1/ 20 20 KEMIA Kemi BETONIN ilmastokuorma kutistuu KEMISTITUTKIJA tarttui kynään TALVISODAN kuvat väreissä LUONNON mittarit ovat tarkkoja Analytiikkapäivät 25.–26.3.2020 Messukeskus, Helsinki Analytiikkapäivät 25.–26.3.2020 Messukeskus, Helsinki Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi
• Kuusi numeroa vuodessa. tilaukset@kemia-lehti.fi p. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 69 euroa. • Kestotilaus 59 euroa + tilaajalahjaksi Flow Cosmeticsin ihana kotimainen kasvoseerumi! tilaukset@tunnejamieli.fi p. alla lehtikohtaiset tiedot. 03 4246 5370 www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Tilaa loistavaa Tilaa loistavaa luettavaa etuhintaan luettavaa etuhintaan Tilaa nyt Tunne & Mieli, Uusiouutiset, Työ Terveys Turvallisuus tai Kemia: • Saat lehden kampanjahintaan, ks. KEMIA Kemi Tunne & Mieli on luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. • Saat kaupan päälle toisen lehtemme digilehtenä vuosikerran ajaksi. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 75 euroa. • Kuusi numeroa vuodessa. huhtikuuta asti. Saat kaupan päälle toisen lehden digilehtenä! uu119_yhteismainos.indd 1 uu119_yhteismainos.indd 1 20.1.2020 16.41 20.1.2020 16.41. Hinta sisältää tunnukset näköislehtiarkistoon, josta löytyvät kaikki Kemialehdet vuodesta 2002. 03 4246 5323 www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti TTT-lehti on työhyvinvoinnin erikoislehti, josta löydät luotettavaa tietoa ja vinkkejä turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen työpaikallasi. Hinta sisältää tunnukset digiarkistoon, josta löytyvät kaikki TTT-lehdet vuodesta 2015. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 69 euroa. • Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa 14. • Seitsemän numeroa vuodessa. Lue, miten kemia mahdollistaa puhtaamman ympäristön ja ratkoo isoja ongelmia! • Seitsemän numeroa vuodessa. 03 4246 5370 www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uusiouutiset kertoo yhteiskunnan muutoksesta kohti kiertotaloutta. • Mainitse lisätiedoissa tunnus ETU2020 ja kerro, minkä lehdistämme haluat kaupan päälle digilehtenä. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi > Tilaa lehti Kemia on lehti kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Joka numerossa on selviytymistarinoita, tietojuttuja, hyvän mielen vinkkejä ja jumppaa mielelle. Lehti on resurssiviisauden, uusiokäytön, kestävän tuotannon ja vastuullisen kuluttamisen tärkein tietolähde. Hinta sisältää tunnukset digiarkistoon, josta löytyvät kaikki Uusiouutiset vuodesta 2017. tilaukset@tttlehti.fi p. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja päättyy vuoden kuluttua. Tilauksesi alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen kestotilauksena, kunnes lopetat tilauksen. tilaukset@uusiouutiset.fi p
Anu Harkki 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Lääketutkija Anni Turpeinen ja Kirjoittamisen palo Päivi Ikonen 18 AJANKOHTAISTA A. Virtanen -palkinto Tapio Salmelle Monipuolinen tutkija kehittää uusia katalyytteja Sisko Loikkanen 20 UUTISIA 25 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Tiedenaiset ovat yhä miesten varjossa Hanna Juvonen 26 VIHREÄT SIVUT 31 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 31 NÄKÖKULMA Hölmöläisten ikkuna. Anja Nystén 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Kaupunkijalostamo kaasuttaa hankalat jätemassat Elina Saarinen 37 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Läpinäkyvää puumuovia pakkauksiin Päivi Ikonen 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Riitta Puupponen-Pimiä Marjojen ystävä Sisko Loikkanen 40 Talvisodan värit Arja-Leena Paavola Re et ta Vi rt an en Anni Turpeisen työpäivät kuluvat lääketutkimuksissa, mutta vapaaaikana hänestä kuoriutuu intohimoinen kirjoittaja. A nt on in H al as ”Kunpa tajuttaisiin, millainen aarre meillä on metsiemme marjoissa”, Riitta Puupponen-Pimiä sanoo. Ca rl -E rik G ro th Savonlinnan sotasairaalan ruotsalaiskirurgi Carl-Erik Groth otti talvisodan ainoat värikuvat. I. A do be St oc k. 38 14 45 KEMISTIT TALVISODASSA Talvisota koulupojan silmin Yrjö Mälkki Päämajan kemisti kehitti sensuurimusteita Kari Soininen 48 Sahanpurusta liikenteen biopolttoaineita Emma Kaustara 50 Pilottihanke kerää yritysten Muovipakkaukset kiertoon Anni Turpeinen 52 Bioindikaattorit kertovat teollisuusympäristön tilasta Hilkka Vähänen 54 Tuotteiden haitta-aineet rekisteriin Uuden kemikaalitietokannan testaus käynnistyy Elina Saarinen 56 BIOVÄRIEN PALETTI Puhtaita värejä luonnosta Riikka Räisänen 58 Suomella on monta valttia akkujen arvoketjussa Elina Saarinen 59 KEEMIKKO Luontoäiti, tuo inha ikärasisti 60 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 KEMIAN NOBELISTIT Jacobus van’t Hoff Fysikaalisen kemian pioneeri Sisko Loikkanen 40 Modernit kaupungit syntyvät betonista. 3 1/2020 KEMIA SISÄLLYS 6 5 PÄÄKIRJOITUS Me ratkaisemme, kuinka käy Leena Joutsen 6 Betonin hiilijalanjälki kutistuu Eeva Pitkälä 12 TÄTÄ MIELTÄ Miten reagoimme ilmastouhkaan. Tuotanto kuormittaa ympäristöä, mutta elinkaarensa aikana betoni toimii myös hiilinieluna
Kahden innovatiivisen yrityksen tarinat saman nimen alle. www.linde-gas.fi AGA on nyt Linde. Historiamme ulottuu yli 100 vuoden päähän, ja osa Lindeä olemme olleet jo 20 vuotta. Katso video: linde-gas.fi/linde. Olemme maailman johtava kaasualan yritys, jolla on laaja valikoima teknologia-, tuoteja palveluratkaisuja. Tästä eteenpäin myös nimemme on yksi ja sama – Linde
Suurimman osan siitä aiheuttavat lämmitys, lihansyönti ja lentäminen. Pohjoista sijaintiamme emme voi muuttaa, mutta voimme pudottaa huonelämpötilaa ja vaihtaa vihreään sähköön tai maalämpöön. Olemme maailman johtava kaasualan yritys, jolla on laaja valikoima teknologia-, tuoteja palveluratkaisuja. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Mikko Piirainen 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. KUN KYLLIN moni meistä keventää ilmastokuormaansa konkreettisin teoin, päästöt kääntyvät laskuun. 47 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Kirittävää on, sillä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on viitisen kertaa suurempi kuin globaalisti kestävä taso. Lahjat voi ajatella uusiksi. Vertaisryhmiä löytyy helposti, jos haluat matkustaa maata pitkin, kierrättää käyttökelpoista ja vähentää jätekuormaasi. Valtavien ongelmien rinnalla omat vaikutusmahdollisuudet näyttävät olemattomilta. MILLAISESSA MAAILMASSA haluaisit lastesi lasten kasvavan. Omien tekojen vaikutusta voi arvioida ilmastolaskurilla, joka löytyy yle.fi-sivustolta. helmikuuta 2020 KEMIA Kemi Vol. Lomalennon voi vaihtaa lähimatkailuun, ja työlentojen tarpeellisuuden voimme nostaa keskusteluun työpaikalla. Heitä yhdistää halu turvata kaikille lapsenlapsille elinkelpoinen maailma ja tuoda toivoa tulevaisuuteen. Leena Joutsen www.linde-gas.fi AGA on nyt Linde. Kahden innovatiivisen yrityksen tarinat saman nimen alle. 12), joiden facebookryhmään on liittynyt muutamassa kuukaudessa yli viisituhatta naista ja miestä. Tässä lehdessä ovat esillä aktivistimummot (s. Historiamme ulottuu yli 100 vuoden päähän, ja osa Lindeä olemme olleet jo 20 vuotta. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Mikä on sinun seuraava ilmastotekosi vuonna 2020. 5 1/2020 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 5. MONET OVAT jo ryhtyneet tuumasta toimeen ja sparraavat mielellään muitakin. Katso video: linde-gas.fi/linde. Hyvää tulosta syntyy jo sillä, että jättää tekemättä. Kun uhka tuntuu ylivoimaiselta, houkutuksena on ummistaa silmät ja jatkaa kuten ennenkin. Yhteisöllisyyden voimaa ja virikkeitä ilmastotekoihin voi hakea sosiaalisen median ryhmistä ja nettisivustoilta. Tästä eteenpäin myös nimemme on yksi ja sama – Linde. Kierrätystavara uuden sijasta on win-win-diili ympäristön ja kukkaron eduksi, samoin ruoantähteiden taikominen hävikkiherkuiksi. Punaisen lihan osittainenkin korvaaminen kasviproteiineilla hyödyttää myös omaa terveyttä. Ilahtuisiko ystävä konserttilipuista tai lautapeli-illasta. Ilmasto kiittää jokaisesta ostamatta jääneestä halpisvaatteesta ja väliin jätetystä autoilusta. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Forssa Print, Forssa 2020 | ISO 9002 Me ratkaisemme, kuinka käy Hyvää tulosta syntyy jo sillä, että jättää tekemättä. Valintamme eivät ole yhdentekeviä, sillä kaksi kolmasosaa Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Kannattaako edes yrittää, kun päästöt ja jätevuoret vain jatkavat kasvuaan. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Arkiset tottumuksemme syövät sitä aikalisää, jota luonnontieteiden ja teknologian saavutukset antavat ilmastolle. Huonot uutiset ympäristön ja ilmaston tilasta aiheuttavat ahdistusta, syyttelyä ja torjuntaa
Jo Antiikin Roomassa rakennettiin valtavia, kestäviä temppeleitä, kylpylähalleja, vesisäiliöitä ja akvedukteja, joiden sideaineena oli tulivuorentuhka. Betonin keskeinen ainesosa on sementti, jonka valmistukseen käytetään kalkkikiveä. Materiaalien ominaispäästöt ovat sinänsä kohtuulliset, sementillä noin 700 grammaa ja betonilla 300 grammaa kilogrammaa kohden. Myös teräsbetonissa tarvittavan teräksen tuotanto on ympäristöä rasittavaa toimintaa. Ilman betonia on hänenkin mielestään vaikea tulla nykymaailmassa toimeen. Kehitteillä ovat myös betonintuotannon päästökauppa, erilaiset hiilidioksidin talteenottomenetelmät sekä betonin tukirakenteissa käytettävän teräksen tuotanto uudenlaisilla, ympäristöä säästävillä lämmönlähteillä. Punkki havainnollistaa vaikeasti hahmotettavaa lukua: määrällä rakennettaisiin joka vuosi viisi metriä leveä ja viisi metriä korkea silta Maasta Kuuhun. Runsaasti lisää betonia piileskelee maan uumenissa. ”Nämä ovat ihan tavallisia lukuja, kun niitä verrataan muihin materiaaleihin”, professori huomauttaa. ”Betonin muista raaka-aineista noin 80 prosenttia on hyvinkin vähäpäästöisiä”, Punkki sanoo. Nyt ne ovat selvästi pienemmät kuin Euroopassa yleensä. Betoni on maailman yleisin rakennusmateriaali, jota valmistetaan nykyään noin kymmenen miljardia kuutiota vuodessa. Adobe Stock KEMIA 6 missaan, mutta joita ei kuitenkaan voida välttää”, toteaa betonitekniikan professori Jouni Punkki Aalto-yliopistosta. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tuo päästökuormaan oman lisänsä, samoin betonimassan käsittely ja kuljettaminen. Perinteisillä savukaasun puhdistusmenetelmillä hiilidioksidia ei ole pystytty poistamaan. Sen sijaan betonissa hyödynnetään seosaineina erilaisia kierrätysaineita, kuten masuunikuonaa ja lentotuhkaa, sekä jauhettua kalkkikiveä. Suomalainen betoniteollisuus on jo hyvän aikaa kehitellyt keinoja päästöjensä suitsimiseen. Teräksen valmistuksessa rautaoksidi pelkistetään perinteisesti koksin eli hiilen avulla, mistä myös aiheutuu suoria hiilipäästöjä. Jättimäisenä teollisuudenalana betoniteollisuus tuottaa noin viisi prosenttia maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Ensinnäkin meillä on vähennetty betonin valmistuksessa käytettävän sementin määrää. ”Esimerkiksi lihantuotannon päästöt ovat moninkertaiset.” Betonin ainesosista päästötaakkaa kasvattaa nimenomaan sen perusraaka-aine sementti. ”Huonosti käytettynä betoni on pahis, mutta hyvin käytettynä se ratkaisee monia yhteiskunnan tarpeita”, Punkki linjaa. Sementinvalmistus on kuulunut päästökaupan piiriin siitä lähtien, kun menettely käynnistettiin. Betonin ilmastovaikutuksia pyritään kuitenkin nykyisin hillitsemään monin tavoin. Sen polttaminen aiheuttaa suoria hiilidioksidipäästöjä. Ajatus ei tokikaan ole uusi. Betonisilta ulottuu Maasta Kuuhun Sementin neljä pääkomponenttia ovat kalkki, alumiini, rauta ja pii. Siellä se palvelee esimerkiksi teiden ja rakennusten perustuspaaluina, maabetonina ja väestönsuojina. Sementin ja sen kautta betonin aiheuttamien päästöjen taustalla ovat ennen muuta niiden huikeat käyttömäärät. ”Huonosti käytettynä betoni on pahis, mutta hyvin käytettynä se ratkaisee monia yhteiskunnan tarpeita.” 1/2020. Hiilidioksidia tuottaa kalkkikiven kalsinointi. Betonia on asuintaloissa ja monissa muissa rakennuksissa, tierakenteissa, tukimuureissa, silloissa, tunneleissa, rautateissä, vesitorneissa, satamalaitureissa, aallonmurtajissa ja lentokentillä. ”On selvää, että tätä erittäin käyttökelpoista materiaalia on vaikea, jos ei suorastaan mahdoton korvata”, sanoo Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila. Suomen betoniteollisuus on onnistunut karsimaan päästöjään alle Euroopan keskitason. Ilmastokuorma kevenee eri konstein ”Betonissa on paljon asioita, jotka ympäristön kannalta eivät ole optiBetonin hiilijalanjälki kutistuu Maailman käytetyimmän rakennusmateriaalin isoa hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään monin tavoin. EEVA PITKÄLÄ Modernissa rakennetussa ympäristössä ei voi välttyä näkemästä betonia, vaikka yrittäisi
Betonin hiilijalanjälki kutistuu Betonin jalanjälki on massiivinen, mutta sitä on mahdollista kutistaa. 1/2020 KEMIA 7
Sama hiilinielu kattaa sataprosenttisesti tuotteiden kokonaishiilipäästöt, Betonintuotannon päästöjä voidaan kompensoida istuttamalla ja hoitamalla metsää, jonka kasvu sitoo hiiltä. 8 Sivulle 16… Betoninvalmistuksessa hyödynnetään vuosittain 6 000 rekkakuormaa eli 260 000 tonnia erilaisia kierrätysmateriaaleja.. ”Kukaan ei valmista masuunikuonaa, vaan sitä syntyy teräksen valmistuksen ohessa kun syntyy. Näissä kahdessa maassa rakennetaan enemmän kuin muualla yhteensä.” Suomessa valmistettavan sementin hiilipäästöt ovat noin miljoona tonnia ja meidän osuutemme teollisuudenalan globaaleista päästöistä pari prosenttia. Ne joensuulaisfirma kompensoi sitomalla vastaavan hiilidioksidimäärän itäsuomalaisiin metsiin, joita yritys ja sen pääomistajat omistavat. ”Niiden määrät eivät riitä meille”, Betoniteollisuus ry:n Jussi Mattila sanoo. Vähäväkinen pohjoinen maa on sekä sementin että betonin tuotannossa pikkutekijä. Metsien kasvuun sitoutuva hiili kattaa yli 20-kertaisesti yrityksen oman toiminnan aiheuttamat päästöt, Pielisen Betoni laskee. Lentotuhkan kohdalla vähennys on reilu kolmannes. Teollisuuden kannalta kierrätysaineissa on kuitenkin yksi, ainakin toistaiseksi ratkaisematon ongelma. ”Rakentamisessa Kiinan ja Intian rooli on valtava. Teräskin karaistuu pian puhtaammin Alan yritykset ovat kuitenkin kekseliäitä kehittäessään keinoja hiilijälkensä pienentämiseen tai neutraloimiseen. Eikä kukaan tuota lentotuhkaakaan. Sementintuotannon ympäristövaikutuksia lievennetään muun muassa korvaamalla sementin poltossa käytettävää kivihiiltä esimerkiksi autonrengasmurskeella ja liha-luujauheella. Joensuulainen Pielisen Betoni Oy tuottaa valmisbetonia ja betonielementtejä viidessä tehtaassaan, jotka toimivat Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon lisäksi Päijät-Hämeessä. ”Vuosittain noin 6 000 rekkakuormaa eli 260 000 tonnia erilaisia kierrätysmateriaaleja päätyy kaatopaikan sijasta betoninvalmistukseen”, hän kertoo. Sitä syntyy hiilivoimaloissa, joita nyt pyritään ajamaan alas.” Mattilan mukaan betoninvalmistukseen voidaan saada Suomessa kierrätysaineita noin 400 000 tonnia vuodessa, ei sen enempää. Betoniyhtiö on kartoittanut sekä käyttämiensä raaka-aineiden että oman toimintansa hiilipäästöt. KEMIA 1/2020 Kaikkiaan betonin hiilipäästöistä 70 prosenttia tulee raaka-aineista. Kokonaisenergian kulutus pienenee jopa puoleen, kun betonin seosaineena käytetään 70-prosenttista masuunikuonaa. Näin toimii esimerkiksi Pielisen Betoni Oy. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on vähentänyt betoniteollisuuden päästöjä Punkin mukaan ”melko hyvin”. Pullonkaulana pula kierrätysaineista Toisaalta Jouni Punkki muistuttaa Suomen varsin vaatimattomasta maailmanlaajuisesta merkityksestä. Yritys on hiljattain lähtenyt tarjoamaan asiakkailleen hiilineutraalia betonia
Paksu betonikerros suojaa teräksiä myös hapoilta, klorideilta ja liialta kosteudelta. Ilmiö tarkoittaa, että ilman hiilidioksidi tunkeutuu betoniin, jonka huokosveden pH-arvo laskee. ”Betoni ottaa hiilidioksidia karbonatisoitumisen kautta takaisin, mutta ei kuitenkaan polton päästöjä”, Punkki sanoo. Betonin hiilitase siis muuttuu jatkossa sitä mukaa kuin aika kuluu ja betonipinta imee hiilidioksidia. Betoni imee takaisin kalsinoinnin päästöt Tanskan teknologiainstituutti on laskenut, että betoni imee elinkaarensa aikana yhtä paljon hiilidioksidia kuin kalsinointi aiheuttaa. Suomessa on viime aikoina purettu vanhoja betonisia vesitorneja ja 1970-luvun betonitaloja, sillä niissä käytetyissä teräksissä on havaittu ruostumista. ”Hiilidioksidin talteenotto-, varastointija hyötykäyttömenetelmät ovat vielä kalliita, mutta hinnat tulevat alas, jolloin niistä saadaan kannattavia.” Myös uusia tekniikoita kehitetään jatkuvasti. Yritys on esitellyt menetelmänsä Nature Science Reports -sarjassa. ”Tutkijat ja insinöörit ovat tienneet hiilihappoprosessista jo pitkään, mutta kukaan ei ollut koskaan tutkinut prosessin kollektiivisia globaaleja määriä, luultavasti siksi, että prosessin on arveltu olevan liian hidas saamaan aikaan suuria muutoksia”, ryhmä toteaa artikkelinsa yhteenvedossa. 9 1/2020 KEMIA Ku va t: Ad ob e Sto ck. Ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee siis muita, järeämpiä keinoja. Jos betoni pääsee karbonatisoitumaan, sen tukena toimiva teräs voi menettää passiivisuutensa, jolloin käynnistyy korroosio. Betoni tiedetään ilmastokuormittajaksi, mutta vähemmän tunnettu tosiasia on, että se toimii elinkaarensa aikana myös hiilinieluna. Niitä ovat muun muassa fossiilisista raakaaineista luopuminen, energiatehokkuuden parantaminen ja hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä. Samalla kun kiviaineksen sisältämät mineraalit reagoivat keskenään, kalkkikiveen sitoutunut fossiilinen hiili vapautuu ilmaan. Australialaisten mukaan teknologia tarjoaa ratkaisuja myös moniin yleisiin rakentamisen ja ympäristön ongelmiin, kuten maaperän eroosioon ja maanvyöryjen riskeihin. Laskelmassa ei ole huomioitu fossiilisten polttoaineiden sementinvalmistuksessa aiheuttamia päästöjä. Nature Geoscience -lehden julkaisemassa artikkelissa tutkijat sanovat, että hiilihappoprosessi on jo 70 vuotta kompensoinut peräti 43 prosenttia sementintuotantoon liittyvistä päästöistä. Nature Geosciencessa ilmestyneen raportin laatimista tukivat muiden muassa Kiinan kansallinen tiedesäätiö ja monet muut kansainväliset tutkimusja kehitysohjelmat. Normaalisti voimakkaan emäksinen betoni muodostaa teräksille hyvän suojan, jossa teräksen pinnalle muodostuu betonin alkalisuuden ansiosta oksidikalvo. Ilmastotaisteluun tarvitaan raskaampia aseita Aalto-yliopiston betonitekniikan professorin Jouni Punkin mukaan ilmiö otetaan vastaisuudessa mukaan päästölaskelmiin ja -arviointeihin. Vaikka betoni näin noteerataan myös hiilinieluna, asian merkityksellä on rajansa. Yksi tutkimuksen vauhdittajista oli betonintuotannon nopea kasvu Kiinassa. Betonin keskeinen sideaine sementti valmistetaan kuumentamalla kalkkikivipitoista kiviainesta sementtiuunissa. Betonin ikävimpänä ominaisuutena on pidetty sen karbonatisoitumista. Esimerkiksi australialainen Medusoil palkittiin Helsingin Slushtapahtumassa yrityksen ideoimasta hiilidioksidia sitovasta karbonaattisideaineen biologisesta mineralisoinnista, joka tapahtuu maan alla. Kuten betonirakentajat tietävät, reaktio on kuitenkin myös käänteinen. Tutkijaryhmä tuli jo vuonna 2005 johtopäätökseen, että sementtituotteet ovat merkittävä hiilinielu, jota ei kuiBetoni on myös hiilinielu Kun betonirakenteet puretaan ja murskataan, syntyy pintaa, johon hiili pääsee sitoutumaan takaisin. Kun nämä rakenteet puretaan ja betoni murskataan, syntyy pintaa, johon hiili pääsee taas sitoutumaan takaisin. tenkaan oteta huomioon päästölaskelmissa. Tutkimus pyrittiin tekemään mahdollisimman puolueettomasti ilman teollisuuden rahoitusta. Kalkkikivestä polton yhteydessä vapautunut hiilidioksidi pyrkii myös sitoutumaan takaisin sementtikiveen ja muuttamaan kalsiumhydroksidin takaisin kalsiumkarbonaatiksi eli kalkkikiveksi
Algol Chemicals pyrkii parantamaan asiakkaidensa liiketoiminnan tehokkuutta ratkaisuilla, jotka optimoivat ja uudistavat prosesseja. SSAB ottaa osaa ilmastotalkoisiin myös hyödyntämällä yhä enemmän kierrätysterästä. Yhtiön keskeiset segmentit ovat Coatings & polymers, Life sciences, Energy & Environment ja Industrials. Materiaalin vuosituotanto riittäisi siltaan, joka ulottuu Maasta Kuuhun. Myös betonin tärkeä tukimateriaali teräs karaistuu pian nykyistä puhtaammin. Vahvuuksia ovat laajat kansainväliset kumppaniverkostot ja monipuolinen, kehittyvä palvelutarjonta. Vedyn tuottaa elektrolyysilla energiayhtiö Vattenfall, jonka lisäksi HybritA do be St oc k Betonin suurten ympäristövaikutusten takana ovat sen huikeat valmistusmäärät. Asiakkaan etu keskiössä Algol Chemicalsin asiakkaina on yli 3 000 teollisuusyritystä Pohjoismaissa, Baltiassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Intiassa. Yrityksen arvot – vastuunotto, yhteistyö ja kehitys – ovat muokkaantuneet pitkän historian ja vahvan kulttuurin ansiosta. Calix saattoi äskettäin menestyksekkäästi loppuun alustavat testit belgialaisessa sementtitehtaassa. Fossiilisista polttoaineista noin puolet on korvattu kierrätysja biopolttoaineilla. Asiakkaille ovat tarjolla myös räätälöidyt kemikaalien pakkauspalvelut, lavoitus ja varastointi sekä rahtityönä tehtävät kemikaalien sekoitukset ja laimennukset. 10 KEMIA 1/2020 Perheomisteiseen Algol-konserniin kuuluva Algol Chemicals vastaa vuosittain noin 40 000 tuotetoimituksesta eri teollisuudenaloille. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. algol_adv120.indd 1 algol_adv120.indd 1 27.1.2020 8.41 27.1.2020 8.41 joihin on laskettu mukaan myös raakaaineiden hiili. Algol Chemicals toimii Euroopan kemikaalijakelijoiden järjestön FECC:n jäsenenä ja täyttää Euroopan unionin kemikaaliasetuksen vaatimukset. URAPOLKUJEN MAHDOLLISTAJA Algol Chemicalsissa työskentelee tätä nykyä noin 130 asiantuntijaa myynti-, logistiikka-, talous-, markkinointi-, HSEQ-, varastointija asiakaspalvelutehtävissä. Yhtiö MAINOS Asiantuntemusta sukupolvien kokemuksella Algol Chemicals Oy | The ingredient for your success | www.algolchemicals.fi Algol Chemicals on kemikaalikaupan kotimainen asiantuntijaorganisaatio, joka yhdistää teollisuuden raaka-aineiden valmistajat ja teollisuusasiakkaat 125 vuoden kokemuksella. työskentelee riskitekijöiden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi, jotta niistä ei aiheudu haittaa ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle. Suurin Suomessa toimiva teräksenvalmistaja SSAB aikoo tulevaisuudessa ottaa Raahen terästehtaassaan raudan pelkistyksen energialähteeksi vedyn. Esimerkiksi Belgiassa tähdätään päästöttömään sementintuotantoon. Kohti päästötöntä sementintuotantoa Alan edistysaskelia otetaan muuallakin. Hiilidioksidin erottaminen onnistui hankkeen toimijoiden mukaan yli 95-prosenttisesti. Portfolion tuotteet ovat korkealaatuisia ja peräisin vastuullisilta ja tarkkaan valituilta kumppaneilta. Algol Chemicalsilla on vahva osaaminen kemikaaliturvallisuudesta ja perinpohjainen kemikaalilainsäädännön tuntemus. Yhtiö on sitoutunut kemianteollisuuden kansainväliseen Responsible Care -vastuullisuusohjelmaan. Säännöllisten turvallisuusharjoitusten avulla käydään läpi mahdollisia hätätilanteita ja kehitetään toimintaa entistä turvallisempaan suuntaan. Maailmanlaajuisesti hankitut, REACH-rekisteröidyt tuotteet jaetaan asiakkaille paikallisista varastoista. Uusi tekniikka mahdollistaa hiilidioksidin talteenoton, kun se on vapautunut kalkkikivestä. Tehtaassa tehdään vielä koeajoja vuoden 2020 loppuun saakka, jotta myös mahdolliset pidemmän aikavälin ongelmat tulevat esiin ja voidaan ratkaista. Asiantuntijapalveluihin kuuluvat esimerkiksi REACH-konsultaatio, astiointi sekä konttien ja kuljetusastioiden palautusja kierrätyspalvelu. Yrityksen asiantuntijat neuvovat turvallisessa tuotteiden käsittelyssä ja oikeassa käytössä. Työntekijät työskentelevät monipuolisissa ja haastavissa tehtävissä, joissa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus luoda ja kehittää ammattitaitoaan sekä kansainvälisiä verkostojaan. Yhtiön keskeisiä osaamisalueita ovat teollisuuskemikaalien maahantuonti, varastointi ja jakelu. epitkala@gmail.com. Yritys on lisäksi luvannut huolehtia metsiensä hoidosta niin, että ne imevät hiiltä vähintään päästöjen verran myös vastaisuudessa. Algol Chemicals on osallistunut Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan jo kolmena peräkkäisenä vuonna ja toivottaa myös nuoret työntekijät tervetulleiksi kemikaalialalle. Kulmakivenä vastuullisuus Vastuullisuus on yksi Algol Chemicalsin toiminnan kulmakivistä. Kehittäjiensä mukaan innovaatio ei edellytä ylimääräisiä kemikaaleja, ja tavanomaisiin tuotantomenetelmiinkin tarvitaan vain minimaalisia muutoksia. Riskienhallinta toteutetaan kehittämällä turvallisuustoimintoja ja varmistamalla omien sekä tavarantoimittajien toimintojen laatu. Toiminnan keskiössä ovat asiakkaan tarpeet ja etu. hankkeessa on mukana kaivosyhtiö LKAB. Teräksen valmistukseen käytettävän energian osalta puhaltavat jo uudet tuulet. Teknologiayhtiö Calix Limitedin koordinoimassa hankkeessa on suunniteltu kalkkikiven perinteinen kalsinointiprosessi ja sen virtaukset uusiksi
