat. Voikukan maitiaisneste on valkoista jo valmiiksi. Kokeilun aikoihin vallinneisiin talviin etanoille olisi pitänyt tehdä talviturkit. Ovat maamme pellot pienet ja siksi jäävät. Makukaan ei tainnut vetää vertoja etelän yltäkylläisessä runsaudessa kasvaneille. Pelloiksi sanottujen aukkohakkioiden tuotanto on koko lailla koneellis tunut sitten suon, kuokan, jussien ja HulluJussien, mutta keräilytalous on yhä alkukantaista keräilyä, eräilyä ja kerääjien kyräilyä, ja marjasadosta hyödynnetään enintään kymmenesosa, sienistä ei sitäkään. Kukka voidaan varmasti geenitekniikan keinoin jalostaa semmoiseksi, että kukka tuottaa suoraan voita mini mal processing periaatteen mukaisesti. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka intohimona on syötävien teollinen tuotanto, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Pienellä jalostuksella siitä on mahdollista tehdä ginilupiini, jolla on vientimahdollisuuksia, niin paljon erilaisia kunniamainintoja katajaisen kansan ginit ovat maailmalla jo tähän mennessä niittäneet. Eläinpuolella kokeiltiin taannoin etanoita, mutta niiden hitaudessaan erittämä limajuova osoittautui ylipääsemättö mäksi esteeksi niille itselleen, etana kun ei ylitä kerran teke määnsä juovaa. Kamelina oli parisen kymmentä vuotta sitten suosiossa, mutta nyt se ilmenee enää kamalina muistoina ja on nyt unhon suoosiossa. UUTTA SIIS TARVITAAN. Vallankin kun metsähehtaarin tuotto lisääntyy vuosittaisella sadonkorjuulla kummasti verrattuna kerran kymmenessä vuodessa tehtävään osittaiseen energia harvennukseen ja kerran sadassa vuodessa tehtävään totaali seen puunpoistoon. Kuminasta kuului aluksi epämääräistä muminaa ja sitä epäiltiin menetyskasviksi, sittemmin siitä on tullut menes tystarina; Suomi aletaan tuntea kuminasta siinä missä sellu loosasta. Kasvatustilojen olisi pitänyt olla aakeita ja laakeita
Euroopan ravitsemus merkintä törmää ruokakulttuurija valikoimaeroihin Ranskassa kehitetty Nutri Score on viisiluokkainen (AE) järjestelmä, joka rakentuu muutaman algoritmin varaan. Turun tutkimuksessa selvi tettiin 238 naisen jodin saantia ravinnosta ja ravintolisistä. Lisäksi mitattiin äitien ja hei dän lastensa virtsan jodipitoi suudet. Jos ravitsemusprofiileja ei pystytä luomaan, yhteistä merkki järjestelmääkin on han kala saada aikaiseksi, Kara kiteyttää. – Sikiön kasvu voi häiriin tyä niukan jodinsaannin vuoksi. – Koska algoritmi on koko naisuus, on vaikea tietää, miten kehittää tuotetta saadakseen paremman luokan. NutriScore ei erottele leipä, maito ja rasvatuoteryhmän si sällä terveellisempiä valintoja, kuten vähäsuolaista leipää voi makassuolaisesta tai erilaisia levitteitä toisistaan. – Ensin pitäisi päättää EU:n sisäisistä ravitsemusprofii leista, jotta voisi luoda perus tan yhteiselle merkkijärjestel mälle. Suomalaisten jodinsaanti on parantunut, kun elintarvike teollisuudessa ja joukkoruokai lussa on alettu käyttää Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti jodioi tua suolaa. Ne ovat tärkeitä sikiön hermostolliselle kehi tykselle. Toisaalta parempi luokka saatetaan ansaita muuttamalla jotakin ravitsemuksellisesti epärele vanttia asiaa kuten proteii nin TEKSTI: Pirjo Huhtakangas KU VA : AN NA KA RA Leipä on tärkeä kuidun lähde Suomessa.. Esimerkiksi koulus sa pärjääminen voi häiriintyä, Laitinen täsmentää. Se hanka loittaa myös tuotekehitystä. Virtsan matala jodi pitoisuus viittaa jodin puutok seen. Jodin saanti KU VA : OM AR LO PE Z / UN SP LA SH Jodin tarve kasvaa raskausja imetysaikana. Turun yliopiston ja Turun yli opistollisen keskussairaalan Io dine status in pregnant women and infants in Finland tutkimus toi uutta tietoa, sillä aikaisem min vain aikuisten suomalaisten jodinsaannin on tiedetty olevan liian vähäistä. Toisissa se on rasvan laatu ja määrä, toisissa vaikka pa sokeri. Nyt samaa algoritmia yritetään sovittaa moneen eri tuoteryhmään, Kara sanoo. Suomen ravitsemushaasteina ovat liika suolan, kovan rasvan ja sokerin saanti sekä vähäi nen pehmeän rasvan ja kuidun saanti. Esimerkiksi kaakaojauhe voi saada toiseksi parhaimman eli Bluokan ja rypsiöljy Cluokan. Raskauden aikana suositus on 175 ja imetyksen aikana 200 mikrogrammaa ja aikuisilla 150 mikrogrammaa. JODI TÄRKEÄ SIKIÖN KEHITYKSELLE Jodin tarve kasvaa raskaus aikana, koska keho tarvitsee sitä tuottaakseen kilpirauhas hormoneja. – Eri tuoteryhmissä erilai set ravitsemustekijät ovat merki tyksellisiä. 38 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 T urun seudulla tehdyn tut kimuksen mukaan kah della kolmososalla naisis ta jodistatus on liian niukka alku ja loppuraskauden aikana ja kolme kuukautta synnytyksen jälkeen ja kolmasosalla lapsista kolmen kuukauden iässä. – Jodin tarve on raskauden ja imetyksen aikana suurentu nut. Pakkausmerkinnän pi täisi osoittaa helposti, millaisia elintarvikkeet ovat suhteessa näihin ravitsemustekijöihin. Odottavien äitien ja heidän lastensa jodin saanti on niukkaa Ravitsemus & Terveys TEKSTI: Pirjo Huhtakangas E uroopassa tavoitellaan yhtenäisiä elintarvik keiden terveellisyyttä kuvaavia ravitsemus merkintöjä pakkauksissa eli FOPeja (frontofpackage label). Ravitsemusasiantuntija Anna Kara Sydänliitosta arvi oi, että erilaiset ruokakulttuu rit ja ravintoaineiden saanti lähteet vaikeuttavat tuotteiden ravitse muksellista vertailua, vaikka terveyshaasteet ovat samoja ympäri Eurooppaa. Jodinpuutteella voi olla vaikutuksia myös lapsen henki seen ja kognitiivinen ke hitykseen. Naisilla, joilla oli heikompi jodistatus, oli myös pienempi jodin saanti sekä ravinnosta että ravintolisistä. Muidenkin maiden tutkimusraporteissa on todettu verrattain yleisesti riittämätön jodistatus näillä kohde ryhmillä, kertoo apulais professori Kirsi Laitinen Turun yliopistosta. Se myös arvottaa tuoteryhmien välillä asioita erikoisesti
