KEMIKAALIEN SÄILYTYS KEMIA Kemi 2/ 20 16 PALLON pulssi kiihtyy SUKSET siivittävät teekkaria VAUHTIA biotalouden patentteihin KONTTI ON vaatimaton konkari
Haluatko kokeilla. www.papula-nevinpat.com Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan. Asiantuntija kulkee edellä Meidät tunnetaan IPR-alan edelläkävijänä ja asiantuntijamme paitsi huippukoulutettuina myös ripeinä. Autamme sinua turvaamaan yksinoikeutesi kaikkialla maailmassa
Oy Fision Ltd. Ota yhteyttä, niin kerromme enemmän tuotteistamme ja palveluistamme.. Se on saumattomasti integroitu muihin tuotteisiimme sekä kolmannen osapuolen tiedon analysointivälineisiin. Voit yhdistellä, analysoida, kaavioida ja raportoida tietoja tarpeidesi mukaan. Järjestelmä kootaan Broadsight™-alustan valmiskomponenteista sekä asiakaskohtaisesti kehitettävistä lisäosista. Näin pystymme täyttämään vaativimmatkin asiakastarpeet. IInnssiigghhtt™ ™ B Brrooaaddssiigghhtt™ ™ R RIIM MS S B Brrooaaddssiigghhtt™ ™ A AM MS S Resurssien hallintajärjestelmämme auttaa pitämään laitteet, kemikaalit, huollot ja muut toimintaan liittyvät asiat järjestyksessä. Kaikki tuotteemme ovat suomalaisen tuotekehitystyön tulosta Fision Kaikki mitä laboratorio tarvitsee tietojen hallintaan ja käsittelyyn. www.fision.fi sales@fision.fi Tykistökatu 2 4 B 20520 Turku Kappelitie 6 B 02200 Espoo Kuinka voimme auttaa. B Brrooaaddssiigghhtt™ ™ Q QM MS S Laatujärjestelmän tehostaja, jonka avulla parannat laatua ja vähennät laatujärjestelmän ylläpitoon tarvittavaa työtä. Tiedonlouhintaväline, jota jokainen osaa käyttää. Tutkimustiedon hallintajärjestelmällä pidät kaikki tulokset järjestyksessä ja oikeassa asiayhteydessä. Soveltuu myös muiden LIMS-järjestelmien tietojen analysointiin
Virtaseen. Lue sivulta 34, mikä yhdistää viikinkiajan veneen A. I. Kykenemmekö pysäyttämään ilmastonmuutoksen. 4 2/2016 KEMIA SISÄLLYS 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marjaana Ellfolk Dopingurheilijoiden metsästäjä Sisko Loikkanen 38 Nopea patentointi auttaa startupin alkuun Spinnova kehrää puukuidusta bisnestä Marja Saarikko 42 GADOLINISTA KAJAHTAA Kemianluokka nimitti suurlähettilään Sonja Martikainen 44 Teollisuuden sivuvirrat voivat ohjata tutkimusta Puun makromolekyylit ehjinä käyttöön Lauri Lehtinen 46 Nokkela laatikko muutti maailmaa Jarmo Wallenius 50 Tuoksu käy tunteisiin Arja-Leena Paavola 6 Maapallon pulssi kiihtyy Jari Koponen 12 TÄTÄ MIELTÄ Synteettisissä ravintorasvoissa piilee terveysriskejä Kari Salminen 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Suksille syntynyt Päivi Ikonen 18 UUTISIA 23 KEMIA SILLOIN ENNEN 23 NÄKÖKULMA Sesam aukeni Anja Nystén 24 VIHREÄT SIVUT 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 PELASTETAAN TERVA Viikingit tulevat! Leena Laitinen To m m i Jo ha ns so n ”Parhaita puolia kemiassa on käytännönläheisyys.” Hiihtävä kemistiteekkari Niina Virtanen haaveilee työstä raskaassa teollisuudessa. 50) ”Hyvä porukka ja matkanteon hieno tunnelma”, Susanna Koskelo perustelee viikinki-intoaan. 6) Jar i Ko po ne n Sitruunaa sähköpostiin. (s. Uutta särmää someen! (s. 14) Maapallon kuume uhkaa kohota vaarallisiin lukuihin. Tulevaisuudessa tuoksuja voidaan ehkä tallentaa ja jakaa digitaalisesti. 54 Biotalous tuottaa ekologista ruokaa Kerttu Vähänen 56 Vuorotyö sotkee sisäisen kellon Marja Saarikko 58 ULKOMAILTA 59 KEEMIKKO Dominan zombit 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Leuven Katolinen tiedekeskus Sisko Loikkanen Sc an st oc kp ho to Vi lle Ka st ar i. (s
Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 ”MEITÄ ENITEN yhdistävä asia on ennen kaikkea se, että me kaikki asutamme tätä samaa pientä planeettaa. Siitä kieltäytyminen sen sijaan merkitsee sitä vääjäämättä, sekä meille että etenkin jälkeläisillemme. Ratkaisevien muutosten on synnyttävä omien korviemme välissä. Kannamme kaikki huolta lastemme tulevaisuudesta.” Presidentti John F. Se on kultalautasella tarjottu tilaisuus, joka ei toistu. Hengitämme kaikki samaa ilmaa. Kennedyn sanat vuodelta 1963 olisivat sopineet johtoajatukseksi Pariisin viime syksyn ilmastokokoukselle. Tuhansien järvien Suomi olisi houkutteleva maa uutta elintilaa etsiville. Pariisin sopimus antaa meille mahdollisuuden säilyttää hyvinvointiamme ja välittää sitä seuraaville sukupolville. Vaikka varsinainen työ on vasta edessä ja onnistuminen kiinni jokaisen valtion omista ponnistuksista, sopimus kertoo merkittävästä asennemuutoksesta aiempien epäonnistumisten jälkeen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä elämän kurjistumista. Saavutetuista eduista – halvoista polttoaineista, vapaasta matkustelusta tai lihavoittoisesta ruokavaliosta – tinkiminen ei kenties tunnu mukavalta. Kuten toimittaja Jari Koponen lehden avausjutussa kirjoittaa, ilmastonmuutokselle ei ole hätäjarrua. KONKREETTISET ilmastoteot tehdään valtiotason päätösten jälkeen kunnissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. M ar kk u Jo ut se n Hengitämme samaa ilmaa ”Ratkaisevien muutosten on synnyttävä omien korviemme välissä.”. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Pahimmillaan edessä voi olla massavaellus, johon verrattuna Eurooppaa parhaillaan ravisteleva pakolaisaalto on alkusoittoa. MAAILMASSA on jo ilmastopakolaisia, jotka kuivuus, tulvat ja hurrikaanit ovat ajaneet tien päälle. Meidän ei tarvitse perustella välttämättömiä muutoksia epäitsekkäillä motiiveilla. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. YK:n arvion mukaan jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii kymmenen vuoden kuluttua puhtaan veden puutteesta. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Meillä on uusiutuvia vesivaroja eniten henkeä kohden Euroopan unionissa. Enemmistön paine taltutti änkyrämaat, jotka yhä vastustavat päästörajoituksia ja fossiilisista polttoaineista luopumista lyhytnäköisten intressiensä takia. 5 2/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 23.3.2016 Vol. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Itsekkäätkin riittävät. Yhteisen tahdon ja taitavan diplomatian tuloksena syntynyt 196 maan sopimus antaa toivoa ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä edes jotenkuten siedettävälle tasolle. Jos ihmislaji jatkaa piittaamatonta kasvihuonekaasujen päästämistä, riskit alkavat laueta, ja ylitämme ennen pitkää rajan, jonka jälkeen muutos riistäytyy käsistä. Puhtaan veden ja ravinnon ehtyminen aiheuttaa aluksi maiden sisäisiä konflikteja, sitten liikkeellelähdön. Keskeisenä ongelmana ovat jäätiköt, joiden sulaminen likaa makean veden varantoja. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh
6 2/2016 KEMIA Maapallon pulssi kiihtyy Jar i Ko po ne n Maapallo on nyt potilas, jonka syke ja kuume uhkaavat nousta hallitsemattomiin lukuihin. Hoitokeino on olemassa, jos vain otamme sen käyttöön.
”Suomessa tehty huippuluokan tutkimustyö on ollut tässä asiassa ratkaisevaa. Tuloksiin vaikuttaa se, miten tehokkaita supertietokoneita on käytettävissä. Hänellä ei ole ilmastonmuutoksen todellisuudesta pienintäkään epäilystä. Pariisin ilmastosopimus antaa toivoa siitä, että voimme estää pahimman vaihtoehdon toteutumisen. Ryhmien tulokset ovat yhdensuuntaisia. Tämä voi tuoda ilmaston muuttumiseen oman lisänsä. Ilmaston muuttumisen aiheuttamat haittavaikutukset ovat jo näkyvissä, ja jatkossa niitä tullaan näkemään entistä enemmän. teet ja pienentää talousmaa-aluetta. Vaikka metaani pysyy ilmakehässä vain kymmenen vuotta, se on hiilidioksidia selvästi voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sadejakautuman muutosten takia joillakin alueilla lisääntyvät tulvat ja maanvyörymät, toisilla taas kuivuus ja metsäja maastopalot”, Taalas listaa. Arktisen ikiroudan alla ja merien pohjissa on runsaasti klatraatteja eli metaanijääkasaumia, joiden sulamisen myötä ilmaan voisi vapautua suuria määriä metaania. Käytettävä malli on kuitenkin aina todennettava, jotta sen antamiin tuloksiin voitaisiin luottaa. Kouriintuntuvimpia muutokset ovat tätä nykyä arktisilla alueilla ja maapallon jäätiköillä, jotka ilmaston lämmetessä sulavat kiihtyvää vauhtia. ”Näitä haittavaikutuksia ovat muun muassa merivesien lämpeneminen, helleaallot, trooppiset myrskyt ja maapallon sadejakautumassa tapahtuneet muutokset. Ilmastonmuutoksen vakavasti ottavien tahojen kannalta ”ikävä” puoli on se, että ilmiö ei alkuvaiheessaan ole vielä niin selvä, jotta kaikki tunnistaisivat ja tunnustaisivat sen. Tehokkaammilla koneilla saadaan tarkempia tuloksia. Laskennallisissa malleissa on tiettyjä epävarmuustekijöitä. ”Kun ilman hiilidioksidipitoisuus oli kolme kertaa nykyistä suurempi, meriveden pinta oli 50 metriä nykyistä korkeammalla.” Taalas korostaa, että vaikka ilmastonmuutosta onnistuttaisiinkin hillitsemään, vie kymmeniä vuosia ennen kuin torjuntatoimet alkavat purra. Mittaustuloksia on käytettävissä 1850-luvulta lähtien kohtalaisen kattavasta mittausverkostosta”, Taalas kertoo. Se suolaa rannikoiden läheisyydessä sijaitsevat vesilähIlmastonmuutoksesta on kertynyt sen verran vankkaa näyttöä, että kipakimmaltakin ilmastoskeptikolta on katoamassa matto jalkojen alta. Vuodenvaihteessa WMO:ssa aloittanut Taalas toimi aiemmin pitkään Suomen Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana. ”Maailmassa on alueita, kuten Peru, joissa joet ovat ainoa vesilähde.” Makean veden varantoja uhkaa myös lämpenemisen aiheuttama meriveden nousu. ”Jäätiköt tuottavat makean veden useimpiin maailman suurimpiin jokiin, joista puolestaan ihmiset saavat juomavetensä, viljelykset kasteluvetensä ja teollisuus tuotantoaan varten tarvitsemansa veden”, Taalas muistuttaa. ”Perustodennus tehdään laskemalla ilmaston kehitystä esimerkiksi 150 vuotta taaksepäin ja vertaamalla mentä tutkimusryhmää, jotka käyttävät toisistaan jonkin verran eroavia laskentamalleja. Maailman väestön tarpeet on tyydytettävä myös tässä välivaiheessa, vaikka vesija ruokavarannot samaan aikaan hupenevat. ”Laskenta perustuu luonnonlakeihin eli kaikkeen siihen, mitä tiedämme ilmakehän kemiasta ja fysiikasta, merien käyttäytymisestä, biosfäärin vaikutuksesta ja auringon toiminnasta. Suomalaistutkijat ovat mitanneet metaanipitoisuuksia esimerkiksi Pal. 7 2/2016 KEMIA Jari Koponen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas on seurannut ilmastonmuutoksen etenemistä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tarkentuvat mallit Ilmastonmuutoksen etenemistä voidaan ennakoida laskennallisten mallien avulla. Epävarmuustekijätkin pyritään malleissa ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Siitä on epäsuoria todisteita esihistoriasta. Mallia ei siis soviteta mittaustuloksiin, vaan tulokset ovat mittaustuloksista riippumattomia.” Maailmassa toimii kolmisenkymden alueiden. Kuinka ilmastonmuutosmallit on todennettu. Niistä suurin on tähän asti ollut ilmassa olevien pienhiukkasten vaikutus, sillä hiukkasilla voi olla niin ilmakehää lämmittäviä kuin viilentäviäkin vaikutuksia. Tämä ei tapahdu ensimmäistä kertaa. Meillä on muun muassa havaittu, että pohjoiset metsät ovat huomattavia aerosolien lähteitä.” Arvoitukselliset meret Suomen ja muiden arktisten alueiden lämpeneminen on nopeampaa ja voimakkaampaa kuin maapallon muiVie kymmeniä vuosia ennen kuin ilmastonmuutoksen torjuntatoimet alkavat purra. ”Tilanne on vakava”, Taalas sanoo yksikantaan. laskettuja tuloksia todellisiin mittaustuloksiin
Myönteinen vastaus olisi todella huono uutinen. ”Järjestelmällä tutkitaan hiilen kiertokulkua ilmassa, ekosysteemeissä ja merissä. Valtameret alkoivat lämmetä voimakkaasti 1960-luvulla. Sen seuraamiseksi Eurooppaan on perustettu hiilen kiertokulun mittausjärjestelmä, jota johtaa Ilmatieteen laitos. ”Pitoisuudet ovat molemmissa paikoissa tasaisesti kohonneet, mutta vielä ei ole nähty minkäänlaista huolestuttavan äkillistä nousua”, Taalas kertoo. Meret toimivat myös hiilinieluina, sillä tuottamastamme hiilidioksidista noin neljännes sitoutuu meriin. Vielä täysin avoin kysymys on se, väheneekö meren pieneliöiden hapentuotantokyky ilmastonmuutoksen myötä. Ranskalaisia voi hänen mielestään onnitella taidokkaasti hoidetusta diplomatiasta, jonka ansiosta vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksen kaltaista pattitilannetta ei päässyt syntymään. Sen jälkeen ilman lämpeneminen jatkuu entistä voimakkaampana. Sen, että ilmaston lämpeneminen ei ole edennyt tasaisesti, selittää merien kyky varastoida lämpöä. Tavoite asetettiin, jotta saarivaltiot saataisiin mukaan sopimukseen. auringon lämpöä ja sulattaa lumija jääpeitteitä. Kansainvälisellä mittausasemalla lähellä Pohjoisnapaa mittauksia on tehty kolmen vuoden ajan. Keskeinen mittari, jonka avulla asiaa voidaan selvittää, on hiilen kiertokulkutase. ”Oli tärkeää, että valtioiden edustajilta kysyttiin, mitä heidän maansa on valmis tekemään. Samoin se, että mukana oli yrityssektori, joka pääomittaa ja hoitaa asiaan liittyviä käytännön toimia”, Taalas sanoo ja muistuttaa samalla, että Pariisin kokous loi silti vasta perustan jatkotoimille. Petteri Taalaksen mukaan sopimuksen aikaansaaminen on osoitus siitä, että tieteen viesti ilmastonmuutoksesta on vihdoin hyväksytty valtion päämiesten parissa. 8 2/2016 KEMIA tasolla, vai heikentyykö se veden lämmetessä. Maailman ilmatieteen ykkösmies Petteri Taalas pitää Pariisin ilmastosopimusta hyvänä lähtölaukauksena ilmastonmuutoksen torjuntatoimille. ”Lämpötilan nousun pysäyttäminen kahteen asteeseen olisi hieno saavutus.” Niina Kellokoski Sivulle 10 laksella jo kymmenen vuotta. Suuri kysymys on Taalaksen mukaan se, pysyykö merien hiilensitomiskyky myös jatkossa nykyisellä. Hiilidioksidin pysyminen merissä olisi ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyvä asia. Pariisista eteenpäin Toivoa antaa Pariisissa joulukuussa 2015 solmittu kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Toisen neljänneksen imevät kasvit, ja loppuosa päätyy ilmaan. Jossakin vaiheessa merien lämmönsitomiskyky kuitenkin saavuttaa kyllästymispisteensä. Kokouksen virallisesti esittämä päämäärä rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteollista aikaa korkeammalle ei hänen mukaansa ole realistinen. Kun Pariisin ilmastosopimusta ryhdytään toteuttamaan, meidän täytyy pystyä mittauksin todentamaan, että jotakin todella tapahtuu”, Taalas sanoo. Toisaalta hiilidioksidin tiedetään muuttavan meriveden kemiallista koostumusta tavalla, joka on vahingollista meren eliöille. Turvallisuuden tunteeseen ei kuitenkaan voida tuudittautua, sillä metaanista voi silti tulla yllättävä riskitekijä. Tähän mennessä tuotetusta lisälämmöstä meriin on sitoutunut yli 90 prosenttia. Toinen tärkeä ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä pohjoisilla alueilla on etelämpää saapuneista laskeumista satava musta hiili, joka imee Suomi lämpenee joka tapauksissa enemmän kuin maapallo keskimäärin
Ihmiskunnan makean veden kulutuksen yksikkönä on kuutiokilometri/vuosi. Sadejakauman muutokset – jotka ovat jo havaittavissa – lisäävät sateita korkeilla leveysasteilla, muun muassa Suomessa. Näin menetettävä ruoantuotanto on jollain tavoin kyettävä kompensoimaan”, Petteri Taalas sanoo. Kuvan pylväiden luvut (ylhäältä alas) kertovat ehdotetun rajaarvon, nykyisen arvon ja esiteollisen ajan arvon. Kuivuus ja kuumuus tulevat ajamaan liikkeelle ihmismääriä, joihin verrattuina nykyinen pakolaisaalto on pientä. Maatilaeläimille syötettävästä soijasta ja viljasta päätyy hyötykäyttöön vain kymmenen prosenttia. Tutkimuskeskus Stockholm Resilience Centre on ehdottanut mittareita sellaisille käynnissä oleville prosesseille, joihin ihmisen toiminta vaikuttaa. 9 2/2016 KEMIA Väestönkasvu on asia, josta ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan harvoin. Biodiversiteettiä mitataan sillä, kuinka monta lajia kuolee sukupuuttoon miljoonaa lajia kohden. Lisääntyvälle ihmismäärälle tarvitaan entistä enemmän ruokaa. Suurempi lukuarvo on parempi. Aragoniitti on yksi kalsiumkarboniitin kidemuoto, joka hajoaa happamissa oloissa. Kyseessä on kuitenkin tikittävä aikapommi. Prosesseille esitetään raja-arvoja, joissa pysymisen katsotaan ylläpitävän maapallon biofysikaalista tasapainoa. Kahdelle tärkeälle tekijälle, ilmakehän pienhiukkaspitoisuuksille ja ympäristön kemialliselle saastumiselle, ei vielä ole pystytty määrittelemään raja-arvoja. Fosforikierron häiriö mitataan meriin siirtyvän fosforin määränä (miljoonaa tonnia/vuosi). Ilmastonmuutoksen mittareina ovat ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus ppmv (vasen pylväs) ja nettoenergiavuo ilmakehän rajalla W/m 2 (oikea pylväs). Siten suurempi lukuarvo on parempi. Intian ja Afrikan väestöräjähdys kuitenkin kumoaa Kiinan kasvun tasaantumisen monin verroin. Merien happamoitumista mittaa pintavesien aragoniitin keskimääräinen kyllästysaste. Jos saman soijan ja viljan söisivät ihmiset, hyöty olisi sata prosenttia. Typpikierron häiriötä mitataan ihmisen ilmakehästä omaan käyttöönsä sitoman typen määrällä (miljoonaa tonnia/vuosi). Sen tuottaminen on toki mahdollista oikein toimenpitein, esimerkiksi vähentämällä reippaasti naudanlihan ja sianlihan tuotantoa. Tikittävä aikapommi Ilmastonmuutoksen lisäksi maapallolla on käynnissä monia muitakin muutoksia. Maankäytön yksikkönä on jäästä vapaasta maa-alasta viljelyyn otetun maa-alan osuus prosentteina. Otsonikatoa mitataan stratosfäärin otsonipitoisuudella Dobsonin yksiköissä. ”Matalammilla leveysasteilla sademäärät taas vähenevät, ja juuri siellä sijaitsevat monet maapallon keskeisistä maatalousalueista. Väestönkasvun rajoittamisesta on onnistuneita esimerkkejä, muun muassa Kiinassa. Ja ri Ko po ne n. Yksi kuivuvista alueista on Välimeren ympäristö, jossa tämän suuntainen kehitys on jo käynnistynyt
Mitä korkeammalle lämpötila nousee, sitä useampi mainituista seurauksista alkaa toteutua. Kasvihuoneilmiön vuoksi maapallon keskilämpötila on pitkään ollut +15 astetta. Siksi ilmakehän vesihöyry ja hiilidioksidi imevät sitä itseensä. ”Pariisin kokous oli hyvä alku, mutta tekemistä on vielä paljon.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Jos ilmakehässä ei olisi pitempiaaltoista säteilyä imeviä Pallon kohtalo riippuu pollasta yhdisteitä, maapallon keskilämpötila olisi –18 astetta. Tien päässä ovat tartuntatautiepidemiat, kansallisten hallintojen romahdukset, yhteiskuntien hajoamiset, valtioiden väliset sodat ja lopulta eloonjäämistaistelu. Projektin tulokset ovat kuitenkin linjassa ilmastomallien antamien ennusteiden kanssa ja viimeinen naula ilmastoskeptikkojen arkkuun. Ihmiskunnalla on vain yksi mahdollisuus: vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Jos lämpötila nousee liikaa, palautumisajat alkavat nopeasti pidentyä satoihin, tuhansiin ja kymmeniintuhansiin vuosiin. Jo se merkitsee ilmastopakolaisia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lasin läpi tulleesta säteilystä osa muuttuu sisällä pitempiaaltoiseksi. Jatkossa tavoitetta voidaan toivottavasti vielä kiristää.” Kaksi astetta olisi hänen mukaansa hieno saavutus, mutta todennäköisempi on hieman korkeampi lukema. Tulevien tapahtumien suuntaa ei määrää mikään ihmisestä riippumaton tekijä, vaan ainoastaan se, mitä ihmisten korvien välissä tapahtuu. Ne ovat myös liian hitaita tai vaikutuksiltaan arvaamattomia. Viime vuonna julkistettiin tulokset hankkeesta, jossa säteilypakotteen ja ilman hiilidioksidipitoisuuden yhteys mitattiin ensimmäisen kerran suoraan luonnosta. Se ei pääse lasin läpi ulos vaan jää lämmittämään kasvihuoneen sisäpuolta. Tästä nimi kasvihuoneilmiö. Jos maapallolle tulee säteilyn mukana enemmän energiaa kuin täältä säteilee pois, säteilypakote on positiivinen, ja maapallo lämpenee. Mikäli nyt sahaamme poikki oksan, jolla istumme, ihmisen itselleen antama korskea lajinimi Homo sapiens on suuresti liioiteltu. Tuhoisat sääilmiöt, kuivuus, makean veden ja ruoan puute ajavat ensin miljoonia, sitten kymmeniä ja ennen pitkää satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle. olisivat vielä hallittavissa, maailman keskilämpötilan nousurajaksi on yleisesti esitetty 2–3 astetta. Jari Koponen. Auringonsäteilystä osa heijastuu takaisin avaruuteen, mutta osa imeytyy maapallon pintaan. Kaikki esitetyt keinot ovat spekulatiivisia ja testaamattomia. Pinnan lähettämä säteily on aallonpituudeltaan saapunutta säteilyä pidempää. Meillä lämpeneminen keskittyy talvikauteen. Jos Pariisin päätökset toteutetaan ja päädytään vielä alempaan tasotavoitteeseen, ilmaston tilanne saadaan vakautettua 2060-luvulla. Eniten vaikuttava kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jonka pitoisuus ilmakehässä – ja samalla myös maapallon keskilämpötila – pysyi esiteollisena aikana varsin hyvin vakiona. Kuten tupakkateollisuus aikoinaan pyrki kiistämään tupakanpolton ja keuhkosyövän välisen yhteyden, vastaavanlainen ilmastonmuutosta vähättelevä lobbauskoneisto yrittää kääntää tosiasiat päälaelleen. Periaate on sama kuin kasvihuoneessa. Ilmastonmuutokselle ei ole hätäjarrua. ”Niiden lupausten perusteella, joita eri mailta on tähän mennessä tullut, ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää noin kolmeen asteeseen. Sillä tarkoitetaan auringosta maapallolle saapuvan ja maapallolta pois heijastuvan säteilymäärän erotusta. Projektissa tehtiin kymmenessä vuodessa yli 11 000 säteilypakotteen suoraa mittausta Yhdysvaltain Oklahomassa ja Alaskassa. Ei vippaskonsteja Mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Lämpeneminen jatkuu kiihtyvänä, ja riskit alkavat laueta. Tänä aikana säteilypakote nousi noin 0,2 wattia neliömetriä kohti. 10 2/2016 KEMIA Ilmastonmuutoksen avainsana on säteilypakote. Silti pitää muistaa, että parhaassakin tapauksessa lämpeneminen jatkuu vielä vuosikymmeniä. Ilman hiilidioksidipitoisuus nousi 22 miljoonasosaa. Suomi lämpiää joka tapauksessa enemmän, kahden sijasta neljä astetta ja kolmen sijasta kuusi astetta. Teollisena aikana ihmiskunta on syytänyt ilmakehään sellaisia määriä hiilidioksidia, että lämpötase on kasvanut ja maapallo alkanut lämmetä. Jotta lämpenemisen vaikutukset Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ei ole hätäjarrua
Välineestä riippumatta.. Monelta kanavalta Tarjoamme tiedon