Asiakkaille ovat tarjolla myös räätälöidyt kemikaalien pakkauspalvelut, lavoitus ja varastointi sekä rahtityönä tehtävät kemikaalien sekoitukset ja laimennukset. työskentelee riskitekijöiden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi, jotta niistä ei aiheudu haittaa ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle. Asiantuntijapalveluihin kuuluvat esimerkiksi REACH-konsultaatio, astiointi sekä konttien ja kuljetusastioiden palautusja kierrätyspalvelu. Yrityksen arvot – vastuunotto, yhteistyö ja kehitys – ovat muokkaantuneet pitkän historian ja vahvan kulttuurin ansiosta. Yhtiön keskeisiä osaamisalueita ovat teollisuuskemikaalien maahantuonti, varastointi ja jakelu. Työntekijät työskentelevät monipuolisissa ja haastavissa tehtävissä, joissa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus luoda ja kehittää ammattitaitoaan sekä kansainvälisiä verkostojaan. Yhtiön keskeiset segmentit ovat Coatings & polymers, Life sciences, Energy & Environment ja Industrials. Yhtiö on sitoutunut kemianteollisuuden kansainväliseen Responsible Care -vastuullisuusohjelmaan. Asiakkaan etu keskiössä Algol Chemicalsin asiakkaina on yli 3 000 teollisuusyritystä Pohjoismaissa, Baltiassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Intiassa. Algol Chemicalsilla on vahva osaaminen kemikaaliturvallisuudesta ja perinpohjainen kemikaalilainsäädännön tuntemus. Säännöllisten turvallisuusharjoitusten avulla käydään läpi mahdollisia hätätilanteita ja kehitetään toimintaa entistä turvallisempaan suuntaan. Algol Chemicals pyrkii parantamaan asiakkaidensa liiketoiminnan tehokkuutta ratkaisuilla, jotka optimoivat ja uudistavat prosesseja. Yrityksen asiantuntijat neuvovat turvallisessa tuotteiden käsittelyssä ja oikeassa käytössä. Algol Chemicals on osallistunut Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan jo kolmena peräkkäisenä vuonna ja toivottaa myös nuoret työntekijät tervetulleiksi kemikaalialalle. Vahvuuksia ovat laajat kansainväliset kumppaniverkostot ja monipuolinen, kehittyvä palvelutarjonta. Yhtiö MAINOS Asiantuntemusta sukupolvien kokemuksella Algol Chemicals Oy | The ingredient for your success | www.algolchemicals.fi Algol Chemicals on kemikaalikaupan kotimainen asiantuntijaorganisaatio, joka yhdistää teollisuuden raaka-aineiden valmistajat ja teollisuusasiakkaat 125 vuoden kokemuksella. Maailmanlaajuisesti hankitut, REACH-rekisteröidyt tuotteet jaetaan asiakkaille paikallisista varastoista. Perheomisteiseen Algol-konserniin kuuluva Algol Chemicals vastaa vuosittain noin 40 000 tuotetoimituksesta eri teollisuudenaloille. Kulmakivenä vastuullisuus Vastuullisuus on yksi Algol Chemicalsin toiminnan kulmakivistä. Riskienhallinta toteutetaan kehittämällä turvallisuustoimintoja ja varmistamalla omien sekä tavarantoimittajien toimintojen laatu. Toiminnan keskiössä ovat asiakkaan tarpeet ja etu. Algol Chemicals toimii Euroopan kemikaalijakelijoiden järjestön FECC:n jäsenenä ja täyttää Euroopan unionin kemikaaliasetuksen vaatimukset. URAPOLKUJEN MAHDOLLISTAJA Algol Chemicalsissa työskentelee tätä nykyä noin 130 asiantuntijaa myynti-, logistiikka-, talous-, markkinointi-, HSEQ-, varastointija asiakaspalvelutehtävissä. Portfolion tuotteet ovat korkealaatuisia ja peräisin vastuullisilta ja tarkkaan valituilta kumppaneilta. algol_adv120.indd 1 algol_adv120.indd 1 27.1.2020 8.41 27.1.2020 8.41
Aktivistimummot korostavat kohtuutta, toivoa ja monimuotoisen luonnon tuomaa iloa hyvän elämän perustana. On kuitenkin helpompi elää entiseen tapaan kuin luoda ratkaisuja kriisin estämiseksi. Raportti löytyy osoitteesta eko.bios.fi. Lue lisää: www.aktivistimummot.fi. Tällä vuosisadalla pakolaistulva kymmen-, ehkä satakertaistuu. Molekyylibiologian tohtori, MBA Anu Harkki siirtyi eläkkeelle Luonnonvarakeskus Lukesta vuonna 2016. Kun toimitte näin, rakennatte turvallista tulevaisuutta myös maailman lapsille ja lastenlapsille. Tämä vaikuttaa pian monin tavoin elämäämme. Anu Harkki anu.harkki@welho.com. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin vastuullisuus, kestävyys ja kierrätys ovat tärkeitä liiketoiminnan kehityksen suuntaviivoja monilla kemianja prosessiteollisuuden aloilla. Mutta entä kun päättäjät, joiden vastuulla on viedä yhteiskunta tulevaan, reagoivat samoin. Monitieteinen, riippumaton tutkimusyksikkö BIOS on julkaissut tiekartan tällaiseen maailmaan. Näin siitä huolimatta, että terveellisempi paikka sekä ihmisille että eläimille olisi maailma, jossa emme pilaa hengitysilmaamme polttamalla fossiilisia aineita, emme pahenna metsäkatoa, emme lisää jätevuoria, emme muuta meriä mikromuovikeitoiksi. TYÖSKENTELIN 2000-LUVUN alussa tutkimusjohtajana Noviantissa, jossa pyrimme yhdessä VTT:n kanssa kehittämään CMC-selluloosan tuotantoprosessia biotekniikan keinoin ympäristölle hellävaraisemmaksi. Kiitämme sitä vastuullisuudesta tilanteessa, jossa yhteiskunta ei vielä palkitse ilmastohyviksiä eikä rankaise pahiksia, vaikka se olisi verotuksen keinoin mahdollista. Ihmiskunta on tiennyt jo kymmeniä vuosia, että ilmastonmuutos tulee ja huonontaa elinolojamme merkittävästi. Hän on Aktivistimummojen perustajajäsen ja Climate Reality Leader -koulutuksen saanut ilmastoasiantuntija. Mummojen manifestilla perustajamummot haastavat kaikki aikuiset, naiset ja miehet, ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin. Yhteiskuntamme Euroopassa ovat jo saaneet sopeutua pakolaisvirtaan aavikoituvista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista, joissa kuivuuskaudet ovat vaikeuttaneet ruoantuotantoa. Tämä on ymmärrettävää, kun puhutaan yksilöistä, joiden vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Eteläinen pallonpuolisko kokee jo lämmenneen ilmaston katastrofaalisia seurauksia, kun myrskyt, tulvat, kuivuus ja metsäja maastopalot lisääntyvät. Toinen sanoo vielä järkevämmin, että on liian raskasta ja tuskallista ajatella vaaraa, koska asioiden arvaaminen ja tapausten pyörteistä pelastuminen ei ole ihmisen vallassa, joten on parasta kääntää selkänsä pahoille päiville ennen niiden tuloa ja pysyä hauskoissa ajatuksissa.” Tolstoi kuvaa tilannetta vuonna 1812, kun Napoleonin joukot ovat marssimassa Moskovaan. Ki m m o H ar kk i TILANNE ON kuin tätä päivää. 12 1/2020 KEMIA Joukko suomalaisia isoäitejä on perustanut Aktivistimummot-liikkeen, jonka tarkoitus on vaikuttaa sekä omien että maailman lastenlasten tulevaisuuteen. LUIN JOULUN ALLA uudelleen Leo Tolstoin Sodan ja rauhan ja jäin miettimään kirjailijan sanoja: ”Vaaran lähetessä kuuluu ihmisen sydämessä aina kaksi yhtä voimakasta ääntä, joista toinen sanoo järkevästi, että ihminen harkitsisi vaaran laatua ja punnitsisi keinoja, joilla sen voisi välttää. 12 KEMIA 1/2020 TÄTÄ MIELTÄ Miten reagoimme ilmastouhkaan. Mitä me aktivistimummot haluamme sanoa teollisuudelle. Jo nyt vastakkainasettelu, vihapuhe ja rasismi nostavat päätään. Täällä pohjolassakin pakkasten hupeneminen sulattaa ikiroutaa ja arktisen alueen jääpeitettä. TULEVAISUUS EI näyttäydy järin lupaavana. Kannustamme teollisuutta jatkossakin pitkäjänteiseen suunnitteluun ja reagoimaan tuleviin uhkiin. Kaupungin kansalaiset eivät kykene reagoimaan tilanteeseen hyvissä ajoin, vaikka uhka on ilmiselvä. Näin me suhtaudumme ilmastokriisiin. Kuinka sitten, kun meille pyrkii satatuhatta tai miljoona pakolaista
040 770 3043 Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! Teemoina: Laboratoriot • Terveys • Tutkimus Tule mukaan verkostoitumaan pakkaamisen, materiaalinkäsittelyn, elintarviketeollisuuden ja muoviteollisuuden tärkeimpään ammattitapahtumaan! 11.–12.3.2020 Messukeskus Helsinki Yhteistyössä Samanaikaiset tapahtumat Messukeskuksessa Tapahtuman teemat Pakkaus on hyvästä | A better future with plastics Huippuohjelmaa ajankohtaisista aiheista! Maksutonta ohjelmaa 3 lavalla! | Business Forum, seminaareja Innovaatioalue | Vastuullisuuskilpailu Tulevaisuuden työnantaja -teemapäivä 12.3.2020 After Work keskiviikkona Avoinna: ke 9–17 (After Work 16.30–18), to 9–17 #pactec2020 | #foodtec2020 | #plastexpo2020 Katso näytteilleasettajat ja rekisteröidy kävijäksi MAKSUTTA! pactec.fi foodtechelsinki.fi plastexpo.fi PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Numero 2/2020 ilmestyy 18. maaliskuuta. KEMIA Kemi mikko.piirainen@kemia-lehti.fi puh. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. 044 238 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. helmikuuta mennessä. www.kemia-lehti.fi Kysy lisää ja varaa paikkasi 24
Joka tapauksessa Turpeinen on toiminut lapsuutensa haaveammatissa lääkekehityskemistinä jo kolmetoista vuotta. ”Yhdeksänvuotiaasta lähtien käytännössä elin tallilla.” Ratsastaminen kuuluu kemistin harrastuksiin yhä, vaikka kovin säännöllisesti hän ei enää hevosen selkään kapua. Kun sisaruksista ei nuorimmaisen kasvaessa aina ollut tälle seuraa, tyttö löysi itselleen nelijalkaisia ystäviä. Ei kahta samanlaista työpäivää Lääkeyrityksen tutkijan monipuoliseen toimenkuvaan kuuluvat muun muassa kemiallinen analytiikka ja tarvittaessa uusien analyysimenetelmien kehittäminen. Työn tärkein osa-alue on saatujen tutkimustulosten raportointi ja johtopäätösten tekeminen niistä. Turpeinen osallistuu myös viranomaisdokumentaatioiden laadintaan. 14 KEMIA 1/2020 PÄIVI IKONEN Kirkkonummelaisen Anni Turpeisen, 38, tie on vienyt kuin rasvattuna pitkin suoraa putkea vauhdikkaasti kohti unelmien päämäärää. ”Hengitettävien lääkehiukkasten pitää olla alle viiden mikrometrin kokoisia, jotta ne pääsevät perille potilaan keuhkojen alaosiin asti”, Turpeinen selvittää. Keski-Suomen Laukaassa varttuneen naisen lapsuudenkoti sijaitsee vähän matkan päässä kirkonkylästä ”Akkasuon syrjässä”, jossa tutkimuksen edellytykset olivat mainiot. Ihan näin suoraviivainen polku ei sentään ole ollut. Lääketutkija Anni Turpeinenn ja. Maalaisidylli oli turvallinen kasvuympäristö myös perheen pahnanpohjimmaiselle, jonka syntyessä molemmat isosiskot olivat jo kouluikäisiä. Ison osan työstä muodostavat erilaisten tutkimusten suunnittelu ja organisointi, aikataulutus ja toteuttaminen. Yhtiön tutkimuksessa ja tuotekehityksessä hänen erikoisalanaan ovat inhalaatioeli hengitettävät lääkkeet, joilla hoidetaan astmaa ja keuhkoahtaumatautia. ”Työ pysyy aina mielenkiintoisena, kun se ei ole yhtä ja samaa toistuvaa rutiinia. Kemistin kääntöpuolelta löytyy intohimoinen kirjoittaja. Useamminkin kävisin, jos olisi aikaa ja rahaa.” Innostus luonnontieteisiin johdatti Anni Turpeisen lääkekehittäjäksi Orioniin. Luonnontutkimusta Akkasuon syrjässä Vielä pikkutyttönä Anni Turpeisella ei tietenkään ollut aavistustakaan lääkekehityksen tai laboratorioanalytiikan menetelmistä, mutta käytännön tutkittavaa riitti yllin kyllin lähiluonnossa. ”Lisäksi laboratoriossa tutkitaan esimerkiksi jauheen pitoisuutta, epäpuhtauksia, vesipitoisuutta, ulkonäköä ja koko massan homogeenisuutta eli tasalaatuisuutta.” Kahta samanlaista tai homogeenista päivää ison lääkeyrityksen tutkimusten teossa ei kuitenkaan ole. Sitten hän aloitti työt lääkeyhtiössä ja eli onnellisena elämänsä loppuun asti.” Turpeista tiivistelmä naurattaa. Tutkijantyö on juuri sopivan vaihtelevaa”, Turpeinen hymyilee. Tutkijana hän myös ohjaa laboratorion töitä. ”Kerran vuodessa käyn Virossa ratsastusreissulla. ”Olipa kerran pieni tyttö, joka halusi isona lääketutkijaksi. Turpeinen luonnehtii nuorta itseään ”fanaattiseksi hevoshulluksi”. ”Pienhiukkasten määrän analysoiminen on inhalaatioanalytiikan kulmakiviä.” Tuotekehittäjien on huolehdittava myös siitä, että jokainen astmapiipusta ulos tuleva annos on aina samanlainen eli tutkimuksen kielellä tasainen ja toistettava. Kirjoittamisesen palo KEMIS TIN kääntö puoli Sarjassa esitellään kemistien kakkosam matteja ja epätavall isia harrastu ksia. Analyysien kohteena ovat yleensä minimaalisen pienet ainehituset, joista inhalaatiolääkkeet koostuvat. ”Olin tosi kiinnostunut kaikista mahdollisista luonnon tapahtumista ja ilmiöistä ja tiesin tarkasti, että luonnontieteilijä minusta tulee”, Turpeinen muistaa. Hänen tarinansa on harvinaisen helppo tiivistettävä. Niinpä tyttö meni yliopistoon ja opiskeli kemistiksi. ”Olen kyllä ollut onnekas mutta myös sinnikäs”, Orion Oyj:n vanhempi tutkija huomauttaa. Mutta onneksi ei myöskään sellaista, että ikinä ei tietäisi, mitä seuraavaksi tapahtuu
15 1/2020 KEMIA Re et ta Vi rt an en Kemisti ja lääkekehittäjä Anni Turpeinen on ylpeä ja onnellinen ammattilainen. ”On hienoa saada tehdä työtä, jolla on merkitystä.” palo palo Kirjoittamisesen palo
Kymmenkunta vuotta sitten perheeseen syntyi ensin pieni poika ja jonkin ajan päästä vielä tyttö. Lähikaupunki oli toki ollut laukaalaisteinille päällisin puolin tuttu, mutta vilkas opiskelijaja kulttuurielämä avasivat yliopistokaupunkiin uuden näkökulman. Sitä paitsi yliopistokemia osoittautui tosi kiinnostavaksi.” Farmaseuttista kemiaa hän pääsi opiskelemaan Jyväskylän yliopiston ja silloisen Kuopion yliopiston välisen yhteistyön ansiosta. ”Tai ei toki mikään mutka vaan lapset”, Turpeinen oikoo omia sanojaan. ”Lapset nukkuivat päiväunia, kun minulla alkoi päästä puskea tarinaa.” Anni Turpeisen toiselta puolelta kääntyy esiin kirjoittaja. ”Proviisorien kanssa luin samoja kursseja, joilla imin lisätietoa alasta.” Opintonsa Turpeinen rahoitti paiskimalla hommia vaatekaupan myyjänä. Lukiossa äidinkielen opettaja ryhtyi kannustamaan lahjakasta aineiden kirjoittajaa viestintäuralle, mutta abiturientilla oli toiset ajatukset. Lempiaineiksi nousivat tietysti biologia ja maantieto, yläkoulussa myös kemia. Sitä tuli ja tuli, kunnes se oli pakko kirjoittaa muistiin.”. Myös biologia jäi sivuaineen asemaan. ”Ehkä vähän putkinäköisyyttä oli tässä kohtaa”, Turpeinen virnistää. Mutta tykkäsin työstä kovasti.” Opiskeluvuodet havahduttivat hänet myös Jyväskylän viihtyisyyteen. Espoossa valmistui myös gradu, ja Turpeinen sai plakkariinsa maisterinpaperit vuonna 2006. Niidenkin joukossa hänelle oli vain yksi vaihtoehto, suomalaisen lääketeollisuuden satavuotias ikoni ja lippulaiva. ”Hain sitten Orioniin niin määrätietoisesti, että siellä varmaan lopulta kyllästyttiin”, Turpeinen veikkaa. Vapaan toimittajan juttuja voi lukea myös Kemia-lehdestä. Heidän myötään hektinen työelämä vaihtui äitiyslomalaisen hiljaisempaan arkeen. ”Jyväskylässä vilisi joka paikassa nuoria ihmisiä”, Turpeinen naurahtaa. ”Lapset nukkuivat päiväunia, kun minulla alkoi päästä puskea tarinaa. Näin hän ryhtyi räätälöimään polkuaan kohti lääkeainekemistin pätevyyttä. Kun urakka oli hoidettu, Turpeinen muutti haaveensa perässä Espooseen, jossa oli tarjolla kesäpesti yhtiön tutkimuskeskuksessa. Todistusten kaikki arvosanat olivat tasaisen hyviä. ”Rupesin ajattelemaan, että metsässä möyriminen myyränkakan perässä ei ehkä sittenkään ole minua varten. Kun vuoroon tuli kemian opintoihin kuuluva erikoistyö, Turpeinen halusi ehdottomasti tehdä sen yliopiston sijasta lääkeyrityksessä. ”Töitä oli luvassa vain viideksi kuukaudeksi, mutta en epäröinyt yhtään.” Hyppy kannatti, sillä suviduunista urkeni ensin määräaikaisuus ja myöhemmin vakituinen paikka. Kun kirjoitukset keväällä 2000 olivat menestyksekkäästi ohi, tuore ylioppilas pyrki ja pääsi saman tien opiskelemaan kemiaa Jyväskylän yliopistoon. Oli syy mikä tahansa, erikoistyön tekijän paikka lääkeyhtiön Kuopion-yksikössä irtosi. 16 KEMIA 1/2020 Koulut ala-asteelta lukioon Turpeinen kävi omassa kylässä. Opiskelu oli ahkeralle ja tunnolliselle oppilaalle helppoa, vaikka läksyjen teko ja kokeisiin lukeminen tavallisesti tapahtuivatkin tallin tuoksuissa. Sitten tapahtui jotakin outoa. ”Seppälässä menivät illat, viikonloput ja loma-ajat. Tekstiä pulppusi automaattikirjoituksena Uraputki unelmatyössä jatkui, kunnes matkaan tuli mutka. Määrätietoisuus vei haavekohteeseen Yliopistossa fuksi valitsi pääaineekseen orgaanisen kemian ja sivuaineekseen biokemian
Mutta niin innostavaa kuin tutkijantyö onkin, se edellyttää rutkasti pitkäjänteisyyttä. Itse iloitsen aina siitäkin, kun analytiikassa on joku ongelma, ja sitten se saadaan ratkaistua. Oikeaan paperiin voi piirrellä karttoja ja vedellä nuolia asiayhteydestä toiseen. Fiktiolla aloittaneesta kirjoittajasta kouliutui vuosien mittaan myös pätevä asiatekstien laatija. Oli kyllä käsittämättömän upea tunne, kun lääke oli lopulta valmis.” Tutkija osaa onnekseen nauttia jokaisesta etapista ja pienistäkin askeleista. Tätä nykyä hän työskentelee vapaana kirjoittajana ja toimittajana oman toiminimensä turvin. Kun uuden lääkkeen kehittämiseen voi huveta jopa parikymmentä vuotta, ”palkkapäivää” saa odottaa. Päätyössä palkitsevinta on saada olla mukana rakentamassa lääkkeitä, jotka Ku va t: Re et ta Vi rt an en voivat hyödyttää tuhansia tai miljoonia ihmisiä. • Filosofian maisteri (orgaaninen kemia, farmaseuttinen kemia, biokemia ja biologia), Jyväskylän yliopisto 2006. ”Lääkkeen matka jakaantuu pieniin osatutkimuksiin ja niiden tuloksiin. Lopulta Turpeinen ymmärsi, että hänessä oli puhjennut luonnontieteiden rinnalle uusi intohimo, rakkaus kirjoittamiseen. • Asuu Kirkkonummella, perheessä kaksi alakouluikäistä lasta. ”Analytiikan ongelman ratkaisemisesta tulee sellainen olo, että jees, tässä se on!” Tutkijan työmaa on hidasta etenemistä kohti tavoitetta. ”Lääkekehityksessä on julkaisupäiviä aika paljon harvemmin kuin lehdillä.” Sitä paitsi koskaan ei voi tietää, syntyykö lupaavastakaan aihiosta mitään. Kun juttu oli valmis, asia oli sillä selvä. ”Oman alan julkaisuun on tietysti erityisen hienoa ja antoisaa kirjoittaa”, Turpeinen sanoo. 17 1/2020 KEMIA Tilanne toistui seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Tutkijantyönsä ohessa Turpeinen alkoi toimia myös lääkefirman tekstintuottajana, ensin satunnaisesti. Omat orionilaiset kollegat ovat antaneet teksteistä palautetta, joka on lämmittänyt Turpeisen mieltä suuresti. Kirjoittaa muun muassa Kemialehteen ja Hidasta elämää -verkkomediaan. Tämä on itsellenikin mysteeri”, Turpeinen naurahtaa. ”Kun hoitovapaa loppui ja palasin töihin, marssin yhtiön viestintäjohtajan puheille kysymään, kuka tekee tekstit yrityksen intranetiin ja tiedotteisiin.” Vastaukseksi tuli pyyntö kirjoittaa testijuttu annetusta aiheesta. Kemistin juttuja voi lukea muun muassa Hidasta elämää -verkkomediasta sekä Kemia-lehdestä. Vaikka syntyisi, kovan työn lisäksi vaaditaan malttia. • Harrastaa liikuntaa, käsitöitä ja lukemista. Tulee sellainen olo, että jees, tässä se on!”. Akuutein harrastus ruuhkavuosiarki. Määrätietoisena ihmisenä kemisti päätti, että haluaa vastedes toteuttaa myös toista puoltaan. Lääkekehittäjän upea palkkapäivä Kirjoittamisen parhaita puolia on Anni Turpeisen mielestä se, että työn lopputulos eli valmis juttu näkee päivänvalon suhteellisen nopeasti. • Lääkeyhtiö Orion Oyj:n tutkija 2006–2019, sisäinen toimittaja 2013–2019, vanhempi tutkija 2019–. ”Teksti tulee edelleen tosi helposti. Lehden lukijat ovat ottaneet uuden kemistikirjoittajan tekstit ilahtuneina vastaan. • Seppälä Oy:n vaatemyyjä 2001–2005. Tekstit pulppusivat ulos sellaisella voimalla, että ne ilmaantuivat läppärin ruudulle kuin automaattikirjoituksena. Vuodet 2013–2019 hän teki työtä säännöllisesti yhden päivän viikosta yhtiön epävirallisena sisäisenä toimittajana. ”Omassa työssäni yhden kehitysputken pituus oli kahdeksan vuotta. ”On ihanaa kuulla, että joku on joskus oikein odottamalla odottanut uutta luettavaa.” ANNI TURPEINEN • Syntynyt Laukaassa vuonna 1981. Niin kutsuttu writer’s block eli ”valkoisen paperin kammo” on hänelle tuntematon. ”Jokainen edistysaskel on kuitenkin iloitsemisen arvoinen”, Anni Turpeinen muistuttaa. Vaikka tekstinteko on ammatillistunut, Turpeinen ei ainakaan vielä ole törmännyt alalla tyypillisiin ammattitauteihin. Turpeisen viimesyksyinen juttu mustaa muovia kuvaavasta hyperspektriteknologiasta äänestettiin numeron toiseksi suosituimmaksi. • Vapaa kirjoittaja ja toimittaja. • Ylioppilas Laukaan lukiosta 2000. ”Oikeastaan jännitin lähinnä sitä, että saan varmasti kaikki asiat kirjattua oikein paperille”, sanoo Turpeinen, joka turvautuu haastattelutilanteissa modernin teknologian sijasta perinteisiin työvälineisiin. ”Se ehkä auttaa, että kirjoittaessani en ole kovin itsekriittinen vaan rohkea ja annan mennä.” Ihka ensimmäiset haastattelut sentään toivat muutaman perhosen vatsaan. ”Hienoa kirjoittaa oman alan lehteen” Ammattimainen kirjoittaminen on vähitellen laajentunut myös Turpeisen vapaa-aikaan niin, että siitä on kehkeytynyt lääketutkijalle erityisen rakas kakkostyö, jota tämä harjoittaa iltaisin ja viikonloppuisin. Istun alas, ja sormet lähtevät näppäilemään
Virtanen -palkinnon joulukuussa vastaanottanut Tapio Salmi työskentelee Åbo Akademin teknisen kemian ja reaktiotekniikan professorina. Virtanen -palkinto Tapio Salmelle Monipuolinen tutkija kehittää uusia katalyytteja tää vuoden 2023 loppuun. Virtanen -palkinto myönnettiin akatemiaprofessori Tapio Salmelle Åbo Akademista. Hemiselluloosasta saadaan kemiallisin menetelmin aikaan kemianteollisuuden välituotteita, terveyttä edistäviä aineita, makeutusaineita ja elintarvikJu ho Le ik as Akatemiaprofessori Tapio Salmi ja hänen esittelemänsä A. I. Kemiallisten reaktioiden kinetiikan ja katalyysin tutkijana Salmi etsii menetelmiä, joiden avulla tuotteiden raaka-aineina voidaan käyttää raakaöljyn sijasta uusiutuvia raaka-aineita. I. Virtanen -mitali arvoisissaan puitteissa Säätytalossa.. 18 KEMIA 1/2020 AJANKOHTAISTA Vuoden 2019 A. Salmi on myös Suomen Akatemian nimittämä akatemiaprofessori jo toista kautta. ”Jos sokeripitoiseen reaktioseokseen syötetään paineen alla happea, happi ja sokeri kiinnittyvät katalyytin pintaan, reagoivat ja muodostavat halutun tuotteen”, Salmi kuvailee. Tuotteet syntyvät hemiselluloosaperäistä sokeriliuosta katalyyttisesti hapettamalla, vedyttämällä tai vaikkapa isomeroimalla. Keskeinen tutkimusteema hänen ryhmässään on ollut puun hemiselluloosan jalostaminen kemiallisiksi tuotteiksi. SISKO LOIKKANEN Arvostetun A. Hemiselluloosa on Salmen mukaan kiitollinen, monipuolista kemiaa sisältävä tutkimuskohde. Hänen nykyinen kautensa kesA. I. Salmen tutkimustyön tavoitteena ovat uudet katalyytit, joiden avulla biomassat saataisiin hyödynnettyä entistä tehokkaammin. Tapio Salmi on menestyksekäs ja tuottelias tutkija, jonka meriittilistalla on noin 560 tieteellistä artikkelia. I. Yhdessä Jyri-Pekka Mikkolan ja Johan P. Hän on myös ohjannut suuren määrän väitöskirjoja, tähän mennessä 62. Wärnån kanssa Tapio Salmi on kirjoittanut kemiallisen reaktoritekniikan perusteoksiin kuuluvan 648-sivuisen Chemical Reaction Engineering and Reactor Technology -kirjan. Tutkijana Salmi liikkuu kemian ja kemiantekniikan rajapinnassa mutta myös fysikaalisen kemian ja orgaanisen kemian maastossa
Kun reaktori kutistetaan, pienenevät myös teollisuuslaitokset. joulukuuta, päivää ennen AIV-palkintotilaisuutta. I. Lisäksi on kehitettävä aivan uusia katalyytteja.” Kemiallisen reaktion mekanismin selvittäminen on Salmen mukaan varsin haastavaa työtä. Salmen tutkimus on johtanut läpimurtoihin kemiallisten välituotteiden ja komponenttien tuottamiseksi elintarvikkeiden, terveyttä edistävien aineiden sekä farmaseuttisten tuotteiden valmistuksessa, Åbo Akademi kiittää. Ennen lopputuotteen syntymistä reaktio ehtii käydä läpi monia välivaiheita. I. Tapio Salmen tutkimusryhmässä on tutkittu reaktioita, joita on tuotettu mikroaaltojen ja ultraäänen avulla. keiden lisäaineita. Niissä reaktiot tapahtuvat mikrometrien kokoisissa kanavissa, joiden pintaa peittää ohut katalyyttikerros. Reaktioita mikroaalloilla ja ultraäänellä Uudenlaiset reaktorit tekevät parhaillaan tuloaan kemian tutkimukseen ja vähitellen myös teolliseen tuotantoon. Tutkijan on päästävä perille reaktion kulusta askel askeleelta. joulukuuta 2019. 19 Ju ho Le ik as Onnittelumaljan Tapio Salmelle nostivat Biobio-seuran puheenjohtaja Hannu Koistinen (vas.), Ravitsemuksen Tutkimussäätiön asiamies Anu Turpeinen ja Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu (oik.). Gadd-palkinto on nimetty Suomen ensimmäisen kemian professorin Pehr Adrian Gaddin (1727–1797) mukaan. Joka toinen vuosi myönnettävän A. Osa sokerialkoholeista kelpaa platform-molekyyleiksi, jotka teollisuus voi jatkojalostaa uusiksi tuotteiksi. Tietoa reaktiomekanismin tarkasta kulusta tarvitaan, kun biomassojen käyttöön etsitään entistä tehokkaampia katalyytteja. sisko.loikkanen@gmail.com Based Innovation Prize -palkinnon. ”Mikroreaktoreiden yleistymistä on hidastanut niiden hinta, jonka uskotaan kuitenkin uusien valmistustekniikoiden ansiosta laskevan. ”Akatemiaprofessuurini pääteemana on tutkia reaktioiden mekanismia molekyylitasolla. Turkulaisyliopisto myönsi Tapio Salmelle Gadd-palkinnon, jonka perusteena on kemistin menestyksekäs tutkijanura. Hän on pyrkinyt selvittämään reaktion etenemistä katalyytin pinnassa yksityiskohtaisesti. Katalyyttinä on toiminut esimerkiksi kulta noin kahden nanometrin kokoisina hiukkasina. Tavoitteena on hankkia sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää, kun kehitetään uusia, parempia katalyyttejä ja optimoidaan reaktio-olosuhteita”, Salmi kertoo. KeskiEuroopassa mikroreaktoreita käytetään jo teollisuudessa”, Salmi sanoo. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Työhön tarvitaankin herkkiä, tehokkaita tutkimuslaitteita ja mittausmenetelmiä, molekyylien mallinnusta kvanttikemian keinoin ja myös yhteistyötä muiden tutkimusryhmien kanssa. Å bo A ka de m i. ”Öljynjalostukseen kehitetyt katalyytit eivät kelpaa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen, vaan niitä täytyy muokata. Tunnustus sisältää 10 000 euron rahapalkinnon, kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnitteleman hopeisen A. Palkintotilaisuus järjestettiin Helsingin Säätytalossa 10. Lisäksi on tutkittava katalyytin pinnan tapahtumia. Tapio Salmen vastaanottamaan Gadd-palkintoon kuuluu 20 000 euron rahasumma, joka luovutetaan hänen edustamalleen oppiaineelle. Mekanismit selvitettävä tarkasti Viime vuosina Tapio Salmi on ratkonut reaktioiden mekanismeja ja nopeutta kiinteän katalyytin pinnalla. Paraisilla vuonna 1957 syntynyt Tapio Salmi on saanut uransa mittaan monia muitakin arvokkaita tunnustuksia, muun muassa Magnus Ehrnroothin palkinnon ja PSE ModelTapio Salmelle myös Gaddin palkinto lista työtä uusilla mikroreaktoreilla. Virtanen -palkinnon taustaorganisaatioita ovat Suomalaisten Kemistien Seura, Societas biochemica, biophysica et microbiologica Fenniae eli Suomen Biobio-seura sekä Ravitsemuksen Tutkimussäätiö. Virtanen -mitalin sekä kunniakirjan. Salmen ryhmässä on tehty kokeelÅbo Akademi ehti palkitsemaan kemiallisen reaktiotekniikan professorinsa jo 9. Kuuma aihe kemian prosessitekniikan tutkimuksessa on Salmen mukaan prosessien intensifiointi, joka tarkoittaa prosessilaitteiden pienentämistä ja tehostamista