Tampereen yliopiston Immu nofarmakologian tutki musryhmä selvitti kokeelli silla solu ja hiirimalleilla, miten puolukka vaikuttaa rasvaisen ravinnon aineenvaihdunta muutoksiin ja matalaastei seen tulehdukseen. – Asia vaatisi perusteellista kehitystyötä ja perehtymistä kuhunkin tuoteryhmään sopi vasta algoritmista. Kohonnut seerumin ALATpitoisuus voi viitata muun muassa rasvamaksan aiheuttamaan maksasolu vaurioon. Virtsan jo dipitoisuudet olivat suurempia niillä lapsilla, joiden äidit käyt tivät jodia sisältävää ravinto lisää raskauden jälkeen kuin niillä, joiden äidit eivät käyttä neet ravintolisää. Effects of Lingonberry (Vaccinium vitisidaea L.) Supplementation on Hepatic Gene Expression in High-Fat Diet Fed Mice. Ras vamaksa on usein oireeton, mutta voi pahimmillaan joh taa maksakirroosin ja maksa syövän kehittymiseen. Maail manlaajuisesti eialkoholi peräisen rasvamaksataudin esiintyvyydeksi on arvioitu 25 prosenttia 1 . Karan mukaan tuoteryhmiä pitää olla vähintään tasoilla viljavalmisteet, maitotuotteet, liha ja muut proteiinilähteet, rasvan lähteet, kalat ja muut meren elävät sekä kasvikset, marjat, hedelmät, linssit, pavut ja siemenet. Puolukalla näyttää siten olevan terveyttä edistävää potentiaalia ehkäistä liha vuuteen liittyviä aineenvaih dunnan haitallisia muutok sia ja matalaasteista tuleh dusta. 2019, Kehittyvä Elintarvike 6/2019. 2016, Global epidemiology of nonalcoholic fatty liver disease-Meta-analytic assessment of prevalence, incidence, and outcomes. Puolukka voi ehkäistä lihavuuden aiheuttamia aineenvaihduntamuutoksia.. Turun seudulla tehdyn tut kimuksen mukaan nämä keinot eivät riitä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla ja pikku lapsilla. 3 Ryyti R ym. l LISÄTIETOJA : doi.org/10.1007/s00394-022-02852-9 Kirsi Laitinen on nimitetty myös Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtajaksi 1.5.2022 alkaen. Tällöin voitaisiin keskit tyä kussakin tuoteryhmässä ravitsemuksellisesti merkityk sellisiin asioihin. 2021. LUPAAVIA TULOKSIA Tulosten perusteella puolukka esti runsasrasvaisen dieetin aiheuttaman maksan suuren tumisen ja ehkäisi runsasras vaisen dieetin aiheuttaman seerumin ALATentsyymin nousun. Tässä osatutkimuksessa 4 seurattiin puolukan vaikutus ta rasvaisen ravinnon aiheut tamiin metabolisiin muutok siin tutkimalla koko genomin laajuisesti maksan geenien ilmentymistä. Hepatology, 64:73–84. Kokeellisessa hiiri mallissa puolukka ehkäisi rasvaisen dieetin aiheuttamia haitallisia maksamuutoksia, joiden tiedetään edeltävän rasvamaksa tautia ja muita lihavuuden liitännäissairauk sia. FinRavinto tutkimusten mukaan aikuisväestön jodista tus onkin parantunut Suomes sa. PLoS ONE, 15, e0232605. Terveyttä puolukasta. Vertailun pitää pohjautua viimeisimpään tutkimustie toon ja ravitsemussuosituk siin. Tutki muksen aiempia tuloksia 2 on raportoitu Kehittyvä Elin tarvike lehdessä 3 . Suomalaisten ravitsemus suo si tusten ja terveyshaasteiden näkökulmasta suunta on huo lestuttava, Kara toteaa. Toinen eläinryhmä sai runsas rasvaista rehua ilman puoluk kaa, ja kolmas vähä rasvaista rehua (10 % rasvaa kokonais energiasta). määrää. Useiden tulehdustekijöihin liittyvien geenien ilmentyminen lisään tyi, ja muun muassa glukoosi ja rasvaaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien ilmenty minen muuttui vähärasvai seen dieettiin verrattuna. Turun tutkimuksen tulokset on julkaistu European Journal of Nutrition lehdessä. 2 Ryyti R ym. Esimerkiksi Sydänmerkissä on 50 tuote ryhmää, Kara kertoo. Ravinnon jodilähteitä ovat maitovalmisteet, kala, ka nanmunat ja jodioitu suola. 2020, Beneficial effects of lingonberry (Vaccinium vitisidaea L.) supplementation on metabolic and inflammatory adverse effects induced by high-fat diet in a mouse model of obesity. Nutrients, 13, 3693. Geenitason muutoksia tut kittiin koko genomin laajui sesti uuden sukupolven sek venointimenetelmällä. Koeeläimille (C57BL/6N uroshiiret, n=9/ ryhmä) annettiin kuusi viikkoa runsasrasvaista (46 % rasvaa kokonaisenergiasta) rehua, joka sisälsi 20 prosenttia ilma kuivattua puolukka jauhetta. Ras vaisella dieetillä 674 geenin ilmentyminen maksassa li sääntyi ja 578 geenin ilmen tyminen väheni tilastollisesti merkitsevästi vähärasvaiseen dieettiin verrattuna. 4 Ryyti R ym. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 39 ravinnosta ja ravintolisistä oli lievästi yhteydessä virtsan jodi pitoisuuksiin. Esimerkiksi levitteissä voi olla enemmän suolaa, jos rasvan määrää vähennetään. Tuoteryhmien määrää pitäisi lisätä, jotta NutriScore toimisi Suomessa tarkoituksenmukai sesti. l KU VA : RI IT TA RY YT I TEKSTI: ETM, laatuja vastuullisuuspäällikkö Riitta Ryyti Kiantama Oy • MMT erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskus • LT Antti Pemmari, FT Mari Hämäläinen ja professori Eeva Moilanen, Tampereen yliopisto Puolukka voi ehkäistä rasvamaksan kehittymistä ja matala-asteista tulehdusta LÄHTEET: 1 Younossi ZM ym. Tähän sisältyi joukko geenejä, jotka ovat yhteydessä tuleh dukseen, rasvaaineenvaih duntaan sekä insuliiniresis tenssin ja diabeteksen kehit tymiseen. l Y lipaino ja runsasras vainen ravinto ovat riskitekijöitä, jotka muuttavat maksan aineenvaihduntaa ja aiheut tavat rasvamaksatautia. Puolukkalisä ehkäisi ras vai sen dieetin vaikutuksen 263 geenin ilmentymiseen
Esimerkiksi kahdeksan prosenttia sokeria si sältävä Frezza saa vihreän, neljä prosenttia sokeria sisältävä, heti nautittavaksi valmis kaupunki kahvimaitojuoma oranssin ryh män. P aulig kannattaa euroop palaisen NutriScore mallin harmonisoitua värikoodimallia, jolla elintarvikkeet jaetaan niiden terveellisyyden mukaisesti vih reään, keltaiseen, oranssin ja punaiseen ryhmään. Maitopohjaisten juomien kri teerit ovat liian tiukat eimaito pohjaisille juomille. Vastuul lisuus ja yhteiskuntasuhde johtaja Lea Rankisen mukaan mallissa on monta hyvää lähtö kohtaa, mutta kehitettävääkin riittää. Terveellisen ruuan parametrissa ovat mukana muun muassa hedelmät, vihannekset, yrtit, palkokas vit ja pähkinät, mutta eivät esi merkiksi täys jyvävilja ja sie menet. Sen kriteerit eivät kui tenkaan tue kaikkien tuottei den arviointia reilulla tavalla. Juomatryhmä on yksi esi merkki kriteereistä, jotka voivat arvioida joidenkin tuoteryhmi en ravintoarvoa väärin. Paulig kannattaa Nutri-Scoreen perustuvaa ravintoarvomerkintää TEKSTI: Pirjo Huhtakangas Lainsäädäntö Pauligin mallissa Nutri-Scorekriteerejä on kehitetty vastaamaan paremmin ravitsemussuosituksia ja huomioimaan kaikentyyppiset elintarvikkeet. 