• Partikkelikoko • Zetapotentiaali • Proteiinien liikkuvuus • Partikkelilaskenta • Kuvantaminen • Morfologia • GPC-SEC • Kapillaarireologia • On-line mittaukset Toimintamme laajenee Malvern tuotevalikoimalla KEMIA Kemi 1/ 20 16 UUSI hankintalaki keventää byrokratiaa MURHAROUVAN mieliase oli myrkky PANIMON pirulliset pahantekijät OLE tarkkana, kun käytät suojaimia. , www.hosmed.. 020 7756 330, info@hosmed.. Hosmed Oy, p
Sinä sen sijaan näet tässä tuotteen, joka ei ole vielä läheskään valmis. LASIN MAITOA Jotkut näkevät tässä kuvassa Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi Tarkimmat työkalut tulevaisuuden tekijöille. Tutustu meihin ja tilaa uusi tuotekuvastomme: www.teopal.fi TUOTEKUVASTO 2016–2017 TUOTEKUVASTO 2016–2017 TUOTEKUV ASTO 2016–201 7
Panimossa jalon juoman pahimpia vihollisia ovat pilaajabakteerit, kertoo Sinebrychoffin laboratoriopäällikkö Kaisa Tapani. Franciska Sundholmin kemistinura starttasi Keskuslaboratoriosta vuonna 1956. Lue lisää sivulta 12. KC L Si ne br yc ho ff O y Ohran matka olueksi alkaa täältä. 36) 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Pakinaattorin profetiat 59 TUOTEUUTISIA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Bryssel EU-tieteen sykkivä sydän Sisko Loikkanen. Sekä tarjoajat että asiakkaat toivovat uuden hankintalain vähentävän byrokratiaa (s. Sivulla 34 kerrotaan, mitä sen jälkeen tapahtui. 6) Tämä herttaisen näköinen rouva on maailman suosituin sarjamurhaaja. 4 1/2016 KEMIA SISÄLLYS 6 Uusi hankintalaki valmistuu: Paperinpyörityksestä ihmisten vuoropuheluun Juha Granath 10 TÄTÄ MIELTÄ Esimies, ota vastuu muistisairaasta Teija Horppu 12 Murharouvan myrkyt Kalevi Rantanen 16 AJANKOHTAISTA Biotalouden tuotteistaja, Muista hyvä tarina Kerttu Vähänen 18 UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 33 KEMIA SILLOIN ENNEN 33 NÄKÖKULMA Kuplassa Anja Nystén 34 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Franciska Sundholm Intohimoinen tutkija Sisko Loikkanen 36 Hyvä hygienia takaa laadun ja kirkastaa brändin Eeva Pitkälä 42 Hengityssuojaimen käyttäjä, Älä fuskaa! Päivi Haavisto 47 KESKUSTELUA 48 Biosidiasetus: Desinfiointiaineille tarvitaan pian lupa Hannu Mattila 50 Lean-menetelmällä Turhat kemikaalit pois tuotannosta Katja Pulkkinen 52 Muovinvalmistaja uskoo koulutukseen Maija Pohjakallio 54 Koreassa kumarretaan vanhemmalle kemistille Gustav Boije af Gennäs Ju ha G ra na th Laboratoriolaitetoimittaja Agilentin Jussi Laiho säätää Tullille menevää analysaattoria. (s
”Kuulitko kun moottori hyrähti käyntiin”, hän saattoi sanoa, jos meno kävi niin reippaaksi, että sydämeen asennettu tahdistin alkoi avittaa. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Sydänvaivat, keuhkosairaus ja kaksi syöpää eivät pidätelleet miestä lähtemästä viikon tärkeimpään iltaan. Optimistinen asenne säilyi loppuun asti. Se herättää muistamattomat muistamaan ja puhumattomat puhkeamaan lauluun. Jo suihkussa laulaminen on terapeuttista, ja jos innostuu kokeilemaan kuoroa tai karaokea, saa kaupan päälle hyvän mielen omasta uskaltamisesta ja yhdessäolosta. JOS OLISIN lääkäri, kirjoittaisin potilaitteni reseptiin annoksen mielimusiikkia kerran päivässä ja lauluillan kerran viikossa. Ei ihme, että musiikin kuuntelun on tutkimuksissa todettu parantavan myös työn tuloksia. 5 1/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 10. Musiikki buustaa aivojamme dopamiinilla, joka vaikuttaa muun muassa ongelmanratkaisukykyyn, uuden oppimiseen, motivaatioon ja luovuuteen. helmikuuta 2016 Vol. Se hoitaa aivojamme ja sydäntämme, lievittää kipuja ja siivittää mielikuvituksemme lentoon. ”Ekin muistoksi”, saimme selityksen. Todellakin, kasvotuttujen joukosta puuttui hymyilevä valkohiuksinen herrasmies. Kun nuoruusvuosien suosikkikappale lähtee soimaan, hoivakodin vanhus saattaa ponkaista pyörätuolistaan valssiin hoitajan kanssa. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Perillä kaikki oli hyvin. ”Ei vielä peruta Kanarian-lomaa”, hän suunnitteli sairaalassa, kunnes keuhkokuume vei voiton. Lyhyt kävelymatka saattoi kestää tunnin, mutta mieli paloi ystävien ja laulun luo. Luurit päähän, ja viereisen rollaattorin haltija voi moshata Motörheadin tahdissa, kun minä kuuntelen Mattia ja Teppoa. Lauri Nurksen komediassa Nuotin vierestä Riku Niemisen esittämä kireä Arto Mulkonsaari, ”DI, kemian ala”, oli joutunut äitinsä kyytimieheksi karaokekilpailuun. Kesäinen viikonloppu laulun ja laulun ystävien parissa mullisti kerralla ahdistuneen suorittajan elämän. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. M ar kk u Jo ut se n Kemiaa ja karaokea Hoivakodin vanhus saattaa ponkaista pyörätuolistaan valssiin.. Aivokuvaukset ovat osoittaneet, että sävelet aktivoivat aivoalueita, jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, muistia, tunteita ja liikkeitä. Tärkeää on, että musiikki on kuulijalleen mieluisaa, olipa se oopperaa, iskelmää tai räppiä. Erityisen tervehdyttäväksi musiikki on todettu, jos siihen yhdistää oman lauluäänen. Sinä iltana kuulimme Ekin tarinan. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 HILPEÄNLIIKUTTAVAN leffan jälkeen oli loistava fiilis jatkaa karaokeen. MUSIIKILLA ON ihmeellinen voima. Tarjoan ilmaisen vinkin sote-uudistusta puurtaville päättäjille: antakaa meidän tehdä vanhuudenpäiviemme varalle hoitotahdon lisäksi musiikkitahto. Kotikorttelin karaokebaarin kulmapöydässä paloi kynttilä
Eli jos et vastaa kaikkiin kohtiin täsmällisesti, menetät pelin.” ”Valituksia tulee paljon, ja yleisin kysymys kuuluu, että ”menikö kilpailutus oikein”. ”Tässä on tositarina terveydenhuoltoalalta: Tarjouspyynnön maksuehto oli 14 päivää, mutta yritys myönsi tuplat eli 30 päivää. Keskeisimmät toimintatavat eivät uuden lain myötä mullistu, joten niin tilaajat kuin toimittajat voivat odottaa tulevaa rauhallisin mielin. Sitten pohditaan, valitetaanko markkinaoikeuteen. Ukkola arvioi, että hallitus voisi antaa esityksen laista eduskunnalle parhaimmillaan kevättalvella. Sosiaalija terveyspalveluhankintojen soveltamisraja nousisi 100 000 eurosta 300 000 euroon. Uuden lain myötä julEhdotukset uusiksi kynnysarvoiksi • Tavaraja palveluhankinnat 60 000 euroa • Sosiaalija terveyspalvelut 300 000 euroa • Käyttöoikeussopimukset 500 000 euroa • Rakennusurakat 150 000 euroa (ennallaan). Työja elinkeinoministeriö (TEM) on siitä lähtien valmistellut hankintalain uudistusta Suomessa. Usein yritys jättää sen tekemättä, koska se ei halua leimautua valittajaksi.” Silenin tiivistys kuvaa nykyistä tilannetta. Innovaatiokuluja on vaikea maksaa julkisilla hankinnoilla, koska markkinamme ovat niin pienet. Kaksi muuta tärkeää päämäärää ovat ympäristöja sosiaalisten näkökohtien korostaminen sekä pk-yritysten aseman parantaminen. ”Keskustelua käydään vielä etenkin hankintalain kansallisista kynnysarvoista eli siitä, minkä arvoinen hankinta on kilpailutettava”, Ukkola kertoo. Kyseessä voi olla vaikka uuden palvelutavan kehittäminen ja sen toteuttaminen yhdessä kehitetyn idean pohjalta.” Marko Silen kehuu uudistusta ja perää julkisiin hankintoihin tuotekehitystä. ”Muutoksista huolimatta peruspilarit, kuten hankinnoista ilmoittamiUusi hankintalaki valmistuu: Paperinpyörityksestä ihmisten vuoropuheluun Julkisten hankintojen käytännöt ovat uuden lain myötä muuttumassa. Näin idean kehittämistä ja toteuttamista ei tarvitse kilpailuttaa erikseen. tävin uutuus on innovaatiokumppanuus. Toki toivon, että nykyiset epäkohdat korjataan.” Uutuutena innovaatiokumppanuus Verovaroin tehtävät hankinnat ovat yrityksille iso bisnes. Pykäliä uuteen lakiin on suunnitteilla peräti 164, kun entisessä niitä oli ”vain” 110. Tarvitaan vuoropuhelua.” nen, hankintamenettelyn eteneminen sekä tarjousten vertailu, pysyvät lähes entisillään.” Kauppakamarijohtaja Silen on samoilla linjoilla: ”Kyllä minäkin tarjoan rauhoittavaa tietoa. Hallitussihteerin mukaan hankintalain valmisteluryhmä on ehdottanut tavaraja palveluhankintojen raja-arvon nostamista 30 000 eurosta 60 000 euroon. Euroopan unioni uudisti keväällä 2014 julkisia hankintoja säätelevän hankintadirektiivin. Voimaan uuden lain pitäisi tulla 18. Kyse on isosta asiasta, sillä Suomessa tehdään julkisia hankintoja yli 30 miljardilla eurolla vuodessa. ”Nykyisin tarjoukset painottuvat hintaan, eivät laatuun. ”Nykyään paperit keskustelevat keskenään, eivät ihmiset. Tämä poikkeama aiheutti hylkäämisen. Tarvitaan vuoropuhelua.” Työja elinkeinoministeriön Ukkolan mukaan uusi hankintalaki lupaa helpotusta Silenin huoleen. ”Siinä hankintayksikkö hankkii samassa menettelyssä sekä innovatiivisen idean että sen toteuttamisen. MerkitJuha Granath Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen selailee hieman hämillään työja elinkeinoministeriön laatimaa yli 600-sivuista luonnosta uudeksi hankintalaiksi. ”Paperit keskustelevat keskenään, eivät ihmiset. EU-komissio arvioi, että sen jäsenmaissa tehdään julkisia hankintoja vuosittain noin 1 800 miljardilla eurolla. 6 1/2016 KEMIA Silenin mukaan asioita on tosin vielä niin paljon auki, että hän odottaa valmista vasta juhannukseksi. huhtikuuta 2016. Suomessa julkisten hankintojen kokonaisarvo on 33 miljardin vuosiluokkaa. Yksi uuden lain päätavoitteista on kuitenkin yksinkertaistaminen, vakuuttaa työja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola. Marko Silenin mielestä nykyinen hankintalaki on yrityksille turhan tiukka
”Hankintayksiköt voivat kutsua kilpailijat yhteisen pöydän ääreen sparraamaan tosiaan. Näin tilaajalle kirkastuu, mistä tarjous pitää pyytää. Vastaavasti Suomessa lakiluonnos rohkaisee hankintaviranomaisia pilkkomaan suuret hankinnat pienempiin osiin, jolloin syntyisi useita pienempiä tarjouskilpailuja. Uuden lain myötä prosessia pyritään yksinkertaistamaan. Kyllä tämä voi onnistua; eivät eri osapuolten salaisuudet niin suuria ole, ettei vastapuoli niitä tuntisi.” Isot hankinnat osiin EU-direktiivissä otetaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten tukala asema isojen monikansallisten firmojen puristuksessa. Scanstockphoto Uuden hankintalain kärkitavoitteet • Tehostaa julkisten varojen käyttöä • Yksinkertaistaa hankintamenettelyä • Selkeyttää lain keskeisintä sisältöä • Parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailussa • Painottaa ympäristöja sosiaalisia näkökohtia • Turvata osapuolille tasapuolinen kohtelu Sivulle 9. Jatkossa voi hankkia myös innovatiivisen idean ja sen toteuttamisen samalla kertaa. 7 1/2016 KEMIA kisilla hankinnoilla voidaan edistää innovaatioita.” Silenin mukaan yritykset ovat valmiit yhteistyöhön ja monipuolistamaan tarjontaansa. Niin monimutkaisten tarjouspyyntöjen laatiminen kuin niihin vastaaminenkin on vaativaa puuhaa
Mielestäni laitteen toimittajan täytyy tietää tarkasti asiakkaan tarpeet, jotta laitekokonaisuus saadaan toimimaan.”. ”Ammattitaitoa on, koska hankintapyynnöt laaditaan asiantuntijoiden ja asiaan erikoistuneiden toimesta. Ongelmat tulevat huonosta valmistelusta. Eihän autojen kulutusta tai hevosvoimiakaan vertailla autokauppiaiden lupausten vaan tehtaan virallisten arvojen perusteella.” Tarjouspyynnöt pitää hänen mielestään laatia huolellisesti. Tehdään asiat vähän sinnepäin, ja sitten perävalotakuu yllättää.” Verifinin laitehankinnoissa kolme tärkeintä kriteeriä ovat Vannisen ja Tauren mukaan ominaisuudet, huolto ja hinta. Jussi Laiho kaivaa kansiostaan suuren tutkimuslaitoksen monisivuisen tarjouspyynnön. 8 1/2016 KEMIA Julkisista hankinnoista tehdään vuosittain satoja valituksia markkinaoikeuteen. Ostaja uskoi tehdasta ja hylkäsi tarjouksen, mutta diileri valitti markkinaoikeuteen. ”Onneksi lopussa rehellisyys voitti. Hankinnalla on parhaat mahdollisuudet onnistua, kun asiakas kuvaa ja tarjoaja ymmärtää tarkasti asiakkaan tarpeet. Pienet hankinnatkin lasketaan yhden käden sormilla, kertoo instituutin johtaja, professori Paula Vanninen. Toisaalta tarjoukset voivat olla toisinaan puutteellisia tai virheellisiä.” Vannisen mielestä laitevalmistajien kannattaisi keskustella enemmän ostajien kanssa näiden tarpeista ja ongelmien ratkaisuista. Näihinkin kohteisiin Agilent toimittaa laboratoriolaitteitaan. ”Kyllä 150 000 euron hankintaa varten kannattaa kirjoittaa kunnon paperi, ettei tule ikäviä yllätyksiä suorituskyvyssä tai toimituksessa.” ”Suomessa on totuttu luottamaan myyjiin ja ehkä liikaakin puhuttuun sanaan. Näin kategorisesti vastaaminen ei aina ole yksinkertaista, ja saattaa houkutella myyjääkin lupaamaan liikoja. Hän vastaa kysymyksiin sähköpostitse yhdessä Verifinin hankintavastaavan, laboratoriomestari Terhi Tauren kanssa. Vastauksiksi sallitaan vain joko kyllä tai ei. Sen sijaan uuden hankintalain valmistelussa esiin nostettuja tekijöitä – ympäristövaikutuksia, työllisyyskysymyksiä ja yritysten yhteiskuntavastuita, kuten verojen maksua – ei juuri oteta tällä hetkellä huomioon. ”Liikevaihtomme on noin 20 miljoonaa euroa, josta julkisten hankintojen osuus on vuosittain 20–50 prosenttia”, kertoo yhtiön asiakkuuspäällikkö Jussi Laiho. Vanninen ja Taure katsovat asiaa toisin. ”Mutta jos yritys listattaisiin epäeettiseksi, se todennäköisesti vaikuttaisi hankintapäätökseen.” ”Toimittajan tunnettava asiakkaan tarpeet” Haastavaa voi myös olla se, ettei hankintojen teko välttämättä ole tekijälleen kovin tuttua puuhaa. Mukana pitää olla muun muassa toimittajan referenssit, toimituksen aikataulut ja vaatimukset laitteen teknisistä ominaisuuksista, asennuksen yhteydessä tehtävistä testeistä, varaosista ja huolloista. Laiho muistelee tapausta, jossa erääseen tarjouskilpailuun osallistunut paikallinen edustaja lupasi laitteelleen 12 kertaa herkemmät arvot kuin tehtaan virallinen dokumentti. Agilent Technologies Finland Oy:n Espoon toimitilojen ikkunoista avautuvat hulppeat näkymät: Otaniemen yliopistokampus, sairaaloita ja terveyskeskuksia, lääketehdas Orion ja Neste Oil. Laihon mukaan esimerkiksi yliopistojen hankinnoissa on havaittavissa asiantuntemuksen puutetta, sillä niissä moni päättää hankinnasta ehkä viiden vuoden välein tai jopa vain kerran elämässään. Julkiselta puolelta laitteita tilaavat muun muassa yliopistot, sairaalat, poliisi ja tulli. ”Yliopistojen hankintoja tekevät tradenomit, sairaanhoitajat ja professorit ajatuksella, että mitä useampi tarjoaja kiinnostuu, sen halvempi hinta.” Myyjän neuvo kuuluu: mitä selkeämmin hankkija osaa toiveensa kuvata, sitä varmemmin hän saa sekä halvimman hinnan että parhaan tuotteen. Loput jäivät tutkimatta tai siirtyivät tälle vuodelle. ”Jos tarjouksia pyydetään esimerkiksi viideltä laitetoimittajalta, ei asiakkaalla riitä aikaa perehtyä jokaiseen yksityiskohtaan. ”Kynnysarvot ylittävät tarjouspyynnöt hoidamme HILMAn kautta. Helsingin yliopiston kemian laitoksessa toimiva kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin tekee vuosittain yhden ison laitehankinnan. Onnistunut hankinta lähtee tarpeiden ymmärtämisestä ”Tärkein peruste luotettavuus” Markkinaoikeuteen tuli viime vuonna 524 julkista hankintaa koskevaa valitusta, joista hyväksyttiin kokonaan tai osittain 95 ja hylättiin 211. Valitusten yleisimmät syyt olivat epäselvä tarjouspyyntö, ehdokkaiden väärä valinta ja pisteytyksessä tapahtuneet virheet. Pienet hankinnat kulkevat joko Helsingin yliopiston intranetin kautta, tai pyydämme tarjouspyynnöt suoraan toimittajalta.” HILMA on työja elinkeinoministeriön ylläpitämä sähköinen kanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Agilentin asiakkaita yksityisellä sektorilla ovat öljy-, lääke-, elintarvikeja metsäteollisuus
fi/hanketori. Kuntaliiton ja työja elinkeinoministeriön rahoittama neuvontayksikkö järjestää maksutonta koulutusta hankintalain muuttuessa. ”Verot pitää maksaa sinne, missä yrityksen toimintakin on. ”Jos hankintayksikkö ei pilko hankintaansa, riittää, että se perustelee tekonsa. Mukaan voidaan ottaa myös ulkoiset vaikutukset, kuten tuotannosta aiheutuvat päästöt.” Marko Silen suhtautuu ympäristöasioiden painottamiseen hieman epäillen. Maksullista palvelua löytyy muun muassa osoitteista www.agentum. Yritysten verosuunnitteluun direktiivit eivät ota kantaa. Seminaarit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Perusteluita pilkkomatta jättämiselle löytyy aina, joten tämä uudistus näyttää jäävän suositusluontoiseksi”, Silen uskoo. Asiakkaan on hyvä kertoa tarpeensa ja toimittajan tuntea ne mahdollisimman hyvin. Se takaa reilun kilpailun.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Mitä enemmän tarjouspyyntöihin leivotaan itse asiaan liittymättömiä yksityiskohtia, sen vaikeammiksi ne menevät. koulutus.fi, www.liidit.fi ja www.tieke. Tilaisuuksien ajankohdat selviävät yksikön verkkosivuilta. Markus Ukkola muistuttaa, että eettisyys ja yritysten yhteiskuntavastuu ovat viime aikoina jo korostuneet julkisissa hankinnoissa vuosi vuodelta enemmän. com, www.credita.fi, www.hankintaasiamies.fi, hankintahaku.fi, www. Marko Silen sen sijaan ottaa. Tämä koskee varsinkin pkyrityksiä, joiden on hankala hankkia esimerkiksi ympäristömerkkiä.” Viime vuosina etenkin terveysalalle on tullut veroparatiiseja hyödyntäviä kansainvälisiä suuryrityksiä. Marko Silen harmittelee, että laissa ilmeisesti pelkästään kannustetaan, ei velvoiteta. Työja elinkeinoministeriön Ukkola näkee perusteluvelvollisuuden ansioksi sen, että hankintayksiköt jatkossa ainakin harkitsevat tarjouksen pilkkomista entistä useammin. 9 1/2016 KEMIA Laboratoriolaitteet ovat usein hintavia harkintoja. ”Usein tarkempi pohdinta osoittaa, että osiin jakaminen on perusteltua. Sc an st oc kp ho to ”Jatkossa ympäristöasiat otetaan tarkemmin huomioon tarjousten vertailussa.” Tietoa ja koulutusta Ilmainen neuvontaja tietopalvelu hankintalainsäädännöstä toimii julkisten hankintojen neuvontayksikössä osoitteessa www.hankinnat.fi. Hankintailmoitusten lisäarvopalvelun tarjoajat luovat asiakkailleen hakuprofiileja, jotka perustuvat esimerkiksi haluttuihin CPV-koodeihin tai hakusanoihin. ”Jatkossa ympäristöasiat, kuten kierrätys ja energiatehokkuus, otetaan tarkemmin huomioon tarjousten vertailussa. juha.granath@saunalahti.fi. EU:n uudessa hankintadirektiivissä veronmaksun laiminlyönti on edelleen poissulkemisperuste. Osiin jakaminen voi monimuotoistaa markkinoita ja lisätä kilpailua.” ”Tämä on myös hankintayksikön etujen mukaista”, Ukkola tähdentää. Ympäristöja yhteiskuntavastuu esiin Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan julkisissa hankinnoissa otetaan aiempaa paremmin huomioon muun muassa ympäristö-, työllisyysja terveyspoliittiset näkökohdat
Onko toiminta normaalia. Lisäksi hän on alkanut enenevässä määrin suunnata huomiotaan nippeleihin ja yksittäisiin euroihin. ikävuotta ja muilla kuin muistihäiriöillä: persoonallisuuden muuttumisena, levottomuutena, unija valverytmin häiriöinä, masennuksena, sairaalloisena saituutena, kiusallisena seksuaalisuutena tai muina käytöshäiriöinä. Työyhteisö helpottui, kun kollegan outo käyttäytyminen sai selityksen. Esimiehen tehtäviin kuuluu ottaa ongelma puheeksi asianomaisen kanssa ja tarvittaessa lähettää henkilö vajaakuntoisen tarkastukseen. Yhä useampi johtajalle lähetetty sähköpostiviesti jää ilman vastausta, eikä johtaja jälkeenpäin muista keskustellen sovittuja asioita. Puolisonsa patistamana mies hakeutui lääkäriin. Työterveyslääkäri Eeva Bahr muistuttaa varhaisen välittämisen mallista. KAIKKIEN MUISTIONGELMIEN taustalla ei välttämättä ole muistisairaus, vaan syynä voi olla alkoholi, univaikeudet, masennus tai burn out. Alzheimerin tauti voi hiipiä niin salakavalasti, ettei ihminen itse tunnista varsinaista muistihäiriötä. Diagnoosi oli lahjomaton: pitkälle edennyt muistisairaus. Outoudet eivät ole harmittomia: alaiset ja alihankkijat joutuvat tekemään asioita moneen kertaan, sillä johtajan tänään antama nimenomainen toimintaohje ei ole voimassa enää ensi viikolla, kun ohjeen mukaisesti hoidetusta tehtävästä annetaan palautetta. Miljoonaluokan asioista vastaava johtaja ei myöskään aina katso aiheelliseksi noudattaa alihankkijoiden kanssa solmittuja sopimuksia. Mistä on kysymys. Jos johtavassa asemassa olevalla epäillään muistisairautta, yhteyden työterveyshuoltoon voi ottaa hr-johtaja tai joku muu johdon edustaja. Stressistä. Muiden vaikuttajien roolin työterveyshuolto pyrkii selvittämään tai eliminoimaan erilaisilla terveysseulonnoilla. Mies itse sen sijaan oli kuin puulla päähän lyöty, sillä hän ei ollut huomannut toiminnassaan mitään hälyttävää. Myös liian raskas lääkitys voi heikentää muistitoimintoja. Vai alkavasta muistisairaudesta. TUTTAVAN TYÖPAIKALLA tapahtuu kummia. Ikääntyvän henkilön masennuksesta. Sen sijaan kun kyse on nopeasti etenevästä muistisairaudesta, sairastava ei välttämättä itse havaitse tilaansa, kertoo Terveystalon työterveyslääkäri Eeva Bahr. Kun dementia oireilee muistiongelmilla, henkilö huomaa asian yleensä itse ja hakee apua. Hälytyskellot pärähtivät, kun myyjä soitti työnantajansa alihankkijalle kaupatakseen tälle työnantajansa tuotetta – sitä samaa, jonka valmistusketjun osa alihankkija oli. Asiat eivät pysyneet keskiikäisen myyjän hanskassa, ja tihentyvät sekaannukset ja niiden selvittely tuskastuttivat ja stressasivat kollegoja. Erityisesti monet harvinaiset dementiat, kuten Creuzfeld-Jacobin tauti, oireilevat jo ennen 65. Työsuojeluviranomainen edellyttää, että työpaikan tai henkilöstön erilaisiin ongelmiin puututaan. Sairastuneen itsensä ei voi odottaa toimivan vastuullisesti ja hakeutuvan tutkimuksiin, sillä todelliset muistihäiriöiset eivät ole tilastaan huolissaan. Esimies, ota vastuu muistisairaasta Työikäisillä yleisin dementian muoto on Alzheimerin tauti, mutta myös otsalohkodementioita on paljon, selvästi enemmän kuin vanhemmissa ikäluokissa. Diagnoosin saadessaan he ovat niin kuin entinen kollegani: kuin puulla päähän lyötyjä. Muistisairaus voidaan todentaa muistitestillä. Lähetteistä muistipoliklinikan tutkimuksiin noin puolet kirjoittaa työterveyshuolto. Ensin organisaatiossa, sittemmin myös sen ulkopuolella on alettu supista. Johtavassa asemassa oleva henkilö unohtaa asioita ja palavereja, toimii arvaamattomasti, ei jaksa keskittyä asioihin eikä aina saa pidetyksi niitä hanskassa. SUOMESSA ON 6 000 –7 000 dementiaa sairastavaa työikäistä. Silloin asiaan kiinnittävät huomiota muut ihmiset, esimerkiksi puoliso tai työtoverit. Teija Horppu teija.horppu@thor-viestinta.fi M ar ja Se pp äl ä Teija Horppu on yritysviestinnän ja henkilöstön kehittäjä.. 10 TÄTÄ MIELTÄ ENTISEN TYÖKAVERIN toiminta alkoi jokunen vuosi sitten herättää huolta työyhteisössä
Moderator: Rob Visser, Member of the HCF Programme Committee Panelists: • Peter Kearns, Principal Administrator, OECD • Alexandros Kiriazis, Policy Officer, European Commission • Christian Schaible, Policy Manager, European Environmental Bureau(EEB), Belgium • Kenan Stevick, President, KPS Consulting, USA • Elisa Tonda, Acting Head, UNEP Panel 5: How to tackle chemicals of high concern in products – The construction sector as a case study Moderator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFIC Panelists: • Anne-Sofie Andersson, Director, ChemSec, Sweden • Eva-Lena Carlen-Johansson, Manager, Sustainability Programs, Skanska AB, Sweden • Paolo Carrer, Professor, Milan University, Italy • Christine Däumling, Senior Scientist, German Environment Agency, Germany • Stylianos Kephalopoulos, Leader of Competence Group Exposure, European Commission – Joint Research Centre Seuraa foorumin uutisia ja blogia osoitteessa www.helsinkicf.eu. Moderator: Eeva Leinala, Principal Administrator, OECD Panelists: • Ronald Bock, EMEA Risk Management Manager, Chemours, Switzerland • Ian Cousins, Professor, Stockholm University, Sweden • Johanna Peltola-Thies, Senior Scientific Officer, ECHA • Lena Vierke, Scientific Officer, German Environment Agency, Germany • Mengjiao Wang, Research Scientist, Greenpeace International Panel 3: Global Data Sharing – How can businesses and regulators make smarter use of data already available. helsin kicf.e u @ChemicalsForum Torstai 26.5.2016 Keynote: The Circular Economy: a strategic opportunity for Europe Daniel Calleja-Crespo, Director General, European Commission Keynote: Lessons learned from a decade of REACH Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: Reflecting on the Future of Chemicals Management Sustainable Chemistry Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP Panel 1: Circular Economy – Opportunities and challenges for chemicals regulation Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panelists: • Hans Meijer, Coordinator, Ministry of Infrastucture and Environment, The Netherlands • Mari Puoskari, Strategy Director, Ekokem Group,Finland • Axel Singhofen, Member of the European Parlament • Peter Smith, Executive Director, CEFIC, Belgium • Michael Warhurst, Executive Director, CHEM Trust, UK Panel 2: Perfluorinated chemicals – A global chemicals management issue in the need of global agreement. Tervetuloa ottamaan kantaa kahdeksanteen foorumiin 26.–27.5. Osallistuminen Paikka: Messukeskus Helsinki, Messuaukio 1 Rekisteröityminen: www.helsinkicf.eu Osallistumismaksu: 870 € (sis. Foorumin kieli on englanti. 26.–27.5.2016 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum 2016 ohjelma on julkaistu! Helsinki Chemicals Forum on vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi ja verkostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. alv). Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHA Panelists: • Bob Diderich, Head of Division, OECD • Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant Produkte, Germany • Christel Musset, Director of Registration, ECHA • Brian Richards, Executive Director, Office of Chemical Safety, Australia • Jake Sandersson, Manager, Environment Canada Perjantai 27.5.2016 Keynote: ARECs – The Korean REACH – A National Solution for The Control of Chemicals Jee Yoon LEE, Vice Chairman, Korea Chemicals Management Association Panel 4: Plant Safety – Is it taking a back seat to economic pressures. Messukeskus Helsinkiin! Mediakumppani: Yhteistyössä: Katso koko ohjelm a ja ilmoit taudu muka an: www. Konferenssin ohjelma perustuu ajankohtaisiin puheenvuoroihin ja paneelikeskusteluihin sekä niiden pohjalta käytäviin keskusteluihin
