1/ 20 22 KEMIA Kemi ”Unelma-ammatti auttoi, ”Unelma-ammatti auttoi, kun kilpaura päättyi” kun kilpaura päättyi” ALI HARLIN: ”Tuplaamme sellun arvon” MAIJA NISSINEN: ”Grafeeni taipuu neurotieteeseen” PENTTI HUOVINEN: ”Syö kuin keräilijä, suolisto kiittää” ”Unelma-ammatti auttoi, kun kilpaura päättyi” Hiihtävä biokemisti Hiihtävä biokemisti Hiihtävä biokemisti Hiihtävä biokemisti LAURA MONONEN: LAURA MONONEN:
Annan mielelläni lisätietoja – tervetuloa mukaan! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. STIPENDIKUMPPANINA SAATTE: • Mainostilaa Kemia-lehden kanavista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. • Myönteistä näkyvyyttä stipendiaattien keskuudessa, oppilaitoksissa ja jutuissa, joissa esittelemme hankkeita ja stipendien mahdollistajia. Kaikkiaan vuosikerran on saanut yhdeksän vuoden aikana jo yli 8 000 nuorta. 040 577 8850 ”Lehti on opettanut minulle paljon uutta unelma-alastani.” ”Sain stipendinä lehden vuosikerran, ja olen nauttinut jokaisesta numerosta.” stipendi22.indd 1 stipendi22.indd 1 31.1.2022 16.04 31.1.2022 16.04. • Opiskelijakummina luotte positiivista työnantajamielikuvaa alalle valmistuvien parissa. Stipendeistä on tullut oppilaitoksissa odotettu, toivottu ja kiitetty tunnustus. Kemi KEMIA Tervetuloa stipendikumppaniksi! Kemia-lehti palkitsee jälleen yhdessä stipendikumppanien kanssa lukiolaisia ja opiskelijoita Kemia-lehden vuosikerralla. • Näkyvyyden kokosivun kiitosmainoksessa, jossa kerromme hankkeista ja stipendikumppaneista. LEHTISTIPENDIT LAHJAKKAILLE LUKIOLAISILLE: • Minimipanos 2 550 euroa, jolla 50 luonnontieteistä ja tekniikasta innostunutta lukiolaista saa lehden vuosikerran. • Vahvista paikkasi 28. • Vahvista paikkasi 30. • Stipendikumppanina olette sytyttämässä kipinää oman opintoalan valintaan. Sc an sto ck ph ot o KAKSI TIETÄ KUMPPANUUTEEN LEHTISTIPENDIT KEMIAN ALAN OPISKELIJOILLE: • Minimipanos 3 000 euroa, jolla lahjoitatte lehden vuosikerran 60 opiskelijalle ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. huhtikuuta 2022 mennessä. helmikuuta 2022 mennessä
To uh o H äk ki ne n ”Olympialaiset olivat unohtumaton kokemus”, kilpauransa lopettanut Laura Mononen sanoo. Uudet materiaalit ja hehkuvat värit inspiroivat suomalaisen huonekaluteollisuuden kulta-ajan suunnittelijoita. 12 14 VT T VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan Suomen uusi tekstiiliteollisuus pohjaa kestäviin raaka-aineisiin, osaamiseen ja innovaatioihin. 3 1/2022 KEMIA SISÄLLYS 37 NÄKÖKULMA Elämän jälki Anja Nystén 38 VIHREÄT SIVUT 42 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Maija Nissinen tuntee supramolekyylien salat Sisko Loikkanen 44 AIV-palkittu Pentti Huovinen: ”Syö kuin keräilijä, niin suolistomikrobit kiittävät” Sisko Loikkanen 48 Kun muovi tuli mööpeleihin Hurmaavat huonekalut Arja-Leena Paavola 53 BIOVÄRIEN PALETTI Ekologisuus kiinnostaa kuluttajaa Josefiina Vanne 54 Ammoniakki avittaa vihreää siirtymää Kalevi Rantanen 58 Raskaat renkaat, tukeva turvallisuus Sari Okko 60 KEEMIKKO Pirkot palikkatestissä 61 HENKILÖUUTISIA Karjalan poika uudisti Kemiran 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT Adolf von Baeyer Indigon isä Sisko Loikkanen 14 Selluloosassa on tekstiilialan sauma Juha Granath 24 AJANKOHTAISTA Muovien kiertotaloudessa muhii jättihanke Elina Saarinen 26 UUTISIA Uusi turkulaiskeksintö: Hammastahna hillitsee koronaa 33 NUORTEN TIEDEKULMA Terveyttä saunasta Anna Herrala 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Antimikrobisella väriaineella lisätehoa kasvomaskiin 37 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN H uo ne ka lu m us eo sä ät iö n ko ko el m at Kuin silloin ennen. H ea lt h Ca pi ta l H el si nk i Meillä on kolme mahdollisuutta tehdä Suomesta maailman paras kehitysympäristö uusille terveysinnovaatioille, kirjoittaa Health Capital Helsingin johtaja Juha Paakkola. Haikeutta lieventävät nappiin osunut ammatinvalinta ja haaveissa siintävä sairaalakemistin ura. ”Sellun ehtii polttaa, kun se on ensin kierrätetty.” 6 5 PÄÄKIRJOITUS Taas soi kesäduuniblues Leena Joutsen 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kilpaladuilta laboratorioon Anni Turpeinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Tehdään Suomesta paras kehto terveysinnovaatioille Juha Paakkola 48
Rekisteröidy maksutta kävijäksi: chembiofinland.fi KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa on esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut : Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikkaja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaalija työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasiaja konsulttipalvelut Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus Huom! Uudet päivämäärät. chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtava kemian ja bioalan ammattitapahtuma
Löydät koosteen osoitteesta kemianteollisuus.fi hakusanalla kesätyölaskuri.. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Tarvittaessa sujuisi se hattarantekokin. Jalka petti, säkki lensi paikoilleen, mutta niin lensi tyttökin ilmojen halki. Hoitajan ilme oli näkemisen arvoinen. LOPPUTULOS EI ole aina itsestä kiinni. ”Viereistä peliä hoitanut kollega säntäsi tilanteen vaatiessa apuun. Otin parviälyn avuksi ja kilautin kavereille. 050 336 5613 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Vaihdoimme paikkoja, kun humalaiset asiakkaat yrittivät tiskin yli.” Kutkuttavaa on päästä ensimmäistä kertaa oman alan töihin. Paikat ovat korona-aikana tiukassa, ja työ voi jäädä saamatta, vaikka kuinka lähettäisi hakemuksia, soittelisi ja olisi hyvä tyyppi. helmikuuta 2022 Etukannen kuvat: Kari Långsjö VTT Jyväskylän yliopisto Turun yliopisto ”KELLO TULEE neljä, ja kello tulee kuus, ja sitä mukaa pahenee mun kesäduuniblues”, rallattaa Jussi & The Boys klassikkohitissään. Perheelläsi tai naapurilla voi olla käyttöä riuskalle nuorelle. Voit opetella uuden taidon, kehittyä harrastuksessasi tai tuoda päivän piristyksen vanhukselle. ”Se tuntui ihmeelliseltä ja vahvisti ajatusta, että olen jonkin oikean alussa.” KOMMELLUKSET KUULUVAT väistämättä suviuunon elämään ja tuottavat osaltaan lisäarvoa: ongelmanratkaisutaitoja, suhteellisuudentajua, sietoja reagointikykyä. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Huvipuiston hattarakojussa ahkeroinut ystäväni juoksi hakemaan sokeria takahuoneesta ja heilautti säkin kiireessä koloonsa tavallista vauhdikkaammin. Vuosia myöhemmin hän sai uuteen työpaikkaan siirtyneeltä esimieheltään yllättävän tarjouksen ja on nyt unelmaduunissaan alalla, joka nivoo yhteen opinnoissa, työelämässä ja harrastuksessa opitun. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. 5 1/2022 KEMIA KEMIA Kemi Vol. PunaMusta Oy, Forssa 2022 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Kollega säntäsi apuun, kun asiakkaat yrittivät tiskin yli” Taas soi kesäduuniblues PÄÄKIRJOITUS 11. Nuori lukijamme, oletko hakemassa kesätöitä. Päivystyksessä jouduin selittämään kovaan ääneen tiskillä, mitä oli tapahtunut. Kesästä voi silti tulla palkitseva. Kemianteollisuus tarjoaa yli tuhat kesätyöpaikkaa. 49 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Tykyt tuoksut, mutta hyvä meininki työporukalla.” ”Sain toimia emäntänä vieraileville esiintyjille, paistaa lettuja muurikkapannulla ja ulkoiluttaa vanhuksia.” ”Asiakas Lähi-idästä lähestyi kirjeellä työnantajaani ja tarjosi minusta hevosia.” Oli työ mikä tahansa, siitä jää mukavat muistot, kun on reilu päällikkö, kivat työkaverit ja kokeneempien apu ulottuvilla. Kaikki yhdessä puuhastelu kehittää yhteistyötaitoja ja kannattaa mainita myös CV:ssä. Leena Joutsen P.S. Lääkäri purskahti nauruun ja kysyi, miksi en tuonut hänelle hattaraa.” Ystäväni pääsi pestinsä päätteeksi palkinnoille Vuoden kesätyöntekijä -kisassa. ”Täräyksessä polvi muljahti onneksi takaisin sijoilleen. ”POMO OLI tosi kiva! Saimme olla ulkona auringossa, ja välillä päästiin lammelle uimaan.” ”Pyöräilin aamuisin jätevesilaitokselle. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Töitä ehdit paiskia riittävästi myöhemminkin, vaikka yksi kesä olisi välissä vapaampaa. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Me varttuneet muistamme hauskat ja hikoiluttavat kokemuksemme paremmin kuin toissaviikon tekemisemme
”Oli täysin selvää, että lähden opiskelemaan ja hankin ammatin. ”Peking olisi joka tapauksessa jääKilpaladuilta laboratorioon KEM IST IN kää ntö puo li Sarja ssa esite llään kemi stien kakk osam matt eja ja epät avall isia harra stuk sia. ”Mutta samalla oli ihanaa päästä takaisin unelma-ammattiinsa ja hyödyntämään koulutustaan”, biokemisti sanoo. Minulle opiskelu ja hiihto olivat yhtä tärkeitä.” Mononen kirjoitti ylioppilaaksi Lohjan lukiosta vuonna 2003. Yliopistossa sain hyvät opit myös jatkoa ajatellen.” Vielä opiskeluaikanaan Mononen ei osannut tarkkaan kuvitella, millainen ura kemian ammattilaisena olisi. ”Ei ollut mitään tiettyä työtä tai työpaikkaa mielessä. 6 KEMIA 1/2022 ANNI TURPEINEN Toinen maaliskuuta 2017, Lahti. Opiskeluvuodet Turussa olivat ”tosi mukavat”. Akateemiseen aineyhdistelmäänsä hän valitsi biokemian lisäksi myös kemian ja biologian. Huohottava Mononen läppäisee Krista Pärmäkoskea selkään ja jää Aino-Kaisa Saarisen ja Kerttu Niskasen kanssa jännittämään, kuinka kisassa lopulta käy. Kisalatujen jättäminen tuntuu kyllä haikealta.” Hiihtäjänä hän ehti saavuttaa paljon. Vajaan varttitunnin päästä jännitys purkautuu huikeaan riemuun. Päättäväinen nuori paalutti tulevaisuudensuunnitelmansa jo lukiolaisena. Mononen, joka uran alkuaikoina tunnettiin tyttönimellään Laura Ahervo, hyvästeli kilpakentät 36-vuotiaana keväällä 2021. Sen jälkeen hän suoritti vuoden mittaiset kemian perusopinnot Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa ja pääsi syksyllä 2004 biokemian pääaineopiskelijaksi Turun yliopistoon. ”Olin aina tykännyt luonnontieteistä. ”Mieleen on jäänyt paljon kivoja muistoja. ”Jos hiihtomeriiteissä olisi oma kategoriansa kemisteille, Laura Mononen olisi heittämällä maailman ykkönen.”. Jokainen lihassolu tekee töitä täysillä. Turun yliopistosta terveystarkastajaksi Laura Monosen polku ammattihiihtäjäksi ei ollut ihan tavanomainen. Jos hiihtomeriiteissä olisi oma kategoriansa kemisteille, Laura Mononen olisi heittämällä maailman ykkönen. Biokemian opinnoissa sai kätevästi yhdistettyä sekä kemian että biologian”, Mononen hymyilee. Suomen edustushiihtäjä Laura Mononen jätti haikeat hyvästit huippu-urheilijan uralle. Kun valmistuminen vuonna 2010 koitti, saman tien löytyikin mieluisa pesti, tosin osa-aikainen, Lohjan kaupungin terveystarkastajana. Takana ovat Pyeongchangin olympialaiset ja Lahden lisäksi myös Falunin, Seefeldin ja Oberstdorfin MM-kilpailut. Niihin tähtääminen olisi kuitenkin vaatinut harjoittelun mullistamista. Saldoon kuuluu 187 starttia maailmancupissa ja komea kasa suomenmestaruusmitaleita. Suomea suksilla edustanut nainen vei harjoittelun lomassa päätökseen vaativat opinnot ja teki pitkään myös päivätyötä. Latu vilisee suksien alla ja kiidättää hiihtäjää kohti vaihtoaluetta, jossa Suomen viestijoukkueen ankkuri jo vilkuilee olkansa yli. Ennen lopettamispäätöstään hän ehti tietysti miettiä parhaillaan käynnissä olevia Pekingin talviolympialaisia. ”Kisasuoritukseni eivät enää olleet nousujohteisia, ja vajaa vuosi radikaalien treenimuutosten tekemiseen olisi ollut lyhyt aika”, Mononen sanoo. ”Työ oli monipuolista, itsenäistä ja vastuullista”, Mononen kiittelee vielä vuosien jälkeen. Laura Monosen suonissa jyllää adrenaliini. Mylvivä yleisömassa antaa lisää voimaa ja saa Monosen monot suorastaan kipinöimään. Koulutus on niin laaja-alainen, että työmahdollisuuksiakin on monia.” Opinnot sujuivat normaalia tahtia. Mitali! Kotiyleisön edessä napattu maailmanmestaruuspronssi jää kolmososuuden viestinviejän mieleen ikimuistoisena. nyt viimeiseksi arvokilpailukseni. ”Lahdessa kaikki meni nappiin. Pronssinen mitali kaulassa tuntui äärettömän hyvältä”, Laura Mononen hymyilee tammikuussa 2022
1/2022 KEMIA 7 Ka ri Lå ng sj ö Sairaalalaborantti Laura Mononen viihtyy erinomaisesti tuoreessa työpaikassaan Husin Tullinpuomin laboratoriossa Helsingissä. ”Olen huomannut olevani alasta aivan yhtä innoissani kuin jo opiskeluaikoina”, upean hiihtouransa päättänyt biokemisti hymyilee.
Olin opiskeluaikana tottunut siihen, että koulun jälkeen mennään treeneihin. Eviraan ja Tullilaboratorioon hän lähetti näytteitä alkutuotannon toimijoilta. ”Ymmärsin myös, etten minäkään pysty yhtä aikaa hoitamaan kunnolla töitä ja urheilemaan täysipainoisesti. ”En edes osannut ajatella itseäni huippu-urheilijana, sillä eteneminen Ka ri Lå ng sj ö Laura Monosen haaveissa on jatkoopiskelu sairaalakemistiksi. ”Tunnollinen luonteeni ei vain taipunut siihen, että minun vastuullani olevia työtehtäviä olisi jäänyt muiden hoidettaviksi.” Lopulta koitti hetki, jolloin tarvittiin ulkopuolinen herättäjä. Panostus kannatti. Vuorokauden tunnit loppuivat väkisinkin kesken, sillä Mononen ei suostunut menemään yli siitä, missä aita on matalin. Tulokset hiihtäjänä paranivat kertaheitolla. • Terveystarkastaja, Lohjan kaupunki 2010–2012. Työnteon ja hiihtämisen yhdistäminen tuntui luontevalta. • Ympäristöja turvallisuuspäällikkö, Asfalttikallio Oy 2013. Niistä analysoitiin muun muassa kasvinsuojeluaineiden jäämiä.” Laadittavaksi kertyi siis monenlaisia tarkastuskertomuksia, lausuntoja ja viranhaltijapäätöksiä. Se oli Hiihtoliiton silloinen päävalmentaja Magnar Dalen. Päivät olivat täysiä, mutta en pitänyt sitä mitenkään kummallisena.” Kun rupeama terveystarkastajana päättyi, Mononen työskenteli jonkin aikaa kokopäiväisesti ympäristöja turvallisuuspäällikkönä asfaltoinnin ja maarakentamisen palveluyrityksessä Asfalttikalliossa. • Harrastaa liikuntaa, muun muassa juoksua, maastopyöräilyä ja ratsastamista.. Mononen kiersi ottamassa vesinäytteitä sekä verkostovedestä että uimarannoilta ja uimahalleista. • Sairaalalaborantti, Hus 2021–. Silloin alkoi kuitenkin tulla seinä vastaan. Kävi selväksi, että intensiivinen hiihtoharjoittelu A-maajoukkueen jäsenenä ja kahdeksantuntinen päivä ympäristöpäällikkönä oli hankala yhtälö. Työkenttä kattoi niin terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden kuin elintarvikevalvonnan. Kisamankeli vahvisti henkistä kanttia Määrätietoinen Mononen on tottunut lapsuudesta lähtien tekemään tavoitteidensa eteen töitä. Näköpiirissä siintää myös perheen perustaminen ja sen myötä uudenlainen elämänvaihe. Kun työkuorma oli poissa, harjoittelumääriä voitiin lisätä roimasti. • Filosofian maisteri (biokemia, kemia, biologia), Turun yliopisto 2010. • Naimisissa. Leirejä ja kisamatkoja alkoi olla parinsadan päivän verran vuodessa.” Mononen päätti katsoa, mitä tapahtuu, jos hän satsaa kaiken energiansa pelkästään laduille. Pikkutyttönä hän LAURA MONONEN • Syntynyt Lohjalla vuonna 1984. Myös puoliso Janne Mononen on aktiiviuransa lopettanut maastohiihtäjä. 8 KEMIA 1/2022 Terveystarkastajan tehtävässä hänen vastuullaan oli ympäristöterveyden alan säännöllinen valvonta. Hiihtomaajoukkueen jäsen, joka on edustanut Suomea olympialaisissa ja useissa muissa arvokilpailuissa. • Ylioppilas, Lohjan lukio 2003. ”Hänen huomautuksensa jälkeen havahduin siihen, että eihän kukaan muu maailmancuptason hiihtäjä tee päivätöitä”, Mononen muistaa. • Ammattihiihtäjä 2013–2021. ”Esimerkiksi mansikoita, kukkakaalia ja eri viljalajeja. hiihdossa tapahtui hiljalleen. Viestihiihdon MM-pronssimitalisti ja moninkertainen SM-mitalisti
Suksipari joudutaan vaihtamaan toiseen vielä muutama minuutti ennen lähtöä”, Mononen kuvailee. ”Olin varsinkin nuorempana kova jännittämään. ”Ei saa miettiä mennyttä tai tulevaa, vaan täytyy keskittyä siihen, mitä hetkessä tapahtuu. Nyt Laura Mononen sanoo olevansa kiitollinen urheilulle siitä, miten paljon hän on henkisesti vahvistunut. Kouluvuosinaan tyttö harrasti myös juoksua ja osallistui yleisurheilun ratakilpailuihin aina parikymppiseksi asti. Keli saattaa vaihdella tai olla muuten haastava. ”Tuntui, että koko kansa elää sen mukaan, kuinka Monosen sukset luistavat.” Granada. ”Alakouluikäisenä esimerkiksi kävin hiihtokoulussa, mutta hiihtokisoissa olin usein viimeisten joukossa”, Mononen naurahtaa. MM-kilSeefeldin MM-kisoissa vuonna 2019 Laura Mononen urakoi Suomen väreissä yhteensä viisi kilpailua. Jokaisella potkulla ja sauvan iskulla on väliä.” Aina tulokset eivät ole odotusten mukaisia, vaikka urheilija olisi tehnyt kaiken oikein. Tärkeintä on pitää pää kylmänä ja hermot kurissa. Itseluottamus kuitenkin kasvoi sitä mukaa, mitä kovempiin paikkoihin urheilijana joutui.” Ensin hiihdettiin pienissä kisoissa, sitten miteltiin Suomen mestaruuksista. Ehkä eniten kypsyttelyä vaati henkinen kantti. Heti herätessä tai myöhemmin aamulenkillä tuntuu ehkä raskaalta. Näin on pakkokin olla, sillä urheilijan pitää luottaa itseensä, vaikka lähtöviivalla jalat tutisisivat. Silti pitää vain tehdä parhaansa, olivat sää, sukset tai olosuhteet mitä tahansa.” ”Jos hiihtäjä menestyy, Suomi voittaa” Jokainen huippu-urheilija joutuu kestämään psyykkistä painetta. ”Kilpailupäivänä olo voi joskus olla paniikinomainen. Arasta ja ujosta lapsesta on kisamankeleiden ja mediapyöritysten jälkeen kehkeytynyt nainen, joka uskaltaa avata suunsa eikä hätkähdä pienistä. 9 1/2022 KEMIA ei ollut liikunnallisesti häikäisevän lahjakas vaan kasvoi huipulle hitaammin. Kunto ja tulokset paranivat vuosi vuodelta, ja jatkuva kehittyminen piti motivaation yllä. ”Hiihto on arvaamaton laji, ja tuloksiin vaikuttaa moni muukin asia kuin se, mitä itse tekee. Muuttuviin tilanteisiin ja sääoloihin on vain totuttava. Monipuolinen hiihtäjä hallitsee sekä perinteisen että vapaan tyylin. Siirtyminen kansainvälisiin arvokilpailuihin tuli jo kuin luonnollisena jatkona aiemmalle taipaleelle
Naisen voi yhä bongata sivakoimassa kotikaupunkinsa Espoon latuja, mutta todennäköisesti ei enää numerolappu rinnassa. Ammattiurheilijana kuitenkin elää urheilulle 24/7. Vesisateessa en enää ladulle lähde”, Mononen nauraa. 10 KEMIA 1/2022 pailuihin tai olympialaisiin on panostettu pitkään, vähintään vuosi, yleensä useita. Sairaalalaborantin tehtävät antavat työstä jo osviittaa ja tarjoavat mainion mahdollisuuden käytännön harjoitteluun. ”Pettymyksen hetkellä kuulee usein sanottavan, että sehän on vain urheilua. Jos hiihtäjä menestyy, Suomi voittaa. ”Tällä hetkellä teen kalprotektiinija hyljinnänestolääkemäärityksiä. Mutta jos hän epäonnistuu, Suomi häviää. Nykyään jää aikaa myös ratsastamiselle.” Urheilijan kääntöpuolelta on jälleen kuoriutunut esiin myös kemian ammattilainen. Varsinkin, jos identiteetti on rakentunut vahvasti urheilun varaan, voi olla vaikea löytää vastausta kysymykseen, kuka minä nyt olen. Mononen aloitti hiljattain työt sairaalalaboranttina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan HUS Diagnostiikkakeskuksen erikoiskemian laboratoriossa Meilahdessa. ”Kun on valmistunut maisteriksi luonnontieteistä, Helsingin yliopistossa voi suorittaa lisensiaatintutkinnon, johon sisältyy sairaalakemistin koulutus”, hän kertoo. Jatkotutkinto avaisi jälleen monia uusia ovia. Lisäksi kilpailija on jatkuvasti julkisuuden suurennuslasin alla. Sitäkin jää jotenkin kaipaamaan yhtä lailla kuin kisajännitystä.” Pekingin olympialaisia Mononen aikoo seurata tarkasti. ”Joskus ryöpytys oli raskasta”, Mononen myöntää. Kisakylä kaikkine urheilijoineen ja esimerkiksi massiivisine turvajärjestelyineen oli itselleni jotain unohtumatonta.” Horisontissa häämöttää työ sairaalakemistinä Nyt Laura Mononen katsoo tulevaisuuteen mielessään uusia suunnitelmia. ”Olen tosi tyytyväinen, että minulla oli takataskussa koulutus ja ammatti. ”Kiinnostus ei ole mitenkään himmentynyt.” Jatkossa Mononen haluaisi edetä sairaalakemistiksi. ”Olen tosi tyytyväinen, että minulla oli takataskussa koulutus ja ammatti.”. Se on silloin koko elämä.” Kilpauran lopettamisen jälkeen saattaa hetkellisesti olla tyhjä olo. Kalprotektiini määritetään näytteistä entsyymi-immunologisella menetelmällä, ja hyljinnänestolääkkeiden analyysiin käytetään nestekromatografin ja massaspektrometrin yhdistelmää”, Mononen kertoo. Kaikki harjoitukset on tehty tiettyä hetkeä varten ja koko keho viritetty onnistumaan. Itsestä voi tuntua, että ”koko kansa elää sen mukaan, miten Monosen sukset luistavat”. Hänen sarkaansa ovat potilasnäytteistä tehtävät kliinisen kemian analyysit. ”Sairaalakemistejä työskentelee terveydenhuollossa ja laboratorioiden asiantuntijoina ja johtotehtävissä.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Olo menestyksen hetkellä on sellainen, että sitä on vaikea jäljitellä siviilielämässä.” ”Urheilijan tunneskaala myös heittelehtii tulosten mukaan. ”Monipuolista liikuntaa fiiliksen mukaan. ”Huippu-urheilija saa uskomattomia elämyksiä kisamatkoilla ja erityisesti onnistuessaan kilpailussa. Sen sijaan hän opettaa hiihtokoulussa innokkaita kuntohiihtäjiä, juoksee ja maastopyöräilee. ”Ja muutenkin vain silloin, kun keli on kohdallaan. Lahden maailmancupissa maaliskuussa 2020 Suomen naisten viestijoukkue taisteli hopeamitalin. ”Olympialaiset kulissien takana on mahtava kokemus. On nautinto päästä taas hyödyntämään osaamistaan ja oppimaan myös uutta”, laborantti hymyilee ja myöntää olevansa alasta aivan yhtä innostunut kuin jo opiskeluaikoina. Myöskään elämän tasaisuuteen ei ole helppo tottua. To uh o H äk ki ne n Laura Mononen ehti hiihtäjänä pokata monta kukkakimppua ja kerätä paljon täytettä palkintokaappiinsa
”Asiakkaamme toimivat maalla, merellä, ilmassa, maan alla”, Kantola kuvaa. ”InnoLIMS ei aseta rajoja sille, mitä tutkitaan. Jos haluaa tutkia vaikkapa muurahaishapon määrää kasviksissa, on helppoa perustaa sitä varten uusi menetelmä.” Asiakkaiden järjestelmissä ei ole kertaakaan yrityksen taipaleen aikana ilmennyt suunnittelemattomia käyttökatkoja. ”Esimerkiksi suuri osa Suomen säteilymittauksista kulkeutuu kirjattaviksi meidän järjestelmiimme.” Innovatics aloitti vuonna 1986 kahden osaajan voimin. MAINOS innovatics_sivu.indd 1 innovatics_sivu.indd 1 30.1.2022 15.19 30.1.2022 15.19. Tehtyjä työmääriä voidaan seurata ja kohdentaa eri laboratorioihin”, Kantola kuvailee. Yrityksen InnoLIMS-tiedonhallintajärjestelmää käytetään muun muassa tutkimus-, ympäristö-, tuotantoja rakennetutkimussekä maanrakennusalan laboratorioissa. Räätälöity ohjelmisto asiakkaan tarpeisiin ”InnoLIMS on kokonaisuus, joka lähtee näytteistä ja niistä tehdyistä määrityksistä. Käyttämämme sähkö syntyy tuulivoimalla ja kaikki mahdollinen kierrätetään”, Pertti Kantola kuvailee. Ohjelmisto räätälöidään aina asiakkaalle sopivaksi. Tietokantapohjaiset järjestelmät eivät tukeneet uusien ominaisuuksien lisäämistä niin, että ne linkittyisivät kokonaisuuteen”, Kantola taustoittaa. Luottamus tuotteeseen onkin Kantolan mukaan kestävän asiakassuhteen avain. Innovaticsin nykyinen toimitusjohtaja, DI Pekka Kantola on erikoistunut tietotekniikkaan ja vastaa Oskari-tuoteperheestä. ”InnoLIMS ei aseta rajoja sille, mitä tutkitaan.” Lue lisää ja ota yhteyttä: www.innovatics.fi +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi ”InnoLIMS on kokonaisuus, joka lähtee näytteistä ja niistä tehdyistä määrityksistä”, perheyrityksen perustaja Pertti Kantola sanoo. Pertti Kantolan erikoisalana on tietotekniikka ja -hallinto, ja hänen puolisonsa, FM Marianna Kantola on epäorgaanisen ja analyyttisen kemian asiantuntija. ”Yritysten asiakkaat pystyvät Extranetin kautta tilaamaan näytetutkimuspyyntöjä, ja yritys pystyy näyttämään näille saamansa tulokset.” Pertti ja Marianna Kantolan pojat aloittivat kokopäivätyön perheyrityksessä 2000-luvun alussa. Tietoja varten tarvitaan puolestaan toimiva järjestelmä, jossa niitä voi käsitellä ja analysoida ja jossa ne säilyvät jatkokäsittelyjä varten.” Näin kiteyttää ohjelmistoyritys Innovatics Oy:n perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja, FL Pertti Kantola tarpeen yhtiön kehittämille tutkimuksen tiedonhallinnan ja omistajahallinnon järjestelmille. ”Myös toiminnan vastuullisuus on meille tärkeää. Näytteet voidaan koota projektiin, ja niitä pystytään hinnoittelemaan ja laskuttamaan. Teknistä fysiikkaa opiskellut DI Panu Kantola toimii InnoLIMSin tuotepäällikkönä. Yhtiöllä on ollut alusta alkaen toinenkin tuoteperhe, osakerekisteri Oskari, joka on työkalu yritysten ja yksityisten osakehallintoon. Kun internetin käyttö yleistyi 2000-luvun alussa, ohjelmisto laajentui selainpohjaiseksi InnoLIMSiksi. InnoLIMS sisältää myös Extranet-käyttöliittymän, joka helpottaa laboratorion ja sen omien asiakkaiden välistä tiedonkulkua. Ensimmäiset InnoLAB-nimellä toimineet tiedonhallintaohjelmistot asennettiin suoraan asiakkaiden koneisiin. ”Kemian alalla oli tuohon aikaan vain vähän ohjelmistotarjontaa. ”Mittaus ja mitattujen tietojen jalostus ovat tieteellisen tutkimuksen peruspilareita. Laboratorio toimii, kun sen tiedonhallinta toimii InnoLIMS on yhä useamman laboratorion peruskivi tutkimustiedon hallinnassa ja säilyttämisessä. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden taustalla on myös hyvä palvelu ja nopea reagointi mahdollisiin ongelmiin. Käyttäjän on myös helppo mukauttaa järjestelmää itse tarpeidensa mukaan
