Kehittyvä Elintarvike 6/2022

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Asiantuntijoita tarvitaan lisää Tuotekuva luo tunnelmaa Myynnillinen asenne on osa työtä kehittyvaelintarvike.fi 6 2022 ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset REKRYTOINTI & KOULUTUS, MYYNTI & MARKKINOINTI
6 RUOKAJA KULUTTAJATRENDIT Teemat: Markkinointi & Pakkaukset Mainosten varauspäivä: ma 13.11. HALUATKO NÄKYVYYTTÄ MEDIASSAMME. 3 DATAN MAHDOLLISUUDET ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA Teemat: Digitalisaatio & Robotiikka, Koulutus Mainosten varauspäivä: ma 15.5. Monikanavaratkaisuilla saavutat laajimman peiton markkinasta Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot MAINOSMYYNTI JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: 4 HYVINVOINTIA RUUASTA Teemat: Ravitsemus & Prosessointi Mainosten varauspäivä: ma 21.8. 5 RUUANTUOTANTO JA LUONNON MONIMUOTOISUUS Teemat: Energia & Pellolta pöytään Mainosten varauspäivä: ma 2.10. 1 VASTUULLINEN ELINTARVIKE Teemat: Tuotanto & Laatu Mainosten varauspäivä: ma 6.2. 2 RUOKAJÄRJESTELMÄN MURROS Teemat: Ruokaturva, Huoltovarmuus & Raaka-aineet Mainosten varauspäivä: ti 11.4. 20 23
L oppuvuodesta suunnataan katseet eteenpäin. Paperilehden tekeminen ja siinä olevien mainospaikkojen myyminen eivät enää riittäneet. Alalla työskentelee paljon vieraskielisiä. Elintarviketalojen innovaatiotiimit tutkailevat vuosia etukäteen heikkoja, mutta vahvistuvia signaaleja, jotta tuotekehityksen uutuusprojektit osataan valita oikein, tuoteaihiot saadaan valmiiksi ja tuotteet tai palvelut lanseerattua oikea-aikaisesti. Ammattikorkeakoulujen mukaan lähes kaikki elintarvikealan opinnoista valmistuvat työllistyvät heti. Ministeriöiden arvioiden mukaan elintarvikealalle tarviPääkirjoitus 6/2022 KU VA : AN TT I PI TK ÄJ ÄR VI taan useita tuhansia korkeakoulutettuja lisää vuoteen 2035 mennessä. Lehdissä kirjoitetaan tulevan vuoden trendeistä, mutta tässä lehdessä en tee niin, koska olisin auttamatta myöhässä. MITÄ SINÄ MYYT. Hän kirjoitti tähän lehteen jäähyväisjutun, jossa hän katsoo maailman myllerrystä uransa ajalta. Ala muuttuu vauhdilla, ja se luo tarpeita myös muunto-, täydennysja rekrytointikoulutuksille. Tästäkin on otettu jo löysät pois. Erityisesti tuotekehitysosaamiselle vaikuttaa olevan kysyntää. Markkinointi luo mielikuvia ennen kuin tuotetta on edes olemassa, ja myyjät keskustelevat ostajien kanssa, kun valmistaja vasta pohtii investointia tuotteen valmistamista varten. Paljon on tehty maahanmuuton helpottamiseksi, englanninkielistä koulutusta on tarjolla ja rekrytointia on tehostettu, mutta toimenpiteitä työvoiman saamiseksi tarvitaan lisää. Miksi et myisi. Entäpä elintarvikealan korkeakoulutettujen osaaminen ja saatavuus, löytävätkö yritykset tarvittavaa osaamista. KEHITTYVÄ ELINTARVIKE -lehteä tehtiin pitkään kahden työntekijän voimin. Pitää satsata liiketoiminnan uudistamiseen, ettei putoa kelkasta. kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Laura Hyvärinen • Toimituspäällikkö Elina Teerijoki Toimittaja Viivi Wanhalinna • Myynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers, Hannu Pyykkö • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Reka Csulak / Three Pod Studio • 33. Enää ei riitä, että myyjät hankkivat tuloja taloon, vaan parhaimmillaan jokainen työntekijä on osaltaan edistämässä myyntiä. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu). Elintarvikealalle tarvittavien, suorittavaa työtä tekevien ammattilaisten tarve on tunnistettu. Laura Hyvärinen päätoimittaja, ETM ELINTARVIKEALALLE TARVITAAN USEITA TUHANSIA KORKEAKOULUTETTUJA LISÄÄ. Kasvu on tarpeen, jotta olemme tarjoamassa lukijoille merkityksellisiä sisältöjä jatkossakin. Mitä teillä on tehty, jotta kansainväliset osaajat saadaan viihtymään. Rinnalle on rakennettu digilehti, digitaaliset mainoskanavat tuovat jo lähes puolet tuloista ja lehden sisällöt uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa rakentavat aiempaa lukijakuntaa paljon laajempaa tunnettuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kuulostaa suoraviivaiselta, mutta tutkimukseen ja kehitykseen laitetut panostukset ovat suuret. Myynnillinen ote työhön auttaa sinua ja työnantajaasi menestymään entistä paremmin. Vastuullinen tulevaisuuden ala on houkutteleva, mutta siitä pitää kertoa nuorille. Meillekin rekrytoidaan osaajia; ensi vuonna tiimi on kolminkertainen takavuosiin verrattuna. Opintokokonaisuuksia on alkamassa lähivuosina myös sellaisissa oppilaitoksissa, joissa koulutusta ei ole perinteisesti ollut. Osaajista kilpaillaan, ja se nostaa palkkoja. Perinteisesti myynti ja markkinointi ovat olleet toimintoja, jotka starttaavat, kun tuote pitäisi saada asiakkaalle. Henkilöstöstä kannattaa huolehtia ja rakentaa osaajille motivoiva työympäristö, jossa he viihtyvät. Suosittelen lukemaan tästä lehdestä sekä myynnin tutkijan Mika Boedekerin, myyntija markkinointivalmentaja Oona Kankkusen, palvelujohtamisen ja viestinnän apulaisprofessori Jonna Koposen, että teknologian myynnistä väitelleen Valtteri Tuomisen ajatuksia myynnistä ja vinkkejä asenteiden muuttamiseen. Toinen heistä on ollut toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas, joka teki tätä lehteä kaksi vuosikymmentä. TYÖVOIMAPULA puhuttaa
Osaajapulalla on monet kasvot 16 Brändille napakka nimi Tuotenimi on tärkeä osa markkinointia, mutta miten hyvä nimi syntyy. 4 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 KU VA : SA TU M AL I ”Elintarvike insinöörien koulutusta tulisi edelleen lisätä, jotta osaajien määrä riittäisi kattamaan vajeen.” Elintarvikealalta puuttuu sekä suorittavan että asiantuntijatyön osaajia. 22 25 Sosiaalinen myynti hyödyntää verkostoja Myyntija markkinointivalmentaja Oona Kankkunen rohkaisee puhumaan työstä myös sosiaalisessa mediassa osana asiantuntijabrändin rakentamista. Tässä lehdessä 6/2022 Sinnikäs kouluttautuminen kannatti Meijerialan asiantuntija Julie Rodrigues etsi tiensä suomalaiseen työelämään. 10. 36 Pienet teot auttavat diabeteksen ehkäisyssä StopDia-hankkeessa otetaan diabetes hallintaan elintapoja muuttamalla jo ennen kuin sairaus puhkeaa. Kansainväliset rekrytoinnit ja täsmäkoulutukset ovat keinoja paikata vajetta, mutta myös alan houkuttelevuutta tulisi lisätä
Sosiaalinen myynti hyödyntää verkostoja Myyntija markkinointivalmentaja Oona Kankkunen rohkaisee puhumaan työstä myös sosiaalisessa mediassa osana asiantuntijabrändin rakentamista. KU VA : UN SP LA SH Elintarviketurvallisuusjaosto Elintarviketoiminnassa tarvitaan laaja kirjo erilaisia keinoja tuoteturvallisuuden ja hygienian mittaamiseen. Pienet teot auttavat diabeteksen ehkäisyssä StopDia-hankkeessa otetaan diabetes hallintaan elintapoja muuttamalla jo ennen kuin sairaus puhkeaa. AJANKOHDAT ALUSTAVASTI: torstait 16.3., 23.3. Tässä webinaarisarjassa keskitytään ammattikeittiöiden ja pienten elintarvikealan tuotantolaitosten näytteenottosuunnitelman tekemiseen, näytteenoton toteuttamiseen ja tulosten trendiseurantaan. ja 30.3. klo 9-10 PAIKKA: Teams Näytteenotto osana omavalvontaa: miksi, miten, ja mitä hyötyä. Brändille napakka nimi Tuotenimi on tärkeä osa markkinointia, mutta miten hyvä nimi syntyy?. 12 Ajankohtaiset: Kuluttajien mielikuvat ruokavalioista 14 Raaka-aineet: Kotimaiset öljykasvit 20 Standardit ohjaavat koulutusta 28 Somevaikuttajat osana markkinointia 30 Maailma mausteilla: Vastuullisuus valtiksi 32 Pirjo Huhtakangas: Muistoja uran varrelta 40 Lainsäädäntö: Kasvinsuojeluaineiden käyttö puoleen nykyisestä 42 Tiede ja tutkimus: Muutosjoustavampi ruokajärjestelmä LISÄÄ JUTTUJA VERKOSSA kehittyvaelintarvike.fi KU VA : VA LI O Sinnikäs kouluttautuminen kannatti Meijerialan asiantuntija Julie Rodrigues etsi tiensä suomalaiseen työelämään. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Liput alkaen 22 € Ohjelma ja ilmoittautuminen avataan tammikuussa
Joulu! Saarioinen on tutkitusti Suomen jouluisin elintarvikebrändi. Jouluhumun kanssa samaan aikaan suunnitellaan ensi vuoden markkinointitoimenpiteitä. Urapolkusi ei kuitenkaan johtanut suoraan nykyiseen työhön. Vastaan tuoteryhmän näkyvyydestä ja sen onnistuneesta toteutuksesta kanavariippumattomasti. Hakeuduin opintojen jälkeen Unileverille, koska talossa pääsi näkemään monipuolisesti, kuinka eri brändejä rakennetaan. Saarioinen on yksi ikonisista suomalaisbrändeistä, ja sen pitää samaan aikaan elää ajassa ja kunnioittaa perinteitä. Minkä sovelluksen avaat aamulla ensimmäiseksi. Millaisissa tehtävissä olet toiminut. Uudistimme jouluilmeen viime vuonna ja se on näyttävä kokonaisuus, josta on hyvä jatkaa. Perheestä, hyvästä ruuasta ja mökkeilystä. Osallistun brändija markkinointistrategian suunnitteluun ja toteutukseen osana Saarioisten strategiaa. KU VA : EL IN A M AN NI NE N. Parasta työssäni on saada olla luomassa ihania brändikohtaamisia ihmisille ja saada pitää hyvää huolta Saarioisten brändistä. Joulubiisimme, jonka teki artisti Ilta, on tosi koskettava ja pidetty. Kirsti Paakkasen elämäkerran Suurin niistä oli rakkaus. Toimin siellä muun muassa Knorrin brändipäällikkönä. Tein graduni nykyiselle työnantajalleni Saarioisille kuluttajien emootioista lihan turvallisuutta kohtaan. Mitä on työpöydälläsi juuri nyt. l KLASSIKKOBRÄNDIN VAALIJA Markkinointipäällikkö NOORA KAIJANEN Mistä saat virtaa. Vastaan Saarioisten valmiiden aterioiden markkinoinnista. Lukion jälkeen vietin välivuotta työskentelemällä silloin uudessa Malmin Citymarketissa. Millainen työnkuva sinulla nyt on. Esimerkkinä tästä Saarioisten ja kokki, ravintoloitsija Sikke Sumarin yhteistyönä 2021 syntynyt Italia lautasella -valmisateriasarja. Hyllyjä täyttäessä minua alkoi kiinnostaa se, miten ihmiset tekevät valintansa. Minkä kirjan luit viimeksi. Saarioisilla aloitin huhtikuussa 2022. Yksi tapa kehittää klassikkobrändiä on toimia suunnannäyttäjänä. Hesarin. Alkuvuosi starttaa suomalaisten lempikeittojen äärellä ja luvassa on monikanavainen kokonaisuus, joka toivottavasti herättää meissä kaikissa tunteita. Tällaista tekemistä ovat esimerkiksi paljon kuluttajien huomiota saanut kansainvälinen maksalaatikkopäivä tai Saarioisten joulumainonta. Halusin kuitenkin vaihtaa kansainvälisestä talosta suomalaiseen, jossa päätöksenteko on lähellä. Miten kiinnostuit elintarvikkeiden markkinoinnista. 6 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 TEKSTI: Elina Teerijoki Työn ääressä Saarioisten markkinointipäällikkö Noora Kaijanen huolehtii, että brändi sekä elää ajassa että kunnioittaa perinteitä. Siirryin Olville, jossa tuoteryhmäpäällikkönä vastasin monista eri kategorioista ja niiden brändeistä. Minulla ei ole alaisia, mutta työhöni kuuluu tiivis yhteistyö niin talon sisällä kuin ulkoistenkin kumppanien kanssa, ja yhteistyössä kehitämme Saarioisten brändiä eteenpäin. Ruokamaailma alkoi vetää puoleensa ja hakeuduin elintarviketieteen opintoihin Viikkiin, josta valmistuin vuoden 2008 lopussa pääaineenani elintarvike-ekonomia
Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 7 MEGATRENDILLÄ tarkoitetaan laajaa maail manlaajuisesti vaikuttavaa kehityskaarta, makrotason ilmiötä, jolla odotetaan olevan suuria ja pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskun nassa. Paikallisuuden suosio on kasvussa, mikä näkyy tuotteiden alkuperän korostamisessa joskus kaupungin osankin tarkkuudella. Eko kriisin ohella megatrendejä ovat verkosto maisen vallan voimistuminen, väestön ikään tyminen, talouden suunnan hakeminen ja se, että teknologia sulautuu kaikkeen. Eläintuotanto taas pyristelee pois sille lan genneesta ilmastopahiksen roolista: Ruot sissa markkinoille on tullut Lome Foods yri tyksen vähähiilisempi naudanliha, joka saa daan aikaan syöttämällä naudoille metaanin tuotantoa vähentävää merilevävalmistetta. Tämänhetkisistä megatrendeistä keskeisin on Sitran arvion mukaan se, että ekologisella jälleenrakentamisella on kiire. Kaupungistuminen korostaa katuruoka trendiä sekä erilaisia helppoja ja nopeita tuoteratkaisuja. Resurssihukan vähentäminen näkyy myös monella taholla, kuten Raision ja Nordic Umamin sekä Valion ja EniferBion hävikkiä hyödyntävissä kumppanuuksissa tai hävikki ruuan pelastamisessa myyntiin. Alkupaloja TEKSTI: Elina Teerijoki Ekologinen jälleenrakentaminen näkyy myös ruokakulttuurissa Megatrendit heijastuvat myös ruokakulttuuriin, selviää Sitran ja Inspiransin katsauksesta. KU VA : NA TH AN DU M LA O/ UN SP LA SH. Se noudattelee edellisen, vuonna 2020 laaditun ennusteen linjoja, sillä megatrendit kehittyvät hitaasti. Megatrendiin kuuluu monia rinnakkai sia ilmiötä, sekä trendejä että niiden vasta trendejä ja jännitteitä. Ravintolassa esimerkiksi pöydässä grillaus on tällainen elementti. Myös luonnon moni muotoisuuden puolesta on alettu kantaa huolta; esimerkiksi Sryhmä on kertonut tekevänsä luontojalanjälkiselvityksen yhteis työssä Sitran kanssa. MEGATRENDIT NÄKYVÄT TOTEUTUKSISSA JA MARKKINOINNISSA Taloustutkimuksen tytäryhtiön, Sitran mega trendianalyyseja yli kymmenen vuoden ajan seuranneen Inspirans Oy:n tutkija, trendi asiantuntija Lotta Kasi avasi megatrendien ilmentymiä ruokakulttuurissa. Inspirans on tarkastellut aihetta yhdessä ruotsalaisen Sprillon kanssa. Sitran seuraava megatrendi ennuste on tulossa alkuvuodesta 2023. Rekola muistutti, että mahdollisia tulevai suuksia on monia, ja niiden toteutumiseen voi vaikuttaa. Sitran tutkija Sanna Rekola puhui mega trendeistä tutkimusyritys Inspiransin järjes tämässä webinaarissa marraskuussa. Suomessa Sitra kokoaa megatrendi kat sausta, joista uusin on parin vuoden takaa. Monenlaiset kestäväm män tuotannon avaukset kuten hiiliviljelyn ja soluviljelyn edistäminen ja tutkimus kuuluvat tämän trendin ilmentymiin. Jännitteitä sen ympärille taas syntyy ympäristö tietoisuuden ja ympäristö tekojen, vähättelyn ja aktivismin ja reilun ja eriarvoistavan kestävän siirtymän välille. Markkinoinnissa ilmastohuoli kanavoituu esimerkiksi siihen, että jotkut ruuat kuten kotimainen kala nousevat ilmastohyviksiksi. Myös teknologiset ratkaisut kuten ruuan kuljetuspalvelusovellukset ovat kaupunkimaisen elämäntavan ilmentymiä. Kasvituotannossa taas brändit hakevat erilaistumista toisiinsa nähden. Kuluttajaryhmät pirstaloituvat ja polarisoitu vat, mistä kertoo esimerkiksi se, että jotkut tapahtumat kuten festivaalit ovat lopetta neet liharuoan myymisen kokonaan. Katuruoka trendi liittyy kaupungistumisen mega trendiin. Ekologiseen jälleenrakentamiseen pyrki misestä kertoo Kasin mukaan se, että yhä useampi elintarvikealan yritys on tehnyt hiili neutraaliuslupauksen. Se ilmenee esimerkiksi kasvipohjaisen ruuan luonnolli suuden ja normaaliuden korostamisena, lähiruokaalkuperän esiin tuomisena tai premiumi saationa. Kun materialismista siirrytään elämysta louteen, ruualta toivotaan ja odotetaan elä myksiä. Tätä tukevat sellaiset havainnot kuin ilmaston lämpenemi nen, äärimmäiset sääolot, monimuotoisuuden väheneminen, maaperän köyhtyminen ja jäte määrän kasvu
Hel singin yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana ItäSuomen yliopisto, KaakkoisSuomen Ammatti korkeakoulu Oy, Luonnonvarakeskus, Ruoka virasto, Suomen ympäristökeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto. 8 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki Solar Foodsin proteiini sai uuselintarvikeluvan Singaporessa SINGAPOREN RUOKAVIRASTON SFA:n myöntämä uuselintarvikelupa mahdollistaa suomalaisen Solar Foodsin kehittämää Soleinproteiinia sisältävien ruokatuotteiden myynnin Singa poressa. Soleinin kaupallisen tuotannon ja myynnin on määrä alkaa vuonna 2024. Suomalainen ruokateknologiayritys Solar Foods jätti hakemuksen sähköllä ja hiilidiok sidilla bioreaktorissa valmistettavan Soleinin uuselintarvikeluvasta SFA:lle syyskuussa 2021. Tiedon ja kaminen tukee myös kestävän kehityksen tavoit teita. TEKSTI: professori, Elintarvikeja ravitsemustieteiden osaston johtaja Marina Heinonen, Helsingin yliopisto Ilmastoviisaan ruokatutkimuksen tutkimusinfrastruktuuri ruuan prosessointi ruuan karakterisointi ruuan turvallisuus ruuan fysiologinen merkitys aistinvarainen ja kuluttajatutkimus ruuan kulutus & ravinto aineiden saanti ympäristön kestävyys & jalanjälki Infrastruktuuri sisältää seitsemän eri tutkimus alustaa:. Sen ensimmäisen kaupallisen tuotantolaitok sen on määrä aloittaa toimintansa Vantaalla vuonna 2024. Uuselintarvike lupahakemukset on jätetty jo aiemmin myös Britanniassa ja EU:ssa. Suomen Akatemialta saatu 3,5 miljoonan euron rahoitus pohjautuu Euroopan unionin elpymis välineeseen (Recovery and Resilience Facility, RRF) ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Laitteiden yhteiskäyttö voi tarkoittaa vieraile van tutkijan omatoimista laitteen käyttöä kor vausta vastaan tai maksullista palvelutuotantoa. Solar Foodsin proteiinille on haettu uuselintarvikelupaa myös EU:ssa. Tavoitteena on myös ravitsemuksellisten tieto jen yhdistäminen ympäristövaikutusmalleihin. Solar Foodsin suunnitelmissa on hakea Soleinille pian Yhdysvalloissa GRASarviointia (Generally Recognized As Safe). KU VA : SO LA R FO OD S FOODNUTRItutkimusinfrastuktuurin tavoite on rakentaa palvelukonsepti, joka hyödyttää koko kansallista ruokajärjestelmää. Hankevalmistelussa on myös saatu runsaasti tukea eri sidosryhmiltä. Yhteinen infra struktuuri tutkimusvälineiden ja tutkimusdatan, esimerkiksi erilaisten tietopankkien, jakamiseen on resurssitehokasta ja tuloksellista. Solein edus taa vastausta tähän haasteeseen, Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka kuvailee. Hanketta johtaa professori Marina Heinonen Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteelli sestä tiedekunnasta. – Singaporen kaltaiset suurkaupungit ja metropolialueet tulevat tarvitsemaan kestä vämpiä tapoja ruokkia asukkaansa. Jaettavasta tietoaineistosta esimerkki on THL:n ylläpitämä kansallinen elintarvikkeiden koostu mustietopankki Fineli, jonka kehittämiseen ja yllä pitoon on saatu FOODNUTRIhankkeessa rahoitus ta
Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 9 SOLUPOHJAISTEN maataloustuotteiden avulla maatalouden proteiinituotannon ympä ristövaikutuksia voidaan pienentää nykyi sestä. Talk kuna kuivataan uunissa, mikä on tyy pillistä Suomen itäiselle ruokaperin teelle. Toisaalta Suomessa kalastettu villikala poistaa vesistöistä ravinteita ja vähentää rehevöitymistä. Eniten eko systeemejä tuhoaa pellonraivaus. Proteiinintuotannon ympäristövaikutuksia voi lieventää soluviljelyllä Ruokien ympäristövaikutuksia ja ravitsemusta on tarkasteltava rinnakkain. Savolainen talkkuna tai Savolainen talakkuna on keitetyistä ja uunissa paahdetuista jyvistä jauhettu jauho seos, jonka pääasiallinen raakaaine on ohra tai ohra ja kaura sekoitettuna. Nykyinen ruuantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde, se vähentää luon non monimuotoisuutta, rehevöittää vesistöjä, aiheuttaa kemikaalikuormitusta ja on suuri maa ja vesivarojen käyttäjä. Ruokatottumukset linkittyvät vahvasti kan sallisiin terveyshaasteisiin kuten lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja sydän ja verisuoni tauteihin. Mikrobiproteiinin ja ovalbumiinin tuotta miseen tarvittava maaala oli vain 0,1–1,3 prosenttia naudanlihakarjan tarvitsemasta maasta. Natasha Järviö tutki väitöstyössään Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteel lisessä tiedekunnassa solupohjaisten maa taloustuotteiden mahdollisuuksia vähentää proteiinintuotannon ympäristövaikutuksia ja osoitti, että ympäristövaikutuksia voidaan soluviljelyn avulla lieventää. TULEVISSA pohjoismaisissa ravitsemus suosituksissa painotetaan ekologista kestä vyyttä terveysnäkökulman rinnalla. Ruuankulutuksen vaikutukset lajien vähenemiseen kohdistu vat lähes kokonaan ulkomaille. – Suurin hyöty, joka saadaan korvaamalla nykyiset valkuaislähteet mikrobiproteiinilla ja ovalbumiinilla, on valkuaisaineiden tuotan toon tarvittavan maankäytön vähentäminen, sanoo Järviö. Esimerkiksi metsityshankkeisiin voitaisiin käyttää enemmän maata, kun solupohjaiset maatalous tuotteet korvaavat perinteisten maatalous ja vesiviljelyjärjestelmien pro teiini lähteet. Vertailemalla solupohjaisten proteiinien ja perinteisten maatalous ja vesiviljelyjärjes telmien ympäristövaikutuksia Järviö osoitti, että potentiaaliset vähennykset olivat suu rimmat, kun solupohjaisilla korvattiin eläin peräisiä proteiinilähteitä. Myös Suomeen tuodut tuotteet voivat aiheuttavat rehevöity mistä ja pohjavesien pilaantumista tuotanto maassaan. Suosituk set ovat valmistumassa kesäkuussa 2023. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on ProAgria ItäSuomi ry. Nimisuoja hakemus perus tuu savolaisen talkkunan mainee seen perinteisenä savolaisena viljatuot teena, jonka erityispiirteinä on tumma väri ja karkea rakenne. helsedirektoratet.no/english/ nordic-nutritionrecommendations-2022 TEKSTI: professori Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto KU VA : M AR JA NI SK AN EN /P RO AG RI A IT ÄSU OM I NIMILLE ”Savolainen talkkuna” ja ”Savolainen talakkuna” haetaan EU:n nimisuojaa. Suomalaisen ruokavalion kasvihuone kaasupäästöistä noin puolet syntyy Suomes sa ja puolet ulkomailla. Tutkija yhteisö on kuitenkin yksimielinen kasvi painotteisen ruokavalion hyödyistä sekä terveydelle että planeetalle. Suomessa erityisesti peltoihin lannoitteina lisätty typpi ja fosfori rehevöittävät sisävesiä ja Itämerta. Talkkunalle on ominaista karkeahko rakenne, paahdetun viljan tuoksu, maku ja tummahko, ruskea väri. Ruuantuotannon ympäristövaikutukset ovat monimutkaisia ja niiden arviointimene telmät vielä osittain rajoittuneita. KU VA : NN R2 02 2TY ÖR YH M ÄN ES IT YS M AT ER IA AL I. Savolaiselle talkkunalle haetaan nimisuojaa Savolainen talkkuna on tummaa ja karkea jakoista. Lisähyöty on tuotannon riippumat tomuus maatalousmaasta. Suomalaiset syövät suosituksiin nähden edelleen liian vähän kasviksia ja suu rin osa liikaa punaista ja prosessoitua lihaa. SU OM EN TA NU T JE LE NA M EI NI LÄ . Suomalaisen ruokavalion vesijalanjälki kohdistuu lähes kokonaan ulkomaille vähä sateisille ja lämpimille alueille, joissa kastelu vaatii paljon makeaa vettä. Järviö tutki kahta soluviljelystä saatavaa proteiinilähdettä: vetyä hapettavien baktee rien avulla tuotettua mikrobiproteiinia ja Trichodora reesei sienen avulla tuotettua ovalbumiinia. Pohjoismaiset ravitsemus suositukset julki kesäkuussa 2023
