Kehittyvä Elintarvike 6/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

kehittyvaelintarvike.fi 6 2021 KOULUTUS RAHOITUS & MARKKINOINTI Rahoitusta tarjolla nyt runsaasti Epäterveellisten tuotteiden markkinointi kuriin Osaajapulan syyt ja ratkaisut esiin
“ “ Boostia elintarvikevientiin digimarkkinoinnin keinoin Digitaalisuus on tullut jäädäkseen myös elintarvikeviennissä. DigiFoodEx-hanke 1.5.2021 – 31.1.2022 tarjoaa uusmaalaisille, vientiin tähtääville pk-elintarvikeyrityksille digitaalisen markkinoinnin osaamista, jotta yritykset osaavat paremmin toimia muuttuvassa markkinaympäristössä. Covid-19 pandemia on muuttanut nopeasti kansainvälistä yritysten toimintaympäristöä ja sysäsi digitaalisen myynnin ja markkinoinnin palveluntarjonnan nopeaan kasvuun. Mahdollisuuksien kenttä on laaja. Rahoittajina toimivat Uudenmaan ELY-keskus ja Haaga-Helia. DigiFoodEx-hanketta toteuttavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Fennopromo Oy. Messujen yhteyteen on avattu sähköisiä tapaamispaikkoja. DIGIFOODEX VALMENTAA ALUSTOJEN KÄYTTÖÖNOTTOON Nyt yritykset tarvitsevat uusia myynnin ja markkinoinnin keinoja muuttuneilla markkinoilla selviytyäkseen. On vain valittava joku tie, kuinka lähtee etenemään. Covid-19 pandemia ja ilmastohuoli pakottavat yrityksiä siirtymään digitaalisiin myyntikanaviin. Useista muutoksista tullee pysyviä. Oppimista tapahtuu matkan varrella, toteaa DigiFoodEx-hankkeen tukitreeneihin osallistunut Head of International Business Development Janne Mäkelä Oy Verman Ab:stä. Hankkeessa kertyvää osaamista on mahdollista jakaa laajemminkin elintarvikekentällä. Jakelun ja markkinoinnin menetelmät ovat muuttumassa verkkokauppaan ja sähköisiin viestinnän kanaviin perustuviksi. KUMPPANISISÄLTÖ. Sähköiset ratkaisut ovat ekologisesti vähemmän ympäristöä rasittavia ja siten puoltavat paikkaansa tulevaisuudessakin. Jakelukanavat uudistuvat ja asiakkaat ovat tavoitettavissa uusin keinoin. Puoliksi virtuaalinen ja puoliksi paikan päällä tapahtuva toteutus saattaa jäädä kansainvälisillä BtoB-messuilla pysyväksi. Digitaalisia, ulkomaille suuntautuvia myyntikanavia on tarjolla jo paljon – ja ne ovat muutakin kuin perinteistä verkkokauppaa. – Saimme perspektiiviä, mitä digitaalisen vientimarkkinoinnin keinoja on tarjolla. UUDET VIENTIKAUPAN JAKELUTIET – OSTAJA LÖYTYY DIGIKANAVISTA Tuoteryhmien keskinäiset painotukset, jakelukanavat, kysynnän määrät, logistiikka ja uusien markkinoiden ja asiakkuuksien hankinnan keinot ovat joutuneet murrokseen. On tärkeää, että suomalainen elintarvikeala pystyy luomaan nopeasti keinoja, joilla se pystyy toimimaan uudessa toimintaympäristössä. Alustoilla ostajat ja tavarantoimittajat kohtaavat. Uusia, interaktiivisia BtoB-matchmaking-alustoja on syntynyt eri maihin, kuluttajaryhmiin ja tuoteryhmiin. DigiFoodEx-hanke tuottaa uusmaalaisille pk-elintarvikeyrityksille tietoa uusista sähköisen markkinoinnin keinoista, joita on syntynyt vientikaupan välineiksi. Tämä kehityskulku kuitenkin mitä todennäköisimmin palvelee myös tulevaisuudessa, kun edessä on ilmastonmuutoksen ja tuotantoympäristöjen ekologisten ratkaisujen kehittämisen paine. Korona toi vaikeuksia BtoB-ostajien tavoittamiseen ja syntyi markkinarako esimerkiksi täyden palvelun digibrokereille, jotka vastaavat tuotteen koko myynnistä ja vientimarkkinoille saattamisesta
Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola kertoo tässä numerossa, mitä pörssiin listautuminen vaati ja on antanut. Tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla suomalaiset startupit keräsivät pääomasijoittajilta 560 miljoonaa euroa, joista 73 prosenttia tuli ulkomailta. Yksi viime vuoden huippu-uutisista oli ruokajärjestelmää uudistaviin teknologiayrityksiin sijoittavan Nordic FoodTech VC -rahaston perustaminen. Näillä nuorilla on kyky havaita yhteiskunnan kiinnostavaa pöhinää. Rekrytointitilanteissa hakijoita toisistaan erottavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi kansainvälisyys, kielitaito sekä vientija kaupallinen osaaminen. KOLME NELJÄSTÄ SUOMALAISYRITYKSESTÄ kärsii osaajapulasta. Suurin osa uusista, arvoa tuottavista ideoista on pieniä, mutta merkityksellisiä. Agronomiliiton jäsenpalvelupäällikkö Suvi Huttunen pohti sekä työnantajien että yhteiskunnan vastuuta osaamiseen kehittämiseen. DoorDash osti WolPääkirjoitus 6/2021 TEKNOLOGIA KILPAILUKYVYN KÄRKENÄ SUURIN OSA IDEOISTA ON PIENIÄ, MUTTA MERKITYKSELLISIÄ.. Vielä oli tarve astua askel taaksepäin. Kannattaisiko yrityksen hakea rahoitusta pörssistä. Radikaalit ideat häiritsevät ja muuttavat kilpailukenttää, tekevät aikaisemmasta tarpeetonta. Yhdessä jaksoista keksijä ja työelämäprofessori Reetta Kivelä ja tutkija Outi Mäkinen pohtivat, mitä ovat vähittäisen ja radikaalin keksinnön erot. Radikaalit startupit houkuttelevat sijoittajia. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mielestä nopeat koulutukset, kuten muuntoja täydennyskoulutukset, ulkomaisen työvoiman houkuttelu Suomeen ja työn perässä muuttamisen sujuvoittaminen ovat keskeisimpiä keinoja talouskasvun ylläpitämiseksi. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin paneutuneessa EPELI-tutkimuksessa löydettiin Suomen markkinoilta elintarvikkeita, joiden markkinointi ei ole lasten ja nuorten edun mukaista. Tuotteiden terveellisyys on osa yritysten yhteiskuntavastuullisuutta. Maailmanlaajuisesti eniten osaajapulasta kärsiviä aloja ovat logistiikka, teollisuus ja tuotanto, tietotekniikka, myynti ja markkinointi sekä hallintoja tukipalvelut. Suomessa on ollut tarjolla osaamista ja rahoitusta liikeidean kaupallistamiseen ja yritystoiminnan kasvattamiseen. Woltin myynti seitsemällä miljardilla amerikkalaiselle DoorDashille oli marraskuun uutinen. Rahastoon on kerätty 42 miljoonaa euroa sijoittajilta, ja niitä on investoitu kuuteen startup-yritykseen: Pekilo-proteiinia bio jalostamoiden sivuvirroista tuottavaan eniferBioon, tuotantotavan ylijäämäsilakoiden hyödyntämiseksi ruokana kehittäneeseen Hailia Nordiciin, Mäkisen perustamaan, umamin makua kasviraaka-aineista tuottavaan Nordic Umami Companyyn, satelliitteja maanviljelyn tueksi ja hiilensidonnan todentamiseen rakentavaan Kuva Spaceen, luonnollisia punaisia elintarvikevärejä kehittävään tanska laiseen Chromologicsiin ja ruotsalaiseen Melt & Marbleen, joka tuottaa naudanlihan kaltaista rasvaa mikrobien avulla. Kyse ei ole työvoimapulasta, vaan osaamisen puutteista. Kivelän rakentaman Viikki Food Design Factoryn toimintaajatuksena on auttaa tiimejä tutkimustulosten kaupallistamisessa. Lapsille markkinoidaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. SIJOITTAJAT OTTAVAT RISKIÄ. Vastuullinen toiminta tuo kilpailuetua. H elsingin yliopiston Viikin opiskelijat ovat tuottaneet Ständillä-podcastsarjaa. Suurimmat potit keräsivät ruokakuljetuksia järjestävä Wolt, hyvinvointisormusta kehittävä ja valmistava Oura Health ja ohjelmistoyhtiö Aiven, joka auttaa organisaatioita hallinnoimaan dataa julkisilla pilvipalvelualustoilla. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 3 Laura Hyvärinen päätoimittaja, ETM KU VA : PA UL A AI TO tin, koska se aikoo haastaa verkkokauppajätti Amazonin hub-to-hub mallilla, jossa myyjien tilauksia kerätään kasaan kerralla isompi määrä, jonka jälkeen robotti toimittaa tilaukset tiettyyn noutopisteeseen jakelijalle
vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273 ISSN 0787-8273 (painettu) ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y @ETS_ry Toimitus PL 115, 00241 Helsinki toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi Päätoimittaja Laura Hyvärinen laura.hyvarinen(at)kehittyvaelintarvike.fi p. 050 2250 hannu.pyykko(at)mediabookers.fi Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta Lehden tilaus kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Tilaushinta 2022 kestotilaus 74 €/vsk kestotilaus oppilaitokset 62 €/vsk Hintoihin lisätään alv 10 % Osoitteenmuutokset ja ETS r.y:n jäsenasiat Elintarviketieteiden Seura r.y. 14 EIT FAN Helsinki HUB -ohjelmasta lisävauhtia startupeille TEEMA: Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 18 Räätälöityä koulutusta osaajapulaan 20 Viikki Food Design Factory tarjoaa ympäristön ruokajärjestelmäinnovaatioille 22 Listautuminen hyödyttää yritystä monella tavalla 24 Kasvua ja menestystä tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoituksella 26 Somemarkkinointi perustuu faktoihin ja kokeiluun 28 Somehaasteet ja arjen sokerikuorma hallintaan Ravitsemus & Terveys 32 Metabolomiikkaa testataan tuotekehityspiloteissa Tiede & Tutkimus 34 Sivuvirtojen lisäarvoainesosien talteenotto biojalostamoissa tukee nollahukka-ajattelua 36 Lainsäädännön ja yhtenäisten termien puute hankaloittaa ruokahävikkityötä 38 Aistimisen yksilöllisyys pitää ymmärtää arviointiraatien työssä Lainsäädäntö 40 EU:n ravitsemusvastuullisuuden aloitteet etenevät Palstat 9 Alkupaloja 16 Haarukassa 42 Hankintaopas Elintarviketieteiden Seuran sivut 47 KANNATTAJAJÄSEN: IROResearch on täyden palvelun tutkimustalo 48 KANNATTAJAJÄSEN: Tuotteistamisen taitajat brändilähettiläinä 50 ETS-PALSTA: Toimintavuosi paketissa. PL 115, 00241 Helsinki info(at)ets.fi kehittyvaelintarvike.fi Kansikuva Cloetta, kuvan käsittely Jaakko Kahala kehittyvaelintarvike.fi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LISÄÄ UUSIA JUTTUJA VERKOSSA kehittyvaelintarvike.fi 3 PÄÄKIRJOITUS: Teknologia kilpailukyvyn kärkenä 6 HENKILÖKUVA: Ihmisten ja muutoksen johtaja 8 KOLUMNI: Myynnissä tavallista (kasvis)ruokaa! 11 PAKINA: Uusia nimityksiä 17 PUHEENVUORO: Elintarvikeketjun neuvoja, sovittelija ja valvoja 30 MAAILMA MAUSTEILLA: Mistä on ruoka-alan yksisarviset kokattu. 4 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Sisältö 6/2021 32. 040 153 4842 Toimituspäälliköt Pirjo Huhtakangas pirjo.huhtakangas(at)kehittyvaelintarvike.fi Elina Teerijoki elina.teerijoki(at)kehittyvaelintarvike.fi Vakituiset avustajat Anna Kortesoja, Ismo Lehtonen, Heikki Manner, Kaisa Poutanen, Mari Sandell, Anu Susi, Ari Virtanen Toimituskunta 6/2021 Kiia Heinonen, Marina Heinonen, Pirjo Huhtakangas, Aulikki Hulmi, Hanne Husso, Laura Hyvärinen, Ilkka Suhonen, Sanna-Liisa Taivalmaa, Elina Teerijoki, Ari Virtanen, Viivi Wanhalinna Neuvottelukunta Marina Heinonen, Eeva-Liisa Häkli, Matti Kalervo, Anu Kaukovirta, Marjukka Kolehmainen, Kaisa Linderborg, Anna Lemström, Jussi Loponen, Pia Mäkelä, Emilia Nordlund, Marleena Tanhuanpää, Jussi Toivonen, Erkki Vasara, Kati Väkeväinen Mainosmyynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers Hannu Pyykkö p. Ajankohtaista 10 Suomi lahjoittaa viisi miljoonaa kansainväliselle kouluruokaohjelmalle 12 Ajattelutavan muutos osaajapulan lääkkeeksi
Lisävauhtia startupeille 14 KU VA : AN TH ON Y UB AU D KU VA : M IR EL LA _M EL LO NM AA. Ruoka-alan yksisarviset aukaisevat latua 30 KU VA : AR I VI RT A N EN Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg selvittää asioita, sovittelee ja ohjaa elintarvikealan toimijoita tavoitteena kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut ja reilu kaupankäynti. Elintarvikemarkkinavaltuutettu neuvoo, sovittelee ja valvoo 17 K UV A : EL I NT AR V I K EM A RK KI N A VA LT UU T ET UN TO I MI S TO 40 Euroopan komissio antaa lainsäädäntöehdotukset ravitsemusvastuullisuusaloitteista vuoden 2022 loppuun mennessä. Yritykset voivat hyödyntää menetelmää tuotekehityksessä ja kertoa jatkossa kuluttajille tuotteidensa bioaktiivisten yhdisteiden määrästä ehkä myös pakkauksissa. Fodelian kasvuun saatiin kaivattua pääomaa, ja osakeannin yhteydessä yritys sai 3 000 uutta omistajaa, kertoo toimitusjohtaja Mikko Tahkola. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 5 Amerikkalainen sijoittaja Aileen Lee keksi nimen yksisarvinen kuvatessaan startupeja, joiden arvo oli noussut yli miljardin USA:n dollarin yksityisellä sijoitusrahalla. Yksi osallistujista oli suomalainen Kamupak, joka valmistaa kierrätettäviä pakkauksia noutoruualle. EU:n ravitsemus vastuullisuuden aloitteet etenevät KU VA : M M M Pörssiin listautumisen vaikutukset ulottuvat rahoituksesta yrityksen asemaan neuvottelukumppanina. Tanskalainen Just Eat, ruotsalainen Oatly ja suomalainen Wolt ovat aukaisseet latua, kirjoittaa Kehittyvä Elintarvike -lehden vakituinen avustaja Ari Virtanen Maailma mausteilla -palstalla. Niiden koostumusta voidaan tutkia laajaalaisesti metabolomiikalla. Listautuminen hyödyttää monella tavalla 22 Yhdessä elintarvikkeessa voi olla satoja ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia yhdisteitä. Metabolomiikka avuksi tuotekehitykseen 32 KU VA : BL UE BI RD PR OV IS IO NS / UN SP LA SH EU:n rahoittama EIT Food Accelerator Network -ohjelma tarjoaa lisävauhtia niille elintarvikeja maatalousalan yrityksille, jotka ovat päässeet alkuun toiminnassaan ja kaipaavat lisäsparrausta. Ne etenevät yhdessä Pellolta pöytään -strategian elintarvikealoitteiden kanssa. Kuvassa on Kamupakin Karri Lehtonen. Tavoitteena on turvallinen, ravitseva, kohtuuhintainen ja kestävästi tuotettu ruoka kaikille ihmisille
Esimerkiksi robotiikka ja keinoäly tulevat muovaamaan monia työtehtäviä ja vaatimaan uutta osaamista. Osa työtehtävistä saattaa hävitä ja uusia tulla tilalle. Yrityksessä on palattu etätyöskentelystä hybridimalliin, jossa työskentelystä sovitaan esihenkilön johdolla tiimeissä. Hän on työskennellyt lähes koko uransa johtajan tehtävissä, yleensä sellaisissa, joissa tulos mitataan euroissa. Työ ja vapaa-aika eri rytmeissä Sarsama on työssään nopearytminen, mutta vapaa-aikana hän saattaa vaeltaa päiväkausia luonnossa usein yksin. Toimialat, työelämä ja johtaminen ovat murroksessa. Esihenkilö keskustelee myös jokaisen tiimiläisensä kanssa henkilökohtaisesti hänen etätyötoiveistaan. Hän karsastaa ajatusta, että asiantuntijatehtävissä odotetaan sellaista itseohjautuvuutta, jossa esihenkilöitä ei tarvita. Se merkitsee lisää vastuuta, mutta tarjoaa samalla joustavuutta elämänhallintaan. Kerimäellä lapsuutensa ja nuoruutensa asunut Sarsama sanoo suhtautuvansa asioihin maanläheisesti ja olevansa monien yllätykseksi pohjimmiltaan introvertti. Työyhteisö on kuitenkin myös sosiaalinen yhteisö ja monille hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. – Johtaminen koukuttaa, koska siinä joutuu koko ajan miettimään, miten voisi kehittyä. Työnantajan pitää varmistaa rekrytointi tilanteessa, että uusi työn tekijä sopii substanssiosaa misensa lisäksi työyhteisöön ja yrityksen kulttuuriin ja on motivoitunut tehtävään. Hyvä henkilöstökokemus puolestaan korreloi hyvään asiakaskokemukseen, Sar sa ma vakuuttaa.. – Tämän lisäksi on vakikäytäntömme, että esihenkilöt käyvät jokaisen tiiminsä toimihenkilön kanssa sparrauskeskustelun kasvokkain minimissään kuusi kertaa vuodessa. Etätyötä voi tehdä. Saarioinen oli hänen asiakkaansa viitisen vuotta. Apuna on myös oma tiimi ja laaja verkosto pitkältä työuralta, hän kiittää. – Jäätävän hyvä perehdytys varmistaa työssä onnistumisen heti alusta, sitouttaa työhön ja luo hyvää henkilöstökokemusta. Tässä Saarioisten toimitusjohtaja ja johtoryhmäkollegat ovat hyviä sparraajia. Hän liikkuu monipuolisesti. Sitoutuminen yritykseen vähenee, kun yhteenkuuluvuuden tunne heikkenee. – Lähityöskentelyäkin tarvitaan. Toisaalta kun ihmisille antaa tilaa ajatella ja kehittää omaa työtään, kaikki ymmärtävät, ettei kaikki viisaus asu kulmahuoneessa. Uusien työkalujen käyttö suunniteltiin tiimeittäin, Sarsama kertoo. Johtaminen vaatii enemmän kuin koskaan ihmisten kanssa keskustelua sekä tukea heidän työnja elämänhallintaansa, Sarsama sanoo. l KU VA : SA AR IO IN EN Minna Sarsama sanoo, että elintarvikealan ammattilaisten pitää kertoa etenkin nuorille, miten monipuolisia tehtäviä ala tarjoaa ja miten monenlaisella koulutukselle alalle pääsee töihin. Viiden vuoden kuluttua voi olla tehtäviä, joita ei pysty nykyisin edes hahmottamaan. Noin 1 200 työntekijästä nelisen sataa on toimihenkilöitä. Etenkin muutostilanteet vaativat tosi paljon keskustelua, pelkkä viestittely ei riitä. 6 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 TEKSTI: Pirjo Huhtakangas Henkilökuva IHMISTEN JA MUUTOKSEN JOHTAJA J okaisella on oikeus hyvään johtamiseen, joka syntyy viime kädessä kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa, kiteyttää Saarioisten ihmisten ja muutoksen johtaja Minna Sarsama. Etätiimissä osa jää helposti kuuntelijan rooliin, ja livenä on helpompi vetää kokousta siten, että kaikki osallistetaan, Sarsama arvioi. Saarioisten uusi strategia oli juuri valmistunut ja sen toteuttaminen käynnistymässä, kun Sarsama aloitti uudessa työssä kesällä 2018. Olivatpa työtehtävät mitä tahansa, uusien työntekijöiden palkkaamiseen ja perehdytykseen pitää varata aikaa. Lähityötä tarvitaan edelleen Korona vauhditti Saarioisten moderni työ -projektin toteuttamista. Sarsama työskentelee Suomen johtavassa valmisruokayrityksessä, jolla on tehtaat Sahalahdella, Valkeakoskella, Huittisissa ja Viron Raplassa. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta, jotka hän saa toisinaan kaverikseen vaelluksille. Nykyinen työnantaja tuli Sarsamalle tutuksi MPS-Yhtiöissä, jossa hän teki töitä johtajana ja konsulttina. Kukaan ei kuitenkaan ajatellut, että kyse oli IT-projektista, vaan olimme toteuttamassa työtapamuutosta. Vuonna 1965 syntynyt Minna Sarsama suoritti lukion jälkeen ensin ylioppilasmerkonomin tutkinnon ulkomaankaupan linjalla Tampereen kauppaoppilaitoksessa vuonna 1987 ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1991. Videoneuvotteluissa kuulee puheen, mutta ei näe, miten asia sanotaan. Perehdytykseen varattava aikaa Osaamista johdetaan strategialähtöisesti. Heti opiskelujen jälkeen alkanut työ ura koukkasi kuuden yrityksen kautta vuosiksi 2011–2017 MPS:lle ja sieltä 2018 Saarioisille. – Modernin asiantuntijatyön työkalut olivat aluksi kaikille outoja. – Nykyinen työnimikkeeni kertoo henkilöstön strategisesta roolista. – Se on puppua
Kun nämä yhdistetään digitalisaation tarjoamiin mah dollisuuksiin, rikotaan toimintojen rajaaitoja yritys ten kilpailukyvyn kehittämisessä. Ohjelmat sopivat heille, joilla on jo valmis alempi korkeakoulututkinto. Yhteistyöyritykset saavat tuoreimman tutkitun tiedon käyttöönsä yrityksen kehittämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa. Laajat yhteistyö muodot kattavat opinnäytetyöt, harjoitustyöt, vierailija luennot, rekrytointipalvelut, tutkimusyhteistyön, osaami sen päivittämisen sekä ainejärjestö ja alumnitoiminnan. Yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa opiskelijoille ver kostoitumisen avulla käytännön yritysmaailman näkö kulman. Kouluttautumismahdollisuudet: LUT:ssa tarjoamme seitsemällä eri maisteriohjelma vaihtoehdolla Suomen laajimman mahdollisuuden kou luttautua tuotantotalouden asiantuntijaksi. Tuotantotalouden avulla yrityksiä uudistetaan ja kehitetään kestävämpään suuntaan. LUT-tuotantotalous: TULE MUKAAN RAKENTAMAAN SILTOJA TEKNOLOGIAN JA KAUPANKÄYNNIN VÄLILLÄ Tuotantotalous yhdistää teknologista ja luonnontieteellistä ajattelua yritystoiminnan analysointiin, päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Yhteistyön avulla yrityksen saattavat samalla löytää alan uusimmat osaajat. Kouluttautua voit myös useam malla paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Lahdessa tai Kouvolassa. Osa ohjelmistamme tarjoaa myös mahdollisuuden koulut tautumiseen työn ohella. Haluatko kouluttautua tuotantotalouden asiantuntijaksi, joka ei pelkää tarttua haastaviinkaan ongelmiin tai onko yritykselläsi projekti tai liiketoimintaongelma, joka kaipaa ratkaisijaa. Ohjelma valikoima mahdollistaa kouluttautumisen ja osaamisen päivittämisen innovaatiotoiminnan, toimitusketjujen, tuotannon, teknologian, analytiikan, kustannusten ja suorituskyvyn johtamisen sekä yrittä jyyden alalla. Lue lisää palveluistamme ja eri yhteistyömuodoista: www.lut-tuotantotalous.fi JOS ITSESI TAI YRITYKSESI KEHITTÄMINEN ON AJANKOHTAISTA – OTA YHTEYTTÄ: Tuotantotalouden osaston ja koulutusohjelman puolesta: Lea Hannola ja Petra Pekkanen lea.hannola@lut.fi / petra.pekkanen@lut.fi KUMPPANISISÄLTÖ LUT_KE2021_6_1/1s_d.indd 1 LUT_KE2021_6_1/1s_d.indd 1 22.11.2021 21.55 22.11.2021 21.55. Tämän vuoksi teemme tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa ja tarjoamme monenlaisia palveluita erilaisiin tarpeisiin. Lue lisää ohjelmista, niiden sisällöistä ja hakemisesta: www.lut.fi/opiskelu/maisteriohjelmat/ tekniikan-maisteriohjelmat/tuotantotalous Yhteistyömahdollisuudet: LUTtuotantotalouden tärkeänä arvona on ajan hermoilla pysyminen yrityksiä herkällä korvalla kuunte lemalla
Johtopäätös on, että ympäristövastuullisia elintarvikkeita ei kannata ensisijaisesti markkinoida ympäristökulmalla. pien ruokavalintoja ohjaavien arvojen joukkoon. Vastuullisuusmerkinnät jaettiin sosiaaliseen vastuullisuuteen (esimerkiksi eläinoikeudet ja Reilu Kauppa) ja ympäristövastuullisuuteen (esimerkiksi luomu ja tuotteen hiilijalanjälki). Esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa palvelevan Unicafen myymistä lounaista noin puolet on kasvistai vegaanilounaita. Koko kansaa edustavassa tutkimuksessa havaitsimme, että ympäristönäkökulma ei nouse tärkeimMYYNNISSÄ TAVALLISTA (KASVIS)RUOKAA! KU VA : HE NN I PÖ YR Y Kolumni TEKSTI: tutkijatohtori Essi Pöyry, Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus YMPÄRISTÖVASTUULLISIA ELINTARVIKKEITA EI KANNATA MARKKINOIDA YMPÄRISTÖKULMALLA.. Opetin juuri Helsingin yliopistossa Elintarvikemarkkinoinnin perusteet -kurssin. Sen sijaan lähes kolme kuluttajaa neljästä, tutkimus tavasta ja -kontekstista riippuen, on sekasyöjiä. Tuotteet ovat vegaanisia, joten vegaanit ovat luonnollisesti yksi sen kohderyhmistä. Opettamani kurssin opiskelijat eivät poikenneet tästä profiilista: monet olivat erittäin kiinnostuneita vastuullisuuden teemoista ja tuntuivat ajattelevan, että sama kiinnostus koskee myös muita kuluttajia. Helsingin yliopisto lienee kasvissyönnin polttopiste. 8 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 huono saatavuus sekä perheen tai ystävien kielteinen suhtautuminen voivat olla syitä kasvisruuan tai päinvastaisessa tilanteessa eläinperäisen tuotteen valintaan. Kansanterveysravitsemuksen tutkija Rebecca Tobin tutkimusryhmän metaanalyysissa vertailtiin kolmenkymmenen tieteellisen tutkimuksen tuloksia kuluttajien suhtautumisesta elintarvikepakkausten vastuullisuusja ravitsemusmerkintöihin. Taloudellinen niukkuus, haluttujen tuotteiden R uuan ympäristövaikutukset ovat kiihkeän keskustelun kohteena. Lääkärin määräys ja myötätunto tuotantoeläimiä kohtaan saavat kuluttajan vaihtamaan jauhelihan härkäpapuun. Mitä nuorempi ja koulutetumpi olet, mitä urbaanimmassa ympäristössä asut tai jos olet nainen, sitä todennäköisemmin ajattelet näin. Beanitin ja muiden pioneerien kannattaa siis iskeä suomalaisten heikkouteen ja myydä uutuustwistillä herkullista ja laadukasta perusruokaa, joka vain sattuu olemaan kasvisruokaa. Kasvissyöjien motivaatiot perustuvat usein yhteen tai useampaan neljästä pääperusteesta: eläinten oikeuksiin, terveyteen, ympäristöön tai uskontoon. Kasvaakseen brändi tarvitsee kuitenkin muitakin asiakkaita. Seuraavaksi vaikuttavimpia vastuullisuusmerkintöjä olivat eläinten hyvinvoinnin merkinnät. On tavallista ajatella niin kannattajien kuin nuivasti kasvissyöntiin suhtautuvien keskuudessa, että kasvisruuan valitseminen on kuluttajan identiteettiä määrittelevä päätös, joka tehdään ympäristösyistä. Raision ja Beanitin yhteiskuntasuhteista vastaavan Jukka Kajanin mukaan Beanitin asiakkaille eläinten oikeudet ja varsinkin terveyssyyt ovat ympäristösyitä useammin tärkeimpiä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi kurssitehtävistä keskittyi Beanithärkäpaputuotteisiin, nykyään Raision omistamaan brändiin. Tutkimuksessa todettiin, että vastuullisuusmerkinnät ja -sertifikaatit tuottivat ravitsemuksellisia merkintöjä hiukan useammin paremman vasteen kuluttajien keskuudessa, mutta huomattavan usein vaikuttavin merkintä oli luomu. Yhä useampi kokee, että ruokavalinnoissa tulee ottaa ympäristönäkökulmat huomioon. Vastenmielisyys lihaa kohtaan tai kuluttajan kohtaamat rajoitteet voivat johtaa kasviperäisen tuotteen valintaan eläinperäisen sijaan. Esimerkiksi ruuan kotimaisuus, herkullisuus, hinta ja uudet ruokakokeilut nousevat keskimäärin suomalaiskuluttajilla ympäristöarvojen edelle. TUTKIMUSTEN MUKAAN vegaanien osuus länsimaisissa yhteiskunnissa on muutaman prosentin ja kasvissyöjien noin viiden prosentin luokkaa. Ravitsemusmerkinnät liittyivät muun muassa rasvan määrään tai tuotteen vitamiinipitoisuuteen. Kurssitehtävissä argumentoitiin usein, että uudet elintarvikebrändit löytäisivät uusia asiakkaita, jos ne korostaisivat tuotteen vastuullisuutta ja erityisesti ilmastonäkökulmaa. Tämä on kuitenkin väärä tai vähintään harhaanjohtava johtopäätös. Ehdottomasti suosituinta ruokavaliota eli ”perusruokavaliota” noudattava suomalainen saattaa periaatteessa arvostaa ympäristöasioita, mutta ruokaostoksilla se ei ole painavin peruste. Vain yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että tuotteen hiilidioksidipäästömerkintä oli paras. OMAN TIETOISEN VALINNAN lisäksi kuluttajat saattavat valita kasvisruokia negaation kautta
