Kehittyvä Elintarvike 5/2024

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 5 2024 Kansainväliset osaajat työelämässä Tulevaisuuden suklaan tekijät Tulevaisuuden suklaan tekijät OSAAMINEN LIIKETOIMINNAKSI Ruoka-alan ensimmäinen veturirahoitus
Banneri voi olla sivustollamme enintään kuukauden. Rekrytointipaketti Ilmoita avoimesta työpaikasta elintarvikealan ammattilaisille. Nimityksiä-artikkelit jaetaan kustantajan sosiaalisen median kanavissa. Ilmoitus verkkosivuilla Ilmoita avoimesta työpaikasta paljon luetulla verkko sivullamme boksibannerilla. 9 200 kuukaudessa. Ilmoitus uutiskirjeessä Ilmoita avoimesta työpaikasta suositussa uutis kirjeessämme bannerilla (1128x424 px), josta klikkaukset ohjataan sivustonne rekrytointikanavaan. Monikanavainen rekrytointipaketti maksaa 700 € + alv. Alan osaajat löydät -median kautta. Bannerin teko Jos teillä ei ole valmista banneria, taittajamme voi tehdä sellaisen hintaan 52,50 € + alv / kpl. Uutiskirjebanneri maksaa 440 € + alv. Boksibanneri (300x250 px) maksaa 450 euroa + alv. Banneri esiintyy pääsivulla ja jokaisella artikkelisivulla. Bannerin teossa noudatetaan mahdollista graafista ohjeistustanne. Vierailijoita verkkosivuilla parhaimmillaan yli 3 200 Uutiskirjeen tilaajina alan ammattilaista yli 200 Rekrybannerin klikkaukset uutiskirjeessä parhaimmillaan UUTISKIRJE Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi ILMOITUSMYYNTI. Se sisältää: boksibanneri verkkosivuilla vaakabanneri uutiskirjeessä Sama vaakabanneri julkaistaan myös Nimityksiä-palstalla. Uutiskirje lähtee kahden viikon välein yli 3200 elintarvike ammattilaiselle. Uutiskirje ja verkkosivusto tavoittavat erityisesti elintarviketeollisuudessa, tutkimusja oppilaitoksissa sekä konsultointiyrityksissä työskentelevät korkeakoulutetut alan ammattilaiset, jotka työskentelevät asiantuntijoina, päällikköinä ja johtajina läpi elintarvikeketjun, ympäri Suomea. Parhaimmillaan sivustolla vierailee 9 200 kävijää kuukaudessa
Elina Teerijoki, päätoimittaja KU VA : SU VI EL O Pääkirjoitus 5/2024 kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Brunberg • 35. Sekä Turussa että Kouvolassa voi nyt valmistua elin tarvike alalta diplomiinsinööriksi. Nähtäväksi jää, saadaanko kasvavilla tkipanostuk silla sellaista merkittävää markkinaetua, joka kääntyy myös vienniksi. Elintarvikealan korkeakoulutusmahdolli suudet ovatkin ilahduttavasti lisääntyneet, ja uusissa ohjel missa painottuu tekniikan osaaminen. TUTKIMUSTYÖTÄKIN tehdään yhä enemmän yrityksissä omien tutkimusyksikköjen voimin tai coinnovationhank keina tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkiksi lihaalan koulutus ei enää vedä enti sellä tavalla nuoria opiskelijoita, joten koulutusta toteute taan myös yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä työelämän ohessa. Rahoitusinstrument teihin on tullut muutoksia, eikä esimerkiksi Group Explorer rahoitusta voi enää tämän lehden ilmestyessä hakea. Tehtävistä riippumatta kaikkien yhteinen sanoma oli vanha sananlasku: työ tekijäänsä opettaa. Uudenlaista osaamista tarvitaan, kun uudet ruuantuotantotavat tulevat lähemmäs valtavirtaa. Puhujina oli edustava joukko Lipidin alumneja kertomassa tähänastisesta urastaan. On erittäin kiinnostavaa nähdä esimerkiksi, mihin Valion veturirahoitus johtaa – tavoitteena on tutkimuksen ja kehi tyksen keinoin saada miljardin arvosta lisää elintarvike vientiä. Toisaalta myös perinteiset alat tarvitsevat tekijöitä ja osaajia. Ongelmaksi voikin muodostua se, miten kansainväliset osaajat saadaan juurtumaan Suomeen, kun vaihtoehtona on koko maailma. TARVITAAN MYÖS perustutkimusta ja muodollista perus koulutusta, josta ammattilaiset saavat teknisen ja tiedollisen perusosaamisensa. 16) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n asiantuntija Iris Lagerström kertoo, miten se tehdään, ja Suo messa tohtorintutkintonsa tehneet elintarvikealan asian tuntijat Amruta Kulkarni ja Bei Korpela kertovat omasta polustaan suomalaiseen työelämään. Tulevaisuudessa yhä useampi osaaja onkin samaan aikaan myös opiskelija, taitojaan päivittävä aikaansa seuraava am mattilainen. ON VARSIN SELVÄÄ, että Suomeen tarvitaan osaajia ja osaa mista myös ulkomailta. Kiinnostuksen puutteesta ei elintarvikealan toimi joita voi syyttää: kun kumppaneiksi haettiin sataa yritystä, mukana oli syyskuun loppuun mennessä jo yli 120 toimijaa. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus TULEVAISUUDESSA YHÄ USEAMPI OSAAJA ONKIN SAMAAN AIKAAN MYÖS OPISKELIJA.. Sattumalla on paljon sijaa siinä, mihin työelämässä lopulta sijoittuu: yksi ottaa juuri oikeaan aikaan yhteyttä kiinnosta vaan yritykseen, toinen törmää sattumalta opiskelukaveriin, joka kertoo jäävänsä pian vanhempainvapaalle ja sijaista etsitään. Pääjutussamme (s. Toinen viesti oli se, että kaikkeen ei voi vaikuttaa itse. Muutenkin Business Finlandin rahoitusta suunnataan jat kossa yhä enemmän tkihankkeisiin. Kaikkea työelä mässä tarvittavaa ei opi koulussa, koska työtehtävät ovat hyvinkin eriytyneitä ja niissä tarvitaan erityyppisiä taitoja ja erikoisosaamista. Tämä herättää ymmärrettävästi huolta viennin toimi joissa. Kun haussa on kasvua, vien tiä ja käytännön sovelluksia, malli on ehdottoman tärkeä. OPPIJAT JA OSAAJAT OVAT SAMAA VÄKEÄ M eillä lehden ja seuran työntekijöillä oli ilo osallistua Helsingin yliopiston elintarviketieteilijöiden aine järjestö Lipidin urailtaan lokakuussa
Kansainväliset osaajat ovat jo täällä 16 Valio kokoaa ruuantuotannon ekosysteemiä Food 2.0 ohjelmassa aloitettavien tutkimushankkeiden pohjalta toivotaan löytyvän myös vientiä, kertoo Ecosystem Lead Veera Virtanen. Tässä lehdessä 5/2024 Raaka-aineet: Gelatiinia on haastava korvata Eläinperäinen gelatiini on monilta toiminnallisilta ominaisuuksiltaan hyvä tuote. Sydänsairaille kuluttajille runsaasti kapsaisiinia sisältävät äärimmäisen tuliset tuotteet voivat olla jopa vaarallisia. 30 Kaikki eivät koe chilin poltetta samoin Tutkimus osoitti, että osa ihmisistä aistii kapsaisiinin poltteen herkemmin kuin toiset. 12 Keskustelu kansainvälisistä ammattilaisista on tavallaan jo myöhässä: he ovat täällä jo. ”Olemme kääntäneet ohjeita eri kielille, mutta visuaaliset keinot, kuvat ja videot, sekä elekieli toimivat parhaiten meluisassa tuotanto ympäristössä.” ”Olemme kääntäneet ohjeita eri kielille, mutta visuaaliset keinot, kuvat ja videot, sekä elekieli toimivat parhaiten meluisassa tuotanto ympäristössä.” ”Olemme kääntäneet ohjeita eri kielille, mutta visuaaliset keinot, kuvat ja videot, sekä elekieli toimivat parhaiten meluisassa tuotanto ympäristössä.” ”Olemme kääntäneet ohjeita eri kielille, mutta visuaaliset keinot, kuvat ja videot, sekä elekieli toimivat parhaiten meluisassa tuotanto ympäristössä.” ”Olemme kääntäneet ohjeita eri kielille, mutta visuaaliset keinot, kuvat ja videot, sekä elekieli toimivat parhaiten meluisassa tuotanto ympäristössä.” ”Olemme kääntäneet ohjeita eri kielille, mutta visuaaliset keinot, kuvat ja videot, sekä elekieli toimivat parhaiten meluisassa tuotanto ympäristössä.” 4 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 KU VA : VA LI O. Kun sille etsitään makeisiin sopivaa kasvipohjaista vaihtoehtoa, päädytään yleensä monen eri sakeuttajan yhdistelmään. Kielikysymys ratkaistaan asiantuntijatehtävissä englannin käytöllä, tuotannossa käytössä ovat myös käännösohjelmat ja elekieli. 26 32 Tuuppaaminen sekä motivoi että ärsytti Väitöstutkimuksessa selvisi, että työpaikoilla terveellisempiin ruoka valintoihin ja liikkumiseen kannustava tuuppaus otettiin hyvin vastaan, kun johto tuki sen toimeenpanoa
Esityksissä kuullaan lihavuuden syistä, uusista tutkimusmalleista, jotka käsittelevät mitokondrioiden toimintaa lihavuudessa ja laihtuessa sekä väitöstutkimuksesta, joka käsittelee puolukkaa ylipainon aiheuttaman matala-asteisen tulehduksen lieventäjänä. Ajankohtaista asiaa lihavuudesta. 42 Maailma mausteilla: Britannian keinot sokerin vähentämiseen ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Liput alkaen 7 € Ilmoittautuminen kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri NIS2 Riskienhallinta elintarvikealalla – Onko tämä minulle. AIKA: tiistai 5.11 klo 14–15. Webinaarissa syvennytään siihen mitä tämä käytännössä tarkoittaa elintarvikealalla. PAIKKA: Teams Pohjanmaan jaosto järjestää Itäja Pohjois-Suomen jaosto järjestää AIKA: 14.11.2024 klo 14–15.30 PAIKKA: Teams Webinaarissa sukelletaan ajankohtaisiin tutkimuksiin lihavuudesta. Tämä tarkoittaa, että perinteinen riskienhallinta on laajennettava kattamaan myös kaikki kyberturvallisuuden uhat. NIS2-direktiivin myötä elintarvikeala on nyt osa kyberturvallisuuslain soveltamisalaa. KU VA : IS TO CK 10 Ajankohtaista: Elintarviketekniikan uudet koulutukset 14 Ajankohtaista: Kenttämuonituskurssilla Niinisalossa Teema: Tutkimus&Koulutus, Rahoitus, Makeisteollisuus 20 Makeisteollisuus kustannuspinteessä 22 Fazer Forward Lab kehittää tulevaisuuden suklaata 24 Palvelumuotoilu perustuu yhteistyöhön 27 Business Finland tukee TKI-toimintaa 28 VTT LaunchPad spinnaa startup-yrityksiä 29 Miten hankitaan kattava rahoitus
Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta. Jos viestejä ei ole, katson päivän sään. LUTyliopistolle tulin noin vuosi sitten uuden elintarviketekniikan maisteriohjelman käynnistämistyön myötä. Einari: Metsäkoneyhtiö Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämäkerta. Helsingin yliopiston elintarvikekemian opinnot löytyivät vähän sattu malta. Minkä sovelluksen avaat ensimmäisenä aamulla. Yliopistoopetus perustuu aina uusimpaan tutkimus tietoon, ja tutkimuksella taataan harjoitus ja lopputyöpaikkoja opiskeli joille. Osa ohjelman kursseista on uusia ja osa kemiantekniikan maisteri ohjelmiin kuuluvia erotustekniikan opintoja, jotka soveltuvat myös elintarviketekniikan osaalueisiin. Elintarviketeollisuuteen tarvitaan hyviä elintarvikeprosessitekniikan osaajia. Mökkeillen ja lenkkeillen, käsitöitä ja ruokaa tehden. Vastaan maisteriohjelman kokonaisuudesta ja opetan tällä hetkellä kol mea kurssia. Olen tutkinut Helsingin yliopistossa palkokasvien ja viljojen bioaktiivisia yhdisteitä. Pidin käytännönläheisestä opiskelusta, ja elintarvikkeissa pystyi näkemään työnsä hyödyt. Lisäksi olen mukana apulaisprofessori Samuel Perez Vegan kokoamassa tutkimusryhmässä. Sitä kautta ymmärrän raakaaineita ja prosessoinnin vaiku tuksia kemiallisiin yhdisteisiin elintarvikkeissa, mutta minua ovat aina kiinnostaneet myös elintarvikeprosessit. 6 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 TEKSTI: Jaana Laine Työn ääressä KOULUTUKSELLA KOHTI PAREMPAA PROSESSOINTIA Tutkijatohtori Marjo Pöysä on LUT-yliopistossa käynnistyneen Food Processing Technology-maisteriohjelman koulutusjohtaja. Tutkijatohtori MARJO PÖYSÄ Millainen opintoja urapolkusi on ollut. LUTyliopiston maisteriohjelmissa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa opiskelijoiden työllistymiseen tähdäten. Uusi maisteriohjelma yhdistää elintarviketieteitä ja insinööritieteitä. Näin elintarvikeprosesseja pystytään tarkastelemaan sekä kokeellisen tutkimuksen että matemaattisen mallinnuksen, optimoinnin tai simuloin nin näkökulmasta. Katson WhatsAppin ryhmäkeskusteluista läheisteni kuulumisia. Toimin tutkijatohtorina ja johdan Food Processing Technology maisteriohjelmaa, joka käynnistyi tänä syksynä Kouvolan alueyksikössä. Mitä odotuksia sinulla on uudelle maisteriohjelmalle. KU VA : SA M UL I IK ÄH EI M O. Miten rentoudut. Odotan myös pääseväni vaikuttamaan kestävään kehitykseen ja luomaan parempia, luonnonvaroja säästäviä prosessointimenetelmiä. Minkä kirjan luit viimeksi. Koulutukseltani olen elintarviketieteiden tohtori. Mitä kuuluu työtehtäviisi tällä hetkellä. Erotustekniikan osaston painotus nestekiintoaineerotukseen, kromatografiseen erotukseen ja suodatusmenetelmiin antavat puitteet uudenlaiselle elintarviketutkimukselle ja koulutukselle. Tein pari vuotta töitä post doc tutkijana, minkä jälkeen siirryin viransijaiseksi Ruokavirastoon raskasmetallivalvontatehtäviin. Ala on tärkeä esimerkiksi uusien kasvipohjaisten elin tarvikkeiden ja niiden valmistamisen myötä, ja koulutusta tarvitaan lisää. Kiinnostukseni biologiaan ja kemiaan heräsi jo lapsuudessa, ja ylioppilas kirjoitusten jälkeen pohdin valintaa biologian, farmasian ja kemian väliltä. Tykkään myös paljon musiikista ja konserteista. Olen myös ollut mukana erilaisissa pro jekteissa
Innovatiivisen eettisen elintarvikeyrittäjyyden käsikirja antaa käytännön ohjeita, vinkkejä ja esimerkkejä strategioista, jotka auttavat toteuttamaan eettisiä toimintatapoja ruokaketjussa. HANKKEESSA TUOTETUT MATERIAALIT: Alkupaloja KOONNUT: Viivi Wanhalinna. Hanke on koonnut yhteen koulutusorganisaatioita Suomesta, Turkista, Portugalista, Irlannista ja Tanskasta. Kumppaneita ovat Antalya Bilim University (Turkki), Instituto Politecnico de Braganca (Portugali), Momentum Educate & Innovate ja BIA Innovator Campus (Irlanti) ja European E-Learning Institute (Tanska). Suomesta esimerkkiyrityksiksi valikoituivat Valio, Snellman, Helsingin Mylly, Meira Nova, Kesko ja ravintola Nolla. Hankeen oppimateriaalit ovat avoimia kaikille. Hankkeen materiaalit antavat käsitystä kestävästä ruokajärjestelmästä kattavasti päättäjille, elintarvikeja ruoka-alan kehittäjille, kouluttajille ja yrittäjille. Eettisen elintarvikeyrittäjyyden moduulipaketit rakentuvat kuuden teeman ympärille. Eettisen elintarvikeyrittäjyyden kokonaisuus tarjoaa koulutusmateriaaleja kestävään ruokajärjestelmään siirtymiseen viidellä eri kielellä. Hankkeessa on panostettu eettisistä toimintatavoista kertoviin yritysesimerkkeihin, joita on tehty useissa maissa. Materiaalit voi ladata: ethical-food.eu/ Kouluttajien opas sisältää terminologiaa, teorioita, arviointimenetelmiä, tapaustutkimuksia, videoita, podcasteja ja muita resursseja, joista kouluttajat voivat hyötyä. Eettisen elintarvikeyrittäjyyden koulutus yhdistää ja opastaa Kansainvälinen Eettisen elintarvikeyrittäjyyden koulutushanke yhdistää maatalouden, elintarviketuotannon, logistiikan, vähittäiskaupan ja horeca-alan näkökulmat alojen keskinäiset riippuvuudet tunnistavaksi materiaalikokonaisuudeksi. Materiaaleihin sisältyy oppaita, käsi kirjoja sekä moduulikokonaisuuksia ja vuorovaikutteisia keskustelualustoja. Teemoja ovat Eettisen elintarvikeyrittäjyyden tarve ja vaikutus, Yrittäjyys, yrityksen perustamisen kulmakivet, Tutustuminen innovaatioiden maailmaan, Eettiset menettelytavat elintarviketuotannossa, Työ ihmisten kanssa Viestintä liiketoiminnassa ja Kestävyyttä tulevaisuuteen. KU VA : ER AS MU S+ ET HI CA L F OO D EN TR EP RE NE UR SH IP -H AN KE . Eurooppalaiset koulutus organisaatiot ovat tunnistaneet tarpeen tuottaa ja ottaa käyttöön kestävyyteen ja eettisyyteen ohjaavia koulutusmateriaaleja ja -strategioita. Osaaminen liiketoiminnaksi 7 EUROOPASSA elintarvikeja juomaalaa hallitsevat pk-yritykset. Pk-yrityksillä ei ole useinkaan ole ammatillista kapasiteettia, taitoja tai tietoja eettisen ja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen ja ruuan tuotantoon. Erasmus+ Ethical Food Entrepreneurship -hanke on Suomen opetushallituksen rahoittama ja Savonia-AMK:n koordinoima. Eettinen elintarvikeyrittäjyys – Hyvien käytäntöjen kokoelma esittelee 22 yritysesimerkkiä ruokaketjun eri vaiheista innovatiivisine ratkaisuineen neljästä eri maasta. Organisaatioiden erikoisaloja ovat esimerkiksi elintarvikeja ravitsemus tieteet, teknologia ja innovaatiot, yrittäjyys ja digitaalinen oppiminen. Hankkeen johtavana ajatuksena on elintarvikejärjestelmien eettisten ja kestävien kysymysten ymmärtäminen, ja sitä kautta kestävän kehityksen noudattami nen maatalousja elintarvikekluste reissa ja -ekosysteemeissä. Kokonaisuudella halutaan käynnistää globaali muutos ja rohkaista elintarvikeketjun toimijoita eri puolilla maailmaa ottamaan harppauksen tietojensa ja toimintojensa kehittämisessä
PALKOn rahoittaa Kymenlaakson liitto äkillisen rakennemuutoksen AKKE ÄRMrahastosta. Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tarkoitti, ettei yrittäjien aikaa tai resursseja kulunut koekeittiökokeiluihin. KU VA : GR AC E CH UN G Espoolainen hunaja ja nurmijärveläinen kuusenkerkkä uusiksi tuotteiksi Lähiruokayrittäjien toivetta yhdistää hunaja ja kuusenkerkkä uudeksi tuotteeksi työstettiin bioja kemiantekniikan opiskelijoiden tuotekehitysprojektissa. Strategian kommentointi on avoinna lokakuun loppuun saakka. Vaikka Urban & Local -hankkeen yhteydessä uusi hunajakuusenkerkkätuote ei nähnyt päivänvaloa, se antoi uusia oivalluksia ja ideoita yhteistyöyrityksille.. Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki Metropolia ammattikorkeakoulun bioja elintarviketekniikan opiskelijat Aino Frankberg ja Jenna Jakola valmis ta massa kuusenkerkkämakeisia. Vaikka pastillituotekehitys ei päätynyt pilot-mittakaavan kokeiluun, yritysten edustajat olivat tyytyväisiä projektiin. Kehitystyön aikana makeisten rakenne ja ulkonäkö saatiin toimivaksi. Strategia laaditaan asiantuntijayhteistyönä ja laajasti osallistavana prosessina. Lisää palkoviljelyä Kymenlaaksoon MAAJA METSÄTALOUSMINISTE RIÖSSÄ valmistellaan kansallista, vuoteen 2040 ulottuvaa ruuantuotannon strategiaa, jonka visiona on Erinomaista ruokaa maailman kestävimmästä ruokajärjestelmästä!. Siirappia vietiin myös ravintola keittiöasiakkaille maistettavaksi. Yritykset arvostivat opiskelijoiden tiedonhankintaa, kontaktien luomista ja tuoreita näkökulmia. Projektissa yhdistyi niin opiskelijoiden, lähiruokayrittäjien, opettajien kuin hankkeen muidenkin yhteistyötahojen moniammatillinen yhteistyö. Opiskelijat toimivat tutkimusassistentteina Urban & Local -hankkeessa. Kuusenkerkän käyttö vaati puolestaan useita erilaisia kokeiluja. Hankkeen sidosryhmätilaisuuksissa yhdistetään toimijoita ja luodaan pohja uusien kestävän ruokatuotannon menetelmien viriämiselle ja innovoinnille kohti kansainvälisiä markkinoita. Visio käsitellään joulukuussa puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmässä, ja sitä voidaan tarkentaa ja muotoilla, jos pitkän aikavälin tilannekuva muuttuu prosessin aikana. Maku sopi pastilliin ja pysyi vahvana. Koekeittiöreseptit testattiin ja maistatettiin Metropolia ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan laboratoriossa. Kuusenkerkän maun voimistaminen tuotteessa vaatii vielä kehitystä. Myös elintarviketyöskentelyyn sopivia laboratoriotiloja ja välineitä pidettiin hyödyllisinä. Hankkeen tarkoituksena on edistää alueen alkutuottajien ja elintarvikealan yritysten kestävää tuotantoa sekä auttaa yrityksiä pääsemään kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Hankkeessa panostetaan vies tintään ja vuorovaikutuksen luomiseen. HUNAJA JA KUUSENKERKKÄ UUDEKSI TUOTTEEKSI Hunajan käyttö kovan makeispastillin valmistuksessa tuntui luontevalta. Otakantaa.fi-palvelussa voit kertoa näkemyksesi visiosta ja strategian kolmesta päämäärästä. Hankkeessa on tarkoitus saada aikaan viljelynäytteisiin perustuen suosituksia, jotka kehittävät, monipuolistavat ja lisäävät palkokasviviljelyä ja sen tuottavuutta alueella. Ota kantaa ruokastrategiaan ja maun kanssa, mutta viimeisissä versioissa siirappi koettiin houkuttelevaksi ja potentiaaliseksi. Kouvolan ammattiopisto Edukon vetämässä hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Lisäksi huomioitiin lainsäädännön näkökulmia: tuoteturvallisuutta, pakkausmerkintöjä ja -materiaaleja. Tarkoitus on, että lähellä tuotettujen raakaaineiden saatavuus paranee, ja elintarvikealan toimijat pääsevät monipuolistamaan toimintaansa tutkimustiedon sekä kehitysja testausmahdollisuuksien turvin. Kuusenkerkästä ja hunajasta valmistettu siirappi haastoi tuotekehittäjiä aluksi rakenteen 8 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 TEKSTI: hankevastaava Kirsi Kaikkonen, PALKO-hanke SYYSKUUSSA ALKANEEN PALKO Palkoviljelykeskittymä Kymenlaaksoon -hankkeen tavoitteena on edistää elintarvikealan uudistamista, lisätä työllisyyttä sekä kestävää ruokatuotantoa ja huoltovarmuutta. Esimeriksi ateriapalveluiden tarjoajat halutaan saada mukaan kehittämään omaa palkokasveja sisältävää tarjontaansa kuluttajille. Alustavien koekeittiötason testauksien ohella selvitettiin mahdollisuuksia suuremman mittakaavan valmistukseen. TEKSTI: bioja kemiatekniikan insinööriopiskelijat Aino Frankberg ja Jenna Jakola, bioja elintarviketekniikan lehtori Pia-Tuulia Laine, Metropolia Ammattikorkeakoulu ESPOON HUNAJAN Aytaç Manilac?lle ja 6kerkän Riitta Puolakalle oli asiakasrajapinnasta kantautunut korviin, että hunajakuusenkerkkämakeisille ja -siirapille voisi olla kysyntää. Paikallista asiantuntijuutta ja elinkeinoelämän tuntemusta tuovat ProAgria Etelä-Suomi ja Kouvola Innovation. Makeispastilleja maistatettiin kehityksen eri vaiheissa. Metropolia ammattikorkeakoulun bioja elintarviketekniikan opiskelijat lähtivät Urban & Local -hankkeessa miettimään lähiruokayrittäjien kanssa, millaisia tuotteita ja pakkauksia raaka-aineista voitaisiin kehittää
Ruokavirasto päivitti tutkimuksen pohjalta kalan turvallisen käytön suositusta. Kalan käyttöä voi turvallisesti lisätä EU:N KOMISSIO ilmoitti lokakuun alussa esittävänsä metsäkatoasetuksen (EUDR) voimaantulon siirtämistä vuodella. Vuonna 2023 18 prosenttia Etelä-Savon peltoalasta oli luomutuotannossa. 6 TUOTEKEHITYS, TEKOÄLY, TUTKIMUS & OPETUS Mainosten varauspäivä: ma 29.9. 4 ENERGIA, KONEET & LAITTEET, KALATEOLLISUUS Mainosten varauspäivä: ma 12.5. 3 VIENTI, LOGISTIIKKA, KASVISTEOLLISUUS Mainosten varauspäivä: ma 31.3. Hedelmällisessä iässä olevat naiset voivat lisäksi nauttia sisävesiltä pyydettyä ahventa, kuhaa, lahnaa ja siikaa enemmän kuin 200 grammaa viikossa ilman, että vierasaineiden siedettävän saannin enimmäisraja ylittyy. Ensimmäiset luomuviljelijät aloittivat alueella 1970-luvun lopulla, 1990-luvulla Mikkelissä koulutettiin luomuneuvojia ja vuonna 2013 Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto perustivat Luomuinstituutin Etelä-Savoon. Etelä-Savossa luomulla on pitkät perinteet. Kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineisiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Asetukseen liittyvä maariskiluokitus, joka oli tarkoitus julkistaa vuoden loppuun mennessä, julkistetaan esityksen mukaan 30.6.2025 mennessä. Suomessa Ruokavirasto viestii asiasta toimijoille ja järjestää siitä ensi vuoden aikana useita toimijoille suunnattuja webinaareja. ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/ Komissio: Metsäkatoasetuksen voimaantulo siirtyy KU VA : BR IT A SU OK AS ETELÄ-SAVO valittiin EU:n luomukilpailussa vuoden 2024 parhaaksi luomualueeksi. Ilmestymispäivä: pe 24.10. Vierasaineiden pitoisuudet olivat enimmäkseen alle EU:n asettamien enimmäismäärien. Tärkein yksittäinen poikkeus on Saaristoja Selkämeren silakan PFAS-yhdisteet, joiden kohoamassa olevat pitoisuudet edellyttävät jatkotoimia. Voitto on ensimmäinen suomalaisen toimijan kilpailussa saama tunnustus. Esityksen mukaan asetus astuisi voimaan 30.12. Arviointikriteereinä olivat alueen edelläkävijyys luomutuotannossa, kestävä kehitys sekä innovatiiviset ja innostavat toimintamallit. Vähiten terveyshyötyä kalan käytöstä saavat lapset, sillä useimmat riski-hyötyarvioon sisältyvät terveyshaitat koskevat lasten kehittyvää elimistöä. Luomukotieläintuotantoa oli 30 prosentilla tiloista. 5 RAVITSEMUS, RAAKA-AINEET, AMMATTIKEITTIÖT Mainosten varauspäivä: ma 18.8. Niukasti dioksiineja ja metyylielohopeaa sisältävien kala lajien suosiminen sekä PFAS-altistuksen vähentäminen lisäisi hyötyvaikutusta tällä riskiryhmällä. Ilmestymispäivä: pe 6.6. Arvioiduista lajeista sisävesien särkeä sekä kasvatettua kalaa voi lisätä lasten ruokavalioon lähes rajoituksetta lisäämättä terveyshaitan riskiä. 1. Ilmestymispäivä: pe 28.2. 2 RUOKATURVALLISUUS, VESI, MEIJERITEOLLISUUS Mainosten varauspäivä: ma 3.2. Ilmestymispäivä: pe 5.12. Ilmestymispäivä: pe 12.9. 2025, mikroja pienyritysten kohdalla kuusi kuukautta myöhemmin. Eniten terveyshyötyä saavat yli 45-vuotiaat, joilla kalan käyttö vähentää muun muassa sydänja verisuonitauteja. Ilmestymispäivä: pe 25.4. Osaaminen liiketoiminnaksi 9 Kotimaista kalaa ravinnoksi monipuolisemmin ja turvallisemmin: EU-kalat IV -tutkimuksessa hankittiin lisää tietoa kalaan kertyvien ravintoja vierasaineiden pitoisuuksista kotimaisissa kalalajeissa sekä kalalajeista, joiden käyttöä pyritään lisäämään Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa. EU:n parlamentti käsittelee esityksen vielä tämän vuoden aikana, ja sen läpimenoa pidetään todennäköisenä. Etelä-Savo on vuoden paras luomualue TEEMAT 2025 PAKKAUKSET & MERKINNÄT, TRENDIT Mainosten varauspäivä: ma 10.11
