Mediakumppani: Yhteistyössä: REKISTERÖINTI AVOINNA NYT! ilmoittaudu mukaan helsinkicf.eu @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum HELSINKI CHEMICALS FORUM 23.–24.5.2019 Messukeskus Helsinki KEMIA Kemi 1/ 20 19 SUOMEN NOPEIN kemisti FLIPPAUS TULEE ”Lisää tällaista” LAKI VOI ESTÄÄ rikoksen ratkaisun SYÖPÄÄ VASTAAN uusin lääkkein
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia HY_kemia418.indd 1 29.5.2018 13.46. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Yhteisha ku 2019 20.3.–3.4 . HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena
Ei ja A ho ka ng as It äSu om en yl io pi st o ”Oppimistulokset paranevat, kun opiskelija aktivoituu tekemään töitä oppimisensa eteen”, yliopistonlehtori Tapio Nevalainen tiivistää flippauksen hyödyn. 3 1/2019 KEMIA SISÄLLYS 14 5 PÄÄKIRJOITUS Jos meitä ei olisi Leena Joutsen 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Helinä Marjamaa on Suomen nopein nainen Päivi Ikonen 12 TÄTÄ MIELTÄ Kemia on hyvien tyyppien tiede Jaakko Turkka 14 Hei, me flipataan Sisko Loikkanen ja Hilkka Vähänen 20 AJANKOHTAISTA VTT visioi Kvanttihypyn kiertotalouteen Elina Saarinen 21 UUTISIA 25 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Haluatko nanoteknologiksi. 6 40 44. Te ro Lu uk ko ne n Suomessa laki rajoittaa sitä, mitä rikostutkija saa katsoa dna-näytteestä. ”Törkeän rikoksen selvittäminen on uhrin oikeus”, sanoo rikoskemian uranuurtaja Kimmo Himberg. Hanna Juvonen 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Romuautoista kaikki kiertämään Elina Saarinen 37 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 37 NÄKÖKULMA Ajat muuttuvat Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Eeva-Liisa Poutanen Meren asialla Sisko Loikkanen 40 Rikollinen jättää jäljen, jonka Laboratorio löytää Arja-Leena Paavola 44 Tekoäly tuo tehoa kemian työkalupakkiin Kalevi Rantanen 48 Syöpää vastaan uusin lääkkein Arja-Leena Paavola 52 Rukiista saa Ravintokuitua ranteeseen Sari Honkamaa 56 Pohjolan luonnontuotteissa on Ainekset miljardibisnekseen Leena Favén, Josefina Nyström, Tom Lillhonga ja Leif Hed 58 KEEMIKKO Kiero kiertopeli 59 HENKILÖUUTISIA 62 TULEVIA TAPAHTUMIA 63 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Tieteen pilvenpiirtäjä New York Sisko Loikkanen ”Jokainen harjoitus vie lähemmäs tavoitetta.” Myönteinen asenne on kantanut Helinä Marjamaata niin kilpakentillä kuin työuralla. N es te En gi ne er in g So lu ti on s Koneoppiminen auttaa reaktioiden suunnittelussa, tehostaa prosesseja ja näkyy suoraan tuloksena viivan alla
VALITSE > Opiskelijaystävällinen kaupunki > Monitieteinen yliopisto > Ystävällinen ja auttavainen henkilökunta > Aktiivinen ainejärjestö ja opiskelijaelämä OPISKELE TUTKIEN > Luonnonyhdisteitä > Biomolekyylejä > Detektioja diagnostiikkamenetelmiä > Loistavia tai sähköjohtavia materiaaleja ERIKOISTU > lääkekehityksen kemiaan > materiaalikemiaan tai > kemian aineenopettajaksi VALMISTU monien mahdollisuuksien uralle opettajaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, asiantuntijaksi > Teollisuuteen ja tuotekehitykseen > kuntiin tai valtiolle > yliopistoon tai tutkimuskeskuksiin > sairaalaan, tulliin, puolustusvoimiin… utu.fi/kemia Yhteishaku 20.3. 3.4. . 2019 LUE LISÄÄ OPISKELUSTA TURUN YLIOPISTOSSA JA HAE utu.fi/hae HAE KEMIAN OPISKELIJAKSI TURUN YLIOPISTOON
Sellainen on kemianteollisuudessa vaikuttaneen Jussi Rinnan 25 vuotta sitten maalaama kuvaus siitä, millainen olisi maailmamme ilman kemiaa. Ilmaston lämmetessä tarvitaan kemistejä turvaamaan ihmisarvoinen elämä myös tuleville sukupolville. Hoitohenkilöstö auttaisi potilaita yrteillä, loitsuilla ja kuppaamalla. Selviytyjienkin elämä olisi koko lailla karumpaa. VALITSE > Opiskelijaystävällinen kaupunki > Monitieteinen yliopisto > Ystävällinen ja auttavainen henkilökunta > Aktiivinen ainejärjestö ja opiskelijaelämä OPISKELE TUTKIEN > Luonnonyhdisteitä > Biomolekyylejä > Detektioja diagnostiikkamenetelmiä > Loistavia tai sähköjohtavia materiaaleja ERIKOISTU > lääkekehityksen kemiaan > materiaalikemiaan tai > kemian aineenopettajaksi VALMISTU monien mahdollisuuksien uralle opettajaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, asiantuntijaksi > Teollisuuteen ja tuotekehitykseen > kuntiin tai valtiolle > yliopistoon tai tutkimuskeskuksiin > sairaalaan, tulliin, puolustusvoimiin… utu.fi/kemia Yhteishaku 20.3. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Nobelisti A. . 2019 LUE LISÄÄ OPISKELUSTA TURUN YLIOPISTOSSA JA HAE utu.fi/hae HAE KEMIAN OPISKELIJAKSI TURUN YLIOPISTOON JOTKUT JUTUT ovat klassikoita jo syntyessään. EIHÄN SIINÄ häävisti kävisi. Mitä pukisimme päällemme, mistä saisimme puhdasta vettä, valoa ja lämpöä, miten liikkuisimme ja millä välineillä kommunikoisimme. Ilman kemistejä saattaisimme edelleen uskoa, että tartuntataudit nousevat huuruina kosteasta maasta. Ajatusleikki on kiehtova. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Virtasen syntymättä jääminen olisi paha takaisku. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Pekka Laatikainen 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Sc an st oc kp ho to PÄÄKIRJOITUS 6. Ruokapöytämme olisi niukka ilman lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja erilaisia elintarvikkeiden laadun ja säilyvyyden varmistajia. AIV-liuos esti lehmien talviehtymisen, ja happolisäys on yhä paras tuorerehun säilöntämenetelmä. Pyyhkäistään kemistit pois ihmiskunnan historiasta ja kuvitellaan seuraukset. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2019 | ISO 9002 Jos meitä ei olisi KEMIA 1/2019 5 Selviytyjienkin elämä olisi koko lailla karumpaa. 46 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Tutustu kattaukseen osoitteessa kemianseura.fi.. maaliskuuta on tarjolla huippukiinnostavaa ohjelmaa, kuten kolmen nobelistin yhteisesiintyminen, joka juhlistaa päivät järjestävän Suomalaisten Kemistien Seuran satavuotista toimintaa. Myös tulevilla Kemian Päivillä 27.–28. helmikuuta 2019 KEMIA Kemi Vol. Korkea lapsikuolleisuus jäi länsimaissa historiaan, kun antibiootit saatiin käyttöön. Jussi Rinta (1930–2017) esitteli kemiattoman dystopiansa alun perin Kemian Päivillä 1993. Lääkeaineiden kemiallinen syntetisointi oli jättiharppaus terveytemme ja hyvinvointimme hyväksi. Ranskalaisen Louis Pasteurin työ ja nopeasti kehittynyt kemiallinen analytiikka avasivat sairauksien toimintamekanismit ja antoivat avaimet niiden torjuntaan. Kemian avulla voidaan rajoittaa energiantuotannon ja liikenteen päästöjä ja käyttää tulevaisuudessa kasvihuonekaasut uudelleen raaka-aineena. Kemia pitää tuotannon ja liikenteen pyörimässä, rakentaa hyvinvointia ja synnyttää materiaaleja moneen tarkoitukseen. Poiminta löytyy sivulta 37, koko teksti verkosta www.kemia-lehti.fi. MAAILMA ILMAN kemistejä olisi väkimäärältään murto-osa nykyisestä. 3.4. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Leena Joutsen P.S. Se mahdollistaa kiertotalouden ja vaikuttaa arjessamme lukemattomin tavoin, joita emme tule ajatelleeksi. I
Eija Ahokangas. 6 KEMIA 1/2019 Helinä Marjamaa on Suomen nopein nainen Helinä Marjamaa on suomalaisten pikajuoksijoiden kruunaamaton kuningatar, jonka viittaa nuoremmat ovat havitelleet toistaiseksi turhaan. Kun sprintteri aikoinaan löi piikkarit naulaan, uudet työvälineet löytyivät laboratoriosta
7 1/2019 KEMIA KEMIST IN kääntö puoli Sarjas sa esitell ään kemis tien kakko samm atteja ja epäta vallisia harras tuksia . Opintojensa rinnalla hän vei eteenpäin nousujohteista urheiluuraansa. Evijärveläisessä maatalossa riitti askaretta jokaiselle käsiparille. ”Yksikin lehti otsikoi kerran, että Laihorinne Oy Ab voitti.” Myös koulunkäyntinsä perheyhtiön osakkaat hoitivat tunnollisesti. Sieltä hän jatkoi isompien sisarustensa jalanjäljissä Jyväskylään opiskelemaan luonnontieteitä. Niin häkellyttävän hyvä, että se on pitänyt pintansa tähän päivään asti. Muitakin lupaavia pikajuoksijoita meillä on. Aktiiviura kuitenkin jäi häneltä siinä vaiheessa, kun lapsia alkoi tulla.” Isän leipälaji oli kiekonheitto, jossa tämä eteni Kalevan kisojen mitalistiksi asti. ”Ensin oman kylän kansakoulussa, jossa minäkin aloitin opintieni. Telineistä ylös, kiihdytys, maksimivauhti, kurotus kohti maaliviivaa. Se joku voisi olla vaikkapa HannaMaari Latvala, jonka valmentamiseen Marjamaa on itsekin aiemmin osallistunut. Ennen kaikkea tytöt huomasivat kuitenkin olevansa kavereitaan nopsajalkaisempia juoksijoita. ”Itse asiassa muistan hyvin tarkasti koko sen kesän. Mielikuvaharjoittelulla sain silloin tekniikkavirheet pois ja juoksun loppuvaiheen kuntoon. Kilpailemiseen neljää tyttöä ja kolmea poikaa vetivät verenperintö ja vanhempien esimerkki. ”Hän on kehittynyt hienosti. ”Tosi urheilullisen perheen” vapaaaika kului liikunnan ja keskinäisen kisailun merkeissä. Koko nelikko ryhtyi treenaamaan sprinttimatkoja keskenään vanhimman sisaren ohjatessa nuorempiaan. ”Äiti oli nuorena SM-tason hiihtäjä, joka valittiin myös olympiavalmennettavaksi. ”Kemia antoi vankan pohjan, jolta ponnistaa eteenpäin”, nykyinen hallintojohtaja hymyilee. Muistot hymyilyttävät Helinä Marjamaata. Neljännen luokan jälkeen siirryttiin sitten keskikouluun kahdeksan kilometrin päähän kirkonkylälle.” Ylioppilaaksi Marjamaa kirjoitti kotipitäjän lukiosta. ”Mutta toivon ja uskon kyllä, että joku sen minun ennätykseni vielä rikkoo”, Marjamaa naurahtaa. Lahdessa sitten kaikki natsasi.” Natsaamisen tulos on uusi, loistava Suomen ennätys. Jostakin pulpahtaa ennakkoaavistus. Rasituksen ja levon suhde oli ideaali. Olin kyllä tykännyt kemiasta jo koulussa, varsinkin käytännön kokeista ja harjoitustöistä.” Kokemusta hornankattilasta Kemian lisäksi Helinä Marjamaa opiskeli sivuaineinaan fysiikkaa ja matematiikkaa. Parhaassa vedossaan nämä peittosivat yksinään koko muun Suomen. Seuraus oli, että paikallisen urheiluseuran naisten pikaviestijoukkue koostui pian pelkästään Laihorinteistä. Kun laukaus kajahtaa, 27-vuotias sprintteri ponnahtaa rakettina matkaan. Stadionin sähköinen kello pysähtyy aikaan 11,13. Samoihin lukuihin ei ole yltänyt yksikään toinen suomalaisnainen. Yksi pojista nousi sittemmin pituushypyssä Suomen mestariksi. ”Kohta juostaan ennätys”, hän tokaisee kilpakumppaneilleen. Liki 36 vuotta myöhemmin Helinä Marjamaa muistaa tilanteen ”kuin eilisen päivän”. Myöhemmin maailmaan tuli vielä pikkuveli. Kaikki sujuu täsmälleen kuin mielikuvaharjoituksissa, joissa hän on kerran toisensa jälkeen käynyt päässään läpi etusuoran mittaisen pyrähdyksen metri metriltä. ”Kun siskot ja veljet lukivat matikkaa tai hammaslääketiedettä, minä otin pääaineekseni kemian. Helinä Marjamaan askel tuntuu poikkeuksellisen keveältä ja vire herkältä. Päivi Ikonen Aurinko helottaa täydeltä terältä Lahden stadionille heinäkuisena päivänä vuonna 1983, kun naisten sadan metrin juoksun osallistujat verryttelevät kentän laidalla ennen starttia. ”Minähän en koskaan ollut ammat. Yliopistossa perässäkulkija päätti kuitenkin erottautua muista ”edes vähän”. Mutta terävimmälle huipulle pääseminen vaatii paljon työtä.” ”Laihorinne Oy Ab voitti” Pelkällä luontaisella lahjakkuudella ei ole pärjännyt myöskään Helinä Marjamaa, omaa sukua Laihorinne, joka on tottunut tekemään työtä saavutustensa eteen pienestä pitäen. Tytöistä kaksi otti mallia isältä ja napsi mitaleita SM-kiekonheitossa. Helinä Marjamaa on suorittanut kemistin koulutuksen lisäksi useita muitakin tutkintoja. Isällä oli päävastuu pelloista ja metsistä, äidillä karjasta, mutta kortensa kantoi kekoon myös lapsikatras, johon Helinä syntyi kuudenneksi vuonna 1956. Urheilijaparin jälkikasvu hyppi pihamaalla pituutta, pelasi palloa ja testaili taitojaan monissa muissakin lajeissa
”Pärjäsin kyllä yleensä opinnoissakin hyvin. Ensimmäisen sadan metrin suomenmestaruutensa hän oli napannut 15-vuotiaana ja edustanut samassa iässä kotimaataan hallimaaottelussa. Kemia on tieteenala, jonka opiskelu muuttuu sitä mielenkiintoisemmaksi, mitä pidemmälle mennään. Jos selviää kompuroinnista miljoonien katsojien edessä, selviää monesta muustakin. Ruotsin kaatoon lähdettiin aina tosimielellä.. Minulla piti olla muutakin ajateltavaa. Jos selviää kompuroinnista stadionin hornankattilassa, miljoonien tv-katsojien seuratessa tapahtumaa kotisohviltaan, selviää monesta muustakin. Jo kentälle astuminen oli 16-vuotiaalle pohjalaistytölle unohtumaton elämys, mutta dramaattisempaa oli luvassa. Debyyttinsä aikuisten maaottelussa pikajuoksija teki vuotta myöhemmin Helsingin olympiastadionilla, jossa vastassa oli rakas vihollinen Ruotsi. Yleisön mylvintä katkesi kuin veitsellä leikaten, kun nuori viestinviejä kesken kaiken suistui radan pintaan. Olin ensisijaisesti opiskelija, vaikka nyt en varsinaista opiskelijaelämää ehtinyt viettääkään.” Yliopistossa aloittaessaan Marjamaa oli jo pitkään hallinnut tyttöjen kilpasarjoja. ”Selkä oli reistaillut jo aiemmin, ja yhtäkkiä se sitten petti.” Kokemus oli kuitenkin kasvattava. ”Mutta ei se sopinut minulle ollenkaan. ”Olin ottanut pronssia satasella naisten SM-kisoissa ja päässyt mukaan viestijoukkueeseen”, Marjamaa muistelee. Lehtikuva 1970-luvun maaottelukatsomoissa riitti tunnelmaa, kun Olympiastadion täyttyi ääriään myöten. Vuonna 1972 elettiin suomalaisen yleisurheilun kulta-aikoja, ja katsomossa pauhasi 30 000 äänekästä, lippujaan liehuttelevaa kannustajaa. Palasin takaisin normaalirytmiini, ja muun muassa etelän harjoitusleireillä välillä juoksin, välillä luin tentteihin.” Vetojuhdan vetävä homma Kun filosofian maisterin paperit olivat vihdoin kädessä, urheilu-ura oli jo takana päin. 8 KEMIA 1/2019 tiurheilija, varsinkaan jos vertaa nykyajan urheilijoihin. Ainakin itse innostuin koko ajan enemmän, ja se näkyi suoriutumisessa.” Yhden vuoden Marjamaa kokeili, millaista olisi elää vain urheilua varten. Myös esimerkiksi tentissä epäonnistuminen asettui mittasuhteisiinsa
”Kemistin tutkintohan on siitä hieno, että se avaa ovet auki niin moneen suuntaan.” Kun Suomen laboratoriokenttä ryhtyi 2000-luvulla järjestäytymään uudelleen, muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa myös Keski-Pohjanmaalla. Kokonaisuuteen kuului edelleen myös ympäristölaboratorio. ”Vetojuhdan hommat ja laboratorion kehittäminen osoittautuivat olevan juuri sitä, mitä halusin tehdä.” Muutaman vuoden kuluttua Marjamaa vaihtoi Haapajärven Kokkolaan, jossa hänestä tuli kaupungin elintarvikeja ympäristölaboratorion johtaja. • Maaja metsätalousministeriön asiantuntijatyöryhmän jäsen valtakunnallisessa laboratorioselvityksessä 2005–2006. Le ht ik uv a Helinä Marjamaa • Syntynyt Evijärvellä vuonna 1956. Samaan aikaan hän toimi yhteensä toistakymmentä vuotta Finas-akkreditointipalvelun kemian teknisenä arvioijana. • Pohjanmaan Kemistien perustajajäsen ja varapuheenjohtaja 2002–2006. Pesti oli ”erittäin palkitseva”. Helinä Marjamaa ehti tehdä lyhyen työrupeaman Jyväskylän yliopiston tutkijana ennen esikoisensa maailmaan tuloa. • Ylioppilas 1975, Evijärven lukio. Mm. Suomen joukkue valmistautumassa Helsingin maailmanmestaruuskisoihin, jotka pidettiin elokuussa 1983. Käytännön työ elintarvikeanalytiikan parissa oli juuri sitä, mitä opinnot olivat lupailleet: antoisaa, monipuolista ja mielenkiintoista. • Kokkolan elintarvikeja ympäristölaboratorio, laboratoriojohtaja 1996–2008. Perheeseen kuuluu puoliso ja viisi aikuista lasta. • Harrastaa Lions-toimintaa ja liikuntaa. • Kokkolan seurakuntayhtymä, hallintojohtaja 2015–. • Toimitusjohtajatutkinto, Suomen Toimitusjohtajakoulu 2007. • Vuoteen 1984 saakka huippuurheilija, lajeina 100 metrin ja 200 metrin juoksut sekä pituushyppy. • Asuu Kokkolassa. • Muita jäsenyyksiä: Kokkolan kaupunginvaltuusto, Kokkolan kaupunginhallitus, Kokkolan osuuspankin hallintoneuvosto, Kokkolan energian johtokunta. • Filosofian maisteri (kemia) 1986, Jyväskylän yliopisto. Marjamaa oli mukana toteuttamassa siirtoa. Kokkolan kaupungin omistaman laboratorion osti teollisuuden kunnossapitoja käyttöpalveluiden toimittaja Maintpartner Oy. 9 1/2019 KEMIA tarvikelaboratoriossa. ”Laatuasiat ovat olleet minulla aina hyvin lähellä sydäntä. • Haapajärven elintarvikelaboratorio, kemisti ja laboratoriojohtaja 1990–1996. Ensimmäisten äitiyslomiensa jälkeen Marjamaa aloitti vuonna 1990 kemistinä Haapajärven kunnallisessa elin. Tehtävään hän hankki lisäeväitä suorittamalla Vaasan yliopistossa ja Kokkolan yliopistokeskuksessa johtamisen MBA-tutkinnon ja Suomen Toimitusjohtajakoulussa toimitusjohtajatutkinnon. • Maintpartner Oy, laboratorioja kehityspäällikkö 2008–2010, liiketoimintajohtaja 2010–2015. 13 aikuisten suomenmestaruutta. Vuonna 2010 hän yleni Maintpartnerin laboratorioja kehityspäällikön tehtävästä Länsija Pohjois-Suomen liiketoimintajohtajaksi, jonka vastuulla oli kunnossapitoliiketoiminta kemianteollisuudessa. Naisten maajoukkueen pitkäaikainen kapteeni ja Suomen Urheiluliiton liittovaltuuston jäsen. Pian perhe oli jo kolmilapsinen. Edustanut Suomea Prahan ja Ateenan EM-kisoissa, Helsingin MM-kisoissa sekä Moskovan ja Los Angelesin olympialaisissa. Se oli yksi niistä töistä, joista olen todella tykännyt”, Marjamaa kertoo. Ahkera ja tarmokas kemisti eteni nopeasti laboratorion johtajaksi. • MBA (Master of Business Administration) 2005, Vaasan yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus. Silloin selvisi, että esimiestehtävät tarjoavat vielä kiinnostavamman haasteen ja mahdollisuuden vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan
”Kun kirkon jäsenmäärä jatkuvasti laskee, myös verotulot putoavat. ”Paras palkinto oli aina lopputulos. Kunnossapidolla puolestaan varmistimme laitteiden ja prosessien toimivuuden”, Marjamaa kuvailee. Ei seurakunnallinen sektori siitä paljon eroa.” Tavoitteita hän asettaa itselleen säännöllisesti myös nykyisessä työssään. Etualalla kisan voittanut DDR:n Marlies Göhr. Yhden kohokohdan muodostavat toki arvokilpailut, etenkin kahdet olympiakisat. ”Olinhan minä tehnyt monta vuotta töitä kuntasektorilla. Täytyy tosin tunnustaa, että kilpailijana sitä kulkee aika lailla laput silmillä ja keskittyy vain olennaiseen eli omaan suoritukseen. Kisakylässä asutaan aika umpiossa eikä muuta ympäristöä ehdi paljon vilkuilla.” Moskovassa kilpailemisen suomalaisnainen joutui harmikseen jättämään kesken. Helsingin vuoden 1983 MM-kisoissa sujui paremmin. Eikä tahtonut jäädä aikaa edes liikunnalle.” Tätä nykyä Marjamaa toimii Kokkolan seurakuntayhtymän hallintojohtajana. Mitaleita tai mestaruuksia ne eivät ole, vaikka niitäkin totisesti riittää, kotimaisista ja kansainvälisistä kilpailuista kymmenittäin. Sen näkeminen tuntui joka kerran yhtä hienolta.” Positiivisen kautta tavoitteeseen Helinä Marjamaan parhaat palkinnot urheiluvuosilta ovat muuta kuin äkkiseltään luulisi. ”Los Angelesin olympialaisissa 1984 sitten putosin finaalista sadasosalla. Laboratoriosektorilla kartoitimme esimerkiksi sitä, millaisia laboratorioja tuotetutkimuksia yritysten kannattaisi tehdä ja kuinka hoitaa ja tehostaa laaduntarkkailua. ”Hyppäsin siis ihan uudelle sektorille”, myöntää Marjamaa, jota alan ja toimenkuvan vaihdos ei kuitenkaan pelottanut. ”Opettelen parhaillaan mindfulnesstekniikkaa, jossa on hyvin paljon samaa kuin aikoinani itse keksimissäni mielikuvaharjoitteissa. Erityisesti NeuvostoMoskovassa vuonna 1980 kaikki oli kirjaimellisesti suurta ja mahtavaa. Mutta oloihin nähden pärjäsin mielestäni hyvin. Olen jo pitänyt luentojakin itsensä johtamisesta ja siitä, kuinka oppia elämään tässä ja nyt.” Tässä ja nyt entinen huippu-urheilija itse ehtii taas kuntoilemaan, hiihtämään ja lenkkeilemään. Jos kököttää ratissa 45 000 kilometriä vuodessa, se käy kunnon päälle. Tästä on ollut äärettömän paljon apua työuralla ja ihan koko elämässä.” Helinä Marjamaan (taaimmaisena) juoksu-uran kohokohtia oli vuoden 1983 MMkotikisojen sadan metrin finaali, josta oli tuloksena erinomainen kuudes sija. Se tarkoittaa, että ylimääräisistä kiinteistöistä on luovuttava, meillä ehkä yhdestä kirkkorakennuksesta ja yhdestä leirikeskuksesta.” Myös seurakuntajohtajana Marjamaa tekee työmatkoja mutta selvästi aiempaa vähemmän. ”Ruokin koko ajan onnistumisen tunnetta ja treenasin sillä lailla psyykettäni. Myönteinen suhtautuminen vie kuinka pitkälle vain.” ”Kannattaa elää tässä ja nyt” Vuonna 2015 Helinä Marjamaa luopui – monen yllätykseksi – Maintpartnerin ”unelmatyöstään”. 10 KEMIA 1/2019 ”Oli ihan mahtavaa päästä tekemään yhteistyötä teollisuuden kanssa. ”Olivathan ne puitteet hurjat. ”No kun siinä oli yksi huono puoli: jatkuva autossa istuminen. Yksi niistä on seurakuntayhtymän kiinteistömassan vähentäminen. Hän oli jo edennyt sadan metrin alkueristä välierään, kun jalkavamma pakotti luopumaan leikistä ennen starttia. ”Joka syksy käyn myös Lapissa vaeltamassa.” Erityisen mieleistä on yhteisen ajan viettäminen ensimmäisen lapsenlapsen kanssa. Marjamaa pinnisti välierästä finaaliin yhden sadasosasekunnin turvin. Loppukilpailussa hän oli komeasti kuudes. ”Tiedän, että kun tekee tarpeeksi töitä, niin väistämättä lopulta onnistuu. ”Parasta oli oppia se, että jokainen harjoitus vie lähemmäs tavoitetta. Le ht ik uv a ”Kun tekee tarpeeksi töitä, väistämättä lopulta onnistuu.” Urheilu-uralta on peräisin myös Marjamaan asenne, jonka mukaan hän toimii yhä. ”Viisivuotias pieni mies on koko perheen silmäterä.”. Opin myös, kuinka asetetaan välitavoitteita ja lopputavoitteita ja kuinka niihin päästään”, Marjamaa sanoo ja kertoo ajatelleensa tietoisesti pelkästään positiivisen kautta. Näin vuorokaudessa riittää tunteja muuhunkin, esimerkiksi hyvinvointivalmentajaksi opiskelemiseen. Plus 35 astetta on minulle rankka lämpötila, ja siellä kisattiin joka päivä kuumimpaan aikaan.” Mutta se paras ja tärkein palkinto
Prosessitekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Prosessitekniikka, diplomi-insinööri (2 v) •Koulutuksessayhdistyykemiantekniikka,automaatio jaympäristönhyvinvointi;keskiössäpuhtaammanja kestävämmäntuotannonsuunnittelujakehittäminen. Ympäristötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) Ympäristötekniikka, diplomi-insinööri (2 v) •Koulutussisältääympäristönhyvinvointiin,kestävään kehitykseenjakiertotalouteenliittyviäopintoja. Timo Fabritius Kuituja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö: prof. •Voitsisällyttäätutkintoosiluonnontieteellisiäjateknillisiä aineita. • Koulutus antaa sinulle erinomaiset urakehitysmahdollisuudet esimerkiksiprosessi-jatuotannonsuunnittelijana,tutkijanatai kehitysinsinöörinä. • 370 työntekijää, 12 tutkimusyksikköä, 38 professoria. Tutkinto-ohjelmat Kemia, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v) Kemia, filosofian maisteri (2 v) •Koulutuksessayhdistyyluontevastivahvakemianosaaminen ympäristön hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemoihin. •Lisäopintojavoitottaakaivos-jarikastustekniikasta, tuotantotaloudesta, ympäristötekniikasta tai kemiasta. Jouni Pursiainen Kemiallisen prosessitekniikan tutkimusyksikkö: prof. Kemia ja kemiantekniikka teknillisen tiedekunnan tutkimuksessa Ympäristöja kemiantekniikan tutkimusyksikkö: prof. • Teollisuuden ympäristötekniikka antaa sinulle vahvan asiantuntijuudenympäristöhaasteisiin,päästöjenminimoimiseenja hallintaansekätaitojasuunnitellajakehittääteollistatoimintaa kohtipuhtaampaahuomista. Juha Tanskanen Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö: prof. •Maisteriopinnoissasyvennytanalyyttiseen,epäorgaaniseen, fysikaaliseen,orgaaniseentaisoveltavaankemiaan. Mirja Illikainen, apul.prof. • Lisäopintomahdollisuudet yhdyskuntatekniikasta, arkkitehtuurista tai kemiasta. Henrikki Liimatainen Tervetuloa luomaan aurinkoista tulevaisuutta kanssamme! Dekaani Riitta Keiski Ympäristöja prosessitekniikan tutkinto-ohjelmavastaava Jukka Hiltunen Koulutusdekaani Juha Tanskanen Kemian tutkinto-ohjelmavastaava Matti Niemelä Hakusivut: www.oulu.fi/yliopisto/hakijalle/ Teknillisen tiedekunnan sivut: www.oulu.fi/ttk/. Kemiaa ja kemiantekniikkaa arktisella asenteella Chemistry and Chemical Engineering with Arctic Attitude Teknillinen tiedekunta • Keskiössä kestävät materiaalit ja prosessit, joissa kemian, kemiantekniikan ja ympäristötekniikan opetus ja tutkimus avainasemassa. Risto Laitinen, prof. • Diplomi-insinööriopinnoissa voit syventyä myös prosessimetallurgiaan,automaatioonjabioprosessitekniikkaan. • Koulutus johtaa sinut kiinnostaville urapoluille: ympäristöinsinööriksi,kestävyys-jaenergia-asiantuntijaksi,hydrologiksi tai ympäristötarkastajaksi. •Kemiantekniikassaopitprosessisuunnitteluatehokkaiden, puhtaidenjakestävientuotantoprosessiensuunnittelemiseksi eri teollisuudenaloilla. Paavo Perämäki, prof. Ulla Lassi, prof. •Tutkinto-ohjelmastavalmistuuasiantuntijoita,tutkijoitaja aineenopettajiapääaineenaankemia. •Diplomi-insinööriopinnoissavoitsyventyämyösenergiajärjestelmiin sekä vesija ympäristötekniikkaan. Riitta Keiski Kestävän kemian tutkimusyksikkö: prof
Projekti on kesken, tervetuloa! Jaakko Turkka jaakko.turkka@helsinki.fi 12 Jaa na He rra nen Jaakko Turkka on Helsingin yliopiston kemian laitoksen tohtorikoulutettava, joka tutkii muun muassa draamaa kemian opetuksessa.. Tutkimustieto puoltaa myös tieteen pehmeän, inhimillisen puolen nostamista esiin. Haluamme tehdä sitä, mitä hyvät tyypit tekevät, ja niitähän kemisteistä tunnetusti löytyy. VOITAISIINKO SIIS kovuuden sijaan puhua kemiasta ihmisten tekemänä tieteenä. Kysymysten esittäminen on erityisen luontevaa kemiassa, jonka monet tutkimuskohteet nivoutuvat keskeisiin henkilökohtaisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin, kuten terveyteen tai ilmastonmuutokseen. Mitä paremmin yhteiskunnalla bruttokansantuotteella tarkasteltuna menee, sitä vähemmän kiinnostavat luonnontieteelliset urat. En tunne ainuttakaan kemistiä, joka olisi objektiiviseksi kovettunut, rationaalinen kone. Nuoret haluavat muuttaa maailmaa. Kiinnostukseen laskuun on monia syitä, joista yksi liittyy siihen, että kemian sanotaan olevan kova tiede. Niitä löytyy myös uusista opetusmenetelmistä, kuten draamasta, jonka avulla voidaan turvallisesti kuvitella ja kokea, millaista on ajatella kuin kemisti. On havaittu, että lahjakkaita luonnontieteiden opiskelijoita kiinnostavat moraaliset ja eettiset kysymykset. Niitä löytyy kemian humanistisesta puolesta, tieteen tekemisen prosessista ja tieteen etiikasta. Roolimallit ja samaistumisen kohteet ovat tutkitusti isossa osassa, kun nuori valitsee tulevaa ammattiaan. Pohjaa kovuudelta murentaa myös se, että tieteellinen tieto on keskeneräinen projekti. Kovuuden alleviivaaminen nostaa kemian statusta, sillä kova tieto kuulostaa varmalta, neutraalilta ja selkeältä. Tutkijankin työhön vaikuttaa tämän yksilöllinen ymmärrys käsitteistä, päivittäin vaihtuvat fiilikset ja pitemmällä aikavälillä muun muassa yhteiskunnallisten ongelmien kirjo ja valtion harjoittama tiedepolitiikka. Tiedeyhteisön laaja tuki kertoo tutkimustulosten yleisestä luotettavuudesta ja tulosten perusteella tehtyjen johtopäätösten mielekkyydestä. Kemian ja ihmisyyden yhteys korostuu entisestään aiheisiin liittyvissä valinnoissa, joita ei tutkitusti ohjaa pelkkä tieteellinen tieto vaan myös tunteet ja arvot. TULEVIEN KEMIAN OSAAJIEN takia tarvitsemme kovuuden tilalle innostavampia mielikuvia tieteenalastamme. Epävarmassa ja monimutkaisessa maailmassa tällaiselle tiedolle on epäilemättä tilausta, mutta samalla voi syntyä myös vääriä käsityksiä. Uutta tietoa syntyy 1 500 tieteellisen paperin verran päivittäin, ja vanhatkin tieteelliset paradigmat voidaan tarvittaessa muuttaa. PUHE KOVUUDESTA ei ole koko totuus, sillä tiedettä tekevät ihmiset. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että tulevaisuuden osaajat löytyvät Suomesta. Tämä ei tarkoita, että tutkimukset olisivat mielipiteitä. Kun painotetaan kemian kovuutta, syntyy kuva muuttumattomasta tieteestä, mikä on nuoren näkökulmasta epäkiinnostavaa. 12 KEMIA 1/2019 TÄTÄ MIELTÄ KEMIAN OSAAJIA TARVITAAN ratkaisemaan tulevaisuuden globaaleja haasteita. Kemistit edustavat kirjavaa joukkoa erilaisia arvomaailmoja ja ajattelutapoja. Tutkijoiden moninaisuudesta kertominen voisi lisätä kemian alan koulutuksen houkuttelevuutta. Kova tiede voi vaikuttaa tylsältä, valmiilta paketilta. Kemia on hyvien tyyppien tiede Tämä voi johtaa siihen, että luovat ja idearikkaat nuoret hakeutuvat muille aloille. On myös tärkeää välittää nuorille tulevaisuuden kemisteille se, mitä tällä hetkellä tutkitaan ja mitä ei vielä tiedetä
Kemian opettajaksi . Opinnot valmistavat sinua asiantuntijatyöhön esimerkiksi yritysten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten palvelukseen sekä sairaala-, elintarvikeja ympäristölaboratorioihin sekä ympäristövalvonnan tehtäviin. – 3.4.2019 VASTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN OPISKELEMALLA KEMIAA Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteinen ja laajaalai nen opetus mahdollistaa erilaiset urapolut. Kemistiksi . YHTEISHAKU / 20.3. jyu.fi/kemia. MEILLÄ VOIT OPISKELLA . Valmistuttuasi ymmärrät molekyylien maailmaa ja osaat hyödyntää sitä ihmisen hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämiseksi. Nanotiedettä MUISTA HAKEA
14 KEMIA 1/2019 Itä-Suomen yliopisto ”Mikä tahansa menetelmä, jossa opiskelija saadaan tekemään töitä oppimisensa eteen, tuottaa parempaa oppimisvastetta kuin perinteinen luento”, sanoo yliopistonlehtori Tapio Nevalainen.