Yhdenkään tuotteen pakkausmerkinnöissä ei kuitenkaan ilmoiteta näitä valmistuksen aivan olennaisia ainesosia. Osittaishydrauksesta luopuminen toi ongelman uudelleen eteen. Kasviöljyjen vaihtoesteröinnissä syntyy sekä Rettä S-enantiomeereja. Margariiniteollisuus luopui osittaishydrauksesta ja sen seurauksena transrasvahapoista ainakin vähittäiskaupan tuotteissa 1990-luvun loppupuoliskolla. Puhutaan molekyylien peili-isomeriasta eli kätisyydestä, oikea Rja vasen S-muoto. Elintarvikkeissa käytettävät lisäaineet, vitamiinit, aromiaineet jne. Elintarvikelainsäädäntö alkoi 1990-luvun alussa vaatia osittaishydrauksen selväkielistä ilmoittamista pakkausmerkinnöissä. Molekyyli on kiraalinen, eli sillä esiintyy kaksi optista muotoa, jotka ovat toistensa peilikuvia. Rasvamolekyylin keskimmäiseen hiiliatomiin liittyy neljä erilaista kemiallista ryhmää. Asia ratkaistiin ottamalla käyttöön toinen synteettisen kemian prosessi, katalyyttinen vaihtoesteröinti. R-etanobutanoli hoitaa tuberkuloosia, kun taas S-muoto aiheuttaa näköhäiriöitä, jopa sokeutta. Kari Salminen kari.o.salminen@gmail.com To m i Sa la ka ri Professori Kari Salminen on valmistunut filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan orgaaninen kemia ja väitellyt elintarvikekemiasta. ovat kemian tuotteita. MARGARIINIEN ja kasvirasvalevitteiden valmistuksen keskeinen haaste on, miten saada juoksevista kasviöljyistä kiinteitä, rasiassa pysyviä ja levitettäviä tuotteita. Elintarviketietoasetus edellyttää, että kaikki elintarvikkeen valmistuksessa käytetyt ainesosat tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Suomessa markkinoitavat margariinit ja kasvirasvalevitteet on kiinteytetty vaihtoesteröidyillä rasvoilla. TÄTÄ MIELTÄ BIOTIETEILLÄ – mikrobiologialla, biokemialla ja biotekniikalla – on merkittävä rooli elintarviketuotannossa. Mutta myös kemian vahvaa osaamista tarvitaan elintarvikealalla. S-ibuprofeeni on anti-inflammatorinen, R-muoto on inaktiivinen. S-dopa (Levodopa) lääkitsee Parkinsonin tautia, R-dopa on myrkyllinen. Margariineissa ja kasvirasvalevitteissä on silti edelleen pieniä määriä transrasvahappoja. Margariinien ja kasvirasvalevitteiden kovettamisessa käytettiin vuosikymmenet katalyyttistä osittaishydrausta, joka tuotti kasviöljyistä transrasvahappoja. Esimerkiksi R-karvoni maistuu mintulta, S-karvoni kuminalta. Esimerkit antavat oikeuden kysyä, mitkä ovat katalyyttisessä vaihtoesteröinnissä syntyvien Rja S-rasvaenantiomeerien mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset kansanterveydelle. Nämä transrasvat puolestaan sitoivat juoksevaa kasviöljyä kiinteiksi tuotteiksi. Kun viranomainen ryhtyi hiljakseen valvomaan lain toteutuSynteettisissä ravintorasvoissa piilee terveysriskejä mista, elintarviketeollisuudessa pyrittiin vähentämään osittaishydrattujen kasviöljyjen käyttöä. Prosessissa kasviöljymolekyylien rakenne muuttuu paikkaja stereoisomerian vuoksi. Ajan mittaan kävi yhä ilmeisemmäksi, että kasviöljyjen katalyyttisessä osittaishydrauksessa syntyvät transrasvahapot ovat sydänhaitallisia. Väärä enantiomeeri saattaa sopia entsyymija reseptorispesifiseen aineenvaihduntaamme yhtä huonosti kuin vasemman käden sormikas oikeaan käteen. Traagisin esimerkki markkinoille päässeestä väärästä enantiomeerista on talidomidi, jonka käyttö raskaana olevilla äideillä johti suureen inhimilliseen kärsimykseen ja mittaviin oikeudenkäynteihin. Vaihtoesteröinnin tarkoituksena on vaihtaa kasviöljymolekyylin keskiasemassa oleva tyydyttymätön rasvahappo tyydyttyneeseen. 12 KEMIA 2/2016. Molekyylit ovat toistensa enantiomeereja. Vähemmän tunnettua kenties on, että monet ravintorasvat perustuvat synteettiseen kemiaan. Näin saadaan kymmeniä tai jopa satalukuinen määrä erilaisia paikkaisomeerisia uusrasvoja. ENANTIOMEERIEN fysiologiset vaikutukset voivat poiketa toisistaan suuresti. Samalla syntyneen triglyseridirakenteen muissa asemissa olevat rasvahapot vaihtuvat satunnaisesti
POIMINTOJA KOULUTUKSISTA. FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2016 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetusja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. 030 4741 Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 12. 13.4.2016 Tampere, 25. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.com/fi/ > Yhtiö > Fortumin säätiö Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 20.4.2016 klo 16.00 mennessä. Haettavana on myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa. 050 453 4881) LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. 26.10.2016 Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 9. Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni Keronen, asiamies.fortuminsaatio@fortum.com (p. Hakuaika on 1.–20.4.2016. 10.5.2016 Helsinki Työturvallisuuden osallistava kehittäminen 21.4.2016 Helsinki, 29.11.2016 Helsinki Voit tilata myös koulutuksen työpaikallesi räätälöitynä teidän tarpeisiinne
Kun kilpailijoita loppumatkasta saatteli vielä aurinko, hän tempaisi perinteisen tyylin reitin ennätysajassa kaksi tuntia, 18 minuuttia ja 1,8 sekuntia. ”Tanssia olen vähän harrastanut mutta en oikeastaan muuta. Hiihtomaratonin kirkkaimman mitalin vei konkari, moninkertainen arvokisamitalisti Riitta-Liisa Roponen. Pienessä opinahjossa on helppo ottaa kursseja eri koulutusohjelmista, ja opiskelijat tuntevat hyvin toisensa ja opettajansa. Maastohiihtäjä opiskelee kemiantekniikkaa ja tähtää urheilu-uran jälkeen metsäteollisuuteen. Kaupunki on Virtasesta sopivan kokoinen, kampusalue tiivis ja kodikas ja kaikki palvelut lähellä. ”Urheilu on opettanut sisua ja pitkäjänteisyyttä, joista on suurta hyötyä myös opiskelussa.” Niina Virtanen • Syntynyt Lahdessa vuonna 1991. Esiteinissä leimahti kova kilpailuvietti, joka ei ole sen jälkeen sammunut. Keli oli Virtaselle mieluinen, pikkupakkanen sujutti suksen juuri sopivaan luistoon. Pääasia on oma tunne nappisuorituksesta ja siitä, että koneesta lähti irti kaikki, mikä sieltä oli otettavissa. Kahdeksanvuotiaana käyty ensimmäinen kilpailu oli sekin lähinnä hauskanpitoa. Niina Virtanen on hiihtänyt kauemmin kuin muistaa. ”Isä Pentti hiihti kilpaa, äiti MaijaLeena hiihti kilpaa, isosisko Noora hiihti kilpaa. ”Kauden päätähtäimeni oli Finlandia-hiihdossa. Lahden lähimaastoissa kiertelevä latu oli tänä vuonna huonon lumitilanteen takia hieman vajaamittainen, Suksille syntynyt Niina Virtanen viihtyy niin ladulla kuin laboratoriossa. • Maastohiihtäjä, seura Lappeen Riento. • Harrastaa valokuvausta ja käsitöitä.. ”Ainoa puute ovat ylämäet. Eihän siinä oikein muuta voinut kuin liittyä jonon jatkoksi.” Vaikka urheilusta tuli elämään uusi keskipiste, koulunkäyntikin sujui mainiosti. Tärkeintä kuitenkin oli, että Lappeenrannan ympäristössä on mainiot harjoitusmaastot. Nuorten SM-pronssia 2014. Mieluisa opiskelupaikka löytyi Lappeenrannasta. Opiskelee kemiantekniikkaa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Virtanen jäi niukasti palkintopallin ulkopuolelle, mutta neljäs sija ei harmita yhtään. Iso merkitys oli perhetaustalla, ellei suorastaan geeniperimällä. ”vain” noin 42 kilometriä. 12-vuotiaana kaikki muuttui. Saimaan rantamaisemat tarjoavat hienon visuaalisen bonuksen. ”No, kaiken pohjana on totta kai lahjakkuus. Päivi Ikonen Mitä tulee tytöstä, joka syntyy Salpausselän rinteillä Lahdessa ja jonka töppösiin kiinnitetään sukset heti, kun taapero on ottanut ensimmäiset horjuvat askeleensa. Hiihto imaisi mukaansa niin vahvasti.” Mistä aineksista syntyy hyvä hiihtäjä. • Ylioppilas Salpausselän urheilulukiosta 2011. Teekkariksi Lappeenrantaan Vielä parikymmentä vuotta sitten pikku-Niina hiihteli lasten tapaan omaksi ilokseen, vaikka lähtikin Lahden Hiihtoseuran juniorien harjoituksiin heti, kun kynnelle kykeni. Tämä on kestävyyslaji, joten tärkeää on myös kyetä väsyneenäkin rutistamaan viimeiseen asti. Hyväntuulinen nuori nainen on juuri sivakoinut kilpaa maratonin verran, mutta rasitus ei näytä tuntuvan missään. Täysimittaisen 50 kilometrin lenkin Virtanen olisi sauvonut arvionsa mukaan kahdessa ja puolessa tunnissa. Finlandia-hiihdon 4. Virtanen päätti heti alkajaisiksi käyttää lukion suorittamiseen kolmen sijaan neljä vuotta. ”Hiihtäjähän minusta tietysti tuli”, Niina Virtanen, 24, nauraa. sija 2016. Näin lukujärjestys jätti riittävästi tilaa myös harjoittelulle. Sitten tulee hyvä tekniikka, joka helpottaa sitä rutistamista.” Koulussa Virtasella oli kaksi suosikkiainetta, matematiikka ja kemia. Kun se meni näin hyvin, sain paljon lisää intoa ja uskoa tulevaisuuteen”, urheilija säteilee. Alaluokkien jälkeen opintie jatkui ensin liikuntapainotteiseen yläkouluun ja sen jälkeen Salpausselän urheilulukioon. Kun vielä tekniikka kiehtoi nuorta naista, teknillinen yliopisto oli selvä valinta. 14 2/2016 KEMIA KEM ISTIN kään töpuo li Sarjas sa esitell ään kem istien kakko samm atteja ja epäta vallisi a harra stuksi a. Kovin paljon muuta ei vuorokauden 24 tuntiin mahtunut. Käyn yhä harjoittelemassa paljon myös Lahdessa, jossa kovia nousuja riittää.” Keväällä 2011 valkolakin saaneesta Virtasesta tuli Lappeenrannan teknillisen yliopiston fuksi heti seuraavana syksynä
15 2/2016 KEMIA Aleksi Taiponen
Al ek si Ta ip on en. Alkutalvesta on pakko kiertää sitä samaa rinkiä. Tenttejä puuttuu vielä pari, mutta ne aion hoitaa pois toukokuussa.” Sen jälkeen on aika tehdä seuraava muodonmuutos kesäduunariksi. 16 2/2016 KEMIA Urheilija hyökkäsi opintojen kimppuun samalla tarmolla kuin kilpaladuille. Loppuviikosta treenit tehostuvat ja terävöityvät, sillä viikonlopun kisoissa testataan, millaista hedelmää puurtaminen on kantanut. Suosikkiharjoitteita Virtasella on monia. Insinööriopiskelija pääsee jälleen sellunkeittäjäksi Metsä Fibren Joutsenon-tehtaaseen. Mutta kaikki viiden ja viidenkymmenen kilometrin välillä sopii.” Marraskuusta huhtikuuhun Virtanen kilpailee lähes jokaisena viikonloppuna, joten lauantait ja sunnuntait menevät matkustaessa ja kisatessa. Joku voisi luulla hiihtäjän lepäilevän kesät laakereillaan, mutta toisin on. ”Myös luennoitsijat ja professorit ovat olleet niin joustavia, että urheilun ja opiskelun limittäminen on sujunut mutkattomasti”, teekkari kiittelee. ”Etelä-Suomen lumiolot ovat, mitä ovat. Maanantaiaamuisin hiihtäjästä kuoriutuu jälleen tekniikan ylioppilas, kohta tekniikan kandidaatti. Vuodesta 2013 lähtien Lappeen Rientoa edustanut Virtanen pitää vahvempana tyylinään perinteistä, mutta hänen tavoitteenaan on hioa vapaa tyyli yhtä sujuvaksi. ”Vuorotyö antaa parhaat mahdollisuudet harjoitteluun. Kolmivuorotyö on urheilun kannalta pelkkä plussa. Kemian alan parhaita puolia on sen käytännönläheisyys. Keskimääräistä hiukan rauhallisempi opiskelutahti varmistaa, ettei harjoitteluohjelmasta ja kilpailemisesta tarvitse tinkiä. Kun kilpailukausi marraskuun alussa käynnistyy, arkiharjoittelu hieman kevenee. Pitää vain laatia Valmistava harjoitus ennen Finlandia-hiihtoa. Lappeenrannassa uuden kauden ensimmäinen latu tehdään jäähallin hileestä. Kestävyyspohjaa hiihtäjä rakentaa monipuolisella lajivalikoimalla, kuten uinnilla, juoksulla ja kuntosaliharjoituksilla. Suvet sellunkeittäjänä Määrätietoinen urheilija on aikatauluttanut myös akateemiset opintonsa. Joskus on ihanaa polkea pitkiä, rauhallisia pyörälenkkejä heinäkuun auringossa, toisinaan antoisaa ampaista sauvojen kanssa ylös jyrkkää laskettelurinnettä, kunnes jalat eivät enää tahdo kantaa. Mutta en anna sen haitata, jätän vain aivot ladun ulkopuolelle ja annan mennä”, Virtanen virnistää. ”Kandityö membraanisuodattimista on jo tehtynä. Suomi on – muutenkin kuin irvileukojen mukaan – maa, jossa voi juhannuksenakin harrastaa hiihtoa. ”Kevyt, lyhyitä rytminvaihdoksia sisältänyt hiihto loi lihaksistoon ja mieleen hyvän fiiliksen ennen kisaa”, Niina Virtanen kuvailee. Syksyn lajiharjoitukset Virtanen aloittaa parin kilometrin mittaisilla ensiladuilla, jotka tavallisimmin vedetään säilölumelle. Matkoissa hänen on pitänyt tehdä valintoja. Yksilöurheilijana olen tottunut puurtamaan yksin, joten sen vastapainoksi nautin koulussa yhdessä tekemisestä ja siitä, että voidaan opiskelukavereiden kanssa tukeutua toistemme vahvuuksiin.” Oman alansa ihmisiin Virtanen on päässyt tutustumaan myös KaakkoisSuomen Kemistiseuran toiminnassa. Kemiantekniikka on oppiaineena vastannut Virtasen odotuksia, ja eteen on tullut kiinnostavia opintokokonaisuuksia. ”Sauvarinneharjoittelussa pääsee kiusaamaan itseään ihan kunnolla”, hymyilee ”vähän masokistiksi” tunnustautuva hiihtäjä. Yhden ja saman lenkin tahkoaminen ei puuduta, kun motivaatio on korkealla. ”Esimerkiksi labratöitä on aina kiva tehdä. Viihdyn varsinkin ryhmätöissä. Luonnonlumia säilötään eri keinoin kestämään keväästä seuraavaan syksyyn. ”Sprintti on minulle vaikea laji, en oikein tahdo keretä mukaan. Lisäksi eri puolille maata on rakennettu yhteensä kuusi hiihtoputkea, joissa voi suihkia ympäri vuoden joko luonnonlumella tai tekolumella. ”Silloin sitä vasta treenataankin”, Virtanen naurahtaa. Tavoitteena on hankkia diplomi-insinöörin paperit seitsemässä vuodessa
”Sain paikan, vaikka en ole syntyperäinen lappeenrantalainen. ”Eipä tarvitse erikseen miettiä, milloin ehtisi vanhempia tapaamaan. Aikuisten sarjassa mitalitili ei ole vielä auennut, ja tavoitteetkin ovat hieman tasaantuneet. Apujoukkoina kisoja kiertää myös äiti, joten kisaviikonloput ovat samalla perheviikonloppuja. En osaisi muuta kuvitellakaan”, hiihtäjä hymyilee. ”Karjalaiset ovat todella avointa ja puheliasta väkeä hämäläisiin verrattuna. ”Ammatin saaminen tuo turvaa ja antaa pohjan elämälle myös sen jälkeen, kun urheilu-ura joskus päättyy.” Hiihtäjä Virtanen näkee itsensä vielä kymmenen vuoden kuluttua ”ilman muuta” ladulla. ”Sattuuhan sitä, että esimerkiksi sukset eivät pelaa. ”Isä on ollut valmentajani ja huoltajani koko ikäni. Millaisessa tehtävässä, on vielä avoinna, mutta juuri nyt perinteinen raskas teollisuus kiehtoisi eniten. 17 2/2016 KEMIA harjoituksiin oikea rytmitys.” Kesätyöt ovat olleet Virtaselle hiihdon ja opiskelun tärkein rahoituskeino 14-vuotiaasta asti. Mutta sitten täytyy vain analysoida tarkkaan, mikä meni voitelussa pieleen ja kuinka virheet voidaan seuraavalla kerralla välttää.” Toistaiseksi naisen palkintokaapissa kiiltelee mitaleita, jotka ovat peräisin Koululiikuntaliiton ja nuorten SMkisoista. ”Olen ollut arkistoja siivoamassa, toimistoapulaisena, trukkikuskina, maustetehtaan pakkaajana”, hän luettelee kesäduunejaan. Alun pienen kulttuurisokin jälkeen ”juro hämäläinen” lähettiläs kertoo sopeutuneensa erinomaisesti joukkoon, jossa vaikenemista ei pidetä hyveenä. Tyttärellä on luja luotto Pentti-isän kokemukseen ja osaamiseen. Melko tiiviisti vietetään aikaa yhdessä.” Perheriitoja ei ainakaan toistaiseksi ole saatu aikaan eikä hiihtovälineitä viskattu jorpakkoon, vaikka joskus menisi huonomminkin. Kiinnostavan erilainen tehtävä on Lappeenrannan kaupungin PR-lähettilään virka, johon Virtanen valittiin pari vuotta sitten yhdessä neljän muun lähettilään kanssa. Tiedän, että kaikki haaveet eivät välttämättä toteudu.” Urheilijan identiteetin rinnalle on kasvanut viime vuosina vahva tekniikan osaajan ja tulevan ammattilaisen identiteetti. ”Selluja muukin metsäteollisuus ovat niin vahvassa nosteessa ja niin hieno osa Suomen historiaa, että siihen olisi upeaa päästä itsekin mukaan.” Opiskelu kemiantekniikan diplomi-insinööriksi tuo vastapainoa urheilu-uralle. ”Saan siitä sekä toisenlaista haastetta että ammatin.” To m m i Jo ha ns so n. Mutta ajan myötä on tullut mukaan realismia. Ei enää välttämättä kilpailijana mutta vähintään aktiivisena harrastajana ja hiihdon seuratoiminnassa. ”Ehkä kuskaan silloin jo lapsiani hiihtoharjoituksiin, saa nähdä.” Diplomi-insinööri Virtanen taas toivoo tuolloin olevansa vakaasti työelämässä. Tahdon ehdottomasti mennä niin pitkälle kuin rahkeet vain riittävät. ”Tähtäin on yhä korkealla. Vilkkaus ja iloisuus tarttuu väkisinkin.” Tavoitteet korkealla Tentit ja kesätyöt saavat vielä kotvan odottaa, sillä ennen niitä edessä ovat talven viimeiset koitokset, huhtikuussa järjestettävät SM-hiihdot. Kisoihin Virtanen valmistautuu tutun valmentajan johdolla. Satunnaiset miet ja siet rytmittävät muutoin lahtelaista nuottia. Mutta olen viihtynyt niin hyvin, että kaupunki tuntuu ihan omalta”, sanoo Virtanen, jonka kotiutuminen EteläKarjalaan on helppo havaita myös puheenparresta. Kauden päättää perinteisen tyylin kolmekymppinen Rukalla
Näyttää siltä, että ensimmäiset käyttökohteet löytyvät jokapäiväisestä vaatetuksesta ja kodin tekstiileistä”, Ali Harlin kertoo. Harlinin arvion mukaan menetelmä on teollisessa mitassa parhaassa tapauksessa noin viiden vuoden kuluttua. Kilpailuun saapui yli 2 700 ehdotusta 112 maasta. Idean takana ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja VTT. Tutkinnan alla on myös teknologia, jossa selluloosa liuotetaan vesipohjaisessa, emäksisessä prosessissa katalyysin ja jäätymis-sulamissyklin avulla. Ioncell-menetelmällä uudelleenkehrätty puuvilla on tekstiilinä ”tavallisen” puuvillan kaltaista, mutta laskeutuvampaa ja kiiltävämpää. Kierrätys ja hyötykäyttö ovat juuri sellaisia mielikuvia, joita suuret vaatetusalan merkit haluavat itsestään antaa. Suuret vaatebrändit kiinnostuneita Maapallon väestömäärän ja elintason kasvaessa tekstiilikuiduista tulee pian pula. Harlin oli mukana palkitussa kymmenen hengen tutkijaryhmässä. Tavoitteena on perustaa vuoden 2016 aikana yritys, joka käyttää aluksi selluloosakarbamaattiteknologiaa. Puuvillajätteen käytölle on myös painetta, sillä EU-lainsäädännön muutos kielsi tekstiilien sijoittamisen kaatopaikoille. Niillä kaikilla on yhteinen tarve, miellyttävän, uusiutuvan raakaainelähteen löytäminen. Näin liuennut selluloosa voidaan kehrätä viskoosinvalmistuksessa käytetyillä koneilla. Huonosta raaka-aineesta saadaan korkealaatuista tuotetta, joten tämä on eräänlainen kuitumaailman Tesla”, vertaa professori Ali Harlin VTT:stä. ”Meillä on ollut keskusteluja kuuden globaalisti suuren vaatebrändin kanssa. Menetelmää on kokeiltu myös selluloosalle ja jätepahville, mutta ainakin ensi vaiheessa sitä käytetään suuressa mitassa kierrätyspuuvillan uudelleenkuiduttamiseen. ”Ionisten liuottimien etuna on, että sellua liukenee paljon, ja kehräämällä saatu kuitu on lujaa ja laadukasta. H&M Conscious -säätiö etsi Global Change Award -kilpailulla uusia tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen mahdollistavia ideoita. Puuvillan kasvatus sitoo peltoalaa ja vaatii paljon vettä, eivätkä sadot ole 2000-luvulla enää kasvaneet. 18 2/2016 KEMIA UUTISIA Puuvillan kierrätysinnovaatio toi ideapalkinnon Suomeen Suomalainen puuvillan kierrätyskeksintö vei 300 000 euron pääpalkinnon kansainvälisessä kestävän kehityksen kilpailussa. Kuitujen kierrättäminen tarjoaa ongelmaan ratkaisun, sillä näin saatu kuitu on sekä hinnaltaan että laadultaan kilpailukykyistä neitseellisen materiaalin kanssa. Uudelleen kuiduttaminen on siten looginen ratkaisu ja samalla erittäin toivottu menetelmä suurten vaateyritysten imagon kannalta. Palkinnon vastaanottivat Pirjo Kääriäinen, Ali Harlin, Herbert Sixta ja Michael Hummel.. Niistä tuomaristo valitsi viisi voittajaa, joista yleisöäänestyksessä eniten ääniä keräsi puuvillan kierrättäminen Ioncell-Fmenetelmän avulla. Lisäksi valmistuneilla kuiduilla on erittäin hyvä vetomurtolujuus sekä kimmokerroin, joten ne sopivat myös lujiteaineiksi komposiittimateriaaleihin. Sitä voisi luonnehtia puuvillan ja silkin väliltä olevaksi materiaaliksi. Ioncell-menetelmässä raaka-aine liuotetaan ionisiin liuottimiin ja kehrätään sen jälkeen kuiduksi. Myös liuottimen korkea hinta edellyttää, että sen talteenotto saadaan tehokkaaksi. Innovaatiossa puuvillajäte liuotetaan ja kehrätään uudelleen kuiduiksi. Lauri Lehtinen H& M Co ns ci ou s Fo un da tio n Ruotsin kruununprinsessa Victoria (toinen vas.) palkitsi suomalaisryhmän Tukholmassa 10. Ennen liuotusta puuvillajäte on siistattava väriaineista, sillä värit rikastuvat prosessiin. Kuitujen kysynnän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä peräti 77 prosenttia. Palkittu kuidutusmenetelmä ei ole ainoa Aalto-yliopiston ja VTT:n selluloosaan liittyvä tutkimushanke. helmikuuta järjestetyssä juhlassa. Tekstiilien kemiallista kierrätystä varten on jo käynnissä hanke, joka tekee tutkimuksesta liiketoimintaa, Harlin kertoo
Biovakalla on biokaasulaitokset Turussa ja Vehmaalla. Metsä Fibren biotuotetehtaan on määrä valmistua vuonna 2017. huhtikuuta! Numero 3/2016 ilmestyy 5. Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen biokaasulaitos Ha nn e M an el iu s/ M et sä G ro up Äänekoskelle rakennettavan biotuotetehtaan ympärille kaavaillaan kokonaista teollista ekosysteemiä, jossa puuta hyödynnetään monipuolisesti sekä perinteisten ja uusien tuotteiden valmistukseen. KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi. 040 827 9778 Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Osateemoina • Analytiikka • Reach • Kemikaalit Varaa paikkasi viimeistään 15. Maailman suurimman havupuusellutehtaan vuosituotannoksi tulee noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua. EcoEnergy on Äänekosken biokaasulaitosta varten perustettu uusi yhtiö, jonka omistajia ovat Envor Group, Eko-Kvintti ja Protech AD Services. Laitoksissaan Biovakka käsittelee vuosittain noin 150 000 tonnia yhdyskuntien ja teollisuuden lietteitä ja biojätteitä sekä lantaa ja jalostaa niistä lannoitteita ja mullan raakaaineita. Laitokset kierrättävät myös jätteiden sisältämät ravinteet. Laitos tuottaisi vuosittain noin 24 gigawattituntia biokaasua ja lisäksi pellettejä käytettäväksi kiinteän polttoaineen kattiloissa. Kaasuyhtiö Gasum Oy on ostanut valtakunnallisen Biotehdas-ketjun. Biotehdas on Suomen biokaasualan markkinajohtaja. Gasum haalii biokaasuyrityksiä G as um O y Gasumin biokaasulaitos Espoon Suomenojalla. Biotehdas käsittelee vuosittain yhteensä 275 000 tonnia biohajoavia jätteitä, kuten kotitalousja teollisuusjätettä sekä jätevedenpuhdistamoiden lietettä. Myyjänä oli Taaleritehdas. Yhtiö sai helmikuussa 4,6 miljoonaa euroa energiatukea, jonka myöntää työja elinkeinoministeriö. Lisäksi laitokset tuottavat 60 gigawattituntia lämpöja sähköenergiaa. Lisäksi Gasum on hankkinut itselleen Biovakka Suomen koko osakekannan. Biokaasu jalostettaisiin edelleen liikennekäyttöön. Tiedustelut ja varaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. Yrityskauppojen myötä yhtiön vuosittainen biokaasukapasiteetti nousee yli 300 gigawattituntiin. Tehdas tuottaa myös uusiutuvaa energiaa sekä omaan käyttöönsä että sähköverkkoon. Ketjun laitokset tuottavat biokaasuenergiaa yhteensä noin 170 gigawattituntia vuodessa. Ketjuun kuuluvat biokaasulaitokset Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja Honkajoella sekä Riihimäelle kesällä 2016 valmistuva laitos. toukokuuta. 20 2/2016 KEMIA UUTISIA EcoEnergy SF Oy aikoo rakentaa biokaasulaitoksen Metsä Fibren tulevan biotuotetehtaan läheisyyteen Äänekoskelle. EcoEnergyn laitoksen on tarkoitus hyödyntää Metsä Fibren tuotannossa syntyviä puupohjaisia lietteitä. Laitos vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä arviolta 24 000 tonnia vuodessa. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh
Tilaisuudessa puhunut työja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoi, että Suomen tavoitteena on olla vuoteen 2025 mennessä biotalouden, kiertotalouden ja cleantech-alan pioneeri. Maailman toiseksi suurimmasta taloudesta kertoi Kiinan Suomen-suurlähettiläs Yu Qingtai, joka puhui 11. Irma Ylikangas Jos hanke toteutuu, se työllistäisi yhtiön arvion mukaan rakennusvaiheessa noin 4 000 henkeä ja vakituisesti 150 työntekijää. Määrästä 75 prosenttia olisi biodieseliä ja 25 prosenttia biobensiiniä. Jättivaltio ennustaa tälle vuodelle lähes yhtä suurta kasvua. Pa ul a M or in g ylittävä cleantech-yhteistyön toimintamuoto. 21 KEMIA 2/2016 Kiinalainen energiayhtiö Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemiin biojalostamon, joka tuottaisi vuosittain 200 000 tonnia uusiutuvaa biopolttoainetta. Vuonna 1992 perustettu yhtiö on maan suurimpia bioenergiatoimijoita, jonka palveluksessa on 8 000 henkeä Kiinassa ja Vietnamissa. Lisäksi sadat muut työllistyisivät alihankkijoiden kautta. Hyvä uutinen on, että suurlähettilään mukaan suomalaista puhtaan teknologian osaamista sekä arvostetaan että tarvitaan nopeasti kehittyvässä Kiinassa. Jalostamon raaka-aineita olisivat energiapuu, hake, korjuutähteet ja muut metsätalouden ylijäämät, jotka muuntuisivat biopolttoaineiksi Kaidin kehittämällä uudella teknologialla. Ekokem pohtii pörssiin menoa Ekokem harkitsee listautumista Helsingin pörssiin. BB-ohjelma on Suomen ja Kiinan valtioiden välinen, teollisuustoimialarajat Kiinan markkinat vetävät suomalaista cleantech-osaamista Kiinalaisyhtiö kaavailee Kemiin jättikokoista biojalostamoa W iki m ed ia Co m m on s Kiinalaisomisteinen biojalostamo nousisi Ajoksen satamaan samalle tontille, jolle turveyhtiö Vapo aikoinaan suunnitteli biodieseljalostamoa. Miljardin euron investointihanketta vetää Kaidin Suomeen alkuvuodesta 2016 perustama tytäryhtiö Kaidi Finland. Ohjelma tuottaa suomalaisille yrityksille markkinatietoa bisnesmahdollisuuksista Kiinassa. ”BB-kasvuohjelma on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka valtio edistää Suomen ja Kiinan välistä liiketoimintaa ja innovaatioyhteistyötä ympäristönsuojelussa ja energiatehokkuudessa sekä puhtaiden prosessien ja uusiutuvan energian sektoreilla”, Gustafsson sanoo. Jalostamon on tarkoitus aloittaa vuoteen 2019 mennessä. Listautuminen tapahtuisi yhtiön mukaan aikaisintaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group on erikoistunut uusiutuvan energian tuotantoon, ympäristöteknologiaan ja energiatuotteisiin. Ekokemin tavoitteena on vahvistaa rahoitusasemaansa ja tukea kasvutavoitteitaan, ja pörssiin listautumalla yhtiö voisi hankkia markkinarahoitusta esimerkiksi investointeihin.. Kuluttajamarkkinoiden kasvuprosentti oli 11, ja uusia työpaikkoja syntyi 13 miljoonaa. helmikuuta järjestetyssä Beautiful Beijing (BB) -ohjelman seminaarissa. Kiinan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 6,9 prosenttia. Helsingin Säätytalossa järjestetty seminaari houkutteli paikalle runsaat 140 alan toimijaa yrityksistä, korkeakouluista, kunnista ja valtionhallinnosta
22 2/2016 KEMIA UUTISIA Itä-Suomen yliopistoon biotalousohjelma Itä-Suomen yliopistolle on valmistunut uusi Biotalousohjelma. Lehti antaa modernin ja houkuttelevan kuvan kemiasta tulevaisuuden työpaikkana ja pönkittää myös kemian alalla työskentelevien ammattiylpeyttä.” ”Olen arvostanut lehden reipasta teknistä tasoa, unohtamatta inhimillistä aspektia tekniikasta/kemiasta. Samalla yliopisto tutkii biotalouden ekologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten luonnonvarojen riittävyyttä ja niiden käytön hyväksyttävyyttä. Ohjelman tavoitteena on edistää biotalouden kasvua ja innovaatioita sekä uusien metsäja puupohjaisten materiaalien hyödyntämistä. Mikko Salaspuro Työterveyslaitoksen (TTL) tuore teos puolestaan opastaa ratkaisemaan sisäilmasto-ongelmia. Aurialla on maailmanlaajuisesti merkittävä näytekokoelma kudosnäytteistä verinäytteisiin. 47) jäi kaksi huolimattomuudestani johtunutta virhettä. Yhtiö kertoo laajentavansa tänä vuonna Kirkkonummen-tuotantolaitostaan ja avaavansa uuden yksikön Japaniin. Kosmeettisen lopputuotteen suositettu yläraja on 0,5 milligrammaa (ei 5 milligrammaa) 100 grammassa. Suomen ja useiden muiden jäsenmaiden on tarkoitus allekirjoittaa sopimus huhtikuussa. Kukaan ei elä enää pelkällä leivällä.” Lukijoilta Kemialehdestä 1/2016 Tuoreet oppaat auttavat sisäilman ongelmissa Sisäilmasta sairastunut pärjää työelämässä, kun olosuhteita muokataan hänelle sopiviksi. Oppaat kertovat, kuinka sisäilmasairaan opiskelua voidaan helpottaa ja kuinka työpaikalla voidaan edistää sisäilmasairaan työkykyä. Oikaisu Kirjoitukseeni ”Kuluttajaviestinnän tulee perustua tieteellisen näyttöön” (Kemia 1/16 s. Lisäksi yritys palkkaa uusia asiantuntijoita sekä Suomeen että kansainvälisesti. Sc an st oc kp ho to Biopankki Auria yhteistyöhön Rochen kanssa Turussa toimiva biopankki Auria on sopinut tutkimusyhteistyöstä kansainvälisen lääkejätin Rochen kanssa. Sopimus antaa Rochelle mahdollisuuden käyttää Aurian kudosnäytteitä lääkekehityksessä ja diagnostisten testien kehittämisessä. Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen löytyy osoitteesta www.julkari.fi > Työterveyslaitos TTL. Espoolainen Picosun on johtava ohutkalvoteknologian laitevalmistaja, jonka tuotannosta yli 95 prosenttia menee vientiin.. Yhteistyö tähtää muun muassa syövän hoidossa käytettäviin uusiin täsmälääkkeisiin. Viimeisin pääkirjoitus oli kaunis ja läheinen monille, olipa teknokraatti tai ei. Ratkaisuja sisäilmasairaille -projekti on julkaissut opasmateriaalia, josta sisäilmasta sairastuneet ja heidän lähipiirinsä saavat tietoa sairaudesta ja ohjeita oireiden kanssa toimimisesta. 23 jogurtin asetaldehydipitoisuustutkimuksen hajonta on 0,24–1,74 milligrammaa (ei 2,44– 17,42 milligrammaa) 100 grammassa. ”Kemia 1/2016 on jälleen aivan yliveto, monipuolinen sisällöltään ja houkuttelee lukemaan kaikki artikkelit. Tietoa on tarjolla myös muun muassa sisäilmasta sairastuneen lapsen vanhemmille. Oppaassa otetaan kantaa eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin ongelmien selvittelyssä. Kirjassa kerrotaan myös, keitä ratkaisuprosessiin tarvitaan ja kuka on pätevä asiantuntija. Kasvuprosentti oli 41. Yhtiön saamien uusien tilausten arvo nousi viime vuonna 16 miljoonaan euroon. EU sitoutui Pariisin ilmastosopimukseen EU-maiden ympäristöministerit ovat kokouksessaan sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon. EU-komission mukaan sopimus tulisi allekirjoittaa ja ratifioida niin pian kuin mahdollista ja kaikkien osapuolten tulisi olla mukana asettamassa tavoitteita, joilla ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua korkeintaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Maksuton verkkokirja kertoo, kuinka edetä, jos epäilee sisäilmaongelmaa työpaikalla. Picosun jatkaa kasvuaan ALD-laitevalmistaja Picosun Oy jatkaa kasvuuralla. RAY:n tukeman hankkeen oppaat ovat verkossa osoitteessa www.homepakolaiset.fi > Ratkaisuja sisäilmasairaille > Materiaalit
23 2/2016 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Kanta sisältää informaatiota aineiden vaaraominaisuuksista, luokituksista, merkinnöistä ja turvallisesta käytöstä – ja vieläpä kuluttajille tarkoitetut selkokieliset tietokortit. ”Danger! According to the harmonised classification and labelling (CLP00) approved by the European Union, this substance causes severe skin burns and eye damage and is a flammable liquid and vapour. Kahdella ensimmäisellä oli lupaavan oloinen tietokortti. Kun pääsin pakollisten muodollisuuksien ja vastuuvapauslausekkeiden ohi, naputin hakukenttään etikkahapon, siis acetic acid. Kemisti tietää, etteivät muovailuvaha tai herkkukurkkujen liemi aiheuta vaaraa, vaan kyseiset varoitukset koskevat sataprosenttista ainetta. VALITSIN testiaineeksi etikan. Ainoastaan hyönteisten toukille myrkyllistä baculovirusta kokeillaan todennäköisesti tämän vuoden aikana tarkoitukseen varatuilla kaalija sokerijuurikaspalstoilla Oxfordin lähellä. Additionally, the classification provided by companies to ECHA in CLP notifications identifies that this substance causes serious eye damage, is harmful in contact with skin and may cause respiratory irritation.” PALAVA neste ja kaasu, hengitysteiden ärsytystä, vakavia ihovaurioita, vakavia silmävaurioita. KEMIKAALIVIRASTO Echan tietokantaan pääsee nyt seikkailemaan kuka tahansa. Sen mukaan etikkahappoa käytetään muun muassa puhdistusaineissa, jäänestoaineissa, lannoitteissa, voiteluaineissa ja rasvoissa, muovailuvahoissa ja sormiväreissä. Britanniassa biomassasta voisi saada jopa 80 % nykyään tarvittavasta energiamäärästä. Näin väitettiin äskettäin Talousyhteisön Brightonissa Etelä-Englannissa järjestämässä biomassaa käsittelevässä nelipäiväisessä konferenssissa, johon osallistui 600 edustajaa. Kokeet voidaan aloittaa, kun niitä varten on saatu tarpeelliset luvat. Id a Pi m en of f. Yksinomaan EEC-maiden kasvisjätteistä ja tietyistä viljalajeista voisi vuodessa saada yli 95 milj. Tosin etikan tapauksessa kadunmieskin voi kyllä alkaa ihmetellä. Mutta tietävätkö kuluttajat. On tultu siihen tulokseen, että biomassasta voi saada vaatimatonta, mutta käyttökelpoista polttoainetta. Instituutista todetaan, että erityisesti viruksen isäntäspesifisyys tekee siitä kiinnostavan vaihtoehdon kemiallisille insektisideille. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. tonnia öljyä vastaavan energiamäärän. SITTEN varoituksiin. Biomassan (kasvien, puiden ja niiden jätteiden) potentiaali on edelleen suuri ja joissakin kehitysmaissa saadaan biomassasta jopa 90 % maan käyttämästä polttoaineesta. Aarrekammion ovet ovat auenneet, mutta kuka opastaa siellä oikean reitin ja toimintatavat. Ministeri Moore sanoi lisäksi, että nykyisenä energiakautena teollisuusmaat ovat alkaneet tutkia biomassan käyttökelpoisuutta polttoaineena. Tätä kaikkea sormiväreissä! Eikö ne pitäisi vetää heti pois kaupoista. Virologian ja ympäristömikrobiologian instituutissa Isossa-Britanniassa suunnitellaan kenttäkokeita, joissa viljan tuholaisten toukkia tuhotaan geneettisesti muunnettujen virusten avulla. Monikäyttöinen aine siis. Hyppäsin molekyylirakenteen ja tunnisteiden ohi käyttötarkoituksiin ja vaaraluokituksiin ja edelleen tietokorttiin. Vaan entäpä silloin, kun kyseessä on tuntematon yhdiste, esimerkiksi kosmetiikan monimutkainen ainesosa. Joka kodin ihmeaineen, joka sopii niin salaatinkastikkeeseen, kurkkujen säilöntäliemeksi kuin siivoukseenkin. Jos joku lukee Echan tietokannasta varoituksen ja soveltaa sitä tuotteeseen, jossa ainetta on 0,5 prosenttia, niin pieleen menee. Hakusanalla löytyi useita aineita. Ministeri John Moore, jonka vastuualueeseen kuuluvat uusiutuvat polttoaineet, sanoi konferenssissa pitämässään puheessa, että kasvisjätteitä on käytetty kautta aikojen lämmön ja valon lähteenä. Tuskin. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Sesam aukeni SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 3/1981 Biomassan hyödyntämissuunnitelmia Britanniassa Kemia-Kemi 3/1991 Virukset tuhohyönteisiä vastaan Isossa-Britanniassa Teollisuusmaat ovat alkaneet osoittaa kiinnostusta ihmisen vanhimman lämpöja valolähteen kehittämiseen
(09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 24 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. Ota yhteyttä: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vaisalantie 2 02130 Espoo Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Varaa heti oma paikkasi . VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh
Uudet tilaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 25 Vihreät sivut huomataan. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh
Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups ED-, WDja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2Dja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AAja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Nearinfrared-equipment (NIR). +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 26 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. PANALYTICAL B.V. Jokaisessa uutiskirjeessä. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi SKALAR ANALYTICAL B.V. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh
010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Ota yhteyttä: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. 27 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 040 827 9778 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 050 561 2527 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh
040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. huhtikuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Milla Sinisalmi, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus, Focus Master Oy. Kysy ensin meiltä • At your service 28 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 3/2016 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 15. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne
040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Milla Sinisalmi, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi
Ikiroudan hiili valuu jokiin Tiibetin ylängöllä on laajalti ikiroutaa, johon on varastoitunut paljon hiiltä. Tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta alueellisesti ja jopa maailmanlaajuisesti, mikä vaikuttaa ihmisten elinkeinoihin, köyhdyttää laidunmaita, lisää aavikoitumista ja sulattaa jäätiköitä.” TILAA KEMIAN UUTISKIRJE www.kemia-lehti.fi. Tutkimus osoittaa, että ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jäätiköiden sulamiseen, maaperän eroosioon ja sedimenttien irtoamiseen. Ilmakehän saasteet näyttävät kulkeutuvan Himalajan syrjäisillekin alueille Etelä-Aasian monsuunien mukana. Tieto avaa mahdollisuuden tutkia muinaista ilmastoa nitraattien avulla, kertoo Oulun yliopiston avaruusfysiikan tutkimusryhmä. Tutkimuksen mukaan myös arseenipitoisuudet eteläisen Tiibetin ylänköalueella ylittävät Maailman terveysjärjestön WHO:n juomavettä koskevat suositukset. Alueen lämpötila on noussut jo 500 vuoden ajan, mutta viimeisimmän vuosisadan aikana ilmasto on lämmennyt ylängön keskivaiheilla enemmän kuin sen muissa osissa. Nitraattimolekyylit kertovat muinaisesta ilmastosta Ilmastonmuutos uhkaa Himalajan vesiä Ilmastonmuutoksen vaikutusta Himalajan vesien ja järvisedimenttien geokemiallisiin prosesseihin tutki Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Laschampin tapahtuman aikana noin 41 000 vuotta sitten Maan magneettikenttä heikkeni huomattavasti, ja sen antama magneettinen suoja kosmista säteilyä vastaan lähes katosi. Lämpeneminen saa ikivanhat hiilivarastot liikkeelle, ja hiiltä kulkeutuu ikiroudan alueilta Tiibetin ylängön jokiin. ”Ilmaston lämpeneminen vapauttaa ikiroudasta yhä enemmän hiiliainesta, joka kulkeutuu vesistöihin ja ilmakehään. Maan pinnalle pääsi avaruudesta suuri määrä ympäristölle haitallisia energeettisiä hiukkasia. Tiibetin ylängön veden laatua huonontaa myös ihmisen toiminta. Ryhmä teki havaintonsa selvittäessään niin kutsuttua Laschampin tapahtumaa Antarktikselta kerättyjen kosmogeenisten isotooppien ja kemiallisten näytteiden avulla. Elohopean, kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet ovat korkean ilmanalan järvien pohjakerrostumissa huomattavasti suurempia kuin alavammilla mailla, vaikka niillä asuu enemmän ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä hiilen vapautuminen vesistöihin lisääntyy, mikä taas voimistaa alueellista ilmastonmuutosta ja heikentää veden laatua. Asia koskettaa niitä 40:ää prosenttia maapallon asukkaista, jotka elävät Tiibetin ylängöltä alkunsa saavien jokien vaikutusalueella. Tutkimusta johtavan professorin Mika Sillanpään mukaan Himalajan hiilikierrosta tarvitaan lisätutkimusta. Tutkijat analysoivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia vedenlaatuun järvissä ja sadevedessä sekä Aasian kolmen suuren joen, Jangtsen, Yarlung Tsangpon ja Gangesin ylävesissä. ”Muinaisten tapahtumien tutkiminen on tärkeää, jotta voimme arvioida mahdollisimman kattavasti luonnollisista tapahtumista seuraavia ympäristöriskejä ja -muutoksia”, sanoo professori Kalevi Mursula Suomen Akatemian ReSoLVEhuippuyksiköstä. Sitä kutsutaan myös maailman kolmanneksi napa-alueeksi ja Aasian vesitorniksi. De nn is Ja rv is Tiibetin ylänkö on maailman ylängöistä korkein. Scientific Reports -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuivat myös Firenzen yliopisto ja Max Planck -instituutti. 30 2/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ilmastonmuutoksen on todettu heikentävän veden laatua Himalajalla. Nitraattimolekyylien ja muiden kosmogeenisten isotooppien pitoisuudet vaihtelevat samankaltaisesti
Jyrsijöiden pienemmät triglyseridiarvot johtuivat siitä, että rasvat poistuivat niiden verenkierrosta nopeasti. Kun tutkijat yhdistivät suomalaisia väestötutkimuksia, he löysivät USF1:n vähemmän aktiivisen geenimuodon. ”Nauhojen valmistamiseen käytettävä molekyyli määrittää tarkasti nauhan leveyden. USF1-geenin poisto saa hiiressä aikaan ihmeitä. Normaalisti ruskea rasvakudos aktivoituu, kun ympäristön lämpötila laskee. arvot paranivat, ja valtimoihin muodostui vain vähän kolesteroliplakkeja. Tutkijoiden yllätykseksi selvisi, että USF1-poistogeenisillä hiirillä veren hyvän kolesterolin eli HDL:n pitoisuus oli korkea ja triglyseridipitoisuus matala – päinvastoin kuin lihavilla ihmisillä ja diabetespotilailla. Mukana oli tutkijoita myös Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoista. Sen paino ei nouse runsasrasvaisellakaan ravinnolla, eikä sille myöskään kehity valtimotautia. Alun perin hiiriltä poistettiin juuri USF1, koska sen tiedetään ihmisillä vaikuttavan terveyden kannalta tärkeimpiin veren rasva-arvoihin eli kolesteroliin ja triglyserideihin. Heidän mukaansa tulokset avaavat tietä grafeenin hyödyntämiselle tulevaisuuden elektronisissa laitteissa, kuten mikroprosesseissa. Tuoreen suomalaistutkimuksen tulokset julkaistiin Science Translational Medicine -lehdessä. Kun johtimen koko pienennetään atomimittakaavaan, grafeenin lämmönjohtavuuden ja kestävyyden uskotaan olevan paremman kuin kuparilla. Samaa rasvaista ruokaa tutkimuksen ajan syöneiden verrokkihiirten paino sen sijaan lähes kaksinkertaistui. Poistogeenisissä hiirissä ruskea rasva teki työtään ympäröivästä lämpötilasta riippumatta. Saman geenin toiminnan estäminen voi merkitä uutta keinoa ihmisen sydäntautien ja diabeteksen hoitoon. 31 2/2016 KEMIA Tietyn levyiset grafeeniset nanonauhat käyttäytyvät metallin tavoin. Jos halutaan muuttaa nauhan leveyttä vaikkapa yhden hiiliatomin verran, valitaan vain eri molekyyli”, kertoo tutkija Pekka Joensuu. Scanst ockpho to Syynä ruskea rasva Poistogeenisten hiirten hoikkuuden ja terveyden syyksi paljastui niiden ruskean rasvakudoksen vilkastunut toiminta. Näin veren rasva. Teoreettisen ennustuksen vahvistivat kokeellisesti Aalto-yliopiston tutkijat. Grafeeniset nanonauhat korvaamaan metalleja Yhden geenin poisto voi suojata sydäntaudilta Kun hiireltä poistetaan yksi geeni, jyrsijä ei liho vaikka ahmii rasvaista ruokaa. Silloin se ryhtyy polttamaan veren rasvaa lämmöksi, jotta ruumiinlämpö ei putoaisi. Sen seurauksena eläinten aineenvaihdunta kiihtyi, joten ne kuluttivat enemmän happea ja tuottivat enemmän hiilidioksidia. Tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja on Pirkka-Pekka Laurila Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Niiden johdinmateriaalina käytettävä kupari voitaisiin korvata grafeenista tehdyillä nanonauhoilla. Nanonauhan valmistus perustuu molekyylien väliseen kemialliseen reaktioon metallipinnalla. Popsi rauhassa juustosi, jos sinulta on poistettu USF1-geeni. Sen kantajilla osoittautui olevan paremmat rasva-arvot, parantunut insuliiniherkkyys ja vähemmän valtimoahtaumia kuin väestöllä keskimäärin. Lisäksi ruskea rasvakudos toimi eräänlaisena ”rasvaimurina”, joka imuroi verenkierrosta rasvaa ja sokeria poltettavaksi. Havainto saattaa poikia lääkeaineen, jolla geenin toiminta voidaan hiljentää ja näin ehkäistä sydäntautien ja diabeteksen puhkeamista. Poistogeeniset hiiret popsivat rasvaisia herkkuja jopa verrokkeja enemmän ja liikkuivat niitä vähemmän, mutta pysyivät silti hoikkina ja terveinä