Future Frami Food Lab -hankkeessa tehdyt pilotoinnit ovat yrityksille maksuttomia. Se on ainut teknii kan kandidaatin tutkintoon täh täävä elintarvikealan koulutus Suomessa. Turun yliopiston Kaisa Linderborg (vas.) ja Maaria Kortesniemi sekä elintarviketekniikan opintonsa aloittaneet Hilma Ahonen ja Hanna Hytönen oppiaineen laboratoriossa. – Elintarviketekniikassa kiinnostaa tulevaisuuteen suuntautuminen ja se, että voi tehdä konkreettisesti jotain hy vää osaamisellaan, nuoret summaavat. Projektipäällikkö Joni Viitala kertoo, että yhtenä toimenpiteenä ammattikorkeakoulun laboratoriotoiminnan brändi uudistettiin, ja nyt se tunnetaan nimellä SeAMK Food Labs. KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A kaa haki 96 kiinnostunutta. Elintarvikekehityksen ja elin tarvikekemian suuntautumisvaihtoehdot sisältävästä DIohjelmasta vastaa profes sori Baoru Yang. Turussa opintopolkuun kuuluvat sekä kandidaattiettä maisteriohjelmat, LUTin Kouvolan toimipisteessä voi opiskella maisteriksi englannin kielellä. Viitala kertoo, että SeAMKin opiskelijat tekevät harjoittelunsa ja opinnäytetyönsä suurimmaksi osaksi yritysyhteistöissä, ja yritykset osallistuvat aktiivisesti eri kurssitoteutuksiin kuten tuotekehityskurssille. Myös elintarvikealan opiskelijat pääsevät opinnoissaan ja opinnäytetöissään hyödyntämään uusia laitteita. Kuukauden opintokokemuksella työelämä tuntuu vielä kaukaiselta, mut ta monipuolinen koulutus antaa uskoa siihen, että oma paikka löytyy. Elintarvikealan yritykset voivat tulla tutustumaan ja testaamaan omia raaka-aineitaan hyödyntäen hankkeen myötä investoitavia ekstruuderia, kalvosuodatuslaitteistoa ja spraykuivainta, Viitala kertoo. Kumpikin suorittaa nyt ensimmäistä korkeakoulututkintoaan. Kandidaatin tutkinnosta voi jatkaa sa massa oppiaineessa diplomiinsinöörin opintoihin. He ovat sitä mieltä, että lukioaikana saa paremmin tietoa tiettyyn ammattiin johtavista koulutuksista kuin tekniikan aloista, jossa mahdollisia urapolkuja on monia. Ahonen kuvailee itseään insinööriluonteeksi, Hytöstä kiinnostaa ruuan ja terveyden yhteys. Uuden koulutusohjelman viittätoista aloituspaik TEKSTI JA KUVAT: Elina Teerijoki ja Viivi Wanhalinna Ajankohtaista Elintarvikealan teekkareita Turusta ja Kouvolasta Sekä Turun yliopistossa että LUT-yliopistossa on tänä syksynä aloitettu elintarviketekniikan koulutusohjelmat. Turun yliopiston tekniikan alan koulu tus on laajentunut viime vuosina. Linderborg ja ohjelmassa opettava apulaisprofessori Maaria Kortesniemi. – Laboratorioympäristömme käsittää tuotantoketjun alkutuotannosta prosessointiin ja siitä ravintolaan. T urun yliopiston elintarviketeknii kan kandidaattien koulutus alkoi syksyllä 2024. Linderborg pohtii, että opiskelijalähet tiläiden avulla elintarviketieteitä voisi tehdä paremmin tunnetuksi jo lukio opiskelijoille. Future Frami Food Lab tarjoaa paikan yritysyhteistöille 10 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 LUT-yliopiston Food Processing Technology -maisteriohjelman apulaisprofessori Samuel Perez Vega esitteli erilaisia ruuantuotannon teknologioita koulutusohjelman avajaisseminaarissa. – Yritykset taas voivat hyödyntää opiskelijoita laboratoriotiloissamme tehtävissä koeajoissa, jolloin yritys hyötyy saaduista tuloksista ja opiskelija saamastaan työkokemuksesta. Ensi vuonna aloituspaikkoja on 30, ja oppiaineeseen rekrytoidaan parhaillaan uutta lehtoria. – Elintarviketekniikan opintoihin yli opistolle voi nyt hakea suoraan lukiosta, kandidaattikoulutuksen vastuuopettaja, professori Kaisa Linderborg iloitsee. KU VA : EL IN A TE ER IJ OK I SEINÄJOEN ammattikorkeakoulun (SeAMK) Future Frami Food Lab -hankkeen tavoitteena on lisätä Etelä-Pohjanmaan vaikuttavuutta elintarvikealan yrityskeskittymänä. Tällä hetkellä elintarvikelaboratoriossa on jo käytössä ekstruuderi, johon useat yritykset ovat käyneet tutustumassa. Fuksit Hilma Ahonen ja Hanna Hytönen ovat kumpikin kiinnostuneita kes tävän kehityksen teemoista. – Otamme mielellämme vastaan yrityskontaktit ja suunnittelemme yhteistöitä
Sen ensimmäiset opiskelijat perehtyvät muun muassa elintarviketuotannon pro sessi ja tuotekehitykseen. Kaikilla elintarvikejärjestelmään linkittyvillä aloilla tarvitaan vastuun ottoa, systeemiajattelun taitoja ja toi mijuutta. Uusilla opiskelijoilla on ensimmäisen syksyn aluksi elintarviketekniikan teoriakurssi, jossa opetusryhmä ja opettajat ovat myös heti tulleet toisilleen tutuiksi oman oppi aineen ympäristössä. Koulutusorganisaatioilla on etu oikeus olla aktiivisen tulevaisuuden tekemisen etulinjassa ja varmistaa kes tävän kehityksen toimien pitkäaikainen vaikutus yhteiskunnassa. I lmastonmuutos, elonkirjon köyhty minen ja ravinnekiertojen epätasapai no ovat fossiilitalouteen tukeutuvan ruokajärjestelmän seurauksia. Tek nologia ei yksin ratkaise ruokajärjestel män haasteita – on palautettava yhteys alkutuotantoon, yhteys maahan. Korkeakou lusta valmistuvilla asiantuntijoilla on tärkeä rooli luonnonvarojen kestävässä käytössä ja oman alansa kiertotalouden edistämisessä. Palveluliiketoiminnan alalla työsken nellään suoraan tai välillisesti ruuan ja ruokailukokemuksen äärellä. Maisteri ohjelmasta valmistuu diplomiinsinöö riksi (DI). Opetussuunnitelmatyöhön ja koulu tuksen suunnitteluun löytyy jo työ kaluja. On aika jät tää löyhä vastuullisuuspuhe ja ajatella ruoka järjestelmä, sen prosessit ja kyt kökset täysin uudelleen. koulun ja AhlmanEdun yhdessä toteut tamat opiskelijavierailut maatilalle voi vat vahvistaa nuorten luontoyhteyttä. Kansainvälisiä opiskelijoita aloitti muutama, ja he ovat tulleet Aa sian maista. Ekolo gisten ongelmien lisäksi esiin nousevat sosiaalisen kestävyyden kysymykset, oikeudenmukaisuus, etiikka ja eläinten oikeudet. Ravitsemisalalla tehdään raakaai ne ja menupäätöksiä, jotka ohjaavat ruokavalintojamme ja suoraan vaikut tavat elintarvikejärjestelmän kestävyy teen. Vegan erikoisosaamista ovat muun muassa kestävä ruokajärjestelmä ja ruuantuotanto. LUTin Kouvolan toimipisteessä alkoi tänä syksynä elintarviketekniikan maisteriohjelma. Ohjelma on maisteriohjelma, joten pääsyvaatimuksena on aiemmat AMK tai yliopistotasoiset opinnot kemiasta, elintarvikekemiasta, kemiantekniikas ta tai elintarviketekniikasta. Koko ruokaketjun toimijoiden keski näisen yhteistyön ja arvostuksen vah vistaminen on avain kestävyyteen. Se keräsi viime haussa yli 200 hakemusta, kun aloituspaikkoja on 20. Suomalai sissa ammattikeittiöissä valmistetaan yli 810 miljoonaa ateriaa vuosittain. RUOKAJÄRJESTELMÄN KOHTALONKYSYMYKSET saavat ymmälleen. Uusi Food Processing Technology maisteriohjelma on englanninkielinen. Teknologiakampus jatkuu viereisen Turun ammattikorkeakoulun puolelle, jonka pilottihallin laitteita, esi merkiksi spraykuivauslaitteita, yliopis ton opiskelijat hyödyntävät opinnois saan. – Aloittaneista opiskelijoista suurin osa on suorittanut aiemman tutkinnon Suomessa. He aloittivat opintonsa elokuun lopussa orientaatio päivillä. Alan koulutuksen tulee elää ajassa, luoda toivoa ja näyttää tietä. Näin koulutetaan ammattilaisia, jotka kyke nevät vastaamaan alan osaamistarpei siin ja tuovat ratkaisuja paikallistasolle. Hankkeen tavoitteet, kuten ilmastoystävälliset ja terveelliset ruokavaliot sekä kiertota louden ja resurssitehokkuuden edistä minen, jäävät elämään restonomikou lutuksen opetussuunnitelmassa. Koulutusohjelmaa johtaa tutkijatoh tori Marjo Pöysä, ja maisteriohjelman apulaisprofessorina on aloittanut Meksi kosta kotoisin oleva Samuel Perez Vega. l. Osa opiskelijoista on töissä elintarvikesektorilla opiskelujen ohessa, Pöysä kertoo. On uskallettava heittäytyä epävarmuuden äärelle ja visioimaan toivottuja tulevai suuksia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Esi merkiksi Tampereen ammattikorkea KOULUTUKSEN ON LUOTAVA TOIVOA JA NÄYTETTÄVÄ TIETÄ Kolumni TEKSTI: tutkintovastaava Sanna Luoto, Tampereen ammattikorkeakoulu TEKNOLOGIA EI YKSIN RATKAISE RUOKAJÄRJESTELMÄN HAASTEITA. Ruokajärjestelmän kriisin rat kaiseminen edellyttää yhteistyötä. KU VA : M AR EE N FI SC HI NG ER Osaaminen liiketoiminnaksi 11 sanovat, että uudessa tutkinnossa koulu tusta on suunnattu vahvasti elintarvike tekniikan alalle jo alkuvaiheessa. MAISTERIKSI ENGLANNIKSI Tekniikan osaaminen korostuu myös LUTyliopiston uudessa koulutusohjel massa. Sanna Luoto työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa palveluliiketoiminnan tutkintoohjelman (Restonomi AMK) tutkintovastaavana. Oppiaineen laboratorioon saadaan vielä tämän vuoden aikana muun muassa ekstruuderi. Kes tävän ruokajärjestelmän siirtymässä keskeinen työkalu on vahvan kestävyy den tavoite, jossa taloudellista tai inhi millistä pääomaa ei kasvateta luonto pääoman kustannuksella. Linderborg näkee, että elintarvike tekniikan kaksivaiheisella koulutuksella on merkitystä koko alueelle: opiskelijat jäävät usein töihin alueelle, jossa ovat opintonsa suorittaneet. Opetussuunnitelmaan voidaan integroida YK:n kestävän kehitysten tavoitteita ja hyödyntää erilaisia glo baalin vastuun osaamistavoitteita. Koulutuksen kehittämisen ja opetustehtävien lisäksi Sanna työskentelee asiantuntijana yhteiseurooppalaisessa FUSILLI (Fostering the Urban food System Transformation through Innovative Living Labs Implementation ) -hankkeessa. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU on mukana kansainvälisessä FUSILLI hankkeessa, joka edistää kestäviä kau punkiruokajärjestelmiä
Pektiini ja agar agar antavat lohkea vamman rakenteen kuin gelatiini. Makeisiin saadaan gelatiinilla uniikki, elastinen rakenne, joka on pehmeä ja antaa puruvastusta tarttumatta kuiten Gelatiini tekee makeisten rakenteesta uniikin Gelatiinia käytetään ulkonäön, rakenteen ja suutuntuman muodostajana. l Juttua varten on haastateltu tuotekehittäjä Minna Tuomikoskea ja tuotekehitysjohtaja Niina Wredforsia Fazer Makeisilta sekä hankintapäällikkö Arich Poontarikkunia ja laatuasiantuntija Iisa Manusta Meira Oy:stä. Leivonnassa gelatiinia käytetään tuo maan koristelupintaan kiillettä, mutta myös muodostamaan leivonnaisten täyt teissä kiinteä, hyytelömäinen rakenne ja tekemään vaahdoista kuohkeita ja pysyviä. GELATIINIA KÄYTETÄÄN LAAJASTI Gelatiinilla on ulkonäköön, rakenteeseen ja suutuntumaan vaikuttavia ominai suuksia. Gelatiinilla aikaan saatu rakenne sulaa suussa hitaasti verrattuna esimerkiksi pektiinin aikaan saamaan rakenteeseen. Uuton jälkeen gelatiinista poistetaan rasvajäämät, liukenemattomat partikke lit ja jäljelle jäänyt vesi. Uuton lämpötilalla ja pH:lla voidaan vaikuttaa gelatiinin laatu ominaisuuksiin. Reseptejä saate taan muokata paljonkin, sillä eri sakeut tajien käyttömäärät gelatiiniin verrat tuna vaihtelevat suuresti. Gelatiini liuo tetaan nesteeseen, kuumennetaan ja jäähdytyksen jälkeen makeiset ovat valmiita. 12 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 Karra geenia käytettäessä tarvitaan kui tenkin korkeita valmistuslämpötiloja, eikä se ole raakaaineena kovin tuttu kuluttajille. Pektii nin antama rakenne on tuttu marmela deista, ja agar agar on puolestaan tutum pi jälkiruokahyytelön tyyppisistä sovel lutuksista. Karrageenin aistittavat ominaisuudet ovat kasvipohjaisista vaihtoehdoista lähimpänä gelatiinin ominaisuuksia. Liivatelehdet ovat yleisin gelatiinin muoto, johon kuluttaja törmää kaupassa. Useissa juomissa, kuten mehuissa, viineissä ja oluissa gelatiinia käytetään poistamaan kiinteät partikkelit ja kirkas tamaan juoma. Nesteeseen liuetes saan gelatiini turpoaa ja kuumennuksen jälkeen muodostaa viskoosin nesteen, joka geeliytyy jäähtyessään. Gelatiinin muodostama geeli on läpikuultava, jolloin värit näkyvät kirkkaina ja heleinä. Huolellisen puhdistuksen ja miedon happokäsittelyn jälkeen gelatiini uute taan nahasta irti kuumalla vedellä. Sameudesta ja kirkkaudesta puolestaan kertoo valon absorptiota mittaava Nephelometric Turbidity Unit eli NTUarvo. kaan hampaisiin. Gelatiini vaahtoutuu hyvin, mutta tärkkelystä käytettäessä reseptiin on lisättävä proteiinia vaahdon aikaan saamiseksi. KORVAAMINEN HAASTAA Gelatiinin korvaajia etsitään makeis teollisuudessa jatkuvasti, sillä makei siakin halutaan valmistaa enenevissä määrin kasvipohjaisina. Pektiinin antama lohkeava rakenne on tuttu marmeladeista. Esimerkiksi tärkkelystä sisältävät makeiset tarvitsevat pidemmän kuiva tusajan kuin gelatiinia sisältävät, ja massa jähmettyy korkeammissa lämpö tiloissa. Nau tagelatiinin valmistus kestää pidempään, sillä nahkaa emäskäsitellään useita viik koja ennen uuttoa. Makeisissa gelatiinia korvataan muun muassa tärkkelyksillä, karrageenilla, agar agarilla ja pektiinillä. Sille etsitään kasviperäisiä korvaajia, mutta sen korvaaminen muilla sakeuttajilla ei ole helppoa. TEKSTI: Viivi Wanhalinna Raaka-aineet G elatiini on allergeeniton, pää asiassa proteiinia sisältävä hydro kolloidi, jolla on hyvä veden sidon takyky. GELATIINI VALMISTUU SIANNAHASTA Gelatiini valmistetaan pääsääntöisesti siannahasta, mutta myös nautaa ja kalaa voidaan käyttää. KU VA : FA ZE R. Makeisten gelatiinimaisen, sitkeän ja pureskelua vastustavan rakenteen aikaan saaminen ilman gelatiinia on haastavaa ja vaatii usein erilaisten sa keuttajien yhdistelyä. Gelatiinin käyttö makeisissa on pro sessiteknisesti helppoa. Seos steriloidaan ja kuivataan jauheeksi tai levyksi. Sillä saadaan aikaiseksi rasvai sen tuntuinen suutuntuma rasvatto missa tai vähärasvaisissa vanukkaissa ja mousseissa. Gelatiinin keskeisin laatuominaisuus on sen hyytelöitymisvoimakkuus, jota mitataan Bloomarvolla. Juttuun on haettu tietoja myös gelatiinivalmistaja Gelitan verkkosivuilta. Se toimii emulgointi ja stabi lointiaineena. Gelatiinia on saatavilla rakeina, jau heena sekä liivatelehtien muodossa. On myös huo mioitava, että eri sakeuttajilla valmis tettujen makeisten säilyvyysajat vaihte levat. Gelatiinin ominai suuksien saavuttaminen muilla sakeutta jilla on kuitenkin vaikeaa
Koulutuksen suunnittelussa vaaditaan ymmärrystä yrityksen eri toiminnoista, jotta koh taantoongelma vältetään. Vaikka keskustelu on ollut vilkastakin, lihan kulutukseen sillä ei ole ollut suurta vaikutusta. Varmistaakseen ammat titaitoisen työvoiman saannin yritykset osallistuvat aktiivisesti koulutuksen TEKSTI: Pirkko Suhonen Ajankohtaista kehittämiseen, ja ammattikorkeakoulut ovatkin huomanneet koulutustarpeen. Nuorten alalle tuloa helpottaa varmasti myös työpaikkojen saanti kotiseudulla. Jalostavan teollisuuden ja Elintarvike teollisuusliiton aloitteesta SeAMK:ssa on ensi vuonna mahdollisuus suorittaa lihaalan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto. Se on tilastojen mukaan pysynyt ennallaan ja valkoisen lihan osuus kulutuksesta on noussut. Siihen sisältyy pakollisena myös lihateknologian perusteet opinnot. Liha ja valmisruokateollisuusyrityk set Atria, HKFoods, Snellman, Saarioinen ja joukko pienempiä lihaalan yrityksiä sekä ammattikorkeakouluista SeAMK ja HAMK muodostavat Liha ja valmisruo kateollisuuskoulutuksen neuvottelukun nan alan koulutuksen kehittämiseksi. – Osaavan työvoiman tarve ei ole kadonnut mihinkään. KOULUTUS VASTAA MUUTTUNEISIIN TARPEISIIN Työ elintarviketeollisuudessa muuttuu, ja muutoksiin sopeutumiseksi tarvitaan monipuolista osaamista. Yliopistojen tarkoi tus on paitsi kouluttaa, myös tutkia ja soveltaa tuloksia käytäntöön. Liha ja laajemmin valmisruokateollisuus ovat tärkeitä työllistäjiä, ja työvoimaa tarvi taan muun muassa suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi. Alan teollisuus tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä, ja kysymys on myös ruokaturvasta, hän jatkaa. Myös alan väitöskirjoja on edelleen tehty. Aiheita ovat muun muassa esihen kilötyö, vastuullisuus, laatu ja tuote turvallisuus. Sekä Seinäjoella että Hämeenlinnassa on myös lihaalan ammattiopetusta. Mikäli ala ei enää houkuttele opiskelijoita, teollisuudella on edessä pula alan osaajista. Ehkä viljaala kiin nostaa nuoria enemmän. Monipuolisella ja joustavalla sisällöllä houkutellaan myös opiskelijoita. Opiskelijoista noin 40 prosenttia osallistuu syventäviin lihaja valmisruoka-alan opintoihin. Tutkimusrahoituksen saa minen on haasteellista, mutta sitä on saatu muun muassa Suomen Akatemial ta, kertoo professori Varmanen. TEOLLISUUS OTTANUT VASTUUTA KOULUTUKSESTA Läntisessä Suomessa on paljon elintar viketeollisuutta, ja se on alueella merkit tävä työllistäjä. Atria Oyj:n koulu tuksen kehittämispäällikkö Kaija KetolaAnnalan mukaan työntekijöiden osaa mista kehitetään osana sisäistä koulu tusta. SeAMK tekee lihaalalla yhteis työtä myös kansainvälisten toimijoiden kanssa. l Seinäjoen ammattikorkeakoulun bioja elintarvikealan koulutusohjelmassa sisältyy pakollisena lihateknologian perusteet -opinnot. KU VA : SE AM K Liha-alan koulutus murroksessa Julkinen ruokakeskustelu kyseenalaistaa lihan syömistä sekä ilmastoettä eläinsuojelusyistä. Mutta tarvitaanko lihaalalla tieteel listä tutkimusta. Opiskelijoista noin 40 prosenttia osallistuu syventäviin liha ja valmisruokaalan opintoihin, kertoo yliopettaja Margit Närvä SeAMK:sta. Osaaminen liiketoiminnaksi 13 L ihaalaa voi opiskella Suomessa sekä yliopistossa että ammatti korkeakouluissa ja opistoissa. Liha-alan kiinnostavuuteen opiskeluja työpaikkana se kuitenkin on vaikuttanut.. – Mielikuvat ja julkisuudessa käyty keskustelu eivät tue lihateollisuutta työn antajana, toteaa myös lehtori Juuso Laaksonen HAMK:sta. – Tutkimusta tehdään edelleen, aiheena ovat muun muassa tuotannon sivuvirrat. Tärkeimmät lihaalan koulutus väylät ovat Helsingin yliopisto ja Seinä joen (SeAMK) ja Hämeen ammattikorkea koulut (HAMK). – Kiinnostus bio ja elintarvikealan koulutusohjelmaan on ollut hyvä. Ammatti korkeakoulujen ja teollisuuden yhteis työ edistää koulutuksen sisällön laatua. – Helsingin yliopistossa lihaalan opiskelijoiden määrä on vähentynyt ja elintarvikealan opiskelijat tulevat aiem paa useammin pääkaupunkiseudulta, kertoo professori Pekka Varmanen Helsingin yliopistosta. Tämä heijaste lee hänen mukaansa lihan kulutukses ta käydyn keskustelun pääkaupunki seutukeskeisyyttä. Pro gradu työn voi tehdä myös lihaalalta. Vähenevän kiinnostuksen vuoksi Hel singin yliopistossa ei ole enää alan pro fessuuria, vain lehtoraatti. Paitsi yhteistyötä koulutusorganisaa tioiden kanssa, myös lihateollisuusyri tysten sisäistä koulutusta on kehitetty, eikä se koske pelkästään lihanjalostami seen liittyviä tehtäviä
Kurssi oli osa 15 kurssia sisältävää SYKSY NIINI24 -harjoitusta Niinisalon varuskunnassa. Pilkkopimeänä lauantaiaamuna pääs tiin tositoimiin. Kuvassa puurovuorossa Tarja Nurmi. Valmiit ruuat pakattiin kuljetusta var ten 15 ja 30 litran metallipönttöihin tai termoksiin ja kuivat ruuat styroksilaati koihin. Näin pystyttiin taklaamaan useita allergeeneja ja intole ranssia aiheuttavia ainesosia yhtä aikaa. Esimerkiksi kiusauksessa käytettyjen kuivattujen perunasuikaleiden kypsymis tä oli vaikea arvioida, samoin risottoriisin. Ennakkotehtävät käsittelivät käytän nönläheisesti kenttämuonituksen hygie niaa, pakkausmerkintöjä ja allergeenejä. Kun ruoka saapui kohteeseen, ensimmäisenä perustettiin linjasto, josta omavalvontaan ja ennakkotehtävien vas tauksiin. Innostuin lähtemään kurssille keväällä järjestetyn Elintarvikealan ammattilaisen supervoimat poikkeusoloissa webinaarin teon yhteydessä. Perunat eivät saaneet olla täysin kyp siä, kun ne pakattiin kuljetusta varten pönttöihin. Kenttämuonituskurssilla elintarviketurvallisuus oli etusijalla Kurssilla ensimmäinen tehtävä oli pystyttää kenttäkeittimet. Perunat eivät saaneet tänä aikana jäädä liian koviksi, mutta ei vät myöskään muuttua puuroksi. Oli huomioitava perunoiden kypsyminen vielä kuljetuksen, säilytyksen ja tarjoilun aikana. Aamupuuroa herättiin keittämään puoli neljältä. Ruokaa sekoitettiin kahdeksikkoa mukaillen, jottei astiaan syntynyt pyörrettä ja ruoka tulvinut ulos padasta. Pai kan päällä luettiin omavalvontaohjeet ja kuitattiin ne luetuiksi. Kurssilaiset pääsivät töihin myös lin jastolla. KU VA : M PK /P AS I LI ND RO OS KU VA : PÄ IV I HA SI A. Päivän ruokien valmis tus ja pakkaus alkoi ennen auringon nousua. Erikois ruokavalioruuat valmistettiin hallimai sessa tilassa sisällä hellalla. Kevään webinaarin jär jestelyissä auttoi silloisen Elintarvike turvallisuusjaoston johtoryhmäläinen Sanna Raunila, joka toimi muonitus kurssin johtajana ja houkutteli mukaan. Ruuat kuljetettiin huolellisesti merkittyinä eri kursseille. Viikonlopun lämpimät ruuat, aamu puuro, kiusaukset ja risotto valmistettiin 300 litran keittimissä ulkona. K urssin tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat kenttäkeittimen tur valliseen käyttöön ja maastomuo nituksen järjestämiseen isolle joukolle maastoolosuhteissa. 14 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 Kaikki lämmin ruoka oli gluteenitonta, laktoositonta ja kalatonta. Materiaaleissa painotettiin erityisesti si tä, miten Bacillus cereus ja Clostridium perfringens voivat saastuttaa ruuan. Jokainen as tia ja laatikko merkittiin kohde, erikois ruokavalio ja lämpötilamerkinnöin. KYPSYMISEN ARVIOINTI OLI HAASTAVAA Meille, jotka laitoimme isolle joukolle ruokaa ensimmäistä kertaa, tuotti haas teita ruuan kypsymisen keston arvioin ti. Omana tavoitteenani oli päästä kokemaan käy tännössä, millaista ruuan valmistus suu relle ihmismäärälle on, ja saada ajatuksia siitä, miten elintarvikealan toimistotyö läisenä minusta ja kokemuksestani voisi olla hyötyä poikkeusoloissa. ERIKOISRUOKAVALIOT JA HYGIENIA HUOMIOITIIN Kurssi alkoi kauniissa loppukesän maise missa Valkiajärven rannalla Niinisalon varuskunnassa. Kasvisruoka valmistettiin erikseen, ja samalla pystyttiin varmistamaan ruuan sopivuus tietyille mausteallergikoille. Aluksi kasarmilla pereh dyttiin turvallisuussuusuunnitelmiin, TEKSTI: Viivi Wanhalinna Ajankohtaista Maanpuolustuskoulutus MPK Lounais-Suomen kenttämuonituskurssilla opeteltiin kenttäkeitinten käyttöä ja muonitettiin noin 400 MPK:n kurssilaista
Ilmoitukset koulutuksista löytyvät verkkosoitteesta mpk.fi. Reseptit, ruuan ainesosat ja ohjeet tu levat Leijona Cateringiltä, josta tulevat myös ruokien kotimaisuustavoitteet. Elintarviketurvallisuus on olennainen osa joukkojen turvallisuutta, eikä uudel leentarjoiluun vaadittava lämpötilojen hallinta onnistu kenttäolosuhteissa. Muo vipussiin pakkaaminen helpotti tiskausta, astian palauduttua takasin. Kurssilla opittiin muun muassa, miksi ison padan sekoittaminen kannattaa teh dä kahdeksikkoa mukaillen, miksi me talliset kuljetusastiat ja ruokatermokset kannattaa vuorata sisältä muovipusseilla ja miten styroksilaatikot pinotaan, jotta korkea torni pysyy pystyssä. Välipalatuotteet tuntuivat olevan alkuperältään osittain muita kuin suomalaisia. Ei siis ihme, että tämän kään toimistotyöläisen mahaan ei mahtu nut näin paljon ruokaa kerralla. Päällimmäisenä kurssilta jäivät mie leen rautaiset ammattilaiset, jotka veti vät kurssin vapaaehtoistyönä. Osa ruokapöntöistä ja kuivista ruuista, kuten välipalakeksit, kahviin sekoitetta va jauhe ja hillot, palautuivat ruokailijoil ta lähes koskemattomina. Kurssilla saimme varustuksen sukista ja aluskerrastosta lähtien aina lakkiin ja lakanoihin saakka. Herätykset ajoittuivat puoli neljän ja kuuden välille, töitä tehtiin iltaan saakka ja vastuu kannettiin satojen ihmisten turvallisesta ja maukkaasta ruuasta. Kuvassa Jämijärven vapaaehtoisen palokunnan jäsen lisäsi kattilassa olevaan palavaan öljyyn desilitran vettä, jolloin liekki roihahti valtavaksi. KU VA : M PK /P AS I LI ND RO OS KU VA : HA NN A NU OR EL A KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A Ensikertalaisen oli haastavaa arvioida, millaisessa ajassa kuivatut perunasuikaleet kypsyvät rakenteeltaan sopiviksi. n Maanpuolustuskoulutus MPK on kokonaisturvallisuuden kouluttaja, joka tarjoaa koulutusta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sotilastaitojensa tai yleisten turvallisuustaitojensa yllä pitämisestä ja kehittämisestä. Taustalla metalliastiat, joihin ruoka annosteltiin ja kuljetettiin kohteeseen. l ruokailijoille jaettiin kuiva, lämmin ja jälkiruoka ja mehu. n Koulutuksiin ovat tervetulleita reserviläiset, tavalliset kansalaiset, työnantajan palvelukseen varatut ja varareserviin kuuluvat sukupuolesta riippumatta. Oma vatsa puo lestaan kaipasi viikonlopun jälkeen ko vasti jotain tuoretta. Ruoka kaadettiin ja kauhottiin kenttäkeittimistä metalliastioihin kuljetusta varten. Samalla ruuan kypsy misen jatkumisen metalliastiassa huomasi selvästi: ensimmäiset kauhalliset kiusaus ta olivat lähes keittoa, ja parin sadan ruo kailijan jälkeen nestettä ei enää erottanut. Kurssilla mietittiin tarkkaan, millaisia riskejä maastomuonitukseen liittyy. Ruu an on riitettävä kovaa fyysistä työtä teke ville joukoille, jolloin valmistettavan ruu an määrä henkilöä kohti lasketaan suu rimman kulutuksen mukaan. HÄVIKKI JA KOTIMAISUUSASTE POHDINNASSA Kurssilaisia mietitytti suurelta tuntuva hävikin määrä ja ruuan kotimaisuusaste. Linjastolla oli mukava kohdata ruokai lija ja kauhan nostelun lomassa kuulla kommentit ja kiitokset ruuasta ja tarjota ruuan päälle hymy. Viikon lopun organisointi oli vapaaehtoisille iso työ ja itse viikonloppu varmasti kai kille rankka. KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A. RUUAN VALMISTUKSEN JA KULJETUKSEN VAIHEET TUTUIKSI Kurssi näytti ruuan valmistuksen koko kaaren kenttäolosuhteissa tavaroiden vastaanotosta niiden varastointiin, ruuan valmistukseen, pakkaamiseen, kuljetuk seen, linjaston perustamiseen, tiskien pesuun ja hävikin vastaanottamiseen. Sunnuntaina aamupuuroksi saatiin vaniljalla maustettua gluteenitonta, laktoositonta ja vegaaneillekin sopivaa riisipuuroa. Puuroa val mistettiin 3 dl ja lämmintä ruokaa 5–6 dl henkeä kohden. Maito, liha ja lihajalosteet, peruna sekä tuore leipä ovat aina suomalaisia, ja koti maisten elintarvikkeiden osuus kokonai suudessaan on 77 prosenttia. Kurssinjohtaja Sanna Raunila lastaa tavaroita loppuinventaarion jälkeen varastoon. Kurssilaiset siivosivat ruuan varas toinnissa, kuivamuonien pakkauksessa ja tiskauksessa käytetyn huoneiston vessaa myöten, ja harjoituksen esikunnan edus taja teki lopputarkastuksen ennen pois tumisluvan saantia. n Kenttämuonituskursseja järjestetään muutaman kerran vuodessa muun muassa Niinisalossa, Säkylässä, Hollolassa, Upinniemessä ja Oulussa. Osaaminen liiketoiminnaksi 15 Kaikki sadat välineet, astiat ja tarvik keet, jotka kurssia ja muonitusta varten tuotiin paikalle, oli palautettava puhtai na. Kauhaan eivät saaneet koskea muut kuin jakajat
16 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 Osaaminen liiketoiminnaksi Teema TERVETULOA VTT:n henkilö kunnasta yli kymmenen prosenttia on kotoisin muualta kuin Suomesta.