Videolla jokainen nuori pääsee kuulemaan lisää osaajaprofiilista, jonka on saanut tulokseksi testissä. Valtakunnallinen tiedonvälityshanke kokoaa yhteen elintarvikeyritykset, bioja kiertotalousalan innovaattorit ja ruoka ketjun osapuolet. Video tutustuttaa TikTokista tunnetun Jasmin Ngon johdolla elintarvikeyritysten osaajiin, jotka edustavat osaajatestin eri vaihtoehtoja. Tiekartta laaditaan yhdeksälle eri toimialalle, joita ovat muun muassa Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö sekä Majoitus-, ravitsemisja matkailupalvelut. Maistuva päivä toteutetaan ohjelmapakettina, jota opintoohjaajat ja opettajat voivat hyödyntää kuukauden ajan. Hanke opastaa myös viestimään ulkomaisille asiakkaille tuotteiden sisältämästä arvonlisästä ja auttaa yrityksiä kytkemään tuotantotapaansa, tuotteisiinsa ja toimitusketjuunsa ilmastoviisaita lisäarvotekijöitä ja parantamaan kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen ohjausryhmää johtaa työministeri Tuula Haatainen. Sen avulla halutaan herättää nuori näkemään elintarvikealan monipuolisuus. Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin Elintarvikealan ammatteihin tutustutaan sosiaalisen median vaikuttajan Jasmin Ngon johdolla. Testi hyödyntää pelillistäviä keinoja, viestinnän asiantuntija Sofia Dahlskog ETL:stä kertoo. Elintarviketeollisuus työllistää suoraan noin 38 000 ihmistä ja välillisesti yhtä elintarviketeollisuuden työpaikkaa kohden kolme muuta ihmistä. KU VA : JA SM IN NG ON KU VA -A RK IS TO Maistuva päivä houkuttelee tulevaisuuden osaajia elintarvikealalle MAISTUVA PÄIVÄ on Elintarviketeollisuusliiton (ETL) vuosittainen tapahtuma, jolla halutaan kertoa yläkouluikäisille nuorille elintarvikealan monipuolisista ja houkuttelevista työmahdollisuuksista. Toimialakohtaiset työryhmät etsivät lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuja, joilla parannetaan avoinna olevien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaantoa. Tapahtuma järjestetään toista kertaa peräkkäin verkossa. Ohjelma päättyy tietovisaan, jonka vastaukset löytyivät esittelyvideolta. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannekyselystä elintarviketeollisuusryityksille tänä syksynä käy ilmi, että joka neljännellä yrityksellä on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Ohjelma on noin yhden oppitunnin mittainen ja rakennettu niin, että opettajien on helppo hyödyntää sitä osana opetusta. KIKE-hanke toteutetaan 1.1.2022–30.6.2024. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä toivoo, että koulutusratkaisut ja elintarvikealan toimintaan vaikuttavat valtion päätökset olisivat ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen. Ohjausryhmä käsittelee toimialaryhmien selvitykset ja ehdotukset sekä tekee päätökset jatkotoimenpiteistä vuoden 2022 loppuun mennessä. TYÖja elinkeinoministeriö (TEM) on käynnistänyt hankkeen varmistamaan osaavan työvoiman saatavuutta kaikilla toimialoilla koko Suomessa. – Testissä vaihtoehdoiksi valikoituu monipuolisesti eri koulutustaustoja ja työtehtäviä edustavia osaajia. Perinteisesti se on järjestetty yritysvierailuina ympäri Suomea. Koko ruokaketju on tervetullut rakentamaan kiertotalouteen perustuvaa suomalaisen ruuan kansainvälistä kilpailukykyä. Ympäristöä huomioidaan ja liiketoimintaa kehitetään rinta rinnan. Ministeriöiden asiantuntijoiden lisäksi ohjausryhmässä on työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän edustajia. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 9 Alkupaloja ENSI VUONNA käynnistyvä Kierto taloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin -hanke (KIKE) jakaa elintarvikealan yrityksille tietoa tuoreimmasta bioja kiertotalous alan osaamisesta ja kannustaa yrityksiä ympäristöystävällisten vientituotteiden innovointiin. Testitulokset saatuaan luokka katsoo yhdessä esittelyvideon. Työryhmien tehtävänä on parantaa toimialaja aluekohtaista Toimialakohtaiset tiekartat työvoimapulan taltuttamiseksi. Mobiilitestillä nuori pääsee selvittämään kysymyksiin vastaamalla, mikä elintarvikealan osaaja hänestä voisi tulla. Jasmin Ngo on sosiaalisen median vaikuttaja, joka on erityisen kiinnostunut ruuasta ja kokeilee videoillaan uutuusruokia ja uusia reseptejä. tiedonkeruuta työvoimatarpeesta ja laatia ennakointiskenaa rioita. Ohjelmapaketti julkaistaan tammikuun lopussa, ja se on verkossa toisen asteen yhteishaun päätty miseen saakka. Sitä rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ja sen toteuttaa Fennopromo Oy ruokaja ympäristöalan verkostojen kanssa. Tiekarttojen tulee antaa valtionhallinnolle selkeä kuva työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta ja esittää konkreettisia ratkaisuehdotuksia työvoiman saatavuusongelmiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Samalla selvitetään, miten onnistutaan työperäisen maahanmuuton tavoitteissa. Kierto talouden kaupalliseen soveltamiseen tulee lisää mahdollisuuksia, kun pk-elintarvikeyritykset pääsevät innovoimaan lisä arvotuotteita uudella tavalla. Ohjelmapaketti koostuu osaajatestistä, esittelyvideosta ja tietovisasta
Johtoroolit jakautuvat Suomen, Ranskan ja WFP:n kesken, Skinnari taustoittaa. Suomen lahjoituksen maavalinnoista keskustellaan parhaillaan, kertoo kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. l Ajankohtaista TEKSTI: Pirjo Huhtakangas SUOMI LAHJOITTAA VIISI MILJOONAA KANSAINVÄLISELLE KOULURUOKAOHJELMALLE Kouluruokaohjelmilla tuetaan hauraimpien maiden kouluruokailua ja kehitetään sen laatua maissa, joissa on jo jonkinlainen toimiva kouluruokajärjestelmä, ministeri Ville Skinnari kertoo. Suomi on järjestänyt tänä vuonna myös kansallisen ruoka järjestelmäkeskustelun ja vastaavan pohjoismaisen tilaisuuden sekä raportoinut YK:lle kansallisesta toimintasuunnitelmasta ruokajärjestelmien kestävyyden vahvistamiseksi. Yhdysvalloissa tarjotaan kouluruokaa maksulliseen, tuettuun hintaan, Norjassa oppilaat syövät eväitä. Hyviä käytänteitä ja tutkimusta WFP:n kouluruokaryhmän yhteyteen perustetaan verkosto, jossa jaetaan parhaita käytänteitä kouluruokailun toteutuksesta ja tutkimuskonsortio, jossa eri tutkimuslaitokset voivat tehdä tieteellistä yhteistyötä kouluruoka tutkimuksessa. – Koronaviruspandemia jätti koulusulkujen johdosta yli 370 miljoonaa lasta ilman kouluruokaa samalla, kun hauraimmissa maissa lapset eivät usein päässeet kouluruokailemaan edes ennen pandemiaa. Ruokajärjestelmien uudistamisella on keskeinen rooli kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. – Tavoitteenani on edistää kouluruokailun tunnettuutta, kansainvälistä resursointia ja suomalaisten innovaatioiden vientiä. On arvioitu, että kouluruokailun rahoittamiseen tarvitaan globaalisti 4,7 miljardia USA:n dollarin vuodessa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 jokaiselle maailman lapselle tarjotaan kouluruoka. Tuettua, kohtuuhintaista ruokaa on saatavilla laajemmin. Suomen lisäksi ilmaista kouluruokaa tarjoavat jossakin määrin ainakin Intia, Brasilia, Ecuador, Peru, Costa Rica, Kiina, Venäjä, Ruotsi ja Viro. S uomen humanitaarisen avun budjetista lahjoitetaan viisi miljoonaa euroa Maailman ruokaohjelman (World Food Programme) kouluruokaohjelmalle. KU VA : VA LT IO NE UV OS TO N KA NS LI A 10 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Suomi on ilmaisen kouluruuan edelläkävijä MAKSUTON KOULURUOKAILU kirjattiin Suomessa lakiin vuonna 1943. Kokouksen ansiosta joukko valtiota, järjestöjä ja yksityisen sektorin toimijoita päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja perustaa yhteenliittymiä, joiden kautta ruokajärjestelmien muuttaminen käytännössä tehdään, Skinnari tarkentaa. Arviolta vain noin 388 miljoonalla maailman lapsella eli noin puolella kaikista alakouluikäisistä on mahdollisuus kouluruokaan. Se lanseerattiin syyskuussa YK:n ruokajärjestelmiä käsitelleessä huippukokouk sessa New Yorkissa Suomen aloitteesta. Alkuvaiheessa työ on keskittynyt kansainvälisen kouluruokakoalition perustamiseen. Kouluruokaohjel mien rahoitus on tarkoitus hoitaa pitkälti kansallisista budjeteista ja kenttätyö pääasiassa WFP:n maaohjelmien kautta, Skinnari selventää. Hän työskentelee myös Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläänä WFP:n pääjohtajan David Beasleyn pyynnöstä. Tuki kohdennetaan maihin, jotka ovat akuutin avun tarpeessa. LISÄTIETOJA: wfp.org educationfinland.fi/ schoolmeals. Harvinaisinta kouluruoka on kehittyvissä maissa. Ulkoministeriö ja Opetushallitus ovat koonneet School Meals for All -julkaisun ja perustaneet Education Finlandin verkkosivujen alle englanninkielisen kouluruokasivuston. Koalitioon on liittynyt jo 60 maata ja 50 järjestöä. Kokoamme suomalaisen julkishallinnon, yksityisten yritysten ja tutkijoiden parhaat käytänteet yhteen pakettiin ja tarjoamme niitä kansainvälisille kumppaneille, Skinnari kertoo. – Suomen aloitteesta syntynyt kouluruokakoalitio sai laajaa kannatusta. WFP:n koalition työtä suunnitellaan kymmeneksi vuodeksi. – WFP:llä on kouluruokaohjelmia lähes kaikissa matalan tulotason maissa, joissa niiden toteuttaminen on olosuhtei den puolesta mahdollista. – Suomen kouluruokajärjestelmä kiinnostaa juuri nyt kansainvälisesti. Suomi on noussut ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen maavertailun ykköseksi YK:n ja Bertelsmann-säätiön vertailussa. Itse tahdon takoa, kun rauta on kuumaa
Vaikka on tapahtunut solupako, somaattisia soluja on maidossa aika ajoin, eikä ole suotavaa sekoittaa siihen uuden ajan maitoa. Voinee siis käyttää myös nimityksiä porkkana-, perunatai ylipäätään kasvispaistikas. Mutta mitä nimiä uusilla tavoilla tuotetuista uusvanhoista raaka-aineista pitäisi käyttää. Korvikesanaakin on ehdotettu, mutta sillä on huono kaiku varsinkin vanhempien henkilöiden mielissä, vaikka uudet tuotteet korvaavatkin vanhoja. Miltä kuulostavat uusiomaito, uusioliha tai uusiomuna. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja ja Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen. ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNTÖ edellyttää, että elintarvikkeesta annettavat tiedot ovat oikeita, selviä ja helposti ymmärrettäviä eivätkä johda kuluttajaa harhaan. Salamin varaamista pelkästään lihalle perustellaan sen ”omalaatuisella valmistusprosessilla”. Ruoka ei saa nykyään sisältää mitään, kaiken pitää olla -ton. Kehitys on kehittynyt sen verran nopeasti, että nimet eivät ole kehittyneet samaan tahtiin. Eurooppalaista direktiiviä bioteknisesti tuotettujen tuotteiden nimeämisestä ei vielä ole, muutamia kansallisia säädöksiä tai ohjeita sen sijaan on tehty, kuten Ranskassa. Sekin on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska näitä tuotteita valmistetaan nykyisissä tai vähintään entisissä meijereissä. Ongelmia voi tulla, jos käy kuten Voimariinille, kun voi vei voiton, eikä voi-sanaa voi käyttää. Elintarvikkeen nimenä on käytettävä EU:n lainsäädännössä säädettyä nimeä, Suomessa yleisessä käytössä olevaa nimeä tai elintarviketta yksilöivää, kuvaavaa ja muista vastaavista erottavaa nimeä. Ei saa käyttää nimitystä Voiton mariini. Maidoton maito tai lihaton liha ei käy, koska reaktorilla tuotettu liha koostuu samanlaisista soluista kuin eläimenkin liha. Sitä on käytetty hyvin merkittä vissä määrin ruokana jo ammoin ennen 15.5.1997, joka on EU:n uuselintarvikesäädösten raja-ajankohta. Kun se tulee reaktorista, se on biokaasua. ”Lihavalmisteita jäljitteleviä elintarvikkeita ei voi nimetä kasvilihaksi, koska kasvilihaa ei ole elintarvikkeena olemassa”, kerrotaan Ruoka viraston sivuilla. Vaikka keinolannoitteita ja keinomakeuttajia on, keinolihaa voitaneen nykyohjeiden mukaan pitää harhaanjohtavana, sillä itse lihassolut ovat samanlaisia, vaikka onkin tuotettu eri keinoin kuin perinteinen liha. Koska elintarviketaloudessa kaikki kiertää, voisiko sitä käyttää myös uusista tuotteista. SOLUVILJELMÄSSÄ tuotetusta lihasta käytettiin kymmenkunta vuotta sitten yleisesti nimitystä keinoliha. Englanninkielisissä teksteissä uudesta tuotannosta käytetään nimeä cell agriculture, solumaatalous, ja tuotteita kutsutaan cell-cultured, soluviljelty. Lab-grown, laboratoriossa kasvatettu, on enää vähän käytetty englanniksikaan, kasvattamot kun kasvavat hyvää vauhtia ulos laboratoriomittakaavasta. Kierrätystuotteissa käytetään käsitettä ”uusio”, mihin sisältyy ajatus uusitusta uudesta tai uusvanhasta. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 11 tietenkin voida ilmoittaa, mitä valmistuspaikkaa ei ole käytetty. Vai kenties uusmaito, -liha ja -muna. Soluliha tai solumaito on kuitenkin harhaanjohtavaa eikä yksilöi, kuvaa tai erota muista ja yleisistä tuotantomuodoista. Hedelmälihasta ei sen sijaan ole mainintaa, mutta nimitystä voinee käyttää, koska hedelmälihaa on olemassa. Sillä tavalla voisikin kuvata hyvin uusia elintarvikkeita, sanoa lehmätön, siaton, kanaton ja kalaton liha tai munaton valkuainen. Bioteknisesti tuotetun syöttämiseen ei tarvita eläimiä, tulevaisuudessa ei ehkä enää kasvejakaan. KUN METAANI on tullut maasta, se on maakaasua. On suolatonta, sokeritonta, gluteenitonta, laktoositonta, mautontakin. Tai sitten hedelmät eivät ole kasviksia, mistä kasvitieteilijät ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunta voivat olla eri mieltä. Jos valmistuspaikkaa kuvaavan meijeri-sanan käyttö kielletään maito-sanan tavoin maitoa korvaavien tuotteiden yhteydessä, pitää UUSIA NIMITYKSIÄ S yötävän tuottaminen on kenties historiansa suurimman mullistuksen kynnyksellä. Tai kun marjamassaa tuotetaan reaktorissa, niin biomesimarja, biomustikka, biovadelma tai biolakka. Liioin savolainen perinneruoka naurispaistikas ei ole kuullutkaan paisti-sanan käyttö ohjeista. Solumaitoa tuotettiin takavuosina enemmän kuin laki salli, nykyään maidon solupitoisuudet ovat enää murto-osa taannoisista. Ikuisuuskysymykseen kumpi oli ensin, muna vai kana, voidaan nyt ehkä saada ratkaisu, sillä muna voi tulevaisuudessa olla kanaton, mutta kana on aina ollut munaton. Niin ikään ei saa sanoa kasvissalami. Miten siis olisi bioliha, biomaito, biokaseiini, biomuna tai biovalkuainen. Pakina TEKSTI: Heikki Manner MILTÄ KUULOSTAVAT UUSIOMAITO, UUSIOLIHA TAI UUSIOMUNA?. Suomessa Ruokavirasto on ohjeistanut kasvituotteista, että lihaa jäljittelevistä valmisteista saa käyttää makkara-, pyörykkätai pihvi-nimitystä, mutta ei filee, kinkku tai paisti. Nakin valmistusprosessi sen sijaan ei ilmeisesti ole ”omalaatuinen”, koska nimet soijaja porkkananakki ovat sallittuja. Apulannasta johdettu apuliha tai apumaito vaikuttavat vähintään keinotekoisilta, ellei peräti EU-avustukselta. ENGLANNIKSI vilja-, soijaja mantelijuomista käytetään yleisesti nimitystä dairy-free, meijeritön
Maailmanlaajuisesti eniten osaajapulasta kärsiviä aloja ovat logistiikka, teollisuus ja tuotanto, tietotekniikka, myynti ja markkinointi sekä hallintoja tukipalvelut. Lähes seitsemän työnantajaa kymmenestä kertoo, että päteviä työntekijöitä on vaikea löytää. Hyviä työkaluja ovat muuntoja täydennyskoulutukset sekä työvoimakoulutus. Lokakuun lopussa Kainuun ELY-keskus tiedotti, että maakunnassa on vähiten työttömiä 15 vuoteen. Maahanmuuton prosessit pitää saada sujuviksi ja nopeiksi, ja meidän pitää aktiivisesti houkutella yritysten tarvitsemia osaajia maailmalta. Kansantaloudellisesti on tärkeää, että työuria voitaisiin jatkaa joustavasti ja siten osaltaan varmistaa eläkejärjestelmän kestävyys. Kysymys ei ole vain yritysten liiketoiminnasta, vaan koko maan talouskasvun rattaat täytyy pitää pyörimässä. Pitkällä aikavälillä keskeinen asia on saada koulutusmäärät vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, Valtonen listaa. Tänä vuonna Suomesta ei kuitenkaan saatu tilastollisesti riittävää määrää vastauksia. Kariola arvioi, että osaajapulan taklaaminen vaatii ajattelutavan muutosta yrityksissä. – Monimuotoisuus pitää ottaa tosissaan ja tehdä aitoja arjen tekoja. Outi Paakkanen ja Essi Kilpeläinen työskentelevät tuotekehittäjinä Valiolla. Pitää tarjota nopeita koulutuksia, joilla osaaminen päivitetään nykyisiin työelämätarpeisiin. Toiseksi yritysten on kannettava entistä enemmän vastuuta henkilöstönsä kehittämisestä. – Markkinoilla voi olla työvoimaa. 12 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 M anpowerGroupin elokuussa julkistettu Talent Shortage Survey -tutkimus avaa karun kuvan työelämään: maailmanlaajuinen osaajapula on pahin 15 vuoteen. Ajankohtaista TEKSTI: Pirjo Huhtakangas AJATTELUTAVAN MUUTOS OSAAJAPULAN LÄÄKKEEKSI. Pitkittyessään osaajapula voi pahimmillaan ohjata investointeja ja liiketoimintaa pois Suomesta. – Lisäksi pitää lisätä työvoiman tarjontaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pieniäkin tekoja tekemällä ja käytäntöjä muokkaamalla muokataan myös ihmisten asenteita. Valtosen mukaan osaajapulaa pitää taklata monella rintamalla. Nopea ratkaisu on osaamiseen perustuva maahanmuutto. Sattumaako. Suomen tilanne selviää kauppakamarien elokuun jäsenyrityskyselystä, jonka mukaan kolme neljäsosaa yrityksistä potee pulaa osaavasta työvoimasta. Erityisesti on tarvetta ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Yrityksillä menee pääosin hyvin, liiketoiminta kasvaa ja kehittyy, johtava asiantuntija Mikko Valtonen Keskuskauppakamarista tiivistää. KU VA : VA LI O. Suomi on osallistunut ManpowerGroupin tutkimukseen vuodesta 2013 alkaen. Avoimiin työpaikkoihin ei ole aina hakijoita, heidän työkokemuksensa on vähäinen, tai koulutus ei sovellu tehtävään. Kolmanneksi yritysten tulee ottaa koko työvoiman potentiaalista kiinni vastavalmistuneista kokeneisiin konkareihin, Kariola kiteyttää. Jos sen osaaminen ei kohtaa yritysten tarvetta, puhutaan osaajapulasta. Monimuotoisissa työympäristöissä syntyy korkealaatuisempia tuotteita, ja monimuotoisuus lisää innovatiivisuutta, luovuutta ja työn tehokkuutta. – Kun talous toipuu koronapandemiasta, talouskasvu lähtee vauhdilla käyntiin. Osaajapula vaivaa joka puolella Suomea. Suomen kehitys on ollut siitä lähtien samansuuntaista muiden maiden kanssa. Pelkona on, että talouskasvu sakkaa, ellei osaajapulaan löydetä tepsiviä lääkkeitä. Monimuotoisuutta pitää edistää ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola sanoo, että osaaja pula johtuu työn murroksesta ja muistuttaa, että se pitää erottaa työvoimapulasta. Valtaosa työntekijöistä toivoo parempaa työn ja yksityiselämän tasapainoa. Ihmisiä pitää kannustaa muuttamaan työn perässä, mutta pohtia samalla esimerkiksi liikkuvuusavustuksen laajentamista ja sitä, haittaako varainsiirtovero työvoiman liikkuvuutta. ManpowerGroupin tämänvuotisen tutkimukseen osallistui 42 000 työnantajaa, joita pyydettiin arvioimaan vaikeuksia täyttää avoimia tehtäviä ja vaikeimmin täytettäviä tehtäväkokonaisuuksia sekä puutteita hakijoiden osaamisessa. – Löytääkseen ja säilyttääkseen parhaan osaamisen yritysten on opittava ymmärtämään, mitä työuransa eri vaiheissa olevat työntekijät oikeasti haluavat
Työnantajien puheissa muun muassa kansain välisyys, kielitaito, vientiosaaminen ja kaupallinen osaaminen ovat hakijoita erottavina tekijöinä, jäsenpalvelupäällikkö Suvi Huttunen kertoo. Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja, jolla on mallastamoja Pohjoismaissa ja Puolassa. Myös englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja olisi hyvä olla tarjolla ja käyttää yrityskielenä englantia, kun kyseessä on kansainvälinen yritys. – Paikkoja ei jäänyt täyttämättä, ja meillä oli enemmän kuin yksi pätevä kandidaatti loppusuoralla. Fyysisesti raskaaseen työhön on yhä vaikeampi löytää tekijöitä, ja alueellisia erojakin on. Suomeen töihin tulevien byrokratia keveäksi Viking Malt Oy:n henkilöstöjohtaja Pia Valve arvioi, että kansainvälinen rekrytointi auttaa taltuttamaan Suomen osaajapulaa. Tuolloin suurimmat osaamiskatveet löytyivät yhteistyöja viestintätaidoista. Seniorikonsultti Tomi Välimäki MPSYhtiöistä sanoo, että kaikkien työikäisten saaminen töihin ratkaisisi monet ongelmat, mutta se ei käy käden käänteessä. Tehtäviä löytyy niin operatiiviselta puolelta kuin asiantuntijaja esihenkilö rooleista, Tammela summaa. – Tarvitsemme elintarvikealalla osaajia myös tekniikan, kemian, sähköalan, kaupan alan ja yleisemmin elintarvikealan ammattilaisista. Alueiden väliset koulutuserot eivät ole poistuneet, vaikka suomalaisten koulutustaso on noussut. l AGRONOMILIITTO selvitti jäsentensä osaamista sekä osaamistarpeita ja -vajeita viimeksi vuonna 2017. – Kannustamme tehtäväkiertoon talon sisällä ja tarjoamme kehittymismahdollisuuksia henkilöstöllemme sitä kautta, Tammela kertoo. On sekä työnantajan että yhteiskunnan vastuulla luoda mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja työntekijän vastuulla täydentää osaamistaan. Koulutustaso indeksi 2019 Koulutustasoindeksi kertoon kunkin alueen yli 20-vuotiaan väestön perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden vuosina henkeä kohti vuonna 2019. – Suomeen muutto pitäisi tehdä houkuttelevaksi, töihin menemisestä ylpeyden aihe ja jokaisen osallistumisesta yhteis kunnan rakentamiseen tärkeä arvo, Välimäki toivoo. Korkeakoulutetuista tutkijoista ja tuotekehittäjistä on aika ajoin pulaa. Uskon, että tämä auttoi meitä hauissa, Valve arvioi. – Auttaisi, jos liikkuvuus eri maiden välillä tehtäisiin mahdollisimman helpoksi ja Suomeen töihin tulevien byrokratia mahdollisimman keveäksi, hän tiivistää monen yrityksen toiveen. Olemme tunnettuja innovaatioista ja tohtoriopintojen suorittajista, ja myös kansainvälisiä osaajia tarvitaan. Erityisesti korona-aikana Henryn verkostot ovat olleet arvokkaita. – Pääasiassa olemme rekrytoineet tuotevalmistukseen, logistiikkaan ja kunnossapitoon, mutta myös myyntiin, laadunhallintaan, tuotekehitykseen ja bisneksen puolelle. Myös pienemmillä käytännön toimilla voidaan vaikuttaa osaajapulaan. – Pitemmällä tähtäimellä Suomen koulutuspoliittiset ratkaisut ovat tärkeitä: lisä tään koulutusta niille aloille, joissa on työvoimapulaa. – Joistakin ammattiryhmistä ja osaajista on pulaa tietyillä paikkakunnilla. Vaikka työpaikkoja on tarjolla, puolisolle ei ehkä löydy koulutusta vastaavaa työtä. – Henry on näköalapaikka sille, mitä HR:ssä tapahtuu Suomessa ja ulkomailla ja auttaa pitämään oman osaamisen ajan tasalla. Koulutetut muuttavat nykyisin toisten osaajien perässä, ei enää yhtä paljon työpaikkojen perässä. Tammelan mukaan alan kiinnostavuutta ja kehitysmahdollisuuksia pitää tuoda enemmän esille kaikkien alojen osaajille. Esimerkiksi rekrytointitilanteissa kynnystä ei kannata nostaa liian korkealle. Sitran ja aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n lokakuussa julkaistun Miten osaa jat liikkuvat alueilla -selvityksen mukaan osaajapula koskettaa kaikkia alueita Suomessa, mutta eri tavoin. – Tulevaisuuden työelämässä lisääntyy moninaisuus. Yritys palkkasi viime vuonna korkeasti koulutettuja elintarviketeollisuuden ammattilaisia ja muutamia muita korkeakoulutettuja työntekijöitä asiantuntija-, päällikköja johtotehtäviin sekä Suomeen että muihin yksiköihin. Suomi ei ole tässä suhteessa välttämättä houkutteleva maa. Dramaattista osaaja pulaa emme ole kokeneet, vaikka haut eivät helppoja olleetkaan. Yksi vuosi vastaa sataa pistettä. Tänä vuonna Valiolla on ollut haussa työntekijöitä noin 500 tehtävään, joista puolet on kesätyöpaikkoja ja 85 on ollut avoinna vain talon sisällä. KU VA : SI TR A JA M DI Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 13 Isossa talossa tarvitaan monenlaisia osaajia Valion henkilöstöjohtaja Marianne Tammela kertoo, että isossa elintarvikeyrityksessä tarvitaan monenlaista osaamista. Monipuoliset taidot tarpeen. Valve seuraa henkilöstöasioita myös henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistyksen, Henryn, hallituksen varapuheenjohtajana. Haimme kuitenkin useammasta maasta. Sitran vanhemman neuvonantajan Tapio Huttulan mukaan ainoita nopeita keinoja paikata osaajapulaa ovat aktiivinen koulutus ja työperäinen maahanmuutto. Hän näkee elintarvikealalla jonkin verran työvoimapulan merkkejä, mutta tarjolla olleisiin työtehtäviin on löytynyt vielä tekijöitä. Agronomiliitto on aikeissa uusia selvityksen ensi vuonna
