, 020 7756 330, info@hosmed.. ChemBio Finland 18.-19.3.2015 osasto 1f9 Mukana messuopas!. KEMIA Kemi 2/2015 LUMISURFFARI latautuu tunturilla EI TOSIAAN mikään tavallinen Virtanen YLÖS tuolista, istumatyöläinen! MYSTINEN marenki valloitti kemistikokit Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.. Tervetuloa Hosmedin osastolle 1f9 tutustumaan uuteen viskosimetriin ja FTIR mikroskooppiin
• Participation is free. By telephone: +46 (0)8 555 521 or +45 46 57 41 00. •Balanced content between theory and practical hints. www.tainstruments.com Training courses, technology tours* and seminars in thermal, rheology and microcalorimetry: Be up-to-date with the latest news and join these fine seminars, annual meetings, technology tours*/user meetings: TA Instruments TAKING MATERIAL CHARACTERIZATION TO A NEW LEVEL For additional information please email: sweden@tainstruments.com, denmark@tainstruments.com, norway@tainstruments.com or finland@tainstruments.com. • You are welcome to bring samples for analysis (pre or post) or any experimental data for consultation. claus overview swedish journal.indd 1 2/9/15 1:54 PM. When Desciption Where Feb 16 – 18 Rheology Technology Tour* Trondheim&Tromsö Feb 25 – 26 Thermal Technology Tour* CPH/Malmö March 2 Microcalorimetry – TAM Air Training Course Sollentuna March 3 Microcalorimetry – TAM III Training Course Sollentuna March 4 Microcalorimetry – NanoITC Training Course Sollentuna March 5 Microcalorimetry – NanoDSC Training Course Sollentuna March 17 Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications Oslo/Kjeller March 18 Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications Oslo/Kjeller April 13 Microcalorimetry Technology Tour* CPH/Malmö April 23 – 24 Rheology Training Course CPH/Malmö April 23 – 24 Elmia Polymer – Nordic Rubber Conference Jönköping June 1 – 3 52nd Nordic Polymer Days Copenhagen June 9 Thermal Technology Tour* Helsinki June 23 – 25 Rheology Technology Tour* Stockholm Aug 19 – 20 24th Nordic Rheology Conference Karlstad, S Sep 8 – 10 Rheology Technology Tour* Helsinki Sep 14 Microcalorimetry Technology Tour* Örebro&Karlskoga Sep 28 Microcalorimetry – TAM Air Training Course Sollentuna Sep 29 Microcalorimetry – TAM III Training Course Sollentuna Sep 30 Microcalorimetry – NanoITC Training Course Sollentuna Oct 1 Microcalorimetry – NanoDSC Training Course Sollentuna Oct 7 Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications CPH/Malmö Oct 8 Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications CPH/Malmö Oct 12 Microcalorimetry Technology Tour* CPH/Malmö Oct 21 – 22 Rheology Training Course Gothenburg Oct 27 – 28 Dynamic Mechanical Analysis (DMA) – Theory Helsinki Nov 18 – 19 Thermal Technology Tour* Stockholm *Technology Tours: TA Application Specialists visiting users to discuss applications, technical matters, instruments and software • Sign up and increase your application knowledge
Vahvaan asiantuntemukseen on panostettu yrityksessämme jo kahden sukupolven ajan. ChemBio 2015 KemiKaaLien säiLyTys LämpöTiLan vaLvonTa KyLmäsäiLyTys inKuboinTi ja LämpöKäsiTTeLy KemiKaaLien säiLyTys sTeriLoinTi ja väLinehuoLTo miKrobioLoginen suojaus iLmanpuhdisTus näyTTeenKäsiTTeLy miTTaLaiTTeeT Ääriolosuhteiden asiantuntija.. Koska asiakas on meille tärkein, olemme rekrytoineet lisää henkilöstöä sekä laajentaneet tuoteja palveluvalikoimaamme, jotta voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin myös tulevaisuudessa. Labo Line on luotettava kumppani, joka tarjoaa täyden palvelun korkeatasoisista laitteista koulutusja huoltopalveluihin. “ www.laboline.fi • info@laboline.fi • Karjalankatu 2, 00520 Helsinki • (09) 877 0080 Toimitusjohtaja Kati Mykkänen Labo Line Oy “ Tervetuloa Labo Linen osastolle 1 C 26. Labo Line on vuonna 1993 perustettu laboratorioja sairaalalaitteiden maahantuontiin ja ylläpitoon keskittynyt kotimainen perheyritys
4 2/2015 KEMIA SISÄLLYS Marianne Juntusen kotialbumi Kemianopettaja ja luontoaktivisti Marianne Juntunen vaihtoi etelän savut pohjoisen pakkasiin. 41) Valion kuva-arkisto Anna Jaskari Arkinen jauhelihakastike kohosi molekyyligastronomian illassa uusiin sfääreihin, todistavat Pekka Ilvonen ja Leena Hovi. Yhteisin voimin hyödynnetään sivuvirtoja ja jalostetaan biomassoja uusiksi tuotteiksi. 52) 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Lumisurffari lentää laudalla Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Kemistejä tarvitaan kiertotalouteen Mari Puoskari 14 Ei mikään tavallinen Virtanen Päivi Ikonen 20 AJANKOHTAISTA Kiertotalous on Suomelle bisnesmahdollisuus Elina Saarinen 22 UUTISIA 32 VIHREÄT SIVUT 38 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 41 ULJAS UUSI BIOTALOUS Älykästä kemiaa yhteisin voimin Maija Pohjakallio 42 NÄKÖKULMA Kodin henkäykset Anja Nystén 42 KEMIA SILLOIN ENNEN 44 NAISET JA KEMIA Berta Karlik – Linnanneidosta pioneeriprofessoriksi Sisko Loikkanen 46 Reachin ytimessä Anna-Liisa Sundquist näytti suuntaa lupamenettelylle Riku Rinta-Jouppi 50 Green Growth versoi älypuutarhan Jari Koponen 52 Mystinen marenki maistui molekyylikokeille Marleena Vilminko 56 Rähinäviina on geenien tuote Rötöstaipumus voi kulkea perimässä Arja-Leena Paavola 58 Bioleirillä tutustuttiin lääkekehitykseen Tuovi Kukkola 60 Arki aktiiviseksi Istumatyöläinen, nouse tuolista! Tinja Saarela 62 ULKOMAILTA 64 KEEMIKKO Elämä on 65 HENKILÖUUTISIA 68 TULEVIA TAPAHTUMIA 69 SEURASIVU 70 TIETEEN KAUPUNGIT Geneve on hiukkasfysiikan mekka Sisko Loikkanen 71 CHEMBIO MESSUOPAS. 6) Artturi Ilmari Virtanen oli epätavallinen ihminen ja epätavallinen nobelisti. (s. (s. (s. Touko Perkon uusi teos piirtää suuresta miehestä tarkan kuvan. 14) Turku Science Park Linda Fröberg-Niemi ja Reeta Huhtinen rakentavat Raisioon älykkään kemian keskittymää. (s
Äidin karjalanpiirakat ovat parhaita. maaliskuuta. Ruokapillerit odottavat edelleen tuloaan. 5 2/2015 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 10. Elintarvikkeita tutkitaan myös väärennösten paljastamiseksi. Markku Joutsen Hyvää makua elämään Onnistuisiko paremmin, jos ruuasta nautittaisiin enemmän ja nalkutettaisiin vähemmän?. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Uudet dna-menetelmät osoittavat, onko tuotteessa sitä mitä seloste lupaa. Onnistuisiko paremmin, jos ruuasta nautittaisiin enemmän ja nalkutettaisiin vähemmän. Jälkipelit käydään Hopian blogissa www.molekyyligastronomia.fi. Poimi parhaat palat lehden messuoppaasta ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.chembiofinland.fi. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 MENNEIDEN vuosikymmenten scifi-tuotannoissa eli sitkeä kuvitelma tulevaisuudesta aikana, jolloin ihmiskunta popsii polttoaineensa tehokkaasti pillereinä, ei enää aterioina. Kuten ystäväni lapsi sen kiteytti: ”Parasta ravintolassa on se vaihe, kun ollaan jo tilattu ruoka ja odotellaan ja kerrotaan vitsejä.” Ruuan valmistus porukalla on sekin arjen juhlaa, kuten Marleena Vilmingon ja Anna Jaskarin reportaasi Päijät-Hämeen kemistikerholaisten kokkausillasta osoittaa. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. maaliskuuta 2015 Vol. Miten on mahdollista, että jääkaappikylmänä paistettu liha oli mehevämpää kuin hyvissä ajoin huoneenlämpöön otettu. Valistuksen mallimaassa Yhdysvalloissa ylipaino on paljon yleisempää kuin kulinarismin kehdossa Ranskassa, jossa ateriointi on olennainen osa kulttuuria, ei terveyssuoritus. Kotitalous oli koulussa lempiaineitani, mutta aikuisten köksäntunneilla taitaa olla vielä hauskempaa. Suomalaisen keittiökemian pioneeri, professori Anu Hopia vetää keittiömestari Tatu Lehtovaaran kanssa molekyyligastronomian avoimia klubi-iltoja, joissa pääosassa on maistuva ruoka. Terveysnäkökulman ylikorostaminen ei kuitenkaan välttämättä johda toivottuihin tuloksiin. Kysyntää ei ole. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Tieto voi lisätä syyllisyyttä, mutta se ei yksinään johda tapojen muutokseen. Hyvä ruoka on paljon muutakin kuin kokoelma ravintoaineita; se on elämyksiä, muistoja ja aistien juhlaa. Avaruuslentäjätkin saavat tätä nykyä nauttia omien makutottumustensa mukaisista lounaista, kosmonautit borssikeitosta ja taikonautit kung po -kanasta. ELINTARVIKKEIDEN terveysvaikutuksia tutkitaan valtavasti, niin paljon että ruoka nautintona on jäänyt toisarvoiseen asemaan. Tästä ja paljosta muusta kerrotaan Kemian Päivillä, jotka järjestetään osana ChemBio Finland 2015 -tapahtumaa 18.–19. MAUKKAIMMILLAAN hyvä ateria on silloin, kun sen saa syödä hyvässä seurassa. P.S
Ollaan Kirkkonummella kasvaneen Juntusen nykyisillä kotikulmilla Pyhätunturilla, puurajasta muutama sata kilometriä etelään, jalkojen alla Napapiiri. Aalloilla ratsastamiselta lumella eteneminen myös tuntuu. Liuku tunturin rinteellä on kepeää ja lähes äänetöntä. ”Puuterissa lautaileminen on aivan kuin surffaisi veden pinnalla”, hymyilee Marianne Juntunen, väitöskirjaansa viimeistelevä kemianopettaja ja ympäristökasvattaja. Marianne Juntusen kotialbumista Ar ttu Muukkonen Lumisurffari lentää laudalla Marianne Juntunen toimi opiskeluaikoinaan ohjaajana Helsingin yliopiston kemian laitoksen toiminnallisessa oppimisympäristössä, kemianluokka Gadolinissa.. Kemianopettaja ja ympäristönsuojelija Marianne Juntunen karistaa kiireet Lapin puuterilumelle. Lapin äärettömät erämaat vetävät vertoja rannattomalle ulapalle. KEMISTIN kään töpuoli Sarjassa esit ellään kemistien kakkosamma tteja ja epä tavallisia harr astuksia . 6 2/2015 KEMIA Katja Pulkkinen Pehmeä, kumpuileva hanki lumilaudan alla muistuttaa valtameren aaltoja
Köyhän kasvissyöjän ei kuitenkaan ollut helppoa löytää sopivaa vatsantäytettä. Sinne hän matkasi kirjoittamaan graduaan tuotteen elinkaaresta kemianopetuksessa. Ympäristökasvattajan pitää pystyä eettisiin valintoihin.". Nuori nainen toimi hiihto-oppaana Nisekon laskettelukeskuksessa, otti matkailijat vastaan, hankki heille hissiliput, vei rinteisiin ja ruokailemaan. Japani valikoitui kohteeksi, koska siellä oli helppo yhdistää opiskelu, työ ja harrastus. palloa, entiseen ainujen valtakuntaan Hokkaidon saarelle. 7 2/2015 KEMIA Lumi on entiselle laskettelumatkaoppaalle ja nykyiselle vapaa-ajan laskijalle tärkeä elementti. Itse elin lähinnä kylmällä tofulla.” Vaihtelua pöytään toivat suomalaisten hiihtoturistien jättämät ylijäämäruuat, jotka opas mielellään pisteli poskeensa. Nousevan auringon maassa kaikki tulevat huomioiduiksi aina ja kaikkialla. Kylässä, jossa hän asui, ei ollut ruokakauppaa vaan pelkästään pieni kioski. Näin saavuttaa myös paikkoja, joita isot ihmismassat eivät ole tampanneet tasaisiksi. Kohteliaisuudestaan tunnetut japanilaiset taitavat käytöstavat myös rinteessä. Kun ostokset on tehty, seuraa joukoittain kiitoksia ja jäähyväistoivotuksia. ”Paikalliset söivät aamupalaksikin venyviä mädätettyjä papuja. Eväät reppuun, pipo päähän ja skinit eli karvatarrat suksenpohjiin. Mietin, että sen voisi tehdä paljon kiinnostavamminkin kuin näyttämällä kirjasta kuvaa jugurttipurkista”, Juntunen muistelee opinnäytetyönsä aiheenvalintaa. Kumartelua tofunsyöjälle Kymmenisen vuotta sitten Juntunen pakkasi lumilautansa lentokoneen ruumaan ja matkusti toiselle puolelle jokaiselle tulijalle esittäen tervetulotoivotukset ja kiittäen tätä juuri kyseisen hissin valitsemisesta. ”Kun Japanissa esimerkiksi menee kauppaan, koko henkilökunta toivottaa tervetulleeksi. Kiireet ja huolet jäävät taakse, kun nojautuu hieman eteenpäin ja antaa painovoiman viedä kohti alhaalla häämöttäviä notkelmia. Kun hiihtohissi saapuu perille Y?tei-vuoren huipulle, siellä odottaa työntekijä, joka kumartaa syvään Pohjolan lumi liidättää laskijaa. Huipulle ei tarvitse nousta hissillä, kun sinne pääsee myös omin voimin kivuten. Silloin kun asiakkaita on paljon, huuto on aikamoinen”, Juntunen virnistää. "Enää en lennä ulkomaille hiihtämään. Kun liukumista estävät skinit irrottaa pois, napsauttaa kaksi suksea yhdeksi kappaleeksi ja kääntää siteet menosuuntaan, alla on splittilaudaksi kutsuttu lumilauta. ”Tein jo opiskeluaikana sijaisuuksia kouluissa ja kerroin oppilaille muun muassa tuotteiden elinkaaresta ja kierrätyksestä
• Aktiivinen toimija Suomen luonnonsuojeluliitossa, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja Animaliassa. ”Erilaisen open” opetustyyli koetaankin myönteisenä ja motivoivana. ”Lukiossa kiinnostuin kemiasta, kun tajusin, että se liittyy ihan kaikkeen.” nen, kokonaisvaltainen kemianopetus. ”Se ajatus kuitenkin jäi, sillä Suomessa oli siihen aikaan vain yksi alan tutkimusryhmä. Työssään opettajana Marianne Juntunen pyrkii olemaan mahdollisimman käytännönläheinen. ”Kiinnostuin kemiasta, kun tajusin, että se liittyy ihan kaikkeen. ”Lukiolaisten kanssa harjoiteltiin juuri konferenssiesitystä, jota varten jokainen laati posterin. Hiilikuorman ja ilmastonmuutoksen miettiminen sai kuitenkin aikaan sen, että Juntunen tätä nykyä jättää muiden maiden hiihtokeskukset väliin. ”Tämä on ollut mahtava tapa yhdistää palkkatyö, väitöskirjan teko ja harrastukset. ”Lentomatkailun päästöt olivat yksi syy siihen, miksi en jatkanut hiihtooppaana, niin upeita kokemuksia kuin työ tarjosikin.” Nykyisin Juntuselle riittävät Lapin tunturit pipopäisine hiihtäjineen ja karvakengissään vastaan astelevine poromiehineen. Tutuiksi tulivat esimerkiksi Itävallan Flachaun paljaspäiset laskettelijat. Vetoomuksen laatiminen muodosti lähtölaukauksen nuoren naisen intohimolle vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. 8 2/2015 KEMIA ”Tasoitin sillä vähän lentämisen aiheuttamaa hiilikuormaakin.” Lunta rakastava kemisti ehti opasuransa aikana työskennellä myös Euroopan rinteillä. • Työskennellyt yläkoulun ja lukion kemian ja matematiikan opettajana, tätä nykyä opettajana Kemijärvellä. • Harrastaa lumilautailua, luonnossa liikkumista, marjastusta ja viettää aikaa Ville-hevosensa kanssa. Opettajaksi kylmään pohjolaan hänet vei rakkaus – mieheen ja erämaahan. Vakituista paikkaa voi olla hankala kemistin täältä löytää, mutta opettajantöitä on riittänyt.” Erilainen opettaja Juntusen väitöskirjan aiheena on kestävää kehitystä tukeva tutkimukselliitse päättää opiskelutahdista ja valita vaihtoehtoisista aiheista kulloinkin kiinnostavimman. Lisäksi mielenkiinnon kohteiden listalle ilmestyi uusi, kiehtova lisä: kemia. • Biokemian diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu 2007. Aina päätöksenteko ja omaehtoisuus eivät innosta. • Ympäristökasvattaja ja luontoliikuntakerhojen vetäjä. Tehtävä tuntui äkkiseltään vaikealta, ja sitä hieman arkailtiin. Lukiossa hän pokkasi koulun aktiivisin oppilas -palkinnon ja aloitti samoihin aikoihin toiminnan. • Väitöskirja kestävään kehitykseen pohjaavasta tutkimuksellisesta, kokonaisvaltaisesta kemianopetuksesta on parhaillaan tarkistuksessa Helsingin yliopistossa. He ottavat liikaa paineita, joita koetan helpottaa kertomalla heille, ettei työtä arvostella kuin vain positiivisessa mielessä, eikä siihen pidä suhtautua väärällä tavalla vakavasti.” Marianne Juntunen • Syntynyt Kirkkonummella vuonna 1982. ”Painotan arkeen liittyvää kemiaa. ”Valitettavasti arviointi suuntaa oppilaita. Hetki vain, ja vetoomus turkistarhauksen lopettamiseksi koko maasta oli valympäristöja eläinsuojeluyhdistyksissä. Jos en ympäristökasvattajana itse pysty eettisiin valintoihin, kuka sitten pystyy?” Pohjoisen pätkätyöläinen Ympäristö, luonto ja eläimet ovat olleet Marianne Juntusen sydäntä lähellä pienestä pitäen. Näin jo silloin, että kemiassa on tosi paljon potentiaalia.” Ennen kemianopettajaksi valmistumistaan Marianne Juntunen hankki biokemian diplomi-insinöörin paperit Teknillisestä korkeakoulusta. Koululaiset ovat tottuneet tekemään asioita vain opettajaa ja arvostelua varten. • Filosofian maisteri, kemian ja matematiikan opettaja, Helsingin yliopisto 2011. Juntusen oppitunneilla piirretään molekyylejä tietokoneella, katsotaan simulaatioita kemiallisista ilmiöistä ja tehdään portfolioita. ”Nykyään tarhaus on kielletty tai sitä on rajoitettu jo 12:ssa Euroopan maassa”, Juntunen kertoo. Tähtäimessä olivat silloin tutkijanura ja etenkin eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen. Energinen tyttö päätti toimia. Lumi uhkaa kadota laudan alta, kun lämpötila nousee. Ensimmäiset sijaisuutensa Lapissa Juntunen teki Pelkosenniemellä. Posterin aiheen sai poimia laajasta joukosta kemiaan liittyviä yhteiskunnallisia ja arkisia asioita”, Juntunen kertoo. 11-vuotiaana, viidettä luokkaa käydessään hän sai käsiinsä turkistuotannosta kertovan esitteen. ”Keski-Euroopassa on omituinen muoti laskea pipotta”, hän ihmettelee. Kun ne linkittää oppijaa lähellä oleviin asioihin, ymmärrys kemian merkityksestä syvenee.” Juntusen oppilaat saavat vapauksia mis. Nykyinen pesti on Kemijärvellä, lähellä luontoa ja huikeita maastoja. Yritän aina muistaa kertoa oppilaille, mihin arkisiin aiheisiin kemian tiedot liittyvät. Villieläimen sulkeminen häkkiin karuihin oloihin tuntui musertavalta. ”Aluksi saankin usein palautetta, että olen tosi erilainen opettaja.” Kun kurssi on viety loppuun, mielipiteet ovat tavallisesti muuttuneet. ”En enää lennä ulkomaille laskemaan. Allekirjoittajia löytyi heti runsaasti, muita oppilaita, opettajia ja koulun henkilökuntaa. Olisi pitänyt muuttaa Saksaan, jos olisin halunnut tehdä sitä työtä.” Enää Juntunen ei haikaile tutkimuksen perään, sillä kemian, matematiikan ja ympäristöasioiden opettaminen on osoittautunut antoisaksi
Typen ja fosforin kiertoa, kemikalisoitumista, ilmastonmuutosta, makean veden ehtymistä ja niin edelleen”, opettaja kuvailee. ”Hän tekikin sitten hienon posterin eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmistä ja kirjoitti portfolioon luonnonkosmetiikasta aivan ihanan mielipidekirjoituksen.” Lapin luonnon puolesta Ympäristökasvatusta Marianne Juntunen toteuttaa paitsi leipätyössään kemianopettajana myös vapaa-aikanaan kirjoittamalla ympäristöblogia, ylläpitämällä Facebook-ryhmää Marianne Juntusen kotialbumista Vaikka pohjoiseen kotiutunut kemisti pärjää hyvin purevissakin pakkasissa, kotona lempipaikka on takan ääressä.. Ympäristön ongelmien kanssa painiminen vaikuttaa tulevaisuuden työpaikkoihin ja sitä kautta jokaiseen. Hän pyrkii kertomaan oppilailleen siitäkin, että maailma ympärillämme todennäköisesti muuttuu joka tapauksessa. Joku toinen vastusti maailmanparantamista kategorisesti, kunnes lopulta tokaisi voivansa sittenkin ”jotakin tehdä”. 9 2/2015 KEMIA Ympäristöasiat kiinnostavat nykynuoria. Joku selvitti sitä, kuinka arjen kemikaalikuormaa voi vähentää vaikka siivotessaan. Jokainen niistä on ratkaistava, jottei maailmamme muutu meille vaaralliseksi elää. Postereita valmistaneet lukiolaiset keksivät aiheikseen erilaisia keinoja maapalloa uhkaavista kriiseistä selviämiseksi. Siinä maapalloon on piirretty yhdeksän eri ympäristökriisiä. ”Käymme oppilaiden kanssa läpi kriisien kemiaa. Niitä käsitellessään Juntunen käyttää usein Nature-lehdessä julkaistua Planeetan rajat -mallia
Luonnossa on mukava samoilla yksikseen tai Ville-hevosen kanssa. Poroihin voi törmätä omalla takapihallaan.. Juntunen toimii Suomen luonnonsuojeluliitossa, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja Animaliassa. Luontosuhteesta ei tarvitse erikseen puhua, kun sitä yksinkertaisesti eletään. Kerran pieni tyttö ryhtyi taittelemaan oksia katajasta. ”Kyllä, käytän sanaa aktivismi ja Jusu Toivonen Kuvat Marianne Juntusen kotialbumista Lappi lumoaa kaikkina vuodenaikoina. ”Mitä pahaa se on tehnyt, että se on täytynyt rauhoittaa”, tyttö hämmästyi. Metsä toimii rauhoittavana ja innostavana ympäristönä. Kerhossa ei kuitenkaan käsitellä ympäristön ongelmia vaan pelkästään nautitaan luonnosta. Aikuiseksi varttunut turkistarhauksen vastustaja tekee yhä työtä luonnon ja eläinten hyväksi myös järjestötasolla. Termin selittäminen opetti, että harvinaiset, arvokkaat kasvija eläinlajit kaipaavat sitä, että ihminen antaa niiden elää rauhassa. ”Lapset eivät jaksa enää koulun päälle ohjattua ohjelmaa ja valmiiksi rajattuja ajattelua vaativia tehtäviä”, Juntunen perustelee. Onko aktivisti käypä termi aktiiviselle naiselle. Metsässä lapset kiipeilevät puihin ja rakentavat majoja. Retkien kohteena on aina metsä. Ympäristökasvatus kulkee luontevasti puuhailun lomassa sen punaisena lankana. Silloin kasvattaja kertoi kerholaisille, että pensasmainen puu on rauhoitettu. 10 2/2015 KEMIA nimeltä Kestävä kehitys koulussa ja toimimalla Kemijärven luontoliikuntakerhon ohjaajana
Ympäristönsuojelijana hän kertoo tuntevansa itsensä tarpeelliseksi juuri Lapissa, jonne suunnitellaan yli kymmentä uutta kaivosta. Se yhdistetään toimintakykyyn”, Juntunen vastaa. sija The Analytical Scientist Innovation Award 2014-kilpailussa UUTUUS! IMAGING MASS MICROSCOPE Marianne Juntunen on ylpeä suomalaisesta pedagogisesta osaamisesta. ”On paljon asioita, joihin tarvitaan muutosta. Pitää yrittää aktiivisesti keksiä ratkaisuja ongelmiin.” Juntunen haluaa käyttää kemian ja muidenkin luonnontieteiden osaamistaan ja koulutustaan paremman maailman hyväksi. Yhdessä muiden luonnonsuojelun toimijoiden kanssa Juntunen on lukenut vapaaehtoisena yvaraportteja ja kommentoinut niitä. koen, että asioihin vaikuttaminen on aktivismia. Sen toimiala olisi sama kuin pian valmistuvan väitöskirjan. ”Olisi hienoa viedä suomalaista osaamista ulkomaille. pulkkinen.katja@gmail.com ”Aluksi saan usein palautetta, että olen erilainen ope.” Marianne Juntusen kotialbumista Askel ratkaisuun Ordior Oy Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. Yhdessä oppilaiden kanssa voidaan pohtia ratkaisuja ja sitä, kuinka voimme luonnontieteiden keinoin muuttaa maailmaa.” ”Opetukseen kuuluisivat ehdottomasti mukaan kestävä kehitys ja kiertotalous. Luonnontieteet pitäisi sitoa vahvemmin maailman tilan ja arkisten ilmiöiden opiskeluun. i-SERIES HPLC iMSCOPE TRIO • Laitteisto yhdistää optisen mikroskopian ja massaspektrometrisen kuvantamisen • Automaattinen optisen/fluoresenssimikroskoopin ja massaspektrometrisen kuvan yhdistäminen • Spatiaalinen resoluutio 5 µm • Mahdollistaa yhdisteen rakenneanalyysin tarkalla MSn analyysillä • Nopea skannaus 6 pikseliä sekunnissa • 1. "Haluan jatkossa kehittää edelleen luonnontieteiden opetusta ja viedä sitä myös maailmalle.". Tutkimuskirjallisuudessakin puhutaan aktivismista positiivisessa mielessä. Nehän nimenomaan ovat kemiaa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. (09) 530 8000 www.ordior.fi ORDIOR • Neljän liuottimen gradientti • Pieni carry-over • Suuri näytekapasiteetti • Pieni pöytätilan tarve • Tilava kolonniuuni • Käyttökohteita: QA/QC laboratoriot, analyyttinen HPLC, GPC/SEC Shimadzun uusi integroitu HPLC-laite UVtai diodirividetektorilla. Talvivaaran katastrofin jälkeen kaivostoiminnan ympäristövaikutusten etukäteen selvittäminen on syytä ottaa erityisen vakavasti. Myös koulutusvienti kiinnostaa. ”Kymmenen kaivosta on aika paljon Lapin herkälle luonnolle ja sen muutamalle matalalle joelle, joihin kaivosten jätevedet laskettaisiin.” Tulevaisuus vientiyrittäjänä Tulevaisuudessa kemianopettajan haaveena on perustaa oma yritys. Voidaan liittää myös muita detektoreja. ”Haluan siis kehittää luonnontieteiden opetusta eri koulutustasoilla, lapsista aikuisiin”, Juntunen täsmentää
Kiertotaloudessa kemian ja materiaalitekniikan osaaminen nousee yhä keskeisempään rooliin uusia ratkaisuja keksittäessä. Kiertotalouden avulla luodaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Nyt on kyse siitä, haluammeko olla yksi edelläkävijöistä kohti materiaalitehokasta yhteiskuntaa. OECD:n arvion mukaan maailman luonnonvarojen vuotuinen käyttö tuplaantuu vuodesta 1980 vuoteen 2020 mennessä. KIERTOTALOUDEN tavoitteena on sulkea materiaalikierto ja hyödyntää resurssit palauttamalla ne hukkaamisen sijasta kiertoon. KEMIANTEOLLISUUTEMME on jalostanut eri toimialojen sivuvirroista vuosikymmenien ajan lukuisia tuotteita ja ratkaisuja. Esimerkiksi kuparin tuotannon ennustetaan alittavan kysynnän jo 2020luvun alkupuolella. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin siinä, missä globaalien markVÄESTÖNKASVU , jatkuvasti parantuva elintaso ja kaupungistuminen johtavat väistämättä luonnonvarojen niukkuuteen. Resurssipula tuo haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia Suomelle ja suokinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa. Tarvitsemme kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä kierrätyksen edistämiseen ja uusioraaka-aineiden käyttöön. Meillä Suomessa on resursseja, teknologiaa sekä taloudelliset edellytykset isoihinkin askeleisiin kohti kiertotaloutta. Materiaali kiertää yhteiskunnassa parhaimmillaan niin, että jätettä ei enää juurikaan synny. Työllisyyden ja ympäristön kannalta materiaalien tehokas hyödyntäminen on 12 järkevää. Julkilausuman allekirjoittajat vaativat, että kiertotalous nostetaan Suomen seuraavan hallitusohjelman teemaksi. Yhden ylijäämämateriaalit ovat toisen raaka-aineita , ja niillä on toimivat markkinat. Raaka-aineiden hintojen noustessa on vaihtoehtoisten materiaalien käyttäminen ja suljetun kierron kehittäminen välttämätöntä. Sekä päättäjät että julkinen keskustelu ovat huomioineet asian. Tämän vuoksi kierrätys ja materiaalien tehokkaampi käyttö ovat entistä tärkeämpiä. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteiden, muiden materiaalien ja raaka-aineiden uusien hyödyntämistapojen etsimistä. malaisille yrityksille uusien liiketoimintojen ja työpaikkojen luomiseen. 2/2015 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ Kemistejä tarvitaan kiertotalouteen ”Kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin.” Mari Puoskari on kemian diplomiinsinööri ja Ekokem Groupin strategiajohtaja. Kun ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry julkaisi kesällä 2014 kiertotalousteesit, mukana allekirjoittajissa oli useita suomalaisia työnantajaja työntekijäjärjestöjä. Mari Puoskari mari.puoskari@ekokem.fi Ekokem Gr oup. Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta kiertotalouspakettia
(09) 8045 5300 info@fi.vwr.com Toimittaja, jolta saat kaiken, mitä laboratoriosi tarvitsee Verkkokaupassamme teet ostoksia vaivattomasti! Tutustu osoitteessa Kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse (09) 8045 5300 tai sähköpostitse info@. a • Mikrobiologia • Kliininen kemia Laaja valikoima: • Laitteita • Tarvikkeita • Pienlaitteita • Kemikaaleja • Puhdastilatuotteita • Life Science-tuotteita VWR International Oy Valimotie 9 00380 Helsinki Puh. .vwr.com! 1 2007-07-13 09:21:08. http://fi.vwr.com Sovellusalueet: • Biotekniikka • Soludiagnostiikka • Kemia • Kromatogra
Perko osoittaa, että suomalaiselle myönnetty maailman arvostetuin tiedepalkinto oli paitsi määrätietoisen työn tulos myös täysin ansaittu tunnustus. 14 2/2015 KEMIA Päivi Ikonen Melkoinen mies. Suomessa AIV oli sekä tiedemaailman ylhäinen yksinvaltias että koko kansan Rehu-Virtanen. Sellainen oli Suomen ainoa tiedenobelisti Artturi Ilmari Virtanen (1895–1973), joka on juuri saanut uuden, muhkean elämäkerran. I. AIV:n vuonna 1945 vastaanottama Nobelin kemian palkinto ollut sattumaa eikä myöskään sympatianosoitus juuri päättyneessä sodassa kovia kokeneelle Suomelle, kuten pahat kielet joskus väittivät. A. Asiakirjat paljastavat, että Virtanen nousi palkintoehdokkaiden joukkoon jo 1930-luvun alussa ja eteni listalla jatkuvasti vahvempaan asemaan. Virtasen elämäntyö (Otava 2015) on painavaa mutta ei raskasta luettavaa. Virtanen asettuu kansakunnan kaapin päällä juuri sille paikalle, jonka hän ansaitseekin. Kaikkiaan hän oli mukana finalistien kärkiryhmässä, nykytermein shortlistalla, peräti 11 kertaa.. Kuva on 1960-luvun puolivälistä. Virtanen oli hyvin ylpeä maatilastaan, jonne hän kerran kesässä kutsui vieraisille myös kollegansa Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta. Virtanen solmi nuoresta pitäen tarmokkaasti suhteita maailman tiedeeliittiin ja etenkin Nobeleista päättäviin ruotsalaispiireihin. Hän teki opintomatkoja johtaviin tutkimuskeskuksiin ja verkostoitui kansainvälisten kollegoidensa kanssa kauan ennen kuin kehittämiskonsulteista oli kuultukaan. Selväksi tulee muun muassa se, ettei Valion arkisto Ei mikään tavallinen Virtanen Artturi Ilmari Virtanen oli epätyypillinen tapaus jopa nobelistien eliittijoukossa. Juuri siksi suomalaistutkijan työ tunnettiin ja myös tunnustettiin harvinaisen nerokkaaksi koko kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Historioitsija, professori Touko Perkon kirjoittama yli 700-sivuinen järkäle Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. Kun Virtasta ryhdyttiin ehdottamaan ja harkitsemaan Nobel-kandidaatiksi, talvisota ja pienen urhean maan puolustustaistelu olivat vasta tulevaisuutta. I. Touko Perkon suurteos piirtää pikkutarkan kuvan suuresta miehestä. Kiehtova teos maalaa värikkäästä kohteestaan värikkään kuvan, joka avaa laajan näkymän epätavallisen ihmisen uraan ja elämään
