kehittyvaelintarvike.fi 5 2021 KUNNOSSAPITO & ROBOTIIKKA LIHATEOLLISUUS Uuden lihan airuet Suomeen omaa levä tuotantoa Robotti, cobotti vai mobiilirobotti?
Ilmari Veijola kertoo, että Puljongin tehtaalla kokeillaan ja validoidaan uudenlaisia yhteistyöja liiketoimintamalleja. Juuka on tärkeä kohde sekä Nestlélle että Siemensille. ”Digisokeudesta pääsee tekemällä, ja digistä tulee nopeasti perustekemistä. Tulokset ovat nopeasti nähtävissä ja asiakkaille syntyy lisäarvoa”, summaa Strand. Nopeasti tapahtunut kehitys on omaksuttu Juuassa hyvin. ”Meillä on paljon kattavampi näkemys koko prosessista.” Tomi Strand, Nestlé Yhdessä kohti menestystä Nestlén omistama Puljongin kastiketehdas on saanut merkittäviä hyötyjä digitalisoinnista. Vastaavanlaisella liiketoimintaja yhteistyömallilla digitalisaatioprojektia ei ole aiemmin teollisuusmaailmassa toteutettu. Pohjois-Karjalassa Juuassa sijaitsee kastiketehdas, jonka tuotteet ovat ammattikeittiöiden suosiossa Suomessa ja maailmalla. Puljongin tehdas valmistaa maailmanluokan tuotteita. Ohjelmistopuolella Mendix low code -alusta on tuonut mukanaan nopeutta ja ketteryyttä tehtaan toiminnanohjausjärjestelmän sekä automaatiojärjestelmien integroinnissa. ”Yhteistyömme Siemensin kanssa perustuu kumppanuuteen”, kertoo tehtaanjohtaja Tomi Strand. Datan avulla tehtaan tuotantoa voidaan optimoida tehokkaasti. Yhteisten projektien liiketoimintamalli on Siemensin kanssa uniikki, sillä siinä voidaan jakaa syntyneitä voittoja. ”Digitalisoinnin myötä tulleisiin konkreettisiin etuihin kuuluvat esimerkiksi kokonaishävikin pienentyminen, automaatioasteen kasvattaminen ja manuaalisen työn väheneminen. Tehdas on pieni, mutta molemmat yritykset näkevät sen hyvänä mahdollisuutena kokeilla uusia toimintamalleja ja saavuttaa nopeita tuloksia. Samalla luotiin valmiudet digitalisaation jatkokehitykselle ja uniikille yhteistyölle. Juuassa on osoitettu, että menestyvä tuotanto on mahdollista myös pienellä paikkakunnalla. Vuonna 2016 tehtaalla tuli tarve uudistaa automaatiojärjestelmä, ja kumppaniksi valikoitui Siemens. Lisäksi kemikaali-, vesija energiasäästöt ovat huomattavia digitalisoinnin ansiosta”, Strand luettelee. ”Esimerkiksi digitaalinen kaksonen tarjoaa mahdollisuuden uusien järjestelmien riskittömään testaukseen virtuaalimaailmassa ennen varsinaista käyttöönottoa tehtaalla”, kertoo Head of Vertical Sales Ilmari Veijola Siemensiltä. Meillä on paljon kattavampi näkemys koko prosessista. KUMPPANISISÄLTÖ. www.siemens.fi Tomi Strand luotsaa Puljongin kastiketehdasta. Datan avulla pystytään tekemään oikeita päätöksiä, kun data auttaa johtoa työssään
Ennakoivalla kunnossapidolla säästyy hurjasti aikaa, rahaa ja raaka-aineita, jos hyödynnetään älykkäitä (etä)ratkaisuja. LIHA-ALALLE POVATAAN vallankumousta viiden vuoden sisällä. Ihmiskunta ajaa vauhdilla kohti tuhoa, mutta suuntaa voi vielä kääntää. Viljelymenetelmät ovat monin paikoin kestämättömiä, ja uutta peltomaata raivataan metsistä. Lihaja maitomarkkinat kasvavat, vaikka terveyden ja päästöjen vähentämisen kannalta kasvis painotteinen ruokavalio olisi parempi. Uutta on ihmisen ja robotin yhteistyö, vuorovaikutteinen robotiikka. VTT:llä on tuotettu myös Trichoderma reesei -sienen avulla kananmunan valkuaisproteiinia. Tuotelanseerausten aikataulut ovat yhä epävarmoja, koska Amerikassa ja Euroopassa niillä ei ole uuselintarvikehyväksyntää. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 3 ja tuoksuvaa kasvisolumassaa bioreaktorissa. Kumpikin yritys on VTT:ltä lähtöisin. Lähes puolet maapallon maa-alasta on maatalousmaana ja laitumina. Snellmanilla kunnossapidon työntekijöiden ajasta 70 prosenttia menee ennakoivaan huoltoon. Kun tuotanto sujuu suunnitelmien mukaan, resursseja ei mene hukkaan. Solumassasta lihaa kasvattavat yritykset ovat keränneet jo miljardin sijoittajarahaa. TEKNOLOGIAN RAKENTAMINEN vaatii energiaa ja luonnonvaroja, mutta tietoa tuottavat, säädettävät ja toimintavarmat koneet ja laitteet säästävät resursseja ja tehostavat tuotantoa pitkällä aikavälillä. KU VA : PA UL A AI TO T änä vuonna fysiikan Nobel-palkinnon saivat Syukuro Manabe, Klaus Hasselmann ja Giorgio Parisi tutkimuksistaan, jotka lisäävät ymmärrystä ilmaston muuttumisesta. VTT:llä Heiko Rischerin tiimissä on kehitetty kahvisolukko eli kahvilta maistuvaa Laura Hyvärinen päätoimittaja, ETM Pääkirjoitus 5/2021 LIHA-ALAN UUSI NOUSU. Samaan aikaa vikakeikat ovat laske neet 90 prosenttia, ja koneiden tekninen käytettävyys on noussut vastaavasti. Suomen elintarviketuotanto nojaa eläimiin, vaan mitä tapahtuu solumaataloudessa. Solar Foods tuottaa bioreaktorissaan Solein-yksisoluproteiinia, jolle haetaan uuselintarvikelupaa. Ilmaston 1,5 asteen lämpötilan nousu arvioidaan saavutettavan vuosikymmenessä. Elintarvikealan visionäärinen konkari Heikki Manner koosti katsauksen solumassasta lihaa valmistavista yrityksistä tähän lehteen. Ruuantuotannon kasvihuonepäästöt ovat 17 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin liikenteen päästöt. Se tuo joustavuutta ja yhteistyörobotit mahtuvat pieneenkin tilaan. Ensin mainitut ovat olleet mukana IPCC:ssä eli hallitusten välisessä ilmastopaneelissa vuodesta 1990, samoin kuin tähän lehteen maailman ruokajärjestelmän mittasuhteista kirjoittanut trooppisen metsänhoidon emeritusprofessori Markku Kanninen. Multivacin huoltopäällikön Timo Leppäsen mukaan ennakkohuoltojen määrä on noussut 60–70 prosenttia vuosikymmenessä. UUDENTYYPPISEN LIHAN MARKKINAT KASVAVAT. EniferBio kasvattaa teollisuuden sivuvirroista Pekilo-proteiinia kalanrehuksi. Uudentyyppisen lihan markkinat kasvavat, ja niiden ennustetaan ottavan kymmenen prosentin osuuden maailman lihamarkkinoista tämän vuosikymmenen aikana. Singaporen ruokavirasto (SFA) on jo myöntänyt Eat Just -yritykselle luvan käyttää broilerin solumassaa nugettien raaka-aineena. Ruuan tuotannon kasvihuonepäästöistä 57 prosenttia liittyy eläin peräisten elintarvikkeiden tuotantoon. Uusi turvatekniikka on tehnyt mahdolliseksi ihmisen ja robotin yhdessä työskentelyn
26 Robotiikan pilottilaboratorio palvelee opetusta ja yrityksiä 28 Digitaalisia työkaluja jäljitettävyyden todentamiseksi ruokaketjussa TEEMA: Lihateollisuus 30 Vienti on välttämätön Suomen lihantuotannolle 32 Sianja broilerinlihan ympäristövaikutukset selville uudella laskutavalla 34 Vastuullisuustieto asiakkaan näkyville Ravitsemus & Terveys 38 Suolistomikrobit vaikuttavat rasvamaksan syntyyn Talous & Liiketoiminta 42 Kestävä mikrolevätuotanto tarjoaa paljon käyttömahdollisuuksia 43 Leväntuotanto vauhtiin Suomessa muutamassa vuodessa 44 Globaalit premium-kanavat suomalaisille elintarvikkeille ja juomille Tiede & Tutkimus 46 Kotimaisille marjoille lisäarvoa bioprosessoinnilla Lainsäädäntö 48 Elintarvikelaki vahvistaa kuntien elintarvikevalvontaa LISÄÄ UUSIA JUTTUJA VERKOSSA kehittyvaelintarvike.fi. 050 2250 hannu.pyykko(at)mediabookers.fi Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta Lehden tilaus kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Tilaushinta 2021 kestotilaus 69 €/vsk kestotilaus oppilaitokset 57 €/vsk Hintoihin lisätään alv 10 % Osoitteenmuutokset ja ETS r.y:n jäsenasiat Elintarviketieteiden Seura r.y. 040 153 4842 Toimituspäälliköt Pirjo Huhtakangas pirjo.huhtakangas(at)kehittyvaelintarvike.fi Elina Teerijoki elina.teerijoki(at)kehittyvaelintarvike.fi Vakituiset avustajat Anna Kortesoja, Ismo Lehtonen, Heikki Manner, Kaisa Poutanen, Mari Sandell, Anu Susi, Ari Virtanen Toimituskunta 5/2021 Pirjo Huhtakangas Laura Hyvärinen Juha Korhola Timo Leppänen Neuvottelukunta Marina Heinonen, Eeva-Liisa Häkli, Matti Kalervo, Anu Kaukovirta, Marjukka Kolehmainen, Kaisa Linderborg, Anna Lemström, Jussi Loponen, Pia Mäkelä, Emilia Nordlund, Marleena Tanhuanpää, Jussi Toivonen, Erkki Vasara, Kati Väkeväinen Mainosmyynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers Hannu Pyykkö p. 4 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 Sisältö 5/2021 32. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273 ISSN 0787-8273 (painettu) ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y @ETS_ry Toimitus PL 115, 00241 Helsinki toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi Päätoimittaja Laura Hyvärinen laura.hyvarinen(at)kehittyvaelintarvike.fi p. PL 115, 00241 Helsinki info(at)ets.fi kehittyvaelintarvike.fi Kansikuva KUKA Nordic AB kehittyvaelintarvike.fi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3 PÄÄKIRJOITUS: Liha-alan uusi nousu 6 HENKILÖKUVA: Tehdastekniikan ammattilainen hurahti koneisiin jo lapsena 8 KOLUMNI: Tehokkuusloikka on välttämätön, jotta ruokaa riittää 11 PAKINA: Kärsiviä possuja ja kasveja 18 PUHEENVUORO: Ilmastoviisasta ruokaa ja juomaa voidaan tuottaa 36 MAAILMA MAUSTEILLA: Belgradilaiset elävät toreilla ja terasseilla Ajankohtaista 10 Fazerin herkkuja on lennätetty sadoille vuosaarelaisille Helsingissä 12 Elintarvikerikollisuuden torjuntaryhmä selvittää ruokapetoksia 13 Terveystodistukset käyttöön Ison-Britannian viennissä vasta heinäkuussa 2022 14 Maailman ruokajärjestelmä isojen haasteiden edessä 16 Uuden lihan airuet TEEMA: Kunnossapito & Robotiikka 19 Monimutkaiset toimitusketjut lisäävät kyberriskejä 20 Kunnossapidon arki sujuu yhteistyöllä 22 Ennakoiva huolto pitää koneet kunnossa 24 Robotti, cobotti vai mobiilirobotti
Ruokajärjestelmällä kolme isoa kestävyyshaastetta KU VA : M AR KK U KA NN IS EN AR KI ST O 44 Superjahtien omistajat, vuokraajat, vieraat ja miehistö käyttävät vuosittain noin miljardi euroa ruokaan ja juomaan. Suolistomikrobit vaikuttavat rasvamaksan syntyyn 38 K UV A: W ES U A L / UN SP L A S H Tehokkuus on välttämätöntä, jotta ruokaa riittää, ja ihmisen ja muun luonnon välinen saumaton yhteistoiminta on tehokkuuden edellytys, kirjoittaa professori Arto O. Superjahdeilla tarjotaan huippuluksusta KU VA : SU PE RY AC HT FO OD IE 46 Suomen suuret marjavarannot voidaan saada paremmin maistuviksi entsyymija mikrobikäsittelyllä. Bioprosessoinnilla lisäarvoa kotimaisille marjoille KU VA : PI RJ O HU HT AK AN GA S Palstat 9 Alkupaloja 40 Haarukassa 50 Hankintaopas Elintarviketieteiden Seuran sivut 54 KANNATTAJAJÄSEN: Yhteistyötä laitteiden koko elinkaaren ajan 56 KANNATTAJAJÄSEN: Mittausteknologia on avain tuotannon järkeistämiseen 58 ETS-PALSTA: Ensi vuoden suunnittelu käyntiin Rasvamaksan hoidossa ravitsemuksella ja liikunnalla on tärkeä rooli. Tehokkuusloikka on välttämätön 8 KU VA : JU HA TÖ RM ÄL Ä. Tulevaisuudessa siihen voidaan vaikuttaa myös mikrobiterapialla. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 5 Maailmalla lihan kysyntä kasvaa tulevina vuosikymmeninä ja tarjoaa Suomelle vientimahdollisuuksia muita maita pienemmällä ekologisella kuormituksella. Vienti välttämätöntä Suomen lihantuotannolle 30 KU VA : L UO N N O N V AR A KE SK U S 14 Seuraavan 30 vuoden kuluessa maailman ruokajärjestelmällä on kolme suurta kestävyyshaastetta: ruokaturva ja ravitsemus, maankäyttö ja ilmastonmuutos, kirjoittaa emeritusprofessori Markku Kanninen. Salonen kolumnissa
Saman tien aloimme suunnitella uuden tehtaan tilajärjestelyjä ja prosesseja, jotka saatiin aika nopeasti kohdilleen. Myllys piirsi robotin ensimmäisen version keittiöpöydän ääressä. – Mutta tekniikkaan se liittyy. Aikuisena ensimmäisen oman kodin ovikello visersi kuin satakieli, kurnutti sammakon lailla tai lauloi joululauluja. Valtaosa työajasta kuluu tuotannossa ja kunnossapidossa. Myllys kysyi töitä vanhasta työpaikastaan ja pääsi saman tien töihin. Myllys oli mukana myös uuden tehtaan suunnittelussa. Vanhan tehtaan koneet ja laitteet siirrettiin upouuteen tehtaaseen kesäkuussa, kun henkilökunta oli kesälomalla. Isän puolelta suvulla on karjalaiset juuret, äidin suku on Kaavilta. Myllys rakensi omakotitalon vaimonsa kanssa Kuopion Hiltulanlahteen Koivumäen kartanon kupeeseen. Kunnossapitoa ja tehdassuunnittelua Myllys tuntee alkoholitalon tuotannon ja koneet kuin omat taskunsa. – Kunnossapito ja kehityshankkeet ovat olleet punainen lanka koko työuran ajan, Myllys kiteyttää. Jo lapsena Myllys purki koneet ja laitteet osiin saadakseen selville, miten ne toimivat. Kymmenvuotiaasta asti elektroniikkaa ja tietotekniikka harrastanut Myllys suoritti lukion jälkeen tieto tekniikkamekaanikon tutkinnon. Tässä häntä auttaa laaja kunnossapidon ja juomateollisuuden kontaktiverkosto. Parhaillaan valmistaudutaan joulusesonkiin pullottamalla muun muassa suosittua premium-glögiä. Vastaukset kysymyksiin saa aina heti. – Silloin oma työ polki paikoillaan. Hän näkee itsensä 5–10 vuoden kuluttua töissä samassa yrityksessä, mutta uusissa tehtävissä. Ison laitoksen kunnossapito kiinnosti.. 2000-luvun kohokohta oli uuden tehtaan valmistuminen vuonna 2013. l Valtaosa Petteri Myllyksen työajasta kuluu tuotannossa ja kunnossa pidossa. Firmassa on viides toimitusjohtaja minun työaikanani, Myllys laskee. Sukujuuret Karjalasta ja Savosta Joensuussa syntynyt Petteri Myllys muutti isän työn mukana Viitasaaren ja Nilsiän kautta Kuopioon vuonna 1973. Työharjoittelupaikka löytyi Lignell & Piispaselta, ja sille tielle hän jäi. Fortum haki Lapinlahden kakkostehtaalle vastaavaa laitosmiestä. Lignell & Piispasella tehdään töitä sesongista riippuen yhdessä tai kahdessa vuorossa. Yritän kehittyä koko ajan. – Esimies huikkasi, että tules käymään neuvotteluhuoneessa. Olvilla hän työskenteli opiskeluaikana. Lentäjäksi hän yrittikin, mutta hävittäjälentäjän työ tyssäsi allergiaan. Harrastuksia on haitannut pitkä sairausloma; hänelle laitettiin sydämentahdistin. Alkoholitalon varastossa on noin 140 myyntinimikettä, joista tehtaalla valmistetaan yli puolet. 6 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 TEKSTI: Pirjo Huhtakangas Henkilökuva TEHDASTEKNIIKAN AMMATTILAINEN HURAHTI KONEISIIN JO LAPSENA L ignell & Piispasella tuotannon, kunnossapidon ja kehityshankkeiden parissa työskentelevä Petteri Myllys haaveili lapsena kuorma-autonkuljettajan tai hävittäjälentäjän työstä. Pöydän ääressä istui myös suunnitteluinsinööri. – Sieltä oli suora reitti teknilliseen opistoon, joten pääsin tekuun heittämällä sisään lukemaan tietokonetekniikkaa. Nykyisin vapaa-aika kuluu kalastuksen ja kotipihalla puuhastelun parissa. – Viihdyn hyvin perheyrityksessä, jossa omistajia on mukana operatiivisessa toiminnassa. Lukion jälkeen Myllys saapasteli Olvin varastolle kyselemään töitä, ja aloitti ne heti seuraavana päivänä. KU VA : LI GN EL L & PI IS PA NE N jastojen suunnittelussa, eli tehdastekniikan parissa. Aivan koko työuraansa Myllys ei ole työskennellyt Lignell & Piispasella; vuoden 2002 hän teki töitä Valion Lapinlahden tehtaalla. Se oli mielenkiintoinen kahden vuoden prosessi, Myllys toteaa. Sarjat vaihtelevat muutamasta sadasta litrasta satoihin tuhansiin litroihin. Työn ohessa Myllys opiskeli muun muassa elintarviketyöteknikoksi. Kehittäjä ja työsuojelupäällikkö Nykyisin Myllys on mukana koneiden ja laitteiden kehityshankkeissa ja hoitaa työsuojelupäällikön tehtävää. Kodissa oli työhuone, jossa hän korjasi koneita ja laitteita muillekin. Vain Petteri Myllys ja tuotantopäällikkö puursivat kesähelteillä. Vaimo nimesi sen Roihalaksi. Golf-mailat Myllys hankki vuosi sitten. Hän on vastannut koneiden kunnossapidosta, kilpailuttanut koneja laitehankintoja ja ollut mukana kehitysprojekteissa ja uusien linValiolla työskentely jäi kuitenkin vuoden mittaiseksi, kun vaimo palasi töihin hoitovapaalta eikä kahta pientä poikaa haluttu pitää hoidossa pitkiä päiviä. – 1990-luku meni kuin siivillä, kun oli koko ajan uutta tehtävää. Hänen lempityökoneensa on lavoitusrobotti, jonka keskus ohjaa kuljetinjärjestelmää automaattisesti. Työkaverit palasivat lomalta uuteen tehtaaseen, jonka pinta-ala oli entiseen nähden yli kolminkertainen
Todelliset tarpeet yhdistävät kaikkia ihmisiä. Ehkä saarivaltion rajallisuus auttoi huomaamaan, että hedelmällinen maaperä on elinkeinon harjoittamisen välttämätön edellytys. Ilman ruokaa ihmisiä ei ole. Tehokkuutta on se, että proteiinikilogramma saadaan tuotettua mahdollisimman pienellä pinta-alalla. Näin on käymässä niille kymmenille maatalouskemikaaleille, joista pölyttäjähyönteiset eivät pidä. Tehotonta pellon käyttöä on rehuviljan viljely, jos samalla pellolla voisi suoraan kasvattaa ihmisen ruokaa. Lyhyen aikavälin tehokkuutta on tavoiteltu ratkaisuilla, jotka osoittautuvat pitkällä aikavälillä tehottomiksi. Globaali ajattelu on välttämätöntä, sillä suomalaisten syömästä ruuasta 40 prosenttia tuotetaan maamme rajojen ulkopuolella. Huomattava tehokkuuden parantuminen saavutetaan siten, että siirrytään syömään suoraan pelloilta, jolloin peltopinta-alaa ei enää kulu teuraseläinten ruuan kasvattamiseen. He tulkitsivat saarivaltiota suljettuna järjestelmänä, jonka on pärjättävä itsenäisesti ilman ulkopuolelta tulevia apuja. Tätä tehokkuusloikkaa tehdään jo, sillä kasviproteiinin myynnin kasvu on ollut viime vuosina ennusteita suurempaa, noin 10 prosenttia vuodessa. Palkokasvien ja viljan vaatima peltopinta-ala tuotettua proteiinikilogrammaa kohti on 7–20 kertaa pienempi kuin kanan-, sianja naudanlihan vaatima peltopinta-ala. Islantilaiset lampaankasvattajat huomasivat 1400-luvulla, että ylilaiduntaminen johtaa maaperän köyhtymiseen ja eroosioon. Tuhlaamista edustaa myös jokainen kotiin kannettu ruokakassi, joka päätyy hävikiksi. Pitkittäistutkimukset osoittavat kiistatta, että ihmiselle kaikkein terveellisin ruoka on juuri sitä ruokaa, jolla varmistetaan globaali ruokaturva. Niin käy myös monen muun raaka-aineen kohdalla. Tällä tavoin he löysivät tehokkaimman mahdollisen tavan oman elinkeinonsa harjoittamiselle. IHMISEN JA MUUN LUONNON välinen saumaton yhteistoiminta on tehokkuuden edellytys. Siksi yhteistyön luonnon kanssa täytyy olla kunnossa. Salonen, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos, Suomen kestävyyspaneelin jäsen. I hmisten tarpeet ovat rajalliset, toisin kuin halut. Niitä ovat esimerkiksi ruoka, juoma, katto pään päälle ja mahdollisuus huolehtia terveydestä. Kolumni TEKSTI: professori Arto O. Islantilaiset lampaankasvattajat lyöttäytyivät yhteen ja arvioivat, kuinka monta lammasta laidunmaa kestää. Jos hyönteiset eivät enää suostu kanssamme yhteistyöhön, jää mustikkametsien pölyttäminen ihmisten tehtäväksi. TEHOKKUUSLOIKKA ON VÄLTTÄMÄTÖN, JOTTA RUOKAA RIITTÄISI KU VA : JU HA TÖ RM ÄL Ä TERVEELLISIN RUOKA ON SITÄ, JOLLA VARMISTETAAN GLOBAALI RUOKATURVA. Ruoka on kiistaton ihmisen tarve toisin kuin esimerkiksi internet, kännykkä tai samppanjavispilä. Ilman onnistuneita pölytyksiä ihmisen ruokahuollosta tulee tehotonta, kun ihminen joutuu hoitamaan tehtäviä, joita hyönteiset suorittavat ilman korvausta. Ja ruoka on ensisijainen inhimillinen tarve, sillä ilman ruokaa ei ole ihmisen elämää. Maapallo on kuin saari maailmankaikkeudessa. Silloin mitätöityy kokonaisen tuotantoketjun panos, jossa yhdistyvät sekä luonnonresurssit että ihmisten tekemä työ eri puolilla maailmaa. Sen sijaan haluihin keskittyminen on jo lähitulevaisuudessa kyseenalaista, sillä maapallo muodostaa suljetun järjestelmän, jonka on pärjättävä omillaan auringonvaloa lukuun ottamatta. He sopeuttivat taloudellisen toimintansa luonnon kantokyvyn rajoihin, jolloin laidunmaan uusiutumisnopeus määritti toiminnan rajat. Yhden planeetan olosuhteissa pitää välttää tuhlaamista, joka rapauttaa pitkän aikavälin selviytymisen mahdollisuuksia. 8 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 VAIKUTTAVIN TEHOKKUUSLOIKKA liittyy peltojen hyödyntämiseen. Silloin oma itsekäs etu kohtaa yhteisen hyvän. Tehottomuuden huippu olisi se, että ihminen joutuisi ottamaan pölyttäjän tehtävät itselleen. Eläinperäisestä kasviperäiseen ruokaan siirtyminen parantaisi ruokatuotannon tehokkuutta niin paljon, että se vastaisi maailmanlaajuisesti jopa 3–4 miljardin ihmisen jokapäiväistä ruuansaantia
Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 9 Alkupaloja Robotti sopii seniorikeskuksen ruokajakeluun VTT ON TUOTTANUT kasvisolujen avulla kahvia Espoon laborato rios saan. Keskuksen johtaja Tarja Sainio kertoo, että huoltokäytä vien ruokakuljetukset ruokakes kuksen ja osaston välillä kaipaa vat automatisointia pysyvästi. Lopuksi koulutettu aistin varainen arvioin tipaneeli arvioi uuden kahvin. Rischer arvioi, että tuotanto päästään käynnistämään noin neljän vuoden kuluttua. – Polle myös haki ruokavaunun osastolta. Ruokavaunu kul ki Pollen kyydissä osastolle asti, eikä sitä tarvinnut hakea huolto käytävästä. – Ehkä kokeilemme seuraa vaksi, miten robotti selviytyy keittiötöistä, kuten tiskaamises ta. Viivi Wanhalinna LÄHDE: Ketelings L. doi.org/10.1016/ j.foodcont.2021.108299 KU VA : PA UL IG & M IR AI FO OD S Pauligin pääomasijoitushautomo PINC on sijoittanut sveitsiläiseen startup-yritykseen MIRAI FOODSiin, joka on kerännyt rahoitusta laboratoriossa kasvatetun lihan kaupallistamista varten. Polle kommunikoi ympäristöönsä äänimerkein: hirnahtelee ja päästää kavioiden kopsetta muistuttavia ääniä. – Pilotin tarkoituksena oli au tomatisoida ruokatoimituksia ja samalla kehittää uusia automaa tioratkaisuja, Sainio tarkentaa. Kahvi solukon eli kasvisolubiomassan koostu mus analysoitiin ja sille kehitettiin sopiva paahtoprosessi. 2021. KU VA : VT T Keinolihasta kehitetään kestävämpää vaihtoehtoa lihalle Uuden kahvin tuotantoprosessi perustuu vakiintuneeseen teknologiaan kuten bioreaktorin käyttöön.. Mahdollisia muutok sia pystyi ohjaamaan tabletin käyttöliittymällä. Uskon, että tulevaisuudessa kaupunki hankkii robotteja, mut ta ensin kokeillaan ja kerätään käyttäjäkokemuksia. The barriers and drivers of a safe market introduction of cultured meat: A qualitative study. Pollen ansiosta ruokakuljetuk set nopeutuivat, vaativat vähem män henkilöstöä ja sujuivat hy gieenisemmin. ym. Ne voivat kuljettaa muun muassa aterioita, astioita, postia ja liinavaatteita. Tutkimustiimin päällikön Heiko Rischerin mukaan paahdetun kahvisolukon profiilissa oli tuok sun ja maun osalta paljon yhtäläi syyksiä tavallisen kahvin kanssa. Polle on automaattinen logis tiikkarobotti, joka osaa navi goida, väistää esteitä ja pysähtyä tarvittaessa itsenäisesti. Hän arvioi, että esimerkiksi seniorikeskuksissa raskaita ja yksitoikkoisia töitä voisi siirtyä roboteille. KU VA : DI M AL OG OY KEINOLIHAA tuotetaan viljelemällä eläinsoluja bioreaktorissa soluviljelytekniikoin. Euroopassa keinoliha kuuluu uuselintarvikeluvan piiriin, mutta yhtään lupahakemusta ei ole vielä jätetty. Pilotti perustui palvelumuotoilun ja ro bottiteknologian soveltamiseen, Sainio tiivistää. Kahvin bioteknologinen tuotanto alkoi VTT:n labora to rios sa kahvisoluviljelmän perus tamisesta. Tavoitteena oli saada toimivia ja helposti skaalattavia ratkaisuja seniori keskusten ja sairaaloiden sisäi sen logistiikan automatisointiin. Kustaankartanossa Polle liikkui itsenäisesti huoltotunnelissa, hississä ja yhdellä osastolla. Kustaan kartanossa se liikkui itsenäisesti huoltotunnelissa, hississä ja yhdellä osastolla. Pirjo Huhtakangas Pollen robottialustan päälle on rakennettu lämpöja kylmäkaappi ruuan kuljetusta varten. Helsingin kaupungin palvelu keskusliikelaitoksen yksikön johtaja Mikael Neuvonen kertoo, että kuljetusrobotit sopivat par haiten kohteisiin, joissa on es teettömät tilat liikkua ja leveät käytävät. Keinolihan hiilijalanjälki riippuu käytetyistä energianlähteistä. Bioreaktorin toiminta ja kasvatusalustan ainesosien tuotanto vaatii kuitenkin paljon energiaa, tuotantotavasta riippuen jopa enemmän kuin naudanlihan tuotanto. Tässä vaiheessa niiden käyttö vanhem missa kohteissa ei ole aina opti maalista ahtaampien käytävien ja lattioiden tasoerojen vuoksi, Neuvonen toteaa. Kahvia bioreaktorissa HELSINKILÄISESSÄ Kustaankar tanon seniorikeskuksessa on pi lotoitu robotin käyttöä ruuan ja kelussa. – Testasimme Polleksi nime tyn robotin toimintaa ja sen vai kutuksia käyttäjiin ja ruokakul jetusten tehokkuuteen. Kokeilun aikana kerättiin pa lautetta ja huomioita robottilä hetin toiminnasta. Robotin käyttöliittymä ei edel lyttänyt henkilökunnalta erityisiä taitoja asennuksen ja ohjelmoin nin jälkeen. – Robotteja voisi hyödyntää etenkin uusissa kohteissa. Ruokavaunu ei jäänyt laiturille tai hissiaulaan odotta maan kuljetusta, eikä matkan ai kana tarvittu henkilöstöä ruoka vaunun siirtelyyn, Sainio kertoo. Kehitystyöhön osallistui VTT:n kasvibiotekniikan, kemian ja elin tarviketieteen asiantuntijoita. Laboratorioolosuhteissa tuotettu kahvi on vielä kokeilu vaiheessa, ja sen markkinointi EUmaissa edellyttää viranomais hyväksyntää uuselintarvikkeeksi. Singapore on hyväksynyt ensimmäisenä valtiona maailmassa laboratoriossa viljellyn kananlihan myynnin vuonna 2020. Kymmenet yritykset maailmalla kehittävät keinolihoja. Tavanomaiseen lihantuotantoon verrattuna keinolihan etuihin kuuluu muun muassa se, että maapinta-alaa tarvitaan hyvin vähän, vettä ja ravinteita voidaan kierrättää eikä antibiootteja tarvita. Food Control. Yhdysvalloissa valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä keinolihalle. Hyvin kasvamaan saa tu solulinja siirrettiin bioreak to reihin suuremman biomassamää rän tuottamiseksi. 130, 108299. Tulevaisuuden ruokaan keskittynyt Pauligin pääomasijoitushautomo PINC on sijoittanut tänä vuonna MIRAI FOODS -startup yritykseen, joka pyrkii viljellyn nauhanlihatuotteen kaupallistamiseen
– On ollut hienoa olla ensimmäisten joukossa testaamassa uudenlaista, energiatehokasta kuljetuspalvelua. Asun itsekin Vuosaaressa, ja kuljetukset ovat olleet meillä kovassa käytössä viikonloppuisin. KU VA : M AX LU ND GR EN / W IN G Lounasaikaan ovat käyneet kaupaksi ruokaiset salaatit ja smoothiet. Kuluttaja on maksanut toimituksesta vain tuotteiden hinnan. – Haluamme ylittää kuluttajien odotukset ja tarjota uutta. Tuotteet on kuljetettu ilmateitse jopa muutamissa minuuteissa energiatehokkaasti ja vähäpäästöisesti. Ostokset on tilattu ja maksettu puhelimeen ladattavalla, maksuttomalla mobiilisovelluksella, ja kuljetuspalveluyhtiö Wing on hoitanut toimitukset. Lennot jatkuvat tänä vuonna lumen tuloon saakka ja jatkuvat taas keväällä. Pal10 Kehittyvä Elintarvike 5/2021. Esimerkiksi salaattiannoksen on saanut 6–13 minuutin toimitusajalla omalle kotipihalleen, Hämäläinen kehuu. Olemme mukana kokeilussa, jos Wing laajentaa jakelualuetta ja kuljetuskustannukset ovat jatkossa kohtuulliset, Hämäläinen vakuuttaa. Meille tämä on yksi jakelukanava. Myös tuoreet croissantit ovat kiinnostaneet. Heinäkuussa 2021 ilmatoimituksia kertyi viisinkertainen ja elokuussa nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Sähkökäyttöinen drooni poimii vakiokokoiseen kartonkipakkaukseen pakatut tuotteet, lentää toimituspaikalle, jää leijumaan ilmaan noin seitsemän metrin korkeuteen ja laskee korkeintaan reilun kilon painoisen paketin pehmeästi maahan. Lounasaikaan ovat käyneet kaupaksi ruokaiset salaatit ja smoothiet, Fazer Leipomoiden logistiikkajohtaja Jarno Hämäläinen kertoo. Ajankohtaista TEKSTI: Pirjo Huhtakangas FAZERIN HERKKUJA ON LENNÄTETTY SADOILLE VUOSAARELAISILLE HELSINGISSÄ Tuotteet on toimitettu ilmateitse jopa muutamissa minuuteissa pihoille ja kolmeen puistoon Helsingin Vuosaaressa. Suomi on Euroopan edelläkävijämaa Wing operoi ilmakuljetuksia kolmella mantereella: Australiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jossa yrityksen toiminta on keskittynyt Suomeen. KU VA : FA ZE R velulla on ollut 40 000 asukkaan Vuosaaressa satoja käyttäjiä. Pienoiskopteri eli drooni on laskenut tilauk sen maahan seitsemän metrin kaapelin varassa. Pieniä ilma-aluksia kauko-ohjataan navigaatiojärjestelmällä. – Tilatuimmat tuotteet ovat Berliinin munkit ja Omar-munkit. l LISÄTIETOJA: wing.com/piknik H elsingin Vuosaaressa on voinut tilata toukokuun puolivälistä alkaen Fazerin uunituoreita leipomotuotteita ja makeisia sekä Fazer Cafén ruokaisia salaatteja ja smoothieta ilmatoimituksena kotipihalle perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaihin sekä viikonloppuisin Mustankivenpuistoon, Lilla Kalvikin puistoon ja Uutelan kanavalle