Melkein mikä tahansa menetelmä, jossa opiskelija saadaan tekemään töitä oppimisensa eteen, tuottaa parempaa oppimisvastetta kuin perinteinen luento.” Tapio Nevalainen soveltaa käänteistä opetusmenetelmää vetämällään Kemian perusteet 2 -kurssilla, jonka aiheena on orgaaninen kemia. ”He havaitsivat pian, että opettajajohtoisesta opetuksesta ja perinteisestä luennointitavasta luopumalla saavutettiin huomattavia etuja”, kertoo yliopistonlehtori Tapio Nevalainen Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselta. Sisko Loikkanen Flippaus eli käänteinen opetus sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna 2007, kun coloradolaiset kemianopettajat Jon Bergmann ja Aron Sams ryhtyivät korvaamaan luentoja nettivideoilla. Se vaikutti kuitenkin tehottomalta tavalta opettaa kemiaa. Metodi toimii niin, että opiskelijat katsovat opetusvideot ja tekevät ennakkotehtävät verkossa ennen oppituntia. Oppitunnin aikana käymme ne läpi ja teemme muitakin harjoituksia.” Opetuksen kehittäminen kiinnostaa Tapio Nevalainen kertoo olleensa aina kiinnostunut opetuksen kehittämisestä. Näin oppimisesta tulee yhteisöllistä. 15 1/2019 KEMIA Hei, me flipataan Suomalaisiin yliopistoihin on rantautumassa kiinnostava opetusmenetelmä, flippaus. Myös vanhaan tapaan luennoiminen on hänelle toki tuttua. ”Tällä kurssilla opiskelijat palauttavat kotitehtävät ennen kontaktiopetusta. ”Videoluennon voi katsoa missä haluaa ja milloin haluaa. Hän antaa opiskelijoille myös kotitehtäviä, joita nämä ratkovat neljän, viiden hengen ryhmissä. Sen voi pysäyttää ja tehdä välillä muistiinpanoja. Niissä pidemmälle edenneet opettavat muita. ”Jo muutaman minuutin vertaiskeskustelu selkeyttää opittavan asian suurelle osalle kurssilaisista”, Nevalainen kertoo. Jos näin ei ole, asiaa jatkokäsitellään pareittain tai pienryhmissä keskustellen. Oppimateriaalina ovat oppikirja ja netin videopalvelusta Youtubesta löytyvät videot. ”Flippaus ei ole ainoa tapa parantaa oppimistuloksia. Vuorovaikutus yleisön kanssa oli vähäistä. Käänteinen tapa oppia aktivoi kemian opiskelijat uudella tavalla. Vertaisohjausvaiheen jälkeen tehtävään vastataan uudelleen. Hei, me flipataan. Seuraavaan aiheeseen siirrytään vasta, kun opiskelijat hallitsevat edellisen. ”Esitän siis opiskelijoille kysymyksiä ja annan tehtäviä etukäteen. Flipped learning -käsitteen oppi-isänä voidaan pitää Harvardin yliopiston fysiikan opettajaa Eric Mazuria. Vertaisohjauksessa opiskelijat työskentelevät yhdessä ja oppivat toinen toiseltaan. Hän on suorittanut muun muassa yliopistopedagogisen PD-tutkinnon. Kommunikoinnin välineenä käytetään Learning Catalytics -sovellusta, interaktiivista opiskelijoiden aktivointija palautetyökalua. Kurssia käy parisataa farmasian ja terveystieteiden opiskelijaa. Hän aloitti jo 1990-luvulla vertaisohjaukseen (peer instruction) perustuvan metodin, johon flippaus läheisesti liittyy. Luennon voi katsoa ja kuunnella useita kertoja, ja vaikeaan kohtaan voi palata uudestaan”, Nevalainen listaa menetelmän hyviä puolia. He vastaavat niihin sähköisesti vaikkapa älypuhelimillaan”, lehtori kuvailee. Nevalainen käyttää flippausta myös syventävällä Orgaaninen kemia 2 -opintojaksolla, johon osallistuu 10–15 opiskelijaa
Jotkut opiskelevat asiat vasta tenttiin. Itse hän siirtyi flippaamaan keväällä 2015 löydettyään netistä amerikkalaisen kouluttajan Salman Khanin tekemät opetusvideot. Oikealla opettajan näkymä vastausten histogrammeista. Sisko Loikkanen Ei paluuta entiseen ”Opiskelijat harvoin kysyivät luennolla mitään. Nevalainen uskoo, etteivät flippaamista kokeilleet opettajat enää palaa perinteiseen luento-opetukseen. Mutta omien sijaan voi käyttää muiden tekemiä videoita ja muitakin materiaaleja”, Nevalainen rohkaisee empijöitä. Round 2: vertaiskeskustelua seuranneet vastaukset, joissa havaitaan siirtymä kohti oikeaa vaihtoehtoa D. ”Khan havainnollistaa niissä erittäin hyvin kemian käsitteitä piirtämällä ja samalla selittämällä asioita.” Suomalaislehtori tajusi heti, että samanlaisia videoita voisi kuvata täälläkin, ja ryhtyi saman tien tuumasta toimeen. ”Hankkeessa opettajat saivat käänteisen opetuksen koulutusta ja parempia valmiuksia opiskelijalähtöisten ja oppijakeskeisten opetusmenetelmien käyttämiseen”, Nevalainen kertoo. Vihreät täplät ovat oikeissa kohdissa, punaiset väärissä. Learning Catalytics -tehtävä, jossa opiskelijan pitää tehdä merkintä oikeaan kohtaan molekyylia. Luennolla käsiteltävät kysymykset hän laati netissä toimivalla ilmaisella Socrative-sovelluksella. Nevalainen kertoo huomanneensa, että muissa maissa opiskelijoita aktivoidaan enemmän kuin Suomessa. ”Opettajat yleensäkin tuntuvat olevan kiinnostuneita menetelmästä, mutta kaikki eivät ehkä uskalla siirtyä siihen sen vaatiman suuren työmäärän vuoksi.” ”Työtähän flippaus teettää enemmän kuin tavallinen luento ja lopputentti -opetus, etenkin jos opetusvideot toteuttaa itse. Learning Catalytics luo luokasta kartan, jossa näkyvät opiskelijoiden vastaukset, ja muodostaa niiden perusteella pareja tai ryhmiä lähettämällä opiskelijalle viestejä, esimerkiksi ”Turn to your left and talk to Pekka”. Myös Tapio Nevalainen on osallistunut projektiin, vaikka oli itse ehtinyt aloittaa flippaamisen jo aiemmin. Round 1: opiskelijat ovat vastanneet itsenäisesti. Ja jos minä kysyin, vastauksia ei juuri irronnut.” Perinteisessä opetuksessa opiskelijat tuntuvat myös oppivan ja ymmärtävän asiat vasta jälkeenpäin muistiinpanoja lukiessaan. Opettajille on tuotettu myös flippausta tukevaa materiaalia. Unoccupied Not yet responded Correct Incorrect Varsinkin Yhdysvalloissa käänteisestä menetelmästä on tullut suosittu kemian opetuksessa. Hanke on osa laajempaa, opetusministeriön rahoittamaa ja Turun yliopiston koordinoimaa yliopisto-opettajien koulutusohjelmaa. Kaikkiaan mukana on satakunta Itä-Suomen yliopiston opettajaa. Työhön tarvittavat ohjelmat ja laitteet hän hankki yliopiston oppimisympäristöjen kehittämisrahalla. Hankinnat eivät olleet kalliita. 16 KEMIA 1/2019 Itä-Suomen yliopistossa käynnistyi syksyllä 2015 Flipped Learning -pilottihanke, jossa kehitetään yliopistossa opettavien digipedagogisia taitoja. Aikaa videoluentojen koostaminen sen sijaan vaatii.. Oikealla opettajan näkymässä yhteenveto vastauksista. Jatkuu sivulla 18 Tehtävä, jossa opiskelijan pitää valita oikea vaihtoehto
”Meitä olisi pitänyt infota enemmän esimerkiksi siitä, mitkä osiot kirjasta pitäisi lukea ennen kutakin ryhmätapaamista. Muiden asiantuntijaryhmissä opettelemat aiheet jäivät hatarammalle pohjalle, vaikka parit ne meille suullisesti esittelivätkin.” Viita toivoo, että näitä osa-alueita olisi käyty läpi vielä kurssilla. ”Vaikka aihe olisi kuinka kiinnostava, siihen on vaikea syventyä täysin pelkästään kuuntelemalla kolme varttia, kun luennoitsija siitä puhuu”, Saksanen sanoo. ”Aihealue, jonka opiskeluun oman parinsa kanssa käytti tunnin, painui erittäin hyvin mieleen. Sen sijaan opiskelijat tekivät ennakkotehtäviä tapaamisia varten. M at ia s Te rv o. Vaikka hän kokee oppineensa kurssin asiat hyvin, hän suosittelee myös lopputentin pitämistä. Hapuilu on kyllä ymmärrettävää, olihan kyseessä ensikokeilu.” Lisäksi Saksanen kertoo opitun osittaisesta epätasapainosta. Ryhmätapaamiset organisoi yliopisto, ja niissä olivat paikalla ryhmien vetäjät. ”Pakko tunnustaa, että lopputentti on omalla ja monen muunkin opiskelijan kohdalla usein vahvempi motivaattori opiskella asiat huolella kuin sisäinen motivaatio.” Hilkka Vähänen ”Lisää tällaisia kursseja” Jyväskylän yliopiston opiskelija Joose Saksanen on juuri suorittanut kemian peruskurssin, joka järjestettiin ensi kertaa ryhmäopiskeluna. ”Kun opettelee perusteet etukäteen, tunnilla on enemmän aikaa käydä läpi niitä asioita, joiden ymmärtämisessä tarvitsee apua.” Viita kiittelee etenkin sitä, että uudet opetusmenetelmät painottavat ryhmätyötä. ”Tapaamisissa jakauduimme pareiksi opettelemaan tiettyä aihealuetta, jonka sitten opetimme edelleen muille ryhmäläisille.” Kurssin järjestelyjä voisi hänestä vielä hioa. Julius Viita on ryhtynyt opettelemaan perustiedot etukäteen kaikilla kursseilla. Tehtävien vaikeustaso vaihteli, mutta Viidan arvion mukaan kurssi kaikkiaan ei ollut sen raskaampi kuin luennointiin pohjautuva. ”Kurssi sisälsi enemmän osallistumista pienryhmätyöskentelyyn kuin muut kurssit, mikä oli erittäin hyvä.” Ryhmässä työskentelystä on hänen mielestään aina enemmän hyötyä kuin haittaa. Ryhmässä tulee esiin monia näkökulmia, ja ongelmakohtien ratkaiseminen helpottuu. ”Toivottavasti tällaisia kursseja pidetään ja niitä kehitetään jatkossakin.” Hilkka Vähänen A nn i Va ld en ”Uudentyyppisen kurssin työmäärä oli sopiva ja vastasi siitä saatuja opintopisteitä”, Joose Saksanen sanoo. ”Pidin siitä, sillä näin sai olla itse aktiivinen.” Kurssin alkupuolella luentoja ei ollut juuri lainkaan. 17 1/2019 KEMIA ”Pääsee tehokkaasti kiinni aiheeseen” Itä-Suomen yliopistossa farmasiaa opiskeleva Julius Viita kävi syksyllä Kemian perusteet 2 -kurssin, joka toteutettiin käänteisen opetuksen periaatteella. ”Yksin tehdessä sitä juuttuu helposti omaan tapaansa hahmottaa, ja tehtävän kanssa voi jäädä jumiin.” Kehitysehdotuskin Viidalla on. ”Orgaanista kemiaa on käyty sen verran läpi jo lukiossa, että itsenäisen materiaaleihin tutustumisen ja tehtävien tekemisen ei uskoisi olleen kenellekään liian suuri haaste.” Hänestä on muutenkin järkevää valmistautua luennoille, on kyseessä flippaus tai ei. Viita mieltyi menetelmään heti. Kokonaisuutena hän on uuteen menetelmään silti tyytyväinen. ”Ennakkotehtäviä tehdessään pääsi aiheeseen tehokkaasti kiinni jo ennen luentoa”, hän sanoo. Itse oppiminen perustui opiskelijoiden omaan ja yhteiseen tekemiseen. Ryhmätyöskentely oli hänestä mainio kokemus ja perinteiseen luennointiin verrattuna ”miellyttävämpi tapa oppia”
Se ilahduttaa, sillä kolme vuotta sitten naristiin vielä kurssin vaatimasta ponnistuksesta.” Myös teknologian yleistyminen on tukenut flippaamisen voittokulkua. ”Ryhmätyöskentely vaatii vielä kehittämistä niin, että saadaan kaikki ottamaan vastuuta ja osallistumaan ryhmän toimintaan.” Jyväskylässä lupaava ensikokeilu Myös Jyväskylän yliopistossa on innostuttu opettamisen uusista tuulista. Hän tosin olettaa, että ryhmätyöskentelyn valitsivat ne opiskelijat, jotka suhtautuivat siihen myönteisesti jo ennakkoon. Mahdollisesti mukaan valikoituivat myös tyypiltään ulospäin suuntautuneet persoonat. ”Hyviä videoita löytyy Youtubestakin. 18 KEMIA 1/2019 sesta vaan menetelmästä, jossa perinteiset luennot korvattiin opiskelulla pienryhmissä. Ryhmäopiskelun valitsi liki sata opiskelijaa. Yhdessä yliopistonopettajien Satu Mustalahden ja Ari Kiviniemen kanssa Ahokas sovelsi yhteistoiminnallista ryhmäopiskelua kemian peruskurssilla, jolla opetettiin fysikaalista ja liuoskemiaa ja käytiin läpi laskutehtäviä. Käänteisellä opetusmenetelmällä prosentti nousi 95:een.” Tulokseen vaikutti osin se, että oppimistehtävistä oli mahdollisuus saada lisäpisteitä. Aiempaan verrattuna sen arvostelussa kasvatettiin kurssin aikaisen työskentelyn osuutta. Tämä onnistuu antamalla heille tehtäviä, joiden on oltava tunnille tultaessa valmiina. Se sopii hyvin piirtämistehtäviinkin. Ryhmävaihtoehdon valinneet allekirjoittivat ennen kurssin alkua ryhmäopiskelun säännöt ja sitoutuivat näin tiettyihin toimintatapoihin ja toisten huomioimiseen ryhmissä. Vastuu kotitehtävistä kaatuu aktiivisimmille. Välttämätöntä se ei olisi ollut. Opiskelijat saivat kurssin suorittamiseen kaksi vaihtoehtoa, ryhmätai itseopiskelun. ”Opiskelijoiden pysyvät kotiryhmät jaettiin asiantuntijaryhmiksi, joissa opiskeltiin eri teemoja. ”Olimme pohtineet jo pitkään, osallistaisiko jokin uusi opetusmenetelmä opiskelijoita enemmän kuin perinteinen luento-opetus”, taustoittaa kemian yliopistonlehtori Jussi Ahokas. Nyt jokaisella on kameralla varustettu älykännykkä tai muu mobiililaite.” Yksi asia hieman hiertää yhä. Otimme huomioon myös muun muassa tehtäviin kuluvan ajan”, Ahokas kertoo. ”Läpäisyprosentti oli varsin hyvä”, Ahokas kertoo. Myös perinteiset kirjat ja luentomonisteet kelpaavat käytettäviksi.” Olennaista on hänen mukaansa sen varmistaminen, että opiskelijat todella perehtyvät materiaaliin ja katsovat videoluennot etukäteen ennen kontaktiopetusta. Mukana olleet opettajat saivat puolestaan perehdytyksen ryhmäopiskelun ilmiöihin ja vuorovaikutustilanteisiin. Silmän ja käden pitää tehdä yhteistyötä.” Nevalainen vaihtoi Socrative-sovelluksen nykyään hyödyntämäänsä Learning Catalytics -ohjelmaan juuri siksi, että jälkimmäinen on työkaluna monipuolisempi. Suurilla massakursseilla on hänen mielestään hyvä käyttää myös jonkinlaista kyselytai äänestyssovellusta. Yliopisto on mukana opetusministeriön OHO-ohjelmassa, jonka osana se toteutti vuonna 2018 kuusi erilaista kehityshanketta, yhden niistä kemian laitoksessa. Isoistakin molekyyleista on osattava hahmottaa reaktiiviset kohdat ja funktionaaliset ryhmät, joissa kemialliset reaktiot tapahtuvat. Se aktivoi opiskelijoita ja lisää vuorovaikutusta entisestään. ”Opiskelijat sitoutuvat paremmin, kun he tekevät tehtävät etukäteen. ”Alkuun oli ongelmana se, ettei kaikilla ollut laitetta, jolla vastata kysymyksiin. Tämän innostamana hän luopui viime syksynä lopputentistäkin, ja kurssi arvioitiin pelkästään oppimistehtävien perusteella. ”Opiskelijan on tärkeää oppia piirtämään näitä rakenteita, reaktioita ja mekanismeja paperille. Kun asiantuntijaryhmissä opiskelleet palasivat kotiryhmiinsä, he toivat mukanaan asiantuntijuutensa. Oppimateriaaleina kurssilla hyödynnettiin samoja oppikirjoja ja tehtäviä kuin aiemminkin. Perinteiseen luentomenetelmään verrattuna flippaus on osoittautunut erittäin tepsiväksi metodiksi. Ajatuksena oli näin vahvistaa opiskelijan tunnetta siitä, että hänellä on osaamista ja tietoa, josta ryhmä hyötyy.” Mahdollistaa välittömän tuen Kurssi päättyi vuoden lopussa. ”Nyt syksyllä lähes kaikki opiskelijat pitivät työmäärääkin sopivana. ”Sitä emme ole vielä ehtineet analysoida, ketkä hyötyivät ryhmämenetelmästä eniten, eikä meillä myöskään ole kokonaiskuvaa siitä, kuinka menetelmä sopii erityyppisille oppijoille.” Opettajat olivat kokeiluun tyytyväisiä, kuten tähän mennessä tulleen paenintään 10 prosenttia kokonaisarvosanasta. Ne muodostivat kuitenkin. Osa opiskelijoista on kokenut, että jotkut opiskelevat toisten siivellä eivätkä tee osuuttaan ryhmässä. Tulokset puhuvat puolestaan Tapio Nevalainen on tehnyt käyttämänsä videoluennot itse. Uutta olivat uudenlaiset ”kotiryhmät”. Samalla opettaja saa palautetta, jonka hän voi puolestaan ottaa huomioon kontaktiopetuksessa.” Nevalainen laatii tehtävät Moodlen tenttityökalulla. Kurssin aikana opettajat rakensivat opiskelijoille ryhmäoppimiseen sopivat tehtäväpaketit jokaista tapaamiskertaa varten. Ahokkaan vetämässä Henkilökemian reaktioita -hankkeessa kokeiltiin luento-opetuksen korvaamista aktiivisuutta korostavalla ryhmäopiskelulla. Opiskelijoiden asenteet flippaukseen ovat muuttuneet koko ajan myönteisemmiksi. ”Tehtävät laadittiin ryhmäopiskelua ja oppilaiden aktiivista osallistumista tukeviksi. Nevalainen havaitsi, että kurssin aikana erinomaisia pisteitä tehtävistä saaneet opiskelijat menestyivät erinomaisesti myös lopputentissä. ”Vuonna 2013, kun vielä luennoin perinteisesti, lopputentin läpäisi 68 prosenttia opiskelijoista. Kyse ei ollut suoranaisesta flippauk”Yhden 15 minuutin mittaisen videoluennon tallentaminen valmisteluineen ja editointeineen vie keskimäärin tunnin, pari.” Orgaanista kemiaa opitaan visualisoimalla molekyylirakenteita ja niiden osia
Tiiviit kontaktirupeamat ovat Kokon mukaan huomattavan tehokkaita, kun opetukseen liittyy ennakko-ohjeistus ja ennakkoperehtymistä. Soraääniäkin on kuulunut. sisko.loikkanen@gmail.com Jyväskylän yliopiston kemian lehtorit Ari Kiviniemi, Satu Mustalahti ja Jussi Ahokas ovat tyytyväisiä ryhmäopiskelun tuloksiin. Hänen mielestään ryhmämenetelmästä koituu monenlaisia etuja opettajalle. Vastedes kurssia kehitetään yhä enemmän kohti käänteistä oppimista. ”Meillä opiskelijat ovat perehtyneet opetettavaan aineistoon ennen luokkahuonetilannetta jo varsin pitkään. Jy vä sk yl än yl io pi st o. Iso osa kurssilaisista katsoi saaneensa ryhmäopiskelusta hyötyä. Flippaamisen on osaltaan mahdollistanut teknologian kehittyminen, joka on tuonut mukanaan monenlaisia digitaalisia välineitä. 19 1/2019 KEMIA lautteen mukaan myös monet opiskelijat. ”Lähes kaikki ryhmätyöskentelyn valinneet kuitenkin suorittivat kurssin ryhmäopiskeluna loppuun saakka”, Ahokas huomauttaa. Käänteisen luokkahuoneen menetelmä on laajassa käytössä läpi koko HaagaHelian tarjonnan”, Kokko kuvailee. ”Flippaus syventää oppilaan osaamista, lisää opiskelun vaikuttavuutta ja korostaa opiskelijan omaa roolia ja vastuuta oppimisesta”, Kokko tiivistää. ”Opettaja esimerkiksi näkee ryhmiä seuraamalla heti, mikä on opiskelijoille vaikeaa, ja voi näin ollen antaa heille välitöntä tukea.” Ryhmätyöskentely itsessään sujui Ahokkaan mukaan pääosin hyvin. ”Jatkamme kohti käänteistä opetusta”, kolmikko kertoo. Osa opiskelijoista kritisoi kurssia eikä pitänyt sen toteutustapaa mielekkäänä. Omien, erittäin hyvien kokemustensa pohjalta hän uskaltaa sanoa, että flippauksen pitäisi kuulua jokaisen ammattitaitoisen opettajan työkalupakkiin. ”Parannettavaa on sen sijaan tehtävien sisällöissä sekä opiskelijoiden ennakkovalmistautumisessa ja ohjeistamisessa.” Ahokas korostaa tärkeää pedagogista periaatetta. ”Lähtökohtamme on, että opiskelijat erilaisin taustoin voivat toimia yhdessä niin, ettei muodostu tilanteita, joissa parhaat tekevät ja muut vain seuraavat sivusta.” Jyväskylän kokeilu on saamassa jatkoa. ”Käytämme suunnittelussa hyväksi nyt kertyneitä kokemuksia yhteistoiminnallisesta ryhmäopiskelusta.” Joka opettajan työkalupakkiin Käänteinen opetus tunnetaan myös ammattikorkeakouluissa, vaikka flippaus terminä on tullut muotiin vasta hiljattain, kertoo Haaga-Helian ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. He myös pitivät ryhmässä oppimista parempana kuin perinteistä luentoa
Sitä ennen on edessä vuosikymmenten tutkimustyö. Hävikkiä vastustavien kiertojen vaihe optimoi materiaalien kierrot takaisin teollisuuden uusioraaka-aineiksi. Se perustuu siihen, että jäljitettäviä eivät ole ainoastaan tuotteet ja komponentit, vaan myös materiaaleihin saadaan informaatiota sisältäviä tai kommunikoivia elementtejä. Materiaalin pinnalla, sisällä tai jopa molekyylitasolla voi olla jokin tietoa säilövä ja välittävä tunnistin. Samalla hillitään ilmaston lämpenemistä. Toinen vaihe on materiaalien täysi hallinta. Kun ihminen pystyy valjastamaan loppumattoman energialähteen eli auringon, ilmakehää voidaan alkaa käyttää raaka-ainevarantona. Tunnistimia kannattaisi sijoittaa etenkin kriittisiin ja arvokkaisiin materiaaleihin, joita voitaisiin tuottaa myös synteettisesti. PuhVTT visioi Kvanttihypyn kiertotalouteen dasta vettä saadaan jätevesistä tai suoraan ilmasta keskellä Saharaa”, kuvailee johtava tutkija Raija Lantto. Ilman hiilidioksidista kasvatetaan solumassaa jo nyt. Näin sanotaan VTT:n tuoreessa visiopaperissa Going beyond a circular economy. VTT:n kasvibiotekniikan tutkijoiden visio kotikeittiöiden marjakasvattamosta sopii etenkin maailman suurkaupunkeihin.. Tulevaisuuden biojalostamoissa mikrobit tuottavat erikoisselluloosaa ja muita korkealaatuisia materiaaleja selluloosasta, ligniinistä, tuhkasta ja jopa päästöistä. Kun arvo seuraa materiaalia, syntyy bisnesmalleja, jotka eivät hyödytä ainoastaan materiaalin omistajaa vaan myös yhteiskuntaa, sillä materiaali kannattaa pitää kierrossa. Jossakin vaiheessa biomassan kasvu ja hiilidioksidin talteenotto ja käyttö muodostuvat päästöjä suuremmiksi, jolloin päästään negatiiviseen hiilitaseeseen. 20 KEMIA 1/2019 AJANKOHTAISTA Kuinka maailma pääsee kiertotalouteen. elina.saarinen@uusiouutiset.fi VT T Soluista viljeltyä marjasosetta bioreaktorista. Omistajalla olisi myös vastuu siitä, että materiaali käytettäisiin aina parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi. ”Kun meillä on riittävästi puhdasta energiaa, voimme viedä materiaalien tuotannon sinne, missä sitä tarvitaan. Tämä on kuitenkin vasta vision kolmas askel, joka voisi toteutua ehkä joskus 2050-luvulla. Synteettisen biologian avulla voitaisiin luoda jopa neitseellisiä materiaaleja parempia lopputuotteita ja korvata esimerkiksi harvinaisia maametalleja elektroniikassa. Sellainen voi olla esimerkiksi nanorobotti tai nanokyborgi, nanokokoinen biologisten ja mekaanisten osien sekoitus. Laboratorioissa osataan valmistaa maitoproteiinia ilman lehmää ja kananmunan proteiinia ilman kanaa. Ruokaa voidaan tuottaa reaktoreissa vaikka keskellä suurkaupunkia. Kun energiakysymys on ratkaistu, ollaan askel lähempänä ilmakehän hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäyttöä raaka-aineena. VTT:n visiopaperin voi tilata osoitteessa http://campaign.vtt.fi/roadmap. Ainoastaan fosfori pitää ottaa kierrätetystä lähteestä. Materiaalin omistaja vain lainaa tai liisaa materiaaliaan aina uusiin käyttötarkoituksiin. Missä murunenkin on Vision kaksi ensimmäistä askelta pohjautuvat digitalisaatioon. Ilman hiilestä, vedestä, typestä ja hapesta voidaan valmistaa bioteknisillä ja kemiallisilla prosesseilla melkein mitä tahansa matkimalla luontoa. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Teknologian tutkimuskeskus VTT on visioinut kysymykseen vastauksen. Ei puhuttaisi enää esineiden internetistä, vaan kaiken internetistä. Jokainen kierto tuottaa lisäarvoa. Elina Saarinen Kiertotalous toteutuu, kun materiaalit, arvo ja informaatio saadaan kiertämään yhdessä ja kun ihmiskunnalla on riittävästi päästötöntä, kestävästi tuotettua energiaa. Materiaalitkin voisivat olla yhteydessä tekoälyn operoimiin datahallintakeskuksiin, jotka auttaisivat seuraamaan maailmanlaajuisia materiaalivirtoja. Luonnonmateriaaleilla voidaan korvata fossiilipohjaisia, kuten tehdään jo nyt. Tunnistin kertoisi jatkuvasti tietoa siitä, missä materiaali kulloinkin sijaitsee, mikä on sen kunto ja kuka sen omistaa
Myös D-vitamiinin ja jodin saanti on parantunut, kertoi THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen. Samaa suuruusluokkaa, noin 90 prosenttia, on liikaa suolaa saavien osuus”, listasi THL:n tutkimuspäällikkö Liisa Valsta tulosten julkistustilaisuudessa. Virtanen myös kehui Suomen maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista, ketterää ravitsemuspoliittista järjestelmää. ”Peräti 95 prosenttia suomalaisista ylittää tyydyttyneen rasvan enimmäissaantisuosituksen. ”Toivoisimme, että ravitsemussitoumuksia tehtäisiin mahdollisimman laajasti”, Lyytikäinen vetosi kaupan, teollisuuden ja ruokapalveluiden edustajiin. Sitoumuksen voi tehdä kahdeksalla eri sisältöalueella. Noin 50 sitoumusta on jo saatu. Naiset suosivat miehiä enemmän maitovalmisteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä. Suomalaisten ruoka on yhä liian suolaista Koska noin 80 prosenttia suolasta tulee erilaisista valmisteista ja kodin ulkopuolella syödystä ruoasta, suolansaannin tärkein vähennyskeino ovat ravitsemuspoliittiset toimenpiteet. ”D-vitamiinin saanti on nyt riittävää, ja jodiakin saamme lähes riittävästi. Saamme ruoastamme liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, kun taas ravintokuidun saanti on riittämätöntä. Tämä osoittaa, että elintarvikkeiden täydentämistoimenpiteissä on onnistuttu”, Virtanen sanoi. Tämä selviää viimeisimmän FinRavinto-tutkimuksen tuloksista, jotka julkistettiin tammikuussa. Tutkijoiden mukaan niitä pitäisi tehostaa. Naiset näyttävät suuntaa Hyviäkin uutisia oli kerrottavana. Sari Honkamaa Sc an st oc kp ho to. Jotain on jo tehtykin. Lukemat ovat pysytelleet liki pitäen samoina jo parikymmentä vuotta. kunnan ruokatoimijat, ja yhteistyö ryhmien välillä on hyvää. Erityisesti suolansaannin junnaaminen paikallaan aiheuttaa tutkijoissa huolta. Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Suolan keskimääräinen saanti on miehillä yhdeksän grammaa vuorokaudessa, mikä on lähes kaksinkertainen suositukseen verrattuna. Valstan mukaan 70 prosenttia kansalaisista saa ravinnostaan liian vähän kuitua. VRN:n työryhmissä ovat edustettuina monet yhteisEtenkin naisten lautasilta löytyy marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja maitotuotteita. Viiden vuoden välein toteutettavassa projektissa selvitetään 18–74-vuotiaiden suomalaisten ruoankäyttöä. Tutkimuksen tuottama, aikuisväestöä koskeva tieto on tärkeä ravitsemuspoliittisen päätöksenteon apuväline. ”Ruokatoimijoiden avuksi on laadittu ravitsemussitoumusjärjestelmä, jonka vaikutuksia saadaan toivottavasti nähdä jo seuraavan FinRavinto-tutkimuksen tuloksissa”, kertoi valtion ravitsemusneuvottelukunnan VRN:n pääsihteeri Arja Lyytikäinen, joka mainosti kesällä 2017 lanseerattua toimintamallia kommenttipuheenvuorossaan. Kuidun osalta asia on päinvastainen. Naisten ruokavalion laatu on lähempänä suosituksia kuin miesten. 21 1/2019 KEMIA UUTISIA Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi Uudet Malvern Zetasizer Ultra ja Pro Edistyksellisintä teknologiaa nanopartikkelien ja zetapotentiaalin määrityksiin Suomalaiset syövät liian suolaista ja rasvaista ruokaa. Valtaosa niistä koskee kasvisten käytön lisäämistä ja suolan käytön vähentämistä. Suomalaisen ravitsemuksen kipupisteet ovat yhä samat kuin 10 vuotta sitten ja 5 vuotta sitten. Naistenkin suolansaanti on seitsemän grammaa vuorokaudessa. Näin kertoo tuore FinRavintotutkimus