Kuluttajanäkemykset voi suhteuttaa brändin tavoitteisiin. Suomen sana muuttui feikki-japaniksi. Boltsi on rekisteröity tavaramerkiksi, ja persoonallinen linja on jatkunut uutuuksissa. Siksi vegeen viittaavat nimipolut ohitettiin. Tulos: ylivoimainen suosikki! Nykyisin nimisuunnittelija voi kokeilla onneaan verkosta löytyvillä nimikoneilla. Kokeillaan avainsanaa ”kaura”: Nakura, Kausagaya, Shikana. Esiin nousevat nimiversiot painottavat eri vivahteita mutta jokainen sopii yhteen pakkauksen ja tuotekonseptin kanssa. Kun nimiehdotukset esiteltiin, mukana oli yksi selkeä pääehdotus – helposti lausuttava ja rehvakka Boltsi. Moni aloittaa nimisuunnittelun ideointisessiolla, jossa tuote nostetaan pöydälle ja kaikki ehdotukset ovat arvokkaita. Hauskuus kannatti: Boltsi erottuu niin vegetuottei den kuin lihapullien joukosta. Tässä Namelixin saldoa avainsanalla ”protein”: Proteinp, Soyq, Lipider ja – hmmm – Biomolo. Sen sijaan elintarvikkeen nimi on pakollinen: se määrittelee tuotteen lyhyesti ja täsmällisesti. Tehokkainta on tähdätä alusta pitäen tarkasti: ensin linjataan, mitä nimen tulisi viestiä ja kenelle. KU VA T: LU OV A AR VO TO IM IS TO TR US T LUOVA ARVOTOIMISTO TRUST suunnittelee nimet usein pakkausdesignin rinnalla. Mainonnalla saisi taottua nimeä mieliin, mutta moni uutuus sinnittelee pienellä markkinointibudjetilla. VÄLTÄ VAARAT Nimisuunnittelijan on tunnettava nimeämiseen liittyvät säädökset hyvin. Tarinan mukaan liikennemyymälän ensimmäisissä piirroksissa komeili korkea torni, johon laitettiin työnimeksi ABC. Usein tutkimuksen voittaa se turvallisin, tuotetta tarkasti kuvaava nimi. Myös lanseerausbudjetti kannattaa huomioida. Leivon Leipomon kehittä mälle kaurasiemenpyörykälle tehtiin aluksi strategia päätös: tuotetta ei suunnata vain vegaaneille, vaan isolle ostajakunnalle. Varsinaiset nimiehdotukset rankattiin kahdessa asiakastestissä, mutta mikään ei napannut. Ajankohtaista TEKSTI: strategi, nimisuunnittelija Marjut Kuula, Luova arvotoimisto Trust Tuotenimiä hatusta. Se ajaa asian, jos nimen päätarkoitus on tuntua trendikkäältä ja globaalilta. Työvälineitä ovat muun muassa synonyymit ja eri kielet. Samalla kartoitetaan käytännön asiat, kuten kasvutarve. Tuloksena on merkityksellisten tuotenimien lista. Näin käy varsinkin testatessa nimiä pelkkinä teksteinä, ilman pakkauksen tai mainonnan luomaa fiilistä. Perusnimi toimii, mutta kuka siihen rakastuisi. Boltsin rinnalla siemeniin tai kauraan viittaavat nimet, kuten Fröken ja Seedy Gonzales, tuntuivat triviaaleilta ja tavanomaiset Sieppo tai Napsu latteilta. Muut nimet olivat mukana lähinnä vertailun vuoksi. Kaupallinen nimi tai tavaramerkki, kuten Nyhtö kaura, on pakkauksessa vapaaehtoi nen. Harva hämmentyy, vaikka Juustoportti tekee muutakin kuin juustoa. Teho heikkenee, jos haluat viestiä jotain täsmällistä tai herättää tietyn tunteen. Hyvällä tuurilla parviäly tuottaa loistavan nimen. Toisaalta ajan myötä nimet muuttuvat ikään kuin abstrakteiksi. Esimerkiksi Namelix suoltaa avainsanan pohjalta ehdotuksia sekunneissa. Markkina-alue ja pakkauskoko asettavat nimelle omat raaminsa. 10 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 S uomen menestynein sattumalta syntynyt nimi on ABC. Silläkin on arvonsa: kliseet on hyvä saada pois tuoreiden ideoiden tieltä. Syntyykö hyvä nimi sattumalta. Näin syntyi Boltsi Luova arvotoimisto Trust ehdotti kaurasiemenpyörykälle nimeä Boltsi. Kyllä ja ei, mutta tehokkainta on tähdätä alusta pitäen tarkasti. Kun pääviesti on selvillä, valitaan muutama polku – kuten ”marja, hyvinvointi” – joita kuljetaan yhä syvemmälle. Koska Grilli-Tassu oli rekisteröity muille, pihvistä tuli Boltsi Grilli-Lapanen. Muut vaihtoehdot olivat mukana tukemassa valintaa.. TARKKA TÄHTÄYS KORVAA HAKUAMMUNNAN Mitä osuvampia nimiehdotuksia tuottaa, sitä pienempi määrä riittää. Kolmannella kierroksella mukaan otettiin ABC. Laajennus uuteen kategoriaan voi töksähtää, jos nimi on liian tuotesidonnainen. Kuluttajatutkimuksella saa selville, ymmärretäänkö nimi oletetulla tavalla vai pyöriikö edessä väärien tulkintojen tornado. Varmaa on, että listatuiksi tulevat ensimmäisenä mieleen tulevat asiat
Osaajat haluavat merkityksellistä työtä, ja toimialoille, joilla on tulevaisuudessakin töitä eri puolella Suomea. T eknologinen kehitys muuttaa työtä, työn tekemisen tapoja ja osaamistarpeita kiihtyvällä vauhdilla. Kaurakaspastan nimen piti henkiä kauraa ja kotimaisuutta.. Maaviittauksissa saa olla tarkkana: ”kreikkalainen” ja ”kreikkalaistyylinen” sopivat erilaisille tuotteille. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa täytyy varmistaa riittävät perustaidot, jotta jatko-opinnoissa voi selvitä. Sitten vielä kieputellaan sanamuunnokset – esimerk kinä hilpeitä otsikoita nostanut Pentik Anis. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 11 Esimerkiksi maitoon viittaavat elintarvikkeiden nimet sallitaan vain maitotuotteille. Siksi ETL:n tulee yhdessä jäsenyritysten kanssa vaikuttaa siihen, että Suomessa on riittävä määrä elintarvike alan koulutuksen aloituspaikkoja lähellä yrityksiä. Elintarviketeollisuusliiton jäsenkyselyssä 78 prosenttia alan yrityksistä kertoi kokevansa rekrytointivaikeuksia. Lisämausteensa tuo EU:n nimisuojajärjestelmä, johon kuuluu esimerkiksi karjalanpiirakka. Entä miksi käyttäisi nimessä vaikkapa koltansaamea, jos tuotteella ei ole yhtymäkohtaa kolttasaamelaisiin. Oppimistulosten kääntäminen nousuun on otettava kärkitavoitteeksi. Samaan aikaan kun Suomi on romahtanut, Viro on noussut Euroopan ykköseksi PISA-tuloksissa. Yhdeksäsluokkalaisista 14 prosenttia lukee niin huonosti, että heidän lukutaitonsa ei riitä opinnoissa, työelämässä tai yhteiskunnassa pärjäämiseen. Turhauttavin työvaihe on nimien tarkistus, sillä moni hyvä nimi on jo varattu. Työttömyys alenee jatkuvasti myös sellaisilla alueilla, jotka on menneinä vuosina totuttu näkemään uutisissa toisessa yhteydessä. Hankalampaa olisi olla Nissan Moco, espanjaksi räkä. Digivaltio on mennyt Suomen ohi vauhdilla, ja nyt saamme katsella perävaloja. Googlessa nimet pyöräytetään sekä tekstiettä kuvahaun kautta. Monelta harmilta välttyy tarkastamalla samalla domainit, sometilit ja -tunnisteet. Elintarvikealan osaamisessa pitää kiinnittää huomiota kestävän ja vastuullisen ruuantuotannon edellyttämiin uusiin osaamistarpeisiin, joita ovat esimerkiksi digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, esineiden internet ja tekoäly. Kirjoittaja aloitti työnsä ETL:ssä marraskuussa 2022, vastuullaan koulutukseen, osaamiseen ja alan vetovoimaan liittyvät kokonaisuudet. Tavaramerkkien rekisteröinnit tutkitaan Patenttija rekisterihallituksen sekä EU:n tietokannoista; yritysnimet katsotaan yrityshausta (YTJ). Mutta miten houkutella osaajia alalle. PISA-tuloksissa olemme esimerkiksi matematiikassa viimeisimmässä mittauksessa sijalla 16, ja muutenkin olemme tippuneet koulutuksen kärkimaasta OECD-maiden keskikastiin . Esimerkiksi syntymäkuntani Sotkamon työttömyysprosentti oli viimeisimmässä mittauksessa 4,6. Ilman riittävää kielellistä, mate maattista ja digiosaamista ei tule voida saada peruskoulun päättötodistusta. Kulttuuriset riskit on hyvä tiedostaa, vaikka Suomessa toimiva ruokabrändi ei ehkä keikahda ulkomaisesta sivumerkityksestä. l KU VA : EN ER GI AT EO LL IS UU S RY muuttuvat osaamistarpeet sekä työpaikkojen maantieteellinen kattavuus. Tarvetta on muun muassa elintarviketekniikan insinöörien aloituspaikkojen lisäykselle, sillä myös korkeasti koulutettujen osaajien tarve kasvaa tulevina vuosina. Suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeiset 15 vuotta . YLEINEN TYÖMARKKINATILANNE on yritysten kannalta haastava. Elintarvikeala kilpailee osaajista erityisesti muiden toimialojen kanssa. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia ja vastuullisempia valinnoissaan miksei tämä heijastuisi myös alavalintaan. Jo nyt kantautuu viestejä ammattikorkeakouluista, että vaikka he tuplaisivat aloituspaikkamäärät, kaikki opiskelijat työllistyisivät. Joissakin tuotteissa taas raaka-aineiden prosenttiosuudet ratkaisevat – vaikkapa kauraleivän viljaraaka-aineesta on oltava vähintään puolet kauraa. Alalla on jo lyhyen tutustumiseni perusteella useita valtteja, joista kannattaisi pitää vieläkin isompaa meteliä: vastuullisuus, alan kehitys ja RUOKA-ALA TARJOAA MERKITYKSELLISTÄ TYÖTÄ Kolumni TEKSTI: johtava asiantuntija Maiju Korhonen, Elintarviketeollisuusliitto OSAAJAT HALUAVAT TOIMIALOILLE, JOILLA ON JATKOSSAKIN TÖITÄ. On tärkeää, että koulutusjärjestelmä pysyy mukana yritysten osaajatarpeiden ja työelämän muutoksessa. Kulttuurinen omiminen voi romuttaa koko brändin. LÄHDEMME TAKAMATKALTA kilpailuun osaajista. Jopa sana ”juustotyyppinen” on kielletty vegetuotteilta
Lihaa ostava kuluttaja Kasvispohjaisia lihaa korvaavia tuotteita ostava kuluttaja Ostajien herättämät tunnereaktiot 5 4 3 2 1 a b a b a b a b a b a b Halveksunta Ihailu Sääli Kateus Viha Pelko. Vaasan yliopisto toteuttaa VTT:n, Helsingin yliopiston sekä muutamien suomalaisten elintarvikealan yritysten kanssa Business Finlandin rahoittamaa EXPRO-projektia. Nämä voivat toimia esteinä tuotteiden valitsemiselle, koska useinhan haluamme samaistua meille tuttuun ja turvalliseen kulutukseen. Tätä voi selittää kuluttajien tietoisuuden lisääntymisellä kestävien ruokatuotteiden myötävaikutuksesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Entä jos tavanomaisen ympäristökestävyyden sijasta pyrkisimme markkinoimaan ja brändäämään tuotteita hyödyntämällä niiden kuluttajamielikuvia. The future of food: A New Recipe for the Food Sector, Belgium, Lannoo. Asteikko 15, jossa 1 = ei lainkaan ja 5 = erittäin paljon. Tämä herättää kysymyksen, voisiko kasvipohjaisia lihaa korvaavia tuotteita brändätä ja markkinoida pohjautuen muihin merkityksiin. Erityistä mielenkiintoa pitäisi suunnata markkinoinnin keinoihin, joilla voimme Rohkeutta lihaa korvaavien tuotteiden markkinointiin Syvään juurtuneiden kulutusmerkitysten ymmärtäminen on avain tulokselliseen kestävien ruokatuotteiden markkinointiin. Ajankohtaista TEKSTI: vanhempi tutkija Kyösti Pennanen, projektitutkija Roosa-Maaria Malila, professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö Suomalaisten liittämät tunnereaktiot lihapohjaisia tai lihaa korvaavia kasvipohjaisia tuotteita ostaviin kuluttajiin. Tutkimuksen otoskoko on 900 suomalaista kuluttajaa. (2022). Agricultural and Food Economics, 10, 22. Tuoteominaisuuksiltaan hyväksyttävän ja kestävän tuotteen kehittäminen ei takaa markkinataistossa voittoa tai välttämättä edes toista sijaa. Eri kirjain keskiarvojen yläpuolella tarkoittaa tilastollisesti merkitsevää eroa ostajaarvioiden välillä. Kasvipohjaisia lihaa korvaavia tuotteita ostavat kuluttajat yhtäältä nähdään ihailtavina ja korkeiden eettisten standardien noudattajina. Itse asiassa se vasta antaa mahdollisuuden osallistua taisteluun, jossa tuotteen tekniset ominaisuudet eivät välttämättä ole pääasiallinen ase. Erään tutkimuksen mukaan lihaa korvaavien tuotteiden osuus EU:n lihamarkki nasta onkin vain vajaa prosentti 1 . Nykyisessä mielikuvataloudessa voittaja yhdistää siihen tarkoin johdettua merkitysten markkinointija brändäämistyötä. Projektin kuluttajatutkimuksissa selvitettiin, millaisia vakiintuneita uskomuksia suomalaiset liittävät kasvipohjaisia lihaa korvaavia tuotteita ostaviin kanssakuluttajiin ja millaisia tunnereaktiota edellä mainitut kuluttajat herättävät. ASENTEET MUUTTUNEET POSITIIVISEMMIKSI Eurooppalaisten kuluttajien asenteet lihaa korvaavia tuotteita kohtaan ovat muuttuneet posi tiivisemmiksi 2 . Tällainen, taidolla ja hyvällä maulla tehty mielikuvamarkkinointi voisi tehdä tuotteet helpommin lähestyttäviksi ja madaltaa kuluttajien kynnystä kokeilla niitä. The role of policy actions to accelerate food consumer behaviour change. Kestävien ruokatuoteinnovaatioiden ja niiden aistinvaraisen laadun kehittämisen lisäksi tarvitsemme vielä lisää ymmärrystä kuluttajien käyttäytymisestä. Tai leikittelemään niiden luomilla negatiivisilla tunnepohjaisilla mielleyhtymillä. Ne eivät ole kuitenkaan vielä lyöneet itseään läpi, vaikka markkinoilla onkin jo tunnettuja kotimaisia brändejä kuten Nyhtökaura ja Härkis. Vaikuttaakin siltä, että tällä hetkellä kuluttajien kestävyydelle antama arvo ei ole riittävä muuttamaan vakiintuneita ruokavalintoja. K asvipohjaiset lihaa korvaavat tuotteet ovat saaneet yhä enemmän huomiota osakseen. l LISÄTIETOJA: 1 Snoeck, J. TUOREITA IDEOITA MARKKINOINTIIN EXPRO-projektin tulokset osoittivat, että lihaa korvaavia tuotteita ostaviin kuluttajiin yhdistetään negatiivisia tunne pohjai sia mielikuvia. Toisaalta heidän koetaan olevan etäisiä, kadehdittavia sekä jossain määrin pelottavia. Toisaalta tämä muutos ei näy kuluttajien tosiasiallisissa tuote valinnoissa. & Jansses, M. Voisimme vaikka kertoa kuluttajille, että tämä tuote sopii rohkeille edelläkävijöille, jotka uskaltavat mennä sitä kohti, mikä pelottaa! Tai asemoida tuotteen ironisesti karrikoiden etäisten, hieman tiedostavuudessaan ärsyttävien, ”parempien” ihmisten tuotteiksi, joita ”tavalliset” ihmiset kadehtivat ja salaa ihailevat. (2022). Tutkimuksen tulokset maalaavat ristiriitaisen näkymän. 2 Aschemann-Witzel, J. 12 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 helpot taa ja houkutella kuluttajia omaksumaan kestävät tuotteet osaksi päivittäistä ruokavaliota sellaisessa tilanteessa, jossa markkinat ovat täynnä kuluttajille tuttuja ja maistuvia kilpailevia tuotteita. & Van Rompaey, S
Tulevaisuuden ruuan tekijöissähän kytee luovuus ja vapauden kaipuu, pitäisi ainakin. Ennen työvoima maaseudun töihin saatiin syksyisin järjestetyillä pestuumarkkinoilla, joissa piiat, rengit ja muut elintarvikeketjun työntekijät pestattiin töihin seuraavaksi vuodeksi. Koronasiirtolaisuudestakaan ei siis taida tulla ratkaisua ruuan tekijöiden työvoimapulaan. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä, siviilissä pysytellä 1800-luvulla rakennetun talon rappeutumisen tahdissa, säilytellä muinaisten suomalaisten kanojen geenejä ja piilotella juureksia maan uumeniin sadon toivossa. Ruuanlaitto kotona huippukokkien evästämänä on muotia, ruuanlaitto tehtaassa enemmän ja vähemmän tietävien koneiden avustamana ei. Uusien ruuan biovalmistamojen kannattaa sijaita siellä missä on raaka-aineita, asiakkaita ja etenkin raaka-aineita tuottavia asiakkaita. USEIN KUULEE VALITETTAVAN , ettei elintarviketeollisuus houkuta riittävästi. Niillä seuduilla ei teollisuuden raaka-aineidenkaan kokoon haalimiseen saada haalittua tarpeeksi tekijöitä. OLISIKO RATKAISU maaseudun työvoimapulaan ruuan tuotannon siirtäminen kaupunkeihin tai ainakin liepeille lähiöihin, jolloin kaupunkien joutilaille ja työtä vailla oleville tarjoutuisi yötöntä tai kaupungeissa niin haluttua yöllistä tekemistä. Reaktorien tarvitsema hiilihydraatti vain pitää jostain saada. Voivatko elintarvikealan houkuttelemattomuuteen olla syynä nyt niin kovaa vauhtia yleistyvät laatujärjestelmät, standardit ja kaiken maailman vaatimusten mukaisuudet, jotka tekevät tekemisestä ennalta arvattavaa, vähentävät luovuutta – ja kallistavat ruokaa. Kun ne puhdistavat yhteensä 1,25 miljoonan asukkaan jätevedet, reilun 100 000 asukkaan typet ja fosforit päätyvät rehevöittämään Itämerta. Jos ne ulotettaisiin koteihin ja ravintoloihin, kallistuisivatko vannoutuneimmatkin ruokaintoilijat tekemään jotain muuta. Moni elintarvikkeita valmistava yritys on kohdannut uuden kohtaanto-ongelman, avoimiin työpaikkoihin ei ole kohta enää edes hakijoita. Mutta ammattioperaattorikoulutukseenkin hakeutuvien määräkin on supistunut, liekö kuitenkin osasyynä ikäluokkien kutistuminen. Työn tekopaikkoja on auki liki sama määrä kuin virallisesti vailla tekemistä olevia. Sosiaalija terveysalalla on kerrassaan huutava pula työntekijöistä, mutta ei niitä elintarvikealallekaan tahdo enää löytyä. Leipomot ovat aina sijainneet kuluttajien kuluttajakeskittymien keskellä, eläinperäiset jalostamot ovat viime vuosikymmeninä keskittyneet ja siirtyneet syrjemmälle. Koronan aikaan väki kaikkosi hetken aikaa kaupungeista ruuan tuotantoalueille, mutta nyt energian kallistuttua virta on kallistumassa takaisin kaupunkeihin. Työolot ovat muuttuneet, takavuosisatojen ja -kymmenten rappaa ja roiski -menosta on isossa osassa elintarviketeollisuutta siirrytty putkissa tai ainakin linjoilla kulkeviin OLISIKO RATKAISU MAASEUDUN TYÖVOIMAPULAAN RUUAN TUOTANNON SIIRTÄMINEN KAUPUNKEIHIN?. Tuhoaisiko se ruuanlaiton ilon ja luovuuden, kun tänään ei voi näin ja huomenna noin. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 13 TYÖN VOIMA Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner tuotteisiin automatiikan ja operaattorien ohjaamana. O n maamme löyhässä hirressä – ja pian tiukemmassa, kun savolaisen sanonnan mukaiselle työlle menetetylle vapaa-ajalle ei ole tekijöitä tarpeeksi. Helsingin ja Espoon uusikin jäteveden puhdistamo saavat talteen typestä 90 prosenttia, fosforista vähän enemmän. Leipomoissa kuutamotyöskentely oli pitkään kiellettyä, nyt yön työn hinnoittelu takaa omistajille aikaisen herätyksen, johon he todella tarvitsevat yövoimaa. Leipomot yrittivät muutama vuosi sitten helpottaa tilannetta uudella vähähiilihydraattisella voimapullalla, muttei sekään auttanut. Vaikka nykyisin käynnissä on liki maailmanlaajuinen jatkuvatoiminen monikanavainen nettipestuu, senkään kautta ei saada riittävästi väkeä. Maataloudessa on pula ravinteista, mutta kaupungit tuottavat niitä yllin kyllin. Sadonkorjuun sesonkityöhön täytyy tuoda etäväkeä maailman ääristä liki pallon toiselta puolelta, kun poiminta, keruu tai koneiden käyttö ei houkuta lähiväkeä. Bioreaktoreille on siis tarjolla raaka-aineita ja uudenlaista työtä reaktorinhoitajille. Työolot vaihtelevat kuumasta kylmään ja arktiseen pakkaseen, työajat ovat epämukavat öineen, iltoineen ja vuorotöineen. Elintarviketeollisuuden työvoimapula on pahin seuduilla, joilla on raaka-aineita, maitoa, lihaa, viljaa, marjoja ja sieniä. Fosfori ja etenkin typpi ovat avainravinteet ja -raaka-aineet uudessa uljaassa ruuantuotannossa. Siihen tarvitaan peltoa ja metsää, mutta kaupunkien viheralueiltakin sitä voidaan saada. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka intohimona on syötävien teollinen tuotanto, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin
Kasvien erilaiset vaatimukset viljelymaatyypille mahdollistavat öljykasvien viljelyn erilaisissa olosuhteissa. KOTIMAISET KASVIÖLJYT HYVIÄ ALFALINOLEENIHAPON LÄHTEITÄ Rypsi-, rapsi-, hamppu-, pellavaja camelinaöljy sisältävät ihmiselle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja, jotka vaikuttavat suotuisasti muun muassa ihmisen rasvaja sokeriaineenvaihduntaan, matala-asteiseen tulehdukseen ja lihaksiston kuntoon. Rapsin siemenet ovat suurempia kuin rypsin ja rapsilajikkeet ovat enimmäkseen mustia. Öljykasvien siemenet voidaan hyödyntää lähes täysin elintarvikkeena tai rehuna. Raakaaineet TEKSTI: Viivi Wanhalinna Monihyötyiset kotimaiset öljykasvit Kotimaisista öljykasveista saadaan välttämättömiä rasvahappoja sisältävän öljyn lisäksi proteiinija kuitujakeita, jotka soveltuvat niin ihmisisravinnoksi kuin rehuksi. Hamppuja pellavaöljyn puristetta jalostetaan elintarviketeollisuuteen ainesosiksi, kuluttajatuotteiksi ja jonkin verran rehuksi. Ravintoloissa uppopaistoon voidaan käyttää rypsija rapsiöljyä, johon on lisätty hapettumisenestoainetta. Öljyt voidaan puristuksen jälkeen puhdistaa raffinoimalla. Öljypellavan siemenissä proteiinia on noin 17, öljyhampun siemenissä noin 25 ja camelinan siemenissä noin 26 prosenttia. Kasviöljyt ovat myös tokoferolien (E-vitamiini) tärkeä lähde. Jonkin verran viljellään myös öljyhamppua, öljypellavaa ja camelinaa eli ruistankiota, joista hamppua viljellään eniten. Mitä enemmän öljyä puhdistetaan, sitä vaaleampaa ja miedomman makuista siitä tulee. Elintarviketeollisuudessa öljyä käytetään laajasti erilaisiin tuotteisiin. Rypsin ja rapsin siementen proteiinipitoisuus vaihtelee 19–24 prosentin välillä. Näihin rasvahappoihin kuuluu alfalinoleenihappo, jota tulisi suositusten mukaan saada noin kaksi grammaa päivässä ja jonka saanti on usein riittämätöntä. ÖLJYJÄ KÄYTETÄÄN LAAJASTI Kotimainen elintarviketeollisuus käyttää suurimman osan tuotetusta rypsija rapsiöljystä, mutta myös kuluttajatuotteilla on merkittävä rooli. Näitä ovat muun muassa camelina, öljyhamppu ja öljypellava. Rypsin ja rapsin puristuksesta yli jäävä kuituja proteiinipitoinen puriste on tärkeä rehuna. 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 T ärkeimmät suomalaiset öljykasvit ovat rypsi ja rapsi. Lannoitekustannusten nousu suosii nyt vähemmän viljelypanoksia kuten lannoitteita ja torjuntaaineita vaativien öljykasvien viljelyä. Rypsilajikkeet ovat useimmiten ruskean ja keltaisen kirjavia. Puristekakusta saadaan jatkojalostamalla ainesosia myös elintarvikesovelluksiin. JALOSTUKSESTA JAKEITA HYÖTYKÄYTTÖÖN Kasviöljyt valmistetaan Suomessa puristamalla. Kiinnostus vähemmän viljeltyjen öljykasvien viljelyä kohtaan vaihtelee siemenistä saatavan hinnan mukaan. Lisäksi pellavan siemeniä ja kuorittuja hampun siemeniä käytetään sellaisenaan. Rypsi ja rapsi puristetaan pääsääntöisesti menetelmällä, jossa siemenet lämmitetään ja puristetaan useampaan kertaan. Kuvassa rapsin siemeniä.. Kylmäpuristettuja öljyjä ei yleensä puhdisteta puristamisen jälkeen, siksi ne ovat maultaan ja väriltään voimakkaampia kuin pidemmälle puhdistetut öljyt. Vaikka öljyjen rasvahappokoostumukset eroavat, käytännössä erot ovat melko pieniä. Pellavan, hampun ja camelinan siemenet tyypillisesti kylmäpuristetaan. Alfalinoleenihappoa on pellavansiemenöljyssä noin 59, camelinaöljyssä 39, hamppuöljyssä 18 ja rypsija rapsiöljyissä 11 grammaa sadassa grammassa. Öljypitoisuus siemenissä on 35–40 prosenttia. Se hidastaa öljyn hapettumisen paistossa korkeassa lämpö tilassa