Opas tarjoaa ohjeita kansainvälisen rek rytoinnin eri vaiheisiin sekä yritysesimerk kejä ja vinkkejä kansainvälisten työnteki jöiden houkuttelemiseen, rekrytointiin ja sitouttamiseen. Bonus on toimiva ja suosittu: vuosita solla rekrytoidaan yli 50 työntekijöiden houkuttelemaa työntekijää. Lagerströmin mukaan tällaisissa rekrytoinneissa on etu na se, että kulttuuriin ja Suomeen liittyviä kysymyksiä on yleensä jo käyty läpi suo sittelijan ja rekrytoitavan välillä. Ulkomailta tulevien työn tekijöiden täytyy tuntea olevansa aidosti tervetulleita ja viihtyä, jotta he myös pysy vät yrityksissä, johtava asiantuntija Maiju Korhonen kertoo. Työntekijöiden sitouttaminen ja uuteen maahan asettumisen tukeminen on arki TEKSTI: Elina Teerijoki MEILLE TÖIHIN Kansainvälinen rekrytointi on jo arkea monella työpaikalla. Kansalaisuuksia on yli viisi kymmentä, kertoo Head of Rewarding and Talent Attraction Iris Lagerström VTT:ltä. Osaaminen liiketoiminnaksi 17 päivää esimerkiksi Teknologian tutkimus keskus VTT Oy:llä (VTT), jonka noin 2 400 työntekijästä yli 10 prosenttia on ulkomaa laistaustaisia. Suomessa työllistyneet elintarvikealan korkeakoulutetut kertovat, millaista polkua ovat tulleet nykyisiin tehtäviinsä. KU VA : KU VA : VT T / NI KL AS SA ND ST RÖ M. Liiton mukaan työhön johtavan maahan muuton lisäksi tarvitaan osaamista kan sainvälisten työntekijöiden rekrytoinnista ja inklusiivisen työyhteisön rakentamisesta. – Kaikesta informaatiosta on sekä suo men että englanninkielinen versio. MONTA ERI HAKUKANAVAA Parhaista asiantuntijoista kilpaillaan kan sainvälisesti, ja siirtymää helpotetaan mo nenlaisin tukipalveluin. Alalla on yrityksiä, joiden henkilöstöstä jopa 80 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. VTT:llä on käytössä suo sittelubonus, jonka työntekijä saa, jos hänen suosittelemansa uusi työntekijä palkataan vakituiseen työsuhteeseen. Myös itse tehtyä suorahakua eli head huntingia tehdään, mutta suoraan ulko mailta kontaktoiminen ei välttämättä ole yhtä tuloksekasta kuin Suomessa jo ole vien kandidaattien kiinnostuksen herät K ansainvälisten osaajien tarve kasvaa, kun suomalaissyntyiset ikäluokat pienenevät. Tämä on tiedostettu myös Elintarvike teollisuusliitossa, joka syksyllä julkaisi jäsenyrityksilleen suun natun oppaan kansainvälisyydestä ja inklu siivisuudesta työpaikoilla. VTT:n kansainvälisen rekrytoinnin kana vista tärkein on LinkedIn, jossa työ paikan markkinointi kohdennetaan tiet tyihin organisaatioihin, esimerkiksi alo jensa huippuyliopistoihin. Myös nykyisten työntekijöiden verkos tot ovat tärkeitä. Toisaalta monet ottavat vasta ensiaskeleitaan ulkomaisten osaajien rekrytoinnissa. Olem me valtion omistama yhtiö, joten tietyissä tehtävissä on osattava suomea, mutta englannilla pärjää yleensä erinomaisesti ja joissain tehtävissä kansainväliset verkos tot ovat jopa edellytys tehtävän menestyk sekkääseen hoitamiseen, Lagerström kertoo. – Jäsenyrityksemme ovat tunnistaneet tärkeäksi vahvistaa osaamistaan kansain välisessä rekrytoinnissa ja työntekijöiden sitouttamisessa
On tärkeää perustella, miksi esimerkiksi Espoo, jos vaihtoehto na on vaikka Kalifornia, Iris Lagerström kuvailee. Monikansallisissa yhteisöissä myös kulttuurien yhteentörmäyksiä tapahtuu ja selvitellään. Aina todellisuus ei kuitenkaan vastaa toiveita tai tarpeita. täminen. – Ensimmäistä tutkintoaan tekevät opiskelijat eivät vielä tiedä, mistä Suo messa löytyisi työpaikkoja, ja saattavat TUOTANNON TYÖNTEKIJÖISTÄ yhä suurempi osuus on vieraskielisiä. – Kärsivällisyys on kehittynyt. TUKEA MYÖS KULTTUURIN YMMÄRTÄMISEEN Valion Riihimäen R1-tehtaan varastolle tuli syksyllä 2023 ensimmäistä kertaa harjoitteluun työntekijöitä, joiden kanssa ei pystytty kommunikoimaan suomeksi eikä englanniksi. TULIJALLE TUKEA Jo haastatteluvaiheessa VTT tukee työn tekijäkandidaatin ajatusta Suomeen asettumisesta. Kun joku päättää lähteä, hyvin usein taustalta löy tyy perheeseen liittyvä syy joko Suomes sa tai lähtömaassa. Yrityksessä otetaan nyt käytttöön videoitu esittely tuotannon tiloista ja rutiineista kuten työvaatteisiin pukeutumisesta. Relokaatioetuihin kuuluvat tukipalve lut kuten lupaneuvonta, asunnonhaku palvelut, kielivalmennus ja rahallinen tuki lentoihin, tilapäismajoitukseen ja muuttorahtiin. Sil loin pyritään siihen, että lähdön hetkellä kaikki ovat hyvillä mielin. Pääperiaate on, että töissä toimitaan Suomen lakien mukaan, kaikkien kanssa on tultava toimeen ja käyttäytymään on opittava. Jos kielitaito on puutteellinen, tarvitaan erityistä huomiota siihen, että esimerkiksi ohjeet elintarviketurvallisuudesta tulevat ymmärretyiksi. Usein samankieliset työkaverit tulkkaavat, mutta esimerkiksi terveydentilaan tai työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä ammattitulkki on tarpeen jo objektiivisuuden vuoksi. Kulkarni väitteli tohtoriksi syk syllä 2023 omega 3 rasvahappojen imeytymisestä. Lagerström kertoo, että VTT:llä yleen sä viihdytään ja työsuhteet ovat pitkä aikaisia. Suomessa opiskelu paikaksi löytyi Turun yliopiston elin tarviketieteiden tohtorikoulutusoh jelma. Seitsemän ryhmästä kuusi onkin jäänyt Valiolle töihin. – En tiennyt Suomesta juuri mitään, ja kesti aikansa ennen kuin aloin ymmär tää, miten suomalainen yhteiskunta toi mii. – Olemme kääntäneet ohjeita eri kielille, mutta visuaaliset keinot, kuvat ja videot, sekä elekieli toimivat parhaiten meluisassa tuotantoympäristössä. Kielimuuri ylittyy monella keinolla KU V A : UN SP LA SH. – Jos perheellä ei ole kaikki hyvin, työntekijästä on vaikea pitää kiinni. Hän alkoi pian opiskella suomea jo siksi, että oli vaikea olla tekemättä mitään. Sitten hypättiin meidän arkeen. Erittäin tärkeässä roolissa on myös työntekijän perhe. VTT pitää myös yllä yhteyksiä suomalaisiin yliopistoihin, joista voi löy tyä paikkaansa työelämässä etsiviä kan sainvälisiä opiskelijoita. Poikkeuksia kuitenkin tehdään kiireisinä sesonkeina, etenkin, jos yrityksessä on jo kyseistä kieltä taitava työntekijä, jolta uusi tulokas voi saada tukea. Seuraava askel, mitä odotan, on se, että kommunikaatio siirtyisi jo myös työn ulkopuolisiin asioihin. Kimurantteja tilanteita varten on käytössä simultaanitulkkausohjelma, josta tulkin saa nopeasti puhelimen tai Teamsin päähän. Muuton taustalla olivat perhesyyt: avio mies teki tuolloin väitöskirjaansa Åbo Akademissa. Se oli kulttuurisokki, Kulkarni ker too englanniksi. Jos asia on vaikea, mennään tuotannon neuvottelutilaan ja selitetään asia hitaasti ja selkeästi. Pääsääntöisesti arki kuitenkin rullaa jo hienosti. – Muutamaan kertaan on jouduttu selvittelemään asioita hieman syvällisemmin, ja silloin on paikalle pyydetty tulkki ihan kaikkien oikeusturvankin takia. Uutena tukimuotona on aloitettu kulttuurikoulutus, jossa kerro taan suomalaisesta työkulttuurista. Mukana muuttavan puolison tai kumppanin, joka usein on itsekin korkeakoulutettu, työnhakua tai jatkoopintosuunnitelmia voidaan tukea. Mahdollisille lapsille etsitään koulu ja päiväkotipaikat. Ystäviä hän löysi miehensä kautta, sekä muualta muutta neita että suomalaissyntyisiä. Kulkarni oli opiskellut Intiassa bio ja elintarviketeknologian maisteriksi ja työskennellyt jonkin aikaa elintarvike teollisuudessa. Tehtäväänsä vahvasti sitoutuneilla työnopastajilla oli alussa merkittävä rooli, Nieminen kertoo. Naapurin Maalaiskanan noin 200:sta tuotannon työntekiiästä 75 prosenttia on vieraskielisiä. 18 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 – Kansainväliset huippuosaajathan voisivat mennä mihin tahansa maahan tai organisaatioon. Jussi Nieminen sanoo, että on myös omassa esihenkilötyössään oppinut vuoden aikana paljon. Vuorovastaava Jussi Nieminen kertoo, että seitsemän ukrainalaistaustaisen työntekijän alkuvaiheen sopeutumista auttoi ryhmän kouluttaneen ammattiopisto Hyrian tuki. Asiat kyllä selviävät, vaikka vähän hitaammin kuin tavallisesti. Vuoden työskentelyn jälkeen keskeisin työ sanasto on jo suomeksikin hallussa. HR-päällikkö Tuija Kantoluoto kertoo, että yleensä jo työhaastattelussa karsiutuvat pois he, joilla ei ole riittävää englannin tai suomen taitoa. Apua on ollut myös elekielestä, venäjää taitavista työntekijöistä sekä Whatsapp-viestisovelluksesta: ohjeen voi kirjoittaa viestillä, ja vastaanottaja kääntää sen oman laitteensa käännös ohjelmalla omalle kielelleen. Työja turvallisuusohjeet käännettiin venäjäksi. – Projektin vetäjä kävi etukäteen kertomassa ryhmän taustoista, kulttuurista ja odotuksista, ja ryhmän mukana oli muutaman viikon ajan tulkki. Kylmä sää ja autiot kadut tuntuivat aluksi erikoisilta ihmispaljouteen tot tuneesta Kulkarnista. SATA TYÖHAKEMUSTA Measurlabsilla elintarvikkeiden ja kon taktimateriaalien testauksen asiantun tijana työskentelevä Amruta Kulkarni muutti Suomeen Intiasta vuonna 2013. siksi lähteä muualle töihin, mikä on tie tysti harmi, Lagerström sanoo
Hän myös keskusteli työhaaveistaan ystävänsä kanssa ja mietti, millainen työ olisi kiinnostavin. Measurlabsilla hän aloitti tänä vuonna. LoopiX® mahdollistaa Listeria monocytogenesin ja Salmonella spp:n nopean, tehokkaan ja spesifisen havaitsemisen paikan päällä: täydentävä seulontamenetelmä, joka auttaa varmistamaan elintarviketurvallisuuden. Hän väitteli Helsin gin yliopistosta elintarviketieteiden toh toriksi vuonna 2022 ja työskentelee nyt formulaatiotutkijana elintarvikkeisiin ja rehuihin käytettävien entsyymeiden ke hityksen parissa Roal Oy:ssä. l Bei Korpelan haastattelun teki Viivi Wanhalinna. CHRISTEYNS.COM FEEL SAFE WITH US Ota yhteyttä: sales.nordic@christeyns.com Christeyns_1:2s_KE2024_5_FI.indd 3 Christeyns_1:2s_KE2024_5_FI.indd 3 9.10.2024 8.15 9.10.2024 8.15. Kulkarni ymmärtää suomea, pystyy käymään suomeksi arkisia keskusteluja ja haluaa kehittää kielitaitoaan, mutta työkieleksi riittää englanti. Korpela on kokenut työelämän Suo messa erittäin myönteisenä esimerkiksi siksi, että tietoa jaetaan ja keskusteluja käydään avoimesti. – Monikulttuurisuus ja työntekijöi den diversiteetti voisi myös tuoda uusia näkö kulmia ja ideoita työhön liittyviin keskusteluihin, Korpela pohtii. Se oli raskas, mutta opetta vainen prosessi. Hän tuli Suomeen kotimaassa suorit tamansa elintarviketieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen. – Vaikka toisinaan kielimuuri onkin olemassa, yhteistyöhalukkuus tekee kommunikoinnista sujuvaa. Vähitellen aloin saada vastauksia ja kutsuja haastatteluihin, kun ymmärsin paremmin, mitä minulta odotetaan ja toivotaan. Perheen nelivuotias tytär puhuu sujuvaa suomea. Ota elintarviketurvallisuus haltuun LoopiX® on ihanteellisen nopea hygienian todentamistestitekniikka, joka auttaa varmistamaan elintarviketurvallisuuden. Työn löytäminen perinteiseltä teolli suuden alalta oli haastavaa suomen kie len taidon puutteen takia. Korpela nostaa työturvallisuuteen ja työntekijän koulutukseen panostamisen, työn ja yksityiselämän tasapainon, yksi tyisen ajan kunnioittamisen sekä jous tavan työaikapolitiikan erittäin positii visiksi asioiksi suomalaisessa työelä mässä. Korpela kokee, että hänen on opittava nopeasti asioita, sillä hän ei halua vaivata kollegoita kysymällä heiltä samaa asiaa montaa kertaa. Väitöstutkimuksen alkaessa valmistua Kulkarni aloitti työnhaun. Ja kannattaa aloittaa heti kieli opinnot, Kulkarni sanoo. Vapaaajalla hän on huomannut, että suomalaiset puhuvat englantia hyvin ja mielellään. Suomen taito tuntuu kuiten kin tärkeältä, koska Kulkarni viihtyy Suomessa ja kokee sen jo toiseksi koti maakseen. Esimerkiksi eräs rekrytoija oli sanonut Korpelalle, ettei usko hänen löy tävän töitä alalta kielitaidon puutteen takia. Myös suomalaisten asiakkaiden kanssa dokumentaatio on usein englanniksi. Ulkomailta Suomeen muuttavaa ystä vää hän suosittelisi ottamaan selvää laa joista opiskelumahdollisuuksista kuten erilaisista tohtorikoulutusohjelmista. – Tiimimme toimii sekä suomalaisten että ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa. SUOMALAISESSA TYÖELÄMÄSSÄ PALJON HYVÄÄ Myös kiinalaistaustainen Bei Korpela on opiskellut Suomessa ennen työelämään siirtymistään. LoopiX®-patogeenien määritysjärjestelmän avulla elintarvikkeiden jalostajat voivat reagoida nopeasti taudinaiheuttajien esiintymiseen, se auttaa varmistamaan kuluttajien turvallisuuden sekä minimoimaan takaisinvedot ja mainehaitat. INNOVAATIO HYGIENIAA VARTEN Spesifinen patogeenien havaitseminen alle 90 minuutissa: nopeus, innovaatio ja luotettavuus elintarviketeollisuuden turvallisuuden takaamisessa. Voin siis osallistua myös suomen kielellä tehtäviin projekteihin eri työvaiheissa. – Lähetin varmasti sata hakemusta eri paikkoihin. – Kannattaa miettiä, mitä todella haluaa tehdä, ja etsiä sopiva paikka sen mukaan. TÖISSÄ RIITTÄÄ ENGLANTI Kielitaito nousee usein esiin keskuste lussa kansainvälisten osaajien asettu mi sesta Suomeen. Kun hän vertaa työsken telyä Suomessa muihin maihin, hän ko kee kielen olevan vaikein asia. Hän oli ensimmäisiä elin tarviketieteiden englanninkielisen mais teriohjelman opiskelijoita Viikissä
Arvonlisäverokannan muuttamisen yksi tyiskohtia on auki, eikä vielä tarkkaan tiedetä, mitkä herkuttelutuotteet määri tellään makeisiksi eli veron piiriin ja mit kä taas vaikkapa kekseiksi. Aiemmin oli puhuttu yleisemmin terveysverosta. Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros ei näe makeisverossa mitään hyviä puolia. Sitä on markkinoitu terveysvero na, mutta sellaisena se on puutteellinen. Samoin Halva on toistaiseksi hyllyttä nyt suunnittelemansa tehdashankkeen, jonka hintalappu olisi ollut noin 1520 miljoonaa euroa. 20 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 esimerkiksi suklaassa on suurempi, Fazer Makeisten Lara Saulo sanoo. INVESTOINNIT JÄISSÄ Makeisteollisuuden toimijat ymmärtävät valtion lisätulojen tarpeen, mutta ma keisvero vaikuttaa nopeasti kyhätyltä. Koro tus koskisi nimenomaan makeistuottei ta, ja se astuisi voimaan kesällä 2025. – Oikeudenmukaisesti terveysvero koskisi kaikkia sokeria sisältäviä ja myös suolaisia ja rasvaisia tuotteita, Karavo kyros sanoo. Siitä on puhuttu terveysverona, mutta toimi joiden mukaan kulutus todennäköisesti ohjautuu makeisista muihin herkuttelu tuotteisiin. – Tilanne oli haastava jo valmiiksi pandemian, sodan ja kaakaon hinnan nousun jäljiltä. KU VA : JU HO PA AV OL A/ HA LV A. Makeisten kulutus ei välttämättä laske, mutta se saattaa suuntautua halpoihin tuontituotteisiin tai lähellä oleviin tuote ryhmiin, joiden verokanta ei muutu. On riski, että veron myötä kuluttaja alkaa syödä epäterveellisemmin halvempia tuontituotteita, joiden sokeripitoisuus H allitus on osana talouden tasa painottamistavoitteitaan tuonut esiin, että makeisten arvonlisä verokantaa voisi korottaa nykyi sestä 14 prosentista yleisen arvonlisä veron mukaiseen 25,5 prosenttiin. Makeisalan toimijoista tiettyyn her kuttelutuotekategoriaan kohdistuva vero tuntuu sekä epäoikeudenmukais elta että epäjohdonmukaiselta. Investointiongelmat heijastuvat myös työllisyyteen ja vien – Oli yllättävää, että hallitus toi esiin tällaisen ehdotuksen, joka kohdistuu yh teen tuoteryhmään. Terveysperusteista voisi myös olla selvästi terveellisten tuotteiden kuten kasvisten arvonlisäveron lasku. Myös Fazer Makeisten toimitusjohtaja Lara Saulo sanoo, että arvonlisävero kannan muutosehdotus oli ”hyvin epä mieluisa yllätys”. – Herkuttelutuotteissa vahva trendi on, että kategoriat sekoittuvat. – Parempi vaihtoehto olisi ollut nostaa kaiken ruuan arvonlisäveroa tasaisesti 0,5 prosentilla, Karavokyros ehdottaa. Toimintaympäristön ennakoimatto muus yhdistettynä hinnankorotuspoh dintoihin on saanut Fazerin panemaan jäihin Lahteen suunnittelemansa suklaa tehtaan rakennushankkeen ja harkitse maan muitakin investointeja uudelleen. Brunbergin toimitusjohtaja Katarina Enholm pudistelee myös päätään arvon lisäverokannan muutokselle. Myös Lara Saulo sanoo, että parem pi malli voisi olla ruuan arvonlisäveron nostaminen kautta linjan puolella pro sentilla. Kuluttaja ostaa herkuttelun tarpeeseen eikä tiet tyyn kategoriaan kuuluvaa tuotetta. Makeisteollisuus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Makeisala on hintapaineiden puristuksessa Kohonneet raaka-aineiden hinnat ja hallituksen suunnitelmat nostaa makeisten arvonlisäverokantaa rasittavat makeisteollisuutta
Vaikka tuotannon volyymi pienenisi kaa kaon rajatun saatavuuden vuoksi ja suk laasta tulisi luksustuote, uskon, että pieni herkku mahtuu aina kuluttajan elämään. Se voi olla etu haastavassa tilanteessa, Katarina Enholm sanoo. Vuoden vaihteeseen aikataulutetun asetuksen yksityiskohtia on edelleen auki, ja loka kuussa komissio esittikin, että asetuksen voimaantuloa lykätään. – Brunbergin osaaminen on nimen omaan suklaassa. ELÄMYKSET JA NOSTALGIA KIINNOSTAVAT Fazerilla on havaittu, että trendeistä koke muksellisuus ja elämyksellisyys kiehtovat etenkin nuorta kuluttajaa. Kuluttajien vaihtelunhalu näkyy kau simakujen suosiossa selvästi, Enholm sanoo. Halva valmistaa yhä myös nimikko tuotettaan ainoana yrityksenä Pohjois maissa. Vastuullisuuden vaatimukset tulevat lainsäädännön lisäksi myös kuluttajilta. Pienenä alatrendinä vegaanisten ma keisten kysyntä on kasvanut. – Kustannuspaineet tyypillisesti vai kuttavat hintoihin, mutta kauppa hin noittelee tuotteet ja joitain hinnankoro tuksia on markkinoilla jo näkynyt. YHÄ TARKEMPAA VASTUULLISUUTTA Kaakaon hinnan kehittyminen pitkällä aikavälillä ja ylipäänsä suklaan tulevai suus askarruttaa. – Haluamme pitää laadusta kiinni. Uskon Kuluttaja ostaa herkuttelun tarpeeseen eikä tiettyyn kategoriaan kuuluvaa tuotetta. Osaaminen liiketoiminnaksi 21 kuitenkin brändeihimme, tuotteisiimme ja laatuun, Lara Saulo sanoo. – Kaakao ei Halvalle ole keskeinen raakaaine, mutta muiden raakaainei den kuten sokerin, siirapin ja lakritsijau heen hinnannousu yhdessä kohonneiden yleiskustannusten kanssa on merkittävä kannattavuutta rasittava tekijä. Kaakaon hinnannousu on jo nyt vai kuttanut suklaan hintoihin, ja alkava joulumyynti osoittaa, miten kulutta jat reagoivat. Taustalla on kolme peräkkäistä huonoa satovuotta. Esimerkiksi palmuöljyttömiä on jo yli 90 prosenttia Fazerin tuotteista, ja palmu öljyn korvaajia etsitään loppuihinkin, vaikka toiminnallisesti yhtä hyviä vaih toehtoja ei ole helppo löytää. EU:n metsäkatoasetus (EUDR) vaikut taa kaikkiin kaakaota käyttäviin valmis tajiin piirissä olevista tuotteista. Jos sen hinta pysyvästi kallistuu, siirtyykö kuluttaja hinnaltaan halvempiin sokerimakeisiin, Katarina Enholm pohtii. Tämän vuoden pääsato kypsyy lokakuussa, mut ta se ei onnistuessaankaan ratkaise tilan netta täysin: varastot on syöty tyhjiin ja kysyntää on. Kaakaon hinta on noussut muutaman vuoden aikana jopa viisinkertaiseksi. Suukoista on viime aikoina nähty muun muassa appelsiinin ja vadelman makuiset variantit. Halvan Jean Karavokyros kuvailee nousua järisyttä väksi. Ulkomailla kiin nostavat mustan lakritsin lisäksi väri lakut kuten keltainen mangolakritsi ja punainen vadelmalakritsi ja erikoisuu det kuten gluteenittomat ja kaurapohjai set lakritsit. ERIKOISTUMINEN VIENTIVALTTINA Makeiset ovat Suomelle myös vientituote. Dokumentoi tavaa on paljon, Katarina Enholm sanoo. Tuoteryhmänä halva ei ole suuri ja viime aikoina myös sen raakaainekus tannukset ovat nousseet, mutta tuotteel la on suuri symbolinen merkitys vanhalle kreikkalaistaustaiselle perheyritykselle. Toisaalta yksittäisissä tuotteissa toivotaan olevan monenlaisia juttuja: suklaissa on mukana esimerkiksi keksiä tai toffeeta. Brunbergin valikoimissa trendeistä vahvimmin näkyy kausimakujen tulo. Kustannustehokkaampia vaihto ehtoja saatetaan hakea esimerkiksi nos tamalla täytteitä kaakaon rinnalle tai sovittamalla pakkauskokoja. Toimijat sanovat, että käytännössä tiedossa voi olla esimerkiksi reseptimuu toksia. – Kaakaon ostaminen ei todellakaan ole ongelmatonta. nin tekemiseen, eikä ilman uutta tehdas ta ole mahdollista kasvaa, Jean Karavo kyros sanoo. – Vero tähän päälle on kyllä aikamoi nen haaste, Katarina Enholm pohtii. RAAKA-AINEET KALLIITA Raakaaineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Myös Brunbergin tuotevalikoima on erikoistunut; esimerkiksi suukkoja tai laktoositonta maitosuklaata ei valmista kukaan muu Suomessa. Visuaalisesti se ilmentyy esimerkiksi retropakkauksi na. Esimerkiksi Halvan tuotannosta 40 pro senttia menee vientiin. Eräänlaista elämyksellisyyttä on myös Fazerin yhteistyössä Novitan kanssa kehi tetyissä neuleohjeissa ja tuotepaketeissa, joissa hyödynnetään klassikkotuotteiden visuaalista ilmettä. Esimerkiksi Brunbergin myynnistä 70 prosenttia on suklaatuot teita. Nousu on taittunut ja näinä aikoina kypsyvän sadon odotetaan ole van vähintään kohtuullinen, mutta kos ka varastot ovat tyhjät, se ei riitä korjaa maan tilannetta kokonaan. – Asetus on sinänsä hyvä asia, mutta pitäisi olla enemmän aikaa. Toisaalta makeisiin, etenkin jouluse sonkiin, liittyy nostalgia. Kaakaon sadoista jo kolme edellistä on ollut huonoja, ja il mastonmuutoksen myötä huonoja sato ja on odotettavissa jatkossakin. Yrityksissä datan raportointi teettää työtä, jonka alkuun ei ole kunnolla pääs ty, koska avoimia kysymyksiä on paljon. Esimerkiksi World’s Hottest Turkish Pepper haaste levi si sosiaalisessa mediassa hyvin. Näemme, että metsä katoasetuksessa on kyse arvoista, joita haluamme edustaa, mutta selkeät ohjeet sen toteuttamiseksi tarvitaan, Lara Sau lo sanoo. Tärkeimmät vientimaat ovat Pohjoismaat ja Yhdysvallat. l KU VA : RO B OR TH EN / FA ZE R. – Tähän liittyy kategorioiden sekoit tumista, Saulo sanoo