Elintarviketurvallisuus on noussut viime aikoina entistä vahvempaan asemaan Linnunmaan toimenkuvassa. ”Nykyään lanseerataan myös biokemikaaleja. ”Uudet aineet vaativat työtä yhtä paljon kuin aiemmatkin. Uusissa molekyyleissä ja uusissa tuotteissa on tutkimista.” Lisäksi uusien kemikaalien myötä alalle tulee myös uusia toimijoita, joille Reach-velvoitteet eivät välttämättä ole tuttuja. ”Kun jätteestä tuleekin tuote, se muuttuu samalla Reachaineeksi.” Asia erikseen on vielä se, että Echa on vasta alussa omassa urakassaan eli viraston vastaanottamiin rekisteröintiasiakirjoihin perehtymisessä. Myös kaikki uudet kemikaalit on tutkittava ja rekisteröitävä sitä mukaa kuin niitä markkinoille tulee. Dataa rekisteröintiä varten on tuotettava runsaasti, ja rekisteröintiasiakirjat pitää laatia kuten ennenkin”, Punta huomauttaa. ”Sweco on monessa maassa toimiva iso yhtiö, joka tunnetaan maailmalla hyvin. Reach-työ ei lopu koskaan Eeva Punta uskoo, että varsinkin kemikaalilainsäädännön asiantuntemukselle riittää kansainvälistäkin kysyntää. ”Yhteistä eloa uuden omistajan kanssa on takana vasta lyhyt aika, mutta olen tunnistanut jo monta mahdollisuutta”, Punta hymyilee. Ruoan pakkaamisessa yhdistyvät turvallisuus, toksikologia ja juridiikka, jotka kaikki ovat meidän alaamme. Reach-työ ei kuitenkaan valmistu koskaan, Punta muistuttaa. Linnunmaan Tampereenja Helsingin-toimistojen henkilöstö siirtyy tekemään työtään uuden emoyhtiön toimitiloissa. Rekisteröijät saavat vastatakseen vielä paljon lisäkysymyksiä.” Päivi Ikonen Eu ro op an ke m ik aa liv ira st o Reach-aineiden tutkimus ja rekisteröinti kemikaalivirastoon teettävät työtä jatkossakin.. ”Asiakirjoista on jo löytynyt monenlaista tarkennettavaa ja korjattavaa. Kemikaaliturvallisuuden asiantuntija saa näin väylän maailmalle. ”Arvostamme erittäin paljon Linnunmaan tekemää työtä ja näemme yhteisiä liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa, erityisesti Saksassa, Belgiassa, Ruotsissa ja Norjassa”, Skogström sanoo. ”Kemikaaliasetus Reach ja uudempi biosidiasetus pätevät samalla tavoin kaikissa EUmaissa. Meillä Linnunmaassa on jo kokemusta tästäkin monimutkaisesta aihepiiristä, esimerkiksi paikalla tuotettavista biosideista.” Reach-asetuksen edellyttämä kemikaalien rekisteröinti saatiin päätökseen viime vuonna. Linnunmaan perustaja ja toimitusjohtaja Eeva Punta katsoo tulevaisuuteen innokkaasti. Vaikutuksensa on myös bioja kiertotaloudella. Swecon teollisuustoimialan johtajan Erik Skogströmin mukaan Linnunmaan asiantuntemus täydentää yhtiön turvallistamisen osaamista etenkin kemian tuoteturvallisuuden sekä elintarvikeja ympäristöturvallisuuden aloilla. Tiedot Euroopassa valmistettavista ja tänne tuotavista aineista ovat nyt kemikaalivirasto Echan arkistoissa. ”Se on tullut mukaan sitä kautta, että asiakkaissamme on useita pakkausvalmistajia. 22 KEMIA 1/2019 Globaalisti toimiva ruotsalainen pörssiyhtiö Sweco on ostanut Linnunmaa Oy:n. Linnunmaa toimii toistaiseksi entisellä nimellään, mutta tarkoituksena on sulauttaa suomalaisyritys Swecoon tämän vuoden aikana. Reach-osaaja ruotsalaisomistukseen ”Kemikaalilainsäädäntö teettää työtä jatkossakin” Kaupan myötä Sweco saa Linnunmaasta uuden toimipisteen Joensuuhun. Joensuulainen Linnunmaa on luonnontieteiden ja juridiikan asiantuntijayritys, jonka erityisosaamista on kemikaaliturvallisuus. Biosidien säätely on vasta alkumetreillä, eikä tietotaitoa ole kovin paljon vielä kertynyt. Sweco on puolestaan Euroopan johtava ympäristön ja teollisuuden suunnitteluja konsultointiyhtiö, joka toteuttaa projekteja 70 maassa yli 15 000 hengen voimin. Linnunmaa tiedetään Suomessa, mutta kansainvälistä näkyvyyttä meillä ei ole ollut.” Yhteistyö avaa suomalaisosaajille tietä ainakin Euroopan markkinoille. Aiemmin keskityimme kontaktimateriaalien turvallisuuteen mutta nyt myös itse elintarvikkeeseen”, Punta kertoo
Kaikkiaan liki 20 osahanketta toteutetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Koko hankkeen budjetti on 15,3 miljoonaa euroa. Hankkeen toiminta keskittyy Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan. Näin tuemme muitakin aiheeseen liittyviä osahankkeita”, Saikku kertoo. ”Palvelukeskus levittää tietoa koko Suomeen hyvistä käytännöistä ja järjestää esimerkiksi kaikille avoimia tilaisuuksia. Vuonna 2016 Life-rahaa sai reilut 11 miljoonaa euroa myös Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanke, joka toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja edistää kiertotaloutta Suomessa. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi Suomi on saanut 9,1 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission Life-ohjelmasta hankkeeseen, joka tähtää ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen. Hanke keskittyy järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen ja jatkuu vuoteen 2022. Alueet laativat maakunnalliset tiekartat, joiden avulla edistetään tavoitteellista työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. ”Canemure-hankkeen erityispiirteenä on kerätä kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista onnistuneita toimenpiteitä sekä edistää niiden käyttöönottoa Suomessa”, korostaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Sykestä. Circwasten kokonaisrahoitus on 18,8 miljoonaa euroa, ja se yhdistää 20 kumppania Euroopan ensimmäiseen jätteisiin keskittyvään Life IP -hankkeeseen. Tähän tuli Life-ohjelmasta 12 miljoonan euron rahoitus. Työkaluja ja tietoja eri toimijoiden tueksi alkaa tuottaa palvelukeskus, jonka muodostavat Suomen ympäristökeskuksen, Tampereen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat. Lisäksi hanke tukee prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta. ”Hankkeen myötä Suomella on entistä paremmat mahdollisuudet vastata ilmastonmuutoksen hillinnän valtavaan haasteeseen”, sanoo Suomen ilmastotyöhön EU:n miljoonarahoitus Canemure-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä. Elina Saarinen Sc an st oc kp ho to Canemure-hankkeessa edistetään muun muassa uusiutuvan energian tuotantoa.. Canemure on jo kolmas Life-rahoitusta saava merkittävä kansallinen hanke. Vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle luodaan edellytyksiä, ja maaja metsätalouden päästöjä turvemailla vähennetään. Vuoden 2016 alussa käynnistyi 20 miljoonan euron Freshabit Life -hanke, jota koordinoi Metsähallitus. Kansallista rahoitusta tulee muun muassa ympäristöministeriöltä, liikenneja viestintäministeriöltä sekä maaja metsätalousministeriöltä sekä Sitralta ja Energiavirastolta. Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeen eli Canemure-projektin tavoitteena on edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Life-rahaa Suomeen jo kolmesti Suomi on menestynyt hyvin EU:n ympäristöalaan keskittyvän Life-rahoitusjärjestelmän hauissa. 23 1/2019 KEMIA PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Tarkoituksena on myös laajentaa hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoa ja kuntien ilmastotyötä
helmikuuta! Kemia 2/2019 ilmestyy 13. Metsäjätti Stora Enso ja ”muovittoman muovin” kehittänyt startup-yritys Sulapac ovat suunnitelleet yhdessä uusiutuvan, biohajoavan juomapillin. maaliskuuta. 040 574 7701 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Lisätiedot ja varaukset: pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi puh. Kumppanusten tavoitteena on saada mikromuovittomat pillit kaupallisesti saataville vuoden 2019 toisella neljänneksellä. toukokuuta järjestettävässä, Helsinki Chemicals Forumissa. Meidän pillimme voi muuttaa markkinaa perusteellisesti”, uskoo Sulapacin perustaja ja toimitusjohtaja Suvi Haimi. KEMIA Kemi Ilmoita Kemia-lehden messunumerossa! Suurjakelu ChemBio Finland 2019 -tapahtumassa 27.–28. Ne ovat huolta aiheuttavien kemikaalien riskienhallinta, kemikaalien ryhmittely, erilaisten kemikaalihallintamenetelmien tehokkuuden mittaus sekä kemikaaleja koskevien tietojen laatu ja saatavuus. toukokuuta Reach/ CLP Stakeholders Day -tapahtumaa, jonne odotetaan vieraiksi myös HCF-foorumin osallistujia. Uusilla tekniikoilla muovijätteestä voidaan tehdä hiilivetyraaka-aineita, jotka voidaan syöttää takaisin arvoketjuun ja saada ne kiertämään tehokkaasti. maaliskuuta Ilmoita Kemia-lehden messunumerossa! Kuinka saada maailman maat huolehtimaan jätemuovin keräyksestä ja muovien kierrätyksestä niin, että merten muovisaasteen lisääntyminen leja uusiutuvilla ratkaisuilla”, toteaa Stora Enson kuluttajakartonkien divisioonaa johtava Annica Bresky. Sulapacin materiaali soveltuu käytettäväksi muovituotteiden nykyisillä tuotantolinjoilla, joten pillien valmistukseen ei tarvita erityisratkaisuja. 24 KEMIA 1/2019 www.kemia-lehti.fi Varaa paikkasi viimeistään 18. voidaan estää. Helsinki Chemicals Forum pui muovien kierrätystä Suomalaiskeksintö tekee Pilleistä biohajoavia Ekologinen ja tyylikäs suomalaisuutuus. Ympäristöä säästävä pilli on vaihtoehto perinteisille muovipilleille. 040 770 3043 Lisätiedot ja varaukset: pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi puh. Euroopan kemikaalivirasto Echa isännöi omissa tiloissaan 21.–22. 040 574 7701 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Täysin muovittomat pillit eivät jätä luontoon minkäänlaista jälkeä, vaikka sinne päätyisivätkin. Yksi Helsinki Chemicals Forumin pääpuhujista on kemikaalivirasto Echan tanskalainen pääjohtaja Bjorn Hansen. Materiaali voidaan kierrättää teollisessa kompostoinnissa, ja jos se päätyy mereen, se hajoaa siellä itsestään. ”Muovipillejä valmistetaan ja kulutetaan viikoittain miljardeja kappaleita. ”Tämä on Stora Ensolle merkittävä askel ja myös osoitus pitkäaikaisesta sitoumuksestamme korvata vähitellen uusiutumattomia materiaaSt or a En so /S ul ap ac M es su ke sk us Hyvä keino voi olla esimerkiksi jätteiden taloudellista hyödyntämistä edistävien kannustimien luominen eri aloille. Foorumin ohjelmaan kuuluu tänä vuonna myös vierailu Riihimäelle Fortumin kierrätyslaitokseen ja sen muovijalostamoon. Muovinkierrätyksen lisäksi tapahtuma keskittyy neljään muuhun pääteemaan. 040 770 3043. Sitä pohditaan seuraavassa, Messukeskuksessa 23.–24. Pillit valmistetaan Sulapacin keksimästä biokomposiittimateriaalista, joka sisältää puuta ja luonnollisia sidosaineita
Ongelmaksi nousevat korkeakoulujen vaihtelevat koulutustarjonnat. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas.. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä tarvitaan. Onko kenenkään lapsuuden unelma-ammattina nanoteknologi. Mutta vaikka aloja ja ammatteja on entistä enemmän, lasten haaveammatit ovat pysyneet pitkälti samanlaisina. KOULUTUSVAIHTOEHTOJEN monipuolistuminen lisää painetta opettajille. Koulutusohjelmasta valmistuneiden ajatuksia pitäisi tuoda enemmän esille. Ehkä yhä useamman olisi, jos ihmisten tietoisuus luonnontieteiden tarjoamista mahdollisuuksista lisääntyisi. Luonnontieteistä kiinnostuneen pää kääntyy silloin helposti suuntaan, josta valmistuvien työnkuvat ovat piirtyneet mieleen jo lapsena. Kehitys luo uusia ammatteja, joista ei muutamia vuosikymmeniä sitten ollut tietoakaan. Myös työllisyys askarruttaa nuorten mieltä. Moni luonnontieteistä kiinnostunut päätyy lääkäriksi tai opettajaksi. Heidän aikansa ei kuitenkaan riitä käymään koulussa läpi jokaista oppilasta kiinnostavia koulutusmahdollisuuksia. OMAN KOULUTUSPOLUN valitseminen on nuoren tärkeimpiä päätöksiä. Koulutuksien sisällöt ovat usein vaikeaselkoisia, eikä niistä aina selviä, millaista opiskelu olisi tai minne alalla voisi työllistyä. ETENKIN UUSIEN koulutusohjelmien esitteleminen on tärkeää. Tulevaisuudessa luonnontieteellisiä aineita opiskelevan työnkuva voi olla aivan jotakin muuta. Korkeakoulujen epätasainen jakautuminen maantieteellisesti asettaa nuoret asuinpaikkakunnan perusteella eriarvoisiin asemiin. Haluatko nanoteknologiksi. Vaihtoehtojen viidakossa ei aina ole helppo suunnistaa. Tiede menee jatkuvasti eteenpäin. Mihin koulun jälkeen. Poukkoilu Opintopolun ja erilaisten ammatinvalintatestien välillä ei ole helppoa. Luonnontieteitä soveltavia ammatteja on kuitenkin paljon. Korkeakoulujen tulee kertoa koulutuksista monipuolisesti sivuillaan. Vastuu jää opiskelijalle itselleen. Tiedottamisen apuna on käytettävä mediaa
81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Mainostajalle Pekka Laatikainen, puh. 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Saa minut harkitsemaan ostamista
(03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut Kustannustehokasta näkyvyyttä! INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS. (02) 412 411 Mobile: 050 433 0747 info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Toimipaikat: Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Elomatic Oy Process & Energy Engineering 27 BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins puh
SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. 1/2019 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 28 KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LabVantage LIMS LIMSView. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut näkyvästi verkossa. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment SKALAR ANALYTICAL B.V. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh
(03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Kemia-lehti 45 vuotta Tartu juhlatarjoukseen! Tilaa nyt Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi 69 eurolla! UUTTA vuonna 2019! Hintaan sisältyy pääsy Kemia-lehden näköislehtiarkistoon. Kätevästä arkistosta löydät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002 alkaen!. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 1/2019 KEMIA VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 29 TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh
Varmistamme kerran vuodessa ennen uuden tilausjakson alkamista mukanaolonne. We will check once a year if you wish to continue your reservation for the following year. Vuosihinnat | Prices per year Katso viereiseltä sivulta, mitä hintaan kuuluu!. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 1 130 € 58 x 42 mm 1 550 € 58 x 95 mm 2 530 € 186 x 80 mm 1 550 € 122 x 42 mm 2 250 € 122 x 95 mm 1 760 € 186 x 40 mm Vihreiden sivujen tilaus on kestotilaus. | Reservations for the Green Pages are a standing order. Hintoihin lisätään alv 24 % | 24 % VAT will be added to the rates (does not apply to other countries as Finland)
• Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi > Mainostajalle. Ehdit mukaan ChemBio-numeroon 2/2019! Varaa paikkasi 18. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 83 €) . ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto viereiseltä sivulta. UUTTA 2019 – paikka suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä, 15 numeroa vuonna 2019. • Postitukset vuonna 2019: helmi-, maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. UUTTA 2019: Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. KEMPULSSI OY Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uudet nettisivut avautuvat maaliskuussa 2019! • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. Saat yli 170 000 kontaktia vuoden mittaan: • Printtilehti: yli 75 000 lukijaa vuodessa. Valinta on sinun. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Ammattilehdet – Professional Magazines Kemian alan viestintä – Chemistry Media Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives Kemia-Kemi – Finnish Chemical Magazine Kemian vuoden juhlalehti – International Year of Chemistry Jubilee Magazine Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta www.tttlehti.fi TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi Kemia ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi KEMIA Kemi KEMPULSSI OY / KEMIA-KEMI Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. Uutta painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi , puh. Edun arvo 650 euroa. • Nettisivut: yli 20 000 käyntiä vuodessa. 040 574 7701 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi, puh. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu uudistuu! www.kemia-lehti.fi Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä, 7 numeroa vuonna 2019. 040 770 3043. • Hakusanat poistuvat, käyttö helpottuu, näkyvyys paranee. • Uutiskirje ja suorapostitus: yli 75 000 lukijaa vuodessa. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . helmikuuta mennessä
”Uudelle strategialle on ehdotettu malliksi Pariisin ilmastosopimusta. Neuvottelut on määrä saada päätökseen vuonna 2020.” Sudden-tutkimushanketta esiteltiin Helsingin yliopiston ja Syken Lääkkeet ja ympäristö -seminaarissa. LUT jatkaa Sudden-hankkeessa tutkimalla vedenpuhdistuksen mahdollisuuksia lääkeainejäämien eliminoimisessa. ”Vihreän kemian periaatteena on, että halutaan vähentää aineiden valmistamisen ja käytön aiheuttamaa haittaa ympäristölle”, taustoittaa hankkeen johtaja, professori Jari YliKauhaluoma Helsingin yliopistosta. Suomen lainsäädännössä ei ole poistovaatimuksia jätevesien lääkejäämille. Kansainvälinen yhteisö on päivittämässä globaalia kemikaalien hallintaa ohjaavaa SAICM-strategiaa vuodelta 2006. 32 KEMIA 1/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaishanke suitsimaan lääkkeiden ympäristöriskejä Suomalainen tutkimuskonsortio on käynnistänyt suurhankkeen, jossa selvitetään lääkkeiden vaikutuksia ympäristöön. Hankkeessa hyödynnetään muun muassa mikrofluidistista menetelmää, jonka on kehittänyt Helsingin yliopiston Tiina Sikasen vetämä tutkijaryhmä. Mallia ilmastosopimuksesta Muun muassa lääkeaineista johtuva ympäristön kemikalisoituminen on maailmanlaajuinen ongelma, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Mirella Miettinen. Uusia teknologioita Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä, mutta ei synteettisiä orgaanisia yhdisteitä, kuten lääkeaineita. Hänen mukaansa sääntely on hajanaista ja siinä on puutteita. ”Vaikkapa parasetamoli ja ibuprofeiini saadaan jätevedenpuhdistamoissa hyvin pois, mutta diklofenaakki vain 40-prosenttisesti”, kertoo LUT:n professori Mika Mänttäri.. Scanstockphoto Esimerkiksi särkylääke parasetamolin pitoisuudet ovat erityisen korkeita hoitolaitosten jätevesissä. Uudet puhdistusteknologiat, kuten membraaniteknologia ja kehittyneet hapetusmenetelmät lääkeainepäästöjen syntypaikoilla toteutettuina, toimivat paremmin kuin keskitetyt, biologiset jätevedenpuhdistamot. Suomen Akatemia on myöntänyt hankkeelle 3,7 miljoonan euron rahoituksen. Ympäristövaikutuksia aiheuttavaa diklofenaakkia päätyy jätevedenpuhdistamoille 20–40 kiloa vuodessa. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopisto, ItäSuomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus Syke ja Demos Helsinki. Suuri osa lääkeaineista kulkeutuu puhdistamoiden prosessien läpi vesistöihin ja sitoutuu lietteeseen. Helsingin yliopisto, Syke ja LUT ovat jo vuodesta 2017 selvittäneet sitä, olisiko lääkejäämien puhdistus niiden alkuperäisessä päästölähteessä kustannustehokkaampaa kuin jäämien poistaminen kunnallisen puhdistamon jätevedestä, lietteestä ja juomavedestä. EU kuitenkin velvoittaa jäsenmaansa tarkkailemaan vesiympäristöstä seitsemää lääkeainetta, jotka ovat diklofenaakin lisäksi erytromysiini, klaritromysiini, asitromysiini, 17?-etinyyliestradioli (EE2), 17?-estradioli (E2) ja estroni (E1). Kestävän lääkekehityksen Suddenhanke pyrkii vähentämään lääkkeiden käytön ympäristövaikutuksia ja kehittämään kiertotalousmalleja lääkkeiden pakkausmateriaaleihin. ”Me haluamme tarkastella lääkeaineiden ympäristövaikutuksia koskevia sääntelykehikkoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti, tunnistaa aukkoja ja tuottaa suosituksia sääntelyn kehittämiseksi”, Miettinen sanoo. Elina Saarinen Lääkkeet jättävät aina jäljen ympäristöön, mutta jälki voidaan pyrkiä pitämään mahdollisimman pienenä. Se paneutuu myös lääkkeiden tuotantoketjun lainsäädännöllisiin haasteisiin. Mikrosirujen avulla tutkitaan lääkeaineiden metaboliaa eli sitä, missä muodossa ihmiskäytössä olevat lääkeaineet päätyvät ympäristöön ja kuinka mahdolliset lääkejäämät eliminoituvat eri eläinlajeissa
Projektissa pyritään luomaan tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuva malli, jonka perusteella ihmiselle määritetään optimaalinen luovutusväli. Lääkeaineen pitoisuuden määritys verestä on tähän asti edellyttänyt hitaita ja työläitä laboratoriomenetelmiä. Sc an st oc kp ho to Hiilinanomateriaalista tehdyn anturin pinnoitteena on käytetty kaupallista polymeeriä, jolla mitattavat aineet saadaan erotettua biologisesta näytteestä. Tutkijoiden lopullisena tavoitteena on saada aikaan anturi, jolla voidaan mitata lääkepitoisuuksia myös käsittelemättömistä kokoverinäytteistä. Kipulääkkeenä käytettävät opioidit vaikuttavat potilaisiin hyvin yksilöllisesti, joten niiden annostelu on usein hankalaa. Vielä tällaisia tuotteita ei ole tarjolla missään, joten suomalaiset toimivat tienraivaajina. Naiset saavat luovuttaa vertaan kolmen ja miehet kahden kuukauden välein. Veripalvelun kumppanina mallin testauksessa toimii Cambridgen yliopisto. Tekoäly laskee, milloin on aika luovuttaa verta Anturi estää yliannostuksen N ik la s W es te r Metsäkylpy olohuoneessa Metsissä elää monipuolinen mikrobija pieneliöyhteisö, jonka kanssa kannattaa olla läheisissä tekemisissä. Uuden anturin avulla tilannetta voidaan seurata liki reaaliajassa. 33 1/2019 KEMIA Suomalaistutkijat ovat kehittäneet sähkökemiallisen anturin, joka mittaa pienestäkin verinäytteestä opioidilääkkeen pitoisuuden erittäin tarkasti ja nopeasti. Kaupungistuvassa maailmassa kosketus luontoon karkaa monilta kuitenkin yhä kauemmas. Hankkeessa hyödynnetään Veripalvelun biopankkiin kerättyä geneettistä tietoa sekä FIN Donor 10 000 -rautatutkimuksen tuloksia. Uusi anturi mittaa lääkeainepitoisuuden nopeasti. Luovutettu veri on sitä tarvitsevalle korvaamaton lahja. Toistuva altistuminen metsien, peltojen ja muun ympäristön mikrobeille on keskeinen tapa suojautua allergioilta, astmalta, ykköstyypin diabetekselta ja reumalta. ”Tuotteisiin lisättäisiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa säätelevä, taudeilta suojaava ainesosa, joka toimisi eräänlaisena sisätiloihin tuotuna metsäkylpynä”, kuvailee tutkija Aki Sinkkonen Helsingin yliopistosta. Länsimaiden väestöstä viidennes kärsii allergioista ja muista immuunivälitteisistä sairauksista. Tausta-aineistona ovat myös kaikkien Suomessa 2000-luvulla tehtyjen reilun kuuden miljoonan verenluovutuksen hemoglobiinija veriryhmätiedot. Kumppanusten Adele-tutkimushanke (Autoimmune Defense and Living Environment) tähtää siihen, että päivittäisen luontoaltistuksen voisi saada kuluttajatuotteista. Veren minimiluovutusväli määrittyy nykyisin sukupuolen perusteella. Mittausmenetelmän uskotaan jatkossa ehkäisevän tramadolin ja muiden opioidien yliannostusta ja myrkytyskuolemia. Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkijat ovat siksi päättäneet selvittää, voitaisiinko metsän tehoaineet ottaa käyttöön uudella tavalla. Yhdessä Canatu Oy:n kanssa anturiin on kehitetty myös massatuotantoon soveltuva mittaliuska. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa on alkuvaiheessa mukana myös seitsemän yritystä.. Malli perustuu muun muassa luovuttajan perimään ja veriarvoihin. Anturin rakensi Aalto-yliopiston tutkijaryhmä yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan HUS:n kanssa. Veripalvelulla on kuitenkin aiemmista tutkimuksistaan viitteitä siitä, että tahti voi olla joillekin luovuttajille liian tiuha. Mikä on kullekin yksilölle oikea verenluovutusten aikaväli. Asiaa selvittää Veripalvelu uudessa tutkimushankkeessaan
Tukholman hybridi oli kuitenkin vanhempiensa liki täydellinen välimuoto, eikä siitä löytynyt ilmeisiä epämuodostumia. Kaikki ovat kanoilla yleisiä taudinaiheuttajia. Kanarokotteista ja muista VTT:ssä kehitettävistä eläinrokotteista toivotaan ratkaisua maailmanlaajuiseen antibioottiresistenssiongelmaan. Suomalaistulokset ovat linjassa aiempien geneettisten tutkimusten kanssa, jotka ovat paljastaneet, että lajit voivat joskus risteytyä. ”Kaupallisen valmistajan tuotantokustannukset poikkeaisivat varmasti tästä jossain määrin. Jotta rokotteet voisivat korvata antibioottien käyttöä, niiden on oltava halpoja ja helppokäyttöisiä, eli ne pitää voida antaa joko hengitysteitse tai ruoan ja juoman mukana. Teknologian tutkimuskeskus VTT on rakentanut hyvin toimivan tuottomenetelmän kanojen rokotteille. Tuottotasot olivat lupaavat erityisesti kolibakteerin antigeenillä. VTT:n rokotekandidaattia testataan kanoihin myöhemmin tänä vuonna. uhka ihmisten terveydelle. ”Ihmisen esihistoriasta voi siis vielä löytyä lisää hybridien fossiileja”, Jernvall toteaa. ”Hallin ja norpan kallot ja erityisesEdessä testit kanoilla Rokotteella eroon antibiooteista. Itämeren hallit ja itämerennorpat ovat kaukana toisistaan sekä geeneiltään että rakenteeltaan. Asia on ollut tiedossa jo Skansenin eläintarhan työntekijöiden kertoman perusteella, mutta se sai nyt tieteellisen varmistuksen. Suomen lihantuotantoketjun puhtaus on muutenkin maailman huippua. Skansenin hyljealtaassa syntynyt risteymä (alinna) on hallin ja itämerennorpan lähes täydellinen välimuoto. Tämä osoittaa kuitenkin, että kolibakteerin rokoteproteiinia pystytään tuottamaan riittävän edullisesti”, sanoo johtava tutkija Tiina Pakula. 34 KEMIA 1/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ruotsissa vuonna 1929 syntynyt erikoinen kuutti on harmaahylkeen ja itämerennorpan risteymä. Tilanne on seurausta antibioottien liikakäytöstä lihantuotannossa, johon maailmalla hupenee peräti 80 prosenttia kaikista antibiooteista. Tutkijoiden mukaan Trichoderma reesei -home osoittautui erittäin tehokkaaksi isännäksi rokoteproteiinien tuottoalustalla. Tutkimuskeskus etsii parhaillaan yrityskumppaneita tuotteen jatkokehitykseen.. Antibiooteille vastustuskykyisistä bakteerikannoista on tullut vakava Hybridihylje vihjaa, että Fossiilisia ihmisristeymiä voi löytyä lisää Harmaahylje Itämerennorppa Hybridikuutti H el si ng in yl io pi st o ti niiden hampaisto ovat hyvin erilaisia. ChickVacc-projektissa tuotetun Escherichia coli -rokoteproteiinin tuotantokustannukset olivat 3 senttiä kanaa kohden, kun antibioottihoito maksaa 12 senttiä. Ne poikkeavat toisistaan jopa niin paljon, että paleontologit luokittelisivat nämä hyljelajit eri heimoihin, jos ne löytyisivät fossiileina”, sanoo akatemiaprofessori Jukka Jernvall. Harvinaisen risteymän jäänteitä on säilytetty tukholmalaisessa museossa. Näin kertovat Helsingin yliopiston tutkijat, jotka ovat tehneet dna-analyysin hybridihylkeen kallosta. Suomen siipikarjatuotannossa antibioottien käyttäminen on vähäistä ja tarkoin säädeltyä. Ihmislajien risteytyminen ei siten ole ihmekään. Näin on tapahtunut monilla eri nisäkäslajeilla, muun muassa ihmislajeilla. Tutkijoiden mukaan hallin ja itämerennorpan välinen geneettinen kuilu on yli kaksi kertaa suurempi kuin nykyihmisen ja neanderintalinihmisen. Proteiinien tuottoa testattiin salmonellaa, kampylobakteeria ja kolibakteeria vastaan
