www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 Tekemisen meininkiä jo 25 vuotta! Lämmin kiitos asiakkaillemme Kemi 1/ 20 18 MONTA TIETÄ kemian taitajaksi AISTIEN leikkiä keittiössä NAISET joille ei myönnetty Nobelia KUN NÄLKÄ kuritti Suomea KEMIA
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Yhteisha ku 2018 14.–28.3. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. HY_kemia118.indd 1 5.1.2018 14.10. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä
(09) 5252 603 50 nopeimmalle esittelyn sopineelle tarjoamme 3M™ SecureFit™ -suojalasit! Uusi moottoroitu hengityksensuojain on suorituskyvyltään erinomainen. 3M Työsuojelutuotteet. www.3m-kampanjat.fi/tr600 Esittelyssä uusi 3M™ Versaflo™ TR-600 moottoroitu hengityssuojain Edistyksellistä käyttömukavuutta ja kestävyyttä Sovi esittely alueesi 3M-suojainasiantuntijan kanssa: Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet, p. Yhdessä ne antavat erinomaisen suojan silmille, päälle, kasvoille, iholle ja hengitykselle EN 12941 -standardin luokan TH2 tai TH3 mukaan, riippuen suojapäähineestä. Litiumioniakku, säädettävä ilmavirtaus ja entistä kattavampi valikoima CE-merkinnän saaneita suodattimia, jotka suojaavat mm. hiukkasia ja orgaanisia höyryjä vastaan. Yhteensopiva muiden 3M Versaflo -päähineiden kanssa
Lue sivulta 40.. (s. 6) So ilfo od Oy Ravinteet kiertämään ja pellot kasvamaan. (s. 18) Vuonna 2009 palkittu Ada Yonath on toistaiseksi viimeinen nimi kemian naisnobelistien lyhyellä listalla. 14) ”Suomalaisen kemistintutkinnon turvin pääsee pitkälle.” Jyväskylän yliopiston professori Mika Pettersson kannustaa nuoria alalle, jolla voi tehdä maailmasta paremman. 4 KEMIA 1/2018 SISÄLLYS 6 Kemian koulutus avaa monta ovea Sisko Loikkanen ja Irene Andersson 12 TÄTÄ MIELTÄ Digitalisaatio mahdollistaa kestävän kehityksen Ulla Heinonen 14 Anu Hopia tutkii Makuja ja molekyyleja Jarmo Wallenius 18 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sivuvirrat muuntuvat lannoitteiksi Emma Kaustara 20 AJANKOHTAISTA Puu on hyvinvoinnin lähde Hilkka Vähänen 22 UUTISIA 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Jätä huolesi metsään Emilia Hiltunen 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Kiljuva kana Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Laura Raitio Mentori jakaa osaamistaan Sisko Loikkanen 40 Naiset, jotka Nobelkomitea unohti Kalevi Rantanen 46 Luonnon rakenteilla Uusia hybridimateriaaleja Jari Koponen 49 Sata vuotta työturvallisuutta Silmänsuojustimista älyteknologiaan Helinä Kujala 52 Viini houkuttaa väärentäjiä Viivi Akkanen 55 Kun Suomi näki nälkää Arja-Leena Paavola 58 KEEMIKKO Leipää ja sotehuveja 59 ULKOMAILTA Bakteerit tekevät Sinisistä farkuista vihreämpiä Jarmo Wallenius 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Perinteiden ja innovaatioiden Kioto Sisko Loikkanen Jy vä sk ylä n yli op ist o Ha nn a Ok sa ne n ”Ruokailukokemus syntyy kaikkien aistien yhteispelistä. Tavoite on yhteinen maanviljelijä Tapio Anttilalle (kesk.) sekä Soilfood Oy:n Juuso Joonalle ja Eljas Jokiselle. Ketkä Nobelin arvoiset naistutkijat ovat jääneet ilman tunnustusta. (s. Myös sosiaalisuus ja estetiikka kuuluvat molekyyligastronomiaan”, sanoo professori Anu Hopia
Se on kaikkialle elimistömme soluihin kulkeutuva myrkky ja ensimmäisen luokan karsinogeeni, joka aiheuttaa suoraan tai myötävaikuttamalla satoja sairauksia haimatulehduksesta dementiaan ja keuhkokuumeesta syöpiin. ”Shinäkin nuori tyttö.” Sinä päivänä näin ensimmäisen kerran alkoholiriippuvuuden täyden voiman. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. MITEN PÄIVÄ tehtaassa jatkui. KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 7. On viikonlopusta toiseen pelkääviä perheitä ja koteja, joissa lapset oppivat laskemaan, milloin kahdestoista tölkki sihahtaa auki ja rähinäkänni alkaa. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Julkisissa tiloissa tapahtuvat örvellykset ja väkivallanteot ovat vain jäävuoren huippu. Leena Laitinen M ar kk u Jo ut se n Pakko saada ”Hengetön hän ei ollut, koska örisi vaimeasti.” KEMIA 1/2018 5. Valistus terveyshaitoista on hukkapuhetta niille, joiden ykkösprioriteettina on päivän annos. VUOSIEN VARRELLA olen joutunut todistamaan lisää seurauksia, joihin riippuvuus päihteistä johtaa. Olin aloittanut kesäharjoittelijana tehtaassa. Mieleen on jäänyt paikalle hälytetyn isän katse, kun aikamiespoikaa tungettiin autoon. Hengetön hän ei ollut, koska örisi vaimeasti, kun juoksin hänen luokseen. Kohtuuttoman koville joutuvan vähemmistön takia pidän uudistusta vahingollisena. Mikään hinta ei ole liikaa, kun on pakko saada. Enemmistön elämänlaatua ei sanottavasti paranna eikä sanottavasti huononna se, että ruokakaupoista saa nyt aiempaa väkevämpiä oluita ja lonkeroita. direktör • Managing Director Leena Laitinen puh. Denaturoitua, mutta se ei hidastanut tarpeessa olijaa. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Tieto siitä, että turvallisen käytön raja on lähellä nollaa, puree paremmin meihin muihin, jotka käytämme tai uskomme käyttävämme alkoholia kohtuudella. Se oli virhe, sillä kemikaalikaapissa oli etanolia. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Kaikille ei käy yhtä hyvin. Juomakelvoton aine oli kiskaistu ensimmäisen tilaisuuden tullen. helmikuuta 2018 Vol. Toinen harjoittelija Jorma, nelikymppinen aikuisopiskelija, oli jätetty yksin ylälaboratorioon suorittamaan analyysejä. Saatavuus ja hinta ovat tärkeimmät muuttujat, joilla voidaan rajoittaa alkoholista koituvia haittoja. 45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Nyt keksittynä etanolia ei ikinä hyväksyttäisi elintarvikekäyttöön. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Viina, huumeet ja pillerit voivat viedä addiktoituneelta rahat, työpaikan, perheen, asunnon, ystävät, työkyvyn tai hengen, joiltakuilta perä perää kaikki ja bonuksena itsekunnioituksen. Päihteet tuottavat paljon kärsimystä paitsi niistä riippuvaisille myös heidän lähipiirilleen. Jorma selvisi lääkärireissulla ja ankaralla varoituksella ja pysytteli loppukesän selvin päin, ainakin työmaalla. Jorma retkotti pitkin pituuttaan lattialla. Forssa Print, Forssa 2018 ISO 9002 ”YLÄKERTAAN ja äkkiä!” Aamuvuoron työnjohtaja karjaisi laboratorion ovelta sen näköisenä, että lähdimme kyselemättä
Helsingin yliopistosta löytyi kemiasta, biokemiasta, fysiikasta ja lääketieteestä innostuneelle miehelle nappivaihtoehto, radioaktiivisten aineiden kemia. Jarkko Lampuoti hankki ensin laboratorioanalyytikon tutkinnon Tampereen ammattikorkeakoulusta ja päätti sitten jatkaa maisteriopintoihin. St ud io Sk aa la 6 KEMIA 1/2018. ”Yliopisto-opiskelu on melko teoreettista, ja opintopisteiden eteen saa todella tehdä töitä. Aikaa tähän menee, mutta nimenomaan tätä minä tahdoin.” Jos tuleva radiokemisti voisi valmistuttuaan valita vapaasti työpaikkansa, hän haluaisi mieluiten isotooppilääketieteen tai ydinvoimateknologian tutkijaksi joko yliopistotai yritysmaailmaan. ”Radiokemia on erittäin kiinnostava kemian erikoisala”, Lampuoti sanoo
Se on hyvin kiehtovaa.” Kemiantekniikan taitajille hän uskoo riittävän töitä aina. ”Entisiä opiskelukavereitani työskentelee nykyään esimerkiksi prosessija tuotekehittäjinä, tehtaanjohtajina, kemianteollisuuden tutkijoina ja laatupäällikköinä. Jos tähtää opettajaksi, on hyvä osata esimerkiksi fysiikkaa ja matematiikkaa. Alan opinnot suorittanut voi valita tiensä monista vaihtoehdoista. Tekniikan osaajat Monenlaiset työpolut ovat mahdollisia myös kemiantekniikan diplomiinsinööreille. ”Kemistin koulutus antaa pätevyyden moneen.” Opiskelijan on toki fiksua miettiä sivuaineitaan myös tulevan uran kannalta. ”Kemia on niin kiehtova tieteenala, että sitä kannattaa lähteä opiskelemaan jo pelkästään sillä perusteella”, sanoo Pettersson, jonka mukaan maailmaa ei voi edes ymmärtää ilman riittäviä kemian tietoja. Oma paikka voi löytyä konsulttina tai patenttiasiantuntijana, Sisko Loikkanen Opiskelijoiden esittelyt Irene Andersson. ”Halusin asiantuntijaksi, joka voi keksiä uusia ratkaisuja muun muassa jätteiden vähentämiseen ja puhtaan veden riittävyyteen.” Kallioinen on valintaansa tyytyväinen, sillä hän on saanut tehdä työtä, jolla on merkitystä. Toki arvossaan on myös muu kielitaito, johon kannattaa satsata jo varhain. Jyväskylän yliopiston kemian laitosta johtava professori Mika Pettersson komppaa kollegaansa. Siinä kolme isoa asiaa, joiden käsittely edellyttää meidän asiantuntemustamme.” Osa Suomen yliopistoista valmistuvista kemisteistä päätyy tekemään työuransa akateemisessa tutkimusympäristössä. Opiskelukin on vaihto-opintomahdollisuuksien myötä muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Hän voi ratkaista kiperän ongelman uuden menetelmän tai uuden materiaalin avulla”, Lundell kuvailee. ”Heidän uransa muotoutuu pitKemian koulutus avaa monta ovea Suomalaista kemian alan koulutusta arvostetaan laajalti. Suuri osa työskentelee teollisuuden palveluksessa esimerkiksi laboratorioissa ja tuotekehityksessä. Hän itse hakeutui aikoinaan opiskelemaan kemiantekniikkaa, koska oli kiinnostunut ympäristöstä ja sen hyvinvoinnista. Osaamisaluettaan voi laajentaa myös biotieteillä. ”Energian riittävyys, kestävä kehitys, taudit. Yleisimmin kemianinsinöörien tie vie teollisuuteen prosessien ja tuotekehityksen pariin tai myynnin tehtäviin, mutta tupsulakki voi viedä kantajansa myös tutkimuslaitoksiin. Professorien mukaan nuorena kannattaa tarkastella mahdollisuuksiaan avarasti. Monitieteisissä tutkimusryhmissä ovat tärkeitä yhteistyötaidot.” Yksi kemian ammattilaisen valttikortti on, että hän voi hakeutua töihin minne päin maapalloa tahansa. Alan osaajia tarvitaan yhä lisää etsimään vastauksia maapallon suuriin kysymyksiin. ”Kemistillä on mahdollisuus löytää työssään jotakin aivan uutta, kuten uusi molekyyli tai uusi reaktio. ”Ovet maailmalle avautuvat heti fuksina, joten kannustan nuoria rohkeasti liikkeelle”, Lundell sanoo. Jos kemiasta on hyötyä koko yhteiskunnalle, siitä on erityisen suurta iloa tutkijalle. Hän suosittelee samaa muillekin, jotka tahtovat työskennellä sekä ympäristön että ihmisen hyväksi. ”Kemian konstein otetaan esimerkiksi arvokkaita yhdisteitä talteen teollisuuden sivuvirroista, joita on aiemmin pidetty jätteinä. Monet etenevät päällikkötehtäviin. ”Suomalaista kemistintutkintoa arvostetaan, ja sen turvin pärjää missä tahansa”, Pettersson vakuuttaa. Kallioisen mielestä kemia on jo sisällöllisesti arvokas tiede ja mukaansa tempaava oppiaine, jolla on annettavaa koko ihmiskunnalle. ”Kiertotalous, parempi raaka-ai”Kemia on tulevaisuuden ala, jonka avulla maailmasta saadaan parempi, puhtaampi, tehokkaampi ja miellyttävämpi paikka elää.” Näin sanoo Jyväskylän yliopiston professori Jan Lundell, jolla on takanaan pitkä ura alan tutkijana ja opettajana. 7 1/2018 KEMIA tietotekniikan tai kaupan alalta tai vaikka yrittäjänä. Hyötyä on monenlaisista ominaisuuksista. Kemian kieli on joka paikassa sama. Taloustietämyksen ja johtamisopintojen avulla työmarkkinat laajenevat varsinaisesta kemistintyöstä erilaisiin asiantuntija-, hallintoja järjestötehtäviin. kälti oman kiinnostuksen mukaan”, kertoo apulaisprofessori Mari Kallioinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. ”Työ tutkimuksessa voi olla systemaattista ja pitkäjänteistä, mutta myös luovaa hulluutta tarvitaan. Joku on rikoslaboratoriossa ja joku opettajana”, Kallioinen listaa
Hän suosittelee lämpimästi opinahjoaan tuleville insinööreille, jotka kaavailevat työuraa teknisen kaupan alalla. Osassa niistä saa samassa paketissa vahvan kielitaidon. Ympäristötekniikka on etenkin naisten valinta. Hän suosittelee biotekniikan opiskelua etenkin niille kemiasta innostuneille, jotka tahtovat laajentaa työllistymismahdollisuuksiaan. ”Kemian perusasiat, esimerkiksi moolit, oksidit ja hapettumisja pelkistysreaktiot opetetaan siinä sivussa osana soveltavia aineita.” Ammattikorkeakouluissa opinnot ovat käytännönläheisempiä kuin yliopistoissa. Yritykset etsivät ruotsintaitajia varsinkin myyntitehtäviin. Esimerkiksi Helsingin Arcadan insinöörilinjoilla koulutus tapahtuu ruotsiksi tai englanniksi. Aineistoa on valtavasti, ja kemian laitetekniikka peruskemian lisäksi on vaativa yhtälö. Niistä suosituimpia ovat olleet kemikaaliturvallisuuden seminaarit sekä ympäristönäytteenoton ja laboratorioanalytiikan, esimerkiksi spektroskopian ja kromatografian, kurssit. Siinä käsitellään materiaalien koostumusta, ominaisuuksia ja sovelluksia sekä korroosion hallintaa. Materiaalien kierrätysmahdollisuudet ovat keskeinen osa opintoja. Mutta jos haluaa myydä sinne jotain, täytyy puhua ruotsia.” Holmberg opettaa energialinjalla polttotekniikkaa ja savukaasujen muodostusta ja niiden puhdistusmenetelmiä sekä materiaalitekniikkaa. He löytävät paikkansa muun muassa tuoteLotta Wallinmaa otti alkuvauhdin kemian alalle Turun yliopistosta, josta hän jatkoi kemianja biotekniikan opiskelijaksi Aalto-yliopistoon. kehityksessä ja käyttöja valvontatehtävissä sekä teknisessä kaupassa. Meillä opiskelee kuitenkin myös suomenkielisiä, jotka tulevat tänne hankkimaan ammatin ohella hyvän ruotsintaidon”, kertoo Arcadan kemian lehtori Mariann Holmberg. Me emme kouluta tutkijoita vaan käytännön osaajia.” Arcadan insinööriopiskelijat ovat kiinnostuneita etenkin energiasta, energiantuotannosta ja ympäristöstä. 8 KEMIA 1/2018 neiden ja resurssien käyttö sekä resurssitehokkaat prosessit kaipaavat suunnittelijoikseen kemiantekniikan ammattilaisia. Energiaja ympäristötekniikan kielenä on ruotsi, prosessija materiaalitekniikan linjan kielenä pääosin englanti. AEL räätälöi kemian alan kursseja joka vuosi. ”Meillä on sellainen kokemus, että jos haluaa ostaa jotain Ruotsista, pärjää oikein hyvin englannilla. AMK-insinöörit työllistyvät Holmbergin mukaan erinomaisesti. Myös biotalouteen siirtyminen on kemiantekniikan työmaata.” Käytännön taitajat Kemiaa soveltaviin ammatteihin valmistuu insinöörejä myös ammattikorkeakouluista. ”Kesätyöt poikivat opiskelijoillemme usein jo toisena tai kolmantena vuonna oman alan työtä, jota he tekevät opintojen ohessa iltaisin tai viikonloppuisin. ”Insinööritutkinnon opiskelu on haastavaa ja kurssit työläitä. Samalla tämä on hyvin palkitsevaa, sillä opinnoista on selvästi jo nyt hyötyä työelämässä”, hymyilee Wallinmaa, joka tekee opintojen ohella osa-aikatyötä Orionin lääkkeiden tuotekehitysryhmässä. ”Meillä oppilaiden ei tarvitse pohtia teorioita samalla tavoin kuin yliopistossa. Esimerkiksi kemiallinen laadunvalvonta lääketai vesiteollisuudessa kiinnostaisi. Ki a Le ht i Sivulle 10. Koska sisällöt ja tekniikat muuttuvat tiedon karttuessa, lisäoppia tarvitaan aina. Aallossa ovat valittavissa myös esimerkiksi prosessija materiaalitekniikan opinnot. ”Analytiikka kehittyy, standardit ja säädökset uudistuvat. ”Suurimmalla osalla opiskelijoistamme ruotsi on äidinkieli. En tiedä yhtään energiaja ympäristötekniikan linjalta valmistunutta, joka olisi jäänyt ilman työtä.” Päivittäjät ja pätevöityjät Kemian ammattilainen ei kuitenkaan ole koskaan varsinaisesti ”valmis”. Wallinmaan oma tulevaisuuden unelma on ura teollisuudessa kehitysinsinöörin tehtävissä. Kemia on jatkuvaa kouluttautumista edellyttävä ala”, toteaa kouluttaja Heikki Heimo elinkeinoelämän koulutuspalveluja tarjoavasta AEL:sta
”Tekniikan ala reagoi nopeammin ja voimakkaammin suhdannekehityksen vaihteluihin. Varsinkin yksityinen sektori hakee lähinnä maistereita, poikkeuksena tietyt tutkimustehtävät, joissa tohtoritutkinnosta nähdään hyötyä.” Kuinka opiskelija voisi parantaa työllistymistään. Vastavalmistuneet ovat viime aikoina löytäneet paikkansa hyvin. Vakituisen työpaikan saamiseen vaaditaan kuitenkin prosessiteollisuuden perustutkinto. Luonnollinen valinta oli sen hankkiminen kotikaupungissa. On hyvä ymmärtää myös liiketaloutta ja sen periaatteita.” Keski-Pohjanmaan Ammattiopiston opiskelija Niko Kivinen on ehtinyt paiskia prosessinhoitajan hommia kokkolalaisessa tehtaassa jo seitsemän vuotta. Heidän työttömyysasteensa oli vuonna 2015 seitsemisen prosenttia, mutta luku on pudonnut neljään. Myös osa heistä on ”töiden välissä”, filosofian tohtoreista kahdeksan, tekniikan tohtoreista kolmisen prosenttia. Myös rekrytointitapahtumista ja yritysvierailuista on hyötyä.” Opiskelijoiden kannattaa myös ottaa selvää, millaista osaamista työnantajat kaipaavat. ”Tohtoreita tarvitaan työmarkkinoilla rajallisesti. ”Opiskelu on ollut kiinnostavaa ja tehdastyössä tarvittava osaaminen otettu opetuksessa hyvin huomioon. ”Työmarkkinoilla on noin 3 500 filosofian maisterin tutkinnon suorittanutta kemistiä ja suunnilleen 2 700 kemiantekniikan diplomiinsinööriä”, kertoo urapalvelupäällikkö Suvi Liikkanen. M ale na Ha gl un d. Käytännön työssä oppiminen ja laboratoriotyöskentely täydentävät toisiaan ja auttavat ymmärtämään teoriaopetusta”, Kivinen kuvailee. Yli 700 kemistillä on taskussaan filosofian tohtorin tutkinto, ja kemiantekniikan tohtoreita työmarkkinoilla on reilut 400. Sen voi tehdä vaikkapa seuraamalla työpaikkailmoituksia. Talouden parantunut tilanne vaikuttaa myös työllisyyslukuihin nopeammin kuin luonnontieteissä, joissa suhdannevaihtelut tulevat viiveellä”, Liikkanen sanoo. ”Ennen kaikkea rakentamalla verkostoja työelämään jo opintojen aikana”, urapalvelupäällikkö vastaa. Kemian diplomi-insinöörien tilanne on valoisampi. ”Hankkimalla työkokemusta kesätyössä ja erilaisissa harjoittelupaikoissa saa kullanarvoista kokemusta ja tutustuu alan yrityksiin. 9 1/2018 KEMIA ”Opiskelija, verkostoidu ja tutki työmarkkinoita” Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry on korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja alaa opiskelevien ammattijärjestö, josta löytyy tilastotietoa Suomen kemisteistä. ”Yliopistotutkinto antaa erinomaisen tiedollisen perustan, mutta lisäksi tarvitaan projektinhallinta-, organisointi-, koulutusja ohjausosaamista, esimiestaitoja ja lainsäädännön tuntemusta. ”Viiden viime vuoden seurannan perusteella kemian alalta valmistuneet ovat työllistyneet koulutustasoa vastaaviin töihin. ”Näyttää lupaavasti siltä, että opintojen jälkeen löytyy vakituinen työ omalta paikkakunnalta”, kertoo myös jääkiekkoilijana tunnettu Kivinen, joka nykyään kuuluu Kokkolan Hermeksen valmennustiimiin. Hänestä on hienoa, että opetus on monialaista mutta samalla suoraan työelämään valmentavaa. Vain kuudesosa kertoo, ettei työ vastaa yliopistollista koulutusta, mutta puolelle heistäkin kyseessä lienee ainakin jossakin määrin oma valinta.” Vuonna 2008 alkanut taantuma on toki heijastunut myös kemiaan. Uutta työtä hakee tällä hetkellä liki 300 kemistiä. Heistä iso osa on kokeneempia ammattilaisia, jotka ovat menettäneet paikkansa ytneuvottelujen tuloksena
Monimuotolinjalla biotuotetekniikkaa opiskeleva nainen arvelee valmistuvansa kolmessa, neljässä vuodessa. ”Tällaisia tutkintoja opiskelevat henkilöt, jotka ovat peruskoulun tai lukion jälkeen jo siirtyneet työelämään mutta saaneet myöhemmin kipinän oppia lisää työn ohessa”, Heimo kertoo. ”Esimerkiksi Saksassa yritykset on integroitu vahvasti koulutusjärjestelmään. Niitä ovat muun muassa yritysten koko henkilöstöä koskeva työturvallisuuden kehittäminen sekä Leanja 5S-ajattelu eli toiminnan jatkuvan parantamisen muodot. Leikkaukset näkyvät varsinkin ammatillisella puolella. Jokainen niistä sisältää keskimäärin 10–20 koulutuspäivää, joiden lisäksi opiskellaan itsenäisesti etätyöskentelynä ja myös työpaikan käytännön töissä. ”Mutta sielläkin opiskelijoiden lienee vaikeampi saada tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta, joten heidän oma vastuunsa oppimisesta on kasvanut entisestään.” Ammattikorkeakouluja Rode kiittää. Lähiopetusta on karsittu, eikä kaikkia oppitunteja voida tarjota. Saksan malli tietäisi meillä isoja investointeja yrityksille, enkä ole varma, ovatko ne siihen valmiita.” Osaavan korkeakoulutetun väen saatavuudesta on hänen mukaansa pidettävä huolta, jotta alan tutkimusja tuotekehitystoiminnot eivät siirry ulkomaille. Pieniä pilviä taivaalla näkyy. Oppia tarvitaan myös työnkuvan muutosten ja työssä etenemisen myötä. Yritykset pelkäävät silti, että nuorten perehdyttäminen voi tulevaisuudessa jäädä niiden vastuulle. sisko.loikkanen@yle.fi M er ja He im ala n alb um i. Heimalalla on jo laboratorioanalyytikon paperit ja työpaikka Neste Oyj:ssä. Opinnot itsessään ovat mielenkiintoiset, ja olen saanut muun muassa uusia tietotekniikan taitoja”, Heimala kertoo. Hän halusi kuitenkin haastaa itsensä ja lähteä syventämään osaamistaan. AEL:n järjestämät ammatilliset näyttötutkinnot antavat mahdollisuuden pätevöityä uuteen vanhemmallakin iällä. Hänen haaveenaan on pätevöityä jatko-opintojen myötä niin, että voisi tulevaisuudessa edetä nykyisestä vuorolaborantin työstään vaikkapa kehitystehtäviin. ”Vaihtoehtoisesti heillä on jo ammatillinen koulutus toiselta alalta, mutta he haluavat vaihtaa kemiaan ja hankkivat sitä varten ammattipätevyyden näyttötutkinnon kautta.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Teollisuuden huolenaiheena ovat koulutuksen säästöt ja leikkaukset – ja niiden myötä se, saadaanko yrityksiin jatkossakin pätevää henkilöstöä. Kemian alan näyttötutkintoja ovat prosessiteollisuuden perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. ”Haastavinta on ollut sovittaa yhteen työelämä ja opiskelu, mutta olen opetellut suunnittelemaan ajankäyttöni. ”Opiskelijoita on päästetty helpommalla vaatimustasolla, jotta opinnot saadaan nopeammin loppuun.” Yliopistoissa leikkaukset ovat kohdistuneet lähinnä tutkimukseen ja hallintoon. Siellä on erityyppisiä kursseja ja oppisopimuksia. Tämä vaikuttaa oppimisen laatuun. 10 KEMIA 1/2018 Merja Heimala aloitti opintonsa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella viime elokuussa. ”Kemian koulutus Suomessa on laadukasta”, toteaa koulutuspolitiikan asiantuntija Jussi-Pekka Rode Kemianteollisuus ry:stä. Koulutuksesta tinkiminen huolettaa yrityksiä Koulutustarpeita tuovat myös nykyajan megatrendit. Niistä valmistuu entiseen tapaan riittävin taidoin varustettuja työntekijöitä kemianteollisuuden palvelukseen
Kemian opettaja . Nanotiede MUISTA HAKEA. HAKUKOHTEET . Kemisti . YHTEISHAKU / 14.–28.3.2018 KEMIA TÄHTÄÄ TULEVAISUUTEEN! Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteinen ja laajaalainen opetus mahdollistaa erilaiset urapolut. Voit myös opiskella kemian aineenopettajaksi tai nanotieteiden ammattilaiseksi. Valmistuttuasi ymmärrät molekyylien maailmaa ja osaat muokata sitä ihmisen hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämiseksi. YHTEISHAKU NYT FALL IN LOVE WITH JYU. Vastaa tulevaisuuden haasteisiin opiskelemalla kemiaa! JYU.FI/KEMIA JYU.FI/HAE HETKI HYVÄ OLLA ÄLYKÄS
Kestävä kehitys, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen, on monimutkainen kokonaisuus. Pullonkaulana on siiloutuminen, jota esiintyy monella eri tasolla yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa. Onko sanahelinän takana konkretiaa ja liittyvätkö termit lainkaan toisiinsa. STRATEGIOITA SIIS ON, mutta ne tehdään eri pöydissä ja valitettavan usein turhan samanhenkisellä porukalla. Se antaa keinot analysoida isoja datamassoja ja laajoja riippuvuussuhteita. Se mahdollistaa tiedon tehokkaan jakamisen ja vaikuttamisen kanavat ja tarjoaa tilaisuuden täysin uuden kehittämiselle. Tällöin ei myöskään nähdä yhteisiä mahdollisuuksia ja sovelleta oppia. Myös linkit liiketoimintaan puuttuvat. Se tehostaa tuotantoprosesseja ja parantaa asiakaskokemusta. Miten ohitamme nämä pullonkaulat. TÄTÄ MIELTÄ Digitalisaatio mahdollistaa kestävän kehityksen DIGITALISAATIO JA kestävä kehitys ovat tämän päivän muotitermejä, jotka löytyvät usean organisaation ja yrityksen strategiasta ja monista tulevaisuutta pohtivista kirjoitelmista. Silloinkin kun kestävä kehitys on määritelty tavoitteeksi, se on usein erillinen asiantuntijavetoinen tavoite, joka näkyy toiminnan arvoissa mutta ei liiketoiminnan ajurina. Mielestäni kyllä. 12. Digitalisaatio antaa meille välineet tähän. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa myös uudet liiketoimintamallit, kiertoja alustatalouden. Ulla Heinonen ulla.heinonen@gaia.fi Es a Ka pi la Tekniikan tohtori Ulla Heinonen aloitti helmikuun alussa Gaia Consulting Oy:n toimitusjohtajana. DIGITALISAATIO LUO konkreettiset välineet onnistua vaativassa haasteessa. Jos haluamme tehdä jotain uutta ja luoda kestävää tulevaisuutta, tarvitsemme uusia toimintamalleja ja konkreettista tekemistä. Tarvitsemme strategioiden lisäksi projekteja, jotka tähtäävät yrityksen ja erehdyksen kautta nopeaan konkretiaan. Toinen pullonkaula on konkretian puute. Ottaisin tässäkin mallia digitalisaatiosta, ketterän kehittämisen malleista, joissa projektilla on valta viedä kehitystä oikeaan suuntaan. Törmäystä aihepiirien välillä ei tapahdu riittävästi. Vaikka megatrendikaksikko on olemassa, miksi emme vielä useinkaan näe konkretiaa. Digitalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä puhutaan, mutta valitettavasti asiantuntijapöydissä, samankaltaisten kesken ja termeillä, jotka eivät aukea ulkopuolisille. Strategian luovilla asiantuntijoilla ei aina ole päätösvaltaa organisaatioissa. Onnistuminen edellyttää jokaisen osallistumista mutta myös yhteistyötä, tiedonjakoa sekä positiivista uuden kehittämistä ja tekemisen meininkiä. Digitalisaatio luo myös uusia toimintatapoja ja päätöksenteon rakenteita. Siinä onnistuminen vaatii laajaa tiedon analysointia, toimintatapojen muutosta, nopeaa päätöksentekoa ja toimeenpanoa. MIKSI EMME kunnolla hyödynnä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämisessä ja toisaalta kestävän kehityksen ja digitalisaation mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan luomisessa. Kyseessä on mahtava megatrendikaksikko, joka tarjoaa ratkaisun moneen polttavaan kysymykseen. Projektien tulee hyödyntää palvelumuotoilua ja osallistamista ja törmäyttää osaamista eri aloilta. Näin digitalisaatio tukee organisaatioiden kestävän liiketoiminnan rakentamista ja ylläpitämistä maailmassa, joka vaatii nopeita liikkeitä, yhteisponnistuksia ja ymmärrystä asiakkaiden ja yhteiskunnan muuttuvista vaatimuksista ja arvoista. Monilla organisaatioilla on digitalisaatiostrategia, mutta sen jalkauttamista vielä mietitään. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisen ajattelun nopeiden vasteaikojen, virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn avulla