Suomessa on muutamia toimialan tuntevia ja siihen erikoistuneita sijoittajia, mutta ei riittävästi. Tämä on oikea suunta ja hyvä tahtotila, joka voi antaa lisää vauhtia TKI-toimintaan. Datan käyttöä tutkimuksessa ohjaa kaksi keskeistä lakia, toisiolaki ja biopankkilaki. Suomessa on kenties maailman paras terveysdata, jonka tutkimusmahdollisuudet ovat tärkein globaali kilpailutekijämme. ENSIMMÄINEN MAHDOLLISUUS on lainsäädäntö. TOINEN MAHDOLLISUUS on tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (TKI) rahoitus. Vaikka toisiolakia ei ilmeisesti lähiaikoina avata, sen soveltamista ja tulkintoja voidaan kuitenkin kehittää. Mutta miten voimme tehdä terveysalasta ja luonnontieteistä vieläkin paremman kasvumoottorin Suomelle. Toivottavasti sote-uudistus tuo myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää laaKEMIA 1/2022 Filosofian lisensiaatti (biokemia) Juha Paakkola toimii Health Capital Helsingin johtajana. 12 Tehdään Suomesta paras kehto terveysinnovaatioille TÄTÄ MIELTÄ jempaa laadukasta terveysdataa, minkä avulla voidaan muun muassa kehittää yhä parempia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä digitaalisia tekoälyratkaisuja. HUSin rooli muuttuu sote-uudistuksen yhteydessä. Vuoden 2012 biopankkilaki on osoittautunut toimivaksi, mutta se on vanhentunut ja parhaillaan uudistettavana. Hyvän lainsäädännön avulla terveysdata saadaan nopeasti, laadukkaasti ja turvallisesti tutkimuskäyttöön ja siten tuottamaan hyötyä meille kaikille. Rokote Laboratories rakentaa covid19-rokotetta yli yhdeksän miljoonan euron rahoituksen turvin, ohjelmistoyritys Aiforia ja verianalytiikan kehittäjä Nightingale Health listautuivat pörssiin. Siinä missä toinen maailmansota buustasi ydinfysiikkaa ja lentämistä, pandemia on turbobuustannut mrnarokoteteknologiaa ja luonut valtavan kysynnän muun muassa digitaalisille terveysratkaisuille. Juha Paakkola UUDET KAMPUSHAUTOMOT, uusi kvanttitietokone, Lumi-supertietokone, uusia startupeja, yrityskauppoja ja investointeja. Toisiolaki eli laki sosiaalija terveystietojen toissijaisesta käytöstä astui voimaan vuonna 2019. KOLMAS MAHDOLLISUUS on startup-rahoitus. Parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää lakia tutkimusja kehittämisrahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Lain tulkinnoista on kuitenkin aiheutunut riskejä. Suomen tulkintalinja poikkeaa useiden EU-jäsenvaltioiden linjasta ja saattaa vähentää kiinnostusta investoida suomalaiseen tutkimukseen. Jopa 85 prosenttia vastaajista kertoi, että rahoitusta tarvitaan välittömästi tai vuoden kuluessa. Se pakottaa ihmiset tekemään innovaatioita yhdessä ja investoimaan uusiin ratkaisuihin. Yritysten haasteista nousi tutkimuksessa esiin varhaisen vaiheen rahoituksen puute. Tässä onnistuminen on ratkaisevan tärkeää. Pandemia vaikuttaa kuin ihmiskunnan pahimmat kriisit aina. Julkisen sektorin osuus lisäpanostuksista olisi kolmannes ja yritysten kaksi kolmasosaa. Terveysteknologian ja lääkeinnovaatioiden kehittäminen on moneen muuhun toimialaan verrattuna hidasta, kallista ja riskialtista. Tarvitsemme siksi kotimaisia terveystoimialaan erikoistuneita pääomarahastoja kansainvälisten sijoittajien rinnalle rahoittamaan suomalaisia terveysalan startupeja. Parhaillaan keskustellaan siitä, miten varmistetaan vahvan tutkimusja innovaatiotoiminnan jatkuminen HUSissa. Terveysalan tutkimuksen keskeinen tukipilari on Helsingin yliopistollinen sairaala HUS, joka on yksi Euroopan suurimmista sairaaloista ja listattu maailman parhaimpien joukkoon. Terveysekosysteemin kehittäjä Health Capital Helsinki ja alan startupien yhdistys Upgraded toteuttivat hiljattain tutkimuksen, jossa selvitettiin startupien tarpeita ja kipupisteitä. H ea lt h Ca pi ta l H el si nk i
22 ) PF330 V2 HM Ultraäänivirtaus – ja energiamittausta – missä vain, milloin vain Kannettava ultraäänivirtausmittari soveltuu kaikkiin putkikokoihin ja myös energiamittariksi Tutustu meidän prosessiautomaatioratkaisuihin, luotettavaan prosessinhallintaan, tarkkaan ultraäänivirtausmittaukseen, yhteensopiviin venttiileihin ja lukuisiin tapoihin ohjata venttiileitä. www.gfps.com/processautomation Yhteyshenkilösi Georg Fischer AB Finland Äyritie 12a 01510 Vantaa T: 09-586 58 25 Gsm: 040-489 4788 www.gfps.com/. PF330 V2 HM soveltuu käytettäväksi lähes kaikkien muoviputkien kanssa, mutta se soveltuu käytettäväksi myös teräs-, valurautaja kupariputkien kanssa. GF Piping Systems G F D O _A D _0 00 81 _F IN (0 1. 22 ) G F D O _A D _0 00 81 _F IN (0 1. Lue lisää ultraäänivirtausmittarista AD_00081_FIN_Ultrasonic_Flowmeter_A4_220119.indd 1 AD_00081_FIN_Ultrasonic_Flowmeter_A4_220119.indd 1 19.01.2022 09:08:34 19.01.2022 09:08:34
Toinen ja vielä tylympi tekstiiliteollisuuteen liittyvä mielikuva on kuivilla puuvillapelloilla ja ahtaissa vaatetehtaissa hikoilevat lapset. ”Maailman johtavat vaateja tekstiilibrändit ilmoittavat, että tällä vuosikymmenellä niiden tuotteista vähintään puolet tulee uusiutuvasta ja vähintään puolet kierrätetystä raakaaineesta. Sellun ehtii kyllä polttaa senkin jälkeen, kun se on ensin kierrätetty vaikkapa muovin korvaavassa rakennusmateriaalissa, hygieniatuotteiden pakkauksissa tai kuitukankaana.” ”Tekstiiliala oli selällään ja odotti kuolemaa” Ali Harlin tekee päätyötään VTT:n Bioruukin tutkimuskeskuksessa Espoon Kivenlahdessa. Kannattaa myös muistaa vanha viisaus, että köyhän ei kannata ostaa huonoa.” Kansakunnan muistiin on jäänyt muoti-ikoni Lenita Airiston tuomio valkoisille tennissukille. ”Jos isot vaatevalmistajat eivät laita halpatuontimaiden työntekijöiden työoloja ja -ehtoja kuntoon ja laiminlyövät ympäristöja ilmastoasiat, se voi aiheuttaa niille bisneslukon. Hänen mukaansa vaateja tekstiilialan uuden tulemisen edellytyksenä on kaksi linjaa. Puuvillan korvaajaksi on otettu öljypohjainen polyesteri, joka on yksi mikromuovin päälähteistä”, Harlin harmittelee. Ensinnäkin valmistusja arvoketjut sekä kierrätys on saatava läpinäkyviksi. Muutosta on kuitenkin ilmassa. Toiseksi metsäteollisuuden pitää löytää uusia käyttötapoja selluloosalle. Tutkimusprofessori vetää useita EUja akatemiahankkeita, joissa reilut 300 asiantuntijaa kehittää selluloosapohjaisia vaihtoehtoja tekstiilien lisäksi muun muassa läpinäkyville muovipakkauksille. Metsäteollisuuden on syytä siirtyä paperikoneista ja biomassan poltosta biopohjaisten raakaaineiden ja älykkään teknologian aikakauteen. Puuvillan määrä ei ole lisääntynyt vuosiin, ja vallalla on pelko raaka-aineen riittävyydestä. ”Myös tekstiiliteollisuus hakee tällä hetkellä suuntaa. Tässä on Suomen sauma menestykseen. ”Meillä on selluloosakuitujen edelläkävijöitä, kuten Metsä Spring ja Spinnova, sekä kierrätyksen tienraivaajia, kuten Globe Hope, Touchpoint, Rester ja Infinited Fiber Company. Näiden rinnalla tekstiili kasvaa koko ajan yhä merkittävämmäksi alaksi.” Harlin muistuttaa, että vielä 1960ja 1970-luvulla Suomella oli tekstiilien ”Uudistunut tekstiiliteollisuus voi tuoda 17 000 työpaikkaa.”. 14 KEMIA 1/2022 Tekstiilijätteestä uutta kuitua tekevä Infinited Fiber Company on Suomen kuumimpia kasvuyrityksiä ja oiva osoitus tutkimusja kehitystyön valtavasta merkityksestä maamme tulevaisuudelle. Vaatteiden ostajat eivät Harlinin muSelluloosassa on tekstiilialan sauma kaan enää entiseen tapaan hyväksy vastuuttomasti valmistettuja tuotteita. ”Nyt puhutaan yli sadan miljoonan tekstiilijätetonnin bisneksestä. Ikävistä mielleyhtymistä huolimatta halpatuontiin perustuva pikamuoti on vain vahvistanut asemaansa viime vuosikymmeninä. ”Päivätyöni on miettiä, mitä puusta tehdään sitten, kun paperia ei enää tehdä. Niiden bisneksen toimintaedellytykset yksinkertaisesti lakkaavat olemasta.” Harlinin mukaan Suomen uudistuvan tekstiilituotannon vahvuus on kestävässä raaka-ainepohjassa, osaamisessa ja innovaatioissa. Iso mies naurahtaa ja mainitsee suhteensa vaatteisiin olevan ”käytännöllinen”. JUHA GRANATH Suomalaisen tekstiilialan uuden tulemisen takuumies, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin astuu Keravan taideja museokeskus Sinkkaan pukeutuneena rentoon tyyliin kauhtuneisiin farkkuihin ja niihin sointuvaan neuleeseen. ”Aika on kypsä siirtyä biomassan poltosta uusiutuvien raaka-aineiden ja älykkään teknologian aikakauteen”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori ja Infinited Fiberin toinen perustaja Ali Harlin. Nämä kaikki ovat osoittaneet, että uusiutuvan ja kierrätyksen reitit voidaan jossain vaiheessa yhdistää.” Tutkimusprofessori laskee, että uudistunut tekstiiliteollisuus merkitsisi Suomelle noin 1,2 miljardin euron investointeja ja toisi jopa 17 000 uutta työpaikkaa. ”Ranskalainen muotisuunnittelija Yves Saint Laurent sanoi jo aikoinaan, että muoti vaihtuu mutta tyyli säilyy. Biomassasta on muuhunkin kuin uuniin Professori lähtee kiertämään Sinkan nykytaiteen näyttelyä. Muutos on huima, ja me seuraamme tilannetta tiiviisti”, tutkimusprofessori vakuuttaa. Nyt isoin asia on pakkausten kehittäminen ja muovin korvaaminen. Mies pysähtyy pohtimaan Saara-Maria Karirannan ja Jarmo Ilmari Sompin teosta, jossa useiden tuulettimien synnyttämä ilmavirta heittelee holtittomasti muovipussijätettä
• VTT:n tutkimusprofessori sekä LUTyliopiston ja Tampereen yliopiston dosentti, erikoistunut teollisuuden biomateriaaleihin. 15 1/2022 KEMIA VTT ”Kun ymmärtää kunnolla sellun käyttäytymisen ja osaa käyttää sitä uudella tavalla, raaka-aineen arvon voi tuplata tai triplata”, sanoo tutkimusprofessori Ali Harlin. ALI HARLIN • Syntynyt Vantaalla vuonna 1963. • Työskennellyt aiemmin muun muassa professorina Tampereen teknillisessä korkeakoulussa/yliopistossa sekä erilaisissa tutkimustehtävissä Nokia Maillefer Oy:ssä, metsäteollisuuden tutkimusyhtiössä Oy Keskuslaboratoriossa (KCL), Borealis Polymers Oy:ssä ja Neste Oy:ssä. • Naimisissa, kaksi lasta.
A al to -y lio pi st o/ Ee va Su or la ht i Kierrätetyistä puuvillavaatteista Ioncell-menetelmällä valmistetut tekstiilikuidut ovat Aalto-yliopiston taannoisen Chemarts-projektin satoa. H&M Group on nyt M ar ja -L iis a Ki nt ur i Farkkujätteestä syntyy Infinited Fiber Companyn teknologialla täysin uudenveroista tekstiilikuitua. Se tarkoittaa, että lähivuosina tuplaamme vanhan sellun arvon. Kolhukorvausta kruununprinsessalta Kun opetusministeriö 2010-luvun alkupuolella alkoi ajaa tekstiilitutkimusta ja -koulutusta alas, Ali Harlinin oli aika lähteä VTT:n palkkalistoille Espooseen. 16 KEMIA 1/2022 tuotannossa ja vaatteiden valmistuksessa erittäin vahva asema. Näyttää siltä, että seuraava sukupolvi puhuu jo 3 X:stä. Ruotsalaisen vaatejätin palkinto poiki henkisen hyvityksen lisäksi myös taloudellista hyvää. Vienti suureen ja mahtavaan itänaapuriin veti, eikä vaatteiden suunnittelua tai uuden kehittämistä tarvinnut miettiä”, Harlin huomauttaa. Seuraavat vuodet Harlin tunnettiin Tampereen akateemisissa piireissä ”sukkahousuprofessorina”. Alan akateeminenkin tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä biomateriaalitekniikka on nykyään suosittu oppiaine.” Vuonna 2016 sukkahousuprofessori sai korvausta takavuosien epäilyistä. Tätä teknologiaa voidaan tietyin ehdoin soveltaa myös jo olemassa oleviin sellutai viskoositehtaisiin.” Tutkimusprofessorin asiantuntijaryhmään kuuluu iso joukko osaajia Ensimmäinen havainto oli, että selluloosa on selluloosaa riippumatta siitä, mistä se tulee. ”Teknologian kehityksen ydin on, että tekstiilijäte voidaan puhdistaa vieraista kuitumateriaaleista ja pintakäsittelystä. Yhtiö etsii paraikaa paikkaa tehdasmitan laitokselle.. ”Tärkein motiivimme on huoneentaululle kirjattu 2 X. Kun Ali Harlin vuonna 2002 nimitettiin teknisten tekstiilien professoriksi silloiseen Tampereen teknilliseen korkeakouluun, rehtori tuumasi, ettei turhempaa professuuria ole ennen nähty. Mentaliteetti oli, että ranteet auki. Mielensäpahoittajan henki vallitsi”, mies muistelee. ”Mutta se myös hapatti Suomen tekstiiliteollisuutta. VTT:n Jyväskylän ja Tampereen tutkimuskeskuksista. ”Katse oli silloin vakaasti taaksepäin. Palkitseminen oli Harlinin mukaan osoitus siitä, että aika ja asenteet olivat muuttuneet ratkaisevasti reilussa vuosikymmenessä. Siellä tutkimusprofessori aloitti vuonna 2013 kokeilut, joiden tavoitteena oli tehdä jätteistä kangasta karbamaattiteknologialla. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ojensi Harlinille sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijaryhmälle H&M-säätiön pääpalkinnon puuvillan kierrätystä edistävästä Ioncell-F-menetelmästä. Tekstiiliteollisuus oli heittänyt itsensä selälleen ja odotti kuolemaa. Ryhmän motto kuuluu: Ymmärrä sellun käyttäytyminen perinpohjaisesti ja miten käyttää tietoa uudella, yllättävällä tavalla. ”Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1990-luvun alussa, vaatteiden ja tekstiilien vientimme romahti. Jäimme tyhjän päälle.” Vaateja tekstiiliala vajosi 1990ja 2000-luvuilla pohjamutiin myös akateemisessa maailmassa. Kokeilun ensimmäinen havainto oli, että selluloosa on selluloosaa riippumatta siitä, mistä se tulee. Sen jälkeen liuotetusta selluloosasta tehdään uutta kuitumateriaalia. Kiertotalouden vankkana kannattajana Harlin otti kokeidensa raaka-aineiksi eilisiä sanomalehtiä, tyhjiä banaanilaatikoita ja vanhat farkkunsa. Sitä pönkitti Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välinen tavaranvaihtoon perustuva clearing-kauppa
Nyt EU:n kertakäyttömuovidirektiivi jarruttaa kehitystä. Sen aikana askelia syntyi ihan huomaamatta, sillä osaan puhua ja kävellä samaan aikaan.” Infinited Fiberin tehdas käyntiin 2024 Bioruukissa toimii myös Ali Harlinin ja Kekkilän ex-toimitusjohtajan Petri Alavan vuonna 2016 perustaman Infinited Fiber Company Oy:n koetehdas. Nyt muovi määritellään muilla kuin tieteellisillä perusteilla. 17 1/2022 KEMIA Tutkimusprofessori Ali Harlin kokee suureksi ongelmaksi sen, että EU:n direktiivi määrittelee suuren osan muokatuista biopohjaisista materiaaleista muoveiksi. ”Kyllä tämä EU:n tekemä muovin määrittely vaikuttaa meidän toimintaamme vahvasti. ”Jos sellusta tehtyyn muovin korvaavaan tuotteeseen lisätään pienikin määrä polymeeriä pintaan, asetus luokittelee sen yhtäkkiä muoviksi. Nykyteknologialla voimme korvata sellupohjaisilla tuotteilla ainakin kolmanneksen muovin käytöstä. Professorilla on ranteessaan Polarin älyranneke, jonka hienouksien kirjon kruunaa tuiki tarpeellinen askelmittari. Muotija tekstiiliteknologiayrityksen tulevaisuuden tavoite on mullistaa maailman puuvillamarkkinat. Tutkimusprofessori on avannut keskustelun. ”Muovia käytetään maailmassa 450 miljoonaa ja sellua 400 miljoonaa tonnia vuodessa. sijoittajana useissa suomalaisissa tekstiilialan startup-yrityksissä. Harlinin tutkimusryhmän kehittämällä teknologialla irrotetaan selluloosa puuvillatekstiilijätteestä tai muusta selluloosapitoisesta raaka-aineesta. Työ jatkuu niin VTT:ssä kuin yliopistoissakin. Ja vauhti sen kun vain Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n tutkijaryhmän Ioncell-F-menetelmä ylsi vuonna 2016 voittoon yli 2 700 ehdotuksen joukosta H&M-säätiön kilpailussa. Selluloosa reagoi urean kanssa muodostaen pulverin, joka muunnetaan liuokseksi ja jalostetaan uuden veroiseksi kuiduksi. Kuidusta tehdyt tekstiilit voidaan kierrättää samassa, ympäristön kannalta kestävässä prosessissa uudelleen muun tekstiilijätteen kanssa A al to -y lio pi st o kiihtyy.” Kova vauhti edellyttää myös kovaa kuntoa. En näe sellua muovin määrällisenä korvaajana, mutta laadullisena kyllä. Tekstiili ei ole mukana luvussa.” Harlin muistuttaa, että muovin korvaavaa sellupohjaista materiaalia on tarjolla yllin kyllin, kunhan se kanavoidaan oikeisiin kohteisiin. ”EU on kehityksen jarru” ”Asetin vuoden 2021 tavoitteeksi 2,5 miljoonaa askelta, mutta niitä kertyikin 3,5 miljoonaa”, Harlin myhäilee. ”Tieteen tulokset tulevat pieninä sirpaleina, ja niistä kootaan iso kuva palapelinä. ”Saavutusta helpotti se, että päätimme VTT:ssä pitää päivittäin niin sanotun hiljaisen tunnin. Lavalla vasemmalta Pirjo Kääriäinen, Ruotsin kruununprinsessa Victoria, Ali Harlin, Herbert Sixta ja Michael Hummel.. Kun ennakoitavuus puuttuu, uusien hankkeiden aloittaminen akateemisessa ja yritysmaailmassa vaikeutuu”, Harlin sanoo. Ei pitäisi kirjoittaa hulluja lakeja ja asetuksia.” Muovin kertakäyttödirektiivi herätti professorissa ajatuksen, että tuotteen ei-tieteellinen määrittely saattaa toistua myös tulevaisuudessa
Yrityksen toiminnassa ovat merkittävässä asemassa patentit ja immateriaalioikeudet. ”Innovaatioiden suojaus turvaa kasvuyrityksen tärkeimmän pääoman ja avittaa liiketoiminnan kasvua ja sen myötä uusien innovaatioiden kehityksen”, Kaminen sanoo. ”Totesimme, että muovi on usein ominaisuuksiltaan ylivoimainen mateWoodly jalostaa puun muoviksi Ku va t: W oo dl y Woodlyn täysin puupohjaiseen muoviin pakataan jo esimerkiksi yrttejä. 18 KEMIA 1/2022 ilman, että laatu kärsii. ”Jos rahaa ei ole itsellä, täytyy olla ystäviä, joilla on syvemmät taskut”, Harlin kiteyttää. ”Emme lähteneet korvaamaan muovia vaan suunnittelimme sen uudelleen.” Määrittelemättä jäi, mistä materiaalista uudet pakkaukset valmistetaan”, muistaa yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kaminen. ”Innovaatiot kasvuyrityksen tärkein pääoma” Woodly-materiaalin pääraaka-aine on sertifioitu havupuun selluloosa, joka muokataan apuaineilla läpinäkyväksi ja lämpömuovautuvaksi. Lisäksi materiaalille löytyy sovellusalueita muun muassa autoteollisuudessa. Vastaanotto oli hyvä. Materiaaliteknologiayhtiö Woodly Oy tunnetaan uudenlaisesta puuselluloosaan perustuvasta muovimateriaalistaan, joka myös kantaa nimeä Woodly. ”Teolliset valmistajat voivat ottaa materiaalimme käyttöön sellaisenaan ilman lisäinvestointeja”, kertoo Woodlyn toimitusjohtaja Jaakko Kaminen. ”Ensi vuonna Suomessa alkaa val. Yhtiö ei valmista materiaalilaatuja tai lopputuotteita itse, vaan tuotanto tapahtuu teollisten partnereiden kautta. Investoinnin suuruudeksi on arvioitu reilut 220 miljoonaa euroa, ja laitoksen on tarkoitus tuottaa tekstiilijätteestä uuden veroista kuitua 30 000 tonnia vuodessa. Valmis tuote on granulaattimuotoista raetta, josta voidaan tehdä pakkausten lisäksi myös esimerkiksi pusseja, mukeja ja kuppeja. ”Kun muoviin liittyvät ympäristöongelmat tulivat yleiseen tietoon, kuluttajabrändit lupasivat vaihtaa muoviset pakkauksensa ekologisempiin. Takavuosina miljoona oli meille iso raha, nyt kymmenen miljoonaa ei oikein riitä.” Parhaillaan yhtiö suunnittelee tehtaan rakentamista Suomeen. Kun saimme lisäksi ammattitaitoisia operaattoreita alas ajetulta Säterin tehtaalta, nostimme ensimmäisen vuoden aikana kuidun lujuuden välttävästä kaupallisen kuidun tasolle”, Harlin kertoo. Sen sijaan Woodly kehittää teknologiaansa edelleen yhdessä asiakkaidensa kanssa. ”Aluksi osoitimme, että karbamaattiteknologia toimii myös isossa mitassa. Mukaan ovat lähteneet ainakin vaatejätit H&M, Adidas ja Zalando. Woodlyn patenttisalkussa on useita myönnettyjä patentteja, ja uusia hakemuksia jätetään jatkuvasti. tekstiilivalmistajien puoleen, esitti näyte-eriä ja kysyi mielipidettä. Hiilineutraalin, kierrätettävän materiaalin biopitoisuus on tätä nykyä 40–60 prosenttia, koska osaa apuaineista ei vielä ole saatavilla biopohjaisena. Vuonna 2011 perustettu Woodly ryhtyi ratkomaan ongelmaa yhdessä VTT:n kanssa. Emme siis lähteneet korvaamaan muovia vaan suunnittelimme sen uudelleen.” Ensimmäinen laboratoriomitan tuote valmistui vuonna 2018, ja kaksi vuotta myöhemmin yhtiö sai markkinoille ensimmäisen kaupallisen pakkaustuotteensa. ”Tekstiiliteollisuus on selkeässä murroksessa, ja ala kiinnostaa pääomasijoittajia. Viime vuonna Infinited Fiber keräsi rahoitusmarkkinoilta 30 miljoonan euron potin. Seuraavaksi Harlin kumppaneineen kääntyi suurten ja pienten vaateja riaali
”Työvaatteitamme käytetään niin julkisella sektorilla kuin monissa yksityisissä yritykset”, toimitusjohtaja Noora Salonoja kertoo. Yrityksen parikymmenpäinen tiimi kehittää vastuullisempia toimintamalleja yhdessä muiden yritysten ja organisaatioiden kanssa. Rakentamalla tehtaan tuemme lisenssimyyntiä.” Jotta aika ei kävisi pitkäksi, Harlinin huomiselle on sovittu tehdaskäynti Paimioon. Professori on osakkaana ja hallituksen jäsenenä sinne avatussa Suomen ensimmäisessä suuressa tekstiilienkierrätyslaitoksessa Resterissä. Suurin osa materiaaleista tulee eurooppalaisilta toimijoilta. ”Tehdastiloissa toimii kaksi linjaa, toinen on meidän ja toinen kuuluu kunnalliselle Lounais-Suomen jätehuollolle, joka organisoi pitkälti koko tulevan tekstiilikierrätyksen Suomessa”, Harlin kertoo. takunnallinen lakisääteinen tekstiilijätteen erilliskeräys, ja vuonna 2024 käynnistyy meidän tehtaamme. Toimitusjohtaja Noora Salonojan mukaan tavoitteen eteen tehdään kovaa työtä, ja uusia ekologisia materiaaleja kartoitetaan jatkuvasti. ”Onhan keksintömme jonkinmoinen keittokirja, nippu piirustuksia ja kosolti osaamista. ”Paimion laitos on tähän mennessä vastaanottanut poistotekstiilejä jo yli 370 000 kiloa, ja toiminta on lähtenyt hienosti käyntiin.” To uc hp oi nt Touchpointin tavoitteena hiilineutraalit työasut Touchpoint on laskenut vastuullisesti valmistetun hoitoasunsa tarkan hiilijalanjäljen. ”Yhteinen tavoitteemme on käsitellä asetetut kierrätysvaatimusten mukaiset määrät.” Resterin suunnitelmat ovat Suomea paljon suuremmatkin. ”Vaadimme sekä toimittajilta että materiaaleilta asianmukaiset sertifikaatit, vierailemme säännöllisesti tuotantopaikoissa ja teemme pitkiä yhteistyösopimuksia”, Salonoja kertoo. Viime vuonna yritys laski Suomen ensimmäisenä yhden tuotteensa eli hoitoasunsa hiilijalanjäljen raakaaineista asiakkaan ovelle asti. Yhtiön tuotannosta yli puolet tapahtuu lähialueilla, kuten Baltian maissa. ”Olemme jo vuosia toimittaneet asiakkaillemme myös elinkaarija päästölaskelmia heidän vuotuisista työvaatehankinnoistaan”, Salonoja kertoo. 19 1/2022 KEMIA Helsingissä ja Tampereella toimivan Touchpoint Oy:n päämääränä ovat Suomen ensimmäiset hiilineutraalit työvaatteet ja laajin valikoima ympäristöä säästäviä työvaatemateriaaleja. Etsimme sille parhaillaan paikkaa jostain päin maata. Lisensoinnin edistäminen edellyttää, että lisensoijalla on yksikkö, jossa se todistaa teknologiansa toimivuuden. Yritys on yksi Paimiossa poistotekstiilejä jalostavan Resterin pääomistajista. ”Sitoumukseen lähteneet yritykset tavoittelevat hiilineutraaliutta viimeistään 2035. Laitos pystyy jo nyt käsittelemään vuodessa noin 6 000 tonnia eli kymmenesosan Suomen tekstiilijätteestä. Toki se voidaan rakentaa vaikkapa käytöstä poistettuun sellutehtaaseen.” Yhtiö aikoo myös lisensoida uusiokuituteknologiaansa, jonka avulla esimerkiksi viskoositehtaat kyetään muuttamaan ympäristöä säästävämmiksi. Osallistuminen auttaa yrityksiä löytämään työkaluja toimintansa kehittämiseen.” Osaksi suurempaa ekosysteemiä Touchpoint haluaa olla myös osa suurempaa ekosysteemiä. Lisäksi yhtiö on mukana useissa kiertotaloushankkeissa ja toimii pörssiyhtiö Spinnovan ainoana työvaatekumppanina. Menetelmä osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi uusien hiilineutraalien mallistojen kehitystyössä. Kokonaishiilijalanjäljen lisäksi selvisivät myös tuotantoketjun eri vaiheiden osuudet. Formula ykkösen termein siellä valmistaudutaan parhaillaan aika-ajoihin.” Euroopan tekstiilien kierrätyskeskukseksi Kiertotalousyritys Rester ottaa Paimion-laitoksessaan vastaan yritysten poistotekstiilejä ja jalostaa niistä vaatteiden valmistukseen kelpaavaa korkealaatuista kuitua. ”Uusien tekstiilikierrätysyritysten tavoite on käyttää jokainen kelpaava karva, mutta se ei välttämättä riitä”,. ”Menen justeeraamaan koneiden toimintapisteitä, jotta päästään laadussa eteenpäin ja tuotannossa nopeammin ylöspäin. Touchpoint on mukana myös Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Hiilineutraali tekstiiliala 2035 -sitoumuksessa. Kansainväliset markkinat kiehtovat, ja Paimiossa pilotoidaan jo Baltiassa ja Pohjoismaissa syntyvän poistotekstiilin käsittelyä. Touchpoint osallistuu aktiivisesti myös tekstiiliteollisuuden jäteongelman ratkaisuun
Toukokuussa 2020 VTT:n tutkimusprofessori sanoi Kemia-lehden haastattelussa, että ”kasvomaski ja järki tukahduttavat koronan”. Uusi tutkimustieto on paljastanut koronaviruksen leviävän pääasiallisesti ilman kautta. Nyt tautikentän haltuunsa ottaneen omikronin r-luku on 3–3,5. Eli vastaus on, että virus jää elämään keskuuteemme.” Siis vasta laumasuojan avulla eroon. Kyllä tällä jarrutuksella jotain on saatu aikaan.” ”Suojateho ei ole mielipideasia” Pandemian alkuvaiheessa tartuttavuuseli r-luvuksi laskettiin noin 2–2,5. Ilman niitä puhuisimme kahden miljoonan kuolleen sijasta 20 tai jopa 60 miljoonasta. Kertakäyttöisen niin sanotun kansalaismaskin suodatustehoksi tuli 88 prosenttia. Kyseessä ei ole mielipide vaan luvut perustuvat tarkkoihin mittauksiin.” Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan omikronmuunnos käy kevättalven aikana läpi suuren osan Suomen väestöä. Se heikkeni vasta, kun se oli rysähtänyt koko populaation yli. ”Prosenttiluvut ovat myöhemminkin pysyneet samoina. Lääkäri: ”En tiedä, en ole mukana politiikassa.” Miten on, tutkimusprofessori Harlin, pääsemmekö. Esimerkiksi S-ryhmä ilmoitti alkuvuodesta lennättäneensä maahan 20 miljoonaa ffp2-hengityssuojainta. VTT testasi jo keväällä 2020 erityyppisten maskien tehoja viruksen torjunnassa. Näin syntyy leijuvia keveitä partikkeleita, jotka ilman normaali lämpöliike pitää leijumassa”, Harlin kuvailee. ”Tämä tieto ei ole tavoittanut merkittävää osaa kansalaisista. 20 KEMIA 1/2022 ”Maskien käyttö tulevinakin vuosina on järkevää.” ”Kasvomaskeista on tutkitusti iso hyöty koronatartuntojen ehkäisyssä”, Ali Harlin korostaa. Tutkimusprofessori Ali Harlin yrittää hävittää koronaa tieteen ja terveen järjen avulla. ”Perusmaskin ongelma on se, että ne vuotavat sivuilta. Marraskuussa 2021 Etelä-Afrikasta löydetty omikronmuunnos leviää hurjaa vauhtia. Terveysviranomaiset ja poliitikot riitelevät koronatoimista ja sosiaalinen media on täynnä väärää tietoa. Kevättalvella 2022 koronatilanne vaihtelee nopeasti. Toisin sanoen yksi sairastunut tartutti kaksi muuta ihmistä. Tartuntavauhtia kiihdyttää entisestään se, että omikron lentää paremmin kuin deltavariantti. ”Noudattamalla varovaisuutta, käyttämällä suojausta ja ottamalla rokotukset ei tarvittaisi kinaa ja käskytystä.” Siinä VTT:n maskitutkimusta vetävän Ali Harlinin lääkkeet kaikessa yksinkertaisuudessaan. ”Niin ei tule käymään, että virus häviäisi. Olin silloin ehkä optimisti, mutta näinä aikoina on parempi olla pessimistinen”, Harlin hymähtää. Vitsissä potilas kysyy lääkäriltä, pääsemmekö koskaan eroon koronasta. Hallituksen koronaryhmä suosittelee ffp2-hengityssuojainten käyttöä yleisten suuja nenäsuojainten sijaan. Myös kirurgisten suunenäsuojaimien varastoja on täydennetty 10 miljoonan kappaleen verran. ”Onneksi meillä on ollut erilaisia tapoja suojautua virukselta. ”Farmasian, lääkinnän ja terveyshuollon asioissa olemme nyt ja tulevaisuudessa riippuvaisia Kiinasta ja sen kaltaisista teollisuusmaista.” Tutkimusprofessori Ali Harlin: ”Paluuta vanhaan ei ole” VTT jatkaa viruksen jarruttamista VTT:n Espoon, Tampereen ja Jyväskylän tutkimuskeskuksissa mitataan edelleen maskien ja hengityssuojainten suodatustehoja ja tutkitaan viruksen käyttäytymistä ilmakehässä sekä viruskuorman hallintaa julkisissa tiloissa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan virus voi tartuttaa jopa puolet Euroopan väestöstä. ”Kun ihminen hengittää tai aivastaa, muodostuu hyvin hienojakoisia pisaroita, jotka kuivuvat nopeasti ilmassa. Se yllätti, että korona-aaltoja tulee näin monta peräkkäin. ”En ole ihan varma, uskoinko kaksi vuotta siten, että tauti saadaan kokonaan hävitettyä. Siihen siirtymistä voi helpottaa, että maskien käyttöön on pääosin totuttu, eikä rutinoitunutta käyttöä julkisissa tiloissa koeta raskaaksi.” Maskeista ei ainakaan lähiaikoina liene pulaa. Parhaimmiksi testeissä osoittautuivat ammattikäyttöön tarkoitetut ffp2ja ffp3-hengityssuojaimet, joiden teho kohosi 94–99 prosenttiin. Maskisuosituksen nostaminen ffp2-tasolle tehostaa ilman muuta suojautumista. ”Siihen se lopulta menee”, Harlin sanoo. Moni kokee siksi ilmahygienialla olevan vain vähän merkitystä.” Professori harmittelee, että maskeista on varsinkin sosiaalisessa mediassa Ju ha G ra na th. ”Suomessa emme pysty tuottamaan tuollaisia määriä suojaimia”, Harlin huomauttaa. Espanjantauti pyöri keskuudessamme 40 vuotta
