KEMIA Kemi 1/ 20 17 NAAPURI helvetistä piinasi perhettä ELÄMÄ paremman maailman puolesta PÄÄSIÄISSAARTEN löytö lupaa lisää ikää JANOISEN kansan charmantti sankari Ratkaisut lämpökäsittelyyn 0–3000°C Kuumat uutuudet www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 • Inkubaattorit • Ravistelevat inkubaattorit • Lämpökaapit • Vakuumilämpökaapit • Uunit • Olosuhdekaapit • Hauteet Lämpökaappi Lämpöhaude Putkiuuni Käännä sivua ja osallistu lukijatutkimuk seen!
Mitä mieltä sinä olet Kemia-lehdestä. mennessä Kemia-lehden lukijatutkimukseen osoitteessa: www.webropolsurveys.com/kemia.net Sivulla kysytään salasanaa, joka on vuosiluku: 2017 Arvomme osallistujien kesken kolme 50 euron lahjakorttia ja Haikon Kartano & Spa -miniloman!. Osallistu lukijatutkimukseemme ja vaikuta. helmikuuta mennessä, kiitos! Mielipiteesi on meille tärkeä. Osallistu Kemia-lehden lukijatutkimukseen Vastaa, vaikuta ja voita! Vastaa 28.2. Vastaathan 28. Minkälaista sisältöä toivot ja tarvitset. Miten voimme palvella entistä paremmin. Voit voittaa yhden yön miniloman kahdelle hengelle Haikon kartanohotellissa Porvoossa! Arvomme myös kolme 50 euron arvoista lahjakorttia, jotka voi käyttää S-ryhmän liikkeissä ympäri Suomen
• What is the experience of implementing such approaches to remove dangerous chemicals from the market or to make approval of chemicals more efficient. 8.–9.6.2017 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forumin juhlavuoden ohjelma erikoishintaan! Vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuteen ja -johtamiseen keskittyvä foorumi on tärkeä keskusteluja verkostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Moderator: Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP, Belgium Panel 3: Post-2020 Global Chemicals Supply Chains – What will be the drivers for market supply and demand and will chemicals product safety emerge a winner or loser. Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Perjantai 9.6.2017 Panel 4: Speeding up chemical assessments: from novel information to new management approaches, what works. An international panel will discuss the size of the challenge and what more regulators and businesses can do to level the playing field. 100 % suosittelee – ilmoittaudu mukaan: helsinkicf.eu. Osallistumismaksu 1.3. Unsafe products are still on every market that should not be. Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät helsinkicf.eu. Messukeskukseen! Mediakumppani: Yhteistyössä: @ChemicalsForum Torstai 8.6.2017 Panel 1: PANEL 1: What has chemicals legislation done for us over the last decade. Concept: 2017 marks the 30th anniversary of the Brundtland report on sustainable development. A new set of goals came into effect in 2016 to guide societal and planetary needs up to 2030. Ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista, paneelikeskusteluista ja yleisökysymyksistä, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita maailmalta. How should businesses engage with them and what are the bottomline risks of not doing so. Tervetuloa vaikuttamaan yhdeksänteen juhlavuoden foorumiin 8.–9.6. Concept: Despite their efforts to obtain more information and manage the risks of chemicals, regulators and industry are frustrated by unregulated imports of articles that continue to expose people and the environment to dangerous chemicals. Chemicals safety plays an important role for the achievement of several of the goals. Moderator: Jack de Bruijn, Directorof Risk Management, ECHA Juhlavuoden Early bird -osallistuminen Tarjoamme Early bird -kongressipassin hintaan 650 €. The panel will debate this issue using examples of product successes and failures. Concept: Examining macro-economic forecasts, global market trends, supply chain needs, the panel will debate what the products of tomorrow will look like and the implications for the drive to achieve safer chemicals in products. Foorumin kieli on englanti. • What are the trade-offs for society in using these approaches and are they acceptable. Suomen juhlavuoden kunniaksi tarjoamme kongressipassin nyt helmikuun loppuun erikoishintaan 650 €. • Has it at the same time protected competitiveness and supported innovation. • What would it have looked like if we had not legislated. Moderator: Mamta Patel, Director & Co-Founder, Chemical Watch, UK Panel 5: Substances of concern (SVHCs) in products – whose job is it to control these in a free trade world. Concept: New approaches are being tried in different countries to use new kinds of information or use existing information in new ways in order to avoid animal testing and to speed up chemicals assessment and management including grouping, fast-tracking restrictions and computational screening. Hinta sisältää kahden päivän osallistumisen, jaettavat materiaalit, lounaat ja kahvit sekä torstain iltaohjelman ja offsite-vierailun sekä arvonlisäveron. Consept: A chance to ask those big picture questions: • What has legislation done to protect human health and the environment. Moderator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFIC, Belgium Panel 2: The Sustainable Development Goals – Is there a business case. alkaen on 870 €
Suuri perhe ja harrastukset pitävät hänet ja Aarne Nuortilan yhä vauhdissa (s. Ota mallia Skanskan tehokkaasta kaksikosta! (s. 40). Pe kk a Si po la/ Co m pi c Ph ot os Oy Ve ikk o So m er pu ro Sc an sto ck ph ot o 28 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 32 VIHREÄT SIVUT 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Arvometalleja elektroniikkaromusta Elina Saarinen 39 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NÄKÖKULMA Totuuden aika Anja Nystén 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Raili Nuortila Kemianteollisuuden rautarouva Sisko Loikkanen 42 Pääsiäissaarten ihmeaine pidentää ikää Kalevi Rantanen 46 Teknokemia pitää Kutrit kunnossa Marja-Liisa Kinturi 50 Algoth Niska oli Janoisten suomalaisten sankari Arja-Leena Paavola 55 Venyttely panee Liikettä niveliin Tinja Saarela 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Hikikomorit kosmoksessa 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Suomen tieteen veturi Helsinki Sisko Loikkanen M ar kk u Jo ut se n. Enää neljä maata maailmassa on kieltosopimuksen ulkopuolella. Alastair Hayn 40-vuotinen taistelu kemiallisia aseita vastaan on tuottanut vaikuttavaa tulosta. Lue sivulta 6, mitä sitten tapahtui. 4 KEMIA 1/2017 SISÄLLYS Jokaisella työpaikalla voi harrastaa taukoliikuntaa. 55) 6 Hajun piinaamat Sisko Loikkanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Oman itsemme hoitajiksi Saara Hassinen 14 Professori Alastair Hay: ”Maailma ilman kemiallisia aseita on parempi maailma” Antti Kivimäki ja Kerttu Vähänen 20 AJANKOHTAISTA Eurooppalainen kosmetiikka kilpailee laadulla Hilkka Vähänen 22 UUTISIA Aivan tavallisena päivänä erään tavallisen suomalaisen perheen kotiin hyökkäsi haju. (s. 14) ”Koskaan en hakenut töitä”, Raili Nuortila kuittaa uransa teollisuusja talousmaailman eturintamassa
Mielikuvitus toimi voimavarana, kun kaikki muu elämässä oli jo rajoitettua. ASENTEET MUUTTUVAT sitä mukaa kuin teknologia arkipäiväistyy. Miksi et vastaa. Tämän päivän itseään mittaileva biohakkeri on huomispäivän innokas älyrollaattorin ohjaaja. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Olemme kaikki erilaisia. Joku toinen kammoaa ajatusta ”kyttäämisestä”. Kodin seiniin, huonekaluihin ja kodinkoneisiin sijoitetaan huomaamatonta mittausvälineistöä, jota asukkaan ei tarvitse opetella käyttämään. 5 1/2017 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 8. com/kemia.net (salasana: 2017) helmikuun aikana. Kuka ehtii lähteä tarkistamaan. KOSKA VÄESTÖ ikääntyy ja laitoshoitoa samaan aikaan puretaan, vanhukset asuvat kotonaan pitkään ja usein vielä silloinkin, kun koti ei enää ole se paras paikka. Vastaathan lukijatutkimukseemme nettiosoitteessa www.webropolsurveys. helmikuuta 2017 Vol. Ehkä äiti tai isä ei vain kuule, mutta epätietoisuus jää kaihertamaan. Muistaako syödä, osaako ottaa lääkkeet. Seuraavaksi toivoisin insinöörien kehittävän älyseinästä version, jonka voisi helposti muuttaa mielimaisemaksi, eläväksi taideteokseksi tai virtuaaliseksi akvaarioksi. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer. Turvarannekkeet ovat jo tuttuja, seuraavaksi tuloaan tekevät puhuvat lääkepakkaukset, hoivarobotit ja opastuspalvelu kännykkään. Teknologia ei korvaa inhimillistä vuorovaikutusta, mutta anturit voivat havaita toimintakyvyn muutokset nopeammin kuin kiireiset hoitajat tai etäällä asuvat omaiset. prof. Onko hän kaatunut tai saanut kohtauksen. Toivuttuaan hän aikoi taas matkustaa Pariisiin. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Miten suoriutua vaikeasta yhtälöstä. Haluamme tuottaa Kemia-lehteä, jota sinä luet mielelläsi. Osallistut samalla arvontaan. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Kuinka hienoa olisi ollut, jos yksitoikkoinen seinä hänen edessään olisi muuttunut yhdellä napinpainalluksella unelmien kaupungiksi. Osa sovelluksista edellyttää käyttäjiltään yhteistyöhalua. Yksilön itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. prof. Vieläkö hän selviää kotona. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Monet meistä kantavat huolta iäkkään tai muistisairaan läheisen pärjäämisestä. Osaratkaisuna voi olla turvallista vanhenemista tukeva älyteknologia, josta lehden uutispalstalla kerrotaan. Puhelin hälyttää turhaan. Muistisairas tätini arveli joutuneensa geriatriseen tuoliinsa ratsastusonnettomuuden seurauksena. Kaikenikäisten lukijoidemme mielipiteet ovat meille tuiki tärkeitä – niistä jo etukäteen lämmin kiitos! M ar kk u Jo ut se n Älyä vanhusten hoitoon Tämän päivän biohakkeri on huomispäivän innokas älyrollaattorin ohjaaja.. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 VASTAA NYT. P.S. Itselleni sopii tulla havainnoiduksi, jos voin sillä säästää läheisteni huolta
Sc an sto ck ph ot o
Alkuun perhe tulkitsi lemun hieman erikoiseksi tupakansavuksi, mutta hajupilvet muuttuivat pian oudommaksi cocktailiksi, joka nopeasti pilasi asunnon hengitysilman. Raimo kuitenkin kävi kokeeksi nukkumassa öitään lähes tyhjillään olleessa kodissa. ”Kerran panin kellon soittamaan neljältä aamuyöstä testatakseni, millainen tilanne on siihen aikaan. Jälkikäteen häntä on kaduttanut, ettei tuolloin kutsunut paikalle poliisia. ”Lääkäri kysyi heti, polttaako naapuri tupakkaa vai huumeita.” Kysymys oli perheelle ahaa-elämys. ”Meille ei ollut tullut huumeiden käyttö tai niiden valmistus mieleenkään. Sen jälkeen käynnistyivät tämän ja taloyhtiön. Samalla lemahdukset pahenivat. Hajut takertuivat tiukasti etenkin ”Lääkäri kysyi heti, polttaako naapuri tupakkaa vai huumeita.” vainnot kulloisestakin hajuhyökkäyksestä. Keskusteluyritykset omiin oloihinsa sulkeutuneen naapurin kanssa eivät tuottaneet tuloksia. ”Heille asia tuntui olevan arkipäivää. Niin kävi aivan tavalliselle suomalaiselle perheelle. Perhe päätyi ilmoittamaan tilanteesta kaupungin asumisterveystarkastajalle. Myös rivitalokodin sisäpihalla leijui silloin tällöin ”tyrmäävä, kissanpissamainen” löyhkä, joka tarttui jopa loppusyksyn kuolleeseen kasvustoon. Hajut olivat siihen mennessä vallanneet liki koko asunnon eteisestä ja kylpyhuoneesta makuuhuoneisiin asti. Siitä käynnistyi pitkä piina, joka teki perheen kodista ”kafkamaisen hajuhelvetin”. Tuolloin hän tajusi, että hajunmuodostus oli voimallisimmillaan juuri yöaikaan. Kun pihaovi avattiin, vastenmielinen katku tulvi olohuoneeseen ulkokautta. Tosin he kyllä kehottivat jatkossakin ilmoittamaan kaikesta poikkeavasta, myös oudoista hajuista.” Seuraavaksi asunnossa käynnistettiin terveystarkastajan vaatimuksesta Sisko Loikkanen Suurehkossa suomalaiskaupungissa asuvan Raimon perhe sai muutama vuosi sitten uuden rivitalonaapurin, yksikseen elelleen keski-ikäisen miehen. Mutta ratkaisevasti myöhässä, kun hajupilvi oli jo ehtinyt laimentua.” Se hyöty viranomaisvisiiteistä oli, että poliisien kanssa juttelu avarsi taas perheen maailmankuvaa. Tämä kielsi jopa aggressiiviseen sävyyn koko ongelman olemassaolon. Samalla hän kiinnitti huomionsa naapurin säännölliseen ”työaikatauluun”. Uuden seinänaapurin puolelta alkoi jo muuttoviikolla kantautua voimakasta hajua. Kun hajuntulo vain jatkui, tarkastaja saapui paikalle itsekin. ”Muutaman kerran olimme kyllä yhteydessä poliisiin, ja kahdesti sieltä meillä käytiinkin. Koko alakerta oli täynnä imelää, asetonimaista, hiukan sinappiin vivahtavaa käryä”, Raimo muistelee. Lemu oli järkyttävä. Niinpä tämä otti asian puheeksi työterveyslääkärinsä kanssa. ”Sieltä kuitenkin vastattiin, että asiaa ehditään tutkimaan aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua”, Raimo kertoo. 7 1/2017 KEMIA sisustustekstiileihin ja myös vaatteisiin, joiden mukana ne seurasivat perheenjäseniä kouluun ja työpaikalle. Kohta selvisi, etteivät naapurista tulvahdelleet hajut tyytyneet pelkästään sisätiloihin. Raimon vaimoa alkoi jossakin vaiheessa askarruttaa löyhähdysten mahdollinen vaarallisuus. Iltaisin seinän takaa kuului toistuva äänten ketju: hakkaamista, hurinaa ja ”myllyn pyöritystä”. Mutta silloin aloimme miettiä sitäkin vaihtoehtoa.” Käryjä ja katkuja Asumisterveystarkastajan pyynnöstä perhe ryhtyi pitämään päiväkirjaa, johon kirjattiin tarkka kuvaus ja haHajun piinaamat Mitä tekisit, jos kotisi hengitysilman äkkiä pilaisi hajuhyökkäys, jolta olisi mahdoton puolustautua. hallituksen pitkäaikaiset selvitykset – niin pitkäaikaiset, että perhe ehti jo pakenemaan väliaikaiseen evakkoon
Ilmavirtausten mukana hajut kulkeutuvat huoneesta toiseen. Mahdollisia hajulähteitä etsittiin, rin asunnossa ei käyty”, Raimo huomauttaa. Riekkola päätti kokeilla näytteenottimen soveltuvuutta Raimon tapaukseen. Jotkin Raimon ”kemiallisiksi” kuvailemat hajut muistuttivat lääkeaineen ja pesuaineen yhdistelmää. Mitä hän Sivulle 11.. Hieman epävarmempi tulos saatiin useista muista aineista. Niiden aikana naapurin puoleisissa seinärakenteissa havaittiin suuria puutteita, suorastaan reikiä. Ilmavirtojen kulkuun taas vaikuttavat ilmanvaihto, ilmamäärät, painesuhteet ja rakenteiden tiiviys. Riekkola on mukana professori Markku Kulmalan ilmakehän kemiaa ja fysiikkaa tutkivassa ryhmässä ja kehittää uudenlaisia näytteenottoja tutkimusmenetelmiä nimenomaan ilmassa olevien orgaanisten yhdisteiden tutkimiseen. Jos hajun lähde on muualla kuin omassa asunnossa, sen osoittaminen vaatii melkoista salapoliisityötä. Iso kirjo löydöksiä Sattuman kautta tieto asunnon hajuongelmista kantautui Helsingin yliopiston kemian laitoksen analyyttisen kemian professorin Marja-Liisa Riekkolan korviin. NaapuAnalyysin tulokset esiteltiin orgaanisen syntetiikan asiantuntijalle, Aalto-yliopiston kemian laitoksen professorille Ari Koskiselle. 8 KEMIA 1/2017 Asuntoon tulvi poltetun muovin käryä, makeaa, sinappimaista löyhkää ja hapanta, omenamehumaista lemua. Järnströmin mukaan pinttynytkin haju on mahdollista jäljittää. Kerran perheen kotona poikkesi kemian ammattilainen, aistinvaraisesta arvioinnista väitellyt tohtoritutkija. ”Sellaisen hajulähteen jäljitys kannattaa aloittaa ilmavirtoja tutkimalla. tiivistystyöt. ”Siksikin tällaiset hajutapaukset ovat hankalia.” jalkalistoja irrotettiin, lattioista otettiin näytteitä, ja kaksi seinää avattiin. Pinttynytkin haju voidaan jäljittää Mitkä tahansa hajut tarttuvat asunnon seinäpintoihin, kattoon ja tekstiileihin, kun niitä saapuu riittävän pitkään, sanoo VTT:n tutkija Helena Järnström. Ottimesta näyte siirretään suoraan analysoitavaksi kaasukromatografi-massaspektrometriin. Kemisti piti hajuja hankalana tulkita. Hajujen tuntemiseen vaikuttavat lisäksi ilmavirtaukset. Yksi uutuuksista on kiinteäfaasimikrouuttoa hyödyntävä SPME Arrow -näytteenotin, jonka avulla periaatteessa kuka tahansa voi ottaa ilmanäytteen. Joskus sinne tulvahti kuin höyrypilvenä voimakas, happamen oloinen omenamehumainen lemahdus. Kun esimerkiksi tupakansavun nikotiinille on määritetty sallittu enimmäispitoisuus huoneilmassa, useimmille muille aineille – joista Raimon asunnossakin oli kyse – tällaisia määräyksiä ei ole laadittu. Huoneilmassa oli koko joukko liuottimia, bentseeniä, etyylibentseeniä, o-ksyleeniä ja tolueenia. Perheen kotoa napattiin ilmanäyte, jonka analysointi paljasti kiinnostavia asioita. Lopulta ongelmaa selvittämään palkattiin insinööritoimisto. ”Juuri samalla tavoin kuin tupakanpoltosta syntyvä savu pinttyy asuntoihin.” Vaikka hajulähde poistettaisiin, nenä haistaa seinästä irtoavat lemahdukset vielä pitkään, sillä aistinelimemme on hajuille hyvin herkkä. Asunnosta tehtiin VOC-analyysi ja mikrobitutkimus. Mitään erityistä ei löytynyt. Hänen mukaansa kyseessä saattoi olla ksyleeni tai muu liuotin, jonka päällä oli iso kirjo orgaanisia yhdisteitä. Kun ilma virtaa pinttyneen kohdan kautta, se irrottaa hajumolekyylejä ja kuljettaa niitä mukanaan. Siten päästään parhaiten kiinni siihen, mistä haju tulee”, Järnström neuvoo. Lisäksi näytteestä löytyi varmasti oksiimijohdannainen, bentsaldehydija heksanolijohdannainen sekä dekanaali. Asuntoja erottava väliseinä tiivistettiin niin kuin siihen olisi tehty vesieristys, ja Raimon kotiin asennettiin joukko ilmanvaihtoventtiileitä. Kun reiät oli tukittu, naapurin suunnasta leijaillut kukkaismainen haju katosi. Yksittäisiä materiaalinäytteitä voidaan tutkia laboratoriossa aistinvaraisesti hyödyntämällä emissiokammiotekniikkaa. Kosteusvauriota ei todettu. Toisaalta eri yhdisteiden hajukynnykset vaihtelevat paljon, kuten myös ihmisten kyky havaita hajuja. Insinööritoimiston raportissa todettiin silti selvä hajuhaitta ja epäily siitä, että jossakin lähistöllä käytettiin voimakkaita liuottimia. ”Kaikki analyysit ja tutkimukset tehtiin kuitenkin vain meillä. Sen sijaan asuntoon tuli yhä poltetun muovin käryä ja makeaa, sinappimaista löyhkää. Terveystarkastaja velvoitti taloyhtiön korjaaviin toimiin. Raimon ongelma oli tosin kinkkinen muutenkin kuin siitä syystä, että hajun lähde ei sijainnut perheen kotona. Hajut alkoivat pian lieventyä. Sitä voidaan tutkia rakenteesta tulevana kemiallisena päästönä esimerkiksi flec-menetelmällä (field and laboratory emission cell). Tällöin 15 hengen hajuraati arvioi hajun hyväksyttävyyttä sisäilman laadun kannalta
Laitteistot ovat jo varsin herkkiä ja kehittyneitä, joten uusia ratkaisuja etsitään nyt etenkin näytteenottoon. Analysointilaitteisto on myös kooltaan suuri”, dosentti Jevgeni Parshintsev listaa käytännön haittapuolia. Tämä vetää ilmaa metalliputkeen pumpulla niin, että ilmassa olevat yhdisteet tarttuvat putkessa olevan pakkausaineen pintaan. Kun sen läpi johdetaan heliumia tai muuta inerttiä kaasua, höyrystyneet yhdisteet kulkeutuvat GC-MS-laitteeseen analysoitaviksi. Monipuolinen mikrouutto Riekkolan ryhmän tutkimat uudet menetelmät perustuvat mikrouuttosysteemeihin, joissa näytteen keräys Si sk o Lo ikk an en Näytteet analysoidaan laboratorion kaasukromatografi-massaspektrometrillä. Työn päämääränä on, että näytteen voi ottaa kuka tahansa, näytteen keräysaika on lyhyt ja sen esikäsittely minimoitu, ja analyysi voidaan tehdä jopa välittömästi näytteenottopaikalla. ”Tutkimme näytteen keräystä, esikäsittelyä sekä näytteen analyysiä ja datan käsittelyä”, Marja-Liisa Riekkola kertoo. ”Menetelmä on melko raskas ja aikaa vievä. Helsingin yliopiston tutkijoiden näytteenottimia. ”Kyse on aivan uudesta ajattelutavasta kankeahkon nykykäytännön rinnalla”, Riekkola kuvailee. Tätä nykyä sisäilmanäytteet tutkitaan akkreditoiduissa laboratorioissa, Uudet tekniikat mullistavat ilmanäytteiden tutkimuksen ja näytteitä saa ottaa vain koulutettu näytteenottaja. Sitten putki kuljetetaan laboratorioon ja kuumennetaan nopeasti. Jos putkia säilytetään pidempään ennen analyysiä, tutkittavat yhdisteet saattavat haihtua ilmaan, reagoida ristiin tai hapettua. Vasemmalta perinteinen SPME, neulaloukkumikrouutto, ITEX ja SPME Arrow. Tavoitteena on, että ilmanäytteen voi ottaa kuka tahansa.. Si sk o Lo ikk an en Jatkuu seuraavalla sivulla. Ilmanäytteet tutkitaan yleensä kaasukromatografi-massaspektrometrieli GC-MS-laitteistojen avulla. 9 1/2017 KEMIA Helsingin yliopiston professorin Marja-Liisa Riekkolan tutkimusryhmä kehittää entistä tehokkaampia menetelmiä aerosolihiukkasten ja ilmanäytteiden tutkimiseen. Viime aikoina ryhmä on keskittynyt ilman kaasumaisiin yhdisteisiin ja käyttänyt työssään miniatyrisoituja tekniikoita ja kannettavia analyysilaitteita. Otinten kokoa voi verrata oikealla olevaan kuulakärkikynään
Kolmas, PAH-yhdisteitä käsittelevä artikkeli on peräisin Saksasta. Niiden avulla näytteet saa kerättyä vaikeistakin paikoista”, professori kuvailee. Ilman sisältämät yhdisteet tarttuvat siihen passiivisesti. Näytteenottimesta näyte siirtyy suoraan kaasukromatografiin, mikä on iso etu. ”Olemme soveltaneet menetelmiä myös elintarvikeja jätevesinäytteisiin.” Kiinteäfaasimikrouuton eli SPME:n esitteli 1990-luvulla kanadalainen professori Janusz Pawliszyn työryhmineen. ITEX ei siksi sovi sellaisenaan käytettäväksi kannettavan laitteen kanssa. Ryhmää kiinnostavatkin eniten pienessä putkessa tapahtuva uutto eli ITEX (in-tube extraction) ja erityisesti uusi, lupaava SPME Arrow -menetelmä. Liuottimeton menetelmä säästää sekä ympäristöä että aikaa. ”Kannettavaan laitteeseen rakennettiin täällä Kumpulan kampuksella automaattinen näytteenkerääjä, johon liitettiin kauko-ohjaus. ”Tasapainosta riippuu, miten yhdisteitä kiinnittyy kuidun pinnalle ja irtoaa siitä. Hajuhyökkäyksen kohteeksi joutuneen Raimon asunnosta ilmanäyte otettiin juuri Arrow-tekniikalla. Siinä metallisen neulan sisällä on erittäin ohut piikuitu, joka on päällystetty adsorboivalla aineella. ”Putkesta työnnetään esille neula, jonka päällä adsorptioaine on. Riekkolan ryhmä syntetisoi itsekin uusia adsorbentteja, joita voidaan käyttää myös selektiivisesti tietyille yhdisteille. Si sk o Lo ikk an en vupuiden monoterpeeniemissioita ja maaperästä irtoavia yhdisteitä Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusasemalla. Lisäksi haihtuvat yhdisteet saattavat pitkänä keräysaikana haihtua pois. Kaksi niistä on Riekkolan ryhmän tutkijoiden kirjoittamia. Siihen kuluu aikaa 40 minuutista kahteen tuntiin”, Jevgeni Parshintsev selvittää. Hankaluutena on tietää, milloin tasapaino on saavutettu. Riekkolan mukaan Arrow sopii varsinkin nopeaan seulontaan silloin, kun ilmassa epäillään olevan joitakin siihen kuulumattomia yhdisteitä. Koska desorptio eli aineiden irtoaminen kaasukromatografiassa ei ole tarpeeksi nopeaa, mukaan tarvitaan erillinen lämmitysyksikkö. Viisitoista kiloa painavaa kannettavaa GC-MS-laitetta voi helposti kuljetella maastossa mukanaan kuin matkalaukkua konsanaan. Lupaava uutuus Neulaloukun näytteenottokapasiteetti ei kuitenkaan ole aina riittävä. ”Kevyet laitteet voidaan sijoittaa mihin vain, vaikkapa pienoishelikoptereihin. Sen sijaan Arrow-systeemissä ei tarvita lämmitysyksikköä, vaikka siinä on adsorbenttimateriaalia perinteiseen SPME:hen verrattuna kymmenkertainen määrä. Arrowilla huoneilmanäytteen voi ottaa kouluttamatonkin henkilö, ja esimerkiksi sotilas voi ottaa sillä näytteen maastossa, kun tarkoituksena on kemiallisen aseen käytön osoittaminen.” Marja-Liisa Riekkola kiittää myös mikrouuttotekniikoiden keveyttä. Tekniikan sovelluskohteita on paljon. SPME:n uudempi versio neulaloukkumikrouutto puolestaan toimii trap all -periaatteella, eli se kerää kaikki aineet. Kun hauras kuitu paljastetaan putkesta, kaasumaiset aineet vuorovaikuttavat kuidun pintamateriaalin kanssa ja jäävät siihen kiinni. Uuttosysteemeihin voidaan pakata adsorboivaa ainetta selvästi enemmän kuin perinteisessä SPME:ssä. Niin Hyytiälässä mitatut tulokset tulivat suoraan Kumpulaan”, Marja-Liisa Riekkola kertoo. 10 KEMIA 1/2017 ja esikäsittely yhdistetään. Mikrouuttosysteemit soveltuvat minkä tahansa ilmanäytteen ja myös nestenäytteiden analysointiin. Alkuperäinen SPME on tasapainomenetelmä. Analyysi tehtiin kannettavalla GC-MS-laitteella paikan päällä. Neulaloukun avulla on tutkittu haKannettavan GC-MS-laitteen voi ottaa mukaansa maastoon. tilanteen mukaan. Adsorptioaine tai -aineet valitaan Arrow-tekniikasta on julkaistu vasta kolme tieteellistä artikkelia, joista kaksi on Riekkolan ryhmästä. ”Automatiikka ja etäohjaus mahdollistavat sen, että laite toimii ilman ihmistä, ottaa itse näytteet ja lähettää tulokset kauaskin.”. Arrow-tekniikka on niin tuore, että siitä on julkaistu vasta kolme tieteellistä artikkelia. Tämän ansiosta myös näytettä saadaan kerätyksi enemmän, jolloin analyysin herkkyys kasvaa. Kun näyte injektoidaan laitteeseen, tulos saadaan kolmessa minuutissa. ”Arrow-tekniikka on niin yksinkertainen, että sen kanssa mikään ei voi mennä pieleen”, Parshintsev kehuu. ITEX-menetelmässä pakkausmateriaalin suuresta määrästä on myös haittaa. ”Ilmastonmuutostutkimuksessa puut, kasvit, maaperä, sienet ja niiden emissiot, ulkoja sisäilma, hengitysilma, materiaalien emissiot ja vaikkapa sairauksien seuranta hengityksestä”, Riekkola luettelee
