Kehittyvä Elintarvike 5/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Eero Yliselä säästää energiaa Atrialla kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 5 2023 Sivuvirrat biokaasuksi Miten luonto jalanjälki lasketaan. RUUANTUOTANTO JA LUONNON MONIMUOTOISUUS
Siitä valmistuvat helposti ja varmasti täytteet esimerkiksi: • leivonnaisiin • piirakoihin • pizzaan Kotimaisesta gluteenittomasta kaurasta ja palkokasvien proteiineista valmistettu Kaurajauhis sisältää runsaasti proteiinia ja kuitua, ilman lisäaineita! 100% Kasviperäinen Gluteeniton Runsaasti proteiinia Runsaasti kuitua Suomalaista kauraa. Suomalaisesta kaurasta on syntynyt uudenlainen kasviproteiini, Härkis® Kaurajauhis! Valmista vegaaniset täytteet helposti ja nopeasti! Härkis® Kaurajauhis on valmiiksi maustettu raaka-aine kasvipohjaisiin ruokiin
Elina Teerijoki, päätoimittaja KU VA : SU VI EL O KEINOJA TODENTAA RUUAN LUONTO JALANJÄLKEÄ TUTKITAAN MONELLA RINTAMALLA. Syyskuun lopussa Suomen 1508 tuulivoimalaa tarjosivat 6351 megawatin sähköntuotanto kapasiteetin, ja jo tämän vuoden loppuun mennessä odotet tiin valmistuvaksi vielä 151 tuulivoimalaa ja 943 megawattia lisäkapasiteettia. Keinoja todentaa ruuan luontojalanjälkeä ja tuotannon vaikutuksia eri lajeihin tutkitaan nyt monella rintamalla, ja yhtenäisiä mittareita kehitetään. Lue avus tajamme Lauri Lehtisen jutusta sivulta 16, millaisia energia ratkaisuja elintarviketeollisuuden toimijat ovat valinneet. Räätälöidyt ratkaisut ja kehit tyvät teknologiat auttavat yrityksiä löytämään parhaiten itselleen sopivat energiatehokkaat toimintatavat. Meri tuulivoima ei ole ihmisten tiellä, mutta rakentamisessa on arvioitava myös sen vaikutukset meriluonnolle: osaammeko vielä edes arvioida niitä. Lue jutustamme, miten Sryhmän luontojalan jälkeä kartoitettiin ja mitä tuloksista selvisi. PÄÄSTÖTTÖMÄN SÄHKÖN tuotanto kasvaa. Viime vuonna tuulivoimalla katettiin jo 14 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Uusiutuvista energianlähteistä etenkin tuulivoima on todella päässyt siivilleen. Mitä siis tilalle. Vähähiilisyys tai hiilineutraalius ovat sekä yritysten myyntivaltti, keino säästää rahaa että tulevaisuuden kan nalta myös käytännön pakko. Tuuli ja aurinkosähköä on kritisoitu siitä, että tuotanto on pienimmillään, kun sähkön tarve on suurin. Elintarvikeala on nostamassa biodiversiteettityötä ilmastotyön rinnalle tärkeänä vastuul lisuuden muotona. Luonnonvarakeskuksen tutkijat puolestaan kertovat artikkelissaan, miten erilaiset ruokavaliot vaikuttavat biodiversiteettiin. Olkiluodon kol mosreaktori on vihdoin toiminnassa, mikä vahvistaa Suo men huoltovarmuutta. Tuulivoiman haasteet liittyvät maankäyttöön. Ilmasto ja biodiversiteettikuormittajat eivät olekaan aivan samoja tuotteita, mutta yksi tekijä yhdistää: kasvipainotteinen ruokavalio on hyväksi sekä ilmastolle että luonnon monimuotoisuudelle. Akkujen lisäksi vety voi olla tulevaisuudessa tärkeä energia varasto vaikkapa raskaan liikenteen päästöttömäksi tekemi sessä, kirjoittaa vetytaloutta tutkiva VTT:n professori Jari Kiviaho Puheenvuorossaan. ENERGIA JA BIODIVERSITEETTI KIETOUTUVAT YHTEEN H iilineutraalius on ollut monen yrityksen ja yhteisön tavoite jo pitkään, mutta viimeistään Venäjän hyök käyssodan laukaisema energiakriisi sai suunnitel miin vipinää. Paikallista vastustusta on monessa kunnassa esiintynyt maiseman muuttumisen vuoksi, ItäSuomen tuulivoimapotentiaalia on vaikea hyödyntää Puolustusvoimien tarpeiden vuoksi. ELINTARVIKETUOTANNONKIN SUURIN biodiversiteettiin vaikuttava tekijä on maankäyttö. Pääkirjoitus 5/2023 kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers, Hannu Pyykkö • Taitto Jaakko Kahala • Paino PunaMusta • Kansikuva Juha Harju 34. Poissa silmistä, poissa mielestä ajattelu on lyhytnäköistä, ja yhä harvempi voikaan olla välittämättä rehupelloiksi kaatuvien metsien mukana katoavista lajeista. Keinot varastoida sähköenergiaa kehittyvät kuitenkin nopeasti. Fossiilisesta energiasta tuli yhtäkkiä sekä kallista että saatavuudeltaan epävarmaa. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen • ISSNL 07878273, ISSN 07878273 (painettu), ISSN 2323458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus. Tutkimuksissa on käynyt selväksi, että Suomessa kulu tetun ruuan luontovaikutukset näkyvät pääosin muualla: lämpimissä maissa, joissa eliölajeja on runsaasti ja joissa tuotetaan monia tärkeitä raakaaineita
10 Teollisuus savuaa entistä vähemmän. Viime talven energiakriisi opetti säästämään energiaa ja miettimään uusia ratkaisuja sen tuottamiseen. Parhaissa vaihtoehdoissa energian ja rahan säästö kulkevat rinnakkain. Lahti sai uuden tuotekehitysympäristön Food Pilot Plant on suunniteltu etenkin juomien ja viljatuotteiden kehittämiseen. Energiaa säästäviä tekniikoita 16 KU V A : E L I N TA R VI K ET E OL LI SU US LI IT T O Elintarvikealalle malli luontokadon torjuntaan Elintarvikeketju tarvitsee lisää yhteistyötä sekä yritysten kesken että päättäjien kanssa tehdäkseen tehokasta luontotyötä, sanoo Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Mari Raininko. 4 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Tässä lehdessä 5/2023 ”Teollisuuden energiaa kierrätettäessä ei voi turvautua standardiratkaisuihin.” 28 Rasvaisen kalan terveysvaikutukset ItäSuomen yliopiston tutkimuksessa rasvaisen kalan syönnillä oli yhteys sydänterveyteen ja mahdollisesti myös tulehdusten lievittämiseen. 26. 38 Politiikkasuositus pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan Uusi politiikkasuositus ehdottaa useita keinoja kasvisten lisäämiseksi suomalaisten ruokavalioon
24 Sivuvirrat biokaasuksi 32 Lainsäädäntö: EU:n Pellolta pöytään -paketti 34 Talous & Liiketoiminta: Investointirahaa monesta lähteestä 37 Sijoittaja arvostaa luontokadon torjuntaa 42 Maailma mausteilla: Avokadoja Afrikasta. Elintarviketieteiden Seuran Prosessitekninen ja Elintarvikealan talousja markkinajaosto Tekoäly, digitalisaatio ja vastuullisuus elintarvikealalla ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Liput alkaen 29 € Ilmoittautuminen kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri Asiakastuntemusta ja tekoälyä toimitusjohtaja Pasi Tapanainen, Etuma Oy Vastuullisuus ja digitalisaatio Yliopiston opettaja Veikko Halttunen, Jyväskylän yliopisto Eläinten hyvinvointi ja tekoäly Kehityspäällikkö Aira Harju, HKScan Oyj From Waste to Value: Maximizing Efficiency with AI in Meat By-Product Production tutkija Seyedamir Ahmadi, Tampereen yliopisto Laitosdata ja sen visualisointi – suunnittelusta laitoksen elinkaareen Project Digitalization Manager Toni Hartvik, Elomatic Oy Tekoälyasetus ja sen kansallinen valmistelu dosentti Anna-Mari Wallenberg, Helsingin yliopisto ja Valtiovarainministeriö OHJELMA: AIKA: 9.11.2023, klo 12–16 PAIKKA: Teams KU VA : UN SP LA SH KU VA : ZB YN EK BU RI VA L / UN SP LA SH 12 Vesivastuullisuuden toimintamalli yrityksille 14 Raaka-aineet: Sokeri Teema: Energia & Luonnon monimuotoisuus 20 Ruokavalioiden vaikutus luontokatoon 22 Miten kartoitettiin S-ryhmän luontojalanjälki
Vapaaeh toistyöläisyyttä nykyjärjestelmä ei oikein edes tunnista taloudeksi. Käytännössä menetelmäni on etnografi nen osallistuva havainnointi. Tutkin sitä, mistä ihmiset etsivät lähiruokansa, ruoka osuuskuntia ja ruokapiirejä. Toisaalta kaiken tutkimuksen taus talla on aina ohjaavia intressejä, vaikka tutkimuksesta luodaan neutraalia kuvaa. Kumppa nuusmaatalous on yksi esimerkki tavan omaisen ruokatalouden haastamisesta. Mitä tutkit tällä hetkellä. Otan osaa tilan töihin omalla työpanoksellani, sillä haluan antaa jotain takaisin yhteisöön, jota tutkin. Vallitsevan järjestelmän ulkopuolella on aina vaihtoehtoja, mutta vahvaa palkkatyöinsti tuutiota on vaikea haastaa. Kävelen mielelläni paljain jaloin ja käyn joka päivä aamu-uinnilla luonnonvedessä. Olen puuron syöjä. Mitä söit aamupalaksi. Lähiympäristön aistiminen on minulle tärkeää. ÄÄNI NÄKYMÄTTÖMÄLLE TYÖLLE Millainen opintopolkusi on ollut. Sofien valinta. Tuolloin yrityksissä ei vielä juuri ollut vastuullisuuspositioita. Olin itsekin perustamassa Herttoniemen ruokaosuus kuntaa. Miten tutkijan ja aktivistin roolit sopivat yhteen. On vaikea sanoa olevansa tutkija aktivisti. Minulla oli palo tehdä hyvää. Rankka teos. Olen myös juuri lähdössä tutkijavaihtoon Australiaan Western Sydneyn yliopiston monimuotoisen talouden tutkimusryhmään. Perustulo olisi yksi mahdollisuus tukea toisenlaista alkutuotantoa, mutta en ole optimistinen sen suhteen. Joustavampi ja sallivampi maatalous politiikka, joka mahdollistaisi monen laiset kehityssuunnat, leventäisi tilaa toimia. Vaihtoehtoisen Tutkija GALINA KALLIO Minkä kirjan luit viimeksi. Työharjoittelun tein Finpron rahoitus neuvonnassa, jossa suomalaisyrityksiä ohjattiin kansainvälisten kehityspankkien projekteihin. Maasta. Minulla on Suomen Akatemian rahoitus hankkeeseen nimeltä Ihmistä laajempi talous ekologisen kriisin aikakaudella: maasuhteet ja toimeentulo uudistavassa maataloudessa. Tieteen näkyväksi tekeminen puhumalla ja kirjoittamalla on myös aktivismia. l. Millainen paikka monimuotoisuudella on tulevaisuuden ruokajärjestelmässä. Minua kiinnostaa, miten viljelijät, jotka haluavat viljellä monimuotoisesti ja uudis tavasti, tulevat toimeen huomioiden myös muiden kuin ihmisten tarpeet. Omassa elämässäni olen aloitteleva metsäpuutarhuri ja pereh tymässä monivuotisten hyötykasvien viljelyyn. Mistä saat virtaa. Siellä sain ensimmäisen kos ketukseni yritysvastuukysymyksiin. TEKSTI: Elina Teerijoki Työn ääressä Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Vuoden vaikuttajaksi 2022 valittu Galina Kallio osallistuu tutkijana maatilan töihin. Lähdin äitini ehdotuksesta kauppakorkea kouluun opiskelemaan kansainvälistä liiketoimintaa, vaikka halusin opiskella kehitysmaatutkimusta. KU VA : SA ND ER VI LL 6 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 ruokajärjestelmän piirissä vain harva tekee palkkatyötä, monialainen pien yrittäjyys on tavallisin malli ja työn merkityksellisyys koetaan tärkeäk si motivaation lähteeksi. Se voi viedä uskotta vuutta. Herkkupuurooni kuuluu pähkinää, viikunaa, aprikoosia, lusikallinen kookosrasvaa ja erilaisia marjoja. Väitösaiheeni löytyi arkikokemuksen kautta: lähiruokaa oli vaikea löytää 2010luvun alussa, ja ruuan tuotanto oli läpinäkymätöntä. Konsultointi ja tut kimus olivat luontevia polkuja
KUMPPANISISÄLTÖ
Yhteistyötä tehdään samalla kampuksella sijaitsevan Turun ammattikorkeakoulun kanssa, joten opinnoissa voi hyödyntää myös amk:n elintarvikealan tuotantotiloja. Silakka on suomalaisen kalastuselinkeinon ylivoimaisesti tärkein laji. Professori Kaisa Linderborg kertoo, että aloituspaikkoja on ensimmäisenä vuonna 15, ja määrä kasvaa 30:een vuonna 2025. Elintarvikealalla on koulutuspaineita, mistä kertoo se, että sisäänpääsyprosentit elintarvike alan yliopisto-opintoihin ovat pieniä. Suurimmat syyt tilanteen heikkenemisen taustalla ovat todennäköisesti Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneet muutokset. Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakannat ovat taantuneet kriittisen tason alapuolelle. Keltaisella merkittyjen lajien kohdalla kestävyyteen voi liittyä riskejä ja epävarmuuksia. lokakuuta. Kalastuksen säätelyssä tulee ottaa herkemmin huomioon Itämeressä tapahtuvat nopeat muutokset, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo. Elintarviketekniikan kandikoulutus alkaa Turun yliopistossa WWF:n kalaopas päivittyi – silakan käyttösuosituksia kiristettiin LIIKENNEVALOMENETELMÄLLÄ kalan vastuulliseen kuluttamiseen ohjaava WWF:n Kalaopas on juuri päivitetty. KU VA : PE KK A TU UR I / W W F KU VA : LE EN A NE UV ON EN Yhteiskuvassa Turun yliopiston elintarviketekniikan opettajat, vas. Uusia elintarvikealan korkeakoulutusohjelmia on tänä syksynä alkanut Kouvolassa Xamkissa ja Raumalla Samkissa. Elintarviketekniikan opinnoissa painottuvat pohjoismaiset elintarvikkeet ja niiden kestävä hyödyntäminen. Syksyllä 2024 Kouvolassa aloittaa LUT-yliopiston maisteriohjelma. Jo aiemmin oppilaitoksessa on ollut elintarvikekehityksen diplomiinsinööritutkintoon johtava maisteriohjelma, mutta nyt avoinna on elintarviketekniikan koulutuspolku läpi koko korkeakoulutuksen. – Kalastus on vain osa silakan taantumista selittävistä tekijöistä, ja esimerkiksi Pohjanlahden silakka on taantunut, vaikka kalastuksen säätelyssä on noudatettu tieteellistä neuvonantoa. Laitoksella on kattavasti erilaista analyysilaitteita sekä muun muassa bioreaktori ja ekstruusiolaite, ja opintoihin kuuluu esimerkiksi fermentointia. Suurin muutos siinä koskee silakan käyttöä. Nykyisestä silakkasaaliista valtaosa jauhetaan kalanrehuksi, osa menee vientiin ja vain alle viisi prosenttia päätyy suomalaisten ruokapöytiin. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai kärsivät ylikalastuksesta. Turun yliopistossa jatkaa myös kansainvälinen elintarvikekehityksen maisteri ohjelma, jonka 20 aloituspaikkaa houkut telivat vuoden 2023 yhteishaussa jopa 260 hakijaa. JukkaPekka Suomela, Aino Tarkkio, Maaria Kortesniemi, Kaisa Linderborg, Baoru Yang, Kati Hanhineva, Oskar Laaksonen, Marika Kalpio ja Annelie Damerau. Troolilla pyydetyn Itämeren pääaltaan silakan merkintä muutettiin Kalaoppaassa keltaisesta punaiseksi, eli sen käyttöä tulisi välttää kokonaan. Oppiaineessa toimii muun muassa elintarvikekehitykseen, elintarvikkeiden biokemiaan ja analytiikkaan erikoistuneita tutkimusryhmiä. Vihreällä merkityissä lajeissa kalakannat ovat elinvoimaisia, eikä pyynti aiheuta ympäristöhaittoja. Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöt päätetään EU:n ministerineuvostossa 23.–24. Elintarviketekniikan opinnoissa painottuu laboratoriotyöskentely. 8 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki TURUN YLIOPISTON Bioteknologian laitoksella aloittaa syksyllä 2024 elintarviketekniikan kandidaattien koulutusohjelma (TkK). Pohjanlahden silakka siirtyi Kalaoppaassa vihreästä merkinnästä keltaiselle. Euroopan komissio esitti elokuun alussa silakan kohdennetun kalastuksen keskeyttämistä Itämerellä. Ovaska kannustaakin suuntaamaan saaliskiintiöt ennemmin elintarvikekuin rehukäyttöön. Uusimpien arvioiden mukaan Itämeren tärkeimmät silakkakannat ovat taantuneet tavoitetasojen alapuolelle
Atlantinlohi (Salmo salar) pitää pekiloproteiinista. Rahoittajana on Euroopan innovaatiorahasto EIC:n uusia ja uraauurtavia teknologioita tukeva Pathfinderohjelma. Solar Foodsin yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Aachenin ja Gronin genin yliopistot sekä FGen AG -yritys. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 9 Pekiloa syövät lohet ovat terveempiä KASVATETUT LOHET syövät yleensä soijarehua. Kotimaisen elintarviketuotannon kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä, maaja metsätalousministeri Sari Essayah korostaa. Asetusehdotus koskee genomitekniikoita, joissa kasveihin ei viedä perintöainesta lainkaan tai viedään vain samasta lajista tai lähilajista peräisin olevaa perintöainesta. Solar Foods tuottamaan maitoproteiinia ilmasta SOLEIN-PROTEIINISTAAN tunnettu Solar Foods on saanut rahoituksen HYDROCOW-hankkeelleen, jossa etsitään menetelmää tuottaa maidon proteiineja hiilidioksidista. Näitä ei säänneltäisi nykyisen GMO-lainsäädännön mukaan. Tutkimuksessa lohet olivat sitä terveempiä, mitä suurempi osa niiden saamasta rehusta oli pekilopohjaista. Pekilorehussa on 65 prosenttia proteiinia, ja lohet pystyvät hyödyntämään sen ravinteet 90-prosenttisesti. Puusta on aiemmin valmistettu lohien rehuksi hiivaa, mutta pekiloproteiinin tuottaminen puunjalostusteollisuuden sivuvirroista on resurssitehokkaampaa. Ruokaketjun kehittämiseen kuuluvien TKI-määrärahojen osuus talousarviossa on 1,5 miljoonaa euroa. Niihin sovellettaisiin nykyisen GMO-lainsäädännön riskinarviointija lupamenettelyjä, ja tuotteilta edellytettäisiin jäljitettävyyttä ja merkintää. GMOl ainsäädäntö ei kuitenkaan sovellu uusien genomitekniikoiden sääntelyyn, eikä se vastaa nykyistä tieteellistä ja teknologista kehitystä ja tietämystä. Tällaisten muutosten katsotaan rinnastuvan luonnossa tapahtuviin ristey miin ja mutaatioihin tai perinteiseen kasvinjalostukseen. Niille tulisi ilmoitusmenettely, ja ne tulisi merkitä julkiseen tietokantaan sekä kasvilajikeluetteloihin. Toiseen ryhmään kuuluisivat kasvit, joihin ei ole tuotu vierasta geeniainesta, mutta jotka sisältävät useampia tai monimutkaisempia muutoksia kuin ensimmäisen ryhmän kasvit. Norjassa on jo pitkään tutkittu mahdollisuutta vähentää kalankasvatuksen riippuvuutta tuontirehusta. Asetusehdotus on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa sekä Pellolta pöytään -strategiaa ja biodiversiteettistrategiaa. Tavoitteena on kehittää mikrobi, joka tuottaa hiilidioksidista ja vedystä maidon ainesosa beeta laktoglobuliinia. Norjan ympäristötieteiden ja biologian yliopisto NMBU:n ja suomalaisen Eniferin, entisen EniferBion, toteuttamassa tutkimuksessa lohet kasvoivat nopeammin ja olivat terveempiä, kun ne saivat pekilopohjaista rehua. Kasvien lisäysaineistot tulisi merkitä erillisellä merkinnällä, mutta niistä saataviin tuotteisiin ei vaadittaisi erillisiä merkintöjä. Norjalaisen tutkimuksen mukaan lohet kuitenkin kasvavat paremmin saadessaan ravinnokseen pekilosientä, ja tuoreimpien tulosten mukaan ne ovat pekilo rehulla ruokittuna myös terveempiä. Ensimmäiseen kuuluisivat ne kasvit, jotka vastaavat luonnossa esiintyviä tai perinteisellä menetelmillä jalostettuja kasveja. Talousarvioesitys on luettavissa osoitteessa https://budjetti.vm.fi. KU VA : HA NS -P ET TE R FJ EL D/ W IK IM ED IA CO M M ON S Budjetti 2024: Elintarvikemarkkinatoimiin 4 miljoonaa HALLITUKSEN EHDOTUKSESSA vuoden 2024 talousarvioksi elintarvikemarkkinatoimiin osoitetaan lisärahoitusta 4 miljoonaa euroa. – Maatalouden kannattavuus on edellytys suomalaisen ruoantuotannon jatkumiselle. Juuri julkaistun jatkotutkimuksen mukaan pekilorehun luontaisesti sisältämät beetaglukaani ja nukleotidit tukevat lohen immuunijärjestelmää. Uusilla kasvinjalostustekniikoilla (NGT = new genomic techniques) jalostetut kasvit kuuluvat nyt 1990-luvulla luodun muuntogeenisiä organismeja (GMO) koskevan lainsäädännön soveltamisalaan. Valtioneuvosto tukee komission linjaa uusissa genomi tekniikoissa VALTIONEUVOSTO suhtautuu myönteisesti Euroopan komission asetusehdotukseen uusista genomitekniikoista kasvinjalostuksessa. Lisäksi arvioidaan tarve perustaa hallitusohjelmassa mainittu ruokapaneeli. Projekti on neli vuotinen, ja sen budjetti on 5,5 miljoonaa euroa. Mahdollisia toimenpiteitä ovat muun muassa maataloustuotteiden kustannusindeksien tilastoinnin parantaminen, hintatilastoinnin ja markkinoiden analysoinnin kehittäminen sekä elintarvikeviennin edistäminen. Ehdotuksessa NGT-kasvit jaettaisiin kahteen ryhmään riskiprofiilinsa mukaan