Vaarin sauhuttelu lisää lastenlasten tupakointia Biojalostamo muuntaa nurmen uusiksi tuotteiksi Nanohiukkasilla parempia litiumakkuja Sc an st oc kp ho to sokereiksi, joista valmistetaan pekilosienen avulla rehuproteiinia. Lisäksi päämääränä on maatilojen kannattavuuden parantaminen. Lupaavana pidetyn elektrodiparin, litiumtitanaatin ja litiumrautafosfaatin, lähtöaineet ovat helposti saatavilla ja turvallisia käsitellä ja hävittää, mutta ne johtavat huonosti sähköä. Isovanhempien ja lastenlasten tupakoinnin yhteys selittyy osittain lasten vanhempien tupakoinnilla. Tulos on sama sekä äidin puolen että isän puolen isovanhempien osalta. VTT ja Luonnonvarakeskus Luke kehittävät menetelmiä, joilla nurmikasvustosta tehdystä säilörehusta syntyy uudenlaisia rehutuotteita sioille ja siipikarjalle. Nurmi kasvaa Suomessa hyvin. Jos molemmat isovanhemmat polttavat, nuoren päivittäisen tupakoinnin riski on noin kolminkertainen verrattuna savuttomien isovanhempien lastenlapsiin. Säilörehun selluloosa pilkotaan Sähköautoihin on luvassa entistä parempia ja pitkäikäisempiä akkuja. 32 2/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet toisen sukupolven akkumateriaalien valmistusmenetelmän, joka lisää litiumioniakkujen käyttökohteita merkittävästi. Säilörehun muodossa nurmibiomassa on jalostettavissa ympäri vuoden. Kuitupitoiselle sivuvirralle haetaan käyttömahdollisuuksia esimerkiksi biokaasun tuotannosta, joka mahdollistaa energiatuotannon ja ravinteiden palauttamisen pellolle. Pääosa sadosta korjataan säilörehuna ja käytetään nautakarjan ruokinnassa. Heidän tutkimuksessaan selvisi, että tupakoivien isovanhempien lapsenlapsi tupakoi selvästi todennäköisemmin kuin tupakoimattomien. Isoäidin tai isoisän huono esimerkki lisää kuitenkin lastenlasten tupakointia myös riippumatta vanhempien tupakoinnista. Nanohiukkasista muodostettujen litiumakkujen sähkökemiallinen suorituskyky on testeissä osoittautunut erinomaiseksi. Uusin teknologioin säilörehusta voitaisiin saada myös yksimahaisille eläimille sopivaa syötävää. Rehumehuvalmisteiden ruokinnallista arvoa ja säilyvyyttä parannetaan maitohappobakteerien avulla. Nurmesta tuotetaan projektin aikana erilaisia rehuksi sopivia valmisteita, kuten proteiinija sokeripitoista ”rehumehua” ja yksisoluproteiinia. Ukki, tumppaa tupakka, jos et halua pahan tapasi periytyvän seuraaville sukupolville. Mummon tai vaarin tupakointi lisää sekä lastenlasten tupakkatuotteiden kokeiluja että päivittäistä tupakointia. Sc an st oc kp ho to. Tutkimus julkaistiin Journal of Alloys and Compounds -lehdessä. Runsaasti proteiinia sisältävänä ja vähäligniinisenä se on helpompi prosessoida sokerija proteiinifraktioiksi kuin esimerkiksi puu tai olki. Innofeed-hankkeen tavoitteena on kohentaa Suomen proteiiniomavaraisuutta, joka tätä nykyä on valkuaistäydennysrehujen osalta vain 15 prosenttia. Suomalaistutkijat ratkaisivat ongelman tuottamalla litiumtitanaattia nanokokoisina hiukkasina ja muokkaamalla niiden koostumusta lisäaineilla samassa yksinkertaisessa kaasufaasuprosessissa. Nuorten terveystapatutkimuksessa oli vastaajina reilut 3 500 12–18-vuotiasta nuorta. Isovanhempien esimerkillä on väliä, kertovat Tampereen yliopiston tutkijat. Akuilla on käyttöä esimerkiksi nopeaa latausta vaativissa sähköbusseissa ja korkeaa tehoa tarvitsevissa hybridiajoneuvoissa, työkoneissa ja sähköautoissa
Muun muassa paahdetut pähkinät kuuluivat kivikauden ihmisten ruokavalioon. Kasvisolukot pakastetaan nestemäisessä typessä. Viljelyhistorian selvittämiseksi on tehty siitepölyanalyysejä, mutta niiden avulla on vaikea saada tietoa luonnonkasvien käytöstä”, kertoo tutkija Santeri Vanhanen. Kivikauden ihmiset tunsivat kasvit Syväjäädytys suojelee uhanalaisia kasveja Suomalaishunaja ehkäisee ruokamyrkytystä Sc an st oc kp ho to sokereilla, glyserolilla ja muilla pakkasenestoaineilla. Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on jäädytetty onnistuneesti uhanalaisten kasvien solukkoja ja saatu ne sulattamisen jälkeen elpymään ja uuteen kasvuun. Kasveja on myös paahdettu ja käsitelty muuten tulella. Tutkimuksessa oli mukana neljä muutakin suomalaista hunajaa, joilla myös havaittiin antimikrobista aktiivisuutta. Antimikrobisuuden kannalta parasta hunajaa syntyy horsmasta ja apilasta. Oulun yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä uhanalaisten kasvien etäsuojeluun: syväjäädytys. Sc an sto ck ph oto. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat kivikaudella nykyistä pohjoisempana. Etäsuojelulla tarkoitetaan uhanalaisten kasvilajien säilyttämistä niiden luonnollisen elinpaikan ulkopuolella. ”Solukkoa ruokitaan muun muassa Suomessa hyödynnettiin kivikaudella ainakin sataa erilaista kasvia, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Kryosäilytyksessä kasvien pitää kestää pikkupakkasta purevampaa kylmyyttä. Tämä paljastui Helsingin yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin bakteerin virulenssia eli taudinaiheuttamiskykyä. Myös pakastetun kasvimateriaalin sulattamisessa kasvatuskelpoiseksi on monta vaihetta. Sulamisen täytyy tapahtua nopeasti, etteivät soluseinät rikkoudu. Noin vuodesta 5000 eaa. Pohjoiskarjalaisella pääosin horsmapohjaisella luomuhunajalla on antimikrobisia ominaisuuksia, jotka hillitsevät ruokamyrkytyksiä aiheuttavan Clostridium perfringens -bakteerin toimintaa. ”Kivikauden elinkeinoja on aiemmin Suomessa tutkittu pääasiassa eläinluiden ja arkeologisten esinelöytöjen avulla, jolloin kasvien käytöstä ei ole saatu tietoa. Jotta kasvien silmuista tai kasvukärjistä otettua solukkoa voidaan säilyttää syväjäässä, sitä täytyy esikäsitellä. Hunajalla voisi tutkijoiden mukaan olla käyttöä myös säilönnässä, sillä se voi viivästyttää tai estää ruokaa pilaavien bakteereiden kasvua. Tutkimustulos on huomionarvoinen, sillä bakteeri on kehittänyt itselleen vastustuskykyä antibiootteja vastaan. alkaen täällä harjoitettiin jo pienimuotoista maanviljelyä ja karjanhoitoa. Sianpuolukkaa hyödynnettiin nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. 33 2/2016 KEMIA Kivikauden alussa ihmiset saivat elantonsa pääasiassa villeistä eläimistä ja kasveista. Suomen noin 300 uhanalaisesta ja silmälläpidettävästä kasvilajista reilu puolet on siirretty etäsuojeluun. Kivikauden (noin 8900–1800 eaa.) ihmiset käyttivät ruuakseen muun muassa pähkinöitä, juuria, marjoja ja siemeniä sekä männyn sisäkuoresta valmistettua pettua. Argentiinalais-unkarilaisella hunajalla sitä ei ollut. Kryosäilytys 196 asteen pakkasessa pitää solukot tallessa periaatteessa ikuisesti. Näin soluneste väkevöityy, eivätkä solut rikkoudu pakastettaessa”, kertoo tutkija Aino Hämäläinen. Tällöin ne ovat hiiltyneet ja säilyneet maaperässä nykyaikaan asti
• Ensimmäinen jäsenlehti ilmestyy toukokuussa 2016. Virtasen perintömaisemissa. Pelastetaan Terva Kun ensimmäiset suvituulet alkavat puhaltaa, viikinkivene Sotka lähtee uljain purjein kohti uusia seikkailuja. Museovirasto ja Kirkkohallitus. Viikinkiajan laiva ry sai alkunsa vuonna 1997, kun joukko harrastajia päätti rakentaa Lapurista replikan Dirk Schneiderin johdolla ja Helsingin Kulttuurivuosi 2000 -säätiön tuella. 34 2/2016 KEMIA Sarjassa seurataan tervatalkoiden etenemistä. Sitä ennen laitetaan tervasudit heilumaan Sotkan kotisatamassa Sipoon Joensuun tilalla, A. Hylyn otaksuttiin aluksi olevan peräisin viikinkiajalta, joka ajoittui suunnilleen vuosiin 800–1050 jaa. Ahkeran puurtamisen jälkeen Viikingit tulevat! Su sa nn a Ko sk el o. ”Päätimme yksimielisesti lähteä mukaan tervanpelastustalkoisiin. Jos Eläköön terva ry • Perustettiin syksyllä 2015 edistämään tervakulttuuria Suomessa. Ensimmäiset yhteisöjäsenet ovat Suomalaisten Kemistien Seura, Kemia-lehti ja Viikinkiajan laiva ry. • Toivottaa tervetulleiksi henkilöja yhteisöjäsenet. On hienoa ajatella, että samalla tavalla matkaa tehtiin tuhat vuotta sitten. I. Rakenteeltaan vene edustaa kuitenkin viikinkiajan rakennusperinnettä. ”Mäntytervaa kuluu kevättalkoissa 30–40 litraa, kun raaputamme pinnat ja tervaamme veneen rungon, airot, köydet ja kaikki muutkin osat.” Koskelo uskoo, että pitkälti tervan ansiosta Sotka on säilynyt hyvässä kunnossa. Meri ei ole muuttunut mihinkään”, Susanna Koskelo kuvailee. Koskelo luotsaa puheenjohtajana Viikinkiajan laiva ry:tä, joka liittyi hiljattain yhteisöjäseneksi Eläköön terva -yhdistykseen. Hän korostaa kotimaisen tervan tärkeyttä veneen kunnossapidossa. Leena Laitinen ”Parasta on, kun tuulee sopivasti ja Sotka kulkee tasaista vauhtia kuin juna. Myöhemmissä tutkimuksissa rakennusajaksi on arvioitu 1200-luvun loppupuoli. • Lisätietoja: www.pelastetaanterva.fi suomalainen terva katoaa markkinoilta, meidän täytyy varmaan itse opetella tekemään sitä!” ”Vei koko käden” Sotka ei ole mikä hyvänsä purjehdusvene, vaan tarkka jäljennös eli replika vanhimmasta suomalaisesta hylkylöydöstä Lapurista, joka löytyi Suomenlahden rannikolta Virolahden alueelta vuonna 1976. • Koordinoi Pelastetaan terva -kampanjaa, jonka tavoitteena on saada Reach-rekisteröinti pohjoismaiselle mäntytervalle. Kampanjaa tukevat mm
Virtanen, kartanomiljöö ja viikingit. Virtasen aikana karjakkojen ja assistenttien asuntona, nykyisin kahden perheen kotina. ”Paikan päällä voi tutustua Sotkaan ja toimintaamme. Si rp a Ar vil om m i. • Rakensi Sotka-nimisen replikan Suomen vanhimmasta hylkylöydöstä. • Pyrkii elävöittämään suomalaista viikinkiaikaa. 17. Opettelimme myös nahan parkituksen ja kenkien valmistuksen.” Lähtikö homma jo vähän lapasesta. ”Meillä on kolme matkailuvalttia: A. I. rukaiselle. huhtikuuta ja tervaustalkoisiin 23. Yksi takoi seppänä niitit, jotka ruostesuojattiin kastamalla ne punahehkuisina tervaan. Kehitämme toimintaamme edelleen. Järvessä pääsee uimaan jo ensi kesänä.” Viikinkiajan laiva ja Joensuun tila ovat yhteistyökumppaneita win-winpohjalta. Maanviljelijän työtä ihaillut nobelisti kiintyi tilaan ja asettui sinne lopulta asumaan Lilja-vaimonsa kanssa. Vastavuoroisesti yhdistys järjestää Joensuun tilalla viikinkiaiheisia tapahtumia ja esiintyy lauantaimarkkinoilla. • Lisätietoja: www.viikinkiajanlaiva.fi. Joskus matka etenee vastatuulessa väärään suuntaan, vaikka soudamme täysin voimin”, Koskelo kertoo. Uusin investointi on uimajärvi, jonka kaivuutyöt ovat käynnissä joensuistossa. Nobelisti A. ”Olemme vierailleet Verlan aika -tapahtumassa, ja ensi kesänä käymme Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla. Yhdistys on saanut talvija laituripaikan tilan venesatamasta läheltä Sibbesborgin linnoitusta, joka on tarinan mukaan peräisin viikinkiajalta, todellisuudessa 1300-luvulta. Koskelo toivottaa yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet tervetulleiksi kevättalkoisiin 16.– Sotka-veneen purjehtijoilta kysytään soutuvoimaa Suomen oikukkaassa kesäsäässä. ”Turvallisuussyistä, koska säät ovat hyvin vaihtelevat. Virtanen hankki Sipoon Skräddarbyn kartanon alueella sijaitsevan Joensuun tilan vuonna 1933 Biokemiallisen tutkimuslaitoksen koetilaksi. 35 2/2016 KEMIA Sotka laskettiin vesille Vuosaaren satamasta toukokuussa 1999. Isoisän kuoltua vuonna 1973 vetovastuu siirtyi vasta parikymppiselle nuo”Päätin jo teini-iässä jäädä jatkamaan tilaa”, Martti Virtanen kertoo. Yhdistys tekee yhteistyötä muiden viikinkija keskiaikaharrastajien kanssa. Saamme mukavaa huomiota, minne rantaudummekin.” Seuraavaksi edessä ovat kevättalkoot, joiden aikana vene puhdistetaan ja huolletaan. ”Itse olen opiskellut muinaistekniikka-artesaaniksi, koska haluamme pukeutua ajan hengen mukaan. Tilaa isännöivä Martti Virtanen, nobelistin pojanpoika, kasvoi maatilan töihin lapsesta asti. Elävöitämme tuhannen vuoden takaista aikaa ja elämäntapaa, jolloin merenkävijät asuivat rannikolla ja kulkivat veneellä markkinoille.” ”Kesäisin purjehdimme niin paljon kuin mahdollista, sekä päiväretkiä että pitempiä, jolloin mahdutamme 12-metriseen veneeseen teltat, vaateparret ja eväät. Alueella on venesatama ja leirintäalue palveluineen. Joensuun tila toimii nykyisin perheyhtiönä, joka vaalii AIV:n perintöä ja tuottaa matkailupalveluja kestävän kehityksen hengessä. I. Purjehdustaito ei ole välttämätön, eikä tarvitse olla muinaishenkinen. I. Toiset tekivät puutapit ja airot ja veistivät luonnonkaarevista puista veneen kaaret. • Noin 40 jäsentä, uudet jäsenet tervetulleita. Punainen talo taustalla oli A. Talvisin kokoonnutaan tekemään kenkiä ja vaatteita ja viettämään muinaishenkisiä pikkujouluja Hauhon Härkälinnaan. Pisin reissumme Ahvenanmaalta Helsinkiin vei viisi vuorokautta.” Aluksi veneessä oli vain purjeet ja airot, mutta nykyisin avuksi otetaan tarpeen tullen moottori. Molemmat tosin voivat tarttua”, Susanna Koskelo hymyilee. ”Pyrimme tekemään kaiken samoilla tarvikkeilla, joita viikingit käyttivät. ”Ainakin se vei koko käden”, Koskelo nauraa. huhtikuuta (säävarauksella) Sipooseen Joensuun tilalle, jonka venesatamassa vene on talvisäilytyksessä. Lisätietoja tilan toiminnasta löytyy osoitteesta www.joensuuntila.fi. Tulevana kesänä avataan bed and breakfast -majoitus kartanon päärakennuksessa. Nobelistin perintö Viikinkiajan laiva ry • Perustettiin 1997. Viikinkihenkiset vaateparret ja eväät ovat olennainen osa matkanteon viehätystä
Yhtyneet Laboratoriot tiedotti avoimesti uudesta testistä ja siitä, että Lahden kisanäytteistä tutkittaisiin myös HES. Kaikki kilpailijat eivät kuitenkaan ottaneet viestiä todesta – tai eivät kenties uskoneet Hemohesin havaitsemista mahdolliseksi. Yksikin norjalainen jankutti, että heidän asiantuntijoidensa mukaan Hemohesiä ei pystytä mittaamaan näytteistä. Laboratoriossa ei tiedetty näytteiden antaneiden urheilijoiden henkilöllisyyttä, mutta tulosten varmistuttua nimet kirkuivat kohta lööpeissä. Pahimpaan kiirastuleen joutuivat dopinghiihtäjät itse ja heidän myötään Suomen hiihtojohto, mutta melkoisen myllytyksen kävi läpi myös laboratorio. Kauppanimellä Hemohes tunnettua valmistetta käytetään dopingaineena, jonka avulla veren hemoglobiinipitoisuus saadaan laskemaan sallittuihin rajoihin. Testit osoittivat lahjomattomasti, että kuusi suomalaista huippuhiihtäjää oli turvautunut kotikisoissa kiellettyyn aineeseen. Vastasin, että ilmeisesti kyseessä eivät ole kovin ”Never volunteer, never refuse on ollut minun elämänohjeeni”, Marjaana Ellfolk sanoo. Liian korkeita veriarvoja aiheuttavat urheilijoille yleensä veritankkaus tai epo-hormoni. Marjaana Ellfolk Dopingurheilijoiden metsästäjä Moni kiellettyjen aineiden käytöstä kärähtänyt urheilija saa syyttää paitsi itseään myös Marjaana Ellfolkia. 36 2/2016 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Yhtyneet Laboratoriot Oy:n ylikemisti Marjaana Ellfolk oli työtovereineen ennakoinut tulevan hyvissä ajoin ja tilannut laboratorioon Saksassa kehitetyn uutuustestin, joka paljastaisi virtsanäytteestä mahdollisen hydroksietyylitärkkelyksen (HES). Si sk o Lo ikk an en Sisko Loikkanen ”Näyte sisältää HES-valmistetta.” Oli helmikuu 2001 ja Lahdessa käynnissä hiihdon maailmanmestaruuskisat. ”Ylikemistinä olin toimittajien pommituksen kohde. ”Olen aina mennyt uuteen työtehtävään ja työpaikkaan, kun on pyydetty.”
”Sain lahjaksi Nobel-kirjailija Patrick Modianon ranskankielisen kirjasarjan, joka sisältää 11 teosta. Nykyisin homma hoituu tehokkaammin, mutta jääkiekkokisat ovat yhä koettelemus”, Ellfolk kertoo. Opintojen ohessa ahkera nainen työskenteli Sairaskoti Radiumin ”sentraalisantrana”. Kärsimys oli vain valtava kuumuus, lämpötila kun kohosi 39 asteeseen.” Syksyllä olikin pakko hakeutua viileämmille vesille. Tekijänä laboratoriokäsikirjoissa ja Yhtyneet Laboratoriot 50 vuotta -teoksessa. Ranskasta Ellfolk innostui niin, että suoritti aikuislukiossa pitkän ranskan kurssit ja osallistui vuonna 2011 ylioppilaskirjoituksiinkin. Tehtyään itsekin lyhyen sijaisuuden apulaisprofessorina Marjaana Ellfolk siirtyi apulaiskemistiksi Meilahden sairaalan laboratorioon. • Puoliso biokemian apulaisprofessori Nils-Erik Ellfolk (1919–1990). Jos hän pelaisi, ottelu mitätöitäisiin.” Sattumakemisti ja sentraalisantra Ellfolkin hakeutuminen kemian alalle oli alun perin ”sattuman satoa”. Kulttuuriharrastuksista tärkeimpiin kuuluvat Helsingin kaupunginorkesterin konsertit, joihin kausikortti takaa aina vakiopaikan. ”Oulunkylästä soitti joku mies ja sanoi, ettei sellaista testiä saa käyttää, jossa suomalaiset jäävät kiinni. Ulkoilu koiran kanssa rytmittää ajan mukavasti ja ratkaisee joskus muutkin menemiset. ”Haluan nähdä terrakotta-armeijan omin silmin.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Käytännön tutkimustyö keskittyi Pseudomonas aeruginosa -bakteerin hengitysketjun sytokromi-c-peroksidaasientsyymiin, josta syntyivät myös lisensiaatintyö vuonna 1976 ja väitöskirja vuonna 1979. sisko.loikkanen@yle.fi Marjaana Ellfolk • Syntynyt Helsingissä vuonna 1945. Kansalaiset taas purkivat pettymystään. Tuoreempi intohimo on kieltenopiskelu. ”Sieltä minut napattiin kurssille, joka antoi sytologiassistentin eli irtosolunäytteiden tarkastajan pätevyyden. Yhtiö oli usein julkisuudessa akkreditoituna dopingtestausja huumelaboratoriona, mutta pääasiassa siellä tehtiin kliinisiä kemian analyysejä ja mikrobiologisia tutkimuksia. ”Massaspektrometrien suorituskyky ja datankäsittely olivat 1980–1990-luvuilla rajalliset. Jos voitan lotossa, menen toisenkin kerran ja purjehdin silloin alhaalta ylös”, hän suunnittelee. ”Työtehtäväni olivat kyllä suurin piirtein samat, oli nimike mikä tahansa. • Yhtyneet Laboratoriot Oy:ssä ylikemistinä, laboratorionjohtajana, toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana 1988–2009. ”Matkasimme pohjoisesta etelään kuuden päivän ajan. Nykyisin harrastus jatkuu kirjallisuuden parissa, jota Ellfolk lukee paljon muutenkin. • Työskennellyt mm. Opinnäytetöiden ohjaajasta, apulaisprofessori Nils-Erik Ellfolkista tuli pitkän yhteistyön aikana opiskelijalle myös aviomies ja sittemmin kahden yhteisen tyttären isä. Suoritin alan tutkinnon ensin Suomessa ja myöhemmin vielä kansainvälisen tutkinnon Lontoossa.” Gradunsa Ellfolk teki bakteerien c-sytokromeista. Vastasin analytiikasta ja tuloksista.” Etenkin suurten kansainvälisten urheilukilpailujen aikana työ oli rankkaa, ja päivät venyivät yöhön asti. Kaksi tytärtä. ”Se lysähti aina niin surkean näköisenä eteisen ovelle, kun olin lähdössä tunneille. Siihen tyssäsi se opiskelu.” Sen verran kieltä oli ehtinyt tarttua päähän, että Ellfolk pääsi puhumaan sitä viimekesäisellä oopperamatkalla Veronaan. Olen selvittänyt niistä jo neljä tai viisi.” Italian opinnotkin Ellfolk aloitti, mutta ne jäivät kesken, kun edellinen koira pani hanttiin. ”Näytteiden pitää olla analysoituina ennen kuin joukkue menee seuraavan kerran jäälle, ettei kiinni jäänyt pelaaja enää pääse mukaan. ”Siellä esitettiin Don Giovanni ja Nabucco, joka oli todella komea vanhalla areenalla. 37 2/2016 KEMIA hyvät asiantuntijat”, Ellfolk muistelee. Uskalsin kuitenkin osallistua pitkän kielen kokeeseen ja sain vieläpä eximian”, kemisti hymyilee tyytyväisenä. Ensimmäisen lukuvuotensa 1965– 1966 Ellfolk opiskeli Helsingin yliopiston ”vanhalla kemialla” eli nyttemmin Arppeanumiksi kutsutussa rakennuksessa, mutta vaihtoi seuraavana vuonna biokemiaan ja uuteen taloon lähellä Kaisaniemeä. ”Luin kotona kirjaa nimeltä Elämän kemia ja sain aika romanttisen käsityksen kemistin työstä”, hän naurahtaa. Lisäksi sen valikoimaan kuuluivat sikiöseulontatutkimukset ja kromosomianalytiikka. Siellä hän hankki itselleen sairaalakemistin pätevyyden, josta oli myöhemmin hyötyä myös Yhtyneissä Laboratorioissa. Yrityksen vahva alue oli myös lääkeaineanalytiikka. • Kliinlab-lehden päätoimittaja 2003–2005. Sairaskoti Radiumissa, Hakaniemen Lääkäriasemalla ja Hyksin Meilahden sairaalan laboratoriossa. Pian on edessä matka Kiinaan, sillä sielläkin on kiintoisaa koettavaa. Vihdoin näin Jäämeren ja Lofootit, jotka olivat haaveenani. • FK 1972, FL 1976 ja FT 1979 (biokemia) Helsingin yliopisto. ”Käyn Uudenmaan kliinisten kemistien tapaamisissa, mutta silloinkin täytyy harkita aikataulut lenkkeilytyksen mukaan”, Ellfolk nauraa. Kielletty on kuitenkin kiellettyä.” Marjaana Ellfolk teki Yhtyneissä Laboratorioissa (nykyisin Yhtyneet Medix Laboratoriot) parinkymmenen vuoden uran ennen eläköitymistään vuonna 2009. Ellfolk ystävineen seilasi kuuluisan Hurtigruten-reitin pitkin Norjan rannikkoa. Ylikemististä Ellfolk eteni laboratorionjohtajaksi, sitten yrityksen toimitusjohtajaksi ja lopulta hallituksen puheenjohtajaksi. ”Olin kyllä kauhuissani, kun opettajani tuli sanomaan, että muut kurssilaiset kirjoittavat kielen lyhyenä. • Harrastukset: musiikki, kielet, kirjallisuus, jooga, matkailu.. Tätä nykyä eläkeläisen päivänkulkua määrittelee pitkälti sängyllä lököttelevä labradorinnoutaja
Langan valmistusmenetelmään otettiin mallia hämähäkin kutomasta seitistä. Uutuusteknologia on ainoa, jolla syntyy lankaa suoraan puukuiduista ilman kemiallista käsittelyä. Näin pyritään vauhdittamaan suomalaisen cleantech-alan kehitystä. VTT:ssä tehty keksintö poiki viime vuonna startanneen spin off -yrityksen Spinnovan, jonka puukuituhanke voitti saman tien valtakunnallisen biojalostamokilpailun. 38 2/2016 KEMIA Nopea patentointi auttaa startupin alkuun Spinnova kehrää puukuidusta bisnestä Biotalouden, kiertotalouden ja puhtaan teknologian keksinnöt voivat nyt saada patentin entistä nopeammin. Marja Saarikko Otetaan kuituja kuusesta ja männystä ja kehrätään niistä lankaa. Innovaatio edellytti yhteistyötä muun muassa hämähäkkeihin erikoistuVTT
39 2/2016 KEMIA Kuusi ja mänty taipuvat moneksi. ”Puukuidusta valmistetuilla tekstiileillä on valtava potentiaali. ”On aivan eri asia hakea rahoitusta, kun patentti on jo myönnetty verrattuna siihen, että hakemus olisi vasta vireillä”, toimitusjohtaja sanoo. Tähtäämme suoraan kansainvälisille markkinoille”, Poranen kertoo. Puukuitulanka koostuu selluloosasta, joka on pelkkää sokeria ja vettä. Vuoden 2016 alusta nopeutetusta käsittelystä tuli pysyvä käytäntö. Langasta valmistetut tekstiilit olisivat siten periaatteessa vaikka syötävissä. Cleantech-keksinnöt ohituskaistalla Suomalaiset innovaattorit voivat hakea keksinnöilleen nopeutettua patenttikäsittelyä, jos keksintö edustaa biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja. Ideaa edelleen kehittävä Spinnova Oy on parhaillaan kaupallistamassa uudenlaisen tekstiililangan tuotantomenetelmää. Ne todennäköisesti mullistavat koko tekstiiliteollisuuden ja tuovat uusia mahdollisuuksia myös metsäteollisuudelle”, uskoo VTT:stä uuden yhtiön toimitusjohtajaksi siirtynyt Janne Poranen. Spinnovalla on hyviä kokemuksia myös Suomen Patenttija rekisterihallituksen hiljattain käyttöön ottamasta patenttihakemusten nopeutetusta käsittelystä. Yrityksen keksintöjen suojaaminen on vaatinut useiden patenttien hakemista sekä Suomessa että ulkomailla. ”Meillä on vireillä patenttihakemuksia etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Perustana yhtiöllä on sijoittajilta kerätty parin miljoonan euron pääoma. Uudella suomalaisteknologialla niistä kehrätään lankaa tekstiiliteollisuuden käyttöön. Porasen mukaan startup-yritykset hyötyvät uudesta mahdollisuudesta etenkin silloin, kun niillä on tarve hakea lisärahoitusta tai uusia kumppaneita. Patenttija rekisterihallitus (PRH) kokeili patenttien nopeutettua käsittelyä viime vuonna. neen eläintieteilijän kanssa. Prosessissa yhtiötä avustaa ulkopuolinen patenttitoimisto. Samalla nopeampi käsittely laajeni koskemaan kaikkia cleantech-aloja.