Vielä vanhoilla päivillään vuonna 1967 Christie kirjoitti eräälle asiantuntijalle ja kysyi, kuinka talidomidi ”Hyvä rotanmyrkky kelpaa” 24-vuotias nuori rouva Christie oli heti sodan puhjettua vuonna 1914 ilmoittautunut Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi työntekijäksi. Ankara, arvostaan tietoinen lääkkeiden valmistaja oli myös omintakeinen persoona, joka esimerkiksi kanniskeli taskussaan tappavaa kurare-nuolimyrkkyä. Erikoislaatuinen apteekkari löytyy kirjasta Totuus hallavan hevosen majatalosta (The Pale Horse, 1961). Kokenut apteekkari oli sekoittanut peräpuikkoihin lääkeainetta kymmenkertaisen annoksen. Sen jälkeen kun olimme Marshin arsenikkikoetta tehdessämme räjäyttäneet kahvinkeittimemme, edistymiseni pääsi hyvään vauhtiin.” Peräpuikkotapaus todistaa, että Christie osasi myös soveltaa oppimaansa ja hyödyntää sitä käytännössä. Sen sijaan murharouva ryhtyi haastattelemaan hammashoitajaa, joka hämmästyi suuresti, kun asiakas ilmoitti haluavansa tutustua vastaanoton lääkekaapin sisältöön ja oppia yksityiskohtaiset tiedot injektion antamisesta hammaspotilaalle. Niinpä nokkela apulainen päätyi diplomaattiseen ratkaisuun ja tuhosi viallisen lääke-erän pudottamalla sen ”vahingossa” lattialle. Agatha Christien kehutaan antaneen myrkyille niiden ansaitseman paikan ja arvon murhamenetelmien joukossa. Sotien välissä ja jälkeen hän jatkoi kemian opiskelua omin päin ja keräsi ahkerasti niin kemiallisia kuin farmaseuttisia tietoja ideapankkiinsa. Romaanissaan Totuus hallavan hevosen majatalosta Christie linjaakin henkilöhahmonsa, kuvitteellisen kirjailijan Ariadne Oliverin suulla: ”Hyvä vanhanaikainen rotanmyrkky tai arsenikki kelpaa minulle.” Talidomidia täytekakkuun Jo tunnettuna kirjailijana Christie palasi vapaaehtoiseen apteekkityöhön vielä toisen maailmansodan (1939– 1945) aikana. Kurareen mieltynyt apteekkimies tuskin arvasi päätyvänsä fiktiiviseksi hahmoksi dekkariin, jonka harjoittelija nimeltään Agatha Christie vuosia myöhemmin kirjoittaisi. 12 1/2016 KEMIA Kalevi Rantanen Ensimmäinen maailmansota riehui ympäri Eurooppaa, kun nuori apulainen brittiläisessä Punaisen Ristin sairaala-apteekissa huomasi esimiehensä tehneen virheen. Kaikesta huolimatta Agatha Christien ensimmäisen maailmansodan aikaiset kokemukset päätyivät mukaan hänen esikoisteokseensa Stylesin tapaus.. Nykyään voidaan sanoa, että dekkarien kruunaamaton kuningatar on maailman salapoliisikirjailijoista kaikkein ”kemiallisin”. Erään kerran hän varasi ajan hammaslääkäriin, vaikka hoidon tarvetta ei ollut. Sotavuosista kaksi ensimmäistä hän työskenteli kotikaupunkinsa sairaalan sairaanhoitajana ja seuraavat kaksi sairaalan apteekissa. Vielä vihreä harjoittelija ei mitenkään voinut huomauttaa asiasta ylemmälleen – varsinkaan, kun apteekkari kuului ihmisiin, jotka ”eivät tee virheitä”. Sinne pääseminen edellytti kurssin suorittamista kemiasta, jossa Christiellä ei aiemmin juuri ollut osaamista. Muistelmissaan Christie kertoo kurssin kompastuskivistä näin: ”Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, atomipaino ja kivihiilitervan monimutkaiset johdannaiset ovat asioita, jotka saavat aloittelijan helposti hämmennyksiin. Mies perusteli erikoista tapaansa sillä, että hän näin ”tunsi itsensä mahtavaksi”. pääsin jyvälle ja opin perustiedot. Murharouvan myrkyt Neljäkymmentä vuotta sitten kuollut Agatha Christie muistetaan dekkarien kruunaamattomana kuningattarena. Kemian puoliammattilaisena murharouva otti usein uhrinsa hengiltä myrkyllisillä kemikaaleilla
Miller) syntyi Ison-Britannian Torquayssa vuonna 1890. Brittidekkaristi on William Shakespearen jälkeen maailman myydyin kirjailija, jonka romaaneja on mennyt kaupaksi eri kielillä yli kaksi miljardia kappaletta. 13 1/2016 KEMIA vaikuttaisi, jos sitä sekoitettaisiin syntymäpäiväkakkuun. Dekkari talidomidimyrkytyksestä jäi kuitenkin kirjoittamatta. Dame Agatha Christie kuoli Wallingfordissa 85 vuoden iässä tammikuussa 1976. Työtä varten hän suoritti kemian kurssin ja opiskeli kemiaa myös itsenäisesti. Vuodet 1914–1916 hän oli sairaanhoitajana kotikaupunkinsa sairaalassa ja vuodet 1916–1918 apulaisena sairaalan apteekissa. Olen erittäin mielissäni siitä, että monenlaiset ihmiset lukevat sitä ja nauttivat sekä Christiestä että kemiasta”, Harkup kertoo sähköpostihaastattelussa. Brittiläinen kemisti ja Agatha Christien suuri ihailija Kathryn Harkup teki aikoinaan väitöskirjansa ”suosikkikemikaaleistaan” eli fosfiineista. Lisäksi hän kirjoitti rakkausromaaneja salanimellä Mary Westmacott. Novelleja hän oli kirjoitellut aiemminkin, mutta idean rikosromaaniin hän sai sotavuosien apteekkikokemuksistaan ja apteekissa käsittelemistään myrkyllisistä kemikaaleista. Ensimmäisen maailmansodan ajan Christie toimi Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijänä. Hänen muodollinen koulutuksensa oli vähäinen, sillä hän kävi kotikoulua. ”Minulle todella positiivinen ja yllättävä asia on, miten suosittu kirja näyttää olevan, eikä pelkästään kemistien keskuudessa. Väitöksensä jälkeen Harkup tajusi, ettei hänen alaansa oikeastaan ole laboratoriossa työskentely vaan tieteen popularisointi ja tutkimuksesta Painosten kuningatar Agatha Christie (o.s. Tiedelehden arvio ilahdutti Agatha Christien ensimmäinen dekkari Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles) ilmestyi vuonna 1920. Teos esittelee Christien kemikaalien valiokokoelman: neljätoista myrkkyä, joita murhaajat käyttivät neljässätoista dekkarissa. Agatha Christie opiskeli nuoruudessaan pianonsoittoa ja laulua, mutta oopperalaulajan ura jäi haaveeksi. Christie palasi apteekkityöhön toisen maailmansodan aikana ja työskenteli vuodet 1941–1944 Lontoon University Collegen sairaala-apteekissa. Kaksi kiinnostuksen kohdettaan Harkup yhdisti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan A is for Arsenic – The Poisons of Agatha Christie. kertominen suurelle yleisölle. Christie julkaisi omalla nimellään 66 salapoliisiromaania ja 14 novellikokoelmaa. Kirjasta tuli oitis menestys. Sen sijaan hänestä tuli maailman suosituin dekkaristi. Kirjan murha-aseena oli strykniini, tunnettu kemikaali, jota on käytetty etenkin rotanmyrkkynä ja joskus jopa
14 1/2016 KEMIA Totuus hallavan hevosen majatalosta on todistettavasti pelastanut ihmishenkiä. Kaikkein mieluisin hänelle oli farmasian alan tieteellisessä lehdessä julkaistu myönteinen kritiikki, jota hän muistelmissaan kuvaa näin: ”Eniten iloitsin The Pharmaceutical Journalin arvostelusta. Syynä oli Britanni. Myöhempinä vuosina hänen dekkarinsa vuorostaan muokkasivat todellisuutta – tai ainakin nostattivat kiistoja vaikutuksen suunnasta. Sosiaalisena persoonana neiti hallitsee hyvin etenkin ihmisluonnon ja ihmisen käyttäytymisen, mutta myös hänen luonnontieteelliset tietonsa ovat vaikuttavat. Lisäksi salapoliisi pystyy hyödyntämään saamiaan tietoja, mihin vastausten antajat itse eivät aina kykene. Siinä missä Harkup oli onnellinen kirjansa vastaanotosta, myös Agatha Christie oli hyvin tyytyväinen esikoisteoksensa saamiin arvosteluihin, vaikkei vielä tuolloin kaavaillutkaan itselleen ammattikirjailijan uraa ja elämää. Ennen kaikkea Miss Marple on utelias, mikä tekee hänestä erinomaisen harrastelijasalapoliisin. Joskus hänen tietonsa osoittautuvat suorastaan ammattilaisen tasoisiksi. Herttainen vanha neiti tuntee muun muassa arseenin, syanidin, digitaliksen yhdisteet ja joukon muita myrkkyjä. Belgialaissyntyisen etsivän salainen ase on tämän kyky kysyä aina oikeat kysymykset. Myös hänen kemian ja muiden luonnontieteiden tietämyksensä on riittävän korkealla tasolla, jotta kysymykset osuvat maaliinsa. Aluksi nuori kirjailija nojasi tosiasioihin luodessaan mielikuvituksellisia tapahtumia. Siinä kiiteltiin ’salapoliisiromaania, jossa käsitellään myrkkyjä asiantuntevasti eikä, kuten usein tapahtuu, ladella hölynpölyä tuntemattomista aineista, joiden jäljille on mahdoton päästä’.” Kemian itseopiskelu ja vuosien käytännön työ apteekissa tekivätkin Christiestä kemiallisesti sivistyneen maallikon. Tämä pätee myös Agatha Christien kirjailijanuraan ja kirjoihin. Totuus hallavan hevosen majatalosta joutui kiirastuleen pian ilmestymisensä jälkeen. Hart laski, että Marple selvitti yhteensä kuusitoista murhaa, joista viisi oli tehty myrkyn avulla. Kanadalainen kirjastotieteilijä ja kirjailija Anne Hart julkaisi vuonna 1985 Miss Marplen kuvitteellisen elämäkerran, jonka tiedot hän kokosi Christien Marple-tarinoista. Esimerkiksi romaanissa Paddingtonista 16.50 (4.50 from Paddington) hän puhuu asiantuntevasti akonitiiniannoksista. Sellainen on myös hänen rakastettu henkilöhahmonsa neiti Jane Marple, jossa on enemmän kuin ripaus kirjailijaa itseään. Poirot osaa myös kuunnella, on vastaus kuinka epämääräinen tai lavea hyvänsä. Kun salapoliisi yhdistää luonnontieteelliset faktat tietoon ihmisten motiiveista, rikos on yleensä sillä selvitetty. Herttainen vanha neiti tuntee muun muassa arseenin, syanidin, digitaliksen yhdisteet ja joukon muita myrkkyjä. Dekkareista reaalimaailmaan Kulttuurin kehityksessä fakta ja fiktio usein vuorottelevat. dopingaineena urheilussa. Neiti Marplen hahmossa on paljon kirjailijaa itseään. Hercule Poirot, toinen Agatha Christien sankari ja kenties kuuluisin kaikista, on puolestaan rikostutkimuksen ammattilainen. Christien kirjoihin perustuvissa tv-sarjoissa Marplen roolia on esittänyt muun muassa Geraldine McEwan
kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Brittitabloidi Daily Mail syytti pojan saaneen idean talliumin käyttöön Agatha Christien kirjasta. Laboratorio vahvisti epäilyn talliummyrkytyksestä, ja lapsen henki saatiin pelastettua. Näyttelijä David Suchet teki hahmosta ikimuistoisen. Todellisuudessa poika paljastui psykopaattiseksi fanaatikoksi, joka oli jo vuosia tutkinut myrkyllisiä aineita ja joka 1970-luvulla vankilasta vapauduttuaan myrkytti vielä kymmeniä muita ihmisiä. Vuonna 1975 kirjan lukenut eteläamerikkalainen nainen tunnisti sen ansiosta tuttavassaan talliummyrkytyksen oireet, ja mies ehti ajoissa sairaalahoitoon. Arvoituksen ratkaisi sairaanhoitaja, jolla parhaillaan oli Christien dekkari iltalukemisenaan. Pari vuotta myöhemmin lontoolaisen sairaalan lääkärit yrittivät turhaan selvittää lapsipotilaan outojen oireiden syytä. Teinipoika lisäsi perheensä juomiin ja ruokiin myrkkyjä, muun muassa talliumia, ja aiheutti näin äitipuolensa kuoleman ja muiden perheenjäsenten vakavan sairastumisen. assa vuonna 1962 sattunut järkyttävä tapaus. 15 1/2016 KEMIA Agatha Christien tärkeimmät myrkyt Arseeni Belladonna (atropiini) Digitalis (digoksiini ym.) Eseriini Fosfori Myrkkykatko-kasvi (koniini ym.) Nikotiini Oopiumi Risiini Strykniini Syanidi Tallium Ukonhattu-kasvi (akonitiini) Veronal (barbitaali) Hercule Poirot’n ratkaisemia myrkytysrikoksia Stylesin tapaus strykniini Golfkentän murha morfiini Roger Ackroydin murha arseeni, Veronal (barbitaali) Neljä suurta syanidi Vaarallinen talo kokaiini Lordin kuolema Veronal Teetä kolmelle morfiini Hänet täytyy tappaa digitoksiini Lentävä kuolema käärmeen myrkky, syanidi Kortit pöydällä Veronal Murha Mesopotamiassa suolahappo Viisi pientä porsasta koniini Neiti Marplen ratkaisemia myrkytysrikoksia Murha maalaiskylässä rauhoittava lääke Kokoelma Kolmetoista arseeni, atropiini, syanidi, digitalis Neiti Marplea ei petetä akonitiini Salaperäiset rukiinjyvät taksiini, syanidi Paddingtonista 16.50 arseeni, akonitiini Tuijottava katse syanidi Lomahotellin murhat masennuslääke, atropiini Lähde: Kathryn Harkup: A is for Arsenic – The Poisons of Agatha Christie. Sittemmin kävi ilmi, että tämä oli saanut aineen hyönteismyrkystä. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Itse asiassa Hallavan hevosen uskotaan päinvastoin pelastaneen ihmishenkiä. Hercule Poirot osasi kysyä oikeat kysymykset. Miehen puoliso tuomittiin murhan yrityksestä. Bloomsbury, Lontoo 2015
Tavoitteena maailman pelastaminen Vanjoen mielestä kaikkien talouden päätösten pitäisi lähteä kuluttajan toiveista. ”Kuluttajat kannattavat biotaloutta, koska siinä ei pilata ympäristöä”, sanoo Vanjoki, jonka mukaan Suomi voisi toimia muulle maailmalle puhtaan tuotantotavan esimerkkinä. Hän muistuttaa myös tavaran merkityksen vähenemisestä. ”Uusista biotalouden innovaatiosta on jopa runsaudenpulaa, mutta ne eivät tule kaikki selviämään kuluttajakäyttöön asti”, Vasara huomauttaa. Vaikka kuluttajan valta on suuri, myös valtion pitäisi käyttää omaa valtaansa hyödyllisten innovaatioiden tukemiseen: ”Verotuksella ohjataan jo nyt kulutusta ja tuotantoa, mutta entistä enemmän pitäisi tukea sitä, mikä on tieteellisesti todettu hyväksi maailmalle. Ilman sitä ei auta, vaikka tuottaisi tonnikaupalla mössöä, jos kukaan ei tiedä, kuinka se eroaa kilpailijoistaan.” Kuluttajalla ei ole syytä valita suomalaista tuotetta, jos hän ei näe muuta eroa eukalyptuksen ja suomalaisen männyn välillä kuin hinnan. Tarvitaan siis tarina, joka jää mieleen ja vetoaa ulkomaillakin. ”Ei pidä kysyä vain, mitä uutta voidaan tehdä, vaan miten sitä voidaan tehdä kaupallisessa mittakaavassa. Etenkin nuorille sukupolville omistamisen vaihtoehdoksi on noussut ei-omistajuuteen perustuva tavaroiden käyttö. Kaikilla on nykyään kartta puhelimessaan, ja uutiset luetaan netistä.” Vanjoen mukaan digitalisaatio on mahdollistanut myös sen, että pystymme ensimmäistä kertaa todella kokemaan, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme tällä planeetalla. ”Meillä osataan kyllä tehdä pitkäjänteistä työtä, jonka avulla syntyy uusia innovaatiota, mutta niitä on lähdettävä kaupallistamaan entistä nälkäisemmin.” Antti Vasaran mielestä avainasemassa on kovan suomalaisen teknisen osaamisen yhdistäminen kaupalliseen logiikkaan ja osaamiseen. ”Voisimme korostaa vaikka sitä, että suomalainen puu kasvaa pimeissä pohjoisen metsissä, hitaasti ja rauhassa.” Uusi asenne vanhaan ideaan Petri Vasaran mukaan biotalous on oikeastaan vanha idea uudessa paketissa. Siksi uusien ideoiden markkinointi kuluttajille on entistä tärkeämpää.” Jotta tuote vetoaa kuluttajaan, sen täytyy olla halpa, mukava ja helposti saatavilla, mutta nykykuluttajat välitBiotalouden tuotteistaja, Muista hyvä tarina tävät muustakin kuin hinnasta ja laadusta. 16 1/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Niin teknologisen kehityksen kuin biotalouden ajurina ovat entistä useammin kuluttajien toiveet. ”Viimeistään 1980-luvulta lähtien kuluttajat, eivät niinkään asevoimat tai liiketoiminta, ovat ajaneet teknologian kehitystä eteenpäin. Potentiaalisille ostajille on hyvä kertoa, että suomalainen metsätalous ei ole riistotaloutta. Tavaroiden omistamisen sijaan todellista varakkuutta on kyetä käyttämään palveluja. Näin sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki, joka muistetaan myös Nokian pitkäaikaisena johtajana. ”Suomalainen puu kasvaa hitaasti ja rauhassa pohjoisen metsissä.” päätöksenteko virtaa: hallitsevatko päätöksenteon suuntaa ne, joilla on luonnonvaroja, vai ne, jotka tekevät kulutuspäätöksiä?” VTT:n tuore toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Antti Vasara puolestaan korostaa keksintöjen käytäntöön viemisen tärkeyttä. ”Meillä on hyvä tuote, mutta meiltä puuttuu tarina. ”Digitalisaatiolla on ollut suuri vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen. Metsillä on muutakin arvoa kuin puumassan tuottaminen, esimerkiksi hyvinvoinnin synnyttäminen ja matkailun palveleminen. Myös haittavero luonnonvaroja kuluttaville tuotteille lähettäisi kuluttajille selvän viestin.” Suomesta viedään ulkomaille vuosittain 1,5 miljardia tonnia sellua. Biotalouden vetovoima perustuu Vanjoen mukaan tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen ilman, että maapallon resursseja riistetään. Ilman tarinaa biotalouden innovaatiot eivät silti löydä ostajiaan. Suomessa innostutaan ideoista, mutta niitä ei osata tai uskalleta viedä tarpeeksi pitkälle”, Vasara harmittelee.. Professori kuitenkin muistuttaa vanhasta totuudesta: tavara myydään tarinalla. Heidän pitäisi ottaa paremmin huomioon digitalisaatio ja kuluttajakäyttäytymisen muutos. Kerttu Vähänen Biotalouden tutkijoilla ja markkinoijilla on parantamisen varaa ainakin kahdella saralla. Johtaja, tekniikan tohtori Petri Vasara Pöyry-yhtiöstä ei allekirjoita kaikkea Vanjoen sanomaa mutta on tämän kanssa yhtä mieltä siitä, että kuluttajan merkitystä ei pidä aliarvioida. ”Innovaatioiden kehittäjien täytyykin päättää, kumpaan suuntaan Pimeän metsän hitaat puut Anssi Vanjoen mielestä suomalaisten kunnianhimon pitäisi olla sillä tasolla, että ”maailmaa tässä pelastetaan, kun kehitetään uusia biotalouden innovaatioita”
Silti niitäkin rahoitetaan.” Vasara ennustaakin, että alalla tullaan myös menettämään paljon rahaa. Pöyry on arvioinut start up -yrityksiä Kaliforniassa, jossa kiinnostus biotalouteen kasvaa ”mahdotonta vauhtia”. Kaikkia ideoita ei kuitenkaan kannata purematta niellä. ”Kaikki tällä hetkellä tutkimusasteella olevat biotalouden muodot eivät tule selviämään todelliseen käyttöön asti. Energiantuotannon ei kuitenkaan pidä olla puun ensisijainen käyttötarkoitus. Tällä saralla olisi tarve innovaatioille, joita Suomi voisi kehittää.” Vasara sanoo aktiivisten ja älykkäiden pakettien vasta tekevän tuloaan. ”Nykyään taas halutaan oikeasti tehdä biotuotteita.” Metsätalouden näkökulmasta biopolttoaineet ovat sivutuote, jota saa ja pitääkin hyödyntää energiantuotantoon. ”Jos Suomi voisi vallata edes prosentin biopakkaustarvikkeiden maailmanmarkkinoista, se olisi meille kymmenen miljardin bisnes”, Vasara laskee. Tarve toimittaa tiedon lisäksi myös tavaroita ympäri maailmaa tulee edelleen kasvamaan. Siitä selviytyvät elinkelpoisimmat innovaatiot, joita voidaan sitten soveltaa useampaan kohteeseen.” Biopakkaukset Suomen mahdollisuus Digitalisaation voittokulusta huolimatta maailma on yhä materiaalinen, Petri Vasara painottaa. Esimerkiksi hiilidioksidin käyttöä tutkivat start up -yritykset eivät pysty tieteellä selittämään, mihin niiden lupaukset perustuvat. Innovaatiohuumassa biotalouden alalla myös tutkitaan tätä nykyä pikemminkin liian monia eri ideoita kuin liian harvoja. 17 1/2016 KEMIA ”On tiedetty jo tuhansia vuosia, että yhden jäte on toisen raaka-aine. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Hypetys on suurta ja osa yrityksistä selvää huijausta. ”Ei Amazoninkaan tilaus lähde liikkeelle pelkillä ykkösillä ja nollilla. Biotalouden raaka-aineiksi sopivat puun ja turpeen lisäksi monenlaiset biomassat, muun muassa yhdyskuntajäte. Puun kasvattaminen energiantuotantoon on kuin Picasson heittäminen roviolle”, Vasara sanoo. ”Puukuitu on luonnon mestariteos. Kun rahoitus vähenee, seuraa joukkotuho. Sen jälkeen ideat taas haudattiin uutta öljykriisiä odottamaan. Biotalous-käsitteen sisältö ei juuri ole muuttunut vuosien varrella.” Jokin on silti muuttunut: biotalouteen suhtautuminen. Aiemmin biotaloutta edistettiin Vasaran mukaan vain silloin, kun fossiilisten polttoaineiden hinnannousu teki siitä väliaikaisesti kannattavaa. kerttu.vahanen@gmail.com Ke rtt u Vä hä ne n Petri Vasara (vas.), Anssi Vanjoki ja Antti Vasara puhuivat VTT:n isännöimässä Biotaloudesta viennin veturi -seminaarissa Helsingissä.. Kasvavasta käytöstä huolimatta paketit ovat vielä melko samanlaisia kuin ennenkin. Myös biohajoaville pakkauksille on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää
Kukkahattutädin nettisivustolle kertyi vuoden mittaan 56 videopätkää, satoja päivityksiä ja aiheeseen liittyviä aineistoja. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin viestintätiimi oli vuosi sitten visaisen haasteen edessä. ”Aihepiiri laajeni koko ajan. Youtubeen ladattuja videoita on katsottu lähes 50 000 kertaa. Nettisivustolla on käyty kymmeniä tuhansia kertoja, ja facebookin, instagramin ja twitterin kautta on kertynyt sadoittain aktiiviseuraajia, nuorten lisäksi kaikenikäisiä ja etenkin naisia. 18 1/2016 KEMIA UUTISIA Kauneuden ja kemikaalien maailmassa seikkaileva Kukkahattutäti herätteli nuoria kuluttajia miettimään valintojaan Tukesin kampanjavuoden aikana. Nilla Hietamäki on palauttanut kukkahattunsa hyllylle, mutta nettisivusto www.sussiunatkoon.fi aineistoineen jää pysymään. Asiantuntijamme briifasivat meitä ja osallistuivat videoiden tekoon. Vapuksi teimme teekkarien kanssa videon kertakäyttögrillin turvallisesta käytöstä. Meidät kutsuttiin viranomaisten juttusille ja vesiturvallisuutta edistävään tapahtumaan. Kemikaaliviestinnän vuoden teemaksi oli valittu nuoret ja kemikaalit. Hietamäen mukaan aihepiiri selvästi kiinnosti, ja vastaanotto oli joka paikassa uteliaan myönteinen. ”Pohdimme, että emme ole nuoria emmekä osaa sellaisiksi tekeytyä, joten miksemme olisi reilusti sitä mitä olemme, virkamiehiä ja kukkahattutätejä. Kampanja ei jäänyt vain somemaailmaan, vaan kaksikko jalkautui kouluihin, yrityksiin, kauneusmessuille ja nuorisofestareille. Ajatus otti heti kipinää, ja kun mainitsin omistavani pinkin olkihatun, roolini oli sinetöity.” Hietamäki houkutteli tiedottajakollegansa Heta Kylmämaan ”kummitytökseen”, ja kaksikko alkoi tuottaa videoblogeja ja somepäivityksiä kaunistautumisen kemikaaleista. Miten saada tässä ja nyt -maailmassa elävät nuoret kiinnostumaan kemikaalien turvallisesta käytöstä. Enemmänkin olisi ollut kysyntää, mutta menimme aina kun pystyimme.” Tukesin viestintäjohtajan Johanna Salomaa-Valkamon mukaan kampanjassa saatiin paljon aikaan pienellä budjetilla ja oman porukan voimin. Kukkahattutäti ei kiellä eikä tuomitse, vaan kehottaa miettimään ennen kuin toimii. ”Juttelimme nuorten kanssa shokkihiusväreistä, tatuoinneista ja lävistyksistä. ”Minä ja suuri suuni”, tiedottaja Nilla Hietamäki naurahtaa vastaukseksi kysymykseen, kuinka hänestä tuli kemikaalitietoa jakava Kukkahattutäti. Vuoden mittaan saimme paljon myös muita yhteistyökumppaneita, jotka auttoivat aineiston tuottamisessa ja esiintyivät kanavillamme.” Esiintyminen Ylen aamutelevisiossa räjäytti kiinnostuksen, ja Kukkahattutätiä vietiin. ”Pikkuhiljaa väkemme lämpeni ja tarjosi hienosti apuaan. Saimme näkyvyyttä mediassa ja positiivista palautetta muilta viranomaisilta. ”Nuoret ottivat viestimme hyvin vastaan. Mikä tämä juttu on. Perinteinen viranomaisvalistus tuskin herättäisi ulkonäköönsä investoivaa nuorta miettimään, millaisia aineita käytetään tatuoinneissa, rakennekynsissä ja tekoripsissä, ja millaisia seurauksia niiden käytöstä voi koitua. ”Mieti ensin”, neuvoo Kukkahattutäti reissä käytetty parafenyleenidiamiini voi aiheuttaa ja miten ripsienpidennykset kiinnitetään pikaliimalla.” ”Unelmakeikka” ylitti odotukset Tukesin sisällä kampanja keulahahmoineen herätti aluksi hämmennystä. Kannatti olla rohkea ja edetä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.” Seuraavan parin vuoden ajan Tukesin kemikaaliviestinnän kärkiteemana ovat rakentamisen kemikaalit. Kerroin, mitä mustassa hennatatuoinnissa ja hiusväUlkonäön hyväksi mitä vain. ”Tämä oli unelmakeikka!” Leena Laitinen Tu ke s ”Tuliko tänne ihan oikea kukkahattutäti?” Nilla Hietamäki (oik.) ja ”kummityttö” Heta Kylmämaa antoivat kasvot nuoria herätelleelle kemikaalikampanjalle.