Hartwall ja Lahti Energia perustivat myös yhteisen biokaasulaitoksen, jossa hyö dynnetään sivuvirtoja energiantuotan toon. KU VA : PI RK KO SU HO NE N. Hankkeen taustalla on Päijät Hämeen Viljaklusterin jäsenyritysten lisäksi alueellisia koulutus ja kehittä misorganisaatioita. UUSISTA TILOISTA HYÖTYY MONI YRITYS Tuotantoon skaalaaminen on olennainen osa tuotekehitysprosessia. Vuonna 2003 perustettu Vilja klusteri tuo yhteen alueen vankkaa, koko viljaalan arvoketjun kattavaa osaamista. LABammattikorkeakoulun panostus hankkeeseen on ollut huomattava. Myös pienemmät klusterin jäsenet ovat tehneet kokoonsa nähden merkittä viä investointeja. Laitoksessa on neljä tuotantotilaa ja niille valvomot, laboratorio, varasto sekä sosiaalitilat. Isoillakaan yrityksillä ei välttä mättä ole koeajoresursseja, ja tuotekehi tysprosessit hidastuvat. Saman aikaisesti tiloissa voi työskennellä neljä ryhmää. Käytettävissä on muun muassa tislauslaitteisto, ylikriittinen hiili dioksidiuuttolaite ja hiilihapotus laitteisto. Show room tiloissa voi järjestää kuluttaja testausta ja asiakas esittelyjä. Arvoltaan se on noin 55 mil joonaa euroa. LAB:n 600 neliömetrin tuotekehitys tiloissa on laitteet sekä juomien että jyvä ja jauhopohjaisten tuotteiden kehittämi seen ja koeajoihin. Yritykset voivat tuoda sinne oman henkilöstönsä ja saavat teknistä tukea laitoksen henkilöstöltä. Raaka aineiden viennistä täytyy pääs tä jalosteiden ja brändien myyntiin. Alueen yritykset osallistuivat suunnitte Ajankohtaista TEKSTI: Pirkko Suhonen Lahdesta vauhtia elintarvikevientiin Vastikään avattu tuotekehitys ympäristö Food Pilot Plant palvelee alueen elintarvikealan yrityksiä. Elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2022 oli noin 18,2 miljardia euroa, josta viennin osuus oli 16 pro senttia eli 2,2 miljardia euroa. Odotukset ja paineet elintarvikevien nin kasvattamiseksi ovat suuret. Anne Bernerin työryhmän vuonna 2022 jul kaistun Vientiresepti-ohjelman tavoit teena oli viennin kolminkertaistaminen. luun ja ovat myös lahjoittaneet laitteis toa perustettuun tuotekehitystilaan. – Hankkeen tavoitteena on vastata elintarvikealalle esitettyyn haasteeseen lisätä vientiä, sanoo Viljaklusterin ja Pilot Plant hankkeen ohjausryhmän jäsen, alkoholijuomia valmistavan Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing. KEHITYSYMPÄRISTÖISTÄ VAUHTIA KASVULLE Ajatus ruokakampus Food Campus Fin landista oli mukana jo Vientireseptissä ja sen jälkeen myös muiden ohjelmien toi menpidesuunnitelmissa. Klusterin yritysten liikevaihto on 600 miljoonaa euroa, ja se tuo työtä tuhan sille. PäijätHämeen Viljaklusteri on ollut asiassa aloitteellinen, ja tuotekehitys tilojen, konseptin ja tarvittavien inves tointien suunnittelu ja hankinta aloitet tiin jo vuonna 2021 Euroopan aluekehi tysrahaston (EAKR) hankerahoituksella. Pilot Plantin avajaiset 28.9.2023: viljaklusterin puheenjohtaja Hanna Ylä-Mononen, maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, Lahden elinvoimaja työllisyysjaoston puheenjohtaja Milla Bruneau, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen. Klusterin jäsenet ovat investoineet vii me vuosina voimakkaasti. Tavoite on edistää yritysten kansainvälistymistä ja pääsyä vientimarkkinoille. Uuden hallituksen tavoite on viennin kaksinkertaistaminen, ja samaan pää tyivät myös MTK ja ETL elintarvikealan kasvuohjelmassaan huhtikuussa 2023. 10 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 ajojen sijoittaminen tuotantosuunnitel miin voi olla haasteellista, aiheuttaa tar peetonta raakaainehukkaa ja on myös kallista. Viljaa viedään jyvinä ulkomaille vuodessa 500 000 tonnia, josta kauran osuus on yli puolet. PäijätHämeessä on yksi Suomen suu rimmista elintarviketeollisuuden keskit tymistä. Viking Maltin uusi mallastamo ja Fazerin ksylitoliteh das ovat huomattavimmat panostukset. Viennin tuplaaminen edellyttää koko elintarvikealan voimakasta kasvua ja myös viennin rakenteen muutosta. Pienten koe L ahdessa avattiin syyskuussa LAB ammattikorkeakoulun tiloissa kasvi pohjaisten elintarvikkeiden tutkimus ja tuotekehitystilat osana laa jempaa Food Campus Finland yhteistyö alustaa. Nyt suuri osa viennistä on perinteisten toimi alojen tuotteita, joiden markkinoilla kil paillaan hinnoilla
On kyettävä näke mään pitkälle. Tyhjyy destä nousee tilaa ajatella. Tämä vaatii tie dostavaa asennetta, jatkuvaa harjoit telua ja kehittymistä sekä keskeneräi syytemme tunnustamista. E lämämme on riippuvainen luonnosta. – Suomesta viedään viljaa kuten kau raa jyvinä sen sijaan, että se jalostettai siin lisäarvotuotteiksi, jatkaa Kinnari. Ne vaativat päätöksentekijöiltä visionää risyyttä ajassa, jossa tulevaisuus näyt tää epävarmalta. Se keskittynee juuri liiketoiminnan kehittämiseen sekä kan sallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamiseen. Salpausselän pohjavesivarat ovat valtavat: uutta laadukasta pohja vettä syntyy päivässä 100 000 kuutio metriä. Tiedostaa, että ellei ympäröivä luontomme voi hyvin, meillä ei ihmiskuntana ole kestävää tulevaisuutta. Se läh tee itsensä tuntemisesta kuka minä olen, millä arvopohjalla seison, mistä ja kenestä olen vastuussa. Juomateollisuus on keskeinen osa klusteria. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 11 Pyysingin mukaan alueella on tarve tiloille, jossa voidaan kehittää ja kokeilla uusia ideoita ja valmistaa tuotteita koe markkinointiin. Hankkeen suunnitteluun osallistu neella Kinnarin tilalla on oma mylly ja tuotteita vähittäiskauppojen valikoi missa. – Koko arvoketju, myös alkutuotanto, on osallistunut tuotekehitystilojen ja konseptin kehittämiseen, sanoo Kinna rin tilan emäntä ja yrittäjä Terhi Kinnari. On ajateltava rohkeasti. Erilaisuuden vaaliminen luovuuden mahdollistajana ja ennakkoluuloton yhteistyön asenne nousevat keskiöön, kun aikahorisonttimme katsoo vuosi kymmeniä, ellei vuosisatoja eteen päin. Kirjoittaja on johtamisen ja organisoinnin professori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu & University College London, sekä Strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus (BIODIFUL)-konsortion varajohtaja. LUONTOKADON PYSÄYTTÄMINEN vaatii systeemistä, paradigmaattista murrosta. Mitä moninaisempi ympäröivä luontomme on, sen paremmat mahdollisuudet meillä on ihmiskuntana kehittyä ja ylläpitää yhteiskuntaamme. Verkostoitu mista ja yhteistyötä tarvitaan sekä muotoilustaan tunnetun Lahden alueen oppilaitosten ja yritysten että muiden kansallisten toimijoiden kanssa, jotta menestyviä tuotekonsepteja syntyy ja saadaan kuluttajien tietoisuuteen. Viipurilainen Kotileipomo on Vilja klusteriin kuuluva leipomo, ja samaan perheyritysryppääseen on vastikään hankittu myös Vääksyn mylly. Meidän tulee rauhoittaa tahtiamme. Se tarkoittaa yhteiskun nalliseen ja liiketoiminnan päätök sentekoon osallistuvien rohkeutta prio risoida toisin. Katse vuoteen 2500: tulevat suku polvet ja uusiutuva luonto kiittävät vastuullisesta johtajuudestamme. Lisäksi johtajuus on sitä, että uskaltaa toimia vallitsevien rajojen vastaisesti. Kyse ei ole mikroteoista tai vastuullisuus strategiasta, vaan yritysstrategian ja liiketoimintamallien päivittämi sestä. Lähivuodet ovat ratkaisevia. Johtajuuden ytimessä on muiden onnistumisen mahdollistaminen. EI PELKKÄÄ TUOTTEIDEN KEHITTÄMISTÄ Viennin haasteet alkavat, kun tuote pi tää saada markkinoille, erottua kilpaili joista ja päästä muidenkin kuin suoma laiskauppojen valikoimiin. Johtajuus lähtee siitä, että tavoitel laan jotakin merkityksellistä, joka in nostaa yhteisesti kohti uutta. On heittäydyttävä kestävän, uusiutu van tulevaisuuden mahdollistajiksi. Luontokadon pysäyttäminen kut suu johtajuuteen, jota kukin meistä voi työssään kehittää. LISÄTIETOA: https://viljaklusteri.fi/ https://www.lab.fi/fi/uutiset/food-pilotplanttuotekehitysymparisto-avautuu KU VA : HA NN A OK SA NE N/ TU RU N YL IO PI ST O. luonnon hyötykäytön sijaan mietim me, miten voisimme toimia luontoa kunnioittavasti ja uudistaen. – Pelkkää vettä ei kannata pullottaa, vaan jalostaa se juomiksi, Pyysing sa noo. Testiympäristö mah dollistaa myös yhteistyön, ”ristipöly tyksen”: oman yrityksen sijasta joku toinen voi tarjota paremmat kaupallis tamismahdollisuudet uudelle idealle. PARADIGMAN MUUTOS kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa liike toimintaa tarkoittaa sitä, että KATSE VUOTEEN 2500 Kolumni TEKSTI: Satu Teerikangas EMME VOI REDUSOIDA LUONTOA MITTAREIHIN. Toimi tusjohtaja Tuomas Ylä-Hemmilä on odottavalla kannalla yrityskauppaan liittyvien kiireiden takia, mutta testituo tanto koetiloissa voisi olla mahdollista. Tyydytämme perus tarpeitamme luonnon tarjoa mien ekosysteemipalveluiden avulla niin ruuan, asumisen, lämmi tyksen, liikkumisen, jalostettujen tuotteiden, terveyden, hyvinvoinnin kuin palautumisenkin suhteen. Tämä johtuu ensisijaisesti jatkuvaa kasvua havittelevasta talousjärjes telmästämme. Food Campus hankkeen toinen vaihe on suunnitteilla. Emme voi redusoida luontoa mit tareihin ja numeroihin, vaan kyse on laadullisesti erilaisesta tavasta katsoa maailmaa ja toimia. Elämme ajassa, jossa luontokato kiihtyy ennennäkemättömällä tavalla. Kun luonto köyhtyy, elämämme asettuu haavoittuvaan asemaan
Toimintamallia on kehitetty yhteistyössä ruokaketjun toi mijoiden Apetitin, Atrian, Faze rin, Sinebrychoffin, Sryhmän ja Viking Maltin sekä ELYkes kusten kanssa. YRVELYhankkeessa on kes kitytty veden laadullisen tilan parantamiseen ja etenkin maa talouden ravinnekuormituksen vähentämiseen ruokaketjun vesivastuullisuuden kehittämi sen näkökulmasta. Tarkastelussa on erityisesti sopimustuotanto V esivastuullisuudella tarkoitetaan ympäris tön kannalta kestävää, sosiaalisesti ja kulttuu risesti oikeudenmukaista ja ta loudellisesti kannattavaa veden käyttöä. Hankkeessa kehitetään vesivastuullisuuden ja siihen liittyvän sitoumuksen ympärille toimintamallia, joka Vesivastuullisuus kattaa ruuantuotannon koko arvoketjun YRVELY-hankkeessa pyritään erityisesti kehittämään toimia, jotka pienentävät vesistöjä rehevöittävää ravinnekuormaa. Vapaaehtoisuuteen perus tuvat toimenpiteet on tarkoi tettu lainsäädännön tueksi ja vesivastuullisuuden kehittä miseksi minimivaatimuksia pidemmälle. 12 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 tukee sekä ruokaketjun yritys ten vesiriskien hallintaa että vesienhoidon toimeenpanoa. Vesivastuullinen yritys kantaa vastuun vaikutuksistaan ja hallitsee vedenkäyttöönsä liittyvät riskit. Jos haluat varmistaa paikkasi tässä ainutlaatuisessa tapahtumassa ja olla mukana alan huipulla, toimi nyt! Lue lisää ja varaa osastosi pfsptec.messukeskus.com Yhteistyössä. Kansallinen vesi vastuusitoumus tarjoaa kehi tystyölle periaatteet ja työkalut edeten riskien tunnistamisesta tavoitteiden asettamiseen, toimintaan ja vaikutusten seuran taan. Syksyinen peltomaisema vesistön rannalla. Viimeistelty toimintamalli julkaistaan marraskuun lopussa. Vesivastuullisuus kannustaa yrityksiä etsimään veden käyt töön yhteisiä ratkaisuja sidos ryhmien kanssa. Ajankohtaista TEKSTI: tutkija Pia Högmander, johtava tutkija Suvi Sojamo & erikoistutkija Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus Syke Luonnos ruokaketjun vesivastuullisuuden toimintamallin askelista. RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN Vesivastuullisuuden kehittämi sellä on todettu olevan merki tystä erityisesti yritysten kan sainvälisissä arvoketjuissa, mutta se voi tarjota ratkaisuja myös vesihaasteisiin Suomessa. Suurin osa ihmisen aiheut tamasta vesistöjen ravinne kuormasta Suomessa tulee hajakuormituksena maa ja metsätaloudesta. Ratkaisut voi vat olla esimerkiksi teknisiä pa rannuksia, vesiensuojelun edis tämistä tai vesivarojen hallin nan kehittämistä. KU VA : PI A HÖ GM AN DE R 13.–14.3.2024 Helsingin Messukeskus Elintarvikealan merkittävin tapahtuma FoodTec, PacTec & PlastExpo Nordic -messukokonaisuus tulee taas voimakkaampana ja innostavampana kuin koskaan! Kaiva esiin kalenterisi ja merkitse nämä päivämäärät 13.–14.3.2024 ylös, sillä tässä on tapahtuma, jota et halua jättää väliin. Rehevöityminen on Itä meren suurimpia ongelmia ja vaivaa myös monia sisävesiä. Toimet eivät rajoitu yrityksen omiin toimi paikkoihin vaan ottavat huo mioon koko valumaalueen ja kattavat yrityksen koko han kinta ja arvoketjun. Mutta pidä kiirettä! Osastopaikat ovat vähissä, ja ne menevät nopeasti. Viime vuosina maatalouden fosforivalumien vähentämiseen on panostettu voimakkaasti, mutta tästä huo limatta rehevöittävä kuormitus on vähentynyt vain hieman, eikä rehevöitymisestä kärsivien vesistöjen tila ole merkittävästi kohentunut
Jos haluat varmistaa paikkasi tässä ainutlaatuisessa tapahtumassa ja olla mukana alan huipulla, toimi nyt! Lue lisää ja varaa osastosi pfsptec.messukeskus.com Yhteistyössä. TOIMINTAMALLI YRITYKSILLE Lähtökohtana on yrityksen halu sitoutua vesivastuulliseen toi mintaan. l LISÄTIETOJA: https://www.syke.fi/hankkeet/yrvely https://www.vesi.fi/teemasivu/ vesivastuullisuus/ arvoketjun vastuullisuuden ja alkutuotannon käytäntöjen kehittämiskeinona. Seminaarin ohjelma julkaistaan lokakuun aikana. Tarkennetun tiedon kokoa misen ja tuotannon jälkeen valitaan ravinnekuormitusta hillitsevät vesiensuojelutoimet, joita toteutetaan yrityksen sopimustuotannon kautta. Yritys ohjaa ja tukee toimien toteutusta sopimus tuotantotiloillaan, tuottaa seu rantatietoa sekä raportoi vai kutuksista. toimialatasoista sitoutumista. KLO 9–11 13.–14.3.2024 Helsingin Messukeskus Elintarvikealan merkittävin tapahtuma FoodTec, PacTec & PlastExpo Nordic -messukokonaisuus tulee taas voimakkaampana ja innostavampana kuin koskaan! Kaiva esiin kalenterisi ja merkitse nämä päivämäärät 13.–14.3.2024 ylös, sillä tässä on tapahtuma, jota et halua jättää väliin. Myös useilla kolmannen sektorin toimijoilla on asian tuntemusta toimia yritysten ja ELYkeskusten tukena suunnit telussa ja toteuttamisessa. Yhtei set pelisäännöt selkeyttävät käsitystä hyvistä käytänteistä kaikille osapuolille. Mutta pidä kiirettä! Osastopaikat ovat vähissä, ja ne menevät nopeasti. Toimen piteet voivat liittyä vil jelyyn tai ravinnevirtojen hal lintaan. Tietoa tarvitaan myös viljelymaan tilasta, eten kin maaperän fosfori ja hiili pitoisuudesta, sekä ravinteiden kulkeutumisesta liittyen erityi sesti lannan käyttöön lannoit teena. Yksittäiset yritykset eivät näe toimintamallin toimeenpanos ta aiheutuvien kustannusten vientiä kuluttajahintoihin vielä mahdollisena. Päätösseminaarissa julkaistaan hankkeessa kehitetty ruokaketjun vesivastuullisuuden toimintamalli ja kuullaan hankkeen yhteistyökumppaneiden ja alan toimijoiden näkemyksiä toimintamallista ja sen toimeenpanosta. Selvitystyö vesivastuulli suuden kytkemisestä ministe riöiden ja toimialojen väliseen Green Deal sopimukseen on parhaillaan käynnissä. Tätä varten tarvitaan nykyis tä täsmällisempää osavaluma aluekohtaista vedenlaatutietoa sekä jo olemassa olevien tieto jen koontia. ELYkeskukset auttavat yrityk siä tunnistamaan vedenlaadun kannalta kriittiset kohdealueet ja tukevat yrityksiä toiminta mallin askelten toteuttamisessa. YRVELYhankkeen selvitys työn perusteella toimintamallin käytäntöön saattaminen vaatii Yritysten vesivastuullisuuden edistäminen ELYjen vesienhoitotyössä (YRVELY) on Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaama, ympäristöministeriön rahoittama ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttama kaksivuotinen hanke. Yrityksen on tärkeää tunnistaa vesistövaikutuksil taan keskeiset toimipaikat ja so pimustuotantotilat, jotta alku tuotannon vesiensuojelutoimet voidaan kohdentaa tehokkaasti. Ennakkoilmoittautuminen Teams-seminaariin: https://link.webropolsurveys.com/S/D48673673C8D1F37 Lisätietoja: pia.hogmander@syke.fi RUOKAKETJUN VESIVASTUULLISUUS VESIENHOIDON TUKENA – YRVELY-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI 29.11. ELYkeskukset ovat toimi alueidensa vesistöjen tilan asiantuntijoita ja voivat toimia alueellisina vesivastuutiedon välittäjinä osana ELYjen vesien hoitotyötä ja yrityspalveluja
Viljelykasvina sokerijuurikas tuo mo nipuolisuutta viljelykiertoon, se jättää paljon ravinteita maaperään seuraavan viljelykasvin hyödynnettäväksi ja syvä juurinen kasvi myös parantaa maan rakennetta. Raaka-aineen alkuperästä riippuu, mitä lopputuotteita raakasokerista voidaan valmistaa. Mehun puhdistuksen jälkeen sokeri liuos haihdutetaan väkeväksi, kiteyte tään keittämällä, lingotaan ja kuivataan. Aluksi mehuun lisätään kalsiumhydroksidia, joka hiili dioksidin avulla sakeutetaan kalsium karbonaatiksi. Sokerinpuhdistamossa isokiteisen ruokoraakasokerin puhdistus alkaa affi noinnilla eli kiteen pinnan puhdistuk sella. Ruokosokerin puhdistusprosessista saadaan kiteytysvaiheista niin kutsuttua puhdistamomelassia, joka on tummaa ja sakkaroosiköyhää melassia. Nestesokereita käytetään esi merkiksi mehuihin, virvoitusjuomiin ja säilöntään. Sen jälkeen sokeri liuotetaan veden Raaka-aineet TEKSTI: Viivi Wanhalinna Juurikasmehusta kideja nestesokeria, sokeriruo’osta myös siirappeja Sokeria valmistetaan sokerijuurikkaasta ja sokeriruo’osta. M akeuttamisen ja makujen koros tamisen lisäksi sokeri kasvattaa leipomotuotteiden tilavuutta, tehostaa käymistä sekä säilöö ja parantaa tuotteiden rakennetta. KU VA : SU OM EN SO KE RI OY 14 Kehittyvä Elintarvike 5/2023. Juurikas on sitkeä viljelykasvi, joka tuottaa kelpo satoja myös vaihtele vissa säissä. Sokeri myös sitoo vettä ja madaltaa jäätymis pistettä. Raakasokeri tehtaassa ne murskataan ja niistä erote taan sokerimehu uuttamalla kuumaan veteen. Puhdistamomelassia jatkojalostetaan erillisellä prosessilla teollisuuden käyttöön elintarvikemelassiksi. Kalsiumkarbonaatti sitoo mehusta itseensä epäsokereita eli kas vista peräisin olevia orgaanisia aineita kuten kuituja, suoloja ja vahoja. Viimeisessä kiteytysvaiheessa erottunut siirappi on melassia. Elintarvikemelassia käytetään lakritsin ja tummien leipien valmistukseen sekä antamaan makua ja väriä kuluttajille myytävään siirappiin. Inverttisokerissa sakkaroo si on pilkottu hydrolyysin avulla glukoo siksi ja fruktoosiksi, jolloin nesteeseen saadaan liukenemaan enemmän sokeria kuin pelkkää sakkaroosia liuottaessa. JUURIKAS ON ERITYINEN VILJELYKASVI Sokerijuurikasta viljellään ympäri Eu rooppaa, Suomessa pääasiassa länsi ja lounaisosissa rannikolla. Tummat siirapit sito vat enemmän vettä kuin kidesokeri. PUHDISTUKSESSA ON MONTA VAIHETTA Heinäkasveihin kuuluva sokeriruoko kasvaa trooppisen ja subtrooppisen ilmaston maissa. Sadonkorjuussa ruo´ot katkaistaan joko koneellisesti tai käsi työnä ja leikataan paloiksi. Kiteytysvaiheita on useita ja jokaisessa kiteytysvaiheessa linkoukses sa erottuu kiteen lisäksi myös siirappia. Kuivauksen jälkeen juurikassokeri on kirkas sakkaroosikide, joka taittaa valoa valkoiseksi. Nestesokereita, kuten sakkaroosipoh jaisia sokereita ja invertoituja sokereita valmistetaan pääasiassa vain juurikas sokerista. Pitkän kasvuaikansa ja runsaan kasvutapansa vuoksi juurikas on yksi eniten hiiltä sitovista viljelykas veista. Sokerin avulla leipä pysyy pi dempään pehmeänä, ja jäätymispisteen madaltuminen parantaa jäätelön raken netta estämällä suurten jääkiteiden muodostumisen. Maailmalla suurin osa tuotetusta sokerista valmistetaan sokeriruo’osta. Viljelijä ei tarvitse erillisiä varasto tiloja juurikkaille, sillä ne varas toidaan noston jälkeen pellon laidalla aumassa ennen jatkojalostusta. Juurikasmelassi ohjataan rehumelassiksi, sillä kitkerän maun vuoksi se ei sovellu elintarvike käyttöön. Sokerin valmistus sokerijuurikkaasta alkaa juurikkaiden leikkaamisella leik keeksi, josta uutetaan sokeri kuumalla vedellä juurikasmehuksi. Euroopassa kulutettu sokeri on peräisin pääasiassa juurikkaasta. Suomessa kotimaisen juu rikassokerin tuotanto kattaa alle puolet markkinoiden tarpeesta