l Juttua varten on haastateltu erikoistutkija Marjo Keskitaloa Luonnonvarakeskuksesta, toimitusjohtaja Ville Kauppista Elixi Oil Oy:stä, ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolaa Helsingin yliopistosta, kehityspäällikkö Perttu Korolaista ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Jenny Tallbergia Apetit Kasviöljy Oy:stä. Asiantuntemus näkyy esimerkiksi myyjän tavassa kertoa rehellisesti tuotetietoa sekä esitellä tuotetta tai palvelua loogisesti argumentoiden. Myynnin luonteesta ja osapuolten käytössä olevasta viestintäkanavasta riippumatta uskon arvostavan ja ystävällisen myyntivuorovaikutuksen voimaan. Sitä käytetään kuitenkin nostamaan esimerkiksi margariinin omega 3-rasvahappopitoisuutta ja mikrokapseloituna erilaisiin elintarvikesovelluksiin. Itsenäisyys liittyy siihen, että asiakkaat toivovat myyjän jättävän heidät rauhaan ostopäätöksen tekemisen aikana. He eivät pidä tyrkyttämisestä tai liian aggressiivisesta ostopäätökseen painostamisesta. Työ opetti kantapään kautta, millaista vuorovaikutusosaamista myyjän työssä tarvitaan. T yöskentelin opiskeluaikaan asiakaspalvelijana eri yrityksissä. Palveluorientaatio tarkoittaa myyjän halukkuutta ottaa kontaktia ja olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa sekä taitoa tehdä yhteistyötä, kuunnella ja osoittaa sensitiivisyyttä. Verkko-ostaminen on yleistynyt ja yhä useammin asiakkaat ja myyjät kohtaavat digitaalisten kanavien kautta, kuten videoneuvottelussa Teamsin tai Zoomin välityksellä. Videoneuvottelut tulee suunnitella, aikatauluttaa ja johtaa onnistuneesti ja asiakkaan kohtaaminen chat-kanavassa kysyy taitoa välittää sosiaalisen läsnäolon tunnetta. Yritysten välisessä kansainvälisessä myynnissä tarvitaan siksi hyvin monipuolista osaamista, kuten myynnin strategista osaamista, johtamisosaamista, taitoa luoda ja ylläpitää asiakassuhteita, ymmärrystä eri kulttuureista sekä avointa asennoitumista asiakkaita ja myyntitilanteita kohtaan. Pellavaöljyn käyttöä elintarviketeollisuudessa rajoittaa sen herkkä hapettuminen. Eritoten kansainPuheenvuoro ARVOSTAVAA JA YSTÄVÄLLISTÄ MYYNTIVUOROVAIKUTUSTA TEKSTI: apulaisprofessori, FT, KTT Jonna Koponen, Itä-Suomen yliopisto Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 15 Pellava-, hamppuja camelinaöljy myydään pääasiassa kuluttajapakkauksissa esimerkiksi salaatinkastikkeena käytettäväksi öljyksi. Hymy ei maksa mitään, ja maailmaan lähetetty hymy tai hymiö palaa tavalla tai toisella takaisin. Asiantuntemus puolestaan tarkoittaa myyjän syvällistä ymmärrystä tuotteesta tai palvelusta, jota hän on myymässä. KU VA : AP ET IT OY J YHÄ USEAMMIN ASIAKKAAT JA MYYJÄT KOHTAAVAT DIGITAALISTEN KANAVIEN KAUTTA. KASVOKKAISISSA kohtaamisissa myyjän kanssa suomalaiset kuluttajat odottavat myyjältä palveluorientaatiota, asiantuntemusta sekä itsenäisyyttä ostopäätöksen tekemisen suhteen. Myöhemmin akateemisella uralla olen tutkinut sekä kuluttajien näkemyksiä tarkoituksenmukaisesta myyntivuorovaikutuksesta että yritysten välisessä kansainvälisessä myynnissä tarvittavaa vuorovaikutusosaamista. KANSAINVÄLISESSÄ yritysten välisessä myynnissä korostuu puolestaan myynnin asiantuntijan moderni vuoro vaikutusosaaminen. välisessä ratkaisumyynnissä vuorovaikutuksen merkitys korostuu, sillä myyjän on osattava rakentaa yhdessä asiakkaan kanssa tämän tarpeisiin räätälöityjä tuotteiden ja / tai palvelujen kokonaisuuksia sekä huolehtia siitä, että ratkaisu vastaa myös asiakkaan vaatimuksiin. Kirjoittaja työskentelee akatemiatutkijana sekä palvelujohtamisen ja viestinnän apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopistossa, kauppatieteiden laitoksella. Havaitsin, että kuluttajat kaipaavat ja odottavat myyjältä eri asioita: yhdelle tärkeää on palvelun nopeus, toiselle ystävällinen kuunteleminen ja kolmannelle myyjän asiantuntemus. KU VA : RA IJ A TÖ RR ÖN EN
KOHTAANTO-ONGELMA PAHENTAA TILANNETTA Työja elinkeinoministeriössä (TEM) tiedetään hyvinkin tarkasti, kuinka paljon osaajia eri aloille tarvitaan. TEKSTI: Elina Teerijoki Mistä lisää osaajia Suorittavassa työssä, jossa koulutustaso on matala, elintarvikeala kilpailee työvoimasta muiden teollisuuden alojen ja myös sote-alojen kanssa: esimerkiksi pula lähihoitajista on huutava koko maas sa, ja alan koulutusta on tarjolla paljon. Kilpailu näkyy esimerkiksi IT-osaajien ja myynnin ammattilaisten rekrytoinnin haasteina. Kehittyvän Elintarvikkeen taustakyselystä suomalaisten elintarvikeyritysten henkilöstöhallinnon edustajille ilmeni, että rekrytoinnit vaativat entistä enemmän työtä: on hyödynnettävä yhteistyökumppaneita ja useampia rekrytointikanavia kuin vielä pari vuotta sitten, ja silti hakijoita on vähemmän. Esimerkiksi eläinlääkäreitä tarvitaan parin lähivuoden aikana 42 henkilöä enemmän kuin heitä on valmistumassa.. . Toisaalta myös elintarvikealan koulutusta edellyttäviin asiantuntijatehtäviin kuten tuotekehitykseen on viime aikoina ollut entistä hankalampi saada hakijoita. Rekrytointivaikeuksista kertoneista yrityksistä yli 90 prosenttia tunnisti pulan ammattikoulutustasoisista osaajista, mutta 58 prosenttia myös vaikeudet rekrytoida yliopistoja ammattikorkeakoulutasoisia osaajia. – Prosessityöntekijöitä, sähköasentajia ja muita kunnossapidon työntekijöitä ja varastotyöntekijöitä puuttuu kyselyn mukaan jatkuvasti, Somer kertoo. Elintarvikealan työvoimapulaa pahentaa koveneva kilpailu muiden alojen kanssa. Korkeakoulutetuista osaajista, jotka voivat soveltaa asiantuntemustaan monella alalla, kilpaillaan. 16 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 Rekrytointi & Koulutus Teema E lintarviketeollisuusliiton työ ja osaaminen -edunvalvontakokonaisuuden johtaja Anne Somer tietää, että osaajapula on elintarvikealalla arkipäivää. Osaajapulalla on monta puolta. Kuuma kysymys onkin, miten eri tasoiset osaajat saadaan valitsemaan juuri elintarvikeala. ETL kysyi syyskuussa 2022 jäsenyrityksiltään osaavan työvoiman tarpeesta, ja vastaajista 78 prosenttia tunnisti rekrytointivaikeudet. Ratkaisuja haetaan niin täsmäkoulutuksista kuin ulkomaisesta työvoimastakin
Marraskuun alussa julkistetun TEM:n ammattibarometrin mukaan elintarvikealalla tekeviä käsiä tarvitaan juuri nyt erityisesti lisää Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Eläinlääketieteessä on myös pitkään ollut tarpeeseen nähden liian vähän aloituspaikkoja, kertoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. Elintarvikeinsinöörien työllisyystilannetta TEM ei erikseen tilastoi, mutta elintarvikealan prosessityöntekijöistä taas on ministeriönkin mukaan pulaa: lähitulevaisuudessa heitä tarvitaan noin 330 lisää. TEM myös seuraa ammattibaro metrissään jatkuvasti, millä aloilla ja alueilla työvoimasta on ylitarjontaa ja missä tekijöitä tarvitaan lisää. Se, juurtuuko ulkomailta tuleva työvoima Suomeen, on kiinni monesta tekijästä, joita on vaikea säädellä ylhäältä päin. Koko elintarvikealan tilannetta tarkasteltiin myös silloisen opetusja kulttuuriministeriön Osaamisen ennakointifoorumissa vuonna 2017. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 17 – Eläköityminen lisää työvoiman tarvetta näissä osaajissa. Se ilmenee tyypillisesti niin, että työttömät työnhakijat asuvat eri paikkakunnalla kuin missä työvoimatarvetta on. Tuolloin elintarvikealalla työskenteli 34 100 henkilöä, ja työllisten määräksi vuonna 2035 arvioitiin 36 000 henkilöä. Muualla tarjonta on syyskuussa 2022 kerättyjen tietojen mukaan tasapainossa, mutta vaikkapa suuri elintarvikealan investointi paikkakunnalle voi nopeasti muuttaa asetelmaa, Pylkkänen muistuttaa. ERILAISIA KOULUTUSMALLEJA Anne Somerin mukaan elintarvikeinsinöörejä tulisi kouluttaa jonkin verran lisää, jotta osaajien määrä riittäisi kattamaan vajeen. Elintarvikealan korkeaOn hyödynnettävä useampia rekrytointikanavia, ja silti hakijoita on vähemmän. Hyvässä tarkoituksessa suunniteltu ulkomaalaisille suun nattu vapaaajan toiminta taas ei synnytä kontakteja suomalaisten ja ulkomaalaisten välille. Uuden työvoiman tarpeeksi arvioitiin 16 000 henkilöä vuoteen 2035 mennessä; näistä 69 prosenttia olisi suorittavan työn tekijöitä ja loput korkeakoulutettuja. Pylkkänen johtaa ministeriön tie kart ta hanketta tulevaisuuden työvoimatarpeista. Alan työvoimatarve on Osaamisen ennakointifoorumiin verraten kasvanut, sillä ETL:n arvion mukaan alalla työsken telee jo nyt 40 000 henkeä. KU VA : DR AG OS CO ND RE A. Tilanne tunnistetaan myös alan yrityksissä, joissa tyypillisesti on vaikeampi löytää työvoimaa pienillä paikkakunnilla sijaitseviin yksiköihin. Kohtaanto-ongelma eli se, että työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa, pahentaa tilannetta. KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI ja englanninkieliset koulutusohjelmat tuovat myös korkeakoulutasoisia ulkomaalaistaustaisia osaajia Suo meen. Viihtyykö osaajan puolisokin Suomessa. E2 Tutkimuksen lokakuussa julkaisema raportti Ulkomaiset osaajat Suomessa kertoo, että eräs tärkeä tekijä osaajan maassa viihtymiseen on se, että myös hänen puolisollaan on mielekästä tekemistä ja ihmis kontakteja. Moni tutkimuksessa haastatelluista 450 korkeakoulutetusta Suo messa työskentelevästä ulkomaalaisesta on myös törmännyt piilo kielimuuriin: vaikka työkieli on englanti, vapaamuotoisissa yhteyksissä käytetään suomea, mikä aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita
Heistä voisi saada oppisopimuksen, lyhyiden kurssien ja työssäoppimisen avulla nopeasti työvoimaa teollisuuteen. Rekrytoinnin jälkeen osaajien viihtymiseen yrityksessä on myös panostettava. Sekä huippuosaajien että muiden Suomeen töihin tulevien työlupaprosesseja onkin jo helpotettu, mutta ne kestävät edelleen usein pitkään. ELY-keskukset voisivat järjestää työllisyyskoulutusta vaikkapa muutamalle yritykselle yhdessä siellä, missä työvoiman tarve on. – Suomessa asuu jo ulkomaalaistaustaista väestöä, jonka työllisyysaste on matala tai jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Mitä aiemmin alkaa sitä rakentaa, sen paremmin on varautunut asiaan. Tuotekehittäjien pulasta kertoi myös ETL:n kysely jäsenyrityksille ja Kehittyvän Elin tarvikkeen taustakysely. Sekä Raisa Jyrkinen että eräät taustakyselyyn vastanneet toivovat, että elintarvikealan asiantuntijatehtäviin alaa vaihtaville olisi tarjolla enemmän rekrytointija muuntokoulutuksia. Raisa Jyrkisen mukaan jatkossa tavoitteena kuitenkin on työllistää enemmänkin vieraskielistä työvoimaa. – Elintarvikealan kattava ja monipuolinen tuotekehitysosaaminen on nyt haavoittuvin osa-alue, sanoo eräs vastaaja. Liedossa toimiva Naapurin Maalaiskana on juuri aloittamassa englanninElintarvikeala tarvitsee tekijöitä kaiken tasoisiin tehtäviin. KU VA :V AL IO. Pääkaupunkiseudulle Baronan kautta rekrytoiduista elintarvikealan tuotantotyöntekijöistä jo yli 80 prosenttia on vieraskielisiä. – Olemme tyytyväisiä osaamisen tasoon, joka korkeakouluista tulevilla on, mutta tietyt erikoisalat on opittava töissä. PEREHDYTYKSESSÄ OLTAVA YHTEINEN KIELI Henkilöstöpalveluyhtiö Baronan elintarviketeollisuuden alan palvelujohtaja Arto Töyrä kertoo, että kansainvälinen rekrytointi on arkipäivää. Elintarvikealan työvoiman saatavuusharkinta on poistettu joissain maakunnissa kuten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hän ennakoi, että pulaa voi tulla myös kasvipohjaisten tuotteiden kehityksen ja tuotantoprosessien osaajista. Esimerkiksi Valiolla suomen kielen riittävä osaaminen on vaatimuksena useissa työtehtävissä. 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 koulutusta onkin viime vuosina lisätty esimerkiksi Turun yliopistossa, ja uusia koulutusohjelmia on aloittamassa ainakin Kouvolassa Xamk-ammattikorkeakoulussa ja Raumalla Satakunnan ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 sekä LUT-yliopistossa vuonna 2024. Valiolla tällaisia ovat esimerkiksi lisäarvoa tuottavien jauheiden kehitykseen ja tuotantoon liittyvät tehtävät, joiden osaajat koulutamme käytännössä itse. Työvoimapulan ratkaisuksi ehdotetaan usein ulkomaisten osaajien tuomista Suomeen. – Yhteistyötä alan yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä on tiivistettävä, jotta saamme varmistettua työllistymisen sekä yrityksille oikeanlaisen osaamisen. Tämä voisi vastata joskus hyvinkin nopeasti muuttu viin osaamistarpeisiin. Tärkeämpää olisi kuitenkin löytää työvoimaa noin 400 000 Suomessa asuvasta työttö mästä, jotta he eivät jää huollettaviksi. Maakunnissa tilanne on toinen, sillä yrityksiltä ei aina löydy valmiita resursseja toimia englanniksi edes tärkeissä nivelvaiheissa. ETL:n johtava asiantuntija Maiju Kor honen muistuttaa, että yhteistyön tiivistäminen täytyy aloittaa jo ennen kuin kriisi on päällä. Myös tiettyjen maitopohjaisten tuotteiden tuotekehityksessä ja tutkimuksessa on Suomessa osaajapulaa, Jyrkinen kertoo. Elina Pylkkänen sanoo, että teollisuusalalle on helpompi rekrytoida ulkomailta kuin vaikkapa hoitoalalle, jossa kielen osaamisen vaatimus on ehdoton. Barona rekrytoi sekä EU:sta että sen ulkopuolelta elintarviketeollisuuden tuotannon tehtäviin. – Juuri nyt on yritysten aika reagoida asiaan, eli koulutuksen järjestäjien ja yritysten välinen yhteistyö täytyy aloittaa jo ennen kuin osaajapula on akuutti ja kaatuu syliin. OSAAJIA ULKOMAILTA. Käytännössä jotkut erikoisosaamisen alat opitaan vasta työpaikoilla vuosien kuluessa, sanoo Valion Vice President, People & Organisation Development Raisa Jyrkinen. Elintarvikealan suorittavasta työvoimasta jo 11 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Tiettyyn työhön ohjaavat rekrytointikoulutukset voisivat olla tälle ryhmälle hyvä ratkaisu. – Lähtötilanteessa pullonkauloja ovat perehdytys, työturvallisuusasiat ja reseptiikka, joissa on toimittava yhteisellä kielellä, Töyrä sanoo
– Prosessit ovat nopeutuneet, mutta Migrin työlupaprosessin käsittelyaika on edelleen reilut kaksi kuukautta. – Työurien jatkaminen työhyvinvointiin panostamalla olisi tehokkain ja halvin tapa turvata työvoimatarve. Raisa Jyrkinen sanoo, että rekrytoinnin jälkeen osaajien viihtymiseen yrityksessä on myös panostettava. Valio pyrkii tarttumaan nuoriin osaajiin harjoittelupaikkojen, korkeakoulujen kanssa tehtävien tutkimushankkeiden ja vastavalmistuneille suunnatun trainee-ohjelman kautta. Elintarvikealan työt mielletään helposti opittaviksi, mutta tosiasiassa työpaikoilla pitää panostaa paljon siihen, että työntekijä oppii tehtävänsä. ISO 14001:2015 • ISO 9001:2015 • FSSC 22000:v5.1 Maistuvaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!. Työhön myös luodaan monen asiantuntijan kaipaamaa joustoa hybridimalleilla, joissa voi työskennellä suureksi osaksi etänä. Sekä Anne Somer että Baronan Arto Töyrä toivovat kansainvälisen rekrytoinnin helpottamista entisestään. Esiin voisi tuoda esimerkiksi monipuolisia tehtäviä ja yritysten vastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioivaa toimintaa. Tästä voisi syttyä halu työskennellä arkisen, mutta tärkeän ruuan parissa. Anne Somer sanoo, että elintarvikealan on pystyttävä houkuttelemaan motivoituneita ihmisiä alan koulutuksiin ja työpaikkoihin. Opettajat ja opinto-ohjaajat ovat tärkeitä, jotta alasta saadaan inspiroivaa ja oikeaa tietoa koulutuspaikkaansa pohtiville nuorille, Anne Somer sanoo. Alivaltiosihteeri Pylkkänen nostaa esiin myös työhyvinvoinnin: työvoimaa ei turhaan menetettäisi, jos ihmiset jaksaisivat töissään eläkeikään saakka. Vaikka viivettä voi ennakoida, prosessiinkin voisi vielä panna vauhtia, Arto Töyrä sanoo. Mukava ilmapiiri ja kannustava esihenkilötyö saavat työvoiman pysymään yrityksessä. Pitovoimaa siis on, kun osaajat ensin tavoitetaan. Naapurin Maalaiskanan työntekijöistä 75 prosenttia on vieraskielisiä. Turun seudulla on paljon ulkomaalaistaustaista työvoimaa, joten heidänkin toivotaan kiinnostuvan koulutuksesta. Kilpailu työvoimasta on globaalia, mutta ulkomaisen työvoiman saatavuus on välttämätöntä, koska Suomen työikäinen väestö vähenee. Elintarvikealalla työsuhteet ovat usein poikkeuksellisenkin pitkiä, ETL:n selvityksen mukaan keskimäärin 18 vuotta kestäviä. Suomalaisia jää vuosittain enemmän varhais eläkkeelle sairauden vuoksi kuin van huuseläkkeelle. – Toivomme, että löydämme sitoutunutta työvoimaa vakituisiin töihin. – Parasta mielikuvamarkkinointia ovat yritysten konkreettiset esimerkit elintarvikealan yritysten moninaisista työtehtävistä ja vastuullisuustyöstä. Kokemus työn merkityksellisyydestä on monelle nuorelle tärkeää. l www.maustepalvelu.com Menestyksen makujen rakentaja. Henkilöstöpäällikkö Tuija Kantoluoto kertoo, että oppisopimuksella toivotaan parempia tuloksia kuin perinteisillä työnhakuilmoituksilla, joiden kautta vakituisiinkaan avoimiin työpaikkoihin ei ollut kiinnostusta. MIELIKUVAT AJAN TASALLE Kun alat kilpailevat keskenään ja työikäinen väestö pienenee, tarvitaan mielikuvamarkkinointia. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 19 kielisen oppisopimuskoulutuksen, jonka päämäärä on ammattitutkinto ja pitkäaikaiset työsuhteet lihantarkastajana tai linjateknikkona
20 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 osaa kertoa mielenkiintoisia esimerkkejä siitä miksi asioita tehdään tietyllä tavalla, tarkentaa Piitulainen. – Tietyistä asioista ei ole ikinä liikaa mainintoja, toistojen määrä on erityisen tärkeää. KU VA : M AR IK A JO HA NS SO N. Vaasanilla jokaiselle tuotantoon tulevalle työntekijälle laaditaan perehdytyssuunnitelma, jossa käydään läpi muun muassa vierasesineiden hallintaa, tuotelaatua ja jäljitettävyyttä. Vaasanilla koulutuksissa käydään vuosittain läpi allergeeni-, vierasesineja kemikaalihallintaa, henkilökohtaista hygieniaa, puhtaanapitoa, sekä kontrollipisteisiin ja linjojen vapautukseen ja sabotaasin ehkäisemiseen liittyviä asioita. Koulutus rinnastetaan standardissa yhtä tärkeäksi kuin esimerkiksi siivoussuunnitelmat, allergeenien hallinta ja tuhoeläintorjunta. Koulutukseen osallistumisesta on jäätävä myös todiste, esimerkiksi allekirjoituksen muodossa. Tarpeen mukaan koulutuksissa käsitellään esimerkiksi jäljitettävyyttä, tuholaistorjuntaa, HACCP-suunnitelmaa, mikrobiologiaa ja kriisinhallintaa. l S uomessa BRCGS Food -sertifioitujen yritysten määrä kasvaa jatkuvasti. Useassa standardin kohdassa viitataan henkilöstön kouluttamiseen. Koulutusten tehokkuutta ja luetun ymmärtämistä mitataan testein, joissa on monivalintatehtäviä, väittämiä tai kuvasta etsittäviä virheitä. Toripihalla on huomattu ulko puolisen kouluttajan lisäävän koulutuksen mielenkiintoa ja tuovan uusia näkökulmia tekemiseen. – Sisäisten koulutusten lisäksi ulkopuolinen asiantuntija käy vuosittain kouluttamassa henkilöstön. Standardi vaatii muun muassa, että HACCP-tiimiläisillä on oltava syvä tietämys elintarvike turvallisuudesta, kriittisten kontrollipisteiden kanssa työskentelevät ihmiset on koulutettava tehtävään huolellisesti ja yrityksessä on oltava systemaattinen järjestelmä koulutustarpeiden tunnistamiseen. Painotuksiin vaikuttaa kehityskohteet ja poikkeamat sisäisissä auditoinneissa ja tuotereklamaatioselvityksissä sekä standardin versiouudistukset. Toripiha Oy:llä on ollut BRCGS Food -sertifikaatti vuodesta 2015. Koulutusrekisteristä on löydyttävä tieto koulutuksista, joihin työntekijä on osallistunut, koulutusten aiheet, koulutusmateriaalit, kouluttajien tiedot ja koulutusten kesto. KOULUTUSTA ERI HENKILÖSTÖRYHMILLE Vaasan Oy:ssä laatupäällikkönä työskentelevällä Heli Sakilla on kokemusta BRCGS Food -standardista jo 2000-luvun alusta lähtien. Testeissä on pisteraja, jonka alittuessa järjestetään lisää koulutusta. Lisäksi koulutamme hankinnan, laadunvalvonnan ja ulkoistettujen palveluiden työntekijöitä kuten kunnossapitoja siivoushenkilökuntaa, kertoo Sakki. KOULUTUKSEN TEHOKKUUTTA ON MITATTAVA Vaasanilla koulutuksia järjestetään verkkoja luokkahuonekoulutuksina sekä tuotannossa pienissä ryhmissä tai kahdenkeskeisesti. – Mitä koulutetumpia työntekijät ovat ja mitä paremmin koulutustasoa ylläpidetään, sitä paremmin elintarviketurvallisuusriskejä hallitaan, pohtii elintarviketeollisuudelle suunnattujen sertifiointipalveluiden tuotepäällikkö Matti Hukari Bureau Veritakselta. – Esimerkiksi koulutussuunnitelmassa on huomioitava, kuinka koulutuksella ehkäistään eniten kuluttajapalautteita aiheuttavia asioita, Hukari tarkentaa. Verkkokoulutuksia voi suorittaa yhteiskäyttökoneilla, kun töiden lomassa on hetki aikaa. – Vaati melkoisesti aikaa ja vaivaa, jotta koulutusmateriaalista saa mielenkiintoisen ja testeistä sopivan haastavia, toteaa Sakki. Lisäksi dokumentoinnin tärkeyttä on korostettava, kertoo Toripiha Oy:n laatuja kehityspäällikkö Mikko Piitulainen. – Meillä elintarviketurvallisuuskoulutukset on suunnattu pääasiassa tuotannossa työskenteleville. Kouluttaja Elintarviketurvallisuusstandardi vaatii koulutuksilta paljon Koulutus Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna BRCGS Food -elintarviketurvallisuusstandardi vaatii säännöllistä kouluttamista, koulutusten tehokkuuden mittaamista ja koulutustietojen tarkkaa rekisteröintiä. Toripihalla koulutusten painotukset vaihtelevat vuosittain