järjestetään jotakin tällaista. Tulevaisuuden Suomelle biotalous merkitsee jopa 100 000 uutta työpaikkaa ja lisää vientiä. Erityisesti lapsiperheiden suuri määrä ja monikulttuurinen näyttely-yleisö herättivät positiivisia kommentteja. Edes iltayhdeksän jälkeiset myöhäiset tunnit ja ulkona riehunut myrsky eivät lannistaneet ihmisiä, sillä Heurekan ovi kävi tasaisesti vielä hieman ennen puoltayötä. Järjestäjät iloitsivat runsaasta kävijämäärästä. Laina kattaa 50 prosenttia lääkekandidaatin prekliinisen vaiheen budjetoiduista kustannuksista. Biotalous tutuksi kaikille Biotalouden yö oli Heurekan ja sen yhteistyökumppaneiden aloitteesta Biotalouden yö houkutteli Heurekaan jättiyleisön syntynyt tapahtuma, jonka tarkoituksena oli koota yhteen paitsi alan toimijoita myös tavallisia suomalaisia tutustumaan kärkihanke biotalouden innovaatioihin ja tulevaisuuden ilmiöihin. Faronille iso Tekes-rahoitus Turkulainen lääkekehitysyhtiö Faron Pharmaceuticals on saanut Tekesiltä 1,5 miljoonan euron rahoituksen. Jokaisen kävijän viesti oli sama: hienoa, että Suomessa Ti m o Su va nt o Biotalouden yössä riitti vilskettä. Tapahtuman 9 907 hengen kävijämäärä on Heurekan kaikkien aikojen yhden päivän ennätys. Rohkeimmat maistoivat heinäsirkkaa, hyönteisten kun uskotaan olevan merkittävä proteiininlähde jo vuonna 2030. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme 50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Yhteensä sata luennoitsijaa esitelmöi koulutustapahtumassa esimerkiksi työhyvinvointiin, laatuun ja laboratoriotoimintaan liittyvistä aiheista. Rahoitus on tarkoitettu Faronin uudenlaisen syöpälääkkeen kehittämiseen. 19 1/2016 KEMIA Biotalouden yö veti Tiedekeskus Heurekaan lähes 10 000 lasta, nuorta, aikuista, opettajaa, opiskelijaa ja biotalouden ammattilaista. Heti sisäänkäynnin luona jaetut Kemianteollisuus ry:n biotalouskortit ja kemian pallon etsintätehtävä kiinnostivat. Acorda on pörssiyhtiö, joka kehittää lääkkeitä neurologisiin sairauksiin. Anni Siltanen Biotie amerikkalaiselle bioteknologiayritykselle Yhdysvaltalainen bioteknologiayritys Acorda Therapeutics on ostamassa suomalaisen Biotie Therapies -lääkekehitysyhtiön. helmikuuta 2016. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. joulukuuta järjestetyn Biotalouden yön ohjelma starttasi jo aamukymmeneltä, jolloin Heureka avasi ovensa koululaisryhmille. Kemian sessiossa puhutaan muun muassa massaspektrometrian käytöstä kliinisessä kemiassa sekä nanopartikkeleista diagnostiikan apuna. Yksi päivän kohokohdista koettiin iltakuuden maissa, kun maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tutustui Biotalouden yöhön Heurekan toiminnanjohtajan Tapio Koivun kanssa. Perjantaina 4. Paikalle odotetaan noin tuhatta alan toimijaa.. Labquality Days Messukeskuksessa Labquality Days -kongressi kokoaa terveydenhuollon ja laboratorioiden ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen 11.–12. Näyttelyiden lisäksi yleisö pääsi tutustumaan muun muassa uuteen kalalajiin nelmaan, biokaasun muuttumiseen energiaksi ja vlogiin lehmän elämästä sekä tekemään biotaidetta. Puulajien tunnistuspisteessä arvuuteltiin kuusen ja männyn eroavaisuuksia. Auringon lämpöenergian vaikutusta ilmastonmuutokseen todennettiin lisäketodellisuuden avulla. Biotien tuotteet on tarkoitettu etenkin rappeuttaviin hermosairauksiin ja psykiatrisiin häiriöihin. Kaupan myötä amerikkalaisyhtiö saa maailmanlaajuiset oikeudet Biotien kehittämään Parkinson-lääkkeeseen totsadenttiin, joka on parhaillaan kolmosfaasin kliinisissä tutkimuksissa. Faronin lääke rajoittaa syövän kasvuun ja leviämiseen liittyvien solupinnan reseptoreiden toimintaa. Biotalous auttaa niiden tuottamisessa
Vuonna 2010 perustettu Aurealis Pharma kehittää lääkkeitä kroonisiin tulehdussairauksiin ja syöpään.. Jälkimmäinen oli oululaissyntyiselle Paasivirralle hyvin mieluinen laulu, jonka hän kemistien yhteisillä bussimatkoilla halusi aina vähintään kerran kajauttaa. Ekokemin muovijalostamo starttaa etuajassa Ekokemin rakentama muovijalostamo on valmistumassa etuajassa. Tilaisuuden avasi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kuoro Ylistön Yllärit, joka esitti kuoronjohtaja Aimo Laitamon johtamana kappaleet Finlandia ja Oulun poijjaat. Elina Sievänen Jaakko Paasivirralle nimikkosali Jyväskylän yliopistoon Virpi Noponen Ylistön Yllärit -kuoro esitti Jaakko Paasivirran lempilaulun Oulun poijjaat. marraskuuta 2015. Paasivirta ohjasi yli 20 väitöskirjaa ja julkaisi lähes 600 tieteellistä artikkelia ja konferenssitiivistelmää sekä lukuisia opetusmonisteita ja oppikirjoja. Reino Laatikainen palkittiin Jaakko Paasivirta -salin vihkiäiset vietettiin Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlapäivänä 6. 20 1/2016 KEMIA UUTISIA Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa on vihitty käyttöön professori Jaakko Paasivirralle omistettu nimikkosali. Kuopiolaiselle lääkekehittäjälle miljoonarahoitus Kuopiolais-sveitsiläinen bioteknologiayritys Aurealis Pharma on kerännyt kolme miljoonaa euroa pääomarahoitusta. Jaakko Paasivirta (1931–2011) nimitettiin orgaanisen kemian professoriksi Jyväskylän yliopistoon vuonna 1969. Laatikainen on tehnyt pitkän ja merkittävän uran NMR-spektroskopiatutkimuksen ja -opetuksen parissa. Jaakko Paasivirta toimi aikoinaan Laatikaisen väitöskirjatyön ohjaajana. Sijoittajia ovat Finnvera sekä joukko yksityisiä sijoittajia Suomesta ja Sveitsistä. Entisen KEM2-luentosalin nimi on nyt Jaakko Paasivirta -sali. Hän on yhä viitatuimpia suomalaisia kemian alan julkaisijoita. Delhiläinen yhtiö on merkittävä kemikaalien jakelija, joka on keskittynyt polymeereihin, pinnoitteisiin ja life science -tuotteisiin. Jalostamossa käsitellään jatkossa vuosittain noin 20 000 tonnia muovijätettä, joka kerätään kuluttajilta, kaupalta ja maataloudelta. Rahaston alkuunpanijana on KeskiSuomen Kemistiseura ry. Nimilaatan paljastivat Keski-Suomen Kemistiseura ry:n puheenjohtaja Jussi-Pekka Aittola (vas.) ja kemian laitoksen johtaja, professori Jan Lundell. Riihimäen Kiertotalouskylään nouseva jalostamo pääsee aloittamaan toimintansa jo kesällä 2016. Algol pitää laajentumistaan Intiaan historiallisena virstanpylväänä. Algol osti intialaisen kemikaalijakelijan Suomalainen Algol Chemicals on ostanut intialaisen Dynamic Orbits -yhtiön. Jätemuovi kiertää uusioraaka-aineeksi teollisuudelle. Paasivirta oli ratkaisevassa asemassa myös ympäristötutkimuksen käynnistämisessä ja kehittämisessä Suomessa ja Jyväskylän yliopistossa. Häntä voidaan oikeutetusti kutsua Suomen NMR-spektroskopiatutkimuksen ja -opetuksen pioneeriksi. Hän jatkoi tutkimustyötään kemikaalien ominaisuuksien, mallintamisen ja kemiallisten ekotoksikologisten riskien arvioinnin parissa viimeisiin kuukausiinsa saakka. Tilaisuudessa jaettiin myös Jaakko Paasivirran nimikkorahaston ensimmäinen tunnustuspalkinto, jonka sai professori Reino Laatikainen. Lisäksi se tarjoaa hankintapalveluja ja Reach-rekisteröintiin liittyviä palveluja
Kemikaalivirasto Echan uumeniin on syötetty vuosien ajan valtavasti tietoa kemikaaleista. Tarjolla on kuitenkin valtavasti informaatiota valistuneelle kuluttajalle. ”Julkinen tieto kemikaaleista oli erittäin puutteellista ennen Reachin voimaantuloa. Aineistot ovat englanniksi, joten aivan kaikille tiedot eivät avaudu. ”Näin positiivista kerrottavaa työmme tuloksista meillä ei vielä koskaan ole ollut!” Euroopan kemikaalivirasto Echan tiedottaja Mikko Väänänen malttaa hädin tuskin peitellä innostustaan päivän uutisesta. Myös tilastot vaarallisten aineiden viennistä ja tuonnista löytyvät verkosta. Viraston julkistama tietokanta sisältää kaksi miljoonaa tutkimustiivistelmää kemikaalien ominaisuuksista ja vaikutuksista, kuusi miljoonaa luokitusja merkintäilmoitusta, tietoa 120 000 kemikaalin luokituksesta ja merkinnöistä sekä tietoa 14 000 Reachrekisteröidyn kemikaalin riskeistä ja turvallisesta käytöstä. Kemira aikoo myös jatkaa investointejaan valkaisukemikaaleihin. 21 KEMIA 1/2016 Kemira satsaa valkaisukemikaaleihin Kemiran Oulun-tehtaan uuden tuotantokapasiteetin käynnistys on sujunut mallikkaasti, ja vetyperoksidin koko lisäkapasiteetti on jo myyty, yhtiö kertoo. Seuraavalta tasolta löytyy laajempi tiivistelmä, jossa on tarkempaa tietoa esimerkiksi työnantajille, työntekijöille, tutkijoille ja viranomaisille.” Kolmannelta tasolta pääsee käsiksi yritysten lähettämään lähdetietoon. Uusi tietokanta sisältää jalostettua tietoa 120 000 kemikaalista.. ”Julkaisemme kaikki tiedot, jotka yritykset meille lähettävät rekisteröintiasiakirjoissa ja CLP-notifikaatioissa, ellei niitä ole luokiteltu kaupallisista syistä luottamuksellisiksi.” Tietoa kolmella tasolla ”Tietoa tarjotaan nyt eri kohderyhmille kolmella eri tasolla”, selvittää Panja Lehtonen kemikaaliviraston rekisteröintiosastosta. Lähtötilanne oli kemikaaliviraston varapääjohtajan Jukka Malmin mukaan kehno. Viraston ylläpitämä, maailman suurimpiin kuuluva kemikaalitietokanta on nyt avattu kaiken kansan käyttöön. Yhtiö rakentaa uusia tuotantolinjoja Suomeen ja poistaa nykyisten yksikköjen pullonkaulat. Suomalaisyhtiöllä on valkaisukemikaaleja valmistavat tehtaat myös Ruotsissa ja Alankomaissa. Tietokanta löytyy kemikaaliviraston kotisivuilta osoitteessa echa.europa.eu/ fi/ > Tietoa kemikaaleista. Kemikaalivirasto avasi jättipankkinsa Uusi tietokanta arjen kemikaaleista Tietoa on tarjolla myös niistä 168 kemikaalista, jotka on määritelty erityistä huolta aiheuttaviksi, ja 64 kemikaalista, joiden käyttöä on tähän mennessä rajoitettu EU:ssa. Turvallisuuden arviointiin tarvittavaa perustietoa puuttui neljästä viidesosasta kemikaaleja.” Kahdeksan vuoden uurastuksen ja kahden Reach-rekisteröintikierroksen jälkeen tarjonta on aivan toista. Virasto on nyt jalostanut ja avannut tietopankkinsa kuluttajien ulottuville. Leena Laitinen Sc an st oc kp ho to Kemia on mukana kaikkialla arjessamme. ”Tietokantamme on erittäin läpinäkyvä”, tiedottaja Hanna-Kaisa Torkkeli korostaa. Vuonna 2007 voimaan tullut Reachkemikaaliasetus määrää, että EU:n kansalaisilla tulee olla riittävästi tietoa kemikaaleista, jotta he voivat tehdä perusteltuja päätöksiä niiden käytöstä. ”Tärkein uutuus on kuluttajien käyttöön sopiva tietokortti, johon on koottu selkokielinen, näytölle mahtuva yhteenveto kunkin tietokannasta löytyvän kemikaalin riskeistä ja turvallisesta käytöstä. Biosidien osalta virasto julkaisee tietoa tehoaineista ja biosidivalmisteista sekä luettelon tehoaineiden ja tuotteiden toimittajista. Tietoja voidaan hakea yhdisteen kemiallisen nimen, kauppanimen tai CASnumeron avulla. Keskimäärin tuhatsivuiset raakatietopaketit soveltuvat todellisille hevijuusereille
Lisätietoja saa Heleena Karrukselta Suomalaisten Kemistien Seurasta.. Tuote sopii proteiinitäydennykseksi vanhuksille ja sairaille, urheilijoille, kuntoilijoille ja laihduttajille. Tapahtuman järjestää KemikaaliForum ry yhteistyökumppaneinaan Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan komissio, Euroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic, Helsingin kaupunki, Kemianteollisuus ry ja Vuoden superruoaksi on valittu kotimainen aktivoitu heraproteiini, jonka avulla voidaan ylläpitää lihasmassaa ja ehkäistä proteiinivajetta. Kahdeksannen Helsinki Chemicals Forumin puhujiksi saapuvat muun muassa Euroopan kemikaaliviraston pääjohtaja Geert Dancet ja Euroopan komission ympäristöpääosaston pääjohtaja Daniel Calleja-Crespo. Heraproteiinijauhe aktivoidaan avaamalla osa disulfidisidoksista vapaiksi SH-ryhmiksi, jolloin proteiinin luonnollinen antioksidatiivisuus ja bioaktiivisuus moninkertaistuvat. Lyhyet vapaamuotoiset hakemukset on lähetettävä 27.3.2016 mennessä osoitteeseen Kemian Päivien Säätiö, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki. Vähälaktoosinen jauhe voidaan sekoittaa esimerkiksi jugurttiin, kaakaoon tai puuroon. Hakemuksista tulee ilmetä hakijan syntymäaika, koulutus, työtai opiskelupaikka sekä tieto, miksi hakija on kiinnostunut osallistumaan foorumiin. Kaksipäiväinen tapahtuma koostuu moderoiduista paneeleista, keskusteluista ja key note -esityksistä, joiden pohjalta tuotetaan erillinen konferenssiraportti päättäjien käyttöön. Bi om ed O y raaka-aineena käytetään juuston tuotannossa syntyvää heraa, jonka toimittaa Kuusamon Juusto Oy. Apurahalla mukaan Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin ja Kemiallisteknillisen yhdistyksen alle 35-vuotiaat jäsenet voivat anoa 650 euron apurahaa, joka on tarkoitettu Helsinki Chemicals Forum -tapahtuman osallistumismaksuun. olevan opintojen loppuvaiheessa. Opiskelijahakijoiden edellytetään M es su ke sk us He lsi nk i Vuoden 2015 Helsinki Chemicals Forum keräsi yhteen parisataa kemikaalialan osaajaa eri maista. Niitä ovat tällä kertaa kiertotaloudessa syntyvien kemikaalivirtojen säätely, perfluorattuihin kemikaaleihin liittyvät haasteet, kemikaalien valmistuksen onnettomuusriskit, sisäilma ja kemikaaliriskit rakentamisessa sekä kemikaaleja koskevan valtavan tietomäärän parempi hyödyntäminen. Videotervehdyksensä lähettää myös johtaja Achim Halpaap YK:n ympäristöohjelmasta Unepista. Toukokuussa järjestettävän foorumin pääteemat käsittelevät kemikaaliturvallisuuden keskeisiä aiheita. Actiwhey-tuotteen on kehittänyt Uniq Bioresearch Oy ja kaupallistanut Biomed Oy, joka valmistaa ravintolisiä yhteistyössä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja lääkärien kanssa. Valinnan teki Suomen Terveyskauppiaiden Liitto. Tuotteen Vuoden superruoka on aktivoitu heraproteiini Helsinki Chemicals Forum pui taas kemikaaliturvallisuutta Helsingin yliopisto. 22 1/2016 KEMIA UUTISIA Helsinki Chemicals Forum kokoaa jälleen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen asiantuntijat eri puolilta maailmaa Messukeskukseen. Aktivoitu heraproteiini tukee elimistön omaa antioksidanttijärjestelmää
Sen avulla pyöritämme luokkaa kokonaisen kuukauden ajan”, Ikävalko kertoo ja esittelee tyytyväisenä uuden luokan varustusta. Tilaus on suomalaisyhtiön 35-vuotisen historian suurin. Kemia-lehti on tukenut Gadolinin toimintaa muun muassa lehtilahjoituksin. Enempää vierailijoita vuoden aikana ei mahtuisikaan.” Ikävalko kiittää Helsingin yliopiston kemian laitosta, joka mahdollistaa luokan toiminnan ja tarjoaa tilat sen käyttöön. Anodisointilaitoksen lisäksi Galvatek toimittaa Fokkerille säröntarkastukseen tarvittavan NDT-laitteiston, jonka tekee Finnsonic Oy. Osapuolet allekirjoittivat tammikuussa kolmivuotisen kumppanuussopimuksen. Tuorein tulokas on asentamistaan odottava 3D-printteri. Galvatekilta anodisointilaitos Hollantiin Lahtelainen pintaja vedenkäsittelylaitosten toimittaja Galvatek toimittaa täysautomatisoidun alumiinin anodisointilaitteiston lentokoneenvalmistaja Fokkerille Alankomaihin. Ammattikorkeakoulu on vuokrannut tutkimuksessa tarvittavat laboratoriotilat Työterveyslaitokselta.. Vierailijat pääsivät katsomaan uusia tiloja ja tutustumaan kemian maailmaan Kemiarallissa mobiililaitteiden avulla. ”Meille 5 000 euroa on iso raha. Tavoitimme neljän kuukauden aikana parisentuhatta lasta ja nuorta”, koordiKemianluokka Gadolin ja Kemia-lehti vahvistavat yhteistyötään naattori Veli-Matti Ikävalko kertoo. ”Löllölimaa, sokerisateenkaaria ja superpalloja”, listaa kemianluokka Gadolinin ohjaaja Tanja Luostari lasten tiedesynttäreiden suosikkinumeroita. Kysyntää on enemmän kuin ehditään tarjota, joten synttärit kannattaa varata hyvissä ajoin. Päiväkotija alakouluikäisten tiedesynttärit ovat yksi Helsingin yliopiston kemian laitoksessa toimivan Gadolinin vetonauloista. Kemia-lehti on Gadolinin uusin yhteistyökumppani. ”Kehitämme sille kevään aikana oman oppilastyön. Pop up -kiertue ylitti odotukset Vuonna 2008 perustettu Gadolin on moderni kemian oppimisympäristö, joka on suunniteltu tukemaan sekä oppilaita että opettajia. Tuore kumppanuussopimus vahvistaa Gadolinin ja Kemia-lehden yhteistyötä nuorten hyväksi. Tutkimusryhmä on Suomessa ainoa laatuaan. Juuri nyt toivomuslistan kärkipäässä ovat tutkimuskäyttöön sopivat kaasuja nestekromatografit. Meillä on jo yli 60 erilaista työtä eri-ikäisille koululaisille. Yhteistyö näkyy jatkossa myös Kemialehden uudella palstalla, jossa kerrotaan Gadolinin kuulumisista. Yhtä tärkeitä ovat sponsorit ja kumppanit, jotka tukevat Gadolinia rahaja laitelahjoituksilla. TTL:n sisäympäristötutkimus Turun ammattikorkeakoululle Turun ammattikorkeakoulu on ostanut Työterveyslaitoksen sisäympäristön tutkimusryhmän toiminnan. 23 KEMIA 1/2016 Kemianluokka Gadolinin uudet tilat on avattu käyttöön Helsingin yliopiston kemian laitoksessa. Leena Laitinen Oppilasvierailut ovat kemianluokka Gadolinin ydintoimintaa. Jo yli 24 000 lasta ja nuorta on päässyt kokeilemaan oikeaa kemiaa laboratoriossa. Inhoa ja ihastusta herättävä löllölima syntyy vedestä ja perunajauhoista.” Kemianluokan remontin valmistumista juhlittiin 19. Kouluille vierailut luokassa ovat maksuttomia, joten toiminta on tukijoiden varassa. ”Uusi sopimus vahvistaa entisestään jo pitkään jatkunutta hyvää yhteistyötämme”, Gadolinin johtaja, professori Maija Aksela iloitsee. Kun kemianluokan tilat suljettiin viime kesänä remontin tieltä, Gadolinin väki ei jäänyt toimettomaksi. ”Lasten työt ovat helppoja ja turvallisia. ”Luokka muutettiin kiertäväksi pop up -palveluksi, jonka sai tilata kouluihin. tammikuuta avointen ovien päivällä. Ryhmän henkilöstö siirtyi ammattikorkeakoulun palvelukseen tammikuun alussa. ”Kiertueen ansiosta saimme viime vuonna ennätysmäärän kävijöitä, lähes 4 500, kun tavoitteena oli 3 000. Sen pääosaamisalueet ovat ilmastointi, akustiikka ja ympäristöpsykologia. Uusia syntyy myös yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa.” Kemianluokka ottaa mielellään vastaan myös käytettyjä hyväkuntoisia laitteita. Vuonna 2017 valmistuvassa laitoksessa pintakäsitellään ja tarkastetaan lentokoneiden rungon alumiiniosat
(09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Ota yhteyttä: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vaisalantie 2 02130 Espoo Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Poleolyfeenit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 24 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh
040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 25 Vihreät sivut huomataan. Uudet tilaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 26 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi SKALAR ANALYTICAL B.V. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa.. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) Vihreät sivut huomataan! • Jokaisessa lehdessä. • Netissä www.kemia-lehti.fi. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 B 00180 Helsinki puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Kysy ensin meiltä • At your service PANALYTICAL B.V. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. • Jokaisessa uutiskirjeessä
040 827 9778. 27 SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence ® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 050 561 2527 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Ota yhteyttä: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh
040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus, Focus Master Oy. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. maaliskuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Milla Sinisalmi, puh. Kysy ensin meiltä • At your service 28 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 2/2016 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 3
040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Milla Sinisalmi, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh
Lähtölaukaus iPS-biopankeille ”Tuloksilla on tärkeä merkitys biopankkitoiminnalle, koska näin samaan kokoelmaan voidaan käyttää erilaisia solulähteitä. Eri solutyypeistä tuotetut iPS-solut ovat täysin samanveroisia. ”Tuloksemme osoittavat, että verisoluista voidaan tehdä aivan yhtä hyvin toimivia monikykyisiä kantasoluja kuin ihokudoksestakin”, sanoo tutkimusta johtanut professori Timo Otonkoski Helsingin yliopistosta. Tutkijat yhteistyökumppaneineen vertasivat samojen luovuttajien ihosta ja verestä tuotettujen iPS-solujen ominaisuuksia kattavien analyysimenetelmien avulla. Myös aiemmin säilötyt elävät solunäytteet ovat käyttökelpoisia iPS-solutuotantoa varten”, Otonkoski sanoo. Havainnolla on iso merkitys niin kantasolututkimukselle kuin biopankkitoiminnallekin. Geenien ilmentymisen lisäksi he paneutuivat dna:n metylaatiooon sekä kantasolujen spontaaniin ja ohjattuun erilaistumiskykyyn. Ihmisen soluista kyetään laboratorio-olosuhteissa tuottamaan monikykyisiä kantasoluja (iPS, indusoitu pluripotentti kantasolu). Hänen mukaansa tutkimustuloksia voidaan pitää lähtölaukauksena iPSbiopankkitoiminnalle Suomessa. Vasta sitten voidaan tehdä luotettavia havaintoja esimerkiksi sairauteen liittyvien genotyyppien toiminnallisista vaikutuksista. iPS-soluja saadaan esimerkiksi ihopalasta kasvatetuista fibroblastisoluista tai suoraan verisoluista. Asia selviää Helsingin yliopiston ja THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Yllättävää Otonkoskesta oli se, kuinka paljon eri yksilöistä tuotetut iPS-solut erosivat toisistaan. Erityisesti tutkijat keskittyivät selvittämään, onko ihmisen iPS-kantasoluilla niin sanottua ”epigeneettistä muistia”, jonka perusteella esimerkiksi verisolusta alkunsa saanut kantasolu erilaistuisi helpommin verisoluksi kuin ihosolusta lähtöisin oleva kantasolu. Tähän asti on kuitenkin ollut epäselvää, ovatko eri solutyypeistä tuotetut iPS-solut keskenään vertailukelpoisia vai vaikuttaako erilaistumisprosessiin se, mistä kudostyypistä solut ovat alun perin lähtöisin. 30 1/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www w www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on facebookissa! KLIKKAA JA TYKKÄÄ! www.facebook.com/kemialehti Verisoluista saadaan yhtä hyvin toimivia monikykyisiä kantasoluja kuin ihosoluista. Biopankkeihin on helpointa koota ja tallettaa verisoluja, koska verinäytteitä otetaan diagnostiikan ja hoidon yhteydessä rutiininomaisesti. Monikykyisiä kantasoluja käytetään lääketieteellisessä tutkimuksessa moneen eri tarkoitukseen, muun muassa sairausmekanismien tutkimiseen ja lääkeaineseulontaan.. Tutkimuksessa paljastui, että luovuttajan genotyyppi ohjaa selvästi kantasolun erilaistumiskäyttäytymistä. Kun geneettisesti määräytyvät yksilölliset erot kantasolujen erilaistumisessa ovat suuret, biopankkeihin tarvitaan riittävän laajoja, monilta luovuttajilta peräisin olevia aineistoja. Monikykyiset kantasolut syntyvät verestä O to nk os ki La b Tulokset olivat hyvin selvät: lähtösolun tyypillä ei ole erilaistumisen kannalta merkitystä, jos kantasolu on täydellisesti uudelleenohjelmoitunut. Näitä soluja voidaan kasvattaa rajattomasti, ja ne voidaan ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, esimerkiksi sydän-, maksatai hermosoluiksi
Varsinkin lämpötila, jolle taitekerroin on erityisen herkkä, voi vaihdella hyvin paljon. Hankkeeseen osallistuneet yritykset kehittivät prosessin avulla monenlaisia tuotteita. Menetelmä antaa keskimääräisen lämpötilan mittaukseen käytetyn lasersäteen koko matkalta eikä vain yksittäisissä pisteissä. Samalla syntyi tarkkuuspainamisen maailmanennätys.. Tuotteet testeissä Valmistusprosessilla aikaansaadut tuotteet testattiin laajoissa koesarjoissa, joissa Oulun ammattikorkeakoulu tutki rakenteiden kestävyyttä muun muassa suolasumutuksella ja erilaisin mekaanisin testein. Ulkona mitattaessa osa matkasta voi olla varjossa ja osa kirkkaassa auringonpaisteessa. Käytännössä johtimet, piirikortti ja myös esimerkiksi sensorit painetaan kalvolle. 31 1/2016 KEMIA VTT:n mittatekniikan keskuksessa Mikesissä on kehitetty laserspektroskopiaan perustuva mittalaite, joka mittaa lämpötilan useiden satojen metrien etäisyydeltä. Testaus Nummelan geodeettisella perusviivalla osoitti, että uusi laite soveltuu hyvin lämpötilan määrittämiseen koko viivan 864 metrin pituudella myös lämpötilan vaihdellessa. Mittauksen kohteena on happimolekyylin spektriviiva, jonka voimakkuus ja muoto riippuvat lämpötilasta. Uudessa valmistusprosessissa yhdistettiin painaminen, ladonta ja komponenttien ylivalu. Mittalaitevalmistaja Focalspecin optisella skanneriratkaisulla voidaan mitata pinnasta 3D-muotoa ja määrittää esimerkiksi painetun kuvion kerrospaksuutta mikrometrin osien tarkkuudella. Ultracom Oy:n uutuutena syntyi tarkka ja kevyt koiratutka, ja Clothing+ ideoi puettavia urheilusovelluksia. An tti Ve ijo la /V TT Tutkimushankkeessa kehitettiin muun muassa painettava transistori rullalta rullalle -painoprosessilla. ”Tulokset osoittavat, että joustavalle kalvolle ladottuina komponentit on helppo ylivalaa kestäviksi tuotteiksi”, kertoo projektipäällikkö Tapio Ritvonen VTT:stä. VTT on kehittänyt rullalta rullalle -ylivalun valmistusprosessin, jolla komponentit on helppo ylivalaa kestäviksi elektroniikkatuotteiksi. Elektroniikkaa kyetään jo nykyisin Painettu äly kehittyy Kestävää elektroniikkaa uudella menetelmällä Laserlämpömittari mittaa pitkillä etäisyyksillä tuottamaan kustannustehokkaasti painamalla. Oulun yliopisto kehitti projektissa teollisuuden laadunvarmistukseen tarkoitetun termografiaan perustuvan mittauksen, jossa lämpökamera paikantaa mahdolliset virheet painetussa johtavassa rakenteessa. Painettua älyä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketeollisuuden diagnostisten välineiden, kuten pikatestien, led-valojen ja pattereiden teollisessa massavalmistuksessa. Uusi valmistusprosessi syntyi VTT:n koordinoimassa Painettavan paalutus -hankkeessa, jossa edistetään painetun älyn teollista valmistusta. Ongelma korostuu mitattaessa muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Pitkien etäisyyksien tarkimmissa mittauksissa suurin virhe aiheutuu siitä, että ilman taitekerrointa ei tunneta riittävällä tarkkuudella koko mittausmatkalla. Pituusmittauksissa lämpötilan määrittämiseen käytetään tätä nykyä lämpötila-antureita, mutta niiden välimatka ei saa olla kovin suuri, jotta päästään hyvään tarkkuuteen. Tämän jälkeen tarvittavat elektroniikan komponentit ladotaan ladontakoneella ja ylivaletaan rakenne muovilla