Sucros ja Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) solmivat vuosittain toimialasopimuksen, jossa määritellään muun muassa viljelyn käytännöt ja juurikkaasta maksettava hinta. Tänä vuonna Suomessa 560 viljelijää viljeli sokerijuurikasta 11 400 hehtaarilla. Elintarvikemelassia käytetään esimerkiksi lakritsin ja tummien leipien valmistukseen. valmistetaan puhdistamossa erillisellä prosessilla. Kuluttajalle myytävä siirappi. Sokeri ruo’ossa on enemmän värimolekyylejä kuin sokerijuurikkaassa, joten sen puh distus on monivaiheisempaa. Sucros Oy sopimusviljelyttää juurikkaita raaka-aineeksi Säkylän tehtaalle, joka on ainoa Suomessa sokerijuurikasta jalostava tehdas. n Sucros Oy ja sen tytäryhtiö Suomen Sokeri Oy muodostavat yhdessä suomalaisen sokeriteollisuuden. Kiteitä voidaan päällystää myös rasvalla, jolloin esimerkiksi mun kin päällä olevat kiteet eivät varastoin nin aikana sula kiinni pakkaukseen. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. Hyytelö sokeria valmistaessa kiteet päällyste tään hyytelöimisaineella, esimerkiksi pektii nillä. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi HENKILÖJÄSENYYS SISÄLTÄÄ: ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat. l Juttua varten on haastateltu Suomen Sokeri Oy:n tuotantojohtaja Jari Marjamäkeä, tuotantopäällikkö Mikko Heiskaa ja tuotelaatupäällikkö Heidi Aaltosta sekä Sucros Oy:n maatalousjohtaja Fanni Heinosta. Kiteytysvaiheista erottuvaan siirappiin konsentroituu epäsokereita jo ka keittokerralla enemmän. SUCROS OY JA SUOMEN SOKERI OY MUODOSTAVAT SUOMALAISEN SOKERITEOLLISUUDEN Kidesokerin lisäksi ruokosokerin puh distusprosessista saadaan puhdistamo melassia. LIITY kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää toiminnasta verkkosivuilta ja liity jäseneksi TERVETULOA JÄSENEKSI! n Suomalainen sokerijuurikas tuotetaan sopimusviljelynä. PÄÄLLYSTÄMÄLLÄ LISÄÄ KÄYTTÖTAPOJA Sokerin kidekoko säädetään suoraan keittovaiheessa tai seulomalla. Keittosarjan keskivaiheesta saadaan kuluttajasiirapin raakaaine. Sucros Oy vastaa sokerijuurikkaan sopimusviljelyttämisestä ja Säkylän juurikassokeritehtaan toiminnasta. Viimeisestä keitosta saa daan väriltään tummin siirappi eli puh distamomelassi, joka jatkojalostetaan teollisuuden käyttöön elintarvikeme lassiksi. Fariini sokeri on puolestaan taloussoke rin ja elintarvikemelassin yhdistelmä seos. Sucros Oy:n ja Suomen Sokeri Oy:n omistavat saksalainen Nordzucker AG (80 %) ja suomalainen Apetit (20 %). ja höyryn avulla liuokseksi, joka puhdis tetaan elintarvikelaatuiseksi kalsium hydroksidisaostuksen lisäksi aktiivihii len ja värinpoistohartsien avulla. Suomen Sokeri Oy vastaa Säkylässä tuotetun juurikassokerin ja puhdistamansa ruokosokerin pakkaamisesta ja jatkojalostamisesta, markkinoinnista ja myynnistä teollisuusasiakkaille ja kuluttajille. Kehittyvä Elintarvike lehden vuosikerran
Lämpöpumppujen käyttö on muutta nut asetelmaa. – Forssan tuotantolaitoksessamme jäähdytyslaitteiston hukkalämmön läm pötila nostetaan lämpöpumpulla niin korkeaksi, että sitä voi käyttää kiinteis Monessa tapauksessa suoraa energian kulutusta leikataan uusin investoinnein, mutta vanhaa tekniikkaa pidetään yhä varalla, koska ajoittain suora sähkö on hyvin kilpailukykyistä. SÄÄSTÖ ON AVAINASEMASSA Elintarviketeollisuudelle ovat tyypillisiä suuret lämmitys ja jäähdytysprosessit, joiden lämpötilaerot eivät useinkaan ole sellaisia, että energia voitaisiin sellaise naan siirtää prosessista tai sen vaiheesta toiseen. Hintaero muodostuu vain inves tointikustannuksen laskennallisesta ta kaisinmaksuajasta ja ulkoa hankittavan ensisijaisen energian hinnasta. Lämpöpumppu K oko energiaala on tullut viime vuosina nopeassa tahdissa uusien haasteiden ja mahdollisuuksien eteen. Pörssisähkön hintapiikkejä olisi kyet tävä karttamaan ja samalla keskittämään kulutus vuorokauden halvoille tunneille. Energia Teema TEKSTI: Lauri Lehtinen Elintarviketeollisuus soveltaa UUTTA ENERGIASTRATEGIAA Energiaintensiivisellä elintarviketeollisuudella on monia painavia syitä tarkastella energiankäyttöään ja hyödyntää uusia energiankäyttötekniikoita, jotka usein räätälöidään kohteelle sopiviksi. Kaasun kohdalla vaikutus oli sekä maantieteellinen että toimialakohtainen. Ihanteellisimmillaan lämpöenergia voidaan kierrättää takaisin samaan pro sessiin, mutta tämä ei ole suinkaan ainoa kannattava vaihtoehto. Uusiutuvan sähkön saatavuus sähkömarkkinoiden hintaa määräävänä tekijänä on muutta nut markkinoiden perusrakennetta siten, että kuluttavien ostajien pitää mahdolli suuksien mukaan kyetä joustamaan ja siirtämään kulutuksensa ajankohtaa. 16 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 on järkevä keino ottaa tuotantoprosessin haaleat lämmöt talteen ja siirtää ne vaik kapa kiinteistöjen tai veden lämmityk seen tai lähitaajaman kaukolämpöön. Venäjän sota Ukrainassa vaikutti rajusti eri energia muotojen hintoihin, ja esimerkiksi maakaasun hinnan huikeat heilahtelut mylläsivät sitä käyttäneiden yritysten kustannusrakenteita ennennäkemättö mällä tavalla. Kaasua sovellettiin siellä, missä putkisto oli sopivasti lähellä, mutta erilaisiin kyp sytyksiin ja uuneihin sopiva energialäh de menetti nopeassa tahdissa tärkeim mät kilpailuvalttinsa, kun hinta kohosi ja saatavuudenkin kanssa tuli ongelmia. Sodan lisäksi tekniikkamurros toi teollisuuden energiaratkaisujen perus tan ihan uusiin lähtökohtiin. Monet teollisuuden huk kalämmönlähteet ovat käyneet kannatta viksi siksi, että pois valuva lämpöenergia voidaan pumpun avulla kohottaa tasolle, jolla se kilpailee aidosti ostoenergian kanssa. Höyryn kehittämiseen on edullista käyttää pörssisähkön halpoja tunteja, jolloin 500-asteisesta varaajasta riittää tehoa höyrynkehittimelle koko työpäivän ajaksi.. Yksinkertaisissa tapauksissa perinteiset lämmönvaihtimet toimivat, mutta useimmiten lämmönvaihdon hyötysuhde jää heikoksi liian pienen lämpötilaeron takia
Teollisuuden energiaa kierrätet täessä jokainen kohde on suunniteltava ja toteutettava erikseen, eikä tällöin juu rikaan voi turvautua standardiratkaisui hin kuten asuintalojen maa ja ilmaläm pöpumppujen kohdalla, sanoo myynti päällikkö Antti Porkka hollolalaisesta Calefa Oy:stä. Polttamalla tuotetussa lämpöener giassa on ongelmansa. Tämä auttaa myös tulevien investointitarpei den suunnittelussa, kun laitosten ener giankäyttö saadaan parempaan hallin taan, Yliselä sanoo. Niille on etsitty soveltuvia käyt tökohteita, ja Nurmon uudessa siipikar jan käsittelyyn rakennettavassa tehtaas sa tullaan toteuttamaan hyvin saman tyyppistä tekniikkaa kuin Forssassa. Tyypillisesti val mistuksessa tarvitaan lämpöä ja jälkikä sittelyssä jäähdytystä tai pakastamista. Niitä korvaavien biopolttoaineiden kohdalla taas on nähtävissä saatavuus ongelmia. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 17 hottaa sen riittäväksi kiinteistön koh tei siin. Lisäksi energiaa käytetään kiin teistön lämmitykseen esimerkiksi ilman vaihtokoneen esilämmityspatterissa. Ammo niakkijäähdytyksen lauhde tulee reilun 20 asteen lämmössä, josta pumppu ko tön lämmittämiseen ja lämpimän käyttö veden tuottamiseen, kertoo Atrian tekni nen johtaja Eero Yliselä. Kun Venäjän aloittama sota on vähentänyt hakkeen ja pellettien näyttää hyvin kyntensä. Ihanteellinen ratkaisu olisi, jos pro sessin hukkalämpö voitaisiin palauttaa tuotannon tarpeisiin. Lämpöpum puilla kierrättämällä primäärienergian tarvetta pystytään vähentämään. Yliselä kertoo, että Forssassa tämä ei ollut suoraan mahdol lista, mutta lämpimän käyttöveden koh dalla ollaan kuitenkin lähellä tätä ihan netta. Nyt, kun huomio on keskittynyt hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen ja mieluimmin poistami seen, kaasun ja öljyn käytöstä pyritään eroon. ELINTARVIKEALA ON LÄMPÖPUMPUN KOTIKENTTÄÄ Elintarviketeollisuudessa löytyy monia tehostuskohteita, joissa lämpöpumppu UUTTA ENERGIASTRATEGIAA KU VA : EL ST OR. – Olemme toteuttaneet useita teolli suuden lämpöpumppukohteita, esimer kiksi Atrian Forssan laitoksen. HYVÄKSI HAVAITUT RATKAISUT Eero Yliselä kertoo, että Atrialla koke mukset lämpöpumpuista ovat olleet hyviä. – Siipikarjatehtaassa lämmintä käyt tövettä tarvitaan paljon
l KU VA : CA LE FA Calefan Antti Porkka sanoo, että lämpöpumppu tekniikka soveltuu hyvin moniin elintarvikealan kohteisiin. Lämpöakkua ohjaa Elstorin kehittämä ohjelmisto. – Laitteiston ja lämpöakuston modu laarisuus mahdollistaa järjestelmän hel pon laajennettavuuden tehtaan kapa siteetin mukana. Pelletin markkinavalttina pidettiin aikanaan tasaista hintaa, mutta suurten käyttäjien tulo markkinoille siirsi fos siilisten polttoaineiden hinnanheilah telut myös pellettimarkkinoille. Hukkalämpöjä voidaan hyödyntää kohottamalla niistä saatavaa lämpötilaa, jolloin energia voidaan kierrättää joko prosessin eri osiin tai kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen.. Säästö potentiaali on riippuvainen asiakkaan höyrynkäyttöprofiilista sekä paikkakun nittain vaihtelevista sähkön siirtohin noista. Pyysing kertoo, että kilpailuttaminen ja valmistajien vertailu on auttanut löy tämään Jyväskylän läheltä toimittajan, jonka laatu ja hinta sopivat Teerenpelin tarpeisiin. Meille on tärkeätä, että olemme valinneet ympäristöystävällisen energiamuodon. Tämä takaa pro sessin päästöttömyyden ja pienentää Herkkumaan tuotannon hiilijalanjäljen teoriassa nollaan. Atte Rekola kertoo, että Herkku maan kohdalla hiilineutraali toiminta on hyvin tärkeä asia yrityskuvan kan nalta. Olkiluoto kolmosen käynnistyminen ja lisääntyvä päästöttömän sähkön tarjonta on kuitenkin tuonut ihmeteltäväksemme todella halvan sähkön tunteja. Kaikki markki noilla olevat olivat tarkoitettuja kiin teistöjen lämmitykseen, joten niiden toimin tamalli ei ollut ajateltu prosessi teollisuuden tarpeiden mukaan. Hämeenlinnassa höyryä käytetään mui den muassa keittokattiloiden lämmityk seen, lämpökäsittelyyn ja sterilointiin, vaiheisiin, jotka vaativat korkeita lämpö tiloja. Myös veden säästäminen tuotan nossa on imagokysymys, ja se korostuu erityisesti, jos yrityksellä on vientiä pohjavesiongel mien kanssa kamppaile viin KeskiEuroo pan maihin. Se korvataan fossiili vapaasti tuotetulla sähköllä, jonka ener gia varastoidaan lämpövarastoon jopa 500 asteen lämpöön. PÖRSSISÄHKÖ ON MYÖS MAHDOLLISUUS Venäjän sotatoimien seurauksena ener gian hinnat ovat heitelleet hyvin voimak kaasti, ja yleisessä keskustelussa huomio kiinnittyi pörssisähkön huipputaksoihin. – Kuluttajamarkkinoilla imago on oleellinen tekijä. – Sopivan polttimen löytyminen oli ensimmäinen ongelma. TISLAUSTA PUULIEKILLÄ Lahtelainen ravintola ja juomaalan yritys Teerenpeli Yhtiöt Oy päätti käyttää energialähteenään puupellettejä. Hämeenlinnalainen Herkkumaa on ottanut ensimmäisenä maailmassa käyt töön lappeenrantalaisen Elstor Oy:n kehittämän, teollisuusmittakaavaisen 10 MWh:n energiavarastointiyksikön. Kun investointia tehtiin vuonna 2015, öljyn tai kaasun valinnalla olisimme selvinneet summalla, joka olisi ollut karkeasti kuudesosa pellettijärjes telmän hinnasta. Hakkeen kysyntä ylittää tarjonnan, ja toisaalta puupoh jaisten poltto aineiden kannattavan käy tön esteeksi saattavat kohota myös liian pitkät kuljetusmatkat. Silloin tehdyt päätök set ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että hiilijalanjälkemme on noin 90 prosenttia pienempi kuin se olisi maakaasun tai öljyn käytöllä. Polttimen suunnittelu ja tuotteeksi saattaminen oli riski myös sen valmistajalle. Se auttaa optimoimaan koko höyryprosessin toiminnan, huomioiden tuotantotarpeen, akun varaustilanteen, edullisimman latausajan sekä mahdol listaa järjestelmän etävalvonnan ja auto maattisen toiminnan. KUSTANNUSSÄÄSTÖÄ JA IMAGOA Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola kertoo, että tehdas käytti aikaisemmin vuosittain lähes kolmesataatuhatta litraa kevyttä polttoöljyä. Toinen hankaluus on liittynyt laatuun: ennen Ukrainan sotaa markkinoilla oli myös venäläistä pellettiä, jota Teerenpeli ei hankkinut laatuongelmien vuoksi. 18 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 tuontia, puupohjaisten polttoaineiden hinta on kohonnut. Järjestelmää sovelletaan sekä tuotannossa että kiinteistön lämmi tyksessä. Sähköakustolle hintaa kertyisi suunnilleen viisinkertai sesti tähän järjestelmään nähden, Rekola sanoo. Eräs ongelma liittyi valmistuksen syklisyyteen. Perinteisesti polttimet on suunniteltu tasaisen, jatkuvan tehon tarjoamiseen. Onneksi orimattilalainen valmistaja suostui otta maan haasteen vastaan ja teki meille laitoksen panimo ja tislaamokäyttöön, kertoo Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing. Elstorin toimitusjohtaja Kari Suninen kertoo, että lämpöakun avulla asiakas saa hiilidioksidipäästöttömän höyryn samalla kustannuksia säästäen. Tämä suosii sekä varaavia järjestelmiä että rinnakkaisten energiaratkaisujen tilanteen mukaan vuorottelevaa käyttöä. Lämpöakku on myös halpa ja hyvin pitkäikäinen esimerkiksi sähköä sellaisenaan akustoon varaavaan järjestelmään verrattuna. Kaikki ratkaisut, joilla kuluttajat kyke nevät tarjoamaan sähkömarkkinoille kysyntäjoustoa, vakauttavat sähköverk koa samalla kun ne leikkaavat merkittä västi kustannuksia kaikilta kuluttajilta. Höyry on elintarviketuotannossa kriittistä, sillä monessa tapauksessa koko tuotantoprosessi on sen varassa. Tämä mahdollistaa tuotannossa tarvit tavan höyryn kehittämisen ilman hiili dioksidipäästöjä, ja varastoa ladataan päästöttömällä sähköllä hinnan ollessa halvimmillaan
– Autamme teollisuusyrityksiä parantamaan energiaja resurssitehokkuuttaan ja tarjoamme myös vedenkäsittelyratkaisuja. Mutta kuinka se tehdään. Nevelin asiakas keskeinen kumppanuusmalli ja vahva osaaminen takaavat asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopivat energiaja kiertotalousratkaisut. Elintarviketuotannon sivuvirtojen ja hukkaenergian hyödyntäminen synnyttää kustannussäästöjä. Yritysten haasteena voi olla tarvittavien energia ratkaisujen itsenäinen toteuttaminen. – Elintarvikealalla on erityisen hyvät mahdollisuudet vähentää päästöjä ja edistää kiertotaloutta hyödyntämällä tuotantoprosesseissa syntyvää hukkalämpöä ja orgaanista jätettä. KUMPPANISISÄLTÖ Kiertotaloudella säästöjä yritykselle ja ympäristölle Nevelin teollisuustiimin Jussi Blom auttaa asiakkaita pienentämään hiilijalanjälkeä. Toisin sanoen: yritykset, jotka reagoivat tulevaan rakentamalla ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja, pystyvät kasvattamaan tulostaan. Kun toimintaympäristö muuttuu, yrityksen on luotava oma muutoskarttansa kohti vihreää siirtymää. Ratkaisuja energiaja resurssitehokkuuteen Nevel palvelee useita pohjois maisia elintarviketeollisuuden suuria toimijoita elintarvike valmistus-, lihanjalostus-, meijerija leipomoalalla. Yhteistyön tarkoitus on myös huomioida asiakkaan muutostarpeet olemassa olevaa jatkuvasti kehittäen.. Jätteestä syntyvällä biokaasulla korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Vastuullisuus kääntyy myös tuotoksi. Ne mahdollistavat alhaisemmat tuotantokustannukset, merkittävät päästövähennykset sekä resurssien tehokkaan käytön. nevel.fi E lintarvikeja juomateollisuuden yrityksillä on korkeat vastuullisuustavoitteet ja tarve noudattaa yhä tiukentuvia ympäristömääräyksiä. – Nyt onkin aika toimia, sillä seuraavien vuosien aikana tehdään ne investoinnit, jotka mahdollistavat elintarviketeollisuuden päästövähennystavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä, sanoo Nevelin elintarviketeollisuustiimin Jussi Blom. Ilmastotietoiset kuluttajat luovat lisäpaineita vähentää hiilidioksidipäästöjä. Rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa energia infrastruktuuria, jonka avulla yritykset vähen tävät päästöjä ja saavuttavat asetetut ympäristötavoitteet, lisää Jussi Blom. Kun tuotto marginaalit ovat kapeita, kaikki mahdollisuudet lisätä tuotantoprosessien kustannustehokkuutta voivat johtaa merkittävään kilpailuetuun. Yhteis työmalli, jossa Nevel suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää asiakkaan tarvitseman energiainfrastruktuurin, mahdollistaa asiak kaan keskittymisen omaan ydinliike toimintaansa