Uudessa kandiohjelmassa kurssit kasvipohjaisista ja eläinperäisistä elintarvikkeista ja niiden valmistusprosesseista korvaavat aiemmat maito-, lihaja viljakurssit. Tällaisia opintokokonaisuuksia ovat ruuan aistittavan laadun ja elintarvikkeiden pakkaamisen ja elintarviketurvallisuuden opintokokonaisuudet. Opin määrä ei ole vähentynyt, vaikka erityisalojen yksityiskohtainen tieto on tiivistynyt. Opiskelija valitsee pääopintokokonaisuuksista yhden saadakseen riittävät elintarvikekemialliset tai -teknologiset tiedot ja taidot. Suosittu kurssi tarjoaa ”pellosta pöytään” -katsauk sen koko ruokajärjestelmään. LAAJEMPI YMMÄRRYS ELINTARVIKETIETEISTÄ Nykyisten tutkintojen tavoitteena kandivaiheessa on elintarviketieteiden laajemman kokonaisuuden ymmärtäminen, jota maisterivaiheen opintokokonaisuuksissa ja etenkin opinnäytetyössä syvennetään. Tiivistymisen on koettu johtavan akateemisen tietotaidon ohenemiseen tietyillä raaka-ainekeskeisillä erityisaloilla. Tämä on hyvä, sillä perinteisten elintarvikkeiden raaka-aineiden teknologian osaaminen luo perustan myös vastaavanlaisten kasvipohjaisten tuotteiden valmistamiselle. Kestävän kehityksen opintojakso tulee sisältymään elintarviketieteiden kandiopintoihin ja laajempi opintokokonaisuus valinnaisena maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kaikkiin kandiopintoihin. MASTER’S PROGRAMME IN FOOD SCIENCES, DEGREE STRUCTURE 2023–26. KESTÄVÄ KEHITYS KIINNOSTAA OPISKELIJOITA Valinnaisten kurssien ja opintokokonaisuuksien suosio kertoo opiskelijoiden kiinnostuksen kohteista. KANDIOHJELMASSA LISÄÄ VERKKOKURSSEJA Elintarviketieteiden kandiohjelmassa tehtiin muutoksia, joissa näkyy opetuksen digitalisoituminen. Jatkuvan opetuksen tarjontaa tullaan jatkossa laajentamaan tuomalla ravitsemustieteen kurssien tapaan myös muita elintarviketieteiden kandiopintoja verkkoon. Valtaosa elintarvikealan toimijoista vaikuttaa kuitenkin tyytyväiseltä elintarviketieteiden maistereiden osaamiseen. Tutkintojen rakennetta ja kurssitarjontaa on myös verrattu Pohjoismaiden ja Wageningenin yliopistojen välillä. Kuitenkin sekä maitoettä lihateknologian valinnaisille laboratoriokursseille on osallistunut viime aikoina noin kaksi kolmasosaa elintarviketieteiden kandiopiskelijoista. l Kestävän kehityksen tavoite näkyy tutkinnonuudistuksessa Digitalisoituminen, kestävä kehitys ja opiskelijoiden toiveet näkyvät Helsingin yliopiston elintarviketieteiden kandija maisteriohjelman uudistuksessa. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 21 H elsingin yliopiston elintarviketieteiden kandiohjelma ja monikielinen maisteriohjelma uudistetaan vuonna 2023. Tutkintojen uudistamisessa on kuultu alan opiskelijoita, opettajia, tutkijoita, alumneja ja muita elintarvikealalla työskenteleviä. Teema Koulutus TEKSTI: professori, Elintarvikeja ravitsemustieteiden osaston johtaja Marina Heinonen, dosentti, yliopistonlehtori, Elintarviketieteiden kandiohjelman johtaja Anna-Maija Lampi & dosentti, vanhempi yliopistonlehtori, Elintarviketieteiden maisteriohjelman johtaja Kirsi Jouppila, Helsingin yliopisto Elintarviketieteiden maisteriohjelman tutkintorakenne 2023–26. Ruokajärjestelmän tulevaisuuden haasteet ovat olleet merkittävä osa keskustelua, sillä elintarviketeollisuus työllistää edelleen yli puolet elintarviketieteiden maisteriohjelmasta valmistuneista. Kyselyn perusteella viisi vuotta työelämässä olleista elintarvike tieteiden maistereista 80 prosenttia on tyytyväisiä koulutukseensa. Pilottina syksyllä 2020 avoimen yliopiston verkkokurssina aloitettu Ruoka 1.0 on tulevana lukuvuonna osa tutkintovaatimuksia. MAISTERIOHJELMASSA ENEMMÄN VALINNANVARAA Erityisesti opiskelijoiden toivomuksesta tutkintorakenteeseen lisättiin uusia opintokokonaisuuksia, joissa on mahdollista tehdä maisterintutkielma. Näiden opintokokonaisuuksien laajuus on hieman pienempi kuin pääopintokokonaisuuksien. Pyrkimys kestävämpään tulevaisuuteen heijastuu opiskelijoiden valinnoissa erityisesti siten, että esimerkiksi viljaja palkokasveja käsitteleville kursseille on enemmän halukkaita kuin lihateknologian kursseille. Toivottuja yrittäjyystaitoja ja innovaatiokoulutusta tullaan jatkossa sisällyttämään opintoihin enemmän
Rodriguez kertoi, että meijerikongressin osallistuminen oli koronarajoitusten jälkeen ensimmäinen alan konferenssi live-tapaamisena. Työn ohessa opiskelu tarjoaa näköalapaikan ja välittömän mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä sekä hyötyä käytännön osaamisesta opinnoissa. Bioja elintarviketekniikan monimuoto-opiskelija Minna Kerovuori on ollut meijerialalla töissä yli 13 vuotta. – Kehityskeskustelussa esihenkilöni kanssa vuonna 2019. Myös pitkäaikainen haave päästä ulkomaille töihin tuntuu olevan askeleen lähempänä, Pirnes kertoi. MEIJERIALAN OPISKELIJOITA PALKINTOMATKALLE Teollisuus ja muut alan toimijat voivat kannustaa opiskelijoita stipendein. Elintarvikealalla työn ohessa opiskelu on monella tavalla palkitsevaa Koulutus Teema TEKSTI: koulutuspäällikkö Tuija Pirttijärvi, Hämeen ammattikorkeakoulu Elintarvikealan uudet amk-opiskelijat kertovat usein opiskelupaikan valinnan syyksi sen, että elintarviketeollisuudessa työskennellessään he ovat havainneet kiinnostavia työtehtäviä, joita varten kannattaa hankkia lisäkoulutusta. Korkeakoulututkinnon suorittaminen työn ohessa vaatii paljon itsekuria ja ajankäytön hallintaa. Ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opiskelijoista tämä osuus on lähes sata prosenttia. Kongressi oli opiskelijoille tärkeä kohtaamispaikka, jossa voi tavata sekä muita opiskelijoita että mahdollisten tulevien työnantajien edustajia. Iida Pirnes oli ennen bioja elintarviketekniikan opintoja opiskellut meijeristiksi Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) meijerialan yksikössä ja työskennellyt monissa eri meijereissä sekä valmistuksessa että pakkaamoissa. Häntä kiinnostavat meijerialan tulevaisuuden näkymät ja ratkaisut, joista kongressimatkalla sai hyvän katsauksen. Rodriguez on aina halunnut jatkaa maisteriopintoihin, mutta irtautuminen töistä oli ajallisesti haastavaa. Työnantajan tuella voi olla iso vaikutus. Hakemusten perusteella Hämeen ammattikorkeakoulusta valittiin kolme opiskelijaa stipendien saajiksi. Se voi kuitenkin olla myös hyvin palkitsevaa. 22 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 H ämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) bioja elintarviketekniikan amk-koulutuksessa on havaittu, että yhä suurempi osa aloittavista opiskelijoista on alan töissä opiskelujen aikana. –Oli mahtavaa päästä oppimaan ja näkemään uutta meijerikongressissa, verkostoitumaan meijerialan ammattilaisten pariin ja kuulemaan uusimpia tuulia alan kehityksestä! Sain monta ideaa mahdollisia tulevaisuuden työpaikkoja varten. Kaikilla heillä oli jo runsaasti kokemusta meijeriteollisuuden työtehtävistä, mutta heidän polkunsa opintoihin oli hyvin erilainen. Esimerkiksi meijeriteollisuus on tukenut alaan sitoutuneita opiskelijoita opintomatkoissa ja kansainvälisiin kilpailuihin osallistumisessa. Kuvassa ovat Iida Pirnes, Minna Kerovuori ja Julie Rodriguez HAMKista. – Oli mahtava kokemus kuunnella esityksiä alan parhaista käytännöistä ja päästä verkostoitumaan muiden opiskeli joiden ja alan ammattilaisten kanssa. KU VA : IID A PI RN ES Elintarvikealan opiskelijat pääsivät osallistumaan Nordic Dairy Congres siin Malmöön. – Haluaisin päästä työssäni vaikuttamaan tuleviin ratkaisuihin ja uusien käytännön sovellusten käyttöönottoon, Kerovuori pohti. Toukokuussa 2022 Malmössä oli Nordic Dairy Congress -tapahtuma, johon HAMK:n opiskelijat pääsivät Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n sponsoroimina. YAMK-OPINTOIHIN MYÖS ULKOMAILTA Pohjoismaiseen meijerikongressiin osallistui myös Julie Rodriguez, joka oli juuri valmistunut HAMKin Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen (nykyisin Biotalouden ratkaisut) YAMK-koulutuksesta
Sieltä siirryin Valion tutkimus ja tuoteke hitysosastolle, jossa toimin tutkimusassis tenttina. Ilman riittävää suomen kielen taitoa ja korkeampaa koulutustasoa olin jäänyt lähes kahdeksi vuodeksi työnhakukierteeseen. Opettajille Rodriguez näyttäytyi huippusinnikkäänä opiskelijana, joka ei koettanut mennä sieltä, mistä aita on matalin. Aloitin valmistumisen jäl keen Valiolla määräaikaise na sijaisena mehutehtaan laboratoriossa. Mitä materiaaleilta vaaditaan. 2.2.2023 Messukeskus, Pasila Lisätiedot: tanja.koukku@pakkaus.com Ilmoittautuminen 30.1. Seuraavana vuonna hain tutkintooppilaaksi ja sain virallisen opiskelupaikan syksyllä 2020. Pakkausalan peruskurssi 87 Kaikki oleellinen tieto pakkaamisesta, 3 jaksoa sekä ryhmätyönä pakkaussuunnittelu: 20.-21.9.2023 31.10.-2.11.2023 17.-18.1.2024 www.pakkaus.com/tapahtumat Mitä ruokapakkaajan tulee tietää säädöksistä. – Kun otat ensin pienen askeleen eteenpäin ja teet parhaasi, niin tulet yllättymään siitä, mihin pystyt, Rodriguez vakuuttaa. Tuon yhteen yrityk sen eri alojen asiantuntijoita kehittämään hyvälaatuisia ja hyvänmakuisia tuotteita kulut tajille. Loppu on historiaa ja ennen kuin huomasinkaan, suoritin Bio talouden liiketoiminnan kehittä misen YAMKtutkinnon (nykyisin Biotalouden ratkaisut) marras kuussa 2021. Päätin oppia kielen, joten suoritin ammatillisessa oppilaitoksessa suomenkielisen laboratorioalan perustutkinnon vuosina 2008– 2010. Työllisty minen koulutustani vastaavalle alalle ei ollut helppo tie. esitin toiveeni jatkaa opiskelua työn ohessa. Hän auttoi minua löytämään tämän YAMK-koulutuksen, jonka aloitin ensin avoimen haun kautta. Tällöin minulla oli mahdollisuus hakea lyhyitä työharjoittelujaksoja kaupungin laboratorioon ja meijeri yrityksen laadunvar mistuslaboratorioon. 2023 mennessä. Opin ensim mäisiä suomen kielen sanoja lapsilta, kun olin päiväkodissa töissä ja samalla etsin töitä luonnontieteiden alalta. PÄÄTIN ILMOITTAUTUA viral lisesti intensiivikielikurssille vuonna 2007. Tämä tutkinto avasi minulle työmahdollisuuksia. Rodriguez kertoo saaneensa päivitystä tietoihinsa ja oppineensa uusia asioita. HALU JATKAA opintojani oli aina mielessäni, ja kun kuulin Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmästä amkkoulutukses ta, jossa voisin jatkaa opinto jani työn ohessa, päätin hakea. – Opinnäytetyöseminaarit olisi voinut pitää englanniksi, mutta Julie halusi hyödyntää nämä tilaisuudet esiintymällä suomeksi – ja onnistui siinä upeasti, Tuija Pirttijärvi muistelee. Tämän koulutuksen aikana pääsin tekemään opinnäytetyön Metsäntutkimuslaitoksessa, jossa sain mahdollisuuden työs kennellä mikrobien DNA:n paris sa. Millainen on uusi kierrätysmuoviasetus. Olin opiskellut Filippiinien yli opistossa biologiaa, pääainee na mikrobiologia. Tällä hetkellä toimin aistin varaisen tutkimuksen koordi naattorina. l Uran rakentaminen uudessa maassa KUN MUUTIN Suomeen kesällä 2005, minulla oli kandidaatin tut kinto, joka auttoi minua löytämään työ tä ja integroitumaan yhteiskuntaan. Julie Rodriguez Ruokapakkaamisen perusteet ja uudet säädökset #pakkauskouluttaa FlexoForum 22.-23.3.2023 Fleksopainamisen koulutuspäivät, mitä uutta tulossa, miten huomioidaan laatu ja ympäristö. Mitä testejä tarvitaan. Ensim mäiset kolme vuotta työteh täviini kuuluivat mikrobiologi set analyysit ja aistinvarainen arviointi, sen jälkeen kuluttaja ja aistinvarainen tutkimus. Totesin työharjoitte luissa, että suomen kie len perusteet eivät riitä työympäristössä
Jonkin ajan kuluttua lähetät näytetuotteita samalla kysellen, mikä tuotteista oli asiakkaalle kiinnostavin, ja pohdit myös tulevaa tuotesarjaa. KU VA : TA M PE RE EN AM M AT TI KO RK EA KO UL U. Ymmärrät, että olet vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja tuot tullessasi sekä jätät jälkeesi hyvän mielen; olet siis osa kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen luomista. Olet tunnistanut ja ymmärtänyt merkityksellisen osasi ketjussa tai tiimissä ja osaat sitä myös arvostaa. Valtaja vastuukysymyksissä epämääräisyys näkyy siinä, kuka saa tehdä, mitä saa tehdä tai kuka toimintaa johtaa. Samalla mahdollistuu myös organisaation pitkäjänteinen menestyminen. HAASTEITA MYYNNIN ORGANISOINNILLE Lopulta keskiössä on asiakas tarpeineen ja arvonluontiprosesseineen, ja jokaisen organisaatiossa pitäisi ottaa vastuuta asiakkaan onnistumisesta. Et ole yksin tuntemuksiesi kanssa. Askel myynnillisempään suuntaan ei välttämättä olekaan kovin suuri ja arveluttava. Organisaatioissa olisikin hyvä yhdessä määritellä, mitä myynti ja myynnillisyys ylipäätään ja erityisesti omassa organisaatiossa tarkoittaa. Tuotat asiantuntijatietoa sekä asiakkaan että varsinaisen myyjän käyttöön tai saatat itsekin solahtaa mukaan myyntineuvotteluun; tuet ja toteutat siis myyntitapahtumaa, missä kuuntelutaitosi ja syvällinen asiantuntemuksesi on ehdottoman tärkeää. Asiantuntijan myyntityö voi kuitenkin olla erilaista kuin myyjän, ja sen luonne riippuu toimenkuvasta. Epätietoisuus liittyy tehtävänkuvauksen epämääräisyyteen, organisaation tapaan tehdä myyntiä ja oletuksiin oman toiminnan muuttumisesta. Osoite on muodollisesti väärä, mutta tunnistat mahdollisuuden ja välität tiedon oikeaan osoitteeseen; työnnät siis liidiä myyntiputkessa eteenpäin. Jos oman asiantuntijatoimintansa pystyy mieltämään laajemmin asiakkaan arvonluontiprosessien mahdollistajana, myynnin piiriin mahtuu monenlaisia toimia. Toisaalta myynnille on kertynyt haastavia negatiivisia mielikuvia. Lisäksi myynnillisen työn statusta, arvostusta ja myyjätitteliä saatetaan pohtia epäluuloisesti tai vähätellen. Oletko miettinyt, miten työsi liittyy siihen, mitä organisaatiosi myy. Vaikka tähtää asioiden liikahtamiseen positiiviseen suuntaan asiakkaalla ja myyjäorganisaatiossa. 24 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 työn merkeissä. Sinuun on ehkä otettu ulkoa yhteyttä jonkin teknisen ratkaisun löytämiseksi, vaikkapa sopimusvalmistusyhteisM onen asiantuntijaroolissa olevan täytyy miettiä ja määritellä työnkuvaansa uudelleen. Et hoida vain omaa tonttiasi, vaan varsinaisen asiantuntijatyön lisäksi teet monenlaisia asiakasta ja samalla omaa organisaatiotasi hyödyntäviä juttuja. Hoidat siis asiakassuhdetta ja jälleen aukeaa mahdollisuus lisämyyntiin. Myynnillisemmän työnkuvan määrittelyä saattaa hämärtää suppea tai epämääräinen käsitys myynnillisyydestä ja siitä, mitä muutos tarkoittaa. Onko edes mitään askelta. Tämä haastaa myynnin organisoinnin ja johtamisen. Voidaan siis sanoa, että myynti koskee siis kaikkia, mutta myyminen ei ole kaikille samanlaista. Ehkä tästä näkökulmasta voisitkin tulla tulokseen, että oikeastaan jo nyt teet myynnillistä työtä. MYYNNILLISYYTTÄ EI AINA TUNNISTETA Turhan kapealla myynnin määrittelyllä hidastetaan ”kaikki myyvät” -ajattelun soveltamista organisaatiossa. Epämääräisyys voi liittyä muun muassa yleisempään epätietoisuuteen muutoksesta, oletuksiin työn konkreettisista sisällöistä, valtaja vastuukysymyksiin sekä uudenlaisen työnkuvan statukseen ja arvostukseen. Tai mitä myynti itse asiassa tarkoittaa. Onko se kylmäsoittoja ja tyrkyttämistä, mitä et todellakaan halua tehdä. Tämän jälkeen orga nisaatio ja sen johtaminen pitäisi kääntää sellaiseen asentoon, että yksilöiden ja eri roolien vahvuuksia hyödyntävää yhteisesti jaettua myynnillisyyttä voidaan käyttää organisaation ja asiakkaan hyväksi. Entä jos ajattelisitkin myyntiä oikeastaan minä tahansa aktiviteettina, joka Asiantuntijan myynnillisyys voi jäädä piiloon Myynti Teema TEKSTI: yliopettaja Mika Boedeker, Tampereen ammattikorkeakoulu Myynti tarvitsee kaikkien panosta, ja jokaisen organisaatiossa pitäisi ottaa vastuuta asiakkaan onnistumisesta. Mika Boedeker on väitellyt Turun kauppa korkea koulussa kuluttajakäyttäytymisen alalta, ja hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat muun muassa palvelulogiikka ja arvonluonti. Tai tuntuuko epämääräiseltä, mitä sinulta myynnin osalta odotetaan; miten sinun ehkä pitäisi muuttaa toimintaasi. Jos olet asiantuntija, tuntuuko myynti sinusta vieraalta. Teet asiakkaalle ehdotuksen uuden elintarvikkeen sopimusvalmistamisesta siten, että samalla havainnoit ja tiedustelet asiakkaan muita mahdollisia tarpeita; pohjustat ja teet siis lisämyyntiä
Kontrolloivan ja byrokraattisen johtamisen sijaan panostetaan esimerkiksi valmentavaan johtamiseen, jossa yksilön reflektointia ja kehitystä tuetaan yksilöä arvostaen ja tämän vahvuudet huomioon ottaen. KU VA : SA TU M AL I TEKSTI: Elina Teerijoki Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 25 Myynti koskee kaikkia, muttei ole kaikille samanlaista.. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, vaikka kukin omasta suunnastaan. Meillä kaikilla on jo henkilöbrändi. Asiantuntijan asenteeseen vaikuttavat hänelle tarjottu tieto myymisestä, työtehtävien herättämät tunteet sekä toimintaa ohjaavat organisaation arvot ja rakenteet kuten palkitseminen. – Asiantuntija on usein paljonkin tekemisissä asiakkaan kanssa, vaikka ei varsinaisesti myy. Samalla kirkastetaan valtaja vastuukysymykset sekä viestitään kaikki tämä selkeästi ja ymmärrettävästi. – Meillä edelleen ollaan varovaisia siinä, mitä somessa voi kertoa, ettei vain nolaisi itseään tai työnantajaa. Tärkeää on olla somessa aidosti omana itsenään, Oona Kankkunen sanoo. Asiantuntija brändi taas on Kankkusen mukaan tekojen ja osaa misen kautta ansaittu status, tunnettuus ja luottamus siihen, että tämä henkilö on alansa asiantun tija. Hän puhuu sosiaalisesta myynnistä (social selling), joka pohjautuu verkos toitumiseen ja sosiaalisen median ammatilliseen hyödyntämiseen. – Ilman henkilöbrändiä asiantuntija voi olla tylsä, ja ilman asiantuntija brändiä henkilöbrändi ei muutu arvoksi yleisölle ja liiketoimintahyödyksi. Asiakas luottaa asiantun tijaan usein enemmän kuin myyjään, joten hän kuuntelee tätä tarkasti, sanoo myynti ja markkinointivalmen taja Oona Kankkunen Network & Growth yrityksestä. Motivoitumista voi tukea tiimimäisen työskentelyn vahvistamisella. Sosiaa linen myynti on luottamuksen, suhteiden, tunnettuuden ja myynti mahdollisuuksien rakentamista. Sosiaalinen myynti on luottamuksen rakentamista MYÖS ASIANTUNTIJA on työroolis saan myyjä. Erilaisista yksilöistä ja rooleista huolimatta tiimissä voi syntyä identiteetti, johon tiimin yhteisesti jaettu intohimo kohdistuu. Kankkusen mukaan henkilökohtai nen viestintä somessa on tärkeää myös johtajille, jotka voivat siten vies tiä omalla äänellään yrityksen kulttuu rista ja strategiasta esimerkiksi työn hakijoille. Some on sen tärkein väline, mutta myös muut digi kanavat kuten podcastit ja webinaarit voivat olla osa sitä. Kohti yhteistä ymmärrystä myynnillisyydestä voidaan edetä esimerkiksi tekemällä myynnillisyyttä näkyväksi sekä työtehtävien että organisaation yleisimmän toimintatavan ja arvojen osalta. Tavoitteena on, että yksilön itseohjautuva toimintatapa vahvistuu ja hän motivoituu myös myynnillisemmässä työnkuvassaan. Mitä korkeampi intohimo ja mitä vahvempi keskeinen tiimi-identiteetti, sitä paremmin tiimi toimii. Myös asiantuntija tarvit see kuiten kin persoonan, jotta yleisö luottaa häneen. asian tuntijan omakohtaista kokemusta ei voi johtaa, siihen vaikuttavia tekijöitä voi. l Kirjoittaja toimii Tampereen ammattikorkeakoulun myynnin tutkimusryhmässä. Henkilökohtaisella profiililla viestiminen on tärkeää myös siksi, että LinkedInissä saa helpommin näky vyyttä henkilö kuin yritysprofiililla. Asiantuntijassa herää helposti myyntiin liittyvää hämmennystä tai jopa pelkoa, mutta myös innostusta ja toimintaa. Tieto työstä sisältöineen ja vastuineen on tärkeää, mutta myös tuntemuksia ja toimintaa pitää kuulostella. Samalla karttuu oman osaamisen pankki, verkosto ja näky vyys, josta voi olla joskus hyötyä vaik kapa työnhaussa. Asiantuntijabrändiä voi alkaa raken taa dokumentoimalla LinkedIniin omaa työarkeaan ja viestimällä ammatti aiheistaan. Se tarkoittaa mielikuvia ja mieli piteitä, joita meistä muodostuu. Millaiseen toimintaan esimerkiksi käytössä oleva palkkamalli ohjaa. Oona Kankkusen mukaan jokaisen asiantuntijan on hyvä pitää LinkedIn pro fiilinsa ajan tasalla ja seurata siellä oman alan toimijoita. – Sosiaalinen myynti on oikein teh tynä strategista ja prosessinomaista, ei pelkkää somettamista. Monta ulottuvuutta on taklattavana, jotta asiantuntijat saavat otettua myynnillisen työotteen. Asiantuntija luo mielikuvaa yrityksestä ja omasta osaa misestaan, ja hänen tulisi auttaa asia kasta tarjoamalla ratkaisuja, Kankku nen sanoo