Puukuitulangan tuotantoprosessi on Janne Porasen mukaan hyvällä mallilla. Paras raaka-aine on skandinaavinen havusellu, sillä sen kuidut ovat kahden, kolmen millimetrin pituisina riittävän pitkiä. Langan raaka-aineeksi kelpaavat sellutehtaan tuottamat selluarkit, jotka veteen liuotettaessa muodostavat kuitususpension samalla tavoin kuin paperinvalmistuksessa. Ensimmäiset lankaerät valmiina Jyväskylässä toimiva Spinnova valittiin juuri vuoden 2016 lupaavimpien startup-yritysten joukkoon. Sen jälkeen kuidut liimataan yhteen muun muassa vetysidoksia hyödyntämällä”, Poranen kuvailee. ”Cleantechin markkinat ovat usein maailmalla”, Lehtonen muistuttaa. Lehtosen mukaan patentinhakijan kannattaa hyödyntää PPH-järjestelmää, jos patentointia jatketaan ulkomailla. Nopeutetun patenttikäsittelyn käyttöönottoon Suomessa on toinenkin syy. Ti m o Si lla np ää PRH:n toimistopäällikön Jorma Lehtosen mukaan uudistuksella halutaan edistää aktiivisesti biotalouden, kiertotalouden ja puhtaan teknologian kehitystä. Tuotantoteknologiassa on samankaltaisuutta paperinvalmistuksen kanssa, mutta kokonaisuudessaan prosessi on huomattavasti yksinkertaisempi. Toinen välipäätös tulee kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on vastannut ensimmäiseen välipäätökseen. Menetelmänä biokaasun tuotan. Patentin hakija saa ensimmäisen teknisen välipäätöksen neljässä kuukaudessa patenttihakemuksen tekemispäivästä. ”Ala saa erikoiskohtelua myös Euroopan muissa patenttivirastoissa, joissa on käytössä samankaltaisia nopeutetun käsittelyn järjestelmiä.” Nopeutetussa versiossa patenttihakemuksen käsittelyyn kuluu aikaa korkeintaan yhdeksän kuukautta. Esimerkiksi paksuudeltaan, venyvyydeltään ja vetolujuudeltaan puusta tehty lanka on jo puuvillalangan veroista. Toimitusjohtajan mukaan puukuitulangan perusominaisuuksissa riittää vielä kehitettävää, mutta paljon on myös saavutettu. ”Tällä hetkellä suomalaishakijoilla on mahdollisuus hakea nopeutettua PPH-käsittelyä 21 ulkomaisessa virastossa, esimerkiksi Saksassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa”, Lehtonen kertoo. Puukuitu olisi hänen mielestään hyvä raaka-aine myös kertakäyttöisille tuotteille, kuten sairaalatekstiileille. Valmistusprosessissa ei käytetä haitallisia kemikaaleja, eikä siinä ole työvaiheita, jotka kuluttaisivat paljon energiaa tai vettä. ”Kuitumassaa syötetään pienen suuttimen reiän läpi, jolloin sen kuidut järjestäytyvät peräkkäin jonoon. Cleantech-alojen lisäksi nopeampaan käsittelyyn pääsevät myös ne patentinhakijat, jotka aikoivat jatkaa hakemustaan niin kutsuttua PPH (Patent Prosecution Highway) -reittiä pitkin sekä ne, joilla on esittää painava taloudellinen tai muu peruste hakemuksen vauhdittamiselle. ”Tämä on erinomainen kilpailuetu nykyisiin öljyja puuvillapohjaisiin valmistusmenetelmiin verrattuna.” Bio GTS muuttaa jätteen energiaksi Myös jyväskyläläinen cleantech-alan kasvuyritys Bio GTS Oy on viime vuosina hakenut keksinnöilleen useita patentteja. Hakemuksia on salkussa ja vireillä sekä Suomessa että yhtiön tulevilla päämarkkina-alueilla Kiinassa, Etelä-Amerikassa ja VäliAmerikassa. Vastauksensa siihen hänen on annettava samoin neljän kuukauden kuluessa. Ensimmäiset lankaerät ovat jo nähneet päivänvalon. Yrityksen ydintuote on skaalattava, tehdasvalmisteinen uuden sukupolven biokaasuja biodiesellaitos, jossa käsitellään orgaanista jätettä hyödynnettäväksi uusiutuvana energiana. Järjestelmä mahdollistaa nopeutetun käsittelyn pyytämisen myös muiden maiden patenttivirastoissa, joiden kanssa Patenttija rekisterihallituksella on sopimus. 40 2/2016 KEMIA ”Meillä on jakeluverkostoa nyt jo 44 maassa, mutta tavoitteenamme on vahvistaa sitä varsinkin Aasiassa”, kertoo Bio GTS:n omaa pilottimittakaavan biodiesellaitosta esittelevä Annimari Lehtomäki. Samalla pyritään parantamaan kansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten kilpailukykyä
Niillä on Lehtomäen mukaan kysyntää erityisesti isoille laitoksille, joiden pitää pystyä käsittelemään satoja tai jopa tuhansia tonneja jätettä joka päivä. Ylivoimaista ykköspaikkaa pitää Saksa. ”On tärkeää suojata avainteknologia päämarkkina-alueilla, mutta mitä nopeammin keksinnölle saa patentin, sitä nopeammin se tulee julkiseksi”, Lehtomäki miettii. Hiljattain yhtiö voitti kilpailutuksen Jyväskylän seudun jätehuoltoyhtiön Mustankorkea Oy:n kanssa kuivamädätyslaitoksen rakentamisesta Mustankorkean kierrätyskeskuksen yhteyteen. Laitoksessa tullaan käsittelemään kaikki Jyväskylän seudun biojätteet ja jätevesilietteet eli vuosittain kaikkiaan 19 000 tonnia jätettä. Laitoksista ensimmäinen tulee Ilkka Herlinin kartanoon Paraisille ja toinen Suupohjan maatalousoppilaitokseen Kauhajoelle. Bio GTS:n kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki pitää puhtaan teknologian patenttihakemusten nopeutettua käsittelyä erinomaisena asiana, joka antaa suomalaiselle cleantechille lisävauhtia. Kun tarkastellaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien teknologioiden patentointia suhteessa bruttokansantuotteeseen, Suomi yltää komealle nelossijalle heti Ruotsin ja Ranskan kannoille. Kaksi yhtiön toimittamaa Bioboksia eli maatilamittakaavan biokaasulaitosta juhlii avajaisiaan kuluvana vuonna. Mahdollisuuksia on monia”, yrittäjä Janne Poranen pohtii. Uudesta laitoksesta tulee lajissaan Suomen kolmanneksi suurin. M ar ja Sa ar ikk o nossa on kuivamädätys. 41 2/2016 KEMIA Spinnova ei vielä halua lukittautua mihinkään liiketoimintamalliin. Se ei itsessään ole uusi keksintö, vaan yhtiön patentit suojaavat esimerkiksi laitoksen optimoituja sekoitusmenetelmiä ja reaktorirakennetta. Tulevaisuudessa yhtiötä kiinnostavat kuitenkin ennen kaikkea Kaakkois-Aasian ja Amerikan markkinat. Matkalla kohti patenttisuojan saamista tärkeitä ovat kuitenkin myös välipäätökset, joita käsittelyprosessiin sisältyy. Biokaasua laitos tuottaa 1 500 henkilöauton vuosikulutuksen verran. Esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen on kuuma teema, jota moni tuore keksintö edustaa. Lehtonen muistuttaa, että cleantech-keksintöjä tehdään käytännössä kaikilla tekniikan aloilla kemiasta ja biotekniikasta elektroniikkaan, mittaustekniikkaan ja rakennustekniikkaan. Suomi hyvin mukana patenttikisassa Puhdas teknologia on saanut keksijät liikkeelle Suomen lisäksi muissakin maissa. marja.saarikko@gmail.com. ”Erityistä potentiaalia niillä on jo olemassa olevilla korkean teknologian alueilla, kuten metallija metsäteollisuudessa sekä ICT-sektorilla.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Laajenemiselle ei ole esteitä, sillä yhtiö keräsi loppuvuodesta 2015 sijoittajilta yhteensä 3,8 miljoonan euron kasvurahoituksen. Patenttija rekisterihallituksen vuonna 2015 vastaanottamista patenttihakemuksista noin yhdeksän prosenttia liittyi puhtaaseen teknologiaan. Hän muistuttaa silti myös patentoinnin kääntöpuolesta: kun keksintö saa patentin, se tulee samalla kaikkien kiinnostuneiden tietoon. ”On tärkeää kyetä osoittamaan rahoittajille, että teknologia on patentoitavissa ja etteivät kilpailijat pysty kopioimaan sitä.” Tulevaisuus Aasiassa ja Amerikoissa Bio GTS:n teknologiaan perustuvia biokaasulaitoksia on nousemassa eri puolille maata. Toimistopäällikkö Jorma Lehtonen PRH:sta sanoo, että Suomi on koko Euroopan cleantech-kehityksessä hyvin mukana. Sotkamossa ja Virolahdella laitokset ovat jo toiminnassa. Perinteisiä reittejä hyödyntämällä patentoimisprosessiin kokonaisuudessaan menee vuosia. Kuivamädätyslaitoksen rakennustyöt alkavat tänä keväänä, ja sen on määrä valmistua vuoden kuluttua. Rahoitusta haettaessa niistäkin on etua. Kestävään kehitykseen liittyvien keksintöjen määrä maailmassa lähes viisinkertaistui vuosien 1995 ja 2011 välillä, kertoo Euroopan patenttiviraston EPO:n selvitys. ”Voimme jäädä puhtaasti teknologiaa kehittäväksi yritykseksi, rakentaa omaa tuotantoa tai tehdä tästä lisensointibisneksen
Sateenkaaria sokerista Avajaisvieraita varten Gadolinoppaat, kemian opettajaopiskelijat Tanja Luostari ja Hanna Mustikkaniemi olivat suunnitelleet ja valmistaneet laboratorioon Kemiarallin. Energiaja ilmastokysymykset, ravinto ja elintarvikkeet, ihmisten terveys ja juomaveden puhtyvät pesuaineet ja ruokatarvikkeet joutuvat testiin, kun Kemiarallin osallistujat pipetoivat niitä kennolevyille. Vierailulla saadaan myös tuntumaa kemian opiskeluun yliopistossa. Laboratoriokemia ja mallintaminen vievät jatkuvasti toinen toistaan eteenpäin”, Räsänen vastaa. Luokan kotipesänä toimiva kemian laitos, koulumaailma, Kemianteollisuus ry ja yrityssponsorit tekevät Gadolinin eteen töitä kukin omalla tavallaan. 42 2/2016 KEMIA distus – kaikkien näiden ratkaisemiseen tarvitaan lopulta kemiaa.” Näin sanoo Kemianluokka Gadolinin ensimmäinen suurlähettiläs, Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtajan tehtävästä juuri eläkkeelle jäänyt professori Markku Räsänen. Sonja Martikainen ”Kemian merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään, kun ihmiskunta painii historian suurimpien haasteiden edessä. Vauhdikkaan nimen taakse kätkeytyy kuusi työpistettä, joilla voidaan testata erilaisia töitä. Koulussa valmistetusta aspiriinista saatu IR-spektri osoittaa lopputuotteen puhtauden ja kasvattaa oppilaan uskoa omiin kemian taitoihinsa. Räsänen vastaanotti suurlähettilään diplomin 19. Koululuokat tulevat paikalle tekemään kokeita, joita koulussa ei ole mahdollista toteuttaa. Kemian työtavat, pipetointiin tarvittava hienomotoriikka, liuosten mittaaminen, aineiden punnitseminen ja muut laboratorion perustaidot ovat ekaluokkalaiselle riittävän haastavia. tammikuuta, jolloin juhlittiin Gadolinin avajaisia uusissa laboratoriotiloissa. Kokeile kotona: Biomuovia mikrossa Muovituotteet hajoavat luonnossa hitaasti. Räsäsen mukaan kemianluokalla on suuri merkitys yhteiskunnallisten toimijoiden yhdistämisessä. Tarkemmat työohjeet löydät osoitteesta www.kemianluokka. sonja.martikainen@helsinki.fi Gadolinin ensimmäinen suurlähettiläs, emeritusprofessori Markku Räsänen vastaanotti tunnustuksensa luokan johtajalta, professori Maija Akselalta. Tilaisuudessa valittiin myös historian ensimmäinen Gadolin-suurlähettiläs. ”Kokeellisuus ja teoria yhdistyvät siinä mielenkiintoisella tavalla. Tärkkelyksestä voit mikroaaltouunin avulla valmistaa itse biomuovia. Tunnustus tuli kemianluokan pitkäaikaisesta tukemisesta. Pienemmät pääsevät mukaan kemian maailmaan omien tehtäviensä kautta. fi/tyoohjeet.. Kirjoittaja toimii kemianluokka Gadolinin vierailukoordinaattorina. Spektrofotometria, kromatografia ja esimerkiksi liuoksissa tapahtuvien muutosten reaaliaikainen seuranta erilaisin anturein kuuluvat myös töihin, joita Gadolinissa pääsee tekemään. Yläkoululaisten ja lukiolaisten kanssa tutustutaan analyysimenetelmiin, mallintamiseen ja mittausautomaatioon. Sokerisateenkaaret onnistuvat eskarilaisiltakin, kun pipetointia harjoitellaan hyvässä ohjauksessa. Keittiön kaapeista löyKemianluokka nimitti suurlähettilään Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolin juhli avajaisiaan uusituissa laboratoriotiloissa. Värikkään kemian työpisteellä käytetään punakaalista, mustikasta ja mustaherukasta saatavia luonnonindikaattoreita. Kemiassa ei olla vielä läheskään valmiita, vaan tutkijoilla riittää tulevaisuudessa vielä paljon löydettävää. Entä mikä kemiassa on tuoreen suurlähettilään mielestä parasta. Ve liM at ti Ik äv al ko GADOLINISTA KAJAHTAA Uudella palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Tehtävät suoritettuaan saa selville kirjain kerrallaan ratkeavan salasanan. Luokka puolestaan luo lapsille ja nuorille kuvaa kemiasta positiivisena, kiehtovana luonnontieteenä
Yhtiön kotimaisiin kumppaneihin kuuluu VTT, jonka kanssa SciTech tekee regeneroitujen selluloosien tutkimusta. Raakapuuvillan markkinat ovat pysyneet ennallaan 15 viime vuotta, ja peltoja vesivarat haluttaisiin mieluummin käyttää ruuantuotantoon. Maailman vaurastuva väestö tarvitsee silti yhä enemmän tekstiilejä. Omistajat myös tekevät työtä itse”, Enqvist kertoo. ”Alalla on kuitenkin suurta liiketoimintaa, ja vaikka uusia kuitusynteesejä on jo pitkälle kehitettyinä, vie aikansa ennen kuin uusi tekniikka saadaan koeteltua ja skaalattua kunnolliseen tehdasmittakaavaan.” Valkeakoskella toimineen Säterin – sittemmin Kuitu Finlandin ja lopuksi Avilonin – viskoositehtaan erikoisuus oli, ettei se kuulunut mihinkään suureen konserniin, joka olisi toimittanut aina samanlaista sellua raakaaineeksi. Laajasti raaka-aineita SciTechillä on Espoon Otaniemessä kuuden hengen työryhmä, jonka aluetta ovat lähinnä biojalostuksen eri muodot. Teollisuuden sivuvirrat voivat ohjata tutkimusta Puun makromolekyylit ehjinä käyttöön. Yrityksen kokemus kantaa Enqvistin mukaan läpi koko selluloosan raaka-ainekentän. Kun raaka-aine vaihteli, Valkeakoskelle kehittyi oivallinen osaaminen prosessin erilaisista säätötekijöistä ja liukosellun laadun vaikutuksesta eri tuotantoparametreihin. Yhtäältä Pariisin ilmastosopimus vauhdittaa uusiutuvien polttoaineiden kartoitusta ja käyttöönottoa, toisaalta EU:n jätedirektiivit pakottavat etsimään esimerkiksi tekstiilijätteille järkevän hyödyntämistavan. ”Eri havuja lehtipuulajien lisäksi tarkastelun ja kokeiden kohteeksi voidaan ottaa myös muut lähteet, kuten bambu, olki ja sokeriruokojen puristusjäte”, Enqvist luettelee. Hemiselluloosan ja ligniinin makromolekyylit jalostetaan eteenpäin, ja selluloosalle etsitään korkeampaa jalostusastetta esimerkiksi tekstiileinä. Lähdemme prosessimallinnuksen tiedoista ja etenemme laboratoriomittakaavasta pilottivaiheeseen saakka”, kuvailee yksi yrityksen osakkaista, tekniikan tohtori Eric Enqvist. Enqvistin mukaan selluloosan ja biomateriaalien tutkimuspalvelulle on erittäin hyvä markkinarako juuri nyt. Länsimaissa on hänen mukaansa alettu karsastaa perinteisen viskoosisynteesin vaatimaa rikkihiiltä, johon korkealaatuinen selluloosa liuotetaan ennen kehräämistä. ”Näin tuntuma prosessikehitykseen, asiakkaiden toimintaympäristöön ja yrityksen omiin kehitystarpeisiin on koko ajan johdon hyppysissä, eikä läikähtelevistä kurssivaihteluista tarvitse olla heti huolissaan.” Viskoosi valui Kiinaan On perusteltua olettaa, että maapallon puuvillatuotanto on jo saavuttanut huippunsa. Suuren mittakaavan valmistuksessa vanhan insinöörikansan nyrkkisääntö kuuluu, että taseiden on mentävä tasan. SciTechin asiakaskunta koostuu alan vakiintuneista toimijoista, kuten metsäyhtiöistä ja laitevalmistajista. Lyhyen tähtäimen vaihtoehtoina näyttävät olevan öljypohjaiset, synteettiset kuidut sekä selluloosasta jalostettava viskoosi. ”Viskoosin tuotanto kasvaa lähinnä Kiinassa, jonne on rakennettu jatkuvasti lisää tehdaskapasiteettia”, Enqvist sanoo. Mukana on myös kemianteollisuutta ja polttoaineyrityksiä, jotka etsivät uusia raaka-aineita ja niille sopivia valmistusprosesseja. ”Me etsimme ratkaisun siihen, kuinka prosessoida esimerkiksi satatuhatta tonnia raaka-ainetta vuodessa. 44 2/2016 KEMIA Puunjalostuksen sivuvirrat haluttaisiin polttoa hyödyllisempään käyttöön. Espoolainen konsulttiyhtiö SciTech-Service tuottaa asiakkailleen tutkimuspalveluja eli valmiita teollisuuslaitosten pääideoita, joista insinööritoimisto jatkaa prosessilaitteiden suunnittelulla ja laitoksen lay-out -toteutuksella. Niiden avulla on mahdollista simuloida teollisia sellunkeittoprosesseja erittäin tarkasti. ”Meillä on osakkaina neljä tohtoritason osaajaa, joilla on aito uteliaisuus alalle. Teknikot Ebba Erko ja Henri Pihala säätämässä SciTech-Servicen Raumanlaboratorion kuumavesivaippaisia syrjäytyskeittimiä. Jo pienikin sivuvirta on suuren mittakaavan ongelma, kun laitos nielee tunnissa satoja tonneja raaka-ainetta ja omistajien toiveen mukaan toimii 8 760 tuntia vuodessa. Lauri Lehtinen Öljyn hinnan alamäki on puristanut biomassoja hyödyntävien prosessien kannattavuuden kovalle koetukselle. Euroopassa on ollut selvänä trendinä halu ottaa talteen selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin makromolekyylit mahdollisimman ehjinä ja hyödyntää niiden luontaisia ominaisuuksia. Raumalla firmalla on laboratorio, aiempi Rauma-Repolan tutkimuskeskus. Aikaisemmin jätteiksi tai oheistuotteiksi luokiteltujen materiaalivirtojen ihanteellinen hyödyntäminen on tätä nykyä välttämättömyys, joka ohjaa myös tutkimustyötä perustutkimuksesta alkaen
Ligniini ja hemiselluloosa ovatkin Suomen tärkein biopolttoaine ja niiden poltto oleellinen osa nykyisiä selluprosesseja. ”Keittoprosessien tehostaminen on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa soodakattila usein on tuotannon pullonkaula”, Enqvist kertoo. Valkeakosken pilottikehräämössä on kapasiteettia tutkia prosesseja mittakaavassa, jossa edetään aina sadan kilogramman päivätuottoon asti. Raakaöljyssä on suuri kirjo erilaisia orgaanisia yhdisteitä, myös aromaattisia ketjuja. Vaikka viskoosituotantoa on muuallakin läntisessä Euroopassa ajettu alas, sen ympärillä on yhä houkuttelevaa, tekniseen osaamiseen perustuvaa tilaa bisnekselle. Hankkeessa kertynyttä tietotaitoa voidaan kuitenkin hyödyntää uusien laitosten optimoinnissa. Ligniiniä jalostukseen Perinteisessä sellunvalmistuksessa syntyy suuri määrä mustalipeää, joka sisältää keittokemikaalien lisäksi puun liuenneet osat, pääasiassa ligniiniä ja hemiselluloosaa. Ongelma voitaisiin toki ratkaista vaihtamalla kattila suuremmaksi, mutta silloin tulevat vastaan kustannustekijät. Eräs ligniinijohdannaisten kysyntään vaikuttanut seikka on lisääntynyt liuskekaasun ja sen johdannaisten käyttö. 45 2/2016 KEMIA SciTechin konsultoima, uutta alkua yrittänyt tehdas ajautui lähinnä viskoosin alhaisten maailmanmarkkinahintojen takia konkurssiin vuonna 2013. Pienen mittakaavan kehruupilotoinnin SciTech on myynyt VTT:lle. Puuvillan hinnan hypähdettyä ylös viskoosin kysyntä on jälleen kasvanut. Yhtiöllä on viskoositehtaan peruina etenkin kehruutekniikan osaamista. ”Sellua saataisiin enemmän, mutta kattila ei ehdi polttaa mustalipeää, jota ei voida myöskään myydä tai varastoida.” Ligniinille etsitäänkin muita jalostustapoja, jotta kaikki keittokapasiteetti saataisiin käyttöön. Ne ohjataan soodakattilaan, jossa keittokemikaalit regeneroituvat, ja puusta peräisin oleva osa palaa tuottaen näin kaiken tehtaan tarvitseman energian. Kirjoittaja on prosessi-insinööri ja vapaa toimittaja. Liuskeöljyssä ei rengasyhdisteitä ole, joten ligniinin aromaattisille polymeereille on markkinoilla kysyntää, kunhan talteenoton taloudellisesti houkuttelevat menetelmät saadaan kuntoon. lehtinen.lauri@kolumbus.fi SciTech-Service Oy
46 2/2016 KEMIA Nokkela LAATIKKO muutti maailmaa
Logistiikka on kohdallaan. Kontilla on kuitenkin takanaan huikea historia ja edessään älykäs tulevaisuus. Jo vuonna 1966 käynnistyi säännöllinen konttialusliikenne Atlantin yli Lähes kaikkia maailman hyödykkeitä liikutellaan paikasta toiseen konteissa. Toisin kävi. Muun muassa New York Timesissa ennustettiin kansilastissa olevan tankkerin uppoavan viimeistään Meksikonlahdella. Toiminnasta tuli kannattavaa vasta vuonna 1961. Tankkerin kannella huomion vei yllättävä näky: 58 tiukasti sijoilleen kiinnitettyä 11 metrin pituista rekan perävaunua. Jo huhtikuussa 1957 aloitti toimintansa ensimmäinen vakituista linjaa seilannut konttialus Gateway City, jonka reitti kulki New Yorkista Floridan kautta Teksasiin. Kuusikymppinen rahtikontti on vaatimaton syntymäpäiväsankari, joka ei ulkonäöllään pröystäile. Niin koko maailmankauppa kuin tuotantoketjutkin ovat muovautuneet nykyiselleen konttien seurauksena. Näin oli kuitenkin ollut aina. McLeanin ennenkuulumatonta hanketta vastustivat siksi monet muutkin kuin ahtaajat. Harva huomaa liputtaa kookkaan, sieluttoman teräksisen tai alumiinisen laatikon puolesta. Entisenä kuljetusliikkeen vetäjänä hän oli havainnut, että tavaroiden lastaaminen, purkaminen ja välivarastointi muodostivat kalliin pullonkaulan: sekä rekat että laivat seisoivat pitkään tuottamattomina satamissa. Oli sateinen torstaipäivä, kun vanha amerikkalainen tankkeri SS Ideal-X lähti 26. Kun meitä pyydetään listaamaan viime vuosikymmenten tärkeimpiä keksintöjä ja innovaatioita, osaamme heti luetella ison joukon jokapäiväisiä arjen teknologioita ja elämän ohjaimia. Kontit ovat toimineet todellisina talouden ja kaupan globalisaattoreina. Tekoäly, internet, modernit materiaalit, elektroninen kauppa ja vaikkapa henkilökohtainen robottilennokki drooni kaikkine herkkuineen. Kontit eivät toki kutistaneet maailmaa eivätkä laajentaneet taloutta hetkessä. Ensipurjehdus Teksasiin Kontti on jo enemmän kuin tukevasti keski-iässä, sillä sen keksimisestä tulee tänä keväänä kuluneeksi tasan 60 vuotta. Lähes kaikkia maailman hyödykkeitä liikutellaan nykyisin paikasta toiseen konteissa – niin meritse, maitse kuin ilmateitsekin. Sc an st oc kp ho to. Laivakontti, tuttavallisemmin pelkkä kontti, on kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi modernin yhteiskunnan keskeisimmistä oivalluksista, IT-teknologian pilvipalveluihin rinnastettava innovaatio. Tilaukset on aikataulutettu tarkasti. Tavarat valmistetaan ja jalostetaan siellä, missä se on edullisinta tai laatu parasta. Konttien ulkopuolella kulkevat vain öljy, kaasu, kivihiili, malmit ja osa kulkuneuvoista. Sen jälkeen reittejä lisättiin ja laivojen kokoa kasvatettiin. Oivallus mitä erilaisimpien raakaaineiden ja tuotteiden pakkaamisesta konttiin ei ole muuttanut ainoastaan kuljetusta, laivateollisuutta, lastausta, satamia ja varastointia vaan myös tavaroiden valmistusta, tuotantoaikatauluja, logistiikkaa ja ihmisten tottumuksia. 47 2/2016 KEMIA Jarmo Wallenius Transistori, mikroprosessori, henkilökohtainen tietokone, laser, ehkäisypilleri, valon ja terveyden teknologiat sovelluksineen. Ensimmäisen menestyksekkään konttikuljetuksen jälkeen alkoi tapahtua. Kauppamerenkulun käytännöt olivat pysyneet samoina 3 000 vuotta, foinikialaisten ajoista lähtien. Idean isä oli tuore laivanvarustaja Malcolm McLean (1913–2004). huhtikuuta 1956 matkaan Newarkin satamasta New Jerseystä kohti Teksasin Houstonia. Tätä nykyä niiden avulla hoidetaan yli 60 prosenttia kauppamerenkulusta