Edessä vas. Ennakoimalla tulevat ongelmat se parantaa tuotannon satoa. Ajankohtaista TEKSTI: Elina Teerijoki EIT FAN -OHJELMASTA LISÄVAUHTIA STARTUPEILLE EIT FAN Helsinki Hubin toinen kierros esitteli kymmenen lupaavaa elintarvikeja maatalousteknologiaalan yritystä. 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 S tartup-yritys hyötyy valmennuksesta vielä ensimmäisen kynnyksen yli päästyään. Markkinoilla on tällä hetkellä savulohta muistuttava tuote sekä levitteitä. Toukista saatavaa proteiinia hyödynnetään ensisijaisesti tuotantoeläinten rehuna, mutta sitä olisi periaatteessa mahdollista hyödyntää myös ihmisravintona. Osallistumisen edellytyksenä oli, että liikeidea yrittää ratkaista jotain ruokajärjestelmän haastetta. Tavoitteena on pystyttää suuri tuotantolaitos ja mahdollistaa jopa kokonaisten fileiden valmistaminen tulostamalla. tracegrow.com Kiihdyttämöön osallistuneiden yritysten edustajat ryhmäkuvassa. Ilkka Suhonen / Tracegrow, Joris Brabants / Planticus, Harri Juntunen / Yield Systems, Nathalie Berezina / Norbite, Emilio Aragon / Revo Foods. Jo markkinoilla oleva lannoite vähentää tarvetta sinkin ja mangaanin kaivostuotantoon. HUB HELSIN GIN KIIHDY TTÄMÖ N 2021 YRITYK SET HOOKED FOODS n Ruotsalainen Hooked Foods tuottaa vegaanista kalan tyyppistä valmistetta. revofoods.com TRACEGROW n Suomalainen Tracegrow tuottaa kestävällä tavalla mikroravinnelannoitetta käytetyistä alkaliparistoista. Takana vas. kamupak.fi. Patentoidun prosessin tärkeä vaihe ovat erään koiperhoslajin toukat, jotka pystyvät hyödyntämään ravintonaan useimpia jätemuovin lajeja. Tracegrow etsii kumppania jakeluverkostoon. Olosuhteet jäljittelevät luonnonvalon vuorokausirytmiä, mikä auttaa optimoimaan kasvien ravinnepitoisuuden. norbite.eu PLANTICUS n Belgialaisen Planticuksen sadontarkkailuohjelmisto jäljittää, ennaltaehkäisee ja hoitaa kasvinviljelyssä tauteja ja tuholaisia. Kamupak toimii jo pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa suomalaisessa kaupungissa. planticus.com REVO FOODS n Itävaltalaisyritys tuottaa herneproteiinipohjaista, ravitsemuksellisesti lähellä oikeaa lohta olevaa lohen tyyppistä valmistetta. Sen ensimmäinen tuote, Toonish-niminen tonnikalamainen valmiste, lanseerattiin kuluttajamarkkinoille tänä vuonna. Ohjelmisto on käytössä etenkin kasvihuonetomaattiviljelmillä, mutta sitä voi hyödyntää myös muiden lajien viljelyssä. Järjestelmän alusta voi jatkossa toimia myös muiden pantillisten kierrätys tuotteiden käsittelyssä. Tavoitteena on viljellä tuotteita funktionaalisina elintarvikkeina ja lääketieteen tarpeisiin. Viljelyssä on tarkoitus hyödyntää olemassa olevia, käyttöä vailla olevia tiloja; Sveriges Lantbruksuniversitetista ponnistavalla Grönovationilla on koeviljelmä Uppsalassa hylätyssä pommisuojassa. hookedfoods.com KAMUPAK n Suomalainen Kamupak on kehittänyt kierrätysjärjestelmän noutoruuan uudelleenkäytettäville pantillisille pakkauksille. Yritys etsii lisää kumppaneita. Se hyödyntää 3D-tulostusta saadakseen tuotteisiin myös oikeaa muistuttavan rakenteen. Jarna Hyvönen / Volare, Ben Holden / Whywaste, Karri Lehtonen ja Saara Smith / Kamupak ja Sarosh Ramachadra / Grönovation. Hookedin tavoitteena on kehittää ja tuoda markkinoille Salmoonishniminen, myös ravintoarvoiltaan lähellä lohta oleva tuote. gronovation.se NORBITE n Ruotsalainen Norbite muokkaa muovijätteestä ruokaa. EIT Food Accelerator Network (FAN) on EU:n rahoittama ohjelma elintarvikeja maatalousalan startup-yrityksille, jotka ovat jo päässeet alkuun toiminnassaan ja tarvitsevat lisää sparrausta tulevia tavoitteitaan varten. Monen osallistujayrityksen tavoitteena on hakea lisärahoitusta tai yhteistyökumppaneita. GRÖNOVATION n Grönovation kehittää tornimuotoista vertikaaliviljelyä, jossa minimoidaan hävikki
Demopäivän jälkeen moni yritys on päässyt eteenpäin tavoitteissaan. Mirva Lampinen kertoo, että ohjelma jatkuu ja haku uuteen kiihdyttämöön aukeaa tammikuussa. Lue lisää ja varaa osastosi pfsptec.messukeskus.com Samaan aikaan järjestetään graafisen alan Sign, Print & Promotion sekä hotellija ravintola-alan Gastro Helsinki. Ohjelmisto myös ohjaa hinnoittelemaan hävikkiriskissä olevat tuotteet optimaalisesti. Se hyödyntää konenäköä ja koneoppimisratkaisuja sekä virtuaali mallinnusta. volare.fi WHYWASTE n Ruotsalainen Whywaste on kehittänyt vähittäiskaupan tarpeisiin ohjelmiston, joka helpottaa hävikinhallintaa. VOLARE n Suomalainen, VTT:llä syntynyt Volare kääntää elintarviketeollisuuden sivuvirrat ravinnoksi hyödyntämällä mustasotilaskärpäsen toukkia. Sen avulla on helppo jäljittää vanhenevat tuotteet. Vuoden 2021 ohjelma oli järjestyksessä toinen. – Olemme ensimmäinen ja edelleen ainoa ruoka-alan kiihdyttämöohjelma, joka tukee jo kehittyneempiä startup-yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Muun muassa Volare, Revo Foods ja Tracegrow ovat toteuttaneet menestyksekkään rahoituskierroksen. whywaste.com YIELD SYSTEMS n Aalto-yliopistossa syntynyt suomalainen Yield Systems tarjoaa ohjelmistoa kasvintuotannon arvoketjun tehostamiseksi. 16.–17.3.2022 Messukeskus Helsinki Kohta tavataan taas kasvokkain! Nyt kannattaa laittaa ylläolevat päivänmäärät kalenteriin, sillä FoodTec, PacTec & PlastExpo Nordic -messukokonaisuus is back. EIT:n muut ohjelmakeskukset sijaitsevat Bilbaossa, Münchenissä, Lausannessa, Haifassa ja Cambridgessa. Whywaste aloitti yhteistyön Ruotsin suurimman kauppaketjun ICAn kanssa, ja Volare on aloittanut yhteistyön Pauligin kanssa. Olethan muistanut varata jo osastosi. Tavoite on tuottaa tietoa, jonka avulla satotuottoa saadaan pidetyksi yllä. l LISÄTIETOJA: eitfan.eu. – Meillä oli ensimmäisessä ohjelmassa mukana hieno joukko yrityksiä, joista tunnetuimpia tällä hetkellä ovat Solar Foods, Eniferbio ja Mycorena, ohjelmajohtaja Mirva Lampinen VTT:ltä kertoo. Kesäkuun alussa kiihdyttämössä aloittaneet yritykset kävivät läpi tiiviin neljän kuukauden sparrauksen, jossa ne saivat tietoa ja tukea huipputason yritysja asiantuntijakumppaneilta. Tänä vuonna meillä oli yli 70 hakijaa ja kaikkiin kuuteen EIT:n ohjelmakeskukseen haki yhteensä yli 600 yritystä, Lampinen kertoo. Volare suunnittelee ensimmäisen suuren tuotantolaitoksensa valmistuvan vuonna 2023. Ohjelma on avoin EU:n alueella tai kumppanimaissa toimiville yrityksille. Osallistuminen on yrityksille ilmaista. Viljelystä saadaan proteiinia kalanrehuun ja lemmikkien ruokiin, rasvaa kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin ja lannoitteeksi soveltuvia ravinteita. yieldsystems.tech Pohjois-Euroopan johtavat teollisuustapahtumat Messukeskuksessa. Tapahtumakokonaisuus kerää keväällä yhteen elintarviketeollisuuden, pakkausalan sekä muovialan ammattilaiset yhteen. Whywasten ohjelmisto on käytössä 35 eurooppalaisessa kauppaketjussa, uusimpana ruotsalaisessa ICAssa. Yhteistyössä Elintarviketeollisuuden ykköstapahtuma EIT FAN Helsinki HUB -kiihdyttämö toteutetaan osana VTT:n Food & Beyond -ekosysteemikokonaisuutta. Lokakuun alussa järjestettynä demopäivänä ne esittelivät laajalle yleisölle, mihin ne ovat seuraavaksi suuntaamassa
Valmiiksi halkaistu leipä on helppo täyttää mieleisillä täytteillä. Ne on valmistettu palautuspulloista saatavasta rPET-muovista eli kierrätetystä polyeteenitereftalaatista. Makunsa ne saavat huolella valituista mausteista ja ripauksesta laadukasta öljyä. Se helpottaa yrityksen ilmastotyötä auttamalla hallitsemaan hiilineutraaliuden kaikki vaiheet ja viestimään hiilineutraaliuden hyödyistä. Esikypsennetty tuote on lisäaineeton, gluteeniton ja laktoositon.. 16 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Haarukassa KOONNUT: Pirjo Huhtakangas SUOMALAINEN ILMASTOMERKKI Gaia Carbon Neutral on tuotteille, palveluille ja yrityksille myönnettävä suomalainen ilmastomerkki. Ensimmäisenä merkki on otettu käyttöön Vindirekt Oy:n maahantuomassa italialaisessa Think Organic Sparkling -kuohuviinissä. Se on rehdisti tumma, sopivasti hapan ja runsaskuituinen (7 %) palaleipä. Merkintä kertoo koko tuotantoketjun ilmastovaikutuksen hiilidioksidiekvi valenteiksi muutettuna. Sitä kutsutaan kotimaiseksi riisiksi, koska se muistuttaa kooltaan ja muodoltaan riisiä. Auringonpaiste-, Marianne-, Mansikkapaikka-, Ihana hetki-, Illan hehkuja Taikayö-tuotteet pakataan kierrätyspulloista valmistettuihin kakkurullapakkauksiin. Merkki antaa kuluttajille luotettavaa tietoa ja auttaa vastuullisten valintojen tekemisessä. Hippuja voi keittää, paistaa tai wokata. Leipää myydään kolmen kappaleen pakkauksessa (240 g) pakasteena. GLUTEENITON RUISLEIVÄN KORVAAJA Moilas Gluten-Free Tumma Pyöreä on täydellinen ruispalaleivän korvaaja. Kastike on valmistettu suomalaisesta fermentoidusta härkäpavusta. Gold&Green Proteiinirakeet ja Proteiinilastut ovat lisäaineettomia. VOITTOISA KASTIKE Suomalaisen Meeat Food Tech Oy:n Tikka Masala -kastike on valittu vakuuttavimpien ruokainnovaatioiden joukkoon Anuga -messuilla Kölnissä. PERUNAHIPPU VUODEN RUOKAINNOVAATIO Iltalehden Kultainen Pippuri -kilpailun Vuoden innovaatio -palkinnon on saanut Pohjolan Peruna Oy:n Rooty-perunahippu. Yhteen kakkurasiaan käytetään noin kaksi puolen litran kierrätyspulloa. Aikaisemmin tänä vuonna merkinnän saivat Atrian kanatuotteet. KAKKURASIA KIERRÄTYSPULLOISTA Fazer on tuonut markkinoille täysin kierrätysmuovista tehdyn pakkauksen. Perunasta pestään luonnonmukaisessa käsittelyssä tärkkelystä niin, että kaikki tärkeät ravintoaineet säilyvät, mutta hiilihydraatteja on sadassa grammassa vain 12. Ne sisältävät kauralesettä sekä herneja härkäpapuproteiinia. PROTEIINITUOTTEITA ELINTARVIKEVALMISTAJILLE Gold&Green Foods on laajentanut tarjontaansa lihaa korvaavista tuotteista uudenlaisiin proteiineihin. Hippu valmistetaan patentoidulla menetelmällä. ILMAN RASVAA PAAHDETTU LINSSILASTU Kartanon Paahdetut Linssilastut paahdetaan rapeaksi kuumalla suolapedillä ilman rasvaa. Ensimmäisessä vaiheessa merkinnän on saanut kolme possutuotetta: Atria Mestarin Possupihvi Naturell 600 g, Atria Vilja porsaan Ohut Fileepihvi Naturel 240 g ja Atria Viljaporsaan Ohut Fileepihvi Tryffeli 260 g. Taste Inno vation Show -kategoriaan osallistui 418 yritystä ja 1 322 ruokainnovaatiota, joiden joukosta tuomaristo valitsi 67 tuotetta ja konseptia, jotka vakuuttivat inno vatiivisuudellaan, vastuullisuudellaan, ideallaan ja luovalla toteutuksellaan. Gluteeniton tuote on helppo, nopea ja herkullinen arjen pelastaja, joka on valmistettu 100-prosenttisesti tuulivoimalla. Monipuolisten ominaisuuksiensa ja neutraalin makunsa ansiosta lastut sopivat hyvin moniin ruokiin ja juomiin, jopa makeisiin leivonnaisiin. POSSUTUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLKI PAKKAUKSEEN Atrian possutuotteiden kuluttajapakkauksessa on merkintä hiilijalanjäljestä. Linssit sisältävät yli 60 prosenttia vähemmän rasvaa Kartanon perunalastuihin verrattuna ja 30 prosenttia vähemmän rasvaa tavallisiin linssisipseihin verrattuna
Elintarvikemarkkinavaltuutetun antamat suositukset ja ohjeistukset on laadittu tämän toimintaperiaatteen mukaan. TYÖ ON MYÖS puuttumista mahdollisiin, elintarvikemarkkinoilla esiintyviin ongelmiin, ennen kuin ne kärjistyvät. Valtuutettu halusi reagoida asiaan suosituksella, ennen kuin pelkästään suullisesti tehdyt sopimukset aiheuttavat lisää yhteentörmäyksiä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on tiivistä, ja maataloustuottajia sekä elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajia tavataan usein. Muuttunut laki on aiempaa yksityiskohtaisempi, ja siinä määritellään direktiivin mukaiset kielletyt kauppatavat. Saadun palautteen perusteella selvennystä kaivattiin etenkin lain maksuaikoja koskevaan säännökseen. MaataloustuottaELINTARVIKEKETJUN NEUVOJA, SOVITTELIJA JA VALVOJA RATKAISUILLA PYRITÄÄN EDISTÄMÄÄN REILUA KAUPANKÄYNTIÄ. Sillä selvitettiin, onko muuttuvassa elintarvikemarkkinalaissa sidosryhmille epäselviä kohtia. jat sekä elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat on saatu keskustelemaan keskenään ongelmasta. Ratkaisuilla pyritään edistämään reilua kaupankäyntiä. Alalla on esiintynyt erimielisyyksiä maataloustuottajien ja ostajien välillä pitkäaikaisten sopimusten päättämisestä. Tietyissä tilanteissa valtuutettu voi tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksun määräämiseksi. Yksi esimerkki ennakoinnista on keväällä 2021 tehty kysely sidosryhmille. Se tarkoittaa, että aikaa jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa voimassa olleiden toimitussopimusten muuttamiseksi on 1.5.2022 asti. Puheenvuoro TEKSTI: elintarvikemarkkinavaltuutettu, OTT, VT Olli Wikberg, Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on toiminut asiassa aktiivisesti välittäjänä omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Huomautuksen tai julkisen varoituksen lisäksi valtuutettu voi esimerkiksi kieltää menettelyn jatkamisen ja asettaa elinkeinonharjoittajalle uhkasakon. Elintarvikemarkkinalaki uudistui olennaisilta osin marraskuun alussa, ja sen myötä valtuutetulle on kertynyt lisää neuvontaja valvontatehtäviä. Tulkintaa varten onkin hyvä olla kaikille yhteiset ohjeet, jotta toimintatavat ovat tulevaisuudessa yhdenmukaisia ja selviä. Toinen esimerkki on elintarvikemarkkinavaltuutetun antama suositus kirjallisista tuotantosopimuksista ja sopimusten päättämisestä. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 17 KU VA : EL IN TA RV IK EM AR KK IN AV AL TU UT ET UN TO IM IS TO sillä elintarvikemarkkinalain tulkinta on osoittautunut vaikeaksi. Neuvottelut ovat lähteneet hyvin liikkeelle, sillä eri osapuolet ovat olleet sitä mieltä, että ratkaisu pulmaan löydetään yhdessä. Vuoden 2019 alussa voimaan tullut elintarvikemarkkinalaki on muutettu EU:n kauppatapadirektiivin mukaiseksi. SUOSITUS JA OHJEISTUKSET on otettu elintarvikeketjun toimijoiden parissa hyvin vastaan. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Elintarvikemarkkinavaltuutetun käytössä on toki monenlaisia keinoja, mikäli laissa säädettyjä vaatimuksia tai kieltoja rikotaan. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto on Ruokaviraston yhteydessä. TÄLLÄ HETKELLÄ TUORE lakiuudistus työllistää toimiston henkilökuntaa. Lisäksi elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa tehdään työtä kulissien takana. Valtuutettu tarkastelee aiheita elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Olli Wikberg aloitti tehtävässä 1.9.2019. Mediassa esillä olleet kaupan pitkät sopimusjaksot ovat paikoin ongelmallisia maataloustuottajille: tuotantokustannukset nousevat, mutta tuottajahinnat on sidottu kauas tulevaisuuteen. Tiivistetysti tehtävänä on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja hyvien kauppatapojen toteutumista elintarvikealalla muun muassa valvomalla elintarvikemarkkinalaissa säädettyjen vaatimusten ja kieltojen noudattamista. Suulliset sopimukset ovat elintarvikeketjussa yleisiä. Ne on koettu tarpeellisiksi, E lintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävänä on ennen kaikkea neuvoa, sovitella ja turvata elintarvikeketjun heikompien osapuolten oikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset ja kaupalliset kostotoimet. Yhteyttä pidetään myös etujärjestöihin ja viranomaisiin Suomessa sekä koko EU:n alueella. Lakimuutoksen siirtymäkausi kestää puoli vuotta. KÄYTÄNNÖSSÄ elintarvikemarkkinavaltuutetun työ keskittyy asioiden selvittämiseen, riitojen sovitteluun ja toimijoiden ohjaamiseen siten, että päästään kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin. Ensimmäisenä mieleen voikin tulla kuva valvovasta viranomaisesta, joka määrää seuraamuksia elintarvikemarkkinalainsäädännön rikkomisesta. Elintarvikemarkkinavaltuutettuun voi olla yhteydessä, jos haluaa keskustella elintarvikemarkkinoilla esiintyvistä käytännöistä tai ongelmista. Maksuajoista tehtiin kattava ohjeistus, joka löytyy valtuutetun verkkosivuilta
Lähtökohta kuitenkin on se, että jos osaamista on jo, koulunpenkillä ei samoja asioita tarvitse opiskella, Hirvonen kertoo. Koulutukseen valituista kahdeksan lähti oppisopimuskoulutukseen. – Elintarvikealalla työskennellään pitkäänkin ilman virallista tutkintoa. – Opiskelija voi ottaa tutkinnon osan toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Perustutkintoa syventävämpää osaamista saa ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. He tulevat työllistymään suoraan yrityksen palvelukseen, Hirvonen taustoittaa. Elintarvikealalla on paikoin niin kova työvoimapula, että osaajia lähdetään kouluttamaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Peruskoulun päättäneet nuoret aloittavat pääasiassa kolmen vuoden elintarvikealan perustutkinnosta, josta he valmistuvat elintarvikkeiden valmistajaksi, leipurikondiittoriksi, lihatuotteiden valmistajaksi tai meijeristiksi. 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2021. Sopiva henkilö oikeisiin töihin Edellä mainittuja tutkintoja voi suorittaa myös oppisopimuksella. Tutkinto pitää opetushallituksen määRÄÄTÄLÖITYÄ KOULUTUSTA OSAAJAPULAAN Koulutus TEKSTI: Laura Hyvärinen KU VA : KA RJ AL AI SE T VA NK KU RI T Karjalaiset Vankkurit Oy:n työntekijät Hassan Osman, Simo Valling ja yrittäjä Teemu Virrantalo, keittiömestari Jouko Martikainen ja Riverian opiskelija Jenna Reijonen kehittivät opetuskeittiössä joululaatikoiden reseptiikkaa toukokuussa. Työnantajan vastuulla on järjestää opiskelijalle monipuoliset työtehtävät, joihin työpaikkaohjaaja opastaa. – Rekrytointikoulutuksessa etsittiin noin kymmentä henkilöä töihin. Riverialla on huomattu, että Pohjois-Karjala ja elintarvikeala houkuttelevat erityisesti venäläisiä. Elintarviketeollisuuden ammattitutkinnon suorittaneet voivat toimia erikoistoimialansa tuotteiden valmistajina, pakkaajina ja lähettämötyöntekijöinä. – He tietävät, että elintarvikealalla on töitä, varsinkin leipomoalalla. Opiskelija saa työajalta palkkaa ja työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Kielitaitovaatimukset eivät ole yhtä kovia kuin vaikkapa sosiaalija terveysalalla, siksi ala houkuttelee myös maahanmuuttajia. Elintarvikealan erikoisammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä elintarvikealalla tuotanto-, esimiestai asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Koulutusta markkinointiin yhdessä. 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 E lintarvikealan osaajille on kysyntää ympäri Suomen ja monenlaisiin tehtäviin. Joulusesonkia varten tuotteet ovat jo alueellisessa jakelussa vähittäiskaupoissa. Räätälöidyissä yrityskoulutuksissa koulutusta suunnataan tarvittaessa niin, että valmistuneet ovat erikoistuneet tiettyihin työtehtäviin. Osa oppimisesta tapahtuu perinteisin opinnoin. Riveria haastatteli hakijat yhdessä yrityksen kanssa. HKScanilla on Outokummussa nautateurastamo ja -leikkaamo. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria kouluttaa niin peruskoulun päättäneitä nuoria, täydennyskoulutusta etsiviä kuin alan vaihtajia elintarvikealan osaajiksi. Leipomoalalle on vielä omat ammattija erikoisammattitutkinnot. Leipuri-kondiittorit voivat opiskella esimerkiksi jäätelönvalmistusta, projektiasiantuntija ja lehtori Marja-Leena Hirvonen kertoo. Elintarvikejalostuksen ammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä pienimuotoisessa jalostuksessa, esimerkiksi valmistaa elintarvikkeita tai juomia, teurastaa eläimiä ja leikata ruhoja lihalajitelmiksi
Viime vuodesta kasvua on tullut noin seitsemän prosenttia, ja liikevaihtoa tulee olemaan tänä vuonna reilut 19 miljoonaa euroa. Kurssi on englanninkielinen, sillä viidennes opiskelijoista on kansain välisiä vaihto-opiskelijoita. Yksi mukana olevista yrityksistä on polvijärveläinen Karjalaiset Vankkurit Oy. Esimerkiksi venäjänkielisten työllistyminen on helpompaa niihin yrityksiin, joissa on venäjän kielen osaajia. Opiskelijat ovat kehittäneet useita uusia hunajatuotteita monipuolisesti eri tuotekategorioista, ja toimeksiantaja osallistuu arviointiin. Erityisasiantuntijoiden osaamista yrityksiin Riverian ja Itä-Suomen yliopiston Elinkeinoa ja liiketoimintaa ruokaketjussa -hankkeen (ELLI) tuella on kehitetty erityisesti maito-, marja-, kasvisja luonnontuotealan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nykyisin on joustavampaa. – Kevätkaudella kesäsesonkiin valmistautuessa olen tarjonnut opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 19 räysten mukaan suorittaa suomen tai ruotsin kielellä. – Englanninkieliselle koulutukselle olisi kysyntää. Karjalaiset Vankkurit Oy:n on ollut vaikeaa saada pysyvää henkilökuntaa, kun työ on ollut vahvasti sesonkiluonteista. Toimitusjohtaja Erik Kärki kertoo, että leipomotyöntekijöistä yli puolet on valmistunut oppisopimuksen kautta leipureiksi, kun taas pakkaamoon hakeutuvat töihin he, joilla tutkintoa ei ole. Yrityksen ja oppilaitoksen kumppanuus Porokylän Leipomo Oy työllistää reilut 140 työntekijää leipomoillaan Nurmeksessa ja Lieksassa. Lisäksi on lyhytkestoista täydennyskoulutusta, kuten talous-, kielija tietotekniikkakoulutusta sekä pätevyysja korttikoulutuksia, kuten anniskeluja hygieniapassi. Toiset haluavat tehdä mielellään pääasiassa iltavuoroa, toiset aamuvuoroa ja jotkut jopa yötyötä, Kärki summaa. Sen toteutuksessa ovat mukana yliopiston elintarvikealan opiskelijat ja ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan, materiaalitekniikan ja liiketalouden opiskelijat, yhteensä 74 opiskelijaa. He suunnittelevat ja testaavat sopivaa ratkaisua yritykseltä tulleelle toimeksiannolle. Kurssi toteutetaan käytännönläheisenä projektina, jossa opiskelijat työskentelevät ryhmissä. Harjoittelun aikana he ovat oppineet työn, kuten tutustuneet raaka-aineisiin, tuotantoprosessiin, omavalvontakirjauksiin ja jäätelöiden myyntiin tapahtumassa. Ryhmät on rakennettu moni alaisiksi, jolloin eri alojen opiskelijat tuovat ryhmänsä toteutuksiin oman alansa tietotaitoa ja oppivat etsimään ratkaisua useista eri lähtökohdista. Virrantalo etsi kesäkauden jäätelönteolle vastapainoksi uutta tuotetta ja keksi joululaatikot. Se houkuttaa monia, mutta meillä on myös työsuhde-etuja, kuten verottajan hyväksymä täysimääräinen liikuntaetu, hierontaetu ja yksityinen terveysvakuutus, joka kattaa työajan lisäksi vapaa-ajan ja vanhatkin vaivat. Palkka on yöaikaan leipomoalalla kaksinkertainen. Oltiin kaksi vuotta töissä, ja oli muutamia tiettyjä koulutuspäiviä. Tuotantoa ei pystytä tekemään vain normaaleihin toimistoaikoihin. Meillä on Riverian kanssa kumppanuussopimus, ja jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen opintopolku. Kuluttajat haluavat mahdollisimman tuoretta leipää, joten se värittää esimerkiksi leipomoalan työaikoja. – Kuuntelemme kuitenkin työntekijöitä ja räätälöimme työaikoja. PROJEKTIN RINNALLA kasvatetaan oman alan osaamista erilaisilla ryhmätehtävillä ja -laboratoriotöillä. – Työvoiman saatavuuteen on kuitenkin panostettava nyt, ettei siitä tule ongelmaa. Lopulliset tuotteet esitellään 9.12. Tänä vuonna toimeksianto liittyy hunajaan. Oppilaitokset tarvitsevat tuotekehitystiloja, joissa opiskelijat pääsevät tutustumaan erilaisiin elintarvikkeisiin ja tekemään tuotekehitystä. Kärki kertoo, että työvoiman saatavuus on vaikeutunut koko ajan, mutta vielä se ei ole ollut kasvun hidaste, mutta siitä on kuitenkin merkkejä. Yrittäjä Teemu Virrantalo kertoo saaneensa hankkeen kautta lyhytkestoista koulutusta, apua tunnettuuden lisäämiseen ja alueen pientuottajien kanssa verkostoitumiseen. Virrantalo on pätevöitynyt työpaikkaohjaajaksi. – Ennen oppisopimuskoulutus oli jäykempää. – Työntekijöitä voi houkutella eri tavoin. yliopettaja Liisa Lehtinen lehtori Eija Kulju yliopettaja Jarmo Ahonen Turun ammattikorkeakoulu yliopistonlehtori Oskar Laaksonen yliopisto-opettaja Niina Kelanne Turun yliopisto Turun yliopistolla ja ammattikorkeakoululla tuotekehityksen yhteiskurssi songin alkaessa olen palkannut heidät kesätöihin, kertoo Virrantalo. Yhteistyön tavoitteena on ollut työvoiman saaminen, koulutuspalvelut sekä osaamisen päivittäminen. Opiskelijat pääsevät tekemään tutkintoon liittyvät näyttötyöt aidossa työympäristössä ja seTURUN YLIOPISTON elintarvike kemian ja elintarvikekehityksen yksikkö ja Turun ammattikorkeakoulu järjestävät ensimmäistä kertaa elintarvikkeiden tuotekehityksen yhteiskurssin. Jokainen projektiryhmä työstää tuoteideaansa tekemällä alustavan markkinatutkimuksen, tuotekehityksen, pakkaussuunnittelun sekä tuotteen kuluttajatestaukset. Uusille työntekijöille on jatkuvasti tarve. Välillä ollaan koulussa ja välillä töissä. Toisaalta työt sopivat uraa aloittaville, kun tuotannon suorittaviin tehtäviin eri tarvita erikoisosaamista. – Hankkeen erityisasiantuntijana toimineen keittiömestari Jouko Martikaisen johdolla rakennettiin uutta reseptiikkaa, ja opiskelijatkin pääsivät osallistumaan laatikoiden tuotekehitykseen, Hirvonen taustoittaa. Yritys onkin löytänyt työvoimaa tiiviin oppilaitosyhteistyön kautta. Turun ammattikorkeakoulussa järjestettävillä minimessuilla, jossa opiskelijaryhmät pitsaavat tuotteitaan ja tarjoavat tuotemaistiaisia. l. – Haluaisimme esimerkiksi vuokrata tiloja tuotekehitysprojektien käyttöön, Hirvonen vinkkaa. Hankkeessa järjestetään erilaisia työpajoja, joihin yritykset ja opiskelijat saavat osallistua. Hiljaisempana kautena työntekijät työllistyvät usein muualle