Myynnistä väitellyt Valtteri Tuominen puhuu ylivoimaisesta asiakas hyödystä myynnin kärkenä. Esimerkiksi Tuominen ottaa IndMeas Oy:n paperija selluteollisuudelle räätälöimän palvelun, joka auttaa tunnistamaan, missä syntyy energiahävikkiä, ja pienentää näin tehtaan energiakustannuksia. Asiakastuntemusta tarvitaan niin tuotteen kuin hinnoittelun rakentamisessa. 3 OLE JOSSAIN AINOA Kolmas periaate on strateginen valinta: ei myydä kaikille, vaan kavennetaan fokus ta, jotta on resursseja syventyä asiakkaaseen. Se vaikuttaa liike toiminnan kannattavuuteen, koska ratkomme paljon arvokkaampia ongelmia, perustelee Tuominen. Kun tuotetta ei tunneta, sille ei ole kysyntää. – Jos asiakas tienaa satasen ja palvelu maksaa kympin, saat kaupat varmasti, Tuominen yleistää. Asiakkaaseen tutustumiseen Tuominen käyttää tiedustelumyynniksi kutsumaansa konstia, jossa myyntipalaverin tavoitteena on luoda keskustelua ja provosoida asiakasta pohtimaan, miksi myytävä asia ei toimisi heille. Palvelu maksaa alle kymmenyksen asiakkaan tuotoista. – Mitä syvemmälle mennään asiakkaan prosessiin, sitä enemmän arvoa pystymme tuottamaan. Yhdysvaltain autoteollisuuden markkinanavauksesta tekemänsä väitöstyön jälkeen hän on tehnyt uraa useissa yrityksissä Suomessa ja ulkomailla. Vastalääke rahan menettämisen pelolle on Tuomisen mukaan se, että pystyy näyttämään, että uuden tuotteen avulla tienaa rahaa. Tutkimuksen ja yrityksissä kerätyn kokemuksensa myynnistä Tuominen tiivistää kolmeen periaatteeseen. Termi viittaa siihen, että asiakkaalle myydään asiakas hyötyä (sell outcomes for customers), ja toimittajana otetaan vastuu hyödyn toteutumisesta. – Sen avulla löydetään uutta, ratkaisematonta problematiikkaa asiakkaalta. Uuden teknologian edistäjä pelkää tulevansa kyseenalaistetuksi organisaatiossaan. Vertailuna B2B-ajattelussa (sell things to customers) myydään tuotteita tai palveluja, joiden tuoman hyödyn realisoiminen jää asiakkaan vastuulle, hän kärjistää. 26 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 T otuttuja myynnin lainalaisuuksia kannattaa kyseenalaistaa, sanoo uuden teknologian myynnistä väitellyt Valtteri Tuominen. KU VA : CO VE NT UR ES OY. Myös oman roolin katoamista pelätään. – Jos haluaisit tuoda käyttöön uutta teknologiaa, joudut myymään sen sekä omalle tiimille että loppuasiakkaille. Kolmas on hylkäämisen pelko. Näin asiakas tulee kertoneeksi prosesseistaan ja ongelmistaan, jotka perinteisessä myyntitapaamisessa jäisivät kertomatta. MYY ASIAKASHYÖTYÄ Näkemystään myynnistä Tuominen selittää termin B4B kautta. Sen sijaan, että myytäisiin kilpailluilla markkinoilla entistä tehokkaammin kaikille, mietitään ketkä ovat yrityksen unelma-asiakkaita, ja kohdistetaan myyntityö ja tuotekehitys tähän. Tavoitteena on etsiä oma kulma liiketoimintaan. Myyjän pitää hänen mukaansa ymmärtää asiakkaan ongelmat ja prosessi paremmin kuin asiakas itse, jotta hän pystyy osoittamaan, miten asiakas tienaa luvatun satasen. Tässä pitää pureutua syvälle asiakkaan prosessiin. –Silloin et ole myymässä uutta teknologiaa, vaan ratkaisua ongelmaan, jonka kaikki ymmärtävät. Myyjän asia on tietää, onko hänelle kannattavaa myydä palvelu tähän hintaan. 1 TIEDUSTELUMYYNTI – OPI ASIAKKAASTA Myyjän tärkein tehtävä ei Tuomisen mukaan ole saada kauppaa vaan oppia tuntemaan asiakas. Tämä luo muutosvastarintaa, joka liittyy kolmeen pelkoon. Myyjän tehtävä on oppia asiakkaasta Myynti Teema TEKSTI: Anu Susi Teknologiamyynnin konsultti Valtteri Tuominen neuvoo miettimään myyntiä asiakkaan saaman hyödyn kannalta. 2 PERUSTA HINNOITTELU ASIAKASHYÖTYYN Toinen periaate on perustaa palvelun hinnoittelu asiakashyötyyn. – Ensimmäinen pelko on rahan menet tämisen pelko: että investointi teknologiaan ei maksa itseään takaisin, sanoo Tuominen. Innovaatiot ovat usein luonteeltaan disruptiivisia, eli ne sekoittavat markkinoita. Väitöskirja päätyi päätelmään, ettei uutta teknologiaa oikein voi myydä perinteisin keinoin. Myyjä voi vaikuttaa peloista johtuvaan muutosvastarintaan. l Kirjoittaja on maatalousja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja. Kun vanhoista rakenteista luovutaan, nykyiset asiantuntijat pelkäävät olevansa pian entisiä osaajia. Nyt hän on yrittäjä ja toimitusjohtaja Nordic Business Lab Oy:ssä, joka auttaa pk-yrityksiä liiketoiminnan uudistamisessa. Asiakkaan sisäistä myyntityötä taas helpottaa se, että uusi teknologia esitellään liittämällä se kaikkien tunnistamaan megatrendiin, kuten energian säästöön
Hän on erikoistunut ruokaja tuote kuvauksiin sekä ruuan stailaukseen. KU VA : RE KA CS UL AK / TH RE E PO D ST UD IO Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 27. Kun kuvaaja on ammatti lainen, käytössä on myös ammattilaisen osaaminen kuvan jälkikäsittelyssä. Kuva inspiroi kohdeyleisöä, herättää katsojassa erityisiä tunteita ja välittää brändi viestin samalla, kun se tuo esiin tuotteen parhaat ominaisuudet ja tarjoaa ehdotuksia sen moni puoliseen käyttöön. Se on investoinnin arvoista. Muut kuvavaihto ehdot pystyvät tuskin koskaan kilpailemaan sellaisella laadulla, ainutlaatuisuudella ja markkinointiHyvä kuva on tuhannen sanan arvoinen Kuva innostaa asiakkaita valitsemaan juuri tietyn brändin. Ammattimaisen brändin on panostettava laadukkaaseen sisältöön. Kuvauksen onnistumiseksi brändin ja ammattilaisten on tehtävä tiivistä yhteis työtä. Matkapuhelimella otetut kuvat voivat olla käteviä yrityksille, joilla on pieni markkinointibudjetti. Tämä pätee myös liike-elämään: jokainen markkinoinnin asian tuntija tietää, että kuvallisesta tarjouksesta saa paremman tuloksen kuin pelkästä tekstistä. Ainoa tapa ratkaista tämä on luoda yhdistelmäkuvia. Hänet palkittiin useassa eri sarjassa European Photography Awards -kilpailussa syksyllä 2022. Kuvauksen aikana valokuvaaja näyttää parhaat tekniset ja valaistustaitonsa, ja stylisti luo halutun tyylin huolellisesti valitun rekvisiitan avulla. Taikaa kuviin tuo kuvauksen jälkeinen jälkikäsit tely, joka johtaa lopulliseen sisältöön. l Valokuvaaja Reka Csulak on elänyt ympäri Eurooppaa ja asettunut Espooseen. Mobiililaitteen kameralla ei kuitenkaan saa aikaan riittävän hyvää laatua tasokkaan markkinoinnin tarpeisiin. Bränditalo tarvitsee stylistin ja valokuvaajan apua, kun tuottee seen halutaan liittää tunteita. arvolla, jonka räätälöity tuotanto voi tarjota. Se on brändiviestin kääntämistä kuvataiteen universaalille kielelle. Jokainen konsepti on erilainen, joten projektin parissa työskentelevät am mattilaiset tutustuvat aluksi brändin tavoitteisiin ja tarpeisiin. Kuvan avulla on helppo tavoittaa kenet tahansa. KAUPALLISTEN KUVIEN KÄYTTÖ Kaupalliseen käyttöön tarkoitetut kuvapankit voivat olla melko kalliita, eikä niissä ole kuvia, jotka sisältävät tietyn merkkituotteen. Se auttaa lisäämään myyntiä ilman sanoja. YHTEISTYÖ KUVAAJAN KANSSA Hyvä kaupallinen valokuva on yksi vahvimmista markkinoin nin työkaluista. Syynä siihen on erilaiset valaistusasetukset, joiden korjaaminen vaatii ammattilaisen asiantuntemusta, mikä tietysti lisää kustannuksia entisestään. Räätälöity tuotanto ei ole ehkä halvin vaihtoehto, mutta se on tapa saada tuotteesta haluttu loppu tulos, jossa on tietyt värit, tyyli, tunnelma, avainsanat, viesti ja tunteet yhtenä kuvana ilman kompromisseja. Näistä keskusteluista muodostuu yksityiskohtainen selostus, jolla varmistetaan, että tuotanto kulkee käsi kädessä asiakkaan näkemyksen kanssa. Ne ovat usein värimaailmaltaan vääristyneitä ja voivat näyttää katsojan silmin epäluonnollisilta. E tsimme nykyään jatkuvasti nopeita visuaalisia impulsseja. Markkinointi Teema TEKSTI: valokuvaaja, perustaja Reka Csulak, Three Pod Studio Valokuvaaja esittää brändiviestin kuvataiteen keinoin. Kustannusten pitämiseksi matalina yrityksissä voidaan ottaa tuotekuvia matkapuhelimilla, tai panostamalla hieman enemmän, kuvan voi hankkia kuvapankista
Ennen yhteistyön aloittamista on seurattava vaikuttajan viestinnän äänensävyä, mistä hän pitää ja millaisten asioiden puolesta hän puhuu. VAIKUTTAJAMARKKINOINTI on par haimmillaan kustannustehokas tapa markkinoida ja levittää tietoa. Vaikuttajilla voi olla omia kriteereitä yhteistyölle. VAIKUTTAJAN VALINTA Vaikuttajamarkkinoinnissa on määritettävä ensin kampanjan tavoitteet ja kohde ryhmä. Vaikuttajan kanssa sovitaan tarkasti muun muassa siitä, missä vaikuttajan kanavissa tuotteesta kerrotaan, kuinka monta postausta tehdään ja missä muodossa sisältö on. Vaikut tajalla ei aina tarvitse olla valtavaa seuraajamäärää eikä hänen tarvitse olla ruokavaikuttaja edistääkseen jonkin elintarvikkeen kysyntää. – Alkukartoitus vaikuttajan toiminnasta on osa riskinhallintaa, painottaa Nieminen. – Moni vaikuttaja ei halua markkinoida lihatuotteita tai alkoholia, osa ei halua tehdä yhteistyötä epäterveellisten tuotteiden kanssa, kertoo Naumanen Monochromelta. Ammattimaiseen yhteistyöhön kuuluu, että vaikuttajalle kerrotaan brändistä ja tuotteesta tarkasti ja käydään läpi, mitä esimerkiksi tuotteen ravitsemuksellisista ominaisuuksista voi sanoa. Tosin aina on pieni mahdollisuus, että jo yksi postaus muuttuu viraaliksi, toteaa Partanen. V aikuttajamarkkinointi on siirtynyt blogeista pitkälti Instagramiin, ja myös TikTokin suosio kasvaa. Sopiva vaikuttaja voi löytyä vaikuttajatoimiston, vaikuttajan yhteydenoton tai sosiaalisen median kautta. Vaikuttavuus perustuu parasosiaaliseen suhteeseen eli siihen, että vaikuttajan seuraajat kokevat saavansa tutulta ihmiseltä tuotesuosituksen ja näkevät tuotteen aidossa käyttötilanteessa. Vaikuttajan arvojen tulee vastata brändin arvoja ja toiminnan brändikriteeristöä. Jatkuvuus on vaikuttajamarkkinoin nissa tärkeää. Kalaa jo entuudestaan paljon käyttävän ruoka vaikuttajan seuraajien keskuu desta uusia kalan käyttäjiä tuskin löytyy, kuvaa kalan kulutusta edistävän Pro Kala Ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen. – Minkään tuotteen kulutus ei muutu yhden postauksen jälkeen, markkinoin tityön pitäisi olla jatkuvaa. – Emme laita sanoja vaikuttajan suuhun, sillä vaikuttavuus perustuu vaikuttajan omaan viestintätyyliin. – Jos onnistuu löytämään vaikutta jan, jonka kanssa arvot kohtaavat ja joka innostuu kalan käytöstä, voi oikeasti löytää tuotteelle uusia käyttäjiä. Haluamme kuitenkin nähdä sisällöt ennen julkaisua varmistaaksemme, ettei niissä ole virheellistä tietoa, tarkentaa Nieminen. KU VA : FA M AG EN CY OY Tuotteet ja sisällöt leviävät vaikuttajamarkkinoinnilla Markkinointi Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna Vaikuttajien käyttö elintarvikkeiden markkinoinnissa on kasvanut ja ammattimaistunut reilun viiden vuoden aikana huomattavasti. – Ennen vaikuttajan valintaa on pohdittu jo monia asioita, kuten sitä, onko tarkoituksena syventää brändirakkautta vai tehdä tuote tunnetuksi, kertoo Elovenatuotemerkin markkinointipäällikkö Mervi Nieminen Raisio Oyj:stä. – Elintarvikkeiden markkinoinnissa korostuu usein se, millaisessa reseptissä tuotetta voi käyttää, mikä on helppoa ja hyvää ja mikä inspiroi kokeilemaan, kertoo vaikuttajatoimisto Monochromen toimitusjohtaja Emma Naumanen. Vaikuttajatoimistot ylläpitävät vaikuttajatietokantoja, joista kohderyhmälle sopivaa vaikuttajaa voidaan hakea erilaisin kriteerein. Kriteereitä voivat olla esimerkiksi seuraajamäärä, tavoittavuus, sitou tumisaste, vaikuttajan tyyli, hyvien reseptien tekeminen, erikoistuminen tietynlaisiin ruokiin ja vaikuttajan käyttämät kanavat. YHTEISTYÖSTÄ SOVITAAN TARKASTI Vaikuttajamarkkinointi on yhtä suunnitelmallista ja harkittua kuin mikä tahansa muu markkinointi. 28 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 28 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 Kokki Mikko Salmi kokkaa kotiruoka.fi:n TikTok kanavalle ja Eveliina Salmi kuvaa reseptin valmistumista. Uusia kalan käyttäjiä ei löydy kalaa käyttävien keskuudesta
Joskus vaikuttavuuden näkee suoraan kaupan hyllyiltä. Usein käytössä ei kuitenkaan ole kampanjasivuja tai verkkokauppaa. KU VA : OO NA PO UT IA IN EN , VE GA N AN D W IL D. Vaikuttavuutta mitataan myös näyttökerroilla sekä tykkäysten ja kommenttien määrällä, jotka voidaan myös suhteuttaa vaikuttajan keskiarvolukuihin. Mittaaminen on suhteellisen helppoa, jos ihmisiä ohjataan tietylle sivustolle, lataamaan resepti tai verkkokauppaan. l Ammattimaiseen yhteistyöhön kuuluu, että vaikuttajalle kerrotaan brändistä ja tuotteesta tarkasti ja käydään läpi, mitä esimerkiksi tuotteen ravitsemuksellisista ominaisuuksista voi sanoa. – Kerran eräs julkkistähti toteutti leivontakampanjan, joka tyhjensi jauhohyllyt hetkessä, kuvaa Naumanen. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 29 Vaikuttajamarkkinoinnin mittaaminen perustuu asetettuihin tavoitteisiin
Haasteena on kertoa pitkä tarina tuoteominaisuuksista ja tuotantotavoista. Kansallista kilpailukykyä rankkaava WEFtutkimus taas nosti Suomen ykköseksi 2000-luvun alkuvuosina, ja Suomi on edelleen sen 11. Yksi haaste on markkinointi. Kuinka pakkauksessa tai hissipuheessa pystyy kertomaan ulkomaalaiselle asiakkaalle, että kädessäsi on suomalainen puhdas, kestävästi tuotettu, turvallinen ja laadukas elintarvike. Barilla Instituutin ja The Economist -lehden 78 maan rankingissa Suomessa on maailman kestävin maatalous. Vienti on usean toimijan yhteistyötä, loppupelissä myyntiä ja viestintää. KU VA : HA NS IS AA CS ON / UN SP LA SH. Yrityksen liikevaihdosta neljännes meni KU VA : AR I VI RT AS EN KU VA -A RK IS TO Maailma mausteilla TEKSTI: Ari Virtanen ONKO ELINTARVIKKEIDEN VIENTI RAKETTITIEDETTÄ. 30 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 S uomi loistaa rankingeissa elintarvikkeiden pienellä hiilija vesijalanjäljellä, pienellä antibioottien käytöllä, kansalaisten terveydellä ja työntekijöiden hyvällä koulutuksella. Elintarvikevienti ei kuitenkaan vedä. sijalla 137 maan joukossa. Vienti on suunniteltava huolella ja kohdemarkkina on tunnettava, jotta voi tarjota kiinnostavia tuotteita oikeassa myyntikanavassa. Supercell-startup markkinoi kymmenen vuotta sitten uutuuspeliään muun muassa Soulin linja-autojen kyljissä ja pysäkkien katoksissa. MARKKINOINTIIN panostetaan liian vähän ja vientimarkkinointiin vielä vähemmän. Vuoden 2017–18 Global Competitiveness -raportissa Suomen 87. Vaikka yritykset tekevät hyvistä raakaaineista innovatiivisia tuotteita, kauppa ei käy. Lukuisten muuttujien joukossa huomio kiinnittyy Suomen heikkoon menestykseen markkinoinnissa. sija Tunisian, Georgian ja Kambodzan jälkeen osoittaa, että ainakin markkinointi on suomalaisten ongelma. Vientimarkkinoilla tarvi taankin tuotteita, joilla on yliver taiset ominaisuudet kilpailijoihin verrattuna. Kone Oyj ja muutama muukin osaa markkinoinnin ja kaupanteon myös kaukomaissa
Tanskalle elintarvikevienti on tärkeää, tuot taahan maa kolme kertaa enemmän ruokaa kuin itse tarvitsee. Tanskalaiset elintarvikealan pk-yritykset keskittyvät pienempään tuotevalikoimaan ja toiminnan skaalattavuuteen sekä suurempiin volyymeihin. Näillä argumenteilla on hyvä markkinoida, ja samat asiat pätevät varmasti suomalaisiinkin brändeihin. Japanilaiset ja korealaiset päättäjät kokevat, että Made in Denmark tuotteet ovat laadul taan parempia, turvallisempia ja ympäristöystä vällisempiä kuin oman maan tuotteet, ja eläinten hyvinvointi on otettu niissä parem min huomioon. Tanska oli tutkituista maista keskimäärin noin kymmenenneksi tunnetuin. Tanskan vahvuudet laadun takana ovat samalaisia kuin Suomessa: kestävä alkutuotanto, luomutuo tanto, vähäinen antibioottien käyttö ja Michelintähdillä palkittu New Nordic Cuisine. Onnistuminen perustuu viennissä erinomaisiin kumppaneihin, valitse ne huolella. Valmistaudu hyvin ja ole kärsivällinen. Tanskan ruoka viennistä 11 prosent tia suuntautuu USA:aan, mutta päättäjistä vain neljä prosenttia mainitsi Tanskan tunnettuna ruoka maana. Keskity tuotteissa volyymiin ja tunne toimitusketjun pullonkaulat. 4. 8. Tanskan elintarvike teollisuus on maailmankuulu TANSKALAISET keksipurkit, mak karat, juustot, oluet ja hillot ovat tunnettuja maailmalla. KIINALAISILLE PÄÄTTÄJILLE tunnetuimpia ruokamaita ovat USA, Japani, Saksa, EteläKorea ja Ranska. Norjan valtion omistama Seafood Council markkinoi lohija raputuotteita 12 ulkomaan toimiston kautta muun muassa USA:ssa, Brasiliassa, Kiinassa ja Japanissa. Korosta vahvuuksia ja sitä, missä olet paras. 5. l Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, joka tekee ruokavientiä Aasiaan. Muovista halutaan eroon, vaikka kierrätys toimiikin. Suomalaista ruokaa ei tunneta, mutta Suomella on hyvä maine turvallisena, puhtaan luonnon, tasaarvon ja koulutuksen maana. Oma myynnin ja markkinoinnin tuki tarvitaan Aasiassa tai Amerikassa, vaikka maahantuojia ja jakelijoita olisikin. 6. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 31 HUOMIOI NÄMÄ ASIAT, KUN SUUNNITTELET VIENNIN KASVATTAMISTA: 1. Tanskasta myydään Vietnamiin elintarvike koneita, USA:han kalatuotteita ja Etelä Koreaan meijerituotteita ja porsaanlihaa. Älä yritä vallata koko maailmaa tai edes Kiinaa yhdellä kertaa, keskity. 7. Maahantuoja ja jakelujärjestelmä riippuu siitä, sopiiko tuote parhaiten gourmet-kauppaan, leipomokahvilaan vai laajaan 7eleven-ketjuun. 2. 10. 9. Kerro tarina joka jää mieleen: suomalainen porsas saa pitää saparonsa, luomukanat ulkoilevat lumihangessa, lehmillä on nimet, marjat kasvavat villeinä, tuotannossa ei käytetä antibiootteja. Moni yritys jättää markkinan tutkimatta ennen kuin alkaa etsimään maahantuojaa ulkomaan messuilta. Tanskan ruokaklusteri Food nation selvitti vuonna 2021–22, mitä päättäjät strategisesti tärkeimmillä vientimarkkinoilla USA:ssa, Kiinas sa, Saksassa, UK:ssa, Japanissa, EteläKoreassa ja Vietnamissa ajattelevat tanskalaisista tuotteis ta ja millä argumenteilla yritysten kannattaa markkinointia tehdä. Eri maihin myydään erilaisia elintarvik keita kysynnän mukaan. Tunne markkina, jotta voit tarjota kiinnostavia tuotteita oikeassa myyntikanavassa. Amerikkalaiset päät täjät taas luettelevat ulkomuis tista Kanadan, Meksikon, Kiinan, Ranskan ja Saksan. Monet tuottajajärjestöt, kuten Kalifornian luumuntuottajat, tukevat jäsenyritystensä markkinointia ulkomailla. 3. Tanskan elintarvikkeiden viennistä vain kaksi prosenttia menee Japaniin mutta 11 prosent tia päättäjistä mainitsi maan. Startup-miljonääri Kim Väisäsen Vää rää yrittämistä -kirjan mukaan yleinen epäonnistumisen syy on, ettei tuotteelle ole markkinaa. markkinointiin, mikä kannatti, sillä yritys on onnistunut kehittämään ja myymään useita miljardiluokan pelejä tuon jälkeenkin. Myyntikanavan valinta on myös oleellinen päätös. KU VA : JO HA N W IL DH AG EN / NO RW EG IA N SE AF OO D CO UN CI L. Norjalaiset myyvät vain lohta ja rapuja. Kohdemarkkinassa tunnettu merkki, kuten EU:n Luomumerkki tuo lisäarvoa
Vuonna 2020 levinnyt koronapandemia tuntui jo kohtuuttomalta inhimilliseltä ja taloudelliselta vastoinkäymiseltä. Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989, ja Neuvostoliitto romahti 1991. Sen säteilyä saatiin myös Suomeen. Suomalaisia on varoiteltu parin tunnin suunnitelluista sähkökatkoista. Silloin maaseututalomme sähköt olivat poikki viisi vuorokautta. NYT ON KÄSILLÄ laaja ja vakava energiamurros samalla, kun maapallo yskii ja maailmankauppaa ja kumppanuuksia järjestellään uuteen asentoon pitkälti energiaja ruokakortilla. Huhtikuussa 1986 räjähti Tšernobylin ydinvoimalan neljäs reaktori Ukrainassa. N äin voisi kuvata lyhyesti neljän vuosikymmenen työuraani. Maalla asuvat ovat jo tottuneet äkillisiin sähkökatkoihin, ja vuoden 2011 Tapani-myrsky on vielä hyvässä muistissa. Noihin vuosikymmeniin mahtuu syvä lama, taantumavuosia, kaksi isoa ydinvoimalaonnettomuutta, sotia myös Euroopan reunoilla, luonnonkatastrofeja, yhteiskunnallisia mullistuksia lähialueilla ja vaikeat koronavuodet, mutta myös edistystä ja hyvinvoinnin kasvua. Fukusiman Historia TEKSTI: Pirjo Huhtakangas Öljykriisistä energiamurrokseen Maapallon painopiste on siirtymässä Aasiaan. Nuori pääministeri Esko Aho oli hallituksineen lujilla laman ja EU-neuvottelujen hoidon kanssa. Sään ääriilmiöis tä on saatu esimakua myös Euroopassa. 32 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 Talouden ja vaikutusvallan tuulet ovat puhaltaneet jo vuosia Aasiasta. Elintarvikeketjun toimijat ovat paljon vartijoina kestävän kehityksen rakentamisessa, sillä noin kolmannes maailman ydinvoimalassa Japanissa räjähti maaliskuussa 2011 maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin myötä, ja Venäjä valtasi Krimin ilman isompia älähdyksiä 2014. Länsi, EU mukaan lukien, näyttää hieman itseensä käpertyneeltä, väsähtäneeltä ja osin eripuraiselta. Kriisi ulottui myös Suomeen, jossa teiden kattonopeudet rajattiin 80 kilometriin ja asuntojen ja toimistojen lämpötiloja laskettiin. Suomi kävi välillä kituliaasti edenneitä neuvotteluja EU-jäsenyydestä, joka toteu tui 1995. Miten suunnitellut sähkökatkot saadaan hoidettua tänä talvena niin, etteivät elintärkeät toiminnot kärsi. Tie kohti puhtaampaa energiaa on kuoppainen. KA RT TA : W IK IM ED IA CO M M ON S. Suomella on etsikkoaika toimia Nato-näkyvyyden ansiosta. 2000LUVUN ensimmäinen vuosikymmenkään ei päättynyt suotuisasti: maailmanlaajuinen inflaatio ja rahoitusalan kriisi johtivat taantumaan. Aloittelin työuraani toimittajana 1970–1980-lukujen vaihteessa öljykriisien saattelemana. Se sysäsi liikkeelle akuutin energiakriisin pakotteineen ja vastapakotteineen. Valtiontalous oli tiukoilla, yrityksiä kaatui, työttömyys kasvoi ja Suomeen syntyi devalvaation ja kalliiden lainojen ja niiden takausten myötä ahtaalle ajettu velallisten ryhmä, miinusmiljonäärejäkin. Lähi-idän öljyntuottajamaat rajoittivat öljyn vientiä Israelia tukeneisiin länsimaihin. PIENTEN VALTIOIDEN valtteja ovat korkeatasoinen opetus ja koulutus sekä vahva tutkimusja rahoituspanostus, jotta keksinnöt saadaan poikimaan nopeasti. Tulevat vuodet eivät tule olemaan helppoja varsinkaan, jos energian ja tuotantohyödykkeiden hinnannousuja ei saada kuriin. Olin silloin toimittajien ympäristökoulutuksessa, joka keskeytyi pitkäksi aikaa, kun seurasimme tiiviisti tilanteen etenemistä. Kalliimpi ruoka näkyy ostokäyttäytymisessä, mikä pakottaa miettimään valikoimatarjontaa entistä tarkemmin. Toisen öljykriisin sysäsi liikkeelle Iranin vallankumous vuosina 1979–1980. Ensimmäinen öljykriisi alkoi vuonna 1973, kun Egypti ja Syyria sotivat Israelia vastaan. Nykytilanteessa mentäneen aluksi askel taaksepäin ja sitten pari harppausta eteenpäin. 1980LUVULLA SUOMESSA koettiin Nokia-vetoinen nousuhuuma, joka päättyi 1990-luvun syvään lamaan. Kun siitä selvittiin jotenkuten, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Samalla pitää muistaa, että vauraus on luotu pitkälti fossiilisilla polttoai neilla ja valtaosa maailman energiasta tuotetaan edelleen maakaasulla, öljyllä ja kivihiilellä. Myös ilmastonmuutos ja luontokato pakottavat muutoksiin