Miten kasviksia sitten nautitaan, kun todetaan, että ravinnoksi käytettävät kasvit eivät olekaan saaneet elää lajityypillistä elämää ja paikoilleen maatumisen sijaan ne päättävät päivänsä ihmisen elimistössä. Porsitushäkkikysymys koettelee sianlihan tuottajien kärsivällisyyttä. Voimmeko tulevaisuudessa syödä hyvällä omalla tunnolla leipää, jos vilja parkuu hädissään leikkuupuimurin tullessa pellolle. Teoksen mukaan puut avustavat toisiaan pumppaamalla ravinteita hädässä olevalle toverille, ja ne viestivät toisilleen kuullessaan moottorisahan äänen. Tuli myös mieleen, että tomaatithan voivat punastua kauniin tai komean poimintahenkilön tullessa kasvihuoneeseen. Lehtitietojen mukaan Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet saman lajin kasveilla olevan oma hajukielensä, jolla ne varoittavat toisiaan tuhohyönteisistä. Tai että elävien kasvien lopetKÄRSIVIÄ POSSUJA JA KASVEJA K asvissyönnin lisääntymisestä on ollut merkkejä jo sukupolvien ajan. Mitä me sitten syömme. Tai kärsiikö siankärsämökin, jos siitä tehdään teetä huljuttelemalla tulikuumassa vedessä. Kaalintähteet viestittelivät keskellä kesää tehdyn korjuun jälkeen niin, että löyhkä houkutteli pellolle puolen Suomen kaaliperhoset. Höyhenpuutteellisten häkkikanojen näkeminen 70-luvun kanalassa sai kyllä ihmettelemään, mutta ei siitä munien ostoboikottia seurannut. Vegaanin unelma se ei kuitenkaan ollut, sillä maitoa, kermaa ja munia on resepteissä käytetty runsaasti. Keväisin vain iloittiin, kun lehmät pääsivät laitumelle. Vasikan sääri keitetään vedessä, otetaan pois ja liemeen lisätään kasviksia. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 11 taminen on epäinhimillistä. Ennen kasvikset säilöttiin etikalla, pian ne suojellaan etiikalla. voinnin pohdinnasta ilmestyi jo 70-luvulla, jolloin julkaistiin kirja kasvien salatusta elämästä. Eläinten käyttöä ihmisen tarvitseman valkuaisen tuotantoon ei enää pidetä eettisenä, saati tehokkaana, ja niinpä sille etsitään kiivaasti vaihtoehtoja. Ponssen perustaja Einari Vidgren ei tainnut asiaa ajatella kehitellessään puiden korjuukonetta, joka korjaa puiden viat lopullisesti. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja ja Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen. Yli 100 vuotta sitten ilmestynyt keittokirja Kasviskeittokirja kansalle esitteli varsin monipuolisen valikoiman kasvisruokia. Niin ajateltiin aikoinaan eläintenkin kohdalla. Kun siinäkin huolestutaan solujen hyvinvoinnista, siirrymme syömään virtuaaliravintoa. Peter Wohlleben kirjoitti kirjan puiden salatusta elämästä puolenkymmentä vuotta sitten. Eläinvalkuaisen tuotannon eettisyys arvelutti kovin vähän niin kauan kuin ruuasta oli niukkuutta, ja lapsetkin olivat mukana ruuan tuotannossa. Löytyypä siitä resepti nimeltä Vasikkavanukas. Uutista lukiessa muistui mieleen taannoisen kesäpaikan naapuruston muutaman hehtaarin kiinankaaliviljelys. MITÄ ME SITTEN SYÖMME?. Ensimmäisiä merkkejä kasvien hyvinPakina TEKSTI: Heikki Manner KU VA : HE IK KI M AN NE R Vuonna 1910 ilmestyneessä keittokirjassa esitellään kasvisruokia monipuolisesti. MITÄ SITTEN TAPAHTUU, kun huolestutaan kasvien hyvinvoinnista ja kasvien oikeudesta elää lajityypillistä elämää. Parsiin kytkettyjen lehmien lajinmukaisen käytöksen puutetta pohdittiin kovin vähän 50ja 60-luvuilla. ELÄINTEN OIKEUKSISTA elää eläimellistä elämää on viime aikoina elämöity, kun eläinsuojelulakia on uudistettu. Erityisesti possujen sanotaan kärsivän karsinoissaan, vaikka ne voivat vapaasti kärsiä toisiaan eikä niiden kärsiä meillä typistetä, toisin kuin possujen toista päätä alempana Euroopassa. Ehkä ratkaisun tarjoaa ensin reaktoriruoka, joka ei ole eläimiä tai kasveja nähnytkään. Kasvissyönnin käsite oli tuolloin laveampi, ja ehkäpä kirjoittaja valitsi reseptin kirjaan, koska vasikka on kasvis syöjä. Parsinavetoita on rakennettu Suomessa vielä viime vuosiin asti, mutta useassa EU-maassa ne ovat jo kiellettyjä. KASVIEN HYVINVOINTI on ollut näihin päiviin asti lannoituksen, kasvutilan ja kastelun riittävyyttä
Petosryhmä ja paikalliset valvontaviranomaiset pitävät myös palavereita rikosepäilytapausten alkuvaiheessa. Petostiimissä työskentelee tällä hetkellä neljä henkilöä: kaksi lakimiestä ja kaksi asiantuntijaa. Ruokaviraston petosryhmällä ei ole esitutkintavaltuuksia, kuten joidenkin muiden EU:n jäsenmaiden petostorjuntayksiköillä. Kun tapaukset etenevät oikeuskäsittelyyn ja tuomioon, Ruokavirasto tiedottaa tapauksista omasta näkökulmastaan. KU VA : PI RJ O HU HT AK AN GA S. Paikallisviranomaiset laativat tutkintapyyntöjä Ruokaviraston tukemana, mutta entistä useampi kunnallinen elintarvikevalvontayksikkö laatii tutkintapyyntöjä myös itsenäisesti. Esimerkiksi oliiviöljyyn voidaan sekoittaa muitakin kasviöljyjä tai viini olla jotakin muuta, mitä etiketissä lukee. 12 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 R uokavirastossa on aloittanut elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan keskittyvä ryhmä, joka toimii Elintarvikeketjulinjan ylijohtajan Pia Mäkelän alaisuudessa. Toimenpideohjelmahankkeen sisällä on kaksi alahanketta, jotka keskittyvät tämän rikoslajin torjuntaan. Eri sektoreiden valvontaviranomaiset oppivat toisiltaan. Myös talousrikospoliisin tutkinnanjohtajia, syyttäjiä sekä verohallinnon, Tullin, työsuojeluviranomaisten ja ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiantuntijoita on kutsuttu näihin tilaisuuksiin, Willman-Koistinen täsmentää. Myös poliisilaitosten talousrikostutkintayksiköiden kanssa järjestetään aloituspalavereita, joihin osallistuu välillä myös syyttäjiä, Ruokaviraston johtava lakimies Hanna Brotherus tarkentaa. Brotherus arvioi, että petoksentorjunnan tulokset alkavat näkyä vuoden tai useamman vuoden viiveellä. Tulokset alkavat näkyä lähivuosina Ruokaviraston petosryhmä on perustanut kaikille valvontaketjun viranomaisille avoimen työtilan viranomaisekstranetverkkoon, johon kootaan koulutusja tilannekuvamateriaalia. EU:n valvonta-asetus 2017/625 edellyttää, että jäsenvaltiot raportoivat vuosittain elintarvikeketjun petoksellisen toiminnan torjuntatyön tuloksista. – Näissä vaiheissa on mukana Ruokaviraston asiantuntijoita ja valvontaviranomaisia aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista ja kunnallisista valvontayksiköistä. l Ajankohtaista TEKSTI: Pirjo Huhtakangas ELINTARVIKERIKOLLISUUDEN TORJUNTARYHMÄ SELVITTÄÄ RUOKAPETOKSIA Hunaja, oliiviöljy ja viini ovat tuotteita, joita tyypillisesti väärennetään. Ryhmä tekee yhteistyötä oman hallinnonalansa viranomaisten lisäksi Tullin, poliisien, syyttäjien, verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten kanssa. – Esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitos on tiedottanut kolmesta isosta tapauksesta siinä vaiheessa, kun esitutkinta on päättynyt. Willman-Koistinen näkee elintarvikeketjun rikollisuuden ja ympäristörikosten välillä paljon yhteistä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa 2021–2023 on ensimmäistä kertaa mukana elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta. – Keskustelu koko valvontaviranomaiskentän kesken parantaa osaamista ja ymmärrystä. Suomessa petosryhmä kouluttaa elintarvikeketjun valvontaviranomaisia ja rikosprosessin viranomaisia, tekee tutkintapyyntöjä, antaa asiantuntijalausuntoja poliisille ja syyttäjille sekä laatii loppulausuntoja esitutkinnan loppuvaiheessa tai antaa lausunnon syyttäjälle syyteharkinnan aikana. Petosryhmällä ei ole esitutkintavaltuuksia Johtavana asiantuntijana toimenpideohjelmahankkeessa helmikuussa aloittanut Minna Willman-Koistinen on ollut aiemmin kehittämässä ympäristörikostorjunnan viranomaisyhteistyötä. – Ympäristörikostorjunnan kehittämisessä hyväksi havaittuja toimintamalleja on mahdollista hyödyntää tässä työssä alkumetreiltä lähtien, minkä ansiosta kehitysaskeleita on luvassa nopeammin, hän arvioi. Tilaisuuksissa on koulutusosuuksia, joissa käydään läpi valvonnan kokemuksia ja keskustellaan elintarvikeketjun rikollisuuden ilmiöistä. Ryhmän lopullinen vahvuus on vielä auki. Kaikille valvontaviranomaisille yhteisiä tilannekuvaja koulutustilaisuuksia on järjestetty kuukausittain toukokuusta 2021 alkaen
I so-Britannia on muuttanut aiemmin ilmoittamaansa aikataulua maataloustuotteiden viennin uusista vaatimuksista vedoten koronapandemian aiheuttamiin viivästyksiin elintarvikkeiden toimitusketjuissa. Eläinperäisten tuotteiden vientierät tarvitsevat viennissä eläinterveystodistuksen vasta 1.7.2022 alkaen. Olethan muistanut varata jo osastosi. Yhteistyössä Elintarviketeollisuuden ykköstapahtuma. Maahantuojan pitää tehdä tuotavista eristä ennakkoilmoitus Ison-Britannian sähköiseen järjestelmään jo 1.1.2022 alkaen. Myös kasvinterveystodistukset otetaan käyttöön Ison-Britannian viennissä vasta heinäkuussa 2022. Lue lisää ja varaa osastosi pfsptec.messukeskus.com Samaan aikaan järjestetään graafisen alan Sign, Print & Promotion sekä hotellija ravintola-alan Gastro Helsinki. LISÄTIETOJA: ruokavirasto.fi/vienti/iso-britannia TEKSTI: ylitarkastaja Ulla Ollila, Ruokavirasto TERVEYSTODISTUKSET KÄYTTÖÖN ISON-BRITANNIAN VIENNISSÄ VASTA HEINÄKUUSSA 2022 KU VA : AL EK S M AR IN KO V / UN SP LA SH Pohjois-Euroopan johtavat teollisuustapahtumat Messukeskuksessa. Maataloustuotteiden tarkastuksia aletaan tehdä IsonBritan nian rajatarkastusasemilla vasta heinäkuussa eikä vuodenvaihteessa, kuten aiemmin oli suunniteltu. Britannian vaatimus maataloustuotteiden vientierien ennakkoilmoitusmenettelystä tulee voimaan jo ennen ensi vuoden heinäkuuta. 16.–17.3.2022 Messukeskus Helsinki Kohta tavataan taas kasvokkain! Nyt kannattaa laittaa ylläolevat päivänmäärät kalenteriin, sillä FoodTec, PacTec & PlastExpo Nordic -messukokonaisuus is back. Tapahtumakokonaisuus kerää keväällä yhteen elintarviketeollisuuden, pakkausalan sekä muovialan ammattilaiset yhteen
IPCC:n arvioiden mukaan maatalousja maankäyttösektorin (AFOLU) kasvihuonekaasujen päästöt ovat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kasvaneet, vaikka monilla muilla aloilla päästöjä on onnistuttu tokseen sopeutumisessa eli ruokajärjestelmän palautumiskyvyn lisäämisessä. Väkiluvun kasvaessa kuilu kasvaa nykyisen elintarviketuotannon ja sen elintarvikemäärän välillä, joka tarvitaan kysynnän tyydyttämiseen vuoden 2050 tienoilla. KU VA : M AR KK U LA RJ AV AA RA. Kasvihuonekaasujen päästöt mittavia Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vuonna 2019 julkaistun maankäytön erikoisraportin 1 mukaan maailman maatalouden, maankäytön ja ruokajärjestelmien kasvihuonekaasujen päästöt ovat noin 34 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasujen päästöistä. Loput päästöt (noin 14 %) tulivat pääasiassa maatalousja laidunmaan raivauksesta. Markku Kanninen nuoressa tiikki-istutusmetsässä Borneon saarella Indonesiassa. Osasyynä kuiluun ja sen kasvuun ovat kulutustottumusten muutokset. Kun multa vähenee pellossa ja maan tuottavuus heikkenee, raivataan uutta peltomaata hävittämällä metsää. Uusimman arvion 2 mukaan maailman ruokatuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 17 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, eli noin kaksi kertaa enemmän kuin koko liikennesektorin maailmanlaajuiset päästöt. Kasvisruuan tuotannon osuus oli noin 29 prosenttia. Näistä ruokavähenemistä, lisääntyviä kasvihuonekaasujen päästöjä, maastopaloja ja muita ympäristöongelmia. Näistä ruokatuotannon päästöistä 38 prosenttia tulee maataloudesta, 29 prosenttia karjataloudesta, 21 prosenttia maankäytön muutoksista kuten metsäkadosta ja 12 prosenttia muista arvoketjun päästöistä (varastointi, kuljetus jne.). Tämä ilmenee aavikoitumisena maailman kuivilla alueilla, joita on noin 40 prosenttia maa-alasta. Ilmastonmuutoksen ongelmat maailman ruokajärjestelmälle ovat kahtaalla: ilmastonmuutoksen hillinnässä eli kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuuV uonna 2050 maailmassa on noin 10 miljardia ihmistä. Ruokaturvakuilu on arviolta noin 7 400 biljoonaa (12 nollaa) kaloria eli 56 prosenttia enemmän kuin maailman ruokajärjestelmä tuotti vuonna 2010. Lähes puolet maapallon maa-alasta on ruuan tuotannossa – maatalousmaana ja laitumina. Se vaikuttaa ruokajärjestelmään monella tavalla, muun muassa kasvattaa ruokatuotannon kasvihuonekaasujen päästöjä ja tropiikin metsänkatoa. Aavikoituminen on arkipäivää noin kolmelle miljardille ihmiselle Afrikassa ja muilla maailman kuivilla alueilla. Tämä aiheuttaa kasvija eläinlajien katoa, vesivarojen vähenemistä, pölyttäjähyönteisten Ajankohtaista Teksti: trooppisen metsänhoidon emeritusprofessori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-instituutti (VITRI) MAAILMAN RUOKA JÄRJESTELMÄ ISOJEN HAASTEIDEN EDESSÄ Kansainvälinen tiedeyhteisö arvioi, että seuraavan 30 vuoden kuluessa maailman ruokajärjestelmällä on kolme suurta kestävyyshaastetta: ruokaturva ja ravitsemus, maankäyttö ja ilmastonmuutos. Keskeisenä ongelmana on maan tuottavuuden väheneminen ja maan kunnon heikkeneminen kestämättömien viljelymenetelmien ja maan hoidon seurauksena. Elintason noustessa lihan kulutus on kasvanut monessa maassa. Maankäytön ja ruokajärjestelmän yhteys on moninainen. Maan kunnon heikkeneminen johtaa usein kierteeseen. Tutkijat arvelevat, että seuraavan 30 vuoden aikana tarvitaan toiset 500 miljoonaa hehtaaria lisää uutta maatalousmaata, ellei maatalouden tuottavuutta pystytä lisäämään riittävästi ja samalla olettaen, että nykyiset tuotannon ja kulutuksen trendit jatkuvat. Viimeisen 50 vuoden aikana maailman on ruuantuotannon tarpeisiin hävitetty 500 miljoonaa hehtaaria metsää: EU:n maaalaa vastaava määrä. 14 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 tuotannon päästöistä 57 prosenttia liittyi eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoon
VIITTEET: 1 IPCC. Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt syntyvät usein eri maissa kuin missä tuotteet kulutetaan. vähentämään tai ainakin niiden kasvua hillitsemään. 2021. Pitemmällä tulevaisuudessa yhtenä ratkaisuna voi olla myös ruokatuotannon ja maankäytön irtikytkentä, eli ruuantuotanto ilman maaja karjataloutta. Kestävän ruokajärjestelmän luominen vuoteen 2050 mennessä edellyttää erilaisten kehityssuuntien yhteensovittamista. 2019. ym. 2 Xu X. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon IPCC:n jäsenenä vuonna 2007. Toimia tarvitaan myös kulutuksessa. PUMPPAAMME TUOTTEITA HELPOSTI JOPA 80 BAR* PAINEESSA * Paine-ero vaihtelee pumpputyypin mukaan. Pari vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa 4 laskettiin, että EU:n kansalaisten kulutuksen synnyttämä tropiikin metsäkato aiheuttaa vuodessa noin sadan miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt. 020 792 0630, sales@flowexperts.fi Taivaltie 5, 01610 Vantaa | www.flowexperts.fi Ota yhteyttä! Kehittyvae-Magazin_TWIN-MX_210x146_FIN.indd 1 Kehittyvae-Magazin_TWIN-MX_210x146_FIN.indd 1 30.09.2021 16:40:52 30.09.2021 16:40:52. WANGEN TWIN NG WANGEN MX-S Hygieeniset pumput Elintarvikeja juomateollisuuden vaativiin, hygieenisiin kuljetusja annosteluprosesseihin. Nature Food 2, 724–732. 3 IPCC. Siksi esimerkiksi suomalainen kahvinjuoja ”ulkoistaa” kulutuksensa aiheuttamat kahvintuotannon päästöt toiseen maahan. Vuonna 2018 julkaistu IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportti 3 korostaa kulutustottumusten ja niiden muutosten merkitystä kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä matkalla kohti ilmastokestävää kehitystä. Agricultural and forestry trade drives large share of tropical deforestation emissions. Ruokaturva ja ravitsemus kaikille maailman ihmisille pitää varmistaa, mikä edellyttää ruokajärjestelmän tuottavuuden lisäämistä. Maa-, karjaja metsätalouden sekä muiden maaseudun elinkeinojen merkitys köyhyyden vähentämisessä sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisessä ja tasa-arvon vahvistamisessa tulee turvata. Global Environmental Change 56, 1–10. 2018. Global warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Kasvispainotteinen ruokavalio ja punaisen lihan käytön vähentäminen eivät ole tärkeitä pelkästään terveyden kannalta, vaan myös päästöjen vähentämisessä. l Markku Kanninen on ollut mukana trooppisten metsien tutkimuksessa 40 vuotta ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) työssä vuodesta 1990. Climate Change and Land: an IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems. Se on kaksi kertaa enemmän kuin Suomen vuotuiset kokonaispäästöt. Pienet leikkausvoimat ylläpitävät tuotteen ainesosien rakenteellista ja visuaalista eheyttä. Ratkaisu edellyttää maailmanlaajuisia toimia Ilmastokriisin torjunta edellyttää nopeaa ja voimakasta ruokajärjestelmän kasvihuonekaasujen päästöjen alasajoa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. ym. Sopii niin vesimäisten kuin erittäin viskoottisten väliaineiden käsittelyyn. 4 Pendrill F. Global greenhouse gas emissions from animal-based foods are twice those of plantbased foods. 2019. Tästä on jo merkkejä nähtävissä tutkimuksessa ja pilottihankkeissa. FlowExperts Oy Puh. Ne edellyttävät tuottavuuden kasvun lisäksi muun muassa maanomistuksen ja maan hallinnan vakauttamista ja uudistamista, koulutusta ja muita yhteiskunnallisia uudistuksia monissa maissa. CIPja SIP -puhdistus on mahdollinen, pumppu on saatavana liikkuvana tai kiinteänä yksikkönä. Koska kehittyvien maiden ruokajärjestelmätoimet ja -päästöt ja kehittyneiden maiden kulutus ovat kytköksissä toisiinsa, myös ratkaisuja pitää etsiä ja tarkastella kokonaisuutena huomioon
Siellä on jo ennestään osaamista kasvisolujen tuotannosta. Kaikki yritykset korostavat tuotteidensa antibiootittomuutta – mikä ei Suomessa ole erityisen suuri ongelma. Arvioiden mukaan sijoitusten määrä ylittää miljardi dollaria. Yksi yritykseen sijoittaneista on yhdysvaltalainen näyttelijä Leonardo di Caprio. bluenalu.com. Erityisen monia yrityksiä on Israelissa. Soluviljelmässä tuotetulla lihalla ei ole elintarviketurvallisuushyväksyntää USA:ssa eikä Euroopassa. KU VA : UP SI DE FO OD S Ajankohtaista TEKSTI: Heikki Manner Amerikkalainen Upside Foods kasvattaa eläinten kantasoluista muun muassa kananugetteja, mutta pyrkii täydelliseen eläimettömyyteen. Suomessa lihan vaihtoehtoista tuotantoa ei ole tutkittu, eikä startup-yrityksiä ole syntynyt. Moni yritys kokee, että hyväksynnän puute aiheuttaa epävarmuutta kaupallisen lanseerauksen aikatauluun. Maailmalla on perustettu monia startup-yrityksiä, jotka kehittävät uusia lihan, maidon, kananmunan, kalan tai ylipäätään proteiinien tuotantomuotoja. Alephin tietotaito vaikuttaa olevan juuri tuossa matriisissa, jonka avulla lihaan saadaan kas vatettua myös rasvaa, tukikudos ta ja verisuonistoa. Seuraavassa on poimintoja lihan tuotantoa kehittävistä yrityksistä. Yrityksiin on sijoitettu runsaasti riskirahaa, erityisesti USA:ssa. Eläintuotantoon kaivataan uusia vaihtoehtoja eettisten ja ympäristökysymysten vuoksi. Monet elintarvikealan julkaisut, kuten Food Navigator ja New Food Magazine ennakoivat suurta muutosta, ellei peräti vallankumousta liha-alalle seuraavien viiden vuoden sisällä. Kananmunan valkuaisen ja kahvin tuotantoa sen sijaan tutkitaan VTT:llä. Yritys ilmoitti vastikään, että sen tuottama keltapyrstöpiikkimakril lin liha on samanlaista ja käyttäy tyy ruuan valmistuksessa samoin kuin kala. 16 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 16 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 E läinvalkuaisen tuotanto on murroksessa. Yritys on saanut viime vuonna 20 miljoonan dollarin rahoituksen. Solumassaa kasvatetaan erityi sessä matriisissa 3–4 viikkoa, jot ta saadaan aikaan normaalia pih viä muistuttava kolmiulotteinen tuote. aleph-farms.com BlueNalu KALIFORNIAN San Diegossa sijaitseva BlueNalu kehittää kalan solumassan viljelyä tavoitteenaan tuottaa useiden uhanalaisten lajien, kuten tonnikalan lihaa. Solar Foods kehittää uuden valkuaisen tuotantoa fermentaatiolla hiilidioksidista ja typpilähteestä. Koko yhdistel män kasvatus on ollut suuri ongel ma näihin asti. Singapore hyväksyi ensimmäisenä reaktorissa tuotetun kananuggetin myyntiin viime vuonna. Pääsijoittajina ovat saudi arabialainen KBW Ventures, hol lantilainen eläinrehuyritys Nut reco ja tuotekehitysyhtiö Griffith Foods. UUDEN LIHAN AIRUET Aleph Farms ISRAELILAINEN Aleph Farms on biologi ja elintarvikeinsinööri Didier Toubianin, Strauss Groupin ja israelilaisen Tech nionin yliopis ton vuonna 2017 perustama yritys
mosameat.com Mosa Meat BERKELEYSSÄ Kaliforniassa sijaitsevan yrityksen perus tivat sydänlääkäri Uma Valeti ja solubiologi Nicholas Genovese vuonna 2015, ja se tunnettiin aiemmin nimellä Memphis Meats. Yrityksen tavoite on täy dellinen eläimettömyys niin, ettei viljelyn kantasoluja kaan tarvitse enää ottaa eläimestä. Viime vuodesta lähtien yritykseen on sijoitettu yli 150 miljoonaa dollaria. FINLESS FOODS toimii Kali forniassa ja kehittää uhan alaisen sinievätonnikalan li han tuotantotekniikkaa. Ensimmäiset tuotteet tehtiin vuonna 2017. KU VA : TI M VA N DE RI JD T Lehti verkossa Kehittyvä Elintarvike -lehden ja Elintarviketieteiden Seuran verkkosivustot yhdistettiin viime vuonna ja uudistettiin täysin. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology www.kehittyvaelintarvike.fi Etusivun uutissyöte Elintarvikealan tuoreita tiedotteita ja tunnustuksia Ammattitapahtumien kalenteri Tuoteja palveluhakemisto Hankintaopas Lehtiarkisto Elintarviketieteiden Seuran sisältöjä Kaikki ilman maksumuuria SYYSKUUSSA 6 000 VIERAILIJAA TAMMI-SYYSKUUSSA 80 000 SIVUKATSELUA 900 JULKAISTUA ARTIKKELIA TILASTOJA KE_2021_5_1/4s_ilmot_f.indd 3 KE_2021_5_1/4s_ilmot_f.indd 3 15.10.2021 11.47 15.10.2021 11.47. Yritys on myös ke hittänyt kasviraakaainees ta tehdyn tonnikalan lihan jäljitelmän, joka tulee myyn tiin ensi vuonna. Yhtiön viime vuoden sijoi tuskierros toi 160 miljoonan dollarin rahoituksen, jolla on tarkoitus rakentaa pilotti tuotantolaitos. Yrityksen tavoitteena on kehittää noin yhdeksän euron hintainen pihvi. Yritys on onnistunut kehit tämään tuotantoprosessia niin, ettei naudan sikiö hormonia (BFH) enää tarvita solujen kasvutekijänä. Rahoittajina ovat muun muassa Micro softin Bill Gates ja Virginin Richard Branson sekä elin tarvikeyritykset Cargill ja Tyson Foods. Mosa Mea tin tavoin se käyttää eläinten lihassoluja lihatuotteiden, kuten kananugettien ja liha pullien tuotantoon. finlessfoods.com Finless Foods MOSA MEAT on yksi alan tienraivaajista. Sivustolta voi tilata lehden, liittyä jäseneksi, etsiä toimituksen, seuran, jaostojen ja mainosmyynnin yhteystiedot, tutustua lehtiarkiston aarteisiin ja ennen kaikkea seurata elintarvikealan uutisia. Yrityk sen tavoite on saada kau pallinen tuote markkinoille muutaman vuoden sisällä. upsidefoods.com Upside Foods Mosa Meatin sarjakuva soluviljellyn hampurilaispihvin valmistumisesta. Sijoittajina ovat muun muas sa luxemburgilainen Blue Horizon Ventures ja sveitsi läinen Bell Food Group, joka on saksalaisen lääkejätti Merckin sijoitusyhtiö, sekä Leonardo di Caprio. Tä män tonnikalan tuottaminen kasvattamoissa ei onnistu, minkä vuoksi kehitetään so luviljelytekniikkaa matriisia käyttäen. Yrityksen ovat perustaneet biokemis tit Michael Selden ja Brian Wyrwas. Erikoi suutena on ankan ja kanan liha. He järjestivät samana vuonna Lontoossa tilaisuuden, jossa paistettiin ja maistet tiin maailman ensimmäistä soluviljelyllä tuotettua hampurilaispihviä. Ensimmäisten tuotteiden pitäisi olla mark kinoilla USA:ssa vielä tänä vuonna. Sen tuo tantokustannus oli 250 000 euroa, ja rahoittajana oli Googlen perustaja Sergey Brin. Sen perus tivat Hollannissa vuonna 2013 verisuonistoon erikois tunut lääketieteen tohtori Mark Post ja elintarvike teknologi Peter Verstrate Maastrichtin yliopistosta. Henkilökuntaa on yli 100
Ilmastoviisauden ei tule rajoittua vain lopputuotteen energiantuotannon ja -kulutuksen päästöihin, eli Scope 1ja 2-päästöihin. Puhutaan arvoketjun laajuisista Scope 3-päästöistä ja niistä muodostuvista tuotekohtaisista hiilijalanjäljistä. Biocode sai alkunsa perustajiensa, ProAgria Keskusten Liiton ja Mtech Digital Solutionsin, halusta löytää ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ruuantuotannossa. Ei pelkästään ”ad-hoc -vastuullisuustempauksia”, joista toivotaan jonkun toimittajan tekevän uutisjutun aihetta ILMASTOVIISASTA RUOKAA JA JUOMAA VOIDAAN TUOTTAA TARVITAAN AITOA YHTEISTYÖTÄ LÄPI ARVOKETJUJEN. IPCC on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä tahoja ilmastonmuutosasioissa, ellei merkittävin. elokuuta kuudennen arviointiraporttinsa tieteellisen osuuden. Vastuullisesti tuotettuja tuotteita on helppo ja hyvä myydä. Vastuullisesta toiminnasta kyllä palkitaan. Elintarviketuottajat voivat yhdessä arvoketjun toimijoiden kanssa tehdä helposti kansainvälisten standardien mukaisia ilmastovaikutusten arviointeja tuotteilleen ilman aiempaa syvällistä asiantuntemusta. Muuttamalla ruuan ja juoman tuotantoa ilmastoviisaammaksi eli vähäpäästöisemmäksi voidaan rajoittaa ilmaston kuumenemista ja välttää jo vaikean tilanteen muuttuminen mahdottomaksi. sivuavien tuotteiden kauppaamiseksi. ILMASTOVIISAUS vaatii jatkuvaa kehittämistä. Tilanteelle voi kuitenkin vielä tehdä jotain. 18 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 KU VA : BI OC OD E OY kyyttä luoda ja ottaa käyttöön digitaalista teknologiaa, jolla tämäkin ongelma voidaan ratkaista. Kutsumme kaikki elintarvikkeiden valmistajat tekemään yhdessä töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yhteinen ilmakehämme lämpenee, tulivat päästöt mistä kohtaa arvoketjua tahansa, joten päästövähennyksiä pitää tapahtua kaikkialla. Ilmastoviisas ruoka ja juoma yleistyvät, kun kynnys vastuulliselle toiminnalle on matala. Puheenvuoro TEKSTI: toimitusjohtaja Ernesto Hartikainen, Biocode Oy. Viime kesänä viljelijöiden keskuudessa on noussut esille peltojen sadetus eli keinokastelu, jolle ei ole ollut perinteisesti Suomessa tarvetta. Sään ääri-ilmiöt ovat jo yleistyneet ilmaston lämpenemisen vuoksi. Se mahdollistaa ilmastoviisaan ruuan ja juoman tuottamisen tarjoamalla ratkaisun, jolla tuotteiden ilmastovaikutusten jatkuva arviointi, parannustoimien suunnittelu ja raportointi on tehty helpoksi ja kustannustehokkaaksi. Biocodessa toimii joukko monitieteellisiä asiantuntijoita, jotka ovat sitoutuneet parantamaan elämän edellytyksiä maapallolla verkkopalveluiden avulla. Tähän haasteeseen Biocode on tarttunut tarjoamalla pilvipohjaisen verkkopalvelun. YHTEISTYÖ pienen joukon kesken luonnistuu sujuvasti, mutta kun puhutaan sadoista, tuhansista ja kymmenistä tuhansista toimijoista elintarviketuotteiden valmistamiseksi, eivät perinteiset keinot ja työkalut riitä. Raportissa arvioitiin keskilämpötilan nousevan hälyttävästi ohi 1,5 Celsiusasteen rajan vuosisadan loppuun mennessä. Vastuullinen elintarvikeyritys tuntee aidosti omien tuotteidensa ilmastovaikutukset ja suunnittelee ja toteuttaa ilmastotoimia, joilla voidaan määrällisesti saada eniten vaikuttavuutta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9. Se mahdollistaa vaikuttavia päästövähennystoimia, oli kyse kierrätyslannoitteista ja säätösalaojituksesta turve pelloilla, tuulija aurinkovoimaan siirtymisestä prosessoinnissa tai kuljetusmatkojen optimoinnista. Onneksi Linuxin, Nokian ja Supercellin kotimaa on täynnä kyvykK esäkuu 2021 oli Suomen mittaushistorian kuumin. Kuka olisi uskonut, että napapiirin tuntumassa, tuhansien järvien maassa pitäisi keinotekoisesti pitää kuumuutta ja kuivuutta loitolla. Tarvitaan aitoa yhteistyötä ilmastotoimien toteuttamisessa läpi arvoketjujen, jotta ilmastoviisaat ja vähäpäästöiset tuotteet menestyisivät ja yleistyisivät. Ilmastonmuutosta ei torjuta sillä, että yritys ottaa päästöissä vastuun vain omasta, pienestä tontista muista piittaamatta. Ilmastoviisaiden ja laadukkaiden suomalaisten ruokien ja juomien myötä aukeavat myös monet ovet eurooppalaisten keittiöihin, kun ruuan vastuullisuuden ja terveellisyyden merkitys kasvaa. Helleputkien ja lämpötilan nousun myötä kuivuus ja myrskyjen tuomat tulvat tulevat entisestään vaikeuttamaan elintarviketuotantoa ja maataloutta kaikkialla, myös Suomessa