Ensinnäkin suomalaiskemisti kuului harvoihin Nobel-tason ”yksinäisiin susiin”, kuten kansainvälisessä tv-dokumentissa luonnehditaan Virtasta ja yhtätoista muuta tunnustuksen saajaa. Lisäksi Virtasen innovaatiot saivat alkunsa pelkästään tämän oman päättelyn tuloksena eivätkä rakentuneet aiempien tutkimusten ja tutkijoiden löytöjen pohjalle, kuten tavallisesti on asian laita. Omat hittituotteensa keksiessään Virtanen työskenteli teollisuuden palveluksessa, siis loitolla akateemisesta tiedeyhteisöstä. Voin tuoreena pitävä AIV-suola ja hyvin säilyvä, ravinteikas AIV-rehu näkivät päivänvalon Valion laboratoriossa, jossa tehty tutkimus linkittyi vahvasti käytäntöön toisin kuin yliopistollinen perustutkimus. Lisäksi vaikka Valio oli nykyajankin mittapuun mukaan hyvin edistyksellinen yritys, joka sijoitti merkittävän osuuden liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tutkijoiden työkalut ja olosuhteet olivat tämän päivän näkökulmasta varsin vaatimattomat.. Virtasella ei myöskään ollut tukenaan suurta avustavien tutkijoiden ja assistenttien armeijaa. Vuonna 2002 valmistunut neliosainen dokumentti Nobel Loners – Nobel’s Greatest Hits pitää eristyneessä tutkijankammiossa yhden ihmisen päässä syntyneitä oivalluksia suorastaan tieteellisten ideoiden aatelina. 1920–1930-lukujen mittaan henkilöstön määrä toki vähitellen kasvoi, mutta Nobel-tiedemiehen ryhmä pysyi loppuun saakka hämmästyttävän pienenä. Kun 24-vuotias vastavalmistunut tohtori aloitti meijeriosuuskuntien keskusliikkeen laboratorion johtajana, tämän ainoina apulaisina häärivät yksi kemisti ja talon vahtimestari. 15 2/2015 KEMIA Yksinäinen ratsastaja Monessa mielessä poikkeuksellinen Virtasen palkinto kyllä oli
Opiskelijat saivat ajantasaista tietoa tutkimuksen etenemisestä monella rintamalla ja Virtanen puolestaan työvoimaa laboratorioonsa, jossa sekä teekkarit, filosofian ylioppilaat että jatko-opiskelijat harjoittelivat ja tekivät opinnäytetöitään toimien samalla opettajansa assistentteina. Virtanen ei silti millään muotoa käyttänyt asemaansa väärin vaan kiitti tutkimuksensa mahdollistajia luottamuksesta paiskimalla töitä vähintäänkin koko rahan edestä. Vuonna 1931 valmistunut Biokemiallinen tutkimuslaitos käsitti sekä Kemiantutkimus-Säätiön että Valion laboratoriot, joita molempia AIV johti suvereenisti. Kun alaiset ryhtyivät päättämään työpäivänsä jo ennen viittä iltapäivällä, AIV ei voinut kuin pyöritellä päätään ja hämmästellä maailman menoa. Harva saa parikymppisenä johdettavakseen oman laboratorion ja vielä harvempi kokonaisen oman instituutin. Synergia hyödytti kaikkia osapuolia. 16 2/2015 KEMIA Valistunut itsevaltias Toisaalta nykyajan tutkijat voivat hyvästä syystä myös kadehtia Virtasta. Nobelisti tunnettiin koko ikänsä äärettömän uutterana miehenä, joka ei juuri malttanut pitää lepotaukoja eikä suvainnut vitkastelua muiltakaan. Niinpä tutkijanalku rakensi itselleen väliaikaisen petipaikan laboratorion pöydän alle, jonne ehti kallistaa päänsä ainakin muutamaksi tunniksi. Jälkimmäinen tapahtui, kun Valio ja 1920-luvun lopussa perustettu kansallinen Kemiantutkimus-Säätiö yhdistivät voimansa. ”Ai, te olettekin jo levolla”, professori hämmentyi. Yhteistyön tuloksena Helsinkiin kohosi vuonna 1931 uusi komea Biokemiallinen tutkimuslaitos, jossa säätiön teoreettisen ja meijeriyhtiön soveltavan tutkimuksen laboratoriot toimivat rinta rinnan, molemmat AIV:n suvereenilla johdolla. Joka paikan monitoimimies Viisikymmenvuotisen tutkijantaipaleensa aikana Virtanen ehti saada aikaan ällistyttävän paljon ja kohota kotimaassaan ainutlaatuiseen asemaan. Tutkija oli myös taitava lobbaaja, mistä vuonna 1932 julkaistu pilapiirroskin kertoo. Kuvat: V alion arkisto. Hän oli ravitsemustutkimuksen pioneereja, joka AIV-rehutorneja kohosi Suomeen kuin sieniä sateella. Eräskin nuori apulainen huomasi pian, ettei yömyöhään päättyvien kokeiden jälkeen kannattanut enää lähteä kotiin kääntymään, sillä opiskelijoiden edellytettiin olevan taas sorvin ääressä aamuseitsemältä. Oman tutkimuslaitoksen johtamisen ohella Virtanen ehti vuodesta 1931 lähtien pitää hallussaan myös Suomen ensimmäisiä biokemian professuureja ensin Teknillisessä korkeakoulussa ja sitten Helsingin yliopistossa. Hippiliikkeen ja kukkaisvallan myötä ajat alkoivat 1960-luvun lopulla tosin muuttua myös Virtasen valtakunnassa. Laboratorion työtahdin moni sai tuta kantapään kautta. Kerran hän havahtui sielläkin kesken uniaan Virtasen – jonka oma asunto sijaitsi tutkimuslaitoksen yhteydessä – pistäydyttyä tarkistamaan työn tuloksia pikkutunneilla. Se onnistui, kun professori sijoitti kaikki luentonsa illan tunneille, jolloin päivä jäi vapaaksi omaa laitosta varten. Maan ensimmäisenä biokemistinä hän esitteli ja vakiinnutti kokonaisen uuden tieteenalan
Esikoisesta Kaarlosta eli Kallesta tuli matematiikan professori. Sen sijaan hän piti pystyssä perheen kotia ja taloutta, kasvatti parin kahta poikaa ja toimi koko ikänsä tiedemiespuolisonsa järkkymättömänä tukipilarina. Lilja Virtanen jätti opintonsa maisterintutkintoon ja akateemisen uran kokonaan sikseen. Eloon jäivät Artturi (edessä istumassa) ja tämän kaksi vanhempaa veljeä. AIV halusi pitää muiden äitien lapset hengissä ja koko kansan terveenä ja hyvin ruokittuna. Näiden kuoleman syyksi hän pani huonon ravinnon, sillä työläisperheessä elettiin lähinnä leivällä, puurolla, perunalla ja kuoritulla maidolla. Agronomiksi opiskellut nuorempi poika Olavi toimi tilanhoitajana ja isänsä jälkeen isäntänä Joensuun maatilalla. Lisäksi esikoinen, isänsä kaima Kaarlo kuoli teini-ikäisenä aivokalvontulehdukseen. Artturi ja Lilja Virtanen saivat kaksi poikaa. muun muassa hävitti struuman, yleisen kansantaudin. Etenkin maanviljelijät ihailivat ”Rehu-Virtasta”, joka oli nimikkorehullaan pelastanut karjan talviruokinnan ja saanut lehmät lypsämään tonkat täyteen vuoden ympäri. Serafiinan suuri murhe oli, ettei hänellä ollut toivoa päästä haudatuksi miehensä ja viiden poikansa viereen Viipuriin, joka oli muun KarjalankanSerafiina ja Kaarlo Virtaselle syntyi kaikkiaan seitsemän poikaa, mutta neljä nuorinta kuoli pieninä. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Myös voisuola oli kiitelty uroteko. Viipurin pojan elämän naiset naksen myötä menetetty Neuvostoliitolle. Toisin kuin muut tieteentekijät AIV oli myös suuren yleisön tuntema nimi. Kun isä-Kaarlokin kuoli jo viisikymppisenä, nimenomaan Artturi kantoi ja piti huolta leskiäidistään. Suomen Akatemian ensimmäisenä jäsenenä ja esimiehenä Virtanen johti sekä omaa kemiallista valtakuntaansa että maan koko tiedeyhteisöä, jonka nimissä hän jakeli arvovaltaisia lausuntoja. Kaarlo ja Serafiina Virtasen seitsikosta neljä nuorinta menehtyi jo vauvoina. Asia oli yksi syy AIV:n venäläisvastaisuuden voimistumiseen. Virtasen ansiota on myös suomalaisten koululaisten – muissa maissa yhäkin harvinainen – etuoikeus saada koulupäivänsä aikana nauttia ilmainen ateria. Juuri lapsuuskokemusten takia Virtasesta tuli myös ravitsemustutkija. Toinen Artturi Virtasen elämän nainen oli puoliso Lilja Virtanen, omaa sukuaan Moisio, joka löytyi opiskeluaikoina yhteisiltä maantieteen luennoilta Helsingin yliopistosta. Artturi Virtanen ymmärsi täysin taustatuen merkityksen ja arvosti sitä suuresti. Se onnistui, kun maahan ryhdyttiin tuomaan pelkästään jodioitua ruokasuolaa. 17 2/2015 KEMIA Erään viipurilaisen veturinkuljettajan taloudessa olisi 1900-luvun taitteessa voinut kasvaa samanlainen harjaspäinen seitsemän veljeksen sarja kuin tunnetussa Jukolan talossa eteläisessä Hämeessä. Vaimon kuolema vuonna 1972 oli nobelistille isku, joka ehkä osaltaan joudutti Parkinsonin taudin etenemistä ja AIV:n oman elämän päättymistä pian puolison lähdön jälkeen. Perheeseen kolmantena syntynyttä Artturi Ilmaria veljien menetys kalvoi kauan. Keksinnön ansiosta suomalainen voi säilyi tuoreena ja hyvänmakuisena kilpailijoiden tuotteita huomattavasti kauemmin ja valloitti markkinat näi
Englannin hän opetteli nuorena tutkijana huomattuaan, että sen taito oli välttämätön Yhdysvalloissa, jonne hän markkinoi rehukeksintöään ja josta hän haki Rockefeller-rahoitusta tutkimuslaitoksensa tarpeisiin. Toisinajattelija törmäyskurssilla Jos AIV oli vuosikymmenet oman maailmansa yksinvaltias, samassa asemassa Suomen tasavallassa oli UKK. Kaupunkilaispoika osti Sipoosta Joensuu-nimisen maatilan, jota hän viljeli taiten ja hyvin tuloksin ja jota käytettiin myös tutkimuksen tarvitsemana koetilana. Virtanen julkaisi myös ranskaksi ja ilmeisesti ymmärsi espanjaakin. Siinä missä Kekkonen veljeili karvahattuisten venäläisjohtajien kanssa, Virtaselle ryssä oli yhä ryssä, minkä tämä myös toi suorasukaisesti julki aina tilaisuuden tullen. Se teki tämän puheista aikansa rallienglantia, mutta suurpiirteinen viipurilaispoika viittasi foneettisille hienouksille kintaallaan. Kaksi suurmiestä aloittivat elämänsä pitkälti samanlaisista lähtökohdista ja olisivat hyvin voineet kulkea samoja polkuja loppuun asti. Fagerholm päätyivät lähes tasatulokseen – jos vain olisi vaivautunut lähtemään ehdolle. Ainoastaan kerran Virtanen joutui ylimmän johdon mahtikäskystä nöyrtymään ja päästämään yhden virallisen delegaation kylään. A. Kaukaisen pohjoisen maan edustaja herätti huomiota paitsi osaamisellaan – jota Virtasella ei ollut tapana kätkeä vakan alle – myös monipuolisella kielitaidollaan. Nobelisti ja akateemikko itse puolestaan ylpeili maanviljelijän tittelillään. Etenkin ruotsalaiset ja saksalaiset kiristelivät hampaitaan. Kun ministeriksi noussut UKK talvija jatkosodan jälkeen teki uuden valinnan ja aloitti – ainakin papereihin kirjatun – ystävyyden, yhteistyön ja keskinäisen avunannon entisen verivihollisen Neuvostoliiton kanssa, AIV pysyi tiukasti poteroissaan. Vaikka Virtanen toivotti ulkomaiset vieraat tutkimuslaitokseensa tervetulleiksi, neuvostoliittolaiset muodostivat poikkeuksen säännöstä. Valion arkisto. Tohtorinväitösten jälkeen tiet kuitenkin erkanivat. Nobelistin hautajaisiin vuonna 1973 saapui adressi myös tasavallan presidentiltä. Artturi Virtanen työhuoneessaan, jossa hän ei tosin juuri malttanut istua. Talosta löytyi onneksi yksi harvinaisen vakavan ja kärsivän näköinen, hautausurakoitsijaa muistuttava tutkija. Viipurin Klassillisen lyseon kasvatti käännätti oitis luentonsa italiaksi ja myös piti sen saapasmaan kielellä. YYA-linjan harvoihin julkisiin vastustajiin kuulunut AIV oli siten avoimella törmäyskurssilla tasavallan johdon kanssa, mikä aiheutti monenlaista skismaa valtakunnan huipulla. Kun Kekkonen nosteli toveruuden maljoja, Virtanen ilmoitti, ettei viinapulloja tarvita muuhun kuin Molotovin cocktaileihin ja juomaa itseään laboratoriovälineiden desinfiointiin. Vähäisen vapaa-aikansa Virtanen vietti nimenomaan tilallaan, jonne hän mielellään vei tutustumiskäynneille myös kansainväliset vieraansa. Tsaarinaikaan syntynyt ja kasvanut mies oli oppinut venäjän, ruotsin ja saksan jo koulussa. ”Mie panin oppaaksi Nikkilän, hää on luonnostaan niin tympiä ihminen”, Virtanen kertoi myöhemmin tyytyväisenä hykerrellen. Touko Perkon mukaan AIV olisi helposti voittanut jopa vuoden 1956 presidentinvaalit – joissa langokset Urho Kekkonen ja K. Yleisö ei tietenkään ymmärtänyt nobelistin sanomasta sanaakaan. Superkaksikon väleissä tapahtui pientä lientymistä vasta Virtasen elämän loppumetreillä. Atlantin takana hän esitelmöi kerran jopa latinaksi, pelkästään päästäkseen briljeeraamaan klassisella eurooppalaisella sivistyksellään. Kun hänet kutsuttiin puhumaan Italiaan, hänelle vihjattiin, ettei arvovaltainen kuulijakunta taida kuin äidinkieltään. Hänestä tuli yhä kysytympi vieraileva luennoitsija, jolla riitti aikaa ja intoa esiintymismatkoihin. Heille ovet pysyivät säpissä. Sen sijaan hän kierteli laboratorioissa valvomassa töiden etenemistä. Kielet taittuivat Viipurin aksentilla Nobel-voiton jälkeen Virtanen kohosi kansan keskuudessa suoranaiseksi supersankariksi. Nobelin seurauksena Virtasen arvo ja arvostus tiedemiehenä kasvoivat entisestään myös maailmalla. Kotikaupunkinsa Viipurin menettämistä hän ei antanut anteeksi koskaan. Virtanen oli vastustanut keisarivaltaa ja Suomen venäläistämisyrityksiä jo koulupoikana, ja sodat löivät öljyä liekkeihin. 18 2/2015 KEMIA den nenän edestä. Johtajalle itselleen ilmaantui kuitenkin äkillinen ”este”, ja paikkoja joutuivat esittelemään tämän alaiset. Vielä vuoden 1918 sisällissodassa Virtanen ja tätä viisi vuotta nuorempi Kekkonen taistelivat samalla puolella valkoisen isänmaan puolesta. Kemisti Virtanen valitsi tieteen, lakimies Kekkonen politiikan. Ainoa kielellinen kompastuskivi oli Virtasen omaperäinen ääntämys
Ennennäkemätön tapahtuma kokosi yhteen yli kuusisataa yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja kansanedustajaa ja moninkertaisti suomalaisen kiertotalouskeskustelun. Elina Saarinen ”Kasvua voidaan synnyttää niin, että luonnonvaroja käytetään vähemmän. Meillä on molemmissa paljon osaamista, jota voisimme viedä”, Sormunen sanoo. Harri Jaskari ehdotti, että Sitra perustaisi ”virkamiesten uskallusrahaston”, joka takaisi koelaitoksiin tehdyt investoinnit, jos tekniikka ei jostain syystä toimisikaan. Korhonen muistutti, että maapallo ei yksinkertaisesti kestä nykymenoa. 20 2/2015 KEMIA AJANKOHTAISTA Suomessa Sitra nostaa kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit uudeksi avainalueekseen, joka käynnistyy maaliskuun aikana. Johtaja Mari Pantsar-Kallion mukaan uusi alue jatkaa teollisissa symbiooseissa ja resurssiviisaissa alueissa tunnistettuja parhaita käytäntöjä. Julkisia hankintoja vaivaa rohkeuden puute”, sanoi Ville Niinistö ja mainitsi yhtenä esteenä myös kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolton jätemarkkinadominanssin. Kuvat: Elina Saarinen Kiertotalous Suomessa -tapahtuma veti Kaapelitehtaalle yli kuudensadan hengen yleisön. Kiertotalouden uusiin liiketoimintamalleihin siirtyminen tarkoittaa pelkästään Suomessa vähintään 1,5–2 miljardin euron arvonlisää. Suomessa on otettava käyttöön edelläkävijäteknologiaa. Tilaisuus lähetettiin suorana netissä, ja se aktivoi kansalaiset sosiaalisen median kanavissa. ”Kaikkein kriittisimmät raakaainepulat tulevat olemaan ravinteikkaissa viljelysmaissa ja puhtaassa vedessä. Näin kuuluu Sitran arvio, joka perustuu Ellen MacArthur Foundation -säätiöllä teetettyyn selvitykseen. Tilaisuus synnytti kuhinaa myös sosiaalisessa mediassa. ”On astuttava rohkeasti uuteen ajattelumalliin, koska kiertotaloudesta ja resurssitehokkuudesta tulee välttämätön pakko”, Korhonen toteaa ja ihmettelee, miksi Suomen ambitiot ovat tässä niin paljon heikompia kuin muiden Pohjoismaiden. Keskustelijat toivoivat lainsäädänKiertotalous on Suomelle bisnesmahdollisuus Maailma on siirtymässä uuteen, resurssitehokkuutta korostavaan ajattelutapaan, kiertotalouteen. Alan suomalaisesta osaamisesta kannattaisi tehdä vientibisnes. ”Kiertotalous ei ole vain kierrätystä. Kiertotalouteen siirtyminen on siten välttämättömyys. ”Kiinassa loppuu 20 vuodessa puhdas vesi. Resurssitehokkuudesta tulee pakko Hallitusammattilainen Kirsi Sormunen ja Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen uskovat, että Suomen kannattaisi hyödyntää vahvuutensa maailman polttavien ongelmien ratkaisemisessa ja kehittää niistä vientibisnes. Paneelikeskusteluun yhdessä Korhosen ja Sormusen kanssa osallistuneet kansanedustajat näkivät yhtenä syynä kuntapäättäjien haluttomuuden ottaa käyttöön uusia ratkaisuja. Osa yrityksistä on tämän jo oivaltanut. Kiertotaloutta edistävän kansainvälisen säätiön johtaja Joss Blériot muistutti yleisöä materiaalien hintojen nousutrendistä ja siitä, että viiden vuoden päästä maapallolla asuu jo kolme miljardia keskiluokkaista kuluttajaa. ”Suomella on kaikki voimavarat kiertotalouden tuomien bisnesmahdollisuuksien realisoimiseen, mutta tämä edellyttää isoa ajattelutavan muutosta ja esteiden purkamista”, Kosonen sanoo.. Kiertotalous on se moottori, jolla talouskasvun ja hyvinvoinnin sopeuttaminen maapallon kantokykyyn tehdään.” Näin totesi yliasiamies Mikko Kosonen avatessaan Sitran suuren Kiertotalous Suomessa -tapahtuman Helsingin Kaapelitehtaalla 13. tammikuuta. Suurempi arvo muodostuu tuotteiden keräämisestä, uudelleenkäytöstä ja uudelleenvalmistuksesta sekä näitä tukevista palveluista ja infrastruktuurista”, Blériot painottaa
Yritykset eturintamassa Sitran tapahtumassa kävi ilmi, että osa suomalaisyrityksistä on jo tarttunut toimeen ja voimalla mukana kiertotalousbisneksessä. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Raaka-aineiden hinnat lähtivät 2000luvun taitteessa jyrkkään nousuun, eikä trendi ole muuttumassa, vaikka öljyn hinta onkin nyt laskenut, muistutti Ellen MacArthur Foundationin johtaja Joss Blériot. Kemira on keskittynyt vesi-intensiivisiin teollisuudenaloihin, mikä tarkoittaa kiertotaloudessa toimimista monella tapaa. ”Ihmettelen, miksei vielä ole kehitetty Euroopan Fosforinkeräys Oy:tä, kun tiedetään, että maanosa on täysin tuontifosforin varassa ja samaan aikaan liika fosfori rehevöittää vesistöjämme”, Jokinen huomautti. Esimerkiksi jätevesistä voidaan ottaa talteen hyviä raaka-aineita fosforista väriaineisiin. Lisäksi Rudus kierrättää vuosittain 100 000 tonnia lentotuhkaa ja kerää valtakunnallisesti ylijäämämaa-aineksia hyötykäyttöön. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. nön purkavan esteitä ja edistävän kehitystä, jossa jätteistä tehdään tuotteita ja hyödynnettäviä raaka-aineita. ”Viisi vuotta sitten raaka-aineistamme 95 prosenttia oli palmuöljyä. ”Meillä on valtavasti mahdollisuuksia kehittää entistä arvokkaampia tuotteita sivuvirroista ja vähentää edelleenkin kaatopaikalle menevän jätteen määrää.” Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs huomautti, että betonin kierrätysaste Suomessa on 80 prosenttia. Yhtiö on myös mukana luonnon monimuotoisuuden edistämisohjelmassa. Rudus kierrättää määrästä puolet. Nyt meillä on 13 erilaista raakaainetta, ja yli 60 prosenttia niistä muodostavat jätteet ja rasvatisleet. Ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen totesi työn olevan jo reippaassa vauhdissa. Esimerkiksi selvitysmies Lauri Tarastin johtama ryhmä on koonnut konsteja ympäristölupaprosessien vauhdittamiseen. Se tarkoittaa, että noin miljoona tonnia betonia kiertää. ”Prosessin tehokkuus, kierron tehostaminen ja hukan vähentäminen ovat teollisuudelle kiertotalouden keskeisiä asioita”, näki Sitran Jyri Arponen, joka veti yrityselämän edustajien paneelikeskustelua.. Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen muistutti yhtiön olevan maailman suurin kiertotalouden toteuttaja biopolttoaineissa. Johtaja Päivi Jokinen Kemirasta kertoi, että 23 prosenttia kemianyhtiön raaka-aineista tulee teollisuuden sivuvirroista. Uusiutuvien polttoaineiden kolmen miljardin euron liikevaihdosta yli kaksi miljardia tulee kiertotaloudesta.” Johtaja Esa Laurinsilta puolestaan kertoi, että resurssitehokkuus on metsäjätti UPM:n Biofore-strategian ydintä
”Ei pidä aliarvioida ihmisen kekseliäisyyttä. Esko Valtaoja on vakuuttunut siitä, että ihmiskunta keksii keinot. Kirjoissa ja elokuvissa historialliset aikakaudet näyttävät usein loistokkailta. ”Nykyisin meillä menee paljon paremmin. Niin se on aina ennenkin tehnyt. Maailma menee eteenpäin ja maapallon energiankulutus moninkertaistuu, vaikka Suomi seisoisi paikallaan.” Tähän mennessä jokainen sukupolvi on ollut edellistä rikkaampi, usein tavoilla, joista edellinen sukupolvi ei olisi kyennyt edes uneksimaan. Kullatut muistot johtavat harhaan ja saavat meidät yliarviomaan mennyttä ja aliarvioimaan tulevaisuutta”, Valtaoja sanoo. Tässä lienee ihmiskunnan pelastus jatkossakin. Vaikka Suomi painaisikin jarrut päälle ja vähentäisi kulutustaan, asialla ei olisi suurta merkitystä. Pessimismiin ei silti ole syytä.” Ihmiskunta löytää tien Vuoteen 2025 ulottuvissa ennusteissa varoitetaan sopeutumaan niukkuuden aikoihin ja väistämättömään elintason alenemiseen. Ihmismuisti on lyhyt ja valikoiva.” Taloustutkimuksen tuoreeseen kyselyyn vastanneista kolme neljästä luuli, että äärimmäinen köyhyys on kasvanut 25 viime vuoden aikana. Yhteistä ennusteille on ajatusmalli, jonka mukaan asiat olivat ennen paremmin, nyt huonosti, ja aina huonompaan mennään. ”Maailman suunnan kuvaukset ovat usein hölynpölyä. Moni uskoo, että ihmiskuntaa kohtaa vielä elinikänämme katastrofi, on sen taustalla sitten ilmaston lämpeneminen, lajien massasukupuutto tai öljyn loppuminen. ”Ei ole realistista odottaa, että muut hyväksyisivät meidän näkemyksemme siitä, että huippu on nyt saavutettu ja tähän pitäisi jäädä. Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja näkee asian toisin. ”Uutiset antavat vääristyneen kuvan maailman tilasta, koska ne keskittyvät vain kamalaan tai kummalliseen. Suomi oli 50 vuotta sitten samalla tasolla kuin monet kehitysmaat nyt. Pitkällä tähtäimellä katsottuna ihmisten vauraus ja onnellisuus ovat kuitenkin edelleen kasvussa, Valtaoja sanoo. Jos katsotaan realistisesti menneisyyttä ja nykyhetkeä, tulevaisuuden mahdollisuudet näyttäytyvät aivan eri valossa.” ”Toki nykyiset ongelmamme ovat vakavia, ja niin suuret kuin pienetProfessori Esko Valtaoja: Tulevaisuutta ei tarvitse pelätä kin teot maapallon ja ihmiskunnan hyväksi ovat tärkeitä. En näe mitään syytä sille, miksei kehitys jatkuisi samansuuntaisena.” Kehitystä ei myöskään voida pysäyttää. Kuka olisi voinut sata vuotta sitten edes kuvitella sitä kulttuuria ja teknologiaa, joka meillä on tänä päivänä?” ”Välillä tulee tietysti takapakkia ja harha-askelia, mutta ihmiskunta kyllä löytää takaisin oikealle tielle viimeistään silloin, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu.” Kerttu Vähänen Ker ttu V ähänen Esko Valtaoja luennoi tulevaisuuden ongelmista ja mahdollisuuksista Tekniikka & Talous -lehden ja Talentum Eventsin Jätehuolto 2015 -tapahtumassa helmikuussa.. 22 2/2015 KEMIA UUTISIA Seuraavina vuosikymmeninä on ratkaistava ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hupenemisen kaltaiset jättihaasteet. Ei siis yllätys, että vain neljäsosa suomalaisnuorista katsoo maailman tulevaisuuteen optimistisesti. Todellisuudessa vielä 1820-luvulla 84 prosenttia maailman väestöstä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Vain yksi kymmenestä tiesi, että köyhien määrä on vähentynyt. ”Maapallo on nyt mukavampi ja turvallisempi paikka asua kuin koskaan ennen
24 2/2015 KEMIA UUTISIA Seulontojen laajentaminen tökkii Varhainen toteaminen ehkäisee vakavaa vammautumista mielestä seulottavien tautien määrää pitäisi laajentaa suositellusta viidestä, sillä yhdestä näytteestä on samalla kertaa mahdollista seuloa muitakin tauteja. Sairauksia tulisi myös seuloa suosituksia enemmän. Yhden vauvan seulonnan hinta on 50–100 euroa. Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnat eivät vieläkään kata koko maata, vaikka tautien varhainen toteaminen ehkäisisi vakavia kehityshäiriöitä ja jopa kuolemia. Sessioiden aiheet käsittelivät esimerkiksi verenvuotokuumetta, ripulitauteja, loisia ja allergioita. Kävijöitä kiinnostivat niin kongressi kuin sen yhteydessä järjestetty näyttelykin. ”Tai jos onkin, niin päätös on pyörretty, kun lääkäri on kertonut seulonnan hyödyistä.” Labquality Days -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 42. Sosiaalija terveysministeriö suositti vuosi sitten viiden taudin seulomista. kerran. Yksi mielenkiintoinen aihe oli unihäiriöiden tutkimus. Tilaisuudessa luennoi satakunta asiantuntijaa. ”Laitteella voi määrittää yleisimmät HPV-tyypit, myös korkean syöpäriskin HPV:t 16 ja 18”, kuvaili yhtiön markkinointipäällikkö Thomas Krarup. ”Tavoitteena on saada seulontatutkimukset ulottumaan koko maahan ja luoda yhdenmukainen käytäntö seulottavien tautien määrään ja käytettyihin menetelmiin. Näin todettiin helmikuun alussa järjestetyssä Labquality Days -kongressissa Helsingin Messukeskuksessa. Pilleri on otettava oikeaan aikaan, muutoin se ei auta. Hyksin dosentin Risto Lapaton. Scanstockphoto Vastasyntyneiltä tulisi seuloa mahdolliset aineenvaihduntasairaudet nykyistä tehokkaammin, sanovat asiantuntijat. Esimerkiksi Becton Dickinsonilta oli tullut hiljattain markkinoille laite, jolla voidaan määrittää muun muassa kohdunkaulan syöpää aiheuttava papilloomavirus eli HPV. Jos kaikilta seulottaisiin 20 tautia, kokonaiskustannukset olisivat kolmesta kuuteen miljoonaa euroa. Osa niistä on tosin sellaisia, ettei niiden seulominen ole eettisesti mielekästä.” Vaikka seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia, Lapaton mukaan niistä ei ole Suomessa juuri kukaan kieltäytynyt. ”Yhdysvalloissa ja Australiassa vastasyntyneiltä seulotaan jopa 40 tautia. ”Melatoniinimäärityksen avulla jokainen voisi selvittää oman henkilökohtaisen annostelunsa ja oikean ajankohdan sille, vaikkakaan unihäiriön syy ei aina ole melatoniini.” Näyttelyssä myös laitevalmistajat esittelivät uutuuksiaan. Dosentti Kirsi Vaali Lab-Techistä kertoi, että melatoniinia käytetään Suomessa usein väärin. Esimerkiksi Hyks ja Tyks seulovatkin jo nyt 20 tautia. Niitä ovat synnynnäinen lisämunuaisen liikakasvu (CAH), rasvahappo-oksidaatiohäiriöt (MCAD ja LCHAD), glutaarihappovirtsaisuuden ykköstyyppi (GA 1) ja fenyyliketonuria (PKU). Tutkimuksen vasteajan on myös oltava niin pieni, ettei mikään sairaus ehdi tulla esiin ennen kuin tulos on saatu”, Lapatto sanoo. Tapahtumaan kokoontui liki tuhat laboratoriolääketieteen ja kliinisten laboratorioiden ammattilaista. ”Pieni hinta verrattuna vammautuneen hoitoon, puhumattakaan perheen kärsimyksistä.” Lapaton mukaan Suomi on seurannan osalta muita maita jäljessä. Suomi jäljessä muista Suomessa syntyy vuosittain 60 000 lasta. Marja Saarikko Vastasyntyneiden seulontatutkimukset on tehtävä 2–5 vuorokauden iässä, mikä asettaa haasteita terveydenhuollolle
Hakuaika on 1.–20.4.2015. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni Keronen, asiamies.fortuminsaatio@fortum.com (p. Säästämme muutakin kuin vain rahaa – säästämme myös ympäristöä. 050 453 4881) DMA 4200 M Density meter for all petroleum samples Anton Paar Nordic Tel: 46 40 49 27 00 | E-mail: info.se@anton-paar.com info.fi@anton-paar.com | info.dk@anton-paar.com. Sulzer toimittaa energiaa säästäviä, tehokkaita ja luotettavia pumppausja sekoitusratkaisuja kemianteollisuuden tarpeisiin. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.com/saatio Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 20.4.2015 klo 16.00 mennessä. Sulzer Pumps Finland Oy PL 66, 48601 Kotka Puh. Tänä vuonna avataan haettavaksi myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa. 010 234 3333 www.sulzer.com/Sulzer-Pumps-Finland Sulzer – kannattavaa kumppanuutta FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2015 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetusja kehitystyöhön energia-alalla. Vuosikymmenien kokemus ja huippuosaaminen takaavat Sulzerin kyvyn palvella asiakkaitaan yhä paremmin