Siksi tuontituotteisiin liittyvä lajikatovaikutus oli merkittävän suuri: yli 85 prosenttia koko ruokavalioi den lajikatovaikutuksesta johtuu tuonti tuotteista ja rehuista. Nykyisellään noin puolet maapal lon asuinkelpoisesta pintaalasta käyte R uokavalinnat eivät vaikuta vain omaan terveyteemme, vaan myös ympäristöön ja luontoon. Arviointi tehtiin hyödyntämällä aiem min kehitettyä Ruokaminimimallia, joka arvioi ruokavalioiden ilmastovai kutuksia ja ravitsemuksellista laatua perustuen 90 eri ruokatuoteryhmään. Tietoa ruuan ilmastovaikutuksista on saatavilla jo melko kattavasti, mutta ruokatuotteiden vaikutus luonnon moni muotoisuuteen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Luonnon monimuotoisuus Teema Ruokavalion vaikutusta globaaliin lajikatoon voidaan vähentää ruokavaliomuutoksella Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvisi, että lajikatoa aiheuttavat osittain eri tuoteryhmät kuin ilmastoja maankäyttövaikutuksia. Aiemmin on arvioitu samojen ruoka valioiden ilmastovaikutukset. 20 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Ruuantuotannon vaatima maankäyttö ja maankäytön muutokset, erityisesti metsien muuttaminen maatalousmaaksi ruuan ja rehun kysynnän tyydyttämi seksi, ovat merkittävä syy maailman laajuiseen biodiversiteetin vähenemi seen. Ruokavalioiden suhteellinen lajikatovaikutus eroteltuna tuontirehuista ja -elintarvikkeista sekä kotimaisesta tuotannosta syntyviin vaikutuksiin. Tutkimuksessa ver rattiin kahta erilaista maankäyttöön perustuvaa biodiversiteetin elinkaari arviointimenetelmää käyttäen suoma laista ruokavaliota esimerkkitapauk sena. TUONTITUOTTEET KUORMITTAVAT ENITEN Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin osa lajikatovaikutuksista liittyi trooppisella alueella tapahtuvaan ruuan ja rehuntuotantoon, etenkin näillä alueilla tapahtuvaan maankäytön muutok seen. Tämä johtuu siitä, että monissa tuontimaissa on suu rempi luonnon lajirikkaus ja enemmän kotoperäisiä lajeja lajeja kuin Suomessa, mikä lisää lajikatoon liittyviä riskejä. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä eri laista ruokavalioskenaariota: nykyinen suomalainen ruokavalio ja neljä vaihto ehtoista ravitsemussuositukset täyttävää skenaariota, joissa eläinperäisten tuot teiden osuutta vähennettiin asteittain. Kasvispainotteinen ruokavalio vähensi kaikkia näitä vaikutuksia. TEKSTI: postdoc-tutkija Venla Kyttä & tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Merja Saarinen & tutkimusprofessori Terho Hyvönen, Luonnonvarakeskus Biodiversiteettivaikutus (PDF/hlö/vrk) 2,50E12 2,00E12 1,50E12 1,00E12 5,00E13 0,00E+00 Tuonti Kotimainen tuotanto Ny kyr uo ka val io Lih a pu ole en Lih a ko lm aso saa n Ka lais a ruo ka val io Ve ga an iru ok ava lio. Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi tutkimus tarkasteli, kuinka suomalai nen ruokavalio vaikuttaa maailmanlaa juiseen lajikatoon. PDF = potentially disappeared fraction of species tään ruuantuotantoon, mikä on kaven tanut luonnontilaisessa ympäristössä viihtyvän lajiston elintilaa
Biodiversiteetti* Maankäyttö Ilmastovaikutus Tuote % ruoka valion vaikutuksista Tuote % ruokavalion vaikutuksista Tuote % ruokavalion vaikutuksista Kanalinnut 13 % Naudanliha 19 % Naudanliha 19 % Suklaa 11 % Maito 7 % Lihaleikkeleet 7 % Kalat, viljelty 10 % Lihaleikkeleet 5 % Maito 6 % Sianliha 9 % Juustot, kypsytetyt, rasvaa >17 % 4 % Sianliha 5 % Kahvi 7 % Sianliha 4 % Lihavalmisteet 5 % *Chaudhary & Brooks (2018) menetelmällä arvioituna LISÄTIETOJA: Kyttä V, Hyvönen T & Saarinen M 2023. Tarkemmin tar kasteltuna ilmastovaikutuksen ja maan käytön osalta suurimmat vaikutukset muodostuvat samoista tuoteryhmistä, kun taas lajikatovaikutus aiheutuu osit tain eri tuoteryhmistä. Nykyiset elinkaariarvioinnin menetel mät ovat keskittyneet mittamaan bio diversiteettivaikutusta juuri globaalin lajikadon mittareilla. Land-use-driven biodiversity impacts of diets—a comparison of two assessment methods in a Finnish case study. KU VA FR AN S DA NI EL S/ UN SP LA SH. l TEKSTI: postdoc-tutkija Venla Kyttä & tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Merja Saarinen & tutkimusprofessori Terho Hyvönen, Luonnonvarakeskus Nykyruokavaliossa eniten biodiversiteetti, maankäyttö, ja ilmastovaikutusta aiheuttavat tuoteryhmät ja niiden osuus koko ruokavalion vaikutuksesta. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 21 Maankäytön muutos liittyy etenkin rehujen tuotantoon, erityisesti soijaan. https://doi.org/10.1007/s11367-023-02201-w Saarinen M, Heikkinen J, Ketoja E, Kyttä V, Hartikainen H, Silvennoinen K, Valsta L, Lång K 2023. Myös viljelty kala, kaakao, sianliha, kahvi ja naudanliha vaikuttavat merkit tävästi lajikatoon. Frontiers in Sustainable Food Systems 7. Soil carbon plays a role in the climate impact of diet and its mitigation: the Finnish case. https://doi.org/10.3389/fsufs.2023.904570 Lajikadon riski kasvaa runsaslajisissa ympäristöissä. Luonnon monimuo toisuuden köyhtyessä vastuullisen kulut tajan tulisi osata valita tuotteita, jotka ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi auttavat torjumaan luontokatoa. Int J Life Cycle Assess 28: 1104–1116. Vaikka kotimaisella maataloustuo tannolla on monia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, sen merkitys glo baalin lajikadon kannalta on vähäinen. Tämä johtuu broilerin tuo tannossa käytettävästä soijasta, johon liittyy etenkin maankäytön muutoksesta johtuvaa lajikatoa. Se vastasi noin neljää toista prosenttia koko ruokavalion vai kutuksesta. Yhdessä broilerinlihan kanssa ne vastaavat noin 60 prosentista koko ruokavalion haitallisesta vaikutuk sesta. Ruokavalioskenaarioiden vertailu osoitti selkeästi, että eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen voi vähentää ruokavalion biodiversiteettivaikutuksia. Nykyisen keskimääräisen suomalai sen ruokavalion ilmastovaikutuksista ja maankäytöstä 19 prosenttia johtuu nau danlihan kulutuksesta. Lajikatovaiku tuk sessa puolestaan broilerinliha osoit tautui suurimmaksi haitallisen vaikutuk sen aiheuttajaksi. Sekä ilmaston, maankäytön että glo baalin lajikatovaikutuksen osalta tulos on samansuuntainen: mitä vähemmän lihaa ruokavalio sisältää, sitä matalam mat vaikutukset ovat. Jatkossa onkin tär keää kehittää entistä tarkempia mene telmiä, joilla pystytään arvioimaan myös vaikutuksia paikallisiin elinympäristöi hin. Tämä voi vaikuttaa työläältä, mutta onneksi löytyy yhteneväisyyksiä: lihan kulutuksen vähentäminen on erinomai nen valinta ympäristön kannalta ja usein terveydellekin hyödyksi. Kuvassa riisiviljelmä Indonesiassa. KASVISSYÖNTI SÄÄSTÄÄ LAJEJA JA ILMASTOA Ympäristön kannalta kestävä ruokavalio sisältää paljon muutakin kuin alhaisen ilmastovaikutuksen. Sen takia eläinperäisten tuotteiden laji katovaikutukset aiheuttivat suurimman osan nykyruokavalion vaikutuksista
– Lajien määrän väheneminen tietyllä alueella on todennäköisesti hyvä indi kaattori siitä, millaista haittaa toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle, opastaa El Geneidy. Laskennassa luontohaitta on arvioitu maa, meri ja makean veden ekosysteemien lajistoille maan ja veden käytön, saasteiden ja ilmastonmuutoksen osalta. S-ryhmässä myynnissä oleville tuotekategorioille laskettiin luontojalanjälki, joka kuvaa tuotekategorioiden valmistuksesta aiheutuvaa haittaa maaja vesiekosysteemien lajistoille. Laskenta perustuu laajoihin aineistoi hin ja tutkimuksiin lajien levinneisyyk sistä ja uhanalaisuudesta sekä lajiryhmien herkkyydestä eri haitan aiheuttajille. Se kertoo osuuden maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon, jos kulutuksen aiheuttama luontohaitta jatkuu saman laisena. PDF-LUKU KERTOO SUKUPUUTTORISKISTÄ Laskennassa luontohaitta tiivistetään PDFlukuun (potentially disappeared fraction of species). n S-ryhmän luontojalanjälki -hankkeessa määritettiin luontohaittakertoimet eri tuotekategorioille. Maa-, merija makean veden ekosysteemeille laskettiin omat haittakertoimet (PDF/€). Luontohaittakertoimet PDF/€ KU VA : JY VÄ SK YL ÄN YL IO PI ST ON LU ON TO JA LA NJ ÄL KI -R YH M Ä. Laskel Luonnon monimuotoisuus Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna Luontojalanjäljen laskenta kehittyy Luontojalanjäljen laskenta on uutta ja menetelmät kehittyvät. Valtaosa Sryhmän luontojalanjäl jestä syntyy elintarvikkeiden tuotanto ketjussa ja Suomen rajojen ulko puolella. Laskelman tekemiseksi on olen naista tietää, paljonko haittaa tapahtuu, esimerkiksi paljonko maata ja vettä käy tetään, missä haitta tapahtuu, millaista haitta on ja millainen tuotekategorian kulutus on. Jos jalanjälki lasketaan fyysisen kulutuk sen, esimerkiksi kilogrammojen tai kilo kalorien perusteella, tulokset voivat muuttua. Luontokatoa eli luontohaittaa aiheut tavat maan ja vedenkäyttö, luonnon varojen suora hyödyntäminen, veteen, maaperään ja ilmakehään joutuvat saasteet, ilmastonmuutos ja haitalliset vieraslajit. Tutkimuksessa luontojalanjälki lasket tiin taloudellisen kulutuksen perusteella. Tutkimuksen mukaan tuotekategorioista eniten haittaa maaekosysteemeille tuottavat naudanlihatuotteet ja riisi, meriekosysteemeille kalatuotteet, naudanja porsaanlihatuotteet sekä virvoitusja alkoholituotteet ja makean veden ekosysteemeille naudanlihatuotteet ja riisi. 22 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 J yväskylän yliopiston resurssi viisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää luontojalanjälki laskentamenetelmää on käytetty Sryhmän arvoketjun ja oman toimin nan luontojalanjäljen laskemiseen. LASKENTA POHJAUTUU TIETOKANTOIHIN Laskentaan sisältyvät esimerkiksi lan noitteiden ja rehujen vaikutukset. Sryhmän luontojalanjälki hankkeesta ilmes tyivät alustavat tulokset ja väliraportti keväällä 2023. – Luvun ei ole tarkoitus mitata abso luuttista haittaa, vaan luonnehtia riskiä lajien häviämiselle, kertoo Jyväskylän yli opiston väitöskirjatutkija ja Sryhmän luontojalanjälki hankkeen tutkija Sami El Geneidy
Vetyenergian siirtäminen myös meriteitse, erityisesti vedystä jalostettuina energiankantajina, on houkuttelevana nähty vaihtoehto glo baalia energiamarkkinaa silmällä pitäen. Kehitys viittaa siihen, että puhtaan vedyn tuotannossa voidaan pian päästä lähelle fossiilisen vedyn kustannustasoa. Vedyn käytön kehityksestä esiin tyy vaihtelevia näkemyksiä. –Tavoitteenamme on saada keskeisiä tunnuslukuja luontotyön johtamiseen ja mittaamiseen. Uusiutuvan sähkön tuotannon kustannukset ovat laske neet merkittävästi, millä on suuri vai kutus myös puhtaan vedyn tuotan toon. – Väliraportin ilmestymisen jälkeen olemme kehittäneet laskentaa paljon. Ym päristökirjanpito ja siihen tarvittavat tiedot eivät ole kovin tarkkoja ja yhte näinen linja kulutustiedon keräämiseen puuttuu. Esimer kiksi valtioneuvosto on arvioinut, että vuonna 2030 Suomessa voitai siin käyttää saman verran vetyä kuin nyt eli noin 150 000 tonnia, mutta kaikki tämä voisi olla puhdasta. l gia on varastoituneena kemialliseen muotoon. Laskelmat on tehty tuotekategoria tasolla, mutta tavoitteena hankkeen seu raavissa vaiheissa on pystyä laskemaan luontojalanjälki tuotekohtaisesti. Tuotekategorioiden ja alkuperä maiden eroja voidaan vertailla, mutta esimerkiksi eri viljelymenetelmien eroja laskelmissa ei voitu huomioida. –Tarvitaan vahvaa yhteistyötä samalla maantieteellisellä alueella toimivien yri tysten ja kumppaneiden kanssa. Ilmastotyö eroaa luontokatotyöstä siinä, että luontokadon vaikutukset ovat paikallisia. – Datan saatavuus on iso haaste. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 23 massa liikutaan kuitenkin vielä karkealla tasolla, tietokannoista saatavien tietojen varassa. Lisäarvotuotteita, jotka jo tällä het kellä ovat näköpiirissä, ovat esimer kiksi vihreä teräs, puhtaat lannoit teet ja korkeampiarvoiset hiilivedyt, synteettiset proteiinit elintarvike teollisuudelle, ammoniakki, teollisuu den ja liikenteen puhdas käyttö voima sekä materiaalit. Yritys ten on ryhdyttävä rakentamaan uuden laisia yhteistyöverkostoja luontohaitto jen pienentämiseksi, Elomaa painottaa. Lisäksi uu sissa arvioissa euromääräiseen kulutuk seen pohjautuva laskenta on vain yksi osa kokonaisuutta, sanoo El Geneidy. Sähkön käyttäminen puhtaana energianlähteenä on usein hyvin energiatehokasta, mutta kaikkialla se ei ole teknisesti mahdollista. Vuonna 2040 käyttömäärä voisi olla kymmen kertainen. SÄHKÖN SIIRTOJÄRJESTELMÄ ja vedyn siirto ovat toisiaan täydentäviä elementtejä. Tulevaisuudessa saa tamme tehdä ruuan osalta rajauksia esimer kiksi tiettyihin tuotantotapoihin tai maantieteellisiin alueisiin, kertoo Sryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa. S uomessa on valtavasti poten tiaalia uudelle puhtaalle ener giantuotannolle ja ennen kaik kea sitä käyttävälle vihreälle teollisuudelle. Tässä ei puhuta vain nykyisen, har maan vedyn käytön korvaamisesta, vaan myös yhä enemmän uuden puh taan teollisuuden lisäarvotuotteista. Uusiutuva sähkö onkin energia maailmassa tulevaisuuden tärkein primäärienergianlähde. Kirjoittaja on VTT:n tutkimusprofessori, joka on tehnyt yli 20 vuotta tutkimusta polttokennoihin, elektrolyysereihin ja vihreään vetyyn liittyen. Vedyssä ener Puheenvuoro VIHREÄ VETY ON MAHDOLLISUUS TEKSTI: Jari Kiviaho KU VA : VT T VEDYSSÄ ENERGIA ON VARASTOITUNEENA KEMIALLISEEN MUOTOON.. Lisäksi sähkön varastointi pitkiä aikoja ja suuressa mittakaavassa on vielä ratkaisematon haaste. Suomesta ei siis tule tehdä pelkästään primäärienergiaa muualle vievää aluetta, vaan hyödyntää valmistuk sen lisäarvo, joka on kansantalouden näkökulmasta olennaista. Sryhmä on jo tunnistanut esimer kiksi metsäkadon kannalta olennaiset raakaaineet ja rajannut niiden hankin taa ja asettanut tavoitteita kestävälle tuotannolle. Suuret tehdas inves toinnit, jotka käyttävät puhdasta vetyä, eivät synny, ennen kuin niille tärkeän tuotannontekijän vedyn saan ti on varmistettu. Yksityiskohtaisempaa tietoa luontojalan jäljestä saisi, jos ympäristö kirjanpitoon suhtauduttaisiin yhtä vaka vasti kuin talouskirjanpitoon, pohtii El Geneidy. Nykyisissä arvioissamme teemme kol men erillisen luontojalanjäljen sijaan yh den yhtenäisen luontojalanjäljen, johon on painokertoimilla yhdistetty kaikki kolme ekosysteemityyppiä. Toisaalta valtioneuvoston julkaise man periaatepäätöksen skenaariossa Suomi voisi tuottaa vuonna 2030 jo noin 10 prosenttia Euroopassa tuote tusta vihreästä vedystä, mikä merkit sisi noin miljoonaa tonnia puhdasta vetyä vuodessa. PUHTAAN VEDYN KÄYTÖN kehitystä on siis hankala ennustaa, mutta tuo tantokustannuksilla on ratkaiseva merkitys. Tämä mahdollistaa myös varastoinnin aivan eri tavalla kuin sähkön kanssa. Uusiutuvan sähkön kustan nukset ovat jo laskeneet merkittäväs ti, ja ennusteet hintakehityksestä sekä suunnitelmat tuulienergian käyttöön otosta ovat puhtaan vedyn kannalta suotuisia. Näissä vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten pitkän matkan ras kaassa liikenteessä ja monilla raskaan teollisuuden aloilla, vety on mahdolli nen puhdas vaihtoehto. TAVOITTEENA TUNNUSLUKUJA JOHTAMISEEN Luontojalanjäljen laskeminen auttaa Sryhmää asettamaan konkreettisia tavoitteita luonnon monimuotoisuus työlle
Yritys on arvioinut, että koko Suomen lantamäärästä voitaisiin tuottaa noin 3–5 TWh biometaania. Valmistuessaan laitos on Suomen suurin biokaasulaitos, ja se jalostaa maatiloilta kerät tävästä lannasta, ylijäämänur mesta ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista liikennepoltto ainetta. KAASU SUORAAN TEHTAAN KÄYTTÖÖN Tämä vuonna on otettu käyt töön kaksi biokaasulaitosta, joissa elintarviketehtaan omat sivuvirrat muutetaan tehtaan hyödynnettäväksi energiaksi. Biokaasulla on asemansa myös Ympäristöministeriön vetämässä Kiertotalouden green deal ohjelmassa, jossa hiili neutraaliuden tavoittelun yh tenä toimena mainitaan bio kaasun tuotannon lisääminen. Myös liikennekaasun tankkausinfra struktuurin rakentamista tue taan. Energia Teema BIOKAASU LUKUINA n Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 biometaanin kokonaistuotanto Suomessa oli noin 200 GWh ja biokaasun tuotanto noin 713 GWh. Sivutuotteena syntyvä biolannoite toimitetaan takai sin sopimuskumppaneina toi miville maatiloille. 24 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 ja energiayhtiö St1:n yhteis yritys. Laitoksessa mäski ohjataan 230 metriä pitkää putkea pitkin Hallituksen tuoreesta tulo ja menoarviosta voi lukea bio kaasun käyttöön kannustavia viitteitä. n Vuosina 2021–2023 rakennettiin 26 uutta biokaasulaitosta. MAATILOILLA ON KAASUPOTENTIAALIA Useimmat nyt valmistelussa olevista biokaasulaitoksista sijoittuvat alkutuotannon yhtey teen, ja niissä hyödyn netään esimerkiksi lietelantaa. Yhteensä biokaasun ja biometaanin tuotanto kasvoi hiukan vuodesta 2021 vuoteen 2022. Suomen Lantakaasu sai Työ ja elinkeinoministeriöltä 19 miljoonan euron investointi tuen ensimmäiseen laitokseen sa, joka rakennetaan Kiuruve delle. n Reaktorilaitoksista 34 oli maatilamittakaavan laitosta, 6 teollisuuslaitosta, biojätteen ja lietteen yhteiskäsittelylaitoksia 28 ja liete mädättämöitä 17. TEKSTI: Elina Teerijoki Hartwallin biokaasulaitoksen kupolit sijaitsevat Lahden panimon vieressä. Hartwallin Lahden panimon biokaasulaitos, joka hyödyntää panimotoiminnan sivutuottee na syntyvää mäskiä, avattiin kesällä. Uudet laitokset tulevat työllistämään arviolta 460 hen kilöä, ja Investointien koko naisarvo on noin 380 miljoo naa euroa. Lokakuussa tulleen tiedon mu kaan Suomen Lantakaasu on pian jättämässä ympäristölupa hakemuksen Lapinlahden Var paisjärvelle, Sonkajärvelle ja Nurmekseen sijoittuvista bio kaasulaitoksista. Lähde: Suomen Biokierto ja Biokaasu ry n Vuonna 2023 Suomessa oli kaikkiaan 34 kaato paikka kaasun keräyspistettä ja reaktorilaitoksia 85. Laajamittaista lannan hyödyn tämistä suunnittelee Suomen Lanta kaasu Oy, joka on Valion B iokaasuala kasvaa muun kiertotalousalan mukana. Nämä laitok set olisivat Kiuruveden laitosta selvästi pienempiä, ja niiden tuottama kaasu kuljetettaisiin Kiuruvedelle nesteytettäväksi. Biojäte ja sivuvirrat kaasuksi Elintarvikealalla syntyy paljon energiaksi sopivia sivuvirtoja. Suomen Bio kierto ja Biokaasu ry:n keräämän aineiston mukaan vuosina 20232025 on valmis teilla 32 uutta biokaasulaitos ta ja kahdeksan nykyisen lai toksen laajennusta. Suomen Lantakaasu aikoo kasvattaa biokaasun tuotanto kapasiteettinsa yhteen terawat tituntiin vuonna 2030. Niiden hyödyntäminen biokaasuna kiinnostaa yhä useampaa toimijaa. Luvut eivät sisällä vuonna 2023 jo valmis tuneita investointihankkeita. Kiuruveden laitoksen arvioi daan valmistuvan vuonna 2026. Näiden hankkeiden koko naistuotantomäärä on yhteen sä 760 gigawattituntia vuosi tasolla. TKIbudjetista 47,8 miljoonaa euroa kohdenne taan sivuvirtojen uudelleen käytön ja kierrätyksen edistä miseen, ja TKIrahoitusta oh jataan yrityksille ja hankkeille, jotka edistävät puhdasta siirty mää, eli esimerkiksi uudenlai siin energiaratkaisuihin. Biometaania jalostettiin kaikkiaan 26 laitoksella.