– 7.3.2018 Tampere, 20. 2018 Valtakunnallisessa yhteishaussa hakevat peruskoulun ja lukion päättävät sekä ilman aiempaa ammatillista tutkintoa olevat. ammatinvaihtajalle. Opiskeluun sisältyvä harjoittelu on palkallista. – 29.5.2018 Tampere, 27. maaliskuuta. Syventävissä opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Ammatillisen koulutuksen yhteishaku 20.2.–13.3. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! KEMIA Kemi Osateemoina analytiikka, terveys ja biotieteet seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. helmikuuta! Numero 2/2018 ilmestyy 21. Asuntolassa asuminen ja ruokailu kouluviikolla opiskelijoille maksutonta. Opintoihin sisältyy maitotuotteiden valmistusta ja kehittämistä, tekniikkaa, fysiikkaa, kemiaa, mikrobiologiaa, taloutta jne. Viikonlopun asumisesta sovitaan erikseen. 030 4741 Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 6. Hakukohde on Insinööri (AMK), bioja elintarviketekniikka. INSINÖÖRI (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistuu ainoana Suomessa meijeriteknologiaan erikoistuneita bioja elintarviketekniikan insinöörejä (AMK). – 28.9.2018 Helsinki, 31.10. – 21.11.2018 Helsinki Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 3. – 4.5.2018 Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 22. YHTEISHAKU NYT LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutuskalenteri koulutusinfo@ttl.fi, p. Työssäoppimisjakot palkallisia. Laadukkaiden maitotuotteiden valmistukseen tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä. – 1.11.2018 Oulu Monitilatoimistot työympäristönä 14.3.2018 Oulu, 24.10.2018 Helsinki Miten otat sisäilma-asiat haltuun. Meijerit ovat pitkälti automatisoituja tuotantolaitoksia, joissa hyödynnetään alan huipputeknologiaa ja prosessiautomatiikkaa. Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. 040 770 3043 Tiedustelut ja varaukset:. 25.4.2018 Jyväskylä P O I M I N T O J A K O U L U T U K S I S T A www.kemia-lehti.fi Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. Jatkuva haku 20.2.2018 alkaen Sopii esim. 23.5.2018 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 28. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Meijerialan opintopolku valitaan yhteisten perusopintojen jälkeen. Aloituspaikkoja myös ylioppilaille, jolla opintojen kesto noin 2 v 2kk. Varaa paikkasi viimeistään 26. Korkeakoulujen yhteishaku 14.–28.3.2018 MEIJERISTI – AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Hämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä
Niihin se on tiensä löytänytkin. Tieteenala tutkii ainesosien muuttumista ja vuorovaikutusta ruoan valmistuksessa sekä kypsennyksessä tapahtuvia energiavirtoja mutta myös ilmiöön liittyviä teknisiä, sosiaalisia ja taiteellisiakin piirteitä. Hervé This taas oli kerännyt reseptejä ja mummon ruokaohjeita 1980-luvun alusta lähtien. Molekyyligastronomia (MG) tarkoittaa tavallisen ruoanlaiton ja keittotaidon ja niihin liittyvien ilmiöiden tarkastelua ja ymmärtämistä luonnontieteellisesti, lähinnä kemian ja fysiikan keinoin. Elintarvikekehitys ei missään rajoitu pelkästään ruokaan, vaan kaikkialla maailmassa siihen liittyy myös erilaisia kulttuureja ja tapoja. Molekyyligastronomian käsite ja sen myötä myös itse tutkimusala ovat varsin nuoria. Suomalaiselle ja skandinaaviselle elintarvikekemian ja ruoan terveysvaikutusten tutkimukselle antavat omat erikoispiirteensä pohjoiset luonnonvarat. Molekyyligastronominen kulinarismin tiede oli aiempaan tutkijakeskeisyyteen verrattuna mullistus, sillä se on tarkoitettu myös joka kotiin ja jokaiseen ravintolaan. Tätä nykyä sekä elintarvikekemia että elintarvikekehitys ovat globaalisti merkittäviä toimialoja. kuului Maatalouden tutkimuskeskus. MG on tuttu asia monessa ravintolakeittiössä Suomessakin, vaikka itse termi ei vielä olekaan kunnolla iskostunut suomalaiseen ruokasanastoon. Tutkimuksen pitkät juuret Elintarvikkeiden tutkimuksella on Suomessa varsin pitkä historia. Ennen kaksikon esiinmarssia ruokaja elintarviketutkimuksessa oli pitkään keskitytty lähinnä ruoan turvallisuuteen, mikrobiologiaan, säilyvyyteen ja säilömiseen sekä elintarvikkeiden valmistusteknologiaan ja -prosesseihin ja niiden kemiaan ja fysiikkaan. Alan ensimmäiset askeleet otettiin 1800-luvun lopulla. Tieteelliseen molekyyligastronomiaan on paneuduttu etenkin yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa, joka toimii Seinäjoella. Jatkuu sivulla 17. 14 KEMIA 1/2018 teisölle vuonna 1988 tunnettu matalien lämpötilojen tutkija, unkarilaissyntyinen fyysikko Nicholas Kurti ja ranskalainen kemisti Hervé This. Termi lanseerattiin tasan 30 vuotta sitten Sisiliassa järjestetyssä eurooppalaisen tiedekulttuurin työpajassa. Intohimoinen tieteellisen kokkauksen harrastaja, luennoitsija ja jo 1960-luvulla televisiokokkina toiminut Nicholas Kurti oli erinomainen kokeellisen keittotaidon puolestapuhuja. Samalla tavoin ruokaa laittava tutkija voi patojen poristessa ajautua miettimään tarveaineiden molekyylien ja solujen liikettä tai aineen erilaisia olomuotoja ja niiden muutoksia – toisin sanoen harrastamaan keittiössään molekyyligastronomiaa tai jotakin sen johdannaista, avantgardistista keittotaitoa, kulinaarista konstruktivismia tai kokeellista kokkausta. Hopian kiinnostus ruoanlaiton kemiaan virisi aikoinaan maisteriopinJarmo Wallenius Kun luonnontieteilijä seuraa balettinäytöstä tai taitoluistelukilpailua, hän saattaa esteettisten ja aistillisten nautintojen sijasta unohtua pohtimaan, miten Eulerin hyrräyhtälö tai kiertoliikemäärä toteutuvat esiintyjien liikkeissä. Ilmastonmuutos ja jatkuva väestönkasvu tuovat alan tutkimukselle ja opetukselle jatkuvasti lisää painoarvoa. Alan suomalainen edelläkävijä on professori Anu Hopia, joka selvittää muun muassa aistien yhteispeliä ruokapöydässä. Uuden avauksen esittelivät tiedeyhLue lisää: Anu Hopian blogi osoitteessa molekyyligastronomia.fi. Elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia johtaa siellä kymmenhenkistä tutkimusryhmää, jonka teemana on maku ja terveys. Pioneereihin Anu Hopia tutkii Makuja ja molekyyleja Molekyyligastronomia paneutuu keittiön salaisuuksiin kemian näkökulmasta. Turun yliopistoon perustettiin elintarvikekemian tutkimus ja oppiaine jo vuonna 1970 osaksi yliopiston biokemian laitosta
Hanna Oksanen. 15 1/2018 KEMIA Syömiskokemus koostuu maun, kuulon, näön ja muiden aistien vuorovaikutuksesta, sanoo tutkimusprofessori Anu Hopia
Nesteestä saadaan pehmeää vaahtoa, kuten marenkia ja kermavaahtoa. Professori Anu Hopia perustaa oman kantansa tutkittuun tietoon. Kananmunan keittäminen on hyvä esimerkki siitä, miten ruoan kypsyminen, maku ja ulkonäkö ovat ajan, lämpötilan ja happamuuden eli pH:n funktioita. Myös valkuaisen proteiinien rakenne muuntuu. Ylija alikypsymisen lämpötilaero on vain viisi celsiusastetta. Sen ansiosta nestehävikki pysyy kypsennyksen aikana pienenä. Paistinpannulla olevassa kalassa on neljä erilaista lämmönsiirtymisvyöhykettä. Niistä lähimpänä pannun kuumaa pintaa on kuivumisvyöhyke. Maakuopassa kypsyvä liha eli rosvopaisti ja sen seurana muhivat vihannekset valmistuvat kuopan alenevassa lämmössä kiehuen omassa liemessään hyvin pakattuina. Yhteensä kahdeksan raaka-aineen liemen redusointiin eli kokoonkeittämiseen kului kaksikin vuorokautta. Tämä pätee ainakin molekyyligastronomiassa. Pihvi pannulle kylmänä Eniten intohimoja ja kiistoja ovat herättäneet ruokatutkijoiden tekemät havainnot ja aistimukset lihan temperoinnista ennen sen kypsentämistä sekä kalan paistamisesta. Perinteisen vesiuutetun lihaliemen raaka-aineita ovat liha, luut ja erilaiset vihannekset. Kun ruoan pintalämpötila on kuopassa kohonnut yli 140 asteen, siinä alkaa nopeasti tapahtua Maillardreaktioita. Koska munan valkuaisen ja keltuaisen proteiinit hyytyvät ja kiinteytyvät eri lämpötiloissa, parasta lopputulosta ei tuotakaan kiehuva vesi, vaan sen tekee alle 70-asteinen lämpöhaude. Tutkijat puhuvat niin kutsutuista 6X°C-kananmunista. Makkaramassan emulsiota ja suspensiota voidaan parantaa ennen makkaran kypsyttämistä jäämurskalla, jolloin lämpötila pystytään pitämään alle 12 celsiusasteessa. Paistinpannulla pihviä pitää flipata eli käännellä sitä aktiivisesti. Höyrykypsennys suljetussa kattilassa liedelläkin on lähes yhtä tehokas metodi kuin kiehuva vesi. Tutkijan vastaus siis kuuluu: kala kannattaa laittaa nahkapuoli alaspäin kylmälle pannulle ja kytkeä vasta sitten liesi päälle. Sen sijaan kuohkeutta vaativat leivonnaiset onnistuvat parhaiten hieman vanhemmilla – mutta ei liian vanhoilla – kananmunilla. Keittämisvaiheita oli seitsemän. ”Kun jääkaappikylmä pihvi tai pakastimesta otettu jääpihvi kypsennetään uunissa tai pannulla, ylikypsymisen vaara on pienempi kuin temperoidulla eli huoneenlämpötilaan otetulla esilämmitetyllä pihvillä. Siihen muodostuu helposti ilmataskuja, jotka hidastavat kypsymistä. Kalanpaistossa keskeinen kysymys kuuluu, tulisiko aloittaa kylmällä vai kuumalla pannulla. Näin Maillard-reaktiot alkavat nopeammin ja kalan massakato jää vähäisemmäksi.. Lämpötila on aikaa tärkeämpi tekijä myös pihvin paistossa. Kiviä pitää kuopassa olla neljä kertaa enemmän kuin ruokaa. Flippaamalla pihvi kypsyy tasaisemmin. Tällainen lyhyiden lämpöpulssien antaminen takaa, ettei lihan pintakerrokseen synny eristäviä ilmataskuja. Makkaran valmistaminen ja maakuopan käyttö ruoan kypsennyksessä periytyvät puolestaan jo esihistorialliselta ajalta. Sokereiden ja aminohappojen reaktiosarjoissa ruokaan kehittyy värin lisäksi aromeja ja makuaineita. Leipä taas on kiinteää vaahtoa. Lihaliemi tarjoaa myös hyvän esimerkin siitä, kuinka nykyajan elintarviketeollisuus on modernisoinut aikaa vaativan prosessin nopeasti hyödynnettäviksi kiinteiksi kuutioiksi. Ensin oli muna Kananmuna on kuningas ja sen oikea kypsyttäminen taitolaji. Myös painohävikki on kylmällä lihalla pienempi”, tutkija sanoo. Vanhat hyvät konstit Toinen keittiön kulmakivi on monikäyttöinen lihaliemi, jonka juuret juontavat keskiajalle asti. Kananmuna on ruokakulttuurimme kulmakiviä. Ne vaahtoutuvat hyvin. 16 KEMIA 1/2018 Muna oli ennen kanaa. Kumpaakin voidaan tarkastella myös molekyyligastronomian näkökulmasta. Tuore kananmuna sopii munakkaan valmistukseen ja tavallisen pullan leipomiseen. Maakuopassa lämpöenergia siirtyy kaikilla tunnetuilla tavoilla: johtumalla, säteilemällä, kuljettamalla ja tiivistymällä, kun kuuma vesihöyry tiivistyy ruoan pintaan kuin saunassa konsanaan. Kananmunan pH muuttuu varastoinnin aikana lievästi happamesta emäksiseksi, koska hiilidioksidi diffundoituu munankuoren läpi ulos
Lehtovaara on ollut vahvasti mukana sekä Helsingissä säännöllisesti kokoontuvan luonnontieteellisen MG-klubin että testiryhmien toiminnassa. Suomessa alan perusopinnot koostuvat vielä toistaiseksi perinteisemmistä elintarviketieteestä, elintarvikekemiasta, elintarviketaloudesta ja terveysorientoituneesta funktionaalisten elintarvikkeiden hallinnasta. Yleensä oikea aika koittaa ruoan jo kypsyttyä. Scharin taas on vastannut kirjan graafisesta kuvituksesta. Kokonaisaistimus syntyy niiden yhteisvaikutuksesta.” Yksi keittiön hopealuoti on suola, jolla Hopian mukaan näyttää olevan taikavoima ruoan aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Sipsien makua parantaa syöjien aistimuksen mukaan niiden rapsahtelu suussa. Sen selvittämiseen tarvitaan eri tahojen, niin tieteentekijöiden, ruokayrittäjien, ruokaharrastajien kuin alan opiskelijoiden kiinnostusta ja vuoropuhelua. Ulkomailta alkoi kuitenkin juuri tuolloin saapua uusia virtauksia. ”Tulevaisuudessa myös molekyyligastronomiseen tutkimukseen nivoutuvat mukaan uudet, esimerkiksi neurotieteelliset menetelmät”, professori ennustaa. Perunalastujen rouskinnan ja resonanssitaajuuksien tutkijoiden sinänsä validi tieteellinen työ tosin nappasi vuoden 2008 Ig-palkinnon eli niin sanotun huumori-Nobelin. Graafeista on tässä kohdin sekä hyötyä että huvia. Toisaalta 224-sivuinen teos on myös teoreettinen keittokirja, sillä mukana on jokunen reseptikin. Sillä tavalla saamme paljon laajemman kuvan ruoan ja ruokailun monitasoisesta merkityksestä hyvinvointiimme.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. ”Taikavoimaa” kannattaa siksi opetella käyttämään oikein. ”Vielä 1980-luvun lopulla suomalaisessa elintarvikekemian tutkimuksessa keskityttiin makrotason ilmiöihin, esimerkiksi elintarviketalouteen”, Hopia kertoo. Liika suola ei kuitenkaan ole hyväksi terveydelle. ”Kentällä pääsemme tutkimaan ruokailutapahtumia autenttisissa ympäristöissä.” Tärkeä asia on se, että ruokaympäristömme on moniaistinen. Molekyyligastronomian mukaan tuloa odotetaan. Makuun vaikuttaa tutkitusti myös ääni. 17 1/2018 KEMIA tojen viime vaiheessa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. ”Uskoisin, että myös luonnontieteiden ja ihmistieteiden välinen yhteistyö voimistuu. Joidenkin mielestä luonnontieteellinen näkökulma on alan tutkijoilla liian kapea. Oma osuutensa onnistuneessa kirjassa on myös keittiömestari Tatu Lehtovaaralla ja graafikko Aki Scharinilla. makuominaisuuksista. Anu Hopia muistuttaa molekyyligastronomian erityisluonteesta. Aistien vuorovaikutusta Anu Hopian vetämällä elintarvikekehityksen tutkijaryhmällä on tutkimusvälineistöä sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun että Turun yliopiston pääkampuksen tiloissa. Ruoan suolapitoisuutta voi vähentää aistimuksen tehoa menettämättä yksinkertaisella keinolla: ripottelemalla suolan oikeaan aikaan. Oluen sihinällä ja viinin pulppuamisella lasiin on merkitystä, kun koehenkilöt yrittävät tunnistaa eri olutmerkkejä ja viinilaatuja juomia maistelemalla. Luonnontieteellinen gastronomian tutkimus on Hopian mukaan nykyisin hyvin kansainvälistä. Näitä lähestymistapoja puoltavat myös sekä helsinkiläinen Molekyyligastronomia-klubi että Seinäjoella toteutettu Ruokaverstas-kokonaisuus. Sama koskee perunalastuja. jarmowallenius@hotmail.com Oluen sihinä ja viinin pulppuaminen vaikuttavat myös juomien makuun.. Sen vanavedessä alkoi tulla MG-kirjoja, kuten Alan Davidsonin The Oxford Companion to Food vuonna 1999”, professori muistelee. ”Laboratorioanalyysit teemme pääosin Turussa, mutta maku ja terveys -teemaan kuuluvat myös kenttätutkimukset”, Hopia kertoo. Kyse ei siis ole pelkästään ruoan erilaisista Omenapiirakka ilman omenaa Tutkimusprofessori Anu Hopian ja norjalaisen kemistin Erik Fooladin tuore kirja Hyppysellinen tiedettä – valeomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä (Gaudeamus 2017) kertoo muun muassa ruoan ja sen ainesosien kemiasta ja siitä, mitä ruoanlaitossa tapahtuu molekyylitasolla. ”Italiassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Tanskassa alaa voi jo opiskella perusopinnoista lähtien”, hän kertoo. Meille suomalaisille on tärkeää se, kuinka aistinvarainen laatu ja makuyhdisteet, värit ja visuaalisuus saadaan syntymään omista raaka-aineistamme, täkäläisestä lihasta, kalasta, kasviksista, hedelmistä, marjoista ja sienistä. ”Moniaistisuus tarkoittaa, että kaikki aistinpiirit – näkö, kuulo, haju, maku ja tunto – ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Myös ruokailuhetki, ruoan nautinto, estetiikka ja sosiaalisuus ovat siinä olennainen osa tutkimusta. ”Ensin ilmestyi Harold McGeen kirja The Curious Cook vuonna 1990. Moniaistisuuden tutkimus on Hopian mukaan jo nyt vahvaa
18 KEMIA 1/2018 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Emma Kaustara ”Teollisuuden sivuvirroista valmistetut lannoitteet hyödyttävät kaikkia osapuolia: viljelijöille ne ovat perinteisiä lannoitteita halvempia, ja tehtaille sivuvirtojen polttaminen olisi kalliimpaa kuin hyötykäyttö.” Näin sanoo toimitusjohtaja Eljas Jokinen kierrätyslannoitteita kehittävästä Soilfood Oy:stä, joka käyttää raaka-aineenaan myös maatalouden sivuvirtoja. vetämässä Päästösäästö-projektissa selvitettiin sitä, kuinka maanparannusaineet heijastuvat alueen savisten peltojen kasvukuntoon. Nyt Soilfoodin tavoitteena on laajentaa tutkimusta myös tuotteiden mikrobiologisiin vaikutuksiin. ”On ensisijaisen tärkeää taata tuotteiden turvallisuus ja maaperän puhtaus niin, ettei sinne pääse mahdollisia teollisen prosessoinnin jäljiltä jääneitä haitta-aineilta.” Yrityksen päämääränä on kyetä lannoittamaan eri kasveja ja erilaisia maaperätyyppejä juuri niille sopivilla tuotteilla. ”Ennen nämä sivuvirrat joko poltettiin tai ne päätyivät vedenpuhdistamoihin, mutta me otamme ne tehokkaampaan käyttöön.” Jokinen painottaa, että sivuvirtapohjaiset lannoitteet ovat ennen kaikkea hyviä tuotteita, eivät pelkästään tapa hankkiutua eroon jätteestä. Luonnonvarakeskuksen johtamassa Nesteravinne-hankkeessa pyritään edistämään nestemäisen kierrätystypen ja varsinkin ammoniumsulfaatin käyttöä maataloudessa. Soilfood Oy palauttaa maatalouden ja teollisuuden sivuvirtojen sisältämät ravinteet kiertoon lannoitteina. Soilfood kierrättää niitä bioenergiaja metsäteollisuuden materiaalivirtoja, joita syntyy tuotannon sivutuotteena ja joita laitokset eivät itse pysty hyödyntämään. Se on mukana esimerkiksi Helsingin yliopiston Osmo-hankkeessa, joka on suunnattu eteläisen ja läntisen Suomen viljelijöille. Lisäksi yhtiö satsaa neuvontaja kehitystoimintaan, jonka tarkoituksena on levittää tietoa kierrätyslannoitteista. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Niiden etenemistä hidastaa yhä ajattelumalli, jossa kierrätyslannoite on jätettä, ei huolella valmistettu tuote.” Yhtiö testaa erilaisista sivuvirroista tehtyjen lannoitteiden ja maanparannusaineiden vaikutuksia neljässä tutkimushankkeessa. emmakaustara@gmail.com So ilfo od Oy. ”Kyse on uudesta alasta, ja on vielä paljon, mitä emme tiedä”, toimitusjohtaja toteaa. Niistä on kiinnostunut myös maanviljelijä Tapio Anttila. Varsinais-Suomen ely-keskuksen Toimitusjohtaja Eljas Jokinen (oik.) ja tutkija Juuso Joona (vas.) Soilfood Oy:stä haluavat vauhdittaa Suomen peltojen kasvua kierrätyslannoitteilla. ”Tämäntyyppisiä lannoitteita on tehty vasta 20 vuotta. Soilfood osallistuu myös Helsingin yliopiston koordinoimaan hyvän ja kestävän sadon kierrätyslannoittamisen Hykerrys-tutkimushankkeeseen, jonka koekenttä sijaitsee Helsingin kaupungin pelloilla Haltialassa. ”Maan hyvä kasvukunto edellyttää myös, että peltojen vesitalous on kunnossa, pH optimoitu kalkituksella ja viljelykierrossa monipuolisesti typensitojia, syysviljoja sekä alusja kerääjäkasveja”, Jokinen lisää. Varsinaisen tuotekehityksen lisäksi yritys haluaa tuottaa myös uutta tietoa siitä, kuinka kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttö vaikuttaa maan fysikaalisiin, kemialSivuvirrat muuntuvat lannoitteiksi lisiin ja biologisiin ominaisuuksiin. Turvallisuus edellä Soilfood ottaa tuotteistaan näytteet viikoittain, vaikka laki edellyttää vain kuukausittaista näytteenottoa
The next PulPaper event will be the forum for the latest technology and offers optimal business and networking opportunities in a multinational environment. Excursions: Metsä Group Äänekoski and Kotkamills?/?After Work?/?PulPaper Party?/?Pitching competition AMONG THE SPEAKERS: Gerhard Schiefer, Vice President, Automation, Andritz?/?Maria Strömme, Professor of Nanotechnology, Uppsala University?/?Rolf Ask Clausen, Partner, Copenhagen Institute of Future Studies?/?Sari Mannonen, Vice President, UPM Biofuels Organized by: For more information and contact details: pulpaper.fi #pulpaper Organized at the same time: Wood, Bioenergy, PacTec Helsinki. PULPAPER WILL HAVE AN EXTENSIVE AND INTERESTING THREE-DAY-PROGRAM INCLUDING: Business Forum?/?PulPaper Conference?/?Future Square?/?50+ speakers?/?8 conference tracks. Helsinki, Finland VISIT TOMORROW TODAY! Welcome to exhibit at the leading international forum for the forest based industries. A new feature of the conference will be the PulPaper Business Forum on the first day of the event. The global industry will once again gather in Helsinki
”Suosituksen mukaan ihmisen tulisi viettää ainakin 10 tuntia viikossa ulkona, mutta länsimaalaiset oleskelevat ulkotiloissa keskimäärin vain kuusi prosenttia valveillaoloajastaan”, Muilu-Mäkelä kertoo. Tutkijan mukaan puulla on havaittu monia hyviä ominaisuuksia talojen sisäpintojen materiaalina. Fysiologiset testitulokset olivat paremmat, kun mittausympäristössä oli puupintoja. Aihetta on tutkittu niin koeasetelmilla, kyselytutkimuksilla kuin väestötason metaanalyyseilla. Puu muun muassa taittaa lämpimiä sävyjä ja tasoittaa huoneilman kosteutta. Tutkimuksissa on vertailtu puukoulujen ja ”puuttomien” koulujen oppilaiden stressitasoja päivän mittaan. Männyn yhdiste suitsii syöpää Kasvimolekyylibiologi Riina MuiluMäkelä Luonnonvarakeskuksesta etsii keinoja hyödyntää luonnon biomassoja ja metsäteollisuuden sivuvirtoja uusina tuotteina. Joskus syntyy luonnostaan tilanne, joka mahdollistaa puiden ja hyvinvoinnin yhteyden tutkimisen. Siinä missä ei-puukouluissa stressitaso nousee, puukouluissa se laskee. Se tarkoittaa kahdeksan tunnin yöunilla alle seitsemää tuntia viikossa. Saarnien katoaminen johti arviolta 21 000 ylimääräiseen kuolemaan. Vesija viherympäristössä oleilu stressitilanteen jälkeen edistää tutkimusten mukaan stressistä toipumista ja nopeuttaa mielialan paranemista. 20 KEMIA 1/2018 AJANKOHTAISTA Puu on hyvinvoinnin lähde Ympäristöllä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Vaikutuksen sai aikaan männyn pihkan alfa-pineenin läsnäolo ilmassa. Puupinnat vaikuttavat myös tilojen akustiikkaan ja tuoksuun. Sisätilojen puupintojen on osoitettu lisäävän myönteisiä tuntemuksia. Kosketus laukaisee ihmiskehossa automaattisia tiedostamattomia reaktioita. Asuinalueen ympäristö vaikuttaa myös sairastavuuteen, kuolleisuuteen, mielenterveyteen ja koettuun terveyteen. Lisäksi hän tutkii sitä, millaisia terveysvaikutuksia puumateriaalien käytöllä sisätiloissa on. Erityisen voimakkaasti vaikuttavat paitsi kasvavat puut myös puumateriaalit. Näin kävi Yhdysvalloissa 2000-luvun alkuvuosina, kun tuhohyönteiset tappoivat yli 100 miljoonaa saarnea 15 osavaltiossa. ”Kun vanhainkoteihin on viety tarjolle puuesineitä kosketeltaviksi, asukkaiden sosiaalisuus on tutkitusti lisääntynyt.” Puun koskettelun vaikutukset eivät ole yksinomaan psykologisia vaan myös fysiologisia. Saarni on suosittu puu maan kaupunkialueilla, ja lukuisat yhteisöt menettivät kadunvarsipuustonsa kokonaan. Edes viherkasvien lisääminen tavalliseen huoneeseen ei auttanut kuromaan kiinni puuhuoneen antamaa etua. ”Nämä ovat tietysti vain arvioita, mutta ne ovat huolellisesti tehtyjä arvioita”, Korpela tähdentää. Elinympäristön puupitoisuuden vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin on selvitetty jo vuosia. Sen jälkeen heille näytettiin videoita. Väestötason analyysi paljasti, että puiden tuhoa seurasi sydänja verisuonitautien ja hengitystiesairauksien lisääntyminen samoilla alueilla. Puuta pidetään luonnollisena ja luonnonläheisenä materiaalina. Hilkka Vähänen ”Sekä ulkona kasvavilla puilla että sisätiloissa käytetyillä puupinnoilla on positiivinen vaikutus henkiseen ja fyysiseen terveyteen”, sanoo ympäristöpsykologian dosentti Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta. ”Olisikin houkuttelevaa tuoda ulkona vietettävän ajan positiiviset vaikutukset sisätiloihin.” Näin on paljolti jo tehty, ja hyvin tuloksin. Erot puupintaisten ja ei-puupintaisten huoneiden välillä ovat selvät varsinkin silloin, kun tarkastelun kohteena ovat jännitys, masennus ja puhti. ”Tällaisissa analyyseissa kontrolloidaan kymmeniä vaikuttavia tekijöitä, jotta pystytään määrittämään juuri tutkittavan asian vaikutus.” Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että puupitoisuuden myönteinen vaikutus on osin sidoksissa ihmisen koulutusja tulotasoon. Puiden avulla voidaan siis puuttua terveyden epätasa-arvoisuuteen: mitä vihreämpi asuinalue, sitä pienempi kuolleisuusero eri tuloryhmien välillä. Eräässä tutkimuksessa opiskelijoiden ihon energiajohtavuutta ja verenpainetta mitattiin niin, että tutkimustilana toimi joko tavanomainen sairaalahuone tai sama sairaalahuone ehostettuna puumateriaalista tehdyillä sälekaihtimilla, tuoleilla ja pöydällä. Mitä enemmän videolla oli puita, sitä tehokkaammin tilanteen aiheuttama stressi ja ahdistus laukesivat. ”Alfa-pineenin vaikutus syöpäsoluihin on välillinen, eikä sitä vielä täysin ymmärretä, mutta sen on ennenkin havaittu linkittyvän niin henkiseen hyvinvointiin kuin immunologiaan.”. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt joutuivat pitämään ex tempore -esitelmän ja suoriutumaan julkisesta päässälaskusta. Puumateriaalien koskettaminen koetaan Muilu-Mäkelän mukaan miellyttävänä. Vähemmän koulutetut hyötyvät asuinalueen viherympäristöistä enemmän. Rotilla tehdyissä kokeissa selvisi, että männyntuoksuinen ympäristö vähensi jopa syöpäkasvainten kasvua