Niitä ei ole helppo korvata esimerkiksi jatkuvatoimisilla analysaattoreilla”, taustoittaa suuria odotuksia Butterfly Venturesin perustajaosakas Juho Risku. Kokeilut ovat Riikosen mukaan olleet menestyksekkäitä. Tunnettuutta sille on tuonut muun muassa viimekeväisen Tahko Ski Lift Pitch -kisan voitto ja 25 000 euron pääpalkinto. Vielä toistaiseksi prosessi vaatii aikaa. ”Tämäntyyppiset kenttätutkimukset ovat yllättävän suuri markkina. Kannettavaa mittalaitetta rakentaa vuonna 2019 perustettu kuopiolainen startup-yritys 3AWater Oy, joka tuotteistaa Itä-Suomen yliopistossa tehtyä keksintöä. ”He tarjoavat rahoituksen lisäksi myös liiketoimintaosaamistaan yrityksen käyttöön”, Nissinen kertoo. Tuomo Nissisen mukaan kuopiolaisyrityksen tähtäimessä on seuraavaksi reipas kasvu. ”Pelkästään korvaamalla nykyisiä laboratoriomittauksia meidän halvemmalla teknologiallamme pystytään tuottamaan kymmenien tuhansien eurojen säästöt kaivoskohteessa vuositasolla”, Riikonen sanoo. Yhtiö on Pohjoismaiden johtava syväteknologiaan ja laitteistoinnovaatioihin erikoistunut siemenvaiheen pääomasijoittaja. Ei siis ihme, että innovaatio on herättänyt laajaa kiinnostusta. ”Myös teknologia, tarkkuus ja mittausalueen laajuus vakuuttivat ja erottivat 3AWaterin kilpailevista tuotteista”, Risku sanoo. Tuloksia pitää sen jälkeen odottaa usein päiviä, jopa viikkoja. Uusi helppokäyttöinen mittausmenetelmä mahdollistaa kuopiolaisyrityksen mukaan myös näytteenoton joustavan suunnittelun. Ensin kerätään näytteet kentältä, pakataan ne ja toimitetaan laboratorioon. PÄIVI IKONEN 3A W at er O y Kaivosvesien analysointi tapahtuu pian vauhdilla, innostunut kuopiolaistiimi lupaa.. Samalla voidaan tehostaa kaivosten rikastusprosesseja. Pääomasijoituksesta lisää buustia Kuopiolaisfirman alkuvaiheen kehitystä ovat rahoittaneet Business Finland sekä Euroopan Innovaatioja teknologiainstituutin (EIT) Raw Materials -yhteisön yrityskiihdyttämö. Laitteen prototyyppiä on jo pilotoitu suurten kaivoskonsernien, kuten Bolidenin ja Rio Tinton, kohteissa. Summa on ensimmäinen osa yhteensä 600 000 euron paketista. Pääomasijoitusyhtiössa ollaan vastavuoroisesti tyytyväisellä mielin. Teknologiajohtaja Joakim Riikonen kertoo uutuudelle olevan alalla selvää kansainvälistä kysyntää. 20 KEMIA 1/2020 UUTISIA Uusi teknologia nopeuttaa kaivosvesien analytiikkaa Kaivosteollisuuden vesien metallipitoisuuksien mittaukset saattavat pian mullistua. Kun analytiikasta saadaan nopeampaa, pienenevät ympäristövahinkojen riskit. Uuden suomalaisteknologian ansiosta analyysi voidaan tehdä laboratorion sijaan maastossa. Hän kertoo, että sijoitusyhtiössä on oltu hyvin vaikuttuneita 3AWaterin teknologisesta osaamisesta ja siitä, että nuori yritys oli jo ennen rahoitusta onnistunut luomaan hyvän asiakasputken. Uuden laitteen on määrä vauhdittaa kaivosteollisuuden vesien analytiikkaa nykyisestä selvästi. Lisäpotkua toimintaansa 3AWater sai loppuvuodesta 2019, kun pääomasijoitusyhtiö Butterfly Ventures myönsi sille 100 000 euron pääomanehtoisen rahoituksen. ”Tavoitteenamme on saavuttaa muutaman miljoonan euron liikevaihto jo vuonna 2022”, sanoo toimitusjohtaja, joka arvioi yrityksensä kokonaismarkkinapotentiaalin vähintään sadaksi miljoonaksi euroksi. 3AWaterin toimitusjohtaja Tuomo Nissinen sanoo odottavansa innolla yhteistyötä Butterflyn kanssa. Saatujen tulosten perusteella voidaan tarvittaessa tehdä reaaliaikaisia muutoksia jo paikan päällä
Göteborgiin nouseva laitos on St1:n historian suurin yksittäinen investointi. Kysynnän lisäys merkitsee etenkin kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon merkittävää kasvattamista. Yhtiön arvion mukaan muutos puolittaa tuotteen hiilijalanjäljen verrattuna neitseellisestä muovista valmistettuun pulloon.. Lähdevesi pakataan kierrätysmuoviin Suomen suurin lähdevesien valmistaja Finn Spring tuo markkinoille tuotesarjan, joka pakataan sataprosenttisesta kierrätysmateriaalista valmistettuihin PET-muovipulloihin. Emoyhtiön virallisena nimenä säilyy ÅF Pöyry AB. Kansainvälistä kasvua AFRY hakee muun muassa prosessija energiateollisuudesta. Suomen ja Ruotsin erityisosaamista on jätteiden ja tähteiden hyödyntäminen nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineina. Suomessa lähes 2 000 henkeä työllistävä yritys on sijoittunut kaikkiaan 22 paikkakunnalle Hangosta Kittilään. Iso tekijä on myös UPM, jonka liikennepolttoaine BioVerno syntyy puupohjaisesta mäntyöljystä vetykäsittelyprosessilla. Koska Suomi ja Ruotsi ovat jo nyt kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon edelläkävijöitä, haaste ei ole meille aivan yhtä suuri kuin monille muille Euroopan maille. St1 puolestaan tekee bioetanolia kotitalouksien biojätteistä ja elintarviketeollisuuden prosessitähteistä. Parhaillaan yhtiö kaavailee Göteborgiin uutta biojalostamoa, jonka suunnittelukumppaniksi se valitsi AFRYn. Neste on alalla maailman suurin toimija. Kovan tavoitteen takana on EU-direktiivi RED II, jonka tarkoituksena on varmistaa, että unionialueen energiankäytöstä vähintään 32 prosenttia perustuu vuoteen 2030 mennessä uusiutuviin lähteisiin. Jalostamon on määrä tuottaa vuosittain 200 000 tonnia uusiutuvaa HVO (hydrogenated vegetable oils) -dieseliä. ÅF Pöyrystä tuli AFRY Pöyry-yhtiö on helmikuusta 2019 tunnettu nimellä ÅF Pöyry. Lisäystarve Euroopassa yhdeksän miljoonaa tonnia SUOMI JA RUOTSI EDELLÄKÄVIJÖITÄ KEHITTYNEISSÄ BIOPOLTTOAINEISSA Elektrokem osti Bio-Mediatorin Erikoiskemikaalien maahantuoja Elektrokem Oy on ostanut Bio-Mediator Ky:n liiketoiminnan. Elektrokemin tunnetuimpia toimittajia ovat Honeywell Research Chemicals ja Reagon. Konsernijohtaja Jonas Gustavssonin mukaan nimi yhdistää ÅF:n ja Pöyryn vahvuudet. AFRYn asiakkaat edustavat infra-, teollisuusja energiasektoreita. LEENA JOUTSEN Sc an st oc kp ho to Moni rekka puskee jo nyt eteenpäin suomalaiseen osaamiseen perustuvilla kehittyneillä biopolttoaineilla. Yksin RED II -tavoitteeseen tarvittavien investointien arvoksi on arvioitu 40 miljardia euroa. Muutoksen taustalla oli suomalaisyrityksen ja ruotsalaisen ÅF:n yhdistyminen. Yhtiön viidestä divisioonasta Suomessa toimii neljä eli prosessiteollisuuden, energian, infran ja liikkeenjohdon konsultoinnin osastot. Kauppahintaa ei julkistettu. Yrityksen liki 17 000 työntekijää toteuttavat projekteja sadassa maassa ja tuottavat noin 1,88 miljardin euron vuotuisen liikevaihdon. ”Yrityksiltä kaivataan nyt rohkeutta investointeihin”, toteaa Poikolainen, joka kertoi kehittyneiden biopolttoaineiden näkymistä AFRYn mediatilaisuudessa. Etenkin biolaboratorioita palveleva Bio-Mediator toimittaa muun muassa reagensseja, elatusaineita, solulinjoja ja muita tarvikkeita ja laitteita. Marraskuun 2019 lopussa yhtiö julkisti uuden brändinimensä AFRY. ”AFRYn lanseerauksella vahvistamme painotustamme kestävään kehitykseen ja vankistamme asemaamme globaalina yhtiönä”, Gustavsson sanoo. ”Yhdeksän miljoonan lisätonnin tavoite vastaa noin sataa tyypillistä laitosta”, sanoo johtaja Henna Poikolainen AFRYn liikkeenjohdon konsultoinnista. 21 1/2020 KEMIA Eurooppaan tarvitaan kymmenen seuraavan vuoden aikana yhdeksän miljoonaa tonnia kehittyneiden biopolttoaineiden uutta valmistuskapasiteettia. Käytännössä tarvitaan enemmän, sillä osa jäsenmaista, myös Suomi, on asettanut vielä direktiiviä kovempia tavoitteita. Uuden pakkausmateriaalin ansiosta jää jo tänä vuonna syntymättä noin 165 000 tonnia uutta muovia. Fuusiossa syntyi Pohjoismaiden suurin suunnitteluja konsultointiyhtiö, jolla on toimistoja 50 maassa
Crisolteqin tutkimusja kehitystoiminta on sijoittunut Raision Smart Chemistry Parkiin. Lisäksi yhtiöllä on tuotantolaitos Torniossa. Teknologia on tärkeä osa kiertotalousliiketoimintaamme ja uskomme sen tulevaisuuteen”, Saarimaa sanoo.. UUTISIA Materiaalikatselmusten rahoittaminen siirtyi vuoden 2020 alusta työja elinkeinoministeriöltä Business Finlandille, entiselle Tekesille. 80 prosenttiin. Business Finland tarjoaa yrityksille rahoituksen, joka kattaa puolet projektin kokonaiskustannuksista. Katselmuksessa rakennetaan visuaalinen malli yrityksen materiaalivirroista. ”Ulkopuolinen tuo uutta näkökulmaa kehittämiseen, ja yrityksen oma osaamiEnergiayhtiö Fortum ostaa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen kasvuyrityksen Crisolteqin. ”Luotamme vahvasti Crisolteqin kehittämään hydrometallurgiseen prosessiin. Fortumin kierrätysja jäteliiketoiminnan johtajan Kalle Saarimaan mukaan akkumetallien kierrätys tukee myös yhtiön muuta akkuliiketoimintaa. Yhtiö arvioi, että yhteiskunnan sähköistyminen kasvattaa akkujen tarvetta merkittävästi. Rahaa voi saada maksimissaan 15 000 euroa. Taloudellisten säästöjen lisäksi säästetään ympäristöä, kun raaka-aineiden käyttö ja jäte vähenevät. Crisolteq on tehnyt yhteistyötä Fortumin kanssa viime keväästä lähtien. kierrätyslaitoksiin. Materiaalikatselmusten kautta löytyvä säästöpotentiaali on yleensä vähintään kolme prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Malli arvottaa tuotantoprosessin läpivirtausja kiertovirrat, joten sen avulla on helppo hahmottaa materiaalivirtojen todelliset kustannukset. Osapuolet ovat sopineet, että kauppasummaa ei julkisteta. 22 KEMIA 1/2020 Bu si ne ss Fi nl an d Materiaalikatselmuksesta koituu taloudellista hyötyä sekä yritykselle että yhteiskunnalle. Crisolteq työllistää 23 henkeä. Katselmuksen toteuttavat Motivan kouluttamat asiantuntijat, joiden työtapoja ovat myös havainnointi, haastattelut ja ideapajat. Jäljelle jäävä, akkumetallit sisältävä ”musta massa” menee Crisolteqin omaan tehtaaseen, joka toimii Harjavallassa. Fortum on organisoinut akkujen keräystä ja esikäsittelyä niin, että niiden muovit, alumiinit ja kuparit ohjataan eri AKKUMETALLIEN KIERRÄTYSMARKKINAT KASVUSSA Fortum ostaa Crisolteqin nen hyödynnetään täysipainoisesti”, kuvailee Business Finlandin asiantuntija Kati Oikarinen. Yhtiön viime tilikauden liikevaihto oli 2,1 miljoonaa euroa. Siellä yhtiö on kehittänyt hydrometallurgisen prosessin, jolla litiumioniakkujen kierrätysaste voidaan nostaa nykyisestä 50 prosentista yli Materiaalikatselmukset ukset Business Finlandillee Cr is ol te q Crisolteqin akkumetallien kierrätyslaitos Harjavallassa siirtyy kaupan myötä Fortumin omistukseen. Prosessissa akusta otetaan talteen koboltti, mangaani ja nikkeli, jotka hyödynnetään uusien akkujen tuotannossa. Fortumilla vahva usko akkuliiketoimintaan Fortum pyrkii vahvistamaan investoinnilla asemaansa alan kierrätyksessä Euroopassa. Kierrätys keventää sähköautojen akkujen aiheuttamaa ympäristörasitusta, kun metallien louhinnan tarve vähenee
Interpack-tapahtumassa pakkausten koko kirjo ten seminaareja, konferensseja ja monenlaisia oheistapahtumia. Ennätyksellisen laajan näyttelyn lisäksi tapahtuma tarjoaa runsaasti muuta ohjelmaa, kuM es se D üs se ld or f Suomalaista pakkausalan osaamista edusti vuoden 2017 Interpack-messuilla muun muassa Stora Enso. Kemikaaliseoksista 17 prosenttia oli luokiteltu väärin, mikä voi johtaa virheellisiin pakkausmerkintöihin ja käyttöohjeisiin. Pakkausalan ja prosessiteollisuuden suurtapahtuma Interpack järjestetään seuraavan kerran kuluvan vuoden keväällä. Puutteita on 43 prosentissa yrityksiä. ”Kasvipohjaisten proteiinituotteiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina”, kertoo tuotteiden Britannian-jakelusta vastaavan Kavli UK:n toimitusjohtaja Paul Lewney. Verson härkäpapusuikaleet valittiin viime syksynä 2 300 tuotteen joukosta 65 parhaan ruokainnovaation joukkoon maailman suurimmassa elintarvikealan tapahtumassa Anugassa. Life without Packaging -konferenssi puolestaan tarjoaa näkökulmia pakkauksiin kestävän kehityksen toteuttajina. Ve rs o Fo od. toukokuuta. Kasvissyöjiä ja vegaaneja on yhteensä noin seitsemän prosenttia kuluttajista.” Suomalainen härkäpapu on ollut valokeilassa muuallakin. Vaarallisten kemikaalien pakkausmerkinnöissä paljon puutteita Pakkausmerkintöihin voi päätyä virheellistä tietoa, jos kemikaaliseos on alun perin luokiteltu väärin. Yhteensä 44 prosenttia vaarallisista seoksista ei täytä vaatimuksia aineiden luokittelusta ja merkitsemisestä. Härkäpavun hyödyntäminen kasviproteiinituotteissa kiinnostaa laajalti. Niistä Components – Special Trade Fair by Interpack -tapahtuma keskittyy pakkaustekniikkaan. ”Briteistä 14 prosenttia määrittelee itsensä fleksaajiksi, mikä tarkoittaa, että he syövät lihaa enää vain satunnaisesti. Härkäpapukeksinnöille riittää vientiä tuotteiden tilannetta. Uusia pakkausinnovaatioita ja pakkausmateriaaleja sekä alan laitteita esittelee Düsseldorfissa kolmisentuhatta näytteilleasettajaa 60 maasta eri puolilta maailmaa. Luvut perustuvat Euroopanlaajuiseen hankkeeseen, jossa tutkittiin pesuja puhdistusaineiden, biosidien, pinnoitteiden, maalien, liimojen, ilmanraikastimien ja muiden vaarallisia aineita sisältävien Suomalaisen Verso Foodin härkäpaputuotteet ovat tehneet uuden aluevaltauksen. Beanit-tuotteet on ottanut valikoimaansa Sainsbury’s, yksi Ison-Britannian suurimmista vähittäiskauppaketjuista. Samoin käyttöturvallisuustiedotteista joka kolmas ei täyttänyt vaatimuksia. Messupäivät ovat 7.–13. Yhtiön uudella Kauhavan-tehtaalla on tarvittaessa valmius moninkertaistaa kapasiteettinsa. Verson mukaan viennistä tulee yhä merkittävämpi osa sen liikevaihtoa. Biosidivalmisteista 17 prosentin pakkausmerkinnät olivat virheelliset. Interpack-tapahtuma pidettiin edellisen kerran vuonna 2017, jolloin se houkutteli reilut 170 000 kävijää. Pakkausmerkinnät olivat virheelliset kolmanneksessa tuotteita. 23 1/2020 KEMIA Vaarallisten kemikaaliseosten luokittelussa sekä niiden käyttöturvallisuustiedotteissa ja merkinnöissä on vakavia puutteita, kertoo kemikaalivirasto Echa. Syöpää tai mutaatioita aiheuttavien tai lisääntymisvaarallisten aineiden seoksista yhdeksän prosenttia ei ollut EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia
Suomalaisyrityksellä on jo ennestään kokemusta Kiinan markkinoilta. Ecosir on saanut Kiinasta tilauksia myös isojen sairaaloiden jäteja pyykinsiirtojärjestelmistä. Nimenvaihdos tapahtui tammikuussa. Kaupungit pyrkivät myös poistamaan kaduilta ja pihoilta raskaan jäteautoliikenteen. Konserni on toimittanut teknologiaansa muun muassa maan toiseksi suurimpaan rakennuskompleksiin Langfangissa. Yksikkö sisältää Suomen ja muut Pohjoismaat sekä Baltian maat. Ecosir toimittaa Shenzheniin uuden jätteen alipaineputkisiirtojärjestelmänsä, joka on tarkoitettu suurten jätevolyymien lajitteluun ja siirtämiseen. A G A. Mobiilisovellus tunnistaa eri jätejakeet ja opastaa käyttäjää. AGA-tuotemerkki säilyy kuitenkin vastaisuudessakin käytössä joissakin tuotteissa. Muovinvalmistaja Premix lisää kapasiteettiaan Rajamäkeläinen muovintuottaja Premix nostaa tuotantonsa kapasiteettia. AGAn, jatkossa Linden, automaattinen kaasupullojen täyttölaitos Riihimäellä on maailman modernein. ”Siksi säilytämme AGA-tuotemerkin hiilihapotustuotteissa, nestekaasussa sekä hitsaustuotteissamme. Jätteet on nyt lajiteltava vähintään neljään jakeeseen. Tänä vuonna 40-vuotispäiväänsä juhlivan perheyrityksen tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. ”Arvostamme suuresti niitä arvoja, joita AGAn brändi ja pitkät perinteet vuodesta 1904 alkaen edustavat”, sanoo yhtiön myyntija markkinointijohtaja Olof Källgren. Laitos tuottaa myös räätälöityjä kaasuseoksia eri tarkoituksiin. Numerossa 7/2019 julkaistussa jutussa Dna muuttuu nanorobotiksi oli käytetty yhtenä lähteenä Veikko Lingon artikkelia Dna-nanokoneiden esiinmarssi, joka ilmestyi Tieteessä tapahtuu -lehdessä 2/2019. Yhtiön laitosten, laitteiston, rekkojen, palveluautojen, asiakkaiden säiliöiden ja toimistojen ulkoasu uusitaan siirtymävaiheen aikana. TARKENNUS. Premix on erikoistunut sähköä johtavaan muoviin, johon lisätään erilaisia toiminnallisuuksia. Linde toimii yli sadassa maassa ja työllistää noin 80 000 hengen henkilöstön. Nopea, energiatehokas järjestelmä on yhdistetty applikaatioon, joka perustuu käyttäjän kasvotunnistukseen. Linde yhdistyi viime vuonna yhdysvaltalaisen Praxairin kanssa, jolloin siitä tuli maailmanlaajuinen markkinajohtaja teollisuuskaasujen ja lääkkeellisten kaasujen alalla. Kaasuyhtiö AGA on nyt Linde Suomalaisosaamisella vauhtia Kiinan kiertotalouteen In te lli ge nt Ci ty A re a Sh en ze n Kiinan Shenzheniin nousevan älykaupungin älykäs jätehuolto hoidetaan suomalaisella putkijärjestelmällä. Niiden toimitukset tapahtuvat vuoden 2020 aikana. Yhtiön tehdas saa uuden konelinjan, ja sen automatiikkaa parannetaan. Jättimaan jätemäärä kasvaa Kiinan suurimmissa kaupungeissa vauhditetaan kierrätystä lakimuutoksin. Näillä tuotteilla on vankka asema sekä kuluttajien että teollisuuden asiakkaiden keskuudessa.” Osa Linde-konsernia jo vuodesta 2000 AGA on ollut osa Linde-konsernia jo vuodesta 2000 ja toiminut sen PohjoisEuroopan alueen yksikkönä. Suomalainen Ecosir Group on voittanut kansainvälisen kilpailutuksen, jossa Kiinan Shenzhen haki teknologiaa älykaupunkihankkeeseensa. 24 KEMIA 1/2020 UUTISIA Teollisuuskaasujen ja erikoiskaasujen valmistaja AGA tunnetaan jatkossa nimellä Linde. Suurkaupungeissa syntyy niin paljon jätettä, että astiakeräyksestä halutaan tehottomuuden ja hajuhaittojen takia eroon
Parin vuosisadan aikana naisten ja miesten välinen tasaarvo Suomessa on kehittynyt huimasti. PALAUTETTA NUMEROSTA 7/2019 ”Olipa hieno lehti! Tuo pääjuttu kemistien roolista talvisodassa on upea kokonaisuus yksilöllisine tarinoineen. Maailman tutkijoista naisten osuus on ainoastaan 29 prosenttia. Kirjoita otsikkokenttään tunnus Paras juttu 1/2020 ja lähetä viesti osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Saa kyllä ajattelemaan, miten tiukassa ja pelottavassa paikassa suomalaiset silloin olivat.” ”Paras juttu oli Suomen kemistit ja talvisodan ihme. Tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa yli 40 prosenttia naisista vaihtaa alaa tai lopettaa täyspäiväisen tiedeuransa saatuaan ensimmäisen lapsensa. Siksi on väärin, että miehet nostetaan melkein aina korkeimmalle korokkeelle naisten sijasta. Mikä juttu sytyttää. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan lehden vuosikerta, voittajan valinnan mukaan Kemia-lehti, Uusiouutiset, TTTlehti tai Tunne & Mieli -lehti. Voit kertoa valintasi myös sähköpostitse. HANNA JUVONEN Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. Naista ei enää velvoiteta jäämään kotiin huolehtimaan perheestään, vaan hän saa luoda myös omaa uraansa. Olen vuoden verran leiponut hapanjuurella ja kaikki aiheeseen liittyvä kiinnostaa. Naisten osuus maailman tutkijoista on vain 29 prosenttia. Kemistit ovat aiheuttaneet paljon ympäristöongelmia (kuten lehden sisällöstäkin ilmenee) – mutta ovat ne niihin paljon ratkaisujakin löytäneet.” TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Halutessasi voit lähettää äänesi postikortilla osoitteeseen Kemia-lehti, Asolantie 29b, 01400 Vantaa. TASA-ARVON EDISTÄMINEN vaatii muutosta yleisessä ajattelutavassa. Silti tiedemaailmassa näkymätön lasikatto rajoittaa yhä naisten urakehitystä. 1/2020 KEMIA Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden (1/2020) kiinnostavin. Mielellään lukisin vielä laajemmin aiheesta.” ”Vehnäleipä palaa juurilleen oli kiinnostavin juttu. Toiseksi sijoittui juttu Vehnäleipä palaa juurilleen ja kolmanneksi Parfyymien paradoksi. maaliskuuta nettisivuillamme osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Numeron 7/2019 kiinnostavimmaksi äänestettiin juttu Suomen kemistien salainen sota. Nuorten tyttöjen rohkaisemiseksi olisi tärkeää, että mediassa tuotaisiin esille etenkin nuoria, tieteen saralla menestyneitä naisia. Kaikki tieto on tervetullutta. Naisen tie huipulle lienee kivisempi kuin miehen, mutta jokainen menestystarina luo särön lasikattoon. Kerro mielipiteesi ja voita lehden vuosikerta! 25. Äänestä suosikkiasi viimeistään 17. Sukupuoli ei saa määrittää kenenkään mahdollisuuksia pärjätä. Canth muistetaan erityisesti taistelustaan naisten oikeuksien puolesta. Väite, että miehet olisivat naisia parempia tieteissä, on perusteeton. Hyviä oheistarinoita.” ”Suomen kemistien salainen sota oli erinomainen juttu.” ”On todella hienoa, että myös sotahistorian tapahtumista kerrotaan Kemia-lehdessä. Tiedenaiset ovat yhä miesten varjossa VIIME VUONNA tuli kuluneeksi 175 vuotta kirjailija Minna Canthin syntymästä. Toivottavasti Marie Curien ja Minna Canthin kaltaiset esimerkit rohkeista naisista innoittavat nykypäivän naisia taistelemaan unelmiensa puolesta. Jutun reseptitkin on joskus kokeiltava.” ”Parfyymien paradoksi oli kiinnostavin juttu.” ”Olipa mielenkiintoinen lehti. Vain 3 prosenttia tieteen Nobelin palkintojen saajista on ollut naisia. Kertomukset muistuttavat nuorempia polvia siitä miten kaikki kansakunnan ammattiryhmät oman panoksensa antoivat sodassa.” ”Kemistien tilanne ja tehtävät sotavuosina oli mielenkiintoista luettavaa. Miehet keräävät taskuihinsa myös suurimmat rahasummat, joilla voi turvata uran vuosikymmeniksi alalla, jolla toimeentulo on ajoittain epävarmaa. Ja kuten tiede meille opettaa, hauras lasi lopulta särkyy – sitä on vain jaksettava iskeä riittävän monta kertaa. Naiset eivät saa työstään riittävästi tunnustusta. Muita syitä miesten ylivallalle tiedemaailmassa ovat muun muassa naisiin kohdistuvat ennakkoluulot sekä roolimallien puute. TIEDEURAN JA PERHEEN yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Äänestäjien kesken arvottiin Risto Jussilan kirja Kuningasmetsuri, jonka voitti Ulla Kiiski
Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Nettisivuilla www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Mainostajalle Mikko Piirainen, puh. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. Saa minut harkitsemaan ostamista. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta
Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Sinun paikkasi tässä. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 27 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh
029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 28 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence SEPPO LAINE OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. Erikoisalueitamme mm. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh
VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 29 WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! 19 € Koulutilaus vuodeksi vain
Tervetuloa! Kempulssi Oy Asontie 29 b 01400 Vantaa puh. • Nettisivut: yli 30 000 käyntiä vuodessa. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Edun arvo 750 euroa. 040 770 3043 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. Entistä enemmän kontakteja vuonna 2020: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 85 euroa. Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . • Postitukset vuonna 2020: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. 044 283 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi , puh. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. Valinta on sinun. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! www.kemia-lehti.fi LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: mikko.piirainen@kemia-lehti.fi , puh. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun
Kolmas tekijä oli mielestäni Virtasen erinomainen kyky toimia tutkimusjohtajana. 31 1/2020 KEMIA NÄKÖKULMA MUISTATTE VARMAAN tarinat Hölmölän kylästä. Ikkunaa suurennettiin ja suurennettiin, vähän kuin 1970-luvun omakotitaloissa, mutta ilman lasiruutuja. Matti, kylän viisain, hoksasi, että jos seinään hakkaa kirveellä reiän, päivänpaiste pääsee pirttiin. Virtanen väitteli jo 24-vuotiaana Helsingin yliopistossa orgaanisessa kemiassa – lisälaudaturit hänellä oli eläintieteessä ja fysiikassa. LEENA LAITINEN Suomen ainoan tieteen nobelistin juhlavuosi oli näyttävästi esillä vuosikerran 1995 ensimmäisissä numeroissa.. Hyödyttömäksi katsottu maa on saatu tuottavaan käyttöön metsittämällä soita. Vihreän kullan polttaminen on kuin hölmöläisten ikkuna. Juhlamenojen kohokohta oli Olarin lukiolaisten huikea kuvaelma, joka kertoi AIV:n vaiheista koulupojasta nobelistiksi. Virtasta juhlittiin tammikuussa ansaitusti monin tavoin. Rehtori Maija Daavittila kertoi Olarin lukion saaneen iloisen uutisen juuri ennen joulua: opetusministeriö on hyväksynyt virallisesti koulun erityistehtävän matemaattis-luonnontieteellisiä aineita painottavana lukiona. Soiden metsittäminen on johtanut hiilidioksidipäästöjen kasvuun. Kyläläiset olivat rakentaneet talon, mutta tuvassa oli kovin pimeää. Aikaa tähän tosin vierähtää vuosikymmeniä, ellei vuosisata. Kyllähän metsä pienen ikkunan kestää, mutta entä jos kaatuu koko seinä. Opettajat olivat valmistaneet koulun käytäville Nobelin polun, jonka varrella oppilaat saivat vastatakseen kiperiä luonnontieteellisiä kysymyksiä. SAMAAN AIKAAN KUN pitäisi nopeasti vähentää hiilidioksidipäästöjä, tehdään toimia, joilla päästöt lisääntyvät. JORMA K. Mihin tekijöihin mahtoi Virtasen paljon tavallista mittavampi elämäntyö perustua. Mikä tehtävä on ollut lentoliskon päässä olevalla tötteröllä. Parhaiten vastasivat lukiosta 2A-luokan oppilas Tobias Wahlbeck ja yläasteelta 9A-luokan Markus Salin. SUOMESSA KÄYDÄÄN keskustelua metsien hiilinieluista, hiilivarannoista, soiden ojituksista ja biomassan käytöstä energiantuotannossa. Hömötiaisen lisäksi monet muut lajit kärsivät vanhojen metsien, suurten puiden ja lahopuiden vähenemisestä. Hän oli idearikas, innovatiivinen ja työhönsä innostunut. Ehkä tärkein oli hänen voimakas kiinnostuksensa elävään luontoon ja intohimonsa selvittää biokemian keinoin elävän luonnon salaisuuksia. I. Nuoria kirjoittajia palkittiin ja AIV:n muistopatsas paljastettiin. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Turpeen ikiaikaiset hiilet ovat alkaneet metsityksen myötä vuotaa ilmakehään. Akseli Aittomäki oli armoitettu AIV, joka hallitsi näyttämötilaa suvereenisti uskollisina tovereinaan Juhani Snellman (Henning Karström) ja Anette Hiltunen (Lilja-rouva). Tämä vuosi on kaksinkertainen Virtasen juhlavuosi: satavuotissyntymäpäivän lisäksi tuli täyteen 50 vuotta Nobelin palkinnosta. Olli-Pekka Vaija oli kertojan osassaan kuin nuori Jussi Jurkka. Silloin romahti koko mökki. Minkä alkuaineen ruotsalainen kemisti Karl Wilhelm Scheele nimesi vuonna 1772 tuli-ilmaksi. Olarin lukiossa vietettiin AIV-teemapäivää ja Tiedekeskus Heurekassa avattiin kiertonäyttely Virtasen elämäntyöstä. Toinen tekijä oli varmaan hänen kykynsä hankkia elämänuraansa varten erinomainen koulutus. Kasvaahan puu aikanaan takaisin ja sitoo poltossaan käytetyn hiilimäärän. Syntyi harvinaisen hedelmällinen symbioosi teoreettisen tutkimuksen, sovelletun tutkimuksen ja tuotekehittelyn välillä, sillä Virtasella oli erityinen kyky soveltaa tieteellistä tietoa Valion elintarvikeprosessien käytännöllisiin parannuksiin. Suomalainen metsänhoito on perustunut pitkälti avohakkuisiin eli reikien hakkaamiseen metsään. KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). blogspot.com. MIETTINEN Kemia-Kemi 2/1995 Nobelisti A. Kuva: Ida Pimenoff Artturi I. Tästä eivät suomuurainten ja karpaloiden poimijat ole ilahtuneet. Kun metsä kaadetaan ja puu poltetaan, puuhun sitoutunut hiili vapautuu nopeasti. Virtasen syntymästä 100 vuotta Kemia-Kemi 1/1995 Artturi I. Mitä enemmän metsien hiilivarantoja käytetään, sitä enemmän hiilidioksidia on ilmassa. ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com Hölmöläisten ikkuna. Virtasen syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta 15.1.1995. Matin mentyä kyläläiset päättivät hankkia vielä lisää valoa. Puuperäisen biomassan on sanottu olevan energiamuoto, joka ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Lopulta akkunaksi oli avattu kokonainen seinä ja melkein toinenkin