32 1/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Afrikan savannija ruohikkopalot viilentävät ilmastoa, eivät lämmitä sitä. set aineet reagoivat ilmakehässä jo olevien yhdisteiden ja hiukkasten kanssa. Asia riippuu arktisten kasvien ilmaan vapauttamista VOC-yhdisteistä, joiden koostumusta ja käyttäytymistä ei vielä tunneta riittävän hyvin, kertoo toinen Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä. Afrikan savannien ja ruohikoiden palot muodostavat noin 70 prosenttia maapallon kaikista maastopaloista, joten niillä on iso vaikutus ilmastoon. Arktisten kasvien ilmakehään vapauttamien VOC-yhdisteiden määriä on pidetty mitättömän pieninä, mutta suomalaistutkijat osoittivat, että yhdisteitä pääsee ilmaan paljon arvioitua enemmän. Aalto-yliopiston tutkijat ovat muodostaneet yhdessä amerikkalaisen Amhert Collegen tutkijaryhmän kanssa solmussa olevia yksittäisiä aaltoja kvanttimekaaniseen kenttään, joka kuvaa suprajuoksevaa atomikaasua. Palon jälkeen savupilven pienhiukkasmassa kasvaa parissa tunnissa merkittävästi, jopa viisinkertaiseksi. Yllättävään tulokseen päädyttiin kansainvälisessä tutkimushankkeessa, johon osallistui muun muassa Itä-Suomen yliopisto. Kasvihuonekokeissa selvisi, että VOC-päästöt jopa viisinkertaistuvat, kun lämpötila nousee kaksi astetta.. Ilmakehän näin muuttunut koostumus voi pidentää voimakkaan kasvihuonekaasun metaanin elinikää ja siten lämmittää ilmastoa. Joka tapauksessa tundran kasvillisuuden vaikutus ilmastoon on paljon suurempi kuin aiemmin on oletettu. Suomalaistutkijat panivat kvantit solmuun Savannipalot viilentävät ilmastoa Tundran vaikutus vielä arvoitus Pohjoinen tundrakasvillisuus saattaa puolestaan joko kiihdyttää tai hillitä ilmaston lämpenemistä. Luonnollisten syiden lisäksi ruohikkopaloja aiheuttaa ihmisen toiminta, muun muassa kulotus. Tutkimuksessa yhdistettiin satelliittihavainnot trajektorilaskentaan. Tutkijat selvittivät yhteensä 60 savannija ruohikkopalon päästöjen koostumuksen. Todennäköisin syy asiaan on ilmaston jo tapahtunut lämpeneminen. Tämä sekundäärinen hiukkasmuodostus lisää huomattavasti paloperäisten hiukkasten kykyä heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Kvanttisolmujen olemassaolosta on esitetty teoreettisia ennustuksia jo vuosikymmeniä, mutta kukaan ei aiemmin ole onnistunut tekemään niitä. Kasvien ilmaan päästämät VOCyhdisteet eli haihtuvat hiiliperäiAfrikan savannit palavat kuivan kauden aikana vuosittain. Lisäksi hiukkaset toimivat tehokkaasti pilvien tiivistymisytiminä, mikä johtaa suurempaan ilmastoa viilentävään vaikutukseen. Tutkimuksessa selvisi, että paloissa syntyy runsaasti aerosolihiukkasia, jotka koostuvat keskimäärin 85-prosenttisesti orgaanisesta ja epäorgaanisesta hiilestä. Solmut saatiin aikaan, kun rubidium-kondensaatti altistettiin sopivasti paikassa kääntyvän magneettikentän nopeille muutoksille. Löydöstä on hyötyä muun muassa kosmologian ja fuusioenergian tutkijoille sekä kvanttitietokoneiden kehittäjille. Sen jälkeen solmu syntyi vajaassa sekunnin tuhannesosassa. Toisaalta joidenkin VOC-yhdisteiden reagointi muiden hiukkasten kanssa voi lisätä auringon säteilyä pois heijastavien hiukkasten määrää sekä pilvien muodostumista. Nämä taas ovat ilmastoa viilentäviä tekijöitä
KUN INTERNETIN hakuohjelmat ja sosiaalisen median algoritmit suodattavat ja siivilöivät meille sopivia ja meitä kiinnostavia sivustoja, tekstejä ja tuotteita, syntyy niin sanottu somekupla. Marjatta Ranua ja prof. --Det som mest irriterar mig är att man inte alls har försökt sätta sig in i hur en vanlig läsare kan förstå det man skriver. 33 1/2016 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Det är inte många som kan få ut någonting av artiklarna så som de nu är skrivna. Miten hienoa olisikaan, jos kuplissa lymyilemisen sijaan pystyisimme näkemään koko vaahdon ja kellumaan sen päällä. Anne Kantelinen ja prof. Ilmastonmuutoskeptikkojen kuplassa koko ilmiötä ei ole olemassakaan. Tässä lehdessä uutisoidaan tutkimuksesta, jonka mukaan Afrikan savannipalojen hiukkaspäästöt eivät vastoin olettamusta lämmitä vaan itse asiassa jäähdyttävät ilmakehää. Kuplan sisällä oleva jättää vähemmän kiinnostavan tai oman käsityksen kanssa vastakkaisen sisällön tietoisuutensa ulkopuolelle. Omassa kuplassa maailma voi näyttää ihan toiselta kuin naapurikuplassa. --Kanske det är ett nationellt drag att vi inte kan eller inte vill skriva om specialfrågor på ett journalistiskt lättfallighet och underhållande sätt. lis. Bioenergiakuplassa taas ongelmat ratkaistaan ajamalla harvesterit metsään ja keräämällä pellolta kaikki oljenmurutkin. Matti Linko Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta sekä fil. Muut palkitut keksinnöt koskivat mäntyöljyyn perustuvan painovärin valmistusta, nahan käsittelyprosessia, säilörehun puristenesteen talteenottomenetelmää, liikkuvan säiliövaunun nestepinnan mittausjärjestelmää ja mustalipeän superväkevöintiä ja polttoa. Väestötutkimusten mukaan ei. Id a Pi m en of f. Taitaa olla monessa kuplassa tuumaustauko. Palkintolautakunta päätti jakaa suurimman palkinnon, 100 000 markkaa, sellun entsymaattisen valkaisumenetelmän kehittämistyöstä työryhmälle, johon kuuluivat tekn. tri Liisa Viikari, tekn. Läsekretsen är mycket brokig och därför borde man sträva till att skriva så att alla som har en elementär utbildning i kemi kan förstå artikeln. Ei tiedekupla tietysti mikään uusi asia ole. maist. Törmäsin hiljattain sanaan tiedekupla. Asiat peilautuvat oman tutkimuksen kautta ja kokonaisuus hämärtyy. Olof Forsander Ympäristöministeriö julisti viime vuoden toukokuussa haettavaksi ympäristönsuojelua edistävien keksintöjen palkintorahan, yhteensä 300 000 euroa. Kuplissa samanhenkiset ihmiset myötäilevät toisiaan. Samalla tavoin kuin joku jumittuu somekuplaan, tieteentekijä voi jäädä tiedekuplaansa. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Muodostaako esimerkiksi elintarvikkeiden sisältämä asetaldehydi suuren syöpäriskin vai ei. Kirjoittaja kuvasi sanalla tutkijaa, joka on asiastaan niin innostunut, että hän sokeutuu muulle tiedolle. Näemme sen, minkä haluamme nähdä, oli kyseessä sitten rokotukset tai ravitsemus. Jorma Sundquist Oy Keskuslaboratoriosta. Jo vanha sananlasku sen sanoo. ”Ken härjillä kyntää, se härjistä puhuu.” OMA LUOKKANSA ovat skeptikkokuplat. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kuplassa SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 1–2/1981 Kirjeitä toimitukselle – Brev till redaktionen Kemia-Kemi 1/1991 Ympäristökeksinnöt palkittiin Pääpalkinto sellun biovalkaisulle Till redaktionen för Kemia-Kemi Enligt min uppfattning borde Kemia-Kemi behandla frågor om kemi av nationellt men också av internationellt intresse och innehålla uppsatser om kemins utveckling och roll i samhället. Kuplassa elävä ohittaa faktan, että mummonkin käyttämällä leivinjauheella on E-koodi tai että rypsiöljy soveltuu vallan hyvin syötäväksi, vaikka se kuplan asukin mielestä ei käy kuin voiteluaineeksi. Uppsatserna borde vara skrivna av specialister men för icke specialister. Men vore det inte bra om redaktionen för Kemia-Kemi försökte uppmuntra detta. KUPLIA löytyy muualtakin kuin somesta. Hakemuksia tuli 67 ja niissä esitettyjä keksintöjä oli 131
34 1/2016 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Kaksi lasta, viisi lastenlasta. apulaisprofessori 1974–1975 ja orgaanisen kemian dosentti 1974–1998. ”Olen elämässäni katunut vain yhtä asiaa, sitä.” Syynä olivat muuttuneet ajat. Franciska Sundholm • Syntynyt Helsingissä 1937. Painostus oli kuitenkin kova, sillä hänet katsottiin ainoaksi sopivaksi kandidaatiksi. Vastavalmistuneelle maisterille tarjottiin töitä professori Veronica Sundmanin tutkimusryhmässä mikrobiologian laitoksessa. ”Minä rohkenin kysyä, onko sokerikin suola. Pienen Franciska-tyttären ja Elsa-äidin säännölliset torimatkat kulkivat halki Engelin hienon keskustan. Helsingin professuuri oli kuitenkin vikatikki, Sundholm sanoo jälkiviisaana. • Harrastukset: sukututkimus, puutyöt, käsityöt, ruoanlaitto. ”Senaatintorin kupeessa äiti aina näytti minulle rakennuksen, jossa hänen isänsä Wilhelm Ramsay oli työskennellyt geologian professorina. 1980-luvulla tutkimusrahoitus oli niukkaa, eikä tutkimuslaitteita saatu juuri lainkaan. Mukavasta pestistä ja opiskelijoista oli jäänyt hyvät muistot. ”Isä oli hauska, temperamentikas, mielenkiintoinen mies, jonka suuri kiinnostuksen kohde oli Ranska. Lisäksi Sundholm oli ehtinyt 1970-luvulla tehdä vuoden viransijaisuuden orgaanisen kemian professorina Jyväskylän yliopistossa. Seuraavalla vuosikymmenellä tilanne hieman parani. Isänsä Sundholm muistaa intohimoisena taiteilijana ja lukeneena ihmisenä. • Helsingin yliopiston tutkija 1959– 1987, orgaanisen kemian vt. • Puoliso professori Göran Sundholm. Nykyäänhän siellä käy miljoonia matkailijoita vuodessa.” Tutkija sielultaan Lukiossa Franciska Sundholmin urahaaveet olivat vähällä kariutua. Kruununhaan talossa ei ollut hissiä, keskuslämmitystä eikä edes keittiötä. • FK 1960, FL 1964, FT 1969, dosentti 1971, Helsingin yliopisto. Vähistä rahoista kilpailtiin verissä päin. Ensimmäisillä kemian tunneilla opetettiin, että suola on kiteistä, valkoista ainetta. ”Päätin, että minusta tulee kemisti. • Vierailevana tutkijana mm. Siellä hän syntetisoi teoreettisen kemian ryhmän tutkijoille nestekiteitä ja tutki niiden ominaisuuksia. Samassa talossa toimi myös kemian laitos, jossa äitikin oli opiskellut ennen kuin lähti maalarimiehensä mukana Pariisiin”, kertoo emeritaprofessori Franciska Sundholm. apulaisprofessori 1971–1974, polymeerikemian professori 1987–2000. Franciska Sundholm sai koulussa porttikiellon kemian tunneille, mutta itsepäinen tyttö ei antanut intohimonsa sammua. Vessa sijaitsi porraskäytävässä. Siellä hän asui yhteensä kolmetoista vuotta.” Franciska Sundholm Intohimoinen tutkija Kun Gösta Diehl vuonna 1948 sai valtion stipendin, koko perhe muutti Pariisin kautta Nizzan lähistölle Venceen, joka tunnetaan Henri Matissen koristelemasta kappelista ja jossa asui paljon muitakin taiteilijoita. Komea rakennus teki pikkutyttöön vaikutuksen ja määräsi tämän koko elämänuran. ”Meidän perhe oli varmaan kaupungin ensimmäisiä ’turisteja’. Henkilöstöpulakin helpotti, kun Sundholm sai Kemianteollisuus ry:n tuella hankittua rahoituksen apulaisprofessorin ja laboratorioinsinöörin palkkaamiseen.. • Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian vt. Sisko Loikkanen Albert Edelfeltin entistä ateljeerakennusta Helsingin Liisankadulla asutti 1930-luvun puolestavälistä lähtien toisen kuuluisan suomalaistaiteilijan Gösta Diehlin perhe. Se oli opettajan mielestä niin hävytöntä, että minulta kiellettiin osallistuminen kemian opiskeluun kokonaan.” Siitä huolimatta tuore ylioppilas aloitti vuonna 1955 orgaanisen kemian opinnot Helsingin yliopistossa. Vuonna 1987 Sundholm päätyi yliopiston polymeerikemian professorin virkaan – johon hän ei olisi edes halunnut hakea. professori 1973, Teknillisen korkeakoulun orgaanisen kemian vt. Suomeen palattuaan hän työskenteli Helsingin yliopistossa tutkijana ja muutaman vuoden orgaanisen kemian apulaisprofessorina. Ala osoittautui hyvin kiehtovaksi, ja innostunut Sundholm suoritti sivulaudaturin myös epäorgaanisesta kemiasta. Itsepäisenä luonteena en sitten koskaan muuttanut suunnitelmaani.” Ennen suunnitelman toteutumista elettiin kuitenkin taiteilijaelämää. • Noin 250 tieteellistä julkaisua orgaanisen kemian, fysikaalisen kemian ja polymeerikemian alalta. ”Sanoin kuitenkin itselleni, että vielä et osaa tarpeeksi kemiaa, ja aloitin heti jatko-opinnot.” Kun väitöstyö ligniinin kemiasta ja malliaineista oli valmis, Sundholm lähti post doc -tutkijaksi Britannian Southamptoniin. Southamptonissa, Moskovassa ja Grenoblessa. ”Kylmä vesi asuntoon tuli, mutta puut ja koksit kannettiin portaita pitkin ylös.” Ruuanlaitto sujui ison koksikamiinan päällä keittolevyllä, jonne kekseliäs äiti ylsi kipuamalla korkealle pallille
”Lähes jokaiselle meistä höyläpenkki on välttämätön mööpeli”, nauraa Sundholm, joka omistaa sellaisen itsekin. Hallintotyöt eivät ole ainakaan vähenemään päin, ja rahasta on pula entiseen malliin. Emeritan ei käy kateeksi nykyisiä kollegojaan. ”Suunta on koko ajan alas. ”Teemme sitä, mitä pyydetään. Eläköityminen professorin virasta vuonna 2000 olikin lähinnä helpotus. Tyttärentyttären haaveena on saada hänen matkakertomuksensa ja samalla muunkin suvun tarina kahden kannen väliin. Professori kerää metsistä sopivaa materiaalia, josta syntyy keittiövälineitä, lusikoita, kauhoja, salaattikulhoja ja leikkuulautoja. ”Jos koulutus on Suomessa ilmaista ja vielä maailman huipuksi kehuttua, kyllä valtion pitää sitä silloin rahoittaa.” Elinkeinoelämältä saatava raha on kaksipiippuinen juttu. Joskus opettelemme ekaluokkalaisten kanssa lukemista, joskus opetamme viitosluokkalaisille jaksollista järjestelmää.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Yliopistot saisivat mielellään pärjätä ilman sitä, mutta:. ”Neljästäkymmenestä virkavuodesta 13 vuoden professuuri oli kuitenkin aika pieni osa”, hän hymähtää. Miehensä, Teknillisen korkeakoulun fysikaalisen kemian emeritusprofessorin Göran Sundholmin kanssa Franciska Sundholm viettää joka viikko yhden antoisan päivän läheisessä alakoulussa. Tilanne hei”Kun rahanpuute on kova ja samalla halu tehdä tutkimustakin on kova, pakkohan se raha on jostakin hankkia.” Kädentaitajien suku Eläkepäivillään Franciska Sundholm on tehnyt ahkerasti sukututkimusta ja selvittänyt isänpuoleisen sukunsa historian vuoteen 1504 asti. sisko.loikkanen@yle.fi jastuu tutkimuksen ja koulutuksen tasoon. Albert Edelfelt vanhemman suunnittelema rakennus vihittiin vuonna 1867 Helsingin yliopiston kemian laitokseksi. Tutkimustyötä hänen on tarkoitus laajentaa myös äidinpuoleiseen sukuun. Jos olet hyvä alallasi ja sinusta tulee professori, joudut tuollaiseen soppaan.” Sundholm arvostelee myös yliopistojen nykyistä rahoitusmallia. Toinen rakas harrastus on kouluavustajana toimiminen. Sundholm katsoo silti taaksepäin tyytyväisin mielin. Diehl-sanakin tarkoittaa leveää lattialankkua, joten sukunimi lienee ammatin perua.” Kädentaidot ovat kulkeneet geeneissä, sillä myös suvun nykypolville veistotaito on sydämen asia. Apuna on isoisältä jäänyt valtava arkisto. Tutkimuksessa on selvinnyt, että saksalaisesta Butzbachin kaupungista lähteneet Diehlit ovat toimineet puuseppinä ainakin viidentoista sukupolven ajan. Ei tämä mitenkään rohkaise lahjakkaita ihmisiä. 35 1/2016 KEMIA Ti m o M ää ttä ne n Franciska Sundholm juhli 75-vuotispäiväänsä Arppeanumin keisarisalissa. Wilhelm Ramsay lähti ensimmäisenä tutkimusmatkailijana Kuolan niemimaalle vuonna 1887 ja teki myöhemmin lukuisia muitakin matkoja. Iso kanto kaskeen kuitenkin jäi: hallinnollisten tehtävien valtava määrä, joka vain kasvoi ja joka ei tutkimukseen suuntautunutta Sundholmia miellyttänyt lainkaan. ”He ovat tehneet puusta työkaluja ja huonekaluja ja rakentaneet taloja
kimus. Panimohygienian ja pintojen tutkijat paneutuvat sekä käytännön prosessiin että analysoivat pintoja ja biofilmejä laboratoriossa. Hiivan kavereiksi on kuitenkin jatkuvasti pyrkimässä erilaisia villihiivoja ja maitohappobakteereja, jotka voivat pilata oluen”, kuvailee panimoiden haastetta laboratoriopäällikkö Kaisa Tapani Oy Sinebrychoff Ab:sta. Uutta tietoa mikrobien ekologiasta ja maailmasta on tuonut etenkin 2000-luvun loppupuolella pitkin askelin kehittynyt bakteerien biofilmitut. Sitten tulevat varsinaiset pahantekijät eli maitohappobakteerit, hiivat, Hyvä hygienia takaa laadun ja kirkastaa brändin Hygienian hallinta on yhä tärkeämpää niin teollisuudessa kuin terveydenhuollossa. Oluen käymistankeissa saattaa hyvänkin puhdistuksen jälkeen yhä piileskellä sekä orgaanista että epäorgaanista epäpuhtautta, johon pioneeribakteerit jossakin vaiheessa tarraavat kiinni. Biofilmien kasvu veden kanssa kosketuksissa oleville pinnoille on teollisuudessa merkittävä ilmiö, jolla on myös suuri taloudellinen merkitys. Prosessipintojen tutkimus paljastaa, mikä on todellinen tilanne esimerkiksi täyttökoneilla. Biofilmimuodossa olevat bakteerit osaavat mukautua erilaisiin olosuhteisiin ja suojautua esimerkiksi elimistön immuunipuolustukselta. Hyvin usein ne kehittävät itselleen vastustuskyvyn kemikaaleja ja mikrobilääkkeitä vastaan. Pahin vihollinen biofilmit Panimoissa hygieniatutkimuksen tärkein tavoite on kehittää menetelmiä, joilla voidaan estää biofilmien eli pintoihin takertuvien mikrobiyhteisöjen muodostuminen teollisuuden käyttämään välineistöön, sammioihin, tankkeihin ja putkistoihin. ”Käymisessä panimohiivan olosuhteet halutaan mahdollisimman hyväksi. Panimolaboratorio PBL on vuodesta 1956 rakentanut alalle yhteistä tutkimustraditiota, jossa hygienialla on keskeinen asema. Tutkimuksessa ovat mukana niin panimoyritykset kuin niiden kumpetikkahappobakteerit ja hitaasti kasvavat villihiivat. Tutkijoiden mukaan noin 80 prosenttia bakteerifloorasta on biofilmeissä, loput liikkuvat vapaina yksisoluisina bakteereina. Elintarvikelainsäädäntö on vuodesta 1995 edellyttänyt, että alan yrityksillä on kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jota ne noudattavat ja toteuttavat. Asteittain biofilmiin syntyy uusia kerroksia mikrobeista, jotka ensin rakentavat ”kaupunkiinsa” alustan. Alan tutkimusta tehdään muun muassa VTT:ssä, jossa on paneuduttu sekä panimoiden että sairaaloiden hygieniahaasteisiin. Tärkeä tekijä hygienian ylläpidossa on Tapanin mukaan elintarvikealan lakisääteinen omavalvonta, joka takaa, että kaikki työntekijät ovat sitoutuneita hygieniatyöhön. Alalla on jo pitkään tehty myös hygieniatutkimusta. Hyvästä syystä, sillä huono hygienia tietäisi huonoa olutta, brändin arvon laskua ja turhaa hävikkiä. Panimoiden pahantekijöitä ovat maitohappobakteerit, etikkahappobakteerit ja hitaasti kasvavat villihiivat. Laboratoriossa taas voidaan vertailla hallituissa olosuhteissa erilaisten tekijöiden vaikutusta pinnoille tarttuviin mikrobeihin. Näin toimitaan myös Sinebrychoffissa. 36 1/2016 KEMIA paneina toimivat yliopistot ja muut tutkimuslaitokset. Myös Sinebrychoffissa on tutkittu bakteerien välistä kommunikaatiota, sillä sen ymmärtämisestä saattaa löytyä keino käydä mikrobien kimppuun. Yksi keino taistella mikrobeja vastaan on kehittää pintoja, joihin bakteerien on mahdollisimman hankala kiinnittyä. Pinnoilla biofilmin voi havaita muodostuneena limana. Eeva Pitkälä Hygienia on aina ollut isossa asemassa olutpanimoissa. Lisäksi biofilmejä muodostavat bakteerit kommunikoivat toistensa kanssa kemiallisen viestinnän avulla. ”Toivomme näin saavamme lisää tietoa bakteerien toimintatavoista ja ehkä löytävämme uusia keinoja, joilla biofilmin muodostumista voidaan estää”, Kaisa Tapani kertoo. Mahdollisimman hygieenisten tuotanto-olosuhteiden puolesta tehdään siksi hartiavoimin työtä
Oy Sinebrychoff Ab. Sinebrychoffin laboratoriopäällikkö Kaisa Tapani tuntee tarkkaan ohran matkan olueksi. 37 1/2016 KEMIA Siitä se lähtee
”Alan ratkaisuja voidaan soveltaa myös esimerkiksi sairaalaympäristöihin, sillä mikrobien leviämisessä, määrittämisessä ja torjumisessa on samankaltaisuuksia.” Ee va Pi tk äl ä Hygieniatutkimuksen heikko lenkki on näytteenotto, johon tarvittaisiin kipeästi uusia ratkaisuja. Kunhan vain näytteenotto opittaisiin hallitsemaan paremmin, päästäisiin käyttämään moderneja teknologioita, Salo toteaa. ”Yritämme löytää vähällä vedellä helposti puhdistettavia pintoja, jotka soveltuvat juuri panimoalalle”, Tapani kuvailee. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa uusia pintaratkaisuja. ”Sen sijaan on luotava annetussa ympäristössä toimiva pinta. ”Sitä pitäisi nyt tutkia ja kehittää kiivaasti.” Näytteenotto pinnoilta tapahtuu edelleen vanutupolla. Se ei myöskään reagoi kemiallisesti ja se estää biofilmin kasvua. ”Vaikka esimerkiksi panimoja sairaalaympäristö ja niiden hygienian kannalta oleelliset raja-arvot ovat erilaisia, mikrobien kasvussa, leviämisessä, määrittämisessä ja torjunnassa on samankaltaisuuksia”, Salo sanoo. Tapanin mukaan materiaalitutkimuksessa lähdetään siitä, että on vain harvoin mahdollista muuttaa ympäristöä pinnalle sopivaksi tai valita likaa, joka siihen kiinnittyy. 38 1/2016 KEMIA VTT:n erikoistutkija Satu Salo tietää hygienian merkityksen oluenvalmistukselle. ”Nykyään on olemassa hienoja genomikirjastoja ja tarkkoja molekyylibiologiaan perustuvia mikro. Se on tasainen, sileä ja matalaenerginen, sen varaustila tunnetaan ja sitä pystytään hallitsemaan. ”Yhden alan ratkaisuja on mahdollista soveltaa toiselle alalle.” Hänen mukaansa hygieniatutkimus on edennyt pitkään tuttujen ja taattujen menetelmien varassa. Nyt tarvittaisiin kuitenkin myös uusia keinoja ja välineitä. Lisäksi hyvä pinta kestää vaurioitumatta kulutusta ja puhdistusta. Ihanteelliselta pinnalta vaaditaan monta ominaisuutta. Sillä saa tutkittavan pinnan mikrobeista esille kuitenkin vain noin 20 prosenttia. Tällä hetkellä heikoin lenkki on näytteenotto. Uransa aikana hän on tehnyt yhteistyötä niin elintarviketeollisuuden kuin muun muassa terveydenhuollon kanssa. Sinebrychoff on tehnyt monitieteistä tutkimusyhteistyötä muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston ja Manchesterin yliopiston mikrobiologien ja materiaalitutkijoiden kanssa. VTT:n erikoistutkija Satu Salo on puurtanut alan tutkimuksen parissa jo parikymmentä vuotta. Optimaaliset muodot saattavat löytyä esimerkiksi biomimetiikan eli luonnon jäljittelyn avulla.” Modernit menetelmät käyttöön Panimoalan keskeisenä kumppanina hygieniatutkimuksessa on toiminut Teknologian tutkimuskeskus VTT
Hygienian kehittämiselle oli siis tilausta, kun Satu Salo ja muut VTT:n tutkijat vuonna 2010 ryhtyivät yhdessä sairaaloiden ja yritysten kanssa kehittämään hygienian hallintaa tutkimushankkeessa nimeltä Hightech-sairaala. Infektiot voivat näin myös syntyä sairaalan ulkopuolella. Erittäin tarkkaa hygieniaa on noudatettava monissa muissakin tiloissa, kuten leikkaussaleissa. Elintärkeä käsihygienia Hygienian ja puhtauden aste sairaaloissa vaihtelee tilasta toiseen. ”Potilas on siellä iho paljaana, ja siinä on vähintään leikkaushaava”, Anttila perustelee. ”Tosin suurin osa hoitoon liittyvistä infektioista on peräisin potilaan omasta bakteerifloorasta, jonka hän on tuonut mukaan.” Tulehdusriski on kuitenkin pienentynyt menetelmien kehittymisen myötä. Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Hoitoaikoja lyhennetään, potilaita siirretään laitoksesta toiseen, on kotisairaaloita ja potilashotelleja. PCR-tekniikkaa käytetään jo muun muassa infektiosairauksien diagnosointiin. Kaikissa tilanteissa täydellistä puhtautta ei voida taata. Anttilan mukaan hoitohenkilökunnan käyttämällä käsihuuhteella on 10–15 viime vuoden aikana saatu vähennettyä sairaalainfektioita jopa 30–40 prosenttia. Yksi syy infektiolukujen kasvuun ovat muutokset potilaiden sairaalahoidoissa, kertoo Hyksin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila. Esimerkiksi leikkaushaava voidaan nykyisin desinfioida tiettyyn hetkeen ajoitetulla profylaktisella antibiootilla, joka annetaan potilaalle hetkeä ennen haavan avaamista. Leikkausympäristön ja salin ilmastoinnin on oltava mahdollisimman puhtaita hyvästä syystä. Yksi hankkeen päämääristä oli teollisuudessa hyviksi havaittujen puhtaan ympäristön toimintaja hallintamallien siirtäminen myös terveydenhuollon piiriin. Aina potilaan sairautta ei ole mahdollisuutta parantaa, mutta tällöinkin pyritään kohentamaan potilaan toimintakykyä.” Lisäksi sairaaloissa on infektioalttiita monisairaita potilaita, helposti kontaminoituvia vierasesineitä, keinoniveliä ja -elimiä. Inhimillisen tragedian lisäksi tällaisista infektioista aiheutuu myös mittavat kustannukset, arviolta 200–500 miljoonaa euroa vuodessa. M ar i Ra ul io bien analyysimenetelmiä, joita pitäisi voida hyödyntää hygieniatutkimuksessakin.” Tärkeimpiin moderneihin menetelmiin kuuluu PCR eli polymeraasiketjureaktio, jonka avulla hyvin pienestä dna-määrästä saadaan muutamassa tunnissa monistettua miljardikertainen määrä samaa dna:ta. Toimenpiteiden jälkeisiä infektioita ei koskaan voida estää sataprosenttisesti. Lapsivuodekuolleisuus väheni toimenpiteen ansiosta dramaattisesti. Sairaalassa rikotaan ihmisen normaaleja suojamekanismeja, kuten ihoa ja limakalvoja, joten tulehduksia tulee vääjäämättä. Hankkeessa selvisi muun muassa se, että sairaaloiden toiminnan ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutukseen ja sen hallintaan pitää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, jotta sairaalahygieniaa saadaan kokonaisvaltaisesti parannettua. Hyvä käsihygienia on nykysairaaloissakin a ja o. Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta, joilla on hoitoon liittyvä infektio mutta ei sellaista sairautta, joka aiheuttaa välittömän kuolemanvaaran. Esimerkiksi syövän täsmähoitoja tarjotaan entistä useammin. Se on paljon siihen nähden, että noin puolessa tapauksista kyse on vastustuskykyisen bakteerin siirtymisestä potilaasta toiseen. Pyyhkäisyelektronimikroskoopin kuva paljastaa pinnan rosot, joihin bakteerien on helppo tarttua. ”Yhä vaikeammin sairaita potilaita hoidetaan aktiivisesti. Murtumassa voi olla likaa, multaa, vierasesineitä. Lääketieteen historiaan syvimmin vaikuttaneisiin tapahtumiin kuuluu se, kun wieniläinen lääkäri Ignaz Semmelweis vuonna 1847 alkoi vaatia niin kollegoiltaan kuin lääketieteen opiskelijoilta käsien pesua klooriliuoksella ennen kuin nämä siirtyivät ruumiinavaustiloista synnytyssaliin. Vaikka jokainen terveydenhuollon ammattilainen kuvittelee sisäistäneensä käsihygienian merkityksen infektioiden torjunnassa, Anttilan mukaan etenkin lääkäreillä olisi asiassa parantamisen varaa.. Myös potilaat, joilla on paiseita, suoli puhjennut tai sydämenläppä tulehtunut, ovat infektoituneita jo leikkaukseen tullessaan. Esimerkiksi onnettomuudessa syntynyt avomurtuma on aina mikrobikontaminoitunut. Sairaaloissa on jonkin verran varsinaisia puhdastiloja, joihin kuuluvat esimerkiksi kudoslaboratoriot, keinohedelmöitystila ja apteekkivalmistus. 39 1/2016 KEMIA Panimosäiliön ruostumaton teräspinta näyttää paljain silmin täysin sileältä