”Paljon puhutaan siitä, voitaisiinko maskit tehdä selluloosasta tai paperista. ”Ajatus on, että Euroopassa olisi viisi keskeistä kierrätysmateriaalia keräävää paikkaa. Ongelma on, että nanopinnoitteen valmistaminen on hidasta, ja kustannukset laskettaisiin nykyisten senttien sijasta euroissa.” Harlinin mukaan polypropeenin kaltaisista synteettisistä materiaaleista tehtyjen suodattimien varautumiskyky on ylivoimainen verrattuna biohajoavista materiaaleista valmistettuihin suojaimiin. Parhaillaan jaetaan jo kolmansia rokotteita ja neljättäkin suunnitellaan. Mielestäni maskien käyttö tulevina vuosinakin on järkevää.” VTT on siirtynyt tutkimuksissaan osittain jo koronan jälkeiseen aikaan. ”Hallituksen tehtävänä on varmistaa yhteiskunnan toimivuus. Valitettavasti se on vielä haavekuva”, Harlin sanoo. Näissä suunnitelmissa Ali Harlinilla ja Resterillä on merkittävä rooli. ”Tutkimme muun muassa sitä, voidaanko kertakäyttösuojaimista syntyvää jätettä vähentää biohajoaviin materiaaleihin siirtymällä. Ovatko maskit tulleet jäädäkseen, Ali Harlin. Tutkimusprofessori on itse mukana Suomen Akatemian Citizen Shieldja Business Finland E3-hankkeissa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Mutta ne myös kertovat itse ajatteleville kansalaisille, että tilanne on vakava.” Kärsivällisyyttä ja harkintaa vaaditaan siis kaikilta. 21 1/2022 KEMIA Harlin sanoo. Viides olisi sitten Paimio”, professori ynnää. Nyt kun tilanne on päällä, Suomessa on liikkeellä maskien muovimateriaalia kymmenen tonnia päivässä.” Olisiko ratkaisu Lappeenrannan– Lahden teknillisen yliopiston Bioprothanke, jossa pyritään valmistamaan maskit biopohjaisista materiaaleista. Yksi mahdollinen olisi nanokuituverkosto. ”Vaikka korona laimenee, kausiinfluenssa vaatii Suomessa vuosittain 200–400 kuolonuhria, ja sen aiheuttamien työtuntien kustannukset lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa. Väliin tuikataan vielä influenssarokote. ”Ei ole paluuta vanhaan, jolloin virusta ei ollut”, professori vastaa. ”Asialla ovat olleet lähinnä koko koronan kieltävät tahot.” ”Sen sijaan viranomaisten ei voida sanoa jakaneen väärää tietoa, vaikka pandemian alkuvaiheessa pyrittiinkin jossain määrin antamaan kuva, ettei maskeista ole hyötyä. ”Ei se mahdoton tehtävä ole, mutta maskin pintaan tarvitaan suodattava kerros. ”Kierrättäjien tavoitteena on hyödyntää jokainen kelpaava karva.”. Jätteen määrää voidaan pienentää myös suojaimia puhdistamalla ja niitä uudelleen käyttämällä.” ”Jokaisen kannettava vastuunsa” Ali Harlin muistuttaa, että paras kokonaiskäsitys epidemian kehittymisestä on aina terveysviranomaisilla. Jokaisen on syytä kantaa oma osansa.” JUHA GRANATH El in a Sa ar in en Paimiossa käynnistynyt Resterin poistotekstiilien kierrätyslaitos on lajissaan Pohjoismaiden ensimmäinen. ”Pohdimme, että pitää aloittaa tekstiilijätteen tuonti maailmalta. Suotuisa kehitys luo pohjaa ajatukselle rakentaa Suomeen yksi EU:n tekstiilikierrätyksen keskittymistä. Myös maskisuositukset pysyvät. Viranomaiset toimivat silloin parhaan senhetkisen tiedon varassa.” Entä poliitikkojen osuus harhaanjohtavan koronatiedon leviämisessä. Itä-Euroopan laitos on vielä vähän ilmassa. Siinä se tarvitsee terveysviranomaisten ja aluehallinnon tietoja ja tukea.” Kansalaisten terveyden turvaaminen käsittää yhtä lailla heidän ohjeistamisensa kuin välineet ja rajoitustoimet. ”Ei voi välttyä ajatukselta, että politiikka ajaa hetkittäin harkinnan edelle”, Harlin muotoilee. ”Emme voi ulkoistaa omaa vastuutamme ja käyttäytymistämme. Selvityksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista pitää edelleen tarpeellisena suojella itseään ja muita koronaviruksen leviämiseltä myös kahden rokotteen jälkeen. Jo nyt teemme sopimuksia muun muassa tekstiilien valmistajien ja tekstiilijätekerääjien kanssa.” levitetty valheellisia väittämiä. Tekstiilien kiertotaloutta edistävät investoinnit ja hankkeet etenevät meillä kovaa vauhtia. Valtaenemmistö pitää suojautumista tärkeänä Valtioneuvoston kanslia julkaisi vuodenvaihteessa selvityksen koronakestävyydestä ja suojautumisen ylläpitämisestä. ”On erittäin tärkeää, että ihmisillä on tilanteesta oikea kuva ja että annetut ohjeet ovat selkeitä, perusteltuja, oikeantasoisia ja riittävän ajoissa annettuja.” Hallituksen sisäiset eriävät mielipiteet ovat Harlinin mukaan aiheuttaneet kansassa hämminkiä ja turhautumista. Lähellä Berliiniä toimii jo yksi, Hollannin ja Belgian rajalle suunnitellaan toista ja Baskimaahan kolmatta. ”Ympäristön kannalta asia vaatii tietysti nopeaa ratkaisua. Uusiokuitupaaleja esittelee yhtiön asiakkuusja kehitysvastaava Henna Knuutila. Nyt pohditaan, mistä tulevaisuuden maskit tehdään ja miten varmistetaan suojavälineiden saanti seuraavien pandemioiden aikana
Meiltä löydät laajan tuotevalikoiman laadukkaaseen sekoitukseen ja märkäjauhatukseen: • prosessien turvalliseen onnistumiseen • laboratoriomittakaavasta tuotantoon • myös nanoja mikrokoon sovelluksiin. Huoltoja varaosapalvelumme kattaa koko maan. Ota yhteyttä! Myyntipäällikkö Kim Jarlas Kim.Jarlas@bergiustrading.com puh. 09 7731100 Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja lähes 30 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. +358 40 540 3439 MIXING TECHNOLOGIES Laboratorio-, pilottija tuotantomittaiset koeajot onnistuvat Suomessa! Lue lisää: www.bergius.se www.plastone.. KEMIA 1/2022 Pidämme Suomen pyörät pyörimässä Pidämme Suomen pyörät pyörimässä 22 www.cabb-chemicals.com Hienokemiaa Kokkolasta Laboratorioja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus www.intermed.. phone +358 9 878 9940 www.orion.fi/rimannostajat. We keep your research running INNOVATIIVISET MITTAUSJA TESTAUSRATKAISUT www.labrotek.fi Bergius tarjoaa ratkaisuja: • vaativiin sekoitus-, homogenisointija jauhatusprosesseihin • kemianteollisuuteen, bioteknologiaan, kosmetiikka-, elintarvikeja lääketeollisuuteen. huolto@intermed.
Pidämme Suomen pyörät pyörimässä Pidämme Suomen pyörät pyörimässä KEMIA 1/2022 23 Tiedot haltuun – ota avuksi InnoLIMS www.innovatics.fi Lahti Precision Oy Mestarinkatu 2, LAHTI Tel. +358 3 829 21 www.lahtiprecision.com Meiltä ratkaisut kaikkiin laboratorion punnitustarpeisiin: Laadukkaat saksalaiset Sartorius laboratoriovaa’at, myynti, asennus, huolto ja kalibroinnit samasta talosta Helposti puhtaita pesutuloksia: EasyLoad by Miele www.miele.fi/professional
Suomen ympäristökeskuksen mukaan ensimmäisen vaiheen hakemukseen sisältyy prosessien ja materiaalien kehittämishankkeita, tuotesuunnittelua, haitallisten aineiden analytiikan kehittämistä sekä muovijätteiden kierrätyksen kehittämistä. ”Yhteistyöstä saadaan voimaa yhteiseen päämäärään, muovien kestävään kiertotalouteen”, Helena Dahlbo sanoo. ”Haettavalla rahoituksella olisi mahdollista kehittää ja testata esimerkiksi uusia käyttökohteita kierrätysmuoville tai pilotoida uudenlaisia tekniikoita ja toimintatapoja”, Dahlbo taustoittaa ympäristöministeriön muovitiekartan nettisivuilla. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo iloitsi joulun alla hyvistä uutisista. ELINA SAARINEN Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Syken yhdessä luotsaama konsortio jätti lokakuussa 2021 aiehakemuksen PlastLife-nimisestä hankkeesta Euroopan unionin Lifeohjelmaan. Ennätyksellinen on myös 19 miljoonan euron projektibudjetti. EU:n Life-ohjelma pyrkii edistämään ympäristöja ilmastonmuutoslainsäädännön, ohjelmien sekä strategioiden toimeenpanoa jäsenvaltioissa. ”PlastLife-hankkeen ja sen tulosten halutaan näkyvän ja vaikuttavan mahdollisimman laajasti joka puolella Suomea, ja tätä varten jatkosuunnittelussa panostetaan yhteistyökuvioihin esimerkiksi kuntaverkostojen kanssa.” rahoituksen suunnitteluun. Sinä aikana koottiin ideoita ja kumppaniverkostoa. Syke korostaa myös muovien kiertotalouteen liittyvää viestintää. Hankekonsortio pyrkii yhteistyöhön myös muista rahoituslähteistä rahoitettavien hankkeiden kanssa. Varsinainen hakemus jätetään EU:lle huhtikuussa 2022. Konsortiossa ovat jo mukana Syken ja ympäristöministeriön lisäksi Muovipoli Oy, L&T Ympäristöpalvelut Oy, Oy Orthex Finland Ab, Plastone Oy, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Pidä Saaristo Siistinä ry, Karelia-ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Lapin yliopisto, Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsin. Hankkeen kokonaisbudjetti on peräti 19 miljoonaa euroa. Joulukuun puolivälissä tuli tieto, että Suomen hankehakemus on hyväksytty etenemään toiselle kierrokselle. Hanke liitetään myös kansallisen muovitiekartan toimeenpanoon ja täydentävien toimenpiteiden gin kaupunki ja Luonnonvarakeskus. Tulevan kevään aikana hankekonsortio tekee täysimittaisen kokonaissuunnitelman yksittäisten toimien toteuttamisesta. Mukana jo iso joukko toimijoita Esivalmistelun aikana hankkeelle löydettiin kumppaneiksi yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia, kaupunki ja ministeriö. Uusia yhteistyökuvioita on tarkoitus sopia vielä jatkosuunnittelun aikana. Jos hanke toteutuu, se kokoaa yhteen lukuisat kotimaiset ja kansainväliset toimijat tehostamaan muovijätteiden kierrätystä, tuottamaan muovien kiertotalouden tarvitsemaa tietoa, pienentämään muoveista aiheutuvia haittoja ja vähentämään muovin kulutusta. PlastLife-hankekokonaisuuden tavoitteena on osoittaa, että muovihaaste on mahdollista ratkaista yhteistyön avulla. 24 KEMIA 1/2022 AJANKOHTAISTA Muovien kiertotaloudessa muhii jättihanke Jos Suomi menestyy kevään EU-hankehaussa, käynnistyy ennen näkemättömän laaja yhteistyö muovien kiertotalouden edistämiseksi. Hakemus valmiiksi huhtikuussa PlastLife-hankehakemus on siis selvinnyt kaksivaiheisen rahoitushaun ensimmäisestä vaiheesta jatkoon. PlastLife-hankkeen aiehakemusta valmisteltiin runsas vuosi
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia suuntaava hanke jatkuu vuoteen 2024, ja siinä toteutetaan noin kaksikymmentä konkreettista osaprojektia. ”Tavoitteena on kattaa muovien koko arvoketju, mikä on tärkeää muovin kiertotalouden vauhdittamisessa.” Helena Dahlbo näkee, että Suomessa on muovitiekarttatyön myötä saatu puhallettua hyvä yhdessä tekemisen henki toimijoiden keskuuteen. ”Innostusta ja halua löytyy tarttua haasteisiin, ja ideoita ratkaisumahdollisuuksiksi syntyy, kun eri alojen ihmiset kohtaavat.” Toteuttaminen voisi alkaa ensi vuonna Jos PlastLife-hankehakemus menestyy myös EU:n Life-haun toisella kierroksella, hankkeen toteuttaminen voisi alkaa vuoden 2023 alussa ja jatkua vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2016 Suomeen tuli myös yli 11 miljoonaa euroa Life-rahoitusta Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeelle, joka toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja edistää tätä kautta kiertotaloutta. Kaikki tähän mennessä haetut strategiset hankkeet on saatu läpi. ”Suomi on strategisten Life-hankkeiden tiimoilta EU:n mallioppilaita. ”Muovikartan toimeenpanossa ”Kaikki tähän mennessä haetut strategiset hankkeet on saatu läpi.” olemme pitkällä, ja ohjelman päivitys jatkoja tehostamistoimineen on parhaillaan työn alla”, Saarnilehto kertoo. Suomen oma kansallinen muovitiekartta valmistui laajan yhteistyön tuloksena jo vuonna 2018. Toivotaan, että menestys jatkuu.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Työ on ollut pitkäjänteistä, ja siihen on saatu mukaan kaikki keskeiset toimijat ja tahot. Vuoden 2016 alussa käynnistyi 20 miljoonan euron Freshabit Life IP -niminen hanke, jota koordinoi Metsähallitus. Kolme isoa hanketta jo käynnissä. Circwasten kokonaisrahoitus on 18,8 miljoonaa euroa, ja se yhdistää kaksikymmentä kumppania Euroopan ensimmäiseen jätteisiin keskittyvään Life IP -hankkeeseen. Ympäristöministeriön luontoympäristöosastossa strategisten Life-hankkeiden kokonaisuutta koordinoiva erityisasiantuntija Matti Sahla toivoo, että PlastLife-hakemus menestyisi myös toisella hakukierroksella. Jos PlastLife-hakemus menee läpi, kyseessä on jo neljäs miljoonaluokan suomalainen EU-hankekokonaisuus, joka kohentaa kiertotaloutta ja ympäristön tilaa. Tähän Suomi sai Life-ohjelmasta 12 miljoonan euron rahoituksen. Canemure-hankkeen kokonaisbudjetti on 15,3 miljoonaa euroa, ja se yhdistää yli 20 toimijaa seitsemällä alueella Suomessa. EU-rahoitusta hankkeelle on mahdollista saada enintään 60 prosenttia 19 miljoonan euron kokonaisbudjetista. 25 1/2022 KEMIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi A do be St oc k Oma muovitiekartta hakemuksen pohjana Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto arvelee PlastLife-hankehakemuksen hyvän menestymisen johtuvan siitä, että Suomi on ollut varhaisessa vaiheessa liikkeellä muovien kierrätyksen ja ylipäätään kiertotalouden kehittämisessä. Järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen keskittyvä hanke kestää seitsemän vuotta. Vuonna 2018 Suomi sai 9,1 miljoonan euron rahoituksen ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen tähtäävälle Canemure-hankkeelle
Tämä tapahtuu muuttamalla tuotteita myydään noin sadassa maassa. 26 KEMIA 1/2022 UUTISIA T urkulainen lääkeinnovaatioyhtiö Therapeutica Borealis on saanut Yhdysvalloissa hyväksynnän patentille, joka koskee hammastahnan ja suuveden yhdistelmän käyttöä koronataudin ehkäisyyn. Keksinnössä on uutta niiden yhteiskäyttö ja sumutemuoto. Niiden den 2022 aikana. Therapeutica Borealis on jo aiemmin saanut patentin covid-19-tautia estävälle lääkkeelleen, joka suihkautetaan nenän limakalvoille. Hypotiosyaniitti ehkäisee viruksen piikkiproteiinien kykyä tarttua solujen reseptoreihin. Lääkekandidaatin vaikuttavat aineet aprotiniini, hydroksiklorokiini ja ivermektiini ovat kaikki jo ennestään tunnettuja. Patentissa hyödynnetään elintarviketeollisuudessa yleisesti käytettyjen aineiden lyhytkestoista yhteisvaikutusta. Yritykset muodostavat nyt uuden, Uniogen-nimisen diagnostiikkayhtiön, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat diagnostiset testit, testijärjestelmät ja laboratorioinstrumentit. Liki sata henkeä työllistävä yhtiö on kannattava ja kassavirtapositiivinen. Yhtiö kuitenkin korostaa, että mikään lääkkeellinen tai ei-lääkkeellinen hoito ei korvaa rokotuksia koronan torjunnassa. ”Kaupallistamisen etenemisestä tiedotetaan myöhemmin erikseen”, lupaa professori Kalervo Väänänen, joka toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Se pyrkii erityisesti rakentamaan vieritestaukseen kokoDiagnostiikkafirmojen fuusio valmis – nimeksi Uniogen UUSI TURKULAISKEKSINTÖ: Hammastahna hillitsee koronaa naisuuden, joka tarjoaisi potilaalle sekä diagnoosin että hoidon jo ensimmäisellä käynnillä. Hallituksen puheenjohtaja Niko Kyynäräinen Turku. Siellä se heikentää viruksen kykyä tunkeutua elimistöön. Therapeutica kerää parhaillaan kokoon dataa, jonka perusteella se voisi aloittaa lääkkeen kliiniset tutkimukset. Suomalaisyrityksen keksintö perustuu elimistön kemiallisten puolustusmekanismien vahvistamiseen eikä sisällä varsinaisia lääkemolekyylejä. Uniogen aikoo tulevaisuudessa keskittyä infektiotautien ja syöpätautien diagnostiikkaan sekä teknologian lisensointiin. Uniogeniksi fuusioituneiden yritysten yhdistetty liikevaihto oli vuonna 2021 noin 15 miljoonaa euroa. proteiinien kolmiulotteista rakennetta. Uuden yhtiön kolmella taustayrityksellä on pitkä kokemus kliinisen diagnostiikan ja biotieteiden markkinoista. PÄIVI IKONEN A do be St oc k Turkulaisuutuus lupaa torjua sekä hammaspeikkoja että koronavirusta. Yhdistelmän ansiosta suuontelon limakalvon pinnalle syntyy kehon omaa puolustusainetta hypotiosyaniittia sekä heikosti emäksinen ympäristö. Yhtiö arvioi sen tulevan markkinoille vielä vuoTurkulaisten biotekniikkayritysten Abacus Diagnostican, Kaivogenin ja Labroxin yhdistyminen on saatu päätökseen. ”Kehitteillä oleva vieritestausratkaisumme avaa meille laajoja kasvumahdollisuuksia globaaleilla diagnostiikkamarkkinoilla”, sanoo Uniogenin tuore toimitusjohtaja Ilari Antila. Hyväksyntä ennakoi varsinaisen patentin saamista lähiaikoina. Myyntiin jo 2022. Muun muassa koivusokeri ja kasvistanoliesteri ovat Turussa syntyneitä keksintöjä. ”Markkinoilla ei ole tällä hetkellä vieritestausjärjestelmää, joka yhdistäisi vasta-aineja pcr-testit.” Science Parkista pitää koronaa vastaan suunnattua hammastahna-suuvettä jatkona alueen funktionaalisten tuotteiden pitkään sarjaan. Tuotetta voidaan käyttää tavallisen hammastahnan ja suuveden tavoin
Kierroksen järjestäneen kasvusijoitusyhtiön Springvestin mukaan kyseessä on Suomen historian suurin julkinen osakeanti listaamattomalle kasvuyritykselle. www.teopal.?/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. Desentum keräsi miljoonarahoituksen Koivuallergiaan rokotetta kehittävä biolääkeyritys Desentum on kerännyt uudella rahoituskierroksellaan kahdeksan miljoonan euron potin. Koska puhallustesti ei perustu itse koronaviruksen vaan biomarkkerien löytämiseen, on samantekevää, mistä virusmuunnoksesta on kyse. UUTISSÄHKEITÄ nuuhkittavaksi, tiedot välittyvät pilvipalveluun, jossa ne analysoi tekoälyyn perustuva koneoppiva algoritmi. Testilaitteen valmistuksesta vastaa turkulainen Tepcomp Group, jonka valikoimaan kuuluvat lääkinnällisten laitteiden lisäksi muun muassa led-elektroniikka ja muut ledtuotteet. Valmistus Turussa ”Meidän testilaitteellamme voi olla iso rooli taistelussa covid-19-tautia vastaan”, uskoo DSA:n toimitusjohtaja Pekka Rissanen. Kun testattava hönkäisee yhdistecocktailinsa anturien Koronatestin tekeminen puhaltamalla on ollut monen toive. Testaus ei siis edellytä nenästä, nielusta tai syljestä otettavaa näytettä, eikä myöskään laboratoriotutkimuksia tarvita. Hänen mukaansa uutuuden parhaita puolia ovat edullinen hinta sekä se, ettei kajoavaa näytteenottoa tarvita. Ainutlaatuinen anturitekniikka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) 5 vuoden takuu A do be St oc k Koronan puhallustesti sai vihdoin lähtöluvan Turkulaisyritys on ollut mukana puhallustestin tuotannollistamisessa ja NPI-prosessissa syksystä 2020 lähtien. Testilaite on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, ei kotikäyttöön. Testi osoittaa myös oireetonta tautia sairastavat sekä ne, joiden oireet eivät tuoreen tartunnan jälkeen ole vielä puhjenneet. www.teopal.. Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. Näytteen antaminen on yhtä helppoa kuin hönkäys kohti voikukan haivenpalloa. Tamperelaisen DSA:n (Deep Sensing Algorithms) kehittämä pikatesti löytää koronan ihmisen uloshengityksestä. Tunnistaa muunnoksetkin DSA:n testimenetelmän pohjana ovat hengityksen sisältämät orgaaniset aineenvaihduntatuotteet, jotka laitteen nanosensorit tunnistavat. NPI-vaiheessa (New Product Introduction) prototyyppi jalostetaan tuotantoon sopivaksi lopputuotteeksi. 27 1/2022 KEMIA K oronatartunnan tunnistava kotimainen puhallustesti on pitkäksi venähtäneen odotuksen jälkeen saanut EU:n CE-sertifioinnin eli käytännössä myyntiluvan. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. www.teopal.fi/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi UUSI FIKSU VAAKASARJA UUSI FIKSU VAAKASARJA Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. Rahoitus menee muun muassa allergiarokotteen seuraaviin ihmistutkimuksiin. Kun testattava puhaltaa testilaitteen suukappaleeseen, noin minuutin kuluttua selviää, onko hän koronapositiivinen vai -negatiivinen. PÄIVI IKONEN. Koronatartunnan kantajalla on oma erityinen uloshengitysspektrinsä, jonka avulla tekoäly erottaa sairastuneen niistä, joilla ei koronaa ole tai jotka potevat esimerkiksi tavallista flunssaa
Kemikaalien hallintaan halutaan systemaattisuutta ”Kertynyttä tietoa voisi hyödyntää paljon systemaattisemmin, mutta eri lainsäädäntöjen välinen koordinointi on vielä puutteellista”, sanoo projektipäällikkö Kaj Forsius Suomen ympäristökeskuksesta. Tietoa kannattaisi alkaa myös hyödyntää entistä kattavammin.. Forsius toimi juuri päättyneen EU-rahoitteisen Hazbrefhankkeen vetäjänä. Parempaan olisi edellytykset, sillä kemikaaleista ja haitallisten aineiden päästöistä on saatu runsaasti tietoa esimerkiksi Reach-kemikaaliasetuksen ja vesipuitedirektiivin toimeenpanon kautta. Mutta työtapoja ja yhteistyötä kehittämällä voidaan jo nyt puuttua vaarallisiin aineisiin paljon paremmin.” Hazbref-hankkeen loppuraportin mukaan kemikaalien nykyistä parempi huomioiminen bat-asiakirjoissa ja niiden laadintaprosessissa vaatisi tiiviimpää tiedonvaihtoa IPPCtoimiston ja eri alojen asiantuntijoiden välillä. Kehitysehdotukset istuvat hyvin Euroopan vihreän siirtymän ohjelman tavoitteisiin, Forsius muistuttaa. ”Nykyiset parhaan käyttökelpoisen tekniikan määräykset ovat onnistuneet vähentämään monien jo pitkään vaarallisiksi tiedettyjen aineiden päästöjä”, Forsius kertoo. Bat-vertailuasiakirjoissa huomioidaan nyt kemikaalit puutteellisesti, vaikka lainsäädäntö edellyttäisi parhaalta mahdolliselta tekniikalta vaarattomampien kemikaalien käyttöä. 28 KEMIA 1/2022 UUTISIA Suomalaisvetoinen Hazbref-hanke ehdottaa järjestelmällisempää otetta teollisuuden kemikaalien ja kemikaalipäästöjen hallintaan. Projektin havainnot ja ehdotukset ovat Forsiuksen mukaan herättäneet eurooppalaisessa bat-verkostossa jo kiinnostusta, ja kehittämisessä ollaan menossa selvästi hyvään suuntaan. Projektissa selvitettiin, kuinka teollisuuden kemikaalipäästöjä voitaisiin vähentää ja millaisia vaarallisia aineita teollisuuslaitoksissa ylipäänsä käytetään ja mihin tarkoituksiin. Kun laaditaan kullekin sektorille parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviota, mahdollisesti relevantit aineet tunnistetaan vain rajallisessa määrin. Mutta ympäristön kemikalisoitumisen vähentämiseksi olisi aika keskittyä myös muiden haitallisten kemikaalien päästöihin.” Suunta kohti parempaa Hazbref-projektissa on tehty aktiivista yhteistyötä Euroopan komission ja koko Euroopan tasolla bat-työtä koordinoivan IPPC-toimiston ja jäsenmaiden bat-toimijoiden kanssa. Vielä tarvitaan kuitenkin vähän innovatiivisempaa otetta, jotta päästään seuraava askel eteenpäin, hän sanoo. ”Esimerkiksi raskasmetallien ja dioksiinien päästöt on huomioitu niissä hyvin, ja päästöt ovat vähentyneet. ”Nyt ollaan uudistamassa teollisuuspäästödirektiiviä, eli on hyvä momentum tehdä tarvittavat muutokset sekä direktiiviin että bat-työn ohjeistukseen. Forsius sanoo, että saatavilla olevaa tietoa kemikaalien ominaisuuksista ja käytöstä ei vielä hyödynnetä riittävästi batasiakirjojen laadinnassa. Ne ovat teollisuuspäästödirektiivin työkalu sen määrittämiseen, millaista tekniikan tasoa teollisuuslaitoksilta vaaditaan. Hankkeessa on ehdotettu, että bat-vertailuasiakirjoihin lisätään kemikaaleja koskeva osio. Lisäksi bat-vertailuasiakirjojen laadinnasta vastaavien teknisten työryhmien kemikaaliosaamista tulisi lisätä, jotta kullakin alalla käytettävät haitalliset ja vaaralliset kemikaalit pystyttäisiin edes tunnistamaan. Hanke keskittyi erityisesti bat-vertailuasiakirjoihin (bref). ”Bat-vertailuasiakirjojen vaikuttavuuden vahvistaminen tukisi merkittävästi myös EU:n tuoreen saasteettomuustoimintasuunnitelman ja kemikaalistrategian toimeenpanoa.” KATJA PULKKINEN A do be St oc k Vaarallisista kemikaaleista on jo kerätty runsaasti tietoa. V aarallisten kemikaalien teolliseen käyttöön ja niiden ympäristöpäästöihin liittyvä EU-tason sääntely ei ole vielä systemaattista