Sc an st oc kp ho to Metabolomiikka-analyysit paljastivat, että runsaammin kananmunia käyttäneiden miesten verinäytteissä oli muita enemmän tiettyjä lipidiyhdisteitä. Suuri osa oli lopettanut välttödieetin itsenäisesti. Kananmuna päivässä lisää sellaisten verenkierron aineenvaihduntatuotteiden määrää, jotka ovat yhteydessä pienempään kakkostyypin diabeteksen riskiin. Tutkijat paneutuvat erityisesti valintajalostukseen eli kalojen geneettiseen paranteluun sekä niiden oikeaan ravitsemukseen. Lievemmistä ruokaaineallergioista päästään eroon siedätyshoidolla. Tutkimushanke käynnistyi Liedossa vuonna 2013. Tutkijat ovat aiemmin raportoineet, että keskimäärin yhden munan päivittäinen syöminen laskee tyypin 2 diabeteksen riskiä keski-ikäisillä itäsuomalaisilla miehillä. Kahden vuoden kuluttua enää 12 koululaista tarvitsi allergiaruokavaliota. Alueen alaja yläkoululaisista seitsemän prosenttia eli yhteensä 205 henkeä noudatti tuolloin erilaisia allergiaruokavalioita. Turun yliopiston ja Thermo Fisher Scientific -yhtiön tutkimuksen tulokset julkaisi Pediatric Allergology and Immunology -lehti. Samoja yhdisteitä löydettiin niiltä miehiltä, joille ei kehittynyt kakkostyypin diabetesta. Näin kertovat Itä-Suomen yliopiston tutkijat, joiden tuoreet tulokset julkaistiin Molecular Nutrition and Food Research lehdessä. Tutkimuksen alussa allergiaruokavalioiden aiheuttamat kustannukset Liedon kouluissa olivat 172 700 euroa vuodessa. 35 1/2019 KEMIA Koululaisten allergiaruokavalioita on mahdollista vähentää jopa 65 prosenttia nykyisestä. Mukana on 12 muutakin tutkimuslaitosta ja 11 yritystä Euroopan eri maista. Kun kananmunia syö kohtuuden rajoissa, ne näyttävät olevan eduksi terveydelle. Tutkimus keskittyy samoihin lajeihin.. Siitä 75 prosenttia on joko lohta, kirjolohta, meribassia tai kultaotsasargia. Projekti alkoi haastatteluilla ja verikokeilla, joiden jälkeen oppilaita ryhdyttiin varovasti altistamaan eri ruoka-aineille. Kananmunien syömistä on perinteisesti kehotettu rajoittamaan niiden korkean kolesterolipitoisuuden takia. He pyrkivät myös optimoimaan uusien funktionaalisten ravinnelisien ja raaka-aineiden, kuten hyönteisten ja yksisoluisten organismien, käyttöä kalojen rehussa. Sellaisia halutaan tuottaa eurooppalaisten ruokapöytään kansainvälisessä AquaImpact-tutkimushankkeessa, jota vetää Luonnonvarakeskus. Tämä onnistuu uusilla, aiempaa tarkemmilla testausmenetelmillä, joiden avulla vakavat, henkeä uhkaavat allergiat voidaan erottaa haitattomammista. Keskiverto EU-kansalainen syö vuodessa 25 kiloa kasvatettua kalaa. Sc an st oc kp ho to töä säästäen viljeltyjä kaloja. Uusimmassa tutkimuksessaan ryhmä etsi yhdisteitä, jotka voisivat selittää asiaa. Munassa on kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti myös erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, joilla on suotuisia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Tutkimukseen heistä osallistui 157. Tutkimuksen lopussa ne olivat pudonneet 13 200 euroon. Valtaosa koululaisista voi luopua välttöruokavalioista, kun heidän allergiansa hoidetaan siedätyksen avulla. Kestäviä, terveitä, ravintoarvoiltaan hyviä, resurssitehokkaasti ja ympärisParempaa kalaa Euroopan lautasille Kananmuna päivässä voi pitää diabeteksen loitolla Eroon koululaisten allergiadieeteistä Pr o Ka la Kala on terveellistä ruokaa, jota kannattaa syödä ainakin pari kertaa viikossa
Myös rejektilaitokseen tulee eniten jätemateriaaleja romuajoneuvojen käsittelystä. Heinolassa käsiteltävän materiaalin toinen päävirta syntyy sen jäännösjätteistä eli niin sanotusta kumi-muovista. Yhtiö rakentaa metallien erotteluun röntgenfluoresenssilinjaston, jonka ansiosta myytäväksi saadaan täysin puhtaita laatuja muun muassa sinkkiä, lyijyä, kuparia ja ruostumatonta terästä. Kierrätysyhtiö Kuusakoski ottaa käyttöön uutta teknologiaa, jonka avulla romutettavien ajoneuvojen metallit ja muut materiaalit voidaan hyödyntää entistä tarkemmin. Heinolaan nousee myös rejektilaitos, jonka on tarkoitus päästä vauhtiin syksyllä. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Hylkyjäte voi sisältää parhaimmillaan 12 prosenttia arvokkaita metalleja, jotka vastaisuudessa saadaan kierrätykseen. Elina Saarinen Kierrätysyritys Kuusakoski ryhtyy jalostamaan hyötykäyttöön lähes kaiken metallin, joka aiemmin on jäänyt romuautojen käsittelyprosesseissa jäännösjätteeksi. Fluffi on sekalaista materiaalia, joka jää jäljelle romuauton purkamisen ja käsittelyn jälkeen. Rejektillä tarkoitetaan jätteen lajittelussa syntynyttä jaetta, joka ei suoraan kelpaa hyödynnettäväksi. Ku us ak os ki Oy. ”Uusissa prosesseissa fluffista saadaan metallit niin tarkasti pois, että jätteen luokittelu muuttuu. Raskas jätejae sisältää muovia, kumia, kiviä, metallia ja puuta. Kun kaikki on valmista, uusissa laitoksissa voidaan jatkojalostaa vuosittain noin 70 000–80 000 tonnia rejektejä ja hankalasti käsiteltäviä jätteitä. Käsittelyn alite eli mineraalit ja hienoaines menevät Heinolan laitoksen yhteydessä sijaitsevalle Rajavuoren loppusijoitusalueelle, jonne Kuusakoski rakentaa uuden, vajaan parin hehtaarin kokoisen lisäalueen. Metallien erotteluun hyödynnämme muun muassa induktiivisia laitteita ja pyörrevirtaerottimia. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Kaavakuva tulevasta rejektilaitoksesta. Kaikkien investointien yhteisarvo nousee liki 15 miljoonaan euroon. Metallien rikastuslaitoksessa tehdään ilmapöytäerottelua ja tuulierottelua”, Mantere kuvailee prosesseja. Osan raaka-aineista Kuusakoski hyödyntää itse. Hänen mukaansa rejektit voivat sisältää jopa 5–12 prosenttia jäännösmetalleja, jotka nyt otetaan kierrätykseen. Heinolaan ohjataan jatkossa Kuusakosken kaikkien autopaloittamoiden kevytjakeet eli niin sanottu fluffi. Jätteistä syntyy myös kierrätyspolttoainetta energiakäyttöön. Kierrätyspolttoaineeksi jalostettava jäte soveltuu energiahyödynnettäväksi tavanomaisena jätteenä”, Mantere kertoo. ”Hienoaines fraktioidaan eli seulotaan, murskataan ja tuuliseulotaan. Hienojakoinen Romuautoista kaikki kiertämään fluffi on peräisin muun muassa auton pehmusteista ja tiivisteistä. ”Voimme käyttää ilmapöydiltä talteen otettavaa alumiinia yhtiön omassa sulatossa alumiinisulatuksessa ja harkkovalmistuksessa.” Arvokkaiden värimetallien ostajat löytyvät hänen mukaansa lähinnä kotimaasta sekä Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Osa omaan käyttöön Värimetallien erottelussa käytetään upotus-kellutuslaitosta. 36 KEMIA 1/2019 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Metallien rikastuslaitos käynnistyy alkuvuodesta Heinolassa. Mantere arvioi kierrätykseen saatavien metallien määräksi noin 2 000 tonnia. Se sisältää metallin lisäksi muovia, kumia, tekstiilejä ja kuituja sekä kiviainesta, lasia ja maalia. ”Materiaalit menevät monen prosessin läpi, joten saamme metallit hyvin tarkasti talteen”, kertoo Kuusakosken Heinolan-yksikön tehtaanjohtaja Tuomas Mantere. Tähän asti fluffi on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi, jonka ylitteen eli seulan yli kulkevan osuuden Kuusakoski on joutunut viemään poltettavaksi Fortumin jätteenpolttolaitokseen Riihimäelle
Nykyään niitä saa, ja saa myös esimerkiksi tuorepuuroja ja chiavanukkaita hedelmäja marjasoseiden kanssa. Rantasaunamme valmistui yli kaksikymmentä vuotta sitten. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Mutta eihän siinä niin käynyt. Muovikelmuun käärittyjä juustotai kinkkusämpylöitä, joiden vihanneksina oli yksi salaatinlehti ja nuupahtanut kurkunsiivu. Kun markkinoille sitten tuli vahoja, ensin seiniin, lauteisiin ja myöhemmin myös lattioille tarkoitettuja, hioin lattian ja käsittelin sen sävytetyllä vahalla. Itse elän mieluummin tällaisessa maailmassa, jossa terveydenhuolto toimii, jossa välitön nälkäkuolema ei uhkaa ja joka tarjoaa mahdollisuuden kelvolliseen elämään yhä useammalle, jos ihmiset vain osaavat olla ihmisiksi. Tai sitten makeaa. Muistan vieläkin vieressä seisoskelleen stuertin, joka sytytti itselleen tupakan. Tiedustelin maalikaupassa ainetta, jolla lattian voisi käsitellä. Koulujen kemian opetus on uudistumassa; koulut ja viime kädessä kemian opettajat voivat vastaisuudessa päättää melko itsenäisesti kurssien sisällöistä ja opetusmuodoista. Kuva: Ida Pimenoff. Lakkaamista ei suositeltu, ja öljyäminen tekisi pinnan liukkaaksi. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Ajat muuttuvat KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 1/1994 20 vuotta Kemia-Kemin matkassa Jos kemiaa ei olisi Kemia-Kemistä on kehittynyt aikaansa seuraava, arvostettu ammattilehti, joka välittää tietoa kemian alan tapahtumista, kertoo kemianteollisuuden ja kaupan, tieteen, tutkimuksen ja teknologian, kemian opetuksen ja koulutuksen kuulumiset Suomessa ja ulkomailla. Linja-autoissa istui takapenkin jengi, joka ei kestänyt puolen tunnin matkaa ilman savuttelua. 37 1/2019 KEMIA NÄKÖKULMA ENNEN OLI kaikki toisin. Seinissä luonnonpunertavaa leppäpaneelia ja lattia vaaleaa kuusta. OLEN AIKOINANI kysellyt turhaan monen muunkin tuotteen perään. Olisin kaivannut jogurttiannoksia, hedelmäsalaatteja, mitä tahansa raikasta. Vasta vuoden 1976 tupakkalaki kielsi sauhuttelun julkisissa liikennevälineissä, Suomessa. -Kokeellisuutta ja arkikemiaa korostava opetus tuo kemian lähemmäksi elävää elämää ja valaa pohjaa alan paremmalle ymmärtämiselle. ”Toivotamme teille hyvää matkaa.” Ravintolaillan jälkeen kaikki yllä olleet vaatteet alimmaisia myöden haisivat tunkkaisilta ja menivät suoraan pyykkiin. Istuin italialaisyhtiön lentokoneen viimeisellä penkkirivillä. Ei sellaisia aineita ollut. Juuri sellaisella, jota olin taannoin kaivannut. Umpilisäkkeen poisto voisi onnistua umpihumalaiselta potilaalta ilman kuolettavaa kipusokkia, avosydänkirurgia varmasti ei. KOTIMAASSA MATKAILLESSANI tuskailin monesti etenkin bensa-asemien kahvioiden tarjontaa. Kun ravintoloihin vuonna 2007 tuli tupakointikielto, niissä pelättiin asiakaskatoa. Ajat muuttuvat – onneksi. Marjatta Kivimäki-Majanen Tuberkuloosi ja infektiotaudit jatkaisivat työtään. 1980-luvulla lähdin työmatkalle Roomaan. Niinpä en laittanut lattiaan mitään. -Väitän, että ainakin 20–30 % siitä 40 %:sta lukijakuntaani, jonka ravinnon puute olisi jättänyt jäljelle, olisi kuollut jo nuoruusvuosinaan erilaisiin tauteihin. Mutta jos ei munkki, voipulla tai korvapuusti uponnut, vaihtoehdot olivat vähissä. Tänä vuonna tärkeäksi aiheeksi nousee kemian opetus – kaikilla tasoilla peruskoulusta korkeakouluihin. Kemia on syyllinen väestöräjähdykseen – onko se siis siunaukseksi vai kiroukseksi ihmiskunnalle. Jussi Rinta Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Vastaus on luonnollisesti filosofinen. blogspot.com. Minua katseltiin hölmistyneinä. Hampaamme korjattaisiin tai vedettäisiin suusta ilman puudutusta
38 KEMIA 1/2019 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Mäntsälässä vuonna 1953. Sisko Loikkanen Kun Eeva-Liisa Poutanen vuonna 2005 nimitettiin Merentutkimuslaitoksen johtoon, edessä odotti ikävä työsarka. ”Merentutkimuslaitos oli ketterä toiminnoissaan ja pärjäsi erinomaisesti Suomen Akatemian arvioinnissa. Lukiossa mieli muuttui. ”Tilat on sittemmin purettu. Hyvän matikanopettajan jalanjäljissä tuore ylioppilas suuntasi syksyllä 1972 Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja sen rinnalla kemiaa ja fysiikkaa. ”Hämikselle teeiltoihin tai Bottalle tanssimaan.” Kavereita oli helppo saada. Siinä kehittyy ryhmähenki. • Lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja luottamustoimia. Sivuaine vaihtui pian pääaineeksi. • Merentutkimuslaitos, laborantti 1977–1979, tutkija 1979–1984, erikoistutkija 1984–1989 ja 1998– 2000, ylijohtaja 2005–2008. ”Kemian töissä on sekin hyvä puoli, että niitä tehdään yhdessä. Vähän kuin ruuanlaitossa, josta myös olen aina pitänyt.” Alkuajoista pääkaupungissa maalaistytölle jäi mieleen ainainen kiire ja tungos. ”Työ nappasi heti. Järjestimme laboratoriossa pikkujoulujakin, leivoimme torttuja ja teimme glögiä.” Poutanen erikoistui puuja polymeerikemiaan, mutta sattuma johdatti hänet toisaalle. • Ylioppilas 1972, Mäntsälän yhteiskoulu. Kesätyötä etsinyt Poutanen päätti lähteä katsastamaan paikan, josta ei ollut ”koskaan kuullutkaan”. Liki satavuotiaan instituution toiminta piti saattaa päätökseen. FK 1978, FL 1981, FT 1986, Helsingin yliopisto. ”Olin ensimmäinen nainen laitoksen ylijohtajana, mutta pestini jäi lyhyeksi, kun valtion tutkimuslaitoksia alettiin niputtaa yhteen. • Ympäristöministeriö, ylitarkastaja 2000–2005, mertensuojeluryhmän päällikkö 2009–2015, ympäristöneuvos 2009–2017. Varhaisvuodet kuluivat luonnon helmassa. ”Toki sekin oli kiinnostava paikka. Kaikki eivät olleet samaa mieltä. Pesti osoittautui kohtalokkaaksi. Tutkijan uraa hän ei silti kaavaillut, vaan haaveena oli käsityönopettajan ammatti. • Harrastaa merentutkimuksen historiaa, golfia, mökkeilyä, puutarhanhoitoa, käsitöitä ja lukemista. Nuoresta naisesta tuli intohimoinen merentutkija, joka teki laitoksessa yhteensä vuosikymmenten rupeaman. Eeva-Liisa Poutanen teki mittavan uransa merten tutkijana ja meriympäristön suojelijana. Yritimme painottaa, että merta pitää tutkia kokonaisuutena niin, että mukana ovat sekä biologia, kemia että fysiikka.” Laitos oli myös juuri muuttanut uuteen rakennukseen, jossa tutkijoita odottivat ”viimeisen päälle” tehdyt laboratoriot puhdastiloineen ja kokeelliseen toimintaan suunniteltuine märkäja kylmälaboratorioineen. Eeva-Liisa Poutanen Meren asialla Eeva-Liisa Poutanen Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Kun luennot ja harjoitustyöt pidettiin eri paikoissa, tuntui, että päivät menivät pelkkään kaupungilla juoksenteluun. Kun eri aineita yhdisteli, alkoi heti tapahtua jotakin jännittävää. On vaikea ymmärtää, että sijoitetaan valtavat rahat hankkeeseen, joka muutaman vuoden päästä hajotetaan.” Kun Merentutkimuslaitos oli vuoden 2008 lopussa kadonnut kartalta, ylijohtaja palasi ympäristöministeriöön johtamaan mertensuojeluryhmää. ”Kemiassa viehätyin erityisesti laboratoriossa läträämisestä. Muutosta perusteltiin sillä, että suurempiin yhdistyminen tarjoaisi merentutkimukselle entistä paremmat edellytykset. Ympäristö jätti lähtemättömän vaikutelman. ”Leikimme käpylehmillä, ja paljon muutakin kivaa tekemistä ulkona oli. • Helsingin yliopiston puuja polymeerikemian dosentti 1988–. ”Opiskelijoita oli valtavasti ja luentosalit hirveän täysiä. Se oli niin mielenkiintoista, että siirsin häitänikin muutaman viikon, kun piti päästä tutkimuslaiva Arandan kyytiin.” Merellä saattoi vierähtää kaksikin viikkoa putkeen. Seurasimme tarkkaan vuodenkiertoa.” Poutanen kertoo pohdiskelleensa luonnonilmiöitä jo varhain. Sain urani päätteeksi tarkastella meriä ministeriön näkökulmasta”, sanoo Poutanen, joka jäi eläkkeelle keväällä 2017. Talon kemistit ja biologit siirrettiin Suomen ympäristökeskukseen, fyysikot Ilmatieteen laitokseen. Hädin tuskin ehti välillä syömään”, Poutanen naurahtaa. • Naimisissa, kaksi aikuista lasta. Sattuma vei mukanaan Eeva-Liisa Poutasen lapsuudenkoti oli maatila Mäntsälässä. • Institute of Oceanographic Sciences, Iso-Britannia, väitöstutkija 1981–1982. Kovassa merenkäynnissä kolmivuorotyössä tietää kyllä töitä tekevänsä.” Harjoittelijana Poutanen analysoi Eeva-Liisa Poutanen. • Itämeren suojelukomissio Helcom, ympäristösihteeri 1990–1998. Aikataulut piti suunnitella tarkasti, sillä myös opiskelijarientoihin oli päästävä. Materiaali gradua varten oli jo kerättynä, kun tuttava kertoi laborantin äitiyslomasijaisuudesta Merentutkimuslaitoksessa. Veronmaksajana mietin, olisiko valtion mitenkään mahdollista toteuttaa pitkäjänteisempää politiikkaa. ”Meri on yhtä aikaa mahtava, kaunis ja todella rankka. Meidät pantiin lihoiksi ensimmäisten joukossa”, Poutanen muistelee
sisko.loikkanen@gmail.com. Kun laivalla sitten tarjoiltiin harmaita lihanpalasia ja turkoosinvihreää puddingia, ei oikein ruokahalu herännyt.” Sukellus historiaan 1990-luvulla Poutanen toimi kahdeksan vuotta ympäristösihteerinä Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiossa Helcomissa. Ehkä saamme aikaan oikean historiikin.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Ryhdyimme syksyllä entisten tutkijakollegoiden kanssa perkaamaan merentutkimuksen menneisyyttä. Englantilainen keittiö toi tutkimusretkiin oman mausteensa. ”Tilanteen tajuttuamme pakkasimme matkalaukkuihimme kaikkea mahdollista, pienen kopiokoneen varusteineen, kahvinkeittimen ja jopa vessapaperia.” Ennen muuta oli kuitenkin hienoa havaita, millä palolla uudelleen itsenäistyneet valtiot lähtivät omaa mertaan suojelemaan. Siellä meri on syvä, ja sedimenttinäytteen ottamiseen kului koko päivä. Suojelutoimintaan tuli mukaan myös uusia maita, kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät.” Ensimmäiset Baltiassa pidetyt kokoontumiset paljastivat, millaisista lähtökohdista nuoret valtiot joutuivat Sisko Loikkanen ”Kun merellä nousee myrsky, se nousee äkkiä, ja ihminen tuntee itsensä hyvin pieneksi. Edes rakennusten lämmittämiseen ei ollut varaa, ja kaikesta oli pula. Euroopassa elettiin myrskyisää aikaa, jolloin Saksat yhdistyivät ja Neuvostoliitto romahti. ”Englantilaisten kanssa seilattiin Guineanlahdella Afrikan rannikolla. Hyvällä onnella saatiin näyte, jota sitten työstettiin pitkälle iltaan.” Väitöstyössään hän vertasi näytteitä brittilaboratorion aiemmin ottamiin näytteisiin Arabian niemimaan ja Perun edustalta sekä omiin Itämeren näytteisiinsä. ”Näin läheltä ison poliittisen muutoksen, kun saksalaiset edustajat vaihtuivat ja DDR:n väki jäi syrjään. 39 aloittamaan taipaleensa. Tyynellä säällä auringonlasku vesillä on yhtä mahtava elämys”, merentutkija Eeva-Liisa Poutanen kuvailee. Aamupäivällä laskettiin näytteenotin pohjaa kohti ja iltapäivällä nostettiin ylös. Tutkimusta varten hän muutti puoleksitoista vuodeksi Britanniaan. 1/2019 KEMIA ottamiensa merivesinäytteiden happipitoisuutta, pH:ta ja erilaisia ravinteita. Siellä työnkuvaan kuuluivat muun muassa rantavaltioiden yhteisten suojelutoimenpiteiden ja korkean tason kokousten valmisteluun liittyvät neuvottelut. Myöhemmin hänestä tuli monien Arandan tutkimusmatkojen johtaja. ”Olin muutenkin joskus mainingeista huonovointinen. Laitoksen erikoistutkijaksi edettyään kemisti paneutui kehittämään merenpohjan sedimenttien orgaanisten aineiden analytiikkaa, josta hän teki väitöskirjansakin. ”Baltian maat tulivat mukaan toimintaan todella innokkaina.” Merestä Eeva-Liisa Poutanen on eläkeläisenä yhtä kiinnostunut kuin työurallaankin, nyt myös uudesta näkökulmasta
Kuhanen ryhtyy selaamaan yllättävää lahjaansa. Britanniassa saatiin tekniikan ansiosta tuomiolle kaksi teinityttöä raiskannut ja surmannut mies. Lontooseen lähetettiin pommipaketin kääre ja postimerkit sekä vertailuaineistoksi kaksi koeputkellista Aatu Kousan sylkeä. Sieltä paljastuu kirja nimeltä Vaarallisia suhteita. Laboratoriotutkimuksissa veriryhmä paljastui samaksi kuin Kousan. Suomessa ei vielä tuolloin kyetty tekemään serologista määritystä syljestä. Metsähaudasta löytyi vainaja, jonka epäiltiin joutuneen Laboratorio löytää Rikollinen jättää jäljen, jonka Laboratorio löytää. 1950-luvulla rikostutkinnassa oli vasta totuttu hyödyntämään veriryhmämäärityksiä. Himbergin virkaan astumisesta ei kulunut kuin pari kuukautta, kun silloisen Kansanterveyslaitoksen laboratorio teki rikoslaboratorion pyynnöstä Suomen ensimmäisen dna-määrityksen. ”Kyseessä oli todellinen vallankumous rikostutkinnassa, mutta sen merkitystä ei heti oikein osattu hahmottaa”, kertoo kemisti, filosofian tohtori Kimmo Himberg, joka aloitti Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion johtajana vuonna 1991. Kun poliisi aloittaa tapauksen tutkinnan, esiin nousee nimi Aatu Kousa. ”Itse analyysi saatetaan tehdä puolessa vuorokaudessa, jos on kyse kriittisestä tapauksesta. Niiden avulla voitiin lähinnä sulkea epäiltyjä pois. Silloin tilalle tuli dna-analyysi, jota hyödynnettiin ensimmäisen kerran rikoksen selvittämisessä vuonna 1986. ”Aluksi ajateltiin, että dna-analyysi tulisi olemaan hieman eksoottinen menetelmä, jolla tutkittaisiin vain joitakin tapauksia, mutta pääasiassa jatkettaisiin serologisia tutkimuksia.” Ajattelu muuttui pian. Näyte muutamasta solusta Uuden menetelmän ongelma oli sen vaatima dna:n suuri määrä ja laatu. Tämä tunnetaan Kuhasen vanhana vihamiehenä, jolla tiedetään olevan sekä halua että kykyä murhaan. Tutkinnan haaste on ollut se, että tuloksen saaminen on kestänyt jopa viikkoja. Tupaan päästyään mies avaa käärön. ”Samalla rikoksen selvittämismahdollisuudet ovat parantuneet, sillä tutkimusmenetelmän näyttöarvo on todella suuri”, Himberg sanoo. Dna-analyysi voidaan tehdä mistä tahansa kehon osasta peräisin olevasta, tumallisia soluja sisältävästä näytteestä. 40 KEMIA 1/2019 Arja-Leena Paavola On vuoden 1956 joulupäivä, kun espoolainen Nestor Kuhanen löytää postilaatikostaan suorakaiteen muotoisen paketin vailla merkintää lähettäjästä. Sitten kehitettiin PCR-tekniikka, jonka avulla pieni määrä dna:ta saadaan muutamassa tunnissa monistettua miljardikertaiseksi. Keskusrikospoliisi kääntyi siksi poikkeuksellisesti Scotland Yardin puoleen. Lähellä seissyt vaimo haavoittuu. Tapaus ei ratkennut pelkästään tämän perusteella, mutta siitä tuli yksi todiste lisää. Huonekaluja hajoaa, ikkunat särkyvät. Veriryhmän määrittämistä käytettiin Suomessa ja muuallakin rikostutkinnan työkaluna aina 1990-luvulle asti. Mikäli Mikko Ylikankaan kirjassa Rikosmuseo kertoo (Crime Time 2018) esitelty tapaus olisi sattunut nykypäivänä, Kousalta olisi otettu dna-näyte ja verrattu sitä pakettiin liimattujen postimerkkien sylkijäänteisiin. Myös meillä päätettiin siirtyä kokonaan dna-tutkimuksiin, ja jo samana vuonna analyyseja tehtiin 255. Rikostutkijat voisivat hyödyntää dna-näytteiden tarjoamaa tietoa nykyistä laajemminkin, jos laki sen sallisi. Nykyään näyte kyetään ottamaan jo muutamasta solusta. Nykyään aikaa on tosin saatu lyhennettyä merkittävästi.” Jo 1990-luvulla sattui tapaus, joka avasi Himbergin silmät tekniikan mahdollisuuksille. Menetelmän edut tajuttiin nopeasti. Vakavat rikokset selviävät yhä useammin dnatutkimusten avulla. Viivästyminen on johtunut ensisijaisesti siitä, että työhön ei ole tekijöitä. Surman aiheuttajaksi osoittautuu dynamiittipanos, joka oli yhdessä laukaisumekanismin kanssa kätketty kirjan sisälle leikattuun onteloon. Samassa tapahtuu voimakas räjähdys, joka tappaa selailijan välittömästi
Kun rikospaikalta tai uhrista on saatu näyte, joka sisältää dna:ta, se voidaan Jatkuu sivulla 43 Dna-rekisterit ovat vieneet rikostutkintaa eteenpäin ison harppauksen.. Silloin aloin ajatella, että dna:ta voisi hyödyntää laajemminkin kuin todistamaan epäillyn läsnäolo rikospaikalla”, Himberg muistelee. 41 1/2019 KEMIA rikoksen uhriksi. Automaation ansiosta suuria määriä voidaan käsitellä yhdenmukaisesti. Tutkijoiden on pohdittava tarkoin suojautumistaan sekä näytteiden käsittelyä ja pakkaamista. Joka askeleella on otettava huomioon kontaminaation eli näytteen saastumisen ehkäisy. Vainaja oli jo maatunut, mutta tämän henkilöllisyydestä saatiin tutkinnassa viitteitä, jotka haluttiin vahvistaa dna-tutkimuksella. Toisaalta mitä enemmän tekniikka herkistyy, sitä haastavampaa tulosten tulkinnasta tulee. Mikäli esine on mahdollista kuljettaa pois rikospaikalta, siitä otetaan näytteet laboratorio-olosuhteissa. Dna-näytteet rekisteröidään siksi monissa maissa”, Himberg kertoo. Biologisen materiaalin lisäksi dna voidaan eristää esineistä, jotka ovat olleet kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa. ”Huomattava osa rikoksista on rikoksenuusijoiden tekemiä. ”Tieteen tuloksia pitäisi saada käyttää” Vuonna 1997 Suomessa tuli voimaan pakkokeinolain muutos, ja rikollisten dna-näytteitä voitiin alkaa kerätä rekisteriin. Rikospaikkatutkimuksessa ollaan menossa kohti yhä pienempiä näytteitä. Näytteenotto tapahtuu sivelemällä tutkittavaa pintaa tislattuun veteen kastetulla pumpulipuikolla. ”Sukulaisilta otettiin vertailunäyte. Muistissa on Ulvilassa vuonna 2006 tehdyn surman tutkinta, kun takkapuusta löytynyt ”mysteeri-dna” olikin peräisin Keskusrikospoliisin tutkijasta. Yllättäen kävi ilmi, että perheen sisäiset suhteet eivät olleet sitä, mitä he olivat kuvitelleet