Ratkaisu vähentää merkittävästi tehtaan päästöjä. Uudella ener giajärjestelmällään Hartwall saa paikallisesti tuotettuna tarvitsemansa energian, vuo sitasolla noin 25 gigawatti tuntia. Hartwallin energiajärjestel mään kuuluu myös tehtaan jätevesien hukkalämmön tal teenotto ja käytöstä poistetun kaatopaikan tuottaman kaasun hyödyntäminen. Biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen Puljon gin tuotteet valmistetaan pää sääntöisesti uusiutuvalla ener gialla. Alan tekniikka on kehitty nyt niin, että pieniä ja edulli siakin laitoksia ja yritysten eri laisiin tarpeisiin sopivia räätä löityjä ratkaisuja on mark ki noilla. Myös Puljonki Oy:n liemi tehtaalla Juuassa on vastikään otettu käyttöön kiertotalous ratkaisu, johon kuuluu bio kaasulaitos. Tavoita kohderyhmä uutiskirjeessä! tilaajina noin 3 000 elintarvikealan ammattilaista jopa 45 % vastaanottajista avaa kirjeen parhaimmillaan 200 klikkausta mai nokselle Ota yhteyttä hannu.pyykko@mediabookers.fi suoraan panimon pihalla si jaitseviin reaktoreihin. l Biokaasun valmistuksessa ylijäävä aines palautetaan lannoitteeksi pelloille.. Bio kaasun valmistuksessa ylijäävä aines palautetaan lannoitteek si pelloille, jossa kasvaa Hart wallin tarvitsemaa ohraa. Juuan biokaasulaitos pystyy käsittelemään 19 500 tonnia biojätettä vuodessa, ja bio kaasua on tarkoitus tuottaa 980 000 m3 vuodessa, mikä vastaa 9 700 MWh:n energian tuotantoa. Valmistuksesta ylijäänyt bio jäte käsitellään tehtaan viereen rakennetussa laitoksessa, ja se palautuu liemitehtaalle ener giana. Laitoksia ei val mis ta jan mukaan vielä ole käytössä Suomessa. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 25 KU VA : HA RT W AL L Elintarviketieteiden Seuran ja Kehittyvä Elintarvike -lehden yhteinen uutiskirje ilmestyy kaksi kertaa kuussa. Esimerkiksi lahtelainen Fimus Kraft on kehittänyt maa tiloille ja pkyrityksille sopi van biokaasulaitoksen, jonka hinnasta puhutaan sadoissa tuhansissa
Osa raakaaineista on tuotettu kotimaassa, jolloin ketju on lyhyempi ja yleensä myös helpompi jäljittää. Seuran nan varmistamiseksi on linjattava, miten vaikuttavuus todennetaan ja miten sitä seurataan. Mittaamisella on keskeinen rooli luontotyön todentamisessa. Se voi näkyä uusina tuotteina, brändinä ja mai neena, toimintaketjun resilienssinä, jopa halvempana rahoituksena. Tämä on tärkeää myös vastuul lisuusmielikuvan näkökulmasta. Haasteita tuovat pitkät ja pirstaloituneet globaalit arvo ketjut, jolloin läpinäkymättö myys arvoketjun alkupäässä tekee luontovaikutusten tun nistamisesta ja niihin vaikutta misesta haastavampaa. Jo nykyisin toimialalla on paljon yri tyksiä, jotka ovat edelläkävijöitä luon non monimuotoisuustyössä. KU VA : FR EEP I K.C OM. Merkittävimmät luontovaikutukset syntyvät arvoketjun alkupäässä elintar vikkeiden raakaaineiden tuotannossa. Toimialalla on myös tärkeä tehtävä viestiä nykyistä näkyvämmin jo toteute tuista toimista ja niiden tuomasta lisä arvosta. Tuotantotapoihin vaikuttaminen yhdessä alkutuotannon toimijoiden kanssa sekä luonnon monimuotoisuutta edistävät raakaainehankinnat ovat elintarvike yrityksille keskeisiä keinoja torjua luonto katoa. Ne jakaan tuvat maantieteellisesti epätasaisesti ja vaihtelevat suuresti eri alueiden välillä. Näiden pohjalta yritys linjaa tavoitteet ja rakentaa tiekartan keinoista, joilla tavoitteet voi viedä käytäntöön. Sitä ei voi kuvata yhden ilmiön tai muuttujan kautta, ja siksi luontovaikutusten mittaamiseen on ole massa lukuisia, eri käyttötarkoituksiin tarkoitettuja menetelmiä. Yrityksen koko ja resurssit vaikuttavat siihen, paljonko omaa pa nostusta yrityksessä voi käyttää. Lisäksi laadit tiin etenemismalli, jonka toivotaan hel pottavan alan yrityksiä luontotyöhön tarttumisessa. ELINTARVIKETEOLLISUUDELLA ROOLI LUONTOTYÖN EDISTÄJÄNÄ Luonnon monimuotoisuusvaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. l Selvitys on luettavissa ETL:n sivuilla www.etl.fi Luonnon monimuotoisuus Teema TEKSTI: toimialapäällikkö Mari Raininko, Elintarviketeollisuusliitto Elintarviketeollisuudelle malli luontokadon torjuntaan Elintarviketeollisuuden erityispiirteenä ovat arvoketjussa syntyvät välilliset vaikutukset luontokatoon, selvisi ETL:n biodiversiteettiselvityksessä. Luonnon monimuotoisuus on monimutkainen kokonaisuus. Yritysten arvoketjujen pituus vaihtelee. Elintarviketeollisuudessa syntyy selvästi enemmän välillisiä kuin suoria vaikutuk sia luonnon monimuotoisuudelle. Myös tätä voi edistää vain tiiviissä yhteistyössä niin kansallisesti kuin globaalisti. Elintarviketeollisuuden suorat luonto vaikutukset liittyvät tuotantolaitosten ja muun infrastruktuurin kuten toimitilojen, varastojen ja logistiikan luontovaikutuk siin. Elintarvikearvoketjussa tehdään jo nyt kiinteää yhteistyötä, mutta selvityksessä havaittiin, että toimen piteiden edistämiseksi sitä on tiivistet tävä entisestään paitsi koko elintarvike arvoketjussa, myös julkisen sektorin ja poliittisten päättäjien kanssa. TOIMIA LUONTOTYÖN VAUHDITTAMISEEN Merkittävimpien luontoriippuvuuksien ja vaikutusten tunnistaminen auttaa hallitsemaan yritysten liiketoiminnalle koituvia riskejä. Lähtökohtana mallissa on, että yritys tuntee yrityksensä ja sen arvoketjun luontovaikutusten toimintaympäristön. Siksi selvityksen yhteydessä laadittiin etene mismalli, jonka tarkoituksena on tukea yrityksiä omassa luontotyössään. Yritykset ovat toivoneet yhteismital lista mittaristoa, joka mahdollistaisi ny kyistä paremman vertailtavuuden. Luontotoimia on yrityksissä tehty jo pitkään, mutta aihepiiriä poh dittiin ensimmäisen kerran koko elin tarviketeollisuusalan näkökulmasta. Luontokadon vauhti ja vakavuus ovat osoittaneet, että muutoksia tarvitaan. Toisaalta on myös yrityksiä, jotka ovat työn alku taipaleella. 26 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 E lintarviketeollisuusliiton kesällä julkaistussa biodiversiteettiselvi tyksessä kartoitettiin toimialan keskeisimpiä luontovaikutuksia ja riippuvuuksia sekä haettiin keinoja luontotyön edistämiseksi. ALKUTUOTANNOLLA SUURIN VAIKUTUS Elintarvikealan yritykset ovat yhteydes sä luonnon monimuotoisuuteen paitsi opera tiivisen toiminnan ja prosessien, myös välillisesti arvoketjunsa kautta. Luonnon monimuotoisuuden edistämi nen on tärkeä osa yritysten vastuulli suustyötä. Maankäytön lisäksi suoria luonto vaikutuksia syntyy tuotantoprosesseissa. Kunnianhimoinen ja määrätietoinen luontotyö voi myös tuoda yritykselle uu sia liiketoimintamahdollisuuksia
Estovyöhykkeen hal kaisijan avulla arvioidaan kyseisen bak teerikannan herkkyyttä tutkittua anti bioottia kohtaan. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 27 sointia hyödynnetään enenevässä määrin myös potilasdiagnostiikassa. Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien kykyä kehittää vastustuskykyä eli resistenssiä lääkeaineille. Halkaisija kertoo bakteerin herkkyydestä tutkittua antibioottia kohtaan. Eräs bakteerin ilmiasuun perustuvista menetelmistä on kiekkodiffuusiomene telmä, jossa tutkittavaa antibioottia sisältävä kiekko asetetaan elatusaineelle, jolle on viljelty tutkittavaa bakteerikan taa. Liemilaimennosmenetelmä perustuu myös bakteerin kasvun estymisen havait semiseen, mutta siinä käytetään kiinteän elatusaineen sijasta nestemäistä elatusainetta ja estovyöhykkeen halkai sijan sijasta tarkastellaan bakteerin kas vun estymistä eri pitoisuuksia sisältävis sä kuoppalevyn kuopissa. Tiedon avulla voidaan arvioida baktee rien leviämisreittejä ja parantaa epide miaselvityksiä. KOKOGENOMISEKVENSOINTI YLEISTYY Kokogenomisekvensointi (whole genome sequencing, WGS) on yleistynyt myös elintarviketurvallisuuteen liittyvissä bak teerianalyyseissä ja tuo tehokkaan mah dollisuuden seurata resistenttien baktee rien esiintymistä. Elintarvik keista eristettyjen bakteerien EUresis tenssiseurannassa käytetään bakteerien antibioottiherkkyyden osoittamisessa liemilaimennosmenetelmää ja joidenkin bakteerien kohdalla myös bakteerin kokogenomisekvensointia. EU sallii jäsenvaltioiden käyttää WGStekniikkaa vaihtoehtoisena menetelmänä agarlaimennosmenetelmäl le tiettyjen bakteerien kohdalla. Resistenssigeenien osoituksen lisäksi koko genomitieto antaa mahdollisuu den tarkastella bakteerikannan muita ominaisuuksia ja esimerkiksi verrata bakteerikantojen genomeja toisiinsa. Bakteerikannan lääkeaineherkkyyden osoittaminen on tärkeää niin potilaan hoidon kuin tutkimuksen ja seurannan kannalta. Tulevaisuudessa sekven EU edellyttää jäsenmailtaan ihmisistä, eläimistä ja elin tarvikkeista eristettyjen bak teerien resistenssiseurantaa. Etäisyydelle, jossa antibioottipitoisuus on laskenut alle pienimmän baktee rin kasvua estävän tason, muodostuu näky vän kasvun raja. Liemilaimen nosmenetelmää käytetään muun muassa Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tunnistaminen laboratoriossa Antibiootit ovat lääkkeitä, joilla hoidetaan bakteerien aiheuttamia infektiotauteja. Tulevaisuudessa tekoälyn ansiosta tie don käsittely moninkertaistuu ja se tarjoaa aiempaa tarkempaa tietoa resistenttien bakteerien esiintyvyydestä parantaen niin resistenssiseurantaa kuin myös potilaiden hoitomahdollisuuksia. KU VA : AN NA M AR I HE IK IN HE IM O. Edellytyk senä on, että WGStekniikkaa soveltavat laboratoriot käyttävät Euroopan unionin vertailulaboratorion menetelmiä. Ilmiasuun perustuvien menetelmien rinnalle on kehitetty erilaisia molekyyli biologisia menetelmiä, joiden tarkoituk sena on osoittaa bakteerikannan peri mässä oleva resistenssiominaisuus eli resistenssigeeni tai geenit. HERKKYYS MÄÄRITETÄÄN ILMIASUSTA TAI PERIMÄSTÄ Bakteerin herkkyys eri antibiooteille määritetään laboratoriossa tarkastele malla joko bakteerin ilmiasua tai peri mää. Antibiootin pitoisuus elatusaineessa pienenee, kun etäisyys kiekosta kasvaa. Molekyyli biologisia menetelmiä ovat seuranneet uuden sukupolven sekvensointitekniikat, jotka mahdollistavat yksittäisten resis tenssigeenien sijasta bakteerin koko genomin tarkastelun. Tutkimusmenetelmät TEKSTI: apulaisprofessori Annamari Heikinheimo, Helsingin yliopisto ja Ruokavirasto Inkubaation jälkeen bakteerin kasvun estymistä arvioidaan mittaamalla estovyöhykkeen halkaisija. Bakteerin ilmiasuun perustuvat herkkyysmääritysmenetelmät tulivat käyttöön pian antibioottien keksimisen jälkeen ja ovat käytössä edelleen. l EU:n resistenssiseurannassa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen salmonella ja kampylobakteerien herkkyysmääri tyksessä
Tutkimuksen tu lokset on tiivistetty oheiseen taulukkoon. ItäSuomen yliopiston kansanterveys tieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yk sikön tutkimuksessa on mitattu moni puolisesti, miten rasvainen ja vähäras vainen kala vaikuttavat lipidiaineen vaihduntaan. Molemmissa kalaryh missä tutkittavat söivät neljä kalaate riaa viikossa. Samassa tutkimuksessa oli myös ryhmä, joka käytti camelina öljyä runsaana alfalinoleenihapon lähteenä. Camelinaöljy taas sisältää kasviperäistä omega3sarjan rasvahappoa, alfalinoleenihappoa, jonka vaikutuksia on tutkittu vähemmän kuin pitkäketjuisten omega3sarjan rasva happojen. Myös camelinaöljyllä on hyödyllisiä vaikutuksia, jotka poikkeavat rasvaisen kalan vaikutuksista. Lisäksi NMRspektrometrimittauk silla nähtiin, että rasvaista kalaa nautti neessa ryhmässä HDLpartikkelit olivat suudeltaan erilaisten kalojen vertailun sekä omega3sarjan pitkäketjuisten eikosapentaeeni ja dokosaheksaeeni happojen että lyhytketjuisen alfalino leenihapon vertailun. Vertailuryhmässä K alan sisältämien pitkäketjuisten omega3sarjan rasvahappojen vaikutusta sydän ja verisuoni tautien riskiin on tutkittu paljon, mutta kaikkia vaikutusmekanismeja ei vielä tunneta tarkkaan. Tämä asetelma mahdollisti rasvapitoi Rasvainen kala parantaa lipidiaineenvaihduntaa Tiede & Tutkimus TEKSTI: vanhempi yliopistonlehtori Arja Lyytinen, yliopistonlehtori Maria Lankinen & tutkijatohtori Suvi Manninen, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto & professori Ursula Schwab, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto & Endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikka, Kuopion yliopistollinen sairaala Rasvaisen kalan hyödyt lipidiaineenvaihduntaan näkyvät monilla eri mittareilla. KU VA : CA CR EA TI VE S/ UN SP LA SH. Camelinaöljyryhmään kuuluvat tut kittavat käyttivät öljyä 30 millilitraa vuoro kaudessa. Rasvaisen kalan syöminen lisäsi HDL-kolesterolin määrää tutkittavilla. Rasvaisen kalan ryhmässä käytettiin esimerkiksi lohta tai kirjolohta ja vähärasvaisen kalan ryhmässä ahven ta, haukea tai seitiä. Myös tutkittavilta mitatun see rumin lipidien rasvahappokoostumuksen muutokset tukivat tätä. LIPIDIPARTIKKELIT JA RASVAHAPPOJOHDANNAISET Tutkimusruokavalioita noudatettiin tuotteiden käyttöpäiväkirjojen perusteel la hyvin. 28 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 rajoitettiin kalan käyttöä ja alfalinoleeni hapon saantia. Alfakalatutkimus oli satunnaistettu, kliininen koe, johon osallistui 79 miestä ja naista, joilla oli heikentynyt sokeri aineenvaihdunta 1 . Perinteiset lipidimittaukset osoittivat, että camelinaöljyryhmässä tutkittavien kokonais ja LDLkolesterolipitoisuudet pienenivät 1 . Rasvaista kalaa nauttineessa ryhmässä HDLkolesterolipitoisuus suu reni. Tutkittavat jaettiin 12 viikon ajaksi satunnaisesti neljään ryhmään: camelinaöljy, rasvainen kala, vähärasvainen kala ja vertailuryhmä
Muutokset kuvas tavat, että ruokavalion rasvahappojen muutokset heijastuvat myös LDL:n sisäl tämiin rasvahappoihin. Rasvaisen kalan ryh mässä lipofiilinen indeksi pieneni. doi: 10.1016/j.plefa.2020.102143. Rasvaista kalaa nauttineessa ryhmässä ja came linaöljyryhmässä lisääntyivät mahdolli sesti tulehdusta lieventävät välittäjä aineet 3 . Schwab U ym. Manninen S ym. Kokonais ja LDLkolesteroli . Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 29 Hygieenisten nesteenkäsittelyprosessien edelläkävijä www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi suurempia ja niissä oli enemmän lipidejä kuin verrokkiryhmällä 2 . Solukalvoissa olevien rasvahappojen hiiliketjun pituus ja tyydyttyneisyys vaikuttavat solukalvo jen juoksevuuteen. Prostaglandings Leuko trienoids Essent Fatty acids 159:102143. Rasvainen kala Vähärasvainen kala Camelinaöljy Seerumin lipidit HDLkolesteroli . Vähärasvaisella kalalla voi kuitenkin olla muita hyödylli siä vaikutuksia. Rasvaisen ja vähärasvaisen kalan sekä camelinaöljyn vaikutuksia lipidiaineenvaihduntaan. 2023. Nämä muutok set ovat edullisia sydänterveyden kan nalta. Food Res. 2018. Aiemmassa kliinisessä kokeessamme sydäntautipotilaat oli satunnaistettu ryhmiin, joissa käytettiin rasvaista kalaa, vähärasvaista kalaa tai vain vähän kalaa sisältävää vertailuruokavaliota. Vähärasvaisella kalalla ei havaittu vai kutuksia näihin lipidiaineenvaihduntaan liittyviin mittareihin. LDL:n rasvaanalyysi Pitkäketjuiset n3 rasvahapot LDL:n fosfatidyylikoliinissa . Rasvahapoista muodostetaan myös useita välittäjäai neita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi tulehdukseen, verenpaineeseen ja veri hiutaleiden kokkaroitumiseen. Tässä analyysissa havait tiin, että camelinaöljyryhmässä LDL:n kolesteryyliestereissä tyydyttyneet ja kertatyydyttymättömät rasvahapot vähenivät ja alfalinoleenihappo lisääntyi. 3. Pie nempi lipofiilinen indeksi oli yhteydessä suurempaan HDLpartikkelin kokoon ja suurempaan isojen HDLpartikkelien pitoisuuteen, mitkä ovat hyödyllisiä muutoksia sydän ja verisuonitervey delle. doi: 10.1016/j.numecd.2023.04.011. Esimerkiksi sydänpoti lailla tehdyssä tutkimuksessamme vähä rasvaisen kalan käyttö alensi verenpai netta. Lyytinen A ym. Alfalinoleenihappo LDL:n kolesteryyli estereissä . 2. Solukalvojen juokse vuus Lipofiilinen indeksi . 2018. Nutr Metab Cardiovasc Dis. Intake of Camelina Sativa Oil and Fatty Fish Alter Plasma Lipid Mediator Profile in Subjects with Impaired Glucose Metabolism – A Randomized Controlled Trial. Lipidimediaattorit Eikosapentaeeni ja dokosaheksaeenihapoista muodostuneiden mahdollisesti tulehdusta lieventävien lipidi mediaattoreiden pitoisuus . Meuronen T ym. SOLUKALVOIHIN LISÄÄ JUOKSEVUUTTA Lipofiilinen indeksi on kehitetty kuvaa maan solukalvojen juoksevuutta, joka voi vaikuttaa solujen ja niihin sitoutuneiden proteiinien toimintaan. IDLpartikkelien konsentraatio . Rasvaisen kalan ryhmässä pitkäketjui set n3rasvahapot lisääntyivät LDL:n fosfatidyylikoliinissa. 1700503. Ruokavalioiden vaikutusta LDLpar tikkelien koostumukseen tutkittiin myös yksityiskohtaisella rasvaanalyysilla, lipidomiikalla. Intake of fish alters the size and composition of HDL particles and camelina sativa oil decreases IDL particle concentration in subjects with impaired glucose metabolism. Tutkimuksessa lipofiilinen indeksi laskettiin punasolukalvojen rasvahap po jen osuuksista 4 . Mol Nutr Food Res. Alfalinoleenihaposta muodostuneiden mahdollisesti tuleh dusta lieventävien lipidi mediaattoreiden pitoisuus . 4. doi: 10.1002/mnfr.201701042. l VIITTEET: 1. Nutr. Vähärasvaisen kalan tai camelina öljyn käytöllä ei havaittu vaikutuksia solu kalvojen juoksevuuteen. Lipidit HDLpartikkelissa . Mol. 2020. Pienempi lipofiilinen indeksi kuvastaa suurempaa solukalvo jen juoksevuutta ja se on liitetty parem paan sydän ja verisuoniterveyteen. Camelina Sativa Oil, but not Fatty Fish or Lean Fish, Improves Serum Lipid Profile in Subjects with Impaired Glucose Metabolism—A Randomized Controlled Trial. doi: 10.1002/mnfr.201700503. 33(7):1453-1460. Myös sii nä havaittiin samankaltaisia muutoksia seerumin HDLpitoisuudessa, HDLpar tikkelien koossa ja koostumuksessa sekä lipofiilisessä indeksissä. Lipoproteiinipartikkelit HDLpartikkelien koko . Fatty fish consumption reduces lipophilic index in erythrocyte membranes and serum phospholipids
Trendissä erilaiset aidon näköiset esineet paljastuvat kakuksi. -trendi on noussut valtavaan suosioon erityisesti TikTokissa. Osana hanketta julkaistiin myös Elin tarvikealan pkyritysten ympäristövaikutusten hallinnan opas. Hyllypaikka-kilpailu on osa Turun yliopiston ja Yrityssalon toteuttamaa Varsi Food -projektia.. Kelpo-umamiketsuppi voitti Hyllypaikkakilpailun Lapin Maria Oy:n Kelpoumami ketsuppi voitti Varsinais-Suomen elintarvikealan pk-yrityksille tarkoitetun Hyllypaikka-kilpailun. Kakkulenkkari voista ja jauhoista Hiilijalanjälkilaskuri ja ympäristö vaikutusten hallinnan opas pk-yrityksille Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Ilmasto kestävät elintarvike prosessit -hankkeessa kehitettiin IKEhiili jalanjälkilaskuri. Ketsuppiin käytetään kotimaisia hävikkitomaatteja ja villiyrttejä. Ohjeet lenkkarikakun leipomiseen löytyvät Valion verkkosivuilta. Laskuri ja opas ovat ladattavissa projektit.seamk.fi/kestavatruokaratkai sut/ilmastokestavatelintarvikeprosessit/ Vastuullisuusopas ruoka-alan yrittäjälle Vastuullinen ruokaalan yrittäjyys -työkirja on aiheeseen johdattava opas ruokaalan yrittäjäksi aikovalle, alasta kiinnostuneelle sekä kouluttaville tahoille. Työkirja on Laurean erillisjulkaisu ja sen ovat tehneet Susanna AhonenColy ja Mika Vitikka. Karhun uusin lenkkari on Aria 95 Valio Baker, jonka värimaailma tulee marjojen ja kinuskin sävyistä. Työkalu löytyy vastuullinenruokapalvelu.fi -sivustolta. Lenkkarin näköiskakku löytyy myös Karhun myymälän näyteikkunasta. 30 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Haarukassa KOONNUT: Viivi Wanhalinna Is it cake. Vastuullisuustyökalu ruokapalveluille Syyskuussa julkaistiin työkalu, jolla ruokapalvelu voi selvittää toimintansa vastuullisuuden nykytilan, tunnistaa tärkeimmät kehittämiskohteet ja luoda vastuullisuussuunnitelman. Microsoft Excel -pohjainen laskuri on tarkoitettu elintarvikealan mikroja pkyritysten tuotteiden hiilijalanjälkilaskentaan. Karhu ja Valio ovat lanseeranneet kakkukengän
Härkäpapu ei kuitenkaan maistu juomassa. Aurinkosalaatti Oy kasvattaa Herbie-brändillä lähiyrttejä, jotka kuljetetaan sähköautolla korkeintaan puolen tunnin ajomatkan päähän Konalasta. Pizzapohja valmistetaan erillisessä alumiinisessa pizzavuoassa ja se sisältää kananmunaa, juustoa, mantelia, perunakuitua, sakeuttamisainetta, suolaa ja heraproteiinia. Yrttejä Konalasta Helsingin Konalaan vanhaan teollisuuskiinteistöön on rakennettu 650 neliön vertikaaliviljelylaitos, joka tähtää yli miljoonan yrtin ja salaatin vuosituotantoon. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 31 Makeisbrändit Marianne, Fazer Salmiakki ja Suffeli Salty Snacks ovat esillä Fazer x Novita -neulontabokseissa. Olutta mallastetusta härkäpavusta Maku Brewingin Härkönen Papu Ale -olut sisältää noin viidenneksen suomalaista härkäpapua. Kirjassa pohditaan myös, millainen jalostus tukisi tulevaisuuden ekologisempaa ja eettisempää maataloutta. Kolme uutta Fazer x Novita -neulontaboksia Tietokirja maaseudun ja kaupungin välisestä vastakkainasettelusta Maaseudun tulevai suus tietokirjassa (Vastapaino 2023) helsinkiläinen Tuuli Orasmaa vierailee maatiloilla Ivalosta Kirkkonummelle ja sukeltaa viljelijöiden maailmaan. Ketopizzapohja Kotipizzan valikoimiin Kotipizza lanseerasi Ketoinen Oy:n kanssa viljattoman, gluteenittoman ja laktoosittoman ketopizzapohjan. Oluissa on käytetty myös Savomaltin maltaita.. Neulontaboksit sisältävät langat, neulontaohjeet ja sukka puikot sekä Fazerin makeisia. Kirja jalostuksen merkityksestä ruuantuotannolle Hyvä paha jalostus -kirjassa (Vastapaino 2023) Mari Koistinen kertoo kasvinja eläinjalostuksesta ja sen merkityksestä ruuantuotannolle. Raaka-aineena on käytetty PohjoisPohjan maalla viljeltyä ohraa, joka on mallastettu Pehkolan Mallastamolla Ruukissa ja Arctic Hopyardin Ilmajoella kasvattamaa humalaa. Kirjoittaja työskentelee maatalouden ympäristöpolitiikan asiantuntijana ja on ollut aktiivinen ympäristöjärjestöissä. Yritys on kehittänyt tuotetta vuoden ajan yhdessä mallastamo Viking Maltin kanssa. Ohra ja humala kotimaisilta pientuottajilta Tornion Panimon gluteenittoman Pienet Vienna -oluen kaikki raaka-aineet tulevat kotimaisilta pientuottajilta