Teollisuusliiton kemian sektorin johtajan Toni Laihon mukaan nyt haluttiin kerätä kokemuksia uusista sopimusratkaisuista. KEMIA SAI UUDET TYÖEHTOSOPIMUKSET Paikallinen sopiminen etenee Uusi oppisopimusmalli Lisäksi Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto rakentavat yhdessä kemian alalle oman oppisopimusmallin, joka kohdistuu ammatilliseen toisen asteen koulutukseen. joulukuuta 2022. Mikäli toisen vuoden palkankorotuksista ei kuitenkaan päästä sopuun syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimukset päättyvät 31. Oppisopimuskoulutukseen päässeet suorittavat kolmannen vuoden aikana tutkintonsa loppuun yrityksessä, jossa työskentelevät. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimukset ovat lähtökohtaisesti voimassa vuoden 2023 loppuun. Paikalliset sopimusratkaisut koskevat esimerkiksi työaikajärjestelyitä; uuden työehtosopimuksen kaikista työaikamääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa. Ensimmäisenä opiskeluvuoden sisältöä eli perusopintoja aiotaan kehittää yhdessä alan yritysten kanssa. Hycamitelle aiesopimus vihreän vedyn myynnistä Kokkolalainen Hycamite TCD Technologies on allekirjoittanut aiesopimuksen mahdollisista nollapäästöisen vedyn toimituksista. Jervois tarvitsee vetyä koboltin pelkistykseen. UUTISSÄHKEITÄ A do be St oc k. Myös Kemianteollisuus ry:n työelämäsektorin johtaja Minna Etu-Seppälä puhuu yhteistyön puolesta. Uusi malli luodaan vastauksena alaa vaivaavaan työvoimapulaan ja vetovoimaisuushaasteisiin. Keliber pyrkii tekemään litiumhydroksidin tuotannosta mahdollisimman haitatonta ympäristölle ja hyödyntämään myös valmistuksen sivuvirrat. Nyt luotavan kolmivaiheisen mallin tavoitteena on innostaa Kemianteollisuus ryhtyy etsimään pätevää työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiinsa nuorille suunnattavan oppisopimuskoulutuksen kautta. Ostajana on koboltinjalostaja Jervois Finland, joka aiemmin tunnettiin nimellä Freeport Cobalt. 29 1/2022 KEMIA K emianteollisuus ry, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro pääsivät tammikuussa sopuun uusista kemian alan työehtosopimuksista, jotka sisältävät aiempaa enemmän paikallisia sopimusratkaisuja. alalle nimenomaan nuoria. Hycamite tuottaa päästötöntä vetyä nyt testilaitoksessa ja tähtää laajamittaiseen tuotantoon lähivuosina. ”Tarvitsemme räätälöityä, meille sopivaa osaamista, jotta voimme kehittää koko alaa eteenpäin”, taustoittaa Kemianteollisuuden johtava asiantuntija Anni Siltanen. Haku oppisopimusohjelmaan tapahtuisi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. ”Nämä eivät ole pelkästään työnantajien vaatimuksia, vaan mekin esitimme neuvotteluissa monia asioita, joista voisi sopia paikallisesti toisin”, kertoo Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Taru Reinikainen. Kemian alan työhön soveltuviin tutkintoihin, kuten prosessiteollisuuden sekä koneja tuotantotekniikan perustutkintoihin, on jo useita vuosia ollut hakijoita selvästi vähemmän kuin aloituspaikkoja. ”Kemianteollisuus työnantajaliittona haluaa tehdä uudistuksia yhdessä ja nähdä samalla työelämän uudistuvan”, Etu-Seppälä sanoo. Nyt solmittujen sopimusten piiriin kuuluvat muun muassa kemian toimihenkilöt sekä muovija kemian tuoteteollisuus, kaikkiaan noin 23 900 henkeä. Toisen vuoden opinnoista hyvin suoriutuneet, kiinnostuneimmat opiskelijat voivat jatkaa oppisopimuskoulutukseen. Tulevaisuudessa työehtosopimuksia voidaan kehittää näiden kokemusten pohjalta. Sopimusten pituus on 1+1 vuotta. Kemianyrityksissä on hyödynnetty oppisopimuksia jo aiemminkin, mutta pääasiassa vain aikuisten kouluttamiseen. ANSELMI NOUSIAINEN Keliberille investointituki Business Finlandilta Kokkolan suurteollisuusalueelle litiumtehdasta suunnitteleva Keliber Technology Oy on saanut Business Finlandilta maksimissaan seitsemän miljoonan euron investointiavustuksen, joka on tarkoitettu tehtaan tuotantoteknologian tehostamiseen
Neula on luokassaan yksi ensimmäisistä suomalaistuotteista, jotka ovat saaneet EU:n uuden, erittäin vaativien lääkinnällisten laitteiden MDRasetuksen mukaisen CE-sertifioinnin. Suomalainen älyneula Euroopan markkinoille Kalustelevy syntyi kokonaan puusta Tamperelaisen teknologiayhtiön Injeqin kehittämä älyneula on tullut myyntiin Euroopan markkinoilla. Tämä helpottaa vaativia pistoja tekevien lääkäreiden työtä ja edistää samalla potilasturvallisuutta. maaliskuuta. Yksi neulan keskeinen käyttökohde ovat leukemiaa sairastavien lasten hoitopistot. maaliskuuta. 040 770 3043 Kysy lisää ja varaa paikkasi 3. 25. Stora Enson kehittämä NeoLigno-niminen sideaine puolestaan perustuu puun ligniiniin, joka on eroteltu yhtiön Sunilan tehtaan selluprosessisKo sk is en ”Uraauurtava tuote on osoittautunut jopa odotettua paremmaksi”, sanoo kehitysprojektia Koskisella vetänyt Riitta Ahokas, joka tarkastelee uutta kalustelevyä Timo Linnan kanssa. Tämä helpottaa vaativien pistojen tekemistä. Yhtiö aikoo ensimmäisen vuoden aikana tavoitella referenssikäyttäjiä etenkin maanosan johtavista yliopistosairaaloista. neulansa osaksi normaalia hoitokäytäntöä leukemialasten ja vastasyntyneiden hoidossa Euroopassa. 30 KEMIA 1/2022 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi ERIKOISJAKELUT : PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic, Helsinki 18.–19.5.2022 • Laboratorioalan ja biotieteiden ammattilaiset Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! www.kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Injeq pyrkii ensi vaiheessa saamaan Suomessa on kehitetty maailman ensimmäinen täysin puupohjainen kalustelevy. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Uusi ekolevy on tulossa myyntiin syksyllä 2022. Uuden kiertotaloustuotteen takana ovat metsäjätti Stora Enso ja puunjalostaja Koskisen. Jatkossa suomalaisyrityksen tavoitteena on viedä älyneula rutiinikäyttöön helpottamaan aikuisten haastavia lumbaalipunktioita ja myöhemmin myös muita vaativia pistoja.. ”NeoLigno on meille ensimmäinen oma sideainetuote, joka korvaa fossiilisia liimoja”, kertoo metsäyhtiön biomateriaalisektorin innovaatiojohtaja Lauri Lehtonen. Biopohjainen sideaine korvaa fossiilisista raaka-aineista tehdyt liimahartsit. Innovaation idea on, että neula tietää, missä sen kärki menee. KEMIA Kemi Teemoina: laboratoriot, innovaatiot ja biotieteet Numero 2/2022 ilmestyy 25. Numero 2/2022 ilmestyy Numero 2/2022 ilmestyy 25. In je q ta omaksi sivuvirrakseen. Se ei sisällä myöskään formaldehydiä. Neula tunnistaa, milloin sen kärki osuu selkäydinnesteeseen. Älyneulan ensimmäinen kaupallinen sovellus on tarkoitettu lumbaalipunktioihin. Stora Enso on jatkojalostanut ligniiniä vuodesta 2015. maaliskuuta mennessä. Älyneula kertoo käyttäjälleen, missä sen kärki on. maaliskuuta. Punktioissa otetaan näyte selkäydinnesteestä tai annostellaan lääkeainetta selkäydinkanavaan. Sekä levyn perusraakaaine että levyä koossa pitävä sideaine ovat peräisin yritysten sivuvirroista. Kalustelevyn perusmateriaali tulee Koskisen vaneritehtaan ja sahan tuotantojätteestä. Koskisen on ensimmäinen toimija, joka ryhtyy hyödyntämään sideainetta teollisessa tuotannossa
kesäkuuta ja kolmipäiväinen PulPaper 7.–9. Helsinki Chemicals Forum on kemikaaliturvallisuuden ja PulPaper metsäteollisuuden suuri kansainvälinen ammattitapahtuma. Uudet päivämäärät ovat 8.–9. Kaksipäiväinen HCF-foorumi järjestetään 8.–9. kesäkuuta. Lehdelle uusi aikataulu Muutokset ovat vaikuttaneet myös Kemia-lehden kevään aikatauluihin. Helsinki Chemicals Forum ja PulPaper on aiemmillakin kerroilla toteutettu kesäkuussa, joten ajankohta on niiden ChemBio Finland -tapahtuma siirtyy kesäkuuhun M es su ke sk us ChemBio Finland -kokonaisuuden näyttelyssä esittäytyvät kemian ja laboratorioalan uusimmat tuotteet ja palvelut. Muitakin siirtoja Maaliskuulta kesäkuulle siirtyvät myös Helsinki Chemicals Forum 2022 ja PulPaper 2022. Kun tänä vuonna virallisia ilmestymispäiviä ovat perjantait, ensimmäiset voivat saada lehtensä jo keskiviikkona, viimeiset vasta seuraavana keskiviikkona.” ”Kannattaa suhtautua kärsivällisyydellä, koska ei tässä muutakaan voi.” Lehtien sisällön osalta muutoksia on joissakin suunnitelluissa teemakokonaisuuksissa, jotka siirtyvät eri numeroon kuin alun perin oli kaavailtu. Monissa yrityksissä on vielä ainakin alkukeväästä voimassa matkustuskielto. ChemBio Finland -tapahtuma oli alun perin määrä järjestää jo keväällä 2021. 31 1/2022 KEMIA ERGOLABJA SCHOOLLABLABORATORIOKALUSTEET Työpöydät • Hyllyt • Kaapit • Laatikostot • Vetokaapit KALUSTE PÄIVÄRINTA OY Kemijärventie 88, 93800 Kuusamo Puh. Päätöksen tekivät yhdessä Messukeskus ja tapahtuman taustayhteisöt Kemian Seurat, Suomen Bioteollisuus ry ja Kemianteollisuus ry. kesäkuuta. Numeron 1/2022 uusi ilmestymispäivä on 11. ”Käytännössä lehden jakelu lukijoille voi kestää viikon. maaliskuuta ja numeron 3/2022 13. Koronatilanteen takia tuolloin toteutui ainoastaan virtuaalinen ennakkotilaisuus, ja fyysinen kohtaaminen siirtyi maaliskuun lopulle 2022. Uuden aikataulumuutoksen syynä on, että kansainvälisten tapahtumien toteuttaminen on muuttuvien koronarajoitusten aikana yhä haastavaa. toukokuuta. ”Viralliset ilmestymispäivät ovat tosin vähän viitteelliset, sillä Postin lupaamat jakeluajat ovat pidentyneet”, huomauttaa päätoimittaja Leena Joutsen. 0400 386 710 Kemian ja bioalan suurtapahtuma ChemBio Finland 2022 on päätetty lykätä maaliskuusta alkukesään. Myös ne pidetään Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa. Muutoksia on tullut myös numeroiden erikoisjakeluihin. ”Uskomme, että kesäkuun alussa voidaan järjestää onnistuneet ammattitapahtumat”, sanoo liiketoimintapäällikkö Marcus Bergström Messukeskuksesta. Alun perin ilmestymispäivät olivat viikkoa aikaisemmat. Päivitetty tilanne löytyy osoitteesta www.kemia-lehti.fi/aikataulut.. osallistujille ennestään tuttu. helmikuuta, numeron 2/2022 25
Iän lisääntyessä sitä väistämättä tulee ajatelleeksi aika usein.” ”Nivelreumaa sairastavana silmääni pisti uutinen jossa kerrotaan että nivelreumalääke saattaa tepsiä koronaan.” ”Pääkirjoitus oli viisas ja koskettava, kuten aina.” ”Olipa taas muhkea lukupaketti. Toiseksi sijoittui Measurlabs tähtää maailmalle: ”Kovimmat kilpailijat ovat myös kumppaneitamme” ja kolmanneksi Minna Lehväslaiho loihtii kilttejä taloja ja hilpeitä eläimiä. Mikä juttu tai uutinen sinusta on tämän lehden kiinnostavin. PALAUTETTA NUMEROSTA 7/2021 ”Kotimainen koronarokote etenee oli paras juttu. 32 KEMIA 1/2022 Mikä juttu sytyttää. Liuokseen lisättiin 50,0 cm 3 Na 2 CO 3 -liuosta, jonka konsentraatio oli 0,05 mol/dm 3 .. PYSY KÄRRYILLÄ! www.kemia-lehti.fi • Nykylääkkeistä löytyi uusia lupaavia ehdokkaita koronan suitsimiseen – asialla Tampereen yliopiston tutkijat • Eläinrehuksi jauhettaville toukille tarjoillaan pian taikinajätettä – Volare ja Myllyn Paras yhteistyöhön • Spinnovan ja Pusun komposiittisuksille kansainvälinen palkinto • Helsinkiläiskeksintö tuo tehoa monikykyisten kantasolujen tuottamiseen • Ekologista munanvalkuaisen proteiinia rihmasienen avulla Näitä luetaan nyt Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! Joulukuun lehden aivopähkinä aukesi Tilaa Kemian uutiskirje ja pysyt tuoreimman tiedon tasalla! www.kemia-lehti.fi/uutiskirje Saostunut BaCO 3 suodatettiin pois, ja suodoksessa oleva ylimääräinen Na 2 CO 3 titrattiin vetykloridihapolla. 0,300 grammaa kidevedellistä bariumkloridia liuotettiin veteen. Äänestä suosikkiasi viimeistään 10. Kirjapalkinnon voitti Ari Sylve. Mielenkiintoinen ja hyvää ja ajankohtaista työtä tekevä henkilö.” ”Maailma tarvitsee systeemiälyä oli hyvin sanoitettu kirjoitus aiheesta sivistys ja systeemiajattelun logiikka. Vastanneiden kesken arvottiin tiedekulmapokkari Kuinka maailma pelastetaan (Gaudeamus 2021). x H 2 O:ssa. Kiitokset erinomaisesta lehdestä.” ”Lehti innosti minut hakemaan opiskelemaan kemiantekniikkaa, kiitos tästä!” Numeron 7/2021 kiinnostavimmaksi äänestettiin juttu Kotimainen koronarokote etenee – Viritetty viruksen variantteja vastaan. Aihe koskettaa monia joko läheisten kautta tai omakohtaisesti. Happoa, jonka konsentraatio oli 0,10 mol/dm 3 , kului 25,4 cm 3 . Äänestäjien kesken arvotaan Hannu Karttusen tietoteos Tiedettä kaikille: Kemia. Hauska kuulla, että rokote on etenemässä ihmiskokeisiin.” ”Loistava tarina Measurlabsin kemistikaksikosta.” ”Aivan ihana juttu biokemisti ja taiteilija Minna Lehväslaihosta! Oli tosi kiva lukea.” ”Itseäni kiinnosti erityisesti juttu Mari Pantsar, kiertotalouden edistäjä. Kiitos.” ”Alzheimer-juttu kiinnosti. Mikä tämän perusteella on x:n arvo BaCl 2 . maaliskuuta 2022 osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Hienoa, että suomalaiset ovat myös mukana kehittämässä omaa rokotettaan!” ”Artikkeli suomalaisesta koronarokotteesta oli erittäin mielenkiintoinen. x H 2 O, määritettiin seuraavalla kokeella. Palkinnon voitti Gudrun Silvennoinen, joka esitti oikean vastauksen näin: Kemia-lehden 7/2021 aivopähkinä oli peräisin lukiolaisten vuoden 1980 kemiakilpailusta ja kuului seuraavasti: Kidevesimolekyylien määrä bariumkloridissa, BaCl 2
Tutkimusten toteutuksessa on ilmennyt ongelmia, joten varmuutta yhteydestä ei ole. Lähde: www.symbioosi.org/energiajate Kuparisulfaattiliuosta elektrolysoitiin käyttämällä reaktioon osallistumattomia elektrodeja. Suomessa saunotaan huomattavasti muita maita enemmän. Vastaajien kesken arvotaan futurologi Elina Hiltusen ensimmäinen scifikirja Sinä päivänä 20X9, joka kertoo seitsemän tarinaa tulevaisuudesta. Pähkinä on yksi vuoden 1981 Lukiolaisten kemiakilpailun tehtävistä. Sauna siis levittää kehoon lämpöä lämpöreseptoreiden kautta, mutta sillä on muitakin terveysvaikutuksia. Pvc:n tunnistaa numerokoodista 03, joka on yleensä sijoitettu pvc-tuotteeseen merkintänä nuolikolmion sisälle. Oikea vastaus on b eli pvcmuovi. Vesihöyryn tiivistyessä ihmisen iholla takaisin vedeksi syntyy energiaa. Moni hakee pakkasten iskiessä lämpöä saunasta. NUORTEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan nuorten tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. On pyritty myös osoittamaan saunan merkitys flunssan ehkäisemisessä. Osasyynä ovat hormonit, joita kehossa erittyy saunomisen aikana. Tämä energia tuntuu iholla kuumuutena. Laske katodille saostuneen kuparin massa. Keho pyrkii tasaamaan lämpötilaansa hikoilemalla. Elektrolyysin aikana muodostuneen hapon neutraloimiseen kului 50,0 cm 3 NaOH-liuosta, jonka konsentraatio oli 0,100 mol/dm 3 . Yhteys perustuu tiettyjen T-imusolujen toimintakyvyn paranemiseen korkeissa lämpötiloissa. Aktiivisella saunomisella on kuitenkin todettu yhteys verenpainetautiriskin pienenemiseen. On silti selvää, että sauna vaikuttaa terveyteen. @nuorikemia NUORI KEMIA KIIKAROI Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. Terveyttä saunasta Mitä seuraavista ei saa kierrättää energiajätteen mukana: a) muovipulloja, b) pvc-muovia, c) styroksia ja vaahtomuovia, d) kirjoja kansineen. Osa vaikutuksista on psykologisia, toiset fysiologisia. Saunominen vaikuttaa esimerkiksi verenkiertoon. Myös saunomisen ja paremman vastustuskyvyn välistä yhteyttä on tutkittu. Se tosin saattaa aiheuttaa joillakin pyörtyilyä, vaikka verenpaineen muutos onkin pieni ja väliaikainen. Endorfiinien ja saunomisen yhteyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Kun kiukaalle heitetään vettä, se höyrystyy osuessaan kuumiin kiviin. Sitä pidetään tärkeänä rauhoittumispaikkana, ja se on osa monia tärkeitä juhlia, kuten joulua ja juhannusta. Niinpä suomalaisten kansanterveyttä arvioitaessa saunan mahdolliset terveyshyödyt ovat oleellisia. Saunassa verisuonet laajenevat, sydämen syke tihenee ja verenpaine laskee. maaliskuuta 2022 osoitteeseen toimitus@ kemia-lehti.fi. Lähetä vastauksesi viimeistään 4. ANNA HERRALA Kirjoittaja on Kangasalan lukion opiskelija.. Mielihyvää tuottavat esimerkiksi endorfiinit. SAUNOMISTA KUVAILLAAN usein stressiä lievittävänä ja rauhoittavana kokemuksena. AVAA AIVOPÄHKINÄ! Sc an st oc kp ho to Mikä ei kelpaa energiajätteeksi. Tutkimukset ovat kuitenkin luoneet pohjan, jonka avulla voidaan rakentaa parempia keinoja määrittää saunan tarjoamat terveyshyödyt. SAUNA ON tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Pvc:tä käytetään muun muassa sadetakeissa, cd-levykoteloissa ja puhallettavissa leluissa. 33 1/2022 KEMIA Le en a Jo ut se n KEMIA Kemi TILAA KEMIAN UUTISKIRJE JA PYSYT TUOREIMMAN TIEDON TASALLA! www.kemia-lehti.fi/uutiskirje Tässä kaupunkisaunassa löylyn mielihyvää lisää vanhoista tavaroista askarreltu maisemaikkuna, josta avautuu näkymä kylpijän lempijärvelle. Katodille muodostui kuparia ja anodille happea. Niiden tutkiminen on aloitettu monella eri osa-alueella, mutta vasta harva tutkimus on tuottanut selkeitä tuloksia
Väriainetta voidaan tarvittaessa levittää helposti uudelleen.” Startup kaupallistaa Tampereen yliopisto on saanut väriaineelle ja värjäysmenetelmälle useita patentteja. valossa ja soveltuu massatuotantoon”, Efimov korostaa. Ihmiselle haitaton väriaine tarjoaisi kasvomaskeissa lisäsuojaa ilmateitse välittyviä viruksia ja bakteereita vastaan. ”Vakaa mutta vesiliukoinen väriaine sitoutuu hyvin tekstiileihin ja muihin materiaaleihin, ja värjätty materiaali kestää pesuaineita ja valohäviämistä. Eturivissä vasemmalta Tuula Heinonen, Lijo George ja Zafar Ahmed, takarivissä Nikita Durandin, Ville Santala ja Alexander Efimov. Patenttiperhe on myyty yliopiston spinoff-yritykselle, tamperelaiselle startupille Plasmonics Oy:lle, joka vie eteenpäin keksinnön kaupallistamista. Kun väriaine on sekoitettu veteen, tekstiilien ja muiden materiaalien värjääminen on yksinkertainen toimitus. Tutkijat uskovat, että aine nitistää myös nykyisen pandemian takana olevan uuden koronaviruksen sars-cov2:n ja sen eri muunnokset, viimeisimpänä omikronin. Antimikrobinen materiaali tehoaa tutkitusti myös Candida albicans -hiivan aiheuttamiin infektioihin sekä Hcov229-koronavirukseen. Antimikrobista ainetta voidaan hyödyntää myös kasvosuojaimissa. ”Yleisenä hapetusprosessina se on myös tehokas moniresistenttejä taudinaiheuttajia vastaan.” Jo nn e Re nv al l/ Ta m pe re en yl io pi st o Lasu-tutkimusryhmä Festia-laboratoriossa Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Mikä tärkeintä, se toimii tavallisessa sisäAntimikrobisella väriaineella lisätehoa kasvomaskiin Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet valolla aktivoituvan väriaineen, joka tuhoaa bakteereja, sieniä ja viruksia tekstiilien pinnoilta. Etenkin sairaalapotilaita kiusaavat superbakteerit, joihin tavanomaiset antibiootit eivät enää tepsi. ”Tämä tekee Lasusta täydellisen ratkaisun tulevia pandemioita ja virusmutaatioita vastaan”, uskoo myös Plasmonicsin toimitusjohtaja Pasi Keinänen. faecium -bakteeria vastaan. 34 KEMIA 1/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Sopii massatuotantoon Uudesta väriaineesta on siis lupa odottaa apua taisteluun, jota käydään jatkuvasti yleistyvää mikrobien antibioottiresistenssiä vastaan. Menetelmällä on tutkimusryhmän johtajan Alexander Efimovin mukaan monia muitakin etuja. ”Lasulla käsiteltyjä materiaaleja voidaan käyttää esimerkiksi henkilösuojaimissa ja ensihoitovälineissä kriisija epidemiaalueilla sekä ennaltaehkäisevänä toimena bioterrorismia vastaan.” PÄIVI IKONEN. Kun valo osuu väriaineen orgaanisiin molekyyleihin, syntyy reaktiivisia happilajeja, jotka tuhoavat käsiteltävät solut hapettamalla. Valonlähteeksi kelpaa tavallinen näkyvä valo. ”Fotodynaaminen inaktivointi on prosessi, joka vaikuttaa kaikkiin taudinaiheuttajiin samanaikaisesti, mukaan lukien sienet, virukset ja ennestään havaitsemattomat mikrobit”, Efimov kuvailee. Hcov-229 on yleinen, tavallista flunssaa aiheuttava virus, joka leviää maailmalla joka vuosi. ”Olemme osoittaneet, että Lasu on vakaampi ja tehokkaampi kuin parhaat tähän mennessä tunnetut valoherkisteet. aureusta ja vankomysiinille vastustuskykyistä E. Lasu-aineella käsitellyt materiaalit toimivat tamperelaistutkijoiden mukaan poikkeuksellisen tehokkaasti muun muassa antibiooteille vastustuskykyistä kolibakteeria, metisilliinille resistenttiä S. Lasu (light-activated antimicrobial substance) -niminen keksintö perustuu siihen, että taudinaiheuttajien toiminta estetään fotodynaamisesti valoherkisteiden avulla. Tutkijat tähdentävät, että tekstiilien käsittely väriaineella tehoaa paitsi nykyisiin myös uusiin, toistaiseksi tuntemattomiin mikrobikantoihin
Mäkelä ja Saksela korostavat, että biologinen maski ei ole rokotteiden kanssa kilpaileva vaan niitä täydentävä teknologia. Tässä biologinen maski päihittää rokotteet, joiden osalta suojan kehittyminen vie selvästi pidempään. Varsinkin omikron tarttuu helposti rokottamattomien lisäksi rokotettuihin. 35 1/2022 KEMIA Helsingin yliopiston tutkijat ovat ideoineet koronavirukselta suojaavan ”biologisen maskin”. ”Eläinkokeissa nenään annosteltu TriSb92 suojasi tartunnalta sellaisessa altistustilanteessa, jossa kaikki suojaamattomat hiiret saivat tartunnan”, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Anna Mäkelä tiedotteessa. ”Erityisesti tulee mieleen henkilöt, joiden immuunijärjestelmä ei riittävästi reagoi rokotteisiin”, professori sanoo. Tuoreessa tutkimuksessa teknologiaa hyödynnettiin sars-cov2-viruksen piikkiproteiinin toiminnan estämisessä. Ryhmän tutkimustulokset on julkaistu raportissa, jota ei vielä ole vertaisarvioitu. Biologinen koronamaski sumutetaan nenään ”Voimme siis varsin luottavaisin mielin olettaa, että myös tulevat sars-cov2muunnokset ja kenties kokonaan uudetkin pandemiauhkia aiheuttavat koronavirukset ovat sille herkkiä”, Mäkelä sanoo. PÄIVI IKONEN Uusi suomalaiskeksintö on biologinen koronamaski, joka suihkutetaan suoraan nenän limakalvoille. Soluja eläintutkimusten perusteella suoja pitää jopa suuren altistumisriskin tilanteissa. A do be St oc k. TriSb92 tarjoaa kuitenkin lisäja tehostesuojaa. Helsinkiläistutkijoiden rakentama uusi, TriSb92-niminen molekyyli kykenee ehkäisemään koronatartunnan ainakin kahdeksan tunnin ajan. Sakselan mukaan TriSb92 voisi olla hyödyllinen apuneuvo ennen sosiaalista kanssakäymistä erityisesti niillä, joiden rokotesuoja on syystä tai toisesta puutteellinen. Rokote Laboratories Finland Oy:n kaupallistamaa sumuterokotetta testataan ensimmäisissä ihmiskokeissa kevään aikana. Sars aiheutti kymmeniin maihin levinneen uhkaavan epidemian 2000-luvun alussa. Molekyylin suojaava vaikutus käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun se on annosteltu. Uudet virusmuunnokset voivat myös kiertää vahvankin rokotesuojan. ”Siitä voisi olla epidemiatilanteesta riippuen hyötyä myös täysin rokotetuille henkilöille ennen mahdollisia korkeamman altistumisriskin tilanteita”, Saksela arvioi. Kun TriSb92-molekyylin estovaikutus kohdennetaan piikkiproteiinissa sellaiseen paikkaan, joka on eri virusmuunnoksille yhteinen, torpataan kaikkien tunnettujen virusmuunnosten kyky aiheuttaa infektio. Tämä pätee myös omikronvarianttiin. Uusi teknologia Molekyylin kehittämisen mahdollisti uusi suomalainen teknologia, jonka avulla biologisia lääkkeitä voidaan kohdentaa tarkasti. Saksela kuuluu tutkijaryhmään, joka on kehittänyt kotimaisen, nenään annosteltavan koronarokotteen. Tämä tarkoittaa, että nenään annosteltava valmiste voisi myös tulevaisuudessa toimia eräänlaisena biologisena suojana koronavirustartuntoja vastaan. Maski pitää koronavirukset poissa kokonaisen työpäivän ajan. Täydentää rokotesuojaa Anna Mäkelä työskentelee Helsingin yliopistossa professori Kalle Sakselan laboratoriossa. Nenän limakalvoille suihkautettava maski estää viruksen piikkiproteiinien toiminnan. Innovaation kaupallistamista varten on kuitenkin jo perustettu yritys. Mallivirustutkimuksissa TriSb92:lla on Mäkelän mukaan kyetty ehkäisemään jopa sars-viruksen leviäminen. Ajatuksena on, että molekyyli sekoitettaisiin esimerkiksi suolaliuokseen, joka pakattaisiin sumutepulloon. ”Tämän tyyppisillä tartuntaa ehkäisevillä molekyyleillä, sen paremmin kuin viruslääkkeilläkään, ei ole mahdollista korvata rokotuksia väestön suojaamiseksi koronataudilta”, Saksela tähdentää. Kuvituskuva
36 KEMIA 1/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Aalto-yliopisto on käynnistänyt pilottilinjaston, joka tuottaa ekologista Ioncell-kuitua. Olennainen osa valmistusmenetelmää Jyväskylän ja Turun yliopistojen tutkijat kehittävät uudenlaisia optomagneettisia materiaaleja, joiden valmistuksessa hyödynnetään kierrätettyjä raaka-aineita. Harvinaisista maametalleista on mahdollista valmistaa optisia sensoreita, kiitos metallien magneettisten ja optisten ominaisuuksien. Tutkijat käyttävät talteenottoprosesseissa ja itse materiaalien valmistuksessa samoja yhdisteitä. Optomagneettisten ominaisuuksiensa ansiosta maametallit sopisivat raaka-aineiksi myös esimerkiksi korkean tallennuskapasiteetin kiintolevyihin. käät talteenottoteknologiat ja uudet innovatiiviset materiaalit, joiden jalostusaste on mahdollisimman korkea”, Väisänen kuvailee. Kahden yliopiston lisäksi projektiin osallistuu useita teollisuuden toimijoita. ”Hankkeessa nivoutuvat luontevasti yhteen resurssitehokkuus, kiertotalous, älykPe tt er i Ki vi m äk i Tutkimushankkeen johtaja Ari Väisänen on Suomen ensimmäinen kemian kiertotalouden professori. Ioncell-menetelmää kaupallistamaan on perustettu yritys, joka parhaillaan käynnistää toimintaansa. on saanut 500 000 euron rahoituksen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä ja Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Kuitu on tähän asti tehty käsityönä laboratoriossa, jossa sitä on saatu aikaan sata grammaa päivässä. Professori Herbert Sixtan mukaan tutkijat ovat kehittäneet liuottimen kierrättämistä niin, että se saadaan laboratoriossa talteen jo lähes sataprosenttisesti. Jätteestä seuraavan sukupolven molekylaarisiksi materiaaleiksi -niminen hanke Jätevesien maametallit sensorimateriaaleiksi Ioncell-kuitua nyt pilottilinjastolta A al to -y lio pi st o/ D ia na Lu ga ns ki Pilottilinjastolta valmistunut kuituerä värjättiin siniseksi luonnonindigolla. Kolmivuotista projektia johtaa Jyväskylän yliopiston professori Ari Väisänen. Pilottilinjalla pyritään samaan. Langoista kehrättiin kangas, josta Kasia Gorniak ja Elina Onkinen suunnittelivat tyylikkään topin. Pilottilinjastolla valmistusprosessi on jatkuva, ja kuitua syntyy parhaimmillaan 10 kiloa päivässä. Kuitu valmistetaan koivuselluloosasta ja tekstiilijätteestä. ”Liuottimen talteenotto integroidaan myös kuidunvalmistukseen niin, että saavutamme suljetun kierron prosessin”, Sixta kertoo. Esimerkiksi professori Michael Hummel hyödyntää sitä puupohjaisten hiilikuitujen sekä pakkausten sellofaania korvaavan materiaalin kehittämisessä.. Pilottilinjaston käyttöä on tarkoitus laajentaa tekstiilimateriaaleista muihinkin sovelluksiin. Sensoreita voidaan hyödyntää esimerkiksi lämpötilan ja paineen mittaamiseen sekä virusten havaitsemiseen pinnoilta. Turun yliopiston tutkijan Mika Lastusaaren mukaan hankkeen sovelluksissa tähdätään kuitenkin ensisijaisesti optisiin sensoreihin, koska materiaalit edellyttävät vielä runsaasti myös perustason tutkimusta. Aalto on kehittänyt kuidun valmistusmenetelmän yhdessä Helsingin yliopiston ja VTT:n kanssa. on ympäristölle hellävarainen ioninen liuotin. Seuraavan sukupolven materiaalit pohjautuvat harvinaisiin maametalleihin, jotka otetaan talteen teollisuuden jäteja sivuvirroista