Tutkijat seurasivat leiman siirtymistä ravintoketjussa analysoimalla rasvahappojen isotooppeja. Mikrobit eivät päästä muovia käsiksi leviin Aiemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että korkeat mikromuovipitoisuudet voisivat estää levien ja eläinplanktonin kasvua vesiekosysteemissä. PÄIVI IKONEN Jyväskylän yliopiston tutkija Sami Taipale on juuri saanut nelivuotisen rahoituksen Koneen Säätiöltä mikromuovitutkimuksen jatkamista varten. Muovin hajoaminen oli melko hidasta, mutta leimauksen ansiosta suomalaisryhmä saattoi osoittaa suoraan muovin hiilen siirtymisen ravintoketjussa. Pystyisivätkö ne ehkä toimimaan myös muovipolymeerien hajottajina. Järvien bakteerit ja levät kykenevät tunnetusti hajottamaan vedestä hankalasti pilkkoutuvia kompleksisia humusyhdisteitä. Näin mahdollisesti haitalliset muovihituset eivät pääse fyysiseen kontaktiin levien kanssa. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Järvissä elävät mikrobit pilkkovat mikromuovia. Yllättävän löydön tekivät Jyväskylän yliopiston tutkijat. Ryhmän mikrobiologin, professori Marja Tiirolan mukaan tutkimusta voitaisiin laajentaa moniin muihinkin muovilajeihin, jos niitä olisi saatavilla. Erityisen hyviksi muovinpilkkojiksi osoittautuivat Suomelle tyypillisten humusjärvien bakteerit. Tutkijoiden käyttämä analyysimenetelmä oli niin herkkä, että kokeen myötä paljastui heidät yllättänyt havainto: siimalliset eukaryootit tuottivat bakteerien hyödyntämästä hiilestä omega-3ja omega-6-rasvahappoja. Sen halusi tietää Jyväskylän yliopiston dosentin Sami Taipaleen vetämä tutkijaryhmä, joka keksi ryhtyä selvitSuomalaistutkimus osoittaa, että Luonnon mikrobit hajottavat vesistöjen mikromuovia tämään asiaa vakailla hiili-isotoopeilla leimatun polyeteenin avulla. Nature-lehdessä julkaistua tutkimusta oli tekemässä myös Itä-Suomen yliopiston ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen, joka selittää syyn asiaan: Hajotustyötä tehdessään vesistön mikrobit ympäröivät mikromuovihiukkaset. Suomalaistutkijat osoittivat nyt, että näin ei välttämättä ole, sillä luonnon mikrobit neutraloivat muovin haittavaikutuksia. Koska luontaiset mikrobit vähentävät mikromuovien vaikutuksia, tietoa pitäisi hyödyntää eikä käyttää tutkimuksissa steriiliä muovia. ”Tarvitsisimme yhteistyökumppaneita leimattujen muovien syntetisointiin”, Tiirola kertoo yliopiston tiedotteessa. 32. Hyödylliset rasvahapot menivät kasviplanktonia syövän eläinplanktonin käyttöön ja tukivat näin sen kasvua. Rasvahappojen avulla selvisivät myös todennäköisimmät muovien hajottajat. M ar ja Ti iro la Muovipartikkeleita hajottavat mikrobit poistivat myös muovista liukenevia haitallisia yhdisteitä. Polyeteeni on maailman yleisin muovilaatu. Tutkijoiden mukaan humusvesien mikrobit leimautuivat muovista voimakkaammin kuin kirkkaiden järvien mikrobit. Tutkimuksen edetessä heidän hypoteesinsa osoittautui oikeaksi. Lisäksi ne jopa tuottavat muovin sisältämästä hiilestä hyödyllisiä omega-rasvahappoja. Tutkijoiden mukaan tulokset pitäisi ottaa huomioon tulevissa ekosysteemien tutkimuksissa
Kun hiilidioksidi ja vety yhdiste33 1/2020 KEMIA Yhden atomikerroksen paksuinen grafeeni on osoittautunut monikäyttöiseksi materiaaliksi. Polttoaineiden raaka-aineena olisi hiilidioksidi, joka otettaisiin talteen sementinvalmistaja Finnsementin Lappeenrannan-tehtaan päästöistä. Hiilen kaksiulotteista muotoa grafeenia käytetään komponenttina muun muassa sähköautojen akuissa. Uusi Neo-Carbon Materials -hanke on jatkoa yliopiston aiemmille projekteille, joissa on tutkittu ilmakehän hiilidioksidin hyödyntämistä. LUT-yliopisto ja joukko yrityksiä selvittää mahdollisuutta perustaa teollisen mitan pilottilaitos, joka tuottaisi hiilineutraaleja synteettisiä liikennepolttoaineita. Metanolista voidaan tehdä edelleen muun muassa hiilineutraalia bensiiniä, lentokerosiinia ja dieseliä korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ilmakehän hiilidioksidista tehdään jo proteiinia Lappeenrannassa kehitettävän jatkuvatoimisen valmistusprosessin keskiössä on korkeassa lämpötilassa tapahtuva sähkökemiallinen pelkistys elektrolyysillä. tään kemiallisessa synteesissä, syntyy synteettistä metanolia. ”Yritykset poikkeuksellisen kiinnostuneita” Selvityshankkeessa tutkitaan muun muassa laitoksen investointija käyttökustannuksia, mallinnetaan tuotantoprosesseja, kartoitetaan hiilineutraaGrafeenia ja nanoputkia ilmakehän hiilidioksidista Adobe Stock Joutsenossa voi pian syntyä Hiilineutraalia bensiiniä tehtaiden päästöistä lien polttoaineiden kysyntäennusteita ja tarkastellaan tuotannon ja lopputuotteiden kestävyyttä. Pilottilaitos nousisi Joutsenoon. Tutkijoiden tarkoituksena on rakentaa hiilinegatiivinen tuotantoprosessi, jossa ilmasta otetaan talteen hiilidioksidia ja muunnetaan se päästöttömällä sähköllä esimerkiksi grafeeniksi, amorfisiksi hiilikuiduiksi ja hiilinanoputkiksi. Myös nanoputket ovat nouseva materiaali akkuteollisuuden raakaaineena. ”Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä yksi keskeinen polku on sitoa ilmasta, merivedestä tai savukaasuista talteen otettua hiilidioksidia pitkäkestoisiksi tuotteiksi, jotka toimivat samalla hiilinieluina”, sanoo LUTyliopiston kemian prosessitekniikan professori Tuomas Koiranen. Ilmasta kaapattavasta raaka-aineesta on saatu valmistettua esimerkiksi proteiinia, jota voidaan käyttää sekä eläinten rehussa että ihmisten ravintona. Hänen johtamansa ryhmän lisäksi hankkeessa on mukana energiatehokkuuden professorin Jero Aholan tutkimusryhmä. Suuryrityksistä työtä rahoittavat Finnsementin ja Kemiran lisäksi Neste, St1, Wärtsilä, Finnair ja Shellin Alankomaiden-tutkimuskeskus. Teknologia on yhteensopiva päästöttömän energiajärjestelmän kanssa. Tuotannon toisena pääraaka-aineena hyödynnettäisiin Kemiran tehtaan ylijäämävetyä. Lappeenrannassa yritetään nyt valmistaa sitä ilmasta kaapattavasta hiilidioksidista.. Tutkijoiden mukaan sen soveltamiseen ei myöskään liity maantai vedenkäyttöongelmia. Elektrolyyttinä toimii litiummetallisuola. Kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet mukaan projektiin. Mukana on lisäksi useita pienempiä valmistavan teollisuuden paikallisia edustajia. ”Hiilen eri muotojen hallinta on haastavaa, emmekä tietenkään tiedä, minkä tuotteiden valmistusprosesseissa onnistumme. Kaikki tutkittavat hiilimuodot lukeutuvat kuitenkin arvomateriaaleihin, joilla on jo markkinat olemassa”, Koiranen sanoo. LUTin energiatekniikan professorin Jarmo Partasen mukaan yritysten kiinnostus hanketta kohtaan on ollut poikkeuksellista. Amorfista hiiltä hyödynnetään monissa sovelluksissa, kuten jätevesien puhdistuksessa. Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) aletaan tutkia hiilituotteiden valmistusta ilmakehän hiilidioksidista
Entistä tiiviimmässä yhteistyössä teollisuuden kanssa he pyrkivät skaalaamaan tuotannon mittakaavaa niin, että kennot saadaan myös kaupalliseen valmistukseen. ”Tuloksemme osoittavat, että on mahdollista kouluttaa tekoälyjärjestelmä havaitsemaan ja luokittelemaan eturauhassyöpää samalla tasolla kuin alan johtavat asiantuntijat”, sanoo dosentti Pekka Ruusuvuori. Tekoälyn koulutusvaiheessa tutkijat skannasivat digitaalisesti yli 8 000 eturauhasen koepalaa, jotka oli otettu 1 200:lta mieheltä. Kun tekoäly huolehtii koepalojen rutiinidiagnostiikasta, patologit voivat keskittyä kaikkein haastavimpiin tapauksiin. Tekoälypohjainen diagnostiikka voisi kuitenkin olla myös vaihtoehto siellä, missä alan osaamista ei ole lainkaan tarjolla, esimerkiksi joillakin harvaanasutuilla alueilla ja osissa kehittyviä maita. 34 KEMIA 1/2020 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU koepalasta yhtä hyvin kuin kokeneet erikoislääkärit. A do be St oc k Tekoäly tunnistaa eturauhassyövän M at ti A hl gr en /A al to -y lio pi st o Aurinkokenno voidaan painaa esimerkiksi lasiin ja lisäksi kuvioida. Lopuksi tekoälyn suoriutumista verrattiin parinkymmenen kokeneen uropatologin arvioihin. Rakennukseen ei siten tarvita erillisiä aurinkopaneelialueita. Niitä on mahdollista myös kuvioida eri tavoin. Tekoälyn suorituskykyä testattiin loppujen koepalojen ja kahdesta muusta tietokannasta saatujen näytteiden avulla. Perovskiitti on kalsiumtitanaatista koostuva mineraali. Jatkokehitystä vauhdittaa hankkeen saama 600 000 euron rahoitus, jonka myönsivät Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö. Ei syrjäytä ihmistä vaan tarjoaa työkalun Tutkijoiden mukaan tekoälyn hyödyntäminen voi ratkaista yhden eturauhassyöpäpatologian pullonkaulan eli pitkät odotusajat. Kennot voidaan valmistaa esimerkiksi mustesuihkutulostimella ja silkkipainatuksella. Perovskiittikennot voidaan sen sijaan tehdä tavallisella tuotantolinjalla, kertoo Carprint-hanketta vetävä tutkija Ghufran Hashmi. Kennot tehdään yhdistelmämateriaalista, joka sisältää hiiltä ja perovskiittia. Tekoäly oppi nopeasti löytämään näytteistä pahanlaatuiset kasvaimet. Innovaation takana ovat Tampereen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijat. Kuvio juhlistaa Aalto-yliopiston kymmentä toimintavuotta. Eturauhassyövän diagnosointiin on kehitetty tekoälyyn perustuva menetelmä. Karoliinisen instituutin tutkija Martin Eklund tähdentää, että tekoälyn tarkoituksena ei ole syrjäyttää ihmisasiantuntijoita vaan tarjota heille uusi työkalu. Näin kennot ovat myös edullisempia kuin perinteiset, puhdasta piitä sisältävät aurinkokennot, jotka pitää valmistaa puhdastiloissa. Prototyyppi toimii laboratoriossa Tutkijat ovat jo käyttäneet uudenlaisen aurinkopaneelin prototyyppiä laboratoriossa hyvin tuloksin. Näin kaikki diagnoosit saadaan nopeammin ja hoitopäätökset paranevat. Tekoäly tunnistaa eturauhassyövän. Sitten he opettivat tekoälyn erottamaan hyvänja pahanlaatuiset koepalat toisistaan käyttämällä esimerkkeinä 6 600:aa näytettä. Aurinkokenno painetaan ikkunaan Aalto-yliopistossa kehitetään aurinkokennoja, jotka voidaan painaa suoraan ikkunaan ja parvekekaiteeseen
rollinäytteitä. Antibakteerisesta katetripäällysteestä toivotaan apua tilanteeseen. A do be St oc k Variksenmarjan sisällä elävästä bakteerista löytyi yhdiste, jonka avulla voidaan käydä taisteluun sairaalabakteereita vastaan. Koirien nisäsyöpä muistuttaa ihmisten rintasyöpää, ja lisäksi niiden elinympäristö on samanlainen kuin ihmisen. Niihin syntyy pitkäaikaisessa katetroinnissa sitkeitä biofilmejä. Biofilmeissä elävät bakteerit ovat huomattavasti vastustuskykyisempiä antibiooteille kuin vaParhaat virtsanäytteitä nuuskivat koulutetut hajukoirat tunnistavat näytteestä syövän ja hyvänlaatuisen kasvaimen merkit jo liki sataprosenttisesti. Asiasta raportoivat Helsingin ja ItäSuomen yliopistojen monitieteisen yhteishankkeen tutkijat. Kolmasosa näytteistä oli peräisin nisäsyöpää sairastavilta koirilta, toinen kolmasosa koirilta, joilla on todettu hyvänlaatuisia kasvaimia. Näin koirat antavat paremmat lähtökohdat myös sairausmallien tutkimiseen ja todentamiseen kuin esimerkiksi laboratoriohiiret. Projektiin osallistuvat myös analytiikkayhtiö Aqsens Health ja Wisenose – Suomen hajuerottelu -yhdistys koirakouluttajineen. Tuoreessa tutkimuksessa koirien haisteltavana oli 135 niiden erirotuisten lajitoverien antamaa virtsanäytettä. Havaintoa tuotteistaa oululainen startup-yritys Chain Antimicrobials, joka kehittää peptideistä päällystettä virtsatiekatetreihin. A do be St oc k paasti kasvavat bakteerit. Löydön tekivät Oulun yliopiston tutkijat, joiden mukaan peptidistä saattaa kehkeytyä uusi keino lypsylehmien utaretulehduksen ehkäisemiseen. Tuotekehittäjät uskovat, että samaa päällystettä voidaan tulevaisuudessa käyttää myös muissa lääketieteellisissä välineissä, kuten intubaatioputkissa ja erilaisissa implanteissa.. Kuvituskuva. Tutkijoiden mukaan tulokset ovat erityisen hyödyllisiä, kun kehitetään menetelmiä ja mahdollisesti yksittäisiä testejä varhaisessa vaiheessa olevien sairauksien kajoamattomaan seulontaan. Yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä Hyvää karjalle -tutkimushankkeessa selvitetään parhaillaan, kuinka infektioita estävää yhdistettä voitaisiin hyödyntää lehmien uudessa vedinkastotuotteessa. Puree hyvin myös biofilmeihin Tutkijat ovat jo aiemmin todenneet, että variksenmarjan peptidi puree erityisen hyvin biofilmeihin eli bakteerikerrostumiin, joita muodostuu materiaalien pinnalle. Hajukoirat selvisivät haasteesta, vaikka näytteitä laimennettiin useita kertoja ja niihin lisättiin erilaisia molekyyleja. Lehmien vetimet kastetaan utareita suojaavaan aineeseen lypsämisen yhteydessä. Hankkeessa on mukana useita suomalaisyrityksiä sekä tutkimustahoja Suomen lisäksi neljästä muusta Euroopan maasta. Sairaalapotilaille pitkäkestoinen katetrointi aiheuttaa usein pahoja bakteeritulehduksia, joista voi seurata jopa kuolemaan johtava virtsatieinfektio. Viimeinen kolmannes oli terveiden koirien kontHajukoirat kehittyvät yhä paremmiksi Variksenmarjoista löytyi lupaava lääkeaine Tutkimuksen avuksi valjastettujen hajukoirien suoritukset ovat jo hämmästyttävän tarkkoja. 35 1/2020 KEMIA Variksenmarjoissa elävistä bakteereista on löydetty kiinnostava antibakteerinen proteiininpätkä eli peptidi
36 KEMIA 1/2020 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. ”On tärkeää, että hyviä ilmastoratkaisuja ja kestävää teknologiaa voidaan kokeilla ja kehittää Suomessa. H el en. ELINA SAARINEN Helsingin Vuosaareen on suunnitteilla teollisen mitan koelaitos, jossa materiaalikierrätykseen hankalasti soveltuvat jätteet ja tähteet jalostetaan kaasuttamalla uusiksi raaka-aineiksi. Suomalaistoimijat kehittävät uutta kaasutukseen perustuvaa jätteiden ja tähteiden kierrätyskonseptia. Tuki on kymmenien miljoonien eurojen pilottilaitokselle merkittävä vauhdittaja. Ympäristökädenjäljen kautta Suomella voi olla huomattavasti kokoaan isompi vaikutus ympäristöön ja ilmastoon myös globaalisti.” Kumppaneita etsitään Kierrätyksen ja hiilenkierron ja -sidonnan uusille ratkaisuille on maailmalla kysyntää. Helen, L&T ja VTT etsivät projektiin myös uusia yhteistyökumppaneita. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Kaupunkijalostamon pilottilaitos on suunnitteilla Helsingin Vuosaareen. ”Kierrätyslaitosten käsittelyrejektit soveltuisivat varmasti hyvin kaupunkijalostamoon. Kemiallinen kierrättäminen tarvitaan tukemaan mekaanisen kierrättämisen reittiä”, sanoo ympäristönhuoltoyhtiö Lassila & Tikanojan kehitysjohtaja Jaakko Pajunen. Myös VTT:ssä arvostetaan tukipäätöstä, jota ilman koejalostamo ei toteutuisi. Nyt teknologia alkaa olla kypsää ja taloudellisesti kannattavaa myös pienen koon kaupunkijalostamoa varten. Demolaitoksen on tarkoitus nousta mahdollisimman pian niin, että päätös suuremmasta tuotantolaitoksesta voitaisiin tehdä neljän vuoden kuluessa. Synteesikaasuteknologiaa on rakentanut Teknologian tutkimuskeskus VTT, joka on testannut sitä pilotointikeskuksessaan Bioruukissa. ”Demonstraatiolaitos on olennainen vaihe teknologian kaupallistamisessa”, tähdentää VTT:n tutkimuspäällikkö Antti Arasto. Näin avautuisi mahdollisuuksia myös pidempiin jalostusketjuihin ja hiilivetypohjaisiin lopputuotteisiin, joista saataisiin raaka-aineita kemianteollisuudelle. Kaupunkijalostamo kaasuttaa hankalat jätemassat Tulevaisuudessa jalostamo voisi hyödyntää myös esimerkiksi lietteitä ja jopa muovijätettä. Haluamme kehittää skaalattavan ja monistettavan konseptin”, sanoo Helenin tutkimusja kehityspäällikkö Jussi Uitto. Vuosaaren viiden megawatin laitoksessa on määrä sekä testata teknologian toimivuutta teollisessa mitassa että kehittää siitä myös vientiin sopiva liiketoimintamalli. Hankkeessa tähdätään investointipäätökseen vuoden loppuun mennessä. ”Suomesta löytyy teknologista huippuosaamista kiertotalouden eri sektoreilta, tutkimusosaamista ja tukielementtejä. VTT on kehittänyt kaasutusta ja kaasun puhdistusta erilaisilla materiaalivirroilla jo kymmeniä vuosia. Demolaitoksessa on tarkoitus alkuvaiheessa jalostaa metsähakkeesta ja muista metsäja maatalouden tähdevirroista uusiutuvia raaka-aineita liikennepolttoaineisiin. ”Tähän sopivat mitkä tahansa kumppanit, jotka pystyvät olemaan mukana rakentamassa kemiallisen kierrätyksen ja siitä syntyvien sivuvirtojen arvoketjuja”, Uitto kutsuu. Kemiallisella kierrätyksellä voitaisiin päästä jopa muovin suljettuun kiertoon. Kaupunkijalostamokumppanukset uskovat, että suomalaisosaamisella on mahdollisuuksia ottaa markkinoista osansa. ”Tämä antaa vahvan yhteiskunnallisen signaalin siitä, että tämäntyyppisiä kiertotaloushankkeita tarvitaan ja että olemme oikealla polulla”, sanoo Helenin vastuullisuusja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren. Energiayhtiö Helen, L&T ja VTT saivat hiljattain kaupunkijalostamohankkeensa suunnitteluun ja toteutukseen työja elinkeinoministeriön 7,9 miljoonan euron energiatuen. Kaupunkijalostamoista toivotaan myös vientituotetta
Woodlyn tuoteideoista on valmiina kalvomuovi, jonka ohutta, läpinäkyvää versiota on jo nähty erilaisissa prototyypeissä. Toimitusjohtaja Jaakko Kaminen (vas.), tuotekehittäjä Upi Anttila, talousjohtaja Martta Asikainen ja markkinointipäällikkö Elli Kultanen uskovat puumuovin tulevaisuuteen.. Itse asiassa muovin kysyntä on voimakkaassa kasvussa. ”On suuri kunnia, että pyrkimyksemme tehdä maailmasta ekologisesti kestävämpi on huomioitu myös kansainvälisesti”, Jaakko Kaminen hymyilee. Espoolaisen Woodlyn keksintö on havuselluloosasta valmistettava biomuovi, josta syntyy muun muassa läpinäkyvää kalvoa. Taakse jäi kymmeniä monikansallisia jättejä. Kohti läpimurtoa Pienen espoolaisfirman ideaan uskotaan myös laajemmin. Lisäksi yrityksellä on kehitteillä materiaalin ruiskupuristettava versio sekä kartonkisiin pakkauksiin tarkoitettu pinnoite. Paksummasta kalvosta voidaan puolestaan valmistaa rasiamallisia pakkauksia. Woodly on tehnyt yhteistyösopimukset suurten, tunnettujen pakkausvalmistajien Amerplastin ja Wipak Groupin kanssa. ”Emme voi ratkaista muovista koituvia ongelmia toivomalla, että ihmiset Läpinäkyvää puumuovia Läpinäkyvää puumuovia pakkauksiin Ku va t: W oo dl y Woodly-rakeita ja niistä valmistettua läpinäkyvää, puupohjaista pakkauskalvoa. Kun havusellu prosessoidaan taitavasti, siitä saadaan aikaan muovimaista materiaalia, josta voidaan tehdä monenlaisia kierrätettäviä pakkauksia. Muun muassa Järvikylän ruukkusalaatit ja -yrtit ovat saaneet kääreekseen ympäristöä säästävän innovaation. Se saattaa olla lähellä, sillä Maailman talousfoorumi valitsi selluloosapohjaiset muovit vuoden 2019 nousevien teknologiainnovaatioiden kärkeen, ja suomalaisinnovaatio on jo herättänyt huomiota. Materiaali korvaa niissä erilaisia fossiilisia muovilaatuja, kuten polyeteeniä, polypropeenia ja PET-muovia. Sen sijaan voimme tarjota vaihtoehdon, jonka avulla kulutus voi olla järkevämpää ja ympäristöystävällisempää”, Woodlyn toimitusjohtaja Jaakko Kaminen paaluttaa puumuovin merkityksen. Hiilineutraalin Woodly-puumuovin pääraaka-aineena on selluloosa, joka on peräisin vastuullisesti hoidetuista, FSC-sertifioiduista havumetsistä. Yhteistyön avulla se pyrkii kansainväliseen läpimurtoon. PÄIVI IKONEN ”Tulevaisuuden muovia.” Sellaista kehittää vuonna 2011 aloittanut espoolainen startup-yritys Woodly Oy, joka on ristinyt puupohjaisen tuotteensa samalla nimellä. Muovi on niin monimuotoinen ja käyttökelpoinen materiaali, että siitä on mahdotonta luopua kokonaan, vaikka muovijätteen huolimaton käsittely pilaakin ympäristöä. 37 1/2020 KEMIA INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Esimerkiksi biomuoviyrityksiä ja niiden tuotteita arvioiva Bioplastic News nosti Woodlyn taannoisessa kokonaislistauksessaan sijalle 13 eli startup-yritysten ykköseksi. vähentävät kulutusta. Suomalaiset osaavat tunnetusti tehdä puusta vaikka mitä
Espoon Tapiolassa varttuneelle Puupposelle oli selvää, että opintie jatkuisi koulun jälkeen viereiseen Otaniemeen. Lisäksi kemian, biologian ja tekniikan yhdistelmä kuulosti alalta, josta voisi poikia mielenkiintoisia sovelluksia. • Ylioppilas 1975, Tapiolan yhteiskoulu. Teorian oppitunneista teekkarin. Opintoihin kuului paljon laboratoriotöitä, alkuun analyyttisen ja orgaanisen kemian, myöhemmin biokemian ja mikrobiologian kokeita. Puupponen-Pimiä on aina pitänyt ”käsillä tekemisestä”, joten myös laboratoriossa työskentely oli mieluisaa puuhaa. Marjauutteissa kiinnostavaa on muun muassa se, että ne tepsivät ihon mikrobeihin. • Harrastaa kävelyä, joogaa, käsitöitä ja askartelua. • 37 vertaisarvioitua ja iso joukko muita tutkimusjulkaisuja. Leikkaukseen joutuminen on heille muita suurempi riski. Sivuvirtamateriaali tarkoittaa puristekakkua, joka jää jäljelle, kun marjasta on puristettu mehu. ”He voisivat ennen leikkausta pyyhkiä ihoaan vaikkapa viikon ajan lakkauutetta sisältävällä tuotteella. Niissä on fenolipolymeereihin kuuluvia antimikrobisia ellagitanniineja, jotka VTT:n tutkijat osaavat ottaa talteen siemenkuoren pinnasta. Sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi nenäsumutteessa, sillä resistenttejä bakteereja tavataan eniten juuri nenässä ja poskilla. Erityisen hyviä ovat Rubus-suvun marjat, esimerkiksi lakka, vadelma ja mesimarja. Lähes viidennes ihmisistä kantaa tietämättään mrsa-bakteeria. Hän sai jo alakoululaisena lahjaksi oman mikroskoopin, jonka avulla oli hienoa syventyä lähistöltä kerättyisiin näytteisiin, kuten koirankarvoihin. Arktiset kasvuolosuhteet tuottavat niitä poikkeuksellisen paljon juuri pohjoisiin marjoihin. Tutkijan mukaan sairaalakäyttöön saattaisi sopia jo pelkkä raakauute, mutta myös lakan vaikuttava yhdiste on tiedossa. ”Sekin varmasti vaikutti, että meillä on koko suku valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta, äitini kemisti-insinööriksi, isä ja veli rakennusinsinööreiksi.” Otaniemessä vuonna 1975 aloittanut biokemian fuksi valitsi sivuaineikseen mikrobiologian ja orgaanisen kemian. Mittava työ on tuottanut huikeasti osaamista ja useita teknologioita, joilla voidaan valmistaa uutteita marjojen sivuvirtamateriaalista ja soluviljelmistä. Kakku sisältää marjojen kuoret, siemenet ja tärkeät aktiiviaineet, polyfenolit. Ruuansulatuskanavan mikrobisto on kiinnostanut tiedeyhteisöä pitkään, mutta vasta viime aikoina on ymmärretty mikrobien merkitys terveelle iholle. Työn tulokset raportoitiin tunnollisesti muistivihkoon. • Diplomi-insinööri (biokemia) 1983, tekniikan lisensiaatti (biokemia ja mikrobiologia) 1988, tekniikan tohtori (kasvibiotekniikka) 1995, Teknillinen korkeakoulu. ”Koska Sorsilla oli vehnäterrieri, ensimmäinen oma koirani oli samaa rotua”, Puupponen-Pimiä hymyilee. Erityisen jännittävä on havainto, että marjauutteet voivat nitistää antibiooteille vastustuskykyisiä sairaalabakteereita, myös pahamaineista mrsa:ta. • VTT: tutkija, ryhmänjohtaja ja vanhempi tutkija 1991–2013, johtava tutkija (kasvibiotekniikka) 2013–. Koko uransa ajan suomalaisiin kasveihin paneutunut biokemisti kuuluu pioneerijoukkoon, joka alkoi pari vuosikymmentä sitten tutkia maamme tärkeimpien metsäja viljelymarjojen yhdisteitä ja antimikrobisia ominaisuuksia VTT:n biotekniikan laboratoriossa. • Teknillinen korkeakoulu: biokemian assistentti 1983–1988. Nuoren tieteilijän innostusta nostatti naapurissa asunut tunnettu biologipariskunta, Marja ja Veikko Sorsa, joista tuli monella tavoin tytön esikuvia. Siellä voisi opiskella biokemiaa eli biologiaa hieman toisenlaisesta kulmasta. • Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta: dosentti 2009–. • Kymmenen patenttia tai patenttihakemusta. SISKO LOIKKANEN ”Marjat ovat minun juttuni”, kiteyttää elämäntyönsä johtava tutkija Riitta Puupponen-Pimiä Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. • Perheeseen kuuluu aviomies ja neljä aikuista tytärtä. Käsittelyn jälkeen heillä ei enää leikkaustilanteessa olisi mrsa-bakteeria”, PuupponenPimiä kuvailee. • Suomen Akatemia: tutkija 1988–1991. Riitta Puupponen-Pimiä Marjojen ystävä Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Marjojen fenoliyhdisteet estävät ihmiselle harmillisten tai patogeenisten mikrobien kasvua mutta eivät kuitenkaan vahingoita hyviä bakteereita”, Puupponen-Pimiä kertoo. Opit Otaniemestä Riitta Puupponen-Pimiän sisällä on asunut tutkija pienestä pitäen. Riitta PuupponenRiitta PuupponenPimiä Pimiä Biokemisti Riitta Puupponen-Pimiä tuntee suomalaiset marjat ja ylistää niiden ominaisuuksia. ”Marjauutteet jopa tuhoavat sairaalabakteereita”, tutkija kertoo. 38 KEMIA 1/2020 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Helsingissä vuonna 1956. Tutkijat testaavat parhaillaan uutteiden tehoa ilkeisiin bakteereihin yhteishankkeessa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Ohjannut useita graduja diplomitöitä
Noonan mielestä on itse asiassa sitä parempi, mitä kylmempää ja sateisempaa”, PuupponenPimiä hymyilee. Nuorempana hän ompeli itse suuren osan sekä omista että lastensa vaatteista. Marjojen ystävän tähtäimessä kangastelee toisenlainen tulevaisuus. Kerran pidimme kurssin eräässä työhöni liittyvässä yrityksessä, jossa olikin innokkaita osallistujia. Tieteentekijä hoitaa kuntoaan myös joogaamalla, mutta toinen ”erityinen intohimo” hänelle ovat erilaiset käsityöt ja askartelu. Ensimmäinen tyttärentytär sai jouluksi sukat ja villatakin.” Harrastuksesta on ollut yllättävää hyötyä myös työelämässä. ”Viikonloppuisin patikoimme aamulla puolentoista tunnin lenkin ja päivällä vielä toisen vähän lyhyemmän, säätilasta riippumatta. ”Myös jokin neule on menossa aina. Riitta Puupponen-Pimiä on paitsi marjatutkija myös marjojen suurkuluttaja, jota harmittaa, että arvokas aarre jää paljolti mätänemään metsiin. Sen jälkeen yritys osallistui isoon työprojektiimme”, tutkija nauraa. ”Haluaisin rakentaa kotimaisille marjoille uuden arvoketjun, jossa niistä käytetään hyödyksi kaikki, eikä jätettä jää lainkaan.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Olemme veljeni vaimon kanssa järjestäneet askartelukursseja päiväkodeissa ja työpaikoilla. 39 1/2020 KEMIA mieleen jäivät erityisesti biokemian professorin Veli Kauppisen pitämät luennot. ”Siinä vaiheessa tein lisensiaatintyötä, jota olin jo muutenkin viimeistellyt VTT:n tiloissa, vaikka samaan aikaan toiminkin assistenttina TKK:ssa.” Tekniikan tohtoriksi Puupponen-Pimiä väitteli vuonna 1995, jolloin hän oli jo muutaman vuoden työskennellyt VTT:n leivissä. Virtaa patikoinnista Vapaa-aikanaan Riitta Puupponen-Pimiä kertoo olevansa ”intohimoinen kävelijä”. Siksi päätin tehdä diplomityöni juuri hänen ohjauksessaan.” Diplomityössään Puupponen-Pimiä tutki lääkekasvi digitaliksen eli sormustinkukan glykosideja. Lakasta puristetaan tyypillisesti mehu ja otetaan talteen siemenöljy, mutta loppu menee roskiin. ”Hän oli todella hyvä. Kun Kauppinen ja hänen kasvibiotekniikan tutkimusryhmänsä vaihtoivat Teknillisestä korkeakoulusta VTT:hen, mukana siirtyi myös Puupponen-Pimiä. ”Luonnonmarjojen vuotuinen sato arvioidaan 500 miljoonaksi kiloksi, josta tätä nykyä hyödynnetään vain pieni osa.” Ikävää on sekin, että myös kerätyistä marjoista teollisuus käyttää vain osan. Ulkoilukaverina on perheen viisivuotias berninpaimenkoira Noona. sisko.loikkanen@gmail.com VT T / A nt on in H al as ”Kunpa kaikki tajuaisivat, millainen valtava aarre meillä on metsiemme luomumarjoissa”, tutkija Riitta Puupponen-Pimiä toivoo.