”Liuottimista voi sanoa sen, ettei ole mahdotonta, että niitä on käytetty esimerkiksi huumeiden valmistukseen. Vedenpitävää todistusta siitä ei koskaan saatu. Synteettiset huumeet ovat emäksisiä, öljymäisiä orgaanisia aineita, jollainen on esimerkiksi amfetamiiniöljy. ”Tästäkin syystä ne saattavat olla erittäin vaarallisia”, hän huomauttaa. Raimon nimi on muutettu. Uusi ajankohta: toukokuu 2017 LABVOLUTION . Mutta samoja liuottimia voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin.” Samoilla linjoilla Koskisen kanssa on keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola. Sippolan mukaan ilmanäytteistä voidaan jossain määrin tehdä johtopäätöksiä huumeiden valmistuksesta. Samalla hajujen muodostuminen päättyi kuin seinään. riitta.ahlqvist@dfhk.fi löytyneet liuottimet saattavat hänen mukaansa viitata myös bensiiniin. ”Öljymuodosta voi valmistuksen aikana haihtua ilmaan itse huumemolekyylejäkin, mutta tämä riippuu molekyylistä, sen höyrynpaineesta ja kiehumispisteestä. ”Analyysi pitää sisällään niin paljon erilaisia aineita, että minkään varman sanominen on vaikeaa”, Koskinen toteaa. Ainakin joissakin tapauksissa pystytään ehkä määrittelemään sekin, millaista nimenomaista ainetta on valmistettu. Suolamuoto on vesiliukoinen”, Sippola kuvailee. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Kun öljystä tehdään suola, sulfaatti tai kloridi, se kiteytyy. 3D-tulostus tieteessä 16. 050 382 6256 . Lopen uupunut Raimo oli jo ehtinyt palkata juristin setvimään päättymättömältä tuntunutta vyyhteä. ”Valmistukseen käytetään erilaisia teollisuuskemikaaleja, eikä huumeannoksen ostaja yhtään tiedä, mitä ostaa.” Raimon asunnon ilmanäytteestä Sivulta 8… Sc an sto ck ph ot o. ”Juristi olisi tosin pitänyt hankkia heti alussa. Uudet messut: innovatiivinen laboratorio ja työskentely . ”Hämärää puuhastelua” Oliko Raimon perheen naapuriksi sattunut tyly mies siis huumetehtailija. Avonaisen ikkunan luona askarointi selittäisi myös sisäpihalle levinneen löyhkän. smartLAB – tulevaisuuden älykäs laboratorio . Laboratorionjohtaja muistuttaa, että tällaiset tuotteet voivat olla todella epäpuhtaita ja sisältää erilaisia sivutuotteita. Lisäksi näyte olisi pitänyt mieluiten ottaa puolta vuotta aiemmin eli ennen väliseinän tiivistystä, jolloin mystisiä hajuja tuli naapurista vielä runsaasti. samaan aikaan life science tapahtu ma BIOTEC HNICA DEinternational Oy puh. ”Sitäkin voidaan käyttää huumeiden mutta myös räjähdysaineiden valmistuksessa”, Sippola kertoo. Asian eksaktiin osoittamiseen olisi tarvittu näyte, joka olisi otettu yöaikaan, jolloin hajuja esiintyi vahvimmin. Analyysien tulosten perusteella Raimo itse uskoo hajujen olleen peräisin vähintäänkin hämärästä puuhastelusta. Tilanne laukesi vihdoin siihen, että seinänaapuri muutti talosta pois. Perheelle asia oli valtava helpotus. ”Miksi naapuri muuten olisi hoitanut pahimmat lemut tuottaneet hommansa yöllä, kun kaikki muut ihmiset nukkuvat.” Raimon tulkinnan mukaan naapurin prosesseihinsa käyttämät laitteet sijaitsivat tuuletusikkunan äärellä, josta erilaiset ”tuotannon äänetkin” kuuluivat. Asunto-osakeyhtiölaki kuitenkin sanoo, että asunnosta toiseen ei saa kantautua hajuja.” Vuosia jatkunut kärytys oli saanut aikaan sen, että perheen koti vaati otsonikäsittelyn ennen kuin seiniin ja muihin pintoihin pinttyneet hajut saatiin lopullisesti hälvenemään. Sen olisin tehnytkin, jos olisin tiennyt, kuinka äärettömän hankalaa hajujen todentaminen on. sisko.loikkanen@yle.fi voi tuloksista päätellä. – 18.5.2017 Hannover . Saksa labvolution.de world of labs
Medix Biochemican pikatesti tunnistaa, ovatko sikiökalvot puhjenneet. Näin estetään sikiökuolemia. Julkisesti rahoitettua hoitoa tarjotaan vain niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Hänen viiden hengen perheessään kuulumiset vaihdetaan ruokapöydässä, mikä on hyvä keino lisätä koko perheen hyvinvointia. Muillekin yrityksille on avautunut uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mistä todistaa terveysalueen valtaisa startup-buumi. Toivelistalla on painopisteen siirtäminen hoidosta ennaltaehkäisyyn ja yleistävästä yksilölliseksi. Sairaudet löydetään jo aikaisessa vaiheessa tai jopa ennen niiden puhkeamista. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Varmaa on, että olemme terveydenhuollon osalta uudessa tilanteessa. Ja ri Hä rk ön en. Uusi roolimme on ohjata itseämme hyvinvoivaan ja terveelliseen elämään. Terveydenhuollon tuottavuutta tehostavat digitaaliset ratkaisut, kuten virtuaalitodellisuuden ja keinoälyn hyödyntäminen. Polar on tehnyt pitkään kehitystyötä, jotta rannekkeen keräämät tiedot siirtyvät käyttäjälle. Hyvä olo helpottaa elämäntapamuutosten tekoa. KUINKA rakentuva sote-järjestelmä voisi tukea vastuunottoamme. Genomitutkimus tunnistaa riskitekijöitä, mikä voi herättää elämäntapamuutoksiin. DIAGNOSTIIKKA ja hoito onneksi kehittyvät. Läheisten ja ystävien tuki auttavat. Useimmat harvinaisia, vakavia tauteja sairastavat vastasyntyneet näyttävät terveiltä. Jotta ratkaisut saadaan käyttöön, tarvitaan yrityksiä. Nukutaan riittävästi ja hengitetään välillä syvään. IBM Watsonin suunnitelmissa on estää keskosvauvojen hengenvaaralliset verenmyrkytykset keinoälyn avulla. Miksi ja miten tähän on jouduttu. 12 KEMIA 1/2017 TÄTÄ MIELTÄ Oman itsemme hoitajiksi sien syyt, eikä tarvitse hoitaa pelkästään oireita. Ainakin kädet loppuvat kesken. VALTAOSA meistä joutuu jatkossa huolehtimaan itse itsestään. Saara Hassinen saara.hassinen@teknologiateollisuus.fi JOKAINEN on kuullut sote-uudistuksesta, mutta harva osaa kertoa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Tutkimuksella on asiaan paljon annettavaa. Lopetetaan tupakointi. Julkisen terveydenhuollon paineita lisää elintapasairauksien, kuten sydänja verisuonitautien ja syöpien, lisääntyminen. Tämä koskee sekä terveyden ylläpitoa että sairauksien hoitoa. Itsehuolehdinnan resepti on yksinkertainen. Nautitaan alkoholia kohtuudella. Aktiivisuusrannekkeet ja muut sensorit eivät tee työtä puolestamme, mutta ne motivoivat seuraamaan muutosta. Suurten ikäluokkien eläköityminen jätti monta työtä ilman tekijöitä, sillä nykyiset pienet ikäluokat eivät tuota riittävästi uutta väkeä. Bedditin unianturi kokoaa arvokasta tietoa unen laadusta ja määrästä. Syödään värikkäästi ja juodaan vettä. Onnistuu kyllä, kunhan unohtaa laihdutuskuurit ja keskittyy onnellisuuteen. Kehitystyössä ei saa unohtaa meitä, jotka olemme oman itsemme herroja, joskus asiakkaita ja joskus potilaitakin. Testaamalla kaikki löydetään ne, joille taudin varhainen tunnistaminen on elintärkeää. Lasten liikkumattomuus voi olla aikapommi. Parhaat ratkaisut syntyvät monitieteisesti. Vähitellen selviävät sairaukSaara Hassinen on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja Terveysteknologian Liitto ry:n toimitusjohtaja. Tarve ei kuitenkaan katoa. Vähän kerrallaan on helpompaa kuin kerralla kaikki. Liikutaan ja kasvatetaan lihaskuntoa. PerkinElmer Wallacin kehittämä seulonta pelastaa vauvoja
040 770 3043 puh. 040 933 1147 PROCESSES AND PACKAGING LEADING TRADE FAIR DÜSSELDORF, GERMANY 04 –10 MAY 2017 INTERPACK.COM EVERY INNOVATION HAS ITS STARTING POINT 20 16 -1 223 in te rp ac k 20 17 _F in nl an d_ Im ag e_ 90 x 26 6_ Ke m ia Ke m i_ 4c _5 45 6 Lisätietoja saat edustajalta Suomessa: INTERFAIR, Messukeskus PL 21 _ 00521 HELSINKI puh. Uusiouutiset on kiertoja biotalouden erikoislehti ja tärkein kotimainen tietolähde ympäristöalalla toimiville. helmikuuta! Chembio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Nyt etuhintaan Kemian Seurojen ja Loimu-liiton jäsenille! Kestotilauksen jäsenetuhinta vain 69 euroa. maaliskuuta. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Erikoisnumero 2/2017 ilmestyy 15. Lehden tilausmaksun voi vähentää verotuksessa. KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi Varaa paikkasi viimeistään 20. 040 450 3250 interfair@messukeskus.com _ www.messukeskus.com 2016-12-23 interpack 2017_Finnland_Image_90 x 266_Kemia Kemi_4c_5456.indd 1 24.01.17 14:30 Joko tunnet Uusiouutiset. Tutustu ja tee tilaus: www.uusiouutiset.fi > Tilausasiat Osta itsellesi tai lahjaksi!
14 KEMIA 1/2017 Alastair Hay vieraili joulukuussa 2016 Helsingissä, jossa hän luennoi kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin seminaarissa.
”Kun Yhdysvallat presidentti Reaganin aikaan 1980-luvulla yritti modernisoida kemiallisen aseiden varastojaan, kaikki isot kemianyhtiöt kieltäytyivät yhteistyöstä. Hayn työtä on helpottanut se, että myös kemianteollisuus on vastustanut voimakkaasti tuotteidensa sotilaskäyttöä.. Tulokset ovat vaikuttavat. Sopimuksen ansiosta maailma on kemiallisten aseiden osalta huikeasti turvallisempi paikka kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Kieltosopimus meni läpi osittain sen ansiosta, että kemianteollisuus oli vahvasti sen takana, professori kiittelee. Jo vuoden 1925 Geneven protokolla kielsi taistelukaasujen käytön mutta salli valtioiden varastoida kemiallisia aseita puolustustarkoituksessa. Tätä nykyä sopimuksen on allekirjoittanut jo 192 maata, jotka samalla ovat jäseninä sopimusta valvovassa kemiallisten aseiden kieltojärjestössä OPCW:ssa. ”Näin suuri konsensus on harvinainen saavutus, jos ottaa vertailukohdaksi sen, kuinka paljon YK:ssa riittää lukkiutuneita kiistoja”, Hay hymyilee. Yhdysvallat ja Venäjä ovat tuhonneet varastoistaan noin 90 prosenttia, useimmat valtiot koko arsenaalinsa. 15 1/2017 KEMIA Antti Kivimäki Harvan luonnontieteilijän elämäntyön poliittiset seuraukset ovat olleet yhtä vaikuttavat kuin Leedsin yliopiston ympäristötoksikologian professorin Alastair Hayn, joka tunnetaan kemiallisen aseen kieltosopimuksen yhtenä kummisetänä. Yritysten Ve ikk o So m er pu ro Professori Alastair Hay: ”Maailma ilman kemiallisia aseita on parempi maailma” Professori Alastair Hay: ”Maailma ilman kemiallisia aseita on parempi maailma” Professori Alastair Hay on taistellut kemiallisia aseita vastaan jo neljä vuosikymmentä. Nuori rauhanaktivisti Hay halusi kuitenkin aseille totaalikiellon ja käynnisti 1980-luvulla sinnikkään kamppailun tavoitteensa puolesta. Kansainvälinen kemiallisen aseen kieltosopimus (CWC) astui voimaan vuonna 1997, kun 65:s valtio oli ratifioinut sen. Hänen ajamansa kieltosopimus puolestaan täyttää 20 vuotta
Pitkänä jonona he vaelsivat karkuun serbivaltaa ja kohti Bosnian joukkojen hallitsemaa aluetta. Erään kerran rauhanmarssia seurannut humalainen sivullinen raivostui niin, että kävi lähimmän mielenosoittajan kimppuun. Loput tapettiin, ja heidän ruumiinsa haudattiin joukkohautoihin. Toimenpiteen tarkoituksena oli hävittää metsät ja tuhota näin Vietkongin sissien piilopaikat. Päätoimensa ohessa Hay ryhtyi perehtymään surullisenkuuluisaan Agent Orangeen, kasvimyrkkyyn, jota Yhdysvaltain armeija oli kylvänyt Vietnamiin. Myöhemmin alkoi kiertää huhu, että serbit olivat laskeneet metsissä piileskelevien bosniakkimiesten niskaan 3-kinuklidinyylibentsilaattia eli BZ-kaasua. ”Se osuu vuoteen 1995. HeiSuomalainen Ekokem tuhoaa vaarallisen jätteen, jota syntyy Syyrian kemiallisen aseen hävittämisprosessissa. 16 KEMIA 1/2017 Vaimo oli sitä mieltä, että kyvykäs tutkija voisi edistää rauhanasiaa muutenkin kuin marssimalla kadulla. Pakenijoista selvisi turvaan vain vajaa kolmasosa. Harmillisesti lähimmäksi osui juuri Hay. Noin 15 000 miestä lähti kaupungista liki saman tien. mukaan niiden maine oli liian arvokas tahrattavaksi sotilaallisesti.” Eläintarhasta rauhanmarssille Alastair Hay työskenteli 1970-luvulla Lontoon eläintarhassa, jossa hän tutki D-vitamiinin vaikutusta kädellisten luusairauksiin. Puoliso oli sitä mieltä, että kyvykkään tutkijan sopisi edistää rauhanasiaa hieman ammattimaisemmin kuin osoittamalla mieltään kadulla. Silloin tapasin Bosniassa kolmekymmentäviisi miestä, jotka olivat selvinneet hengissä Srebrenican marssista.” Aistiharhaiset pakenijat Bosnian sodan aikainen ”marssi” käynnistyi, kun YK luovutti piiritetyn Srebrenican serbijoukoille. Ekokem. Matkaa oli reilut sata kilometriä ja miehet käytännössä aseistamattomia. Vapaa-aikansa kiihkeä rauhanpuolustaja käytti kampanjoissa, joiden tavoitteena oli tehdä loppu Vietnamin sodasta ja Etelä-Afrikan rotuerottelusta. Yksi asia johti toiseen, ja pikkuhiljaa Hay pätevöityi myös kemiallisten aseiden asiantuntijaksi. Kaupungissa asuneet bosniakkimiehet tajusivat oitis joutuneensa hengenvaaraan. Epäilyjä vahvistivat hengissä selvinneiden kertomukset. Mieleenpainuvin kokemus on silti helppo valita. Sittemmin Hay on osallistunut lukuisiin selvityksiin epäillystä kemiallisten aseiden käytöstä niin kenttätutkijana, näytteiden analysoijana kuin tutkimusprotokollien suunnittelijanakin. Siellä hänen tutkimusalueenaan oli farmakokinetiikka eli lääkeaineiden kulku elimistössä. Hay otti neuvosta onkeensa ja hakeutui Leedsin yliopiston kemiallisen patologian osastoon. 1980-luvun lopulla hän päätyi ensi kertaa tutkimaan aseen uhriksi joutuneita eli Irakin sinappikaasuhyökkäysten kohteena olleita iranilaisia. Kun mies sitten palasi kotiin kasvot ruhjeilla, hän joutui vaimonsa puhutteluun. Serbit olivat tilanteen tasalla, sulkivat nopeasti kulkureittejä ja ryhtyivät pyydystämään pakenevia bosnialaisia
”Haastattelujen tekovaiheessa tuntui siksi hyvin mahdolliselta, että pakenijat olivat tosiaan hengittäneet BZ-kaasua”, Hay muistaa. Sen sijaan Serbian tiedetään olleen aineesta kiinnostunut. ”Haastattelujen perusteella arvioidaan, missä he olivat tapahtumaAlastair Hay • 69-vuotias britti. ”Eräs sveitsiläinen laboratorio on kehittänyt menetelmän, jolla kloori voidaan tunnistaa puumateriaaliin muodostuneiden klooriyhdisteiden avulla. 17 1/2017 KEMIA ”On tärkeää, että myös nollatuloksista kerrotaan. Kun OPCW vuoden 2016 elokuussa julkisti tiedon, että Syyrian hallitus oli kahteen otteeseen – kerran vuonna 2014 ja uudelleen vuonna 2015 – käyttänyt kapinallisia vastaan klooria, ilmoitus perustui nimenomaan haastattelututkimukseen. OPCW:n The Hague Award -palkinto 2015. • Leedsin yliopisto: 1977–1979 tutkija eläinfysiologian laitoksessa, 1979– 1995 kemiallisen patologian laitoksessa, 1995–2001 molekulaarisen epidemiologian laitoksessa. Ensin tutkijoiden on jollain keinoin päästävä tutkittavalle alueelle, mikä sotatilan vuoksi on usein mahdotonta tai ainakin vaarallista. Palaset ovat pieniä, mutta jos niitä on riittävästi, niistä voi syntyä täydellinen kuva. Kävi niin, että bosniakki toisensa jälkeen kuvaili tutkijoille erilaisia hallusinaatioita ja havaintoharhoja, joita oli pakomatkan aikana kokenut. • Ollut laatimassa EU:n päästörajoja kemialliselle altistumiselle työpaikalla. ”On tärkeää, että myös nollatuloksista kerrotaan. Hänen johtopäätöstään tukee se, että alueelta ei ole jälkeenpäinkään löydetty merkkejä kemiallisesta aseesta. Näin nämä eivät teoriassakaan voineet sopia yhteisestä tarinasta. Kirjoittajana mm. usein hallusinoida jo vuorokaudessa. Se tuo uskottavuutta.” dän tuntemustensa mukaan serbit olisivat käyttäneet jotakin paikantajun sekoittavaa kemikaalia. ”BZ sopisi periaatteessa sellaiseksi. • Neljä vuosikymmentä kemiallisen aseen vastaista työtä. hetkellä ja miten kronologinen heidän kertomansa on. ”Srebrenican marssille lähtijät olivat luultavasti nukkuneet edeltävät yöt kehnosti. WHO:n ja Britannian tiedeseuran julkaisuissa, osallistunut useisiin kenttäselvityksiin kemiallisen aseen käytöstä, toimii hallitusten neuvonantajana. Muuttujia on niin monia, että kaikkien kohtien toteutuminen ei useimmiten onnistukaan. Se tuo uskottavuutta tapauksiin, joissa tutkijoilla todella on esittää painava näyttö kemiallisesta aseesta.” Todistamisen taakka Valtion syyttäminen kemiallisten aseiden käyttämisestä on likimain raskain syyte, jonka voi ylipäätään esittää. Hänen mukaansa BZ on kuitenkin hallusinogeeneille tyypillisesti myös arvaamaton aine. Palkittu Brittiläisen imperiumin ritarikunnan OBE-arvolla. Marssilla he eivät nukkuneet lainkaan. Tarkistetaan, mistä päin tuuli kävi”, Hay listaa selvitettäviä asioita. Heillä ei ollut juuri ruokaa, ja serbit olivat jatkuvasti kimpussa. Silloin on tyydyttävä haastattelemaan ihmisiä. Näytteen kulkureitti maastosta laboratorioon tulee auditoida vedenpitävästi niin, että kukaan ei pääse ujuttamaan mukaan peukaloitua näytettä – tai saa aihetta syyttää näin tapahtuneen. Seuraavan vuoden aikana viitisentoista OPCW:n jäsenvaltiota sai suurin Jatkuu sivulla 19.. ”Jotkut muuttuvat sen vaikutuksesta turriksi ja välinpitämättömiksi. 2001–2015 ympäristötoksikologian professori. Suoraa kemiallista näyttöä asiasta ei saatu, koska kloori haihtuu niin nopeasti, kertoo Hay, jonka mukaan tilanne saattaa jatkossa olla toinen. Jatkaa työtään emeritusprofessorina. Lähempänä iskupaikkaa olleilla tulee ilmetä enemmän oireita kuin kauempana olleilla. Juuri siksi näytön on oltava vahva. Jos ihminen joutuu ennalta arvaamatta ja valmistautumatta kuolemanvaaraan, tämä alkaa ”Kaikki eivät tietenkään olleet iloisia lopputulemastani, mutta se oli rehellinen mielipiteeni”, Hay sanoo. Jos uhrista halutaan ottaa kemikaalit paljastava näyte, se on tehtävä noin kymmenessä päivässä. Jotta kemiallisen iskun voi väittää tapahtuneen, yksittäisten ihmisten haastatteluista pitää rakentua looginen kokonaisuus. • Postdoc-tutkijana Lontoon eläintarhan tutkimuslaitoksissa 1972–1977. Hay kiersi tapaamassa Srebrenican marssilta eloon jääneitä eri puolilla Bosniaa. Toisiin se vaikuttaa niin, että heistä tuleekin erittäin aggressiivisia.” Juuri kaasun arvaamattomuus sai Yhdysvallat aikoinaan hylkäämään idean BZ:n hyödyntämisestä taisteluaseena. Tutkitaan, mitä vammoja tai oireita he ovat saaneet ja onko muilla vastaavia oireita. Ajankohtien on sovittava toisiinsa. Ongelmana on myös kiire. Yhdessä kroatialaisen kollegansa kanssa hän piti tarkan huolen siitä, että haastateltavat eivät tienneet toisistaan. Ison-Britannian työterveyslaitoksen neuvonantaja. • Kandidaatintutkinto kemiasta, tohtorintutkinto biokemiasta, Lontoon yliopisto. Pakenevilla on siis koko ajan ollut hirveä hermopaine.” Hayn päätelmä oli, että bosniakkien hallusinaatiokokemukset johtuivat pikemminkin stressistä kuin kemikaaleista. Aine ei tapa mutta vie suuntavaiston, hämmentää ja sekoittaa niin, että esimerkiksi vihollisjoukot eivät kykene enää kunnolla taistelemaan”, Hay kertoo. Sen jälkeen aineet ovat jo poistuneet elimistöstä. Palattuaan Britanniaan analysoimaan aineistoa tutkija kuitenkin tutustui myös psykologiseen kirjallisuuteen, jossa kuvattiin äärimmäisen stressin oireita. Painavan näytön kokoaminen on kuitenkin haastavaa. Tästä voi olla suuri apu tulevaisuudessa.” ”Syyriaa rankaistava” Syyria liittyi kemiallisen aseen kieltosopimukseen vuonna 2013
”Luomme parhaillaan eri pelastusja tutkimustahojen toiveiden ja ehdotusten pohjalta loppukäyttäjien tarpeet huomioivaa perustarvikepakettia, jollainen voisi tulevaisuudessa löytyä vaikkapa Euroopan jokaisesta ambulanssista ja pelastusjohtajan tietokoneelta”, kertoo Verifinin johtaja, professori Paula Vanninen. Verifinin arvokkaan työn on huomioinut myös Suojelu, pelastus ja Sc an sto ck ph ot o Verifin tutkii ja analysoi Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin toimii osana Helsingin yliopiston kemian laitosta. 18 KEMIA 1/2017 Itämeren synkkä salaisuus Rauhan mereksi kutsuttu Itämeri on myös jättimäinen kemiallisten aseiden hauta. Tutkimusta varten kemiallisten aseiden saastuttamilta vesialueilta on kerätty sedimenttija huokosvesisekä kalaja simpukkanäytteitä. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa Itämereen päätyneiden kemiallisten aseiden ja niiden hajoamisessa syntyvien kemikaalien vaikutusta ympäristöönsä ja erityisesti sellaisiin mereneläviin, jotka päätyvät kuluttajan lautaselle. Verifin perustettiin vuonna 1994 jatkamaan vuonna 1973 aloitettua kemiallisen aseen tutkimushanketta (CW-projekti). ”Me analysoimme näytteet erilaisilla tekniikoilla, muun muassa kaasukromatografi-massaspektrometrillä”, kertoo Verifinin laboratoriokoordinaattori Martin Söderström. Matalaan Itämereen on dumpattu yli 40 000 tonnia lähinnä Saksan kemiallisia aseita. Näytteiden kerääminen sota-alueilta on vaarallista, joskus mahdotonta. Instituuttia rahoittavat yliopisto ja ulkoministeriö. Verifin sai vuonna 2014 OPCW:n myöntämän The Hague Award -palkinnon yhdessä australialaisen tohtori Robert Mathewsin kanssa.. Kemiallisten aseiden tiheimmät keskittymät ovat Gotlannin ja Bornholmin syvänteissä, joista jälkimmäinen valitettavasti tunnetaan myös esimerkiksi turskan lisääntymisalueena. Kerttu Vähänen Vielä toisen maailmansodan jälkeen ajateltiin, että kemiallisten aseiden upottaminen merenpohjaan on lopullinen tapa päästä niistä eroon. Sitä selvittävät parhaillaan kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin tutkijat kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa. Reilun parinkymmenen vuoden aikana instituutti on kouluttanut noin 1 300 laboratorioammattilaista 135 maasta. Todisteita kemiallisen aseen käytöstä on kuitenkin hankala saada. Laivan kannelta mereen heitetyt säiliöt sisältävät rikkisinappikaasua, arseeniyhdisteitä ja muita taisteluaineita. Instituutti auttaa myös ensivastaajia ja pelastushenkilöstöä kehittämään toimintaansa tilanteissa, joissa epäillään kemiallisen aseen käyttöä. Verifin on OPCW:n yhteistyölaboratorio, jolla on reaaliaikainen valmius kemiallisten taisteluaineiden tunnistamiseen sekä ympäristöettä biolääketieteellisistä näytteistä. Toisin sanoen aseita on dumpattu myös sellaisille alueille, joista ei aiemmin ole tiedetty.” Asia huolettaa tutkijoita etenkin siksi, että kemikaalien joutuminen ekosysteemiin on matalammilla merialueilla todennäköisempää kuin happikatoisissa syvänteissä. Mitä syvyyksiin haudatut kemikaalit tekevät meriympäristölle ja sen eliöille. Tieto lisää turvaa Kemikaaleja käytetään maailmalla sotilaallisiin tarkoituksiin nykypäivänäkin. Verifin-instituutin tutkijat selvittävät, kuinka syvyyksiin kätketyt aseet vaikuttavat ekosysteemiin. ”Huolestuttavaa kyllä, myös vertailua varten valituilta puhtailta merialueilta löytyi merkkejä kemiallisista aseista. Hän puhui aiheesta instituutin järjestämässä Chemical Weapons – Science and Ethics -seminaarissa Helsingissä. Verifin kehittää jatkuvasti uusia tutkimusmenetelmiä kemiallisten aseiden tunnistamiseen ja antaa myös koulutusta menetelmien käyttöön. Käsittelyketjun näytteenotosta laboratorioon on oltava aukoton, jotta kukaan ei pääse manipuloimaan näytteitä
”Syyria näyttää olevan taitava pitämään tilastoja ihmisistä, joten maa pystyisi kyllä pitämään tilastoja myös kemikaaleista”, professori huomauttaa sarkastiseen sävyyn. 19 1/2017 KEMIA ponnistuksin siirrettyä Syyrian kemiallisen aseen varastot maasta pois. Egypti on sanonut, ettei se allekirjoita kemiallisen aseen kieltosopimusta ennen kuin Israel sitoutuu ydinaseettomuuteen. Niin viranomaisten kuin kemianteollisuuden tulisi pitää tiukasti kirjaa materiaalin käytöstä. Kloori muuttuu kemialliseksi aseeksi vasta sitten, kun sitä käytetään vahingontekotarkoituksessa ihmisiä vastaan. Tällä haavaa kieltosopimuksen ulkopuolella ovat ainoastaan Egypti, Israel, Etelä-Sudan ja Pohjois-Korea. Jokainen epäily myrkkykaasun käytöstä on iso maailmanlaajuinen uutinen. Yksi selitys asiaan on raadollinen: tavanomaiset aseet täyttävät tehtävänsä aivan riittävän hyvin ja jopa paremmin kuin kemialliset aseet. Syynä on, että kloori sinänsä ei ole kemiallinen ase. Kuten useilla muillakin kemikaaleilla, myös kloorilla on paljon siviilikäyttöä. Kemiallisena aseena käytettävän kloorin määrä on pieni verrattuna siihen, kuinka paljon sitä tarvitaan vedenpuhdistuksessa”, Hay sanoo. Kaunis mutta matala Itämeri on haavoittuvainen ympäristö. Tuhoamisessa syntyvää vaarallista jätettä puolestaan hävitetään Fortum-konserniin kuuluvan Ekokemin laitoksessa Riihimäellä. Myös Israelin uskotaan varastoivan kemiallisia aseita. ”Se karistaa taakan tieteenalan hartioilta ja vapauttaa kemistit keskittymään lailliseen työhön.” Hän myös iloitsee kollegoidensa tuesta kemiallisen aseen hävittämisessä. Jos rajoitukset johtaisivat siihen, että juomavettä ei puhdisteta, suuri määrä ihmisiä joutuisi hengenvaaraan. Egypti käytti kemiallista asetta Jemenissä 1960-luvulla, joten sillä todennäköisesti on arsenaalia varastossa. ”Jos rikos painetaan villaisella, muilla mailla voi olla houkutus seurata Syyrian esimerkkiä”, Hay sanoo. Juuri kloori on erityisen hankala aine. ”Syyria valitsi kloorin, koska sitä oli runsaasti saatavilla. Palkinto jaetaan vuosittain taholle, joka on edistänyt viranomaisten, yksityisten tahojen ja asiantuntijoiden yhteistyötä katastrofitilanteessa. Alastair Hay painottaa auditointiprosessin merkitystä. ”Tämä on pattitilanne. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Jos käyttää kemiallista asetta, pitää ensin varmistua, että oma puoli on suojassa. Israelissa kemistit ovat kyllä vedonneet hallitukseensa, jotta maa sanoutuisi irti kemiallisen aseen käytöstä.” OPCW on tunnustellut varovasti myös Etelä-Sudanin halukkuutta liittyä sopimukseen. antti.t.kivimaki@gmail.com. Sodat eivät kuitenkaan ole loppuneet CWC-sopimukseen. Syyrian hallitus lupasi olla käyttämättä kemiallisia aseita – mutta se käytti niitä silti. Miten siis lopettaa laiton käyttö mutta sallia laillisen käytön jatkuminen. Siirto-operaatio ei estänyt Syyrian hallitusta tekemästä vuosien 2014 ja 2015 kloorihyökkäyksiä. ”Kemistit seisovat vahvasti kieltojärjestön takana. turvallisuus ry SPT, joka myönsi instituutille vuoden 2016 tunnustuspalkintonsa. Jälkeenpäin on suuri työ tuhojen raivauksessa. ”Kaikenlaiset räjähtävät ammukset ovat paljon ennustettavampia ja tekevät usein suurempaa tuhoa esimerkiksi niin, että räjähdykset kuluttavat hapen hetkellisesti loppuun.” Kemiallisten aseiden hankalakäyttöisyys on toki pelkästään hyväksi – etenkin kemian ja kemistien kannalta, professori sanoo. Syyrialaisaseita tuhotaan muun muassa Saksassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. kerttu.vahanen@gmail.com ”Sotilaat eivät edes pidä kemikaaleista.” Hay myöntää näin olevan. Tämä hankaloittaa manöövereiden toteutusta ja vähentää niiden tehokkuutta.” Hayn mukaan sotilaat ”eivät edes pidä kemikaaleista”. OPCW pohtii nyt, pitäisikö maata rangaista. ”Pohjois-Korea sen sijaan tuskin allekirjoittaa sopimusta ikinä.” Kemistien tuella Kemiallisten aseiden vastustus on nykyisin itsestäänselvyys liki kaikkialla, niin politiikassa kuin teollisuudessakin. Meidän tieteenalamme on olemassa ihmiskunnan auttamiseksi, ei sen tuhoamiseksi.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Professorin mielestä pitäisi