Suomen elintarvikeala on kehittänyt uusia ja uusvanhoja raaka-aineita ja tuotantoteknologioita, ja maahan on saatu kaivattua omaa raaka-ainetuotantoa. Päätoimittaja Maria Pettersson harmitteli Journalistilehden 8/2021 pääkirjoituksessa suomalaisen median tuhoavan omaa his toriaansa. Haloo Eurooppa! l Kirjoittaja on työskennellyt 12 lehdessä toimittajana, toimituspäällikkönä ja vt. Historia talteen. LAAJEMPI TILANNEKUVA asettaa asiat kartalle. Ylempi AMK, Biotalouden ratkaisut Hämeen ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksessa kehität uusiutuvien materiaalien tuotannon ja kiertotalouden asiantuntijaosaamistasi. Tällä alueella on myös piitä ja harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan muun muassa akkujen ja tietokoneiden valmistuksessa. Lue lisää www.milkworks.fi Opiskele syötävän hyvä ammatti meijerialalta! Meijeristi – elintarvikealan perustutkinto Hämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Kehittyvä Elintarvike -lehdessä hän työskenteli vuodet 2000–2022. Välimeren ja Tyynenmeren välinen alue on myös vaurasta viljelyseutua: Venäjä, Turkki, Ukraina, Kazakstan, Intia, Pakistan ja Kiina ovat tuottaneet yli puolet maailman vehnästä. Kyse on vaikutusvallasta, energiasta ja luonnonvaroista sekä strategisesta asemasta ja datasta. Insinööri AMK, bioja elintarviketekniikka Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu ainoana Suomessa meijeriteknologiaan erikoistuneita bioja elintarviketekniikan insinöörejä (AMK). Koulutukseen on myös jatkuva haku. Seuran vuosien 1947–2002 aineistot vietiin Kansallisarkistoon jo keväällä 2013: yli 20 mapillista kokousaineistoa ja muuta aineis toa, kuusi jäsenmatrikkelia, kymmenen ammattijulkaisua, luento materiaaleja sekä vuosien 1990–2002 Kehittyvä Elintarvike lehdet. Sitä tuoreempi aineisto odottaa Kansallisarkistoon siirtoa seuran toimistolla Helsingissä. Suuri osa 1990luvun lopun ja 2000luvun alun verkkojournalismista on jo kadonnut verkko sivuuudistuksissa. Syötävää ja juotavaa pitää jatkossa valmistaa kestävämmin, ja raaka-ainepohjaa monipuolistaa. Öljy-yhtiö BP on arvioinut, että lähes 70 prosenttia maailman todennetuista öljyvaroista ja lähes 65 prosenttia maakaasuvarannoista sijaitsee Lähi-idässä, Venäjällä ja Keski-Aasiassa. Opinnoissa korostuu ratkaisukeskeisyys, jolla edistät älykästä, kestävää ja hyvinvointia parantavaa biotaloutta. Oxfordin yliopiston maailmanhistorian professori Peter Frankopan muistuttaa kirjassaan Uudet silkkitiet, missä maailman ruoka-aitat ja öljyja maakaasuvarat sijaitsevat. On myös povattu, että jätteistä saattaa tulla arvostettuja raaka-aineita, eli ajattelu kannattaa keikauttaa joskus nurinpäin. VIIMEISENÄ TYÖNÄ ennen eläköitymistä olen seulonut ja arkistoi nut Elintarviketieteiden Seuran aineistoja Kansallisarkistoa var ten. Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on 15.3.–30.3.2023. Ruokatehtaiden kylkeen nousee biokaasu laitoksia, ja tehtaat ja kaupat pyörivät myös tuulija aurinkoenergialla ja hukkalämmöllä. Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on 15.3.–30.3.2023. energiankulutuksesta kohdistuu tavalla tai toisella ruokaan. Tänä vuonna Kansallisarkistoon päätyy vuosien 2003–2012 aineisto. Opintoihin sisältyy palkallinen harjoittelu meijerialan yrityksissä sekä käytännön opintoja opetusmeijerissä. Opintoihin kuuluu maitotuotteiden valmistusta, prosessiosaamista, omavalvonnallisia analyysejä ja käytännön harjoittelua opetusmeijerissä. Ammatillisen koulutuksen yhteishaku on 21.2.– 21.3.2023. Syötävää ja juotavaa valmistetaan energiaja materiaalitehokkaammin, ja sivuvirtoja hyödynnetään tarkemmin. Loppu jää työn jatkajien vastuulle. Hän arvioi, että 2000luvun ensivuosikymmenistä uhkaa tulla mediahistorian pimeä keskiaika. Etenkin moni Aasian maa on sorvannut strategioita ja kumppa nuuksia pitkälle tulevaisuuteen. päätoimittajana. Onneksi Kehittyvä Elintarvike lehdet ja seuran aineisto on toimitettu Kansallisarkistoon vuoteen 2013 saakka
Foodinin patukat valmistetaan nyt Suomessa. Auto maatioavusteiset keräilykeskukset tuovat tehoa ruuan verkkokaupan keräilyyn ja paran tavat asiakaskokemusta, kertoo HOKElannon ruoan verkkokaupan kehitysjohtaja Jukka Ranua. Investoinnin arvo on noin 1,2 miljoonaa euroa. Nordic Freeze Dry Oy on Suo men ensimmäinen teollisen mitta kaavan pakkaskuivauslaitos. Alustavien selvitysten pe rusteella mukana voisi olla noin 330 maatilaa. Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa toimiva HOKElanto avaa keräilykeskuksensa Vantaalle. HOKElannon kehitys johtaja Jukka Ranua tulevassa keräily keskuksessa Vantaalla. Kun tuotteet kehitetään ja valmistetaan omalla tehtaal lamme, voimme lisätä työlli syyttä Jyväskylään ja varmis taa, että lopputulos on halu tunlainen, Foodinin yrittäjä ja toimitusjohtaja Lasse Jalkanen kertoo. Sryhmän mukaan verkko kaupan palvelun varmuus ja nopeus vaativat tuekseen automaatiota ja robotiikkaa. Foodinin patukoiden valmis tus siirtyy näin kumppanilta Belgiasta Suomeen. Kahden miljoonan in vestointihanke sai tukea 700 000 euroa. Suo men Lantakaasun tavoitteena on rakentaa 8–10 tuotantolaitoskoko naisuutta biokaasun tuotantoon ja nesteytykseen vuoteen 2030 mennessä. Foodin teki oman patukkalinjan FOODIN on siirtänyt välipala patukkatuotantonsa Vaaja koskelle. Suunniteltu tuotanto kapasiteetti on poikkeuksellisen suuri. – Ensimmäisessä vaiheessa in vestoidaan kuivausyksikköön, esi ja jälkikäsittelytiloihin sekä pak kausosastoon. KU VA : LA RI LA PP AL AI NE N KU VA : FO OD IN Sulzerin Karhulan tehdas tehostui ELINTARVIKETEOLLISUUTEENKIN pumppuja valmistava Sulzer on saa nut päätökseen laajan modernisointiprojektin Karhulan pumpputehtaalla. – Patukoiden valmistami nen on ollut haaveemme alusta alkaen ja kunniaasia. – Robotit keräävät perusvalikoiman tuotteet varastosta ja tilausta täydennettäisiin tarvit taessa myymälän puolelta, Pirkanmaan Osuus kaupan toimialajohtaja Ville Jylhä kertoo. UUSI KITEELÄINEN Nordic Freeze Dry Oy on saanut rahoituspäätök sen ensimmäisen vaiheen inves tointeihin. Uuden patukkalinjan val mistuminen mahdollistaa myös tuotteiden viennin. Uusi tuotantolinja sekä prosessien automatisointi ja digitalisointi lyhentää tuotannon läpimenoaikaa 93 prosenttia. Yhteensä keskukset työllistävät jatkossa noin 200 henkilöä. Tavoitteenamme on, että toiminta käynnistyy ensi vuoden loppupuolella. Pirkanmaalla keskukselle on vielä useita paikkavaihtoehtoja. Automaatioavusteiset keräilykeskukset Vantaalle ja Pirkanmaalle S-RYHMÄN alueosuuskaupat HOKElanto ja Pirkanmaan Osuuskauppa avaavat vuoden 2024 aikana automaatioavusteiset ruokaostosten keräilykeskukset. Foo dinin hiilineutraalille elintar viketehtaalle asennettu väli palatuotelinjasto on kapasi teetiltaan yksi Pohjoismaiden suurimmista ja mahdollistaa jopa sadan miljoonan patu kan valmistamisen vuodessa. HOKElannossa käyttöön otetaan itsenäinen keräilykeskus. Tuotannon käynnistyessä palkkaamme 5–6 työntekijää, osakas Nikolas Jokisalo Nordic Freezestä kertoo. Pirkanmaalla keskusta suunni tellaan ison Prisman yhteyteen. Uusi tuotantolinja sisäl tää varastointiin, laitteiden kokoonpanoon, koeajoon, maalaukseen sekä loppu varusteluun liittyviä pro sesseja.. Ensimmäisen laitoksen vuosi tuotantokapasiteetiksi on suunni teltu 125 GWh, ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoteen 2026 mennessä. Investoinnin myötä valmistettavien laitteiden määrä kasvaa, ja läpimeno aikojen lyheneminen hei jastuu myös toimitusai koihin. 34 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 Investoinnit TEKSTI: Elina Teerijoki Valio ja St1 avaamassa suuren biokaasulaitoksen Pakkaskuivaamo Kiteelle VALION ja energiayhtiö St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy suunnittelee Suomen tähän mennessä suurimman biokaasu ja nesteytyslaitoksen rakenta mista PohjoisSavon Kiuruvedel le. Hankkeen kaksi sijoituspaikka vaihtoehtoa ovat parhaillaan ym päristövaikutusten arvioinnissa. – Ruuan verkkokaupan suosio kasvaa lähi vuosina erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Yhtiön tavoitteena on yhteensä 1 TWh:n vuotuinen uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto. Keräilykeskukset toimittaa sveitsiläinen automaatioteknologiayritys Swiss log ja robotiikkateknologian norjalainen Autostore. Lannasta tuotettu biokaasu luo merkittäviä ilmastohyötyjä ja vahvistaa Suomen energia ja poltto aineomavaraisuutta
Yritys aloitti luomu jäätelöiden valmistuksen ensimmäi senä Suomessa vuonna 2014. SuperGroundin menetelmällä luu massan voi hyödyntää osana lihaa nugettien tyyppisissä tuotteissa. Stockeld Spread levitettä myydään Ruotsissa ja pian myös Yhdysvalloissa. – Ensimmäisiä kaupallisia tuot teita suunnitellaan lanseerattavaksi ensi vuoden puolella. Tänä vuonna kaikki Jymyjäätelöt muut tuvat hiilinegatiivisiksi. Tuloksen taustalla voi olla, että luumassapitoisten nugettien kor keampi kalsiumpitoisuus korostaa suolan makua. Vapaussarja on makeutettu stevialla ja erytritolilla, joten siinä on jopa 70 prosenttia normaalijäätelöä vähemmän energiaa. Yrityk sen sosiaalisen median tileiltä paljastuu, että sekä uusia makuvariantteja että tuotteita on parhaillaan tuotekehityksessä. Levite on valmistettu fer mentoiduista linsseistä ja kikherneistä, ja siinä on noin viisi prosenttia proteiinia ja 20 prosent tia rasvaa. Päästöt hyvitetään esimerkiksi metsityshankkeisiin osallistu malla. Stockeld Spread tuorejuustolevite lansee rattiin kesällä 2022. Suljetun tuotanto prosessin ansiosta myös hävikkiä syntyy aiempaa vähemmän. TEKSTI: Ia Ahl Kirjoittaja on vastavalmistunut elintarviketieteiden maisteri Viikistä. Kanan lisäksi on tulossa muitakin raakaaineita, kertoo vuonna 2020 perustetun SuperGroundin toimitusjohtaja, perustaja ja ratkaisun kehittänyt Santtu Vekkeli. Ekstruusioteknologiaa hyödyn tävällä laitteistolla voidaan tuottaa jopa 30 prosenttia enemmän siipi karjatuotteita. Se työllisti yhdeksän henkilöä 2,2 miljoonan euron liike vaihdolla vuonna 2021. Vapaus on hiilinegatii vinen ja vähä energinen jäätelösarja. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 35 Startup SUOMALAINEN elintarviketekno logian startup SuperGround Oy on kehittänyt prosessointiteknologian, jolla broilereiden luutkin voidaan käyttää siipikarjatuotteissa kuten nugeteissa ja pullissa. Kun broilerin höyhenet ja sisälmykset ovat poistettu, noin 35–40 prosent tia painosta on luita. Luun käyttö elintarvikkeena voi tuntua vieraalta, mutta Super Groundin syksyllä 2022 yhdessä Aistilan kanssa toteuttamassa kuluttajatutkimuksessa suurin osa yli sadasta testaajasta piti luumas saa sisältäviä nugetteja mauk kaampina kuin tavallisia. Levitteen hiilidioksidipäästöt ovat 70 pro senttia matalammat kuin maitopohjaisessa tuorejuustossa. Kaikki jäätelöissä käytettävä maito tulee Vennan tilalta, jonka hiilijalanjälki on 25 pro senttia pienempi kuin kotimainen ja 70 pro senttia pienempi kuin kansainvälinen keski arvo. KU VA : ST OC KE LD DR EA M ER Y KU VA : SU OM IS EN M AI TO OY KU VA : SU PE RG RO UN D SUOMISEN MAITO OY lanseerasi vuonna 2021 Taivasjäätelösarjan, joka on ensimmäinen Suomessa valmistettu hiilinegatiivinen jää telö. Tällä hetkellä vielä tappiota tekevä yritys täh tää isoon kasvuun tulevina vuosina erityisesti Yhdysvaltain markkinoilla. Jymyjäätelöitä löytyy myös vähäkalo risena Vapaussarjana. Fortune Business Insightsin mukaan globaalisti vegaanituotteiden markkinaarvo oli noin 23 miljardia vuonna 2020. Tuotetta on saatavilla Ruot sista noin 50 vähittäistavarakaupasta. Päästövähennysten lisäksi Jymy pyrkii jatkuvasti vähentämään hiilijalanjälkeään myös tuote kehityksen keinoin. TEKSTI: Pirjo Huhtakangas RUOTSALAISEN Stockeld Dreameryn perustivat Sorosh Tavakoli ja Anja Leissner vuonna 2019. Yhtiö valmistaa myös fetajuuston kaltaista tuotetta herneistä ja härkä pavuista. Kaksikon tavoite oli luoda brändi, joka tekee maailman parasta juustoa täysin kasvipohjai sesti. Tärkeä oivallus tuotekehityksen takana on ollut keskittyä siihen, mitä jäätelö sisältää, eikä siihen, mitä se ei sisällä, perustajaosa kas Horst Neumann kiteyttää. TEKSTI: Ia Ahl Tuorejuustoa linsseistä ja kikherneistä Hiilinegatiivista luomujäätelöä Broilerista enemmän ruokaa luut hyödyntämällä
36 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 Ravitsemus & Terveys TEKSTI: väitöskirjatutkija Kirsikka Aittola, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö • kansanterveystieteen professori Pilvikki Absetz, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta • tutkimuspäällikkö Jaana Lindström, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, väestönterveysyksikkö • lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, biolääketieteen yksikkö • kliinisen ravitsemustieteen professori, dekaani Jussi Pihlajamäki, Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta Diabeteksen ehkäisy alkaa pienistä teoista Digitaalisia menetelmiä hyödyntänyt StopDia-tutkimus paransi tutkittavien ruokavalion laatua ja vähensi keskivartalolihavuutta, mutta tyypin 2 diabeteksen ehkäisy vaatii laajaa yhteistyötä ja mukaan myös elintarviketeollisuuden. StopDia-hankkeen tavoitteena oli kehittää tutkittuun tietoon perustuva, kustan nusvaikuttava ja pysyvä malli perusterveydenhuoltoon tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi PohjoisSavon, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen sairaan hoitopiireissä. StopDiahanke STOPDIAtutkimushankkeen toteu tuksen rahoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tut kimuksen neuvoston Terveys, hyvin vointi ja elämäntavat ohjelma, ja sen jatkoanalyysejä ovat rahoittaneet myös Novo Nordisk säätiö ja Diabe testutkimussäätiö. Perusterveyden huollossa toteutetun tutkimushank keen suunnittelivat ItäSuomen yli opisto, Terveyden ja hyvinvoinnin lai tos THL sekä Teknologian tutkimus keskus VTT ja se toteutettiin vuosina 2016–2019 professori Jussi Pihlajamäen johtamana. KU VA : ST OP DI A T erveyttä edistävillä elintavoilla, kuten hyvällä ravitsemuksella ja riittävällä liikkumisella, voidaan tutkitusti ehkäistä tyypin 2 diabetesta, mutta ehkäisykeinojen käyttöönottoa tarvitaan edelleen. Uusia tutkimus tuloksia julkaistaan vuoden 2023 aikana. Tavoitteena oli myös, että ihmiset tunnistaisivat oman riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen, olisivat paremmin. Diabetesta sairastaa jo puoli miljoonaa suomalaista, ja riski sairastua on suomalaisessa aikuisväestössä suuri. Digitaalisia menetelmiä ja ryhmäohjausta hyödyn tänyt StopDiatutkimus paransi tutkittavien ruoka valion laatua ja vähensi keskivartalolihavuutta. Sairaudesta koituu myös merkittävä kansantaloudelli nen taakka: yhden tyypin 2 diabetekseen sairastuneen henkilön hoito maksaa arviolta 3 900–8300 euroa vuodessa, riippuen liitännäissairauksien määrästä
Pohjoismainen ruokavalio tunnetuksi yhteistyöllä . Lisäksi keskimääräistä aktiivisempi Pienet teot -sovelluksen käyttö lisäsi fyysistä aktiivisuutta ja vähensi fyysistä passiivisuutta sekä hidasti hieman tyypin 2 diabeteksen esiasteen eli insuliiniresistenssin kehittymistä. Suosituimmat teot tutkittavien kesken liittyivät stressin hallintaan, hyvään mieleen ja kasvisten ja hedelmien kulutuksen lisäämiseen. Sep 9;6(3):e21356. ELINTAPAOHJAUS TOI TULOKSIA Vuoden käytön aikana tutkittavat raportoivat yli miljoona päivittäistä tekoa. The Lancet Regional Health – Europe. Real-world effectiveness of digital and group-based lifestyle interventions as compared with usual care to reduce type 2 diabetes risk – A stop diabetes pragmatic randomised trial. 2022. Kuulumisia kauratutkimuksen kentältä ja oppeja kestävästä ruuantuotannosta . 3 Lakka T ym. PIENIN ASKELIN MUUTOKSIA ELINTAPOIHIN Elintapamuutosten toteuttaminen on helpompaa, jos muutokseen on saatavilla tukea. l LISÄTIETOJA: 1 Jos oma sairastumisriski kiinnostaa, diabetes riskitestin voi täyttää täällä: diabetes.fi/ terveydeksi/diabeteksen_ehkaisy/ riskitesti 2 Jalkanen K ym. Digitaalisia sovelluksia elintapamuutosten tueksi voidaan tarjota myös iäkkäämmille henkilöille, sillä sovelluksen käyttöön sitoutuivat enemmän vanhemmat kuin nuoremmat tutkittavista. DIABETESRISKISTÄ PITÄÄ VIESTIÄ Osallistujia etsittiin monin eri keinoin tutkien samalla eri viestintäkanavien tehoa 1 . LISÄÄ JUTTUJA VERKOSSA: kehittyvaelintarvike.fi DIGITAALISIA SOVELLUKSIA ELINTAPAMUUTOSTEN TUEKSI VOIDAAN TARJOTA MYÖS IÄKKÄILLE HENKILÖILLE.. TEOLLISUUDELTA TUKEA DIABETEKSEN EHKÄISYYN Vaikka yhden teon säännöllinen tekeminen ei vielä vaikuttaisi terveyteen, tekojen lisääntyessä ja monipuolistuessa, voi niillä olla myönteinen vaikutus elintapoi hin sekä aineenvaihduntaan ja sitä kautta diabeteksen riskiin. Available online 12 October, 100527 . 2021. Heistä yli puolella oli testin mukaan suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Comparison of Communication Channels for Large-Scale Type 2 Diabetes Risk Screening and Intervention Recruitment: Empirical Study. Kuitenkin hyvä sitoutuminen StopDia-mallin ryhmäohjaukseen ja Pienet teot -sovelluksen käyttöön tehosti ruokavalion laadun paranemista. Diabeteksen ehkäisy on tärkeää iästä riippumatta. Elintapamuutosten vakiintumista tuettiin Pienet teot -sovelluksella, jonka avulla tutkimukseen osallistuja valitsi itselleen sopivia pieniä terveyttä edistäviä tekoja, merkitsi niitä tehdyiksi ja sai palautetta edistymisestään, tavoitteena niiden automatisoiminen. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 37 tietoisia sen ehkäisymahdollisuuksista sekä saisivat tarvitsemaansa tukea ja palveluita terveellisten elintapojen edistämiseksi. Tutkimushankkeen jatko ana lyyseissä selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa nykyistä yksilöllisempää elintapaohjausta. StopDia-tutkimuksessa havaittiin, että Pienet teot -sovelluksen käyttö yhdessä ryhmäohjauksen kanssa paransi ruokavalion laatua ja pienensi hieman vyötärönympärystä, mutta pelkällä sovelluksen käytöllä ei havaittu samoja vaikutuksia 3 . Sovellusta käytettiin useimmiten viikoittain, ja illat olivat aktiivisinta aikaa. Tottumusten muodostumisteoriaan perustuvan sovelluksen tehoa tutkittiin ensimmäisen kerran tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Mitä korona opetti huoltovarmuudesta. Uudessa työssä: Kala-alalla työ on nopeatempoista . Sovelluksen kehittämisestä vastasi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, ja mukana kehittämisessä oli käyttäy tymis-, ravitsemusja liikuntatieteen ammattilaisia. Sama teoria pätee hyvin myös elintarvikekehitykseen ja -markkinointiin: pienilläkin terveyttä edistävillä muutoksilla, kuten tuotteen suolapitoisuuden vähentämisellä tai rasvan laadun parantamisella, voi olla merkittävät terveydelliset hyödyt käytön ollessa yleistä ja muutosten levitessä eri elintarvikeryhmiin. On selvää, että diabeteksen ehkäisyyn tarvitaan laajasti eri toimialat mukaan. Sovelluksen elintapakirjastosta osallistuja saattoi valita yli 400:n päivittäiseksi sopivan pienen, helposti toteutettavan ja arkeen liitettävän teon joukosta juuri itselleen sopivia tekoja, kuten ”Varmistan, että kotona on hedelmäkulhossa hedelmiä tarjolla”, ”Lisään salaattiin noin ruokalusikallisen maustamattomia pähkinöitä tai siemeniä”,” Levitän leivälle Sydänmerkin saanutta levitettä” tai ”Kuuntelen 10 minuuttia hyvän mielen musiikkia”. JMIR Diabetes. Hankkeessa opittiin, että ennalta ehkäisyn onnistuminen vaatii laajaa viestintää diabetesriskistä, esimerkiksi sosiaalisen median ja toisaalta perinteisen median kuten sanomalehtien kautta, ja se vaatii yhteistyötä monilta toimijalta. Tärkeässä roolissa olivat myös työpaikat, joissa viestintää diabeteksesta olisi hyvä tehdä aktiivisesti: yli puolella StopDia-tutkimukseen lähteneistä noin 3000 tutkittavasta sokeriaineenvaihdunta oli jo häiriintynyt, ja viideltä prosentilta löytyi alkumittauksissa aikaisemmin tunnistamaton diabetes. Rekrytointikanavana oli digitaalinen diabeteksen riskitesti 2 , jonka kävi tekemässä yli 26 000 henkilöä vuoden aikana. StopDia-elintapatutkimuksessa testattiin, miten digitaalinen elintapaohjaus joko pelkästään tai ryhmämuotoiseen StopDia-mallin mukaiseen ohjaukseen yhdistettynä vaikuttaa elintapoihin ja diabeteksen riskitekijöihin