CBRNE-riskin ovat tuoneet myös Suomeen kansainvälisesti muuttunut sodan kuva, erilaiset ääriliikkeet ja terrorismi. ”Viranomaiset ovat kyllä Suomessakin jatkuvasti valppaina.” Jari Pukkilan työhön kuuluu myös menetelmäkehitys. ”Niistä emme juuri kerro julkisuuteen, sillä se voisi antaa vinkkejä tuhotöihin.” Maailmalla pommiuhka liittyy yleensä terrorismiin. Tämän ansiosta rikospaikkatutkijat osasivat myös suojautua asianmukaisesti, kuten uutiskuvissa nähtiin.” Pikaisen, tehokkaan hoidon ansiosta molemmat Skripalit selvisivät hyökkäyksestä hengissä. Aineelle altistunut voi näin tietämättään levittää saastetta laajallekin alueelle, joka muuttuu tällöin vaaralliseksi. Hermomyrkyn lähteillä Jari Pukkilan 25-vuotisen rikoskemistiuran aikana laboratorion perusteknologioihin ei ole tullut uutta, niiden sovelluksiin kylläkin. Novitšokaineiden käyttö on tosin äärimmäisen epätodennäköistä jo siksi, että niitä löytyy käytännössä vain valtiollisilta toimijoilta. ”Koska tutkimustuloksiamme hyödynnetään tuomioistuimissa, meidän pitää kyetä osoittamaan, että mittaus on tehty oikein.” Le ni So in i. Näiden ainesosien luovuttaminen suurelle yleisölle on sittemmin kielletty. Kun räjäyttäjän lenkkitossusta määritettiin haihtuvat yhdisteet GC-MS-laitteella, kävi ilmi, että pommi sisälsi ammoniumnitraattia ja nitrometaania. Vain pari kiloa painavilla spektrometreillä saadaan nopeasti suuri määrä kemiallista informaatiota. Se tarkoittaa varmistuksen hakemista siihen, onko näyte esimerkiksi huumetta tai räjähdysainetta. ”Altistumispaikan läheisyydessä sattui toimimaan laitos, jossa britit valmistavat itse taisteluaineita. Tutkimuksissa selvisi, että kyseessä oli Neuvostoliiton aikoinaan kehittämä novitšok-hermomyrkky, jota oli ilmeisesti hierottu Skripalin kotitalon ovenkahvaan. Räjähdyspisteestä otetuista näytteistä löytyi nitraattisuoloja, jotka ovat tunnettuja hapettimia omatekoisissa räjähdysaineissa. Sekavassa tilassa olleet Skripalit löydettiin puiston penkiltä. Määritysteknologiaa aineen havaitsemiseen on myös meillä. Vaikka teko oli kohdistettu, myös sivulliset joutuivat kuolemanvaaraan. Laitteissa hyödynnetään ramansirontaa, jonka avulla aineen rakenne selviää heti, kun se asetetaan mittarin eteen luettavaksi. Laitteiden osalta merkittävä askel ovat olleet kannettavat mittalaitteet. Saatavilla oli siten vertailuaineistoa, ja käytetty hermomyrkky tunnistettiin pian. Suomen viimeisin tarkoituksellisesti ihmisjoukkoon kohdistettu räjäytys oli kauppakeskus Myyrmannin isku Vantaalla vuonna 2002. Heidän arveltiin aluksi saaneen opioidien yliannostuksen. Sitä tarvittiin esimerkiksi Ison-Britannian Salisburyssa maaliskuussa 2018, kun entinen venäläinen tiedustelu-upseeri ja kaksoisagentti Sergei Skripal ja tämän tytär Julia Skripal myrkytettiin. Suomessa posauttelijat ovat nuoria miehiä, jotka testailevat tekemiään räjähteitä lähimetsässä. Seitsemän henkeä vienyt turma johti meidän oloissamme poikkeuksellisen laajamittaiseen rikostutkintaan. Kotikemistien pommit ovat hyvin epävakaita, ja netin pommiohjeet voivat osoittautua hengenvaarallisiksi. Englantilaistutkijoilla oli matkassa myös onnea. Kirjainyhdistelmä viittaa kemiallisiin, biologisiin, säteily-, ydinja räjähdysvaaroihin ja niiden käyttämiseen myös vahingoittamistarkoituksessa. 42 KEMIA 1/2019 Työpöydällä myrkyt ja pommit Rikosteknisen laboratorion toimenkuvaan kuuluu myös huumeiden, myrkkyjen ja räjähdysaineiden tutkiminen. ”Tällaisissa tilanteissa on tärkeää saada käytetty aine tunnistettua mahdollisimman nopeasti”, Jari Pukkila sanoo. Rikosteknisen laboratorion rikoskemisti Jari Pukkila vastaa Keskusrikospoliisissa CBRNE-alaan liittyvästä tutkimuksesta ja viranomaisyhteistyöstä. ”Osa tutkimistamme aineista taas on kemikaaleja, joille ei ole ilmeistä selitystä, mutta jotka voisivat tarjota johtolangan tai joiden mahdollinen vaarallisuus halutaan selvittää”, Pukkila kertoo. Räjähteisiin liittyvistä tutkimuksista rikoskemisti on varsin vaitonainen. Kemiallinen analyysi voi parhaimmillaan kertoa myös yhdisteen alkuperän, mutta tuhoaineen käyttäjän selvittäminen vaatii perinteisempää rikostutkintaa. Poliisin käytössä on kannettavia instrumentteja, joilla mittaukset tehdään rikospaikalla. Viranomaiset valppaina CBRNE-aineiden tunnistamista hankaloittaa se, että jotkin kemialliset yhdisteet aiheuttavat oireita, jotka ilmaantuvat vasta useiden tuntien kuluttua. Kun kaksikkoa auttaneet ensihoitajat ja poliisit alkoivat kärsiä hengitysoireista ja silmien ärsytyksestä, hälytyskellot pärähtivät soimaan. Mikäli Salisburyn kaltainen tapaus sattuisi Suomessa, siitä selvittäisiin. Pukkilan mukaan laboratorioon tulee kemian tutkimusnäytteitä pääasiassa suunnatusti
Tutkinnassa pitäisi hänen mielestään voida hyödyntää menetelmiä, joita tiede tarjoaa. ”Tämän varjoon jää, että moni yksilön oikeuksia loukannut rikos tai yhteiskunnan turvallisuutta horjuttanut teko voi jäädä selvittämättä.” Ruotsissa ollaan asiassa Suomea edellä. 43 1/2019 KEMIA syöttää rekisteriin ja verrata sitä aiempiin rikoksiin syyllistyneiden näytteisiin. ”Näin on saatu ratkaistua myös vanhoja rikoksia.” Laki sallii näytteen ottamisen myös muilta kuin epäillyltä silloin, kun kyseessä on rikos, josta ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Nyt tiedossa ovat naisen ihon ja silmien väri sekä se, että hänen juurensa johtavat Kaakkois-Eurooppaan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Silminnäkijän mukaan hän oli noin 160-senttinen ja pitkähiuksinen. Länsinaapurissa päätettiin viime vuonna käyttää hyväksi dna-tutkimuksen kaikkia mahdollisuuksia. ”Vähintäänkin pitäisi käydä julkista keskustelua siitä, voitaisiinko rikospaikkanäytteen perusteella selvittää tuntemattoman rikoksentekijän sellaisia ominaisuuksia, jotka auttaisivat rikollisen tunnistamisessa.” Himbergin mukaan keskustelu kääntyy yleensä siihen, kuinka viranomainen ehkä käyttäisi tietoja väärin. Havainnon jälkeen tutkijat päättivät kerätä kaikilta lähialueen nuorilta miehiltä dna-näytteet. arjaleena.paavola@gmail.com Törkeän rikoksen selvittäminen on uhrin oikeus, Kimmo Himberg muistuttaa. Tunnontuskiin tullut nuorukainen otti itse yhteyttä poliisiin ja tunnusti teon. Suomessa laki ei salli dna:n periytyvän aineksen hyödyntämistä rikostutkinnassa. Tätä kautta selviää moni tapaus. Ihmisen ominaisuuksista tutkija saa katsoa vain sukupuolen. Mikäli näin ei olisi käynyt, näytteiden ottoa olisi jatkettu, ja tekijä olisi todennäköisesti lopulta tavoitettu silläkin keinoin. Yhdysvalloissa kasvomallinnus on auttanut monen rikoksen ratkaisemisessa. Göteborgilaisessa kangaskaupassa tehtyä raakaa murhaa oli tutkittu tuloksetta jo 13 vuotta. Poliisilla ei ole lupaa lukea dna-näytteestä tuntomerkkejä, kuten silmien väriä tai etnistä alkuperää. Te ro Lu uk ko ne n. Näin toimittiin, kun tutkinnassa oli Tampereen Tesomalla vuonna 2014 tehty henkirikos. ”Poliisin pitäisi voida käyttää tieteen tarjoamia mahdollisuuksia.” Geenitietojen pohjalta tehty kasvomallinnus (vasemmalla) muistuttaa parhaimmillaan kohdettaan (oikealla) hyvinkin paljon. Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina tätä nykyä toimiva Kimmo Himberg muistuttaa, että törkeän rikoksen selvittäminen on uhrin oikeus. Menetelmän käytöllä on myös rajoituksia. Surma-aseena käytetystä puukosta eristetty dna kertoi, että tuntematon tappaja oli mies. Dna-näytteen perusteella tiedettiin, että surmaaja oli nainen. Tietojen pohjalta voidaan myös rakentaa kasvomallinnus, jollaiset ovat USA:ssa jo johtaneet rikosten ratkaisemiseen. Kolmessa vuodessa näyte oli ehditty ottaa jo yli tuhannelta hengeltä, kun tilanne ratkesi. Yhdysvaltalaisen yrityksen tuore tutkimus ruotsalaisnäytteestä kertoo epäillystä tarkempia yksityiskohtia
Aivoja jäljittelevien monikerroksisten neuroverkkojen oppimisteknologia, syvä koneoppiminen, on edistynyt merkittävästi. Jokaisessa yksikössä on tuhansia antureita, jotka mittaavat jatkuvasti lämpötilaa, virtausta, painetta, pinnankorkeutta ja muita suureita. Tyypillisen reaktorin sisällä lämpötilat, katalyytin tila, likaantumisen aste ja monet muut suureet vaihtelevat. Rajoittuneen inhimillisen tietämyksen on ollut pakko riittää, koska perinteiseltä automaatiolta on puuttunut kykyä antaa älykkäitä suosituksia. Kahden suureen yhtäaikainen muuttuminen voi jo tarkoittaa sitä, että prosessiin pitää tehdä muutoksia. Inhimillisen operaattorin on mahdotonta päätellä tarkasti, mitä monen muuttujan yhteisvaikutuksesta seuraa. Tekoäly tuo tehoa Tekoäly tuo tehoa kemian työkalupakkiin N es te En gi ne er in g So lu ti on s. Tekoälyn työntövoimia Nyt tilanne on muuttunut. Tekoälymallien raaka-ainetta eli mittausdataa syntyy raskaassa kemiassa ja isoissa tehtaissa paljon. Myös kemianteknologiassa neuroverkot mahdollistavat vaikeiden vuorovaikutusten mallintamisen. Tekoälystä on tulossa kemian teollisuuden ja tutkimuksen uusi, arvokas työkalu. Päätökset prosessin ajamisessa ovat viime vuosiin asti perustuneet operaattorin peukalosääntöihin, kokemukseen ja hiljaiseen tietoon. Myös imua lisää Myös vetovoimat eli kysyntä ja vaatimukset ovat kasvaneet ja muuttuneet. Piikki yksittäisessä suureessa ei välttämättä merkitse mitään. Nyt asiakkaat kysyvät erilaisia tuotteita lyhyehköillä aikaväleillä. 44 KEMIA 1/2019 Kalevi Rantanen Näytön poikki kulkee monta ylös ja alas sahaavaa käyrää. Vielä parikymmentä vuotta sitten tyypillinen kemiantehdas tuotti pitkiä aikoja samaa tuotetta samoista raakaaineista. Esimerkiksi öljynjalostamossa on 20–30 yksikköä. Paikkoihin, joissa ei pystytä tekemään suoria mittauksia, voi esimerkiksi syntyä lämpökeskittymiä, kuumia pisteitä. On syntynyt sekä uusia mahdollisuuksia että uusia tarpeita. Koneoppimisen avulla hän pystyy näkemään reaktorin sisälle virtuaalisesti. Muita työntövoimia ovat laskentateknologian ja algoritmien tehostuminen ja paraneminen. Teknologia muuttuu älykkääksi, kun se saa oppimiskykyä. Dataa myös säilytetään jo paineastiamääräysten ja muiden lakien perusteella pitkään, tavallisesti noin viisi vuotta. Vanhat peukalosäännöt auttavat prosessin ajamisessa entistä vähemmän. Ne pitää ennakoida jo turvallisuussyistä. Se kykenee myös kertomaan katalyytin kunnosta, haitallisista sivureaktioista ja monista muista seikoista, jotka aikaisemmin ovat jääneet piiloon. ”Ajassa muuttuvat suureet muodostavat yhdessä prosessin sormenjäljen, jota kokenut operaattori osaa tulkita”, Bergman kertoo. Jopa öljyteollisuuden fossiiliset raaka-aineet vaihtelevat paljon. Raaka-aineetkin ovat entistä kirjavampia. Tutkijoita tekoäly voi auttaa esimerkiksi reaktioiden suunnittelussa ja uusien lääkemolekyylien metsästyksessä. Kehityspäällikkö Samuli Bergman suunnitteluyhtiö Neste Engineering Solutionsista esittelee kemiantehtaan operaattorin työnäkymää. Parin viime vuoden aikana kehitetyt tekoälymallit pystyvät käsittelemään suuria muuttujamääriä ja hallitsemaan kokonaisia prosessiyksiköitä. Koneoppiminen tehostaa prosesseja ja näkyy suoraan tuloksena viivan alla. Tekoäly pystyy varoittamaan kuumista pisteistä. Uusiutuvat raaka-aineet tuovat mukaan lisää muuttujia
45 1/2019 KEMIA Kemiantehtaan operaattorin työpiste on vaativa paikka, joka vaatii erikoisosaamista. Tekoäly avaa virtuaalisen näkymän reaktorien sisälle, mikä helpottaa prosessin hallitsemista.
Tutkijat kävivät läpi erilaisia matemaattisia malleja. Malli koulutetaan opetusdatalla. Kielen prosessoinnilla valmistaja voi muokata rakenteettomia tekstilähteitä, kuten laitteiden ylläpitoasiakirjoja, toimitusasiakirjoja ja asiakaspalvelukeskusten tallenteita niin, että syntyy uusia oivalluksia.” Ennustetaan reaktioita Tutkimuksessa tekoälyä sovelletaan esimerkiksi prosessien ja reaktioiden suunnittelussa. Katsotaan, toimiiko malli, kun siihen opetusdatan sijaan syötetään uutta, ”vierasta” dataa. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen vaatii työtä. Tärkeä kilpailutekijä on koneoppimismallin oppimiskyky. Sitten seuraa ratkaiseva testi. Alan toimijoita, suuria ja pieniä, riittää ympäri maailman. Työsuhteet ovat lyhentyneet, jolloin kokemusperäistä tietoa kertyy yhdelle ihmiselle vähemmän kuin ennen. Suomessa on kyetty luomaan kilpailukykyistä tekoälyteknologiaa. Sitten on havaittu, että oletettua maksimitulosta voidaan vielä parantaa kymmenen prosenttia. Raakaan maailmaan Jo 1980-luvulta alkaen on ollut käytössä optimointimenetelmiä, jotka ovat parantuneet koko ajan. On syntynyt kehittynyttä säätöä, reaaliaikaista prosessin optimointia ja adaptiivista teknologiaa. Luotettavuus on varmistettava. ”Tarvitaan esimerkkejä. Sopimuksen yksityiskohdista vaietaan, mutta arvata voi, että tekoälyä on mukana. Hän muistuttaa, että tekoälyn sovellukset eivät rajoitu mekaniikkaan. ”Ensimmäiset kokemukset Curious AI:n teknologiasta ovat olleet rohkaisevia.” Vaikka uusia sovelluksia voi verrata kuvien ja kasvojen tunnistamiseen, teollisuudessa tulee vastaan myös merkittäviä eroja. ”Kehittyneet optimointituotteemme käyttävät jo nyt tekoälyä, mutta haluamme viedä tuotteemme vielä seuraavalle tasolle”, Samuli Bergman sanoo. Maaliskuussa 2018 SAS solmi belgialaisen erikoiskemikaalien valmistajan Solvayn kanssa sopimuksen digitaalisen transformaation tehostamisesta edistyneellä data-analytiikalla. Yhtiöllä on asiakkaita tätä nykyä viidessätoista maassa. Vuorokausivaihtelukin voi vaikuttaa toimintaan. Kesäkuussa 2018 yritys teki yhteistyösopimuksen tekoälyalan tuotekehittäjän Curious AI:n kanssa. Tekoälyn käyttöönotto vie luonnollisesti aikaa. Mallin on siten toimittava epätäydellisellä datalla. Tekoälyn avulla espanjalaisyritys arvioi parantavansa jalostusmarginaalia 30 senttiä tynnyriä kohti, mikä Tarragonassa merkitsee 20 miljoonan dollarin tulonlisäystä vuositasolla. Ryhmä tutki muun muassa lääketeollisuudessa tärkeitä ristikytkentäreaktioita, joilla hiilen ja typen yhdisteitä liitetään toisiinsa. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla luodaan uusia ratkaisuja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Nyt ollaan kokeiluvaiheessa. Nyt yhtiö etenee tekoälyssä leveällä rintamalla. Kemiantehtaan käyntijaksot ovat pitkiä, jopa 5–6 vuotta. Bergman kertoo yhtiön tehneen erilaisia pilotteja muutaman vuoden verran. ”Monet ihmiset kuvittelevat hengettömiä robotteja tekemässä toistuvia tehtäviä, kun he ajattelevat tekoälyä. Tekoäly voi edistää kemianteollisuutta vaikkapa konenäöllä ja luonnollisen kielen prosessoinnilla. Tämä on vanhentunut käsitys”, Walker sanoo. Jos lisätuotanto pystytään myymään, tulos sataa suoraan viimeiselle riville. ”Teoriasta siirrytään raakaan käytäntöön ja tuotannon maailmaan”, Bergman kuvailee muutosta. Joku mittari saattaa lakata toimimasta, eikä sitä voida vaihtaa pariin vuoteen. ”Tekoälyllä saadaan saman suuruusluokan eli keskimäärin kymmenen prosentin arvonlisäys”, Bergman arvioi. Hiljaista tietoa siirtyy eteenpäin entistä niukemmin. Hyöty prosessin tehostumisesta menetetään, jos tekoälymallin häiriö pysäyttää laitoksen, vaikka vain muutamaksi tunniksi. Laitteisto kuluu mekaanisesti ja likaantuu. Espanjalainen öljy-yhtiö Repsol ilmoitti viime vuonna käynnistävänsä Google Cloudin kanssa tekoälyhankkeen Tarragonan jalostamossa Katalonian rannikolla. Koneoppimisen avulla muuttujien määrä nostetaan neljäänsataan. Jo turvasyistä aloitetaan pienistä kokeiluista. Niitä uskotaan.” Kovaa kilpailua Neste Engineering Solutions ja Curious AI ovat molemmat kotimaisia yrityksiä. Mallin on pystyttävä vastaamaan yllättäviinkin tilanteisiin. Tuotepäällikkö Marcia Walker SAS:n pääkonttorista Pohjois-Carolinasta valottaa kokonaiskuvaa. Joskus tulee kokonaan väärää dataa. Yhtiö kertoo, että laitoksessa pystytään digitaalisesti hallitsemaan kolmeakymmentä muuttujaa. Alan pioneeri, yhdysvaltalainen SAS aloitti yli 40 vuotta sitten suurdatan analyysipalvelujen kehittämisen. Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston ja kemianjätti Merckin tutkijaryhmä on professori Abigail Doylen johdolla kehittänyt algoritmeja, jotka ennustavat neljän komponentin reaktioiden kulkua. 46 KEMIA 1/2019 Peukalosääntöjen rakentaminenkin on vaikeutunut. Mukaan on tullut tekoälyn aineksia. ”Esimerkiksi maalinvalmistaja voi käyttää konenäköä tuottamaan hienopiirteisiä värisävyjä, jotka aikaisemmin olivat vaikeita. Neste Engineering Solutions tuottaa optimointiratkaisuja teollisuuden käyttöön. Koneoppimisella ja muilla tekoälyratkaisuilla tehdään optimaalisesta vielä optimaalisempaa. Kymmeneksen tuloslisäys Optimoinnissa lähtötasona on tavallisesti kuvitelma siitä, miten prosessi voi parhaimmillaan toimia. He päätyivät käyttäMallin on pystyttävä vastaamaan myös yllättäviin tilanteisiin.. Tuotantoa voidaan lisätä tai energian kulutusta vähentää. Tavoitteena on parantaa tuotannon optimointia merkittävästi. Ulkona sijaitsevan reaktorin tai putken lämpötila voi olla päivällä korkea ja yöllä matala. Semminkin, kun sama Solvay on sopinut kalifornialaisen tekoäly-yrityksen Stem Inc:n kanssa tekoälyjärjestelmän asentamisesta Kanadaan, jossa järjestelmällä hallitaan energiavarastoja
Yleistekoäly, joka kykenee ihmisen tavoin käsittelemään monenlaisia teh”Prosessien optimointituotteemme käyttävät tekoälyä jo nyt, mutta haluamme nostaa ne vielä seuraavalle tasolle”, sanoo kehityspäällikkö Samuli Bergman Neste Engineering Solutionista. Samalla osoitettiin, että tekoäly tuottaa myös kauniita kuvaesityksiä. Koneoppiminen ja tekoäly tulevat pian niiden rinnalle. Painotusja näkemyseroista riippumatta ”kemiallisen tekoälyn” tutkijat ovat yhtä mieltä parista perusasiasta. Keskustelijat tarkoittavat samalla sanalla eri asioita. Koulutuksensa jo päättäneitä kemistejä Garcia Martinez rohkaisee itseopiskeluun ilmaisten verkkotyökalujen avulla. Glasgow’n yliopiston kemisti Leroy Cronin sanoo, että pitää oppia rakentamaan tietokantoja ja kuvaamaan data algoritmeille käyttökelpoisessa muodossa. Vielä kauempana, ehkä mahdottoman kaukana, on ihmiskunnan kyvyt ylittävä superäly. Yhdysvaltain kemianseuran ACS:n lehti Chemical & Engineering News kokosi viime elokuussa yhteen asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta. Sen kumppanina on tekoäly-yritys Cloud Pharmaceuticals. Tarvitaan runsaasti hyvin järjestettyä dataa, joka mielellään sisältää myös negatiiviset tulokset. Toistaiseksi tiedelehdissä on esitelty tietoja onnistuneista reaktioista, niitäkin hajanaisesti ja kirjavasti. Paljon riippuu lähtötietojen tasosta. Yksi MIT:n tutkijoista on Suomesta lähtenyt fyysikko ja laskennallisen molekyylibiologian tutkija Tommi Jaakkola. kalevi.rantanen@kolumbus.fi N es te En gi ne er in g So lu ti on s. Epäorgaaninen kemisti Javier Garcia Martinez espanjalaisesta Alicanten yliopistosta sanookin, että alan koulutuksen täytyy muuttua. Prosessin yksityiskohdat ovat kuitenkin yrityssalaisuuksia. Mukaan tulivat Amgen, BASF, Bayer, Eli Lilly, Novartis, Pfizer, Sunovion ja WuXi App Tech. täviä, on vielä kaukana. Cloud Pharmaceuticalsin operatiivinen johtaja Don van Dyke sanoo Pharmaphorum-lehdessä, että tekoälyprosessi lyhentää kehitysaikaa yli viidestä vuodesta muutamaan kuukauteen. Sellaiset ilmiöt saadaan paremmin hallintaan satunnaismetsän mallilla.” Lääkkeitä tekoälyllä Toukokuussa 2018 huippuyliopisto MIT (Massachusetts Institute of Technology) muodosti uuden, koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävän konsortion kahdeksan johtavan lääkealan yrityksen kanssa. ”Professori Doyle ja hänen työtoverinsa ovat soveltaneet tekoälyä terävällä tavalla ongelmaan, jota on vaikea käsitellä yksinkertaisilla lineaarisilla malleilla”, sanoo Wisconsin–Madisonin yliopiston matematiikan ja biokemian professori Julia Mitchell, joka ei osallistunut tutkimukseen. Heidän mukaansa koneoppimisen merkitystä liioitellaan. Siitä huolimatta kyseessä on aidosti arvokas työkalu. Kapeatekoäly on sen sijaan jo arkinen välttämättömyys. Puheet yleistekoälyn tulemisesta jo lähivuosina ovat useimpien asiantuntijoiden mukaan yliarvioita ja turhaa hypetystä. Harhalaukausten kuvaukset on tavallisesti jätetty pois. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. 47 1/2019 KEMIA mään koneoppimisessa yleisiä päätöspuita ja niistä rakennettuja ”satunnaismetsiä”. Tekoälykeskustelun sekavuus johtuu osittain käsitteiden hämäryydestä ja vakiintumattomuudesta. ”Kemiallisessa avaruudessa pienillä muutoksilla voi olla dramaattisia seurauksia. Kaupallisia järjestelmiä, jotka nyt tulevat voimalla teollisuuteen ja tutkimukseen, voidaan kutsua kapeatekoälyksi. Järjestelmät ovat oppimiskykyisiä ja pystyvät itsenäiseen toimintaan kapealla alueella. Konsortion tavoitteena on edistää uusien ohjelmien kehittämistä pienten molekyylien synteesiä varten. Lääkejätti GlaxoSmithKline on tehnyt tekoäly-yhteistyötä niin ikään pienten lääkemolekyylien löytämiseksi. Kultajyvät hypeakanoista Väitteet kehitysajan lyhentämisestä alle kymmenesosaan ja vastaavat julistukset herättävät luonnollista epäluuloa. Nykyään jokainen tohtoriopiskelija tuntee NMR:n ja röntgensädediffraktion
Yksi tyypillinen piirre on siirtyminen entistä yksilöllisempään hoitoon ja seurantaan. Samaan aikaan kehitetään myös entistä parempia syöpälääkkeitä. Muutokset geeneissä voivat johtua sattumasta tai altistumisesta syöpää aiheuttavalle aineelle. Syövästä tulee krooninen tauti Syöpäpotilaita on maailmassa tällä hetkellä noin 33 miljoonaa. Kumppanuksilla on käynnissä myös toinen kliinisen vaiheen tutkimus samalla lääkkeellä. Samalla pitenee potilaiden elinikäodote. Syöpähoidon eri vaiheissa mieshormoni pyritään vaimentamaan ja siten hidastamaan syövän etenemistä. Niillä on vaikutuksensa myös syövän kasvamiseen ja leviämiseen. Väestön vanhetessa määrän on ennustettu kasvavan jopa 70 prosenttia. messa se on miesten syövistä yleisin. 48 KEMIA 1/2019 Arja-Leena Paavola Suomessa tehtiin vuoden 2018 lopulla uusi lääkekehityksen läpimurto, josta kertoi lääkeyhtiö Orion. Keskimäärin tämä tapahtuu 67 vuoden iässä. Jalavan mukaan niistä on toivottu myös menetelmiä potilaskohtaiseen hoitojen suunnittelemiseen. Yhä enemmän kehitetään myös diagnostiikkaa, jonka perusteella kyetään arvioimaan, ketkä hyötyvät lääkkeestä eniten. Tutkimus osoitti, että darolutamidi-niminen lääkeaine pidentää merkittävästi aikaa ennen etäpesäkkeiden ilmaantumista. Yhtiö oli saanut päätökseen potilastutkimukset lääkkeestä, jolla ehkäistään eturauhassyöpää. Ne ovat merkittäviä potilaan yleisen hyvinvoinnin kannalta”, sanoo Orionin tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Christer Nordstedt. Monet syövät reagoivat hoitoihin hyvin. Eturauhassyövän tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä, mutta sen syntyyn vaikuttavat todennäköisesti juuri androgeenit. Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämänsä aikana. Suomessa keksitty lääkemolekyyli on niin kutsuttu androgeenireseptorin estäjä, eli se estää syöpäsolua vastaanottamasta mieshormoni androgeeniä. Orionin ja Bayerin solmiman sopimuksen mukaan suomalaisyhtiö on oikeutettu saamaan lääkkeen ensimmäisestä myynnistä Yhdysvalloissa 45 miljoonaa euroa, ensimyynnistä EU:ssa 20 miljoonaa ja ensimyynnistä Japanissa 8 miljoonaa euroa. Keskeiseen asemaan syöpätutkimuksessa ovat nousseet uudet sekvensointitekniikat ja geeniekspression eli geenien ilmentymisen kartoitus. Suomi kulkee alan eturintamassa. Meillä eturauhassyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 henkeä. Vaikka hormonihoito on tehokas etäpesäkkeettömän syövän hoidossa, se menettää usein tehonsa, jos sitä käytetään ainoana hoitomuotona. Tutkimuksen myötä syöpähoidot jatkavat nopeita edistysaskeliaan. Moni syöpäpotilas myös paranee kokonaan, mikäli syöpä havaitaan ajoissa ja sen hoito päästään aloittamaan riittävän varhain, kuten asian laita nykyisin usein on. ”Tulevaisuudessa syövän hoitoon voidaan valita erittäin tarkasti kohdennettu tai jopa yksilöllinen lääke kasvaimen biomarkkerien perusteella”, kertoo Bayerin kliinisten lääketutkimusten johtaja Tarja Jalava. Eturauhassyöpä on maailmalla miesten toiseksi yleisin syöpä, mutta SuoSyöpää vastaan uusin lääkkein Kun väestö ikääntyy, syöpätaudit lisääntyvät. Orionin yhteistyökumppanina uuden lääkkeen kehittämisessä on toiminut saksalainen lääkejätti Bayer, joka on vastannut suurimmasta osasta kehityskustannuksia. Syövän hoidossa on edistytty viime vuosina huomattavasti. Syövän taustalla on useita eri syitä, esimerkiksi geeneihin kertyvät vauriot. Darolutamidia sisältävä lääke saadaan myyntiin parhaassa tapauksessa jo loppuvuodesta 2019. Tämän tutkimuksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2022. Uuden sukupolven syöpälääke otetaan pillerinä suun kautta, joten se on potilaalle miellyttävä käyttää. Lääkkeen markkinoinnista ja levityksestä huolehtii Bayer, mutta sen valmistus – toivottavasti maailmanlaajuisille markkinoille – tapahtuu Suomessa. Siinä selvitetään darolutamidin tehoa ja turvallisuutta potilailla, joiden eturauhassyöpä on levinnyt. ”Uusia hoitovaihtoehtoja, jotka hidastavat etäpesäkkeiden ilmaantumista syövän alkuvaiheessa ja joiden turvallisuusprofiili on hallittavissa, on odotettu pitkään. Samalla syövästä tulee yhä useammin krooninen tauti, parantumaton mutta pitkäänkin kurissa pysyvä. ”Kasvaimesta otetusta näytteestä tehdään yksilöllistä molekyylidiagnostiikkaa, ja hoito suunnitellaan kasvaiSyöpähoidoista tulee yhä täsmällisempiä ja yksilöllisempiä.. Suurimmalla osalla potilaista syöpä on etäpesäkkeetöntä muotoa
49 1/2019 KEMIA Bayer Uusista lääkkeistä yhä suurempi osa on biologisia. Bayerin tutkijat seuraavat, että pH-arvo pysyy oikeana fermentorissa, jossa solut tekevät työtään.