Komissio on toteuttanut tutki muksia elintarviketietoja koskeviin aloit teisiin liittyvien vaihtoehtojen vertaile miseksi ja vaikutusarvioinnin tukemi seksi. Komissio on todennut, että elintar viketietoja koskevien lainsäädäntöaloit teiden osalta vaikutusten arviointi on vielä kesken. Myös kestävää ruokajärjestelmää koske van lainsäädäntökehyksen osalta on to teutettu useita laajoja, sekä julkisia että kohdennettu kuulemisia. Lainsäädäntökehyksellä pyritään var mistamaan, että kestävyyteen liittyvät tavoitteet otetaan johdonmukaisella ta valla huomioon EU:n elintarvikepolitii kassa ja –lainsäädännössä. Kestävän ruokajärjestelmän kolme pi laria ovat ympäristövaikutukset, sosiaa liset vaikutukset, joihin kuuluu myös terveys, sekä taloudelliset vaikutukset. Profiileilla rajoitettaisiin erityi sesti runsaasti rasvaa, sokereita tai suo laa sisältävien elintarvikkeiden markki nointia. Nämä on otettava huomioon kaikkien toimenpiteiden kohdalla koko elintar vikeketjussa pellolta pöytään. Aloitteista on järjestetty julkisia kuulemisia sekä jäsenvaltioille ja sidos ryhmille kohdennettuja suunnattuja kuulemisia. Pellolta pöytään strategian toiminta suunnitelmaan sisältyy myös ehdotus kestävää ruokajärjestelmää koskevasta lainsäädäntökehyksestä. Pellolta pöytään -strategian toimeenpano venyy edelleen, koska vaikutusarviointi on vielä osittain kesken.. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on päi vittänyt elintarviketietoja koskevia kir jallisuuskatsauksia ja tehnyt markkina analyysiä alkoholijuomien merkinnöistä. Strategia on keskeinen osa Euroopan vihreän kehi tyksen ohjelman (Green Deal) tavoittei den toteuttamista. Säädökseen si sältyisivät keskeisten käsitteiden määri telmät sekä yleiset tavoitteet ja periaat teet ruokajärjestelmän kestävyydelle. 32 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 EU :n komissio julkaisi keväällä 2020 Pellolta pöytään strate gian oikeudenmukaista, ter veyttä edistävää ja ympäristöä säästävää ruokajärjestelmää varten. MITEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY ETENEE. PAKKAUSJA PÄIVÄYSMERKINNÄT UUDISTETAAN Elintarvikkeista annettavia tietoja esite tään kehitettäväksi niin, että kuluttajan olisi aiempaa helpompi tehdä terveelli siä ja kestäviä ruokavalintoja. Komissio ehdottaa harmonisoituja pakollisia pakkauk sen etupuolella esitettäviä ra vintoarvomerkintöjä. Yksi strategian tavoitekokonaisuus on kestä vän elintarvikekulutuksen edistäminen sekä terveellisiin ja kestäviin ruokavalin toihin siirtymisen helpottaminen. Euroopan elintarviketurvallisuus viranomainen (EFSA) on antanut tieteel lisiä arvioita ja julkaissut ohjeita sekä tehnyt kuluttajatutkimusta ravitsemus vastuullisuutta koskevien aloitteiden ke hittämisen tueksi. Kestävällä ruokajärjestelmällä varmistetaan turval listen, ravitsevien, kohtuuhintaisten ja kestävällä tavalla tuotettujen elintarvik keiden riittävä ja monipuolinen tarjonta kaikille ihmisille kaikkina aikoina. Strategian toiminta suunnitelmassa on 27 toimenpideehdo tusta, joiden aikajänne on vuoden 2024 loppuun. Kestävän ruokajärjestelmän lainsäädäntökehystä koskevan aloitteen osalta vaikutusten arviointi on valmistu nut ja lainsäädännön arviointikomitea on antanut myönteisen lausunnon komis sion ehdotuksista. Strategiassa todetaan, että komissio varmistaa, että strategia pannaan täy täntöön tiiviissä yhteistyössä vihreän kehityksen ohjelman muiden osien kans sa. Tätä aloitetta on tarkoitus edis tää yhdessä Pellolta pöytään strategian elintarviketietoihin liittyvien aloitteiden kanssa. Yksi tällainen on ravintosisältöprofiilien laa timinen. Komissio kerää säännöllisesti tietoja, jotta voidaan kattavasti arvioida toimien yhteisvaikutuksia kilpailukykyyn, ympä ristöön ja terveyteen. Komissio myös harkitsee pakollisia alkuperämerkintöjä nykyistä useampiin elintarvikkeisiin. Pellolta pöytään strategian toiminta suunnitelman mukaan ravitsemusvas tuullisuutta edistävät lainsäädäntöaloit teet olisi pitänyt antaa vuoden 2022 lop puun mennessä. Pellolta pöytään strategia on laaja ja moneen osaalueeseen jakautuva. Helmikuussa 2021 julkaistun Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman mukai sesti komissio tekee ehdotuksen aines osaluettelon ja ravintoarvoilmoituksen pakollisesta merkitsemisestä alkoholi juomiin. Komissio tarkaste Lainsäädäntö TEKSTI: hallitusneuvos Anne Haikonen, maaja metsätalousministeriö Mitä kuuluu EU:n ravitsemusvastuullisuusaloitteille. Kestävän ruokajärjes telmän lainsäädäntökehystä koskeva ehdotus tulisi antaa vuoden 2023 aikana. Toimintasuunnitelmassa on aloitteita, joilla edistetään elintarvikkeiden koos tumuksen uudelleenmuokkausta. Lainsäädäntöehdotuksia ei ole vielä tois taiseksi annettu, eivätkä ne myöskään sisälly komission loppuvuoden lain säädäntöohjelmaan. Kaikkien EU:n lainsäädäntöehdotusten tulee perustua kattavaan vaikutusten ar viointiin. KESTÄVÄN RUOKAJÄRJESTELMÄN MONITOROINTIKEHYS Pellolta pöytään –strategian toimeen pano on edennyt varsin verkkaisesti, mutta komissio on käynnistänyt moni torointijärjestelmän valmistelun. Päiväysmerkintöjä koskevia sääntöjä ehdotetaan tarkistettavaksi, koska ny kyisten päiväysmerkintöjen käytön ja merkintöihin liittyvien väärinymmär rysten katsotaan osaltaan aiheuttavan ruoka hävikkiä
JRC kehittää parhaillaan monitoroin tijärjestelmää, jossa indikaattoreiden avulla voitaisiin arvioida systeemistä muutosta kohti kestävää ruokajärjestel mää. 2 GLOBAALI RUOKAJÄRJESTELMÄ ELINTARVIKEPÄIVÄ Teemat: Koulutus & Tutkimus, Rahoitus, Makeisteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 30.9. 1 TURVALLINEN RUOKA MESSUNUMERO Teemat: Logistiikka, Myynti & Vienti, Juomateollisuus Mainosten varauspäivä: ti 2.4. l Lisätietoa Pellolta pöytään –strategiasta komission sivuilta https://food.ec.europa.eu/ horizontal topics/farmforkstrategy_en KOMISSIO ON TODENNUT, ETTÄ ELINTARVIKETIETOJA KOSKEVIEN LAINSÄÄDÄNTÖALOITTEIDEN OSALTA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ON VIELÄ KESKEN. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 33 lee strategiaa arvioidakseen, ovatko to teutetut toimet riittäviä tavoitteiden saa vuttamiseksi vai tarvitaanko lisätoimia. ILMOITUSMYYNTI 2023: Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabo okers.fi kehittyvaelintarvike.fi/m ediatiedot. Monitorointijärjestelmää voidaan komission mukaan edistää, vaikka kes tävän ruokajärjestelmän lainsäädäntö kehystä ei vielä ole. 3 UUTTA TUOTANNOSSA Teemat: Kiertotalous, Tuotantotilat & Koneet & laitteet, Valmisruokateollisuus Mainosten varauspäivä: ma 19.8. Teemat: Mikrobiologia, Raaka-aineet, Lihateollisuus Mainosten varauspäivä: ma 5.2. Monitorointikehystä voidaan tarvittaessa myöhemmin mu kauttaa lainsäädäntökehykseen. Lopputuloksena on tieto pankki sekä julkiseen käyttöön avattava tietokanta. 4 TUOTANNON PUITTEET MESSUNUMERO ILMOITUSMYYNTI 2024: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi MUISTA MYÖS 6/2023 RUOKAJA KULUTTAJATREND IT Teemat: Markkinointi & Pakkaukset Mainosten varauspäivä: ma 13.11. 6 DATA JA VASTUULLISUUS Teemat: Alihankinta, Energia, Leipomoteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 13.5. Monitorointijärjestelmä voitaisiin mahdollisesti saada käyttöön vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, mutta aikatauluun liittyy epävarmuuksia. Työssä hyödynnetään muiden sekto reiden indikaattoreita ja luodaan tarpeen mukaan uusia. Tavoitteena on luoda integroitu malli, jossa yhdistetään Pellolta pöytään strategian tavoitteet ja päämäärät. Alustavassa järjestelmäs sä on 13 temaattista aluetta ja 40 kestä vyyden osaaluetta, jotka ovat kytkök sissä yhteen tai useampaan strategian tavoitteista. 5 OSAAMINEN LIIKETOIMINNAKSI Teemat: Yritysvastuu, Ohjelmistot, Pakkausteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 11.11
Rahoitusta (avustus tai laina) voi hakea erilai sille kehityshankkeille, tuotekehitykseen, markkinoille pää syyn ja kansainvälistymiseen. elykeskus.fi/yritysrahoitus 3. Elintarvikealan tutkimussäätiö on erikoistunut juuri tämän tieteenalan tukemiseen. | tela.fi Talous & Liiketoiminta Rahoitusta eri lähteistä TEKSTI: Heikki Manner Eri suuruisille ja sisältöisille investoinneille ja kehityshankkeille on olemassa useita erilaisia rahoituslähteitä.. JOUKKORAHOITUS Joukkorahoitusta hyödynnetään useimmiten yritysidean käynnistämisessä. Kuljetustukea myönnetään harvaan asutuilla alueilla toimiville yrityksille korvaamaan pitkien kuljetusmatkojen kustannuksia. Leaderrahoitus on suunnattu pienille yrityksille: rahoitusta voivat hakea maaseutualueilla alle viisi henkilötyövuotta työl listävät yritykset esimerkiksi kehittämiseen tai investointiin. LEADER-RAHOITUS Leaderrahoitus on maaseudun kehittämisrahoitusta, johon varoja saadaan EU:lta (43 prosenttia), valtiolta (37 prosenttia) ja kunkin Leaderalueen kunnilta (20 prosenttia). Rahoitus haetaan oman alueen Leaderyhdistykseltä. Tässä koottuna muutamia. BUSINESS FINLAND Business Finland tarjoaa palveluita aloittaville yrityksille, pie nille ja keskisuurille yrityksille, suurille yrityksille, tutkimus organisaatioille ja julkiselle sektorille. 6. Business Finlandin rahoitushakemus tehdään heidän koti sivuillaan valmiisiin hakemuspohjiin. Rahoitusmalleja on useita erilaisia. Lainaushakemus tehdään omaan eläkeyhtiöön. mesenaatti.me 8. Työeläkevarojen takaisinlainoilla oli työeläkejärjestelmän ensimmäisinä vuosikymmeninä 1960luvulta 1990luvun alkuun merkittävä rooli yritysten rahoituksessa, mutta nykyi sin sitä käytetään melko vähän. Maaseudun yritystuki on tarkoitettu sekä aloittaville että toimintaansa laajentaville yrityksille maaseutualueilla, mutta ei edellytä hakijalta maatalouden harjoittamista. 34 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 4. Starttirahaa voi saada maksimissaan vuoden ajan, ja se on suuruudeltaan peruspäivärahan luokkaa. Tavallisin tapa hankkia rahoitus investoinnille on hakea lai naa pankista, mutta elintarvikealalla on niiden lisäksi myös useita muita rahoittajia. 1. Se keskittyy elintarvikeyritysten kansainvälistymiseen ja tavoite on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti 2025 mennessä. | businessfinland.fi 2. Business Finlandilla on myös erilaisia alakohtaisia ohjelmia, kuten taannoinen Sapuska ja nyt loppusuoralla oleva Food from Finland. ELYkeskukset kanavoivat avus tusten kautta myös EUrahoitusta. SIJOITUSRAHASTOT JA PÄÄOMARAHASTOT Sijoitusrahastot ovat viime vuosina kiinnostuneet varsinkin aloittavista yrityksistä. 7. Moni säätiö on rajannut tukensa kriteerit melko tiukasti esimer kiksi tiettyyn tieteenalaan tai maantieteelliseen alueeseen. SÄÄTIÖT Erilaiset säätiöt saattavat myöntää rahoitusta tutkimus tai kehityshankkeille, joissa yritys on mukana osallistujana. Kuitenkin investoinnit esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin tai toiminnan laajentamiseen ovat olennaisen tärkeitä toiminnan jatkumiselle pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Mesenaatti.me on suomalai nen joukkorahoituspalvelu, jonka mesenaatti.PRO työkalu on suunnattu organisaatioiden kuten yritysten käyttöön. Se on yrittäjän omaa verotettavaa tuloa. ELY-KESKUKSET ELYkeskukset rahoittavat pienten ja keskisuurten yritysten kehitys ja investointihankkeita. Ruokaalaan erikoistunut rahasto on esimerkiksi Nordic FoodTech VC, ja myös Lifeline Ventures on tukenut useita elintarvikealan yrityksiä. TyEl-TAKAISINLAINAUS Takaisinlainaus työeläkeyhtiöstä edellyttää, että yrityksellä on työeläkevakuutus. Ohjelma kaudella 2023–2027 rahaa on käytössä yhteensä 230 miljoo naa euroa. Lisä tietoa löytyy kunkin rahaston kotisivuilta. STARTTIRAHA Starttiraha on tarkoitettu aloittavan yrittäjän elinkustannuk siin. Vakuutuksen ottanut yritys on oikeutettu lainaamaan eläkeyhtiöltä tai säätiöltä rahastoon kertyneistä varoista. Sitä haetaan ennen yritystoiminnan aloittamista oman alueen TEtoimistolta. leadersuomi.fi 5. Erilaisia rahastoja ja säätiöitä voi etsiä sivustolta saatiotrahastot.fi . ELY on lyhenne sanoista elin keino, liikenne ja ympäristö. www.uusyrityskeskus.fi E lintarvikealan yrityksistä harvalla tuottavuus on niin hyvä, että investoinnit ja kehityshankkeet pystyttäisiin rahoitta maan tulorahoituksella
Hintojen nousun ennustetaan hidastuvan kaikissa elintarvikkeiden päätuoteryhmissä. Ilmastoneutraalin Euroopan unionin sekä alueellisen Keski-Suomen hiilineutraaliusja älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien täsmäviljelyteknologioiden ja päästöjä vähentävien ratkaisujen laajaa käyttöönottoa. KAURATUOTEALALLA tapahtui uutta järjestäytymistä, kun Valion pääosin omistama Oddlygood osti norjalaisyhtiö Kavlilta Planti-tuotemerkin. Näiden muutosten myötä pystyisimme lisäämään fokusta molemmissa tehtaissamme, ja turvaisimme kilpailukykymme myös tulevaisuudessa, sanoo Kati Rajala, Fazerin kasvipohjaisten juomien liiketoiminnasta vastaava johtaja. Tilannetta kompensoivat jonkin verran palkankorotukset, joiden odotetaan nostavan ostovoimaa ensi vuonna. Hankkeessa hyödynnetään myös valmiita ratkaisuja, kuten Nesteen jätteistä ja tähteistä valmistamia dieselja polttoöljytuotteita. Fazer aloittaa Korian kauratuotetehtaalla muutosneuvottelut, jotka koskevat 93 työntekijää. Taustatekijöinä ovat maatalouden murros, ilmastoneutraaliuteen pyrkiminen ja päästöjen vähentäminen. Korialla on osaamista laadukkaiden kaurapohjaisten gurttien valmistamiseen. Ennuste: Ruuan hinnannousu kääntyy laskuksi JYVÄSKYLÄN ammattikorkeakoulun (Jamk) luotsaamassa Finnish Future Farm -hankkeessa luodaan älymaatalouden yhteiskehittämisen ympäristö ja osaamiskeskittymä Biotalouskampukselle Saarijärven Tarvaalaan. Eräs keskeinen tavoite on edistää yhteistyömahdollisuuksia ja innovaatiotoimintaa älymaatalouden startupyhteisön ja kiihdyttämöekosysteemin avulla. Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla Oddly goodin liikevaihto kasvoi 40 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Oddlygood osti Plantin, Fazer muutosneuvottelee Jamk rakentaa Saarijärvelle älymaatalouden osaamisympäristön KU VA : NE ST E Neste on kierrätyspolttoainetuotteillaan mukana Finnish Future Farm -hankkeessa. Lisäksi elintarviketeollisuuden palkkasumma on kasvussa, mikä myös nostaa tuotantokustannuksia. Kauratuotemarkkinat ovat olleet vastatuulessa esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi Oatlyn osakkeen arvo on romahtanut listauksesta. – Hinnan nousupaineet hellittävät, mutta hinnat eivät tule palautumaan lähtötasolle, sanoo tutkimusjohtaja Sari ForsmanHugg PTT:stä. Ruuan hinnannousu on ylittänyt yleisen inflaatiokehityksen, mutta ensi vuonna tilanne kääntyy päinvastaiseksi. Kuluttajien kiristyneet kukkaronnyörit näkyvät lihan, etenkin naudanlihan, sekä kalan kysynnässä. – Odotan hankkeen havainnollistavan maatalouden päästövähennyspotentiaalin ja löytävän ratkaisuja todentaa saavutetun päästövähenemän. – Suomen tilanne vastaa pitkälti eurooppalaisen kuluttajakäytöksen muutoksia, ForsmanHugg sanoo. Kaupan myötä Oddlygoodista tulee lusikoitavien kasvipohjaisten välipalojen markkinajohtaja Ruotsissa ja kasvipohjaisten ruuanvalmistustuotteiden markkinajohtaja Suomessa. Finnish Future Farm -hankkeessa rakennettavassa ympäristössä pystytään kehittämään peltoviljelyn hiilidioksidipäästöjä minimoivia ja kannattavuutta parantavia ratkaisuja. Maitotuotteissa nestemäisten maitotuotteiden kulutus jatkaa loivaa laskuaan, juuston taas hienoista nousua. Tämä on kuitenkin tapahtunut hitaasti. Kulutta jien ostokäyttäytyminen on kuitenkin tällä hetkellä vaikeasti ennustettavaa. Kokonaisrahoitus on noin 3,5 miljoonaa euroa, josta kolme miljoonaa tulee EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Ruuan hinta laskisi vuonna 2024 noin kaksi prosenttia, kun tänä vuonna nousua on vielä 8,5 prosenttia. Suunnitelmana on keskittää nestemäisten kauratuotteiden valmistus Ruotsiin Tingsrydin tehtaalle, ja Korialla jatkettaisiin gurttien valmistusta. Se toimii myös yritysten tuotekehitysalustana. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 35 Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 35 PELLERVON taloustutkimuksen (PTT) lokakuussa julkistaman ennusteen mukaan ruuan hinta kääntyy ensi vuonna maltilliseen laskuun. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa elintarviketuotannon volyymi laskee jo toista vuotta, ja ensi vuonna myös alan liikevaihdon ennustetaan kääntyvän hienoiseen laskuun. Naudanlihan kulutuksen lasku on kiihtynyt, sianlihan kulutuksen lasku taas loiventunut. – Kahdella tehtaallamme on erilaiset profiilit. Ravintolapalvelujen sulkeminen koronaepidemian aikana nosti valmisruokien kysyntää, mutta ravintoloiden nykyiset normaaliin palanneet aukiolot saattavat taas vähentää valmisruokien kulutusta. Hankkeen osatoteuttaja on Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto. Älymaatalouden huippuosaamiskeskittymän rakentaminen edistää Lappalaisen mukaan sekä ruoantuotannon kestävyyden että kannattavuuden kehitystä ja uutta, kansainvälistä kasvuliiketoimintaa. Kuluttajat ovat entistä hintatietoisempia, ja kulutusta on siirretty edullisempiin tuotteisiin. – Tällainen ekosysteemi on Suomesta puuttunut kokonaan. Mukana ovat myös Valtra, AGCO Power ja Neste sekä Saarijärven kaupunki. Joidenkin raaka-aineiden kuten sokerin hinta vaikuttaa kuitenkin pysyvän korkealla, ja ruokaketjun kustannustaso säilyy kauttaaltaan verraten korkeana. Oddlygood hakee kaupasta lisää kasvua jo ennestään hyvään vauhtiinsa. Tingsrydissä taas on useiden vuosikymmenten kokemus ja erittäin tehokkaat prosessit korkealaatuisten kaurajuomien laajamittaiseen valmistamiseen. – Näemme kasvipohjaisten tuotteiden markkinoilla suurta pitkän aikavälin kasvupotentiaalia, ja ne ovat avainasemassa Valion kasvustrategiassa, sanoo Kimmo Luoma, Senior Vice President Valio Food. Uskon tämän kiinnostavan maatalouden parissa toimivia laajasti, sanoo hankkeen yrityskumppani Nesteen Suomen yritysasiakasmyynnistä vastaava johtaja Joni Pihlström.. Olemme tunnistaneet sen tarpeellisuuden esimerkiksi biotalouden yrityskiihdyttämömme BioPaavon innovaatiokilpailuissa, sanoo Jamk Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen
Mukana on myös paljon vegaanisia ja kasvipohjaisia elintarvikkeita. Ruokamessut tulevat Messukeskukseen TEKSTI: Elina Teerijoki TEKSTI: Jaana Laine KU VA : LI DL IN VI ES TI NT Ä Luomukaurasydän on Lidlin suosituimpia suomalaisia vientituotteita. Suurimpia vientituotteita olivat paistopisteen luomuleivät, pakattu luomuleipä, laktoosittomat maitotuotteet sekä erilaiset juomat ja makeiset. Messujen kävijämäärät ovat palautuneet koronavuosista normaaliin, ja Harlin uskoo kävijöiden löytävän uuden tapahtuman hyvin. Uusia, eurooppalaisiin Lidl-myymälöihin soveltuvia suomalaisia päivittäistavaroita on etsitty vientikilpailussa, johon ilmoitettiin tänä syksynä yli sata tuotetta. Vientikilpailuun osallistuvat tuotteet edustavat kattavasti eri tuotekategorioita valmis ruuista alkoholijuomiin ja perinteisistä herkuista uusiin innovaatioihin. Talous & Liiketoiminta LIDL TARJOAA suomalaisille elintarvikevalmistajille entistä suoraviivaisempia vientimahdollisuuksia. Lidl avaa suomalaisille elintarvikkeille tietä Eurooppaan. Koska kuluttajatapahtumassa on tärkeää viihtyä ja viettää aikaa, alueelle tulee piazzamaisia levähdyspaikkoja, joissa voi syödä ja juoda. Mahdollisesti avautuvat markkinat ovat suuret, sillä Lidl-ketjulla on yli 12 200 myymälää 31 eri maassa. Messuilla tulee olemaan kaksi ohjelmalavaa sekä näytöskeittiö vaikkapa kilpailufinaaleja tai työpajoja varten. Tapahtuman ohjelma julkistetaan tammikuussa. Ensimmäiset Ruokamessut tavoittelevat laajasti ruuasta ja juomista kiinnostunutta kuluttajayleisöä ja alan näytteilleasettajia, kertoo messujen konseptista, näyttelytilan myynnistä ja ohjelmasta vastaava Nina Harlin. Lidlin asiantuntijaraati valitsee helmikuussa 2024 viisi voittajaa, jotka esitellään konsernin sisäisessä ostotapahtumassa yli kahdenkymmenen Lidl-maan ostajille. Uutuuksien esittelyn lisäksi vanha tuttukin tuote tai toimija pysyy paremmin kuluttajien mielissä, kun sen kohtaa messuilla. Helsingistä on puuttunut selvästi ruokaan liittyvä kuluttajille suunnattu messutapahtuma. Viime vuoden aikana Euroopan myymälöissä myytiin lähes 200 suomalaista alkuperää olevaa tuotetta noin kuudeltakymmeneltä elintarvikevalmistajalta. Harlin sanoo, että kuluttajamessut tarjoavat tuottajalle tärkeää ensi käden informaatiota kuluttajien mieltymyksistä ja tuotteiden toimivuudesta. 36 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 UUSI KULUTTAJILLE suunnattu ruokatapahtuma valtaa Helsingin Messukeskuksen huhtikuussa. – Messuilla tuotteita voi maistaa, kokeilla ja tutkia ihan eri tavalla kuin kuvina verkossa, Har lin muistuttaa. Vientikilpailu tukee Suomen hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Harlin kertoo, että paikalle tavoitellaan useita satoja näytteilleasettajia niin ruokaja juomateollisuuden, kaupan, alan palveluiden kuin ruuanlaittoon liittyvien tuotteidenkin edustajista. Ruokamessuista suunnitellaan jokavuotista tapahtumaa. Ostotapahtuma järjestetään heinäkuussa 2024. Ostajat voivat tämän jälkeen päättää itsenäisesti, ottavatko he tuotteet oman maansa valikoimiin joko pysyvästi tai kampanjaluontoisesti