Varautumissuunnitelmaa ja välineitä hyvään riskienhallintaan tarvitaan myös kybervakuutukseen. Pienikin vika laitteissa voi pilata koko tuote-erän. Kumppaneiden taustat pitää tarkistaa Perehtyminen kyberturvallisuuteen on ehdottoman tärkeää, kun yrityksellä on vientiä Suomen rajojen ulkopuolelle joko elintarviketuottajana, tai sopimusvalmistaja on ulkomailta. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 19 K esäkuussa 2021 maailman suurin lihantoimittaja, amerikkalainen JBS joutui kyberhyökkäyksen uhriksi. Kumppanit pitää valita huolella, yhteistyötä tehdä tunnet tujen toimijoiden kanssa ja varau tumissuunnitelma laatia kriittisten kohtien pohjalta. Hyökkäys oli mittasuhteiltaan iso, sillä JBS toimittaa naudanlihapihvejä muun muassa McDonaldsille. Kumppaneilla on käytössään omia digitaalisia tietojärjestelmiä, mikä monimutkaistaa riskienhallintaa. Elintarvikeyrityksen jokaisen työtekijän ei tarvitse olla tietoturva-asiantuntija, mutta asiaan on syytä kiinnittää riittävää huomiota. Robotiikka TEKSTI: sisällöntuottaja Anne Nyman, If Vakuutus MONIMUTKAISET TOIMITUSKETJUT LISÄÄVÄT KYBERRISKEJÄ – Pitää olla tietoa oman tuotantoyksikön järjestelmistä ja käytössä olevista palveluista sekä vastaavat asiat yhteistyökumppanista. Niistä on syytä olla tietoinen ja pyrkiä riskien järjestelmälliseen käsittelyyn ja seurantaan. Pidempi tuotantokatko olisi voinut vaikuttaa jopa kuluttajahintoihin. Silti elintarviketeollisuudessa pätevät edelleen vanhat lainalaisuudet. Sujuva toimitusketju on välttämätön Toimitusketjuja tarvitaan, kun yritys ei omissa toimitiloissaan valmista tuotteita alusta loppuun, vaan käyttää esimerkiksi tuottajia, alihankkijoita, palveluita ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat materiaalien ja tiedon siirtoa, koneiden toimintaa tai vaikkapa valvontaa. Myös elin tarvikeyritykset ovat alttiita kyberhyökkäyksille. l KU VA : GE TT Y IM AG ES. Siksi niiden ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen on vaikeaa, Mäntylä muistuttaa. Kannattaa tarkistaa, kuinka luotettava tuleva kumppani on tietoturvan näkökulmasta ja miten tämä hoitaa tietoturva-asiat. – Digitalisaatio tuo mukanaan paljon hyvää, mutta samalla riskien mahdollisuus kasvaa. On vain ajan kysymys, kun jotain voi tapahtua, joten varautumissuunnitelma on aina oltava jokaiseen tuotantoketjun vaiheeseen. – Käsityön määrä on vähentynyt huomattavasti, ja koneet hoitavat jo suuren osan työstä. Hyökkääjät vaativat lunnaita, muutoin hakkerit jatkaisivat tehtaiden häirintää ja tuhoaisivat JBS:n tiedostoja. Jokaisella toimitusketjun osalla ja siihen kuuluvalla järjestelmällä on pitkä ja monimutkainen historia, jossa on mukana usein monta toimijaa. – Toimitusketjujen sujuvuus elintarvikealalla on ehdottoman välttämätöntä, koska raaka-aineet pilaantuvat nopeasti ja jäljitettävyydestä säädetään tarkasti lailla. Siksi ketjun jokaisen osan pitää toimia suunnitellussa aikataulussa, olla eheä ja jäljitettävissä, Ifin kyberturvallisuusasiantuntija Ville Mäntylä kiteyttää. Nopeus ja hygienia ovat ehdottoman tärkeitä. – Hyökkäys kohdistui yrityksen tuotantolaitoksiin ja keskeytti tuhansien ihmisten työn, If Vakuutuksen kybervakuutusasiantuntija Mikko Peltonen kertoo. Oman haasteensa asettaa myös se, ettei yrityksel lä ole aina ajantasaista tietoa siitä, mitkä toimitusketjun osat ovat kriittisiä ja mitkä eivät. Aina ei ole selvää, onko tietoturva kunnossa kaikissa tuotantoketjun vaiheissa ja miten asioita valvotaan. Tällöin ei välttämättä ymmärretä ympäristön herkkyyttä tietoturvahyökkäyksille. – Toimijoilla ei välttämättä ole selkeästi tiedossa, millaisia laitteita yrityksessä on käytössä tai missä elinkaaren vaiheessa ne ovat. Yhteistyökumppanien valinta on tärkeää. Vaikka JBS yritti suojata tehtaitaan, yritys on sittemmin myöntänyt joutuneensa maksamaan lunnaita venäläisille kyberrikollisille 11 miljoonaa dollaria. Samalla on muistettava varautumisen tärkeys, Mäntylä tähdentää. Digitalisaatio on vyörynyt vauhdilla myös elintarviketeollisuuteen. Prosessien tai laitteiden luokittelussa saattaa olla puutteita. Myös uudet laitehankinnat saattavat lisätä tuotantolaitoksen digitaalisuutta puhumattakaan siitä, että kaikki tieto on nykyään yleensä tallessa digitaalisessa muodossa, Mäntylä kertoo. Kyberhyökkäyksen kohteeksi voi joutua, vaikka riskejä hallitaan ja valvotaan tietoturvatestauksilla
Ennakoivan kunnossapidon ja vikakorjausten suhdeluku Snellmanin S nellmanin kunnossapidon toimintaa ohjaa sähköinen kunnossapito-ohjelma, jota on käytetty jo parinkymmenen vuoden ajan. Kunkin laitteen käyttökustannuksia seurataan vuositasolla ja ne vaikuttavat myös investointipäätöksiin, kertoo Snellmanin tekninen päällikkö Markus Snellman. Onneksi joitain tarkastuksia ja seurantoja voidaan tehdä tuotannon ollessa käynnissä, tarkentaa Byggmästar. Sijaistava huoltaja löytää tarvitsemansa tiedon nopeasti kätensä ulottuvilta, kertoo Snellmanin lihanjalostus Oy:n kunKunnossapito TEKSTI: Viivi Wanhalinna KUNNOSSAPIDON ARKI SUJUU YHTEISTYÖLLÄ Snellmanilla kunnossapidon pääasialliset työtehtävät jakautuvat ennakkohuoltoihin, äkillisiin vikakorjauksiin ja tuotannon sujuvuuden kehittämiseen. 20 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 nossapitopäällikkö Torbjörn Byggmästar Snellmanin Pietarsaaren tehtaalta. Se toimii tänä päivänä kätevästi mobiilissa, mikä on nopeuttanut ja tehostanut huoltoja. – Huoltojen aikatauluttaminen vaatii huoltajan ja koneenkäyttäjän välistä tiivistä yhteistyötä, jotta tuotannosta löytyy sopiva väli huollolle. – Erityisen kätevää kunnossapito-ohjelman ja konetietojen löytyminen kännykältä on koneen vakiohuoltajan poissa ollessa. Snellmanilla kunnossapitosuunnitelma tehdään aina laitekohtaisesti. Vikojen korjaukset ovat mutkikkaampia. Tiivis tiedonvaihto kunnossapidon, tuotannon ja tuotannonsuunnittelun välillä saa asiat sujumaan jouhevasti, painottaa Snellmanin kunnossapitopäällikkö Torbjörn Byggmästar. Enemmän kunnossapitäjien työaikaa menee kunnossapitosuunnitelman ennakkohuoltoihin kuin vikojen korjaukseen. KU VA T: RA M I LE HT OL A. Kunnossapitosuunnitelman toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi öljyjen, tiivisteiden, laakereiden ja suodattimien vaihto sekä erilaiset tarkastukset ja mittaukset. Kunnossapito-ohjelmasta saatava aikataulutettu tehtävälista antaa raamit kunnossapitohenkilöstön päivittäiselle työlle. – Esimeriksi pakkauskoneiden kohdalla suunnitelma koostuu päivittäin, viikoittain ja vuosittain tehtävistä toimenpiteistä, kertoo Byggmästar. Huoltomerkinnöistä kertyy arvokasta tietoa Kunnossapitosuunnitelma laaditaan yhdessä tuotannonsuunnittelun ja tuotannon kanssa. Kaikki tärkeät tiedot koneista, kuten kuvalliset huolto-ohjeet, laitteiden käyttö oppaat, konepiirustukset ja saatavilla olevat varaosat ovat nähtävillä ohjelmasta
– Syksyllä meillä aloittaa taas kymmenen työntekijää sähköja automaatiotekniikan opinnot, Byggmästar kehuu. Tuotantolaitteet sisältävät paljon elektroniikkaa ja ovat herkkiä vedelle. – Koneenkäyttäjien havainnot ovat arvokkaita vikaa etsiessä. Ulkopuolisia huoltohenkilöitä tarvitaan hyvin vähän, sillä kaikki huolletaan ja korjataan pääsääntöisesti itse. Näin tieto koneen muuttuneesta äänestä tai pienistä vuodoista tulee ilmi. Snellmanilla kaikki saapuvat kunnossa pidon kemikaalipakkaukset merkitään vastaanoton yhteydessä joko punaisella tai vihreällä merkillä. Huoltajan saapuessa paikalle vika saattaa olla jo ohi, mutta käyttäjät osaavat kuvailla tarkasti, mitä tapahtui, missä koneen osassa ja kauanko se kesti, Snellman kuvailee. Lyhyet viat aiheuttavat paljon kustannuksia, mutta jäävät usein liian vähälle huomiolle. Suhdeluku on yksi kunnossapidon mittareista. Veden aiheuttamat laiterikot työllistävät lihateollisuuden kunnossapitoa paljon. Merkinnät tehdyistä huoltotoimenpiteistä, huoltoon käytetystä ajasta, laitteen seisontaan kuluneesta ajasta ja käytetyistä varaosista kerryttävät tärkeää tietoa laitteen käyttökustannuksista. Laiterikkojen tehokas korjaus ja ennaltaehkäisy sekä laitteiden toimintavarmuuden parantaminen ja käyttöiän pidentäminen vaativat monipuolista osaamista. – Kun koneenhuoltaja huollon jälkeen merkitsee tarkastaneensa, että kaikki ruuvit ja mutterit on kiinnitetty ja työkalut asetettu paikoilleen, se on henkilökohtainen vakuutus tarkastuksen suorittamisesta, Snellman painottaa. Eri värein merkityt kemikaalit säilytetään eri kaapeissa. Myös elintarvikealan perustutkinnon suorittamiseen työn ohessa kannustetaan. Tuotannon ja kunnossapidon tiivis tiedonvaihto auttaa ennakoimaan myös tulevia huoltotarpeita. Snellmanilla pyritään työntekijöiden mahdollisimman laajaan osaamiseen. Tärkeintä on saada tieto pienistä vioista kunnossapidolle ennen kuin ne aiheuttavat tuotantokatkon. KOLME TÄRKEINTÄ ASIAA UUDEN LAITTEEN HANKINNASSA n Laitteen hygienia: perehdy laitteen puh distamiseen ja siihen, mitä materiaaleja siinä on käytetty. n Ympäristönäkökulmat: vertaile useamman lait teen kesken ympäristöön liittyviä tunnuslukuja, kuten energian kulutusta ja tehoa. Mittaamalla koneen toimintaa jatkuvasti ja seuraamalla kertyvää dataa verkossa, huolto voidaan tehdä silloin, kun todellinen tarve on. Uusia älykkäitä mittausratkaisuja tulee markkinoille jatkuvasti ja niiden mahdollisuudet kannattaa selvittää. – Merkin avulla on nopea tunnistaa tuotannossa tai konepajalla elintarvikehyväksytty spraytai kemikaalipullo, kehuu Byggmästar. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 21 huollossa on noin 70/30. Teemme myös öljy analyysejä ja lämpötilamittauksia lämpö kameroilla. Ensin huoltaja tarkastaa laitteen, sen jälkeen siivooja puhdistaa laitteen, jonka jälkeen koneenkäyttäjä tarkastaa sen vielä kerran. Huoltotoimenpiteisiin kuuluu erilaisten merkintöjen tekeminen ja tietojen syöttäminen kunnossapito-ohjemaan. Vierasesineriski hallitaan tarkastuksin Laitteet pyritään huoltamaan ja korjaamaan pääsääntöisesti paikan päällä tuotannossa. – Esimerkiksi laakereiden kuntoa voimme tarkkailla mittaamalla niiden tärinää anturein. Vaikka jokaisella kunnossapidon työntekijällä on oma erityisosaamisensa, kaikkien on ymmärrettävä perusteet sähkötöistä, mekaniikasta, hydrauliikasta ja pneumatiikasta. l Kirjoittaja on vanhempainvapaalla oleva elintarvikealan ammattilainen. Tuotantokatkoja pyritään ehkäisemään lisäämällä erilaisia mittauspisteitä ja käyttämällä erilaisia mittalaitteita. Näitä tarvitaan esimerkiksi kitkan vähentämiseksi ja kuluvien osien käyttöiän pidentämiseksi. Perinteisesti kunnossapitosuunnitelmassa huolto ajastetaan tietylle päivälle tai jopa tietylle tunnille. Myös toistuvat ja ajallisesti lyhyet viat työllistävät paljon. Vihreällä merkitään elintarvikehyväksytyt kemikaalit. n Varaosien saatavuus: suosi laitteita, joiden vara osat ovat helposti tilattavissa ja yhteensopivia jo olemassa olevien laitteiden kanssa.. Kunnossapidon työntekijöiden on mahdollista opiskella työn ohessa esimerkiksi sähköja automaatiotekniikkaa. Kunnossapitohenkilöt ja koneenkäyttäjät käyvät viikoittain pienryhmissä läpi koneiden toimintaa. Kemikaalien värikoodit helpottavat tunnistusta Yleisimmät kunnossapidon käyttämät kemikaalit ovat vaseliini ja öljy. Kunnossapidon työntekijät ovat moniosaajia Snellmanilla tehdas on jaettu osastoihin, ja kullakin osastolla on omat vastuulliset huoltohenkilöt. – Yhteistyö ja tiedonvaihto ovat kuitenkin pohja sujuvalle arjelle. Oikeat ja ajallaan tehdyt kunnossapidon toimenpiteet vähentävät laitteen käyttökustannuksia ja ylläpitävät niiden toimintavarmuutta, selkeyttää Snellmanin tekninen päällikkö Markus Snellman. Ratkaisuja sähköosien suojaamiselle ja toistuvien vikojen ennaltaehkäisyyn kehitetään Snellmanilla jatkuvasti. Punainen merkki kertoo, että kemikaali ei ole elintarvikehyväksytty. Tällöin laitteiden suojauksella, puhdistuksella ja kunnossapidon toimen piteiden jälkeisillä tarkastuksilla pyritään hallitsemaan vierasesineriskiä. Vikojen korjauksesta ennaltaehkäisyyn Lihateollisuudessa tuotantolaitteita pestään paljon. Myös kaikkia kemikaaleja ja niiden käyttöohjeita hallitaan omassa sähköisessä ohjelmassaan. – Suoritin itsekin kaksi vuotta kestäneen elintarvikealan perustutkinnon muutama vuosi sitten, kertoo Snellman. Kunnossapitotoimenpiteen jälkeen kolme silmäparia tarkastaa laitteen ennen tuotantoon vapauttamista. Lämpötilaa mittamaalla voimme havaita, kuumeneeko jokin komponentti liikaa tai voimme löytää putken, jossa nesteen kierto on hidastunut, kertoo Bygg mästar. – Kunkin laitteen käyttökustannuksia seurataan vuositasolla ja ne vaikuttavat myös investointipäätöksiin. Niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa vakuuttavat Snellman ja Byggmästar
Koneet voivat toimia puutteellisellakin rasvauksella, mutta koneen osat joutuvat koetukselle ja rikkoutuvatkin, ja seuraavasta huollosta tulee monimutkaisempi, kalliimpi ja hitaampi. – Tämä on osa koronan aikaansaamaa digiloikkaa. Etäyhteys nopeuttaa ongelmanratkontaa Multivac on saksalainen pakkauskoneita valmistava suuryritys. Olemme nähneet, että silloin osapuolet tieKunnossapito TEKSTI: Laura Hyvärinen ENNAKOIVA HUOLTO PITÄÄ KONEET KUNNOSSA Huoltosuunnitelmat ja etäyhteydet ovat tätä päivää myös kunnossapidossa. Multivac Oy:n huoltopäällikkö Timo Leppänen huoltohommissa. Nyt menee vain hetki avata etäyhteys, jos sattuu olemaan tietokoneella valmiiksi. Konerikkoja on selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja tuotantokatkoja harvoin. M istä tietää, milloin tuotannon koneita ja laitteita pitäisi huoltaa, ettei tehdä ylihuoltoa tai huolleta vasta sitten, kun jotain on jo mennyt rikki ja tuotanto seisoo. Ennakkohuoltojen määrä on noussut 60–70 prosenttia vuosikymmenessä. Kaikkiin vuonna 2015 tai sen jälkeen valmistettuihin pakkauskoneisiin saa etäyhteyden helposti, Leppänen kertoo. Vaihtoehtona on käyttää älypuhelimen videopuhelua, jolloin huoltoteknikko voi kameran kautta seurata ja ratkoa ongelmaa, kurkistaa esimerkiksi sähkökaappiin. Puhelimessa ongelmien ratkominen on vaikeampaa, jos asiakas ei tunne laitetta kunnolla eikä osaa kertoa ongelmasta riittävästi. Multivac Oy:n huoltopäällikkö Timo Leppänen on kunnossapidon konkari. Kaikki uudet koneet varustetaan etäyhteydellä, jonka kautta välittyy tietoa koneen ajomääristä ja virhetilanteista. Myös Suomen huoltohenkilöstö voi tulla tässä kohtaa avuksi, ottaa etäyhteyden tuotantolaitteelle ja selvittää koneen ongelmaa. Kaikki työt tehdään tuotannon ehdoilla. – Asiakkaiden ajomäärät ovat suuria, ja huollot tehdään pääasiassa viikonloppuisin. Hän on työskennellyt uusien koneiden asentamisen, koneiden kunnossapidon ja korjaamisen parissa parikymmentä vuotta. Yrityksen konekantaa on laajasti käytössä elintarviketeollisuudessa Suomessa, erityisesti lihaja meijeriteollisuudessa. Koko pakkauskonetta ei enää välttämättä huolleta kerralla, vaan osioittain ja tarpeen mukaan, ennakkosuunnitelman mukaan. Samaan aikaa vikakeikat ovat laskeneet 90 prosenttia, ja koneiden tekninen käytettävyys on noussut vastaavasti. Aina ei ole välttämätöntä saapua paikan päälle. Huollon ennakkosuunnitelma on parasta tehdä yhdessä huoltoliikkeen ja tuotannon edustajien kanssa. 22 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 KU VA T: M UL TI VA C. – Ennen puhelin soi ja hypättiin autoon, ja kilometrejä kertyi. Ennakoiva huolto sujuvoittaa tuotantoa Osa ennakoivasta huollosta on päivittäisiä ja viikoittaisia tarkastuksia, koneiden rasvausta ja öljymäärien tarkastamista. – Myös itse huolto tehdään yhdessä
Häiriö saatetaan ratkaista tuotannossa esimerkiksi pakkauk sen saumauslämpötiloja nostamalla, mutta alkuperäinen ongelma jää piiloon. 60 vapaaehtois työntekijää suunnittelee jaostoissa erikois alojen jäsentoimintaa. Elintarviketeollisuudessa on henkilöstön vaihtuvuutta paljon. Ne jämähtävät koneen sisäisiin kanaviin. n Tutustu kunnossapidon ja huollon henkilökuntaan. – Pysäyttely altistaa tuotevirheille. Tämä pätee omaan ja ulkoistettuun henkilökuntaan, esimerkiksi puhtaanaja kunnossapidon työntekijöihin. Lääketeollisuudessa koneet tuntuvat pysyvän kunnossa ikuisuuden, koska siellä ei ole edes pölyä eikä pesuvettä. Tuotteet ja ympäristö luovat huoltotarpeen Saman mallisetkin koneet ovat huoltotarpeiltaan erilaisia, sillä tuotantoympäristö ja itse elintarvike vaikuttavat huoltoon eniten. Tuotteet ja pakkaukset olisivat tasalaatuisempia, kun nopeudet säädettäisiin kokonaisuutta ajatellen oikein. työpaikkailmoituksineen Loistava ammattilaisten verkosto Ilmainen jaostojen jäsenyys kehittyvaelintarvike.fi/liity Veloitukseton jäsenyys loppuvuodeksi 2021 kampanjakoodilla: tervetuloa TULE TUTUSTUMAAN LOPPUVUODEKSI ILMAN MAKSUA! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology KE_2021_5_1/4s_ilmot_d.indd 1 KE_2021_5_1/4s_ilmot_d.indd 1 14.10.2021 20.50 14.10.2021 20.50. Tuotantoon on olemassa myös laajempia vianmääritysohjelmistoja ja näyttötauluja tuotannon seurantaa varten. MUISTILISTA TUOTANNON TUEKSI – sinunkin juttusi. Tuotantokatkoja aiheuttavan juurisyyn selvittämiseen sopii etädiagnostiikka, jolla saadaan tietoa esimerkiksi siitä, paljonko viikon häiriöt maksavat. Näytöt kannattaa peittää. – Usein ei ole tarpeen huoltaa koko konetta kerralla, vaan edetään yksi osa-alue kerrallaan. Pesuaineet kertyvät helposti koneeseen. Liity sinäkin jäseneksi tai tuo työantajasi mukaan! HINNAT: 72 € / vuosi 36 € / vuosi (työelämän ulkopuolella) Yrityksille alkaen 250 € JÄSENEDUT: Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerta Lukuisia ilmaisia jäsentapahtumia Edullisia, jäsenhintaisia tapahtumia Uutiskirje mm. Tämä voi johtaa siihen, että konetta joudutaan usein jatkuvasti pysäyttelemään, kun vaikkapa pakkaushenkilökunta ei pysy vauhdissa mukana. Jäseniä yhdistää kiinnostus ruokatieteisiin. Kone saadaan tavallisesti päivässä tai parissa kuntoon. Koneella säännöllisesti työskentelevät ihmiset oppivat pian tuntemaan koneen, myös sen äänet. n Kirjaa ylös myös lyhytkestoiset tuotantokatkot. Pikkuvioista iso lasku Tuotannolle on usein kriisi, jos kone tai laite hajoaa ja tulee yllättävä seisokki. l n Älä ohita automaattisia voiteluita. – Henkilöstö saa kattavan koulutuksen, kun tulee uusi kone tai laite, mutta perehdyttämistä ei pidä laiminlyödä muissakaan vaiheissa. Osa huoltoajasta menee yleensä koneen osien pesuun, kun kone puretaan palasiksi. Huolellisuutta tuotannon optimointiin Uusi kone säädetään ajoparametreiltään tuotteelle sopivaksi asentamisen yhteydessä. n Varaa aikaa koneiden sisäosien pesulle vuosittain. Esimerkiksi vuotava tiiviste pitää poikkeavaa ääntä, mutta siitä huolimatta tuotantoa voi jatkaa. Kone voi vaikuttaa liian hitaalta, ja sen ajonopeutta nostetaan. n Tarkkaile, onko ajonopeus tuotteelle sopiva. – Pienet viat jäävät usein huomiotta kokonaan. Se auttaa myös selvittämään huoltotarpeen tiheyttä. Voidaanko edetä seuraavaan määräaikaishuoltoon asti, vai korjataanko jo aiemmin. Tavallisen koneen huoltoon menee kaksi päivää, Leppänen tarkentaa. Tuotteet voivat vaihtua erityyppisiksi tai koneisiin liitetään uusia laitteita. Välillä myös tehopesu on tarpeen. – Voi olla, että pakkauksen alanurkat pyöristyvät hieman vähemmän kuin alun perin. Jos se tapahtuu säännöllisesti, se on helposti sadan tunnin seisokki vuositasolla, mutta jää aivan huomiotta. n Tarkasta öljyt viikoittain. n Perehdytä uudet työntekijät koneen toimintaan. Myös marinadit ovat hankalia. Jos yksi koulutuskierros jää välistä, enää ei välttämättä osata tunnistaa virheitä ja vikoja. Toki jokaisella huoltokerralla pääsee tarkastelemaan kokonaisuutta, ja henkilökunta voi kertoa havainnoistaan ja tehdyistä muokkauksista. Ruokatiede Elintarviketieteiden Seurassa on 1000 henkilöjäsentä ja 50 organisaatiota kannattaja jäseninä. Tuotannon henkilökunnan pitäisikin tietää, minkä verran poikkeamaa sallitaan. Koneen suojakannet ja runko on tärkeää pestä hyvin parikin kertaa vuodessa, jotta niihin ei kerry tahmaa. tävät, missä kunnossa kone on ja mitä se vaatii jatkossa. Murut kulkeutuvat aikanaan koneen läpi aina vakuumipumppujen sisään asti. Vikojen seuranta on antaa tärkeää tietoa huoltoa varten. Esimerkiksi kymmenen sekunnin pysähdys koneessa aiheuttaa usein noin minuutin tuotantotauon, eikä sitä rekisteröidä mitenkään. – Eniten huoltoa tarvitaan linjoilla, joissa pakataan esimerkiksi maustepintaisia tai paneroituja tuotteita. Koneet ajetaan pesutilaan, jolloin kaikki luukut ovat automaattisesti suljettuna. Tällaiselle rikolle on laskettavissa hinta. Huolellinen huuhtelu onkin tarpeen. – Lihateollisuudessa koneet pestään joka yö
ROBOTTI, COBOTTI VAI MOBIILIROBOTTI. Pysyäkseen mukana yhä vaativamman tuotannon ja digitaalisten ratkaisujen kehityspolulla yritysten tulee tunnistaa kehittämismahdollisuutensa ja osata investoida älykkäästi. Kun merkittävimmät askeleet ja etenemisjärjestys on tunnistettu, voidaan investointejakin tehdä askel ja kohde kerrallaan. Uusien investointien käyttöönotosta aiheutuu väistämättä vaikutuksia myös henkilöstön motivaatioon, osaamistarpeisiin ja työtapoihin. Kolmannella askeleella keskitytään uusien automaatioteknologioiden hyödyntämiseen. 24 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 T uotantoa pitää saada kustannustehokkaammaksi, energian käyttöä optimoida ja tehdä uusia investointeja. Hanke osoitti, että useat työvaiheet tehdään edelleen käsin ja laadunvarmistus perustuu usein muun toiminnan ohessa tehtyyn visuaaliseen havainnointiin. Tämä problematiikka, puutteellinen tieto ja vähäinen kokemus robotiikan hyödyntämisestä hidastavat prosessien automatisointia. Neljännellä askeleella perehdytään energiatehokkuutta parantaviin toimiin ja viidennellä askeleella yhteistyörobotteihin ja niiden tuomiin uusiin mahdollisuuksiin tuotannon eri alueilla. Askelittain eteneminen mahdollistaa myös investointien tekemisen osissa. Avuksi viiden teknologia-askeleen malli Tuotannon kehittämiseksi ei tarvitse aina ottaa jättiharppauksia tai tehdä valtavia investointeja, vaan edetä pieninkin askelin. Askelia ei tarvitse edetä järjestyksessä tai tehdä kaikkia kerrallaan, vaan edetä yritykselle parhaaksi katsotussa järjestyksessä ja sopivalla aikataululla. Robotit pakkaamaan, konenäkö laaduntarkkailuun Elintarvikealan pk-yrityksiin kohdennetut haastattelut ja toiminta-analyysit ovat tuoneet esille monia yhteisiä automatisoinnin kehittämiskohteita Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pk-yrityksissä -hankkeessa perehdyttiin 21 elintarvikealan pk-yrityksen toimintaan, tuotantoon, automatisointiasteeseen, energiatehokkuuteen, toiminnanohjaukseen ja kehittämissuunnitelmiin. Toimintamallissa edetään ensimmäisen askeleen tuotannon ja toimintojen analyysistä toiselle askeleelle, jolla kehitetään toimintojen hallintaa. Robotin käsivarren päässä olevalla tarttujalla on suuri merkitys. Robotiikka TEKSTI: yliopettaja Mirka Leino & tutkimusjohtaja Petteri Pulkkinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, RoboAI KU VA T: M IR KA LE IN O. Samoin tunnistettiin Yhteistyörobotteja voi käyttää erilaisissa tehtävissä. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kehitettiin viiden vaikuttavan teknologia-askeleen malli, jonka avulla elintarvikealan pk-yritykset voivat lähteä askel kerrallaan kehittämään tuotantoaan. Vaikutukset voivat olla hyödyllisiä tai haitallisia muutoksen käyttöönottoprosessin toteutustavasta riip puen. Elintarviketeollisuuden pk-yrityksillä on selkeitä tarpeita parantaa kilpailukykyään automaatiolla ja robotiikalla. Vastustus on suurempaa, jos inhimilliset tekijät sivuutetaan ja toimitaan teknologialähtöisesti. Lähes kaikissa tarkastelluissa yrityksissä havaittiin, että pakkaamoista löytyy selkeitä kehittämiskohteita, joissa automatisoinnilla voidaan saavuttaa merkittävää kustannustehokkuutta