50 KEMIA 1/2019 Molekyylin matka lääkkeeksi on pitkä Uuden lääkkeen kehittäminen on kallis, työläs ja tarkoin säädelty prosessi. ”Joku vaikeaa tautia sairastava on halunnut osallistua johonkin tutkimukseen siksi, että muille koituisi siitä hyötyä.” Lääketietokeskuksella on kehitteillä sivusto, jossa kerrotaan tutkimustoiminnasta. Pieneksi maaksi Suomi on pärjännyt lääkekehityksessä hyvin. Tällaisissa tapauksissa joudutaan pohtimaan, kannattaako lääkettä ylipäätänsä kehittää. Näissäkin maissa ympäristövaatimukset ovat nyt kiristymässä, mikä väistämättä vaikuttaa tuotantokuluihin. ”Tällaiset elävistä soluista tuotetut lääkkeet ovat proteiineja, kuten hormoneja ja vasta-aineita, joita elimistö itsekin tuottaa. Kun tutkimuksen alkajaisiksi seulotaan 10 000 molekyylia, joista mahdollisesti olisi uudeksi lääkkeeksi, niistä ehkä yksi ainoa etenee loppuun asti. Lääkeaihioista vain murto-osa etenee apteekin hyllylle asti. Jos myös kliiniset tulokset ovat hyvät, niiden perusteella lääkkeelle voidaan hakea viranomaisen hyväksyntä. Ne muodostavat jo lähes puolet kehitteillä olevista lääkeaineista. Ne tarjoavat arvokasta materiaalia lääkekehittäjien ja muiden tutkijoiden työhön. Lupaprosessi kestää yleensä noin vuoden. ”Olisi muutenkin merkittävä ympäristöteko siirtää lääkevalmistusta Suomeen, jossa toimitaan ympäristöä kunnioittaen.” Suomalaiset osallistuvat lääketutkimuksiin halukkaasti. ”Lääketeollisuutta syytetään joskus siitä, että se takoo armotta rahaa sairaiden ihmisten kustannuksella. Lääketutkimukset tärkeitä potilaille Suomessa ihmiset osallistuvat lääkekehityksen edellyttämiin kliinisiin tutkimuksiin poikkeuksellisen halukkaasti ja tunnollisesti. Hän muistuttaa, että lääkkeitä rakennetaan ja valmistetaan paljon myös sairauksiin, joita esiintyy ainoastaan kehitysmaissa. Sieltä voi mahdollisesti jatkossa saada myös tietoa käynnissä olevista tutkimuksista, joihin voisi hakeutua. ”Myös meidän biopankkitoimintamme ja sähköiset potilastietomme mahdollistavat tutkimuksia, joita on hyvin vaikeaa tehdä muualla.” Alhaiset kustannukset ovat sen sijaan viime vuosikymmeninä houkutelleet lääkeaineiden valmistusta Euroopasta Kiinaan ja Intiaan. ”Lääkemolekyyleja on aina vain vaikeampi löytää, sillä helpoimmat niistä on jo keksitty”, sanoo erityisasiantuntija Mia Bengtström Lääketeollisuus ry:stä. Tuottoisat lääkkeet mahdollistavat myös hyväntekeväisyysprojektit, joita Bengtströmin mukaan tehdään alalla ”ihailtavan paljon”. ”Syöpälääkkeet ovat tässä poikkeus. 50 KEMIA 1/2019. Ideasta käynnistyvä prosessi kohti valmista lääkettä vie kaikkiaan 12–15 vuotta ja maksaa keskimäärin 1–2 miljardia euroa. Silloinkin kun hinta on korkea, se voi tuoda mukanaan säästöjä. Viimeisessä tutkimusvaiheessa pyritään osoittamaan lääkkeen teho ja turvallisuus suurilla potilasmäärillä. Bengtströmillekin tulee kysymyksiä, kuinka päästä mukaan lääketutkimukseen. Ne ovat toksisia, ja niiden kohdalla tutkimukset aloitetaan suoraan potilailla.” Ihmistesteissä tutkitaan lääkkeen turvallisuutta ja käyttäytymistä kehossa. Riittävän varhaisessa vaiheessa käytettävät biologiset reumalääkkeet ovat puolestaan saaneet aikaan sen, että enää ei tarvita reumaan liittyvien nivelvaivojen leikkauksiin erikoistunutta sairaalaa. Lääkkeen hinta on myös monitahoinen asia. ”Eräässä rokotetutkimuksessa meillä oli niin suuri osallistujamäärä, että ulkomaiset kollegani kuvittelivat lukuihin tulleen pilkkuvirheen”, Mia Bengtström naurahtaa. Lääkeyritystenkin tulee kuitenkin olla liiketaloudellisesti kannattavia. Lääkekehityksen painopiste on siirtymässä biologisiin lääkkeisiin. Lääkkeen hintalappu on monitahoinen Viime aikoina keskusteluun ovat nousseet niin sanotut harvinaislääkkeet, jotka on tarkoitettu harvinaisten sairauksien hoitoon. Hintaa kertyy, jos lääkettä tarvitsee ehkä vain kymmenkunta käyttäjää. Potilaille lääkkeillä on muutakin kuin rahallista arvoa. Lääkkeiden kehitystyö ei muuten olisi mahdollista”, Bengtström huomauttaa. Tutkijoita kiinnostaa, miten lääke imeytyy, jakautuu ja poistuu elimistöstä ja ovatko myös sen hajoamistuotteet turvallisia. Niitä käytetään muun muassa diabeteksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon.” Lääkekehityksen alkuvaiheessa lääkeainekandidaattia tutkitaan solumalleilla ja koe-eläimillä. Siinä missä uudet lääkkeet yleensäkin maksavat paljon, harvinaislääkkeet voivat olla liki tähtitieteellisen kalliita. ”Koska suomalaiset ovat geneettisesti poikkeuksellisen yhtenäinen väestö, täällä voi tehdä maailmanlaajuisesti merkittäviä löytöjä uusien lääkkeiden vaikutusmekanismien tutkimisessa”, Bengtström sanoo. Kliininen vaihe eli lääkkeen testaaminen ihmisillä aloitetaan vapaaehtoisilla terveillä koehenkilöillä. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että meillä luotetaan niin lääkäreihin kuin viranomaisiinkin. Heidän kärsimyksensä vähenee, ja he pysyvät työkykyisinä. Suomalaisten terveystietoja on vuosikymmenien aikana tallennettu laajasti viranomaisten rekistereihin. Lääkkeen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja suuren taloudellisen panostuksen. Kun esimerkiksi psyykelääkkeen avulla autetaan potilaita pois laitoshoidosta, säästävät niin Kela, kunnat kuin sairaanhoitopiirit. Tutkimusvaiheessa potilaiden kanssa keskustellaan perusteellisesti
Geenisaksien käyttö syövän immunoterapiassa on kuitenkin vasta kokeiluasteella. Bayer tutkii esimerkiksi syöpäsolujen tiedonvälitystä, syöpäsoluihin hakeutuvia vasta-aineita, joihin on liitetty radioaktiivista alkuainetta toriumia, sekä immuunipuolustuksen ja syövän yhteyksiä. Syöpälääkkeiden tulevaisuudenvisioissa niistä tulee yhä täsmällisempiä ja yksilöllisempiä. Jokainen syöpäkasvain on jokaisella potilaalla molekyylitasolla ainutlaatuinen sairaus. Syöpäsolut ovat eri potilailla erilaisia, mutta myös jopa saman kasvaimen eri alueista otetut kudosnäytteet saattavat erota toisistaan geneettisesti. On ennakoitu, että syöpää joskus hoidettaisiin paljon puhutulla crisprcas9-geeninmuokkausmenetelmällä eli niin kutsutuilla geenisaksilla. Menetelmällä voidaan poistaa ja korvata geenivirhe dna:sta. Kasvaimet myös käyttäytyvät eri tavoin. ”CAR-T-hoito on immunologista täsmähoitoa. CAR-T-solu pystyy tunnistamaan syöpäsolun, aktivoitumaan ja tappamaan sen. Kun hoito räätälöidään kasvaimen ominaisuuksien perusteella, hoitotulokset paranevat. Osa etäpesäkkeistä voi esimerkiksi reagoida hoitoon niin kuin pitääkin eli pienenemällä, mutta osa niistä voi päinvastoin jopa kasvaa. 51 1/2019 KEMIA Pakkausrobotti huolehtii valmiiden lääkkeiden pakkaamisesta. Ba ye r men geneettisten ominaisuuksien perusteella”, hän kuvailee. Hyljintäreaktioiden välttämiseksi CAR-T-solut valmistetaan yksilöllisesti jokaiselle potilaalle tämän omista T-soluista.” Tarja Jalava pitää syövän biologiaa hyvin mielenkiintoisena, sillä samankin potilaan eri kasvaimet saattavat olla erilaisia. Jo käytössä oleva uusin hoitokeino on normaalin immuunivasteen ominaisuuksien hyödyntäminen syövän tuhoamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi CAR-T-hoidot akuuttiin leukemiaan ja imukudossyöpään. Immunologista täsmähoitoa Uusia lääkkeitä syöpätauteihin kehitetään aktiivisesti monella taholla. Kun geenivirheet kudosnäytteestä kartoitetaan, sairauteen voidaan vaikuttaa kohdennetulla hoidolla. Hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikutus kohdistuu tällöin kasvaimessa todettuihin geenivirheisiin ja syöpäsolujen häiriintyneeseen viestintään. ”Potilaan oma immuunijärjestelmä valjastetaan siis tuhoamaan syöpäkasvain. Siinä potilaalta kerätään tämän omia T-valkosoluja, joita muokataan geneettisesti ja sitten palautetaan potilaalle”, Jalava kertoo. ”Tästä syystä lääkitys voi tehota joihinkin soluihin paremmin kuin toisiin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com Tulevaisuudessa syöpää hoidetaan ehkä geenisaksilla.
Merkittävä asia on siis myös tieto herneen ja härkäpavun ravintokuitupitoisuuksien yli kaksinkertaistumisesta: härkäpavun 4 grammasta 10:een ja herneen 3 grammasta 7,5 grammaan. • Noin miljoona käyntiä vuodessa. Oligosakkaridit, 3–10 monomeerin pituiset vesiliukoiset sakkaridit luetaan ravintokuituihin, koska ne käyttäytyvät suolistossa samaan tapaan kuin pitkäketjuiset vesiliukoiset ja ei-vesiliukoiset ravintokuidut, eli ne eivät imeydy. Isoilla elintarvikealan toimijoilla on varaa teettää omia tuoteanalyysejaan, mutta moni pienempi yritys poimii ravintosisältötiedot Finelistä, elintarvikkeiden kansallisesta koostumustietopankista, jota pitää yllä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Elintarvikealan yritysten ohella sitä käyttävät muun muassa terveydenhuolto, oppilaitokset, suurtaloudet, tutkijat ja yksityiset kansalaiset. 52 KEMIA 1/2019 Sari Honkamaa Terveystietoinen kuluttaja sukkuloi leipähyllyjen välissä ja vertailee tuotetietoja. Muun muassa rukiissa, ohrassa, herneissä, härkäpavuissa ja marjoissa on vielä enemmän hyviä kuituja kuin aiemmin on laskettu. Tämä selviää päivitetystä elintarvikkeiden koostumustietopankista. Jatkuu sivulla 55. Suomalaisten suosikkiviljassa on runsaasti kuitua, mutta siitä saa myös muun muassa B-vitamiineja, magnesiumia, kaliumia ja rautaa. Terveysvaikutuksiltaan kiinnostavia oligosakkarideja on löytynyt runsaasti muun muassa viljoista ja siemenistä. Ennakkotiedot tarkistetuista ja korjatuista kuitupitoisuuksista julkaistiin tietopankissa loppuvuodesta 2018. Oletko tullut ajatelleeksi, mistä tuo tieto on peräisin. Koostumuspankin päivitys toi kuitenkin mukanaan merkittävän uudistuksen, oligosakkaridien erottamisen omaksi ryhmäkseen. Suomalaisten suosikkien, rukiin ja ohran kuiduista peräti neljäsosa on oligosakkarideja. ”Tuloksemme ilmaantuvat myös elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin. Tietopankilla on laaja käyttäjäkunta. Uusien analyysien perusteella myös monet marjat sisältävät enemmän ravintokuitua kuin aiemmin on laskettu. Etenkin se tuntuu palkitsevalta”, sanoo erikoistutkija Helena Pastell. ”Ravintokuitu/kostfiber 11,3 g/100 g”, hän lukee ruisleipäpussin myyntipäällyksestä. Lisää hyviä kuituja Kuidun osalta elintarvikkeiden myyntipäällyksessä riittää kokonaisravintokuidun määrän ilmoittaminen. Nyt hän jatkaa työtään uudessa Ruokavirastossa. Pastell on vastannut ravintokuitujen analyyseista elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kemian tutkimusyksikössä. Kuluttaja voi jatkossa luottaa leipäpaketin lukemiin entistä vahvemmin, sillä Finelin mittava ravintokuitutietojen päivittämishanke on saatu päätökseen. Kasvava trendi on eläinproteiinin vaihtaminen kasviproteiiniin, sekä ekologisista että terveyssyistä. Myöskään Fineliä varten ei määritetä yksittäisiä ravintokuituja. Finelin muutoksen myötä niiden ravintokuitupitoisuus nousee puolitoistakertaiseksi: ruisjauhon 14 grammasta 20 grammaan ja ohrajauhon 7,5 grammasta 11 grammaan. Vuoden 2019 alusta käynnistynyt Ruokavirasto muodostui, kun Evira, Maaseutuvirasto ja osa MaanmittausRukiista saa Ravintokuitua ranteeseen laitoksen tietotekniikkapalveluista yhdistettiin. Le ip ät ie do tu s ry Fineli.fi Elintarvikkeiden kansallinen koostumustietokanta • Yli 4 000 elintarviketta. • Noin 3 000 kävijää päivässä. • 55 ravintoainetta. Hankkeessa analysoitiin kaikkiaan Ruis pitää tunnetusti tiellä
Vuonna 2010 valmistuneessa elintarvikekemian väitöskirjassaan hän tutki arabinoksylo-oligosakkaridien entsymaattista valmistamista ja niiden prebioottisia vaikutuksia eli kykyä muokata paksusuolen mikrobikasvustoa. Opin sitten kyllä, että kaikki hiilihydraatit eivät ole makeita”, Pastell virnistää. Tutkijan mukaan oligosakkaridit ovat prebiootteina hyvin eriarvoisia. Sokerihiirestä kuidun puolestapuhujaksi. ”Hyvin usein löydän itseni lukemasta elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä.” Pastellin gradu ja väitöskirja käsittelivät molemmat oligosakkarideja, ei-makeita hiilihydraatteja. Sokerihiirestä on sittemmin tullut ravintokuitujen ja eritoten oligosakkaridien puolestapuhuja. Nykyään tutkija pyrkii valitsemaan koko perheensä ruokavalioon runsaskuituisia tuotteita. ”Olen semmoinen sokerihiiri. 53 1/2019 KEMIA Helena Pastellin johdatti aikoinaan hiilihydraattikemian pariin henkilökohtainen heikkous, mieltymys makeaan. ”Oligosakkaridi on sitä parempi, mitä pidemmälle se kulkeutuu paksusuolessa.” Näyttää siltä, että esimerkiksi punasipuli, josta löydettiin Fineli-analyyseissa poikkeuksellisen paljon oligosakkarideja, muokkaa paksusuolen mikrobistoa lähinnä vain sen alkupäässä
Toisessa vaiheessa tutkitaan tavallisimmat oireiden aiheuttajat, joita on parisenkymmentä. Miten vatsansa kanssa tuskailevan pitäisi suhtautua fodmap-ruokavalioon. Asiantuntijoiden ohje kuuluu, että fodmap-rajoituksia ei pidä sännätä kokeilemaan omin päin. Useimmiten apu ongelmiin löytyy kahden ensimmäisen vaiheen kautta. Samaa mieltä on ravitsemusterapian professori Ursula Schwab ItäSuomen yliopistosta. ”Itse en ole joutunut yhdellekään potilaalle näyttämään pitkiä fodmaplistoja. ”Britanniassa on erittäin hyvä ja selkeä suositus vatsavaivaisten hoitamiseen. Suositus on maalaisjärkinen, ja sen laatijoilla on selvästikin laaja-alainen kliininen kokemus”, Schwab toteaa. ”Miten IBS-oireisen vointiin mahtaa vaikuttaa stressaaminen työpaikkaruokalassa, kun joutuu miettimään, että mitä minä voin täällä syödä. Vatsavaivoja voi helpottaa jo peruspalikoiden paneminen kuntoon”, sanoo professori Ursula Schwab. ”Turhat rajoitukset pois. Bakteerien huono puoli on, että ne tuottavat hiilihydraateista kaasuja, mistä seuraa joillekin ihmisille pahojakin oireita. Monesti vatsavaivaiset ovat jo ennestään rasittuneita ja reagoivat herkästi vatsallaan monenlaisiin muutoksiin elämässä.” Maalaisjärjen mukaan Yliopistollinen ravitsemusterapian opetus nojaa virallisiin ravitsemussuosituksiin ja kansallisiin konsenIt äSu om en yl io pi st o suksiin, ei yksittäisten ihmisten rustaamiin blogeihin tai kirjoihin. 54 KEMIA 1/2019 ”Järki käteen ravitsemuksessa. Juuri fodmap-hiilihydraatit lisäävät terveysvaikutuksiltaan kiinnostavien maitohappobakteerien ja bifidobakteerien kasvua suolistossa. Ursula Schwab korostaa, että tätä tulee kokeilla vasta viimeiseksi. Ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS, Ravitsemusterapian kultainen periaate: turhat rajoitukset pois. Viimeinen vaihe myös toteutetaan aina ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Peruspalikoita ovat muun muassa ruokailurytmi, ruokailuun varattu aika ja riittävä juominen. Ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoidon kulmakivet perustuvat brittiläiseen suositukseen, koska suomalaista tai pohjoismaista ei ole. Tähän on hyvä syy. Niitä ovat esimerkiksi laktoosi, kofeiinipitoiset juomat, ksylitolija sorbitolituotteet, kananmuna ja herne. Tiukka fodmap-ruokavalio saattaa hänen mukaansa hankaloittaa arjen sujumista paljonkin. ”Fodmap-hiilihydraatit, mukaan lukien oligosakkaridit, eivät sinällään ole pahoja vaan päinvastoin hyviä”, muistuttaa elintarvikekemisti Helena Pastell. Kolmosvaiheessa ruokavaliosta karsitaan muutaman viikon ajaksi hyvin monia ruoka-aineita, myös ravitsemuksen kannalta keskeiset viljatuotteet vehnä, ruis ja ohra.. Jalat maassa -lähestyminen on toistaiseksi toiminut kaikkien kohdalla”, kertoo professori, joka tekee myös kliinistä työtä. Moni vatsavaivoissaan kärvistelevä suomalainen on kiinnostunut ruokavaliosta, jossa vältellään niin kutsuttuja fodmaphiilihydraatteja. ”Ammattitaitoisen ravitsemusterapeutin tuki auttaa potilasta löytämään ruokavaliostaan juuri ne olennaiset tekijät.” Kolmas vaihe on kaikkien tai lähes kaikkien fodmap-ruokien jättäminen lautaselta pois. Pastellin mukaan ruokavaliosta ei kuitenkaan silloinkaan pidä jättää pois kaikkia fodmap-ruokia vaan ainoastaan sairausoireita aiheuttavat. Ensin on mentävä lääkäriin. Ensimmäiseksi selvitetään, ovatko ravitsemuksen perusasiat kohdallaan. Fodmap-ruuat ovat turhaan peikko Irritable Bowel Syndrome) diagnosoi oireiden perusteella lääkäri – sen jälkeen, kun hän on ensin sulkenut pois muut elimelliset sairaudet, kuten keliakian, Crohnin taudin, haavaisen paksusuolentulehduksen ja paksusuolensyövän. Brittisuosituksen ruokavalio-ohje on kolmivaiheinen. Niin kuuluu ravitsemusterapian kultainen periaate”, Schwab sanoo. IBS-oireet voivat helpottua ravitsemuksen muutoksilla, mutta ruokavaliota ei tule supistaa ilman perusteita
Fodmap-hiilihydraatit pähkinänkuoressa Ru ok av ira st o määritettyä kaikki ravintokuidut”, Pastell kertoo. Ne ovat ryhmä lyhytja keskipitkäketjuisia hiilihydraatteja, jotka imeytyvät suolistossa huonosti tai eivät imeydy lainkaan. Analyyseja tehtiin myös kokonaan uusista ruoka-aineista, kuten villiyrteistä ja joistakin sienistä ja marjoista. Vanhimmilla tekniikoilla saatiin määritettyä ainoastaan kokonaisravintokuitu eli suuren molekyylipainon ravintokuidut. Hiilihydraattia hajottava entsyymi voi puuttua ihmiseltä kokonaan tai sen imeytymismekanismi voi olla vajavainen. Ravintokuidulla on tutkitusti useita terveysvaikutuksia, mutta vaikutusten tiedetään olevan hyvin spesifejä. Fodmap-ruokavaliossa rajoitetaan fodmap-hiilihydraatteja sisältävien ruoka-aineiden käyttöä. ”Säästämme sekä aikaa että varoja, kun analysoimme lähes yksinomaan raaka-aineita. ”On tärkeää huomioida, että terveysväittämien esittämistä varten tarvitaan vankkaa tutkimusnäyttöä ja komission hyväksyntä”, Pastell muistuttaa. Muiden elintarvikkeiden arvot saadaan laskemalla”, Helena Pastell kertoo. Suomalaiset edustavat ravintokuitujen analytiikassa kansainvälistä kärkeä. Kattavuuteen on päästy muuttamalla muun muassa entsyymejä ja lämpötiloja. Pitoisuuksien päivitykseen antoivat aihetta muun muassa uudet viljelylajikkeet ja lannoitteet sekä maaperän muutokset. Modernit menetelmät Eviran työtä jatkavan Ruokaviraston kemian yksikkö tekee ravintokuitujen määritykset uusimmalla käytössä olevalla menetelmällä. Vuosituhannen vaihteessa menetelmät alkoivat kehittyä niin, Elintarvikekemisti Helena Pastell lukee tarkkaan ruuan pakkausmerkinnät. Tärkeimmät fodmap-hiilihydraatit ovat monosakkarideista fruktoosi, disakkarideista laktoosi, kaikki oligosakkaridit ja sokerialkoholit (muun muassa ksylitoli ja sorbitoli). Olemme jo vuodesta 2013 käyttäneet AOAC 2011.25 -metodia, jolla saadaan. EU on hyväksynyt seitsemän tarkasti määriteltyä ravintokuituihin liittyvää terveysväittämää, joista osa koskee täsmällisesti nimettyjä ravintokuituja, osa kuidun lähteitä. Laktoosi ei imeydy ihmisillä, joilta puuttuu laktaasi-entsyymi. ”Olemme eturintamassa Euroopassa. Mitä enemmän ketjuun tulee sivuryhmiä, sitä liukoisemmaksi se muuttuu.” Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja vapaa toimittaja. Keskeiset fodmap-ruokaryhmät ovat sokerialkoholeilla makeutetut tuotteet (purukumi, makeiset), oligosakkarideja sisältävät palkokasvit, sipulit ja viljat (vehnä, ruis, ohra) sekä runsaasti fruktoosia tai sorbitolia sisältävät hedelmät (omenat, päärynät, luumu, vesimeloni) ja laktoosia sisältävät maitotuotteet. 55 1/2019 KEMIA toistasataa ruoka-ainetta. sari.honkamaa@saunalahti.fi että mukaan tulivat ensin pienemmän molekyylipainon vesiliukoiset ravintokuidut inuliini ja polydekstroosi ja sen jälkeen resistentti tärkkelys sekä oligosakkaridit. ”Sivuryhmien määrä ratkaisee. ”Nykytiedon valossa jako on jossain määrin keinotekoinen, koska osa kuiduista, esimerkiksi arabinoksylaanit ja pektiinit, kuuluvat molempiin ryhmiin”, hiilihydraattikemisti sanoo. Kirjainyhdistelmä fodmap tulee englanninkielistä sanoista fermentable oligo-, diand monosaccharides and polyols. Suoliston mikrobit fermentoivat fodmap-hiilihydraatteja eli käyttävät niitä ravinnokseen ja muodostavat niistä erilaisia kaasuja ja lyhytketjuisia rasvahappoja. ”Niistä saa erittäin hyödyllistä tietoa”, tutkija vinkkaa muillekin. Viime vuonna käyttöön saatiin maatalouskemistien liiton AOAC:n hyväksymä 2017.16-menetelmä, joka nopeuttaa työlästä urakkaa hitusen verran. Oligosakkaridit on analysoitu etanolisaostuksen jälkeen suodattuvasta jakeesta HPLC-tekniikalla eli korkean erotuskyvyn nestekromatografialla. ”Hydrolyysivaihe on uusilla entsyymeillä puristunut neljään tuntiin, ja suolanpoistopatruuna sisältyy HPLCsysteemiin.” Pastell pohtii ravintokuitujen jakamista vesiliukoisiin ja veteen liukenemattomiin. Pitkä suora rakenne ei juurikaan liukene veteen
Hankkeessa tehtyjen markkinakartoitusten perusteella pohjoismaisista raaka-aineistamme olisi moneksi, ja niitä kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin, sillä niille on kyllä tilausta. Kuinka teollista luonnontuotealan liiketoimintaa voitaisiin edistää pohjoisessa, sekä Suomessa että Ruotsissa. 56 KEMIA 1/2019 Suomen kesän pitkä päivä kypsyttää mustikat ainutlaatuisen aromaattisiksi ja täyteen terveydelle edullisia tehoaineita. Vaikka laadukkaita raaka-aineita riittää, ja Suomessa on maailman suurimmat luomuviljelyalueet ja -keruualat, luonnontuotebisnes on meillä vielä piePohjolan luonnontuotteissa on Ainekset miljardibisnekseen Suomalaisella luonnontuotealalla olisi runsaasti kasvunvaraa, sillä raaka-aineiden puhtaus ja aitous ovat kova vientivaltti. Pitkä päivänvalo tuottaa niihin enemmän tehoaineita kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. nimuotoista. Tähän kysymykseen paneuduttiin vuosina 2015–2018 toteutetussa Industry Nordic -hankkeessa, jota koordinoi Centria-ammattikorkeakoulu. Lisäksi se on keskittynyt enimmäkseen Lappiin ja Itä-Suomeen. Raaka-aineiden keruu, viljely ja ennen kaikkea jatkojalostus superfoodeiksi, elintarvikkeiksi, ravintolisiksi ja kosmetiikan raaka-aineiksi voisi luoda merkittävää yritystoimintaa ja lisää työpaikkoja maaseudulle. Luonnontuotteet ovat olleet trendi jo pitkään, ja ne ovat kasvaneet miljardibisnekseksi. EU-alueella menestyviä luonnontuotealan yrityksiä löytyy lähinnä Keskija Etelä-Euroopasta. Puhtaista, aidoista. Leena Favén, Josefina Nyström, Tom Lillhonga ja Leif Hed Suomen metsissä ja pelloilla kasvaa luonnontuotteiden raaka-aineita, joita arvostetaan maailmalla