40 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 – Näkemyksemme on, että terveellisen ruuan parametri si sältää kaikki terveelliset ruoka ryhmät ruokavaliosuositusten mukaisesti. Yhtä neljästä luokasta kutsutaan ”yleiseksi”, jossa kaikki elintarvikkeet voi daan arvioida. KU VA : PA UL IG. Tämä mahdollistaa tällä hetkellä laa jasti eri tuotekategorioiden ar vioinnin ilman riskiä, että jotkut tuoteluokat jäävät luokituksen ulkopuolelle. Mallissa ei ole kiinteitä raja arvoja, mikä antaa vapautta tuotekehitykseen. – Pidän tärkeänä, että Eu rooppaan saadaan harmonisoi tu malli yhdenmukaistetusta pakkauksen etuosan ravinto arvomerkinnästä, joka voisi perustua NutriScoreen, hän kiteyttää. Siksi Pauligilla on kehitetty oma NutriScore malliin perustuva ravitsemus viitekehys, jossa huomioidaan myös täysjyväviljat, siemenet ja mausteet, Rankinen kertoo. Muut kolme ovat juomia, öljyjä ja juustoja. Rankisen mukaan malli on läpinäkyvä ja kuluttajaystäväl linen, ja se kannustaa yrityksiä parantamaan tuotteita koko naisvaltaisesti. Nutri-Scoressa värikoodit vihreästä punaiseen osoittavat elintarvikkeiden terveellisuuden. MALLIA PITÄÄ KEHITTÄÄ REILUMMAKSI NutriScoremerkki on EU:ssa laajimmin käytetty pakkauksen etuosan ravintoarvomerkintä, jota tukevat muun muassa Euroopan kuluttajajärjestö (BEUC) ja WHO:n kansainväli nen syöväntutkimus virasto (IARC). – Terveellisen ruuan kri teerit eivät sisällä kaikkia ter veyttä edistäviä ravintoaineita, mikä hankaloittaa tuotteiden reilua vertailua ja rajoittaa ravitsemuksen näkökulmasta terveellisten tuotteiden kehi tystä, Rankinen kertoo. Mallin ovat kehittäneet riip pumattomat tutkijat, ja se kat taa kaikki olennaiset ravinto aineet ja elintarvikeryhmät. NutriScore arvioi energian, tyydyttyneiden rasvojen, soke rin ja suolan tuottavan epä terveellisiä pisteitä ja kuidun, pro teiinin ja ”terveellisen ruuan parametrin” terveelli siä pisteitä. Esimer kiksi vähintään 80 prosenttia maitoa sisältävä juoma arvioi daan yleisten elintarvikkeiden luokassa, muut juomat (maito pitoisuus alle 80 %) juoma kategoriassa
Lisäksi jäsenvaltioiden viranomaisille ja sidosryhmille on järjestetty kohdennettuja kuulemisia, haastatteluja ja työpajoja. l EU-komissio ehdottaa elintarvikkeille harmonisoituja pakollisia ravintoarvomerkintöjä pakkauksen etupuolelle. l ¹ EFSA:n lausunto: efsa.europa.eu/ en/efsajournal/pub/7259 EU edistää ravitsemusvastuullisuutta pakkausmerkinnöillä PAULIG ON KÄYNYT LÄPI KAIKKI TUOTTEENSA Pauligin tavoitteena on, että 70 prosenttia liikevaihdosta tulee ihmisten ja maapallon terveyttä ja hyvinvointia edistävistä tuot teista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten on tehty vuonna 2021 viitekehys yrityksen ravitsemustavoit teelle. Euroopan parlamentti on pitänyt ravintosisältöprofiilien laatimista tarpeellisena ja kan nattanut pakollista harmoni soitua, pakkauksen etupuolel la esitettävää ravintoarvomer kintää. Jos elintarvikkeen ravintosisältö ylittää tai alittaa kynnysarvot, elintarvikkeeseen ei voisi liit tää ravitsemus tai terveys väitteitä. Alkuperämerkintävaati muksia tulee laajentaa ainakin ainesosana käytettyyn lihaan ja maitoon. Elintarvikkeille ehdote taan harmonisoituja pakol lisia ravintoarvomerkintöjä pakkauk sen etupuolelle. – Tänä keväänä annoimme näkemyksemme belgialaisen kauppajärjestön FEVIAn kautta, koska Belgia on virallisesti mu kana NutriScoressa. Merkin päivityksiä koordinoi kansainvälinen tieteellinen ko mitea. KOMISSIOLTA EHDOTUKSET VUODEN LOPUSSA Komissio antaa lainsäädäntö ehdotukset ravitsemusvas tuullisuusaloitteista vuoden 2022 loppuun mennessä. EFSA tekee myös kuluttajatutki muksen päiväysmerkinnöistä. Ulkopuo linen taho (ICF Research and Evaluation) on tehnyt tutki muksen eri vaihtoehtojen ver tailun ja vaikutus arviointien taustaksi. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 41 TEKSTI: hallitusneuvos Anne Haikonen, maaja metsätalousministeriö E uroopan komission Pellolta pöytään stra tegian toimintasuun nitelmassa on useita aloitteita, joilla pyritään edis tämään kestävää elintarvike kulutusta ja helpottamaan ter veellisiin ja kestäviin ruokava lintoihin siirtymistä. Merkinnän tulee kui tenkin ottaa huomioon erityi sesti nimisuojajärjestelmässä olevien elintarvikkeiden eri tyispiirteet. Euroopan elintarviketur vallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellinen lausunto pakkauk sen etupuolella esitettävistä ravintoarvomerkinnöistä ja ravintosisältöprofiileista jul kaistiin keväällä 2022¹. Pauligin mallissa NutriScore kriteerejä on kehitetty vastaa maan vielä paremmin ravitse mussuosituksia ja huomioimaan kaikentyyppiset elintarvikkeet. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä Sydänmerkki. Nyt on kin hyvä mahdollisuus vaikuttaa ja olla aktiivinen. On keskusteltu muun muassa siitä, tulisiko kaikki tiedot ilmoittaa pakkaukses sa vai voisiko osan ilmoittaa muulla tavalla, esimerkiksi verkkosivuilla. Vaikutusten arvioin nissa on tarkoitus käyttää usei ta erilaisia kriteereitä (Social MultiCriteria Evaluation). – Kannatamme eurooppa laista yhdenmukaista ehdotusta pakkauksen etuosan ravinto arvomerkinnästä. Elintarvikkeiden koostu muksen uudelleenmuokkausta edistetään laatimalla ravinto sisältöprofiileja, joissa asete taan kynnysarvot esimerkiksi tyydyttyneelle rasvalla, suo lalle, sokereille ja kuidulle. Elintarvike yritykset voivat antaa palautetta NutriScore kriteereistä ja al goritmista käytännön esimerk kien kautta EUtasolla ja kan sallisesti, Rankinen patistaa. Kaikkien säädösehdotusten tulee perustua kattavaan vai kutusten arviointiin. Sen avulla arvioidaan yli 3 500 Pauligin tuotetta ja ohjataan tuotekehityksen painopiste alueita. Euroopan komission odote taan antavan vuoden loppuun mennessä lainsäädäntöehdo tuksen pakollisesta ja yhden mukaistetusta pakkauksen etuosan merkinnästä. NutriScore on hyvä vaihtoehto tähän. Vuonna 2020 ihmisten terveyden mahdollistavien tuotteiden osuus oli 49 prosent tia