Uvc-aallonpituuden säteilyllä taas voidaan tuhota pinnoilta esimerkiksi noroviruksia. Tutkimusten mukaan käsihygienia toteutuu yhä enintään 50 prosentissa niistä tilanteissa, joissa se olisi oleellista kosketustartuntareitin katkaisemiseksi. Aseptisessa eli bakteerittomassa tai tartunta-aineettomassa työssä niin leikkaussaleissa kuin muussakin potilaan hoidossa lähdetään siitä, että tiettyä työjärjestystä noudatetaan tinkimättä. Samanlaiset ominaisuudet on myös hopealla. Kriittisten kohtien hygieniaa koetetaan sairaaloissa hallita esimerkiksi itse avautuvien ovien ja ilman kosketusta toimivien hanojen avulla. Kun pesty pinta valaistaan uva-lampulla, orgaaniset jäämät hehkuvat valoisina alueina. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Tänä aikana hygieniatyössä on tapahtunut monia muutoksia. ”Käytännössä aseptinen työjärjestys tarkoittaa suunnitelmallisesti etenevää hoitotyötä, jossa ensin tehdään puhtain ja viimeisenä likaisin työ. Sairaalarakennuksissa vesijärjestelmien kontamitoituminen biofilmeillä ja bakteereilla on tuttu ilmiö. ”Sairaalasiivous on aivan oma asiantuntijaalansa.” Sekä elintarviketeollisuuden että sairaaloiden hygieniavalvonnassa puolestaan käytetään yhä useammin ultraviolettivaloa. Ee va Pi tk äl ä Antimikrobiset pinnat tekevät tuloaan sairaaloihin, mutta hyvää siivousta ne eivät korvaa. Infektioiden torjuntaan pyritään kiinnittämään enemmän huomiota”, Anttila kertoo. Hyvä hygienia on hänen mukaansa logistinen kysymys, jossa avainasemassa ovat tutkimus ja suunnittelu. ”Käsien kontaminaatio tapahtuu hyvin helposti. Sekä teollisuuden että terveydenhuollon käyttöön on syntynyt molempiin metalleihin perustuvia antibakteerisia materiaaleja ja tuotteita, kuten maaleja, lattiapintoja, ovenkahvoja, verhoilukankaita, potilastuoleja, sairaalasänkyjä ja antiseptisiä hoitotuotteita. Myös antimikrobiset pinnat tekevät tuloaan terveydenhuoltoon. Mikrobit säilyvät käsissä ja siirtyvät niistä edelleen seuraavaan potilaaseen, sairaalasänkyyn, tuoleihin, hoitovälineisiin ja siivousvälineisiin”, Anttila kuvailee. 40 1/2016 KEMIA Infektiotautien osastonylilääkäri VeliJukka Anttila aloitti Hyksin Meilahden sairaalassa vuonna 1989. Yksinkertaistaen niin, että ensin pestään kasvot, sitten takapuoli.” Aseptinen omatunto puolestaan tarkoittaa aseptisiin työtapoihin sitoutumista. ”Kun aseptinen omatunto toimii, ei olla riippuvaisia toisten valvonnasta eikä toisaalta tule mieleen pettää itseään.” Biofilmit ovat ongelma sairaaloissa siinä missä panimoissakin. Glasgow’n yliopiston tutkijoiden kehittämä menetelmä tappaa mikrobeja tehokkaasti mutta ei ole haitallinen sen paremmin potilaille kuin henkilökunnallekaan. Pääosa sairaalainfektioita aiheuttavista patogeeneista kuolee kuparin pinnalla parissa tunnissa. Tulokset ovat olleet lupaavia. Antimikrobiset pinnat tappamaan viruksia Veli-Jukka Anttila toivoo terveydenhuollon aseptisen työskentelyn ja hygienian kehittämiseen samantyyppistä omavalvontaa kuin esimerkiksi elintarviketeollisuudessa jo on. Muun muassa antimikrobisen kuparin ja sen seosten tehokkuutta pintamateriaalina on tutkittu eri puolilla maailmaa. Potilaissa biofilmejä puolestaan muodostuu mikrobikasvun seurauksena näiden elimistön vierasesineisiin ja vaurioituneisiin elimiin, kuten hampaisiin tai keuhkoihin. Antimikrobiset pinnat eivät kuitenkaan korvaa hyvin tehtyä siivousta, Veli-Jukka Anttila korostaa. epitkala@gmail.com
KNF Neuberger AB Mejerivägen 4, SE-117 43, Stockholm Tel.: + 46 8 744 51 13 info@knf.se Kaukosäätimen Löydä viimeisin käytännön laboratorioteknologiasta tutustumalla laboratoriosivuihimme osoitteessa www.knf.com/fi UUSI KNF LAB PYÖRÖHAIHDUTIN Uusi RC900 muuttaa pyöröhaihdutuksen tehden siitä helpompaa ja turvallisempaa kuin koskaan ennen. Nyt etuhintaan Kemian Seurojen jäsenille! Kestotilauksen hinta nyt 58 euroa, kun normaalihinta on 89 euroa. Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon 2016 hakuaika jatkuu 19.2.2016 asti. Kahdessa sarjassa jaettavan palkinnon yhteissumma on 20 000 euroa. Vielä ehdit osallistua!. Lehden tilausmaksun voi vähentää verotuksessa. 050 404 5166 Osallistu kilpailuun! Hakulomake Kemianteollisuuden kotisivuilla osoitteessa www.kemianteollisuus.fi Onko kemian alan keksinnölläsi kaupallista potentiaalia tai löytyykö yrityksesi innovaatio jo markkinoilta. Tutustu ja tee tilaus: www.uusiouutiset.fi > Tilausasiat Tilaushinta kouluille 49 euroa, tilaukset www.aikakauslehdet.fi/ kouluille Kahdessa sarjassa jaettavan palkinnon yhteissumma on 20 000 euroa. Helposti säädettävän pyörimisnopeuden Dynaamisen lämpötilan säädön Laadukkaat lasiosat Helposti puhdistettava Joko tunnet Uusiouutiset. Se on suunniteltu sopimaan täydellisesti laboratoriosi tarpeisiin ja tarjoaa laajan valikoiman ominaisuuksia takaamaan tehokkaan ja luotettavan toiminnan sisältäen: Yhdistettynä SC920 vakuumijärjestelmään tämä uusi järjestelmä edustaa toiminnallisuuden ja luotettavuuden läpimurtoa eri sovelluksiin. Uusiouutiset on kiertotalouden, materiaalitehokkuuden ja kierrätysteollisuuden ykköslehti ja alan tärkein kotimainen tietolähde. Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinto 2016 hakuaika on nyt! Kysy lisää Carmela Kantor-Aaltonen carmela.kantor-aaltonen@kemianteollisuus.fi puh
Silti tuloksissa voi olla selviä eroja esimerkiksi testaajan liikehtimisen aikana. Tarkempi, numeroin ilmaistu tulos saadaan kondensoivalla hiukkasmittarilla. Hänen mukaansa sekä kokoettä puolinaamarien tiiviys tulee testata, jos käyttäjä on vaarassa altistua rajaarvot ylittäville epäpuhtauspitoisuuksille. Kondensoivasta hiukkasmittauksesta saadaan paperille tulos, joka kertoo täsmällisesti tiiviydestä jokaisen liikesarjan aikana. Hengityssuojaimen käyttäjä, Älä fuskaa! Jos hengityksensuojain ei istu kunnolla kasvoille tai se on puettu väärin, se vuotaa, vaikka se olisi parasta P3-luokkaa. Suojainten tiiviys pitää testata säännöllisesti. Molemmissa testaustavoissa suojainten käyttötilanteita jäljitellään niin, että koehenkilö liikehtii, puhuu ja hengittää syvään. Kun useita suojaimia käytetään samanaikaisesti, ne eivät saa viedä tehoa toisiltaan. 42 1/2016 KEMIA Päivi Haavisto Niin kertakäyttöiset hiukkassuojaimet kuin vahvemmat, kasvo-osasta ja suodattimesta koostuvat puolinaamarit voivat tarjota petollista turvallisuutta. Erja Mäkelä kehottaa työnantajaa ja työterveyshuoltoa kysymään jokaiselta työntekijältä, pystyykö tämä käyttämään suojainta koko työjakson ajan. Käyttövaikeudet voivat johtua terveyssyistä, työkuormituksesta tai siitä, että suojain ei sovi muihin varusteisiin. ”Kannattaa valita suojaimet, joihin on yhdistetty useita suojaimia tai suojaimet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi toistensa kanssa”, Mäkelä neuvoo. ”Suodattava puolinaamari eli kertakäyttösuojain on teoreettisesti yhtä suojaava kuin puolinaamari ja suodatin -yhdistelmä, mutta usein se ei tiivisty yhtä hyvin kasvoille.” Kaksi tapaa testata tiiviys Suodattavien puolinaamarien tiiviyden varmistamiseen sopii yksinkertainen huppu-makutesti. Hiukkasmittarilla saatujen lukemien avulla voi selvittää muun muassa sen, onko venevai kuppimallinen hiukkassuojain sopivin omilla kasvoilla ja omassa työssä. Jos kahdeksan tunnin työpäivän aikana jättää 10 minuutin ajan käyttämättä suojainta, jonka tehollinen suojauskerroin on 1 000, suojausvaikutus vähenee 95 prosenttia. Naamareissa ei sinänsä ole vikaa, sillä EU:ssa valvotaan hengenvaaralta suojaavien suojainten tasalaatuisuutta. Huppu-makutestissä koehenkilö joko tuntee maun tai ei tunne. Sen sijaan käyttäjän on usein mahdoton aistinvaraisesti havaita hengityksensuojaimen sivuvuotoja. Suojaus koko altistusajan Suojain pitää asettaa kasvoille jo ennen kuin mennään epäpuhtaaseen tilaan. Suojaimen hyvästä istuvuudesta on oltava kuitenkin tarkkana. Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa testaus työpaikoilla on pakollista”, kertoo vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta. Suojaukseen käytetään laajasti P3-luokan kertakäyttöisiä hiukkassuojaimia. Testihupun aukosta sumutetaan makealta maistuvaa sakariinisumua. ”Hengityssuojaimen huono istuvuus on niin yleinen ongelma, että suojaimen tiiviyden testausta pitää ehdottomasti lisätä. Mäkelä antaa nyrkkisäännöksi, että hengityksensuojain pitää ottaa käyttöön, kun ilmapitoisuus on työpäivän aikana haitallisen aineen raja-arvosta 50–100 prosenttia. Kumpikin malli voi olla riittävän tiivis testin läpäisyyn. Hengityksensuojaimen tiiviystestin aikana kaikkien muidenkin työssä tarvittavien suojainten tulee olla päällä. Kun työpaikalla valitaan suojaimia, on tärkeää, että niitä voi sovittaa. Palvelutestauksia työpaikoilla tekevä Mäkelä kertoo, että menetelmässä generaattori tuottaa huoneilmaan ruokasuolahiukkasia, joita ei huomaa maistamalla. Testaus tarvitaan aina uudelle työntekijälle ja sen jälkeen vuosittain ja suojainmallin vaihtuessa. Testilaite mittaa partikkelit kuutiosentissä sekä suojaimen ulkoettä sisäpuolelta. Siksi tarjolla on oltava useita eri suojainmallivaihtoehtoja ja useita eri suojainkokoja. Sen avulla varmistuu luotettavasti myös kokonaamarin tiiviys. Altistukselta suojaudutaan yleensä riittävästi, kun valitaan suojain, joka laskee työpäivän aikaisen altistumisen noin kymmenesosaan raja-arvosta.. Suojauskerroin kuvaa suojaimen tehokkuutta ja kertoo, kuinka monenteen osaan epäpuhtauden pitoisuus laskee suojaimen sisällä ympäröivän ilman pitoisuuteen verrattuna. Huppu ei saa estää hengityksensuojainta tiivistymästä kasvoille, eivätkä silmälasien sangat saa jäädä kokonaamarin reunojen väliin. Jos henkilö hupun sisällä tuntee maun, suojain ei istu tiiviisti. Näin selviää, pysyykö suojain tiiviisti pään kääntelyn tai vartalon taivutuksen aikana. Lukemien osamäärä ilmaisee tiiviyskertoimen. Suojainta on myös käytettävä siellä koko ajan. P3 on ylin suojausluokka, joka antaa oikein käytettynä tehokkaan suojan
Se kannattaa ottaa huomioon suojaimen valinnassa. Valmistaja ilmoittaa suojaimille nimelliset suojauskertoimet. ”Jos suojainta tarvitaan, kannattaa samalla vaivalla suojautua vähän paremmin. Ju ha Lo ikk an en Jos päivittäinen pölyaltistuminen on noin 100 prosenttia haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta (HTP), voidaan käyttää esimerkiksi FFP2luokan suodattavaa puolinaamaria, jonka suojainkerroin on 10. Mäkelä muistuttaa, että käytännön suojauskertoimet ovat kuitenkin aina pienemmät. Siksi Työterveyslaitos ei suosittele käytettäväksi FFP1-luokan hiukkasia suodattavia puolinaamareita tai P1-pölysuodattimia. HTP on lakisääteinen ilmanpitoisuuden rajaarvo, jonka yläpuolella altistuminen katsotaan liialliseksi. 43 1/2016 KEMIA Orionin lääketehtaan tabletoija Jari Hurskainen käyttää työssään FFP3hengityksensuojaimia. Kakkosluokka ei juuri nosta hengitysvastusta, mutta suojausteho on moninkertainen.” Sivulle 45
Tarkka tieto kemikaaleista ”Myös siitä huolehditaan, että työntekijät saavat tarkkaa tietoa käytettävistä kemikaaleista. Ilman kunnon opastusta voi käydä hassusti. 44 1/2016 KEMIA Orionin lääketehtaassa Espoossa käytetään paljon suodattavia kertakäyttöisiä 3P-puolinaamareita. Nykyään ihmiset ymmärtävät hyvin, miksi suojaimia käytetään, eikä asiasta tarvitse huomautella.” Tuotantoprosessien kehittymisen myötä työvaiheita on eristetty. ”Esimerkiksi korkeat poskipäät on huomioitava. Orion Oyj:n lääketehtaissa on 2010-luvulla satsattu suojainten tiiviyden varmistamiseen ja laadittu sitä varten selkeä ohjeistus. Lääkkeiden valmistuksessa hiukset on muutenkin pidettävä suojamyssyn sisällä. Suojain kasvojen mukaan Mäensivu tekee tuotannon uusille työntekijöille P3-suojainten hupputestauksen sakariinilla ja samalla kouluttaa heidät suojainten käyttöön. Kemppainen käyttää hupullista moottoroitua suodatinsuojainta. Laitteessa on kiinteänä pitkävartiset käsineet, joihin kädet pujotetaan työskentelyä varten. Näin voi käydä esimerkiksi lihomisen tai laihtumisen jälkeen.” Puolinaamarin sopivuutta on Mäensivun mukaan vaikea varmistaa muuten kuin testaamalla. Kokonaamareita tarvitaan Orionin prosessinhoitaja Petri Kemppainen siirtää lääkkeen raaka-aineita sekoitettavaksi säiliöön. Joissakin työvaiheessa käytetään lisävarmistuksena hengityksensuojaimia. Lääketeollisuudessa raaka-aineiden kirjo on laaja. Ju ha Lo ikk an en Orionin tehtaissa on Kunnon opastus ja säännölliset testit tuotantoprosessien kehittymisen ansiosta enää harvoissa töissä. Paljon testauksia tehneenä hän näkee jo kasvoista, millainen suojain henkilölle sopii. Tiiviystestaukset ovat rutiinia ja käyttökoulutus annetaan kädestä pitäen. Tehtaassa on henkilöstöä noin 1 200, joista tuotannossa työskentelee noin 300. Espoon tehtaassa yleisimmät suojaimet ovat kertakäyttöiset FFP3suojaimet ja moottoroidut raitisilmahuput. Lisäksi laitoksessa on tutkimusta, laboratoriotoimintaa, tuotekehitystä ja laadunvalvontaa. Tuotannossa niiden kulutus on suurinta, sillä valtaosa työntekijöistä käyttää kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia päivittäin. Tarkka paikka on myös nenänvarsi, johon kaikkien suojainmallien nenäkappaletta ei saa paineltua tiiviisti.” Ihon ja suojaimen väliin ei saa jäädä mitään, eikä reunoihin saa tulla taitoksia. Hengityksensuojainten testauksista ja käyttökoulutuksesta huolehtiva yhtiön Espoon-yksikön työsuojeluvaltuutettu Juha Mäensivu pitää selvänä, etteivät pelkät kirjalliset käyttöohjeet riitä. ”Pyyntö voi tulla esimerkiksi silloin, jos käyttäjä haluaa vaihtaa suojainmallia tai epäilee entisen suojainkoon sopivuutta kasvojen muodossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Käytössä on isolaattoreita, joiden avulla työntekijä voi käsitellä lääkeaineita suljetusti. Aineet jaotellaan viiteen OEBluokkaan, joiden mukaan suojauksen vaativuus pääsääntöisesti ratkaistaan. Tai jos on pienet kasvonpiirteet, suojain voi jäädä leuan alta löysälle. ”Olen joskus muualla nähnyt sitäkin, että suodattava puolinaamari on ollut kasvoilla ylösalaisin”, Mäensivu kertoo. Huomioon otetaan myös käsiteltävien aineiden määrät, joten tuotannossa ja laboratoriossa suojautuminen voi olla erilaista.. Osa on jauheina, osa nesteinä, ja myös liuottimia käytetään. Kaikissa töissä suojaimia ei tarvita. Vanhoille työntekijöille testit tehdään kahden vuoden välein ja lisäksi pyydettäessä. Kolmasosalle ei istu tehtaassa eniten käytetty suodattava puolinaamari, joten malleja ja vaihtoehtoja on oltava useita. Tämän vuoksi kokopartaa ei saa olla
Hapen puutteelta suodatinsuojaimet eivät suojaa. Suojain on hylättävä jokaisen työvuoron jälkeen. Puhallinlaitteiden tehokkuus on määritelty koko laitteelle. Ensisijaiset keinot ovat motivointi ja koulutus”, Mäkelä sanoo. Suodattimen käyttöaikaan vaikuttavat työn raskaus, käyttöympäristön lämpötila ja kosteus, käytettävien aineiden pitoisuus ilmassa sekä suodattimen tyyppi ja luokka. Näistä P3 on tehokkain. Riskinarvioinnissa on huomioitava myös työn vaatima liikkuminen ja näkökenttä, puheyhteyden toimivuus sekä paloja räjähdysvaara. ”Kaikki lähtee tässäkin riskien arvioinnista. Kirjainyhdistelmä NR (non reusable) suojaimessa tarkoittaa, että suojain ei ole uudelleen käytettävä. Työnantajan kuuluu varmistaa, että riskinhallinnan menetelmät ovat tehokkaita. Ohjelmaan kuuluvat muun muassa resurssien varaaminen, tehtävien ja vastuiden jako, vaarojen tunnistaminen sekä niiden arviointi ja tekniset vähentämistoimet. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Niissä on myös moottoroituja malleja, joissa on puhallin. Kaasumaisilta ja pölymäisiltä epäpuhtauksilta antavat suojan suodatinsuojaimet. Ilman tai hapen saaminen turvataan hengityslaitteilla, joita ovat raitisilmalaitteet, paineilmaletkulaitteet ja kannettavat hengityslaitteet. puolinaamarien tehokkuuteen. Samalla tulisi pohdittua suojainten tarve, valinta, testaus, käyttö, koulutus ja huolto. Mäensivulla on partasuojus hygieniasyistä. Niiden tehokkuusluokkia ovat esimerkiksi TH2 ja TH3. Varsinkin huolto jää helposti hankintavaiheessa suunnittelematta, ja huoltamattoman suojaimen suojaustehot laskevat. Myös koulutus, dokumentointi, auditointi sekä säännöllinen järjestelmän uudelleen arviointi voidaan suunnitella ohjelman avulla. Laitteessa saa käyttää vain valmistajan määrittelemää suodatinta. Kullekin kemikaalille tarvittava Ohjauksessa vielä puutteita Suojainten käytön ja sen valvonnan tekisi järjestelmällisemmäksi työpaikalla toteutettava hengityksensuojausohjelma. 45 1/2016 KEMIA Altistumisen uhka työssä määrää, mitä suojainmalleja käytetään. Lisätietoa saa suodattimien valmistajilta ja kemikaalien GESTISturvallisuustietokannasta, joka löytyy internetistä hakemalla (tietokannan kielinä englanti ja saksa). Puhallinlaitetta käytettäessä on helppo hengittää, jolloin työ saattaa sujua paremmin. Ohjelmassa määritellään tarkasti, miten suojaimet valitaan sekä miten niitä käytetään ja niiden huolto järjestetään. Tällöin suositellaan suodattavaa hengityksensuojainta, jonka tehokkuusluokka on P3 tai FFP3, tai moottoroitua hengityksensuojainta, jonka tehokkuusluokka on TH3 tai TM3. Miehet ovat tuotanto-osaston puhdastilan käytävällä. Suodatinsuojaimissa on kolmenlaisia suodattimia: P1, P2 ja P3. Myös työntekijöitä pitää kouluttaa tuntemaan vaarat ja hyödyntämään esimerkiksi kohdepoistoja. pkhaavisto@gmail.com suodatin, esimerkiksi A, B, E, K, NO, Ax, Hg, P tai näiden yhdistelmä, käy ilmi kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteesta. Suodatinluokka vaikuttaa kokoja Työsuojeluvaltuutettu Juha Mäensivu (vas.) näyttää, mistä kohtaa Jari Hurskaisen suojaimen reuna voi jäädä taitokselle. Lisää aiheesta: www.ttl.fi > Malliratkaisut www.ttl.fi > Työturvallisuus ja riskienhallinta > Henkilönsuojaimet > Suojainten käyttö ja valinta > Hengityksensuojaimet. Likaista suojainta on myös ikävä käyttää. Ju ha Lo ikk an en Mikä suojain, mikä suodatin. Niitä tulee käyttää, jos ympäröivän ilman happipitoisuus on alle 17 prosenttia. Suoja myös nanohiukkasilta Nanokoon hiukkaset suodattuvat hengityksensuojaimiin samaan tapaan kuin muutkin hiukkaset. Yleisin hengityksensuojain on kerran käytettävä hiukkassuojain. Ensimmäisiä selvitettäviä ovat ilman epäpuhtaus ja sen pitoisuus sekä suojaimelta vaadittava suojaustehokkuus ja suojauskerroin
3M Työsuojelutuotteet. (09) 525 21 susan.hellen@mmm.com 50 nopeimmalle esittelyn sopineelle tarjoamme 3M™ SecureFit™ -suojalasit! Uusi moottoroitu hengityksensuojain on suorituskyvyltään erinomainen. hiukkasia ja orgaanisia höyryjä vastaan. 46 1/2016 KEMIA www.3m.fi/suojaimet Esittelyssä uusi 3M™ Versaflo™ TR-600 moottoroitu hengityssuojain Edistyksellistä käyttömukavuutta ja kestävyyttä Sovi esittely alueesi 3M-suojainasiantuntijan kanssa: Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet p. Litiumioniakku, säädettävä ilmavirtaus ja entistä kattavampi valikoima CE-merkinnän saaneita suodattimia, jotka suojaavat mm. Yhteensopiva muiden 3M Versaflo -päähineiden kanssa. Yhdessä ne antavat erinomaisen suojan silmille, päälle, kasvoille, iholle ja hengitykselle EN 12941 -standardin luokan TH2 tai TH3 mukaan, riippuen suojapäähineestä
040 827 9778 Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa! KEMIA Kemi. maaliskuuta. luokan karsinogeeniksi ihmiselle. Laskennallisesti sata grammaa jugurttia (asetaldehydiä 0,3–0,5 milligrammaa) aiheuttaa suuhun paikallisen asetaldehydialtistuksen, joka vastaa 6–10 savukkeen polttamista. Jugurteissa omenia enemmän asetaldehydiä Toimittaja Saarikko viittaa lääketieteen tohtori Antero Aition kirjoitukseen Lääkärilehdessä (38/2015), jossa Aitio peräänkuuluttaa asetaldehydihuolelle mittasuhteita. Näin ei tapahdu, mikäli kuluttajille välitetyt viestit ovat tieteelliseen näyttöön perustuvia. Elintarviketeollisuuden asiantuntijan Mari Lukkariniemen mukaan aromiaineena käytettävän asetaldehydin osuus on marginaalinen verrattuna siihen altistukseen, joka aiheutuu tupakoinnista ja alkoholin juomisesta. Kirjoittaja on Biohit Oyj:n hallituksen ja tieteellisen neuvottelukunnan jäsen sekä osakkeenomistaja. Näyttöä ei ole olemassa siitä, että muiden elintarvikkeiden käyttöön tai tupakointiin liittyvä asetaldehydialtistus olisi vähemmän vaarallista. Kahdeksan omenalaadun asetaldehydipitoisuus oli 8,6 kertaa alhaisempi eli keskimäärin 0,11 milligrammaa 100 grammassa. ke m ia -le ht i.f i Numero 2/2016 ilmestyy 23. Valion viestintäpäällikön Kaisa Tikkasen mukaan omenassa on luonnostaan moninkertainen määrä asetaldehydiä jugurttiin verrattuna. Väite on väärä. Mikko Salaspuro Lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori, Asetaldehydin ja syövän tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto. Kuluttajaviestinnän tulee perustua tieteelliseen näyttöön ww w. Teemoina: • laboratoriot • ympäristö • biotalous Tiedustelut ja varaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 47 1/2016 KEMIA KESKUSTELUA Toimittaja Marja Saarikko on oikeassa todetessaan, että asetaldehydin karsinogeenisyyttä koskevat ristiriitaiset viestit hämmentävät kuluttajaa (Kemia-lehti 8/2015). Eviran erikoistutkijan Pertti Koiviston mukaan asetaldehydin haitallisuuden arviointi on äärimmäisen hankalaa, koska siihen tarvitaan epidemiologisia tutkimuksia sekä altistuskokeita solumalleilla ja eläinkokeilla. Mihin tutkimukseen tämä yleisesti toistettu väite perustuu. Kymmenien epidemiologisten tutkimusten ja altistuskokeiden perusteella alkoholin käyttöön liittyvä asetaldehydi on luokiteltu 1. Yhdeksäntoista jugurttia 23:sta ylitti kosmeettisille lopputuotteille suositetun ylärajan (5 milligrammaa 100 grammassa), mutta ei yksikään omenalajike. Väite on vanhentunut. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Mainitsematta on jäänyt Lääkärilehden (45/2015/Salaspuro ym.) vastine, jossa osoitetaan, että Aition väitteet perustuvat asetaldehydin paikallista karsinogeenisyyttä koskevaan mittavaan virhearvioon. maaliskuuta Varaukset viimeistään 3. Elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuuksia koskevan hyvän saksalaisen tutkimuksen perusteella 23 jugurtin asetaldehydipitoisuus oli keskimäärin 0,95 milligrammaa 100 grammassa (hajonta 2,44–17,42 milligrammaa 100 grammassa)
Muun muassa desinfiointiaineita markkinoivien yritysten on jatkossa haettava tuotteilleen lupa. Desinfiointiaineet ovat yksi pääryhmä, johon kuuluu viisi valmisteryhmää: • Ihmisen hygienia • Aineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan ihmisillä tai eläimillä • Eläinten hygienia • Elintarvikkeita tai rehuja sisältäviin tiloihin tarkoitetut aineet • Juomavesi Desinfiointiaineita käytetään muun muassa ihmisten ja eläinten hygieniassa sekä kodinhoidossa. Asetuksen tavoitteena on suojata ihmisten terveyttä ja ympäristöä ja varmistaa, että markkinoilla olevat valmisteet ovat riittävän tehokkaita käyttötarkoitukseensa. Lupa tarvitaan sen jälkeen, kun desinfiointiaineen tehoaineiden turvallisuus on arvioitu ja Euroopan komissio on hyväksynyt tehoaineen käyttötarkoitukseensa. Biosidiasetus edellyttää, että aineiden tehoaineiden turvallisuus arvioidaan. Desinfiointiaineita markkinoivien yritysten on siksi varauduttava jatkossa hakemaan valmisteilleen lupa. Markkinointija myyntiluvan saavat turvallisiksi todetut tuotteet. Sc an st oc kp ho to. Hannu Mattila Desinfiointiaineita on voitu tähän asti tuoda vapaasti markkinoille, sillä valmisteille ei kansallisessa kemikaalilaissa ole ollut ennakkohyväksyntävelvoitetta. Kaikkien biosidien tehoDesinfiointiaineiden viisi ryhmää Biosidiasetuksessa valmisteet jaetaan neljään pääryhmään ja edelleen 22 valmisteryhmään. 48 1/2016 KEMIA Kun biosidiasetuksen toimeenpano etenee, lupavelvoitteet koskevat yhä useampia valmisteryhmiä. Desinfiointiaineet muodostavat yhden neljästä pääryhmästä, jotka asetus kattaa. Ensimmäiset desinfiointiaineiden tehoaineiden arvioinnit ovat jo valmistuneet. Tilanne muuttuu EU:n uuden biosidiasetuksen myötä. Ainoa ehto on ollut, että valmisteen sisältämien tehoaineiden turvallisuuden on pitänyt olla arvioitavana EU:n ohjelmassa. Biosidiasetus määrää, että unionialueella saa olla myynnissä vain hyväksyttyjä biosiditehoaineita ja Biosidiasetus: Desinfiointiaineille tarvitaan pian lupa niitä sisältäviä valmisteita