Chave toimii keulakuvana merkittävälle teollisuudenalalle, vaikka sen yrityksistä valtaosa onkin pieniä tai korkeintaan keskisuuria. Ei varmasti, vastaa omaan kysymykseensä John Chave, Euroopan kosmetiikkateollisuuden kattojärjestön Cosmetics Europen brittiläinen johtaja. Entä EU:n kosmetiikkalainsäädäntö. Hilkka Vähänen Eurooppalainen kosmetiikka Kilpailee laadulla Otetaan tuote, joka saa ihmisen tuntemaan olonsa mukavammaksi, varmemmaksi ja kauniimmaksi. ”Maailma ilman kosmetiikkaa olisi huomattavasti köyhempi kuin maailma kosmetiikan kanssa”, Chave sanoo. Eurooppa on silti maailman suurin kosmetiikan tuottaja, joka työllistää suoraan liki 180 000 ja välillisesti noin puoliCosmetics Europen johtaja John Chave kertoo kosmetiikkateollisuuden satsaavan voimakkaasti tutkimusja kehitystyöhön. Onko se tyhjänpäiväinen. Aihetta pohti Teknokemian Yhdistyksen seminaarissa muun muassa alan eurooppalaisen kattojärjestön vetäjä John Chave. ”Ala työllistää noin 26 000 eurooppalaistutkijaa.” Hilkka Vähänen. 20 KEMIA 1/2017 AJANKOHTAISTA Mihin menee Euroopan kosmetiikkateollisuus
Globalisaatiolla on ikävä kaiku, mutta ilmiöllä on hyvätkin puolensa. Sekä Chave että Karjomaa toivovat tasapainon säilyvän myös tulevaisuudessa. ”Meidän kosmetiikkalainsäädäntömme on suunnannäyttäjä. Digitalisaation myötä lähes jokaisen taskuun on ilmestynyt älypuhelin, jonka veroinen tietokone olisi vielä 1950-luvulla ollut maailman tehokkain. Olennaista on kunkin aineen annostuksen määrä ja altistumisen kesto. että mahdollisuus. Viime aikojen taantumasta huolimatta ala kasvaa tasaisesti noin neljän prosentin vuosivauhtia. Vain EU:ssa vaaditaan, että myös kaikkien tuotteiden ainesosien riskit arvioidaan.” Rogiers muistuttaa, että kaikki aineet voivat olla liian suurina annoksina olla vaaraksi. Sitä tutkitaan tarkasti ja kopioidaan muualla. ”Globalisaatio on tuonut yhä useammille mahdollisuuden käyttää kosmetiikan tuotteita alkaen saippuasta ja hammastahnasta.” ”EU:ssa kosmetiikan tai sen ainesosien testaaminen eläimillä on ollut kokonaan kiellettyä vuodesta 2009”, toteaa John Chave, jonka mukaan teollisuus on motivoitunut etsimään vaihtoehtoisia testausmuotoja. Muuttuvan maailman neljä päätrendiä – globalisaatio, digitalisaatio, individualismi ja resurssitietoisuus – vaikuttavat myös kosmetiikka-alan tulevaisuuteen. ”Tuoteturvallisuusmääräyksiä myös päivitetään jatkuvasti, jotta kuluttajat voivat luottaa käyttämiinsä tuotteisiin.” John Chaven mukaan nimenomaan kehittynyt lainsäädäntö on brändin lisäksi keskeinen tekijä alan eurooppalaisten toimijoiden menestyksen taustalla. ”Lääkkeet hyväksytään laajalti, sillä niiden tiedetään parantavan ihmisen fyysistä hyvinvointia. hilkka.vahanen@gmail.com. Meidän on viestittävä avoimesti myös kosmetiikan merkityksestä”, Chave sanoo. Vuonna 2015 alan tutkimusja kehitystyötä teki Euroopassa 26 000 tutkijaa, ja yritysten tutkimukseen satsaama summa oli noin 1,27 miljardia euroa. Maanosan kosmetiikkateollisuuden arvoksi lasketaan 77 miljardia euroa. Alan lainsäädännön on jatkossakin pohjauduttava parhaaseen, tieteellisesti tutkittuun tietoon, Chave tähdentää. Hurja teknologinen kehitys on järjestöjohtajan mielestä sekä haaste Hän pitää unionin nykylainsäädäntöä tiukkana. ”Esimerkiksi kahvin juonti voi riskeerata terveyden, mutta koska ihmiset ovat tietoisia riskeistä, kahvia ei voida pitää myrkkynä tai kieltää vaarallisena aineena.” Riskipohjaisen arvioinnin puolesta puhuu myös Brysselin vapaan yliopiston professori Vera Rogiers, joka kouluttaa työkseen lainsäädännön edellyttämien kosmetiikan turvallisuusselvitysten tekijöitä. Pitää muistaa, että myös kosmetiikalla on huomattava vaikutus paitsi fyysiseen myös etenkin henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tuottajien lunastettava kuluttajien luottamus Modernina teollisuudenhaarana kosmetiikka on tutkimuspainotteinen ala. ”Globalisaatio on hyödyttänyt ihmisiä ympäri maailmaa esimerkiksi parantamalla yleistä hygieniatasoa. Se on tuonut yhä useammille mahdollisuuden käyttää kosmetiikan tuotteita alkaen saippuasta ja hammastahnasta”, Chave muistuttaa. Muualle maailmaan eurooppalaista kosmetiikkaa – muun muassa ihonja hiustenhoitotuotteita, värikosmetiikkaa, hajusteita ja hygieniatuotteita – viedään vuosittain reilun 17 miljardin arvosta. ”Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että lainsäädäntö perustuu kemikaalien ja kosmetiikkatuotteiden riskien arviointiin eikä vaarojen arviointiin”, Chave paaluttaa teollisuuden näkökannan. ”Muissa maissa kosmetiikkafirmoilla on velvollisuus testata tuotteensa. 21 1/2017 KEMIA toista miljoonaa EU-kansalaista. Kattojärjestön vetäjä uskoo, että Euroopan malli houkuttelee myös muita. ”Sen kolme pääkohtaa ovat käyttäjien turvallisuus, tuottajien vastuullisuus ja sisäisten markkinoiden kontrolli”, Karjomaa kuvailee. Näin luodaan pohjaa maailmanlaajuisille kosmetiikan turvallisuusstandardeille.” EU:n kosmetiikkalainsäädännössä on tähdätty toimivaan balanssiin kuluttajaturvallisuuden ja yritysten toimimahdollisuuksien välillä. ”Eurooppalainen ”aura” ja laatukosmetiikka mielletään yhteenkuuluviksi, eikä syyttä.” ”Arviointi tehtävä riskien pohjalta” Teknokemian Yhdistyksen toimitusjohtaja Sari Karjomaa toteaa, että Euroopalla on maailman pisimmälle viety kosmetiikkalainsäädäntö. Vanhan mantereen kosmetiikkavalmistajilla on Chaven mukaan monta etua kilpailijoihinsa verrattuna. ”Meidän alallamme kehitykseen on sopeuduttu hyvin. Yritykset osaavat ottaa hyödyn irti bloggauksesta, vloggauksesta ja internetpohjaisista markkinoista.” Pohjoismaisille kuluttajille on Chaven mukaan leimallista, että nämä tiedostavat ympäristöongelmat ja kemikaalien käytön aiheuttamat haitat muita herkemmin. Juuri tutkimus on mustannut alan mainetta, sillä monien mielissä kosmetiikka kytkeytyy yhä eläinkokeisiin. Yksi niistä on eurooppalaisen kosmetiikan vahva brändi. ”Tässä asiassa erityisen tärkeää on kuluttajien luottamus, joka tuottajien on kyettävä säilyttämään. Lähestymistavoissa on hänen mukaansa selvä ero. ”Kehittyvät markkinat esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa lupaavat eurooppalaisen kosmetiikkateollisuuden nousujohteisuudelle jatkoa”, kertoo Chave, joka puhui aiheesta Teknokemian Yhdistyksen järjestämässä Personal Care in the Modern Society -seminaarissa Helsingissä
Kielto astuu voimaan kuluvan helmikuun puolivälissä. Voiteiden ominaisuuksia tutkittiin myös laboratoriossa. Mitä korkeampi varautumiskyky on, sitä kosteampi on iho. Liki kaikki saivat kosteuttavuudestaan – tuotteen tärkeimmästä ominaisuudesta – hyvän arvosanan 7. MIT:n käyttö iholle jätettävissä kosmetiikkatuotteissa on siksi hiljattain kielletty EU:ssa. Kaksoissokkotesteihin osallistui 22 iältään 25–66-vuotiasta vapaaehtoista, joilla kaikilla oli normaali tai kuiva iho. Tietyt alueet jätettiin kokonaan ilman voidetta. Korneometri mittaa ihon uloimpien kerrosten sähköistä varautumiskykyä. Lidlissä myytävä kolmen euron hintainen kasvovoide nappasi Kuluttaja-lehden vertailussa ykkössijan hintavampien tuotteiden nenän edestä. ”Vaikka muutama käyttökerta ei oireita aiheuttaisikaan, niin pitkäaikaisessa käytössä voi herkistyä.” Marja Saarikko Kosteusvoiteen tärkein tehtävä on kosteuttaa ihoa. Vaikka MIT:n pitoisuudet ovat olleet tuotteissa hyvin alhaisia, aineelle herkistynyt ihminen saa niitä sisältävistä tuotteista oireita, kuten viivästynyttä allergista kosketusihottumaa tai käsien punoitusta. Ainoastaan vertailun kallein tuote jäi arvosanaan 5. Laboratoriotesteissä useasta kosteusvoiteesta löytyi herkistäviä allergeeneja, jotka huomioitiin pisteytyksessä. Positiivista oli, etteivät tuotteet sisältäneet takavuosina yleisesti käytettyä metyyliisotiatsolinonia (MI tai MIT). ”Metyyli-isotiatsolinoni on kuitenkin voimakas herkistäjä, jonka vaikutuksiin on herätty vasta viime vuosina”, Virtanen kertoo. ”Luonnollinen” kosmetiikka ei siten ole allergiselle sen parempi vaihtoehto kuin synteettinenkään. Lisäksi naiset vastasivat tuotteen havaittua vaikutusta, ihon pehmeyttä ja kosteuttamisen tuntua koskeviin kysymyksiin. Sc an sto ck ph ot o. ”Teemme testit yhteistyönä eri maiden kuluttajalehtien kanssa, aina erikoistuneissa laboratorioissa. ”Sen jälkeen MIT:tä saa käyttää vain poishuuhdeltavassa kosmetiikassa, jonka tuotteissa aineen enimmäispitoisuus on 0,01 prosenttia.” Kemisti muistuttaa, että myös luonnonkosmetiikassa käytetään yleisiä hajusteallergeeneja. Siellä niiden kosteuttavuutta mitattiin korneometrillä, joka on kosmetiikkateollisuuden suosima menetelmä kosteuden määrittämiseen. Kuluttaja-lehden rasvatestin voittanut Cien-voide oli yhtä kosteuttava kuin muutkin 16 testattua kosteuttavaa päivävoidetta. Hänen mukaansa laboratoriot toivovat työrauhaan vedoten itsekin, että niiden nimiä ei julkaista. Voiteita testasi 220 naista, jotka käyttivät kahdeksaa voidetta kerran päivässä viikon ajan. Olemme Halpisrasva voitti kosteusvoidetestin hyväksyneet testausyhteistyössä yhteiset toimintasäännöt, joiden perusteella laboratorion nimeä ei paljasteta”, kertoo lehden toimitussihteeri Katri Simola. Sen käyttö kosmetiikassa yleistyi, kun kuluttajille haluttiin tarjota tuotteita, joissa ei ole säilöntäaineena parabeenejä. Tehtävästä selviää hyvin myös moni edullinen tuote. 22 KEMIA 1/2017 UUTISIA Kallein kosmetiikkatuote ei välttämättä ole paras. ”Eräässäkin luonnondeodorantissa oli eteerisiä öljyjä ja lähes pelkästään herkistäviä ainesosia”, hän kertoo. Allergiaja astmaliiton kemikaaliasiantuntijan Sanna Virtasen mukaan metyyli-isotiatsolinoni on tehokas säilöntäaine jo pieninä pitoisuuksina. Heidän toiseen käsivarteensa siveltiin testattavaa voidetta, toiseen laboratorion formuloimaa standardivoidetta. Jokaista tuotetta käytettiin neljä viikkoa. Testauslaboratorion nimeä ei paljasteta Testin tehneen laboratorion nimeä Kuluttaja-lehti ei kerro, jotta testin puolueettomuus ei vaarantuisi. Jokainen arvioi käyttämiensä tuotteiden kosmeettiset ominaisuudet, kuten tahmeuden, rasvaisuuden, öljyisyyden, levittämisen, koostumuksen ja tuoksun
Tulokset olivat Niemelän mukaan rohkaisevia. Jos reagointi myöhästyy, seurauksena voi olla toimintakyvyn romahtaminen. Öinen ulko-oven availu rappukäytävään voi varoittaa muistisairaudesta, tiheät yölliset vessareissut virtsatieinfektiosta. ”Älykodissa voi olla liikeantureita, unta seuraavia patjoja, älyvaakoja tai digitaalisia peilejä. 23 1/2017 KEMIA Turvallista ikääntymistä tukevan teknologian kysyntä kasvaa nopeasti. Suomella on hyvät valmiudet toimia edelläkävijänä.” Leena Laitinen Hoivakodin asukas keskustelee tyttärensä kanssa Tuuli-etäyhteysrobotin avulla. Älykodit ja hoivarobotit ovat jo siirtymässä testivaiheesta arkiseen käyttöön. 37 prosenttia oli kiinnostunut ostamaan robotin kotiinsa kymmenen vuoden sisällä. Erityisesti muistisairaiden osuus on kasvussa. Mistä voi tietää, miten vanhus tai muistisairas pärjää kotona. VTT tutkii, miten ikäteknologia ja robotit voidaan valjastaa arjen tarpeisiin. ”Muutoksen varhainen havaitseminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu, kun päästään antamaan ajoissa oikeaa hoitoa ja kuntoutusta”, sanoo johtava tutkija Jaana Leikas Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Niemelä uskoo, että asenteet muuttuvat myös hoivasovelluksissa myönteisiksi. Monen omaisen huoli on aiheellinen, sillä terveydenhuolto ei aina pysty riittävästi seuraamaan ikääntyneen toiminnan muutoksia. Kodinkoneet, talotekniikan järjestelmät, huonekalut ja robotit voivat kerätä tietoa ja hälyttää poikkeamista.” Esimerkiksi jääkaappi kertoo, onko isoisän jääkaapin ovea avattu, ja nojatuoli mittaa isoäidin sydänsähkökäyrän. Ratkaisuissa hyödynnetään esimerkiksi aktiivisuuden tunnistavaa anturiteknologiaa ja esineiden internetiä. Markkinoilta löytyy jo käyttökelpoisia vaihtoehtoja tavallisille kuluttajille, jotka huolehtivat läheistensä voinnista. ”Ikäihmiset eivät ole mikään yhtenäinen joukko. Leikaksen mukaan huomaamaton teknologia auttaa havaitsemaan ja tunnistamaan arjen kriittiset muutokset. ”Omaiset kokivat, että liikkuvalla alustalla ja videoyhteydellä varustettu Tuuli-robotti toi äidin lähelle.” ”Kokeilu osoitti myös, että on tarpeen laatia pelisäännöt, joissa muun muassa yksityisyyden suoja otetaan huomioon.” EU:n laajuisessa tutkimuksessa lähes kolme neljäosaa suomalaisista suhtautui myönteisesti robotiikkaan, esimerkiksi teollisuusja palvelurobotteihin. Kotihoidossa toteutetussa kokeilussa seuranta toimi Leikaksen mukaan hyvin. ”Käyttämisen täytyy myös olla helppoa, jotta oman elämänhallinnan tunne säilyy.” ”Roboteissa ei ole stigmaa” Robotit ovat yleistymässä nopeasti ikääntyneiden hoidossa, kertoo erikoistutkija Marketta Niemelä, jonka mukaan hoivarobottien maailmanmarkkinoiden ennustetaan yli nelinkertaistuvan lähimmän viiden vuoden aikana. Jokaisella on oltava vapaus kieltäytyä tai antaa suostumuksensa seuÄlykkään ikäteknologian tarve kasvaa Mummon nojatuoli mittaa sydänsähkökäyrän rantaan ja päättää, ketkä voivat käyttää kerättyä tietoa”, Leikas sanoo ja korostaa, ettei teknologia korvaa inhimillistä huolenpitoa vaan täydentää sitä. VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran mukaan on syntymässä nopeasti kasvava senioripalveluiden kuluttajamarkkina, jossa eturintaman toimijat saavat kilpailuedun. ”Ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee uusia innovaatioita ja digiloikkaa, jotta kaikille voidaan taata palvelut ja toimeentulo. VT T. ”Anturit täytyy kuitenkin asentaa ajoissa, jotta tiedetään normaalitilanne ennen oireiden etenemistä.” Entä jos isoäiti ei pidä siitä, että hänen toimintaansa tarkkaillaan. VTT:n viime vuonna toteuttamassa kenttäkokeessa hyödynnettiin etäyhteysrobottia hoivakodissa asuvan vanhuksen ja hänen läheistensä yhteydenpidossa. ”Roboteissa ei ole sellaista stigmaa kuin esimerkiksi turvarannekkeissa, jotka voivat tuntua nolottavilta.” Suomessa on yli 65-vuotiaita jo noin viidennes väestöstä, 15 vuoden päästä yli neljännes
Timo Leppä muistuttaa, että kemia tarjoaa monia ratkaisuja entistä parempaan energiatehokkuuteen. Borealis Polymers Oy liittyi vapaaehtoiseen energiansäästöohjelmaan jo vuonna 2003, kertoo energiapäällikkö Jaakko Hyvönen. Energiatehokkuuteen investointi on myös melko riskitöntä, sillä säästöjä syntyy aina kun laitos käy.” Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää kansainväliset velvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä. ”Käymme pari kertaa vuodessa kaikissa laitoksissa arvioimassa tilanteet ja uusien ideoiden toteutuskelpoisuuden. ”Työ on palkitsevaa, sillä energiankulutuksessa prosentin osiakin viilaamalla voi tienata paljon euroja. ”Muutimme hiljattain uuteen paritaloon. Edellinen kausi 2008–2016 oli alalle erittäin tuloksekas, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Vuodenvaihteesta käynnistynyt teollisuuden uusi energiatehokkuussopimuskausi jatkuu vuoteen 2025 asti. Tislausprosessissa otetaan käyttöön uusi lämpöpumppu, joka vähentää kiehutushöyryn ja jäähdytysveden tarvetta ja tehostaa siten energiankäyttöä.” ”Pienelläkin viilauksella tienaa paljon” Hyvösen mukaan yhtiössä on säästetty energiainvestointien ansiosta kymmenen viime vuoden aikana jopa 200 gigawattituntia energiaa ja seitsemän miljoonaa euroa. ”Investointi maksoi 24 miljoonaa euroa, mutta säästöjen ansiosta sen takaisinmaksuaika on vain viitisen vuotta.” ”Nyt on käynnissä 40 miljoonan euron hanke, jolla parannetaan propeenituotantoa. Leena Laitinen Satoja energiatekoja, satoja säästettyjä gigawattitunteja Kemianteollisuus ahkeroi energiatalkoissa Bo re ali s Po lym er s Oy Borealis Polymersin olefiiniyksikössä otetaan pian käyttöön uusi lämpöpumppu, joka parantaa propeenituotannon energiatehokkuutta.. Työ on palkitsevaa, sillä samalla kertaa säästyy energiaa, ympäristöä ja euroja. Jo nyt energiaa voidaan tuottaa auringosta, aalloista, tuulesta ja jätteistä.” Jaakko Hyvönen ei halua päästä kotonakaan eroon energiatalkoista. ”Kemianteollisuus säästi energiaa yli 800 gigawattituntia, investoi lähes 90 miljoonaa euroa energiatehokkuuteen ja toteutti lähes 600 erilaista energiatehokkuustoimenpidettä.” Toimenpiteillä on merkitystä, sillä kemianteollisuuden osuus Suomen kaikesta energiankäytöstä on kahdeksan prosenttia. Parhaillaan teemme laajaa energia-analyysiä Porvoon-laitoksistamme.” ”Vuonna 2015 otimme aromaattiyksikössä käyttöön kuumaöljyuunin, joka tuottaa lämpöä tislausprosessiin paljon entistä paremmalla hyötysuhteella”, Hyvönen havainnollistaa. Tehokas energiankäyttö vähentää muun muassa ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. ”Kemian avulla voimme kehittää uusia voimanlähteitä, tehostaa energian varastointia ja talteenottoa sekä pienentää energiankulutustamme. Hänen mukaansa helpot toimenpiteet on jo tehty, ja nyt edetään jatkuvan parantamisen tietä. Suomi on sitoutunut tiukkoihin tavoitteisiin neljällä vuoteen 2025 jatkuvalla sopimuksella, jotka kattavat elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja lämmityspolttonesteiden jakelun. 24 KEMIA 1/2017 UUTISIA Kemianteollisuus jatkaa uudella sopimuskaudella mittavia investointejaan energiatehokkuuteen. Led-lamput ovat jo katoissa, ja seuraavana hankintalistalla on ilmalämpöpumppu”, energiapäällikkö hymyilee
maaliskuuta 2017. PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖKONFERENSSI Riihimäki ti 4.4.2017 10.00 Tilaisuuden avaus Antro Säilä, toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry 10.05 EU:n kiertotaloushanke ja sen merkitys pakkausalalle Satu Hassi, puheenjohtaja, Eduskunnan ympäristövaliokunta* 10.50 Kommenttipuheenvuoro Päivi Harju-Eloranta, johtaja, Stora Enso Oyj Riku Eksymä, toimitusjohtaja, Jätelaitosyhdistys ry Keskustelu 11.30 Lounas 12.30 Tulevaisuuden pakkausmateriaalit Ali Harlin, professori, VTT 13.15 Muovit kiertotaloudessa – käytännön toteutus Ari-Pekka Pietilä, myyntija tuotekehitysjohtaja, Amerplast Oy Timo Jäske, ympäristöpäällikkö, Ruokakesko Oy Kalle Saarimaa, johtaja, Ekokem Oyj 14.45 Tutustuminen Ekokemin muovijalostamoon 15.30 Tilaisuuden päätös *alustavasti vahvistettu Suomen Pakkausyhdistys järjestää tiistaina 4.4.2017 Ekokem Oyj:llä Riihimäellä Pakkausalan ympäristökonferenssin. Tapahtuman ohjelmaan voi tutustua ja kävijäksi rekisteröityä osoitteessa www.chembiofinland.fi. Seminaarilta on luvassa vastauksia kysymykseen, kuinka fossiiliset polttoaineet korvataan kestävällä tavalla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.pakkaus.com SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY FINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAKING ASSOCIATION Kemian ammattilaiset kokoava ChemBio Finland ja Kemian Päivät -yhteistapahtuma satsaa tänä vuonna voimakkaasti myös suomalaisen bio-osaamisen esittelyyn. ChemBio Finland -tapahtuma pidetään Helsingin Messukeskuksessa 29.–30. Seminaariaiheita ovat muun muassa teollisen biotekniikan tuotantokonseptit, yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito terveydenhuollossa sekä biopankit lääketieteen etulinjassa. Tilaisuuden ajankohtaisena aiheena on EU:n kiertotaloushanke ja sen käytännön toteutus. Ensi vaiheessa yhtiö tähtää rokotteeseen, jolla voidaan hoitaa koivun siitepölylle allergisoituneita. Rahoittajia ovat muun muassa belgialainen Cascara Ventures ja luxemburgilainen ACME Investments. Rekisteröinti oikeuttaa maksuttomaan sisäänpääsyyn.. Omissa seminaareissaan paneudutaan viruksiin ystävinä ja vihollisina sekä tutChemBio-tapahtumassa Vahva satsaus bioalaan M es su ke sk us ChemBio-tapahtuma toi kemian ammattilaiset Messukeskukseen edellisen kerran keväällä 2015. ChemBio-kokonaisuuden yhteydessä järjestetään ensi kertaa myös bioenergia-alan pohjoismainen konferenssi Nordic Baltic Bioenergy. Allergiarokotteen kehitykseen rahoitusta Espoolainen bioyritys Desentum on saanut lähes kahden miljoonan euron pääomarahoituksen. Suomen Bioteollisuus ry kumppaneineen toteuttaa yhteensä yhdeksän seminaaria, joissa paneudutaan bioalaan monesta näkökulmasta. kimustyötä mullistaneeseen crispr/cas9-genomieditointiin. VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston allergeenitutkimuksesta alkunsa saanut Desentum kehittää uudenlaista immunoterapeuttista allergiahoitoa
Kemira lisää Kiinan liima-ainetuotantoaan Kemira laajentaa Kiinan Nanjingissa toimivaa liima-ainetehdastaan. Yhtiö saa samalla yksinoikeuden ZenRobotics Recycler -jätteenlajittelurobottien jälleenmyyntiin Kiinassa. Ruotsalaisfirmasta tulee osa Fortumin City Solutions -divisioonaa, johon kuuluu myös konsernin viime syksynä hankkima Ekokem. Ze nR ob ot ics aineita (ASA) käytetään parantamaan keskija korkeatasoisen paperin ja pakkauskartongin vedenkestävyyttä. Kyseessä on Kiinan ensimmäinen roboteilla varustettu rakennusjätelaitos. Ruotsalaislaitokset käyttävät raaka-aineinaan lähinnä maatalouden sivuvirtoja, kuten lantaa ja peltobiomassaa. Neste pyrkii laajentamaan uusiutuvan dieselin raaka-ainevalikoimaansa ja lisäämään jätteiden ja tähteiden käyttöä tuotannossaan. Kumppanukset selvittävät metsäjätteen hyödyntämistä biopolttoainetuotannossa Kanadan La Tuquessa. Kaupan myötä Gasumista tuli Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja. Gasumin omistukseen siirtyi viisi biokaasun tuotantolaitosta sekä 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogasista. Laajennus kasvattaa laitoksen kapasiteettia merkittävästi. Gasumista Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja Gasum on ostanut ruotsalaisen biokaasuyhtiön Swedish Biogas Internationalin. Liikevaihdosta 96 prosenttia kertyy Suomen ulkopuolelta. Roboteille on Kiinassa kysyntää, sillä rakennusjätteen määrä kasvaa yhtä nopeasti kuin maa kaupungistuu. HyTest valmistaa monoklonaalisia vasta-aineita ja antigeenejä diagnostiikkateollisuuden raakaaineiksi, pääasiassa laboratoriotestien komponenteiksi. Laitoksen vuotuiseksi käsittelykapasiteetiksi tulee 7 500 tonnia jäterenkaita. Fortum osti ruotsalaisen kiertotalousyrityksen Fortum on ostanut ruotsalaisen Turebergs Recycling AB:n. Käytetyistä renkaista öljyä ja kaasua Käytettyjä autonrenkaita kierrätetään pian tehokkaasti Nokian Kolmenkulmalle nousevassa laitoksessa. Renkaat murskataan viereisessä Nowaste Oy:n tehtaassa, minkä jälkeen laitos tislaa kumijätemurskeesta öljyä, kaasua ja hiiltä. Modernit teknologiaratkaisut ovat haluttuja etenkin Kiinan ekokaupungeissa. Suomalaisrobotit lajittelemaan kiinalaista rakennusjätettä ZenRoboticsin jätteenlajittelurobotit valtaavat tänä vuonna uusia markkinoita myös muun muassa Ruotsissa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tureberg Recyclingin pääliiketoimintaa ovat ympäristörakentaminen, kierrätys ja jätteenpolttolaitosten pohjatuhkan käsittely. Tilauksen teki Kiinan rakennusministeriön alaisena toimiva Jiangsu LVHE Environmental Technology -yhtiö. ”ZenRoboticsin jätteenlajitteluroboteilla voimme työstää tehokkaasti suuria määriä hyvin vaihtelevaa jätettä ja saamme yhä enemmän materiaalia uusiokäyttöön”, sanoo kiinalaisyhtiön toimitusjohtaja Xue Feng. Nanjingin tehdas on maailman moderneimpia ASA-tuotantoyksiköitä ja samalla Aasian ja Tyynenmeren alueen suurin. Nablabs ja Top Analytica asbestiyhteistyöhön Laboratorioyhtiö Nablabs on aloittanut asbestianalytiikan yhteistyön Top Analytican kanssa. LiimaSuomalainen ZenRobotics Oy toimittaa jätteenlajittelurobotteja Kiinaan. Ensimmäiset suomalaislaitteet asennetaan kiinalaiseen rakennusjätteen käsittelylaitokseen kesällä 2017. Diagnostiikkayritys HyTest palkittiin Turkulainen HyTest Oy on saanut VarsinaisSuomen vientipalkinnon. Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalveluja tarjoava Nablabs toimii useilla paikkakunnilla. Lisäksi laitoksessa voidaan käsitellä jonkin verran jätemuovia. Yhtiö myy tuotteitaan yli 50 maahan. 26 KEMIA 1/2017 UUTISIA Neste tutkii metsäjätteen hyödyntämistä Kanadassa Neste on aloittanut tutkimusja kehitysyhteistyön kanadalaisen Bioenergy La Tuquen kanssa. Kaupan arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Hankkeesta kirjoitti Aamulehti. Investoinnin arvo on useita miljoonia euroja. Top Analytica on turkulainen pintatekniikan tutkimuspalveluihin keskittyvä yritys, jonka erikoisosaamista on materiaalien pintaja mikroanalytiikka.. Noin 80 henkeä työllistävän yrityksen viime tilikauden liikevaihto oli reilut 17 miljoonaa euroa. Kaasu hyödynnetään pääasiassa liikennekaasuna