Niitä tarvitaan moniin kohtiin järjestelmässä, tuotantotavoista uusiin jalosteisiin ja lainsäädäntöön asti. Tiimien valinta perustui idean Ravitsemus & Terveys TEKSTI: Factory Manager Laura Forsman, työelämäprofessori Reetta Kivelä, projektisuunnittelija Tiia Pelkonen & opetuskoordinaattori Isa Stucki, Viikki Food Design Factory VIIKKI FOOD DESIGN FACTORY TARJOAA YMPÄRISTÖN RUOKAJÄRJESTELMÄINNOVAATIOILLE Innovaatioiden kehittäminen tarvitsee tuekseen mentoreita, rahoitusta ja mahdollisuutta mallikappaleiden valmistukseen. 20 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 R uokajärjestelmän kipeästi tarvitsema muutos tapahtuu käytännössä uusilla innovaatioilla. Unelma sopi yhteen maa talousmetsätieteellisen tiedekunnan visioiden kanssa, ja kevään ja kesän aikana tiedekunnan ja Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoituksella päivänvalon näki Viikki Food Design Factory. Neljän innovaation idättämö Toinen kokeiluista on Idättämö -esihautomo-ohjelma, joka tarjoaa valmennusta, mentorointia, ruoka-alan ja rahoittajien verkoston sekä laboratorioinfrastruktuuria innovaatiopolun alkutaipaleella oleville tiimeille, joilla on kestävää ruokajärjestelmämuutosta tukeva idea. Kivelän lisäksi Viikki Food Design Factoryn kantaviin voimiin kuuluvat toimintojen kokonaisuudesta vastaava Laura Forsman, projektisuunnittelija Tiia Pelkonen, opintokoordinaattori Isa Stucki ja laboratorioteknikot Tuulia Leppänen ja Mikko Kangas. Keksinnöt eivät muutu itsestään innovaatioiksi markkinoille ja ihmisten käyttöön. Sen ensimmäiselle ohjelmakaudelle haki viisitoista kiinnostavaa tiimiä, joista pitchauskisan perusteella valittiin neljä lupaavaa innovaatioaihiota kehitettäväksi. KU VA : VE IK KO SO M ER PU RO. Innovaatioille parasta raaka-ainetta ovat tieteelliset tutkimuslöydökset, jotka mahdollistavat täysin uusien ratkaisujen kehittämisen ruokajärjestelmän ongelmiin. Englanninkieliseltä nimeltään Idättämö on Germinator. Ydinjoukon lisäksi Viikin professorit, tutkijat, opettajat, opiskelijat ja henkilökunta ovat osa kasvavaa Viikki Food Design Factoryn kehittäjäja hyödyntäjäkuntaa. Tämän tiesi omakohtaisesti Reetta Kivelä, työelämäprofessori ja Nyhtökauran kehittäjä, jonka oma polku tutkijasta startup-yrittäjäksi sai hänet unelmoimaan uudenlaisesta paikasta ja tavoista innovaatioiden ja innovaattoreiden synnyttämiseen. Kevään ja kesän 2021 aikana Viikki Food Design Factoryn ensimmäisiä toimintoja konseptoitiin ja osin pilotoitiin, ja syksyllä aloitettiin ensimmäiset kokeilut ruokajärjestelmäinnovaatioiden vauhdittamiseen. Viikki Food Design Factoryn ydintiimi Isa Stucki, Reetta Kivelä, Tiia Pelkonen, Laura Forsman ja Tuulia Leppänen
Luonnonvarakeskuksen High-Wire Horizontal Crop Production Concept -tiimillä on innovaatio korkeiden kasvien sisäviljelyyn. Muutoksen tekemisen keskellä Toinen Viikki Food Design Factoryn syksyn 2021 iso ponnistus on 3.11. Toimintaan ovat tervetulleita tutustumaan kaikki aiheesta kiinnostuneet. Mentorointiin osallistuu kiinteästi myös muita yliopiston innovaatio-, ruokaja elintarvikealan huippu osaajia sekä Idättämö-ohjelman ensimmäisen kauden yrityspartnerit Atria, Lantmännen, Oatly ja Raisio. Tiimien neljän kuukauden intensiivisessä esihautomovalmennuksessa Viikki Food Design Factoryn omina valmentajina toimivat Laura Forsman ja Reetta Kivelä. Viikki Food Design Factoryn uudet tilat avataan alkuvuodesta 2022. Tiimit pääsivät Viikki Food Design Factoryn kautta hyödyntämään myös laboratoriotilaa ja välineitä tuotteiden testaamiseen ja pitchaamaan innovaatioaihioitaan foodtech-alan sijoittajille Y Science – tapahtumassa Slushin ohessa joulukuun alussa. Ensimmäiselle luennolle osallistui lähes sata ihmistä monipuolisesti eri tiedekunnista. Horisontissa näkyy ainakin opiskelijayhteisölle suunnattu tekeminen, jolla ruokatuoteja palveluideoita kiritetään ja kehitetään kohti kaupallistamista. NATINREC-tiimillä LUT-yliopistolta on menetelmä entistä tehokkaampaan kasviperäisten raaka-aineiden uuttamiseen elintarviketeollisuuteen. Luentoja ja inspiraatiopuheenvuoroja pitävät Viikki Food Design Factoryn omien voimien lisäksi muun muassa johtaja Mari Pantsar Sitralta kestävyysmurroksesta, intuitiotutkija Asta Raami Innoversityltä keksijyydestä, työelämäprofessori Outi Ihanainen-Rokio tiimien vuorovaikutuksesta ja johtaja Mika Kukkurainen Nordic Food Techiltä ruokastartupeista ja rahoituksesta. Aikeissa on järjestää myös monialaiset yhteistyöprojektit esimerkiksi ruokajärjestelmän digitalisaation vauhdittamisesta ja sisäviljelystä. Kurssi ja sen luennot on tarkoitettu kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille, tutkijoille ja henkilöstölle. Helmikuussa 2022 tiimit esittelevät jatkojalostetut ratkaisunsa ohjelman yrityspartnereille ja mahdollisille sijoittajille. Idättämö-esihautomon ja ensimmäisen pilottikurssin lisäksi Viikki Food Design Factoryn suunnitelma on tuottaa muitakin kokeiluja uusista toiminnoista, joilla tiedepohjaisia innovaatioita vauhditetaan ruokajärjestelmän muutostarpeisiin. Mäslin tiimi Helsingin yliopistolta kehittää runsaskuituista ja hyvänmakuista viljapohjaista raaka-ainetta panimoteollisuuden hyödyntämättömistä sivutuotteista. Oleo-tiimi Helsingin yliopistolta kehittää elintarviketeollisuudelle uudenlaisia kasviperäisiä rasvoja eläinrasvojen ja palmuöljyn korvaajiksi ja painonhallintaan. alkanut Minustako Muutoksentekijä -kurssi, joka käsittelee järjestelmämuutosta, innovointia ja keksijänä toimimista ruokajärjestelmän näkökulmasta. liiketoimintapotentiaaliin, uutuusarvoon ja ratkaisun kykyyn muuttaa ruokajärjestelmää positiiviseen suuntaan. Seuraavan ohjelmakauden haku avataan keväällä 2022. Viikki Food Design Factory kuuluu Aalto Design Factoryn vetämään kansainväliseen Design Factory -verkostoon, ja on sen ensimmäinen ruokaan ja ruokajärjestelmäinnovaatioihin keskittyvä jäsen. Avajaisista ja muista ajankohtaisista kuulumisista ilmoitellaan muun muassa Viikki Food Design Factoryn uutiskirjeessä, jonka pääsee tilaamaan nettisivujen kautta. Kurssin on tarkoitus valjastaa opiskelijat oman tekijäidentiteetin ja ruokajärjestelmämurroksen äärelle. l LISÄTIETOJA: helsinki.fi/fi/viikki-food-design-factory Twitter @ViikiFoodDF Maistuvaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!
– Meillä oli jo vaaditut ulkopuolinen hallitus ja kht-tasoinen tilintarkastaja sekä toiminta muutenkin vaaditussa kunnossa, joten prosessi oli meille sujuva. Helsingin pörssistä saimme tärkeitä neuvoja ja vinkkejä, Tahkola kertoo. Eräs Fodelian yhtiöistä on Oikia-brändillä snacks-tuotteita valmistava Real Snacks. Listautumisen tavoitteena oli ensisijaisesti rahoittaa investointeja. Lisäksi konserniin kuuluvat Feeliasta vuonna 2017 irrotettu, Feelia-tuotteiden verkkoruokakauppatoimintaa pyörittävä FodNet sekä 2020 perustettu Fodelian ja henkilöstökonserni Bravedon yhteisyritys Fodbar, joka tarjoaa ruokapalvelun kokonaisratkaisuja esimerkiksi kunnille. Selvityksessä ulkopuolinen arvioi ja kävi perusteellisesti läpi yhtiön hallinnon ja toiminnan. Feelian vuonna 2018 valmistunut uusi tehdas oli neljän-viiden miljoonan investointi, ja tulevaisuuden suunnitelmissa oli yrityksen kasvattaminen. Fodelia on holding-yhtiö, jonka omistamista yrityksistä vanhimpia ovat yli kymmenen vuotta toimineet valmisruokayritys Feelia ja snacks-tuotteita valmistava RealSnacks. Vuonna 2021 Fodelia on hankkinut omistukseensa makkaratehdas Perniön Lihan ja eväsleipätuotteita valmistavan Pita Factoryn. Rahoitus TEKSTI: Elina Teerijoki Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola kokee listautumisen hyödylliseksi kasvavalle yritykselle. Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola kertoo, että listautumista edelsi noin puolen vuoden mittainen listautumisvalmiusselvitys. Pörssiyhtiötä pidetään uskottavana Listautumisesta seurasi Fodelialle monenlaisia hyötyjä. S uomalaisista elintarvikealan pörssiyhtiöistä uusin on Fodelia, joka listautui kesällä 2019. Kasvuun saatiin kaivattua pääomaa, ja samalla osakeannin yhteydessä yritys sai kolmetuhatta uutta omisLISTAUTUMINEN HYÖDYTTÄÄ YRITYSTÄ MONELLA TAVALLA Listautumisen vaikutukset ulottuvat paitsi rahoitukseen, myös yrityksen asemaan neuvottelukumppanina. 22 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 KU VA T: AN TH ON Y UB AU D JA AN TT I KI NN UN EN
Soteuudistus avaa mahdollisuuksia Fodelian osavuosikatsauksessa marraskuun alussa nähtiin komeita kasvulukuja. – Fodelia on yrityksenä voimakkaassa kasvuja kehitysvaiheessa. –Kiinnostavista elintarvikealan osakkeista nostaisin esiin Fodelian, jolla on elintarvikealalle poikkeuksellisen hyvä kasvuja kannattavuusprofiili. Talouden syklit eivät juuri vaikuta elintarvikeyhtiöihin, sillä ruokaa tarvitaan aina. Jos alkutuotantopäätä on siellä paljon, voi olla, että lisäarvoa ohjataan ennemmin alkutuottajille kuin yhtiön kehittämiseen. Vuosi sitten konserniin liittyi kaksi uutta yritystä, joiden integraatio on vielä kesken. – Isossa kuvassa sijoittaja haluaa tuottoa sijoituksistaan. Julkinen näkyvyys ja uskottavuus ovat Mikko Tahkolan mukaan tärkeitä etenkin neuvotteluissa julkisen puolen edustajien kanssa. Soteuudistuksen myötä kuntien ruokapalvelusopimukset siirtyvät sote-alueiden vastuulle, ja avautuvassa kilpailussa Fodbarin tarjoama sekä henkilöstön että ruuan sisältävä kokonaisratkaisu voi olla kiinnostava vaihtoehto. Helsingin pörssiin on tällä hetkellä listautuneena kymmenkunta elintarvikeja horeca-alan suomalaista yritystä. Tärkein tekijä sijoituskohdetta arvioidessa on se, miltä yhtiön tuleva kehitys vaikuttaa. Ohuen kannattavuusmarginaalin yhtiöihin vaikuttavat esimerkiksi raaka-aineen hinnan vaihtelut voimakkaammin kuin sellaisiin, joiden tuotteissa on enemmän lisäarvoa ja korkeammat katteet. Lohen mukaan parhaita arvonluojia ovat yleensä ne yhtiöt, jotka kehittävät korkean kannattavuustason tuotteita. Pauli Lohi arvioi, että tulevaisuudessa odotukset vastuullisuudesta tulevat vaikuttamaan entistäkin enemmän yhtiöiden toimintaan. – Olisi hienoa, että yhä useampi kasvuyritys rohkaistuisi lähtemään pörssiin. Sen tietää Inderesin analyytikko Pauli Lohi, joka seuraa työkseen suomalaista elintarvikealaa pörssissä. Pörssiyhtiön asema tuo statusta, ja hyviä rekrytointeja on helpompi tehdä. Se edellyttää uudistumiskykyä. Etulyöntiasema on sillä, joka ehtii vakiinnuttaa brändinsä ennen muita. Ne tuottavat tietyn tason voittoa, mutta eivät juuri kasva, ja niiden kannattavuusmarginaalit ovat ohuita. – Yli puolet työntekijöistämme on mukana osakesäästöohjelmassa. Toinen vaihtoehto on lisäarvon luominen brändin avulla. – Olemme saaneet taloon huippuammattilaisia, mikä on yhtiön kehityksen kannalta tärkeää. – Tämä on suuri muutos, ja haluamme olla aktiivisia tässä markkinassa, Mikko Tahkola sanoo. Näkyvyys ja uskottavuus tuntuvat myös rekrytoinneissa. Millaisia sijoituskohteita nämä yhtiöt ovat. Kun liiketoiminta on kunnossa, ei yritystä tarvitse erikseen trimmata pörssikuntoon. Etenkin Feelia on kasvanut vahvasti. Yhtiöille se on kehityksen paikka. Raisio on myös mielenkiintoinen, vaikka tällä hetkellä kasvuvauhti ei mielestämme riitä perustelemaan korkeaa arvostusta, Lohi sanoo. Se heikentää elintarviketeollisuuden asemaa. Prosessia arvioidessaan Tahkola sanoo, että listautumiseen tuntuu liittyvän turhaa mystiikkaa. Vastuullisuuden vaatimus vahvistuu Suomalaisten elintarvikeyhtiöiden erityispiirre on se, että monella niistä on omistajuuden kautta vahva kytkös alkutuotantoon. – Esimerkiksi kasvisruuan kysyntä todennäköisesti kasvaa. Yrityksen liikevaihto kasvoi 50 prosenttia ja käyttökate tuplaantui verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Tai kuten Tahkola muotoilee, on aivan erilaista rekrytoida pieneen pyhäntä läiseen yhtiöön kuin pieneen pyhäntäläiseen pörssiyhtiöön. Niin sanotut kansanosakkeet, vakaaksi koettujen suurten vakiintuneiden toimijoiden osakkeet, kuuluvat monen piensijoittajan salkkuun. Yrityskaupoissa, jotka on tehty listautumisen jälkeen, on myös voitu käyttää maksuvälineenä yrityksen osaketta. Tuotto-odotus ratkaisee tajaa eli Tahkolan sanoin puolestapuhujaa. Näyttääkin siltä, että yhtiöt ajavat trendiä vahvasti eteenpäin jo nyt ja uusia kasvispohjaisia tuotteita kehitetään kilpaa. Toinen erityispiirre on, että Suomen vähittäiskauppasektori on voimakkaasti keskittynyt. Kaikkiaan suomalaiset elintarvikeyhtiöt ovat Pauli Lohen mukaan melko vakaita sijoituskohteita. Myös muutokset tuotannossa voivat hetkellisesti heikentää yhtiöiden kannattavuutta. Tulevaisuudessa Fodeliassa nähdään merkittävää kasvupotentiaalia etenkin Fodbarin liiketoiminnassa. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 23 SUOMALAISET sijoittavat mielellään kotimaisiin yhtiöihin. KU VA : AA RO VA SA M A. Tällöin yhtiöllä on oltava vahvaa tuotekehitystoimintaa. Moni onkin tarttunut mahdollisuuteen. – Tällöin on mahdollista, että syntyy risti riitaa yhtiön eri omistajaryhmien välille. Fodelian listautumisanti sujui jälkikäteen katsoen aivan suunnitelmien mukaan. Fodelia tarjoaa työntekijöilleen myös mahdollisuutta päästä hyvillä ehdoilla yhtiön omistajaksi. l Pauli Lohi seuraa suomalaisia elintarvikealan pörssiyhtiöitä Inderesissä. Sijoittajan kannalta on kiinnostavaa, pystyykö yhtiö tulevaisuudessa kasvattamaan osingonmaksukykyään, Lohi sanoo. Lohen mukaan on myös sellaisia vakiintuneita elintarvikealan yhtiöitä, joiden tuotteiden jalostusaste on melko matala ja joilla ei ole hallussaan valovoimaisia brändejä. Piensijoittajan voi olla hyvä katsoa yhtiön omistajaluetteloa. Toivomme myös viennin kasvavan. Pörssiyhtiöt ovat tarkasti seurattuja, joten niitä voi pitää erityisen luotettavina kumppaneina. Kun tuote on esimerkiksi ravitsemuksellisesti kilpailijoiden tuotteita edellä, siitä voi saada korkeamman katteen. Kun yrityksellä on kyky rakentaa brändiä luovasti, se voi tarjota kuluttajalle enemmän kuin pelkän tuotteen
Yhteishankkeet on koettu tehokkaaksi työkaluksi muun muassa ilmastonmuutoksen tapaisten yhteisten haasteiden ratkaisemisessa. Tutkimusrahoitusta siirrettiin tuolloin Suomen Akatemiaan perustettuun Strategisen tutkimuksen neuvostoon, jonka Food-ohjelma on rahoittanut osaltaan elintarvikealan tutkimusta. Tutkimusja kehitysrahoituksen kasvua tavoiteltaessa kannattaa huomioida myös elintarvikkeiden tuotannon osuus bruttokansantuotteeseen. Business Finlandissa on ylläpidetty vapaamuotoista elintarvikealan tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimijoiden listaa, jolla voidaan seurata toimialan tunnuslukukehitystä käytetyn rahoituksen näkökulmasta. Kasvutavoitteesta syntyy julkiselle rahoitukselle noin 200 miljoonan euron vuosittainen lisätarve, ja yksityis ala vastaa noin 400 miljoonan euron lisäinvestoinnista. 24 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 S uomen hallituksen tavoitteena on saavuttaa tutkimus-, kehitysja innovaatioinvestoinneissa neljän prosentin taso bruttokansantuotteesta vuonna 2030. Elintarviketutkijat ovat hyödyntäneet niitä aktiivisesti. Tavoiteohjelman selkeä vahvuus on sen pitkäjänteisyys, sillä merkittävimpiä innovaatioita ei synny sattumalta ilman riittävän pitkäjänteistä resursointia tutkimukseen ja osaamistason kasvattamiseen. Elintarvikealan yhteishankkeissa on erinomainen paikka rakentaa uusia verkostoja, luoda maailmanluokan osaamista ja vastata kotimaisilla vahvuuksilla maailmanlaajuisesti kiristyvään kilpailuun kestävästi. Toimialarajat eivät määritä menestyjiä. Arvonlisällä mitattuna elintarviketuotannolla on vientiarvoaan suurempi vaikutus bruttokansantuotteeseen, koska koko tuotantoketjun arvo muodostuu pääosin Suomessa. Rahoitusleikkauksista huolimatta elintarvikeyritykset ovat viime vuosina lisänneet tutkimusja kehityspanostuksiaan. Kulutustottumusten muutos kohti ympäristöä vähemmän kuormittavaa ruokaa onkin ollut voimakasta ainakin lähikaupan tiskin kautta tarkasteltuna. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Jyrki Ali-Yrkön mukaan Suomessa tuotetun ruuan vientieurosta 74 senttiä jää Suomeen. Business Finlandin, silloisen Tekesin, rahoitusta julkiseen tutkimukseen (tutkimuslaitoksiin) leikattiin voimakkaasti vuonna 2016, jolloin tutkimusrahoituksen leikkaus koetteli kaikkia toimialoja. Alustavien ennusteiden mukaan tänä vuonna ei saavuteta yritysrahoituksen viime vuosien kohonnutta tasoa. Moni alan pieni startup-yritys on kasvanut menestyksekkäästi ennakkoluulottomalla panostuksella tutkimukseen ja kehitykseen, ja useiden uusien menestystuotteiden takana on pitkäjänteinen tutkimushistoria tutkimuslaitosten laboratorioissa. Riskit pitää hallita ja huomioida, että ne nostavat investoinnin tuotto-odotuksia. Tämä on enemKASVUA JA MENESTYSTÄ TUTKIMUS-, KEHITYSJA INNOVAATIORAHOITUKSELLA Julkista rahoitusta on tarjolla tutkimus-, kehitysja innovaatioinvestointeihin nyt tavanomaista enemmän. Kehitystyön tuloksena saavutettava kilpailijoita kovempi osaaminen ja verkostot eivät ole strategisesti huono valinta. Julkisella tutkimuksella kolme rahoitusvaihtoehtoa Business Finlandin julkisen tutkimuk sen päärahoitus tutkijoille kanavoituu tällä hetkellä yritysten kanssa toteutettuihin Co-Innovation -yhteishankkeisiin ja Research to Business -hankkeisiin eli kaupallistamisen valmistelun rahoitukseen. Tavoite on kunnianhimoinen. Business Finlandin Research to Business -rahoituksella (aiemmin TUTL, tutkimuksesta liiketoimintaan) on tänäkin vuonna käynnistynyt useita ruoka-alaa lähellä olevia ja tutkimuslaitosten kaupallistamisen valmisteluun tähtääviä tutkimushankkeita. Rahoitettuja hankkeita voi tarkastella projektin nimen tai vaikkapa ohjelmasidoksen (esim. Food from Finland 2.0) kautta Business Finlandin avoimessa tietoaineistossa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 600 miljoonan euron lisäinvestointeja tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaan vuosittain. Rahoitus TEKSTI: rahoituspäällikkö Jussi Toivonen, Business Finland. Tutkimuslaitos voi hakea Co-Creationrahoitusta uuden Co-Innovation -yhteishankkeen valmisteluun, kun kyseessä on poikkeuksellisen lupaava uusi tutkimusidea ja kun mahdollisia hyödyntäjiä ei ole vielä riittävästi tunnistettavissa. Siitä putoaminen merkitsisi ennusteiden mukaan jäämistä olennaisesti jälkeen verrokkimaiden kilpailukyvystä, osaamisista ja kyvykkyyksistä. Alalle on noussut useita kunnianhimoisia ja nopeasti kasvavia startup-yrityksiä, ja myös perinteiset alan yritykset ovat lisänneet tutkimusja kehitysinvestointejaan. Pienestäkin lisäpanostuksesta etua markkinoilla Elintarvikealalla tutkimukseen ja kehitykseen on perinteisesti käytetty noin 0,5 prosenttia tuotannon bruttoarvosta. Riskirahoituksena tutkimusja kehitysrahoitus edellyttää epäonnistumisten sietoa: ilman riskiä ei synny merkittävimpiä voittoja. Pienelläkin tutkimusja kehityspanosten lisäämisellä voi saavuttaa osaamisetua
Useita hakuja avataan syksyn ja ensi vuoden aikana. Sen lähtökohtaisena edellytyksenä on, että yli puolet projektin työmäärästä kohdistuu teolliseen tutkimukseen. l Energiatukea myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät muun muassa uusiutuvan energian käyttöä ja energiansäästöä. EU:n elpymisrahojen rahoituspaketti RRF (Recovery and Recilience Fund) avaa myös elintarvikeyrityksille mielenkiintoisia, uusia rahoitusmahdollisuuksia. Hakusummana yli 500 miljoonaa euroa on ainutkertainen. Esimerkiksi kaikki fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvat kehityskohteet ovat RRF-rahoituksen ulkopuolella. EU tuo elpymispakettia varten luodulla kriteeristöllä rahoituskohteiden valintaan yritysvastuun elementtejä ja rajoittaa rahoituksensa käyttöä ympäristöä kuormittavien teknologioiden kehittämiseen. KU VA : M AT TH EW HE NR Y / UN SP LA SH EU:n elpymisrahojen rahoituspaketti Recovery and Recilience Fund avaa uusia mahdollisuuksia myös elintarvikeyrityksille. Kansainvälisissä hauissa hakijoiden kannattaa olla yhteydessä Horisontti2020 -ohjelman kansalliseen yhteystoimistoon EUTIin, josta saa kansallisesti kohdennettua hakuneuvontaa. RRF-rahoitusta hakevien kannattaa tutustua Euroopan Unionin Do No Significant Harm -kriteeristöön. Yritysten tutkimusja kehitysinvestoinnit ovat sen sijaan jatkaneet kasvuaan. Edelle kiilaavat niukasti vain puunjalostus ja yksityinen palveluvienti, jonka arvonlisä on 84 senttiä. EU:n yhteishankkeissa rahat kohdistetaan pääosin temaattisten hakuohjelmien kautta. Lisäksi Business Finland tarjoaa energiatukea kaikenkokoisille yrityksille. Business Finlandin kautta rahoitus myönnetään RRF:ssä avustuksena. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 25 män kuin vaikkapa elektroniikkateollisuuden 56 senttiä tai konepajateollisuuden 66 senttiä. EU:lla iso elpymispaketti ja teemahakuja Elintarvikealan tutkimusta rahoittaa Business Finlandin ohella muun muassa Euroopan unioni massiivisella Horisontti Eurooppa -ohjelmalla. Energiatukea myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. KU VA : BU SI NE SS FI NL AN D Business Finlandin julkinen t&k-rahoitus elintarvikealalle milj. euroa 25 20 15 10 5 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 yritykset tutkimuslaitokset Business Finlandin, silloisen Tekesin, rahoitusta julkiseen tutkimukseen (kuvaajassa tutkimuslaitokset) leikattiin voimakkaasti 2016, jolloin tutkimusrahoituksen leikkaus koetteli kaikkia toimialoja. Rahat operoidaan teemahakujen kautta. Pk-yrityksen kasvuja kansainvälistymisvalmiuksien edistämisessä kannattaa hyödyntää de minimis -ehtoista Temporahoitusta. K U VA : GU I LL AU M E P E RI GO I S / UN SP L AS H. Kokeellista kehittämistä ja pilotointia Business Finland rahoittaa lainarahoituksella