Metallista lasikuituun Erilaisiin käyttötarkoituksiin suunniteltuja konttityyppejä kulkee laivojen, rekkojen ja junien lastina kymmenkunta. Suomessa kontit otettiin käyttöön viiveellä, sillä vientimme oli sotien jälkeen pitkään raaka-ainelähtöistä. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK/JRC) Kansalaisten suojelun ja turvallisuuden instituutissa IPSC:ssä ollaan kehitystyön kärjessä. Vanhojen kilpailijoiksi syntyi kokonaan uusia: New Jerseyn ja Hongkongin rinnalle tulivat Seattle ja Felixstowe. Polttoaineen nykyhinnoilla hiilikuitukontti maksaisi itsensä takaisin jo 120 000 kilometrin seilaamisen jälkeen. Sensorien ansiosta on mahdollista tarkastella ja monitoroida jokaista laivaan tai satamaan pinottua yksittäistäkin konttia. Yleiskäyttökonttien rinnalla liikkuvat esimerkiksi säiliökontit, termokontit ja kaasutetut kontit. Hiljattain ovat alkaneet puhaltaa uudet tuulet: vaatimattomasta sankarista aiotaan tehdä aito älylaatikko, joka kommunikoi ja viestittää kunnostaan, liikkeistään, sijainnistaan ja sisällöstään. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. 1960-luvulla Vietnamin sota vauhditti konttiliikenteen leviämistä myös Kaakkois-Aasiaan ja Kaukoitään. Tällöin tyhjien konttien siirtely pitkiäkin matkoja on suhteellisen edullista. Toisin kuin teräskontit lasikuitupaneelit läpäisevät helposti myös radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä. Langattomia verkkoja käyttämällä kontin liikkeitä voidaan silloin seurata koko sen elinkaaren ajan. Se on keskivertokontille lyhyt pyrähdys, sillä reilun kymmenen vuoden elinkaarensa aikana se ehtii taittaa paljon pitemmän taipaleen. Nykyisin Suomella on myös oma, maailman kaikilla seitsemällä merellä seilaava konttialuslaivastonsa. 48 2/2016 KEMIA New Yorkista Eurooppaan Rotterdamiin, Bremeniin ja Skotlannin Grangemouthiin. Se on tavallista teräskonttia 2–3 kertaa kalliimpi mutta samalla myös puolet kevyempi, kertoi tutkimustiimin vetäjä Stephan Lechner Amerikan tieteidenedistämisseuran AAAS:n vuotuisilla Tieteen päivillä. Tuolloin puhuttiin laatikoiden suuryksikkörahdista. Tällöin paneelien sisään voidaan asentaa erilaisia langattomia antureita, jotka saavat sähkövirtansa vaikkapa pietsosähköistä ilmiötä hyödyntävistä värähtelijöistä. Keskilaivastakin voitiin ajaa tavaraa sisään ja ulos, joten perinteisiä nostureita ei tarvittu. Tämä tuo mukanaan sekä kontin rakenteellisia että elektronisia uudistuksia, joiden toteuttamisessa niin kemialla kuin fysiikallakin on tärkeä rooli. Silti tämä metallinen, puisella sisäpohjalla varustettu laatikko on periaatteessa pysynyt samanlaisena yli puoli vuosisataa. Matka vastaa noin kolmea kierrosta maapallon ympäri. Paperirullien kuormaus kävi nopeimmin ja käytännöllisimmin ro-ro-aluksiin. Pääosassa olivat metsäteollisuustuotteet. Passi kertoo sijainnin Kun teräskontin skannauksessa tarvitaan kovaa röntgensäteilyä tai jopa gammasäteitä, yksittäisen lasikuituisen kontin läpivalaiseminen on jatkossa helpompaa ja halvempaa, sillä siihen riittää pehmeä röntgensäteily. Näin älykonteista on mahdollista kerätä ajanmukaista big dataa erilaisia riskianalyyseja varten. Suomeen jälkijunassa Konttien edeltäjiä, puisia laatikoita, käytettiin rautateillä ja myöhemmin laivaliikenteessä jo 1830-luvulta lähtien. Suomen ensimmäinen konttinosturi hankittiin Helsingin Länsisatamaan vuonna 1970. Stephan Lechnerin mukaan jokaiseen konttiin voidaan sensorien avulla kiinnittää myös sähköinen identiteettitunnus tai passi. Samalla myös kontteihin liittyviä turvallisuusriskejä voidaan minimoida. Lastaus ja purku voitiin tehdä niin laivan keulasta kuin perästäkin. Näin voidaan heti havaita, jos lasti on liikkunut tai kontissa piileskelee esimerkiksi salamatkustajia. Varsinaiset kontit ilmestyivät vasta myöhemmin. Samalla otettiin käyttöön metalliset laatikot. Tuolloin huomattiin, että kuormattava lasti kannatti pakata maissa valmiiksi kompakteiksi suuryksiköiksi. Ainoa uhka konttien tulevaisuudelle lienee futuristien viisas arvaus, jonka mukaan 3D-tulostuksesta tulee yleinen arjen teknologia. Lasikuitukonttien käytöstä pyritään tekemään myös entistä helpompaa. Esimerkiksi New York ja Liverpool taas menettivät merkitystään rahtisatamina. Myös satamien keskinäinen painopiste muuttui. Satamia modernisoitiin, ja niihin ilmestyivät konttinosturit ja sittemmin konttitrukit. Italian Isprassa toimivassa tutkimuslaitoksessa on kehitteillä komposiittimateriaaleista lasikuituinen, hiilikuitukehikkoon kasattava 1 200 kiloa painava kontti. Kyse oli kuitenkin vielä suuryksiköistä. Malcolm McLeanin yhtiökumppaniksi myöhemmin siirtynyt insinööri Keith Tantlinger puolestaan ryhtyi uudistamaan rahdin käsittelyä ja liikuttelua myös maissa. Usein kerrotaan, että konttiliikenne Suomessa käynnistyi vuonna 1963 Helsingin Sörnäisten satamassa. Paneeleista rakentuvat kontit voidaan taittaa kasaan ohuiksi, tasaisiksi levyiksi samalla tavalla kuin pahvilaatikot. Niissä kuljetettiin niin hiiltä kuin matkustajien matkatavaroitakin. Jos jokainen voi jatkossa valmistaa lenkkitossunsa, autonsa varaosineen ja jopa asuintalonsa itse kotikonnuillaan, rahtikuljetusten määrä vähenee vääjäämättä. jarmowallenius@hotmail.com Älykontti osaa viestittää kunnostaan, sisällöstään, liikkeistään ja sijainnistaan.. Ne oli helppo lastata ja purkaa, jolloin laivat viipyivät lyhemmän ajan satamassa ja pääsivät palaamaan nopeasti takaisin merelle. Toisen maailmansodan (1939– 1945) aikana ja sen jälkeen liittoutuneet kehittivät suuryksikkörahdin logistiikkaa ja standardointia edelleen. Kun tuotannon jalostusaste 1980-luvulla nousi, myös konttialusten käyttö kuljetuksiin yleistyi meilläkin
40 jalan pituinen ISO-kontti vastaa kahta TEU:ta. Koska standardi on amerikkalaislähtöinen, konttien pituudeksi on vakiintunut 10, 20, 30 tai 40 jalkaa (eli noin 3, 6, 9 tai 12 metriä) ja leveydeksi 8 jalkaa (2,4 metriä). Käytössä on koko ajan runsaat 20 miljoonaa erikokoista ja eri tarkoituksiin soveltuvaa konttia, mikä vastaa 15,4 miljoonaa TEU:ta. Osa niistä on maailman suurimpia, liki 400-metrisiä rahtilaivoja. Kontin sisätilavuus on 32 ja ulkotilavuus 38 kuutiometriä. Myös konttialusten vetoisuus ilmoitetaan TEU-lukuna. Välikoko on 1,5 TEU:ta ja ylipitkä kontti 2,25 TEU:ta. Kontti on määritelmän mukaan kuljetussäiliö, joka voidaan siirtää kuljetusvälineestä toiseen ilman sisällön uudelleenlastausta. Samat mitat ovat myös konttiliikenteen perusmittayksikön lähtökohtana. Miljoona konttia odottaa aina käyttöä tai on siirtynyt uuteen käyttötarkoitukseen, esimerkiksi asunnoiksi. Konttien mittayksikkö on TEU, joka tarkoittaa 20 jalan pituista, 8 jalan levyistä ja 8,5 jalan korkuista konttia. Kansainvälinen standardoimisjärjestö ISO on määrittänyt rahtikontin mitat. Vuosittain katoaa tai hukataan arvion mukaan jopa 10 000 konttia, muun muassa laivaonnettomuuksissa. Standardoidun teräskontin keskihinta on noin 2 000 euroa. Sitä ei kuitenkaan mielletä kontiksi, vaan ”aito” kontti on suorakaiteen muotoinen laatikko. Kontin mitta on jalka Sc an st oc kp ho to. Periaatteessa esimerkiksi tynnyri täyttää määritelmän. Kontteja voidaan pinota alukseen maksimissaan yhdeksän päällekkäin. Tyhjä yhden TEU:n kontti painaa 2 200 kiloa. Laivan lastina voi tällöin olla kontteja jopa 19 000 TEU:n verran. Kuluvan vuosikymmenen pahimmat haverit ovat vieneet meren pohjaan kerralla yli 900 konttia. Kontteja riittää myös hukattavaksi. Kotimaana Kiina Nykyisin konttialuksia liikkuu maailman kaikilla merillä ja Koillisväylääkin pitkin. 49 2/2016 KEMIA Lähes kaikki maailman hyödykkeet luonnon ja maankuoren energiaja perusraaka-aineita lukuun ottamatta seilaavat paikasta toiseen konteissa. Englannin containerin näppärä suomennos löytyi vanhan kansan kantovälineestä. Kontin korkeus voi olla 8,5 jalkaa, 8 jalkaa tai alle kahdeksan jalkaa. Siihen saa kuormata 28 200 kiloa tavaraa. Tuohinen versio sai rinnalleen modernin metallisen kaiman. Maailman nykyisistä konteista 90 prosenttia on valmistettu Kiinassa
Kymmenen vuoden tutkimuksen perusteella Firmenich on saanut aikaan oppaan, joka kertoo, mitä esimerkiksi appelsiinin tuoksu tuo ihmisen mieleen missäkin maassa. Emme olekaan kovin tarkkoja hajun analysoijia. Hajuaistin ensisijainen tarkoitus on kertoa ihmiselle tai eläimelle ympäristön kemiallisista aineista ilman, että tarvitaan suoraa kosketuskontaktia tai varsinkaan maistamista. Se ei ole yksinkertaista, sillä Tuoksu. Tuoksut nostavat pintaan myös muistoja muita aistimuksia herkemmin. Tuntematon aisti Hajuaisti tunnetaan ihmisen aisteista huonoimmin. Uutta tutkimustietoa hajumieltymyksistä hyödynnetään myös aromiaineiden kehityksessä ja käytössä. Toivottu aromi on usein tulosta monen ainesosan seoksesta, kun taas virhehajun aiheuttaa usein yksi pääkomponentti. Tuoksuihin liittyvät tunnemuistot liittyvät usein henkilökohtaisiin kokemuksiin. Puolalaiselle näin ei käy. Ihmisen hajuaistia pidetään yleensä alkeellisena eläimiin verrattuna. 50 2/2016 KEMIA aromiainetta. Mansikkaa hyödynnetäänkin paljon sekä ihonhoitotuotteiden tuoksuissa että elintarvikkeissa”, kertoo Elintarviketieteiden seuran helmikuisessa Tunteita ja tuoksuja -seminaarissa puhunut Helminen. mieltymykset vaihtelevat kulttuurista toiseen. Se tiedetään, että tuoksut herättävät tunteita ja luovat muistoja muita aisteja herkemmin. Suomalaisten tuoksumieltymykset ovat Helmisen mukaan hieman samantyyppisiä saksalaisten ja hollantilaisten kanssa. Takuuvarmasti ”hyvää” tuoksua hakevan kannattaa turvata mansikkaan. Etenkin kaikille tuttu valkosipuli jakaa mielipiteet voimakkaasti. Tulevaisuudessa hajut voidaan ehkä tallentaa digitaaliseen muotoon. Niiden muodostama kokonaisuus koetaan laajalti miellyttäväksi. Hajuaisti on läheisesti kytköksissä aivojen tunteisiin liittyvien alueiden kanssa. Haju voi olla sellainen, että ihmisnenä kyllä havaitsee sen, mutta asiaa ei kyetä todentamaan kaasukromatografialla. Niistä osa voi kuitenkin olla yhteisiä monille. ”Mansikasta tunnetaan noin 300 Arja-Leena Paavola Millaisia reaktioita sinussa saa aikaan sitruunan tuoksu. Venäläisellä herahtaa heti vesi kielelle. Teknologiasta ei aina ole apua hajua tunnistettaessa. Jo 1800-luvulla perustettu sveitsiläisyritys kuuluu maailman suurimpiin tuoksujen ja aromien valmistajiin. ”Tieto auttaa asiakkaitamme valitsemaan tuotteeseensa oikean maun tai tuoksun”, Helminen kertoo. Kiinnostus sen salojen selvittämiseen alkoi kasvaa vuoden 2004 jälkeen, jolloin lääketieteen Nobelin palkinto myönnettiin alan tutkijoille. Elintarvikkeiden hajuyhdisteet syntyvät kypsymisen tai prosessoinnin aikana. Richard Axel ja Linda Buck tutkivat noin tuhannen geenin geeniperhettä, joka tuottaa vastaavan määrän hajureseptoreita. ”Euroopan maiden ja jopa naapurikansojen välillä on tutkitusti hyvin suuria eroja siinä, mitä tunteita erilaiset hajut herättävät ihmisissä”, kertoo myyntipäällikkö Hans Helminen Firmenich-yhtiöstä. Joillekin molekyyleille meidänkin nenämme on tosin herkkä. Hajujen miellyttävyyteen vaikuttavat itse hajuärsyke, aistivan ihmisen ominaisuudet sekä ympäristö, jossa aistija kohtaa hajun. Kahvin herättämät tunteet taas riippuvat vahvasti siitä, missä yhteydessä sen tuoksu kantautuu nenään. Nykytuotteiden markkinoinnissa pyritään vetoamaan mahdollisimman moneen aistiin. Esimerkiksi ulosteen tai mätänevän lihan sisältämistä rikkipitoisista tioleista syntyy jo erittäin pieninä pitoisuuksina lemu, jonka ihminen tunnistaa heti vastenmielisenä. Hajun tuttuus ja miellyttävyys ovat yleensä yhteydessä toisiinsa, mutta poikkeuksiakin on. ”Molekyylin rakenteesta ei kuitenkaan osata vielä ennustaa, millaisen hajuaistimuksen aine herättää. Tuotteet menevät muun muassa elintarvikeja kauneusteollisuuden käyttöön. Rakenteeltaan hyvin erilaisten yhdisteiden herättämät hajut voivat olla käy tunteisiin Hajuaisti on ihmisen aisteista tuntemattomin. Joissakin tutkimuksissa on esitetty, että yhdisteen molekulaarinen kompleksisuus on yhteydessä yhdisteen herättämien hajuvivahteiden lukumäärään ja siihen, kuinka miellyttäväksi haju koetaan. Ilmeisesti ihmisellä on joko vähemmän erilaistuneita hajureseptoreita kuin monilla eläinlajeilla tai huonompi kyky yhdistellä aivojen saamia viestejä
2/2016 KEMIA Sitruunan tuoksu vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Myös kokonaisten kansojen ja kulttuurien hajumieltymykset vaihtelevat. Sc an st oc kp ho to 51
Naisilla on keskimäärin parempi hajuaisti kuin miehillä – mutta syytä asiaan ei tunneta. Naisilla paremmat käämit Ihmisen jokaisessa hajureseptorisolussa on vain yhdentyyppisiä hajureseptoreita. Naisten hajukäämeissä on todettu olevan enemmän hermosoluja kuin miesten hajukäämeissä. Aistia on kuitenkin myös mahdollista harjaannuttaa. Sisäänhengitysilmasta kymmenisen prosenttia suuntautuu nenäontelon yläkatossa sijaitseviin hajuepiteeleihin. Jos ihmisellä on perinnöllinen Sc an st oc kp ho to Hajujen tunnistamista voi harjoitella ja hajumuistiaan parantaa. Hajuyhdisteet kulkevat niihin myös toista väylää pitkin eli uloshengityksen yhteydessä silloin, kun ihminen pureskelee ruokaa. 52 2/2016 KEMIA samanlaisia”, kertoo tutkijatohtori, dosentti Antti Knaapila Turun yliopiston biokemian laitoksesta. Ihmisillä karvaan aistiminen on välttämätön keino erottaa myrkylliset kasvit syötävistä. Jotkin hajureseptorigeenien muodot ovat yhteydessä siihen, kuinka herkästi ihminen aistii tietyn hajuyhdisteen, vaikkapa juuston ”hienhajuun” yhdistyvän isovaleriaanahapon tai parsan aineenvaihduntatuotteet. Syödessään ihminen ei tiedosta nenäontelon hajuaistimuksia, vaan hänestä tuntuu siltä, että kaikki aistimukset tulevat suusta. Näin syntyy paljon erilaisia kombinaatioita”, Knaapila selittää. Ihmiseltä on löydetty makureseptoreja myös suolistosta. Tuoksuille herkät potilaat eivät siis aisti tuoksuja ja hajuja sen pienempiä pitoisuuksia kuin terveet, mutta heidän hajuaistinsa ei totu tuoksuun ajan mittaan, kuten muiden. Toisaalta rakenteeltaan samankaltaiset yhdisteet, jopa peilikuvaisomeerit, voivat haista aivan erilaisilta. Muutenkin hajuaistin herkkyydessä ja hajuaistimuksissa on suuria yksilöllisiä eroja. Eri hajut tunnistamme reseptorien yhteistoiminnan ansiosta. Kun sekä tuoksuyliherkkiä että verrokkeja altistettiin tuoksuville ja muille altistaville aineille, ilmeni, että tuoksuherkkien aistikynnys ei eroa verrokeista. Korkeammasta tai matalammasta aistikynnyksestä ei ole kysymys, kertoo yli 30 tutkimusta luodannut lääketieteellinen katsaus. ”Tämä perustuu siihen, että sama reseptori voi sitoa useita erilaisia hajuyhdisteitä ja useampi yhdiste voi sitoutua samaan reseptoriin. Erään tutkimuksen mukaan syy saattaisi piillä hajukäämeissä, aivoissa sijaitsevissa hermokudossukkuloissa, joihin hajuhermot päättyvät. Hajuyhdisteiden ja hajuaistimusten väliset yhteydet on siksi yhä selvitettävä kokeellisesti. Pitkään arvioitiin, että ihminen voisi haistaa noin 10 000 eri hajua. Ihminen ei haista nenän ulkoisella osalla vaan sen suojassa. Vuonna 2014 tehty tutkimus kuitenkin paljasti, että kykenemme erottamaan huimasti enemmän, peräti yli triljoona hajuärsykettä. Hajuja voi harjoitella Joskus haju saattaa aiheuttaa ihmiselle jopa voimakkaita fyysisiä tuntemuksia. Esimerkiksi S(+)-karvoni tuoksuu kuminalta ja S(–)-karvoni vihermintulta. Esimerkiksi kosmeettisten aineiden yksittäisistä tuoksuista oireita aiheuttaa etenkin myski. Flavori – arkikielellä ruuan maku – taas on kokonaisuus, jonka tuottavat yhdessä suun kautta aktivoidut kemialliset aistit, makuja hajuaisti, sekä kemotunto.” Iso osa siitä, mitä pidämme makuna, on todellisuudessa nenänielun kautta aistittua hajua, jonka aktivoivat ruoasta haihtuvat yhdisteet. Siellä ne eivät kuitenkaan signaloi makuja, vaan niiden tehtävänä on ilmeisesti toimia eräänlaisina laskureina, jotka mittaavat ruoan energiaja ravintoainepitoisuutta. Aiemmin tuoksuyliherkkyyttä pidettiin lähinnä psyykkisenä oireiluna, mutta nykylääketieteen mukaan kyse on elimellisestä vaivasta, jonka mekanismia ei tosin vielä tunneta. Ruotsalaistutkijat ovat kehittäneet erityisen hajumuistipelin.. Karvasreseptorit ovat erikoistuneet havaitsemaan myrkkyjä, joita kasvit tuottavat puolustautuakseen niitä syöviä eläimiä vastaan. Kyky tunnistaa hajuja ja nimetä niitä huonontuu usein ikääntymisen myötä. Muista oireiden aiheuttajista merkittävimmät ovat homeen haju ja muut sairaan rakennuksen lemahdukset. Parsan tyypillinen ominaisuus on karvaus, jonka eri ihmiset tuntevat eri tavoin. ”Nenän kautta aistittava nuuhkaisu on se, mitä kutsumme aromiksi
53 2/2016 KEMIA alttius Alzheimerin tautiin, hajuaistin heikkeneminen saattaa ennakoida kognitiivisten häiriöiden ilmaantumista ja sairauden puhkeamista jopa 10 vuotta ennen kuin tauti tosiasiassa havaitaan. Yleensä hajua tuottava kohde sisältää satoja tai tuhansia haihtuvia molekyylejä. Menetelmä tunnetaan nimellä ionimobiliteettispektrometria (IMS). Tutkijoiden tarkoituksena on valita eräänlaisia avainyhdisteitä, joilla on aistimukseen voimakkain vaikutus. arjaleena.paavola@gmail.com Tuoksut voidaan tulevaisuudessa ehkä muuttaa digitaaliseen muotoon, jolloin niitä voidaan lähettää vaikka sähköpostitse. Seoksia voi periaatteessa valmistaa lukemattoman määrän. Lähtötietona käytetään mitatun tuoksun ominaisjälkeä, ja syntetisaattori pyrkii tuottamaan sille annetuista tuoksukomponenteista vastaavan jäljen. Suomen Akatemian rahoittamassa, vuoden 2016 alussa startanneessa hankkeessa selvitetään koneoppimista ja tuoksujen syntetisointia sekä keinonenän että ihmisnenän avulla. Kauppakeskuksiin tai muihin julkisiin tiloihin voitaisiin räätälöidä erilaisia tuoksuympäristöjä”, Kallio visioi. Tämä tarkoittaa, että ”harjoittelemalla” hajuja ja haistamista ihminen voi ehkä ehkäistä omaa dementoitumistaan ja siten parantaa vanhuusvuosiensa elämänlaatua. Sc an st oc kp ho to Tuoksujen digitointi voisi tuoda nettikommentointiin aivan uuden ulottuvuuden.. Tämä vaikuttaa ensikuulemalta tieteistarinalta, mutta Tampereen teknillisessä yliopistossa TTY:ssä asiaa tutkitaan vakavasti. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Syntetisoituja tuoksuja voitaisiin hyödyntää tunteiden, muistijälkien ja vireystilan säätelyssä. Tukholman yliopiston apulaisprofessorin Jonas Olofssonin ryhmä on paneutunut tutkimaan hajumuistia. Tietoa voidaan tutkijoiden mukaan soveltaa myös oppimiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hajumuistin kehittäminen vaikuttaa myös muuhun muistiin, etenkin visuaaliseen. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa on tarkoitus käyttää ihmisneniä havaitsemaan, kuinka lähellä koneen tuottama tuoksu on alkuperäistä tuoksua. Tutkijoiden tavoitteena on tuottaa syntetisaattorilla uudelleen tuoksu, joka on mitattu keinonenällä, ja muuttaa se digitaaliseen muotoon. ”Ennen kaikkea sovelluksia tarjoutuu digitaalisessa markkinoinnissa. Tuoksut biteiksi Tuoksuja voidaan tulevaisuudessa lähettää ihmiselle ehkä myös digitaalisessa muodossa. Tietokonepeleissä tuoksut voisivat muodostaa osan pelikokemuksesta. Projektissa hyödynnetään kemiallista osaamista muun muassa hajujen ja tuoksujen siirtämisessä, sumuttamisessa sekä seoksen tuottamisessa. Keinotekoinen hajuaisti mittaa ja muuntaa tuoksuja numeeriseen muotoon. ”Vaikka alkuperäinen, keinonenällä mitattu tuoksujälki ja tuoksusyntetisaattorin tuottama tuoksujälki olisivat täsmälleen samat, ihmisen nenä saattaa silti aistia ne erilaisiksi”, Kallio huomauttaa. Tutkijat ovat laatineet kokeita, joilla hajumuistia voidaan testata, ja kehittäneet myös myös uudenlaista muistipeliä eli hajumuistipeliä. ”Hajuja aistittaessa signaali aivoihin syntyy, kun nenän hajuepiteelin solujen reseptorit tunnistavat tietyn molekyylirakenteen. Syynä on, että Alzheimerin tautiin liittyvät neuropatologiset muutokset alkavat usein juuri hajujärjestelmän alueelta. Digitaalisten tuoksujen sovelluskohteita voi Kallion mukaan löytyä esimerkiksi psykologiasta. ”Sosiaalisessa mediassa taas olisi mahdollista vaikkapa mitata tuoksu, digitoida se ja lähettää tietoverkon kautta halutulle kohderyhmälle.” Tämä saattaisi tuoda esimerkiksi nettikommentointiin aivan uuden ulottuvuuden. Ionisoidut molekyylit liikkuvat sähkökentässä molekyylien sähkövarauksen ja poikkipinta-alan mukaisesti. Meidän käyttämämme keinonenä sen sijaan perustuu ionisoitujen hajumolekyylien liikenopeuden mittaamisen”, kertoo professori Pasi Kallio. Analyysin jälkeen avainyhdisteet kootaan seostuoksun esille saamiseksi
Liuottimia käytetään yleisesti metalliuutoissa ja kiillottamisessa. Perinteinen uuttomenetelmä yltää korkeintaan 40 prosenttiin. Tällaisessa tilanteessa biotalouden sivutuotteista jalostettu ruoka esittäytyy edukseen ekologisena vaihtoehtona. VTT:ssä on pitkään kehitetty fraktiointiprosessia, jossa päätuote on kauran kolesterolia alentava kuitu. Länsimaiden ihmiset saavat proteiininsa nykyään lähinnä eläinproteiinin muodossa, mutta siihen eivät resurssit jatkossa riitä. ”Kaura on hyvä esimerkki tuotteesta, jota kehitetään Suomessa. VTT:n mukaan ensisijainen käyttökohde DES-liuottimilla rikastetulle proteiinille on rehu, mutta se voi sopia myös elintarvikkeiden proteiinirikasteeksi. Suomalaisen kauran laatu ja ekologiset tuotantotavat antavat sille myös brändiarvoa”, kehuu Poutanen ja harmittelee heti perään sitä, että hyvälaatuista kauraa joutuu silti yhä rehuksi. Sovelluksia myös elintarviketeollisuudessa VTT on testannut menetelmää 60 litran pilottilaitteistolla, ja se on helposti skaalattavissa teolliseen mittakaavaan. Ennen ajateltiin, että ruuantuotannossa on yksi ”päätuote”, eikä sivuProteiinit talteen VTT:n tehomenetelmällä VTT:n kehittämä uusi menetelmä erottaa tehokkaasti proteiinit maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Innovaatio on jo käytössä ja markkinoilla. Proteiini kuivatetaan, ja lopputuloksena on laadukas proteiinirikaste. Rypsikakkuja ja suomalaista kauraa Vehnän poisheitettävät osat, ohran puriste ja rypsiöljyn valmistuksen Biotalous tuottaa Ekologista ruokaa Monille biotalous on synonyymi metsille ja metsästä saataville tuotteille. ”Ruuantuottajilla täytyy jo nyt olla sormi kuluttajan valtimolla, mutta tulevaisuuden kuluttajat haluavat entistä enemmän valtaa päättää siitä, kuinka heidän syömänsä ruoka tuotetaan”, Poutanen sanoo. Lisäksi prosessissa syntyy proteiinitärkkelystä ja öljyä. Näissä sivuvirroissa on kuitenkin riittävästi proteiinia kattamaan koko EU-alueen ihmistenkin proteiinitarve, Poutanen sanoo. DES-liuottimet ovat kiintoaineiden sekoituksia, jotka muodostavat liuoksen sopivissa sekoitussuhteissa matalissa lämpötiloissa. Niin kutsutut DES-liuottimet eli syväeutektiset liuottimet tarjoavat helpon ja kestävän keinon saada proteiinit irti esimerkiksi panimomäskistä, rypsin puristekakuista ja vehnäleseestä. Biotalous merkitsee kuitenkin paljon muutakin, vaikkapa entistä ekologisempia elintarvikkeita. Olutmäski, rypsikakut ja lese sisältävät proteiinia huomattavia määriä. Kerttu Vähänen VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen on maailmanlaajuisesti tunnettu elintarvikkeiden ja bioraaka-aineiden tutkimuksen yhdistäjä. Nyt ja ennen muuta tulevaisuudessa on toisin. 54 2/2016 KEMIA virtojen ole katsottu kelpaavan syötäväksi. sivutuotteena syntyvät puristekakut hyödynnetään nykyisin lähinnä eläinten ruokinnassa. Pelkkä ruuan ekologinen tuotantotapa ei kuluttajalle kuitenkaan riitä. Kuluttaja ei valitse tuotetta, jos ei nauti sen syömisestä”, professori tähdentää. Menetelmällä saattaa siten olla sovelluksia myös elintarviketeollisuudessa.. Tuotekehittäjät ovat jo ratkaisseet haasteen toisen lupaavan raakaaineen eli kauran osalta. Erityisesti energiapitoista ruokaa tarvitaan maapallon väkimäärän kasvaessa entistä enemmän. Vaikkapa rypsikakut sopisivat hyvin ruokapöytään. Käytettävät kemikaalit ovat edullisia ja elintarvikekelpoisia eli Yhdysvaltain elintarvikeja lääkeviraston FDA:n hyväksymiä. Hänen mukaansa ihminen haluaa tehdä sitä enemmän valintoja, mitä enemmän elintaso nousee. ”On ensisijaisen tärkeää, että uudet tuotteet maistuvat hyvältä. Poutanen muistuttaa, että sivuvirroissa on runsaasti etenkin proteiinia, joka pitäisi saada paremmin ihmisten ravintokäyttöön. Menetelmässä liuotin ja kiinteä aine laitetaan reaktoriin kahdeksi tunniksi. Aiemmin ei ole tutkittu, miten ne soveltuvat proteiinien erottamiseen massasta. Reaktoriin lisätään vettä, minkä jälkeen kiinteät aineet erotetaan sihdillä ja liuotinmolekyylit, proteiinit ja vesi kalvosuodattamalla. Sivuvirrat hyödynnettäisiin Poutasen vision mukaan ensi alkuun sellaisina kuin ne elintarviketeollisuudesta tulevat. Tulevaisuuden proteiinit on siis opittava etsimään muualta, kuten juuri sivuvirroista. Myöhemmin prosessia voidaan muokata niin, että mahdollisimman iso osa proteiinista pysyy mahdollisimman hyvälaatuisena eikä degeneroidu matkan varrella. Parhaiten DES-liuottimet tepsivät mäskiin, jonka proteiinista saadaan niiden avulla talteen 80 prosenttia
”Terveelliset prosessoidut ruuat voisivat helpottaa valintaa kalliin ja terveellisen ja halvan mutta epäterveellisen välillä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Puusta saadaan myös terveysvaikutteisia raakaaineita moniin ruokiin. Ruoka ja terveys ovat Poutasen mukaan hyvin intiimi asia, jonka koemme määrittävän, keitä olemme. ”Uudenlainen biojalostamo voi hyvin tuottaa jakeita myös elintarviketeollisuuden käyttöön”, VTT:n Biotaloudesta viennin veturi -seminaarissa luennoinut Poutanen näkee. Prosessointi ei tee ruuasta epäterveellistä Nykyihminen ei syö pelkästään energiantarpeensa tyydyttämiseksi. ”Prosessointi itsessään ei automaattisesti tee ruuasta epäterveellistä, vaan kaikki riippuu tuotantotavoista ja tavoitteista”, professori sanoo. Puusta tehdyn ruuan ei kuitenkaan tarvitse olla vain viimeinen vaihtoehto. Ksylitoli valmistetaan ksylaanista, jota voidaan käyttää elintarvikkeissa myös sinällään. Puun sisältämä ligniini voisi puolestaan toimia emulointiaineena ja emulsiostabilisaattorina, Poutanen listaa esimerkkejä. Ksylitoli eli koivusokeri on jokaiselle suomalaiselle tuttu valmiste. kerttu.vahanen@gmail.com. Aine tekee jugurtista myös suolistolle hellävaraisemman, joten ksylaanijogurtti sopisi varsinkin herkkävatsaisille. 55 2/2016 KEMIA Puusta ruokaa ja terveyttä Kun Poutanen ottaa puheeksi ruuan valmistamisen puusta, monelle tulee ensimmäisenä mieleen pula-aika ja pettuleipä. Tätä nykyä teollisuus tuottaa pitkälle prosessoituja, kaloripitoisia tuotteita, kuten makkaroita, joiden runsasta käyttöä asiantuntijat kehottavat syystäkin välttämään. Elintarviketeollisuus istuu usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan lihavuuden yleistymisestä länsimaissa. Hän on myös kiinnostunut tuotteen tuotantotavasta. Jugurtin koostumus tutkitusti paranee, kun siihen lisätään pieniä pitoisuuksia ksylaania. Tulevaisuuden biojalostamoissa tuotetaan sellun rinnalla paljon muutakin, vaikkapa samaa ravintokuitua kuin täysviljatuotteissa. ”Kyse on paljon muustakin kuin vain ravinteista, jotka vaikuttavat elintoimintoihimme.” Nykykuluttaja toteuttaa itseään syömällä ja kykenee vertailemaan omaa ruokavaliotaan vertaisryhmänsä ruokavalioon ympäri maapalloa. Poutasen mukaan ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksei teollisuus voisi valmistaa pitkälle jalostettuja mutta samalla vain vähän energiaa sisältäviä ruokia