Ruismaltaan maussa on samaa kuin kaakaossa, lei pomotuotteiden parissa aiemmin työs kennellyt Sihvonen kertoo. Seuraavan Taste the Future tuotteen ideaksi valikoitui Solar Foodsin valmis tama Soleinproteiini. Kaakaon hinta on jo nyt korkealla, ja ilmastonmuu toksen myötä se todennäköisesti ko hoaa entisestään. PALAUTETTA QR-KOODILLA Fazer seuraa aktiivisesti kuluttajapalau tetta oman MyFazeryhteisönsä kautta, kinuskin makuisia variantteja myytiin Fazer Café kahviloissa. K aakaon saatavuus tulevaisuu dessa on makeisalalla kuuma kysymys. RUISMALLASTA JA HIILINEUTRAALIA PROTEIINIA Tuoteideoiden lähtökohtana on herkul linen lopputuote innovatiivisilla ja vas tuullisilla raakaaineilla. Muutamaa sen Taste the Future tuotesarjan tuotetta on jo saatu kuluttajamyyntikokeiluun Fazerin omien kanavien kautta. Ensimmäisek si Taste the Future tuotteeksi tiimin vanhempi tutkija Leena Sihvonen kehit ti mallastetusta rukiista kaakaottoman makeislevyn, jonka mustikan ja suola Leena Sihvonen (vas.) Annika Porr ja Hieu Pham työskentelevät Fazer Forward Labissa. FAZER FORWARD LAB on tärkeä osa Fazer Makeisten pitkän aikavälin liiketoimintastrategiaa. Forward Lab yhdistää tieteen, uuden teknologian ja liiketoiminnan innovoinnin ja kasvun edistämiseksi. Fazer Forward Lab Tätä seurasi vegaaninen kaurakaakao konvehti, jonka täytteessä hyödynnettiin kauramaidon valmistuksen sivutuottee na syntyvää okaraa. Se keskittyy kyvykkyyksien kehittämiseen sekä uuden tiedon ja osaamisen hankintaan ja kehittämiseen. Fazerin Forward Lab yksikön päällik kö Annika Porr kertoo, että vuonna 2020 perustettu innovaatio ja tutkimusyk sikkö tutkii vaihtoehtoisia raakaaineita ja valmistusmenetelmiä tulevaisuuden suklaan valmistukselle ottamalla huo mioon kuluttajien tarpeet sekä vastuul lisen valmistuksen. Tämä lähestymistapa edistää sisäistä kasvua ja antaa Fazerille mahdollisuuden hyödyntää ja vahvistaa tutkimusja kehitysinvestointejaan. Konvehdit pakattiin Sulapacin valmistamaan kompostoitu vaan lahjarasiaan. Yksikkö on pieni ja ketterä, ja se tekee yhteistyötä muun muassa tutkimuslai tosten ja startupien kanssa sekä testaa tuotteita kuluttajilla kehitystyön varhai sessa vaiheessa. KU VA : FA ZE R Makeisteollisuus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Työnä tulevaisuuden suklaa Fazerin Forward Lab -yksikössä tutkitaan mahdollisuuksia erilaisiksi tulevaisuuden makeistuotteiksi. – Lähtökohtana oli kotimainen, vas tuullinen raakaaine. Tuotesarjaan on vuoden 2025 alkupuolella tulossa uusi lanseeraus, jonka kehitystyö on vielä kesken. 22 Kehittyvä Elintarvike 5/2024. Forward Lab on ankkuroitunut tutkimusja tuotekehitystyölle, ja tavoitteena on luoda ekosysteemejä ja rakenteita, jotka tukevat innovaatioita. Kun Soleinproteiini sai uuselintarvikeluvan Singaporessa, Forward Lab kehitti Sin gaporeen erän tätä raakaainetta sisäl täviä suklaalevyjä kuluttajien kokeilta vaksi ja pyysi niistä palautetta. Makeisuutuudet ovat kiinnostaneet suomalaisia kuluttajia: makeislevyä piti myydä koko kesä, mutta erä loppui viikossa. Fazer on Solar Foodsin suurin osakkeenomistaja. Oman tutkimusja kehitystyönsä lisäksi Forward Lab tekee yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja start-upien kanssa
Tarvitaankin sys temaattisia prosesseja, joilla luodaan verkostoja kansainvälisten osaajien sekä yritysten ja julkisten toimijoiden välillä. Makeislevytuotetta kehitetään siitä saadun palautteen perusteella tulevai suuden lanseerausta varten. Forward Labin tutkija Hieu Pham tutkii solutuotetun kaakaon prosessointia, jotta sen maku ja rakenne saadaan toivotun laisiksi. Mallaspohjaisesta makeis levystä tykättiin valtavasti, ja kuluttajat kertoivat haluavansa ostaa sitä jatkossa kin, Annika Porr kertoo. Solutuotettu kaakao tarvitsee uuselin tarvikeluvan, ja Euroopan elintarvike turvallisuusviranomaisen prosessi kestää pitkään vielä hakemuksen jättämisestä kin. Suomessa olisi kysyntää palveluille, jotka auttavat työnanta jia miettimään työnkuvia uudelleen. l arvoa, jonka tällainen kokemus tuo tullessaan. Tämä vaatii meiltä kaikilta asenne muutosta. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on tuo tannon skaalaaminen ja solutuotetun kaakaon käyttäminen kuluttajatuotteissa. Suo men täytyy houkutella uusia osaa jia, mutta myös varmistettava, että täällä jo olevat osaajat työllistyvät. Kansainvälinen kokemus tuo kuiten kin mukanaan verkostot, kielitaidon, erilaisen ongelmanratkaisukyvyn se kä monet muut taidot, joita Suomessa asuvilla suomalaisilla ei välttämättä ole. Väestömme vanhenee vauhdilla, syntyvyys matelee. Tällä varmistetaan, että ensimmäiset kan sainväliset osaajat myös sopeutuvat yrityksiin eivätkä eristäydy muusta työyhteisöstä vain siksi, etteivät he puhu suomea. – Kysyimme, ymmärtävätkö kuluttajat tuotteen idean ja ostaisivatko he sitä tu levaisuudessa. Ainoa ratkaisu osaajapulaan on työperäinen maahanmuutto. E linkeinoelämän keskusliiton selvitysten mukaan Suomi tarvitsee 130 000 uutta osaa jaa vuoteen 2030 mennessä. Puheenvuoro TEKSTI: toimitusjohtaja Riikka Loisamo, The Shortcut. Verkostojen rakentaminen vie ai kaa. Lisäksi tarvitaan asenne ja kult tuurikoulutusta työnantajille. Suomen ja suo malaisten yritysten täytyy näyttäy tyä houkuttelevina kansainvälisille osaajille. Kehi tystyö on osa Business Finlandin rahoit tamaa CERAFIMhanketta, jossa yritykset ja VTT tutkivat solutuotannon mahdolli suuksia ja alan ekosysteemiä. Joustavuutta on myös tuoteideoiden kehittämisessä: Fazerilla on toteutettu lähes vuosittain sisäinen tuoteideakil pailu, johon kaikki työntekijät voivat osallistua. Kaa kaon hinta on jo nyt korkealla, ja ilmas tonmuutoksen myötä se todennäköisesti kohoaa entisestään. Osaaminen liiketoiminnaksi 23 mutta Taste the Future tuotteista sitä kerätään myös pakkauksiin painetun QRkoodin avulla. – Kaikki riippuu kuitenkin EFSAsta, Pham sanoo. Myöskään säilyvyysajat eivät koeerissä ole yhtä pitkät kuin lopulli sessa kuluttajatuotteessa. Fazerin Sininen on Suomen myydyin suklaalevy, jossa on kaakaota vähintään 30 prosenttia. Suurin osa työpaikoista on piilotyöpaikkoja, jotka löytävät tekijänsä epävirallisten verkostojen kautta, jollaisia kansainvälisillä osaa jilla ei vielä ole. Ensimmäinen on kielikysymys. Siinä kumppanina on VTT, jonka bioreaktorissa kaakaota tuotetaan. Työskentely kansainvälisten osaajien työllistymisen parissa on näyttänyt, että Suomessa on kolme suurta epäkohtaa, jotka estävät kan sainvälisiä osaajia työllistymästä. Erilaisuus on aiemmin nähty en nemmin riskinä kuin voimavarana. TOISEKSI ON OPITTAVA tunnista maan ja arvostamaan ulkomailla suo ritettuja tutkintoja ja työkokemusta. Tulee myös ymmärtää, että kielitaitotasoja on erilaisia, ja työssä kielen oppiminen on mitä parhainta kotouttamista. Suomen tulevaisuuden kilpailu kyky riippuu siitä, onko meillä tarpeeksi osaajia ja tekijöitä. Mikäli työnantajan edustajalla itsellään ei ole kansainvälistä koke musta, voi olla hankala hahmottaa SUOMEN KILPAILUKYKY ON KANSAINVÄLISTEN OSAAJIEN VARASSA KU VA : PR IS SC IL A BA XT ER TARVITAAN ASENNEJA KULTTUURIKOULUTUSTA TYÖNANTAJILLE. Ensi vuoden tavoitteena on kuiten kin skaalata solutuotetun kaakaon val mistusta ja löytää hyvä resepti, jota voisi hyödyntää yrityksen sisäisissä kuluttaja testeissä. Toisaalta suurin osa työllistämi sestä tapahtuu pk ja mikroyrityksis sä, joissa kansainvälisten osaajien palkkaaminen ja työllistäminen on vielä uutta. Kun omat loppu vat, tarvitaan muita. Toisaalta kansainväliset osaajat saattavat kokea suomalaisiin tutustu misen haastavaksi. KOLMANNEKSI ON avattava tie ver kostoihin. SOLUTUOTANNON SKAALAUS TAVOITTEENA Uuden ideoinnin taustalla on halu varau tua tulevaisuuteen. Hyväksymällä myös englannin työkieleksi yritykset laajentavat työn tekijäehdokkaiden määrää ja varmis tavat, että he saavat houkuteltua par haat osaajat. Ehkä kunnianhimoisin Forward Labin projekti on kaakaon soluviljelyn kehittä minen. USEIN AVOIMISSA työpaikoissa vaa timuksena on, että työntekijä osaa natiivitasoisesti joko suomea tai ruot sia. Ennen The Shortcutin toimitusjohtajana aloittamista Riikka Loisamo on työskennellyt pankkimaailmassa, teknologia-startupien kanssa sekä yritysyhteistyön saralla usealla mantereella. Kahvilamyynnissä on helpompi lan seerata tuotteita joustavasti, koska tuo tetta ei tarvitse valmistaa niin suurta erää kuin kauppojen valikoimiin pääsy edel lyttäisi. Makeistuotteissa maku ja oikean laisen tekstuurin luominen ovat tärkeitä, ja Pham etsii keinoja parantaa niitä
KU VA : TA NJ A LI UK KO NE N Näin uuden toimintamallin puutteet voidaan havaita ajoissa ja kehitysprojektin lopputulos vastaa todellisiin tarpeisiin. Silloin löydät piilevät tarpeet, toiminnan motiivit, ja arvot, jotka vaikuttavat päätök sentekoon. Laajenevat ja supistuvat vai heet on tärkeää pitää erillään, jotta ideoita tuotettaessa ei hy pättäisi suoraan ratkaisuun, tai toisin päin. Suorien kysymysten sijaan tietoa kerä tään epäsuorilla kysymyksillä, havainnoimalla ja asettumalla asiakkaan asemaan. Elintarvikealalla palvelu muotoilullista ajattelua voi hyödyntää esimerkiksi pak kausmerkinnöissä, tuotteiden nimeämisessä ja reseptiikassa tai yrityksen verkkosivujen rakenteessa. l. Käy tännössä tämä voi tarkoittaa niinkin yksinkertaista asiaa, että verkkosivuilla asiakas ohjataan ensimmäisenä aller geenitietojen äärelle eikä yri LAAJENEVAT JA SUPISTUVAT VAIHEET Palvelumuotoiluprosessin vai heita ovat ymmärryksen kerää minen, tilanteen kiteyttäminen, ideointi, testaaminen ja käyt töönotto. Se etenee prosessina, ja siinä käytetään tuotemuotoilusta tuttuja menetelmiä kuten prototyyppien valmistamista ja testaamista. Palvelumuotoilun prosessi kuvataan tyypillisesti tuplatimanttina, jossa toistuu kahdesti laajeneva ja supistuva vaihe. Siihen kuuluu tiiviisti yhteiskehittämi nen, eli kaikkien sidosryhmien näkemykset otetaan tyypillisesti jo kehitysvaiheessa huomioon. Klassinen esimerkki on Hen ry Fordin toteamus ”Jos olisin kysynyt ihmisiltä, mitä he ha luavat liikkumiseen, he olisivat todennäköisesti sanoneet, että nopeampia hevosia”. Palve lumuotoilun menetel mät sopivat erinomaisesti myös yritysten sisäisten prosessien kehittämiseen. Oikea ongelma määritellään kerää mällä ensin kokonaisvaltaista ymmärrystä tilanteesta. Tavoitteena on, että asiakkaan ei tarvitsisi näh dä vaivaa käyttäessään tuotetta tai palvelua, vaan tieto löytyisi helposti ja asiakkaan näkökul masta loogisesta paikasta. Uusien ominai suuksien sijaan tavoitteena on pikemminkin poistaa palvelu kokemusta häiritsevät asiat, jotta asiakkaan kokemus olisi mahdollisimman positiivinen ja optimoitu. Usein asiakkailla ja yrityksel lä on eriävät käsitykset siitä, mikä on tärkeää. Eli älä vain kuuntele asia kasta, vaan ymmärrä häntä. PALVELUMUOTOILU ELINTARVIKETUOTANNOSSA Palvelumuotoilua käytetään toiminnan kehittämiseen, mis tä syntyy helposti mielikuva uusien asioiden tai palveluiden tuottamisesta. Näin saat lopulta todelliseen tarpeeseen vastaa van palvelun tai tuotteen. Palvelumuotoilussa otetaan huomioon myös liiketoiminnan strategia ja prosessit. Vaihda pienen porukan idea riihi yhteiskehittämisprojektiksi, jotta saat erilaisia näkökulmia. Usein asiakas ei osaa itse kertoa, mitä todella tarvitsee. Prosessin ei ole tar koitus olla lineaarinen, vaan ite ratiivinen: tavoitteena on tuot taa nopeasti ensimmäinen ver sio ja kehittää sitä palaamalla tarvittaessa aikaisempiin vai heisiin. Nämä vaiheet ovat vuorotellen laajenevia ja supis tuvia. 24 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 P alvelumuotoilu eroaa perinteisestä toiminnan kehittämisestä muun muassa siten, että ennen ongelman ratkaisemista var mistetaan, että ollaan ratkaise massa oikeaa ongelmaa. tyksen historiikkiin tai perhe tilan esittelyyn. Oikein toteutettuna palvelu muotoilu lisää kustannustehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Osaaminen liiketoiminnaksi Teema TEKSTI: Food Service Designer, yrittäjä Tanja Liukkonen Palvelumuotoilusta vauhtia elintarvikealalle Palvelumuotoilu on ihmislähtöistä ja kokonaisvaltaista toiminnan kehittämistä ja suunnittelua. Sen sijaan, että keräisit tietoja asiak kaittesi suosikkiruuista tai mauista, pyydä heiltä ennem min rakkaimpia ruokamuistoja ja selvitä miten he viettävät arkeaan. Tietoa ana lysoidaan, kunnes löydetään piilevät tarpeet. Ennen kaikkea: luota prosessiin. Laajenevassa vaiheessa ke rätään mahdollisimman paljon tietoa ja ideoita ilman niiden tarkempaa määrittelyä. Epäonnistu nopeasti, jotta tiedät, mihin suuntaan kehitystä kan nattaa ohjata. Supis tuvassa vaiheessa arvioidaan ja karsitaan edellisen vaiheen ajatuksia ja muotoillaan niitä ratkaisuiksi. Sen sijaan, että tartuttaisiin kyselyn vas tauksiin (tässä tapauksessa no peampien hevosten kehittely), tulee ymmärtää oikea tarve (tässä tapauksessa nopea siirty minen) ja löytää siihen ratkaisu. Asiakkaita saattaa olla monenlaisia (esimerkiksi tuo tantolaitos, jälleenmyyjä, kulje tusliike, loppukäyttäjä), ja silloin tarpeet täytyy määritellä jokai selle asiakastyypille erikseen. Sisäisiä asiakkaita ei pidä unoh taa. Asiakaskyselyiden yhteen vedoista siirrytään asiakaspro fiileihin, joiden avulla asiak kaan tarpeita voidaan parem min mallintaa. Ensimmäinen timantti keskittyy oikean ongelman löytymiseen ja toinen timantti oikeanlaisen ratkaisun löytymiseen
Hankkeen toimijoilla on eri laiset vastuualueet, ja Laurean fokus on elintarvikesivuvirto jen liiketoimintapotentiaalissa. Kahvinporot ovat ravin tola sivuvirraksi helppo tapaus: niitä syntyy melko tasaisesti päivittäin. Service Designer Heidi Wallin toimii hankkeen pää palvelumuotoilijana Laureassa. Hän kuvailee palvelumuotoilu prosessia systemaattiseksi, ko konaisvaltaiseksi lähestymis tavaksi, jossa otetaan ympä rillä olevat ilmiöt huomioon laajasti. – varmistaa tuoteturvallisuuden, tuotelaadun ja jäljitettävyyden vaatimukset. – Yhteiskehittäminen on yksi keskeisimmistä työka luistamme. Toisaalta elintar vikkeiden hinnannousun myö tä hävikin ehkäisy ja pientenkin sivuvirtojen hyödyntäminen tulee kannattavammaksi. Sivuvirtojen hyödyntämisen ratkaisut eivät aina ole tekni sesti monimutkaisia, mutta haasteena ovat logistiikka ja kannattavuus. Hanketta koordinoi Vantaan kaupunki, ja mukana ovat myös Helsingin kaupunki ja Luonnonvarakeskus. Kokosimme yh teen erilaiset sidosryhmät ja teimme kehittämistyötä erilai sissa kokoonpanoissa, Wallin kuvailee. Mukana tässä vaiheessa olivat ResQ Club, Vaasan, Smooth it ja Lassila & Tikanoja. Sprin tistä syntyi lennokkaiden ideoi den lisäksi jo lähes markkina valmiita ratkaisumalleja, Wal lin sanoo. Ota yhteyttä saara.grohn@laurea.fi ja heidi.wallin@laurea.fi. – minimoida ympäristövaikutuksia, vertailla teknologioita ja valmistautua tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin. Sivuvirrat ovat pieniä puroja, ja esimerkiksi logistiikan järjestämistä onkin pohdittu Lassila & Tikanojan Sprinthaasteessa. Heidi Wallin sanoo, että hä vikin hallinnassa ja sivuvirrois sa on edelleen myös hyödyntä mätöntä potentiaalia. Osaaminen liiketoiminnaksi 25 Ekosysteemi muotoutuu yhdessä tehden L aureaammattikorkea koulu on mukana Food Waste Ecosystem hank keessa, joka auttaa Uu dellamaalla toimivia elintar vikealan, erityisesti ravitsemi salan yrityksiä vähentämään hävikkiä ja hyödyntämään si vuvirtansa. Eräs jo toimiva pilotti on kahvinporojen talteenotto Sodexon oppilaitosravinto loista. Yhteistyö sidosryh mien kanssa on tärkeää. – Toiveenamme on, että hankkeesta syntyisi liiketoi mintamalleja hävikin vähentä miseen ja hyötykäyttöön ja rat kaisut jäisivät pysyviksi. Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen nesteenkäsittelyyn www.thinkflow.fi TEKSTI: Elina Teerijoki Food Waste Ecosystem -hankkeeseen voivat liittyä uusimaalaiset elintarvikealan pk-yritykset, jotka ovat kiinnostuneita hävikin vähentämiseen, lahjoittamiseen tai elintarvikesivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvistä ratkaisuista ja yhteistyöstä. l Haluatko – laajentaa tai rakentaa uutta elintarvikeyksikköä. Ensisijainen tavoite on ehkäis tä hävikin syntyä, ja sen jälkeen etsitään mahdollisimman kor kean jalostusasteen hyödyntä mistapoja. Taustatyön pohjalta Lau rea järjesti Design Sprintin, jossa viiden päivän tiiviissä työrupea massa etsittiin rat kaisuja yritysten haasteisiin. – uusia laitekantaa ja parantaa tuottavuutta. – Aina ei osata arvioida hä vikin määrää tai tiedetä, mistä sitä syntyy. Työ alkoi keskustelulla ko keneiden ravintolaalan asian tuntijoiden kanssa siitä, millai sia ovat tyypilliset ravintoloi den sivuvirrat ja voisiko niiden syntyä ehkäistä. – arvioida luotettavasti investoinnin kokonaiskustannuksia. Apuna on ollut myös Motivan tekemä selvitys sivuvirtojen synnystä ja niitä hyödyntävistä ratkaisuista yri tyksissä. Suu rin vaikutus saadaan usein va linnoilla, jotka tehdään toimin taa organisoidessa tai ruokalis taa suunnitellessa. Alkukartoituksessa kumppanien kanssa on selvi tetty, millaisia sivuvirtoihin liittyviä tarpeita ja haasteita heillä on. afry.fi AFRY tarjoaa kattavan valikoiman laitosinvestointien konsultointi-, suunnitteluja rakentamispalveluja
Tutkimus laitokset voivat myös hakea veturirahoi tusta Business Finlandista. Tutkimus projektin koordinaattorina ja tutkimuskumppanina toimii yleensä yksi tai useampi tutkimuslaitos. Muutama tutki musprojekti on arviointivaiheessa. Korkeat tuotantokustannukset ovat kuitenkin olleet pullonkaula sovellusten kaupallistamisessa. Minulla on ihana työ kerätä toi mijoita yhteen, sanoo Ecosystem Lead Veera Virtanen Valiolta. 26 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 Ensimmäinen Business Finlandin rahoittama Food 2.0 tutkimusprojekti, Turun yliopistossa toimiva levien hyö dyntämistä käsittelevä AlgaCircle, sai juuri alkusyksyllä rahoituksensa. Turun yliopiston koordinoima AlgaCircle-hanke on saanut yli miljoonan euron rahoituksen Business Finlandilta mikrolevien käytön edistämisen kiertotaloudessa. – Tahtotila yhteistyölle on selvästi hyvä. Alkukeskustelussa kartoitamme, millaisia toiveita ja tarpeita kullakin toi mijalla on, ja millainen paikka kullakin on ruokajärjestelmässä, Virtanen kertoo. – Mitä laajempi joukko toimijoita liit tyy mukaan, sitä enemmän löytyy syner gioita. Tutkimusprojektit ovat Virtasen mu kaan hankkeen järein työkalu. AlgaCircle edistää mikrolevien käyttöä kiertotaloudessa Elintarvikealan ensimmäinen veturi. – Yhteistyö on kilpailukyvyn tae. Tutkimusteemat on jaettu neljään ryhmään: tulevaisuuden tuot teet, teknologian murros, uudistava viljely sekä kiertotalous ja resurssi tehokkuus. – Tähtäämme tässä liikkuvaan maa liin. Food 2.0 on viisi vuotta kestävä laaja tutkimus, kehitys ja innovaatiohanke, jonka tavoitteena on rakentaa tulevai suuden suomalaisen ruokajärjestelmän kasvu, kannattavuus ja lisäarvo kestävän tuotannon pohjalle. Hankkeen tutkimusohjelmaa raken netaan yhdessä tutkimuslaitosten kans sa. Globaaleja haasteita ei kukaan ratkaise yksin, Virtanen summaa. Rahoi tushakemuksensa on jättänyt myös coinnovationprojekti, joka koskee eläinten hyvinvointia. Tutkimuslaitoskumppaneita on tällä hetkellä 18. AlgaCircle-hankkeessa ovat mukana Valion lisäksi Oksasen Puutarha, GMM Finland Oy, Aircohol, Teollisuuden Berner ja Versa Elements. Mukaan voivat lähteä koosta riippu matta kaikki toimijat, jotka ovat osa ruo kajärjestelmää, jotka jakavat hankkeen vision kestävästä tulevaisuudesta ja joilla on halu toteuttaa yhdessä uusia hankkei ta. Ruokajärjestelmä kattaa laajemman kirjon toimijoita kuin ruokaketju, ja Vir tanen toivookin, että esimerkiksi ener gia ja materiaalialan toimijat havahtui sivat lähtemään mukaan. Kumppanien määrällä ei ole ylärajaa. Virtasen työnä on törmäyttää alan toimijoita ja synnyttää siten hedelmäl listä yhteistyötä niiden välille. Tavoite ylittyi komeasti jo syksyllä, sillä nyt mukana on jo 120 ruokajärjestelmän tulevaisuudesta, kestävyydestä ja kil pailukyvystä kiinnostunutta toimijaa. FOOD 2.0 -ekosysteemiin kuuluva AlgaCircle on co-research-tutkimushanke, joka pyrkii luomaan mikrolevistä ruokaa, rehua ja maatalouskemikaaleja tuottavan kiertotalouskonseptin. – Ensisijaisena tavoitteenamme on muodostaa kokonainen arvoketju ja kiertotalouskonsepti elintarvikkeiden, rehujen ja maatalouskemikaalien valmistukseen mikrolevistä, kertoo konsortion koordinaattori, professori Yagut Allahverdiyeva-Rinne Turun yliopistosta. l pyrkii kumppaniverkostonsa kanssa lisäämään tutkimus ja kehitysinves tointeja Suomeen sadan miljoonan euron arvosta ja kasvattamaan ruokajärjestel män vientiä yli miljardilla eurolla. Levät voivat kasvaa erittäin nopeasti ja tuottaa kestävää biomassaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeena, rehuna tai kemikaaleina ja polttoaineina. KÄRKENÄ ON TUTKIMUS Food 2.0:n tavoitteena on tuottaa tutki muksen avulla uutta liiketoimintaa ja kasvattaa Suomen ruokavientiä. Ekosystee min muille kumppaneille Business Fin land on varannut 20 miljoonaa euroa. Valio Rahoitus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Valion Food 2.0 -hanke on saanut mukaan jo 120 yritysja yhteisökumppania. Vienti kiinnostaakin osallistujia: Food 2.0:n syyskuiseen vientiwebinaa riin rekisteröityi 165 osallistujaa. Ohjel ma järjestää myös kasvokkain tapaa misia; tavoitteena on 3–4 tapahtumaa vuodessa. Yritysten lisäksi tärkeitä kumppaneita ovat tutki muslaitokset, järjestöt ja muut ruoka järjestelmään tavalla tai toisella liittyvät organisaatiot. Ne toteu tetaan coinnovationperiaatteella, ja yritykset voivat hakea omaan osuu teensa Business Finlandin rahoitusta. K un Valion Business Finlandilta saama veturirahoitus ruoka alan ekosysteemihanke Food 2.0:lle julkistettiin, mukaan toivottiin vähintään sataa kumppania. Business Finland on myöntänyt Valiolle 10 miljoonan euron rahoituksen tutkimus ja kehitystoimin taan osana veturiohjelmaa. Vuo den 2025 tiekartan mukaan uusia tutki mushankemahdollisuuksia kartoitetaan koko ajan. Jos löytyy uusi ohjelmaan sopiva ai healue, voimme suunnata sinne, Veera Virtanen kuvailee. Esimerkiksi maa ja met sätalousministeriö ja Vantaan kaupunki ovat virallisesti mukana verkostossa