Joka kevät pitää myös kylvää niittykukkien siemeniä. KIMMO HIMBERG Tasavallan presidentti on myöntänyt vuoden 1996 Innosuomi-tunnustuspalkinnon Benecol-kasvistanolimargariinin keksijöille. Satoja sukkapareja, kymmenittäin T-paitoja ja muita vaatteita. Millainen elinkaarijälki sinusta jää. Iso energiaja ympäristöjalanjälki koituu asumisesta ja lämmityksestä. Ensimmäinen tuotesovellus, rypsiöljypohjainen Benecol-margariini, julkistettiin marraskuussa 1995. maist. Keksintö on saavuttanut poikkeuksellisen laajaa ja myönteistä kansainvälistä julkisuutta. Muuhun huoltoon lasketaan kosmetiikka. Radioita, putkija taulutelevisioita, erilaisia musiikinkuunteluvälineitä. Viljaa 5 600, kalaa 1 200, kananmunia 900, hedelmiä 4 700 kiloa. Ingmar Wester vastaanottivat kunniakirjat ja Innosuomi-veistokset presidentti Martti Ahtisaarelta patenttija rekisterihallituksessa 16.12.1996 pidetyssä juhlatilaisuudessa. Taidan ottaa työn alle villasukkien parsimisen ja ikkunoiden kunnostamisen. Tavallisimmin todennäköisyys on luokkaa yksi sadastatuhannesta tai yksi miljoonasta. Kehdosta hautaan. Prof. Liikunnallisuuden mukaan 5–20 paria monoja, kasa laskettelusuksia, fatbike. Siitäpä vasta saa kauniin kädenjäljen. tri Hannu Vanhanen ja fil. Vuosien 1996 ja 1997 aikana Benecol-margariinin liikevaihdoksi on arvioitu 250 miljoonaa markkaa. Seitsemän minuutin päivittäisellä suihkussa lotraamisella viettää elämänsä aikana hanan alla 140 vuorokautta. Laboratoriolausunnossa ilmoitetaan DNA-tunnisteen populaatiotutkimusten perusteella laskettu esiintymistodennäköisyys väestössä. DNAtutkimuksella ei siis päästä varmaan identifiointiin kuten sormenjälkitunnistuksessa, mutta tutkimuksilla voi silti olla suuri merkitys rikostutkinnassa. Tuotantokapasiteetti on nyt saatu tasolle, joka mahdollistaa ainakin kotimaisen kysynnän kattamisen. Rikoskemisti Vivian Johnsson keskusrikospoliisin rikosteknisestä laboratoriosta kuvasi DNAtutkimusmenetelmien sovelluksia henkilöntunnistukseen ja erityisesti rikosten tutkintaan. VAUVANA KULUU kertakäyttövaippoja 5 000 kappaletta, vanhuusiällä kenties lisää. Perinteiset oikeusgeneettiset tutkimukset, veriryhmäserologiset menetelmät ja HLA-tutkimukset, ovat geeniteknologian nopean kehityksen seurauksena korvautuneet suurimmalta osin DNA-tutkimuksilla. Oman jalanjäljen minimoinnin ohessa voi tavoitella kädenjälkensä maksimointia. Kenties loppuun ajettu mopo ja kolaroitu auto. Raision Yhtymän tutkimusja kehityspäällikkö Ingmar Wester keksi ratkaisun, jolla kasvisteroli saatiin rasvaliukoiseen, veren kolesterolipitoisuutta tehokkaasti alentavaan muotoon. Siihen keskivertokansalainen käyttää parisen sataa euroa vuodessa – paitsi korona-aikana, kun moni tekee töitä kotona. Benecolin keksijät palkittiin. Tuotteen todellisen markkinapotentiaalin on kuitenkin arvioitu liikkuvan miljardeissa markoissa. Linnanmäen karusellia ei vähäisenä oteta huomioon. Tänä vuonna on tarkoitus aloittaa stanoliesterimargariinin valmistaminen myös Ruotsissa. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. 37 1/2022 KEMIA ELINKAARIARVIOINTI on menetelmä tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten analysointiin. Tatu Miettinen, lääket. Teamsin ja Zoomin kameran voi pitää poissa päältä. Vesijalanjälki keskittyy makean veden kulutukseen. Lentomatkat, junareissut, ruotsinristeilyt, vesiskootteriajelut ja nuoruuden moporallit. Kuva: Ida Pimenoff NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 1/1997 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Rikostutkijan työkalut Rikostutkijan salaisen aseen, geenitekniikan, ansiosta rikoksen jäljet ovat entistäkin lyhyemmät. Näytetyyppi voi vaihdella hyvin paljon, mutta tavallisimmin tutkitaan veritai siemennestenäytteitä. Kaikkiaan suomalainen käyttää vettä reilut sata litraa päivässä, mikä tekee 80 vuodessa 3 200 kuutiometriä. KULJETUKSET MITATAAN kilometreinä eri kulkuneuvoille. blogspot.com. Elinkaari käsittää kaiken: materiaalit, kuljetukset, käytön, huollon, kierrätyksen. Suurin osa rikosteknisen laboratorion DNA-toimeksiannoista liittyy väkivaltarikoksiin. DNA-tutkimuksia on käytetty rikostutkinnassa Suomessa vuodesta 1991 lähtien. ANJA NYSTÉN Elämän jälki Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hiilija ympäristöjalanjäljen rinnalle on tullut termi ympäristökädenjälki. Jääkö jälkeesi puhki kuluneita villasukkia vai kuitteja suurista sähkölaskuista. Ehkä kymmeniä paketteja grillimakkaroita, rusinoita ja juustonaksuja
38 KEMIA 1/2022 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. www.bpi-chempump.. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 38 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module
39 1/2022 KEMIA www.kemia-lehti.fi 39 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Biokemikaalit ja kitit www.biotop.fi • molecularbiology • cellbiology • instruments • consumables ForeveryorderwedonatetoBalticSeaprotection . (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. www.tunnejamieli.fi TILAA KEMIA-LEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE! www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa. TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. 020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh
Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Varaukset ja lisätiedot: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. helmikuuta mennessä. 040 827 9778 TTT-lehti on tukenasi töissä! Tilaa uutiskirje: tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje Teidän paikkanne tässä. Hiilineutraali yhteiskunta kiertotaloudella Lue kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! www.uusiouutiset.fi. 40 KEMIA 1/2022 TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kysy ensin meiltä | At your service 40 Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi Ehditte mukaan numeroon 2/2022, kun saamme varauksenne 25. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh
Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi! Vihreät sivut -pakettiin sisältyy: • Mainospaikka vuodeksi painetussa lehdessä (7 numeroa). 41 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. • Kemian uutiskirjeellä on yli 4 600 tilaajaa. • Paikka vuodeksi Kemia-lehden nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . 41 1/2022 KEMIA KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä. • Nettisivuillamme on yli 6 000 kävijää kuukaudessa. Tilauksen minimikesto 12 kk. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. • Kemia-lehden vuosikerta toivomaanne osoitteeseen. Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! Tervetuloa Vihreille sivuille! Lisätiedot ja varaukset: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. Entistä enemmän kontakteja: • Jokainen lehti tavoittaa yli 10 000 lukijaa, erikoisnumerot jopa tuhansia enemmän. Palvelu uutiskirjeessä: • Vihreiden sivujen palvelumainos mukana jokaisessa uutiskirjeessä. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys kotisivuillenne. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. Laskutus kerran, kaksi tai kolme kertaa vuodessa valintasi mukaan. • Mainospaikka vuodeksi Kemian uutiskirjeessä (22 numeroa). • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Valinta on sinun. • Yhteensä yli 240 000 kontaktia vuodessa! Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa
Supramolekyylikemia, jossa paneudutaan myös nanokokoisiin rakenteisiin, oli kovassa nousussa maailmalla ja alan kehittäjät palkittu kemian Nobelilla vuonna 1987. Julkaissut 117 tieteellistä artikkelia, pääasiassa supramolekyylikemian, rakennekemian ja nanotieteiden alalta. Niistä hän nostaa esiin laajan hankkeen, jossa atominpaksuista hiilikalvoa grafeenia pyritään soveltamaan neurotieteessä. ”Kari Rissasella oli hyvät kansainväliset yhteydet, iso ja dynaaminen tutkimusryhmä ja meitä samaan aikaan aloittaneita useita. . Hänen vastuullaan ovat opiskelijarekrytointi ja valintaperusteet sekä koulutusja tutkintoasiat. Kaupunki oli juuri sopivankokoinen ja hyvin opiskelijaystävällinen.” Varadekaani-Nissinen on joutunut kohtaamaan tosiasian, ettei kemian laitos enää tunnu houkuttelevan nuoria lahjakkuuksia.. Nissinen tutkii grafeenin pinnalle sijoitettavan aminohappopohjaisen, bioyhteensopivan geelin perusominaisuuksia. ”Se oli hauskaa työtä, joka samalla realisoi itselleni kuvan kemistin ammatista.” Käytännön laboratoriotöitä tehtiin vielä professorin opiskeluvuosina enemmän kuin nykyisin. . Harrastaa koiria, ulkoilua, kotikokkailua ja lukemista. ”Olemme kyllä pyrkineet yhä sisällyttämään opintoihin mahdollisimman paljon omin käsin tekemistä, mutta sen määrä on kieltämättä vähentynyt.” ”Selkeää ja loogista” Orgaaninen kemia kirkastui Nissisen omaksi alaksi jo varhain, kiitos ”selkeytensä ja loogisuutensa”. Soluväliainetta matkivaan geeliin voidaan lisätä myös erilaisia kasvutekijöitä ja grafeenin pintaan kasvattaa sen ansiosta vaikkapa soluja. Dekaaniuden Nissinen määrittelee ”akateemiseksi johtamiseksi”. kemian professori 2006–2010, vakituinen orgaanisen kemian professori 2010–, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani 2018–. ”Grafeenin sähkönjohtavuutta on mahdollista muokata. FM 1997, FL 1999, FT 2001, Jyväskylän yliopisto. Kemiaa pääsi onneksi opiskelemaan pelkällä hyvällä ylioppilastodistuksella. Syntynyt Nivalassa vuonna 1974. ”Kemian uusi hieno laitosrakennus ja modernit laboratoriot Jyväsjärven rannalla oli silloin juuri otettu käyttöön, ja opinnot tempaisivat nopeasti mukaansa. Supramolekyylikemia on yhä vahvasti tutkimussuuntautunut ala. ”Pitkätikkumenetelmällä valitsin Jyväskylän, koska se on keskellä Suomea eikä kovin kaukana kotipaikkakunnastani Nivalasta”, Nissinen naurahtaa. Nissiselläkin on menossa useita tutkimuksia. . . Jyväskylän yliopisto: tuntiopettaja, assistentti, tutkija ja erikoistutkija 1996–2003, akatemiatutkija 2003–2005, ma. ”Kemia ei ollut minulle mitenkään sydämen asia, mutta päätin kokeilla vuoden ajan, miltä opinnot tuntuvat.” Kokeilu sujui huomattavan menestyksekkäästi. Orgaanisen kemian professoreita on nyt neljä, ja kolme heistä on erikoistunut supramolekyylikemiaan, Rissasen ja Nissisen lisäksi synteettisen nanokemian apulaisprofessorina syksyllä aloittanut ranskalainen Fabien Cougnon. 42 KEMIA 1/2022 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Tutkijoiden tavoitteena on muokata grafeenia sopivaksi orgaanisille ja biologisille yhdisteille ja komponenteille. . Niinpä hän pani paperit menemään ja sai paikan sekä Helsingin, Jyväskylän että Oulun yliopistosta. Sivuaineinaan matematiikkaa, ympäristötieteitä ja biokemiaa opiskellut Nissinen on pitänyt opettamisesta siitä lähtien, kun hän maisterivaiheensa loppusuoralla toimi oppilaslaboratorion tuntiopettajana. Ylioppilas 1993, Nivalan lukio. . SISKO LOIKKANEN Maija Nissistä ei kirjoituksiin pänttäämisen jälkeen enää haluttanut ryhtyä lukemaan pääsykokeisiin. Aalto-yliopisto: dosentti 2006–. ”Monipuolinen oppiala” Puolet Nissisen työajasta on neljä viime vuotta vienyt yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan varadekaanin pesti. . Aiheena oli supramolekyylikemia, jonka Rissanen oli tuonut uutena alana Jyväskylän yliopistoon. Sekä kemia oppiaineena että Jyväskylä paikkakuntana saivat aikoinaan fuksi-Nissisen heti koukkuun. Se oli kaikin puolin antoisaa aikaa.” Jyväskylän yliopistosta on sittemmin kehittynyt suomalainen supramolekyylikemian keskus. Maija Nissinen Maija Nissinen Maija Nissinen tuntee Supramolekyylien salat Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian professori kuuluu tutkimusalansa kansainväliseen kärkeen. Perheeseen kuuluu avomies ja kohta 10-vuotias lapsi. Pandemia-aikana mukaan on tullut myös koronajohtamiseen kuuluvia tehtäviä. Toinen nelivuotiskausi käynnistyi vuodenvaihteessa. Vuonna 1997 kirjoittamansa gradun ja vuonna 2001 valmistuneen väitöskirjansa Nissinen teki professori Kari Rissasen ryhmässä. Nissinen jatkoi suoraa putkea tohtorintutkintoon asti ja on vuodesta 2006 itse kouluttanut tulevia osaajia Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian professorina. . Jos sen pinnalle saadaan hermosoluja, se voisi periaatteessa kuljettaa kontrolloidusti hermoimpulsseja.” Hankkeessa on mukana useita ryhmiä, joista Nissinen tekee yhteistyötä etenkin Jyväskylän yliopiston fysikaalisen kemian professorin Mika Petterssonin kanssa
Koirat ulkoiluttavat emäntäänsä säännöllisesti myös talvisaikaan. A ri Le ht iö. Hyvänä hän pitää sitä, että yliopistoihin on rekrytoitu aivan oma henkilöstönsä eli tutkimuskoordinaattorit, jotka opastavat hakemusavun tarvitsijoita. ”Minttu ja Filla ovat myös seurakoiria, luonteeltaan kyllä vähän boheemeja”, professori hymyilee. Biologiaa ongelma tosin ei koske, vaan siihen riittää innokkaita hakijoita. Tätä nykyä perheessä on kaksi salukinarttua, nelija viisivuotiaat Minttu ja Filla. Tästä tosin seuraa se ongelma, että hakemuksen pitää nykyisin olla hyvääkin parempi, jotta se tuottaa tulosta.” Koirat ulkoiluttavat Iso osa Maija Nissisen vapaa-ajasta on jo parikymmentä vuotta kulunut koirien parissa. ”Kemistien työllisyystilanne on hyvä, ja vastavalmistuneetkin löytävät nopeasti paikkansa”, hän muistuttaa. Näyttelykoirien tärkein laji on maastojuoksu, jossa koiraa juoksutetaan moottorin lennättämän muovivieheen perässä esimerkiksi hiekkakuopalla. Syy alan kiinnostavuuden hiipumiseen on arvailujen varassa. Maija Nissisen rakas harrastus on näyttelykoirien kasvatus. Tämä laji on eräänlainen metsästyksen korvike, koska salukeja ei Suomessa saa käyttää metsästykseen.” Minttu-koiralla on käyttövalion arvo, ja kaksi Nissisen aiemmista salukeista menestyi koiranäyttelyissä muotovalioiksi asti. ”Kemia on erittäin monipuolinen oppiala, joka valmentaa monenlaisille urille, esimerkiksi opetustyöhön, patenttialalle, teollisuuden tehtäviin, laaja-alaisiin asiantuntijatehtäviin tai tutkijaksi.” Jo 15 vuotta rahoitushakemuksia arvioinutta Nissistä askarruttavat myös tutkimuksen taloudelliset ongelmat. ”Ehkä ajatellaan, että kaikki kemistit hääräävät valkoinen takki päällä koeputkien kanssa laboratoriossa. Rahoituksen pelikenttä ja kriteerit muuttuvat koko ajan, ja tutkijat joutuvat jopa räätälöimään hakemuksiaan rahoitukseen sopiviksi”, hän pahoittelee. Perheen koti sijaitsee luonnonläheisessä ympäristössä Muuramen rajalla, jossa mukavat lenkityspolut löytyvät viereisestä metsästä. 43 1/2022 KEMIA ”Sisäänottomme on parina vuonna jäänyt jopa vajaaksi. Itse voin yhdistää ulkoiluun äänikirjojen kuuntelemisen, koska muulle kuin ammattiin liittyvälle lukemiselle ei muuten oikein tahdo riittää aikaa.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa toimittaja. Kilpailijoitamme ovat erityisesti lääketieteelliset tiedekunnat.” Tilanne on samanlainen muissakin luonnontieteissä. ”Kolme tuomaria arvostelee, kuinka juoksu radalla sujuu. ”Taso on sen ansiosta noussut. ”Osa heistä kuitenkin siirtyy parin ensimmäisen vuoden jälkeen muualle. ”Tälle ajalle on tyypillistä jatkuva epävarmuus. Nissinen toivoo kemian vetovoiman vastedes jälleen vahvistuvan. Toki tässä on vuosittaista vaihtelua, ja usein olemme saaneet runsaastikin hyviä opiskelijoita”, hän kertoo. Se on kuitenkin aivan liian suppea kuva”, Nissinen sanoo. ”Näin pidämme yllä niiden fyysistä kuntoa
SISKO LOIKKANEN Turun yliopiston bakteeriopin professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Pentti Huovinen vastaanotti joulukuussa 2021 arvostetun A. Rasvahapot myös pitävät osaltaan yllä hyvää immuniteettia. Tällaista ei-toivottua tulehdustilaa kutsutaan dysbioosiksi.” Lyhytketjuisten rasvahappojen puute näkyy siis elimistössä tulehdusreaktioina, jotka voivat johtaa sairastumiseen. Bakteeritiheys on suurin paksusuolessa, joka lienee bakteerirunsain paikka maailmassa.” Se, millaisia bakteereita kunkin suolisto sisältää, riippuu yksilön ravinnosta. Terveen suolen seinämän pintaa peittävä limakerros suojaa seinämää suolessa kulkevalta aineelta. Bakteerit käyvät suolistossa jatkuvaa kilpailua olemassaolostaan. ”Suolistossa on ainakin kymmeniä bakteereita, jotka tuottavat näitä lyhytketjuisia rasvahappoja”, Huovinen kertoo. ”Kaikki ruoka, jonka syömme, vaikuttaa suolistomikrobeihin, ja mikrobit puolestaan vaikuttavat terveyteemme”, professori kiteyttää. Mikrobien merkitys terveydelle alkoi paljastua siinä vaiheessa, kun ulosteen mikrobeja päästiin uusien tekniikoiden ansiosta tutkimaan kunnolla. Hajotusprosessin tuloksena syntyy lyhytketjuisia rasvahappoja, kuten asetaattia, propionaattia, butyraattia ja sukkinaattia. Ne toisin sanoen hajottavat suoleen päätynyttä kuitua. Suolistobakteerit käyttävät kuitua ravinnokseen. Samalla valloilleen pääsevät pahisbakteerit. Hän on julkaissut noin 400 artikkelia, joihin on viitattu peräti 12 000 kertaa. ”Se oli minulle täydellinen yllätys”, professori tunnustaa. ”Mutta ei artikkeleiden määrällä ole juurikaan merkitystä, ainoastaan laatu ratkaisee. Elimistö käyttää tärkeitä rasvahappoja hyväkseen aineenvaihduntareaktioissa. Jos kuitua ei ole tarpeeksi, sitä hyödyntävien, lyhytketjuisia rasvahappoja tuottavien bakteerien määrä alkaa vähetä. Suoli tarvitsee lyhytketjuisia rasvahappoja, jotta se kykenee valmistamaan pinnalleen limakerroksen. Kaksikymmentä parasta artikkelia kertoo enemmän kuin muut yhteensä”, konkaritutkija sanoo ja kiittelee hyviä yhteistyökumppaneitaan. ”Yleisimmin ihmisellä esiintyviä lajeja on suolistossa suunnilleen 160– 200, mutta jokaisella meistä on aivan omanlaisemme bakteeristo. Palkintoperusteluissa kiitetään Huovisen mittavaa uraa bakteriologian tutkijana. Huovinen kertoo ilahtuneensa kovasti palkinnosta, jota hän ei osannut lainkaan odottaa. Suoliston bakteerit olivat pitkään melko unohdettu osa ihmisen elimistön toimintaa, mutta nyt tutkijat availevat ymmärrystä niistä yhä laajemmin. Kuuma tutkimusaihe Pentti Huovinen on viime vuodet paneutunut erityisen kuumaan aiheeseen eli siihen, kuinka suolistomikrobit vaikuttavat terveyteen ja sairastumiseen. Virtanen -palkinnon, jonka myöntävät Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Biobio-seura ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö. 44 KEMIA 1/2022 Professori Pentti Huovinen on viime ajat tutkinut suolistobakteeriston vaikutusta terveyteen. Professorin oman arvion mukaan artikkeleista reilut kaksisataa on vertaisarvioituja tutkimuksia, loput kotimaisiin lehtiin ja oppikirjoihin laadittuja tekstejä. Huoviselta ilmestyi hiljattain kirja Parantavat bakteerit (WSOY 2021), jossa hän kiteyttää ajankohtaisen tutkimustiedon suolistomme mikrobeista ja niiden vaikutuksista. Kilpailevat bakteerit Jo kauan on tiedetty, että ravinnon sisältämät kuidut ovat hyväksi terveydelle. I. ”Dysbioosi on osa elimistön matalaasteista tulehdusreaktiota, joka nykytiedon mukaan kytkeytyy useisiin sairauksiin ja myös lihavuuteen”, professori selvittää. Bakteereita elää iholla ja limakalvoilla, mutta pääosa niistä piileskelee suolistossa, josta on tunnistettu peräti tuhatkunta bakteerilajia. ”Jos suolistossa ei ole kuitua, bakteerit alkavat kuidun sijasta hajottaa limakerrosta, joka vähitellen vaurioituu ja ohenee. Kuitujen tehtävä suolistossa on kuitenkin alkanut selvitä molekyylitasolla vasta viime vuosina. Niiden ansiosta tutkimustyö nopeutui ja voitiin analysoida tuhansien ihmisten näytteitä.” Ihmisen kantamien bakteerien yhteispaino on kilogrammasta puoleentoista. ”Kun tietyt bakteerit lisääntyvät suo. ”Vallankumous tapahtui vuosituhannen vaihteessa, kun käyttöön otettiin molekyyligeneettiset menetelmät. ”Heidän kanssaan tehdystä tutkimuksesta olen laatinut alan tasokkaimpiin tiedelehtiin artikkeleita, joista ykkösiksi nostaisin julkaisut New England Journal of Medicine ja Lancet -lehdissä.” Omaan kärkituotantoonsa hän lukee kolme, neljä tutkimusta, jotka käsitteleAIV-palkittu Pentti Huovinen: ”Syö kuin keräilijä, niin suolistomikrobit kiittävät” vät streptokokkeja, antibioottien käyttöä ja antibioottiresistenssiä. Kongressimatkalta mukaan tarttui uusi ruokailumetodi, joka rauhoittaa elimistön tulehdustilan
Useita tietokirjoja. • Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani 2014–2019, varadekaani 2012–2014, kliinis-teoreettisen laitoksen johtaja 2010–2011, assistentti ja apulaisopettaja 1979–1989. • Naimisissa, kolme lasta. • Noin 400 tieteellistä julkaisua ja kirjoitusta. • Turun yliopiston bakteeriopin professori 2010– ja Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratoriotoimialueen ylilääkäri 2019–. 45 1/2022 KEMIA Turun yliopisto PENTTI HUOVINEN • Syntynyt Helsingissä vuonna 1956. Kannattaa syödä niin, että hyvikset voittavat, neuvoo moneen kertaan palkittu bakteriologian tutkija Pentti Huovinen.. • Euroopan kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen Award of Excellence ja useita muita palkintoja. Ihmisen suolistossa käydään jatkuvasti hyvien ja pahojen bakteerien välistä taistelua. • THL:n (aiemmin Kansanterveyslaitos) ylilääkäri, tutkimusprofessori ja osastonjohtaja 2009–2014, 1990–2008
I. Monet taudinaiheuttajabakteerit oppivat myös kehittämään itselleen vastustuskyvyn lääkkeille, jotka eivät enää tepsikään niihin. AIV-palkinnon luovuttivat Pentti Huoviselle puheenjohtajat Hannu Koistinen (vas.) Biobio-seurasta, Anu Airaksinen Suomalaisten Kemistien Seurasta ja Tuomas Salusjärvi Ravitsemuksen Tutkimussäätiöstä. Sen seurauksena syntyy suuri määrä tulehdusaineita, jotka aiheuttavat muutoksia elimistöön. ”Tämä tapahtuisi niin, että otettaisiin ihmiseltä suolistonäyte ajoissa, jo parikymmentä vuotta ennen hänen mahdollista sairastumistaan, ja taltioitaisiin näyte pakastimeen.” ”Jos ja kun tauti puhkeaisi, otettaisiin uusi näyte ja verrattaisiin kahta näytettä toisiinsa. Kahden vuoden välein jaettava tunnustus sisältää 10 000 euron rahapalkinnon, hopeisen A. ”Jo kahdessa viikossa tapahtuu oleellisia muutoksia. Eräs Harvardin yliopiston tutkimus viittaa jopa siihen, että ihmisen bakteeristo kertoo sairastumisriskistä enemmän kuin hänen perimänsä. Silloin voitaisiin nähdä, miten suoliston mikrobisto on muuttunut.” Antibioottien jäävuori Jotta suolen limakerros pysyy kunnossa, ravinnon täytyy siis sisältää riittävästi kuitua. Virtanen -mitalin ja kunniakirjan.. 46 KEMIA 1/2022 listossa, ne edistävät tulehdustilaa. Pienikin ruokavalion säätäminen näkyy.” Huovisen mielestä olisi tärkeää ottaa jo nuorena tavakseen syödä terveellisesti. Pekka Puskaa siteeraten muistuttaisin, että lautaselle kuuluvat eriväriset kasvikset, pähkinät ja siemenet.” Muuttuu ihmisen ruokavalio sitten negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan, seuraukset alkavat näkyä suoliston mikrobistossa nopeasti. ”Puoli kiloa päivässä pitäisi syödä kasviksia”, professori ohjeistaa. Huovista kiinnostaisi tutkimus, jossa selvitettäisiin, kuinka sairastuminen muuttaa aiemmin terveen henkilön suolistomikrobistoa. ”Silloin ruoan vaikutukset elimistöön ovat hyvät eivätkä pahat”, kuuluu yksinkertainen perustelu. Antibiootit tappavat mikrobeja, ja jokainen antibioottikuuri pahentaa suoliston tilannetta. Läskissä on paljon tulehdussoluja.” Parantavat bakteerit -kirjassaan Huovinen käsittelee muun muassa verenpainetautia, diabetesta, Crohnin tautia, keskushermoston sairauksia, Parkinsonin tautia, Alzheimerin tautia, MS-tautia, syöpiä ja allergioita, joiden syntymiseen suolistomikrobeilla näyttää tutkimusten mukaan olevan osuutensa. ”On havaittu, että kasvisravintoa suosivat ihmiset voivat keskimäärin paremmin kuin muut. Sitä saadaan kasvispainotteisesta ravinnosta. Tutkijaa huolettaa jatkuvasti lisääntyvä antibioottilääkkeiden käyttö. ”Keräilijät söivät määrällisesti vähän mutta sen sijaan monipuolisesti, ja aina sellaisia kasviksia, joita kulloinkin oli saatavilla.” ”On edelleen suositeltavaa syödä pieniä määriä erilaisia ruokia, jotta suolistossa säilyy monipuolinen mikrobisto. Syöminen määrää, millaisia bakteereita suolistossa on.” Nykyihmisen kannattaisi Huovisen mukaan toimia samansuuntaisesti kuin muinaiset keräilijäkansat