Paineaalto rikkoi myös sotasairaalan ikkunat.. 40 KEMIA 1/2020 Talvisodan värit Savonlinna tulessa. Palopommi osui osoitteeseen Koulukatu 15, ja koko lähialue paloi
Värikuvat otti Savonlinnan sotasairaalassa työskennellyt ruotsalainen vapaaehtoinen, joka tuo 80 vuoden takaiset koettelemukset hyvin lähelle katsojaa. Lumisen pikkukaupungin yllä pommiluukut aukeavat, ja valtavien räjähdysten ääni kantautuu kohta kauas. 41 1/2020 KEMIA On 29. Laivueen tähtäimessä on ilmeisesti Kyrönsalmen silta ja rautatieyhteyksien katkaiseminen. Carl-Erik Groth. helmikuuta vuonna 1940, kun Savonlinnan taivaalla jylisee. Idästä lähestyy parinkymmenen pommikoneen venäläislaivue. Talvisodan värit Talvisota ikuistettiin tuhansiin kuviin, mutta vain parikymmentä niistä on värillisiä. Silta säilyy kuitenkin ehjänä, mutta sen sijaan osumia saa Koulukadun ja Olavintorin vanha puutaloalue. Sieltä kohoaa pian ilmoille tulipalojen loimotus ja sankka savu. ARJA-LEENA PAAVOLA Talvisodan värikuvat -näyttely on esillä Savonlinnan maakuntamuseossa 19.4.2020 asti
Vaikeasti haavoittuneen sotilaan silmät ovat turvonneet umpeen ja kasvot ruudin kärventämät. Lasittomiin kehyksiin vaihtaminen on hänen mukaansa varmin tapa häivyttää kosteus ja saada estettyä sienikasvustoa. Kaupungin pommituksissa tuhoutui tai vaurioitui liki 150 rakennusta. Ennen ruotsalaiskirurgin otosten löytymistä oletettiin, että Suomeen tuli värifilmiä vasta jatKu va t: Ca rl -E rik G ro th Tuntemattomaksi jäänyt ruotsalaislääkäri tutkii pommin tekemää kuoppaa Savonlinnassa talvella 1940. Toisin kuin muut hän kantaa mukanaan kameraa, johon on kaiken lisäksi ladattu erittäin harvinainen värifilmi. Tämä ja 19 muuta Grothin otosta ovat nyt esillä Savonlinnan maakuntamuseon näyttelyssä Talvisodan värikuvat. Restauroinnista vastasi valokuvataiteilija Tuomo-Juhani Vuorenmaa. Näyttelyssä on esillä myös Grothin turistinäppäyksiä muun muassa Punkaharjulta, jossa tämä oli vieraillut. Diojen pintaan oli esimerkiksi alkanut kasvaa sienirihmastoa”, kuvailee Vuorenmaa, joka putsasi suurimmat liat paineilmalla. 42 KEMIA 1/2020 Tapahtunutta kiiruhtaa todistamaan läheisen sairaalan johtava kirurgi, ruotsalainen Carl-Erik Groth (1905– 1993). Kuvat piti avata varovasti, puhdistaa ja vaihtaa niihin lasittomat kehykset. Talvisodasta (1939–1940) on säilynyt verraten paljon kuvia, mutta ne ovat mustavalkoisia. Tällaiset tapaukset olivat kirurgi Carl-Erik Grothin työmaata Suomen talvisodassa.. Kuvassa näkyy myös hätääntyneitä ihmisiä, jotkut potkukelkkoineen. Ruotsalaislääkäri taltioi tilanteen kamerallaan. Suomeen kuvat saatiin kesällä 2009. ”Alkuperäiset kuvat skannattiin, ja korjasin digitaalisesti niiden erilaiset vauriot. Grothin kuvat kulkeutuivat aikoinaan lääkärin matkassa Ruotsiin, josta ne vasta paljon myöhemmin löydettiin valtionarkistosta. Useat laseista olivat särkyneet. ”Vahva tunnelma” Kinofilmikoon diat on värikorjattu alkuperäisen näköisiksi ja vedostettu 80 x 110 senttimetrin kokoisiksi tauluiksi. Vaikeimmin haavoittuneet potilaat siirrettiin välittömän ensiavun jälkeen Karjalan rintaman kenttäsairaaloista Savonlinnaan. Vuosikymmeniä lasikehyksissä säilytetyissä kuvissa oli runsaasti naarmuja. Kuvat esittävät sekä pommitusten jälkiä että kaupungissa sijainneen 19:nnen sotasairaalan toimintaa
Jo varhain kuviin haviteltiin myös värejä. Periaate oli kuitenkin luotu. Kodachromea valmistettiin aluksi 16 millimetrin elokuvafilminä, mutta valokuvaamiseen tarkoitetun 35-millisen kinofilmin tuotanto käynnistyi jo vuotta myöhemmin. 43 1/2020 KEMIA Mustavalkoisesta värien koko kirjoon Valokuvaus oli ihmisiä suunnattomasti kiehtonut keksintö, joka omaksuttiin nopeassa tahdissa eri puolilla maailmaa. Nykyvärit digitaalisia Aitojen värivalokuvien ensiaskeleet otettiin vuonna 1861. Kuva saatiin aikaan valoherkäksi käsitellylle hopeoidulle kuparilevylle. Ensimmäinen kaupallisesti menestynyt värivalokuvausmenetelmä oli Autochrome, jonka kehittivät elokuvan kuuluisat pioneerit, ranskalaisveljekset Louis ja Auguste Lumière. Ne voitiin myös heijastaa seinälle ”taikalyhdyksi” kutsutulla koneella. Myös esimerkiksi kellonvitjat ja korut värjättiin. Skotlantilainen fyysikko James Clerk Maxwell osoitti tuolloin, että kuvaan saadaan uusia sävyjä käyttämällä erivärisiä suodattimia. Vuorenmaa kertoo. 1930-luvulla käynnistyi värikuvauksen uusi aalto, kun kauppoihin ilmestyivät modernit kromogeeniset väridiafilmit. Kodachrome oli mullistava keksintö, jonka ansiosta oli mahdollista ottaa todenmukaisen kaltaisia värikuvia ilman sävyjen vääristymistä. Yhdysvaltalaisen Kodachromen mullistavaa keksintöä seurasi pian vastaava saksalainen Agfacolor-filmi. Punaisiksi halutut kohdat väritettiin rodamiinilla. Kaksikko esitteli sen Ranskan tiedeakatemialle vuonna 1839. ”Innokkaimpien värittäjien jäljiltä valokuvamuotokuvat eivät juurikaan eronneet maalatuista pienoismuotokuvista”, kertoo valokuvataiteilija TuomoJuhani Vuorenmaa. Menetelmä kantaa nimeä dagerrotypia. Autochrome-kuultokuvat tulivat markkinoille vuonna 1907. ”Groth käytti kinodiafilmi Kodachromea, jonka Eastman Kodak Company oli tuonut markkinoille vuonna 1935”, Ylihoitaja Kerstin Lindén työn touhussa sotasairaala 19:n laboratoriossa. Veteen hyvin liukenevaa metyleenisinistä hyödynnetään yhä esimerkiksi bakteereita värjättäessä. ”Lopputulos oli aina nimenomaan värjätyn näköinen. Värien haa. ”Groth oli taitava kuvaaja. Maxwellin menetelmällä muodostuneet värit eivät vastanneet luonnollisia. Aitoon värikuvaan verrattuna vaikutelma on keinotekoinen.” Mustavalkokuvia käsiteltiin yleensä aniliiniväreillä. Värikuvat tuovat tapahtumat ikään kuin lähemmäs katsojaa. Kun erilliset kuvat yhdistettiin, lopputuloksena oli värillinen kokonaisuus. Tehokas kehitysprosessi Valokuvat kestävät aikaa vaihtelevasti, mutta mitkään niistä eivät säily muuttumattomina loputtomiin. Värien puutetta mustavalkoisissa kuvissa pyrittiin korvaamaan värittämällä ne käsityönä. ”Väriseokset levitettiin varovasti siveltimellä kuvan pintaan”, Vuorenmaa kuvailee. Valokuvauksen historiaan kuuluu suuri määrä erilaisia menetelmiä, joista monet vaativat hyvää kemian tuntemusta. Kohde kuvattiin märkälevynegatiiville kolmeen kertaan eli punaisen, vihreän ja sinisen suodattimen avulla. Pysyväksi kuva tehtiin poistamalla valottumaton hopeajodidi ruokasuolaliuoksella. Myöskään aiempien kuvausmenetelmien edellyttämää raskasta kalustoa ei tarvittu. Luonnollisuuteen ei silti päästy. Hiuksiin ja poskiin lisättiin värikorostusta, ja huuliin maalattiin hentoa punaa. Värien ansiota on mustavalkokuvia realistisempi vaikutelma. 1800-luvun ensi vuosikymmenillä oli jo tehty lukuisia kuvauskokeiluja, kun ranskalaiset Louis Daguerre ja Joseph Niépce kehittivät uudenlaisen tekniikan. Märkälevyemulsio oli erityisen herkkä sinisen ja violetin aallonpituuksille, ja esimerkiksi taivas ylivalottui negatiiveissa. Kuvat ovat tarkkoja ja niissä on vahva tunnelma”, Vuorenmaa arvioi. Kamerassa valotettu kuva kehitettiin näkyväksi elohopeahöyryssä. Sen voittokulun pysäyttivät vasta digikamerat, ja filmin valmistus päättyi vuonna 2009. kosodan (1941–1944) aikana saksalaisjoukkojen mukana. Näin toimittiin erityisesti muotokuvien kohdalla. Filmi oli hidasta, joten valotusajat olivat pitkät. Carl-Erik Grothin suosima Kodachrome pysyi elinkaarensa loppuun asti ammattilaistenkin arvostamana diafilminä. Kuvia katseltiin valoa vasten erityisessä laitteessa. Lasilevyllä olivat päällekkäin hopeakuva ja kolmivärinen suodatinrasteri. Värjäyksessä käytettiin muun muassa auramiinia eli keltaista tervaväriä sekä metyleenisinistä. Rasterikerroksen muodostivat sinooperinpunaisiksi, kellanvihreiksi ja ultramariininsinisiksi värjätyt tärkkelyshiukkaset
Carl-Erik Grothin Suomessa kuvaamat filmit toimitettiin kehitettäviksi ruotsalaiseen laboratorioon, joka toimi Tukholman Vällingbyssä. Viimeiset vuotensa hän vietti Norrköpingissa. Carl-Erik Grothista ei ole säilynyt yhtään kuvaa Savonlinnan ajalta. Suurimpia menetyksiä oli Tuomiokirkon tuhoutuminen. Kun sota oli syttynyt 30. 44 KEMIA 1/2020 listumisnopeus riippuu sekä materiaalista että kuvien säilytysja käyttöolosuhteista. Kodachromella on maine keskimääräistä pidempään säilyvänä materiaalina, mikä on paljolti kuvien erityisen kehitysprosessin ansiosta. arjaleena.paavola@gmail.com Punaisen Ristin vapaaehtoisena maahan tullut ruotsalainen ylilääkäri Einar Key suomalaissotilaan sairasvuoteella. Talvisodan kokemukset veivät Grothin sittemmin YK:n joukkojen ylilääkäriksi Korean sotaan (1950–1953). marraskuuta, ensimmäiset potilaat eturintamalta kuljetettiin Savonlinnaan 5. Vesistöjen ympäröimä kohde oli kuitenkin hankala, eivätkä pommit osuneet sinne, minne ne oli tarkoitettu. Ca rl -E rik G ro th. Juuri siksi se joutui myös vihollisen pommitusten kohteeksi. Carl-Erik Groth oli yksi tuhansista ruotsalaisista vapaaehtoisista, jotka talvisodan puhjettua saapuivat länsinaapurista Suomen avuksi. ”Kehitteissä on kuitenkin usein hydrokinonia, ja kiinnitteenä on käytetty paljon natriumtiosulfaattia.” Sekä väriettä mustavalkovalokuvien vedospaperissa ja filmeissä käytetyt hopeasuolat ovat ympäristölle haitallisia. ”Prosessi oli niin mutkikas ja isoa koneistoa vaativa, ettei kehittäminen ollut sota-ajan Suomessa mahdollista, kun tavallisestakin filmistä ja muusta valokuvausmateriaalista oli pulaa”, sanoo kokoelma-amanuenssi Sofia Lahti Suomen valokuvataiteen museosta. Hän tuli joulukuussa 1939 työskentelemään Savonlinnan sotasairaalaan, jossa oli pulaa kokeneista kirurgeista. Itse asiassa suomalaisten Kodachrome-filmit kehitettiin Ruotsissa vielä vuosikymmeniä sodan jälkeenkin. Sotasairaalan kirurginen osasto oli sijoitettuna paikallisen lyseon rakennukseen. Värikuvien pigmentit ovat myös herkkiä valolle ja lämmölle, joten kuvien runsas käyttö projektorissa vauhdittaa haalistumista. Lahden mukaan valmistajat eivät aina ole paljastaneet, mistä kaikista aineista niiden kehitteet ja kiinnitteet koostuvat. Osa putosi vaurioita aiheuttamatta järvien jäälle, mutta siviilikohteiden vahingot olivat silti suuret. Varhaisille värifilmeille on tyypillistä, että siniset ja keltaiset väriaineet häviävät ajan myötä. joulukuuta. ”Kodachromen prosessissa väreihin vaikuttavat aineet saattoivat lisätä myrkkyjen kokonaismäärää.” Savonlinnasta Koreaan Savonlinna oli talvisodan aikana merkittävä joukkojen ja tarvikkeiden kuljetuspaikka. Vain yhdessä – värillisessä – otoksessa näkyy hänen varjonsa hangessa. ”Myös Grothin kuvien värit olivat säilyneet kohtuullisen hyvin, vaikka sävyt olivat hieman kulahtaneita”, Vuorenmaa vahvistaa. Koska punaisen sävyt säilyvät niitä kauemmin, kuvan yleissävy muuttuu punertavaksi. Kotirintaman sotasairaalat huolehtivat kenttäsairaaloiden lähettämien potilaiden jatkohoidosta. Kaupunkiin pudotettiin lähes neljäsataa erityyppistä räjähdysja palopommia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Viileässä tilassa, ilman suuria lämmön ja kosteuden vaihteluita ja vailla epäpuhtauksia prosessit toisaalta hidastuvat
Päätimme lähteä kävelemään. Sotaa paenneiden joukossa oli myös paljon lapsia. Toinen voimistelunopettajista, myös reservin vänrikki, Unto Torniainen on esittänyt, että sodan mahdollisesti syttyessä Kannaksen puolustus kestää kaksi kuukautta. Hälytystilanteen johdosta pysähtyi myös junaliikenne. Kotiin oli koulusta matkaa 22 kilometriä länsisuuntaan. SA -k uv a Talvisodan evakkoja Tyrjän kylässä. Normaalioloissa junayhteyksiä oli päivässä useita, mutta rautatieasemalla ei annettu mitään toivoa lähtevistä junista. Koulutyö on Suomessa voitu jälleen aloittaa kriisitilanteesta johtuneen lyhyen keskeytyksen jälkeen. Äkkiä alkavat hälytyssireenit soida. Kuulemme pommikoneiden moottoriäänet ja kaukaisia räjähdyksiä, jotka kuitenkaan eivät ulotu keskikaupungille. Vaara ohi -merkin jälkeen kiertää sana, että sota on syttynyt ja koulunkäynti keskeytetty toistaiseksi. Talvisota koulupojan silmin Talvisodan puhkeaminen merkitsi 13-vuotiaalle Viipurin lyseon oppilaalle parinkymmenen kilometrin patikkamatkaa koulusta kotiin, sillä pommitukset pysäyttivät junaliikenteen. päivä 1939. Samaan suuntaan kyytiä tarvitsevia meitä oli kolme, veljeni Heikki, luokkatoverini NN ja minä. YRJÖ MÄLKKI On marraskuun 30. Viipurin lyseon noin 700 oppilasta ovat ensimmäisen oppitunnin jälkeisellä välitunnilla koulun pihalla. Seitsemän kilometriä edettyämme ajoi kuitenkin jo ohi postijuna, tavallisessa aikataulussaan, mutta seuraavasta KEMIA 1/2020 45 KEMISTIT TALVISODASSA. Uhkaavaa tilannetta on jo aikaisemmin käsitelty ylempien luokkien opetusohjelmaan kuuluneessa väestönsuojelun opetuksessa. Pihalle hän on kerännyt joukon oppilaita rakentamaan haloista sirpalesuojaa. Oppilaat hajaantuvat suojautuakseen ilmapommitukselta. Kirjoittaja, tuolloin 13-vuotias koulun oppilas, hakeutuu viereisen ortodoksikirkon kiviaidan edes osittaiseen suojaan
Puranen ja Antti Soininen. Laborantteina olivat Margareta Jaatinen, Helvi Savolainen ja Mari Savolainen. Sodan jälkeen Antti Soininen työskenteli Suomen Kumitehtaan laboratoriojohtajana tutkimusalanaan polymeerikemia. 46 KEMIA 1/2020 Elämä kuljetti kemisti Antti Soinisen Uruguaysta Suomeen kehittämään sota-ajan sensuurimusteita ja analysoimaan Karjalankannaksen kaivojen vesiä. Hän oli sodissa vapaaehtoisena, sillä hänet oli vapautettu 1930-luvulla sairastetun osteomyeliitin (luumätä) takia. Sittemmin jatkosodan aikana kemistit Antti Soininen, Toivo Savolainen ja Klaus Linkola kuivatislasivat ja krakkasivat turvetisleitä Enso-Gutzeitin koetehtaassa Kotkassa. Ilmahälytykset saatiin kotiimme puhelimitse. Soininen sai tehtäväkseen tutkia takaisinvallattujen alueiden hygieniaasioita, kuten kaivojen veden laatua. Talvisodan aikana hän palveli Päämajan sensuuritoimistossa pääkemisPäämajan kemisti kehitti sensuurimusteita tinä. Vihollisen ilmatoiminta alkoi suuntautua myös kylämme alueelle, pääkohteena rautatie ja sen silta. Hän sai työstään VR 4 -kunniamerkin. Turpeesta syntyi naftaa, bensiiniä ja hiilivetyjä. Sotarintamalta saatiin ensimmäinen raskas viesti joulun alla: 23. Päämajan sensuuritoimiston arkistoja on säilynyt hyvin niukasti, laboratorion arkistoja ei lainkaan. Kaivovesien tutkimusta Kannaksella Jatkosodan aikana Antti Soininen toimi Sotilashallinto-osaston lääkintätoimiston kemistinä eli sotilasvirkamiehenä (kapteenin arvoinen). Siitä hän teki myös filosofian lisensiaatin työnsä Helsingin yliopistossa. Laboratorion vahvuus oli yhteensä kolme kemistiä. Sensuuritoimiston päällikkö kapteeni Patoharju oli tyytyväinen Soinisen toimintaan laboratorion johtajana. 18 kilometriä edettyämme olimme jo Vahvialan pitäjän Nurmin asemalla, ja sieltä pääsimme loppumatkan junalla kotiin. Yksi laboratorion tärkeimmistä tehtävistä oli löytää hyvä sensuurimuste, jolla sensorit pystyivät peittämään sensuroitavia kohtia kirjeissä. Toivonen, maisteri U. Tätä toimintaa esittelee Sota-arkistossa säilytettävä Kertomus takaisin vallatun alueen kemian laboratorion toiminnasta 15.7.1941–30.4.1942 välisenä aikana. Laboratoriot varustettiin Helsingin yliopiston kemian laitoksessa. Hänen poispääsynsä jälkeisenä päivänä sairaalaan osui pommi. Asepalveluun kutsuttujen miesten työtehtävät siirtyivät naisten ja nuorten poikien suoritettaviksi. Soittopelinä muulle kylälle toimi puun oksaan ripustettu raskas metallikappale. Sota lähestyy kotikylää Sota ei alkuvaiheessa tuonut muutoksia maalaiskylän arkeen. Sensuuritoimisto toimi aluksi Päämajan yhteydessä Mikkelissä, mutta pommitusten takia se siirrettiin Mäntyharjulle. Isäni toimi siellä esikunnan jäsenenä ja määrättiin kotikylämme kyläpäälliköksi. J. Antti Soininen oli talvisodan aikana myös hoidossa Mikkelin sotasairaalassa. Venäläisten pelättiin myrkyttäneen Ka ri So in is en al bu m i Kemisti Antti Soinisen työ isänmaan hyväksi palkittiin neljännen luokan vapaudenristillä. KARI SOININEN Isäni Antti Soininen (Leo Antonio Andre Soininen) syntyi Uruguayn Montevideossa vuonna 1911 ja kuoli Helsingissä vuonna 1964. Paikallinen suojeluskunta perusti Nurmiin vartiopalveluaseman päätehtävänään joet ylittävän rautatiesillan vartioiminen. kaivot. Talven tullen laboratorio siirtyi Viipuriin. Tehtävää varten rakennettiin kaksi laboratoriolinja-autoa, joilla kierrettiin Kannasta. Tiettä. Kun Sotilashallinto-osaston lääkintätoimisto lopetettiin, Antti Soininen siirtyi Lääkintöhallituksen kemian laboratorion johtajaksi Viipuriin. Lopuksi sensuuritoimisto siirtyi Helsinkiin Kasarmikatu 22:een talvisodan päättyessä. ei taaskaan ollut tietoa. Huhtikuun 1942 loppuun mennessä oli tutkittu yli 5 000 vesinäytettä. Kirjoittaja on kouvolalainen kemisti, sisätautien erikoislääkäri ja lääkintöneuvos. Tutkimusmenetelmiä työstivät professori N. joulukuuta tehdyssä vastahyökkäyksessä oli kaatunut myös kylämme mies Tauno Myyrä. Sotilaspoikana toimin tällä asemalla lähettipoikana sodan alusta helmikuun puoliväliin. Kertomuksen on laatinut Antti Soininen, ja mukana olivat myös kemistit Antti Auterinen ja Charley Gustafsson
Havaintojeni mukaan tästä syntynyt trauma vaikutti hänen myöSA -k uv a SA -k uv a Viipurin suomalainen lyseo 7. Lyhyt talvisota oli myös henkilövahingoiltaan raskas. Aamulla havaittiin, että katselijoiden polku lumessa kulki yhden koneesta pudonneen pommin yli. Vänrikki Torniaisen arvio Kannaksen kestämisen kahdesta kuukaudesta ylitettiin. Yksi omien ilmavoimien syöksyhävittäjä teki hätälaskun kotikylämme järven jäälle törmäten rantaan. Välillä juna seisoi jollakin rautatieasemalla ilman vetureita, koska sen sanottiin silloin olevan vähemmän houkutteleva pommituskohde viholliskoneille. maaliskuuta 1940. Seurasi opettelua uuteen murteeseen ja uuteen tapakulttuuriin. hempiin vaiheisiinsa. Määräasema oli Urjala, ja sieltä bussikuljetus Punkalaitumelle. Matka Länsi-Suomeen kesti useita päiviä. Karja hoidettiin pimeän aikana. Ensimmäinen majoituspaikkamme oli suurtilalla Liitsolan kylässä. Suositukseksi tuli, että päivisin ei liikuta ulkona. Kylämme 259 asukkaasta neljä kaatui talvisodan aikana, jatkosodassa vielä kahdeksan. Hän keskeytti sen koulutuksen. Luokkatoverini NN:n isä kaatui Summassa. KEMISTIT TALVISODASSA. Saimme kuljetuksen rautateitse härkävaunuiksi kutsutuissa umpinaisissa tavaravaunuissa. 47 1/2020 KEMIA västi rautatielle osui vain yksi pommi. Oman kertomansa mukaan hän oli kokenut sen ilmapiirin liian vasemmistolaiseksi. Myös oma ilma-ase näyttäytyi. Omasta sukulaispiiristäni kaksi äitini serkkua, veljekset, kaatuivat talvisodassa. Sen sijaan yksi rautatiestä parin sadan metrin etäisyydellä ollut talo sai täysosuman, sen asukkaiden ollessa sieltä poissa. Tilanteen edelleen vaikeutuessa kylä määrättiin evakuoitavaksi helmikuun puolivälissä. Isäni setä kuoli evakuointijunan pommituksessa Kouvolassa. Tuli rauha, jossa kotitalomme jäi viisi kilometriä uuden rajan väärälle puolelle. Härkävaunuissa evakkoon Rintaman lähestyessä Viipurista pakenevaa väkeä kulki maantietä pitkin länteen, ja jotkut heistä pyysivät kotoamme yösijaa. Sodan rujot jäljet näkyvät. Kotitaloamme lähin osuma tuli noin 200 metrin päähän. Hän itse kaatui helmikuun 1940 lopulla. Kirjoittaja on bioja elintarviketekniikan emeritusprofessori ja Suomalaisten Kemistien Seuran kunniajäsen. Kohti läntisempää Suomea paenneet viipurilaiset tarvitsivat matkan varrella monta majapaikkaa. Yksi viholliskone putosi syöksykierteessä lähiympäristöön. Hän hakeutui merimieheksi ja kuoli varhain tapaturmaksi katsotuissa olosuhteissa. Jotkut yöpyivät Yrjö Mälkin kotitalossa. Sitä kiersi katsomassa suuri osa kylän väestä. Sodan jälkeen, kohta kadettikoulun jälleen käynnistyttyä hän hakeutui kadetiksi
Sahanpuru jauhetaan tarvittaessa hienojakoisemmaksi ja lämmitetään. Laitos valmistaisi toisen sukupolven bioetanolia, joka menisi bensiiniin sekoitettuna liikennekäyttöön. ”Jos maapallon tulevaisuus halutaan turvata, kaiken toiminnan pitää vihertyä, myös polttoainetuotannon.” Poriin on suunnitteilla jättimäinen biojalostamo, joka tuottaisi sahanpurusta bioetanolia liikennekäyttöön. Timo Saini uskoo vahvasti kaasuautojen tulevaisuuteen. Tämän jälkeen aines käsitellään entsyymien avulla. 48 KEMIA 1/2020 Sahanpurusta liikenteen biopolttoaineita Ku va t: H ilk ka Vä hä ne n Timo Saini luottaa siihen, että bioetanolille riittää tulevaisuudessa kysyntää. Laitos kykenisi käsittelemään myös suoraan metsästä tuotua kariketta ja muuta puuainesjätettä ja lehtipuidenkin purua. Lisäksi konversiolaitos tuottaisi liikenteen biokaasua sekä ligniiniä. Teknisesti haastavin vaihe on puun esikäsittely. Myös liikenneyhteydet ovat hyvät, ja Kaanaan teollisuusalueelta löytyy uudelle laitokselle sopiva paikka. EMMA KAUSTARA Porin biojalostamohankkeen moottorina toimii suomalainen BioEnergo Oy, jonka kaavaileman suurinvestoinnin arvo on 150–170 miljoonaa euroa. Sokeri käytetään etanoliksi, joka prosessin lopuksi denaturoidaan. Porissa se toteutettaisiin ensimmäistä kertaa teollisessa mitassa. ”Tuoreimpien asiantuntija-arvioiden mukaan Suomeen on syntymässä kym. Siitä tulee raaka-ainetta laitoksen sivutuotteelle eli biokaasulle, joka sekin päätyisi autojen polttoaineeksi. Laitoksessa syntyisi lisäksi biokaasua ja ligniiniä. Yksi syy Porin valikoitumiseen jalostamon sijaintipaikaksi on, että lähialueella toimii paljon isoja sahoja. Teknologian ensiesittely Jalostamon teknologia perustuu suomalaisyhtiön ruotsalaisen kumppanin Sekab Biofuels & Chemicals AB:n kehittämään uuteen hydrolyysiprosessiin. Prosessia varten mittatilatut entsyymit toimivat katalyytteinä, joiden avulla selluloosat ja ligniinit saadaan eroon toisistaan, ja selluloosasta tulee sokeria. ”Sekab on luultavasti maailman kokenein puupohjaisen etanolin valmistaja. ”Meidän prosessimme tuottaa selluloosan nestemäisessä muodossa ja ligniinin kiinteänä, siis päinvastoin kuin paperiteollisuuden prosessi”, Saini kuvailee. Heidän demolaitoksensa Ruotsissa testaa prosessin mekaniikkaa, minkä ansiosta me pystymme aloittamaan suoraan suuren mitan toiminnan omassa laitoksessamme.” Tekniikka poikkeaa menetelmästä, jota metsäteollisuus perinteisesti hyödyntää selluloosan erottamiseen ligniinistä ja hemiselluloosasta. Jalostamon raaka-aineena olisi sahoilta ylijäävä puhdas havupuiden sahanpuru. ”Porissa raaka-aineen saatavuus näyttää erittäin hyvältä, eikä alueella ole paperiteollisuutta kilpailemassa samoista jakeista”, Saini sanoo. Haluamme siksi käyttää pelkästään mahdollisimman puhdasta sahanpurua”, kertoo BioEnergon hallituksen puheenjohtaja Timo Saini. ”Sitten poistamme vielä ylimääräisen veden, ja bioetanoli on valmista liikenteeseen.” Myös biokaasua tankkiin Etanolin käymisprosessista jää jäljelle mäskiä. ”Raaka-aineen laatu kuitenkin vaikuttaa suoraan lopputuotteen laatuun
”Biopolttoaineet eivät yleisesti ottaen pysty kilpailemaan fossiilisten polttoaineiden kanssa tuotantotehokkuudessa”, Saini toteaa. • Raaka-aineena sahanpuru, jota tarvitaan täysi rekallinen tunnissa. Se on käytössä hiljaisempaa ja joustavampaa ja vastustaa autonrenkaiden pyörintää paremmin kuin tavallinen asfaltti. menientuhansien, kenties jopa yli sadantuhannen kaasuauton markkinat, joille me haluamme innokkaasti mukaan.” Suuri osa biokaasusta menisi tosin aluksi vientiin, ennen muuta Ruotsiin ja Saksaan. – 15 000 tonnia biokaasua, mikä riittää 15 000 kaasuautolle. Etenkin RED II -direktiivi tukee sijoituksia uusiutuviin energiamuotoihin. ”Meillä on tällä hetkellä Euroopan kovimmat vihreät tavoitteet.” PORIN BIOJALOSTAMO • Investointitarve 150–170 miljoonaa euroa. Bioasfaltin (edessä) sideaineesta neljäsosa on ligniiniä. emmakaustara@gmail.com Vasemmanpuoleisessa pullossa on kiinteää ligniiniä, oikeanpuoleisessa bioetanolia. Sitä tuotetaan maissista, viljasta tai sokeriruo’osta eli raaka-aineista, jotka voitaisiin sellaisinaan käyttää myös ruuaksi. ”Vihreä energia ei lyö itseään läpi ilman tukea. ”Mutta uskon, että jo melko nopeasti kaikki meidän tuottamamme biokaasu päästäisiin myymään kotimaan markkinoilla.” Sainin mukaan BioEnergon perusidea on vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä. Vihreällä. Mutta sitten tuli öljy ja jyräsi muut alleen”, Timo Saini kuvailee. ”Etanolilla käyviä polttomoottoriautoja kokeiltiin ensimmäisen kerran jo 1860-luvulla. Yhtiö pyrkii tavoitteeseen bioetanolin ja biokaasun tuotannon lisäksi kolmannellakin tavalla. ”Kun ligniini hyväksytään asfaltin sideaineeksi, me pystymme vastaamaan yhteen prosenttiin Euroopan tarpeesta”, Saini lupaa. ”Ajan myötä myös bitumi joutuu fossiilisten aineiden kieltolistalle, ja silloin sille tarvitaan korvaaja.” Liimamainen ligniini sopii bitumin korvikkeeksi hyvin. • Työllistäisi suoraan noin 45 henkeä ja epäsuorasti muutamia satoja. Ligniinipohjainen asfaltti on testeissä huomattu ominaisuuksiltaan jopa bitumipohjaista paremmaksi. Arvioitu valmistumisvuosi 2023. Myyntiarvo 15 miljoonaa euroa. Onneksi YK, EU ja Suomen hallitus ovat tässä asiassa meidän takanamme.” Saini kiittelee Suomen erityistä kunnianhimoisuutta. Myyntiarvo 31 miljoonaa euroa. • Vuosituotanto: – 63 000 kuutiota bioetanolia, mikä riittää 400 000 auton tarpeisiin. Eri puolilla maailmaa on kuitenkin käynnissä useita toisen sukupolven bioetanolihankkeita. Raaka-aineen saatavuuskin on erinomainen, sillä sitä löytyy kaikista biomassoista. 49 1/2020 KEMIA Puu vihertää bensiinin Etanolia on käytetty autojen polttoaineena pidempään kuin äkkiseltään arvaisi. • Vuosiliikevaihto yhteensä 100 miljoonaa euroa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Sitä meillä riittää, ja sitä me osaamme käsitellä.” Kovat tavoitteet Kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvun ohella biopolttoaineiden asemaa parantavat ja markkinoita avaavat myös lakimuutokset ja EU-direktiivit. ”Bensiinin vihertämisessä ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin lisätä perinteiseen bensiiniin vihreä komponentti, joka on käytännössä etanolia.” Etenkin Brasiliassa autokanta on jo vuosia kulkenut sokeriruo’osta valmistetulla etanolilla, jota paikalliset moottorit voivat hyödyntää miltei missä tahansa sekoitussuhteessa bensiinin kanssa, myös sataprosenttisena. Ligniiniä asfalttiin Porin laitos tuottaisi myös ligniiniä, joka voisi korvata fossiiliperäisen bitumin asfaltin valmistuksessa. Kilpailuasetelma on kuitenkin muuttumassa, kiitos poliittisen tahdon. Lopullinen investointipäätös tehdään vuoden 2020 aikana. Myyntiarvo noin 50 miljoonaa euroa. – 78 000 tonnia ligniiniä, mikä riittää sideaineeksi 6 000 kilometrille asfaltoitavaa tietä. täyteaineella riittää Sainin mukaan tulevaisuudessa kysyntää. ”Tätä vihreää liimaa on potentiaalisesti saatavilla niin paljon, että sitä käyttämällä maailman kaikki asfaltit voitaisiin saada tuotannoltaan vihreiksi.” Maanteiden päällystysaineeksi sopii seos, jossa sidosaineesta 25 prosenttia on ligniiniä ja loput bitumia. ”Bioetanolille on myös Suomessa valmiit markkinat, mutta kotimainen tuote on tähän asti puuttunut.” Bensiiniin lisättävä etanoli on siis tuontitavaraa ja lisäksi niin sanottua ensimmäisen sukupolven etanolia. Ilmastotietoisuus ohjaa muidenkin maiden kuluttajia valitsemaan kokonaan raakaöljystä jalostetun bensiinin sijaan biobensiinin. Saini arvioi, että ligniinin osuutta voidaan periaatteessa kasvattaa jopa 50 prosenttiin. Uusissa jalostamoissa tehtäisiin etanolia biomassoista, jotka eivät kelpaa ihmisravinnoksi. ”Raaka-ainevaihtoehtoja toisen sukupolven etanoleille on maailmanlaajuisesti monta mutta Suomessa käytännössä vain yksi eli puu. Nykyisin etanolia sekoitetaan bensiiniin ympäristösyistä