Yksi puun etu on keveys, sillä se painaa vain viidenneksen betonin Metsäympäristö sekä rauhoittaa että virkistää. Puurakentaminen lisääntyy kaikkialla Suomessa paitsi pääkaupunkiseudulla. ”Suomalainen ihanne on asua pientalossa, mutta taloudellinen tilanne on saanut harkitsemaan kahdesti”, Karjalainen kommentoi. Kesämökkejä Suomessa on puoli miljoonaa, ja niistä 90 prosenttia on rakennettu puusta. Vuoden 2017 lopulla puukerrostaloja oli Suomessa yhteensä 59. Tänä vuonna käynnistyy yli 50 uutta rakennusprojektia. painosta. Lisäksi kerrostalojen suosio on meillä yhä kasvussa. hilkka.vahanen@gmail.com. Puukerrostalojen asukkaille tehdyt kyselytutkimukset vahvistavat aiempia puumateriaaleista saatuja tuloksia. Vastauksissa painottuvat pehmeät arvot, kosketeltavuuden lisäksi myös kodikkuus. Luku on Länsi-Euroopan toiseksi korkein. Puiden, puumateriaalien ja puurakentamisen vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen käsiteltiin Tampereella järjestetyssä From Waste to Valuables -tapahtumassa. Sallittu maksimikerrosmäärä nostettiin neljästä kahdeksaan vasta vuonna 2011. ”Määrästä käytetään tätä nykyä 60 miljoonaa kuutiota, mutta voisimme käyttää 12 miljoonaa lisää”, sanoo puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Puisten kerrostalojen yleistymistä on hidastanut lainsäädäntö. Vuotuinen kasvu on noin 105 miljoonaa kuutiota. Myös sisätilojen puumateriaalit tuottavat tutkitusti monenlaisia terveyshyötyjä. Metsiemme puuvaranto on yli 2 300 miljoonan kuutiometrin kokoinen. Puu on hyvä vaihtoehto, kun vanhoihin kerrostaloihin halutaan rakentaa lisäkerroksia. Asia näkyy varsinkin Helsingissä ja sen ympäristössä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kiertotalouteen keskittyneen tapahtuman isäntiä olivat muun muassa Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, Luonnonvarakeskus, Suomen Itämeri-instituutti ja Pirkanmaan liitto. Puutaloja arvostavista suomalaisista reilu kolmannes asuu kuitenkin kerrostaloissa. Pientaloistamme 85 prosenttia on puurunkoisia ja 67 prosenttia puujulkisivuisia. Kerrostaloasukkaiden osuus koko väestöstä on suurempi vain Espanjassa. Puusta on toki myös kerrostalojen rakennusmateriaaliksi. ”Ekologisempaa materiaalia ei ole”, Karjalainen kiteyttää. 21 1/2018 KEMIA ”Ekologisempaa materiaalia ei ole” Suomi on puurakentamisen luvattu maa. Puupintojen näkyville jättäminen on ollut paloturvallisuussyistä pitkään kiellettyä
”Sekä liitoilla että työpaikoilla on nyt näytön paikka siinä, että paikallinen neuvotteluja sopimiskulttuuri saadaan toimivaksi.” Tarkoituksena on sopia vaikutuksiltaan 1,6 prosentin palkankorotuksista sekä vuosille 2018 että 2019. ”Hyvät neuvottelusuhteet kantoivat vaikeiden asioiden yli. ”Vaikka kaikki toimialat eivät sitoudu viennin esimerkkiin, yleinen linja näyttää nyt käytännössä seurailevan vientialaa”, Hollmén sanoo. Myös työntekijöitä edustavassa Teollisuusliitossa suhtaudutaan myönteisesti joulukuussa voimaan tulleeseen ja lokakuuhun 2020 yltävään sopimukseen. Jatkossa palkankorotuksista neuvotellaan yritystasolla. Pystyimme sovittamaan yhteen paikallisen sopimisen lisäämisen ja työehtosopimuksen kehittämisen sekä kustannuskilpailukyvyn”, summaa työelämäasioista vastaava johtaja Jyrki Hollmén Kemianteollisuus ry:stä. Viime syksyn neuvottelut käytiin kuitenkin molempien osapuolten mukaan avoimessa ja valtaosin hyvässä hengessä. ”Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus tekivät erittäin tiivistä yhteistyötä viennin yleisen palkkalinjan synnyttämiseksi.” ”Myös työnantajat pystyvät tehokkaaseen yhteistyöhön. Nyt saavutimme tavoitteemme paikallisista ratkaisuista. TEAMin hallitus hylkäsi ensin neuvottelijoidensa sopiman ratkaisun, mutta hyväksyi sen pari viikkoa myöhemmin. Puura ja Laiho huomauttavat, että neuvotteluja leimasi työnantajapuolen tiivis koordinaatio. Meille ei tullut yllätyksenä, että vastapuoli tuli neuvotteluihin SAK:n yhteisillä tavoitelistoilla”, Hollmén kuittaa. Jos paikallista ratkaisua ei synny, palkkoja korotetaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia liittojen sopimalla tavalla. Kemian pöydissä voidaan puhua asioista suoraan”, Hollmén sanoo. Vientiliitoista myös teknologiaja paperiteollisuuden työehtosopimuksista päästiin sopuun marraskuussa. TEAMin hallituskäsittelyjen välissä neuvoteltiin paikallisen sopimisen pelisäännöistä ja tarkennettiin niitä pöytäkirjalla.” Ensimmäistä liittokohtaista neuvottelukierrosta edeltänyt, vuonna 2016 suurella työllä sovittu keskitetty kilpailukykysopimus kattoi reilut 90 prosenttia palkansaajista. Neuvotteluissa TEAMia edustaneiden Heli Puuran ja neuvottelupäällikkö Toni Laihon mukaan kemian työehtosopimusratkaisun käsittelyyn vaikuttivat liittofuusio ja vuoden 2016 raskas kilpailukykysopimus. ”Meille oli yhtä tärkeää palkkaratkaisun muoto kuin taso. 22 KEMIA 1/2018 UUTISIA Kemianteollisuuden ensimmäisestä liittokohtaisesta työehtosopimuksesta päästiin sopuun viime tingassa. ”Lopputulokseen on syytä olla tyytyväinen. Liiton toisen varapuheenjohtajan Heli Puuran mukaan ratkaisu luo ennustetPaikalliset palkkaratkaisut kemianteollisuuteen tavuutta ja turvaa työllisyyttä ja kasvua. Lempäälässä toimiva Kiilto Oy on tarjonnut lähes sadan vuoden ajan työtä suomalaisille.. ”Suurin tyytymättömyys kohdistui palkankorotusten pienuuteen ja paikalliseen sopimiseen. Hänen mielestään sopimus on tyydyttävä kompromissi kustannuskilpailukyvyn hitaan kohenemisen ja ostovoiman kehittämisen välillä. Nollaratkaisu palkankorotuksissa jäi hiertämään työntekijäliittoja, kun taas työnantajaliitot olivat pettyneitä työajan vähäiseen pidennykseen. Vientiliitot veturina Kemianteollisuus ry:n syksyn neuvottelukumppanina oli TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, joka fuusioitui vuodenvaihteessa Metalliliiton ja Puuliiton kanssa uudeksi Teollisuusliitoksi. Jatkossa meidän on kurottava kiinni kustannuskilpailukykyvajetta.” Leena Laitinen Ri ku Pi hla nt o Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta lähes 100 000 henkeä, joista suoraan työllistettyjä on noin 34 000
Lue lisää ja katso hakuohjeet: www.kemianteollisuus.fi/ innovaatiopalkinto Innovaatio_ilmoitus_90x.indd 1 17.11.2017 15.32. Kemianteollisuus ry palkittiin viime keväänä Suomen innostavimpana työpaikkana alle sadan hengen organisaatioiden sarjassa. Onko kemian alan keksinnölläsi kaupallista potentiaalia tai löytyykö yrityksesi innovaatio jo markkinoilta. Järjestön kannalta hyvä aika vetovastuun siirtoon on mielestäni nyt, kun työehdoista on saatu ensimmäinen liittokohtainen ratkaisu ja seuraaviin eduskuntavaaleihin on yli vuosi aikaa.” Syyt muutokseen ovat Lepän mukaan osin henkilökohtaiset. Vahdinvaihto Etelärantaan Kemianteollisuus ry hakee uutta toimitusjohtajaa Timo Lepän seuraajaksi. ”Lopullinen ajankohta riippuu rekrytointiprosessin kulusta”, hän tarkentaa Kemia-lehdelle. ”Sovimme jo pestin aloittaessani, että vuonna 2018 molemmat osapuolet voivat tarkastella tilannetta uudestaan. Kemianteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Rosendal sanoo alan tarvitsevan vahvaa edunvalvontaa muuttuvassa kansallisessa ja eurooppalaisessa ympäristössä. ”Haemme osaavaa edunvalvonnan ammattilaista jatkamaan Timon erinomaista työtä kemianteollisuudelle tärkeiden asioiden eteenpäin viemisessä.” Suomen kemianteollisuuden liikevaihto on noin 20 miljardia euroa vuodessa, ja alan osuus tavaraviennistä sekä teollisuuden tuotannosta on noin viidennes. ”Jatkosuunnitelmat ovat kypsymässä, ja työnteko jatkuu tulevaisuudessakin”, 60-vuotias Leppä hymyilee. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsenja yhteistyöyhdistystä. Osallistu kilpailuun yksin tai ryhmässä 16.2.2018 mennessä. Järjestöllä ja sen toimialayhdistyksillä on vajaat 40 työtekijää ja toimitilat Eteläranta 10:n näköalapaikalla. Järjestöä vuodesta 2009 luotsannut Leppä kertoi tammikuussa luopuvansa tehtävästään ensi syksyyn mennessä. Leena Laitinen Si ni Pe nn an en Timo Lepälle tulee kesällä täyteen yhdeksän vuotta Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinto 2018 hakuaika on nyt! Etsimme keksintöjä ja innovaatioita, joilla on merkitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin
Kaikkien EU-markkinoilla olevien muovipakkausten pitää vuonna 2030 olla kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä. Vaatimus sisältyy Euroopan komission tammikuussa julkaisemaan muovistrategiaan, ja se on määrä lisätä myös pakkausja pakkausjätedirektiiviin. Muovipakkauksista tulee kierrätettäviä tehostaa muovien kierrätystä. Lisäksi komissio aikoo ryhtyä toimiin mikromuovien käytön rajoittamiseksi tuotteissa ja vahvistaa standardit biohajoaville ja kompostoituville muoveille. Labtiumin historia juontaa Geologian tutkimuskeskuksen kaivosanalytiikan laboratorioihin, jotka yhtiöitettiin vuonna 2007. Kierrätettävämpien muovien kehittäminen saa komissiolta 100 miljoonan euron rahoituksen. Vuonna 2017 yhtiö osti Ramboll Finlandilta sen analytiikkaliiketoiminnan Ramboll Analyticsin, Ahma Insinööreiltä sen ympäristöliiketoiminnan Ahma Ympäristön sekä ympäristölaboratorioyhtiö Nab Labsin. Lisäksi komissio käynnisti julkisen vetoomuskampanjan, jolla se haluaa kerätä 10 miljoonaa tonnia uusiomuoveja uusien tuotteiden raaka-aineeksi vuoteen 2025 mennessä. Tunnustus tuli suomalaisten vahvasta halusta ratkaista globaali kestävyyskriisi siirtymällä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Strategian tarkoituksena on vähentää muovijätteen aiheuttamia ongelmia ja EU:ssa syntyy vuosittain 25 miljoonaa tonnia muovijätettä. Kaupan myötä EcoOnlinen järjestelmät laajentuvat kattamaan kemikaaliturvallisuuden lisäksi työturvallisuuden ja -terveyden sekä laatuja ympäristöasioiden hallinnan. Elina Saarinen Sitrasta maailman johtava kiertotaloustoimija Tulevaisuustalo Sitra on valittu maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi. Meriroskaan puututaan esimerkiksi vaatimalla satamia järjestämään vastaanotto laivojen ja kalastustoiminnan muovijätteille. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä kilpailuviranomaisten hyväksyntää, mutta sen odotetaan vahvistuvan vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana. Laboratoriojätti laajenee taas Eurofins ostaa myös Labtiumin EcoOnline osti 3T Ratkaisut -yhtiön Kemikaalidokumentaation hallinnan ohjelmistoihin ja palveluihin erikoistunut EcoOnline on ostanut 3T Ratkaisut Oy:n koko osakekannan. Komissio uskoo sen edistävän innovatiivisen kierrätysmuoviteollisuuden maailmanlaajuista kehittämistä. Eurofins Scientific on maailman johtava bioanalytiikkapalveluiden tarjoaja, joka toimii 42 maassa. Komissio valmistelee myös kertakäyttömuovien rajoittamista koskevaa lainsäädäntöehdotusta, joka julkaistaan myöhemmin keväällä. Kaupan myötä VTT luopuu kaupallisista testaus-, tarkastusja sertifiointipalveluistaan. Kaupan jälkeen Labtium liittyy osaksi Eurofins Environment Testing Finlandia, joka on jo nyt Suomen johtava laboratoriopalveluiden tuottaja. Ykköspalkinto tuli The Circulars Awards -kilpailussa, joka järjestettiin Maailman talousfoorumin yhteydessä Sveitsin Davosissa. VTT osti tätä nykyä viidellä paikkakunnalla toimivan Labtiumin vuonna 2010. Sitra on muun muassa laatinut maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan. Määrästä vain 30 prosenttia kierrätetään, ja ainoastaan 6 prosenttia muovien tarpeesta katetaan kierrätysmuoveilla. 24 KEMIA 1/2018 UUTISIA Laboratorioyhtiö Labtium Oy siirtyy kansainvälisen laboratoriojätin Eurofinsin omistukseen. 3T Ratkaisut Oy jatkaa kaupan jälkeen omana yhtiönään ja nykyisellä henkilöstöllä.. Labtiumin yhteyshenkilöt ja -tiedot, www-sivut, laskutusosoite ja Y-tunnus säilyvät ennallaan. Eurofins on vallannut Suomen laboratoriomarkkinoita vauhdikkaasti. Eurofins Scientific Group ostaa VTT Expert Services -konsernin, johon Labtium kuuluu. Niissä sillä on yhteensä noin 400 laboratoriota, joissa työskentelee yli 30 000 henkeä. Yritykset ja julkiset toimijat voivat jättää sitoumuksensa kesäkuun loppuun mennessä, ja ne kootaan julkiselle nettisivulle. Sen avulla parannetaan kierrätysprosesseja ja etsitään ja poistetaan kierrätettävästä muovista vaarallisia aineita ja kontaminantteja
Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi FT-NIR-laitteet laboratorioon ja prosessiin Raaka-aineiden, prosessinäytteiden ja lopputuotteiden analyysit luotettavasti Thermon Antaris-sarjan laitteilla. Vanhasta pääkirjastosta, jossa Aalto-yliopisto Juniorin nimi paljastetaan, on kuoriutunut moderni oppimiskeskus. Uutta nimeä ja uusia tiloja juhlittiin tammikuussa Kemian tekniikan korkeakoulussa. ”Junior-toiminnan myötä syntyy yhteistyötä, josta olen erittäin ylpeä. Leena Laitinen Ai no Hu ov io Nyt tehdään kemiaa. Kouluyhteistyöllä on jo vankat perinteet Aallossa, jonka LUMA-keskus on tarjonnut kouluille muun muassa toiminnallisia opintokäyntejä ja tutkijavieraita. Kemianteekkari kaukaiselta kahdeksankymmentäluvulta saa hieraista silmiään. 25 1/2018 KEMIA Lasten ja nuorten tiedeja taidetoiminta laajenee Otaniemen Aalto-yliopistossa. ”Uusi oppimisympäristö esittelee Aalto-yliopiston kaikkien kuuden korkeakoulun tutkimusta ja opetusta ja luo luontevasti siltaa yliopistomaailman ja lasten ja nuorten välillä. ”Viime vuonna kävijöitä oli parisen tuhatta, ja tänä vuonna toivomme määrän tuplaantuvan.” Opintoretket ovat kouluille veloituksettomia, ja käynnit on varattava ennalta. Opinahjo Espoon Otaniemessä on tuttu, mutta mullistuksia on tapahtunut sitten viime näkemän. Tarkoituksena on järjestää jatkossa entistä enemmän myös leirejä, harrastuskerhoja ja erilaisia teematapahtumia. Työpajat täyttyivät viimeistä paikkaa myöten, kun Aalto-yliopistolaiset viettivät perhepäivää uusissa tiloissa sunnuntaina 14. Vierailijat pääsevät tutustumaan uutuuttaan kiiltävissä tiloissa muun muassa dopingin paljastavaan analysaattoriin, läppäriin yhdisUusi nimi, uudet tilat Aalto-yliopisto Junior kokoaa lasten tiedeja taidetoiminnan tettävään mikroskooppiin ja led-valoilla leikittelevään polkupyörään. ”Lapset ja nuoret ovat niitä rohkeita tutkimusmatkailijoita ja ennakkoluulottomia kokeilijoita, jotka muokkaavat tulevaisuutta. Työohjeissa on otettu huomioon valtakunnalliset opetussuunnitelmat”, Ikävalko lisää. Länsimetro tuo ovelle Aalto-yliopisto Junior kokoaa yhteen yliopiston tieteen, taiteen, yrittäjyyden, johtamisen, matematiikan ja teknologian osaamisen ja tarjoaa niihin perustuvaa toimintaa lapsille ja nuorille. Aalto-yliopisto Junior toimii osana professori Maija Akselan johtamaa LUMAkeskus Suomea. Kemian sisältöjen koordinaattori Veli-Matti Ikävalko uskoo uusien kokeellisten tilojen ja ulko-ovelle tuovan länsimetron vetävän kampukselle entistä enemmän ryhmiä pääkaupunkiseudun kouluista. Matala kellarikerros kirjavarastoineen on hävinnyt, ja tilalla on ylös avautuva monitoimitila, jota yläkerrosten kodikas kahvila ja valoisa lukusali täydentävät. Me yliopistossa voimme oppia heiltä paljon”, sanoo avajaisjuhlassa 16. tammikuuta puhunut Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. tammikuuta. Sillä luomme osaamista, jota haluamme jakaa koko koulutusjärjestelmän kanssa.” Juhlat jatkuvat tien toisella puolella Kemian tekniikan korkeakoulussa, jossa entisestä opetuslaboratoriosta on remontoitu kouluikäisten tiedeja taidetoiminnan oppimiskeskus
Luonto on myös virikkeellinen oppimisympäristö. Metsässä vaeltelulla on niin positiivisia vaikutuksia ihmismieleen, että kävelyä metsässä verrataan jo lääkkeeseen. Gadolin-kokoelma on maineikkaan kemistin, professori Johan Gadolinin (1760– 1852) yksityiskirjasto. Kokoelma käsittää noin 3 400 teosta, joista suurin osa on pergamenttija nahkasidoksia. Metsän tuoksut, rentouttavat äänet ja maisemat kohentavat mielialaa. Viiden tai kymmenen minuutin oleskelun metsässä on puolestaan todettu vähentävän stressiä, virkistävän, laskevan sykettä ja verenpainetta sekä rauhoittavan levotonta mieltä. 26 KEMIA 1/2018 UUTISIA LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Suurin osa sen teoksista kuului hänen isälleen Jacob Gadolinille (1719–1802) ja tämän apelle Johan Browalliukselle (1707–1755), jotka myös olivat oman aikansa merkittäviä tiedemiehiä. Esimerkiksi Japanissa on huomattu metsän parantavat vaikutukset, ja pinnalle onkin siellä noussut uusi trendi, metsäkylpeminen (shinrin yoku), johon kuuluu metsässä käveleminen ja itsensä tutkiskelu. Metsässä oleskelu vaikuttaa myös työkykyyn, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen. Luonto tuottaa rauhoittumisen ja rentoutumisen kokemuksen ihmiselle. Tecalemit on maiden autoalan korjaamolaitekaupan ja huoltopalveluiden markkinajohtaja. Åbo Akademin Gadolin-kirjasto Unescon rekisteriin. Åb o Ak ad em i Johan Gadolinin yksityiskirjasto säästyi Turun palolta vuonna 1827. Kaupalla ei ole välitöntä vaikutusta Tecalemitin operatiiviseen toimintaan. Me suomalaiset olemme tietenkin metsäihmisiä jo luonnostamme, mutta myös muualla maailmassa metsän voima on ymmärretty. Onneksi meidän suomalaisten ei tarvitse matkustaa toiselle puolelle maailmaa päästäksemme metsään. helmikuun tarjous: paksu valkoinen peitto hanki sinäkin TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Ei kun siis saappaat jalkaan ja metsään – sieltä löytyy paras apu stressiin! Emilia Hiltunen Kirjoittaja on Olarin koulun 9. Lähde metsään! Tutkimusten mukaan jo lyhyt kävely metsässä auttaa. Stenhoj Group on perheyritys, jolla on 17 tytäryhtiötä 10 maassa. luokan oppilas Metsä virkistää, rauhoittaa ja parantaa. Metsässä kulkeminen on tietenkin myös arvokasta liikuntaa, joten psyykkisten vaikutusten lisäksi metsäkävelyllä on positiivisia vaikutuksia fyysiseen kuntoon. Tämä voisi auttaa jaksamaan loppupäivän paremmin työssä tai koulussa. Kokoelmaan kuuluu myös kuparipiirroksia. Monestikaan metsäkävely ei välttämättä edes tunnu liikunnalta, vaikka se sitä onkin ja monipuolista sellaista, kun vaeltelee vaihtelevassa maastossa mättäiden ylitse. Tiedekirjallisuuden lisäksi mukana on aikaa kuvastavaa hyötykirjallisuutta. Aasialaiset turistit matkustavat Suomeen harjoittamaan metsäkylpemistä ja rentouttamaan mieltään. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Painavatko murheet mieltäsi. Tecalemit sai uuden omistajan Tanskalainen Stenhoj Group on ostanut Tecalemitin myyntija huoltotoiminnot Suomessa, Virossa ja Liettuassa. Sipoossa masentuneille ja diabeetikoille on käytetty eräänä hoitomuotona metsäretkiä. Åbo Akademin erikoiskokoelma Gadolin-kirjasto on valittu osaksi Unescon kansallista Maailman muisti -rekisteriä. Metsä parantaa Monien tutkimusten mukaan metsässä oleskelu on terveellistä myös lapsille. Jätä huolesi metsään Stressaako. Sillä on positiivisia vaikutuksia lasten allergioihin, ja lapset saavat metsästä hyödyllisiä bakteereja iholleen. Tämä arvokas luonnonvara kun löytyy monella aivan kulman takaa. Rekisteriin kootaan kirjallista perintöä, jolla Unesco katsoo olevan ainutlaatuista arvoa ja joka tulee säilyttää jälkipolville. Jo pelkästään metsän näkemisen ikkunasta on huomattu piristävän mieltä. Kokousten sijaan kannattaisi siis lähteä vaikka ryhmässä kävelylle metsään keskustelemaan tai varata vartti ruokatunnista metsässä oleiluun
How can companies demonstrate what due diligence concretely means in this situation. Moderator: Peter Korytar, Policy Coordinator – Chemicals, EU-Commission Panel 3: Priority setting of chemicals – potential for harmonisation and synergies Consept: All countries that regulate industrial chemicals are applying screening and priority setting mechanisms to select chemicals for further testing, assessment or risk management. What is the role of industry product stewardship in this situation. What strategic and systematic approaches could be put in place to support the developing countries in particular in the context of SAICM and its ”beyond 2020 process” Moderator: Jacob Duer, Head of Chemicals and Waste Branch, UNEP Panel 2: Endocrine disruptors as a challenge for risk communication Consept: Concerns over adverse effects of ED´s have been on agenda for 20 years. The approaches and methods already have several commonalities but there could be great opportunities for further synergies and savings via stronger sharing and harmonisation of the data and tools used. Case nanomaterials Consept: How to regulate nanomaterials has stayed on the policy agenda already for years. How can we improve transparency and predictability for stakeholders. What strategic and systematic approaches could be put in place to support the developing countries in particular in the context of SAICM and its ”beyond 2020 process” Moderator: Mamta Patel, Director & Co-Founder, Chemical Watch, UK DEBATE: Can product stewardship replace regulation. Foorumin kieli on englanti. Kongressin ohjelma valikoituu alan polttavista aiheista – tänä vuonna paneeleissa paneudutaan mm. Can common data formats and IT tools create significant potential for tangible efficiency improvements for all involved authorities. In the era of social media and deteriorating confidence in science how should authorities and stakeholders communicate about such a complex topic. 14.–15.6.2018 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum pureutuu kemikaaliturvallisuuden ytimeen Helsinki Chemicals Forum edistää kansainvälistä kemikaaliturvallisuutta ja -johtamista kokoamalla alan ammattilaisia ja asiantuntijoita vuosittain järjestettävään keskusteluja verkostoitumistilaisuuteen Messukeskukseen Helsinkiin. Lämpimästi tervetuloa kymmenenteen konferenssiin! Tutustu juhlavuoden teemoihin tarkemmin alta ja ilmoittaudu mukaan helsinkicf.eu. Kaksipäiväisen foorumin päättää väittely nanomateriaaleista. Panel 4: Plastics – role of chemicals management to solve the problem with micro plastics in the environment Consept: There is a risk that the gap between OECD countries and developing countries keeps on increasing. The legislation to control nanomaterials vary across countries and policy sectors: They may be covered by the existing legislation,alternative lyspecific rules had been developed for them or they stay unregulated. Mediakumppani: Yhteistyössä: @ChemicalsForum Thursday 14.6. UNEP moderoi paneelikeskustelua kehittyvien maiden kemikaaliturvallisuuden edistämisestä ja OECD kemikaalien priorisoinnista. Can workers and consumers have the confidence that the use of nanomaterials is safe without explicit requirements for testing and assessment. Still the controversy around the topic remains. Lot of scientific development have taken place and also further regulations have been put in place. Moderator: Eeva Leinala, Principal Administrator, OECD Friday 15.6. However the general perception is, that the chemicals legislation is not yet robust enough to manage nanomaterials. How can we further the use of exposure data to support priority setting. Opening of the Forum: Jan Vapaavuori, Mayor of the City of Helsinki, Chair of the HCF Advisory Board Keynote: Live Long! Bjorn Hansen, Executive Director, ECHA Keynote: And Prosper! Marco Mensink, Director General, CEFIC Panel 1: Capacity building beyond 2020 Consept: There is a risk that the gap between OECD countries and developing countries keeps on increasing. Moderator: Roger Drew, Toxicologist, ToxConsult Ltd, Australia Osallistuminen Kongressipassin hinta juhlavuoden kunniaksi on 650 € sisältäen arvonlisäveron, kahden päivän osallistumisen, jaettavat materiaalit, lounaat ja kahvit sekä torstain iltaohjelman ja perjantain offsite-vierailun.. How can we maximally benefit from high throughput screening and other new approach methods to generate hazard data. hormonihäiritsijöihin ja mikromuoveihin