”Konferenssiin osallistui kolmisensataa henkeä, joista viisikymmentä oli amerikkalaisia alan huippututkijoita. Entä miten tavallinen kansalainen voisi tehostaa immuniteettiaan ja parantaa vastustuskykyään erilaisille taudeille. Esimerkiksi lasten päivähoidossa suositeltavia ovat pienet ryhmäkoot.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Tätä tuhoa me emme suoraan näe, mutta se toistuu aina, kun otamme antibioottilääkkeen.” Mullistus Miamista Muutama vuosi sitten Pentti Huovinen osallistui Miamissa tieteelliseen kongressiin, joka mullisti hänen omat ruokailutottumuksensa. ”Turha on valitella tieteen asemaa, jos ei ole itse valmis toimimaan sen eteen.” Kanttorina holvikirkossa Harrastuksista professorille tärkein on lapsesta lähtien ollut musiikki, josta hänellä on jopa toinen ammattipätevyys. Paastoa kestää näin ollen 14 tuntia. ”Myös infektioita kannattaa pyrkiä karttamaan ja rajoittamaan mahdollisuuksien mukaan. Käsitykset poliitikoista ovat muuttuneet. ”Jos syödään jatkuvasti, tulehdus on käynnissä koko ajan.” Vuorokausipaastolla on muitakin hyviä puolia. Tutkijoiden kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnassa ja tulla esiin ajatuksineen. Vuonna 2008 tutkija pokkasi tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon yhdessä kuvittaja Irmeli Matilaisen kanssa laatimastaan Heippa, täällä bakteerit -kirjasta. ”Toinen tyttäreni on käynyt Sibelius-akatemian ja toimii kuoronjohtajana. ”Avasin aina lukitun pohjoisoven ja menin sisään tyhjään kirkkoon. ”Lääketieteellisessä hankin sitten opiskelurahoja kanttorin sijaisena Turun tuomiokirkossa”, hän muistelee. Näin elimistön tulehdustila rauhoittuu pitkäksi aikaa”, Huovinen kuvailee. I. Huovinen itse noudattaa 14/10-rytmiä eli keskittää syömisensä vuorokauden kymmeneen tuntiin. Tiedettä koko kansalle Aktiivisen tutkimustyön ja professorin viranhoidon ohessa Pentti Huovinen on aina ollut ahkera tieteen popularisoija. Lehtikirjoitusten lisäksi Huovinen on suurelle yleisölle tuttu sekä radiosta että televisiosta, joissa hän on usein kertomassa niin mikrobeista kuin terveysasioista. ”Paaston seurauksena tulehdussolut siirtyvät luuytimeen, joten niiden määrä suolistossa ja myös elimistön muissa osissa vähenee. Toinen taas teki väitöskirjan pianon äänenmallinnuksesta Aalto-yliopiston signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksessa ja työskentelee nyt äänitekniikan alalla Ruotsissa.”. Sen jälkeen alkaa paasto, joka jatkuu seuraavana päivänä nautittavaan aamiaiseen asti. ”Jos niin sattuisi olemaan, niin tämä on kyllä ensimmäinen ja ainoa kerta, kun olen saanut etua yhteiskunnallisesta toiminnastani”, hän hymyilee. Virtanen -palkinnon saamiseen. ”Kuitupitoisen kasvispainotteisen ravinnon suosimisen ja turhien antibioottihoitojen välttämisen lisäksi keskeisiä ovat liikunta ja riittävä uni, koska myös ne vaikuttavat suolistomikrobistoon”, professori listaa. Huovinen opiskeli Turun konservatoriossa liki kymmenen vuotta ja suoritti tutkinnot sekä pianossa että uruissa ja niiden jälkeen vielä kanttori-urkurin tutkinnon. Alfa-tv:lle hän on jopa tehnyt 12-osaisen sarjan Suoraa puhetta terveydestä, jossa hän keskustelee valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa erilaisista lääketieteellisistä aiheista. 47 1/2022 KEMIA Huovinen vertaa antibioottiongelmaa jäävuoreen. Iltojen yksinäiset soittotuokiot ovat painuneet syvälle mieleen. ”Varsinkin diabeetikoiden pitää keskustella vuorokausipaastosta oman lääkärinsä kanssa ennen kuin ryhtyvät siihen.” Tutkija joka tapauksessa uskoo, että vuorokausipaasto otetaan osaksi lääketieteellisiä suosituksia jo lähivuosina. Ei ole hienompaa kuin päästä harjoittelemaan sellaiseen paikkaan.” Kiinnostus musiikkiin on periytynyt myös seuraavalle sukupolvelle. ”Unelma-ammattini olisi tiedetoimittajan työ, jossa saisi jatkuvasti tutustua uusiin kiinnostaviin aiheisiin.” Utelias asenne ja journalistiset taipumukset myös näkyvät Huovisen teksteissä ja kirjoissa, joista hän on saanut ansaittua tunnustusta. Professori on joka tapauksessa herännyt katsomaan monia asioita uusin silmin. Häntä mietityttääkin, olisiko kunnallisja aluepoliittinen aktiivisuus mahdollisesti osaltaan vaikuttanut A. ”Mustavalkoisuus katosi” Huovisella on ollut kiinnostusta myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Päivän viimeinen ateria voi tällöin osua vaikkapa kello 17:ään. ”Antibioottiresistenssi on jäävuoren näkyvä osa eli se osa, jonka seuraukset me tiedämme ja huomaamme.” ”Jäävuoren pinnan alle jäävä näkymätön osa taas on se haitta, joka antibiooteista aiheutuu suolistobakteereille. Vaihtoehtoisia malleja ovat 16/8ja 18/6-dieetit. Hän on toiminut pitkään kotipaikkakuntansa Turun kaupunginvaltuutettuna ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsenenä. Keskivartaloon ei kerry kiloja, ja unen laatu kohenee. ”Mustavalkoisuus katosi ajattelusta kokonaan, kun aloin nähdä ihmiset poliittisten aatteiden takaa.” Tieteentekijöitä politiikanteko ei yleensä juuri kiinnosta, mutta Huovisen mielestä pitäisi. Vuorokausipaaston myönteinen vaikutus perustuu siihen, että paaston aikana tulehdussolut lähtevät kehossa liikkeelle. Termi tarkoittaa sitä, että kaikki, mitä vuorokauden aikana syödään, syödään esimerkiksi kahdeksan tunnin aikana. Se oli tapahtuma, joka avasi minulle aivan uuden maailman.” Miamissa suomalaisprofessori kuuli ensimmäisen kerran ruokailurytmistä, jota kutsutaan vuorokausipaastoksi. ”Jos en olisi lääkäri, olisin toimittaja”, hän myöntää naurahtaen. On toki mahdollista, että paastoaminen ei aivan kaikille sovi
48 KEMIA 1/2022 Torsten Laakson Lepokalustolle suunnittelema muhkea lasikuiturunkoinen Mambo-tuoli 1970-luvun alkupuolelta edusti ajan huonekalujen huippumuotia. H uo ne ka lu m us eo sä ät iö n ko ko el m at
Huonekalumuseosäätiön kustantama, Päivi Revon kirjoittama Päijäthämäläisen huonekalun tarina tekijöidensä kertomana (2021) esittelee alan kasvua ja sen merkitystä niin elinkeinoelämälle kuin kuluttajien arjelle. ”Iskulla oli Suomen ensimmäinen huonekaluteollisuuden sertifioitu laatujärjestelmä. Suomalaisen huonekaluteollisuuden kulta-aika osui sotien jälkeisiin vuosikymmeniin. Etuosan lokero on tarkoitettu vieraille tarjoiltavien sikarien säilytykseen. 49 1/2022 KEMIA ARJA-LEENA PAAVOLA Suomalainen puusepänteollisuus keskittyi jo varhain Lahden seudulle, kiitos hyvien ratayhteyksien ja sisävesiliikenteen. Li is a Tu om ik os ki /M us eo vi ra st o Kun muovi tuli mööpeleihin. Pienet verstaat poikivat sittemmin menestyksekkäitä huonekalutehtaita. ”Aiemmin oli esimerkiksi käytetty pehmusteina meriheinää ja jouset tehHurmaavat huonekalut ty teräslangasta kiertämällä. Lahden Puutyö valmisti Trio Grande -nimistä kallista johtajanpöytää tilauksesta. ”Työskentelin ensin Helsingin yliopiston kemian laitoksessa pätkätyösuhteissa. Presidentti Urho Kekkosen ikonisen työpöydän suunnitteli vuonna 1964 Pekka Paavola. Luonnonmateriaaleja alkoivat vähitellen korvata vaahtomuovit.” Polymeerikemistin koulutuksen saanut Soljamo teki pitkän uran huonekaluteollisuudessa ennen kuin jäi vuonna 2021 eläkkeelle. Huoneet olivat pieniä, eivätkä edeltävien sukupolvien raskaat kalustoryhmät olisi löytäneet niistä paikkaansa. ”Työpaikkoja oli tarjolla todella vähän, joten perustimme yrityksenä toimineen työosuuskunnan, jonka jäsenistä suuri osa toimi ympäristöalalla.” Töitä onneksi riitti mukavasti, ja lopulta näköpiiriin ilmaantui myös uusi, kiinnostava paikka. Kun vuonna 1992 väittelin synteettisten polymeerien rakenteesta, lama oli pahimmillaan ja tuntui, että maailma ympäriltä kaatuu”, Soljamo muistelee. ”Huonekaluteollisuudessa alkoi suurten muutosten aika 1950-luvulla, jolloin monia perinteisiä menetelmiä ja materiaaleja ryhdyttiin korvamaan uusilla”, kertoo Huonekalumuseosäätiön puheenjohtaja Kari Soljamo. ”Se oli hyvä oppi, koska jouduin käymään läpi koko yrityksen toiminnot kellarista vinttiin.” Muovin valtakausi alkoi keittiökalusteista Suomessa oli 1950-luvun puolivälissä 143 huonekalutehdasta. Sotienjälkeisinä vuosina teollisuuden kehittymistä vauhditti yhteiskunnallinen tilanne. Huonekalualan 1950-luvun uutuukPerinteinen puuosaaminen on aina ollut huonekaluteollisuudessa kunniassa. Soljamo aloitti huonekaluyhtiö Iskun kehityspäällikkönä Lahdessa vuonna 1997. Ensimmäinen tehtäväni oli ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentaminen ja sertifioinnin hakeminen”, Soljamo kertoo. Suunnittelijoita inspiroivat uudet materiaalit ja niiden yhdistelmät, jotka joskus aiheuttivat erikoisia ongelmia, kuten sinisen sohvan muuttumisen punaiseksi. Yksityiskotien lisäksi uusia kalusteita tarvitsivat myös muun muassa koulut ja konttorit. Jälleenrakennuksen aikana syntyi vuosittain jopa 30 000 uutta asuntoa. Kehityspäällikön tehtäviin kuului monenlaisia tuotteisiin ja materiaaleihin liittyneitä laatuja ympäristöasioita. Merkittävä osa asunnoista syntyi arkkitehtiliiton standardisoimislaitoksen valmiiden mallipiirustusten mukaan. Toisaalta vanha aikakausi myös haluttiin jättää konkreettisesti taakse ja hankkia uusia, tulevaisuudenuskoa henkiviä huonekaluja
Vaahtomuovi oli hinnaltaan kumia edullisempaa, ja pian käynnistyi myös materiaalin kotimainen valmistus. 50 KEMIA 1/2022 Muovi ilmaantui ensimmäiseksi keittiökalusteisiin, jotka olivat nastolalaisen Vilka Oy:n päätuote. Ajan trendit tulivat yleisölle tutuiksi asuntoja sisustusmessujen, aikakauslehtien ja huonekalunäyttelyiden kautta. Suosituimpia uutuuksia olivat moniosaiset kalustokokonaisuudet, joilla saattoi sisustaa koko huoneen samaan tyyliin. Sen sijaan Matti Suurosen suunnittelemia keltaisia, lentävää lautasta muistuttavia Futuro-muovitaloja ehdittiin valmistaa ja myydä vain noin sata kappaletta. Syynä oli maailmantaloutta vuosina 1973–1974 ravistellut öljykriisi. H uo ne ka lu m us eo sä ät iö n ko ko el m at sia oli Askon valmistama Askolette latex -niminen, vaahtokumista tehty pehmustemateriaali. Tunnetuiksi tulivat erityisesti Eero Aarnion lasikuidusta muotoilemat Palloja Pastilli-tuolit, jotka ovat yhä tuotannossa. Etenkin muhkeita sohvakalustoja hankittiin sijoitettaviksi ympäröimään televisiovastaanotinta, joka oli monessa olohuoneessa saanut kunniapaikan. Muovi miellettiin edistykselliseksi tulevaisuuden materiaaliksi, josta sittemmin ryhdyttiin tekemään myös kokonaisia huonekaluja. Materiaalien kehittyminen toi keittiöön myös uusia, jännittäviä värivaihtoehtoja, kuten syvän sinisen. Kumin tilalle tuli myöhemmin polyuretaanipohjainen vaahtomuovi, jota voitiin valaa haluttuun muotoon. Materiaalia mainostettiin hyvin kestäväksi, mutta ajan myötä se itse asiassa mureni kelvottomaksi. Uusi materiaali oli muovi, jota aluksi hyödynnettiin keittiökalusteissa, jotta niiden pinta saatiin vedenkestäväksi. Suomalaisessa sisustuksessa perinteisesti suosittu hillitty värimaailma sai 1960-luvulla väistyä kirkkaiden, jopa räikeiden värien tieltä. ”Öljykriisi oli kova isku öljypohjaisten lasikuituhuonekalujen valmistukselle”, Soljamo sanoo.. Muihinkin huonekaluihin, varsinkin niiden runkomateriaaleihin, ilmestyi muovia enemmän kuin päälle päin saattoi nähdä
Huonekalun valmistuksessa vaahtomuoveja joudutaan liimaamaan alustoihin, joten on tärkeää valita tarkoitukseensa sopiva liima. Huonekalumarkkinat toki kasvavat, ja kasvu tulee ulkomailta. ”Esimerkiksi sohvissa yleisesti käytetyt siniset kankaat alkoivat vuoden käytön jälkeen muuttua vaaleanpunaisiksi. Soljamo antaa esimerkkinä HygTech Alliancen, jonka muodostavat Isku ja neljä muuta suomalaisyritystä. Aikansa ylellisyyden pehmusteena oli jousituksen lisäksi vaahtokumi. Allianssi on kehittänyt aivan uudenlaisia, sairaalaympäristöihin ja muihin korkean infektioriskin tiloihin tarkoitettuja tuotteita. Nykyiset vaahdot kestävät, niitä on helppo valmistaa, ja niistä voidaan leikata erilaisia muotoja helposti. 51 1/2022 KEMIA kohdattiin aikoinaan myös sideaineista johtuneita hankaluuksia. Kari Soljamon mukaan vaahtomuovin käyttö myös nopeutti kalusteiden valmistusta huomattavasti. Tyynyt oli täytetty untuvalla. Uusiin teknologioihin siirryttäessä Pertti Salmen HT Collectionille piirtämä sohvakalusto vuodelta 1968. Sellaista ei aiemmin ollut koettu. Hinnan sijasta voidaan kilpailla muilla keinoilla. Lisäksi materiaali korvasi osittain jousituksen. Upottava pehmeys toi myös vauhtia tuotantoon Huonekalujen käyttömukavuuden kannalta vaahtokumi ja -muovi olivat käänteentekeviä keksintöjä, jotka toivat tuoleihin ja sohviin upottavan pehmeyden. Piti maksaa kalliit oppirahat ennen kuin virhe opittiin korjaamaan.” Kilpailueduksi uudet innovaatiot Suomalaisesta huonekaluteollisuudesta on jäljellä vain murto-osa siitä, mitä parhaina aikoina 1970–1980-luvuilla. Myös liimausmenetelmät ovat kehittyneet.” Sen sijaan pulmia saattaa aiheuttaa materiaalien yhteisvaikutus. H uo ne ka lu m us eo sä ät iö n ko ko el m at. Neuvostoliiton romahtaminen ja muut mullistukset Euroopassa vaikuttivat alaan dramaattisesti. ”Antimikrobisesti vaikuttavat kalusteet ja tuotteet vähentävät kosketuksen kautta leviäviä tauteja ja infektioita jopa puoleen. ”Uusia materiaaleja ja menetelmiä omaksuttaessa saattaa tulla kummallisia yllätyksiä”, Soljamo vahvistaa. Sideaineen polymeerissä oli heikko kohta, joka lähti purkautumaan lämmön vaikutuksesta. ”Vaahtomuovin niin sanottu kuoleentuminenkaan ei enää ole ongelma. Kun viilut aiemmin liimattiin formaldehydiliimoilla ja kuumennettiin liiman kovettamiseksi, Gradan valmistuksessa toimitaan päinvastoin: puulevy lämmitetään, puristetaan muotoon komponentiksi ja jäähdytetään muotissa. Vahvan aseman huonekalutuotannossa oli kuitenkin säilyttänyt puu, ja kotimaiset koivu ja mänty alkoivat syrjäyttää ulkomaisia puulajeja. Vaikutus perustuu hopean ja kuparin luontaisiin antimikrobisiin ominaisuuksiin ja pintoihin, joita ei tarvitse koskettaa.” Tuoreehko innovaatio on myös metsäjätti UPM:n lämpömuovattava Grada-vaneri, jonka kehitystyöhön Soljamo osallistui. Sideaineesta saattoi vapautua happamia yhdisteitä, jotka reagoivat joidenkin kangasvärien kanssa
Formaldehydiemissioiden vuoksi aineista haluttiin lopulta eroon. H uo ne ka lu m us eo sä ät iö n ko ko el m at Ympäristönäkökulman painoarvo huonekaluteollisuudessa on jatkuvasti kasvanut. Kertakäyttökulttuurissa kuluu tuotteiden valmistamiseen sama panos moninkertaisesti.” Vastaisuudessa huonekalujen korjaaminen yleistynee, ja se on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. elektroniikan osalta jo tapahtuu. Tuotannon voceli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ja julkisten hankintojen ympäristömääräykset ovat nopeuttaneet siirtymistä vesiohenteisiin ja liuotteettomiin pintakäsittelyaineisiin. 52 KEMIA 1/2022 VTT on kehittänyt vaahtorainausmenetelmän, jonka ansiosta uusien kuituraaka-aineiden valmistus tapahtuu vesitehokkaasti. Myös työturvallisuus -terveys kehittyvät Hämeen huonekalukeskuksen verhoomossa 1950-luvulla työskennellyt Pekka Hiissa muistelee Päijäthämäläisen Polymeerikemisti Kari Soljamo päätyi hyödyntämään koulutustaan suomalaisen huonekaluteollisuuden hyväksi. Vielä 1990-luvulla keskityttiin pääasiassa tuotannon ympäristöpäästöihin. ”Emme esimerkiksi lähteneet polttamaan poistokaasuja, vaan pyrimme löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja. ”Uusiokäyttö ja biopohjaiset materiaalit tulevat korvaamaan synteettisiä. Käytännössä kalusteiden sosiaalinen ikä on lähempänä viittä vuotta. Liimausta kannattaisi hyödyntää enemYmpäristö edellä män samaan tapaan kuin autoteollisuudessa.” Huonekalujen komponenttituotanto on nykyään lähes täysin automatisoitua. Fortumin Circokierrätysmuovi tehdään pääasiassa kotitalouksien muovipakkausjätteestä. Aiemmin kaatopaikalle vietiin orgaanista jätettä valtavat määrät, nyt koko tehdas tuottaa vähemmän lajittelematonta jätettä kuin iso kerrostalo”, kertoo Iskun kehityspäällikkönä toiminut kemisti Kari Soljamo. 1950-luvun lopulla markkinoille tuli esimerkiksi happokovettuvia katalyyttimaaleja ja -lakkoja, joiden takia valmiista tuotteesta erittyi pitkään voimakas liuottimien haju. Kari Soljamo ei pidä nykyistä kulutustapaa järkevänä. ”Kannattaa jatkaa tuotteen elinkaarta. Lakoista ja muista kemikaaleista tuli sellainen olo, kuin olisi juovuksissa. ”Itselläni on 20 vuotta vanhoja Iskun tuoleja, joita on tarvittaessa kunnostettu”, hän kertoo. ”Tosin kalusteteollisuus liimaa lopulta aika vähän. Osa huonekaluteollisuuden taannoisista materiaaleista on virallisesti havaittu terveydelle haitallisiksi. Nykyään niiden käyttöikä voisi hyvin olla vaikka sata vuotta. huonekalun tarinassa ensimmäisiä kokemuksiaan verstaassa. Korjattavuus tulee kannattavaksi, mikäli lainsäädäntö ohjaa siihen suuntaan, kuten Lahdessa vuosina 1967–1985 toiminut Peem Oy oli aikanaan Suomen suurin nahkasohvien valmistaja, jonka tuotteita meni myös vientiin. Pehmustemateriaalina käytetty meriheinä pölysi kovasti, eikä kenelläkään ollut hengityssuojaimia. Liimaamisen sijaan käytetään paljon mekaanista kiinnitystä, kuten ruuveja ja pultteja. Kun hankkii hyvin muotoiltuja ja kestäviä huonekaluja, niiden kanssa voi elää pitkään. Huonekalujen kokoaminen, kankaiden ompelu, vaahtomuovien liimaus ja verhoilu tehdään kuitenkin edelleen käsityönä. Huonekalujen verhoilu tapahtuu vielä nykyäänkin käsityönä. Sahanpurua saattoi olla paksuna pilvenä, mutta tupakointi samassa tilassa oli sallittua, mikä aiheutti suuren räjähdysvaaran. ”Kymmenen vuoden päästä huonekaluteollisuudessa on todennäköisesti myös käytössä paljon enemmän kierrätettyjä materiaaleja”, kemisti uskoo. ”Entistä enemmän kiinnitetään huomiota materiaalivalintoihin ja pyritään poistamaan mahdollisimman paljon haitallisia kemikaaleja.” Esimerkiksi liimat ovat tätä nykyä liuotteettomia ja vesiohenteisia. Huonekalut hankittiin ennen eliniäksi. Biopohjaiset kalusteet ovat vasta kokeiluasteella, mutta ne voivat hyvin olla mahdollisia tulevaisuudessa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. Myös lainsäädäntö ohjaa luopumaan liuotinohenteisten pintakäsittelyaineiden käytöstä
Mitä lähemmäksi ihmisen kehoa väriaine tulee, sitä enemmän siinä nähdään uhkia. Terveydestä puhuttaessa väri materialisoituu eli saa konkreettisen ilmenemismuodon. Luonnonvärit liittyvät tietynlaisiin tunnelmiin, kansanperinteeseen ja luonnonmukaiseen elämäntyyliin. Vi lja Pu rs ia in en Värien kuluttajatutkimusta BioColourhankkeessa johtava Minna Autio toimii kotitaloustieteen ja -opetuksen professorina Helsingin yliopistossa.. Tutkimuksen mukaan synteettiset väriaineet yhdistyvät kuluttajien mielissä keinotekoiseen tuotantoon, mutta värin alkuperä on heille hämärän peitossa. Kuluttajat eivät tosin aina hahmota värejä erillisenä raaka-aineena, vaan ajatus väristä yhdistyy pakkauksen tai tekstiilin materiaaliin. Synteettiset väriaineet herättävät kuluttajissa terveyshuolen rinnalla myös ympäristöhuolta, jota aiheuttavat esimerkiksi väriaineen vaikutukset vesisEkologisuus kiinnostaa kuluttajaa töön. 53 1/2022 KEMIA BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. Kuluttajilla on siis valmiutta keskustella väreistä, ja he ovat kiinnostuneita luonnonväriaineiden hyödyntämisestä laajemmin kulutustuotteissa. Kun pakkaus tuodaan kotiin, miellyttävä väri voi muuttua epäilyttäväksi, jopa uhkaksi terveydelle. Kuluttajat liittävät kirkkaat värit tuotteen vähäisempään ekologisuuteen, kun taas vaaleammat värit luovat mielikuvaa ympäristöystävällisestä tuotteesta tai pakkauksesta. Värien perusteella tehdään päätelmiä tuotteen ja pakkauksen ylellisyydestä, laadusta ja ekologisuudesta. Kun pakkauksia hävitetään kotona, esille nousee ympäristöturvallisuus. Muun muassa nämä asiat ovat selvinneet BioColour-hankkeen tutkimuksessa. Ostoksilla väri toimii visuaalisena houkuttimena ja vihjeenä ja luo kuluttajalle mielikuvia. Värien turvallisuus ja varsinkin niiden vaikutus terveyteen mietityttävät niin pakkauksissa kuin vaatteissa, ruoassa ja kosmetiikassa. Professori Minna Aution johtama Helsingin yliopiston ryhmä tarkastelee tutkimuksessaan sitä, mitä kuluttajat ajattelevat värien alkuperästä ja ekologisuudesta osana kulutustuotteita, kuten vaatteita ja elintarvikeja kosmetiikkapakkauksia. He osaavat silti keskustella luonnonväreistä ja synteettistä väreistä sekä nimetä luonnon värikasveja, kuten sipulin ja punajuuren. JOSEFIINA VANNE Suomalaiset kuluttajat kaipaavat lisää tietoa sekä värien ekologisuudesta että niiden alkuperästä, turvallisuudesta ja kierrättämisestä. www.biocolour.fi Ekologisuus on aihe, joka nousee yhä useammin esiin myös väreistä keskusteltaessa. Tutkijat yllätti se, että kuluttajat pohtivat materiaalien kierrättämistä myös väriaineiden näkökulmasta: mitä väriaineille kierrätyksessä tapahtuu, voiko tietty väri estää materiaalin kierrättämisen, syntyykö värillisen pakkauksen polttamisesta päästöjä. Väri on osa pintaa. ”Mitä värille tapahtuu kierrätyksessä?” Värien merkitys muuttuu, kun siirrytään ostosympäristöstä kotiin. Luonnonväriaineisiin taas yhdistyy turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Kotona värin materiaalisuus tulee pakkausten ja vaatteiden käsittelyn ja käytön yhteydessä esiin, jos väriä jostain syystä siirtyy ruokaan tai iholle. Luonnonväriaineilla värjätyissä vaatteissa ja pakkauksissa kuluttajia arveluttaa etenkin niiden korkeampi hinta, heikompi värin pysyvyys sekä vaalea ja murrettu värimaailma. Kuluttajilla saattaa olla kokemuksia luonnonväreillä värjäämisestä harrastusten tai lapsuuden kokemusten kautta, mikä luo näkemyksille tietopohjaa. Kun tutkitaan kuluttajien näkemyksiä väreihin liitetyistä mielikuvista, voidaan ymmärtää, millaista tietoa ja ajattelutapoja heillä on ja millaista tietoa väriaineista tulisi viestiä
Ammoniakki avittaa vihreää siirtymää KALEVI RANTANEN Maailman laivojen energiankulutuksesta yli 40 prosenttia saatetaan vuonna 2050 kattaa ammoniakilla. Näin kertoo kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tiekartta. Muuttumassa on kuitenkin koko ammoniakkiketju, laivaliikenteessä muutospaineet vain ovat kovempia kuin maalla. Ammoniakin renessanssissa julkisuutta on saanut eniten juuri merenkulku. 54 KEMIA 1/2022 Suurin osa maailmassa tuotetusta ammoniakista on tähän asti käytetty lannoitteiden valmistukseen. Ammoniakki houkuttelee täydellisen hiilettömyytensä takia. Uudessa ammoniakkitaloudessa ainetta hyödynnetään hiilettömänä laivaliikenteen polttoaineena ja muissa energiasovelluksissa. Varustamot ovat. Fossiiliselle polttoaineelle on etenkin valtamerillä niukasti vaihtoehtoja
Suomalaisyhtiöiden ratkaisu kertoo yritysten varautumisesta taloudellisiin ja poliittisiin muutoksiin. Viime vuonna Wärtsilä teki ensimmäiset testit Vaasan moottorilaboratoriossaan käyttämällä ammoniakkisekoituksia yhdessä fossiilisten polttoaineiden kanssa. EU:n ShipFC-hankkeessa yhtiö rakentaa ammoniakin varastointija jakelujärjestelmiä. Norjalainen Höegh Autoliners -varustamo on sopinut kiinalaisen China Merchants Heavy Industryn kanssa uusien ammoniakkivalmiiden monipolttoainelaivojen rakentamisesta kiinalaisella Haimenin telakalla. H öe gh A ut ol in er s Muut moottorivalmistajat ovat vähintään yhtä kiinnostuneita ammoniakista kuin Wärtsilä. Ensimmäinen laivoista valmistuu vuonna 2024. Ammoniakin energiatiheys on noin kolme kilowattituntia litraa kohden. Ennakkokuva maailman suurimmasta autonkuljetusaluksesta, joka lähtee kyntämään merta vuonna 2024. Norjalaisten idea on ruiskuttaa moottoriin valoherkkää nanomateriaalia, joka sytytetään valolla ja joka puolestaan sytyttää ammoniakin. Rakentamisen aikataulua ei ole ilmoitettu. Metalliyhtiö Outokumpu ja suomalainen Langh Ship -varustamo ilmoittivat marraskuussa 2021 hankkivansa kiinalaiselta Wuhun telakalta kolme laivaa, joilla on valmius käyttää useita polttoaineita. Ammoniakki myös syttyy huonosti. Laivojen suunnittelusta vastaa suomalainen Deltamarin. Ilmiö näkyy myös muissa maissa. Heidän mukaansa on tärkeää selvittää myös sitä, miten päästöt saadaan minimoitua hyvän palamisen hallinnan avulla. ZeroC-projekti on osa pohjoismaista Cahema-tutkimuskonsortiota, jota johtaa ruotsalainen Lundin yliopisto ja joka tutkii ammoniakin ja vedyn käyttöä laivakoneissa. Saksalainen MAN ja nykyisin kiinalaisessa omistuksessa oleva sveitsiläisyritys WinGD kehittävät yhdessä ammoniakkitekniikkaa. Suomessa suunniteltavat laivat rakentaa kiinalainen Haimenin telakka. Wärtsilä kehittää ammoniakkimoottoria Suomessa konepajayhtiö Wärtsilä tutkii ja kehittää osittain tai kokonaan ammoniakilla toimivia moottoreita. Suomalaisyhtiö tutkii ammoniakin käyttöä myös polttokennojen polttoaineena Eidesvikin porauslautan huoltoaluksessa. Maailman suurimpien autonkuljetusalusten kyytiin mahtuu 9 100 ajoneuvoa. Aluksista ensimmäinen saadaan käyttöön vuonna 2023. Ammoniakin rajoitteista pyritään eroon Hiilettömyyden kääntöpuolena ammoniakilla on joukko rajoitteita. Aalto-yliopiston viime vuonna käynnistämä ZeroC-hanke keskittyy ammoniakin palamisen tutkimukseen. Viime kesänä Wärtsilä sopi eteläkorealaisen laivanrakentajan Samsung Heavy Industriesin kanssa yhteistyöstä ammoniakkikäyttöisen apumoottorin kehittämisessä. Norjalaiset tutkimuslaitokset NTNU ja Sintef ovat erikseen käynnistäneet hankkeen, jossa kehitetään niin ikään ratkaisuja ammoniakin käyttämiseksi laivakoneiden polttoaineena. Sytytystekniikasta on tullut oma tutkimuskohteensa. Ammoniakin voimalla kulkevan Aurora-luokan jättiläisen on tilannut käyttöönsä norjalainen Höegh Autoliners -varustamo. Moottori toimi hyvin polttoaineella, josta 70 prosenttia oli ammoniakkia. Luku on paljon pienempi kuin dieselöljyn noin 10 kilowattituntia per litra. 55 1/2022 KEMIA kin alkaneet vaatia uusilta aluksilta niin kutsuttua ammoniakkivalmiutta. Lannoitevalmistajan vihreä suunta Yksi maailman suurimmista ammoniakin tuottajista on norjalainen lannoiteyhtiö Yara. Yhdessä kolmen asiakkaansa, norjalaisen varustamon Knutsen OAS:n sekä energiayhtiöiden Repsolin ja Equinorin kanssa Wärtsilä aloittaa ammoniakin testaamisen nelitahtisessa merimoottorissa kestävien energioiden tutkimuskeskuksessa Norjan Stordissa. Kun on mahdotonta ennustaa erilaisten energiamuotojen hintakehitystä ja politiikan käänteitä, pitää tarvittaessa kyetä vaihtamaan polttoainetta nopeasti. Alukset kulkevat nesteytetyllä luonnonkaasulla tai biokaasulla, mutta tarvittaessa ne pystyvät siirtymään myös metanoliin tai ammoniakkiin. Puhtaalla ammoniakilla toimivan moottorin Wärtsilä arvioi valmistuvan vuonna 2023. Myös kiinalainen tutkimuslaitos Maric ja eteläkorealainen teollisuusjätti Cosco ovat saaneet luokituslaitosten hyväksynnät ammoniakkikäyttöiselle laivalle. Outokummun ja Langh Shipin tilaamat laivat on suunniteltu liikennöimään Alankomaiden Terneuzenin ja Tornion välillä. Hollannista ne tuovat Outokummun Tornion tehtaan raakaaineeksi teräsromua ja vievät vastakkaiseen suuntaan valmiita terästuotteita. Ensimmäinen on meneillään Australian Pilbarassa, toinen Alankomaiden. Yritys alkoi aktiivisesti arvioida ammoniakkia polttoaineena vuonna 2020. Konsernilla on käynnissä kolme hanketta, joiden avulla se pyrkii kohti hiilidioksiditonta ammoniakkivalmistusta. Hankkeen tutkijat odottavat tekevänsä jopa ”radikaaleja uusia löydöksiä” ammoniakin reaktiivisuudesta ja syttymisestä. Sytytyksen varmistamiseksi tutkitaan puristusta ja pienen dieselpolttoainemäärän ruiskutusta sekä sitä, kuinka palamista voitaisiin nopeuttaa lisäämällä mukaan vetyä