Lisäksi mukana ovat Turun kaupungin ruoka-, siivousja kiinteistönhoitopalveluja tuottava Kaarea, Raision seuPilottihanke kerää yritysten Muovipakkaukset kiertoon dun koulutuskuntayhtymä Raseko sekä suuri terveydenhuoltoalan toimija. Jos muovi saadaan käytettyä uudelleen, sen ympäristövaikutukset vähenevät. Teemapuistossa kerättiin kesän ajan talteen kaikki puhdistusja pesuaineiden kovamuoviset pakkaukset. Kemianyhtiö Kiilto etsii parhaillaan yritysmuovin kierrätykseen sopivia toimintamalleja. Kokemukset olivat niin myönteisiä, että lokakuussa tehtiin päätös laajemmasta projektista. ”Jokainen pyytämämme kumppani lähti innolla mukaan hankkeeseen. Taustalla on yhtiön vastuullisuusohjelma. Uutta hanketta toteuttavat yhdessä Kiillon kanssa Naantalin kylpylä, Viking Line, siivousja kiinteistönhuoltoyritys SOL Palvelut ja ympäristönhuoltoyhtiö Lassila&Tikanoja (L&T). Lajittelu laaduittain Kansalaisille muovien kierrättäminen on jo arkipäivää. Kaikki kuluttajamuovit voidaan muovilaadusta riippumatta kiikuttaa samaan keräysastiaan, mutta yritysten osalta tilanne on toinen. Taustalla ovat rakenteelliset syyt. Firmojen pitää lajitella käytetyt pakkauksensa muovilaaduittain, mikä on yrityskierrätyksen ensimmäinen haaste. Kotitaloudessa tyhjenevä pesuainepullo on kuitenkin eri asia kuin se, jonka viimeinen pisara käytetään yrityksessä. Yritysmuovi ei päädy enää nykyisin kaatopaikoille, vaan se poltetaan energiaksi. Kiilto ja Naantalin Muumimaailma kokeilivat yritysmuovin kierrättämistä jo viime vuonna. Yritysten pakkausmuovijätettä on aiemmin kierrätetty vain vähän. KEMIA ympäristötavoitteitamme ja vähentämään polttoon joutuvaa muovijätteen määrää”, taustoittaa Kiillon tuotekehityspäällikkö Heidi Kähkönen. ”Yritysjätemuoveille ei kuitenkaan 1/2020 50 Kemianyhtiö Kiillolla on menossa hanke, jossa testataan yritysten käyttämien muovipakkausten kierrätystä. Raakaöljystä valmistettuun muoviin on kuitenkin sitoutunut hiiltä, joka vapautuu poltossa hiilidioksidipäästöinä ilmakehään. Jätelaki velvoittaa tuottajia järjestämään kuluttajapakkauksille erilliskeräysverkoston, johon kuluttajat voivat maksutta viedä pakkausjätteensä. Se kertoo toiminnan tärkeydestä ja siitä, että tällaista on jo odotettu”, Kähkönen sanoo. ”Näin pystymme edistämään omia. ANNI TURPEINEN Yritysten pakkausmuovia ei Suomessa toistaiseksi juuri kierrätetä, mutta tilanne saattaa tulevaisuudessa muuttua
Niitäkin voitaisiin käsitellä Merikarvian laitoksessa, jos materiaalia vain kertyy tarpeeksi. Ihmiset tarvitsevat pesuaineita, ja pesuaineille tarvitaan turvallinen pakkaus, joka täyttää kaikki hygieniavaatimukset”, Heidi Kähkönen sanoo ja kertoo yhtiön ottavan askelia kohti kiertotaloutta koko ajan. Sen jälkeen tehdään laaduntarkastus eli mitataan massan sulaindeksi ja kosteusprosentti. Sitten kun puroista on joeksi asti, eli syntypaikalla lajiteltuja muovilaatuja on koossa riittävä määrä, materiaali siirtyy Merikarvialle, jossa L&T:n muovinkierrätyslaitos toimii. Lisäksi kierrätykseen päätyy PVC:stä eli polyvinyylikloridista tehtyjä putkia. Pesun jälkeen muovi kuivataan, murskataan ja sulatetaan. L& T. ”Muumimaailman pakkauslasti painoi hieman yli kymmenen kiloa. ole olemassa samanlaista palautusverkostoa, johon pakkaukset voisi palauttaa lajittelematta niitä”, valottaa liiketoimintapäällikkö Sanna Peltola L&T:stä. Kierron jäljet voivat tosin näkyä uusiotuotteen ulkonäössä, jossa saattaa joskus esiintyä raitaisuutta tai rakeisuutta. Myös ammattisiivouksen pesuaineet saavat pian pakkauksen, joka on tehty uusiomuovista. Kiillon kuluttajakäyttöön tarkoitettu wc-geeli pakataan jo kierrätysmuovista valmistettuun pulloon. Heidi Kähkönen uskoo, että Kiilto ei ole kierrätyksen asialla yksin. ”Muovista ei voida kokonaan luopua. Lopuksi sula muovi granuloidaan rakeiksi, jotka muoviteollisuus voi hyödyntää uusioraaka-aineenaan. Linjasto on miljoonaluokan investointi, joka lähes tuplasi laitoksen tuotantokapasiteetin. Kierrätetty muovi on käytettävyydeltään samanveroista kuin neitseellinen. ”Suomessa ei tällä hetkellä ole tarjolla laitosmaista lajittelukapasiteettia yrityksissä syntyvälle sekamuovijätteelle.” Kiilto aloittikin kierrätystoimintamallinsa perehdyttämällä henkilöstön jätteen lajitteluun ensin Muumimaailmassa ja sitten muissa kumppaniyrityksissä. Aina uusia pakkauksia Kiillon tulevaisuuden tavoite on, että käytetyt tuotepakkaukset joskus kiertävät uusiksi pakkauksiksi, eikä jätettä muodostu lainkaan. Kierrätykselle ei vain ole ollut toimivaa prosessia.” ”Jos koko ketjusta saadaan toimiva ja kustannustehokas, yrityksiinkin voidaan toimittaa muovinkeräysastiat samalla tavoin kuin niissä on jo toteutettu vaikkapa kartongin ja biojätteen keräys.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Käytetyt muovipakkaukset pitää huuhdella pienellä määrällä vettä ja niiden sulkimet irrottaa ennen kuin ne viedään keräysastiaan. Kovalla paineella tehtävässä pesussa muovipakkauksista irtoavat niin etiketit, liima kuin painovärikin. Keräyksen tulokset yhtiö kuljettaa Turun kierrätysterminaaliinsa. Muita yleisesti käytettäviä muovimateriaaleja ovat polypropeiini (PP) ja polystyreeni (PS). ”Kyse ei ole siitä, etteivät yritykset haluaisi kierrättää muovijätettään. Tässä kohtaa tullaan yritysmuovikierrätyksen toiseen haasteeseen. Muovinkierrätyslaitoksen hampaisiin pitäisi kuitenkin saada kerralla jopa viisi tonnia muovilaadultaan samanlaista muovia.” Ellei eri puolilta tihkuvia muovipuroja synny tarpeeksi, kierrättämisen ongelmaksi nousee kustannustehokkuus. ”Yritysmuovin keräys koostuu pienistä puroista”, sanoo L&T:n asiakkuuspäällikkö Riku Riionheimo. Muovi syntyy uudestaan Laitokseen valmistui hiljattain uusi pesulinjasto jätemuovien pesua varten. Yritysten jätemuoveista on toistaiseksi kierrätetty lähinnä tuotantohylkyä sekä kalvomuoveja eli LDPE-muovia, joka on matalatiheyksistä polyeteeniä. Kiillon pilottihankkeessa kierrätetään HDPE-muovipakkauksia eli korkeatiheyksistä polyeteeniä sisältäviä pakkauksia. Myös panimot kierrättävät PET (polyeteenitereftalaatti) -muovipullojaan. Muumipuistossa kertyi viime kesän mittaan Kiillon kovamuovipakkauksia noin tuhannen litran verran. Pienet purot Ensimmäisessä pilottihankkeessa Kiillon pakkausten keräämisestä huolehti L&T, joka vastaa jätemuovin keräyksestä myös nykyisessä hankkeessa. Uudistuksen myötä Merikarvialla pystytään nyt prosessoimaan entistä haastavampia muovilaatuja. anni.turpeinen@gmail.com 51 Käytetyt muovipakkaukset muuttuvat L&T:n kierrätyslaitoksessa uusiomuovirakeeksi, josta syntyy taas uusia muovituotteita
Silloin näytekerääjät lähtevät paikalle heti. 52 KEMIA 1/2020 Teollisuuden ja kaivosalueiden vaikutuksia ympäristöön seurataan bioindikaattorien avulla. Paras näyte kipittää itse purkkiin Myös kekomuurahaiset ovat joillakin paikkakunnilla hyvin yleinen ja siten bioindikaattoriksi sopiva laji. Muurahaisyhdyskuntaan kuuluu usein monta kekoa. Näytteenottoa varten valitaan vain elinvoimaiset keot. Reaktioindikaattoreissa saasteiden aiheuttamat muutokset näkyvät eliössä itsessään, usein niiden määrän pienenemisenä ja kunnon huonontumisena. Bioindikaattorien avulla tarkkaillaan ennen kaikkea ilmanlaatua mutta myös vedenlaatua sekä luontoon päätyneitä raskasmetallimääriä. Väyrysellä on yli viidentoista vuoden kokemus ympäristömittausten alalta bioindikaattorien näytekerääjänä. Indikaattorit sopivat sekä pitkäaikaiseen seurantaan että hetkelliseen pitoisuusarviointiin. ”Tarkoitukseen sopisivat yhtä hyvin kuusenneulaset, mutta jotta tulokset olisivat keskenään verrattavissa, on tullut tavaksi, että kaikki käyttävät mäntyä.” Oksat neulasineen irrotetaan puista aina usean päivän poutajakson jälkeen. Bioilmaisimina käytetään monia eliölajeja. Tarkoitukseen soveltuvat parhaiten eliöt, jotka reagoivat herkästi ympäristömuutoksiin, joiden reagointitavoista on vankkaa pohjatietoa ja joita esiintyy runsaasti lähes kaikkialla. Raskasmetallit kertyvät muurahaisiin niiden syömän ravinnon kautta. Sammalet, neulaset ja vesistöjen pohjaeläimet paljastavat, millainen ilman ja veden laatu on, ja onko luontoon esimerkiksi päässyt raskasmetalleja. Pistiäiset kerätään aurinkoisella säällä keon pinnalle kertyneestä rykelmästä puutikun tai teflonlevyn avulla. Se ottaa kaikki ravinteensa ja vetensä suoraan ilmasta, jolloin epäpuhtaudet kulkeutuvat siihen tehokkaasti. Jos epäpuhtauksia on paljon, jäkäliä ei yksinkertaisesti ole”, havainnollistaa vanhempi asiantuntija Tuomas Väyrynen ympäristökonsultointiyritys Envineer Oy:stä. Suomessa yleisimmin hyödynnettyjä indikaattorilajeja ovat seinäja kerrossammalet sekä puiden neulaset ja vesistöjen pohjaeläimet. ”Klassinen esimerkki on tarkkailla jäkälien määrää ja kuntoa tehtaiden läheisyydessä kasvavien puiden oksilla. Monitorointi on luotettava tapa seurata sekä ilmanettä vedenlaatua. ”Kun tökkää tikun kekoon, niin muurahaiset lähtevät kipittämään sitä pitkin. Syynä on, että sade pesee epäpuhtauksia neulasten pinnalta. Plussaa on myös se, että eliö on helppo tunnistaa. Sitten ne vain heilutellaan tikulta pieneen muovipussiin.” Bioindikaattorit kertovat teollisuusympäristön tilasta Adobe Stock Bioindikaattorit kertovat teollisuusympäristön tilasta. Puiden runkojäkälät ovat tästä hyvä esimerkki. ”Luonnosta kerätyt näytteet ovat usein tarkempia mittareita kuin mekaaniset laitteet, sillä ne altistuvat tutkimusolosuhteille kokonaisvaltaisesti ympäri vuoden ja pitkän ajan kuluessa”, Väyrynen kuvailee. Kertymäindikaattorit ovat puolestaan eliöitä, joihin epäpuhtaudet kertyvät herkästi ja joista niiden pitoisuuksia voidaan mitata. Hetkellisellä seurannalla tarkoitetaan vaikkapa tilannetta, jossa kaivoksesta on tullut ympäristöön vuoto. Näytteet siirtyvät tutkijan haaviin kätevästi omin jaloin. Tällöin mittayksikkönä toimii eliölajin esiintymisen väheneminen tai yksilöiden hyvinvoinnin muutokset. Hänen urallaan suurin työllistäjä on ollut kaivosteollisuus. Ilmaisimina käytetään myös muun muassa mustikkaa, humusta ja lieroja. HILKKA VÄHÄNEN Bioindikaattoreita eli -ilmaisimia tarkkailemalla voidaan pitää silmällä sitä, kuinka teollisuuslaitokset vaikuttavat lähiympäristönsä luontoon. ”Kaikki Pohjois-Suomen kaivokset ovat minulle tuttuja”, kertoo Väyrynen, joka esitteli työmaataan Suomalaisten Kemistien Seuran Metallianalyyttisen jaoston näytteenottokurssilla. Biomonitorointi puolestaan tarkoittaa bioilmaisimien keräämistä tasaisin väliajoin rajatulta alueelta ja näytteiden analysoimista. Sammal on oivallinen kertymäindikaattori, koska sillä ei ole juuria. Luonnon mittarit ovat tarkkoja Ympäristöseurannassa käytettäviä bioilmaisimia on kahdenlaisia. Kun bioilmaisimina hyödynnetään neulasia, ne otetaan yleensä männyistä
Meidän työkalumme on oksasaha.” Koska männyt ovat korkeita, ja oksia pitää saada talteen joka puolelta valittua puuta, sahaa ohjataan usein teleskooppivarren avulla. hilkka.vahanen@gmail.com Sammalet, jäkälät ja puiden neulaset ovat herkkiä, erehtymättömiä luonnon analytiikkalaitteita, jotka tarjoavat täsmällisiä tuloksia ympäristön tilasta. ”Tietysti vielä pahempi, jos teleskooppivarsi katkeaa, ja alas putoaa itse saha.” Arvosaaliin haavinta vaatii taitoa Bioindikaattorit kertovat teollisuusympäristön tilasta. Se tosin on jo aika äärimmäinen esimerkki.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Turvallisuussyistä pohjaeläimet kerätään aina parityönä”, Väyrynen kertoo. Määrä kuulostaa pieneltä, mutta siihen vaadittava muurahaismäärä on iso: peräti 300 yksilöä. Joskus käy silti niin, ettei tutkittavalle haitta-aineelle löydy indikaattorilajia, jonka avulla sitä voitaisiin tarkkailla. Pitkä, jopa neljätoistametrinen varsi taas voi vahingossa osua vaikka sähkölinjaan.” Kun oksat on saatu irti, ne tulevat isoina ja painavina maahan vauhdilla. Kokeneena asiantuntijana Tuomas Väyrynen painottaa ennakkovalmistautumisen merkitystä, kun lähdetään keräämään näytteitä. Esimerkiksi muovihanskat pitää vaihtaa jokaisen sammalpallon poimimisen jälkeen.” Arvossaan on kuitenkin myös kyky joustaa tilanteen mukaan. Analyyseja varten päämääränä on saada kokoon niin paljon eläinmassaa, että siitä kertyy gramman verran kuiva-ainetta. ”Tämä menetelmä ei kuitenkaan sovellu meille, jotka tutkimme neulasista raskasmetalleja. Jokainen eliölaji asettaa tutkijoille omat haasteensa. ”Saha on ensinnäkin hyvin terävä, joten sitä pitää varoa. Se tarkoittaa, että kerääjä potkii pohjalietteen liikkeelle ja pitää samalla haavia alavirtaan päin niin, että mikroskooppiset eläimet päätyvät satimeen. ”Näytteet otetaan useimmiten koskista, joissa vesi on kylmää ja virtaus joskus todella kova. 53 1/2020 KEMIA Bioindikaattorit kertovat teollisuusympäristön tilasta Yhteen näytepussiin tarvitaan 2–5 grammaa tutkittavaa materiaalia. Tuomas Väyrysen mukaan riskialtteinta on vesistöjen pohjaeliöstön keräys, jossa menetelmänä käytetään niin sanottua potkuhaavintaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi vaihtelut sateisuudessa, metsän valoisuudessa ja lajien välisissä suhteissa. ”Joka eliö vaatii omat välineensä. Eliöiden hyvinvointiin saattavat lisäksi vaikuttaa muutkin tekijät kuin ihmisen aiheuttamat haitalliset päästöt. Siinä vaiheessa näytekerääjän täytyy muistaa varjella päätään. Pohjaeläimiä on osattava käsitellä oikein myös siinä vaiheessa, kun on päästy maastosta laboratorioon. Ilman säilöntää käy niin, että kun viikon päästä ryhdytään tutkimaan näytteitä, jäljellä onkin enää vain muutama hyvin syönyt yksilö.” Saha venyy huimiin korkeuksiin Toinen riskin paikka on neulasnäytteiden hankinta. ”Sitten on tietysti vielä se, että jos saastuminen on erittäin paha, ei ole enää jäljellä lainkaan soveliaita eliöitä, joita mitata. Järvien pohjasedimentissä eliöt asuvat kuitenkin niin harvassa, että järvistä niitä olisi vielä vaikeampaa kerätä riittävä määrä. ”Kun ollaan tekemisissä luonnossa elävien eliöiden ja eläinten kanssa, menetelmiä on osattava soveltaa.” Paradoksaalista kyllä, bioindikaattorien hyödyntämistä hankaloittaa eliölajien paljous ja siitä seuraava menetelmien runsaus. Metsänhoidolliset näytteet kerätään usein ampumalla puuta kohden haulikolla ja ottamalla talteen ne oksat, jotka sattuvat putoamaan. ”Laboratoriossa eliöt pitää poimia käsin ja säilöä ne pikaisesti alkoholiin. Bionäytteiden kerääminen ei ole aivan yksinkertaista. Tavoite ei useinkaan täyty, sen verran tiukassa saalis on. Työssä on oltava tarkkana
Työkalu on tässä tapauksessa SCIP-tietokanta, jonka virasto siis julkistaa kuluvan vuoden aikana. Ilmoitusvelvollisuus kemikaalilakiin. Tieto lisää toimintatapoja Kaupan ja kierrätyssektorin toimijat ovat kritisoineet tietokantaa raskaaksi, kalliiksi ja epäkäytännölliseksi. Kemikaalilakiin suunniteltu muutos edellyttäisi, että Reach-asetuksessa määritellyt tiedot on toimitettava kemikaalivirastolle niillä työkaluilla, jotka virasto tarjoaa. Vuoden 2021 tammikuun 5. ”On ajateltu, että asia menee paremmin tuotteiden markkinoille saattajien tietoon, kun siitä säädetään samassa lainsäädännössä, jossa muukin tuotteita koskeva säätely tehdään”, sanoo ylitarkastaja Eevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Tietokantamme on yksi askel materiaalitiedon seurantaan. Osa toimijoista toivoo lisää tietoa, osa pelkää, ettei tietokannalla saada heille käyttökelpoista tietoa. Huolta aiheuttavien eli niin kutsuttujen SVHC-aineiden kandidaattilista perustuu Reach-asetukseen. Echa pystyy hyödyntämään työssä kaikkea IT-osaamistaan, jota sille on kertynyt muun muassa Reach-vaatimusten ja myrkytystietokeskuksen tietojärjestelmien rakentamisessa. Kauppa pelkää ilmoitusvelvollisuudesta aiheutuvan valtavasti kustannuksia, jos jokainen toimitusketjusta joutuu tekemään tuotteistaan ilmoituksen. Tietokantaan on ilmoitettava tuotteet ja tuotteiden osat, jotka sisältävät huolta aiheuttavia aineita. Suomi tulee säätämään SCIP-tietokannasta kemikaalilaissa. Virasto on pyrkinyt ottamaan palautteen ja kritiikin huomioon tietokantaa valmistellessaan. Kun ensin on avointa tietoa, myöhemmin sille voi löytyä paljon hyödyllistä käyttöä.” Kuka valvoo, että esineiden valmistajat ja kokoajat, markkinoille saattajat, maahantuojat ja myyjät ilmoittavat tuotteidensa huolta aiheuttava aineet uuteen SCIP-tietokantaan. Kandidaattilistalla on tällä hetkellä vähän yli 200 ainetta tai aineryhmää. Sitten alkaa testausvaihe, jonka aikana toimijat voivat tutustua tietokantaan ja kokeilla sen käyttöä. Kemikaalivirasto järjesti syystalven aikana lukuisia tilaisuuksia, joissa sen edustajat keskustelivat sidosryhmien kanssa. ”Toivomme, että tietokanta antaa meille paremman kuvan siitä, missä vaarallisia aineita käytetään. ”Pyrimme siihen, että toimijat voivat lähettää tiedot tietokantaan mahdollisimman helposti ja tehokkaasti. Samalla unioni haluaa edistää tiedon avointa kulkua koko tuotantoketjussa aina kuluttajalle ja jätehuoltovaiheeseen asti. ELINA SAARINEN Euroopan kemikaaliviraston Echan rakentama uusi tietokanta esineiden sisältämistä vaarallisista aineista on loppusuoralla. päivästä alkaen kaikilla esineiden valmistajilla, kokoajilla, markkinoille saattajilla, maahantuojilla ja myyjillä on velvollisuus ilmoittaa SCIP-tietokantaan, missä niiden tuotteissa ja esineissä on huolta aiheuttavia aineita vähintään Tuotteiden haitta-aineet rekisteriin Uuden kemikaalitietokannan testaus käynnistyy Euroopan kemikaaliviraston uusi kemikaalitietokanta julkaistaan pian testikäyttöön. Virasto sai toimeksiannon tietokannan kokoamiseen EU:lta, joka haluaa patistaa teollisuutta korvaamaan haitallisia kemikaaleja turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Kiertotaloudessa on yritystenkin etu, että tuotteet ovat puhtaita ja pysyvät kierrossa”, sanovat kemikaaliviraston asiantuntijat Bo Balduyck ja Tommy Hägg. 54 KEMIA 1/2020 Testauksiin helmikuussa SPIC-tietokantaa (Substances of Concern In articles as such or in complex objects and Products) hioo virastossa kemisteistä, juristeista ja tietojärjestelmäasiantuntijoista koostuva joukko, johon on äskettäin palkattu kahdeksan vahvistusta. Toimijoiden on siis kerrottava tuotteen merkki ja malli sekä se, mitä vaarallista ainetta tuote sisältää, missä osasessa tai komponentissa aine on, ja mikä sen pitoisuus on. Vastaus kysymykseen on yhä avoin, sillä asia odottaa jätelakiuudistuksen etenemistä. Suomella oli syynsä päätyä jälkimmäiseen. Todennäköistä on, että toimijoiden valvojaksi tulee turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Valmiina tietokannan pitäisi olla lokakuussa, jolloin sinne voi alkaa syöttää oikeaa tuotantodataa. Aineet on ilmoitettava esinetasolla. 0,1 painoprosenttia. Jätehuoltosektorilta on tullut tietokantahankkeesta vaihtelevaa palautetta. Tietokannan prototyyppi julkaistaan helmikuun puolivälissä. Virasto valvoo muutenkin säännöksiä, jotka koskevat erityistä huolta aiheuttavia SVHC-aineita. Lain muutos etenee kuitenkin eduskunnassa yhtä jalkaa jätelakimuutoksen esitysten kanssa. Osassa EU:n jäsenmaita uusi ilmoitusvelvollisuus sisällytetään jätelainsäädäntöön, osassa kemikaalilainsäädäntöön. ”Juuri nyt on tuotantoketjussa hyvä hetki miettiä, miten toimijat voisivat parantaa omaa tiedonkulkuaan ja toimintaansa prosessiin sopivaksi esimerkiksi niin, että tieto siirtyy ketjussa sähköisesti eteenpäin ja lopulta meille saakka”, Hägg sanoo. Esitysten piti alun perin tulla lausuntokierrokselle jo ennen joulua 2019, mutta aikataulu on viivästynyt
Virasto varautuu kuitenkin siihen, että tietokanta kykenee käsittelemään massiivisia tietomääriä. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Tärkeintä on löytää kultainen keskitie, millä tasolla tietoa tarvitaan”, Hägg ja Balduyck vakuuttavat. Kemikaaliviraston mukaan on jäsenmaiden vastuulla, kuinka tehokkaasti toimijat saadaan lähettämään tietoja. Reach-asetus toi jo yli kymmenen vuotta sitten mukanaan velvollisuuden olla selvillä tuotteiden sisältämistä SVHC-aineista, jos niitä on vähintään 0,1 painoprosenttia. ”Paras tilanne olisi, että tietokanta olisi tyhjä. Jos esimerkiksi tiedämme, että jääkaapissa on tietyssä alakulmassa haitallisia aineita sisältävä osa, se voidaan käsittelyprosesseissa poistaa.” Paras tietokanta on tyhjä Vaatimukset tuotantoketjun toimijoille eivät ole uusia. Jatkossa jätetoimijoiden ja kuluttajien käyttöön voidaan luoda esimerkiksi hakutyökaluja, joiden avulla haitalliset aineet on helpompi paikallistaa. ”Uutta on, että tuotantoketjun pitää. Vuodesta 2021 alkaen ilmoitusvelvollisuus on lakisääteinen. Lue lisää SCIP-tietokannasta: echa.europa.eu/fi/ scip-database viestittää tämä tieto myös meille, loppukuluttajalle ja jätehuoltosektorille”, Bo Balduyck tiivistää. Vaikka tiedot tulee ilmoittaa osaja komponenttitasolla, tulevaisuudessa tärkeintä on saada huolta aiheuttavista aineista tuoteperhetasoista tai mallikohtaista tietoa. 55 1/2020 KEMIA Tuotteiden haitta-aineet rekisteriin Uuden kemikaalitietokannan testaus käynnistyy Scanstockphoto Valmistajat, maahantuojat ja myyjät voivat ryhtyä syöttämään tietoja tuotteiden sisältämistä haitallisista aineista uuteen tietokantaan syksyllä. Ettei enää olisi tuotteita, joissa on vaarallisia aineita.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. ”Ymmärrämme, etteivät jätetoimijat pysty poimimaan kuljettimelta vain yhtä osasta, mutta tieto lisää toimintamahdollisuuksia. Ennen kuin sellaista tietoa voidaan koota tarvitaan yksityiskohtaisempaa dataa
Biovärien raaka-aineina hyödynnetään kasveja ja metsäteollisuuden sivuvirtoja. Väriaineiden tuotannon ennustetaan kasvavan jopa kuuden prosentin vuosivauhtia. RIIKKA RÄISÄNEN Lähes kaikki asiat ympärillämme ovat värillisiä, mutta moni ei tule ajatelleeksi, mitä nykyinen värikkyys pitää sisällään. Puhtaita värejä luonnosta Maailmassa käytetään erilaisissa tuotteissa valtavia määriä synteettisiä väriaineita. Suomessa on viime vuosina ansiokkaasti kehitetty uusia biohajoavia tekstiilija pakkausmateriaaleja. Värien tuottajina voivat toimia myös hiivasienet, levät ja bakteerit. 56 KEMIA 1/2020 Maailma saa uutta, haitatonta värikkyyttä biopohjaisista väriaineista. Syksyllä 2019 startannut BioColour-hanke haPä iv i Ko va ne n luaa vastata haasteeseen materiaalien värien eettisyydestä. Bioväriaineiden raaka-aineina käytetään kasveja sekä metsäja muun teollisuuden sivuvirtoja. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strateginen tutkimusneuvosto, ja sitä johtaa yliopistotutkija Riikka Räisänen Helsingin yliopistosta. Hankkeessa on mukana kuusi suomalaista yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä kaksi amerikkalaista yliopistoa. Hankkeen tavoitteena on kehittää biopohjaisia, myrkyttömiä väriaineita paitsi tekstiileihin ja pakkauksiin myös pinnoitteisiin. Aineiden käyttäminen biohajoavissa tuotteissa on siksi eettinen haaste. BIOVÄRIEN PALETTI BioColour – Bio-based Dyes and Pigments for Colour Palette (Biovärit – väripaletti biopohjaisille väriaineille ja pigmenteille) -hanke toteutetaan vuosina 2019–2025. Luonnonvärejä voidaan irrottaa esimerkiksi marjojen puristamisessa syntyvästä jätteestä. Lue lisää osoitteesta biocolour.fi BIOVÄRIEN PALETTI Uudessa sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. Hanke toteutetaan vuosina 2019–2025.. Väriainetuotanto perustuu pitkälti öljyteollisuuden raaka-aineisiin. Kestävän bioja kiertotalouden toteuttamiseksi tarvitaan vaihtoehtoja Veriseitikit ovat karmiininpunaisia sieniä, joista syntyy hienoja punaisen sävyjä. Lisäksi synteettiset väriaineet on suunniteltu hyvin pysyviksi