Johtaja Petri Kukkonen selittää käyttöönoton myöhästymistä ”monimutkaisella prosessilla, koska vastaavia laitoksia ei aiemmin ole ollut olemassa”. ”Halusimme varmistaa erityisesti jalostamon turvallisuuden. ”UPM:llä on noin 200 biopolttoaineisiin liittyvää patenttia ja patenttihakemusta. 26 2/2015 KEMIA UUTISIA Metsäyhtiö UPM:n valmistama uusiutuva diesel tulee jakeluun kevään aikana. Dieselin raaka-ainetta mäntyöljyä syntyy selluntuotannon tähteenä. ”Lisäksi BioVerno valmistetaan vetykäsittelemällä raakamäntyöljy puhtaiksi hiilivedyiksi. Laitosta jäähdytettäessä vety on saatava pois järjestelmästä, koska vety on herkkä aine syttymään. UPM on tehnyt dieselin myyntisopimuksen biopolttoaineiden ja öljytuotteiden hankintaorganisaation NEOT:n (North European Oil Trade) kanssa. St 1:n myyntijohtaja Mikko Reinekari lupaa BioVernoa pumppuihin kaikille yhtiönsä asemille toukokuun alkuun mennessä. Laitos koostuu monesta laitteesta, putkesta ja vaipasta”, Kukkonen sanoo. Oikeudenkäynti on edelleen kesken, ja siihen ei meillä ole enempää lisättävää.” Juha Granath UPM BioVerno on saanut suomalaisuudesta todistavan Avainlippu-tunnuksen.. BioVernon jakelu alkaa St 1:n ja ABC:n asemilla tavallisen dieselin bio-osana. Parannus on merkittävä, sillä ensimmäisen sukupolven biodieselin vertailuluku oli 35–50 prosenttia. BioVernoa saa St 1:n ja ABC-ketjun huoltamoiden pumpuista dieselin bio-osana. ”Tarvitsemme varmuutta” UPM:n suunnitelmissa on ollut myös toisen biodieseliä valmistavan laitoksen rakentaminen Lappeenrantaan. Nyt olemme tyytyväisiä jalostamon turvallisuuteen ja käynnistykseen.” UPM:n uusiutuva diesel BioVerno vihdoin pumppuihin Kukkonen muistuttaa myös, että biojalostamon käynnistyessä, kuten aina petrokemianteollisuudessa, ensimmäisten tuotteiden laatu ei välttämättä vastaa tuotevaatimuksia. Tarvitsemme pitkän tähtäimen varmuutta biopolttoainesäädäntöön.” Hänen mukaansa yhtiö kuitenkin tutkii eri teknologioita tavoitteenaan valmistaa biopolttoaineita myös kiinteästä puubiomassasta. ”Joka tapauksessa tuotteemme Diesel plussan kotimaisuusaste nousee, mutta hinta pysynee nykyisen dieselin tasolla.” Uusiutuvan dieselin on arvioitu vähentävän kasvihuonepäästöjä jopa 80 prosenttia perinteiseen dieseliin verrattuna. Suurin este on EU-regulaation epävarmuus toisen sukupolven biopolttoaineiden edistämisessä. Valtaosa raaka-aineesta tulee UPM:n omilta sellutehtailta Suomesta. ”Investointipäätöksiä ei ole tehty. Lappeenrannan jalostamo tuottaa 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa. Startti viivästyi tammikuuhun. Turvallisuus edellä UPM:n Lappeenrannassa sijaitsevan biojalostamon piti aloittaa puupohjaisen dieselin tuotanto jo viime kesänä. ”Tulevassa tuotteessamme dieselöljyn laatua kuvaava setaaniluku pysyy yli 60:ssä. ”Nyt asiakastoimituksemme ovat kuitenkin alkaneet, ja tuote tyydyttää asiakkaidemme laatuvaatimukset”, Kukkonen vakuuttaa. Rajankäynti patenteista on tyypillistä uusilla aloilla. Kuinka paljon sekoitamme BioVernoa tavalliseen dieseliin, on vielä ratkaisematta”, kertoo Reinekari, jonka mukaan yhtiö testaa parhaillaan parasta suhdetta. Nyt Kukkonen toppuuttelee. Viime kesänä UPM sai erävoiton pitkäaikaisessa patenttikiistassaan Neste Oilin kanssa, kun markkinaoikeus hylkäsi Neste Oilin vaatimuksen estää UPM:ää käyttämästä biodieseliä, jonka patentti Neste Oililla on
• LabsolutionIR-ohjelmiston avulla on helppo luoda makroja, joilla säästetään aikaa rutiinityössä • Ohjelmistossa noin 12 000 spektrikirjastoa standardina WATER TECHNOLOGIES Vedenpuhdistuksen edelläkävijä Meiltä helppokäyttöiset, taloudelliset ja luotettavat vedenpuhdistuslaitteistot käyttäjävaatimustenne mukaan. Askel ratkaisuun ORDIOR Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. Ilmastonmuutos Liikenne Ravinto Puhdas vesi Energia Luonnonvarat Terveys ja hyvinvointi Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi / @kemianteollisuu. • Laitteiden itsediagnostiikka, monitorointi ja automaattinen kosteudenpoisto tekevät laitteista nopeita, helppoja huoltaa ja käyttää. veoliawatertechnologies.fi www.elgalabwater.com Tervetuloa ChemBio -messuille osastollemme 1d26 tutustumaan uuteen PURELAB Chorus -mallistoon. (09) 530 8000 www.ordior.fi easy H2O kosteusanalysaattori Berghofilta • Eri materiaalien selektiiviseen kosteuspitoisuuden määrittämiseen ilman kemikaaleja • Määrittää sekä vapaan että kemiallisesti tai fysikaalisesti sitoutuneen veden • Helppokäyttöinen • Heti käyttövalmis • Runsaasti valmiita sovellutuksia • Ympäristöystävällinen HUIPPUHYVÄT SHIMADZUN FTIR-LAITTEET ORDIORISTA! • Erinomainen herkkyys, resoluutio ja nopeus • Interferometrin optimointija stabilointiteknologia tekee laitteista erittäin herkkiä. www
”Ala on jatkanut koko 2000-luvun investointejaan Suomeen, säilyttänyt pääomatasonsa ja luonut edellytykset toiminnan jatkuvuudelle myös tulevaisuudessa.” Leena Laitinen Lempäälässä toimiva Kiilto Oy on yksi yli 400:sta Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksestä. ”EU-sääntelyn päälle tuleva kansallinen sääntely valtio-, maakuntaja kuntatasolla tulisi minimoida. ”Tätä oppia ei saisi unohtaa, sillä tasainen ja vakaa rahoitus on elintärkeää uusille innovaatioille.” Lepän mukaan yksi haaste hallitukselle on luoda bioja kiertotaloudelle toimivat säännöt ja mekanismit. ”Kemian viennin taso on edelleen korkea”, Leppä korostaa. ”1990-luvun laman aikana Suomi kasvatti rohkeasti rahoitusta innovaatiotoimintaan”, Leppä muistuttaa. Vaikka kasvu oli niukkaa, ala päihitti kirkkaasti muut, sillä Suomen koko teollisuustuotanto laski 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Kemian tavaraviennin arvo laski tammi?marraskuussa 2014 kuusi prosenttia edellisvuodesta samaan aikaan, kun koko Suomen tavaravienti laski prosentin. Viennin pudotusta selittävät etenkin öljytuotteet, joiden viennin arvo aleni peräti 12 prosenttia, osittain hintojen laskun ja osittain viennin vähenemisen takia. 28 2/2015 KEMIA UUTISIA Kemianteollisuus odottaa tulevalta hallitukselta teollisuuden kilpailukykyä edistäviä ratkaisuja, sääntelyn järkeistämistä ja innovaatiotoiminnan turvaamista. Ala työllistää Suomessa suoraan yli 34 000 henkeä.. Kemian tuotanto-odotukset ovat jatkossakin varovaisen optimistisia. Myös teollisten investointien lupaprosesseja olisi tarpeen sujuvoittaa.” Kemianteollisuuden talouskatsauksessa helmikuussa puhuneet Leppä ja Lappalainen korostavat koulutukseen ja tutkimukseen investoimista avaimena kansalliseen menestykseen. ”Biotalous on tie kestävämpään kehitykseen ja suuri markkinamahdollisuus, jossa tarvitaan kemiaa ja kemianteollisuuden osaamista. Valopilkkuna olivat muovituotteet, joiden vienti kasvoi kolme prosenttia. Öljytuotteet vaikuttavat olennaisesti koko kemianteollisuuden lukuihin, sillä niiden osuus alan viennistä on lähes puolet. ”Tuotannon säilyminen hyvällä tasolla on hieno saavutus tilanteessa, jossa suhdanteet ovat kääntyneet tavanomaista heikommiksi”, Leppä sanoo. ”Hallituskausi on pitkä aika, eikä yhtään vuotta siitä ole hukattavaksi.” Näin sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä, jonka mukaan tulevassa hallitusohjelmassa pitäisi näkyä teollisuuden rooli hyvinvoinnin rahoittajana. Kansallisesta kilpailukyvystä on huolehdittava niin, että Suomeen saadaan kotimaisten lisäksi myös ulkomaisia investointeja.” ”Teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön”, jatkaa Kemianteollisuus ry:n vuodenvaihteessa aloittanut puheenjohtaja, Orion Oyj:n toimitusjohtaja Timo Lappalainen, jonka mukaan esimerkiksi poukkoilevat veropäätökset ovat myrkkyä uusille investoinneille. Alan kehittyminen edellyttää toimialat ylittävää yhteistyötä, Kemianteollisuuden terveiset tulevalle hallitukselle: ”Turvatkaa teolliset investoinnit ja innovaatiotoiminta” lainsäädännön ajanmukaistamista ja tasavertaista pääsyä raaka-ainemarkkinoille.” Kemian tuotanto kasvoi, vienti laski Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi vuonna 2014 edellisvuodesta 0,9 prosenttia. Peruskemia säilytti tasonsa, Riku Pihlanto mutta öljytuotteet ja lääkkeet olivat laskussa. ”Tulevan hallituksen tulisi varmistaa teollisille investoinneille suotuisa toimintaympäristö. Kemia on Suomen suurin vientiala neljänneksen osuudellaan maan koko tavaraviennistä
Tapahtumasta saa tietoja osoitteesta helsinkicf.eu. ”Jos tekniikoille on tarvetta, laboratorioilla on jo nyt valmiudet tehdä paljonkin”, kertoo erikoistutkija Annikki Welling elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Lisäksi keskustelujen aiheena on vihreän kemian läpimurto. Teemoihin kuuluu myös haitallisten kemikaalien korvaaminen haitattomammilla ja parhaiden korvaavien aineiden arviointi. Elintarvikkeen aitous voidaan selvittää esimerkiksi uusin dna-menetelmin. Millainen on kemikaaliturvallisuuden riskienhallinnan maailmanlaajuinen tulevaisuus. maaliskuuta. Mitä kemikaalipolitiikassa tapahtuu vuoden 2020 jälkeen. Helsinki Chemicals Forum järjestetään Messukeskuksessa 28.–29.5.2015. Dna säilyy jopa pitkälle prosessoiduissa tuotteissa, ja sen avulla pystytään erottamaan, onko tuotteessa juuri sitä marjaa, kalaa tai lihaa, mitä pitäisi.” Elintarvikeväärennösten tutkimisessa käytettäviä innovaatioita ja analyysitekniikoita esitellään ChemBio Finland 2015 ja Kemian Päivät -yhteistapahtumassa, ChemBio Finland Elintarvikeväärennökset ilmi uusin keinoin Messukeskus/Markku Ojala ChemBio Finland -tapahtuma tunnetaan kemian alan ammattilaisten suosituimpana kohtauspaikkana. 30 2/2015 KEMIA UUTISIA Väärennetyt elintarvikkeet jäävät nykyisin kiinni entistä helpommin. Aiheesta keskustellaan toukokuisessa Helsinki Chemicals Forumissa, joka tuo alan asiantuntijat ja päättäjät Suomeen jo seitsemännen kerran. ”Dna-tutkimus on erinomainen menetelmä lajintunnistuksessa, sillä dna:ta on joka solussa. Samoin kommunikaatiota kemikaaleja Helsinki Chemicals Forum nostaa esiin avainasioita sisältävien tuotteiden tuotantoketjussa halutaan parantaa. Tapahtuman keskiössä on neljä muutakin avainkysymystä. Keep Discovering www.borealisgroup.com. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu laaja kemian, biotieteiden ja laboratorioalan näyttely. Foorumissa pohditaan, voitaisiinko yhtenäinen globaali järjestelmä kemikaalien luokittelusta ja merkinnöistä saada aikaan nopeammin. joka järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 18.–19. chembiofinland.fi. Tapahtumaan voi ilmoittautua osoitteessa www. Tapahtuman luennoilla ja seminaareissa puhutaan myös muun muassa kemikaaliturvallisuudesta, aurinkoja bioenergiasta, laskennallisen kemian tutkimuksesta ja kemian opetuksen uusista tuulista. Älykkään suunnittelun ja oikein valittujen prosessien avulla voidaan tulevaisuudessa tuottaa entistä turvallisempia kemikaaleja
Herkkuja klassikkoina ja modernisti Uutuuskirja Kaksi kokkia ja kemisti (Nemo 2014) yhdistää onnistuneesti klassisen ruuanlaittotaidon moderniin molekyyligastronomiaan. Leena Laitinen Kuvat teoksesta Kaksi kokkia ja kemisti Together, we can create your single-use solution Parker hannifin Oy tel: +358 (0)20 753 2500 email: lifescience.finland@parker.com www.parker.com/processfiltration Parker Hannifin Oy. Sekoita vehnäja mantelijauhot sekä sokeri. Nosta fileet vadille ja siivilöi paistovoi. Lisää suklaa jauhojen sekaan. Voitele torttuvuoat ja pursota ne puolilleen, anna levätä jääkaapissa. Kiehauta ja lisää lopuksi persilja. Kotikokin kommentti: ”Vähensin sitruunamehua, en tykkää ihan niin sitruunaisesta.” Suklaafondant (Tatu Lehtovaara) 100 g voita 40 g vehnäjauhoja 40 g mantelijauhoja 100 g sokeria 80 g tummaa suklaata sulatettuna 3 valkuaista 1 rkl juoksevaa hunajaa nokare voita vuokien voiteluun mansikoita, vadelmia ja tuoreyrttejä koristeluun Ruskista voi ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Jauhota fileet ja paista paistinpannulla voissa. 31 2/2015 KEMIA JULKAISUJA Voissa paistettu kuha (Tatu Lehtovaara) 6 kpl noin 160 g nahattomia kuhafileitä suolaa, valkopippuria vehnäjauhoja 200–300 g voita 1 dl sitruunamehua 1 puntti leikattua persiljaa Mausta fileet suolalla ja pippurilla. Paista 180-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Laita taikina pursotinpussiin ja hetkeksi kylmään. Fondantin sisuksen tulee olla keskeltä valuvaa. Koristele marjoilla ja yrteillä. Edelliset onnistuvat jokakokille, jälkimmäisissä tarvitaan jo erikoisempia välineitä, kuten vakuumikoneita ja tarkkoja lämpömittareita. Perheen teini-ikäinen gourmetharrastaja sai vapaat kädet ja valmisti pääruuaksi voissa paistetun kuhan peruna-bataattisoseen kanssa, jälkiruuaksi suklaafondantin. Lopputuloksena oli vuoden tähän asti paras ateria. Kaada kastike fileiden päälle. Kirjan resepteistä tarjoillaan kaksi versiota, keittiömestari Tatu Lehtovaaran perinteitä vaaliva ja keittiömestari Arto Rastaan kokeilevampi. Sekoita ruskistettu voi voimakkaasti vatkaten taikinaan. Teoksen kemisti on suomalaisen molekyyligastronomian uranuurtaja, tutkimusprofessori ja tietokirjailija Anu Hopia, joka valaisee kokkaamista molekyylitasolla ja ottaa testiryhmän avulla kantaa arkikokin valintoihin: Kannattaako pihvi suolata ennen vai jälkeen paistamisen (jälkeen) ja voiko risoton tehdä perunasta (voi, jos on hyvät hermot). Pyyhi pannu puhtaaksi ja lisää pannuun paistovoi sekä sitruunamehu. Vatkaa valkuaisia kevyesti ja lisää taikinan joukkoon, lisää hunaja
(09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 32 CHEMATUR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 040 827 9727 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä • At your service. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut huomataan
(03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods OY JALO ANT-WUORINEN AB Iso Roobertinkatu 4-6 A 00120 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING 33 FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. 09 612 6120 faksi 09 640 575 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management VIHREÄT SIVUT myös netissä!. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh
020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Kysy ensin meiltä • At your service. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes METSO AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 020 483 170 faksi 020 483 171 kari.karppinen@metso.com www.metsoautomation.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Mittausja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems 34 METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) Vihreät sivut myös netissä. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters PANALYTICAL B.V. PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh
35 SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. • Netissäwww.kemia-lehti.fi. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut WACKER-KEMI AB Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. • Jokaisessa uutiskirjeessä. ?Vihreät sivut Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi.. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Vihreät sivut huomataan! • Jokaisessa lehdessä. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers SKALAR ANALYTICAL B.V. 050 561 2527 faksi (019) 514 619 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh
1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. huhtikuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. Kysy ensin meiltä • At your service 36 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 3/2015! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 13
044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Kalevi Sinisalmi, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi
Tutkimus on poikinut jo yhden väitöskirjan. 38 2/2015 KEMIA Arvokkaat metallit talteen lentotuhkista Jyväskylässä on kehitetty menetelmä, jolla biovoimalaitosten lentotuhkista saadaan eroteltua talteen harvinaisia maametalleja ja jalometalleja. ”Ilman Tekes-hanketta olisimme ottamassa vasta ensimmäisiä askeleita.” Maasta kasveihin Vuonna 2010 käynnistyneen hankkeen tavoitteena oli löytää hyötykäyttökohteita Keljonlahden ja Rauhalahden biovoimaloiden lentotuhkille, joita syntyy vuodessa noin 56 000 tonnia. ”Tällaista patentoitua teknologiaa ei löydy mistään muualta. Sähköja elektroniikkaromussa pitoisuus voi olla huomattavasti korkeampikin. Toisen vaiheen budjetti on ollut reilut miljoona euroa. Elina Saarinen TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU. Biovoimaloiden tuhkissa kriittisten metallien pitoisuudet ovat vaihdelleet muutamista milligrammoista satoihin milligrammoihin kilossa tuhkaa. Siiri Perämäki osoitti siinä, että suomalaisten biovoimaloiden tuhkat sisältävät harvinaisia maametalleja huomattavia määriä. Ennen sille ei ehkä ole ollut tarvetta, mutta nyt resurssitehokkuus on tullut keskeiseksi ajuriksi”, sanoo energiayhtiön kehityspäällikkö Risto Ryymin. Kaksivaiheisessa prosessissa metallit uutetaan tuhkasta liuokseen, josta ne erotetaan edelleen talteen erilaisin kemiallisin menetelmin. Jyväskylän Energia hakee Suomessa jo patentoidulle prosessille myös kansainvälistä patenttia. Lannoitekäyttöä rajoittavat kuitenkin tuhkien sisältämät haitalliset aineet, ja maarakentamista hidastaa luvitus. Tuhkatutkimusta ylipäätään on tehty maailmalla yllättävän vähän. Ryyminin mukaan rahoitus on mahdollistanut sen, että jyväskyläläiset pääsivät kiilaamaan alalla maailman ensimmäisiksi. Osa käytetään Lievestuoreen Lipeälammen täytössä. Jyväskylän yliopiston tutkija Ville Soikkeli valmistelee parhaillaan omaa väitöskirjaansa platinaryhmän metallien talteenotosta. Talteenottomenetelmää voitaisiin jatkossa soveltaa myös kivihiilituhkien, jätteenpolttolaitosten lentotuhkien sekä sähköja elektroniikkaromun käsittelyssä. Jyväskylän yliopisto Jyväskylän Energia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan ottaa talteen biovoimaloiden tuhkista jalometalleja, kuten platinaa, kultaa ja palladiumia, sekä harvinaisia maametalleja, kuten skandiumia ja yttriumia. Tutkimusta on tehty osittain Tekesrahoituksella osana Green Growth -ohjelmaa. Biovoimalaitosten tuhkissa on korkeita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja, sillä kasvit keräävät niitä maaperästä. Noin 20 000 tonnia tuhkista kuljetetaan FA Forestin Viitasaaren laitokseen, jossa niistä prosessoidaan metsälannoitetta. Lähes kaikkia on tuhkassa suurempia pitoisuuksia kuin maankuoressa, sillä kasvit keräävät niitä maaperästä. EU on listannut ne kriittisiksi materiaaleiksi, sillä Kiina dominoi niiden markkinoita. ”Tuhkien vieminen kaatopaikalle tarkoittaa miljoonien eurojen lisäkustannuksia, ja jätevero nousee jatkuvasti”, Ryymin huomauttaa. Viitisen vuotta sitten Ryymin ja Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen Ari Väisäsen ryhmä ryhtyivät selvittämään, saisiko tuhkista talteen teknologiateollisuuden kaipaamia metalleja. Seuraavaksi tutkijoiden tähtäimessä on skaalata menetelmä laboratoriosta täyden mittakaavan toiminnaksi ja rakentaa maailman ensimmäinen pilottilaitos jalometallien ja harvinaisten maametallien talteenottoon
Moderator: Jack de Bruijn, Director of Risk Management, ECHA Chemical Watch Workshop: The Business Case for Sound Chemicals Management Osallistumismaksut: Helsinki Chemicals Forum 870 € (sis. Klaus Berend, Head of Unit, European Commission Panel 4: Avoiding Regrettable Substitution: what are the best practices in alternatives assessment. 28.–29.5.2015 Messukeskus Helsinki SEITSEMÄS KANSAINVÄLINEN Poimintoja ohjelmasta Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä. alv). alv) Helsinki Chemicals Forum + Chemical Watch Workshop 1120 € (sis. Moderator: Jake Sanderson, Manager, Environment Canada Panel 5: Green Chemistry and Engineering – a fundamental breakthrough. Mediakumppani: Yhteistyössä: Katso koko ohjelm a ja ilmoitta udu: www.h elsinki cf.eu Torstai 28.5.2015 Keynote: Positioning ECHA for the Future Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: Innovation and Competitiveness under REACH and CLP: Challenges and Perspectives for the EU Chemical Industry Antti Peltomäki, Deputy Director General, European Commission Panel 1: Thinking Beyond 2020 SAICM and the future for global chemicals risk management Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 2: Globally Harmonised System on Classification and Labelling – how can we get there faster. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Panel 3: Chemicals in Products: How to Improve Communications in the Supply Chain Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Ilallinen Helsingin kaupungintalolla Perjantai 29.5.2015 Keynote: Chemicals in TTIP – what is under discussion and what will it mean for REACH. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskienhallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua! Konferenssin kieli on englanti
Väkevää, hapanta suolaliuosta syntyy kuparin tuotannossa. Asian osoittaa tuore suomalaistutkimus. Scanstockphoto. Sähkökemiaan perustuvan laitteen prototyyppiä on testattu vuoden ajan useissa teollisissa kohteissa, erityisesti kaivannaisteollisuudessa. Lisäksi oireetonkin kantaja voi levittää bakteeria muihin. Esimerkiksi Intian niemimaalla käyneistä 23 prosentilla oli lääkeresistentti ESBL-bakteeri, vaikka he olisivat säilyneet matkan aikana terveenäkin. LUT:n tutkijatohtorin Sami Virolaisen arvion mukaan menetelmällä on mahdollista erottaa vieläkin puhtaampaa hopeaa. Talteen saatu hopea oli puhtaudeltaan 72-prosenttista eli huomattavasti puhtaampaa kuin perinteisin menetelmin erotettu. Mittari pyritään saamaan markkinoille vuonna 2016. Liuoksessa on hopeaan nähden tuhatkertainen määrä kuparia ja lisäksi jonkin verran muita metalleja. Kuparin suuri määrä ja muut metallit tekevät hopean erottamisesta normaalia vaikeampaa. Myös hopean Oulun yliopistossa on kehitetty mittalaite, joka mittaa reaaliajassa metallipitoisuuden teollisuudesta luontoon menevistä vesistä. Ripuliin sairastuneista bakteeria kantoi 47 prosenttia ja ripulia antibiooteilla hoitaneista huimat 80 prosenttia. Teollisuudesta poistuvista vesistä pitäisi siksi mitata metalleja jatkuvatoimisesti. Teollisuusasiakkaat ovat tutkijoiden mukaan hyvin kiinnostuneita laitteesta, jollaisia ei vielä ole saatavana. Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n tutkijoiden kehittämä uusi, ioninvaihtoon perustuva erotusmenetelmä säästää myös ympäristöä, sillä siitä ei karkaa ilmaan kaasupäästöjä. Ripulin hoidossa antibioottia ei yleensä tarvita. Turistiripulin hoitaminen antibiooteilla voi edistää lääkkeille vastustuskykyisten superbakteerien leviämistä. Yli 300 miljoonaa matkailijaa vierailee vuosittain alueilla, joissa hygienian taso on alhainen. Peräti viidesosa heistä palaa kotiin tuliaisinaan lääkkeille vastustuskykyinen suolistobakteeri. ”Riski resistentin suolistobakteerin saamiseen kasvaa huomattavasti, jos matkailija sairastuu ripuliin ja erityisesti jos hän hoitaa sitä antibiooteilla”, kertoo tutkimusta johtanut infektiolääkäri, dosentti Anu Kantele Hyksin infektioklinikasta. Laite kykenee havaitsemaan kuparin, lyijyn ja elohopean pienetkin pitoisuudet, jopa vain mikrogramman litrassa. LUT:n ja teknologiayhtiö Outotecin yhteisessä tutkimuksessa hopea erotettiin väkevästä kloridiliuoksesta. saanto oli entistä parempi. Turistit syövät liikaa antibiootteja Tuliaisina superbakteeri Teollisuusvesien metallipitoisuus selville reaaliajassa Hopea tehokkaasti talteen tuotantovirroista Suomalaisturistit tuovat yhä useammin kotiin palatessaan myös ei-toivotun tuliaisen, lääkkeille vastustuskykyisen superbakteerin. Clinical Infectious Diseases -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 430 suomalaista, jotka matkailivat Skandinavian ulkopuolella. Kanteleen mukaan matkailijoiden pitäisi suhtautua antibioottien käyttöön varovammin. Laite on tarkoitus kaupallistaa lisensioinnin tai perustettavan uuden yrityksen kautta. Hopeaa on liuoksessa kuitenkin riittävästi, jotta sen talteenotto on kannattavaa. Laite on toiminut hyvin myös Suomen vaativassa arktisessa ilmastossa. 40 2/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Hopea saadaan nyt talteen teollisuuden tuotantovirroista aiempaa tehokkaammin. Prototyyppi syntyi Tekes-rahoitteisen Mean-hankkeen tuloksena. Mittarille on kuitenkin tarvetta, sillä lainsäädännön vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Suurimmalle osalle turisteista ei koidu superbakteerista haittaa, mutta osalle bakteeri voi aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tulehduksen. Tärkeintä on riittävä nesteytys, ja oireita voidaan lievittää ei-antibioottisilla ripulilääkkeillä, kuten loperamidilla
SCP:n kaltaisessa yhteisössä voidaan jakaa paitsi laiteresursseja ja muuta infrastruktuuria myös osaamista, mikä on oiva pohja innovaatioiden synnyttämiseen. SCP:n tutkimushankkeisiin on tulossa mukaan myös ryhmiä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Kemian alan yrittäminen on kuitenkin kallista, ja toiminnan käynnistäminen ja kasvattaminen vaativat usein suuria investointeja. ”Tällainen yhteisö ei kuitenkaan toimi ilman fasilitaattoria ja tukijaa. Sen roolin on ottanut Turku Science Park, joka on oma työnantajani.” SCP:n toimintaa rahoittavat muun muassa Sitra, Raision ja Turun kaupungit sekä Tekes. Synergian voima Kemian alalta väitöstyönsä tehneet tohtorit Fröberg-Niemi ja hänen kollegansa Reeta Huhtinen rakentavat yhteisöä kivijalasta lähtien. Kaksikko on koonnut yrityksiä yhteen ja vetänyt kemiapuiston perustamisneuvotteluita, kehittänyt Älykästä kemiaa yhteisin voimin yhteenliittymän brändiä ja koordinoinut rahoituksen hakemista tutkimusprojekteille. ”Visiomme on, että viiden vuoden aikana kehitymme kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi kemian alan keskittymäksi, joka on innovaatioiden lähde myös suurteollisuudelle.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. Esimerkiksi hollantilaisten kanssa on jo käyty neuvotteluja mahdollisista yhteisistä hankkeista”, Fröberg-Niemi kertoo. Esimerkkejä SCP:n firmojen liikeideoista ovat muun muassa metallituotannon sivuvirtojen hyödyntäminen ja tuhkan jalostaminen erilaisiksi materiaaleiksi. Kehitysalustan ytimessä on pk-yritysten välinen yhteistyö, niiden liiketoiminnan kasvattaminen ja uusien työpaikkojen luominen, kertoo SCP:n vetäjä Linda Fröberg-Niemi. Kymmenkunta muuta firmaa miettii parhaillaan sopivaa yhteistyökuviota keskittymän kanssa. Turun kupeessa Raisiossa käynnistyi alkuvuodesta älykkään kemian yhteisö, joka keräsi kahdeksan alan yritystä saman katon alle. Selvää on, että bioja kiertotalouden kehittämiseen tarvitaan myös pk-yrityksiä ja uusia toimintamalleja. Verkkoja vesille Reilut 30 henkeä työllistävä Smart Chemistry Park ei ole yrityshautomo vaan pysyvä yhteisö, jonka toiveissa on kasvu ja uusien yritysten saaminen mukaan toimintaan. Sen lisäksi naiset ovat esimerkiksi tehneet nettija siivoussopimuksia ja hankkineet yhteisön käyttöön laboratoriolaitteita. Tavoitteena on yhdistää alueen toimijoita mahdollisimman laajalti. 41 2/2015 KEMIA ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Raisio Chemicalsin entisissä tiloissa toimivaan yhteisöön kuuluu tätä nykyä kahdeksan kemian ja cleantech-alan yritystä, Crisolteq, Nanol Technologies, Ekolite, Chementors, BLN-Woods, Nablabs, CH-Polymers sekä FP-Pigments. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Turku Science Park Linda Fröberg-Niemi (vas.) ja Reeta Huhtinen toivovat uudenlaisen toimintamallin kannustavan kemistejä yrittäjyyteen. ”Haluamme verkottua Raision ulkopuolelle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Maija Pohjakallio Raisioon syntynyt uusi älykkään kemian keskittymä Smart Chemistry Park (SCP) kokoaa yhteen varsinaissuomalaisia yrityksiä, joiden toiminta liittyy teollisten sivuvirtojen, kierrätysmateriaalien ja biomassojen prosessointiin uusiksi tuotteiksi. ”Toimintatapamme myös toivottavasti kannustaa kemistejä lähtemään yrittäjiksi”, sanoo Fröberg-Niemi, jonka mukaan yhteisön tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia myös prosessien pilotointiin eli skaalan suurentamiseen laboratoriosta kohti tuotantoa. ”Resurssien jakaminen tekee liikkeelle lähdöstä helpompaa”, naiset sanovat.
Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kemia-Kemi 3/1980 Kemira Oy laajentaa Muurahaishappotehdas Ouluun Kemia-Kemi 3/1990 Kemiran kemikaaleja Kanadan sanomalehtipaperiin Muurahaishappotehtaan rakentamisesta Kemiran Oulun tehtaiden yhteyteen tehtiin 31.1.80 päätös yhtiön hallintoneuvostossa, joka samalla päätti, että Oulun tehtailla aloitetaan nesteytetyn argonin valmistus ja laajennetaan nestehapen tuotantoa. Uuden yhtiön, Kemira Paper Chemicals Canada Inc.:in päämaja on Montrealissa. Yhtiö myy ja markkinoi kemikaaleja ja kemikaalien käyttöön liittyviä järjestelmiä Kanadan sanomalehtipaperia valmistavalle teollisuudelle. Muurahaishappotehtaan tuotannoksi tulee 23 500 tonnia vuodessa 85-prosenttista happoa ja sen kustannusarvio on 41 milj. PCB:TÄ PUOLESTAAN käytettiin ennen vuotta 1975 parantamaan materiaalien palonja kosteudenkestoominaisuuksia liimoissa, pinnoitteissa ja maaleissa. Sellaisestahan saisi todella trendikkään kodin, jota kelpaisi esitellä vaikka sisustuslehdissä. suuntautuu retentioaineiden ja vedenpuhdistuskemikaalien myyntiin sanomalehtipaperia valmistavalle teollisuudelle. Samalla logiikalla kuin talo voi olla asbestitai vaikkapa homerakennus, se todellakin voi olla myös PCB-kohde. Kosteat tilat vuorattiin asbestilla höystetyllä PCV-muovitapetilla ftalaatteineen, mikä nykynäkökulmasta kuulostaa täysin käsittämättömältä ratkaisulta. Sitten kuulin kommentin, että kyseessä on PCB-kohde. Toisaalta vanhan historiallisen teollisuusrakennuksen ilmapiirin voisi aistia hiilivetyinä tai muina VOC-yhdisteinä sen mukaan, minkä aineiden kanssa siellä on muinoin läträtty. mk. Eivätkö PCB:t eli polyklooratut bifenyylit liity lähinnä muuntajiin ja voiteluöljyihin. Liikevaihdon lasketaan ensimmäisenä vuonna olevan noin 6,5 milj. Enimmillään maalit sisälsivät PCB-yhdisteitä jopa kymmenen prosenttia. 42 2/2015 KEMIA NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Muurahaishappo on tähän saakka ollut kokonaan tuontitavaraa. markkaa. Lyhyessä ajassa Kemira Paper Chemicals Inc.:istä on tullut yksi suurimmista retentioaineiden toimittajista Pohjois-Amerikan sanomalehtipaperiteollisuudelle, joka tuottaa nykyään puolet koko maailman sanomalehtipaperista. SATUIN HUOMAAMAAN ilmoituksen, jossa kerrottiin suuren toimistorakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön. Siinäpä pulma. Tehtaan suunnittelutyöt ja laitetilaukset käynnistyvät heti ja tehdas valmistuu vuoden 1981 loppuun mennessä. Muurahaishappoa käytetään lisääntyviä määriä tuorerehujen säilöntään. HANKKIAKO SIIS asunto entisestä toimistorakennuksesta, jossa 1970-luvun huolettomuus henkii – ei flower powerina vaan PCB:nä. Miten niin ”PCB-kohde”. Vuosi sitten Kemira Kemi AB perusti tytäryhtiön Yhdysvaltoihin. Kemira Oy:n ruotsalainen tytäryhtiö Kemira Kemi AB perustaa yhtiön Kanadaan. Asbestia tungettiin aikoinaan eristeisiin, seinäja lattialaattoihin, kattohuopiin, saumausmassoihin, maaleihin ja liimoihin. Lisäksi ne maustavat seinästä irtoavien partikkeleiden myötä myös rakennusta ympäröivän maaperän. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Muurahaishapon valmistus soveltuu luontevasti Oulun tehtaille siitä syystä, että prosessin raaka-aineena käytettävä hiilimonoksidikaasu saadaan välituotteena ammoniakin synteesikaasun valmistuksesta. Myös betonirakennusten elastisiin polysulfidipohjaisiin saumausmassoihin lisättiin PCB:tä. Kodin henkäykset. Myös Kemira Paper Chemicals Canada Inc. Saumoista aineet imeytyvät huokoiseen betoniin ja haihtuvat sieltä sisäilmaan. Vai päätyäkö sittenkin vasta moderneina aikoina kehnoilla rakennuskäytännöillä pilattuun uudempaan taloon, joka tuoksullaan muistuttaa mummolan kellarista
Se on suunniteltu sopimaan täydellisesti laboratoriosi tarpeisiin ja tarjoaa laajan valikoiman ominaisuuksia takaamaan tehokkaan ja luotettavan toiminnan sisältäen: Yhdistettynä SC920 vakuumijärjestelmään tämä uusi järjestelmä edustaa toiminnallisuuden ja luotettavuuden läpimurtoa eri sovelluksiin. Poster Thermal Properties of Polymers. toukokuuta. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. DSC 214 Polyma Special Price . 044 539 0908 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 NETZSCH – World Leader of Thermal Analysis . Evolved Gas Analysis NETZSCH-Gerätebau GmbH Branch Of. KNF Neuberger AB Mejerivägen 4, SE-117 43, Stockholm Tel.: + 46 8 744 51 13 info@knf.se Kaukosäätimen Löydä viimeisin käytännön laboratorioteknologiasta tutustumalla laboratoriosivuihimme osoitteessa www.knf.com/fi UUSI KNF LAB PYÖRÖHAIHDUTIN Uusi RC900 muuttaa pyöröhaihdutuksen tehden siitä helpompaa ja turvallisempaa kuin koskaan ennen. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Varaa paikkasi viimeistään 14. TGA . ce Scandinavia Gråbrödersgatan 8 SE-21121 Malmö Sweden Visit our booth No 1d35 to enter a competition and win . DSC . • Analytiikka • Reach • Ympäristö Tiedustelut ja varaukset: kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 3-In-1 Box Concavus Crucibles . huhtikuuta! OSATEEMOINA mm. Thermal Conductivity Testing Equipment . Helposti säädettävän pyörimisnopeuden Dynaamisen lämpötilan säädön Laadukkaat lasiosat Helposti puhdistettava www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Numero 3/2015 ilmestyy 5
Sieltä ne voivat päätyä edelleen luetteloon, jonka sisältämien kemikaalien käyttö ei enää ole vapaata vaan luvanvaraista. Copyright Eur oopan kemikaalivirasto. Toisaalta aineita käyttävällä teollisuudella on alusta alkaen ollut hankaluuksia löytää korvaavia kemikaaleja poistuvien tilalle. Hän haluaa keskittyä olennaiseen ja tehdä vaarallisten aineiden käytöstä mahdollisimman turvallista. Asemassaan suomalaisnainen oli EU:n kemikaalipolitiikan ytimessä. Sundquist seurasi ja ohjasi tavoitteen toteutumista näköalapaikalta. Määrää on yhtäältä pidetty liian pienenä, ja muun muassa pitkäaikainen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Satu Hassi on arvostellut listausprosessia liian hitaaksi. Reachin keskeinen tavoite on vaarallisimpien aineiden korvaaminen turvallisemmilla. Viime vuonna tehtävästään eläkkeelle jäänyt Sundquist toimi myös Euroopan kemikaaliviraston jäsenReachin ytimessä Anna-Liisa Sundquist näytti suuntaa lupamenettelylle Reach-konkari Anna-Liisa Sundquist on ollut rakentamassa Euroopan kemikaaliasetusta kivijalasta asti. 46 2/2015 KEMIA Riku Rinta-Jouppi Kemian diplomi-insinööri, sosiaalija terveysministeriön asiantuntija Anna-Liisa Sundquist on ollut mukana rakentamassa kemikaaliasetus Reachia alusta lähtien. Vaarallisimmiksi kemikaaleiksi katsotaan muun muassa syöpää tai mutaatioita aiheuttavat, lisääntymisterveyttä vaurioittavat sekä ympäristössä pysyvät ja kertyvät myrkylliset aineet. Kemikaalipolitiikan on ennen muuta vaikutettava niin, että aineiden käytöstä tehdään turvallista, sanoo Reachkonkari Anna-Liisa Sundquist. Haitallisimpia aineita kootaan parhaillaan niin sanotulle kandidaattilistalle. valtioiden komitean ensimmäisenä puheenjohtajana yhteensä kuusi vuotta ja johti vuosina 2008–2014 komitean ensimmäiset 34 kokousta. ”Kemikaalipolitiikalla oltava todellinen vaikutus” Vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus kerätä kandidaattiluetteloon noin 400 keskeistä SVHC-ainetta eli erityistä huolta aiheuttavaa kemikaalia
47 2/2015 KEMIA Onko listattavien aineiden määrä siis riittävä vai mahdollisesti liian pieni tai suuri. Siihen menneessä asiasta on mahdollisesti saatu jo uutta tietoa.” Jotta EU-komission asettama tavoite 400 aineesta saavutettaisiin, alussa varsin hitaasti kasvaneelle kandidaattilistalle lisättiin joulukuussa 2012 kerralla peräti 54 ainetta. 7 Jäsenvaltioiden komitea antaa tietojen perusteella asiantuntijalausunnon. Unionin jäsenvaltiot ovat hänen mukaansa käyneet moneen kertaan läpi muun muassa kaikki tunnetut CMR-aineet eli syöpää aiheuttavat, mutageeniset ja lisääntymiselle vaaralliset kemikaalit. Tässä ensimmäisessä julkisessa konsultaatiossa kommentoijien tulisi esittää väitteidensä tueksi tieteellistä tutkimusnäyttöä. Kandidaattilistauksen jälkeen toisessa julkisessa konsultaatiossa haetaan tietoa muun muassa aineen käytöstä, määristä, altistumisesta ja mahdollisista korvaavista aineista. 9 Lausunnon pohjalta Echa laatii suosituksen komissiolle. Tämä on merkittävä muutos nykykäytäntöön verrattuna. Jos komitea on yksimielinen siitä, että kriteerit täyttyvät, aine lisätään kandidaattilistalle. 4 Jos kommentteja ei ole tullut, Echa lisää aineen kandidaattilistalle. Suositukseen päätyvät ensimmäisenä aineet, joita käytetään paljon, jotka ovat laajalle leviävässä käytössä tai jotka ovat ympäristöön päästessään erityisen haitallisia. ”EU:n jäsenmaiden ja kemikaaliviraston asiantuntijat katsovat, että aineiden lukumäärä ei ole pääasia”, Anna-Liisa Sundquist vastaa. Jos ehdottajana on komissio, vastaukset laatii kemikaalivirasto. ”Niistä on seulottu sellaiset, joiden käytön saattaminen luvanvaraiseksi on jollakin tavoin perusteltavissa ja järkevää.” Esimerkiksi sellaisia aineita, joita syntyy teollisuuden prosesseissa mutta joita ei toimiteta myyntiin eikä käyttöön, ei ole katsottu järkeväksi ottaa mukaan SVHC-aineiden luetteloon. 10 Aineen käyttämiseen on haettava määrättyyn päivämäärään mennessä lupaa. 5 Jos kommentteja on esitetty, jäsenvaltioiden komitea päättää, täyttääkö aine erityistä huolta aiheuttaville aineille asetetut vaaraominaisuuskriteerit. Toinen vaihtoehto on lopettaa aineen käyttö myöhempään määräaikaan mennessä. Ensimmäinen vaihtoehto ei välttämättä ole aineen välitön korvaaminen eli sen käytön kieltäminen. 8 Uutuutena syksystä 2014 lähtien komissio kerää tietoa mahdollisista taloudellisista, sosiaalisista ja terveysja ympäristövaikutuksista (hyödyistä ja haitoista), jotka seuraisivat aineen käytön luvanvaraisuudesta. 1 Unionin jäsenvaltiot ja EU:n komission pyynnöstä kemikaalivirasto Echa tekevät ehdotuksia siitä, mitkä haitalliset aineet otetaan kandidaattilistalle. Sundquistin mielestä on tärkeintä, että kemikaalipoliittisilla toimenpiteillä saadaan aikaan todellinen vaikutus aineiden käytön turvallisuuteen. Komissio päättää, mitkä aineet nostetaan kandidaattilistalta luvanvaraisten aineiden luetteloon. ”On huomattava, että aineen käyttölupa sisältää myös käyttöehdot ja kuvauksen siitä, kuinka ainetta käytetään turvallisesti. Joistakin joulukuussa 2012 listalle lisätyistä aineista ei RMO-analyysia ehditty tehdä, mutta komission pyynnöstä kemikaalivirasto valmisteli analyysit jälkikäteen.” Julkisen konsultaation ongelmat Kun ehdotus aineen nimeämisestä SVHC-aineeksi ja sen ottamisesta kandidaattilistalle on tehty, käynnistyy niin sanottu ensimmäinen julkinen konsultaatio, jonka aikana yleisö, esimerkiksi teollisuus ja kansalaiset, voi kommentoida ehdotetun aineen vaaraominaisuuksia. ”On tärkeintä, että kemikaalipoliittisilla toimenpiteillä saadaan aikaan todellinen vaikutus aineiden käytön turvallisuuteen.” Haitallisen kemikaalin matka luvanvaraiseksi on mutkikas. Sen sijaan voidaan tähdätä siihen, että vaarallinen aine korvataan turvallisemmalla pidemmällä aikavälillä. Jos komitea ei ole yksimielinen, asiasta päättää komissio. ”Jäsenvaltiot ja komissio tekevät aineista riskinhallinta-analyysin eli RMO:n ennen niiden ottoa kandidaattilistalle. Nykyisinhän ei ole yhteisiä, koko Euroopan laajuisia sääntöjä siitä, miten erityistä huolta aiheuttavia aineita tulisi käyttää.” ”Sitä paitsi aineen korvaamismahdollisuutta voidaan selvittää uudelleen siinä vaiheessa, kun luvan määräaika umpeutuu. Sundquistin mukaan kiire ei juuri vaikuttanut aineiden valintaan. 6 Echa laatii suositusluonnoksen aineiden lisäämisestä kandidaattilistalta lupaa edellyttävien aineiden listalle ja järjestää luonnoksesta toisen julkisen konsultaation. 3 Ehdottaja vastaa kommentteihin. Siinä haetaan kommentteja erityisesti mahdollisista poikkeuksista lupamenettelyyn, tietoja aineiden käytöstä ja määristä sekä siitä, voiko aineita mahdollisesti käyttää korvaamaan muita kandidaattilistan aineita. 2 Yleisö – teollisuus, ympäristöjärjestöt, kansalaiset – saa kommentoida ehdotetun aineen vaaraominaisuuksia
On siksi erittäin tärkeää, että aineita rekisteröitäessä annettavat tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia”, Sundquist tähdentää. Asetuksen hyödyt pian realisoitumassa EU-viranomaisten lisäksi listauksia erityistä huolta aiheuttavista aineista laativat myös epäviralliset tahot, kuten kansalaisjärjestöt. Ristiriitaisuus aiheuttaa viranomaisille oman päänvaivansa. Kommentit saattavat koskea esimerkiksi sosioekonomisia vaikutuksia jo siinä vaiheessa, kun aineita vasta tunnistetaan SVHC-aineiksi tai harkitaan suositusta aineen ottamiVaaralliset aineet pyritään korvaamaan vähemmän haitallisilla. Siinä EU:n kemikaaliasetuksen ydin. ”Silloin on tarvetta selvittää sosioekonomiset vaikutukset hakijan näkökulmasta hyvinkin yksityiskohtaisesti. Sundquistin mukaan syynä asiaan on se, että ehdotuksien kommentoijat eivät läheskään aina ymmärrä lupamenettelyn kokonaisuutta. ”Kun aine rekisteröidään kemikaalivirastoon, rekisteröinnin yhteydessähän tulee toimittaa tiedot siitä, mihin ainetta käytetään ja kuinka paljon.” ”Kun sitten tehdään ehdotuksia kandidaattilistalle, ne perustuvat pitkälti rekisteröintitietoihin. 48 2/2015 KEMIA Julkiset konsultaatiot ovat Sundquistin mielestä hyödyllisiä, sillä niiden kautta saadaan lisätietoa, jota voidaan käyttää lupamenettelyprosessin eri vaiheissa. Lupahakemusta käsiteltäessä arvioidaan myös tiedot korvaavista aineista ja menetelmistä, mutta siis vasta silloin.” Kemikaalivirasto aikookin jatkossa parantaa julkisten konsultaatioiden kysymyksenasettelua, jotta kommentit kohdistuisivat juuri niihin asioihin, jotka ovat kulloinkin merkityksellisiä. ”Heiltä tulee siksi usein kommentteja, joita ei voida hyödyntää lupamenettelyn kysymyksessä olevassa vaiheessa”, Sundquist sanoo. Scanstockphoto seksi lupaluetteloon. Sosioekonomisia asioita käsitellään kuitenkin vasta komission järjestämässä konsultaatiossa ja varsinaisen lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Julkisen konsultaation yhteydessä saapuvissa kommenteissa on usein myös tietoja, jotka poikkeavat aineiden rekisteröinnissä annetuista. Epävirallisiin listauksiin kuuluvat muun muassa Ruotsissa päämajaansa pitävän ChemSec-järjestön SIN-lista (Substitute It Now) sekä ammattiliittojen kansainvälisen yhdistyksen kokoama ETUC-luettelo.. Menettelytapa on kuitenkin saanut osakseen arvostelua siitä, että konsultaatioprosessin aikana saatavat kommentit eivät juurikaan näytä vaikuttavan komitean asiantuntijoiden päätöksiin
”Olennaista kuitenkin on, että tehdyt ehdotukset aineen luokittelemisesta SVHC-aineeksi ovat perusteltuja. ”Olisi hyvä sopia pelisäännöistä nanomateriaalien turvallisuuden ja kemikaalien endokriinivaikutusten arvioimiseksi. ”Tuotevastuu EU:ssa ei ole yhtä ankara, mutta sen sijaan yrityksiä palvellaan kertomalla, mikä on sallittua ja mikä ei.” Sundquist ottaa esiin myös kulttuurierot Atlantin kahden puolen. Aineiden rekisteröinnin yhteydessä kerätään kaikki olemassa olevat tiedot. Mikä on tärkein askel seuraavaksi. ”Siihen vastaamisen jätän poliitikkojen tehtäväksi”, Sundquist naurahtaa ja muistuttaa Yhdysvaltain ja EU:n lähestymistavan lainsäädännössä olevan hyvin erilaisia. Tee valintasi ja hae meille kevään yhteishaussa 17.3.–9.4.2015 ”Teen omat valintani elämässä ja urallani” SUOSITTELEMME: Täydennä osaamistasi YAMK-tutkinnolla turkuamk.fi Insinööri (ylempi AMK), Kemiantekniikka ja bioteknologia Kemiantekniikan ja bioteknologian koulutuksessa (60 op) kehität osaamistasi teknologiaorganisaatiossa. Lue lisää ja tutustu ennakkotehtäviin: turkuamk.fi/haku UUTTA TUrUn AMK:SSA: Onko näillä listauksilla ollut vaikutusta viranomaistyöhön. ”Reachin keskeisiä tavoitteita on, että käytössä olevista aineista saadaan riittävät tiedot niiden vaarallisuuden arvioimiseksi ja käytön järjestämiseksi turvalliseksi”, Sundquist muistuttaa. Onko kemikaalien käyttöä mahdollista jopa ylisäädellä. ”Varmaankin jäsenvaltiot ja komissio ovat käyneet läpi myös SINja ETUC-listat”, Sundquist sanoo. Yritykset tarkastelevat välittömästi, onko listatun aineen käyttö todella tarpeellista. SVHC-listaus ei tällaista sinänsä edellytä, mutta ilmeisesti näin on käytännössä usein tapahtunut.” Uutta tietoa kertyy jatkuvasti lisää Kemikaaliasetuksen pitkän aikavälin hyötyinä Sundquist näkee ennen muuta kemikaaleista saatavat uudet tiedot. Anna-Liisa Sundquistin mukaan ensimmäiset hyödyt realisoituvat varsin pian, ja vaikutusta on jo havaittavissa. ”Näyttäisi siltä, että SVHC-aineiden ottamisella kandidaattilistalle on ollut melko nopeita vaikutuksia. Kemikaalivirasto tarkistaa vielä rekisteröintiasiakirjojen asianmukaisuuden arvioinnin yhteydessä, että tietoaukkoja ei ole. Tällaista arviointia toki tapahtuu jo nyt, mutta sääntöjä ei ole kirjattu lainsäädäntöön.” Kirjoittaja on partneri ReachLaw Oy:ssä. Aineita ei missään tapauksessa kopioida SINja ETUC-listoista.” Euroopan kemikaalimarkkina on kansainvälisessä vertailussa hyvin tarkkaan säädelty. ”Sen jälkeen nähdään, miten tieto tulee vaikuttamaan innovaatioihin ja uusien, turvallisempien aineiden kehittämiseen tai uusien turvallisempien toimintatapojen omaksumiseen.” Kemikaaliturvallisuuden kehittäminen ja parantaminen on jatkuvaa työtä. ”Euroopassa on perinteisesti haluttu pitää huolta kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. ”Uutta tietoa aineista on tulossa muutaman vuoden aikajänteellä. Tieto on hyödyksi mutta voi tässäkin tapauksessa lisätä tuskaa. Hänen mukaansa USA:n tiukempi tuotevastuu ja rangaistussäännökset takaavat sen, että turvallisuuden taso pysyy. Kokonaisuudessaan hyödyt olisivat näkyvissä noin vuonna 2038. Tarvittaessa virasto määrää puuttuvat tiedot toimitettavaksi jälkikäteen. Jos ihminen täällä sairastuu, sairaanhoidon kustannuksista vastaa pitkälti valtio, toisin kuin Yhdysvalloissa.” On arveltu, että Reachin mukanaan tuomat kansanterveydelliset hyödyt nousevat esiin noin kymmenen vuoden kuluttua prosessin aloittamisesta, siis vuodesta 2018 lähtien. Jäsenvaltioiden suorittaman aineiden arvioinnin yhteydessä voidaan edelleen vaatia vielä tarkempia tietoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kosmetiikkakäytössä kiellettyjä aineita on 11 ja EU:ssa noin 1 300. Jos jokin olennainen tieto puuttuu, yritysten pitää tehdä testausehdotus aukon täyttämiseksi. Voidaan olettaa, että uusi tieto joissakin tapauksissa antaa aihetta huoleen”, Sundquist sanoo. riku.rinta-jouppi@reachlaw.fi ”Euroopassa on perinteisesti haluttu pitää huolta kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta.”
”Puutarhan vuosittainen kulutus on vain 60 kilowattituntia. Idätys kestää kasvista riippuen 1–14 päivää, kasvu 15–30 päivää ja sadonkorjuu 31–60 päivää. Kasvatus jakaantuu kolmeen vaiheeseen: idätykseen, kasvuun ja sadonkorjuuseen. ”Omiin käsiimme olemme keskitGreen Growth versoi älypuutarhan Älykäs minipuutarha tuottaa tuoreet tomaatit aamiaispöytään joka päivä. Ostotomaatteja joutuu kypsyttelemään kotona päiväkausia. Ytimessä kasvibiologia Olohuonepuutarha on myös ekotehokas. Esimerkiksi basilikasta on satoja lajikkeita, joiden joukosta täytyy löytää se, joka parhaiten soveltuu laitteella kasvatettavaksi.” Laitteiston valmistus tapahtuu alihankintatyönä. Plantui ”Perustimme vuonna 2012 Plantuinimisen yrityksen kaupallistamaan keksintöä. Turkulainen Janne Loiske sai idean vesiviljelyyn perustuvasta älytarhasta vuonna 2007. Kasvit toimitetaan asiakkaille yrityksen itse kehittämissä kapseleissa, joissa ovat valmiina korkeatasoiset siemenet ja räätälöidyt ravinteet. Hukkakin vähenee, koska käyttäjät yleensä syövät sen minkä tuottavat.” Plantuin ydinosaamista on kasvibiologian tuntemus. Joka kotiin sopiva pienoispuutarha tuottaa jatkuvasti ruokapöytään puhtaita, tuoreita yrttejä, salaatteja ja syötäviä kukkia. 50 2/2015 KEMIA Jari Koponen Kaupasta perjantaina ostettu salaatti on sunnuntaina usein nuupahtanut käyttökelvottomaksi. Tuttuja arkipäivän ongelmia, jotka voi siirtää historiaan uuden älypuutarhan avulla. Asiantuntijaverkostonsa avulla yritys lisää älypuutarhaan sopivien kasvien valikoimaa nykyisestä 30:stä edelleen. Älypuutarhaviljelyssä on kolme vaihetta. Eriväristen ledien avulla kullekin kasvuvaiheelle valikoituu valon spektristä sopiva aaltoalue.. ”Kaikki viittaa jatkossakin kannattavaan liiketoimintaan.” Älypuutarhan valtteja on sen helppokäyttöisyys. Käyttäjän tehtäväksi jää vain veden lisääminen. Laitteeseen integroitu tietokone säätelee automaattisesti kasvien saamaa valoa ja ohjaa pumpun säännöstelemää ravinteiden määrää. Tekesin Green Growth – Tie kestävään talouteen -ohjelman tuella idea on kehittynyt automatisoiduksi laitteistoksi, joka tekee kotiviljelystä yhtä helppoa kuin minkä tahansa kodinkoneen käyttö. Pian myös tomaatteja, kurkkuja ja chiliä. ”Vesiviljely ei onnistu kaikille kasveille eikä aina edes saman kasvilajin eri muodoille. Viime vuonna toimme älypuutarhan markkinoille paitsi Suomessa myös Tanskassa ja Saksassa”, kertoo Loiske, jonka mukaan myynti on ollut odotusten mukaista. Kuljetuksia ei tarvita, kun kulutus tapahtuu siellä, missä tuotantokin
Näin hyödynnetään firmojen väliset synergiat. Jätevuorista raaka-aineita Monilla tuotannon aloilla jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö alkavat olla arkipäivää. ”Norilsk Nickel jatkojalostaisi talteenotettavan nikkelin Harjavallassa, mutta muut tuotteet menisivät pääosin vientiin”, Ekman arvioi. Teollisuusjätteen käsittely vaatii isoja investointeja, tehdaskokoluokan tiloja ja prosessikemian asiantuntemusta. Tarkoituksena on päästä hyödyntämään Tornion terästehtaan käyttämän peittaushapon kierrätyksessä syntyvää metallisulfaattisakkaa. Halkaisijaltaan 50-senttistä puutarhaa voidaan pitää jo tuotantoyksikkönä, sillä sen avulla esimerkiksi tomaatteja voidaan kasvattaa 60 kiloa vuodessa. Tämä taas edellyttää, että on osoittaa tuotteille markkinat, jotka pääsääntöisesti löytyvät ulkomailta.” Ekman tuo esiin myös toisen laajenemismahdollisuuden. Tarvittava tieto löytyy valmiina kirjoista ja julkaisuista. Suurin työ on prosessien skaalaaminen toimiviksi tehdaskokoisiksi tuotantolaitoksiksi. Luvassa on oheislaite, jonka avulla voidaan muun muassa lisätä versojen vitamiinipitoisuutta ja siten tuottaa entistä terveellisempiä kasveja. Kehitteillä onkin mielenkiintoisia asioita. Tätä nykyä happo neutraloidaan ennen läjitystä, jolloin jätteen kokonaismäärä nousee 25 000 tonniin. 51 2/2015 KEMIA täneet biologian lisäksi muotoilun ja tuotekehityksen”, Loiske kertoo. Tuottavuus pinta-alayksikköä kohden on samaa luokkaa kuin kaupallisissa kasvihuoneissa. Tulossa on myös entistä suurempi malli. Ekman kiittelee Finnveralta ja Tekesiltä saatua rahoitusta, joka on mahdollistanut toiminnan jatkuvan kehittämisen. Sopivista kohteista ei ole maailmalla pulaa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.. ”Kemiaa ja kemistejä syytetään usein ympäristön pilaamisesta, mutta kemia on myös ainoa keino puhdistaa ympäristöä”, Ekman muistuttaa. Green Growth -ohjelmassa mukana oleva Crisolteq Oy kehittää ratkaisuja myös isojen sivuvirtojen hyödyntämiseen. Yhtiö aloitti pilottitoiminnan Kokkolassa ja siirsi laitoksensa vuonna 2013 Harjavaltaan. ”Se vaatii aikaa ja pääomia, eikä jälkimmäisiä saa, ellei pysty vakuuttamaan rahoittajia kannattavasta liiketoiminnasta. Kenneth Ekman allekirjoittaa täysin ajatuksen, että jäte on tulevaisuuden raaka-ainetta. ”Yhteistyössä alueella toimivan teollisuuden kanssa olemme osoittaneet, että suuret jätevirrat pystytään käsittelemään ja jalostamaan niistä raaka-aineita”, kertoo yhtiön tekninen johtaja Kenneth Ekman. Crisolteqin seuraava tavoite on siirtyä satojen tonnien käsittelystä kymmenientuhansien tonnien käsittelyyn vuoteen 2017 mennessä. Yhtiö on tehnyt pitkään yhteistyötä Outokummun kanssa. Raskaan teollisuuden osalta tilanne on toinen. Crisolteqin kehittämällä prosessilla jätteestä saadaan lähes 20 000 tonnia raaka-aineita muun muassa lannoitteisiin, pestisideihin sekä palonja korroosionestoaineisiin. Juuri käynnistyneessä yksikössä mukana olevat yritykset toimivat avokonttori-idean mukaisessa avolaboratoriossa. ”Jos suomalaiset yhtiöt rakentavat esimerkiksi sellutai paperitehtaitaan lähelle tuotteiden markkinoita, miksei samaa voisi soveltaa myös jätteenkäsittelyyn. ”Etenemme ripeästi. Sopimus Outokummun kanssa merkitsisi Crisolteqin Harjavallan käsittelylaitoksen laajentamista ja toisi alueelle parikymmentä uutta työpaikkaa, joten kyseessä on yrityksen kärkihanke. Toimiva laitos kaikkine siihen liittyvine tietotaitoineen muodostaa monistettavan kokonaisuuden. Tähtäimessä vienti Crisolteqin liike-idea perustuu muiden kemiantehtaiden sivuvirroista jalostettujen tuotteiden myyntiin. Sakkaa syntyy jopa 12 000 tonnia vuodessa. Laboratorion sadan millilitran ja litran mittakaavasta siirrytään suoraan koetehdasmittakaavaan.” Kehitystyötä tukee Crisolteqin osallistuminen Raision Smart Chemistry Parkin toimintaan
52 2/2015 KEMIA Kuvat: Anna Jaskari Ilkka Hyttinen maustaa kastiketta. A ja o on viiden perusmaun yhdistäminen suussasulavaksi kokonaisuudeksi.
Vanhassa munassa vara parempi Myös sipulien kanssa häärivä Leena saa samantapaiset ohjeet. Teoriaan tutustuttaisiin vasta myöhemmin. Maustaminen on toki makuasia, mutta kun ohjeessa lukee kolme tippaa tabascoa, ja tarkoitus on valmisMystinen marenki Sipulin kuullotus on tarkkaa puuhaa. Nenään kantautuu kypsyvän lihan houkutteleva aromi. Osa makuaineista on rasva-, osa vesiliukoisia. Sen jälkeen tämä saa ryhtyä tutkimaan kokkaajille jaettua reseptimonistetta. Kypsennyksessä olisi saatava talteen kaikki. Eeva Honkasalo on tehnyt pitkän uran elintarvikekemian parissa ja Leena Hovi pakkausmuoviteollisuuden palveluksessa. Ensin jaetaan tehtävät, ja sitten tulee tiukka käsky ryhtyä hommiin. Illan primus motorina toimii Päijät-Hämeen Kemistien pitkäaikainen puheenjohtaja, entinen lukion kemian ja matematiikan lehtori, molekyyligastronomiaa vuosia harrastanut Eila Hämäläinen. Mausteidenkin kanssa on oltava tarkkana. Sen jälkeen liha siirretään pannulta pois. Öljy irrottaa aromit myös porkkanasta.. Toisesta suunnasta leijailee leikkuulaudalla pilkkoutuvan sipulin kirpeä tuoksu. Ilkka Hyttinen on panimoteollisuuden konkari ja Pekka Ilvonen ammattikorkeakoulun kemianopettaja. Loppulihaa kypsennetään huomattavasti kauemmin – kokkaajien mielestä jopa epäilyttävän kauan. Paikalle kerääntynyt joukko arvostaa keittiön antimia. Eila on järjestänyt käytettävät ainekset ja työpisteet valmiiksi tilavaan kurssikeittiöön. 53 2/2015 KEMIA maistui molekyylikokeille Kemiat kohtasivat keittiössä parhaalla mahdollisella tavalla, kun Päijät-Hämeen kemistikerholaiset kokoontuivat kokkaamaan. Pekalle luvan sekoittaa lihaerät keskenään. Ollaan Lahdessa Itä-Hämeen Marttojen kurssitilassa, jonne kourallinen kemistejä on kokoontunut molekyyligastronomian iltaan. Siinä esitellään Maillardin reaktio, joka jauhelihan kaksivaiheisessa paistamisessa on tavoitteena. Harva on nykyään tottunut käristämään jauhelihaa aivan tummanruskeaksi. Jauhelihaa paistava Pekka saa ohjeen kypsentää osan lihasta vain kevyesti, jotta sen umami-maku saadaan talteen. Mausteet, yrtit, valkosipulit ja samalla myös porkkanat kuullotetaan siksi öljyssä ennen niiden heittämistä kastikkeeseen. Marleena Vilminko Ssshhii! Ssshuu! Paistinpannulta kuuluu kova sihinä ja suhina. Tarkoituksena on laittaa yhdessä herkullista ruokaa ja sen lisäksi perehtyä molekyyligastronomian perusteisiin. Ensin kuullotetaan kevyesti osa sipuleista. Vihdoin pääkokki Eila on tyytyväinen tummuusasteeseen ja antaa Eeva Honkasalo pursottaa vaaleansinisiä mustikkamarenkeja pellille. Pannulle pitempään jäävä erä ruskistetaan suorastaan tummanpuhuvaksi, jotta se saadaan karamellisoitumaan
Pursottele vaahto pellille nokareiksi ja paista noin 125 celsiusasteessa reilu tunti. Opettaja ei armoa tunne. ”Eila, mitä nyt tehdä. Lisää loput sokerista vähitellen valkuaisvaahdon joukkoon. Pääkokilta tulee vastaukseksi topakka huudahdus. Kun veitsi juuttui bataattiin Kuten usein tutkimustyössä, kohdaKuvat: Anna Jaskari Väriään muuttavat marengit 1 kananmunan valkuainen ½ dl tomusokeria muutama pisara mustikkasurvoksen mehua (muutama pisara sitruunamehua) Vatkaa kananmunan valkuainen, osa sokerista, mustikkamehu ja sitruunamehu vaahdoksi. Kyse on yksinkertaisesti kananmunan pH:n muuttumisesta emäksisemmäksi sen vanhetessa. Jauhelihakastikkeen resepti löytyy Anu Hopian blogista osoitteesta molekyyligastronomia.fi/jauhelihakastike-ja-tiede. Happaman mustikkarahkan antosyaanit sen sijaan värjäävät punaiseksi. Vatkaa vaahto niin kovaksi, että se pysyy astiassa, kun astia käännetään ylösalaisin. ”Kai sinä nyt kemistinä osaat puoli tippaa laittaa!” Kokkailun lomassa viljellään muutenkin hurttia huumoria, vaikka itse asiaan suhtaudutaan tieteellisellä kiinnostuksella ja vakavuudella. Sokeri lasittuu veden haihtumisen myötä, ja muuntumattomat proteiinit hyytyvät uunissa kuumennuksen vaikutuksesta. Vanha muna toimii tuoretta paremmin. Sekoita rahka ja muut aineet kermavaahtoon. ”Voimaa lisää, jos järki loppuu.” Eila Hämäläinen (vas.) opastaa Eeva Honkasaloa ja Leena Hovia jälkiruuan teon saloihin. Kermassa veden seassa pisaroina oleva rasva tarttuu proteiineihin ja muuraa ilmakuplat toisiinsa. Näin vaahto syntyy nopeammin. 54 2/2015 KEMIA taa reseptistä 2,5-kertainen annos, kokkikokelas alkaa pähkäillä tippojen puolittamista. Eila ehättää kertomaan, että olennaista on kananmunan ikä. Valkuaisia vaahdotettaessa osa niiden proteiinikeristä rikkoutuu, ja avautuneet rihmastot hakeutuvat vispauksessa muodostuNäin syntyy maukas mustikkatrio taan myös vastoinkäymisiä. Mustikan antosyaani-väriaineet antavat siksi marengille toivotun sinisen sävyn. Mustikkarahka 1 dl vispikermaa 250 g maitorahkaa ¼ dl sokeria 1 rkl sitruunamehua 1–2 dl mustikoita Vatkaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi, jolloin siihen sekoittuu ilmakuplia. Tästäkös miesväki riemastuu. Eila palauttaa puheet kemiaan. Kokoa annos marengeista, mustikkarahkasta ja mustikoista. vien ilmakuplien ympärille. Pekka Ilvonen ruskistaa taustalla jauhelihaa. Reseptin laatimisessa on hyödynnetty muun muassa professori Anu Hopian kirjaa Kemiaa keittiössä (Kustannusosakeyhtiö Nemo, Helsinki 2008). Näin syntyy tiukka proteiiniverkosto. Kuplien ympärille muodostuu kalvo kerman maitoproteiineista. Niihin syntyy viehättävä sininen väri mustikoista puristetulla mehulla. Jälkiruokamestari Eeva kokee onnistumisen vatkattuaan mustikkamarenkia varten munanvalkuaiset. Veitsi juuttui bataattiin”, kuuluu hätähuuto Ilkan suusta. Kielen vievä mustikkatrio – voilà!