Neuvontapalvelu auttaa yrityksiä ymmärtämään asetusten mukaiset velvoitteensa. Yleisintä on ostaa viittausoikeudet siltä, joka on toimittanut tehoaineen hyväksyntään tarvittavat tiedot arviointiohjelmaan. Mikäli valmisteessa on kaksi tai useita tehoaineita, hakuaika määräytyy viimeksi hyväksytyn tehoaineen mukaan. Valmistelupien tarkka hakuaika ilmoitetaan tehoaineen hyväksymisasetuksessa. vastavuoroista tunnustamista.. Artiklan 95 vaatimus ennakoi myös tulevaa, sillä valmistehyväksyntävaiheessa hakijoilla pitää olla lupa viitata tehoainetta koskeviin tutkimuksiin tai toimittaa oma tutkimusaineisto. Kieltopäätöksen jälkeen valmistetta saa tuoda markkinoille vielä 12 ja käyttää 18 kuukautta päätöksestä. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan ja hyväksytään tehoaineet ja toisessa tehoaineita sisältävät valmisteet. Kaksivaiheinen hyväksymisprosessi Biosidivalmisteiden hyväksymisprosessi on kaksivaiheinen. Vaatimuksen mukaisesti 1. Tehoaineet hyväksytään EU-tasolla ja valmisteet kansallisella tasolla. lokakuuta 2016 ja vetyperoksidille 1. Suosituksena on, että yritykset käyttävät sivulta löytyvää kysymyslomaketta. Aikaa valmistetta koskevan lupahakemuksen jättämiselle on noin kaksi vuotta siitä, kun Euroopan kemikaaliviraston biosidivalmistekomitea on esittänyt mielipiteensä tehoaineen hyväksyttävyydestä ja noin puolitoista vuotta siitä, kun asetus on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. 49 1/2016 KEMIA aineiden turvallisuus arvioidaan vuoteen 2024 mennessä. helmikuuta 2017. Artiklan 95 vaatimuksen tarkoituksena on jakaa tehoaineiden arvioinnista aiheutuneita kustannuksia yritysten kesken. Jos tehoaineena on esimerkiksi isopropanoli, valmisteen lupahakeTukes perii hakemuksesta maksun, mutta kannattaa huomata, että se muodostaa vain osan kaikista kustannuksista. Kirjoittaja toimii ylitarkastajana Turvallisuusja kemikaalivirastossa ja vastaa kemikaalineuvontaan saapuneisiin biosideja koskeviin kysymyksiin. Markkinoille voi myös tulla uusia yrityksiä ja desinfiointivalmisteita, kun markkinat EU-alueella yhtenäistyvät. Mikäli tehoaine riskinarvioinnin perusteella hylätään, sen käyttö EUalueella kielletään, ja sitä sisältävät valmisteet on siirtymäajan puitteissa vedettävä pois markkinoilta. Lupahakemukset tehdään Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään biosidivalmisterekisteriin (Register for Biocidal Products, R4BP). Desinfiointiaineiden valmistevalikoimaan saattaa näin ollen tulla muutoksia. Tehoaineiden arvioinnin etenemistä voi seurata kemikaaliviraston biosidisivuilta. Hyväksytyt valmistajat listataan Biosidiasetus on tuonut mukanaan myös kokonaan uuden vaatimuksen, joka astui voimaan viime syksynä. Vastaukset pyritään antamaan viikon kuluessa. Yhdessä maassa myönnetyn luvan voi ottaa käyttöön toisessa maassa hakemalla ns. heinäkuuta 2016 mennessä. Hyväksyntä voi myös kattaa vain tietyt käytöt, eli valmistetta ei hyväksynnän jälkeen voi käyttää yhtä laajasti kuin nykyään. mus on jätettävä 1. syyskuuta 2015 jälkeen on saanut myydä vain sellaisia biosidivalmisteita, joiden tehoaineen tai valmisteen toimittaja on kemikaaliviraston hyväksyttyjen valmistajien listalla. Vain listalle hyväksytyt ja tehoaineiden arviointikustannusten jakoon osallistuneet yritykset saavat toimittaa tehoaineita EU:n markkinoille. Jos lupaa haetaan koko EU-alueelle, luvan myöntää komissio. Luvan voi hakea yksittäiselle valmisteelle tai valmisteperheelle. Hakemukset arvioi ja luvat myöntää Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Luvan hakuun hyvä varata aikaa Kansallisen tason vaihtoehtona yritys voi hakea valmisteelleen lupaa myös EU-tasolla, jos valmisteen käyttöolosuhteet ovat unionimaissa samankaltaiset. Vuoden 2016 työsuunnitelmassa biosidivalmistekomitean käsittelyyn ovat tulossa muun muassa natriumhypokloriitti, kloori ja etanoli. Biosidiasetusta sekä Reachja CLP-asetuksia koskeviin kysymyksiin saa vastauksia myös Tukesin ylläpitämästä kemikaalineuvonnasta osoitteesta www. Sivuilla on muun muassa luettelo artiklan 95 mukaisista hyväksytyistä tehoainevalmistajista. Lisäksi tulevat hakemuksen tekemiseen kuluvan työajan kustannukset, maksut luvasta viitata tehoaineen tutkimustietoihin sekä muun muassa testausmaksut. Lupahakemukset tehdään Euroopan kemikaalivirastoon. Biosidivalmisteita markkinoille saattavien yritysten on siis varmistettava, että valmisteiden tehoaineet tulevat hyväksytyiltä valmistajilta. Glutaraldehydille vastaava määräaika on 1. Hakemuksen arvioi ja luvan myöntää Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Luvan hakemiseen ja R4BP:n käytön opiskeluun kannattaa varata aikaa. kemikaalineuvonta.fi. Valmisteita voidaan markkinoida lupaprosessin aikana, mutta uutta biosiditehoainetta sisältäville valmisteille on haettava lupa ennen kuin ne tuodaan markkinoille. Yritysten on hyvä muistaa, etteivät ne tässä vaiheessa voi taata kaikkien valmisteiden saatavuutta pitkälle aikajaksolle. Loppukäyttäjä saa käyttää ennen syyskuuta ostamansa valmisteet loppuun. hannu.t.mattila@tukes.fi Tietoa biosidiasetuksesta Biosidiasetuksen parhaana tietolähteenä toimivat Euroopan kemikaaliviraston kotisivut osoitteessa http://echa.europa.eu
Lean-filosofian mukaan työntekijöiden tai asiakkaiden terveydelle haiTuotantoprosessin tarkka analysointi auttaa löytämään sen mahdolliset ongelmakohdat ja tunnistamaan tarpeettoman, liiallisen tai haitallisen kemikaalien käytön. Hyviä ohjeita saa Yhdysvaltain ympäristöministeriön EPA:n vuonna 2015 julkaisemasta Lean and Chemicals Toolkit -nimisestä oppaasta, joka antaa ohjeita Lean-menetelmien ja -työkalujen hyödyntämiseen kemikaalihallinnassa. Scanstockphoto Kemikaalien käyttö on tuhlausta, jos se ei tuo asiakkaalle lisäarvoa.. Suositusta prosessijohtamismenetelmästä Leanista on apua, kun yritys haluaa optimoida kemikaalien käytön tuotannossaan. 50 1/2016 KEMIA Lean-menetelmällä Turhat kemikaalit pois tuotannosta Turha kemikaalien käyttö on hukkaa, joka aiheuttaa asiakastyytymättömyyttä, ylimääräisiä kustannuksia sekä terveysja ympäristöongelmia. Suomessakin nopeasti yleistynyttä prosessijohtamismenetelmää voidaan käyttää myös silloin, kun yrityksessä halutaan järkiperäistää kemikaalien käyttöä. Katja Pulkkinen Lean-menetelmä on yrityksille suunnattu johtamisfilosofia, jonka tarkoitus on saada aikaan mahdollisimman laadukkaita tuotteita mahdollisimman häiriöttömän ja joustavan tuotantoprosessin avulla. Metodi auttaa yritystä keskittymään olennaiseen karsimalla työstä ja tuotannosta turhat ja kalliit hukat
Jokainen työntekijä mukana prosessissa Arvoketjuanalyysin ohella toinen erityisesti kemikaaliturvallisuuteen soveltuva Lean-työkalu ovat niin sanotut Kaizen-kokoukset. Huomioon otetaan niin prosessiin menevät kuin siitä poistuvat kemikaalit, ja prosessi visualisoidaan kohta kohdalta. Lean-menetelmä karsii löysät pois Prosessinjohtamismenetelmä Lean sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeisessä Japanissa Toyotan tehtailla. ”Ohjeistus auttaa yrityksiä tuottamaan sellaisia tuotteita, joita asiakkaat ja työntekijät haluavat. Lean-järjestelmässä kehittämistyö lähtee aina asiakkaasta. pulkkinen.katja@gmail.com. 51 1/2016 KEMIA tallisten kemikaalien käyttö on turhaa ja tuottamatonta toimintaa, josta yrityksen kannattaa päästä eroon. EPA:n opas kehottaa hyödyntämään Kaizen-menetelmää kemikaalihallinnassa muun muassa niin, että terveydestä ja turvallisuudesta yrityksessä vastaava henkilöstö kokoontuu yhteen ja etsii yhdessä syyt mahdolliseen kemikaalien hukkakäyttöön. Yhtiö päätyi kehittämään tuotantolinjaansa siten, että massatuotannon sijaan yhdellä ja samalla kokoonpanolinjalla voitiin valmistaa erilaisia autoja joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti niin, että lähtökohtana aina olivat asiakkaiden kulloisetkin tarpeet. Kun menetelmää sovelletaan kemikaalihallintaan, tarkoituksena on päästä eroon turhasta tai haitallisesta kemikaalien käytöstä. Samaan aikaan henkilöstö yrityksen kaikilla tasoilla tukee tätä kehitysprosessia. Lue EPA:n opas täältä: www.epa.gov/lean/leanchemicals-toolkit Tuotantoprosessin yksityiskohtainen tunteminen auttaa karsimaan kustannuksia, edistää kemikaaliturvallisuutta ja on yritykselle hyödyksi silloin, kun lainsäädäntö ja normistot muuttuvat. Näin syntyi Thinking Production System, Lean-järjestelmän perusta. Sen kulmakiviä ovat muun muassa jatkuva parantaminen ja henkilökunnan osaamisen hyödyntäminen. Arvoketju analyysiin Esimerkiksi Leanin perustyökaluihin kuuluva arvoketjuanalyysi on hyödyllinen väline silloin, kun kemikaalien käyttöä mietitään uusiksi. Lean-menetelmä on sittemmin yleistynyt ympäri maailmaa, kun järjestelmästä saatavat edut kustannuksissa, tuottavuudessa, toimitusajoissa ja laadussa on huomattu. Lisäksi siinä voidaan erottaa työntekijöiden, ympäristön ja tuotteen käyttäjän kannalta haitalliset aineet ja ongelmalliset käyttötavat. Analyysin ansiosta tuotantoketjusta voidaan löytää mahdollinen turha kemikalisoituminen. Vaikeassa taloustilanteessa autonvalmistaja halusi parantaa tuotantoprosessiaan ja poistaa siitä kilpailukykyä syövät tuottamattomat vaiheet. Kun arvoketjuanalyysiä sovelletaan kemikaalihallintaan, analyysissä kuvataan ensin koko tuotantoprosessin kulku. Toisessa tilanteessa käytössä on kemikaali, joka on haitallista työturvallisuuden, työntekijöiden terveyden tai ympäristön kannalta. Näin saadaan tunnistettua tarpeelliset kehittämiskohdat. Ensimmäisessä tapauksessa kemikaalia käytetään joko täysin tarpeettomasti tai liian runsaasti. Kemikaaleja tuhlataan tai hukataan oppaan määritelmän mukaan silloin, kun aineiden käyttö ei tuo asiakkaalle lisäarvoa. Hyödynnä Leanmenetelmää yrityksen kemikaalihallinnassa. Menetelmässä pyritään eliminoimaan kaikki asiakkaalle arvoa tuottamaton, kuten työntekijöiden osaamisen hyödyntämättä jättäminen, turhat varastointija odotusajat ja tarpeeton kuljettelu. Kaizen eli jatkuva parantaminen tarkoittaa sitä, että kaikki työntekijät organisaation jokaisessa yksikössä etsivät jatkuvasti tapoja kehittää omaa ja yrityksen toimintaa entistä paremmaksi. Tuotantoprosessin yksityiskohtainen tunteminen ei pelkästään edistä kustannusten karsimista ja kemikaaliturvallisuutta, vaan se on yritykselle etu myös silloin, kun lainsäädäntö ja normistot muuttuvat. Metodi on siirtynyt perinteisiltä teollisuudenaloilta myös palvelualoille, terveydenhuoltoon ja hallintoon. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Organisaatiot, jotka valmistavat vähemmän vaarallisia kemikaaleja sisältäviä tuotteita ja kehittävät prosesseistaan kemikaalien osalta riskittömämpiä, voivat saada kilpailuetua”, oppaassa arvioidaan. Muuttunut maailmantilanne oli pirstaloinut kotimaan markkinat, ja kilpailijat tarjosivat markkinoille samankaltaisia tuotteita kuin Toyota. Kolmas tapaus on sellainen, jossa joko tuotannossa tai tuotteita hävitettäessä syntyy haitallista jätettä. Menetelmässä on useita työkaluja eri osakokonaisuuksien hallintaan ja kehittämiseen. Ne aiheuttavat turhia kustannuksia ja ovat riskitekijöitä tuotteen maineen ja kilpailukyvyn kannalta. Tällaisia tilanteita on kolme
ten kommunikointia muille, eri puolilla organisaatiota ja usein myös eri puolilla maailmaa työskenteleville kollegoille.” Kouluttajat omasta yhtiöstä Monet uusien kurssien teemat kumpuavat vuosittain toteutettavasta koulutuskartoituksesta, jonka BBAkoordinaattorit ja esimiehet laativat henkilöstön toiveiden perusteella. Kurssien aiheet vaihtelevat teknisestä osaamisesta vuorovaikutustaitoihin ja patenttiasioihin. ”Omasta organisaatiosta löytyy paljon osaamista ja huippututkijoita”, Väänänen kuvailee. Akatemia perustettiin jo 1990luvun alkupuolella, mutta varsinkin viime vuosina sen kehitys on ollut huimaa. Tyypillinen ryhmäkoko on 10–20 henkeä, mikä mahdollistaa vuorovaikutuksen kurssin aikana. Siinä avainasemassa on konsernin oma, Akatemiaksi nimetty koulutusjärjestelmä, Borealis Business Academy eli BBA. Laajan kurssitarjottimen aiheita ovat esimerkiksi polyolefiinit ja niiden käyttö eri kohteissa, innovaatioprosessi, materiaalien karakterisointi, katalyytit, prosessisimulointi, tilastotiede ja patenttiasiat. Koulutuksen aikana jokaisesta osallistujasta tehdään peiliprofiili eli analysoidaan tämän työskentelytyylin keskeiset piirteet. ”Henkilöstön työ on enenevässä määrin paitsi tiimityötä myös oman tiimin oivallusten, ideoiden ja tulosMuovinvalmistaja uskoo koulutukseen Borealis-konserni on kehittänyt koulutusjärjestelmän, jossa koko henkilöstö voi sekä oppia että opettaa. Tämä on osoittautunut toimivaksi malliksi osaamisen jakamisessa. ”Vuonna 2014 konsernissa järjestettiin BBA-koulutusta noin 140 eri aiheesta yli 4 000 hengelle”, kertoo BBA:sta ja tietämyksen hallinnasta vastaava päällikkö Marjo Väänänen yhtiön Suomen-yksiköstä, Borealis Polymers Oy:stä. Yksi suosituimmista kursseista keskittyy vaikuttamisen taitoihin. Väänäsen mukaan kurssin anti on merkittävä. Väänäsen mukaan on tärkeää, että yrityksen johto on täysipainoisesti koulutusakatemian takana. 52 1/2016 KEMIA Maija Pohjakallio Muovinvalmistaja Borealis kuuluu yrityksiin, jotka satsaavat systemaattisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Profiileja käytetään apuna vaikuttamistaitojen kehittämisessä. Kurssit ovat avoimia kaikille halukkaille. Bo re al is Po lym er s O y Kouluttamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina, kun kursseja vetävät yhtiön omat huippuosaajat, Marjo Väänänen kuvailee.. Sekä vuosittainen kurssitarjonta että osallistujamäärä ovat lyhyessä ajassa tuplaantuneet. ”Systemaattiseen osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen halutaan panostaa, ja kurssit suoritetaan työajalla.” Akatemian alkuaikoina pääosa kurssien vetäjistä tuli yrityksen ulkopuolelta, mutta nykyään yli 90 prosenttia kouluttajista kuuluu konsernin omaan henkilökuntaan. ”Vaikka koulutusten valmisteluun ja pitämiseen kuluu omat resurssinsa, pystymme omien kouluttajien avulla tarjoamaan kattavan valikoiman kursseja hyvin kohtuullisella budjetilla.” Kurssit ovat englanninkielisiä, ja niiden kesto vaihtelee puolesta päivästä pariin päivään
Samalla se on mahdollistanut akatemian kasvun ja kurssitarjonnan monipuolistumisen. Näin kurssi on saatavilla kaikilla Borealiksen paikkakunnilla ympäri maailmaa. Kurssitarjontaa kehitetään jatkuvasti. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Itävallan Wienissä. Kun tavoitteena on lisätä varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolella työskentelevien henkilöiden, kuten tutkijoiden, bisnesosaamista, käytössä on eräänlainen työssäoppimisen malli. Erityistä kiitosta on saanut kouluttajien innostuneisuus ja asiantuntemus. Myös esimiesvalmennukset toteutetaan BBA:sta erillisinä koulutuksina. 53 1/2016 KEMIA Noin neljäsosa koulutuksista tarjotaan perinteisinä luokkahuonekoulutuksina. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi. Esimerkiksi luokkahuonekoulutusten muuttuminen virtuaalisiksi nettija verkkokoulutuksiksi on vaatinut asenteiden muutosta organisaatiossa. Konsernin paikalliset oppimisja kehitysyksiköt vastaavat esimerkiksi ympäristö-, terveysja turvallisuusasioihin liittyvästä koulutuksesta. Bo re al is Po lym er s O y BBA-koulutuksissa oppimista tehostetaan muun muassa ryhmätöiden avulla. Reilu puolet järjestetään netin välityksellä, eli kouluttajan tietokoneen näyttö ja ääni jaetaan verkon kautta. BBA-koulutus on käytössä myös silloin, kun uusi henkilö perehdytetään työhönsä. ”Lisäksi meillä on verkkokursseja, joiden materiaali on koko ajan saatavissa ja jotka voi suorittaa itsenäisesti. Yli 120 maassa toimivalla konsernilla on noin 6 500 työntekijää. Lisäksi konserni tuottaa peruskemikaaleja ja lannoitteita. Kurssilaiset Anders Nymark (vas.), Apostolos Krallis, Soile Lustig, Taru Räsänen, Kumudini Jayaratne ja Maria Ranieri Borealiksen Porvoon innovaatiokeskuksessa. Bisnesosaamista tutkijoille Akatemian lisäksi Borealiksessa on muutakin koulutustoimintaa. Oppilaalle on nimetty osallistujista kontaktihenkilö, jonka kanssa hän käy syventäviä keskusteluja kokousten jälkeen.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. Tällaiset kurssit sopivat erinomaisesti esimerkiksi tuotannon operaattoreiden työn rytmiin”, Väänänen kertoo. ”Koulutukseen osallistuja tulee kuunteluoppilaaksi muutamaan bisneskokoukseen ja kirjaa ylös havaintojaan. Koulutuksista kerätyn palautteen perusteella yrityksen henkilöstö on akatemiaansa tyytyväinen. den kysyntä on kasvussa.” Väänästä itseään motivoi uusien koulutusmenetelmien soveltaminen. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 8,3 miljardia euroa. ”Tulevaisuudessa tulee todennäköisesti lisää muun muassa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, vuorovaikutustaitoihin ja palavereiden tehostamiseen liittyviä kursseja, joiKansainvälinen muovijätti Borealis AG on kansainvälinen kemianyhtiö, joka valmistaa polyolefiinimuoveja muun muassa vesija viemäriputkiin sekä autoja erikoispakkausteollisuudelle. Kilpilahden tuotantoyksikössä ja innovaatiokeskuksessa Porvoossa työskentelee noin 900 henkeä
Tiedekunnassa on 49 professoria, noin 180 tohtorikoulutettavaa ja 140 maisteriopiskelijaa. Sellaiset ovat työviikot Soulin kansallisen yliopiston SNU:n farmasian tiedekunnassa. 54 1/2016 KEMIA Ryhmä viettää siten suurimman osan päivästä ja viikosta yhdessä. SNU on Etelä-Korean paras yliopisto, joka on maailmanlaajuisella QS World University Rankings -listalla rankattu sijalle 31. Kaikki uudet työtoverit olivat kiinProfessori Jeewoo Leen ryhmä koostuu yhdestätoista tohtorikoulutettavasta ja yhdestä tutkijatohtorista. Yliopiston farmasian tiedekunta yltää omassa kategoriassaan 17. Yhdeksi mielenkiinnon syyksi paljastui, että olin ryhmän ensimmäinen Aasian ulkopuolelta saapunut vierailija. Kaikki ryhmän jäsenet työskentelevät vähintään kuutena päivänä viikossa, osa seitsemänä päivänä.. Synteettisen lääkeainekemian osastossa toimii kolme ryhmää. Vuonna 2015 ryhmään kuului myös vieraileva tutkija Suomesta, pöydän päässä seisova Gustav Boije af Gennäs. Suomalainen vieraileva tutkija otettiin vastaan ystävällisesti. Vuosilomaa eteläkorealaisilla on viikko tai kaksi. maan TRPV1-ionikanavareseptoriin, glykolysoitujen lopputuotteiden RAGE-reseptoriin, glutaminyylisyklaasiin tai proteiinikinaasi C:hen. Koska resurssit ovat hyvät ja ne on kohdennettu muutamaan projektiin, ryhmä pystyy fokusoimaan tutkimustaan hyvin. Tiukka hierarkia Toukokuussa 2015 Leen ryhmään liittynyt suomalainen vieraileva tutkija otettiin lämpimästi vastaan. Leen ryhmässä kehitetään uusia lääkeainekandidaatteja Alzheimerin taudin, neuropaattisen kivun ja syövän hoitoon. Professori Jeewoo Leen synteettisen lääkeainekemian tutkimusryhmässä etenkin tohtorikoulutettavat tekevät pitkää päivää. G us ta v Bo ije af G en nä sin al bu m ist a Gustav Boije af Gennäs Minimissään 60 tuntia, maksimissaan reilusti yli 70 tuntia. Yksi yhdisteistä on tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa. parhaaksi. Joskus niin aamupala, lounas kuin illallinen syödään työkavereiden kanssa. Lee on ollut mukana perustamassa bioteknologiayritystä, jolta osa ryhmän rahoituksesta tulee. Yhdisteet on suunniteltu sitoutuKoreassa kumarretaan vanhemmalle kemistille Soulin yliopiston lääkeainekemistit tekevät pitkiä työpäiviä, joista syntyy myös tulosta. Professorit tosin istuvat ruokaloissa omissa pöydissään
Professorin asiantuntemuksesta oli hyötyä, kun syntetisoin uusia yhdisteitä, joita tulemme Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian ja teknologian ryhmässämme käyttämään uudessa mikrosiruapplikaatiossa. Nuoremman tutkijan pitää kumartaa vanhemmalle kollegalle. Aasialaisen työhierarkian mukaan jokaisella on kokouksissa tarkkaan määritelty istuinpaikka. Korean vastine Saksan talousihmeelle (”The Miracle on the Rhine”) on saanut nimityksen ”Miracle on the Han River”, Hanjoen ihme. Pitkien työpäivien ansiosta työni kuitenkin valmistui neljä viikkoa etuajassa ja ehdin vielä syntetisoimaan ylimääräisiäkin tuotteita. Maan lähihistoriasta löytyy yhtäläisyyksiä etenkin 1900-luvun Saksan kanssa. joten niitä tarvitessani oli turvauduttava vanhanaikaisiin menetelmiin. Automaattinen kromatografialaitteisto Leen laboratoriosta tosin puuttuu, joten siellä pääsee verestämään taitojaan ajamalla manuaalisesti silikapylväitä. Hyvä laitekanta Leen ryhmä on erikoistunut syntetisoimaan tiettyjä yhdisteitä, joita kehitän omassa tutkimustyössäni. Omassa vetokaapissani ei ollut vakuumieikä suojakaasulinjaa, Etelä-Korean strateginen, keskeinen sijainti Itä-Aasiassa Japanin ja Kiinan välissä on muokannut maan kulttuuria ja asemaa kautta aikojen. Kirjoittaja on orgaanisen kemian maisteri ja farmaseuttisen kemian tohtori, joka työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian ja teknologian osastossa. Korealaislaboratorion laitekanta ja infrastruktuuri ovat todella hyvät. Tätä nykyä maan markkinatalous BKT:lla mitattuna on maailman 13. 20 prosenttia. Professoriryhmän luokse ei mennä juttelemaan. Viidenkymmenen kilometrin päässä Soulista sijaitseva arvaamaton Pohjois-Korea ei ainakaan Leen tutkijaryhmää huoleta. Yleinen käsitys on, ettei köyhä maa resurssien puutteiden takia pysty hyökkäämään eteläiseen naapuriinsa, eikä edes haluta hyökätä, vaikka kielenkäyttö voikin olla kovaa. Etelä-Korean tiukkojen maahantuontisäädösten takia jouduin tilaamaan joitakin orgaanisia lähtöaineita meriteitse, mikä merkitsi sitä, että joidenkin synteesien aikataulut muuttuivat. suurin. Sääntöjä on paljon, mutta ulkomaalaisena saa onneksi paljon anteeksi. Useimmat ohjeetkin on laadittu englanniksi. Kaupungilla sen sijaan joutuu jatkuvasti käyttämään viittomakieltä. Vanhempi tutkija astuu huoneeseen tai hissiin aina ensimmäisenä, samoin poistuessa. 2000-luvulla myös Korean lääketeollisuuden kasvu on ollut kaksinumeroista. Vuosina 1961–1996 maan vuosittainen talouskasvu oli noin 10 prosenttia ja viennin kasvu Han-joen ihme G us ta v Bo ije af G en nä s Vanha ja uusi kohtaavat Koreassa. Lisäksi maassa toimii suuria kansallisia lääkealan yrityksiä, kuten Dong-A, Hanmi, Daewong, CJ Cheil Jedang, Chong Kun Dang, Yuhan, Ildong, Celltrion Healthcare, Green Cross, LG Life Sciences ja MY Corp. Osaston lukuisat NMRja LC-MSlaitteet ovat yhteiskäytössä. Kansainvälisesti isoimmat lääkeyritykset, kuten Pfizer, Novartis, MSD, GSK, Sanofi-Aventis, Roche ja AstraZeneca, tekevät tutkimusta tai harjoittavat liiketoimintaa Etelä-Koreassa. Aasian 1990-luvun talouskriisiä lukuun ottamatta Etelä-Korean kasvuluvut ovat olleet kovia tähän päivään asti. 55 1/2016 KEMIA Sääntöjä on paljon, mutta ulkomaalaisena saa onneksi paljon anteeksi. Myös vierailevan tutkijan mittaukset sujuivat vaivattomasti. Heidän englannintaitonsa on riittävän hyvä, jotta ulkomaalainenkin pystyy tekemään laboratoriossa työtään. nostuneita Suomesta ja Euroopasta. Japanin miehityskauden (1910– 1945) ja toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä jakoivat Korean kahteen osaan, Eteläja Pohjois-Koreaksi. gustav.boije-afgennas@helsinki.fi. Etelä-Korean itsenäisyyden (1948) jälkeen maan taloudellinen kasvu on ollut huimaa
Uusien alkuaineiden nimeäminen on herättänyt kiinnostusta myös suuren yleisön keskuudessa. Yksi mediahuomiota saaneista aloitteista on tullut Motörhead-yhtyeen faneilta, jotka haluavat nimetä yhden uusista alkuaineista yhtyeen hiljattain edesmenneen keulahahmon Lemmy Kilmisterin mukaan. Iupacin epäorgaanisen kemian jaoston nimistösuositusten mukaan löytämättömillä alkuaineilla on tilaKun jaosto on hyväksynyt nimet, ne ja alkuaineiden kaksimerkkiset kemialliset symbolit ovat julkisessa arvioinnissa viiden kuukauden ajan. päiset latinankieliset nimet, jotka perustuvat niiden järjestyslukuun. Päätöksen mukaan kunnia alkuaineen 113 löytämisestä menee japanilaiselle RIKEN-yhteistyöryhmälle. IUPACin ja IUPAPin (Puhtaan ja sovelletun fysiikan kansainvälinen unioni) yhteinen työryhmä on myös tarkastellut neljän uusimman alkuaineen löytöhistoriaa eri tutkimusryhmien julkaiseman kirjallisuuden pohjalta ja päättänyt, kuka saa kunnian alkuaineiden löytämisestä. Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs vaakajakso on nyt täydellinen. Alkuaineet 115 ja 117 löytyivät venäläisen Dubnan ydintutkimuskeskuksen sekä amerikkalaisten Lawrence Livermoren kansallisen laboratorion ja Oak Ridgen kansallisen laboratorion välisenä yhteistyönä. Käytäntö syntyi sen jälkeen, kun alkuaineiden 104–109 löytäjistä oli ollut erimielisyyttä. 56 1/2016 KEMIA ULKOMAILTA Puhtaan ja sovelletun kemian kansainvälinen unioni IUPAC on ilmoittanut neljän uuden alkuaineen löytymisestä. Alkuaineen 118 löytyminen on puolestaan Dubnan ydintutkimuskeskuksen ja Lawrence Livermoren kansallisen laboratorion yhteistyön tulos. Erimielisyyksien ratkettua tutkimusryhmät ovat kilpailun sijasta alkaneet tehdä yhteistyötä, mistä alkuaineiden 113, 115, 117 ja 118 löytyminen on erinomainen esimerkki. Alkuaineen 113 tilapäinen nimi on ununtrium ja kemiallinen symboli Uut, alkuaineen 115 ununpentium (Uup), alkuaineen 117 ununseptium (Uus) ja alkuaineen 118 ununoctium (Uuo). Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs vaakajakso on nyt täydellinen. Transfermiumtyöryhmän 1990-luvulla laatimaa kriteeristöä siitä, milloin uusi alkuaine katsotaan löydetyksi ja millä perusteilla löytäjä valitaan. Nimet voivat perustua mytologiaan tai aineen ominaisuuteen, tai aineet voidaan nimetä mineraalin, alueen tai henkilön nimen mukaan. Niiden osalta päädyttiin kompromissiratkaisuun, ja aineille annettiin useista vaihtoehdoista nimiksi rutherfordium (Rh, 104), dubnium (Db, 105), seaborgium (Sg, 106), bohrium (Bh, 107), hassium (Hs, 108) ja meitnerium (Mt, 109). Risto Laitinen Kirjoittaja toimii IUPACin nimistöjaoston Suomen-edustajana ja sihteerinä sekä epäorgaanisen kemian professorina Oulun yliopistossa. Kilpailusta yhteistyöhön Ehdotukset saatuaan nimistöjaosto selvittää muun muassa nimien johdonmukaisuuden, käännettävyyden eri kielille sekä mahdolliset ristiriitaisuudet, joita voi aiheutua nimien aiemmasta käytöstä toisissa yhteyksissä. Nyt aineiden löytäjiä pyydetään ehdottamaan niille lopullisia nimiä. Uusien alkuaineiden löytäjistä päätettäessä noudatettiin IUPACin ja IUPAPin yhteisen ns. Neljän uuden alkuaineen löytyminen sai vahvistuksen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 1 H He 2 Li Be B C N O F Ne 3 Na Mg Al Si P S Cl Ar 4 K Ca Sc Ti V Cr Mn Fe Co Ni Cu Zn Ga Ge As Se Br Kr 5 Rb Sr Y Zr Nb Mo Tc Ru Rh Pd Ag Cd In Sn Sb Te I Xe 6 Cs Ba La-Yb Lu Hf Ta W Re Os Ir Pt Au Hg Tl Pb Bi Po At Rn 7 Fr Ra Ac-No Lr Rf Db Sg Bh Hs Mt Ds Rg Cn Uut Fl Uup Lv Uus Uuo. Sen jälkeen IUPACin valtuusto tekee lopullisen päätöksen, ja nimet symboleineen liitetään alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään. Vetoomus lemmiumin puolesta on kerännyt jo yli 150 000 allekirjoitusta. Aineiden numerot ovat 113, 115, 117 ja 118