Muuttujina olivat marjojen esikäsittelymenetelmät, prosessin lämpötila uutossa, liuottimen pitoisuus sekä kuiva-aineen ja liuottimen suhde. Yhteensä 150 näytteen antosyaniinipitoisuudet määritettiin sekä nestekromatografilla että VIS-NIRspektrometrillä. Lisäksi RBR mahdollistaa teollisen mitan jatkuvan prosessin. Esimerkiksi Arabiemiraateissa hallitus on panostanut lihavuuden, kakkostyypin diabeteksen ja sydänja verisuonitautien ehkäisyyn. Samanaikaisesti kotitalouksien käytettävissä olevat varat ovat kasvaneet, mikä on mahdollistanut satsaamisen elintarvikkeiden laatuun. Tulosten pohjalta laadittiin regressiomalli, jonka avulla antosyaniinien kokonaispitoisuudet voidaan määrittää riittävällä tarkkuudella pelkän VIS-NIR-spektrometrian avulla. Mikroaaltolaitteisto on kuitenkin investointina huomattavasti kalliimpi kuin muut menetelmät. Pyöriväpetinen reaktori vaihtoehto liuotinuutoille Hankkeessa verrattiin myös perinteisiä liuotinuuttoja ja vihreitä erotusteknologioita, kuten pyöriväpetistä reaktoria (RBR, Rotating Bed Reactor) ja mikroaaltoerotusta. raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kysyntää ovat lisänneet premiumtuotteiden arvostus ja vaurastuva keskiluokka. Tilastoanalyysit osoittivat, että eri puiden ja eri kausien välillä on systemaattista vaihtelua. Yrittäjien on kuitenkin kyettävä osoittamaan tuotteen laatu myyntieristään, joten perinteisten laboratoriomenetelmien rinnalle tarvitaan myös nopeampia laadunvarmistusmenetelmiä. Josefina Nyström työskentelee tutkijana Ruotsin maatalousyliopistossa Uumajassa ja Tom Lillhonga projektipäällikkönä ammattikorkeakoulu Noviassa Vaasassa. 57 1/2019 KEMIA Mustikan laatu nopeasti selville Kun marjoja tai muita luonnontuotteita myydään maailmalle, on tärkeää tuntea niiden tehoainepitoisuudet, jotta tuotteille voidaan määrittää oikea hinta. Uuttoprosessia tutkittiin laboratoriomitassa. • Novian vastuualue: NIR-online, koesuunnittelu, tilastollinen mallintaminen, monimuuttujamenetelmät. • SLU:n vastuualue: vihreät erotusteknologiat. Hankkeessa etsittiin myös teolliselle uuttoprosessille optimaaliset parametrit, joiden avulla mustikan antosyaanien saanto on korkein. Industry Nordic -hanke 2015–2018 • Hankkeen toteuttajat: Centriaammattikorkeakoulu (Kokkola), Ruotsin maatalousyliopisto SLU (Uumaja) ja Yrkeshögskolan Novia (Vaasa). Yhdisteen pitäisi edistää muun muassa terveellistä ihon vanhenemista. Markkinoille on tullut esimerkiksi useita erilaisia suklaatuotteita, joiden mainostetaan sisältävän puolukan resveratrolia. Industry Nordic -hankkeessa määritettiin vuosina 2016–2017 koivumahlanäytteistä sokerija metallimineraalipitoisuudet. Tulosten perusteella antosyaniinipitoisuus pystytään määrittämään laadunvarmistusta varten riittävällä tarkkuudella myös nopeammalla UV-VIS-spektrofotometrillä. Leena Favén toimii TKI-koordinaattorina ja Leif Hed TKI-asiantuntijana Centrian kemia ja biotalous -tiimissä Kokkolassa. Regressiomallia hyödyntämällä teollisessa uuttoprosessissa voidaan hyödyntää nopeaa, reaaliaikaista VISNIR online -monitorointia. • Hankkeen rahoittaja: EU Interreg Botnia-Atlantica. Pitoisuuksien määrittämisessä käytetään usein nestekromatografia, mikä vaatii satsausta sekä laitekantaan että osaamiseen. leena.faven@centria.fi josefina.nystrom@slu.se tom.lillhonga@novia.fi leif.hed@centria.fi. Tutkimustieto otettava käyttöön Kun suomalaisia luonnontuotteita halutaan viedä kansainvälisille markkinoille, panostuksia on lisättävä myös markkinointiin, brändäykseen, ekologisiin pakkausmateriaaleihin ja tutkimustiedon hyödyntämiseen. Tämä näkyy terveystietoisuuden lisääntymisenä ja hyvinvointituotteiden kasvavana menekkinä. Tulokset analysoitiin tilastollisilla monimuuttujamenetelmillä. Alustavien tulosten perusteella tehoaineiden talteenotto on jo 30 minuutissa parempi kuin esimerkiksi 24 tunnin Soxhlet-uutossa. Monimuuttujamenetelmiä voitaisiin hyödyntää silloin, kun mahlan joukosta halutaan tunnistaa premium-mahla. Markkinoita hallitsee kookosvesi, mutta pohjoismainen koivumahla voisi olla sille todellinen kilpailija. Laboratoriomitan tulosten perusteella RBR-teknologia on potentiaalinen vaihtoehto teollisen mitan skaalaukseen, sillä siinä tarvittava uuttoaika on lyhyempi kuin perinteisessä uutossa. Industry Nordic -hankkeessa verrattiin nestekromatografiaa ja UV-VIS-spektroskopiaa mustikan antosyaniinipitoisuuksien määrittämisessä. Myös puuvesi on maailmalla iso bisnes. Etelä-Koreassa terveellisten ja turvallisten elintarvikkeiden kysyntä erityisesti verkkokaupassa on lisääntynyt huomattavasti. • Centrian vastuualue: kemiallinen karakterisointi, markkinakartoitukset. Mikroaaltoerotusta testattiin Yorkin yliopistossa. Hyvinvointi ja ekologisuus ovat avainsanoja, kun nykykuluttajat ostavat tuotteita ja palveluja
Naamatauluun hierottavilla keramideilla ja hyaluronihapoilla on tosin sen verran korkea kilohinta, että harvalla on hankinnan jälkeen varaa kosteisiin illanviettoihin. Vatsan kasvun maksaa kuitenkin pienentyvällä pippelillä. Tämän tietää jokainen laihduttaja. 58 KEMIA 1/2019 Kiero kiertopeli Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Näin toki vain siihen asti, kunnes toisin todistetaan. Kunnallinen jätteenkäsittely puhdistaa jäteastian ja viemärivesien lisäksi myös saldosi. Popsimme suurella hartaudella monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja ja juomme litratolkulla kalanmaksaöljyä. Supermarket tai ravitsemusliike punnitsee, lukee viivakoodit ja rahastaa. Tieto siitä, että kynttilävaha tukkii verisuonia siinä missä höttöinen proteiinikin, ei tule kemisteille yllätyksenä. Metaboliatyöläiset ovat säikytelleet kansaa etenkin kolesteroleilla. Kalanmaksaöljyn karvas maku kielellämme juontuu siis suurpiirteisestä tilastoinnista. TAUTEJA SILTI riittää. Kalorien lisääntyessä pankkitili sen kuin laihtuu. Keramidit ja hyaluronaani ovat jatkuvan lihomisen vaihtoehto ryppyjen vastaisessa kamppailussa. Kylmässä valkoisen rasvan keramidi poistuu ja rasva muuttuu ruskeaksi. METABOLIA ON voittamaton, vaikka moni saattaa muuta luulla. Lisäksi se toimii promillemittarina. Ei ainakaan yksinomaan niistä. Kuten ei myöskään hysteriasta, vaikka sille ei tautiluokitusta enää olekaan. Keramidi ei ole suurelle yleisöllekään mikään suuri tuntematon. Tosin jos sattuu olemaan nainen, miesten anatomisesta kutistumisesta hyötyy freudilaisen kateuden hiipumisena. Keramidit vahaavat naaman, kun taas hyaluronihappo vetistää kuivaa ihoa. Ainetta myydään samoissa purkeissa hyaluronaanin kanssa. Eskimokansan merkinnöistä pääteltiin, että kalalla elävät arktisen alueen asukit ovat terveitä kuin pukit ja kaatuvat korkeassa iässä saappaat jalassa. Sikäläiset kirjurit merkitsivät kuolinsyyt yhtä tarkasti kuin entisajan ruotsinkieliset papit: Andi kouwli kylmään, Paawo huggui, ja joskus menehdyttiin silkkaan wanhuddeen. Pahan LDL-kolesterolin rikoskumppaniksi ovat paljastuneet keramidit. Valkotakit luokittelevat niitä ihan työkseen. KOLESTEROLEJA jahtaavat ovat puoli vuosisataa pähkäiltyään päätyneet siihen, että metabolista vikaa ei ehkä kannatakaan hakea proteiineista. Monopolissa voi sentään joskus voittaa, mutta tässä kierossa kiertopelissä jää aina tappiolle. Jäätävä katse ei pömppövatsaa poista, mutta jääpussi siirtää rasvaa tuonelaan. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Pelkäämme kuollaksemme lipoproteiineja ja samaan aikaan ostamme kaupan hyllyt tyhjiksi proteiinirahkoista. Beta sen sijaan katoaa avustettuna. LÄSKI ON IKUISTA, jos rasvamolekyylissä on alfa-reseptoreita. Mikäli kykenee ääntämään termin niin, että kuulija ymmärtää, on selvästi ajokunnossa. Kerran jäädytetty rasva ei milloinkaan palaa. AINEENVAIHDUNNAN tunnistaa siitä, että sen molemmissa päissä joutuu maksamaan. Suuhunsa ei saa mitään käymättä ensin kassan kautta. Joku esimerkiksi kuvittelee taistelevansa ryppyjä vastaan jatkuvalla lihomisella. Keemikko Aineita vaihtava ”Hyaluronihappo haihtuu yhtä nopeasti kuin poliittisen vastuun kantaja.” KEEMIKKO. Täysin ei peniskateudesta voi herra Freudin mukaan parantua. Metaboliapelissä vallitsee käänteinen rasismi: valkoinen rasva on pahaa ja värillinen hyvää. Lisäksi hyaluronaani haihtuu kuin poliittisen vastuun kantaja, suurin piirtein sanan lausumiseen kuluvassa ajassa. Tästä saamme kalateollisuuden lobbauksen lisäksi kiittää inuiittien kehnoa väestökirjanpitoa. Toiminnan päätepisteessäkään ei selviä euroitta
Sen sai Tampereen yliopiston emeritusprofessori Markku Mäki, joka kuuluu keliakiatutkimuksen pioneereihin. Lähipiirin nuorille ”Ine-täti” oli luotettu tukipilari. tammikuuta. Armoitettu ihmisten kohtaaja Kun taloomme tarvittiin vuonna 2011 mediamyyjää, Irene otti tehtävän mutkattomasti vastaan ensin Kemia-lehdessä ja myöhemmin Uusiouutisissa. Hänen tutkimuksensa jatkumoa ovat esimerkiksi uudet keliakian Käypä hoito -suositukset, jotka eivät enää edellytä ohutsuolen koepalaa, jos vasta-ainepitoisuudet verinäytteissä ovat tarpeeksi korkeat. Irenellä oli taito vapauttaa haastateltavansa rentoon ilmapiiriin, mistä seurasi jutunteolle pelkkää hyvää. Monipuolisella urallaan Irene työskenteli muun muassa Suomen Filmiteollisuus Oy:ssä, Ageba Tours -matkatoimistossa ja Finlandia-talossa, jossa hän oli mukana järjestämässä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajien George W. Kallioniemi on täsmälääketieteen uranuurtaja, joka on kehittänyt menetelmiä molekyylitiedon hyödyntämiseen sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Elämää ja läheisiään rakastanut työtoverimme menehtyi yllättäen nopeasti edenneen sydämen vajaatoiminnan uuvuttamana. Tätä nykyä hän paneutuu etenkin syöpäpotilaiden yksilöllisen hoidon kehittämiseen. Irene Sillanpää oli lämminsydäminen, antelias ja innostuva, tarpeen tullen myös temperamenttinen. Olli Kallioniemi Markku Mäki. 59 1/2019 KEMIA HENKILÖUUTISIA Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt vuoden 2019 Äyräpää-palkinnon professori Olli Kallioniemelle. Irenen elämän peruskiviä olivat usko korkeimpaan ja suuri perheyhteisö, lähimpinä puoliso Kari, omat vanhemmat sekä sisarukset perheineen. Kemia-lehteen hän kirjoitti tyttönimellään Irene Andersson juttuja, joista välittyi usein ihmisten välinen kemia. Mäen johtamat tutkimusryhmät ovat tehneet ainutlaatuisia havaintoja keliakian vasta-aineista ja niiden hyödyntämisestä taudin diagnosoinnissa. Irene syntyi kesän ja meren lapsena 26.6.1958 helsinkiläiseen laivuriyrittäjän perheeseen. Perheen kesäpaikka Rågössä oli hänelle rakas henkireikä. Työtaipaleensa hän aloitti köysityttönä m/s Tuulispää -aluksessa, joka liikennöi edelleen saaristossa. Leena Joutsen kyylilääketieteen instituutin FIMM:n ensimmäisenä johtajana. Viimeiset vuotensa hän avusti lehtiämme toimittajana. Bushin ja Mihail Gorbatšovin huipputapaamista syksyllä 1990. Vuodet 2007–2015 hän toimi Suomen moleOlli Kallioniemi ja Markku Mäki palkittiin Irene Sillanpää Suurisydäminen toimittaja piti omiensa puolta in memoriam Ta m pe re en yl io pi st o D an ie l Ro si k Kemia-lehden ja Uusiouutisten pitkäaikainen avustaja Irene Sillanpää (1958–2019) kuoli Helsingissä 12. Palkinto julkistettiin Lääkäri 2019 -tapahtumassa, jossa luovutettiin myös Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto. Hänen tutkimuksensa ansiosta on saatu käyttöön uusia diagnostisia keinoja ja myös uusia kohteita syöpälääkkeille. Uusia juttuja ja tulevia reissuja oli viritteillä viimeiseen elinpäivään asti. Irene oli vankkumattoman lojaali ystävä ja työtoveri, joka lähti innolla mukaan yhteisiin rientoihin. Toimittajan työ oli lahjakkaalle kirjoittajalle kutsumus, jota Irene toteutti aluksi kirjoittamalla novelleja Tosi Elämää -lehteen. Kallioniemi työskentelee professorina Karoliinisessa instituutissa ja johtajana Ruotsin bioalan kansallisessa laboratoriossa SciLifeLabissa. Hän piristi kollegoidensa päivää hersyvillä viesteillään, iloitsi toisten iloista ja valoi vastamäessä uskoa parempaan. Myöhemmin hän työskenteli toimittajana ja free-avustajana muun muassa Tietoviikossa, Kauppalehdessä, Rakennuslehdessä ja Turvallisuus-lehdessä. Hän oli niin työssä kuin vapaalla aidosti kiinnostunut kohtaamiensa ihmisten kuulumisista ja hyvinvoinnista. Hän toimi aktiivisesti Suomen freelance-journalisteissa ja tekniikan toimittajien Presstek ry:ssä
Ari Koskelainen. Olof Solin. Olli Ikkala. Heikki Ruskoaho (Helsingin yliopisto). Rui Moreira (Lissabonin yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. DI Jani Tomperin väitöskirja Predicting the treated wastewater quality utilizing optical monitoring of the activated sludge process tarkastettiin 30.11.2018. Jatin Sethin väitöskirja Sellulose nanopapers with improved preparation time, mechanical properties, and water resistance tarkastettiin 21.12.2018. Jarkko Akkanen. Jari Valkonen. Axel Klein (Kölnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Kari Keinänen. Vastaväittäjänä toimi prof. Michal Matusewiczin väitöskirja The microstructure of bentonite clay tarkastettiin 12.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Kalervo Hiltunen. Markku Kataja. Paulo Bartolo (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Dr. Riitta Keiski. Timo Fabritius. Peter Lund. Joohyun Park (Hanyangin yliopisto, Korea) ja kustoksena prof. Raimo Alén. www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on myös facebookissa! www.facebook.com/ kemialehti. Novel applications of sample data treatment tarkastettiin 30.11.2018. Denes Hnisz (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Dr. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Heikki Ruskoaho. Eero Kontturi (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Mustafa Alevli (Marmaran yliopisto, Turkki) ja kustoksena prof. Marko Paavola. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Uwe Sonnewald (Erlangen-Nürnbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Kari Ullakko. Jyrki Räisänen. Pál Szentannai (Budapestin tekniikan ja talouden yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. DI Eero Huotilaisen väitöskirja Imaging and Digital Design for Medical Applications of Additive Manufacturing tarkastettiin 18.1.2019. Outi Salo-Ahen ja kustoksena prof. Ari Jokilaakso. Erik Delarue (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. M.Sc. Markku Sopanen. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi Dr. Outi Salo-Ahen (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. DI Christoffer Kauppisen väitöskirja Scalable nanofabrication techniques for III–V compound semiconductors and dielectrics tarkastettiin 21.12.2018. FM Dongkai Shaon väitöskirjan Experimental studies on carbon nanotubes and graphene functionalized via physical adsorption with cellulose and avidin tarkastettiin 18.12.2018. Minna Kaikkonen-Määttä. Mirja Illikainen. Tapio Salmi (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. DI Eemeli Tsuparin väitöskirja Impact of system boundaries on the effectiveness of climate change mitigation actions tarkastettiin 18.1.2019. Helsingin yliopisto FM Mika Välimäen väitöskirja Discovery of cardioprotective isoxazole-amide compounds targeting the synergy of transcription factors GATA4 and NKX2-5 tarkastettiin 14.12.2018. Chem.Eng. Guangyu Jiangin väitöskirja Studies on the 3-ketoacyl reductase of mammalian mitochondrial fatty acid synthesis tarkastettiin 19.12.2018. FM Sebastian Abelin väitöskirja Methods for Activated CarbonBased Sediment Remediation tarkastettiin 11.1.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Annukka Pietikäisen väitöskirja Studies on the pathogenesis and laboratory diagnosis of Lyme borreliosis tarkastettiin 18.1.2019. Zouhair El Assalin väitöskirja Synthesis and characterization of catalysts for the total oxidation of chlorinated volatile organic compounds tarkastettiin 11.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Markus Ahlskog. Oulun yliopisto DI Tuomas Alatarvaksen väitöskirja Evolution of inclusion population in calcium treated ultra-high strength steels. Vastaväittäjänä toimi prof. Farhana Jahanin väitöskirja Phosphorylation of the ?and ?-chains of LFA-1 regulates its inVÄITÖKSIÄ teraction with cytoplasmic proteins and crosstalk to VLA-4 integrin tarkastettiin 20.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Igor Koshevoy. Franz Oberdorfer (ZAG Zyklotron AG, Saksa) ja kustoksena prof. Timo Repo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Stephan Pflugmacher Lima. Juhan Sedman (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. FM Teemu Myllymäen väitöskirja Biomimetic Designs by Supramolecular Constructs tarkastettiin 4.1.2019. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Jaana Vuopio. Nils Hildebrandtin väitöskirja Paper-based composites via the partial dissolution route with NaOH/urea tarkastettiin 14.12.2018. Jari Yli-Kauhaluoma. Vasily Sivchikin väitöskirja Tuning the Photoluminescence of Cyclometalated Platinum (II) Compounds via Axial and Non-axial Interactions tarkastettiin 14.12.2018. Imam Santoson väitöskirja Phase Relations and Thermodynamic Properties of Slag and Metal System Related to the Processing of Copper Anode Slime tarkastettiin 14.12.2018. Denys Musiienkon väitöskirja Ni-Mn-Ga magnetic shape memory alloy for precise high-speed actuation in micromagneto-mechanical systems tarkastettiin 17.1.2019. FM Mika Välimäen väitöskirja Discovery of cardioprotective isoxazole-amide compounds targeting the synergy of transcription factors GATA4 and NKX2-5 tarkastettiin 14.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi TkT Petteri Kangas (VTT) ja kustoksena prof. Kristiaan Temst (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Enso Ikonen. Manfred Kohl (Karlsruhen teknillinen instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Anna Krzyczmonikin väitöskirja [ 18 F]F 2 – New production methods and applications tarkastettiin 19.12.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. M.Sc. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT M.Sc. Anirudra Parajulin väitöskirja The effect of living environment and environmental exposure on the composition of microbial community in soil, on human skin and in the gut tarkastettiin 18.1.2019. 60 KEMIA 1/2019 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto M.Phil. Juho Sirviö. M.Sc. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Annika Venäläisen väitöskirja Modification of bare and functionalized Au(111) surfaces and ferromagnetism of Au and Pd nanoclusters tarkastettiin 21.12.2018. Åbo Akademi FM Leonor Lopes de Carvalhon väitöskirja Bioinformatics Characterization of Amine Oxidases tarkastettiin 14.12.2018. Patrick Wagner (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Turun yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Swarnalok Den väitöskirja Interactions of potyviral protein HCPro with host methionine cycle enzymes and scaffolding protein VARICOSE in potato virus A infection tarkastettiin 17.1.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Laura Kolsin väitöskirja Synthesis of Abietane-Type Diterpenoids with Anticancer Activity tarkastettiin 19.1.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi yliopistotutkija Henri Xhaard (Helsingin yliopisto) ja kustoksena akatemialehtori Tiina Salminen. Thomas D. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Yrjö Hiltunen (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Francisco Vidal Vázquezin väitöskirja Reactor Intensification for CO 2 Utilization and Related C 1 Chemistry tarkastettiin 14.12.2018. Bucheli (Agroscope ART, Sveitsi) ja kustoksena dos. DI Perttu Sippolan väitöskirja Study of Thermal and Plasma Enhanced Atomic Layer Deposition of AIN and AI 2 3 /Ti0 2 Films for Diverse Applications tarkastettiin 18.1.2019. Juan-Ramón González-Velasco (Baskimaan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Saleem Ullahin väitöskirja Advanced Biorefinery Concepts Related to Non-wood Feedstocks tarkastettiin 12.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Leskelä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Rint Sijbesma (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Kurt-Erik Häggblom (Åbo Akademi) ja apul.prof. Harri Lipsanen. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Laura Nivan väitöskirja Self-optimizing control of oxy-combustion in circulating fluidized bed boilers tarkastettiin 7.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Gabriele Berg (Grazin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Jari Yli-Kauhaluoma. Olli Carpen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Elias Retulainen (VTT) ja kustoksena prof. Paul Wersin (Bernin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Nicole Pamme (Hullin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Mirja Puolakkainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. FM Sari Tähkän väitöskirja Thiol-ene based microfluidic devices for bioanalysis tarkastettiin 18.1.2019. Vastaväittäjänä toimi dos. Itä-Suomen yliopisto FM Henri Niskasen väitöskirja Shaping gene expression of endothelial cells by 3D chromatin architecture and non-coding RNAs tarkastettiin 14.12.2018
Farmasian tiedekunnassa farmaseuttisen biologian ruotsinkielisenä professorina on aloittanut Päivi Tammela ja biologisten lääkeaineiden kehittämisen professorina Vincenzo Cerullo. Hän toimi aiemmin Eviran kemian tutkimusyksikön johtajana. Hän luokitteli nesteytyvät pyrolyysituotteet useisiin tyypillisiin alifaattisia ja aromaattisia yhdisteitä sisältäviin jakeisiin. Suomisen toimitusjohtajaksi elokuussa 2018 nimitetty KTM Pekka Ojanpää menehtyi lentoturmassa Zimbabwessa ennen kuin ehti aloittaa tehtävässä. Kosteusja homevauriot ovat yleisimpiä huonon sisäilman syitä. 61 1/2019 KEMIA NIMITYKSIÄ Aalto-yliopisto Innovaatioista vastaavana vararehtorina on aloittanut TkT Janne Laine. Beier ja epäorgaanisen materiaalikemian professorina Pedro Henrique Cury Camargo. Vastaväittäjänä toimi professori Heidi Salonen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Maija-Riitta Hirvonen. Metsäteollisuus ry OTK Jyrki Hollmén on nimitetty työmarkkinajohtajaksi. Pyrolyysillä biomateriaali hajotetaan kaasuiksi ja kiinteäksi jäännökseksi sekä bioöljyksi. Tehtävä on uusi. Maryam Ghalibafin väitöskirja Analytical Pyrolysis of Wood and Non-Wood Materials from Integrated Biorefinery Concepts tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 11.1.2019. Öljy voidaan hyödyntää polttoaineena ja erilaisten kemikaalien lähtöaineena. Hän siirtyy pestiin Luken Pohjoinen vihreä biotalous -ohjelman päällikön tehtävästä. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Metsäntutkimuslaitoksessa, Joensuun yliopistossa ja VTT:ssä. M.Sc. Hiilihydraattien poistaminen tarjoaa ongelmaan yhden ratkaisun. Helsingin yliopisto Luonnontieteellisessä tiedekunnassa radiokemian professorina on aloittanut Gareth Law, geokemian professorina Christoph Biomassan hiilihydraattien osittainen poisto kuumavesiuutolla ennen pyrolyysiä on hyvä menetelmä bioöljyn koostumuksen räätälöintiin. Suominen Oyj Toimitusjohtajana on aloittanut DI (kemiantekniikka), KTM Petri Helsky. Hän on aiemmin työskennellyt VTT:n johtavana tutkijana vastuualueenaan lignoselluloosaan ja nanoselluloosaan perustuvat tulevaisuuden materiaalit.. Menetelmä ei silti sellaisenaan sovi sisäilmaongelmien selvittämiseen. Ongelma on erityisen suuri kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa, joissa oppilaat ja henkilökunta viettävät ison osan päivästään. Hän toimi aiemmin työmarkkinajohtajana Kemianteollisuus ry:ssä, jossa on käynnissä Hollménin seuraajan rekrytointiprosessi. Tulokset viittaavat siihen, että sisäilman hiukkaset voivat käynnistää tulehdukseen, oksidatiiviseen stressiin ja solukuolemaan liittyviä reaktioita. Luonnonvarakeskus Tutkimusylijohtajaksi on nimitetty FT Antti Asikainen. Hiukkasnäytteen toksisuuteen vaikuttavat kuitenkin kosteusvaurion lisäksi maantieteellinen sijainti, vuodenaika ja monet muut tekijät. Ruokavirasto Laboratorioja tutkimuslinjan ylijohtajaksi on nimitetty FT Janne Nieminen. Jenni Tirkkonen Maryam Ghalibaf mitusjohtajana ja johtotehtävissä Kemirassa. Tirkkonen osoitti, että hiiren immuunisolujen vasteita mittaamalla voidaan tutkia yhteyksiä hiukkasten koostumuksen ja käynnistyvien mekanismien välillä. Asian osoitti Maryam Ghalibaf väitöstutkimuksessaan. Ghalibaf sovelsi analyyttistä pyrolyysiä kuuseen, koivuun, okraan ja isonorsunheinään pohjautuviin raaka-aineisiin, joita muodostuu kuumavesiuutossa ja sitä seuraavassa Kosteusvaurioituneiden koulujen tunnistaminen ei onnistu mittaamalla sisäilman hiukkasten myrkyllisyyttä. Tämä selviää Jenni Tirkkosen väitöskirjasta. Perinteiseen pyrolyysiin perustuva bioöljyn suora valmistus on siksi kallista ja haastavaa. Helsky on työskennellyt aikaisemmin Metsä Tissuen toiFM Jenni Tirkkosen väitöskirja Toxicological Characterisation of Particulate Matter from Moisture-damaged Schools tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 19.12.2018. Tehoa biotuotteiden valmistukseen Sisäilman tutkiminen ei paljasta homekoulua selluloosankeitossa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy TkT Tekla Tammelin on nimitetty biomateriaalirakenteiden tutkimusprofessoriksi. Nopea pyrolyysi on merkittävä konversiotekniikka uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämisessä. Ihmisten altistuminen vaurioituneissa rakennuksissa yhdistetään hengitystieoireisiin ja -tulehduksiin, astmaan ja muihin terveyshaittoihin. Laine toimi aiemmin Aallon kemian tekniikan korkeakoulun dekaanina ja sitä ennen puunjalostustekniikan laitoksen johtajana ja varajohtajana sekä puunjalostuskemian professorina. Pyrolyysissä muodostuu kuitenkin myös hiilihydraattipohjaisia yhdisteitä, joilla on alhainen lämpösisältö. Vastaväittäjänä toimi FT Hanna Brännström Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena professori Raimo Alén. Korkean suorituskyvyn terästen ja niiden sovellusten apulaisprofessorina on aloittanut Junhe Lian