Pauligin liikevaihdosta. Nykyisten parasta ennen ja viimeinen käyttöajankohta merkintöjen väärinymmärrys ten katsotaan osaltaan aiheut tavan ruokahävikkiä. Mer kintä voisi olla tiettyjä ravin toaineita koskeva merkintä värikoodeilla kuten IsoBri tannian liikennevalomerkki, myönteinen yleismerkintä ku ten Sydänmerkki tai tuotteen ravintosisältöä koskeva yleis merkintä värikoodeille kuten NutriScoremerkki. Komissio laati ravitsemus vastuullisuusaloitteiden vai kutusarviointeja kesän 2022 aikana. Komissio harkitsee pakol lisia alkuperämerkintöjä ny kyistä useampiin elintarvik keisiin. Se koostuu tutkijoista niistä maista, jotka ovat viralli sesti mukana NutriScoressa. Viitekehys perustuu Nutri Scoren ravintoarvomerkintään. Jul kinen kuuleminen aloitteista oli alkuvuodesta 2022. Siksi päi väysmerkintäsääntöjä ehdote taan tarkistettavaksi. Muut maat voivat antaa panoksensa komitealle kansallisten tutkijoi den kautta, Rankinen opastaa. Parlamentti tukee myös päiväysmerkintöjen sel ventämisvaatimuksia sekä pakollista ainesosaluetteloa ja ravinto arvomerkintää alko holijuomiin. Viitekehys määrittää, mitä tarkoitetaan ihmisten ”tervey den mahdollistavilla” tuotteilla. Esillä on ollut muun muassa tiettyjen elintarvikkeiden vapauttami nen päiväys merkinnöistä, parasta ennen merkinnän täydentäminen lisätekstillä ja visuaaliset päiväysmerkinnät. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus The Joint Research Centre (JRC) päivit tää pakkauksen ravintoarvo merkintöjen ja alkuperämer kintöjen kirjallisuuskatsaukset sekä tekee markkinaanalyy sin alkoholijuomien merkin nöistä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi maitotuotteen ai nesosana käytetty maito, elin tarvikkeen ainesosana käytet ty liha, kanin ja riistanliha sekä peruna ja riisi. KU VA : PI RJ O HU HT AK AN GA S. Toi vomme, että mallia jatkokehi tetään yhteistyössä elintarvike alan yrityksien kanssa. Komission työasiakir joja säädösehdotuksista saa daan mahdollisesti syksyllä. Komissio tekee ehdotuksen ainesosaluettelon ja ravinto arvoilmoituksen pakollisesta merkitsemisestä alkoholi juomiin helmikuussa 2021 julkaistun Euroopan syövän torjuntasuunnitelman mukai sesti
– Tutkimme Suomen ruokajärjestel mää 700 vuoden ajalta ja havaitsimme, että samanlainen kehityskulku on tois tunut monta kertaa historian aikana. – Globaali finanssikapitalismi on viri tetty kasvun varaan, eikä talouskasvun ja ympäristökuorman välistä yhteyttä ole pystytty purkamaan. Jyväskylän yliopiston kauppa korkeakoulun projektitutkija Irene Kuhmonen tutkii suomalaista maa taloutta ja ruokajärjestelmää tulevai suudentutkimuksen keinoin. Toises sa, agroekologiseksi kutsutussa ske naariossa tuotanto olisi hajautetumpaa ja Suomi olisi nykyistä omavaraisempi, mutta kasvuodotukset olisivat pienem mät. Tärkein tekijä nykyisessä muutospai neessa on tarve irrottautua fossiilitalou desta. Suuri kysymys on, pystymmekö pärjäämään nollakasvulla, vaikka nollakasvun ajatus ei ole poliitik kojen mieleen. TEKSTI: Elina Teerijoki KU VA : JY VÄ SK YL ÄN YL IO PI ST O/ PE TT ER I KI VI M ÄK I Maataloutta ja ruokajärjestelmää tutkiva Irene Kuhmonen hahmottaa useita mahdollisia tulevaisuudenkuvia.. Ensin järjestelmä organisoituu uudel leen, sitten se kasvaa, viimein kangis tuu ja lopulta luhistuu. Niihin kuuluu historian ja aiempien kehitys kulkujen tarkastelu. Muutoksen tarve näkyy jo siinä, miten puhumme ruuasta ja maa taloudesta, mutta toisin toimiminen on vielä vaikeaa ja harvan etujoukon todel lisuutta. Kun eläintuotannon ongelmat on alet tu tiedostaa, ratkaisuksi on tarjottu vil jelijöiden siirtymistä kasvintuotantoon. Hankkees sa on kehitetty kaksi vaihtoehtoista tule vaisuudenkuvaa Suomen maataloudesta ja ruokajärjestelmästä. KAKSI ERILAISTA TULEVAISUUDENKUVAA Vielä ei ole selvää, millaiseen järjestel mään olemme matkalla. Jos kaikki tuotanto keskitetään parhaille viljelys maille, mo nenlaiset riskit lisääntyvät sen myötä. So dat ovat usein vauhdittaneet siirtymiä, ja tämänhetkinen Ukrainan sota vaikut taa jo maailmantalouteen ja elintarvike markkinoihin. Toinen on sähkövetoinen high tech ruuantuotanto, jossa ruuantuotanto osin irrotetaan maataloudesta ja toimin ta keskittyy suuriin yksiköihin. 42 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 M aaseudun paikka ja tulevaisuus kestävyyssiirtymässä on juuri nyt ajankohtainen kysymys, ja moni asia viittaa siihen, että ruokajärjestelmämme tulee muut tumaan. Tällainen järjestelmä pystyisi hyö dyntämään eri alueiden vahvuuksia. Muutokset eivät yleensä ole olleet kivuttomia, vaan niihin on päädytty jonkin laisen pakkotilanteen kautta. Irene Kuhmonen on mukana Turun yliopiston Tulevaisuu den tutkimuskeskuksen, E2 Tutkimuksen ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkea koulun RUOKAVARMAhankkeessa, jossa tutkitaan keskinäisriippuvuuksien verkkoa Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuuksien lähteenä. Sen haasteena ovat kasvintuotannon kannattavuus, pohjoinen sijainti sää Tiede & Tutkimus Ruokajärjestelmän murros on ovella Tulevaisuudentutkija Irene Kuhmonen näkee muutoksen merkit maatalouden toimintaympäristössä ja ruokajärjestelmässä. Vielä suurempi kysy mys on koko talousjärjestelmän uudista minen. Uudeksi energiankäytön perustaksi on tarjolla sähkö, mutta sekään ei ole on gelmaton ratkaisu. Kuhmosen mukaan ruokajärjestelmä vaikuttaa olevan nykyisin kangistumis vaiheessa. – Huoltovarmuuden kannalta hajaut taminen on järkevää, sillä hajautettu jär jestelmä on joustava. Nyt käydään määrittelykamp pailua siitä, millainen tulevaisuuden kuva vahvistuu ja toteutuu