Tämä ei tarkoita, etteikö pe rinteisten ruoka ja juoma alan pkyritysten kannattaisi hakea rahoitusta: esimerkiksi kansain välistymisen edistämiseksi on erityyppisiä rahoituspalveluita. Poikkeuksena on alle 5vuo tiaiden yritysten kansainväli seen kasvuun tarkoitettu Tem porahoitus sekä kaikille yri tyksille tarkoitettu lainamuo toinen T&Krahoitus, joissa rahoituspäätöksen yhteydessä saa osan rahoituksesta ennak kona. Hän korostaa, että Business Finland ei suoraan rahoita vien tiä. Tämän vuoksi Business Finlan din kautta kanavoitavan T&K rahoituk senkin määrä nousee vuonna 2025. Sparraus etukäteen poistaa tur haa työaikaa mo lem mista päis tä, Kari Venäläinen sanoo. VÄHINTÄÄN KAKSI TYÖNTEKIJÄÄ Business Finlandin asiakkuuden peruskriteereissä yrityksellä on oltava Suomessa yritystoimin taa ytunnuksella, vähintään kaksi täysipäiväistä työntekijää ja riittävästi omarahoitusta ra hoitettavan hankkeen toteutta miseen. Group Explorerrahoitus muoto poistuu tämän vuoden loppuun mennessä, eikä uusia hakemuksia enää oteta. – Suoraan hakemuspalve luumme ilman ennakkokontak tointia jätettyjen hakemus ten hylkäysprosentti on suurempi. Yrityksellä on myös oltava aito halu ja kilpailuetu kasvaa kansainvälisillä mark kinoilla. KANSAINVÄLISTYMISEEN MYÖS TUKEA Suomen tavoite on nostaa tut kimus ja kehittämistoiminnan menot neljän prosentin osuu teen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Elintarvike alalla rahoitetuissa hankkeissa on vii me vuosina korostunut elintar viketeknologian osuus. Eri toimialoille ja Suomen eri alueille ei ole korvamerkittyjä rahoituskiintiöitä, vaan kaikki hakemukset ovat samalla viival la keskenään. Alle 5vuotiaille startupyrityk sille, joilla on erittäin tehokas, kansainvälisesti skaalautuva liiketoimintamalli, on tarjolla Tutkimusrahoituksen potti kasvaa Business Finlandin rahoitusta suunnataan jatkossa yhä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. KU VA : KA RI VE NÄ LÄ IN EN /B US IN ES S FI NL AN D TEKSTI: Elina Teerijoki. Kari Venäläinen sanoo, että parhaassa tapauksessa T&K rahoitus johtaa jatkossa suureen kasvuloikkaan, joka voi tuottaa merkittävää vientiä ja kansain välistymistä yritysten kautta koko toimialalle. Yritysten normaalia liike toimintaa ei rahoiteta, vaan rahoi tettavan projektin on tuo tava uutta kansainvälistymi seen liittyvää lisäarvoa. Tänä vuonna euromäärä on jo ylitty nyt, mitä selittää muun muassa Valion veturirahoitus. Uudelle rahoituksen haki jalle Business Finlandin kanssa käyty viestinvaihto tai ennak kokeskustelu on tärkeä, ja sen käyminen näyttäisi parantavan myönteisen päätöksen toden näköisyyttä. – Suurimmat rahoitukset elintarvikealalla ovat menneet jo vuosia koko toimialaa uudis tavaan tutkimukseen ja tuote kehitykseen joko yksittäisille foodtechyrityksille tai ver kostoille, joista esimerkkinä tänä vuonna rahoitettu Valion veturi hanke Food 2.0, Venäläi nen kertoo. l Osaaminen liiketoiminnaksi 27 B usiness Finlandissa elin tarvikealan pkyritys ten rahoituksen parissa työskentelevä johtava rahoitusasiantuntija Kari Venäläinen sanoo, että elintarvike alaan liittyviä rahoitushake muksia tulee vuosittain noin 200–300 kappaletta, joista ra hoitetaan noin 70 prosenttia. Kansainvälistä myyntiä tai markkinointia ei suoraan tueta. Riittävä omarahoitus on pro jektikohtaisesti tärkeä myös siksi, että pääsääntöisesti BF rahoitukset maksetaan jälki käteen kulujen jo synnyttyä. NIYrahoitusta on tänä vuonna saanut kaksi elintarvikealan yritystä ja DTA rahoitusta viime vuonna kaksi yritystä. Samantyyppinen on globaa leja haasteita T&K:n keinoin ratkoville startupeille tarkoi tettu DTArahoitus (deep tech accelerator). Osaaminen liiketoiminnaksi 27 NIYrahoitus (nuoret innova tiiviset yritykset), joka sisältää myös mahdollisuuksia tehdä myyntiä ja markkinointia. Sillä on kuitenkin edelleen rahoitusta myös kansainvälistymisen tuek si, esimerkiksi markkinaselvi tyksiin ja messu osallistumisiin. Vuonna 2023 elintarvikealan hankkeille myönnettiin 28 mil joonaa euroa rahoitusta
HAPPY PLANT PROTEIN -hautomoprojektin takana on onnekas sattuma VTT:n asiakasprojektissa tehdyissä ekstruuderin koeajoissa. Menetelmä voi olla esimerkiksi hernejauhetta valmistavalle myllylle keino lisätä merkittävästi tuotteen jalostusarvoa.. . TEHOKAS YRITYSHAUTOMO Hautomosta spinnanneiden yritysten osuus on Lotta Partasen mukaan korkea. Hautomossa haasteena oli koota todistusaineisto, jolla keksinnöstä luotiin sijoitusnäkökulmasta kiinnostava. Kasvuyrityksen kriittisin assetti kil pailijoihin nähden on aika. l Kirjoittaja on maatalousja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja. . Ajatus on lisensoida valmistusmenetelmä ja auttaa asiakasta kehittämään teknologia raaka-aineeseensa sopivaksi. AIHIOSTA YRITYKSEKSI VTT LaunchPadissa yritysideaa ja tiimiä kehitetään edelleen, jotta se voi irtautua hautomosta riskisijoituksen kautta spin offyritykseksi. 28 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 ja auttaa kohdistamaan kehitystyö kau pallistamisen kannalta oikeisiin asioihin. Usein tiimi tai tutkija tarvitsee rinnalleen kasvuyrittäjäosaamista. Räätälöity sparraustiimi tapaa tutki mustiimiä säännöllisesti. VTT:llä pekilolle löydettiin uusi raakaaine, ja nyt yritys rakentaa omaa tuotantolaitosta. Näistäkin moni teknologia lisensioitiin Partasen mukaan teollisuu teen, mikä on tyypillinen toimintatapa VTT:llä. Yritys satsaa Amerikkaan, jossa tuote on Eurooppaa helpompi saada markkinoille. Enifer tuottaa biojalostamoiden sivuvirroista sieni proteiinia, Volaren teknologialla valmis tetaan elintarviketeollisuuden sivuvir roista hyönteisproteiinia ja Onego Bion menetelmällä bioreaktorissa munan valkuaisen pääainesosaa albumiinia. Alkuvaiheen rahoitus on yleensä VTT LaunchPadilta tai Business Finlandilta. Se, että kymmenestä spinoffyri tyksestä kolme on elintarvikesektorilta, kertoo alan osaamisesta VTT:llä, mutta myös globaalista kiinnostuksesta uusiin proteiininlähteisiin ja tarpeesta paran taa ruuantuotannon kestävyyttä. SIEMENRAHOITUSTA JA SPARRAUSTA VTT LaunchPadin rooli on Partasen mu kaan auttaa kokoamaan hautomoon ote tulle projektille toisiaan täydentävä tiimi VTT LaunchPadistä on syksyyn 2024 men nessä kypsynyt kym menen kasvuyritystä, kertoo Launch Padin perustaja ja johtaja Lotta Partanen. Elintarvikealan hautomoprojektien polut yritysaihiosta yritykseksi ovat Lotta Partasen mukaan olleet hyvin erilaiset. Usein haaste on Partasen mukaan kehitystyön vauhti, jossa pitää tunnistaa olennaisimmat kysymykset ja reagoida nopeasti, jos oletukset osoittau tuvat vääriksi. Kuivaekstruusiolla saadaan korkeaproteiinista raaka-ainetta nykyisiä prosessointimenetelmiä edullisemmin ja energiatehokkaammin käyttäen elintarviketeollisuuden nykyisiä ekstruudereita. Kekseliäs kasviproteiinien tuotantomenetelmä Tutkijat ymmärsivät, että ilmiötä voisi hyödyntää tuottamaan kasvipohjaisia proteiineja, joille löytyvät maailmalla kasvavat markkinat. Ensimmäiset projektit hautomoon otettiin kesällä 2019, kun VTT oli päät tänyt tehostaa tutkimuslaitoksessa syn tyvien yritysideoiden kaupallistamista oman yrityshautomon avulla. Yrityksiä yhdistää proteiinien tuotan toon liittyvä teknologia. Onego Bion teknologia vaatii edelleen kehittämistä, jotta tuote saadaan skaalat tua teolliseen mittakaavaan. Seitsemän päätti hautomopolkunsa, koska ne eivät saaneet sijoittajarahoitus ta tai perusteita yrityksen perustamiselle ei löytynyt. . Tavoitteena ei ole itse tuottaa pro teiinia, vaan tähtäimenä on teknologiayritys, Karlsson sanoo. LaunchPad tapasi vuoden 2023 loppuun mennessä VTT:llä 49 projektia, joista 23 päätyi hautomoon ja niistä on viiden vuo den kuluessa syntynyt 10 yritystä. Eniferin sieniproteiini pekiloa tuotet tiin aikanaan rehuksi puunjalostusteol lisuuden sivuvirrasta. Valmennuk sessa tiimiä autetaan löytämään oma yri tyskulttuuri. VTT LaunchPadin oma rahoitus voi täl löin olla ketterin rahoitusinstrumentti. Lisäksi yksi hautomossa oleva tiimi, Happy Plant Protein, on elintarvikesek torilta. hoitusmarkkinassa imua, pohtii Parta nen. Tasaisen massan sijaan ekstruuderi tuottikin kahta erillistä ainesosaa: teksturoitua proteiinia ja tärkkelystä, kertoo hautomoprojektiin rekrytoitu Jari Karlsson. Vaikka ruokaja agroteknologian rahoittajia on aika vähän, on tässä ra Rahoitus Teema TEKSTI: Anu Susi Vaihtoehtoisia proteiinilähteitä kasvuyrityksiltä VTT:n yrityshautomo VTT LaunchPad on tuottanut kolme elintarvikealan startupia. Happy Plant Protein projektissa on kehitetty energiatehokas menetelmä, jolla erotellaan proteiinia palkokasveista ja viljoista. Ekstruusiossa raaka-aineet sekoitetaan sylinterissä massaksi, joka puristetaan suuttimien läpi tuotteiksi. Happy Plant Proteinin tuotantomene telmä löytyi sattumalta tuotekehitys hankkeessa. Uutisia uusista yrityksistä voi odottaa syksyn aikana
Reuter kannustaa tutkimuslähtöisten yritysten perustajia keskustelemaan pääomasijoittajien kanssa suunnitelmis taan mahdollisimman aikaisin. SOSIAALISUUTTA JA REALISMIA Startupyrittäjä tarvitsee siis innova tiivisuuden ohella myös sosiaalisuutta. Ylipää tään on tärkeä pitää aktiivisesti yhteyttä koko rahoittajaverkostoon. Viimeisimpiä Nordic Foodtech VC:n sijoituksia ovat esimerkiksi NPHarvest, joka kehittää teknologiaa typen ja fos forin talteen ottamiseen jätevesistä ja Ironic, jonka tuote mahdollistaa hyvin imeytyvän raudan lisäämisen ruoka tuotteisiin pilaamatta aistittavia omi naisuuksia. Me teemme si joituksia teknologiayrityksiin kaikilla näillä alueilla. – Saimme rekrytoitua juuri oikeaan aikaan alalla pitkään toimineen talous johtajan, joka lisäsi hankkeemme uskot tavuutta selvästi. – Taalerin kanssa olemme keskustel leet tehdashankkeesta jo vuosia. – Päästöjä ilmakehään ja vesistöihin on vähennettävä nopeasti, elonkirjon kaventuminen on saatava kontrolliin, rajalliset resurssit on hyödynnettävä paljon nykyistä tehokkaammin ja ter veellisempää syömistä on tuettava kai kin mahdollisin tavoin. Enifer hankki oikeudet Pekilomikro sienikantaan ja kehitti prosessia niin, että se voi hyödyntää useita erilaisia teollisuuden sivuvirtoja. Kuivanen listaa kolme tärkeintä asiaa, jotka rahoitusta hakevan startupin on syytä pitää mielessä: tuotteen ja tuotan non teknoekonomian realistinen mallin nus, rahoitusverkostojen jatkuva hoito sekä julkisrahoitteisten yhteistyökump panien hyödyntäminen. Kaupallisen johtajan löysimme Hollannista, ja tuotantojohta jan rekrytointi on työn alla. SIJOITTAJAT RAHOITTAVAT JÄRJESTELMÄMUUTOSTA Ruokateknologiaan sijoittavan pääoma rahasto Nordic Foodtech VC:n sijoitus TEKSTI: Kari Kortelainen Rahoittajiin kannattaa pitää yhteyttä Startup-yrityksen kannattaa pitää jatkuvasti yhteyttä rahoittajaverkostoonsa, Eniferin operatiivinen johtaja ja perustajajäsen Joosu Kuivanen neuvoo. Rahoittajat haluavat myös varmistua siitä, että uutta tuotetta voi valmistaa teollisessa mittakaavassa kannattavasti, ja sille on kysyntää markkinoilla. Tehdashankkeen kustan nusarvio on 33 miljoonaa euroa. – Tehtaan detaljisuunnittelu on käyn nissä ja päälaitteet on tilattu. Tuotannon pitäisi käynnistyä vuoden 2026 alussa, Kuivanen sanoo. Sitä ei voi jät tää heidän laskettavakseen. – Hyviä esimerkkejä jo pidemmälle ehtineistä sijoituskohteista on Enifer ja uudenlaista dataa maatalouden käyttöön tuottava Kuva Space. Osaaminen liiketoiminnaksi 29 johtaja Lauri Reuter kuvailee ruokajär jestelmässä tapahtuvaa muutosta. Rahoittajat ovat myös verkostoituneet keskenään, joten tieto mahdollisesta rahoituskoh teesta leviää siellä. Sijoitta jat ovat nähneet satoja, ellei tuhansia, samassa vaiheessa olevia projekteja ja auttavat mielellään varhaistenkin suun nitelmien hahmottelemisessa. Erilaisissa EUtutkimushankkeissa kannattaa olla mukana, vaikka niihin liittyykin jonkin verran byrokratiaa. – Mahdollisille rahoittajille pitää pys tyä esittämään uskottava laskelma tuo tannon kannattavuudesta. Menetelmä oli teollisessa käytössä vuosina 1975–1991, jolloin Pekilopro teiinituotetta käytettiin eläinrehuissa. – Tätä viimeistä mahdollisuutta isot kin suomalaisyritykset näyttävät käyttä vän aika huonosti hyväkseen. Yhteensä yhdeksän miljoonan euron pääomalaina Ilmastorahastolta ja Finn veralta sekä 12 miljoonan euron inves tointituki Business Finlandilta täyden tävät pakettia. Kirkkonummelle rakennettavan en simmäisen tehtaansa käynnistykseen yritys on kerännyt 15 miljoonan euron rahoituspotin, jossa mukana ovat muun muassa Taaleri Bioteollisuus, Nordic Foodtech VC, Voima Ventures ja Valio. Laboratorioonsa hautautuva keksijä ei välttämättä saa työnsä tuloksia markki noille. Tietenkin rahoittajat käyttävät asiantuntijoita var mistaakseen laskelmat ennen lopullista rahoituspäätöstä. KU VA : EN IF ER. Kuivanen korostaa, että pelkät inno vaattorit eivät startupille riitä, vaan mu kaan tarvitaan laajaalaista osaamista rahoituksesta, tuotannosta ja markki noinnista. Hänen mukaansa Business Finlandin ehdollinen investointitukipäätös oli tär keä muun rahoituksen järjestymiselle – se antoi hankkeelle uskottavuutta. – Valtaosa rahastomme sijoituskoh teista on peräisin tutkimuslaitoksista ympäri Pohjoismaita ja Baltiaa. l V iisi entistä VTT:n tutkijaa perusti Eniferin vuonna 2020 kehittä mään ja kaupallistamaan pekilo sieniproteiinin valmistusproses sia
Pelkkä vesihuuhtelu ei välttämättä riitä siirtä mään kapsaisinoideja pois limakalvoilta, vaan saa ne liikkumaan ja aktivoimaan uudelleen vieressä olevia vapaita resep toreita. Aktivoitumisen jälkeen aistiviesti siirtyy reseptoreista aivohermojen kautta tuntoaistia käsit televälle aivoalueelle, jonka jälkeen in formaatio jatkojalostetaan havainnok si. POLTTAVUUDEN KOKEMINEN ON YKSILÖLLISTÄ Tutkin polttavuuden kokemista väitös kirjaprojektissani, joka käsittelee kemial Tiede & Tutkimus TEKSTI: väitöskirjatutkija Sulo Roukka, Aistit ja Ruoka -tiimi, Elintarvikeja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto Chilin sisältämä kapsaisiini ei aiheuta kaikilla samanlaisia tuntemuksia. Poltteeseen voidaan tuoda helpotusta huuhtelemalla yhdisteet pois limakal vojen pinnalta, jossa näitä vapaisiin her mopäihin liittyneitä reseptorikanavia esiintyy herkemmin. Kapsaisiini on näistä tunne tuin, ja se stimuloi korkean lämpöti lan ja kivun aistimiseen erikoistuneita TRPV1kationi kanavia. Lisäksi se on haihtuva yhdiste, joka suun kaut ta nautittuna voi päätyä nenäontelon alueelle. 30 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 P olttavuus on tuntoaistin ulottu vuus, jota voidaan kokea niin fysikaalisesti korkeasta lämpö tilasta kuin myös kemiallisesti yhdis teistä, jotka aktivoivat tuntoais tiin liittyviä reseptorikanavia. Polttavien ruokien äärellä Markkinoille ilmestyneet äärimmäisen polttavat ja kapsaisiinipitoisuudeltaan erittäin korkeat tuotteet kuten sipsit ja nuudelit ovat herättäneet kiinnostusta ja huolta. Esimerkiksi chili sisältää polttavia yhdisteitä, joita kutsutaan kapsaisi noi deiksi. Mitä oikeastaan tiedämme polttavuudesta ja ruuan kokemisesta. Esi merkiksi wasabin ja sinapin sisältämä allyyliisotiosyanaatti aktivoi poltta vuutta TRPA1kanavan kautta. Chilin sisältämät kapsaisinoidit ovat kuitenkin hydrofobisia yhdisteitä. Tällöin hetkellisen helpotuksen jälkeen polttava tuntemus saattaa jatkua pitempään. Tämä kannattaa huo mioida, jos helpotusta haetaan kasvi pohjaisten valmisteiden avulla. Gaiser ja Hayes 1 todistivat kuitenkin tutkimuk sellaan kermajäätelön olevan tehokkain elintarvike, jolla kapsaisiinipoltetta voi daan lievittää. Maito on yleisesti monelle tuttu val miste, joka lievittää chilin poltetta. Lisäksi usein myös elimistön mieli hyvähormonien, kuten endorfiinin ja dopamiinin, tuotanto käynnistyy vas teeksi ärsykkeen aiheuttamalle poltta vuudelle. Polttavuuden kokemiseen vaikuttaa ruuan sisältämien yhdisteiden rakenne ja niistä aktivoituvat reseptorikanavat. KU VA : FR EE PI K. Mekanismit voivat siis vaihdella ja siten polttavuus voi tuntua erilaiselta. Heidän mukaansa tehok kuus määrittyy tuotteen sisältämien muuttujien kuten rasvojen, sokerien, proteiinien ja lämpötilan rakentamasta kokonaisuudesta
l Sulo Roukan väitöskirjaprojektia rahoittivat Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Turun Yliopiston ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö. 2024: Fat, protein, and temperature each contribute to reductions in capsaicin oral burn. Huomioitavaa on, että herkkyyserot kertovat yksilön kyvystä aistia tiettyä molekyyliä, mikä ei välttämättä suoraan selitä, pitääkö yksilö jostain asiasta vai ei. Euroopan elintar viketurvallisuusviranomainen (EFSA) ei vielä ole tehnyt riskiarviointia kapsaisii nin kokonaismäärästä elintarvikkeissa. https://doi.org/10.1111/1750-3841.17221 2 Roukka S ym: The Individual Differences in the Perception of Oral Chemesthesis Are Linked to Taste Sensitivity. Kapsaisiinimyrky tyksen seurauksena voi esiintyä voima kasta pahoinvointia ja mahakipuja, pa himmassa tapauksessa verenkiertoon ja sydämen toimintaan liittyviä vaiku tuksia. Tässä kehi tyksessä tiedon ja tutkimuksen rooli on korvaamaton, ja se auttaa meitä ym märtämään paremmin niin ruuan ke miaa kuin sen vaikutuksia aisteihimme ja hyvinvointiimme. Yleisesti näihin herkkyysryhmiin löytyi edustajia kaikista ikäryhmistä ja sukupuolista. Kokemuksen havaittiin olevan yksilöllistä. Clin Transl Sci. Näistä ääripään tuotteista huolimat ta yleisesti Suomessa markkinoilla ole vat chilituotteet ovat pääosin turvallisia, ja niiden aiheuttamista tuntemuksista kuluttajat voivat nauttia hyvällä omalla tunnolla. Polttavuutta tutkittiin kapsaisiininäytteiden avulla, ja arvioinnissa keskityttiin näytteiden voi makkuuteen ja kemotuntoominaisuuk sien tunnistamiseen. Journal of Food Science, 89, 5091–5100. Ruokaviraston mukaan tarkkaa haitta vaikutuksiin liittyvää rajaarvoa ei ole voitu vielä määrittää tutkimustiedon puutteellisuuden vuoksi. Osaaminen liiketoiminnaksi 31 lista tuntoaistia eli kemotuntoa ja ruoka käyttäytymistä. doi:10.1111/cts.13587. Äärimmäisen korkean kapsaisiini pitoisuuden sisältävien tuotteiden val mistaminen kuluttajille ei ole kuiten kaan terveyden kannalta järkevää, sillä voimakkaan kokemuksen voi saada ai kaan myös matalimmilla pitoisuuksilla. Alustavien tutkimustulosten mukaan kapsaisiinille herkät kokivat chilikastik keen epämiellyttävänä. Tutkimus on osa professori Mari Sandellin FoodTaste Finland -hanketta, jonka keskiössä on ruuan moniaistinen kokeminen. VIITTEET: 1 Gaiser, J., & Hayes, J. ÄÄRIMMÄISEN TULISTEN ELINTARVIKKEIDEN HAASTEET Äärimmäisen korkean kapsaisiinipitoi suuden tuotteet voivat aiheuttaa kapsai siinimyrkytyksen. Erityisesti innokkaiden nuorten ja kuluttajien, joilla on terveys rajoitteita, kannattaa olla tarkkana. Näistä voi aiheutua vaaratilan teita erityisesti henkilöille, joilla on terveydellisiä haasteita kuten sydän sairauksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin 205 tutkittavalta Turun yliopis ton Ravitsemusja ruokatutkimuskeskuksessa aistinvaraisen tutkimuksen labora toriossa. Kapsaisiinia sisältävien chilien syömi sestä ei ole kuitenkaan vielä pystytty to distamaan terveyttä edistäviä vaikutuk sia, vaikka chilit sisältävät vitamiineja. Elämme nautintokulttuurin aikakaut ta, jossa ruoka on keskeinen osa hyvin vointia ja elämyksiä. 2021; 10(11):2730. Tämä on tila, jossa elimistön aineenvaihdunta ei pysty enää käsittelemään kapsaisiinin liiallista määrää. Aistit ja Ruoka -ryhmän tutkimukset sijoittuvat ihmisen ja ruuan rajapintaan. Yk silön, joka haluaa siirtyä korkeisiin kap saisiinipitoisuuksiin, kannattaa tiedostaa terveyteensä liittyvät rajoitteet ja tutkia rajojaan varovasti miedoista pitoisuuk sista kohti korkeampia sekä tiedostaa liiallisen saannin haitat. Vanhempi ikä indikoi epäherkkyyttä, ja lisäksi miesten havaittiin olevan naisia todennäköisem min epäherkempiä polttavuudelle. Aistinvarainen tutkimus auttaa ym märtämään yksilöiden ruokakokemuk sia kuten ruuan polttavuutta ja kehittä mään tuotteita, jotka eivät ainoastaan maistu hyviltä, vaan ovat lisäksi terveel lisiä ja kuluttajien hyväksymiä. Tutki muksessa on kiehtovaa nähdä, kuinka erilaiset aistitoiminnot ja ihmisten hen kilökohtaiset kokemukset kietoutuvat yhteen. Vaikka yritykset usein noudattavat vel vollisuuksiaan kuluttajien informoinnis sa kuten pakkausten ja tuotteiden varoi tusmerkinnöissä, vastuullinen toiminta huomioi myös riskiryhmät. Tutkittavat arvioivat kemotuntoa ak tivoivia nestemäisiä näytteitä eri pitoi suuksissa suun alueelta. Reaktiovaste tehostuu erittäin kor keissa kapsaisiinipitoisuuksissa, jolloin esimerkiksi syljen eritys lisääntyy, hikoi luttaa ja syke kiihtyy. Elintarvikearomiasetuksen (EY) N:o 1334/2008 mukaan puhdasta kapsaisiinia ei saa lisätä sellaisenaan elintarvikkei siin, vaan sen pitää esiintyä luontaisena osana raakaaineissa. Chilillä voidaan maustaa useita erilaisia ruokia, ja osa ihmisistä etsii ruuasta voimakkaita kokemuksia. Ruuan kokeminen on kuitenkin moniaistinen prosessi, jos sa maku, haju, kemotunto ja muut ais tit muodostavat kokonaisvaltaisen elä myksen. Kapsaisiini ei ole kuitenkaan karsinogeeninen yhdiste, ja sitä käyte tään muun muassa lääketieteessä kivun hoidossa hallitusti ja turvallisesti. TULISUUS HOUKUTTAA KULUTTAJAA Chileillä ja polttavilla kapsaisinoideilla on tärkeä rooli elintarvikkeissa ja ruuan kokemisessa. https://doi.org/10.3390/foods10112730 3 Roukka S ym: Factors explaining individual differences in the oral perception of capsaicin, l-menthol, and aluminum ammonium sulfate. Fyysisten oireiden lisäksi äärimmäi sen korkeakapsaisiinisten tuotteiden syömiskokemus voi olla traumaattinen ja pelottava. E. Tarkemmin tarkasteltuna havaittiin, että kapsaisiininäytteiden herkkyyden kokemista pystyttiin selittämään osittain iän ja sukupuolen avulla 3 . Näytteiden voimakkuuden kokeminen vaihteli yksilöiden välillä, minkä seu rauksena tutkittavat pystyttiin jakamaan erittäin herkkiin, keskiherkkiin ja epä herkkiin kemotunnon kokemisen suh teen 2 . Kilpailuvietti, ryhmäpaine ja mieli hyvähormonien huuma voi houkutella äärituotteiden kokeiluun ilman riskien tiedostamista. Ideaalitilanne olisi, että ihmiset voivat terveellisten ruokavalintojen avulla täyttää ravintotarpeensa ja sa malla nauttisivat ruuasta. Foods. Kapsaisiiniherk kyys ei kuitenkaan selittänyt chilikastik keen käyttöuseutta. Kemotuntoherkkyyden vaikutusta ruuan kulutukseen ja miellyttävyyteen selvitän tarkemmin väitöskirjassani, joka on tätä kirjoitettaessa esitarkastus vaiheessa. 2023; 16: 1815-1827. Maalaisjärjen käyttö on aina suotavaa erityisesti äärituotteiden koh dalla