TEOLLISUUSINVESTOINNIT tulisi saada yleisesti kasvuun, koska Suomi on jää mässä jälkeen teollisuuden investoin neista esimerkiksi Pohjoismaihin verrat tuna. – Markkinoilla on cobotteja, joiden käyttöönotto vaikuttaa äärimmäisen yk sinkertaisilta. Jokaisen teollisen solun pitää olla valmistajan CEmerkitsemä. Robotit ilmoitta vat mahdollista vioistaan vikakoodein ja osaavat tietyiltä osin myös ennakoida ku luvien osien vaihtotarpeen. Automaatiolaitteistojen kustannukset, käytettävyys ja toimintavarmuus ovat kehittyneet suotuisasti. Sovellus kohteita on lukuisia, tietyin ra joituksin muun muassa elintarvikkeiden pakkaus, lajittelu ja käsittely, ABB:n Robotiscdivisioonan johtaja Janne Leinonen kiteyttää. Tällöin KU VA : AB B Elintarviketeollisuus kuuluu teollisuusrobotiikan ja automaation edelläkävijöihin, mutta osa laitekannasta alkaa olla elinkaarensa päässä, arvioi ABB:n Robotisc-divisioonan johtaja Janne Leinonen. Tämä mahdollistaa nopean takaisinmaksuajan, ja käyttökohteissa vain mielikuvitus on rajana, Leinonen sanoo. Pk-yrityksilläkin on mahdollisuus automatisoida tuotantoaan tavoitellessaan kustannustehokkuutta ja parempaa laatua. Yhteistyörobotti voidaan varustaa omalla konenäöllä, jolloin se tekee pää tökset oman näköhavaintonsa perusteella esimerkiksi lajittelutehtävissä. Hän uskoo, että co botteja nähdään jatkossa myös kuluttaja sovelluksissa. Mobiilirobotit sopivat kuljetustehtäviin Yhteistyörobotin kaveriksi voi valjastaa mobiilirobotin. Cobotit on helppo ohjelmoida, ja ne ovat yleensä pienikokoisia, joten niitä voi helposti siir tää työpisteestä toiseen. Teollisuus tarvitsee kuiten kin ammattitason laitteita, jotka on suun niteltu teolliseen ympäristöön ja jotka voi ohjelmoida helposti uudelleen, joiden huolto ja varaosat ovat saatavilla koko robotin suunnitellun elinkaaren ajaksi ja jotka pystytään helposti integroimaan ylemmän tason automaatiojärjestelmiin, Leinonen muistuttaa. Ihminen ja robotti voivat työskennellä rinnakkain Yhteistyörobotti ei vaadi ulkopuolisia turvajärjestelyjä, kuten aitoja tai valoverhoja. – Yhteistyörobottien käyttöikä vaihte lee sovelluksesta ja käyttötavoista riip puen. Leinosen mukaan korkea automaatio aste parantaa myös tuotantolaitosten elintarvikehygieniaa. Vuonna 2019 otettiin käyttöön maa ilmanlaajuisesti yli 22 000 yhteistyö robottia. Robotti ja ihminen voivat työskennellä samalla alueella tai jopa työpisteellä keskeytyksettä, kun robotin nopeutta ja voimaa rajoitetaan ja mahdollinen törmäys aiheuttaa robotin välittömän pysähtymisen. Se voi hakea raaka-aineita varastosta, kuljettaa tuotteita prosessin eri vaiheiden välillä tai vaikkapa kuljettaa valmiita tuotteita varastoon tai lähettämöön. Yhteistyörobotiikka tarjoaa moneen kohteeseen sopivan ja kustannustehokkaan ratkaisun. Pirjo Huhtakangas Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 25. Toisaalta robotiikan käyttömahdol lisuudet ovat entistä laajemmat, ja myös mobiilirobotit tekevät tuloaan. Robottisolun valmistajalla on vastuu solun toiminnalli sesta turvallisuudesta. – Elintarviketeollisuuden tulisi huo mioida ikääntyvät laitteet uusinvestoin neissa ja taata oma katkeamaton tuotan tonsa. – Puhutaan muutaman kymmenen tuhannen euron investoinnista. COBOTTEJA eli ihmisen kanssa työsken televiä robotteja on elintarviketeollisuu dessa monenlaisissa tehtävissä. YHTEISTYÖROBOTIT ovat monella tavalla hyödyllisiä. Yhteistyörobottien ensisijainen tarkoitus ei ole myöskään korvata työntekijöitä. Mobiilirobotin edut tulevat hyvin esille, kun tuotantoprosessin eri vaiheet ovat kaukana toisistaan. Käytännössä työntekijät voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin robotin hoitaessa väsymättä selkeät, toistuvat työvaiheet. Yhteistyörobotteja voi siirtää joustavasti työpisteestä toiseen konenäölle sovelluskohteita tuotantoketjun eri osiin. Leinosen mukaan elintarvike teollisuus kuuluu teollisuusrobotiikan ja automaation edelläkävijöihin, mutta osa laitekannasta alkaa tulla elinkaarensa päähän. Konenäöllä voidaan saavuttaa automatisoitu, ihmissilmää tarkempi laadunvarmennus luultua pienemmillä kustannuksilla. Yhteistyörobottien tarkoitus ei ole korvata perinteisiä teollisuusrobotteja eikä toimia samoissa tehtävissä kuin ne. – Cobotit eivät tarvitse turvaaitoja ympärilleen. Yhteistyöroboteille pitää löytää oikeat ja sopivat käyttökohteet, jotta niiden hyödyt saadaan aidosti käyttöön. Ne mahdollistavat aidon koneen ja ihmisen välisen yhteistyön. Yhteistyörobotti tunnistaa siihen kohdistuvat voimat ja pysähtyy, jos ne ylittävät asetetut turvarajat. Ne auttavat raskaissa tai toistuvissa tehtävissä, mikä vähentää työtekijöiden altistumista esimerkiksi rasitusvammoille. Tehokkuutta tuo myös se, ettei robottisovellusta tai koko tuotantoa tarvitse pysäyttää ylläpitotehtävien ajaksi, koska yhteistyörobotin läheisyydessä voi toimia joutumatta vaaraan. Niiden ominaisuudet ovat parhaimmillaan nimensä mukaisesti yhteistyössä. Robottisolun toimittajan rooli on tär keä. Kyse on pitkistä elinkaarista: vuo sista vuosikymmeniin. Ne eivät väsy eivätkä tee vir heitä, työskentelevät tarkasti, tuottavat tasaista laatua ja tarvitsevat vähän tilaa
Virtuaalimaailmassa voidaan tehdä esimerkiksi tuottavuuslaskelmia ja 3D-tuotannonsuunnittelua ilman oikean järjestelmän täydellisiä testejä. Muutamalla ohjelman klikkauksella robotti tallentaa laserskannereillaan näkemänsä ympäristön ja ohjelma tekee siitä robotille sopivan kartan. Satakunta on robottimaakunta, jossa on lähes sata automaatio ja robotti toimialan yritystä. Toisaalta nykyisen linjaston simuloinnilla voidaan etsiä pullonkauloja ja suunnitella uudenlaisia toteutuksia niiden ratkaisemiseksi. Ensimmäisten tai suurten askelien ottaminen vaatii jonkin verran rohkeutta ja varmuutta, mutta parempi kilpailukyky tai sen ylläpito edellyttävät niitä. Mobiilirobotin ohjelmointi ei edellytä erityisosaamista. RoboAI integroi opiskelun ja tut kimuksen. Simulaatioon voidaan myös tuottaa paljon erilaisia tuotannon tilanteita kuten eri komponenttien vikatilanteita tai erilaisia tuotantomääriä. Alueen korkeakoulut panostavat voimakkaasti robotiikka ja tekoäly tutkimukseen. Yritykset pää sevät RoboAI:ssa pilotoimaan, pro toamaan ja testaamaan uusia auto maation, robotiikan ja tekoälyn liike toimintaavauksia sekä hyödyntä mään korkeakoulujen tutkimusryhmi en tuottamaa uutta tietoa. Tuotannon 3D-simulaatio on kehittynyt Tuotannon suunnittelussa simuloinnilla tarkoitetaan tuotantolinjastojen, koneiden ja toimilaitteiden toiminnan esittämistä digitaalisessa muodossa. Palkintona ovat tehokkaampi prosessi, motivoituneet työntekijät ja viivan alle jäävä summa. l RoboAI on Satakunnan tutkimusja tuotekehityskeskus RoboAI on Satakunnan ammattikor keakoulun ja Tampereen yliopiston Porin yksikön tutkimus ja tuotekehi tyskeskus sekä osa Satakunnan auto maatioalan Robocoastosaamiskes kittymään kuuluvien lähes sadan yri tyksen verkostoa ja EU:n Digital Innovation Hub osaajaverkostoa. Robotin tarvitsema kartta voidaan ladata robottiin, tai robotti voi kartoittaa alueen itse omilla antureillaan. RoboAI palvelee yrityksiä ja yhtei söjä tarjoamalla teknologiaan liittyviä tuotekehityspalveluja. Elintarvikealan yrityksissä simulointia voidaan käyttää esimerkiksi uuden tuotantolinjaston suunnittelussa ennen koneiden ja laitteiden hankkimista. Mobiilirobotin käyttöönotto ja kartan tekeminen on tehty hyvin yksinkertaiseksi. kuljettimien pituudet kasvavat suuriksi tai niiden asentaminen ei tilatai kustannussyistä ole mahdollista. Asiakkaalle tarjotaan sopiva palve lukokonaisuus projektin vaativuudes ta, laajuudesta ja rahoitustarpees ta riippuen. Malli mahdollistaa innovatiivisten ja tuoreiden näkökulmien löytymisen sekä uuden teknologiaosaamisen siirtymisen yrityksiin mahdollisim man helposti hyödynnettävässä muodossa. Muita suuren kokoluo kan automaatioalan yrityksiä ovat esi merkiksi Satmatic, Raumaster, Insta Automation, Promeco ja Sataservice. Näitä voidaan hyödyntää esimerkiksi laitteistojen ja järjestelmien käyttäjien kouluttamisessa tai kunnossapidon asiantuntijoiden apuna vikatilanteiden ohjeistuksessa. Pelkästään Ulvilan alueella on lähes 40 automaatioalan huippuyrityksen keskittymä. Yleensä robotilla on käytössään kartta, jossa se voi itsenäisesti suunnistaa eri kohteisiin. Robotti voi toimia esimerkiksi aamupäivän raaka-aineiden kuljetuksessa varastosta tuotantoon ja iltapäivän valmiiden tuotteiden kuljetuksessa tuotannosta lähettämöön. Simulointiin löytyy paljon eritasoisia ja eri tarkoituksiin suunniteltuja ohjelmistoja. Akatemia toimii yritysten ja opiske lijoiden törmäyttäjänä tarjoamalla uu sia, käytännönläheisiä opiskelutapoja opiskelijoille ja yrityksille mahdolli suuksia toteuttaa teknologiaprojekte ja yhdessä opiskelijoiden kanssa. 26 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 Satakunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kehitetty viiden vaikuttavan teknologia-askeleen malli löytyy osoitteesta 5vta.fi. Perinteisen luokka tai verkkoopetuksen sijaan Robotiikka Akate mian opiskelijat oppivat työs kentelemällä yritysten todellisten au tomaatio, robotiikka ja tekoälypul mien ja kehityshankkeiden parissa. Kuvassa on kyse konenäköjärjestelmän, yhteistyörobotin ja mobiilirobotin yhteistyöstä.. Tuotannon simulointimahdollisuudet ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Digitalisuuden ja robotiikan luomat mahdollisuudet ovat pk-yritysten ulottuvissa. Simulaatiolla voidaan myös testata laitteiden kapasiteetteja ja yhteensopivuuksia ja varmistaa tilattavien osien toiminta yhtenä kokonaisuutena jo ennen tilauksen tekemistä. KU VA M IR KA LE IN O Simulointia hyödynnettiin uuden pakkaamon suunnittelussa. Mobiilirobotti voi korvata kuljettimia monista eri väleistä, jos kaikki vaiheet eivät ole koko ajan käytössä. Sivustolla on myös esimerkkejä yhteistyörobotin käyttökohteista pienestä leipomosta suureen pakkaamoon. Esimerkiksi erilaisia tuotannon vaihtoehtoisia ratkaisuja voidaan analysoida ja kokeilla virtuaaliympäristössä ilman, että se vielä vaikuttaa mitenkään todelliseen tuotantoon. Nykyaikainen tuotannon simulointi tehdään 3D-ympäristöissä, joissa laitteiden ulkonäkö ja toiminnallisuus pystytään toteuttamaan aivan kuin oikeilla laitteilla todellisissa ympäristöissä. Olemassa olevan järjestelmän tai tuotantolinjan simuloinnilla päästään testaamaan erilaisia kehittämisvaihtoehtoja tai laajennusmahdollisuuksia. Tunne tuin näistä on Cimcorp, joka on johta va suurten portaalirobottien valmista ja maailmassa. Kun uusi suunniteltava järjestelmä simuloidaan, voidaan varmistaa hyvissä ajoin laitteiden sopivuus suunniteltuun tilaan
Valio pilotoi myös toimipisteidensä välisiä tavaralähetyksiä. Elintarviketeollisuudesta mukana olivat Orkla ja Valio. Virtuaaliteknologia ja robotit yleistyvät Elintarvikeyritykset voisivat hyödyntää paremmin robotiikka ja konenäköä. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 27 Toisessa vaiheessa selvitettiin, miten tuote saadaan poimittua lavalta yhteistyörobotilla ja sen viivakoodi luettua. Alkutuotannossa on jo käytössä itsenäisiä työkoneita, mutta teollisuuden robotiikka on vielä melko perinteistä. Meijerillä kaksi pilottia Robots on Road -hankkeessa on toteutettu pilotteja myös Pandan makeistehtaalle ja Valion Jyväskylän meijerille. Mallinnuksesta tehtiin myös versio VR-laseilla (Virtual Reality) tarkasteltavaksi sekä konseptisuunnittelu täyttötarjottimia vaihtavasta automaattisesta asemasta, Riekkinen tarkentaa. Pilotoitu konenäkösovellus tunnisti karkeat muotovirheet harjapakkauksen saumauksessa ja puuttuvat korkit. Valiolla tuotepakkausten muodossa, korkin asennuksessa sekä harjan aikaja päivämääräleimoissa esiintyvät virheet voivat aiheuttaa haasteita myöhemmässä tuotannossa. Tuotteiden paikoitus tehtiin 3D-kameralla, jolla pystytään määrittelemään myös pakkauksen korkeus. Kohteiden tunnistamiseen sekä asemointiin ja laaduntarkkailuun löytyy paljon mahdollisuuksia, Riekkinen uskoo. – Robotiikka tulee yhä lähemmäs kuluttajia. Mallinnuksella voidaan todentaa tuotantovaiheiden läpimenoaikoja ja laitteiden käyttöasteita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun testauslaboratorion laitteita ja osaamista voivat hyödyntää myös yritykset pilotoimalla teollisuus-, yhteistyöja mobiilirobotiikkaa. LISÄTIETOJA: bit.ly/rorraportti jamk.fi/robotics bit.ly/valiopilotti K eski-Suomeen on syntynyt Robotics by JAMK -osaamiskeskittymä. Usein toistuvan työvaiheen voi automatisoida esimerkiksi yhteistyörobotilla, joka säästää tuotannon lattiapinta-alaa ja on helppo ottaa käyttöön. Harjan saumauksen tarkemmat mittaukset, pienempikokoiset leimaukset ja purkin pulleuden mittaus vaativat tarkempaa konenäköjärjestelmää. Virhetilanteiden korjaamiseen kaivattiin automatisoitua ratkaisua mallinnuksella. – Virtuaaliteknologia on hyödyllinen työkalu esimerkiksi tuotannon työpiste-ergonomian ja tuotantotilojen suunnittelussa. Toisilla toimialoilla robotti-investointi ei kannata ilman massiivisia muutoksia ympäristöön, Riekkinen tiivistää. Ensimmäisessä vaiheessa testattiin tuotteen tunnistamista ylhäältäpäin niin, että sitä ei tarvitse nostaa ja lukea paketin kyljen viivakoodia. Robotiikka TEKSTI: Pirjo Huhtakangas ROBOTIIKAN PILOTTILABORATORIO PALVELEE OPETUSTA JA YRITYKSIÄ KU VA : M IK KO VÄ HÄ NI IT TY / JA M K Robots on Road -projektissa perustettu Robotics by JAMK -osaamiskeskittymä auttaa yrityksiä robotiikan käyttöönottamisessa.. Mobiilirobotiikka yleistyy ja uudistaa sisälogistiikkaa. – Häiriötekijöiden eliminointi ja robotin kokonaisvaltainen hyödyntäminen on joillakin robotiikkaa perinteisesti hyödyntävillä tuotannonaloilla ”selkärangassa”. Hankkeessa pilotoitiin muun muassa kuormalavojen siirtoa mobiilirobotilla, robotin avustamaa kokoonpanoa, kappaleiden poimintaa ja ladontaa robotilla sekä tuotteiden laadunvalvontaa, tunnistusta ja lajittelua robotiikalla ja konenäöllä. – Pakkausten, tuotannon ja logistiikan suunnittelussa tulisi ottaa huomioon automaation asettamat vaatimukset, jotta esimerkiksi konenäöstä ja robotiikasta voisi saada kaiken mahdollisen hyödyn irti. Konenäköjärjestelmien työkalujen ja koneoppimisen hyödyntäminen koettiin kuitenkin liian hankalaksi, koska tuotteiden monimuotoisuus ja vaihtuvat kuvioinnit vaativat uusien tuotteiden jatkuvaa opettamista järjestelmälle. Elintarvikealalla hän näkee laajat mahdollisuudet hyödyntää robotiikkaa. – Suurin haaste oli todella pieni tila laitteistolle ja vaikeus tuoda tarjottimia täyttävälle robotille jatkuvasti uusia konvehteja. Samalla robotille siirtyy yksitoikkoisia työvaiheita. Pilotissa selvitettiin konenäön ja robotiikan mahdollisuuksia tuotteiden tuotenimikkeen, päivämäärän ja kappalemäärän kirjauksessa. Myös järjestelmien virtuaalisen etäkäyttöönoton ja virtuaaliteknologian uskotaan yleistyvän. Virtuaaliteknologiaakin (VR) voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän ja laajemmin. Hankkeen koordinaattori, sähköja automaatiotekniikan lehtori Juho Riekkinen uskoo eri tuotannonalojen oppivan toisiltaan. Pandalla tuotantolinjan mallinnus Pandan Vaajakosken tehtaalla oli tarve kehittää konvehtien valmistuslinjaston toimintaa. Robotiikan osaamiskeskittymä syntyi elokuussa päättyneessä ja EU:n aluekehitysrahas ton rahoittamassa Robots on Road -hankkeessa, jossa oli mukana muun muassa koneenvalmistuksen, elintarviketeollisuuden ja logistiikan edustajia. Avoimiksi kysymyksiksi jäivät esimerkiksi, mahtuuko robottisolu sille varatulle alueelle, millä tekniikalla korvaavat konvehdit hoidetaan, ja miten konenäkö kannattaa toteuttaa. Mallinnus on yksi ratkaisuvaihtoehto ongelmaan, mutta se vaatii lisäselvittelyä. Useat robotit täyttävät konvehtitarjottimia, mutta silloin tällöin tarjottimilta voi puuttua konvehteja, tai ne eivät ole oikeilla paikoillaan. Esimerkiksi kaupoissa saatetaan inventoida hyllyjä mobiilirobotiikan, konenäön ja koneoppimisen avulla, Riekkinen toteaa. Myös parasta ennen -päivämäärä saatiin tarkistettua kohtalaisella tarkkuudella. Mallinnus ei ratkaisut pulmia suoraan
Data-avaruuden kehittämisen keskiössä on datan välityspalvelu, joka mahdollistaa eräänlaisena operaattorina ketterästi muodostettavat datayhteydet tietojärjestelmien, alustojen, pilvipalvelujen, sovellusten ja jopa yksittäisten laitteiden kesken. Data-avaruus-konseptin yksi keskeinen lähtökohta on, että kaikilla toimijoilla on hallintaoikeus oman datansa käytöstä. Tällöin on vaarassa, että tieto ei liiku ruokaketjun toimijoiden välillä. Erikoistutkija Liisa Pesonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoi, että asia pohjautuu Euroopan datastrategiaan ja siinä esitettyyn ajatukseen eri aloille rakennettavista data-avaruuksista. Erityisesti täsmäviljelyteknologiat ja -koneet tuottavat D igitaaliset keinot, kuten data-avaruus, toiminnanohjausjärjestelmät, paikkatietoteknologia ja robotiikka voivat tarjota ratkaisuja parantaa ruokaketjun läpinäkyvyyttä ja ruokaturvallisuutta. KU VA T: M IN NA HA AR AL A / PR OB OT OY Tyypillisimmät roboteille annettavat tehtävät ovat kappaleenkäsittely ja erilaiset työstövaiheet. Integroitu laadunhallintajärjestelmä kerää vastaanottotarkastuksien yhteydessä laatutietoja, kuten raaka-aineiden ja tuotteiden lämpötiloja. 28 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 kokonaan 1 . Omavalvontatietoa automaattisesti Ruokajälki-hankkeen tutkimuksen mukaan omavalvontajärjestelmä toimii ainakin Pohjois-Pohjanmaan pienissä yrityksissä edelleen usein kynällä ja paperilla osittain tai jopa välillä sektorien sisällä ja välillä kotimaassa ja kansainvälisesti. Näiden järjesyksityiskohtaista paikka dataa alkutuotannon eri vaiheista, jolloin koko viljelyhistoria saadaan talteen datana. Ruoka-alalle yhteinen data-avaruus Ruokajärjestelmä on hajautettu, eikä yhtenäistä tietojärjestelmää ruokaketjun toimijoiden välillä ole toistaiseksi saatavilla. Varastonseuranta on samalla hallitumpaa, ja tuotantohävikin määrä pienenee. Kuluttajat saavat tietoa elintarvikkeen matkasta alkutuotannosta asti, ja kuluttajista ja kulutustrendeistä saadaan tietoa ruokaketjun toimijoille. Hajautetussa tietojärjestelmässä data virtaa jouhevasti eri järjestelmien DIGITAALISET TYÖKALUT AUTTAVAT JÄLJITETTÄVYYDEN TODENTAMISESSA Ajankohtaista TEKSTI: projektityöntekijä Riikka Kokko, Oulun ammattikorkeakoulu • projektikoordinaattori Sanna Salomaa, Pohjois-Pohjanmaan liitto • erikoistutkija Anna-Liisa Välimaa, Luonnonvarakeskus Elintarvikkeen matka alkutuotannosta kuluttajalle on pitkä, eivätkä alkuperätiedot välttämättä kulje kuluttajalle saakka. Ruokajärjestelmän tiedonhallinnan sujuvoittamiseksi alalle ollaan kehittämässä yhteistä data-avaruutta. AgriFood Data Space Finland on kotimainen aloite ruokajärjestelmän data-avaruuden raken tamiseksi. Tällöin dataa hyödynnetään elintarvikeketjussa kunkin toimijan vapaaehtoisesti luvittamalla. Pienten yritysten tuotantoerien seuranta aiheuttaa haasteita jäljitettävyyteen, kun tuotevalikoima on suuri. PohjoisPohjanmaalla ja valtakunnallisesti toimivat yritykset ja tutkimuslaitokset toivat esille useita digitaalisia ratkaisuja elintarviketeollisuuden tehokkuuden lisäämiseksi sekä jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuuden parantamiseksi koko ruokaketjussa. Pohjois-Pohjanmaan vuosien 2017–2025 elintarviketalouden strategian yksi päämäärä on kehittää elintarviketaloutta tietoja viestintäteknologialla. Markkinoilta löytyy tarttujia lähes kaikenlaisille materiaaleille hedelmistä kalvomaisiin pintoihin.. Tieto voidaan lisätä yhdellä liittymällä, jolloin yhteiseen datanvälityspalveluun siirtyminen on yrityksillekin kustannustehokasta. Sillä pyritään ruokaketjun datalähtöiseen arvon kasvattamiseen esimerkiksi dataan perustuvien tuotetietojen, kuten eräkohtaisen hiilijalanjäljen ja jäljitettävyyden kautta. Järjestelmien avulla voidaan havaita mahdolliset laatupoikkeamat helposti erätasolla ja pienentää takaisinvetoeriä. Toukokuussa 2021 RUOKARIIHIja Ruokajälki -hankkeet järjestivät Teknologiasta pot kua elintarvikealan yrityksiin -virtuaalitapahtuman. Järjestelmien yhteistoiminta ja datan siirtäminen etenkin maataloudessa on Pesosen mukaan haaste, jonka hän ratkaisisi datan välityspalvelulla ja kahdensuuntaisella tiedonsiirrolla. Tällä tavalla kerätyt erätiedot voidaan linkittää esimerkiksi RFID-tekniikalla (Radio Frequency Indentification). Toimitusjohtaja Kim Häggblom Cobra Systems Oy:stä kertoi toiminnanohjausjärjestelmästä, joka sopii pienillekin yrityksille tietojen sähköistämiseksi elintarviketeollisuudessa
Yritykset voivat esitellä siellä toimintaansa ja löytää muun muassa uusia asiakkaita tai kumppaneita innovointiin. Alfa Laval DuraCirc® Ei enää kompromisseja Hygieeninen ja pitkäikäinen kiertomäntäpumppu, joka soveltuu haastaviinkin olosuhteisiin. Koulutus on ilmainen ja avoin Elintarviketieteiden Seuran jäsenille ja kannattajajäsenten edustajille. Yritys tarjoaa robotteja myös vuokralle. Myyntijohtaja Timo Huotari Prometec Tools Oy:ltä perehdytti muihin, elintarviketeollisuuden käyttöön sopiviin robotiikan ratkaisuihin. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 29 telmien avulla saadaan tarkasti myös eräkohtaiset kustannuslaskemat. Hankinnoissa pitää huomioida investoinnin järkevyys. Näytteenotossa tuotetaan reaaliaikainen kuorman tilavuustieto, laskennallinen kosteus ja energiasisältötieto. Professori Juha Röning (sulautetut järjestelmät) ja vanhempi tutkija Antti Tikanmäki (robotiikka) toivat esille robotiikan mahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa. Tutustumme koulutuksessa LinkedIniin palveluna, sen luomiin mahdollisuuksiin luoda oma niin kutsuttu henkilöbrändi, etsiä tai tarjota osaamista sekä verkostoitua. 60–61. Telulainen 2/2020, ss. Prometec Tools Oy:n teknologiaa hyödynnetään biomassan analysoinnissa bioenergian tuotannossa. Toimitusjohtaja Matti Tikanmäki Probot Oy:stä arvioi, että tuotantolaitokset ja logistiikka voivat olla jopa täysin automatisoituja kymmenen vuoden kuluttua. Robotiikan käyttömahdollisuuksien löytämiseksi elintarvikeketjussa tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustyötä ja osaamista. Etäkoulutuksessa käydään läpi LinkedInin profiilin yleistä käyttöä ja vinkkejä tehokkaaseen profiilin hyödyntämiseen. Robottien hankinnassa on pohdittava tarkasti käyttötarkoitus. Robotin ohjelmisto Q-data kerää yhteen tietoja punnituksesta, näytteenotosta ja analysoinnista, ja kerätty tieto liitetään ohjelmiston tietokantaan automaattisesti. l Tilaisuudessa pitivät esityksen myös Oulun yliopiston asiantuntijat. Jokainen pääsee päivittämään omaa profiiliaan koulutuksen aikana ja tutustumaan osallistujiin. Yrityksen kehittämä robotti soveltuu nopeaan, luotettavaan ja turvalliseen automaattiseen näytteenottoon. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä RUOKARIIHI (Oulun ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus) ja Ruokajälkihankkeet (Oulun ammattikorkeakoulu, PohjoisPohjanmaan liitto), joiden päärahoittajana on PohjoisPohjanmaan liitto Euroopan alue kehitysrahastosta (EAKR). 2020 New technologies for traceable and safe food value chains. LISÄTIETOJA: oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/ruokariihi oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/ruokajalki Eurooppalainen verkosto sien laaduntarkastuksiin ja räätälöityjä robotteja yrityksen tarpeisiin. Verkoston avulla on mahdollista pysyä ajan tasalla ruuan paris sa tapahtuvista innovaatioista ja teknologisista kehityksistä. Tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara kertoi paikkatietoteknologian tarjoamista mahdollisuuksista. www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology www.ets.fi Ohjelma ja ilmoittautuminen: lyyti.in/LinkedIn-profiili POHJANMAAN JAOSTON KOULUTUS Koulutuksessa tutustutaan LinkedIn-verkkoyhteisöpalveluun Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkkopedagogien Riikka Muurimäen ja Matti Mäkelän johdolla. Tehoa LinkedIn-profiilin käyttöön Aika: 3.11.2021 klo 16.30–17.30 Paikka: Teams VIITE: 1 Järvelä M-L ym. Robotiikan hyödyntäminen voi olla hyvä ratkaisu erilaisiin tuotantolinjan ongelmakohtiin, kuten käsityötä vaativiin prosessin osiin. Probot Oy tukee jo nykyisiä sisälogistiikan ratkaisuja tarjoamalla esimerkiksi kärrytai rullakkologistiikkaa ja konenäköä esimerkiksi elintarvikepakkaukEU:N ÄLYKKÄÄN erikoistumisen strategiaan kuuluvan AgriFood teeman Traceability and Big Data verkosto tuo mahdollisuuk sia etsiä uusia teknologisia ratkaisuja ja luoda kumppanuuksien yrityksille. Toiminnanohjausjärjestelmiin voidaan linkittää tietoa myös tuotannossa hyödynnettävien robottien ja laitteiden keräämää tuotetietoa. Robotiikka yleistyy elintarviketeollisuudessa Robotiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä pääosin logistiikassa, tuotantodatan koonnissa sekä raportoinnissa ja yhä enemmän myös erityisesti pienten tuotantoerien pakkaamisessa. issuu.com/telu_oamk/docs/oamk_telulainen/60
On kuitenkin yhä epävarmaa, kuinka nopeasti ja missä määrin sillä onnistutaan korvaamaan nykyistä tuontia. Todellisuudessa kasvipohjaisten tuotteiden markkinat ovat edelleen arviolta 25–35 miljoonaa euroa. Suomessa on perustettu viime vuosina lukuisia uusia, ketteriä yrityksiä, mutta niiden painoarvo on vielä suhteellisen vähäistä. Arviot vaihtelevat yhdestä muutamaan vuoteen. Käytännössä lasku on kohdistunut sianlihaan, koska naudanlihan kulutus on pysynyt vankkana (18–20 kg/henkilö) viimeisen kolmen vuosikymmenen ajan. vulla. Luku on pieni verK estävällä lihantuotannolla on ekologinen, sosiaalinen, ravitsemuksellinen ja taloudellinen ulottuvuutensa. Maltillisia odotuksia vahvistavat myös kansainväliset trendit. Toisaalta se vahvisti muiden EU-maiden – myös Suomen – vientimahdollisuuksia. Lihan viennissä potentiaalia Lihaketjun tuotannon kehitystä hiertää lihatilojen heikko kannattavuus. Lihan kokonaiskulutus ohitti lakipisteensä (81,3 kg/henkilö) vuonna 2018. Komissio ennusti viime vuonna EU-alueen lihan kokonaiskulutuksen laskevan ainoastaan yhden prosentin verran vuoteen 2030 mennessä. Siipikarjanlihan tuotanto ja kulutus lähtivät jyrkälle kasvu-uralle suurten tuotantohallien ja suuren mittaluokan teurastamoja jalostuskapasiteetin rakentamisen jälkeen 1980-luvulta alkaen. Muutaman vuoden päästä niiden osuus on jo näkyvämpää reippaan kasvun ansiosta. USA:n markkinoilla tuoteryhmän arvo on jo nyt miljardiluokkaa. Varsinkin sikatilat ovat joutuneet koville viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lihan tuotantoa ja kulutusta ylläpitävät vielä pitkään nykyiset tuotantoja teollisuusrakenteet ja kapasiteetit sekä suuret lihan kuluttajaryhmät. Kasviproteiinituotteet tulevat Julkisesta keskustelusta ja mediasta saa maitoja lihakorvikkeiden nykymerkityksestä reilusti ylikorostetun käsityksen. Nähtäväksi jää, pysyykö nopeasti kasvava markkina kotimaisten toimijoiden käsissä. EU-maiden markkinoilla kasvua odotetaan seuraavan viiden vuoden aikana 5–15 prosenttia. Naudanja sianlihan kulutus kasvoi vauhdikkaimmin 1960–1970-luvuilla vaurastumisen myötä. Samaan aikaan rehuviljojen tuotanto ja käyttö kasvoi leipäviljojen, vehnän ja rukiin, kulutuksen kustannuksella. Kasvipohjaiset tuotteet valtaavat jatkossa yhä isomman siivun suomalaisen kuluttajan lautasella. Viennin odotetaan tuovan helpotusta, mutta pitkällä ajanjaksolla vain tuoterakenteeltaan oikea lihanvienti voi ratkaista alan kannattavuusongelmia. Suuret kotimaiset meijerija lihayritykset ovat myös laajentaneet valikoimaansa kasviperäiseen tuoteryh mään, ja jotkut ovat eriyttäneet tuotantoa mallikkaasti omaksi liiketoiminnakseen. Kiinassa paikataan tuotannon lovea investoimalla valtavankokoisiin tuotantoyksikköihin. Muutos on kuitenkin väistämätön. Sianlihan vienti vetää tällä hetkellä hyvin, koska sen taustalla vaikuttaa afrikkalainen sikarutto (ASF-tauti) Kiinassa ja Saksassa. Finravinto -tutkimuksissa havaittiin lasku punaisen ja prosessoidun lihan kulutuksessa ensimmäisen kerran 2010-luTuotannon vastuullisuus ja kestävyys pitäisi näkyä tuotteiden hinnassa. Maatalous ja elintarviketeollisuus puolestaan vastaavat liki neljää prosenttia kansantalouden kokonaistuotannosta. Isojen lihayritysten on jatkossa asetettava kasvipohjaiset tuotteet strategisen kehityksen kohteiksi ja nostettava niiden asemointi torjuntavetoisesta aktiiviseksi. Nyt meneillään olevia muutoksia kulutustottumuksissa pitää peilata historian kehitysvauhtia vasten. Lihan kokonaiskulutus muuttuu hitaasti Ruokavalion muutokset ovat aina ulottuneet vuosikymmenien ajalle. Euroopan sianlihan viejämaat ovat hyötyneet Kiinan lisääntyneestä tuonnista, joka on aiheutunut oman tuotantonsa sukeltamisesta ASF-kriisin seurauksena. Se vähenee lähivuosina äärimmäisen hitaasti, sillä siipikarjanlihan kulutuksen kasvu korvaa suurelta osin sianlihan kulutuksen laskua. Liha-alan merkitys on suuri: se lohkaisee noin neljänneksen maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuotannon arvosta. 30 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 Kasviperäisten proteiinituotteiden mahdollisuudet ulottuvat myös kotimaan rajojen ulkopuolelle. Toisaalta Kiinaan tarkoitetut Saksan vientierät ovat jääneet pyörirattuna lihateollisuuden 2 400 miljoonan tai meijeriteollisuuden 2 300 miljoonan euron liikevaihtoon (2019). KU VA : AN NA LE HT IN EN / M TK Lihateollisuus TEKSTI: erikoistutkija Csaba Jansik, Luonnonvarakeskus VIENTI ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SUOMEN LIHANTUOTANNOLLE Suomen liha-alalla on tärkeä rooli kansantaloudessa ja ruuan huoltovarmuudessa.. Laajennusja jopa korvausinvestoinnit ovat jääneet tekemättä. Kuvassa on Jukka Eeva Kankarin sikatilalta Somerolta. Kulutuskäyrissä näkyviin muutoksiin menee vähintään 10–20 vuotta, vaikka Suomessa on havaittu paineita ja pyrkimystä siirtää eläinperäisen proteiinin kulutusta kasviperäisiin proteiineihin. Saksan viimevuotinen ASFtaudin puhkeaminen monimutkaisti yhtälöä entisestään