BioColour-hanke pyrkii vakiinnuttamaan myös kulttuurisia ja sosiaalisia näkökulmia, jotka liittyvät luonnonväriaineiden tuottamiseen ja käyttöön. Tutkijoita hankkeeseen osallistuu kolmisenkymmentä. Kohteita olivat gluteenittomia raakaaineita tuottavat kasvit, kumina ja värimorsinko. Tutkimuksen aiheena oli veriseitikkisienen antrakinoniväriaineiden soveltuvuus värjäykseen. Väitöskirjansa Räisänen teki pääosin Helsingin yliopiston orgaanisen kemian osastossa, osin silloisen Tampereen teknillisen yliopiston materiaalitekniikan osastossa. Luonnontieteiden lisäksi Riikka Räisänen on kiinnostunut kulttuurihistoriasta, johon värien kehittäminen myös kytkeytyy. He edustavat muun muassa maatalousja soveltavaa kasvitiedettä, kemiaa, biotieteitä, toksikologiaa, materiaalitiedettä ja -tekniikkaa, designtutkimusta, informaatioja kommunikaatioteknologiaa, datatiedettä ja kuluttajatutkimusta. Kansainvälistä väriä projektiin tuovat Pohjois-Carolinan yliopisto Yhdysvalloista ja Campinasin yliopisto Brasiliasta. Kasvivärjäystä käsitelleessä gradussaan Räisänen tutki perinteisiä värjäysreseptejä ja pyrki kokeellisen tutkimuksen avulla löytämään optimaaliset määrät eri apuaineille. Tuolloin huomattiin, että biovärit sopivat loistavasti teemaan IMPRES – Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä. Siitä lähti rakentumaan uusi hanke Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun voimin. Aiheena väri koskettaa jokaista, ja jokaisella on jonkinlainen suhde väriin. Uuden projektin moottorina toimi PeltoLuksuksen värimorsinkoryhmä, joka marraskuussa 2018 nimesi seuraavaksi tavoitteeksi oman tutkimushankkeen bioväriaineille. ta. PeltoLuksus-hankkeessa kehitettiin kolmen raaka-aineketjun tuotantoa. BioColour-hankkeen tavoitteena on paitsi laaja vaikuttavuus myös vuorovaikutus eri alojen ja toimijoiden kanssa. Tämä luo herkullisen pohjan nostaa esiin monisyistä keskustelua, jossa myös taiteellisella ja esteettisellä ilmaisulla on tärkeä osa. Jokaisella suhde väriin Strategisen tutkimusneuvoston rahoitusmuodossa on hienoa se, että se painottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutVeriseitikistä eristettyjä puhtaita antrakinoneja. Yhdessä Anja Primettan ja Kirsi Niinimäen kanssa Räisänen on julkaissut kirjan Luonnonväriaineet (Maahenki 2015). Myöhemmin BioColour-konsorRi ik ka Rä is än en Tutkija Riikka Räisänen on monipuolinen osaaja, jolla on yliopistotutkinnot sekä kemiasta että käsityötieteestä. Tutkimuksen ei tulisi jäädä tutkijoiden pöytälaatikoihin vaan vaikuttaa laajemmin yhteiskunnan eri osa-alueilla, myös ruohonjuuritasolla kansalaisten arjessa. Muutamaa viikkoa myöhemmin Suomen Akatemia julkaisi Strategisen tutkimusneuvoston hankkeiden teemat. Laaja kirjo tutkijoita BioColour-hanketta pohjusti vuoden mittainen PeltoLuksus-hanke, jota koordinoi Luonnonvarakeskus. riikka.raisanen@helsinki.fi Vi lja Pu rs ia in en. Samalla tarkoitus on vahvistaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista niin taloudessa kuin kuluttajakäyttäytymisessä. On värejä, joista pidämme, ja värejä, joita inhoamme. Kirjoittaja on yliopistotutkija ja BioColour-hankkeen johtaja. Samalla kerättiin tietoa raaka-aineiden jalostamisesta. 57 1/2020 KEMIA massatuotannolle ja kulutukselle. KEMISTI JA KÄSITYÖNOPETTAJA tioon liittyivät myös Itä-Suomen yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tutkimuksen kautta hanke haluaa myös luoda uutta ja kehittää nykyistä bioväriaineisiin ja kestäviin ratkaisuihin perustuvaa liiketoimintaa
Valtio-omisteisen Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen katsoo, että Suomeen voisi lähivuosina nousta myös iso akkukennotehdas. ELINA SAARINEN Suomi näyttäytyy maanosan toivona, kun Euroopan unioni havittelee osuutta liikenteen sähköistämiseen liittyvistä Suomella on monta valttia akkujen arvoketjussa markkinoista. Materiaalia voitaisiin hyödyntää litiumioniakkujen anodimateriaalina. Suomella on eväät kahmaista reilu osuus sähköistyvän liikenteen raaka-aineja sovellusmarkkinoista, todettiin Kokkola Material Week -tapahtumassa. Kokkola Material Week -tapahtumassa puhunut Aalto muistuttaa, että suomalaistoimijoita liittyy jo kaikkiin ketjun vaiheisiin raaka-ainehankinnasta akkumetallien jalostukseen, kennojen ja akkujen valmistamiseen, soveltamiseen sekä akkujen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. 1/2020 KEMIA 58. Keliber Oy vie Kokkolan seudulla eteenpäin suunnitelmaansa litiumkaivoksesta ja litiumhydroksidin jalostamisesta, ja metsäjätti Stora Enso aikoo investoida 10 miljoonaa euroa Kotkantehtaaseensa, jossa se alkaa valmistaa grafiitin kaltaista materiaalia puun ligniinistä. Yhtiö tarjoaa investointeihin yrityskumppanuutta, jolla se houkuttelee alan toimijoita sijoittamaan laitoksensa juuri Suomeen. Monet Euroopan suurimmista ja pisimmälle edenneistä akkuteollisuuden hankkeista sijoittuvatkin tällä hetkellä juuri Suomeen. ”Haemme toimijoita, jotka valmistautuvat investoimaan jossakin päin Eurooppaa. Nikkeliä jalostetaan myös Harjavallassa. ”Meillä on mahdollisuus profiloitua maaksi, jossa pystytään kehittämään kestäviä ratkaisuja vaativiin haasteisiin. Meillä on myös maailman kärkiluokan tutkimusta”, näkee Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto. Näin Suomi hyppäisi arvoketjussa askeleen ylöspäin. Katodien esiasteiden ja katodiaktiivimateriaalien tuotanto ja kennovalmistus ovat markkinoita, joilla liikkuvat isot summat. ”Kiinnostus on ollut suurta”, Hietanen kertoo. EUalueella tuotetaan esimerkiksi nikkelistä vain neljä prosenttia ja kuparistakin vain viisi prosenttia. Suomella on ainutlaatuiset mineraalivarat sekä osaamista tehdä asiat materiaalija energiatehokkaasti. Suomeen iso akkukennotehdas. Haluamme saada heidät investoimaan Keski-Euroopan tai Ruotsin sijasta Suomeen niin, että me toimisimme vähemmistöomistajina yhteisyrityksessä”, kertoo Hietanen, jonka mukaan kiinnostus kumppanuutta kohtaan on ollut suurta. Akkuarvoketjusta voisi parhaimmillaan rakentua Suomeen myös merkittävä työllistäjä. Tarvitaan verkostoitumista, riskien jakamista ja yhteistä visiota”, Aalto sanoo. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Te ro Pa ju ka lli o Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen houkuttelee maahan ulkomaisia akkualan investoijia. Nykyisin Eurooppa on hyvin riippuvainen sähköistyvän liikenteen edellyttämistä tuontiraaka-aineista. Suomi on yksi harvoja mantereen maita, jolla voisi olla hyvät mahdollisuudet kokonaisen akkuekosysteemin rakentamiseen ja siten eurooppalaisen omavaraisuuden lisäämiseen. Maanosan suurin nikkelintuottaja Terrafame Oy valmistelee 240 miljoonan euron akkukemikaali-investointia, jonka myötä yhtiöstä tulisi maailman kolmanneksi suurin nikkelisulfaatin valmistaja. Suomelle olisi tarjolla kestäviä, korkean arvon töitä”, Hietanen summaa. ”Suomeen voidaan rakentaa vahva ja kilpailukykyinen akkuarvoketju. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Euroopan komissio haluaa turvata akkuteollisuuden unionimaissa, mutta takamatka Aasiaan on ehtinyt venähtää jo pitkäksi. ”Jos prosessoitujen materiaalien puolella puhutaan satojen miljoonien eurojen investoinneista, kennojen osalta puhutaan muutamista miljardeista”, Hietanen vertaa. Akkukennoista vain kaksi prosenttia valmistetaan Euroopassa. ”Maailman talousfoorumi arvioi, että akkuarvoketjuun tulee globaalisti syntymään 10 miljoonaa työpaikkaa
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Pienentävät kirjasinkokoa jatkuvasti. Häiveväri suojaa erehdyksiltä, joita nostalgiapuuskat voisivat aiheuttaa. Luut puolestaan haurastuvat. Lopulta uteliaisuus voittaa turhamaisuuden. Toiset taas kääntävät lehtitilauksensa jumppasalille ja höyläävät siellä muotonsa anorektisen tasaisiksi. Rasvakudosta on aivan liikaa, aivan liian vähän, tai se on väärissä paikoissa. Hankit optikolta moniteholasit ja astut uuteen maailmaan. Yleensä sattuu pahasti. Hyvä uutinen on, että yli 80-vuotiaista moni on normaalipainoinen. KEMIANTEOLLISUUS ONNEKSI tuottaa aseita taisteluun luontoa vastaan. KEEMIKKO Vapaa konservatiivi, ex-vapaa radikaali ”Kansainvälisten sopimusten vastaisesti luonto käy kemiallista sotaa keski-ikääntyviä vastaan.”. Tässä vaiheessa raaka totuus valkenee, vaikka näkökenttä onkin hämärtymässä: ikänäkö ja lasiaissamentumat. Ei niistä tosin haittaa ole, jos ei hyötyäkään, paitsi jos sattuu olemaan Vietnamin sotaa pakoileva tuleva USA:n presidentti. Keski-ikäisen miehen tunnistaa lajityypillisestä vatsasta. 80 prosenttia porukasta on ylipainoisia. Voimme iloita radikaalivapaiden apinoiden puolesta. Vanhuus on iskenyt päin näköä. HYVÄ NIIN, sillä ikä ei tee naisvartalollekaan hyvää. MIEHILLÄ LUONTO harjoittaa pientä kompensaatioita. 59 1/2020 KEMIA Luontoäiti, tuo inha ikärasisti Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Mitä vähemmän suuhunsa panee, sitä vähemmän vapaita radikaaleja kehossa muodostuu. Naamioituna nuoruudenrakkaus kävelee kadulla huomaamatta ohi ja estää kriisin nykyisessä parisuhteessa. Vehje kutistuu mutta eturauhanen kasvaa. Naamiovärin tarkoituksena on estää tunnistamasta vanhoja heiloja, sillä mitään kerran katkennutta ei kannata yhdistää eikä hapettuneita ihmissuhteita uusiokäyttää. Vanhenemisen vaihtoehto kun on vielä ikävämpi. Luonto merkitsee kaiken myrkyllisen punaisella, joten metamorfoosi ei oikeastaan tule yllätyksenä. Kansainvälisten sopimusten vastaisesti luonto käy kemiallista sotaa keski-ikääntyviä vastaan. MUITAKIN MUUTOKSIA on tapahtunut. Kalkki iskee kiinni pehmeään kudokseen ja tukkii verisuonet. Missistä tulee joko plösö tai tikku. Sitten silmiesi eteen ilmestyy molekyylimalleja. Vaihtoehtoisesti lihavan pitäisi pyöräillä 4 500 kilometriä päästäkseen normaalipainoon. On toinenkin mekanismi. Aluksi petät itseäsi hankkimalla marketin halvat lukulasit, joita käytät silloin, kun muut eivät näe. Kalkkia voi pakottaa takaisin luihin vitamiineilla. Paljastuu, että luontoäiti, tuo ikärasisti, on pilannut kaikkien tuttavien ulkonäön kurtuilla, uurteilla ja riippuvilla läskimahoilla. KEEMIKKO SE TULEE HIIPIMÄLLÄ. Kalsium ei pysy luissa vaan lähtee vaeltelemaan mihin sattuu. Hyvä uutinen on sekin, että lihavaan keski-ikäiseen mieheen on varastoitu pahan päivän varalle energiamäärä, jolla ajaisi sähköautoa 800 kilometriä. Monella pömpähtää vatsa, ja reidet suorastaan imevät energiaa. Tietyn iän ylittänyt mies liikkuu liukkaasti vain julkisten vessojen väliä. Ensin sen huomaa kirjanpainajien salaliitosta. Julma luonto on päättänyt, että vain joka kolmas saa jäädä keskiväliin. Hiukset voi uudelleenpigmentoida minkä värisiksi tahansa. Huono uutinen on, että se johtuu lihasten surkastumisesta. Epäilet painomusteen säästöä. Myös sisäinen savotta jättää ruman jälkensä. Apinoiden vanheneminen tutkitusti hidastuu erittäin niukalla dieetillä. Jokaisella keski-ikäisellä on röntgenkuvien mukaan luupiikkejä. Näin toki vain siinä tapauksessa, että pyörän runko kestäisi painon. Iän tuomalla elämänkokemuksella, jota erheellisesti pidetään viisautena, muutoksiin sopeutuu. Hiukset lähtevät päästä mutta ilmestyvät leukaan. Monesta aikoinaan ihanasta blondista on kuoriutunut menopaussinpunainen ilmestys. LUONNON JÄRJESTÄMÄ ikäjäynä ei jää ulkoisiin tunnusmerkkeihin
Prov. Juha Partanen. FL Eero Santalan väitöskirja Inorganic Nanostructures Prepared by Electrospinning and Atomic Layer Deposition tarkastettiin 10.1.2020. Harri Alenius (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. DI Kalle Salmisen väitöskirja Composite Electrodes for Hot Electron-Induced Electrochemiluminescence Applications tarkastettiin 11.12.2019. M.Sc. Taboryski (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Thaddeus Maloney. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Petra Dittrich (Zürichin tekninen yliopisto ETH, Sveitsi) ja kustoksena prof. Sirpa Hartikainen. Jarkko Saarinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Cecilia Sahlgren (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. FM Niina Piipon väitöskirja Inflammasome signaling and its regulation in human retinal pigment epithelial cells with dysfunctional intracellular clearance tarkastettiin 29.11.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Itä-Suomen yliopisto FM Wenjuan Cuin väitöskirja Fabrication of durable icephobic surfaces: effects of surface properties and lubricant-infused layer tarkastettiin 26.11.2019. Sofia Nilssonin väitöskirja Miniaturized Devices for Reaction Monitoring Using Online Mass Spectrometry and Developments Towards Reaction Control tarkastettiin 29.11.2019. Anu Kauppinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Maria J. Tapio Kotiaho. Tapani Pakkanen. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Igor Reduton väitöskirja Thermo-field modification for the formation of nanostructures on glass surfaces tarkastettiin 9.12.2019. Ashkan Bonabin väitöskirja Microfabrication of Organically Modified Ceramics for BioMEMS tarkastettiin 10.1.2020. Markku Laakso. M.Sc. Zhipei Sun. Gerard Mortha (Grenoblen tekninen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Mikko Ritala. Vastaväittäjänä toimi prof. Anssi-Pekka Karttusen väitöskirja The journey to continuous tablet manufacturing—From the effects of material properties to material tracking and residence time distribution tarkastettiin 13.12.2019. Herbert Sixta (Aalto-yliopisto) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Lennart Bergström (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. FM Olli-Pekka Tikkasen väitöskirja Characterizing organic aerosol properties through process modelling tarkastettiin 17.12.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Esko Kauppinen. Mauri Kostiainen DI Jouko Lehtomäen väitöskirja Density functional theory approximations from semiclassical considerations tarkastettiin 24.1.2020. H. Vastaväittäjänä toimi prof. Erkki Levänen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Gerardo Gomez Millanin väitöskirja Valorization of Low Concentration Sugar Sidestream from Dissolving Pulp Production tarkastettiin 16.12.2019. Franz Kärtner (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jesper Sjöström (Malmön yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Yuri Svirko. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Milo Shaffer (Lontoon Imperial College, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Uula Hyväkön väitöskirja Ionic Liquids For Valorisation Of Lignocellulosic Biomass tarkastettiin 24.1.2020. Markku Leskelä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Stefan Oswald (Greifswaldin lääketieteellinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Sakari Kulmala. Antti Karttunen. M.Sc. Senthil Thangaraj’n väitöskirja Applications of highresolution mass spectrometry to structure-function studies of proteins tarkastettiin 13.12.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Jarno Linneran väitöskirja Towards Accurate First Principles Predictions of Thermoelectric Efficiency of d-Metal Oxides tarkastettiin 13.12.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Yrjö Hiltunen. Jari Yli-Kauhaluoma. Prov. Marjo Yliperttula. Erkka Järvisen väitöskirja Human Efflux Transporters in Drug Disposition: in vitro Transport of Glucuronide Metabolites tarkastettiin 20.12.2019. Mikko Sipilä. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Paula Marques (Aveiron yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. FM Jaana Herrasen väitöskirja Towards learner-driven science teacher education for sustainability tarkastettiin 13.12.2019. M.Sc. Nina Sarnelan väitöskirja From gas-phase oxidation to nanoparticles—a mass spectrometric approach tarkastettiin 13.12.2019. Riina Harjumäen väitöskirja Specific Cell—Biomaterial Interactions for In Vivo-Like In Vitro Tissue Models from Human Pluripotent Stem Cells tarkastettiin 14.12.2019. Jianping Xie (Singaporen yliopisto) ja kustoksena dos. Ville-Veikko Telkki (Oulun yliopisto) ja kustoksena tutk.joht. Clare Strachan. Erxiong Dingin väitöskirja Gas-phase synthesis of singlewalled carbon nanotubes from liquid carbon source for transparent conducting film applications tarkastettiin 17.1.2010. Tanja Lahtinen. Dunja Novakovicin väitöskirja Superficial interactions: the importance of surfaces in the crystallization, stabilization and dissolution of amorphous drugs tarkastettiin 10.1.2020. Toni Laaksonen (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. FM Karolina Sokolowskan väitöskirja Study of water-soluble p-MBA-protected gold nanoclusters and their superstructures tarkastettiin 13.12.2019. Juha Rouvinen. Ossi Korhonen. Jari Yli-Kauhaluoma. Henrik Ehlers (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Josphat Phirin väitöskirja Functional Properties of Mechanically Exfoliated Graphene tarkastettiin 12.12.2019. Tapio Mappes. Marianne Glasius (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Orlando Rojas. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Helsingin yliopisto FM Helka Göösin väitöskirja Human Transcription Factor ProteinProtein Interactions in Health and Disease tarkastettiin 29.11.2019. David Topping (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Sergey Maksimenko (ValkoVenäjän valtionyliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Roger Gläser (Leipzigin yliopisto, Saksa) ja kustoksina prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Maykel López Rodriguezin väitöskirja Functional characterization of type 2 diabetes risk locus in the glucokinase regulator gene tarkastettiin 29.11.2019. Madsen (Wienin tekninen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Ghazaleh Afsahin väitöskirja Tertiary Amines in Catalytic Pulp Bleaching tarkastettiin 5.12.2019. AnnaLiisa Levonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Åsa Emmer (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Rafael J. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Wenchao Xiangin väitöskirja Interfacial Stabilization of Multiphase Systems with (Ligno)cellulosic (Nano)materials and Surfactants tarkastettiin 5.12.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Salla Välimäen väitöskirja Structure-Activity Relationships VÄITÖKSIÄ in Heparin Binding and Supramolecular Materials tarkastettiin 17.1.2020. Ehsan Daneshvarin väitöskirja Application of microalgalbased technology for wastewater treatment and lipids production tarkastettiin 16.12.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Eveliina Repo (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Timo Repo. Michael Malkoch (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. FM Elmeri Lahtisen väitöskirja Chemically Functional 3D Printing: Selective Laser Sintering of Customizable Metal Scavengers Väitökset jatkuvat sivulla 62.. Prov. prof. Harriet Finne-Soveri (THL) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Tenhu. Vastaväittäjänä toimi prof. Kari Lehtinen. FM Elmo Wiikinkosken väitöskirja Ion Exchange in Nuclear Fuel Reprocessing—Zirconium Phosphate Materials for the Separation of Trivalent Actinides and Lanthanides tarkastettiin 29.11.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Amit Bhatnagar. Gareth Law. 60 KEMIA 1/2020 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI John-Olof Rönnin väitöskirja Atomic layer deposition of erbium-doped thin films for silicon integrated waveguide amplifiers tarkastettiin 29.11.2019. M.Sc. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Frank Sobott (Leedsin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Patrick Rinke. M.Sc. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. (Tech.) Ekaterina Nikolskayan väitöskirja Towards the online characterization of liquid biofuels by time-domain NMR tarkastettiin 13.12.2019. Jordi Llorca Piqué (Katalonian tekninen yliopisto, Espanja). Tapani Vuorinen. Aleksi Haminan väitöskirja Analgesic use and outcomes associated with incident opioid use: the Medication use and Alzheimer’s disease study tarkastettiin 24.1.2020. Vastaväittäjänä toimi dos. Lidia Tajber (Dublinin Trinity College, Irlanti) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Barbosa (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto FM Kati Kivisaaren väitöskirja The effects of ionizing radiation on bank vole in Chernobyl Exclusion Zone tarkastettiin 30.11.2019. Amit Bhatnagar. Fabio Della Sala (Italian teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Emmanuel Abu-Danson väitöskirja Pollutants removal from wastewater using nanocellulosic materials tarkastettiin 10.12.2019. Georg K
Hän oli kiitollinen suuresta perheestään, joka laajeni vuosien varrella kymmenellä lastenlapsella perheineen. Pankin johtokunnan jäsen Jaakko Lassila, perheen kesänaapuri, tiesi tehtävään pätevän naisen. Vuonna 1978 hän siirtyi Suomen Pankista toimitusjohtajaksi Kemian Keskusliittoon, joka toimi hänen kaudellaan aktiivisesti Euroopan kemianteollisuuden järjestössä Ceficissä. Katse tulevaisuudessa Raili Nuortila oli ennakkoluuloton, tulevaisuuteen katsova huippujohtaja ja kansainvälisyydessään edelläkävijä. ”Itse en koskaan ajatellut, Pi ke N uo rt ila KEMIA 1/2020 61 etten voisi tehdä jotakin sen tähden, että olen nainen.” Vuonna 1972 Suomen Pankin idänkaupan osasto tarvitsi vetäjää. Kun ulkomaankauppaa alettiin vuonna 1957 vapauttaa, työnantaja päätti antaa potkut naimisissa oleville naisille. Johtajana hän piti huolta siitä, että kaikki saivat samat mahdollisuudet. ”Koko nykyinen työehtosopimusjärjestelmä sietää tulla mietityksi uudelleen”, kemianteollisuuden rautarouvana tunnettu Nuortila tykitti jäädessään eläkkeelle joulukuussa 1993. Perheeseen syntyi poika ja kolme tytärtä. Muistokirjoituksen pitempi versio ja haastattelu löytyvät osoitteesta www.kemia-lehti.fi. Toimintaan tuli mukaan työnantajaedunvalvonta. Vuonna 1977 hän suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon ja sai toiselta kesänaapuriltaan Tellervo Koivistolta kehotuksen pyytää palkankorotusta. LEENA JOUTSEN Sitaatit ovat Raili Nuortilan haastattelusta Kemia-lehdessä 1993. Miesverkoston ulkopuolelle jäämisestä ei hänen mukaansa koitunut uralle esteitä, enintään hieman hidasteita. Kun 66 vuotta kestänyt onnellinen avioliitto päättyi Aarne Nuortilan kuolemaan 6. Sen aika koitti itsenäisyyspäivänä kolme kuukautta myöhemmin. Raili Nuortila Tahtonaisen tie vei maatilalta kemianteollisuuden huipulle rastossa, jonka tehtävänä oli maan vähäisen ulkomaanvaluutan jakaminen. syyskuuta, hän alkoi suuntautua rauhallisesti omaan lähtöönsä. ”Meidän on ymmärrettävä, ettemme voi syödä enempää kuin tienaamme. Sitä oli tietenkin haettava esimieheltä, pankin pääjohtajalta Mauno Koivistolta. Vuonna 1953 hän valmistui kemian diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta ja avioitui arkkitehti Aarne (Ade) Nuortilan kanssa. Niille, jotka hoitivat tonttinsa hyvin, hän antoi luottamuksensa ja lisää vastuuta. joulukuuta 2019. Hän pääsi Suomen Teollisuusliittoon, joka tarvitsi kemian termistön tuntijaa, ja eteni myöhemmin liiton kauppapoliittisen osaston päälliköksi. Vilppula) kuoli 90-vuotiaana Helsingissä 6. Kun Nuortila ei heti innostunut, Lassila nykäisi oikeasta narusta pohtimalla illanvietossa, vaivautuvatkohan 40 vuotta täyttäneet naiset enää oppimaan uutta. Nuortila seurasi aikaansa ja lempilukemistojaan viimeisiin kuukausiinsa asti. huhtikuuta 1929 syntynyt Nuortila oppi työnteon kotitilallaan. Nuortilalla oli kaksi pientä lasta ja aviomies stipendiaattina Yhdysvalloissa. Asikkalassa 12. Hän ilmaisi mielipiteensä aina suoraan, ketään kumartamatta. Omilla kyvyillä eteenpäin Raili Nuortilan työrupeama osui hyvä veli -kerhojen kultaaikaan. Hän oli siirtynyt muutamaa viikkoa aiemmin kodistaan hoitokotiin. Arjen sujumisen mahdollisti luotettu kodinhoitaja. Perheen kaikki kahdeksan lasta lähtivät akateemiselle opintielle, Raili jo 17-vuotiaana ylioppilaana. Nuortila aloitti uransa osastosihteerinä lisenssiviin memoriam. Alan liitot yhdistyivät tammikuussa 1993 Kemianteollisuus ry:ksi, jossa oli noin 220 jäsenyritystä. Työn tekeminen ja jalostusarvon nostaminen ovat avaintekijöitä, joilla Suomi saadaan nousuun.” Eläkevuosinaan Raili Nuortilalla oli aikaa ja terveyttä harrastaa ja tavata ystäviä. Hän hallitsi suomen ja ruotsin lisäksi englannin, saksan, ranskan ja venäjän. K emianteollisuus ry:n entinen toimitusjohtaja Raili Nuortila (o.s. Työpaikasta toiseen Nuortila pääsi hyödyntämään loistavaa kielitaitoaan