Kanavan valinnan tulisi tapahtua S osiaalisen median käyttö markkinoinnissa on kustannustehokasta verrattuna perinteisiin medioihin. KU VA : JA AK KO RU OK ON EN /C LO ET TA Facebookissa kiinnostavat erityisesti reseptit ja Instagramissa tarinat tuotteista sekä kuvat, joissa näkyy ihmisiä. Toisin on yritysmarkkinoinnissa (B2B), jossa sosiaalista mediaa hyödynnetään huomattavasti vähemmän. Parhaimmillaan sosiaalisen median avulla palvellaan potentiaalista asiakasta tarjoamalla tietoa juuri häntä kiinnostavasta tuotteesta tai palvelusta sekä luodaan brändimielikuvaa ja vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. KU VA T: FO OD IN OY. Cloettalla ostettua mainontaa kohdennetaan sosiaalisessa mediassa vain täysi-ikäisille. Xylitol Communication Manager Milla Vihanto ja Social Media Manager Terhi Halsvaha kuvattiin pitämässä somepalaveria. Molemmissa tavoitteena on tarinan avulla vakuuttaa ihminen siitä, miksi hän tarvitsee juuri tämän tuotteen tai palvelun. Viimeisenä tehdään toimenpidesuunnitelma ja samalla mietitään käytettävissä olevia resursseja, opastaa markkinointitoimisto Grapevinen asiakaskokemusjohtaja ja perustaja Marika Siniaalto. LinkedIn on käytetyin kanava B2B-markkinoinnissa. Vaikka sosiaalisen me dian kanavat ovat ilmaisia, sisällön tuottaminen, kohdennettu mainonta ja kanavien jatkuvien muutosten seuranta vaatii työtä ja rahaa. On tärkeä ymmärtää, millaisessa asemassa yritys ja kilpailijat ovat nyt sosiaalisessa mediassa ja minkälaista asemaa tavoitellaan. Nykytilakartoituksen pohjalta muodostetaan tavoitteet ja mittarit. Strategiatyössä määritetään, mitä yritys haluaa saavuttaa sosiaalisessa mediassa ja miten sosiaalisessa mediassa jaettava sisältö tukee liiketoiminnan tavoitteita. Kanava ja kohdennus tapauskohtaisesti B2C-markkinoinnissa käytettävät sosiaalisen median kanavat ovat pääasiassa Facebook, Instagram, YouTube ja TikTok. 26 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 26 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Markkinointi TEKSTI: Viivi Wanhalinna minen. – Sen jälkeen vuorossa ovat kohderyhmän määrittäminen, avainviestin muodostaminen, ostopolun kartoittaminen, sosiaalisen median kanavien valinta ja sisältöteemojen miettiSOMEMARKKINOINTI PERUSTUU FAKTOIHIN JA KOKEILUUN Sosiaalisen median käytöstä on tullut erottamaton osa kuluttajamarkkinointia (B2C). Strategiatyö on samankaltaista B2Bja B2C-markkinoinnissa. Strategiatyö aloitetaan hahmottamalla nykytilanne. Somestrategian luonti vaatii pohjatyötä Sosiaalisen median markkinointistrategian rakentamisessa pätevät samat perusperiaatteet kuin muidenkin markkinointistrategioiden rakentamisessa
LinkedInissä on helppo kohdentaa markkinointia titteleiden ja yritysten mukaan. Facebookissa B2B-markkinointia tehdään ennen kaikkea kohdentamalla mainonta mielenkiinnonkohteiden perusteella ja siksi on tärkeää tunnistaa ostopersoona tittelin takana, muistuttaa Siniaalto. 60 vapaaehtois työntekijää suunnittelee jaostoissa erikoisalojen jäsentoimintaa. – Kohderyhmällä voidaan esimerkiksi testata, miten erilaiset värit, taustat ja kuvan teemat vaikuttavat viestin kiinnostavuuteen. Henkilöstöä kannattaa kannustaa aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa, mutta samalla laatia – sinunkin juttusi. Kun yritys postaa jonkin sisällön, se saattaa näkyä esimerkiksi sadalle ihmiselle. Sosiaalisen median kanavissa mainontaa voidaan kohdentaa myös sijainnin perusteella. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 27 aina tapauskohtaisesti tavoittelusta kohderyhmästä riippuen. – B2B-puolella luotetaan enemmän henkilöltä kuin yritykseltä tulleeseen viestiin. Foodinilla kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, ettei ravitsemustai terveysväitteitä käytetä väärin. Tieto kannattaa tarjota ostopersoonaa puhuttelevassa muodossa ja strategiatyössä määritetyissä sosiaalisen median kanavissa, täsmentää Siniaalto. Kaikki Miehet Naiset Ikä ryhmä 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–89 % % % % % % % % % % Facebook 58 53 63 67 81 76 66 52 42 13 WhatsApp 50 46 53 78 72 58 56 44 27 6 Instagram 39 33 45 80 65 50 40 24 12 2 Snapchat 14 13 16 71 26 5 6 2 Twitter 13 16 11 27 20 18 14 10 4 1 LinkedIn 13 15 11 8 25 21 20 10 3 1 TikTok 6 5 8 34 9 3 2 1 Jodel 5 4 7 25 13 2 Suomi24 3 4 3 4 3 3 3 4 3 1 Muu 6 5 6 12 10 6 5 2 2 1 Seuratut yhteisöpalvelut Suomessa sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2020 (käyttänyt palvelua viimeisen 3 kk aikana). Vastuullisuuden periaatteet selkeiksi Mainonnan vastuullisuusperiaatteet puhuttavat paljon. Cloettalla ostettua mainontaa kohdennetaan sosiaalisessa mediassa vain täysi-ikäisille. Lyhyet sisällöt ja liikkuva kuva ovat tätä päivää. Henkilöstöllä on tärkeä rooli sosiaalisen median markkinoinnissa. Dataa ja tutkimustietoa käytetään paljon sosiaalisen median markkinointia kohdennettaessa. Vastuullisuuskysymykset ohjaavat myös sosiaalisen median vaikuttajien valintaa. Erityisesti kiinnostavat tuotteiden käyttövinkit, tuotetiedot, tarinat tuotteiden elinkaaren ajalta ja tuotteiden vastuullisuusnäkökulmat. l Kirjoittaja on vanhempainvapaalla oleva elintarvikealan ammattilainen. – Yhtä lailla päättäjät käyttävät Facebookia kuin muutkin ihmiset. Jäseniä yhdistää kiinnostus ruokatieteisiin. – Sijaintitietoon perustuvissa kampanjoissa Facebookia tai Instagramia selailevalle kohderyhmään kuuluvalle henkilölle mainostetaan kauppaan saapuneita uutuustuotteita, kun henkilö on esimerkiksi kävelyetäisyydellä uutuustuotteita tarjoavasta kaupasta, kertoo Cloetta Suomi Oy:n Digital and Social Media Manager Terhi Halsvaha. Sisällöt ratkaisevat kuluttajamarkkinoinnissa Mielenkiintoinen viesti rakentuu, kun on määritetty tarkkaan, mitä brändi edustaa ja mikä kohde ryhmää kiinnostaa. Ruokatiede Elintarviketieteiden Seurassa on 1000 henkilöjäsentä ja 50 organisaatiota kannattajajäseninä. Asiakastutkimukset, asiakaspalautteet ja omat havainnot ohjaavat sisällön luontia Foodin Oy:ssä. – Erilaiset viestit toimivat eri kanavissa: Facebookissa kiinnostavat reseptit ja Instagramissa puolestaan tarinat sekä kuvat, joissa näkyy ihmisiä, kertoo Foodin Oy:n luova johtaja ja yrittäjä Maria Jalkanen. Myös Facebook ja Instagram voivat olla perusteltuja kanavia. B2C-markkinoinnissa määritetään usein tarkasti kohderyhmän ikä, sukupuoli ja mielenkiinnon kohteet. Kun yrityksen kymmenen työntekijää jakaa saman postauksen, näkyvyys on jo ihan eri luokkaa. Liity sinäkin jäseneksi tai tuo työantajasi mukaan! HINNAT: 72 € / vuosi 36 € / vuosi (työelämän ulkopuolella) Yrityksille alkaen 250 € JÄSENEDUT: Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerta Lukuisia ilmaisia jäsentapahtumia Edullisia, jäsenhintaisia tapahtumia Uutiskirje mm. Tätä luokittelua käytetään Facebookissa ja Instagramissa mainonnan kohdentamisessa. Sisällön on toimittava ensisijaisesti kännykän ruudulla, Halsvaha kertoo. työpaikkailmoituksineen Loistava ammattilaisten verkosto Ilmainen jaostojen jäsenyys kehittyvaelintarvike.fi/liity Yrityksistä tehdään liittymisen yhteydessä esittelyjuttu lehteen TERVETULOA JÄSENEKSI! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology ohjeet siitä, millaista yritykseen liittyvää keskustelua siellä voi käydä. KU VA : TI LA ST OK ES KU S, VÄ ES TÖ N TI ET OJA VI ES TI NT ÄT EK NI IK AN KÄ YT TÖ 20 20. – Yksi tarvitsee ostopäätöksen tueksi laadullisia argumentteja, toinen haluaa nähdä dataa ja case-esimerkkejä ja kolmas saada tietoa yrityksen luotettavuudesta ostopäätöksen tekemiseksi. Foodinilla vaikuttajien ja yrityksen yhteiset arvot ohjaavat valintaa, ja niissä korostuvat ruuan lisäksi ilmasto ja luomu. Tämä on tärkeää sisältöjen leviämisen ja näkyvyyden kannalta, tarkentaa Siniaalto. Yritysmarkkinoinnissa pitää laatia ohjeet Siniaalto puhuu ostopersoonista ja kehottaa miettimään, millaista tietoa B2B-puolen erilaiset ostopersoonat kaipaavat tuotteesta, palvelusta tai itse yrityksestä ja miten yritys voi tiedonhankinnassa auttaa. Lisäksi tehdään paljon kokeiluja siitä, millainen sisältö kiinnostaa kohderyhmää. Cloettalla vaikuttajiksi valitaan vain täysi-ikäisiä, eivätkä he saa yllyttää seuraajiaan vaarallisiin haasteisiin tai ylensyöntiin
– Kuluttajansuojalaissa on kirjattu, että alaikäisen kokemattomuutta ei saa käyttää hyväksi markkinoinnissa eikä vanhemman päätösvaltaa saa kyseenalaistaa alaikäiselle suunnatussa markkinoinnissa. Makeutettuja maitovalmisteita, kuten jogurtit ja vanukkaat, käytetään lapsiperheissä usein, jopa päivittäin. Tämän voi huomata esimerkiksi siinä, että lapsiperheet ostavat enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita kuin lapsettomat koti taloudet. 28 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 KU VA : EP EL I ja makkarat. Vähän koulutetut, pienituloiset, monilapsiset ja maalla asuvat perheet ostivat todennäköisimmin epäterveellisiä elintarvikkeita, Maijaliisa Erkkola kertoo. Tämä vastaa Suomessa tutun ruokakolmion ylintä osaa, jossa on harvoin käytettäväksi suositeltuja elintarvikkeita, he tarkentavat. Alan itsesäätely ei suojaa teinejä Tampereen yliopiston markkinoinnin apulaisprofessori Elina Närvänen kertoo, että nykyinen kuluttajansuojalaki on epätäsmällinen. Yleisimmin ostettujen epäterveellisten elintarvikkeiden kolmen kärkeen kuuluivat makeutetut maitovalmisteet, makeiset V aikka laki periaatteessa suojaa lapsia epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta, käytäntö on toinen. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia tutkittiin EPELI-hankkeessa, joka toteutettiin Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) monitieteisenä yhteistyönä. Päivitettykään linjaus ei ota riittävästi huomioon nykyistä mediaja markkimäärän ja rasvan laadun. – Epäterveellisten elintarvikkeiden ostaminen oli yhteydessä sosioekonomiseen asemaan. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori, EPELI-hanketta johtanut Mikael Fogelholm ja hankkeessa työskennellyt yliopistonlehtori Maijaliisa Erkkola muistuttavat, ettei jako terveelliseen ja epäterveelliseen elintarvikkeeseen ole yksi selitteinen. Tämän voi katsoa koskevan sekä lapselle suoraan kohdistettuja viestejä että ulkoja televisiomainontaa, jota lapset kohtaavat, EPELI-hankkeen osatutkimusta johtanut Närvänen sanoo. Kuluttajansuojalakia täydentää kuluttaja-asiamiehen Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi -linjaus, joka laadittiin vuonna 2004 ja jota täydennettiin vuonna 2015. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jonka avulla laaditaan ehdotus uusista rajoituksista kouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattujen, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnissa. Ostotottumuksia koskevan tutkimuksen aineistona oli S-ryhmältä asiakasomistajien suostumuksella saatu ostodata, jonka pohjalta selvitettiin, miten suuri osuus alle kouluikäisten tai kouluikäisten lasten perheiden ruokaostoksista koostuu epäterveellisistä elintarvikkeista. Lähes 12 000 perhettä käsittävästä aineistosta selvisi, että lapsiperheissä jopa 26 prosenttia ruokamenoista kuluu epäterveellisiksi laskettuihin elintarvikkeisiin. – Valitsimme tutkimuksessa keskeisiksi kriteereiksi tuotteiden suolan ja sokerin Markkinointi TEKSTI: Elina Teerijoki EPELI-hankkeessa kehitetty esimerkki elintarvikkeiden ravitsemusprofiilin laskemisesta SOMEHAASTEET JA ARJEN SOKERIKUORMA HALLINTAAN Lapsille suunnattu epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi kaipaa ajantasaista ja tehokkaampaa säätelyä.
He ovat myös alttiita ryhmäpaineelle ja esikuvien vaikutukselle. Kun Hanna Reinikainen aloitti väitöstutkimuksensa vuonna 2016, alustat ja ilmiöt olivat osittain erilaisia kuin ne nyt ovat. Kuluttaja brändit ovat olleet kärjessä, mutta myös esimerkiksi Verohallinto ja Posti ovat ottaneet someviestinnäs sään yhä vahvemmin kaverillisen otteen. Vaikuttajien toteuttamat erilaiset leikit ja haasteet houkuttavat nuoria seuraajia osallistumaan ja tekemään omaa sisältöä, jossa tietyt tuotteet nousevat esiin. l Somen kaupalliset viestit ovat osa tarinaa KU VA : JE RE M Y BE ZA NG ER / UN SP LA SH. Myös tietoisuus algoritmeistä, jotka säätelevät sisällön näkyvyyttä, sekä tietosuojakysymykset ovat olleet viime vuosina esillä. Tätä nuorten ryhmää eivät suojele alan tämänhetkiset itsesäätelysopimukset, Närvänen sanoo. Vaikuttaja voi testata tuotetta tai käydä jossain palvelussa, ja tehdä tästä sisältöä. Somevaikuttajilla on usein henkilökohtainen ote kaupallisiin sisältöihin, eli mainostettava tuote tai palvelu upotetaan luontevasti osaksi muuta, vaikuttajan elämästä kertovaa sisältöä. Vaikuttajan somesisältöjen seuraaminen on kohtaamista tutuiksi koettujen ihmisten kanssa, sanoo väitöstutkija Hanna Reinikainen Jyväskylän yliopistosta. Nuori kokee somevaikuttajan viestinnän kuitenkin toisin. Sosiaalisen median vaikutus ulottuu jo hyvin nuoriin lapsiin, Reinikainen sanoo. – Itsesäätelysopimusten ongelma on, että ne eivät sido kaikkia yrityksiä, Närvänen sanoo. Markkinointi on usein kansainvälistä, eikä yhden maan tiukempi säätely ratkaise koko ongelmaa. Nutriscorea ollaan ajamassa EU:n yhteiseksi merkinnäksi, mutta siinä on puutteita. Tämä ei ole nykyisenkään lain hengen mukaista. – Ranskassa on käytössä Nutriscoreniminen mittari, jossa erotetaan selvin värikoodein elintarvikkeet ravitsemuksellisesti eri tasoisiin luokkiin. Markkinointia valvovat kuluttajaasiamies ja elintarvikeviranomaiset. Tällä hetkellä käytössä oleva Sydänmerkki erottaa hyvät valinnat keskinkertaisista, mutta keskinkertaisen ja huonon erottavaa ei ole. Toisaalta näkyvissä on myös väsymystä kaupallisiin sisältöihin. Reinikaisen ryhmän tutkimuksen mukaan vuoro vaikutus lisää yleisön kokemaa omista juutta viestin sisältöön ja kaupallisen viestin tehokkuutta. Tällä hetkellä tärkeitä alustoja ovat Instagramin Storiesja Reels-toiminnot, joihin markkinointi siirtyi saman tien, kun palvelu avasi uudet alustat. Britanniassa onkin päädytty suosittelemaan kaiken epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin kieltämistä, koska ei ole keinoja valvoa, minkä ikäiset todella näkevät markkinointiviestit. Profilointi palvelisi Fogelholmin ja Erkkolan mukaan sekä kuluttajaa että elintarviketeollisuutta, joka voisi inspiroitua kehittämään entistä parempia tuotteita. – Olemme tottuneet siihen, että markkinointisisältö katkaisee muut viestit ja mainokset ovat selvästi erotettavissa, mutta somemarkkinoinnissa tällaista katkosta ei tapahdu. – Nuoren ja somevaikuttajan välille voi syntyä parasosiaalinen suhde, eli vaikuttaja alkaa tuntua vertaiselta. Someviestinnässä vuorovaikutus on keskeistä, toisin kuin perinteisessä yksisuuntaisessa mainonnassa. – Etenkin 13–17-vuotiaille kohdennetun markkinoinnin säätelyä tarvitaan, sillä se on nyt puutteellisinta. Profilointi palvelisi kuluttajaa ja teollisuutta Eräs EPELI-hankkeen tavoite oli kehittää mittari epäterveellisten elintarvikkeiden profilointiin. Samastuttavuus ja kaverillinen lähestyminen ovat tärkeitä. Malli ei huomioi rasvan laatua eikä kuitupitoisuutta riittävällä tavalla, Mikael Fogelholm sanoo. Epäterveellisimmät tuotteet voisi vaikka kokonaan poistaa tuotannosta tai muokata ravintosisällöltään paremmiksi , Fogelholm ja Erkkola ehdottavat. Teollisuudella on valtaa, jota se voisi tässä käyttää suojellakseen heikossa asemassa olevien lasten terveyttä. Vanhemmat tekevät ostopäätökset pienimpien lasten puolesta, mutta nuorilla on usein omaa rahaa käytössään. On tärkeää, että yleisö tulee mukaan vaikuttajan viestiin kommentoimalla sitä. Sosiaalinen media esittää epäterveelliset elintarvikkeet usein osana arkea. Reinikainen on pannut merkille, että perinteinen viestintäja markkinointiala on omaksunut somemarkkinoinnin keinoja. Yritykset ja julkishallinto käyttävät somemarkkinointia Sosiaalisen median maailmassa asiat muuttuvat nopeasti. Närvänen sanoo kuitenkin, että jos edes suomalainen markkinointikenttä saataisiin hallintaan, tilanne parantuisi. Lapsi saattaa esimerkiksi seurata digitaalisia sisältöjä aikuisen tililtä. Vaikka sisältö olisi kohdennettu täysiikäisille, sitä voivat katsoa myös alaikäiset. Myös videopalvelu Tiktok on hyvin suosittu. Parasosiaalisesta suhteesta seuraa se, että myös sosiaalisessa mediassa tapahtuva markkinointi on nuorille ikään kuin vertaismarkkinointia. Nuoret ovat sopeutuneet hyvin siihen, että raja mainoksen ja ei-kau pallisen sisällön välillä on hämärtynyt. – Nuorten elämässä online ja off line kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Se on ymmärrettävää, koska some on niin tärkeä osa nuorten elämää ja sen ilmaisukeinot tuttuja. Esimerkiksi kuvapalvelu Instagramissa nuoret seuraavat sekä kavereitaan että vaikuttajia rinnakkain. – Teollisuus voisi tarkastella tuotteiden ravintoarvoja ja muokata niitä parempaan suuntaan, mikä näkyisi kuluttajalle myös pakkausmerkinnässä. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 29 Markkinoinnin ja muun viestinnän rajat liudentuvat sosiaalisissa medioissa. Kaupallisuus kyllästyttää, ja siihen suhtaudutaan myös kriitti sesti. Elintarvikealalla on myös vapaaehtoisia itsesäätelysopimuksia kuten EU Pledge, johon sitoutuneet yritykset eivät markkinoi tuotteitaan lainkaan alle 12-vuotiaille, toiset taas eivät markkinoi heille epäterveellisiksi katsottuja tuotteitaan. Hänen mukaansa olisi hyvä, että Suomi olisi mukana Nutriscoren kehittämisessä, mutta myös kansallisen mittarin voisi ottaa käyttöön Sydänmerkin tapaan. Tällä hetkellä puhuttaa suur yhtiöiden toiminnan sääntely. KUN AIKUINEN seuraa sivusta nuoren sosiaalisen median videovirtaa, se voi tuntua hahmottomalta ja yhdentekevältä hölötykseltä. nointimaisemaa. Suur yhtiöt ovat niin tärkeitä, että vaikkapa Facebookin kaatuminen vaikuttaisi monen elantoon. Myös pinnan alla on tapahtunut paljon. Kaverit seuraavat samoja vaikuttajia ja sisältöjä katsotaan yhdessä kaverien kanssa. Markkinoinnin painopiste on siirtynyt sosiaaliseen mediaan
Shanghailaisessa Starbucksissa soi marraskuussa amerikkalainen joulumusiikki. Samaan aikaan kasvisvaihtoehdot ovat nousseet suuren yleisön tietoisuuteen, kun yritykset ovat tehneet yhteistyötä suurten toimijoiden kuten Starbucksin, McDonald’sin ja Subwayn kanssa. Soulin Brewdog Outpost on hiljainen Covid 19 -pandemian takia. Vain harva elintarvikkeita kehittävä yritys on saanut näin suuria sijoituksia. Vai voiko. 30 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 S tartup-mobiilipelit ovat keränneet huomattavia yksityisiä sijoituksia, ja syykin on selvä: pienellä sijoituksella voi onnistuneen pelin tuotto olla valtava. Amerikkalainen sijoittaja Aileen Lee keksi nimen yksisarvinen kuvatessaan harvinaista startuppia, joka saa niin paljon yksityistä sijoitusrahaa, että yrityksen arvo on yli miljardi USA:n dollaria. Skottilaisen Brewdog-panimon tarina korostaa vastuuta työntekijöistään ja ympäristöstä. Näistä Beyond Meat listautui Nasdaqiin toukokuussa 2019 ja Oatly toukokuussa 2021. MIKÄ ON YKSISARVINEN. Vuonna 2018 elintarvikealalla laskettiin olevan 33 yksisarvista, jotka on perustettu vuoden 1998 jälkeen. Mutta ruokabisneksessä kaikki on toisin. Makkaraa ei voi antaa ilmaiseksi ja odottaa, että kuluttajat ostavat miljardilla sinappia. Tämä joukkorahoitettu yksisarvinen on ollut myös hyvin menestyksekäs Craft-oluen valmistaja, ja sen pubeja on perustettu moneen maahan. Se on lisännyt kiinnostusta näihin yrityksiin, onhan Starbucks hyvä näyteikkuna niiden tuotteille. TEKSTI: Ari Virtanen KU VA : AR I VI RT AS EN KU VA -A RK IS TO YRITYKSEN MISSIONA PITÄÄ OLLA JOTAKIN SUUREMPAA. USA:ssa ennätysmäärä ruoka-alan yrityksiä on listautunut elokuun 2020 jälkeen. PÖRSSISTÄ SAA RAHAA , mutta myös vaikeuksia. KU VA AN NU KK A SA RI KK A KU VA : AR I VI RT AN EN. Mobiilipelin voi antaa asiakkaalle ilmaiseksi, ja silti yritys tahkoaa lisämyynnillä miljardin. Vaikka onnistumisen mahdollisuus on konsulttitoimisto Gartnerin arvion mukaan vain yksi 10 000:sta, Suomessakin ovat syntyneet jo Supercellin ja Rovion kaltaiset yksisarviset. Suomalainen elintarvikebisnes näki tämän harvinaisuuden tammikuussa 2021, kun ruuan logistiikkaan keskittynyt Wolt keräsi 440 miljoonan euron kasvupotin. Beyond Meatin osake on luisunut paljon alaspäin kesän 2021 jälkeen, mutta on vielä 15 prosenttia korkeammalla kuin Maailma mausteilla MISTÄ ON RUOKA-ALAN YKSISARVISET KOKATTU. Saman vuoden marraskuussa Wolt ei mennytkään monen muun yksisarvisen tavoin pörssiin, vaan myytiin toiselle saman alan yksisarviselle, yhdysvaltalaiselle kumppanille DoorDashille noin kahdeksalla miljardilla dollarilla. Pavuista tehtyä munakasta valmistava Eat Just ja joukkorahoitettu käsityöläispanimo Brewdog olivat ainoat elintarvikkeita valmistavat tässä joukossa. Marraskuussa talouslehti Forbes kiinnitti huomiota siihen, että 16 listautujasta vain kolmen osakekurssi on nyt korkeampi kuin listautumispäivänä. Sittemmin kasviproteiinista lihan korviketta valmis tavat Beyond Meat, Impossible Food, Omnifoods sekä ruotsalainen Oatly ovat nousseet yksisarvisten kerhoon. Nämä yksisarviset ovat saaneet boostia liiketoimilleen samalla, kun Covid 19 -pandemia, lintuinfluenssa ja afrikkalainen sikarutto ovat vaikeuttaneet lihan tuotantoa. Kaikkiaan Kiinassa on jo 5 100 Starbucksin kahvilaa, ja lisää on tulossa. Ehkä Wolt teki oikean ratkaisun olla menemättä pörssiin. Oatlyn, Beyond Meatin ja Omniporkin tuotteita käytetään kahvilan kasvisvaihtoehdoissa Kiinassa. Näistä lähes kaikki tekevät digitaalisia ratkaisuja enimmäkseen kaupan ja logistiikan aloilla
Yrityksen alkupääomaksi kerättiin 400 000 euroa, vaikka sijoittajat eivät tiettävästi pitäneet liikeideaa kummoisena. Usko Woltin perustajatiimiin oli kova. Uusi rohkea brändi ja laajeneminen Yhdysvaltalaisiin kahviloihin 2016 olivat tärkeät etapit saada kuluttajat ja sijoittajat kiinnostumaan. Suomessa myös Business Finland ja ELY-keskukset ovat lähes kaikissa menestyksissä alkuvaiheen tukena. Ruotsalaisesta kauramaito Oatlysta tuli yksisarvinen kesällä 2020, kun siihen sijoittivat Natalie Portmanin ja Howard Schultzin kaltaiset kuuluisuudet. Elintarvikeketjun kehittäminen ympäristöystävälliseksi on energian ohessa keskeisin tekijä saavuttaa hiilineutraali maapallo. Yliopistoissa ja teollisuudessa on valtavasti ihmisiä kehittämässä terveellisempiä ja turvallisempia ruokia niin, että koko maailman väestölle on tarjolla edullisempaa ruokaa. Raaka-aineet ja pakatut tuotteet pitää fyysisesti rahdata hevoskärryillä, autoilla, laivoilla ja lentokoneilla paikkojen välillä. Supercellin ja Woltin omistajat ovat ilmoittaneet sitoutumisensa pysyä suomalaisina toimijoina eli maksaa verot Suomeen myös tulevaisuudessa ja näin ottaa sosiaalista vastuuta. Pohjoismaissa, Viro mukaan lukien, on eniten yksisarvisia väkilukuun nähden USA:n piilaakson jälkeen. Tanskalainen Just Eat, ruotsalainen Oatly ja suomalainen Wolt ovat aukaisseet latua, ja uusia alan yksisarvisia on jo kehittymässä. Pohjoismaisten yksisarvisten menestyksen takana onkin yleensä aikaisemmin menestyneiden yrittäjien ja sijoittajien tukea. LISÄTIETOJA: A Guide to Europe’s Unicorn Factory 2021, Innovationlabasia.dk Digitalfoodlab.com KU V A: A RI V IR T AN EN Ruotsalainen Oatly on keksitty jo 1990-luvulla samoihin aikoihin kuin Yosa. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on ollut alku vaiheen sijoittajana ja kummisetänä myös toiselle yksisarviselle, Woltille. Rohkealla markkinoinnilla ja viestinnällä tämä missio ja brändi pitää saada sijoittajien ja kuluttajien tietoon. Doordashin osakekurssi pomppasi selvästi ylöspäin, kun yhtiö ilmoitti ostavansa Woltin. Tavoitteena on saada valtaväestö korvaamaan eläinproteiini kasviproteiinilla, jotta hiilijalanjälki pienenee ja siirtyminen hiilineutraaliin maatalouteen nopeutuu. Varsinainen menes tystarina siitä kehkeytyi vasta uuden rohkean brändi-ilmeen ja USA:n laajenemisen myötä 2010-luvun loppupuoliskolla. Sijoittajat ovat uskoneet vahvimmin ravintolaketju Portillo’sin osakkeisiin. Elintarvikeketjun kehittämiseen tarvitaan lähivuosikymmeninä miljardeja, jollei satoja miljardeja dollareita. Ne keskittyvät kasvisruokiin tai -juomiin. että yritykset myydään, ennen kuin niistä kehittyy miljardin taalan yksisarvisia. Yrityksen missiona pitää olla jotakin suurempaa, kuten vastaus siihen, miten yritys auttaa pelastamaan maapallon jälkipolville. POHJOISMAINEN JÄRJESTELMÄ on osoittautunut hyväksi systeemiksi yksisarvisten synnyttämisessä. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten puhuttiin kasvisvaihtoehdosta. LÄ HD E: YR IT YS TE N VE RK KO SI VU T Elintarvikkeita kehittäviä ja tuottavia yksisarvisia. SIJOITETUN PÄÄOMAN tarve elintarvikealalla on suuri ja tuotto-odotus pieni. Yritys listautui Nasdaqiin ja yrittää sillä rahalla laajentua varsinkin Kiinassa.. Voittoja ei aina lasketa yrityksen tuottoina, vaan ympäristön parempana tilana. l Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, joka asuu Soulissa. Sekään ei riitä. Myös ulkomaiset, varsinkin yhdysvaltalaiset ja japanilaiset sijoittajat ovat huomanneet Pohjoismaiden tarjoamat mahdollisuudet. Maanviljelijä on edelleen säiden armoilla. Oatlyn tavoin muun muassa vapaan kanan munia tuottava Vital Farms ja laboratoriolihaa tuottava MeaTech 3D ovat menettäneet arvoaan listautumisen jälkeen. Samalla Woltin toimitusjohtajasta Miki Kuusesta tulee Doordashin kansainvälisten toimintojen vetäjä. Oatly on maidon korvike kahviloissa. Kahden muun nousijan, kahvilaketju Dutch Brosin ja Woltin ostaneen Doordashin osakekurssit ovat nousseet, vaikka yritykset ovat tappiollisia. Vaikka Lundin yliopiston professori Rickard Öste perusti yrityksen jo 1994, käännekohta tapahtui 2014, kun Toni Peterssonista tuli yrityksen toimitusjohtaja. Yhtenä riskinä nähdäänkin, Yritys Vuosi Paikka Perustajat Missio Rahoitus Tuotteita Oatly 1994 Ruotsi Rickard Öste ja Björn Öste Kasvisruoka Sijoittajat Pörssiin 2021 Oatly kaurajuoma Brewdog 2007 Skotlanti James Watt ja Martin Dickie Sosiaalinen vastuu Joukkorahoitus Euroopan suurin craft-panimoyritys Beyond Meat 2009 USA Ethan Brown Kestävä kehitys Sijoittajat Pörssiin 2019 kananja naudanlihaa korvaavat tuotteet Impossible Food 2011 USA Patrick O. Elintarvikkeen tie ruokapöytään on huomattavan monimutkainen, vaikka osa toiminnoista on siirtynyt verkkoon. Oatlyn pörssiarvo on laskenut lähes 40 prosenttia listautumispäivästä, mutta yrityksen pörssiarvo on edelleen yli kuusi miljardia dollaria. Yrityksellä onkin 58 vuoden historia chicagolaisesta katuruuasta ja kannattavasta toiminnasta. Nyt kehitetään paputai herneproteiineista tehtyjä burgereita, munakkaita ja dumplingseja, joiden aistinvarainen laatu muistuttaa yhä enemmän alkuperäistä. Brown Kestävä kehitys Sijoittajat Kasvishampurilaispihvit Eat Just 2011 USA Josh Tetrick ja Josh Balk Kestävä kehitys Sijoittajat Munaton munakas, laboratoriossa kasvatettu liha Omnifoods / Green Monday 2012 Hongkong David Yeung ja Francis Ngai Kestävä kehitys Sijoittajat Porsaanlihaa korvaavat kasvistuotteet Taulukkoon on koottu uusiin ruokiin keskittyneitä miljardiluokan startup-yrityksiä. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 31 ensim mäisenä päivänä. Enää ei riitä, että uusi elintarvike on paremman makuinen kuin vanha. Parhaisiin elintarvikealan yrityksiin on enemmän sijoitusrahaa tarjolla kuin koskaan aikaisemmin