Yrityk sen tavoite saattoi esimerkiksi olla vesipositiivisuus eli vesiva rantojen täydentäminen omaa kulutusta enemmän. Päätelmämme oli, että mui hin aloihin verrattuna ruoka ja juomateollisuuden yritykset pikemminkin peesaavat kuin kulkevat etulinjassa. Eturinta maan lukeutuivat metsäyhtiöt, rakennusmateriaalien valmis tajat ja sähköntuottajat. Ruoka ja juomateollisuuden linjaukset liittyvät tavallisesti vedenkäyttöön ja uusiutuviin maatalousmenetelmiin. Uskomme, että tule vaisuudessa menestyjiä ovat yritykset, jotka ovat parhaiten varautuneita ympäristökriisiin liittyviin liiketoiminnan muu toksiin. Sitoumuk sia oli asetettu esimerkiksi pel tomaan kasvukuntoa elvyttävän viljelytavan edistämiseksi ja ta voitteita jätteiden kierrätykseen ja päästöjen pienentämiseen tai hiilineutraaliuteen. Luonnon monimuotoi suuden arvioinnilta puuttuvat vakiintuneet mittarit. Luonnon monimuotoi suuden huomioiminen on olen nainen osa vastuullisuuttamme työeläkeyhtiö Varmassa. l Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 37 L uontokato puhuttaa sijoit tajia, eikä syyttä. Kokemusta ei ole karttunut kuten ilmaston muutoksen torjunnasta. Luon tokato muodostaa vakavan uhan globaalille ruokaturvalle. On totta, että luontokadon hillitse misen tärkeyteen on herätty yrityksissä tässä mittakaavassa vasta hiljattain. Luonto kato on oleellinen tekijä globaalissa ympäristökriisissä, joka uhkaa elämää ja hyvin vointia. Sijoittajan haasteena on yh tenäisen ja vertailtavan datan puute. Heiltä Varma selvitti sijoituskohteitaan – yli puolet elintarvikeyrityksistä aikoo torjua luontokatoa Tulevaisuudessa menestyvät yritykset, jotka osaavat ottaa luontokadon vaikutukset parhaiten huomioon. EU:n biodiversiteettistrate gian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 37 löytyi useammin selkeitä linja uksia, tavoitteita ja toiminta suunnitelmia biodiversiteetin huomioimiseksi. Positiivista oli, että suurin osa yrityksistä, juomateollisuu dessa 60 prosenttia ja ruoka teollisuudessa 56 prosenttia, oli ilmaissut tahtotilansa ryh tyä toimiin luonnon monimuo toisuuden huomioimiseksi. Sijoittajan on olta va tietoinen, mitä vaikutuksia ja riskejä luontokato aiheuttaa sijoituskohteille. Ruokateollisuudessa tavoit teita oli asettanut jo joka viides yritys. DATA AUTTAA SIJOITTAJAA Kartoituksesta saamamme tieto on meille tärkeää omien kestävyysriskiemme arvioinnin kannalta. Konkreettinen toiminta suunnitelma luontokadon hillitsemiseksi oli kuitenkin hyvin harvalla yrityksellä. Elintarviketeollisuus on yksi riskisimmistä toimialoista. Mukana oli 282 listattuihin osakesijoi tuksiimme kuuluvaa luonto kadon kannalta kriittistä yri tystä ympäri maailmaa. Ei linjauksia lainkaan Asettanut tavoitteita Tahdonilmaus ryhtyä toimiin Toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi KU VA : VA RM A Ruokateollisuuden yhtiöistä joka viides asettanut tavoitteita Talous & Liiketoiminta TEKSTI: vastuullisuusasiantuntija Alina Matula & viestintäpäällikkö Marjut Tervola, Varma. Sijoittajille luontokadon hil litsemisestä on tulossa yhtä kiinteä osa sijoituspäätösten tekoa kuin ilmastonmuutoksen torjunnasta. TAVOITTEITA PÄÄSTÖIHIN JA KIERRÄTYKSEEN Selvityksemme perusteella juomateollisuuden yrityksistä vain kymmenellä prosentilla oli tavoitteita luonnon monimuo toisuuden huomioimiselle. Elin tarvikealalla on valtava muu tospotentiaali sekä ratkaisun avaimia parempaan ruokatur vaan ja elinympäristöjen moni muotoisuuden säilyttämiseen. Kannustammekin varsinkin riskitoimialoilla toi mivia sijoituskohteitamme laa timaan linjauksia toiminnalleen olennaisista luonnon moni muotoisuusteemoista. Esi merkiksi metsäkato lisää tulvia, maaperän eroosio kuormittaa vesistöjä ja pölyttäjien suku puutto vaikuttaa satoihin. Lisäksi ruoka ja juomateolli suus on yksi merkittävä muovi jätteen aiheuttaja. 20% 56% 20% 4% 24 prosentilla ruokateollisuuden yrityksistä oli määritelty luonnon monimuotoisuustavoitteita tai toimintasuunnitelma. Lä hes joka kolmas juoma ja joka viides ruokateollisuuden yritys ei ollut huomioinut biodiversi teettiasioita lainkaan. Kesällä 2023 teimme yritys ten julkisen tiedon perusteella kartoituksen, millaisia tavoit teita sijoituskohteinamme olevat yritykset ovat asetta neet luonnon monimuotoisuu den huomioimiseksi. Ruoka ja juoma teollisuuden osuus oli vajaa viidennes
Il mastonmuutoksen myötä sään ääriilmiöt ovat lisääntyneet, mikä tekee viljelykasvien, myös viljojen, sadon onnistumisesta epävarmaa suuressa osassa maata. Tavoite ei ole se, että ruoka valioihin tehtäisiin suuria muu toksia, esimerkiksi luovuttaisiin lihansyönnistä kokonaan. Helsingin yliopiston ravitse mustieteen apulaisprofessori Anne-Maria Pajarin mukaan tavoitteena ei ole pyrkiä koko naan kasviperäiseen ruokava lioon edes kestävyyssyistä. Työryhmä on ni metty, ja valmista odotetaan vuoden 2024 loppupuolella. Jos sato epäonnistuu TEKSTI: Elina Teerijoki Kohti kasvipainotteisuutta – mutta miten. Ruokapalvelut ovat tärkeä väylä tutustuttaa ihmisiä laa jasti uudenlaisiin ruokiin. Kun raha ohjaa kuluttajan valintoja kaupassa ja voi olla este uusien tuotteiden kokei lulle, tavoittaa joukkoruokailu kuitenkin laajan joukon väes töä. KU VA : TH L. – Ravitsemussuosituksen kasvi ja kalapainotteisuus tar koittaa käytännössä monipuoli suuden lisäämistä. Suomen omavaraisuusaste on noin 80 prosenttia elintar viketeollisuuden käyttämistä raakaaineista. Planetaarisen ruokavalion linjoja noudatte leva suositus kannustaa syö mään enemmän kasvipohjaisia tuotteita ja järvikalaa, vähem män lihaa sekä runsaasti soke ria tai suolaa sisältäviä elin tarvikkeita. Halusimme myös politiikkasuosituksessa välttää radikaalin eron teke mistä kasvisruuan ja muun ruuan välille, sanoo THL:n eri koistutkija Niina Kaartinen. Väes tötasolla vaikuttavampaa on, jos hyvin moni ihminen tekee pieniä muutoksia, sanovat poli tiikkasuosituksen kirjoittajat. Politiikkasuosituksen keino ehdotuksiin kuuluu myös hy vien valintojen tukeminen ve rotuksella. Koko väestön täysi kasvisruokavalio merkitsisi tuotantovaikutusten ulkoistamista ja riippuvuutta tuontiruuasta, mikä riskeeraisi myös omavaraisuuden, joka epävakaassa maailmantilan teessa tuntuu hyvin tärkeältä säilyttää. Pohjoismaiset ravitsemus suositukset toimivat pohjana kansallisille ravitsemussuosi tuksille, joiden päivitystyö on alkamassa. – Suomen ruokajärjestel mässä kasvintuotanto ja eläin tuotanto tukevat toisiaan. TUUPPAUS TOIMII Monelle kuluttajalle hinta on tärkein syy valita tietty ruoka. Niitä odotellessa Leg4Life ja Just food hankkeissa työstetty, Ravitsemus & Terveys THL:n syyskuussa julkaisema politiikkasuositus ehdottaa pohjoismaisiin ravitsemus suosituksiin pohjautuen useita keinoja, joilla ruokavalioihin voi vaikuttaa väestötasolla. 38 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 eikä sitä voi hyödyntää ihmi sille, sen voi syöttää eläimille, Pajari tähdentää. Leg4Lifeja Just food -hankkeiden syyskuussa julkaiseman politiikkasuosituksen keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa tuuppaaminen, verotus ja positiivinen ruokapuhe. K un uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkistettiin kesäkuussa, eniten huomiota kiin nitti se, että suositus huomioi sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnin
Suosituksen on julkaissut THL. Esimerkiksi jauheli han jatkaminen kasviproteiini tuotteella on tällainen valinta, AnneMaria Pajari sanoo. VALMIITA RUOKIA TARVITAAN Ruokateollisuuden osa on ke hittää tuotteita, jotka sekä maistuvat kuluttajille että ovat kestäviä ja terveellisiä vaihto ehtoja. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 39 Joukkoruokailuissa jo ylei sesti käytetty tuuppaus on to dettu tehokkaaksi ohjauskei noksi: kun salaatti on linjastolla ensin, sitä otetaan enemmän. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ruokavalinnois sa on suuria väestöryhmien välisiä eroja. Tutkijat sanovat, että halveksinnan sijaan pa rempi vaihtoehto olisi suhtau tua ymmärtävästi siihen, että ihmiset tekevät erilaisia valin toja. – Kasvisten määrää lauta sella voi lisätä yhdistämällä kasvi proteiinia ja lihaa samaan resep tiin. Tulosten perusteella motiiveja valita liha tai kas visruoka on hyvin monenlai sia, ja ne voivat myös muuttua vaikkapa hinnan tai tuttuuden myötä. Niina Kaartisen mukaan kansallinen FinRavintotutki mus tarjoaa hyvää dataa suo malaisen aikuisväestön ruuan kulutuksesta ja ravintoaineiden saannista. MYÖNTEINEN RUOKAPUHE KANNUSTAA Puheen sävyllä on merkitystä. Samoin se, että kasvipohjaisen ruuan tuo samalle linjastolle muiden tarjottavien kanssa eikä siihen suhtauduta erikois ruoka valiona, helpottaa pää töstä kokeilla sitä. Sen rahoitus tulee jatkossakin turvata ja laajentaa seuranta myös lapsiin ja nuo riin. Vanhemmat väestöryhmät syövät keski määrin terveellisemmin kuin nuoret: he käyttävät enemmän marjoja, täysjyvätuotteita ja kalaa. Se voi auttaa tiedostamaan paremmin myös ruokaan liittyvät kestävyys näkökulmat, tutkijat arvelevat. Ruokakulttuurit ovat vahvoja ja hitaasti muuttuvia, ja väestö tason muutoksiin pyrittäessä on viisasta, että tutut ruoka vaihto ehdot pysyvät edelleen olemas sa. Kuluttaja voi tunnistaa nämä esimerkiksi selvien pakkausmerkintöjen avulla, Niina Kaartinen sanoo. Työryhmä toivookin, että mur roskauden muutoksista puhu taan julkisuudessa positiivi sesti, ei luopumisena, vaan ruoka valion monipuolistumi sena: saamme lautasellemme lisää marjoja, kasviksia ja kes tävästi pyydettyä kotimaista kalaa. Tähän liittyvä työ jatkuu sekä Leg4Life että Just food hankkeissa. Tavallaan uudet suositukset ohjaavat Pajarin mukaan van haan aikaan, jolloin lihaa käy tettiin keitoissa ja kastikkeissa säästäväisesti, enemmän maus teena kuin pääraakaaineena. Ruokaan liittyvät arvot ja asenteet ovat harvoin tiedos tettuja, vaan päivittäisiä ruo kavalintoja tehdään rutiinilla. Leg4Life ja Just food hank keissa on tutkittu myös ruo kaan, etenkin lihaan, liittyviä asenteita. Kestävyys on megatrendi, joka läpäisee nyt monet yhteis kunnan alueet. Väestötason ruuankulutus seurantaan tulisi entistä pa remmin kytkeä myös ruoka valintojen ympäristövaikutus ten arviointi. Ruokaan liittyy moniarvoi suus, ja keskustelu valintojen ympärillä on ajoittain käynyt kärkevänä. www.leg4life.fi www.justfood.fi. Vaikeimmin viestinnällä tavoitettava väestöryhmä ovat yksin asuvat ja yhteiskunnasta syrjäytyneet. Joukkoruokailut eivät tavoita heitä, ja elämän hallinnan haasteet rajoittavat mahdollisuuksia tehdä valin toja. Naiset taas syövät sel västi enemmän kasviksia kuin miehet. Niiden reseptiikkaa sen sijaan voisi viilata niin kotona, teollisuudessa kuin joukko ruokailuissakin. – Meidän tutkijoidenkin on hyvä miettiä, miten puhua käy tännönläheisesti, kannustavas ti ja positiivisesti kasviperäisten ruokien käytön lisäämisestä, Niina Kaartinen sanoo. Oikeiden ruokavalintojen tekoon ja esimerkiksi pakkaus merkintöjen ymmärtämiseen tarvitaan myös ruokakasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa. – Tuuppauksella tehdään hyvä valinta helpommaksi ilman että puututaan valin nanvapauteen, sanoo THL:n erikoistutkija Laura Paalanen. Näky vien paikkojen varaaminen vaikkapa satokauden kasviksille lisää niiden kulutusta. FINRAVINNOSTA TÄRKEÄÄ DATAA Ravitsemuksen seuranta on tärkeä osa ravitsemussuositus ten vaikuttavuuden mittaamis ta. l Politiikkasuositus Ruokavaliot ovat osa terveys ja ympäristö haasteiden ratkaisua – uudet ravitsemussuositukset tukevat kestävyyssiirtymää on laadittu Strategisen tutkimuksen neuvoston FOODohjelman hankkeissa Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life). Tuuppaus kuuluu myös kau pan keinovalikoimaan. Teollisuuden rooli on merkittävä, sillä monet seikat nykyisessä elämäntyylissä vai kuttavat siihen, että valmiita ruokaratkaisuja tarvitaan yhä enemmän. – Valmisruuissa on paljon hyviä vaihtoehtoja
Tilastojen mukaan maatalous ja elintarviketeollisuus tuottavat kansantalou teen noin 2,2 miljardia euroa. Italia ennakoiden kielsi solumaatalouden ihmeet niin teollisuudesta kuin koteihin tulemasta. Ruokaketjunkin tavoitteena on vihreän kehitys. Satona on puutos, kun etenee ilmastonmuutos. Suomen nuoriso haluaa siirtyä oikeisiin töihin, ei jatkaa maanviljelysorjana. Ei ole enää vain kasvihuoneilmiötä, vaan säiden todellinen muutos. Mutta kauppa kuin kauppa, jos se on liian ahne, sillä on sananlaskun mukainen lannoittava loppu. Meillä sen sijaan rakennetaan lasinalaispirtti viljelmiä kaupunkeihin, kun talojen päällykset alkavat olla kaikkialla lasia. Viljelyn varmistamiseksi kiinalaiset ovat jo kehittäneet uudenlaisen kasvihuoneilmiön, pellot peitetään kasvi huoneilla. Jos talouden ruokalasku on 500 euroa kuukaudessa, ruuan hinnan nousu olisi siis kuukaudessa jo saman verran, kuin maksamme veroja maataloustukiin. Kauppaa on syytetty ketjun ahneimmaksi lenkiksi, niinpä sen asemaa ovat alkaneet kyseenalaistamaan myös verkkokaupat. RUOKAKETJUN ONGELMIIN yritetään etsiä ratkaisua myös solumaataloudesta ja useamman deen tulostuksesta. Luomusta kaavail tiin Suomen maatalouden tukijalkaa, mutta nyt se ontuu pahasti, kun kuluttajat kiertävät luomulaarit ihan luomuna ja kauppa ei käy. Kannattaa siis säilyttää maataloustuet. Se voisi olla vaikka ”reaktorista rektaaliin”. Siirtolaiset pakenevat Afrikan kuivia ojia ja joutuvat EteläEuroopan kuiviin allikoihin, joissa kasvaa vain kuivuus. Mahtaisiko vertikaalilasinalaispirttiviljelmä aut taa. Tähän asti on vielä junnattu hirveässä kehityksessä, Suomen ruuan tuotanto ei ole paljon vihertynyt. Ruuan tie maanviljelijältä syöjän pöytään on periaatteessa suora, mutta käytännössä monen evään ja vallankin juoman kovin mutkikas, kuten muinainen kemian oppikirja ”Kivinen – Mäkitie”, joka oli erityisen mäkinen kivitie. 40 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 PELLOLTA PÖTYÄ Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner dessa vähemmän veroja, mutta ruuan hinta kaksinkertais tuisi. Erilaiset reko ja ruokapiirit lienevät suorimpia ja niiden väitetään olevan myös reilumpia. Etelä Euroopassa pellot alkavat kuivua niin, että suurin sato on pöly. Jos tuet lopetettaisiin, suomalainen veronmaksaja maksaisi noin 500 euroa vuo PÖLYÄ SYNTYY IHAN LUONNOSTAAN.. Pölyä syntyy ihan luonnostaan eikä sen nostoon tai siirtoon tarvita pölyttäjiä. Koteihin yritti taannoin leipäkone, mutta leipo moiden tehokkaammat koneet vetivät pidemmän korren. Historian aaltoliike tulee jälleen todistetuksi; aikoinaan kaikki oli suoraa ja rekoa, kunnes maanviljelijät totesivat, että ei ole järkevää jokai sen kuskata tuotteitaan jokaiselle syöjälle, vaan kannattaa perustaa yhteisyritys, vaikka osuuskunta, joka keräilee, prosessoi, pakkaa, myy ja kyyditsee tuotteet. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka ruuanvalmistuksen mittakaava on teollinen, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Vapaa-ajalla hän harrastaa kaikenlaisia kotkotuksia. Muutama edelli nen satokausi ja sotakausi ovat näyttäneet heikot lenkit kouriintuntu vasti. Sinänsä siitä ei näin kalliiden lannoitteiden aikana olisi haittaakaan, hyötyä voisi siten alkutuottajakin. SUOMESSA ON ALKANUT NÄKYÄ farm to work ja Etelä Euroopassa pellolta pölyä ilmiö. Suklaan ja joidenkin rasvojen tulostusta laajemmin ruoka tulostimia ei ole vielä kodeissa nähty, reaktoreista puhu mattakaan. Ruuan syöjien määrää sekään ei ole saanut nousuun. Aiemmin tarvittiin pölyttäjiä, nyt ne joutavat työttö myyskortistoon, kun ei ole mitä pölyttää. Niin syntyi ruokaketju, jossa jokainen haluaa osansa arvonmuodostuksesta – ja jossa ahnein saa suurimman siivun. Reaktoriruuan, tekemällä tehdyn älyn ja uusien raaka ainei den maailmassa ruokaketjun iskulausekin täytyy uusia. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä edistämällä uusia hapatuksia. Mutta ihmekös tuo, peltojen tuottamasta pölystä saa reaktorin syötteeksi korkeintaan mikrobien ravintosuolaa. Ruuan tuotanto muuttuu, kuten se on koko ajan tehnyt. E uroopan Unionissa ruokaketjua kuvataan sanoilla ”farm to fork”, Suomessa pellolta pöytään. Maataloustuista halutaan eroon. Maataloustukia maksetaan vuosittain niitäkin noin 2 miljardia, joista vähän yli puolet on kansallista tukea, loput EU:sta
Israelissa vaihtoehtoproteiinien tutkimus on edistynyttä, minkä vuoksi yhteistyö kiinnostaa Iso-Britanniaa. Tuote on tulossa Saksassa ravintolamyyntiin lähikuukausina. Suomi oli yksi tutkituista maista. Vastikään uutisoitiin, että skotlantilainen merileväyritys OCEANIUM sai 2,4 miljoonan dollarin rahoituksen tuotantonsa kasvattamiseen, ja kestävää merilevää tuottava Seaweed Enterprises suunnittelee tuotantolaitoksen perustamista niin ikään Skotlantiin. The Filetiksi nimetty tuote on ensimmäinen 3D-tulostettu elintarvike, jota myydään kuluttajille. Tuotteessa on myös merileväuutteita, ja se sisältää omega-3-rasvahappoja sekä lohelle tyypillisiä vitamiineja. Toistaiseksi tuotetta on saatavilla vain joissain REWE-supermarketketjun myymälöissä Wienissä. EU suunnittelee kieltävänsä BPA:n käytön kaikissa tuotteissa, joita käytetään suorassa kontaktissa elintarvikkeiden kanssa. Se on tällä hetkellä Euroopan suurin kasvipohjaisten tuotteiden markkina, ja yhä useampi kuluttaja haluaa myös kebabinsa vegaanisena. Kasvipohjainen döner koostuu soijaproteiinista, kasvirasvoista ja perinteisistä kebablihan mausteista. Nyt tämän elämyksen voi nauttia myös vegaanisena, kun The Vegetarian Butcher ja saksalainen kebab-yritys The Düsgün Group kehittivät vartaassa valmistettavan vegekebabin. Tieto on herättänyt huolta, ja esimerkiksi Saksassa suunnitellaan kemikaalin kieltäminen kaikista ihokosketukseen joutuvista materiaaleista. Israelilainen solulihayritys Aleph Farms on jättänyt Iso-Britannian viranomaisille uuselintarvikelupahakemuksen elokuussa 2023. Lähde: FoodNavigator.com. Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA määritteli huhtikuussa, että hyväksyttävä päivittäinen annos BPA:ta on 0,2 nanogrammaa painokiloa kohden. Revo Foodsin fileen pääraakaaineet ovat herneja mykoproteiini. BPA:n pääasiallinen saantilähde ovat elintarvikekontaktimateriaalit. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 41 Bisfenoli-A:n tasot yhä liian korkeita YHDESSÄTOISTA Euroopan maassa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset saavat edelleen liikaa bisfenoli-A:ta (BPA) elimistöönsä. Lähde: FoodNavigator.com Maailmalta KOONNUT: Elina Teerijoki ITÄVALTALAISEN Revo Foodsin kehittämä, 3D-tulostamalla valmistettava vegaaninen lohifileen tyyppinen tuote on tullut myyntiin Itävallassa. Lähde: FoodNavigator.com Vegaaninen döner kebab kypsyy vartaassa PERINTEINEN döner kebab koostuu pystyvartaaseen pinotuista ja grillissä kypsennetyistä lihapaloista. Tätä ennen suurin sallittu määrä oli huomattavasti suurempi, neljä mikrogrammaa painokiloa kohden. Döner kebab on noussut Saksan suosituimmaksi katuruuaksi ohi perinteisen currywurstin. Revo Foodsin mukaan heidän kehittämänsä tulostustekniikka mahdollistaa myös lohelle tyypillisen rakenteen tavoittamisen. Aleph Farms on hakenut solulihalleen uuselintarvikelupaa myös Sveitsissä. ACOMS-niminen raaka-aine on merilevästä uutettu proteiini, jonka sanotaan antavan kasvipohjaisille lihaa jäljitteleville tuotteille lihamaisen maun. Mykoproteiiniraaka-aine on kehitetty yhteistyössä ruotsalaisen Mycorenan kanssa nimenomaan 3D-tulostamista varten. Maan lainsäädännön mukaan uuselintarvikelupaprosessi kestää puolestatoista kahteen vuotta, mutta soluliha voisi päästä pikakaistalle, jos Iso-Britannia tekisi sopimuksen siihen liittyvästä tutkimusyhteistyöstä Israelin kanssa. 3D-tulostettu vegaaninen lohi kauppoihin Itävallassa Hemiä merilevästä KOREALAINEN startup HN-Novatech on tuonut Singaporen markkinoille maailman ensimmäisen hemiraaka-aineen, joka on peräisin merilevästä. Aasialaiseen ruokavalioon perinteisestikin kuuluva merilevä herättää nyt kiinnostusta. Jopa 92 prosentilla tutkimukseen osallistuneista oli elimistössään liikaa BPA:ta. Valmistaja kuvailee sillä olevan samat ominaisuudet kuin lihapohjaisella, kuten mehevä rasvaisuus ja rakenne, joka soveltuu lastuiksi leikkaamiseen. BPA on yhdistetty muun muassa alentuneeseen hedelmällisyyteen, ihoallergioihin, silmäsairauksiin ja sisäerityksen häiriöihin, ja uusimpien tutkimustietojen mukaan se myös alentaa vastustuskykyä. Saksassa kuluttajien kiinnostus kasvipohjaisia tuotteita kohtaan on myös korkealla. Lähde: FoodIngredientsFirst.com Soluliha hyväksytään ehkä pikavauhtia Britanniassa LEHTITIETOJEN mukaan Iso-Britannian hallitus suunnittelee nopeutettua menettelyä solutuotetun lihan tuomiseksi markkinoille. Toistaiseksi solulihatuotteita on hyväksytty markkinoille vain Singaporessa ja Yhdysvalloissa