32 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 valitsija pohtimaan valintaansa. Näyttöä saatiin myös tuuppauksen potentiaalista ohjata terveydelle suotuisaan toimintaan. Valintaarkkitehtuuria ovat esimerkiksi ravintolan ruokalista ja tarjoilulinjasto, ruokakaupan valikoima, tuotesijoittelu ja Tiede & Tutkimus TEKSTI: tutkija Eeva Rantala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Uutta tietoa tuuppauksen käyttökelpoisuudesta Tuuppaus on moniin tilanteisiin sopiva ja hyväksyttävä tapa tukea kestäviä ruokavalintoja. Sa malla havaittiin lukuisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tuuppausten onnistumiseen. Harkin taan vaikuttavat keinot ovat tuuppauk sen hellävaraisimpia ja parhaiten hyväk syttyjä, mutta samalla helpoimpia ohit taa. Tuuppaus voi vaikuttaa toimintaan suoraan ja automaattisesti. Sen ta voitteena on tehdä yksilön ja yhteisön hyvinvointia edistävien vaihtoehtojen havaitseminen, valitseminen ja kulutta minen mahdollisimman helpoksi. Taustalla on oivallus siitä, että pie net ja merkityksettömiltäkin tuntuvat yksityiskohdat valintatilanteessa voivat ratkaista sen, mitä tehdään ja jätetään tekemättä. Toimeenpanoa edisti vät kulkureitit sekä ruoantoimitussovelluk sen käyttöliittymä. Tuuppaus on hienovaraista ohjausta, jossa vältetään kieltoja ja merkittäviä muutoksia hintoihin ja jossa yksilöllä säilyy vapaus valita ja toimia kuten ha luaa. EDISTÄVIÄ JA ESTÄVIÄ TEKIJÖITÄ StopDia töissä tutkimuksessa 1 tuuppaus osoittautui toteuttamiskelpoiseksi ja työ yhteisöjen hyväksymäksi lähestymis tavaksi terveellisen syömisen ja liikku misen edistämiseen. Erilaisia tuuppaus keinoja kirjallisuudessa esitettyjä luokitteluja mukaillen.. Suoraan toimintaan vaikuttavat keinot vähentävät yksilöltä vaadittavaa aktiivisuutta ja ovat kirjalli suuden perusteella lähestymistavan tehokkaimpia. Valintaarkkitehtuurin muodostavat valintatilanteessa saatavilla olevat vaih toehdot, niiden ominaisuudet ja järjestys sekä tavat, joilla vaihtoehdot tarjotaan. Tuuppaus voi myös toimia epäsuorasti tietoisen harkinnan kautta. TUUPPAUKSEN MONET MUODOT Ruokavalintaa ja syömistä voi tuupata monin tavoin, esimerkiksi muokkaamal la vaihtoehtojen saatavuutta, sijoittelua, esillepanoa, toiminnallisuutta, annos kokoa tai vaihtoehdoista annettavaa tietoa (kuva 1). Näin vaikut tavat tyypillisesti esimerkiksi annos ja pakkauskokojen muutokset, jotka ohjaa vat syödyn ruuan ja juodun juoman mää rää huomaamatta. Tuuppauskeinojen toimeenpano onnis tui suurelta osin, mutta toimeen panon laatu ja jatkuvuus riippuivat mo nista työpaikkaan, tuuppauskeinoihin, kohdeympäristöön ja toteuttajaan liitty vistä tekijöistä. Niiden toimiminen edellyttää, että viesti ”kolahtaa” eli on kohderyhmälle merkityksellinen. Näin toimivat monet viestinnälliset keinot, joiden tar koitus on herättää huomio ja aktivoida T uuppaus on käyttäytymisen muutosta tukeva lähestymistapa, joka kohdistuu elinympäristön valintaarkkitehtuuriin. Kasvisten syönti voi lisääntyä huomaamatta, kun niitä on tarjolla syöntivalmiina. Kuva 1
n Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 20 erilaista tuuppauskeinoa (mediaani 3, vaihteluväli 0–14/työyksikkö), jotka valittiin yksilöllisesti kullekin yksikölle yhteistyössä niiden edustajien kanssa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5230-1 2. TUUPPAUS RUOKAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESSÄ Tuuppauksen vaikuttavan ja jatkuvan jalkauttamisen kannalta oleellista on ymmärtää kohderyhmän toimintaa oh jaavia motiiveja, suunnitella tuuppaukset kohdeympäristöön ja ryhmälle sopiviksi yhdessä kaikkien osapuolten kanssa, joi hin tuuppaukset vaikuttavat ja suosia tuuppauksia, jotka helpottavat tuntuvas ti toimintaan tarttumista. Choice Architecture for Healthy Eating and Daily Physical Activity at the Workplace: Intervention Implementation, Acceptability, and Effectiveness. Siihen osallistui 53 eri aloja edustavaa työyksikköä yhteensä 16 organisaatiosta kolmen maakunnan alueelta. Samalla tuetaan perinteistä, yksilön motivaatioon ja kykyihin vaikuttavaa ter veyden edistämistyötä, kuten ruokakas vatusta oppilaitoksissa ja ravitsemus ohjausta terveydenhuollossa. Muutosta selittivät toteutettujen tuup pausten suurempi lukumäärä ja laaduk kaampi toimeenpano. Makeiden leivonnaisten ja karkkien ku lutus sen sijaan ei vähentynyt. STOPDIA TÖISSÄ -TUTKIMUS SOVELSI TUUPPAUSTA TYÖPAIKOILLA Kuva 2. Tuuppausta kannattaa käyttää saman aikaisesti sekä lisäämään suotuisia että vähentämään epäsuotuisia valintoja. Näiden keinojen vaikuttavuus näytti kuitenkin riippuvan kohderyhmän miel tymyksistä ja vakiintuneista tavoista. Tuuppauksia voi myös toteuttaa yhdessä muiden ruokaympäristön ohjauskeinojen, kuten hinnoittelun ja haitallisen markki noinnin vähentämisen kanssa. Rantala E. Konkreettinen osoitus tästä saatiin työ paikkaravintolasta, jossa terveyteen kan nustavat viestit, ravitsemusmerkinnät ja sijoittelun hienoinen parantaminen eivät muuttaneet ruokavalintoja asiakkailla, joiden valintoja ohjasivat makumiel ty mykset ja tottumukset. Vahvin näyttö vaikuttavuudesta koski työaikaista hedelmien ja marjojen käyt töä, joka yleistyi tutkimuksen aikana. n Valittujen keinojen toteutus räätälöitiin kullekin työyksikölle ja suunniteltiin osaksi yksiköiden arkea. Harkintaan vaikuttavia keinoja olivat esimerkiksi terveyttä edistäviä valintoja osoittavat ravitsemusmerkinnät työpaik karavintolassa, värikkäät eväsreseptivin kit taukotiloissa ja infonäytöillä sekä ver ryttelyyn rohkaisevat vihjeet muun muas sa käsienpesupaikoilla, kopiohuoneissa ja kahvinkeittimien luona (kuva 2). Tietoiseen harkintaan vaikuttavien kei nojen osalta laadukas toimeenpano näyt ti parantavan tuuppausten havaitsemis ta. n Tutkimus oli osa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanketta Stop Diabetes (StopDia). University of Eastern Finland; 2024. Yksiköissä työskenteli yhteensä yli 5000 henkilöä. n Tulokset perustuvat haastatteluin, havainnoimalla, kyselyin, katseenseurannalla ja ruoan menekkiä mittaamalla kerättyyn aineistoon, jota analysoitiin laadullisin ja määrällisin menetelmin. LÄHTEET 1. Muutokseen liittyivät lisäksi suoraan toimintaan vaikuttavien tuuppauskeino jen hyödyntäminen, kuten hedelmien saa tavuuden lisääminen ja tarjoaminen val miina suupaloina, sekä laajaalainen toi meenpano, joka ulottui useisiin työpaikan ruokaympäristöihin kuten työpaikka ravintolaan, taukotiloihin ja kokouksiin. Työntekijöillä hyväksyntää heikensi vät työyhteisön miesvaltaisuus ja valin toja voimakkaammin ohjaavat tuuppaus n Tutkimuksessa tuuppausta sovellettiin terveyttä edistävän syömisen ja arjen aktiivisuuden edistämiseen työpaikoilla 1 . StopDia Työkalupakki ja tutkimuksessa tuotetut materiaalit: https://sites.uef.fi/ stopdia/materiaalipankki/ keinot, kuten työpaikan ruokatarjonnan muuttaminen terveellisemmäksi. Toteuttajilla hyväksyntää saat toivat heikentää yksilölliset mieltymyk set, tuuppausten tarkoituksen heikko ymmärtäminen sekä toimeenpanon koettu kuormittavuus, tehottomuus ja kustannukset. Tutkijat tukivat käynnistyksessä, ja yksiköiden henkilöstöstä valitut vastuuhenkilöt toteuttivat tuuppauksia vuoden ajan. Näihin ruo kiin kohdistuneet tuuppaukset aiheuttivat muun muassa työpaikan johdon myön teinen suhtautuminen, suunnittelu työ paikan ja toteuttajan resursseihin ja käy tänteisiin sopiviksi, toteuttajien opastus ja tuki sekä tiedonkulku johdon, toteut tajien ja työntekijöiden välillä. Tuuppausten toteuttajat ja kohde ryhmään kuuluneet työntekijät ottivat tuuppaukset hyvin vastaan, mutta hy väksyntää heikentäviäkin tekijöitä ha vaittiin. Keinojen valintaa ohjasi tutkimuksessa kehitetty työkalupakki 2 , joka kokosi kirjallisuuden perusteella lupaavia ja työpaikoille soveltuvia keinoja. Tarkoituksena oli luoda näyttöön pohjautuva, työpaikkalähtöinen ja erilaisille työpaikoille mukautuva toimintamalli. Esimerkkejä tietoiseen harkintaan vaikuttavista tuuppauksista, joita StopDia töissä -tutkimuksessa käytettiin herättämään huomio ja kannustamaan terveelliseen syömiseen ja liikkumiseen.. Osaaminen liiketoiminnaksi 33 vain vähäisiä muutoksia valintaarkki tehtuuriin ja kohdistuivat vain pieneen osaan tarjolla olleista vaihtoehdoista. l Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori ja laillistettu ravitsemusterapeutti, joka tutki tuuppausta kesällä 2024 valmistuneessa väitöskirjassaan
Jätedirektiivin päivitystä koskevan ehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulisi kehittää toimenpiteitä, joilla tuettaisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppa nuuksia sekä kotitalouksien osallista mista ruokahävikin vähentämiseen. PTY, ETL ja MaRa sitoutuvat kannustamaan jäsenyrityksiään liittymään sitoumukseen sekä viestimään oman alansa parhaista käytännöistä ja tuloksista. Päätavoitteet ovat saavuttaa materiaalitehokkuuden kautta parempaa kannattavuutta ja kestävyyttä sekä lisätä tietoisuutta materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja keinoista elintarvikeketjussa ja kuluttajien keskuudessa. A rviolta noin 10 prosenttia saa tavilla olevasta ruuasta päätyy EU:ssa jätteeksi. Myös kolhiintuneet hedelmät ja vihannekset päätyvät helposti hävikiksi. 34 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 Sitran vuonna 2022 julkaiseman Tackling root causes selvityksen mukaan ruokahävikin vähentäminen on myös yksi ruokasektorin vaikuttavimmista kasvihuonekaasupäästöistä. Työja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä maaja metsätalousministeriö Kuusi elintarviketeollisuusyritystä mukana materiaalitehokkuuden sitoumuksessa Ruokahävikin vähentämiseen valmistellaan tiukempaa EU-lainsäädäntöä EU-maat ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti sitoutuneet puolittamaan ruokajätteen määrän henkeä kohden vuoteen 2030 mennessä. Komission teettämän selvityksen mu kaan yksi syy ruokahävikin syntymiseen kotitalouksissa liittyy tietoisuuden puut teeseen elintarvikkeiden päiväysmerkin nöistä. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi Euroopan komissio julkaisi jätedirektii vin päivitystä koskevan ehdotuksensa kesällä 2023 ja lopullisen sisällön odo tetaan muotoutuvan kuluvan syksyn aikana. Sitoumuksen tavoite on, että siihen liittyvät yritykset edustavat 90 prosenttia Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY), 40 prosenttia Elintarviketeollisuusliitto ry:n (ETL) ja 20 prosenttia Matkailuja Ravintolapalvelut ry:n (MaRa) jäsenyritysten alan liikevaihdosta vuoden 2024 loppuun mennessä. Muita syitä kotitalouksissa syn tyvään ruokahävikkiin ovat muun muas sa ruokaostosten puutteellinen suunnit telu ja liian suuret pakkauskoot. Teollisuuden osuus EUalueen elintar vikejätteestä on noin viidennes. Tällä hetkellä kuusi ETL:n jäsenyritystä on liittynyt sitoumukseen. Sitoumukseen liittyneillä elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravintola-alan yrityksillä on yhteiset tavoitteet, mutta jokainen yritys saa valita itse toimet niihin pääsemiseksi. Tulokset olivat erinomaisia, ja seuraavasta kaudesta on sovittu vuosille 2022–2026. Yli puolet tästä syntyy kotitalouksissa. Elintarvikeala solmi Suomen ensimmäisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen vuosille 2019–2021. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan jätteeksi päätyvän ruuan tuottaminen ja kuljettaminen tuottavat peräti kahdeksan prosenttia maailman Lainsäädäntö TEKSTI: vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón, Elintarviketeollisuusliitto TEKSTI: Viivi Wanhalinna MATERIAALITEHOKKUUDEN sitoumukset ovat elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen vapaaehtoinen toimintamalli ja samalla keskeinen työkalu Suomen matkalla kiertotalousyhteiskunnaksi. Toiselle kaudelle uutena toimijana mukaan liittyi ravintola-ala. Jos ruoka hävikki olisi siis maa, tuottaisi se Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen kolmanneksi eniten päästöjä koko maailmassa. Elintarviketeollisuuden alatavoitteena on vähentää elintarvikejätettä vuoden 2030 loppuun mennessä 50 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. MERKITTÄVIÄ YMPÄRISTÖHYÖTYJÄ Elintarvikejätteen määrä EU:ssa oli lä hes 59 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Ruokahävikkiä on alun perin syötäväksi tarkoitettu ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena. Käytännössä ruokahävikkiä ehdote taan vähennettävän esimerkiksi helpot tamalla myymättä jääneiden elintarvik keiden lahjoittamista sekä kannusta malla elintarvikkeiden hyödyntämiseen ensi sijaisesti ihmisravintona. Elintarvikejätteellä tarkoitetaan ruuan ei syötäväksi tarkoitettuja osia kuten luita, hedelmien kuoria tai kahvinporoja. Materiaalitehokkuuteen liittyviä tavoitteita on pakkausten uudelleen käytön, kierrätettävyyden ja ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen käytön lisääminen sekä muovin määrän vähentäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa jätepuitedirektiivin päivittämistä uusilla sitovilla elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämistavoitteilla.. Samaan aikaan yli 37 miljoonalla ihmisellä ei ole varaa laadukkaaseen ateriaan joka toinen päivä. Sitoumukseen liittyviä elintarviketeollisuuden yrityksiä kannustetaan seuraamaan ja raportoimaan erikseen myös ruokahävikin määrää
Vähittäiskau passa, ravintoloissa, ruokapalveluissa ja kotitalouksissa vastaava vähennystavoite olisi yhteensä 30 prosenttia. Vapaaehtoinen elintarvikealan mate riaalitehokkuuden sitoumus on tästä konkreettinen esimerkki. elintarvikejätteen määrä ei ole kuiten kaan vähentynyt merkittävästi. Lopulliset luvut päätetään komission, parlamentin ja jä senmaiden välisissä kolmikantaneuvot teluissa, joita Unkari on vuoden 2024 loppuun kestävällä puheenjohtajuus kaudellaan luvannut edistää. Huolimatta tietoisuuden lisääntymi sestä, EU:n ja jäsenvaltioiden poliitti sista sitoumuksista sekä tähän men nessä toteutetuista toimenpiteistä Materiaalitehokkuuden sitoumukseen liittyneillä yrityksillä on yhteiset tavoitteet, mutta jokainen yritys saa valita itse toimet niihin pääsemiseksi. Direktiivi tulee joka tapauksessa asettamaan jäsenvaltioille sitovat ta voitteet vähentää elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä koko elintarvikeketjussa vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sitoumuksen tavoitteena on ollut edis tää elintarvikealan materiaalitehokkuut ta vapaaehtoisesti siinä määrin, että sillä voidaan vastata mahdollisiin sääntely paineisiin. Suomessa jo voimassa olevan jätelain mukaan elintarvikealan toimijan tulee huolehtia siitä, että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän elintarvikejä tettä. l KU VA : DU SA NP ET KO VI C/ IS TO CK. Vuoteen 2026 asti ulottuva uusi sitoumuskausi tarjoaa edelleen elin tarviketeollisuuden, päivittäistavara kaupan ja ravintolaalan yrityksille sys temaattisen tavan edistää elintarvike jätteen ja ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Osaaminen liiketoiminnaksi 35 kiertotaloustoimenpiteistä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien haas teiden taklaamisessa. Elintarvikejätteen vähen tämisellä voidaan siis vähentää koko tuotantoketjun haitallisia ympä ristö vaikutuksia. LAINSÄÄDÄNNÖN YKSITYISKOHDAT AVOINNA Neuvottelut jätepuitedirektiivin päivi tyksen yksityiskohdista ovat vielä kes ken. Jäteasetus puolestaan velvoittaa elintarvikealan toimijoita luovuttamaan käyttämättä jääneet syömäkelpoiset elin tarvikkeet ensisijaisesti ihmisravinnok si, jos se voidaan tehdä elintarviketurval lisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin. Kaikki ruuan tuotannosta aiheutuneet ympäristö vaikutukset ovat kuitenkin turhia, jos ruoka päätyy jätteeksi. Sitoumukseen liittyvän yrityksen tulee olla jonkin yllä mainitun toimialajärjestön jäsen. Elintarviketeollisuus pyrkii tyypilli sesti hyödyntämään kaikki raakaai neensa mahdollisimman tarkasti, sillä resurssitehokkuus on liiketoiminnan näkökulmasta järkevää. Ensimmäisen sopimuskauden aikana 2019–2021 mu kaan liittyneet yritykset vähensivät ruo kahävikkiä kolmen vuoden aikana lähes 12 miljoonaa kiloa. Elintarvikejätteen syntymisen syyt ja siihen liittyvät vähentämiskeinot ovat kuitenkin erilaisia ruokaketjun eri vai heissa. tukevat sitoumustoimintaa muun muassa rahoittamalla valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan sitoumuksen koordinointia ja neuvontapalvelua. Parlamentti on omassa kannassaan päätynyt esittämään 10 prosenttia kor keampia tavoitteita. Komission ehdotuksen mukaan elintarviketeollisuudessa jätettä tuli si vähentää 10 prosenttia. Samaan aikaan yri tykset raportoivat säästäneensä mate riaalitehokkuustoimien ansiosta myös rahaa yli 17 miljoonaa euroa. SITOUMUS TUKEE JÄTEDIREKTIIVIN TAVOITTEITA Suomessa elintarvikejätteen ja ruokahä vikin vähentämistä on perinteisesti py ritty edistämään koko ketjun yhteistyönä. Lisäksi jäteasetus velvoittaa elintarvi kealan toimijoiden pitävän kirjaa elintar vikejätteen määristä ja käsittelystä sekä mahdollisuuksien mukaan arvioimaan syömäkelpoisen elintarvikkeen määrää eli ruokahävikkiä. Jätedirektiivin päivitys edellyttäisi tämän tyyppisten toimien lisäämistä ja valvomista. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva vastaa sitoumuksen seurannasta ja koostaa vuosittain yhteenvedon yritysten raportoimista toimenpiteistä ja tuloksista. Yritykset raportoivat tulokset vuosit tain Sitoumus2050.fi -verkkopalvelussa
Ravitsemustilan odotetaan heijastuvan myös parempaan jaksamiseen ja työhyvinvointiin. 36 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 Työtehoa lautaselta Ravitsemus & Terveys TEKSTI: erikoistutkija Susanna Kunvik, tutkija Meri Mustakallio, tutkija Veera Iisakkala & tutkija Maarit Hallia, Satakunnan ammattikorkeakoulu RAVI-hanke etsii keinoja tukea työikäisten parempaa ravitsemusta. Työikäisen väestön ravitse muksessa korostuu hyvien työaikaisten ruokailutottumusten merkitys, sillä työikäiset viettävät jopa 1600 tuntia vuodessa töissä, eli noin puolet val veillaoloajastaan. Terveyttä edistä vän ruokavalion ja hyvien ruokailu tottumusten avulla voidaan ennalta ehkäistä ja hoitaa monia sairauksia, kuten sydän ja verisuonisairauksia sekä masennusta. Myös yhteiskunnallisesta näkökul masta työntekijöiden hyvään ravit semukseen panostaminen on tär keää, sillä sen avulla voidaan vähen tää työkyvyttömyyttä aiheutta via sairauksia. KU VA : KA IS A HÄ RM ÄL Ä, VA TA JA NK OS KI R avitsemuksella on merkittävä vaikutus sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Vastaavasti epäterveelliset ruokailutottumukset ovat yhteydessä huonompaan työtehoon. Suomalaisia työikäi siä rasittavat useat elintapasairau det, jotka heikentävät suomalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua, lisäävät sairaus poissaoloja ja lyhentävät työu rien pituutta, sekä vaikuttavat myös työssä jaksamiseen. RAVI-tutkimuksen alkumittauksissa projektipäällikkö Susanna Kunvik ohjasi tutkittavia täyttämään sähköistä ruoankäyttökyselyä. Tarkoituksena on ohjata Satakunnan työikäisiä syömään monipuolisemmin niin arkena kuin työaikana ja sen myötä ehkäistä terveysongelmia sekä edistää työikäisten mahdollisuuksia pysyä työ elämässä pitkään terveenä ja hyvinvoi vana.. Satakunnan ammattikorkeakoulun RAVItutkimuksessa (2023–2026) tutkitaan ja pyritään parantamaan työikäisten ruokailutottumuksia. Työn rytmittäminen, säännöllinen syöminen ja ravitsevat ateriat tukevat työssäjaksamista, työtehoa ja edistävät sekä sosiaalista että psyykkistä hyvin vointia. RAVItutkimus sai alkunsa Satakun nan alueen ongelmallisesta työvoima tilanteesta; elinkeinoelämä tarvitsee nykyistä enemmän valmistuneita opis kelijoita, ja suuria määriä työvoimaa eläköityy