Kummallakin työsaralla pitää lisätä panoksia jatkossa. Suomella on edellytykset osallistua kysynnän tyydyttämiseen muihin maihin verrattuna pienemmällä ekologisella kuormituksella. Sen positiiviset tulovaikutukset ovat tunnistettavissa lihaketjussa tuottajille saakka. Tuontilihan ja kotimaisen lihan markkinoiden eriyttäminen tarjoaa mahdollisuuden Suomen tuotantotapojen entistä selkeämpään markkinointiin myös kotimaassa. Yhteinen uutiskirje lähetetään kahdesti kuukausittain. Sillä on tilaajia jo lähes 2 200. Jälkimmäinen näkyy kaupoissa laajempana valikoimana muun muassa leikkeleiden, makkaroiden ja muiden lihatuotteiden hyllyissä. Lisätietoja: kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot KIINNOSTUITKO MAINOSTAMAAN UUTISKIRJEESSÄ. Suomen viennissä tällä tuoteryhmällä on ollut pieni osuus, mutta siinä piilee valtava potentiaali. Toisaalta Suomeen virtaa sianlihaa yhä enemmän Saksasta. Tuonnin ja kotimaisen lihan markkinat eriytyvät Lisääntyvällä tuonnilla on mitä todennäköisimmin myös myönteinen vaikutus Suomen markkinoilla. Koronarajoituksista vapautuva Horeca-ala sekä pienet ja keskisuuret lihanjalostajat pyrkivät käyttämään Saksan ennätyshalpoja hintoja hyväkseen. KU VA : LU KE Sianliha Siipikarjanliha Naudanliha 40 35 30 25 20 15 10 5 19 50 19 53 19 56 19 59 19 62 19 65 19 68 19 71 19 74 19 77 19 80 19 83 19 86 19 89 19 92 19 95 19 98 20 01 20 04 20 07 20 10 20 13 20 16 20 19 Lihan kulutus Suomessa. Sianlihan lisäksi broilerinlihalla on suuri vientipotentiaali poikkeuksellisen hyvien tuotantotapojen ansiosta. Runsaiden vesivarantojen ja vähäisten biodiversiteettivaikutusten lisäksi Suomen elintarvikeyritysten kovat hiilineutraaliustavoitteet tekevät Suomen tuotannosta muita kestävämmän. 35–40. urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-207-0 KU VA : CS AB A JA NS IK , LA SK EL M AT LU KE N JA KA NT AR TN S: N LU KU JE N PO HJ AL TA . l LISÄTIETOJA : Maaja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2021, Lihamarkkinat s. Uutiskirjeen tilaus: lyyti.in/ETS_uutiskirje SISÄLTÖÄ: Nostoja Kehittyvä Elintarvike -lehden verkkoartikkeleista Nostoja maailman uutisista elintarvikealalta Kuulumisia Elintarviketieteiden Seuran toiminnasta Kutsuja elintarvikealan ammattitapahtumiin Työpaikkailmoituksia Kaupallisia sisältöjä ammattilaisten työn tueksi Hinnat alkaen 375 € + alv. Tuoreimpien arvioiden mukaan Saksassa saattaa mennä vuosia, ennen kuin ASF:stä päästään eroon. Merkittävimmän tuote-erän, tavallisen sianlihan, markkinoilla suomalaiset yritykset kohtaavat haasteita kahdelta suunnalta. Haasteisiin voi vastata kahdella tavalla: korostamalla markkinoinnissa Suomen hyviä tuotantotapoja ja kehittämällä lisäarvotuotteita. Potentiaalin realisointia rajoittavat toistaiseksi vientiluvat kolmansiin maihin, tuotantoja jalostuskapasiteetti sekä kokemattomuus erikoislaatuisen lihan markkinoinnissa kansainvälisillä markkinoilla. Uutiskirje Elintarviketieteiden Seura julkaisee Kehittyvä Elintarvike -lehteä. Suolattujen, savustettujen ja kuivattujen kinkun, lavan ja muiden pitkälle jalostettujen sianlihatuotteiden myyntihinta on 2–5-kertainen tavalliseen sianlihaan verrattuna. Maailmalla lihan kysyntä kasvaa selkeästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Tuonnille menetettyjä kotimaan markkinaosuuksia voidaan korvata ja jopa ylittää viennin kasvulla. Koko ajan tehdään kuitenkin määrätietoista työtä näiden rajoitteiden poistamiseksi. Luonnonvarakeskus. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology KE_2021_5_1/4s_ilmot_f.indd 2 KE_2021_5_1/4s_ilmot_f.indd 2 15.10.2021 11.51 15.10.2021 11.51. Yhtäältä vientimahdollisuuksia rajoittaa Kiinan tasaisesti kasvava oma tuotanto ja kilpailijamaiden kustannustehokkuus. Kansainvälisessä vertailussa Suomen maatalouden tautitilanne on hyvä ja kemikaalien ja lääkkeiden käyttö sekä ympäristövaikutukset vähäisiä. Sian saparo on todistus eläinten hyvinvoinnista ja hyvistä kasvatusoloista. kg/hlö Tuleehan elintarvikealan kuulumiset sinullekin. mään EU:n sisäisiin markkinoihin ja painaneet hintoja alas. Ruotsissa ilmiö on tuottanut selvän hintalisän kotimaiselle lihalle. 120 110 100 90 80 70 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 Sianliha Siipikarjanliha Naudanliha % Lihan omavaraisuusaste Suomessa. Tuotannon vastuullisuutta ja kestävyyttä ei ole pystytty kotiuttamaan vientimarkkinoilla korkeimpien hintojen muodossa. Maapalloa säästävät positiiviset ympäristövaikutukset ovat sitä suurempia, mitä isomman siivun suomalaiset elintarvikeyritykset ottavat globaalista ruokahuollosta
Broilerituotannossa rehun käyttö ja koostumus on optimoitu niin, että tuotanto on tehokasta. Alkutuotanto aiheuttaa erityisesti maaperäpäästöinä typpioksiduulia eli ilokaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu, mutta alkutuotannon hiilidioksidipäästöjen osuus on vähäisempi. Esimerkiksi meijerisivuvirrat tai etanoliprosessien sivuvirrat ovat tällaisia. KU VA : LU ON NO NV AR AK ES KU S Yksi suomalaisen tuotannon vahvuus on eläinten hyvä terveys.. – Alkutuotannossa on olennaista hyvä, optimoitu tuotantopanoksien käyttö, kuten lannoitteet, ja myös maalaji vaikuttaa. Suomalaisen tuotannon vahvuus on myös eläinten terveys, Luonnonvarakeskuksen tutkija Sanna Hietala kiteyttää. Rehuntuotanto ja lannan käsittely vaikuttavat eniten sianja broilerinlihan tuotekilokohtaiseen ilmastovaikutukseen. Lihateollisuus TEKSTI: Pirjo Huhtakangas SIANJA BROILERINLIHAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SELVILLE UUDELLA LASKENTATAVALLA Luonnonvarakeskuksen tutkimus suomalaisen sianja broilerinlihan hiilija vesijalanjäljestä osoitti, että suomalaisella tuotannolla on kilpailuetuja. 32 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 32 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 S ianja broilerinlihan ympäristökilpailukyky -hankkeessa (SBYM) selvitettiin vuosina 2018–2021 sianja broilerinlihan hiilija vesijalanjälki mahdollisimman pitkälle Euroopan komission Product Environmental Footprint -ohjeistuksia (PEF) noudattaen, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Rehukoostumukset ovat pitkälle optimoituja, ja rehuvalmisteiden tuotannon vaikutukset ovat pienet. – Esimeriksi lannoitekäytön optimointi suhteessa satotasoihin edistää ympäristökestävyyttä, sillä sen vaikutus näkyy muodostuvan typpioksiduulin määrässä. – Sianlihan tuotannossa pystytään hyödyntämään rehuraaka-aineita, joiden omat tuotekilokohtaiset ympäristövaikutukset ovat matalat. Turvemaiden viljelystä muodostuva päästö on huomattava verrattuna kivennäismaihin. Lannan käsittelyssä voidaan vähentää päästöjä esimerkiksi toimittamalla sitä biokaasulaitoksiin, Hietala tarkentaa
n Hanketta ovat rahoittaneet lisäksi maa ja metsätalousministeriö (Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera) ja Luonnonvarakeskus. Vesiniukkuusvaikutus kuvaa vedenkäytön vaikutusta paikallisiin vesiresursseihin koko tuotantoketjussa. Ohjeistuksien taustalla on ollut huoli ”ympäristöystävällisyydestä” kertovista merkinnöistä tuotteissa, joiden laskentaperiaatteista ei ole annettu enempää tietoa, Hietala huomauttaa. Jos asia etenee komissiossa, selkiytyy myös se, miten laskentaohjeistuksia viedään lainsäädäntöön ja sitä myötä tuotepakkauksiin ja kuluttajaviestintään. Kun laskentasuositus on virallistettu, sen käyttö yleistyy. Ison-Britannian vientiin tulossa muutoksia . YHTEINEN TUTKIMUSHANKE . Hän toivoo, että PEF-laskentaohjeistuksien mukaisia tuloksia olisi saatavissa jo lähivuosina enemmän. Tällä hetkellä PEF-ohjeistuksissa on meneillään siirtymävaihe, Sanna Hietala kuvaa tilannetta. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 33 Turvemaille on kehitetty myös muita keinoja päästöjen hillitsemiseksi, kuten säätösalaojitusta, jolloin maaperäpäästöihin voidaan vaikuttaa vedenpintaa säätelemällä. Jää edelleen nähtäväksi, milloin Euroopassa päästään tuotteiden elinkaariarvioinneissa vertailukelpoisiin lukuihin. Ne tarjoavat vertailukelpoiset vaikutusarviot muihin saman eläinlajin vastaaviin tuotteisiin. Luonnonvarakeskuksen mukaan nyt saatuja lukuja voidaan pitää kotimaisen tuotannon keskimääräisenä lähtötasona, jonka pohjalta voidaan tarkentaa elinkaariarviointia menetelmien kehittyessä. Vesiniukkuusvaikutus oli broilerinlihalle 0,54 ja sianlihalle 0,7 vesikuutioekvivalenttia teuraskiloa kohden. PEF-ohjeistuksista toivotaan tuotteiden ympäristökestävyyden viestimiseen normia niin, että laskenta olisi toteutettava ohjatulla tavalla, jopa lakisääteisesti. Kun puhutaan yksimahaisista, tällä on vaikutusta erityisesti lannan päästöihin. Tuoreessa ruotsalaisen sianlihan ilmastovaikutusarvioinnissa on käytetty IPCC:n vanhoja karakterisointikertoimia ja sivuvirtojen kohdalla PEF-ohjeistuksista poikkeavaa rajausta, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, Hietala toteaa. Päivittäistavarakaupan konkari siivittämään Fodelian liiketoimintaa LISÄÄ UUSIA JUTTUJA kehittyvaelintarvike.fi. Euroopan komissio on työstänyt toimialaliittojen kanssa yksityiskohtaisia, tuoteryhmäkohtaisia PEF-ohjeistuksia muun muassa punaiselle lihalle ja rehutuotannolle. Tänä vuonna alkaneessa Luonnonvarakeskuksen LCA FoodPrint harmon -hankkeessa etsitään ratkaisuja vertailukelpoisuuden parantamiseksi myös tuoteryhmien välillä. – Tavoitteena on, että kuluttaja tai yritys voi tuotekategorian sisällä verrata luotettavasti tuotteiden ympäristökestävyyttä. – Tahtotilaa komissiossa on. Vesiniukkuusvaikutusta nostavat raaka-aineet, joita tuotetaan esimerkiksi kuivuudesta kärsivillä ja kastelua vaativilla alueilla. – Ohjeiden tavoitteena on ollut määrittää reunaehtoja vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi ja laskennan läpinäkyvyyden lisäämiseksi. IPCC eli hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli International Plant Protection Convention päivittää ilmastovaikutuksen arviointimenetelmien ohjeistuksia ajoittain. Brexit muutti eläimistä saatavien tuotteiden tuonnin Britanniasta . Rehutuotannon ohjeistus on jo valmis, mutta punaisen lihan ohjeistus on edelleen vedosvaiheessa. Tähän mennessä ei ole ollut käytettävissä ajantasaista, harmonisoituihin arviointimenetelmiin perustuvaa tutkimustietoa kotimaisen sianja broilerinlihan ilmastoja vesiniukkuusvaikutuksista. Tällä hetkellä käytössä on vedosversio. Vesiniukkuuden menetelmä ja PEFin mukainen laskenta ovat vielä alkutekijöissään. Ravitsemussuosituksilla kohti kestävämpää ruokajärjestelmää . Jotta tämä olisi mahdollista, pakkauksissa ilmoitettavat ympäristövaikutustiedot tulisi olla samalla tavoin määritellyt ja vertailukelpoiset, Hietala tähdentää. l n Sianja broilerinlihan ympäristökilpailukyky (SBYM) hankkeen on toteuttanut Luonnonvarakeskus yhteistyössä HKScan Oyj:n, Atria Oyj:n ja MTK:n kanssa. – Karkealla tasolla verrattiin kyllä, mutta toistaiseksi PEF-laskentaohjeistuksien mukaisia tuloksia on saatavilla vielä vähän. Tuoteryhmien vertailu toisiinsa on hankalaa, koska ne voivat olla ravitsemuksellisesti hyvin erilaisia. Kansainvälinen tuotteiden vertailu vielä hankalaa SBYM -hankkeessa ei päästy suoranaisesti vertaamaan kotimaista sianja broilerinlihan ilmastovaikutusta kansainvälisiin tuotteisiin. – Nyt on käytössä karakterisointikertoimien osalta vuoden 2013 ohjeistus, johon on päivittynyt muun muassa metaanin karakterisointikerroin, joka oli aiemmin 25 ja nyt 34–36. – Lihan osalta oma haasteensa on tuotekategorian virallisen PEF-ohjeistuksen puuttuminen. Suomalaisen broilerinlihan ilmastovaikutus oli 2,4 kg hiilidioksidiekvivalenttia teuraskiloa kohden ja sianlihan 3,5 kiloa. Esimerkiksi vihanneksia ja maitotuotteita ei ole tarkoituksenmukaista verrata sellaisenaan, vaan laskentaan pitäisi saada mukaan ravintoainesisältöihin sidottuja päästökertoimia. EU:n ohjeistus parantaa vertailukelpoisuutta Tutkimuksessa laaditut sianja broilerinlihan hiilija vesijalanjäljen arvioinnit perustuvat tarkoituksenmukaisiin, primäärisiin tietolähteisiin laskentaohjeistuksien aineistovaatimuksien mukaisesti. Suomessa kasteluvesiä ei pääosin tarvita. PEF-ohjeistus kattaa elinkaariarvioinnin ohjeet, kuten järjestelmärajaukset, aineiston vaatimukset, allokoinnin ja vaikutusarviointimenetelmät
Aivan näin yksinkertainen yleistys ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Toistuvilla mittauksilla on saatu luotettavasti vertailtavia arvoja koko mittausjaksolta. Hyvä kasvusto ja suuri lehtivihreän määrä kasvattavat pellon hiilensidontapotentiaalia. KU VA T: HK SC AN. HKScanin Zero Carbon -ilmastosuunnitelman tavoite on koko ruokaketjun kattava hiilineutraalius vuoden 2040 loppuun mennessä. 34 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 Lihateollisuus TEKSTI: tutkimuspäällikkö Heikki Aro, HKScan Oyj VASTUULLISUUSTIETO ASIAKKAAN NÄKYVILLE Vastuullinen ja läpinäkyvä yhteistyö sopimustuottajien kanssa on HKScanin edistyksellisen vastuullisuustyön keskiössä. Agrofood Ecosystem -mallilla kerätään dataa myös muista vastuullisuuden osa-alueista. Mittauksissa on vertailu erilaisten nurmija viljakasvustojen hiilensidontapotentiaalia. Näissä oloÄlykamerasovelluksella on kerätty tietoa erityisesti erilaisten virikkeiden merkityksestä broilereiden hyvinvoinnille. O sana yhtiön vastuullisuustyötä toteuttava Agrofood Ecosystem -toimintamalli kokoaa tuotantoketjusta saatavan vastuullisuusdatan ja muokkaa sen asiakkaille ja muille sidosryhmille helposti hyödynnettävään muotoon. Päästö lähteiden tunnistaminen, luotettava onlinemittausja -seurantateknologia sekä saadun datan pohjalta luotavat toimenpide-ehdotukset mahdollistavat päästöjen vähentämisen alkutuotannossa. Mittaukset on toteutettu kontrolloiduissa olosuhteissa, jolloin mitattavasta kohteesta voidaan luotettavasti selvittää kasvuston sitoman hiilidioksidin määrä: yhteyttämisen ja maasta vapautuvan hiilidioksidin määrä eli maahengityksen erotus. HKScanin pilottilohkoilla on kahden viime vuoden aikana mitattu kammiomittausmenetelmällä hiilidioksidivuon arvoja kasvukauden aikana. Vastuullisuutta kehittävät uudet toimintatavat pilotoidaan yhdessä sopimustilojen kanssa. Tulosten tulkinnassa on lisäksi huomioitava muun muassa valon määrä, ilman lämpötila ja maaperän kosteus. Hiilidioksidivuolla tarkoitetaan hiilidioksidin kulkeutumista ilmakehän ja maaperän sekä kasvillisuuden välillä. Tulokset ovat molempien kasvukausien osalta selkeitä. Kiinnostus luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon, rehevöitymisen estämiseen ja eläinten hyvinvoinnin seurantaratkaisuihin kasvaa ympäristötietoisten kuluttajien keskuudessa. Parhaat ratkaisut viedään käytäntöön kaikille HKScanin markkina-alueille. Maalaji, multavuus, muokkaustekniikat, pellon vesitalous ja viljeltävät kasvit määrittelevät paljolti, onko pelto hiilidioksidin lähde vai jopa nielu. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet edistävät tätä kehitystä, ja kuluttajien ostopäätökset perustuvat yhä useammin helposti saatavaan ja luotettavaan vastuullisuusdataan. Peltojen hiilensidonnalla hillitään ilmastonmuutosta Peltoja on yleisesti totuttu pitämään hiilidioksidin lähteinä. Saadut numeraaliset arvot muutetaan edelleen vuoarvoiksi huomioimalla mittauksessa käytetty aika ja mitattavan kohteen pinta-ala. Pilottilohkoilla on mitattu kammiomittausmenetelmällä hiilidioksidivuon arvoja kasvukauden aikana. Merkittävimmät tuotannon hiilijalanjälkeä kasvattavat päästölähteet ovat alkutuotannossa, erityisesti peltoviljelyssä ja rehunviljan tuotannossa
Hyvä sato ja kattava kasvipeitteisyys ovat sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta tavoiteltavin lopputulos. Johtopäätökset ovat varsin selkeät. Eläinten hyvinvoinnin seuranta perustuu edelleen hoitajan ammattitaitoon ja hänen päivittäin tekemiinsä visuaalisiin havaintoihin. Olennainen osa eläinten hyvinvointia on luoda kasvatusympäristö, joka tukee eläinten luontaisen käyttäytymisen tarpeita. Käyttäytyminen analysoitiin koneoppimiseen perustuvilla algoritmeillä. Peltojen maaperästä huolehtiminen, oikeat muokkausja lannoitustekniikat sekä mahdollisimman kattava kasvipeitteisyys ovat avainasioita, joilla peltojen hiilensidontaa voidaan edelleen parantaa. Tulokset osoittivat, että suurin osa vesijalanjäljen elinkaarivaikutuksista muodostuu rehuketjussa. Edelläkävijät rakentavat tämän muutoksen aikana kilpailuetua etenemällä kokonaismarkkinaa nopeammin. Ruokaketju alkaa pellolta – siksi myös järjes telmien integraatio on tärkeää. Tytäryh tiö on rekisteröity Sveitsiin, ja se tarjoaa ratkaisuja maatalouden sekä ruokateollisuuden ja kau pan tarpeisiin tulevaisuudessa myös Suomessa. Viljelijät käyttävät ratkaisuja ja omista vat kertyneen datan. Käytännössä tekoälysovellus seurasi eläimiä ympärivuorokautisesti, ja järjestelmä rekisteröi muutokset lintujen käyttäytymisessä. Kylpeminen ja oman kehon hoitoa kuvaava sukiminen lisääntyivät virikkeiden lisäyksen myötä. Teol lisuuden ja kaupan suunnittelun lähtökohdaksi on hyväksyttävä oletus, että yhteiskunta muute taan hiilineutraaliksi säännösten ja markkinamekanismin kautta. Tekoäly opetti ja ohjasi kamerajärjestelmää seuraamaan lintujen virikkeiden käyttöä ja saatu data yhdistettiin lintujen aktiivisuutta kuvaaviksi suureiksi. Yhteiskunta on sitoutunut laajasti päästöjen vähentämi seen, eikä scope3päästöjä voida jättää huomioimatta. Tarvitaan datan siirron ja luvituksen järjestelmiä, joilla data saadaan konkreetti sesti käytettävään muotoon. Lienee kuitenkin selvää, että PohjoisEuroopan puhtaat ja runsaat vesivarannot sekä peltojen keinokastelun vähäinen tarve ovat vesijalanjäljen osalta selkeä kilpailuetu useaan muuhun maailman maahan verrattuna. Sen sijaan muokattu tai sängellä oleva pelto muuttuu syksyllä sadonkorjuun jälkeen hiilipäästöksi. l DIGITAALISET työympäristöt ke hittyvät maataloudessa nopeas ti. Tieto auttaa ohjaamaan pa nostukset sinne, missä vaiku tus on tehokkain tai missä tu los saadaan aikaan pienimmillä muutoksilla. HKScan laski yhdellä pilottitilalla broilerintuotannon vesijalanjäljen vesiniukkuusvaikutuksen huomioivalla AWARE-menetelmällä (Available Water Remaining per area). Kehityksen eräs piirre on ollut datan hajanaisuus, epätasainen laatu sekä vaikea in teg roitavuus järjestelmien välillä. SOPIMUSTOIMITTAJILTA saata va data antaa lähtökohdat ym märtää scope3päästöjä ja luo da uskottava strategia, miten päästöihin vaikutetaan. Hiilijalanjälkilaskennan harmonisointi on edelleen tutkimuksen kohteena. Erilaisten virikkeiden, kuten yksinkertaisten narunpätkien tai turveja olkipaalien lisäys kasvatti lintujen nokkimista eli luontaista ruuan etsintää. Ihmissilmä on edelleen tärkein työvälinen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa. Hiilijalanjälkeen verrattuna vaihtelu vesijalanjälkituloksissa on huomattavasti suurempaa tuoteryhmien sisällä. Vedenkäytön muutokset eivät saa vaarantaa ruokaturvallisuutta. Eri eläinryhmille on myös kehitetty hyvinvoinnin mittareita, jotka palvelevat myös eläinterveyttä. Datan siivoaminen ja siirto pitää rakentaa kustannustehokkaak si, sillä ruokaketjun kyky kantaa lisäkustannuksia on hyvin rajal linen. Selvityksen pohjalta HKScanin broilerin sopimustuotantotilalle asennettiin alkuvuodesta 2021 älykamerasovellus, jolla kerättiin tietoa erityisesti erilaisten virikkeiden merkityksestä eläinten hyvinvoinnille. Älyteknologialla voidaan kuitenkin merkittävästi tuottaa uutta tietoa, joka palvelee eläinten hyvinvoinnin seurantaa ja kuluttajien kasvavaa tiedontarvetta tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta. Etäohjattu sovellus ei häiritse eläimiä. Vesijalanjäljen vaikutukset pääosin rehuketjusta Oman tuotantoketjun vesijalanjäljen tunteminen on paras lähtökohta optimoida vedenkäyttö tuotannon eri vaiheissa. Datan käsittely vaatii luottamusta ja neutraliteettia sekä merkittäviä investointeja kyvykkyyksiin. Yksi esimerkki on broilerien jalkapohjien pisteytysjärjestelmä, jolla voidaan arvioida lintujen jalkojen terveydentilaa. Mikko Jääskeläinen Director Business & Ecosystem Development Yara Maatalous yhdistyy ruokaekosysteemin datavirtoihin. Myös vertailutuloksia on toistaiseksi vähän. RUOKATEOLLISUUDEN pääs töistä merkittävä osa on niin sanottuja scope3päästöjä, joiden mittaaminen ja vähen täminen haastaa ruokayhtiöt toimijoiden määrän, teknolo gisten valmiuksien puutteen ja sopimus suhteiden moninaisuu den vuoksi. Alkutuotannon da ta voi olla myös uusi alue tuot teiden erilaistamiseksi kulutta jien tarpeisiin: mahdollisuuksien kirjo on laaja. Mittausparametrit valittiin ja kehitettiin yhdessä eläinlääkinnän ammattilaisten kanssa. HKScan toteutti yhdessä Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden kanssa selvityksen älyratkaisuihin perustuvista eläinten hyvinvoinnin seurantamenetelmistä. Toisaalta tarpeeton vedenkäyttö lisää tuotannon ympäristövaikutuksia. Älykamerateknologia edistää lintujen hyvinvointia Kotieläintiloilla erilaiset automaattiset ruokinta-, ilmastointija tuotantotietojärjestelmät ovat rutiinia. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 35 suhteissa kasvustot sitovat usein yli 40 kilogrammaa hiilidioksidia peltohehtaaria kohti tunnissa. TOIMIALA KEHITTYY. Maatilojen data tuotetaan digitalisoiduissa ratkaisuissa, joiden tarkoitus on optimoida, mitata ja tallentaa tilan tuotan toprosesseja. Hiilensidontaa voidaan jatkaa niin sanotuilla kerääjäkasveilla, jotka jatkavat viljankorjuun jälkeen kasvuaan ja samalla myös hiilensidontaa. Maatalouden data tulee yh distymään osaksi koko ruoka ketjun datavirtoja. Monissa laskentamalleissa peltomaa on edelleen päästölähde. Hajanaisen ja eri järjestelmis sä sijaitsevan datan hyödyntä minen vaatii aina datan omista jan – alkutuotannon yrittäjän – antaman luvan. Tilatasolla datavirtoja yhdistetään viljeli jöiden digitaalisiin työympäris töihin. Data voi koskea vaikkapa peltojen maaperää, rehukasvuston laatua tai käytet tyjä tuotantopanoksia. Lannoitealan toimija Yara International ASA on perustanut tänä vuonna itsenäisen tytäryh tiön, Varda AG:n, rakentamaan datan hallinnan kyvykkyyksiä ja palveluita markkinoille
Tyypillisintä on silti ostaa elintarvikkeet torilta. Kun pyydän kilon luumuja, myyjä punnitsee hedelmät huolellisesti ja asettaa sen jälkeen vielä yhden luumun kukkuran päälle. Maailman jäätelöja jugurttiteollisuus tarvitsee marjansa ja hedelmänsä. Tuhdit liharuoat kuuluvat Serbiassa etenkin juhlapöytään. MITÄÄN NÄPERTELYÄ Serbian elintarviketuotanto ei kuitenkaan ole. 36 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 O visummerimme pärähtää. on luvannut toimittaa tilauksemme viikonlopuksi, ja nyt on jo maanantai. Tuotantokiloina vadelmaakin enemmän kasvatetaan viinirypäleitä, omenoita ja luumuja. Ylimääräinen hedelmä on kuulunut asiaan jo vuosikymmeniä. markki noista on huimat 31,7 prosenttia, ja 120 000 tonnin vuosituotannollaan Serbia on maailman suurin vadelmien viejä. Policijski cas”, tarkoittaen, että aikaa ajaa Belgradin keskustaan on liian vähän ennen ulkonaliikkumiskiellon alkamista ja poliisivalvonta alkaa pian. Portin takana seisoo mies, joka ojentaa ison kassillisen elintarvikkeita: pari kiloa omenoita, kilo pähkinöitä, retiisejä, tomaattimehua ja possunlihaa. Tilallinen on lähettänyt minulle viestin jo perjantaina iltapäivällä: ”Kratko vreme. Meijeritalouden lisäksi maahan tähyilee myös muun muassa panimoteollisuus. Liha, kala, kananmunat, tuorejuusto, kasvikset ja hedelmät poimitaan mukaan toreilta, maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla usein myös suoraan naapureilta. Pieniä supermarkettejakin löytyy lähes joka korttelista, isompia kaupungin laitamilta, mutta niistä haetaan muuta kuin tuoretavaraa: pastaa, säilykkeitä, pakasteita. Maassa elävät rinnakkain nykyaikaiset ja vanhat valmistusmenetelmät. Mirkovi. Bajloni pijaca on yksi Belgradin suurimmista ja tunnetuimmista ruokatoreista ja sijaitsee vain viiden minuutin kävelymatkan päässä kotoamme. on yksi niistä serbialaisista pientilallisista, jotka tuovat ruokaa kotiovelle asti. Sulkujenkin aikana ravintoloilla oli oikeus myydä annoksia ulos, ja ulkona syömistä rakastavat serbialaiset hyödynsivät tätä mahdollisuutta ahkerasti. Marko Mirkovi. Myöhästyminen ei johdu hänestä. Erityisesti pandemian aikana kotiinkuljetukset ovat lisääntyneet. Myyjät ilahtuvat tutun asiakkaan nähdessään, ja salaattikerä tai vadelmatuokkonen ostetaan aina vakimyyjältä. Paitsi pientilalliset porkkanakimppuineen, belgradilaisia katuja suhaavat myös polkupyörälähetit. Serbiassa on tuotettu viiniä tuhansien vuosien ajan. Muutama kansainvälinen jätti paneekin jo Maailma mausteilla BELGRADILAISET ELÄVÄT TOREILLA JA TERASSEILLA TEKSTI: Tanja Mikkola Belgradilaiset nauttivat kahvilaja ravintolaelämästä, joka on nyt avautunut uudelleen pandemian pahimman vaiheen hellitettyä. Nopeimmillaan ruoka kulkee kotiin vartissa parin euron maksua vastaan, mutta tänään lähetys on useamman päivän myöhässä. Pandemia-ajan ulkonaliikkumisrajoitukset aiheuttavat toisinaan hankaluuksia nopeasti muuttuvine sääntöineen. Keväällä 2020 liikkua sai vain lähimpään ruokakauppaan ja apteekkiin, kunnes rajoituksia laajennettiin niin, ettei viikonloppuisin saanut poistua kotoa ollenkaan. Monikansalliset elintarvikealan suuryritykset investoivatkin voimakkaasti Serbiaan. Oli tärkeää tukea paikallisia yrityksiä niin, että maailman taas avautuessa omat lempikuppilat olisivat edelleen pystyssä. Maan osuus maailman pakastemarjojen vientiKU VA T: TA NJ A M IK KO LA