Käsityönä syntyvän paperin valmistuksesta on tullut eräänlainen kuriositeetti, jolla paikallisesti on myös työllistävää ja taloudellista merkitystä. Kuitupitoisista jätöksistä tehdään kuitenkin paperia Sri Lankan lisäksi muissakin Aasian maissa. Kuivatut arkit voidaan hioa tasaisiksi. 57 1/2016 KEMIA Sri Lankassa käytetään norsujen lanta hyödyksi valmistamalla siitä paperia. Tulos sekoitetaan vielä perusteelliNorsunjätöksistä syntyy ekopaperia Sri Lankassa norsu on kansalliseläin. Juhani Nieminen Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Lahden ammattikorkeakoulun projektijohtaja.. Paperin tuottaminen lantakuiduista perustuu parituhatta vuotta sitten keksittyyn prosessiin. Kerätty uloste puhdistetaan ensin kivistä ja muusta roinasta. Luonnon väreillä värjättyjä lantakuituja. Sen jälkeen massaa keitetään neljästä kuuteen tuntiin. Ne syövät päivässä reilut 200 kiloa heinää ja muuta kuitupitoista ravintoa. Ravinnon hyödyntämisessä elefantti ei kuitenkaan ole mikään mestari, sillä viidennes syödystä tavarasta tulee läpi ulosteena. Massa voidaan värjätä erilaisilla luonnonväreillä. Lannan käyttö paperin valmistukseen on myös ympäristöteko, sillä muuten norsujen jätöksiä jäisi ylen määrin luontoon etenkin paikoissa, joissa elefantteja on paljon. Koska orpokoti houkuttelee paljon matkailijoita, paperin menekki on hyvä. Yhden norsun päivittäisistä tuotoksista saadaan paperia toista sataa arkkia. Sen jälkeen paperi on valmista käytettäväksi muistija päiväkirjoihin, kalentereihin ja lukuisiin muihin pieniin tuotteisiin. Norsujen orpokodin yhteyteen on paperintuotannon lisäksi syntynyt myös kauppoja, jotka myyvät jätöspaperista tehtyjä tuotteita. Paperin raaka-ainetuottajia siis riittää. sesti, jotta jäljellä olevat pitkät kuidut saadaan sopivan mittaisiksi. Vanha keksintö Erilaisten ruohoa ja muuta kasvillisuutta syövien eläinten ulostetta on perinteisesti totuttu käyttämään lannoitteena sekä polttoja rakennusaineena. Sitten seos levitetään arkin kokoisille kuivatuskehikoille ja kuivataan auringossa. Norsut ovat oivallisia raaka-aineen tuottajia. Ku va t Ju ha ni Ni em in en ”Kakkapaperin” markkinoinnissa asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Samalla säästetään paperintuotantoon tarvittavaa puuraaka-ainetta. Raakaaineen tuottaa Colombon ja Kandyn kaupunkien välillä sijaitseva ”elefanttien orpokoti”
Sen sijaan oluen kuljettaminen on nuorten, raavaiden miesten etuoikeus. Kaikki liikkuva raha menee Kelan Moolokin kitaan. Olisi kohtuutonta, että vanhuksetkin saattaisivat kyetä konevoimalla kanniskelemaan mäyräkoiria. Työsuhde-etuna saa toimittaa tyhjää lähteitä tarkistamatta. Kun pakinasta tulee totta, tunneliin voidaan upottaa miljardeittain veronmaksajien euroja. Kaivosoikeudet annetaan tietysti kansainvälisille konserneille. Keemikko Umpitunneli-insinööri Pakinaattorin profetiat Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Vapise Norja! TUNNELIN AJOITUS saattaa aiheuttaa ongelmia. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Sellainen on esimerkiksi tämä vuonna 1990 julkaistu pätkä: ”On myös varmaa, että joku painostusryhmä keksii vaatia tunnelin rakentamista Tallinnan ja Helsingin välille. TUNNELIN OSALTA voimme päätellä, että poliitikot ovat Suomessakin pakinoiden kauko-ohjauksessa. TIMANTTIEN MYYNNISTÄ syntyvän liikevaihdon käyttö kannattaa suunnitella tarkasti jo nyt. Yt-neuvottelut voidaan peruuttaa tarpeettomina. Muovitkin valmistaa puumassasta joku bioforeyhtiö. KEEMIKKO Koska timantit ovat ikuisia, korkeakoulujen rahoitus on turvattu maailman tappiin. Juuri kukaan ei lue tekstejä. Ei yksinkertaisesti käy, että suomalaiset rahtaisivat juotavansa Räävelistä omilla autoillaan. Porvoon Kilpilahdesta voidaan siis vetää johdot suoraan öljykentälle. Öljytuloista ei pidä ruveta suuremmin iloitsemaan. 58 1/2016 KEMIA PAKINAATTORIN PESTI on koiran virka. Koska timantit ovat ikuisia, korkeakoulujen rahoitus on turvattu maailman tappiin. JOS JOKU haluaa toisenlaisen tulevaisuuden, voi tehdä lahjoituksen pakinaattorin tilinumeroon, jonka saa toimituksesta. Siinä saa haukkua vapaasti kunnianloukkaussyytesuojalla. Olutmatkailua jarrutetaan junatunnelilla. Öljyllä on silloin käyttöä enää tien päällysteenä ja voiteluaineena. Tulevaisuuden tesloja ei kuitenkaan ole tarkoitus päästää tunneliin. Heillä on enemmän aivosoluja alkoholin tuhottavaksi. Heidän tieteellisten pakinoidensa mukaan Itämeren pohja sisältää aarteita: se ei olekaan mutaa vaan sinisavea, jossa timanttien tiedetään viihtyvän. Aiheetkin voi valita vapaasti, kunhan ne ovat puhdasta mielikuvitusta ja älyllistä uusiokäyttöainesta. Timanteille asetetaan kuitenkin arvonlisävero, jonka tuotto ohjataan yliopistoille jälkijättöisenä korvauksena almanakkamonopolin ja apteekkioikeuksien menetyksestä. Suomalaisten kansainvaellus Tallinnaan ostamaan suomalaista olutta alkoi hieman myöhemmin. Jos putki porataan vasta 2020-luvulla ja avataan 2030-luvulla, tallejamme asuttavat jo Teslan itseajavat sähköautot. Rullalaudat ja muut segwayt kielletään. 58 KEMIA 1/2016. Myös palavankiven nestemäinen osa saattaa työntyä meren alle. Näinhän on tähän astikin tehty. Sekään, joka lukee, ei ota vakavasti. Tunneliajatuksen alkuperä on riittävästi hämärtynyt, ja sen vaatimattomat pakinalliset juuret ovat jo unohduksen multaamia. Niiden kohtalo on selvillä. Tiettyjä asioita kun ei voi välttää.” Viro itsenäistyi vuosi profetian jälkeen. Sieltä sitä jaetaan asumistukina niille, joilla ei ole varaa kustantaa putkiremonttejaan muilla keinoin. Tunnelin kaivaminen paljastaa myös virolaisten akateemikkojen kyvyt. Onneksi lompsa on auki Euroopan levyisesti, joten hankkeeseen osallistuu väkeä muualtakin kuin Uudenmaan verotoimiston asiakaspiiristä. Juomia saa tulevaisuudessa tuoda vain niin paljon kuin jaksaa kantaa. Neljännesvuosisata on juuri sopiva aika ideaviruksen kypsymiseen ja leviämiseen. Toivotut tapahtumat tulee kuvata lyhyesti tilisiirron viestiosuudessa
Pitkäkestoisen akun ansiosta laite toimii jopa 18 tuntia yhdellä latauksella. Laitteessa on vakiona fotometrian ja fluorometrian mittausteknologiat. 59 1/2016 KEMIA TUOTEUUTISIA Kannettavaa FTIR-tekniikkaa Agilent Technologiesin kannettavalla 4300 Handheld FTIR -laitteella voidaan kerätä IR-spektrejä laboratorion ulkopuolella ja hankalistakin paikoista ilman, että tulokset kärsisivät olosuhteista. Lisätietoa: www.alfalaval.com Monikäyttöinen sekoitin Alfa Lavalin pyörivä suihkusekoitin hoitaa tehokkaasti nesteiden ja jauheiden sekoittamisen, kaasun dispersion ja kiertopesun (CIP) sen sijaan, että jokaiseen prosessiin käytettäisiin erillisiä laitteita. Niiden tunnistusvarmuus on hyvä ja säätäminen helppoa. Lisätietoa: www.sick.fi kaasukromatografien, lokitallentimien ja ohjaimien kanssa. Lisätietoa: www.agilent.com Pyörivä pesuri Alfa Lavalin pyörivä Toftejorg SaniMidget SB -pesuri korvaa staattiset pesupallot. Saatavilla on myös erityisesti logistiikka-automaation tarpeisiin suunniteltuja malleja, joissa ei tarvita erillistä säätöä. Kennojen kohdistuskulma on 360 astetta. Perinteisten laboratorioiden lisäksi laiteperhe soveltuu muun muassa rikospaikkatutkintaan, geologisten ja ympäristönäytteiden maastomittauksiin sekä taiteen konservointiin. Pesurin pyöriessä sen puhaltimet tuottavat säiliön seinämään iskuvaikutuksen ja tasaisesti jakautuneen putoavan kalvon. Lisäksi laitteen voi varustaa luminometrian, aikaerotteisen fluorometrian (TRF) ja AlphaScreen-mittausmoduuleilla. Pesukuvio varmistaa huuhteluveden dynaamisen ja tehokkaan jakautumisen säiliön sisäpinnoille. Lisävarusteena saatavan Q-Lockasennusjärjestelmän avulla kennot voidaan asentaa muutamassa sekunnissa. Laite voidaan helposti integroida gas train -sovellukseen samaan koteloon Valoa materiaalin käsittelyyn Pienet G10-valokennot on optimoitu materiaalinkäsittelysovelluksiin. Laite sisältää inkubaattorin ja levyravistelijan, ja siihen voi myös asentaa dispenserit automaattista reagenssiannostelua varten. Sekoitinta voidaan käyttää 100– 800 000 litran säiliöissä. Lisätietoja: www.honeywellprocess.com. Lisätietoa: www.alfalaval.com Kannettava kaasunilmaisin Honeywellin uusi henkilökohtainen GasAlertMicroClip XL -kaasunilmaisin tunnistaa rikkivedyn, hiilimonoksidin, hapen ja helposti syttyvät kaasut. Lisätietoa: www.tekfinland.fi Monipuolinen kuoppalevylukija Thermo Scientific Varioskan LUX on tutkimuskäyttöön suunniteltu kuoppalevylukija monenlaisiin määrityksiin. Lisätietoa: www.honeywell.com Mittauslaite sähkökemian sovelluksiin Kosketusnäytöllä ohjattavan monipuolisen Keithley 2450-EC:n mittauksiin kuuluvat muun muassa syklinen voltametri, lineaarisesti pyyhkäisty voltametri, avoimen piirin potentiaalimittaus, kronoamperometri, kronopotentiometri sekä perinteiset virta-, jännite-, resistanssi-, johtavuusja tehomittaukset 6½ numeron tarkkuudella. Laite toimii myös kylmässä ja muissa haastavissa oloissa. Pieni ja kevyt laite on kestävä ja helppo käyttää. Rotary Jet Mixerissä yhdistyvät hyvä sekoitustarkkuus, lyhyt sekoitusaika ja energiatehokkuus. Pesuri alkaa pyöriä alle 0,1 barin paineella. Helppokäyttöinen laite toimii itsenäisesti ilman, että se täytyisi kytkeä tietokoneeseen. Lisätietoa: www.thermoscientific.com Maakaasun määrän laskemiseen Kaasun jakelusta, kuljetuksesta ja varastoinnista vastaaville organisaatioille tarkoitetulla helppokäyttöisellä ERZ 2000-NG -virtauslaskimella voi mitata tarkasti kaasun virtausta, tehdä kaasun määrään liittyviä korjauksia, laskea energiankulutusta ja siirtää tietoja vakiotyyppisten protokollien avulla
Yulia Hillin väitöskirja The structure-activity relationship of Pd-Ni three-way catalysts for H 2 S suppression tarkastettiin 15.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Nina Rogeljin väitöskirja Goniospectrometric analysis of optically complex samples—A study of diffraction gratings, optically variable devices, and coatings with special effect pigments tarkastettiin 8.12.2015. Matti Karp. Ta-Lei Choun väitöskirja Layered thermoelectric materials; misfit cobalt oxides and oxyselenides tarkastettiin 8.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen yliopisto FM Hanna Vuorenpään väitöskirja Development of human cell based in vitro vascular and cardiovascular models tarkastettiin 19.12.2015. 60 1/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat sivulla 63 Aalto-yliopisto M.Sc. Kaisa Lehti (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Jyrki Vuorinen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto DI Mikko Karjalaisen väitöskirja Studies on wheat straw pulp fractionation—Fractionation tendency of cells in pressure screening, hydrocyclone fractionation and flotation tarkastettiin 4.12.2015. Veijo Hukkanen. DI Muhammad Nasrullahin väitöskirja Material and energy balance of solid recovered fuel production tarkastettiin 11.12.2015. Jussi Mertsola. FM Satu Mustalahden väitöskirja Photodynamics Studies of Ligand-Protected Gold Nanoclusters by using Ultrafast Transient Infrared Spectroscopy tarkastettiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Kilpeläinen. Kirsi Vähäkangas (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi johtava tutkija Helena Ronkainen (VTT) ja kustoksena prof. Kunihito Koumoto (Toyotan fysiikan ja kemian tutkimusinstituutti, Japani) ja kustoksena prof. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. FM Jouko Uusitalon väitöskirja The role of drug metabolism in drug discovery and development —case ospemifene tarkastettiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi. Vastaväittäjänä toimi prof. Anu Kantele (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. FM Riikka Mattilan väitöskirja The roles of virulence factors Us3 and ?(1)34.5 during different phases of HSV-1 life-cycle tarkastettiin 18.12.2015. Mika Mänttäri. Pekka Oinas. Bobin George Abrahamin väitöskirja Fluorescent Protein Toolbox: Protein Engineering Broadens the Range of in vitro and in vivo Applications of Fluorescent Proteins tarkastettiin 4.12.2015. Mikael Skurnik. Markku Hauta-Kasari. Poul Erik Lærke (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena emer.prof. Anssi Vainikka. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Tuula Pakkanen. Vastaväittäjänä toimi dos. Janne Rinne (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen. Panu Jaakkola. Anne Juppo. M.Sc. Karmen Kappin väitöskirja Polyphenolic and essential oil composition of Mentha and their antimicrobial effect tarkastettiin 22.12.2015. Nadège Courjal (FrancheComtén yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Jarkko Akkanen (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena FT Heikki Hämäläinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapani Pakkanen. Markus Linder. Itä-Suomen yliopisto FM Niina Hyvösen väitöskirja Atmospheric impact of bioenergy based on reed canary grass cultivation on organic soil tarkastettiin 4.12.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Juha-Matti Savola (TEVA Pharmaceuticals, Sveitsi) ja kustoksena dos. Maarit Karppinen. Vastaväittäjänä toimi vanh. Tuula Heinonen. Vastaväittäjänä toimi dos. Jonas Gunnarsson (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mikko Ritala. M.Sc. Thomas A. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. FM Valtteri Mäkelän väitöskirja Automated Analysis of Quantitative NMR Spectra tarkastettiin 8.1.2016. Jyväskylän yliopisto FM Johanna Salmelinin väitöskirja New applications of zoobenthos measurements for risk assessment of chemicals in aquatic ecosystems tarkastettiin 10.12.2015. Kari Keinänen. Vastaväittäjänä toimi prof. Risto Vuento (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Janne Salstelan väitöskirja Influence of surface structuring on physical and mechanical properties of polymer-cellulose fiber composites and metal-polymer composite joints tarkastettiin 4.12.2015. James Keeler (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. FM Inna Nybomin väitöskirja Activated Carbon Amendments for Sediment Remediation. FM Pekka Heikkisen väitöskirja Modulation of TGF-. FM Henna Savelan väitöskirja Quantification of Toxin Biosynthesis Genes in Cyanobacteria and Dinoflagellates—Genetic Factors as Predictors of Toxin Production in the Environment tarkastettiin 11.12.2015. Krishna Chaithanya Batchun väitöskirja Factors Regulating the Substrate Specificity of A-type Phospholipases—A MassVÄITÖKSIÄ Spectrometric study tarkastettiin 8.1.2016. Rudolf Bauer (Grazin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Margret Wohlfahrt-Mehrens (ZSW-keskus, Saksa) ja kustoksena prof. MaijaRiitta Hirvonen. M.Sc. Ken Knappenberger (Floridan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Frank Lipnizki (Alfa Laval, Tanska) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen. Kornelius Nielsch (Leibniz-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Thedi Ziegler (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Germer (NIST-instituutti, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. FM Mengistu Majan väitöskirja Volatile organic compounds emitted from silver birch and European aspen in response to environmental stresses tarkastettiin 15.12.2015. M.Sc. Jukka Finne. Developing a novel process for high phosphorus iron ore utilization tarkastettiin 18.12.2015. FM Heidi Kääriön väitöskirja The allergy and asthma protective effects of farm environment and pet animals—The role of immunomodulation tarkastettiin 11.12.2015. Tampereen teknillinen yliopisto M.Sc. Noora Kotaja (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. tutk. Helsingin yliopisto FL Tanja Holman väitöskirja Characterization of bacteria causing outbreaks by using molecular methods in a clinical microbiology laboratory tarkastettiin 11.12.2015. FM Markus Häyrisen väitöskirja Benefits of Atomic Layer Deposition in Nanophotonic Device Fabrication tarkastettiin 16.12.2015. Markku Kuittinen. Paula Rytilä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Reduction of aquatic and biota concentrations of PCBs, and secondary effects on Lumbriculus variegatus and Chironomus riparius tarkastettiin 18.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Signaling by Hypoxia tarkastettiin 11.12.2015. Turun yliopisto FM Kirsi Gröndahl-Yli-Hannukselan väitöskirja Pertussis: infection, vaccination and gene polymorphisms tarkastettiin 11.12.2015. Harri Alenius (Työterveyslaitos) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. M.Sc. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Elsi Strandin väitöskirja Enhancement of ultrafiltration process by pretreatment in recovery of hemicelluloses from wood extracts tarkastettiin 14.1.2016. Pertti Lamberg (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Minna Matikaisen väitöskirja Launching New Products in the Finnish Pharmaceutical Industry: A Relationship Approach tarkastettiin 11.12.2015. Vastaväittäjänä toimi yliopistonleht. Vastaväittäjänä toimi prof. Hiroaki Misonou (Doshishan yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. DI Kirsi Jalkasen väitöskirja Electrode Material Solutions for Large-Scale Lithium-Ion Batteries tarkastettiin 14.12.2015. Adil Chaudrin väitöskirja Tribological Behavior of the Polymers Used in Drug Delivery Devices tarkastettiin 9.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Päivi Sutisen väitöskirja SUMOylation in the Regulation of Androgen Receptor and Pioneer Factor FOXA1 in Prostate Cancer Cells tarkastettiin 19.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Marjaana Peltolan väitöskirja AMIGO-Kv2.1 potassium channel complex: Identification and association with schizophrenia-related phenotypes tarkastettiin 8.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Mamdouh Omranin väitöskirja Microwave dephosphorisation of high phosphorus iron ores of the Aswan region, Egypt. Mika Horttanainen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Leena Paavilainen (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena prof. Miia Turpeinen. Heikki Vuorela. Peter Slotte (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Pertti Martikainen. FM Tiina Sarnetin väitöskirja Non-metal Alkylsilyl Compounds as Precursors in Atomic Layer Deposition of Chalcogenides and Pnictides tarkastettiin 21.12.2015. Jarmo Holopainen. Mika Pettersson. Guy Derdelinckx (KU Leuven, Belgia) ja kustoksena prof. Timo Fabritius. Jorma Palvimo. Vastaväittäjänä toimi Dr. Mathias Grunérin väitöskirja Molecular interactions of hydrophobin proteins with their surroundings tarkastettiin 10.12.2015
Hän oli syntynyt 9.5.1935 Viipurissa. Opetuksen käynnistämiseksi hän kirjoitti tyylilleen uskollisena virheettömät opetusmonisteet, joilla on ollut käyttöä vuodesta toiseen maan muissakin yliopistoissa. Tarkkuudestaan huolimatta hän oli aina lämmin eikä kommunikaatiosta puuttunut huumoria. Lappi) kanssa. Tarvittiin kvanttimekaniikan työkalut spektrien ymmärtämiseksi sekä moleJuhani Murto Fysikaalisen kemian uudistaja kyylispektroskopian kokeellisten menetelmien opetus. Tämä edellytti myös perinteisen fysikaalisen kemian koulutuksen uudistamista. Avioliitosta syntyivät pojat Antti ja Janne. tammikuuta 2016 pitkällisen sairastelun jälkeen. Markku Räsänen, Jouko Korppi-Tommola ja Matti Perttilä Kirjoittajat ovat Juhani Murron oppilaita, ystäviä ja työtovereita. Työssä Murto osoitti, että liuotinolosuhteita muuttamalla kemiallista reaktionopeutta voidaan kasvattaa jopa miljoonakertaiseksi. Murto väitteli vuonna 1962 kemiallisten reaktioiden kinetiikasta. Sovellukset ulottuvat nanoteknologiasta merentutkimukseen. Hänen kouluttamistaan jatko-opiskelijoista ja heidän edelleen kouluttamistaan jatko-opiskelijoista on tullut yhteensä kahdeksan professoria, jotka kaikki hyödyntävät tutkimuksessaan syvällisesti laskennallisen kemian ja spektroskopian menetelmiä. Vapaa-aikanaan hän viihtyi mökillään Taipalsaaressa. Juhani Murto oli älykäs, vaatimaton ja ennakkoluuloton ihminen. Murto oli Suomessa aikaansa edellä, kansainvälisesti katsoen ajan hermolla. Murron luennointierikoisuus oli tehokas liitutaulun käyttö. Murto oli Suomen ensimmäisiä kvanttikemian ohjelmien hyödyntäjiä. in memoriam Juhani Murto menehtyi 8. Murto valittiin Suomalaiseen Tiedeakatemiaan vuonna 1973. Hän oli avioliitossa MaijaLeena Murron (o.s. Poikkeuksellisen ansiokas väitöskirja sai korkeimman arvosanan. Nykyisin yksikään kemian professori ei selviä ilman laskennallisen kemian ja spektroskopian tutkimusmenetelmiä. Murron luomat kurssit muodostavat yhä fysikaalisen kemian opetuksen rungon. Professorien kouluttaja Juhani Murto paneutui huolellisesti jatko-opiskelijoidensa ohjaukseen. Alussa sekä ohjelmat että syöttötiedot kirjoitettiin reikäkorteille ja laskut suoritettiin Univac 1108 -”supertietokoneella” Lauttasaaressa. Menetelmässä tutkittava yhdiste eristetään vain muutama aste absoluuttisen nollapisteen yläpuolella olevaan jalokaasumatriisiin. Juhani Murto kirjoitti ylioppilaaksi lappeenrantalaisesta Karjalan yhteiskoulusta vuonna 1954 ja aloitti seuraavana vuonna opiskelunsa Helsingin yliopiston kemian laitoksessa. Kansainvälisen tason tutkimusta tehdään nyt matalien lämpötilojen kemiassa, erityisesti jalokaasujen kemiassa, korkean erotuskyvyn spektroskopiassa, ultranopeiden kemian ja biomolekyylien ilmiöiden tutkimuksessa, nanomikroskopiassa, molekyyliryvästen tutkimuksessa, pintojen kemiassa ja laskennallisessa kemiassa. Hän antoi väitöstyön tekijälle vastuuta ja vapautta mutta auttoi tärkeimmässä eli suunnittelussa ja kirjoitustyössä. Jäätyään pois työelämästä hän opiskeli useita kieliä ja luki runsaasti varsinkin venäjänkielistä kaunokirjallisuutta. Hän kirjoitti oikealla kädellä kaiken sanottavansa taululle samalla kun sieni vasemmassa kädessä pyyhki taulua puhtaaksi pienellä viipeellä. Sapattikautenaan Swansean yliopistossa hän omaksui uuden tutkimusmenetelmän, matalien lämpötilojen kemian. Näin eristettyjä molekyylejä ryhdyttiin tutkimaan spektroskooppisin menetelmin. Murron vaikutus maamme fysikaalisen kemian modernisoinnissa on aivan keskeinen. Tulevan uransa hän pohjusti opiskelemalla laajasti myös fysiikkaa ja matematiikkaa. Juhani Murto toimi Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian apulaisprofessorin virassa vuodet 1967–1989. Uransa aikana hän vastaanotti Anders Donnerin, Edvard Hjeltin ja Gustav Kompan palkinnot sekä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. 1/2016 61 KEMIA. Kvanttimekaniikan ja spektroskopian tuominen tutkimukseen ja opetukseen johti automaattisesti myös tietokoneiden käytön välttämättömyyteen sekä laskennallisessa kemiassa että digitaalisen spektritiedon käsittelyssä. Murron työn tuloksena fysikaalisen kemian tutkimus Suomessa on merkittävästi laajentunut ja kansainvälistynyt