Vuonna 2013 hänet palkittiin ensimmäisellä Kemian hyväksi -palkinnolla. 27 1/2017 KEMIA aamuyön lumi: vanhoillakin kuusilla morsiuspuvut Uusi sarja esittelee diplomiinsinööri Ilkka Pollarin runotuotantoa, joka on syntynyt 2000-luvun alkuvuosina Espoossa, Hauholla ja Kiinan Shandongissa. Essi-nimen saanut kiertokassi on Amerplastin toimitusjohtajan Børge Kvammen mukaan ekologisempi vaihtoehto tavalliselle muovikassille ja samalla kiertotalousmallin mukainen ostoskassi. Haiku-mittaiset runot on koottu kirjaan Lintuja, Pisaroita (Skoude 2016), jonka on kuvittanut kalligrafitaiteilija Yoko Kobayashi-Stjerna. ”Viime kesän vadelmahillo ja jätski.” Leena Laitinen. Vastaan kuitenkin skoude – se on toiminimeni, jonka puitteissa (tai piilossa) voin nyt eläkeläisenä tehdä kaikkea kivaa.” Kemia – hyväksi vai pahaksi. Kemian vankkumaton puolestapuhuja on myös innokas muusikko ja näytelmäHaikuinen mies Heinäsirkka vai muurahainen. ”Hyväksi totta kai!” Parasta juuri nyt. nobelisti A. ”Taipumuksia on lain ja järjestyksen puolustamiseen, ja toisaalta juuret ovat vahvasti suomalaisessa metsässä. Viime syksynä eläkkeelle siirtynyt Pollari tunnetaan työuraltaan etenkin muurahaishapon asiantuntijana. ”Iskelmistä minuun eivät iske kuin iskevimmät. ”Muurahainen. Tosin nyt päivätöiden loputtua on aikaa opetella heinäsirkankin elämää – Samuli Kallion runoa mukaillen päivänpaistattelua ja hullutuksien hyräilyä.” Espoo, Hauho vai Shandong. erilliskeräys käynnistyi Suomessa viime vuonna. Kuluttajamuovipakkausten Käytetyt pakkaukset kiertävät kassiksi Am er pl as t Ensimmäiset kiertokassit lähtivät myyntiin K-ryhmän kauppoihin tammikuun puolessavälissä. Vaikka jazz onkin musiikkina parempaa kuin miltä kuulostaa, otetaan kuitenkin klassinen, siis klassinen 1960–70-luvun rock ja soul.” Haiku, novelli vai näytelmä. Ilkka Pollari, jepari, skoude vai sinivuokko. Hiilineutraalin Essi-kiertokassin materiaalista yli 90 prosenttia on kierrätysmuovia. Käytettyä pakkausmuovia voi palauttaa Rinki-ekopisteisiin eri puolille maata. Vanhat muovipakkaukset on jalostettu uusiomateriaaliksi Ekokemin muovijalostamossa Riihimäellä. Virtasesta kertova näytelmä. Pysytellään siis leipälajissa, näytelmässä.” LINTUJA, PISAROITA Pakkausvalmistaja Amerplast on ryhtynyt tuottamaan muovikasseja, joiden raaka-aineena on kuluttajilta erilliskerätty muovijäte. ”Mökkipaikka Hauho tarjoaa parhaat elämykset.” Jazz, iskelmä vai klassinen. Kassin hiilijalanjälki on siten pienempi kuin paperija kangaskassien, tavallisten muovikassien, biohajoavien muovikassien ja myös perinteisten kierrätysmuovikassien, jotka koostuvat kierrätysmuovista 60-prosenttisesti. I. ”Haikun opettelu kestää kuulemma parisataa vuotta, ja nyt vaikuttaa siltä, että proosan tekoon verrattuna haikuilu on piece of cake. lintuja, pisaroita ilkka pollari birds, raindrops kirjoittaja, jonka kynästä on lähtöisin mm
”Kun tiedot spektreistä yhdistettiin, saatiin hyvin erikoinen kuva, jossa näkyi monia molekulaarisia vuorovaikutuksia. Veden löytyminen on kennon kehittäjille huono uutinen. Jyväskylän yliopiston professorin Jouko Korppi-Tommolan ja Aaltoyliopiston tutkijan Janne Halmeen mukaan kennon pääkomponentit titaanidioksidi, jodi ja litiumjodidi sekä valmistusprosessin liuottimet muodostavat kennoon vettä. ”Siitä huolimatta meillä ei vieläkään ole selkeää reseptiä, miten kennon hyötysuhdetta voitaisiin olennaisesti parantaa”, Korppi-Tommola huomauttaa. Muita alan tutkijoita uutuuskenno innoitti kehitystyöhön kautta maailman. Väriaineitakin on testattu yli 200, mutta läpimurtoa ei ole tullut”, Korppi-Tommola kuvailee. Jyväskylän yliopisto tutki kennojen elektrolyyttejä infrapunaspektroskopian, Aaltoyliopisto ramanspektroskopian avulla. Ahkerasta tutkimuksesta huolimatta Grätzel-kennon hyötysuhde on saatu nostettua parhaimmillaan 12,3 prosenttiin ja elinikä vain hieman yli 5 000 tuntiin. Jy vä sk ylä n yli op ist o. Väriaurinkokennoa olisi mahdollista painaa rullalta rullalle -menetelmällä, mutta koska elektrolyyttiin jää aina millimoolin verran vettä, sen Vesi hidastaa Millennium-palkitun väriaurinkokennon läpimurtoa massavalmistukselle ei ole edellytyksiä. Spektrien antamat tiedot täydentävät toinen toistaan. Tämä mahdollisti noin sata kertaa herkemmän mittauksen kuin aiemmin käytetyt, heijastukseen (ATR) perustuvat infrapunaspektroskooppiset mittaukset. Sen jälkeen laskimme kvanttikemiallisin menetelmin, mitkä vuorovaikutukset olivat havaittujen spektrimuutosten takana.” Olennaista veden löytämisessä oli, että kennon aktiivinen elektrodi valmistettiin infrapunasäteilyä läpäisevälle substraatille. Grätzel-aurinkokennon valmistamiseen tarvitaan kuusi aktiivista komponenttia, joiden väliset vuorovaikutukset ovat osoittautuneet hyvin monimutkaisiksi. Suomalaisryhmä pääsi kennossa tapahtuvien reaktioiden jäljille, kun tutkijat keksivät yhdistää kaksi spektroskooppista menetelmää. 28 KEMIA 1/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaistutkijat ovat löytäneet Michael Grätzelin keksimän väriaurinkokennon Akilleen kantapään: kennon valmistusprosessissa siihen muodostuu vettä. Marja Saarikko Väriaurinkokennon elektrolyyttien ainesosien keskinäiset vuorovaikutukset selvisivät infrapunaja ramanspektroskopian yhdistelmällä. Grätzel-kennossa auringon energian muuttaminen sähköksi perustuu väriainemolekyylien absorptiokykyyn. ”Vesi heikentää kennon varauksensiirtoprosesseja ja lyhentää väriaineen ja siten myös kennon elinikää”, Korppi-Tommola kertoo. Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa paljastui, että molekyylien vuorovaikutukset ovat myös hyvin yllättäviä ja ehkä syy siihen, miksi keksintö ei ole edennyt kaupalliseksi sovellukseksi. Piikennojen hyötysuhde on tavallisesti 13– 16 prosenttia. Sveitsiläistutkija sai innovaatiostaan muun muassa suomalaisen Millennium-palkinnon. Michael Grätzelin 1990-luvun alussa keksimä uudentyyppinen kenno herätti maailmalla kohun. ”Samalla selvisi yksityiskohtaisesti, miten kennon virtaa kuljettavan elektrolyytin hapetus-pelkistysreaktio toimii kahdessa yleisesti käytetyssä elektrolyytissä.” The Journal of Physical Chemistry C -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tuo merkittävää perustietoa väriaurinkokennojen optimointityöhön. Väriaineena voidaan käyttää vaikka mustikkamehua. ”Hyötysuhdetta on yritetty parantaa yrityksen ja erehdyksen kautta. ”Veden pitäminen poissa tulisi kalliiksi.” Palkittu keksintö Noin 90 prosenttia markkinoilla olevista aurinkokennoista on valmistettu yksitai monikiteisestä piistä
Nanopinnan tuotantomenetelmä ja käyttösovellukset on patentoitu. ”Evoluution ansiosta kasvit keräävät optimaalisesti auringon säteilyä. 29 1/2017 KEMIA Noin tuhannesosa ihmisen hiuksen paksuudesta. ”Syöpäsoluista löytyi erityisen paljon mutaatiotapahtuman aiheuttamia muutoksia, mikä voi johtua solujen ylläpitomekanismien yleisestä heikkenemisestä syövän aikana”, sanoo akatemiatutkija Pekka Marttinen Aalto-yliopistosta. Nanokalvoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kasvihuoneiden lämmön ja valon tuotannossa. Laserin toiminta perustuu hopeasta tehtyihin nanopartikkelihiloihin. Sc an sto ck ph ot o Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet energiatehokkaan nanopinnan matkimalla kasvien lehtien pintarakennetta. Antibiootti sai dna-muutokset tapahtumaan 600 kertaa normaalia nopeammin. Bakteerien dna saattoi vaihtua ilman, että uudet osaset sopivat täydellisesti alkuperäiseen dna-pätkään. Innovaatio voi siten muuttaa jopa aurinkopaneelien valmistusmenetelmän. Näin kokonaisen geenin toiminta saattaa muuttua nopeasti. Maksimoidakseen laserin intensiteetin tutkijat asettivat hiukkaset laservalon aallonpituuden etäisyydelle toisistaan. Syynä on, että kun paneeli pinnoitetaan nanokalvolla, takaisinheijastus vähenee. Laservalo syntyy niin sanotussa pimeässä moodissa ja säteilee ulos hilasta sen reunoilta. Aa lto -y lio pi sto partikkelien säteilemää valoa. Mekanismin mahdolliset kytkökset esimerkiksi syöpään vaativat vielä lisätutkimuksia. Solun toiminnan häiritseminen, kuten uv-valossa tapahtuva sädettäminen, lisäsi mutaation yleisyyttä jopa 7 000-kertaiseksi. Niin pieni on Aaltoyliopistossa kehitetty uudentyyppinen laser. Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uuden mekanismin, joka aiheuttaa geenimutaatioita sekä bakteereille että ihmisille. Valon elinaika rakenteessa on vain kymmeniä tai satoja kertoja suurempi kuin valon omaan värähtelyyn tarvittava aika. Tutkimuksen pohjalta on perustettu spin-off-yritys WMZ-NanoSurfaces.. Tällöin kaikki partikkelit säteilevät samassa vaiheessa ja siten voimistavat laservaloa. An tti Pa ra oa nu Äärimmäisen pieni laser syntyi yhdistämällä väriainemolekyylejä nanopartikkelihilaan. Kukin nanopartikkeli toimii kuin pieni antenni, joka säteilee valoa toisiin partikkeleihin. Tutkijoiden mukaan tämä voi edistää bakteerien kehittymistä vastustuskykyisiksi antibiooteille ja rokotteille. Mekanismin seurauksena lyhyen dna-pätkän alueelle voi syntyä kerralla useita muutoksia. Laserin vahvistavana elementtinä käytettiin orgaanisia fluoresoivia molekyylejä. ”Jatkossa on tarkoitus katsoa, voisiko menetelmää edelleen kehittää yhdistelemällä luonnon malleja ja päihittää siten evoluution tulokset”, Huttula visioi. Kun perinteisissä lasereissa takaisinkytkentä tapahtuu normaalien peilien avulla, uusi nanolaser hyödyntää sadan nanometrin kokoisten nanoNanohiukkaset valjastettiin laseriksi Geeniperimästä löytyi uusi mutaatiomekanismi Dna-sekvenssipätkän mutaatiot tapahtuvat vaiheittain. Me kopioimme eri kasvien lehtien pintarakenteen polymeerimuovikalvolle”, kuvailee professori Marko Huttula. Tutkijat ovat onnistuneet kopioimaan nanopinnan myös suoraan lasipinnalle ja piihin. Polymeerimuovipinnalle tehdyn nanokalvon avulla aurinkopaneelien energiantuotto kasvaa jopa 17 prosenttia. Nanopinta toimii kuin kasvin lehti Oululaisten biomimeetikkojen jäljittelyn kohteena ovat muun muassa bambun ja lootuksen lehdet
VT T. Ilman epäpuhtaudet, kuten kohonnut otsonipitoisuus, voivat kuitenkin häiritä kasvien kommunikaatiota. Kun kasvi vahingoittuu, se lähettää ympäristönsä kasveille kemiallisia hajuviestejä, jotka auttavat muita vahvistamaan puolustusmekanismejaan. Otsonin haitalliset vaikutukset on kuitenkin otettava huomioon, kun kehitetään kasvien vuorovaikutukseen perustuvaa tuholaistorjuntaa. Matkalla heikentynyt hajusignaali sai keräkaalin reagoimaan niin, että se alkoi päinvastoin houkutella tuholaisia. Kun vioittuneen parsakaalin lähettämät haihtuvat yhdisteet reagoivat otsonin kanssa, viesti laimentui. Ennen kuivafraktiointikäsittelyä hyönteismassasta poistetaan rasva, jolloin tuloksena on jopa 65–80 prosenttia hyvälaatuista raakavalkuaista sisältävä aine. Näin tapahtui parsakaalin ja keräkaalin välisessä viestinvaihdossa. Karkeatekoisemmassa jakeessa kitiiniä on enemmän ja maku miedompi. Tutkimuksen mukaan luontaista viestintää voitaisiin hyödyntää myös kasvinsuojelussa. Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o sisältää vain vähän kitiinikuorta ja maistuu voimakkaasti lihalta. Hyönteisille ei vielä ole myönnetty EU:n uuselintarvikelupaa, mutta se saataneen vuonna 2018. Kasvissyöjät ovat tähän saakka joutuneet syömään lisäravinteita tai pillereitä vitamiinintarpeensa tyydyttämiseksi. Tulevaisuuden ruokapöytien proteiini hankitaan monista uusista raakaaineista, kuten jauhomadoista ja kotisirkoista. ”Kun valitaan oikeat mikrobikannat ja säädetään olosuhteet sopiviksi, bakteeri saadaan tuottamaan solujensa sisään runsaasti B 12 -vitamiinia”, kertoo professori Vieno Piironen. Tutkijoiden mukaan fermentoinnin avulla voidaan tuottaa monia muitakin B-vitamiineja. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU B 12 -vitamiinia saadaan luontaisesti vain eläintuotteista, mutta Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet keinon lisätä elintärkeää vitamiinia myös kasviperäisiin elintarvikkeisiin. Hienojakoinen jauhe Lihapullat syntyvät sirkoista ja madoista Otsoni häiritsee kaalien viestintää Kaalimaa kuhisee viestejä, joita ihmisen kannattaisi opetella käyttämään hyödykseen. Fermentointi tuottaa leipään B-vitamiinia Kasvissyöjän elämä helpottuu, jos tärkeän vitamiinin saa vaikkapa leivästä tai soijajogurtista. 30 KEMIA 1/2017 VTT:n koekeittiössä syntyi maukkaita lihapullia ja falafel-pyöryköitä, joiden taikinasta 5–18 prosenttia on korvattu hyönteisillä. VTT on kehittänyt kuivafraktiointiin perustuvan menetelmän, jolla hyönteiset muuntuvat makuominaisuuksiltaan ja karkeusasteeltaan erilaisiksi jakeiksi. Alustoja voidaan hyödyntää esimerkiksi leivän tai jogurttityyppisten tuotteiden ainesosina. B 12 -vitamiinia tarvitaan hermoston ylläpitoon ja verisolujen muodostukseen. Menetelmä perustuu käymisprosessiin eli fermentointiin sekä emmentaljuuston Propionibacterium freudenreichii -bakteeriin. VTT:n koe osoitti, että pieni ripaus hyönteisjauhetta jopa kolminkertaistaa falafel-pyöryköiden proteiinipitoisuuden. B 12 -vitamiinia tuottavia mikrobeja voidaan kasvattaa esimerkiksi viljatai härkäpapupohjaisella alustalla. Tehokkaasti vettä ja rasvaa sitovat hyönteisjakeet sopivat tutkijoiden mukaan etenkin lihapullien tapaisten kiinteiden ruokien ainesosiksi. Tehostunut puolustautuminen myös toimii, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus, jonka mukaan tuhohyönteiset munivat hajuviestin vastaanottaneen keräkaalin lehdille vähemmän kuin verrokkikasveille
Saunomisen ja dementiariskin yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu. Kaksikymmentä vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa selvisi, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementiadiagnoosi kuin niillä, jotka kävivät saunassa vain kerran viikossa. Polttoaineen bio-osuus selviää, kun Runsas saunominen voi laskea dementiaan sairastumisen riskiä. Polttoaineesta tehty radiohiilianalyysi kuitenkin paljasti, että se sisälsi bioperäistä ainetta ainoastaan 2,7 prosenttia. Kun eliö kuolee, radiohiilen kertyminen loppuu, ja sen määrä alkaa päinvastoin laskea niin, että fossiilisessa materiaalissa sitä ei enää ole lainkaan. Turun yliopiston tutkijat löysivät useita uusia yhteyksiä perimän ja tulehdusmerkkiaineiden välillä. Tutkimusmenetelmä perustuu radiohiilen ( 14 C) kulkeutumiseen ilmakehästä kaikkeen biomassaan. Bio-osuuksien määritysmenetelmällä voidaan mitata mitä tahansa materiaalia, joka sisältää hiiltä, kertoo yliopiston Racaf-yksikkö (Radiocarbon Analytics Finland). Heidät jaettiin saunomistottumustensa mukaan kolmeen ryhmään: kerran viikossa, 2–3 kertaa viikossa ja 4–7 kertaa viikossa kylpeviin. Näytteen asiakkaalle toimittanut yritys oli väittänyt, että polttoaine on 80-prosenttisesti biopohjaista. Asia käy ilmi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Piipusta ulos puskevasta savusta otetaan hiilidioksidinäyte, josta mitataan, kuinka paljon biopolttoainetta voimala on polttanut tietyllä aikavälillä. Tutkimuksessa seurattiin yli kahtatuhatta itäsuomalaista miestä. Yliopiston Ajoituslaboratorioon saapui syksyllä ulkomaisen asiakkaan lähettämä polttoainenäyte. Sen avulla selviää vaikkapa biomuovin bioperäisten aineiden määrä. Heidän tutkimuksensa osoitti, että ”biopolttoaineeksi” kutsuttu aine oli käytännössä fossiilista. Sc an sto ck ph ot o Kaikki biopolttoaineeksi väitetty ei välttämättä olekaan bioperäistä ainetta. Menetelmää voidaan hyödyntää myös esimerkiksi voimalaitosten savukaasujen analysointiin. Saunominen suojaa muistisairaudelta Sc an sto ck ph ot o leman vaaraa. määritetään, kuinka suuressa osassa näytettä radiohiiltä on jäljellä. Sen sijaan on osoitettu, että ahkera saunominen vähentää merkittävästi myös muun muassa sydänperäisen äkkikuoleman sekä sepelvaltimotautikuoRadiohiili paljasti biodieselhuijauksen Uuttera saunominen kannattaa, vaikka ei olisikaan ammatiltaan fitnessmalli. Mitä useammin tutkittavat löylyttelivät, sitä vähäisempi muistisairauden riski heillä oli. 31 1/2017 KEMIA Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet kiikkiin kansainvälisen biopolttoainehuijarin. Havainnot voivat poikia uusia keinoja muun muassa ms-taudin, Crohnin taudin, keliakian ja syöpien hoitoon.. MILJOONAN 10,7 dna-muutoksen kartoitus kannatti. Saunominen saattaa suojella muistia ja sydäntä samoin mekanismein, joita ei vielä kunnolla tunneta, sanoo tutkimusta johtanut professori Jari Laukkanen
(09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta.. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 32 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 1/2017 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh
044 201 7001 www.labrotek.com. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä www.icoy.fi 044-066 6802 040-167 9557 Turku–Harjavalta–Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 1/2017 KEMIA 33 Vihreät sivut huomataan. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys LABROTEK OY Sinimäentie 8 B 02630 Espoo, Finland info@labrotek.com Puh
+31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä puh. Jokaisessa uutiskirjeessä. 1/2017 34 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa. PANALYTICAL B.V. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups ED-, WDja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2Dja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AAja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Nearinfrared-equipment (NIR) SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh
Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 040 933 1147 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. Jokaisessa uutiskirjeessä. 1/2017 KEMIA 35 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh
Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti ”Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” ”Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. helmikuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1/2017 36 • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 2/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20
040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh
Arvometalleja elektroniikkaromusta nologiateollisuus sekä Elker Oy ovat aloittaneet kokeet, joissa testataan tuhkatutkimuksessa luotuja menetelmiä sähköja elektroniikkaromuun. Iso osa laitteista ja samalla valtava määrä uusioraaka-aineita katoaa kuitenkin virallisten keräysjärjestelmien ulottumattomiin. Tutkijat suunnittelevat parhaillaan prosessin skaalaamista pieneen, konttiin mahtuvaan koelaitokseen. WEEEFiner-hanke pääsi viime syksynä mukaan Sitran kiertotalouden tiekartta -listaukseen. Elina Saarinen Kun Jyväskylän yliopisto kuutisen vuotta sitten alkoi yhdessä Jyväskylän Energian kanssa tutkia turpeenpoltossa syntyvää lentotuhkaa, selvisi, että tuhka sisältää myös jalometalleja ja harvinaisia maametalleja. Jos laitos saadaan taloudellisesti kannattavaksi, Suomelle voi syntyä uusi vientituote. Erottelussa voidaan käyttää saostusta kahden tai kolmen metallin seoksiksi tai tietyntyyppisiksi yhdisteiksi. Harvinaisilla maametalleilla ja niiden yhdisteillä on magneettisia ja optisia ominaisuuksia, joiden ansiosta niitä voi käyttää vaikkapa suoraan sensoreina”, Väisänen visioi. Lopuista otetaan muun muassa isoissa kuparisulatoissa talteen lähinnä kultaa, palladiumia, hopeaa ja kuparia. Magneeteista löytyy arvokasta terbiumia, ja neodyymiä ne voivat sisältää jopa 25 prosenttia”, kertoo yliopistonlehtori Ari Väisänen. Kaksivaiheisessa happoliuotuksessa metallit jaotellaan niiden liukoisuuden perusteella ja konsentroidaan nesteneste-uutolla. Käsittelyprosessissa piirija kovalevysekä magneettimurska liuotetaan ensin mineraalihapoilla tai poltetaan tuhkaksi, jonka käsittely on kemian laitoksen väelle jo tuttua. Hankkeen tarkempi budjetti, rahoitus ja kokoonpano vahvistuvat kevättalven aikana. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Ar i Vä isä ne n Tutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopiston kemian laitoksesta teki harvinaisten maametallien talteenotosta väitöskirjansa. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Tuloksena syntyi patentoitu kaksivaiheinen uuttomenetelmä. Nyt yliopiston kemian laitos, TekKIERTOTALOUS JA KEMIA Uudessa sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisessä kiertotaloudessa. Suomalaiskonsortion mullistava ajatus on siirtää elektroniikkaromun käsittely ympäristöä pilaavista hehtaarihalleista huoneen kokoisiin kontteihin. Ideasta uumoillaan uutta vientituotetta. Konsortioon etsitään mukaan yhteistyöyrityksiä. Globaali vihreä teknologia tarvitsee arvometalleja kipeästi. ”Maailmaa eivät pelasta yksittäiset isot laitokset. 38 KEMIA 1/2017 Suomessa kehitetään konttikoon laitosta, joka ottaa sähköja elektroniikkaromusta talteen jalometallit ja harvinaiset maametallit. Hän uskoo, että yritysmaailman laitteiden arvometallipitoisuudet ovat ”Ihannetapauksessa saisimme arvometallit talteen sellaisessa muodossa, että ne olisivat valmiita, kaupallisia yhdisteitä. Käsittely kontissa Käytöstä poistuu vuosittain 50 miljoonaa tonnia sähköja elektroniikkalaitteita, ja tahti kiihtyy. Tulevaisuudessa prosessi voi vielä tehostua, jos erotteluja saostusmenetelmiä voidaan korvata uusilla ionisieppareilla.. Harvinaisia maametalleja ei saada mekaanisella käsittelyllä uusiokäyttöön, sillä niiden määrät ovat komponenteissa niin pieniä, että ne irtoavat vain kemiallisin menetelmin. Sen sijaan laitokset pitäisi viedä sinne, mihin sähköromua kerääntyy, ja käsitellä romu paikan päällä”, sanoo asiantuntija Peter Malmström Teknologiateollisuus ry:stä. ”Piirija kovalevymurskeessa voi olla harvinaisia maametalleja 600– 750 milligrammaa kilossa ja hopeaa kaksinkertainen määrä. vielä suuremmat kuin tutkimuksessa käytettävän, kotitalouksista kerätyn romun