Annoksen pöytään saapuessa tulee täystyrmäys: mihin mahaan tämä pitäisi mahduttaa, ja tässä on vasta yksi ruokalaji! Serbiseuralaiset pistelevät annoksen kepeän näköisesti hoikkaan varteensa ja pahoittelevat meille maassa asuville ulko maalaisille, ettei meillä ole serbialaista ruuansulatusjärjestelmää, vaan lihomme heidän ruuistaan. Serbian ortodoksien juhlapyhiä edeltävät pitkät lihattomat paastot. Kauppalista ja reseptit toimitetaan ilmoittautuneille marraskuun alussa. Kun kysyy serbialaiselta, mikä pandemia-ajassa on ollut raskainta, lähes aina vastaus kuuluu: ”Se, ettei voi tavata ystäviä ja istua kahviloissa.” ”Edes sota-aikana tätä ei riistetty meiltä. Uuden rypälelajikkeen tuloksia päästään maistelemaan vasta vuosikymmenien päästä istutuksesta. Maa on sekä merkittävä maataloustuotteiden tuottaja että elintarviketeollisuuden kehittäjä. Laadukkaita viinejä tuotetaan edelleen, ja vanhimpia alkuperäislajikkeita on kasvatettu täällä tauotta jo vuosituhansia. Sitä nautitaan palanpainikkeena paikallisruokien kanssa. Novi Sadin yliopiston maataloustieteellisen laitoksen 1980-1990 -luvuilla tekemät rypäleristeytykset alkavat kantaa hedelmää. Suurin kauppakumppani on Euroopan unioni, jonka jäsenyyttä Serbiakin tavoittelee. Karadjorjevan leike, pljeskavica tai kokonaisena grillattu porsas ovat perinneruokia, joihin matkailijakin törmää serbialaisessa ravintolassa aterioidessaan. Niiden oluet ovat suosittuja, mutta perinteisin alkoholijuoma on hedelmäviina rakija. Nyt torit, vanhat kafanat ja modernit ravintolat ovat taas auki. Tilaisuutta sponsoroivat tuotelahjoituksin Fazer, Helsingin Mylly ja Myllyn Paras. AIKA: 17.11. mennessä: lyyti.in/kokkausilta Liput alkaen 20 € Kokkausillassa tehdään Marttaliiton Salla Kinnusen opastamana kolmen ruokalajin vegaaninen menu. Vihdoin on taas aika tavata ystäviä kasvotusten, jopa päivittäin, kuten ennen pandemiaa. PERINTEITÄ JA MODERNIA teknologiaa yhdistävät myös Serbian viininviljelijät. Vaikka oli vaikeaa, silloin sai kuitenkin juhlia!” tokaisee ystävämmekin korttelikahvilassamme ja nostaa maljan elämälle. Novi Sadin alueen IT-yritykset tekevät uraauurtavaa tutkimusta biosensoreiden hyödyntämisessä maataloustuotannossa. Myöhempien Jugoslavian aikojen bulkkituotanto pilasi alueen viinien maineen. l Tanja Mikkola on Belgradissa asuva ja 90 maassa työskennellyt viestintäalan yrittäjä, kirjoittava valokuvaaja sekä WSET 2-sertifioitu viini-intoilija. Kokkausilta Haluatko opetella käyttämään uusia viljatuotteita ja tutustua vegaaniseen ruuanlaittoon. Serbia on kieltänyt muuntogeenisten elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin ja panostaa voimakkaasti kestävään tuotantoon. klo 18–20 PAIKKA: Teams Ilmoittautuminen 7.11. Ravintoloihin mennään juhlimaan, ja liha on juhlaruokaa, mutta kodeissa maittaa kasvispitoisempi ruoka, kuten kaalikääryle sarmat. Osallistujat saavat ennen tilaisuutta postitse tuotelahjoituksina ruokalajien valmistamista varten kolme tuotetta ja muut raaka-aineet osallistujien tulee ostaa ennakkoon heille lähetetyn kauppalistan mukaisesti. Viime aikoina tilanne on korjaantunut ja serbialaiset viinit tunnustettu maailman laatuviinien joukkoon. Vaikkemme edes kykene syömään annoksia loppuun, ikinä. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology VILJA-ALAN JAOSTO. Tällä vuosituhannella on panostettu jälleen laadukkaaseen pientuotantoon ja perehdytty alueen alkuperäislajikkeiden viljelyyn. Maassa on viljelty viiniä jo roomalaisajalla. oluitaan Serbiassa. Notkuvat lihapöydät kermaisine lisukkeineen eivät kuitenkaan ole koko totuus. Nyt Serbian viiniviljelyksillä eletäänkin mielenkiintoisia aikoja, kun uusista lajikkeista käytetyt viinit alkavat olla valmiita kuluttajien nautittavaksi. Pienpanimoitakin on noussut kuin sieniä sateella
Suurin osa rasvamaksatapauksista ei johdu alkoholinkäytöstä, vaikka rasvamaksalla on maine alkoholiperäisenä sairautena. Usein tietämättään, sillä maksasairaudet eivät useinkaan välitä merkkejä itsestään ennen kuin tila on jo edennyt pitkälle. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan runsas fruktoosin saanti voi lisätä rasvamaksan riskiä 1 . 38 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 J opa joka neljäs aikuinen suomalainen sairastaa rasvamaksaa. – Ensin rasvoittuminen johtaa maksan tulehtumiseen, sitten sidekudostumiseen, joka voi aiheuttaa maksakirroosin, jossa maksan toimintakapasiteetti laskee merkittävästi. Hoitamattomana vaarallinen Rasvamaksatapaukset vaikuttavat viime vuosina yleistyneen Suomessa. Tulevaisuudessa rasvamaksaan voidaan vaikuttaa myös suolistomikrobiterapialla. Laihduttaminen laihduttaa myös maksaa. Yhdysvalloissa on tyypillistä makeuttaa juomia fruktoosisiirapilla. Se on meillä suorastaan kansanterveysongelma, sanoo Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab. Normaalipainoisilla potilailla pyritään muuttamaan ruokavaliota ravitsemuksellisesti parempaan suuntaan, korvaamaan kovia rasvoja pehmeillä ja lisäämään kuituja, Schwab kertoo. Kirroosi on jo itsessään hyvin Ravitsemus & Terveys TEKSTI: Elina Teerijoki SUOLISTOMIKROBIT VAIKUTTAVAT RASVAMAKSAN SYNTYYN Rasvamaksa on varsin yleinen sairaus, jonka hoidossa ravitsemuksella on tärkeä rooli. KU VA : TR US T TR U KA TS AN DE /U NS PL AS H. – Rasvamaksan yleisyyttä ei vielä ymmärretä. Rasvamaksa on usein osa laajempaa aineenvaihdunnan häiriötä; esimerkiksi kakkostyypin diabeetikot sairastavat muita useammin myös rasvamaksaa. Rasvamaksan taustalla on alkoholia useammin ylipainoisuus ja ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa ja vähän kuituja. Rasvamaksaa on aikaisemmin pidetty melko harmittomana, mutta hoitamattomana se on vaarallinen tauti. Liikunta tukee painonhallintaa, mikä on rasvamaksan hoidossa tärkeä osa-alue. – Rasvamaksaan ei tunneta lääkitystä, joten ensisijaisena hoitona on elämäntapojen muuttaminen. Juomia nautitaan ruokiin verraten usein suuria määriä kerralla, jolloin saantimäärät ja riskit kasvavat. Hedelmiä syömällä ei kuitenkaan voi hankkia itselleen rasvamaksaa, vaan tutkimuksen taustalla on elintarvikekulttuurin eroja
Kaksi riskigeeniä tunnistettu Tällä hetkellä tunnetaan kaksi riskigeeniä, jotka vaikuttavat todennäköisyyteen saada rasvamaksa. – Suolistomikrobien tärkeä osuus monenkin eri sairauden syntyyn on ymmärretty, mutta usein on tutkittu vain parin mikrobilajin osuutta. Tutkimusryhmän tavoitteena on löytää tehokkaita, räätälöityjä mikrobihoitoja muidenkin maksasairauksien hoitoon. Schwabin tutkimusryhmä tutki osana eurooppalaista BestTreat-konsortiotutkimusta, voiko liikuntahoidolla vaikuttaa suolistomikrobistoon siten, että rasvamaksan kehittymisen riski pienenisi 2 . ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5835615 Kuidun lisääminen ruokavalioon tukee myös maksan terveyttä. Yksinkertaista keinoa rasvamaksan havaitsemiseksi ei valitettavasti ole, sillä myöskään ALAT-arvo ei välttämättä kerro kaikkea maksan kunnosta. Tutkijaryhmä, johon El-Nezami kuuluu, on todennut, että suoliston mikrobikannan muokkaus auttaa ehkäisemään rasvamaksan kehittymistä. Hepatobiliary Surgery and Nutrition. Taustalla ovat näiden mikrobien haitalliset aineenvaihduntatuotteet, jotka pitävät yllä suoliston matala-asteista tulehdusta, El-Nezami kertoo. Rasvan laadun yhteys rasvamaksan kehittymiseen on jo todennettu Uppsalan yliopiston tutkimuksessa, jossa koehenkilöt lihottivat itseään syömällä joko kovalla tai pehmeällä rasvalla leivottuja muffinsseja 3 . Ursula Schwab ehdottaa, että rasvamaksan yleisyyden vuoksi sitä alettaisiin tarkemmin seuloa esimerkiksi työterveyshuollon kontrolleissa. Ulostenäytteistä seurataan, miten liikunta vaikuttaa osallistujien suolistomikrobistoon. doi.org/10.3389/fnut.2021.716783 3 Rosqvist F ym. 2013: Dietary fructose in nonalcoholic fatty liver disease. Hepatology 2013;57:2525-31. 2019: Overeating saturated fats promotes fatty liver and ceramides compared to polyunsaturated fats; a randomized trial. KU VA W ES UA L/ UN SP LA SH. ym. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 39 vaarallinen ja voi johtaa kuolemaan, mutta se johtaa myös maksasyöpäriskin kasvamiseen, Ursula Schwab selittää. Tällä menetelmällä olemme onnistuneet estämään rasvamaksan kehittymistä, El-Nezami kertoo. Osallistujilta tarkastellaan ruokavaliomuutosten vaikutuksia maksaan, rasva-arvoihin ja glukoosinsietoon sekä suolistomikrobistoon. Schwabin ryhmä tutkii parhaillaan niistä toista, PNPLA3-geeniä, jonka jopa 40 prosenttia suomalaisista on saanut ainakin toiselta vanhemmaltaan. Sen mukaan ei-alkoholiperäisen rasvamaksan hoidossa tärkeintä on syödä virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti: välttää ruokavaliossa vähäkuituisia hiilihydraattien lähteitä sekä sokeria ja sokeroituja tuotteita. Frontiers in Nutrition. Osallistujien 12-viikkoiseen liikuntaohjelmaan sisältyi kaksi viikoittaista valvottua harjoitetta polkupyöräergometrillä ja yksi omatoiminen kestävyysliikuntasuorite. Tavoitteena on selvittää, onko ruokavalion rasvan laatua parantamalla mahdollista sammuttaa kyseisen geenin toiminta. Tulosten yhdistäminen toiseen osatutkimukseen ja tulosten analysointi on vielä kesken. 2021: Dietary intervention in patients with NAFLD: a systematic review and meta-analysis. Uskomme, että monissa prosesseissa on osallisina jopa kymmeniä eri mikro beja, El-Nezami sanoo. Mikrobiterapiaa tulevaisuudessa Tulevaisuudessa uudenlaista hoitoa voidaan saada suoliston mikrobistoa muokkaamalla. – Valmisteen probioottien aineenvaihduntatuotteet vähentävät näiden haitallisten mikrobien tuottamien yhdisteiden vaikutusta suolistossa ja estävät niiden pääsyä verenkierron kautta maksaan. doi.org/10.1210/jc.2019-00160 4 Van MLY & El-Nezami H. On havaittu, että vaikka elämäntapaohjaus auttaa, osa potilaista tarvitsee myös muuta hoitoa. Näitä bakteereita esiintyy rasvamaksatautia sairastavilla, mutta ei terveillä verrokeilla. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism. Schwab on ollut laatimassa rasvamaksan Käypä hoito -suositusta, joka julkaistiin alkuvuonna 2020. Ryhmä on hakenut patenttia mikrobivalmisteelle, jonka laadusta ei prosessin keskeneräisyyden vuoksi voi vielä kertoa tarkemmin. Jos kolesterolija sokeriarvot ovat kunnossa, voi rasvamaksa nykyisin jäädä havaitsematta. Pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23390127 2 Houttu V. 2018: Targeting gut microbiota in hepatocellular carcinoma: probiotics as a novel therapy. Tutkimukseen osallistujista osa on perinyt PNPLA3-geenin molemmilta vanhemmiltaan, toisilla sitä ei ole lainkaan. l VIITTEET: 1 Vos MB & Lavine JE. Mikrobien lajikirjo on suuri. Molemmat ryhmät lihoivat, mutta kovaa rasvaa syöneiden maksa rasvoittui enemmän. Itä-Suomen yliopiston suolistoterveyden ja ruokaturvallisuuden professori Hani El-Nezami on tunnistanut Itä-Suomen yliopiston ja Hongkongin yliopiston yhteisessä tutkimuksessa suolisto bakteerijoukkoja, joilla vaikuttaa olevan yhteys rasvamaksan kehittymiseen 4 . Rasvamaksan kehittymisen taustalla on todettu olevan normaalista poikkeavaa suolistomikrobistoa. – Tiettyjen mikrobijoukkojen esiintymisen suolistossa on todettu kytkeytyvän ei-alkoholiperäiseen rasvamaksasairauteen
Kahvisarjan tarina avautuu pakkauksissa olevalla farmer connectin QR-koodilla. Kansi on valmistettu kierrätettävästä dispersiopäällystetystä kartongista. Sen lempeä maku valmistuu savustamalla edamjuustoa aidoilla leppälastuilla. Se tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden tarkastella juomansa kahvin matkaa Etelä-Amerikan Hondurasin kahvipelloilta Helsingin Vallilan paahtimolle asti. Sen hiilijalanjälki on yli 50 prosenttia pienempi muoviseen kanteen verrattuna. KAHVIN TARINA AVAUTUU LOHKOKETJUTEKNOLOGIALLA Meira on tuonut markkinoille Suomen ensimmäisen lohkoketjuteknologian avulla jäljitettävän tuotesarjan: vastuullisesti tuotetun Segafredo Storia -kahvisarjan. Se soveltuu käytettäväksi sekä kuumien että kylmien juomien kanssa. Pakkaus lajitellaan muovina. Tuotteet on kypsennetty sous vide -menetelmällä, jossa liha haudutetaan hitaasti kypsäksi matalassa lämmössä. Hiilineutraali Woodly -komponentti vähentää valmiin pakkauskalvon hiilidioksidipäästöjä noin 50 prosenttia perinteisiin muovipakkauksiin verrattuna. Juustomurut tuovat makua muun muassa pastoihin, piiraisiin, pizzoihin ja laatikkoruokiin. PUUPOHJAISEEN MUOVIIN PAKATTUA MAKKARAA HK Maakarit -artesaanigrillimakkaroissa ja Kariniemen-grillimakkarasarjassa on otettu käyttöön pakkaukset, joissa on puupohjaista muovia. Teknologia-alusta hyödyntää IBM:n lohkoketjuteknologiaan perustuvaa IBM Food Trust -ratkaisua.. Lihavalmisteiden pakkauskoko on 300 grammaa, josta riittää 3–4 ruokailijalle. Kansi on valmistettu yhdestä osasta, joka napsahtaa tukevasti paikalleen. Kana-kasviswok on täysin kotimainen. Nopeasti mikrossa valmistuvia ateriavaihtoehtoja on kolme: Kana-kasviswok, Vuohenjuusto-pestopasta ja Lempeän tulinen kebab & riisi. UNIIKKIA SAVUJUUSTOMURUA Suomen pohjoisin juustola, Kuusamon Juusto, on tuonut markkinoille täysin kotimaisen, helppokäyttöisen Savujuustomurun. Savujuustoa on saatavana myös palajuustona, juustoviipaleita ja kermajuustona. 40 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 Haarukassa KOONNUT: Pirjo Huhtakangas EVÄSRUOKAKIPPO PAKASTEALTAASTA Apetit Eväskippo -tuoreperhe on pakastealtaan uusi valmisruokavaihtoehto. Puupohjaisen muovin on kehittänyt Woodly ja pakkauskalvon Wipak. KIERRÄTETTÄVÄ KARTONKIKANSI JUOMAMUKEIHIN Suomalainen startup-yritys The Paper Lid Company on tuonut yhteistyössä Metsä Boardin kanssa markkinoille täysin kierrätettävän ja kartonkikuppeihin sopivan kartonkikannen. Savujuustomuru on pakattu 150 gramman pakkaukseen, ja sille on myönnetty Hyvää Suomesta -merkki. Gluteenitto mat eväskipot valmistetaan mahdolli simman kotimaisista raakaaineista. Liha muhii omassa liemessään pitkän aikaa, karjalanpaisti jopa kuuden tunnin ajan. TUUNATTAVIA LIHAVALMISTEITA Tammisen kypsä karjalanpaisti ja kypsät naudanlihasuikaleet säästävät kuluttajan pitkältä kypsennysajalta, mutta jättävät vapaat kädet tuunata ja maustaa
Fredmanin Rauman tehtaalla valmistettu vahapaperi ehkäisee mehukkaiden ruokien kuivumista ja suojaa kuivia ja rapeita ruokia kosteudelta. Elovena-tuotteita saa nyt myös kaurajuomana, ruokakerman tapaan käytettävänä kauraruokana ja lusikoitavina kauravälipaloina. Se sopii muun muassa kalan graavaukseen ja juustojen säilytykseen. FANITUOTTEIDEN VERKKOKAUPPA Fazer on avannut fanituotteidensa verkkokaupan osoitteessa fazer.com/fanstore. Uunissa kypsennettynä possuun saadaan herkullinen paahtokaramellipinta. Täysin kasvipohjaiset ja maitohappobakteereja sisältävät tuotteet on pakattu pikareihin ja pulloihin, jotka kierrätetään kartonkina. Fanituotekauppa on perustettu kuluttajien pyynnöstä. Erityistä huomiota on kiinnitetty tekstiilien vastuulliseen valmistustapaan. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 41 VAHAPAPERIA KYLMÄSÄILYTYKSEEN Fredman on tuonut kauppoihin 1950luvulta tutun vahapaperin, joka on tuore kelmua ja foliota ekologisempi vaihtoehto kylmäsäilytykseen. Vahapaperi tehdään valkaisemattomasta FSC-paperista, jonka toinen puoli on päällystetty kasvipohjaisella karnaubavahalla. Tarttumattoman pintansa ansiosta vahapaperi toimii hyvin myös leivonnan apuna. Futuro-pakkaukset on valmistettu kierrätyskuidusta, ja ne voidaan käytön jälkeen kierrättää Saksassa paperija kartonkijakeessa sekä kompostoida kotona tai teollisessa kompostointilaitoksessa. KOLME UUTTA ALKOHOLITONTA PANIMOJUOMAA Sinebrychoffin alkoholiton panimojuomavalikoima laajenee oluissa, siidereissä ja lonkeroissa. Rouhe on runsaskuituinen ja -proteiininen, ja sille on myönnetty sekä Hyvää Suomesta -merkki että Sydänmerkki. Uusi läpätön muotoilu tekee pakkauksista kymmenen prosenttia kevyempiä kuin tavalliset kuidusta valmistetut kananmunapakkaukset. Valikoima päivittyy jatkuvasti, ja eri sesonkeihin tulee uutuuksia. Benecol on ensimmäinen kaurapohjainen tuoteperhe, joka sisältää kolesterolia alentavaa kasvistanolia. Lähetykset toimitetaan Suomeen, ja tilauksiin lisätään seitsemän euron toimituskulut. Pakkauksessa on mukana kastikeresepti. Tuotetta käytetään monipuolisesti riisin sijasta, ja se soveltuu lisäkkeeksi, puuroihin ja erilaisiin täytteisiin. KOFF Long Drink Grapefruit 0,0 % on Sinebrychoffin kasvavan KOFF Long Drink -lonkeroperheen ensimmäinen täysin alkoholiton lonkero. JUOTAVIA JA LUSIKOITAVIA KAURATUOTEUUTUUKSIA Raision kotimaisesta kaurasta valmistettujen uusien Elovenaja Benecol -tuotteiden kasvipohjaisuus ulottuu myös pakkauksiin. Esimerkiksi Fazer Pihlaja on collegepuserossa ja pipossa ja vahvojen värien ystävien Salmiakki hupparissa. ATERIAROUHE KAURASTA JA HÄRKÄPAVUSTA Myllyn Parhaan Ateriarouhe Kaura & härkäpapu valmistetaan täysjyväkaurasta ja härkäpapurouheesta. Benecol OAT -tuotteiden makeus tulee marjoista, hedelmistä ja kaurasta. Brooklyn Special Effects IPA on amerikkalaistyylinen vahvasti kuivahumaloitu, sitruksinen ja moderni alkoholiton IPA. White Crowssa on tuttu tasapainoisen kuiva maku, kuiva ja omenainen, mutta täysin ilman alkoholia ja vain 70 kilokaloria per tölkki.. Paperi ei sovi ruuan lämmittämiseen. Uusivalmis paistopussi takaa onnistumisen. MUOVITON PAKKAUS KEITETYILLE VÄRIKKÄILLE KANANMUNILLE Huhtamäki on lanseerannut Euroopan markkinoille Futuron, ensimmäisen täysin muovittoman kananmunapakkauksen keitetyille, värikkäille kanamunille. Erityisesti Saksassa kovaksikeitetyt kananmunat ovat suosittu välipala ja osa lounasta tai päivällistä. Crowmoor White Crow Dry Apple 0,0 % on Crowmoorin ensimmäinen alkoholiton siideri. POSSUN NISKAA FARIINISOKERILLA Atria Nyhtöpossu Karamelli on suomalaista, mehukasta possun niskaa fariinisokerilla maustettuna
Nutr. Contributing to Food Security and Nutrition for All; FAO: Rome, Italy, 200p. Elintarvikkeisiin parempia ravintoarvoja Mikrolevät sisältävät ihmiselle tärkeitä ravintoaineita, kuten rasvahappoja, vitamiineja, hiilihydraatteja, pigmenttejä ja proteiinia, joka sisältää kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot. Mikroleviä on käytetty esimerkiksi lisäämällä Chlorellaja Spirulina-jauheita juomiin ravitsemuksellisesti edullisten vaikutusten vuoksi. l 1 Innis SM. Bioreaktorin suljetussa kierrossa kasvatetut mikrolevät ovat laadultaan puhtaampia kuin ranni koilta kerättävät makroeli merilevät. Kosmetiikkateollisuudessa puolestaan halutaan siirtyä kasviperäisiin, ei-synteettisiin ja kestävästi tuotettuihin ainesosiin, ja vaateteollisuudessa on kiinnostusta ottaa käyttöön hiilineutraaleja väriaineita. sushin ansiosta. Kokeiluja levien hyödyntämiseksi on ollut eri puolilla Eurooppaa, mutta tähän mennessä ei ole ylletty suuriin menestystuotteisiin. J. Omega 3 fatty acids on child growth, visual acuity and neurodevelopment. Yritys kehittää tuotantokon septia, jossa kierrätetään hiili dioksidia mikrolevien kasvat tamiseksi bioreaktorissa. Alkutuotannossa tiettyjen mikrolevien on todettu lisäävän lehmän rehun sulavuutta 15 prosenttia ja vähentävän lehmien metaanipäästöjä kymmenen prosenttia 5 . Leväuutteita voi lisätä erilaisiin elintarvikkeisiin ravintoarvojen parantamiseksi. J. Lisäksi levät käyttävät yleensä hiilidioksidia kasvuunsa ja alentavat siten tuotannon hiilijalanjälkeä. ym. 2012. Mikroleviä on vähintään kymmeniä tuhansia erilaisia, ja levien eri ominaisuudet tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää niitä monenlaisiin käyttötarpeisiin. Levätuotteita valmistetaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, ja tuotantopro sessi on suljettu ja hiilineut raali. 2012. Omega-3-rasvahapot dokosaheksaeenihappo (DHA) ja eikosapentaeenihappo (EPA) syntyvät mikrolevissä ja leviävät yleensä kalojen kautta ravintoketjuun. EU:n uuselintarvikelainsäädännön parivuotinen hyväksymisprosessi on edessä niillä levillä, joita ei ole käytetty laajasti ennen vuotta 1997. Tämän säännöstön piirissä on hyväksyttyjä leviä noin kymmenkunta sekä Chlorella ja Spirulina. Mik rolevistä tuotetaan arvokkai ta ainesosia, kuten rasvahap poja, vitamiineja, proteiineja ja hiilihydraatteja. Leviä koskevat samat säännökset Euroopassa kuin muitakin ”jossain määrin uusia” raaka-aineita. Nutr. Näitä ovat muun muassa jugurtti, myslit, pasta, urheilujuomat, gluteenittomat tuotteet ja äidinmaidonkorvike. Animal Feed Science and Technology 212, 129–135 ALGONOMI OY on tieteelliseen leväbiologiaosaamiseen poh jaava startupyritys, joka tuot taa bioaktiivisia ainesosia vil jelemällä mikroleväbiomassaa ja valmistamalla mikrolevä pohjaisia raakaaineita muun muassa elintarvike, kosme tiikka ja vaateteollisuudelle. Koska kalatkin saavat EPAn ja DHA:n levistä, olisi järkevää rakentaa suorempi polku levis tä ihmisiin omega-3-rasvahappojen saamiseksi ja ehkäistä samalla liikakalastusta 4 . 2016. Vaikka leväsolut ovat mikroskooppisen pieniä, ne kasvavat nopeasti jakaantumalla kahteen joka vuorokausi. Yksi yhtiön mikrolevistä on eristetty suo malaisesta järvestä. J.Nutr. Dietary (n-3) fatty acids and brain development. Br. Br. 107, S201-S213. KU VA : M IR JA KI UR US AL M I. Niiden on todettu olevan tärkeitä muun muassa aivojen 1 , hermoston 2 kannalta sekä sydänja verisuonitautien ehkäisemisessä3. 107, S85-S106. 2007. ym. Merilevä on tuttua eurooppalaisissakin ruokapöydissä Talous & Liiketoiminta TEKSTI: toimitusjohtaja Roy Nyberg, Algonomi Oy KESTÄVÄ MIKROLEVÄTUOTANTO TARJOAA PALJON KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA Mikrolevät ovat myös tuotantomenetelmältään ympäristöystävällinen vaihtoehto. Tyypillisesti sadonkorjuu eli harvestointi tehdään muutaman päivän välein. 4 FAO, The State of the World Fisheries and Aquaculture 2016. 5 Aemiro ym. 3 Delgado-Lista J. Mikroleväbiomassan tuottaminen on myös verrattain nopeaa. 137, 855–859 2 Campoy C. Long chain omega-3 fatty acids and cardiovascular disease: A systematic review. Uuselintarvikehyväksyntä määrittää tietyt käyttötarkoitukset ja sen, missä muodossa levää saa käyttää. Maatalouteen verrattuna vesiviljely bioreaktorissa vaatii tuotantomäärään nähden vähem män pinta-alaa, vettä ja energiaa. Uuselintarvikeasetus rajaa käyttöä Makroeli merileviä on käytetty pitkään aasialaisessa ruuassa, mikroleviä sen sijaan melko vähän. Tyypillisesti hyväksynnässä määritellään, missä ruokatuotteissa ravintopitoisuutta saa vahvistaa mikroleväuutteilla. LISÄTIETOJA : algonomi.fi Tiedepohjaista leväosaamista Mikrolevistä voidaan tuottaa arvokkaita ainesosia, kuten rasvahappoja, vitamiineja, proteiineja ja hiilihydraatteja, joilla voi parantaa ruokien ja juomien ravintoarvoja. 42 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 L evissä on paljon monipuolisia ominaisuuksia, joilla voidaan tuottaa tärkeitä ravintoaineita luonnon ja ilmaston kannalta kestävillä menetelmillä
Biomassasta voi jalostaa luonnon kannalta kestäviä raaka-aineita esimerkiksi ruokiin, juomiin, kosmetiikkaan ja puhdistusaineisiin. Haussa on käytännöllinen ja kustannustehokas viljelytapa, Westerlund selvittää. – Tähtäimenä on olla maailman johtava merellisen biomassan käyttäjä. Viljelypintaalaakin riittää, sillä 75 prosenttia maapallon pinta-alasta on vettä. Yhteistyökumppanit ovat jo kokeilleet leväraaka-aineita omassa tuotekehityksessään. Pontimena Itämeren suojelu Mikael Westerlund muistuttaa, että bisneksen lähtökohtana on ollut alusta saakka estää merien, etenkin Itämeren, rehevöitymistä. Se palkittiin Vene-messuilla 2020 Suomen Messusäätiön Pelasta Itämeri -palkinnolla. Raakaaine muodossa se voi olla esimerkiksi jauhe, liuos tai pelletti. l O rigin by Ocean Oy:n tavoitteena on jalostaa merestä peräisin olevaa biomassaa, kuten rakkohaurua ja sinilevää. – Jalostamon paikka on vielä auki. Suutuntuma on rasvamainen, vaikka tuotteessa ei olisi lainkaan rasvaa. Yritys sain elokuussa 2020 labo ratoriotilat Espoon Otaniemeen ja sitä myötä ensimmäiset raakaainenäytteet yhteistyökumppaneilleen. Niiden käyttöön ei tarvita uuselintarvikelupaa. Suomen jälkeen Origin by Oceanin tarkoituksena on pystyttää huomattavasti isompi leväjalostamo Karibian saarille. Tutkimme asiaa viime talvena laboratoriossamme ja saimme sen tuottamaan itiöitä 12 kertaa vuoden aikana. Portugalissa rakkohaurua on viljelty parisen vuotta. Sakeuttajia käytetään kaikenlaisissa tuotteissa ruuista ja juomista shampoisiin ja hammastahnoihin. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 43 muutama muu oman alansa iso toimija makeis-, leivonta-, kosmetiikkaja pakkausalalta. Sen pitää sijaita lähellä merta ja syväsatamaa. – Rakkohauru on ”romanttinen” levä, joka tuottaa itiöitä juhannusviikolla iltakymmenen maissa täydenkuun iltana. Tavoitteena on, että Suomessa viljellään niin paljon rakkohaurua, että tulevan biojalostamon tuotannossa voidaan käyttää kotimaista raaka-ainetta. Raaka-aineita monenlaisiin tuotteisiin Biojalostamo tarvitsee 50 000 tonnia leväraaka-ainetta vuodessa. Etsimme valmiit tilat, jotka voi muokata biojalostamon tarpeisiin sopivaksi, Westerlund listaa. Markkinat valtavat maailmanlaajuisesti Leväraaka-aineiden jalostaminen on maailmanlaajuisesti iso bisnes, ja Origin by Oceanille on siinä kovat tavoitteet. On kalastettu, mutta muuten meret ovat olleet lähinnä kaatopaikkoja, Westerlund harmittelee. Rakkohaurusta voi jalostaa raaka-aineita esimerkiksi ruokiin, juomiin, kosmetiikkaan ja puhdistusaineisiin. – Tähän saakka Suomen ja monen muunkin maan vesialueet ovat olleet hukkaan heitetty resurssi. Makrolevät sitovat muun muassa typpiyhdisteitä. Toisaalta vesiviljely on elinehto ruuantuotannossa tulevina vuosina, sillä levät kasvavat nopeammin kuin peltokasvit. Rakkohauruesiintymät ovat paikallisia ”koralliriuttoja” monelle Itämeren kalalajille. Leväraaka-ainetta voi käyttää myös muun muassa puhdistusaineissa. Esimerkiksi kasvipohjaisissa jugurteissa voi käyttää leväsakeuttajaa. Olemme tehneet osuutemme, kun olemme nostaneet merestä miljardi tonnia ravinteita, Westerlund arvioi kotimerien hyväksi tehtävästä työstä. Toimitusjohtaja Mikael Westerlund kertoo, että levien viljely Suomen merivesillä on uutta ja vaatii tuotekehitystä. Sen rinnalla on tutkittu vesiviljelymenetelmiä kesinä 2020 ja 2021. Tuon levämäärän kasvattamiseen tarvitaan 10–15 neliökilometrin merialue, käytännössä noin 50 neliökilometriä, koska satoa voidaan korjata vain joka toinen tai kolmas vuosi. Jalostamon tuotanto on tarkoitus saada vauhtiin 2020-luvun puolivälissä ja lisätä kotimaisen levän käyttöä pikkuhiljaa. Yritys on tehnyt Itämeri-sitoumuksen viljellä rakkoleviä ja kerätä sinileviä Itämeren alueella. Biojalostamossa voi prosessoida kaikenlaisia ruskoleviä, joista valmistetaan sakeuttajia, sokereita, pigmenttejä (väriaineita) ja antioksidantteja. Origin by Oceanin yhteiskumppaneita ovat muun muassa Valio, Hartwall, Kiilto ja Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Pirjo Huhtakangas LEVÄNTUOTANTO VAUHTIIN SUOMESSA MUUTAMASSA VUODESSA Suomen rannikkoalueella aloittaa lähivuosina tehdas, jossa valmistetaan muun muassa sakeuttajia, väriaineita ja sokereita pääasiassa rakkohaurusta. – Olemme etsineet ratkaisuja, joilla merien rehevöityminen saadaan aisoihin ja samalla hyödynnettyä merien valtavia raaka-ainevaroja. Vesiviljelyn ansiosta myös maailman kalakannat voisivat elpyä. Rannikkoalue Oulusta Kotkaan on varteenotettava. KU VA : OR IG IN BY OC EA N. Alan bisnes on jo nyt globaalisti usean miljardin euron kokoinen