Muutoshakuiset ovat pieni, mutta he terogeeninen ryhmä, johon kuuluville on tärkeää pyrkiä yhdistämään ympä ristön ja talouden näkökulmat viljelyssä. Lopettajat taas olivat usein ikääntynei tä viljelijöitä, joilla oli terveyden tai jak samisen haasteita tai jotka kokevat, ettei viljely enää kannata. NELJÄ RYHMÄÄ VILJELIJÖITÄ Irene Kuhmonen lähti alun perin tutki maan, miten viljelijät tekevät työhönsä liittyviä valintoja ja miten tila voi olla sekä kannattava että toimia kestävästi. Vastauksista saattoi erottaa neljä ryhmää: sinnitte lijät, mukautujat, muutoshakuiset ja lopettajat. Kestävyyssiirtymän kysymystä tulee tarkastella myös sosiaalisten tekijöiden ja taloudellisen kannattavuuden kautta. On sinisilmäistä luottaa, että näin olisi aina. Historiallinen tarkastelu tuo esiin myös sen, että kaikki järjestelmät ovat tilapäisiä ja muuttuvat joskus. – Viljelijät tekevät valintojaan mahdol lisuuksiensa raameissa. Tutkimuksen edetessä fokus siirtyi vilje lijöistä koko ajan enemmän rakenteisiin, joiden varassa maanviljely toimii. Kulttuuri, teknologia ja ilmasto ovat aina muovanneet maataloutta ja ruoka järjestelmää, Irene Kuhmonen muis tuttaa. l Ucrete teollisuuslattiat Maailman kestävin lattia Todistettua kestävyyttä jo vuodesta 1969 lähtien HACCP hyväksytty Samat puhdistusominaisuudet kuin ruostumattomalla teräksellä Ei tue bakteerikasvua www.master-builders-solutions.com Tervetulua tapaamaan asiantuntijoitamme Elintarvikemessuille osastolle C501. Edellinen suuri muutos eli regiimi siirtymä Suomen maataloudessa tapah tui, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. – Itseäni on mietityttänyt, mitä kes tävyyssiirtymä tarkoittaa mukautujien kannalta. Mukautujat taas ovat toimineet niin kuin järjestel mässä tähän asti on ollut järkevää: he ovat kasvattaneet ja kehittäneet tilaan sa, ja toiminta on heillä melko kannat tavaa. Tärkeä kysymys olikin, millaiseen toimintaan järjestelmä heitä kannustaa, Kuhmonen sanoo. riskeineen sekä kotieläintalouteen teh dyt investoinnit. Miten siir tymä toteutetaan reilusti heidän kohdal laan. Sinnittelijät ovat pienellä maatalous tulolla elävä ryhmä, joka koettaa pärjätä muuttuvassa ympäristössä. Nykymaailmassa on voitu luottaa siihen, että huonona satovuonna voi ostaa täydennystä maailmanmarkki noilta. Suomessakin on sotavuosina koettu elintarvikepulaa, kun elintarvikkeita ja viljelypanoksia ei saatu ostetuksi. – Haluaisimme mielellämme ajatella, että on olemassa jokin luonnollinen tapa olla ja toimia, mutta sellaista ei ole. Itäsuomalaisten maanviljelijöiden tulevaisuuden näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa Kuhmonen kysyi yli vii deltäsadalta viljelijältä, mihin suuntaan he ovat tilaansa viemässä. He ovat panostaneet talou del lisesti paljonkin tilansa kehittämiseen ja siten toimineet kuten heiltä on nykyi sessä järjestelmässä odotettu. Tilanteesta päästiin ulos jäsenyyden avulla, sillä se muutti toi minnan säännöt kokonaan. Ennen EUjäsenyyttä maa taloutta tuettiin ja rajoitettiin voimak kaasti yhtä aikaa, ja siksi se oli patti tilanteessa. Kuhmonen ei usko, että eläintuotannosta tullaan luopumaan ko konaan tai että niin kannattaisi tehdä. – Historian saatossa Suomessa on ollut katovuosia, ja eläintuotanto on sil loin auttanut
44 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. 050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 Vantaa 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 lassi.hieta@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi AKVAMARIINI OY Antinkatu 3 D 00100 HELSINKI 045 256 5135 info@akvamariini.fi www.akvamariini.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 0207 911 400 info-fi@ammeraalbeltech.com www.ammeraalbeltech.com ANTICIMEX OY Uutistie 3 C 01770 VANTAA 020 749 5706 asiakaspalvelu@anticimex.fi www.anticimex.fi AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 0207 917 700 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi AUSER OY KOTKA Jylpyntie 35, 48230 KOTKA myynti@auser.fi 05 3410 400 www.auser.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI (09) 681 081 www.bangbonsomer.com BEDIKA OY PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI (09) 41355300 info@bedika.fi www.bedika.fi BERNER OY Teollisuuden Berner Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki 0207 914 332 anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA (09) 5495 640 www.brenntag.com/finland/ www.brenntag-food-nutrition.com/en/ CALDIC FINLAND OY Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 Turku 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CLEAMIX OY Mekaanikonkuja 6 70900 TOIVALA 044 057 6285 emma.nykyri@cleamix.com www.cleamix.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI (02) 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 5 02630 ESPOO (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 cortex@cortex.fi www.cortex.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ELAP OY Palokkaantie 6 17110 KALLIOLA 044 544 0007 vesa.koivumaa@elap.fi www.elap.fi ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com/fi/teollisuudenalat/ elintarviketeollisuus/ FAZER MYLLY Kasakkamäentie 3 15800 Lahti Käyntiosoite: Reissumiehenkatu 2, 15830 Lahti 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO (09) 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 Kauhajoki 0207 995 888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 Kokkola 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 Seinäjoki Åkerlundinkatu 2A 33100 Tampere Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 Helsinki 040 161 5443 / Kunnas (tj) 040 175 0259 / Kärki (myynti) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FUCHS OIL FINLAND OY Wolffintie 36 65200 VAASA 0207 459 660 Fax 0207 459 667 fuchs@fuchs-oil.fi www.fuchs.com/fi GEA FOOD SOLUTIONS FINLAND Hiomotie 19 00380 Helsinki 020 755 8960 www.gea.com/suomi www.gea.com GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HIGH METAL OY High Metal Oy Linjatie 3, 01260, VANTAA 044 360 0030 info@highmetal.fi www.highmetal.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 0207 76 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 Kantvik 010 431030 www.iff.com H A N K IN TA O PA S KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas. KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ: Hannu Pyykkö, puh
Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 45 H A N K IN TA O PA S IMCD FINLAND OY Keilaranta 19 02150 ESPOO (09) 251 5160 seppo.oksanen@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo 0207 208 200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 mail@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi JOSPAK OY Aukeentie 8 30100 Forssa 040 5159918 info@jospak.com www.jospak.com KARI NEVALAINEN OY Vierikatu 1-3 04430 Järvenpää 0400 494 224 www.karinevalainen.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA / INSPECTA OY Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 0207 497 970 klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.com KOMETOS OY PL 97 (Keskustie 23) 61801 KAUHAJOKI 020 757 1400 mailbox@kometos.com www.kometos.com /kometos-oy LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA (09) 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO (09) 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.lihel.fi LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MALVERN PANALYTICAL B.V. BRANCH FINLAND Linnoitustie 4 B 02600 ESPOO 040 481 8368 jarmo.lohilahti@malvernpanalytical.com www.malvernpanalytical.com/en/industries/ food-and-drinks MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 Pyhäntä 0207 991 399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEDFILES OY Volttikatu 5 70700 KUOPIO 044 700 1211 mari.lyyra@medfiles.eu www.medfiles.eu MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 0207 410 990 Fax 0207 410 991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 Helsinki 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 0207 921 300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com NORDIC LABEL OY Sirrikuja 2 00940 Helsinki 044 433 3700 tilaukset@nordiclabel.fi info@nordiclabel.fi etunimi.sukunimi@nordiclabel.fi www.nordiclabel.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 Helsinki (09) 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi RE GROUP Sentnerikuja 3 00440 HELSINKI (09) 560 7000 www.regroup.fi ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 A 02170 ESPOO (09) 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN satafood@satafood.net www.satafood.net SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus OW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava (09) 720 6310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA (09) 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 0207 351 500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD Turkkirata 10 33960 PIRKKALA 03 358 760 myynti@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com WHITELAKE SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com R. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI (09) 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com
Voiteluaineilla ovat NSF-rekisteröinnit, Halal ja Kosher sertifioinnit sekä tuotannolla on ISO 21469 sertifiointi. 46 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus AKVAMARIINI OY elintarvikealan kuluttajapalvelu ANTICIMEX OY Food Safety -palvelut hygieniapassitestit tuholaistorjunta ELAP OY tuotetietojen, laadun ja elintarviketurvallisuuden asiantuntija ELOMATIC OY konsultointi ja tekniset suunnittelupalvelut projektinhallinta ja hankintapalvelut FOODWEST OY – ideointi – kuluttajaymmärrys, markkinatutkimus – tuotekehitys – konseptikehitys – sopimusvalmistus / -pakkaaminen – laatu, vastuullisuus ja elintarvikelainsäädäntö – tuotetietopalvelu (pakkausmerkinnät, Synkka, Jamix) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food Service asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA / INSPECTA OY sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut MEDFILES OY elintarvikelainsäädäntöpalvelut: pakkausmerkinnät uuselintarvikkeet, terveysväitteet kliiniset tutkimukset METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi RE GROUP – asiantuntijapalvelut – projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIAja sähkötekniikka – kylmätekniikka SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY – asiantuntijapalvelut elintarvikealan yrityksille ja maatiloille, – bioja kiertotalouden asiantuntemus, alkutuotantoon sekä – elintarvikeja ympäristöteknologioihin liittyvät kehityshankkeet SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMERAAL BELTECH OY – elintarviketeollisuuden hihnat BEDIKA OY – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit CORTEX OY – leipomoja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet FUCHS OIL FINLAND OY – elintarvikelaatuiset Cassida voiteluaineet. GEA FOOD SOLUTIONS FINLAND elintarviketeollisuuden prosessija pakkauskoneet HIGH METAL OY – elintarviketeollisuuden koneet, laitteet ja linjastot – suunnittelu ja valmistus 70 vuoden kokemuksella INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät JAUHETEKNIIKKA OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät KARI NEVALAINEN OY – tuotemerkinnän koneet ja laitteet – etikettitulostimet – aplikaattorit – käsimerkintälaitteet – etiketit, tarvikkeet KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet KOMETOS OY – komponenttiannostelijat – nesteannostelijat – rasianpurkajat LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi – prosessianalysaattorit MULTIVAC OY – pakkauskoneet – etiketöintikoneet – siivutuskoneet – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – metallinilmaisimet – röntgenlaitteet – robotiikka THINKFLOW OY pumput ja venttiilit lämmönvaihtimet ja ohjausyksiköt säiliövarusteet ja pesurit mittausja säätölaitteet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT
BRANCH FINLAND laaduntarkkailun, tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratoriolaitteet ja asiantuntijapalvelut WHITELAKE SOFTWARE POINT OY – laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä laadunvarmistukseen, tuotekehityseen ja palveluanalytiikkaan – LabVantage LIMS PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat, Wrap around-, Linerlesja kerrosetiketit painetutja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut JOSPAK OY Jospak-vuokapakkaukset elintarviketeollisuudelle KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet MULTIVAC OY – pakkausja etiketöintikoneet NORDIC LABEL OY – etiketit, tarrat ja kuitukannet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY – sakeutusja hyytelöimisaineet – proteiinit – kuidut – aromit ja maustaminen – makeuttajat – luontaiset säilöntäaineet – kasvirasvat – juustojauheet BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC FINLAND OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut OY CELEGO AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut – vitamiiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB aromit, värit, öljyt, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 47 H A N K IN TA O PA S TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD suodattimet, erottimet, huohottimet voiteluaineet ( H1, H2, 3H, HTI) KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet CLEAMIX OY dekontaminointi hygienian hallintaan KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset KUNNOSSAPITO AUSER OY KOTKA – kunnossapidon varaosat – taajuusmuuttajat ja moottorit – logiikat ja mittalaitteet – pneumatiikkakomponentit OWATEC GROUP OY jäteveden & lietteen käsittely modulaariset konttiratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät LABORATORIOTUOTTEET MALVERN PANALYTICAL B.V
Ilmestymispäivä: 8.12. Tavoitat elintarvikealan päättäjät Kehittyvä Elintarvike -mediassa tehokkaasti ja monikanavaisesti. TAVOITA ELINTARVIKEALAN PÄÄTTÄJÄT Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Se julkaistaan jokaisessa numerossa 2022. JATKUVAA NÄKYVYYTTÄ kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas Varaa paikkasi: Hannu Pyykkö, 050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi MAINOSMYYNTI JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot KEVÄTKAUDEN TEEMAT 1 TUOTANTO & LAATU 2 RUOKATURVA, HUOLTOVARMUUS & RAAKA-AINEET 3 DIGITALISAATIO & ROBOTIIKKA, KOULUTUS Teema: RAAKA-AINEET & ENERGIA, STARTUP-EKSTRA Lisäjakelu: tuotekehityspäälliköt, pk-yritykset . mennessä 6/2022 Teema: REKRYTOINTI & KOULUTUS, MYYNTI & MARKKINOINTI Lisäjakelu: toimitusjohtajat Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja varataan teille markkinointikampanja. . Digihakemisto on verkossa 24/7. Varaa paikka mainoksellesi 3.10. Varaa paikka mainoksellesi 14.11. Ilmestymispäivä: 27.10. . ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto . mennessä 5/2022 . . Hankintaopas osuu oikeaan kohderyhmään. . 48 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET IMCD FINLAND OY entsyymit, aromit, lisäaineet apuaineet, stabilointiaineet valmistusaineet, proteiinit emulgointiaineet, rasvajauheet modifioidut tärkkelykset LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut artesaanileipomoille, teollisille leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä food servicetoimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut – Gelato-jäätelökoneet ja raaka-aineet – leipomokahvilakonseptit LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset ROQUETTE NORDICA OY – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R
l RE-Suunnittelu Oy liittyi Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseneksi kesällä 2021. Nyt meitä on 50. Yritys on suomalainen ja työntekijöidensä omistama. – Nyt asiakkaat ovat varpaillaan raken tamiskustannusten vuoksi. Markkinaa pitää päästä testaamaan, mutta ei tuotannon kustan nuksella, Takkinen täsmentää. Se ei näy suoraan työpöydällämme, sillä teh taiden ja tuotantotilojen kyvykkyys ovat avainasemassa asiakkaidemme liiketoi minnassa, Juhani Takkinen kertoo. – Modulaarinen tuotekehityslinja on ollut ratkaisu moneen. Haluamme sitouttaa erikoisosaajat myös laajentamalla omistajapohjaa, ker too pääomistaja Jukka Heikkinen. RESuunnittelu on erikoistunut elin tarviketeollisuuden laitoksiin, mutta te kee myös muita erikoiskohteita, kuten logistiikkakeskuksia, laboratoriota ja lääketeollisuuden korkeahygienian tuo tantotiloja. Korona sekä materiaalien ja komponenttien saata vuusongelmat ovat siirtäneet investoin teja. Erilaisten mallien avulla etsitään keinoja parantaa elintar vikelaitosten kyvykkyyttä, kertoo Sale nius. – Työskentelemme uusien ja salaisten projektien parissa, joihin ei löydy ratkai suja käsikirjoista. RE-Suunnittelu Oy on tehnyt Valion Lapinlahden Jauhetehdas L4:n arkkitehti-, LVIAja sähkö suunnittelun. Rakennusten ja tehtaiden pitää pystyä vastaamaan muuttuvan yhteis kunnan tarpeisiin. Suunnittelua määrittävät hygieenisyys, puhdistettavuus ja materi aalien kestävyys tuotantoolosuhteissa. – Tuomme asiantuntemuksemme suunnittelupöytään, kuten miten talo tekniset komponentit pitää asentaa, jotta ne voidaan huoltaa ja mitä materiaaleja pitää käyttää. Yksi yrityksen kolmesta perustajasta on nykyinen hallituksen puheenjohtaja Martti Heikkinen, jonka poika Jukka Heikkinen toimii varatoimi tusjohtajana ja sähkösuunnittelijana. RESuunnittelun juuret ulottuvat vuo teen 1994. – Monet suunnitteluprojektit ovat tehtaan laajennuksia tai muuntelua. Silloin Valio ulkoisti osan Va liotekniikasta, omasta teknisestä suun nittelustaan. Puhdastilojen suunnitte lussa on valtavasti yksityiskohtia, kuten oikeat painesuhteet tai millaiset jalka listat kestävät pesuja, Jukka Heikkinen kuvailee. Viime vuosina toimitusketjut ovat jär jestyneet uuteen asentoon. ASIANTUNTEMUS RATKAISEE Elintarviketeollisuuden tuotantolaitok sissa on erityisvaatimuksia arkkitehtuu rille, talotekniikalle ja tuotantotekniselle suunnittelulle. Nuorempi sukupolvi luotsaa yritystä uuteen kasvuun. – Parantelemme jo patentoitujen tuotteiden valmistusmenetelmiä, muok kaamme tuotantoa jatkuvatoimiseksi ja suunnittelemme, miten tuotanto ja kun nossapito yhdistetään. Etsimme oppeja maa ilmalta ja sovellamme niitä käytäntöön, kertoo tuotantoteknisen suunnittelun asiantuntija Leif Salenius. KU VA : RE -S UU NN IT TE LU OY. Par haimmillaan ensin suunnitellaan tuo tanto eli raakaaineiden, tuotteiden ja pakkausten virrat, laitteistot ja prosessit, ihmisten liikkuminen tehtaassa hygiee nisesti ja sitten vasta niiden ympärille talo, taustoittaa arkkitehti, toimitus johtaja Juhani Takkinen. Tuotekehityksellä voi olla eri raakaaineet ja pakkaus kuin tuotannossa, ja näytteitä tarvitaan pieniä määriä nopeasti. Varsinkaan keskisuurissa yrityksissä ei ole ollut erikseen tuotekehitystiloja, vaan koeajoja on tehty tuotannossa. Elintarviketeknologia & Logistiikka, Alkutuotanto 49 ELINTARVIKELAITOSTEN JA -PROSESSIEN SUUNNITTELU ON UUDEN ÄÄRELLÄ ETS kannattajajäsen TEKSTI: Laura Hyvärinen RE Suunnittelu Oy on erikois tunut elintarviketeollisuuden laitosten ja prosessien suun nitteluun. UUSIA TUOTTEITA JA TUOTANTOMALLEJA Elintarvikeliiketoimintojen siirtäminen tai yhdistäminen eri omistajien välillä näkyy haluna päästä irti pienteollisuu desta ja etsiä skaalaamisen etuja. Liikevaihtoa kertyy reilut neljä miljoonaa euroa. – Olemme vuoden mittaan rekrytoi neet useamman suunnittelun ammatti laisen ja etsimme yhä lisää