Yara Internationalin pääjohtaja Svein Tore Holsether kertoi Glasgow’n ilmastokokouksessa marraskuussa 2021, että yhtiö liittyy First Movers CoaliTurvallisuus vaatii valppautta Ammoniakin käsittelyn turvavaatimukset ovat periaatteessa vanhoja ja tuttuja. 56 KEMIA 1/2022 Sluiskilissa ja kolmas Norjan Porsgrunnissa. Suunta on myös Sarlundin mukaan selvä. tion -yhteisöön, jonka jäsenet toimivat ilmastotavoitteiden hyväksi kahdeksalla teollisuudenalalla. Aineen haistaa jo hyvin pienissä, reilusti alle sallittujen rajojen alle jäävissä pitoisuuksissa. Mahdollinen vetylähde on myös teollisuuden ylijäämävety. Ya ra Ammoniakkia kuluu jatkossakin myös lannoitteisiin, muistuttaa Yara Suomi Oy:n Juha Sarlund. Australiassa on tarkoitus tuottaa vihreää vetyä aurinkoenergialla, Hollannissa tuulivoimalla ja Norjassa vesivoimalla. ”Kaikki pitää ottaa tosissaan”, Sarlund painottaa. Teollisuudessa turvallisuutta on parannettu jatkuvalla kehitystyöllä. ”Kohti vihreää maailmantaloutta mennään.” Sähköverkon rinnalle ammoniakkiverkko Uusiutuvalla sähköllä tuotettu vihreä ammoniakki on kestävä polttoaine. Wärtsilä muistuttaa, että ammoniakkia ei voi dumpata veteen eikä päästää ilmaan. Vihreää ammoniakkia kehittämällä Yara auttaa maataloutta ja pitkän matkan merikuljetuksia kohti hiilettömyyttä. Vety on ammoniakin tuotannossa avainasemassa. Toinen reitti on typpihapon valmistus nitraattipohjaisten lannoitteiden tuotantoa varten”, kertaa perusasioita Yara Suomi Oy:n liiketoimintapäällikkö, kemisti Juha Sarlund. ”Ammoniakin käyttö tarkkojen työohjeiden, henkilösuojautumisen, suojalaitetekniikan ja varotoimenpiteiden avulla on turvallista.” Pelkkä ammoniakin haju ei ole huolenaihe. Ammoniakki on erityisen vaarallinen vesieliöille. ”Ammoniakki vaatii tietysti täyden suojavarustuksen ja huolellista käsittelyä”, muistuttaa Yara Suomen Juha Sarlund. Nykyään vetyä saadaan pääasiallisesti maakaasusta höyryreformoinnilla, jolloin syntyy hiilidioksidia. Tämä on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, kun käyttö on huolella suunniteltu ja tehty.” Ammoniakki ei myöskään ole yhtä vaarallista kuin esimerkiksi metanoli, joka on ”äärimmäinen myrkky”. Huolellista käsittelyä edellyttää silti myös urea, josta voi tulla ammoniakkihöyryjä. Valppaus vain pitää säilyttää. Tapaus käynnisti suuren määrän tarkastuksia ja turvatoimia Kanadan jäähalleissa ja luistelukeskuksissa. ”Ammoniakki on peruskemikaali, josta suurin osa kuluu lannoitteisiin. Merellä ammoniakin käyttö polttoaineena tuo uusia vaatimuksia. Ammoniakkia tarvitaan urean valmistuksessa, mihin kuluu myös hiilidioksidia. Kun maailman on kyettävä ruokkimaan yhä suurempi väestömäärä, pellot pitää saada kasvamaan. Yara kertoo yhteenvetoraportissaan, että loukkaantumisten määrä miljoonaa työtuntia kohti on yhtiössä pudonnut vuoden 2016 luvusta 2,5 lukuun 1,3 vuonna 2020. Jäähallin jäähdytysjärjestelmästä vuoti ammoniakkia suljettuun tilaan, ja kolme ihmistä kuoli. Vertailun vuoksi: metanolin YK-vaaraluokka on 6, ammoniakin 2. ”Suuri määrä ammoniakkia puolestaan muodostaa näkyvän pilven, jolta on suojauduttava ja odotettava sen hajoamista. On estettävä ammoniakkivuodot miehistötiloihin, mutta myös ympäristöä on suojeltava päästöiltä. Kun maailman väkiluku edelleen kasvaa, myös lannoitemarkkina kasvaa muutaman prosentin verran vuodessa, ja lannoitteet pitävät asemansa merkittävinä ammoniakkijalosteina. Turvattavana sekä ihminen että ympäristö Ammoniakin osalta turvatyön tarpeellisuudesta muistutti Vancouverissa vuonna 2017 sattunut onnettomuus. Hiilettömällä sähköllä vedestä elektrolyysillä tuotettu vety leikkaa pois noin 35 prosenttia lannoitteiden hiilijalanjäljestä. Vakuutusyhtiö DNV julkaisi ensimmäiset luokitusmääräykset ammoniakille laivapolttoaineena kesällä 2021. MAN-yhtiö on puolestaan kertonut tutkivansa kaksinkertaista seinää polttoainetankissa
Ammoniakki siis toimii vedyn tavoin ja vedyn kanssa ”toisena sähkönä”. Sähköverkon rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä ammoniakin kuljetusverkko. Yhdysvaltalainen Air Products on ilmoittanut rakentavansa Louisianaan suuren puhtaan energian kompleksin tuottamaan sinistä vetyä, jota kuljetetaan ammoniakin avulla. Toinen vaihtoehto on paineella nesteyttäminen. Lisäksi ammoniakki pysyy säiliössä pitkään, kun pieniatominen vety haihtuu vähitellen seinänkin läpi. Ensin tehdään maakaasusta vetyä tavalliseen tapaan, mutta hiilidioksidi varastoidaan kallioperään. Vihreänkin ammoniakin tuotanto vaatii korkeiden lämpötilojen ja paineiden takia runsaasti energiaa. Vetyä säilytetään huoneenlämmössä pieneen tilaan puristettuna kaasuna, mutta silloinkin tarvitaan noin 700 baarin paine. Ammoniakkia on siksi helpompi käsitellä kuin vetyä. Katalyytilla saatiin syntymään ammoniakkia jopa huoneenlämmössä ja yhden baarin paineessa. tehdään laajalla rintamalla. Osa vedystä menee suoraan käyttöön. Typpeä pelkistetään sähkökemiallisesti ammoniakiksi fosfoniumsuolan avulla. Ya ra Lannoitteen täsmälevitystä Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla. Käyttökohteessa se voidaan helposti taas erottaa ammoniakista.” Ammoniakki hajoaa vedyksi ja typeksi kuumentamalla sopivan katalyytin vauhdittaessa prosessia. Ammoniakin nesteyttämiseen huoneenlämmössä riittää 8–9 baarin paine. Uusia synteesejä laboratorioissa Vaihtoehtoisten typpilähteiden tulosta huolimatta epäorgaanista ammoniakkia tarvitaan paljon. Kuulamyllyssä jauhetaan cesiumia ja rautakatalyyttiä. Toinen mahdollisuus on elektrolyysillä hajottaminen. Ammoniakki nesteytyy suhteellisen korkeassa, –33 celsiusasteen lämpötilassa. Cesium toimii katalyysin promoottorina eli tehostajana. Jyväskylän yliopistossa tutkija Chris Gendy tutkii halpojen siirtymämetallikompleksien käyttöä typen pelkistämisessä ja muuttamisessa ammoniakiksi. Tutkimusta W är ts ilä Wärtsilän Vaasan moottorilaboratorion tiimi määrittää testeissään optimaaliset parametrit vetyja ammoniakkipolttoaineilla toimiville moottoreille. Saksalaisen Max Planck -instituutin katalyysitutkijan, professori Ferdi Schüthin ryhmä on valmistanut laboratoriossa ammoniakkia mekanokatalyyttisesti. Laboratorioissa etsitään ratkaisuja lämpötilan tai paineen tai mieluimmin molempien alentamiseksi. Australialaisen Monashin yliopiston kemian professorin Douglas MacFarlanen tiimi kehittää menetelmää ammoniakin tuottamiseksi huoneenlämpötilassa. ”Vety voidaan sitoa ammoniakkiin kuljetusta ja säilytystä varten. Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. Yhtiön kehittämä, traktorin katolle kiinnitettävä anturi mittaa kasvuston biomassaa ja lehtivihreää ja kertoo mittaustensa perusteella, paljonko lannoitusta tarvitaan. Vedyn nesteyttäminen vaatii –253 celsiusastetta. Energiankulutuksen vähentämisen lisäksi tavoitteena on saada myös pienistä tuotantolaitoksista kannattavia. Juha Sarlund nostaa esiin vedyn kuljetuksen ja varastoinnin. Toisessa haarassa vety yhdistetään typpeen, joka on erotettu ilmasta. Hankkeessa on mukana myös yhdysvaltalainen Yalen yliopisto. 57 1/2022 KEMIA myös muihin kuin merenkulun sovelluksiin. Käyttöpaikassa ammoniakista erotetaan uudestaan vety, joka hyödynnettäisiin liikenteessä. Vedyn avulla valmistettu ammoniakki kuljetetaan eri puolille maailmaa
Päätös johti turvallisuuskulttuuriin, jota on rakentamassa jokainen työntekijä. Kehittämistä ei tehdä ylhäältä alas, vaan jatkuvassa dialogissa ja yhteistyössä. 58 KEMIA 1/2022 Nokian Raskaat Renkaat sai kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnon vuonna 2021. • Työllistää noin 250 henkeä. Täydellistä nolla tapaturmaa -tilannetta on hänen mukaansa vaikea saavuttaa, mutta sairauspoissaoloihin johtavissa turmissa nollatavoitteeseen on Nokian Raskaissa Renkaissa päästy. Viitasaari ja Niemelä korostavat johdon sitoutumista turvallisuustyöhön. Yritys on muutamassa vuodessa tehnyt turvallisuuskulttuurissaan huiman harppauksen. Kun tehdään porukalla, muutoksiin sitoudutaan, ja kehitysaskelia on helpompi ottaa yhdessä eteenpäin”, kaksikko tuumii. Vuonna 2020 tehtiin 250 työn”Yhtiön johto on päättänyt, että työtapaturmia ei enää hyväksytä”, Ari Niemelä ja Antti Viitasaari kertovat. Yksi suurista muutoksista kulminoituu johdon muutama vuosi sitten tekemään päätökseen, jonka mukaan tapaturmia ei enää hyväksytä. Vuoden 2020 liikevaihto noin 118 miljoonaa euroa.. ”Aiemmin pienistä tapaturmista ei edes ilmoitettu eikä niitä rekisteröity. Kyse on sekä arvoista, asenteista että käytännöistä. ”Marraskuussa 2021 tilanne on se, että edellisestä poissaoloon johtaneesta tapaturmasta on jo miltei kaksi vuotta.” Työympäristön havainnoiminen on Viitasaaren mukaan viime vuosina kehittynyt yrityksessä kiihtyvään tahtiin. Tätä nykyä kyse on pienistä tapaturmista, joista selvitään vaikkapa laastarilla. Turvallisuuskiikarit aina silmillä Uusia turvallisuushavaintoja tehdään Nokian Raskaissa Renkaissa kiitettävän paljon. Ku va t: N ok ia n Ra sk aa t Re nk aa t NOKIAN RASKAAT RENKAAT • Kuuluu Nokian Renkaat -konserniin. Mielessä kävi tuolloin, olisiko vastaava tulos omalla työpaikalla edes mahdollinen. ”Kun joku huomaa työssään turvalliRaskaat renkaat, tukeva turvallisuus suuspoikkeaman, sen äärellä on oikeus pysähtyä sen sijaan, että jatkettaisiin kiireellä ja riskillä”, Viitasaari tähdentää. ”Olemme ohjanneet yrityksen turvallisuuskulttuuria vääriltä raiteilta oikeille koko henkilöstöä osallistaen. Jos kurkataan historiassa hieman taaksepäin, muutos on mittava. Turvallisuuspäällikkö Antti Viitasaari ja työsuojeluvaltuutettu Ari Niemelä käyvät säännöllisesti jututtamassa yhtiön työntekijöitä siellä, missä töitä tehdään. Yritys valmistaa renkaita isoihin koneisiin, kuten metsäkoneisiin, kuorma-autoihin ja maatalouskoneisiin sekä teollisuuden, maansiirron ja tienhoidon tarpeisiin. • Tuotteiden päämarkkina-alueita Pohjoismaat, Keski-Eurooppa, Yhdysvallat ja Venäjä. Ari Niemelä kertoo vierailleensa taannoin yrityksessä, jossa tapaturmattomia työpäiviä oli karttunut jo sata. Kantavana teemana on tuotteiden turvallisuus vaativissakin olosuhteissa. Ilmoittamiskynnys on nyt matala, koska haluamme, ettei kolhuja tai kompastumisia sattuisi enää kenellekään”, Niemelä sanoo. Enää töitä ei tehdä likaisissa haalareissa ilman turvakenkiä ja muita suojaimia ”ronskissa miesten maailmassa”. • Ydintuotteita metsäkonerenkaat, satamaja kaivosrenkaat, kuormaautojen ja bussien renkaat, maatalouskoneiden erikoisrenkaat sekä renkaat muihin työkoneisiin, joita käytetään muun muassa teollisuudessa, maansiirrossa ja tienhoidossa. SARI OKKO Nokian Raskaat Renkaat Oy tunnetaan erikoisrenkaiden edelläkävijänä. Sama ajattelu sopii myös yrityksen työturvallisuuteen. • Lähes kaikki raskaat renkaat valmistetaan Suomessa yhtiön Nokiantehtaassa. Yhtäkään kolhua tai kompastumista ei kuitenkaan vähätellä, vaan kaikki selvitetään ja juurisyihin puututaan
Kun havainnon tekeminen on lisäksi tehty mahdollisimman helpoksi, se tulee myös tehtyä, joko sähköisesti tai perinteisellä paperilomakkeella. Valtti työntekijöiden rekrytoinnissa Työturvallisuus on Nokian Raskaissa Renkaissa sekä ennakoivaa että reagoivaa, mutta ennakoivaa työtä korostetaan koko ajan. Turvallisuushavaintojen ohella Nokian Raskaiden Renkaiden arkipäivää ovat myös erilaiset turvallisuuskävelyt eri osastoilla. Kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan keskittyä vaikkapa ergonomiaan. ”Tarkoituksemme on opettaa kalastamaan sen sijaan, että tarjoaisimme valmiita kaloja”, Viitasaari lisää. Se, että jokaisella on niin sanotut turvallisuuskiikarit käytössä, on kaikkien etu”, Viitasaari tähdentää. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kun työpaikka on turvallinen, työntekijät ovat tyytyväisiä. • Työturvallisuus kuuluu kaikille. Antti Viitasaari ja Ari Niemelä ovat tyytyväisiä siihen, että havaintojen kautta myös hiljaisimmat työntekijät saadaan mukaan kehitystyöhön. Tavoitteena on herättää huomioita, keskustella ja jakaa sellaista hiljaista tietoa, jota on kertynyt jossakin työtehtävässä ajan myötä. Konsernin arvoja ovat välittäminen, innovoiminen ja yhdessä menestyminen. • Työtapaturmia ei hyväksytä. Yritys on onnistuneesti siirtänyt tuloksellisen turvallisuusmallinsa myös tytäryhtiöönsä Levypyörä Oy:hyn. • Johdon ehdoton tuki. Kun yhdessä tehdään, uusiin asioihin on helpompi sitoutua sen sijaan, että ne olisivat ylhäältä annettuja”, Niemelä sanoo. ”Mitä enemmän tulee silmäpareja mukaan, sitä enemmän saamme tietoa epäkohdista ja kehittämiskohteista. 59 1/2022 KEMIA tekijän voimin 380 havaintoa, ja kaikkiaan järjestelmään kirjattiin 1 800 havaintoa tai toimenpidettä. ”Yhdessä olemme myös tuottavampia, kun poissaoloista johtuva kuormitus tai muu jouhevaa toimintaa hidastava tekeminen vähenee. ”On ollut ilo huomata, mitä kaikkea TURVALLISUUSKULTTUURIN VIISI KÄRJESSÄ • Lupa onnistua turvallisuudessa. Turvallinen työpaikka on valttikortti niin ikään työntekijöitä rekrytoitaessa.” Kun Nokian Raskaat Renkaat viime vuonna pokkasi kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnon suurten yritysten sarjassa, valintakriteereissä kiitettiin yhtiön turvallisuuskulttuurin harppausta, tavoitteiden saavuttamista, lupaa onnistua ja yhdessä kehittämistä. Pelisäännöt on selvästi omaksuttu ja esimerkiksi kiinnostus omaa työpistettä ja sen siisteyttä kohtaan on kasvanut. Turvallinen työympäristö on ammattimaisen näköinen ja toimii kokonaisuutena hyvin”, Niemelä sanoo. Säännönmukaista riskienarviointia tehdään vähintään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. hyvää turvallisuustyö on tuottanut. Tämä kaikki kuuluu myös turvallisuustyöhömme”, Viitasaari sanoo. ”Työ jatkuu, sillä maailma ei ole tälläkään sektorilla koskaan valmis. • Jatkuva parantaminen. ”On tärkeää, että työkohteessa oleva henkilö saadaan näkemään, oivaltamaan, oppimaan ja opettamaan muita. Suomalaisyrityksen raskaat renkaat testataan ankarissa oloissa konsernin Ivalon-testikeskuksessa.. Turvallisuus on mukana kaikessa tekemisessä ja jokaisessa tilaisuudessa. Tavoitteeksi on asetettu, että jokainen tuotannon työntekijä laatii vuoden aikana vähintään yhden turvallisuushavainnon
KEEMIKKO Non-Bolshevik Customer Success Analyst Luvassa on käsittämätön titteli ja ulkoavaruudesta haettu työnkuva.. Kämppien myynti hoituu kotoa, mutta konsernin maksu juoksee. Todistuksia ei kukaan katsonut. Ennen asunnonvälittäjä oli työsuhteessa, nyt sopimussuhteessa. Muutama ikiteekkari sai lopputilin, kun N 2 -vuosikurssin jälkeen tuli lipsauttaneeksi kirjanyhdistelmän DI. Musteläiskätestillä saa varmat todisteet siitä, kuinka henkilö sopii toimistoon. Amerikoissa testien valmennuskurssit ovat suosittuja ja hyvin kannattavia. ”Kaipaamme kipeästi uusia vahvistuksia energiseen joukkoomme” -ilmoitus menee hyvin markkinoinnin korvikkeesta, varsinkin kun markkinointiin ei ole varaa. JOS JOKU oikeasti palkataan yritykseen, jossa on oikeasti positiivinen kassavirta, luvassa on käsittämätön titteli ja ulkoavaruudesta haettu työnkuva. Muihin posteihin aukesi tie kädenpuristuksella. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Ensin jaetaan projektit sopiviin paketteihin, sitten isketään työpaikkailmoitus verkkoon. Seuraavaksi työntekijöistä tehtiin alihankkijoita, joille saattoi myydä työpisteitä, kirjanpitoa ja muuta rahastettavaa. Jos työpisteellä läikkyy nestettä, pomo tietää jo ennakkoon Maijan näkemyksen kuviosta. Ensin tuli ilmainen harjoittelu. Mielensä pohjamutiin asti pahoittanut ei lähde selvittämään harjoitustyönsä kohtaloa. Sitten työelämä pilattiin Amerikasta kopioiduilla kyykytystempuilla. AMERIKAN OPPIA on myös fake it till you make it eli huijaa ja toivo parasta. Parhaiten koulitut osaavat rekrytehtävien kysymykset ja optimaaliset vastaukset ulkoa. Taloon otettiin tuoreita maistereita muka työssä oppimaan. Bravuurinumero on älykkyystesti. Katu-uskottavuuden vuoksi firman on pakko olla hankkivinaan lisää työvoimaa. Työpaikasta pitää pulittaa ”toimistomaksua” aikana, jolloin toimistoa ei tarvita. JOS KASSASSA kuitenkin sattuu olemaan rahaa, hakijoilla voi teettää mitä mielenkiintoisimpia psykologisia testejä. Pyydetään jokaiselta työnäyte valitusta hankkeesta ja kerätään maisterinplantuilta ja märkäkorvilta insinööreiltä 30-sivuiset viimeisen päälle puleeratut suunnitelmat. Yrityksen on näytettävä hyvältä ulospäin, vaikka kassa olisi tyhjä ja luottokorttien limitit paukkuisivat. ”Harjoittelua” jatkettiin niin kauan kuin mahdollista. Mitä järjettömämpi nimike, sitä varmemmin se on englanniksi. KEEMIKKO Pirkot palikkatestissä REKRYTOINTI OLI ennen suoraviivaista. Kun Pirkko sai lähteä baanalle, tilalle tuli Tarja, tietysti palkatta. Tästä seuraa, että Suomessa on samanaikaisesti sekä työvoimapula että työttömyyttä. Työvoima ei kohtaa, jos se joutuu maksamaan rendezvousin kulut. Tarkoitus luonnollisesti on, ettei sitä kukaan ymmärrä eikä siten voi kyseenalaistaakaan. Totta kai työnantajan on välttämätöntä selvittää, minkä eläinten kaltaisina Maija pitää perheenjäseniään. Sillä seulotaan sanaristikkojen harrastajat muista, joten henkilöstölle on helppo jakaa työtehtävät. Kemiantehtaan johtajaksi pääsi vastaamalla kielteisesti kysymykseen ”oletko bolshevikki”. Pula tosin koskee vain ilmaisia ihmisiä. Sitä eivät ekonomistit ole ymmärtäneet. Jotta älyvapaa stiiknafuulia ei löisi heti silmille, kaikki väännetään kielelle nimeltä Broken English. Lopuksi kopioidaan töistä parhaat palat, lähetetään ne asiakkaalle ja pannaan lasku perään. Jotta juoni ei paljastu ilmaistyöntekijöille, heitä nöyryytetään kommentoimalla hakemusten laatua ikävin sanakääntein. Koossa on hetkessä satapäinen joukko innokkaita hakijoita. Tosin harjoitus tekee palikkatesteissäkin mestarin. OIKEIN OVELA voi teettää firman kaikki hommat ilman palkkakuluja. 60 KEMIA 1/2022 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi
Hän jopa riskeerasi uransa maksattamalla yhtiön koko henkilökunnalle bonukset vuonna 1979. Tutkijasta muotoutui pian yritysjohtaja, joka yllätti valitsijansa reippailla otteillaan. Erikoisuutena mainittakoon Valamo-säätiön puheenjohtajuus vuosina 1988–1999. Hänen aikanaan yhtiö muuttui kotimaisesta valtion omistamasta lannoitemonopolista kansainvälisen mitan monialaiseksi suuryritykseksi. 61 1/2022 KEMIA HENKILÖUUTISIA in memoriam Yrjö Pessi Karjalan poika uudisti Kemiran Y ksi suomalaisen kemianteollisuuden merkittävimmistä rakentajista, vuorineuvos Yrjö Pessi kuoli Espoossa 95-vuotiaana 2. Pessi aloitti Kemiran edeltäjän Rikkihappo Oy:n palveluksessa vuonna 1964. Syntyi kansainvälinen konserni useine tukijalkoineen. Hän toimi Maatalouden Tutkimuskeskuksen professorina vuosina 1973–1974. Pessin rooli ja kaukokatseisuus olivat keskeisiä tekijöitä Kemiran pörssitien avaamisessa. Saariselän hiihtoja vaellusmaisemat tunsivat Yrjö ja Liisa Pessin ja heidän sadat vieraansa. Pörssiin listautuminen toteutui vuonna 1994. Vuorineuvos Heimo Karinen oli Kemiran pääjohtaja vuosina 1991–1999.. Yhtiöstä tuli näin ympäristöasioissa suomalaisen teollisuuden edelläkävijä. Pessi toimi Kemira Oy:n johdossa vuodesta 1975 aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1991. Sen ajan Suomessa kyseessä oli poikkeuksellisen rohkea teko, jota Pessi itse piti yhtenä parhaista investoinneistaan. Osassa liiketoimintoja luotiin jopa omaa tuotantoteknologiaa. Hän syntyi luovutetun Karjalan Kaukolassa 30. 1980-luvulla alkoi Kemiran kasvu ja kansainvälistyminen. Kemira syntyi Typpi Oy:n ja Rikkihappo Oy:n fuusion jälkeen vuonna 1971. Yhtiön kannattamattomia rönsyjä saneerattiin, väkeä vähennettiin ja taloutta tiukennettiin. Lahjakkaana maatalon poikana Pessi opiskeli maataloustieteitä ja erikoistui suoviljelyyn. elokuuta 1926. Rekrytoitiin huippuosaajia ja koulutettiin henkilöstöä. HANNU VORNAMO JA HEIMO KARINEN Hannu Vornamo toimi Kemiran ympäristöjohtajana 1985–1993 ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana 1994–2009. Hänen aikanaan Kemiran tehtaat siivottiin ja muun muassa Vuorikemian jätevesipäästöt vaiheittain lopetettiin. Perhekeskeinen, sielultaan karjalainen Pessi kirjoitti useita kirjoja eri elämänvaiheistaan. Pessi hallitsi mestarillisesti sosiaaliset verkostot, joita ilman ei suuryhtiötä johdeta. Pessi oli Kemian Keskusliiton puheenjohtaja vuosina 1980–1984 ja Teollisuuden koulutusvaliokunnan puheenjohtaja 1982–1991. Hänessä yhdistyivät tiukka liikkeenjohtaja ja pehmeä humanisti. Yrjö Pessi oli kova tai pehmeä tilanteesta ja tarpeesta riippuen. Kemiralle 1970-luvun alku oli taloudellisesti vaikea öljykriiseineen, ja muutosta linjaan haettiin kutsumalla Pessi yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 1975. Suuria yrityskauppoja tehtiin USA:ssa, Englannissa, Hollannissa, Belgiassa, Tanskassa ja Ruotsissa, pienempiä ympäri maailmaa. Hän myös väitteli aiheesta, itselleen luonteenomaisesti ilman ohjaajaa. Kemira oli vahva toimija myös vesikemikaaleissa, ja Pessin aloitteesta kehitettiin esimerkiksi projekti Pietarin jätevesipäästöjen puhdistamiseksi. Vuorineuvoksen arvonimen Pessi sai vuonna 1982, ja Teknillisen korkeakoulun kunniatohtori hänestä tuli 1988. Valtion tiedeneuvoston jäsen hän oli 1978– 1984. Tutkimus ja kehitys oli Pessin suojeluksessa huipussaan. Tutkijaluonne veti Pessin vielä takaisin kentälle. joulukuuta 2021. Ympäristönsuojelun pioneeri Yrjö Pessi arvosti suuresti luontoa ja valvoi henkilökohtaisesti yhtiön ympäristökysymysten hoitoa. Hän antoi tukensa ja vapaat kädet organisaatiolle. Lannoitteissa, titaanidioksidissa ja maaleissa sekä eräissä erikoiskemikaaleissa oltiin maailmanluokan toimijoita. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan ensimmäisen luokan komentajamerkki ja lukuisia oman alansa huomionosoituksia. Hänen tieteellisestä urastaan kertovat väitöskirjan lisäksi satakunta julkaisua
Jouni Hirvonen. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Jere Elfvingin väitöskirja Direct capture of CO 2 from air using amine-functionalized resin— Effect of humidity in modelling and evaluation of process concepts tarkastettiin 17.12.2021. FM Pauliina Nevalaisen väitöskirja Environmental catalysts study—Emission abatement in heavy-duty transportation and stationary applications tarkastettiin 21.12.2021. DI Annakaisa Heikinheimon väitöskirja Synthesis and Synthetic Applications of Substituted Pyrrolidin-3-ones tarkastettiin 9.12.2021. Hele Savin. Freire (Aveiron yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Patrick Gane. Arvind Rajendran (Albertan yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Eric Moore (University College Cork, Irlanti) ja kustoksena prof. Erkki Lähderanta. 62 KEMIA 1/2022 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Jatkuu sivulla 64… Aalto-yliopisto DI Moheb Abdelazizin väitöskirja Nanocomposite with Polarizonic Reflective Coloration: from Fabrication to Function tarkastettiin 3.12.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Tuominen. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. João Martinsin väitöskirja Neonatal Fc Receptor-Targeted Nanoparticles for Oral Delivery of Anti-Diabetic Drugs tarkastettiin 17.12.2021. Marjo Yliperttula. M.Sc. Marja-Liisa Riekkola. M.Sc. Tuomo Sainio. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Mänttäri. Flyura Djurabekova. Annette Bayer (Norjan arktinen yliopisto) ja kustoksena prof. FM Toni Eskelisen väitöskirja Computational studies on the photophysical properties of d8 and d10 organometallic complexes tarkastettiin 10.12.2021. Jouni Hirvonen. Paul Zieger (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Scientific Officer Helena Järnström (Euroopan kemikaalivirasto) ja kustoksena tutk.joht. DI Ismo Rauhan väitöskirja Stability of silicon surface passivation under damp heat and light soaking tarkastettiin 22.12.2021. Lari Lehtiö (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. João Mano (Aveiron yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Harri Alenius (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Hugg (Oulun yliopisto) ja kustoksena tutk.joht. FM Ilari Tarvaisen väitöskirja Protein Kinase C Activators as Anticancer Agents: Compound Development and Pharmacological Characterisation tarkastettiin 3.12.2021. Vadim Nikulin (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jouni Sirviö (Sauloner Ltd/ Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Nazanin Ezazin väitöskirja Development and Characterization of Conductive Drug-loaded Scaffolds for Tissue Engineering Applications tarkastettiin 16.12.2021. Juha Rouvinen. Pasi Jalava. Vastaväittäjänä toimi tutk.toht. Kari Ullakko. Annukka SantasaloAarnio (Aalto-yliopisto) ja kustoksena apul.prof. M.Sc. Inigo Flores Ituarte (Tampereen yliopisto) ja prof. David Casadion väitöskirja Oxidative Dehydrogenations with Carbocatalysts tarkastettiin 12.1.2022. Nonappa Nonappa (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. DI Rubina Ajdaryn väitöskirja Structuring of Nanocelluloses in 3-D Functional Materials tarkastettiin 27.1.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Shohreh Kariminezhadin väitöskirja Repetition Suppression, A Potential Biomarker for Neuromodulation-induced Plasticity tarkastettiin 17.12.2021. DI Eero Inkerin väitöskirja Modelling of component dynamics and system integration in powerto-gas process tarkastettiin 9.12.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Thanaporn Liangsupreen väitöskirja Elucidation of Molecular Properties and Interactions of Nanosized Biomacromolecules tarkastettiin 26.11.2021. Arkke Eskola. FM Maria Valkosen väitöskirja Indoor microbial exposures in relation to asthma and atopy tarkastettiin 17.12.2021. Henrique Vázquez Muíñosin väitöskirja Computer simulations of swift heavy ion effects in graphene and amorphous bulk materials tarkastettiin 15.1.2022. Orlando Rojas. M.Sc. FM Jasmi Snirvin väitöskirja Mesenchymal stromal cells and nanofibrillar cellulose for wound healing therapy tarkastettiin 11.12.2021. Toni Kinnunen (Proventia Oy) ja kustoksena prof. Matthieu Roussey. Elina Sievänen. Matthias Olzmann (Karlsruhen tekninen korkeakoulu, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Sara González-Garcìa (Santiago de Compostelan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. FM Tuukka Ihantolan väitöskirja Online exposure systems for toxicological effects of combustion emissions and nanoparticles tarkastettiin 4.12.2021. Antonio Rivera (UPM-instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. R. Veli-Matti Kerminen. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Horttanainen. DI Risto Koivusen väitöskirja Inkjet printed surface chemistry modification of porous coatings for application as microfluidic analytical platforms tarkastettiin 14.12.2021. Vastaväittäjinä toimivat prof. Ari Väisänen. Ari Koskinen. Terhi Heino (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Pertti Pasanen. Arto Koistinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Bram Hoex (UNSW-yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. TtM Paavo Rautiaisen väitöskirja Päästölähteiden, ilmanvaihdon ja painesuhteiden vaikutukset VOC-yhdisteiden pitoisuuteen sairaalaympäristössä ja henkilöstön oireiluun tarkastettiin 28.1.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Ville Laitisen väitöskirja Laser powder bed fusion for the manufacture of Ni-Mn-Ga magnetic shape memory alloy actuators tarkastettiin 3.12.2021. Igor Koshevoy. Inés Reigadan väitöskirja Development of in vitro co-culture models and characterization of biofilm inhibitors for bio-fabrication of medical devices and drug discovery applications tarkastettiin 21.1.2022. Mady Elbahri. M.Sc. Anna Franckin väitöskirja Active and passive remote sensing for atmospheric applications tarkastettiin 28.1.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jiang Chen (Queenslandin yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto DI Antti Pitkäojan väitöskirja Analysis of sorption-enhanced gasification for production of synthetic biofuels from solid biomass tarkastettiin 1.12.2021. Hermann Wätzig (Braunschweigin tekninen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. FM Sini Reunan väitöskirja Development of a method for phosphorus recovery from wastewaters tarkastettiin 28.1.2022. Jouni Ritvanen. Jukka Konttinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. FM Mirka Viitalan väitöskirja The heterogeneous nature of microplastics and the subsequent impacts on reported microplastic concentrations tarkastettiin 10.12.2021. Timo Repo. Itä-Suomen yliopisto FM Johan Pääkkösen väitöskirja Metal and ligand binding properties of two enzymes in carbohydrate metabolism: Escherichia coli D-2-deoxyribose-5-phosphate aldolase and Caulobacter crescentus xylonolactonase tarkastettiin 30.11.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Tittonen (Aaltoyliopisto) ja kustoksena prof. Walter Remo Caseri (Zürichin tekninen yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Jaime Esteban Moreno (Madridin yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Raimo K. Mika Suvanto. Marian Baahin väitöskirja Graphitic materials: Synthesis, Characterization and Applications tarkastettiin 9.12.2021. Sheng Guo (Chalmersin tekninen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. DI Mariam Abdulkareemin väitöskirja Environmental Sustainability of Geopolymer Composites tarkastettiin 3.12.2021. Antti Karttunen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. DI Anton Komlevin väitöskirja Magnetism of metal-free graphenebased materials tarkastettiin 9.12.2021. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. DI Xuan Yangin väitöskirja Control of microstructure and properties of Cr-Fe-Ni based multicomponent alloys tarkastettiin 28.1.2022. Tero Tynjälä. Avi Schroeder (Israelin teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Jari Koskinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto FM Riikka Kuosmasen väitöskirja The Effect of Structure on the Gel Formation Ability and the Properties of Bile Acid Based Supramolecular Organogels tarkastettiin 10.12.2021. Nikolai Perov (Moskovan yliopisto, Venäjä) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Petro Julkunen. Päivi Mäki-Arvela (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Päivi Tammela. Vastaväittäjänä toimi dos. M.Sc. Carmen S. DI Lassi Klemettisen väitöskirja Behaviour of trace elements in copper smelting processes— LA-ICP-MS as a tool for sample characterization tarkastettiin 10.12.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Georgy Fedorov (Moskovan fysiikan ja teknologian instituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. Ari Jokilaakso. Oulun yliopisto FM Riikka Kupilan väitöskirja Catalytic conversion of furfural and glucose over activated car. Vastaväittäjänä toimi prof. Helsingin yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Satya Joshin väitöskirja Direct Kinetic Studies of Unsaturated Radical Reactions Important to Combustion of Olefinic Surrogate Fuels tarkastettiin 13.12.2021. Pertti Pasanen
”Ilmastokriisiä ei voi ratkaista ilman luontokatoa ja toisin päin. Leena Saarinen (keskellä), Jiang Zhongqing ja Tarja Ollila ovat Härkiksen kehittäjiä.. Yliopistojen sarjassa palkinnon sai Jutta Koskinen, joka teki analyyttisen kemian gradunsa Jyväskylän yliopistossa. Heidän ruokajärjestelmää muuttavat tuotteensa jarruttavat samaan aikaan sekä ilmaston lämpenemistä että luontokatoa. ”Mullistavilla innovaatioilla on usein tapana syntyä eri paikoissa samoihin aikoihin, kun aika ja tiedon taso ovat oikeat”, sanoo asiantuntijaraadin jäsen, professori Lassi Linnanen LUT-yliopistosta. Finntesting-yhdistyksen tavoitteena on edistää luotettavaa ja tehokasta testaustoiminFi nn te st in g Jutta Koskinen ja Mikko Määttä vastaanottivat palkintonsa Finntestingyhdistyksen joulukuisessa seminaarissa. Koskinen toteutti gradunsa yhdessä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan ja Puolustuskiinteistöjen kanssa. taneet kuluttajien arkitottumuksia. Palkintolautakunta päätti jakaa ensimmäisen tunnustuksen Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjien kesken, koska nämä ovat yhdessä luoneet kokonaan uuden markkinan lihaa korvaaville helppokäyttöisille tuotteille. ”Teknologiaa kaupallistaa Jyväskylän yliopistosta lähtöisin oleva startup-yritys Weeefiner Oy”, kertoo Koskinen, joka nykyisin toimii yliopiston väitöskirjatutkijana. ”Kuin kirittävät kännykät” Sininen pallo -palkinto myönnetään uraauurtavasta teknologiasta tai tieteellisestä tutkimuksesta, joka auttaa ihmiskuntaa selviytymään ympäristökriisistä. Historian ensimmäisen Sinisen pallon saajat Reetta Kivelä, Maija Itkonen, Jiang Zhongqing, Leena Saarinen ja Tarja Ollila ovat palkintoperustelujen mukaan mullisran kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, joka oli mukana asiantuntijaraadissa. Jos ratkaistaan vain toista, epäonnistutaan”, sanoo SitKa sk as M ed ia taa laboratorioissa. Määtän ohjaajina toimivat lehtori Tiina Soininen Metropoliasta ja erikoistutkija Soile Blomqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Jutta Koskisen ja Mikko Määtän opinnäytteet palkittiin Gradun ohjaaja, professori Ari Väisänen uskoo vahvasti 3d-teknologian suureen potentiaaliin myös käytännössä. ”Sattui käymään niin hyvin, että Suomessa tuli samaan aikaan markkinoille kaksi kasviproteiinituotetta, jotka kirittivät toisiaan, kuten matkapuhelimet aikoinaan. 63 1/2022 KEMIA Kasviproteiinien keksijöille uusi ympäristöpalkinto Suomalaisten kasvipohjaisten proteiinien Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjille on myönnetty uusi ympäristöpalkinto nimeltä Sininen pallo. Tutkielman otsikko on 3D-metallisiepparit ympäristöä kuormittavien metallien talteenotossa. Vasemmalla Nyhtökauran keksijät Maija Itkonen ja Reetta Kivelä. Ihmisille oli äkkiä saatavilla parempaa, helpommin ja halvemmalla.” Finntesting-yhdistys on palkinnut kaksi ansiokasta opinnäytetyötä. Yhdistys jakaa vuosittain kannustuspalkintoja testausja laboratorioalan opinnäytetöille. Palkinnon rahoittavat Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö sekä Svenska litteratursällskapet i Finland SLS. Projektissa kehitetyt metallisiepparit on tarkoitettu ampumaratojen hulevesien ja raskaiden raketinheittimien pesuvesien metallijäämien poistamiseen. Ammattikorkeakoulujen sarjassa palkittu laboratorioanalyytikko Mikko Määttä teki COVID-19-taudin molekyylibiologinen diagnostiikka -nimisen lopputyönsä Ammattikorkeakoulu Metropoliassa
BioCity Turku on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen organisaatio, joka tukee seudun biotieteiden tutkimusta. Barash Bikalin väitöskirja Metabolic pathway engineering of actinomycetes for novel antibiotics discovery tarkastettiin 21.1.2022. Baoru Yang. Harri Härmä. DI Anastasia Koivikon väitöskirja Grippers and Sensors for Soft Robots tarkastettiin 21.1.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Salmi. Sandy Kawano (George Washington -yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjinä toimivat Dr. Ulla Lassi. David Porter. Henrik Grénman (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Veikko Sariola. Hän siirtyy Algoliin Kemirasta, jossa hän on työskennellyt Senior Sourcing Managerin tehtävässä. Petja Rosenqvistin väitöskirja Semisynthetic Preparation of C-nucleoside 5´-triphosphates as Bacterial RNA Polymerase Substrates tarkastettiin 18.12.2021. Turun yliopisto M.Sc. Fortum Oyj Business Technology -toiminnosta vastaavana johtajana on aloittanut DI, MBA Sanna Pekari. Lisäksi hän osallistuu Biokeskus Suomen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Åbo Akademi FM Heidi Öblomin väitöskirja Printing technologies for personalization of dosage forms tarkastettiin 3.12.2021. Tekniikan johtajaksi on nimitetty TkL Markus Juvonen. Bogdan Florea (Leidenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena apul.prof. Parvez Alam (Edinburghin yliopisto, Iso-Britannia). Adam Stokes (Edinburghin yliopisto, Iso-Britanniasta) ja kustoksena prof. M.Sc. M.Sc. Keliber Oy Varatoimitusjohtajaksi on nimitetty OTM, eMBA Markus Kivimäki. Mihkel Koel (Tallinnan tekninen yliopisto, Viro) ja kustoksena akat.prof. Pasi Peura (Tampereen yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Klaus Elenius on tehnyt merkittävän uran etenkin syöpien ja sydänsairauksien tutkimuksessa. Kemianteollisuus ry Turvallisuusasiantuntijaksi Vastuullisuustiimiin on nimitetty TkT Harri Järvelin ja työmarkkinajuristiksi Työelämä-tiimiin OTK Miira Kaukolinna. FM Salla Valtosen väitöskirja Label-Free Methods for Studying Protein-Protein Interactions tarkastettiin 17.12.2021. Klaus Eleniuksen työ BioCity Turun tieteellisenä johtajana käynnistyi tammikuussa.. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Gasum Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty Mika Wiljanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Clive Roberts (Nottinghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. (Tech.) Nemanja Vu?eti?in väitöskirja Mizoroki-Heck NIMITYKSIÄ Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. FM Emmiliisa Vuorisen väitöskirja Photoluminescence quenchers in drug discovery tarkastettiin 3.12.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Injeq Oy Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi on nimitetty TkT Tommi Rasila, joka toimii myös yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Vastaväittäjänä toimi prof. Niklas Sandler. M.Sc. Biocity Turkua vuodesta 2004 johtanut biokemian professori Jyrki Heino väistyi tehtävästä vuodenvaihteessa. Klaus Elenius BioCity Turun tieteelliseksi johtajaksi Su vi H ar vi sa lo BioCity Turun tieteelliseksi johtajaksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi on valittu Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian professori Klaus Elenius. Tieteellisenä johtajana Elenius toimii myös BioCity Turun ja Turun Biotiedekeskuksen yhteisen johtokunnan puheenjohtajana. Pasi Virta. Uniogen Oy Toimitusjohtajana on aloittanut DI Ilari Antila. Hän aloittaa Gasumissa 1.3.2022. Giuseppe Venturella (Palermon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Johan Kinnula, joka jatkaa myös hallituksen puheenjohtajana. Arctest Oy Toimitusjohtajana on aloittanut DI Toivo Janhunen ja vientija myyntijohtajana ins. Hän siirtyy tehtävään Nordkalk Oy Ab:stä. M.Sc. Harri Härmä. Vastaväittäjänä toimi prof. Väitöksiä… Algol Chemicals Oy Hankintajohtajaksi on nimitetty Hannaleena Tikkanen. Organisaatioon kuuluu yli 140 tutkimusryhmää. Tampereen yliopisto DI Antti Ahon väitöskirja Monolithically Integrated Wavelength Locked and High-Brightness Laser Diodes tarkastettiin 4.12.2021. Hasse Karlsson. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikko Metsä-Ketelä. Matthieu Roussey (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Papula-Nevinpat Oy Patenttiasiantuntijaksi kemia ja prosessitekniikka -tiimiin on nimitetty FT Martta Asikainen. Gabriele Beltramen väitöskirja Polysaccharides from Finnish Fungal Resources tarkastettiin 3.12.2021. 64 KEMIA 1/2022 HENKILÖUUTISIA bon-supported metal catalysts tarkastettiin 3.12.2021. Jari YliKauhaluoma (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Elenius on ollut perustamassa Abomics Ltd -yhtiötä, minkä lisäksi hänellä on ollut tutkimussopimuksia useiden alan yritysten kanssa. Mircea Guina. M.Sc. Suresh Kodukulan väitöskirja Ridging in stabilized ferritic stainless steels: the effects of casting and hot-rolling parameters tarkastettiin 10.12.2021. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Bevis Hutchinson (Swerim AB, Ruotsi) ja prof. Vastaväittäjänä toimi Carolina de Weerth (Radboudin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Wiljanen on työskennellyt energiayhtiö St1:n toimitusjohtajana vuodesta 2010 ja sitä ennen muun muassa Shellin johtotehtävissä. ”BioCity Turulla on keskeinen asema biotieteellisen tutkimuksen edustajana ja koordinoijana sekä kansallisella että paikallisella tasolla”, Elenius sanoo. Vastaväittäjänä toimi prof. Ali Tavassoli (Southamptonin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Hän on vuodesta 1998 lähtien johtanut omaa tutkimusryhmäänsä Turun yliopiston biolääketieteen laitoksessa. Hän työskenteli aiemmin toimitusjohtajana Injeq Oy:ssä. Adhityo Wicaksonon väitöskirja The locomotive behaviours of the tree-climbing fish, Periophthalmus variabilis: a crossdisciplinary approach to bioinspired design tarkastettiin 13.1.2022. FM Susanna Kortesluoman väitöskirja The Role of Maternal Prenatal Distress in the Development and Functioning of the Infant Cortisol Stress Response tarkastettiin 21.1.2022. cross-coupling—Palladium based catalysts and operation modes tarkastettiin 16.12.2021. Yvonne Mast (Leibniz-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof
tien rikkimyrkyttymisen mekanismeista ja mahdollistavat jatkotutkimukset aiempaa parempien katalyyttien valmistamista varten. Luvassa on tuttuun tapaan korkeatasoinen ohjelma muun muassa Plaza-areenan tietoiskuineen. Dosentti Paula Kiuru Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian ja teknologian osastosta luennoi otsikolla MedChem Fight against Bacteria and Parasites. Lisätietoa osoitteessa suomalaistenkemistienseura.fi/ gwb2022/. Lisätietoa osoitteessa suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat. Kemianjärjestö Iupacin Global Women’s Breakfast 16.2.2022 kello 9–10 Pidetään verkossa. Uudeksi nuoreksi jäseneksi hyväksyttiin filosofian ylioppilas Krista Leskinen. Seurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat. Palkinnon sai filosofian tohtori Paavo Auvinen, joka teki väitöskirjansa Sulfur poisoning of modern methane oxidation catalysts Itä-Suomen yliopistossa. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . helmikuuta 25. Kokoukseen osallistui 105 seuran jäsentä. Lisätietoa osoitteessa kemianseurat.fi/kemian-paivat ja chembiofinland.fi. Kokouksessa julkistettiin seuran vuosittain jakama Gustaf Kompan väitöskirjapalkinto, joka myönnetään Suomen kemian korkeakouluyksikköjen lähettämistä ehdokkaista parhaalle väitöskirjatyölle. huhtikuuta 13. Sen neljä erittäin korkeatasoista artikkelia on kaikki julkaistu alan johtavissa lehdissä. Tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa hapetuskatalyytKorona lykkäsi Kemian Päivät ja ChemBio Finland -näyttelyn maaliskuulta kesäkuuhun. toukokuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . SKS:n pikkujoulukokous Gustaf Kompan palkinto Paavo Auviselle M es su ke sk us Kompan palkinnon luovutti Paavo Auviselle Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Anu Airaksinen. Kokouksen jälkeen osallistujat pääsivät nauttimaan jouluillallisesta sekä Kansallisteatterin esityksestä Dosentit. M aa rit Ka rp pi ne n. maaliskuuta 3/2022 14. joulukuuta 2021. Hän yhdisti ansiokkaasti kokeellisen katalyyttitutkimuksen tiheysfunktiolaskentaan (DFT). Kemian Päivät 8.–9.6.2022 Messukeskus, Helsinki. Auvinen tutki palkitussa työssään modernien palladiumpohjaisten metaanin hapetuskatalyyttien toimintaa sekä rikin vaikutusta katalyyttien deaktivoitumiseen. 65 1/2022 KEMIA Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2/2022 11. Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous 16.3.2022 kello 17–19 Pidetään verkossa. SANNA MIKKOLA Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) pikkujoulukokous pidettiin Suomen Kansallisteatterissa 1. SEURASIVUT SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Palkintolautakunnan mukaan Auvisen väitöskirja edustaa ylintä mahdollista tieteellistä tasoa. Järjestetään osana ChemBio Finland 2022 -tapahtumaa. Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi diplomi-insinöörit Marleen Hallamaa ja Kaarina Langel sekä filosofian tohtori Paavo Auvinen
Britannian tiedeakatemia Royal Society palkitsi hänen indigotutkimuksensa Davy-mitalilla vuonna 1881. Kemianyritykset BASF ja Hoechst aloittivat indigon teollisen mitan valmistuksen vuosina 1897 ja 1898. Baeyer tutki myös ftaleiiniväriaineita. Fenoliftaleiini on väritöntä happamessa mutta punertavaa emäksisessä liuoksessa. Vaikka niitä hyödynnettiin teollisuudessa, hänen omana päämääränään eivät olleet sovellukset vaan kemiallisen perustiedon lisääminen. Kauniin syvänsinistä indigoa on kutsuttu väriaineiden kuninkaaksi. Vuonna 1903 hänelle myönnettiin ensimmäinen Liebigmitali, jonka Saksan kemistiyhdistys perusti Justus von Liebigin kunniaksi. Tohtoriksi hän väitteli Berliinin yliopistossa vuonna 1858. Hän sai tunnustuksen orgaanisten väriaineiden tutkimuksista, jotka olivat myös teollisesti merkittäviä. Vuonna 1883 hän onnistui ratkaisemaan myös indigon kemiallisen rakenteen. 81-vuotiaaksi elänyt Adolf von Baeyer jatkoi aktiivista tutkijantyötä liki kuolemaansa asti.. Indikaania sisältää myös Suomessa viljeltävä värimorsinko (Isatis tinctoria). Työssä oli mukana myös teollisuuskemisti Johannes Pfleger. Adolf von Baeyer Indigon isä Saksalaisnobelisti avasi työllään väylän väriaineiden kuninkaan indigon teolliseen valmistukseen. Sitä on käytetty jo vuosituhansia tekstiilien, varsinkin puuvillan värjäykseen. Vei aikansa ennen kuin teollinen menetelmä löytyi. Kemisti tunnetaan erityisesti indigon ensimmäisenä syntetisoijana. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Vuonna 1872 Baeyer aloitti professorina Strasbourgin yliopistossa, josta hän muutaman vuoden kuluttua siirtyi professoriksi Münchenin yliopistoon. Väriaineiden kysyntä kasvoi huomattavasti 1800-luvun puolenvälin jälkeen, kun Saksassa kehittynyt moderni kemianteollisuus kiinnostui niistä. Halvemman menetelmän kehitti sveitsiläis-saksalainen kemian professori Karl Heumann. Vuonna 1871 hän syntetisoi fenoliftaleiinia, jota kemistit ovat käyttäneet pH-indikaattorina happo-emäs-titrauksissa. Hän määritti myös alitsariinin rakenteen ja ratkaisi sen teollisen valmistusmenetelmän. Monipuolisena kemistinä Baeyer julkaisi väriainetutkimusten lisäksi lukuisia muitakin merkittäviä töitä. Lähtöaineena hän käytti isatiinia. Hän opiskeli kemistiksi Heidelbergin yliopistossa aikansa kuuluisuuksien Robert Bunsenin ja August Kekulén johdolla. Edullinen synteettinen tuote korvasi pian luonnonindigon, jonka tuotantomäärät romahtivat murto-osaan aiemmasta. Tätä seurasi toinen synteesimenetelmä kanelihaposta käsin ja vielä kolmaskin lähtöaineena 2-nitrobentsaldehydi. Indigokasveja on viljelty eri puolilla maapalloa, Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. 66 KEMIA 1/2022 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Tätä nykyä sitä kasvatetaan varsinkin Intiassa. SISKO LOIKKANEN Berliiniläissyntyinen tutkija Adolf von Baeyer (1835–1917) palkittiin kemian Nobelilla vuonna 1905. Sinne hän perusti merkittävän tutkimusja opetuslaboratorion, jossa koulutettiin kemistejä sekä tutkimuksen että teollisuuden tehtäviin. Baeyerin sukunimen eteen von-etuliite ilmestyi vuonna 1885, jolloin hänet aateloitiin. Luonnonindigoa saatiin Indigoferasuvun kasveista. Adolf Baeyer oli viehättynyt väriaineista nuoresta pitäen. Niistä merkittävin lienee Indigofera tinctoria, jonka lehdet sisältävät indigon esiastetta indikaania. Menestys toi aateluuden Baeyerin keksimät synteesireitit olivat kuitenkin liian kalliita teolliseen tuotantoon. Nobelin lisäksi hän sai monia tieteellisiä tunnustuksia. Ongelma oli, ettei luonnonindigo riittänyt vastaamaan tarpeeseen, mutta synteesireittiä värin valmistamiseen ei ollut. Ensimmäisen reitin indigon synteesille Baeyer esitteli vuonna 1878
21.10. Materiaalit, kiertotalous, turvallisuus 2/2022 18.2. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet 3/2022 8.4. 10.11. Annan mielelläni lisätietoja – tervetuloa mukaan! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. Tutkimus, terveys, patentit Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2022 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2022 Tutkimuksen ja teollisuuden ammattilaiset, kemian opiskelijat 2/2022 Laboratorioalan ja biotieteiden ammattilaiset PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 18.–19.5.2022 3/2022 Pohjoinen teollisuus, Oulu 18.–19.5.2022 ChemBio Finland ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2022 4/2022 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2022 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset EuroSafety 2022, Tampere 13.–15.9.2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10.2022, 6/2022 Kokkola Material Week, 14.–17.11.2022 7/2022 Terveysja turvallisuusalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSISTA Lähde: Lukijatutkimukset 2021 ja 2017. • Myönteistä näkyvyyttä stipendiaattien keskuudessa, oppilaitoksissa ja jutuissa, joissa esittelemme hankkeita ja stipendien mahdollistajia. NRO TOIM. 040 577 8850 ”Lehti on opettanut minulle paljon uutta unelma-alastani.” ”Sain stipendinä lehden vuosikerran, ja olen nauttinut jokaisesta numerosta.” stipendi22.indd 1 stipendi22.indd 1 31.1.2022 16.04 31.1.2022 16.04. • Stipendikumppanina olette sytyttämässä kipinää oman opintoalan valintaan. 31.5. LEHTISTIPENDIT LAHJAKKAILLE LUKIOLAISILLE: • Minimipanos 2 550 euroa, jolla 50 luonnontieteistä ja tekniikasta innostunutta lukiolaista saa lehden vuosikerran. STIPENDIKUMPPANINA SAATTE: • Mainostilaa Kemia-lehden kanavista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. Sc an sto ck ph ot o KAKSI TIETÄ KUMPPANUUTEEN LEHTISTIPENDIT KEMIAN ALAN OPISKELIJOILLE: • Minimipanos 3 000 euroa, jolla lahjoitatte lehden vuosikerran 60 opiskelijalle ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. • Näkyvyyden kokosivun kiitosmainoksessa, jossa kerromme hankkeista ja stipendikumppaneista. 17.6. ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. Laboratoriot, analytiikka, materiaalit 7/2021 28.10. 1/2022 10.1. 2.12. 15.11. huhtikuuta 2022 mennessä. ”Tutustun kiinnostaviin mainoksiin.” 93 % Kemi KEMIA Tervetuloa stipendikumppaniksi! Kemia-lehti palkitsee jälleen yhdessä stipendikumppanien kanssa lukiolaisia ja opiskelijoita Kemia-lehden vuosikerralla. 26.4. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Stipendeistä on tullut oppilaitoksissa odotettu, toivottu ja kiitetty tunnustus. 26.1. Kaikkiaan vuosikerran on saanut yhdeksän vuoden aikana jo yli 8 000 nuorta. 23.8. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Muutokset mediatietoihin mahdollisia. • Vahvista paikkasi 28. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 21.4. 3.3. 13.5. 24.1. 11.2. ChemBio Finland 2022 -messunumero: Hyvinvointi ja kestävä kasvu 4/2022 13.5. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2022 16.9. 4.10. • Vahvista paikkasi 30. Vihreä kemia, kiertotalous, laboratoriot 5/2022 5.8. • Opiskelijakummina luotte positiivista työnantajamielikuvaa alalle valmistuvien parissa. 9.9. 25.3. 8.3. helmikuuta 2022 mennessä. 29.9. 18.8. 25.5
89 % saa mainoksista hyödyllistä tietoa. ”Korvaamaton ”Korvaamaton työssäni” työssäni” Mainostaja, tavoita tehokkaasti alan ammattilaiset ja päättäjät! Kemian alan kotimainen kärkijulkaisu tavoittaa kattavasti alan ammattilaiset ja päättäjät. Painetulla lehdellä on yli 10 000 lukijaa. kemia_taka.indd 1 kemia_taka.indd 1 31.8.2021 11.40 31.8.2021 11.40. Nettisivuilla on yli 6 000 kävijää/kk. Se kokoaa kaikki tärkeimmät uutiset, tapahtumat, uramahdollisuudet sekä tuotteet ja ratkaisut.” Lue lisää tuoreen lukijatutkimuksen tuloksista: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle KEMIA Kemi Lähteet: lukijatutkimukset 2021 ja 2017 / JHelske Research ja Focus Master Oy. Tutkittua tietoa: 99 % lukijoista pitää Kemia-lehteä ammattitaitoisesti toimitettuna. 87 % on suorittanut vähintään amk-tason tutkinnon. ”Korvaamaton työssäni” ”Toimin ostajana, joten lehden kautta tulevat alan mainokset ja informaatiot ovat minulle erityisen tärkeitä.” ”Tykkään lehdestä tosi paljon. 80 % työikäisistä tekee itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa hankintapäätöksiä. Jokainen juttu on ollut kiinnostava ja mainoksetkin ovat hyödyllisiä ja alaan liittyviä.” ”Ammattilaiselle hyödyllisiä ovat myös lehdessä mainostavien yritysten mainokset erilaisine tuoteja palveluratkaisuineen.” ”Toimin kemikaalien, välineiden ja laitteiden hankkijana ja tarvitsen niitä yhteystietoja, joita saan lehden välityksellä.” ” Kemia-lehti on minulle täysin korvaamaton ja luotettu apuväline työssäni. Uutiskirjettä tilaa yli 4 600 ammattilaista