Daniel Lindberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi dos. LK Noora Rannan väitöskirja Proprotein convertase enzyme Furin as a biomarker for immune-mediated diseases tarkastettiin 17.1.2020. Antti Salminen. FM Minnea Tuomiston väitöskirja Upconverting luminescent materials for solar energy conversion tarkastettiin 11.12.2019. Markus Broström (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ronald Schnitzer (Leobenin yliopisto, Itävalta) ja Dr. DI Heidi Peltolan väitöskirja Morphological Effects of Lignocellulosic Fibres on Poly(Lactic Acid) Biocomposites tarkastettiin 5.12.2019. Vastaväittäjänä toimii prof. Davide Bergnan väitöskirja Activated carbon from renewable resources: Carbonization, activation and use tarkastettiin 29.11.2019. David Laner (Kasselin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Timo Fabritius. Hervé Couque (Nexter Munitions, Ranska) ja kustoksena prof. Turun yliopisto FM Tiina Kähkösen väitöskirja Fibroblast growth factor receptors and their inhibitors in preclinical models of breast cancer and bone metastasis tarkastettiin 29.11.2019. Yohannes Kiros (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Pekka Oinas (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Öljyhapon epoksidointi tapahtuu spontaanisti myös ilman katalyyttia, mutta reaktion saanto parani olennaisesti, kun systeemiin kohdistetAdriana Freites Aguilera NIMITYKSIÄ Väitökset jatkuvat…. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Luonnonvarakeskus Tuotantojärjestelmät-yksikön johtajana aloitti 3.2.2020 TkT Anu Kaukovirta. Ulla Lassi. Jukka Kömi. Christian Ekberg (Chalmersin tekninen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Eeva Moilanen. Yksikkö kattaa biotalouden osa-alueita genetiikasta biomassan jalostusteknologioihin ja elintarvikkeiden prosessointiin. Joachim Schnadt (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Adriana Freites Aguileran väitöskirja Epoxidation of vegetable oils – process intensification for biomass conversion tarkastettiin Åbo Akademissa 15.1.2020. Mika Lastusaari. DI Markku Hannulan väitöskirja Atomic Layer Deposited Titanium Dioxide Thin Films for Photoelectrochemical Water Splitting tarkastettiin 25.11.2019. Professuuri on uusi. DI Aleksi Laukan väitöskirja The effects of microalloying on the scale formation of AISI 304 stainless steel in walking beam furnace conditions tarkastettiin 24.1.2020. Asian osoitti Adriana Freites Aguilera väitöstutkimuksessaan, jossa hän käytti malliaineina öljyhappoa ja mäntyöljyseoksia. DI Ari Saastamoisen väitöskirja Processing and microstructure of direct-quenched and tempered ultra-high strength steels tarkastettiin 23.1.2020. John C. Vastaväittäjänä toimi TkT Maiju Hietala (Brightplus Oy) ja kustoksena prof. Veli-Tapani Kuokkala. Aguilera hyödynsi perinteisen lämmityksen sijaan mikroaaltosäteilyä ja lisäksi heterogeenistä katalyysia sekä säiliöreaktorin uutta sekoitusteknologiaa, joka mahdollisti kiinteiden katalyyttikappaleiden immobilisoinnin. Jyrki Vuorinen. TkL Esko Lahdenperän väitöskirja Mass transfer modeling in slow-release dissolution and in reactive extraction using experimental verification tarkastettiin 5.12.2019. Korotettu lämpötila ja korkeammat etikkahapon ja vetyperoksidin konsentraatiot kiihdyttivät sekä epoksidointiettä renkaanaukaisureaktioita. Teknologian tutkimuskeskus VTT Teollisen kemian Professor of Practice -työelämäprofessorina on aloittanut TkT Holger Pöhler, jonka erityisalaa on muovien kiertotalous. tiin mikroaaltosäteilyä ja/tai siihen lisättiin heterogeenistä katalyyttia. Tampereen yliopisto FM Tiina Keräsen väitöskirja The MAP Kinase / MAP Kinase Phosphatase-1 Pathway in the Anti-Inflammatory Effects of ?2Agonists and Dexamethasone tarkastettiin 22.11.2019. Vastaväittäjinä toimivat prof. DI Jari Rämön väitöskirja Experimental Studies and Numerical Modeling of Strain Rate and Temperature Dependent Material Behavior in Dynamic Processes tarkastettiin 22.11.2019. Kirsi Vähäkangas (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Ezio Cadoni (Etelä-Sveitsin ammattikorkeakoulu) ja Ph.D. Åbo Akademi DI Jonne Niemen väitöskirja Effects of temperature gradient on ash deposit aging and heat exchanger corrosion tarkastettiin 22.11.2019. Vastaväittäjänä toimi tohtori Carine Julcour Toulousen yliopistosta Ranskasta ja kustoksena akatemiaprofessori Tapio Salmi. Vastaväittäjänä toimi prof. Turun yliopisto FT Kati Hanhineva on nimitetty pohjoisten elintarvikkeiden professoriksi Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikköön. Christian Breyer (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. DI, FM Anna Pääkkösen väitöskirja Feasibility of Flexible Biomass Utilization in Energy Systems tarkastettiin 13.12.2019. Tuomas Koiranen. Kaukovirta toimi aiemmin tutkimusja teknologiajohtajana Valio Oy:ssä. Matti Haukka. M.Sc. Ion (LänsiAustralian yliopisto) ja kustoksena prof. Per Hansson (SSAB Special Steels) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto Kliinisen kemian professoriksi on nimitetty LKT Esa Hämäläinen. Niin kutsuttua Prilezhaevin epoksidointitekniikkaa on myös mahdollista tehostaa nykyisestä. Mika Valden. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Stefan Grünenwaldin väitöskirja High Power Fiber Laser Welding of Thick Section Materials—Process Performance and Weld Properties tarkastettiin 27.11.2019. Mika Horttanainen. DI Miia Liikasen väitöskirja Identifying the influence of an operational environment on environmental impacts of waste management tarkastettiin 13.12.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Pesu. 62 KEMIA 1/2020 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto Biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen johtajaksi kaudelle 2020–2023 on nimitetty professori Herbert Sixta, kemian ja materiaalitieteen laitoksen johtajaksi professori Jari Koskinen ja kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen johtajaksi professori Ville Alopaeus. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Sarah McCormack (Dublinin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena dos. Kunihiro Yamaoka (Kitasaton yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Pirkko Härkönen. Ingunn Holen (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jukka Konttinen. Mikko Hupa. tarkastettiin 20.12.2019. Kasviöljyistä raaka-ainetta muoviin ja muihin tuotteisiin Puusta, muista kasveista, levistä ja siemenistä uutettavat epoksidoidut öljyt muodostavat valtavan biomassan lähteen, josta voidaan valmistaa esimerkiksi muoveja, polymeerien stabilisaattoreita ja biovoiteluaineiden välituotteita
Sairaus ei mitenkään vaikuttanut hänen työhaluihinsa, vaan työnteko jatkui entiseen tahtiin. Vuoden 2017 alussa rutiinitarkastuksessa löytyi toinen syöpä, joka levisi pikkuhiljaa sisäelimiin. Hän oli matemaattisesti erittäin kyvykäs. Kangasalan lukiosta vuonna 1969 valmistuneena kuuden laudaturin ylioppilaana opiskelu Helsingin yliopistossa oli hänelle helppoa ja mielekästä. Saksan Achema-messuiltakin saatoimme tuoda tuliaisina kymmeniä uusia kirjoja. TIINA PIIRA Kirjoittaja on Chemitec Consulting Oy:n toimitusjohtaja ja Risto Rantalan ystävä ja kollega vuodesta 1997. Periksiantamaton luonteenlaatu sai Riston kuitenkin pysymään työkykyisenä ja työhaluisena. Vuonna 1986 Risto perusti kolmen entisen Rinteknon aikaisen kollegansa kanssa Chemitec Consulting Oy:n. Risto Rantala jättää jälkeensä merkittävän panoksen suomalaiseen prosessisuunnitteluun. Hän piti arvossa todellista tieteen osaamista, jota hänellä itsellään oli paljon jaettavaksi. Ristolle vuonna 1986 perustettu yritys oli elämäntyö, jota me nyt jatkamme ja kehitämme eteenpäin hänen meille jakamansa esikuvan mukaisesti. Lisäksi toimisto oli hänelle kuin toinen koti. Ti in a Pi ira in memoriam KEMIA 1/2020 63. Hänen suunnittelemanaan toimii maailmanlaajuisesti useita erittäin haastavia prosesseja. Ristoa jäivät kaipaamaan puoliso Maija-Liisa, kolme lasta ja kolme lastenlasta. Siellä hän opiskeli systeemiteoriaa ja kemiantekniikkaa vuosina 1970– 1978, minkä jälkeen hän toimi suunnittelutehtävissä Rinteknossa ja Projekti-insinööreissä. Asiakastilausten eli tekniikan projektien parissa Risto pääsi hyödyntämään vahvuuksiaan. Niinpä Chemitecissä on tilattu uusia kirjoja aina, kun tarvetta on ilmennyt. Me työtoverit ja ystävät jäämme kaipaamaan Riston vertaansa vailla ollutta laajaa tietotaitoa kemiantekniikasta, hänen rauhallisuuttaan ja hänen läsnäoloaan. Risto Rantala Prosessisuunnittelun osaaja rakasti kirjoja Hänellä oli ilmiömäinen kyky hahmottaa ilmiöitä kokonaisuuksina ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Prosesseja maailmalle Risto Rantala rakasti kirjoja, niin oman alamme teoksia kuin kaikkea muutakin faktapohjaista kirjallisuutta. Vuotta aiemmin Ristolla oli diagnosoitu harvinainen suolistosyöpä, johon oli löytynyt toimiva täsmälääke. Opiskeltuaan vuoden yliopistossa Risto vieraili jostakin syystä Otaniemessä ja ihastui kemian laitokseen siinä määrin, että haki kevään haussa opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun. R isto Kalevi Rantala (4.1.1951– 23.10.2019) oli koulutukseltaan diplomi-insinööri. Saatoimme kuitenkin aina kysyä neuvoa Ristolta ja saimme vastaukseksi suoria ja luotettavia näkemyksiä, joiden mukaan toimia. Hän antoi myös meille kollegoilleen vapauden huolehtia työtehtävistä omalla tyylillämme, mikä osoittaa suurta luottamusta. Hän halusi jatkaa yritystoimintaa loppuun saakka, mihin syynä lienevät todellinen kiinnostus tieteeseen ja jatkuva halu oman osaamisen kehittämiseen. Hän mainitsikin joskus, että yksi syy oman yrityksen perustamiseen oli se, että omassa firmassa hän saattoi ostaa niin monta kirjaa kuin ikinä halusi, eikä niiden hankkimiseen tarvinnut yhdenkään esimiehen lupaa taikka allekirjoitusta. Vuosien yhteistyön jälkeen yritys siirtyi kokonaisuudessaan hänen omistukseensa vuonna 2013. Risto ei tehnyt tarkkaa rajaa työajoille, vaan usein hän vietti toimistossa iltoja ja viikonloppujakin. Kiireettömästi ja huolellisesti ajatellen hän luotsasi vuosikymmenten mittaan satoja projekteja
Käytön jälkeen katalyytit voidaan kierrättää ja lopulta hyödyntää energianlähteenä. Seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu julkisti kokouksessa Kompan palkinnon saajan. Kaikki tutkimukset julkaistiin alan johtavissa lehdissä.. Palkinnon parhaasta Suomessa vuonna 2018 julkaistusta kemian alan väitöskirjasta sai filosofian tohtori Tom Wirtanen. Siinä Wirtanen esittelee uuden aktiivihiilikantajan katalysoiman sivureaktion. Orgaanisen kemian väitöskirjassaan Quinones as Redox Mediators Wirtanen paneutui kinonien käyttöön hapetuspelkistysreaktioiden välittäjinä. Varsinkin heterogeeniset kinonit eli niin kutsutut karbokatalyytit ovat suotuisten ominaisuuksiensa ansiosta herättäneet laajaa innostusta. Väitöskirjan kolmannessa osajulkaisussa Wirtanen hyödynsi löydettyä reaktiivisuutta luonnonaine shandougenine B:n totaalisynteesissä. marraskuuta 2019 perinteiseen tapaan Kansallisteatterissa. Wirtanen selvitti sekä homogeenisiin että heterogeenisiin hiilikantajiin muodostettujen kinonien soveltuvuutta aromaattisten yhdisteiden kytkentäreaktioihin. Niiden valmistaminen edullisista uusiutuvista raaka-aineista on teknisesti yksinkertaista. Väitöskirjan ensimmäinen osajulkaisu käsittelee heterogeenisen kultakatalyysin tutkimusta. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen ohjasi yliopistonlehtori Juho Helaja. com/cpeu ACS National Meeting Philadelphia, Yhdysvallat 22.–26.3.2020 www.acs.org Chemicals Management for Electronics Europe 2020 Amsterdam, Alankomaat 23.–24.3.2020 events.chemicalwatch.com European Fuels Market & Refining Strategy Conference Wien, Itävalta 25.–26.3.2020 wplgroup.com/aci/events Analytica 2020 München, Saksa 31.3.–3.4.2020 www.analytica.de 14 th Mediterranean Congress of Chemical Engineering Barcelona, Espanja 2.–5.6.2020 www.mecce.org Plastics Recycling World Expo, Compounding World Expo, Polymer Testing World Expo Essen, Saksa 3.–4.6.2020 messe-essen.de International Conference on Computational Science Amsterdam, Alankomaat 3.–5.6.2020 www.iccs-meeting.org/iccs2020 10 th Nordic Conference on Plasma Spectrochemistry Loen, Norja 7.–10.6.2020 nordicplasma.com 11 th International Meeting on Atomic and Molecular Physics and Chemistry Leysin, Sveitsi 8.–12.6.2020 imampc20.epfl.ch 12 th European Symposium on Electrochemical Engineering Leeuwarden, Alankomaat 14.–18.6.2020 www.electrochemical-engineering. 64 KEMIA 1/2020 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Palkinto on suuruudeltaan Juhlavuoden päätöskokous pidettiin Kansallisteatterissa 2 600 euroa. Osan tutkimuksestaan Wirtanen teki Liverpoolin yliopistossa professori Jose LopezSanchezin ryhmässä. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Labquality Days Helsinki 6.–7.2.2020 www.labquality.fi Lignofuels 2020 Helsinki 26.–27.2.2020 www.wplgroup.com/aci/events Plastexpo Nordic, PacTec, FoodTec, Sign, Print & Pack Helsinki 11.–12.3.2020 messukeskus.com 3D & New Materials Tampere 18.–19.3.2020 www.3dnewmaterials.fi Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 25.–26.3.2020 www.ttl.fi/koulutus/kemikaaliturvallisuus-koulutus/ International Cooperative Group on Environmentally-Assisted Cracking of Water Reactor Materials – Annual Meeting 2020 Helsinki 10.–15.5.2020 icg-eac.org/event/icg-eac-annualmeeting-2020 Helsinki Chemicals Forum Helsinki 4.–5.6.2020 www.helsinkicf.eu 12 th Nordic Nutrition Conference Helsinki 8.–11.6.2020 www.nnc2020.fi Nutrient Removal and Recovery Conference Espoo 8.–12.6.2020 iwa-nrr.org 30 th International Conference on Polyphenols Turku 13.–17.7.2020 icp2020turku.utu.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Chemistry Conference for Young Scientists Blankenberge, Belgia 19.–21.2.2020 chemcys.be Pittcon 2020 Chicago, Yhdysvallat 1.–5.3.2020 pittcon.org Plastics Regulations 2020 and Brexit Workshop Conference Köln, Saksa 11.–12.3.2020 www.ami.ltd/RegulationsEU2020 3 rd Euro Chemistry Conference Rooma, Italia 16.–17.3.2020 chemistry-conference.com Circular Materials Conference Göteborg, Ruotsi 17.–18.3.2020 www.circularmaterialsconference.se Cleaning Products Europe 2020 – The Future of Cleaning Amsterdam, Alankomaat 17.–18.3.2020 www.cleaningproductsconference. Toisessa osajulkaisussa hän karakterisoi hiilimateriaaliin syntyneet katalyyttisesti toiminnalliset ryhmät yhteistyössä Triesten yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. eu/2020 International Conference on Pesticides & Pest Management Ottawa, Kanada 22.–24.6.2020 www.icppm.ca/2020 European Symposium on Atomic Spectrometry 2020 Varsova, Puola 24.–26.6.2020 esas2020.pl Symposium on Applied Thermodynamics Pariisi, Ranska 28.6.–1.7.2020 www.esat2020.com Conference on spectral imaging Skagen, Tanska 5.–8.7.2020 2020.iasim.net Biostimulants Europe 2020 Granada, Espanja 1.–2.4.2020 wplgroup.com/aci/events 2020 World Adhesive and Sealant Conference & EXPO Chicago, Yhdysvallat 20.–22.4.2020 wac2020.org PaintExpo Karlsruhe, Saksa 21.–24.4.2020 www.paintexpo.com 5 th International Glow Discharge Spectroscopy Symposium Aviedo, Espanja 26.–29.4.2020 www.ew-gds.com 44 th International Conference on Coordination Chemistry Rimini, Italia 5.–10.5.2020 iupac.org/events Interpack 2020 Düsseldorf, Saksa 7.–13.5.2020 www.interpack.com 10 th International Symposium on Molecular Order and Mobility in Polymer Systems Pietari, Venäjä 18.–22.5.2020 iupac.org/events PolyChar 2020 Venetsia, Italia 18.–22.5.2020 iupac.org/events 30 th European Symposium on Computer Aided Process Engineering Milano, Italia 24.–27.5.2020 www.aidic.it/escape30 IFCC WorldLab 2020 Soul, Korea 24.–28.5.2020 www.ifcc2020.org Conference on Hyperspectral Imaging in Industry Graz, Itävalta 27.–28.5.2020 www.chii2020.com SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuoden pikkujoulukokous pidettiin 28. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista
Oikaisu. huhtikuuta 6. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . FinTAC ry:n symposium Trends of thermoanalytical methods in materials characterization 13.–14.2.2020 Hotelli Arthur (Vuorikatu 19, Helsinki) Tapahtuma järjestetään yhdessä Fysikaalisen farmasian yhdistyksen kanssa. Pikkujouluteatterikokouksesta on muodostunut monille seuran jäsenille vuoden tärkeä tapahtuma, jossa voi tavata kemistikollegoja. Ilmoittautumiset viimeistään 6.2. HELEENA KARRUS Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. heleena.karrus@kemianseura.fi H el ee na Ka rr us Kompan palkinnon luovutti Tom Wirtaselle (vas.) seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu.. Katja Väyrynen. Kello 16.45 kokouskahvit, kello 17 Sääennuste tulevaisuudelle -näyttelyn esittely. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Kokous alkaa kello 18. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2/2020 21. Joulupöydästä teatteriin Kokouksen virallisen osan jälkeen iltaa jatkettiin maukkaan jouluaterian ja vilkkaan seurustelun merkeissä. helmikuuta 18. Lisäksi uusiksi jäseniksi hyväksyttiin tekniikan ylioppilaat Oskari Apajalahti, Mona Grann, Reino Eronen, Anttoni Haapa-Aho, Roope Haikarainen, Anni Halonen, Noora Huttunen, Markku Jumppanen, Eetu Kaartinen, Matias Kari, Sanni Karjalainen, Sini Kempas, Helmi Kemppainen, Timo Kinnunen, Kaapo Kopra, Aino-Maria Kovalainen, Lotta Kääriäinen, Akseli Laatikainen, Vilma Landen, Miikka Lasarov, Elisa Lehikoinen, Elina Luuppala, Aino Länsimies, Jaakko Nevala, Sami Nevalainen, Veera Ojamaa, Joona Ovaskainen, Oona Palonen, Joona Pekkanen, Joona Pienmunne, Emma Pukki, Ville Pärssinen, Suvi Rantanen, Marika Remes, Kalle Rimmistö, IidaMaija Sihvo, Veeti Valtonen, Saara Wahlberg, Teo Virta ja Emilia Åhman. Kokouksen jälkeen Leena Otsomaa esittelee lääkeyhtiön tutkimusja kehitystoimintaa. Lopuksi katsottiin Kansallisteatterin esitys Kauppamatkustajan kuolema. Lisätietoa osoitteesta fysikaalinenfarmasia.fi/ symposium/2019. Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous 18.3.2020 Nykytaiteen museo Kiasma (Mannerheiminaukio 2, Helsinki). 65 1/2020 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Numerossa 7/2019 julkaistu kuva Jari Yli-Kauhaluomasta ei ole Helsingin yliopiston, vaan sen on ottanut toimittaja Sisko Loikkanen. Suomalaisten Kemistien Seuran Helmikuun kokous ja vierailu Orioniin 11.2.2020 Orion (Orionintie 1 A, Espoo) kello 16.30. Käsiteltävänä mm. osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 13.3. nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Ka ns al lis ga lle ria /P irj e M yk kä ne n Sääennuste tulevaisuudelle -näyttelyn teokset olivat viime vuonna esillä Venetsian biennaalin Pohjoismaisessa paviljongissa. maaliskuuta 3/2020 10. Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian ylioppilaat Mika Haaranen, Inari Heikkilä, Topias Jussila, Sofia Kansikas, Mika Kinnunen, Ida Korkea-aho, Ida Köngas, Markus Lehtonen, Jere Leinonen, Tomi Mestari, Johannes Myllö, Juuso Pitkäniemi, Meeri Puikko, Patrik Ranua, Tommi Tervo, Jere Vekkeli ja Ada Vesenterä. osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Uusia jäseniä seuraan Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi diplomi-insinööri Johanna Hautala, filosofian maisterit Janne Järvinen, Satu Lönnrot ja Tomi Svahn sekä Ph.D. Tälläkin kertaa osallistujia oli yli sata henkeä. toukokuuta 10. toukokuuta 4/2020 14
Kekulé tunnetaan bentseenin rengasrakenteen ratkaisijana. Jacobus van't Hoff kuoli tuberkuloosiin Saksan Steglitzissä 58-vuotiaana vuonna 1911. Teko herätti suurta pahennusta, mutta sen jälkeen ymmärtäväinen isä järjesti pojalle oman tilan kemian harrastusta varten. Eniten poika innostui kuitenkin kemiasta. Niitä oli toisaalta niin paljon, ettei omaan tutkimukseen juuri jäänyt aikaa. Sittemmin löytyi myös palkkatyö eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Vasta Nobelin jälkeen van't Hoffista tuli profeetta myös omalla maallaan. sisko.loikkanen@gmail.com N ic ol a Pe rs ch ei d Jacobus van't Hoff 52-vuotiaana, jolloin hän työskenteli professorina Berliinissä.. Osoittaessaan hiiliyhdisteiden olevan kolmiulotteisia alankomaalaiskemisti loi perustan stereokemialle. Jacobus van't Hoff Fysikaalisen kemian pioneeri Kaikkien aikojen ensimmäisen kemian Nobelin sai vuonna 1901 hollantilainen Jacobus Henricus van't Hoff. Nobelin hänelle toi kemiallisen termodynamiikan ja osmoottisen paineen teoreettinen tutkimus. Hollantilaislahjakkuuden palkitsivat mitalein muun muassa Britannian Royal Society ja Preussin tiedeakatemia. Lisäoppia aiheesta van't Hoff sai Pariisissa ranskalaiselta Charles-Adolphe Wurtzilta. Siitä huolimatta hänelle ei irronnut professorin virkaa. Jo ennen tohtorinväitöstään van't Hoff julkaisi tutkielman, jossa hän esitti, että sidokset lähtevät hiilestä tetraedrimäisesti. Siellä hänen annettiin kuitenkin pitää vain peruskursseja. Opinnot jatkuivat matematiikan ja fysiikan kursseilla Leidenissa, josta nuorukainen siirtyi edelleen Bonniin kuuluisan kemistin August Kekulén oppilaaksi. Muualla häntä oli arvostettu pitkään. Kun hän 22-vuotiaana väitteli Utrechtin yliopistossa, hän oli jo kuuluisa mies. Rakenne oli siis kolmiulotteinen. 66 KEMIA 1/2020 KEMIAN NOBELISTIT Uusi sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Vuonna 1884 julkaisemassaan teoksessa Études de Dynamique Chimique van't Hoff esitti matemaattisen mallin kemiallisten reaktioiden nopeudelle. Hän piti pianonsoitosta, samoili luonnossa ja omaksui lääkäri-isältään kiinnostuksen filosofiaan ja rakkauden lordi Byronin runoihin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. SISKO LOIKKANEN Jacobus van't Hoff oli sekä fysikaalisen kemian että stereokemian uranuurtaja, joka lukeutuu tieteen historian suuriin kemisteihin. Kunniaa ulkomailta Vaikka van't Hoffin nerokkuutta ihailtiin, häntä myös kritisoitiin, koska hän ei todistanut teoriaansa kokeellisesti. Kirjassaan hän osoitti, kuinka paine, lämpötila ja reagoivien aineiden pitoisuudet vaikuttavat reaktionopeuteen. Vihdoin vuonna 1878 van't Hoff nimitettiin kemian, mineralogian ja geologian professoriksi Amsterdamin yliopistoon. Hän ei yleensä edes malttanut lähteä kotiin oppituntien päätyttyä vaan jäi tekemään kokeita koulun laboratorioon. Tilanne turhautti tutkijan, joka sai lopulta tarpeekseen ja siirtyi vuonna 1896 Berliiniin Preussin tiedeakatemian kunniaprofessoriksi. Murto laboratorioon Jacobus van't Hoff syntyi Rotterdamissa vuonna 1852. Koulusta valmistuttuaan van't Hoff ryhtyi opiskelemaan kemiaa Delftin polyteknisessä korkeakoulussa. Hänellä oli myös useita kunniatohtorin hattuja ja lukuisia kunniajäsenyyksiä. Hän myös esitti hiilen olevan tetravalentti ja muodostavan yksinkertaiset sidokset neljän muun atomin kanssa. Kiihkeä palo kolvien ja dekantterien ääreen sai Jacobuksen kerran jopa murtautumaan koulurakennukseen, joka oli loman takia kiinni. Niinpä tuore tohtori ryhtyi luennoimaan yliopistossa palkatta. Hän myös selitti epäsymmetrisesti rakentuneen hiiliyhdisteen liittyvän isomeriaan ja optiseen aktiivisuuteen eli siihen, että jotkut orgaaniset yhdisteet kääntävät polaroidun valon tasoa eri suuntiin. Lisäksi hän osoitti, että osmoottinen paine on suoraan verrannollinen liuoksen pitoisuuteen, ja sitä voi kuvata ideaalikaasulakien avulla
1/2020 3.1. 18.5. 21.9. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Tunne & Mieli on luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. Laboratoriot, terveys, tutkimus 3/2020 3.4. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 75 euroa. • Kestotilaus 59 euroa + tilaajalahjaksi Flow Cosmeticsin ihana kotimainen kasvoseerumi! tilaukset@tunnejamieli.fi p. huhtikuuta asti. Analytiikka, muovit ja pakkaukset 2/2020 14.2. 20.5. alla lehtikohtaiset tiedot. 10.6. • Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa 14. 03 4246 5323 www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti TTT-lehti on työhyvinvoinnin erikoislehti, josta löydät luotettavaa tietoa ja vinkkejä turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen työpaikallasi. Hinta sisältää tunnukset näköislehtiarkistoon, josta löytyvät kaikki Kemialehdet vuodesta 2002. Lue, miten kemia mahdollistaa puhtaamman ympäristön ja ratkoo isoja ongelmia! • Seitsemän numeroa vuodessa. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2020 22.10. 16.1. tilaukset@uusiouutiset.fi p. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 69 euroa. 27.2. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja päättyy vuoden kuluttua. Saat kaupan päälle toisen lehden digilehtenä! uu119_yhteismainos.indd 1 uu119_yhteismainos.indd 1 20.1.2020 16.41 20.1.2020 16.41. 16.4. 25.11. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi > Tilaa lehti Kemia on lehti kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. 24.2. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 14.4. 13.1. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2020 11.9. 5.11. 10.8. 6.5. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2020 Menossa mukana / Erikoisjakelut 1/2020 PacTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 11.–12.3.2020 2/2020 Laboratorioalan ammattilaiset 3/2020 Pohjoinen teollisuus, Oulu 6.–7.5.2020 Helsinki Chemicals Forum, 4.–5.6.2020 4/2020 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2020 Eurosafety ja Työhyvinvointi, Tampere 8.–10.9.2020 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2020 Kokkola Material Week, 7.–12.11.2020 7/2020 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2021 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. • Mainitse lisätiedoissa tunnus ETU2020 ja kerro, minkä lehdistämme haluat kaupan päälle digilehtenä. 1.11. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 69 euroa. 03 4246 5370 www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Tilaa loistavaa Tilaa loistavaa luettavaa etuhintaan luettavaa etuhintaan Tilaa nyt Tunne & Mieli, Uusiouutiset, Työ Terveys Turvallisuus tai Kemia: • Saat lehden kampanjahintaan, ks. Hinta sisältää tunnukset digiarkistoon, josta löytyvät kaikki Uusiouutiset vuodesta 2017. • Kuusi numeroa vuodessa. Kemikaalit, laboratoriot, patentit 4/2020 8.5. 24.9. 14.10. tilaukset@tttlehti.fi p. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet Mikko Piirainen puh. • Saat kaupan päälle toisen lehtemme digilehtenä vuosikerran ajaksi. Joka numerossa on selviytymistarinoita, tietojuttuja, hyvän mielen vinkkejä ja jumppaa mielelle. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. Kiertotalous, biotalous, ympäristö 5/2020 31.7. 18.3. • Seitsemän numeroa vuodessa. 5.2. tilaukset@kemia-lehti.fi p. 2.9. 03 4246 5370 www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uusiouutiset kertoo yhteiskunnan muutoksesta kohti kiertotaloutta. • Kuusi numeroa vuodessa. 13.8. Lehti on resurssiviisauden, uusiokäytön, kestävän tuotannon ja vastuullisen kuluttamisen tärkein tietolähde. Tilauksesi alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen kestotilauksena, kunnes lopetat tilauksen. Hinta sisältää tunnukset digiarkistoon, josta löytyvät kaikki TTT-lehdet vuodesta 2015
• Logonne näkyviin kokosivun kiitosilmoitukseen, jossa kerromme lehtistipendistä ja yhteistyökumppaneista. Lämpimästi tervetuloa! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. Minimisumma on 2 500 euroa, jolla jo 50 nuorta saa lehden vuosikerran. Lehtistipendi on avannut seitsemän vuoden aikana jo noin 5 700 nuorelle ikkunan kemian maailmaan. toukokuuta 2020 mennessä. Stipendejä jaetaan kaikkien vuosikurssien lukiolaisille. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosikerrasta, kumppanit toisen puolen. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan. Vahvistathan kumppanipaikkasi 15. Kemi KEMIA TERVETULOA STIPENDIKUMPPANIKSI! Kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja uusia ylioppilaita palkitaan jälleen vuonna 2020 Kemia-lehden vuosikerralla. Kipinä kemistin uralle voi syttyä mukaansatempaavan tarinan äärellä! Sc an st oc kp ho to Tule jakamaan hyvää mieltä! Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. Voitte osallistua hankkeeseen valitsemallanne panoksella. Kemia-lehti on täynnä kiinnostavia juttuja kemian mahdollisuuksista. 040 577 8850. Yhteistyökumppanina saatte: • Mainostilaa Kemia-lehden kanavista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. • Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa ja uutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista