1/ 20 21 KEMIA Kemi CARMELA KANTORAALTONEN: ”Tieteellä on tuhannen taalan paikka” KIMMO PELTONEN: ”Korona paljasti harmaita alueita” TERHI HIRVIKORPI: ”Haasta meidät, Z-sukupolvi” VTT:n Emilia Nordlund VTT:n Emilia Nordlund kasvattaa ruokaa bioreaktorissa: kasvattaa ruokaa bioreaktorissa: ”Solumaatalous ”Solumaatalous avaa Suomelle uusia avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia” mahdollisuuksia” VTT:n Emilia Nordlund kasvattaa ruokaa bioreaktorissa: ”Solumaatalous avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia”
HaPPy to help Bulevardi 1 A 00100 Helsinki +358 9 474 21 info@hpp.fi www.hpp.fi
Karuissa oloissa piilee myös mahdollisuuksia. Syynä on rengasrouheesta vapautuva mikromuovi. Katja Pulkkinen 56 SOTA-AJAN OIKEUSKEMIAA Oikeuskemistit hoitivat leiviskänsä Erkki Vuori 60 GADOLINISTA KAJAHTAA Kemia tutuksi uudella verkkokurssilla Emmi Vuorio ja Maija Aksela 61 KEEMIKKO Paha kyllä 62 HENKILÖUUTISIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT Linus Pauling oli rauhan mies Sisko Loikkanen Kriisivalmiudesta paljastui aukkoja, kun koronavirus hyökkäsi Suomeen. Kekseliäisyys ja perimätieto ovat kannatelleet arktisten alueiden asukkaita. 3 1/2021 KEMIA 5 PÄÄKIRJOITUS Rokote on lahja Leena Joutsen 6 Korona iski keskeneräiseen pöytään Katja Pulkkinen 11 TÄTÄ MIELTÄ Haasta meidät, Z-sukupolvi Terhi Hirvikorpi 14 EU taklaa mikromuovia Kumirouheelle punainen kortti. H el si ng in yl io pi st om us eo /Y rjö Li nt un en SISÄLLYS A do be St oc k 6 18 AJANKOHTAISTA Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen Anni Turpeinen 20 UUTISIA • ChemBio Finland siirtyy vuoteen 2022 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Ainutlaatuinen ammoniakki Annika Lappalainen 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 27 NÄKÖKULMA Ihmeellinen lumi Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Carmela Kantor-Aaltonen Bioteollisuuden lipunkantaja Sisko Loikkanen 38 VASARAN LISTA Maatalouden toinen vallankumous Ruoka tulee bioreaktorista Juha Granath 44 Ydinteknologia käy myös virusten kimppuun Kalevi Rantanen 48 Ukraina uskoo aurinkovoimaan Marja-Liisa Kinturi 52 Pohjoisen keinot pitivät ihmisen hengissä Arja-Leena Paavola. 52 56 Sota-aika toi haasteita Valtion oikeuskemialliselle laboratoriolle mutta ei pysäyttänyt sen toimintaa. A do be St oc k A do be St oc k 14 Tekonurmien yleisin täyteaine voi saada häädön jalkapallokentiltä. Aluksi jouduttiin käymään hätäpuolustukseen
Lakiseurantaa on tarjolla lainsäädännön eri aloille EHS-lainsäädännöstä HRja talousalan sääntelyyn. Verkkokoulutus: EHS-lainsäädännön perusteet 16.–30.3.2021. linnunmaa_adv121.indd 1 linnunmaa_adv121.indd 1 26.1.2021 9.06 26.1.2021 9.06. – Me emme puhu juristijargonia vaan johdatamme osallistujat EHS-sääntelyyn ja sen ajantasaisiin vaatimuksiin hyvin käytännönläheisellä tavalla. EHS-lainsäädännön vaatimukset tuottavat haasteita toiminnanharjoittajille – niiden kanssa ei kannata jäädä yksin MAINOS – Me emme puhu juristijargonia vaan johdatamme osallistujat EHS-sääntelyyn ja sen ajantasaisiin vaatimuksiin hyvin käytännönläheisellä tavalla, Elina Voutilainen sanoo. Palvelua käyttää yli 300 yritysasiakasta ja yli 3 000 käyttäjää. Erityisesti EU-sääntely voi olla vaikeatulkintaista. Haasteita erityisesti ympäristöriskien ja kemikaalisääntelyn hahmottamisessa EHS-lainsäädännön kenttä on laaja. Kolmeen itsenäiseen osaan jakautuvan koulutuksen teemoina ovat EHS-sääntelyn keskeiset kokonaisuudet: ympäristö, kemikaalit ja työturvallisuus. Velvoitteet ovat kuitenkin saman arvoisia ja vaativat yhtä lailla noudattamista. – Lakitekstin lukeminen ei ole aina kevyttä kauraa. – EHS-lainsäädännön velvoitteiden parissa työskentelevien, kuten ympäristöpäälliköiden, kemikaalivastaavien, työturvallisuusja työsuojelupäälliköiden, laatupäälliköiden ja tehdasvastaavien, on tärkeää hahmottaa EHS-lainsäädännön kokonaisuus voidakseen huomioida yksittäisiä vaatimuksia asianmukaisesti. Sääntelyn järjestelmällinen seuraaminen ja säännöllinen kouluttautuminen ovat lähtökohta menestyksekkäälle bisnekselle. Vaatimusten muutosten seuranta on siksi välttämätöntä. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, kemikaalien turvallinen käyttö sekä työturvallisuuden varmistaminen. Tutustu koulutuksen ohjelmaan ja varaa paikkasi www.linnunmaalex.fi > Webinaarit. Yksittäistä toiminnanharjoittajaa koskettaa keskimäärin peräti 7 000–10 000 lainkohtaa toimialasta ja toiminnan laajuudesta riippuen. Vain siten voidaan varmistaa, että toiminnassa noudatetaan relevanttia sääntelyä, toteaa Voutilainen. Maaliskuussa Voutilainen vetää juristikollegoidensa, Jonna Rytkösen ja Samuli Tiirikaisen , kanssa kolmiosaisen verkkokoulutuksen, joka pureutuu EHS-sääntelyn perusteisiin. Linnunmaa Lexin lakiasiantuntija Elina Voutilainen auttaa yrityksiä tunnistamaan omaa toimintaansa koskevan EHS-lainsäädännön (Environment, Health, Safety) vaatimuksia. Lainsäädäntö ei ole pysyvä kokonaisuus, jonka voi ottaa kerralla haltuun. Voutilainen kollegoineen auttaa yrityksiä tunnistamaan ja noudattamaan niiden toimintaa koskevia vaatimuksia. Käytännön toteuttajan on tunnettava ajantasaiset vaatimukset Linnunmaa Lex myös toteuttaa sekä yrityskohtaisia että yleisiä verkkokoulutuksia lainsäädännön eri osa-alueilta. Jokaisen toiminnanharjoittajan on tunnettava toimintaansa koskeva lainsäädäntö. Voit varata ajan lakiseurantapalvelun esittelyyn verkkosivujen kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen palvelu@linnunmaalex.fi. – Samoin kemikaaleihin liittyvä sääntely aiheuttaa usein päänvaivaa. Se kattaa ympäristö-, kemikaalisekä työterveysja -turvallisuussääntelyn. Hänellä on vuosien kokemus lainsäädännön vaatimusten täyttymisen arvioinnista ja asiakastyöstä eri alojen teollisuusyritysten kanssa. Apuna on Linnunmaa Lexin digitaalinen lakiseurantapalvelu, jonka ohessa erikoisjuristit ovat tavoitettavissa reaaliaikaisesti chatissa. – Kokemukseni mukaan monissa yrityksissä tunnistetaan paremmin työturvallisuuteen liittyvät riskit, mutta ympäristöriskit saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Linnunmaa Lexin EHS-lakiseurantapalveluun pääset tutustumaan osoitteessa: www.linnunmaalex.fi. Lainsäädännön vaatimusten ymmärtämiseen on tarjolla apua Toiminnanharjoittajan ei tarvitse jäädä lainsäädännön haasteiden kanssa yksin
Voiko rokotettu tartuttaa edelleen muita. PIKKU SIDONIA oli sitkeää tekoa ja toipui taudista, joka surmasi ja vammautti tuhansia. Leena Joutsen Pandemia päättyy, kun riittävän moni on rokotettu.. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Ennemmin tai myöhemmin rokotteita riittää kaikille halukkaille. Ensimmäiset suomalaiset olivat saaneet isorokkorokotteen jo 1800-luvun alussa, jolloin joka kymmenes kuolemantapaus Suomessa johtui isorokosta. Miten kauan saatu suoja säilyy. Pakolla ei rokoteta ketään. Lääkäriä ei saatu apuun, vain pitäjän lukkari, joka neuvoi hautomaan kipeitä silmiä silmävedellä. Iäkkäät suomalaiset muistavat ajan, jolloin tuberkuloosi, hinkuyskä ja kurkkumätä kylvivät kärsimystä ja kuolemaa. 48 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Avoimia kysymyksiä on vielä useita. Kun isorokko nosti kuumeen korkeuksiin, tyttö luuli houreissaan sänkynsä kaatuvan. Polioepidemiat tappoivat lapsia vielä 1950-luvulla. Hän loisti koulussa, rakasti laulamista ja käsitöitä, perusti perheen ja sai kuusi lasta. Näistä ja monista muista tartuntataudeista on päästy eroon rokotteiden ansiosta – ei kokonaan, mutta niin hyvin, että laumaimmuniteetti suojaa valtaosin niitäkin, joita ei ole rokotettu. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Toisille vaa’assa painaa huoli siitä, että ilman rokotusta matkanteko voi tyssätä jatkossa Suomen rajoille. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Vanhempien hädän voi aavistaa. Yksi heistä oli isoäitini. Silloin myös niiden, jotka epäröivät rokotteen ottamista, on tehtävä valintansa. Toistaiseksi on epäselvää, kuinka suuri enemmistö väestöstä olisi rokotettava laumasuojan saavuttamiseksi. Etäisyydet ja huono saatavuus jarruttivat rokotusten yleistymistä vuosisadan lopulle asti, jolloin isorokkorokote määrättiin pakolliseksi. Perheen toinen lapsi oli menehtynyt jo aiemmin. Tietoa karttuu koko ajan, ja pian tiedämme enemmän. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Suojaavatko rokotteet nopeasti leviäviltä mutatoituneilta viruskannoilta. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Monille tärkeää on tieto siitä, että rokotteen ottamalla voi osaltaan suojata haavoittuvimpia. helmikuuta 2021 KEMIA Kemi Etukannen kuvat: Siemens VTT Tukes Sini Pennanen Vol. Sen jo tiedämme, että jokainen otettu rokote vie meitä askeleen lähemmäs turvallisempaa ja vapaampaa arkea. Aikaan ennen rokotteita kulkutauti laantui vasta, kun kyllin moni oli sairastunut. Kun epidemiat oli saatu kuriin, rokotukset jatkuivat vapaaehtoispohjalta. Elämme vaihetta, jossa tiukimpana pullonkaulana on rokotteen saatavuus. PunaMusta Oy, Forssa 2021 | ISO 9002 Rokote on lahja ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E SIDONIA OLI neljän ikäinen, kun pelätty tauti iski joulun alla 1880. 5 1/2021 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 4. Näin saavutetun laumasuojan hinta oli hirvittävä ja kesto rajallinen. Maailmanlaajuisen rokotuskampanjan ansiosta isorokko saatiin häviämään kaikkialta vuoteen 1980 mennessä. KORONAPANDEMIA PÄÄTTYY, kun riittävän moni on rokotettu
Näitä tietoja ministeriöllä ei kuitenkaan ollut, eikä myöskään kanavia niiden keräämiseen. Eri toimialojen häiriövalmiudesta vastaavia pooleja on Suomessa parikymmentä. Samalla oli selvää, että tämä ei vielä riitä. Kun poolit toimivat hyvin, juuri niissä kyetään havaitsemaan hiljaiset merkit ja uhkien kehittyminen. Se näkyi esimerkiksi siinä, että päättäjien pöytälaatikoista puuttuivat valmiit työkalut vaikkapa ravintoloiden ja henkilöliikenneyritysten tukemiseen. Monissa organisaatioissa ennakoidaan, varaudutaan ja harjoitellaan. Julkinen sektori ei pärjää yksin Toimivaa yhteistyötä tarvitaan muuallakin. Koronavirus hyökkäsi Suomeen keväällä 2020 tilanteessa, jossa kriisivalmiutta juuri rakennettiin. Suomen sosiaalija terveydenhuollossa on vahva kuntavetoinen järjestelmä, jota ei ole kunnolla kytketty valtakunnalliseen järjestelmään. ”Se oli tehnyt Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven johdolla suunnitelman siitä, miten terveydenhuollon tilannekuva kriiseissä kootaan ja johtaminen hoidetaan.” Ministeriössä järjestäydyttiin suunnitelman mukaisiin ryhmiin ja ryhdyttiin kokoamaan kuvaa yliopistosairaaloiden kautta. Yksi apu ensi hätään löytyi. Olisi elintärkeää tuntea Suomen tilanne suojavälineiden, henkilöresurssien, hoitopaikkojen ja lääkevarastojen osalta. 6 KEMIA 1/2021 KATJA PULKKINEN Kun koronapandemia alkoi kiristää otettaan helmikuun alussa 2020, sosiaalija terveysministeriössä ymmärrettiin, että nyt tarvitaan tietoa. Työ oli kuitenkin vasta puolitiessä, joten aluksi jouduttiin käymään hätäpuolustukseen. Kansallista ennakointia on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2004. Hän viittaa etenkin niin sanottuihin pooleihin. Huoltovarmuusverkoston marraskuisessa Koronaoppi-tilaisuudessa nostettiin esiin, että alueellista päätöksentekoa epidemiatilanteessa ei koskaan ollut harjoiteltu kunnolla. Ilman faktoja epidemian hoitaminen olisi hankalaa. ”Tieto vaikkapa hoitotarvikkeista on paikallistasolla, mutta kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa”, Tulokas sanoo. ”Yhteistyön elinkeinoelämän ja vapaaehtoiskentän kanssa täytyy toimia”, Tulokas tähdentää. Korona iski Korona iski keskeneräiseen pöytään keskeneräiseen pöytään korjattavaa on niin horisontaalisessa kuin vertikaalisessa yhteistyössä. ”Siinä kohtaa resursseja ei kuitenkaan ollut muuhun.” Pöytälaatikoista puuttui työkaluja Suomessa on vahva ennakoinnin kulttuuri. Sittemmin on toteutettu useita erilaisia kehittämishankkeita. ”Pooleissa nähdään parhaiten, mistä alkaa tulla puutetta, ja ymmärretään,. Lainsäädännössäkin on aukkoja, mutta pelkkä harjoituksen puute saattoi johtaa siihen, ettei ollut kokemusta ja uskallusta ryhtyä jo nykyisten lakien mahdollistamiin toimiin. Myös viime keväänä kiireessä työpöydältä käyttöön napattu malli tarjoaa katsauksen vain muutamiin, pandemian kannalta kriittisimpiin tuotteisiin. ”Meidät pelasti se, että vuotta aiemmin oli aloittanut toimintansa poikkeusolojen sosiaalija terveydenhuollon neuvottelukunta”, sanoo ministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas. Julkinen sektori ei pysty hoitamaan tämän luokan kriisejä yksin. Ne ovat rajapinta, jossa yrityssektori ja viranomaiset bongaavat riskejä ja lähtevät yhdessä paikkaamaan aukkoja. Tarvikkeet hupenivat hetkessä, kun niille oikeasti tuli tarve. Vuodesta 2017 varautumiseen on kuulunut niin sanottu kokonaisturvallisuuden malli, jossa kriiseihin valmistautumisesta ja niiden hoidosta huolehditaan eri tasojen ja toimijoiden yhteistyönä. Pandemiaakin osattiin odottaa, mutta silti korona iski keskeneräiseen pöytään. Vuonna 2014 järjestelmää uudistettiin ja todettiin, että ennakointitieto pitäisi kytkeä päätöksentekoon ja tiedonkulkua valtakunnallisen ja aluetason välillä parantaa. Perusteellista Tarvikkeet hupenivat hetkessä, kun niille oikeasti tuli tarve. Pekka Tulokkaan mukaan edessä on yhä melkoinen työmaa, jotta kokonaisuus saadaan tulevia kriisejä varten pyörimään paremmin. Siksi esimerkiksi terveydenhuollon tilannekuva on edelleenkin kotikutoinen. Yksityiskohdatkin olivat hiomatta. Esimerkiksi kriisivarastojen riittävyys oli laskettu normaaliajan kulutuksen perusteella. Ne kärsivät ilmiselvästi ensimmäisinä, kun vaarallinen tartuntatauti rajoittaa ihmisten liikkumista
7 1/2021 KEMIA Adob e Stock
Paikallisen tason hankinta ei riittänyt.. ”Tämä kokonaisuus on vielä hahmottumaton.” Asioiden keskeneräisyys ilmeni kevään 2020 kriisin aikana myös materiaalihankinnoissa. On selvitettävä, millaisia tuotannon varaussopimuksia tarvitaan ja millaisin kustannuksin ne voidaan toteuttaa. Happialan toimijat saatiin puhaltamaan yhteen hiileen ja pulloralli laulamaan. Kun sairaalat täyttyivät koronapotilaista, lääketieteellisen hapen saatavuus ja jakelu uhkasivat jäädä tarpeesta jälkeen. Ministeriössä ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti ollut tarpeeksi henkilöstöä käsittelemään yrityksiltä saapuvia ehdotuksia. ”Tilaisuutta ei kuitenkaan pystytty kunnolla hyödyntämään, sillä yritykset jäivät yksin”, hän harmittelee. Kemian pooli toimi ja sai happipullorallin laulamaan. Pooli kokosi nopeasti koordinaatioryhmän. ”Yliopistojen kanssa voitaisiin organisoida terveysalan tutkimuksellista yhteistyötä, VTT:stä löytyy paukkuja teknisiin tutkimuksiin, ja kaupallistaminen hallitaan työja elinkeinoministeriössä.” ”Kemian nyrkkipajoissa” huima potentiaali ST M STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas arvostaa eri teollisuudenalojen poolien toimintaa. Juuri niissä havaitaan hiljaiset merkit ja uhkien kehittyminen. Tuotekehitys lähti yrityksissä vinhaan vauhtiin”, sosiaalija terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas sanoo. Rahkeet riittivät vain muutaman yrityksen opastamiseen, ja nekin prosessit olivat hitaita. ”Kevät 2020 osoitti, että näin on nytkin. Muun muassa kemian alan yrityksissä, etenkin ”pienissä nyrkkipajoissa”, on ollut valtavasti innovaatiopotentiaalia ja monenlaisia hyviä, vientikelpoisia tuoteaihioita. Selvennettävää on silti yhä paljon, ja siinä yritysten osaaminen on tärkeää. Poolia avustava poolitoimisto sijaitsee Kemianteollisuus ry:ssä. ”Itsekin saatan saada päivässä 600 viestiä”, Tulokas havainnollistaa tilannetta. Jotta ne olisi saatu hiottua markkinoille asti, ne olisivat tarvinneet tukea pilotointiin, standardointiin ja hyväksyntämenettelyihin. ”Moni Suomen talouselämän kannalta ehkä tärkeä yritys olisi päässyt nopeammin lentoon, jos niiden ympärille olisi rakennettu kunnollinen tukiverkosto.” Jatkossa tukea voitaisiin Tulokkaan mielestä tarjota monen toimijan yhteistyönä. 8 KEMIA 1/2021 Sotien ja pandemioiden tapaiset kriisit ovat tunnetusti aikaa, jolloin innovaatioita syntyy ja yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia. Tulokkaan mukaan tulisi linjata, missä tuotteissa täytyy pitää tuotannontekijät omissa käsissä ja kuinka se tapahtuu. mitä ylipäänsä on saatavissa Suomen rajojen sisällä tai voidaan alkaa valmistaa kotimaassa.” Hyvä esimerkki on kemian pooli, joka vastaa Huoltovarmuuskeskuksen ja alan teollisuusjärjestöjen välisen sopimuksen mukaisesti kemian alan varautumisesta vakaviin häiriöja poikkeustilanteisiin
Jos maskiasiat olisi keskitetty yhteen paikkaan, olisi ollut kriittistä massaa hieman vuorotella.” Keskittämiselle ei olisi esteitä. Nyt on ollut näkyvissä koordinaation vajavaisuus. Pitää pystyä hyödyntämään sekä poliittisia että kauppapoliittisia suhteita. 9 1/2021 KEMIA ”Isoissa kriiseissä tarvitaan kansallisen tason hankintatoimintaa. Pitäisi voida soveltaa valmiita askelmerkkejä. Asiantuntijuus puolestaan syntyy vuosien työstä ja tutkimuksesta. ”Pandemian mahdollisuus oli kyllä tiedostettu, mutta sen reflektointi varautumissuunnitelmaksi oli jäänyt puolitiehen.” Jos resursseja valuu uusien mallien luomiseen silloin, kun kriisi on jo päällä, syntyy sotkua. ”Ensin ei tuntunut löytyvän viranomaista, joka olisi vastannut tapahtumista tartuntatautilain näkökulmasta. Kun taho löytyi, ei löytynyt vastuuhenkilöä”, Peltonen kuvailee. Tu ke s Kriiseistä selviämisen selkärangan muodostavat osaavat ihmiset ja yhteistyöverkostot, Kimmo Peltonen korostaa. Mutta kun asiat menevät kyttyrälle, ekspertiisiä ei synnytetä sormia napsauttamalla.” Peltonen nostaa esille viestinnän merkityksen silloin, kun halutaan luoda iso, yhtenäinen kuva. ”Pitää olla sovittuna, kuka hankinnat toteuttaa. ”Hän vastasi yksin koko valtavaan neuvonta-, viestintäja koulutustarpeeseen. ”Kun kaikki on hyvin, on helppo supistaa julkishallinnon resursseista. Maskeilla on voimassa olevat standardit ja niiden hyväksyntämenettely on mekaanista. Varautumattomuus ja suunnitelmien puute tulivat esiin esimerkiksi yleisötapahtumia mietittäessä. Usein ei ole ollut edes selvää, mitkä ovat määräyksiä, mitkä toiveita ja mitkä huomioita. ”Sekava viestintä on ollut turhauttavaa. Kun on jo kiire ja resursseja niukasti, on luonnollista, että viranomaisten välinen yhteistyö jää liian vähiin. Suomessa niistä vastaa kolme viranomaista. ”On turhaa, että pienen alueen osaaminen pirstaloituu kolmelle toimijalle.” Pirstaloituminen tarkoitti käytännössä muun muassa sitä, että Tukesissa oli vain yksi maskiasiantuntija, ilman varahenkilöä. ”Meistä Tukesissa tuntui, että meille yritettiin työntää tehtäviä, joihin meillä ei ole toimivaltaa, kun emme ole tartuntatautilain vastuuviranomainen.” Toinen esimerkki ovat kasvomaskit. Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen kertoo, että korona paljasti harmaita alueita, joilla viranomaisten toimivaltajaot ovat epäselvät ja epätarkat. Selkeys ja ymmärrettävyys on kansalaisen näkökulmasta puuttunut.” Miksi näin kävi. Siihen ei ollut valmistauduttu tarpeeksi etukäteen, eikä yritysmaailmaa ollut linkitetty mukaan”, Tulokas sanoo. ”Tarvittava asiantuntemus liittyy enemmän testaustulosten ymmärtämiseen ja standardimaailman hallitsemiseen.” Avoimuutta ja asiantuntijuutta Kimmo Peltonen painottaa, että kriiseistä selviämisen selkärangan muodostavat osaavat ihmiset ja yhteistyöverkostot. ”Kun asiat menevät kyttyrälle, asiantuntemus ei synny sormia napsauttamalla.”. Tukes huolehtii kuluttajille myytävistä maskeista, aluehallintoviranomaiset työkäyttöön menevistä maskeista ja lääkealan viranomainen Fimea kirurgisista maskeista. Tulokas komppaa ja toteaa, että jos järjestelyt ja käytännöt eivät ole normaaliaikoina aidosti käytössä, on turha kuvitella, että ne saataisiin kriisitilanteessa yhtäkkiä toimimaan. Peltosen mielestä jako on keinotekoinen ja aiheuttaa turhaa lisätyötä. Peltonen on pohdinnoissaan samoilla linjoilla Pekka Tulokkaan kanssa. Tämä on aivan kriittinen asia ja ratkaistava koronan oppina.” ”Tämä ei kuulu meille” Samantyyppisiä havaintoja on tehty myös Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesissa, joka toimii työja elinkeinoministeriön alaisuudessa
Ei, Tulokas toppuuttelee. ”Nyt tasot nivottiin paremmin yhteen”, Tulokas kiittelee. ”Tällaista ei ole toimialalla koskaan aiemmin ollut. Mutta odottaako meitä loputon varautuminen, kun pandemiasta joskus päästään. Siinä tärkeiksi uhkiksi tunnistettiin influenssapandemian lisäksi muun muassa vesihuollon häiriöt, informaatiovaikuttaminen ja kyberuhat. Tilaisuus pitää hyödyntää.” Niin näyttää myös tapahtuvan. 10 KEMIA 1/2021 ”Kaikki kyllä tekivät jotakin omien toimivaltuuksiensa puitteissa, mutta koko kuvaa ei ollut, eikä se välittynyt kansalaisillekaan”, Peltonen sanoo. Pekka Tulokkaan mielestä nyt pitäisi edelleen valita näistä ne riskit, joita pidetään todennäköisimpinä. Pandemian alkuvaiheessa papereita leimattiin syyttä salaisiksi ja vain viranomaiskäyttöön tarkoitetuiksi. Jo syyskuussa 2020 valtioneuvosto asetti Onnettomuustutkintakeskuksen yhteyteen riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään koronapandemian hoitoa Suomessa. Muutoksia tulee terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin. ”Kun pyritään hyvään ja halutaan kehittyä, siihen ei kuulu salailu. Juuri kriisit ovat tietenkin loistavia kehittymismahdollisuuksia. Yhteydenottoja olisi voinut ohjata vaikka Tukesin ja aluehallintoviraston asiantuntijoille. Viisi sairaanhoitopiiriä ohjaa terveydenhuollon valtakunnallista varautumista. ”Uusi rakentuu sille pohjalle. ”Helpoimmillaan kytkeminen olisi voitu tehdä yksinkertaisella ristiinpölyttämisellä ulospäin viestittäessä: kertomalla, mihin voi ottaa yhteyttä missäkin asiassa ja keneltä voi kysyä. Peltonen toivoo, että raportti poikii konkreettisia havaintoja siitä, miten rakennetta pitää muuttaa, komentoketjua ja tilannekuvahuoneita luoda ja viranomaisten välistä yhteydenpitoa petrata. Medialla on ollut tässä tärkeä rooli näkökulmien antajana.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tasojen ja toimijoiden yhteen kytkeminen on siis tunnustettu hankalaksi. Sekä Pekka Tulokas että Tukesin Kimmo Peltonen pitävät hyvänä sitä, että tilannetta katsotaan ulkoapäin ja että raportin laatii puolueeton toimija. Johtamisen osalta olisi varmaan voitu mennä vielä pidemmälle ja selkiyttää johtamisvastuita.” Peruspalikat pannaan kuntoon Modernin maailman mutkikkaita yhteiskuntia uhkaavat monenlaiset kriisit. Sitä, kuinka koronakriisissä pärjättiin, analysoidaan nyt useissa organisaatioissa. Kaikkeen ei edes kyetä varautumaan täydellisesti. EU:ssa kaikki jäsenmaat joutuvat säännöllisesti laatimaan kansallisen riskiarvion. Vaikka esimerkiksi valtioneuvoston ja THL:n välillä oli hänen arvionsa mukaan runsaastikin yhteydenpitoa, muita toimijoita ei aluksi osattu kytkeä kunnolla mukaan. Käytännössä kestää tietysti useita vuosia, että tämä on käyty läpi.” Aukkojakin lakiin jäi. Toimijoiden rooleja pyritään kuitenkin parhaillaan selkeyttämään ja koordinointia vahvistamaan. Tässä on kyllä kriisin aikana opittu ja nyt kerrotaan jo avoimesti. ”Mutta kun peruspalikat ovat kunnossa, niiden varassa voidaan ottaa vastaan monenlaiset, yllättävimmätkin kriisit.” nen käsitys lähtee muodostumaan vasta, kun kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä. ei ole onnistuttu toivotusti kytkemään päätöksentekoon. Valmiussuunnittelun yhteistyörakenne ja vastuut on nyt siis kuvattu laissa. Ilmassa leijuu vahva oppimisen henki.. Suomi toimitti oman 20 riskiä sisältävän listansa komissiolle viimeksi vuonna 2018. ”Sen jälkeen on tärkeää kehittää niihin valmiusja varautumisaspektia mahdollisimman monipuolisella tavalla.” Kansallisella tasolla on mahdollista rakentaa sellaiset suunnitelmat sekä harjoitusja materiaalinen valmius, että kansakunta selviää häiriötilanteista. Valtioneuvosto totesi vuosi sitten kansallisen ennakoinnin tilaa käsitelleessä raportissaan, että ennakointityötä – varautumisen ensiaskelta . ”Ne tekevät happotestimäisesti näkyviksi kehitystarpeet eri näkökulmista”, Tulokas sanoo. Sosiaalihuollossa ohjaajina toimivat keskuskunnat. Voidaan siis ensimmäistä kertaa lähteä tekemään valtakunnallista valmiussuunnittelua. Tutkinnan pitäisi valmistua tämän vuoden kesäkuussa. Ryhmä perkaa läpi alkuvaiheen toimet ja esittää niiden pohjalta suosituksia. Ne olivat työn alla jo ennen pandemian puhkeamista, mutta kevään 2020 hätätilanteessa niiden loppuun viemiselle ei jäänyt aikaa. Muutoksessa rakenne, joka ministeriössä tuolloin napattiin prosessista kriisikäyttöön, kirjattiin lakiin. Sosiaalija terveysministeriön valmiusjohtajan Pekka Tulokkaan mielestä asiat etenevät oikeaan suuntaan. ”Muutoksilla ei vielä kytketä mukaan yksityistä sektoria. Olisi kannattanut osata, sillä ”ensi vaikutelmalla on suuri merkitys asioiden ymmärtämiselle ja myöhemmässä vaiheessa sujuvuudelle”. Edistysaskelista huolimatta toimijat kokivat ennakoinnin sirpaleiseksi, siiloutuneeksi ja liian korkealentoiseksi, omasta työstä irralliseksi. Me toteutimme tätä mallia omissa ulostuloissamme.” Pekka Tulokas muistuttaa, että yhteiHappotesti paljasti kehitystarpeet Kriisivalmiuden keskeneräisyys tiedostettiin jo ennen pandemiaa myös valtionhallinnon ylimmällä tasolla. Virusten lisäksi ilmassa leijuu vahva oppimisen ja kehittämisen henki. Vuonna 2014 asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita monimutkaisen verkoston koordinoinnista ennakointiluotsin avulla ei ole saavutettu. Tämä tarkoittaa, että jatkossa kunnista ja sairaanhoitopiireistä kootaan tietoa yhtenäisin tavoin samaan pöytään. Sosiaalija terveydenhuollon osalta varautumista on juuri parannettu lakimuutoksilla, jotka astuvat voimaan keväällä
Sen edustajat ovat jo inspiroituneita kestävän kehityksen teemasta. TÄTÄ MIELTÄ Haasta meidät, Z-sukupolvi TULEVAISUUTEMME KANNALTA ehkä oleellisin sukupolvi on Z, ensimmäinen täysin diginatiivi ikäluokka. Tämä sukupolvi luo toimintamallit pitkän aikavälin muutokselle. Kilpailuhenkisyys ja kiinnostus itsensä kehittämiseen ovat X-sukupolvelle tyypillisiä piirteitä. Si em en s O y Terhi Hirvikorpi on kemiantekniikan tohtori, joka työskentelee kemianteollisuuden asiakkuuspäällikkönä Siemens Osakeyhtiössä.. OLEMME KAIKKI osa aikakautemme suurinta muutosjohtamisen haastetta. Itse kuulun vuosina 1980–1997 syntyneisiin millenniaaleihin, jotka tunnetaan myös Y-sukupolvena. Tarinan, joka inspiroi kaikkia sukupolvia tekemään osuutensa sen eteen, että tulevina vuosikymmeninä teollisuuttamme luotsaavat ihmiset, jotka ovat saaneet rakentaa itsetuntonsa, osaamisensa ja motivaationsa positiivisesti omiin mahdollisuuksiinsa nojaten. Erityisen tärkeää Z-sukupolven sitouttaminen ja valmentaminen on siksi, jotta tämä ratkaiseva ikäluokka kykenisi paitsi kohtaamaan kestävän kehityksen murroksen myös johtamaan sitä. Esiin astuva sukupolvi vaatii lannistamisen sijaan rohkaisua, jotta se kykenee ratkaisemaan tulevaisuuden polttavat haasteet ja kääntämään ne mahdollisuuksiksi. Seuraavaksi tulee X-sukupolvi, jonka muodostavat tämän päivän 40–60-vuotiaat. Uusi aika edellyttää uudenlaista johtajuutta. Heille tärkeitä asioita ovat kotimaisuus, laatu ja luotettavuus. NYKYISET 10–75-VUOTIAAT suomalaiset voidaan jaotella neljään sukupolveen, jotka ajattelevat ja käyttäytyvät hyvin eri tavoin. Sukupolvi suhtautuu edeltäjiään avoimemmin erilaisuuteen ja arvostaa vapautta ja joustavuutta. Nyt luovimme somessa kuin kotonamme ja kokeilemme innokkaasti uusimpia innovaatioita. Meidän tavoitteemme on kasvattaa lapsistamme muutoksen tekijöitä. Terhi Hirvikorpi KEMIA 1/2021 11 KÄYNNISSÄ OLEVA energiamurros on teollisuushistorian suurimpia ja nopeimpia muutoksia ja tulee vielä mullistamaan tulevaisuuttamme. Meidän lapsemme ovat ne, jotka vievät eteenpäin asenteemme niin hyvässä kuin pahassa. Entisillä johtamisen malleilla ei enää pärjätä. Z-sukupolvelle keskeisiä arvoja ovat diversiteetti, avoimuus ja itsensä toteuttaminen. Vuosina 1998–2010 syntynyt Z-sukupolvi on kasvanut tekniikan ympäröimänä, eikä se tunne maailmaa ennen älypuhelimia ja nettiä. Meidän tehtäväksemme jää inspiraation ruokkiminen ja kasvattaminen, ei sen tukahduttaminen omien pelkojemme ja vajavaisuuksiemme vuoksi. Te tulevaisuuden johtajat, jotka vielä olette uranne alussa: haastakaa meitä johtamaan teitä oikein. Miten näkisimme murroksen mahdollisuudet emmekä pelkästään haasteita ja vaikeuksia. Uudet tekijät vaativat myös uudenlaista muutosjohtamista. Muutos on aina ollut millenniaaleille normi. Kenet meidän pitäisi vakuuttaa tämän kaiken tärkeydestä ja miksi. Samalla varmistamme, että tulevaisuudessa meillä on kilpailukykyisiä osaajia, jotka tekevät kannattavaa liiketoimintaa uudenlaisessa ympäristössä. Vuosina 1945–1960 syntyneet baby boomerit, joita kutsutaan myös suuriksi ikäluokiksi, tunnetaan työkeskeisenä sukupolvena. Vastaus on seuraavassa sukupolvessa. He arvostavat vaurautta ja onnistumisia uralla. Paineet hiilineutraaliin energiaan siirtymisessä ovat valtavat, sillä maapallon hyvinvointi riippuu siitä. Digimaailma on tullut ikäisilleni tutuksi jo varhain. Jotta onnistumme, tarvitsemme yhteisen tarinan. Mieleen juolahtaa kysymyksiä: Pysyykö ihminen mukana tässä kaikessa. Me muistamme lapsuudestamme rätisevän modeemin ja jättikokoiset kännykät. Jatkossa voittaja on se, joka mahdollistaa menestymisen toisille ja mahdollisimman isolle joukolle
Keskeiset edut: + Kannettava ja nopea ottaa käyttöön + Akkutoiminen + Langaton tiedonsiirto + Kaikkien kaasujen samanaikainen mittaus + Roisketiivis, IP54 Gasmet Technologies Oy Mestarintie 6, 01730 Vantaa +358 9 7590 0400 contact@gasmet.fi gasmet.com www.labrotek.com INNOVATIIVISET TESTAUSRATKAISUT. Analysaattorin mukana tuleva Calcmetohjelma mahdollistaa näytteen tarkemman analysoinnin. +358 3 829 21 www.lahtiprecision.com Meiltä ratkaisut kaikkiin laboratorion punnitustarpeisiin: Laadukkaat saksalaiset Sartorius laboratoriovaa’at, myynti, asennus, huolto ja kalibroinnit samasta talosta Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus Ympäristön asialla 70-luvulta saakka! www.y-laite.fi – 010 470 8001 GT5000 Terra Kannettava monikaasuanalysaattori analysointityökaluilla varustettuna Tätä helppokäyttöistä kaasuanalysaattoria käyttävät yliopistot, tutkijat ja laboratoriot ympäri maailman havaitakseen, tunnistaakseen ja määrittääkseen yhdisteitä lukuisissa eri käyttökohteissa maaperän kasvihuonekaasujen tutkimisesta sisäilman laadun analysointiin. KEMIA 1/2021 Pidämme Suomen pyörät pyörimässä Pidämme Suomen pyörät pyörimässä Sc an sto ck ph ot o 12 Lahti Precision Oy Mestarinkatu 2, LAHTI Tel
huolto@intermed.. 1/2021 KEMIA Pidämme Suomen pyörät pyörimässä Pidämme Suomen pyörät pyörimässä 13 Aarteita metsästä Jalostamme mäntyöljyn parantavan voiman innovaatioiksi, jotka luovat terveyttä ja hyvinvointia kaikille. Huoltoja varaosapalvelumme kattaa koko maan. Laboratorioja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus www.intermed.. 09 7731100 Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. We keep your research running Varusta laboratorionne www.labsense.fi valmet.com/automation
Loput ovat kuntien omistuksessa. Palloliittoa huolettavat kustannukset Suomessa on 420 tekonurmikenttää, joista noin neljäsosa on urheiluseurojen rakennuttamia. Tällöin pehmustekerros asennetaan kenttäpinnan alle.. Keinot pitäisi ottaa käyttöön kolmivuotisen siirtymäajan kuluessa. Kemikaaliviraston asiantuntija Christoph Rheinberger muistuttaa, että kenttiä remontoidaan muutenkin. Rouhe lisää tekonurmikentän kitkaa ja joustavuutta ja pitää nurminukan paremmin pystyssä. Tämä tapahtuisi esimerkiksi asentamalla suodattimia sadevesijärjestelmiin, laitaelementtejä kentän sivustoille ja kenkäharjoja kulkureiteille. Syynä on mikromuovi, joka karkaa kentiltä ympäristöön. ”Suurin osa nykyisistä kentistä uudistettaisiin joka tapauksessa ehdotetun siirtymäajan puitteissa, sillä tekonurmikentän käyttöikä on noin kymmenen vuotta.” Kumirouheelle on jo tarjolla vaihtoehtoja, mutta niiden saatavuus on vielä rajallista ja hinnat usein rouhetta korkeampia. Kemikaaliviraston sosiaaliekonominen komitea alleviivaa, että kyseessä on poliittinen valinta siitä, mitä arvoja halutaan painottaa. Palloa pitäisi pelata ilman rouhetäydennystä tai remontoida kentät niin, että niillä voitaisiin hyödyntää muita täyttöaineita. Materiaalien maatuminen kostealla kentällä taas voi tuottaa esimerkiksi homepölyä. ”Mielestämme erilaiset [tekniset] päästöjen vähentämiskeinot eivät tarpeeksi tehokkaasti estä normaalista kulumisesta ja käytöstä aiheutuvaa mikromuovin kulkeutumista kentiltä”, sanoo komitean puheenjohtaja Tim Bowmer. Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen sanoo, että kaikkien suomalaisten keinonurmikenttien uudistaminen maksaisi 100?150 miljoonaa euroa ja vanhan materiaalin kierrätys lisäksi noin 15 miljoonaa. SBR-rouhe valmistetaan vanhoista autonrenkaista. KATJA PULKKINEN Kumirouheen hyödyntäminen jalkapallokenttien täyteaineena saatetaan kieltää. Määrästä yli kolmannes on peräisin urheilukentiltä, joilta vapautuu vesija maaekosysteemeihin vuosittain arviolta 16 000 tonnia mikromuoviksi määriteltyjä hitusia. Muovipartikkelit kulkeutuvat maaperään ja vesistöihin nappulakenkien, tuulen ja hulevesien mukana. Puurouhetta on toistaiseksi käytetty vain Yhdysvalloissa.” Kenttiä on mahdollista rakentaa myös ilman rakeista täyteainetta. Luonnollisia täyteaineita olisivat esimerkiksi luonnonkorkista ja kookoskuidusta tehdyt. siirtymäajan jälkeen kentille ei voisi enää lisätä uutta rouhetta. Se tarkoittaa, että kuuden vuoden EU taklaa mikromuovia Kumirouheelle punainen kortti. Ehdotuksen rouhepäästöjen vähentämiseksi on EU-komission pyynnöstä valmistellut kemikaalivirasto Echa, jolta komissio saa punnittavakseen kaksi vaihtoehtoa. Lisäksi luonnollisiinkin vaihtoehtoihin voi liittyä ympäristöja terveysongelmia. Hänen mielestään mahdollinen rouhekielto tarkoittaisi koko kenttärakenteen ja osittain myös kentän alapuolisen rakenteen uusimista. Echan oma riskinarviointikomitea pitää päästöjen vähentämisen näkökulmasta tehokkaampana vaihtoehtona täyskieltoa. Toisessa vaihtoehdossa kumirouhetta saisi käyttää jatkossakin, mutta muovihitusten pääsyä ympäristöön vähennettäisiin erilaisin teknisin keinoin ja käyttäjäkulttuurin muutoksin. Myös luonnonmateriaalien tuotannolla ja kuljetuksilla on vaikutuksensa, joiden suhteuttaminen kumirouheen ympäristöjalanjälkeen ei ole yksioikoista. 14 KEMIA 1/2021 Tekonurmien yleisin täyteaine kumirouhe voi saada häädön jalkapalloareenoilta. Myös lumen poistoon kiinnitettäisiin huomiota. Tilanne voi elää, jos ja kun kysyntä lisääntyy. Ehdotetun kiellon perusteena on, että rouhe pääsee kentiltä ympäristöön. Euroopassa joutuu joka vuosi ympäristöön noin 42 000 tonnia muovihitua tuotteista, joihin mikromuovi on lisätty varta vasten. ”Suomessa on kokeiltu yhtä korkkirouhekenttää, mutta korkki jäätyi täkäläisissä olosuhteissa, ja se piti poistaa”, Auvinen kertoo. Kerta-annos ei riitä, vaan rouhetta on lisättävä säännöllisesti, sillä ympäristöön katoamisen lisäksi se painuu kokoon palloilijoiden painon alla. ”Muiden vaihtoehtojen, esimerkiksi mäntypohjaisten sellujen, soveltuvuudesta meidän oloihimme ei ole vielä kokemuksia. Maamme pohjoinen sijainti tuo kuitenkin omat haasteensa. Ensimmäisessä niistä rouheen markkinoille saattaminen kiellettäisiin kokonaan. Auvinen kertoo, että sisähalleihin on Suomessakin asennettu sokeriruo’osta tehtyä täytettä. Jos luonnonmateriaaleja käsitellään palonestoaineilla tai homeenestoaineilla, syntyy kemikaalikuormaa. Kumirouhe, yleisimmin SBR eli styreenibutadieenikumi, on nykyään tekonurmien pääasiallinen täyteaine
1/2021 KEMIA Ad ob e St oc k ”Täytteistä voidaan tehdä yhtä aikaa laadukkaita ja ympäristöystävällisempiä. 15
16 KEMIA 1/2021 ”Olemme kuulleet hyviä käyttäjäkokemuksia tällaisista kentistä Norjasta. ”Esimerkiksi täytteen polymeeripitoisuutta säätelemällä voidaan vaikuttaa sen biohajoavuuteen ja kentän peliominaisuuksiin”, Salmenautio kuvailee. Seurannan perusteella asiaa voidaan käsitellä myöhemmin uudestaan. Vaikkapa muovisten siemenpinnoitteiden osalta se olisi viisi vuotta. Suunnitellut rajoitukset eivät esimerkiksi koskisi teollisesti valmistettuja muoveja, jos ne hajoavat ympäristössä. ”Jokin muuttuu, ja se pitää hyväksyä. Valmistajien ja jakelijoiden on kuitenkin raportoitava mikromuovien käytöstä näissäkin tuoteryhmissä, ohjeistettava tuotteiden käyttäjiä ja seurattava mahdollisia päästöjä. Kinkkisiä kysymyksiä on käsiteltävänä myös hiukkastasolla. Salmenautio on kuitenkin avoin tulevalle ja pitää kuuden vuoden siirtymäaikaa kohtuullisena. Echan valmisteluprosessissa biohajoavuuden määritelmästä esitettiin erilaisia näkemyksiä. Kun säännöt ovat selvillä, tiedetään enemmän myös kustannuksista.” Maailman tiukimmat rajoitukset Jalkapallokenttien mahdollinen kumirouhekielto on osa EU:n suunnitelmaa suitsia sellaisten mikromuovien käyttöä, joita lisätään tuotteisiin tarkoituksellisesti. Sekundäärisen mikromuovin päästömäärä on huomattavasti suurempi kuin tuotteisiin varta vasten lisätyn. Poikkeuksen muodostaisivat muun muassa lääketieteellisessä diagnostiikassa käytettävät mikromuovit. ”Vaihtoehtoiset materiaalit eivät ole sitä luokkaa, että varsinkaan pohjoisessa niihin voitaisiin helposti siirtyä kuuden vuoden siirtymäajan jälkeenkään.” Tekonurmia kehittävässä UnisportSaltex -yhtiössä ollaan toiveikkaampia. Mikromuovin jälkeen nanohiukkasongelma. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on määritellyt kentille laatustandardit, joihin sisältyy pelaajan ja alustan vuorovaikutus. Ja hiekkahan on jo pitkään käytetty tuttu täyteaine”, Rheinberger sanoo. Osa poikkeuksista olisi määräaikaisia. Biohajoavuus on kuitenkin venyvä käsite. Unisportin vientija kehityspäällikkö Hannu Salmenautio on Auvisen kanssa samaa mieltä siitä, että on turha rakentaa kenttiä, joissa huomio on pelkästään ympäristön säästämisessä. Pohjoisiinkin olosuhteisiin pystytään jo valmistamaan Fifan laatustandardit täyttäviä uudenlaisia täyteaineita.” Tulevat määritelmät sanelevat sen, mihin suuntaan täyteaineita kannattaa kehittää. ”Kenttiä tehdään urheilua varten, ja niiden pitää olla ensisijaisesti pelattavia”, hän linjaa. Siirtymäajat vaihtelisivat tuoteryhmittäin. Echan ehdotus ei kuitenkaan koske muovituotteiden normaalin kulumisen seurauksena vapautuvia mikromuoveja. Tätä ongelmaa pohditaan parhaillaan osana EU:n muovistrategiaa ja kiertotalousohjelmaa. ”Tämä vaikuttaa myös siihen, kuinka kauan täyteaine säilyy kentällä eli kuinka usein sitä pitää nurmelle lisätä. Näitä sekundäärisiä mikromuoveja irtoaa esimerkiksi autonrenkaista, muovipusseista ja tekokuituvaatteista. Lopullisen määritelmän ja sen todentamiseksi tarvittavat testit vahvistavat EU-päättäjät. Auvisen mukaan yhden komponentin vaihtaminen voi heikentää kentän pelattavuutta. Kemikaaliviraston alkuperäisen ehdotusluonnoksen mukaan rajoitukset olisivat koskeneet muovihiukkasia, joiden koko on yhdestä nanometristä viiteen millimetriin. Maailman tiukimmilla rajoituksilla on tarkoitus vähentää ympäristöön kertyvän mikromuovin määrää 20 vuodessa noin 500 000 tonnia. Niihin kuuluvat muun muassa maalit ja musteet. ”Peliominaisuuksien oltava pääroolissa” Tekonurmikentät ovat Suomessa lajille erityisen tärkeä asia. Yritys valmistaa niin kumirouhekenttiä kuin uusia täytevaihtoehtoja. Täytteistä voidaan tehdä yhtä aikaa laadukkaita ja ympäristöystävällisempiä. ”Juuri ne ovat mahdollistaneet suomalaisen jalkapallon kehittymisen. Näitä asioita voidaan hienosäätää tulevien vaatimusten mukaan. A do be St oc k Mikromuoveja on löydetty vesistöistä, juomavedestä ja maaperästä. Niiden ansiosta harjoitteluja ottelutoiminnasta on voinut tulla ympärivuotista”, Auvinen tähdentää. Kemikaalivirasto ehdottaa tällaisia mikromuoveja kiellettäviksi tuotteissa, joista niitä vääjäämättä vapautuu käytön aikana ympäristöön. Tällaisia ovat esimerkiksi kasvinsuojeluaineet, lannoitteet ja siemenpinnoitteet sekä kosmetiikka ja pesuaineet. Ehdotetut rajoitukset eivät koske tuotteita, joista ei katsota väistämättä irtoavan muovia käytön aikana. Täyteaineena voidaan jatkossa hyödyntää myös erilaisia biohajoavia synteettisiä materiaaleja. Koska ne eivät hajoa, niitä kertyy jatkuvasti eliöihin ja ravintoketjuihin ja sitä kautta myös ihmiseen.. Palloilijoita kiinnostaa eniten kentän pelikelpoisuus
”Tällä korvataan neitseellistä kumia ja tuontirenkaita. 17 1/2021 KEMIA Suomessa poistuu vuosittain käytöstä noin 50 000 tonnia autonrenkaita. On myös muistettava, että vain laadukas rengas kannattaa pinnoittaa uudelleen. Syynä muutokseen on Echan sosiaaliekonomisen komitean huomautus, että nykyisillä analyysimenetelmillä ei kyetä mittaamaan tuotteista alle sadan nanometrin kokoisia hiukkasia. Näin nostetaan kotimaisten renkaiden jalostusastetta. Viraston riskinarviointikomitean mielestä alarajaa ei olisi tarvinnut nostaa, vaan kieltoa olisi voitu pienten hiukkasten osalta valvoa valmistajien toimittamien asiakirjojen perusteella. Jos renkaat saisivat pinnoittamalla uuden elämän, kumijätteen määrä vähenisi niiden käyttöaikana noin 30 kiloa. Kumijauheesta taas voidaan valmistaa auton polkimien kumiosia, tiivisteitä ja kengänpohjia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. Jauhetta voidaan hyödyntää myös maaliteollisuudessa. ”Kesärenkaissa on enemmän ulkomaisia halpaversioita kuin talvirenkaissa, joita valmistetaan myös kotimaassa.” Uusi laitos vähentää rengasrallia Käytetyt renkaat ovat varsinaisia maailmanmatkaajia. Tuominen kertoo, että kumirakeista voidaan tehdä tekonurmitäytteen lisäksi muun muassa karjan alusmattoja ja pihalaattoja. ”Olisi hienoa, jos myös henkilöautojen renkaiden pinnoituskulttuuri alkaisi kukoistaa, sillä hyvät rengasrungot kestäisivät toisenkin kierroksen.” Pullonkaula on, että pinnoitettujen renkaiden kauppa käy hitaasti. Raskaiden ajoneuvojen renkaita pinnoitetaan varsin paljon, mutta henkilöautojen osalta on toisin. Henkilöauton renkaan kumiosa painaa kahdeksisen kiloa. ”Suomessa käytetään vuosittain noin 3,5 miljoonaa henkilöauton rengasta, mutta niistä pinnoitetaan vain reilut 50 000”, kertoo Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen. Lopullisessa ehdotuksessa alaraja on 100 nanometriä. Suomen Rengaskierrätys on investoinut uuteen käsittelylaitokseen, joka käynnistyy Lopella vuonna 2023. Nyt Suomeen tuodaan kumigranulaatteja ja -jauhetta muualta, jatkossa saamme kotimaista materiaalia.” Renkaita vuoreksi asti Su om en Re ng as ki er rä ty s Suomessa on kerätty vanhoja autonrenkaita niin paljon, että ne täyttäisivät kolme Olympiastadionillista tornin huipun tasolle asti. Myös rajoitettavien muovikuitujen minimikoko nostettiin satakertaiseksi. Pienten partikkelien oletetaan olevan eliöille myrkyllisempiä kuin suuremmat. Siellä renkaista syntyy kumigranulaatteja eli -rakeita ja kumijauhetta teollisuuden raaka-aineeksi. Enemmän pinnoitetaan siksi talvirenkaita. Nykyisin Suomessa kerättyjä renkaita menee paljon esimerkiksi maarakentamiseen. Esimerkiksi suomalaisten jalkapallokenttien kumirouhetäyte jauhetaan pääosin Tanskassa usean eurooppalaismaan renkaista. Kansalaisjärjestöt ja osa asiantuntijoista on esittänyt huolensa siitä, että tilanne voi johtaa mikromuovien korvaamiseen nykyistä pienemmillä, nanokokoisilla muovihiukkasilla. Lähes kaikki kerätään kierrätykseen ja uusiokäyttöön, mutta kumijätevuorta voitaisiin myös kutistaa. Kemikaaliasetus edellyttää, että lainsäädäntö on käytännön tasolla toteuttamiskelpoista
Prosessin sidontakapasiteetti on 3,2 tonnia hiilidioksidia yhtä materiaalitonnia kohden. Hän korostaa, että ilmakehästä on imettävä noin tuhat miljardia tonnia hiiltä vuoteen 2100 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen kyetään pysäyttämään korkeintaan kahteen asteeseen. Carbo Culturen biohiiliteknologiaa ei varsinaisesti kutsuta pyrolyysiksi. ”Lisensioimme Havaijin yliopiston tutkijoiden kehittämän biohiiliteknologian vuonna 2016. Kaksikko totesi yhdessä, että maailman suurin haaste on ehdottomasti ilmastonmuutos. ”Se on hyvin nopea muuntoprosessi, jossa poltetaan biomassan läpi ja säädellään samalla ilman saatavuutta. Ensimmäinen askel kohti tavoitetta otettiin, kun yhtiön Kaliforniassa sijaitseva demonstraatiolaitos hiljattain sai virallisen käyttöluvan. Nuoren yrityksen teknologia on todistettu toimivaksi, sertifioitu ja listattu Fortumin vetämässä Puro-pilottihankkeessa. Näin päästään erittäin korkeaan lämpötilaan, eikä prosessin etenemiseen tarvita ulkoista lämpöä. Tällä hetkellä demotehtaassa kyetään muuntamaan biohiileksi 250 kiloa biomassaa tunnissa. Kuten moni luonnontieteiden alan startup, myös Carbo Culture sai alkunsa akateemisesta innovaatiosta. Nopea muuntoprosessi Biohiili on biomassasta tuotettua hiiltä, jota tyypillisesti saadaan aikaan pyrolyysilla eli kuivatislauksella. ”Jos suhde on alle 0,02, kuten Carbo Culturen biohiilellä on, tuhannen vuoden puoliintumisaika toteutuu.” Maapalloa lämmittävä hiilidioksidi pysyy siis turvallisesti poissa ilmasta hyvin pitkään. Sen jälkeen olemme vieneet teknologiaa eteenpäin, saaneet prosessista enemmän dataa ja skaalanneet sitä ylöspäin”, Moon kertoo. ”Tiede ja teknologia prosessin takana ovat valmiita, joten skaalaus suurempaan volyymiin on enää insinöörityötä”, Moon sanoo. ”Jos ylitämme tuon kriittisen rajan, meille tulee melkoisia ongelmia uusiin olosuhteisiin sopeutumisessa.” Aalto-yliopistossa opiskellut Moon, omaa sukua Kekäläinen, osallistui vuonna 2013 intensiiviohjelmaan, joka järjestettiin Yhdysvaltain avaruusjärjestön Nasan tutkimuskeskuksessa Research Parkissa. Verkossa toimiva Puro Earth on maailman ensimmäinen markkinapaikka, jossa käydään kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä. ANNI TURPEINEN Carbo Culturen visio on poistaa joka vuosi ilmakehästä gigatonni hiilidioksidia ja muuttaa se biohiileksi. Käytännössä se tarkoittaa, että reilut kolme tonnia hiilidioksidia muuttuu tonniksi biohiiltä. Demolaitos Kaliforniassa Carbo Culturen päämäärä eli gigatonni hiilidioksidia vuodessa vaatisi paria tuhatta biohiilitehdasta ympäri maapallon. ”Suurempi tuotantolaitos on suunnitteilla, ehkä jopa Suomeen.” Kaliforniassa biohiili syntyy elintarvikejätteestä eli saksanpähkinän kuorista. Valmiin hiilen ei anneta palaa”, Moon kuvailee. Siellä hän tapasi tulevan yhtiökumppaninsa, Carbo Culturen nykyisen teknologiajohtajan Christopher Carstensin. ”Se on startup-yritykselle toki suuruudenhullu tavoite mutta myös ainoa tähtäin, jossa on järkeä”, sanoo yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Henrietta Moon. Siinä biomassasta kaasutetaan haihtuvat ainesosat hapettomissa tai vähähappisissa oloissa satojen asteiden kuumuudessa. ”Muuntosuhde on parempi kuin esimerkiksi hiilen mineralisoinnissa tai hiilidioksidikaasun talteenotossa ilmakehästä.” Lopputuotteen eli mustien biohiilinokareiden hiilipitoisuus on korkea, yli 83 prosenttia. Jos sitä ei ratkaista, kaikki muutkin ongelmat vedensaannista turvallisuuteen pahenevat. Yhtiön demonstraatiolaitos on juuri saanut käyttöluvan. ”Myimme vuodenvaihteessa ensimmäiset hiilenpoistokrediitit South Pole -korporaatiolle, joka kehittää omia hiilenpoistoprojektejaan ja auttaa yrityksiä niiden nettonollatavoitteissa”, Moon kertoo. 18 KEMIA 1/2021 AJANKOHTAISTA Helsinkiläinen Carbo Culture lupaa, että sen biohiiliteknologia säilöö hiilidioksidin varastoon tuhanneksi vuodeksi. Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen Tätä nykyä helsinkiläisfirma työllistää viisi henkeä. Metsätalousmaa Suomella on biohiilen valmistukseen hyvät edellytykset, sillä esimerkiksi kova puujäte on Ca rb o Cu lt ur e ”Meidän teknologiamme on yksinkertainen ja elegantti tapa auttaa maapalloa”, Henrietta Moon sanoo.. Biohiilen puoliintumisaika määritetään orgaanisen hapen ja hiilen suhteen avulla
Stabiili biohiili on helpompi valjastaa ilmastotalkoisiin jatkamaan hyvän tekemistä. Biohiilellä on monta käyttöä maanparannuksesta vedenpuhdistukseen.. ”Valtavia tilavuuksia kaasua on vaikea työntää maanrakoon. Huokoisen rakenteen ansiosta biohiilellä on suuri pinta-ala, yhdellä grammalla peräti 400 neliömetriä. Sen hiilen me haluamme ottaa talteen.” Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. ”Biohiilellä voidaan esimerkiksi korCa rb o Cu lt ur e vata jokin saastuttavampi materiaali, kuten aktiivihiili. ”Puu kuitenkin sitoo hiilidioksidia vain niin kauan kuin se elää. Lisäksi kaasu löytää helposti tiensä suljetusta paikasta takaisin ulos”, Moon sanoo. ”Kokeissamme on selvinnyt, että biohiili toimii aktiivihiilen veroisesti tai jopa paremmin joidenkin raskasmetallien suodattamisessa. 19 1/2021 KEMIA prosessiin erinomainen materiaali. ”On tärkeää huomata, että puu on erinomainen hiilinielu. Ilmastotyössä positiiviset vaikutukset ovat monen tekijän summa.” Ilmastotalkoiden rengiksi Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tutkitaan laajalti. ”Siksi tarvitaan sekä hiilidioksidin poistamista ilmakehästä että biohiilen jatkokäytön optimoimista”, Moon sanoo. Kovin monia hyviä ratkaisuja ei silti ole vielä keksitty. Parhaillaan testaamme biohiiltä lääkeyhdisteiden suodatuksessa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Vaikka kasvihuonepäästömme ovat laskusuunnassa, puskemme yhä ilmakehään noin 35 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Kaasumaisen hiilidioksidin eristäminen ilmasta on hankalaa ja sen säilöminen vähintäänkin haastavaa. Kuollut puu vapauttaa hiilidioksidin takaisin ilmakehään. Maahan lisätty biohiili tarjoaa suotuisat olot muun muassa maaperää rikastuttaville mikrobeille. Tätä nykyä puhdistamoissa käytetään aktiivihiiltä, jonka valmistuksen hiilijalanjälki on hyvin korkea. Terveet puut kasvattavat enemmän lehtiä suojaksi helteeltä ja kasvavat komeammin.” Sopiva pesti biohiilelle olisi myös vesien suodattaminen jätevedenpuhdistamoissa. Biohiilen tyypillisin jatkotyöpaikka on maaperän parantaminen tai kaupunkialueiden viherrakentaminen. ”Kun parannamme kaupunkipuiden elinolosuhteita, edistämme ilmanlaatua kaupungeissa. Biohiilitehtaita pitäisi pystyttää monta, jos koko määrä pyrittäisiin koppaamaan niihin. Metsiä pitää siis suojella ja kasvattaa lisää”, Moon tähdentää
Virtual pre-PulPaper -tilaisuus pidetään 29. ”Avaa uusia näkymiä” Vaikka fyysinen ChemBio Finland lykkääntyy, keskiviikkona 28. Myös PulPaper järjestää oman virtuaalisen ennakkotapahtumansa verkossa. TARJA GORDIENKO Viimeksi vuonna 2019 järjestetty ChemBio Finland -tapahtuma kokosi Helsingin Messukeskukseen yli 140 yritystä ja 4 200 ammattilaiskävijää. Samaan uuteen ajankohtaan siirtyy myös metsäteollisuuden kansainvälinen suurtapahtuma PulPaper. maaliskuuta 2022. Huhtikuussa 2021 järjestettävä verkkotilaisuus tarjoaa ennakkomaistiaisia vuoden 2022 tapahtumasta.. Virtuaaliseen ChemBio Finland 2021 -ennakkotapahtumaan voi rekisteröityä osoitteessa www.chembiofinland.fi. 20 KEMIA 1/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi CHEMBIO-MESSUTAPAHTUMA SIIRTYY VUOTEEN 2022 Ennakkotapahtuma verkossa jo tänä keväänä Pohjoismaiden suurin kemian ja bioalan tapahtuma ChemBio Finland siirtyy vuoden verran eteenpäin kevääseen 2022. Uusi ajankohta on 30.–31. Vuoden 2022 Helsinki Chemicals Forum pidetään yhtä aikaa ChemBioja PulPaper-tapahtumien kanssa. Tapahtuma on rekisteröityville kävijöille maksuton. ChemBio Finland -tapahtuma oli määrä pitää 27.–28. huhtikuuta 2021 järjestetään kuitenkin virtuaalinen ennakkotapahtuma ChemBio Finland 2021. ”Tulevissa tapahtumissa hyödymme tänä keväänä kerättävistä kokemuksista”, Kantor-Aaltonen sanoo. Tämän vuoden huhtikuussa järjestetään kuitenkin virtuaalinen ennakkotapahtuma ChemBio Finland 2021. huhtikuuta 2021, mutta sen muoto vaihtuu verkkotapahtumaksi. Kemikaaliturvallisuuden asiantuntijafoorumi Helsinki Chemicals Forum sen sijaan järjestetään suunnitelman mukaisesti 27.–28. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu myös Kemian Seurojen jatkokoulutustilaisuus Kemian Päivät. ChemBio Finland -messutapahtuman siirtäminen myöhempään ajankohtaan johtuu koronapandemiatilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta ja matkustusrajoituksista. ”Messukeskus on tehnyt tapahtumien turvallisuuden hyväksi paljon työtä, mutta lähikuukausien tilanteessa nopeatkin muutokset ovat edelleen mahdollisia”, sanoo myyntiryhmäpäällikkö Marcus Bergström Messukeskuksesta. ”Huhtikuinen ajankohta on jo pitkään ollut kemian ja bioalan ammattilaisten kalentereissa, joten on hienoa, että voimme hyödyntää jo aiemmin varattua päivämäärää”, kaksikko toteaa. ”Huhtikuinen verkkotapahtuma mahdollistaa yrityksille turvalliset tapaamiset M es su ke sk us H el si nk i potentiaalisten asiakkaiden kanssa, ja kävijöillä on mahdollisuus seurata kiinnostavaa ohjelmaa.” Suomalaisten Kemistien Seurassa ohjelmatyöstä vastaavat Heleena Karrus ja Sanna Mikkola lupaavat, että verkossa tarjotaan kävijöille tiiviissä muodossa kiinnostavia makupaloja ChemBio Finlandin tulevasta ohjelmasta. huhtikuuta 2021. Suomen Bioteollisuus ry:n asiamiehen Carmela Kantor-Aaltosen mukaan virtuaalitapahtuma avaa uusia näkymiä myös ChemBio Finlandin kehittämiseen. Messukeskus teki päätöksen siirtämisestä yhteistyössä järjestäjäkumppanien Kemian Seurojen, Suomen Bioteollisuus ry:n ja Kemianteollisuus ry:n kanssa. Vaikka uutiset koronarokotuksista ovat lupaavia, pandemia vaikuttaa edelleen voimakkaasti yritysten ja erityisesti kansainvälisten kävijöiden mahdollisuuksiin valmistautua tulevaan tapahtumaan. Kaikki tapahtumat järjestetään Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa. huhtikuuta 2021
Alterran teknologialla voidaan nesteyttää monenlaiset, eri lähteistä peräisin olevat kuluttajamuovijätevirrat. Näin syntyy laadukasta raaka-ainetta polymeerien ja kemikaalien valmistukseen. Yhtiö aikoo vuodesta 2030 lähtien prosessoida yli N es te O yj. Want to experience the best total output for your energy input. ”Yhteistyö Alterra Energyn kanssa vahvistaa Nesteen kumppanuuksia, joiden tarkoitus on nopeuttaa siirtymistä kiertotalouteen muovien osalta”, sanoo Nesteen Renewable Polymers and Chemicals -liiketoimintayksikön johtaja Mercedes Alonso. Directly driven by a high-speed, premiumefficiency motor with digitally controlled magnetic bearings, the HSR turbocompressor does not experience mechanical friction or wear. Suomalaisyhtiön kumppanimiljoona tonnia jätemuovia vuodessa. Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Energiayhtiö Neste on hankkinut osuuden yhdysvaltalaisesta teknologiayrityksestä Alterra Energystä. vijätettä. Explore the new HSR range at www.sulzer.com. Yhtiön tavoitteena on aloittaa tänä vuonna nesteytyslaitoksen rakentaminen myös Eurooppaan. Full speed to no contamination Compressed air up to 9 bar Our new high speed HSR turbocompressors for 100% oil-free compressed air (up to 9 bar) empower you to set a new pace: 0% risk of contamination and, gears for 100% mechanical reliability, and oil involved in the process. Nesteytetystä jätemuovista saadaan kierrätysraaka-ainetta uusien tuotteiden valmistukseen. Kemiallinen kierrätys mahdollistaa myös sellaisen jätemuovin kierrättämisen, joka ei sovellu mekaaniseen kierrätykseen. na koeajossa toimi belgialainen polymeerikierrättäjä Ravago. Alterralla on jo Yhdysvalloissa kaupallinen teollinen laitos, joka nesteyttää muoNeste etenee muovijätteen kemiallisessa kierrätyksessä Kotitalouksien muovijätettä. Nyt valmisteilla ovat jo seuraavat koeajot. Ensimmäisessä teollisen mitan koeajossa pakkausja sekajätemuovista jalostettiin petrokemian teollisuudelle kierrätysraaka-ainetta, josta voidaan tehdä uusia muoveja. Nesteen ja Alterran kumppanuus kattaa termokemiallisen kierrätysteknologian kehittämisen lisäksi sen maailmanlaajuisen lisensoinnin. Watercooled all around, it will help you capture up to 93% of the heat produced for process, heating or other needs. Onnistunut koeajo Neste prosessoi syksyn 2020 aikana 400 tonnia nesteytettyä jätemuovia Porvoon jalostamossaan. Nesteen mukaan menestyksekäs koeajo on merkittävä virstanpylväs. Amerikkalaisfirma on erikoistunut jätemuovin kemialliseen kierrätykseen
Valinnan tekee Professoriliitto. ”Suurimmilta teknisiltä ongelmilta vältyttiin, ja yleisö löysi tapahtuman.” Suorat lähetykset keräsivät viiden päivän aikana 13 300 ja lähetyksistä tehdyt tallenteet 17 500 katselukertaa. Jos kenno asennetaan esimerkiksi kannettavaan tietokoneeseen, takaisinmaksuaika voi olla jopa 300 vuotta, ja energiainvestointi jää reilusti tappiolle. ”Olemme saaneet lupaavia tuloksia glykoklusterimolekyylien käytöstä allergian siedätyshoitojen mahdollisena tehostajana ja tulevaisuuden syöpälääkkeinä”, Leino kertoo. Tämän vuoden teemana oli Hyvä ja paha tieto. Tilanne on johtanut tiettyjen sairauksien yleistymiseen. Jos ihminen syö energiankulutukseensa nähden liikaa eikä saa ruokavaliostaan tarpeeksi lignaaneja, keho kerää öljypisaroita esimerkiksi maksaan. Aurinkokennon käyttöaika on yleensä 10–50 vuotta. Ruokaaineet eivät kuitenkaan sisällä tarpeeksi lignaaneja, sanoo filosofian tohtori Thomas Ahlnäs Granula Oy:stä. Muutoin kennon valmistamiseen kuluu enemmän energiaa kuin se elinaikanaan tuottaa. Sisällä valon intensiteetti on noin sata kertaa pienempi kuin ulkona. Aurinkokennoa pitää käyttää tarpeeksi kauan, jotta investointi kannattaa, muistutti kennomateriaaleja kehittävä professori Kati Miettunen Tieteen päivillä. Jotta aurinkokenno olisi energiatehokas ja säästäisi ympäristöä, sitä pitää käyttää riittävän kauan. tammikuuta. Sokereita voidaan hyödyntää myös rokotekehityksessä. ”Aurinkoenergian käyttö ei automaattisesti ole ympäristöteko.” Näin sanoo Turun yliopiston professori Kati Miettunen, joka puhui aiheesta Tieteen päivillä. ”Tämä on ympäristön kannalta järkevä sijoitus”, Miettunen toteaa. Kunnian sai tunnettu tutkitun tiedon puolustaja, lääketieteen professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta. Myös sekä etäyhteyden kautta esiintyneet että paikalle saapuneet luennoitsijat pitivät tilaisuutta onnistuneena. MERI HELLSTÉN Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa. ”Tutkimustulokset osoittavat, että lignaanit ovat tärkeä osa ruokavaliotamme”, Ahlnäs kertoo. Jos kenno sijoitetaan ulos, takaisinmaksuaika on noin kolme vuotta. Viime vuosina kehitetyt hiilihydraattipohjaiset syöpäja influenssarokotteet ovat kasvattaneet suomalaisten elinajanodotetta. Hiilihydraatteja on runsaasti pitsassa, pastassa ja riisissä, joihin monen ruokavalio nykyään tuntuu perustuvan. Tällöin energiainvestoinnin tuotto on jopa 200–1 500 prosenttia. Aurinkoenergia ei aina ole ympäristöteko ”Mutta jos saadaan kehitettyä kennoja, joilla takaisinmaksuaika on huomattavasti lyhyempi, tilanne muuttuu. ”Tutkijat olivat tyytyväisiä, että tapahtuma saatiin järjestettyä ja pystyttiin tuottamaan hyvää tiedesisältöä näin poikkeusaikanakin.” Tapahtuman yhteydessä julkistettiin myös Vuoden professori. Asiaa tulee aina arvioida kennotyypin ja käyttökohteen mukaan.” Siedätyshoitoa allergiaan Åbo Akademin professori Reko Leino on tutkinut mannoosipohjaisia glykoklusterimolekyyleja ja niiden käyttöä immuunijärjestelmän säätelyssä. Tämä altistaa maksasyövälle. Lignaanien avulla voidaan ehkäistä liiallisen rasvan aiheuttamia ongelmia. Tieteen päivät järjestettiin 13.–17. M ar kk u Jo ut se n. Tapahtuman luennot jäävät verkkoon pysyvästi. Sokerimolekyylit liittyvät moniin tulehdussairauksiin, sydänja verisuonitauteihin, kroonisiin sairauksiin ja syöpiin. Virtuaalinen menestys Ensimmäiset virtuaalisesti järjestetyt Tieteen päivät sujuivat tapahtumatuottaja Mandi Vermilän mukaan erittäin hyvin. Ruoansulatuksen entsyymit muuttavat lignaaneja enterodioleiksi ja enterolaktoneiksi, jotka saattavat vähentää syöpäriskiä. Vielä on kuitenkin epäselvää, kannattaisiko lignaaneja syödä lisäravinteena vitamiinien tapaan ja kuinka paljon. Määrät ovat Vermilän mukaan erinomaiset. 22 KEMIA 1/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Vuoden 2021 Tieteen päivillä puhuttiin muun muassa aurinkovoimasta ja syöpien ehkäisystä
Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi. Kompensointipalvelun tuottaa Nordic Offset Oy. Tunne & Mieli kertoo mielenterveydestä sekä kehon ja mielen hyvinvoinnin yhteydestä. Uusiouutiset on kiertotalouden johtava erikoislehti, ja TTT-lehti keskittyy työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen. ”Tartuimme mielihyvin tilaisuuteen osallistua yhteisiin talkoisiin omalla ilmastoteollamme. Painotuotekohtaiset päästöt on laskettu sertifioidulla ClimateCalc-menetelmällä. Painotalon ostama sähkö tulee kokonaan uusiutuvista lähteistä. Talon toimintaa ohjaavat ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifikaatit. Kempulssi Oy:n kaikki neljä lehteä painetaan PEFC-merkitylle paperille PunaMusta Median tuotantolaitoksessa Forssassa. Ympäristön hyvinvoinnin lisäksi kotimainen työ on meille arvo, josta haluamme pitää kiinni, olivatpa ajat hyvät tai haastavat.” Kemia-lehdestä tuli hiilineutraali Tavoitteisiin etuajassa PunaMusta asetti vuonna 2019 tavoitteekseen vähentää päästöjään 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, mutta talo ylsi tavoitteeseen jo vuonna 2020. Loput päästöistä kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. bio PAC bioplastics MAGAZINE presents: Coorganized by supported by www.bio-pac.info #biopac Conference on Biobased Packaging 11 12 May 2021 Düsseldorf, Germany Media Partner Kemia-lehti ja sen kaksi sisarlehteä TTTlehti ja Tunne & Mieli ovat nyt hiilineutraaleja painotuotteita. ”Olemme seuranneet Kemia-lehdessä jo pitkään ilmastonmuutoksen hidastamista kemian ja teknologian keinoin ja etenkin suomalaisten innovaatioiden avulla”, sanoo lehden päätoimittaja ja Kempulssiyhtiön toimitusjohtaja Leena Joutsen. Kolmas sisarlehti Uusiouutiset saavutti hiilineutraaliuden jo viime vuonna. Painotalon tuotantotiloissa on tehty energiatehokkuutta parantavia toimia, konekantaa vaihdettu ympäristöä vähemmän kuormittaviin laitteisiin ja hukkapaperin määrää vähennetty
Lisäksi palvelu kattaa ainerekisterin, jossa on tietoja kemiallisista aineista. Täysin automaattinen järjestelmä tehostaa laivojen päästöjen hallintaa. Siirto tulee voimaan vuoden 2022 alusta. Biosideja ovat muun muassa desinfiointiaineet, tuholaismyrkyt, säilytysja puunsuoja-aineet sekä veneenpohjamaalit. Rekisteristä voi hakea tietoa hyväksytyistä ja poistuneista valmisteista valmisteen nimellä, rekisterinumerolla ja tehoaineilla, pian myös esimerkiksi käyttökohdekasvin tai kasvintuhoojan mukaan. Transval on vuodesta 2014 huolehtinut Algol Chemicalsin tuotteiden käsittelystä Algolin varastossa Espoossa. Unionin luvan saaneet biosidivalmisteet on listattu Euroopan kemikaaliviraston Echan sivuilla. Päivittäinen puhdistus voidaan myös tehdä pelkällä merivedellä. Viikkopuhdistukseenkin riittää pieni määrä makeaa vettä ja hieman puhdistuskemikaalia. Moduulijärjestelmä voidaan asentaa sekä uudisrakennelaivoihin että jälkiasennuksena nykyisiin aluksiin. Kemira ja DuPont kehittävät uusia biomateriaaleja Kemira ryhtyy kehittämään uudenlaisia biomateriaaleja yhdessä bioteknologiajätti DuPontin kanssa. KemiDigissä on jo aiemmin ollut kemikaalituoterekisteri, joka sisältää Suomen markkinoilla olevat vaaralliset kemikaalit ja joista palvelusta voi hakea tietoja. rin suljetusta kierrosta poistettavaa vettä, ja kun kiintoaineen pitoisuus on 10–15 prosenttia, liete pumpataan tankkiin. Suomalaisyhtiön patentoima järjestelmä on suunniteltu niin, että se pystyy käsittelemään korkeita kiintoainepitoisuuksia ilman riskiä suodatinkalvojen tukkeutumisesta. Yhtiöt pyrkivät tuomaan uudet materiaalit markkinoille lähivuosina. 24 KEMIA 1/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Algol Chemicalsin varastointi Transvalille Algol Chemicals Oy siirtää kemikaalituotteidensa varastoinnin Transval Groupille. Itämerellä rikkiraja on vielä tiukempi. Myös biosidirekisteri KemiDigiin ovat siirtyneet myös biosidirekisteri, biosidisten torjunta-aineiden rekisteri sekä hyväksyttyjen antifouling-valmisteiden ja suojauskemikaalien luettelot. Teknologian ansiosta kasvipohjaisista sokereista voidaan valmistaa kestäviä, biopohjaisia ja biohajoavia materiaaleja monenlaisiin tuotteisiin ja käyttökohteisiin. Sc an st oc kp ho to vin tai -asetuksen mukaisesti Suomessa hyväksytyt biosidivalmisteet. Yhteistyössä hyödynnetään DuPontin uutta teknologiaa räätälöityjen polysakkaridien tuotannossa. Tätä ennen sallittiin 10 kertaa korkeampi, yhden prosentin rikkipitoisuus. Järjestelmä konsentroi pesuKemiDigi keskittää kemikaalitietoa yhdelle luukulle Suomalaisteknologia tehostaa laivojen rikkipesureita Pi xa ba y teristä löytyvät luvan voimassaolon ja siirtymäaikojen päivämäärät. Rajat kiristyvät Kaikilla maailman merillä vuonna 2020 voimaan astunut rikkidirektiivi kiristi rahtilaivojen päästöjen rajoja. Siellä laivojen päästöissä on saanut vuodesta 2015 lähtien olla enintään 0,1 prosenttia rikkiä. Algol Chemicals keskittyy siirron jälkeen ydinliiketoimintaansa eli kemikaalien ja polymeerien toimituksiin teollisuudelle. Uusi teknologia säästää sekä ympäristöä että kustannuksia, sillä vedenkäsittelyprosessissa ei tarvita kemikaaleja. Biosidirekisteristä löytyvät kemikaalilain, biosididirektiiKemiDigi-verkkopalvelua ylläpitää Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Päästöt saavat nykyään sisältää korkeintaan 0,5 prosenttia rikkiä. Toinen vaihtoehto on käyttää uusia vähärikkisiä tai rikittömiä polttoaineita.. Aiemmin raja oli 3,5 prosenttia. Rikkidirektiivi on pudottanut Itämeren alueen ilman rikkipitoisuutta yli 80 prosenttia. Biosidivalmisteella voi olla myös koko EU:n kattava lupa. Rekisteri sisältää Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet. Mahdolliseksi on lähiaikoina tulossa myös käytön rajoitusten, tehoaineen vaikutustavan ja valmisteen käyttöpaikan perusteella tehtävä haku. Jos laiva kulkee perinteisellä polttoaineella, sen rikkipitoisuutta voidaan pienentää kierrättämällä polttoaine rikkipesurin kautta. Kasvinsuojeluainerekisteri on siirretty osaksi kemikaalitiedon verkkopalvelua KemiDigiä. Uutena ominaisuutena rekisTeknologiayhtiö Valmet on kehittänyt uuden vedenkäsittelyjärjestelmän laivojen rikkipesureihin ja pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmiin
Järjestön jäseninä on myös alan raaka-ainetoimittajia ja kaupan toimijoita.. Palkinnot jaetaan huhtikuussa järjestettävässä Kemiat kohtaavat -tilaisuudessa. Teknokemian Yhdistys sai uuden nimen Teknokemian Yhdistys ry on vaihtanut nimeään. kemianteollisuus.fi kautta. ”Alle kolmen vuoden takaisinmaksuajan säästöpotentiaalia havaittiin 90 000 euron arvosta ja alle viiden vuoden yli 120 000 euron edestä”, kertoo johtava asiantuntija Tomi Kiuru Motivasta. Mittauksissa tarkasteltiin yhteensä kolmeatoista puhallinja pumppausjärjestelmää. Uusi nimi on Kosmetiikkaja hygieniateollisuus ry. Ylimitoituksen syitä olivat muun muassa muutokset tuotantokapasiteetissa ja vääKun teollisuuslaitosten pumppausja puhallinjärjestelmät suunnitellaan ja mitoitetaan oikein, voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä. Sc an st oc kp ho to rät lähtöarvot suunnitteluvaiheessa. Palkinnot yrityksille myönnetään kolmessa sarjassa yrityksen tai toimipaikan koon mukaan. Kokonaissäästöpotentiaali oli noin 2 600 megawattituntia vuodessa. 25 1/2021 KEMIA Suomalaisen teollisuuden pumppausja puhallinjärjestelmissä on vielä reilusti parantamisen varaa. Yritysten palkinnot jaetaan kemianteollisuuden Responsible Care -ohjelmassa mukana oleville yrityksille. Hankkeeseen osallistuivat Motivan lisäksi AhlstromMunksjö Glassfibre, Metsä Board, Sinebrychoff, ABB, Koja ja Sulzer Pumps Finland. Yleinen sarja on tarkoitettu oppilaitoksen yhteisille, monia koulutusaloja koskeville hankkeille. maaliskuuta nettisivuston www. Sivustolta löytyvät tarvittavat lisätiedot. Sähkömoottorit nielevät lähes 70 prosenttia teollisuuden käyttämästä sähköstä, joten niiden merkitys on kansallisen ilmastotyön kannalta suuri. Palkintohakemukset on jätettävä viimeistään 1. Apua uusista oppaista Kiurun mukaan huono hyötysuhde johtui useassa kohteessa pumpun tai puhaltimen korkeista mitoitusarvoista verrattuna todelliseen tarpeeseen. Kemianteollisuus ry jakaa jälleen turvallisuuspalkintoja alan yrityksille ja oppilaitoksille, joissa on kehitetty turvallisuuskulttuuria ja -osaamista ja tehty erilaisia turvallisuustekoja. Kemian sarjassa Teollisuuden pumpuissa tehostamisen varaa Kemian turvallisuuspalkinto jälleen jaossa M at ti M at ik ai ne n palkitaan kemian ja sen lähialojen koulutuksessa toteutettuja kokonaisuuksia. Tämä selvisi hankkeessa, jonka toteutti Motiva yhdessä teollisuusyritysten kanssa. Ongelmaa pyritään jatkossa ratkomaan hankkeessa laadittujen pumppujen ja puhaltimien hankintaoppaiden avulla. Palkintojen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä ja oppilaitoksia turvallisuustyön kehittämiseen. Hankkeessa tehtiin kenttämittauksia neljällä tehtaalla. Kohteiden keskimääräiseksi hyötysuhteeksi osoittautui 35–50 prosenttia. Yhdistys on kosmetiikkaja henkilökohtaisen hygienian tuotteiden sekä pesuja puhdistusaineiden valmistajien ja maahantuojien etujärjestö. Palkinnon vastaanottivat toimitusjohtaja Ari Venninen (vas.), HSE&S Manager Elisa Tuhkanen, vuoromestari Maarit Littow ja operaattori Jere Saarela. Vuonna 2019 keskisuurten yritysten sarjan voitti Kraton Chemical Oy. Projektissa julkaistiin oppaat myös energiatehokkaiden moottoreiden hankintaan. Oppilaitoksista palkintoa voivat hakea sekä toisen asteen että korkea-asteen koulut. Käytännön mittausten lisäksi projektissa tehty tutkimus sisältää kattavan kirjallisuusselvityksen. Toteutettavissa oleva tehostamispotentiaali oli 26 prosenttia
Tällä hetkellä Singhin tiimin menetelmä tuottaa 20 prosenttia ammoniakkia ja 80 prosenttia vetykaasua, mutta tulevaisuus näyttää kirkkaalta, sillä tiimi jatkaa ahkerasti projektinsa parissa. Äänestäjien kesken arvotaan Luonkos Oy:n tuotepaketti, kotimaista metsämikrobiuutetta sisältävät öljypuhdistuskakku ja kaksi palaa koko perheen vartaloöljyä. 2 NH 3 ). Kiitos.” ”Erittäin mielenkiintoisia juttuja joka kerta. Tiimin seuraavana askeleena on nostaa ammoniakin osuutta tuotteista. On kiva huomata, että jotain tapahtuu!” ”Juhani Knuutin kirjoitus vaihtoehtoisista faktoista oli tärkeä asia tuoda esille.” ”Geeniräätälin uudet sakset oli hyvin sanoitettu juttu merkittävästä innovaatiosta.” ”Hyviä, ammattimaisia ja terävällä kynällä tehtyjä juttuja. Hienoa, että lehti on kiinnittänyt tähän huomiota ja on mukana levittämässä arvokasta uutta tietoa.” ”Metsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen juttu tässä lapsen päiväkodin kautta tulevassa jatkuvassa flunssakierteessä.” ”Maalaisjärkeenkin käypää tietoa.” ”Vapautetaan vauvat vaunuista tunnustelemaan luontoa!” ”Ksylitoli yllättää yhä oli kiinnostavin. MEENESH SINGHIN ryhmä on keksinyt ratkaisun ongelmaamme. Osan prosessissa syntyneestä hiilidioksidista voi varastoida syväinjektointikaivoon. 26 KEMIA 1/2021 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Uusi valmistustapa pohjautuu Haber–Bosch-menetelmän sijasta elektrolyysiin, eli ammoniakin valmistuksesta tulevat hiilidioksidipäästöt saadaan vähenemään. Tässä on tosin ongelmansa, sillä kaasu saattaa vuotaa ja nousta kohti maanpintaa. 1/2021 26 KEMIA UUTISIA Kerro mielipiteesi ja voita kotimaista luonnonkosmetiikkaa!. Ammoniakin valmistamiseen tarvitaan sekä vetyettä typpikaasua (3 H 2 + N 2 . Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden kiinnostavin. Sähköistämiseen tarvittavan energian lähteenä voi olla uusiutuva energia. Kirjapalkinnon voitti Laura Ruti. Ensin vetykaasu pitää erottaa raaka-aineesta, joka useimmiten on joko nafta, maakaasu tai nestekaasu. Verkon sähköistäminen vaatii energiaa, mutta energian lähteenä ei välttämättä tarvitse olla fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Jos injektointikaivo on vesimuodostuman alla, vuotanut hiilidioksidi sitoutuu veteen ja laskee veden pH-arvoa. Äänestä suosikkiasi viimeistään 1.3.2021 osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Vaikka se ei enää kuuluu nykyisiin tehtäviini, kiinnostaa kuulla mitä sillä rintamalla tapahtuu. Esimerkiksi tuuli-, vesitai aurinkoenergia ovat oivia vaihtoehtoja. Ihmeitä tekevä voima immuniteetille ei niinkään ole tiedossa. Edelleen hyvin ajankohtainen ja kuitenkin usein unohdettu merkittävä keksintö.” ”Olen työskennellyt ison osan työelämästäni ksylitolin kanssa. Toiseksi sijoittui Ksylitoli yllättää yhä ja kolmanneksi Vaihtoehtoiset faktat ovat myös terveysriski. Katalyyttinä toimii kuparilla päällystetty verkko, joka helpottaa typpikaasun sitoutumista vetykaasuun. Tämä tarkoittaa sitä, että kaasu injektoidaan syvälle maan alle huokoiseen kiviainekseen. Haber–Bosch-menetelmän sijasta vetyja typpikaasut yhdistetään elektrolyysin avulla. PALAUTETTA NUMEROSTA 7/2020 ”Metsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille -juttu kiinnosti luontoihmistä eniten.” ”Useimmat tietävät, että metsä on tärkeä henkiselle hyvinvoinnillemme. Ainutlaatuinen ammoniakki MEENESH SINGHIN johtama tutkimusryhmä Illinoisin yliopistossa on kehittänyt tavan tuottaa ammoniakkia ympäristöystävällisemmin kuin koskaan ennen. ANNIKA LAPPALAINEN Kirjoittaja on Kulosaaren yhteiskoulun lukion tiedeja teknologialinjan ensimmäisen vuoden opiskelija. Tilasin lehden kokeeksi ja nyt siitä on tullut suosikkilehteni :).” Numeron 7/2020 kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin Metsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille. Kun vetykaasu on erotettu, vetyja typpikaasu yhdistetään toisiinsa Haber–Boschmenetelmällä, joka valitettavasti tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Reaktiota ajaa verkon sähköistäminen, joka onkin ainoa asia, josta saattaisi syntyä hiilidioksidipäästöjä. Mikä juttu sytyttää
Muovijätteen hyödyntämisessä on vielä paljon kehitettävää. Kukapa ei muistaisi, miltä läpimärät lapaset tuntuvat käsissä. Lumi mahdollistaa talviurheilulajit, kuten murtomaahiihdon, laskettelun ja lumikenkäilyn. Räntä ja sohjo kastelevat, mutta pakkaslumen voi helposti pyyhkäistä pois päällystakista. Kolmivuotisen hankkeen rahoittaa EU:n komission PHARE-rahasto. Pakkauksien jälkeen tuli muitakin tuoteryhmiä vastaanotettaviksi ja toimitettaviksi hyötykäyttöön. blogspot.com. Katsokaa, miten esimerkiksi Pekka Halonen tai Albert Edelfelt ovat teoksissaan maalanneet lumen harmailla, sinertävillä ja jopa kellertävään ja oranssiin menevillä sävyillä. LUMESTA VOI rakentaa linnoja ja lumiukkoja. Saksan esimerkkiä seurattiin. Lumikerros on oiva eriste, niin rakennuksille kuin hangen alle kaivautuville eläimille. CEFIC uskoo, että myös isäntinä toimivat länsimaiset yritykset hyötyvät yhteistyöstä, jonka avulla ne voivat luoda uusia kaupallisia suhteita ja lisätä ymmärrystään Keskija ItäEuropan kauppakulttuurista. Yhtä paljon kuin lunta kaivataan tulevaksi, kevään edetessä sen odotetaan sulavan pois. Taiteessa puhdasta lunta ei voi esittää pelkästään valkoisena. ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com Ihmeellinen lumi Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Lumipalloista voi tehdä lyhtyjä tai käydä niillä lumisotaa. VESA KÄRHÄ, SUOMEN MUOVITEOLLISUUSLIITTO Koulutusta markkinataloudesta Euroopan kemianteollisuuden järjestö CEFIC on sitoutunut perehdyttämään Euroopan entisten sosialististen maiden kemianteollisuuden kaupallisia johtajia kaupankäyntiin vapaassa markkinataloudessa. Asetuksen pääperiaate on yksinkertainen: kaikilla, jotka ostavat pakattuja tuotteita, on laillinen oikeus toimittaa tyhjentämänsä pakkaukset veloituksetta sinne, mistä oli ne alun perin hankkinutkin. Kyseessä on kuitenkin merkittävä päänavaus Euroopan jätepolitiikassa. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Lämpimän valon luomat varjot hangella ovat kirkkaan sinisiä. Lumessa hikoilu on kerrassaan mainio asia, kunhan sitä ei tarvitse tehdä lapion tai kolan kanssa. On palattu pitkälti vanhaan kaatopaikkakäytäntöön. Lunta on useimmiten liian vähän tai liikaa, harvoin sopivasti. Erittäin merkittävä linjaus tulee olemaan Suomessa kesällä 1996 annettava valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä, jolla vastaava direktiivi saatetaan täytäntöön maassamme. Saksassa paljastui vuoden 1995 lopussa 16 000 tonnin hyödyntämättömät jätemuovikätköt, joiden avulla ilmeisesti petkutettiin muovin keräilytukirahastosta 6 miljoonaa Saksan markkaa. Meillä Suomessa 1990-luvun alussa käynnistetyt noin 30 kunnallista muovin keräilykokeilua ovat päättyneet yksi toisensa jälkeen ilman, että on jaksettu pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti kehittää mallikelpoista hyötykäyttöä. Suomessa on aloitettu ajoneuvojen renkaista ja keräyspaperista. Talvisessa metsässä on tullut vastaan maastopyöräilijöitäkin. Käytännön toteutus saatiin pian huomata erittäin hankalaksi. RAKKAUS ON lumivalkoinen. Nyt jo yli puolessa Euroopan unionin maista on kansalliseen lainsäädäntöön omittu elementtejä edellä kuvatun jätehuoltovastuun laajentamisesta tuotanto – jakelu – kulutus – jätehuolto -ketjuun. Siristä silmiäsi katulampun alla ja ajattele katsovasi lumen sijaan värejä. Muun muassa Itävallassa odottaa yhä 68 000 tonnia kerättyä sekalaista jätemuovia hyötykäyttöä. 27 1/2021 KEMIA Kemia-Kemi 1/1996 Muovin kierrätys takkuaa Puoli vuosikymmentä sitten Saksassa annettiin uusi pakkausasetus. Pääsääntöisesti lumi onkin valkeaa, mutta olosuhteiden mukaan myös likaisen harmaata, ruskehtavaa tai paikoitellen keltaista. Kuva: Ida Pimenoff NÄKÖKULMA. Huurre on raaputettava auton ikkunoista. Hankkeen aikana koulutetaan 60 johtajaa, jotka CEFIC kutsuu vieraiksi EU-maiden kemianyrityksiin. Lumeen suhtaudutaan suurella tunteella, sitä rakastetaan ja vihataan, vaikka kyseessä on vain veden kiteytynyt muoto. Ensimmäinen, 20 hengen ryhmä aloittaa noin kuukauden mittaisen koulutusrupeamansa maaliskuussa 1996. Ihmeellistä. KEMIA 25 VUOTTA SITTEN LUMELLA ON monta nimeä ja olomuotoa: huurre, hile, kuura, pyry, tykky, tuisku, kinos, räntä, sohjo, loska, nuoska. Lumi voi olla untuvaisen pehmeää tai raastavan kovaa ja karheaa, märkää, painavaa ja vaikeasti lapioitavaa tai kuivaa, puuterimaisen kevyttä
(03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. www.bpi-chempump.. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. 28 KEMIA 1/2021 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 28 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min
029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. 29 1/2021 KEMIA ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit www.kemia-lehti.fi 29 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. Erikoisalueitamme mm. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi/tilausasiat/ Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! 19 € Koulutilaus vuodeksi vain
Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. 010 320 5280 KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Sinun paikkasi tässä. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 30 KEMIA 1/2021 TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. • puh. Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Kysy ensin meiltä | At your service 30 www.ensiturva.
• Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Nettisivut: yli 80 000 käyntiä vuodessa. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. Entistä enemmän kontakteja: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. Valinta on sinun. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa on logo, vapaavalintainen sisältö ja linkitys nettisivuillenne. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . • Postitukset vuonna 2021: helmi-, maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. Edun arvo 750 euroa. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. Tilauksen minimikesto 12 kk. 31 1/2021 KEMIA KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi , puh. 31 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . Tervetuloa! Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa
Dnp:n huomattiin kuitenkin aikoinaan ”polttavan rasvaa” eli tehostavan ravinnon muuttamista energiaksi, ja 1930-luvulla yhdistettä pidettiin hyvänä laihdutuslääkkeenä. Linnuille syötettiin säännöllisesti vastaavanlainen annos dnp:tä kuin laittomissa laihdutustuotteissa. ”Tämä vastaa ihmisillä eliniän lyhenemistä noin 15 vuotta, minkä pitäisi toimia vakavana varoitusmerkkinä niin dnp:tä painonhallintaan käyttäville kuin lääkeyrityksille”, sanoo tutkija François Criscuolo Strasbourgin yliopistosta. PÄIVI IKONEN Cé dr ic Su eu r Dnp lyhensi seeprapeippojen elinikää keskimäärin vuoden. Vaikka dnp on myrkyllistä, Yhdysvaltain lääkevirasto FDA on antanut luvan aineen kliiniseen testaamiseen tavoitteenaan löytää ratkaisu globaaliin ylipaino-ongelmaan. Kun aineen. Strasbourgin yliopisto vastasi kokeen käytännön toteutuksesta. Asiasta varoittaa nyt Turun yliopisto, jossa on selvitetty elinikäisen dnp-altistuksen vaikutusta lintumallilla. Tutkija Antoine Stierin johtamassa hankkeessa seurattiin vankeudessa kasvatettuja seeprapeippoja. Dnp on 2000-luvulla johtanut useisiin kuolemantapauksiin. Peipoilla ei ilmennyt aineesta haittoja, ja ne näyttivät fyysisesti terveiltä. Sen myyjiä on tuomittu rangaistuksiin, ja kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol on antanut kemikaalista varoituksen. Vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa aineen havaittiin – päinvastoin kuin tuoreessa peippohankkeessa – tuovan lisää elinikää. Dnp:tä on käytetty pieninä pitoisuuksina myös ikääntymisen tutkimisessa. Vuosikymmeniä myöhemmin dnp ilmestyi uudestaan markkinoille, tällä kertaa laittomaan verkkokauppaan, jossa sitä tarjotaan avuksi painonhallintaan. Laiton laihdutuslääke voi viedä hengen A do be St oc k si tutkimukseen osallistui Aberdeenin yliopisto. Antoine Stier epäilee, että jyrsijöiden iän piteneminen on perustunut niiden ylipainon vähenemiseen. Dopingaineena dnp on yksi harvoista, joihin liittyy äkillinen kuolemanvaara. Lisäksitten havaittiin aiheuttaneen äkillisiä myrkytysoireita ja myös kuolemantapauksia, dnp vedettiin pois myynnistä. Esimerkiksi Ruokaviraston linjauksen mukaan aine muodostaa vakavan haitan ihmisen terveydelle, eikä sitä saa tuoda markkinoille elintarvikkeena. Vaarallinen dopingaine Dnp (2,4-dinitrofenoli) on teollisuuskemikaali, jota on käytetty muun muassa räjähteiden lähtöaineena sekä kasvija hyönteismyrkkynä. Kemikaalia saaneet linnut kuitenkin kuolivat keskimäärin 20 prosenttia – eli kokonaisen vuoden – aiemmin kuin kontrolliryhmän peipot, joiden ruokavalioon dnp ei kuulunut. Painonnousu on vanheneville hiirille tyypillinen ongelma, jota seeprapeipoilla ei esiinny. Koe-eläiminä toimivat tuolloin hiiret. 32 KEMIA 1/2021 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Laittomasti laihdutuslääkkeenä käytettävä dnp-kemikaali voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Urheilussa dnp:tä on käytetty dopingaineena, jota ovat hyödyntäneet muun muassa kehonrakentajat
Lopullisia tuloksia Britannian Nottinghamissa tehtävästä kokeesta odotetaan viimeistään kesällä 2021. Nanolääkkeiden etuna on myös se, että hoitoon riittää normaalia pienempi annos, jolloin myös sivuvaikutuksia ilmenee tavallista vähemmän. Pet-muovia valmistetaan vuosittain yli 30 miljoonaa tonnia. Kaksitoista tervettä vapaaehtoista sai annoksen nanokokoisiksi pienennettyjä lääkeainepartikkeleita ensimmäisen vaiheen kliinisessä kokeessa, jonka toteuttaa brittiläinen lääkekehitysyritys Quotient Sciences. Lääkeaineiden nanonisointimenetelmä keksittiin kymmenkunta vuotta sitNanokokoon kutistettu lääke ihmiskokeisiin Appelsiininkuorista syntyy muovipulloja Ensimmäiset nanolääketestit ihmisillä lupaavat ainakin alustavasti hyvää. ”Lähitulevaisuudessa voit ostaa appelsiinimehua muovipulloissa, joissa on käytetty raaka-aineena appelsiininkuoria”, lupaa työelämäprofessori Suomalaisen Nanoform Finland -yhtiön nanolääkekeksintö on edennyt ensimmäisiin ihmiskokeisiin. A do be St oc k ten Helsingin yliopistossa, jonka tutkimuksesta Nanoform-yhtiö ponnistaa. Pet-muovia eli polyetyleenitereftalaattia ja muita polyestereitä käytetään juomapullojen lisäksi muun muassa elintarvikepakkauksissa ja tekstiileissä. 33 1/2021 KEMIA voidaan tehdä täysin uusiutuvia kasvipohjaisia pef-muovipulloja ja korvata niillä fossiilipohjaiset pet-muovipullot. Artikkelin uudesta teknologiasta julkaisi Green Chemistry -lehti. Fdca on yksi pef-polymeerin monomeereista. Nanolääkkeiden idea perustuu siihen, että erittäin pienet hiukkaset liukenevat elimistöön paremmin ja tuottavat siten varmemmin toivotun hoitovasteen. Valmistusprosessin tehokkuus perustuu siinä hyödynnettävään stabiiliin välituotteeseen, jonka avulla syntyy fdca:ta eli 2,5-furaanidikarboksyylihappoa. Holger Pöhler. Näin valmistetusta biomateriaalista Sc an st oc kp ho to Suomalaiskeksinnöstä ovat olleet kiinnostuneita useat kansainväliset lääkefirmat. Tekniikalla on kyetty kutistamaan nanomittaan jo kymmeniä erilaisia lääkeaineita, ja menetelmä sopii myös suurten lääkeainemäärien prosessointiin. Innovaation kehitystyöstä kerrottiin tarkemmin numerossa 7/2019. Kokeen avulla selvitetään, toimivatko nanokokoiset lääkehiukkaset nopeammin ja tehokkaammin kuin lääkkeen normaalimuoto. Lisäksi pef-muovin elintarviketta suojaavat ominaisuudet ovat pet-muovia paremmat, mikä pidentää tuotteen säilyvyyttä ja antaa sille lisää hyllyikää. Tammikuun lopulla saadut alustavat testitulokset ovat yhtiön mukaan lupaavat. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt menetelmän, jolla pektiinipitoinen maatalousjäte muuntuu biomuovin raaka-aineiksi. Muovin aineksiksi kelpaavat esimerkiksi sitrushedelmien kuoret ja sokerijuurikasmassa. Kun fossiilipohjaiset pet-polymeerit korvataan kasvipohjaisilla pef-polymeereilla eli polyetyleenifuranoaatilla, muovituotteen hiilijalanjälki voidaan pudottaa puoleen. Huono liukoisuus on lääkekehittäjien suurimpia ongelmia. Tutkimuksessa testattava lääke on piroksikaami, jota käytetään kipuja tulehdustilojen hoidossa. Appelsiinimehua voi pian ostaa pullossa, joka on tehty hedelmän kuorista.
34 KEMIA 1/2021 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Päijät-Hämeen metsät voivat tulevaisuudessa kasvaa uuden kierrätyslannoitteen voimin. Sen ilmastovaikutus on vain 11 prosenttia keinolannoitteesta, jonka valmistamiseen tarvitaan kemikaaleja, kuten typpeä sisältävää ureaa, sekä maaperästä louhittua fosforia. Lannoitteen käyttö vaatii lakimuutosta, sillä Suomessa metsiin ei toistaiseksi saa levittää orgaanista kierrätyslannoitetta. Uutuuden teho perustuu kennomaiseen rakenteeseen, joka muodostuu kärjellään seisovien pyramidien muotoisista koloista. Aiemmat superhydrofobiset pinnat ovat alttiita viilloille, naarmuille Tuhkasta ja kompostista metsien täsmälannoite Tuhka ja komposti yhdistettiin toisiinsa yksinkertaisella sekoitusprosessilla. Syntyvä mädäte hygienisoidaan kompostoimalla. Rasin mukaan uutuuden kestävyys on entisiin verrattuna vähintään kymmenkertainen. ja lommoille. Tutkijat ovat jo aiemmin osoittaneet uutuuden toimivuuden kovissa materiaaleissa. Tutkimusartikkelin pinnoitteesta julkaisi Nature-lehti. Hiihtäjät saattavat pian saada lisävauhtia Aalto-yliopiston kehittämästä uudesta superhydrofobisesta eli vettä voimakkaasti hylkivästä pinnoitteesta. Tuhkan käyttö sellaisenaan on jo sallittu. Ryhmä vie innovaatiota kohti kaupallistamista Business Finlandin tuoreen rahoituksen turvin. Antibakteerisena pinnoite sopii myös lääketieteen ja biolääketieteen tarpeisiin. Superpinnoite voi tuoda Superpinnoite voi tuoda suksiin uutta luistoa suksiin uutta luistoa Pr om ed ia /J an i W al le ni us. Muitakin sovelluskohteita Vettä ja likaa hylkivät pinnat eivät myöskään jäädy eivätkä höyrysty. Komposti sisältää runsaasti fosforia ja orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä, molemmat tärkeitä kasviravinteita. Komposti tulee Labio Oy:n biokaasun tuotantolaitoksesta ja tuhka Lahti Energia Oy:n puunpolttolaitoksesta. Pinnoite pienentää suksen ja lumen välistä kitkaa, jolloin sukset luistavat paremmin. Pi xa ba y Tänä talvena kelpaa hiihtäjän hiihdellä, vastedes ehkä entistä liukkaammin suksin. Mukana pysyy myös hiili, joka on hyvä maanparannusaine. Kompostista ja tuhkasta koostuvan täsmälannoitteen kehittivät Aalto-yliopiston tutkijat. Vettä hylkivä kemikaali levitetään kennon sisäpinnalle, ja pyramidin seinät suojaavat pinnoitetta vaurioilta. Ratkaistavana on vielä kompostin puhdistaminen mikromuovista ja lääkejäämistä, joiden poistamiseen on jo mietitty prosessia. Materiaalitieteen professorin Sami Franssilan mukaan pinnoitteen panssarikuviointia voitaisiin hyödyntää erityisesti sään armolla olevissa laitteissa, kuten säämittareissa ja kännyköiden tukiasemissa. Komposti sisältää erilliskerättyä biojätettä ja vedenpuhdistamon yhdyskuntalietettä, joista on ensin otettu talteen biokaasua mädätysprosessissa. Parhaillaan he selvittävät sen käyttöä muoveissa ja muissa joustavissa materiaaleissa sekä puun ja paperin pinnalla. Lisäksi tutkijat ovat saaneet rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä. Professori Robin Rasin tutkimusryhmän rakentama pinnoite sopii suksiin siksikin, että se kestää hajoamatta kovaa kulutusta. Ominaisuuksien ansiosta uudesta pinnoitteesta voivat hyötyä myös esimerkiksi elektroniikkateollisuus, lentoliikenne ja lasija optiikkateollisuus. Biolannoitteen tuotanto kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin keinolannoitteiden. Tuhkassa taas on kaliumia
Tutkijat olivat jo aiemmin huomanneet, että koiran ihon mikrobilajistoon vaikuttavat ympäristön lisäksi elintavat. Niin koirilla kuin ihmisillä allergiariski oli pienin, kun ihon mikrobiomi oli maaseutumaisen ympäristön ja runsasmikrobisuutta edistävän elintavan muokkaama. Aineiden teho on osoitettu muillakin koronaviruksilla sekä erittäin pysyvillä enteroviruksilla, jotka ovat viruksista yleisimpiä. Tämä selvisi Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa. Tämä pätee sekä koiriin että ihmisiin. ”Tällainen elintapa sisälsi useita eri eläimiä perheessä sekä isomman perhekoon.” Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat saaneet Business Finlandin rahoituksen hankkeelleen, jossa kumppanukset valmistelevat viruksia nitistävän keksintönsä kaupallistamista. 35 1/2021 KEMIA Allergiat ovat yleisempiä kaupunkilaiskoirilla ja niiden omistajilla kuin kumpienkin maalaisserkuilla. Tutkijoiden tavoitteena on nyt viedä innovaatio siihen vaiheeseen, että se voidaan siirtää jollekin nykyiselle tai aloittavalle yritykselle. Kaupungeissa koirien iholta löytyi enemmän ihmisen iholla tyypillisesti eläviä mikrobeja kuin maalla. Projektissa kehitetään myös uusia luonnonyhdisteisiin pohjautuvia hygieniaja kosmetiikkatuotteita, joista voi olla hyötyä tulevissa epidemioissa. Yhteisiä mikrobeja iholla Tutkimuksessa paljastui myös, että koira ja omistaja kantavat ihollaan yhteisiä mikrobeja. Juuri monipuolinen ja vaihteleva mikrobialtistus näyttää olevan hyödyksi terveydelle. Jos isäntä tai emäntä kärsii allergisesta sairaudesta, koirakin on todennäköisemmin allerginen. Molemmat myös oireilevat yhtä aikaa. ”Sekä koirien että ihmisten mikrobialtistus oli erilaista maaseudulla ja kaupungeissa. Tutkijoiden metsästä löytämillä luonnonyhdisteillä on vahva viruksentorjuntakyky. Yhdisteiden on todistettu toimivan myös uutta sars-cov2-virusta vastaan. Elinympäristö myös vaikutti selvästi enemmän ihon kuin suoliston mikrobilajistoon. ”Metsäluonnosta peräisin olevat molekyylit tuhoavat viruksia tehokkaasti ja turvallisesti”, tähdentää professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta. Tämä voi johtua siitä, että ihmiselle tyypilliset mikrobit rikastuvat sisätiloissa. Allergia iskee useimmin kaupunkilaisiin koiriin ja ihmisiin. Taustalla on luultavasti se, että maalla asuvat ihmiset ja koirat altistuvat kaupunkilaisia enemmän mikrobeille, joilla on allergioita ehkäisevä ja terveyttä edistävä vaikutus. ”Tämä havainto tehtiin nyt myös ihmisellä”, kertoo Helsingin yliopiston professori Hannes Lohi. Allergian riski on pienin maalla asuvissa perheissä, joissa on monta jäsentä ja useita eläimiä.. Sen sijaan suoliston mikrobisto on kummallakin omansa. Esimerkiksi ihon mikrobit olivat vaihtelevampia yksilöiden välillä maaseudulla kuin kaupungeissa”, kertoo erikoistutkija Jenni Lehtimäki Sykestä. Metsäluonnosta aseita koronan kukistamiseen Allergia iskee kaupunkien koiriin ja omistajiin A do be St oc k A do be St oc k Luonnon molekyylit tyrmäävät jopa uuden koronaviruksen. Tutkitut virukset aiheuttavat runsaasti akuutteja ja kroonisia infektioita, sars-cov2 myös korkeaa kuolleisuutta
Innostus oli suurta eikä tunteja laskettu, joten päivät venyivät pitkiksi. Viesti on suunnattu etenkin nuorille, joiden Kantor-Aaltonen on huomannut kantavan erityistä huolta ilmastonmuutoksesta. Ympäristön lisäksi hyötyjiä ovat moderni ruoantuotanto, lääketiede ja terveydenhuolto. ”Yksi kemistiystäväni sanoi kerran, että kemiassa käsitellään atomeja, ioneja, molekyyleja ja niiden reaktioita, mutta biokemiassa reagoivat möykyt keskenään. • Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta. Yksikössä valmistettiin. Carmela Kantor-Aaltonen Carmela Kantor-Aaltonen Biokemisti Carmela KantorAaltonen rakentaa hyvää toimintaympäristöä suomalaisille bioalan yrityksille. Pihaan tupsahti harva se päivä bussilasti turisteja ihailemaan modernia arkkitehtuuria, mutta lapset pelasivat häiriintymättä kirkkistä ja kymmentä tikkua laudalla. SISKO LOIKKANEN ”Luonnontieteiden osaajilla on nyt tuhannen taalan paikka. Lisensiaatintyö leukosyyttien pintaproteiinin karakterisoinnista ja puhdistuksesta valmistui juuri ennen kuin nuori tutkija aloitti toisen äitiyslomansa. Ei kannata vaipua epätoivoon vaan ryhtyä toimimaan.” Näin sanoo Suomen Bioteollisuus ry:n asiamies Carmela Kantor-Aaltonen. ”Se oli aika kova urakka.” Gradunsa hän teki Gahmbergin ryhmässä dosentti Kimmo Kahrin ohjauksessa. ”On ollut huikeaa seurata, millaisia uskomattomia tuloksia tutkijat ja yritykset ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet taistelussa koronavirusta vastaan.” Möykyt kiinnostivat Carmela Kantor-Aaltonen viehättyi luonnosta ja luonnontieteistä jo lapsena kerätessään kasveja yhdessä äitinsä kanssa. Filosofian kandidaatti 1985, filosofian lisensiaatti (biokemia) 1991, Helsingin yliopisto. • Picea Tech Oy: tapahtumakoordinaattori 2002–2003. Kun Kantor-Aaltonen palasi töihin, hänestä tuli laitoksen maksupalveluyksikön vetäjä. • Kemianteollisuus ry: johtava asiantuntija 2016–. • Suomen Bioteollisuus ry: asiamiehen sijainen 2000–2001, 2002–2003, projektikoordinaattori 2004–2005, asiamies 2009–. • Harrastaa musiikkia, elokuvia, lukemista, luonnossa liikkumista ja penkkiurheilua. Kantor-Aaltonen kehuu muun muassa erinomaisia biologianopettajiaan Ilta Kankaanrintaa ja Antero Korpista. ”Labrasta päädyttiin jälkipuinteihin milloin pesiskentälle, milloin ravintolaan, kerran Tukholmaan asti”, KantorAaltonen naurahtaa. Itse hän on tilanteen vakavuudesta huolimatta optimistinen. Juuri ne möykyt kiinnostivat minua.” Tuolloin Unioninkadulla sijainneessa biokemian laitoksessa oppia jakoivat legendaariset professorit Ossi Renkonen, Juhani ”Jude” Jänne, Nils Ellfolk ja myöhemmin Carl ”Calle” Gahmberg. Maineikkaan oppilaitoksen taso oli 1970-luvulla korkea. ”Lukion jälkeisissä opinnoissa konkretisoitui, kuinka hyvät eväät olimme heiltä saaneet.” Helsingin yliopistoon lähtenyt Kantor-Aaltonen yhdisti biologian kemiaan ryhtymällä opiskelemaan biokemiaa, joka tuntui heti omalta alalta. ”Ihmisen kekseliäisyydellä ei ole rajoja. • Syntynyt vuonna 1959. Silloin solmitut ystävyyssuhteet ovat kantaneet näihin päiviin asti. ”Tosin vain maalivahdiksi mutta kuitenkin.” Vuodet Tapiolan yhteiskoulussa olivat ”merkittävää aikaa”. ”Hän oli omistautuva, vaativa opettaja, eikä passiivinen nuokkuminen luentosalissa käynyt päinsä ollenkaan, vaan kuulijoiden piti osallistua aktiivisesti. Samoilla konsteilla, joilla selätämme koronakriisin, selviämme myös ilmastonmuutoksesta: tieteen, teknologian ja hyvien poliittisten päätösten avulla.” Ilmastouhan torjumiseen hän luettelee suoralta kädeltä tukun keinoja, kuten tuotteiden valmistamisen ilmakehästä kaapatusta hiilidioksidista, jätteistä ja biopohjaisista raaka-aineista. ”Taidan kuulua viimeisiin ikäluokkiin, jotka kokosivat kasvion koulun kesätehtävänä”, hän arvelee. 36 KEMIA 1/2021 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Carmela Kantor-Aaltonen Bioteollisuuden lipunkantaja Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Urheilullinen tyttö kelpuutettiin välillä mukaan jopa poikien futismatseihin. ”Meillä ei olisi diagnostisia testejä, rokotteita eikä biologisia lääkkeitä ilman bioteknologiaa”, biokemisti muistuttaa. Näin opetuksesta sai myös paljon irti.” Laitoksen perusajatuksena oli ajankohtaisen tutkimuksen kytkeminen opetussisältöihin. • Helsingin yliopisto: tutkija (biotieteiden laitos) 1986–2007, assistentti 1990–1993, avoimen yliopiston opettaja 1994–1996, yliopisto-opettaja (bioja ympäristötieteiden laitos) 2008–2009. Mieleen jäivät varsinkin Renkosen pitämät luennot. Biotieteet ovat hänen mukaansa vaiheessa, jossa ne todella kykenevät vastaamaan vuosikymmeniä sitten ladattuihin odotuksiin. • Ylioppilas 1977, Tapiolan yhteiskoulu. Kotikulmiaan, puutarhakaupunki Tapiolaa, hän muistelee ainutlaatuisena kasvuympäristönä. Hiilihydraattikemiaa ja immunologiaa yhdistelleen työn keskeisenä aiheena olivat verisolujen pintojen muuttuvat sokerirakenteet. Kantor-Aaltonenkin pänttäsi lopputenttiin kaksi vuosikertaa julkaisusarjasta Trends in Biochemical Sciences
Nyt hän on hoitanut toimialajärjestön asiamiehen pestiä jo toistakymmentä vuotta. ”Tutkimus on pitkälle tiimityötä, mutta vertaisin silti yliopistotutkijaa yksityisyrittäjään. Oleellinen osa asiamiehen työtä ovat esitykset erilaisille yleisöille. Vapaa-aikanaan Kantor-Aaltonen on populaarikulttuurin suurkuluttaja, jolle musiikki ja elokuvat ovat tärkeitä henkireikiä. Lisäksi olemme mukana ChemBio-kokonaisuudessa”, kertoo Kantor-Aaltonen, jolle antoisinta työssä ovat tapaamiset monenlaisten ihmisten ja sidosryhmien kanssa. ”Viestitän ahkerasti alan positiivisista uutisista muun muassa sosiaalisessa mediassa”, hän kertoo. Silloin tällöin yhteistyökuviot vievät nykyisen järjestöammattilaisen takaisin laboratorioon, jossa valkoisiin takkeihin pukeutuneet tutkijat tuijottavat mikroskooppeihinsa. Pääsin kuuntelemaan Merrifieldin luennonkin, kun hän vieraili Helsingissä.” Uusi näkökulma Carmela Kantor-Aaltonen ehti hoitaa yliopistossa monenlaisia tehtäviä, kunnes akateemisen uran epävarmuus sai hänet miettimään, mitä tiedemaailman ulkopuolella olisi tarjolla. Se pyrkii vaikuttamaan myös alan rahoitukseen ja lainsäädäntöön. Bioteollisuus ry edistää bioalan tunnettuutta ja biotekniikan hyödyntämistä tuotteissa ja palveluissa. ”Mutta sitten mieleen pulpahtavat pieleen menneet kokeet ja hytiseminen kylmähuoneessa vahtimassa tukkeutunutta kromatografiapylvästä, ja haikailut jäävät sikseen”, hän nauraa. Bioteollisuus ry:ssä jouduin ja pääsin katsomaan asioita uudesta ja laajemmasta vinkkelistä yritysten kannalta.” Työ vei mukanaan, ja Kantor-Aaltonen jäi sille tielleen. ”Tavoitteemme on, että Suomessa olisi niille kaikille mahdollisimman hyvä toimintaympäristö”, asiamies linjaa. ”Synteesimenetelmänä oli automatisoitu kiinteän kantajan menetelmä, josta Bruce Merrifield oli saanut kemian Nobelin vuonna 1984. ”Olemme esimerkiksi järjestäneet tapahtumia Suomessa osana Euroopan biotekniikan viikkoa. Koska alan markkinat ovat globaalit, toimenkuvaan kuuluu myös yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa. ”Suomi on pieni maa, joten alan toimijat tuntevat toisensa, ja kynnys yhteydenottoihin on matala. Joskus näky aiheuttaa Kantor-Aaltosessa ”lievää haikeutta”. Kuntoani pidän yllä pitkillä kävelylenkeillä.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa toimittaja.. tutkijoille synteettisiä peptidejä proteiinien rakennetutkimukseen. 37 1/2021 KEMIA Ke m ian te ol lis uu s ry Carmela Kantor-Aaltonen nostaa työkseen bioteollisuuden profiilia. Luen lähinnä kaunokirjallisuutta, jonkin verran myös elämäkertoja.” Aviomies on tehnyt hänestä penkkiurheilijan, ja pari on tuttu näky HJK:n ottelukatsomoissa. ”Kirjaharrastustani on lisännyt liittyminen naisten lukupiiriin. Kun ystävä pikkujoulujuhlassa mainitsi sijaisuudesta Bioteollisuus ry:ssä, Kantor-Aaltonen haki paikkaa ja sai sen. Näin hänelle avautui näköala siihen, kuinka tieteen hedelmiä hyödynnetään elinkeinoelämässä. Järjestön jäseninä on niin pieniä startupeja kuin suuria teollisten entsyymien valmistajia ja lääkeyrityksiä. Myös suhteet viranomaisiin ovat hyvät.” Oman siivunsa työviikosta ottaa Kantor-Aaltosen toinen tehtävä emojärjestö Kemianteollisuus ry:n osa-aikaisena johtavana asiantuntijana, jonka vastuulla ovat kansallinen innovaatioja tiedepolitiikka ja yhteistyö yliopistojen kanssa. ”Myös mökkeily ja metsässä samoilu ovat minulle mieluista puuhaa
38 KEMIA 1/2021 VTT:n tiimipäällikkö Emilia Nordlund näkee bioteknologian uudet keinot suurena mahdollisuutena. ”Solumaatalous tuottaa ruokaa myös katovuosina”, tutkija muistuttaa. VTT Juttusarja esittelee VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran keinot maailman pelastamiseksi ja Suomen nostamiseksi teknologiamahdiksi. VASARAN LISTA
Kaaoksen välttämiseksi ruokaa pitää tuottaa entistä enemmän ja entistä kestävämmin. 39 1/2021 KEMIA Maatalouden toinen vallankumous Ruoka tulee bioreaktorista Solumaatalous ei tarvitse peltoja eikä tuotantoeläimiä, sillä ravinto syntyy mikrobien voimin bioreaktoreissa. Ravinnon tuottaminen nykyisin menetelmin lämmittää ilmastoa, köyhdyttää maaperää ja rehevöittää vesistöjä. Suomessa on jo valmiudet korkean teknologian ruoantuotantoon.. Apu saattaa löytyä yllättävän läheltä. JUHA GRANATH ”Ruoka on paras lääke kaaosta vastaan”, julistaa vastikään Nobelin rauhanpalkinnon voittanut YK:n Maailman ruokaohjelma. Jos tilannetta ei ratkaista, ympäristöongelmien ja nälänhädän lisäksi yhteiskunnalliset kriisit kiihtyvät entisestään. Tepsivä lääke tulisi tarpeeseen
Espanjasta ja muualtakin Välimeren pohjoispuolelta löytyy sopivia aavikoita. Me teemme aurinkopaneelilla sähköä ja sähköstä elektrolyysillä vetyä. 40 KEMIA 1/2021 Suomalaisen Solar Foodsin kehittämä ruoantuotantomenetelmä vie vihreää vallankumousta maailmalle. ”Bioprosessin periaatekin on vuosituhansia vanha. Rakennuksessa toimiva Solar Foods haluaa pitää liian uteliaat silmäparit poissa tuotantotilastaan. Tuotantotilan ydin on teräksinen bioreaktori. Sisätiloista paljastuu rivi hopeakylkisiä tankkeja. ”Länsi-Suomesta, merenrannalta, sedimentistä.” Mikro-organismi luo uusiutuvalla sähköllä hiilidioksidista kaikki aminohapot, proteiinit, hiilihydraatit, lipidit ja vitamiinit. Prosessin tarvitsema hiilidioksidi otetaan ilmakehästä. Se on samankaltainen fermentaatioprosessi kuin hiivan tai oluen teko, mutta sokerien sijaan tärkeimmät ainesosat ovat hiilidioksidi ja sähkö”, kuvailee yhtiön teknologiajohtaja Juha-Pekka Pitkänen. Jos menemme aurinkoisimmille aavikoille, hinta olisi kolmasosa Suomen tasosta.” Solar Foodsin laskelmien mukaan tuotteen ympäristövaikutukset jäävät reippaasti alle kymmeneen prosenttiin perinteisesti tuotettujen kasvitai eläinproteiinien vaikutuksista. Pitkänen nimeää Soleiniksi nimetylle jauheelle kolme käyttötarkoitusta. Intiassa on populaaKu va t: Ju ha G ra na th Soijaproteiinin kaltaista soleinjauhetta.. Prosessissa syntyvästä biomassasta jalostetaan soijaproteiinin kaltaista jauhetta. Reaktorin kyljessä olevassa elektrolyysilaitteessa sähkö erottaa vedestä vetyä, joka johdetaan mikrobeille letkulla. ”Käytännössä se tarkoittaa, että tarvitsemme kasveihin verrattuna 5–10 kertaa vähemmän pinta-alaa saman tuotteen tekemiseen.” Suomalaisyritys on jo etsinyt kartalta paikkoja, joissa aurinkoja tuulivoimaa olisi tarjolla yllin kyllin. Espoon pilottitilassa sitä valmistuu noin 300 grammaa päivässä, mutta paljon suurempaa on luvassa. ”Tavoitteemme on avata parin vuoden sisällä demolaitos ja sen jälkeen iso kaupallinen tehdas. Yhtiön toive on, ettei sen tarkkaa sijaintia kerrota. ”Kasvi ottaa auringon säteilystä talteen vain prosentin, aurinkopaneeli nappaa siitä 20 prosenttia. ”Jos tuottaisimme proteiinijauheen suomalaisen verkkosähkön hinnoilla, siitä tulisi hinnaltaan kilpailukykyinen markkinoilla olevien proteiinituotteiden kanssa. Käynnissä on ikivanhaan ihmeeseen verrattava prosessi, jossa viidellä leivällä ja kahdella kalalla ruokittiin valtava ihmisjoukko. Sähkön hinta määrää pitkälti tulevien tuotantolaitosten sijainnin. ”Ensin nykyisiin ruokatuotteisin ja ravintolisiin, toiseksi maailmalla kovaan suosioon nousseisiin kasvispohjaisiin lihaimitaatioihin ja kolmanneksi laboratorioissa kasvatettavaan lihaan.” Solar Foodsin käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2017 perustettu yritys aikoo tuottaa ravintoa ilmasta, helpottaa maailman ruokapulaa, säästää ympäristöä – ja tehdä voittoa. Demolaitos tuottaisi 300 kiloa ja tehdas jo 30 tonnia proteiinia vuorokaudessa.” Espoosta kohti aavikoita Solar Foodsin liikeidea on tuottaa proteiinia elintarviketeollisuudelle. ”Prosessi eroaa iänikuisesta tuotantotavasta myös siinä, että olemme seuloneet Suomen luonnosta mikrobin, jota hyödynnämme.” Solar Foods ei kerro maaperämikrobinsa tarkkaa löytöpaikkaa, mutta hieman Pitkänen valottaa löydöksen alkuperää. Lisäksi kivennäisaineis”Olemme seuloneet Suomen luonnosta mikrobin, jota hyödynnämme.” Ikivanha ihme modernein konstein ta saadaan 18 muuta tarvittavaa alkuainetta. ”Afrikassa Marokko ja Tunisia, siellä on infra valmiina. Jossain päin Espoota aukeaa varastorakennuksen ovi. Typen lähteenä on ammoniumsuola. Bioprosessin ansiosta saamme talteen 5–10 prosenttia säteilystä”, teknologiajohtaja sanoo. Sen sisällä muhii vedyllä ja hiilidioksidilla kasvava mikrobimassa
Viime rahoituskierroksella mukaan tuli brittejä ja uusia suomalaisia sijoittajia, kuten Fazer. Koelaitoksen on osoitettava, että menetelmää voidaan laajentaa. ”Tulevina vuosina biotekninen ruoantuotanto vapauttaa valtavat määrät viljelymaata ihmisten tarpeisiin.” Vapautunut maa voidaan joko jättää luonnontilaan tai ottaa muuhun kuin maatalouskäyttöön. Luvan kanssa tuskin tulee ongelmia, sillä tuotteemme ei ole geenimuunneltu. Solar Foods aikoo hakea EU:n elintarvikevirastolta Efsalta uuselintarvikelupaa vuoden 2022 lopulla. ”Uskoa on. Se säästää ympäristöä”, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. Ruoantuotanto aiheuttaa 25 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ja kuluttaa 75 prosenttia puhtaasta vedestä. Lisäksi 40 prosenttia suomalaisten käyttämien maataloustuotteiden vaatimasta maaalasta on muualla kuin Suomessa. Solumaataloudessa mikrobit ja bioreaktorit korvaavat pellot ja tuotantoeläimet. Peräti 90 prosenttia kuluttamamme ruoan ympäristövaikutuksista jää Suomen rajojen ulkopuolelle. Näin suomalaislaitos osoitti kuuluvansa uuden vallankumouksen etujoukkoihin. tiota, mutta haittana monsuunit. ”Maankäytön iso muutos perustuu tuotannon siirtämiseen vaakatasosta pystyasentoon”, kertoo tutkimusryhmän päällikkö Emilia Nordlund. ”Kun käytetään uusiutuvaa energiaa ja ruoka tuotetaan paikan päällä, ympäristöä säästyy ja nälän määrä vähenee”, sanoo Solar Foodsin teknologiajohtaja Juha-Pekka Pitkänen. Munanvalkuaisen tuottomenetelmä toi VTT:lle lokakuussa 2020 voiton eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden Earto-järjestön innovaatiokilpailussa. Siirtämisen jälkeen mikrobit tuottavat solutehtaissa ruokien valmistukseen erilaisia ainesosia, kuten maitoproteiinia ilman lehmää tai munanvalkuaista ilman kanaa. ”Silloin koelaitos olisi valmiina, ja uuselintarvikelupa tulisi siihen samaan syssyyn. Se voi tuottaa yllätyksiä, joita emme ole vielä nähneet.”. Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan ruoantuotanto on suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Supercellin miljoonilla on Lifeline Venturesin kautta ollut suuri merkitys alusta lähtien”, Pitkänen kertoo. Kaksi yrityksistä keskittyy rehun tuotantoon. Yksi viidestä on biotekninen ruoantuotanto eli solumaatalous. Vasara vertaa murrosta ruoantuotannon vallankumoukseen, joka alkoi 1700-luvulla maanviljelyn teollistumisen myötä ja kesti aina 1900-luvulle. Numeroiden valossa suomalaiset syövät vieraassa pöydässä. 41 1/2021 KEMIA ”Biotekniikan avulla osa ruoantuotannosta pystytään irrottamaan perinteisestä maataloudesta. Australia on vaihtoehto, samoin Chile.” ”Supercellin miljoonilla suuri merkitys” Juha-Pekka Pitkäsen mukaan maailmassa on neljä kilpailevaa yritystä, jotka ovat samalla tasolla kuin Solar Food: kaksi Kaliforniassa, yksi Englannissa ja yksi Belgiassa. Alkuvuonna 2023 olisi tarkoitus mennä markkinoille.” Tulevaisuus siis näyttää hyvältä, mutta Pitkänen muistuttaa lopuksi: ”Biologia on valtavan monimuotoista. Vaakatasosta noustaan pystyasentoon Antti Vasara nimesi viime kesänä viisi toivon alaa, jotka säästävät luontoa, edistävät kestävää kasvua, luovat työpaikkoja ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä. Suomalaisyhtiön menestyksen takuumiehiksi tarvitaan biologien ja insinöörien lisäksi sijoittajia. Esimerkiksi suunnitellun koelaitoksen kokonaishinta on yli 20 miljoonaa euroa
Ratkaisut ovat paikallisia, sillä lähtökohtaisesti biodiversiteetitkin ovat paikallisia.” ”Ravintosisältöä tutkittava” Ravitsemustieteilijä Heli Kuusipalo on niittänyt mainetta kansanvalistajana, joka puhuu yksinkertaisen mutta ravitsevan ruoan puolesta. Ilmastonmuutoksen tekijöitä on tutkittu, mutta biodiversiteetin vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Siitä huolimatta sekä nälkäisten määrä että huonosta ravitsemuksesta johtuvat taudit lisääntyvät. Bioteknisessä menetelmässä tarvitaan raaka-aineiksi vain vettä, glukoosia, erilaisia mineraaleja sekä Trichoderma reesei -sieni, joka tuottaa aineksista proteiineja. ”Ruoka on ihmisoikeus”, Kuusipalo sanoo. TH L Kuusipalo ei kuitenkaan ihan pureksimatta niele väitettä bioteknisen ruoantuotannon eduista, kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjunnasta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. ”Käsittääkseni tästä ei vielä ole tarpeeksi tutkittua tietoa kokonaistilanteen arvioimiseksi. Saako ihminen VTT:n ja Solar Foodsin bioteknisillä menetelmillä tuotetusta ruoasta turvallisesti tarvittavat ravinteet. Kuusipalon mukaan maapallolla tuotetaan nykyisin ennätyksellisen paljon ruokaa ravintoketjun yläpäässä olevalle, nopeasti kasvavalle ihmisjoukolle. Hän on iloinen siitä, että rauhanpalkinto myönnettiin yhden ihmisen sijasta järjestölle, joka auttaa vuositRauhan nobelisti Heli Kuusipalo: ”Ruoka on ihmisoikeus” tain lähes sataa miljoonaa ihmistä 88 maassa. ”Tämäkin pitää tietysti tutkia. Suomalaistutkija kehitti Nobelin rauhanpalkinnon saaneelle YK:n ruokaohjelmalle 1990-luvulla uuden ravitsevan ruokalajin. ”Geenimuuntelussa kaupalliset kytkökset ovat käsittääkseni se vaarallisin tekijä, ja mahdolliset ongelmat ja hyödyt pitää avata. ”Maailmantalouden kauppajärjestelmät ja voitontavoittelu pitää purkaa.” ”Bioteknisellä ruoantuotannolla on oma tehtävänsä, kun ruokittavana on pian kymmenen miljardia ihmistä”, toteaa erikoistutkija Heli Kuusipalo. Ruokajärjestelmän on muututtava radikaalisti, jos tulevina vuosikymmeninä aiotaan ruokkia yli kymmeneen miljardiin nouseva ihmiskunta. Olisi myös kerrottava, miten paljon geeniteknologiassa on menty eteenpäin 25 vuoden takaisista uhkakuvista”, Kuusipalo sanoo. Valkuaisproteiinin tuotantoa on kokeiltu VTT:ssä 300 litran bioreaktorissa, josta sitä voidaan laajentaa suurempiin tuotantoyksiköihin.. Menetelmää voi yksinkertaistaen verrata oluen valmistukseen. Maaperän merkitys on kasvien ravintoaineille keskeinen. Näissä tuotteissa ravintosisältö on vielä tuntematonta maaperää, mutta muuten ne ovat varmasti turvallisia.” Kuusipalo on VTT:n tutkijan Emilia Nordlundin kanssa samaa mieltä, että bioteknisen ruoantuotannon turvallisuutta koskeva lainsäädäntö vaatii päivitystä. Ei ole järkevää, että köyhien maiden viljelijät tuottavat rehua ja ruokaa pohjoisen pallonpuoliskon rikkaille ja ovat silti itse maailman nälkäisimpiä ja ruokaturvattomimpia”, Kuusipalo sanoo. ”Bioteknisellä ruoantuotannolla on tässä oma tehtävänsä. Vitamiinipitoista puuroa tarjotaan yhä Malawin neuvoloissa ja kouluissa. ”Myös kuluttajien informointi pitää tässä viestinnässä ottaa huomioon ja päivittää.” ”Munan valkuaisproteiinin tuottaminen solutehtaissa vähentää kasvihuonepäästöjä 74 prosenttia ja maankäyttöä 90 prosenttia verrattuna siihen, että kasvatettaisiin kanatarhoissa kanoja”, Nordlund sanoo. 42 KEMIA 1/2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo on yksi vuoden 2020 nobelisteista
Suomessa puhdasta vettä riittää, mutta valo on välillä vähissä”, Nordlund pohtii. Esimerkiksi bioteknisesti tuotetun kananmunan kustannukset ovat jo lähellä tavallisen munatuotannon tuotantokustannuksia. Newyorkilaiseen suhteutettuna se on 336 euroa. Joissain tapauksissa huoleen on aihettakin. Kyyti on kylmintä Sudanissa, jossa ateria maksaa 186 prosenttia ihmisen päivätuloista. ”Biotekninen ruoantuotanto on suljettu prosessi, joten solumaatalous tuottaa ruokaa katovuosienkin aikana. ”Käymme keskusteluja yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, mutta Euroopassa ei ole ollut kovin paljon edes tutkimushakuja tässä teemassa.” Jarruna unionin hidas lainsäädäntö Alan etenemistä jarruttaa Euroopan unionin hidas lainsäädäntö, etenkin geenimuunteluun liittyvä. Ruokaohjelma on myös verrannut kehittyvien maiden perusaterian hintoja New Yorkin osavaltion keskitulotasoon. Nordlund tähdentää, että VTT:n menetelmä on muuntelusta huolimatta turvallinen. Myös VTT on joutunut muokkaamaan mikrobeja, jotta ne on saatu tuottamaan kanan ja lehmän proteiineja. Emilia Nordlundin mukaan solumaatalouden hankkeita kannattaa pystyttää myös kehittyviin maihin. ”Viime kädessä hinta riippuu siitä, kuka käärii voitot.” Nordlund ennustaa, että solumaatalous on kaupallisessa käytössä muutamassa vuodessa. ”VTT:ssä on kymmenet vuodet haettu ratkaisuja metsäja kemianteollisuuden tarpeisiin. Näin se voi esimerkiksi Afrikassa vapauttaa lisää maa-alaa rehuja eläintuotannosta ihmisravinnon viljelyyn.” Tätä nykyä maailman peltoalasta käytetään kaksi kolmasosaa ruoan kasvattamiseen eläimille. Akateemisessa Euroopassa suomalaiset ovat joka tapauksessa alan pioneereja. Työtä on, ja uusia osaajia tarvitaan.” Ruoan biotekninen tuotanto on kuuma aihe kaikkialla. ”Kannattava ja ympäristöä säästävä solumaatalous tarvitsee vettä ja energiaa. Solar Foodsin kehitystyö on jo pitkällä. ”Lähiaikoina mukaan on tulossa muitakin yrityksiä, joten hyvältä näyttää.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. ”Tärkeintä on osoittaa, että lopputuotteemme on sama kuin eläimessä tai kasvissa.” Vuoden 2020 kemian Nobelin palkinnon saivat niin sanottujen geenisaksien kehittäjät Emmanuelle Charpentier ja Jennifer Doudna. 43 1/2021 KEMIA Suomelle aivan uusi mahdollisuus VTT:n uudessa toimitalossa Espoon Otaniemessä maailman ruokaongelmaan paneutuu Emilia Nordlundin lisäksi satakunta muutakin asiantuntijaa. Nordlundin mukaan geenisakset ovat hyvä ja turvallinen väline myös ruoantuotantoon. ”Toivottavasti se laskee ruoan hintaa”, Nordlund vastaa. Toisiko solumaatalous siis mukanaan kaloridemokratiaa ravinnon puutteesta kärsiville. VTT on aktiivisesti mukana ”globaalissa pelissä”, mutta liikesalaisuuksiin vetoava laitos ei kerro asiasta enempää. Kaloridemokratiaa köyhiin maihin. Ruokajärjestelmämme on tuhannet vuodet hyödyntänyt työkaluinaan kasveja ja eläimiä. ”Munaa ei voi solutehtaassa kuorineen tehdä, joten se tullee olemaan purkissa nestemäisenä seoksena. Nyt sovellamme pitkäjänteisen työn tuloksia ruokasektorin ja elintarviketeollisuuden hyödyksi”, Nordlund kertoo. Tuotteiden turvallisuus pitää taata, mutta lainsäädännön näkökulmasta USA ja Aasia ovat tällä hetkellä vahvoilla.” Tieteentekijät, poliitikot ja kuluttajat ovat väitelleet vuosikymmeniä geenimuunneltujen tuotteiden turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Solumaatalous voi avata pohjoiselle, pimeälle ja kylmälle Suomelle aivan uusia mahdollisuuksia. Akateemisessa Euroopassa suomalaiset ovat solumaatalouden pioneereja. ”Näen tämän enemmän mahdollisuutena kuin uhkana”, tutkija vastaa. Kaksi kolmasosaa maailman peltoalasta käytetään nykyisin ruoan kasvattamiseen eläimille. VTT:stä ja LUT-yliopistosta lähtenyt kasvuyritys Solar Foods valmistaa syötävää proteiinia ilmasta kaapatun hiilidioksidin, veden ja aurinkoenergian avulla. Taustalla vaikuttavat taloudelliset ongelmat, konfliktit, ilmastonmuutos ja uusimpana koronavirus. ”Energian tuotantotapojen kehitys ratkaisee pitkälti sen, missä kaikkialla ruokaa kannattaa tuottaa.” Lähivuosina ruokaa nyhtäistään jo tyhjästä. ”Lainsäädäntö vaatii päivitystä, sillä nyt pitkä prosessi lannistaa monet toimijat. ”On perusteltua pelätä vieraslajeja, jotka voivat kehittyä tilaa valtaaviksi superkasveiksi.” Entä pysyykö kananmuna kehityksen keskellä kananmunan näköisenä, ja miltä näyttää kinkku tulevina jouluina. YK:n ruokaohjelman arvion mukaan 690 miljoonaa ihmistä eli lähes kymmenesosa planeettamme väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Hän ymmärtää silti ”tiettyjen tahojen” huolen geenimuuntelun seurauksista. Esimerkkiä voi ottaa hyönteistaloudesta, muutamat sikatilallisethan ovat jo alkaneet kasvattaa hyönteisiä. ”Ala ei muutu yhdessä yössä, joten ihmiset ehtivät kouluttautua. Lähteekö tiede siis suomalaisen maanviljelijän ja lihantuottajan tappolinjalle, Emilia Nordlund. Kemistikaksikon crispr-cas9-menetelmällä voidaan muokata eläinten ja kasvien perimää erittäin tarkasti ja nopeasti. Ripeästi etenevän tutkimustyön taustalla on laitoksen pitkä historia solutehtaiden ja biotekniikan parissa. Tutkijoiden hyödyntämät mikrobit ovat samoja tuotantokantoja kuin entsyymiteollisuudessa, ja niitä käytetään jo nyt elintarviketeollisuudessa. Jos joulukinkku säilyy perinteissämme, se voi pysyä kinkun näköisenä ja kokoisena”, tutkija naurahtaa
Nyt käynnissä on CNST:n ensimmäinen projekti, jonka kohdepaikkakunta on Bolivian El Alto. ”Se on innovatiivinen ratkaisu, joka auttaa valtioita hyödyntämään edistyneimpiä ydinsovelluksia energia-alan ulkopuolisilla sektoreilla”, Vysotski luonnehtii sähköpostitse toteutetussa haastattelussa. Bolivian vuorilla Siinä vaiheessa, kun Rosatom suunnitteli konseptiaan, ajatuksissa ei ollut pandemia, mutta kylläkin terveydenhuolto ylipäätään. Rosatom on tehnyt sopimuksen vastaavanlaisen keskuksen pystyttämisestä myös Sambiaan. Uusien tulijoiden etuna on mahdolHATSINAAN PIK-REAKTORI Rosatomin lisäksi muutkin venäläiset toimijat kehittävät ydinteknologian erikoissovelluksia. Venäläinen Rosatom-yhtymä ja muut ydinvoimatoimijat olivat jo ennen pandemiaa etsineet ydinfysikaaliselle ja radiokemialliselle osaamiselle sovelluksia energiantuotannon lisäksi muillakin aloilla, kuten lääketieteessä ja maataloudessa. Taustaorganisaatioita ovat Pietarin ydinfysikaalinen instituutti ja Kurtšatov-instituutti Moskovasta. Rosatom Overseas on korporaation tytäryhtiö, joka markkinoi palveluja maailmalle. Sinne rakennetaan ydinteknologian tutkimusja kehityskeskusta, josta käytetään lyhennettä CNTRD (Center for Nuclear Technology Research and Development). Venäjä on sopinut yhteistyöstä Saksan kanssa Hatsinan hankkeessa. Hatsinaan lähelle Pietaria rakennetaan parhaillaan merkittävää alan keskusta, PIK-reaktoria. ”Tällä hetkellä työn alla ovat monimuotoinen säteilytyskeskus sekä prekliininen syklotronikompleksi radiofarmakologiaa varten.” Venäläisyhtiö auttaa bolivialaisia kumppaneitaan sekä kouluttamaan laitoksen henkilökuntaa että lisäämään tietoisuutta ydinteknologioiden hyödyistä. Ydinteknologia käy myös virusten kimppuun Ydinteknologiakeskus on uusi konsepti, jonka yhtymä esitteli muutama vuosi sitten. 44 KEMIA 1/2021 Ydinteknologioilla on paljon käyttöä myös energiantuotannon ulkopuolella. Suomeen ensimmäinen tutkimusreaktori tuli 1960-luvulla, jolloin eliniänodote oli meillä vajaat 70 vuotta. Se voisi steriloida maskeja ja testata lääketieteellisiä suojausjärjestelmiä ja -laitteita.” Tällaiset keskukset voisivat Vysotskin mukaan toimia merkittävänä työkaluna pandemioiden aikana. ”Toinen vaihtoehto on lineaarikiihdyttimen ja gammasäteilijän ympärillä toimiva monikäyttöinen säteilytyskeskus. ”Keskuksen rakentaminen on tärkeä etappi koko alueella. Tai oikeastaan muistivat vanhoja viisauksia. Saksalaiset toimittavat Hatsinaan tutkimuslaitteita ja saavat vastineeksi koeaikaa.. Muita vastaavia ovat Oak Ridge Yhdysvalloissa ja MLZ-keskus Saksassa. Monissa Etelä-Amerikan ja Afrikan maissa toimii tutkimusreaktoreita, ja lisää on suunnitteilla. Kiinnostusta on Vysotskin mukaan ilmennyt muuallakin maailmassa. Erojakin Suomeen verrattuna on. Elinikämittarilla mitattuna ne hankkivat ydinteknologiaa suunnilleen samassa vaiheessa kuin Suomikin. Nyt ne ovat saaneet havaita, että vuosikymmenten mittaan koottu tietämys on vielä arvokkaampaa kuin oli ajateltu. Maailmanpankin tilaston mukaan vastaavat luvut ovat nyt Boliviassa 71 ja Sambiassa 64 vuotta. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA polkaisi heinäkuussa käyntiin ohjelman, jossa tietämystä hyödynnetään. Se vie eteenpäin tieteen kehitystä ja synnyttää uusia, arvostettuja ammatteja ydinteknologiassa ja siihen liittyvillä aloilla”, Vysotski uskoo. Laitos täydentää suurten neutronilähteiden harvaa joukkoa. Bolivian keskus sijaitsee 4 000 metriä merenpinnan yläpuolella, korkeammalla kuin mikään muu alan laitos maailmassa. Zdiac (Zoonotic Disease Integrated Action) -ohjelman pääasiallinen tarkoitus on parantaa valmiuksia, joilla uudet pandemiat ja toistaiseksi tuntemattomatkin virukset ja muut taudinaiheuttajat voitaisiin pysäyttää. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa lääketieteessä ja maataloudessa. CNST-keskuksella on tarjottavana esimerkiksi erikoisvarusteltuja radiobiologisia laboratorioita. ”CNST voi tarjota oman panoksensa Zdiac-ohjelmaan”, vakuuttaa tutkimusjohtaja Dmitri Vysotski Rosatom Overseas -yhtiöstä. Bolivia ja Sambia voivat tuntua yllättäviltä kohteilta, mutta itse asiassa ydinteknologiakeskuksen sijoittuminen niihin on varsin luontevaa. Samalla kyseessä on Latinalaisen Amerikan ensimmäinen ydinhanke, johon Venäjä osallistuu. Rosatom nostaa tässä kohtaa esiin uuden konseptinsa, CNST-ydinteknologiakeskuksen (Center for Nuclear Science and Technology), jonka avulla yhtymä kaupallistaa tutkimustietoaan. KALEVI RANTANEN Hei, meillähän on teknologiaa kulkutauteja vastaan, huomasivat ydinenergia-alan toimijat koronavuonna 2020
45. 1/2021 KEMIA Ro sa to m O ve rs ea s Tutkimusjohtaja Dmitri Vysotski on työskennellyt ydinalalla kymmenen vuotta. Koulutuksensa hän on saanut toisaalla, Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutissa
Menetelmä tunnistaa vauriot erittäin tarkasti, mikä parantaa turvallisuutta ja estää onnettomuuksia. Neuvostoliiton ja sen jälkeen Venäjän ydinspesialistit ovat 70 viime vuoden aikana suunnitelleet ja toteuttaneet yhteensä 122 tutkimusreaktoria, niistä 22 maan rajojen ulkopuolelle. ”Teknologiaa käytetään jo yli 40 maassa.” Tutkijat hyödyntävät säteilytystä kasvinjalostuksessa, jossa tavoitellaan mahdollisimman tuottoisia lajikkeita. Rosatom hyödynsi ydinteknologiakeskuksensa konseptin kehittämisessä osaamista, jota sille on kertynyt tutkimusreaktorien rakentamisesta eri puolille maailmaa. Se koostuu yksiköistä, joista tilaaja voi valita haluamansa. Sädesuihkututkimuksella puolestaan analysoidaan ja visualisoidaan materiaalien, pinnoitteiden ja aineiden hienorakennetta. Neutroniaktivaatioanalyysi taas on herkkä menetelmä esimerkiksi arkeologisten löytöjen ja biologisen materiaalien alkuainekoostumuksen tutkimisessa. Hyönteisten sterilointitekniikalla puolestaan suojataan sekä ihmisiä että eläimiä tuholaisten välittämiltä taudeilta. Reaktorit on sijoitettu yliopistojen kampuksille ja tieteellisiin keskuksiin. Ro sa to m O ve rs ea s. Näin voidaan Vysotskin mukaan kutistaa ruokahävikkiä jopa 50 prosenttia. ”Nykyään maailmassa toimii yli 200 tutkimusreaktoria, joista noin viidesosa Venäjällä Rosatomin operoimina”, Vysotski laskee. CNST-keskuksen teknologioita voidaan käyttää hyväksi myös maataloudessa ja koko elintarvikeketjussa. Isotooppeja hyödynnetään myös muun muassa ainetta rikkomattomassa testauksessa sekä radiojäljitystekniikassa niin perustutkimuksessa kuin teollisuudessa. Ydinteknologioiden teolliset sovellukset kattavat laajan kirjon aloja elektTaiteilijan näkemys CNST-ydinteknologiakeskuksesta. Vasemmalla radiobiologinen laboratorio ja kasvihuone, keskellä tutkimusreaktori laboratoriotiloineen. Lisäksi niitä on Aasiassa ja Afrikassa. Niitä on käytetty muun muassa isotooppien tuotantoon, alkuaineanalyyseihin, koulutukseen sekä yleiseen tieteelliseen tutkimukseen ja teknologiakehitykseen. Isotooppien kysyntä kasvaa Venäjällä kokemusta riittää. Reaktorin oheen voidaan räätälöidä muitakin elementtejä tilaajan tarpeiden mukaan. Isotooppeja tuotetaan tutkimusreaktorien lisäksi syklotroneissa. Myös uusien CNST-keskusten ytimenä toimii juuri tutkimusreaktori, joka kytketään linjaan erilaisten laboratorioiden kanssa. Ulkomaille venäläisreaktoreita on asennettu Tšekkiin, Unkariin, Puolaan ja muihin Euroopan maihin. 46 KEMIA 1/2021 lisuus hyödyntää muiden kokemusta pitkältä ajalta. Tekniikka sopii monien teollisuudenalojen käyttöön. Etenkin isotoopeilla ja neutroneilla on Vysotskin mukaan paljon käyttöä. Säteilytys parantaa kasvinterveyttä tuhoamalla taudinaiheuttajia ja pidentää valmiiden tuotteiden hyllyikää kaupoissa. Molemmat voivat tuottaa niin pitkäkuin lyhytikäisiä isotooppeja. Ne sopivat sekä radiodiagnostiikkaan että -terapiaan, syövän lisäksi myös sydäntautien ja monien muidenkin sairauksien hoitoon. Saatavilla ovat myös esimerkiksi ylläpitoja käyttöpalvelu sekä polttoainehuolto laitoksen koko elinkaaren ajalle. Tarkkaa analytiikkaa Erityisen isossa osassa isotoopit voivat olla lääketieteessä. ”Radioisotooppien kysyntä kasvaa viisi prosenttia vuodessa, erityisesti kehittyvissä maissa”, Vysotski kertoo. Oikealla ylhäällä koulutuskeskus, äärimmäisenä oikealla lääketieteellinen keskus ja etualalla materiaalitutkimuskeskus. Myös neutronikuvantamalla voidaan tutkia laitteiden ja mekanismien rakennetta ja fysikaalisia ominaisuuksia aineeseen kajoamatta. Valikoima on suuri ja kasvaa koko ajan