Ruokaviraston kanssa on selvitetty alustavasti fytokemikaalien ravitsemusväitettä. Elintarvikkeista, kuten mistä tahansa biologisesta näytteestä voi mitata yhdisteitä, kuten fytokemikaaleja. Oikeanpuoleinen juoma on sataprosenttisesti täysmehua. Yritys tarjoaa aineenvaihduntatuotteiden eli metaRavitsemus & Terveys TEKSTI: Pirjo Huhtakangas METABOLOMIIKKAA TESTATAAN TUOTEKEHITYSPILOTEISSA Yhdessä elintarvikkeessa voi olla satoja yhdisteitä, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. – Yritykset voivat hyödyntää menetelmää omassa tuotekehityksessään ja tarjota jatkossa kuluttajille tietoa tuotteiden bioaktiivisten yhdisteiden määrästä myös pakkauksissa. joaa metabolomiikka-alan mittauspalveluja ja kehittää niitä elintarviketeollisuuden käyttöön sopiviksi. 32 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 kausten ravintoarvomerkinnöistä ero ei kuitenkaan käy ilmi. Yritykset voivat päättää, miten ne etenevät, Kärkkäinen sanoo. Afekta Technologies Oy:n toimitusjohtaja Olli Kärkkäinen kehottaa tuotekehittäjiä kokeilemaan metabolomiikka rohkeasti. Vasemmanpuoleinen juoma on kuitenkin sokeroitu, ja se sisältää vain pienehkön määrän appelsiinitäysmehua. – Nyt voidaan oikeasti mitata ja todentaa kasvisten koostumus tuotekohtaisesti, hän tähdentää. Parhaillaan onkin menossa elintarvikepilotteja, joissa tutkitaan eri tavoin valmistettujen tuotteiden sisältämiä yhdisteitä. Nykyinen ravintoarvomerkintä antaa perustiedot elintarvikkeiden sisältämistä ravintoaineista ja joistakin yksittäisistä yhdisteistä, kuten vitamiineista. Mittaustietoa voidaan hyödyntää elintarvikkeiden tuotekehityksessä ja tarjota kuluttajille monipuolisempaa tietoa elintarvikkeiden koostumuksesta, tutkija Johanna Jokioja kertoo. Kuvan esimerkissä on kaksi appelsiinijuomaa, jotka ovat ravintoarvomerkinnän sisällön perusteella toisiaan vastaavia. Esimerkiksi tuorepuristettu appelsiinimehu sisältää runsaasti fytokemikaaleja, makuaineista valmistettu mehu ei. Myös Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella yliopistotutkijana työskentelevä Kärkkäinen tarkentaa, että metabolomiikalla voidaan selvittää, miten etenkin kasviperäisten raaka-aineiden bioaktiiviset yhdisteet saadaan säilymään lopputuotteessa mahdollisimman hyvin. Jokioja työskentelee Afekta Technologies Oy:ssä, joka tarKU VA : VI LL E KO IS TI NE N. – Metabolomiikka on tällä hetkellä parhaita työkaluja tutkia elintarvikkeiden yhdisteiden koostumusta laaja-alaisesti. Näiden tuotteiden pakR uuan bioaktiiviset yhdisteet kiinnostavat yleisesti, mutta ruokapakkauksissa ei vielä kerrota, että tuote sisältää esimerkiksi fytokemikaaleja. Ne ovat kasvien tuottamia bioaktiivisia yhdisteitä, joita saadaan terveellisestä, kasviperäisestä ruokavaliosta. Analysoimalla tuotteista fytokemikaalit ja tarkastelemalla niiden suhteellisia osuuksia on mahdollista osoittaa, kuinka paljon appelsiinin alun perin sisältämiä yhdisteitä on mehuissa jäljellä. Teknologia on olemassa. Jokioja ja Afekta ovat saaneet rahoituksen projektille Post Docs in Companies -poolista, joka mahdollistaa väitelleiden tutkijoiden rekrytoinnin teollisuuteen. Tutkijoiden yritys maailman kärkeä Startup-yrityksiä kartoittava StartUs Insights -palvelu on listannut Afekta Technologies Oy:n maailman viiden lupaavimman metabolomiikka-alan yrityksen joukkoon
Elintarviketeollisuudelle se on uudenlainen työkalu tuotekehitykseen ja tuoteväärennösten havaitsemiseen. Kiitos ripeiden otteiden ja uusien innovaatioiden. Afekta ja Itä-Suomen yliopisto ovat mukana myös kansainvälisessä BestTreat -tutkijakoulutusverkostossa, jossa tutkitaan suoliston mikrobiston yhteyttä alkoholista riippumattoman rasvamaksan kehittymiseen. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 33 boliittien analytiikkaa erityisesti ravitsemusja elintarvikealalle. Metabolomiikka-analyyseilla voidaan selvittää suoliston tuottamat ja elimistön kannalta tärkeät yhdisteet. Sen kehittämän palvelun ideana on analysoida kasvipohjaisten elintarvikkeiden fytokemikaalipitoisuuksia ja sitä, miten niihin voidaan vaikuttaa erilaisilla prosessointimenetelmillä. Metabolomiikalla voidaan etsiä sairauksien biomarkkereita jo ennen tautien puhkeamista. Afekta kehittää myös suolistoflooran aineenvaihdunnallisten yhdisteiden mittausteknologiaa. Metabolomiikka mittaa aineenvaihdunnan muutoksia K-ryhmä on saavuttanut vuoden 2025 energiatehokkuustavoitteet jo nyt. Menetelmällä voidaan tutkia suoraan suolistoflooran aineenvaihduntamuutoksia. Moni yritys tutkii mikrobikoostumusta ulostenäytteistä, mutta se ei kerro koko totuutta. Siinä kehitettävällä teknologialla tutkitaan suolistomikrobien merkitystä tuotantoeläinten terveydelle ja etsitään ravintoa, joka suojaa eläimiä parhaiten taudin aiheuttajilta. ETM Annika Ervastille Helsingin yliopistosta myönnettiin Vilja-alan jaoston 500 euron stipendi Risto Vasaran rahastosta työstä Riski-hyötyanalyysi : öljysiementen ja viljojen kuitu ja raskasmetallit. l LISÄTIETOJA: startus-insights.com/innovators-guide/discover-5-top-biotech-startupsdeveloping-metabolomics-solutions/ businesskuopio.fi/uutiset/case-afekta-technologies-mukana-partnerinakahdessa-h2020-ohjelmasta-rahoitetussa-hankkeessa/ linkedin.com/company/afektatech AINEENVAIHDUNNASSA muodostuu ja hajoaa molekyylejä, joiden pitoisuuksia mitataan verestä, virtsasta ja kudosnäytteistä. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA ON MYÖNTÄNYT ANSIOKKAISTA OPINNÄYTETÖISTÄ STIPENDIT: Valinnassa painotettiin työn merkitystä elintarvike alalle ja oliko hakija seuran jäsen.. Metabolomiikka-analyysilla voidaan selvittää, millaisia muutoksia elintavat kuten ruokavalio aiheuttavat suolistofloorassa ja millaisia yhdisteitä suolistofloora lähettää verenkiertoon. Metabolomiikalla saadaan selville biomarkkereita, jotka paljastavat elintapojen, ruokavalion, sairauksien, lääkityksen ja vierasaineiden vaikutuksia. Metaboliittiprofiloinnilla voidaan kuvata tuotteen kemiallista koostumusta laajasti, vaikkapa sitä, miten marjojen bioaktiiviset yhdisteet säilyvät lopputuotteissa. Afekta on mukana EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamassa 3DOmics-tutkimushankkeessa (Three-dimensional holo’omic lanscapes to unveil host-microbiota interactions shaping animal production). YHDELLÄ MITTAUKSELLA selviää jopa tuhansia aineenvaihduntatuotteita eli metaboliitteja sekä elimistön ulkopuolelta tulleita yhdisteitä, kuten lääkkeitä, ympäristömyrkkyjä ja nautintoaineita. ERITYISESTI KASVIKSET sisältävät lukemattomia kemiallisia yhdisteitä eli fytokemikaaleja. Hankkeessa on mukana tutkimuslaitoksia ja yrityksiä 11 maasta. Metaboliittiprofiili kertoo tuotteen alkuperästä, geneettisestä taustasta ja viljelyolosuhteiden vaikutuksesta sekä antaa laaja-alaisen kuvan tuotteen kokonaiskoostumuksesta. ETM Tia Heikkiselle Helsingin yliopistosta myönnettiin 200 euron stipendi maisterintutkielmasta Suomalaisten 3-6-vuotiaiden lasten altistuminen glysidolille. TtK Emilia Lampénille Itä-Suomen yliopistosta myönnettiin 100 euron stipendi kandidaatin työstä Syötävien hyönteisten ravitsemuksellinen laatu ja sen parantaminen. TULTIIN M LIIN ETUAJA A STIPENDI NSAAJAT 2021 FT Johanna Jokiojalle Turun yliopistosta myönnettiin 500 euron väitöskirjastipendi 25-vuotisjuhlarahastosta työstä Postprandial effects and metabolism of acylated anthocyanins originating from purple potatoes
Hamppuja rapsipuristeita hyödynnetään proteiinin lähteinä öljyjen talteenoton jälkeen. Näihin kuuluvat monipuolinen esikäsittelylaitos, jossa voidaan käsitellä erityyppisiä raaka-aineita ja valita paras käsittelymenetelmä, erilaiset uudet uuttamislaitteistot, kalvosuodatusyksikkö ja myös kehitteillä oleva ekstruusioyksikkö. Biojalostamoissa ja bio jalostamokonseptin mukaisesti saatavilla olevia raaka-aineita voidaan käyttää tehokkaasti prosessointiketjussa. Nämä tekniikat ovat tuottaneet viime aikoina runsaasti lupaavia tuloksia, mutta niiden konkreettinen soveltaminen teollisessa mittakaavassa on vasta alkutekijöissään. Pidemmälle viety lopullinen konsentraatio saattaa vaatia suoraosmoosia tai kalvoeli osmoositislausta. Arvokkaita aineita talteen sivuvirroista Biomassan prosessointiin ja elintarviketutkimukseen keskittyvät Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusryhmät käsittelevät eri lähteistä saatavia sivuvirtoja, kuten marjanjalostusteollisuuden puristusjätettä ja siemeniä, ottaakseen talteen fenoliyhdisteitä, ravintokuituja ja arvokkaita öljyjä. Useimmiten sivuvirrat eivät ole käytettävissä sellaisenaan, vaan ainesosat pitää uuttaa, tiivistää ja kuivata. Joskus kiinnostuksen kohteena on jokin tietty yhdiste, joka on erotettava muista yhdisteistä ennen tuotannon viimeisiä vaiheita. Toisilla aloilla niiden käyttö on vasta kehitteillä ja uusien teknologioiden toteuttamiskelpoisuus tutkimusvaiheessa. Menetelmiin lukeutuvat sekä mekaaniset (jauhaminen, pilkkominen tai rouhinta) että biologiset käsittelyt. Esikäsittelymenetelmät ovat usein ensimmäinen askel tehostaa jonkin hyödyllisen yhdisteen talteenottoa. Luken asiantuntijat pyrkivät kehittämään elintarvikeyhtiöille tiedepohjaisia ratkaisuja, jotka huomioivat kuluttajien vaatimukset ja odotukset. Niissä biomassa muunnetaan erilaisiksi lisäarvotuotteiksi, kuten elintarvikkeiksi tai ainesosiksi, rehuksi, materiaaleiksi, kemikaaleiksi tai polttoaineiksi. Fenolisten yhdisteiden määrä Jälkiruokamalli A Jälkiruokamalli B Malli + mustaherukka puristekakun uute Malli + tyrnilehti uute Antioksidanttivaikutukset Jälkiruokamalli A Malli + mustaherukka puristekakun uute Jälkiruokamalli B Malli + tyrni lehtiuute lä. Biojalostamot ovat joillakin toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa jo hyvinkin vakiintuneita järjestelmiä. Uuttoja erotteluteknologiat apuna Esikäsittelyvaihetta seuraa uuttaminen, joka voidaan tehdä joko tavanomaisilla tai uusilla, parhaillaan tutkittavina olevilla menetelmillä. Kiertotalous konseptista monenlaisia hyötyjä KU VA : DA NI EL GR AN AT O JA NO RA PA P Fenoliyhdisteiden kokonaispitoisuuden (vas.) ja antioksidanttivaikutusten kasvu DPPH-menetelmällä (oik.) mallielintarvikkeissa, kun niihin lisätään yksi prosentti mustaherukan puristekakusta ja tyrnipensaan lehdistä valmistettua jauhetta. Fraktiointi, lajittelu ja eristys voidaan suorittaa yhdistetyillä kalvotekniikoilla, useimmiten mikrotai ultrasuodatuksen ja nanosuodatuksen tai käänteisosmoosin yhdistelmällä. Nämä tekniikat ovat erittäin hyödyllisiä, kun tavoitteena on lämpöherkkien yhkimmäisissä painopiste on erilaisten entsyymien, kuten sellulaasien, pektinaasien ja pektinylaasien käytössä. On kuitenkin kiistatonta, että nollahukka-ajatteluun perustuvan bio jalostamon perustaminen edistää kestävää kehitystä. 34 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 R esurssien viisasta käyttöä on viime vuosina painotettu niin kansallisella kuin globaalilla tasolla, koska on herätty biomassan saatavuuden rajallisuuteen. Jäl34 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 34 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Tiede & Tutkimus TEKSTI: tutkija Nora Pap, LUKE, Biojalostusteknologiat ja tuotteet • erikoistutkija Merja Saarinen, LUKE, Kestävyystutkimus ja indikaattorit apulaisprofessori Daniel Granato, University of Limerick, Irlanti SIVUVIRTOJEN LISÄARVOAINESOSIEN TALTEENOTTO BIOJALOSTAMOISSA TUKEE NOLLAHUKKA-AJATTELUA KIERTOTALOUSKONSEPTIEN liittämisellä ravintotieteisiin ja -teknologiaan voi olla monenlaisia hyötyjä. Muita sivuvirtoja ovat omenamehuteollisuuden puristejäte ja herneistä saatava vihreä biomassa, joka on lupaava terveydelle hyödyllisten yhdisteiden lähde. Onnistumisen varmistavat Luken erinomaiset tekniset valmiudet. Lisäksi lignoselluloosapitoisten materiaalien käsittelyyn voi kuulua kemiallista käsittelyä ja lämpökäsittelyä. Entsyymin valintaan vaikuttaa raaka-aine. Uusia uuttamistekniikoita ovat esimerkiksi mikroaaltoavusteinen uutto, ultraääniuutto, paineistettu nesteuutto ja erottaminen ylikriittisellä nesteel
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn mukaan tyrnipensaan hedelmien (marjojen), lehtien ja kukkien käyttäminen ei ole uutta. PowerXtract -hankkeessa uutettiin ensin Suomessa kerättyjä tyrnipensaan lehtiä vedessä, minkä jälkeen saatu uute pakaste kuivattiin hienon jauheen tuottamiseksi. Tällä jauheella on analyysien mukaan potentiaalista käyttöä elintarvikesovelluksissa, sillä se sisältää paljon antioksidanttivaikutteisia yhdisteitä. On tärkeää arvioida tällaisten biojalostamojärjestelmien hyötyjä ympäristölle, yhteiskunnalle ja taloudelle. l Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 35 Yleisluonteinen yhteiskunnan hyvinvointia palveleva biojalostamokonsepti perustuu nollahukkaajatteluun ja suorituksen arviointiin, jossa käytetään ympäristöllistä ja ravitsemuksellista elinkaarianalyysia.. Myös tämän uutteen antioksidanttivaikutukset olivat hyviä. Terveysvaikutteisia kuivajauheita elintarvikkeisiin Elintarviketeollisuuskokeissa kuivajauheita käytettiin jälkiruokamallien valmistuksessa. Viime aikoina on kehitetty myös uutta menetelmää, joka ei huomioi vain ympäristöön kohdistuvia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia, vaan perustuu yhdistettyyn ravitsemukselliseen ja ympäristölliseen elinkaarianalyysiin. Prosessiketjut tärkeä osa biojalostamoja Edellä kuvatuista tekniikoista voidaan muodostaa kaskadiperiaatetta noudattavia prosessiketjuja, jolloin ne muodostavat niin sanotun hybridikäsittelytekniikan. Marjoja on käytetty mehujen ja hillojen valmistukseen. Kuvassa 2 esitetään yhteenveto fenoliyhdisteiden pitoisuuksista (A) ja antioksidanttivaikutuksesta (B). Myös mustaherukan puristekakuista saatavia siemeniä käytetään öljyjen uuttamiseen, ja puristekakut ovat hyvä ravintokuidun lähde. Vaikka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisella (EFSA) ei ole virallista määritelmää terveysvaikutteisille elintarvikkeille, niiden sääntelyyn sovelletaan joitakin asetuksia, kuten (EY) 1924/2006 (ravitsemusja terveysväitteet) ja (EU) 2015/2283 (uuselintarvikkeet). Prosessiketjujen avulla raaka-aineesta voidaan ottaa talteen useita arvojakeita ja muuntaa sivuvirtoja erilaisiksi lisäarvotuotteiksi. KU VA : NO RA PA P Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 35 disteiden, kuten antosyaanien, talteenotto. Niillä väitetään olevan terveyshyötyjä ja niiden tehokkuus on todennettu kliinisesti: ne ovat terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Yksiulotteinen ympäristövaikutusten arviointi ei kuitenkaan anna riittävästi tietoa käsittelystä, joka tuottaa yhteiskunnan hyvinvointia parantavia ainesosia elintarvikkeisiin ja farmakologisiin tuotteisiin ja lisää niiden käyttöikää. Se antaa paremman kuvan lisäarvoa sisältävän ruokavalion terveysvaikutuksista. Antioksidanttivaikutusten lisäksi molemmista uutteista saadut tutkimustulokset olivat myönteisiä ja tuottivat hyödyllistä lisätietoa niiden sovellusmahdollisuuksista ja terveyttä edistävistä vaikutuksista. Aistinvaraisten arviointien lisäksi huomiota kiinnitettiin myös marjajauheilla jalostettujen mallituotteiden arvokkaisiin yhdisteisiin ja antioksidanttivaikutuksiin. Kemiallisten in vitro -analyysien perusteella uutteilla on diabetesta, tulehduksia tai viruksia ehkäiseviä ominaisuuksia, joita voitaisiin hyödyntää myös muualla kuin elintarviketeollisuudessa. Tuloksien perusteella marjauutteesta tehtyjen jauheiden lisääminen tuo mallielintarvikkeeseen lisä arvoa, koska se on terveellisempi aistinvaraisista ominaisuuksista suuremmin tinkimättä. Hyödyllisten ainesosien uuttamisjäämiä voidaan hyödyntää edelleen kemikaalien, materiaalien ja energian tuottamisessa sekä jätteettömän kiertojärjestelmän luomisessa. Toisten yhdisteiden konsentrointi taas onnistuu tyhjiöhöyrystyksellä matalassa lämpötilassa, jos niiden kiintoainepitoisuus on tarpeeksi suuri. Vauhtia uusien ainesosien kehittämiseen Edistysaskeleet ravintotieteessä ja -teknologiassa ovat sysänneet liikkeelle uusien ainesosien ja elintarvikkeiden kehittämisen. Terveysvaikutusten todentamiseksi tarvitaan kuitenkin jatkotutkimuksia kliinisissä interventiokokeissa. Mustaherukasta saatujen puristekakkujen hyödyntämisessä sovellettiin pidemmälle kehitettyä hybridikäsittelyä, biologista esikäsittelyä sekä uusia uuttoja konsentraatiomenetelmiä tuotannon tehostamiseksi. Lukessa käynnissä oleva tutkimusprojekti (PowerXtract 2020–2022) keskittyy tyrnipensaan lehdistä ja mustaherukan puristekakuista saatavien vesipohjaisten uutteiden kemialliseen koostumukseen ja bioaktiivisuuteen
Tehokkain ja luotettavin keino ruokahävikin vähentämisessä on sen seuranta ja mittaaminen³. 36 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 V uonna 2019 Euroopan Unionin komissio antoi päätöksen 2019/1597, jolla jäsenmaat velvoitetaan ilmoittamaan elintarvikejätteen määrä vuosittain ja sisällyttämään sen vähentämiseen tähtäävät toimet osaksi kansallisia toimia. Termit ja mittausmenetelmät eivät ole vakiintuneet Ruokahävikillä tarkoitetaan yleensä syömäkelpoista ruokaa, joka ei ole jostain syystä tullut syödyksi tai muulla tavalla hyödynnetyksi. Heinäkuussa voimaan tulleessa jätelaissa on määritetty kunnan tehtäväksi kiinnittää erityistä huomiota elintarvikejätteen vähentämisen neuvontaan¹. Keittiöbiojätteeksi kutsutaan alun perin syömäkelvotonta ruokaa, kuten juuresten ja hedelmien kuoria, kalan ruotoja ja kahvinpuruja. Keittiöhävikkiin voidaan lukea kuuluvaksi esikäsittely-, esivalmistus-, valmistusja jakeluhävikki ja ruuantarjoilupaikasta riippuen myös varastointihävikki. Tästä ruokahävikkiä on 61 miljoonaa kiloa, josta suurin osa olisi vältettävissä. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin tunnistaminen ja vähentäminen ravitsemispalveluissa on tehokas keino edistää vähähiilisyyttä, eikä ravitsemispalveluiden kannata laittaa rahaa roskiin. Suomi on sitoutunut puolittamaan elintarvikejätteen määrän ja vähentämään ruokahävikkiä vuoteen 2030 mennessä. Yleisesti käytössä olevia ruokahävikkinimityksiä ovat keittiö-, tarjoilutai lautashävikki. Asiakkaiden lautasilta biojätteeseen päätynyttä ruokaa voidaan kutsua lautashävikiksi tai lautastähdehävikiksi. Ravitsemispalveluissa on käytössä useita eri nimiä syömättä jääneelle ruualle. Ruokahävikki voidaan jakaa myös eri termeihin syntyperän mukaan. Oiva-julkistamisjärjestelmä on yhden mukaistanut valvontaviranomaisten toimintaa. Elintarvikejäte koostuu sekä keittiöbiojätteestä että ruokahävikistä. Kasvava ruokahävikki on ollut puheenaiheena jo useita vuosia, mutta yhtenäiset termit ja mittausmenetelmät ovat edelleen vakiintumatta. Pelkästään Suomen ravitsemispalveluissa syntyy Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vuosittain 78 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä². KU VA : RU OK AV IR AS TO KU VA : SU VI -T UU LI A LE IN ON EN. Lisäksi tutkimustieto aiheesta on riittämätöntä. Elintarvikealan toimijalla on lisäksi elintarvikejätteen kirjanpitoja tiedonantovelvollisuus. Tarjoiluhävikki syntyy tarjoilulinjaston syömättä jääneestä ruuasta. LAINSÄÄDÄNNÖN JA YHTENÄISTEN TERMIEN PUUTE HANKALOITTAA RUOKAHÄVIKKITYÖTÄ Tarve ohjata ja neuvoa ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämistä konkreettisesti kasvaa, mutta lainsäädännön ja yhtenäisten termien puute hankaloittaa sitä. Ne auttavat tunnistamaan kohdat ja tilanteet, Tiede & Tutkimus TEKSTI: projektiassistentti Moona Partanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu • erityisasiantuntija, ruokaturvallisuus Gun Wirtanen Seinäjoen ammattikorkeakoulu • projektipäällikkö Taina Seppälä-Kolkka Seinäjoen ammattikorkeakoulu • TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Ravitsemispalveluissa suurin osa ruokahävikistä kertyy tarjoilulinjastoon jääneestä ruuasta