Avokadoa on Tansaniassa viljelty kotitarpeeksi jo yli sadan vuoden ajan saksalaisten siirtomaaisäntien aloittees ta, ja sen kasvatukselle on ylänköalueilla suotuisat olosuhteet. Kytköksiä Suomeen löytyy sekä avo kadojen tuottajista, rahoittajista että vil jelyneuvonnasta. GlobalG.A.P. Myös eteläi sillä ylänköalueilla sademäärät ovat suu ria ja jos kastelua tarvitaan, käytetään pintavettä. Vettä voidaan sadekausilla varastoida kuiville kausille. koulutus päättyy testiin, jonka läpäisseet saavat oikeuden itsenäi sesti kouluttaa viljelijöitä hakemaan ser tifiointia. Yritykset myös luovat työpaik koja ja hyvinvointia lähialueilleen. Avokadon lisäksi sertifiointia haetaan muillekin vientikasveille. Avokadon viljely, kuten kaikki kasvin tuotanto, vaatii vettä. Tanzanice Agrofoods on suomalais omisteinen avokadon ja siemenperunan tuottaja. ONNISTUNEEN sijoituksen myönteiset vaikutukset tuntuvat kansantalouden tasolla kasvuna, talouden vakautena, kil pailukyvyn vahvistumisena ja köyhyyden vähenemisenä sekä ympäristön huomioi misena. Kovin arvostettu kasvi se ei ole aina ollut, ja usein sitä syö tettiin possuille. Hankkeita on eniten Afrikassa. Kehitysrahoittaja sijoittaa vastuullisiin ja taloudellisesti kannatta viin hankkeisiin kehittyvissä maissa. TANZANICE AGROFOODSIN toiminta Tansaniassa alkoi Perunamestareiden siemenperunahankkeesta ja laajeni myö hemmin luomuavokadoihin. Yleisin maataloudelta vaadittava sertifikaatti on GlobalG.A.P. Nyt avokado kiinnostaa viljelijöitä, ja siitä onkin tullut cash crop eli rahaa tuova viljelykasvi. Maailma mausteilla TEKSTI JA KUVAT: Pirkko Suhonen. Tansanian ylänkö AVOKADOJA AFRIKASTA Suomalaisilla on yllättäen merkittävä osuus Afrikan kasvavan avokadonviennin kehittämisessä. Tansania onkin yksi kasvavia avokadojen tuottajamaita maailman markkinoilla. Esimerkiksi Kilimanjaron alueella, jossa Africado ja sen sopimusviljelijät sijaitsevat, vuotuinen sadanta voi olla yli 1000 millimetriä, kun Suomessa se on 500–600 mm. 42 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 alueilla, joissa sekä Tanzanice että Afri cado toimivat, vuosittainen sademäärä takaa vastuullisen vedensaannin koko kasvukaudeksi. Kestävä maatalous on yksi Finnfundin pääkohteista ja Afrikka on tärkein maan tieteellinen alue. Kymmenkunta neuvojaa on jo läpäissyt testin. PÄÄSY EUROOPPALAISILLE elintarvike markkinoille edellyttää sertifioitua laatu järjestelmää, eivätkä afrikkalaiset tuot tajat ole poikkeus. Vuonna 2022 1,22 mil jardin euron sijoitussalkusta ja rahoitus sitoumuksista noin puolet sekä uusista sijoituspäätöksistä 57 prosenttia kohdis tui sinne. Suomen valtio on Finnfundin suurin omistaja. Yhteistä näille on koko tuotantoketjun vastuullisuudesta huo lehtiminen. Africado puolestaan on Tansa nian suurin avokadon viljelijä ja viejä, johon suomalainen kehitysrahoittaja Finn fund on tehnyt merkittävän sijoituk sen yhdessä afrikkalaisen maataloustuo tannon kehittämiseen keskittyneen brit tiläistaustaisen sijoitus yhtiön AgDevCon kanssa. FFD:n hankkeessa valmennetaan TAHA:n neuvojia laatustandardien vaa timuksista ja käytäntöön soveltamisessa. Rahoitus tulee useimmiten Suomen ulkoministeriöstä ja AgriCordilta, joka on maataloustuottajien kansainvälinen yhteistyöjärjestö. Avokadoja valmiina toimitettavaksi eurooppalaisiin vähittäiskauppoihin. FFD:n hankkeet toteutetaan aina paikal listen toimijoiden kanssa. Food and Forest Development Finland (FFD) on kehitysmaiden maataloustuot tajia tukeva järjestö, joka on kymmenen vuoden ajan osallistunut muun muassa tansanialaisten viljelijöiden elinkeinojen ja markkinaosaamisen kehittämiseen. Myös sosiaalisen vastuullisuuden ser tifikaatteja, kuten GRASP, edellytetään. Etelä ja Väli Amerikan maat ja Espanja hallitsevat avokadon markkinoita, mutta Afrikan maista Kenia on 10 suurimman tuottajamaan joukossa ja Tansania on nousemassa merkittäväksi viljelijäksi. Parhaillaan on meneillään Suomen ulkoministeriön rahoittama laa tujärjestelmien kehittämishanke TAHA:n (Tanzanian Horticultural Association) kanssa; Suomesta hanketta tukee kum mina Puutarhaliitto. Muun muassa pavut, chilit ja intialaiseen ruokavalioon kuuluva karvaskurkku ovat tärkeitä vien tivihanneksia. Tanzanicella ei ole omia viljelmiä, vaan sopimusvilje lijät tuottavat Tansaniassa ainoina luo 42 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 A vokadosta on viime vuosina tullut suosikkivihannes ja hevihylly jen sisäänvetoartikkeli
l Kirjoittaja on toiminut elintarviketeollisuudessa asiantuntijaja johtotehtävissä. Lisäksi AgDevCo sekä norjalainen kehitysrahoit taja Norfund ovat sijoittaneet yhtiöön. Kokonaistuotantoala on n. AFRICADO LTD. Suunni telmissa on aloittaa myös makadamia pähkinöiden ja mustikan tuotanto. Käsityötä riittää tuotannon eri vaiheissa, ja yritys onkin merkittävä työllistäjä. Peruna on myös ravitsemuksellisesti hyvä ja si ten tärkeä osa ruokaturvaa alueella, jossa väestö lisääntyy nopeasti ja laadukasta siementä tarvitaan perunasadon varmis tamiseksi. Myös avokadon sopimusviljeli jöiden tulot ovat muita paremmat. Peruna menestyy hyvin ylänkö alueilla, jossa lämpötilat eivät ole liian korkeita ja vettä on saatavilla. on yksi Finnfundin si joituskohteista. Tanzanice tuottaa myös siemenpe runaa. Lajittelussa hylätyt hyödynnetään avokadoöljyn tuotannos sa Keniassa. Maail manmarkkinoiden merkittävin avokado lajike on Hass, ja sitä tuotetaan 6000 tonnia vuodessa. Omia viljelyksiä Africadolla on 430 hehtaaria, joiden lisäksi on kaksi isoa sopimusviljelijää ja pienviljelijäryhmiä. Kifufun pakkaamo on moderni laitos, jossa automaatiota käytetään siihen, missä se on perusteltua ja tehokkainta. Esi merkiksi Tanzanicella ne ovat kaksin kertaiset muihin paikallisiin viljelijöihin verrattuna. 640 ha. Vuonna 2019 Africado sai 2,5 miljoo nan euron lainan Finnfundilta. Vuonna 2014 hän oli FFD:n kehittämishankkeissa vapaaehtoisena kummina ja kävi Tansaniassa ja Etiopiassa perehtymässä elintarviketalouteen. Avokadoviljelyksiä Kifufun tilalla. Africadolla on GlobalG.A.P.sertifiointi, ja sen viljelijäohjelma on voittanut jär jestön jakaman G.A.P.palkinnon toisena yhtiönä Afrikassa. Kaikki päätyy vientiin ensisijaisesti Eurooppaan suurille vähit täiskauppaketjuille. Avokadon viljelyn aloittaminen ei ta pahdu hetkessä, sillä puu saavuttaa tuo tantokypsyyden 3–5 vuodessa. Pääoma sijoitus Pearl Capital Partnersilta mah dollisti viljelysten perustamisen ja odo tusaikana kasvatettiin muita kasveja kassa virran varmistamiseksi. Startupyrittäjä James Parsons perusti Africadon vuonna 2007 vuokraamalleen Kifufukahvitilalle, jol la viljely oli lopetettu kahvin maailman markkinahintojen romahdettua. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 43 Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 43 muavokadoja noin 300 hehtaarin alalla. Hedelmät, jotka eivät kypsy puussa, lajitellaan koon mukaan ja värivirheel liset tunnistetaan koneellisesti. Avokadot pakataan pahvilaatikoihin ja säilytetään kylmiöissä ennen lastaa mista kylmäkontteihin. Vakinaisessa työ suhteessa on 320 henkilöä, ja sadonkor juun aikana määrä kaksinkertaistuu. Laatujärjestelmän auditointia. Laatu luokkia on kolme: Extra Class, Class I ja Class II. Rahoituksen turvin yritys on pystynyt kehittämään pakkaamon toimintaa ja myös laajentamaan viljelyalaa. Avokadojen lajittelua Africadon Kifufun pakkaamossa.. Markkinat ovat EU:ssa ja Brittein saarilla. TEOLLISET TYÖPAIKAT vientiyritykses sä, jossa noudatetaan useita laatujärjes telmiä, ovat Tansanian maaseudulla har vinaisia. Avokadot eivät lennä Eurooppaan, vaan ne laivataan merikonteissa läm pötilan ja kosteuden kannalta tarkoin kontrolloiduissa olosuhteissa Momba sasta Rotterdamiin, josta ne kuljetetaan pakkaamoihin kypsymään ja logistiikka keskuksiin eri puolilla Eurooppaa ja lopulta lähikauppoihimme
44 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 020 791 1400 info-fi@ammeraalbeltech.com www.ammeraalbeltech.com ANTICIMEX OY Uutistie 3 C 01770 VANTAA 020 749 5706 asiakaspalvelu@anticimex.fi www.anticimex.fi ASX SYSTEMS OY Kurssitie 2 61600 JALASJÄRVI 040 410 3768 hermanni.takala@asxsystems.fi AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BEDIKA OY PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI 09 4135 5300 info@bedika.fi www.bedika.fi BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC FINLAND OY Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ELAP OY Palokkaantie 6 17110 KALLIOLA 044 544 0007 vesa.koivumaa@elap.fi www.elap.fi ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 TURKU 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com/fi/teollisuudenalat/ elintarviketeollisuus ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 KOKKOLA 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) 040 175 0259 / Tuomas Kärki (myynti) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HIGH METAL OY Linjatie 3 01260 VANTAA 044 360 0030 info@highmetal.fi www.highmetal.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com H A N K IN TA O PA S HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas YHTEYDENOTOT MEDIAMYYNTIIN: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi
BRANCH FINLAND Linnoitustie 4 B 02600 ESPOO 040 481 8368 jarmo.lohilahti@malvernpanalytical.com www.malvernpanalytical.com/en/industries/ food-and-drinks MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com MURRI OY Koukkukatu 1 15700 LAHTI 03 882 4000 myynti@murri.fi www.murri.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 admin@powdea.fi www.powdea.fi RAISIO OYJ Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi RE GROUP Atomitie 2 C 00370 HELSINKI 09 560 7000 www.regroup.fi ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 A 02170 ESPOO 09 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN satafood@satafood.net www.satafood.net SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD Turkkirata 10 33960 PIRKKALA 03 358 760 myynti@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com R. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 45 H A N K IN TA O PA S IMCD FINLAND OY Keilaranta 19 02150 ESPOO 09 251 5160 seppo.oksanen@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 HELSINKI 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi JOSPAK OY Kuulalaakerintie 6 30100 FORSSA 040 515 9918 info@jospak.com www.jospak.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.fi LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 KUOPIO 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO 09 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MALVERN PANALYTICAL B.V. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com
annostelijat BEDIKA OY – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit HIGH METAL OY ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden laitteet sekä tuotantolinjat kasvatuksesta jalostukseen älykkäitä ratkaisuja ruostumattomasta teräksestä INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi – prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit MURRI OY kunnonvalvontajärjestelmät konenäkö ja RFID-järjestelmät anturit, IO-Link ja IT-verkkotuotteet kotelot, läpiviennit ja merkintä robotiikan tarvikkeet kaapelit ja kaapelointitarvikkeet energiansiirtoketjut ja virtakiskot äänija valohälyttimet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT. 46 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ANTICIMEX OY Food Safety -palvelut hygieniapassitestit tuholaistorjunta BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut ELAP OY tuotetietojen, laadun ja elintarviketurvallisuuden asiantuntija ELOMATIC OY konsultointi ja tekniset suunnittelupalvelut projektinhallinta ja hankintapalvelut ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY – kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut elintarvikealan toimijoille – ideointi ja konseptointi – markkinatutkimus ja kuluttajaymmärrys – tuotekehitys – sopimusvalmistus ja -pakkaaminen – laatu, vastuullisuus ja elintarvikelainsäädäntö – tuotetietopalvelut (Pakkausmerkinnät, Synkka, Jamix) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food Service asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi RE GROUP – asiantuntijapalvelut – projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIAja sähkötekniikka – kylmätekniikka SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY – asiantuntijapalvelut elintarvikealan yrityksille ja maatiloille, – bioja kiertotalouden asiantuntemus, alkutuotantoon sekä – elintarvikeja ympäristöteknologioihin liittyvät kehityshankkeet SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMERAAL BELTECH OY – elintarviketeollisuuden hihnat ASX SYSTEMS OY elintarviketeollisuuden koneet ja kuljetinratkaisut, robottisolut, konenäköjärjestelmät, mollavaa'at ja muut mollankäsittely laitteet, rasia yms
Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 47 H A N K IN TA O PA S POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD suodattimet, erottimet, huohottimet voiteluaineet ( H1, H2, 3H, HTI) KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY jäteveden & lietteen käsittely modulaariset konttiratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys MALVERN PANALYTICAL B.V. PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC FINLAND OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut JOSPAK OY Jospak-vuokapakkaukset elintarviketeollisuudelle KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY – sakeutusja hyytelöimisaineet – proteiinit – kuidut – aromit ja maustaminen – makeuttajat – luontaiset säilöntäaineet – kasvirasvat – juustojauheet. BRANCH FINLAND laaduntarkkailun, tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratoriolaitteet ja asiantuntijapalvelut SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS laboratorion tietojärjestelmät, LIMS, ELN, LES, SDMS, Digitalisaatio, Automaatio, Toiminnanohjaus
TULE MUKAAN VUODEKSI 2024 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY entsyymit, aromit, lisäaineet apuaineet, stabilointiaineet valmistusaineet, proteiinit emulgointiaineet, rasvajauheet modifioidut tärkkelykset LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut artesaanileipomoille, teollisille leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä food servicetoimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO OYJ kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm. kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurameijeri-, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA. 48 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Kehittyvä Elintarvike lehden tuote ja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. 80 Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi VARAA PAIKKASI: 64 % lehden lukijoista tekee hankintapäätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin. MUKANA JO YRITYSTÄ. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa
sekä EU:n, USA:n että Japanin vaatimat elintarviketurvallisuushyväksynnät. Avainasiakaspäällikön työhön kuuluu paljon matkustamista ympäri Suomea ja muuta Eurooppaa. Habasit käyttää tutkimukseen ja tuote kehitykseen noin kahdeksan pro senttia liikevaihdostaan. Myös Heinonen vie asiakkaita pääkont torille tu tus tumaan hihnaratkaisuihin. Sykliä pidentää esimerkiksi se, ettei lihaa tai muuta tuotetta jää moduuli hihnan saranoihin ja että saranat ovat mahdollisimman avoimia puhtaanapitoa ajatellen. l LISÄTIETOJA: habasit.com Habasit AB on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä. HIHNOJEN ON KESTETTÄVÄ ERILAISIA OLOSUHTEITA Hihnojen merkitys elintarviketeollisuu dessa on suuri niin tuotteiden sisälogistii kan, hygienian kuin laitoksen energian kulutuksen kannalta. Lei pomossa hihnojen on kestettävä korkeita ja matalia lämpötiloja sekä rasvaisia tuot teita. Suomessa Habasitin tuotteita on ollut jakelijan kautta markkinoilla jo 1960–1970luvun taitteesta, YTM Industrial Oy:n kautta. V uonna 1946 perustettu sveitsiläi nen perheyritys Habasit AG on yksi maailman suurimmista hih nanvalmistajista. Habasit AG:lla on yhdeksän valmistavaa tehdasta Eu roopassa ja USA:ssa sekä 30 tytäryhtiötä. Esimerkiksi raakaai netta kuten jauhelihaa tai kanaa kuljetta van hihnan on oltava mahdollisimman sileä, ettei koloihin tai hihnan pintaa jää bakteereita. Elintarviketeollisuuden tarpeet hih noille eroavat toimintojen mukaan. – Työn monipuolisuus innostaa ja joka visiitillä oppii uutta, iloitsee Heino nen. Elintarviketurvallisuusnäkökulmien lisäksi hihnat vaikuttavat tuotannon tehokkuuteen. VASTUULLISUUSTRENDIT VAIKUTTAVAT Vastuullisuustrendit näkyvät myös hih nojen kehityksessä. KU VA : HA BA SI T AG. Koko hihnan leveydeltä kulkevan saranan sijaan saranat ovat vain hihnan reunoilla, mikä helpottaa hihnan puhdistusta. TEKSTI: Viivi Wanhalinna Yrityksen uuden tyyppinen muovihihna Super HyClean voitti Hygienia ja elintarviketurvallisuus -kategorian Food Processing Awards 2022 -kilpailussa Iso-Britanniassa. Useat elintarviketeollisuuden hihnat sisältävät erikoismuovia, joka näkyy me tallinpaljastimissa ja röntgenlaitteissa. Toimivat hihnat vä hentävät tuotantokatkoksia ja yllä pitävät osaltaan linjojen korkeaa käyttö astetta. Hihnojen puhtaana pitoon tarvitaan aiempaa vähemmän lämmintä vettä ja pesu onnistuu lai meammilla pesuaineilla. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 49 – Myös hihnojen valmistuksen ja hä vittämisen ympäristökuormaa pyritään vähentämään. Puhdistussyklin pidentäminen jättää enemmän aikaa tuotannolle. Lähes kaikilla Habasitin elintarvike teollisuuteen valmistamilla hihnoilla on HIHNOJA KAIKKIIN TARPEISIIN ETS kannattajajäsen Vastuullisuustrendit ja jatkuvasti tiukentuvat elintarviketurvallisuusvaatimukset näkyvät myös hihnojen käytössä ja valmistuksessa. Tähän voidaan vaikuttaa hih nojen huolellisella suunnittelulla, opas taa Heinonen. Tutkimus ja tuote kehi tystilat sijaitsevat pääkontto rilla Sveitsissä, jossa tuotekehitystä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. – Puhdistukseen kuluva työaika vähenee, kun hihnat ovat helposti pes täviä. Pesu laimeam milla pesuaineilla kuluttaa hihnoja vähemmän, jolloin niiden käyttöikä pitenee. Pohjoismaiden toiminnoista vastaavassa Habasit AB:ssä aloitti tänä vuonna Suomen myynnistä vastaava avainasiakaspäällikkö Karri Heinonen. Elintarvikekosketuksessa olevat hihnat ovat usein väriltään sinisiä, jotta esimer kiksi hihnaan tarttunut taikina erottuu mahdollisimman hyvin. Myös hihnan pinnan tasaisuus vaikuttaa puhdistuksen lopputulokseen. Lihaan ja kalaan kosketuksissa ole vissa hihnoissa korostuu hygienia ja puh distettavuus. Hihnojen valmistuksessa käytetään esimerkiksi yhä enemmän vesi liukoisia liuottimia, ja hihnojen pin noitteissa pyritään ottamaan käyttöön ympäristöystävällisemmin hävitettäviä materiaaleja, kertoo Heinonen
ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Liput alkaen 15 € Ilmoittautuminen kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri. A-Rehun tuotantopäällikkö tuskin osasi odottaa rehunvalmistuksen prosessikaavion herättävän niin paljon keskustelua, kuin se Elintarviketieteiden Seuran jäsenissä herätti: ”Millaista se jätevesi on. KU VA : AR I KI VI M ÄK I taudu tapahtumiin Tapahtumakalenteristamme kehittyvaelin tarvike.fi -verkkosivuilta. Vilja-alan jaosto järjestää Myyttejä elintarvike turvallisuudesta AIKA: Keskiviikko 29.11. Mikä on tuon jakeen kuivapaino. Vierailut toteuttavat juuri tätä tarkoitusta. Parhaimmillaan vierailut inspiroivat osallistujia, tuovat uusia näkö kulmia omaan työhön sekä avaavat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Syysterveisin, Viivi Wanhalinna Elintarviketieteiden Seuran toiminnanjohtaja Viljojen elintarvike turvallisuus AIKA: perjantai 3.11. IlmoitPohjanmaan vierailulle osallistui yli 20 Elintarviketieteiden Seuran jäsentä. Vierailut ovat antoisia ennen kaikkea osallistujille mutta myös vieraiden vastaanottajille ja varmasti myös järjestäjille. Osallistujia oli opiskelijoista eläkeläisiin ja julkisten sekä kansainvälisten organisaatioiden työntekijöistä yksinyrittäjiin. 50 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Elintarviketieteiden Seuran palsta V ilja-alan jaosto järjesti syyskuussa vierailun Lahteen Food Pilot Plant -tuote kehitysympäristöön ja Hartwallille ja Prosessitekninen jaosto Pohjanmaalle A-Rehulle, Foodwestille ja Kyrö Distillerylle. Toivottavasti kysymyksiä ja keskustelua herää webinaareissa yhtä paljon kuin vierailuilla. Terveisiä Lahdesta ja Pohjanmaalta! TEKSTI: Viivi Wanhalinna Seuran tarkoitus on toimia yhdyssiteenä elintarvikealan eri toimijoiden välillä. Puhujia muun muassa maa ja metsätalousministeriöstä, Ruokavirastosta ja Helsingin yliopistosta. 13.00–14.30 PAIKKA: Teams Webinaarissa paneudutaan viljojen kemiallisiin haasteisiin kuten aflatoksiineihin, akryyliamidiin, tämä syksyn sadon tilanteeseen mykotoksiinien kannalta sekä afrikkalaisten viljojen elintarviketurvallisuuteen. – Miten välttää ruokamyrkytys jouluna. Mikä tuossa kohtaa on turvallinen pH?” Vierailijoista näki, kuinka ajatukset alkoivat jo siirtyä siihen, voisiko tiettyjä jakeita hyödyntää elintarvikepuolella. klo. klo 17–18.30 PAIKKA: Teams Elintarviketurvallisuusjaosto järjestää Webinaarissa kuulet pakkausmerkinnöistä ja lisäaineista sekä joulupöydän mikrobiologisista riskeistä. Marraskuu tulee olemaan ETS:n webinaareja täynnä. Puhujina ravin non turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yli opistolta ja erityisasiantuntija Elina Leinonen Ruokaviraston Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksiköstä. Miksi tuossa lukee mahdollinen proteiinijae. Paljonko tuo haihdutus vie energiaa
TOIMITUSJOHTAJA LASSE MÄKELÄ, EUROFINS SCIENTIFIC FINLAND OY keh itty vae lint arv ike .fi/ liit y Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Digilehden lukuoikeus kaikille kannattajajäsenen työntekijöille Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJA JÄSENEN EDUT:. VASTUULLISUUSJOHTAJA MATTI KALERVO, KESKO OYJ ETS on osoittautunut erittäin toimivaksi kanavaksi verkostoituessamme elin tarvike sektorin asiakkaidemme sekä muiden yhteistyö kumppaneidemme kanssa. AMMATTILAISTEN VERKOSTO Kumppanisi ovat jo täällä! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET ETS auttaa pysymään ajan tasalla siinä, mitä uutta elintarvikesektorin moninaisilla alueilla tapahtuu ja kehitetään
TILAA ELINTARVIKEALAN ARVOSTETUIN AMMATTILEHTI KEHITTYVAELINTARVIKE.FI/TILAUS Inspiroidu elintarvikealan uusimmista trendeistä, innovaatioista sekä ajankohtaisista ilmiöistä Lue tai kuuntele! 30mm_otsikko fonttikoko 32_yläpalkilla V3 Kehittyvä elintarvike lehtimainos.indd 1 30mm_otsikko fonttikoko 32_yläpalkilla V3 Kehittyvä elintarvike lehtimainos.indd 1 28.8.2023 18.30 28.8.2023 18.30