Elintarvikeketjun rikosten kirjo on petoksia laajempi, kuten markkinointirikokset ja terveysrikokset. Neljännes vastaa jista haluaisi myös kuunnella artikkeleita. klo 9. Tapahtumista saa helposti tietoa joka toinen viikko ilmesty västä uutiskirjeestä ja verkkosivujen tapahtumakalenterista. Kyse ei ole vain näköislehdestä, vaan nykyaikaisesta tavasta lukea tai kuunnella sisältöjä artikkeleittain. Toiveisiin ollaan vastaamassa. Nähdään syksyn tapahtumissa Elintarviketieteiden Seuran palsta TEKSTI: Laura Hyvärinen Järjestäjinä Elintarviketurvallisuusjaosto, Elintarvikealan talousja markkinajaosto, Elintarvikeanalytiikan jaosto Ruokapetokset ja niiden hallinta Elintarvikepetoksella tarkoitetaan tahallista, lain vastaista tekoa, joka johtaa asiakasta harhaan ja jolla pyritään saamaan ansiotonta taloudellista hyötyä. Lisätietoja löydät tästä vierestä. klo 9–10 Suomen aikaa. Seuran aistinvaraisen tutkimuksen jaostolla on ollut tärkeä rooli konferenssin järjestelyissä ja ohjelma onkin moni puolinen. Samaan aikaan Turussa on koolla useita satoja kuluttaja ja aistitutkimuksen ammattilaisia EuroSensekonferenssissa 13.–16.9. Kerromme lisää syksyn mit taan, kun kehitystyössä ollaan pidemmällä. Paperilehti kiinnostaa yhä, mutta sen rinnalle toivotaan myös digitaalisia sisältöjä. Turun Elintarviketutkijain Seuran väki matkasi Paraisille 7.9. AIKA: perjantaina 7.10.2022 klo 12–16 PAIKKA: Teams ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology OHJELMA Ruokapetokset Suomessa väitöskirjatutkija Jasmin Joenperä, Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta Ajankohtaista elintarvikeketjun rikosten torjuntarintamalta johtava asiantuntija, poliisi Minna Willman-Koistinen ja lakimies Pauliina Pelto-Piri, Ruokavirasto Ruokapetosten valvonta ja ennaltaehkäisy Suomessa tulliylitarkastaja Paula Kangas ja tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling, Tulli Elintarvikepetosten hallintakeinot Division Manager Sari Ristaniemi, SOK Horizon Scan access to a rapid overview of potential and emerging food safety issues, including food fraud VP Business Development Ron Stakland, FoodChain ID Liput alkaen 13 € Ohjelma ja ilmoittautuminen: lyyti.in/ruokapetokset. Tammiluodon Viinitilalle ja 3Spiritstehtaaseen. OSALLISTU SINÄKIN Seuran ja lehden työntekijöitä on tavattavissa Tampereella 14.–15.9. Seura järjestää ruotsalaisen ja norjalaisen sisaryhdistyk sensä kanssa Food Science Hour tapahtuman 8.12. Siitä löytyy lisätietoja eurosense.elsevier.com Elintarvikealan talous ja markkinajaosto järjestää osaisen aamukahvisarjan Ruokamarkkinat myllerryksessä pe 23.9. Viljaalan jaosto vieraili Jokioisilla 22.8. Toimitus on rakentamassa yhdessä ruotsalaisen yhteistyökumppanin kanssa mobiililait teille ja pöytäkoneille sovelluksia, joiden kautta kaikki sisällöt ovat helposti käytettävissä, missä ja milloin vain. Webinaarissa kuullaan ajankohtaisia ruoka alan kuulumisia jokaisesta maasta. 50 Kehittyvä Elintarvike 4/2022 TILAA UUTISKIRJE lyyti.in/ETS_uutiskirje S yyskauden ammattitapahtumat ovat jo alkaneet. Seurueelle jär jestettiin tilaviinien maisteluhetki ja illallinen. ja pe 30.9. Saman päivän iltapäivänä pidetään myös seuran syys kokous. Se on avoin ja ilmainen jäsenille ja kannattaja jäsenten edustajille. Suomen puheen vuoron pitää Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä. Webinaari järjestetään kolmen jaoston yhteistyönä. –10.30. Luonnon varakeskuksessa, Elonkiertomaatalousnäyttelyssä emerita professori Raija Tahvosen johdolla, ja retkeläi set kuulivat kaurasta erikoistutkija Veli Hietaniemeltä ja Sirja Viitalalta. Seuran syyskauden päätapahtuma on Ruokapetokset ja niiden hallinta 7.10. Webinaareissa käsitellään kriisien vaikutuksia vaikutuksia elin tarvikkeiden markkinoihin ja hintoihin, sekä kuluttajien rea gointia niihin. SISÄLTÖJÄ MYÖS KUUNNELTAVAKSI Kysyimme keväällä lehden tilaajilta ja seuran jäseniltä heidän lukemistottumuksistaan. Elintarviketeollisuusja Logistiikka messuilla
VASTUULLISUUSJOHTAJA MATTI KALERVO, KESKO OYJ ETS on osoittautunut erittäin toimivaksi kanavaksi verkostoituessamme elin tarvike sektorin asiakkaidemme sekä muiden yhteistyö kumppaneidemme kanssa. AMMATTILAISTEN VERKOSTO Kumppanisi ovat jo täällä! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET ETS auttaa pysymään ajan tasalla siinä, mitä uutta elintarvikesektorin moninaisilla alueilla tapahtuu ja kehitetään. TOIMITUSJOHTAJA LASSE MÄKELÄ, EUROFINS SCIENTIFIC FINLAND OY keh itty vae lint arv ike .fi/ liit y Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:
Elintarvikkeiden ja juomien erilaisten ominaisuuksien arvioimiseksi niiden rakenteen, koostumuksen, fysikaaliskemiallisten ominaisuuksien ja aistinvaraisten ominaisuuksien osalta on saatavilla suuri määrä analyyttisiä tekniikoita. Osoite: Malvern Panalytical, Linnoitustie 4 B, 02600 Espoo Jarmo.Lohilahti@malvernpanalytical.com, 040 481 8368. RUUAN JA JUOMIEN ANALYSOINTI https://www.malvernpanalytical.com/en/industries/food-and-drinks MALVERN PANALYTICALILLA ON SAATAVILLA LUOTETTAVIA RATKAISUJA ELINTARVIKETEOLLISUUTEEN: MATERIAALIEN KARAKTERISOINTI on elintärkeää elintarvikeja juomasektorille ja sitä käytetään lähes jokaisessa elintarvikeketjun vaiheessa. NÄITÄ TEKNIIKOITA käyttävät laajasti ainesosien valmistajat, elintarviketuottajat, tutkijat ja elintarvikeanalyysilaboratoriot varmistaakseen tuotteiden laadun, turvallisuuden ja prosessin tehokkuuden