ym. 2 Silvennoinen K. Hankkeessa olivat mukana myös EteläPohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä Seinäjoen, Kurikan ja Kauhavan kaupungit. Tämä selkeyttäisi valvontaviranomaisten ohjausja neuvontatyötä ja varmistaisi, että ravitsemispalvelut pystyvät soveltamaan tutkimuksissa nousseita elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä toimia omassa toiminnassaan ja onnistuvat mittaamaan elintarvikejätteen määrän luotettavasti. Koska tarkastukset ovat ajallisesti rajallisia, aikaa jää vain kaikkein tärkeimpien asioiden läpi käymiseen. Jos tarkastettava kohta ei ole lainsäädännössä tarkkaan määritelty, se jää todennäköisesti tarkastamatta. Hanke toteutettiin 1.3.2019–31.7.2021. Uudet sovellukset ja ruokahävikin havainnollistaminen rahana ovat motivoineet henkilökuntaa mittaamaan ruokahävikkiä. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 37 joissa ruokahävikkiä syntyy eniten. 45 s. Tarkka elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämistoimien ja mittaamisen määrittelyn puute on hankalaa sekä ravitsemispalveluille että valvoville viranomaisille. Ravitsemispalveluiden elintarvikejäte: jätteen määrä 2018–2019 ja seurannan kehittäminen. Oivallista ruokaa -hanketta rahoittaa Ruokavirasto maaja metsätalousminis teriön ruokaketjun toiminnan edistämisen rahastosta, ja sitä toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Esimerkiksi kokonaishävikin määrä on vähentynyt Lapuan yläkoululla 44 prosenttia. Lainsäädännöllä on suuri vaikutus elintarvikejätteen ja ruokahävikin syntymiseen ja niiden vähentämiseen. Se tähtää uusien, laaja-alaisempien kehittämiskokonaisuuksien valmisteluun, joita ryhdyttäisiin toteuttamaan uudella rahoituskaudella 2021–2027. Lisäksi asioiden käsittely eri sidosryhmien kanssa on tuonut positiivisia muutoksia useissa ruokapalveluyrityksissä, ja toimintaa on kehitetty vastuullisuus huomioiden. Valvonnan kehittäminen ja valvontaohjeiden tulkinnan yhdenmukaistaminen selkeyttää, mitä hävikin vähentämisen toimintatapoja tulisi sisällyttää elintarvikehuoneistojen päivittäiseen toimintaan. Elintarvikelaki.. Tähän tarkoitukseen suunniteltuja sovelluksia ovat esimerkiksi Lukeloki ja Hukka. Kirjallisuusselvitys ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen seurannasta ja ruokahävikin vähentämisestä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. LISÄTIETOJA: www.wasteless.fi Wasteless -hanke kehittää julkisten ammattikeittiöiden ruokahävikkityötä OIVALLISTA RUOKAA -hankkeen päätavoitteena on tarkastella mahdollisuutta lisätä ruuan ravitsemuslaadun ja elintarvikejätteen seuranta osaksi elintarvike viranomaisten suorittamaa valvontaa sekä valvonnan Oiva-tarkastuslomaketta. Helsinki. 2019. Kuluttajille elintarviketarkastukset julkistetaan Oiva-raportteina. Hankkeen toimilla on saatu välittömiä tuloksia muun muassa toimenpidesuunnitelmilla, joita on laadittu yhteensä 55 kappaletta eri toimipaikkoihin ympäri Etelä-Pohjanmaata. LISÄTIETOJA: Suvi-Tuulia Leinonen projektipäällikkö suvi-tuulia.leinonen@jamk.fi www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/ projektit/oivallista-ruokaa Ruokahävikin ja elintarvike jätteen seuranta ja vähentäminen osaksi Oiva-järjestelmää. Elintarvikevalvonta ohjaamaan hävikkityötä Elintarvikevalvonta valvoo elintarvikehuoneistojen elintarvikehygienian ja -turvallisuuden toteutumista lainsäädännön pohjalta. 3 Leinonen S-T. l WASTELESS-HANKKEESSA (Ruokahävikin vähentäminen julkisissa suurkeittiöissä) on kehitetty julkisten ammatti keittiöiden ja ruokapalvelukeskusten ruokahävikin seurantaa tehokkaammaksi Etelä-Pohjanmaalla. Jotta elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämistoimet vakiintuisivat ravitsemispalveluiden päivittäiseen käyttöön, lainsäädännössä pitäisi ottaa elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentäminen tarkemmin esille. Hankkeen jatkotoimenpiteissä on alettu laatia niin sanottua vihreän siirtymän tiekarttaa. Luonnonvarakeskus. 2021. Erityisesti on parannettu tiedonkulkua eri käyttäjäryhmien välillä. VIITTEET: 1 L714/2021. 4 L297/2021. Wasteless -hanketta rahoitti Euroopan alueen kehitysrahasto (EAKR), ja sen toteuttivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Lapuan kaupunki. TOIMINTASUUNNITELMAT ovat sitouttaneet ruokapalveluyritysten henkilökuntaa muutokseen, jonka keskeinen tavoite on ollut vaikuttaa ruokahävikin määrään. HANKKEEN TYÖPAJOISSA tuotetut toimintasuunnitelmat ovat konkretisoineet kehittämistoimenpiteet ja niiden vastuuhenkilöt sekä aikataulut toiminnan toteutukselle ja seurannalle. Uusi elintarvikelaki julkaistiin huhtikuussa 2021, mutta siinä ei oteta huomioon elintarvikejätteen tai ruokahävikin vähentämistä 4 . Hankeaika on 1.12.2020–31.12.2022. Kauhava-Härmän alueen alakoululla biojätteen määrä on vähentynyt 21 prosenttia ja tarjoiluhävikki 22 prosenttia. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 1/2020. Jätelaki. Hankkeessa muun muassa tarkastellaan haastatteluin ja pilotoinneilla, miten eri ruokahävikkihankkeiden toimenpideohjeet ja konkreettiset välineet soveltuvat suunnitteilla olevan ruokahävikkiosion rakentamiseen Oiva-järjestelmään. Suurimpia lainsäädännöllisiä rajoituksia ja haasteita ruokahävikin vähentämiselle aiheuttavat ruuan lämpötilavaatimukset, jotka vaikuttavat varsinkin tarjoilulinjastoon jääneeseen ruokaan. ym
Testipaketti sisältää perusmakujen tunnistamista, makuherkkyyden mittaamista ja hajujen kuvailua. ETM Sulo Roukka keskittyy parhaillaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tohtorikoulutettavana kemotuntoon. Testattu henkilö ja maistajaryhmä saavat selville omat vahvuutensa, kehityskohteensa ja ymmärryksen koetuista aistimuksista suhteessa kuluttajiin. Aistijaprofilointi auttaa arviointiraadin työssä Turun yliopiston kanssa yhteistyötä tekevä Aistila Oy on tuonut markkinoille aistien testaukseen soveltuvan aistijaprofiloinnin. – Ihmiset elävät tutkitusti yksilöllisissä aistimaailmoissa. Aikuisilla on myös taipumusta sekoittaa hapan maku karvaaseen tai suolainen umamiin. 2018. Journal of Sensory Studies. Keskustelu käy välillä kiivaana, kun jonkun mielestä uusi versio tuntuu mauttomalta ja toisen mielestä sama tuote on jopa liian suolainen. Joku miettii, mitäköhän kuluttajat tästä tuotteesta mahtaisivat sanoa. Tuotteita ovat maista massa yrityksen oman aistinvaraisen arvioinnin raadin jäsenet esimerkiksi tuotekehityksestä, markkinoinnista ja laadunvalvonnasta. Raati voi koostua harjaantuneista arvioijista, mutta hekin voivat olla eri tavalla herkkiä erilaisille makuominaisuuksille. Aistitutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten aistimisen yksilöllisyys vaikuttaa ruokakäyttäytymiseen. Makujen tunnistaminenkaan ei ole välttämättä kaikille selvää. 65: 10–17. Suomen Akatemian rahoittama Ihmisen makuaistin herkkyys ja moniaistinen ruoan kokeminen -projekti on päättymässä vuodenvaihteessa. KU VA : M IIA KA AR TI NE N. 34: 1–11. Tunnistamalla minkälaisia maistajia yrityksen omassa raadissa on, heitä voidaan verrata myös tavallisiin kuluttajiin. Kun tiedetään, minkä ominaisuuden tunnistamisessa on haasteita, voidaan tunnistamisen harjoittelussa keskittyä tiettyihin makuihin, kuten suolaisen ja umamin erottamiseen. 38 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 teen. Multidimensional measurement for individual differences in taste perception. Kehittämiemme herkkyystestien perusteella ihmiset voidaan jakaa ryhmiin esimerkiksi maistamisen suhTiede & Tutkimus TEKSTI: tutkijat Saara Lundén, Mari Norrdal & Terhi Pohjanheimo, Aistila Oy AISTIMISEN YKSILÖLLISYYS PITÄÄ YMMÄRTÄÄ ARVIOINTIRAATIEN TYÖSSÄ Aistitestissä arvioija tutustuu ensin eri makuominaisuuksiin ja arvioi sitten testattavien ominaisuuksien voimakkuutta ja nimeää ominaisuuden. Uutta tietoa aistimisen yksilöllisyydestä Aistimisen yksilöllisyyttä on tutkittu vuosien ajan professori Mari Sandellin johtamassa Aistit ja ruoka -tutkimusryhmässä Turun yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. doi.org/10.1016/j.foodqual.2017.12.006 Puputti S ym. Aistikokemuksia on tutkittu monipuolisen testipatteriston kanssa sekä aistilaboratoriossa (ISO 8589) että moniaistisessa ympäristössä vapaaehtoisten suomalaisten aikuisten kanssa. M aistoraati kokoontuu saman pöydän ääreen arvioimaan uusia tuotteita. Kuulostaako tutulta. Ymmärrystä ihmisten erilaisuudesta makujen aistimisessa voidaan hyödyntää yritysten sisäisten maistoraatien toiminnassa. Food Quality and Preference. l LÄHTEET: Puputti S ym. Jotta raati voi toimia mahdollisimman hyvin ja tuottaa tuotteiden kehitykseen tarvittavaa tietoa, on hyvä tietää, minkälaisista maistajista raati koostuu. Tämä antaa hyvän lähtö kohdan yrityksen aistinvaraisen arvioinnin ryhmän kehittämiselle ja kouluttamiselle. Kokonaisuudesta on jo valmistunut FT Sari Puputin maistamisen herkkyyden ja ruuan käytön linkittänyt väitöskirja Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Factors explaining individual differences in taste sensitivity and taste modality recognition among Finnish adults. Tällöin voidaan tarkastella, onko raati esimerkiksi erityisen herkkä maistamaan jotakin tiettyä makua, vaikka suomalaiset yleisesti ovat vähemmän herkkiä tai päinvastoin. 2019. Aistilähtöistä ymmärrystä tarvitaan laadittaessa strategioita ja toimenpideohjelmia kestävämpien ja hyvinvointia tukevien ruokavalintojen ja syömisen edistämiseen, Mari Sandell kertoo. Elintarvikkeiden kehityksessä ja laadunvarmistamisessa aistit ovat tärkeässä roolissa
Julkaisemattomien tulosten perusteella keliakiaa sairastaa jo 2,5 prosenttia suomalaisista. Tutkimukseen vastasi 924 henkilöä, joista 73 prosenttia työskentelee ammattikorkeakoulussa ja 27 prosenttia yliopistossa. Ilmoittautuminen avataan lähiaikoina. Vielä ei tiedetä, mistä gluteeniherkkyydessä on kyse tai onko se varsinainen sairaus. Tule kuulemaan, kuinka vastuullisuus koetaan ja miten sitä toteutetaan vilja-alalla Suomessa. Pandemia jakoi korkeakoulut menestyjiin ja selviytyjiin 12.1.2022 Kuluttajan vastuulliset valinnat ja kysynnän trendit kehityspäällikkö Laura Ihanainen, K-ryhmä 19.1.2022 Näkökulmia vilja-alan ympäristövastuullisuuteen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus 26.1.2022 Kestävä viljelyohjelma viestintäjohtaja Mari Dunderfelt, Lantmännen Unibake AIKA: keskiviikot klo 9–10 PAIKKA: Teams OHJELMA ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology VILJA-ALAN JAOSTO Vastuullisuus vilja-alalla -webinaarisarja Vastuullisuusasiat puhuttavat paljon myös elin tarvike tuotannon alalla. Tutkimus toteutettiin OAJ:n, Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Verkkotyökalut otettiin sujuvasti käyttöön, ja opettajat näkivät tilanteen mahdollisuutena kehittää omaa pedagogiikkaansa. Taavela kehitti väitöstyössään keliakian suolivaurioon mittareita, joita hyödynnetään esimerkiksi keliakian uusissa lääketutkimuksissa. Moni kantoi syvää huolta opiskelijoiden jaksamisesta, vaikka omatkin voimavarat olivat koetuksella. Näissä korkeakouluissa oli panostettu digipedagogiikan kehittämiseen jo ennen pandemiaa. DIGIÄ JA KEITAITA – korkeakoulu opettajat pandemian paineessa -tutkimus osoittaa, että pandemiaaika jakoi korkeakoulut ja opettajat menestyjiin ja selviytyjiin. Suurin osa suomalaisista keliaakikoista onnistuu hoitamaan itseään gluteenittomalla ruokavaliolla hyvin, mutta hoitoa tukevalle lääkkeelle olisi kysyntää. Osa koki, että työn ja vapaa-ajan raja hämärtyi voimakkaasti, työn suunnittelu vei huomattavasti enemmän aikaa kuin ennen pandemiaa ja korkeakoulun ylin johto ei huomioinut opettajien muuttunutta tilannetta. Vuoden keliakiatutkija selvittää keliakiaa laaja-alaisesti KU VA : EM IL BO BY RE V Keliakialiiton toiminnanjohtaja Niina Puro nurmi ojensi Vuoden 2021 keliakiatutkija -palkinnon lääketieteen tohtori Juha Taavelalle. Liput alkaen 13 € Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 39. – Osa keliaakikoista oireilee gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta, ja osa saa gluteenille altistumisesta todella voimakkaita oireita, Taavela kertoo. – Jos tekniset asiat olivat hallussa, oli voimia keskittyä opiskelijoiden ohjaamiseen, jota tarvittiin paljon enemmän kuin aikaisemmin, toteaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yliopettaja Kimmo Mäki. Lääkkeen jatkotutkimukset jatkuvat eri puolilla Suomea. Osa korkeakouluista ja korkeakouluopettajista selvisi poikkeustilanteessa hienosti. Kaikki eivät kuitenkaan pärjänneet muutoksessa. Diagnoosien määrä on kasvanut 2000luvulla selvästi. Taavela on mukana myös kansainvälisessä tutkimusryhmässä, jonka lupaava keliakia lääkeaihio nousi otsikoihin viime kesänä. Myös gluteeniherkkien määrä on moninkertaistunut 2000-luvulla. TAMPEREEN YLIOPISTON Kelia kiatutkimuskeskuksessa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä lääketieteen tohtori Juha Taavela on saanut Vuoden 2021 keliakiatutkija -palkinnon. Alustavien tulosten perusteella gluteenitonta ruoka valiota noudattaa ilman keliakiaa tällä hetkellä noin prosentti suomalaisista. Osa ihmisistä saa gluteenia sisältävistä viljoista oireita, vaikka heillä ei ole keliakiaa. Sisätautilääkäriksi erikoistuva Taavela tekee Tampereen yliopiston Keliakiatutkimuskeskuksessa parhaillaan tutkimusta keliakiasta laaja-alaisesti ja erityisesti keliakiaan liittymättömästä gluteeniherkkyydestä
Nämä on otettava huomioon kaikkien toimenpiteiden kohdalla koko elintarvikeketjussa pellolta pöytään. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) valmistelee tieteellistä arviota pakkauksen etupuolella esitettävien ravintoarvomerkintöjen ja ravintosisältöprofiilien kehittämisen tueksi. Strategia on keskeinen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Green Dealin, tavoitteiden toteuttamisessa. Kaikkien säädösehdotusten tulee perustua kattavaan vaikutusten arvioin tiin. 40 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 E uroopan komission Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää ruokajärjestelmää varten julkaistiin toukokuussa 2020. LISÄTIETOJA: Pellolta pöytään -strategia: ec.europa.eu/food/horizontaltopics/farm-fork-strategy_en TOIMENPIDE-EHDOTUKSET: eur-lex.europa.eu/resource. Strategian mukaan kestävän ruokajärjestelmän kolme pilaria ovat ympäristövaikutukset, taloudelliset vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset, joihin kuuluu myös terveys. Euroopan komissio on valmistelLainsäädäntö TEKSTI: hallitusneuvos Anne Haikonen, maaja metsätalousministeriö Kestävällä ruokajärjestelmällä varmistetaan turvallisten, ravitsevien, kohtuuhintaisten ja kestävällä tavalla tuotettujen elintarvikkeiden riittävä ja monipuolinen tarjonta kaikille ihmisille. KU VA : M M M EU:N RAVITSEMUS VASTUULLISUUDEN ALOITTEET ETENEVÄT KOMISSIO julkaisi joulukuussa 2020 tiekartan ja avasi lyhyen julkisen kommenttikierroksen Pellolta pöytään -strategian aloitteista, jotka koskevat pakkauksen etupuolella esitettäviä ravintoarvomerkintöjä, ravintosisältöprofiileja sekä alkuperäja päiväysmerkintöjä. EFSA on julkaissut ohjeen päiväysmerkintöjen käytöstä ja tekee kuluttajatutkimusta päiväysmerkinnöistä. Komissio on käynnistänyt tutkimuksen elintarviketietoaloitteiden vaihtoehtojen vertailemiseksi ja vaikutusarvioinnin tukemiseksi. Pellolta pöytään -strategian toimintasuunnitelman mukaan komissio antaa lainsäädäntöehdotukset ravitsemusvastuullisuusaloitteista vuoden 2022 loppuun mennessä. Strategiassa korostetaan elintarvikealan toimijoiden keskeistä roolia kuluttajan valintojen ohjaamisessa. JRC tekee myös markkina-analyysiä alkoholijuomien merkinnöistä. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) päivittää pakkauksen etupuolella esitettäviä ravintoarvoja alkuperämerkintöjen kirjallisuuskatsaukset. Yksi tavoitekokonaisuus strategiassa on edistää kestävää elintarvikekulutusta ja helpottaa terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin siirtymistä. Aloitteista järjestetään toinen julkinen kuuleminen jäsenvaltioille ja sidosryhmille kohdennettuja kuulemisia. Ehdotusten aikajänne ulottuu vuoden 2024 loppuun. html?uri=cellar:ea0f9f73-9ab211ea-9d2d-01aa75ed71a1.0005.02/ DOC_2&format=PDF Miten EU:n ravitsemusvastuullisuusaloitteiden käsittely etenee?. Strategian toimintasuunnitelmassa on 27 toimenpide-ehdotusta, joista osa koskee lainsäädäntöä ja osa muita ohjauskeinoja. Kestävällä ruokajärjestelmällä varmistetaan turvallisten, ravitsevien, kohtuuhintaisten ja kestävällä tavalla tuotettujen elintarvikkeiden riittävä ja monipuolinen tarjonta kaikille ihmisille kaikkina aikoina
Esillä ovat olleet muun muassa maito, maitotuotteiden ainesosana käytetty maito sekä elintarvikkeen aines osana käytetty liha, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Tuleehan elintarvikealan kuulumiset sinullekin. Yksi tällainen on ravintosisältöprofiilien laatiminen. Uutiskirjeen tilaus: lyyti.in/ETS_uutiskirje SISÄLTÖÄ: Nostoja Kehittyvä Elintarvike -lehden verkkoartikkeleista Nostoja maailman uutisista elintarvikealalta Kuulumisia Elintarviketieteiden Seuran toiminnasta Kutsuja elintarvikealan ammattitapahtumiin Työpaikkailmoituksia Kaupallisia sisältöjä ammattilaisten työn tueksi Hinnat alkaen 375 € + alv. Toimintasuunnitelman mukaan elintarvikkeiden koostumuksen muokkausta voisi edistää myös asettamalla enimmäismääriä tietyille ravintoaineille. Ravintosisältöprofiili ja pakkausmerkinnät keinovalikoimaan Komissio käynnistää ravitsemusvastuullisuusaloitteita, joilla edistetään elintarvikkeiden koostumuksen uudelleenmuokkausta. lut keskeisten sidosryhmien kanssa EU:n käytännesäännöt ja seurantapuitteet vastuullisesta yritystoiminnasta ja kaupan pitämisestä elintarvikeketjussa. Turun ruokaja viinimessut palasivat tauolta . Komissio ei toistaiseksi käynnistä tällaista aloitetta, vaan seuraa käytännesääntöjen pohjalta tehtäviä vapaaehtoisia sitoumuksia ja niiden toteutumista. Jotta kuluttaja pystyy tekemään tietoon perustuvia, terveellisiä ja kestäviä valintoja, komissio ehdottaa harmonisoituja pakollisia ravintoarvomerkintöjä pak kauksen etupuolelle. Henrik Toropainen seuran tapahtumakoordinaattoriksi LISÄÄ UUSIA JUTTUJA kehittyvaelintarvike.fi. Ainesosaluetteloja ravintoarvomerkintäaloitteet viedään eteenpäin yhdessä Pellolta pöytään -strategian elintarviketietoaloitteiden kanssa. Strategian toimintasuunnitelmassa ei kuitenkaan ole verotusta koskevia aloitteita. Arvonlisäverokantoja koskevalla lainsäädännöllä voisi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää verokantoja nykyistä kohdennetummin. l Anne Haikonen esitti katsauksen EU:n ravitsemusvastuullisuusaloitteet Elintarvike tieteiden Seuran jaostojen järjestämässä Kohti vastuullista ravitsemusta -webinaarissa 2.11.2021. Komissio ehdottaa oikeudellisesti sitovia tavoitteita ruokajätteen vähentämiseksi. Yhteinen uutiskirje lähetetään kahdesti kuukausittain. Arvoa kiertotalouden innovaatioihin . Lisätietoja: kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot KIINNOSTUITKO MAINOSTAMAAN UUTISKIRJEESSÄ. Arvonlisävero käyttöön kohdennetummin. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology . Sen mukaan komissio tekee vuoden 2022 loppuun mennessä ehdotuksen ainesosaluettelon ja ravintoarvoilmoituksen pakollisesta merkitsemisestä alkoholijuomiin ja vuoden 2023 loppuun mennessä ehdotuksen terveysvaroitusten merkitsemistä alkoholijuomiin. Profiileilla rajoitettaisiin erityisesti runsaasti rasvaa, sokereita ja/tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden markkinointia. Yhtenä ravitsemusvastuullisuuskeinona on kehittää elintarvikkeista annettavia tietoja niin, että kuluttajan olisi aiempaa helpompi tehdä terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja ja edistää terveyttä ja elämänlaatua. Komissio tekee myös ehdotuksen tiettyjen elintarvikkeiden pakollisista alkuperämerkinnöistä. Uutiskirje Elintarviketieteiden Seura julkaisee Kehittyvä Elintarvike -lehteä. Heinäkuussa 2021 julkaistuilla käytännesäännöillä kannustetaan elinkeinoa kehittämään toimintaansa kestävämmäksi ja innostetaan kuluttajia tekemään kestävämpiä ja terveytensä kannalta parempia valintoja. Pellolta pöytään -strategiassa todetaan, että verokannustimilla tulisi edistää siirtymistä kestävään ruokajärjestelmään ja kannustaa kuluttajia noudattamaan kestävää ja terveellistä ruokavaliota. Nykyisten parasta ennen ja viimeinen käyttöajankohta -päiväysmerkintöjen käyttö ja niiden väärinymmärtäminen edistävät osaltaan ruokahävikin syntymistä. Komissio julkaisi helmikuussa 2021 Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman. Elina Teerijoki aloitti osa-aikaisena toimituspäällikkönä . Kohti vastuullista ravitsemusta . Ruokajärjestelmän kestävyys edellyttää ruokahävikin syntymisen vähentämistä. Lisäksi komissio tarkistaa kuluttajatutkimuksen pohjalta EU-lainsäädännön päiväysmerkintäsääntöjä. Sillä on tilaajia jo lähes 2 300. Allergeenien hallinta elintarviketuotannossa . Käytännesäännöt koskevat toimijoiden vapaaehtoisia sitoumuksia, jotka menevät lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle
(02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 info@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 5 02630 ESPOO Puh. 050 563 6966 info@envirovet.fi www.envirovet.fi FAZER MYLLY Kasakkamäentie 3 15800 Lahti 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA Puh. (09) 251 5160 info@imcd.fi www.imcdgroup.com INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo Puh. 0207 76 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IMCD FINLAND OY HTC Keilaniemi, Keilaranta 19 D 02150 ESPOO Puh. + 358 10 3311 www.afry.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI Puh. 050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas ADARA PAKKAUS OY Radanvarsitie 9 37600 Valkeakoski Puh. 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO Puh. 42 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. 044 5727 760 j.heinonen@innolact.fi www.innolact.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA Puh. 0207 459 660 Fax 0207 459 667 fuchs@fuchs-oil.fi www.fuchs-oil.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA sivuliike Suomessa Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 020 741 5992 info@caldic.fi www.caldic.fi OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA Puh. (019) 382 233 etunimi.sukunimi@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA Puh. (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 cortex@cortex.fi www.cortex.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE Puh. 0207 911 400 Fax 0207 911 450 info@ammeraalbeltech.fi www.ammeraalbeltech.fi www.atao.fi AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. +358 02 07 569 450 sales@ecobiomanager.com www.ecobiomanager.com/fi/ ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku Puh. 040 1615443 / Kunnas (tj) Puh. (09) 681 081 www.bangbonsomer.com BEDIKA OY PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI Puh. (09) 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 Kauhajoki Puh 0207 995 888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 Kokkola +358207780510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 Seinäjoki Åkerlundinkatu 2A 33100 Tampere Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. +358 207 208 200 informa@informa.fi www.informa.fi INNOLACT GROUP OY Viestikatu 1-3 70600 Kuopio Puh. 010 395 7000 info@elomatic.com www.elomatic.com ENVIROVET OY Hirsalantie 11 02420 Jorvas Puh. (09) 5495 640 www.brenntag.com/finland/ www.brenntag-food-nutrition.com/en/ CALDIC FINLAND OY Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO Puh. 050 3855610 etunimi.sukunimi@jospak.com www.jospak.com H A N K IN TA O PA S. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ECOBIO OY Malminkatu 16 00100 Helsinki Puh. 040 1750259 / Kärki (myynti) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FUCHS OIL FINLAND OY Wolffintie 36 65200 VAASA Puh. +358 5 3410 400 www.auser.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ: Hannu Pyykkö, puh. 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HIGH METAL OY High Metal Oy Linjatie 3, 01260, VANTAA Puh 044 360 0030 info@highmetal.fi www.highmetal.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA Puh. 0207 917 700 Fax 0207 917 650 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi AUSER OY KOTKA Jylpyntie 35, 48230 KOTKA myynti@auser.fi Puh. (09) 41355300 info@bedika.fi www.bedika.fi BERNER OY Teollisuuden Berner Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki Puh. 0207 91 4332 anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi https://teollisuudenberner.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA Puh. 020 744 8800 www.adara.fi AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 Vantaa info.fi@afry.com Puh. (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 mail@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi JOSPAK OY Tiilenlyöjänkatu 5 30100 Forssa Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 info@celego.fi www.celego.fi CONDITE OY PL 51 (Lisenssikatu 5) 21101 NAANTALI Puh