marleena.vilminko@hollola.fi Veitsi saadaan irrotettua yhteisvoimin ja bataatti-perunamuusin aineksetkin hellalle kypsymään. 55 2/2015 KEMIA kaavoista typen käyttämiseen oluessa ja natriumglutamaatin hyötyihin ja haittoihin. Jauhelihakastikkeessa kaiken a ja o on viiden perusmaun – makean, suolaisen, tulisen, hapokkaan ja umamin – tasapaino. Jälkiruoka eli muunneltu mustikkatrio kootaan annoksiksi lautasille. Jälkiruuan äärellä pähkäillään marengin värinvaihtoa sinisestä ruskeanpunaiseksi. Kemisteiltä ei heti irtoa asialle selitystä. Täysin varmaa tämä ei kuitenkaan ole, joten kemisteille jää vielä kotitehtäviäkin. Seurue on yhtä mieltä siitä, että kastike ei todellakaan maistu siltä tavanomaiselta arkikastikkeelta – mutta myös siitä, ettei tavanomaisena arkena useinkaan ole kovin pitkää aikaa sen keittelyyn. Eila Hämäläisen neuvo on käyttää voimaa, jos järki loppuu. Lisäksi sokerissa on ehkä tapahtunut karamellisoitumista. Asiantuntevat kemistit eivät välillä tahdo saada toisiltaan suunvuoroa. Pekka pohtii, että oleellista kastikkeessa oli huomata kaksivaiheisen kuumennuksen idea ja sen vaikutus lopputulokseen. Yhteistuumin todetaan, että ilta on ollut mielenkiintoinen, opettavainen ja hauska. Kaikki todetaan erinomaisen maukkaaksi. Bataatit ja perunat muhennetaan ja notkistetaan smetanalla, jauhelihakastikkeen makua tarkistellaan ja viilaillaan vielä pienillä maustelisäyksillä. Eila esittelee tarkasti aineksissa tapahtuvat kemialliset reaktiot ja niiden yhdistelmät, joiden on määrä saada aikaan maittava makuelämys. Smetanainen bataattiperunamuusi ja taiten kypsennetty jauhelihakastike ovat herkkua.. Ensiksi kurkistetaan uuniin, jossa odottaakin yllätys: kauniin vaaleansiniset marengit ovat uunissa muuttuneet kauniin vaaleanruskeiksi. Silloin ihminen aistii kokonaisuuden miellyttävänä ja ”täydellisenä”. Lopulta keittiössä kypsyvien herkkujen kemia on käyty läpi ja päästään palaamaan lieden ääreen. Kokit päätyvät siihen, että kananmunan valkuaisen pH:ta säätelevä bikarbonaatti-karbonaatti-puskurisysteemin tasapaino on marenkia paistettaessa siirtynyt. Kirjoittaja on molekyyligastronomian antimista täysin rinnoin nauttiva humanisti ja lehtori. Reilussa tunnissa pääruuat on saatu kattiloihin muhimaan, marengit uuniin paistumaan ja mustikkarahka jääkaappiin odottamaan jälkiruuan kokoamista. Leena ylistää yrttien, pippurin ja karamellisoidun sipulin herkullista yhdistelmää jauhelihan maustajana. Jäljellä on vain jälkien siistiminen, josta suoriudutaan enemmän tai vähemmän ähkyisinä. Muita ruokalajeja aletaan viimeistellä tarjoiluvalmiiksi. On aika lähteä kalvosulkeisiin katsomaan, mitä keittiössä on oikein puuhattu ja miksi ruuat valmistetaan juuri näin. Keskustelu polveilee molekyyliBataatti tarjosi Ilkka Hyttiselle kovan vastuksen. Marengin värinvaihdon arvoitus Pöytään päästyä ruokaa maistellaan hartaasti
Geneettisen riskin toteutumista voidaan kuitenkin torjua muokkaamalla ympäristöä. Siinä tyypillinen suomalainen väkivaltarikos. Sitten kaveria turpiin tai pahimmassa tapauksessa puukko tämän rintaan. Heistä peräti 97:ltä löytyi monoamiinioksidaasi A:n eli MAOA-geenin korkea-aktiivinen muoto, jonka voisi hyvin nimetä ”rähinäviinageeRähinäviina on geenien tuote Rötöstaipumus voi kulkea perimässä niksi”. Monet veriteot tapahtuvat meillä tutussa porukassa, jossa ryypätään urakalla. Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian professorin Jari Tiihosen mukaan humalaväkivallan taustalla saattaa myös olla poikkeuksellinen lihassokerin vähäisyys, joka sekin on periytyvä ominaisuus. Scanstockphoto Rikollisuuden riski siirtyy sukupolvelta toiselle myös geeneissä, kertovat tuoreet tutkimukset. Kognitiivinen kehitys keskeisessä asemassa Rikollisuuden taustalla on yleensä ajateltu olevan epäedulliset olosuhteet, kuten köyhyys, huono seura ja koulutuksen puute. Riskin realisoitumiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa.. Huono-osaisuus ja sen osatekijät kuitenkin kulkevat usein sukupolvesta toiseen. 56 2/2015 KEMIA Arja-Leena Paavola Ensin pullo tai pari kirkasta. Alkoholin tiedetäänkin poistavan estoja ja aiheuttavan impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta. Matala sokeriaineenvaihdunta ennustaa humalatiloihin liittyvää väkivaltaista käyttäytymistä alkoholisoituneilla miehillä, joilla on epäsosiaalinen persoonallisuus. Viinapäissä kärhämöinti saattaa kuitenkin olla sidoksissa perimään ja etenkin Suomessa yleiseen geenimuunnokseen. Kansa puhuu osuvasti rähinäviinasta. Jossain vaiheessa herää raivo, jonka seurauksena saattaa olla mitättömästä syystä tehty tappo. Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin tiettyjä geenejä yhteensä 174 suomalaiselta väkivaltarikolliselta, jotka olivat tehneet rötöksensä humalassa. Yhden geenin merkitys on ehkä pieni, Taipumus kännirähinöintiin tai väkivaltarikoksiin saattaa olla geneettistä perua. Mallioppimisen ja ympäristön vaikutusten lisäksi vanhemmat siirtävät lapsilleen geeninsä, jotka osaltaan vaikuttavat näiden käyttäytymiseen. Geeni hajottaa aivojen mielialakemikaaleja, ja sen tiedetään liittyvän impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen, jota pitkään jatkunut juominen vahvistaa
Sitä voidaan lähestyä tutkimalla erikseen syrjäytymisen osatekijöitä, kuten matalaa koulutustasoa, päihdeongelmia ja masennusta. ”Yksilön älykkyys ennustaa hänen sosioekonomista asemaansa ja terveyttään myöhemmin elämässä”, sanoo psykologian tutkijatohtori Antti Latvala Helsingin yliopistosta. ”Joskus on myös esitetty, että heikko kognitiivinen kyvykkyys vain lisäisi kiinnijäämisen riskiä, mutta ei olisi yhteydessä rikollisuuteen sinänsä. Tupakoinnin osalta tähän suuntaan ollaan jo menossa. ”Tämä on yksi psykologian vahvimmista ja tärkeimmistä löydöksistä ja merkittävä tieto myös kansanterveyden näkökulmasta.” Latvalan mukaan yksi mahdollinen selitys on, että kognitiivisten kykyjen ja käyttäytymisen säätelyn taustalla on osittain yhteisiä neurobiologisia mekanismeja. Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa vangeilta on todettu runsaasti lapsuudessa alkavaa ylivilkkautta ja tarkkaavuushäiriötä eli adhd:ta, johon liittyy aikuisiän toistuvaa väkivaltaisuutta. 57 2/2015 KEMIA mutta niiden yhteisvaikutus voi olla suuri. Yhteys on lisäksi sitä vahvempi, mitä vakavammasta rikoksesta on kyse. Usein ne selittävät jopa puolet havaitusta vaihtelusta yksilöiden välillä”, Latvala sanoo. Se ei kuitenkaan ole helppoa juuri siksi, että yksittäisen geenin vaikutus on heikko. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa Huono-osaisuus on varsin laaja-alainen käsite. Joka toisen vangin lukuja kirjoitustaito arvioidaan heikoksi. Toisaalta heikommat kognitiiviset kyvyt antavat monin tavoin vaikeat lähtökohdat elämälle. Se saattaa jo itsessään nostaa riskiä rikollisuuteen. Käyttäytymisgenetiikan tuottamaa tietoa voitaisiin ainakin teoriassa käyttää myös tuhoisasti. Tutkimuksessa havaittiin, että nuorukaisilla todettu heikompi älykkyys ennusti merkittävästi suurempaa kuolleisuusriskiä 20 vuoden seuranta-aikana. Perimänlaajuisilla tutkimuksilla on yritetty tunnistaa geenejä näiden ja muiden psykologisten piirteiden taustalla. ”Tavoitteenamme on ymmärtää ihmisen käyttäytymistä ja toimintaa, eikä tätä ymmärrystä voida saavuttaa, mikäli biologiset tekijät suljetaan tutkimuksen ulkopuolelle.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tutkimusten mukaan tästä ei kuitenkaan ole kyse.” Rikoksista tuomituilla on havaittu poikkeuksellisen paljon ajattelutoimintoihin vaikuttavaa neurokognitiivista heikkoutta. Etenkin heikommat kognitiiviset kyvyt – eli valmiudet vastaanottaa, käsitellä ja varastoida tietoa – ennustavat tutkitusti riskiä syyllistyä rikoksiin. Esimerkiksi alkoholiriippuvuuden taustalla on voimakas geneettinen komponentti. Tavoitteena on luoda kokonaan savuton Suomi. Tästä lähtökohdasta psykologisten ilmiöiden geneettinen tutkimus on aivan samanlaista kuin muukin psykologinen tutkimus”, Latvala sanoo. Älykkyys oli yhteydessä monenlaisiin kuolinsyihin, kuten sydänja verisuonisairauksiin, onnettomuuksiin ja itsemurhiin. Eräässä tutkimuksessa on hyödynnetty laajaa ruotsalaista väestöaineistoa, josta tutkijat ovat saaneet käyttöönsä yli miljoonan miehen kutsunnoissa saamat kognitiivisten testien tulokset. ”Geneettiset tekijät vaikuttavat kaikkien näiden ilmiöiden taustalla. arjaleena.paavola@gmail.com. Perimään ei voida puuttua, mutta ympäristöä muokkaamalla on mahdollista vaikuttaa geneettisen riskin ilmentymiseen. ”Tiede ei voi vastata eikä pyri vastaamaan siihen, miten yhteiskunta pitäisi järjestää. Myös noin kolmanneksella suomalaisista pitkäaikaisvangeista on adhdtausta. Mekanismia ei vielä täysin tunneta, mutta se tiedetään, että huono kognitiivinen kehitys on kytköksissä käytösongelmiin, vihamielisyyteen ja ajattelemattomaan toimintaan jo varhaislapsuudessa. Monet pelkäävät, että mahdollisuus saada yksilöstä yhä henkilökohtaisempaa tietoa tutkimalla tämän geenejä johtaisi jonkinlaiseen rodunjalostukseen. Jos viinaa ei olisi saatavilla, ei geeneissä piilevä riski alkoholismiin tai kännirötöstelyyn pääsisi toteutumaan
Heidän mukaansa leiri avasi lääkeyrityksen toimintaa ja menestyksen taustoja uudella tavalla. Skog ja van Adrichem ovat samoilla linjoilla. 58 2/2015 KEMIA Tuovi Kukkola Reilut 60 biotieteiden ja kaupallisen alan huippuopiskelijaa 25 maasta kokoontui viime vuonna yhteen Sveitsin Baseliin lääkeyhtiö Novartiksen järjestämään kolmipäiväiseen seminaariin. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena on GTPaasia aktivoiva MgcRacGAO-proteiini, joka on välttämätön solunjakautumisessa. Alun perin Alankomaista kotoisin oleva van Adrichem tuli Fimmiin harjoittelijaksi osana lääketieteen bioteknologian maisteriopintojaan maaliskuussa 2010. Onnekkaita mukaan valittuja olivat molekyylilääketieteen jatko-opiskelija Arjan van Adrichem Suomen molekyylilääketieteen instituutista Fimmistä ja biokemian jatkoopiskelija Maria Skog Helsingin yliopistosta. Bioleirillä tutustuttiin lääkekehitykseen Lahjakkaat opiskelijat ja nuoret tutkijat pääsivät sukeltamaan lääkekehityksen ytimeen lääkeyhtiö Novartiksen järjestämässä BioCamptapahtumassa. Pelkästään Suomesta bioleirille haki lähes sata opiskelijaa ja nuorta tutkijaa. BioCampiksi kutsutun tapahtuman tarkoituksena on tarjota lahjakkaille nuorille tilaisuus tutustua kansainvälisen lääkeyrityksen toimintaan ja siihen, missä lääkeja bioalan tutkimuksessa juuri nyt mennään. ”Tapahtumassa tuodaan esiin lääkekehityksen näkökulmia, joita ei muualta saa”, Pajunen sanoo. Skog tekee väitöskirjaa ihmisen luuytimestä eristettyjen mesenkymaalisten kantasolujen pintaominaisuuksista. Lääkekehitys on tiimityötä BioCamp-leireillä osallistujat pääsevät näkemään, miten lääkeyritys pyrkii vastaamaan vielä ratkaisemattoNovartis. ”Lisäksi tapahtumassa selvisi, että maailmalla on mahdollisuuksia, joita ei välttämättä tule Suomessa edes ajatelleeksi”, Skog toteaa. Novartiksen henkilöstöjohtajan Hanna Pajusen mukaan bioleirityksen tavoitteena on myös tarjota nuorille tietoa erilaisista uramahdollisuuksista lääketeollisuudessa
Ryhmään kuului luonnontieteilijöitä lääketieteen, mikrobiologian ja solubiologian aloilta sekä pari insinööriä, psykologi ja ekonomi. tekemään töitä yhdessä, asioita alkaa tapahtua. 59 2/2015 KEMIA miin terveydenhuollon kysymyksiin. • Pääkonttori Sveitsin Baselissa, 136 000 työntekijää yli 140 maassa. Jokainen halusi tehdä parhaansa. ”Väitöskirjan jälkeen haaveenani olisi päästä kehittämään uusia ja innovatiivisia hoitomuotoja sellaisiin sairauksiin, joiden hoito on hyvin haastavaa ja toistaiseksi puutteellista”, sanoo Skog, joka suosittelee BioCamp-leiritystä muillekin opiskelijoille. ”Mutta tulevaisuus näyttää, jatkanko yliopistossa, jossakin lääkeyhtiössä vai ehkä jonkin tutkimustyön sivutuotteen parissa.” Skog on jatko-opintojensa puolivälissä. tuovi.kukkola@cocomms.com Novar tis Väitöskirjaansa valmisteleva biokemisti Maria Skog (vas.) oli mukana pienryhmässä, jossa tutustuttiin lääkekehityksen kaikkiin osa-alueisiin.. Bioleiri kokosi yhteen yli 60 lahjakasta nuorta tutkijaa 25 maasta. ”Oli upeaa työskennellä motivoituneiden ihmisten kanssa. Akateemisessa maailmassa omia tutkimustuloksia halutaan useasti suojella”, Skog sanoo. Hän pitää yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona työskentelyä lääketeollisuudessa. Hän pani myös merkille olosuhteet, jotka lääkeyritys tarjoaa tutkijoilleen. ”Menisin itse uudestaan, jos se olisi mahdollista. ”Ihmisiin on nykyään helppo pitää maailmanlaajuisesti yhteyttä sosiaalisessa mediassa reaaliajassa. • Lisätietoa: www.novartis.fi. ”Erilaiset palvelut ja esimerkiksi lasten päivähoito oli järjestetty niin, että työntekijöillä on mahdollisuus loistaa.” Van Adrichemin toiveena on jatkaa tutkimustyötä myös väitöstyön jälkeen. Tällä kertaa mukaan valitut opiskelijat työstivät väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita ja niiden mahdollisia ratkaisuja. Skog työskenteli kahdeksan hengen ryhmässä. Ura lääketeollisuudessa kiinnostaa monia. Eri alojen opiskelijat tekivät pienryhmissä työn, jossa käytiin läpi lääkekehityksen kaikki osa-alueet. • Tuotekehitysportfoliossa yli 200 kliinistä tutkimushanketta, joista 144 alkuperäislääkeyksikössä. • Tutkimusinvestoinnit vuonna 2013 yhteensä 7,5 miljardia euroa eli 17 prosenttia liikevaihdosta. Aikaisemmin kontaktit olisivat voineet jäädä vain tapahtuman kestoisiksi, mutta nyt nopealla aikataululla solmitut ystävyydet voivat kantaa pitkään.” Optimaalinen ympäristö Van Adrichemille leiri osoitti, että kun ryhmä parhaita osaajia pääsee Kansainvälinen lääkejätti • Lääkeyhtiö Novartis syntyi vuonna 1996, kun kaksi sveitsiläistä lääkeyritystä Ciba-Geigy ja Sandoz yhdistyivät. Hän suunnittelee väittelevänsä tohtoriksi vuonna 2016. Suomessa yhtiötä edustava Novartis Finland Oy työllistää noin 200 henkeä. Osallistuminen oli kaikin puolin hyvä kokemus.” Kirjoittaja on viestintäkonsultti. Tutkimuksista noin 30 on käynnissä Suomessa. Ryhmätyö näytti, miten toimitaan monikansallisessa tiukasti säännellyssä ympäristössä.” Hanna Pajusen mukaan leiritys pyrkii antamaan opiskelijoille mahdollisuuden myös kansainväliseen verkostoitumiseen. ”Vaikka edustimme eri kansallisuuksia ja erilaisia koulutustaustoja, kaikki tuntui osuvan paikalleen kuin palapelissä. Maria Skog uskoo tapahtumassa syntyneiden kontaktien kestävän. • Kehittää ja valmistaa alkuperäislääkkeitä, rinnakkaisvalmisteita, rokotteita ja diagnostiikkaa, itsehoitovalmisteita, eläinlääkkeitä sekä silmäkirurgisia laitteita ja silmätuotteita. ”Oli myös hienoa kuulla, että Novartis haluaa kehittää uusia hoitomuotoja haastaviin ja harvinaisempiin sairauksiin.” Osallistujat pääsivät tutustumaan lääkekehitykseen myös käytännön kautta. Opintojen aikana ryhmätyöt eivät aina ole yhtä onnistuneita. Myös Arjan van Adrichem kehuu omaa ryhmäänsä. Heille esiteltiin muun muassa näön, lihasvoiman, kuulon ja tasapainon heikentymiseen liittyvää tutkimusta. Maria Skog yllättyi lääkeyhtiön vahvoista tutkimusresursseista ja myös yrityksen kiinnostuksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jota tehdään firman ulkopuolella
Nämä liikkeet voit tehdä istuen. Siitä huolimatta 82 prosenttia toimistotyöntekijöistä ei täytä suositusta tauottaa istumista puolen tunnin välein. Kierrä ylävartaloa siten, että käsi nousee koukussa sivulle. Hengitä vapaasti. Se on yhteydessä kuolleisuuteen iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja muista elintavoista riippumatta. Kyljet venytykseen Nosta toinen käsi ylös ja venytä kättä ylöspäin. Virtaa reisiin Nosta jalkapohja irti lattiasta ja ojenna jalka suoraksi niin ylös kuin mahdollista. Pidä hetki ja tee sama toisella kädellä. Kävele Kävele joko paikallasi tai vapaasti tilassa. Istumista voi ja kannattaa vähentää. Terveemmät työntekijät ovat tuottavampia ja säästävät yritysten kustannuksia. tinja.saarela@reumaliitto.fi Liikkumattomuus elintapatekijänä on noussut vaarallisuudessaan tupakoinnin ja alkoholin rinnalle. Virkistysja liikuntatuokion ei tarvitse olla pitkä. Riittää, että istuminen katkaistaan hetkeksi. Kehomme tarvitsee kuitenkin monipuolista kuormitusta ja liikuntaa. 60 2/2015 KEMIA Kuvat Kimmo Brandt Arki aktiiviseksi Istumatyöläinen, nouse tuolista! Tinja Saarela Työ on monissa paikoin entistä enemmän istumatyötä. Nosta jalka vuorotellen toisen polven päälle. Pitkäkestoinen yhtäjaksoinen istuminen ja paikallaanolo ovat haitallisia terveydelle. Voit nostaa myös molemmat jalat yhtä aikaa. Muista hengittää samalla. Istumatyöläinen, nouse tuolista! Kirjoittaja on Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija. Liikettä yläselkään Nojaa kyynärpäillä reisiin. Hartiat korviin Nosta hartiat yhtä aikaa ylös, pidä hetki ja laske alas. Voit myös kurkottaa sivulle tai lattiaa kohti. Pää kääntyy mukana. Nämä taukoliikkeet tehdään seisten. Reisilihakset töihin Istu ryhdikkäästi. Venytä selkäsi pitkäksi ja pidä ryhti hyvänä.. Palaa alkuasentoon ja tee sama toisella kädellä. Työnantajat voivat kannustaa työntekijöitä aktiivisemmiksi tuomalla taukoliikunnan osaksi työpaikan arkea. Pidä ryhti hyvänä
Teemana on tällä kertaa Arki aktiiviseksi. 61 2/2015 KEMIA Kuvat Kimmo Brandt Keltainen nauha liikuttaa! Keltaisen nauhan päivää vietetään tänä vuonna 11. Nyrkkeile Vie vuorokäsiä reippaassa tahdissa eteen kiertäen samalla selkärankaa. Kyykky Vie takamusta alas kuin istuisit tuolille. Toista taukoliikkeet 10–20 kertaa kahdesti päivässä.. Koko keho heiluu Jousta polvista ja anna käsien heilua rennosti vartalon sivuilla. Ojenna sitten selkäsi täysin suoraksi, vie kädet selän taa yhteen ja nosta katse yläviistoon. Säilytä hyvä ryhti. Päivän tavoitteena on nostaa esiin tukija liikuntaelinsairauksien ehkäisy elämänlaatua ja työkykyä ylläpitävänä voimana. Tuo samalla kädet eteen vaakatasoon. Ponnista taas ylös. maaliskuuta. Liikettä selkään Pyöristä selkää, tuo leuka rintaan ja laske kädet etuviistoon alas. www.reumaliitto.fi • www.keltaisennauhanpaiva.fi Ravistus Ravistele lopuksi kädet, jalat ja koko keho rennoksi
Oireet ovat moninaisia ja usein invalidisoivia. Kansainvälisten tutkimusten ansiosta ollaan nyt siinä pisteessä, että hoitosuositusten ja validoitujen hoitojenkin määrittely olisi mahdollista. Kaikki lateksinen, kuten verhot ja hoitajien vaatteet, korvattiin lateksittomilla vaihtoehdoilla. Sairaus otetaan paikoin huomioon myös perusterveydenhuollossa. Koko tila puhdistettiin höyrypesulla ja pidettiin kaksi vuorokautta suljettuna muulta toiminnalta. ”Olemme saaneet lupaavia tuloksia monikemikaaliherkkien ja muiden ympäristösairauksista kärsivien ratkaisukeskeisessä hoidossa”, Sampalli kertoo. 62 2/2015 KEMIA ULKOMAILTA Monikemikaaliherkkien potilaiden hoito vaatii erikoisjärjestelyjä muun muassa leikkaussalissa. Monikemikaaliherkkyyttä (Multiple Chemical Sensitivity, mcs) sairastava potilas edellyttää sairaalalta erityisratkaisuja. Matkalla kohti hoitosuosituksia Tieto mcs:n tautimekanismeista ja tutkimusmenetelmistä on viime vuosina kuitenkin lisääntynyt. Ilman tukitoimia mcs johtaa usein potilaan työkyvyttömyyteen, kun normaali arki käy mahdottomaksi. ”Se onnistuisi hyvin toteutetun anamneesin ja standardoitujen aineenvaihdunnallisia ja geneettisiä markkereita kuvaavien verikokeiden perusteella.” Vaikka viralliset mcs:n hoitosuositukset vielä puuttuvat, kongressissa laadittiin niille jo pohja. Piroli puhui aiheesta Roomassa tammikuussa järjestetyssä mcs-konferenssissa. ”Selvitimme huolellisesti, kuinka huomioida kemikaaliherkkyys lääkityksessä, leikkausympäristössä ja välineistössä”, Piroli kuvailee. ”Huomattava osa potilaistamme kuntoutuu siten, että voi jatkaa työelämässä.” Edistysaskel on sekin, että tauti osataan jo pitkälti diagnosoida, sanoo italialaistutkija Chiara de Luca. ”Mcs-potilaiden hoito räätälöidään aina tapauskohtaisesti”, sanoo tutkija, anestesialääkäri Alba Piroli italialaisesta L’Aquilan yliopistosta. Kanadalaisten monialainen työryhmä muun muassa auttaa työpaikkoja järjestämään kemikaaliherkille ihmisille näille soveltuvat olosuhteet. Kemikaaliherkkä potilas leikataan ilman lateksia Kun tämä sitten tarvitsi leikkausta, tilanne piti miettiä tarkasti. Taudin puhkeaminen on seurausta altistumisesta haitallisille ympäristötekijöille. Normaalit nukutusja kipulääkkeet vaihdettiin toisiin, potilaalle paremmin sopiviin. Piroli kertoo potilaasta, joka kävi vuoden aikana ensiavussa 36 kertaa oksentelun ja anafylaktisten shokkien vuoksi. Mcs on nopeasti yleistyvä sairaus, josta kärsivät reagoivat normaalia alhaisemmille määriä erilaisia kemikaaleja. Lääkäri Tara Sampalli esitteli rohkaisevia tietoja potilaiden kuntouttamisesta julkisen terveydenhuollon yksikössä Kanadan Nova Scotiassa. Potilaalla oli vakavan mcs:n lisäksi lateksiallergia ja nelostyypin nikkeliallergia. Katja Pulkkinen Liisa ihmemaassa -sadun Hullu Hatuntekijä kärsi elohopeaaltistuksesta. Monella monikemikaaliherkällä elohopeatasot ovat huomattavan korkeita, kertoivat tutkijat Rooman kongressissa.. Pirolin mukaan leikkaus onnistui hyvin. Leikkaussali pantiin lähes uusiksi. Hän harmittelee silti sitä, että varsinaista ohjeistusta mcs-potilaiden hoitoa varten ei ole, vaan lääkärit joutuvat kehittämään ratkaisuja kukin tahollaan. Henkilökunta ei käyttänyt hajusteita, heräämönä toimi sama steriloitu leikkaussali
Materiaalin kiinnostavimpia ominaisuuksia ovat sen sähkönjohtavuus ja hämmästyttävä vetolujuus. Naisilla sormien pituuserot eivät ole yhteydessä näiden käyttäytymiseen. ”Nykyihminen on ollut erittäin monimuotoinen laji”, sanoo tutkija Christian Tryon Harvardin yliopistosta. Se oli kuitenkin täysin erilainen kuin mikään aiempi saman aikakauden kallolöytö – tai nykyään elävien ihmisten kallot. Päinvastoin. Radiohiiliajoitus paljasti pääkallon iäksi ”vain” 22 000 vuotta. Suuri testosteronipitoisuus on tehnyt joidenkin nimettömistä sormista pitkät ja samalla luonteesta aggressiivisemman. Shi Lab, Kalifor nian yliopisto/Riverside IHMISETKÖ ERILAISIA. Käytöserot ilmenevät vain miehillä. Kun professori Jing Shin johtama ryhmä asetti grafeenikalvon ohuen, tasaisen yttriumrautagranaattikerroksen päälle, yhdiste magnetisoi grafeenin. Tämä onnistuu viemällä grafeeni lähelle eristettä, jolla on magneettisia ominaisuuksia. Magneettista grafeenia voidaan tutkijoiden mukaan hyödyntää uusissa, aiempaa kestävämmissä ja monipuolisemmissa sähkölaitteissa. ”Meidän tutkimuksemme viittaa siihen, että heidän suhteensa naisiin ovat harmonisemmat. 63 2/2015 KEMIA Kalifornian yliopiston tutkijat ovat keksineet keinon, jonka avulla grafeenista saadaan magneettista niin, että myös sen muut sähköiset ominaisuudet säilyvät. Mitä pienempi pituusero nimettömän sormen ja etusormen välillä, sitä ystävällisemmin ja kohteliaammin mies käyttäytyy – on sitten kyse omasta kumppanista, naispuolisesta ystävästä tai työtoverista. Heidän käytöksensä edistää liittojen solmimista ja tukee niiden pysyvyyttä”, sanoo McGillin psykologian professori Debbie Moskowitz. Tutkijoiden mukaan asia selittyy miessukupuolihormonien – etenkin testosteronin – määrällä, jolle mies on sikiöaikanaan altistunut. Maapallon väki on tätä nykyä suorastaan tylsistyttävän samankaltaista. Homo sapiensin erilaiset kehityslinjat ovat sittemmin sammuneet.. Aiemmissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että miehillä, joilla on tasapituiset sormet, on muita enemmän lapsia. Scanstockphoto Scanstockphoto Miehen sormet paljastavat, kuinka tämä suhtautuu naisiin. Grafeeni on yhden atomikerroksen paksuinen, rakenteeltaan mehiläiskennoa muistuttava hiilimateriaali. Mitä pitempi nimetön on etusormeen verrattuna, sitä taipuvaisempi ihminen on syrjähyppyihin, ja päinvastoin. Tasasormisilla enemmän lapsia Oxfordin ja Northumbrian yliopistojen tuore tutkimus puolestaan osoitti, että sormien pituus liittyy myös seksuaaliseen uskollisuuteen. Sarvista härkää, sormesta miestä Sormien pituuserot saattavat paljastaa ihmisestä yllättäviä asioita. Tämä selvisi, kun paleontologit tutkivat Keniasta löydettyä ihmiskalloa. Näin kertoo McGill-yliopiston tutkimus, jota esitteli Science Daily. ”Tämä voi selittää sen, miksi heillä on enemmän lapsia.” Päivi Ikonen Grafeenista tehtiin magneettista Grafeeni lainasi magneettisuuden yttriumrautagranaattiyhdisteeltä. Päivi Ikonen ”On kiehtovaa nähdä, kuinka pieni hormonialtistumisen vaihtelu ennen syntymää voi todellakin vaikuttaa käytökseen aikuisiässä”, sanoo yliopiston psykiatrian emeritusprofessori Simon Young. Jos taas nimetön on selvästi etusormea pidempi, miehen käytös on töykeämpää ja dominoivampaa
Sain uhkauksen siirrosta apukouluun. Sen jälkeen taloon ilmestyi muutamia lähisukulaisia, jotka kiljuivat, valvottivat ja hyppyyttivät päivät ja yöt siinä määrin, ettei minkäänlainen ylimääräinen liikunta olisi tullut mieleenkään. Kumpikaan ryhmä ei keksinyt pysteille järkevää käyttöä. KEEMIKKO Nainen väitti, että elämän tarkoitus on monogaaminen avioliitto ilman syrjähyppyjä. Tekstiä ei tarvinnutkaan änkyttää vaan sitä saattoi ahmia. Keemikko Elämä on Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Otsa kilahti kuitenkin lasiin tai kattoon. Ne saimme ilmeisesti siksi, että näytimme aliravituilta vinttikoirilta. Itsekin olin vakuuttunut, että tärkeintä on harrastaa seksiä mahdollisimman monen naisen kanssa ja jättää jälkeensä väärä puhelinnumero. Kirjoitin sen reseptin lapulle ja kerron nyt teillekin. LUKEMAAN OPETTELU oli joillekin kuin toinen luonto. Polkea hinkkasin liian suurella pyörälläni pari kertaa Uffen ympäri. 2/2015 KEMIA 64. Siitä seurasi riemukas ahaa-elämys. Minulle kyseessä oli pitkitettyyn maratoniin verrattava taistelusuoritus. ELÄMÄN UUDEKSI virstanpylvääksi tulikin eläke. Yritys herättää kateutta kilpistyi suomenruotsalaisuuden muuriin. Kun olin todistetusti ollut kolmiloikassa kehno, myönnyin ehtoihin. Hetkinen. Sain polkupyörän, joka oli paljon hienompi kuin parhaan kaverini Uffen cykel. TÄMÄN HARHAN korjasi nainen, josta sittemmin tuli vaimoni. ELÄMÄNI HUIPPUHETKI koitti 5-vuotissyntymäpäivänäni. Sekin hauskuus hiipui aamu aamulta ja uusinta uusinnalta. Paras lajini oli viestijuoksu. Kohta kaari päätyi lähimpään ojaan. Mikä parasta, lasten höpönallekirjat sai työntää sivuun ja siirtyä aikuisten osastolle. Vai raapustinko sen Aamulehden etusivun mainoksen päälle. Paljastui, että on valittava, haluaako olla mukava asiantuntija vai veemäinen johtaja. Oliko se vihreä vai keltainen tarranootti. Se tosin kuvaa paremminkin kauppalan silloista kokoa kuin lukunopeuttani. KIRJALLISUUDEN suurkulutus vaihtui pian urheiluun. Uffe keksi, että pyöräilyn sijaan menisimme keinumaan. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Juoksu-uran jälkeen koitti juoksuaika. Joukkueemme ei yltänyt kirkkaimpiin mitaleihin, mutta meidätkin palkittiin kapulan kantamisesta lusikoilla. Lehtien mukaan olin lupaava ja sellaiseksi jäin. Lentokiito ei ollut pitkä. Seuraava onnen optimipiste oli oppia ajamaan ilman apupyöriä. Ensimmäinen eläkeviikko meni pää pilvessä. Tässä vaiheessa kuvittelin elämän päämääräksi urakehityksen. Järvenpään kirjaston niteet oli hotkaistu yhdessä kesässä. Kilpailujen saalista jaettiin ensin äideille ja myöhemmin tyttöystäville. Mikä nautinto seisoa pyjama päällään katselemassa, kuinka kaveri kaivaa autoaan hangesta ja toikkaroi keulan, tolpan ja pistokkeen välisessä Bermudan kolmiossa. Samaan aikaa muu luokka lopetti jo tavaamisen ja alkoi lukea suoraan sanoja. Hekumaa kesti hetken. Esimieheksi saattaa vielä yletä olematta psykopaatti, mutta suuren organisaation ylemmän johdon pääsyvaatimukset ovat toinen asia. Pahus, ei löydy. Se oli sitten siinä. Jokainen tietää, mitä nuori mies luulee tarvitsevansa. LOPULTA KUITENKIN tajusin, mitä on hyvä elämä. Makeinta herkkua oli nousta kukonlaulun aikaan seuraamaan, kuinka naapuri valmistautui työelämän koitoksiin. Mitä olinkaan etsimässä. Hyvä elämä merkitsi joka tapauksessa kirjastollista lukemattomia kirjoja. Hän väitti, että elämän tarkoitus on monogaaminen avioliitto ilman syrjähyppyjä. Opin, että huuma haihtuu helposti, kuten se sprii, jolla polveni desinfioitiin
olevaa trooppista peltomaata ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen pohjamaata, joka oli pilaantunut pohjavesikontaktin takia pari vuosikymmentä sitten. EU kielsi atratsiinin käyttämisen vuonna 2004, mutta muualla maailmassa – muun muassa Intiassa – aine on yhä yleisessä käytössä tuholaistorjunnassa. Akademie der Wissenschaften zu Göttingen on Saksan vanhin tiedeakatemia, jonka Hannoverin vaaliruhtinas, Ison-Britannian kuningas Yrjö II perusti vuonna 1751. Akatemian jäseniä ovat olleet muun muassa kielitieteilijät Jacob ja Wilhelm Kun puhdistetaan torjuntaaine atratsiinia sisältävää pohjavettä tai maaperää, paras keino on lisätä veteen tai maahan hiiltä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että hiilen lisääminen etenkin ravinneköyhään suomalaiseen pohjamaahan edistää vähäisenkin atratsiinipitoisuuden hajoamista. Vuosina 2002–2005 tutkituista suomalaisista pohjavesinäytteistä 26 prosenttia sisälsi atratsiinia, joka tunnetaan myös hormonihäiritsijänä. Halonen on aka. Akatemiassa on kerrallaan korkeintaan 80 alle 70-vuotiasta jäsentä Pohjois-Saksasta sekä 200 kirjeenvaihtajajäsentä muualta Saksasta ja ulkomailta. Sopivinta menetelmää valittaessa tulee hänen mukaansa huomioida maankäyttö, maaperän maantieteellinen alkuperä, käsittelyhistoria ja orgaanisen aineen määrä. Atratsiinia poistetaan esimerkiksi aktiivihiilisuodatuslaitoksissa, mutta ne ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää. Hiili toimii ravinteena atratsiinia hajottaville mikrobeille. Yhteistyön ansiosta Nousiaisen oli mahdollista vertailla kahta erilaista kohdetta: aktiivisessa viljelykäytössä Lauri Halonen saksalaiseen tiedeakatemiaan Hiili puhdistaa torjuntaaineen pilaaman maan Grimm, matemaatikko Carl Friedrich Gauss, kvanttimekaniikan keksijä Werner Heisenberg ja kemian nobelisti Manfred Eigen. MMM Aura Nousiaisen väitöskirja Application of genomic tools in bioremediation of atrazine contaminated soil and groundwater tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.2.2015. Asia selviää Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Aura Nousiaisen väitöstyöstä. Nousiainen vertaili tutkimuksessaan neljää eri biopuhdistusmenetelmää. Puhdistusmenetelmille iso tarve Tehokkaille puhdistusmenetelmille on tarvetta, sillä atratsiini on yhä Suomen yleisin pohjaveden pilaaja, vaikka aineen käyttö rikkakasvien torjunnassa päättyi meillä jo noin 25 vuotta sitten. Vastaväittäjänä toimi professori Carsten Suhr Jacobsen Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Sivonen. Monet Suomen pilaantuneista pohjavesistä sijaitsevat vedenottamoiden alueella. Pohjavedenottamoita on jouduttu jopa sulkemaan atratsiinin vuoksi. Torjuntaaineen hajoamista selvitettiin molemmissa maissa vuosina 2009–2014. Kirsten Jørgensen Aura Nousiainen ottamassa näytettä sokeriruokoviljelmällä Intian Aurangabadissa. Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä intialaisen tutkimusinstituutin NEERIn (National Environmental Engineering Research Instituten) kanssa. Lauri Halonen Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian professori Lauri Halonen on nimitetty Göttingenin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi. 65 KEMIA 2/2015 HENKILÖUUTISIA temian ainoa suomalainen kirjeenvaihtajajäsen