Näin pyrkii toimimaan ainakin Suomen johtava kliinisten laboratoriopalveluiden tuottaja Huslab, kertoo osastonhoitaja Ulla Peltola. Laboratoriossa on paljon ihmisiä, jotka pitävät vuorotyöstä ja tekevät sitä omasta tahdostaan koko työuransa ajan. Partosen mukaan hetki koittaa iltayhdeksän ja aamuyhden välillä, jos tavoitteena on saada vähintään kahdeksan tunnin yöunet. Valon avulla myös vuorotyötä tekevä voi yrittää tahdistaa omaa sisäistä kelloaan. Riittävä uni auttaa Yövuoroista syntyvä univelka pahentaa sisäisen kellon rytmihäiriöitä, mutta asian voi korjata riittävän pitkillä unilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan kohonneet riskit saattavat olla seurausta ihmisen sisäisen kellon eli niin sanotun keskuskellon häiritsemisestä, sillä kello näyttää olevan yhteydessä esimerkiksi sokerija kolesteroliaineenvaihduntaan. Keskuskellon toiminta ja siitä syntyvä vuorokausirytmi on yksilöllinen. Tosin vuorotyön yksilöllinen rytmi vaikuttaa siihen, kuinka kellon onnistuu siirtämään. Ihmisestä on tunnistettu parikymmentä erilaista avainkellogeeniä, jotka määrittävät keskuskellon ominaisuuksia. Paras tahdistin on silmiin tuleva valo, jota on tarjolla peräkkäisinä aamuina aina samaan aikaan. ”Jos työvuoro päättyy esimerkiksi kello kuusi aamulla, niin nukkumaan olisi hyvä käydä kello yhdeksään mennessä. Myös miehillä ja naisilla on eroja Vuorotyö sotkee sisäisen kellon Vuorotyö sotii ihmisen luontaista rytmiä vastaan ja voi aiheuttaa monia terveyshaittoja. Näin luontainen aikaikkuna vaikkapa heräämiselle siirtyy yhä myöhemmäksi, ellei sisäistä kelloa tahdisteta joka päivä. Valo pitää kellon tahdissa Jokaisen ihmisen elimistössä tikittävä keskuskello seuraa aikaa ja pitää yllä vuorokausirytmiä. Heihin kuuluu suomalaisista aikuisista noin 12 prosenttia eli joka kahdeksas. Yövuoroja tekevän pitää kiinnittää erityistä huomiota riittävään nukkumiseen. ”Haittoja pystytään kuitenkin ehkäisemään työvuorojen huolellisella suunnittelulla ja yhteisten pelisääntöjen luomisella esimerkiksi lomien määräytymisessä”, Peltola sanoo. ”Iltavirkuilla on enemmän univajetta, he syövät epäterveellisemmin ja liikkuvat niukemmin. Lisäksi vuorotyöläisten riski vatsahaavaan, rintasyöpään ja keskenmenoon on muita suurempi. Lisäksi se siirtyy eri ihmisillä eri tavoin. Keskuskello sijaitsee suprakiasmaattisessa tumakkeessa aivojen näköhermojen risteyskohdan yläpuolella. ”Sisäisen kellon jätätys on haitallista etenkin vuorotyötä tekevillä, koska he eivät aina pääse nukkumaan silloin, kun se olisi otollisinta sisäisen kellon kannalta”, Partonen sanoo. Sieltä se antaa aikamerkkejä elimistön muille kelloproteiineille, joita on jokaisessa solussa. ”Jos nukkumaan ei pääse silloin, kun se olisi otollisinta nukahtamisen ja unen laadun kannalta, ihminen sivuuttaa sen aikaikkunan, jolloin uni tulisi helposti. Luontaisen väsymyksen tuloa voi silloin joutua odottamaan kaksi tai kolmekin tuntia.” Ihmisen sisäisellä kellolla on luontainen taipumus jätättää. Keskuskello määrittää myös sen, milloin on paras aika mennä nukkumaan. Heillä. Yövuoroja tekevät kärsivät myös muita enemmän väsymyksestä, heillä on nukahtamisvaikeuksia, ja heidän vuorokausirytminsä on häiriintynyt. 56 2/2016 KEMIA Marja Saarikko Vuorotyön on todettu olevan yhteydessä moniin terveydellisiin ongelmiin, kuten diabetekseen, rytmihäiriöihin ja painonnousuun. sisäisen vuorokauden pituudessa. Naisten vuorokausi on keskimäärin 24 tuntia ja 5 minuuttia pitkä, kun taas miehillä sisäinen vuorokausi venyy 24 tuntiin ja 11 minuuttiin. ”Vastuu työssä jaksamisesta on kuitenkin aina sekä esimiehellä että työntekijällä itsellään.” Finriski-väestöaineistoon pohjaavat tutkimukset ovat paljastaneet, että monet terveysriskit kasaantuvat iltavirkuille. Silloin olisi mahdollista saada vielä noin kuuden tunnin unet”, Partonen laskee. Etenkin yötöitä tekevien työvuorot pitäisi laatia niin, että heidän sisäinen kellonsa pitää kutinsa ja rytminsä mahdollisimman hyvin. Vuorotyön hyviä puolia ovat Peltolan mukaan mukaviksi koetut arkivapaat, vaihtuvat työtoverit sekä päivystysvuorojen yllätyksellisyys ja vaativuus. Hänen mukaansa vuorotyön aiheuttamat terveyshaitat ovat hyvin tiedossa. Rytmistä kiinni saamiseen vaikuttaa se, miten hyvin työvuoron jälkeen ehtii nukkua ja miten oman sisäisen kellonsa jätätystä saa kurottua kiinni
Kullakin hormonilla on oma rytminsä ja eritystapansa, mikä on otettava huomioon näytteenottohetkeä valittaessa ja tuloksia tulkittaessa. Niissä tehtävät hormonimääritykset ovat haastavia, koska laboratorio ei voi tietää, mikä elimistön sisäisen vuorokauden aika yötyöläisellä on menossa. Esimerkiksi kortisolihormonin eritys riippuu pitkälti henkilön sisäisen kellon ajasta. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään 9.–10.helmikuuta 2017.. Hormonimäärityksiä tilataan useiden yleissairauksien ja endokrinologisten sairauksien tutkimiseksi. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Siten heillä on joka päivä muita enemmän kiinni kurottavaa.” Yötyöläiset haastavat laboratoriot Vuorotyöläiset aiheuttavat päänvaivaa myös kliinisille laboratorioille. Timo Partosen mukaan määrityksen tekemiseen ei ole selvää sääntöä. marja.saarikko@gmail.com Ve sa La itin en Labquality Days -tapahtuman näyttely ja luennot houkuttelivat Helsingin Messukeskukseen toistatuhatta kliinisten laboratorioiden ja terveydenhuollon ammattilaista. Iltavirkkuus myös ennakoi runsaampaa päihteiden käyttöä. ”Mutta vaikkapa kortisoli-, kasvuja TSH-hormonien mittaukset olisi kuitenkin hyvä toistaa muutamana aamuna, jotta nähtäisiin, mikä on tulosten todellinen vaihteluväli ja onko niissä eroa eri työvuorojen jälkeen.” Unitutkija Partonen ja osastonhoitaja Peltola puhuivat Helsingissä helmikuussa järjestetyssä Labquality Days -tapahtumassa, jonka ohjelmaan kuului ensi kertaa suuri työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen luentokokonaisuus. 57 2/2016 KEMIA on pidemmät ruutuajat, he tupakoivat useammin ja juovat runsaammin alkoholia”, Timo Partonen luettelee. Nämäkin terveysriskit voivat olla seurausta sisäisen kellon häiriintymisestä, jota iltavirkuilla esiintyy enemmän kuin muilla, Partonen sanoo. ”Lisäksi heillä on aikuistyypin diabetesta, verenpainetautia, keuhkoastmaa ja selkäsairauksia muita enemmän.” Tutkimusten mukaan iltavirkuilla on myös huonompi akateeminen suoriutuminen kaikissa ikäryhmissä, sekä koulun alaettä yläluokilla ja myös jatko-opinnoissa. Tuloksiin vaikuttaa esimerkiksi se, tekeekö potilas työtä joka yö, muutaman yön välein vai onko hänellä esimerkiksi viikko vapaata ja sen jälkeen taas viikko yötyötä. ”Iltavirkuilla sisäinen vuorokausi on muita pidempi, ja heidän sisäinen kellonsa jätättää helpommin kuin muilla
Suoliston sieniyhdyskunnat tuottivat aina uuden entsyymiyhdistelmän, joka soveltui pilkkomaan jokaisen materiaalin elimistölle käyttökelpoiseksi ravinnoksi. Palonestoaineiden määrä amerikkalaiskodeissa on noin kymmenkertainen eurooppalaiskoteihin verrattuna. Palonestoaineita on käytetty vuosikymmeniä muun muassa pehmustetuissa huonekaluissa. Tulipalotilanteessa ne sen sijaan lisäävät hään, savun ja noen määrää. Katja Pulkkinen Ca ro lin e Cu lle r Harvardin tuoreita maistereita vuodelta 2015. Kun kemikaalien aiheuttamia riskejä arvioidaan, on tiedettävä arvioitavan aineen lähteet ja tarkat altistusreitit eli se, kuinka kemikaali pääsee elimistöön, ja lisäksi tunnettava aineen terveysvaikutukset. Uudet normit mahdollistavat palonestoaineettomien tuotteiden valmistamisen ja hankkimisen. Päivi Ikonen Halvempia biopolttoaineita vuohen suolistosienillä Vuohen suolistosienten tuottamat entsyymit hajottavat biomassaa uskomattoman tehokkaasti. Tutkijat ruokkivat vuohia, lampaita ja hevosia muun muassa ruoholla, puulla ja maatalousjätteellä. Palonestoaineiden osalta koko ketju on jo selvitetty. ”Altistuminen näille kemikaaleille on yhdistetty muun muassa syöpien kehittymiseen sekä hormonaalisen järjestelmän häiriöihin ja lisääntymisterveyden häiriöihin”, yliopisto toteaa tiedotteessaan. Sc an sto ck ph oto Kotieläinten suolistossa elävät anaerobiset sienet muuntavat biomassaa sokereiksi ainakin yhtä tehokkaasti kuin parhaat teollisesti tuotetut mikrobit, osoittaa tuore yhdysvaltalainen tutkimus. Yhdysvaltain kuluttajatuoteturvallisuuden komitean arvion mukaan aineet eivät käytännössä merkittävästi paranna paloturvallisuutta. Tutkimuksessa selvisi, että eläinten ruuansulatusjärjestelmä kykenee selättämään minkä tahansa kasvimateriaalin. Maineikkaan yliopiston tiloissa ei vastaisuudessa sallita palonestoaineita.. Koko ketju selvillä Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n mukaan maan markman biomassaa hajottavia entsyymejä”, sanoo Kalifornian yliopistossa kemiantekniikan tutkijaryhmää vetävä Michelle O’Malley Science Daily -lehdessä. Kun aineiden terveyshaitoista on kertynyt lisää tietoa, Massachusetts ja monet muut osavaltiot ovat löyhentäneet paloturvallisuusmääräyksiään. Aineita esiintyy siksi lähes kaikkialla ihmisen päivittäisessä ympäristössä. 58 2/2016 KEMIA ULKOMAILTA Yhdysvaltalaiseen Harvardin yliopistoon ei jatkossa saa hankkia huonekaluja, joissa on käytetty palonestoaineita. ”Luonto on lahjoittanut näille sienille maailman suurimman valikoiHarvardin yliopisto kielsi palonestoaineet kinoilla on noin 80 000 kemikaalia, joista vain murto-osan terveysvaikutukset on tutkittu riittävän hyvin. Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä. Yliopisto perustelee päätöstään tutkimustiedolla, jonka mukaan organofosfaattiset ja halogenoidut palonestoaineet kulkeutuvat tuotteista hengitysilmaan ja pölyyn niin sisäkuin ulkoympäristöissäkin. Tutkijat uskovat, että havaintoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää biopolttoaineiden ja muidenkin biopohjaisten tuotteiden valmistuksessa ja tuottaa ne muokattujen suolistosienten avulla entistä edullisemmin. Harvardista tuli siten maan ensimmäinen yliopisto, joka on kieltänyt palonestoaineita sisältävät tuotteet tiloissaan
Yksi asia tässä yhtälössä ihmetyttää. Ajat, jolloin isomahainen toimitusjohtaja maalautti itsestään muotokuvan paksu sikari sormien välissä, ovat auttamattomasti ohi. Suomen kansantaloudelle ei lupaa hyvää, että zombit voittivat. Bisnestä hoidetaan pumppi-, joogaja zumbatuntien välisessä Bermudan kolmiossa, jonne miehillä ei ole asiaa. Naiset hoitavat kaiken muun. Johtopaikoilla ei miestä pian nähdä muualla kuin vanhoissa tauluissa. Kabineteissa ei enää hoideta hyvä veli -verkostoja, vaan nyt sisaret verkottuvat kuntosaleilla. Seuraukset näkyvät jo. Sen jälkeen tulevat ystävättäret ja kotieläimet. Jos nykymies ei pelaa tai koodaa, hän larppaa. Nykymiehen ja tietokoneen väliin ei mahdu muuta kuin annos pikaruokaa. Luonnollista on, ettei yhtäkään suurempaa päätöstä ei voi delegoida miehille, joiden elämänkokemus on kertynyt virtuaalimaailmoissa pelaamisesta. Ulkoistuksessa lusikat laitetaan jakoon siten, että aterimien lisäksi nainen saa jälkikasvun ja talon. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Keemikko Luolamiehen sukua Dominan zombit Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. TERVE NYKYNAINEN ei miestä kaipaa, koska hän keskittyy uran kehittämiseen. Nykyjohtaja on ajokoiran juoksukuntoon trimmattu nainen, jolle nikotiini on myrkkyä. Jos saman tekisi koiralle, tulisi syyte eläinrääkkäyksestä. KEEMIKKO ”Nykymiehen ja tietokoneen väliin ei mahdu muuta kuin annos pikaruokaa.” 59 2/2016 KEMIA. Vastapainoksi miehen osuutena ovat elatusmaksuvelvollisuus ja asuntolainan rippeet. Nykymiestä eivät naiset kiinnosta, mikäli tarjolla on parempaa tekemistä tietokoneen kanssa. TULEVAISUUDEN MIES on vaihtokelpoinen zombi, jota naisten on pakko johtaa kovalla kädellä. Naisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa ohjat mielikuvitusratsuilta omiin käsiinsä. Kuinka ihmeessä luolamiehet ovat voineet kehittyä tällaisiksi joutomiehiksi. ASIANTUNTIJAT ovat huolissaan siitä, ettei miehellä ole nykyperheissä tilaa edes olutpurkin pohjapinta-alan verran. Naisen arvolistalla sijoittuvat ensimmäisiksi lapset ja työ. Mies kykenee korkeintaan koodaamaan pelejä, joissa linnut pommittavat sikoja. KUINKA TÄHÄN on tultu. Ei enää. ZOMBEISTA TULEE vähitellen kodin koristeita, joita vaihdellaan tyylisuunnan ja muiden kalusteiden mukaisesti. Syy piilee pleikkareissa ja tietokonepeleissä. Kohta ikäpyramidin yläpäässä keikkuu enää zombeja. Jos tämä ei vuodessa opi sisäsiistiksi, edessä on ulkoruokinta. Lahjakkaimmat yksilöt ehkä larppaavat keskiaikaisen ritarihaarniskan kopiossa. Niin tapahtuu myös, jos mies pääsee käytössä kulahtamaan. Uudelle sohvalle domina hankkii uuden zombin sohvaperunaksi. Miestä ei suojaa mikään. Miehen kouluttaminen perheessä on julmaa. Vuoden 2015 tärkein tapahtuma kampuksella oli larppauspeli nimeltään Ihmiset vastaan zombit. Suomen syntyvyys on romahtanut. Hännänhuippuna, koiran ja kissan perässä, odottaa vuoroaan kulloinenkin avotai aviomies. Naisen tärkeysjärjestyksessä miehen jonotusnumero on se suurin. Ennen viriilien miesteekkareiden perustehtävänä ja -velvollisuutena oli tarjota seuraa sihteerija sairaanhoitooppilaitosten naisopiskelijoille. Vain määrätietoinen domina pystyy käsittelemään zombeiksi muuttuneita miehiä. Empiirinen esimerkki löytyy Otaniemen kampukselta
FM Miiko Sokan väitöskirja DNA Polymerase Epsilon and TopBP1: Unexpected Links Between DNA Replication, Stress Response, and RNA Metabolism tarkastettiin 5.2.2016. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Itä-Suomen yliopisto Prov. Studies regarding organic peracids, boiler-water treatment, and geopolymers tarkastettiin 22.1.2016. DI Essi Karppasen väitöskirja Chiral 9-phenyl-9H-fluoren-9amines in asymmetric induction tarkastettiin 5.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena tohtori Veli-Pekka Jaakola (Novartis, Sveitsi). Ari Jumpponen (Kansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. 60 2/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat sivulla 62 Aalto-yliopisto DI Eeva Kaupin väitöskirja The effect of H 2 S on oxidation properties of ZrO 2 -based biomass gasification gas clean-up catalysts tarkastettiin 15.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Romantschuk. Vastaväittäjänä toimi dos. Kari Pulkki (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Muluneh Fashen väitöskirja Metabolic activation of pyrrolizidine alkaloids: formation and identification of new reactive metabolites tarkastettiin 19.2.2016. Ruby Shalom-Feuerstein (Israelin teknillinen yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Harri Savilahti (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Linlin Sunin väitöskirja The Effects of Structural and Environmental Factors on the Swelling Behavior of MontmorilloniteBeidellite Smectites: a Molecular Dynamics Approach tarkastettiin 19.2.2016. Kari Laasonen. M.Sc. den Hartog (North Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Juhani Syväoja. Vastaväittäjinä toimivat apul.prof. Terese Løvås (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Kirsi Määtän väitöskirja Genetic predisposition to breast and ovarian cancer—BRCA1/2negative families tarkastettiin. Vieno Piironen. FM Timo Peltolan väitöskirja Numerical simulations of semiconductor radiation detectors for high-energy physics and spectroscopy applications tarkastettiin 11.3.2016. Björn Petersin väitöskirja Microscale freeze-drying: a step toward rapid biopharmaceutical formulation development tarkastettiin 26.1.2016. Ali Harlin. Ardian Morina (Leedsin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Zheng Li (Xiangtanin teknillinen yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. DI Matti Aulan väitöskirja Optical emission from electric arc furnaces tarkastettiin 29.1.2016. Mika Mänttäri. William Kerr (Strathclyden yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. FM Saara Laulumaan väitöskirja Human peripheral myelin protein P2: dynamics linking protein structure to biological function tarkastettiin 29.2.2016. David Hay (Edinburghin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Markku Kataja. Martin Brandl (Etelä-Tanskan yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Risto Raiko. MMM Stiina Rasimus-Saharin väitöskirja Effects of microbial mitochondriotoxins from food and indoor air on mammalian cells tarkastettiin 19.2.2016. Timo Otonkoski. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Willför (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Pasanen. Giacomo Fedin väitöskirja Studies of the B0s-B0sbar system in the CMS experiment at the LHC tarkastettiin 19.2.2016. DI Kirsi Jussilan väitöskirja Clothing Physiological Properties of Cold Protective Clothing and Their Effects on Human Experience tarkastettiin 26.2.2016. Oulun yliopisto FM Tiina Lehdon väitöskirja Evaluation of new laboratory methods for routine use tarkastettiin 22.1.2016. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Elsi Strandin väitöskirja Enhancement of ultrafiltration process by pretreatment in recovery of hemicelluloses from wood extracts tarkastettiin 14.1.2016. Ulla Lassi. Juha Lehtonen. LottaRiina Sundberg. Keijo Hämäläinen. Gustaf Olsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Henrik Rasmus Andersen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Jari Koskinen. DI Ville Kuokkasen väitöskirja Utilization of electrocoagulation for water and wastewater treatment and nutrient recovery: techno-economic studies tarkastettiin 26.2.2016. Jan-Erik Rubensson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Andreja Rajkovic (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Rahul Nanekarin väitöskirja Biochemical and biophysical studies on adenosine receptors and their interaction partners tarkastettiin 26.2.2016. Paula Eerola. Herbert Sixta. Paula Eerola. Hakalan väitöskirja Water-based boundary lubrication with biomolecule additives on diamond-like carbon and stainless steel surfaces tarkastettiin 29.1.2016. Nina Hakulinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Pavel Jungwirth (Tšekin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Tapani Pakkanen. Eero Hanski. Ari Koskinen. Jarkko Ketolainen. Mika Pettersson. Chris Pistorius (Carnagie Mellonin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. FM Aku Suhosen väitöskirja Solid state conformational behavior and interactions of series of aromatic oligoamide foldamers tarkastettiin 19.2.2016. FL Kaarlo Niemisen väitöskirja Towards a comprehensive model for cooking processes tarkastettiin 15.1.2016. Lars J. Xinxin Liun väitöskirja Microbial ecology in atrazine and terbutryn dissipation in surface soils and subsurface sediments tarkastettiin 26.2.2016. FM Tero Luukkosen väitöskirja New adsorption and oxidation-based approaches for water and wastewater treatment. Riku Vahala. Petri Kursula. Ulla Lassi. Olli Silvennoinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Agnes Psikuta (Empa, Sveitsi) ja kustoksena dos. Heli Skottman. JeanPierre Leclerc (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. FM Juho Inkisen väitöskirja Inelastic X-ray scattering spectroscopy of small molecules and their radiation chemistry tarkastettiin 19.2.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. FM Jukka Konnunahon väitöskirja Komatiite-hosted NiCu-PGE deposits in Finland: Their characterization, PGE content, and petrogenesis tarkastettiin 26.2.2016. FM Arttu Miettisen väitöskirja Characterization of threedimensional microstructure of composite materials by X-ray tomography tarkastettiin 15.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto FM Jaakko Koiviston väitöskirja Electronic and Vibrational Spectroscopic Studies of Gold Nanoclusters tarkastettiin 8.1.2016. Mir Wais Hosseini (Strasbourgin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. DI Hanne Antilan väitöskirja Simulations of Polyelectrolyte Interactions in Salt tarkastettiin 18.2.2016. M.Sc. Kaarina Sivonen. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Henrik Tolvasen väitöskirja Advanced Solid Fuel Characterization for Reactivity and Physical Property Comparison tarkastettiin 19.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Markus Olin (VTT) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Frank Lipnizki (Alfa Laval, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi tohtori Sabine Rolland du Roscoat (Joseph Fourier -yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Thomas Bürgi (Geneven yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Pirjo Hedberg (NordLab). Helsingin yliopisto FM Sanna Toivosen väitöskirja Derivation of hepatocyte like cells form human pluripotent stem cells tarkastettiin 22.1.2016. Tampereen yliopisto FM Alexandra Mikhailovan väitöskirja Tissue Engineering for Ocular Surface Reconstruction: Differentiation of human pluripotent stem cells towards corneal epithelium tarkastettiin 5.2.2016. DI Timo J. TkL Henri Haimin väitöskirja Data-derived soft sensors in biological wastewater treatment: With application of multivariate statistical methods tarkastettiin 26.2.2016. AlesVÄITÖKSIÄ sandro Cerri (Sussexin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. M.Sc. Pettersson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Fabritius. Heikki Papunen ja kustoksena prof. FM Susanna Heikkisen väitöskirja Biodegradable films from cereal arabinoxylans tarkastettiin 29.1.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Emiel A. Rick Gustafson (Washingtonin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Maija Nissinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikko Niemi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. FM Sari Mäntysen väitöskirja Something old, something new— Exploring membrane-containing bacteriophages tarkastettiin 15.1.2016
”On kivaa, kun työ ja harrastus tukevat toisiaan. Sitä en todellakaan tee.” ”En edes ota blogiini mitään mainoksia, sillä haluan säilyttää sen täysin neutraalina. Tiedon välittäminen kuuluisi ensi sijassa viranomaisten vastuulle. Nysténiä puolestaan huolettaa se, että kärpäsestä tehdään härkänen. ”Kyllähän nekin jakavat informaatiota. Ilahduttavasti lukijoina on yhä enemmän myös asiantuntijoita.” Tärkeää vain olennainen Kirjoitustensa aiheet Anja Nystén nappaa usein sen mukaan, mikä kulloinkin herättää pöhinää. Kun jättää karkit, limsat ja kakut ostamatta, homma on sillä hoidossa. Enää ei ole äänessä pelkästään Nystén itse, vaan blogista on tullut vilkkaan vuoropuhelun kanava. Kuka sen osaa mennä sieltä lukemaan ja sitten vielä tulkita viestin sisällön?” Bloggaaja ymmärtää niukan budjetin sanelemat rajat. ”Mutta ei menisi yhtään enempää rahaa, jos kirjoittaisi selvää kieltä ja vaikka laatisi tiedotteelle vähän värikkäämmän otsikon.” Varsinaista leipätyötään Nystén tekee ympäristöasiantuntijana ympäristörahoitusyhtiö Nefcossa. Tietoa saatuaan hän patisti kirjoittamaan oppaan arjen kemiasta, sillä aihe kuulemma kiinnostaisi muitakin.” Kun ideasta innostui myös kustantaja, syntyivät Kemikaalikimara (Teos, 2008) ja myöhemmin Kemikaalikimara lapsiperheille. Nehän ovat kaksi eri asiaa.” Päivi Ikonen Ve sa -M at ti Vä är ä ”Yksi kirjoittamiseni motiiveista on pitää kemikaaleista käytävä keskustelu järjen, ei tunteen tasolla”, sanoo tuoreesta tunnustuksesta iloitseva Anja Nystén.. ”Nykyään tosin menen tietoisesti vähän jälkijunassa. ”Ensinnäkin lisäaineet ovat tutkittuja yhdisteitä. ”Sattuman kaupalla”, Nystén nauraa. Neutraali olen itsekin, mutta en puolueeton. Monella rintamalla toimiva tiedonvälittäjä haluaa kumota harhaluuloja ja avata arjen kemiaa kaikkien ymmärrettäväksi. Toiseksi lisäaineiden saantiin on äärettömän helppo vaikuttaa. Odotan, että kohu Kemian kansalaisvalistaja Anja tuli apuun Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on saanut vuoden 2016 Tiedeviestijä-palkinnon. Mutta ei se riitä, että jossakin viraston sivuilla on kapulakielinen tiedote. Lukijakunta on koko ajan kasvanut ja käynyt aktiivisemmaksi. Kemiantekniikan diplomi-insinööri on julkaissut opaskirjoja, pitää blogia ja jakaa tietoa kemian ilmiöistä ja kemikaaleista myös muualla sosiaalisessa mediassa. ”Kommentteja tulee sekä suoraan blogiin että etenkin Facebookin ja Twitterin kautta. laantuu, ja pyrin sitten saamaan aikaan kattavan synteesiin.” Eniten suurta yleisöä kiinnostavat ruoka ja kosmetiikka. Tosin kun ammattini on tiedossa, joskus epäillään, että ajan jonkin tahon tai yrityksen agendaa. Erityisen kuuma teema ovat elintarvikkeiden lisäaineet, jotka usein aiheuttavat hysteriaa hipovaa huolta. Kuinka perusinsinööri päätyi jokamiehen tietolaariksi. Niin sanotun terveellisen ruuan sisältämillä vähäisillä lisäainemäärillä ei ole mitään merkitystä.” ”Vain olennainen on tärkeää, kuten aikoinaan tiesi jo Frank Pappa.” Joskus Nystén toivoo, etteivät kemikaalitiedotuksen kärjessä kulkisi yksityiset bloggaajat, kuten tätä nykyä tuntuu olevan. ”Ystävä kerran pyysi minua vähän avaamaan artikkelia, joka käsitteli ruokaöljyn sisältämiä ftalaatteja. Nyt Nystén on saanut valistustyöstään ansaitun tunnustuksen, Tiedeviestijäpalkinnon, jonka myönsi Tiedetoimittajien liitto. Vuodesta 2009 Nystén on kertonut ajankohtaisista kemiaan liittyvistä aiheista myös blogin muodossa. 61 KEMIA 2/2016 Tietokirjailija, bloggaaja Anja Nysténistä on puolivarkain tullut Suomen johtava arkipäivän kemian viestijä