(09) 3158 5700 Fax (09) 8632 113 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN satafood@satafood.net www.satafood.net SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI Puh. +358 45 1189 720 myynti@oriplan.com www.oriplan.com RE GROUP Sentnerikuja 3 00440 HELSINKI Puh. 0400 494 224 www.karinevalainen.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU Puh. (09) 586 8170 contact@osterlund.com. 0207 497 970 klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.com KOMETOS OY PL 97 (Keskustie 23) 61801 KAUHAJOKI Puh. (09) 720 6310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA Puh. 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus/ THINKFLOW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava Puh. 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 Helsinki Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 etunimi.sukunimi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 Helsinki Puh. 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO Puh. 040 775 8918 info@linseed.fi MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 Pyhäntä Puh. 040 161 5052 etunimi.sukunimi@univarsolutions.com www.univarsolutions.com/food VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE p. 044 076 6685 www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA Puh. huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI Puh. (09) 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi | LinkedIn ORIPLAN OY Yrjönalhontie 4C 21420 LIETO (Tuulissuo) Puh. 020 7991 399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEDFILES OY PL 1450 70701 Kuopio Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi R. 020 73 51 500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.lihel.fi LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA Puh. 020 757 1400 mailbox@kometos.com www.kometos.com /kometos-oy KYMEN YMPÄRISTÖLABORATORIO OY Patosillantie 2 45700 Kuusankoski Puh. 020 744 6800 non-drugs@medfiles.eu www.medfiles.eu MEDIQ SUOMI OY Riihitontuntie 7 D 02200 ESPOO Puh. 0207 921 300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com NORDIC LABEL OY Sirrikuja 2 00940 Helsinki Puh. 040 163 4071 kati.haapanen@nordlog.fi www.nordlog.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.fi www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI Puh. 044 433 3700 tilaukset@nordiclabel.fi info@nordiclabel.fi etunimi.sukunimi@nordiclabel.fi www.nordiclabel.fi NORDLOG OY Poutuntie 17 62100 LAPUA Kati Haapanen Puh. 040 705 3159 sirpa.lindroos@liark.fi LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO Puh. 010 400 1011 info@klinger.fi www.klinger.fi/tuotemerkinta KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI Puh. 05 544 3300 Whatsapp: 044 750 8504 info@kymlab.fi www.kymlab.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (09) 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIARK OY Harjuviita 20-22 B 02110 ESPOO Puh. (09) 560 7000 www.regroup.fi ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 a 20 02170 ESPOO Puh. (09) 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi UNIVAR SOLUTIONS OY Äyritie 12 01510 VANTAA Puh. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 43 H A N K IN TA O PA S KAFEKO OY Ahventie 4 02170 ESPOO 09 4131 5400 kafeko@kafekonordic.com www.kafekonordic.com KARI NEVALAINEN OY Vierikatu 1-3 04430 Järvenpää Puh. 0207 410 990 Fax 0207 410 991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa Puh. 020 112 1500 Fax 020 112 1501 asiakaspalvelu@mediq.com www.mediq.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU Puh. myynti 010 338 000 Puh. 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiiltoclean.fi KLINGER FINLAND OY Tinakuja 3 02430 MASALA Puh. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA Puh
HIGH METAL OY – elintarviketeollisuuden koneet, laitteet ja linjastot – suunnittelu ja valmistus 70 vuoden kokemuksella INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät JAUHETEKNIIKKA OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät KAFEKO OY – pakkauskoneet – prosessilaitteet – kokonaislinjat ja lavaus KARI NEVALAINEN OY – tuotemerkinnän koneet ja laitteet – etikettitulostimet – aplikaattorit – käsimerkintälaitteet – etiketit, tarvikkeet KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet KOMETOS OY – komponenttiannostelijat – nesteannostelijat – rasianpurkajat LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi – prosessianalysaattorit MULTIVAC OY – pakkauskoneet – etiketöintikoneet – siivutuskoneet – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – metallinilmaisimet – röntgenlaitteet – robotiikka TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS. 44 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 H A N K IN TA O PA S ASIANTUNTIJAPALVELUT AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ECOBIO OY – kestävän kehityksen SaaS-palvelu – lainsäädännön seuranta & hallinta ENVIROVET OY – elintarviketurvallisuuden auditoinnit ja koulutukset FOODWEST OY – ideointi – kuluttajaymmärrys, markkinatutkimus – tuotekehitys – konseptikehitys – sopimusvalmistus / -pakkaaminen – laatu, vastuullisuus ja elintarvikelainsäädäntö – tuotetietopalvelu (pakkausmerkinnät, Synkka, Jamix) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food Service asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KYMEN YMPÄRISTÖLABORATORIO OY Suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi LIARK OY arkkitehtisuunnittelu ja pääsuunnittelijatehtävät MEDFILES OY – elintarvikelainsäädäntö – tutkimus & kehitystyö – kliiniset tutkimukset METROPOLILAB OY Suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio Elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi RE GROUP – asiantuntijapalvelut – projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIAja sähkötekniikka – kylmätekniikka SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY – asiantuntijapalvelut elintarvikealan yrityksille ja maatiloille, – bioja kiertotalouden asiantuntemus, alkutuotantoon sekä – elintarvikeja ympäristöteknologioihin liittyvät kehityshankkeet SEFO-KONSULTOINTI – elintarvikehygienian perusteet-kirja, suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMERAAL BELTECH OY – elintarviketeollisuuden hihnat BEDIKA OY – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit CORTEX OY – leipomoja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet FUCHS OIL FINLAND OY – elintarvikelaatuiset Cassida voiteluaineet. Voiteluaineilla ovat NSF-rekisteröinnit, Halal ja Kosher sertifioinnit sekä tuotannolla on ISO 21469 sertifiointi
DON) – allergeenimääritykset – mikrobiologiset reagenssit – elintarvikkeiden testikitit – elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet – laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet – RT-PCR elintarvikeanalytiikka PAKKAAMINEN ADARA PAKKAUS OY – aaltopahvipakkaukset – myymälätelineet AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut '' JOSPAK OY kuitupakkausvuoat KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet MULTIVAC OY – pakkausja etiketöintikoneet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet NORDIC LABEL OY – etiketit, tarrat ja kuitukannet NORDLOG OY – elintarvikemuovilaatikot, muovilavat, leipomolaatikot, trollikat, elintarvikepussit ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY – sakeutusja hyytelöimisaineet – proteiinit – kuidut – aromit ja maustaminen – makeuttajat – luontaiset säilöntäaineet – kasvirasvat – juustojauheet BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC FINLAND OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut OY CELEGO AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut – vitamiiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – muut lisäaineet omit, värit CONDITE OY – leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet ja aineosat FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB aromit, värit, öljyt, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IMCD FINLAND OY – valmistus-, lisäja apuaineet, mm. – aromit – entsyymit – stabilointiaineet – emulgointiaineet – proteiinit – rasvajauheet INNOLACT GROUP OY – fermentoinnin asiantuntija – hapatteet ja juoksetteet – valmennukset ja tuotekehitys HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 45 H A N K IN TA O PA S ORIPLAN OY – pakkauskoneet – pakkauslinjat – metallinilmaisimet – suodattimet SOFTWARE POINT – laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä laadunvarmistukseen, tuotekehityseen ja palveluanalytiikkaan – LabVantage LIMS THINKFLOW OY pumput ja venttiilit lämmönvaihtimet ja ohjausyksiköt säiliövarusteet ja pesurit mittausja säätölaitteet TT-TÄRYLAITE OY – RST tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset KUNNOSSAPITO AUSER OY KOTKA – kunnossapidon varaosat – taajuusmuuttajat ja moottorit – logiikat ja mittalaitteet – pneumatiikkakomponentit TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa LABORATORIOTUOTTEET MEDIQ SUOMI OY – hometoksiinimääritykset (mm
Se julkaistaan jokaisessa numerossa 2021. HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY www.kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot Varaa paikka mainoksellesi 31.1. Aikaiset varaukset saavat parhaat paikat ja edullisemmat vuosisopimushinnat. RUOKATURVALLISUUS & PETOKSET, VESI Lisäjakelu: laatupäälliköt. TUOTEKEHITYS, YMPÄRISTÖVIISAUS & KAUPPA Lisäjakelu: Elintarvikepäivä 17.5. Tampere 5 27.10. JATKUVAA NÄKYVYYTTÄ kehittyvaelintarvike.fi LINSEED OY – suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset ROQUETTE NORDICA OY – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut – proteiinit – kuidut UNIVAR SOLUTIONS OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. TUOTANTO, PAKKAUKSET & ANALYTIIKKA Lisäjakelut: PacTec, FoodTec, PlastExpo Nordic 16.–17.3. mennessä. Helsinki 2 28.4. . Digihakemisto on verkossa 24/7. . ChemBio 30.–31.3. TUOTANTO, PAKKAUKSET & MARKKINOINTI 1/2022 1 24.2. 3 9.6. Hankintaopas osuu oikeaan kohderyhmään. ELINTARVIKE TEKNOLOGIA & LOGISTIIKKA, ALKUTUOTANTO Lisäjakelu: Elintarviketeollisuus & Logistiikka -messut 14.–15.9. REKRYTOINTI & KOULUTUS, MYYNTI & MARKKINOINTI Lisäjakelu: toimitusjohtajat TEEMAT, AIKATAULUT JA ERIKOISJAKELUT 2022 Tavoita elintarvikealan päättäjät tehokkaasti Mainosmyynti ja kaupallinen yhteistyö: Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi Kerron mielelläni lisää digituotteista, kumppani sisällöistä, rekrytointi paketista, tapahtuma kalenterista, liitteistä ja lukijatutkimuksen tuloksista. 46 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut artesaanileipomoille, teollisille leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä food servicetoimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut – Gelato-jäätelökoneet ja raaka-aineet – leipomokahvilakonseptit LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset . ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto Varaa paikkasi: Hannu Pyykkö, 050 2250, hannu.pyykko@ mediabookers.fi 4 8.9. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja varataan teille markkinointi kampanja ensi vuodeksi. RAAKA-AINEET & ENERGIA, STARTUP-EKSTRA Lisäjakelu: tuotekehityspäälliköt, pk-yritykset 6 8.12
Bränditutkimukset tuottavat syvällistä ymmärrystä brändin ja sen käyttäjien suhteesta. MBA Kimmo Åström on aloittanut elintarvikealalla toimimalla vuosia Kotipizzayrittäjänä. IROResearchin datankeruuja raportointiorganisaatio yhdistettynä Makeryn elintarvikealan tietämykseen tarjoavat elintarvikealan toimijoille erinomaisen mahdollisuuden teettää entistä laajempia ja monipuolisempia tutkimuskokonaisuuksia. IROResearch kerää dataa sekä kuluttajaettä yrityskohderyhmistä. Se tarjoaa luotettavaa tutkimustietoa useille toimialoille, ja sen asiakaskunnassa on useita johtavia suomalaisyrityksiä. Hän toimii määrällisen ja laadullisen tutkimuksen parissa. Makeryn liiketoimintakauppojen yhteydessä IRO sai myös oman henkilökohtaisiin haastatteluihin erikoistuneen F2F-kentän (face to face), joka hallitsee hyvin niin hallija kotitestaukset kuin shopper-haastattelut. Oma datankeruuorganisaatio takaa luotettavat tulokset Laadukkaiden tutkimusten toteuttamisen keskiössä on asiantunteva ja standardoitu datankeruu, jonka parissa työskentelee sata henkilöä. Kansainväliset tutkimukset onnistuvat laajan kumppaniverkoston kautta: asiakas voi toteuttaa samansisältöisen tutkimuksen kätevästi ja vaivattomasti samanaikaisesti useassa eri maassa. Markkinointiviestinnän testaaminen ja vaikutusten mittaaminen auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan tehokkaita ja vaikuttavia toimenpiteitä. KU VA T: IR OR ES EA RC H. Oma paikka on löytynyt kuluttajalähtöisen konsepti-, tuoteja pakkaustutkimuksen ja kehityksen ytimestä. Olen asunut yhteensä 15 vuotta ulkomailla ja tunnen erityisesti Aasian markkinoiden erityispiirteitä, Åström taustoittaa. IROResearch Oy:ssä sovelletaan markkinatutkimusalan ISO 20252 -laatustandardia ja noudatetaan kansainvälisen markkinatutkimustoimistojen liiton (ESOMAR) sääntöjä. . IROResearch toteuttaa kuukausittain myös Tuhat suomalaista -monitilaajatutkimusta, joka tarjoaa kustannustehokkaan tavan toteuttaa tutkimuksia väestöä edustavalla otoksella. Parhaat brändit vetoavat tunteisiin, mutta niitä johdetaan tiedolla. Emme kilpaile hinnalla, vaan korkealla laadulla ja henkilökohtaisella palvelulla, toteaa toimitusjohtaja YTM Vesa Väisänen. . Yhtiön palveluksessa on 24 kokenutta ammattilaista. Työurani alkoi restonomina ammatti keittiöistä, elintarviketieteiden opinnot syvensivät alan osaamista. Lisäymmärrystä kohderyhmästä saadaan segmentointitutkimuksilla, jotka pohjautuvat kulutuskäyttäytymiseen tutkittavassa kategoriassa, kuluttamisen syihin ja kuluttajan arvoihin ja asenteisiin. Mieluisimpia ovat projektit, joissa erilaisia tutkimusmenetelmiä voi yhdistää. Toimitusjohtaja Vesa Väisänen ja asiakkuusjohtajat Kari Solala ja Kimmo Åström vastaavat elintarvikealan tutkimuksista. . l IRORESEARCH ON TÄYDEN PALVELUN TUTKIMUSTALO ETS TEKSTI: asiakkuusjohtaja Kari Solala, IROResearch Oy KANNATTAJAJÄSEN IROResearch Oy on Suomen johtavia täyden palvelun markkinatutkimustoimistoja. Henkilökohtaisesti värvätyssä IRONet-paneelissa on yli 50 000 vastaajaa. Makeryn hankinnalla elintarvikealan erityisosaamista IROResearch osti Makery Oy:n tutkimusliiketoiminnan toukokuussa 2021. Vuonna 1990 perustettu yritys on ollut osa Keskisuomalainen-konsernia vuodesta 2018 lähtien. Tutkimuksista tietoa kehittämistyöhön IROResearch auttaa monipuolisesti konseptien, tuotteiden, pakkausten ja palveluiden tutkimisessa ja kehittämisessä. ETM, restonomi Kari Solala on työskennellyt elintarvikeja ruoka-alalla 20 vuoden ajan. Aistinvaraisen laadun kehittäminen on tärkeä osa elintarvikkeiden kehitystä, ja siitä on vuosien varrella kertynyt runsaasti kokemusta, kertoo Solala. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 47 E lintarviketieteiden Seuran uusi kannattajajäsen IROResearch Oy on yksi Suomen monipuolisimmista tutkimustaloista . Yrityksen monipaikkaisen puhelinkentän avulla tavoitetaan vaikeatkin kohderyhmät tehokkaasti. Meiltä löytyy osaamista vaativienkin tutkimusmenetelmien käyttöön ja tulosten monipuoliseen analysointiin tilastollisin menetelmin. Seurantatutkimuksilla mitataan järjestelmällisesti brändin asemoitumista ja vetovoiman kehittymistä kilpailuympäristössä, ja saadaan nopeasti tietoa erilaisten toimenpiteiden onnistumisesta. Liiketoimintakaupassa Kari Solala ja Kimmo Åström siirtyivät IROResearchin asiakkuusjohtajiksi. Liikevaihtoa on ollut viime vuosina 3–4 miljoonaa euroa. Vuosittain IROResearch toteuttaa keskimäärin 500 tutkimusprojektia. Myös yrityksen laadulliseen tutkimukseen erikoistuneet tutkijat ovat kokeneita ammattilaisia. Vahvuutemme on nimenomaan asian tuntevassa suunnittelussa, tehokkaassa datankeruussa, aineistojen luotettavassa analysoinnissa ja monipuolisessa tulkinnassa
Tuotteen kaupallistamisessa on tärkeää kiteyttää ydinviestit: miksi ja mihin tarpeeseen tuote vastaa, milloin ja millä tavalla kuluttaja sen nauttii. – Raatilaisten lisäksi jokaiseen kyselyyn rekrytoidaan somemainonnalla juuri kyseisen tuotteen tai palvelun kohderyhmää. – Tarjoamme osaamistamme käyttöön, kun asiakkaalla on tarvetta esimerkiksi tuotekonseptointiin, brändin asemointiin sekä markkinointija myyntisuunnitelmien tekoon. – Kamonin tekemät strategiat ja suunnitelmat ovat aina hyvin konkreettisia ja helposti käytäntöön vietäviä, ja ne auttavat toimenpiteiden suunnittelussa ja säästävät aikaa arjessa, Harki ja Jalonen kiteyttävät. Yrittäjät Kati Harki ja Monica Jalonen ovat molemmat toteuttaneet työuransa aikana satoja tuotteistamisen ja markkinoinnin projekteja. Vastaajat arvostavat sitä, että heidän mielipiteitään kysytään ja motivaatio vastaamiseen on kova. Se näkyy kiitettävästi myös laadukkaista ja kattavista vastaustuloksista, Jalonen kertoo. Elin tarvikeala on heille läheinen toimiala, sillä molemmat ovat työskennelleet elintarvikkeiden parissa yli 20 vuotta. Toimimme asiakkaan kumppanina tarvittaessa markkinoinnin käytännön toteutukseen saakka, kertoo Kati Harki. TUOTTEISTAMISEN TAITAJAT ETS KANNATTAJAJÄSEN TEKSTI: Laura Hyvärinen KU VA : NE LL I KU VA A Kamon Oy:n yrittäjät MBA Kati Harki ja Restonomi Monica Jalonen ovat erikoistuneet tuotteistukseen ja markkinointiin.. Markkinoinnin tekeminen voi viedä viikoittain runsaasti työaikaa, mutta sen tekemiseen on helpompi löytää resursseja, kun on selkeä suunnitelma siitä, mitä tehdään. Varsinkin somemarkkinoinnissa kohderyhmiä voi hyvin rakentaa iän, sukupuolen ja asuinpaikan lisäksi kiinnostuksen kohteiden ja arvojen perusteella. He ovat erikoistuneet elintarvikealaan ja laajentavat toimintaansa Suomen lisäksi Saksan kuluttajamarkkinoihin. Tuotteistaminen on valintojen tekoa Tuotteessa on usein paljon hienoja ominaisuuksia, mutta kertomalla niistä kaikista tuote jää kuluttajalle liian vaikeasti ymmärrettäväksi. – Ydinviestin tulee olla yhtenäinen, vaikka somemarkkinoinnissa on helppo varioida viestiä ja kokeilla eri vaihtoehtoja, Harki muistuttaa. Harki ja Jalonen haluavat olla kuulemassa alan tuoreimmat uutiset ja verkostoitua. Liian kireä aikataulu voi johtaa siihen, että tuote ei ole teknisesti valmis ja kuluttaja pettyy. 48 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Raadilla voidaan hyvin testata, miten esimerkiksi erilaiset konseptit, pakkausvaihtoehdot ja hinta vaikuttavat ostopäätökseen. Markkinointiin pätee myös sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. K amon Oy on vuonna 2016 perustettu ja elintarvikealaan erikoistunut tuotteistusja markkinointitoimisto. Strategiatyö ja suunnittelu ovat Kamonin toiminnan ytimessä. Raatilaiset saavat tehtäväkseen arvioida ja antaa konsepteista, tuotteista, pakkauksista ja makuvaihtoehdoista kehitysehdotuksia ja mielipiteitään. Ja tärkeimpänä: minkä edun kuluttajat tuotteen käytöstä saa ja miten tuote on parempi kuin kilpailijat. – Tulosten raportoinnin yhteydessä asiakas saa selkeän yhteenvedon tutkimuksen tuloksista sekä tuloksiin pohjautuvan näkemyksemme projektin jatkotoimenpiteistä, yrittäjät kertovat. Tuotteistamisessa erityisen tärkeää on tehdä rohkeasti valintoja. Saksaan raatilaisiksi tavoitellaan kuluttajia, joille raaka-aineiden puhtaus ja vastuullisuus ovat tärkeitä, mutta hinta ei niinkään. Markkinointistrategiassa valitaan selvä kärki, jolla tuotteesta viestitään sekä määritellään, mille kohderyhmälle tuotetta markkinoidaan ja mistä mediasta kohderyhmän parhaiten tavoittaa. Kuluttajien ymmärtäminen auttaa Kamonilla on kaksi omaa kuluttajaraatia, joiden avulla saadaan kuluttajan ääni osaksi tuotteistamista. Tuotteistusprosessin oikeanlainen aikatauluttaminen on myös usein kriittisen tärkeä menestystekijä. Silloin lanseerausta on paras siirtää, koska pettymyksen jälkeen toista mahdollisuutta ei saada, Jalonen mainitsee. Suomen raadissa on jo noin 1 500 jäsentä, ja uusi RatgeberForum -kuluttajaraati Saksassa on juuri lanseerattu. Kamonilla on runsas joukko pitkäaikaisia kumppaneita, joiden kanssa markkinointia toteutetaan. – Hyvä tuote lunastaa lupaukset, ja tuotekehitykselle onkin hyvä jättää riittävästi aikaa tuotteen viimeistelyyn. Markkinoinnissa valintojen tekeminen on myös tärkeää. – Ajatuksena on, että tuomme aina jouhevasti projektiin ammattilaisia, joita kussakin projektissa tarvitaan, jatkaa Monica Jalonen. l Kamon Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä
MYYNTIJOHTAJA TAIJA FELT, LEIPURIN OYJ ETS on osoittautunut erittäin toimivaksi kanavaksi verkostoituessamme elin tarvike sektorin asiakkaidemme sekä muiden yhteistyö kumppaneidemme kanssa. AMMATTILAISTEN VERKOSTO Kumppanisi ovat jo täällä! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET ETS:n tapahtumista saa uutta tietoa omaan työhön. Se on myös tärkeä verkosto ylläpitää suhteita kollegoihin. TOIMITUSJOHTAJA LASSE MÄKELÄ, EUROFINS SCIENTIFIC FINLAND OY keh itty vae lint arv ike .fi/ liit y Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:
Kummankin tapahtuman osallistujat antoivat huippupisteet tapahtuman onnistumisesta. Vilja-alan jaosto järjesti Kokkausillan etäyhteyksin Marttojen Salla Kinnusen ohjaamana 17.11. Osallistujat kävivät kauppareissulla etukäteen ja saivat myös tuotenäytteitä postitse. Retkellä päästiin kurkistamaan kulissien taakse ja ruokailemaan yhdessä. Kannattajajäseniksi ovat liittyneet Panimoja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Hunajayhtymä Oy. Uusia jäseniä Uusimpia henkilöjäseniä ovat Kristiina Paju, Mikael Fabritius, Nikolaos Mantziaris, Roosa-Maria Lahnavik, Linda-Maria Palosaari ja Eliisa Haverinen. Turun Elintarviketutkijain Seura kokosi alueen ammattilaisia yhteen Kakolan vankilan alueelle panimokierrokselle ja olutmaisteluun 11.11. Työn määrä tuntuu olevan huipussaan, asiat liikkuvat eteenpäin. l TOIMINTAVUOSI PAKETISSA Elintarviketieteiden Seuran palsta TEKSTI: toiminnanjohtaja-päätoimittaja Laura Hyvärinen TERVETULOA JÄSENEKSI: kehittyvaelintarvike.fi/liity Uusien proteiinien mahdollisuudet ja pullonkaulat Uusien proteiinien laatuun liittyy kiinnostavia teknologisia, ravitsemuksellisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Vähintään puolet joka numerosta lukee 64 prosenttia. Seuran syyskokous on 8.12. Tänä vuonna järjestettiin yhteensä 30 tapahtumaa ja ensimmäiset livetapahtumatkin pitkään aikaan. Toiseksi tärkeimmäksi nimettiin Helsingin Sanomat. Pasilassa, osallistua voi myös etäyhteyksin. On ollut taas työmatkoja ja livetapahtumia, kun yhteiskunta on alkanut avautumaan. 77 prosenttia lehden lukijoista silmäilee jokaisen uutiskirjeen. Hieman suurempi osa on sitä mieltä, että jutut ovat ammattitaidolla tehtyjä, selkeitä ja ymmärrettäviä. Vastaajista useimmat työskentelevät tutkimuksen, tuotekehityksen ja muiden kehitystehtävien sekä tuoteturvallisuuden parissa. AIKA: keskiviikko 30.3.2022 klo 13–15.30 Ohjelma ja ilmoittautuminen: chembio.messukeskus.com Tapahtumaan ei ole pääsymaksua. He myös kokevat saavansa lehdestä uutta tietoa tai uutisen. apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopisto OHJELMA ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology ELINTARVIKEANALYTIIKAN JAOSTO Olemme mukana 30.–31.3.2022 Messukeskus Helsinki. Turvallisuus, tuotantotalous, lainsäädäntö ja rahoitus luovat raameja kaupallistamiselle, mutta erityisesti kasviproteiineihin liittyy suuria odotuksia. Jaosto järjesti myös LinkedIn-koulutuksen 3.11. Lukijatutkimuksen tuloksia Tutkimukseen vastanneista Kehittyvä Elintarvike -lehden lukijoista 82 prosenttia antaa lehdelle kouluarvosanaksi 8, 9 tai 10. Niitä lähetetään kahdesti kuussa. Aistinvaraisen arvioinnin ammattilaiset vierailivat Suomen Kansallisoopperassa 1.12. Lukijoista 72 prosenttia on 30–59-vuotiaita ja kolmannes työskentelee elintarviketeollisuudessa. Legendaarinen Oopperan kummitus -näytös ei jättänyt kylmäksi. etänä. Verkkosivuston tapahtumakalenterista löytyvät ohjelmat ja ilmoittautumiset. Solein yksisoluproteiini – ruokaa ilmasta ja sähköstä Chief Technology Officer, Partner & Founder Juha-Pekka Pitkänen, Solar Foods Arvokasta vähäarvoisesta – kaikki talteen kalasta erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi, Luonnonvarakeskus Uusien proteiinien turvallisuus ja asemointi lainsäädännössä rekisteröintipäällikkö Mari Lyyra, Medfiles Uusien proteiinin lähteiden ravitsemuksellinen laatu – ovatko kaikki proteiinit samanarvoisia. 79 prosenttia lukijoista ilmoitti, että Kehittyvä Elintarvike on ammatillisesti kolmen tärkeimmän lehden joukossa ja 40 prosenttia vastasi, että Kehittyvä Elintarvike on ammatillisesti tärkein. Muita suuria työllistäjiä ovat konsultointiyritykset, koulutussektori ja tutkimusorganisaatiot. Pohjanmaan jaoston johtoryhmäläisiä oli yhdessä allekirjoittaneen kanssa Lakeus Kokkaa -ammattitapahtumassa Seinäjoella 9.11. 50 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 50 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 S yksykausi on ollut hengästyttävä monessa organisaatiossa. Pikkujouluja vietetään 14.12
LIITY SEURAAN JÄSENEKSI TILAA LEHTI KOTIIN TAI TYÖPAIKALLE
Lue lisää: www.sulzer.com/hsr-puhdastapaineilmaa. Öljytön ja energiatehokas HSR-turbokompressori on luotettava ja lähes huolloton. Älä ole tuulen armoilla! Puhdasta paineilmaa ilmastovastuullisesti