Virtanen -muistoluennon aiheena ”Imeväisen ravitsemus ja terveys”. Visakorvelle hänen lasten ravitsemusta koskevista tutkimuksistaan sekä ravitsemustutkimusten käytäntöön soveltamista koskevasta työstään. Visakorpi piti A.I. Palkintoon kuuluu rahapalkinto, mitali ja palkinnon luovutustilaisuudessa pidettävä muistoluento. Luentoihin perustuvat artikkelit julkaistaan Kemia-Kemi-lehdessä 3/1992. NIIN TIETEEN kuin laatujournalismin edustajat ovat kyllästyneet tapauksiin, jotka nakertavat ammattimaisesti kirjoittavien uskottavuutta. Virtasen elämäntyötä lähellä olevien biotieteiden alalla toimivalle tutkijalle tunnustukseksi korkeatasoisesta tutkimustyöstä. A.I. Virtanen -palkinto jaetaan joka toinen vuosi Suomen biokemiallisen tutkimuksen uranuurtajan ja Nobelin kemian palkinnon saajan kunnioittamiseksi ja biologisten tieteenalojen edistämiseksi Suomessa. Klikinsäästäjä paljastaa, mitä uutisotsikossa ajetaan takaa. Palkinnon perusteissa korostetaan Mäkelän ansioita bakteriologian, virologian ja biotekniikan tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa sekä näiden tieteenalojen kehittämisessä ja käytäntöön soveltamisessa. Pääasia on, että lukijoita riittää. Palkinto myönnetään A.I. Professori Pirjo Mäkelä vastaanotti 22.11.1991 pidetyssä tilaisuudessa Ravitsemuksen Tutkimussäätiön, Suomalaisten Kemistien Seura ry:n ja Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae ry:n myöntämän A.I. Esimerkiksi terveystietoa on netissä tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta lukijoiden on vaikea arvioida sisällön laatua. Palkinnon luovuttamisesta päättävät Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae r.y. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Totuuden aika SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 2/1982 A.I. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Hyvä tieteen yleistajuistamisen opas on Tiina Raevaaran Tajuaako kukaan. Klikkaamme, jotta sinun ei tarvitsisi. Vuorineuvos Yrjö Pessi puhui samassa tilaisuudessa aiheesta ”Tavoitteena tieteen Nobelin palkinto Suomeen”. Virtanen -palkinto Kemia-Kemi 1/1992 A.I. Virtanen -palkinto muodostuu hopeisesta professori Aimo Tukiaisen muotoilemasta mitalista ja 20 000 markan rahapalkkiosta. Virtanen -palkinto luovutettiin 17. Emme siis vielä elä totuuden jälkeistä aikaa. 39 1/2017 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). pnä joulukuuta 1981 Tampereen yliopiston rehtorille professori Jarmo K. Tilanteessa, jossa mielipide ja henkilökohtainen kokemus haastavat tieteen, Tiina Sarja pohtii, Kuka oikein tietää. Tieteellisten seurain talossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa prof. Professori Mäkelän luennon aiheena oli ”Bakteerien molekyylibiologiasta väestön sairauksien ehkäisyyn”. Edes kaikki toimittajat eivät pitäydy jutuissaan tosiasioissa. ja Suomalaisten Kemistien Seura r.y. Tiedetoimittajat opastavat kirjassaan Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia valikoimaan ja arvioimaan myös tiedeuutisia. Esimerkki villistä menosta on, kun luotettavana pidetty media julkaisee tiedeuutisen, jossa väitetään hammastahnan aiheuttavan syöpää, aivovaurioita ja autismia. A.I. Facebookissa toimivan Klikinsäästäjä-sivuston motto kuuluu: Älä tuhlaa aikaasi huonoon journalismiin. Virtanen -palkinnon. SOSIAALISESSA mediassa kuka tahansa voi sanoa töräyttää mitä tahansa. JSN:n huomautus osoittaa, että median laadunvalvonta toimii. Hammastahnauutisoinnin käsitellyt Julkisen sanan neuvosto antoi lehdelle huomautuksen journalistin eettisten ohjeiden rikkomisesta – peräti neljässä eri kohdassa. MYÖS OSA bloggaajista on havahtunut tiedon kirjavuuteen. Id a Pi m en of f. Virtanen -palkinto professori Pirjo Mäkelälle Ensimmäinen A.I. Hiljattain perustetun Antidootti-portaalin tavoitteena on koota yhteen kaikki suomalaiset kirjoittajat, jotka sitoutuvat yhteisten sääntöjen pohjalta tuottamaan tutkittua, asiallista ja laadukasta tietoa terveyskysymyksistä
Nuortila joutui koko uransa ajan matkustelemaan ulkomaille neuvotteluihin, joissa hän usein oli ainoa nainen. Jos muut ovat sen tehneet, he ovat olleet kyllin kohteliaita ollakseen hiljaa.” ”Allekirjoitan tuon yhä”, pian 88 vuotta täyttävä kemian grand old lady Raili Nuortila näyttää sitaattiaan lehtijutusta vuodelta 1989. Hän ehti lomillaan suorittaa tenttejä, kunnes kaatui heinäkuussa 1944. Niin siihen aikaan pakattiin”, Nuortila naurahtaa. • Suomen Pankin idänkaupan osaston päällikkö 1972–1978. Kah. ”En ollut ikänäni nähnyt kuin kaksi tuotantolaitosta, meijerin ja Vääksyn myllyn, joihin kumpaankin ajelin hevosella tavaraa”, Nuortila hymyilee. Siitä ei kuitenkaan huomauteltu, sillä suomalainen meni aina ”asia edellä” ja antoi kuulua, mitä ajatteli. Niin saatiin perheeseen viimein myös juristi.” Koska Raili oppi lukemaan jo nelivuotiaana, hänet laskettiin kouluun kuusivuotiaana. Yhtiö tarjosi teekkarille myös kesätöitä. • Naimisissa, 4 lasta, 10 lastenlasta, 2 lastenlastenlasta. Aiheen antoi professori Pekka Kirjakka, joka oli vuonna 1948 perustetun Teknos-Tehtaat Oy:n tieteellinen taustatuki. Vielä lukiolaisena hän ei osannut ajatella työmaakseen kemiaa, saati teollisuutta. Vanhin veli Heikki oli ylioppilaaksi valmistuttuaan 1941 aloittanut asevelvollisuuspalvelunsa ja sähkötekniikan opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Päälle pantiin kansi, jota pamautettiin puukalikalla. ”Nuorin veljeni Antti jäi viljelemään tilaa keskikoulun jälkeen. Hän lähti iltalukioon ja oikeustiedettä opiskelemaan. Käytyään kolme vuotta kiertävää kansakoulua tyttö Raili Nuortila • Syntynyt Asikkalassa vuonna 1929. Viitisentoista vuotta myöhemmin hän kiinnostui maaja vesioikeudesta, kun Helsinki oli aloittanut Päijännetunnelin kaivuun kotikylän peltojen alta. • Kemian Keskusliiton/Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja 1978–1993. ”Pitäjänmäen aseman taakse pystytetyssä parakissa oli keittopytty ja muutama maalinsekoitusastia, joista maalit kaadettiin purkkeihin. Alan valintaan saattoi vaikuttaa perhettä kohdannut menetys. Sisko Loikkanen ”En ole koskaan kiinnittänyt huomiota sukupuoleeni. ”Ompelin hääpukuni edellisenä yönä. Silloin ajateltiin, että aviomiehet elättäkööt.” Nuortilalle potkut olivat tylyt. Viisi meistä elää edelleen.” Ylioppilaaksi kouluttautunut äiti ja kauppaopiston käynyt isä kannustivat katrastaan opintielle. Terve itsetunto on peräisin kotoa Asikkalasta, jossa Raili Vilppula syntyi suurperheen viidenneksi lapseksi vuonna 1929. Isoveljen opinahjo alkoi vetää pikkusiskoa puoleensa. Lopputyössään Nuortila tutki hartsin valmistusta koivusta peräisin olevasta raaka-aineesta. Elämänkumppani Aarne Nuortila löytyi ylioppilaskunnan riennoista. • Lisenssiviraston osastosihteeri ja esittelijä 1953–1957. • Ylioppilas 1946, kemian diplomiinsinööri 1953, kauppatieteiden maisteri 1977. Kun se onnistui, Nuortila painoi valkolakin päähänsä Lahden yksityisessä tyttölyseossa vuonna 1946, nipin napin 17-vuotiaana. maanpuolustusjärjestöissä. ”Sama kätilö hoiti peräkammarissa maailmaan meidät kaikki kahdeksan. • Lukuisia luottamustehtäviä mm. 40 KEMIA 1/2017 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Raili Nuortila Kemianteollisuuden rautarouva Raili Nuortila tunnetaan suomalaisen kemianteollisuuden järkähtämättömänä järjestöjohtajana. Ensi juhannuksen alla tulee kuluneeksi 64 vuotta heleästä sunnuntaiaamusta, jolloin pariskunta vihitytti itsensä Porvoon tuomiokirkossa. Sitten tuli odottamaton käänne: markka devalvoitiin, ja samalla ulkomaankauppaa alettiin vapauttaa. Sisarusparvesta valmistui kaksi ekonomia, lääkäri, eläinlääkäri, hammaslääkäri ja insinööri. Neljän virastovuoden aikana Nuortila pääsi seuraamaan, mitkä yritykset anoivat valuuttaa ja millaisten kemikaalien hankkimiseen. Tilanne iski välittömästi lisenssivirastoon. ”Kun menin seuraavana aamuna töihin, sain kuulla suunnitelman: naimisissa olevat naiset ulos. • Harrastaa ranskan ja venäjän opiskelua sekä liikuntaa. Parin päivän päästä menimme Aden kanssa Asikkalaan ja ilmoitimme perheille, ettei tarvitse häitä järjestää.” ”Naimisissa olevat ulos” Professori Kirjakka vinkkasi vastavalmistuneen diplomi-insinöörin osastosihteeriksi lisenssivirastoon, jonka tehtävänä oli maan vähäisen ulkomaanvaluutan jakaminen. • Kumiteollisuusyhdistyksen asiamies 1961–1968. vaati päästä oppikouluun. • Suomen Teollisuusliiton apulaisosastopäällikkö ja osastopäällikkö 1958–1972
Se pitää minut liikkeellä. Myös ranskan ja venäjän opinnot jatkuvat entiseen tapaan.” Eniten Raili Nuortila iloitsee tänä päivänä terveydestään ja suuresta perheestään. Suomen Teollisuusliitto tarvitsi kemian termistön hallitsevaa osaajaa laatimaan lausuntoa tullitariffin nimikkeistön uudistamishankkeesta. Hyvän voinnin yksi lähde on säännöllinen kuntoilu Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa. ”Hän ihmetteli, että mikäs se niin mielenkiintoinen homma on, että pitää pankista lähteä.” Mielenkiintoinen homma oli Kemian Keskusliiton toimitusjohtajan tehtävä. Nuortila hangoitteli vastaan, mutta Lassilalla oli konstinsa. Viimeksi jouluna kotiin Museokadulle kokoontui 23 henkeä lähisukua. Tuttavien illanvietossa hän kysäisi muina miehinä eräältä vieraalta, arveliko tämä 40 vuotta täyttäneiden naisten vaivautuvan enää oppimaan mitään uutta. ”Siitä on nyt 23 vuotta ja enemmän kuin 23 kiloa”, Nuortila hymyilee. Isoisoäidiksi ehättänyt Nuortila on avoimesti onnellinen ”klaanistaan”. ”Se oli niin osuva heitto, että seuraavana päivänä ilmoitin suostuvani.” Espoon työväenopistossa 1960-luvulla alkaneista venäjän opinnoista oli suuri hyöty nyt, kun Nuortilan ulkomaanmatkat suuntautuivat usein Moskovaan. Työn ohessa Nuortila suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Pankin johtokunnassa toimineelle Jaakko Lassilalle oli selvää, kenet hän halusi tehtävään. Kuuden vuoden kuluttua Nuortila joutui kuitenkin kertomaan esimiehelleen, pääjohtaja Mauno Koivistolle, siirtyvänsä muualle. 41 1/2017 KEMIA M ar kk u Jo ut se n ”Koskaan en ole töitä hakenut”, Raili Nuortila kuittaa vaikuttavan uransa teollisuusja talousmaailman eturintamassa. ”Suuri perhe on uskomaton ilon aihe.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Seuraavaksi tarvittiin vetäjää Suomen Pankin idänkaupan osastoon. den pikkulapsen äidillä oli kyllä arkkitehtimies, mutta tämä oli juuri lähtenyt Asla-stipendin turvin opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Pätkäpestin päätyttyä liitossa avautui kauppapoliittisen osaston apulaispäällikön paikka, johon Nuortila valittiin. Keskeisen osan työtä muodostivat kansainväliset asiat, etenkin Euroopan vapaakauppajärjestö Eftan ja talousyhteisö EEC:n toiminnan seuraaminen. ”Käyn Arbiksen treeneissä kolme kertaa viikossa. Saimme niiltä tuoretta tietoa paljon enemmän kuin viranomaisten kautta koskaan.” Työuran viimeisin käänne tapahtui vuotta ennen eläköitymistä, kun työnantajan nimi vaihtui Kemianteollisuus ry:ksi, ja toimintaan liitettiin työnantajaedunvalvonta. ”Kun Suomessa alettiin miettiä liittymistä EU:hun, meillä oli jo valmiina suorat yhteydet ulkomaisiin järjestöihin ja tieto EEC:n toimista kemian alalla. ”Erityisen positiivisia muistoja minulla on monista osaavista ja aina yhteistyöhön valmiista työtovereista ja hallituksen jäsenistä, etenkin aloitteellisista puheenjohtajista, jotka kehittivät luovaa keskustelua järjestön tavoitteista.” Mieluisaa oli myös jäädä vapaalle 40-vuotisen työuran jälkeen vuoden 1993 lopulla. sisko.loikkanen@yle.fi. ”Treenit pitävät liikkeellä” Raili Nuortila kuvaa aikaansa työelämässä antoisaksi. ”Joku oli vihjaissut, että olisin siihen kuin räätälin tekemä.” Niin käynnistyi Nuortilan 15-vuotinen urakka suomalaisen kemianteollisuuden palveluksessa ja etujärjestön keulakuvana. Myöhemmin hän eteni osaston päälliköksi. Esimiehensä pakeille marssineelle Nuortilalle löytyi uusi kiinnostava työ. Osoitteeksi tuli jälleen Eteläranta 10, jossa Nuortila oli työskennellyt 15 vuotta Suomen Teollisuusliitossa
Kun tutkijat lisäsivät hankajalkaisten ruokavalioon hieman rapamysiiniä, nämä polskuttelivat altaissaan tavanomaisten 12–25 elinpäivän sijaan yli 30 päivää. Rapamysiini puolestaan on linnanherra, joka sanelee portinvartijalle, kuinka paljon porttia avataan. opiston tutkija Matt Kaeberlein paneutuu Seattlessa ikään liittyviin sairauksiin, ikääntymisen mekanismeihin ja keinoihin säädellä vanhenemista. Vertailuryhmän hiiret saivat rapamysiinin sijaan lumelääkettä. Jos taas aine tekisi meille saman kuin hankajalkaisille, yhä useampi meistä viettäisi myös 120-vuotisjuhliaan.. Rapamysiiniksi ristitty aine on venyttänyt koe-eläinten ikää yli puolitoistakertaiseksi. Rapamysiiniä käytetään tätä nykyä • Hyljintäreaktion torjumiseen elinsiirroissa • Eräiden syöpien, kuten munuaisja rintasyövän hoidossa • Sepelvaltimon uudelleenahtautumisen ehkäisemiseen pallolaajennuksen jälkeen Rapamysiiniyhdisteitä • Sirolimuusi (rapamysiini, kauppanimi Rapamune): C 51 H 79 NO 13 • Everolimuusi (Afinitor): C 53 H 83 NO 14 • Temsirolimuusi (Torisel): C 56 H 87 NO 16 TOR tai mTOR = rapamysiinin kohdeproteiini (Target of Rapamycin, mechanical Target of Rapamycin) teita. Kuusikymppisellä naisella on laskennallisesti edessään vielä liki kolme vuosikymmentä, eli hän hätyyttelee 90 ikävuoden rajaa. Tanskalaisen Roskilden yliopiston tutkijat kasvattivat altaissa Acartia tonsa -hankajalkaisia. Muissa tutkimuksissa yhdiste on pidentänyt esimerkiksi hiivasienten (Saccharomyces cerevisiae), sukkulamatojen (Caenorhabditis elegans) ja banaanikärpästen (Drosophila melanogaster) elinaikaa. Mies eläisi 80 vuoden sijasta noin 90 vuotta, ja nainen ehtisi juhlia satavuotispäiväänsä. Jos rapamysiini vaikuttaisi ihmiseen samoin kuin hankajalkaiseen, eläisimme 120-vuotiaiksi. TOR-kompleksi säätelee syötteiden vaikutuksia, kuten proteiinisynteesiä, proliferaatiota eli solujen leviämistä, autofagiaa eli solun sisäistä kierrätystä ja muita ”tulosteita”, joista solun kasvu riippuu. TOR taas on ikään kuin portinvartija. Soluun tulee sen ulkopuolelta aminohappoja, glukoosia ja muita ravinPääsiäissaarten ihmeaine pidentää ikää Pääsiäissaarilta löytyi aikoinaan yhdiste, jolta on sittemmin havaittu erikoisia ominaisuuksia. Nykyisellä terveydenhuollon tasolla 60-vuotias suomalaismies elää keskimäärin vielä rapiat 20 vuotta eli saavuttaa ainakin 80 vuoden rajapyykin. 42 KEMIA 1/2017 Kalevi Rantanen Laboratoriokokeissa rapamysiini on tehnyt koe-eläinten eliniälle ihmeitä. Näyttöä kerätään Tanskalaiset hankajalkaiset eivät ole ainoita, joille rapamysiini on tarjonnut ikälisän. Niiden kuolema koitti hieman yli 32 kuukauden iässä. Parhaimmillaan pikkuäyriäisten ikä piteni 66 prosenttia. Lisäksi tulijoina ovat esimerkiksi kasvutekijät, stressi ja muut syötteet. Siinä, missä ilman rapamysiiniä jääneet jyrsijät elivät keskimäärin 28 kuukauden ikään, rapamysiinihiiret porskuttivat reilut neljä kuukautta pidempään. Ne ovat pikkuruisia äyriäisiä, joiden elämänkaari on yleensä parikymmentä päivää. Tutkijat arvelevat, että TORin vauhtia vähentävä rapamysiini vaikuttaa kalorirajoituksen tavoin. Yhdysvaltalaisen Washington-yliTutkijoiden mukaan laboratoriohiiren 20 kuukautta vastaa ihmisellä noin kuuttakymmentä ikävuotta. Jyrsijöille rapamysiini toi siis 14 prosentin iänpidennyksen. Jos rapamysiini vaikuttaisi ihmisellä samassa suhteessa kuin hiirellä, saisimme lisäikää vuosikymmenen verran. Kaeberlein ja hänen kollegansa kokeilivat rapamysiiniä joukolla 20 kuukauden ikäisiä hiiriä. Proteiinikompleksi sai sveitsiläisiltä löytäjiltään nimen TOR osittain siitä syystä, että saksan kielen Tor tarkoittaa kaupungin porttia. Rapamysiini eli sirolimuusi on monimutkainen orgaaninen yhdiste, joka vaimentaa toisen yhdisteen, TOR-proteiinikompleksin toimintaa. Tutkijat selvittävät, voisiko aineesta tulla myös ihmisen vanhenemisen hidastin. Tiedossa on, että kun ravinnonsaanti on sopivan niukkaa, ikä pitenee
43 1/2017 KEMIA Eteläisellä Tyynellämerellä sijaitsevat Pääsiäissaaret tunnetaan etenkin jättimäisistä moai-patsaistaan. 1960-luvun tutkijat löysivät saaren maaperästä kiinnostavan yhdisteen, joka sai nimen rapamysiini.
Sen sijaan Nógrády löysi jotakin muuta – tosin tietämättään. Joukko kanadalaisia tutkijoita rantautui vuonna 1964 Pääsiäissaarille, joiden nimi paikallisella kielellä on Rapa Nui. Tutkijat eivät ole löytäneet asiasta yksimielisyyttä.. Pian rapamysiiniltä löytyi lisää kiinnostavia ominaisuuksia. KEMIA 1/2017 Rapamysiinin ja sen sovellusten oli ”pakko” tulla ennemmin tai myöhemmin. Yhdysvaltain lääkevirasto FDA hyväksyi rapamysiinilääkkeen vuonna 1999. Tutkija päätti tuolloin kokeilla, tehoaisiko rapamysiini tautiin. Tutkimuksen yllätykset Seuraavaksi Ayerstin mikrobiologi Suren Sehgal keksi syystä tai toisesta lähettää rapamysiininäytteitä syöpätutkijoille. Vuonna 1972 lääketutkijat eristivät yhdestä näytteestä Streptomyces hygroscopicus -bakteerin tuottaman yhdisteen, joka tappoi sieniä. Sehgalilla todettiin vuonna 1998 syöpä, ja lääkärit antoivat hänelle kaksi vuotta elinaikaa. Lääkeyritys Ayerst Pharmaceuticalsin tutkijat olivat ryhtyneet etsimään bakteeriperäisiä lääkeaineita luonnosta. Tutkijoiden hämmästykseksi rapamysiini päinvastoin tuhosi syöpäsoluja. Rapamysiinipohjaiset syöpälääkkeet tulivat markkinoille Sehgalin kuoleman jälkeen. Sattumien sanelema taival Kuinka vanhaksi ihminen voi ylipäätään elää. Hankkeen tuloksena syntyi elinsiirtopotilaille tarkoitettu lääke hyljintäreaktiota vastaan. ”Väistämättömäksi” väitetty kehityskulku perustuu todellisuudessa moniin sattumiin. Tutkijoiden tarkoituksena oli kerätä uutta tietoa perimän ja ympäristön vaikutuksesta ihmisten terveydentilaan. Sen myötä kaikki rajoitukset rikkoutuisivat. Yhdisteen tie apteekin hyllylle osoittautui silti pitkäksi. Ensimmäinen niistä oli odottamaton bakteerilöytö. Aineen havaittiin heikentävän elimistön immuniteettia. Tarkemmissa selvityksissä kävi ilmi, että rapamysiini voi sekä vahvistaa että heikentää vastustuskykyä. Suren Sehgal oli tutkija kirjaimellisesti henkeen ja vereen. Hänen ajatuksensa oli vastoin arkiajattelua. Mikä on elämän maksimipituus, jos sitä kyetään venyttämään tieteen keinoin. Tämä tapahtuisi heidän ennustuksensa mukaan ”neljännesvuosisadassa” – eli viimeistään vuonna 2029. Tiedemiehenä hän halusi kuitenkin selvittää, oliko muutos todella rapamysiinin ansiota. Hänen vaimonsa kertoi Giffordille tutkijan viimeisistä sanoista. He saivat Nógrádyn näytteet käyttöönsä. Tyynenmeren saaret, joiden väestö eli lähes eristyksissä muusta maailmasta, toimivat heidän elävänä laboratorionaan. ”Suurin tyhmyys elämässäni oli lopettaa rapamysiinin käyttö”, tämä oli lausunut. Sitten Ayerst fuusioitiin Wyethin, toisen lääkeyrityksen kanssa, ja tutkimus käynnistettiin uudelleen. Toiset tutkijat taas ennustavat nanoteknologian mullistavan maailmamme. He antoivat yhdisteelle nimen rapamysiini. Arviot vaihtelevat suuresti. Näytekokoelma hautautui arkistoon, kunnes apuun tuli seuraava sattuma. Täältä ikuisuuteen. Syöpä rauhoittui. Hän keräsi Pääsiäissaarilta yhteensä 67 maaperänäytettä. Hänen vaimonsa Ajai kertoi tarinan lopun toimittaja Bill Giffordille, joka on kirjoittanut kirjan ikääntymistutkimuksista. Rapamysiinin tarina uhkasi tyssätä siihen. Niinpä hän lopetti lääkityksen. Näin sanoo moni nyt, mutta kyse on jälkiviisaudesta. Jos yhdiste huononsi immuniteettia, sen pitäisi vähentää elimistön vastustuskykyä myös syöpää vastaan. Lääkeyhtiön johto katsoi, ettei rapamysiini tarjonnut riittävästi kaupallisia mahdollisuuksia, joten aineen tutkimukset lopetettiin vuonna 1982. Montrealin yliopiston mikrobiologi Georges Nógrády halusi selvittää, miksi saarten asukkaat näyttivät olevan vastustuskykyisiä tetanukselle eli jäykkäkouristukselle. He väittivät vuonna 2004, että ihmisestä tulee kuolematon. Pisimmälle menivät futuristi Ray Kurzweil ja lääketieteilijä Terry Grossman. Sc an sto ck ph oto Mikä on ihmisiän teoreettinen yläraja. Syöpä ärhäköityi taas, ja Sehgal menehtyi vuonna 2003. Vastausta kysymykseensä hän ei ilmeisesti kuitenkaan saanut. Päätelmä perustuu tietoihin elinajan kehittymisestä historian mittaan. Newyorkilaisen Albert Einsteinin collegen tutkija Xiao Dong kollegoineen julkaisi viime lokakuussa Nature-lehdessä tutkimuksen, jonka mukaan ihmisiän luonnollinen yläraja on noin 115 vuotta. Sitä vanhemmiksi elävät ovat tulevaisuudessakin vain yksittäisiä poikkeuksia, ryhmä sanoo
Tutkija muistuttaa, että rapamysiinillä ei voida varsinaisesti hoitaa ikääntymiseen liittyviä tauteja. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Rapamysiini viestittää kantasoluille signaalia ravinteiden niukkuudesta.. ”Hiirikokeissahan voidaan jo nyt ”nuorentaa” useita ikääntymisen mukana heikentyviä parametreja.” Katajiston laboratoriossa pyritään löytämään kantasolujen ja niiden naapurisolujen viestinnästä keinoja, joilla kudosten uusiutumista voidaan parantaa nuorelle tasolle ilman, että rapamysiinin sivuvaikutuksista on haittaa. Tutkimuksella on paljon kytkentöjä rapamysiiniin. ”Rapamysiini nimenomaan muokkaa yksittäisten solujen, kudosten ja koko organismin metaboliaa niin, että kantasolut aktivoituvat ja pysyvät aktiivisina.” Rapamysiini toimii kantasoluille viestinä, joka jäljittelee signaalia ravinteiden niukkuudesta. Viesti kantasoluille Suomessa rapamysiiniin on perehtynyt muun muassa dosentti Pekka Katajisto. Koirakoe edellyttääkin toistoja, sillä aineen pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä tuntemattomat. Sc an sto ck ph ot o David Sabatinin laboratoriossa Yhdysvalloissa”, Katajisto kertoo. ”Olen myös viettänyt neljä vuotta Rapamysiinin iänpidennyskykyä on testattu jo nisäkkäilläkin. ”Kantasoluhoito ja mTOR-inhibointi rapamysiinillä eivät ole mitenkään kilpailevia tai vastakkaisia tapoja hidastaa ikääntymistä”, tutkija huomauttaa. Lupaavia tapoja ovat kudosten omien kantasolujen uudelleenohjelmointi sekä kokonaan uusien kantasolujen transplantaatio. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Katajiston omassa laboratoriossa tutkitaan kantasolujen ja ikääntymisen yhteyttä. Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä akatemiatutkija toimii myös ruotsalaisen Karoliinisen instituutin apulaisprofessorina. ”Mutta sillä voidaan hidastaa ikääntymisen haittojen ilmenemistä ja kenties myös ikääntymistautien etenemistä.” Kun syntyneitä vaurioita halutaan todella korjata, kantasolujen aktivointiin tarvitaan muita keinoja. Lupaavat tulokset antavat tutkijoiden mukaan perusteet tutkimuksen jatkamiselle. Niillä yhdisteen todettiin parantavan sydämen toimintaa. Mitään haittavaikutuksia rapamysiinin ei huomattu aiheuttavan. Ensimmäiseen tutkimusvaiheeseen osallistui 40 seurakoiraa. Maineikkaassa MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) työskentelevä Sabatini on selvittänyt, kuinka rapamysiini toimii nisäkässoluissa. Juuri hän osoitti, että yhdiste vaimentaa mTOR-kinaasia, joka säätelee muun muassa solujen kasvua. Hiirillä aine on tepsinyt ja koirillakin parantanut sydämen toimintaa. Juuri tämä on rapamysiinin ikääntymistä hidastavista efekteistä Katajiston mielestä kaikkein merkityksellisin. 45 1/2017 KEMIA Matt Kaeberleinin ryhmä on aloittanut rapamysiinitutkimukset myös koirilla. Silloin kantasolut keskittyvät itsensä uudistamiseen sen sijaan, että tuottaisivat uusia soluja kudoksen varsinaisia toimintoja varten
Kun Cutrin hiljattain esitteli lehdistölle uusimmat tuotteensa, pääosassa olivat kuitenkin suolaja sokerisuihkeet eli mekaanisella pumpulla toimivat non-aerosolit. Lisäksi tilan ilmanvaihdon on oltava riittävä tai sekoittamisen pitää tapahtua kaapissa, joka imee kemialliset höyryt”, Ojanen kertaa saamaansa oppia. Useimmat hiustuotteet sisältävät hajusteita, joten niitä on vaikea välttää. Freonien käyttöä rajoitettiin yleisesti, kun niiden todettiin tuhoavan ilmakehän otsonikerrosta. Teknokemia pitää Kutrit kunnossa Sampoot, hoitoaineet, hiusvärit ja kampauksen ojennuksessa pitävät kiinnikesuihkeet ovat tämän päivän ihmiselle itsestäänselvyys. 46 KEMIA 1/2017 Oy:n entinen pitkäaikainen toimitusjohtaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja. ”Yhä useampi pyytää käyttämään hajusteettomia ja ei-allergisoivia aineita. Ojanen muistaa silti kuulleensa lääkärin ohjeesta, jonka mukaan parturi-kampaajien tulisi käyttää suojaimia aina, myös hiuksia leikattaessa. Kosmetiikka-aerosoleissa niiden käyttö lopetettiin kokonaan. Ollaan siis menossa luonnollisempaan suuntaan. Hänen työpaikkansa ilmanvaihto on niin hyvä, ettei erillistä kaappia tarvita. Sittenhän jäljelle jäisivät vain kasvija suoravärit.” Kampaaja värjää itse myös omat hiuksensa. ”Hiuskiinneaerosoleja tarvitaan, Marja-Liisa Kinturi ”Jokainen sampoo pesee hiukset puhtaiksi, mutta kun halutaan tehdä hyvä sampoo, tarvitaan aika paljon kemiaa”, toteaa George Berner. Myöhemmän ajan punkkarit säilöivät piikkisikaa muistuttavat hiusluomuksensa kuosiinsa sokerivedellä. ”Kotona en kuitenkaan käytä hapetevärejä vaan mahdollisimman hellävaraisia värejä, joissa ei ole hapettuvia pigmenttejä.” Väriaineiden lisäksi myös permanenttiaineet ovat Ojasen mielestä kehittyneet entistä paremmiksi. XZ:n menestys perustuu alan konkarin mukaan siihen, että sampoo on kehitetty varta vasten suomalaisille hiuksille, jotka poikkeavat monien muiden, etenkin aasialaisten tai afrikkalaisten, hiuslaaduista. ”Käsineistä olemme keskustelleet kollegoiden kesken ja todenneet, että nitriilikäsineet ovat suojaavampia kuin vinyyliset. Koulutuksessa tulevat hiusammattilaiset perehdytettiin myös työsuojeluun. Sen opin vasta myöhemmin, että käsineitä pitää vaihtaa puolen tunnin välein.” Hengityssuojaimista koulussa ei puhuttu. Tyylit ovat vaihtuneet moneen kertaan, mutta samat keinot ovat käytössä yhä. Aerosolisuihkeista ei alalla luovuta, sillä niillä on oma tehtävänsä. Berner on legendaarisen suomalaisen XZ-sampoon luoneen Berner Kampaaja tuntee ohjeet Viidettä vuotta kampaajana työskentelevä Karita Ojanen pesee, leikkaa ja värjää asiakkaiden hiuksia ja loihtii niihin kampauksia Step In -kampaamossa Helsingin Tapaninkylässä. Kun hiusten tupeeraus 1960-luvulla tuli muotiin, kuohkeat kampaukset pidettiin ruodussa kerroksella hiuslakkaa, jota suihkutettiin aerosolipulloista surutta. ”Lakka tai hiuskiinne aerosolina on edelleen yksi tuotemuoto”, vahvistaa Cutrin Oy:n tuotekehityspäällikkö Päivi Mäkinen. Ohjetta noudattanevat harvat. Pidän alastani niin paljon, että toivon työni ehkä olevan jonkinlaista siedätyshoitoa.”. Tosin hiusväreistä on varmaan aika mahdotonta kokonaan poistaa PPD:tä. Valveutuneet asiakkaat Asiakkaat ovat Ojasen mukaan entistä valveutuneempia sen suhteen, mitä kemikaaleja kampaamossa käytetään. Hän on valmistunut kampaajaksi nykyisin Stadin ammattiopistona tunnetun koulun kauneudenhoitoalan koulutusyksiköstä. Tätä nykyä aerosolien ponneaineina hyödynnetään esimerkiksi propaania, butaania ja dimetyylieetteriä. Kuluttajat odottavat ja valmistajat kehittävät entistä turvallisempia hiuskemikaaleja. ”Ensimmäisenä tulee mieleen käsineiden käyttö erityisesti värejä sekoitettaessa. Yritän välttää niitä mahdollisimman paljon. Mutta aineista on saatu esimerkiksi hajuttomampia.” Kampaajien yleisin allergia on hajusteyliherkkyys. ”Ammoniakkia niissä ei tietysti voi korvata, muutenhan aine ei toimisi. ”Se on minulle riski, sillä olen allerginen monille asioille, kuten koivulle ja monille ruoka-aineille