Raimo Alén. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela. Andrey Ilinovin väitöskirja Molecular dynamics simulation of elastic and sputtering properties of nanowires tarkastettiin 27.2.2015. Máté Erdélyi (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Eva Sørensen (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Elisabetta Vignati (Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) ja kustoksena prof. FM Laura Koskisen väitöskirja Structural and Computational Studies on the Coordinative Nature of Halogen Bonding tarkastettiin 20.2.2015. Igor Koshevoy. Itä-Suomen yliopisto LL Aino Röngän väitöskirja Human T Cell Responses to Dog Lipocalin Allergens—Prospects for Allergen Immunotherapy tarkastetiin 30.1.2015. Lauri Valsta. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Rudy Boonstra (Toronton yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. Hän jatkaa toistaiseksi Kemirassa ja siirtyy Metsä Tissueen 1.7.2015 mennessä. MD Nicolas Klugerin väitöskirja New insights in Autoimmune Polyendocrine Syndromes 1 and 2 tarkastettiin 27.2.2015. Stefan Mayr (Leibnizin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Maija Vihinen-Ranta (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala. FM Tiina Niemisen väitöskirja Natural and modified VEGFR-2 ligands: characterization, signaling, and angiogenic responses tarkastettiin 20.2.2015. Ari Laaksonen. Matti Vilkko (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Henrik Kjærgaard (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Herbert Sixta. DI Erika Fager-Jokelan väitöskirja Intermolecular PausonKhand reaction: Regioselectivity, stereoselectivity and promotion methods tarkastettiin 20.2.2015. Helsingin yliopisto FM Juha Aallon väitöskirja New perspectives on climate, Earth surface processes and thermalhydrological conditions in highlatitude systems tarkastettiin 23.1.2015. (Tech.) Lidia Testovan väitöskirja Isolation of birch xylan as a part of pulpingbased biorefinery tarkastettiin 30.1.2015. LL Hanna Stedtin väitöskirja Gene therapy of malignant glioma: alternative strategies and combination therapies tarkastettiin 13.2.2015. Pertti Panula. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Harri Alenius (TTL) ja kustoksena dos. Ali Harlin (VTT) ja kustoksena prof. Jenni Vanhasen väitöskirja Neuronal histamine and H3 receptor in alcohol-related behaviors—Focus on the interaction with the dopaminergic system tarkastettiin 23.1.2015. Saarma työskentelee Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa. Simo-Pekka Hannula. prof. B.Sc. Jyväskylän yliopisto FM Saana Siparin väitöskirja Overwintering strategies of a boreal small mammal in a changing climate tarkastettiin 30.1.2015. Mohammad-Ali Shahbazin väitöskirja Effect of Surface Chemistry on the Immune Responses and Cellular Interactions of Porous Silicon Nanoparticles tarkastettiin 13.2.2015. Lääketeollisuus ry Puheenjohtajaksi on valittu Santen Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos. Vastaväittäjinä toimivat prof. DI Aarne Sundbergin väitöskirja Micro-scale Distillation and Microplants in Process Development tarkastettiin 30.1.2015. Christine Chiratin (Grenoble INP-Pagora, Ranska) ja kustoksena prof. Metsä Tissue Oyj Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI, KTM Petri Helsky. Pentti Kuusela (Huslab) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Jukka Kortelan väitöskirja Fault tolerant model predictive control (FTMPC) of the BioGrate boiler tarkastettiin 13.2.2015. Hannu Korkeala. Annamari Ranki. Helsky on vuodesta 2007 toiminut johtotehtävissä Kemirassa, viimeksi Paper-segmentin sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana. MMM Kalle Karttusen väitöskirja Added-value innovation of forest biomass supply chains tarkastettiin 6.2.2015. Kai Nordlund. 66 2/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Maria Oksan väitöskirja Nickeland iron-based HVOF thermal spray coatings for high temperature corrosion protection in biomass-fired power plant boiler tarkastettiin 23.1.2015. Lauri Eklund (Oulun yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Åbo Akademi Dosentti, TkD Jessica Rosenholm on nimitetty farmasian, ensisijaisesti lääkekehittämisen, professoriksi. Hannu Ylönen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. FM Joni-Pekka Pietikäisen väitöskirja Aerosols and climate: from regional to global modelling tarkastettiin 23.2.2015. Dmitry Evtuguin (Aveiron yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jukka Seppälä. FM Tytteli Turusen väitöskirja Transposon vectors for gene therapy: preclinical studies with Sleeping Beauty transposon system tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi apul. Ali Harlin (VTT) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Siva-Jothy (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. prof. Mikael Knip (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Alexis Finoguenov. DVM Ya?mur Dermanin väitöskirja Stress Response of Group I and II Clostridium Botulinum tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi akat.tutk. FM Jan Snellmanin väitöskirja Relaxation-type secondorder closure models in astrophysical hydrodynamics tarkastettiin 27.2.2015. Jouni Hirvonen. Vastaväittäjänä toimi tohtori Beatrice Passani (Firenzen yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Michael T. Vastaväittäjänä toimi dos. Tampereen yliopisto Laboratoriotoiminnan johtajan tehtävään on nimitetty FT Petteri Malkavaara. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Dahl. Miska Luoto. Jukka Malinen. David Baxter (EU:n JRC-tutkimuskeskus) ja kustoksena prof. Carlos Bordons Alba (Sevillan yliopisto, Espanja) ja prof. Tuomas Virtanen. David Kirkin väitöskirja Alternative sigma factors F, E, G, and K in Clostridium botulinum sporulation and stress response tarkastettiin 30.1.2015. FM Lauri Mikonrannan väitöskirja Virulence evolution and immune defence: Pathogen-host interactions between an environmentally transmitted bacterium Serratia marcescens and its insect hosts tarkastettiin 6.2.2015. Tampereen teknillinen yliopisto Biotekniikan professoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen on nimitetty Piet Lens. Raffaele Spinelli (Italian kansallinen tutkimusneuvosto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi dos. FM Kai Ruusuvuoren väitöskirja Modelling the Role of Charge in Atmospheric Particle Formation Using Quantum Chemical Methods tarkastettiin 6.2.2015. Ijeoma Uchegbu (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. DI Eve Saarikosken väitöskirja Blends of dissolved cellulose with acrylic acid copolymers or microfibrillated cellulose tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. William Kerr (Strathclyden yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Martin Pessah (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Seppo Ylä-Herttuala. Hänen vastuullaan on ERC Life Sciences -tutkimus. (Tech) Johannes Windischin väitöskirja Process Redesign in Development of Forest Biomass for Energy tarkastettiin 27.2.2015. Stephan Harrison (Exeterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Hanna Vehkamäki. Vastaväittäjänä toimi prof. FL Joni Lehdon väitöskirja Advanced Biorefinery Concepts integrated to Chemical Pulping tarkastettiin 20.2.2015. Adriano Henriques (Lissabonin yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. M.Sc. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi MMT Lauri Sikanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Sivulle 68 Euroopan tutkimusneuvosto Akatemiaprofessori Mart Saarma on valittu Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n varapuheenjohtajaksi. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Rosenholm seuraa tehtävässä professori Pia Vuorelaa.. Miia Lindström. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Hänen tutkimusalaansa ovat biologiset prosessit, joilla jätevesistä, kaasuista ja jätteistä otetaan talteen arvokkaita raaka-aineita. Seppo Ylä-Herttuala. TkL Sari Asikaisen väitöskirja Applicability of fractionation of softwood and hardwood kraft pulp, and utilisation of the fractions tarkastettiin 4.2.2015. M.Sc. Heikki Minn (Turun yliopisto) ja kustoksena akat. Johanna Mappes
Korkeilla pitoisuuksilla sinkkioksidihiukkaset saivat saman rakenteen kuin sellaiset puhtaat sinkkioksidihiukkaset, jotka valmistettiin hapekkaalla liekkipoltolla nestemäisestä lähtöaineesta. Tutkimuksessa poltettiin pellettejä, joihin oli lisätty eri määriä sinkkiä. Tiina Torvela tulehduksia ja muodostavat implantin pinnalle itseään suojelevan kalvon. DDS Julia Kulkovan väitöskirja Experimental Studies on Composite Bone Implants with a Special Reference to Staphylococcal Biofilm Infections tarkastettiin Turun yliopistossa 20.2.2015. Ludo Frevel -palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa toimivalle tutkijalle. Torvela tutki pienhiukkasten muodostumista poltettaessa haketta, pellettejä ja sinkkija alkalipitoisia liuoksia. Asian osoitti väitöstutkimuksessaan Julia Kulkova Turun yliopistosta. Hän on tähän mennessä julkaissut 18 artikkelia vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Sinkkipitoisuus oli myös vahvasti yhteydessä hiukkasten toksisuuteen. Bakteerit aiheuttavat Sinkillä on avainasema hiukkasten haitallisuudessa Jyväskyläläistutkijalle kansainvälinen palkinto Filip Topic myönnetään vuosittain kristallografiaan liittyvää tutkimusta tekeville jatko-opiskelijoille. Infektioita on vaikea diagnosoida ja hoitaa. Biostabiileista kuitulujitteisista polymeereistä voidaan valmistaa kuormaakantavia implantteja, joiden mekaaniset ominaisuudet on säädelty samankaltaisiksi luun kanssa, jottei luu alikuormitu. Sinkki vapautui tehokkaasti polttoaineesta ja rikastui pienhiukkasiin hapettavissa olosuhteissa. FM Tiina Torvelan väitöskirja Fine Particle Formation in Biomass Combustion and Flame Synthesis—Morphological Features and Toxicity tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 27.2.2015. Väitöskirjatyössään Topic tutkii nanokokoisten supramolekyylien kiinteän tilan rakennetta yksikideröntgendiffraktion avulla. Tulokset viittaavat siihen, että etenkin sinkin pitoisuus biopolttoaineessa on otettava huomioon yhtenä mahdollisena tekijänä, joka lisää hengitettävien pienhiukkasten aiheuttamia terveyshaittoja. Biohajoavista tai biostabiileista polymeereistä tehdyt implantit ovat monissa kirurgisissa toimenpiteissä vaihtoehtoja perinteisille metallisille implanteille. Esimerkkejä ovat tähystyskirurgiassa käytettävät biohajoavat ommelankkurit sekä biostabiilit implantit, joita käytetään kalloluun korjauksessa. Yhdysvaltalainen palkinto Hopeapinnoitus suojaa luuimplanttia Polymeereistä valmistetun luuimplantin eli -istukkeen pinnoittaminen hopealla estää bakteerikasvun implantin päällä. Vastaväittäjänä toimi professori Heimo Ylänen Tampereen teknillinen yliopistosta ja kustoksena professori Hannu T. 67 KEMIA 2/2015 KATSO VUODEN 2015 TEEMAT JA ERIKOISJAKELUT LEHDEN III-KANNESTA KEMIA Kemi Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkija Filip Topic on saanut Ludo Frevel Crystallography Scholarship -palkinnon. Aro. Implanttien riskinä ovat kuitenkin niiden läheisyyteen pesiytyvät patogeenit, etenkin stafylokokkibakteerit. Muodostuvien sinkkiytimien rakenne ja kidemuoto riippuivat sinkin määrästä polttoaineessa. Tänä vuonna sen sai 10 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Joakim Pagels Lundin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Jorma Jokiniemi.. Filip Topic on valtakunnallisen nanotieteiden tutkijakoulun NGS-Nanon jäsen, joka työskentelee akatemiaprofessori Kari Rissasen tutkimusryhmässä. Julia Kulkova Biopolttoaineiden sinkkipitoisuudella on merkittävä vaikutus ilmaan vapautuvien pienhiukkasten ominaisuuksiin, ilmenee tutkija Tiina Torvelan väitöstyöstä
68 2/2015 KEMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Pedro Fardim.. Jouko Niinimäki. Kari Heiskanen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Metallianalytiikan kevätseminaari Helsinki 17.3.2015 metallianalyyttinenjaosto.com ChemBio Finland Helsinki 18.–19.3.2015 www.chembiofinland.fi Kemian Päivät Helsinki 18.–19.3.2015 www.kemianseurat.fi Teolliset palvelut Tampere 25.–26.3.2015 www.expomark.fi Tieteen päivät Jyväskylä 14.–15.4.2015 www.jyu.fi 1st Biological Mass Spectrometry Symposium Tampere 14.–16.4.2015 www.fmss.fi/Tampere2015.htm SciFest 2015 Joensuu 23.–25.4.2015 www.scifest.fi Tieteen päivät Turku 7.–8.5.2015 www.utu.fi Laboratorioalan luentopäivät Kuopio 18.–19.5.2015 metallianalyyttinenjaosto.com NBC 2015 Symposium Helsinki 18.–21.5.2015 www.nbsec.fi EuroMining 2015 Tampere 20.–21.5.2015 www.euromining.fi Yhdyskuntatekniikka 2015 Turku 20.–21.5.2015 www.yhdyskuntatekniikka.fi Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä Helsinki 27.5.2015 www.echa.eu Helsinki Chemicals Forum Helsinki 28.–29.5.2015 www.helsinkicf.eu Valtakunnalliset Luma-päivät Joensuu 1.–3.6.2015 www.luma.fi/paivat Jyväskylän yliopiston kesäkoulu Jyväskylä 5.–21.8.2015 www.jyu.fi/summerschool Tieteen päivät Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015 www.uef.fi/tieteenpaivat European Science Education Research Conference Helsinki 31.8.–4.9.2015 www.esera.org Tieteen päivät Oulu 1.–2.9.2015 www.oulu.fi/yliopisto Bioenergia 2015 Jyväskylä 2.–4.9.2015 www.jklmessut.fi Tieteen päivät Rovaniemi 11.–12.9.2015 www.ulapland.fi Alihankinta Tampere 15.–17.9.2015 www.alihankinta.fi Empack 2015 Helsinki 6.–8.10.2015 www.easyfairs.com/fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Green Polymer Chemistry Köln, Saksa 18.–19.3.2015 www.amiplastics.com/events NPE 2015 Orlando, Yhdysvallat 23.–27.3.2015 www.npe.org Biovision 2015 Lyon, Ranska 9.–10.4.2015 www.biovision.org The 7th World Water Forum Daegu, Korea 12.–17.4.2015 http://eng.worldwaterforum7.org In-cosmetics Barcelona, Espanja 14.–16.4.2015 www.in-cosmetics.com IFAT Eurasia Ankara, Turkki 16.–18.4.2015 www.ifat-eurasia.com Compounding World Congress Köln, Saksa 21.–23.4.2015 www.amiplastics.com/events 8th European Symposium on Clinical Laboratory and In Vitro Diagnostic Industry Barcelona, Espanja 5.–6.5.2015 www.accic.cat Scandinavian Coating Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015 www.scandinaviancoating.com 5th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Kitashiobara, Japani 25.–29.5.2015 asrc.jaea.go.jp/conference/TAN15 15th International Congress of Quantum Chemistry Beijing, Kiina 8.–13.6.2015 www.icqc2015.org Parts2clean Stuttgart, Saksa 9.–11.6.2015 www.parts2clean.com Inorganic Days Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015 www.oorgan.se EuroMedLab 2015 Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015 www.sfbc.asso.fr OMCOS 18 Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015 www.omcos2015.com Conductive Plastics 2015 Düsseldorf, Saksa 29.6.–1.7.2015 www.amiplastics.com/events 21st European Conference on Organometallic Chemistry Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015 www.eucomcxxi.eu 22nd International Symposium on Ionic Polymerization Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015 ip15.sciencesconf.org In Vino Analytica Scientia Symposium Trento, Italia 14.–17.7.2015 eventi.fmach.it/IVAS2015 45th Iupac World Chemistry Congress Busan, Korea 9.–14.8.2015 www.iupac2015.org 15th European Conference on Solid State Chemistry Wien, Itävalta 23.–26.8.2015 www.euchems.eu Euroanalysis 2015 Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015 www.euroanalysis2015.com European Summerschool in Quantum Chemistry 2015 Palermo, Italia 6.–19.9.2015 www.esqc.org FEICA Conference and Expo Vilamoura, Portugali 9.–11.9.2015 www.feica-conferences.com International Conference on the History of Chemistry Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015 10ichc-2015.web.ua.pt IMA 2015 Kalamata, Kreikka 20.–24.9.2015 www.ima2015.teikal.gr 15th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Leipzig, Saksa 20.–25.9.2015 www.icce2015.org Biotechnica 2015 Hannover, Saksa 6.–8.10.2015 www.biotechnica.de Labvolution 2015 Hannover, Saksa 6.–8.10.2015 www.labvolution.de EuroFoodChem Madrid, Espanja 13.–16.10.2015 www.ictan.csic.es/en/eurofoodchem2015 PaintExpo Eurasia Istanbul, Turkki 15.–17.10.2015 www.paintexpo.com 11th International Conference on Advanced Polymers via Macromolecular Engineering Jokohama, Japani 18.–22.10.2015 www.apme2015.jp Väitöksiä… Oulun yliopisto FM Pasi Karinkannan väitöskirja Dry fine grinding of Norway spruce (Picea abies) wood in impact-based fine grinding mills tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jan Riemer (Kaiserslauternin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ulrich Theopold (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sharon Stone-Elander (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Olof Solin. Timo Fabritius. Alvar Soesoo (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Margareta Wihersaari (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Lloyd Ruddock. M.Sc. FM Jani Tryggin väitöskirja Functional Cellulose www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on myös facebookissa! www.facebook.com/ kemialehti KEMIA Kemi Microspheres for Pharmaceutical Applications tarkastettiin 13.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Rämet. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Åbo Akademi FM Lauri Järvisen väitöskirja Surface studies of limestones and dolostones: characterisation using various techniques and batch dissolution experiments with hydrochloric acid solutions tarkastettiin 30.1.2015. Van Dat Nguyenin väitöskirja Mechanisms and applications of disulfide bond formation tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Patrick Navard (ENSMP, Ranska) ja kustoksena prof. Turun yliopisto FM Johanna Rokan väitöskirja New [18F]Tracers for Alzheimer’s Disease Imaging— Labeling synthesis and biological testing tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Hannu Suopajärven väitöskirja Bioreducer use in blast furnace ironmaking in Finland— Techno-economic assessment and CO2 emission reduction potential tarkastettiin 23.1.2015. Tampereen yliopisto FM Leena-Maija Vanha-ahon väitöskirja A Functional Study of the Drosophila Host Defense tarkastettiin 19.2.2015. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Vastaväittäjänä toimi prof. Olav Eklund
Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Suomalaisten Kemistien Seuran helmikuun kokous pidettiin 12.2.2015 Euroopan komission Suomen-edustustossa Helsingissä. kesäkuuta 5/2015 14. elokuuta 9. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Turkulaiskemistit pääsevät maistelemaan ja vertailemaan erilaisia lakritseja 31. heleena.karrus@kemianseura.fi Scanstockphoto Pirkanmaan Kemistiseura ry:n Vuosikokous 24.3.2015 klo 17.30 SIM Finland Oy (Pallotie 2, Ylöjärvi). Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Ilmoittautuminen osoitteeseen eilaha@elisanet.fi viimeistään 8.4. Kokouksen virallisen osan jälkeen tiedottajat Pekka Nousiainen ja Nina Hotti kertoivat Euroopan komission Suomen-edustuston toiminnasta, tehtävistä ja palveluista. Mukaan mahtuu 20 henkeä ilmoittautumisjärjestyksessä. Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin luonnontieteen kandidaatit Richard Aarnio ja Miisamari Jeskanen, filosoKemistit EU-komission Suomen-edustustossa fian ylioppilaat Sonja Betancourt, Jeni Korpinen, Niko Luntamo, Paloma Ruiz Y Kärkkäinen ja Oscar Silva sekä tekniikan ylioppilas Jasmina Aouni. Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi filosofian maisterit Heikki Eräsalo, Maryam Ghalibaf ja Teemu Järvinen sekä lehtori Helena Muilu ja filosofian tohtori Anssi Peuronen. 18.–21.5.2015 Messukeskus, Helsinki. huhtikuuta 5. Paidan saivat Noora Kuuloja Lempäälästä ja Juha Nikkola Lahdesta. Jäsenille ilmainen, avecit 10 euroa. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2015 9. Paluumatkalla ruokailu ravintola China Flavorissa. Tehdaskierros ja tutustuminen laboratorioon. toukokuuta 4/2015 16. Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Vierailu Viking Maltin tehtaaseen 14.4.2015 klo 15.30 Niemenkatu 18, Lahti. 69 KEMIA 2/2015 SEURASIVUT Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Sähköpostiosoitteensa helmikuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Turun Kemistikerhon Lakritsinmaisteluilta 31.3.2015 klo 18 Turun yliopisto, Arcanum, Luonnonyhdistekemian kahvihuone (Vatselankatu 2). SEUROISSA TAPAHTUU Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. toukokuuta 12. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. mennessä osoitteeseen Pirkanmaan.Kemistiseura@hotmail.com. syyskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Ilmoittautumiset osoitteeseen ankatu@utu.fi. Yhdeksäs NBC-symposiumi CBRNE Threats: How does the landscape evolve. Ilmoittautumiset 13.3. Lisätietoja: www.nbcsec.fi. Ennen kokousta mahdollisuus osallistua tehdaskierrokseen ja firmaesittelyyn klo 16. Voit ottaa mukaan oman suosikkilakritsisi. Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Vuosikokous ja retki Helsingin yliopiston kemian laitokseen 26.3.2015 Lähtö Lahden linja-autoaseman turistipysäkiltä klo 16. mennessä osoitteeseen eilaha@elisanet.fi. maaliskuuta.. Ilmoittautumiset 18.3. Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, biologiset, säteilyja ydinsekä räjähdysuhat
Geneven reunamilla peltomaisemassa kohoava Cern muodostaa kokonaisen oman tiedekaupunkinsa. 70 2/2015 KEMIA TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Mikrobiologi Werner Arber puolestaan palkittiin vuoden 1978 lääketieteen Nobelilla restriktioentsyymeistä, loistavista dna-leikkureista, jotka mahdollistivat nykyisen geenitekniikan ja geeninsiirrot. Osin Ranskan puolelle ulottuvassa LHC-renkaassa törmäytetään toisiinsa lähes valon nopeudella lentäviä protonikimppuja. Toiveena on, että hiukkasfyysikoiden suurennuslasi tuo seuraavaksi esiin pimeän aineen hiukkasia ja ehkä jopa neljännen avaruusulottuvuuden. Cern työllistää vakituisesti pari, kolme tuhatta henkeä, mutta pääosan sen henkilöstöstä muodostavat tuhannet tutkijat, jotka saapuvat eri maista sinne töihin eripituisiksi jaksoiksi. Sisko Loikkanen Sveitsin Geneve on tunnettu vuosisatojen ajan ennen muuta kelloistaan. Tätä nykyä se on maan toiseksi suurin korkeakoulu, jossa saa oppia noin 15 000 opiskelijaa. Siellä toimivat esimerkiksi YK:n työjärjestö ILO ja terveysjärjestö WHO. Keskuksen viimeisin maineteko on Higgsin hiukkasen löytäminen. Bosonia tarvitaan selittämään hiukkasten massa aineen rakennetta kuvaavassa standardimallissa. Koruseppien oli siksi pakko vaihtaa ammattia kellosepiksi. Geneven kellohistoriaan voi tutustua yhtiön nimeä kantavassa museossa. Sadan metrin syvyydessä maan alla piileskelee maailman suurin, 27 kilometriä pitkä hiukkaskiihdytin LHC. Maailmankuulu on myös geneveläisen kellosepän poika, 1700-luvun valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau, joka tosin lähti kaupungista jo 16-vuotiaana. Syynä on se, että kymmenien kansainvälisten organisaatioiden päämajat ovat sijoittuneet Geneveen. Geneve on hiukkasfysiikan mekka. Jean Calvin jätti kaupunkiin toisenKelloseppien kylä Geneve on viime vuosikymmeninä kasvanut hiukkasfysiikan suurkaupungiksi. kin jäljen perustamalla vuonna 1559 oppilaitoksen, josta sittemmin kehittyi Geneven yliopisto. Kohti neljättä ulottuvuutta Parinsadantuhannen asukkaan kaupungin virallinen kieli on ranska, mutta korviin kuuluu jatkuvasti englantia. Viime vuonna tehdas julkisti 175-vuotisjuhlansa kunniaksi ruhtinaallisen kellon, jonka hinnaksi arvioitiin kaksi miljoonaa euroa. Yliopiston tunnetuimpia tutkijoita ovat astrofyysikko Michel Mayor, joka tohtorioppilaansa Didier Quelozin kanssa vuonna 1995 löysi ensimmäisen eksoplaneetan eli aurinkokuntamme ulkopuolisen planeetan, sekä kvanttimekaniikan ja -kryptografian kehittäjä Nicolas Gisin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Kun nykypäivänä kävelee viehättävän alppikaupungin kaduilla, saa ihailla toinen toistaan upeampia luksuskelloja, joita näyteikkunat ovat pullollaan. sisko.loikkanen@yle.fi Genevejärven rannalla sijaitseva Geneve on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki. Lisää kansainvälisyyttä tuo vuonna 1954 perustettu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern, joka on tehnyt sveitsiläiskaupungista maailman hiukkasfysiikan keskuksen ja tuottanut useita alan nobelisteja. Niiden hajoamisreittejä tutkimalla saadaan selville, minkälaisista rakennuspalikoista aine koostuu. Niiden valmistus alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistaja Jean Calvin kielsi korujen käytön. Legendaarinen valmistaja on esimerkiksi Patek Philippe. Huoltotöiden jälkeen kiihdyttimestä käynnistetään maaliskuun aikana uusi, paranneltu versio
9:00–16:00. A TOUCH OF THE FUTURE. chembio. AITOJA ELÄMYKSIÄ. MESSUOPAS | FAIR GUIDE BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS 18.–19.3.2015 Messukeskus Helsinki Expo and Convention Centre OIKEITA KOHTAAMISIA. #chembio2015 Avoinna / Open 18.3. 9:00–17:00, 19.3. REAL ENCOUNTERS. nland.. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. GENUINE EXPERIENCES
maaliskuuta Messukeskuksessa, Helsingissä laajan luentoja seminaariohjelman sekä kattavan näyttelyn. Kaikki päivien yhteydessä järjestettävät luennot, seminaarit ja lavaohjelmat ovat kävijöille ilmaisia. onko massaspektrometrialla mahdollisuuksia syrjäyttää muut detektorit. Torstaina järjestetään myös kolmas vuosittainen Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition (ALDCoE) seminaari Tietoiskulava PLAZAn tapahtumista mainittakoon teema Arkipäivän kemiaa, jossa valotetaan mm. Päivät jatkuvat aurinkoja bioenergian kautta kemikaalien huolta aiheuttaviin ominaisuuksiin. Näyttelyosastoilta etsimme useimmiten tietoa uusista laitteistoista ja sovelluksista samalla käynnistellen laitehankintoja. Torstaina tietoa on saatavilla sähköisestä ylioppilaskokeesta, laskennallisen kemian mahdollisuuksista sekä elintarvikeväärennösten osoittamisen vaikeuksista. Myös kollegojen ja opiskelukavereiden tapaamisella on tärkeä merkitys. Uskon myös, että näytteilleasettajat saavat kaivattuja asiakaskontakteja. Osana kemian ja bioteknologian ammattitapahtumaa järjestetään Suomen Kemian seurojen toimesta Kemian Päivät. Tehtyjen kyselyjen ja selvitysten mukaan kävijöistä liki 90 prosenttia on ollut näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväisiä. Tyypillinen messuvieras on ahnas arkipäivän tiedolle, jota voi hyödyntää työssään. ”Mitä nakkisopassa tapahtuu kun siihen lisätään suolaa?” Lisäksi Uraseminaarissa käsitellään laajasti luonnontieteilijöiden työllistymistä ja työkokemuksia niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Kemian Päivien seminaariavauksena on tällä kertaa katsaus Euroopan kemikaalivirastoon ja REACH-asetukseen. Analytiikan sektorilla pohditaan mm. Älä siis missaa näitä mahdollisuuksia! Kimmo Peltonen Kemian Päivien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja ku va: M ari Hanhiniemi INNOVATIONS. – 2 – Hyvät kemian ammattilaiset ja opiskelijat On taas orastavan kevään ja Messukeskukseen vakiintuneen ChemBio Finland -tapahtuman aika! ChemBio Finland 2015 tarjoaa 18.–19. Olen vakuuttunut siitä, että tapahtuma tarjoaa jälleen osallistujille uutta ja päivitettyä tietoa sekä mukavia hetkiä ystävien seurassa. Näin on ohjelma myös rakennettu – tietoa on tarjolla runsain mitoin. Laajan ammattikunnan omalle tapahtumalle on selvä tarve
Voit rekisteröityä myös Messukeskuksen sisäänkäynneillä. • Kemian Päivät • Save the World -symposium: Kohti biotaloutta • Uraseminaari, Nuorisopaneeli, Arkipäivän kemiaa • Asiaa biotekniikasta, turvallisuudesta, diagnostiikasta Kemian ja bioalan tärkein tapahtuma Kemian ja bioalan tärkein kohtauspaikka ChemBio Finland johdattaa tuoreimman tiedon äärelle.Tapaat uusia ja vanhoja tuttuja ja vahvistat verkostojasi. nland.?. KEMIA TEOLLISUUS ¥ TUTKIMUS ¥ TALOUS ¥ KOULUTUS ¥ YMP?RIST. Ennakkorekisteröityneiden kävijöiden kesken arvomme kolme lippupakettia Messukeskuksen syyskauden 2015 yleisötapahtumiin (arvo 36 ¤). Pre-registration www.chembiohelsinki.. Tutustut yrityksiin ja uutuuksiin, seuraat monipuolisia tietoiskuja ja ajankohtaisia seminaareja. ¥ BIO ¥ NANO ¥ PROSESSI Kemi Mediayhteistyössä: – 3 – Ohjelmassa mm. You can also register at Messukeskus, Expo and Convention Centre Helsinki ChemBio Finland yhteistyössä: Rekisteröidy maksutta kävijäksi osoitteessa chembio. Rekisteröidy ennakkoon, vältät jonot sisäänkäynneillä
Yliopistolehtori Olli Pekka Penttinen, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos 14.45 Joutsenmerkki — valistuneen kuluttajan valinta Asiantuntija, FM Terhi Uusitalo, Motiva Services Oy — Ympäristömerkintä 15.15 Loppukeskustelu KEMIALLINEN ANALYTIIKKA NYT JA TULEVAISUUDESSA (hallisali 3b) Puheenjohtaja yksikön päällikkö Outi Salonen, Ramboll Analytics Järjestäjä: Kemian Seurat 13.00 Avaus Yksikön päällikkö Outi Salonen, Ramboll Analytics 13.05 Ioniloukku-orbiloukku massaspektrometrin käytöstä Tullilaboratoriossa Tullikemisti FM Pekka Ravio, Tullilaboratorio 13.30 Monivaiheiset kromatogra. Tuula Tuhkanen, Jyväskylän yliopisto, Bioja ympäristötieteiden laitos 13.30 Per. – 4 – KESKIVIIKKO WEDNESDAY 18.3. Markku Hurme, Aalto-yliopisto 13.00 Etanolia jätteistä ja sahanpurusta Johtaja Risto Savolainen, St1 13.30 Uusiutuvia biopolttoaineita Teknologiajohtaja Petri Lehmus, Neste Oil 14.00 Uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä – Metsäteollisuuden rooli biotalouden edistäjänä HSEQ Manager Heli Laumola, Technology and Production, UPM Biofuels 14.30 Päätös KEMIAN PÄIVÄT Keskiviikko Wednesday KEMIAN PÄIVÄT Keskiviikko Wednesday MITKÄ KEMIKAALIT AIHEUTTAVAT HUOLTA YMPÄRISTÖSSÄ – JA MIKSI. MMT Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus 11.30 Non-target screening – tutustu tuntemattomiin FM Matias Kopperi, Helsingin yliopisto, Kemian laitos 12.00 Lounastauko 13.00 Lääkeaineet – jatkuva vuo vesistöihin Prof. Johtaja Esa Nikunen, Tukes, kemikaalituotevalvonta 10.00 ECHA eilen, tänään, huomenna Deputy Executive Director Jukka Malm, Euroopan kemikaalivirasto ECHA AURINKOJA BIOENERGIA (hallisali 3a) Järjestäjät: Suomen Akatemia ja Kemian Seurat 10.30 Avaus Pj ohjelmapäällikkö Saila Seppo, Suomen Akatemia 10.40 Aurinkokennojen perusteita Yliopistolehtori Janne Halme, Aalto-yliopisto 11.15 Thin Film Nanomaterials for Photovoltaics and Catalysis Prof. Laboratorion johtaja FT Raimo Ketola, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti 14.30 Tauko 15.00 Kapillaarielektroforeesitekniikan hyödyntäminen haasteellisessa analytiikassa Dosentti FT Heli Siren, Helsingin yliopisto, Kemian laitos 15.30 GC-ICP-MS-tekniikan käyttö spesiaatioanalytiikassa FT Heidi Pietilä, Oulun yliopisto, Kemian laitos 15.55 Seminaarin päätös Ennakkorekisteröidy Kemian Päiville www.kemianseurat.?. (hallisali 3d) Puheenjohtaja johtaja Esa Nikunen, Tukes, kemikaalituotevalvonta Järjestäjät: Ympäristötieteellinen Seura ja Kemian Seurat 11.00 Kemikaalien ympäristökartoitukset – signaaleja ja priorisointeja Ryhmäpääll. Elam, Argonne National Laboratory 11.45 Lounastauko Pj dos. Jeffrey W. uoratut yhdisteet – ota kiinni jos saat FM Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus 14.00 Tauko 14.15 Miten kemikaalit vaikuttavat vesiympäristössä. AVAUSSEMINAARI (hallisali 3d) Järjestäjä: Kemian Seurat 9.30 Avaus; ECHA ja Reach – kemikaaliturvallisuuden takuutekijät Puheenjohtaja pääjohtaja Kimmo Peltonen, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes 9.35 Ratkaiseeko REACH-asetus kemikaaliongelmat. set menetelmät ja niiden uudet sovellusalueet FT Tuulia Hyötyläinen, Steno Diabetes Center A/S 14.00 Syrjäyttääkö massaspektrometri muut detektorit