Mosa Meat tuottaa soluviljeltyä naudan lihaa. Toimiva ratkaisu voisi olla tuottaa viljelmillä kasveja, joiden sadon arvo on korkea. Virtsa sisältää muun muassa fosforia, typpeä ja kaliumia, ja se on hyvä kasvu alusta mikroorganismeille. Tukholman ja Kööpenhaminan yliopistoissa tehty, Nature Food lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että vertikaaliviljely on joka tapauk sessa kestävä tuotantotapa. Ensimmäiset kuluttaja tutkimukset alkavat ensi vuonna. Talteenotto voi kuitenkin olla haastavaa. Fooditivella on jo kokemusta kaseiinin tuotannosta täsmä fermentoinnin avulla. Brittiläisen markkinatutkimusyritys IdTech Exin edustaja arvioi, että jos energian hinta pysyy pitkään korkealla, se on merkittävä haaste verti kaaliviljelyyrityksille. Vertikaaliviljely tuottaa enemmän kasvi huonekaasuja kuin peltoviljely, mutta vähemmän kuin perinteinen kasvihuonetuotanto. Myös hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin kemiallisten lan noitteiden. Yrityksen yhteensä 7 340 neliömetrin kokoiset tuotanto tilat mahdollistavat teollisen mittakaavan tuotantoprosessit. Lähde: UPSIDE Foods, FDA Solutuotettu kananliha lähestyy Yhdysvaltain markkinoita KU VA : UP SI DE FO OD S KU VA : M OS A M EA T ALANKOMAISSA toimiva Mosa Meat on avannut maailman suurimman soluliha tehtaan Maastrichtin lähelle. Toopi Organics kerää virtsaa paikoista, joissa sitä syntyy runsaasti, ku ten huoltoasemilta, kouluista ja suurista yleisötapahtumista. Lähde: FoodNavigator.com Hunajaa ilman mehiläisiä HOLLANTILAINEN raakaaine valmistaja Fooditive kehittää täsmä fermentoinnilla tuotettavaa hunajaa. Lähde: FoodNavigator.com SOLULIHAA tuottava yhdysvaltalainen UPSIDE Foods on marraskuussa saanut tuotteelleen Yhdysvaltain ruoka ja lääkeviraston FDA:n hyväksynnän elintarvikkeeksi. Sen tuote on ensimmäinen FDA:n hyväksymä solutuotettu liha. Maailman suurin solulihatehdas valmistui Solulihasta valmistettu lihapulla.. Lähde: FoodNavigator.com Energian hinta haastaa vertikaaliviljelyn Lannoitetta ihmisvirtsasta RANSKALAINEN Toopi Organics on kehittänyt menetelmän tuot taa lannoitetta ihmisvirtsasta fermentoimalla. Vertikaaliviljely kuluttaa energiaa selvästi enemmän kuin peltoviljely. Hyväksyntä on ensimmäinen askel pääsyssä Yhdysvaltain markkinoille. Tutkijat toteavat, että sekä vertikaaliviljelyn kestävyys että sen taloudellinen kannattavuus riippuu paljolti käytetystä energianlähteestä ja energian hinnasta. Virtsa on lähes rajaton luon nonvara; pelkästään Euroopan väestö tuottaa sitä 240 biljoonaa litraa vuodessa. Yritys arvioi, että virtsapoh jaista lannoitetta hyödyntämällä voitaisiin jopa puolittaa kemial listen lannoitteiden käyttö. 38 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 Maailmalta KOONNUT: Elina Teerijoki VERTIKAALIVILJELYÄ on pidetty kestävänä tuo tantotapana, mutta energian hinnan nousu on saanut kiinnittämään huomiota sen energian kulutukseen. Solulihaa ei vielä ole hyväksytty EU:ssa uuselintarvikkeeksi, mutta uudet tuotantotilat ja 160 työntekijää mahdollistavat sen, että kau pallinen tuotanto on aikanaan helppo aloittaa. Päästäkseen kauppojen hyllyille tuote tarvitsee vielä Yhdysvaltain ruokatur vallisuusviranomaisen USDAFSISin hyväksyn nän. Yritys harkitsee myös osan luontaisen hunajan sokereista korvaamista tuottamillaan ma keutusaineilla, jotta tuotteen energiapitoisuus laskisi. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa: joillain alueilla kuivuus on jo vaikuttanut hunajantuotantoon merkittävästi. Sadot ovat kasvi huonetuotantoa suurempia, mikä tekee ver tikaaliviljelystä taloudellisesti kilpailukykyisen. Se kuluttaa jopa 95 prosenttia vähemmän vettä kuin peltoviljely, ja viljelysmaata tarvitaan huomattavasti vähem män. Hunajassa tarvittavat entsyymit se tuottaa kunkin erikseen ja yhdistää ne samassa suhteessa kuin luonnon hunajassa. Lopputuote on tiivistetty liuos, jonka voi levittää suoraan maa han. Tavoit teena on kuitenkin aidon hunajan kaltainen valmiste, joka käyttäy tyy ruuassa ja juomassa kuten hunaja. UPSIDE Foods tuottaa kanan soluista leikkeen ja jauhelihan tyyppisiä tuotteita. Yrityksen mukaan kyse on varautumisesta pölyttäjäkatoon, joka voi tehdä hunajasta harvi naisen ylellisyystuotteen
Korkki avataan kiertämällä auki, ja suljetaan pai namalla kiinni.. Ruusukultainen glögikuohuviini Glöetin tekijät lanseerasivat uuden glögiltä maistuvan kuohu viinin, johon on lisätty ruusu kultaista glitteriä ja mausteita, kuten neilikkaa, kanelia, sitruksia ja sahramia. Korkit voi kierrättää pakkauk sen kanssa pah vinkeräykseen. Tyhjät etiketit symboloivat 50 000 nuoren katoamista. Reissumies poisti marraskuun ajaksi kuvansa leipäpusseistaan. Silakasta ja särkikaloista jauhettu muru paiste taan valurautapannulla ja pakastetaan tuoreel taan. Tuotetta voi käyttää esimer kiksi tonnikalan tapaan. HoReCa tuote Kalamurulla on sekä Sydän että Hyvää Suomesta merkki. Opas on ladattavissa osoitteesta www.ek.fi/EUvastuullisuus Pakkauksessa kiinni pysyvät korkit Bonne Juomat Oy:n tetrapak kauk sissa siirrytään käyttämään ensimmäisten joukossa Suomessa HeliCap 26 Pro korkkeja, jotka eivät irtoa kokonaan pakkauk sesta. Glöet Gold palkittiin pronssilla The International Wine & Spirit Competition kilpailussa, johon osallistui viinejä yli yhdek sästäkymmenestä maasta. Reissumies nosti syrjäytymisen keskustelunaiheeksi Kalamuru voitti innovaatiopalkinnon Lagerblad Foods Oy:n Kalamuru voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn Seafood Innovations 2022 kilpailun. Ateriakastik keet ovat lämmitystä vaille val miita tarjoiltavaksi. Ateriakastikkeet fermentoidusta härkäpavusta MeEat Food Techin fermentoi dusta härkäpavusta valmiste tut vatsaystävälliset ateriakas tikkeet valittiin SIAL Paris 2022 messujen innovaatiokilpailun finaaliin. Elinkeino elämän keskusliitto on laatinut pkyrityk siä palvelevan oppaan, jossa kerrotaan lakihankkeista ja niiden vaikutuksista. Isona yrityksenä Fazerilla on mahdollisuus ottaa esille arvopohjaiset asiat. Kilpailuun ilmoittautui yli 1 800 tuotetta. Opas pkyrityksille yritysvastuulain säädännöstä EU:n yritysvastuu laki, kestävän rahoituksen takso nomia ja kestävyys raportoinnin direk tiivi vaikuttavat jatkossa vähintään epäsuorasti suo malaisiin pkyri tyksiin. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 39 Haarukassa KOONNUT: Viivi Wanhalinna Reissumies avaa keskustelua nuorten syrjäytymisestä ja kampanjoi nuorten syrjäytymistä vastaan
l Juttu on koottu Kuopiossa 6.10.2022 Mikromuovit hallintaan -seminaarissa kuultujen asiantuntijapuheenvuorojen pohjalta. lisätään esimerkiksi lannoitteisiin, kasvinsuojeluaineisiin, kosmetiikkaan, pesuaineisiin ja maaleihin. Direktiivin mukaan talousveden tuottajilta on vaadittava mikromuovien seurantaa, mikäli niiden katsotaan mahdollisesti vaarantavan ihmisten terveyden. Globaalisti mikro muoviongelma on osa puutteellista materiaalien kierrätystä, totesi tutkimusinfrastruktuurijohtaja ja biomateriaalien karakterisoinnin dosentti Arto Koistinen Itä-Suomen yliopistosta. Lisäksi parhaillaan valmistellaan rajoitusta tarkoituksella tuotteisiin lisätyille mikromuoville. JUOMAVESIDIREKTIIVIÄ TÄYDENNETÄÄN VUONNA 2024 Tutkijatohtori Tiina Paloniitty Helsingin yliopistosta totesi, että EU:ssa on tartuttu mikromuoviasiaan muovin kierrätystä lisäämällä ja kertakäyttöisiä muovituotteita rajoittamalla. Lisäksi tarvitaan tutkimuksia materiaaleiltaan, kooltaan ja muodoltaan erilaisista mikro muovipartikkeleista, Korkalainen painotti. Direk tiiviä tullaan täydentämään viimeistään tammikuussa 2024 hyväksytyllä mikromuovien mittausmenetelmällä, mikä mahdollistaa seurannan. Standardoituja mittausmenetelmiä ja tutkimustietoa tarvitaan riskiarvion tueksi, todettiin Mikromuovit hallintaan -seminaarissa lokakuussa 2022. Uurasjärvi kaipaa standardisoituja mittausmenetelmiä mikromuoveille. Mikro muoveja 40 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 Mikromuovit hallintaan lainsäädännöllä. Paloniityn mukaan mielekäs sääntely edellyttää tarkempaa selvitystä, millaisia mikromuoveja on syytä säännellä ja missä ympäristöissä. Olennaista on haitan määrä ja toistuvuus; on selvitettävä, vaikutetaanko sääntelyllä hajavai pistekuormitukseen, Paloniitty painotti. Soluja eläinkokeissa on saatu viitteitä siitä, että jotkut mikromuovit voisivat lisätä solujen oksidatiivista stressiä ja tulehdusta. Se johtuu siitä, että mikromuovien määrittäminen kiinteistä materiaaleista on huomattavasti vaikeampaa, muistutti tutkijatohtori Emilia Uurasjärvi Itä-Suomen yliopistosta. Euroopan komissio kartoittaa parhaillaan talousveden mikromuoveihin liittyviä terveysriskejä ja lupaa raportoida niistä viimeistään tammikuussa 2029. KU VA : FL Y / UN SP LA SH Eläinkokeissa on kuitenkin käytetty todella suuria mikromuovimääriä, jotka eivät ole lähelläkään ihmisen todellista altistumista, muistutti erikoistutkija, molekulaarisen ympäristötoksikologian dosentti Merja Korkalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Mikromuovit on mainittu EU:n juomavesidirektiivissä (EU) 2020/2184 tarkkailtavien aineiden listalla. Uurasjärvi pohti asiaa menetelmänkehityksen näkökulmasta: olisi tärkeää saada tietoa riskeistä, jotta tiedettäisiin, millaisia mikromuoveja on syytä mitata. TUTKIMUSTA TARVITAAN RISKIARVION POHJALLE EFSA:n raportin mukaan elintarvikkeiden mikromuoveista ja niiden terveysvaikutuksista ei ole riittävästi tietoa luotettavaan riskiarviointiin. Seminaarin järjesti Itä-Suomen yliopiston toteuttama Mikromuovien analyysin ja poistomenetelmien kehittäminen teollisuuden laadunvalvontaan (MAP) -hanke (Pohjois-Savon liitto, EAKR-rahoitus). Mikromuoveja on analysoitu hyvin kirjavilla menetelmillä, jolloin eri tutkimusten välinen vertailu on haastavaa. Elintarvikkeista mikromuoveja on analysoitu pääasiassa juomista. E i ole tarkoituksenmukaista kieltää kaikkia muoveja, vaan rajoittaa niiden käyttöä, jotka aiheutta vat ihmiselle tai ympäristölle merkittävää haittaa. Mikromuoveille valmistellaan lainsäädäntöä, vaikka niiden riskejä ei vielä tunneta. Mikromuovien hallinta on tärkeää talous veden laadun näkökulmasta, sillä puhdas vesi on edellytys puhtaille elintarvikkeille. Lisätietoja: Laura Tomppo, laura.tomppo@uef.fi LISÄTIETOJA: EFSA:n riskinarvio elintarvikkeiden mikromuoveista: efsa.europa.eu/en/efsajournal/ pub/e181102 EU:n lainsäädännön valmistelun tilanne mikromuoveista: echa.europa.eu/fi/hot-topics/ microplastics EU:n juomavesidirektiivi: eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/ ?uri=CELEX:32020L2184&from=EN. Lainsäädäntö TEKSTI: tutkijatohtori Kaisa Raninen, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja SIBLabs Muovipillien ja muiden kertakäyttömuovi tuotteiden käyttö on jo kielletty EU:ssa
Asetuksella on tarkoitus panna toimeen Pel lolta pöytään -strategian kasvinsuojeluaineita koskevat vähentämistavoitteet. Ehdotus edellyttää lisäksi, että kansalaisille järjestetään valistusohjelma valmisteiden oikeasta käytöstä ja riskien vähentämisestä. Uutta olisi myös se, että kaikki kasvinsuojeluaineiden levitysvälineet tulee ilmoittaa viranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Integroidulla torjunnalla tarkoitetaan eri kasvinsuojelumenetelmien käyttöä perustellusti siten, että vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Kasvinsuojeluaineiden lentolevitys olisi uudessakin asetuksessa lähtökohtaisesti kielletty, mutta poikkeuksia voisi tarkoin rajoituksin myöntää, mikäli käyttökelpoisia vaihtoehtoja ei ole ja lentolevitys aiheuttaisi pienemmän riskin. Tämän direktiivin pohjalta on rakennettu nykyinen kasvinsuojeluainekäyttäjien koulutusjärjestelmä tutkintoineen ja levitysvälineiden säännöllinen testausjärjestelmä. KU VA : M AR KU S SP IS KE /U NS PL AS H EU -komission uusi ehdotus asetukseksi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä tavoittelee kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaiden tulisi asettaa vastaavat kansalliset vähennystavoitteet Ehdotus ei puutu kasvinsuojeluaineiden hyväksymiseen, josta säädetään eri asetuksella. Ehdotuksen mukaan kaikkien kasvinsuojeluaineiden käyttö olisi kielletty ehdotuksen määrittelemillä herkillä alueilla, esimerkiksi yleisön käyttämillä alueilla kuten puistoissa ja ekologisesti herkillä alueilla kuten suojelualueilla. Ehdotus korvaisi voimassa olevan direktiivin kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä. l Lainsäädäntö TEKSTI: johtava asiantuntija Tove Jern, maaja metsätalousministeriö Kasvinsuojeluaineiden käytöstä puolet pois Uusi asetus kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä tähtää merkittävään kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseen EU:ssa.. Lisäksi direktiivistä on lähtöisin kasvinsuojeluaineiden käyttäjille asetettu vaatimus seurata integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. NEUVOJAN KÄYTTÖ PAKOLLISEKSI OSTAJALLE Uutta ehdotuksessa on, että ammattikäyttäjän tulee käyttää neuvojan kasvinsuojelupalveluja vähintään kerran vuodessa, ja neuvojan tulee olla koulutettu ja riippumaton. Neuvottelut uudesta ehdotuksesta ovat alkaneet EU:ssa kesällä, ja on vaikea arvioi da, miten kauan ne kestävät. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien vähentämisen lisäksi asetuksella tavoitellaan integroidun torjunnan käytön lisäämistä ja vähemmän vaarallisten ja kemiallisille kasvinsuojeluaineille vaihtoehtoisten keinojen käytön lisäämistä tuhoojien torjunnassa. Integroidussa tor junnassa (IPM) korostetaan kasvintuhoojien seurantaa, vaihtoehtoistenkin menetelmien käytön harkintaa sekä tarkkaa kirjanpitoa toimenpiteistä, jotta kasvukauden tuloksia voi jälkikäteen analysoida ja oppia seuraavia vuosia ajatellen. Myös miehittämättömille ilma-aluksille voisi jatkossa myöntää poikkeuksen lentolevityskiellosta. Ehdotuksen mukaan kasvinsuojeluaineita työssään käyttävien tulisi seurata viljelykasvikohtaisia IPM-sääntöjä, tai jos sellaisia ei vielä ole tehty kyseiselle viljelykasville, tulee seurata yleisiä IPM-sääntöjä. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 41 Perunan viljelyssä tarvitaan kasvinsuojeluaineita erityisesti kosteina kesinä. Ehdotuk sen arvioidaan nykymuodossaan tuovan Suomelle lisää hallinnollista työtä sekä toimijoille että viranomaisille, mutta myös positiivisia ympäristövaikutuksia. Ehdotuksen tavoitteena on kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien vähennys 50 prosentilla ja vaarallisimpien kasvinsuojeluaineiden käytön vähennys 50 prosentilla lähtötasosta eli vuosien 2015–17 keskiarvosta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisiin toimintasuunnitelmiin kootaan tiedot vähennystavoitteista ja niiden edistymisestä sekä toimista, joilla vähennystyötä edistetään
RAKENNEKEHITYS ETENEE JA TUONTIRIIPPUVUUS SÄILYY Luonnonvarakeskuksen hankkeissa Kohti resilientimpää ruo kajärjestelmää epävarmuuksien edessä (TREFORM) ja Deter minants of successful foresight system in preventing food crisis (DEFORFO) ennakoitiin maatalouden kehitystä 2020-luvulla toivottavan ja todennäköisen tulevaisuuden suhteen. 42 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 42 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 kasvien ja luomun tuotantoalojen ennakoidaan kasvavan lievästi. Suurempi määrä toimijoita voisi tarkoittaa hajautetumpaa ruokaketjua, joka häiriötilanteessa turvaisi raaka-aineiden saatavuutta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmivaiheista Delfoi-prosessia, johon osallistui vuoden 2021 aikana yhteensä 64 ruokajärjestelmän ja huoltovarmuuden asiantuntijaa. Rakennekehityksen nähtiin edelleen etenevän kohti suurempia, erikoistuneempia ja maantieteellisesti keskittyneempiä yksiköitä. V iimeaikaiset kriisit, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronapandemian vaikutukset ruokaturvaan, ovat synnyttäneet tutkimusta ruokajärjestelmän toimivuudesta. Tulosten mukaan tuotantoalassa ja -volyymeissa ei nähdä merkittäviä muutoksia. Toimijoiden määrän lisääntymistä ruokajärjestelmässä pidetään toivottavana, mutta ei todennäköisenä. Tiede & Tutkimus TEKSTI: professori Pasi Rikkonen, tutkija Karoliina Rimhanen ja tutkija Kalle Aro, Luonnonvarakeskus Asiantuntijapaneeli arvioi muutosjoustavuuden vahvistamista toivottavassa ja todennäköisessä tulevaisuudessa 2020luvulla.. Se on mahdollista toteuttaa hyvällä yhteistyöllä, joka on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus monissa koetuissa kriiseissä. Ruuan huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää kaikilla ruokajärjestelmän tasoilla käytettävien tuotantopanosten ja toimintojen varmistamista myös häiriötilanteissa. Yritysrakenteen toivotaan monimuotoistuvan, mikä parantaisi ruokajärjestelmän häiriönsietokykyä. Monimuotoistumista ei kuitenkaan pidetty todennäköisenä nykyisessä rakennekehityksen trendissä, jossa tilakoko suurenee ja erikoistuminen tuotannossa yhä vahvistuu. Alkutuotannon sisällä valkuaisMaatalouden muutosjoustavuus yhä tärkeämpää Luonnonvarakeskus tutki asiantuntijoiden arvioita ja toiveita ruokajärjestelmän varautumiskyvystä. Prosessissa asian tuntijat arvioivat ruokajärjestelmän muutosta 2020luvulla, sen muutosjoustavuuden tekijöitä ja muutosjoustavuutta vahvistavia toimia. Epävarmuutta luo kustannusten kohoamisen uhka ja sen myötä lisääntyvät tuotantovaikeudet. Ymmärrys on lisääntynyt sekä ruokajärjestelmien haavoittuvuudesta että kyvystä varautua ja kestää yllättäviä kriisejä. Yleiskuva näyttää tällä hetkellä siltä, että reagointikykyä ruuantuotannossa on ja selviämme lyhyellä aikajänteellä. On kuitenkin tunnistettu tarve vähentää epävarmuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Maltillisuutta toiveissa aiheuttaa epävarmuus teknologiakehityksen vaikutuksista perinteiseen maatalouteen sekä siitä, tuoko uusi tuotantoteknologia lisävolyymiä tuotantoon vai korvaako se perinteistä maataloutta. Yritysesittelyihin voi osallistua myös etänä. Viljelykasvivalikoiman monipuolistaminen ja esimerkiksi omavaraisuuden kasvattaminen valkuaiskasvituotannossa parantaisi kotimaisen kasvija eläinproteiinituotannon arvoa sekä vähentäisi riippuvuutta tuontivalkuaisrehuista. Omavaraisuusasteen kasvattamista pidetään todennäköisenä. Tämä ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Energiajärjestelmän häiriöt voivat vaikuttaa voimakkaasti myös ruokajärjestelmän toimintakykyyn: siinä missä sähkökatkoilla ja ostoenergian hinnoilla on suora vaikutus ruuan tuotannon toimintamahdolli suuksiin, epäsuorat vaikutukset näkyvät esimerkiksi tuotanto panosten hintojen nousuna ja kuluttajien ostovoiman heikke nemisenä. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 43 Asiantuntijat korostivat haastatteluissa, että tuotantopanosten tuontiriippuvuudesta halutaan irti. Näin varmistuu ruuan huoltovarmuus. AIKA 8.2.2023 klo 11–15 Retki Iisalmeen OHJELMA JA ILMOITTAUTUMINEN: avataan tammikuulla Tilaisuus on avoin kaikille. Syödään yhdessä lounasta ja taitetaan matkat kimppakyydein. Asiantuntijat toivovat, että huoltovarmuuteen panostettaisiin nykyistä enemmän. Tämän vuoksi ruokajärjestelmää tarkasteltaessa on tärkeä ymmärtää paitsi järjestelmän sisäistä toimintaa, myös rinnakkaisia yhteiskunnan sektoreita, joihin ruokajärjestelmä on kytkeytynyt. TOIVEENA TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN Alkutuotannon viljelykasvivalikoiman ja viljelykiertojen monipuolistumista toivotaan. Erityisesti ruuan ja energian varmuusvarastojen nähtiin vähentävän epävarmuutta. Tämä monipuolistuminen edistäisi samalla maaperän terveyttä ja kasvukuntoa. RUOKAJÄRJESTELMÄ on voimakkaasti linkittynyt muihin yhteiskunnan järjestelmiin. Asiantuntijat toivovat 2020luvulla entistä vahvempaa panostusta ruokajärjestelmän kokonaisvaltaiseen hallintaan, ruokajärjestelmän erilaisten syyja seuraussuhteiden parempaan ymmärrykseen sekä johtamistaitoihin äkillisissä tilanteissa. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Itäja Pohjois-Suomen jaosto. • Prosessiteollisuuden erikoisammattitutkinto • Prosessiteollisuuden ammattitutkinto • Laboratorioja mittausalan ammattitutkinto, erikoislaborantti • Kurssit ja yrityskohtaiset koulutukset • Lähiesimiestyön ammattitutkinto • Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto • Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto • Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Valimotie 8, 00380 Helsinki asiakaspalvelu@taitotalo.fi, 010 80 80 90 Lisätietoja Markku Rekinen, asiakkuuspäällikkö 050 3695 498, markku.rekinen@taitotalo.fi taitotalo.fi Taitotalo kouluttaa ROHKEITA TYÖELÄMÄN OSAAJIA! Tervetuloa tutustumaan Savo Maltille pienmallastamoon ja Olville yritykseen, tuotemaistatukseen ja museoon. Vaikka Venäjän hyökkäys onkin horjuttanut kansainvälistä kaupankäyntiä, sopimuksellisuuteen, kansainväliseen kauppaan ja elintarvikkeiden tuontiin luotetaan ja näiden asioiden nähdään lisääntyvän 2020-luvulla. Asiantuntijat arvioivat, että sekä häiriöiden estämisen että niistä toipumisen kustannukset nousevat tulevina vuosina. Joustavuutta edistävä tutkimus, kehittämis ja tiedon välitystyö parantaa ruokajärjestelmän toimijoiden ja pää töksentekijöiden kykyä ennakoida ja varautua järjestelmän toimintakyvyn ja vakauden vahvistamiseksi. Muutosjoustava ruokajärjestelmä Elintarviketeollisuudessa tarvitaan monenlaisia taitoja. Tarjonnastamme on runsaasti prosessiosaajille ja esihenkilöille suunnattuja koulutuksia. Uusien tuotantoteknologioiden kehittymistä kuten solumaataloutta ja vertikaaliviljelyä pidetään todennäköisenä 2020-luvulla, mutta niiden toivotaan yleistyvän maltillisesti. Markkinahintojen heilahtelujen uskotaan lisääntyvän, vaikka maailmamarkkinoiden kehityksen toivotaan pysyvän vakaampana. l RESILIENTTI eli muutosjoustava ruokajärjestelmä pystyy kestämään ja toipumaan häiriöistä siten, että terveellistä, koh tuuhintaista, turvallista ja hyväksyttävää ruokaa on varmasti saatavilla kaikille
HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. 050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 Vantaa 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 lassi.hieta@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi AKVAMARIINI OY Antinkatu 3 D 00100 HELSINKI 045 256 5135 info@akvamariini.fi www.akvamariini.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 0207 911 400 info-fi@ammeraalbeltech.com www.ammeraalbeltech.com ANTICIMEX OY Uutistie 3 C 01770 VANTAA 020 749 5706 asiakaspalvelu@anticimex.fi www.anticimex.fi AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 0207 917 700 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi AUSER OY KOTKA Jylpyntie 35, 48230 KOTKA myynti@auser.fi 05 3410 400 www.auser.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI (09) 681 081 www.bangbonsomer.com BEDIKA OY PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI (09) 41355300 info@bedika.fi www.bedika.fi BERNER OY Teollisuuden Berner Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki 0207 914 332 anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA (09) 5495 640 www.brenntag.com/finland/ www.brenntag-food-nutrition.com/en/ CALDIC FINLAND OY Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com OY CELEGO AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 Turku 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CLEAMIX OY Mekaanikonkuja 6 70900 TOIVALA 044 057 6285 emma.nykyri@cleamix.com www.cleamix.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI (02) 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 5 02630 ESPOO (09) 7590 770 Fax (09) 7590 7799 cortex@cortex.fi www.cortex.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ELAP OY Palokkaantie 6 17110 KALLIOLA 044 544 0007 vesa.koivumaa@elap.fi www.elap.fi ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com/fi/teollisuudenalat/ elintarviketeollisuus/ FAZER MYLLY Kasakkamäentie 3 15800 Lahti Käyntiosoite: Reissumiehenkatu 2, 15830 Lahti 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 Söderkulla (09) 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO (09) 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 Kauhajoki 0207 995 888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 Kokkola 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 Seinäjoki Åkerlundinkatu 2A 33100 Tampere Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 Helsinki 040 161 5443 / Kunnas (tj) 040 175 0259 / Kärki (myynti) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FUCHS OIL FINLAND OY Wolffintie 36 65200 VAASA 0207 459 660 Fax 0207 459 667 fuchs@fuchs-oil.fi www.fuchs.com/fi GEA FOOD SOLUTIONS FINLAND Hiomotie 19 00380 Helsinki 020 755 8960 www.gea.com/suomi www.gea.com GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HIGH METAL OY High Metal Oy Linjatie 3, 01260, VANTAA 044 360 0030 info@highmetal.fi www.highmetal.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 0207 76 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 Kantvik 010 431030 www.iff.com IMCD FINLAND OY Keilaranta 19 02150 ESPOO (09) 251 5160 seppo.oksanen@imcd.fi www.imcd.fi H A N K IN TA O PA S KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas 44 Kehittyvä Elintarvike 6/2022. KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ: Hannu Pyykkö, puh
BRANCH FINLAND Linnoitustie 4 B 02600 ESPOO 040 481 8368 jarmo.lohilahti@malvernpanalytical.com www.malvernpanalytical.com/en/industries/ food-and-drinks MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 Pyhäntä 0207 991 399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEDFILES OY Volttikatu 5 70700 KUOPIO 044 700 1211 mari.lyyra@medfiles.eu www.medfiles.eu MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 0207 410 990 Fax 0207 410 991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 Helsinki 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 0207 921 300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com MURRI OY Koukkukatu 1 15700 LAHTI Puh. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI (09) 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 45. 03 882 4000 myynti@murri.fi www.murri.fi NORDIC LABEL OY Sirrikuja 2 00940 Helsinki 044 433 3700 tilaukset@nordiclabel.fi info@nordiclabel.fi etunimi.sukunimi@nordiclabel.fi www.nordiclabel.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 Helsinki (09) 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi RE GROUP Sentnerikuja 3 00440 HELSINKI (09) 560 7000 www.regroup.fi ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 A 02170 ESPOO (09) 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN satafood@satafood.net www.satafood.net SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus OW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava (09) 720 6310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA (09) 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 0207 351 500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD Turkkirata 10 33960 PIRKKALA 03 358 760 myynti@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com WHITELAKE SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com R. H A N K IN TA O PA S INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 Espoo 0207 208 200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA (05) 2184 270 Fax (05) 2184 290 mail@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi JOSPAK OY Aukeentie 8 30100 Forssa 040 5159918 info@jospak.com www.jospak.com KARI NEVALAINEN OY Vierikatu 1-3 04430 Järvenpää 0400 494 224 www.karinevalainen.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 0207 710 400 Fax 0207 710 402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA / INSPECTA OY Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 0207 497 970 klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.com KOMETOS OY PL 97 (Keskustie 23) 61801 KAUHAJOKI 020 757 1400 mailbox@kometos.com www.kometos.com /kometos-oy LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 Kuopio 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA (09) 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO (09) 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.lihel.fi LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MALVERN PANALYTICAL B.V
H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus AKVAMARIINI OY elintarvikealan kuluttajapalvelu ANTICIMEX OY Food Safety -palvelut hygieniapassitestit tuholaistorjunta ELAP OY tuotetietojen, laadun ja elintarviketurvallisuuden asiantuntija ELOMATIC OY konsultointi ja tekniset suunnittelupalvelut projektinhallinta ja hankintapalvelut FOODWEST OY – ideointi – kuluttajaymmärrys, markkinatutkimus – tuotekehitys – konseptikehitys – sopimusvalmistus / -pakkaaminen – laatu, vastuullisuus ja elintarvikelainsäädäntö – tuotetietopalvelu (pakkausmerkinnät, Synkka, Jamix) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food Service asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA / INSPECTA OY sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut MEDFILES OY elintarvikelainsäädäntöpalvelut: pakkausmerkinnät uuselintarvikkeet, terveysväitteet kliiniset tutkimukset METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi RE GROUP – asiantuntijapalvelut – projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIAja sähkötekniikka – kylmätekniikka SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY – asiantuntijapalvelut elintarvikealan yrityksille ja maatiloille, – bioja kiertotalouden asiantuntemus, alkutuotantoon sekä – elintarvikeja ympäristöteknologioihin liittyvät kehityshankkeet SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMERAAL BELTECH OY – elintarviketeollisuuden hihnat BEDIKA OY – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit CORTEX OY – leipomoja pakkauskoneet – merkintälaitteet – pakkausmateriaalit DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet FUCHS OIL FINLAND OY – elintarvikelaatuiset Cassida voiteluaineet. Voiteluaineilla ovat NSF-rekisteröinnit, Halal ja Kosher sertifioinnit sekä tuotannolla on ISO 21469 sertifiointi. GEA FOOD SOLUTIONS FINLAND elintarviketeollisuuden prosessija pakkauskoneet HIGH METAL OY – elintarviketeollisuuden koneet, laitteet ja linjastot – suunnittelu ja valmistus 70 vuoden kokemuksella INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät JAUHETEKNIIKKA OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät KARI NEVALAINEN OY – tuotemerkinnän koneet ja laitteet – etikettitulostimet – aplikaattorit – käsimerkintälaitteet – etiketit, tarvikkeet KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet KOMETOS OY – komponenttiannostelijat – nesteannostelijat – rasianpurkajat LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT 46 Kehittyvä Elintarvike 6/2022
BRANCH FINLAND laaduntarkkailun, tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratoriolaitteet ja asiantuntijapalvelut WHITELAKE SOFTWARE POINT OY – laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä laadunvarmistukseen, tuotekehityseen ja palveluanalytiikkaan – LabVantage LIMS PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat, Wrap around-, Linerlesja kerrosetiketit painetutja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut JOSPAK OY Jospak-vuokapakkaukset elintarviketeollisuudelle KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet MULTIVAC OY – pakkausja etiketöintikoneet NORDIC LABEL OY – etiketit, tarrat ja kuitukannet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY – sakeutusja hyytelöimisaineet – proteiinit – kuidut – aromit ja maustaminen – makeuttajat – luontaiset säilöntäaineet – kasvirasvat – juustojauheet BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC FINLAND OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 47. H A N K IN TA O PA S METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi – prosessianalysaattorit MULTIVAC OY – pakkauskoneet – etiketöintikoneet – siivutuskoneet – monipäävaa’at – tarkastusvaa’at – metallinilmaisimet – röntgenlaitteet – robotiikka MURRI OY kunnonvalvontajärjestelmät konenäkö ja RFID-järjestelmät anturit, IO-Link ja IT-verkkotuotteet kotelot, läpiviennit ja merkintä robotiikan tarvikkeet kaapelit ja kaapelointitarvikkeet energiansiirtoketjut ja virtakiskot äänija valohälyttimet THINKFLOW OY pumput ja venttiilit lämmönvaihtimet ja ohjausyksiköt säiliövarusteet ja pesurit mittausja säätölaitteet TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD suodattimet, erottimet, huohottimet voiteluaineet ( H1, H2, 3H, HTI) KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet CLEAMIX OY dekontaminointi hygienian hallintaan KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO AUSER OY KOTKA – kunnossapidon varaosat – taajuusmuuttajat ja moottorit – logiikat ja mittalaitteet – pneumatiikkakomponentit OWATEC GROUP OY jäteveden & lietteen käsittely modulaariset konttiratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät LABORATORIOTUOTTEET MALVERN PANALYTICAL B.V
MUKANA JO YRITYSTÄ. Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA. 80 Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi VARAA PAIKKASI: 64 % lehden lukijoista tekee hankintapäätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto Kehittyvä Elintarvike -lehden tuoteja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. OSTA NYT PAIKKA OPPAASSA VUODELLE 2023!. H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET OY CELEGO AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut – vitamiiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB aromit, värit, öljyt, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY entsyymit, aromit, lisäaineet apuaineet, stabilointiaineet valmistusaineet, proteiinit emulgointiaineet, rasvajauheet modifioidut tärkkelykset LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut artesaanileipomoille, teollisille leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä food servicetoimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut – Gelato-jäätelökoneet ja raaka-aineet – leipomokahvilakonseptit LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset ROQUETTE NORDICA OY – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R
Elintarviketeollisuuden merkitys suomalaisen hunajan käyttäjänä on vahvistunut. l Hunajayhtymä liittyi Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseneksi syksyllä 2021. HUNAJAA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Hunajan tuottaminen on vaativaa. Pakkausratkaisut ovat moninaisia, kuten ämpäreitä, tynnyreitä ja lämmitettäviä kontteja. Mehiläishoitajien omistama, vuonna 1969 perustettu eteläsuomalainen Hunajayhtymä Oy päätti satsata hunajan markkinointiin toissa vuonna. Vuonna 2016 sato oli kehno ja suomalainen hunaja loppui talvella. Parantuneen peiton taustalla on brändiuudistus, joka näkyi myös kuluttajapakkauksissa. Teollisuusasiakkaille he tarjoavat asiakkaiden tuotantoon räätälöityjä ratkaisuja. S uomalaiselle hunajalle on kysyntää, mutta hunajabrändien tunnettuus on matala. Alkutuotannossa hinnat sahaavat paljon, ja se voi johtaa kannattavuuskriiseihin. – Onneksi hunaja säilyy oikein säilytettynä hyvin. HUNAJANKIN BRÄNDÄYS KANNATTAA ETS kannattajajäsen TEKSTI: Laura Hyvärinen Hunajayhtymän brändi ja markkinointijohtaja Kirsi Lönnmark ja toimitusjohtaja Aapo Savo luot saavat yritystä kasvuun. Tälle vuodelle odote taan yli neljän miljoonan liikevaihtoa, toimitusjohtaja Aapo Savo kehaisee. Kosmetiikkapuolella haetaan tehoa haavojen parantumiseen, rohtuneisiin huuliin ja ihon kuorintaan. – Tuomme tuotekehitykseen myös hunajaan liittyvän osaamisemme. Satovaihtelut voivat olla suuria. KU VA : HU NA JA YH TY M Ä. Hunajayhtymä tuo hunajaa teollisuuden käyttöön myös ulkomailta. Hunajayhtymällä on merkittävä markkinaosuus vähittäiskaupassa. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksessa suositellaan hunajaa yskään. Voimme varastoida hyviltä satovuosilta hunajaa, jotta on mitä myydä heikompinakin vuosina, Savo taustoittaa. Osaksi noin kymmenen hengen tiimiä palkattiin brändija markkinointijohtaja Kirsi Lönnmark. Toisena tulevat myslit ja granolat, Savo kertoo. Meidänkin logomme oli ennen pakkauksen kääntöpuolella, Lönnmark kertoo. Hunajayhtymän tautalla on 150 sopimus tuottajaa, joten hunajavirta syntyy pienistä puroista. Luontokulma on brändimme ytimessä, Lönnmark jatkaa. Toisaalta Hunajayhtymällä on pitkäaikaisia asiakassuhteita. Hunajaa voidaan myös annostella pakkaukseen juuri asiakkaan reseptin tarvitsema määrä. – Kuluttajat ovat huolissaan pölyttäjäkadosta. – Ennen mikään suomalainen hunaja ei ollut tunnettu. He toimivat mehiläisten viestinviejinä käyttämällä hunajaa. Rekrytointi & Koulutus, Myynti & Markkinointi 49 Hunaja on sokeria makeampaa ja sillä on tutkittuja terveyttä edistäviä ominaisuuksia, mutta lainsäädännön vaatimia väittämiä sille ei ole haettu. – Lihamarinadit ovat tunnetuin hunajan teollinen käyttökohde. – Markkinointisatsaus on kannattanut, sillä liikevaihto on noussut yli kymmenen prosenttia. Hunajayhtymä on valjastanut kuluttajia puhuttelevan vastuullisuusnäkökulman osaksi brändiviestiä. Tuotteen energiapitoisuutta voidaan laskea vaihtamalla sokeri hunajaan makeutuksen näkökulmasta. Niitä ominaisuuksia ei ole hunajankaltaisissa valmisteissa, Aapo Savo muistuttaa. – Harmi, että hunaja on monessa tuotteessa niin pienessä roolissa, että kotimainen hunaja ei nouse tuoteselosteessa kilpailueduksi
Jaosto myös järjes Elintarviketieteiden Seuran palsta Tapahtuma on avoin ja ilmainen ETS:n jäsenille. Toimitukseen etsi tään osaaikaista toimittajaa, ensi vuoden lopussa eläkkeelle jäävälle mediamyyjälle Hannu Pyykölle tul laan etsimään seuraajaa ja minulle tullaan etsimään seuraaja päätoi mittajaksi, kun olen ensi vuoden lopussa siirtymässä kokopäiväi sesti Porokylän Leipomolle. Hallitus ehdottaa kaik kiin jäsenyyksiin hinnankorotuksia yleisen hintatason nousun takia. Iisalmessa Savo Mal tilla ja Olvilla. Alus tavasti siihen on varattu torstai aamut 16.3., 23.3. UUTTA JÄSENYYKSIIN Elintarviketieteiden Seuran syys kokous on 7.12. Hänen viimeiset työpäivänsä ETS:n palveluksessa ovat tässä joulun alla. Parikymmentä vuotta tämän lehden toimituspäällikkönä työs kennellyt Pirjo Huhtakangas on kirjoittanut tähän lehteen jäähy väisartikkelin. Vierailun jäl keen on jaostojen vuosikokoukset. Viime keväästä alkaen Kehittyvä Elintarvike lehden toi mittajana työskennellyt MMM, ETM Viivi Wanhalinna valittiin toimin nanjohtajaksi marraskuulla. Seuran tapahtumissa oli tänä vuonna reilut tuhat osallistu jaa. Seuran tapahtumista veto voimaisimmat ovat tänä vuonna olleet Ruokapetokset ja niiden hallinta ja 8.12. Nyt on tiedossa kolme tulevaa rekrytointia. 50 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 50 Kehittyvä Elintarvike 6/2022 TULE TUTUSTUMAAN DIGILEHTEEN kehittyvaelintarvike.fi/digilehti Kapulan vaihtoja tulossa TEKSTI: Laura Hyvärinen T apahtumien täyteinen vuosi alkaa lähestyä päätöstään. järjestettävä Uusi maailma – Ruuanvalmistusteknologia muutoksessa. Kullekin valinnalle olisi oma hintansa, digivaihtoehto olisi edullisin. Toiminnan joh tajasta tulee työparini, sillä jatkan päätoimittajana ja vastaamme kumpikin hallituksen puheen johtajalle. ja 30.3. Tapahtumia oli yhteensä 19 ja lisäksi järjestettiin Kemian Päiville proteiiniseminaari ja osallis tuttiin tiiviisti EuroSensekonfe renssin järjestelyihin. Lämpimästi tervetuloa! tää yhdessä Elintarvikeanalytii kan jaoston kanssa yritysvierai lun Med filesille 16.3. Kun myös viimeksi mainittujen tapahtumien osallistujamäärät huomioidaan, päästään pariin tuhanteen osallis tujaan. Toimitus päällikön tehtävän kapulan vaihto on tehty jo miltei vuosi sitten Elina Teerijoen kanssa. Haluan kiittää kaikkia meidän noin 70 aktiivijäsentä työpanok sesta seuran eteen ja kaikkia asiantuntijapuheenvuoroja pitä neitä, retkien ohjaajia ja osallistu jia, kun olette lähteneet mukaan. Elintarviketieteiden Seura ja muut jaostot pitävät myös vuosi kokouksia tammi–maaliskuussa. Ilmoittautuminen aukeaa tammikuussa. Opiskelijoille lanseerataan kam panja: opiskelijajäsenet saavat osallistua ilmaiseksi seuran järjes tämiin webinaareihin. Seuran hallitus esittää syys kokoukselle muutoksia jäsenyy teen: jäsenyys voi pitää sisällään digilehden, paperilehden tai kum matkin. Näiden tapah tumien järjestelyissä on ollut keskiössä viisi seuran yhdeksästä jaostosta tai alueseurasta. Elintarvikeanalytiikan jaosto ja Itäja Pohjois-Suomen jaosto Vierailu Medfilesille ja vuosikokoukset AIKA: 16.3. Vierailun päätteeksi pidetään Elintarvikeanalytiikan jaoston ja Itäja Pohjois-Suomen jaoston vuosikokoukset. Osallistukaa jatkossakin! Alkuvuodesta järjestetään taas Ansiokkaat tieteentekijät tapah tuma, jossa stipendinsaajat esit televät tutkimuksiaan. Kumpaankin vierailuun voi osittain osallistua myös etäyhteyksin! Elintarviketurvallisuusjaosto järjestää Näytteenotto osana omavalvontaa webinaarisarjan. Sen lisäksi Wan halinna jatkaa lehden osaaikai sena toimittajana. Painoaikataulun vuoksi päätöksiä ei voida vahvis taa tähän lehteen, vaan niistä uuti soidaan uutiskirjeessä tuoreel taan. Niiden kautta voi luontevasti läh teä mukaan aktiivijäseneksi, ter vetuloa! VIIVI WANHALINNA TOIMINNANJOHTAJAKSI Seuralle on valittu uusi toiminnan johtaja. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2023. Itä ja PohjoisSuomen jaosto vierailee 8.2. klo 15 alkaen PAIKKA: Vantaa, Kuopio, etäyhteys ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Tervetuloa vierailulle elintarvikkeiden rekisteröintija tutkimuspalveluja tuottavalle yritykselle Medfilesille. Lipputulot ovatkin seuran neljänneksi tärkein tulonlähde. Tällä on tar koitus houkutella elintarvikealan korkeakouluopiskelijoita liitty mään jäseniksi.. Johtoryhmiin etsitään mukaan uusia jäsen aktiiveja. Hallitus myös esittää syys kokoukselle, että eläkeläiset sai sivat jatkossa 25 prosentin alen nuksen jäsenyydestä ja tapahtu malipuista. Toiminnanjohtajan työ on jatkossa kolmepäiväinen
AMMATTILAISTEN VERKOSTO Kumppanisi ovat jo täällä! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET ETS auttaa pysymään ajan tasalla siinä, mitä uutta elintarvikesektorin moninaisilla alueilla tapahtuu ja kehitetään. VASTUULLISUUSJOHTAJA MATTI KALERVO, KESKO OYJ ETS on osoittautunut erittäin toimivaksi kanavaksi verkostoituessamme elin tarvike sektorin asiakkaidemme sekä muiden yhteistyö kumppaneidemme kanssa. TOIMITUSJOHTAJA LASSE MÄKELÄ, EUROFINS SCIENTIFIC FINLAND OY keh itty vae lint arv ike .fi/ liit y Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:
Se luo mukavan lukukokemuksen mobiilikäyttäjille, mutta se tarjoaa muutakin. D igitaaliset sisällöt ovat saatavilla mobiililaitteille ja pöytäkoneille. TULE KÄYTTÄJÄKSI Pääset käyttämään mobiilisovellusta heti. Kehittyvä Elintarvike -lehti toi lukijoille lehtisovelluksen. Silloin huomaat nopeasti uudet sisällöt. Yksittäisten artikkelien lukemiseen suosittelemme artikkelitilaa, jossa sisällöt voi myös kuunnella puhesynteesin avulla. Käyttäjä voi valita mieleisimmän tavan sisältöjen käyttöön. Lataa nyt mobiilisovellus Uusin lehti Aiemmat numerot Lue tai kuuntele sisältöjä silloin kun haluat. Pöytäkoneella sisällöt löytyvät osoitteesta kehittyvaelintarvike.fi/digilehti Alkuun tarvitset kirjautumista varten tilaus tunnuksen, jonka löydät tämän sivun yläosasta osoitetietojen yhteydestä. Pdf-tila soveltuu esimerkiksi lehden selailuun. Jatkossakin tarvitset kirjautumista varten oman tilin, voit käyttää sen luomiseen haluamaasi sähköpostiosoitetta. LÖYDÄ SUOSIKKIARTIKKELISI Muistathan sallia ilmoituksien vastaanottamisen, kun lataat sovelluksen. Voit ladata sen App Storesta tai Google Playstä. Artikkeleita voi myös jakaa vaikkapa kollegalle tai sosiaaliseen mediaan