”Esimerkiksi värija permanenttiaineet ovat kehittyneet entistä parempaan suuntaan”, ammattilainen sanoo. Sen sijaan meillä syntyy maahantuoduista valmiista raaka-aineista lopputuotteita moniin eri tarkoituksiin, niin hiusten pesuun, hoitoon kuin kiinnitykseenkin. ”Nykyään tavallisimmin käytössä olevat emulgaattorit ja pinta-aktiiviaineet valmistetaan synteettisesti käyttäen lähtöaineena kasviöljyjä.” Hiustenhoitotuotteiden raaka-aineita valmistetaan Suomessa vähän. Marja-Liisa Kinturi tuotteisiin. 47 1/2017 KEMIA sillä ne tuottavat hienojakoisemman pisaran kuin mekaaniset pumput. Turvallisuus edellä Hiuskosmetiikan tuotteiden valmistusta säätelee vuonna 2013 uudistettu Hiustenhoitotuotteissa siirrytään mineraalija eläinperäisistä lähtöaineista kasviöljypohjaisiin.. Hiusten hoitoaineiden kemiassa muutos näkyy ennen kaikkea siirtymisenä mineraalija eläinperäisistä lähtöaineista kasviöljypohjaisiin Kampaaja Karita Ojanen hyödyntää hiustuotteita monipuolisesti. Isompi pisarakoko kastelee ja helposti latistaa kampauksen”, Mäkinen selvittää
Kehityksen takana olivat entistä paremmat pesumahdollisuudet, sähköiset hiustenkuivaajat, -kihartimet ja -suoristimet sekä suuri valikoima uusia hoitoja muotoilutuotteita. Asetuksen liitteissä sanellaan, paljonko rajoitetusti sallittua ainetta, kuten vetyperoksidia, tuotteessa saa olla. Kuluttajia enemmän hiustuotteiden aineille altistuvat kampaajat. ”Tiedämme ja tunnemme yleisimmin allergisoivat aineet ja yritämme välttää niitä. Harjattaessa puuteri poisti samalla tavoin hiuksista rasvaa ja likaa. Aluksi peruukit olivat vaaleamman tai tummemman ruskeita, mutta vähitellen voitolle pääsi puuteroitu valkoinen malli. Se tietysti edellyttää, Hiuksiin levitetty puuteri toimi kuin nykyajan kuivasampoo. Peruukista permanenttiin Väriä hiuksiin on haluttu jo varhain. Tapa pestä hiukset liki päivittäin tai ainakin pari kertaa viikossa yleistyi vasta 1920-luvun jälkeen. Tiuha peseminen olisi entisaikaan ollut tuhoisaa, sillä käytettävissä ei ollut nykyisen kaltaisia hiustenhoitotuotteita. Cutrin tekee arvioinnin yhteistyössä ulkopuolisen toksikologin kanssa. Aikoinaan kampaus saatettiin myös puuteroida. pakkausmerkinnöin. luokkien välillä. Myös miesten hiukset alkoivat pidentyä 1600-luvulla, ja koska kaikkien omat hapset eivät olleet riittävän pitkiä ja tuuheita, peruukit yleistyivät. Kiellettyjä ovat myös aineet – kuten vaikkapa liuottimet – jotka eivät vaarallisuutensa takia sovellu käytettäviksi kosmetiikassa. Permanentin keksiminen 1920-luvulla vauhditti lyhyen tukan leviämistä. Artois’n kreivittären ei tarvinnut huolehtia hiuksistaan itse. Yksi hiustuotteiden käytön ongelma ovat allergiat. Pakkaukseen pitää merkitä niin valmisteen ainesosat, valmistajan nimi ja osoite kuin tuotetiedot molemmilla kotimaisilla kielillä. Vastaus kuuluu: eipä juuri pestykään. Kaikista tuotteista on tehtävä myös turvallisuusarviointi, joka kattaa mahdolliset haitat niin terveydelle kuin ympäristöllekin. Vallankumouksen jälkimainingeissa hiukset myös lyhenivät, kunnes 1800-luvun toisella vuosikymmenellä tulivat muotiin pitkät, molemmin puolin kasvoja riippuvat kiharat. Alan teollisuus on yhdessä Teknokemian Yhdistys ry:n kanssa laatinut heille oppaan tuotteiden turvallisesta käytöstä. Lipeästä tehdyt saippuat eivät olleet kovin hellävaraisia. Lyhyt tukka oli orjuuden merkki vielä keskiajalla. Siinä missä ylimykset ja hallitsijat erottuivat tavallisesta kansasta huoliteltuine hiuksineen ja näyttävine kampauksineen, ruumiillista työtä tekevät pitivät tukkansa käytännöllisen lyhyenä. Vasta Ranskan vallankumous 1700-luvun lopulla mullisti muodinkin niin, että sekä peruukista että puuterista luovuttiin. Kampaajia neuvotaan myös suojautumaan asianmukaisesti. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa sekä naiset että miehet palasivat taas pidempiin hiuksiin. Samoin toimii moderni kuivasampoo, johon moni turvautuu silloin, kun aikaa hiusten vesipesuun ei ole. Täysin kiellettyjä ovat tyypillisesti aineet, joilla on lääkevaikutusta. ”Lisäksi tuotteista on pidettävä yllä tuotetiedostoa, josta käyvät ilmi muun muassa reseptit, työohjeet, laadunvarmistustulokset, materiaalien spesifikaatiot, kaikki tuotteelle tehdyt dermatologiset testit, mikrobiologiset tehotestit ja tuotteen tehokkuutta tarkoitukseensa mittaavat testit”, Mäkinen luettelee. Niitä ovat esimerkiksi lääkeaineet, hormonit ja puuduttavat aineet. Ensimmäiset tiedot hiusten värjäämisestä – tietenkin luonnonväreillä – ovat noin vuodelta 400 ennen ajanlaskumme alkua. 48 KEMIA 1/2017 EU:n kosmetiikka-asetus. Kuluttajat pidetään ajan tasalla Hiusten lyhyt historia Nykyajan ihminen pysähtyy joskus ihmettelemään vanhojen maalausten näyttäviä hiusrakennelmia ja miettimään, miten niitä oikein pestiin ja hoidettiin. Siinä määritellään muun muassa, mitkä aineet ovat kokonaan kiellettyjä tai ainoastaan rajoitetusti sallittuja hiustuotteiden raaka-aineita. Teemme tuotteet sellaisiksi, että niitä on turvallista ja helppoa käyttää. Naisten yleensä pitkät hiukset letitettiin yöksi. Uuden värin päähän saattoi saada myös peruukilla. Aamuinen harjaaminen poisti niistä likaa ja levitti niihin hiuspohjasta öljyä, joka toimi hoitavana aineena. Hiusmuoti vaihteli suuresti kulttuurista toiseen ja myös yhteiskunta
kinturi@dlc.fi. Niiden perusteella määritetään aineiden kosmetiikkakäytön sallitut ja turvalliset pitoisuudet.” Komitea on ottanut kantaa myös parafenyleenidiamiiniin eli PPD:hen, joka on eniten keskustelua ja myös huolta herättänyt hiusväriaine. ”Suoraväreissä pigmentti kiinnittyy hiuksen pinnalle, jolloin väri kestää vähemmän aikaa kuin muissa värjäystavoissa, mutta aiheuttaa vähemmän myös allergioita.” Kasviväreistä tunnetuin on henna, joka tuottaa kuparinpunaisia sävyjä. ”Mielipiteessä asetetaan PPD:lle turvallisen käytön pitoisuusrajat ja todetaan, ettei PPD:n ole todettu aiheuttavan syöpää. Komitean viimeisin mielipide aineesta on vuodelta 2012. Siinä pieni määrä väriseosta levitetään iholle esimerkiksi korvan taakse ja annetaan vaikuttaa vähintään yön yli. Tiedekomitea arvioi Tavallisimmin allergisoivia aineita ovat hajusteiden ainesosat, säilöntäaineet ja hiusväriaineet. Ne voivat siksi aiheuttaa pahojakin allergisia reaktioita. ”Käyttäjän vastuulla on noudattaa pakkauksissa esitettyjä varotoimenpiteitä ja käyttöohjeita. ”Monet niistä ovat hyvin tavallisia luonnossakin, esimerkiksi sitrusöljyissä esiintyvät aineet”, Mäkinen huomauttaa. 49 1/2017 KEMIA Kemikaalibloggari suosittaa herkkyystestiä Ansiokkaana tiedonvälittäjänä palkittu, Kemikaalikimara-blogia pitävä kemian diplomi-insinööri Anja Nystén muistuttaa, että hiusvärit ovat kosmetiikan voimakkaimpia kemikaaleja. Nykypunkkarien tyyli vetää hyvin vertoja rokokooajan kampauksille. Tunnetuimmat 26 hajusteallergeenia pitää merkitä tuotteisiin. ”Jos iho reagoi, värjäys kannattaa jättää väliin.” Aivan varma keino herkkyystestikään ei ole. ”Kattavissa tieteellisissä arvioissa otetaan huomioon uusimmat tutkimustulokset. Sokerivesi pitää värikkään irokeesin ryhdikkäänä. Vaihtoehtoiset värjäyskeinot ovat usein hyvä valinta. Syynä on mustan hennan sisältämä parafenyleenidiamiini. Myös parafenyleenidiamiinin johdannaisille on tehty vastaava turvallisuuden arviointi.” Kun etsitään kosmetiikan ainesosien turvallisuustietoa, Karine neuvoo ensin selvittämään, löytyykö aineesta SCCS:n mielipide, joka on hänen mukaansa tiedon paras lähde. Myös Karine muistuttaa aineiden käyttäjän omasta vastuusta. Väriskaalaa voidaan laajentaa muilla kasviväreillä, kuten sennalla ja indigolla. Tatuointi lisää riskiä saada hiusväreistä ihoreaktio jopa vuosien kuluttua tatuoinnista. Hän suosittelee hiusvärien kotikäyttäjille herkkyystestiä. ”Testit itsessään saattavat altistaa allergioille, eikä negatiivinen testitulos takaa, ettei värjäyksestä saisi reaktiota.” Nystén varoittaa etenkin mustan hennatatuoinnin ja hiusten värjäyksen yhdistelmästä. Hiusvärien turvallisuus tuntuu puhuttavan sitä enemmän, mitä useammin kaupungilla kävelee vastaan tulenpunaisia, teräksensinisiä ja yönmustia kutreja. ”Hiusväriaineiden turvallisuusarvioinneista vastaa Euroopan komission tiedekomitea SCCS”, kertoo asiantuntija Eeva-Mari Karine Teknokemian Yhdistys ry:stä. Esimerkiksi hiusväreissä on paljon turvallisuusohjeita, joita tulee noudattaa hiuksia värjättäessä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. että käyttöohjetta noudatetaan.” Se, että tuote ei sisällä allergisoivia aineita, on Mäkisen mukaan nykyisin myös kilpailuvaltti siinä missä tuotteen haitattomuus ympäristöllekin
Tehokkain salakuljetusmuoto oli tuoda viina maahan pirtuna, jossa alkoholi oli pienimmässä mahdollisessa tilavuudessa. • Vaurastui alkoholin salakuljettajana kieltolain (1919–1932) aikana. Paras niistä oli sinänsä vaatimattoman näköinen Kickan, jonka valttina oli ketterä koko yhdistettynä 16-solmuiseen moottoriin. • Kuoli köyhtyneenä Helsingissä vuonna 1954. ”Kun varasto oli ehtynyt, hän päätti hakea lisää Suomenlahden toiselta puolen.” Kansan keskuudessa kieltolain rikkomista ja salakuljetusta ei pidetty kovin vakavana rikollisuutena vaan. Etenkin Ahvenanmaan saaristolaiset pitivät häntä suorastaan sankarina. lainkuuliaisen kansalaisen viinakellarin sisällön ja ryhtyi sittemmin kaupustelemaan juotavaa eteenpäin hyvällä voitolla. Viinasäkit puunlatvaan Algoth Niskasta liikkui ja liikkuu yhä lukematon määrä tarinoita. Niska oli komea, elegantti ja kielitaitoinen maailmanmies, joka tasaisen hyväntuulisena oli aina valmiina seikkailuun. Niska oli muihin trokauksen johtajiin verrattuna poikkeus, sillä hän osallistui itse myös käytännön toimiin. Työskenteli useilla laivoilla. Kirjassaan Salakuljettajien kuninAlgoth Niska • Syntyi Viipurissa merikapteeni-isän ja muusikkoäidin viisilapsisen perheen kuopukseksi vuonna 1888. ”Ihmisissä asia herätti kahdenlaisia reaktioita: osa kansalaisista halusi mahdollisimman pian juomistaan eroon, kun taas toiset kaukonäköisesti hamstrasivat alkoholia tulevaa tarvetta varten. Niska keksi yhtenä ensimmäisistä käyttää niin sanottua torpedoa eli piilottaa pirtusäiliöt kokonaan veneen alle pois näkyvistä. Sellaista oli legendaarisen salakuljettajan Algoth Niskan (1888–1954) työ pahimmillaan – tai parhaimmillaan. Algoth Niska kuului jälkimmäiseen ryhmään”, kertoo Niskan vaiheita tutkinut kirjailija Kari Kallonen. • Kävi koulun Helsingissä Nya svenska läroverketissä ja opiskeli perämieheksi. pikemminkin eräänlaisena kansallisurheiluna. • Jalkapallon kaksinkertainen suomenmestari (Unitas 1908, Kiffen 1916). Niskan Sofia-täti teki aikoinaan bisnestä kauppaamalla helsinkiläishotelleihin viinipulloja, joihin tämä oli liimannut laadukkaampien juomien etiketit. Pelasi myös maajoukkueessa ja edusti Suomea muun muassa Tukholman olympialaisissa 1912. Sofia ei ollut tuoteväärentäjänä ainoa laatuaan, vaan filunkia harrastivat monet muutkin. Liitosta poika Jack. Pirtutrokarin uransa hän aloitti hieman sattumalta oman tätinsä esimerkin innoittamana. Tädin puuhailua seuratessaan Niska oivalsi, että väkijuomat ovat tuote, jota ihmiset himoavat hintaan mihin hyvänsä. Esimerkiksi portviiniä ja konjakkia pyrittiin ”vanhentamaan” johtamalla niiden läpi sähkövirta. 50 KEMIA 1/2017 Vuonna 1919 voimaan oli kuitenkin astumassa kieltolaki, joka sääti, että viinaa ei saanut myydä, varastoida eikä edes pitää hallussa. Arja-Leena Paavola Piileskelyä karikkoisen saariston pimeässä yössä, tullimiesten mielikuvituksellista harhauttelemista ja väliin jopa luotisateen väistelyä. Niska aloitti salakuljettajan uransa oman tätinsä esimerkin innoittamana. Algothin kolmesta sisaruksesta tuli oopperaja operettilaulajia ja yhdestä tanssija. • Toinen puoliso Celia Andersson (1928–1932). • Ensimmäinen vaimo Magda Aufrichtig (1915–1924). Rahaa tuli ja rahaa meni siinä määrin, että trokarin maine on kantanut meidän päiviimme asti. Jutut paranivat yhä uudelleen kerrottuina, ja on vaikea tietää, mikä on totta, mikä liioittelua ja mikä täysin keksittyä. Liitosta tytär Magda, jonka poika Ilkka Lipsanen tunnetaan viihdelaulajana taiteilijanimellä Danny. Niinpä Niska osti itselleen erään Algoth Niska oli Janoisten suomalaisten sankari Vuonna 1919 voimaan astunut kieltolaki käynnisti mittavan kissaja hiirileikin viranomaisten ja viinatrokarien välillä. Virkavaltaa juoksutti etenkin legendaarinen Algoth Niska, salakuljettajien kuningas, joka piti juomahimoiset kansalaiset tyytyväisinä. Perämiehen ammatin hankkinut, maailman meret kiertänyt mies ehti omistaa useita veneitä. Viinan salakuljettaminen oli riskialtis keino hankkia elanto, mutta se sopi jännityshakuiselle miehelle erinomaisesti
Itsevarmasta ja rohkeasta merenkävijästä tuli salakuljettajana ylivertainen. 1/2017 KEMIA Algoth Niska oli älykäs, elegantti ja kielitaitoinen mies, joka hallitsi suuren maailman elkeet. 51
Juomien erot liittyvät lähinnä reseptiin ja lantraukseen. Legendaarisen salakuljettajan nimikkopirtu tehdään perinteitä kunnioittaen Virossa. Sen kypsytys veisi kuitenkin pitkään, ja markkinat ovat niin kilpaillut, ettei juoman myynnistä saataisi kannattavaa. 52 KEMIA 1/2017 gas (Revontuli 2014) Kari Kallonen selostaa, kuinka Niska kerran palasi yölliseltä reissultaan Kirkkonummen edustalle, ankkuroi Kickanin ja kävi lepäämään. ”Olemme kehittäneet tuotteitamme jo pitkään, mutta itse valmistuksen aloittaminen edellytti monimutkaisen lupaprosessin läpikäymistä”, kerkeakulkuisen saariston poukamissa. Aamun valjetessa hän heräsi laukauksen ääneen. Tuotteiden arvoa nostaa intohimo asiaan”, Väänänen hymyilee. Siragi-nimen saanut premium handcrafted pirtu on jo löytänyt asiakkaansa. Näky on aivan toista kuin kotipolttajien puuja rautasammiot korpien kätköissä. ”Juomien turvallisuus perustuu meillä muun kemianteollisuuden tavoin hyviin tuotantotapoihin ja luotettavaan tuotantovälineistöön. Lisäksi gini tarvitsee votkaa ja pirtua pidemmän kypsytyksen, koska molekyylitasolla sen rakenne on huomattavasti monijakoisempi.” Tuotteiden valmistumisaikaan vaikuttavat rankin vierteen ominaispaino, käytettävän hiivan ja mahdollisten hiivaravinteiden määrä ja tehokkuus sekä valmistettavan tuotteen edellyttämä kypsytysaika. Sitä pääsee testaamaan Suomenlahden eteläpuolella. Algoth-tislaamon laitteilla olisi mahdollista valmistaa myös viskiä. ”Viskin täytyy muhia tynnyrissä vähintään kolme vuotta. ”Niska ehti ohjata Kickanin kallioiden suojaan, mutta veneen mahonkipinta oli osin säpäleinä kahdeksan luodin osuttua siihen”, Kallonen kuvailee. Viranomaiset tunnistivat tutun salakuljettajan, mutta heillä ei ollut mitään mahdollisuutta seurata tätä vaiMiltä maistuu Algoth Niskan nimeä kantava pirtu. Sivulle 54… Ku va t: Al go th Di sti lle ry & Ba r. Tilanteesta selvittyään kokenut trokari pakkasi tyynesti saaliinsa säkkeiTallinnassa voi skoolata Algoth-pirtulla too tislaamomestari Juha Väänänen. Viranomaisten alus oli niin syväkulkuinen, ettei se päässyt lähelle Niskan venettä, joten tämä komennettiin ajamaan virkamiesten luo. Se kuului paikalle osuneesta tulliveneestä. Sen sijaan he avasivat konekivääritulen. Juoman luonteen taas tekevät epäpuhtaudet”, Väänänen kuvailee. Prosessia kontrolloidaan mäskäyksestä tislaamiseen desimaalien tarkkuudella, ja perustislaus tapahtuu 28-kertaisena. Algoth Distillery & Bar on Viron ensimmäinen niin sanottu artesaanitislaamo, jonka päätuotteita ovat votka ja gini. Niinpä hän esitti aikovansa totella käskyä mutta moottorin käynnistettyään ampaisikin hurjaa vauhtia pakoon. Kickanin kannella ja lattialankkujen alla sattui olemaan iso lasti pirtua hienompia väkijuomia, joita trokari ei halunnut menettää. Väänäsen mukaan pääsääntö on, että rankin käymisaika on noin viikko, ja itse tislaamiseen kuluu kutakuinkin päivä. Kapakan asiakkaat pääsevät näkemään, kuinka juomat syntyvät tuotantotiloissa lasiseinän takana. ”Ginin valmistus taas poikkeaa muista siten, että se tislataan toistamiseen katajanmarjojen tai muiden yrttien kanssa. Algoth-tislaamon tankeissa syntyy pirtun lisäksi votkaa ja giniä. Historiallisella paikalla sijaitseva baari on kunnianosoituksena Niskalle sisustettu salakuljetusteeman hengessä. Tämän päälle tulee vielä kypsytys, joka kestää tuotekohtaisesti parista viikosta jopa vuosiin. Algoth-tislaamo on hänen mukaansa Baltian modernein. Tanniinit toimivat katalyytteinä, jotka neutralisoivat tislausprosessin aikana syntyneitä karsinogeeneja. Suomalaisvoimin käynnistetty tallinnalainen tislaamo ryhtyi valmistamaan kuuluisan salakuljettajan nimikkoviinaa viime vuoden marraskuussa. Siellä valtavat sammiot pulputtavat kiiltävän puhtaina. Pirtun ja votkan valmistusprosessit ovat sinänsä hyvin samankaltaiset
Juotavan laatu oli iso riski. Salakuljetettujen tuotteiden sisällöstä ei voitu koskaan olla varmoja, ja myös kotikonstein tehdyssä viinassa oli Ka ri Jo kin en Laillisten väkijuomien valmistus käynnistyi Alkon Rajamäen-tehtaassa vuonna 1932. Valtio oli jo ottanut haltuunsa maan kaikki 38 viinanpolttimoa juuri ennen kuin kieltolaki asetettiin. Sen myönsi myös Suomen hallitus, joka vuoden 1929 keväällä asetti komitean tutkimaan epäonnistumisen syitä. Puhuttiinkin juoppohulluudesta.” Kansan äänin kumoon Lopulta alettiin pohtia, oliko toivoton taistelu väkijuomia vastaan ylipäätään järkevää. Viinan joivat ja sen haitat kärsivät ennen kaikkea miehet. ”Viinaa voitiin esimerkiksi jatkaa muilla aineilla, joilla juomasta saatiin tiukemman oloista”, kertoo palvelupäällikkö Jaakko Nenonen alkoholiyhtiö Altian Rajamäen tehtailta. Mäskisäiliöt vetivät yleensä 20– 50 litraa, mutta joskus tavattiin jopa 3 000 litran pannuja, joilla operointi oli lähes teollista toimintaa. Suomen asukasluku oli 1930-luvulla noin kaksi miljoonaa. Salapolton myötä lisääntyivät pahoinpitelyt, tapot ja murhat. Kun asiasta joulukuussa 1931 järjestettiin kansanäänestys, tulos oli selvä. Paradoksaalista kyllä, Alko joutui aluksi ostamaan spriitä ja pullotettua viinaa sieltä, mistä salakuljettajatkin olivat sitä tuoneet, eli Virosta. Juoman jakelu koko maahan oli organisoitu tehokkaasti. Vuodesta 1922 lähtien kieltolakija juopumusrikokset muodostivat huimat 80 prosenttia kaikista rikoksista. 53 1/2017 KEMIA Vuosina 1919–1932 voimassa ollut kieltolaki ei taittanut alkoholin kulutusta, mutta sen sijaan rikollisuus roihahti. ”Lähes sataprosenttinen etanoli voi sisältää epäpuhtautena bentseeniä. Maailmanlaajuisen laman myötä kävi selväksi sekin, että valtio tarvitsi lisää verotuloja, joita viinan luvallinen myynti toisi. ”Kieltolain aikana etanolia oli valmistettu edelleen lääkinnällisiin tarkoituksiin ja kemian laboratorioiden prosesseihin, mutta määrät olivat pieniä”, Jaakko Nenonen kertoo. Yhtiön ensimmäinen Rajamäen-tehtaassaan valmistama tuote oli Pöytäviina. Oy Alkoholiliike Ab:n valmistuskapasiteetti ei kuitenkaan riittänyt vastaamaan uutta tilannetta. Tehtaan nykyinen isäntä on Altia Oyj. Seurauksena oli myrkytyskuolemia. Erityisen vaarallista oli, jos mukana oli metanolia.” Viinan epäpuhtauksien arveltiin jo silloin aiheuttavan haittoja aivotoiminnalle. Kieltolaki ajoi karille Algoth Niska ”vain” trokasi eikä osallistunut keittohommiin, mutta monelle muulle pirtun valmistus oli tuttua puuhaa. Sellaiseksi todettiin muun muassa merialueen vartioinnin heikkous sekä vartiojärjestelmien ja kaluston vanhuus. Lisäksi viinaa keitettiin myös itse. Vuonna 1932 annetussa uudessa väkijuomalaissa säädettiin, että alkoholin myyntimonopoli keskitetään valtiolle. Yli 70 prosenttia kansalaisista halusi lain kumoon. Vuonna 1930 perustettu merivartiolaitos paransi tilannetta, mutta Virosta trokattiin silti yhä noin yhdeksän miljoonaa pirtulitraa vuodessa. Nenosen mukaan kyse oli usein todellisesta rähinäviinasta.. vaaransa. Tuottoisaan bisnekseen tarttuivat myös väärentäjät. Kotipolttimot olivat useimmiten karkeatekoisia kokonaisuuksia, jotka koostuivat kuumennettavasta pannusta, höyrystimestä ja jäähdytyksestä. Siihen suhteutettuna viinan kulutus oli nykypäivän tasolla. ”Alkoholi tuhoaa aivosoluja, mutta vaarallinen alkoholi voi panna nupin todella sekaisin.” ”Alkoholi tuhoaa aivosoluja, mutta vaarallinen alkoholi voi panna nupin todella sekaisin. Taistelu viinan salakuljetusta vastaan epäonnistui. Erona oli se, että naisten alkoholinkäyttö oli vähäistä, ja iso osa heistä oli täysraittiita
Hyytelö oli valmistettu lisäämällä 95-prosenttiseen pirtuun steariinia, jonka erottaminen seoksesta on suhteellisen helppoa. Salakuljettaja sai jatkaa toimintaansa niin kauan kuin ei käyttänyt väkivaltaa, johon Niska ei – joitakin käsikähmiä lukuun ottamatta – koskaan ryhtynytkään. Toisella kertaa Niska oli liikenteessä muutaman kumppaninsa kanssa. Niskan elämä jatkui silti värikkäänä. Sillä välin Niska ajeli muina miehinä Kickanillaan hakemaan uutta juomaerää ulkomaiselta spriilaivalta, joka odotteli hieman kauempana. Perinne jatkuu Viinan ja rahan himo ovat yhdistelmä, joka kannustaa kekseliäisyyteen myös meidän aikanamme. Yhtenä syynä saattoi olla trokarin tunnettu asiakaskunta, johon kuului esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, kansanedustaja Erik von Frenckell. Joissakin lähteissä taas arvellaan hänen ansainneen väärennettyjen passien välittämisellä mittavia summia. arjaleena.paavola@gmail.com Algoth Niska (keskellä) Tukholman olympialaisissa vuonna 1912. Laivakin tosin jäi jumiin samaiselle riutalle, joten trokarit joutuivat vielä auttamaan sen väljemmille vesille. Hyytelöidystä massasta olisi syntynyt pirtua 10 200 litraa, mikä vastaa alkoholimäärältään yli 50 000:ta puolen litran Koskenkorva-pulloa. ”Kuivin suin ei tarvinnut istuskella, sillä jokaisessa maamme ravintolassa tarjoiltiin pirtua”, Kallonen hymähtää. Niska otti käyttöön salakuljetuksen saralla kertyneen osaamisensa ja ryhtyi auttamaan vaarassa olevia pois maasta. Tullimiehiä hämätäkseen veijarit latoivat yhden veneistään täyteen kiviä, jolloin se näytti uivan raskaassa pirtulastissa. Helsingin käräjäoikeudessa luettiin vuonna 2002 syytteet kahdeksalle miehelle, jotka olivat rahdanneet Suomeen 8 700 kilon erän hyytelöityä pirtua Valko-Venäjältä. Näkemykset hänen roolistaan tosin eroavat. Ura hengenpelastajana Kaikesta neuvokkuudestaan huolimatta Algoth Niskakin jäi muutaman kerran kiinni ja istui lainrikkojana vankilassa yhteensä pari vuotta. Natsien valtaannousu ja kolmas valtakunta saivat suomalaisen havahtumaan juutalaisten ahdinkoon. 54 KEMIA 1/2017 hin ja nosti ne puun latvaan odottamaan noutoa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Vuonna 1932 kieltolaki lopulta kumoutui omaan mahdottomuuteensa. Sitten vene lähti näennäisesti karkuun kohti matalaa riuttaa, jolle perään kiiruhtanut tullivene juuttui. Omissa muistelmissaan mies kertoo pelastaneensa peräti 150 juutalaista ja toimineensa pyyteettömästi ilman ajatusta rahan tienaamisesta. Kari Kallosen tutkimusten mukaan on joka tapauksessa selvää, että kymmenet ihmiset pääsivät Niskan ansiosta natseja pakoon. Poliisit ilmeisesti jahtasivat häntä hieman viran puolesta eivätkä aina kovin tosissaan. Pirtukuninkaana muistettu mies oli myös Suomen maajoukkueessa pelannut jalkapalloilija. ”Kaikkialla oli salakapakoita, joista saatiin jännitystä elämään.” Niskan myyntitoimintakin oli julkinen salaisuus. Kun aivokasvain vuonna 1954 vei 65-vuotiaan, sairaalloisena ja vähävaraisena kuolleen entisen trokarin, Helsingin juutalaisen seurakunnan vanhin oli mukana hautajaisissa kunnioittamassa tämän muistoa. Mukavaa, kohteliasta herrasmiestä pidettiin mallivankina. Hänen toinen avioliittonsa päättyi samana vuonna eroon, ja vuosikymmenen loppuvuodet hän asui Saksassa. Tapauksen jälkeen oli taas syntynyt uusi, kiehtova muistelo, ja edessä odotti hauska ilta helsinkiläiskapakassa. Kieltolaki ei todellakaan toiminut toivotusti, vaan sen aikana ihmiset alkoivat päinvastoin ryypätä aina tilaisuuden tullen. Valkovenäläisessä kemiantehtaassa valmistetun massan ilmoitettiin maahan tuotaessa olevan puhdistusainetta.
• Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi 59,2 vuodesta 59,4 vuoteen.. Skanskan edistysaskelia 2011–2014 • Työtapaturmataajuus (työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti) on pudonnut 11,9:stä 5,2:een. Toista liikkeet 10–20 kertaa kahSuomen Reumaliitossa työskentelevältä liikuntasuunnittelijalta Tinja Saarelalta sujuvat tarvittaessa rakennushommatkin. desti päivässä. Se saa veren kiertämään, ja lihakset työskentelevät tehokkaasti. • Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut 63,7 vuodesta 64,4 vuoteen. Voit jumpata seisten, mutta monet liikkeet onnistuvat myös istuen. Tahti saa olla reipas. • Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden pieneni keskimääräisestä 8 päivästä 5,8 päivään vuodessa. • Sairauspoissaolojen määrä on pudonnut 3,2 prosentista 2,3 prosenttiin. Kuvaukset tehtiin yhtiön työmaalla Vantaan Kaivokselassa. Tekstit Tinja Saarela, kuvat Pekka Sipola / Compic Photos Oy Jutussa esiteltävät kuminauhaliikkeet lisäävät kehonhallintaa ja elvyttävät lihaksia. Jumppaajina toimivat rakennusmies Harri Ahonen ja -nainen Riikka Pekanpalo Skanska Oy:stä. Liikkumattomuudelle ei siis ole tekosyytä. Hän on myös laatinut jutun jumppaohjeet. 55 1/2017 KEMIA Venyttely panee Liikettä niveliin Jokaisessa työpaikassa voi harrastaa taukoliikuntaa, ja jokaiselta työmaalta löytyy jumppavälineitä
Nyrkkeile Anna jumppanauhan kulkea kainaloiden ja lapaluiden alta. Työnnä nauha yläviistoon ja sieltä takaisin alas kädet suorina. Rutista vatsaa Vatsarutistus puolelta toiselle: tuo nauhakädet kohti nousevaa reittä puolelta toiselle jalkaa vaihtaen. Vie nauha pään taakse: kääntö.. Ammu jousella Nosta kädet olkapäiden tasolle eteen. Koukista toinen kyynärpää koukkuun, toinen käsi jää eteen. Kierrä reippaassa tahdissa ylävartaloa puolelta toiselle. Nyrkkeile vuorotahtiin. 56 KEMIA 1/2017 Nosta, käännä, työnnä ylös Pitele jumppanauhaa kaksin kerroin käsissäsi vartalon edessä. Pidä lantion levyinen haara-asento, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana. Pidä lantion levyinen haara-asento, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana. Vedä kuminauha rinnan päälle, lapaluut yhteen: nosto
Jatkoliike: koukussa oleva kyynärpää ojentuu suoraksi taakse. Kohti kattoa Nosta vuorotellen käsi olkatasolta kohti kattoa. Pohjana ovat työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset”, kertoo Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen. Kysymys on hänen mukaansa ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Kiinnitämme paljon huomiota myös melun, pölyn ja tärinän aiheuttamien ammattitautien ennaltaehkäisyyn. Rakennusyhtiö Skanska Oy:ssä työtapaturmien määrä on vähentynyt yhdeksän viime vuoden aikana 90 prosenttia. Venytä samalla nauhaa pitkälle eteen. ”Tavoitteemme ovat nolla tapaturmaa ja nolla työperäistä sairautta sekä työkyvyn turvaaminen koko työuran ajan”, sanoo henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä. Nauha kulkee etummaisen jalan alta, nauhan päät molemmissa käsissä. Vartalo kiertyy mukana. Nojaa kämmenellä reiteen. Sairauspoissaolojen vähentämisellä ja työurien pidentämisellä on toki myös suuri kansantaloudellinen merkitys. ”Erityisesti työmailla toimivien työnjohtajien, työturvallisuusasiantuntijoiden ja työterveyshuollon edustajien hyvä yhteistyö on avainasemassa työkykyriskien hallinnassa.” Tinja Saarela. 57 1/2017 KEMIA Rakennusfirma suitsii työkykyriskejä Sahaa Seiso ”käyntiasennossa”. Vedä kyynärpää voimakkaasti kohti kattoa. Hyppyytä hartioita Nosta hartiat ylös korviin ja päästä rennoiksi. ”Pyrimme torjumaan erityisesti tukija liikuntaelinsairauksia, koska ne aiheuttavat suurimmat työkyvyttömyyden riskit. Pidä vartalo suorana ja tiukkana! Souda Pystysoutu: tuo rystyset rinnan eteen yhteen, kyynärpäät osoittavat yläviistoon. Kyyki kuin olisit istahtamassa tuolille. Vedä nauhaa alas ja ylös. Yrityksestä jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle 6–7 vuotta myöhemmin kuin rakennusalalla keskimäärin. ”Työturvallisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.” Skanskassa on jo usean vuoden ajan siirretty työterveysstrategian painopistettä ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työterveystyöhön. Kyyki Pujota jumppanauha molempien jalkojen alta, pidä nauhan päät molemmissa käsissäsi. Etummaisen jalan polvi saa olla vähän koukussa
Mohamed Noor kertoo Live Science -lehdelle olleensa innokas Star Trekin ystävä lapsesta saakka. ”Esimerkiksi Maan ja Vulkanusplaneetan asukeissa on niin paljon yhteistä, että ne eivät ole voineet kehittyä toisistaan erillään kovin kauaa.” Vulkanuslaiset saattavat olla vaikkapa Homo erectuksen jälkeläisiä, pohtii Noor ja harmittelee sitä, ettei käytettävissä ole yhdenkään vulkanuslaisen dna-näytettä, jonka perusteella olisi helppo laskea, milloin lajit eriytyivät. Selviytyjät oppisivat kuitenkin taistelemaan zombeja vastaan, kuten heidän immuunipuolustuksensakin. Lopulta zombit kuolisivat sukupuuttoon ja ihmiskunta elpyisi ennalleen, kertoo mallinnuksen tuloksista kirjoittanut Science Daily.. Piirteet kertovat tutkijan puoliksi vulkanilaisesta syntyperästä. Evoluutiobiologi arvosteleekin sarjan tarjoilemaa näkemystä siitä, että ihminen olisi geneettisesti läheisempää sukua ruohon tai ameeban kanssa kuin vulkanuslaisten kanssa. Läheisestä geenisukulaisuudesta joka tapauksessa todistaa, että planeettojen asukkaat kykenevät lisääntymään keskenään. Selkärankamme taipuisi vaan ei taittuisi. Rauhoittavan vastauksen antaa Leicesterin yliopiston opiskelijaryhmä, joka on kurssityönään tehnyt aiheesta tutkimuksen. Kansantaruston ja populaarikulttuurin zombit ovat kuolleista nousseita ihmisiä eli epäkuolleita. Tutkija kuitenkin epäilee vahvasti, että muinaiset alienit ovat käyneet nappaamassa elämän idut mukaansa Maasta. Dna-todiste puuttuu Noorin mukaan eri planeettojen ihmiset, humanoidit, eläimet ja kasvit ovat lisäksi niin samankaltaisia, että niiden yhteisten kantaisien ja -äitien on pakko olla paljon nuorempaa perua. Tämä on tapahtunut noin miljoona vuotta sitten. Televisiosarjan pohjalta on sittemmin tehty useita elokuvia. Sen mukaan useilla taivaankappaleilla kukoistava elämä olisi lähtöisin geenimateriaalista, jota tuntemattomasta paikasta saapuneet oliot levittivät laajalle miljardeja vuosia sitten. Kyvyt siirtyisivät myös näiden jälkipolville. Tuoreessa raportissaan Noor kumoaa yhden sarjassa esitetyn teorian. ”Maassa elämänmuodot ovat selvästi hierarkkisesti järjestäytyneet”, hän perustelee. haisee joka päivä yhtä ihmistä, josta puolestaan tulee zombi 90 prosentin todennäköisyydellä. Star Trekissä esiintyvä tiedemies Spock on tunnetusti puoliksi ihminen, puoliksi vulkanuslainen. Vapaa-aikanaan tutkija on biologija kemistikollegoineen paneutunut sarjan maailmaan tieteellisestä näkökulmasta. 58 KEMIA 1/2017 ULKOMAILTA Koonnut Päivi Ikonen Start Trek -universumin elämä on syntynyt Maassa, josta se on levinnyt galaksin muille planeetoille. Jos zombiepidemia puhkeaisi tänään, maapallolla kituuttelisi sadan päivän kuluttua hengissä enää vajaat 300 normaali-ihmistä. Star Trek on suosittu 1960-luvun viihdesarja, jonka sijoittuu kuvitteelKuinka ihmiskunta selviäisi zombien hyökkäyksestä. ”Itse en pysty kuvittelemaan, että saisin lapsia ruohon tai ameeban kanssa.” Tiedemies Spockin korvat ovat suipot ja kulmakarvat kaartuvat oudosti. Näin arvioi Duke-yliopiston evoluutiobiologi Mohamed Noor, joka esitteli tutkimustuloksensa Atlantassa järjestetyssä Dragon Con -tieteisfiktiotapahtumassa. Kun zombi puraisee elävää ihmistä, tämä muuttuu itsekin zombiksi tai menehtyy. Opiskelijat selvittivät zombi-infektion leviämistä yleisesti käytettävän epidemiologisen mallin avulla. Star Trek -tutkija: ”Koko galaksin elämä on peräisin Maasta” liseen kosmokseen. Oletusarvona oli, että yksi zombi nirZombirutto ei tuhoa ihmiskuntaa Ke nn y Lo uie Vancouverin zombimarssin osallistujia ei kannata päästää puremaetäisyydelle
Vertailevat analyysit paljastivat, että niukemmista eväistä on ikähyötyä vain aikuisille ja vanhoille kädellisille. Yhdysvaltalaisille koehenkilöille kerrottiin tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta ja väite, jonka mukaan ilmastonmuutoksella ja ihmisen tuottamilla hiilidioksidipäästöillä ei ole yhteyttä. Rokotukset tarjoavat monenlaista suojaa. Lisäksi niillä oli parempi insuliiniresistenssi ja vähemmän syöpiä ja sydänja verisuonitauteja kuin verrokeilla. Etenkin amerikkalaista tiedeyhteisöä ovat hiertäneet kahden ryhmän erilaiset tulokset. Ihminen ja muut ”fiksut” eläimet eivät ole ainoita, jotka osaavat käyttää ja valmistaa työkaluja. Lisäksi he asettivat hyönteisten saataville laajan valikoiman potentiaalisia apuneuvoja ruuan kuljettamista varten. Tutkijoiden mukaan eläimet näyttivät osaavan arvioida sekä tarvitsemansa työkalun että noudettavan saaliin ominaisuuksia. Käsitys on hiljattain saanut lisävahvistusta, raportoi Science Daily. Uutterat muurahaiset ryhtyivät heti testaamaan ja kokeilemaan tarjottuja materiaaleja, vaikka eivät koskaan olleet törmänneet niihin luonnollisesRokotus suojaa valeuutisilta Sc an sto ck ph ot o. Ero on merkittävä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, jotka on tehty jyrsijöillä. Sivusto mainostaa keränneensä allekirjoitukset 31 000 amerikkalaistutkijalta, joiden mukaan ihminen ei ole aiheuttanut ilmastonmuutosta. Ryhmien paneutuminen arvoitukseen yhdessä tuotti asiaan selvyyden. Unkarilaistutkimusta kuvaili New Scientist. Parhaimmiksi välineiksi valikoituivat pesusienen ja paperin palaset, joista viholaiset muotoilivat tarkoitukseensa mahdollisimman sopivia ottimia. Samaa vaikutusta ei tule, jos ruuan määrää karsitaan nuorilta apinoilta. Rokotus nosti heti tutkitun tiedon arvoa. Parhaiten toimi Science Dailyn mukaan täsmärokote eli Oregon Global Warming Petition -hankkeen nettisivujen esittely. Sitten testattavat rokotettiin ennalta virheellistä informaatiota vastaan varoittamalla heitä, että kaikki ilmastonmuutosuutisointi ei perustu faktoihin. Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o Muurahainenkin nikkaroi työkaluja Niukempi ruokapöytä tuo pitemmän elämän Banaanit ovat terveellistä syötävää aikuisellekin apinalle, kunhan niitä ei popsi liikaa. Tutkijat järjestivät kahta eri viholaislajia edustaville muurahaisille kattauksen makeita nesteitä. sa elinympäristössään. Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkimuksessa reesusapinat porskuttivat pidempään, kun niiden energiansaantia rajoitettiin. Sen jälkeen käynnistyi hankintaoperaatio. Väite nakersi kaikkien luottamusta tiedeyhteisön sanomaan. Taidon hallitsevat myös muurahaiset, paljastaa unkarilaisen Szegedin yliopiston tutkimus. 59 1/2017 KEMIA Kun syö vähemmän, elää kauemmin. Ne hyötyvät vähäkalorisen ruokavalion aloittamisesta jo varhaisessa iässä. Kun koehenkilöille osoitettiin, että ”allekirjoittajia” ovat muun muassa Charles Darwin ja Spice Girls -lauluyhtye, näiden luotto oikeisiin ilmastonmuutostutkijoihin lujittui merkittävästi. Jokainen muurahainen upotti ”ämpärinsä” nestelähteeseen, antoi sen imeytyä täyteen ja kiikutti sitten saaliinsa yhteiseen pesään. Vähäisempi syöminen kohensi myös National Institute of Aging -laitoksen koeapinoiden terveyttä, mutta lisää elinikää se ei niille tuonut. Pienessäkin päässä voi olla paljon älyä. Psykologinen ”rokotus” voi tehdä ihmisestä vähemmän alttiin uskomaan valeuutisiin ja salaliittoteorioihin, ilmenee Cambridgen ja George Masonin yliopistojen tutkimuksesta
Jälkimmäisessä tapauksessa etsintäalue pitää rajata uudelleen. Venäläisten versio ei ollut muukalaisten lähettämä tervehdys. Sikäläistä sähköpostisanomaa ei siksi osata lukea. Parhaillaan siellä mietitään, mitä tehdä. Pohdinnan tuloksen saamme tietää aikaisintaan 120 vuoden kuluttua. Paremmalle tasolle pääsee, kunhan ei piilota serverihuoneen avainta kynnysmaton alle eikä jaa salasanaa ilmaisnäytteenä netissä. Osapuilleen. Pirustako sen tietää, missä Luojan luoman suuren pamauksen massa kulloinkin lymyää. Siitä huolimatta, että vastaanottajat tulkitsivat viestiä kyrillisillä kirjaimilla, Korpela – näitä Kalifornian Korpeloita – ampui tiedon alas uutisankkana. Radioteleskooppeja ja muita salakuunteluvälineitä ei kannata suunnata ihan lähitienoon planeettoihin. Se on hyvin poikkeuksellista, sillä kaikki tutkijat ovat väitelleitä älyn etsijöitä. Tähdet vain ähkyivät kaasuvaivojaan, Korpela kuittasi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. Mutta ei tällä kertaa. Keemikko Älyttömien viestien tutkija Kuukausipalkalla vieraan älyn etsijä kuuntelee vaikka Esson baaria. Kuukausipalkalla älyllisen elämän etsijä toki peilaa vaikka Esson baaria, kunhan saa tutkimuksensa julkaistua. Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. 60 KEMIA 1/2017 Hikikomorit kosmoksessa KEEMIKKO ULKOAVARUUDESTA tuli taannoin meille viesti: 6EQUJ5. Todellisuudessa Marconin aloite on vasta hetki sitten ehtinyt Tauhun. Humanoidit ovat kuitenkin hankkineet jonkun muun kuin Microsoftin ohjelmia. Tai ehkä avaruushikikomorit elelevät kuin kotoisat syrjäytyneet nuoret. Kauas on nimittäin pitkä matka, noin 120 valovuotta. Toki sekin on enemmän kuin mihin posti kykenee. Ei ollut viestissä älyä. Koska ammoisten aikojen radioamatöörien tervehdyksiin ei ole tullut reaktiota, ulkoälyköt joko eivät halua vastata tai elelevät valovuosisatojen päässä eivätkä vielä ole kuulleetkaan meistä. Kokonainen toimistollinen SETI-tieteilijöitä oli samaa mieltä. Heillä saattaa olla paremmat tietoturvatuotteet kuin USA:n demareilla. Supraälykkäiden olentojen posti tuskin matelee 4G:n tahdissa vaan kiitää suprajohtavassa verkossa. Saattaa olla niinkin, että ulkoavaruuden ajattelijat eivät venäläisten hakkereiden pelossa uskalla käyttää langattomia viestintävälineitä. Heitä ei voi vähemmän kiinnostaa se, mitä omien yhden, neljän tai N:n seinän takana tapahtuu. Meili oli pantu matkaan Tau Sagittarii -tähden suunnasta. Ainoa selville saatu asia on lähettäjän osoite. Sillä ei kylläkään kannata kehuskella. Päivät nukkuvat ja yöt pelaavat pleikkaa, pössyttelevät maria ja kuuntelevat musiikkia niin suurella äänenvoimakkuudella, että kaukaisen Maan asukkien vaimeat radioaallot hukkuvat meteliin kuin ilmavaiva Saharaan. VENÄLÄISET tosin väittivät saaneensa kommentit vierailta älyköiltä jo toissa vuonna. Pitivät kirjeenvaihtonsa salaisena, kunnes se lopulta vuoti maailmalle. Valitettavasti taulaisten koodi saapui perille liian aikaisin, jotta se voitaisiin selittää vastaukseksi Guglielmo Marconin 120 vuotta sitten patentoimalle radiolähetykselle. AVARUUDEN asukkaiden viestimisestä tai viestimättömyydestä tiedetään yllättävän paljon. Venäjänmaalla kun vuotavat sekä votka että huhut. Jos kysyy kahdelta tiedemieheltä, saa yleensä kolme eriävää vastausta ja neljä oppiriitaa. MAHDOLLISTA on myös, että ulkoavaruuden nerot ovat kuin japanilaisia hikikomoreja, jotka viihtyvät kotioloissa niin, että katkaisevat kaikki kontaktit asuntonsa ulkopuolelle. Basta
Tutkimus käyntiin Tapahtuman jälkeen Virpi Virjamo on yhä hämmentyneen onnellinen yllättävästä rahoituksesta. Kokeet osoittivat, että yhdisteillä on lupaavia antimikrobisia vaikutuksia. Aikaa kisaan oli enää pari viikkoa, mutta Virjamo kääri hihansa. Ainakin tuotamme uutta tietoa, josta hyötyvät niin tutkijat kuin myöhemmin toivottavasti kaupallisetkin toimijat.” Skolar Award -kilpailun järjestää tiedeviestintätoimisto Kaskas Media. Itse kilpailutilanne oli tutkijan mukaan ”valtavan hieno kokemus”. Toinen toiveemme on, että saamme summalla myös vähän apukäsiä eli asiantuntijoita siihen, mikä ei ole meidän omaa ydinosaamistamme.” Yhteistyökumppanit ovat jo haussa. 100 000 euron Skolar Award myönnettäisiin kiinnostavalle perustutkimusidealle – pitchauskilpailun jälkeen. Tieteentekoa ja -tekijöitä kehuttiin tavalla, joka sai monen posket punottamaan. Tieteentekijät nostettaisiin siis estradille puhumaan rahoittajat puolelleen kuin myyntimiehet ikään. Nyt tultiin takahuoneesta spottivaloihin, yleisö ei ollut oman alan ihmisiä, ja asian esittelyyn oli hyvin lyhyt aika”, tutkija muistelee. Raha menee pääosin kahteen tarkoitukseen. Oma esitys oli silti jännittävä paikka. Sadalla tuhannella päästään hyvään alkuun. ”Ensinnäkin laboratoriotutkimuksiin, jotka ovat aina kalliita. 61 1/2017 KEMIA HENKILÖUUTISIA Tutkija Virpi Virjamo haluaa selvittää, löytyisikö Suomen kuusista ja männyistä uudenlaisia antibiootteja tehottomiksi käyvien tilalle. Palkinnon ansiosta Virjamo kollegoineen saa nyt tilaisuuden paneutua asiaan tarkemmin. Päivi Ikonen ”Koulussa aikoinaan kerrottiin sademetsien eksoottisista lajeista, joista voisi löytyä vaikka uusia lääkkeitä. Virjamon myyntipuheenvuorossa oli huomioitu tasapuolisesti sekä se, Havumetsistä antibiootteja Virpi Virjamon tutkimusidea vei Slush-kisan voiton mitä tutkimuskentällä on aiemmin tehty, että se, mitä tulevaisuudessa voidaan vielä tehdä, sanoo tuomaristo, joka kiittää myös tutkimusaiheen linkkiä metsäteollisuuteen. ”Antibioottiresistentit bakteerit ovat uhkaava ongelma. Pian kasassa oli iskevä kuvaus siitä, kuinka suomalaiset havumetsät voisivat muuttua lääkkeiden raaka-ainevarastoksi. ”Vuodessa ei valmista lääkettä synny eikä kahdessakaan, mutta pyrimmekin ensin luomaan hyvän pohjan tutkimukselle. ”Olihan se aivan toista kuin perinteinen kongressiesitelmä, johon valmistaudutaan kuukausia. Kuopiolaistutkijoiden havupuista löytämistä alkaloidiyhdisteistä tehtiin alustavat kokeet jo kolme vuotta sitten. Niitä löytyy kuitenkin myös Suomen havupuista”, sanoo tutkija Virpi Virjamo.. Virjamon idea kuitenkin upposi suoraan maaliinsa. Hän puhui tutkimukselleen alkurahoituksen Slush-tapahtumassa järjestetyssä pitchauskisassa. Kilpailun finaaliin ylsi kuusi postdoc-tutkijaa, ja heidän mainospuheensa kuunneltuaan kahdeksanhenkinen tuomaristo oli voittajasta yksimielinen. Palkinnon rahoittavat seitsemän suomalaista säätiötä, Duodecim, Helsingin Sanomain Säätiö, Liikesivistysrahasto, Paulon Säätiö, Runar Bäckströmin Säätiö, Tieteen tiedotus ry sekä Walter Ahlströmin säätiö. ”Voittajan tutkimuksella on mahdollisuus tuottaa ennenäkemättömiä tuloksia niin tutkimuksen kuin liike-elämänkin piirissä”, sanoo tuomariston jäsenenä toiminut neurologi Kiti Müller. Tarvitaan laitteita, reagensseja ja muita tarvikkeita. ”Vau, mikä mahdollisuus!” Näin ajatteli Itä-Suomen yliopiston ympäristöja biotieteiden laitoksessa työskentelevä Virpi Virjamo kuultuaan uudenlaisesta palkinnosta, joka jaettaisiin kasvuyritystapahtuma Slushissa. Meillä on todellinen hätä löytää uudenlaisia, toimivia lääkkeitä”, hän huomauttaa. Heitä on tarkoitus löytää ensimmäiseksi omasta ja muista suomalaisyliopistoista, jatkossa mahdollisesti myös ulkomailta
FM Kaarina Kekäläisen väitöskirja Microfibrillation of pulp fibres. Prov. Seppo Louhenkilpi (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Lloyd Ruddock (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. FM Essi Havulan väitöskirja Transcriptional control of dietary sugar metabolism and homeostasis by Mondo-Mlx transcription factors tarkastettiin 5.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Stefanie Kasurisen väitöskirja The in vitro toxicological effects of particulate emissions from smalland mediumscale heating systems tarkastettiin 13.12.2016. Vastaväittäjänä toimi TkT Annikki Vehniäinen (Fibrario) ja kustoksena prof. Darif Bouchran väitöskirja Synthesis and characterization of catalysts used for the catalytic oxidation of sulfurcontaining volatile organic compounds. Vastaväittäjänä toimi prof. Helsingin yliopisto FM Merjo Laineen väitöskirja Dynamics of soil carbon and nitrogen in changing boreal environments tarkastettiin 9.12.2016. Olivier Taboreau (Pariisin yliopisto, VÄITÖKSIÄ Ranska) ja kustoksena prof. DI Piia Juholinin väitöskirja Hybrid membrane processes in industrial water treatment— Separation and recovery of inorganic compounds tarkastettiin 9.12.2016. FM Sakari Tuokon väitöskirja Understanding selective reduction reactions with heterogeneous Pd and Pt: climbing out of the black box tarkastettiin 14.12.2016. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Jaakko Paasosen väitöskirja Optimization and Implementation of Preclinical Pharmacologic fMRI for Drug Research and Development tarkastettiin 19.1.2017. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Matti Lampisen väitöskirja Development of hydrometallurgical reactor leaching for recovery of zinc and gold tarkastettiin 16.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Itä-Suomen yliopisto FM Sari Viitalan väitöskirja New applications for immunoassay based protein microarrays tarkastettiin 8.12.2016. FM Tiina Tuovisen väitöskirja Transfer of elements related to the nuclear fuel cycle—Evaluation of linearity in boreal ecosystems tarkastettiin 16.12.2016. Emma Aarnion väitöskirja Statin Adherence and its Effect on Cost-effectiveness in the Prevention of Cardiovascular Events tarkastettiin 21.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. M.Sc. Maija-Riitta Hirvonen. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Janne Martikainen. Oulun yliopisto FM Petri Sulasalmen väitöskirja Modelling of Slag Emulsification and Slag Reduction in CAS-OB Process tarkastettiin 2.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Bjørn Kløve. Jan Lundell. Naoya Nishimura (Meijon yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Timo Fabritius. Markus Linder. FL Anu Karvisen väitöskirja The effects of Fe(III) and other alternative electron acceptors on methane biogeochemistry in boreal lake sediments tarkastettiin 15.12.2016. Gregory N. Oren Regev (Negevin yliopisto, Israel) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Jani Holopaisen väitöskirja Bioactive Coatings and Fibers for Bone Implants and Scaffolds by Atomic Layer Deposition, Electrospinning, Solution Blow Spinning and Electroblowing tarkastettiin 13.1.2017. Roman Nowak. (Pharm.) Tatu Rojalinin väitöskirja Raman Spectroscopy and Surface Plasmon Resonance as Photonic Tools for Biopharmaceutical Applications tarkastettiin 9.12.2016. Susana Luque (Oviedon yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Kevin Bishop (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Juutilainen. M.Sc. Prov. Donald Lupo (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vigneshwari Subramanianin väitöskirja Field-based Proteochemometric Models Derived from 3D Protein Structures: A Novel Approach to Visualize Affinity and Selectivity Features tarkastettiin 21.12.2016. Elina Oksanen. Pekka Hirvonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Hannu Häkkinen. Yuri Svirko (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonleht. Stefan Willför (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Marjo Yliperttula. Jyväskylän yliopisto FM Tommi Isoniemen väitöskirja Optical Properties of Conductive Carbon-Based Nanomaterials tarkastettiin 7.12.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Tapio Salmi (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Sasikala Anbarasanin väitöskirja Thermostable betaglycosidases as processing enzymes in biorefineries tarkastettiin 19.12.2016. Tatiana Deminan väitöskirja Molecular characterization of new archaeal viruses from high salinity environments tarkastettiin 16.12.2016. Schwarze (Norjan kansanterveyslaitos) ja kustoksena prof. Hans Joosten (Greifswaldin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Tapio Fabritius. Juha Partanen. Liisa Holm. Jari Yli-Kauhaluoma. 62 KEMIA 1/2017 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Risto Pajarteen väitöskirja Modelling of chemical processes and materials by free energy minimisation—Additional constraints and work terms tarkastettiin 15.12.2016. Dennis Matthews (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Olli Gröhn. Jatkuu sivulla 64.. Markku Koskisen väitöskirja Impacts of restoration of forestry-drained peatlands on nutrient and organic carbon exports and methane dynamics tarkastettiin 20.1.2017. Christen Mirth (Monashin yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. Markus Ahlskog. M.Sc. Marja Maljanen. Alexander Frey. Vastaväittäjänä toimi prof. Annemie Van Der Linden (Antwerpenin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouko Vepsäläinen. FM Hemanathan Kumarin väitöskirja Novel Concepts on the Recovery of By-products from Alkaline Pulping tarkastettiin 16.12.2016. Raimo Alén. Vastaväittäjänä toimi prof. John Ågren (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Henrik Grönbeck (Chalmersin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena akat.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Janne Jänis. Harri Vasander. Jarkko Hantula (Luke) ja kustoksena prof. FM, KM Piia Nuoran väitöskirja Monitapaustutkimus LUMA-toimintaan liittyvissä oppimisympäristöissä tapahtuvista kemian oppimiskokemuksista tarkastettiin 21.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjä toimi tohtori Justin Salminen (Boliden Kokkola) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi TkT Teemu Kokkonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Focus on sulfur-induced deactivation tarkastettiin 12.12.2016. Riitta Keiski. Vastaväittäjänä toimi prof. Niko Silvan (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena apul.prof. Jukka Lehto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Parsons (Pohjois-Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. FM Maarit Liimataisen väitöskirja Factors controlling nitrous oxide emissions from drained peat soils—effects of wood ash fertilization tarkastettiin 16.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Petri Pihko. FM Matti Hokkasen väitöskirja On-chip Purification of Arc-discharge Synthesized Multiwalled Carbon Nanotubes via Mobile Liquid Interface tarkastettiin 20.1.2017. Troels Skrydstrup (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen. Riitta Keiski. Nurai Lopez (Katalonian yliopisto, Espanja) ja prof. Adriaan van Heiningen (Mainen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jan Kok (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. DI Augustine Bobinsin väitöskirja Efficiency and stability studies for organic bulk heterojunction solar cells tarkastettiin 9.12.2016. Jorg de Ruiterin väitöskirja Development of Saccharomyces cerevisiae as a recombinant antibody factory tarkastettiin 27.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi FT Jouni Lehtoranta (Suomen ympäristökeskus) ja kustoksena prof. Mariusz Jaskólski (Adam Mickiewicz -yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. FM Mikko Laitaojan väitöskirja Structure-Function Studies of Zinc Proteins tarkastettiin 9.12.2016. FM Lars Gellin väitöskirja Theoretical Investigations of Ligand Protected Silver Nanoclusters tarkastettiin 20.1.2017. Mikko Ritala. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Jussi Toppari. Tuomas Koiranen. Per E. Shahram Mohammadighavamin väitöskirja Hydrologic and hydraulic design of peatland drainage and water treatment systems for optimal control of diffuse pollution tarkastettiin 25.1.2017. DI Anna Majtykan väitöskirja Towards III–V compound semiconductors and multiferroics equipped with nanoindentation and atomistic calculation tarkastettiin 22.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Dennis Bamford. Kari Laasonen. Marjukka Mäkelä (THL) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Margarita Andreevskayan väitöskirja Ecological fitness and interspecies interactions of food-spoilage-associated lactic acid bacteria: insights from the genome analyses and transcriptome profiles tarkastettiin 28.1.2017. Rauni Strömmer. The effects of compressionshearing, oxidation and thermal drying tarkastettiin 9.12.2016