Markku Leskelä, University of Helsinki Organiser: Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition 9.20 Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition Prof. Jeff Elam, Argonne National Laboratories, USA Coffee break 11.10 Observing thin . lms Dr. Antti Karttunen, Aalto University 12.00 Lunch break Chair: Prof. Jan Willem Maes, ASM International, The Netherlands 10.05 Dr. Juhana Kostamo, Managing Director, Picosun Oy Coffee break 14.40 Porous silicon supercapacitors Prof. Markku Leskelä, University of Helsinki 9.30 Atomic Layer Deposition for Semiconductor Roadmap Challenges Dr. cient exploration and generation of complex free energy landscapes: Theoretical studies of structure and thermodynamics in molecular crystals and polypeptides. Maija Aksela, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopiston LUMA-keskus 9.45 Kokemuksia TVT:n käytöstä yliopistomaailmassa FM Antti Nikula, Jyväskylän yliopisto 10.15 Kokemuksia TVT:n käytöstä koulumaailmassa Lehtori Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 10.45 Tauko 11.00 Paneelikeskustelu TVT:n käytöstä kemian opetuksessa Koordinaattori Veli-Matti Ikävalko, tuotepäällikkö Salla Paajanen, Metrohm Nordic lehtori Ari Myllyviita, FM Antti Nikula 11.30 Lounastauko Valmistautuminen sähköisiin kemian ylioppilaskokeisiin Puheenjohtaja Tiina Tähkä, kemian jaoksen jäsen, Ylioppilastutkintolautakunta Järjestäjät: Kemian Seurat, LUMA-keskus Suomi/Kemian opetuksen keskus Kemma 13.00 Sähköinen ylioppilaskoe kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä, kemian jaoksen jäsen Ylioppilastutkintolautakunta 13.30 Kokemuksia kemian sähköisistä kokeista Lehtori Marika Suovanen, Loimaan lukio, lehtori Suvi Aspholm Hyvinkään yhteiskoulun lukio 14.30–15.00 Keskustelua ja kysymyksiä LASKENNALLISEN KEMIAN SYMPOSIUMI (hallisali 1a) Symposium on Computational Chemistry Chair: Prof. – 5 – Muutokset mahdollisia KEMIAN PÄIVÄT Keskiviikko Wednesday KEMIAN PÄIVÄT Keskiviikko Wednesday TORSTAI THURSDAY 19.3. Riikka Puurunen, VTT 11.30 Thin . Theo Kurten, University of Helsinki 14.50 A novel model for dispersion interaction between metal atom clusters Dos. Maarit Karppinen, Aalto University 13.55 ALD for metallization Mr. 3rd Annual Seminar of Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition (ALDCoE) (hallisali 3b) Chair: Prof. Vesa Hänninen, University of Helsinki 15.10 Predicting new spectroscopies: Interplay of light and nuclear magnetism Prof. Hannu Häkkinen, University of Jyväskylä 11.40 Computational chemistry at the border of inorganic molecules and materials Dos. Ville Miikkulainen, University of Helsinki: 11.50 The characterization of multiferroic ALD grown BFO . Mark Tuckerman, New York University 10.45 Break 11.00 Ab initio modelling of NaCl dissociation in aqueous environment – nanoclusters and surfaces Prof. Kari Laasonen, Aalto University 13.30 Unravelling the mechanisms of atmospheric reactions by dynamics combined with quantum chemistry Prof. Prof. Benny Gerber, Hebrew University 14.15 Break 14.30 Computational modelling of atmospheric autoxidation reactions Dos. lm conformality with VTT’s microscopic lateral high-aspect-ratio test structures Dr. Pasi Jalkanen, University of Helsinki Lunch break 13.30 Molecular Layer Deposition Prof. lms by photo-assisted ALD Dr. Kari Laasonen, Aalto University 11.20 Gold and silver in nanoscale, dispersed by ligands to molecular precision Prof. Jani Hämäläinen, University of Helsinki 15.20–15.40 ALD of 2D materials – opportunities and challenges MSc Tiina Sarnet, University of Helsinki TIETOJA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ KEMIAN OPETUKSESSA JA SÄHKÖINEN YLIOPPILASKOE (hallisali 3a) Tietoja viestintätekniikan käyttö kemian opetuksessa Puheenjohtaja koordinaattori Veli-Matti Ikävalko, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopiston LUMAkeskus 9.30 Aloitussanat Johtaja, prof. Lauri Halonen, University of Helsinki Organiser: Finnish Chemical Societies 10.00 Ef. Jouni Ahopelto, VTT 15.00 Composite TiO2 photocatalysts by ALD – fundamental research towards water Decontamination Dr. Juha Vaara, University of Oulu 15.30–16.00 Discussion on future trends in computational chemistry: Will computational science outperform experiment?
Kari Laasonen, Aalto-yliopisto, Kemian laitos 13.30 Uusiutuva energia Suomen energiantuotannossa Johtaja Pekka Ripatti, Uusiutuva Energia, Energiavirasto 14.00 Elintarvikeväärennöksien selvittäminen kemian keinoin Laboratorionjohtaja Janne Nieminen, Tullilaboratorio TORSTAI THURSDAY 19.3. TIETEEN KEINOIN ELINTARVIKEVÄÄRENNÖKSIÄ OSOITTAMASSA (hallisali 3f) Puheenjohtaja erikoistutkija Eila Järvenpää, Luonnonvarakeskus (Luke). Prof. Mikko Ritala, HY Kemian laitos 13.00 Mitä nakkisopassa tapahtuu, kun siihen lisätään suolaa. – 6 – KEMIAN PÄIVÄT Torstai Thursday PLAZA Keskiviikko Wednesday PLAZA Keskiviikko Wednesday KESKIVIIKKO WEDNESDAY 18.3. Bali Muralidha, MVMLife Science Partners LLP 10.00 Start-up yritysten rahoitus Johtaja Jukka Häyrynen, Tekes 10.20 First North -listautuminen rahoituskeinona Johtaja Minna Korpi, NASDAQ OMX 10.40 Bisnesenkelit sijoittajina Johtaja Juha Kurkinen, FIBAN 11.00 Faron Pharmaceuticals Oy–yritysesimerkkinä Toimitusjohtaja Markku Jalkanen, Faron Pharmaceuticals Oy 11.20 Yhteenveto ja keskustelu ARKIPÄIVÄN KEMIAA Järjestäjä: Kemian Seurat 12.30 Kemian kansallinen tiekarttahanke Prof. Markku Räsänen ja prof. Järjestäjät: Elintarviketieteiden Seura ja Kemian Seurat 12.00 Seminaarin avaus Erikoistutkija Eila Järvenpää, Luonnonvarakeskus (Luke) 12.05 Yleistä elintarvikepetoksista ja niiden taloudellisesta merkityksestä Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira 12.30 Yleiskatsaus elintarvikkeiden väärennöstutkimuksiin Laboratorionjohtaja Janne Nieminen, Tullilaboratorio 13.15 Pikamenetelmät luomutuotteiden aitouden osoittamiseksi Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY Ruralia-instituutti 13.45 Kahvitauko 14.15 Katsaus alkoholijuomien aitoustutkimusten analytiikkaan Laboratoriopäällikkö Soili Karjalainen, Alkoholintarkastuslaboratorio 14.45 DNA-menetelmät aitoustutkimuksissa – mahdollisuudet ja rajoitukset Erikoistutkija Annikki Welling, Evira 15.30 Yhteenveto ja loppukeskustelu Plaza ke 18.3. RAHOITUSSEMINAARI Järjestäjä: Suomen Bioteollisuus ry 9.30 International investor´s view Dr. klo 16.30 Kemian hyväksi -palkinto, Kemian Seurojen palkinto ja BioFinland-palkinto luovutetaan voittajille.
Toimialarajat ylittävä tutkimuksen, hallinnon ja liike-elämän yhteistyö takaa luonnonvarojen tarkoituksenmukaisen käytön: toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. Save the World -symposiumissa kuulet, kuinka biotalous, tutkimus ja liiketoiminta nivoutuvat toisiinsa. Muutokset mahdollisia PLAZA Keskiviikko Wednesday PLAZA Keskiviikko Wednesday PLAZA Torstai Thursday – 7 –. Bali Muralidha, MVMLife Science Partners LLP 10.00 Start-up yritysten rahoitus Johtaja Jukka Häyrynen, Tekes 10.20 First North -listautuminen rahoituskeinona Johtaja Minna Korpi, NASDAQ OMX 10.40 Bisnesenkelit sijoittajina Johtaja Juha Kurkinen, FIBAN 11.00 Faron Pharmaceuticals Oy–yritysesimerkkinä Toimitusjohtaja Markku Jalkanen, Faron Pharmaceuticals Oy 11.20 Yhteenveto ja keskustelu ARKIPÄIVÄN KEMIAA Järjestäjä: Kemian Seurat 12.30 Kemian kansallinen tiekarttahanke Prof. Kysymyksiin vastaamassa mm. klo 16.30 Kemian hyväksi -palkinto, Kemian Seurojen palkinto ja BioFinland-palkinto luovutetaan voittajille. Tärkeitä vientituotteita ovat muun muassa uusiutuvista raaka-aineista valmistettava diesel sekä erilaiset mäntyöljystä jalostettavat kemian tuotteet. Liiketoimintaesimerkkejä ja keskustelua. Järjestäjä: Kemianteollisuus ry Kemia ja biotalous Asiamies Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus ry Liiketoimintaa biotaloudesta – puheenvuoroja ja paneelikeskustelu Toimitusjohtaja Johanna Lamminen, Gasum Oy Vice President Petri Lehmus, R&D, Neste Oil Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Toimitusjohtaja Risto Näsi, Forchem Oy Strateginen johtaja Sixten Sunabacka, työ-ja elinkeinoministeriö Save the World – kohti biotaloutta Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassojen varannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. TORSTAI THURSDAY 19.3. Kari Laasonen, Aalto-yliopisto, Kemian laitos 13.30 Uusiutuva energia Suomen energiantuotannossa Johtaja Pekka Ripatti, Uusiutuva Energia, Energiavirasto 14.00 Elintarvikeväärennöksien selvittäminen kemian keinoin Laboratorionjohtaja Janne Nieminen, Tullilaboratorio TORSTAI THURSDAY 19.3. Kemianteollisuuden mielestä biotaloutta kehitetään Suomessa tehokkaimmin laaja-alaisella, toimialat ylittävällä yhteistyöllä. RAHOITUSSEMINAARI Järjestäjä: Suomen Bioteollisuus ry 9.30 International investor´s view Dr. Viiltäjä-Jackin dna:n paljastanut biokemisti Jari Louhelainen, Neste Oililla uusiutuvista raaka-aineista valmistettavia tuotteita kehittävä Maija Hakola sekä professori Ulla Lassi Oulun ylioopistosta/Kokkolan yliopistokeskuksesta. Mikko Ritala, HY Kemian laitos 13.00 Mitä nakkisopassa tapahtuu, kun siihen lisätään suolaa. Järjestäjät: Elintarviketieteiden Seura ja Kemian Seurat 12.00 Seminaarin avaus Erikoistutkija Eila Järvenpää, Luonnonvarakeskus (Luke) 12.05 Yleistä elintarvikepetoksista ja niiden taloudellisesta merkityksestä Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira 12.30 Yleiskatsaus elintarvikkeiden väärennöstutkimuksiin Laboratorionjohtaja Janne Nieminen, Tullilaboratorio 13.15 Pikamenetelmät luomutuotteiden aitouden osoittamiseksi Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY Ruralia-instituutti 13.45 Kahvitauko 14.15 Katsaus alkoholijuomien aitoustutkimusten analytiikkaan Laboratoriopäällikkö Soili Karjalainen, Alkoholintarkastuslaboratorio 14.45 DNA-menetelmät aitoustutkimuksissa – mahdollisuudet ja rajoitukset Erikoistutkija Annikki Welling, Evira 15.30 Yhteenveto ja loppukeskustelu Plaza ke 18.3. – 6 – KEMIAN PÄIVÄT Torstai Thursday PLAZA Keskiviikko Wednesday PLAZA Keskiviikko Wednesday KESKIVIIKKO WEDNESDAY 18.3. Juontajana Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. 9.00–10.00 Suomen rooli Syyrian kemiallisten aseiden todentamisessa ja tuhoamisessa Professori Paula Vanninen, VERIFIN – Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti 11.00 Nuorisopaneeli: Tutkimus, tiede, tulevaisuus järjestäjä: Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry:n Nuorisopaneelin jäsenet haastattelevat kolmea tieteentekijää yleisön avustuksella. Uraohjaaja, YTM, FM Satu Roos, Underose ky 14.05 Tutkijana lääketeollisuudessa Senioritutkija, FT Satu-Maarit Heinonen, Orion Oyj Orion Pharma T&K 14.15 Rekrytoijan näkökulma Henkilöstöpäällikkö, FM Mirka Janhonen, Kemira Oyj 14.35 Ura suomalaisissa bioalan yrityksissä Business Development Manager FM, FT Netta Fatal, HyTest Oy 14.50–15.00 Keskustelua ja seminaarin lopetus 14.30–16.30 Suomalainen kemianteollisuus biotalouden mahdollistajana ja teollisuuden uudistajana. TIETEEN KEINOIN ELINTARVIKEVÄÄRENNÖKSIÄ OSOITTAMASSA (hallisali 3f) Puheenjohtaja erikoistutkija Eila Järvenpää, Luonnonvarakeskus (Luke). Markku Räsänen ja prof. Prof. Suunnittelija, uraohjaaja VTM Leena Itkonen, HY Urapalvelut 13.20 Töissä julkisella työnantajalla Tullikemisti, FM Arto Mustonen, Tullilaboratorio 13.35 Luonnontieteilijän työmarkkinat – mitä, missä ja miten. 12.00 Eurooppalainen nuorten kemistien verkosto ja Kemian Seurojen Nuorten kemistien foorumin esittely FM Tiina Sarnet, Helsingin yliopisto, Kemian laitos Uraseminaari Tilaisuuden juontajat Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry ja Maija Arvonen, LAL ry Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, LAL ry, Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Bioteollisuus ry (FIB) 13.00 Urasuunnitelma, onko se tarpeen ja miten se tehdään. Suomessa toimivista kemianteollisuuden yrityksistä jo runsas kolmannes käyttää bioperäisiä raaka-aineita, ja niiden osuus on kasvussa. Biotaloudelle on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Juontajana Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Luvassa on keskustelua, näkökulmia ja esimerkkejä
Pj Pirjo Wacklin, ohjelmapäällikkö, SalWe Oy 9.30 Tervetuloa Saara Hassinen, SalWe Oy 9.40 Ainutlaatuinen konsortio – yritykset, tutkimus ja terveydenhuolto – tavoittelee suuria! Juhani Luotola, Orion Diagnostica Oy 10.00 Solunulkoiset vesikkelit biomarkkereina Elina Serkkola, Orion Pharma 10.20 Miten tulehdusten kimppuun käydään. Minna Mäki, Orion Diagnostica Oy 10.40 Genomitiedosta apua kantasoluhoitoon. Ovatko mikrobit ensisijaisesti pahoja taudinaiheuttajia, jotka uhkaavat ihmisten terveyttä vai voisivatko ne tarjota ratkaisuja ihmiskuntaa koskettaviin suuriin kysymyksiin. BIOTECHNOLOGY AS AN ENABLER IN BIOECONOMY (hallisali 3b) Suomen teollisen biotekniikan klusterin vuosiseminaari: Biotekniikan rooli biotaloudessa. Anni Alitalo, Luonnonvarakeskus Luke Kim Yrjälä, Helsingin yliopisto YKSILÖLLISTETTY DIAGNOSTIIKKA JA HOITO – GET IT DONE (hallisali 3e) Uusia palveluita ja tuotteita terveydenhuoltoon Järjestäjä: SalWe Oy. ning Mona Åkerholm-Kaapro, Neste Jacobs 11.55 Biotechnology for the production of chemicals, intermediates and pharmaceutical ingredients Hans-Peter Meyer, retired from Lonza 12.25 Closing words Jari Vehmaanperä, Chairperson of IBC Finland, Roal 12.30 End of the Seminar MIKROBIT – UHKA VAI MAHDOLLISUUS. – Yhdessä kanadalaisten kanssa Jukka Partanen, SPR Veripalvelu 11.00 Auttaako genomitieto sydän-ja verisuonitautien ehkäisyssä. Samuli Ripatti, FIMM 11.20 Voidaanko genomitieto siirtää terveydenhuoltoon. nery concept Account Manager Biore. – 8 – KESKIVIIKKO WEDNESDAY 18.3. MIKROBIOLOGIAN AJANKOHTAISSEMINAARI Järjestäjä: Mikrobiologikilta ry Aamupäivän seminaarissa tutustutaan mikrobien kaksiin kasvoihin. 9.00 Ajankohtaista noroviruksista Maria Rönnqvist, tutkija, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 9.45 Resistentit suolistomikrobit, matkailijan kurjat tuliaiset Anu Kantele, dosentti, infektiosairauksien erikoislääkäri, HUS 10.30 Mikrobisto ja terveys Eveliina Munukka, projektitutkija, Turun yliopisto 11.15 Polttoainetta tehokkaasti ja vaivatta mikrobeilla hiilidioksidista ja vedestä. In English / Tilaisuus on englanninkielinen. Pasi Pöllänen, Carea 11.45 Suomeen saadaan genomistrategia! 12.00 Tilaisuuden päätös Pirjo Wacklin, SalWe Oy SEMINAARIT • SEMINARS Keskiviikko Wednesday SEMINAARIT • SEMINARS Keskiviikko Wednesday Muutokset mahdollisia NETWORKING. Organiser: IBC Finland 9.00 Coffee 9.15 Welcome and Opening of the day Jari Vehmaanperä, Chairperson of IBC Finland, Roal Oy 9.20 Implementation of Finnish Bioeconomy Strategy / Views from Ministry of Employment and the Economy Development Manager Jussi Manninen, Ministry of Employment and the Economy 9.35 Opportunities of biotechnology in the milk chain Senior Adviser Matti Harju, Valio Oy 10.05 Leading by example: AB Vista’s aspiration to be one of the world’s two biggest feed enzyme suppliers Research Director Mike Bedford, HQ Team, AB Vista 10.35 Coffee break 11.05 Synthetic Biology Roadmaps Senior Scientist Toni Ahlqvist, VTT 11.25 Future biore. Kuinka tieteen saavutukset mahdollistavat mikrobien hyödyntämisen tulevaisuudessa esimerkiksi energiantuotannossa. Seminaariin on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista
Tule kuuntelemaan mitä mieltä asiantuntijat ovat asiasta. Lääketieteellinen johtaja Klaus Tamminen, Roche Oy Osakas Mikko Alkio, Avance Asianajotoimisto Oy ja Kehittämispäällikkö Sirpa Soini, THL. Your gut microbiota decides about your health: truth or myth. – 9 – SYNTHETIC BIOLOGY (hallisali 3F) Organisers: Biotekniikan neuvottelukunta ja Suomen Akatemia Pj Jussi Jäntti, PhD, VTT Technical Research Centre of Finland, BTNK Partly in English / Tilaisuus on osittain englanniksi 9.30 What is synthetic biology. PhD Jussi Jäntti, VTT Technical Research Centre of Finland, BTNK 9.50 Advantages of modularity for synthetic biology – from engineering logic functions into cells to the design of new protein folds Professor Roman Jerala, PhD, Department of Biotechnology, National Institute of Chemistry, Slovenia 10.40 Industrial perspective on Synthetic Biology Professor Roel Bovenberg, PhD, Honorary professor Synthetic Biology and Cell Engineering, University of Groeningen, Corporate Scientist, Biotechnology DSM, Netherlands 11.30 Lunch break – Lounastauko Pj Teija Peltoniemi, FM, toimittaja, YLE 12.30 Synteettinen biologia Suomessa Dosentti Tero Aittokallio, Helsingin yliopisto Professori Pia Vuorela, Helsingin yliopisto Dosentti Minna Poranen, Helsingin yliopisto Professori Merja Penttilä, Living Factories, Teknologian tutkimuskeskus VTT Aalto-Helsinki iGEM-joukkue 14.00–15.00 Synteettisen biologian hyödyt ja riskit – paneelikeskustelu Professori Merja Penttilä, Teknologian tutkimuskeskus VTT Ryhmäpäällikkö Marja Ruohonen-Lehto, Suomen ympäristökeskus, BTNK Biotalousasiantuntija Matti Sonck, Fortum Oyj Dosentti Tuija Takala, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto Oskari Vinko, Aalto-Helsinki iGEM, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, ETH Zürich SEMINAARIT • SEMINARS Keskiviikko Wednesday SEMINAARIT • SEMINARS Keskiviikko Wednesday SUOLISTOBAKTEERISI PÄÄTTÄVÄT TERVEYDESTÄSI: TOTTA VAI TARUA. (hallisali 1a) Suoliston mikrobikannan on havaittu olevan tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin säätelijänä. Järjestäjä: BioBio-seura / Organiser: Biobio Society SUOMALAISET BIOPANKKITALLETUKSET EDISTÄVÄT TUTKIMUSTA JA TERVEYTTÄ (hallisali 3e) Järjestäjä: BBMRI.. 13.00 Tervetuloa Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen, kehittämispäällikkö, FIMM 13.05 Suomalaisten biopankkien vauhti kiihtyy Tutkimuspäällikkö Anu Jalanko, THL ja BBMRI.. Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen, THL 14.30 Jaloittelutauko 14.40 Biopankeista digipankkeja Koordinaattori Pia Nyberg, Pohjois-Suomen biopankki Borealis 15.00 Biopankki + yritysyhteistyö = innovaatio. 13.30 Biopankkitutkimus hyödyttää tulevaisuuden potilasta Osastonylilääkäri Antti Rannikko, HUS ja HUB-biopankki 13.55 Biopankit osana terveyden tutkimusta Projektipäällikkö Hanna Tuhkanen, Itä-Suomen biopankki 14.10 Biopankki tarvitsee näytteitäsi: haluatko olla mukana
TURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖLLÄ (tila 103a) klo 10–15 Puheenjohtaja, johtaja Kari Kolsi, Kemianteollisuus ry:n ympäristöja turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Neste Oil Oyj järjestäjät: TEM, Tukes ja Kemianteollisuus ry Kemikaalilaitosten tuotannon turvallisuus vaatii toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa turvallisuuden kehittämistä ja tuoda esille kehitystarpeita. In English / Englanninkielinen. / turvallisuusseminaari2015 NEW CANCER TREATMENTS – SYÖVÄN UUDET HOITOMAHDOLLISUUDET (hallisali 3d) Organisers: Finnish Bioindustries FIB, Pharma Industry Finland PIF, Institute for Molecular Medicine Finland. #Synthetic Biology #MindControlledTransgenes #MetabolicProstheses 12.00 Lunch 12.50 Chris Thompson: Stodhastic differentation, self organisation and altruistic behaviour in social amoebae #Social Amoeba #Multicellularity #Open Access 13.30 Bruno Combal: Assessing current and future state of the ocean to support policy makers #IOC-UNESCO #Climte change #Policy 14.10 Markus Perola: Success stories in biobanking #BioBanking #PublicHealth #Obesity 14.50 Thomas Bosch: Aging from an immortal point of view: what Hydra can teach us. Content • Finnish Bioeconomy Strategy – a growth strategy for Finland, Sixten Sunabacka, Ministry of Employment and the Economy • Team Finland funding for new bioeconomy business, Heikki Aro, Tekes • Pitching session for start-ups and growth companies, companies to be con. rmed 15.50–16.00 Summary /Yhteenveto ja seminaarin päätös SEMINAARIT • SEMINARS Tortai Thursday. rmed 9.50 Keynote lecture: Individualized cancer therapies Prof. Partly in English / Tilaisuus on osittain englanninkielinen. #Evolution #Science&Politics 10.30 Coffee break 10.50 Liisa Ewart: Why Open Access in Horizon 2020 #Policy #Horizon 2020 #Open Access 11.15 Martin Fussenegger: Metabolic prosthesis – the treatment strategy of the future. rmed 14.10 Syöpäjärjestöt Pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen, Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 14.30 Kansallinen syöpäkeskushanke Kehittämispäällikkö Tuula Helander, HUS 14.50 Syöpädiagnostiikan uudet menetelmät • Syövän mikroympäristön kuvantaminen, dosentti, LT Johan Lundin, FIMM • Syövän henkilökohtainen lääkeherkkyystestaus (potilaiden soluilla), FT Päivi Östling, FIMM 15.30 Potilaan näkökulma syöpähoitoihin – to be con. Ohjelma tarjoaa eri näkökulmia, ratkaisuja ja työkaluja kehittämistyöhön. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen: kemianteollisuus.. 9.30 Welcoming Words, Ministry of Social Affairsto – to be con. rmed later • Presentation of piloting and demonstration platforms (INKA regional bioeconomy platforms, Raisio Chemistry park, VTT Bioruukki). Program outline 9.00 Coffee 9.10 Jussi Taipale: #Genomeregulation #SystemsBiology #TranscriptionFactors 9.50 Mikael Fortelius: The end of the World Then and Now – Mass Extinctions in the Fossil Record versus Anthropogenic Global Change. – 10 – KARTTA • MAP FINBIONET PHD SYMPOSIUM – PRISM OF LIFE SCIENCES (hallisali 3e) ILS PhD Symposium–Prism of Life Sciences Organiser / Järjestäjä: FinBioNet Targeting life science students and professionals at all levels, the ILS PhD Symposium will cover different aspects of life sciences, from the outstanding research presented by excellent international speakers, to different aspects of public interaction with science – policy, media and journalism. #Immortality #Aging #HydraBiology 15.30–16.00 Coffee & Panel Discussion Business Opportunities in the Finnish Bioeconomy (hallisali 3f) 9.00–12.00 Organiser: Ministry of Employment and the Economy This session is focused on the business opportunities in the growing Finnish Bioeconomy. Bioeconomy start-ups and growth companies will be presented alongside open piloting and demonstration platforms for companies to develop their products and services. Muutokset mahdollisia TORSTAI THURSDAY 19.3. Olli Kallioniemi, Institute for Molecular Medicine Finland (FIMM) 10.30 Oncology Pipeline at Bayer – Focus on Research and Early Clinical Development Dr Dirk Laurent, Head Experimental Medicine Oncology Clinical Sciences, Bayer Pharma AG 11.10 The Competence Centre for Cancer Research in Estonia Director, Dr Riin Ehin 11.40 Novel Cancer Treatments Director Petri Bono, Comprehensive Cancer Center, Helsinki University Central Hospital 12.10 Lunchbreak/ Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.10 Suomalainen lääkekehitys • COO Antti Vuolanto, Oncos Therapeutics Oy • CEO Sami Kilpinen, Medisapiens Oy • Kliininen syöpätutkimus – Lääketeollisuus ry – to be con
rmed 14.10 Syöpäjärjestöt Pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen, Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 14.30 Kansallinen syöpäkeskushanke Kehittämispäällikkö Tuula Helander, HUS 14.50 Syöpädiagnostiikan uudet menetelmät • Syövän mikroympäristön kuvantaminen, dosentti, LT Johan Lundin, FIMM • Syövän henkilökohtainen lääkeherkkyystestaus (potilaiden soluilla), FT Päivi Östling, FIMM 15.30 Potilaan näkökulma syöpähoitoihin – to be con. Partly in English / Tilaisuus on osittain englanninkielinen. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa turvallisuuden kehittämistä ja tuoda esille kehitystarpeita. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen: kemianteollisuus.. Ohjelma tarjoaa eri näkökulmia, ratkaisuja ja työkaluja kehittämistyöhön. Program outline 9.00 Coffee 9.10 Jussi Taipale: #Genomeregulation #SystemsBiology #TranscriptionFactors 9.50 Mikael Fortelius: The end of the World Then and Now – Mass Extinctions in the Fossil Record versus Anthropogenic Global Change. rmed 15.50–16.00 Summary /Yhteenveto ja seminaarin päätös SEMINAARIT • SEMINARS Tortai Thursday – 11 – KARTTA • MAP SEMINAARIT • SEMINARS Tortai Thursday. rmed 9.50 Keynote lecture: Individualized cancer therapies Prof. #Evolution #Science&Politics 10.30 Coffee break 10.50 Liisa Ewart: Why Open Access in Horizon 2020 #Policy #Horizon 2020 #Open Access 11.15 Martin Fussenegger: Metabolic prosthesis – the treatment strategy of the future. 9.30 Welcoming Words, Ministry of Social Affairsto – to be con. – 10 – KARTTA • MAP FINBIONET PHD SYMPOSIUM – PRISM OF LIFE SCIENCES (hallisali 3e) ILS PhD Symposium–Prism of Life Sciences Organiser / Järjestäjä: FinBioNet Targeting life science students and professionals at all levels, the ILS PhD Symposium will cover different aspects of life sciences, from the outstanding research presented by excellent international speakers, to different aspects of public interaction with science – policy, media and journalism. Muutokset mahdollisia TORSTAI THURSDAY 19.3. / turvallisuusseminaari2015 NEW CANCER TREATMENTS – SYÖVÄN UUDET HOITOMAHDOLLISUUDET (hallisali 3d) Organisers: Finnish Bioindustries FIB, Pharma Industry Finland PIF, Institute for Molecular Medicine Finland. Bioeconomy start-ups and growth companies will be presented alongside open piloting and demonstration platforms for companies to develop their products and services. Content • Finnish Bioeconomy Strategy – a growth strategy for Finland, Sixten Sunabacka, Ministry of Employment and the Economy • Team Finland funding for new bioeconomy business, Heikki Aro, Tekes • Pitching session for start-ups and growth companies, companies to be con. TURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖLLÄ (tila 103a) klo 10–15 Puheenjohtaja, johtaja Kari Kolsi, Kemianteollisuus ry:n ympäristöja turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Neste Oil Oyj järjestäjät: TEM, Tukes ja Kemianteollisuus ry Kemikaalilaitosten tuotannon turvallisuus vaatii toimijoiden saumatonta yhteistyötä. #Synthetic Biology #MindControlledTransgenes #MetabolicProstheses 12.00 Lunch 12.50 Chris Thompson: Stodhastic differentation, self organisation and altruistic behaviour in social amoebae #Social Amoeba #Multicellularity #Open Access 13.30 Bruno Combal: Assessing current and future state of the ocean to support policy makers #IOC-UNESCO #Climte change #Policy 14.10 Markus Perola: Success stories in biobanking #BioBanking #PublicHealth #Obesity 14.50 Thomas Bosch: Aging from an immortal point of view: what Hydra can teach us. Olli Kallioniemi, Institute for Molecular Medicine Finland (FIMM) 10.30 Oncology Pipeline at Bayer – Focus on Research and Early Clinical Development Dr Dirk Laurent, Head Experimental Medicine Oncology Clinical Sciences, Bayer Pharma AG 11.10 The Competence Centre for Cancer Research in Estonia Director, Dr Riin Ehin 11.40 Novel Cancer Treatments Director Petri Bono, Comprehensive Cancer Center, Helsinki University Central Hospital 12.10 Lunchbreak/ Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.10 Suomalainen lääkekehitys • COO Antti Vuolanto, Oncos Therapeutics Oy • CEO Sami Kilpinen, Medisapiens Oy • Kliininen syöpätutkimus – Lääketeollisuus ry – to be con. #Immortality #Aging #HydraBiology 15.30–16.00 Coffee & Panel Discussion Business Opportunities in the Finnish Bioeconomy (hallisali 3f) 9.00–12.00 Organiser: Ministry of Employment and the Economy This session is focused on the business opportunities in the growing Finnish Bioeconomy. In English / Englanninkielinen. rmed later • Presentation of piloting and demonstration platforms (INKA regional bioeconomy platforms, Raisio Chemistry park, VTT Bioruukki)
010 666 2340 Telefax 010 666 2341 www.ditap.. E ECOonline Oy 1c17 Tekniikantie 14 02150 ESPOO www.ecoonline.. Agilent Technologies Finland Oy 1c21 Hevosenkenkä 3 Panorama Tower 02600 ESPOO www.agilent.. 0207 441 600 Telefax 0207 441 699 elgalabwater@aqua. Ditap Oy 1g30 Hitsaajankatu 4 C 00810 HELSINKI Puh./Tel. Cereal Tester SA 3k36 6/3 rue Plomcot BE-6220 FLEURUS BE Belgia/BE Belgium www.cerealtester.com Chemical Abstracts Service 1f14 c/o VTT/Metsäkoivu/PL 1000 02044 VTT Comsol Oy 1c16 Arabianranta 6 00560 HELSINKI info@comsol.. 020 690 761 Telefax 020 791 4241 pro.tilaukset@berner.. www.bionordika.. BioNordika Oy 1f21 Kutomotie 18 B 00380 Helsinki etunimi.sukunimi@bionordika.. www.ael.. 2e61 HELSINKI www.bbmri.. Ammattiliitto Pro 2c51 Selkämerenkuja 1 A PL 183 00181 HELSINKI www.proliitto.. Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Majbyntie 4 02430 MASALA daniel.fernandez@daco.. Muutokset mahdollisia NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS. www.elektrokem.. Bio-Rad Laboratories Ltd 2d46 13 Maxted Road HP2 7DX Hemel Hempstead GB Iso-Britannia/GB United Kingdom www.bio-rad.com BioSampler Oy 2D63 Viikatetie 43 A 01640 Vantaa info@biosampler.com www.biosampler.com Bruker Optics Scandinavia AB 1d16 Vallgatan 5 17067 SOLNA SE Ruotsi/SE Sweden www.bruker.se C, D Carl Zeiss Oy 2d36 Niittyvillankuja 4B 01510 VANTAA www.zeiss.. +45 3297 1555 Telefax +45 3297 2101 www.apodan.dk Aqua. Elektrokem Oy 1d20 PL 71 00131 HELSINKI etunimi.sukunimi@elektrokem.. B BBMRI.. – 12 – A AEL Oy 1d14 Kaarnatie 4 00410 HELSINKI asiakaspalvelu@ael.. www.dahlberg.. ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 PL 116 57101 SAVONLINNA Puh./Tel. Anton Paar Nordic AB 1f24 Kilterinkuja 2 C-talo 01600 VANTAA www.anton-paar.com ApodanNordic PharmaPackaging A/S 1g29 Kigkurren 8M DK-2300 COPENHAGEN DK Tanska/DK Denmark Puh./Tel. ow.. www.berner.. Berner Oy 3k41 Sahaajankatu 24 00880 HELSINKI Puh./Tel. www.comsol.. www.veoliawatertechnologies.. /pro Bio-Mediator Ky 1d20 Linnaistentie 5 01640 VANTAA info@bio.
www.fennolab.. www.jyu.. I, J Immuno Diagnostic Oy 1f25 Kaivokatu 16 13100 HÄMEENLINNA www.immunodiagnostic.. Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos 2c56 PL 35 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Puh./Tel. @ge.com www.gelifesciences.com Oy G.W. Oy Fision Ltd 1d28 Kappelitie 6B 02200 ESPOO www.. 09 530 8400 info@humitec.. www.hyxo.. 0102818900 innolims@innovatics.. Humitec Oy 1g5 Konalantie 47 C 00390 HELSINKI Puh./Tel. GWM-Engineering Oy 2d37 Savilahdentie 6 PL 1750 70211 KUOPIO juha@gwm.. /kemia Muutokset mahdollisia NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS. Innovatics 2e55 Ratamestarinkatu 13 A 00520 HELSINKI Puh./Tel. +358 400 24 7976 leena.m.mattila@jyu.. 040 450 3250 henna.blom@messukeskus.com www.helsinkicf.eu Helsingin Yliopisto / Matemaattis-luonnontieteellinen tdk. +41 58 610 10 10 www.hamiltonrobotics.com Helsinki Chemicals Forum 1c8 Messuaukio 1 (PL 21) 00520 HELSINKI Puh./Tel. sion.. www.innovatics.. G GE Healthcare Life Sciences 1f17 Kuortaneenkatu 2 00510 Helsinki Order. GAMMADATA Finland Oy 2g55 Korppaanmäentie 21 AL 2 Radiomiehenkatu 3 A 20320 TURKU www.gammadata. nland.. Virtasen aukio 1 PL 55 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Hosmed Oy 1f9 Ennekuja 1 02270 ESPOO www.hosmed.. www.gwm-engineering.. – 13 – Eppendorf Nordic 1c29 Slotsmarken 12 DK-2970 HOERSHOLM DK Tanska/DK Denmark www.eppendorf.com F Fennolab 2d40 Tähtäinkuja 9 PL 153 01531 VANTAA Puh./Tel. Berg & Co Ab 2f41 Mäkituvantie 7 PL199 01511 VANTAA gwb@gwb.. HyXo Oy 1d31 Palokorvenkatu 2 PL 16 04261 KERAVA hyxo@hyxo.. www.gwb.. H Hamilton Bonaduz AG 2f37 Via Crusch 8 7402 BONADUZ CH Sveitsi/CH Switzerland Puh./Tel. www.humitec.. Kemian Laitos 2c50 A.I. 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.
Kemia-lehti 2e50 Pohjantie 3 02100 ESPOO Puh./Tel. +46 8 594 110 00 Telefax +46 8 594 110 11 info@lecoswe.se www.lecoswe.se LifeClean International AB 2c37 Kärrastrandvägen 124B 451 76 UDDEVALLA SE Ruotsi/SE Sweden Puh./Tel. 03 471 7300 Telefax 03 471 7322 Kasve Oy 1g25 Suokatu 36 A 32 70110 KUOPIO www.kasve.. M Malvern Instruments Nordic OY 1c18 Kumitehtaankatu 5 04260 Kerava Puh./Tel. +358 40 577 8850 toimitus@kemia-lehti.. Kemian Seurat 2d51 Urho Kekkosen katu 8 C 31 00100 HELSINKI toimisto@kemianseura.. Labema Oy 1d25 Klondyke-talo 04260 KERAVA www.labema.. +46 42 375 860 Telefax +46 42 375 861 holmberg@labware.com www.labware.com Leco Corporation Svenska AB 1c33 Lövängsvägen 6 Box 2034 S-194 02 UPPLANDS VÄSBY SE Ruotsi/SE Sweden Puh./Tel. www.laboline.. Kemianteollisuus ry 2c51 Eteläranta 10 PL 4 00131 HELSINKI kemianteollisuus@kemianteollisuus.. www.kemianteollisuus.. www.krotek.. , www.kemianseurat.. Laborexin Oy 3k51 PL 224 00811 HELSINKI www.laborexin.. www.kemia-lehti.. www.luonnontieteilijat.. 09 412 8808 Telefax 09 412 8809 krotek@krotek.. 050 325 8473 Telefax 09 2587 0241 www.malvern.co.uk Muutokset mahdollisia NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS. +46 (0) 522 10404 info@lifeclean.se www.lifeclean.se Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 2c51 Pohj.Makasiinikatu 6 A 00130 HELSINKI Puh./Tel. 03 471 7000 Telefax 03 471 7077 sales@kojair.com www.kojair.com Krotek Oy 1g17 Salmintie 4B 02600 ESPOO Puh./Tel. Kvalitest Nordic Oy 1g9 Huutokalliontie 208 40800 Vaajakoski L Lab-dig Oy 1c12 Maapallonkatu 8 H 02210 ESPOO Puh./Tel. LaboTest Oy 2c41 Puurtajantie 4 15880 HOLLOLA LabWare Nordic 1g33 Landskronavägen 25A SE-252 32 Helsingborg SE Ruotsi/SE Sweden Puh./Tel. www.labdig.. Kemivärlden Biotech/ Journal of Chemistry & sisäänkäynti E/P Biotechnology Entrance N/S Puh./Tel. +46 (0)8 670 41 86 www.kemivarldenbiotech.se Kojair Tech Oy 1d11 Teollisuustie 3 35700 VILPPULA Puh./Tel. Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeinoja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. 09 2511 1660 Telefax 09 2511 1671 lal@luonnontieteilijat.. 09 884 5022 labdig@labdig.. – 14 – K Kaluste-Projektit Oy 1f31 Pukinmäentie 2 35700 VILPPULA Puh./Tel. Kemianteollisuus ry:llä on yli 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsenja yhteistyöyhdistystä. Labo Line Oy 1c26 Karjalankatu 2 00520 HELSINKI info@laboline.
+46 40 611 62 11 angela.ikonomou@netzsch.com www.netzsch-thermal-analysis.com Nitritex Ltd 2c37 Minton Enterprise Park Oaks Drive CB8 7YY NEWMARKET GB Iso-Britannia/GB United Kingdom Puh./Tel. +358 198 7111 info@perel.. Mikrobiologikilta – Mikrobiologgillet ry 2f61 HELSINKI www.mikrobiologikilta.. Merck Millipore 1c11 Merck Life Science Oy, Keilaranta 6 02150 Espoo Puh./Tel. www.norlab.. PerkinElmer Finland Oy 2d41 Mustionkatu 6 PL 10 20101 TURKU www.perkinelmer.com Pineco Trading Oy 1f16 PL 55 02711 ESPOO www.pineco.net Promaint-lehti / Omnipress Oy 1f2 Mäkelänkatu 56, 2.krs 00510 Helsinki www.promaintlehti.. 03 212 8000 Telefax 03 212 8158 ourex@ourex.. – 15 – Mediq Suomi Oy 1f36 Luomanportti 3 02200 ESPOO Puh./Tel. 040 504 1266 esko.niiranen@pamas.. P Pamas Oy 3k38 Kympinkatu 3 40320 JYVÄSKYLÄ Puh./Tel. www.ourex.. www.pamas.. 09 854 5510 Telefax 09 8545 5151 norlab@norlab.. Netzsch Gerätebau GmbH 1d35 Gråbrödersgatan 8 SE-21121 MALMÖ SE Ruotsi/SE Sweden Puh./Tel. 3h51 Linnoitustie 4 B 02600 ESPOO www.panalytical.com Perel Oy 2g37 Torpankatu 28 PL 230 05801 HYVINKÄÄ Puh./Tel. MSCi Aps. NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS. +441638663338 Telefax +441638668890 info@bioclean.com www.bioclean.com Norlab Oy 1c27 Ainontie 64 01630 VANTAA Puh./Tel. PANalytical B.V. Neste Oil Oyj 2e51 Keilaranta 21 00095 NESTE OIL etunimi.sukunimi@nesteoil.com www.nesteoil.. 3k39 Boegesvinget 8 2740 Skovlunde DK Tanska/DK Denmark N Nab Labs Oy 2c47 Upseerinkatu 1 02600 ESPOO info@nablabs.. 09 530 8000 Telefax 09 530 80010 myynti@ordior.. +358 (0) 20 305645 Telefax +358 (0) 20 305644 http://www.merckmillipore.com Metrohm Nordic Oy 1d21 Koskelontie 19 B 02920 ESPOO www.metrohm.. O Ordior Oy 3h41 Konalantie 47 A 00390 HELSINKI Puh./Tel. Ourex Oy 1d10 Mäkirinteentie 3 36220 KANGASALA Puh./Tel. www.nablabs.. www.perel.. www.ordior.. 020 112 1500 etunimi.sukunimi@mediq.com www.mediq.
>Laitokset Pyrol AB 1g15 Utmarksvägen 23 SE-22592 LUND SE Ruotsi/SE Sweden info@pyrolab.. www.tamatek.. www.visukaluste.. +358 17 368 8500 www.reagena.com S Sartorius Biohit Liquid Handling Oy 1f10 Laippatie 1 00880 HELSINKI Skalar Analytical B.V. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä. Oy Teo-Pal Ab 2f51 Luoteisrinne 4 E 02270 ESPOO Puh./Tel. 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. www.teopal.. nbio.net Sympatec GmbH 1d17 AM Pulverhaus 1 38678 Claustha-Zellerfeld DE Saksa/DE Germany www.sumpatec.com T Tamatek Oy 2c37 JUOMIKANTIE 4 25500 PERNIÖ Puh./Tel. Visu Kaluste 1d32 Eeliksentie 6 34870 VISUVESI visu@visukaluste.. c.com U Uusioaines Oy 1d15 PL 120 30101 FORSSA www.uusioaines.com V, W Waldmann Valaistus Oy 2g38 Kierretie 20 01650 VANTAA www.waldmann.. 0800 914 416 Telefax 0800 914 415 www.qiagen.com Oy Reagena Ltd 2g51 Takojantie 18 70900 TOIVALA Puh./Tel. 1g19 Tinstraat 12 4823 AA Breda NL Alankomaat/NL The Netherlands Whitelake Software Point Oy 3k50 Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO www.softwarepoint.com Suomen Bioteollisuus ry 2c51 Eteläranta 10 00131 Helsinki www.. c Oy 1f11 Ratastie 2 01620 VANTAA www.thermoscienti. 040 166 2023 info@woikoski.. NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS NÄYTTEILLEASETTAJAT EXHIBITORS BY PRODUCTGROUPS. – 16 – Puolustusvoimien tutkimuslaitos 1c13 PL 5 34111 Lakiala www.puolustusvoimat.. Messuoppaan tiedot perustuvat näytteille asettajien 5.2.2015 mennessä jättämiin tietoihin. Oy Woikoski Ab 2e60 PL 1 52020 WOIKOSKI Puh./Tel. 040 5270 951 info@tamatek.. Q, R Qiagen 1f35 PL 3810 00002 HELSINKI Puh./Tel. Thermo Fisher Scienti. www.woikoski.
ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 Oy G.W. NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS NÄYTTEILLEASETTAJAT EXHIBITORS BY PRODUCTGROUPS – 17 – Kemianteollisuus Chemical industry Aqua. Berg & Co Ab 2f41 Kemianteollisuus ry 2c51 Merck Millipore 1c11 Neste Oil Oyj 2e51 Oy Reagena Ltd 2g51 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Oy Woikoski Ab 2e60 Prosessiautomaatio Process automation Oy G.W. Berg & Co Ab 2f41 Hamilton Bonaduz AG 2f37 Tuotannonohjaus ja laitteet Production management and equipment Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Teollisuuden koneet ja laitteet Industrial machines and equipment Oy G.W. Messuoppaan tiedot perustuvat näytteille asettajien 5.2.2015 mennessä jättämiin tietoihin. www.visukaluste.. www.teopal.. >Laitokset Pyrol AB 1g15 Utmarksvägen 23 SE-22592 LUND SE Ruotsi/SE Sweden info@pyrolab.. +358 17 368 8500 www.reagena.com S Sartorius Biohit Liquid Handling Oy 1f10 Laippatie 1 00880 HELSINKI Skalar Analytical B.V. ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 Humitec Oy 1g5 Lab-dig Oy 1c12 Leco Corporation Svenska AB 1c33 Laboratoriotuotteet Laboratory products Aqua. www.tamatek.. ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 Berner Oy 3k41 Fennolab 2d40 Oy G.W. – 16 – Puolustusvoimien tutkimuslaitos 1c13 PL 5 34111 Lakiala www.puolustusvoimat.. 2e61 Kasve Oy 1g25 Krotek Oy 1g17 Diagnostiikka Diagnostics Kasve Oy 1g25 Mediq Suomi Oy 1f36 Oy Reagena Ltd 2g51 Tutkimusreagenssit ja -laitteet Research reagents and equipment Krotek Oy 1g17 Leco Corporation Svenska AB 1c33 Mediq Suomi Oy 1f36 Merck Millipore 1c11 Ordior Oy 3h41 Pamas Oy 3k38 Oy Reagena Ltd 2g51 Oy Woikoski Ab 2e60 Biopolttoaineet Biofuels Neste Oil Oyj 2e51 Agro/elintarvike Agriculture/Food Humitec Oy 1g5 Lab-dig Oy 1c12 Leco Corporation Svenska AB 1c33 Ympäristö Environment Aqua. Visu Kaluste 1d32 Eeliksentie 6 34870 VISUVESI visu@visukaluste.. 040 166 2023 info@woikoski.. 1g19 Tinstraat 12 4823 AA Breda NL Alankomaat/NL The Netherlands Whitelake Software Point Oy 3k50 Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO www.softwarepoint.com Suomen Bioteollisuus ry 2c51 Eteläranta 10 00131 Helsinki www.. Berg & Co Ab 2f41 Lab-dig Oy 1c12 Ourex Oy 1d10 Pamas Oy 3k38 Oy Woikoski Ab 2e60 Suunnittelu, konsultointi ja muut palvelut Planning, consulting and other services BBMRI.. Q, R Qiagen 1f35 PL 3810 00002 HELSINKI Puh./Tel. 2e61 Kemian Seurat 2d51 Kemia-lehti 2e50 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 2c51 Mikrobiologikilta Mikrobiologgillet ry 2f61 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Turvallisuus ja riskienhallinta Safety and risk management Berner Oy 3k41 Lab-dig Oy 1c12 Merck Millipore 1c11 Pamas Oy 3k38 Bioteknologia Biotechnology Aqua. Berg & Co Ab 2f41 Kunnossapito ja huolto Upkeep and maintenance Oy G.W. 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. Oy Teo-Pal Ab 2f51 Luoteisrinne 4 E 02270 ESPOO Puh./Tel. 040 5270 951 info@tamatek.. Berg & Co Ab 2f41 Hamilton Bonaduz AG 2f37 Humitec Oy 1g5 HyXo Oy 1d31 Krotek Oy 1g17 Lab-dig Oy 1c12 Leco Corporation Svenska AB 1c33 Mediq Suomi Oy 1f36 Merck Millipore 1c11 Netzsch Gerätebau GmbH 1d35 Norlab Oy 1c27 Ordior Oy 3h41 Ourex Oy 1d10 Pamas Oy 3k38 Perel Oy 2g37 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Oy Woikoski Ab 2e60 Muutokset mahdollisia NÄYTTEILLEASETTAJAT • EXHIBITORS NÄYTTEILLEASETTAJAT EXHIBITORS BY PRODUCTGROUPS. Berg & Co Ab 2f41 Merck Millipore 1c11 Lääkekehitys Pharmaceutical development BBMRI.. 2e61 Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos 2c56 Kasve Oy 1g25 Krotek Oy 1g17 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Oy Woikoski Ab 2e60 Järjestöt ja tiedotustoiminta Organisations and science parks Ammattiliitto Pro 2c51 BBMRI.. ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 Oy G.W. 2e61 Kasve Oy 1g25 Ourex Oy 1d10 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Tutkimus ja koulutus Research and education AEL Oy 1d14 BBMRI.. 0800 914 416 Telefax 0800 914 415 www.qiagen.com Oy Reagena Ltd 2g51 Takojantie 18 70900 TOIVALA Puh./Tel. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä. Berg & Co Ab 2f41 Ourex Oy 1d10 Pamas Oy 3k38 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Kemikaalit, raaka-aineet ja muut tuotanto tarvikkeet Chemicals, raw materials and other production supplies Mediq Suomi Oy 1f36 Merck Millipore 1c11 Neste Oil Oyj 2e51 Oy Woikoski Ab 2e60 Ympäristö Environment Oy G.W. Oy Woikoski Ab 2e60 PL 1 52020 WOIKOSKI Puh./Tel. www.woikoski.. c.com U Uusioaines Oy 1d15 PL 120 30101 FORSSA www.uusioaines.com V, W Waldmann Valaistus Oy 2g38 Kierretie 20 01650 VANTAA www.waldmann.. Thermo Fisher Scienti. c Oy 1f11 Ratastie 2 01620 VANTAA www.thermoscienti. nbio.net Sympatec GmbH 1d17 AM Pulverhaus 1 38678 Claustha-Zellerfeld DE Saksa/DE Germany www.sumpatec.com T Tamatek Oy 2c37 JUOMIKANTIE 4 25500 PERNIÖ Puh./Tel
Berg & Co Ab 2f41 HyXo Oy 1d31 Krotek Oy 1g17 Lab-dig Oy 1c12 Leco Corporation Svenska AB 1c33 Mediq Suomi Oy 1f36 Merck Millipore 1c11 Netzsch Gerätebau GmbH 1d35 Norlab Oy 1c27 Ordior Oy 3h41 Pamas Oy 3k38 Oy Teo-Pal Ab 2f51 Peruslaboratoriolaitteet Basic laboratory equipment Aqua. ttings Berner Oy 3k41 Oy G.W. ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 Berner Oy 3k41 Fennolab 2d40 Oy G.W. Berg & Co Ab 2f41 HyXo Oy 1d31 Ourex Oy 1d10 Perel Oy 2g37 Tamatek Oy 2c37 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Visu Kaluste 1d32 Laboratorioiden pienlaitteet Small-sized equipment for laboratories Aqua. ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 Berner Oy 3k41 Oy G.W. ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 Mediq Suomi Oy 1f36 Merck Millipore 1c11 Ordior Oy 3h41 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Laboratoriokalusteet Laboratory . Berg & Co Ab 2f41 HyXo Oy 1d31 Kojair Tech Oy 1d11 Krotek Oy 1g17 Lab-dig Oy 1c12 Mediq Suomi Oy 1f36 Merck Millipore 1c11 Norlab Oy 1c27 Ordior Oy 3h41 Pamas Oy 3k38 Oy Teo-Pal Ab 2f51 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Oy Woikoski Ab 2e60 Kliiniset laboratoriolaitteet Clinical laboratory equipment Aqua. – 18 – Analyyttiset laitteet Analytical equipment Aqua. Berg & Co Ab 2f41 Humitec Oy 1g5 HyXo Oy 1d31 Krotek Oy 1g17 Lab-dig Oy 1c12 Mediq Suomi Oy 1f36 Norlab Oy 1c27 Ordior Oy 3h41 Pamas Oy 3k38 Tamatek Oy 2c37 Oy Teo-Pal Ab 2f51 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Laboratoriotarvikkeet Laboratory supllies Berner Oy 3k41 Fennolab 2d40 HyXo Oy 1d31 Krotek Oy 1g17 Lab-dig Oy 1c12 Mediq Suomi Oy 1f36 Muutokset mahdollisia NÄYTTEILLEASETTAJAT EXHIBITORS BY PRODUCTGROUPS NÄYTTEILLEASETTAJAT EXHIBITORS BY PRODUCTGROUPS. ow Oy, Veolia Water Technologies 1d26 Berner Oy 3k41 Fennolab 2d40 Oy G.W
Tule tapaamaan tuttuja ja virkistäytymään! Tervetuloa breikille!. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä. – 19 – Muutokset mahdollisia. Berg & Co Ab 2f41 Innovatics 2e55 Whitelake Software Point Oy 3k50 Muut tuotteet ja palvelut Other products and services Helsinki Chemicals Forum 1c8 Humitec Oy 1g5 Kasve Oy 1g25 Kemia-lehti 2e50 LifeClean International AB 2c37 Mediq Suomi Oy 1f36 Nitritex Ltd 2c37 Ourex Oy 1d10 Tamatek Oy 2c37 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Löydät Kemian Seurojen ja Kemia-lehden yhteisen osaston (2d51 + 2e50) Plazan vierestä. Messuoppaan tiedot perustuvat näytteille asettajien 5.2.2015 mennessä jättämiin tietoihin. NÄYTTEILLEASETTAJAT EXHIBITORS BY PRODUCTGROUPS NÄYTTEILLEASETTAJAT EXHIBITORS BY PRODUCTGROUPS Norlab Oy 1c27 Ordior Oy 3h41 Tamatek Oy 2c37 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Laboratoriokemikaalit Laboratory chemicals Berner Oy 3k41 HyXo Oy 1d31 Krotek Oy 1g17 Mediq Suomi Oy 1f36 Merck Millipore 1c11 Ordior Oy 3h41 Oy Reagena Ltd 2g51 Oy Woikoski Ab 2e60 Ympäristöanalytiikka Environmental analytics Berner Oy 3k41 Krotek Oy 1g17 Lab-dig Oy 1c12 Leco Corporation Svenska AB 1c33 Merck Millipore 1c11 Netzsch Gerätebau GmbH 1d35 Ordior Oy 3h41 Standardit ja referenssimateriaalit Standards and reference material Berner Oy 3k41 HyXo Oy 1d31 Krotek Oy 1g17 Lab-dig Oy 1c12 Leco Corporation Svenska AB 1c33 Pamas Oy 3k38 Oy Reagena Ltd 2g51 Oy Woikoski Ab 2e60 Tietokoneohjelmat laboratoriokäyttöön Computer programs for laboratories Oy G.W
Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on 300 m kävelymatka Messukeskukseen. The Helsinki-Vantaa airport is 15 km from Expo and Convention Centre. Other Hotels: Hotel Booking Centre, tel. +358 9 150 900. ¥ BIO ¥ NANO ¥ PROSESSI Kemi Mediayhteistyökumppani: ChemBio Finland yhteistyössä: BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS ChemBioFinland seuraavan kerran 29.–30.3.2017 ChemBioFinland next time on 29–30 March 2017 Liikenneyhteydet: Helsingin keskustasta raitiovaunulla 7A, 7B ja 9. 040 450 3535, www.messukeskus.com Yhteistyössä: Suomen Bioteollisuus ry, Kemian Seurat ja Kemianteollisuus ry Traf. 358 40 450 3535, www.messukeskus.com In co-operation with: Finnish Bioindustries, Finnish Chemical Societies and Chemical Industry Federation.. +358 9 2288 1400 Organiser: Messukeskus, tel. Pysäköinti: 11 ¤ Hotellivaraukset: Messukeskuksen yhteydessä on Holiday Inn Helsinki -hotelli, puh. Muut varaukset Hotellikeskuksesta, puh. KEMIA TEOLLISUUS ¥ TUTKIMUS ¥ TALOUS ¥ KOULUTUS ¥ YMP?RIST. c connections: From the city centre by trams 7A, 7B and 9. Helsinki-Vantaan lentokentältä on 15 km Messukeskukseen. Parking: ¤11 Hotel booking: Holiday Inn Helsinki next to Expo and Convention Centre, tel. All trains stop at Pasila Station, which is located 300 m from the Fair Centre. 09 2288 1400 Järjestäjä: Messukeskus, puh. 09 150 900
When Desciption Where Feb 16 – 18 Rheology Technology Tour* Trondheim&Tromsö Feb 25 – 26 Thermal Technology Tour* CPH/Malmö March 2 Microcalorimetry – TAM Air Training Course Sollentuna March 3 Microcalorimetry – TAM III Training Course Sollentuna March 4 Microcalorimetry – NanoITC Training Course Sollentuna March 5 Microcalorimetry – NanoDSC Training Course Sollentuna March 17 Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications Oslo/Kjeller March 18 Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications Oslo/Kjeller April 13 Microcalorimetry Technology Tour* CPH/Malmö April 23 – 24 Rheology Training Course CPH/Malmö April 23 – 24 Elmia Polymer – Nordic Rubber Conference Jönköping June 1 – 3 52nd Nordic Polymer Days Copenhagen June 9 Thermal Technology Tour* Helsinki June 23 – 25 Rheology Technology Tour* Stockholm Aug 19 – 20 24th Nordic Rheology Conference Karlstad, S Sep 8 – 10 Rheology Technology Tour* Helsinki Sep 14 Microcalorimetry Technology Tour* Örebro&Karlskoga Sep 28 Microcalorimetry – TAM Air Training Course Sollentuna Sep 29 Microcalorimetry – TAM III Training Course Sollentuna Sep 30 Microcalorimetry – NanoITC Training Course Sollentuna Oct 1 Microcalorimetry – NanoDSC Training Course Sollentuna Oct 7 Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications CPH/Malmö Oct 8 Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications CPH/Malmö Oct 12 Microcalorimetry Technology Tour* CPH/Malmö Oct 21 – 22 Rheology Training Course Gothenburg Oct 27 – 28 Dynamic Mechanical Analysis (DMA) – Theory Helsinki Nov 18 – 19 Thermal Technology Tour* Stockholm *Technology Tours:TA Application Specialists visiting users to discuss applications, technical matters, instruments and software •Sign up and increase your application knowledge. •You are welcome to bring samples for analysis (pre or post) or any experimental data for consultation. 044 539 0908 Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 10.3. 25.11. 13.10. •Participation is free. 15.12. www.tainstruments.com Training courses, technology tours* and seminars in thermal, rheology and microcalorimetry: Be up-to-date with the latest news and join these fine seminars, annual meetings, technology tours*/user meetings: TA Instruments TAKING MATERIAL CHARACTERIZATION TO A NEW LEVEL For additional information please email: sweden@tainstruments.com, denmark@tainstruments.com, norway@tainstruments.com or finland@tainstruments.com. Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset 7/2015 14.10. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. claus overview swedish journal.indd 1 2/9/15 1:54 PM. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. 25.5. 16.11. By telephone: +46 (0)8 555 521 or +45 46 57 41 00. •Balanced content between theory and practical hints. 5.5. 20.8. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. Laboratoriot, koulutus, patentit Erikoisjakelut 2015 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015 Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015 Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 15.1. 14.4. Analytiikka, Reach, ympäristö Lisäjakelu: Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 4/2015 9.5. 1/2015 2.1. 4.2. 27.10. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä 3/2015 2.4. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä 6/2015 10.9. 9.9. 23.9. Laboratoriot, patentit, biotalous 5/2015 7.8. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat 2/2015 4.2. Analytiikka, tutkimus, pinnat 8/2015 11.11. 12.6. 18.2
TEOPAL asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi Ota askel parempaan (c) NaLinet 20 15-02 Erinomaisia laboratoriolaitteita Nämä ja paljon muuta osastollamme 2 f 51 18.-19.3.2015. Tervetuloa!