Myös elämänlaatu koettiin pää osin erittäin hyväksi tai hyväksi, mutta haasteita toivat kivut ja vaivat, joita oli jopa 77 prosentilla. Terveyskysely sisältää laajan vali koiman mittareita, jotka mittaavat muun muassa työkykyä ja työhyvin vointia sekä terveyteen ja elämäntapoi hin liittyviä tekijöitä. Alkumittausten jälkeen mukana olevat yritykset arvo taan joko ravit semusohjaus tai ver rokkiryhmään. APPLIKAATIO APUNA Tutkittavat ovat pitäneen ruokapäivä kirjaa Eat@Work mobiiliapplikaation avulla, johon kirjataan syömisiä sekä kirjallisesti että kuvien avulla. Lähes kolmannes koki työpäivän aikana haas teita terveellisen ruokailun toteutukses sa. hyväksi. RAVItutkimus tulee onnistuessaan luomaan merkittävää tutkimustietoa aiheesta. PAREMPIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN PARIIN RAVItutkimus on satunnaistettu kont rolloitu interventiotutkimus, jonka ta voitteena on tutkia henkilökohtaisen ravitsemusohjauksen vaikuttavuutta työnteki jöiden työkykyyn, työhyvin vointiin ja elämänlaatuun 1 . 2024: Effect of nutritional guidance on employee work ability, work wellbeing and quality of life (RAVI trial): Study protocol for a randomized controlled trial. Interventioryhmän tutkittavat (n=89) saavat 12 kuukauden aikana ravitsemusasiantuntijan antamaa yksi löllistä ravitsemusohjausta 3–4 ker taa, henkilökohtaisen ravitsemus suunnitelman, Työkykyä ravitsemuk sella verkkokoulutuksen, älykellon käyttöönsä sekä kattavan tietopaketin omasta terveydentilastaan. Tutkimukseen on rekrytoitu mukaan 167 satakuntalaista työntekijää kah dek sasta eri pkyrityksestä. Kaikille tutkittaville tehdään 12 kuu kauden tutkimusjakson päätyttyä laajat loppumittaukset, joihin sisältyy alku mittauksia vastaavat tutkimukset. Tutkimuksessa luotuja ravit semusohjaustyökaluja ja aineistoja, kuten verkkokoulutusta, voivat hyö dyntää tutkimuksen päätyttyä kaikki halukkaat. Kiireiseen arkeen sopivia ja ravit semuslaadultaan parempia elintar vikkeita ja arkiruokavaihtoehtoja on usein ehdotettu kokeiltavaksi. Parantamisen varaa siis löytyy. RAVITSEMUSOHJAUKSESTA PARANNUSTA TYÖKYKYYN Suositusten mukaisen ruokavalion nou dattaminen on kansanterveyden edistä misen keskeinen tavoite. Alkumittauksissa suurin osa (55 pro senttia) työntekijöistä koki työkykynsä n Työaikaisen ravitsemuksen parantaminen satakuntalaisten yritysten menestystekijänä – kohti ravitsemustieteen tutkimuskärkeä (RAVI) -hanke on Satakunnan ammattikorkeakoulun vuosina 2023–2026 toteutettava Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama ravitsemustutkimus. Keskusteluissa on kuitenkin usein tullut ilmi, että työntekijöiden nälkä ennen lounasta tai päivällistä on kova, mikä näkyy myös annoskoossa ja valitun ruuan laadussa. Ravitsemusohjauksissa on noussut esiin erilaisia kehittämisen kohteita, kuten ateriarytmin parantaminen ja kasvisten lisääminen. Noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti syövänsä työpäivän aikana eväitä. Alustava palaute ohjauksista on ollut positiivista, ja esimerkiksi arkea palvelevia vinkkejä sekä ohjausten inhimillistä ja kannus tavaa lähestymistapaa on kiitelty. 55 prosenttia osallistujista on miehiä. Lop pumittausten jälkeen myös verrokki ryhmän tutkittavat saavat yhden ravit semusohjauskerran, pääsyn verkkokou lutukseen sekä tietopaketin omasta ter veydentilastaan. https://www.ihmisentoimintakyky.fi/ tutkimuskarjet/tyoikaisten-ravitsemus/ n RAVI-tutkimuksessa rakennetaan Työkykyä ravitsemuksella -verkkokurssi, joka on kaikille avoin hankkeen tieteellisen tutkimusosuuden päätyttyä.. l LÄHTEET: 1 Mustakallio M ym. RAVItutkimuksen hypoteesina on, että monipuolisen ravitsemusohjauksen ansiosta interventioryhmän tutkittavien työkyky, työhyvinvointi ja elämänlaatu paranevat verrattuna kontrolliryhmään. Intervention ensimmäisen tutkimus otoksen ravitsemusohjaukset on saatu päätökseen syyskuussa 2024. Contemp Clin Trials. Kaikille tutkittaville tehtiin tutkimuksen alussa kattavat alkumittaukset, jotka sisältä vät kolmen päivän ruokapäiväkirjan, ruoankäyttökyselyn, terveyskyselyn, laboratoriomittaukset sekä terveyden hoitajan ja ravitsemusasiantuntijan tapaamisen. Asteikolla 110 osallistujat arvioivat tyytyväisyytensä omaan ateriarytmiin sä olevan keskimäärin 6,9 sekä ruoka valioon 6,6. May; 140:107517. Lisäksi ravitsemusohjausten tavoitteet on aina suunniteltu tutkittavien kanssa yhdessä heidän elämäntilanteeseensa, valmiuksiinsa ja voimavaroihinsa nähden sopiviksi. Monilla välipalat unohtuvat, tai niille ei katsota olevan tarvetta. TERVEELLISEN RUOKAVALION TOTEUTTAMISESSA HAASTEITA Tutkimukseen osallistuvien satakunta laisten työntekijöiden (n=167) keskiikä on 43 vuotta. Ohjauksissa on tällöin korostettu välipalojen hyötyjä ja sään nöllisen syömisen tärkeyttä. Arjen kiireet, jaksaminen ja riittä mätön uni ovat tulleet myös usein esiin ohjauksissa, ja esimerkiksi unen vaiku tuksista syömisen säätelyyn ja syömiskäyttäytymiseen on keskustel tu. https://ravi.samk.fi n Hankkeessa on perustettu Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimivaan Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskukseen Työikäisen ravitsemuksen tutkimuskärki, joka toteuttaa erityisesti työikäisiin keskittyvää tieteellistä ravitsemustutkimusta. Työikäiselle väestölle suunnattu ennaltaehkäisevä ravitsemusohjaus on tärkeä panostus työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Osaaminen liiketoiminnaksi 37 Tutkimus on käynnissä kevääseen 2025 saakka. Annos kuvia tarkastellaan tutkittavan kanssa yhdessä, ja kuvat ovat auttaneet löytä mään jokaisen tutkittavan ruokailuista oivallisia kohtia, johon kasvikunnan tuotteita ja värikkyyttä saisi lisättyä. Verrokki ryhmän tutkittavat (n=78) jatkavat omien tavanomaisten ruokailu tottu mustensa noudattamista tutkimus jakson ajan. Tarkempia tutkimustulok sia tutkimuksen alkumittauksista ja ravitsemusohjauksen vaikuttavuudesta raportoidaan vuoden 2025 aikana
Terveyssovelluksen käyttö raskausaikana voi motivoida liikkumaan, mutta se ei parantanut ruokavalion ravitsemuslaatua. R askausaika on tärkeä elämänvaihe sekä äidin että lapsen terveydelle. 1 Tulos on huolestuttava, sillä kasvikun nan tuotteiden terveyttä edistävistä omi naisuuksista, kuten kuiduista, vitamii neista, kivennäisaineista sekä muista hyö dyllisistä yhdisteistä, on vahvaa tutkimus näyttöä 2 . Ohjelmoi tumisessa sikiö sopeutuu ärsykkeisiin, kuten äidin ravitsemukseen, liikkumiseen ja tupakointiin, joille hän altistuu varhai sessa elinympäristössään. Nämä muutokset vaikuttavat sikiön myö hemmän kehityksen aikana yksilön ter veyteen, sairauksien syntyyn ja käyttäy tymiseen. Ruuasta saadaan myös tyypillisesti liikaa suolaa ja kovaa rasvaa. Äidin elintavat vaikuttavat lapsen ter veyteen jopa aikuisikään asti sikiöaikai sen ohjelmoitumisen kautta. 38 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 Ravitsemus & Terveys TEKSTI: erikoistutkija Ella Koivuniemi, Ravitsemusja ruokatutkimuskeskus, Turun yliopisto Odottavien äitien elintavoissa on parantamisen varaa Kuva 1. Muita terveyttä edistäviä, suosi tusten mukaisia ruokavalintoja ovat esi merkiksi täysjyväviljan, kalan sekä vähä rasvaisten maitovalmisteiden käyttö 2 . Otoskoko 1038 alkuraskaudessa ja 384 loppuraskaudessa. Äidin raskausaikaisten terveyttä edistävien elintapojen, kuten suo situksenmukaisten ravinto ja liikunta tottumusten, on todettu tukevan äidin painonhallintaa sekä sikiön tervettä kasvua ja kehitystä. Tut kimuksissa, joissa on tarkasteltu ruoka valiota aikuisilla, jotka eivät ole raskaana, on havaittu, että kaikki suomalaiset eivät syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Ravitsemussuositusten toteutumista suomalaisilla raskaana olevilla naisilla on toistaiseksi tutkittu vasta vähän. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään suosituksia vähemmän, ja kuitua saadaan ruuasta niukasti. KU VA : FR EE PI K. Väestötutkimuksen mukaan vain viides osa naisista söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellut puoli kiloa päivässä. Sopeutuminen tapahtuu muun muassa muuttamalla solujen ja kudosten aineenvaihduntaa. Ravitsemussuositusten mukaisia valintoja tekevien raskaana olevien naisten osuudet (%). KU VA : EL LA KO IV UN IE M I Kasviksia, hedelmiä ja/tai marjoja vähintään 5 annosta päivässä 20 40 60 80 100 % ra sk aa na ol ev is ta na is is ta Kasviksia, päivittäin Hedelmiä ja/tai marjoja päivittäin Täysjyvätuotteita päivittäin Kalaa vähintään 2 annosta viikossa Valitsi rasvattoman tai vähärasvaisen maidon tai piimän Alkuraskaus Loppuraskaus Jopa puolella suomalaisista odottavista äideistä ruokavalion ravitsemuslaatu oli suosituksia heikompaa ja fyysinen aktiivisuus suositeltua vähäisempää
Älypuhelinten terveyssovellukset ovat lupaava työkalu terveyttä edistävien elintapojen tukemiseen raskausaikana. VAIN PUOLET ODOTTAJISTA SYÖ TARPEEKSI KASVIKSIA Jopa puolella suomalaisista raskaana olevista naisista ruokavalion ravitsemus laatu eli ruokavalion koostumus suhtees sa ravitsemussuosituksiin oli suosituksia heikompaa ja fyysinen aktiivisuus suosi teltua vähäisempää. Lähes kaikki naiset käyttivät raskau den ajalle suositeltuja ravintolisiä eli Dvitamiini ja foolihappolisää raskau den aikana, mutta vain noin puolet nai sista käytti niitä suositelluin annoksin ja jopa kolmasosa käytti suositeltua suu rempia annoksia. 2. Tulokset voivat myös mahdollistaa uusien elintapamuutosten toteuttamista tukevien terveyssovellusten kehittämi sen raskaana oleville naisille. Esteitä uusien elintapojen omaksu miselle voivat olla esimerkiksi riittämä tön tuki ja tiedon saanti, ajan puute sekä väsymys.. Turun yliopisto. Osaaminen liiketoiminnaksi 39 muksen mukaan edistänyt ruokavalion ravitsemuslaatua eikä suositeltavaan ras kaudenaikaiseen painonnousutavoittee seen pääsemistä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2018: Terveyttä ruoasta. 4. Tutkimuk seen osallistui 536 suomalaista raskaana olevaa naista. (toim.) 2018: Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Lihavuuden yleistymisen myötä myös raskausdiabeteksen esiintyvyys on kak sinkertaistunut viimeisen vuosikymme nen aikana Suomessa. Raportti 12/2018. Tutkimuksen tulokset mahdollistavat raskaana olevien naisten elintapaohjauk sen kehittämisen siten, että se huomioi paremmin ruokavalion laadulliset haas teet ja tukee ravintolisien suositustenmu kaista käyttöä raskauden aikana. Fooli happolisän avulla voidaan pienentää ris kiä lapsen synnynnäisille epämuodostu mille, erityisesti hermostoputken sul keutumishäiriölle. Tällä hetkellä lähes puo lella suomalaisista naisista on ylipainoa tai lihavuutta. Jo joka viides nai nen sairastuu raskausdiabetekseen. Väitöstutkimukseni 4 keskeisenä ta voitteena oli selvittää raskaana olevien naisten elintapatekijät suhteessa suosi tuksiin ja tunnistaa uusia menetelmiä terveyden edistämisen tueksi. 3. Sovelluksen käyttö saattaa kuitenkin motivoida raskaana olevia naisia fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen raskauden edetessä. Osallistu jien ruokavalion ravitsemuslaatu, fyysi nen aktiivisuus ja paino selvitettiin alku ja loppuraskaudessa sähköisin kysely lomakkein. Ravintolisien käyttö selvitettiin kyse lytutkimuksessa, jonka aineisto kerät tiin sähköisellä lomakkeella. Raskausdiabetes puolestaan kohottaa riskiä sikiön liikakasvuun sekä lapsen korkeaan syntymäpainoon, mikä voi joh taa ongelmiin synnytyksessä. Terveys sovelluksen hyötyjä raskausajan elinta pojen parantamiseksi selvitin tutkimalla sovelluksen käytön sekä sen kautta anne tun asiantuntijatiedon vaikutuksia raskaana olevien naisten elintapoihin. VIITTEET: 1. Valtakunnallisesti toteutettuun tutki mukseen osallistui 1038 raskaana olevaa naista. Lisäksi kolmasosa nai sista söi kalaa suositellut vähintään kaksi annosta viikossa ja valitsi vähärasvaisen tai rasvattoman maidon runsasrasvaisen vaihtoehdon sijaan. Dvitamiinilisä puolestaan edistää kalsiumin imeytymistä ja vauvan luuston normaalia kasvua ja kehitystä. Tutkimukseen osal listuneista naisista vain noin puolet söi vihanneksia, hedelmiä ja marjoja vähin tään viisi annosta päivässä (kuva 1). Löydös on mielenkiintoinen, sillä liikkuminen raskausaikana on yhdis tetty esimerkiksi pienempään raskaus komplikaatioiden riskiin. Aineisto sisältää vastaajien lähettämiä kuvia käyttämistään ravinto lisistä sekä tarkat tiedot niiden annok sesta ja käyttöuseudesta, joiden avulla laskettiin vitamiinien ja kivennäisainei den päivittäinen saanti ravintolisistä. Tukemalla terveyttä edistäviä elintapoja jo raskaus aikana voidaan mahdollisesti ehkäistä sekä äidin että lapsen elintapasairauksien puhkeamista myöhemmin elämässä. Liha vuus on yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua elintapasairauksiin kuten sy dän ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. ELINTAVAT VAIKUTTAVAT SAIRAUKSIEN KEHITTYMISEEN Suosituksista poikkeavat elintavat voivat johtaa lihavuuden kehittymiseen. Koska lihavuus ja suosituksista poik keavat elintavat rasittavat sekä yksilön terveyttä että terveydenhuoltojärjestel mää, tulisi lihavuuden ja muiden elin tapasairauksien ehkäiseminen aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Erilaisia terveyssovelluksia on kulutta jien saatavilla runsaasti, mutta niiden hyötyjä terveyttä edistävien elintapojen tukemisessa on tutkittu niukasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lisäksi raskausdiabeteksen on todettu kohotta van riskiä lapsen sokeriaineenvaihdun nan häiriöille sekä myöhemmälle yli painolle ja lihavuudelle. TERVEYSSOVELLUS VOI MOTIVOIDA LIIKKUMAAN Älypuhelimella käytetyn elintapojen kir jaamiseen tarkoitetun terveyssovelluk sen käyttö raskauden aikana ei tutki Raskauden aikana energian ja ravinto aineiden tarve kasvaa, sillä niitä tarvitaan sikiön kasvun ja kehityksen sekä äidin kudosten ja istukan kasvun turvaami seen. Vain kaksi kolmesta naisesta söi kas viksia päivittäin. Elintapamuutokset ovat kuitenkin haasteellisia toteuttaa, sillä ne vaativat huomattavaa sitoutumista ja motivaa tiota. Osallistujat saivat käyttöönsä ter veyssovelluksen, johon heitä pyydettiin säännöllisesti raskauden ajan kirjaamaan elintapatekijöitä, kuten ravinto ja lii kuntatottumukset sekä paino. Joidenkin ravintolisien liiallinen käyttö suosituksia suuremmilla annoksilla voi kuitenkin olla myös haitallista sekä äidille että sikiölle. l Ella Koivuniemi väitteli Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta keväällä 2024. Monipuolinen ruokavalio täyttää suurimman osan ravintoaineiden lisä tarpeesta. Koivuniemi E 2024: Lifestyle habits and novel means for dietary screening and health promotion in pregnant women and children. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019: Syödään yhdessä –ruokasuositukset lapsiperheille 2019. Raskauden aikana joitakin vitamiini ja kivennäisaineita suositellaan käytettä väksi ravintolisänä ravintoaineiden riit tävän saannin varmistamiseksi 2,3 . Ravinto lisien käytön selvittäminen neuvolassa on tärkeää, jotta ravintolisien liialliseen käyttöön voidaan tarvittaessa puuttua äi din ja sikiön terveyden turvaamiseksi. Valsta L ym
Se taito pitää hallita vastedeskin. Sitä ja näppäimistön näppäilyä pitää siis opettaa itse kävin teiniikäisenä konekirjoituskurssin. Metsästä saadaan eväitä vastaisuudessakin, vaikka kaikkea metsää ei enää voida kaataa. Perinteinen nuorison luulo ruuan kasvamisesta kaupan hyllyllä ei sekään ole ihan kat teetonta, sillä tulevaisuudessa muutaman D:n tulostimien ennustetaan kirjoittavan ruokaa kaupan hyllyillä. Ahmattimaiset ammattileikkaajat leikkaavat nyt ammatti koulutuksesta niin, ettei elintarvikealalle saada alan vaihta jia, jotka tietävät vasta isona, että heistä tulee ruokaalan ammattilaisia. Nestemäisten elintarvikkeiden valmistus on jo nyt ruudun klikkailua. Käymissäiliöissä syntyvät eväät vaativat yhä perusteellisempaa biokemian, mikrobien sielunelämän osaamista. Mitä taitoja elintarvikealalla tarvitaan tulevaisuudessa. Ennen meillä oli maailman parhaita mallioppilaita, nyt oppi kaataa oppijat ojaan oppimisen sijaan. Metsä on tuonut suomalaisen elintason jo liki aikojen alusta, varsinkin, kun lastuja opittiin keittämään lipeässä ja tikuista tekemään asian sijasta paperia. Jos vielä satsataan sen tietämiseen, miten suureksi isona tulee, se voi olla myös ratkaisu ylipainoongelmaan. Juttuja kuulee, etteivät kaikki yliopis toopiskelijatkaan ole oppineet koulunkäymistekniikkaa. Käytännössä koulutuksesta leikataan, vaikka periaat teessa pitäisi panostaa, jotta uuden aikakauden alku räjähdys tapahtuisi. Käymisoperaatiot ja tiputtelu metsässä olivat suosiossa 1970luvulla: syynä lienee ollut kaikkialla soinut iskelmä ”Käymään vain”. Viralli set opetusomaiset kokevat kolotuksia, kun koulutuksia on hyytynyt, ellei peräti sakannut. Sittemmin petäjäis tä on syöty leivässä, nautittu päihdyttävänä tisleenä ja nyt leivän päällä. Koulutuksessa pitää siis panostaa enemmän siihen, että tietää jo pienenä, miksi suurena tulee. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka ruuanvalmistuksen mittakaava on teollinen, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä edistämällä uusia hapatuksia. Mutta mitkä ovat lasten ja nuorten valmiudet tulevaisuu den ruuan tuotantoon, kun kuulee arvioita, ettei vettäkään saati perunoita osata keittää. Kau raa pidetään yhtenä tulevaisuuden lupaavana ravintoeväänä, RUOKAA ON IÄT AJAT TEHTY PATAJA KATTILAREAKTOREISSA.. Peruskauraa viljellään vielä kauan pelloilla, erityisesti parhaiten satoa tuottavilla suopelloilla, vaikka se tuottaa ilmastossa katoa. ELINTARVIKEALALLAKIN peruskoulu luo osaamisen perus teet, biologian, matematiikan, kemian, fysiikan, talouden ja kielitaidon pohjan. V iimeisimpien Pisatutkimusten mukaan suomalai nen peruskoulu on kellahtamassa kallelleen. Veden keittotaidosta ei tosin tulevaisuudessa elintarvikealan ulkopuolella ole välttämättä paljon hyötyä, sillä energian tuottaminen vettä keittämällä joutaa vähitellen museoon. Vapaa-ajalla hän harrastaa kaikenlaisia kotkotuksia. Toisen asteen koulutus tekee tien ammattiin tai korkeamman asteen opintoihin, joista ura urkenee teollisuuteen, tutkimukseen tai hallintoon. On herännyt aiheelli nen kysymys, pitääkö metsää kaataa peräpään pyyhkeiden raakaaineeksi, kun nautittuna siitä saadaan parempi hinta. Ei mitään uutta auringon alla, ruokaa on iät ajat tehty pata ja kattilareak toreissa. Jotta taito ei vaipuisi unholaan, käymis tekniikka – myös koulunkäymistekniikka – pitää sisällyttää jo peruskouluopintoihin. Ruokaraakaaineiden valmistaminen käymisellä sopii meille suomalaisille erityisen hyvin, sillä olemme jo ikimuistoisista ajoista lähtien saaneet vähänkään sokeria sisältävät liemet käymään korpikuusen alla talvipakka sillakin. RUUASSA TAPAHTUVAT ilmiöt perustuvat edelleen pienen pieneen biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan. Kun ei ole nuorena saanut kunnon koulutusta, aikuisena on vaikeaa toteuttaa yhteiskunnan tarvitsemaa kulutusta. Nyt käymistekniikkaa opetetaan vasta toisella asteella. 40 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 KOULUTUSTA, KOLOTUSTA JA KULUTUSTA Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner ja Suomi onkin kauran tuotannon suurvalta. TULEVAISUUDEN RUUAN tuotannon ennustetaan siirty vän reaktoreihin ja perustuvan käymiseen. Uusia taitoja tarvitaan kasapäin, kun keinoäly tuot taa keinohälyä, joka on sukua luullun ymmärtämiselle. Siihen men nyt 250 silloista markkaa osoittautui sittemmin yhdeksi elä män parhaista investoinneista. Nykyään kymmensormijärjestelmän opetus taitaa olla peruskoulussakin vähintään valinnaista peruskauraa. Luku, luetun ja kuullun ymmärtämisen perinteisiä taitoja, varsinkin, kun ruokakeskustelua hallitsee luullun ymmärtä minen
Kalustemuotoilija on tunnettu leikkisästä ja yllätyksellisestä muotokielestään. Tuoli muotoutui viidestäkymmenestä kilosta lakritsia. Kirjassa esitellään myös käytännön työkaluja rahoituksen suunnitteluun. Viime vuonna Panda-lakritsista tuttu kukkamainen muoto, Lakukka, sai Suomalaisen Työn Liitolta Design from Finland -merkin ensimmäisenä makeisena. Vatsaystävällistä kotimaista härkäpapua Uusi kasviproteiinisarja herneproteiinista Rahaa! antaa rahoitus vinkkejä pienille yrityksille Filosofian tohtori, yrittäjä ja innovaattori Pekka Ketolan uutuuskirja Rahaa! – Rahoitusopas suomalaisille yrittäjille, pienille yrityksille, startupeille & keksijöille (Vastapaino 2024) tarjoaa vinkkejä rahoituksen hankintaan, sekä esittelee lukijoille luovia ja rohkeita tapoja lähestyä rahoitusta. Matkaruuan historiaa Suomen ruokahistoria -kirjas taan (2021) palkittu historioitsija Ritva Kylli kertoo uutuusteoksessaan Ruokaa reissussa, miten Suomessa on ruokailtu niin laivoissa, rautateillä ja junissa kuin automatkoilla, lentokoneissa ja kadunvarsilla sekä huoltoasemilla. Tuote turvotetaan ja valmistetaan kuten vastaava liha. MUU Fava™ Pala -sarjaan sisältyy Naku-, Curryja Fajitamaut. Tuotteet valmistetaan DAVA Foodsin tehtaalla Tanskassa. Kyllin sujuva kirjoitustyyli tekee kirjasta nautittavan tietopaketin.. Matkaruoka on historian saatossa tarjonnut niin häikäisevää ylellisyyttä kuin kotiolojakin alkeellisempaa ruoanlaittoa. Kermajäätelössä on mausteiden ja kurpitsan lisäksi myös kinuskikastiketta. Abelle makeismuotoiluprojekti oli uran ensimmäinen. Tuotteet valmistetaan kotimaisesta härkäpavusta ja niillä on sekä Hyvää Suomesta -tunnus että Sydänmerkki. 3 Kaverin valmistama uutuusjäätelö on tiettävästi Suomen ensimmäinen Pumpkin Spice – jäätelö. Osaaminen liiketoiminnaksi 41 Haarukassa KOONNUT: Viivi Wanhalinna Kalustemuotoilija suunnitteli lakutuolin Palkittu suomalainen muotoilija Yuki Abe suunnitteli Pandan lakritsista designtuolin, joka oli esillä Helsinki Design Weekillä. Tuote sisältää kasviproteiinipaloja tai -muruja sekä pussin mausteita. Tuotteiden pääraaka-aine on herneproteiini. Fermentoidusta härkäpavusta valmistettu MUU Fava™ Pala on gluteeniton ja soijaton härkäpapupala kaikkeen ruuanlaittoon. Kurpitsakermajäätelöä syysfiilistelyyn Yhdysvalloissa pumpkin spice on ilmiö, jossa muskotista, kanelista ja inkivääristä tehdyllä mausteseoksella maustetaan leivonnaisia ja lämpimiä juomia. Jäätelö on myynnissä rajoitetun ajan syyskaudella. Fermentointiprosessin ansiosta tuote ei aiheuta vatsanväänteitä. Prosessi myös poistaa härkäpavusta tyypillisen sivumaun. DAVA Foods Finland on lanseerannut No-kasviproteiinisarjan, johon kuuluu neljä erilaista tuotetta: No Beef, No Chicken, No Beef Taco sekä No Chicken Fajita