Ku va ta pi o ”ChemBio-messut ovat tulossa juuri sopivaan aikaan. Vastaväittäjänä toimi professori Thomas Rades Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori KaiErik Peiponen. Lääketabletin laatu selville ilman kosketusta Uutta tietoa dementian periytyvistä muodoista virheiden tunnistaminen voi antaa tärkeää tietoa taudin synnyn solunsisäisistä mekanismeista. Tutkija Petra Pasanen kartoitti muun muassa Alzheimerin taudin ja otsalohkodementian genetiikkaa 60 suomalaisessa suvussa. Yleisin dementian syy on Alzheimerin tauti, mutta myös useat muut keskushermostoa rappeuttavat taudit, kuten Parkinsonin tauti, voivat johtaa dementiaan. Uusiouutiset-lehden uutena myyntipäällikkönä on Seija Kuoksasta Kemia-lehden myyntipäällikkö aloittanut Marja-Liisa Louhio. ”Kemia on itselleni uusi ja kiinnostava media, joka tarjoaa ilmoittaja-asiakkaille monipuolisia mahdollisuuksia. Tutkimuksen motiivina oli päästä eroon aikaa vievistä, tabletin tuhoavista mittausmenetelmistä, kuten elohopean käytöstä huokoisuuden mittaamisessa. Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa on löytynyt uusia, harvinaisia geenimuutoksia, jotka saattavat liittyä perinnöllisen dementian syntyyn. Hänet palkkasi tutkimuksen tekoon Recenart Oy. Menetelmää voidaan lääketeollisuuden lisäksi hyödyntää myös farmasian tutkimuksessa. Bawuah kehitti työssään prosessianalyysiteknologian, jonka avulla saadaan tietoa muun muassa aktiivisen lääkeaineen pitoisuudesta sekä tabletin huokoisuudesta, sen mekaanisesta lujuudesta, elastisista muutoksista ja liukenemisesta nesteeseen. Noin 80 prosenttia nykylääkkeistä on tablettimuodossa, joten uudelle menetelmälle on huomattava tilaus. PoDoCo-ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maaja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Mikko Laitinen selvittää 28 000 euron rahoituksen avulla luonnontieteellisten menetelmien hyödyntämistä taideteosten aitouden määrittelemisessä. Prince Bawuah PoDoCo-ohjelmaan uusia nuoria tohtoreita Seija Kuoksa on nimitetty Kemia-lehteen myyntipäälliköksi. Bawuah onnistui sen avulla mittaamaan ja analysoimaan myös tabletin massan ja korkeuden. Hän seuraa tehtävässä Irene Sillanpäätä, joka on siirtynyt Uusiouutisten levikkivastaavaksi. 28 000 euron apurahat saivat myös muun muassa Carletti Claudio (Kemira), Khazraie Shoulaifar Tooran (Kiilto) ja Juha Kontturi (Medix Biochemica). Odotan mielenkiinnolla kemian ammattilaisten tapaamisia”, Helsingissä asuva Seija Kuoksa sanoo.. Hänellä on yli parinkymmenen vuoden kokemus sanomaja aikakauslehtien ilmoitusmyynnistä. Kemia-lehden toisena myyntipäällikkönä jatkaa Jaana Koivisto, joka vastaa myös Työ Terveys Turvallisuus -lehden mediamyynnistä. Ohjelman operatiivisesta toiminnasta vastaa DIMECC Oy. Hän tunnisti Parkinsonin taudin taustalta SNCA-geenin mutaation, joka on sittemmin löytynyt myös kahdesta muusta suomalaisesta suvusta. Aloitan innolla työskentelyn alan johtavan ammattilehden parissa”, Kuoksa sanoo. FM Petra Pasasen väitöskirja Genetics of inherited dementing disorders—Special emphasis on Alzheimer’s disease, frontotemporal dementia, Parkinson’s disease and primary familial brain calcification tarkastettiin 21.1.2017. FM Prince Bawuahin väitöskirja Terahertz time-domain study on selected parameters of pharmaceutical tablets using effective medium approximation tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 7.1.2017. Seuraava haku ohjelmaan järjestetään 1.3.– 13.4.2017. Tutkimus viittaa siihen, että kaikki kolme suomalaissukua ovat samaa geneettistä alkuperää. Dementioista vain pieni osa on periytyviä, mutta periytyviin muotoihin liittyvien geeniPost Docs in Companies (PoDoCo) -ohjelman syksyn 2016 apurahakierroksella on valittu mukaan 14 nuorta tohtoria. Petra Pasanen Uusi teknologia perustuu terahertsisäteilyyn. Vastaväittäjänä toimi dosentti Peter Hackman Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Schleutker. 63 1/2017 KEMIA Lääketablettien laatu voidaan tarkastaa tuotannon aikana pelkällä ulkoisella mittauksella itse tablettiin kajoamatta, osoittaa Prince Bawuahin väitöstutkimus. Pasanen havaitsi myös uusia mutaatioita jo aiemmin tunnetuissa tautigeeneissä
Jyrki Heino. Hanne Bertram (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Dariusz Hreniak (Puolan tiedeakatemia) ja kustoksena dos. Kalle Kurppa. Natalia Pakharukovan väitöskirja Mechanisms of fimbrial assembly via nonclassical chaperone-usher pathways and receptor recognition by fimbrial adhesins tarkastettiin 16.12.2016. Puoskari on aiemmin toiminut johtotehtävissä Ekokemissä. Monika Österberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. DI Matti Kaistin väitöskirja Field-effect based chemical and biological sensing: theory and implementation tarkastettiin 20.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Hän siirtyy yhtiöön Pöyryn PohjoisEuroopan ympäristöliiketoimintojen johtajan tehtävästä. David Lindell (Swerea Kimab Ab, Ruotsi) ja TkT Pasi Suikkanen (SSAB Europe) ja kustoksena prof. Jukka Konttinen. DI Martin Slotten väitöskirja Two Process Case Studies on Energy Efficiency, Life Cycle Assessment and Process Scale-up tarkastettiin 11.1.2017. 64 KEMIA 1/2017 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Åbo Akademi FM Helka Juvosen väitöskirja Protein Adsorption and Cell Adhesion to Nanostructured Paper Coatings tarkastettiin 16.12.2016. Ron Zevenhoven.. Ari Paasio. Vastaväittäjänä toimi prof. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Tampereen yliopisto FM Suvi Kalliokosken väitöskirja Biological effects of coeliac disease patient antibodies in vivo tarkastettiin 13.1.2017. Rambollin ympäristöja terveysliiketoiminnasta tätä nykyä vastaava Pentti Manninen keskittyy jatkossa rooliinsa ympäristöja terveystoimialan laboratoriopalveluiden globaalina johtajana. Vastaväittäjänä toimi dos. Hänen vastuualueenaan ovat paperi-, pakkausja valimoteollisuuden asiakkaat. Ioannis Kymissis (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ramboll Finland Oy Ympäristöja Terveys -liiketoiminnan johtoon on nimitetty FM Jaana Tyynismaa. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Labquality Days Helsinki 9.–10.2.2017 www.labquality.fi Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 14.–15.3.2017 www.ttl.fi > Koulutukset ja palvelut Sisäilmastoseminaari Helsinki 15.3.2017 http://sisailmayhdistys.fi Gasification 2017 Helsinki 15.–16.3.2017 www.wplgroup.com/aci Laboratorion excel-kurssit Helsinki 22.–23.3.2017 www.ael.fi/koulutustarjonta ChemBio Finland Helsinki 29.–30.3.2017 www.chembiofinland.fi Muovi & Pakkaus Lahti 20.–21.4.2017 www.muovimessut.fi Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Helsinki 3.–4.5.2017 www.ttl.fi > Koulutukset ja palvelut SciFest Joensuu 11.–13.5.2017 www.scifest.fi Valtakunnalliset Luma-päivät Helsinki 22.–24.5.2017 www.luma.fi/tapahtumat World Circular Economy Forum Helsinki 5.–6.6.2017 www.wcef2017.com The 39 th Finnish NMR Symposium Turku 7.–9.6.2017 www.nmrsociety.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 8.–9.6.2017 www.helsinkicf.eu 20 th International Conference on Nucleation and Atmospheric Aerosols Helsinki 25.–30.6.2017 www.icnaa2017.net MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT European Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Sankt Anton, Itävalta 19.–24.2.2017 www.ewcps2017.at Non-Invasive Delivery of Macromolecules Conference 2017 Carlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2017 www.zingconferences.com 6 th International Conference on Ecological and Environmental Chemistry Chisinau, Moldova 2.–3.3.2017 http://eec-2017.mrda.md Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy Chicago, Yhdysvallat 2.–10.3.2017 www.pittcon.org 5 th International Conference on Multifunctional, Hybrid and Nanomaterials Lissabon, Portugali 6.–10.3.2017 www.hybridmaterialsconference.com International Symposium on Drug Delivery and Pharmaceutical Sciences Kioto, Japani 9.–10.3.2017 http://dds.pharm.kyoto-u.ac.jp/ wordpress Frontiers of NMR in Life Sciences Keystone, Yhdysvallat 12.–16.3.2017 www.keystonesymposia.org International Practical School on Advanced Isotopic Labelling Methods for NMR Grenoble, Ranska 13.–17.3.2017 www.ailm2017.fr/practical-school ACS National Meeting San Francisco, Yhdysvallat 2.–6.4.2017 www.acs.org Solutions for Drug Resistant Infections Conference Brisbane, Australia 3.–5.4.2017 www.sdri2017.org Challenges in Inorganic Chemistry Manchester, Iso-Britannia 10.–13.4.2017 www.rsc.org/events 3 rd Mediterranean Symposium on Medicinal and Aromatic Plants Girne, Kypros 13.–16.4.2017 www.mesmap.org International Conference on Metallurgical Coatings and Thin Films San Diego, Yhdysvallat 24.–28.4.2017 www2.avs.org/conferences/ ICMCTF/2017 Interpack 2017 Düsseldorf, Saksa 4.–10.5.2017 www.interpack.com 2 nd Green and Sustainable Chemistry Conference Berliini, Saksa 14.–17.5.2017 www.greensuschemconf.com International Symposium on Green Chemistry La Rochelle, Ranska 16.–19.5.2017 www.isgc-symposium.com 5 th International Symposium Frontiers in Polymer Science Sevilla, Espanja 17.–19.5.2017 www.frontiersinpolymerscience.com 100 th Canadian Chemistry Conference and Exhibition Toronto, Kanada 28.5.–1.6.2017 www.csc2017.ca European Symposium on Electrochemical Engineering Praha, Tšekki 4.–8.6.2017 www.electrochemical-engineering.eu/2017 Euromedlab 2017 Ateena, Kreikka 11.–15.6.2017 www.athens2017.org Colloquium Spectroscopicum Internationale XL Pisa, Italia 11.–16.6.2017 www.csi-conference.org Drug Discovery Summit Berliini, Saksa 12.–13.6.2017 www.drugdiscovery-summit1.com Oorgandagarna – Inorganic Days Nynäshamn, Ruotsi 12.–14.6.2017 www.oorgan.se 16 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Oslo, Norja 18.–22.6.2017 www.icce2017.org HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Väitöksiä… Kiilto Oy Teollisuusliiketoiminnan asiakaspäälliköksi on nimitetty DI Lauri Mäkinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Tobias Richards (Boråsin korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mäkinen siirtyy Kiillon palvelukseen IonPhasE Oy:stä, jossa hän on toiminut tuotepäällikkönä. M.Sc. Matti Räsänen. Markku Heikinheimo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Christian Ludwig (Lausannen teknillinen korkeakoulu, Sveitsi) ja kustoksena prof. FM Tero Laihisen väitöskirja Lanthanide doped NaYF 4 up-conversion luminescence materials tarkastettiin 14.12.2016. Jouko Peltonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Pöyry Finland Oy DI Mari Puoskari on nimitetty Ympäristö-liiketoimintayksikön johtajaksi ja Pohjois-Euroopan alueellisten toimintojen johtoryhmän jäseneksi. Tampereen teknillinen yliopisto FM Jason Krambin väitöskirja The Role of Inorganics in Biomass Gasification: Catalytic Effects on Char Reactions and Toxic Emissions tarkastettiin 13.1.2017. Mika Lastusaari. Baoru Yang. Vastaväittäjänä toimi prof. Turun yliopisto FM Maaria Kortesniemen väitöskirja NMR Metabolomics of Foods—Investigating the Influence of Origin on Sea Buckthorn Berries, Brassica Oilseeds and Honey tarkastettiin 9.12.2016. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. VeliTapani Kuokkala. DI Tuomo Nyyssösen väitöskirja Quenching and Partitioning of High-Aluminum Steels tarkastettiin 13.1.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjinä toimivat Ph.D. Julie Bouckaert (Lillen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. FM Jaana Jarvan väitöskirja Geochemical baselines in the assessment of soil contamination in Finland tarkastettiin 16.12.2016. Stefano Albanese (Napolin yliopisto, Italia) ja kustoksena prof
maaliskuuta 3/2017 5. osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Ilta päättyi Kansallisteatterin esitykseen Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian ylioppilaat Katri Hokkanen, Laura Idström, Johannes Kakko, Janne Koskenoja, Laura Koskinen, Iiro Niskala ja Saara Sirkiä sekä tekniikan ylioppilaat Leo Airaksinen, Taavi Arosara, Iita Hinkkanen, Meeri Häyrynen, Daria Kambura, Elisa Kankaanpää, Aleksi Karjalainen, Petra Kaukonen, Nea Kauppinen, Mikko Kolehmainen, Henri Lappalainen, Joonas Lintula, Taru Mankinen, Joona Nieminen, Pinja Nieminen, Klaus Niskanen, Anni Ojala, Aino-Maria Rimpeläinen, Vili Toivakka, Nea Vahter, He lee na Ka rru s Palkinnon Laura Elomaalle ojensi Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma (oik.). Laura Elomaan väitöskirja Synthesis of biodegradable photocrosslinkable polymers for stereolithography-based 3D fabrication of tissue engineering scaffolds and hydrogels tarkastettiin Aalto-yliopistossa. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Pikkujoulukokouksesta on muodostunut monille seuran jäsenille vuoden tärkeä tapahtuma, jossa on tilaisuus tavata kemistikollegoja. heleena.karrus@kemianseura.fi Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pidettiin Kansallisteatterissa.. toukokuuta 4/2017 11. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. marraskuuta. Ilmoittautumiset 5.3. Onnittelut sai myös Elomaan väitöstyötä ohjannut professori Jukka Seppälä. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2/2017 16. Gustaf Kompan palkinnon vuoden 2015 parhaasta kemian alan väitöskirjasta on saanut tekniikan tohtori Laura Elomaa. Seminaarin jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Kompan palkinto on suuruudeltaan 2 600 euroa. Valtteri Valtonen ja Juuso Varmemaa. Lopuksi iltapala. Väitöskirjan neljä julkaisua ovat ilmestyneet alan kärkilehdissä, ja tutkimuksen tulokset ovat herättäneet alalla laajaa mielenkiintoa, kiittää palkinnon luovuttanut SKS:n puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma. Kokouksen jälkeen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan professori Helder Almeida Santos ja kemian laitoksen akatemiatutkija Arkke Eskola kertovat tutkimusalueistaan ja kokemuksistaan suomalaisessa, brittiläisessä ja yhdysvaltalaisessa tutkijaympäristössä. SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran Kokous 16.2.2017 kello 16 Lassila-Tikanoja, Valimotie 27, Helsinki Kokouksen jälkeen Lassila-Tikanojan yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Jorma Mikkonen kertoo kiertotaloudesta yhtiön kannalta ja kehityspäällikkö Seppo Pönni kemiasta kiertotaloudessa. Kokouksen virallisen osan jälkeen iltaa jatkettiin jouluaterian ja vilkkaan seurustelun merkeissä. 65 1/2017 KEMIA SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. toukokuuta 8. Osan väitöstyönsä tutkimuksista Elomaa teki Twenten yliopisKemistit viettivät illan Mielensäpahoittajan seurassa tossa Alankomaissa ja Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Viime vuosina tapahtumaan on osallistunut yli sata henkeä. Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n Suojelun seminaari: Varautuminen Suomessa 30.3.2017 kello 12–16 Messukeskus, Helsinki Kaikille avoin seminaari järjestetään Kemian Päivien yhteydessä. huhtikuuta 3. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Ohjelma julkaistaan Kemian Päivien verkkosivuilla. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. Kemian Seurojen Kemian Päivät 29.–30.3.2017 Messukeskus, Helsinki Tapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemianseurat.fi/kemia/kemian-paivat. helmikuuta 15. Elomaa kehitti väitöstyössään uusia biohajoavia polymeerejä, joista tehtiin 3Dtulostuksen avulla erilaisia kudostukirakenteita. Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous 8.3.2017 kello 17 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat, nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Ilmoittautumiset viimeistään 10.2. Uusia jäseniä Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi jäseniksi tekniikan tohtori Laura Elomaa sekä filosofian maisterit Satu Mykkänen, Minna Myllyperkiö ja Pasi Salonen. Suomalaisten Kemistien Seuran myöntämä palkinto jaettiin seuran pikkujoulukokouksessa, joka pidettiin Kansallisteatterissa 23
Professori Kari Alitalon ryhmä on selvittänyt ansiokkaasti imusuoniston toimintaa syövässä. Hän jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa ja väitteli taloustieteiden tohtoriksi Stanfordin yliopistossa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Näköaistin tutkija Ragnar Granit väitteli Helsingissä vuonna 1927 mutta siirtyi sittemmin Ruotsiin Karoliiniseen instituuttiin. Viimevuotinen sijoitus World University Rankingissa oli 76. ja Shangain listalla 56. Yliopistossa työskentelee silti yhä alojensa huippuja. 66 KEMIA 1/2017 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Helsingissä laitos sai uuden alun keisarillisena Aleksanterin yliopistona, jolle arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli komean päärakennuksen, kirjaston ja observatorion. Vuonna 1908 hänet nimitettiin TKK:n professoriksi. sisko.loikkanen@yle.fi Helsingin yliopiston päärakennus valmistui Senaatintorille vuonna 1832.. Tason tosin pelätään laskevan, sillä hallitus päätti supistaa rahoitusta entisestään, ja moni tutkija on äänestänyt jaloillaan. Kemisti Artturi Ilmari Virtanen sai tohtorinhattunsa vuonna 1918. Myös jo edesmennyt akateemikko Leena Palotie teki merkittävän uran ihmisen genetiikan tutkijana. Teknillisestä korkeakoulusta valmistui kemian diplomi-insinööriksi Gustaf Komppa, joka hänkin suoritti tohtorintutkintonsa Helsingin yliopistossa. Sisko Loikkanen 377-vuotiaalla Helsingin yliopistolla on ollut valtava merkitys oppineiden kouluttajana ja tieteilijöiden tyyssijana. Palotie löysi useita suomalaiseen tautiperimään kuuluvia geenejä. Vuonna 2016 menehtynyt akateemikko Ilkka Hanski oli ekologi ja evoluutiobiologi, joka pokkasi muun muassa Nobeliin verrattavan Crafoord-palkinnon. Opinahjon juuret ovat Turussa, jossa se vuonna 1640 aloitti Suomen ensimmäisenä yliopistona, kuninkaallisena Turun akatemiana. Sen jälkeen hän aloitti työn Valion laboratoriossa, jossa hän 1920-luvulla kehitti hyvin säilyvän AIV-rehun. Keksintö toi hänelle vuoden 1945 kemian Nobelin. Vuonna 1967 hänet palkittiin lääketieteen Nobelilla. Turun palo liki tuhosi akatemian vuonna 1827. Palkinnon vastaanottaessaan ahkera Virtanen oli jo ehtinyt toimia myös biokemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja vuodesta 1939 kemian professorina Helsingin yliopistossa. Yliopisto on pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Professori Markku Kulmalan ilmakehän aerosoleja tutkiva ryhmä on maailman johtava. Vuonna 1937 hän ratkaisi havupuupihkan sisältämän alfapineenin totaalisynteesin. Hän kehitti menetelmiä, joilla kotimaisista raakaaineista, kuten turpeesta ja sahanpurusta, saatiin polttoja voiteluaineita. Kunnioitettavia saavutuksia, kun otetaan huomioon suomalaislaitoksen varsin niukka rahoituspohja. Suomen tieteen veturi Helsinki Itsenäisen Suomen juhliessa sataa vuottaan rintaansa röyhistää myös Helsingin yliopisto, maamme vanhin ja tärkein tiedeinstituutio. Nykyistä nimeään yliopisto on kantanut vuodesta 1919. Tuore taloustieteen nobelisti Bengt Holmström suoritti siellä matematiikan kandidaattitutkinnon vuonna 1972. Komppa tuli kuuluisaksi kamferin kokonaissynteesistä. Nobelistien lähtöalusta Helsingin yliopistoon voidaan yhdistää kolme Nobelin palkintoa. Sen jälkeen se siirrettiin keisari Nikolai I:n käskystä Helsinkiin, josta vuonna 1812 oli tullut suuriruhtinaskunnan pääkaupunki
16.1. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia Erikoisjakelut: ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017, Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017 3/2017 29.3. 17.11. 15.11. 16.5. 7.4. Laboratoriot, ympäristö, materiaalit 7/2017 11.10. 6.9. Laboratoriot, teknokemia, terveys 2/2017 9.2. Analytiikka, tutkimus, biotalous 8/2017 7.11. 20.10. 8.6. Laboratoriot, työelämä, patentit Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017 Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017 Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017 Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017 Nro 6/17 Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017 Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 15.3. 14.8. 8.2. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach 5/2017 2.8. 13.12. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2017 6.9. 040 770 3043 Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 3.5. 18.9. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 040 933 1147 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous 4/2017 4.5. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. 1/2017 4.1. 11.10. 20.2
Lisätietoja saat 3M-tuoteasiantuntijoilta: Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet, p. (09) 525 21 www.3m.fi/suojaimet Tutustu monipuoliseen 3M-hengityksensuojausvalikoimaan Tuotekehityksen kärjessä – 3M™ hengityksensuojaimet Turvallisuus ja käyttömukavuus