Daniel Abankwa. Hans C. Minna Pöyhönen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Rahkilan ohjaaja, professori Reko Leino, kuvailee tätä ”yhdeksi lahjakkaimmista nuorista tutkijoistamme”. Tooran Shoulaifarin väitöskirja Chemical Changes in Biomass during torrefaction tarkastettiin 22.1.2016. 62 2/2016 KEMIA Väitöksiä… NIMITYKSIÄ Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulun Biotekniikan ja kemian tekniikan laitokseen on nimitetty professoriksi Ph.D. Joulukuussa 2012 filosofian maisteriksi valmistuneen Rahkilan pro gradu -työ palkittiin vuonna 2013 Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten tutkijain tunnustuspalkinnolla. Tutkija Sari Tuomikoski on saanut Itävallassa järjestettyjen Maailman kestävän energian päivien parhaan nuoren tutkijan palkinnon. Tutkija Jani Rahkila on saanut Åbo Akademin alumniyhdistyksen Akademiföreningen Åbo Akademikerin tutkijapalkinnon. Johanna Schleutker. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Juha-Matti Saksa on aloittanut rehtorina 15. Sari Tuomikoski työskentelee tutkijatohtorina Oulun yliopiston soveltavan kemian tutkimusryhmässä, jota professori Ulla Lassi vetää. Ryhmän tutkimusalueita ovat jätevesien kemiallinen (katalyyttinen) käsittely, biomassan katalyyttinen konvertointi sekä litiumpohjaisten akkukemikaalien valmistus ja karakterisointi.. Aiempi rehtori Anneli Pauli jätti tehtävänsä omasta halustaan, jotta uusi rehtori pääsisi valmistelemaan vuodeksi 2018 suunniteltua LUTkonsernia. M.Sc. Åbo Akademi M.Sc. Jyrki Heino. Richard O’Kennedy (Dublinin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena dos. Michael Göbel (Goethe-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. helmikuuta. Ne sopivat mahdollisesti myös syövän hoitoon. Immuunistimuloivat sokerimolekyylit estävät tehokkaasti allergista tulehdusta. Hän on myös aktiivisesti ohjannut nuorempia opiskelijoita ja vierailevia tutkijoita. Samantapaisia molekyylejä voidaan käyttää siitepölyallergiarokotteen tehosteena. N. Arafath Najumudeenin väitöskirja Targeting oncogenic signaling proteins—new insights using a FRET-based chemical biology approach tarkastettiin 15.1.2016. Jani Rahkila on jo julkaissut useita referee-menettelyssä tarkastettuja artikkeleita ja osallistunut kolmen kirjaluvun kirjoittamiseen. Jani Rahkila vastaanotti palkintonsa Åbo Akademin alumniyhdistyksen Brahebalenjuhlassa 30. Rahkila on tohtorikoulutettavana Åbo Akademin orgaanisen kemian laboratoriossa. Turun yliopisto FM Sini Junttilan väitöskirja The characterisation of Cladonia rangiferina transcriptome and genome and the effects of dehydration and rehydration on its gene expression tarkastettiin 8.1.2016. Hänen virkakautensa jatkuu vuoden 2018 loppuun. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Raveendran Shijun. Matthijs (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Luca Bersaninin väitöskirja Alternative electron transfer routes involved in photoprotection of cyanobacteria tarkastettiin 26.2.2016. Luigi Lainin väitöskirja The role of amine phosphate interactions in the cleavage and isomerization of RNA phosphodiester linkages tarkastettiin 29.1.2016. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Tobias S. Palkinto tuli biomassakategoriassa. Työ on osa tutkimusta, jota Åbo Akademi tekee yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. M.Sc. Channing Der (North Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Urpo Lamminmäki. M.Sc. tammikuuta. Ulmer (Etelä-Kalifornian lääketieteellinen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena tutkijatohtori Johanna Ivaska. Mikko Hupa. 19.2.2016. Donald Gullberg (Bergenin yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Jyrki Heino. Eevi Rintamäki. FM Kalle Sipilän väitöskirja Unconventional integrin-ligand interactions tarkastettiin 4.3.2016. M.Sc. Harri Lönnberg. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen teknillinen yliopisto Materiaalikemian professoriksi on nimitetty TkT Timo Laaksonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Nicola De Franceschin väitöskirja Integrin cytoplasmic tail interactors: the insiders’ game tarkastettiin 12.2.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Väitöstyössään Rahkila kehittää työkaluja, joilla voisi tutkia immuunistimuloivien sokerimolekyylien vuorovaikutusta biologisÅbo Akademin tutkija Jani Rahkila palkittiin ten järjestelmien kanssa, sekä uusia sokerimolekyylejä. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Teemu Teeri (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Professuurin ala on katalyysi. Leonardo Tognotti (Pisan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. FM Janne Leivon väitöskirja Accelerating food safety and quality control: the use of antibody engineering techniques in the detection of low-molecular weight food contaminants tarkastettiin 22.1.2016. P. ovat Tuomikosken lisäksi Hanna Runtti, Teija Kangas ja Ulla Lassi. Tuomikosken konferenssijulkaisu käsittelee hiilipitoisesta jätteestä valmistetun materiaalin soveltuvuutta vedenpuhdistuksessa ravinteiden ja metallien poistossa. Removal of impurities over chemically activated carbon from biomass gasification -julkaisun kirjoittajia Sari Tuomikoskelle nuoren tutkijan palkinto Sari Tuomikoski (toinen vasemmalta) vastaanotti palkintonsa energiaministeri Michael Struglilta, kongressijohtaja Christiane Eggerilta ja energiakomissaari Gerhard Delliltä. Vastaväittäjänä toimi prof
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 12.–13.4.2016 www.ttl.fi > Koulutus Laboratorion vaativa jätehuolto Helsinki 20.–21.4.2016 www.ael.fi > Koulutustarjonta Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa Helsinki 9.–10.5.2016 www.ttl.fi > Koulutus Optics & Photonics Days Tampere 17.–18.5.2016 www.photonics.fi/opd2016 Pohjoinen teollisuus 2016 Oulu 25.–26.5.2016 www.expomark.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 28.–29.5.2016 www.helsinkicf.eu Nordic Polymer Days ja Nordic Rheology Conference Helsinki 30.5.–1.6.2016 http://npd2016.fi International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivät Lahti 6.–8.6.2016 luma.fi/tapahtumat ISAPP 2016 Turku 7.–9.6.2016 www.isapp.net Rubbercon 2016 Tampere 8.–9.6.2016 www.rubbercon2016.com Laadunvarmistus laboratoriossa Helsinki 9.6.2016 www.ael.fi > Koulutustarjonta The Biochemistry and Chemistry of Biocatalysis: From Understanding to Design Oulu 12.–15.6.2016 www.embo.org/events 6 th Baltic Electrochemistry Conference Helsinki 15.–17.6.2016 chemistry.aalto.fi/en > News and events ESHRE 2016 Helsinki 3.–6.7.2016 www.eshre2016.eu International Workshop on Nanocarbon Photonics and Optoelectronics Lappeenranta 1.–5.8.2016 www.npo.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Biovision 2016 Lyon, Ranska 13.–14.4.2016 www.biovision.org Predictive Catalysis: Transition-Metal Reactivity by Design Girona, Espanja 17.–20.4.2016 www.gironaseminar.com PaintExpo 2016 Karlsruhe, Saksa 19.–22.4.2016 www.paintexpo.com Carbon Dioxide Catalysis Carvoeiro, Portugali 19.–22.4.2016 www.zingconferences.com European Meeting on Supercritical Fluids Essen, Saksa 8.–11.5.2016 www.emsf2016.com Analytica München, Saksa 10.–13.5.2016 www.analytica.de International Agricultural Engineering and Food Engineering Conference Istanbul, Turkki 16.–17.5.2016 www.afengconference.org World Biomaterials Congress Montreal, Kanada 17.–22.5.2016 www.wbc2016.org 7 th International Symposium on Molecular Aspects of Catalysis by Sulfides Utrecht, Alankomaat 22.–26.5.2016 www.macs2016.com European Technical Coatings Congress Birmingham, Iso-Britannia 24.–25.5.2016 www.etcc2016.org International Pulp & Paper Week and Bioeconomy Innovation Forum Tukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016 www.adforumworld.com 7 th Nordic Process Chemistry Forum Kööpenhamina, Tanska 25.– 27.5.2016 www.eventsites.dk/Lundbeck IFAT 2016 München, Saksa 30.5.–3.6.2016 www.ifat.de Chemspec Europe Basel, Sveitsi 1.–2.6.2016 www.chemspecevents.com Ecwatech Moskova, Venäjä 3.–6.6.2016 www.ecwatech.ru 17 th European Congress on Biotechnology Krakova, Puola 3.–6.6.2016 www.ecb2016.com International Symposium on Loss Prevention and Safety Promotion in the Process Industries Freiburg, Saksa 5.–8.6.2016 http://events.dechema.de/events/ en/lossprevention2016 2 nd International Symposium on Halogen Bonding Göteborg, Ruotsi 6.–10.6.2016 www.isxb-2.eu 9 th World Mycotoxin Forum & XIVth International Symposium on Mycotoxins Winnipeg, Kanada 6.–10.6.2016 www.WMFmeetsIUPAC.org 16 th International Conference on Electroanalysis Bath, Iso-Britannia 12.–16.6.2016 www.eseac2016.com Nordic Congress in Clinical Biochemistry Odense, Tanska 14.–17.6.2016 www.nfkk2016.dk 15 th International Congress of Histochemistry and Cytochemistry Istanbul, Turkki 19.–22.6.2016 www.ichc2016.com 6 th International Congress on Arsenic in the Environment Tukholma, Ruotsi 19.–23.6.2016 www.as2016.se 17 th Tetrahedron Symposium Barcelona, Espanja 28.–30.6.2016 www.tetrahedron-symposium. Palkinto myönnettiin uraauurtavasta työstä metapopulaatiobiologian alalla. Kaikki aiemmat palkinnonsaajat ovat olleet yhdysvaltalaisia. Ekologisten tieteiden Balzan-palkinnon hän sai vuonna 2000 ja biotieteiden Crafoord-palkinnon vuonna 2011. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. 63 KEMIA 2/2016 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Li nd a Ta m m ist o/ He lsi ng in yli op ist o Ilkka Hanski kuuluu maailman johtaviin ekologian ja evoluutiobiologian tutkijoihin.. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Palkinnon kahdeksan kategoriaa ovat luonnontieteet, biolääketiede, informaatioAkateemikko Ilkka Hanskille jälleen arvostettu palkinto ja viestintäteknologia, ekologia ja suojelubiologia, ilmastonmuutos, talous ja liiketoiminta, kehitysyhteistyö ja nykymusiikki. Frontiers of Knowledge -palkinto perustettiin vuonna 2008 tuomaan tunnustusta merkittäville tieteen ja teknologian saavutuksille. Palkintosumma on 400 000 euroa. Hanski on aiemmin saanut kaksi muuta merkittävää palkintoa, joita niitäkään ei ole myönnetty muille eurooppalaisille ekologeille tai evoluutiobiologeille. elsevier.com Nanotexnology 2016 Thessaloniki, Kreikka 2.–8.7.2016 www.nanotexnology.com 42 nd International Conference on Coordination Chemistry Brest, Ranska 3.–8.7.2016 http://iccc2016.sciencesconf.org 23 rd International Conference on Physical Organic Chemistry Sydney, Australia 3.–8.7.2016 www.icpoc23.unsw.edu.au Akateemikko Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta on ensimmäisenä eurooppalaisena tutkijana saanut arvostetun Frontiers of Knowledge -palkinnon
Föredragen presenterade aktuell forskning. Lärare betonade att detta är det enda forum där man träffar andra lärare, studerande och forskare från hela Svenskfinland och dagarna karaktäriserades av deltagarna som mycket viktiga och som den bästa fortbildningen. Programmet innehöll föreläsningar, workshopar, posterpresentationer och paneldiskussion. Diskussionen var mycket riktigt livlig vid posterpresentationerna, kaffepauserna, middagarna och långt in på småtimmarna. Inledningsvis presenterades Viking Lines miljöprogram som är mångsidigt och omfattar såväl hållbar konsumtion ombord som olika åtgärder för att minska belastningen på Östersjön. Tillsammans 145 lärare, forskare, studenter och övriga intressentgrupper samlades till de Finlandssvenska fysikoch kemidagarna, som ordnades på Viking Lines fartyg mellan Helsingfors och Stockholm i november 2015. Syftet med konferensen är att sammanföra aktiva forskare och studerande inom fysik och kemi och lärare i naturvetenskaper för att diskutera aktuella ämnen samt utbyta idéer kring utvecklingen av fysikoch kemiundervisningen i grundskolor och gymnasier. De skolrelaterade föredragen behandlade hur inlärningen påverkas av digitala verktyg, hur man kan utnyttja inspirerande videoklipp i undervisningen och hur digitaliseringen påverkar studentexamen. 64 2/2016 KEMIA SEURASIVUT De Finlandssvenska fysikoch kemidagarna ordnades för tredje gången i sin nuvarande form av Fysikersamfundet i Finland och Finska Kemistsamfundet. Vi blev påminda om att rymden verkligen är full av överraskningar och såg färska bilder bland annat från Pluto och från kometen P67 där farkosten Philae landat. Finlandssvenska kemister och fysiker samlades Organisationskommittén bestod av (från vänster till höger) Jan-Henrik Smått, Stefan Taubert, Susanne Wiedmer, Fredric Granberg, Annika Venäläinen, Kai Nordlund, Triin Gyllenberg och Kristian Meinander. Även de färska Nobelpristagarna i fysik och kemi och deras forskning presenterades. Papperselektronik kan utnyttjas i funktionella förpackningar och billiga sensorer. De nya nationella läroplansgrunderna var föremål för en livlig paneldebatt. Malms donationsfond, Magnus Ehrnrooths stiftelse, Oskar Öflunds stiftelse, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska folkskolans vänner, Svenska Kulturfonden, Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland, Waldemar von Frenckells stiftelse och Åbo Akademi. Konferensen förverkligades med bidrag från Helsingfors universitet, Kommerserådets Otto A. Vidare klargjordes kopplingen mellan egenskaperna hos mjuka material och fjäderkonstanten hos en simmande mask. Livlig diskussion Dialogen mellan lärare, studerande och forskare kring vetenskap och undervisning är en viktig del av Fysikoch kemidagarna. Vi fick höra och se hur man avbildar ytor på atomär skala för att förstå mekanismerna inom ytkatalys, hur biomolekyler växelverkar med ytor och hur man går till väga för att bestämma kolhydraters struktur med NMR-spektroskopi. Stefan Taubert, Susanne Wiedmer (Helsingfors universitet, Kemiska institutionen) och Jonas Waxlax (Gymnasiet Lärkan, Helsingfors). Större tidsoch rymdskalor behandlades också. Workshoparna demonstrerade mätautomationsutrustning för kemiundervisningen och rymdkofferten som skolor kan utnyttja för att levandegöra rymdteman och vågrörelselära. Vidare diskuterades svarsstrategier i fysikprov. Från bilden saknas Andrea Sand och Fanny Bergström.. Matematikerna har tagit inspiration av leken ”sten-sax-påse” för att förstå det naturliga urvalet i evolutionen. Nya material baserade på nanocellulosa och nanolignin möjliggör böjbara TV-skärmar, artificiella blodådror och nya material för läkemedelstransport
Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous 13.4.2016 kello 16.45 Nykytaiteen museo Kiasma (Mannerheiminaukio 2, Helsinki) Kokouksen jälkeen tutustuminen museon näyttelyyn ja iltapala. Lisäksi näyttelyssä voi tutustua Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluviin nuotteihin ja konserttiohjelmiin sekä Kansallisarkistossa säilytettäviin kirjeisiin ja vekseleihin. heleena.karrus@kemianseura.fi Ka ns al lis m us eo Suomen kansallissäveltäjän kansainvälisestä merkityksestä kertoo osaltaan Suomessa ensimmäistä kertaa näytteillä ollut Andy Warholin piirros Sibeliuksesta. syyskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. 65 KEMIA 2/2016 Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Ryhmän maksimikoko on 15 henkeä. Esillä on myös sekä Jean että Aino Sibeliukselle kuuluneita pukuja Kansallismuseon omista kokoelmista ja esineistöä pariskunnan kodista Ainolasta. Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi filosofian tohtori Johanna Moilanen sekä filosofian maisterit Mika Myrskyranta ja Joonas Mäkelä. Pirkanmaan kemistiseura ry:n Kevätretki Jyväskylään 15.4.2016 Vierailu Valmet Technologies Oy:n Rautpohjan yksikköön ja ohjelmaa Keski-Suomen kemistiseuran kanssa. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2016 8. Retki on jäsenille ilmainen. Suomen Termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistyksen Yritysvierailu Vaisala Oyj:hin 22.4.2016 Vierailun yhteydessä järjestetään yhdistyksen vuosikokous ja sen jälkeen vapaamuotoinen illanvietto. Ilmoittautumiset viimeistään 19.4. mennessä osoitteeseen arja.frilander@phsotey.fi. Pohjois-Suomen Kemistiseuran Yleisöluento 6.4.2016 kello 18 Tiedekeskus Tietomaa, Oulu Eila Hämäläinen luennoi otsikolla Molekyyligastronomiaa – ei pelkkää hifistelyä, vaan myös jokapäiväisiä makunautintoja. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Suomalaisten Kemistien Seuran Kesäretki Vallisaareen 15.6.2016 Retken yhteydessä pidetään seuran kokous. Paluu Lahteen noin kello 18, minkä jälkeen halukkaille yhteinen, omakustanteinen iltapala. Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin tekniikan ylioppilaat Juho Ikävalko, Jussi Tahvanainen ja Lauri Väisänen sekä filosofian ylioppilas Mia-Maria Kivelä. Päijät-Hämeen Kemistien Retki Helsinkiin 21.4.2016 Lähtö kello 12 Lahden vanhan linja-autoaseman turistipysäkiltä. Ilmoittautumiset 8.4. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.. Ilmoittautumiset 29.3. Alkuperäisaineistoja ovat muun muassa Sibeliuksen keskeiseen tuotantoon kuuluvat Lemminkäinen, viulukonsertto ja viides sinfonia. mennessä: tiina.piira@chemitec.fi, mainitse mahdollinen erikoisruokavalio. toukokuuta 15. Ilmoittautumiset osoitteeseen Pirkanmaan.kemistiseura@hotmail.com. kesäkuuta 5/2016 11. helmikuuta 2016. Suomalaisten Kemistien Seura kokoontui Kansallismuseossa 16. Helsingissä vierailut SPR Veripalveluun ja Yhtyneet Medix Laboratorioon sekä iltapäiväkahvit. elokuuta 7. Ilmoittautumiset 15.4. Vapaa pääsy. Kemistit Sibeliuksen jalanjäljillä Ensimmäistä kertaa näytteillä olevat sävellyskäsikirjoitukset avaavat ikkunan koko Sibeliuksen aikakauteen. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Jean Sibeliuksen (1865?1957) syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen liittyvä näyttely jakaantuu kahdeksaan osioon, joiden punaisena lankana on säveltäjän elämä musiikin ja hänen sävellystuotantonsa johdattamana. Näyttelyssä on esillä muun muassa alkuperäisiä sävellyskäsikirjoituksia ja nuotteja. Kansallismuseon Sibeliusnäyttelyyn tutustuttiin opastetulla kierroksella. Kemiallisteknillisen yhdistyksen Vuosikokous 4.4.2016 kello 16.30 Elomatic Oy, Vaisalantie 2, 02130 Espoo Ohjelmassa kahvit, Elomaticin esittely ja vuosikokous. toukokuuta 4/2016 19. osoitteeseen eeva.rautama@gmail.com. Tilaisuuden toisena järjestäjänä on Oulun yliopiston kemistit ry Valenssi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. huhtikuuta 5
Niinpä tämä siirtyi pian Baseliin. Tuolloin yliopistossa vaikuttivat monet kuuluisat humanistiteologit, merkittävimpänä Erasmus Rotterdamilainen. Ranskalaisille lähtö Belgian kielellinen ja kulttuurinen kahtiajako sai aikaan sen, että myös Leuvenin yliopisto jaettiin vuonna 1968 kahdeksi erilliseksi opinahjoksi. Uudesta katolisesta yliopistosta kehkeytyi tärkeä oppineisuuden keskus, joka eli loistokauttaan 1500-luvulla. Samoihin aikoihin Leuvenissä työskenteli myös Gerhardus Mercator, geotieteilijä ja kartografi, joka sai kipinän aiheeseen jo nuorena nähtyään antwerpeniläisen munkin hienon karttaja karttapallokokoelman. sisko.loikkanen@yle.fi Sadantuhannen asukkaan idyllinen Leuven on Belgian historiallisesti tärkein yliopistokaupunki. Frisius tunnettiin loistavana matemaattisten ja astronomisten kojeiden rakentajana. Leuven Katolinen tiedekeskus. Niinpä hän syventyi ensin tietolähteisiin, teki sitten gravyyrit ja lopulta myös painoi kartat itse. Myös Mercator oppi pian käsittelemään messinkiä ja väsäämään laitteita. TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Fons Sapientiae, ”viisauden lähde”, on Leuvenin yliopiston lahja kotikaupungilleen. Vuonna 2011 katolinen yliopisto otti käyttöön nimen KU Leuven mutta on yhä pysynyt katolisuuden leimaamana oppilaitoksena. 66 2/2016 KEMIA Sisko Loikkanen Leuvenin yliopisto syntyi vuonna 1425, kun Brabantin herttua Juhana oli anonut sille perustamisluvan, jonka myönsi paavi Martinus V. Mercator muistetaan myös Mercatorin projektiosta, jonka hän kehitti merikarttoja ja navigointia varten. Kaikista tuli suosikkituotteita ja kartantekijästä itsestään kuuluisuus. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Vuonna 1537 Mercator julkaisi Palestiinan kartan ja seuraavana vuonna maailmankartan. Kaupungin vaikutusvaltaiset katoliset piirit eivät hyväksyneet Erasmuksen ajatuksia, jotka olivat ristiriidassa näiden uskon kanssa. Erasmuksen ansiosta Leuveniin perustettiin Collegium Trilingue, kolmen kielen kollege, jossa opetettiin hepreaa, latinaa ja kreikkaa. Mercator opiskeli Leuvenin yliopistossa matematiikkaa, tähtitiedettä ja maantiedettä erinomaisen opettajan, Gemma Frisiuksen johdolla. Vesalius kumosi antiikin kreikkalaislääkärin Galenoksen opit ihmisruumiin anatomiasta ja rakensi siitä tieteellisemmän kuvan, jonka hän esitti vuonna 1537 anatomian perusteoksessa De humani corporis fabrica libri septem. Siinä pituusja leveyspiirit kuvataan yhdensuuntaisina suorina. Patsaan miekkonen kaataa lasista päähänsä virallisesti tietoa, vitsiniekkojen mukaan olutta. Muun muassa vuoden 1974 lääketieteen nobelistit Albert Claude ja Christian de Duve työskentelivät siellä. Ajan tunnetuimpiin luonnontieteilijöihin kuului modernin anatomian isä Andreas Vesalius, joka suoritti lääketieteen tutkintonsa Leuvenissa. Flaaminkielinen Katholieke Universiteit Leuven jäi jaon jälkeen synnyinsijoilleen, mutta ranskankielinen Université Catholique de Louvain sai lähtöpassit ja muutti läheiseen Louvain la Neuven pikkukaupunkiin Brysselin kaakkoispuolelle. Ranskankielisessä yliopistossa etenkin biotieteiden tutkimus on ollut korkeatasoista. Vuonna 1541 valmistui karttapallo Maasta. Frisiukselta Mercator omaksui opin, että uudet kartat laaditaan tuoreimman tiedon perusteella. Renessanssifilosofi viihtyi yliopiston opettajana vain lyhyen aikaa
21.9. 15.11. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia 8/2016 10.11. 18.8. 24.11. 23.3. 1/2016 7.1. Laboratoriot, ympäristö, biotalous 3/2016 1.4. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit 7/2016 12.10. 3.3. 15.6. 26.5. 11.10. Analytiikka, Reach, kemikaalit Erikoisjakelu: Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016 4/2016 12.5. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. 5.5. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset 2/2016 18.2. 26.10. Laboratoriot, patentit, koulutus Erikoisjakelut 2016 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016 Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016 Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016 Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016 Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016 Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. 15.4. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 7.9. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Laboratoriot, patentit, standardit 5/2016 4.8. 21.1. 10.2. 15.12. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus 6/2016 7.9
Käytännöllisiä innovaatioita. asiakaspalvelu@miele.?. Entistä suurempi pesutila yhdessä uuden, moduuleista koostuvan pesuvaunuston kanssa mahdollistaa, että yhä suurempi määrä lasitavaraa saadaan kerralla puhtaaksi. Enemmän tilaa. (09) 875 970 www.miele-professional.. Miele Oy Professional puh. Elektroninen vedenjohtokyvyn mittaus varmistaa, että puhtaustulos on aina luotettava. Analyyttisen puhdasta laboratoriolasia uudella PG 85-sarjalla. Tietysti Miele. Enemmän joustavuutta. Suorasuihkuvaunujen sekä yläja alakorien liitäntä takaseinään varmistaa veden ja kuivausilman tehokkaan käytön