7 Radiobiologia. Ne vahvistuvat entisestään, kun Hanhikiven ydinvoimalahanke Pyhäjoella etenee. Esimerkiksi piiseostuksen laboratorio mahdollistaa korkealaatuisen doupatun piin saannin. Materiaa lien tutkiminen neutronisuihkulla. 5 Neutronikuvantaminen. Alkuainekoostumuksen tutkiminen neutroneilla. Pois suljettua ei ole, että Rosatomin ketjuun tulisi mukaan myös Rosatom Overseasin panosta. ”Kuten voi kuvitella, aikaa menee suunnittelu-, lisensiointija luvitusprosesseihin. Tutuin sovellus radioaktiivisten isotooppien valmistus syövänhoitoon. Kuvan muodostaminen kohteesta neutroneilla. Puolijohdeteollisuus voi käyttää sitä suuren tehon tehoelektroniikan laitteiden ja koneiden johtavuusominaisuuksien parantamiseen. 47 1/2021 KEMIA roniikasta ja koneenrakennuksesta liikenteeseen. Piin atomien konversio fosforiatomeiksi neutroniabsorptiolla. YDINTEKNOLOGIAN YHDEKSÄN SOVELLUSALUETTA A do be St oc k. Materiaalien tutkiminen säteilyllä. ”Olisimme iloisia, jos voisimme tukea suomalaisia kumppaneita omalla asiantuntemuksellamme”, hän sanoo. Vysotski arvostaa suomalaista alan osaamista. 4 Radiofarmaseuttisten lääkkeiden tuotanto. ”Suomi on koonnut maailman mitassa erittäin paljon kokemusta ydintutkimuksessa, ja henkilökunta on pitkälle koulutettua.” Tutkimusreaktoreita Suomessa on ollut kaksi. Sähköteholtaan 1 200 megawatin reaktori on tyypiltään VVERpainevesireaktori, joita on rakennettu ja käytetty vuosikymmeniä. 2 Radioisotoopit. Esimerkiksi timantin värin muuttaminen neutronitai gammasäteilyllä. Lähde: Rosatom ”Suomessa korkea osaaminen” Yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten kanssa Dmitri Vysotski näkee varsinkin perinteisessä energiantuotannossa. 8 Säteilymateriaalitiede. Ydinteknologiahankkeiden käynnistäminen on haastavaa etenkin uusissa maissa, vaikka jokainen tapaus on muuallakin aina ainutlaatuinen. Fennovoiman tavoitteena on saada kuluvan vuoden aikana rakentamislupa laitokselle, jonka ydinreaktori tulee Venäjältä. Yhteistyökanavat olisivat valmiina. Otaniemessä toimi aluksi Neuvostoliitosta saatu atomimiilu ja sitten yhdysvaltalainen tutkimusreaktori, jota tosin ollaan purkamassa. 6 Neutroniaktivaatioanalyysi. Alan tutkimus jatkuu meillä silti edelleen, nyt ulkomaisten kumppanien reaktoreilla. Käyttö useilla eri aloilla. Juuri ydinvoimaloiden rakentamisessa Rosatomilla on ennestäänkin kiinteät yhteydet Suomeen. Suomi on osallistunut esimerkiksi Jules Horowitz -tutkimusreaktorin rakentamiseen Ranskassa. Vysotski nostaa esiin Rosatom Overseasin mahdollisuudet yhteistyöhön ydinreaktorien turvatekniikassa. Näin kuitenkin taataan korkea laatuja turvataso jokaisessa projektivaiheessa ja hanke maksaa itsensä lopulta takaisin.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Hanhikiven reaktori edustaa kolmatta sukupolvea, johon on lisätty muun muassa passiivisia turvaominaisuuksia. Biologisten kohteiden tutkiminen säteilyllä. ”Meillä on ydinvoimalasta kokonaistoimitussopimus Rosatomin tytäryhtiön RAOS Projectin kanssa, ja he vastaavat osaltaan alihankintaketjusta”, kertoo Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola toiminnan organisoinnista. 3 Jalokivien väritys. Energiaja tutkimusreaktoreilla on Dmitri Vysotskin mukaan ainakin yksi yhteinen piirre: suunnittelu ja rakentaminen vievät aikaa. 9 Säteilysuihkututkimus. 1 Piin douppaus transmutaatiolla
48 KEMIA 1/2021 Ukraina uskoo aurinkovoimaan Ukraina uskoo aurinkovoimaan Vahvasti fossiiliseen energiantuotantoon nojannut Ukraina on muuttamassa kurssiaan, ja kiinnostus vihreisiin vaihtoehtoihin on maassa nyt kova. MARJA-LIISA KINTURI. Aurinkovoiman käyttöönottoa siivittävät monet yksityiset kansalaiset ja pienyritykset
Niitä voi bongata myös maan pääkaupungista Kiovasta.. 49 1/2021 KEMIA Ukraina uskoo aurinkovoimaan Ukraina uskoo aurinkovoimaan Adobe Stock Aurinkopaneeleja asennetaan ja pieniä aurinkovoimaloita syntyy jatkuvasti eri puolille Ukrainaa
Uutta valoa Tšernobyliin Aurinkoenergia on löytänyt tiensä myös suljetulle Tšernobylin alueelle, jossa vapaata pinta-alaa riittää. Muutos lähtee pitkälti ruohonjuuritasolta. Aurinkovoimalan tavoitteena on tietysti tuottaa kannattavasti energiaa, mutta ehkä jopa tärkeämpää on osoittaa, että saastunutta aluetta voitaisiin yhä hyödyntää. Sähkökatkot ovat heille arkipäivää. Ympäristötietoisuutta maassa kasvattivat aikoinaan jo Tšernobylin vuoden 1986 ydinkatastrofi ja Neuvostoliitosta itsenäistyminen vuonna 1991. Vain sadan metrin päässä kevään 1986 suuronnettomuudessa tuhoutuneesta, myöhemmin suojakuorella peitetystä ydinreaktorista toimii nyt uusi aurinkovoimala. 50 KEMIA 1/2021 Aurinkopaneelit talojen katoilla ja parvekkeilla ovat yhä yleisempi näky nykypäivän Ukrainassa. Aurinkovoiman nopeasti kehittyvä teknologia tarjoaa siihen myös mahdollisuudet. Solar Tšernobyl on sitä paitsi Rodinalle pilotti, jota se aikoo myöhemmin skaalata ja kasvattaa. Voimalan alkuinvestointi, reilut 17 000 dollaria, on tosin Ukrainan mittapuulla suuri. ”Muutos on dramaattinen verrattuna vuoteen 2014, jolloin vain 40 perhettä hyödynsi aurinkovoimaa”, sanoo Kyiv Postin haastattelema Juri Šafarenko, maan energiatehokkuusviraston varajohtaja. Viime aikoina halu löytää uusia, fossiilittomia energialähteitä on kasvanut maassa tuntuvasti. Jatkossa Ukraina suunnittelee sähkömyynnin huutokauppaa, minkä uskotaan alentavan hintaa jonkin verran. Slavutytšiin on perustettu Aurinkokaupunki-niminen energiaosuuskunta, joka on asentanut aurinkopaneeleita tähän mennessä kolmen kerrostalon katolle. Laitoksen rakensi ukrainalainen aurinkoenergiayritys nimeltä Rodina. Slavutytš rakennettiin uudeksi kodiksi ihmisille, jotka joutuivat evakkoon ydinsaasteen pilaamasta Pripjatin kaupungista. Nykylait sallivat ukrainalaisten panna pystyyn yksityisiä aurinkovoimaloita, joiden maksimikapasiteetti on 30 kilowattituntia. Kun aurinkovoimala vuonna 2018 valmistui, siitä tuli ensimmäinen investointi alueelle sitten ydinturman. Yksityistalouksissa, joiden myymän sähkön määrä jää alle yhden megawatin, hinta ei kuitenkaan muutu, sillä valtio haluaa ympäristösyistä kannustaa ihmisiä sijoittamaan vihreään energiaan. Solar Tšernobyl -niminen hanke on yhtä aikaa sekä bisnestä että yhteiskunnallinen projekti. Kapasiteettia on yrityksen mukaan mahdollista nostaa niin, että se olisi sata tai jopa 150 megawattia. Kotitaloudet ovat käyttäneet tilaisuuden hyväkseen sitä mukaa kuin paneelien hinnat ovat tulleet alaspäin. Yksi haluaa kannustaa paikallista talouselämää, toinen löytää itselleen ansaintamahdollisuuksia ja kolmas lisätä kaupungin yhteisöllisyyttä. Evakkojen aurinkokaupunki Auringon säteitä on ryhdytty hyödyntämään myös Slavutytšin kaupungissa. Sanomalehti Kyiv Postin mukaan yksityisiä kansalaisia houkuttelee myös aurinkoenergiasta maksettava syöttötariffi, joka marraskuussa 2020 oli Euroopan korkeimpia eli 0,16 euroa kilowattitunnilta. Ne pystyvät tuottamaan yhteensä 712 megawattia vihreää energiaa vuodessa. Aurinkovoiman tuottajiksi ryhtyneitä kotitalouksia on tähän mennessä kertynyt 27 500. Ukrainan suurin energiayhtiö DTEK puolestaan raportoi, että kaikkiaan aurinkoenergiaa myytiin vuonna 2019 valtakunnanverkkoon 1 600 megawattia. Neljän vuoden jälkeen sijoitus alkaa jo tuottaa voittoa. Yksi yrityksen kumppaneista on saksalainen, Hampurissa kotipaikkaansa pitävä Enerparc AG. Yhtiö myös näkee valtavan potentiaalin Tšernobylin peräti 2 600 neliökilometriä kattavalla tyhjällä suljetulla alueella, jolle Ukraina parhaillaan tavoittelee Unescon maailmanperintökohteen titteliä. Vaikka yhden megawatin voimalaitos on pieni, sen symbolinen merkitys on suuri. Osuuskuntaan kuuluu 97 sijoittajaa, joista jokaisella on omat syynsä olla mukana toiminnassa. Lisäksi voimala vaatii lähes 200 neliömetrin pinta-alan. Lisämotiivina aurinkoon turvautumiseen on, että omavaraisuus sähköntuotannossa hyödyttäisi varsinkin syrjäseuduilla asuvia ihmisiä. Tällaisen laitoksen perustamiskustannukset voi saada maksettua vajaassa neljässä vuodessa, jos myy ylijäämäenergian valtiolle. Yksi aurinkovoimaan sijoittaneista Ky iv Po st Rodina-yhtiön aurinkovoimala sijaitsee suljetulla Tšernobylin alueella.
U ni an. Sitä käytetään maailmalla yhä enemmän, ja tuntuisi typerältä olla hyödyntämättä sitä täälläkin.” Kirilukin mielestä aurinkovoima tarjoaa myös mahdollisuuden sijoittamiselle maassa, jossa investointikulttuuri on tähän mennessä ollut alikehittynyttä. ”Pienetkin ideankipinät sytyttävät. Tavallisten perheiden omat aurinkohankkeet jatkavat laajenemistaan. Ne esimerkiksi vuokraavat kerrostalojen kattoja aurinkopaneelien alustoiksi. Hankkeen päätoimijat ovat norjalainen NBT, ranskalainen Total Eren ja saudiarabialainen Al Gihaz. ”Osuuskuntamme toimii viranomaisten, yritysten ja yhteiskunnan yhteistyöfoorumina”, Starovoitova kuvailee Kyiv Post -lehdelle. Niiden ansiosta paneelit eivät kovin helposti rikkoudu kuljetuksessa. Suomalainen Finnfund on mukana rahoittamassa toista, maan eteläosaan Sivašiin nousevaa tuulipuistoa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Voimme aloittaa aurinkoenergialla, mutta mitä kaikkea muuta voimmekaan tehdä”, hän miettii. Aurinkomarkkinoille tulee myös uusia yrityksiä, jotka ovat kukin löytäneet oman lokeronsa. Finnfund mukana tuulipuistohankkeessa Kuten monissa muissakin Euroopan maissa, myös Ukrainassa uusiutuvan energian sektoria hallitsevat isot, enimmäkseen ulkomaiset yritykset. Yrittäjä Volodymyr Kiriluk puolestaan näkee juuri aurinkoenergian Ukrainan tulevaisuutena. Hän toivoo ukrainalaisten muuttavan suhtautumistaan energiantuotantoon yhä laajemmin ja odottaa jännittyneenä, syntyykö maahan lisää vastaavanlaisia osuuskuntia. Hänen Kripterniminen firmansa valmistaa aurinkopaneelien tukirakenteita. Kiinalainen PowerChina aikoo yhdessä ukrainalaisen WindFarmin kanssa rakentaa maahan jättimäisen 800 megawatin tuulipuiston, Euroopan suurimman kuivalla maalla toimivan. Perheen oma aurinkopaneeli kiinnitetään sinne, mistä sopiva tila löytyy. Osuuskunnan tuotoista viisi prosenttia lahjoitetaan kaupungin budjettiin. Hallitus on lykännyt omia investointejaan vihreään energiaan, ilmeisesti siitä syystä, että se pyrkii lyhentämään maan huimaa ulkomaanvelkaa ja kiristää siksi kukkaronnyörejä. Slavutytšissä aurinkoon on sijoittanut myös kaupungissa kasvanut Marina Anošenko. Varjoja aurinkovoiman lupaavan etenemisen tielle ovat heittäneet Ukrainan valtion eräät viimeaikaiset toimet, joiden takia julkisuudessa on kuultu useita kriittisiä äänenpainoja. Donetskin alueelle Itä-Ukrainaan sijoittuvan investoinnin arvo on noin miljardi dollaria. Mies innostui Slavutytšin Aurinkokaupunki-projektista niin, että lupasi tehdä sen paneelien tarvitsemat tukirakenteet omakustannushintaan. ”Ukrainassa on vesivoimaa vain vähän, eikä tuulimyllyille ole kovin monia sopivia paikkoja. Kyiv Post -lehden mukaan tämä ei kuitenkaan ole vielä näkynyt yksityisten aurinkovoiman tuottajien tasolla. Kotimaisten valmistajien etuna ovat lyhyet matkat. Jäljelle jää siis vain aurinkoenergia. Talojen asukkaat voivat hyödyntää vuokratulon vaikkapa rakennuksen ylläpitoon ja remontteihin. Lisäksi kotimaisten paneelien ostajat voivat saada kymmenen prosentin korotuksen myymänsä sähkön tariffiin. Kirilukilla on vankat perusteet uskoa aurinkovoimaan. Ukrainan aurinkopaneelimarkkinoilla kärjessä ovat kiinalaiset Jinko Solar, Trina Solar ja JASolar, joiden kanssa Kness, Info-Svyaz, Kvazar ja muut kotimaiset firmat yrittävät kilpailla parhaansa mukaan. 51 1/2021 KEMIA on Arina Starovoitova, jolle on ylipäänsä tärkeää levittää sanaa kaupungista ja herättää mielenkiintoa sitä kohtaan
Yhdistelmätalouden ansiosta myös luonnon resurssien kulutus on ollut tasaisempaa. Varsinkin keväisten lehtien uskottiin vahvistavan heikkokuntoisia. Heikkojen jäiden aikaan kalastaminenkaan ei onnistunut. Jonkin verran C-vitamiinia saatiin lihasta ja erityisesti sisäelimistä, kuten hylkeenmaksasta. Poikkeuksen muodostaa Enontekiön Kilpisjärven seutu, jossa lajeja on enemmän ja runsaammin, kiitos kalkkipitoisen kallioperän. Niiden sisältämä vitamiini on hyödynnettävissä, kunhan ne nautitaan kypsentämättöminä. Saamelaisten asuttamassa Lapissa elämäntapa on ollut aina moderniin aikaan asti liikkuva. Tiettömien taipaleiden takaa matka heidän luokseen oli lähes mahdoton. Ankara luonto on tarjonnut uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia. Myös kokonaisia talvikyliä on voitu siirtää, mikä on antanut koko ympäristölle mahdollisuuden uusiutua. ”Suurina kuolonvuosina” tunnettu ajanjakso johtui ilmaston tilapäisestä kylmenemisestä. ”Suomalaisia päätyi muun muassa Barentsinmeren rannalle, missä kalastus auttoi heitä selviytymään”, Itkonen kertoo. Sopan sakeuttajaksi pettua Männyn nilakerroksesta saatavaa pettua on pidetty pelkkänä hätäravintona, mutta se on kuulunut pohjoisten alueiden ruokavalioon myös normaaliaikoina. Luonnosta saamelaiset hyödynsivät kaiken mahdollisen. Turvautuminen perinnetietoon ja kansanparantajiin oli monelle ainoa keino, sillä vielä vuonna 1900 lääkäreitä toimi Pohjois-Suomessa vain Kemissä, Torniossa, Rovaniemellä ja Kittilässä. Rannoille munivien lokkien ja sorsalintujen ja puunkoloissa pesivien telkkien munat olivat otollista saalista. Lapin lisäksi muuallakin Suomessa kärsittiin kevättalvisin keripukista, joka on seurausta C-vitamiinin puutoksesta. Suomen Lappiin vuonna 1799 tutkimusmatkan tehnyt italialainen Giuseppe Acerbi havaitsi, että saamelaiset tarttuivat aina tilaisuuteen kerätä luonnosta väinönputkea (Angelica archangelica), jonka lehdet he söivät salaatin tapaan. Niukkakasvuinen luonto ja kovat ilmasto-olot ovat kuitenkin ajoittain merkinneet todellista selviytymistaistelua. Elinmahdollisuudet on saatu riittämään harjoittamalla useita luontaiselinkeinoja yhtä aikaa. Ruotsin vallan aikaan Lappiin muuttamista tuettiin myös verohelpotuksin. Tämä on ollut yleinen käytäntö myös Pohjois-Amerikan arktisten alkuperäiskansojen parissa.” Petsamon seutua asuttaneet kolttasaamelaiset olivat puolipaimentolaisia, jotka viettivät kesäja syyskauden perhealueilla pienten järvien rannoilla. ”Poropaimentolaisuudessa kuljettiin porojen tahdissa ja asuttiin kodassa, jota kuljetettiin mukana”, kertoo tutkija Panu Itkonen Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. 52 KEMIA 1/2021 ARJA-LEENA PAAVOLA Pohjois-Suomen kalaisat vedet ja laaja turkiseläinkanta ovat houkutelleet ihmisiä asettumaan Lappiin jo tuhansia vuosia sitten. ”Sama toki pätee myös suomalaisiin, Pohjoisen keinot piti vät ihmisen hengissä Arktisille alueille asettuneet ihmiset ovat joutuneet selviytymään karuissa oloissa kekseliäisyyden ja perimätiedon varassa. Metsästäminen on vaikeaa, kun hanki ei enää kanna. Koska polttopuita tehtiin paljon, oli hyvä vaihtaa silloin tällöin paikkaa ja antaa metsälle tilaisuus kasvaa takaisin. Ravinteet haettiin monista lähteistä Erityisesti kevättalvi on ollut pohjolassa rankka vuodenaika. ”Kolttasaamelaisilla oli tapana viettää talvikausi yhteisessä talvikylässä, kun taas kesällä perheet levittäytyivät laajemmille alueille. joita alueelle muutti.” Väkeä vaelsi Lappiin, kun elinolot etelämpänä heikentyivät. Itkonen tutkii elinkeinoja kotitarvetoiminnan yhteyttä luontoon erityisesti Inarin koltta-alueella. ”Saamelaiset ovat käyttäneet pettua esimerkiksi lihaja kalakeiton sakeuttajana ja vellin höysteenä”, Itkonen kertoo. Ihmisiä ajoivat pohjoiseen esimerkiksi 1690-luvun katoja nälkävuodet. Saamelaiset ovat käyttäneet väinönputkea myös lääkkeenä muun muassa keuhkoputkentulehdukseen, kuumeeseen ja suolistovaivoihin. Myöhemmin keväällä tervetullutta lisäruokaa tarjosivat linnunmunat. Näin oli varsinkin ennen 1700-luvun jälkipuoliskoa, jolloin meilläkin alettiin viljellä vitamiinipitoista perunaa. ”Keräily on tukenut pyyntiä ja tuonut arvokasta ravintolisää.” Kasvien osuus pohjoisen ihmisen ruokavaliossa on ollut melko pieni, sillä tuntureilla kasvillisuus on niukkaa. Pysyväluonteisena asumuksena heillä oli hirsitalo tai kammi eli kota, jonka katteena käytettiin turvetta. Hätäruokana pettu ei ole huono vaihtoehto, sillä se sisältää ravintokuitujen lisäksi rautaa, mangaania ja sinkkiä sekä B1-, B2ja C-vitamiinia.. Pohjoiseen siirtyneet suomalaiset omaksuivat saamelaisilta näiden elinkeinoja, mutta lisäksi he harjoittivat usein myös maanviljelyä, jos olosuhteet sen sallivat. Kasvissa on C-vitamiinin lisäksi kivennäisja hivenaineita
53. Sen läpi on hankala kaivautua. Pohjolassa leipä on ollut tiukassa niin ihmisillä kuin eläimilläkin. 1/2021 KEMIA Pohjoisen keinot piti vät ihmisen hengissä Adobe Stock Saamelaisten pääelinkeino ja kulttuurin ydin on poronhoito. Porojen ruuanhankintaa uhkaa nyt ilmastonmuutos, jonka oikkujen myötä maa peittyy usein jääkerrokseen
Mieluummin olisi syöty ruista, jos sitä vain olisi ollut riittävästi saatavilla. Kansanperinnettä koonnut opettaja ja kirjailija Samuli Paulaharju (1875– 1944) kertoo kolttasaamelaisia käsittelevässä teoksessaan, kuinka talven varalle kerättyjä kaarnikoita lisättiin jäisinä keiton sekaan. Ihmisten selviytymisstrategioita pohjoisen äärioloissa esittelee näyttelyssään saamelaismuseo Siida.. 54 KEMIA 1/2021 ”Nälkävuosien kokemuksista kuitenkin tiedetään, että elimistö ei kestä pettua suurina pitoisuuksina ja pitkäaikaisesti käytettynä. Aiemmin on kerätty paljon myös kaarnikkaa eli variksenmarjaa. Esimerkiksi hilla, mustikka ja puolukka ovat aina olleet tärkeitä ja arvostettuja ravinnonlähteitä. Etelässä taas himoittiin Lapin turkiksia. Toisaalta se oli myös etu, jonka ansiosta elintarvikkeita kyettiin säilömään. Ruisjauhoja ja myös ohrajauhoja saamelaiset hankkivat vaihtokaupalla, kuten monia muitakin tarvitsemiaan tuotteita viinaa myöten. Asumustyypin juuret johtavat kivikaudelle asti. Lapissa kesän marjasato on voitu keittää ja upottaa kylmään lähteeseen odottamaan myöhempää käyttöä. Marjojen päälle saatettiin myös kaataa kuumaa poronrasvaa. Haluttua oli myös euroopanmajavan korkealaatuinen, vettähylkivä nahka. Ku va t: Sa am el ai sm us eo Si id a Joonas Ketola perkaa kalaa Enontekiöllä. Lapissa harjoitettiin myös pienimuotoista maanviljelyä, kun olosuhteet sen sallivat. ”Myös kalojen kuivaaminen on edelleen käytössä oleva säilöntämenetelmä.” Perunannostoa Inarissa. Syyskuussa kypsyvien kaarnikoiden aikaan on ollut jo viileää, joten niiden säilöminen on onnistunut ulkotiloissa. Siihen on siis turvauduttu enimmäkseen pakon edessä. Marjat saatettiin vaikkapa survoa poronmaitoon tai heraan, ja seoksen annettiin jäätyä. ”Näin on toimittu vielä lähellä meidän aikaamme.” Asiakirjoista tiedetään, että 1600-luvulla kolttasaamelaiset maksoivat osan Venäjän keräämistä veroista kuivatun kalan muodossa. Samalla tavalla on voitu säilöä kalaa. Se on rankka aine suolistolle ja saa vatsan ja jalat turpoamaan.” Myös petun kerääminen ja prosessointi on hyvin vaivalloista käsityötä. Kalastus on ollut keskeisessä asemassa saamelaisessa kulttuurissa. ”Kesäpaikassa kalastettu saalis suolattiin ja laitettiin talteen kylmään veteen pienissä puutynnyreissä. Kammi eli turpeella katettu kota, jollaisia pohjoisessa käytettiin vielä 1950-luvulla. Ruokavarmuuden kannalta uhkana on ollut pohjoinen kylmyys. Talvikylistä niitä oli kätevä lähteä hakemaan porolla hankea pitkin”, Panu Itkonen kuvailee
Jos ilmastonmuutos etenee pahimpien skenaarioiden mukaan, moni asia muuttuu. Saamelaiset ovat jo huomanneet talvien hieman lyhentyneen. Muuttuvaan tilanteeseen on sopeuduttu, ja tarvittaessa ongelmiin reagoidaan nopeasti esimerkiksi antamalla poroille lisäruokaa. Syksyllä 2020 tohtoriksi väitellyt Niittynen käsitteli tutkimuksessaan lumipeitteen vähenemisen vaikutusta arktiseen kasvillisuuteen. Lämpeneminen etenee kuitenkin eri vuodenaikoina eri tahtia. Ilmaston lämpenemiseen varaudutaan jo Ilmastonmuutoksella on iso vaikutus myös poronhoitoon. Itkosen mukaan kestävintä olisi kiinnittää huomio yksittäisten lajien sijasta kokonaisuuteen. ”Osittain tästä syystä Tenojoella on vähennetty kalastusmääriä peräti 30 prosenttia”, Panu Itkonen kertoo. Porot kaivavat normaalisti ravintonsa maasta paksunkin lumen läpi, mutta jääkerros estää kaivamisen. Kasvien kohdalla ilmastonmuutoksen aiheuttama riski kohdistuu etenkin myöhään sulavien lumenviipymien lajeihin. ”Pohjoiset lajit eivät oikein pärjää kilpailussa eteläisten kanssa. Se eristää talvehtivat kasvit ja jäkälät ja luo niille vakaat talviolot”, kertoo tutkija Pekka Niittynen Helsingin yliopistosta. Kalastusta taas uhkaa vesien lämpeneminen. Lohi lisääntyy huonosti, jos vesi on sille liian lämmintä. Saamelaiskulttuurille on tärkeää luonnonvarojen saatavuus. Kun sää jälleen kylmenee, maan pinnalle muodostuu jäätä. Ääripohjola lämpenee kaksi, jopa kolme kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Eteläisten kasvien vahvuudet taas ovat usein tehokkaassa ympäristön hyödyntämisessä. Niistä on tullut myös aiempaa leudompia. ”Lumipeite suojaa arktisia eliöitä suurimman osan vuodesta. 55 Väinönputki vähenee, kaarnikka kukoistaa Juuri nyt saamelaiset ovat aivan uudenlaisen uhan edessä. Niittysen mukaan se näyttää viime vuosina jopa runsastuneen monilla pohjoisilla alueilla. Eniten ovat lämmenneet talvet, jotka ovat pohjoisille lajeille merkittävä tekijä. Lämpimät jaksot keskellä talvea sulattavat lunta. Siperiassa on jo koettu ravinnon puutteen seurauksena laajoja porotuhoja. Uhattuna on muun muassa jääleinikki, yksi maailman pohjoisimmista kukkakasveista. Pekka Niittynen Tunturiunikko (Papaver radicum) sinnittelee nimensä mukaisesti tunturien rinteissä. Mikäli eteläiset lajit runsastuvat tuntureilla ja Pohjois-Suomessa, saattaa esimerkiksi perinteisesti merkittävä väinönputki vähetä.” Variksenmarja taas on esimerkki lajista, joka on sopeutunut hyvin erilaisiin kasvuolosuhteisiin. Kulttuurin jatkuvuutta tukevat poronhoito, kalastus, metsästys ja marjastaminen myös tulevaisuudessa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Esimerkiksi osa arktisen alueen kasvilajeista on vaarassa hävitä. Eri alueiden kasvit ovat oppineet selviytymään eri keinoin. Laji kuuluu maailman pohjoisimpiin.. ”Pohjoisen kylmiin olosuhteisiin sopeutuneiden lajien vahvuutena on se, että ne kestävät ankaran ympäristön aiheuttamaa stressiä”, Niittynen kertoo. ”On mahdollista, että luonnonvarojen käyttöä tullaan säätelemään laajemmin ja pyritään sitä kautta suojelemaan saamelaista kulttuuria