Superjahtien asiakkaiden eli omistajien, vuokraajien ja vieraiden ruuan arvo on arviolta samaa luokkaa, noin 500 miljoonaa euroa. GLOBAALIT PREMIUM-KANAVAT SUOMALAISELLE RUUALLE JA JUOMALLE Superjahtien omistajat, vuokraajat, vieraat ja miehistö käyttävät vuosittain noin miljardi euroa ruokaan ja juomaan.. Eniten superjahteja löytyy Amerikasta, Välimereltä, Lähiidästä ja Itä-Aasiasta. Covid-pandemia on lisännyt omistajien ja vieraiden ruokailua jahdeilla. Suomalaiset vegaanija luomutuotteet ja muut terveelliset tuotteet ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Konsulttiyritys TUVYC:n perustaja ja purjehtija, alalla pitkään vaikuttanut Titta UotiVäisänen kertoo, että asiakkaiden näkökulmasta tuotteiden hinnalla ei ole ylärajaa, vaan tuotteen laatu ja sen ominaisuudet, brändi ja tarina ovat hintaa määräävämpiä kriteerejä. Ne on suunniteltu 1–36 hengelle. Elintarvikkeiden ja juomien markkina voidaan jakaa kahteen osioon. Maailman rikkaimpaan promilleen kuuluvat henkilöt (ultra high net worth individuals, UHNWI) on asiakasryhmä, joka panostaa erityisesti terveelliseen ja vastuulliseen ruokaan. Superjahtimarkkinan arvioitu koko vuonna 2020 oli lähes 55 miljardia euroa, ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 KU VA T: SU PE RY AC HT FO OD IE Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Global Opportunity Leader Lili Lehtovuori, Business Finland Wien Korkealaatuiset, vastuulliset ja maukkaat erikoistuotteet vastaavat hyvin superrikkaiden kysyntään. Asiakkaat etsivät uusia, inspiroivia, huippulaatuisia ja terveellisiä tuotteita. Superjahdeilla kelpaavat vain tarkoin valikoidut tuotteet, ja superjahdin miehistön päätehtävä on tuotB usiness Finlandin Food from Finland -ohjelma siivittää vientiä uusille erikoismarkkinoille, joilla menestyminen voi olla suomalaisille korkealaatuisten elintarvikkeiden valmistajille tie laajempaan jakeluun. Superjahtien miehistön ruokabudjetti on vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Superjahtiluokan jahdit ovat yli 24-metrisiä, ja suurin jahti on 184-metrinen. Maailman vesillä seilaa tällä hetkellä noin 10 000 superjahtia, ja valmisteilla on noin 500 lisää. 44 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 mennessä yli 72 miljardiin euroon. Ala työllistää suoraan 150 000 henkilöä vuosittain, ja suurimpien jahtien miehistöön voi kuulua sata henkilöä. Markkina on globaali ja henkilökohtaisiin suhteisiin ja suosituksiin luotetaan
Buffet-ruokailujen aika ei ole ohi, mutta pandemian myötä etsitään uusia malleja ruokailuun. Toimitusjohtaja Juha-Pekka Kärkkäinen kertoo, että he ovat saaneet kiinnostavia kontakteja ja kannustavaa palautetta tuotteistaan. Superjahti-projektissa mukana olevien tuotteiden joukosta löytyy myös kiinnostavia tuotteita tähän segmenttiin, tosin pakkauskokojen ja tuotteiden ominaisuuksien täytyy vastata alan erityisvaatimuksia. l LISÄTIETOJA: businessfinland.fi foodfromfinland.fi tuvyc.com Kuudentoista suomalaisen yrityksen tuotteet esiteltiin superjahtialan kontakteille Monacossa syyskuussa. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 45 taa asiakkaille luksuselämyksiä ja yksityisyyttä. Business Finland on aloittanut USA:n risteilyaluskanavan ostoprosessin selvitystyön. Tätä työtä tehdään superyachtfoodie-tilin alla sekä Instagramissa että Facebookissa. Ensimmäiset tuotteet on jo hyväksytty eurooppalaisen yksityiskone-loungeen, ja muutamien muiden suomalaisyritysten tuotteet ovat heillä kokeilussa. Tämän markkinapaikan kautta superjahtien henkilökunta saa tilattua tuotteita yhdestä paikasta satamaan kuin satamaan. Business Finlandin Food from Finland -ohjelma on yhdessä TUVYC-konsulttiyrityksen kanssa saanut suomalaisia tuotteita esittelyyn alan johtavalle yhtiölle, jolla on 800 konetta maailmanlaajuisesti. Noin puolet maailman risteilymatkoista tehdään USA:ssa ja Karibialla. Monet asiakkaat hakevat myös enemmän uusia kokemuksia, luksusta ja terveellisiä vaihtoehtoja. Superjahtien omistajille ja heidän vierailleen tarjotaan huippuluksusta. Ajankohtaisia trendejä ovat vastuullisuus, kestävä kehitys, luksus, uudet teknologiaan pohjautuvat kokemukset laivalla, yksityisyys ja terveysturvallisuus. pidetyssä markkinointitapahtumassa, jonka järjestivät Food from Finland ja TUVYC. Superjahtiasiakkaiden näkökulmasta tuotteiden hinnalla ei ole ylärajaa, vaan tuotteen laatu ja sen ominaisuudet, brändi ja tarina ovat hintaa määräävämpiä kriteerejä. Superjahtialan kontakteille esiteltiin 16 suomalaisen yrityksen tuotteet Monacon Yacht Clubilla 18.9. Matkailu risteilyaluksilla kasvaa Risteilyalusten vuosittainen liikevaihto on kooltaan 128 miljardia euroa. Ennen covid-pandemiaa risteilyala oli matkailualan nopeimmin kasvavia sektoreista. Tiedossa on markkinoinnin syventämistä, uusia kontakteja sekä tapahtumia Monacossa ja Barcelonassa. TUVYC:n kontakteilla suomalaiset yritykset pääsivät kertomaan itsestään ja tuotteistaan myös superjahdeille suunnatun radio kanava Super yacht Radion kautta. Titta Uoti-Väisänen kertoo, että asiakas halusi uusia tuotevalikoimaansa painottaen erityisesti tuotteiden terveellisyyttä ja makua. Arctic Kultasuklaa lähti projektiin mukaan, koska yrityksessä uskotaan, että luonnolliset ja terveelliset välipalapatukat tarjoavat superjahtialan etsimiä ominaisuuksia ja makuelämyksiä. Maistatusten lisäksi on tärkeää luoda kysyntää ja mielikuvaa tuotteista digimarkkinoinnin keinoin. High net worth individual -segmentin kasvu ja uusien koneiden lanseeraukset kasvattavat markkinaa. Myös pienempien teemaja luksusristeilyjen määrä on kasvussa. Kuvassa myyntipäällikkö Pauliina Paavola Maustaja Oy:ltä esittelemässä poronlihaa ja siihen sopivia kastikkeita.. Risteilyalusten liikevaihto tulee kahdesta lähteestä: lippumyynnistä ja ostoksista laivalla. Aasiassa on suurin kasvupotentiaali. Mukaan valikoituneet suomalaiset yritykset, joilla on inspiroivat, vastuulliset, laadukkaat ja terveelliset tuotteet. Yksityiskoneiden kysyntää kasvattavat myös muutokset USA:n ja Itä-Aasian maiden sisäisissä liikenneyhteyksissä. Ne vastaavat erinomaisesti superjahdeilla heränneeseen kysyntään. Maailman merillä seilaavien risteilyalusten lisäksi on yli 500 jokiristeilijää. Suomalaisten yritysten silta superjahdeille Business Finlandin Food from Finland -ohjelma on yhteistyössä TUVYC-konsulttiyrityksen kanssa luonut konseptin, jossa suomalaisten yritysten tuotteita esitellään ja maistatetaan tukkureille ja asiakkaille eli superjahtien kokeille ja jahtien tarjoiluista päättäville henkilöille. Noin 300 risteilyalusta operoi 55 risteilyalan yritystä, ja 28 uutta alusta on rakenteilla. Alan ennustetaan toipuvan pandemiasta asteittain. Myös superjahtiala digitalisoituu vauhdilla. Lokakuussa tullaan lanseeraamaan uusi Yachtneeds-markkinapaikka, jota jo nyt kuvaillaan superjahtialan Amazoniksi. Sitä seuraa suomalaisten tuotteiden esittelyt risteilyalusten ruokaja juomahankinnoista vastaaville henkilöille vuoden 2022 aikana. Luksus on esimerkiksi omaa rauhaa, hiljaisuutta ja luontokokemuksia sekä laadukasta ruokaa ja juomaa. Yksityiskoneiden markkina kasvaa Yksityislentokonemarkkinan koko on noin 16 miljardia euroa, ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yli 32 miljardiin. Yksityiskonemarkkinaa hallitsevat muutamat suuret globaalit yritykset. Lokakuussa yritysprojekti avataan uusille yrityksille. Titta Uoti-Väisäsen mukaan tapahtumassa käyneet superjahtien kokit ja tarjoiluista vastaava henkilöstö pitivät erityisesti suomalaisista superfood-tuotteista kuten patukoista, pakastekuivatuista marjoista, vegaanituotteista, premium-vesistä ja poronlihasta
Kelanne käytti puolukan ominaisuuksien muokkaamiseen syklodekstriinejä ja gelatiinia, jotka ovat biopolymeerejä, sekä entsyymikäsittelyitä. Sen sijaan Suomessa on suuret metsämarjavarannot, ja ilmasto soveltuu esimerkiksi tyrnin, marja-aronian, pihlajan ja mustaherukan puutarhaviljelyyn. Bioprosessoinneilla on mahdollista vaikuttaa marjatuotteiden aistittaviin ominaisuuksiin esimerkiksi vapauttamalla sitoutuneita haihtuvia yhdisteitä. L aajojen seurantatutkimusten tulokset osoittavat, että aikuiset saavat monissa Euroopan maissa ja Suomessa ravinnostaan liikaa lihaa ja liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Osa näistä yhdisteistä vaikuttaa marjojen aistittaviin ominaisuuksiin aiheuttamalla karvasta makua ja suuta kuivattavaa ja kurtistavaa suutuntumaa, jotka usein koetaan kielteisinä ominaisuuksina. Tähän ongelmaan TT Niina Kelanne ja TT Niko Markkinen pyrkivät väitöskirjoissaan kehittämään ratkaisuja 1,2 . 46 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 Entsyymija mikrobikäsittelyiden avulla Suomen suuret marjavarannot voidaan saada paremmin maistuviksi. Paikallisesti kasvavat tai tuotetut marjat olisivat luonnollinen lisä suomalaisten ravitsemukseen aikana, jolloin ilmastonmuutos luo painetta korvata pitkän matkan rahtina kulkevat raaka-aineet kestävällä lähiruualla. Tiede & Tutkimus TEKSTI: yliopistonopettaja Niina Kelanne & projektitutkija Niko Markkinen, Turun yliopisto KOTIMAISILLE MARJOILLE LISÄARVOA BIOPROSESSOINNILLA Bioprosessointien optimointi on tärkeää marjatuotteiden tuotekehityksessä. Tutkimuksissa pureuduttiin aistittaviin ominaisuuksiin Marjat sisältävät monia ihmisen terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä, kuten värillisiä antosyaaneja, fenolisia happoja ja vitamiineja. KU VA : UN SP LA SH / KS EN IIA IL IN YK H KU VA : IL PO HY VÄ RI NE N KU VA : UN SP LA SH / DM YT RO PI DH RU SH NY I KU VA : LA UR A HY VÄ RI NE N KU VA : PI RJ O HU HT AK AN GA S. Mustaherukasta hän valmisti alkoholipitoista juomaa eri sukuisilla viinihiivoilla. Suomen ilmasto ei toistaiseksi sovellu monien hedelmien kasvatukseen. Kelanne tutki työssään kolmen bioprosessointimenetelmän vaikutuksia puolukan ja mustaherukan aistittaviin ominaisuuksiin. Osaa marjoista käytetään vähän niiden voimakkaasti kielteisten aistittavien ominaisuuksien takia. Marjoista voisi myös kehittää monenlaisia lisätyn arvon terveystuotteita vientiin, kuten juomia, lisäravinteita tai välipaloihin lisättäviä jauheita
Monet Saccharomyces-hiivoihin kuulumattomat hiivat tuottavat luonnollisesti vähemmän etanolia kuin Saccharomyces cerevisiae, minkä vuoksi niillä voidaan helposti valmistaa matalan alkoholipitoisuuden juomia. Kelanteen tutkimukset osoittivat, että biopolymeerit ja -prosessoinnit ovat potentiaalisia työkaluja puolukkaja mustaherukkatuotteiden valmistuksessa. Kelanteen tutkimuksessa havaittiin gelatiinikäsittelyiden laskevan ja syklodekstriinien nostavan puolukkamehun fenolisten yhdisteiden pitoisuuksia jonkin verran. Saatu tulos antoi viitteitä siitä, että malolaktisella fermentaatiolla voi parantaa C-vitamiinin säilyvyyttä tyrnimehussa. C-vitamiinia, eli askorbiinihappoa, on tyrnimarjassa huomattavan suuria määriä, mutta yhdiste on herkkä hajoamaan hapen, kuumuuden ja UV-säteilyn vaikutuksesta. Samaan aikaan aminohappojen ja kviinihapon muokkaus toisiksi yhdisteiksi kasvoi, minkä seurauksena mehuun muodostui enemmän säilyvyyttä parantavia yhdisteitä, kuten maito-, etikkaja fenyylimaitohappoa. Entsyymikäsittelyitä käytetään mehuteollisuudessa parantamaan saantoa. Markkisen tutkimuksen mukaan maitohappobakteereilla voidaan vaikuttaa samanaikaisesti marjatuotteiden flavoriin ja säilyvyyteen. Lähes kaikki punaviinit ja noin 20 prosenttia valkoviineistä käyvät läpi tämän prosessin alkoholikäymisen päätteeksi tai sen aikana. Happamuudensäätö lisäsi sokerien muokkausta maitohapoksi, mikä ei ollut toivottavaa. Tutkimuksessa käytettiin viittä eri entsyymivalmistetta ja käsittelyssä fermentaatio onnistuu parhaiten. Erojen aistimisen vaikeus saattoi johtua valmiiden viinien korkeasta sitruunahappoja matalasta sokeripitoisuudesta. Peräkkäinen käsittely gelatiinilla ja syklodekstriinillä muokkasi puolukkamehun makua makeammaksi ja laski karvautta ja astringoivuutta eniten. Esimerkiksi peräkkäiset käymiset Saccharomycesja ei-Saccharomyces-hiivalla vaikuttivat vähän värillisien antosyaanien pitoisuuksiin ja laskivat etanolipitoisuutta, kun sitä verrataan vain Saccharomyces-hiivalla valmistettuun viiniin. Aistittavat erot olivat mustaherukkaisessa ja tunkkaisessa tuoksussa sekä sakeassa suutuntumassa. Tutkimukset yhdessä osoittivat, että bioprosessointien optimointi on tärkeää marjatuotteiden tuotekehityksessä. Myös pitkäaikainen säilytys voi vähentää C-vitamiinin määrää elintarvikkeessa. Tulokset paljastivat, että entsyymien toiminta riippuu eri parametreista. 2021. Hiivojen merkitys viinien valmistuksessa on yleisessä tiedossa, mutta maitohappobakteereilla on oma roolinsa siinä, millaiseksi viinin makuja aromiprofiili lopulta kehittyvät. Syklodekstriinikäsittelyt eivät yksinään muokanneet puolukkamehun aistittavia ominaisuuksia riittävästi, mutta peräkkäinen käsittely gelatiinilla ja syklodekstriinillä vähensi puolukkamehun karvasta makua ja astringoivaa suutuntumaa. Markkisen tutkimuksen yksi tavoite oli selvittää olosuhteet, joissa malolaktinen Markkinen tutki, voidaanko malolaktisella fermentaatiolla vähentää marjojen happamuutta, muokata karvaita ja astringoivia eli suuta kurtistavia fenolisia yhdisteitä tai saada aikaan muita muutoksia, joilla voidaan parantaa marjatuotteiden makua. plantarum -bakteeri tuottaa marjamehuihin säilyvyyttä parantavia yhdisteitä sekä suojaa mehujen C-vitamiinia ja terveysvaikutteisia antosyaanivärejä hapettumiselta. Tutkimuksessa valmistettujen viinien välillä oli eroa sekä fenolisten että haihtuvien yhdisteiden suhteen. Olennaisinta on omena hapon muokkaus maitohapoksi, mistä menetelmän nimikin on peräisin: alkuosa malo viittaa omenahappoon ja loppuosa lactic maitohappoon. Puolukoiden entsyymikäsittelyt osoittivat käsittelyiden optimoinnin tärkeyden: käytetyt entsyymit ovat riippuvaisia joko entsyymin annostuksesta tai lämpökäsittelyajasta. Näillä hiivoilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia alkoholijuomien aistittaviin ominaisuuksiin. urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8622-4. Käytännössä selvitettiin, miten happamuudensäätö, fermentaatioaika, elatusaineen koostumus ja mikrobikanta vaikuttavat fermentaatioon. Niillä on myös vaikutusta aistittavaan laatuun, koska ne vapauttavat fenolisia ja haihtuvia yhdisteitä. Gelatiini-syklodekstriinimehu olikin panelistien mielestä miellyttävin. Matalan alkoholipitoisuuden juomat ovat nouseva trendi ympäri maailmaa. Doctoral Theses in Food Sciences at The University of Turku. Doctoral Theses in Food Sciences at The University of Turku. Elatusaine on materiaali, jossa mikrobibiomassaa tuotetaan fermentaatiota varten. Uusia tuulia juomien valmistuksessa Kelanteen tutkimuksessa hyödynnetyt syklodekstriinit tai gelatiini suojasivat herkästi hajoavia tai hapettuvia yhdisteistä, kuten antosyaanipigmenttejä, eri näytteenkäsittelyn vaiheissa. Tämä muokkaus vähentää viinin happamuutta, koska omenahappo maistuu voimakkaammalta kuin maitohappo. l VIITTEET: 1 Kelanne N. Markkisen tutkimuksessa havaittiin, että malolaktinen fermentaatio Lactiplantibacillus plantarum -bakteerilla vähentää tyrnimehun happamuutta aiheuttavien ja aroniamehun karvaiden ja suuta kurtistavien yhdisteiden määrää. urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8526-5 2 Markkinen N. Samankaltainen tulos havaittiin myös marja-aronian antosyaaniväreissä, jotka C-vitamiinin lailla tuhoutuvat herkästi prosessoinnin ja säilytyksen aikana. Novel Bioprocessing for Increasing Consumption of Nordic Berries. Bioprocessing of Berry Materials with Malolactic Fermentation. Malolaktisen fermentaation aikana etanolia sietävät mikrobit muokkaavat viinin sokereista, sitruunahaposta, aminohapoista ja aromiyhdisteistä uusia tuoksuvia yhdisteitä, mikä puolestaan muokkaa viinin aromiprofiilia. Lisäksi havaittiin, että L. Näissä mehuissa havaittiin myös C-vitamiinin säilyvän paremmin. Markkisen tutkimusten keskeinen tulos oli se, että malolaktista fermentaatiota tehostavat sekä happamuudensäätö että elatusaineen muokkaus. 2021. Molemmat hyödynsivät tutkimuksissaan laajasti analyyttisiä työkaluja, kuten nesteja kaasukromatografiaa, massaspektrometriaa ja ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 47 kahta entsyymiannostusta ja lämpökäsittelyaikaa. Viiniteollisuuden menetelmä sopii marjojen bioprosessointiin Markkisen työssä käytetty malolaktinen fermentaatio lienee useimmille tuntematon, mutta sillä on iso merkitys viiniteollisuudessa. Aiempien tutkimusten mukaan nämä kolme yhdistettä toimivat synergiassa, eli ne vahvistavat toistensa antimikrobisia ominaisuuksia. Koulutettu paneeli löysi viineistä eroja vain vähän
Elintarvikelain kokonaisuudistusta on suunniteltu vuodesta 2014 alkaen, jolloin sidosryhmiä kuultiin laajasti ja kattavasti. Myös kontaktimateriaalitoiminta rinnastuu uudessa lainsäädännössä entistä selkeämmin elintarviketoimintaan. Vuosittainen valvonnan perusmaksu on 150 euroa. Am ma ttil ais ten tie top an kki 48 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 U usi elintarvikelaki 297/2021 tuli voimaan huhtikuussa. Se peritään ensimmäisen kerran vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana sen mukaan, mikä on valvontakohteen tilanne 1.1.2022. Pelisäännöistä piittaamattomuus johtaa usein myös taloudelliseen hyötyyn. Kaikkia Ruokaviraston hallinnonalan lakeja koskeva seuraamusmaksuohje on valmisteilla. Huhtikuun jälkeen uuteen elintarvikelakiin on heinäkuussa tehty lisäys (718/2021) virka-avusta elintarvikejätteen kirjanpitovelvollisuuden valvonnassa. Perusmaksusta on vapautettu kyläkaupat ja yleishyödylliset yhteisöt sekä pieLainsäädäntö TEKSTI: osastonjohtaja Marjatta Rahkio, Ruokavirasto ELINTARVIKELAKI VAHVISTAA KUNTIEN ELINTARVIKEVALVONTAA Elintarvikelain kokonaisuudistus vahvistaa viranomaisten oikeuksia ja erityisesti kuntien elintarvikevalvonnan toimintavarmuutta. Velvoitteiden hoitamiseen liittyy monia tietosuojaja salassapitohaasteita, joita pilottiprojektissa yritetään ratkoa tulevaa ohjeistusta varten. Pilottihankkeessa ratkotaan uusia ohjeistuksia Viimeisimpiä vanhaan elintarvikelakiin tehtyjä muutoksia olivat vuoden 2020 alussa voimaan tulleet muutokset, jotka ovat sellaisenaan myös uudessa elintarvikelaissa. Elintarvikelain seuraamusmaksu (67§) on määritelty koskemaan tilanteita, joissa toimijan toimipaikalla ei ole lainsäädännön edellyttämää hyväksyntää (9§ ja 11§) tai josta ei ole tehty lainsäädännön edellyttämää ilmoitusta (10§ ja 13§): • Toimija harjoittaa toimintaa elintarvikesäännösten vastaisella tavalla • Toimija ei noudata liikkuvasta elintarvikehuoneistosta annettua tiedottamisvelvollisuutta (12§) • Toimija ei noudata lainsäädännön jäljitettävyysvaatimusta (14§) • Toimija ei omaa omavalvontajärjestelmää eikä tee tarvittavia kirjauksia (15§) • Toimija ei ilmoita vakavista vaaroista ja ruokamyrkytyksistä (17§) tai zoonooseista (18§) • Toimija ei noudata (laboratoriona toimiessaan) laboratorion vaatimuksia (34§ ja 36§) Elintarvikelain mukainen seuraamusmaksu on suuruudeltaan 500–3000 euroa, ja se peritään valtiolle. Perusmaksu on valvontakohdekohtainen, ja se koskee myös elintarvikekontaktimateriaaleja. Uusi yhtenäinen laki helpottaa tulkintaa ja ymmärrettävyyttä. Kokonaisuudistus antaa viranomaisilla entistä laajemman sanktiointimahdollisuuden. Luotettavuuden selvittämistä eli velvoitteiden hoitoselvitysasiaa (VHS) pilotoidaan projektissa, johon on esitietojen perusteella valikoitunut muutama kymmenen yritystä ja saman verran kunnallisia valvontayksiköitä. Vuoden 2006 elintarvikelakiin tehtiin kaiken kaikkiaan yli 80 muutosta ja lisäystä. Näiden suhteellisen uusien velvoitteiden ja vastuiden tulkintaan liittyvä ohjeistus on osittain vielä kesken (taulukko). Elintarvikelain kokonaisuudistuksessa katse suunnataan toimintaan entisen elintarvikehuoneistokeskeisyyden sijaan. KU VA : M AR JA TT A RA HK IO N KU VA -A RK IS TO Osastonjohtaja Marjatta Rahkio on puurtanut tiiviisti muun muassa elintarvikelain kokonaisuudistuksen valvontaohjeistuksien parissa.. Käsitteenä elintarvikehuoneisto on edelleen käytössä, mutta se pitää entistä kiinteämmin sisällään myös etäkaupan, verkkokaupan ja ylipäätänsä virtuaalisen toiminnan. Perusmaksu koskee kaikkia toimipaikkoja, joilla on hyväksyntä tai joilta edellytetään ilmoitusta eli käytännössä lähes kaikkia elintarvikehuoneistoja. Uusista sanktiomahdollisuuksista haetaan apua petoksenomaisen toiminnan ehkäisyyn ja vilpillisten kilpailuetujen kitkemiseen. Kunta perii valvonnasta perusmaksun Keskeinen muutos elintarvikelaissa on valvonnan perusmaksu, joka peritään kunnan valvonnassa olevilta elintarvikealan toimijoilta. Sanktiot ovat tarkoitettu nimenomaan niille toimijoille, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä, liikkuvat niin sanotulla harmaalla alueella ja saattavat toiminnallaan vaarantaa suomalaisten elintarvikevientiyritysten toimintaa
Am ma ttil ais ten tie top an kki hinta: 82,40 € (sis. On toivottavaa, että nämä toimijat ovat mahdollisimman pian yhteydessä omaan alueensa valvojaan, jotta tieto esimerkiksi kyläkauppastatuksesta saataisiin valvontatietoihin oikein ennen vuodenvaihdetta. Lainsäädäntö ei edellytä toimijoilta ja yrityksiltä minkään tyyppisiä hakemuksia valvonnan perusmaksusta vapautumiseksi. Perusmaksu on tavallaan nostanut pinnalle uudestaan kysymyksen siitä, milloin pienimuotoinen toiminta on niin pientä ja vähäisen riskin toimintaa, että se ei kuulu valvonnan piiriin. Näitä kysymyksiä ratkottiin ja tulkintoja tehtiin aktiivisesti vajaa kymmenen vuotta sitten. Kyläkaupalla tarkoitetaan harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla, kaupungin läheisellä maaseudulla tai maaseudun paikalliskeskuksessa olevaa elintarvikehuoneistoa, jonka etäisyys lähimpään päivittäistavarakauppaan on vähintään 7,5 kilometriä tai joka on muuten vaikeasti tavoitettavissa ja jonka päivittäistavaroiden myynti on alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Toiminta on tarkemmin määritelty uuden elintarvikehygienia-asetuksen (318/2021) 33 §:ssä ja 34 §:ssä. Valvontakohteiden kyläkauppastatus tai toimijan yleishyödyllisyys eivät ole asioita, joita olisi kerätty valvontakohteiden osalta. On mahdollista, että sen takia myös kyläkaupat ja yleishyödylliset yhdistykset tulevat saamaan valvontamaksun. l Keskeisiä uuden elintarvikelain 297/2021 muutoksia • Toimijoiden luotettavuuden selvittäminen 7§ (voimaan 1.6.2020) • Erillistä kirjallista omavalvontasuunnitelmaa ei vaadita 15§ • Hygieniapassin voi saada ainoastaan osallistumalla hygieniapassitestiin 19§ • Ensisaapumisvalvonta (eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuonnin valvonta) osaksi kuntien tekemää suunnitelmallista valvontaa • Tarkastuksen tekeminen kotirauhan piirissä 40 § • Tunnistautumaton näytteenotto 41 § • Viranomaisen tiedonsaantioikeus 43§ ja oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle 44§ • Elintarvikkeiden vientiin liittyvät viranomaistehtävät 50§-51§ • Alkutuotantopaikan ja huoneiston hyväksymisen peruuttaminen (60 §) ja toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen ilmoitetussa alkutuotantopaikassa tai elintarvikehuoneistossa (61 §) • Internetsivuston sulkeminen 63§ • Rikkomuksista ilmoittajan henkilöllisyyden suojaaminen 81 §. Pienimuotoisuuden käsite pohdinnassa Pienimuotoisen toiminnan tulkinta on haastavaa, vaikka valvonnan perusmaksuasia on sinänsä selkeä ja yksinkertainen. Nyt tulkinnat on käytävä läpi uudestaan. Kyläkauppa on määritelty elintarvikelaissa, ja yleishyödyllisen yhteisön määritelmä löytyy tuloverolaista. Hankalaa on myös valvonnan perusmaksun oikeudenmukainen asettaminen liikkuville elintarvikehuoneistoille. Käytännössä tarkoitetaan määrältään rajattua pienimuotoista poron kuivalihan ja lihan luovuttamista poronhoitoalueella ja riistan lihan luovuttamista metsästäjiltä kuluttajalle ja suoraan vähittäismyyntiin. Valvonnan perusmaksuvelvoite ei koske alkutuotantoa eikä alkutuotannon osaksi katsottavaa elintarvikkeiden käsittelyä. Sama koskee osittain alkutuotantoa ja tilannetta, jossa elintarvikkeiden käsittely on osa muuta elinkeinotoimintaa. alv 10 %) TARJOUS Tilaa vuoden 2022 vuosikerta 25.11. kehittyvaelintarvike.fi/tilaus kampanjakoodi: plus1 UUSILLE TILAAJILLE nimuotoiset rekisteröitävät (ilmoitettavat elintarvikehuoneistot), jotka käsittelevät poron ja riistan lihaa. mennessä, niin saat 6/21 numeron kaupan päälle
(09) 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 Kauhajoki Puh 0207 995 888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 Seinäjoki Åkerlundinkatu 2A 33100 Tampere Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 020 744 8800 www.adara.fi AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 Vantaa info.fi@afry.com Puh. 044 5727 760 j.heinonen@innolact.fi www.innolact.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. 040 1750259 / Kärki (myynti) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FUCHS OIL FINLAND OY Wolffintie 36 65200 VAASA Puh. 010 395 7000 info@elomatic.com www.elomatic.com ENVIROVET OY Hirsalantie 11 02420 Jorvas Puh. (09) 41355300 info@bedika.fi www.bedika.fi BERNER OY Teollisuuden Berner Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki Puh. 50 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 info@ammeraalbeltech.fi www.ammeraalbeltech.fi www.atao.fi AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. 020 741 5992 info@caldic.fi www.caldic.fi OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi AUSER OY KOTKA Jylpyntie 35, 48230 KOTKA myynti@auser.fi Puh. 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HIGH METAL OY High Metal Oy Linjatie 3, 01260, VANTAA Puh 044 360 0030 info@highmetal.fi www.highmetal.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ: Hannu Pyykkö, puh. 050 3855610 etunimi.sukunimi@jospak.com www.jospak.com KAFEKO OY Ahventie 4 02170 ESPOO 09 4131 5400 kafeko@kafekonordic.com www.kafekonordic.com KARI NEVALAINEN OY Vierikatu 1-3 04430 Järvenpää Puh. 0207 459 660 Fax 0207 459 667 fuchs@fuchs-oil.fi www.fuchs-oil.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA sivuliike Suomessa Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 mail@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi JOSPAK OY Tiilenlyöjänkatu 5 30100 Forssa Puh. 0207 76 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY HTC Keilaniemi, Keilaranta 19 D 02150 ESPOO Puh. 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. (09) 681 081 www.bangbonsomer.com BEDIKA OY PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI Puh. +358 5 3410 400 www.auser.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (019) 382 233 etunimi.sukunimi@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA Puh. +358 02 07 569 450 sales@ecobiomanager.com www.ecobiomanager.com/fi/ ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku Puh. 050 563 6966 info@envirovet.fi www.envirovet.fi FAZER MYLLY Kasakkamäentie 3 15800 Lahti 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA Puh. (09) 251 5160 info@imcd.fi www.imcdgroup.com INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 cortex@cortex.fi www.cortex.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 info@celego.fi www.celego.fi CONDITE OY PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 NAANTALI Puh. + 358 10 3311 www.afry.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI Puh. (09) 5495 640 www.brenntag.com/finland/ www.brenntag-food-nutrition.com/en/ CALDIC FINLAND OY Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 info@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. 0207 91 4332 anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi https://teollisuudenberner.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA Puh. 040 1615443 / Kunnas (tj) Puh. +358 207 208 200 informa@informa.fi www.informa.fi INNOLACT GROUP OY Viestikatu 1-3 70600 Kuopio Puh. 0400 494 224 www.karinevalainen.fi H A N K IN TA O PA S. 050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas ADARA PAKKAUS OY Radanvarsitie 9 37600 Valkeakoski Puh. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ECOBIO OY Malminkatu 16 00100 Helsinki Puh
(09) 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIARK OY Harjuviita 20-22 B 02110 ESPOO Puh. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 51 H A N K IN TA O PA S KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. 010 400 1011 info@klinger.fi www.klinger.fi/tuotemerkinta KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI Puh. 0207 410 990 Fax 0207 410 991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa Puh. 020 7991 399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEDFILES OY PL 1450 70701 Kuopio Puh. 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. 05 544 3300 Whatsapp: 044 750 8504 info@kymlab.fi www.kymlab.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (09) 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi | LinkedIn ORIPLAN OY Yrjönalhontie 4C 21420 LIETO (Tuulissuo) Puh. +358 45 1189 720 myynti@oriplan.com www.oriplan.com RE GROUP Sentnerikuja 3 00440 HELSINKI Puh. 0207 497 970 klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.com KOMETOS OY PL 97 (Keskustie 23) 61801 KAUHAJOKI Puh. 040 163 4071 kati.haapanen@nordlog.fi www.nordlog.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 020 757 1400 mailbox@kometos.com www.kometos.com /kometos-oy KYMEN YMPÄRISTÖLABORATORIO OY Patosillantie 2 45700 Kuusankoski Puh. 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO Puh. (09) 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi UNIVAR SOLUTIONS OY Äyritie 12 01510 VANTAA Puh. huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi R. 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 Helsinki Puh. 020 73 51 500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 3158 5700 Fax (09) 8632 113 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN satafood@satafood.net www.satafood.net SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.lihel.fi LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI Puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.fi www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi KLINGER FINLAND OY Tinakuja 3 02430 MASALA Puh. 044 076 6685 www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA Puh. 020 112 1500 Fax 020 112 1501 asiakaspalvelu@mediq.com www.mediq.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU Puh. (09) 720 6310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA Puh. 044 433 3700 tilaukset@nordiclabel.fi info@nordiclabel.fi etunimi.sukunimi@nordiclabel.fi www.nordiclabel.fi NORDLOG OY Poutuntie 17 62100 LAPUA Kati Haapanen Puh. 020 744 6800 non-drugs@medfiles.eu www.medfiles.eu MEDIQ SUOMI OY Riihitontuntie 7 D 02200 ESPOO Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 Helsinki Puh. 040 161 5052 etunimi.sukunimi@univarsolutions.com www.univarsolutions.com/food VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE p. 040 705 3159 sirpa.lindroos@liark.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. 040 775 8918 info@linseed.fi MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 Pyhäntä Puh. (09) 560 7000 www.regroup.fi ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 a 20 02170 ESPOO Puh. 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus/ THINKFLOW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava Puh. 0207 921 300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com NORDIC LABEL OY Sirrikuja 2 00940 Helsinki Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA Puh. (09) 586 8170 contact@osterlund.com. myynti 010 338 000 Puh
Voiteluaineilla ovat NSF-rekisteröinnit, Halal ja Kosher sertifioinnit sekä tuotannolla on ISO 21469 sertifiointi. HIGH METAL OY – elintarviketeollisuuden koneet, laitteet ja linjastot – suunnittelu ja valmistus 70 vuoden kokemuksella INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät JAUHETEKNIIKKA OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät KAFEKO OY – pakkauskoneet – prosessilaitteet – kokonaislinjat ja lavaus KARI NEVALAINEN OY – tuotemerkinnän koneet ja laitteet – etikettitulostimet – aplikaattorit – käsimerkintälaitteet – etiketit, tarvikkeet KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet KOMETOS OY – komponenttiannostelijat – nesteannostelijat – rasianpurkajat LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi – prosessianalysaattorit MULTIVAC OY – pakkauskoneet – etiketöintikoneet – siivutuskoneet – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – metallinilmaisimet – röntgenlaitteet – robotiikka ORIPLAN OY – pakkauskoneet – pakkauslinjat – metallinilmaisimet – suodattimet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS. 52 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 H A N K IN TA O PA S ASIANTUNTIJAPALVELUT AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ECOBIO OY – kestävän kehityksen SaaS-palvelu – lainsäädännön seuranta & hallinta ENVIROVET OY – elintarviketurvallisuuden auditoinnit ja koulutukset FOODWEST OY – ideointi – kuluttajaymmärrys, markkinatutkimus – tuotekehitys – konseptikehitys – sopimusvalmistus / -pakkaaminen – laatu, vastuullisuus ja elintarvikelainsäädäntö – tuotetietopalvelu (pakkausmerkinnät, Synkka, Jamix) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food Service asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KYMEN YMPÄRISTÖLABORATORIO OY Suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi LIARK OY arkkitehtisuunnittelu ja pääsuunnittelijatehtävät MEDFILES OY – elintarvikelainsäädäntö – tutkimus & kehitystyö – kliiniset tutkimukset METROPOLILAB OY Suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio Elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi RE GROUP – asiantuntijapalvelut – projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIAja sähkötekniikka – kylmätekniikka SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY – asiantuntijapalvelut elintarvikealan yrityksille ja maatiloille, – bioja kiertotalouden asiantuntemus, alkutuotantoon sekä – elintarvikeja ympäristöteknologioihin liittyvät kehityshankkeet SEFO-KONSULTOINTI – elintarvikehygienian perusteet-kirja, suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMERAAL BELTECH OY – elintarviketeollisuuden hihnat BEDIKA OY – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit CORTEX OY – leipomoja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet FUCHS OIL FINLAND OY – elintarvikelaatuiset Cassida voiteluaineet
DON) – allergeenimääritykset – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet – RT-PCR elintarvikeanalytiikka PAKKAAMINEN ADARA PAKKAUS OY – aaltopahvipakkaukset – myymälätelineet AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut '' JOSPAK OY kuitupakkausvuoat KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet MULTIVAC OY – pakkausja etiketöintikoneet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet NORDIC LABEL OY – etiketit, tarrat ja kuitukannet NORDLOG OY – elintarvikemuovilaatikot, muovilavat, leipomolaatikot, trollikat, elintarvikepussit ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY – sakeutusja hyytelöimisaineet – proteiinit – kuidut – aromit ja maustaminen – makeuttajat – luontaiset säilöntäaineet – kasvirasvat – juustojauheet BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC FINLAND OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut OY CELEGO AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut – vitamiiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – muut lisäaineet omit, värit CONDITE OY – leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet ja aineosat FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB aromit, värit, öljyt, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IMCD FINLAND OY – valmistus-, lisäja apuaineet, mm. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 53 H A N K IN TA O PA S SOFTWARE POINT – laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä laadunvarmistukseen, tuotekehityseen ja palveluanalytiikkaan – LabVantage LIMS THINKFLOW OY pumput ja venttiilit lämmönvaihtimet ja ohjausyksiköt säiliövarusteet ja pesurit mittausja säätölaitteet TT-TÄRYLAITE OY – RST tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset KUNNOSSAPITO AUSER OY KOTKA – kunnossapidon varaosat – taajuusmuuttajat ja moottorit – logiikat ja mittalaitteet – pneumatiikkakomponentit TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa LABORATORIOTUOTTEET MEDIQ SUOMI OY – hometoksiinimääritykset (mm. – aromit – entsyymit – stabilointiaineet – emulgointiaineet – proteiinit – rasvajauheet INNOLACT GROUP OY – fermentoinnin asiantuntija – hapatteet ja juoksetteet – valmennukset ja tuotekehitys HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
Tampere 5 27.10. HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY www.kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot. TUOTANTO, PAKKAUKSET & ANALYTIIKKA Lisäjakelut: PacTec, FoodTec, PlastExpo Nordic 16.–17.3. JATKUVAA NÄKYVYYTTÄ kehittyvaelintarvike.fi LINSEED OY – suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset ROQUETTE NORDICA OY – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut – proteiinit – kuidut UNIVAR SOLUTIONS OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. Hankintaopas osuu oikeaan kohderyhmään. TUOTEKEHITYS, YMPÄRISTÖVIISAUS & KAUPPA Lisäjakelu: Elintarvikepäivä 17.5. RAAKA-AINEET & ENERGIA, STARTUP-EKSTRA Lisäjakelu: tuotekehityspäälliköt, pk-yritykset 6 8.12. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto Varaa paikkasi: Hannu Pyykkö, 050 2250, hannu.pyykko@ mediabookers.fi 1 24.2. . RUOKATURVALLISUUS & PETOKSET, VESI Lisäjakelu: laatupäälliköt 6 9.12. ELINTARVIKE TEKNOLOGIA & LOGISTIIKKA, ALKUTUOTANTO Lisäjakelu: Elintarviketeollisuus & Logistiikka -messut 14.–15.9. mennessä. ChemBio 30.–31.3. Digihakemisto on verkossa 24/7. 3 9.6. . Varaa paikka mainoksellesi 16.11. Helsinki 2 28.4. KOULUTUS, RAHOITUS & MARKKINOINTI Lisäjakelu: HR-päälliköt & pk-yritykset 4 8.9. REKRYTOINTI & KOULUTUS, MYYNTI & MARKKINOINTI Lisäjakelu: toimitusjohtajat TEEMAT, AIKATAULUT JA ERIKOISJAKELUT 2021–2022 2021 2022 Tavoita elintarvikealan päättäjät tehokkaasti Mainosmyynti ja kaupallinen yhteistyö: Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi Kerron mielelläni lisää digituotteista, kumppani sisällöistä, rekrytointi paketista, tapahtuma kalenterista, liitteistä ja lukijatutkimuksen tuloksista. KOULUTUS, RAHOITUS & MARKKINOINTI 6/2021 Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja varataan teille markkinointi kampanja ensi vuodeksi. Se julkaistaan jokaisessa numerossa 2021. 54 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 54 Kehittyvä Elintarvike 4/2021 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut artesaanileipomoille, teollisille leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä food servicetoimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut – Gelato-jäätelökoneet ja raaka-aineet – leipomokahvilakonseptit LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset . Aikaiset varaukset saavat parhaat paikat ja edullisemmat vuosisopimushinnat
Asennuskannan hallintapalvelun avulla asiakkaat voivat säästää kunnossapitoja asennuskustannuksissa. – Ei ole tavatonta, että päivystäjämme lähtee kokoamaan taajuusmuuttajaa yöaikaan ja taksi kuljettaa sen perille, aluemyyntipäällikkö Erik Haara kertoo. SEW-EURODRIVE Oy:n pääkonttori ja kokoonpanotehdas ovat Hollolassa ja huoltokeskukset Hollolassa ja Torniossa. Ne soveltuvat eri kokoisten kuormien siirtämiseen useilla eri teollisuuden aloilla. Yrityksen päätoimialoja ovat juomaja elintarviketeollisuuden lisäksi mekaaninen puunjalostus, energia-, teräs-, paperija selluja kaivosteollisuus sekä sisälogistiikka. – Laiteinvestointien yhteydessä kartoitamme yhdessä asiakkaan tarpeet ja käyttöympäristön asettamat vaatimukset. – Me toimitamme ja haemme noutolaatikon ja palautamme huolletut, korjatut ja uudet käyttölaitteet takaisin asiakkaalle, kertoo Korhola. Johtava käyttötekniikan toimittaja Maailmanlaajuinen SEW-EURODRIVEkonserni on perustettu Saksassa vuonna 1931. Mitoitamme käyttötekniikan tuotteet ja sovitamme toimituksen asiakkaan toimintaympäristöön. Palveluvalikoimaan kuuluvat vaihdehuolto, ennakoivan kunnossapidon mittaukset ja tarkastukset sekä kenttähuolto. J äätelömassat sekoittuvat, valmisruuat annostellaan, pakkauskoneet saumaavat ja kuljetinhihnat kuljettavat, mutta se ei tapahdu itsestään. Tehdastiloissa itsenäisesti liikkuvat, automatisoidut, AGVja siirtovaunut (Automated Guided Vehicle) kuljettavat materiaalivirtoja tuotantoja varastoympäristöissä. SEW-EURODRIVEn käyttölaitteet voidaan suojata kosteudelta, rasvoilta, lialta, kemikaaleilta ja puhdistukselta. Aluekonttorit sijaitsevat Kotkassa, Tampereella, Kuopiossa ja Torniossa. Asiakkaan tehtäväksi jää ainoastaan kerätä huoltoa tai korjausta tarvitsevat mekaaniset käyttölaitteet tiloissaan olevaan noutolaatikkoon. SEW-EURODRIVElla on huollettavien käyttölaitteiden logistiikan hallintaan noutoja toimituspalvelu. Kyse on käyttötekniikasta. Elintarviketeollisuuden automaatioaste kasvaa ja on tarvetta älykkäille ja hienosäädettäville, nopeisiin suunnanmuutoksiin sopeutuville servomoottoreille. – Laitteiden pintakäsittelyssä ja muotoilussa on huomioitu hygienia-alueiden erityisvaatimukset. Lisäksi meillä on alan kattavin palveluvalikoima. SEW-EURODRIVEn käyttö laitteet soveltuvat myös korkean hygieniatason alueille. Uudenlaiset vaihdemoottorit Perinteisesti hygienia-alueiden käyttölaitteet on koteloitu ja niiden puhdistaminen on ollut haasteellista. Käyttötekniikan kokonaistoimitukset, modernisointihankkeet ja sisälogistiikkaratkaisut suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Hollolassa on myös yrityksen näyttelytila, jossa käyttötekniikan digitalisaation mahdollisuudet ja hyödyt ovat näyttävästi esillä. Koneita ja laitteita pyörittävät usein erilaiset vaihdemoottorit ja niitä ohjaavat taajuusmuuttajat. Yritys toimittaa myös kuljetusratkaisuja sisälogistiikkaan ja kokoonpanoon. – Tuotevalikoimamme koostuu käyttötekniikasta eli vaihdemoottoreista, teollisuusvaihteista, taajuusmuuttajista, servomoottoreista ja hajautetusta käyttöautomaatiosta. KU VA : SE W -E UR OD RI VE Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 55. Tietokannan avulla saadaan nopeasti tieto siitä, millainen laite tuotantoon pitäisi saada rikkoutuneen tilalle. l SEW-EURODRIVE Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä. YHTEISTYÖTÄ LAITTEIDEN KOKO ELINKAAREN AJAN ETS TEKSTI: Laura Hyvärinen KANNATTAJAJÄSEN Voimansiirtoratkaisut tehostavat tuotantoa ja parantavat kilpailukykyä. Käyttölaitteet dokumentoidaan ja niille määritellään korvaavat laitteet. Se soveltuu kaikkien valmistajien käyttölaitteille. Pyrimme erilaisten käyttölaitteiden minimointiin, vakiointiin ja olemassa olevan varaosavaraston minimointiin, Haara kuvailee. Yrityksen liikevaihto oli 39 miljoonaa euroa vuonna 2020. Huoltokeskuksissa korjaamme ja huollamme myös muiden valmistajien vaihdemoottorit ja teollisuusvaihteet sekä valmistamamme taajuusmuuttajat ja servokäytöt, taustoittaa myyntijohtaja Juha Korhola. Suomen toiminnot käynnistyivät vuonna 1975. Ne kestävät erinomaisesti painepesua ja voimakkaita pesuaineita, Haara tarkentaa. Ajantasaiset tiedot laitteista ja varaosavarasto auttavat ennakoimaan tarvittavat huoltoja korjaustoimenpiteet. SEW-EURODRIVE -yhtiöt työllistävät Suomessa yli 250 työntekijää. Karkkilassa sijaitseva SEW-EURODRIVEkonsernin tuotantolaitos on erikoistunut suurten teollisuusvaihteiden suunnitteluun ja valmistukseen
LAADUKAS MITTAUSTIETO ON AVAIN KUSTANNUSTEHOKKAASEEN TUOTANTOON ETS TEKSTI: Laura Hyvärinen KANNATTAJAJÄSEN Luotettavat mittalaitteet ja ennakoiva kunnonvalvonta auttavat parantamaan laatua ja pienentämään kustannuksia.. Suomen yhtiön liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa, ja se on kasvanut voimakkaasti. Tietoa tuotantoprosesseista Pastörointi on tuttu menetelmä, jolla parannetaan tuoteturvallisuutta lämpötilan ja paineen avulla. Tällöin ylimääräistä pesuainetta ei mene neutraloinnin kautta viemäriin. Käsittelyn varmistamiseksi tarvitaan mittareita. Emoyhtiöllä on toimintaa yli 120 maassa ja sillä on 14 500 työntekijää. Sen toimialoista elintarviketeollisuus on suurin. Samalla varmistetaan laadukas pesutulos ja täytetään hygieniavaatimukset. – Käytännössä putkistoon liitetään lämpö-, paineja virtausmittarit. Luotettavat mittalaitteet palveluineen antavat tietoa prosesseista, säästävät resursseja ja takaavat jäljitettävyyden. – On tärkeää tietää, milloin emäspesuvaiheen pesuneste palautuu tuotantoputkistosta takaisin pesukeskukselle, jotta pesuneste osataan ohjata johtokykymittaukseen perustuvan automaation avulla takaisin emässäiliöön. Kuplat perinteisesti aiheuttavat mittausvääristymää, mutta sitä voidaan kompensoida massamäärämittausten uusilla ominaisuuksilla. 56 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 T arve tasaiseen laatuun ja makuun asettaa vaatimuksia elintarviketeollisuudelle. KU VA : JE NN I AH OL A Myyntipäällikkö Jari Paasonen vastaa Endress+Hauserin elintarviketeollisuuden asiakkuuksista. Silloin tiedetään, että putkistossa nesteen viipymä käsittelyalueella on sopiva ja tuote turvallinen, myyntipäällikkö Jari Paasonen kertoo. Prosessiteollisuuden mittausja säätöteknologiaan erikoistunut Endress+Hauser AG perustettiin vuonna 1956. Sijoittelulla ja asennuksella varmistetaan, että mitattaessa putki on täynnä, virtausprofiili on oikeanlainen ja kaasuja on mahdollisimman vähän. Virvoitusjuomateollisuudessa käytetään otsonia veden desinfiointiin. Putkistoon asennettavien virtausmittausten sijoittelu, asennusasento sekä suorat osuudet ovat tärkeitä huomioida mittauspisteen suunnittelussa. – Otsonin määrä halutaan pitää putkistossa puhdistuksen ajan tietyllä tasolla, ja otsonimittareilla siitä voidaan varmistua, Paasonen jatkaa. Elintarviketeollisuudessa tehdään putkistojen pesuja (CIP-pesut), ja niissä halutaan seurata virtausta, lämpötilaa ja pesuaineena käytettävien happojen ja emästen pitoisuuksia. Elintarviketurvallisuuden vaatimukset lisäävät kustannuksia. Esimerkiksi maidon vastaanotossa on ilman poistimia, ja toisaalta jäätelöön ja virvoitusjuomiin halutaankin kuplia
Brexit muutti eläimistä saatavien tuotteiden tuonnin Britanniasta LISÄÄ UUSIA JUTTUJA kehittyvaelintarvike.fi. Silloin on kuitenkin aika tilata huolto, joka toteutetaan tuotannon kannalta sopivaan aikaan, Paasonen selvittää. AIKA: tiistai 2.11.2021 klo 15–17 Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: lyyti.in/ravitsemus Liput alkaen 6,50 € Tilaisuuden avaus nuorempi tutkija Sanna Puranen, Itä-Suomen yliopisto & Itäja Pohjois-Suomen jaoston puheenjohtaja yliopistonlehtori Sari Ollila, Helsingin yliopisto & Elintarvikealan talousja markkina jaoston puheenjohtaja Mitä ravitsemusvastuullisuus on. hallituksen puheenjohtaja Kaisa Kähkönen, Ravistamo Oy Lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi apulaisprofessori Elina Närvänen, Tampereen yliopisto Ravitsemusvastuullisuus osana Oiva-valvontaa projektitutkija Kaisa Raninen, Itä-Suomen yliopisto EU:n ravitsemusvastuullisuusaloitteet hallitusneuvos Anne Haikonen, maaja metsätalousministeriö Ravitsemusvastuullisuus Atrialla ravitsemusasiantuntija Sara Pohjavuori & kehityspäällikkö Susanne Heinineva, Atria Ravitsemusvastuullisuus Orkla Suomessa Regulatory Affairs Manager Vilja Tähtinen, Orkla Suomi WEBINAARIN OHJELMA ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology ITÄJA POHJOIS-SUOMEN JAOSTO JA ELINTARVIKEALAN TALOUS JA MARKKINAJAOSTO . Ravitsemussuosituksilla kohti kestävämpää ruokajärjestelmä . – Liityimme Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseneksi, koska olemme kiinnostuneita elintarvikealan uusista toimijoista ja innovaatioista. Haluamme verkostoitua ja pysyä mukana alan kehityksessä, Paasonen päättää. Kunnossapito & Robotiikka, Lihateollisuus 57 PROSESSITEKNISEN JAOSTON WEBINAARI Kohti vastuullista ravitsemusta Pohditko, millaista on lapsiin kohdistuva markkinointi. Myös erittäin pienien lisäainemäärien annostelun mittaamiseen löytyy luotettavia mittausratkaisuja. – Silloin tuotantoa ei voisi tehdä, kun mittalaitteet ovat kalibroinnissa. Se ilmoittaa automaattisesti komponenttien vikaantumisesta, vaikka laite vielä mittaisikin moitteettomasti. – Leipomoteollisuudessa mitataan taikinamääriä ja makeisteollisuudessa suklaamassaa, jotta tuotepainot saadaan halutuiksi. Yrityksellä on 8 900 patenttihakemusta tai patenttia. Meillä on paljon tietotaitoa mittaamisesta ja prosessien suunnittelusta ja kehityksestä. Miten ravitsemussuosituksiin sopimattomia tuotteita voisi parantaa. Kaikki Euroopassa myytävät laitteet komponentteineen valmistetaan Euroopassa, ja siksi pandemia ei ole heikentänyt yhtiön toimintaa. Millaisia ravitsemussitoumuksia voisi tehdä. l Endress+Hauser Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä. Osa virtausmittareiden kalibroinneista voidaan tehdä tuotannossa, mutta olemme ratkaisseet tämän myös Heartbeat-teknologialla, joka seuraa mittalaitteiden kuntoa. Perinteisesti mittalaitteet on ajoittain poistettu prosessista ja lähetetty kalibrointiin. Mittaustulosten todentaminen ja mittareiden kalibrointi on tärkeää. Digitaaliset palvelut auttavat asiakkaita dokumenttien hallinnassa. Elintarvikkeita tuottava yritys sitoutuu usein toimittamaan asiakkaalle tuotetta, joka on tuotettu sertifikaatin mukaisesti. Mittaustulosten luotettavuus tärkeää Lämpötilan, paineen ja virtauksen lisäksi elintarviketeollisuudessa mitataan usein happamuutta, johtokykyä, hapen ja otsonin määrää sekä tiheyttä ja pitoisuuksia. Jatkuvatoimisten prosessien lisäksi myös erätuotantoa ja annostelua voi mitata. Se todentaa laitteen asianmukaista toimintaa, ja kalibrointiväliä voi pidentää. Innovaatiot kiinnostavat Endress+Hauser satsaa tuotekehitykseen 200 miljoonaa vuosittain. Mentorointikiertue koukuttaa . Verkkopalvelusta asiakas voi milloin tahansa seurata esimerkiksi tilaushistoriaansa ja laitteiden elinkaarta sekä selvittää varaosia, hintoja, teknistä tietoa ja dokumentteja. Tämä on taannut nopeat toimitukset
Tavanomaisen esityslistan sisällön lisäksi kokouksessa käsitellään sääntömuutosta. klo 16.30 PAIKKA: Helsinki ja etäyhteys Kokouspaikka ja kokousta edeltävä ohjelma tarkentuvat vielä. Hyvää mieltä ja kisailua, niistä on hauskat pikkujoulut tehty. Puheenjohtajan palkkion vahvistaminen 8. Seura, lehti ja Pohjanmaan jaosto ovat esillä Seinäjoella 9.11. Jaostojen 62 aktiivijäsenelle lisäresurssit tarkoittavat jouhevampaa suunnittelutyötä ja yhteydenpitoa seuraan. Jäsenille ja muille tapahtumiin osallistuville sen on tarkoitus näkyä kiinnostavina ja saavutettavina tapahtumakokonaisuuksina. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Tänä vuonna on ollut ennätysmäiset osallistujamäärät Elintarviketieteiden Seuran tapahtumissa. Elintarviketieteiden Seuran syyskokous AIKA: 8.12. Kannattajajäseneksi on liittynyt metabolomiikkamäärityksiin erikoistunut Afekta Technologies Oy. Lokakuun alussa vuoden etätapahtumiin oli ilmoittautuneita lähes 1 500! Seuraa vaksi on tulossa 28.10. Kokouksen päättäminen KOKOUKSEN ESITYSLISTA. Edellisen numeron julkaisun yhteydessä avattiin lukijatutkimus, ja olemme mielenkiinnolla ja nöyryydellä seuranneet alustavia tuloksia. Uusimpia jäseniä ovat Maisa Lintala, Malviina Nikola, Lyyra Simpura, Katja Lindell, Enni Mannila, Oskari Alatupa, Jasmina Nevalainen, Marjo Toivo, Tuomas Rysä, Patric Dos Santos, Elena Syväjärvi, Teija Turunen, Maija Ojanen, Anna Hämäläinen, Minttu Matturi, Laura Rauhala, Sirja Lampainen ja Nina Grönqvist. Alan tapahtumia voi seurata osoitteessa kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Kohti vastuullista ravitsemusta webinaarin. Kerromme tuloksista tutkimuksen valmistuttua uutiskirjeessä. klo 18 PAIKKA: Teams Tervetuloa Elintarviketieteiden Seuran pikkujouluihin, jotka viime vuoden tapaan toteutetaan etäyhteyksin. Tulemme uudistamaan lehden konseptia ja digitaalisia sisältöjä. Esityslistan hyväksyminen 6. Seuraathan digitaalista viestintää. Vuoden tapahtumat päättyvät virtuaalisiin pikkujouluihin 14.12. Vuoden 2022 jäsenmaksujen vahvistaminen 9. 1. Kokouksen avaus 2. Helsingissä. Ohjelma tarkentuu vielä, mutta tiedossa on asiantuntijapuheenvuoroja, pubivisa ja ohjattua verkostoitumista. 58 Kehittyvä Elintarvike 5/2021 S yksyllä on perinteisesti paljon tapahtumia. Etäosallistuminen toteutetaan Teamsin kautta. Seuraa digitaalisia tapahtumatiedotteita ilmoittautumista varten. Lakeus Kokkaa -messuilla. Sääntömuutos 10. Vilja-alan jaosto järjestää Kokkausillan 7.11. Vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen 7. l ENSI VUODEN SUUNNITTELU KÄYNTIIN Elintarviketieteiden Seuran palsta TEKSTI: toiminnanjohtaja-päätoimittaja Laura Hyvärinen TERVETULOA JÄSENEKSI: kehittyvaelintarvike.fi/liity ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology www.ets.fi Pikkujoulut AIKA: 14.12. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 4. Uusia jäseniä Seuraan liittyy jäseniä ympäri vuoden, erityisesti tapahtumien ja oppilaitosvierailujen yhteydessä. Pikkujoulut ovat avoimet ja ilmaiset ETS:n jäsenille ja kannattajajäsenten edustajille. Nyt seuralla on kahden eri työntekijän aikaa tapahtumaja jaostotoimintaa varten. Muut asiat 11. Prosessiteknisen jaoston (PTJ) Arvoa kiertotalouden innovaatioista -webinaari. Resurssipula on pitkään ollut pullonkaula kehitystehtävissä, mutta onneksi uudistuksia on onnistuttu tekemään ja seuran talous on pysynyt vakaana, nousujohteisenakin. Sieltä löytyvät myös ohjelmat ja ilmoittautumislinkit. Seuran syyskokous pidetään 8.12. Itäja Pohjois-Suomen jaosto (IPSJ) järjestää yhdessä Elintarvikealan talousja markkinajaosto (ETMJ) kanssa 2.11. Sisältöjä uudistetaan Ensimmäistä kertaa seuran historiassa työntekijöitä on viisi
Se on myös tärkeä verkosto ylläpitää suhteita kollegoihin. MYYNTIJOHTAJA TAIJA FELT, LEIPURIN OYJ ETS on osoittautunut erittäin toimivaksi kanavaksi verkostoituessamme elin tarvike sektorin asiakkaidemme sekä muiden yhteistyö kumppaneidemme kanssa. TOIMITUSJOHTAJA LASSE MÄKELÄ, EUROFINS SCIENTIFIC FINLAND OY keh itty vae lint arv ike .fi/ liit y Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:. AMMATTILAISTEN VERKOSTO Kumppanisi ovat jo täällä! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET ETS:n tapahtumista saa uutta tietoa omaan työhön