Probiootit vähentävät heidän hengitystieja suolistoinfektioiden riskiään. kerran. Virtanen -palkinnon on saanut professori Hania Szajewska Varsovan lääketieteellisestä yliopistosta. Huhtinen teki palkitun työnsä Äänekoskella Metsä Boardin tutkimusja kehityskeskuksessa, jossa häntä ohjasivat Pirkko Syrjälä ja Pirita Suortamo. Viime vuonna tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun A. 200 tieteellistä artikkelia, ja häntä on referoitu yli 5 000 kertaa. Emmi Huhtinen Janne-Petteri Niemelä. Vasemmalta Heleena Karrus Suomalaisten Kemistien Seurasta, Tiina Mattila-Sandholm Ravitsemuksen Tutkimussäätiöstä, Hania Szajewska ja Hannu Koistinen Biobio-seurasta. I. Huhtinen tutki gradussaan, millä reaktioilla ja mistä lähtöaineista haihtuvia yhdisteitä syntyy, kuinka niiden syntymiseen voidaan vaikuttaa ja kuinka niitä voiVuoden 2015 A. Palkintoon kuuluu 10 000 euron rahasumman lisäksi kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema hopeinen A. AIV-palkinto jaettiin nyt 17. Väitöstyössä käytetyt ALD ja MLD ovat tähän tarkoitukseen erinomaisia menetelmiä, sillä ne mahdollistavat ohutkalvomateriaalien kasvattamisen monenlaisille nanorakenteille niiden pinnan muotojen mukaisesti. Niemelä osoitti myös, että molekyylikerroskasvatusmenetelmällä (MLD) ALD-kasvatettujen oksidikerrosten väleihin kasvatetut orgaaniset molekyylikerrokset alentavat huomattavasti oksidimateriaalien lämmönjohtavuutta. I. Valinnan teki Finntesting-yhdistys, joka palkitsi Huhtisen 500 eurolla. Szajewska on julkaissut yli Tutkija Janne-Petteri Niemelä kehitti väitöstyössään optimaalisen ALDeli atomikerroskasvatusreitin niobiumilla substituoiduille titaanidioksidiohutkalvoille. Uudet energiateknologiat edellyttävät usein uusia materiaaleja ja niiden muokkaamista nanomittakaavassa. Etenkin niobiumilla substituoitu titaanidioksidi on herättänyt kiinnostusta myös läpinäkyvänä sähkönjohteena ja termosähköisenä materiaalina sovelluksiin, jotka muuntavat hukkalämpöä sähköksi. Vastaväittäjänä toimi professori Erwin Kessels (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Maarit Karppinen. FM Janne-Petteri Niemelän väitöskirja Thin Films of TiO 2 and Related Oxides by ALD/MLD: Tailoring of Transport Properties tarkastettiin Aalto-yliopistossa 16.1.2016. AIV-palkinnon jakavat Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Biobio-seura ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö. Palkinnon perusteena on Szajewskan lasten ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä käsittelevä tutkimustyö. Pe r Sa ris Palkinto luovutettiin 10. 62 1/2016 KEMIA Kemia-lehti 2016: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT III-kannesta! KEMIA Kemi Vuoden 2014 parhaaksi kemian opinnäytetyöksi on valittu Jyväskylän yliopistossa maisterintutkintonsa suorittaneen Emmi Huhtisen pro gradu -työ Haihtuvien yhdisteiden ja prosessimuuttujien vaikutus kartongin ja BCTMP:n ominaisuuksiin. I. Puolalaisprofessori on muun muassa osoittanut probioottien eli terveysvaikutteisten maitohappobakteerien edulliset vaikutukset lasten hyvinvointiin. Virtanen vastaanotti Suomen toistaiseksi ainoan tiede-Nobelin. Jyväskylän yliopistossa Huhtisen ohjaajana toimi akatemiaprofessori Kari Rissanen. Väitöstyössä erityisesti tutFinntesting-yhdistys palkitsi Emmi Huhtisen gradun Hybridiohutkalvoilla kohti uusia termosähköisiä sovelluksia Juhlavuoden AIV-palkinto Professori Hania Szajewskalle kittu titaanidioksidi on monipuolinen materiaali, joka tunnetaan parhaiten fotokatalyyttisistä ominaisuuksistaan. daan mitata BCTMP:stä eli valkaistusta kemi-termomekaanisesta hierteestä ja kartongista. Tällaiset hybridimateriaalit ovat lupaavia esimerkiksi tulevaisuuden joustaviin ja puettaviin termosähkösovelluksiin. Virtanen -mitali sekä kunniakirja. Palkitsemistilaisuus järjestettiin marraskuussa 2015. Kalvoilla on hänen tutkimuksensa mukaan korkealaatuiset läpinäkyvän sähkönjohteen ominaisuudet. joulukuuta 2015 järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Elintarvikepakkauksesta ei saa vapautua tuotteeseen kemikaaleja, jotka vaikuttaisivat sen koostumukseen tai aistinvaraisiin ominaisuuksiin
elsevier.com prof. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Tiina Salminen. Tuomo Sainio (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Maria Luisa Di Paolo (Padovan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. M.Sc. Hans Geerlings (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja professori Rosa Maria de Oliveira Quinta-Ferreira (Coimbran yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Åbo Akademi M.Sc. Claudio Carlettin väitöskirja New Aspects in Limestone Dissolution for Wet Flue Gas Desulfurization tarkastettiin 4.12.2015. David A. Ron Zevenhoven. Hän on työskennellyt konsernissa vuodesta 1997, viimeksi kansainvälisessä paperiliiketoiminnan johtotehtävässä Global Key Account Managerina. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Flavio Manenti (Milanon teknillinen korkeakoulu, Italia) ja kustoksena prof. Hän on työskennellyt yhtiössä erilaisissa tutkimusja kehitystehtävissä vuodesta 2005.. Vastaväittäjänä toimi prof. Kiilto Oy Tutkimus-, kehitysja innovaatiojohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi on nimitetty TkT Raija Polvinen. Tapio Westerlund. Agarin väitöskirja The Feasibility of Torrefaction for the Co-Firing of Wood in Pulverised-Fuel Boilers tarkastettiin 11.12.2015. FM Jussi Rissasen väitöskirja Utilizing Spruce Hemicelluloses— the First Step: Controlled Extraction with Hot Water tarkastettiin 7.12.2015. Hän seuraa tehtävässä edeltäjäänsä, eläkkeelle siirtyvää professori Markku Räsästä. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Vastaväittäjänä toimi Dr. Inês Romãon väitöskirja Production of magnesium carbonates from serpentinites for CO 2 mineral sequestration—optimisation towards industrial application tarkastettiin 17.12.2015. 63 KEMIA 1/2016 Väitöksiä… NIMITYKSIÄ BASF DI Tor Stendahl on nimitetty BASF:n Suomen ja Baltian maiden toimitusjohtajaksi ja Pohjoismaiden kaupalliseksi johtajaksi. Helsingin yliopisto Kemian laitoksen johtajaksi on nimitetty polymeerikemian laboratorion johtaja, professori Heikki Tenhu toimikaudelle 1.1.2016–31.12.2017. Thomas Rohrlack (Norjan biotieteiden yliopisto) ja kustoksena dos. Peter Arendt Jensen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Mikko Hupa. ja Markus Melkko, uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja Mari Puoskari ja henkilöstöjohtaja Hilppa Rautpalo. Urpo Lamminmäki. Vastaväittäjinä toimivat prof. Ekokemin uuteen johtoryhmään kuuluvat hänen lisäkseen toimitusjohtaja Karri Kaitue, liiketoimintajohtaja Jani Lösönen, operatiivinen johtaja Kosti Rautiainen, talousjohtaTULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Ekokem Oyj Ekokem-konsernin strategia-, IRja viestintäjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi on nimitetty KTM Hanna Masala. Tapio Salmi. FM Eva Bligt-Lindénin väitöskirja VAP-1 as drug target in inflammation: Structural features determining ligand interactions tarkastettiin 5.12.2015. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Labquality Days Helsinki 11.–12.2.2016 www.labquality.fi Stop kosteusvauriot – tietoja ja työkaluja hyvän sisäilman hallintaan Oulu 3.3.2016 www.ttl.fi > Koulutus Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 12.–13.4.2016 www.ttl.fi > Koulutus Pohjoinen teollisuus 2016 Oulu 25.–26.5.2016 www.expomark.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 28.–29.5.2016 www.helsinkicf.eu Nordic Polymer Days and Nordic Rheology Conference Helsinki 30.5.–1.6.2016 www.npd2016.fi International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivät Lahti 6.–8.6.2016 luma.fi/tapahtumat ISAPP 2016 Turku 7.–9.6.2016 www.isapp.net Rubbercon 2016 Tampere 8.–9.6.2016 www.rubbercon2016.com The Biochemistry and Chemistry of Biocatalysis: From Understanding to Design Oulu 12.–15.6.2016 www.embo.org/events 6 th Baltic Electrochemistry Conference Helsinki 15.–17.6.2016 chemistry.aalto.fi/en/current/6th_ electrochemistry_meeting ESHRE 2016 Helsinki 3.–6.7.2016 www.eshre2016.eu MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Practical Applications of NMR in Industry Houston, Yhdysvallat 15.–18.2.2016 www.panicnmr.com 1 st Enerchem Congress Firenze, Italia 18.–20.2.2016 www.enerchem-1.it Structure Based Drug Design Conference Carlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2016 www.zingconferences.com 28 th International Colloquium Plastics Technology Aachen, Saksa 24.–25.2.2016 www.ikv-colloquium.com Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy Atlanta, Yhdysvallat 6.–11.3.2016 www.pittcon.org JEC World Composite Show & Conference Pariisi 8.–10.3.2016 www.jeccomposites.com/events 13 th Chemistry Congress for Young Scientists Blankenberge, Belgia 16.–18.3.2016 www.chemcys.be Interpharm Berliini, Saksa 18.–19.3.2016 www.interpharm.de Anatolian Conference on Synthetic Organic Chemistry Kusadasi-Aydin, Turkki 21.–24.3.2016 http://syntorganicchemconference.org Bio-Europe Spring 2016 Tukholma, Ruotsi 4.–6.4.2016 www.ebdgroup.com/bioeurope Green and Sustainable Chemistry Conference Berliini, Saksa 4.–6.4.2016 http://greensuschemconf.com Faraday Discussion 2016: Designing new heterogeneous catalysis Lontoo, Iso-Britannia 4.–6.4.2016 www.rsc.org Biovision 2016 Lyon, Ranska 13.–14.4.2016 www.biovision.org Predictive Catalysis: Transition-Metal Reactivity by Design Girona, Espanja 17.–20.4.2016 www.gironaseminar.com PaintExpo 2016 Karlsruhe, Saksa 19.–22.4.2016 www.paintexpo.com Carbon Dioxide Catalysis Carvoeiro, Portugali 19.–22.4.2016 www.zingconferences.com European Meeting on Supercritical Fluids Essen, Saksa 8.–11.5.2016 www.emsf2016.com Analytica München, Saksa 10.–13.5.2016 www.analytica.de International Agricultural Engineering and Food Engineering Conference Istanbul, Turkki 16.–17.5.2016 www.afengconference.org World Biomaterials Congress Montreal, Kanada 17.–22.5.2016 www.wbc2016.org 7 th International Symposium on Molecular Aspects of Catalysis by Sulfides Utrecht, Alankomaat 22.–26.5.2016 www.macs2016.com European Technical Coatings Congress Birmingham, Iso-Britannia 24.–25.5.2016 www.etcc2016.org International Pulp & Paper Week and Bioeconomy Innovation Forum Tukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016 www.adforumworld.com IFAT 2016 München, Saksa 30.5.–3.6.2016 www.ifat.de Chemspec Europe Basel, Sveitsi 1.–2.6.2016 www.chemspecevents.com Ecwatech Moskova, Venäjä 3.–6.6.2016 www.ecwatech.ru International Symposium on Loss Prevention and Safety Promotion in the Process Industries Freiburg, Saksa 5.–8.6.2016 http://events.dechema.de/events/ en/lossprevention2016 2 nd International Symposium on Halogen Bonding Göteborg, Ruotsi 6.–10.6.2016 www.isxb-2.eu 9 th World Mycotoxin Forum & XIVth International Symposium on Mycotoxins Winnipeg, Kanada 6.–10.6.2016 www.WMFmeetsIUPAC.org 16 th International Conference on Electroanalysis Bath, Iso-Britannia 12.–16.6.2016 www.eseac2016.com 15 th International Congress of Histochemistry and Cytochemistry Istanbul, Turkki 19.–22.6.2016 www.ichc2016.com 6 th International Congress on Arsenic in the Environment Tukholma, Ruotsi 19.–23.6.2016 www.as2016.se 24 th International Conference on Modelling, Monitoring and Management of Air Pollution Kreeta, Kreikka 20.–22.6.2016 www.wessex.ac.uk/conferences/2016/air-pollution-2016 17 th Tetrahedron Symposium Barcelona, Espanja 28.–30.6.2016 www.tetrahedron-symposium
Vierailujen lomassa tutustuimme Italian monipuoliseen ja maukkaaseen ruokakulttuuriin. Riikka Sukula selvitti viiniköynnösten kasvatusta ja hoitoa perinpohjaisesti. Tämän jälkeen ohjelmassa oli kiertoajelu ja maisemiin tutustumista. Italian viinimaailmaan tutustuminen alkoi maanantaina vierailulla Luigi Elnaudille Doglianiin. Tutustuimme myös Sukulan naapurin Paulo Manzonen viinitilaan. erikoisviinejä tuliaisiksi mukaan kotiin. Lounaan yhteydessä tilan isäntä esitteli viininvalmistusta tilallaan. Johtopäätökset ovat yleisesti merkittäviä.. Hän käsittelee sujuvasti ja kattavasti fosfolipidien rakennetta ja ominaisuuksia sekä käytettyjä simulaatioja analyysimenetelmiä. M ar ku s Ra uh al ah ti Laskennallisen kemian gradu palkittiin Piemonten viinimaisemissa Kun vielä sää suosi ja myös viimeisen matkapäivän kohde Milano nähtävyyksineen oli kaikkien mieleen, matka vastasi odotuksia erittäin hyvin. Suomalaisten Kemistien Seura järjesti syyskuussa 2015 kemistimatkan Italian Piemonteen. Gancia-kuohuviinit lienevät kaikille suomalaisille tuttuja. Milanosta siirryimme maittavalle ja runsaalle lounaalle viinitila Anzivinoon Gattinaraan. Keskiviikkona oli vuorossa Gancia Canellissa. Moni meistä sai Italian viineistä aivan uudenlaisen käsityksen. Vierros tutki työssään erityisesti organogeelejä, joilla on lupaavia sovelluksia muun muassa huokoisten ja pitkulaisten nanomateriaalien valmistuksessa sekä lääkeaineiden annostelussa. Ensiksi siirryimme Pio Cesarelle Castiglione Falettoon, jonka jälkeen matkasimme Lequitolle Borgonovoon. Vierros osoitti, että alan tutkimuksessa hyvin yleisesti käytetty voimakenttä ei itse asiassa sovellu orgaanisissa liuoksissa oleville lipideille, ja myös vesiliuoksissa havaittu hyvä suorituskyky voi johtua virheiden kumoutumisesta. Vierailumme ensimmäisenä iltana Albassa olikin paikallisten viininja juustontuottajien tapahtuma, jossa me kemistit innokkaasti maistelimme paikallisia tuotteita. Hyviltä maistuivat Italiassa ja vielä täällä kotimaassakin. Jokaisessa vierailupaikassa saimme mitä parhaimpia ja erityisiä vuosikertamaistiaisia, ja monelle tarttui tilojen Palkinnon Sampsa Vierrokselle (toinen oikealta) luovuttivat Laskennallisen kemian jaoston hallituksen jäsenet Mikael Johansson (vas.), Antti Karttunen ja Nino Runeberg. Tiistaina ohjelmassa oli kaksi vierailua. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Viinitilakäynnin jälkeen matkasimme vierailulle Riikka ja Jyrki Sukulan viinitilalle, jossa nautimme lounaan. Tutkimusmenetelmänä on käytetty klassista molekyylidynamiikkaa. Saimme hyvän käsityksen Piemonten alueen viinituotannosta ja pääsimme nauttimaan hyvästä seurasta, erinomaisesta ruoasta ja kauniista maisemista. Geeliytyviä fosfolipidejä käsittelevä työ on tehty Aalto-yliopiston kemian laitoksen itsejärjestäytyvien molekyylimateriaalien tutkimusryhmässä. 64 1/2016 KEMIA SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran Laskennallisen kemian jaosto on myöntänyt vuoden 2015 gradupalkinnon diplomiinsinööri Sampsa Vierroksen diplomityölle Fosfolipidikäänteismisellien molekyylidynaaminen karakterisointi. heleena.karrus@kemianseura.fi Viinimatkalle osallistui kaikkiaan 25 henkeä
65 KEMIA 1/2016 Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Vasala teki väitöskirjansa Properties and Applications of A 2 B’B”O 6 Perovskites: from Fuel Cells to QuasiLow-Dimensional Magnetism Aalto-yliopiston kemiantekniikan korkeakoulussa. Pirkanmaan kemistiseura ry:n Vuosikokous 18.2.2016 kello17 Nokian Panimo Oy, Nuijamiestentie 17, Nokia. Lisäksi Vasala tutki kuparipohjaisia kaksoisperovskiittiyhdisteitä, joiden magneettisia vuorovaikutuksia voidaan muuttaa kolmiulotteisista kaksiulotteisiin. Tunnustus myönnetään ansiokkaasta kemian, biokemian tai kemiantekniikan opinnäytetyöstä, ensisijaisesti väitöskirjasta. Schmidtin kehittämällä mikroreaktori-lauhdutinsysteemillä kyetään tuottamaan erittäin puhdasta, yli 99-prosenttista metyylikloridia. Palkinnon arvo on 2 500 euroa. Hän myös syntetisoi kaksi täysin uutta yhdistettä. Tärkeä tapahtuma Lisäksi seuran puheenjohtaja Kimmo Himberg ojensi SKS:n tervehdyksen 60 vuotta seuran jäsenenä olleelle filosofian lisensiaatti Eila Bernströmille, joka on koko jäsenyytensä ajan osallistunut aktiivisesti seuran kokouksiin. Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin luonnontieteen kandidaatti Salla-Maija Hakkola, filosofian ylioppilaat Attina Ervaala, Johanna Kekäläinen, Jarkko Lampuoti, Sylva Larsson, Minja Matara-aho, Reetta Missonen, Joonas Sabile ja Joel Sipilä sekä tekniikan ylioppilaat Anna Haukilahti, Aino Heinonen, Janne Holappa, Mikko Kaila, Hannalotta Kataja, Sonja Kauppi, Anton Kiiski, Tatu Kivistö, Markus Kurronen, Emma Laasonen, Anna Lankila, Alli Muhojoki, Jukka-Pekka Nieminen, Junnu Nieminen, Jukka Nykyri, Pyry Potila, Jenna Ruokonen, Aleksi Sillanpää, Valtteri Veijalainen, Iiro Viitanen ja Vili Vilenius. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2/2016 25. Palkinto on suuruudeltaan 2 600 euroa. Loppuilta vietettiin Nummisuutaritesitystä seuraten. Kokouksen virallisen osan jälkeen iltaa jatkettiin jouluaterian ja vilkkaan seurustelun merkeissä. Saksalaissyntyinen Sabrina Schmidt väitteli tohtoriksi Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksessa syyskuussa 2014. Kaksoisperovskiitti on perovskiitFinska Kemistsamfundet on jakanut vuoden 2015 Alfthanska priset -palkinnon Sabrina Schmidtille Åbo Akademista. Suomalaisten Kemistien Seuran Helmikuun vierailu ja kokous 16.2.2016 kello 16–18 Suomen kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. heleena.karrus@kemianseura.fi Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pidettiin 24. Heleena Karrus Kirjoittajan on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Finska Kemistsamfundet palkitsi väitöstyön kanavissa osoittautui puhdas gamma-alumiinioksidi. Näillä yhdisteillä on monia hyödyllisiä sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. helmikuuta 23. Paras väitös palkittiin Kokouksessa julkistettiin myös Kompan palkinnon saaja. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan varatoiminnantarkastaja. marraskuuta 2015 Kansallisteatterissa. Ilmoittautumiset 11.2.2016 mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena oli metyylija etyylikloridin synteesi mikroreaktoreissa. Työssään Vasala tutki kaksoisperovskiittirakenteisia oksidimateriaaleja. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Hän selvitti muun muassa yhdisteiden kemiallista kestävyyttä sekä sitä, kuinka kaksoisperovskiittirakenteisia anodimateriaaleja voitaisiin muokata ominaisuuksiltaan paremmiksi. Kokouksen jälkeen yrityksen toiminnan esittely ja panimokierros. An dr ea Pe re z Ne br ed a Sabrina Schmidt. toukokuuta 4/2016 19. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Kokouksen jälkeen tutustutaan Sibelius – jokainen nuotti pitää elää -näyttelyyn. Schmidt tutki zeoliittija alumiinioksidipohjaisia katalyyttejä sekä puhtaassa että sinkkikloridilla kyllästetyssä muodossa ja käytti niitä metanolin hydrokloorauksessa. Kestävimmäksi katalyytiksi mikroreaktoriPikkujoulukokous Nummisuutarien seurassa tirakenteen alamuoto, joka voidaan saada aikaiseksi alkuaineiden osittaisella korvauksella. huhtikuuta 5. SKS:n pikkujoulu-teatterikokouksesta on muodostunut monille jäsenille vuoden tärkeä tapahtuma, johon on viime vuosina osallistunut yli sata seuran jäsentä tavaten kemistikollegoja. toukokuuta 15. Ilmoittautumiset osoitteeseen Pirkanmaan.kemistiseura@ hotmail.com. maaliskuuta 3/2016 8. Vasala perehtyi useisiin yhdisteisiin, jotka ovat osoittautuneet lupaaviksi anodimateriaaleiksi kiinteäoksidipolttokennoihin. Stabiilin mikroreaktorikanavien päällystyksen hän sai aikaan lämpökäsittelemällä Schmidtin mikroreaktorielementtejä sekä jauhamalla alumiinioksidia riittävän pieniksi rakeiksi. Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi jäseniksi M.Sc. Behravesh Erfan, diplomi-insinöörit Hanna Halinen, Perttu Lamminen ja Essi Sariola-Leikas sekä filosofian maisterit Elias Ikonen, Elina Lehtonen ja Mikko Väärämäki. Palkinto parhaasta Suomessa vuonna 2014 julkaistusta kemian alan väitöskirjasta myönnettiin tekniikan tohtori Sami Vasalalle
Sen puitteissa on tarkoitus tukea tutkimusta 80 miljardilla eurolla vuosina 2014–2020. Prigogine ehti toimia myös Brysselin kansainvälisen Solvay-instituutin johtajana. erillään, mikä heijastelee maan sekä kielellistä että kulttuurista kahtiajakoa. Sen jälkeen hän palasi Belgiaan statistisen mekaniikan ja termodynamiikan keskuksen johtajaksi. Yliopistoja kahdella kielellä Brysselin oma tiedeja teollisuushistoria starttasi kauan ennen EU-aikaa. Nykyisin Solvayn palveluksessa on 26 000 työntekijää yli 50 maassa. ULB:ssa opiskeli ja toimi professorina myös Venäjällä vallankumousvuonna 1917 syntynyt ja vanhempiensa mukana Belgiaan vuonna 1929 muuttanut Ilja Prigogine. Kaksikosta ULB ylpeilee Nobeltason tutkijoillaan. Hän työskenteli jonkin aikaa myös rapakon takana Texasin Austinissa, jonne hän perusti kompleksisten kvanttisysteemien keskuksen vuonna 1967. Mekanismille ja hiukkaselle nimensä lainannut Higgs esitteli vastaavan ideansa samana vuonna. Kaupungin tutkimustoiminta keskittyy vuonna 1834 perustettuun yliopistoon. Brysselissä sijaitsee myös Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n päämaja. sisko.loikkanen@yle.fi Bryssel EU-tieteen sykkivä sydän Brysselin keskusaukio Grand Place on myös Euroopan unionin sydän. Ranskankielinen Université Libre de Bruxelles (ULB) ja flaaminkielinen Vrije Universiteit Brussel toimivat nyt hallinnollisesti TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Vain muutama prosentti hakijoista saa ERCrahoituksen, joka siksi koetaan lähes palkintona. Meneillään olevaa tutkimusohjelmaa kutsutaan nimellä Horisontti 2020. Vuonna 2007 perustettu ERC tukee vain perustutkimusta ja yksittäisiä huippututkijoita. Tunnetun belgialaisen kemianjätin päämaja on sekin Brysselissä. Suomalaiset tutkijat ovat onnistuneet ERC-hauissa jopa mairittelevan hyvin. Vuonna 1970 yliopisto hajotettiin kahteen osaan. Prigogine tutki irreversiibelejä systeemeitä ja dissipatiivisia rakenteita. 66 1/2016 KEMIA Sisko Loikkanen Bryssel on tiedehallinnon keskus, josta Euroopan unioni jakaa rahaa maanosan tutkimushankkeisiin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Englert esitti vuonna 1964 ULBkollegansa Robert Broutin kanssa tätä nykyä Higgsin mekanismiksi kutsutun teorian selittämään hiukkasten massan osana hiukkasfysiikan standardimallia. Yrityksen 1860-luvulla perustanut Ernest Solvay kehitti niin sanotun Solvayn menetelmän, ammoniakkisoodaprosessin, jolla yhä valmistetaan natriumkarbonaattia eli soodaa teollisessa mittakaavassa. Termodynaamisista tutkimuksistaan hän sai lukuisia palkintoja, arvokkaimpana kemian Nobelin vuonna 1977. Myös Brout olisi mitä ilmeisimmin ollut jakamassa palkintoa, mutta hän ehti menehtyä vuonna 2011. Kaupungissa käsitellään vuosittain huikea määrä tutkijoiden valmistelemia hakemuksia – jotka joutuvat läpäisemään huikean byrokratian. Sc an st oc kp ho to Belgian pääkaupunki Bryssel on EU-tieteessä kuin pumppu, joka pitää tutkimusta käynnissä unionialueella.. Tuorein nobelisteista on emeritusprofessori François Englert, joka vuonna 2013 jakoi fysiikan palkinnon yhdessä skotlantilaisen Peter Higgsin kanssa. Edellisessä eli seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa vuosille 2007–2013 unioni käytti yli 50 miljardia euroa noin 25 000 projektiin, joissa osallistujia oli 130 000. Solvayn vuonna 1903 perustama Solvay Business School toimii nykyisin osana ULB-yliopistoa
1/2016 7.1. Analytiikka, Reach, kemikaalit 4/2016 12.5. 26.10. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. Laboratoriot, ympäristö, biotalous Erikoisjakelu: YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016 3/2016 1.4. 7.9. 15.4. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia 8/2016 10.11. 15.11. 15.6. 18.8. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. 23.3. 10.2. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit 7/2016 12.10. 3.3. 5.5. 21.1. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 26.5. 21.9. 24.11. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus 6/2016 7.9. 11.10. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset 2/2016 18.2. Laboratoriot, patentit, koulutus Erikoisjakelut 2016 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016 Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016 Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016 Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016 Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016 Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 15.12. Laboratoriot, patentit, standardit 5/2016 4.8
Claus Finnish journal 2016.indd 1 1/21/16 12:51 PM. By telephone: +46 (0)8 555 521 or +45 46 57 41 00. • You are welcome to bring samples for analysis (pre or post) or any experimental data for consultation. TA Instruments TAKING MATERIAL CHARACTERIZATION TO A NEW LEVEL Be up-to-date with the latest news and join these fine seminars, annual meetings, technology tours*/user meetings: www.tainstruments.com Training courses, technology tours* and seminars in thermal, rheology and microcalorimetry: For additional information please email: sweden@tainstruments.com, denmark@tainstruments.com, norway@tainstruments.com or finland@tainstruments.com. • Balanced content between theory and practical hints. *In addition to above there will be 12 Technology Tours (4x Thermal, 4x Microcalorimetry, 4x Rheology). The Technology Tours is where TA Application Specialists will be visiting select users to discuss applications, technical matters, instruments and/or software. • Participation is free. Please come back if you would like to learn more about this. When Description Where 24th — 25th Feb Basic Rheology Training Course (Theory and Practical) Stockholm 2nd March Differential Scanning Calorimetry (DSC) Training Course (Theory and Applications) Stockholm 3rd March Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) Training Course (Theory and Applications) Stockholm 14th March Microcalorimetry — TAM Air Training Course (Theory and Practical) Sollentuna 15th March Microcalorimetry — TAM III & TAM IV Training Course (Theory and Practical) Sollentuna 16th March Microcalorimetry — Affinity ITC & NanoITC Training Course (Theory and Practical) Sollentuna 17th March Microcalorimetry — NanoDSC Training Course (Theory and Practical) Sollentuna 27th — 28th April Dynamic Mechanical Analysis (DMA) Training Course (Theory, Practical and Applications) Copenhagen 30th May — 1st June 25th Nordic Rheology Conference and 53rd Nordic Polymer Days (combined event) Helsinki 8th — 9th June Rubbercon — Rubber in difficult and extreme conditions Tampere Sixth international conference on Electromechanically Active Polymer (EAP) Helsingør 14th — 15th June transducers & artificial muscles 15th — 16th June Cement Calorimetry Symposium Lund 19th — 23rd June Polymer Networks Group Meeting Stockholm 28th June — 1st July TERMIS-2016 Conference (Tissue Engineering and Regenerative Medicine International Society) Uppsala 6th Sep Thermogravimetric Analysis (TGA) Training Course (Theory and Applications) Stockholm 12th Sep Microcalorimetry — TAM Air Training Course (Theory and Practical) Sollentuna 13th Sep Microcalorimetry — TAM III & TAM IV Training Course (Theory and Practical) Sollentuna 14th Sep Microcalorimetry — Affinity ITC & NanoITC Training Course (Theory and Practical) Sollentuna 14th — 15th Sep Basic Rheology Training Course (Theory and Practical) CPH/Malmö 15th Sep Microcalorimetry — NanoDSC Training Course (Theory and Practical) Sollentuna 25th — 26th Oct Strategies for Better Thermal Data (Seminar) Trondheim & Oslo 10th Nov Strategies for Better Thermal Data (Seminar) Turku/Åbo • Sign up and increase your application knowledge