laitoksen lakkauttamisen jälkeen tehtävät siirtyivät lääninlääkäreille ja osittain kuntien palkkaamille kunnanlääkäreille. Kaarina Leppänen uuttamassa orgaanisia myrkkyjä 1950-luvun alussa.. Talvisodan (1939–1940) aikana laboratorion suorittamien kolmen tutkimuksen lausunnot on allekirjoitettu poikkeuksellisesti Koivulahdessa, allekirjoittajana oikeuskemisti Hämäläinen. Vuonna 1939 laboratorion johtaja pyysi Lääkintöhallitukselta oikeutta käyttää uutta nimeä Valtion oikeuskemiallinen laboratorio ja johtajan virkanimenä titteliä valtion oikeuskemisti. Analyysit suorittivat Lääkintöhallituksen apteekkiasiain asessori, Helsingin yliopiston kemiallisen laboratorion johtaja tai nimetty taitava kemisti tai farmaseutti. 1896) vuonna 1946 tapahtuneeseen äkilliseen kuolemaansa asti. Sotien jälkeen myös oikeuskemia alkoi palata kohti normaalioloja. Ensimmäinen osa käsittelee kuolemansyyn selvitystä ja oikeuskemiallisia tutkimuksia. Sama käytäntö jatkui Venäjän vallan (1809–1917) ja itsenäisyyden (1917–) aikana. Itsenäisyyden aikana tehtäviin kuuluivat terveydenhoidon valvonta, kuolemansyyn selvitys sekä oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittaminen. Näytteiden tutkimista varten perustettiin vuonna 1921 Valtion oikeuskemistin laboratorio, joka toimi osana yliopiston kemiallista laboratoriota. PiirilääkäriSOTA-AJAN OIKEUSKEMIAA Kolmiosainen kirjoitus perustuu Valtion oikeuskemiallisen laboratorion tutkimustodistuksiin ja pöytäkirjoihin vuosilta 1938–1946. Aikojen saatossa piirilääkärien tehtävä muuttui sairaiden hoitamisesta terveydenhoidoksi. 1800-luvun ohjeistuksen pohjalta Virkalääkäreille oli vuonna 1841 annettu kirjalliset ohjeet oikeuskemiallisten näytteiden ottamisesta ja vastaavasti laboratoriolle niiden analysoimisesta. Kuolemansyyn selvittäminen oli jo Ruotsin vallan aikana määrätty piirilääkärien tehtäväksi. Ennen sotavuosia ja sotien aikana Lääkintöhallituksen nimeämänä oikeuskemistinä toimi lääketieteen tohtori Reino Hämäläinen (s. Muodollisesti tutkimuspyynnöt esitettiin edelleen Lääkintöhallitukselle. Tarkasteltu ajanjakso jakautuu aikaan ennen sotia, talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan aikoihin sekä sotien jälkeisiin vuosiin. 57 1/2021 KEMIA ERKKI VUORI Itsenäistyneessä Suomessa oikeuskemiallisten tutkimusten suorittaminen kuului Lääkintöhallituksen toimialaan. Piirilääkärijärjestelmä oli voimassa 1600-luvun lopulta vuoteen 1943. Suomalainen (1907–1958), joka oli jo pitkään toiminut virkaatekevänä oikeuskemistinä ja lausuntojen antajana, kun vakinainen viranhaltija oli estynyt. Kuolemansyitä selvitettiin ja tutkimusta tehtiin, vaikka poikkeusolot hankaloittivat työtä. Muutamia lausuntoja antoi vuoden 1946 heinäkuussa niin ikään virkaatekevänä oikeuskemistinä toiminut lääketieteen lisensiaatti Tapio Tuurala. Oikeuskemistit Oikeuskemistit hoitivat leiviskänsä hoitivat leiviskänsä Viime sodat eivät pysäyttäneet Valtion oikeuskemiallisen laboratorion toimintaa. 1800-luvulla annetut ohjeet olivat sotaa edeltävinä vuosina, sodan aikaan 1939– 1944 ja vielä sodan jälkeenkin oleellisilta osin voimassa lähes sellaisenaan. Vuosikymmenen lopulla laboratorio sai omat tilat osoitteessa Snellmaninkatu 14 sijainneesta sairaalan entisestä pesularakennuksesta, jossa laboratorio toimi koko sota-ajan ja aina vuoteen 1948. Häntä seurasi filosofian maisteri Elsa Hjelt, o.s. Lausuntojen päiväyksistä päätellen Hämäläinen piti hyvin niukasti lomia, tyypillisesti vain jonkusen viikon vuosittain joko kesätai heinäkuussa
Hän toimi oikeuskemian apulaisprofessorina ja professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1981–2011, joista vuodet 2004–2011 yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen johtajana. Oikeuskemiallisten tutkimusten kokonaismäärät, kuolemansyyn selvittämiseksi tehdyt tutkimukset ja veren alkoholimääritykset vuosina 1938–1946. Eräässä tapauksessa (156/1939) näytteet ottanut lääkäri varmuuden vuoksi vakuutti: ”Verinäytettä otettaessa on käytetty ulkoisesti puhtaita välineitä, eikä ihon puhdistuksessa ole alkoholia käytetty.” Keravalta taas tuli yksityiskohtainen ja tarkka tieto näytteenoton olosuhteista (145/1939): ”Verikokeen otti vt. ”Näytteet eivät saapuneet laboratoorioon” Näytteiden ottamisessa, käsittelyssä ja lähettämisessä ilmeni sotavuosina monenlaisia ongelmia: ”… (ettei) talteen otettuja ruumiinosia ole voitu oikeuskemiallisesti tutkia, koska näytteet eivät ole saapuneet laboratoorioon vaan ovat ilmeisesti matkalla kadonneet (172/1939).” ”...joka epäselvän osoitteen vuoksi oli ensin lähetetty Lääkintävarikkoon, missä lähetys oli avattu, päällyksenä ollut puulaatikko poltettu ja näytteet pakattu uudestaan (008/1944).” ”…edellytyksenä, että valtion oikeuskemistin laboratorioon 28/4-44 saapuneet Mikkelin lääninlääkärin lähettämät nimettömät lasiastiat sisälsivät näytteitä mainituista ruumiista (054/1944).” ”Tutkimusta ei voitu suorittaa, koska näytepullot räjähtivät rikki (111/1946).” Sota-aikaan liittyvät aineelliset puutteet aiheuttivat ongelmia: ”Kvantitatiivista metyylialkoholimääritystä ei työvälineiden puutteen vuoksi voitu suorittaa (132/1942).” Elävistä tehtävien verenalkoholimääritysten osalta jouduttiin myös toteamaan, että ”vallitsevista olosuhteista johtuneiden seikkojen vuoksi ei tutkimusta voitu suorittaa (168 ja 169/1939)”. Vuori on EU-rekisteröity toksikologi, joka toimii edelleen oikeustoksikologian asiantuntijatehtävissä ja osallistuu alansa opetusja tutkimustyöhön. Ensimmäiseen lausuntoon oli jouduttu kirjoittamaan huomautus: ”Koska putket olivat avoimet toisesta päästä, on osa alkoholia saattanut haihtua, joten tutkimuksessa saatu arvo on minimiarvo” (tulos 2,34 ‰, 029/1938). Tutkimuksen kohteena ovat olleet myrkytykset ja niiden toteaminen sekä ympäristötoksikologia ja imeväisten ravitsemus. Ensimmäinen tutkimustodistus on allekirjoitettu 9.3.1938. 58 KEMIA 1/2021 Kuolemansyyn selvittämiseksi tehtyjen tutkimusten määrä romahti talvisodan aikana, mutta palasi välirauhan aikana tasolle, joka oli keskimäärin 7,5 tapausta kuukaudessa. Tapauksessa oli suoritettu myös takaisinlaskenta ajohetkeen, ja tulokseksi saatiin noin kolme promillea. Laajojen tutkimusten keston keskimääräinen aika vaihteli puolestatoista kahteen kuukauteen, mutta pisimmällään tutkimus saattoi kestää jopa 4 kuukautta. Laboratorion johtaja Hämäläinen oli tehnyt saman vuoden alussa opintomatkan Ruotsiin ja toi siellä käyttöönotetun Widmarkin mikromenetelmän Suomeen. Erkki Vuoren kirjalliseen tuotantoon kuuluu yli 200 tieteellistä alkuperäisjulkaisua ja katsausta. Erkki Vuori (s. Seuraavassakin tutkimuksessa oli huomautettavaa näytteenoton osalta: ”Koska lääkäri verikoetta ottaessaan on käyttänyt alkoholia ihon puhdistamiseen, saattaa tutkimuksessa saatu veren alkoholipitoisuusarvo olla liian suuri” (tulos 0,59 ‰, 045/1938). Uuden analyysimenetelmän soveltaminen vaati totuttelua. H el si ng in yl io pi st o tutkitut tapaukset ja annetut lausunnot post mortem -tutkimukset kvantitatiiviset verenalkoholitutkimukset 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 200 150 100 50. Annetuista ohjeista huolimatta vielä vuosia myöhemminkin näytteenotossa oli puutteita: ”…använt bensin for rengöring av huden och formalin för sterilisering av sprutan” (tulos 0,34 ‰, 012/1941). Päihtymyksestä epäilty ajoi hevosen päälle Elävien kvantitatiivisia verenalkoholimäärityksiä alettiin suorittaa vuonna 1938. 1943) on kemisti ja lääkäri. Tämän jälkeen tutkimusten määrä kasvoi sotatilasta huolimatta vuosi vuodelta ja oli sotien jälkeen keskimäärin 12,3 kuukaudessa. Lisäksi hän on julkaissut kaksi romaania ja Suomen voimisteluliiton 100-vuotishistoriikin
Kuolemansyyn tutkinnasta vastasi näissä tapauksissa siviililääkäri. Suluissa miesten (m), naisten (n) ja lasten (l) lukumäärät. Ajanjakso Tutkimusten määrä (m/n/l) Tutkimuksia keskimäärin kuukaudessa Laajojen tutkimusten tutkimusaika, päiviä mediaani, min–max Rauhan aika, ennen sotia 1.1.1938–29.11.1939 173 (76/59/38) 7,5 40, 7–87 Talvisota 30.11.1939–13.3.1940 3 (2/1/0) 0,9 34, 25–60 Välirauha 14.3.1940–24.6.1941 127 (75/35/17) 7,5 42, 13–94 Jatkosota 25.6.1941–19.9.1944 387 (257/90/40) 9,9 59, 13–101 Lapin sota (15.9.1944)–27.4.1945 85 (56/25/4) 11,3 62, 22–114 Rauhan aika, sotien jälkeen 28.4.1945–31.12.1946 245 (158/71/16) 12,3 60, 24–121 I:ssä Tilkassa eräästä upseerista otettu verinäyte (tulos 0,94 ‰, 076/1941)”. Laajojen tutkimusten vaatiman ajan osalta on annettu mediaani ja vaihteluväli. Ruumiinavauksia suoritti kaikkiaan 121 lääkäriä, joista 13 oli naisia. Tällainen oli muun muassa lausunto patenttiasiassa, jossa kahvin sekaan ehdotettiin lisättäväksi alkalija kaliumbromidia kofeiinin vaikutusten heikentämiseksi (67–68/1938). Kuolemansyyn selvittämiseksi tehtyjen oikeuskemiallisten tutkimusten lukumäärä ja keskimäärä kuukaudessa. Arkistoitujen tutkimustodistusten jäljennösten laadun tasaisesta heikkenemisestä päätellen jopa lausuntoja kirjoitettaessa tarvittavia hiilipapereita on jouduttu kierrättämään liiankin kauan, ja vasta vuonna 1946 laboratorio on saanut uusia. Vuonna 1940 pyydettiin lausuntoa patenttihakemuksesta, joka koski kynsinauhojen pehmittämiseen tarkoitettua valmistetta (048/1940). Ljunggren joutui pitkään jatkamaan avauksia Turussa. Selvästi kaikesta on ollut puutetta. Vuonna 1938 annettiin myös lausunnot kuparilla värjättyjen herneiden myrkyllisyydestä (075/1938), emetinhydrokloridien käyttämisestä suuvesien valmistuksessa tarkoitetun spriin denaturoimiseksi (082/1938) sekä kasvinsuojeluaineissa sopiviksi tarkoitetuista myrkyistä (087/1938). Myös lääkärit joutuivat työskentelemään poikkeavissa oloissa. Seuraavana vuonna annettiin lausunnot ihon puhdistamisessa käytetyn alkoholin merkityksestä verenalkoholin tulokseen (041/1939), nikotiinin myrkyllisyydestä (065/1939) sekä Prinssin-, Emäja Happamat tipat -nimisten apteekkivalmisteiden merkityksestä keskenmenon aiheuttajina (066/1939). Vuonna 1944 annettiin lausunto hiusten värjäyksessä käytetyn lyijyasetaatin myrkyllisyydestä (044/1944) ja vuonna 1945 lapselle juotetun alkoholimäärän myrkyllisyydestä (124, 125/1945). Lausunto raivotautisen sotamiehen lääkkeistä Kemiallisten tutkimusten lisäksi Valtion oikeuskemiallinen laboratorio antoi Lääkintöhallitukselle pyynnöstä asiantuntijalausuntoja myrkyllisyyttä koskevien päätösten tueksi. Yllättävän kuoleman syyn tutkinta ulottui myös kahteen venäläiseen sotavankiin (054, 055/1942), joissa kummassakaan vainajassa ei todettu myrkkyjä. Helsingin yliopiston jo eläkkeelle päässyt professori Ernst Ehrnrooth joutui palaamaan hoitamaan entistä virkaansa seuraajansa, professori Oiva Elon kuoltua vuonna 1942 vain muutaman kuukauden virkaa hoidettuaan. Naislääkäreistä kolme oli myös lottajohtajia, ja Aino Yliruokanen joutui toimimaan sotatoimialueella sotilashallinnon määräämänä Äänislinnan kaupunginlääkärinä. Samoin Uudenkaupungin eläkkeellä ollut piirilääkäri Petter R. Sotavuonna 1941 annettiin lausunnot suomalaisen pikiöljyn tappavasta annoksesta (037/1941), raivotautisen sotamiehen hoidossa saamien lääkkeiden laadun ja määrän mahdollisesta vaikutuksesta hänen kuolemaansa (päivätty 8.8.1941) ja erään myrkytykseen kuolleen naisen näytteissä todetun elohopealöydöksen merkityksestä sikiöitä lähdettävänä aineena (81, 82/1941). Lisäksi sotilasavauksia suoritti 26 sotilaslääkäriä. Lähetteessä oli kyllä merkittynä tutkittavan nimi ja sotilasarvo, mutta syystä tai toisesta laboratorio jätti mainitsematta tiedot antaessaan lausunnon. Tutkimustodistuksesta yleensä käy ilmi tutkittavan nimi ja ammatti, mutta yksi poikkeuskin oli. Lausuntoon oli kirjoitettu: ”Keskus-Sotasairaala Kaikesta oli puutetta, mutta Laboratorio pärjäsi Talvisotaa lukuun ottamatta Valtion oikeuskemiallinen laboratorio säilytti toimintakykynsä vaativissa oloissa reagenssija materiaalipulasta huolimatta. Niiden mukaan päihtymyksestä epäilty autonkuljettaja oli tavanomaisten ulosajojen tai kolareiden lisäksi ajanut myös koiran (039/1939) tai hevosen (096/1939) päälle. Yleensä näytteiden mukana tulivat myös tutkittavan tapauksen taustatiedot. Hän kirjoitti lähetteisiinsä ammatikseen entinen piirilääkäri. Vuonna 1946 annettiin lausunto asiassa, voivatko pesulassa työssä käytetyt kemikaalit selittää vainajassa todetun metanolilöydöksen (142/1946).. Runeberg apulaisnimismiehen läsnä ollessa.” Elävien määrälliset verenalkoholitutkimukset yleistyivät nopeasti heti uuden analyysimenetelmän käyttöönoton jälkeen vuonna 1939, mutta niiden lukumäärä romahti sotavuosina. 59 1/2021 KEMIA kauppalanlääkäri W. Vastaavia lausuntoja ei annettu vuosina 1942 ja 1943
Virtuaalinen opiskelu harppasi pitkän loikan eteenpäin vuoden 2020 aikana. GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Kurssin toisessa moduulissa käsittelemme enemmän kestävää kehitystä, sovelluksia ja mahdollisuuksia. Tiedekasvatuksen tohtorikoulutettava Emmi Vuorio on kurssin kurssiassistentti ja tiedekasvatuksen professori Maija Aksela kurssin johtaja. Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen kurssi on osa luma-tiedekasvatuksen Luonnontieteet nyt ja tulevaisuudessa -ohjelmaa. www.kemianluokka.fi. Parhaillaan on menossa kurssin pilotti, jonka pohjalta kurssia kehitetään edelleen. Millaisia sovelluksia tutkimus tuottaa. Myös eri ammattien kuvaukset on koettu hyödyllisiksi ja kuvaukset tutkijan työstä mielenkiintoisiksi. Aineisto kurssille on tuotettu kemian asiantuntijoiden kanssa, joita on osallistunut lähes kaikista Suomen yliopistoista. Haastattelut kestivät tunnin, ja ne oli koottu kurssilaisten esittämistä kysymyksistä. Tutkijat kertovat ensimmäisessä moduulissa omin sanoin näkemyksiään kemian merkityksestä, luonnontieteellisen tutkimuksen luonteesta, omasta tutkimuksestaan ja tavanomaisesta työpäivästä tutkimushankkeissa. Esillä myös nuorten tutkijoiden ääni Nuorten tutkijoiden ääni nousee esiin Kysy ja keskustele -osiossa, johon haastattelimme kahta kemian opiskelijaa, kahta yliopistossa ja kahta yrityksessä työskentelevää tutkijaa sekä kahta ulkomailla jatko-opinnoissa tai töissä olevaa kemian alan asiantutijaa. 60 KEMIA 1/2021 Kemia tutuksi uudella verkkokurssilla Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen verkkokurssi kertoo kemian tutkimuksesta ja tieteenalan merkityksestä yhteiskunnassa. Tähän mennessä voi silti jo sanoa, että kurssilla on opittu ainakin se, miten valtava merkitys kemialla on yhteiskunnassa. Kemia on alana laaja ja sen mahdollisuudet erittäin monipuoliset, mutta osaavatko nuoret hahmottaa, millainen heidän tulevaisuutensa voisi olla, jos he lähtevät opiskelemaan kemiaa. Kurssia on valmisteltu yhteistyössä Kemia-lehden, Suomalaisten Kemistien Seuran, Kemianteollisuus ry:n ja luonnollisesti myös Helsingin yliopiston kemian osaston ja kemian opettajankoulutusyksikön kanssa. Haastattelimme myös neljää kemian alan asiantuntijaa heidän työnkuvastaan. Kurssin ensimmäisen moduulin on suorittanut kokonaan vasta pari lukiolaista ja lukio-opettajaa ja muutama kemian opettajaopiskelija. Uusi verkkokurssi Luonnontieteet nyt ja tulevaisuudessa: Kemia tieteenä ja yhteiskunnassa pyrkii avartamaan kokonaiskuvaa kemiasta ja sen merkityksestä yhteiskunnassa: siitä, mitä kemiassa on meneillään ja mitä kemian ammattilaiset tekevät. Mitä kemianyritykset ja muut alan toimijat pyrkivät tekemään ilmastokatastrofin estämiseksi ja kestävän tulevaisuuden luomiseksi. Kurssilaiset ja heidän antamansa palaute on avainasemassa kurssin kehittämisessä. Entä mitä kemiassa juuri nyt tutkitaan ja miten tutkimusta nykyaikana tehdään. Haastateltavat kertovat omista kokemuksistaan sekä yliopistoissa Suomessa ja Englannissa että kahdessa hyvin erilaisessa kemian alan yrityksessä. Kurssi aukeaa kesällä 2021 kaikille kemiasta innostuneille. Kurssi on suunnattu sekä lukiolaisille ja lukion opettajille että kemianopettajaksi opiskeleville. Jopa kemian opettajaksi opiskelevat kurssilaiset ovat oppineet uutta kemian monipuolisuudesta ja merkityksestä. EMMI VUORIO JA MAIJA AKSELA Luonnontieteet tarvitsevat entistä enemmän tekijöitä ja osaajia tulevaisuudessa. Lisäksi on käytetty valmiita videoita, podcasteja ja lehtiartikkeleita. Nyt se tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa kaikki Suomen kemiasta kiinnostuneet nuoret ja aikuiset. Jokainen haastateltu tai esityksen omasta alastaan tehnyt asiantuntija kertoo myös hieman itsestään, urastaan ja siitä, millaista tutkijan työ käytännössä on
VIRANOMAISET OVAT onneksi rientäneet apuun rustaamalla rajattoman määrän erilaisia kieltoja. Jälkimmäinen tapahtuu tehokkaimmin teollisuuslaadun hyttysenkarkottimilla. Pimeä remppa ei nosta omakotitalon kiinteistöveroa eikä osakekämpässä tarvitse pulittaa valvontamaksua laiskalle isännöitsijälle. Työläs väylä nykypahuuteen on luvaton remontti. Luonnonvesistöissä täytyy käyttää enemmän mielikuvitusta ja kemikaaleja. Ikääntyneet kalanpyytäjät on vapautettu kalastonhoitomaksusta, joten eläkeläisten on keksittävä pirullisempia pahoja tapoja. Nyky-Suomessa kieltäminen on ainoa asia, jota ei ole kielletty. Todelliseen diabolisuuteen oli ainoastaan yksi keino, kesäkissan pitäminen. Loistavat mahdollisuudet tarjoaa kesämökki. Johdonsuojaja vikavirtasuojakatkaisimen välissä olisi mukava hautoa munat valmiiksi valtakunnanverkon voimalla. Isomman pahan on jo tehnyt tyhjentämällä pakkauksen sisältämän kolesteroliliukastimen vatsaansa. Helpoin tapa on jättää roskansa lajittelematta ja sulloa kaikki sekajätteeseen. Suomessa siimahäntien namit ovat pannassa, joten ensin pitää kaivaa sanakirjasta taikasanat. Kierroksia voi nostaa kuskaamalla jätemuovinsa paperinkeräykseen. Se käy, kun avaa keväällä sähkökaapin. Kotoinen vaihtoehto on keittää liemi vaarin vanhoista verenohennuslääkkeistä. Kesäkissasta on päästy pitkälle. Se lysti valitettavasti loppuu, kun täyttää 65. Paha sanoa, mutta ennen oli pa(h/r)emmin. Lintujen pesintää voi häiritä edes huomaamatta omaa pahuuttaan. Yksi vaihtoehto on heittää uintireissulle lähtiessään päähänsä yliannos sampoota. Ainakin pieni paha on pikaruokapakkausten heitteleminen auton ikkunasta pientareelle. PAHUUDEN ALTTARILLE vie myös kiemuraisempia teitä. Erityisen hyvä lähtökohta pahispistetilin kartuttamiseen on uudistaa kylpyhuone itse ilman VTT:n märkätilojen vedeneristäjäsertifikaattia. Kiellettyä oli vain heikoille jäille meneminen, eikä se edes ole pahaa vaan hölmöä. Hetken kun odottaa, johan västäräkki tekee siellä rakennushommia hartiapankilla. Hieman suuremmalla vaivalla juoksee uima-asussa muutaman lenkin ennen uimahallia. Kipinää saa myös tee se itse -sähkötöistä. PIENEEN BUDJETTIIN sopiva pahuusteko on esimerkiksi juokseminen uimahallissa tai saunominen uima-asussa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Paha kyllä, perinteinen pahuus on käynyt vaikeaksi. Erikoismaininnan saa, jos on kalju. Koska ne tuppaavat käymään nestekaasulla, saa samalla lisättyä omaa hiilidioksidintuotantoaan ja tukevoitettua ilmastokuormaansa. Paha saa kuitenkin palkkansa estämällä pitkäpyrstön sähkölämmitysaikeet. SUHTEELLISEN VÄHÄLLÄ vaivalla pahaksi pääsee hankkimalla pihapiirin epätoivottujen vieraiden häätämiseen annoksen rotanmyrkkyä. Paha kyllä Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Siellä itsestään selvä peruspaha on salakalastus. Termillä rotimürk avautuvat maailmanmarkkinat pahuuden turuille ja toreille. Tämän ansiosta ihminen voi heittäytyä modernisti pahaksi missä ja milloin vain. ”Pienen budjetin pahuusteko on esimerkiksi saunominen uima-asussa.” KEEMIKKO ENNEN VANHAAN oli yhtä vaikeaa olla paha ihminen kuin rikastua veronpalautuksilla. Saman tason ilkeyden voi toteuttaa torjumalla muurahaisia tai olemalla paha pörriäisille. Se toimi agraariyhteiskunnassa, mutta kollin vapauttaminen huomaamatta luontoon Mannerheimintien ja Kaivokadun kulmauksessa tuskin onnistuu. KEEMIKKO Paha saa palkan(korotuksen) 61 1/2021 KEMIA
DI Bianca Bresolinin väitöskirja Synthesis and performance of metal-halide perovskites as new visible light photocatalysts tarkastettiin 20.1.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Nadine Ziemert (Tübingenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ari Lehtonen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. FM Marietta Koklan väitöskirja Data analysis for non-targeted LC-MS metabolomics data: Method development and application in nutritional metabolomics for epidemiological research tarkastettiin 20.1.2021. Haoran Lin väitöskirja Growth and Melting of Atmospheric Ice Particles: Insights from Radar Observations tarkastettiin 8.1.2021. FM Hanna Paanasen väitöskirja Activation reactions of the softwood kraft lignin tarkastettiin 10.12.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. (Zagrebin yliopisto, Kroatia) ja kustoksena prof. Lina Sarro (Delftin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Riitta Keiski (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Rantala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Tuomo Kainulaisen väitöskirja Furfural-based 2,2’-bifurans: Synthesis and applications in polymers tarkastettiin 27.11.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Dmitri Moisseev. Eveliina Repo (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. FM Aitor Barbero Lópezin väitöskirja Recovery of antifungal compounds from wood and coffee industry side-streams and residues for wood preservative formulations tarkastettiin 9.12.2020. Dominik Cin?i. Tuuli Lappalainen (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen. Monika Österberg. FM Mustafa Munawarin väitöskirja Application of recombinase polymerase amplification to diagnosis of Phytophthora diseases of strawberry tarkastettiin 15.1.2021. Heikki Tenhu (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Eva Pongrácz.. Vastaväittäjänä toimi prof. Maarit Karppinen. Antti Karttunen (Aaltoyliopisto) ja kustoksena prof. Timo Hytönen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. DI Aleksi Mankosen väitöskirja Fluidized bed combustion and humidified gas turbines as thermal energy conversion processes of the future tarkastettiin 14.12.2020. Age Smilde (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Timo Myöhänen (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Xue Zhangin väitöskirja Interactions between Cells and Biobased Materials: from Quantitative Analysis to 3D-printed Scaffolds tarkastettiin 8.1.2021. Mikko Linnolahti. Tuula Tuhkanen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. DI Janika Lehtosen väitöskirja Functional Materials from Nanocellulosic Networks and Uses in Water Purification tarkastettiin 8.1.2021. Tuula Pakkanen. Maj-Lena Linderson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ann Mari Svensson (Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Helsingin yliopisto MMM Antti Mattilan väitöskirja Expanding the genetic and chemical biosynthetic diversity of cyanobactin family of natural products tarkastettiin 27.11.2020. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. leht. Matti Haukka. Juha Kaikko. Sami Franssila. Sini Kermisen väitöskirja Fine-scale genetic structure and polygenic scores in Finland tarkastettiin 29.1.2021. Kati Hanhineva. Pasi Kallio (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Outi Salo-Ahen (Åbo Akademi) ja kustoksena dos. Johan Øvrevik (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena apul. Perttu Permi. Tuomo Sainio. DI Ville Ronnun väitöskirja Atomic Layer Deposition in Fabrication of Microand Nanodevices tarkastettiin 11.12.2020. Prosanta Singhan väitöskirja Development of methods and inhibitors to target key enzymatic nodes generating protumorigenic lipid signaling tarkastettiin 18.12.2020. Tuomo Laitinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. DI Antti Korven väitöskirja Electrostatic Self-Assembly of Protein Cage -Based Hybrid Materials tarkastettiin 29.1.2021. Alexander Bismarck (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Teemu Suutarin väitöskirja Surface Plasmon Resonance-Based Cellular Assays in Pharmaceutical Research: Interpretation of the Label-Free Signals tarkastettiin 18.12.2020. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Hannu Häkkinen. Steve Nesbitt (Illinoisin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Julija Grigonyte-Lopez Rodriguezin väitöskirja Reduction of fine particle emissions from small-scale wood combustion using a novel heat exchanger system tarkastettiin 4.12.2020. Jeroen Cornelissen (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Tanja Kallio. Samuli Ripatti. Jorma Jokiniemi. Maija Lahtela-Kakkonen. Vastaväittäjinä toimivat prof. Juha Heiskanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Antti Haapala. prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mauri Kostiainen. Christian Brischke (Göttingenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jaana Bäck. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Teemu Rönkön väitöskirja Urban ambient air particulate matter—chemical variation and toxicity in vitro: Toxicological effects of PM from the highly polluted city of Nanjing, China tarkastettiin 4.12.2020. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi vanh. Jyväskylän yliopisto FM Sami Kortetin väitöskirja 2,5-Diarylpyrrolidines and Pyroglutamic-Acid-Derived 2-Diarylmethyl-5-Aryl-Pyrrolidines: Their Synthesis and Use in Asymmetric Synthesis tarkastettiin 10.12.2020. M.Sc. Peter Lund. FM Elli Seleniuksen väitöskirja Optical Properties of Metal Clusters and Cluster Arrangements tarkastettiin 11.12.2020. Anette Larsson (Chalmersin tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Tuomas Koiranen. Mika Järvinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Anke Hagen (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. 62 KEMIA 1/2021 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto TkL Pirjo-Liisa Rantasen väitöskirja Nitrification in drinking water distribution and wastewater treatment—Reasons, consequences and the effects of the organic matter tarkastettiin 27.11.2020. Pasi Jalava. M.Sc. DI Paula Saavalaisen väitöskirja Sustainability assessment tool for the design of new chemical processes tarkastettiin 27.11.2020. Peter Zorven väitöskirja Structures and Reactions of TiCl 4 absorbed MgCl 2 Crystallites in Ziegler-Natta Olefin Polymerization Catalysis tarkastettin 17.12.2020. Mathias Christmann (Berliinin vapaa yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Marjo Yliperttula. Petri Pihko. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Harri Niemisen väitöskirja Power-to-methanol via membrane contactor-based CO 2 capture and low-temperature chemical synthesis tarkastettiin 4.12.2020. Riku Vahala. David MuñozRojas (CNRS, Ranska) ja kustoksena prof. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jacqueline Hamilton (Yorkin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Olga Garmashin väitöskirja Mass Spectrometry Studies on Vapours Forming Atmospheric Aerosol Particles tarkastettiin 15.12.2020. Mikael Ehn. Laura Matkalan väitöskirja Vegetation, nutrients, and CO 2 flux dynamics in northern boreal forest tarkastettiin 16.12.2020. DI Giovanni Marinin väitöskirja Atomic layer deposition towards novel device applications tarkastettiin 4.12.2020. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. FL Markku Salosen väitöskirja Complex Formation of Pyridine Oximes with Divalent Transition Metal Ions in Aqueous Solution tarkastettiin 16.12.2020. Timo Repo. Tapio Salmi (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Orlando Rojas. prof. Elina Oksanen. Terttaliisa Lind (Paul Scherrer -instituutti, Sveitsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jonna Tenhusen väitöskirja Exploring SIRT6 modulators and an indirect approach to regulate sirtuin activity tarkastettiin 5.12.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto DI Harshita Gogoin väitöskirja Development of biosorbents for treatment of industrial effluents and urban runoffs tarkastettiin 27.11.2020. Jarmo Laitinen. Tiina Leiviskä. Andrew Martin (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Taina Rauhalan väitöskirja Electrochemical Studies on Degradation Mechanisms of Electrode Materials in Lithium-Ion Batteries tarkastettiin 3.12.2020. FM Mira Ahingon väitöskirja Computational Cytochrome P450 Mediated Metabolism and Virtual Screening tarkastettiin 15.1.2021. Ilkka Kilpeläinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena emer. Michael Wark (Oldenburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. Xin Dingin väitöskirja Halogen Bond in Crystal Engineering: Structural Studies on Crystals with Ruthenium Centered Complexes and 1-(4-Pyridyl)-4-thiopyridine Zwitterion as Halogen Bond Acceptors tarkastettiin 17.12.2020. DI Johan Tallgrenin väitöskirja Development of solid oxide fuel cell stack components and characterization methods tarkastettiin 4.12.2020. M.Sc. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof
Simo oli merkittävässä roolissa muun muassa Outokummun Kokkolan, nykyisen Boliden Kokkola Oy:n, sinkkitehtaan prosessien kehittämisessä ja ilmiöiden ymmärtämisessä. Professorina tai apulaisprofessorina hän toimi vuodesta 1975 vuoteen 2004, jolloin hän jäi eläkkeelle. Opiskeluaikanaan hän toimi fysikaalisen kemian assistenttina ja koko työuransa eri tehtävissä TKK:n fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratoriossa. 1980-luvun TKK:ssa ei ollut lainkaan tavallista, että professori pyysi henkilökohtaisesti opiskelijoilta kirjallista palautetta kehittääkseen kurssejaan tai että professori itse suoritti korkeakoulupedagogiikan opintoja. Vuonna 1965 hän valmistui diplomi-insinööriksi, 1971 tekniikan lisensiaatiksi ja 1973 tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta. Simo laati myös termodynamiikan opetusmonisteita. Ennen tenttejä saimme yksityiskohtaiset kirjalliset lukuohjeet, joissa opastettiin oppikirjan materiaalin käyttöön. Hän oli myös osaava kysymään oikeat asiat. Myöhemmin hänen tutkimuksensa laajenivat myös kemiallisten prosessien, metallurgian, petrokemian ja rakennusfysiikan termodynamiikkaan. Tutkijanuransa aikana Simo teki sekä merkittävää perustutkimusta että soveltavaa teknistä tutkimusta. Ura alkoi kuljetusilmiöiden, erityisesti diffuusion tutkimuksella. Muistamme Simoa kiitollisena. Hän oli syntynyt Helsingissä 7.8.1940. Erityisen tärkeä Simolle oli perhe, johon kuuluivat vaimo Ritva sekä lapset Heidi ja Matti. Termodynamiikka luo muuttumattoman perustan ja määrittää myös kestävän kemian ja kiertotalouden reunaehdot. Simohan tiesi vastauksen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan yhteislyseosta vuonna 1958. Simo rakensi jo varhain kansainvälisiä yhteyksiä, joista hyödymme vieläkin. Hän oli perustamassa Suomen luonnonfilosofian seuraa 1980-luvulla ja toimi sen puheenjohtajana 1980ja 1990-lukujen taitteessa. Hän oli tekijänä useissa oppikirjoissa ja vakiinnutti näin alan suomenkielistä terminologiaa. Hän oli kokenut, tietävä, avulias ja hyväsydäminen tiedemies, opettaja ja esimies. Simo opetti termodynamiikan peruskurssin kaikille kemian osaston teekkareille ja oli hyvin sitoutunut opetustyöhön, johon hän erityisesti keskittyi toivuttuaan 1970–1980-lukujen taitteessa koetusta vaikeasta sairaudesta. Mieluisin vapaa-ajan harrastus oli mökkeily Mikkelissä. Syvällisesti kemiallisen termodynamiikan olemuksen ymmärtänyt Simo antoi meille työkaluja tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi aineominaisuuksien arviointiin Simon ohjauksessa kehitetty AKAL-malli (Aalto-Keskinen-Aittamaa-Liukkonen) on päätynyt alan tärkeimmät menetelmät kokoavaan tunnettuun käsikirjaan Poling, Prausnitz & O’Connell, The Properties of gases and liquids. ”Voiko entropiaa mitata?” oli hänen kysymyksensä IUPACin kemiallisen termodynamiikkakonferenssin päivän viimeiselle esittäjälle. Hän oli myös yksi ajasta riippuvan termodynamiikan edelläkävijöistä Suomessa. ”Voiko entropiaa mitata?” Simo oli syvästi kiinnostunut luonnontieteiden perusteista ja tulkinnoista. Simo oli opetuksessaan myös edistyksellinen. 63 1/2021 KEMIA in memoriam Simo Liukkonen Termodynamiikan edelläkävijä Professori Simo Liukkonen menehtyi Espoossa 21.12.2020. Oppikirjoista laajin on Simon ja kolmen kollegan 1980–1990-lukujen taitteessa laatima, Kirjayhtymän kustantama kolmiosainen, noin 600-sivuinen Fysikaalinen kemia. Varttuneessa yleisössä heräsi toista tuntia kestänyt keskustelu, jonka lopputulema lienee ollut, ettei entropiaa voi suoraan mitata. Viimeisimpänä suomenkielisenä fysikaalisen kemian perusteiden kokonaisesityksenä kirjasarja on edelleen tärkeä jo pelkästään huolella harkitun suomenkielisen terminologiansa ansiosta. Paikalla oli satoja kuulijoita. Mielenkiintoisena lisänä olivat pestit kauppaja teollisuusministeriön atomienergianeuvottelukunnan tutkija-assistenttina vuosina 1965 ja 1966. Simon tutkimustyö huomioitiin myös kansainvälisesti. JUSTIN SALMINEN, MIKA AALTO, MAIJA POHJAKALLIO, JORI AHL, PEKKA STEN, PERTTI KOUKKARI JA JUSSI RASTAS Kirjoittajat ovat Simo Liukkosen työtovereita ja oppilaita.. Simon perintö elää laajalti hänen lukuisten opiskelijoidensa työssä opetuksessa, tutkimuksessa ja elinkeinoelämässä. Simo pystyi vakuuttamaan kaikki tietämyksellään ja terävillä mutta samalla ystävällisillä vastauksillaan
Tärkeää oli myös puhdistusjärjestelmän oikea suunnittelu. M.Sc. FM Hanna Karvosen väitöskirja The Role of ROR1 Pseudokinase Signaling in Cancer tarkastettiin 29.1.2021. Mircea Guina. FM Jorma Kimin väitöskirja Distribution and oxidative activities of phenolic compounds in the plant kingdom tarkastettiin 8.12.2020. Ongelmana on ollut, että pakokaasun sisältämä rikki heikentää katalysaattorien tehoa ja lyhentää niiden käyttöikää. Ole Mouritsen (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. DI Hanna Mannisen väitöskirja Taste of Nordic Forests— Analysis of the Taste of Mushrooms and Taste Modification Properties of Nanocellulose tarkastettiin 29.1.2021. Metaanilla kulkevat ajoneuvot tarvitsevat kuitenkin kohdennetun katalysaattorin, joka estää palamattoman metaanin pääsyn ilmaan. DI Marjaana Karhun väitöskirja Utilization of Mineral Side Streams in High Temperature Ceramic Materials tarkastettiin 4.12.2020. Erkki Levänen. Aalto-yliopisto Professori Monika Österberg on nimitetty biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen johtajaksi kolmivuotiskaudelle 2021–2023. FM Johanna Jokiojan väitöskirja Postprandial Effects and Metabolism of Acylated Anthocyanins Originating from Purple Potatoes tarkastettiin 11.12.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Baoru Yang. Anna-Kaisa Ronkanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Maike Windbergs (Frankfurtin Goetheyliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Vastaväittäjänä toimi prof. Juhani Knuuti. Juha-Pekka Salminen. FM Marika Kalpion väitöskirja Strategies for Analyzing the Regioand Stereospecific Structures of Individual Triacylglycerols in Natural Fats and Oils tarkastettiin 7.12.2020. Ji?í Mat?jí?ek (Tšekin tiedeakatemia) ja prof. FM Madar Elmadanin väitöskirja Cardiotoxicity of Kinase inhibition tarkastettiin 11.12.2020. Järjestön puheenjohtajana on aloittanut Borealis Polymers Oy:n toimitusjohtaja Salla RoniPoranen. Matti Mäntysalo. 64 KEMIA 1/2021 merkittävästi, kun hän yhdisti kaksi erilaista katalysaattoria peräkkäin. DI Uzair Khanin väitöskirja Challenges in using natural peatlands for treatment of mining-influenced water in a cold climate. Baoru Yang. Åbo Akademi FM Henrika Wickströmin väitöskirja Exploring printed drug formulations for inkjet and stencil printing tarkastettiin 11.12.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Olli Silvennoinen. Fulvio Mattivi (Trenton yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Antonio Martí (Madridin tekninen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto DI Timo Ahon väitöskirja Advanced III?V Solar Cells with Back Reflectors tarkastettiin 27.11.2020 Vastaväittäjänä toimi prof. Arri Priimägi. Vastaväittäjinä toimivat prof. KTM Sampo Pehkonen aloittaa 8.2.2021 johtavana asiantuntijana vastuualueinaan tilastot ja talous. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulla Lassi. Timo Fabritius (Oulun yliopisto) ja prof. Arri Priimägi. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Michal Hol?apek (Pardubicen yliopisto, Tšekki) ja kustoksena prof. Risto Kerkelä. Raskaan liikenteen päästöjä voidaan vähentää hyödyntämällä polttoaineina metaania sisältäviä maaja biokaasua. Näin saadaan pidennettyä katalysaattorien ikää. DI Tiina Vuorisen väitöskirja Development of Printed Conformable Sensors tarkastettiin 11.12.2020. Risto Kerkelä (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Considerations for arsenic, antimony, nickel, nitrogen, and sulfate removal tarkastettiin 3.12.2020. Janne Jänis (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena prof. FM Juuli Raivolan väitöskirja Molecular Regulation of Janus Kinases (JAKs)—Focus on the Pseudokinase Domain tarkastettiin 22.1.2021. DI Tommi Variksen väitöskirja Approaches for Linking the High Kinetic Thermal Spray Process, Residual Stresses and Coating Performance by Utilizing In-situ Monitoring tarkastettiin 15.1.2021. Rikkimyrkyttymistä on tutkittu vasta vähän. Yiannis Pontikes (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Shweta Agarwala (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Hanlin Liao (UTBM-yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Rikin vaikutus hidastui Paavo Auvinen. Kirsti Ytrehus (Tromssan yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Stefan N. Turun yliopisto FM Mia Ståhlen väitöskirja Molecular imaging and immunotherapy in atherosclerotic cardiovascular disease tarkastettiin 28.11.2020. Raquel Galian (Valencian yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Petri Vuoristo. Juha-Pekka Salminen. Constantinescu (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Helsingin yliopisto Farmakometabolomiikan apulaisprofessorina on aloittanut 1.1.2021 FaT Tiina Sikanen. Howard Jacobs. FM Milla Lepän väitöskirja Structure elucidation and ruminant-related bioactivities of purified proanthocyanidins tarkastettiin 15.12.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Adam Jarvis (Newcastlen yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena dos. Kestävämpiä katalysaattoreita metaanilla toimiviin ajoneuvoihin Metaaninpolttokatalysaattorien rikkirakenteita voidaan hajottaa tehokkaasti muokkaamalla pakokaasun koostumusta. Vastaväittäjinä toimivat Dr. FM Toni Varilan väitöskirja New, bio-based carbon foams tarkastettiin 30.11.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Asian osoitti väitöskirjassaan Paavo Auvinen, joka selvitti nykyisten kaupallisten katalyyttien rikkimyrkyttymistä sekä kokeellisin että teoreettisin menetelmin. Vastaväittäjänä toimi prof. Wayne Zeller (DFRCkeskus, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Anna Kiss (Varsovan lääketieteellinen yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Jagadish Salunken väitöskirja Low-cost phenothiazineand pyrene-based hole-transporting materials for halide perovskite solar cells tarkastettiin 15.1.2021. Vastaväittäjänä toimi dosentti Mika Huuhtanen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Mika Suvanto. Filosofian maisteri Paavo Auvisen väitöskirja Sulfur Poisoning of Modern Methane Oxidation Catalysts—Experimental and Theoretical Studies tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 16.12.2020. HENKILÖUUTISIA Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! NIMITYKSIÄ Kemianteollisuus ry Asiantuntijaksi Vastuullisuus-tiimiin on nimitetty LuK, KM Ella Vilén ja lakimieheksi Työelämätiimiin OM Mikko Saarinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Patrick Eyers (Liverpoolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Auvisen tutkimuksessa katalysaattorin puhdistaminen onnistui myös pakokaasulle kohtuullisissa lämpötiloissa. Niklas Sandler. Vastaväittäjänä toimi Dr
Hän käytti optisia taajuuskampoja, erityisen vakaita laserlähteitä, jotka emittoivat laajalla aallonpituusalueella tuhansia kapeita laserpiikkejä. Uusia jäseniä Seuran varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian maisterit Sami Junnila, Alexandra Ojala ja Jenni Villikka, elintarviketieteiden maisteri Anu Villberg sekä filosofian tohtori Juho Karhu. Tulosta voidaan hyödyntää esimerkiksi radiohiilimetaanin optisten ilmaisimien kehityksessä. Kokouksessa juhlistettiin seuran pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Heleena Karruksen siirtymistä eläkkeelle. Kokouksen jälkeen koomikko Arimo Mustonen viihdytti osallistujia verkkoshow'llaan ja viiniekspertti Jukka Sopenperä luennoi joulunajan viineistä. Suomalaisten Kemistien Seuran Helmikuun kokous Järjestetään verkossa Zoom-sovelluksen kautta 10.2. Kokouksen jälkeen Tukesin ylitarkastaja Petteri Talasniemi luennoi aiheesta Riskiryhmä ja kansallisen kemikaaliohjelman uudistaminen. Kunniapuheenjohtaja Markku Leskelä kiitti Heleenaa ansiokkaasta taipaleesta ja yhteistyöstä seuratoiminnassa. ”Tapaamiset kemistien kanssa ovat olleet työni suola, ja niitä jään eniten ikävöimään”, Heleena Karrus sanoo. Taajuuskammat säilyttävät lasereiden hyvät ominaisuudet, kuten koherenssin ja korkean kirkkauden, mutta tuottavat lasersäteilyä laajalla aallonpituusalueella. Topi Leppäkoski, Aino Länne, Essi Merkkiniemi, Riiko Miettinen, Vilma Mikkola, Ronja Rantalainen, Mikko Riikonen, Joona Räisänen, Elisa Rämä, Miko Suominen ja Lauri Toivonen, filosofian ylioppilaat Santtu Heinonen ja Mikael Viitakoski sekä luonnontieteiden kandidaatti Milka Poimala. Tunnustuksen parhaasta Suomessa vuonna 2019 julkaistusta kemian väitöskirjasta sai filosofian tohtori Juho Karhu Helsingin yliopistosta. Anu Airaksinen yhtyi kiitoksiin ja luki pohjoismaisten ystävyysseurojen Heleenalle lähettämät terveiset sekä online-kiitoskorttiin jätetyt tervehdykset. Työssään Karhu sai mitattua ensimmäisen raportoidun radiohiilimetaanin infrapunaspektrin. Verkkotapahtumaan osallistui Zoom-sovelluksen kautta lähes 70 seuran jäsentä. 65 1/2021 KEMIA SEURASIVU SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Palkittu väitöskirja Applications of Mid-infrared Frequency Combs for Linear and Nonlinear Vibrational Spectroscopy käsittelee spektroskopiamittauksia, joissa Karhu hyödynsi vahvoja keski-infrapuna-alueen siirtymiä uuden spektritiedon tuottamiseen. Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin tekniikan ylioppilaat Neea Ahola, Siham El Issaoui, Antti Erkkola, Taina Eskola, Ada Harjunpää, Sami Hartikainen, Veera Hasunen, Mia Hautala, Maiju Heikkinen, Pietari Huuskonen, Anni Häyrinen, Liida Kantola, Roosa Karvonen, Kasper Kettunen, Mikko Kohvakka, Miika Konttinen, Milla Kopisto, Heli Kuru, Senni Kärkkäinen, Poikkeusajan pikkujoulu vietettiin verkossa Juho Karhun vastaanottaman Kompan palkinnon suuruus on 2 600 euroa. joulukuuta 2020. S euran puheenjohtaja Anu Airaksinen julkisti kokouksessa Gustaf Kompan palkinnon saajan. kello 17. Sa nn a M ik ko la Ki m m o Br an dt Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pidettiin verkkotapahtumana 2. SANNA MIKKOLA Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja.. Keski-Suomen Kemistiseuran Kemiaa kaikille -verkkoluento 2.3.2021 klo 17 Yliopistonlehtori Elina Sievinen luennoi aiheesta Lääkeaineiden kuljetus, kohdentaminen ja annostelu kantajamolekyylien avulla. Virtuaalinen ennakkotapahtuma ChemBio Finland 2021 28.4.2021 Lisätiedot kaikista tapahtumista: www.suomalaistenkemistienseura.fi > tapahtumat
Myös Caltechissa suhtauduttiin penseästi Paulingin rauhantyöhön, joten tämä jätti alma materinsa ja siirtyi Demokraattisten instituutioiden tutkimuskeskukseen Santa Barbaraan. 66 KEMIA 1/2021 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Vuonna 1951 Pauling julkaisi proteiineissa esiintyvän alfakierrerakenteen. Kotiin palattuaan hän sovelsi ensimmäisten joukossa kvanttimekaniikkaa kemiaan ja paneutui erityisesti kemialliseen sidokseen, jonka tutkimuksesta hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1954. Samana päivänä, kun ydinkokeiden kieltosopimus astui voimaan vuonna 1963, Norjan Nobel-komitea myönsi jakamatta jääneen vuoden 1962 rauhanpalkinnon Linus Paulingille. Kun Manhattan-projektissa tuotetut pommit elokuussa 1945 putosivat Japanin Hiroshi. Rauhan puolesta, ydinaseita vastaan Fyysikko Robert Oppenheimer oli vuonna 1943 pyytänyt Paulingia johtamaan kemiallista tutkimusta salaisessa Manhattan-projektissa, jossa USA rakensi atomipommia. kiinnostunut kemistin Ava-vaimosta, joka kylläkin pysyi uskollisena puolisolleen. Hän ryhtyi kampanjoimaan ydinaseita ja joukkotuhontaa vastaan ja kiersi ympäri maata vaatimassa suurvaltojen ydinkoekieltosopimusta. Hän oli myös aktiivinen jäsen Pugwashliikkeessä, aseriisuntaa edistäneessä tieteentekijöiden rauhanjärjestössä. Vuonna 1958 hän julkaisi kirjan No More War, jossa hän kuvailee ydinsodan seurauksia ihmiskunnalle. Pauling kehitti kuitenkin monenlaisia kemian sovelluksia sotaajan tarpeisiin ja palkittiin sittemmin työstä presidentin mitalilla. Pauling loi hybridisaation käsitteen ja esitti, että yhtyvien atomien atomiorbitaalit menevät sidoksen muodostuessa päällekkäin hybridiorbitaaliksi. Biomolekyylien tutkijana hän pääsi molekyyligenetiikan jäljille osoittaessaan, että sirppisoluanemiaa potevien hemoglobiini poikkesi normaalista. Kaksikon aiempi ystävyyssuhde oli kariutunut, kun Oppenheimer oli maan ja Nagasakiin, Pauling järkyttyi syvästi. Dna-molekyylin rakenteen ratkaisemisessa hän ei sen sijaan onnistunut. 1950-luvulla Paulingilta jopa evättiin passi, joka tosin sittemmin palautettiin. Sodanjälkeisessä Amerikassa kemistiä pidettiin epäisänmaallisena kommunistina. Neuvostoliitosta tuli Leninin rauhanpalkinto. Linus Pauling oli rauhan mies Kvanttija biokemisti Linus Paulingin elämäntyö palkittiin myös rauhan Nobelilla. Pauling tutki myös elektronegatiivisuutta, jonka hän määritti atomin kyvyksi vetää puoleensa elektroneja, ja kehitti elektronegatiivisuusasteikon. C-vitamiinista olisi hänen tutkimustensa mukaan apua myös syövänhoitoon, mutta näitä tuloksia pidettiin kiistanalaisina. Viimeisinä työvuosinaan Pauling perehtyi etenkin C-vitamiiniin ja päätteli, että suuret vitamiiniannokset ehkäisevät vilustumistauteja. SISKO LOIKKANEN 1900-luvun merkittävimpänä kemistinä pidetty yhdysvaltalainen Linus Pauling (1901–1994) väitteli tohtoriksi kiderakenteiden tutkimuksesta röntgensäteiden avulla Kalifornian teknisessä yliopistossa Caltechissa vuonna 1925. ”Kemian Einsteiniksi” kutsuttu Linus Pauling sai sekä kirpeää kritiikkiä että lukuisia tieteellisiä tunnustuksia, joita sateli niin Yhdysvalloista kuin Euroopasta. Hänen vuonna 1939 ilmestynyt kirjansa The Nature of the Chemical Bond luetaan 1900-luvun tärkeimpiin kemian alan teoksiin. Pauling kieltäytyi, henkilökohtaisista syistä. Sen jälkeen preussilaisjuurinen tutkija lähti Saksaan opiskelemaan uutta fysiikan osa-aluetta kvanttimekaniikkaa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Sieltä hän jatkoi kemian professoriksi Kalifornian yliopistoon ja vuonna 1969 Stanfordin yliopistoon
1/2021 29.12. 29.4. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi HaPPy to help Bulevardi 1 A 00100 Helsinki +358 9 474 21 info@hpp.fi www.hpp.fi. 30.9. Kiertotalous, biotalous, energia 2/2021 12.2. Laboratoriot, terveys, hyvinvointi Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2021 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2021 Kiertoja biotalousalan ammattilaiset 2/2021 Laboratorio-, diagnostiikkaja terveydenhuoltoalan ammattilaiset 3/2021 ChemBio Finland 2021: virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021 4/2021 Biotieteiden ammattilaiset 5/2021 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset Life Science Live, Turku 15.–16.9.2021 6/2021 Kokkola Material Week, marraskuu 2021 7/2021 Terveysalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. 25.2. Laboratoriot, patentit, biotieteet 5/2021 6.8. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2021 17.9. 19.1. 11.11. 1.3. 15.11. 2.12. 4.2. 13.4. 10.6. NRO TOIM. 18.3. 19.8. 9.4. 20.5. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2021 29.10. 15.1. Laboratoriot, diagnostiikka, terveys 3/2021 25.3. 9.9. 21.10. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto , puh. 4.10. Hyvinvointi ja kestävä kasvu 4/2021 7.5. 23.8. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 24.5
Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.?. HYVÄ, PAREMPI VISCO! by ATAGO Ota yhteyttä – sovitaan viskosimetrin koekäytöstä. www.teopal.. Katso lisätiedot skannaamalla tämä koodi