Kemia-lehden lukijoista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Seija Kuoksa, puh. 72 % 65 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. Saa minut harkitsemaan ostamista
BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering 29 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh
1/2018 30 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut näkyvästi verkossa. (09) 773 1100 www.intermed.fi Meiltä myös kalibroinnit, validoinnit ja varaosat. (05) 2184 270 mail@jauhetekniikka.fi etunimi.sukunimi@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Jauheiden varastointija siirtolaitteistot – Equipment for Storage and conveying of powders Suursäkkien tyhjennysja täyttölaitteistot – Big Bag discharge and filling equipment Jauheiden ja nesteiden annosteluja sekoituslaitteistot – Dosing and Mixing equipment for powders and liquids Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille – Dosing Systems for powders and liquids METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. Laboratorioja lääkintälaitehuollot koko Suomen alueella JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 Kotka puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS EUROFINS ENVIRONMENT TESTING Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut myynti@eurofins.fi www.eurofins.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä INTERMED OY Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu Puutarhatie 22 01300 Vantaa Huoltoja tarjouspyynnöt: huolto@intermed.fi puh
1/2018 KEMIA Vihreät sivut näkyvästi verkossa. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi, puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku puh. (02) 2678 111 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. 020 755 611 info@ramboll.fi www.ramboll.fi SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. 040 770 3043. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView SKALAR ANALYTICAL B.V. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 0800 117 186 cc.nordic@perkinelmer.com ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Varaa oma paikkasi pian . OTA YHTEYTTÄ: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. 31 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) RAMBOLL Reach, riskienhallinta ja prosessiturvallisuus (Meiltä avaimet onnistumiseen) puh
050 336 5613 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä • At your service. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 010 709 0000 Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Fuel Laboratory Services Analyysi-, testausja asiantuntijapalvelut Wärtsilä Finland Oy Fuel Laboratory Services Opistokatu 7 65100 Vaasa Yhteydenotot: wfi-p.fuellab@wartsila.com etunimi.sukunimi@wartsila.com puh. 1/2018 32 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 040 933 1147 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh
Painetun TTT-lehden kestotilaus 83 euroa (6 numeroa, sisältää tunnukset digilehteen). 1 250) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 625 euroa + alv (norm. helmikuuta mennessä! Tervetuloa Vihreille sivuille!. Pelkkä digitilaus 73 euroa (kesto). 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Seija Kuoksa puh. www.tttlehti.fi > Lehden tilaus 33 • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 100 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 2/2018 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 26. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Avuksi töihin TTT-lehti! Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -lehden jokainen numero tarjoaa asiantuntevaa tietoa työkyvystä, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työterveyshuollosta ja työsuojelusta. Ne ovat kuumia aiheita, sillä ne ovat tutkitusti sidoksissa tuotta vuu teen ja kilpailukykyyn
Havupuiden kuoret uusiutuvaksi liimaksi Suomalaisten havupuiden kuorten sisältämä tanniini halutaan hyötykäyttöön. Näistä esiSuomalaiselle kauralle rakennetaan uutta lisäarvoa terveydestä ja teknologiasta. ”Hyödyllisten mikrobien määrän lisääntyessä myös niiden tuottamien yhdisteiden määrä kasvaa. Kansallisen tutkimushankkeen toteuttavat Turun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Biokemiallisten merkkiaineiden lisäksi tutkimuksessa keskitytään myös koettuun vatsaterveyteen. Pääosin Tekesin rahoittaman suomalaishankkeen ensimmäisessä osatutkimuksessa kauran terveyshyötyjä tarkastellaan sekä keliakiaa sairastavien, gluteeniyliherkkien että perusterveiden ihmisten kannalta. Vesiliukoisilla tanniinipolyfenoleilla voidaan korvata liimoissa nykyään käytettäviä fossiilisia, myrkyllisiä fenoliyhdisteitä. Havupuiden kuoria syntyy metsäteollisuuden sivuvirtana kolmisen miljoonaa tonnia vuodessa. ”Hankkeen seuraavassa vaiheessa pyritään lisäksi löytämään uusia ratkaisuja terveellisten kauratuotteiden valmistamiseksi kuluttajia kiinnostaviin tuotekategorioihin”, kertoo tutkija, tiimipäällikkö Emilia Nordlund VTT:stä. ”Yhtenä aihiona selvitämme kauran kuituun sitoutuneiden aineiden aktiivisuuksia ruoansulatuksessa”, kertoo yliopistonlehtori Tuula Sontag-Strohm Helsingin yliopistosta. Turun yliopiston molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborg ennustaa, että viljalta löytyy enemmänkin terveyshyötyjä. 34 KEMIA 1/2018 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Tutkijat selvittävät Kauran kaikki hyödyt Kaura on varsinainen voimavilja, jolla lienee vielä enemmän hyviä ominaisuuksia kuin nykyisin tiedetään. Kaura on maailmanlaajuisesti kiinnostava kasvi muun muassa siksi, että viljasta syntyvät tuotteet ovat gluteenittomia. Tanniinin potentiaaliset markkinat ovat isot. Lisäksi tutkijoiden kiinnostuksen kohteena ovat suolistomikrobit. Kauran kuitu beetaglukaani alentaa tutkimusten mukaan veren haitallisen LDL-kolesterolin määrää ja pudottaa aterianjälkeistä sokeripitoisuutta. Kauralla on myös positiivisia vaikutuksia terveyteen. Tutkimuksessa paneudutaan myös siihen, kuinka ihmiset kokevat erilaiset kauratuotteet, millaisissa tilanteissa he niitä käyttävät, ja kuinka heidän halukkuutensa tutustua uusiin asioihin tai yleinen terveystietoisuus vaikuttavat tuotteiden käyttöön. Kuoret poltetaan suurimmaksi osaksi sellaisenaan sahoilla tai sellutehtaissa prosessien käyttöenergiaksi. Niiden rahallinen arvo on 10 miljardia euroa.. Heidän mukaansa kauran kuiduilla on todettu olevan prebioottinen eli hyödyllisten mikrobien kasvua edistävä vaikutus. Fenolipohjaisia liimahartseja myydään maailmassa vuosittain noin neljä miljoonaa tonnia. Nyt tutkijoiden tavoitteena on osoittaa kauran myönteinen vaikutus ruoansulatuskanavan toimintaan laboratoriomallien ja kliinisten kokeimerkiksi lyhytketjuiset rasvahapot ovat tärkeitä suoliston hyvinvoinnille”, Linderborg selvittää. den avulla. ”Uskomme, että kauralla on kolesterolipitoisuuden ja glykemian laskua laajempi positiivinen vaikutus ruoansulatuskanavan hyvinvointiin, mihin ei ole aiemmassa tutkimuksessa kiinnitetty vielä riittävästi huomiota”, Linderborg sanoo. Teknologian tutkimuskeskus VTT, Luonnonvarakeskus ja KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu kehittävät teolliseen tuotantoon sopivaa polyfenolien uuttoprosessia, jolla arvokomponentit erotetaan kuoresta
Äidinäidin ja isänäidin merkitys on ollut historiassa yhtä suuri lapsenlapsen selviytymisen kannalta. Selvityksessä kävi ilmi, että isoäidin läsnäolo edisti ihmisten pärjäämistä vaarallisen pikkulapsivaiheen yli. Jos mummot auttaisivat jälkikasvuaan suhteessa sukulaisuuden määrään, asian pitäisi näkyä eroina lapsikuolSauna tekee hyvää terveydelle Verenpaine laskee ja suonet notkistuvat Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o leisuudessa. Isoäidit ovat tutkitusti auttaneet jälkeläisiään pysymään elossa entisaikoina, kun lapsikuolleisuus on ollut korkea. Mummon merkitys läheisenä ihmisenä on silti yhtä suuri kuin aiemminkin. Kokeessa oli mukana sata saunojaa. Verisuonten joustavuudesta kertova pulssiaallon nopeus lasUudet tutkimustulokset vahvistavat vanhan kansan olleen oikeassa: löylyttely on hyväksi terveydelle. ki 9,8 metristä sekunnissa 8,6:een. Koska pojat perivät ainoan Xkromosominsa äidiltä ja tyttäret molemmilta vanhemmiltaan, isoäidin sukulaisuusaste lapsiin on erilainen. Heidän systolinen verenpaineensa laski keskimäärin arvosta 137 arvoon 130. Yhden teorian mukaan mummon vaikutuksen määrä riippuu kuitenkin tämän geneettisestä läheisyydestä lapseen. Tutkimusryhmän tarkoituksena oli selvittää, millaisten fysiologisten mekanismien kautta saunominen saa aikaan terveysvaikutukset, joita sillä aiempien tutkimusten perusteella tiedetään olevan. Tämä ilmenee Itä-Suomen yliopiston tuoreimmasta tutkimuksesta, jossa paneuduttiin saunan terveyshyötyihin. Näin kertoo Turun yliopistossa tehty tutkimus. Myös Suomessa lapsi on jäänyt henkiin todennäköisemmin silloin, kun hänellä on ollut elossa naispuolinen isovanhempi. Lisäksi ahkeralla saunomisella on havaittu yhteys pienempään hengityselimistön sairauksien riskiin sekä alhaisempaan CRP-tulehdusmerkkiaineen tasoon.. Ryhmä on julkaissut useita väestötutkimukseen perustuvia tuloksia, joiden mukaan säännöllinen saunominen on yhteydessä muun muassa vähentyneeseen sydänsairauksien, sydänperäisten äkkikuolemien, verenpainetaudin sekä Alzheimerin taudin ja dementian riskiin. Pojantyttäret ovat hieman enemmän ja pojanpojat hieman vähemmän sukua mummolle kuin muut lapsenlapset. Tohtorikoulutettava Simon Chapman testasi teoriaa suomalaisilla 1700ja 1800-luvulla syntyneillä. nostaa sykettä keskiraskaan liikunnan tavoin. 35 1/2018 KEMIA Puolen tunnin saunominen alentaa verenpainetta ja lisää verisuonten joustavuutta. Nainen jakaa pojantyttäriensä kanssa 27 prosenttia ja pojanpoikiensa kanssa 23 prosenttia geeneistä, kun taas hänen sukulaisuutensa sekä tyttärentyttäriin että tyttärenpoikiin on 25-prosenttinen. Sillä ei kuitenkaan ollut väliä, oliko kyseessä äidin vai isän äiti tai oliko lapsi tyttö vai poika. Diastolinen paine putosi tasolta 82 tasolle 75. Lisäksi saunominen Molemmat isoäidit yhtä tärkeitä Mummot auttavat lasta selviytymään Länsimaissa isoäitiä ei enää tarvita pitämään lasta hengissä
Niitä löytyi sieltäkin. Oulun yliopiston professori Arja Rautio johtaa tutkimusryhmää, joka kartoittaa ikiroudan sulamisen ihmisille aiheuttamia terveysriskejä, kuten Grönlantilaisen pikkukaupungin Tasiilaqin asukkaat ovat jo saaneet tuntea ilmastonmuutoksen vaikutukset nahoissaan. Nunataryuk-projektissa tutkitaan, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa herkkään ympäristöön, sulattaa ikiroutaa ja nostaa merenpintaa. Merkittävän geomorfologisen havainnon tekivät Turun yliopiston tutkijat, jotka etsivät jääkautisia muodostumia uusista, lasertekniikalla otetuista kuvista. säännöllisen kolmion muotoisia kumpareita, joita he aluksi luulivat tekniikan virheiksi. He huomasivat aineistossa outoja, Murtoo on jääkauden synnyttämä pitkänomainen kumpare, jonka pintaa ja reunoja peittävät usein suuret lohkareet. Kun lentämällä saaduista laserkeilausaineistoista opittiin pois. ”Ne ovat metsän peitossa ja sijaitsevat lähes aina hyvin syrjäisillä seuduilla, joten vaatisi aikamoisen sattuman, että niihin törmäisi vahingossa ja hahmottaisi niiden kolmiomaisuuden”, sanoo tutkija Kari Kajuutti. Vasta maastossa selvisi, miksi matalat, muutaman metrin korkuiset ja reilun sadan metrin pituiset kummut olivat jääneet aiemmin havaitsematta. ympäristömyrkkyjen ja eläinvälitteisten tautien uhkaa, muutoksia vesija ruokaturvallisuudessa sekä tapaturmia. Ikirouta sulaa, kuinka käy ihmisen. Metsän kätköistä löytyi uusi muodostuma Suomesta on löytynyt tieteelle aiemmin tuntematon maaperämuodostuma. Inuiittikielen sana nunataryuk tarkoittaa maan joutumista mereen. Murtoo viittaa myös maaperän murtumiseen. Ka ri Ka juu tti tamaan puusto, maanpinnasta kyettiin rakentamaan erittäin yksityiskohtaisia malleja. Kuvioiden toistuminen kuitenkin osoitti ne maaperän todellisiksi muodoiksi. Turkulaiset antoivat uutuudelle nimen murtoo, sillä yksi ensimmäisistä kummuista löytyi Murtoosta, pienestä paikasta Nokian ja Vesilahden kuntien rajalta. Sitä ryhdytään selvittämään laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, johon osallistuu muun muassa Oulun yliopisto. Löydöksen takana on juuri laserteknologia. 36 KEMIA 1/2018 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Mitä tapahtuu ikiroudan peittämille rannikkoalueille ja niiden asukkaille, kun ilmastonmuutos etenee. Tutkimusalueita ovat Grönlanti, Huippuvuoret, Pohjois-Amerikka ja Itä-Siperia. Hankkeen toteuttaa yhteensä 28 tutkimusorganisaatiota 12 eri maasta. Samalla kartoitetaan sitä, miten muutokset vaikuttavat ihmisten elinkeinoihin ja yhteisöihin. ”Maa kolmioiden esiintymisalueilla on todellakin kivikkoista ja täynnä suuria lohkareita.” Suomalaishavainnon jälkeen ruotsalaiset tutkijat ryhtyivät etsimään samanlaisia muodostumia myös Ruotsista. EU-rahoitteisen tutkimuksen tarkoituksena on kyetä kehittämään sopeutumisstrategioita ja keinoja lieventää ilmaston lämpenemisen vaikutuksia arktisten alueiden yhteisöihin
Ovenkahvan rikkoutuneiden osien korvaajiksi tulostettiin uudet. Startup-yritys 3D Bear visioi kouluihin ja koteihin 3Dtulostimia, jotka muuntavat vanhoja muoviesineitä uusiksi. Suomen Sokerissa onnistuttiin erottamaan kromatografisella menetelmällä glukoosista fruktoosi ja kehittämään siitä diabeetikkojen makeutusaine, ja ksylitolilla uskottiin olevan vastaavia markkinamahdollisuuksia. Se kuulostaa vähintäänkin kyseenalaiselta. Sopimuksen mukaan Orion vastaa lisäksi viiden vuoden ajan tehtaan toiminnasta sekä kouluttaa tänä aikana nyt suomalaisten hoitamille paikoille tansanialaiset seuraajat. Vuonna 1991 yksikön liikevaihto oli noin 400 miljoonaa markkaa ja henkilöstön määrä kuudessa maassa noin 300. Uusistakin leluista on löytynyt pysyviä orgaanisia yhdisteitä, kuten kloorattuja parafiineja ja ftalaatteja. Lelua on vedetty markkinoilta kasapäin, sillä se osoittautui sisältävän haitallisia aineita. Tekisi mieli kirkua kuin Shrilling Chicken, pahaa ääntä pitävä muovinen kana. Siinä missä muoveja aiemmin dumpattiin kaatopaikoille tai poltettiin, niitä kerätään ja lajitellaan nyt uusiokäyttöön. Lääketehdas pystyy täydellä teholla toimiessaan kattamaan noin 30 % Tansanian lääketarpeesta. KIERTOTALOUS on päivän sana. Xyrofintuotteita myydään yli sataan maahan.. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA täytti viime vuonna 25 vuotta. 37 1/2018 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Projekti toteutettiin Ulkoministeriön kehitysyhteistyöohjelman puitteissa. Ksylitolin tuotanto aloitettiin Kotkassa v. KAKSI ammattikorkeakoulua ja Suomen ympäristökeskus ovat tutkineet käytetyn muovin soveltuvuutta 3Dtulostukseen. Mutta entä lapset sulattamassa sekalaista jätemuovia sisätiloissa ja käsittelemässä materiaaleja, joiden koostumusta ja turvallisuutta ei voida taata. KONTROLLOIDUISSA oloissa muovien kierrätys voi toimia. Orion suunnitteli ja rakensi vuosina 1976– 1980 Tansanian valtiolle lääketehtaan Arushaan. Juhlavuoden päätapahtumassa jaettiin kolme innovaatiopalkintoa. Polypropeenista valmistettu auton puskuri murskattiin rouheeksi, josta tehtiin tulostuslankaa. Vanha nukke voi olla tehty materiaalista, jota ei enää saisi myydä. Tuotteiden ja materiaalien käyttö maksimoidaan niin, että syntyy mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Turun yliopiston ja Cultor Oy:n tutkimusryhmä sai 100 000 mk ksylitolin tutkimuksesta ja lanseerauksesta maailmanmarkkinoille. Kerätystä muovista voidaan valmistaa esimerkiksi jätesäkkejä, putkia, ulkokalusteita, aitoja ja erilaisia profiileja. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kiljuva kana Id a Pi m en of f SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 1/1983 Orionille kansainvälinen palkinto Kemia-Kemi 1/1993 Sitra vietti 25-vuotisjuhliaan Ksylitolitutkimus sai innovaatiopalkinnon Orion-yhtymä Oy:lle on myönnetty merkittävä kansainvälinen palkinto Gold Mercury International Award, tunnustuksesta yhtiön Afrikan maiden hyväksi tekemästä työstä. 1974. Muovinkierrättimeen voisi nakata rikkinäisiä legoja, barbinukkeja ja muuta krääsää. Tulostuskokeilun lähtökohta lienee, että kaikki printteriin pantava muovi olisi kelvollista. Kierrätyksen haasteena ovat monet erilaiset muovilaadut ja epäpuhtaudet. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Lelujen materiaalien säätely on vuosien varrella tiukentunut. Ksylitoli-innovaation taustana on jo 1960-luvun lopulla aloitetut sokeritutkimukset. Esimerkiksi autonosissa on kuitenkin saatettu käyttää palonsuoja-aineita, joita ei haluta leikkikaluihin eikä edes ovenkahvoihin. Suomessa on yli 500 Rinki-ekopistettä, joihin voi viedä muovipakkauksia
• Jäsen pörssiyhtiöiden hallituksissa: Neste Oyj 2011–, Suominen Oyj 2015–, Raute Oyj 2017–. Halusin katsoa, mitä muuta voisin vielä tehdä ja oppia.” Vuonna 2014 Raitiolle avautuikin tilaisuus siirtyä toimitusjohtajaksi Diacor terveyspalvelut -yhtiöön, jossa hän pääsi tutustumaan käynnissä olevaan sosiaalija terveysalan murrokseen aitiopaikalta. tutkimusinsinöörinä, tutkimuspäällikkönä, tehtaanjohtajana, Building and Energy -liiketoiminta-alueen johtajana ja Ahlstrom Oyj:n johtoryhmän jäsenenä) 1990–2014. Kokemus oli antoisa. Pikkukaupungin asukkaista jokaisella oli jokin sidos silloiseen Serlachiuksen paperitehtaaseen. Kaikkiaan 24 vuotta Ahlstromissa viihtynyt Raitio toimi alkuun tutkimustehtävissä, sen jälkeen tuotepäällikkönä, myynnissä ja markkinoinnissa. ”Suomen juhlavuoden Yhdessä-teema oli mahtava. Hänellä oli onni saada lukiossa matematiikan ja kemian opettajakseen Sinikka Kuusniemi, joka osaltaan innosti vuoden 1981 ylioppilaan kemiantekniikan opiskelijaksi Teknilliseen korkeakouluun. Laura Raitio Laura Raition tie on vienyt tutkimuksen, metsäteollisuuden ja terveysalan kautta mentoriksi ja hallitusammattilaiseksi. • Naimisissa, kaksi aikuista lasta. Kouluajoilta ja kotipaikkakunnasta Mäntästä jäi muutenkin hyvät muistot. • Ylioppilas, Mäntän yhteiskoulu 1981. Opinnoille antoivat vastapainoa kuoro-, kerhoja kiltatoiminta, joihin nuori nainen heittäytyi täysillä. 38 KEMIA 1/2018 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Rohkaisen kaikkia jakamaan kokemuksiaan ja oppimaansa toimimalla mentorina ja näin osaltaan kantamaan yhteiskuntavastuuta”, hän kannustaa. Raitiolla se oli isä, joka työskenteli metsäyhtiössä. ”Loistava opettaja, jolle nostan hattua. Sisko Loikkanen Onnistumisten takana on yleensä kova työ ja halu oppia uutta, mutta Laura Raition mielestä myös sattumilla on vaikutuksensa. Sitten syntyivät nuoren perheen esikoinen ja ajatus paluusta juurille eli metsäteollisuuteen. Erittäin mieluisia työkokemuksia olivat myös Kauttuan erikoispaperitehtaan ja myöhemmin Saksan erikoispaperitehtaiden vetäjän rooli. ”Suomen vihreä kulta tuli hyvin tutuksi jo lapsena.” Otaniemessä kemian osaston fuksi valitsi pääaineekseen tehdassuunnittelun. • Tutkijana VTT:n Polttoja voiteluainetekniikan laboratoriossa 1988–1990. ”Teekkariaikojen parasta antia olivat juuri harrastaminen ja verkostoituminen”, Raitio sanoo ja kannustaa myös nykyisiä nuoria ottamaan opiskeluvuosistaan kaiken irti. Mutta esimerkiksi juomalaulujen lomassa solmitaan ystävyyksiä, jotka kantavat läpi elämän.” Paluu juurille Valmistumisensa jälkeen Raitio jatkoi tutkimusinsinöörinä VTT:n polttoja voiteluainetekniikan laboratoriossa, jossa hän oli tehnyt diplomityönsä. Hänen ansiostaan luokkamme kiinnostui matemaattisista aineista. Raitio pääsi keskittymään myös vapaaehtoistyöhön muun muassa mentorin tehtävissä. • Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja 2014–2017. • Ahlstrom-konsernissa eri tehtävissä (mm. Diplomi-insinööri 1988 ja tekniikan lisensiaatti 1993, Teknillinen korkeakoulu. Myös monet muut meidän koulusta lähtivät alan opintoihin”, Raitio kertoo. Päivänvalon näki ensin paperikuidun kierrätystä ja siistauslietteen käsittelyä selvittänyt lisensiaatintyö ja sitten toinen lapsi. Saksassa vierähti liki neljä vuotta. Uusia haasteita ja kasvun paikkoja löytyi säännöllisesti, ja halutessaan saattoi aina vaihtaa uudenlaisiin tehtäviin”, Raitio kuvailee. Pidetään se vireänä. • Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksen puheenjohtaja 2018–. Osaamisverkosto Boardmanin hallituksen jäsen 2015–. Onneksi he sopeutuivat hyvin myös paluumuuttoon.” Viimeisen, viisi vuotta kestäneen urakkansa yhtiön leivissä Raitio teki sen Building and Energy -liiketoiminta-alueen vetäjänä. Laura Raitio Mentori jakaa osaamistaan • Syntynyt Mäntässä 1962. ”Mutta aika aikaa kutakin. ”Ahlstrom oli hyvä työpaikka, jossa koulutustausta ei määritellyt kaikkea. ”Oli hienoa saada katsoa asioita uudesta näkökulmasta, soveltaa jo oppimaansa ja olla myös mukana rakentamassa jotakin aivan uutta.” Kun työ ei enää vaatinut jatkuvaa matkustamista, kuten Ahlstromissa, vuorokauden tunteja vapautui muuhun käyttöön. ”Opinnot kyllä hoituvat. • Suomen taitoluisteluliiton puheenjohtaja 2015–. • Harrastaa lukemista ja liikuntaa. Kun vauva oli varttunut vuoden ikäiseksi, äiti aloitti uuden työn Ahlstromin palveluksessa ja samalla jatko-opinnot TKK:n puunjalostusosastossa. ”Lapset kävivät siellä koulua ja oppivat kielen
Harrastuksesta hurahdus Oman aikansa vie mieluisa työ taitoluistelun hyväksi. On hyvä kokeilla tehtäviä myös oman mukavuusalueen ulkopuolella. Onnistumisten lisäksi joutuu tietysti todistamaan haikeitakin hetkiä, kun kaikki ei mennytkään toivotulla tavalla.” Taitoluistelijoiden ilo, riemu ja joskus myös pettymykset näkyvät kilpailusuorituksen jälkeen jään reunalla niin kutsutulla kiss and cry -alueella, jossa nämä odottavat tuomaristolta pisteitään. ”Päivähoitaja aikoinaan ehdotti tyttärelleni taitoluistelukoulua. Urheiluseurat eivät Suomessa pyö. ja viedään asioita eteenpäin yhteisvoimin.” Diacor myytiin viime vuonna Terveystalolle, ja Raition työ vaihtui taas uuteen. Huipulle riittää tulijoita myös Laura Lepistön ja Kiira Korven jälkeen. ”Nimen alueelle antoi muuten aikoinaan Jane Erkko, suomalaisen taitoluistelun grand lady.” Suomi on menestynyt vaativassa lajissa pieneksi maaksi hyvin. Jo aiemmin televisioruudun äärellä syttynyt kiinnostus upeaan lajiin syveni tyttären harrastuksen myötä niin, että lopulta taitoluistelu vei koko käden. sisko.loikkanen@yle.fi Si sk o Lo ikk an en ”Kannattaa aina nostaa käsi pystyyn, kun kysytään vapaaehtoisia. ”Kilpailuissa jännitän luistelijoiden puolesta todella paljon. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, sillä työ kyllä kantaa”, Laura Raitio rohkaisee urapolkuaan aloittavia nuoria. Ja muodostelmaluistelussa suomalaisjoukkueet sijoittuvat jatkuvasti maailmanmestaruuskisojen mitalikolmikkoon.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. ”Emmi Peltonen ja Viveca Lindfors ovat onnistuessaan Euroopan 10 parhaan joukossa, mikä on hieno alku noin nuorille. Raitio on kolmen pörssiyhtiön hallituksen jäsen. Nyt hänen päivänsä täyttyvät pitkälti toiminnasta eri yritysten sekä Boardman-osaamisverkoston hallituksessa. Myös jäätanssijat Cecilia Törn ja Jussiville Partanen kehittyvät koko ajan. ”Tämä on ollut täydellinen hurahdus, josta ei ole paluuta. Sinne tytär meni ja sille tielle jäi”, Raitio muistelee. Taitoluistelu on yhdistelmä musiikkia, liikettä, tanssia ja akrobatiaa ja yhtä lailla taide-elämys kuin urheiluelämys.” Aikuistunut tytär on jo jättänyt jääkentät, mutta äidistä tuli vuonna 2015 Suomen taitoluisteluliiton puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksen puheenjohtajana. Välillä tulee kyyneleet silmiin, kun näen hienon suorituksen. 39 1/2018 KEMIA ri ilman aktiivisia vapaaehtoisia, joten pienen luistelijan äiti päätti kantaa kortensa kekoon ja lähteä mukaan toimintaan. Neste Oyj:ssä ja Suominen Oyj:ssä hän aloitti jo muutama vuosi sitten, Raute Oyj:ssä viime vuonna
Vuosina 1901– 1917 palkinnon sai yksi nainen. He halusivat listalta neljä naista pois ja toisaalta ehdottivat mukaan neljää uutta nimeä. Viimeksi kuluneen puolen vuosisadan mittaan Nobel-komitea on palkinnut vain yhden naiskemistin. Kalevi Rantanen Marie Curie sai kemian Nobelin vuonna 1911, hänen tyttärensä Irène Joliot-Curie vuonna 1935 ja Dorothy Crowfoot Hodgkin vuonna 1964. Naisten osuus kaikista nobelisteista on loivassa kasvussa. 40 KEMIA 1/2018 Miksi vain neljä palkittua naiskemistiä. Vuosina 2000–2017 lukumäärä oli sama. Miksi vain neljä palkittua naiskemistiä eikä 85–90, joka olisi oikeus ja kohtuus. Yonath sai vuoden 2009 kemian Nobelin ribosomien rakenteen tutkimuksesta. Nobelin kemianpalkinnon on vuosina 1901–2017 saanut kaikkiaan 177 tutkijaa. Ada Yonath on viimeisin nimi kemian naisnobelistien lyhyellä listalla ja rohkea tutkija, joka uskaltaa imitoida ikonista kuvaa Albert Einsteinista. Kemian alalla tilanne on kuitenkin säilynyt ennallaan. Sen sijaan palkinto myönnettiin vuonna 1945 Otto Hahnille, joka toimi yli kolme vuosikymmentä Meitnerin aisaparina. Jotkut ovat mitä ilmeisimmin jääneet palkinnotta ansioistaan huolimatta, mutta ketkä. Vuonna 1937 hän julkaisi ensimmäiset kiistattomat todisteet raskaiden ytimien hajoamisesta. Meitnerille ehdotettiin kemian tai fysiikan Nobelia peräti 48 kertaa, mutta koskaan hän ei sitä saanut. ”Saiko vaimo palkinnon?” Kun kiderakenteiden tutkija Jerome Karle vuonna 1985 kuuli, että hänelle on myönnetty kemian Nobel, hänen ensimmäinen kommenttinsa oli: ”Saiko myös Isabella palkinnon?” Ei saanut. Ei, vaikka Isabella Karle oli kehittänyt uudet menetelmät kiderakenteiden määrittelemiseksi yhdessä puolisonsa kanssa. Luetteloa jatkaa itävaltalainen Marietta Blau, joka ensimmäisenä käytti filmiemulsioita radioaktiivisten hajoamistuotteiden tutkimuksessa. Hänellä oli merkittävä osuus atomiytimen hajoamisen eli fission tutkimuksessa. tan laativat viime vuonna Yhdysvaltain kemian seuran ACS:n (American Chemical Society) kokouksen osallistujat. Uudella vuosituhannella palkintoja on myönnetty naisille enemmän kuin aikaisemmin. Kun seuran lehti Chemical & Engineering News syyskuussa 2017 kertoi asiasta, lukijat ryhtyivät kommentoimaan kokouksen valintoja. Israelilainen Ada Yonath vastaanotti tunnustuksen vuonna 2009. Naiset, jotka Nobel-komitea unohti Tunnetuin ilman palkintoa jääneistä naisista on Lise Meitner. Yhdeksästä epäoikeudenmukaisesti kohdellusta kaikki olivat yhtä mieltä: heille olisi kuulunut Nobelin kemianpalkinto. Pisimmän eli 13 nimen lis. Heistä vain neljä on ollut naisia. Kahdeksan muutakin naista on ACS:n ja Chemical & Engineering Newsin lukijoiden mukaan jätetty palkintojenjaossa rannalle syyttä suotta. Nobel-komitean syrjimiä naisia on silloin tällöin yritetty haarukoida esiin. Blau oli ehdolla kemian Nobelin saajaksi kerran ja fysiikan Nobelin saajaksi kolme kertaa, mutta tuloksetta. Pitkä historia on osoittanut, että jos pelataan reilua peliä, miesten ja naisten määrä alalla kuin alalla muodostuu suunnilleen samaksi. Palkinto ”ytimen prosessien fotografisesta tutkimuksesta” annettiin lopulta vuonna 1950 yhdelle miehelle, Cecil Frank Powellille
Katharine Burr Blodgett kehitti yhdessä Irving Langmuirin kanssa molekyylin paksuisia kalvoja, joita kutsutaan Langmuir-Blodgettin kalvoiksi. Tietokirjailijan teos Äänetön kevät järisytti maailmaa 41 1/2018 KEMIA. Darleane C. Hän perusteli teoreettisesti atomien fission mahdollisuuden. Ranskalainen kemisti Marguerite Perey löysi puolestaan viimeisen luonnollisen alkuaineen frankiumin vuonna 1939. Heistä kuuluisin on ACS:n listaama Rachel Carson. Hän selvitti vuonna 1927 ensimmäisenä bentseenin geometrisen rakenteen. Yhdessä miehensä Walter Noddackin kanssa hän löysi vuonna 1925 reniumin, uuden alkuaineen. Radiokemiaan liittyy myös saksalaisen tutkijan Ida Tacke Noddackin työ. Myöhemmin Langmuir paransi Pockelsin koelaitteita. Sitä ennen oli uskottu, että plutoniumia ei esiinny luonnossa. Hoffman on tutkinut myös fermiumia, rutherfordiumia, bohriumia ja hassiumia ja osoittanut seaborgiumin olemassaolon. Salama kirkkaalta taivaalta Entä kiistanalaisemmat ilman Nobelia jääneet naiset. Langmuir jatkoi saksalaisen kemistin, Nobelitta jääneen Agnes Pockelsin käynnistämää työtä. Hoffman on yhdysvaltalainen radiokemisti, joka vuonna 1971 löysi pieniä määriä plutonium 244 -isotooppia kalliosta. Pockels kehitti menetelmän saippuakalvon pintajännityksen mittaamiseksi ja julkaisi tuloksiaan jo vuodesta 1891 alkaen. Saavutuksesta myönnetyn vuoden 1932 kemian Nobelin vei Langmuir. Irlantilaissyntyinen kidetutkija Kathleen Lonsdale kuuluu röntgenkristallografian suuriin nimiin
42 KEMIA 1/2018 vuonna 1962. Huippututkijalle ehdotettiin Nobelia 48 kertaa, mutta yksikään ehdotus ei mennyt läpi. Kiinalainen kemisti Jingxiang Yang on yhdysvaltalaisen ja japanilaisen kollegansa kanssa osoittanut, että Carsonin johtopäätökset kemikaalien vaikutuksesta pätevät edelleen. Toinen lukija vastasi heti viittaamalla tuoreeseen tutkimukseen DDT-keskustelusta. Aviomiehelle myönnettiin työstä Nobelin palkinto, vaimolle ei. kuvat. Hänen mukaansa Carsonilla ei ollut dataa väitteidensä tueksi. Müllerille myönnettiin vuoden 1945 lääketieteen Nobel ”tehokkaan DDT:n keksimisestä kontaktimyrkkynä useita niveljalkaisia vastaan”. Sama kolmikko on todistanut myös sen, että DDT:n puolustajat ovat käyttäneet väärin eräitä toksikologisia tietoja. Hän huomautti myös, että Carson ei ollut kemisti. Carsonin työ siis kestää sisällöllisesti, mutta olisiko se riittänyt Nobeliin. Yksi Chemical & Engineering Newsin lukija ilmoitti olevansa eri mieltä. Yangin ja kumppanien artikkelissa ovat vierekkäin Rachel Carsonin ja Paul Müllerin Tutkijapari Jerome ja Isabella Karle kehitti yhdessä uusia menetelmiä kiderakenteiden määrittämiseen. Tuotetaanko kemiassakin valeuutisia, tutkijat kysyvät. Itävaltalainen Lise Meitner osoitti, että uraani halkeaa. Karoliinisen instituutin edustaja ylisti esittelypuheessaan sveitsiläiskemistin työtä monisanaisesti: ”Odottamatta, dramaattisesti, käytännöllisesti katsoen salamana kirkkaalta taivaalta, tuli DDT, kuin deus ex machina”.. Carsonia ehdotti listalle kemian professori Amanda Coffman Pohjois-Alabaman yliopistosta. Kumman työ on hyödyttänyt ihmiskuntaa enemmän. Siinä Carson osoitti DDT:n ja monen muun kemikaalin ympäristöhaitat. Kysymykseen voi vastata vertaamalla Carsonia tutkijoihin, jotka palkinnon ovat saaneet
Tasa-arvo on siis toteutunut ainakin perheessä. Ensimmäisellä eli alimmalla portaalla naiset tekivät työvuosista 43 prosenttia, ylimmällä 20 prosenttia. Henkilötyövuosien määrä vastannee suunnilleen henkilömäärää. Hänen vaikutuksensa tieteen kehitykseen on ollut suurempi ja laajempi kuin Müllerin. Voidaan siis päätellä, että naisten osuus putoaa kahdesta viidesosasta yhteen viidesosaan, kun akateemisessa hierarkiassa siirrytään ylöspäin. Näkymätöntä syrjintää työelämässä yleisesti on tutkittu Suomessakin. ”Siinä on tasapuolisesti miehiä ja naisia.” Tieteen valkoinen läiskä Tilastoja asiasta on saatavilla niukasti. Yleisellä tasolla kemistit kertovat, että he eivät ole havainneet Suomessa ainakaan avointa syrjintää. Professori on mukana EU-rahoitushakemusten arviointipoolissa, joka kuvaa naiskemistien asemaa kansainvälisesti. Oletettavasti sitä esiintyy myös kemian alalla, mutta varma tieto puuttuu. Kalevi Rantanen Salamana kirkkaalta taivaalta iski parikymmentä vuotta myöhemmin myös Rachel Carsonin Äänetön kevät. Onko tilanteemme myös kemian osalta parempi kuin muualla. Carsonia voidaan verrata myös ranskalaiseen bakteriologiin Charles Nicolleen. Kemian ja yhteiskuntatieteen välimaastossa on tässä kohdin tutkimaton alue, tieteen valkoinen läiskä. Entä yleisemmin. Tämä sai vuonna 1928 lääketieteen Nobelin tärkeästä ekologisesta löydöstä eli täiden ja pilkkukuumeen yhteyden havaitsemisesta. Neljännelle eli ylimmälle tasolle sijoitettuja ovat professorit, akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Kemia-lehden esittämiin kysymyksiin jätettiin joko vastaamatta kokonaan tai palaute oli hyvin harvasanaista. Carson osoitti sen haitat. Müller osoitti DDT:n hyödyt. 43 1/2018 KEMIA Nicolle näytti yhden ekologisen ketjun. Carsonin kirja joudutti ympäristöön liittyvän tutkimuksen kasvua ja edistymistä. Opetushallinnon tilastopalvelu kertoo henkilötyövuosien määrän korkeakouluissa neliportaisen koulutustasoasteikon mukaan ja myös tieteenalan mukaan jaoteltuna. Hänen vaimonsa Tuula Pakkanen on materiaalikemian emeritaprofessori samasta yliopistosta. ovat syvällä.” Tapani Pakkanen on fysikaalisen kemian emeritusprofessori Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta. Tyypillisen vastauksen antaa biokemian ja sen lähitieteiden alalla työtään tekevä akatemiaprofessori EvaMari Aro Turun yliopistosta. Pieni varaus hänellä on. Siihen on vaikea saada selvyyttä. Tilastoista löytyy validia tietoa niukasti, eivätkä suomalaiset kemian ammattilaiset – sen paremmin naiset kuin miehetkään – ole erityisen halukkaita kommentoimaan asiaa. ”En valitettavasti osaa vastata kysymykseen, onko Suomessa ollut naiskemistejä, joiden työtä on aliarvioitu tai heitä syrjitty”, Aro sanoo. Carson näytti kokonaisen ekologisten ketjujen kudelman. Vaikka tilanne Suomessa on parempi kuin monessa muussa maassa, täydelliseen tasa-arvoon on meilläkin vielä matkaa. ”Toisaalta en lähtisi Suomea mallimaanakaan mainostamaan. Ovatko kummankin sukupuolen mahdollisuudet yhtäläiset. Kokemusten ja tilastojen välistä ristiriitaa selittänee syrjinnän ja syrjäytymisen epävirallisuus ja näkymättömyys. Ensimmäisellä tasolla ovat tutkijaTietokirjailija Rachel Carson järisytti aikoinaan koko maailmaa ja aloitti uuden ympäristöpolitiikan ajan. Nicolle näytti yhden ekologisen. ”En ole havainnut merkittävää eroa”, Tapani Pakkanen vastaa ja muistuttaa, että enemmistö Suomen kemian opiskelijoista on tätä nykyä naisia. koulutettavat ja nuoremmat tutkijat. Asenteet Tasa-arvoinen Suomi. Maailman talousfoorumin WEF:n mukaan Suomi kuuluu kärkimaihin sukupuolten tasa-arvolla mitattuna. Tuoreimmat tiedot kemian alalta ovat vuodelta 2016
Alfred Nobel määrää testamentissaan palkinnot annettaviksi niille, jotka ”edellisen vuoden aikana olivat tuottaneet suurinta hyötyä ihmiskunnalle”. Lisäksi Carsonin kirja on metatutkimus eli yhteenveto muiden tekemistä tutkimuksista. Meribiologi Carson työskenteli ensin tuntemattomassa kalastusvirastossa ja sitten tiedekirjoittajana. Listalle vai ei. Hänen vaikutuksensa tieteen kehitykseen on ollut suurempi kuin Nicollen. Omaa palkintoa vuonna 2016 menehtynyt nainen ei enää voi saada. Smalley. Martin ja Richard L. ACS:n listaa arvostelleen lukijan mielestä olisi ollut kohtuutonta vaatia, että Nobel-komitea olisi tuntenut Cremerin työn. Vuonna 1985 Harold W. Curl ja Richard E. Rosalind Franklin oli yksi dna-molekyylin kuvanneista tutkijoista. Franklin oli jo kuollut, kun palkinto dna-tutkimuksesta vuonna 1962 myönnettiin James Watsonille, Francis Crickille ja Maurice Wilkinsille. Entisessä Neuvostoliitossa työskennellyt Jelena Galpern julkaisi vuonna 1973 laskennallisen ennusteen C 60 -molekyylin eli fullereenin rakenteesta. Hän kirjoitti tuloksistaan artikkelin saksalaiseen tiedelehteen. Hänet sulkivat pois käytännössä muotoutuneet jakoperusteet. Vasta monen palasen yhdistäminen todisti, että hyönteismyrkkyjen haitat ovat yleinen ja maailmanlaajuinen ongelma. Palkitut tulevat akateemisesta yhteisöstä ja ovat useimmiten olleet siellä pitkään tunnettuja. Carson olisi todennäköisesti jäänyt ilman palkintoa, vaikka olisi ollut mies. Saksalainen Erika Cremer kehitti kaasukromatografiaa Itävallassa vuonna 1944. Carson näytti kokonaisen ekologisten ketjujen kudelman. Tällä perusteella Carson olisi tunnustuksen ansainnut. Nobel-komiteassa vaikuttavat maskuliinisten vinoutumien lisäksi myös rajoittuneet käsitykset tieteestä. ACS:n symposiumin jälkikeskustelussa vaadittiin, että listalta on poistettava myös Rosalind E. Kromatografian kehittämisestä palkittiin brittikemistit Archer J. Rachel Carson kohtasi paljon peittelemätöntä pilkkaa sukupuolensa takia, etenkin heti Äänettömän kevään ilmestymisen jälkeen. 44 KEMIA 1/2018 ketjun. Nobel-komitealla oli kuitenkin perusteet palkitsematta jättämiselle. Kroto, Robert F. Franklinin, Erika Cremerin ja Jelena Galpernin nimet. Vuonna 1926 syntynyt Darleane Hoffman olisi vielä palkittavissa – jos Nobel-komitea niin päättäisi. M. Synge vuonna 1952. Pommitukset kuitenkin tuhosivat lehden kirjapainon, ja tulosten julkaiseminen viivästyi. P. Amerikkalainen Ruth Hubbard jäi nobelistin puolisoksi. Nobelin testamentti ei kiellä palkitsemasta metatutkimuksia, mutta niitä on silti myönnetty vain kapeilla aloilla tehdyille alkuperäisille tutkimuksille. Puolet vuoden 1964 kemian Nobelista olisi nykytutkijoiden mielestä kuulunut englantilaiselle Jenny Gluskerille, 86
Hän olisi kollegansa Dorothy Hodgkinin rinnalla ansainnut vuoden 1964 palkinnon kiderakenteiden tutkimuksesta, ehdottajat sanovat. Seuraava kandidaatti on amerikkalainen biokemisti Ruth Hubbard, joka jakoi Isabella Karlen kohtalon. Missä ovat muut. Yleisesti ollaan kuitenkin yhtä mieltä pois pudotettujen määrästä. Hubbardin aviomies George Wald sai vuoden 1967 lääketieteen Nobelin näköaistin kemian tutkimuksesta. Kymmeniä naisia on tipahtanut pois jo ennen ehdokasasettelua. Karsiutumisen syitä voi vain arvailla. Nobelilla Lonsdalen työtä ei palkittu. puolestaan valmistivat fullereenia ja tutkivat sitä. Neljäs uusi ehdokas luetteloon on Heidi Hamm, joka hänkin on yhdysvaltalainen biokemisti. Myös yhdysvaltalaista ilmakehäkemistiä Susan Solomonia tarjotaan täydentämään listaa. Hoffman (1926–) • Isabella Karle (1921–2017) • Kathleen Lonsdale (1903–1971) • Lise Meitner (1878–1968) • Ida Tacke Noddack (1896–1978) • Marguerite Perey (1909–1975) • Agnes Pockels (1862–1935) Lukijoiden neljä: • Jenny Glusker (1931–) • Heidi Hamm (1950–) • Ruth Hubbard (1924–2016) • Susan Solomon (1956–) Taannoin löytynyt uusi, timanttiakin kovempi luonnonmineraali lonsdaeliitti sai nimensä kunnianosoituksena Kathleen Lonsdalelle. Tutkijavaimo ja -kollega jätettiin vaille palkintoa. Uutena nimenä lukijat ehdottavat listalle brittiläissyntyistä biokemistiä Jenny Gluskeria. Kriitikon mielestä teoreettinen – tässä tapauksessa Galpernin – työ ei vielä anna pääsylippua Nobel-kerhoon. Joistakin yksittäisistä nimistä syrjittyjen listalla kiistellään varmaan jatkossakin. He saivat työstään vuoden 1996 Nobelin palkinnon. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Nobel-komiteaa voidaan syyttää 10– 15 naiskemistin syrjinnästä palkintojen jaossa. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Mutta missä ovat kaikki muut. Lukijakommentin mukaan Solomonin olisi pitänyt olla osallisena Sherwood Rolandin ja Mario Molinan saamassa vuoden 1995 kemian Nobelissa, joka myönnettiin otsonikerroksen tuhoutumisen tutkimuksesta. 45 1/2018 KEMIA ACS:n kolmetoista: • Marietta Blau (1894–1970) • Katharine Burr Blodgett (1898–1979) • Rachel Carson (1907–1964) • Erika Cremer (1900–1996) • Rosalind E. Jos ihannemaailmassa ainakin 85 naisen olisi pitänyt yltää palkinnolle, mihin on kadonnut vähintään 70 muuta ehdokasta. Naisten syrjintää ja syrjäyttämistä – ja myös ongelman ratkaisukeinoja – on tutkittu paljon yleisesti, mutta tietoja kemian alalta erikseen puuttuu. Hänelle olisi kuulunut vuoden 2012 kemian palkinto G-proteiinien tutkimuksesta, sanoo Chemical & Engineering Newsin lukija. Franklin (1920–1958) • Jelena Galpern (1935–) • Darleane C
Rakenne on oikeakätisesti kierteinen.. Luonnollisten ja keinotekoisten nanorakenteiden välillä on vissi ero. Jari Koponen Luonnon rakenteilla Uusia hybridimateriaaleja Biohybridimateriaaleja valmistetaan muokkaamalla tai eristämällä luonnon nanokokoisia rakenteita ja yhdistämällä niitä synteettisten materiaalien tai rakenteiden kanssa. Ryhmä hyödynsi työnsä keskeisinä rakenneosina tupakkakasvista eristettyjä mosaiikkiviruksia ja kultaisia nanohiukkasia. Sisimpänä on rnajuoste, jota suojaa proteiinista muodostunut kerros. Tutkimus on viime vuosikymmeninä tuottanut suuren määrän uudentyyppisiä biohybridimateriaaleja. Se tuli selväksi myös Aalto-yliopiston professorin Mauri Kostiaisen vetämän biohybridimateriaaliryhmän tuoreessa tutkimuksessa. Niitä kehitetään muun muassa Aalto-yliopistossa. 1/2018 KEMIA 46 Vi lle Lil jes trö m Tupakkamosaiikkiviruksen rakenne. Näin yhdistelmille saadaan luotua uusia ominaisuuksia, jotka puolestaan avaavat tietä uusille sovelluksille
Vi lle Lil jes trö m. ”Juuri mittatarkkuus on syynä siihen, että käytämme tutkimuksissamme paljon viruksia. Superhilassa suhteellisen vapaasti liikkuvat nanopartikkelit sitovat virukset pidemmiksi ketjuiksi. Sauvamainen tupakkamosaiikkivirus muodostuu yksijuosteisesta rna:sta, joka sisältää viruksen perintötekijät, ja sitä suojaavasta proteiinikuoresta. 47 1/2018 KEMIA Mittatarkan luonnon tuotteina virukset olivat keskenään täysin yhdenmukaisia, pituudeltaan 300 ja halkaisijaltaan 18 nanometriä. Viruksen proteiinikuoren oikeakätisen kierteisyyden takia myös säiekimput ovat samalla tavoin kierteisiä. Haasteena on kyetä hallitsemaan kiinnittymisen olosuhteet niin, että toisiinsa liittyvistä viruksista ja nanopartikkeleista muodostuu superhila eli säiemäinen rakenne, jossa virusja kultahiukkaskerrokset toistuvat säännöllisesti vuorotellen. Niistä ensimmäinen on liuoksen ionipitoisuus. Näin valon oikeaja vasenkätisistä komponenteista toinen voidaan sammuttaa. Mutta kuinka kuljettaa lääkeaine elimistöön niin, että se pääsee perille ja lisäksi päätyy juuri oikeaan paikkaan. Asiaa tutkitaan kiivaasti ympäri maailmaa. Aalto-yliopiston biohybridiryhmä esittää alustavan tutkimuksensa pohjalta oman vaihtoehtonsa haasteiden ratkaisuun: käytetään kuljettimena Muodostuvan superhilan rakenteessa kultananopartikkelirivi sitoutuu neljään tupakkamosaiikkivirukseen. ”Samalla osoitimme senkin, että rakenteeseen liittyy edelleen kehitettäviä sovellusmahdollisuuksia”, Kostiainen lisää. ”Käytimme kokeissamme natriumkloridiliuosta. Tällaista säiettä voidaan käännellä pienen nappimagneetin avulla. Säikeiden väri muuttuu, ja niistä tulee plasmonisesti dikroistisia eli kaksivärisiä. Kun liuotin haihdutetaan magneettikentässä, saadaan tulokseksi kalvo, joka nanohiukkasrakenteiden suuntautumisen ansiosta toimii plasmonisena polarisaattorina näkyvälle valolle. Näin muodostuu millimetrien ja jopa sentin kokoisia säikeitä ja säiekimppuja. Säikeet saadaan myös reagoimaan magneettikenttään, kun rakenteen kolmanneksi komponentiksi kiinnitetään rautaoksidipartikkeleita. Pienillä pitoisuuksilla tuloksena on pelkkää sakkaa. Prosessi toimii kuin itsestään sulkeutuva vetoketju, jossa nanopartikkelit sulkeutuvat siististi virusten väliin. Proteiinilla on negatiivinen pintavaraus, johon kationiset hiukkaset voidaan kiinnittää sähköstaattisilla voimilla. Koko ei ehkä kuulosta kovin hurjalta, mutta se sisältää miljoonia hilaksi järjestyneitä nanopartikkeleja ja viruksia. Tämä vaikuttaa myös säiekimppujen optisiin ominaisuuksiin. Lääkeaineet pakettiin Täsmälääkitys on sairauksien hoidon tulevaisuuden sana. ”Mielenkiintoiset asiat tapahtuvat yleensä hyvin kapeassa toimintaympäristöikkunassa”, Kostiainen huomauttaa. Keinotekoisten kultapartikkelien koossa oli sen sijaan noin seitsemän prosentin vaihteluväli. Superhilan itsejärjestyminen ilman ylimääräisiksi jääviä osia tapahtuu vain silloin, kun suhde on oikea. Perusvaatimukset ovat, että lääkeaine pakataan sopivaan rakenteeseen, joka kestää – tai on suojattava kestämään – elimistön olosuhteita ja immuunipuolustuksen hyökkäyksiä. Myös niiden muodossa esiintyi vaihtelua. Mukaan on myös liitettävä sopiva yhdiste, esimerkiksi vasta-aine, joka ohjaa paketin tarkoitettuun kohteeseen. Suomalaisryhmän tutkimustulokset ovat alalla merkittävä avaus. Kun ryhmä ryhtyi selvittämään ongelmaa, kävi ilmi, että superhilan syntyyn vaikuttaa kaksi tekijää. Superhila pääsee muodostumaan ainoastaan silloin, kun pitoisuus on juuri oikea.” Nanoskaalan vetoketju Toiseksi keskeiseksi tekijäksi paljastui virusten ja nanopartikkeleiden lukumäärien suhde, josta ryhmä löysi samanlaisen optimialueen. Rakenteen ja sen muodostumismekanismi on nyt selvitetty yksityiskohtaisesti ja niiden äärimmäisen hyvä kontrolloitavuus osoitettu. Esimerkiksi kiteytyminen tapahtuu parhaiten rakenteilla, jotka on koostettu samankokoisista ja -muotoisista komponenteista”, Kostiainen kertoo. Jos sen ionipitoisuus on suuri, ei tapahdu mitään
Dendronit ovat synteettisiä, säännönmukaisesti haarautuvia yhdisteitä, joiden päihin voidaan liittää halutunlaisia funktionaalisia ryhmiä. Sen toimintaa on vielä testattava reaalisissa olosuhteissa ennen kuin voidaan arvioida, pärjääkö suomalaisidea kilpailussa monien muiden dna-pohjaisten ratkaisujen kanssa. 48 KEMIA 1/2018 dna-origamia, joka suojataan siihen liitetyllä proteiinilla. Kansi avautuu, kun siinä olevaan lukko-osaan kiinnittyy avain eli tietty dna-juoste. Testit antavat lupauksia Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät origami-SA:n käyttäytymistä elimistöä simuloivissa olosuhteissa kolmen erilaisen kokeen avulla. Tulokset osoittivat suojaamattoman origamin hajoavan entsyymin läsnäollessa lähes kokonaan, kun taas suojatut origamit säilyivät ehjinä. Tulokset olivat selvät: suojaamattomat origamit laukaisivat immuunireaktion ja tuottivat suuren määrän interleukiinia, kun taas suojatuilla origameilla määrä jäi hyvin pieneksi. Origameilla on tosin myös heikkoutensa. Tutkimuksessaan ryhmä paneutuikin etenkin origamien suojauksen tehokkuuteen. Yhdistettä muodostuu immuunisysteemin aktivoituessa. Testi suoritettiin pitämällä pernasoluja vakiolämpötilassa erikseen paljaiden origamien ja suojattujen origamien kanssa. Sen vaikutusta simuloitiin hiiren pernasolujen avulla, jotka pystyvät tuottamaan interleukiini 6 -sytokiinia. Lopputulos on kuin paperiin kääritty paketti. Biohybridiryhmän kolme tutkimuslinjaa Professori Mauri Kostiaisen ryhmän biohybridimateriaalien tutkimuskohteet jakautuvat kolmeen päälinjaan. Origameista kyetään jo valmistamaan vaikuttavia nanokokoisia pakkauksia. Toinen hajottava tekijä elimistössä on immuunipuolustus. Kolmannessa linjassa tutkitaan sellunkeiton sivutuotteena saatavaa ligniiniä ja siitä edelleen muodostettavia kolloidisia partikkeleja. Toiseen linjaan kuuluvat dnaorigamit ja niiden hyödyntäminen. Hyvä esimerkki niistä on pikkuruinen kannellinen laatikko. M au ri Ko sti ain en seerumin albumiini (SA), jota solubiologiassa käytetään muun muassa soluelinten eristämisessä. Suojaproteiiniksi valikoitui naudan BSA-proteiinin (vihreä) suojaama kuutiomainen dna-origami. ”Ne hajoavat helposti elimistössä”, sanoo Kostiaisen ryhmässä työskentelevä akatemiatutkijatohtori Veikko Linko. ”Origamien etu on siinä, että niiden rakennetta voidaan muunnella ja ohjelmoida monipuolisesti. Ensimmäisessä käytetään proteiinihäkkejä ja viruksia ja hyödynnetään niiden kolloidaalisia ominaisuuksia, kuten koon ja muodon yhdenmukaisuutta sekä kykyä sulkea haluttuja materiaaleja häkin sisään. A:n liittämiseen origamiin tarvittiin oma yhdisteensä, dendroni. Lisäksi niihin voidaan liittää tarpeellisia muita molekyyleja, kuten lääkeaineita ja kohteeseen ohjaavia molekyyleja”, Mauri Kostiainen perustelee valintaa. Proteiinin etureunassa näkyvät oranssit ja siniset pallot kuuluvat dendroniin, joka liittää osat yhteen. Dna-origamit ovat kaksitai kolmiulotteisia muotoja, joihin dna-juoste voidaan ”taitella” kuin perinteisessä japanilaisessa taidemuodossa. Dna-origamit ovat kaksitai kolmiulotteisia rakenteita, joihin dna-juosteet voidaan laskostaa. Ensimmäisessä testattiin suojauksen tehokkuutta origamia tehokkaasti pilkkovan DNaasi I -entsyymin vaikutusta vastaan. Origamikuljetinta vastasi yksinkertainen dna-origamikuutio. Mallisolujen avulla tehty koesarja osoitti, että sen origami-BSA tekee hyvin tehokkaasti. Tämä toiminta on pääasiassa sovellusja yritysvetoisista. Niiden avulla dendroni voidaan kiinnittää sekä origamiin että suojaproteiiniin. Ryhmän kehittämä proteiinisuojattu dna-origami on siis osoitettu potentiaaliseksi kuljetinmateriaaliksi. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan rakenteen on myös päästävä kohdesolujensa sisään. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa tiedetoimittaja.. Testien perusteella SA-peite on tiivis ja suojaa hyvin origamia fysiologisia hajottamistekijöitä vastaan
Näin varmistettiin, etteivät myrkylliset aineet kulkeudu kotiin. ”Vuonna 1924 annettiin monta järjestysohjetta. Pitkän päivätyön työsuojelun ja henkilönsuojainten parissa tehnyt Humppila on viettänyt tunteja tietokoneen ääressä ja kirjastoissa. ”Tämä vertautuu nykypäivän asbestityöhön. 49 1/2018 KEMIA Millaisia suojaimia suomalaiset käyttivät työssään sata vuotta sitten. Aikaa arkistojen penkomiseen vapautui, kun Humppila jäi eläkkeelle Suojalaite Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä, vaikka hän yhä toimiikin alan kouluttajana ja konsulttina. M er ja Ka rja lai ne n. Yllättävän fiksuja, sanoo alan historiaa selvittänyt Martti Humppila. Suojautumista on ainakin joissakin töissä osattu ajatella yllättävän fiksusti jo varhain. Se oli ensimmäinen alakohtainen henkilönsuojaimia koskeva ohje, jolla haluttiin torjua tapaturmia ilmeisen vaaralliseksi osoittautuneessa työssä. Jo 1920-luvulla on ymmärretty, että saastuneet vaatteet jätetään työpaikalle.” Martti Humppila on käynyt tutkimassa tietolähteitä muun muassa eduskunnan kirjastossa. Vuonna 1924 kiinnitettiin huoSata vuotta työturvallisuutta Silmänsuojustimista älyteknologiaan miota kehruuja kutomotöiden turvallisuuteen. Esimerkiksi keramiikkateollisuudessa lasitusaineiden käsittelyyn liittyi lyijymyrkytysriski, jonka vuoksi työssä oli käytettävä sileää, tiivistä ja peittävää työpukua”, kertoo Martti Humppila. Helinä Kujala Suomessa tuli vuonna 1917 voimaan järjestysohje, jonka mukaan kivenhakkuussa ja -louhinnassa on käytettävä ”ajanmukaisia silmänsuojustimia”. Keramiikan valmistajien työpuku piti säilyttää omassa kaapissa, ja työnantajan oli huolehdittava sen pesemisestä. Näin haluttiin ilmeisesti suojata jalkoja paitsi kastumiselta myös haitallisten aineiden kosketukselta. Häntä kiinnostaa selvittää, miten suojaimet kehittyivät Suomessa ja mistä työsuojeluun liittyvä tieto meille rantautui. Värjäämössä tai muissa kosteissa oloissa tehtävissä töissä oli käytettävä tarpeen vaatiessa puukenkiä
Sittemmin Rikkihappoja Superfosfaattitehtaista tuli Kemira Safety Oy. ”Ohjeen laatiminen kertoo siitä, että lumppujen käsittely on varmaankin ollut melko yleinen työ.” Hengityksensuojaimista löytyy ensimmäinen maininta sulfaattiselluloosatehtaiden järjestysohjeessa samalta vuodelta. Rikkihappoja Superfosfaattitehtaat Oy aloitti suojainten valmistuksen sota-ajan tarpeisiin, ja Vaasasta tuli suomalaisen hengityksensuojausosaamisen keskus. Sotien jälkeen käynnistynyt Pohjoismaisen konekomitean toiminta auttoi saamaan aikaan yhteisesti noudatettavat vaatimukset monille suoTyösuojelun lainsäädäntö 1889 keisarillinen asetus teollisuusammateissa toimivien työntekijäin suojelemisesta: ammattientarkastustoiminta alkaa 1927 ammattientarkastuslaki 1930 työturvallisuuslaki 1958 uusi työturvallisuuslaki 1974 työsuojelun valvontalaki 2002 nykyinen työturvallisuuslaki 2006 nykyinen työsuojelun valvontalaki Varokeino-lehdessä vuonna 1952 julkaistu ilmoitus mainostaa Rikkihappoja Superfosfaattitehtaat Oy:n suojaimia. Humppila näyttää kuvia, joita hän on ottanut vanhoista hengityksensuojaimista, suojalaseista ja putoamissuojaimista. Se suunniteltiin englantilaisiin hiilikaivoksiin, ja sitä käytettiin Suomessakin. ”Hengityksensuojainten kehitys liittyy kuitenkin paljolti ensimmäiseen maailmansotaan ja siellä käytettyyn taistelukaasuun”, Humppila kertoo. Suojaimia sodankäyntiin Arkistoista on tullut vastaan liikuttaviakin yksityiskohtia, jotka kertovat yhteiskunnan ja ammattien muuttumisesta. ”Toinen esimerkki luovuudesta on ensimmäinen moottoroidulla hengityksensuojaimella varustettu kypärä, johon oli yhdistetty myös kasvojensuojain. Seuraavaksi ruudulle ilmestyy Varokeino-lehden ilmoitus, jossa markkinoidaan ensimmäistä suomalaista muovista suojakypärää. Vaativa suojainvalmistus käynnistyi myös Suomessa. M ar tti Hu m pp ila. Samoihin aikoihin sosiaalija terveysministeriö julkaisi henkilönsuojaimia koskevat ohjeet. Yksi on vuoden 1924 ohje ”rättien lajitteluja revintätyötä” varten. Ensimmäinen työkäyttöön tarkoitettu hengityksensuojain patentoitiin Yhdysvalloissa jo vuonna 1849. Kun sivutuotteiden talteenottolaitoksessa metyylialkoholin päälle erittyvää öljyä kaadettiin tynnyriin, työntekijöiden piti ”olla varustetut hengityskojeilla”. Suojaimen materiaali oli kostutettua villaa, ja siinä oli hengitystä ohjaavia venttiilejä. Nykyisin sen suojainliiketoimintaa jatkaa kansainvälinen Scott Safety, joka on osa 3M-konsernia. Se näyttää yllättävän nykyaikaiselta. Sama kypärämalli on hieman muunneltuna yhä myynnissä osana suojainkokonaisuutta.” Vuonna 1958 säädettiin uusi työturvallisuuslaki. Suomen Gummitehdas teki 1930-luvun lopulla kokonaamareita, joihin asennettiin saksalaisen Degean suodatin. Samalla turvallisuudesta huolehtimiseen liittyi inhimillisen hyvän lisäksi myös taloudellinen hyöty. Esineet ovat mallikappaleita, jotka valmistajien piti toimittaa hyväksyttäviksi silloiselle työsuojeluhallitukselle. 50 KEMIA 1/2018 Säädösten rinnalla työturvallisuutta edisti se, että tapaturmavakuutukset tulivat pakolliseksi. ”Se oli erittäin hieno kypärä”, Humppila sanoo. Nykyisin ne ovat Työsuojelunäyttelyn hallussa. Vasta silloin suojaimilta alettiin vaatia tietynlaisia, yksilöityjä ominaisuuksia. Työntekijän oli pukeuduttava pestävään työpukuun, joka ympäröi tiiviisti kaulan ja ranteet, ellei se työtilan korkean lämpötilan vuoksi ollut hänelle haitaksi
Silloin alkoi suojainten standardointi pohjoismaisen ja myöhemmin eurooppalaisen yhteistyön tiivistyessä. Pidempi harppaus työsuojelun kehittämisessä otettiin 1970-luvulla. Esimerkiksi suojakypärältä alettiin vaatia kestävyyden lisäksi myös iskua vaimentavia ominaisuuksia. ”Mutta silloinkin on silti mietitty asiaa ja kielletty putoamisvaarallisen työn tekeminen ilman varmistusta.” Suomen vahva rooli Vuonna 2016 voimaan tulleessa EUasetuksessa määritellään, millaisia ominaisuuksia EU:n markkinoille tulevissa tai ensi kertaa käyttöön otettavissa suojaimissa tulee olla. ”Suojainten käytettävyys ja ergonomia ovat parantuneet, ja suojaavilta ominaisuuksilta vaaditaan enemmän kuin ennen. ”Suomalaiset suojainvalmistajat ovat tehneet edistyksellistä työtä suojainten kehittämisessä ja olleet mukana myös standardoinnissa”, Humppila kiittää. Ne tulisi ottaa käyttöön.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Keinot on olemassa. Humppilan oma ura alkoi työsuojeluhallituksen virkamiehenä vuonna 1976. ”Se ei ihan vastaa nykypäivän ajattelua”, Humppila naurahtaa. Edistystä on tapahtunut monessa asiassa. Standardit taas antavat mallin siitä, miten asetusta voidaan noudattaa. M ar tti Hu m pp ila. Ikävä asia nykyajassa on tuoteväärennösten ilmaantuminen markkinoille. Myös suojainten käytössä on menty koko ajan parempaan suuntaan.” Humppila uskoo, että tulevaisuudessa älyteknologia yleistyy myös suojainalalla. Kuulonsuojain saattaa istua huonosti, hengityksensuojain ei välttämättä ole tarpeeksi tiivis. ”Putoamissuojauksessa ei riittänyt enää se, että pysäytetään putoaminen. toimimalla arvostettuna asiantuntijana standardoimistyössä ja kehittämällä alan koulutusta. Ennen sitä suojainten ominaisuuksia arvioitiin kokemuksen ja muualla jo käytössä olleiden normien pohjalta. Lainsäädännössäkin olisi viilattavaa. Oli huolehdittava siitä, että jarrutus ei ole liian luja, ja suojaimiin tulivat vaimentimet.” Nykyaikaiset putoamissuojaimet ovat valjaita, joissa on vaimennin ja köysi tai kelautuva tarrain. helina.kujala@gmail.com Englantilaisiin hiilikaivoksiin suunniteltua Airstream-suojainta käytettiin myös Suomessa. Vuoden 1951 järjestysohjeen mukaan kattotyöskentelyn ongelma tuli ratkaista niin, että katolla oli toinen henkilö huolehtimassa köyden kiinnipitämisestä. Myös Työterveyslaitos on vaikuttanut merkittävästi alan kehitykseen M ar tti Hu m pp ila Suojalaseja on aikojen saatossa valmistettu monen mallisina. Suojainten asianmukaisuutta ja kuntoa sekä käyttäjän turvallisuutta voidaan siten valvoa etäohjelmien avulla. Laki ei edellytä riittävän hyvin sen varmistamista, että suojain todella suojaa käyttäjäänsä. 51 1/2018 KEMIA jaimille. Käyttäjien pulma saattaa silti yhä olla, mihin suojaimen saa kiinnitettyä korkealla työskenneltäessä
KEMIA 1/2018 52. Syyskuussa 2017 espanjalainen nuorten viljelijöiden yhdistys ilmoitti löytäneensä todisteita sokerihuijauksesta paikallisilla tiloilla. Historia tuntee myös tapauksia, joissa viiniin on päätynyt täysin sinne kuulumattomia aineita. Huijaus havaittiin viinejä tarkastavassa laboratoriossa Saksassa, jonka markkinoilla muokattuja viinejä oli tarkoitus myydä. Kansallista ja kansainvälistä valvontaa Viiniä ja muita elintarvikkeita valvovat EU-maissa kansalliset viranomaiset. Kansanvälisesti väärennöstapauksia tutkitaan Euroopan komission JRC-tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre) BEVABS-yksikössä (Bureau Européen des Vins, Alcool et des Boissons Spiritueuses). Osa viinin rahallisesta arvosta riippuu nimenomaan maantieteellisestä alkuperästä ja vuosikerrasta, mikä tekee etikettimerkintöjen väärentämisestä houkuttelevaa. Viini on eräs väärennetyimmistä elintarvikkeista. Marraskuussa kiinni jäi 1 600 pulloa väärennettyä vuoden 2015 Chiantia. Kansalliset viranomaiset saavat tarvittaessa apua tutkimuskeskukselta. Sokerin lisääminen viiniin on Euroopassa sallittua vain joissakin maissa ja niissäkin rajoitetussa määrin. Vastuu tuotteen laadusta on aina valmistajalla ja maahantuojalla. Suojattuja nimiä ovat esimerkiksi Champagne ja Fine Bordeaux. Sen perustamisen taustalla ovat viime aikoina ilmi tulleet elintarvikkeiden väärennöstapaukset, erityisesti vuoden 2013 hevosenlihaskandaali. Espanjan valtio reagoi heti ja ilmoitti tehostavansa viinintuotannon valvontaa. Sokerin sekoittamisella Viini houkuttaa väärentäjiä viiniin ennen käymistä tai sen aikana pyritään puolestaan kasvattamaan juoman alkoholipitoisuutta. Perusajatuksena on, että valvonta tapahtuu siellä missä valmistuskin. Viranomaisten välistä kansainvälistä yhteistyötä tehdään RASFF-systeemin ja elintarvikepetosten torjuntaverkon välityksellä. Petoksen paljastuttua viinit vedettiin nopeasti pois kaupoista. Esimerkiksi Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa sokerin käyttö on kielletty kokonaan. Tällöin viinin laadulle, rypälelajikkeelle, viljelyalueelle ja valmistusmenetelmille on asetettu vaatimuksia. Viiniin saatetaan myös lisätä vettä tai sekoittaa siihen sokeria. Aineen oli määrä tehdä juomasta makeampaa ja täyteläisempää. Tuolloin hevosenlihaa löytyi useista tuotteista, joiden tuotesisältöön sitä ei ollut merkitty. EU:ssa monet viinien nimet on suojattu alkuperänimityksellä (SAM) tai maantieteellisellä merkinnällä (SMM). Näytteitä otetaan jatkossa enemmän, ja ne tutkitaan tarkemmin. Italiasta löytyi vuoden 2017 lokakuussa 700 viinipulloa, jotka oli valheellisesti merkitty Barolo-viiniksi. RASFF eli elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä on suunniteltu erityisesti tilanteisiin, joissa elintarvikkeesta havaitaan terveysvaara. Jos esimerkiksi viinistä löytyy lähtömaassa liikaa sulfaattia, myös Suomen sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira saa hälytyksen. Tällöin Valvira tarkistaa rekisteristään, onko tuote Suomen markkinoilla, ja vetää sen tarvittaessa pois. Väärennetty viini ei ole peräisin sieltä, mistä etiketti väittää sen olevan, tai juoma on laadultaan luvattua heikompaa. Itävaltalaisesta viinistä löytyi vuonna 1985 pakkasnesteenä käytettyä myrkyllistä etyleeniglykolia. Elintarvikepetosten torjuntaverkosto Food Fraud Network on uudempi järjestelmä. Food Fraud Network -verkoston tarkoituksena on tehostaa EU-maiden välistä yhteistyötä kaikissa elintarvikkeiden väärennösepäilyissä ja -tapauksissa. Suomesta väärennettyjä viinejä ei ole löytynyt. Vesi laimentaa viiniä, jolloin samasta määrästä rypäleitä saadaan useampi pullo juotavaa. Viivi Akkanen Viinin väärentämisessä on yleisimmin kyse juoman alkuperästä ja laadusta. Väärennöksistä kärsivät niin tuottajat kuin kuluttajatkin
Tarkasteltava alkuaine riippuu siitä, mitä tietoa halutaan. Jos tarve aitoustutkimukselle tulee, näyte lähetetään muualle Eurooppaan paikkaan, jossa on paremmat valmiudet analyysin tekemiseen. Isotooppianalyysissa selvitetään alkuaineen eri isotooppien suhteita. Alkoholintarkastuslaboratoriossa on tätä varten käytössä niin kutsuttu elektroninen nenä. Tuotteiden katkeamattoman seurannan ansiosta Suomessa tiedetään tarkkaan, miten alkoholijuomat liikkuvat, kuka niitä tuo maahan ja missä niitä myydään. Viinien mukana kulkevat saateasiakirjat, jotka varmentavat sen alkuperän. Epäilykset heräävät, jos juoman alkoholipitoisuus on pullossa erilainen kuin rekisterissä tai jos valmistajatai muu tieto poikkeaa tuoterekisteriin merkitystä. Valviralla on käytössään tuoterekisteri, johon on rekisteröity kaikki Suomeen maahantuodut juomat, yhteensä noin 40 000 alkoholinimikettä. Kirjoittaja on elintarviketieteiden opiskelija Helsingin yliopistosta. Syitä vaatimattomampaan laatuun voi olla useita, eikä niitä aina kyetä selvittämään. Standardit eri viineille löytyvät Euroopan komission tutkimuskeskuksen referenssikirjastosta ja ovat kaikkien jäsenmaiden käytettävissä. Tuotteiden alkuperän Alko pyrkii varmentamaan seuraamalla niiden toimitusketjuja ja tekemällä tiivistä yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa. Tärkeä osa viinin autenttisuuden tarkistamista on dokumentteihin pohjautuva valvonta. Valvira vertaa pakkauksen tietoja rekisteritietoihin. Niitä tarvitaan, sillä viini on Euroopassa tärkeä maataloustuote, jonka hyvää mainetta halutaan pitää yllä minimoimalla väärinkäytökset. Kehittyvä analytiikka paljastaa vilpin Sen sijaan Alko ja sen alaisuudessa toimiva alkoholintarkastuslaboratorio ACL törmäävät vuosittain tuote-eriin, joiden laatu ei ole vaaditulla tasolla. viivi.akkanen@helsinki.fi Artikkelia varten on haastateltu Alkon laboratoriopäällikköä Soili Karjalaista ja laadunvalvonnan päällikköä Juha Viikaria sekä Valviran ylitarkastajaa Timo Rokkaa. Suomalaisen kuluttajan ei tarvitse olla huolissaan, sillä yleensä väärennökset havaitaan jo valmistusmaissa, joihin valvonta on eniten keskittynyt. Valvira ja Tulli ovat tarkkoina Suomessa valvonta keskittyy maahantuontiin ja myyntiin. Viinin alkuperä voidaan määrittää hapen, hiilen tai vedyn isotoopeista, ikä puolestaan hiilen tai cesiumin isotoopeista. Isotooppianalytiikkaa voidaan käyttää sekä viinin iän ja alkuperän että sokerija vesilisäysten havaitsemiseen. Esimerkiksi Alkossa väärennettyjä tuotteita ei ole havaittu lainkaan. Jotkin poikkeamat ja väärennökset on mahdollista tunnistaa viinin haihtuvien aromiyhdisteiden perusteella, jos samasta viinistä on saatavilla vertailunäyte. 53 1/2018 KEMIA. Eurooppalaisilla viineillä on hyvä maine. Valvira myös ottaa markkinoilla olevista tuotteista näytteitä, jotka tutkitaan laboratoriossa. Viinin maahantuojien omavalvonnan toteutumista ja alkoholijuomien laatua valvoo Valvira. Lisäksi yhtiö tekee viineille sekä aistinvaraisia että kemiallisia laboratoriotutkimuksia. Analyysitekniikat kehittyvät jatkuvasti, ja mittaustuloksista tulee tarkempia ja nopeampia. Väärentäjät pyritään nappaamaan kiinni sekä valvonnan että laboratoriotutkimusten avulla. Saatua suhdelukua verrataan kansainväliseen standardiin. Viiniväärennösten toteamiseen on kehitetty myös tarkempaa isotooppianalytiikkaa, mutta Suomessa sitä ei ole juuri tarvittu. Siellä tehtävät analyysit paljastavat, vastaako juoman todellinen koostumus merkintöjä. Sen tärkeä yhteistyökumppani on Tulli, joka tarkistaa maahantuotavien tuotteiden asiakirjat
Talvi venyi niin, että jopa Keski-Suomen järvet olivat jäässä vielä juhannuksena. Vuosikymmenelle sattui poikkeuksellisen kylmiä ajanjaksoja, joiden takia sadot jäivät erittäin heikoiksi. Vain eteläisin Suomi ja rannikkoalueet olivat muita Robert Wilhelm Ekmanin Kerjäläisperhe maantiellä (1860) on taiteilijan näkemys nälkäisestä Suomesta. Kylvöjen tekoon päästiin aivan liian myöhään, monin paikoin vasta kesäkuun lopussa. Ilman rehua jäänyt karja kuoli. Suoranaisen ruoanpuutteen ohella ihmisiä tappoivat sairaudet, joille nälkä oli heidät altistanut. 54 KEMIA 1/2018 Suomessa koettiin 150 vuotta sitten Länsi-Euroopan viimeinen rauhanajan nälkäkatastrofi, joka vei hautaan kymmenesosan kansasta. Usea peräkkäinen katovuosi oli johtanut tilanteeseen, jossa kenelläkään ei enää ollut ylimääräistä annettavaksi tarvitsevalle. Kriisi alkoi kärjistyä vuonna 1867. Arja-Leena Paavola Suomi oli 1860-luvulla maatalousvaltainen kehitysmaa, jonka asukKun Suomi näki nälkää kaat olivat hyvin riippuvaisia peltojen tuotosta. Vilja orasti, mutta se kasvoi huonosti, ja perunaa kiusasi rutto. Ku va Ha nn u Aa lto ne n.. ”Ne pilasivat käytännössä melkein koko sadon”, kertoo sosiaalihistorian professori Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta. Tuhon sinetöivät elokuun lopun ja syyskuun alun ankarat hallat. Ka ns all isg all er ia/ At en eu m in ta id em us eo . Luonnonkirjat tuntuivat menneen kokonaan sekaisin. Kun kesä vihdoin koitti, se oli kolea ja sateinen
Taudin arvellaan saaneen suomenkielisen nimityksensä siitä, että se kaatoi uhrinsa makuulleen ”lavalle” eli uunin vieressä sijainneelle nukkumapaikalle. Parissa kuukaudessa menehtyi jopa ehkä 10 prosenttia maan väestöstä eli noin 200 000 henkeä. Nälänhätä huipentui ja kuolleisuus roihahti alkuvuodesta 1868. Myöhemmin taudin voimaa Suomen nälkävuosien tyyfus oli ilmeisesti lähinnä pilkkukuumetta, jota kansa kutsui muun muassa polttotaudiksi ja mätäkuumeeksi. Talolliset pyrkivät takaamaan oman toimeentulonsa vähentämällä palkollisten pestejä, minkä seurauksena yhä useampi joutui lähtemään kerjuulle. Ratkaisu saattoi olla ankarissa talvioloissa ainoa mahdollinen. Yli 90 prosenttia sairastuneista säilyy kuitenkin hengissä. Nimensä mukaisesti tauti täplittää uhrinsa pilkullisella ihottumalla ja nostaa kovan kuumeen. Nälänhätä huipentui ja kuolleisuus roihahti alkuvuodesta 1868.. Tappava tyyfus Monissa pitäjissä kuolleisuuden huippukautta kesti vain kaksi viikkoa. Käytännössä bakteriologian aika koitti kuitenkin vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Samalla kulutettiin se energia, joka palkaksi annetusta vellistä saatiin.” Hygienian ja ravinnon puute loivat otolliset olosuhteet kulkutautien leviämiselle. Kaikki heistä eivät kuitenkaan välttämättä joutuneet nimettöminä hautaan. Nälän uuvuttamien ihmisten olisi pitänyt saada nopeasti korkeaenergistä ja ravinteikasta ruokaa ilman, että sen hankkimiseen kului paljon energiaa. Ajan lähteissä puhutaan paljon tyyfuksesta, jolla on historiassa tarkoitettu sekä lavantautia (typhus abdominalis) että pilkkukuumetta (typhus exanthematicus). Erilaisia pilkkukuumeita aiheuttavat puolestaan riketsiabakteerit. Vähitellen hautapaikat unohtuivat, mutta nälkävuosien uhrien luita löytyy silloin tällöin yhä. Vuosikymmenen vitsauksia olivat myös toisintokuume ja punatauti. Maantiet täyttyivät nälkiintyvistä ihmisistä, jotka vaelsivat eteenpäin ruoan toivossa. Niitä levittävät muun muassa täit, luteet ja satiaiset, joille kehno hygienia ja ihmisten eläminen tiiviisti samassa tuvassa tarjosivat ihanteelliset olosuhteet. Hädänalaisten hätätyöt Valtiovalta yritti auttaa mutta ei halunnut antaa apuaan vastikkeettomasti. Joillakin seuduilla tuoni vei viidesosan asukkaista. Lavantauti on Salmonella typhi -bakteerin aiheuttama vakava suolistotulehdus, jonka oireita ovat muun muassa kuume, ripuli tai vaihtoehtoisesti ummetus sekä verenvuoto suolistosta. Kun niiden sato tuhoutui, tilalle oli pakko pyrkiä etsimään muuta syötävää. Kipukohta oli vainajien päätyminen muualle kuin siunattuun maahan. Toisintokuumeeksi (typhus recurrentis) nimitetään Suomessa pilkkupahensi juuri se, että nälkiintyminen oli heikentänyt ihmisten kuntoa”, Häkkinen kuvailee. Punatauti – jonka suomalaisen nimen taustalla ovat veriulosteet – on yleisnimitys erilaisille suolistoinfektioille. Ihmisiä kuitenkin tiedetään haudatun esimerkiksi tienvarsille. ”Oikeastaan ainoat hoitokeinot olivat perinteiset konstit: lepo, viina ja saunominen.” Puolet petäjäistä Suomalaisten tärkeimpiä ravintolähteitä 1800-luvulla olivat ruis, peruna ja muut juurikasvit sekä herne. kuumeen lievempää muotoa. Myös sen aiheuttama infektio on vakava mutta ei yhtä hengenvaarallinen kuin taudin pahin versio. Monet kulkijat suuntasivat tulevan ratalinjan varrelle. Tämän myötä valkeni vähitellen myös hygienian ja potilaiden eristämisen merkitys. Bakteeriperäisen punataudin eli shigelloosin takana ovat Shigella dysenteriae ja muut saman suvun bakteerit. Tautien alkulähde saattoi olla idässä. Se kertoo, että ihmisiä kaatoi ennen kaikkea tautiepidemia. Asia oli suuri tabu, josta ei ole haluttu puhua, eikä siitä ole siten jäänyt juurikaan aikalaiskertomuksia. Siinä hengessä eri puolille maata perustettiin niin kutsuttuja hätäaputyömaita. Toisintokuumepotilaan tyypillisiä oireita ovat kovan kuumeen lisäksi päänsärky, lihasja nivelkivut ja oksentelu. Katovuosina niiden hyödyntämistä yritettiin kuitenkin edistää”, Häkkinen kertoo. Oli myös järjetöntä teettää fyysisesti rankkoja töitä niin heikkokuntoisilla. ”Sinne kerääntynyt väki päätyi asumaan ahtaisiin oloihin, joissa hygienia oli heikko. Vieraspaikkakuntalaisia oli usein pakko haudata ilman, että heitä kyettiin yksilöimään.” Häkkisen mukaan väestökirjanpidosta hävisi noin 20 000 henkeä. ”Monien hengissä selvinneiden mieliin jäivät painajaisena ruumisjoukot, kun ihmisiä saatettiin haudata samaan aikaan neljäkymmentäkin. Seuraukset näkyivät pian. Hoitamaton vaikea pilkkukuume tappaa keskimäärin 10–40 prosenttia sairastuneista. ”Esimerkiksi sieniä ei 1800-luvun Suomessa juuri käytetty muualla kuin Karjalassa. Nälkävuosien Suomessa kulkutaudeille ei voitu juuri mitään. 55 1/2018 KEMIA hieman paremmassa asemassa. Vaihtoehdot olivat kuitenkin vähissä, eikä niitä välttämättä edes tunnettu. Ajatuksena oli yhä, että jokaisen piti syödä leipänsä otsansa hiessä. Taudit esiintyvät yleensä samanaikaisina epidemioina. Esimerkiksi osa Kuhmon asukkaista lähti Venäjän puolelle etsimään parempia oloja. Senaatti päätti muun muassa käynnistää Riihimäen ja Pietarin välisen rautatien rakentamisen nopeutetussa aikataulussa. 1860-luvulla lääketieteilijät alkoivat juuri päästä vihille pieneliöiden merkityksestä tarttuvien tautien leviämisessä. ”Pietarissa oli jo vuonna 1864 käynnistynyt epidemia, joka ilmeisesti tuli Suomeen Hämeenlinnaan saapuneiden kasakoiden mukana vuonna 1865
Kun pettu esikäsitellään kuumentamalla, siitä saadaan pois haitallisia aineita, kuten parkkiaineita, hartsia, terpeeneitä ja ligniiniä. Rotilla tehdyissä kokeissa on havaittu, että petulla ei ole toksisia vaikutuksia silloin, kun sen osuus muodostaa korkeintaan neljänneksen kaikesta ravinnosta. Kun vilja loppui kokonaan, leipä oli pakko leipoa pelkästä petusta, mikä oli elimistölle tuhoisaa. Jo raaka-aineen hankinta ja käsittely oli työlästä. ”Aikalaiskuvauksissa kerrotaan, kuinka olkileipä aiheutti kovia kipuja ja ikään kuin viilteli sisälmyksissä.” Jos olkileipää jouduttiin syömään pitkään, seurauksena oli yleensä ensin ummetus ja sitten verinen ripuli, joka monesti koitui tappavaksi. Professorin arvion mukaan monien rannikkoseutujen perheiden pelastuksena saattoi olla kalastaminen. Harvinainen kuva on otettu vuonna 1868. Ravinnon hankkimiseen kalaa pyytämällä olisi todennäköisesti huvennut enemmän energiaa kuin ruoasta olisi saatu. Sitäkään ei tosin voi syödä kovin pitkään eikä suurina pitoisuuksina”, Häkkinen huomauttaa. Kerjäläispojan turvonnut vatsa ei kerro kylläisyydestä vaan nälästä. Jäkälä piti ensin etsiä metsistä, kerätä ja kuljettaa kotiin, sitten liottaa lipeässä, minkä jälkeen se kuivatettiin ja jauhettiin. Jäkäläravinto ei kuitenkaan noussut suosioon. Myös makua kuvattiin epämiellyttävän äiteläksi. Jos lipeäkäsittely jäi jostain syystä väliin, elimistö ja erityisesti munuaiset joutuivat koetukselle. Antti Häkkinen kertoo arkistolähteestä, jossa 1860-luvun nälkävuodet lapsena kokenut nainen muistelee kokemuksiaan. Lisäksi maassa liikkui huhuja, että jäkäläleipä tekee syöjästään ramman ja ”silmättömän”. Sisämaassa talvikalastus ei ollut yhtä yleistä, eivätkä saaliitkaan voineet olla kovin suuria. Totta uskomuksissa oli sen verran, että kaikki jäkälät sisältävät myrkyllisiä jäkälähappoja. Eläinkoe ei kuitenkaan kerro sitä, miten pettu vaikuttaa nälkiintyneeseen ihmiseen. Hätäleipää tehtiin myös oljista. Sen sijaan petun rauta-, mangaanija sinkkipitoisuudet ovat korkeammat kuin vaikkapa rukiin tai kevätvehnän. Leipätaikinaan pyrittiin panemaan vain ”puolet petäjäistä” eli sekoittamaan pettu ruisjauhoihin, jos niitä suinkin oli saatavilla. Nälän riivaamat ihmiset söivät hätäpäissään lähes mitä tahansa, mitä ulottuvilla oli, esimerkiksi ruohoa. Se oli usein vaarallinen ratkaisu. Kemiallisten määritysten perusteella on arvioitu, että petun keväinen energiapitoisuus oli noin neljäsosa ruisjauhoon verrattuna. ”Pettu on oikeasti pelastanut ihmisiä. 56 KEMIA 1/2018 Sientenkin saatavuus oli sääolosuhteiden takia heikko. Tuttu hätäravinto kaikkialla Pohjoismaissa ja pohjoisella Venäjällä on ollut pettu, männyn kuoren ja rungon välissä sijaitseva ohut nilakerros, joka irrotettiin puusta. Niistä leivottu leipä oli väriltään mustaa eikä edes pysynyt kasassa. Tyttö oli 8-vuotiaana käynyt isoäitinsä kanssa sairasmajalla, johon ihmisiä oli koottu. Lisäksi sieniä olisi ravinnontarpeen täyttämiseksi pitänyt syödä todella paljon, sillä niiden painosta 90 prosenttia on vettä. Hä m ee nli nn an ka up un gi nm us eo Kohtalokkaaksi saattoi käydä sekin, että ruokaa vihdoin sai.. Turkuun perustetuissa työpajoissa ihmisiä opetettiin tekemään jäkäläleipää, jotta nämä levittäisivät taitoa myös muualle maahan. Jyrsijöiden paino tosin kehittyi heikommin kuin kontrolliryhmällä. Sankarit harvassa Valtiovalta ehdotti hätäruoaksi myös jäkälää. Myös hallan palelluttamaa ruista yritettiin käyttää hyödyksi, mutta jyvät olivat surkastuneita
Viljalaivat eivät kuitenkaan päässeet perille, sillä meri oli jäätynyt poikkeuksellisen varhain. ”Ajat olivat kovat. 57 1/2018 KEMIA ”Siellä he makasivat oljilla ulosteissaan ja valittivat kipujaan, kukaan ei siivonnut eikä hoitanut heitä. Ihmisten suhtautuminen lähimmäisiinsä oli paikoin armotonta, ja ovi saatettiin sulkea kerjäläisten edestä. Tutkija Mirkka Lappalainen kertoo kirjassaan Jumalan vihan ruoska (Siltala 2012) aiemmasta, 1600-luvun loppupuolen Suomea koetelleesta nälänhädästä. arjaleena.paavola@gmail.com Suomessa on historian mittaan koettu useita nälänhätiä, niistä viimeisenä vuosien 1866–1868 suuret nälkävuodet. Vitkastelun syyksi on esitetty sitä, että juuri saatua omaa valuuttaa haluttiin suojella. Apu ei ehtinyt perille Nälkävuoden leipäjono. Tilanne ehkä tuntui niin lohduttomalta, että ihmiset keskittyivät vain oman perheensä pelastamiseen.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. M us eo vir as to. Sata köyhää kutsuttiin vuoden 1868 pitkänäperjantaina tarjotulle päivälliselle. Ainoana ravintona tarjottiin jäkälän ja rukiin sekaista velliä.” Kohtalokkaaksi saattoi käydä sekin, että ruokaa vihdoin sai. ”Mutta tässä historianvaiheessa oli vain vähän sankareita”, Häkkinen muistuttaa. Myös viljan ostoon ryhdyttiin. Valtiovalta yritti ratkoa 150 vuoden takaista katastrofia eri tavoin. Viljan ostamisessa ulkomailta kuitenkin viivyteltiin. Etualalla tilaisuuden järjestäjiä. Seurauksena saattoi olla vatsahaavan tai suolen puhkeaminen tai jopa sydämen pysähtyminen.” Tämä ilmeisesti tajuttiin, sillä joissakin nälkävuosien muistelmissa kerrotaan, kuinka nääntyneille aluksi annosteltiin vain pieniä määriä nesteitä. Loput saivat tuotua lastinsa Suomen satamiin, mutta monien kannalta oli jo myöhäistä. He järjestivät parhaansa mukaan apua ja vierailivat sairastuvissa tartuntariskistä piittaamatta. 1860-luvun nälkävuosilta ei ole säilynyt tietoa kannibalismista. Muutosvaiheessa ei ollut selvää käsitystä siitä, mikä kuului kenenkin vastuulle. Kuljetukset saatiin pitkän talven jälkeen lopulta käyntiin keväällä 1868. Kriisitilanteen huonoon hoitamiseen vaikutti todennäköisesti myös käynnissä ollut kuntauudistus. Onnettomuudeksi 1 500 viljatynnyriä vajosi haaksirikkoutuneiden laivojen mukana mereen. Osa on päässyt jo pöydän ääreen, osa jonottaa taustalla vuoroaan. ”Elimistö tavallaan sopeutuu krooniseen nälkään, eikä ruoansulatusjärjestelmä kestä ravinnon tuomaa äkillistä rasitusta. Kun hätäuutiset Suomesta vuonna 1867 levisivät laajemmalle, monet Euroopan valtiot tekivät nälkiintyvälle maalle viljalahjoituksia. Siinä siirrettiin aiemmin kirkolle kuuluneita tehtäviä maallisille viranomaisille. Aikalaisia järkytti syvästi tapaus, jossa äiti yhdessä vanhemman poikansa kanssa surmasi ravinnokseen perheen pienemmän lapsen ja myöhemmin vielä toisen uhrin, hylätyn orpopojan. Monista papeista on säilynyt myönteinen kuva
Panem et circenses, kansalle olutta ja karaokehuveja. On todettu, että varsinkin taudeissa, joissa ei ole sairaudentuntoa, diagnoosin tunnustamisella julkisesti on hyvin terapeuttinen vaikutus. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Pubit ovat täynnä iloisesti seurustelevaa kansaa, jonka työttömyys on pelastanut paskaduunilta. Poliittiset päättäjät eivät kuulu kumpaankaan ryhmään. Näin säästyy miljardeja. Odottavien äitien on varmuuden vuoksi myös hyvä selvittää, missä sijaitsee lähin bastu. Amerikoissa sairauskuluihin suhtaudutaan suorasukaisesti. Listan tehtyään oregonilaiset laillistivat marihuanan. Oregonissa tehtiin lista niistä taudeista, joita ei hoideta. SOTEUUDISTUKSEN tavoitteena on lyhentää hoitoaikoja niin, että esimerkiksi synnytyksen viimeinen ponnistus tapahtuu sairaalan ulkopuolella. 58 KEMIA 1/2018 Leipää ja sotehuveja SOTE on kuulemma pakko uudistaa. Keemikko Sotesopan hämmentäjä Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Jos savu hälvenee, ehkä kolmannen sukupolven hipit piristyvät uudelleen. Syitä on kaksi. Seuraavassa vaiheessa taksit saavat katolleen BB-kyltin. Potilaan luo mennään pillit ulvoen, ja kun tämä on lyöty letkuihin, häntä siirrellään sairaalasta toiseen. Avustavana toimenpiteenä kotiutettavalle voidaan tilata taksi, mikäli tämä ei muista kotiosoitettaan. Hoito-ohjeita ei anneta, koska komplikaatioiden ilmaantuessa ne kertoo ensihoitoyksikkö. Matemaattisesti So + Te < tulot. Hoitakoot itseään tervalla ja viinalla. Sitä varten on apteekki, jonka jonossa pääsee kertomaan vaivoistaan yleisön edessä. Tästä tulee termi no-brainer. Maakunnat eivät äänestä, ja äänioikeutettu pubiväki pysyy tyytyväisenä. Lääkkeiden käyttöäkään ei neuvota. Rahaa on huvennut ensinnäkin sosiaalisuuden lisäämiseen niin, että pohja paistaa. Niitä onkin jo lakkautettu germaanisen kielen valta-alueilla niin rivakoin ottein, että taksit ovat joutuneet hakemaan luvan kätilön sivutyölle. Sen jälkeen sieltä ei olekaan kuulunut mitään. Sitä paitsi sairasauto tulee joka tapauksessa nopeammin Norjasta. Normisairas viettää enemmän aikaa paareilla kuin sairaalasängyssä. Suomenruotsalaiset pärjätkööt ilman synnytyslaitoksia. Miksi myydä kolesterolilääkettä kympillä, jos siitä voi Atlantin takana saada puolitoista tonnia kuussa. Toiseksi terveyden ylläpito on vaatinut veronsa. Kun seuraavan kerran soitat 112:een, virkaääni kysyy, kykeneekö potilas ajamaan itse. Matemaattisesti suuntautunut ihminen jakaisi ongelman kahtia. SUOMESSA sairaanhoito perustuu ambulansseihin, jotka tutkivat ja hoitavat potilaat siirtokeikoilla. Siinä missä keskieurooppalainen lähtee toipumaan leikkauksestaan kylpylään, morfiinipöllyssä taapertava suomalaistoipilas työnnetään sairaalan aulaan. Ratkaisun sijaan tehdäänkin maakuntauudistus, joka taas ei kuulu joukkoon. Listan mukaan esimerkiksi aivoitta syntynyt jää hoidoitta. SOTE ON Suomen no-brainer. Ei sairaaloita Lappiin, sillä siellä vain lasketellaan. ”Tavoitteena on lyhentää hoitoaikoja niin, että synnytyksen viimeinen ponnistus tapahtuu sairaalan ulkopuolella.” KEEMIKKO. Kun suljettavat kohteet valitaan poliittisten voimasuhteiden mukaan, maa saadaan puhdistettua etnisesti vastaamaan hallituskokoonpanoa. Myös sairaaloiden ja ambulanssien määrää vähennetään ja itsepalvelua lisätään. Mikään ei ole muuttunut 2000 vuodessa. Se ei ole lyhenne Big Brotherista vaan Barnbördshusista. Kotiuttaminen hoituu samalla kaavalla. Noin pyöreästi epäyhtälön pitäisi olla jotakuinkin 15 + 20 < 35. Ajatustoiminnaltaan kehittynyt yksilö erottaisi So:n Te:stä
Etenkin farkkujen vesijalanjälki on melkoinen. Bakteerit tekevät Sinisistä farkuista vihreämpiä Lisäksi farkkujen synteettisessä värjäyksessä kuluu vettä 500 litraa joka housuparia kohden. Yhdiste ei kuitenkaan liukene veteen, eikä sitä voida käyttää väriaineena. T-paitojenkin kokonaisvesijalanjälki on silti iso, sillä niitä ommellaan vuosittain yli kaksi miljardia. Farkkujen taival alkaa puuvillapellolta, jatkuu värjätyksi kankaaksi ja päätyy valmiiksi housupariksi. Vielä kalifornialaiskeksintöä ei voida sellaisenaan hyödyntää vaateteollisuudessa, sillä yhden housuparin värjäämiseen tarvitaan useita litroja kolibakteereita. Hernekasveihin lukeutuvia indigokasveja kasvaa myös Keskija Etelä-Amerikassa. indoksyyli-nimistä yhdistettä. Aasiasta, lähinnä Malesiasta kotoisin olevan indigokasvin lehtiä on käytetty värjäykseen jo 6 000 vuotta. Tilanne korjataan lisäämällä indoksyyliin sokeria. Indoksyyli hapettuu spontaanisti leukoindigoksi. 59 1/2018 KEMIA ULKOMAILTA Ympäristöjärjestöjen mukaan vaateteollisuus on saastuttavimpia teollisuudenaloja. Ryhmä julkaisi tuoreet tutkimustuloksensa Nature Chemical Biology -lehden Advanced Online Publication -osiossa. Ilman jäteveden puhdistusta ne saastuttavat jokien ja merien vesiä ja syövyttävät myös putkistoja. Projekti käynnistyi vuonna 2013 opiskelijoille suunnatusta Geneettisesti muokattavat koneet -kilpailusta. Vertailun vuoksi: yhden T-paidan valmistamiseen hupenee vettä vajaat 2 500 litraa. Natriumdiotiniitista syntyy prosessin aikana sulfaattia ja sulfiittia. Indigo ei itsessään ole vesiliukoista, mutta natriumditioniitin avulla siitä voidaan pelkistää ligoindigoa, jonka kiteet tarttuvat hyvin puuvillakankaan pintakuituihin. Ei siis ihme, että niin vaateteollisuus kuin tutkimuslaitokset pyrkivät etsimään värjäämiseen kestävämpiä menetelmiä. coli -bakteeria. Tällöin muodostuu uudelleen indoksyyliä. Jarmo Wallenius. Indigonsininen eli intiansininen on vanhimpia väriaineita. Aine liuotetaan ensin veteen ja poistetaan sitten liuoksen glukoosi eli rypälesokeri sopivan entsyymin avulla. Kasvien sijasta kalifornialaiset ovat hyödyntäneet luonnon oman värikytkimen rakentamisessa E. Takaisin luontoon Kalifornian yliopiston kemistit ovat John Dueberin johdolla palanneet takaisin luontoon. Kun kolibakteeriin lisätään indigokasvin geenejä, se tuottaa kasvin lailla Farkkuja valmistetaan vuosittain peräti neljä miljardia paria. Koko prosessi nielee vettä noin 20 000 litraa eli 20 kuutiota. Värjäykseen tarvitaan joka vuosi 50 000 tonnia sinistä indigoväriä, mikä on ympäristön kannalta iso ongelma. Kohti kestävämpiä farkkuja. He matkivat japanilaisen indigokasvin (Persicaria tinctoria) tapaa synnyttää sinistä väriä. Tätä biosynteettisesti tehtyä indikaania voidaan käyttää värjäykseen. Tällöin se muuttuu värittömäksi indikaaniksi, indigovärin esiasteeksi. Valmistuksessa on tarvittu myrkyllisen formaldehydin lisäksi muun muassa vetysyanidia. Euroopassa indigoa on saatu värimorsinko-nimisestä ristikukkaiskasvista. Halki vuosikymmenten suosionsa säilyttäneen vaatekappaleen tuotantoprosessia kehitetään nyt hellävaraisemmaksi ympäristölle. Leukoindigo puolestaan reagoi vesiliuoksen ulkopuolella ilman kanssa ja muuttuu indigoksi. Noin 120 viime vuotta indigonsinistä on tehty synteettisesti aldehydeistä ja asetonista. Farkkujen Akilleen kantapää on niiden värjäys. Bakteeri toimii värinvalmistuksen kemiallisena tehtaana
Jukka Pumpanen. M.Sc. Timo Repo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Mónica Ferreiran väitöskirja Multifunctional Nanoparticles for Targeted Drug Delivery and Imaging for Ischemic Myocardial Injury tarkastettiin 15.12.2017. DI Jaakko Palosaaren väitöskirja Energy harvesting from walking using piezoelectric cymbal and diaphragm type structures tarkastettiin 13.12.2017. Goëri Genty (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Pharm. FM Juuso Sammaljärven väitöskirja Structural characterisation via C-14-PMMA impregnation technique: Method and application development tarkastettiin 8.12.2017. FM Sanna-Mari Päivärinnan väitöskirja Roles of sudden stratospheric warming events and energetic particle precipitation in polar middle atmosphere: odd nitrogen and ozone tarkastettiin 8.12.2017. Timo Repo. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouni Hirvonen. FM Riikka-Marjaana Räsäsen väitöskirja Ion mobility based separation techniques for the direct analysis of gaseous and solid samples and fundamental studies of gas phase reactions tarkastettiin 15.12.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Juuti. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Esa Vakkilainen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Andreas Steffen (Würzburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Josep Anglada (IQAC-instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat Dr. Alexander Kastaniotis. FM Katri Tolosen väitöskirja Taxonomic and functional organization of macroinvertebrate communities in subarctic streams tarkastettiin 19.1.2018. Harri Lipsanen. FM Taina Ohra-ahon väitöskirja Characterisation of Lignocellulose Components by Analytical Pyrolysis Gas Chromatography Mass Spectrometry tarkastettiin 20.12.2017. Antti Nissinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Hang Dao Thi Thun väitöskirja Modelling and optimization of energy services in net zero energy house tarkastettiin 12.12.2017. M.Sc. Tapio Kotiaho. Jörg Bohlmann (Brittiläisen Columbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Sarah Butcher. Päivi Laaksonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapani Vuorinen. FM Anna Tikan väitöskirja Characterization of ANGPTL3 Deficiency and Molecular Mechanisms of ANGPTL3 Deficiency-induced Hypolipidemia tarkastettiin 19.1.2018. FL Jari Hirvosen väitöskirja Utility and Impact of Detecting Clinically Important Bacteria with Small-Scale and Automated Nucleic-Acid Amplification Ass tarkastettiin 2.12.2017. Kaarina Sivonen. Prson Gautamin väitöskirja Chemical Systems Biology Studies of Triple Negative Breast Cancer Cell Lines tarkastettiin 14.12.2017. Lloyd Ruddock. Vastaväittäjänä toimi Dr. Tapani Pakkanen. Riitta Keiski. Stephane Gaboreau (BRGM, Ranska) ja kustoksena prof. Jaakko Erkinaro (Luonnonvarakeskus). Igor O. Hauke Schmidt (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. Jyväskylän yliopisto M.Sc. FM Anish Philipin väitöskirja PEI-mediated synthesis of gold nanoparticles and their deposition on silicon oxide supports for SERS and catalysis applications tarkastettiin 13.12.2017. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. FM Martina Jonssonin väitöskirja The toxicity of Fusarium mycotoxins enniatin and moniliformin tarkastettiin 8.12.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto FM Lauri Hautalan väitöskirja Synchrotron radiation based characterization of structural evolution of alkali halide clusters tarkastettiin 1.12.2017. Hanna Vehkamäki. Olli Tarvainen. Jukka Lehto. Elina Ikonen. Jouni Paltakari. Heikki Järvinen. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjinä toimivat prof. Jalel Labidi (Baskimaan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Arild Husby. Vastaväittäjänä toimi prof. Gunnar Sundstøl Eriksen (Norjan eläinlääketieteellinen instituutti) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof Alexander Frey (Aaltoyliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Sampsa Hautaniemi. DI Kristian Melinin väitöskirja Design and evaluation of biorefinery concepts tarkastettiin 19.1.2018. FM Kosti Tapion väitöskirja Nanodevices by DNA based gold nanostructures tarkastettiin 19.12.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Oinas. FM Janne Laulaisen väitöskirja Hydrogen Plasma Induced Photoelectron Emission from Metal Surfaces tarkastettiin 19.1.2018. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. M.Sc. Woolley (Brigham Youngin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Val Zwiller (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ahmad Safari (Rutgersin yliopisto, Alankomaat) ja prof. Adam T. Teemu Teeri. Jussi Toppari. Mohammad Rahmanin väitöskirja Structure and Function of Iron-Sulfur Cluster Containing Pentonate Dehydratases tarkastettiin 8.12.2017. Leonard Sandin (Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. FM Tom Wirtasen väitöskirja Quinones as Redox Mediators tarkastettiin 11.12.2017. Tuula Pakkanen. Francisco Fernández-Lima (Floridan kansainvälinen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Christel Bergström (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Timo Hyppänen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena dos. Reinhard Well (Thüneninstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Geoffray Monteuuisin väitöskirja Eclipsed distribution of a missing cache of mitochondrial proteins in yeast and mammals tarkastettiin 1.12.2017. Armido Studer (Münsterin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ioakeimidis (Monsin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Alén. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Helsingin yliopisto FM Jenni Lehtimäen väitöskirja The biodiversity hypothesis of allergy: The interrelations between the skin microbiota, allergic diseases and exposure to microbes in residential environments tarkastettiin 1.12.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. M.Sc. Vastaväittäjänä oli dos. Vastaväittäjänä toimi dos. Harald Renz (Marburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Tanja Paaselan väitöskirja The stilbene biosynthetic pathway and its regulation in Scots pine tarkastettiin 15.12.2017. Jukka Konttinen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Koshevoy. Vastaväittäjänä toimi Dr. Nina Hakulinen. DI Joona-Pekko Kakon väitöskirja Fabrication of Semiconductor Nanowires for Optical Studies tarkastettiin 21.12.2017. Riikka Martikainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. FM Nanna Myllyksen väitöskirja From electronic structures to molecular-level cluster formation mechanisms in the atmosphere tarkastettiin 1.12.2017. Tommi Kajander (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Till Jahnke (Frankfurtin Goethe-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Anna Gaciarzin väitöskirja Production of antibody fragments and other disulfide bonded proteins in the cytoplasm of Escherichia coli tarkastettiin 19.12.2017. Lena Ammosovan väitöskirja Selective modification and controlled deposition on polymer surfaces tarkastettiin 11.12.2017. Jatkuu sivulla 62… VÄITÖKSIÄ. Dan Faircloth (Rutherford Appleton -laboratorio, Iso-Britannia) ja kustoksena yliopistonleht. Gonzalo Guillén Gosálbez (Imperial College London, Iso-Britannia) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Lars Pettersson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sander Kersten (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Esa Muurinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Christos S. Tim Button (Birminghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. 60 KEMIA 1/2018 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto FM Anton Autereen väitöskirja Nonlinear optical properties of two-dimensional layered materials tarkastettiin 1.12.2017. DI Marja-Liisa Kärkkäisen väitöskirja Deactivation of oxidation catalysts by sulphur and phosphorus in diesel and gas driven vehicles tarkastettiin 8.12.2017. Chen Chengcongin väitöskirja Combustion Behavior of Black Liquors—Novel Mechanism for Swelling and Influence of Liquor Composition tarkastettiin 1.12.2017. DI Ari Vuokilan väitöskirja CFD modeling of auxiliary fuel injections in the blast furnace tuyere-raceway area tarkastettiin 19.12.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Zhipei Sun. Jenie Gil Lugon väitöskirja Microbial processes responsible for the high N 2 emissions from sub-arctic permafrost peatlands and tropical soils as determined by stable isotopes approaches tarkastettiin 19.12.2017. FM Thuy Minh Daun väitöskirja Luminescent coinage metal complexes based on multi-dentate phosphine ligands tarkastettiin 12.12.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Huttula. Kjetil Tasken (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof
”On kuin tulisi vanhoja tuttuja vastaan”, Haavisto sanoi viime kesänä tutkiessaan kasveja Haikan talon ympäristössä. Anjan toimintatarmo säilyi loppuun saakka. Myös suhde kemian alan kollegoihin oli läheinen. Tutkijoiden taustavoima Anja Haavisto toimi kemian opettajana Munkkivuoren yhteiskoulussa koulun perustamisvuodesta 1958 alkaen. Sieltä Anja löysi myös oman ylioppilasaineensa. Uuden tietokoneen hankintaa suunniteltiin. Anja ennätti nähdä myös ensimmäiset lastenlastenlapsensa. Hän oli syntynyt 31. Punakantinen allakka käsilaukussa oli täynnä merkintöjä. Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentoja hän seurasi aktiivisesti. Hän nukkui kuolonuneen rauhallisesti läheistensä ympäröimänä. joulukuuta 1925 Helsingissä diplomi-insinööri Uno Toijalan ja vakuutusvirkailija Helmi Toijalan perheeseen. Isän suvun Haikan talo Teiskossa oli puolestaan Haaviston lapsuuden tärkeä kiintopiste. Lapset Esko, Riitta ja Pekka syntyivät opettajaperheeseen. Opiskelupaikka avautui Helsingin yliopiston kemian laitoksessa. Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 opiskelijat komennettiin pelastamaan pommitetun yliopiston irtaimistoa. Haaviston vetämä koulun kemiankerho oli alkupiste monen menestyneen suomalaisen kemistin ja luonnontieteilijän tutkijanuralle. Tarmokas loppuun asti Munkkivuoren yhteiskoulun opettajat ja oppilaat olivat Anjalle tärkeitä ihmisiä, joihin hän piti tiiviisti yhteyttä myös eläkkeelle jäätyään. 61 1/2018 KEMIA Filosofian maisteri Anja Haavisto (o.s. Kemian oppikirjojen kirjoittamisesta työryhmässä Haavisto-Nikkola-Viljanmaa tuli tärkeä osa Haaviston ammatillista työtä. Haaviston koulutaival alkoi Alli Nissisen valmistavassa koulussa, ja ylioppilaaksi hän kirjoitti Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1943. Oppilaat muistavat hänet empaattisena ja opetustyöhönsä paneutuneena opettajana. Viimeisillä viikoilla kalenteriin mahtui niin kulttuuriohjelmaa kuin Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukin. Vielä kuolinvuoteellaan hän muisteli läheisten ja ystävien viimeaikaisia tapaamisia ja suunnitteli joulun järjestelyjä. marraskuuta 2017. Hän otti osaa myös matemaattisten in memoriam Anja Haavisto Opettajan rakkaus kemiaan tarttui myös oppilaisiin aineiden opettajien järjestötoimintaan ja toimi ajoittain Kouluhallituksessa ylitarkastajana, kun siellä tarvittiin kemian asiantuntemusta. Toijala) kuoli 91-vuotiaana Helsingissä 28. Haikassa hän oli apuna ottaen osaa kaikkiin maatalon töihin myös ”sotatyttönä”, kun koulu oli sota-aikana keskeytyksissä. Pekka Haavisto Kirjoittaja on Anja Haaviston poika. Hänen mielenkiintonsa ulottui kaikkeen luonnontieteeseen. Kun Suomeen saapui kutsu lukiolaisten kemian olympialaisiin, Haavistosta tuli Suomen edustusjoukkueen ensimmäinen johtaja, joka oli mukana kansainvälisessä tapahtumassa yhteensä seitsemän kertaa. Anjan työpöydälle jäivät hänen aloitteestaan syntynyt Munkkivuoren yhteiskoulun matrikkeli ja lista vanhoista rakkaista oppilaista, jotka olivat ilmoittautuneet tänä keväänä pidettävään koulun 60-vuotisjuhlaan. Eläkepäivinä elämää rikastutti vilkas yhteys lastenlapsiin. Ystävystyminen ja seurustelu Jouko Haaviston kanssa johti avioliittoon vuonna 1952. Isän kuolema äkilliseen sairauteen jo vuonna 1927 oli Anja Haaviston lapsuutta varjostava tekijä. M ar kk u Jo ut se n