Sitä selvitti väitöstyössään Samuel Oliveira, joka lähestyi aihetta synteettisen biologian näkökulmasta. 62 KEMIA 1/2019 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Oliveira rakensi erilaisia geenejä ja piirejä ja testasi niiden avulla hypoteeseja siitä, kuinka solut selviytyvät lämpövaihteluista. Mikroskopian, mikrofluidistiikan, signaalinkäsittelyn ja stokastisen mallinnuksen avulla hän tutki asiaa sekä laskennallisesti että kokeellisesti myös yhden molekyylin osalta. Oliveira on ensimmäinen 1.1.2019 aloittaneen uuden Tampereen yliopiston väittelijä. Ympäristön lämpötilamuutokset vaikuttavat kaikkiin biofyysisiin prosesseihin solujen sisällä. Samuel Oliveira mien rajoitteista ja herkkyydestä lämpömuutoksille”, Oliveira sanoo. Kohti tulevaisuuden biologisia tietokoneita Tutkimustiedosta voi olla hyötyä tulevaisuuden biologisten tietokoneiden kehittäjille. Vastaväittäjänä. Ihmisen mekanismit ovat kehittyneet tasaamaan muutoksia, mutta bakteereilla ei hallintamekanismia ole. ”Useimmat mikrobiologiset tutkimukset tehdään bakteerien kannalta optimaalisessa kasvulämpötilassa. Meiltä puuttuu siten tieto geenien ilmentymismekanistoimi apulaisprofessori Namiko Mitarai Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Andre Ribeiro. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. DI Samuel Oliveiran väitöskirja Functionality of Genetic Circuits at Fluctuating Temperatures tarkastettiin Tampereen yliopistossa 4.1.2019. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Labquality Days Helsinki 7.–8.2.2019 www.labqualitydays.fi Uusi Teollisuus Tampere 20.–21.3.2019 www.uusiteollisuus.fi ChemBio Finland ja Kemian Päivät Helsinki 27.–28.3.2019 chembio.messukeskus.com Bioenergy Meet 2019 Helsinki 25.–26.4.2019 eurobioenergy.enggconferences.com Life Science Live Turku 15.–19.5.2019 www.lifesciencelive.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 23.–24.5.2019 www.helsinkicf.eu SETAC Europe 29 th Annual Meeting Helsinki 26.–30.5.2019 helsinki.setac.org World Circular Economy Forum 2019 Helsinki 3.–5.6.2019 wcef2019.fi HIMSS & Health 2.0 Europe Conference Helsinki 11.–13.6.2019 www.himss.org > Events The 2019 Congress of the European Society for Evolutionary Biology Turku 18.–23.8.2019 eseb2019.fi Eurotox 2019 Helsinki 7.–11.9.2019 www.eurotox-congress.com/2019 FinnSec Helsinki 2.–3.10.2019 finnsec.messukeskus.com MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Biofuels and Bioenergy Amsterdam, Alankomaat 18.–19.2.2019 biofuels.conferenceseries.com Antimicrobial Peptides Barga, Italia 24.2.–1.3.2019 www.grc.org/antimicrobialpeptides-conference/2019 European Food and Beverage Plastic Packaging Summit Rotterdam, Alankomaat 27.–28.2.2019 www.wplgroup.com/aci/cpae4_ agenda_mkg Pittcon 2019 Philadelphia, Yhdysvallat 17.–21.3.2019 pittcon.org/pittcon-2019/ 2 nd International Plant Spectroscopy Conference Berliini, Saksa 25.–28.3.2019 ipsc-2019.julius-kuehn.de ACS National Meeting Orlando, Yhdysvallat 31.3.–4.4.2019 www.acs.org Single-Molecule Sensors and NanoSystems International Conference München, Saksa 3.–5.4.2019 premc.org/conferences/s3ic-singlemolecule-sensors-nanosystems International Congress on Particle Technology 2019 Nürnberg, Saksa 9.–11.4.2019 partec.info 4 th Green & Sustainable Chemistry Conference Dresden, Saksa 5.–8.5.2019 www.elsevier.com > Events IFCC-EFLM EuroMedLab 2019 Barcelona, Espanja 19.–23.5.2019 www.ifcc.org www.euromedlab2019barcelona.org 14 th IUPAC International Congress of Crop Protection Chemistry Gent, Belgia 19.–24.5.2019 www.iupac.org > Events 6 th International Conference on Renewable Energy Gas Technology Malmö, Ruotsi 20.–21.5.2019 www.regatec.org Plant Based Summit Lyon, Ranska 22.–23.5.2019 www.plantbasedsummit.com 14 th International Symposium on Macrocyclic and Supramolecular Chemistry Lecce, Italia 2.–6.6.2019 ismsc2019.eu ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics Atlanta, Yhdysvallat 3.–7.6.2019 www.asms.org/conferences World Bioenergy Congress and Expo Lontoo, Iso-Britannia 6.–7.6.2019 bioenergy.insightconferences.com Inorganic Days Uumaja, Ruotsi 12.–14.6.2019 www.oorgan.se Loss Prevention 2019 Delft, Alankomaat 16.–19.6.2019 lossprevention2019.org 17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Thessaloniki, Kreikka 16.–20.6.2019 www.euchems.eu > Events IUPAC 2019 Pariisi, Ranska 5.–12.7.2019 www.iupac2019.org 15 th International Conference on Magnetic Fluids Pariisi, Ranska 8.–12.7.2019 premc.org/conferences/icmfmagnetic-fluids 21 st European Symposium on Organic Chemistry Wien, Itävalta 14.–18.7.2019 esoc2019.conf.tuwien.ac.at 8 th European Variety in University Chemistry Education Firenze, Italia 17.–19.7.2019 www.euchems.eu 18 th International Symposium on Novel Aromatic Compounds Sapporo, Japani 21.–26.7.2019 www.isna18.org International Water History Conference 2019 Florianopolis, Brasilia 22.–26.7.2019 www.3wceh2019.floripa.br/site/capa Mendeleev 150: 4 th International Conference on the Periodic Table endorsed by IUPAC Pietari, Venäjä 26.–28.7.2019 mendeleev150.ifmo.ru 36 th International Conference of Solution Chemistry Taipei, Taiwan 4.–8.8.2019 tp://icsc2019.csp.escience.cn ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat 25.–29.8.2019 www.acs.org 6 th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Wilhelmshaven, Saksa 25.–30.8.2019 www.gsi.de/tan19 9 th World Congress on Biopolymers & Bioplastics Lontoo, Iso-Britannia 26.–27.8.2019 biopolymers.insightconferences.com 1 st International Conference on Noncovalent Interactions Lissabon, Portugali 2.–6.9.2019 icni2019.eventos.chemistry.pt 21 st Mendeleev Congress on General and Applied Chemistry Pietari, Venäjä 7.–13.9.2019 mendeleev2019.ru HENKILÖUUTISIA Kuinka bakteerit mukautuvat lämpötilojen vaihteluun
Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. SKS:n puheenjohtaja Pekka Joensuu jakoi Kompan palkinnon parhaasta Suomessa vuonna 2017 julkaistusta kemian alan väitöskirjasta tekniikan tohtori Mohammad Tavakkolille. Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian maisterit ArmiKaarina Kurjenniemi-Nurmi, Marjo Lauren, Jarno Linnera ja Jari Vaittinen. H el ee na Ka rr us. Erityisesti voidaan mainita hiilikapseloidut rautananopartikkelit ja niiden aktiivisuus vedyn kehittämisreaktiossa. Pekka Joensuun mukaan Tavakkolin väitös erottui edukseen siinä, että se yhdisti monia tutkimusaloja materiaalien synteeseistä vaativiin karakterisointeihin ja tulosten tulkinnasta viimeisintä tekniikkaa edustaviin DFT-laskuihin. Tunnustus on suuruudeltaan 2 600 euroa. Artikkelit esittelevät uudenlaisten materiaalien synteesejä, karakterisointeja sekä niiden käyttämistä veden elektrolyysissä ja erityisesti sen osareaktioissa. Uusia kunniajäseniä Kokous päätti yksimielisesti kutsua seuran kunniapuheenjohtajaksi Markku Leskelän, kunniajäseniksi Liisa Kanervan, Jussi Kivikosken ja Risto Laitisen sekä uudeksi kirjeenvaihtajajäseneksi Harald Walderhaugin Norjasta. Kokouksen virallista osaa seurasi jouluateria, jonka aikana päästiin seurustelemaan kemistikollegojen kanssa. Hänen väitöstutkimuksensa koostuu neljästä erittäin korkeatasoisesta artikkelista, jotka on kaikki julkaistu alan johtavissa lehdissä. Uudet materiaalit perustuvat eri tavoin muokattujen hiilinanoputkien toimimiseen katalyytin kantajana. Katalyyttisesti aktiivisina kohtina toimivat siirtymämetallit. marraskuuta 2018. Loppuilta vietettiin katsomalla Kansallisteatterin esitys Kolme sisarta. Uusiksi nuoriksi jäseniksi otettiin tekniikan ylioppilaat Abdillahi Abdillahi Khalid, Oskari Arpinen, Siiri Asumalahti, Susanna Forsell, Milla Haapaaho, Teemu Haapala, Iiro Hautakangas, Roope Hellgren, Ville Hamara, Kalle Harju, Teemu Harjunen, Mikael Järvinen, Niilo Kasanen, Annu Kaukonen, Suvi Kivikko, Kalle Koivunen, Aada Kosonen, Miika Kurvi, Mira Kärkkäinen, Mikko-Jussi Laine, Joonas Lappi, Emma Lippojoki, Janita Makkonen, Aapo Martikainen, Jyrki Montonen, Eliezel Mukiza, Mikko Myrä, Saku Olkkonen, Veeti Pohjonen, Katri Pousi, Hanna Pälviö, Heikki Rouvinen, Salla Räikkönen, Tuuli-Maaria Rönkä, Ilkka Sipiläinen, Roosa Suviranta, Mandi Teinilä, Antti Toivanen, Lauri Tuominen, Milla-Mari Vastavuo ja Lauri Voutilainen sekä filosofian ylioppilaat Milla Haataja, Riina Honkaniemi, Elina Härkönen, Tia-Maria Itämäki, Marketta Juola, Antti Karppinen, Mikko Korhonen, Pekka Korhonen, Aatu Kukkola, Aleksi Kumpula, Katariina Laine, Siiri Lindholm, Jakov Lubenets, Ida Mäkinen, Janne Mörttinen, Anna Pajala, Paula Palmgren, Samuli Pekkinen, Eerik-Mikael Piirtola, Henna Porras, Johan Pääkkönen, Martta Rautiainen, Juho Räty, Saana Salmela, Salla Seppä, Eemeli Seppänen, Laura Sohlo, Veera Uitto ja Ella Veteläinen. Osa tuloksista on herättänyt suurta mielenkiintoa koko energiaja materiaalitutkimuksen alalla. Kokouksen yhteydessä palkittiin vuoden paras kemian väitöskirja Kompan palkinnolla. Mukana oli tälläkin kertaa yli sata seuran jäsentä. Mohammad Tavakkoli teki väitöskirjansa Modified Carbon Nanomaterials as Active Electrocatalysts Aalto-yliopistossa. heleena.karrus@kemianseura.fi Mohammad Tavakkolin väitöskirja edustaa korkeinta mahdollista tieteellistä tasoa, kiitetään Kompan palkinnon perusteluissa. 63 1/2019 KEMIA SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seura SKS kokoontui Kansallisteatterissa 28. Huomionosoitukset luovutetaan heille SKS:n 100-vuotisjuhlakokouksessa. Kaikki kutsutut ovat tehneet ansiokasta, pitkäaikaista työtä seuratoiminnan Kemistien pikkujoulukokous Kolmen sisaren seurassa hyväksi
Lämmetessään metalli muistaa alkuperäisen rakenteensa”, Kytölä selostaa. Tutustuttuaan vielä likaa torjuviin peileihin ja vettä hylkivään kankaaseen Rokkanen on tyytyväinen. Kun putken kylkeen tuo magneetin, neste kirkastuu ja siitä erottuu metallihippusia. ”Kaikki toiminnallinen kiinnostaa tyttöjä”, kertoo äiti Anu Byckling. Suomen suurinta tiedetapahtumaa vietettiin 9.–13. Virtasen intohimoja olivat kuitenkin tutkimus ja biokemian hyödyntäminen kansanterveyden parantamisessa. SKS:n nanoteknologian työpajaa vetivät Helsingin yliopiston aineenopettajaopiskelijat. kerttu.vahanen@gmail.com Ke rt tu Vä hä ne n Anu, Elsa, Ester ja Aada Byckling innostuivat nanolaboratorion käytännön kokeista. ”Ferroneste absorboi tutkan lähettämän radioaallon, joka ei kimpoakaan takaisin. ”Nikkelin ja titaanin seoksella on kaksi hilarakennetta. 64 KEMIA 1/2019 SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) järjestämät tapahtumat vetivät väkeä sekä Tieteen päivien luennoille että Tieteiden yön työpajaan. Virtanen kahden eri puolueen pyynnön ryhtyä näiden presidenttiehdokkaaksi. Mutkalle väännetty älymetalliklemmari palaa oikeaan muotoonsa, kun sen kastaa lämpimään veteen. ”Monien suomalaisten oli vaikea hyväksyä sodanjälkeistä YYA-politiikkaa, ja Virtanen antoi näille ihmisille äänen mediassa”, Perko kuvailee. Virtanen oli vuoden 1945 Nobelillaan noussut sodasta toipuvan Suomen kanKemiasta tuli Tieteen päivien vetonaula sallissankariksi, joka itse kuitenkin suri rakkaan Viipurinsa menetystä. Kun mietimme, kuka edustaisi sitä kemiassa, mieleen tuli ensimmäisenä AIV”, kertoo seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus. Niitä valotti historioitsija Touko Perko SKS:n juhlaseminaarissa, joka järjestettiin Helsingin yliopistossa osana Tieteen päiviä. JUHLAVUOSI ETENEE. Fanny Kytölä vie parivaljakon työpisteeseen, joka on illan mittaan kerännyt eniten vau-reaktioita. tammikuuta. ”Veden lämmön mittaaminenkin on tärkeä tieteellinen koe”, äiti lohduttaa. Näyttää siis siltä, ettei aalto törmännyt mihinkään”, Minja Lahdelma selittää. Mie oon tiedemies.” Näin torppasi A. Tutkija arvosteli kipakasti Paasikiveä ja Kekkosta, kun valtiojohtajat pyrkivät rakentamaan uudenlaisia idänsuhteita. Ferronestettä käytetään estämään hävittäjää näkymästä tutkassa. Kerttu Vähänen Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Mie en ruppee. Vesi on ehtinyt viiletä liikaa. Riitta Rokkanen sai eteensä rusehtavaa nestettä sisältävän koeputken. ”Tapahtuman teemana oli tänä vuonna rohkeus. Kun myös Elsa Byckling, 7, saapuu paikalle Tommi-isän kanssa, siskot lähtevät innolla toiselle kierrokselle näyttämään, mistä Elsa oli jäädä paitsi. I. ”Keksintöjen ohessa Virtasen suurin anti tieteelle oli orgaanisen kemian tuominen sen oppialaksi.” ”Kysykää multa nanosta” Tieteiden yönä tapahtui myös Tieteiden talossa. Hän toimi Suomen Akatemian esimiehenä 15 vuotta, joiden aikana perustettiin useita merkittäviä tieteellisiä toimikuntia. Suomen kuuluisin tieteentekijä ei pitänyt poliittisia mielipiteitään vakan alla mutta uskalsi tehdä omat valintansa. ”Katsoin Tieteiden yön ohjelman netistä ja tämä oli kiinnostavinta”, isä-Valtonen kertoo. ”Nyt voin sanoa lapsenlapsille, että kysykää multa nanosta!” Rokkasen ystävä Riitta Talvitie kehuu kaksikon kiertäneen tiedetapahtumia aamusta asti. Nobelistin suurimmat poliittiset saavutukset olivat tiedepoliittisia. Viisivuotias Ester ja yhdeksänvuotias Aada Byckling yrittävät selvittää, mikä lasinpala on pinnoitettu niin, että se johtaa sähköä. ”Kunnon ruokatunti tietysti pidettiin.” Mikko ja Havu, 11, Valtonen ovat sen sijaan suunnanneet suoraan nanolabraan. Paperiliitin saa taas kyytiä, mutta se ei tahdokaan heti palautua kuosiinsa
Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlakokous ja juhlaillallinen 26.4.2019 Helsingin yliopiston Suuri juhlasali, Aleksanterinkatu 6, klo 18. Luento pidettiin Helsingin yliopiston kemian osastossa Kumpulassa. Vierailulla saimme tutustua menestyvän yrityksen mielenkiintoiseen ja vaiheikkaaseen historiaan, jonka peruspylväitä ovat olleet visio, luovuus ja kova työ. Ensin kuunneltiin asiantuntijaluento Suklaan kemia. Ilmoittautumiset 2.4.2019 mennessä: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Kemian Seurojen Kemian Päivät 2019 27.–28.3.2019 Messukeskus, Helsinki Katso koko ohjelma: kemianseurat.fi/kemia/kemian-paivat-2019. Vierailun päätteeksi oli tarjolla maistiaiset Fazerin laajasta makeisvalikoimasta ja mahdollisuus tehdä ostoksia kaupassa. Vierailu alkoi suklaamaistelulla. 19.30. Puutarhassa on myös muita trooppisia kasveja, joita tunnemme mausteja lääkekasveina. Saimme myös tietoa suklaan ja kaakaopavun kemiallisesta koostumuksesta sekä erityyppisten suklaiden, kuten maitoja tumman suklaan, erovaisuuksista. Puutarhassa kasvaa kaakaopuu, jossa on tällä hetkellä muutama oikea kaakaopapu. Outi piti inspiroivan luennon kaakaosta ja suklaasta. helmikuuta 13. Seuran puheenjohtajan juhlapuhe, kunnianosoitukset, juhlaesitelmä. Asiantuntijana toimi tohtorikoulutettava Outi Haatainen, joka on syventynyt aiheeseen opinnoissaan. 18. Saimme maistella kuutta eri tavalla maustettua suklaanäytettä, ja tehtävänä oli arvata, miten kukin näyte oli maustettu. Tumma puku. toukokuuta 4/2019 16. Ange eventuella specialdieter i samband med anmälningen (senast 17.2.2019): bit.ly/fks_am19. maaliskuuta 3/2019 4. mariann.holmberg@arcada.fi johannes.pernaa@helsinki.fi Suklaatapahtuman osallistujat Fazerin vierailukeskuksen trooppisessa puutarhassa.. Mieleen jäi, että Fazerin toiminta on paljon laajempi kuin suklaata ja karkkeja, jotka yleisesti tulevat ihmisille ensimmäisenä mieleen. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. 65 1/2019 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi Finska Kemistsamfundets Årsmöte 27.2.2019 Restaurang Tekniskas salar (Eriksgatan 2, 6 vån, Helsingfors) kl. huhtikuuta 2. Middag ca kl. Tutustuimme myös täysin uuteen suklaatyyppiin. Trooppinen puutarha keskellä vierailukeskusta ei jättänyt ketään kylmäksi. Fazerin vieraina Mielenkiintoisen luennon jälkeen siirryimme Fazerin vierailukeskukseen Vantaalle. Lisäksi hän on aiemmin toiminut vuosia suklaa-alan yrittäjänä. Salaperäinen roosanvärinen rubysuklaa on ensimmäinen merkittävä suklaauudistus kahdeksaan vuosikymmeneen. Näyttelytilassa on esillä monta hauskaa yksityiskohtaa, jotka kertovat yrityksen historiasta mutta myös sen nykypäivästä. Olipa makea vierailu! Mariann Holmberg ja Johannes Pernaa Mariann Holmberg on kemian opetuksen jaoston jäsen ja Johannes Pernaa puheenjohtaja. kuprofiili oli selvästi erilainen mausteista riippuen. Tehtävä ei ollut helppo, mutta selviydyimme siitä jollei erinomaisesti niin ainakin hyvin. Föredrag av Alfthanska pristagaren 2018 FD Teppo Leino . toukokuuta 12. joulukuuta 2018 tapahtuman, jossa paneuduttiin suklaaseen kemiasta tuotteeksi -periaatteella. Hän kertoi myös, miten kaakaopuu, joka itse asiassa on iso pensas, viljellään. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2/2019 14. Mielenkiintoista oli, että jokaisen palan maOpetusjaosto tutustui suklaan ihmeisiin Kemian Seurojen kemian opetuksen jaosto järjesti 19. Hän antoi historiallisen taustan suklaan käytöstä ja selitti suklaan ja kaakaon erot. Hän kävi läpi prosessit, jotka muuttavat kaakaopavun yhdeksi maailman tunnetuimmista herkuista. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Esimerkiksi 9 000 Mignon-munasta rakennettu jättimäinen pupu oli henkeä salpaava
Sen alumneihin kuuluvat presidentit Theodore Roosevelt, Franklin Roosevelt ja Barack Obama, joka siirtyi alemman tutkinnon jälkeen jatkamaan opintojaan Harvardin yliopistossa. Kiinnostavin Cold Springin nobelisteista on ehkä Barbara McClintock, joka löysi transposonit ja esitti vastoin aikansa ajattelua, että geenit hyppivät. Brookhaven onnistui tuottamaan plasman kultaatomeilla. Tieteen pilvenpiirtäjä New York Yhdysvaltojen suurin kaupunki New York City on kulttuurien ja kansallisuuksien sulatusuuni, jonne mahtuu myös useita huomattavia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Tälläkin hetkellä Rockefeller-yliopistossa vaikuttaa kuusi nobelistia, muun muassa brittiläinen sykliinitutkija Paul Nurse. Belgialainen de Duve puolestaan kuvasi ensimmäisenä peroksisomit ja löysi solun jätteenkäsittelijät lysosomit. Sisko Loikkanen New Yorkin yliopistoista vanhin ja merkittävin on maailmanlistalla sijalle 18 arvioitu Columbian yliopisto. sisko.loikkanen@gmail.com New Yorkissa tieteentekijät kurkottavat yhtä korkealle kuin arkkitehtuurikin.. Kun New Yorkissa vuonna 1901 aloittanut laitos laajeni antamaan opetusta, siitä tuli vuonna 1965 Rockefeller-yliopisto. Tutkijat George Palade, Albert Claude ja Christian de Duve jakoivat lääketieteen palkinnon vuonna 1974. Asiaa ei tahdottu millään uskoa, mutta lopulta hänet palkittiin löydöstä vuoden 1983 lääketieteen Nobelilla. Yksityinen Ivy League -opinahjo sai alkunsa vuonna 1754 King’s College -nimisenä. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Rockefeller tunnetaan maailmanluokan biolääketieteen tutkimuksesta. Standard Oil -öljy-yhtiön perustaja John Rockefeller, aikoinaan maailman rikkain mies, perusti myös omaa nimeään kantavan lääketieteellisen tutkimuslaitoksen. Laboratorio ylpeilee kahdeksalla tutkijalla, joille on myönnetty Nobelin palkinto. 66 KEMIA 1/2019 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Neutriinotutkija Lederman oli vuoden 1988 fysiikan nobelisti, Lefkowitz palkittiin G-proteiiniin kytkeytyneiden reseptorien tutkimuksista vuoden 2012 kemian Nobelilla. Columbia on kouluttanut huomattavan määrän kuvernöörejä ja muita merkkihenkilöitä. Sinne on matkustettu työn perässä ja natseja pakoon. Columbian yliopistossa opiskelivat muun muassa Leon Lederman ja Robert Lefkowitz, molemmat syntyjään maahanmuuttajaperheistä. Siellä opiskelleista tai työskennelleistä medisiinareista jo 25 on saanut tieteen Nobelin. Tunnetuimpia heistä on dna:n rakenteen keksijä James Watson, joka työskenteli jonkin aikaa laboratorion johtajana. Siellä tutkitaan raskasionitörmäyksissä maailmankaikkeuden alkuaikojen ainetta kvarkki-gluoniplasmaa. New York on ollut poliittinen tai taloudellinen turvapaikka monille Euroopasta tulleille. Rockefellerissä 1930–1940-luvuilla toiminut belgialainen Claude kehitti elektronimikroskoopin käyttöä ja sentrifugointia. Romaniasta saapunut Palade tutki mikroskoopilla ribosomeja, mitokondrioita ja kloroplasteja. Long Islandin toinen huippulaitos on fysiikan kärkeä edustava kansallinen Brookhavenin laboratorio. Laboratorioiden Long Island New Yorkin kyljessä Long Islandissa toimii vuonna 1890 perustettu maineikas Cold Spring Harbor -laboratorio, jossa paneudutaan muun muassa neurotieteisiin, genomiikkaan ja biologiaan. Kolmikko on solun rakennetutkimuksen pioneereja
15.8. 4.9. Laboratoriot, patentit, biotieteet. 11.4. 2.5. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. ChemBio Finland 2019 Suuri messunumero: Kemia mahdollistajana 3/2019 27.3. 17.1. 21.2 13.3. 7.11. Kemikaalit, ympäristö, laboratoriot 4/2019 9.5. 27.11. 26.9. 8.4. Laboratoriot, koulutus, ravitsemus 2/2019 8.2. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2019 11.9. 040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti.” 99 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. Kiertotalous, biotalous, patentit 5/2019 24.7. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2019 22.10. 16.10. 23.5. 20.5. 6.2. 23.9. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2019 Nro Menossa mukana 1/2019 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2019 ChemBio Finland 2019, Helsinki 27.–28.3.2019 3/2019 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 23.–24.5.2019 Laboratorioalan luentopäivät 6.–7.5.2019 4/2019 Ympäristöja kiertotalousalan ammattilaiset 5/2019 Finnsec, Helsinki 2.–3.10.2019 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 10.–11.10.2019 6/2019 Kokkola Material Week, loka–marraskuu 2019 7/2019 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi Pekka Laatikainen pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi puh. 18.2. 14.1. 040 574 7701 Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 1/2019 4.1. 4.11. 12.8. 12.6
Nyt etsimme kemianalan osaajia monipuolisiin työtehtäviin toimipisteissämme Suomessa ja ulkomailla. Kiinnostavatko monipuoliset työmahdollisuudet prosessiteollisuuden parissa. Katso avoimet työpaikat: neste.com/careers. Kiinnostuitko. Neste Engineering Solutions tarjoaa korkealaatuisia suunnittelu-, konsultointija projektinjohtopalveluita eri teollisuudenaloille. Aloita urapolkusi kiinnostavien työmahdollisuuksien äärellä