42 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 KU VA : JO N SM IT H Maailma mausteilla TEKSTI JA KUVAT: Business Development Manager Tiia Mörsky, Reading Scientific Services (RSSL) kategoriaan. Onnistunut tuo tekehitys kun tuppaa viemään aikaa ja resursseja. Mars taas on tuonut markkinoille pähki näpohjaisia patukoita, joita ei luokitella TERVEELLINEN JA TASAPAINOINEN ruokavalio ei ole helppo yhtälö yksilölle eikä teollisuudelle. Laki pyr kii puuttumaan rasvaisten, sokeristen ja suolaisten tuotteiden markkinointiin ja sijoitteluun. Kuluttajien ostovoiman heikentyessä elintarviketeollisuus painiikin moninais ten haasteiden edessä. Siinä missä Suomessa sipsit mielle tään lähinnä viikonloppuherkuiksi, kuuluvat sipsit yhä useiden brittien lounaaseen voileivän kanssa. Ne eivät pelkästään vaikuta tuotteen ravin toarvoihin vaan myös makuun, proses sointiin, kustannuksiin, rakenteeseen ja säilyvyyteen. Elintarviketeollisuus on kuitenkin tart tunut haasteeseen ja lähtenyt kehittä mään tuotteita, joita ei luokitella HFSS Y lipainoisuuteen puuttuminen ja terveellisempien elintapojen edis täminen on ollut brittipoliitikko jen agendalla jo lähes 20 vuotta. Terveelli simmille sipseille todella on kysyntää. Tuotteen maku on edel leen yksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista syistä, joten sen merki tystä tuotekehityksessä ei pidä vähätellä. Kansalaisten ylipainoa suitsitaan monin keinoin: esimerkiksi epäterveellisten tuotteiden mainostaminen on kiellettyä tyypillisinä lasten TVkatseluaikoina. Laki tulee voimaan asteittain. Englannissa vuonna 2021 esitelty uusi laki epäterveelliseksi laskettujen elin tarvikkeiden mainostamisesta ja sijoit telusta kaupoissa on kannustanut yri tyksiä investoimaan terveellisempien tuotteiden tuotekehitykseen. Nestle on tuo nut markkinoille viinikumityyppisiä ma keisia, joissa sokeripitoisuutta on lasket tu käyttämällä liukoista maissikuitua. Vuonna 2020 IsoBritannian hallitus ilmoitti tavoitteeksi puolittaa lapsuusajan ylipainoisuus vuoteen 2030 mennessä. Vaikka rajoitukset ovatkin suunnattu keskisuurille ja suurille vähittäiskaupoille sekä nettikaupoille, on elintarviketeolli suuden etujen mukaista kehittää vähem män suolaa, rasvaa tai sokeria sisältäviä HFSSvapaita tuotteita. Pakkausmerkinnät muistuttavat kuluttajia syömään suklaata kohtuudella.. Kuluttajat odottavat terveellistä, maistuvaa, mutta myös edul lista ruokaa. Kirjainyhdistelmä HFSS (high in fat, salt or sugar), jolla lakiin viitataan, onkin nyt kaikkien huulilla. Esimerkiksi elintarvike jätit kuten Pringles ja PepsiCo ovat tuo neet markkinoille uusia sipsejä, joissa on vähemmän suolaa ja vähemmän tyydyttyneitä rasvoja. Rasvan, sokerin ja suolan vähentä mi nen tuotteissa ei ole yksioikoista. PepsiCo:n teettämän kuluttajatutki muksen mukaan jo noin 16 prosenttia kuluttajista valitsee heidän 45 prosent tia vähemmän suolaa sisältävät sipsin sä. Silti joka kolmas 10–11vuotias englanti laislapsi on ylipainoinen. Lapsuusajan lihavuus on yhteydessä korkeaan verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin, diabetekseen ja muihin pitkä aikaissairauksiin, jotka jatkuvat aina aikuisuuteen ja vanhuuteen saakka. Rajoi tukset pakattujen tuotteiden sijoittelusta tulivat voimaan lokakuussa 2022 ja rajoi tukset volyymihinnoittelulle, esimerkiksi osta yksi ja saat toisen ilmaiseksi tarjouk set, tulevat voimaan lokakuussa 2025. MYÖS MAKEISVALMISTAJAT ovat kan taneet kortensa kekoon. BRITANNIASSA TEHDÄÄN TUOTEKEHITYSTÄ KANSANTERVEYDEN HYVÄKSI Brittien ylipainoa pyritään suitsimaan lakimuutoksin ja uusilla elintarvikeinnovaatioilla
Jordans kehitti granolan, jossa ei ole lisättyä sokeria, vaan makeus tulee sikuri juuresta. Elintarviketeollisuus on alkanut hyö dyntää kuluttajien kiinnostusta 30 kas vikunnan tuotteen haasteeseen. Kuluttajatutkimusten mukaan britti kuluttajat eivät tunne kuidun saantisuo situksia, terveyshyötyjä eivätkä keinoja lisätä päivittäistä kuidun saantiaan. Malli ei ota kantaa, paljonko kutakin tulisi syödä. On epäselvää, onko juuri 30 kasvikunnan tuotteen syöminen perusteltua. KRIITIKOT PUOLUSTAVAT yksinkertais ta viisi annosta kasviksia ja hedelmää mallia, joka on kuluttajille jo tuttu. Ajatus 30 kasvikunnan tuotteen syömi sestä perustuu tutkimuksiin, joissa on havaittu monipuolisen ruokavalion ole van yhteydessä yleiseen terveyteen ja erityisesti suoliston terveyteen. Kaikki lienevät kuitenkin samaa mieltä siitä, että moni puolisuus on hyväksi. Nähtäväksi jää, mitä kuluttajat tuu maavat elintarviketeollisuuden uusista innovaatioista: saadaanko niillä kansan terveys nousuun ja kansalaisten paino putoamaan. Osaaminen liiketoiminnaksi 43 HFSStuotteiksi. Esimer kiksi luontaistuotteisiin erikoistunut vä hittäiskauppa ja nettikauppa Holland& Barrett onkin lisännyt omiin tuotteisiin sa plant points merkinnän kertomaan kuluttajille, kuinka monta kasvikunnan tuotetta on kyseiseen tuotteeseen käy tetty. Tutkimus, johon ajatus 30 kasvikunnan tuotteen syömisestä perustuu, on joutu nut suurennuslasin alle ja sen perusteita on kyseenalaistettu. Mega Popsien kuitupitoisuus on 8,3 prosenttia, taval listen vain 3,8 prosenttia. l Kirjoittaja on asunut Britanniassa yli 10 vuotta ja työskentelee elintarvikealan laboratoriossa liiketoiminnan kehityksen parissa. Luontaistuotekauppa Holland & Barrett on alkanut merkitsemään pakkauksiinsa, kuinka montaa kasvikunnan tuotetta tuote sisältää. Se muis tuttaa kuluttajia annoskoon tärkeydestä. Mondelez puolestaan on tuonut myyntiin pieniä suklaapatu koita, joiden energiapitoisuus on 91 kilo kaloria patukkaa kohden. Siinä vihannekset, hedelmät, palkokasvit, kokojyväviljat, pähkinät, siemenet ja jopa mausteet ja yrtit laske taan mukaan. Kellanova toi Coco Pops Mega Popsit perinteisten suklaamurojen rinnalle. Yksi äänekkäimmistä 30 plants a week mallin puolestapuhujista on professori Tim Spectorin luotsaama ZOEorgani saatio, joka on saanut monet kuluttajat kokeilemaan 30 kasvikunnan tuotteen haastetta. Pakkausmerkinnoissa on myös BeTreatwisemerkintä, vapaasti suomen nettuna Herkuttele kohtuudella. Kyseessä ei ole virallinen suositus, mutta malli on saanut paljon palstatilaa sekä lehdistössä että sosiaalisessa mediassa. Useiden tuotteiden pakkausmerkinnöissä ilmoi tetaan, kuinka monta päivittäistä hedel mä tai vihannesannosta pakkauksessa on. Tähän mennessä mukaan haastetut yritykset ovat lanseeranneet 134 uutta tuotetta ja 17 tuotetta on muokattu niin että ne ovat joko kuidun lähde tai runsas kuituisia. Vain yhdeksän prosenttia aikuisista saa ruokavaliostaan suositellut 30 grammaa kuituja päivässä. Malli haastaa keskittymään moni puolisuuteen määrän sijaan, arjessa kun helposti tulee syötyä samoista raaka Brittien sipsihyllyille on saapunut vähärasvaisempia ja vähäsuolaisempia vaihtoehtoja.. TASAPAINOINEN RUOKAVALIO ei ole vain energiapitoisten ruokien rajoitta mista, vaan myös täysjyvän, hedelmien ja vihannesten lisäämistä ruokavalioon. Erityisesti kuitujen saantia brittikulutta jien pitää lisätä. SUOMALAISISILLE TUTTU PUOLI KILOA kasviksia päivässä tunnetaan Briteissä termillä 5 a day eli viisi annosta vihan neksia, kasviksia ja hedelmiä päivässä. Näin myös kuitupitoisuu deksi saatiin yli 17 prosenttia. Esimerkiksi leipomo Warbur tons on tuonut markkinoille bagelit, jotka sisältävät 21 eri jyvää ja siementä. Paikallinen elintarvike ja juoma alan etujärjestö Food and Drink Federation onkin ryhtynyt toimiin ja haasta nut mukaan 25 suurta elintarvikebrän diä tavoitteenaan nostaa elintarvikkei den kuitupitoisuutta ja tehdä kuitupitoi sesta ruoka valiosta houkuttelevampi ja helpompi kuluttajille. Termi on kuluttajille helposti ymmärret tävä ja elintarviketeollisuus hyödyntää kin sen tunnettuutta ahkerasti. aineista koostettuja ruokia. Ku luttajat myös mieltävät kuidun mautto maksi ja tylsäksi. Viime vuosina suosiota on kasvattanut myös 30 plants a week ajattelu eli 30 eri kasvikunnan tuotteen syöminen viikossa
KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas YHTEYDENOTOT MEDIAMYYNTIIN: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi. 44 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi ALUKE OY Kotisaarenkatu 7 a 3 00560 Helsinki 0503522523 aluke@aluke.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMEGA FINLAND OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 020 791 1400 fi-info@ammega.com www.ammega.com AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BARENTZ FINLAND OY Kylänpääntie 4B 01750 VANTAA 020 775 6600 tilaukset@barentz.fi www.barentz.fi BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC NORDICS Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 6-8 (Varasto; Kutojantie 5) 02630 Espoo 097590770 cortex@cortex.fi https://cortex.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 KOKKOLA 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi H A N K IN TA O PA S HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista
Osaaminen liiketoiminnaksi 45 H A N K IN TA O PA S IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com IMCD FINLAND OY Keilaranta 15 02150 ESPOO 09 251 5160 info@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 HELSINKI 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@klueber.com www.klueber.fi KVVY TUTKIMUS OY Patamäenkatu 24 33900 Tampere 03 246 1301 myynti@kvvy.fi www.kvvy.fi LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 KUOPIO 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO 09 819 0110 etunimi.sukunimi@solina.com www.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Jaakonkatu 2 01620 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 sales@powdea.fi www.powdea.fi RAISIO FOOD SOLUTIONS Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND Ahventie 4 A 02170 ESPOO 09 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus THINKFLOW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava 097206310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi R. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com
46 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ALUKE OY – Molekyylija mikrobiologia (DNA-eristys ja -sekvensointi) – Mikrobien tunnistaminen DNA-sekvensoinnilla – Mikrobiomien tutkimus, data-analytiikka – Konsultointi, ohjelmistokehitys BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY – kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut elintarvikealan toimijoille – ideointi ja konseptointi – markkinatutkimus ja kuluttajaymmärrys – tuotekehitys ja koe-erien valmistus (kuluttajatuotteet ja ingredientit) – elintarvikkeiden sopimusvalmistus ja -pakkaaminen – laatu ja elintarviketurvallisuus, vastuullisuus – tuotetietopalvelut (pakkausmerkinnät, Synkka, lainsäädäntö) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food service-asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut KVVY TUTKIMUS OY asiantuntijaja laboratoriopalvelut: elintarvikkeet vesija ympäristönäytteet maanparannusaineet, rehut alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden näytteet toimipisteet seitsemällä paikkakunnalla METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMEGA FINLAND OY – elintarviketeollisuuden hihnat DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikelaatuiset voiteluaineet, öljyt, rasvat, sprayt – NSF-rekisteröinti, Halal, Kosher, ISO 21469 – tuotekoulutus, digitaaliset palvelut, öljyja rasva-analyysit – energiatehokkuus LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi, NIRS-Raman, IC, titraus, prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät THINKFLOW OY – hygieeniset ratkaisut – pumput ja venttiilit – lämmönvaihtimet – säiliövarusteet ja pesurit TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT
Osaaminen liiketoiminnaksi 47 H A N K IN TA O PA S KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY rasvan & kiintoaineen erotus jätevesistä tehokkaat lietteen kuivausratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät rst tilaustyöt kuljettimet LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS laadunvarmistus-, tutkimusja palveluanalytiikan laboratorioiden laadun ja tiedon jäljitettävyyden parantaminen sekä työn sujuvoittaminen ja tehostaminen. LabVantage LIMS, ELN, LES, SDMS, Analytics (AI & BI). PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat CORTEX OY Pakkauskoneet -ja materiaalit Merkintälaitteet, tarrat ja värinauhat Leipomolaitteet sekä Healthcare Huolto, varaosat ja leasing FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC NORDICS elintarviketeollisuuden lisäaineet ja raaka-aineet tärkkelykset räätälöidyt nestemäiset ja kuivaseokset emulgointiaineet säilöntäja happamuudensäätöaineet siirapit, makeuttajat, polyolit panerointiaineet aromit kuidut kasvipohjaiset stabilointiaineet, teksturoijat ja proteiinit terveysvaikutteiset ainesosat gluteenittomat maissituotteet CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY sakeutusja hyytelöimisaineet kuidut proteiinit karamellituotteet aromit ja maustaminen makeuttajat juustojauheet kasvirasvat luontaiset säilöntäaineet BARENTZ FINLAND OY KerryRed Arrow nestesavut ja luontaisesti savustetut raaka-aineet Keinosuolet, luonnonsuolet ja kinkkuverkot Raps mausteet ja marinadit Valmistusja lisäaineet Pakkausmateriaalit Barentz Groupin päämiesten tuotevalikoima yli 400 toimittajalta BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat perunatärkkelys hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
Kehittyvä Elintarvike -lehden tuoteja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. 70 Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi VARAA PAIKKASI: 64 % TULE MUKAAN VUODELLE 2025 lehden lukijoista tekee hankinta päätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin. Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA. MUKANA JO YLI YRITYSTÄ. 48 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 H A N K IN TA O PA S HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY tuotekehityspalvelut aromit, uutteet, väriaineet proteiinit, hapatteet, entsyymit tärkkelykset, makeutusaineet kuidut, lesitiinit, rasvajauheet säilöntäja happamuudensäätöaineet hapettumisenestoaineet, fosfaatit hydrokolloidit, stabilointiseokset RAAKA-AINEET LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut elintarviketeollisuudelle, artesaanileipomoille, teollisille leipomoille sekä food service-toimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys LIHEL OY mausteet ja mausteseokset kastikeratkaisut gluteenittomat leivitykset marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO FOOD SOLUTIONS kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa. kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurajuomat, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – polyolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R
Päivittäinen elintarviketurvallisuus ja hygienia sekä siinä hyödynnettävät ohjelmistot kulkevat luonnollisesti kai kessa mukana. Myös johtoryhmään ovat kaikki tervetulleita. Hän aloitti heinäkuun alussa laborato rio ja tutkimussovelluksia kehittävällä Fisionilla myynti ja markkinointijoh tajana. Elintarvikeanalytiikan jaosto ja Elintarviketurvallisuusjaosto yhdistyivät heinäkuussa. – Seura on elintarvikealan ammatti laisille fantastinen paikka olla yhteyksis sä, laajentaa omaa osaamistaan ja jakaa ja saada tietoa. Tällä hetkellä otsikoissa ovat varsinkin elintarvike petokset. Mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän saadaan uusia ideoita. On tosi tärkeää, että vertaistukea löytyy, saa alan uusimman tiedon ja voi verkostoitua, Hongell sanoo. ETS jaostolainen TEKSTI: Jaana Laine TIETOA JOKA TOIMIJAN ULOTTUVILLE Satu Hongellilla on takanaan vaiheikas kesä: hän aloitti uudessa työssä ja samalla uuden Elintarviketurvallisuuden ja -analytiikan jaoston puheenjohtajana. Osaaminen liiketoiminnaksi 49 mijoilla ei muutoin olisi samanlaisia ver kostoitumismahdollisuuksia tai keinoja saada kootusti uusinta tietoa. Sitä kautta vertaistukiverkkoa ja tiedon jakamista voi laajentaa ihan mielettö mästi. Hongell on kiinnostunut kummankin jaoston aiheista ja uskoi myös itsellään olevan annettavaa niille. Hän itse liittyi Elintarviketurvallisuus jaoston ja Elintarvikealan talous ja markkinajaoston johtoryhmiin muutama vuosi sitten, kun elettiin vielä korona aikaa webinaareineen. Keskusteltuaan silloisten puheenjohtajien kanssa hän ymmärsi, ettei jaostotoiminta ole aikaa vievää, mutta silti hieno vaikuttamis mahdollisuus. l – Totta kai elintarviketurvallisuus ja analytiikka ovat aina olleet lähellä toisiaan, mikä onkin ajatus yhdistymi sen takana. Jaostotoiminnan lisäksi Hongell ha luaa nostaa esille myös Elintarviketie teiden Seuran. Palstalla esittelemme Elintarviketieteiden Seuran jaostolaisia ja jaostojen johtoryhmäläisiä. Ennen jaosto jen yhdistymistä järjestettiin Helsingissä lähitapahtuma Onnistuneet sisäiset koulutukset yrityksissä, johon osallistui laatupäällikköjä ja muita laadusta ja turvallisuudesta vastaavia henkilöitä. Aiheita on käsitelty ristiin esimerkiksi jaostojen webinaareissa. Satu Hongell on uuden Elintarviketurvallisuuden ja analytiikaan jaoston puheejohtaja. Jos hän voisi järjestää unelmiensa tapahtuman, olisi se sekä elintarvike analytiikan että turvallisuuden kattava hybriditapahtuma, jossa keskityttäisiin päivän polttaviin aiheisiin. TIETO JA VERKOSTOT KUULUVAT KAIKILLE Hongell uskoo vahvasti jaoston merkitykseen tiedonjakajana. – Mikro ja pkyrityksissä näistä asioista saattaa vastata vain yksi hen kilö. Niiden parissa Hongell myös työskentelee uudessa työssään. Hän toimii myös Elintarvikealan talousja markkinajaoston johtoryhmässä.. Jaostotoi mintaan kannattaa hänen mielestään ehdottomasti tulla mukaan. Vielä on aikaista sanoa, mitä uutta yhdistyminen tuo mukanaan ver rattuna vanhaan. Puheenjohtajana hän haluaa pitää huolta siitä, että elintarviketurvalli suusasiat ovat laajasti esillä – niin, että tieto saavuttaisi myös pienimmät yritykset. Elintarvike analytiikka ja turvallisuus on erityisala, jossa yksittäisillä toi S atu Hongellin pesti Elintarvike turvallisuusjaoston puheenjohta jana alkoi tämän vuoden keväällä. Siihen kannattaa liittyä ja olla aktiivisesti mukana. Kaikki ovat päteviä liittymään! hän kannustaa. Webi naareissa on ollut puhumassa tosi hyviä tyyppejä, hän taustoittaa. Analytiikkajaostolta tuli myös yksi henkilö mukaan johtoryhmään, Hon gell kertoo. – Halusin liittyä mukaan toimintaan, koska sitä kautta pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja oppimaan uutta. Niitä kaivattaisiin jäseniltä myös itse jaostotoiminnan kehittämiseen, Hongell sanoo. – Yleensä liitytään omia tavoitteita vastaavaan jaostoon, joten kaikki muka na olevat ovat oman alansa ammattilai sia kaikilta elintarvikealan osaalueilta
Tule mukaan keskustelemaan ensi vuodesta ja kuulemaan samalla puheenvuoroja mediatiedotteen roolista elintarviketeollisuuden viestinnässä ja siitä, miten Kehittyvä Elintarvike -mediaa tehdään. klo 9–10.00 PAIKKA: Teams Liput alkaen 29 € ilmoittautuminen kehityvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology E dellisellä ETS-palstalla kerroin Suomen tiedekustantajien liitolta saadulla apu rahalla teetetystä lukijatutkimuksestamme, josta saimme sylin täydeltä hyvää palautetta. Puhujia organisaatioista Luonnonvarakeskus, Boreal Kasvinjalostus Oy ja Itä-Suomen yliopisto. Unelmoinnin jälkeen todellisuuden rajalliset resurssit palasivat, mutta pohdinta alkoi siitä, mitä oikeasti voisimme pienillä resursseillamme tehdä. Samalla apurahalla olemme tehneet lehdelle markkinointisuunnitelmaa viestintätoimisto Kumppanian avustuksella. Ja osaisimmeko sanoittaa paremmin lehdestä saatavia hyötyjä ja lähestyä hyödyillä kohdennetummin potentiaalisia lukijaryhmiä. Viivi Wanhalinna ETS:n toiminnanjohtaja Elintarviketieteiden Seuran palsta Rajattomilla resursseilla kohti unelmia. Markkinointityöhön liittyneissä työpajoissa saimme ETS:n hallituksen ja työntekijöidemme kanssa hetkeksi unohtaa toimintaa rajaavat resurssit ja unelmoida. Tapahtuman pääset ilmoittautumaan Elintarvikealan tapahtumakalenteristamme. Unelmoimme siitä, kuinka lisäisimme lehden tunnettuutta, tekisimme tavoitteellista markkinointia, kasvattaisimme lehteä lukevien jäsenten määrää ja lisäisimme opiskelijoiden kiinnostusta lehteä kohtaan. ja 20.11. Vilja-alan jaosto järjestää AIKA: Keskiviikkoaamut 6.11., 13.11. KEINOJA LÖYTYY Voisimmeko tehdä oppilaitosyhteistyötä niin, että elintarvikealan opiskelijat paneutuisivat kurssitehtävänään mediaamme ja selvittäisivät esimerkiksi, miten tekoäly voisi auttaa Kehittyvä Elintarvike -mediaa. Lisäksi populari soisimme tutkimustietoa vielä laajemmalle yleisölle, viestisimme jaostojen kanssa laajasti eri areenoilla siitä, kuinka tärkeää tutkimusta elintarvikealalla tehdään ja järjestäisimme vuosittain elintarvikegaalan, jossa palkittaisiin vuoden tiedeteko. Toimintasuunnitelman teko on juuri nyt ajankohtaista, ja myös jäsenet pääsevät vaikuttamaan sen sisältöön joulukuisessa hybridikokouksessa Fazerilassa 3.12. MITÄ SITTEN TEKISIMME. Loputtomilla resursseilla lähettäisimme lehden kestotilauksena jokaiselle elintarvike alan opiskelijalle, tulisimme kaikkien elintarvikkeista kiinnostuneiden tietoisuuteen lehden teemoja käsittelevillä audiosisällöillä ja valtaisimme näkyvyyttä niin Instagramissa kuin muillakin some alustoilla vaikuttajien avulla. KU VA : EL IN A M AN NI NE N. Entä kiinnostaisiko ETS:n aktiiveja osallistua vaikuttajakurssille, jossa tavoitteena olisi tulla alan ajatusjohtajaksi Kehittyvä Elintarvike -median avulla. Tai voisimmeko tuottaa audiosisältöä yhteistyökumppaniemme kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samoista teemoista. 50 Kehittyvä Elintarvike 5/2024 Webinaarisarja: Ajankohtaista viljoista Tässä Vilja-alanjaoston järjestämässä webinaarisarjassa käsitellään nikkelin kertymistä viljoihin, kuullaan uusimpia kuulumisia viljan jalostuksesta sekä kuitujen vaikutuksesta suoli-aivoakseliin
ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET KIITOS KANNATUKSESTA! KANNATTAJAJÄSENEN EDUT: Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta ja yhdet digitunnukset & 1–5 vuosikertaa -50% Kannattajajäsenten logot lehdessä, verkossa ja tapahtumissa. He mahdollistavat elintarviketieteellisen tiedon välittämisen Kehittyvä Elintarvike -mediassa ja tapahtumissa. Kauppamyllyjen Yhdistys Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäsenet ovat meille tärkeitä kumppaneita
He mahdollistavat elintarvike tieteellisen tiedon välittämisen Kehittyvä Elintarvike mediassa ja tapahtumissa. Entä alan mahdollisuuksien esille tuonti. Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta ja yhdet digitunnukset & 1–5 vuosikertaa -50% Kannattajajäsenten logot lehdessä, verkossa ja tapahtumissa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT: Takakansi_2024_5_g.indd 1 Takakansi_2024_5_g.indd 1 9.10.2024 10.15 9.10.2024 10.15. ”Lehdessä keskitytään positiivisiin esimerkkeihin ja mahdollisuuksiin.” – Lukijan kommentti Elintarviketieteiden Seuran kannattaja jäsenet ovat meille tärkeitä kumppaneita. 92 % lukijoista kertoo lehden olevan tärkeä tai erittäin tärkeä alan tietolähde. Haluatko edistää monipuolista elintarvikealan ammattitiedon julkaisemista. KUMPPANISI OVAT JO TÄÄLLÄ! LIITY KANNATTAJAKSI! Onko positiivisen kuvan luominen elintarvikealasta yrityksellesi tärkeää. *Lähde: Lukijatutkimus JHelske Research/ADAM-tutkimus toukokuu 2024, n=172 88 % lukijoista sanoo lehden vaikuttavan myönteisesti käsitykseen elintarvikealasta