Materiaalien prosessointi ja kiertotalouden ratkaisut -tiimin tiimipäälliköksi on nimitetty TkT Maija Pohjakallio. Martti Toivakka. Clare Strachan (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. 62 KEMIA 1/2018 HENKILÖUUTISIA Väitöksiä… Delete Group Oy Konsernijohtajaksi on nimitetty DI Tommi Kajasoja. Hän on aiemmin toiminut konsernin liiketoimintajohtajana ja sitä ennen teollisuuden palveluliiketoiminnassa Maintpartner Groupissa ja ABB Servicessä. Vastaväittäjänä toimi Dr. Karin Stana Kleinschek (Mariborin yliopisto, Slovenia) ja kustoksena prof. Nobuaki Matsumori (Kuyshun yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Olli Silvennoinen. Jens Hänisch (Karlsruhen teknillinen yliopisNIMITYKSIÄ mi aiemmin Americas-alueen T&Kja teknologiajohtajana Yhdysvaltain Atlantassa, missä hän jatkaa työskentelyään myös uudessa tehtävässään. Hän toiTampereen teknillinen yliopisto DI Tiina Keipin väitöskirja Technology Development and TechnoEconomic Analysis of Hydrogen Production by Thermal Decomposition of Methane tarkastettiin 8.12.2017. Tampereen yliopisto FM Henrik Hammarénin väitöskirja Intramolecular regulation of Janus kinases tarkastettiin 15.12.2017. Tutkija Anu Tuominen kehitti väitöstyössään analytiikkaa, jonka avulla hän tunnisti kasvista kaikkiaan noin 60 eri yhdistettä. M.Sc. Tatiana Budtova (Mines ParisTech, Ranska) ja kustoksena prof. Jessica Rosenholm. Silvennoinen siirtyy instituuttiin Tampereen yliopiston mikrobiologian ja immunologian professorin tehtävästä. Mika Lastusaari. Paul Cos (Antwerpenin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi professori Kristiina Wähälä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha-Pekka Salminen. FM Anu Tuomisen väitöskirja Tannins and other polyphenols in Geranium sylvaticum: Identification, intraplant distribution and biological activity tarkastettiin Turun yliopistossa 5.1.2018. Peter Slotte. Klas Engvall (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Hän siirtyi VTT:hen Kemianteollisuus ry:stä, jossa hän työskenteli bioja kiertotalouden johtavana asiantuntijana. vattavaa ominaisuutta. Göran Gellerstedt (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Viger (Lavalin yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Instituutti on osa yliopiston Helsinki Institute of Life Science HiLIFE -yksikköä. Helsingin yliopisto Biotekniikan instituutin johtajaksi on nimitetty professori Olli Silvennoinen. (Eng.) Jasmina Obradovicin väitöskirja Engineering of novel cellulose-based biocomposites and biofoams tarkastettiin 15.12.2017. Thin Films tarkastettiin 2.12.2017. Pedro Fardim. Luonnonlääketieteessä kurjenpolto, Saksa) ja kustoksena prof. Darhuber (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Hellen Santosin väitöskirja Halogen hectorites: Smectites designed to luminesce tarkastettiin 15.12.2017. Vladimir Pankratov (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Teknologian tutkimuskeskus VTT Tutkimusjohtajaksi on nimitetty TkT Mikko Merimaa. Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) on kemiallisesti monimuotoinen kasvi, joka sisältää runsaasti etenkin tanniineja, flavonoideja ja muita fenolisia yhdisteitä. Saarinen. FM Hossein Vakilin väitöskirja Application of analytical techniques in quality control of printed pharmaceutical dosage forms tarkastettiin 12.1.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Robert S. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Erittäin tarkat massaspektrometriset menetelmät paljastivat, miten yhdisteet jakautuvat kasvin eri osiin ja kuinka niiden pitoisuus vaihtelee kasvukauden mittaan. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. FM Mika Malmivirran väitöskirja The Role of Dopant Morphology in Superconducting YBa 2 Cu 3 O 7-. FM Dimitar Valtakarin väitöskirja Printed and Coated Functionality on Natural Fibre Based Substrates tarkastettiin 12.1.2018. AnnaMarja Säämänen. ”Kurjenpolven pääyhdisteellä geraniinilla ei ole tanniinimaista ihmissuuta kuiAnu Tuominen vikasvien uutteita käytetäänkin paljon esimerkiksi ripulin hoitoon ja antibakteerisena suuhuuhteena”, Tuominen kertoo. FM Jussi Heinosen väitöskirja The Role of Snorc, a Novel Cartilage Transmembrane Proteoglycan, in Skeletal Tissue Homeostasis tarkastettiin 9.12.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Pedro Fardim.. Elisabete Frollini (São Paulon yliopisto, Brasilia) ja kustoksena prof. Vesa Hytönen. Vastaväittäjänä toimi prof. J. Kemira Oyj Kemiantekniikan tohtori Matthew R. Vastaväittäjänä toimi prof. Jorma Toppari. (Tech.) Konstantin Gabovin väitöskirja Hydrotropic process for green biorefinery applications tarkastettiin 19.1.2018. Stefan Knapp (Frankfurtin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. Joel Songokin väitöskirja Surface Flow for Paper-based Microfluidic Platforms tarkastettiin 18.12.2017. M.Sc. Pedro Fardim. Anton A. Åbo Akademi FM Mohammad Abdullah Al Sazzadin väitöskirja Studies on ceramide/colipids interactions in complex bilayers tarkastettiin 1.12.2017. Tieto on tärkeä niille, jotka hyödyntävät kasvia luontaistuotteissa. Vastaväittäjänä toimi dos. Hän on aiemmin johtanut VTT Mikes Metrologian tutkimusaluetta ja toimii Suomen edustajana Euroopan kansallisten metrologiainstituuttien yhdistyksessä Eurametissä. Markku Tammi (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. Pixton on nimitetty teknologiajohtajaksi (CTO) ja johtoryhmän jäseneksi. Jukka Konttinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Petriina Paturi. DI Anssi Nurmisen väitöskirja A Bioinformatics Approach to Analyzing the Pathogenicity of Mutations by Using Protein Structure Information: A Study on DNA Polymerase Gamma tarkastettiin 12.1.2018. Pedro Fardim. Milena Doroszkon väitöskirja Identification of Novel Genes Involved in the Pathophysiology of Adrenocortical Tumorigenesis tarkastettiin 1.12.2017. Turun yliopisto M.Sc. (Tech.) Olga Gabovan väitöskirja Functionalization of cellulosic fibers via adsorption of native and light-responsive polysaccharides tarkastettiin 17.1.2018. Lauri Lehtiö (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Lic.Chem. FM Suvi Mannerin väitöskirja Early discovery approaches of biofilm inhibitors from naturally inspired sources and insights into biofilm models tarkastettiin 8.12.2017. Niklas Sandler. Magnus Lestelius (Karlstadin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Beatriz Vegan väitöskirja Fibre surface engineering using polysaccharide derivatives tarkastettiin 12.12.2017. Jarkko J. Vastaväittäjänä toimi prof. Kukan terälehdistä hän löysi uuden ryhmän hydrolysoituvia tanniineja, jotka Metsäkurjenpolvi on kemiallinen aarreaitta nimettiin kasvin tieteellisen nimen mukaan sylvatiineiksi
Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Labquality Days Helsinki 8.–9.2.2018 www.labquality.fi Puhdastilatyöskentely Helsinki 15.3.2018 www.ael.fi > Koulutustarjonta Nestekromatografia – menetelmien kehitys, validointi ja ylläpito Helsinki 20.3.2018 www.ael.fi > Koulutustarjonta Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 20.–21.3.2018 www.ttl.fi/koulutus Analyysimenetelmien validointi Helsinki 11.–12.4.2018 www.ael.fi > Koulutustarjonta Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa Helsinki 22.–23.5.2018 www.ttl.fi/koulutus PulPaper Helsinki 28.–31.5.2018 www.pulpaper.fi PacTec Helsinki Helsinki 29.–31.5.2018 www.pactec.fi NBC 2018 Rovaniemi 4.–7.6.2018 www.nbcsec.fi Valtakunnalliset Luma-päivät Tampere 5.–6.6.2018 luma.fi > Luma-tapahtumat Oleofuels 2018 Helsinki 6.–7.6.2018 www.wplgroup.com/aci/event/ oleofuels Helsinki Chemicals Forum Helsinki 14.–15.6.2018 www.helsinkicf.eu Eurosafety 2018 Tampere 11.–13.9.2018 www.eurosafety.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Chemistry Conference for Young Scientists Blankenberge, Belgia 21.–23.2.2018 www.chemcys.be 3 rd Molecules and Materials for Artificial Photosynthesis Conference Cancun, Meksiko 2.–5.3.2018 www.fusion-conferences.com/conference72.php European Drug Safety Summit Lontoo, Iso-Britannia 7.–8.3.2018 www.wplgroup.com/aci/events 10 th International Conference on Boiling and Condensation Heat Transfer Nagasaki, Japani 12.–15.3.2018 www2.mech.nagasaki-u.ac.jp/ ICBCHT10 Filtech 2018 Köln, Saksa 13.–15.3.2018 www.filtech.de 11 th European Thermoforming Conference Rooma, Italia 15.–16.3.2018 www.e-t-d.org ACS National Meeting New Orleans, Yhdysvallat 18.–22.3.2018 www.acs.org Polymers 2018 Barcelona, Espanja 22.–23.3.2018 http://sciforum.net/conference/ polymers-2018 Analytica München, Saksa 10.–13.4.2018 www.analytica.de PaintExpo 2018 Karlsruhe, Saksa 17.–20.4.2018 www.paintexpo.de World Congress on Particle Technology Orlando, Yhdysvallat 22.–26.4.2018 www.aiche.org 10 th International Symposium on Cavitation Baltimore, Yhdysvallat 14.–16.5.2018 https://cav2018.jhu.edu Designing Nanoparticle Systems for Catalysis Lontoo, Iso-Britannia 16.–18.5.2018 www.rsc.org/events/detail/25362 Multivariate Analysis and Chemometry Lecce, Italia 27.–30.5.2018 www.cma4ch.org Ipack Ima – Processing & Packaging Milano, Italia 29.5.–1.6.2018 www.ipack-ima.com ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics San Diego, Yhdysvallat 3.–7.6.2018 www.asms.org/conferences International Symposium on the Synthesis and Applications of Isotopes and Isotopically Labelled Compounds Praha, Tšekki 4.–7.6.2018 www.iis-prague2018.cz Polymers and Organic Chemistry 2018 Montpellier, Ranska 4.–7.6.2018 http://poc2018.enscm.fr 28 th World Congress on Biosensors Miami, Yhdysvallat 12.–15.6.2018 www.biosensors-congress.elsevier.com Polymer Gels and Networks 2018 Praha, Tšekki 17.–21.6.2018 www.imc.cas.cz/sympo/82pmm_png2018 40 th European Congress on Biotechnology Geneve, Sveitsi 1.–4.7.2018 www.ecb2018.com World Polymer Congress Cairns, Australia 1.–5.7.2018 www.macro18.org 26 th International Iupac Conference on High Temperature Materials Chemistry Jekaterinburg, Venäjä 2.–6.7.2018 http://htmc16.ru HENKILÖUUTISIA Luontaistuotteilla, kuten kasvirohdosvalmisteilla ja ravintolisillä, voi olla vaarallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Woikosken Clas Palmberg kaasujärjestön johtoon Kumiteollisuus palkitsi Anni Siltasen Kaisa Salminen tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 5.1.2018. Ohjelma kehitettiin vuonna 2016 yhteistyössä Tampereen ammattioppilaitos Tredun ja kolmen kumialan yrityksen kanssa. Kasviperäisiä alkaloidiyhdisteitä on monissa rohdosvalmisteissa ja ravintolisissä. Clas Palmberg johti perheyhtiötä vuodet 1977–2012 ja palasi yrityksen toimitusjohtajaksi vuonna 2016. Vastaväittäjänä toimi dosentti Miia Turpeinen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Raunio.. Ihmisellä CYP1A2ja CYP2C9-entsyymit metaboloivat eli muuntavat helpommin poistuvaan muotoon 80 prosenttia nykylääkkeistä. Salminen tutki kokeellisesti 49 isokinoliinialkaloidia. Siinä tuodaan joustavan työssäoppimisen malli osaksi ammatillista perustutkintoa. Puolet lääkkeistä metaboloituu yksin CYP3A4-entsyymin välityksellä. Kumitaituri-ohjelman tarkoituksena on parantaa kumialan vetovoimaa. Niistä suurin osa esti merkittävästi etenkin lääkeaineenvaihdunnalle keskeisten CYP3A4-, CYP2D6ja CYP2C19-entsyymien toimintaa. 63 1/2018 KEMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Luontaistuotteet ja lääkkeet voivat olla huono yhdistelmä ”Apteekissa ja lääkärissä asioidessa kannattaa kertoa avoimesti käyttämistään kasvirohdosvalmisteista ja ravintolisistä, koska lääkkeiden kanssa käytettynä yhteisvaikutusten seuraukset voivat olla pahimmillaan hengenvaarallisia”, Salminen toteaa. Palkinnon perusteena on Kumitaituriohjelman suunnittelu ja toteutus. Proviisori Kaisa Salmisen väitöskirja Potential Metabolism-Based Drug Interactions with Isoquinoline Alkaloids: an in vitro and in silico Study Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja Clas Palmberg on valittu maailman kaasunvalmistajien järjestön IOMA:n (International Oxygen Manufacturers Association) puheenjohtajaksi kaudelle 2018. Ensimmäisen Kumiteollisuuden kunniapalkinnon on saanut osaamisja vetovoima-asioiden asiantuntija Anni Siltanen Kemianteollisuus ry:stä. Kasvien sisältämät alkaloidiyhdisteet haittaavat useiden lääkeaineiden toimintaa, selviää Kaisa Salmisen väitöstutkimuksesta. Järjestön keskeisiä tehtäviä ovat kaasualan turvallisuuden kehittäminen ja globaali harmonisointi eli maailmanlaajuinen laitteiden, sääntöjen ja menetelmien standardointi ja yhdenmukaistaminen
Hän selvitti Au 68 (mMBA) 34 -klusterin rakenteen hyödyntämällä sekä elektronimikroskooppikuvantamista, massaspektroskopiaa ja optista spektroskopiaa että laskennallisia menetelmiä. Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin tekniikan ylioppilaat Julia Hakala, Satu-Lotta Hartikainen, Konsta Hiltunen, Kaarlo Huomo, Vili Ikonen, Mauno Juri, Jesse Karvonen, Essi Korhonen, Karri Koskinen, Joonas Laine, Joni Lampila, Leevi Lehtovaara, Marko Manninen, Siiri Närvänen, KerttuLiina Oksanen, Petteri Partanen, Juho Prittinen, Elisa Raiskio, Nora Rantanen, Waltteri Rimpiläinen, Lauri Saukkonen, Santtu Simonen, Valtteri Sipilä, Sara Suur-Hamari, Jaakko Sääskilahti, Lauri Tiainen, Tommi Tiainen, Alexander Tuhkunen, Otto Tuominen, Jenny Vehkalahti, Kai Viinanen ja Annika Välkkilä sekä filosofian ylioppilaat Mika Hietala ja Inka Mustonen. Ligandikerroksen happovakioksi osoittautui 6,18, joka on huomattavasti suurempi kuin vapaan ligandin happovakio 4,16. Yksittäisten ligandien happovakiota ei voitu havaita, mutta titrauskäyrän muoKompan palkinto Jaakko Koivistolle Kemistien pikkujoulukokous Kangastuksen seurassa dosta päätellen ne jakaantuivat suurelle alueelle. Lisäksi Koivisto selvitti, kuinka Au 144 (PET) 60 -klusterin optiset ominaisuudet muuttuvat, kun osa kulta-atomeista korvataan hopealla. Palkinto on suuruudeltaan 2 600 euroa. Lisätietoa saa osoitteesta fintac.org. Kokouksen jälkeen siirryttiin jouluaterialle. Seuran puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma julkisti palkinnonsaajan pikkujoulukokouksessa. heleena.karrus@kemianseura.fi Jy vä sk ylä n yli op ist o Kompan palkinnon saanut Jaakko Koivisto teki väitöstutkimuksensa Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa. Uusia jäseniä Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi jäseniksi diplomi-insinöörit Matias Järvilehto ja Emmalotta Kittilä sekä filosofian maisteri Tiina Järvilä. Kaavojen ensimmäinen luku kertoo kulta-atomien ja jälkimmäinen ligandien lukumäärän. Apuraha kattaa suoria osallistumiskuluja 1 500 euroon asti. Nanokokoiset kultaklusterit ovat uudenlainen materiaali, jonka ominaisuudet riippuvat huomattavasti klusterin koosta ja muodosta. Koivisto tutki kultaklustereita Au 68 (mMBA) 34 , Au 102 (pMBA) 44 ja Au 144 (PET) 60 . Au 102 (pMBA) 44 -klusterista hän tutki ligandikerroksen merkaptobentsoehappojen happovakioita yhdistämällä happo-emästitrauksen ja IR-titrauksen molekyylidynamiikkasimulaatioon. 64 KEMIA 1/2018 SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pidettiin Kansallisteatterissa 22. Hakemus on toimitettava osoitteeseen fintacry@gmail.com 28.2.2018 mennessä.. Klusterista kasvatettujen yksittäiskiteiden IR-mikroskooppimittaukset osoittivat, että ligandimolekyylit ovat epäjärjestäytyneessä tilassa vielä kiteessäkin. Ilta päättyi Kansallisteatterin näytelmään Kangastus 38, joka pohjautuu Kjell Westön romaaniin. Klusterit sisältävät 8–300 kulta-atomia, ja ne ovat joko johteita, puolijohteita tai eristeitä. Kokouksen yhteydessä jaettiin vuotuinen Kompan palkinto. SKS:n pikkujouluteatterikokouksesta on muodostunut monille jäsenille vuoden tärkeä tapahtuma, johon tälläkin kertaa osallistui yli sata henkeä. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) toiminnanjohtaja. Tämä saattaa selittää sen, miksei klusterin rakenteen selvittäminen ole onnistunut röntgendiffraktiolla. Rakenne paljastui yllättäen hyvin epäsäännölliseksi, sillä muut saman kokoluokan klusterit ovat erittäin säännöllisiä. marraskuuta 2017. Jaakko Koiviston fysikaalisen kemian väitöskirja Electronic and Vibrational Spectroscopic Studies of Gold Nanoclusters paneutuu ligandisuojattujen kultananoklusterien spektroskopiaan. Matka-apurahaa väitöstutkijalle Suomen termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistys FinTAC ry myöntää väitöskirjaa tekevälle tohtorikoulutettavalle matka-apurahan Suomen ulkopuolella järjestettävään tieteelliseen tapahtumaan, jossa hakijalla on oma suullinen esitys tai posteri. Suomalaisten Kemistien Seura myönsi Kompan palkinnon parhaasta Suomessa vuonna 2016 julkaistusta kemian alan väitöskirjasta filosofian tohtori Jaakko Koivistolle
Uusia menetelmiä Nykyisin Valio vie tuotteitaan lähes 60 maahan, joiden lainsäädäntö ja analytiikkavaatimukset vaihtelevat hyvin paljon. huhtikuuta 3. Saimme kuulla sekä kemiallisesta että mikrobiologisesta analytiikasta. Bioanalyytikko Kati Kivelä kertoi hyvin elävästi työskentelystään Valion laboratoriossa ja siitä, minkälaisia haasteita työ päivittäin tuo tullessaan. toukokuuta 4/2018 15. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-lehti 2018: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT III-kannesta! KEMIA Kemi Nobelisti A. Kello 17.15 kokouskahvit. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2/2018 20. Vierailun isäntänä toimi vastaava tutkija Kari Nurmela, joka kertoi Valion toiminnasta ja tuotekehityksestä tänä päivänä. Hän loi aikanaan vahvan perustan tieteelliselle tutkimustyölle, mikä näkyy edelleen henkilöstön työtavoissa ja asenteissa. Virtasen vuonna 1945 saama kemian Nobelin palkinto myönnettiin hänen maatalousja ravitsemuskemiaan liittyvän tutkimustyönsä ja innovaatioidensa, erityisesti rehun säilöntämenetelmän, johdosta. 65 1/2018 KEMIA Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Efter mötet ett föredrag av Alfthanska pristagaren 2017, FD Didem Sen Karaman. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kokouksen jälkeen Ympäristömerkinnän asiantuntija Terhi Uusitalo kertoo Joutsenmerkistä ja EU-ympäristömerkistä. Ilmoittautumiset: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Työnkuva on hänen mukaansa laaja ja innostava. maaliskuuta 3/2018 5. Middag ca kl. Virtanen työskenteli Valion laboratoriojohtajana lähes 50 vuotta. Anmälningar senast 18.2: bit.ly/fks_am18. Lisäksi saimme kuulla, miten Valion toiminta sai alkunsa Hangossa vuonna 1905. I. Finska Kemistsamfundets Årsmöte 28.2.2018 kl. ilmalle. Kokouksen jälkeen opastettu tutustuminen museon näyttelyyn Meno-paluu – Nykytaidetta Itämeren alueelta ja iltapala. Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n NBC 2018 -symposiumi Rovaniemi 4.–7.6.2018 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.nbc2018.org. helmikuuta 21. Saimme tutustua myös laboratoriotiloihin, joissa tehdään määrityksiä laadunvalvonnan tarpeisiin, uusien Suomalaisten Kemistien Seuran Helmikuun kokous 14.2.2018 kello 16 Cafe Creative, Annankatu 28, Helsinki. Oli sekä yllättävää että vaikuttavaa nähdä, kuinka paljon analyyttista työtä näiden meijeritoimintaan liittyvien tuotteiden eteen tehdään ja miten laaja-alaista osaamista Valion tutkimuslaboratoriosta löytyy. Kemian Seurojen kemian opetuksen jaosto vieraili Valion toimipisteessä Pitäjänmäellä 15.11.2017. Pitäjänmäelle Valion tutkimusja kehityslaboratoriot siirtyivät vuonna 1992. Kiinnostus kohdistuu tätä nykyä muun muassa laktoosittomiin tuotteisiin sekä sokerin ja suolan vähentämiseen tuotteissa. toukokuuta 13. 19.30. tuotteiden kehittämiseksi ja alan tutkimustyön hyväksi. Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous 14.3.2018 Nykytaiteen museo Kiasma, Mannerheiminaukio 2, Helsinki. Yritys on panostanut paljon aikaa ja työtä kehittääkseen uusia elintarvikkeiden analyysimenetelmiä, joista osa on akkreditoitu ja patentoitu. Kemian opetuksen jaoston johtoryhmä. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. 18 Restaurang Tekniskas salar, Eriksgatan 2, 6 vån, Helsingfors. Tuolloin yrityksen tärkein tehtävä oli voin vienti maaNobelistin jäljillä Valion laboratoriossa Ta nja Hä kli Valion laboratorio-osaaminen teki vaikutuksen vierailijoihin. Ilmoittautumiset: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Kokous alkaa kello 17.30
Muun muassa lämpöja verenpainemittareistaan tunnettu elektroniikkavalmistaja Omron aloitti vuonna 1933 Osakassa. Sisko Loikkanen Buddhalaisja shintolaistemppeleiden Kioto on matkailijan idylli mutta samalla tärkeä tiedekaupunki ja monen japanilaisen teknologiayrityksen päätoimipaikka. Tunnusomaisen japanilaisjuoman valmistusprosessiin voi tutustua yhtiön omassa museossa. Sieltä yhtiö siirtyi Kiotoon sen jälkeen, kun sen rakennukset olivat tuhoutuneet toisen maailmansodan pommituksissa. sisko.loikkanen@yle.fi ”Puhtaan veden temppeli” Kiyomizu dera kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Maskawa johtaa itse tätä korkeatasoista tutkimusympäristöä, jossa syvennytään luonnontieteiden Sc an sto ck ph ot o lisäksi humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Vuonna 1999 Shimadzu esitteli maailman nopeimman dna:n sekvensointilaitteen, ja vuonna 2002 yhtiön tutkija Koichi Tanaka palkittiin kemian Nobelilla. Puolentoista miljoonan asukkaan Kioto oli yli tuhat vuotta Japanin pääkaupunki. Kemia on yliopistossa yhä tärkeä tieteenala, joka on muun muassa tuottanut sille kaksi nobelistia. Sen historia juontaa juurensa Osakassa vuonna 1869 aloittaneeseen kemian opistoon. Sakea tuottavat kymmenet yritykset, joista suurin on vuodesta 1637 asti toiminut Gekkeikan. Kioton kansallinen yliopisto on Japanin toiseksi vanhin. Nykyisin Kioto tunnetaan yhtenä maan akateemisista keskuksista. Kiotossa on myös lukuisia yksityisiä yliopistoja. 66 KEMIA 1/2018 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Pääkonttorin lisäksi Kiotossa toimii myös yrityksen tutkimuslaboratorioita ja tehtaita. Perinteiden ja innovaatioiden Kioto. Analytiikasta riisiviinaan Yksi kuuluisimmista kiotolaisyrityksistä on vuonna 1875 perustettu, kemian ja fysiikan analytiikkalaitteita valmistava Shimadzu. Niistä maineikkain on astrofyysikko Toshima Arakin vuonna 1965 perustama Sangyo-yliopisto, jonka suojassa toimii useita erillisiä instituutteja. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Hiukkasteoreetikkona hän kehitti kenttäteoriaa, joka ennusti mesonihiukkasten olemassaolon. Buddhalaisen pyhäkön pagoditorni on yksi Kioton maamerkeistä. Niistä ensimmäisen pokkasi vuonna 1949 fyysikko Hideki Yakawa. Yliopiston fysikaalisen kemian professori Kenichi Fukui sai vuoden 1981 Nobelin palkinnon töistä, jotka tuottivat lisää tietoa molekyyliorbitaalien merkityksestä kemiallisissa reaktioissa, ja sen alumni Ryoji Noyori palkittiin vuonna 2001 asymmetrisen katalyysin ja synteesin kehittäjänä. Historiansa alkuaikoina yhtiö tuotti paristoja sekä röntgenja optisia laitteita. Yliopiston kasvateille on jaettu kahdeksan muutakin tieteen Nobelia. Sangyo-yliopiston Maskawa-instituutti starttasi vuoden 2008 fysiikan nobelistin Toshihide Maskawan kunniaksi. Kioto ylpeilee myös mainiolla riisiviinallaan eli sakella. Tunnustus tuli biologisten makromolekyylien massaspektrometrian kehittämisestä. Sen salaisuutena on paikallisten maanalaisten lähteiden erinomainen vesi. Laaja-alainen, innovatiivinen yhtiö on tuonut markkinoille monia uutuuksia, kuten maailman ensimmäisen pankkiautomaatin vuonna 1971 ja matkapuhelinten kasvojentunnistuksen vuonna 2004. Niistä yksi on erikoistunut lintuinfluenssan tutkimiseen. Sittemmin se julkaisi ensimmäisenä japanilaisvalmistajana spektrografin vuonna 1934, spektrofotometrin vuonna 1952 ja kaasukromatografin vuonna 1956
3.10. 21.5. 15.10. Laboratoriot, patentit, tutkimus POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus 5/2018 25.7. Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus 2/2018 13.2. 040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET NRO TOIM. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2018 29.8. Analytiikka, terveys, bioteknologia 3/2018 28.3. Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut 7/2018 3.10. 15.1. 5.9. 13.8. Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat Nro Menossa mukana 1/2018 Labquality Days, Helsinki 8.–9.2.2018 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2018 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille 3/2018 PulPaper 2018 ja PacTec 2018, Helsinki 29.–31.5.2018 4/2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018 5/2018 EuroSafety 2018, Tampere 11.–13.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki lokakuu 2018 6/2018 Energia 2018, Tampere 23.–25.10.2018 Kokkola Material Week, loka–marraskuu 2018 7/2018 Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille 8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki tammikuu 2019 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 26.2. Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa 8/2018 9.11. 13.12. 19.11. 040 933 1147 Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 7.2. 10.9. 1/2018 3.1. 13.6. 9.4. 7.11. Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö 4/2018 10.5. 99 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 %. 21.3. 3.5. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA MM
Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen