Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.. ChemBio Finland 29.-30.3.2017 osasto 1d9 KEMIA Kemi 2/ 20 17 Mukana messuopas! GLUTEENIN kahdet kasvot HORMONIHÄIRIKÖT hiertävät EU-sopua KEMIA keinahtelee catwalkeilla ELÄMÄN moottorit tekevät ihmeitä. , 020 7756 330, info@hosmed.. Tervetuloa ChemBio-messuille Hosmedin osastolle 1d9 tutustumaan metallianalytiikan, materiaalitutkimuksen ja partikkelianalytiikan uusimpiin tekniikoihin
Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4
Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomen kielellä Siirry kanssamme tulevaisuuteen! Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomen kielellä Siirry kanssamme tulevaisuuteen! Ensiesittely ChemBio-messuilla 29.–30.3. osastollamme 1C11 Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi
Gluteenin vastustus kuohuu jo yli äyräiden. (s. (s. Modernit materiaalit tuntuvat miellyttäviltä ja säästävät ympäristöä. 48) Kemisteillä on sormensa pelissä tämänkin mallin vaatetuksessa. 14) Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o Uudet proteiinipitoiset kasvistuotteet ovat ekologinen vaihtoehto lihalle. (s. 6) Miksi haitallisiksi tiedettyjä hormonitoiminnan häiritsijöitä ei kielletä. (s. Kotimaisesta nyhtökaurasta voi loihtia käristystä, wokkia tai pastakastiketta. 4 KEMIA 2/2017 SISÄLLYS 6 Tule, tule hyvä leipä, älä tule vatsavaiva Gluteenilla on kahdet kasvot Eeva Pitkälä 12 TÄTÄ MIELTÄ Kemistit pelastavat maailman Johanna Karimäki 14 Hormonihäiriköt ovat Yhä vapaalla jalalla Katja Pulkkinen Leipurin paras apuri on keliaakikon myrkky. Euroopan unionissa sääntelyn eteneminen on jumittunut riitelyyn aineiden määritelmistä. 52) 20 AJANKOHTAISTA Tulevaisuuden pelto voi olla keittiön pöydällä Kerttu Vähänen 22 UUTISIA 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 VIHREÄT SIVUT 44 KIERTOTALOUS JA KEMIA Muovipakkausjäte kiertää uusiomuoviksi Elina Saarinen 45 KEMIA SILLOIN ENNEN 45 NÄKÖKULMA Ruoka ja tunteet Anja Nystén 46 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Reija Jokela Ylioppilaslautakunnan Rouva Kemia Sisko Loikkanen 48 Ei mitään pupunruokaa Lihan uudet vaihtoehdot maistuvat kuluttajille Arja-Leena Paavola 52 Catwalkeilla keinuu myös kemia Jarmo Wallenius 56 Luonnon molekyylikoneet ovat Elämän moottoreita Jari Koponen 60 Molekyyleistä koneoppimiseen Laskennalliset työkalut vauhdittavat tutkimusta Kalevi Rantanen 64 Häiriötilanne nostaisi Kierrätysmuovin valokeilaan Raija Lahtinen 66 Työpaikoilla pyritään Eroon vaarallisista kemikaaleista Emma Kaustara 67 GADOLINISTA KAJAHTAA Pikasorbetti piristää Tanja Luostari ja Heidi Venho 68 ULKOMAILTA 70 KEEMIKKO Vaihtoehtoiset totuudet 71 HENKILÖUUTISIA 74 TULEVIA TAPAHTUMIA 75 SEURASIVU 76 TIETEEN KAUPUNGIT Turku on monessa ensimmäinen Sisko Loikkanen 77 CHEMBIO FINLAND 2017 MESSUOPAS Gr ee n& Go ld Fo od s
”Vegelihis tuplaproteiinilla.” Näin saattaa kuulua tulevan luutnantin tilaus huomispäivän sotilaskodissa. Valitse parhaat palat maksuttomasta tarjonnasta ja rekisteröidy osoitteessa www.chembiofinland.fi. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. ON HIUKAN hämmentävää seurata nykyisen, yksilöllisyyttä korostavan ruokatalouden trendejä. Hävikki vähenee, kuljetustarve minimoituu ja ympäristö kiittää. Löydät lehden lopusta ChemBio Finland -tapahtuman oppaan ja Kemian Päivien ohjelman. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Kasvoin aikana, jolloin kaikki söivät koulussa samaa ruokaa. Valinnanvaraa oli ketsupin ja sinapin välillä. SAMOILLA RATKAISUILLA voidaan vastata yksilöllisiin tarpeisiin ja globaaleihin haasteisiin. Edeltävä sukupolvi muistaa ajan, jolloin ruuan tärkein ominaisuus oli sen riittävyys. Tämän päivän kuluttaja toivoo omiin mieltymyksiinsä sovitettua, terveellistä ja turvallista ravintoa, mielellään lähellä ja vastuullisesti tuotettuna. Sovelluskohteita riittäisi ekologisesti suuntautuneista kaupunkiyhteisöistä kriisialueiden ja pakolaisleirien hätäravitsemukseen. Lähimarketissasi voi ennen pitkää toimia sivuyrittäjänä viljelijä, joka tuottaa sisäviljelyja vesikiertotekniikkaa hyödyntäen tuoreruokaa paikan päällä kysynnän mukaan. maaliskuuta 2017 Vol. Kun tutustuu tarkemmin lehdessä esiteltyyn VTT:n visioon älykkään ruokatuotannon huomisesta, huomaa, että kyse on isommista asioista kuin hyväosaisten hifistelystä. Tervetuloa vuoden ykköstapahtumaan!. Oikean ravitsemuksen avulla voidaan edistää työikäisten työkykyä ja tukea ikääntyneiden omatoimista elämää. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Huomisen ruoka-automaatti on älykäs minitehdas, joka valmistaa täsmäaterian kuluttajan terveystarpeiden ja makumieltymysten mukaan. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 ”EIKÖ HALOSEN hammas pysty?” Sotilaskodin emännän tuikea tokaisu yliviikkoisen munkin kovuudesta valittaneelle luutnanttiparalle on kulkenut yli kolme vuosikymmentä sukumme lentävänä lauseena. M ar kk u Jo ut se n Munkkipossusta vegelihikseen Kyse on isommista asioista kuin hyväosaisten hifistelystä. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Onneksi Tyyne-rouva on jo pitkään ollut eläkkeellä. Turha napista, ota tai jätä. Arveluttaa, onko meillä oikeutta vaatia personoituja ruokapalveluita maailmassa, jossa huonompionniset kamppailevat aliravitsemuksen, sotien ja katastrofien kurimuksessa. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Ilmastoa säästyy, kun syömme lähellä tuotettua kasvisvoittoista ruokaa. Bioprosessiteknologiaan perustuva ingredienttitehdas voisi tuottaa proteiinipitoista ravintomassaa ja siitä valmistettuja elintarvikkeita. Koska eläinperäistä ruokaa ei riitä kaikille, on etsittävä uusia vaihtoehtoja. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 5 2/2017 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Ruokahävikki vähentyy, kun raaka-aineet käytetään tarkasti
Proteiinilisien käyttäjät taas syövät vehnäproteiinia. Kasvisruokailijat tuntevat saman aineen Tule, tule hyvä leipä, älä tule vatsavaiva Gluteenilla on kahdet kasvot Gluteeni antaa taikinalle sopivan sitkon ja pullistaa leivän pehmeän muhkeaksi. ”Se on tietysti sattumaa, että vehnätaikinaan muodostuu sellainen purkka, jota sitten on opittu hyödyntämään leivän ja pastan teossa”, Salovaara huomauttaa.. Viljateknologian emeritusprofessori Hannu Salovaara Helsingin yliopistosta tähdentää, että gluteenin teknologinen merkitys ja aineen kemiallis-lääketieteellinen puoli eli yhteys keliakiaan on muistettava pitää erillään toisistaan. 6 KEMIA 2/2017 Eeva Pitkälä Vehnägluteeni on aine, jonka ihminen löysi tuhansia vuosia sitten. Gluteenia ei ole viljassa valmiiksi, vaan se syntyy vasta taikinan vesiliuoksessa jyvien proteiineista. Teknologisesti gluteeni – tässä yhteydessä siis sitko – on vehnän ominaisuus ja proteiini, jonka ansiosta vehnätaikina on helppo leipoa ja siitä paistuu pehmeitä, kuohkeita leipiä. Sitkeällä, elastisella sidosaineella on monta nimitystä. Vehnä päätyi aikoinaan ruokapöytäämme monestakin syystä. Tärkeä tekijä on, että villivehnä on ollut suhteellisen helposti jalostettavissa viljelykasviksi. Leivonnan yhteydessä leipään ilmaantuvasta gluteenista käytetään nimeä sitko. nimellä seitan. Keliakiaa sairastavalle aine on kuitenkin myrkkyä
Vei silti aikaa ennen kuin asiaan uskottiin myös maailmalla. Gluteenia pidetään syntipukkina kaikkiin vatsanseudun ja moniin muihinkin vaivoihin. ”Kompastuskivenä kauran keliakiakelpoisuuden hyväksymisen tiellä on ollut pelko siitä, että kauran sekaan voi päätyä pieniä määriä esimerkiksi ohraa. Toimenpiteen tarkoituksena on parantaa erityisesti kuitupitoisten leipien rakennetta. Viljojen käyttö painottuu Suomessakin tätä nykyä vehnään. Salovaaran mielestä kuumana käyvässä gluteenikeskustelussa on hämmentäviä piirteitä. telystä on tullut muoti-ilmiö, ja gluteeniton ruokavalio on pompannut maailman suosituimpien hittidieettien kymmenen kärkeen. Gluteenin vältVehnätaikinaan muodostuva sitko tekee taikinasta sopivan sitkeän ja notkean. Sen mittasuhteet ovat melkoiset siihen nähden, että gluteenin kokonaissaanti viljoista on sadan viime vuoden aikana pudonnut roimasti. ”Tämä ei kuitenkaan kompensoi sitä, että rukiin ja vehnän kokonaiskulutus on laskenut ja gluteeniksi laskettavan proteiinin saanti sitä kautta vähentynyt.” Salovaara muistuttaa, että eurooppalaisessa kulttuurissa vehnästä tai rukiista leivottu leipä ja vehnästä tai ohrasta pantu olut ovat ”iso juttu”. Tauti on ollut hankalasti tunnistettavissa, koska osa potilaista selviää varsin pitkään ilman oireita. 7 2/2017 KEMIA Keliakian kannalta gluteenilla puolestaan tarkoitetaan sekä vehnän, rukiin että ohran varastoproteiineja, joissa on sairauden aiheuttavia aminohapposekvenssejä. Hannu Salovaara olettaa, että ihmisiä, joille vehnä ei sovi, on ollut ammoisista ajoista. Julkisuudessa gluteeni kaikkine puolineen on kuitenkin niputettu yhteen aineeksi, joka on viime aikoina saanut ikävän maineen. Pitäisi kuitenkin muistaa, että suurin osa ihmisistä elää erittäin hyvin ruokavaliollaan, johon kuuluvat myös viljat.” Kaura käy myös keliaakikolle Yhdelle ihmisryhmälle eli keliakiaa sairastaville gluteeni on kuitenkin myrkkyä. 1900-luvun alussa suomalainen söi vuosittain noin 200 kiloa viljaa, pääosin ruista. Säännöstöä on nyt sovitettu herkimpien mukaan.” Keliaakikonkaan ei tarvitse luopua viljatuotteista kokonaan. Heidän ravintonsa ei saa sisältää gluteeniviljoja lainkaan. ”Tällä hetkellä gluteenia ja vehnää suorastaan demonisoidaan. Leivän tai sämpylän se kohottaa kookkaaksi ja pehmeäksi. ”Nykyään gluteenin saantimme viljojen kautta on tästä alle puolet”, Salovaara kertoo. ”Hän voi käyttää kauraa, jolla on selvästi erilainen proteiinikoostumus kuin vehnällä, rukiilla ja ohralla”, sanoo Salovaara, joka on pitkään kehittänyt kauraan liittyviä innovaatioita. ”Mutta keliakia ja sen aiheuttaja on tunnettu vasta 1940-luvulta. Leipomot ovat ruvenneet varta vasten lisäämään taikinoihinsa vehnägluteenia. Kauran soveltuvuus keliaakikoille osoitettiin Kuopiossa 1990-luvun alussa aloitetuin kliinisin kokein. Lisäksi norjalaisisSc an sto ck ph ot o Sivulle 9...
Seitankinkku oli viime joulun suosikkiresepti. Gluteenikammon ja proteiinibuumin tuulet puhaltavat silti saapasmaassakin. Näin varhaisimpaan viljelyyn valikoitui juuri vehnä. Gluteenin ja tärkkelyksen erottaminen vehnäjauhoista tapahtui samoin kuin nykyäänkin eli sitkon pesulla. Vehnägluteeni on edelleen tärkeä osa aasialaista ruokavaliota. Kakkunen saatettiin paistaa myös haudutuksen jälkeen. Italiassa vehnägluteenilla on tärkeä rooli pastan valmistuksessa. Aluksi tuotettu gluteeni meni paperiteollisuudelle ja kalanrehuksi, mutta ajan myötä sitä opittiin tuottamaan myös elintarvikkeiden vaatimalla tasolla. Gluteenia Raisiosta Suomalainen paperiteollisuus hyödynsi ensin monia ulkomaisia tärkkelyslaatuja, kunnes Raisioon vuonna 1976 perustettiin kotimainen vehnätärkkelystehdas. Tavallinen kotileivän leipoja tai proteiinilisien kuluttaja voi valmistaa oman seitaninsa myös itse. Pastanvalmistaja Barilla mainostaa sekä gluteenitonta että korkeaproteiinista pastaansa. Kiinalainen seitansalaatti tarjoillaan inkiväärillä maustetun misokastikkeen kera. 1700-luvulla elänyt tutkija kuvaili ensimmäisenä vehnän sitkoproteiinin pesua taikinasta. Seitan on erityisesti vegaanien suosima tuote, mutta sitä käyttävät lihan vaihtoehtona monet muutkin. Siitä puolestaan syntyi erityisen hyvää ja maistuvaa leipää. Parhaiksi osoittautuivat vehnän jyvät, joiden jauhosta vaivattu taikina leipoontui ja sitkiintyi erityisen hyvin, kiitos gluteenin – joka toki sai nimensä vasta paljon myöhemmin. Vehnägluteenin eurooppalainen löytäjä oli italialainen kemisti, Bolognan yliopiston professori Jacopo Bartolomeo Beccari. Kun suurimmat ja kauneimmat jyvät sitten kylvettiin maahan, ne tuottivat uutta isojyväistä viljaa. Leipäkulttuurissa viljasta nousivat esiin sen parhaat ominaisuudet.. Viime joulun suosikkireseptiksi nousi itse tehty seitankinkku. Sei merkitsee ”jostakin tehtyä”, ja tan tulee japanin kielen sanasta tanpaku, proteiini. Näin saatu gluteenikakku paistettiin tai marinoitiin ja sitten haudutettiin. 8 KEMIA 2/2017 Ihminen alkoi aikoinaan metsästyksen ohessa keräillä ravinnokseen kaikkea, mitä maa kasvatti. Näin jyvien erottelu tehostui. Näin hän oppi pikku hiljaa, että kannatti suosia tiettyjä kasveja ja niiden tiettyjä yksilöitä. Vehnägluteeni eli seitan on aasialaisen keittiön olennainen osa. Sitä käytetään elintarvikevalmistuksessa kosteuden sitojana, taikinan notkeuttajana ja myös proteiinilisänä. Mitä isompi jyvä, sitä enemmän syötävää. Jo muinaiset kiinalaiset Jo muinaiset kiinalaiset laittoivat ruokaa vehnägluteenista. Tätä nykyä teollisuuden tarvitsema vehnägluteeni ostetaan valmiina jauheena muun muassa Liettuasta ja Saksasta. Pastavehnän jalostus on vienyt italialaista sitkonvalmistusta omaan suuntaansa. Leivontavehnän jalostusta varten kerättiin parhaita maatiaislajeja. Vehnä valtasi kunnolla alaa vasta sotien jälkeen. Silloin asiakkaiksi tulivat leipomoja valmisruokateollisuus. Siinä hän kutsui aikaansaamaansa tahmeaa sitkomassaa glutinofumiksi eli liimaksi. Raisio Oy tutki ja valmisti vehnägluteenia 2010-luvulle asti. Nykyisen nimensä seitanin vehnägluteeni sai japanilaiselta makrobioottisen ravitsemuksen opettajalta 1960-luvun Yhdysvalloissa. Sitkon pitkä historia Suomessa syötiin pitkään ohraa ja ruista. Tärkkelysprosessin osana vehnästä syntyy myös gluteeniproteiinia, joka kiinnosti sekä paperiteollisuutta että elintarviketeollisuutta. Beccari kirjoitti tutkimuksestaan vuonna 1745 ilmestyneessä kirjassaan De frumento. Pussillisen vehnägluteenia voi ostaa vaikka verkkokaupasta. Joku kekseliäs esiäitimme tai -isämme keksi heittää keräämänsä jyvät vastatuuleen
Proteiinien verkko Kemiallisesti gluteeni on useiden proteiinien yhdistelmä. Autovasta-aineita esiintyy potilaan verenkierrossa ja ohutsuolen limakalvolla pian sairastumisen jälkeen, joten keliakia löytyy verikokeen avulla perusterveydenhuollossa ja jopa kotitestinä. Potilaalla voi olla myös muita oireita esimerkiksi ihossa tai maksassa. Gluteenille altistuminen saa keliaakikon elimistön muodostamaan vasta-aineita, lähinnä kehon omaa transglutaminaasi 2 -entsyymiä (TG2) vastaan. Gluteenia syntyy, kun kaksi veteen liukenematonta vehnän proteiinia, gliadiini ja gluteniini, tarttuvat kiinni toisiinsa vetyja ionisidoksin ja hydrofobisin voimin. sa tutkimuksissa on löydetty ainakin yksi keliakiapotilas, jolle myös kaura aiheutti vakavia oireita.” Sisätautien professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta on tutkinut gluteenia ja keliakiaa jo vuosikymmeniä. Rukiissa vastaava proteiini on sekaliini, ohrassa hordeiini ja kaurassa avidiini. Vehnän, rukiin ja ohran gluteeniproteiinit aiheuttavat keliaakikolle ohutsuolen immuunireaktion, joka voi edetä lievästä tulehduksesta nukkalisäkkeiden tuhoutumiseen. Nelivuotisessa tutkimuksessa on mukana niin genetiikan, immunobiologian, mikrobiologian, bioinformatiikan,. 9 2/2017 KEMIA VTT EXPERT SERVICES OY Gluteeni vaurioittaa keliakiaa sairastavan ohutsuolen nukkapintaa. Näin ne muodostavat taikinaan sitkon eli venyvän ja joustavan verkon. ”Keliakia on aina otettava vakavasti. Ihokeliakiassa diagnoosi varmistetaan terveeltä iholta otetusta koepalasta. Se voi puhjeta alle yksivuotiaalla lapsella mutta myös 80-vuotiaalla ikäihmisellä. Testauksen toisessa vaiheessa otetaan koepala ohutsuolesta ja selvitetään suolinukan tila. ”Nykykäsityksen mukaan keliakia on parantumaton, perinnöllinen autoimmuunisairaus. Pahimmillaan suolinukka on käynyt niin vähiin, että aluksi jalkapallokentän kokoinen ala poimuisen suoliston nukkaa on sairastumisen jälkeen huvennut syöttöringin kokoiseksi.” Potilaiden onneksi keliakia osataan diagnosoida. Kaukisen vetämässä tutkimuksessa etsitään merkkiaineita, joiden perusteella voitaisiin tunnistaa gluteenittomasta ruokavaliosta hyötyvät ihmiset jo keliakian varhaisvaiheessa. Suurin osa sairastuneista saa diagnoosin aikuisiällä”, Kaukinen kertoo. Ruisjauhoissa vettä sitovat aineet muodostavat sitkoproteiinien ympärille limakerroksen ja estävät sitkoverkon synnyn. Jos rukiiseen halutaan sitkoa, siihen lisätään valmista vehnägluteenia
Tuore hypoteesi kuuluu, että oireilulla ei ole tekemistä sen paremmin gluteenin kuin fodmap-yhdisteidenkään kanssa. Ati-proteiinille yliherkän oireita ovat vatsan turvotus, ripuli ja väsymys. Moni saattaa siksi karsia kuitua ruokapöydästään juuri vatsaongelmien pelossa. Sellaisia ovat esimerkiksi astma, reuma, ms-tauti ja rasvamaksa. Vilja-allergia ilmenee usein lapsilla, mutta sairastua voi aikuinenkin. Ilman kuitua ihminen kuitenkin saa toisenlaisia vatsavaivoja, muun muassa ummetusta. Mysteeritautikin avautumassa Kaikki viljat, kuten muutkin kasvit, sisältävät sellaisia ravintokuiduiksi katsottavia ainesosia, jotka eivät imeydy ohutsuolessa mutta jotka fermentoituvat paksusuolessa ja aiheuttavat kipristelyä ja ilmavaivoja. Hänen mukaansa kyseessä on atiproteiini. Kyse on usein normaalista kaikkiruokaisen ihmisen ruuansulatusfysiologian ilmiöstä”, professori sanoo. Le ip ät ied ot us ry epidemiologian kuin kliinisen lääketieteen asiantuntemusta. Ateja on myös rukiissa ja ohrassa. Ati-yliherkkyyden yleisyyttä ei tiedetä, mutta asiantuntijoiden mukaan se on todennäköisesti paljon luultua tavallisempi ilmiö. epitkala@gmail.com.. Keliakia on aina otettava vakavasti. Suomalaisyrityksen patentoimassa menetelmässä ruistaikinajuuren luontainen maitohappobakteeri käyttää fodmap-yhdisteitä omana ravintonaan. Fazer on hiljattain kehittänyt kotimaisesta rukiista maailman ensimmäisen ruisleivän, jonka valttina on alhainen fodmap-pitoisuus. 10 KEMIA 2/2017 Suomen pellot tuottavat vuosittain 700–800 miljoonaa kiloa vehnää. Vehnää jalostettaessa kasvi on pyritty kehittämään mahdollisimman satoisaksi ja vastustuskykyiseksi tuhohyönteisille ja homeille. Mysteeriksi oireilu jäi, koska tutkijoilla ei ollut merkkiainetta, jolla tunnistaa aidosti gluteeniyliherkkä ihminen. Näihin komponentteihin kuuluvat niin sanotut fodmap-hiilihydraatit. Kolmas ja ”mystisin” suolistotutkijan pelikaveri on Kaukisen mukaan vehnäherkkyys, jota aiemmin kutsuttiin gluteeniherkkyydeksi. Tutkijoiden epäilyn mukaan atiproteiinit liittyvät useiden muidenkin sairauksien syntyyn. Hannu Salovaara nostaisi mielellään tämänkin asian mukaan nykyiseen ruokakeskusteluun. Läheskään aina ei kuitenkaan ole kyse keliakiasta, kun vatsassa tai suolistossa möyrii. Syyllinen saattaa olla esimerkiksi vilja-allergia, jonka mekanismi on hyvin erilainen. Alan johtava tutkija, professori Detlef Schuppan saksalaisesta Johannes Gutenbergin yliopistosta uskoo löytäneensä syypään gluteeniherkän ongelmiin. ”Välillä toivoisi lääkärien selvittävän kansalaisille, ettei kaikesta vatsan kupruilusta välttämättä tarvitse huolestua. Missä on gluteenia, siellä on myös ateja. Silti kyseessä ei selvästikään ollut keliakia eikä vilja-allergia”, Kaukinen muistelee. Ravintokuitua ei – toisin kuin vaikkapa proteiinia – pidetä välttämättömänä ravintoaineena. Vilja-allerginen voi olla allerginen yksittäiselle tai useille viljoille – myös gluteenittomille, kuten hirssille ja tattarille. Vehnän proteiineista nelisen prosenttia on ateja. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Immuunijärjestelmään vaikuttavat atit voivat laukaista suolistossa infektion ja samalla pahentaa elimistön muita tulehduksia. Saattaa olla, että vehnä on vahingossa muokattu myös tuottamaan ainetta, jota ihmisen elimistö ei välttämättä siedä. ”Jo 1970-luvulla vastaanotolla kävi potilaita, joilla oli klassisia keliakian oireita eli vatsavaivoja ja ripulia. Ilman luonnollista kuitua ruuan pitäisi myös olla äärimmilleen puhdistettua, keinotekoista – ja tylsää. Vilja-allergisen lapsen kasvaessa tauti saattaa väistyä, joten sairaus ei ole parantumaton. Myös gluteenieli vehnäherkkyystutkimus on viime aikoina edennyt. Sen sijaan kyse on siitä, että atit ovat jostakin syystä sidoksissa gluteeniin. ”Gluteeni ei silti ole syypää oireisiin”, professori Schuppan painottaa tutkimustiedotteessaan. Atien aiheuttamat oireet ilmaantuvat, kun ihminen syö gluteenipitoista ruokaa, ja paranevat, kun hän siirtyy gluteenittomaan ravintoon. Atit eli vehnän luontaiset amylaasi-trypsiini-inhibiittorit ovat ihmisen immunologiseen järjestelmään vaikuttavia entsyymejä. Elintarviketeollisuudessa fodmapyhdisteistä pyritään silti pääsemään eroon. Niiden määrä vehnässä on ehkä noussut nykyiselleen juuri jalostuksen myötä
WWW.HELSINKI.FI/KEMIA/BUSINESSLABS OTA YHTEYTTÄ Professori Mikko Ritala Kumpula Business Labs -yhteyshenkilö 02941 50193 mikko.ritala@helsinki.fi Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella on tarjolla runsas ja monipuolinen tutkimuslaitevalikoima sekä osaavaa henkilökuntaa. Yrityksen tai sen t&kyksikön sijoittaminen yliopiston tiloihin on hyväksi todistettu tapa tiivistää yhteistyötä yrityksen ja yliopiston välillä. PALJON ENEMMÄN KUIN TILARATKAISU KUMPULA BUSINESS LABS HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA KUMPULA BUSINESS LABS @ HELSINGIN YLIOPISTO TARJOAA YRITYKSELLE: LABORATORIOJA TOIMISTOTILAA vuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella TUTKIMUSLAITTEIDEN vuokrausta ja mittauspalveluja tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella TYÖPAJAN PALVELUJA tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella KAMPUSKIRJASTON käyttömahdollisuudet ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ Tekes, EU tai suorarahoitteiset projektit TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTI opiskelijat, maisterit, tohtorit... Start-upeille Kumpula Business Labs tarjoaa pääomiltaan kevyemmän tavan aloittaa yritystoiminta varsinkin laboratoriotiloja ja -laitteita vaativilla aloilla.
12 KEMIA 2/2017 TÄTÄ MIELTÄ Kemistit pelastavat maailman ta. MAANKÄYTTÖ ja metsäsektori sisällytetään EU:n päästövähennystavoitteisiin vuodesta 2020 eteenpäin. Meret eivät happamoidu, kalat ja korallit selviävät. Emme kuitenkaan voi asettaa tavoitteita vuoteen 2050, vaan meidän on toimittava ripeämmin. Suomen ilmastostrategia kompastuu siihen, että hiilinielun pieneneminen vesittää päästötavoitteija toisaalta laitteet kytkeytyvät päälle silloin, kun sähkö on edullista. Maapallon lämpenemisen nousu pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Energialle voitaisiin kehittää oma internet, jossa sähköä varastoituu älykkäin järjestelmin, ILMASTONMUUTOKSEN seuraukset ihmisille ja luonnolle ovat katastrofaaliset, jos nykymeno jatkuu. Puuta ja ilmastopäästöjä lisäävää turvetta poltetaan enemmän. Biokemistit kehittävät entsyymejä, joilla vähennetään teollisten prosessien päästöjä. Bioprosessien ja elintarviketeknologian taitajat loihtivat uusia proteiinipitoisia kasvisruokia, jotka maistuvat ilmastovastuullisille kuluttajille. Olemmehan ensimmäinen sukupolvi, joka kohtaa ilmastonmuutoksen seuraukset, ja samalla viimeinen, joka voi tehdä asialle jotain. Metsien vuotuisia hakkuita kasvatetaan niin, että metsien nykyiset hiilinielut puolittuvat vuoteen 2030 mennessä. 2/2017 12 KEMIA. Hyvää strategiassa on se, että kivihiilen käytöstä lämmityksessä luovutaan. Annetaan kemistien ja insinöörien luoda ja innovoida. Kestävässä mittakaavassa puu bioenergiana on maallemme ilmastoratkaisu, mutta meidän on hyödynnettävä myös tuulija aurinkoenergiaa, maalämpöä sekä kiertotalouden ja teknologian uusia mahdollisuuksia. Kemistit rakentavat termokemiallisia prosesseja, joissa hiilidioksidia käytetään raaka-aineena kemikaalien ja polttoaineiden synteesissä. Tähtäämme siihen, että lapsillamme ja heidän lapsillaan on hyvä elää planeetallamme. Luonnon monimuotoisuuden rapistuminen pysäytetään. Toisaalta hallitus sitoutuu vahvasti biomassan polttoon. Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan hiilinielut ja päästöt palautuisivat Pariisin sopimuksen edellyttämään tasapainoon vuoteen 2050 mennessä. HALLITUS TARKASTELEE ilmastoja energiastrategiassa asioita perin konservatiivisesti. Samalla massiiviset lisähakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Kemistit kehittävät suljettuja kiertoja tehtaisiin. Pariisin sopimus luo toivoa. Puurakentamisella voidaan sitoa hiiltä ja puupohjaisilla tuotteilla korvata muoveja ja muita uusiutumattomia materiaaleja. Se tarkoittaa, että metsäkadon aiheuttama hävikki hiilinieluissa on sama asia kuin ilmastopäästö. Tieliikenteeseen säädetään biopolttoaineen sekoitusvelvoite 30 prosenttiin. Tämä vaatii kunnianhimoisia toimia. On viljelykelpoista maata, kaikille riittää ruokaa. Jääkarhut säästyvät sukupuutolta. Johanna Karimäki johanna.karimaki@eduskunta.fi www.johannakarimaki.fi He ikk i Tu uli Johanna Karimäki on kemian tekniikan diplomi-insinööri ja Vihreän liiton kansanedustaja. Maailma ei kohtaa valtavaa ilmastopakolaisuutta, pienet saarivaltiot eivät huku veden alle. Suomessa haasteeseen vastataan energiaja ilmastostrategiassa, joka on juuri eduskunnan käsittelyssä. AIKAA EI OLE hukattavaksi, sillä globaali 1,5 asteen lämpeneminen on totta vuonna 2024, jos päästöjä ei nopeasti leikata. Energiantuotanto nähdään teollisuudelle kulueränä eikä uuden mahdollistajana. Suomalaiset lapset voivat yhä rakentaa lumiukkoja. Kemistit suunnittelevat biopohjaisia ja biohajoavia tuotteita, jotta meret eivät täyty muoviroskasta. Maailma on jo nyt liki asteen lämpimämpi kuin esiteolliseen aikaan. Vientiriippuvaisessa maailmassa se tulee kansantaloudelle kalliiksi. Kun hallitus keskittyy biomassan polttoon ja samalla tutkimukselta leikataan, on vaarana, että teknologian kehitysmahdollisuudet heikkenevät ja satsaukset energiaja materiaalitehokkuuteen vähenevät. Haluan antaa kemisteille mahdollisuuden pelastaa maailma
Suuntana monitieteinen, osaava ja merkityksellinen tulevaisuus. Tule mukaan!. Kemian laitos Huippukemiaa ja huippuihmisiä Kemistejä ja aineenopettajia Keskellä Suomea, lähellä ihmistä www.jyu.fi/kemia www.facebook.com/kemianlaitos.jyu Vahvuuksina rakennekemia ja syntetiikka, spektroskopia ja laskennallinen kemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, molekulaarinen nanotiede, kemian opetus ja opettajankoulutus, bioresurssitutkimus ja analytiikka, laaja ja monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri sekä opiskelijoista huolehtiminen
Arvostelijoiden mukaan hormonihäiriköiden lista kutistuisi näin kohtuuttomilla kriteereillä hyvin lyhyeksi tai jäisi jopa kokonaan tyhjäksi. vieläkään äänestämään. Kriteereitä ei ole saanut valmiiksi myöskään Euroopan unioni. Ensimmäisen version kriteereillä esimerkiksi yleistä muovikemikaalia bisfenoli A:ta eli BPA:ta ei luokiteltaisi hormonihäiriköksi. Matkan varrella hormonihäiriköistä on saatu paljon uutta, tarkentavaa tietoa. Silti keskustelu hormonihäiritsijöiden määrittelystä, tunnistamisesta ja lopulta säätelystä on yhä kesken. Useiden jäsenmaiden, järjestöjen ja tutkijoiden antaman kriittisen palautteen vuoksi komissio on joutunut muuttamaan kesäkuista esitystään moneen kertaan. Ehdotus vaatii Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää, eikä asiasta ole päästy Hormonihäiriköt ovat yhä vapaalla jalalla Tie kohti hormonihäiritsijöiden sääntelyä on ollut pitkä ja kivinen. Tämä kiritti prosessia, ja komissio julkaisikin kriteeriehdotuksen kesäkuussa 2016. ChemTrust-järjestön mielestä kriteerit olisivat merkinneet vaikkapa sitä, että aineille altistuneiden odottavien äitien jälkeläisten terveydentilaa olisi jouduttu seuraamaan vuosikymmeniä ennen kuin näyttöä vaikutuksista saataisiin kokoon. 14 KEMIA 2/2017 Liikkeelle strategiasta Euroopan komissio laati hormonaalisia haitta-aineita koskevan strategian vuonna 1999, kun epäilyt hormonihäiritsijöiden mahdollisista terveysvaikutuksista alkoivat tulla laajempaan tietoisuuteen. Niitä voi pitää sisällään niin eväsrasia, meikkipussi, matkalaukku kuin kodin lattiamateriaali. Esimerkiksi WHO ja alan tutkijoiden keskeinen järjestö, yhdysvaltalainen endokrinologiyhdistys Endocrine Society ovat julkaisseet aineista kattavia raportteja. Kansalaisjärjestön mukaan hormonihäiritsijät ovat merkittävin kemikaaliryhmä, jonka sääntely tulee panna kuntoon, jos terveydenja ympäristönsuojelun tasoa unionissa halutaan nostaa. Hormonihäiriköiksi ei näin luokiteltaisi sellaisia aineita, joiden haittavaikutuksista on saatu viitteitä ainoastaan ihmissoluilla tai eläinkokeissa. Ongelma on pitkälti lainsäädännöllinen. Ruotsi vei asian EU-tuomioistuimeen, joka vuonna 2015 totesi viivästymisen olevan lainvastainen. Tätä arvostelivat muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Ranskan hallitukset, Endocrine Society ja useat kansalaisjärjestöt. Katja Pulkkinen Hormonitoimintaamme haitallisesti vaikuttavia aineita on arjessamme kaikkialla. Tutkimusten mukaan bisfenoli A näyttää kuitenkin liittyvän eturauhasen ja rintarauhasen solumuutoksiin, kun aineelle altistutaan sikiöaikana, kertoo lastenendokrinologi, professori Jorma Toppari Turun yliopistosta.. Yksikään maa maailmassa ei toistaiseksi ole laatinut laillisesti sitovia kriteereitä sille, mitkä aineet pitäisi luokitella hormonihäiriköiksi. ”Kohtuuttomat kriteerit” Komission ensimmäinen kriteeriehdotus sai moitteita pääasiassa siitä, että ehdotuksessa edellytettiin aineiden terveyshaitoista aukotonta, kiistatonta, ihmistutkimuksessa todennettua näyttöä. Syynä on ehdotuksen kohtaama ankara arvostelu. Laajalti käytetyt aineet voivat muuttaa kalojen sukupuolta, vaurioittaa kilpirauhasta ja aikaistaa puberteettia. Paraikaa arviointikierroksella on jo ehdotuksen neljäs versio. Kun asiaa ei ole saatu kuntoon, haitallisten aineiden käyttö jatkuu. Tällainen toimintatapa on vastoin varovaisuusperiaatetta. Niistä riippuu, mitkä nimenomaiset aineet katsottaisiin hormonihäiritsijöiksi, joiden käyttöä voitaisiin säädellä alan lainsäädännöllä. Jos aineiden haitoista ovat huolissaan niin maailman terveysjärjestö WHO kuin kansainvälinen tiedeyhteisö, miksi häirikköjä ei saada kuriin. Voimaan ovat astuneet EU:n kemikaaliasetus Reach sekä biosidija kasvinsuojeluaineasetus ja joukko muita aihepiiriin liittyviä lakikokonaisuuksia. ”EU:n biosidija kasvinsuojeluaineasetuksessa, osin myös kosmetiikka-asetuksessa on ollut vuosien viive sellaisten kriteerien asettamisessa, joilla aineita voitaisiin ylipäänsä tunnistaa hormonihäiriköiksi”, sanoo Ninja Reineke, kemian tohtori ja ChemTrust-järjestön vanhempi poliittinen neuvonantaja. Hormonaaliset haitta-aineet saattavat vaikuttaa sukupolvien päähän hetkestä, jona niille altistutaan. Sen seurauksena altistumme kemikaaleille, joiden vaikutukset ovat kauaskantoisia. Komission oli määrä julkistaa kriteerit vuoteen 2013 mennessä, mutta niin ei tapahtunut. Oleellisia olisivat juuri yhteiset määritelmät
”Sen rakenne on hyvin samankaltainen kuin dietyylistilbestrolilla eli DES-yhdisteellä, joka aikoinaan aiheutti yhden Euroopan ensimmäisistä kemikaalikatastrofeista.” Synteettinen DES kehitettiin 1930-luvulla ehkäisemään keskenmenoja. komissio on lieventänyt vaatimustaan tarvittavan näytön tasosta. Eurooppalaisten juristien ympäristöjärjestö ClientEarth katsoo viimeiScanstockphoto. 15 2/2017 KEMIA ”Tällaisten muutosten tiedetään edeltävän syöpää”, Toppari toteaa. Lisäksi kriteeritekstien muotoiluja on muutettu siten, että oletetutkin haitat voidaan mahdollisesti ottaa huomioon. ”Lisäksi bisfenoli A:lla on kuvattu käyttäytymisvaikutuksia ja vaikutuksia esimerkiksi haiman beetasoluihin. Myöhemmin havaittiin, että ainetta käyttäneiden äitien lapsille kehittyi erilaisia epämuodostumia ja he sairastuivat hormonaalisiin syöpiin. Omissa tutkimuksissani hiirten solulinjoilla bisfenoli A vaikutti kiveksissä testosteronia tuottavien solujen toimintaan.” Professori muistuttaa BPA:n olevan jo kemialliselta rakenteeltaan hormonin kaltainen aine. Tuoreimpiakin muutoksia on arvosteltu lähinnä kosmeettisiksi. Ongelmakohtia muokattiin Helmikuun 2017 alussa julkaisemassaan neljännessä ehdotusversiossa Hormonihäirikköjä on vaikea saada kiinni, koska lainsäädäntö ei vielä anna siihen keinoja. Hormonihäiriöksi luokiteltavan aineen haittavaikutusta ei enää välttämättä tarvitse todentaa ihmistutkimuksilla
Se tarkoittaa, että elimistössä tapahtuu aineen vaikutuksesta jotakin tavallisesta poikkeavaa. Sc an sto ck ph ot o. Kyse on siitä, että hormonihäiritsijät voivat vaikuttaa elimistössä hyvin erilaisiin toimintoihin. Hankaluuksia aiheuttaa hänen mukaansa etenkin kriteerien muotoilu. Mihin se johtaa, on toinen asia. ”Kriteeriehdotukset sulkevat perusteettomasti ulkopuolelle sellaiset aineet, joiden vaikutusmekanismi hormonitoimintaan on sekundaarinen, esimerkiksi maksan toimintojen välittämä”, Endocrine Society sanoo lausunnossaan. Komissio esittää, että hormonihäiriköksi määriteltävällä aineella tulee olla tietty vaikutustapa ja siitä johtuva haittavaikutus. Lainsäädännössä puhutaan ”päätetapahtumasta”. Yhdistyksen mielestä komission lisävaatimus siitä, että hormonaalisen haitta-aineen tarkka vaikutustapa pitää tuntea, kertoo perustavanlaatuisesta väärinymmärryksestä hormonaalisen viestinvälityksen toiminnasta. Se voi olla esimerkiksi jokin sairaus, kuten syöpä, lisääntymistoimintojen tai hedelmällisyyden häiriintyminen, muutos kilpirauhasen toiminnassa tai aivojen kehityksessä. Tämä ketju pitää voida osoittaa. Endokrinologiyhdistyksen mukaan komissio ei kunnolla ymmärrä, miten hormonaaliset haitta-aineet ylipäänsä toimivat. ”Vaatimustasoa ei ole enää mahdoton saavuttaa, mutta käytännössä se on yhä hyvin hankalaa”, kommentoi järjestöä edustava lakimies Vito Buonsante Kemia-lehdelle. 16 KEMIA 2/2017 simmän ehdotuksen olevan ”hieman aiempia paremman”. ”Näiden yhteyttä [hormonihäiritOdottavan äidin altistuminen hormonaalisille haitta-aineille saattaa vaikuttaa kohtalokkaasti hänen syntyvän lapsensa terveyteen. Tätä kutsutaan hormonaaliseksi vaikutustavaksi
Myös Vito Buonsante arvostelee komission valitsemaa linjaa. ”Komission kesällä ehdottamissa kriteereissähän sanamuoto oli, että. Kolmiportaisella järjestelmällä luokitellaan jo muun muassa karsinogeenisia aineita. Esimerkiksi odottavien äitien käyttämä DES-yhdiste kuuluu ensimmäiseen luokkaan. Endocrine Societyn määritelmän mukaan hormonaalinen haitta-aine on aine tai aineseos, joka vaikuttaa mihin tahansa hormonaaliseen toimintoon. Se katsotaan nyt ”riittävän hyväksi”. Useimmat tutkijat ja kansalaisjärjestöt kannattivat ajatusta, että luokitus olisi kolmiportainen. Näin voitaisiin soveltaa varovaisuusperiaatetta. Unionin jäsenmailla on kuitenkin yhä monenlaisia käsityksiä siitä, onko ehdotuksen uusin sanamuoto tyydyttävä vai ei, Nurmi myöntää. Koska johonkin ratkaisuun halutaan kuitenkin päästä, muun muassa Suomi kannattaa EU-komission viimeisimmän kriteeriehdotuksen hyväksymistä. Maailman terveysjärjestö WHO laati määritelmänsä vuonna 2002. Päätös siirtyy soveltajille Kuinka bisfenoli A:lle ja muille mahdollisille hormonihäiriköille lopulta käy. Mallia karsinogeeneistä Ongelmana pidetään myös sitä, että kriteerit jakavat aineet kategorisesti kahteen ryhmään: hormonihäiritsijöhin tai ei-hormonihäiritsijöihin. Valitettavasti tieto on peräisin kohtalokkaasta ihmiskokeesta. Tiedämme varmasti, että aine aiheuttaa syöpää. Kolmas, Hormonaalinen toimintatapa -luokka sisältäisi aineet, joiden on esimerkiksi solututkimuksin todettu toimivan hormonaalisen vaikutusmekanismin kautta, mutta tieto terveyshaitoista on vasta viitteitä antavaa. Toiseen, Oletetaan hormonihäiriköksi -luokkaan otettaisiin aineet, joista on tutkittua tietoa mutta ei täyttä määritelmän mukaista varmuutta. ”Euroopassa perinne luokitella aineita vaikutukseltaan varmoihin ja Tieteellisiä määritelmiä hormonihäiritsijöille Hormonihäiritsijöille ei ole saatu aikaan lakisääteisiä määritelmiä, mutta tieteellisiä määritelmiä aineryhmälle on esitetty. Sc an sto ck ph ot o Tutkijat toivovat, että hormonihäiritsijöiksi epäillyt aineet jaettaisiin kolmeen luokkaan. ”Vaikka muotoilu mahdollisesta haitasta ei ole selkein mahdollinen, kriteerit eivät enää sulje pois oletettujen hormonaalisten haitta-aineiden mukaanottoa”, sanoo neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstä. Buonsanten mielestä asia on muutenkin ongelmallinen. Kolmiportaisessa systeemissä ensimmäiseen, Tiedetään hormonaaliseksi haitta-aineeksi -luokkaan, kuuluisivat aineet, joista näyttö on aukoton. ”Kriteerien tulee olla tieteelliset, mutta nyt tieteellisten kriteerien laatiminen sotketaan riskinarviointiin”, hän kommentoi. oletettuihin on sääntelyssä vahva. Sen mukaan hormonihäiritsijöiksi ei laskettaisi aineita, jotka toimivat hormonaalisen vaikutuksen kautta haitallisten organismien torjunnassa. Poikkeus tarkoittaa, että haitoista voivat kärsiä muut kuin ”kohdeeliöt”, vaikkapa hyödylliset hyönteiset silloin, kun hormonaalinen torjuntaaine ei nopeasti hajoa ympäristöstä. Sen mukaan hormonaalinen haitta-aine on aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa näin haitallisia terveysvaikutuksia terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa. Näin mukaan olisi saatu myös vähitellen kertyvä tutkimustieto. Sitä ei vielä tiedä kukaan. Nyt kriteerit eivät mahdollista tällaista.” Lisäksi komission tuoreimmassa esityksessä on mukana uusi poikkeussäännös. Kaikki haastattelemamme tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että se on käytännössä mahdotonta”, Vito Buonsante sanoo. 17 2/2017 KEMIA sijöihin] on hankala todistaa. Mahdollinen hormonaalinen haitta-aine on puolestaan aine tai aineseos, jolla on ominaisuuksia, joiden voidaan olettaa johtavan hormonaalisten toimintojen häiriintymiseen terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa
”Periaatteessa korvaavien aineiden tulisi olla turvallisempia. Haitallista ainetta ei silloin voisi korvata toisella, kemiallisesti lähes identtisellä aineella, kuten nykyään tapahtuu. Bisfenoli A eli BPA on toistaiseksi hyvin laajassa käytössä. Esimerkiksi karsinogeenisten ja mutageenisten aineiden käyttöä on rajoitettu kuluttajille myytävissä seoksissa mutta ei rakennuksissa ja esineissä. Kemialliselta rakenteeltaan ja vaikutustavoiltaan ne ovat lähes identtisiä bisfenoli A:n kanssa. ”Mielestämme varovaisuusperiaate tulee näin huomioitua. Odottavat äidit ja syntymättömät lapset kuitenkin altistuvat samalle aineelle monista muista lähteistä”, Reineke huomauttaa. Osa jäsenmaista taas vaatii, että oletetut vaikutukset pitää saada mukaan suoraan kriteerien sanamuotoihin.” ”Katsotaan, kuinka käy”, miettii Nurmi, jonka mukaan kriteerien soveltamisvaiheeseen jää joka tapauksessa tulkinnanvaraa. Tavallisimpia korvaajia ovat bisfenoli S ja bisfenoli F. Liian usein kiellettyjen aineiden tilalla käytetään kuitenkin aineita, jotka myös aiheuttavat terveysja ympäristöhaittoja”, Reineke sanoo. Aineen käyttäminen on yhä sallittua useimmissa tarkoituksissa. Terveysriskien vuoksi BPA:ta on kuitenkin ryhdytty osittain korvaamaan. Aineet saattavat olla esimerkiksi lisääntymismyrkyllisiä. ClientEarth-järjestön Vito Buonsanten mielestä tulkinnanvaraa jää ehdottomasti liikaa. Kansalaiset altistuvat hormonaalisille haitta-aineille myös siitä syystä, että riskien arvioinnissa ei huomioida riittävän kattavasti erilaisia altistuslähteitä. Jotkin hormonihäiritsijät ovat päätyneet rajoituslistoille siksi, että ne aiheuttavat myös muita terveystai ympäristöhaittoja. Lain puitteissa ei vielä ole ehditty rajoittaa kovinkaan suurta määrää aineita eikä etenkään hormonihäiriköitä. pulkkinen.katja@gmail.com Kriteerien tuolla puolen Hormonihäirikköjä pääsee sääntelyn läpi muutenkin kuin puuttuvien kriteerien vuoksi. Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen on ehdotettu arviointimenettelyä, jossa kemikaaleja käsiteltäisiin ryhminä. Näin sanoo kemisti, vanhempi asiantuntija Ninja Reineke ympäristöjärjestö ChemTrustista. Käytännössä näin on tosin tehty vain muutamassa tapauksessa. Tekstiä on muutettu niin, että hormonihäiriköksi voidaan määritellä aine, joka saattaa aiheuttaa hormonaalisia vaikutuksia. ”Tarvitaan ryhmäarviointia” Kun yritys hakee käyttölupaa luvanvaraisille aineille, sen täytyy liittää mukaan arvio myös korvaavista vaihtoehdoista. Kaikkia altistuslähteitä ei aina oteta huomioon, ja haitallisia aineita korvataan toisilla haitallisilla aineilla. Ilmiö olisi esimerkiksi bisfenoli A:n kohdalla voitu välttää ryhmätason riskinarvioinnin avulla. Sc an sto ck ph ot o. Luvanvaraisten listalla on toistaiseksi vain 30 ainetta. Vaikka yhteisiä kriteerejä hormonihäiriköille ei vielä ole, aineita voi lisätä rajoituslistoille myös hormonaalisten haittavaikutusten perusteella. Sen jälkeen kuvataan, millaisella näytöllä näin voidaan tehdä.” Suomen kanta on, että johdantolausetta ja alakohtia pitää lukea kokonaisuutena. Niiden pohjalta tullaan saamaan hyvin vaihtelevia lopputuloksia siitä, mihin yksittäisten aineiden kohdalla päädytään.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Se jää kriteerin jälkeiseen aikaan asiantuntijaryhmien arvioitavaksi”, juristi sanoo. Osa hormonaalisista haitta-aineista jää sääntelyn ulottumattomiin esimerkiksi siksi, että kaikkia altistuslähteitä ei oteta huomioon. ”Monimutkaiset rajoituslistat vaikuttavat ensi silmäyksellä laajoilta, mutta tällä hetkellä ne eivät tarjoa ihmisille kattavaa suojaa.” Yksi syy tilanteeseen on, että Euroopan kemikaaliasetuksen Reachin täytäntöönpano on vasta alkutaipaleellaan. Ilman kriteerejä yhteisymmärrystä listalle viemisestä on hankala saavuttaa. Aineiden ongelmakorvaamisesta on viime aikoina puhuttu maailmalla paljon. 18 KEMIA 2/2017 aineen tulee olla varmuudella todettu hormonaaliseksi haitta-aineeksi. ”Kriteerit eivät ole objektiivisesti tulkittavissa. ”Esimerkiksi bisfenoli A:n käyttöä rajoitettiin tuttipulloissa. Hänen mukaansa hormonihäirikköjä koskevassa lainsäädännössä on alueita, jotka saattavat olla altistelähteinä aliarvioituja. Ainetta tuotetaan ennusteen mukaan yhteensä 8,4 miljoonaa tonnia vuonna 2018. Soveltamisohjeita kriteereille valmistelevat Euroopan kemikaalivirasto ja elintarvikevirasto. Epämääräisesti muotoiltujen kriteerien takia bisfenolinkaan kohtalo ei ole selvä. Joitakin hormonihäiritsijöitäkin listalta löytyy. Sellaisia ovat vaikkapa ruokapakkaukset ja rakennusmateriaalit
”Jokaisella kuluttajalla on intressinsä myös ruuan alkuperän osalta. Tämä mullistaa myös elintarviketuotannon, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen. Maatila menee pilveen Toinen vaihtoehtoinen polku korostaa tulevaisuuden ruuantuotannon ketteryyttä. Ensimmäinen vaihtoehto lähtee siitä, että kuluttajat tekevät ja kustomoivat ruokansa yhä aktiivisemmin itse. Tämä mahdollistaisi elintarvikealalla ennen näkemättömiä uusia bisnesmalleja.” Tällaista kehitystä hidastaa lainsäädäntö, joka pohjautuu vanhoihin tapoihin tuottaa ruokaa. Mittareiden ansiosta voitaisiin päästä lähemmäs tilannetta, jossa pois heitettäisiin vain pilaantunut ruoka, eikä kelvollinen syötävä suotta päätyisi jätteeksi. Tällaisessa tulevaisuudessa kuluttaja kykenee itsenäisesti arvioimaan ja mittaamaan esimerkiksi ruuan syömäkelpoisuuden. Entä mitä muuta alalla jatkossa tapahtuu. Nämä tiedot voi tuoda tuotteen osaksi, jolloin ruokansa voi valita arvojensa mukaisesti.” Myös ruuanjakelu sujuvoituu, ja ruuan valmistus tapahtuu lähempänä kuluttajaa. Sitä ei ole helppo ennustaa, sillä esimerkiksi kuluttajat jakaantuvat yhä moninaisempiin ryhmiin. ”Eri ihmisille ovat tärkeitä eri asiat. ”Tuotantoketjusta saattaa tulla pikemminkin tuotantoverkko, jossa kuluttajalla on entistä enemmän sananvaltaa siihen, mitä tuotetaan ja miten. Myös tietosuoKe rtt u Vä hä ne n VTT:ssä kehitetty pienoisbioreaktori tuottaa kasvisoluista erilaisia terveellisiä ”tuorepuuroja”.. 20 KEMIA 2/2017 AJANKOHTAISTA VTT:n tutkijat kurkistivat kristallipalloon ja ennustivat, millainen on elintarviketalouden huomispäivä. Yhtä kiinnostaa kanojen hyvinvointi. Valinnat yksilöllistyvät niin, että ihminen tahtoo juuri itselleen sopivia raaka-aineita juuri itselleen sopivassa muodossa. Toinen haluaa tietää, kuka kanoja ruokkii, ja kolmas, mitä linnut ovat syöneet. Sen mahdollistaa elintarvikealallakin koko ajan etenevä digitalisaatio. Elintarviketalous 4.0 -hanke päätyi piirtämään kolme vaihtoehtoista polkua. Kerttu Vähänen Tulevaisuudessa koneet ja ihmiset seurustelevat älykkäästi keskenään. Joku haikailee älykästä ruokakauppaa, toinen haluaa juuri itselleen räätälöityä palvelua, kolmas tahtoo mahdollisimman perinteisiä raaka-aineita lähituotettuina.” VTT yhteistyökumppaneineen on kuitenkin pyrkinyt hahmottelemaan Tulevaisuuden pelto voi olla keittiön pöydällä sitä, miltä huomisen elintarviketalous voisi kokonaisuudessaan näyttää. Digitaalisuus vauhdittaa esimerkiksi elintarviketta koskevan tiedon välittämistä
Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Hän on kehittänyt CellPodnimen saaneen menetelmän, jonka avulla ruuan kasvattaminen voisi toden teolla siirtyä megakaupunkeihin. Kun jogurttiin lisättiin koivun ksyleeniä, sen pinnalle ei jääkaapissa muodostunut nestekerrosta, jota monet kuluttajat pitävät epämiellyttävänä. Kemia luo hyvinvointia ja parempaa elämää. kerttu.vahanen@gmail.com Puuta lautaselle VTT:n tutkijoita kutkuttavat myös uudet raaka-aineet. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puupohjaiset aineet voivat parantaa esimerkiksi ruuan rakennetta, säilyvyyttä ja väriä. Ne valikoituivat ensimmäisiksi, koska marjoja ei voi viljellä eikä kerätä suuria määriä luonnostakaan. Sen sijaan pitää aina miettiä, mihin muutos johtaa ja saavutetaanko sen avulla terveempiä ja onnellisempia ihmisiä”, Poutanen muistuttaa. ”Se ei paljon kahvinkeitosta eroa. Nyhtökauran ja Härkiksen tapaisia vaihtoehtoisia proteiininlähteitä saa kaupasta jo nyt, ja niiden osuus ruokavaliossamme kasvaa. Lennätä itsesi uralle, jolla voit pelastaa maailmaa. Nyt. 3. ”Puun kolme peruskomponenttia, hemiselluloosa, fibrilloitu selluloosa ja ligniini, ovat luonnonaineita. ”Vaikkapa Kiinassa yhä useampi ihminen ei pysty ostamaan niin paljon tuoretuotteita kuin tahtoisi. Puu itse asiassa muuttaa ruuan ominaisuudet entistä paremmiksi. Yksi mahdollinen elintarvikkeiden raaka-aine on suomalaisille vanhastaan tuttu leivänjatke: puu. Kolme asiaa, kun mietit mitä opiskella. Sc an sto ck ph ot o ja vaatii vielä kehittämistä. Puun komponenteilla voisi myös korvata allergisoivia aineita. Vertikaalista tuotantoa on se, että ruokaa kasvatetaan muuallakin kuin pelloilla. 2. VTT:n menetelmän idea pohjautuu siihen, että kasvien soluilla on monia samoja ominaisuuksia kuin itse kasvilla. Tutustu koulutusvaihtoehtoihin: www.kemianteollisuus.fi > Työelämä > Koulutuspolut KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian Seurojen ja Kemianteollisuus ry:n omistama Kemian Kustannus Oy on Kemia-lehden omistaja ja yhteistyökumppani. Itse kasvatusprosessia Reuter kehuu helpoksi. Uusi teknologia voisi tuoda terveelliset marjat entistä useamman kuluttajan pöytään. Kun komponentit erotellaan ja jalostetaan oikein, puu on syömäkelpoista – eikä pelkästään syömäkelpoista. Niitä on myös esimerkiksi viljoissa ja muissa ruuissa, joita syömme päivittäin”, muistuttaa tutkija Anna-Stiina Jääskeläinen. Ruuan kuljettaminen suurkaupunkeihin on kallista, ja toisaalta kaupungeista tulee haavoittuvia, koska ne ovat täysin riippuvaisia ulkopuolelta tuoduista raaka-aineista”, Reuter kuvailee. Ruoka kasvaa kaupungissa Kolmas polku keskittyy siihen, kuinka horisontaalisesta ruuantuotannosta siirrytään vertikaaliseen. 1. ”Puun käyttö ruokataloudessa on kilpailuetu, sillä puulla jatketut tuotteet ovat kuluttajalle mieluisampia. Kemian ammattilaisena työllistyt kiinnostaviin tehtäviin. ”Muutoksia ei kuitenkaan pidä tehdä vain muutoksen itsensä vuoksi. Tutkijat itse aloittivat maajussin uransa lakan ja mesimarjan soluilla. Yhteishaku. Siksi ruoka voi syntyä pelkistä soluista. Puun uudet käyttötavat antavat myös lisäarvoa puuntuotannolle.”. Tämä voi Kaisa Poutasen mukaan olla suurkaupunkien ihmisille arkipäivää hyvinkin pian. Lopputulosta tosin joutuu odottamaan vähän kauemmin kuin kahvin tippumista, mutta toisaalta valmista tulee kerralla enemmän kuin kahvipannullinen.” Tutkijat hahmottelivat elintarviketuotannon tulevaisuutta VTT:n helmikuisessa Huomisen biotalous -tapahtumassa. Voit opiskella kemiaa ympäri Suomen. Samoilla linjoilla on tutkija Lauri Reuter. ”Soluja taas voidaan kasvattaa suljetuissa järjestelmissä, jolloin ruuantuotanto ei ole riippuvainen ilmastosta tai ympäristöstä.” Kotikeittiöön mahtuva CellPod on eräänlainen bioreaktori, jossa halutun kasvin kantasoluista syntyy tuoretta ja ravitsevaa syötävää
Neutronit saavat booriatomissa aikaan fissioreaktion. Hankkeen päämääränä on uuden sukupolven lediteknologia.. Boori saatettiin syöpäsolun sisään boorifenyylialaniinin (BPA) avulla. Uudella pinnoitusreaktorilla kalvoista on saatu entistä eristävämpiä tai johtavampia tai niitä on voitu kasvattaa kiteisinä matalissa lämpötiloissa. Lääkekehityksen kannalta erityisen palkitsevaa on juuri uusien kantajaaineiden kehittely. Näin solu ei enää pysty jakautumaan. Plasma-avusteinen menetelmä on suunnattu 300 millimetrin piikiekkoja käyttävälle teollisuudelle, mutta se sopii myös 200 millimetrin kiekkojen käsittelyyn. Tuho jää näin yhteen soluun eikä juuri vaurioita terveitä naapurisoluja. Neutronisuihku syntyy uusin keinoin BNCT on harvinainen hoitomuoto. Suomalaiselle lääketutkimukselle avautuu uusia mahdollisuuksia, kun amerikkalainen Neutron Therapeutics rakentaa Meilahden sairaala-alueelle maailman ensimmäisen suoraan sairaalakäyttöön suunnitellun boorineutronikaappaushoitoeli BNCT-laitteiston. Solut tarvitsevat aminohappoja proteiinien rakennuspalikoiksi. Eri syöpäsolutyypeille pitänee kehittää boorille erilaisia kantaja-aineita. Sitten kasvaimen läpi ammutaan neutronisuihku. Picosun on aloittanut yhteistyön myös saksalaisen Osramin kanssa. Syynä on, että tarvittava neutronisuihku on osattu tuottaa vain ydinreaktorilla. Boori kaappaa neutronin ja hajoaa litiumiksi ja alfahiukkaseksi eli heliumin ytimeksi. Litiumja alfahiukkaset jyräävät syöpäsolun dna-rihmaa rikki. ”Yleensähän lääkkeellä halutaan vaikuttaa solun toimintaan biologisesti, mikä on hyvin monimutkaista. ”Suomella on hetken verran tuotekehittelyn etulyöntiasema, mikä kannattaisi hyödyntää”, Tenhunen huomauttaa. Ydinreaktoririippuvuuden purkautuminen saattaa käynnistää uuden maailmanlaajuisen BNCT-innostuksen. Antti Kivimäki Picosunilta uusia ohutkalvoteknologioita Suomalainen Picosun ja japanilainen Hitachi High-Technologies ovat kehittäneet uuden ohutkalvojen eli ALD-pinnoitteiden valmistusteknologian. Uutuuslaitteisto kannustaa tutkijoita kantaja-aineiden kehittelyyn. Hoitojen kehittämisestä vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus. Hyviä tuloksia alettiin saada, kun aivosyövistä siirryttiin muihin pään ja kaulan alueen syöpiin. BNCT-hoidossa syöpäsolut merkataan kemiallisesti niin, että potilaalle annetaan liuoksena suoneen boorifenyylialaniinia eli aminohappoon sidottua booria. 22 KEMIA 2/2017 Uusi sädehoito avaa uusia näkymiä myös suomalaiseen lääkekehitykseen. Tässä riittää se, että booria sisältävä lääke saadaan soluun sisälle”, kuvailee Neutron Therapeuticsin lääketieteellinen johtaja Seppo Pakkala. Ongelma ratkesi, kun yhtiö onnistui kehittämään laitteiston, joka tuottaa neutronisuihkun hiukkaskiihdyttimeen yhdistetyn, vedellä viilennetyn pyörivän litiumrullakon avulla. Sc an sto ck ph ot o UUTISIA Helsingissä starttaa pian maailman ensimmäinen sairaalakäyttöön sopiva BNCT-sädehoitolaitteisto. ”Ydinreaktorin käyttö on kallista ja kontrolloitua, eikä reaktoria voi rakentaa sairaalan yhteyteen”, kertoo Neutron Therapeuticsin johtava sairaalafyysikko Hanna Koivunoro, joka osallistui aktiivisesti Otaniemen reaktorilla annettuihin hoitoihin. Raskaat hiukkaset menettävät liike-energiaansa ja pysähtyvät seitsemän mikrometrin matkan jälkeen. ”Loppu on fysiikkaa. BNCT-hoidot aloitetaan ensi vuoden aikana uusiutuneista pään ja kaulan alueen syövistä, mutta laitetta on tarkoitus kokeilla muihinkin syöpiin. ”Luultavasti ei löydy yhtä universaalia ainetta, vaan eri syöpäsolutyypeille tarvitaan eri tuotteita”, vahvistaa Neutron Therapeuticsin Suomen-yhtiön toimitusjohtaja Erkki Tenhunen. Syöpäsolut kasvavat erityisen ärhäkästi, joten ne imuroivat BPA:ta neljä kertaa muita soluja enemmän. Esimerkiksi syöpälääke, joka on osoittautunut heikkotehoiseksi syöpäsolun tuhoamisessa mutta joka kuitenkin tehokkaasti raivaa tiensä solun sisään, voisi olla jalostettavissa boorinkantotehtävään melko helpostikin. Otaniemen pienellä tutkimusydinreaktorilla annettiin BNCT-hoitoa reilulle parillesadalle potilaalle vuosina 1999–2011. Neutroni osuu booriin ja solu kuolee.” Pakkala vastasi osaltaan hoitojen kehittämisestä myös silloin, kun niitä annettiin Otaniemen reaktorin avulla. Hän huomauttaa, että kantaja-aineita etsittäessä kannattaa ehkä seuloa myös jo käytössä olevia lääkkeitä. Aine imeytyi aivosyöpäsolukkoon Suomi kääntää uuden sivun sädehoidossa verraten huonosti
Lisätietoja tarvittaessa säätiön asiamieheltä: Risto Sormunen, asiamies.fortuminsaatio@fortum.com (p. Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 21.4.2017 klo 16.00 mennessä. 050 453 4615) centriaamk Kemiallisteknillinen yhdistys ry www.kty.fi Kemisti, löydä Tekniikka ja Ystävät. Haettavana on myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa. t: KTY Tule KTY-bileisiin! Sc an sto ck ph ot o Ilmastonmuutos Liikenne Ravinto Puhdas vesi Energia Luonnonvarat Terveys ja hyvinvointi Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi / @kemianteollisuu #vastuullinenvalintani. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.com/saatio Odotamme erityisesti hakemuksia liittyen rakenteita uudistaviin ja poikkitieteellisiin energian ja kiertotalouden ratkaisuihin. Hakuaika on 3.–21.4.2017. Säätiön painopistealueet ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2017 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetusja kehitystyöhön energia-alalla
Tätä nykyä potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle ja saa lähetteen testeihin. Erikoislääkäri, dosentti Sakari Jokiranta uskoo kotona tapahtuvan näytteenoton integroituvan nopeasti arkiseksi osaksi terveyspalveluita. Maksaja voi olla testatun asuinkunta, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto tai asiakas itse”, Jokiranta kertoo. Ammattijärjestö Tehyn osastolla hymyiltiin selfie-kuvissa.. ”Testin valmistuttua asiakas saa pankkitunnusten avulla tulokset ja niiden selkokielisen tulkinnan sekä toimintaohjeet. Kun näyte on tutkittu laboratoriossa, Jani saa tekstiviestinä tuloksen ja toimintaohjeet. Yhteistä niille on se, että tarinan henkilöt voivat saada vastaukset mieltään askarruttaviin kysymyksiin etänäytteenoton avulla. Jokirannan mukaan monella tapaa. Miten etänäytteenotto eroaa markkinoilla jo olevista kotitesteistä, joita voi ostaa apteekista tai internetistä. Kotitesteissä tekijä ja tulkitsija on kuluttaja itse, mistä syntyy laatuero. Se on potilaalle helpompaa, terveydenhoidolle järkevämpää ja yhteiskunnalle tehokkaampaa.” Jopa 70 prosenttia kliinisen työn päätöksenteosta perustuu laboratoriodiagnostiikkaan. ”Etänäytteenotto tehostaa terveydenhuoltoa sote-uudistuksen edellyttämällä tavalla. Kotinayte.fi-palvelusta voi tilata näytteenottovälineet salmonellan, papilloomaviruksen, kihomatojen tai laktoosiintoleranssin tutkimiseen. Kotitestien tulokset eivät välity lääkärille, joka voisi antaa tarpeellisen ohjeistuksen.” Jokiranta uskoo, että viiden vuoden kuluttua jo noin neljännes etänäytteenottoon soveltuvista analyyseistä toteutetaan tällä tavoin. Seuraavaksi palvelu laajenee hiivatulehduksen ja vatsavaivojen testaukseen. Voisiko kirvelyn syynä olla sukupuolitauti. helmikuuta puhuneen Jokirannan mukaan digitaaliset palvelut vastaavat aktiivisen ja terveydestään kiinnostuneen nykykuluttajan tarpeisiin. ”Etänäytteenotossa analyysi tehdään keskuslaboratorion luotettavilla analysaattoreilla ja tulkitaan ammattilaisten toimesta. 24 KEMIA 2/2017 UUTISIA Vantaalainen nuorimies Jani on huolissaan. Saivatkohan lapset taas kihomatotartunnan, pohtii perheenäiti Salla. Esimerkit ovat kuvitteellisia mutta tapaukset yleisiä. ”Ehkä paljon enemmänkin esimerkiksi kihomatojen ja hiivatulehduksen analyyseistä, koska niiden hoito toteutetaan jo nykyisellään käsikauppalääkkein.” Leena Laitinen Ju kk a Al as aa ri Labquality Days kokosi Helsingin Messukeskukseen lähes sata luennoitsijaa ja tuhat vierasta peräti 34 maasta. Uudessa mallissa asiakas tilaa kotiinsa näytteenottovälineet internetistä, ottaa ohjeita seuraten näytteen, postittaa sen tutkittavaksi ja saa vastauksen toimintaohjeineen sähköisen palvelun kautta. Onneksi hän asuu Vantaalla ja voi tilata näytteenottopakkauksen osoitteesta www.telelab.fi. Pitäisi käydä testaamassa laktoosiintoleranssi, miettii uranainen Aino. Jokiranta toimii lääketieteellisenä johtajana Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:ssä, joka on tuotteistanut terveydenhuoltoon integroidun etänäytteenoton. Labquality Days -tapahtumassa 10. Testin voi tilata kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt vantaalainen, ja kulut maksaa Vantaan kaupunki. Näytteenotolle voi joutua varaamaan eri ajan ja tulosten kuulemiselle vielä uuden käynnin tai puhelinajan. Vastaava palvelu on tarjolla YTHS:n opiskelija-asiakkaille valtakunnallisesti sekä nuorille Tampereella ja Orivedellä. ”Tämän päivän potilaat haluavat osallistua ja omistaa omat tietonsa. He kyseenalaistavat laboratorioon jonottamisen, jos vaihtoehtona on itsenäinen näytteenotto ja tulosten saaminen omaan kännykkään.” ”Nykypotilas haluaa osallistua ja omistaa tietonsa” Digitaaliset laboratoriopalvelut osaksi sote-arkea Veloituksetonta seksitautien testausta Esimerkiksi tapaus Janilla olisi suuri riski jättää lääkärikäynti väliin ja tartuttaa siten eteenpäin mahdollista klamydiaa tai tippuria
LABORATORION TULEVAISUUS ON MEISSÄ. Valitse omasi viidestä huipputuotteiden ryhmästä! • Honeywell Fluka analyyttiseen kemiaan • Honeywell Fluka HYDRANAL™ Karl Fischer -titrauksiin • Honeywell Fluka -laboratoriokemikaalit • Honeywell Burdick-Jackson: DNA/RNA-reagenssit ja liuottimet oligonukleotidisysteesiin • Honeywell Riedel-de Haën -liuottimet. Tule tapaamaan meitä ChemBioon osastolle 2d41. Opiskele ammatti tai laajenna osaamistasi! AMK-TUTKINTO, monimuotototeutus Nyt suoraan auktorisoidulta jakelijalta HONEYWELLIN LABORATORIOKEMIKAALIT Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.elektrokem.fi ja pyydä tarjous – autamme mielihyvin! info@elektrokem.fi • puh. Kysy lisää www.tamk.fi hakijapalvelut@tamk.fi tamk-blogi.tamk.fi @tamk_uas @tampereenamk tamk.fi/youtube HAKU syksyllä 2017 alkaviin koulutuksiin 15.3.–5.4.2017 AMK-TUTKINTO, päivätototeutus Insinööri (AMK), Biotuoteja prosessitekniikka Bioanalyytikko (AMK) Insinööri (AMK), Laboratoriotekniikka Insinööri (AMK), Laboratoriotekniikka Monimuotototeutus on suunnattu laboratorioanalyytikoille, jotka haluavat laajentaa tutkintonsa insinööri (AMK) -tutkinnoksi. Osa tuotteista suoraan varastostamme Suomessa. 09 7206 5620 Yli 7 000 tuoteriviä. Lue lisää www.berner.fi/pro AMK-TUTKINTO PÄIVÄTOTEUTUS Kiinnostuitko. Tervetuloa Elektrokem Oy:n ChemBioosastolle 1c21!
”Kilpailun esimerkit osoittavat erinomaisesti, kuinka Suomessa toteutetaan biotaloutta menestyksellisesti konkreettisten puupohjaisten tuotteiden kautta”, summaa Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.. VTT:n tutkimuksesta ponnistanut Spinnova on aiemmin voittanut muun muassa työja elinkeinoministeriön järjestämän kansainvälisen biojalostamokilpailun. Tuote palkittiin kunniamaininnalla. Kotkamillsin kartongista tehdyt mukit on helppo kierrättää. LigniOx on ligniinistä tehty ekologinen vastine öljypohjaisille betoninnotkistimille. Väestörakenteen muutokset -kategorian voiton vei Montisera Oy. VT T M et sä Tis su e Stor a Enso Stora Enson EcoFish-pakkauksessa styroksia korvaa aaltopahvi. Kunniamaininnan sai myös Metsä Tissuen kompostoituva ja biohajoava Saga-paistovuoka. Jyväskyläläisyrityksen teknologia ei vaadi puukuidun pilkkomiseen tähtääviä kemiallisia, runsaasti vettä ja energiaa nieleviä työvaiheita, kuten perinteiset menetelmät. Ko tka m ills Spinnova Oy:n sellusta valmistama lanka on voittanut Uusi puu -kilpailun. 26 KEMIA 2/2017 UUTISIA Puusta kehrätty lanka nappasi uuden voiton Sp inn ov a Oy Spinnovan puukuitulanka on ympäristöä säästävä vaihtoehto sekä puuvillalle että keinokuiduille. Yritys kehittää kuusiuutteesta tuotetta, joka ehkäisee ja hoitaa alavirtsatievaivoja. Kaupungistuminen-kategorian voitti Kotkamillsin täysin kierrätettävä suojakerroskartonki. Resurssiniukkuus-kategorian voiton jakoivat VTT:n kaksi ligniiniratkaisua. Kisassa etsittiin uudenlaisia puuta hyödyntäviä ratkaisuja ja innovaatioita. CatLignin-teknologialla tuotetaan selluteollisuuden sivuvirrasta reaktiivista ligniiniä puuliimoihin, joissa se korvaa myrkyllisen fenolin. CatLignin-materiaali korvaa öljyyn perustuvia kemikaaleja esimerkiksi liima-, kumija muovisovelluksissa
Priset kommer årligen att stå att söka mellan första oktober och sista september för avhandlingar som godkänts inom samma intervall. Prisets storlek är 1000 euro och det utdelas från den Alfthanska fondens medel. Prisets storlek är 1000 euro och det utdelas från den Alfthanska fondens medel. Mer information om stipendiet samt ansökan ges på samfundets hemsida: http://www.finskakemistsamfundet.fi/junioralfthan.shtml Juniorpris ur Alfthans fond för ett framstående kemirelaterat slutarbete Mer information om stipendiet samt ansökan ges på samfundets hemsida: http://www.finskakemistsamfundet.fi/junior-alfthan.shtml Kemian laitos Huippukemiaa ja huippuihmisiä Kemistejä ja aineenopettajia Monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri Keskellä Suomea, lähellä ihmistä www.jyu.fi/kemia www.facebook.com/kemianlaitos.jyu Mukana ChemBio Finlandtapahtumassa! Osasto 2c54.. Genom detta pris vill Finska Kemistsamfundet motivera sina yngre medlemmar att ytterligare förkovra sig i sina kemistudier. Genom detta pris vill Finska Kemistsamfundet motivera sina yngre medlemmar att ytterligare förkovra sig i sina kemistudier. Priset kommer årligen att stå att söka mellan första oktober och sista september för avhandlingar som godkänts inom samma intervall. Haluatko kokeilla. Asiantuntija kulkee edellä Meidät tunnetaan IPR-alan edelläkävijänä ja asiantuntijamme paitsi huippukoulutettuina myös ripeinä. www.papula-nevinpat.com Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan Finska Kemistsamfundet har instiftat ett juniorpris för en förtjänstfull avhandling av högt betyg inom kemi eller närstående ämnen. Autamme sinua turvaamaan yksinoikeutesi kaikkialla maailmassa. Juniorpris ur Alfthans fond för ett framstående kemirelaterat slutarbete Finska Kemistsamfundet har instiftat ett juniorpris för en förtjänstfull avhandling av högt betyg inom kemi eller närstående ämnen
Kierrätysmuovin osuus on määrä nostaa merkittäväksi muissakin tuotteissa.. Oikaisu Kemikaalikimara-blogia kirjoittava kemiantekniikan diplomi-insinööri Anja Nystén ei suosittele hiusvärien kotikäyttäjille herkkyystestejä, kuten Kemia-lehden 1/2017 jutussa Teknokemia pitää kutrit kunnossa kerrottiin. Tänä vuonna toteutettavien laiteinvestointien on määrä nostaa tuotantokapasiteettia huomattavasti. Yhtiön tavoitteena on, että vuonna 2020 kaikki sen kukkaruukut ja parvekelaatikot valmistetaan kierrätysmuovista. Koskenkorvan tehdas tislaa ohrasta myös viljaviinaa, joka jatkojalostetaan yhtiön Rajamäen tehtaassa. Kaivosyhtiö Terrafame löysi rahoittajan Sotkamon Talvivaaran kaivoksen toimintaa jatkava Terrafame on löytänyt etsimänsä yksityisen rahoittajan. Trafigura on sitoutunut ostamaan kaivoksen koko nikkelituotannon ja 80 prosenttia sinkkituotannosta seuraavan seitsemän vuoden ajan. Herkkyystestejä suosittelevat monet hiusvärien valmistajat. Tehdas valmisti viime vuonna lähes 58 000 tonnia ohratärkkelystä. Sillä on erilaisia käyttökohteita muun muassa elintarviketeollisuudessa. Kaupan myötä Teknokselle siirtyvät ?nie?kan jauhemaalien tuotantolinjat sekä myyntija tuotekehityshenkilöstö. Orthexin Lohjan tehtaassa syntyy kukkaruukkuja, saaveja, ämpäreitä ja säilytyslaatikoita, jotka on tehty sataprosenttisesti kuluttajakierrätysmuovista. ?nie?ka on johtava maalien ja lakkojen valmistaja Puolassa ja Keskija Itä-Euroopassa. ”Tuotekehitystä on tehty ja tehdään edelleen tiiviisti yhdessä, jotta raakaainetta voitaisiin käyttää tehokkaasti mahdollisimman monessa tuotteessa.” Uusiomuovin suosio on selvässä kasvussa. Or th ex Gr ou p hex Groupin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew. Orthex käytti viime vuonna tuotannossaan yli 700 000 kiloa uusiomuovia, kun vastaava luku vielä vuonna 2015 oli alle 380 000. Kukkaruukut syntyvät uusiomuovista paperin, kartongin ja pakkausmateriaalien valmistuksessa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän arvion mukaan Terrafame ei enää tarvitse lisärahoitusta valtiolta. Pakkausjäte on jalostettu ensin uusiomuovigranulaateiksi Fortum-konsernin Ekokemin muovijalostamossa Riihimäellä. Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Puolan lisäksi Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Alkoholiyhtiö Altia laajentaa Koskenkorvan tehtaansa tärkkelystuotantoa. Sideaineena tärkkelys parantaa lopputuotteen käytettävyyttä ja laatua. Ensimmäiset kokonaan kuluttajakeräysmuovista tehdyt kukkaruukut ilmestyvät kauppojen hyllyille syksyllä, mutta Orthexin Lohjan tehtaanmyymälästä niitä saa jo nyt. ”Vuoden 2017 aikana uusiomuovi otetaan aluksi käyttöön kaikkiaan 20 tuotteen valmistuksessa”, kertoo OrtKoskenkorvan tehdas satsaa ohratärkkelykseen Al tia Koskenkorvan tehdas Ilmajoella on maailman ainoa ohrasta tärkkelystä valmistava tehdas. Yhtiö on sopinut singaporelaisen raaka-aineiden välittäjän Trafiguran kanssa 250 miljoonan euron rahoitusjärjestelystä. Merkittävä osa ohratärkkelyksestä käytetään sideaineena ja pinnoitteena Muovituotevalmistaja Orthex on ryhtynyt valmistamaan tuotteita, joiden raaka-aineena hyödynnetään kotitalouksilta erilliskerättyjä muovipakkauksia. 30 KEMIA 2/2017 UUTISIA Teknos ostoksilla Puolassa Maaliyhtiö Teknos ostaa jauhemaalien liiketoiminnan puolalaiselta ?nie?kalta. Trafigurasta tulee Terrafamen osakas 15 prosentin osuudella. Suomen valtio jää edelleen Terrafamen enemmistöomistajaksi 85 prosentin osuudella. Muovijalostamo on osa Ekokemin Kiertotalouskylää. Luonnonmukaista, kasviperäistä vaihtoehtoa pidetään kustannustehokkaana vaihtoehtona uusiutumattomille raaka-aineille. Ohratärkkelys on puhdasta, muuntelematonta natiivitärkkelystä. Tärkkelystuotannon lisäyksen myötä yhtiön raaka-ainetarve nousee yli 200 miljoonaan ohrakiloon
040 933 1147 UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA www.ensiturva.. Sen voi lukea teoksesta Probus ja suuri suoliston taistelu (Kustannusosakeyhtiö Aula & Co 2016), joka on biokemistin ja tietokirjailijan Leena Valmun taattua työtä. Varaa paikkasi viimeistään 7. Päivi Ikonen. Maitohappobakteerien perheeseen kuuluva Probus onneksi osaa, sillä oma isä ja isoisä ovat valmistelleet hänet perusteellisesti merkittävää elämäntyötä varten. Kirjan hienovaraisen tyylikäs kuvitus on peräisin graafikko Lasse Rantasen siveltimestä. KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET www.kemia-lehti.fi Kemia-lehden numero 3/2017 ilmestyy 3. mennessä. 040 770 3043 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. huhtikuuta! jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. toukokuuta. Kerronta kiehtoo myös aikuista lukijaa. 010 320 5280 Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. Valmun mainion tarinan myötä moni asia oman elimistön toiminnasta tulee nuorelle kohdeyleisölle tutuksi. 040 933 1147 Osateemoina: analytiikka, ympäristö ja kiertotalous KEMIA Kemi Tiedustelut ja varaukset: Jos sattuu olemaan mustikkajogurttipurkissa elelevä pieni bakteeripoika, ei välttämättä osaa odottaa tulevaisuudeltaan sen ihmeempiä. Kuvat tukevat tekstiä oivallisesti. Kuinka kamppailu etenee ja miten siinä lopulta käy. via pahisbakteereita vastaan. Sen suolistossa bakteeripoika ystävineen joutuu ryhmittymään taisteluun kammottaBakteeripoika seikkailee suolistossa viisi pisaraa hetken päästä seitsemän ja vielä viisi HAIKUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Paikkavaraukset 7.4. Ota yhteyttä: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. • puh. Purkista Probus nimittäin päätyy hämmästyttävään paikkaan, ihmiskehoon. 040 770 3043 puh. Probuksen seikkailut ovat jatkoa sarjan vuonna 2013 aloittaneelle kirjalle Filius ja elinkaikkeuden arvoitus (Wsoy). 31 2/2017 KEMIA Haluatteko esitellä tuotteitanne ja palveluitanne Kemia-lehden lukijoille. Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. Seuraava Uusia tuotteita ja palveluita -palsta julkaistaan Kemia-lehdessä 3/2017. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna
”Tarkoitukseen valjastettiin sian siittiöt, joita käytetään muun muassa elintarvikeja lääkeainetutkimuksissa aistimaan haitallisia aineita”, kertoo emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen. Lopulliseen aineistoon kelpuutettiin kuitenkin vain ne opettajat, jotka olivat työskennelleet luokkatilassa vähintään vuoden. Ne eivät kuitenkaan pääsääntöisesti lisäänny ihmisen elimistössä, joten potilaista niitä ei löydy”, Salkinoja-Salonen selittää aiempien tutkimusten tuloksettomuutta. Tutkijat keräsivät ongelmallisiksi epäiltyjen luokkahuoneiden sisäilmasta ja pinnoista näytteitä, joiden myrkyllisyys mitattiin solutestien avulla. Esimerkiksi monivärinen videotaulu voidaan integroida niin suorien kuin kaarevien lasien väliin. ”Oireita aiheuttavia mikrobeja tunnetaan sisäilmasta lähes 200. Se olisi hänen mukaansa mahdollista mittaamalla tilojen toksisuus. Keskimäärin he olivat tehneet luokassa töitä kuusi vuotta. Mitä myrkyllisempiä luokkahuoneen näytteet olivat, sitä enemmän opettajilla oli muun muassa kipuja, silmäja niveloireita, yskää ja neurologisia oireita. Monissa aiemmissa tutkimuksissa ongelmaluokista on etsitty toksiLedikalvot valaisemaan kauppoja ja arkkitehtuuria Sisäilmatutkimus osoittaa Mitä enemmän myrkkyjä, sitä sairaampia opettajia Fle xb rig ht Uusista taipuisista ledivaloista ja -näytöistä voidaan rakentaa entistä laajempia ja ohuempia. Opettajan oireilun ja luokkahuoneen sisäilman toksisuuden väliltä on ensi kertaa löydetty yhteys. ”Nyt käytämme kouluissa ja päiväkodeissa lapsia ja henkilökuntaa sisäilman mittareina. Yhteyden paljasti Helsingin yliopiston tutkimusryhmä, jonka tulokset julkaisi Environmental Research -lehti. Yhteyttä oireiden ja myrkyllisyyden. Suomesta hankkeessa ovat mukana Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä kangasalalainen Flexbright Oy ja helsinkiläinen Lightning Design Collective Oy. Sc an sto ck ph ot o Kolmivuotisessa Delphi4LED-projektissa rakennetaan simulointimallit, joiden avulla valaisimien lämmönhallinnan ja ledikomponenttien sähköiset ja optiset ominaisuudet voidaan suunnitella nykyistä tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Massatuotantoon sopivan, räätälöitävän ledikalvon avulla voidaan valaista suuria pinta-aloja ja tuoda näyttöteknologia muun muassa ajoneuvoihin, kasvihuoneisiin, kauppakeskuksiin ja arkkitehtuurin valaistukseen. välillä ei kuitenkaan ole todettu. Se on laitonta ja moraalitonta.” Suomalaistutkijoiden kehittämän menetelmän avulla sisäilman myrkyllisyys voitaisiin havaita ennen kuin opettajat ja oppilaat sairastuvat. Sisäilmaa pitkään tutkineelle Mirja Salkinoja-Saloselle on ollut tärkeintä kehittää mittareita, joilla ongelmat havaittaisiin ennen oireita. Näin mukaan valikoitui 232 luokkahuonetta ja niiden opettajat. Ongelmat löydettävä ennen oireita Salkinoja-Salosen johtaman ryhmän tutkimukseen osallistui yli 400 opettajaa 15 helsinkiläiskoulusta. suutta aiheuttavaa ainetta ja verrattu löydöksiä sairastuneiden oireisiin. 32 KEMIA 2/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Eurooppalaistutkijat kehittävät uudenlaisia ledivalonlähteitä laajoille, taipuisille läpinäkyville alustoille. Opettajilta kirjattiin 136 oiretta ja 50 sairautta
– 15.11.2017 Helsinki Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 3. – 4.5.2017 Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 18. – 24.5.2017 Turku, 29. – 30.8.2017 Helsinki, 24. 030 4741 Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 14. – 25.10.2017 Kuopio, 14. – 15.3.2017 Tampere, 14. Opiskele työelämän arvostama tutkinto Xamkissa. various fields of environmental research and monitoring, with a specific theme also on: MICROBIOME AND HEALTH: INDICATIONS OF SUSTAINABLE AGRICULTURE AND FOOD-CHAIN environmentalindicators.org ICEI 2O17 22 ND INTERNATIONAL CONFERENCE ON ENVIRONMENTAL INDICATORS AUGUST, 2017 HELSINKI, FINLAND 1-5 XA M K.F I Hae Xamkiin 15.3.–5.4.2017! Xamk on huomiseen katsova ammattikorkeakoulu, jossa uuden oppimisen into ei ole sidottu aikaan tai paikkaan – se on tapa katsoa maailmaa. – 15.11.2017 Oulu POIMINTOJA KOULUTUKSISTA. Xamk tarjoaa lähes 60 amk-tutkintoon ja 23 ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Haussa esimerkiksi: INSINÖÖRI (AMK) • Biotuotetekniikka, Savonlinna (UUSI!) • Ympäristöteknologia, Mikkeli INSINÖÖRI (YLEMPI AMK) • Ympäristöteknologia, Mikkeli • Teknologiaosaamisen johtaminen, Kotka LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. 19.5.2017 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 23
”Orjalaivat kuljettivat myös viljelykasveja, joiden mukana siirtyneen mullan avulla B. B. Tutkijat kertovat Nature Microbiology -lehdessä, että bakteereilla tapahtuu samanlaista muuttoliikettä yhä, joskin pienemmässä mittakaavassa. Valo Therapeuticsin teknologiassa viruspartikkelit naamioidaan näyttämään syöpäsoluilta käyttämällä syöpäkasvaimelle tunnusomaisia antigeenejä. Perimän muutoksiin perustuva molekyyliajoitus paljasti yllättäen, että amerikkalaisbakteerien esi-isä oli peräisin 1700-luvun lopun Afrikasta. tyn, geneettisesti muokatun adenoviruksen prekliinisen kehitystyön. Näin immuunivaste kohdistuu nimenomaan kasvaimeen. Arvio perustuu kansainväliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin 24 miljoonan geenimuunnoksen yhteyttä keuhkosairauksiin. Yhtiö on saanut kerättyä siemenrahoituksen, jonka avulla se voi viedä loppuun syöpäpeptideillä päällysteOrjakauppa vei äkäisen bakteerin Amerikkaan Uusi virushoito tepsii moniin syöpiin Valo Therapeuticsin teknologiassa adenovirukset naamioidaan näyttämään syöpäsoluilta. Bakteeri tappaa vuosittain liki 90 000 ihmistä. pseudomallei aiheuttaa muun muassa aivokuumetta ja maksakasvaimia. Lisäksi hoito toimii rokotteena, joka estää syövän uusiutumisen. Hoitoa kehittää Valo Therapeutics, joka on Helsingin yliopiston spinoutyritys. Koska bakteeri on luonnostaan vastustuskykyinen useimmille antibiooteille, sen aiheuttamien infektioiden hoito on vaikeaa. Aiemmin oli oletettu, että Burkholderia pseudomallei -bakteerit ovat eläneet kaikkialla tropiikin maaperässä jo hyvin kauan. Niin moni geneettisesti riskialtteimman ryhmän tupakoitsijoista sairastuu parantumattomaan keuhkoahtaumaan. Bakteeri nousi yleiseen tietoisuuteen Vietnamin sodan aikaan. Asiasta raportoi suomalais-brittiläinen tutkijaryhmä, joka analysoi bakteerinäytteitä eri puolilta maailmaa. pseudomallei -bakteerit pääsivät asuttamaan uuden Helsinkiläistutkimus lupailee uutta, onkolyyttiseen virukseen perustuvaa syövän immunoterapiaa, jolla voidaan hoitaa useita eri syöpätyyppejä. Nykyiset syövän virushoidot tuhoavat yleensä suoraan kasvainsoluja. Tutkimusta oli tekemässä muun muassa Tampereen yliopisto. Orjalaivat rahtasivat yli Atlantin jopa 11 miljoonaa länsiafrikkalaista. Ne aiheuttavat tyypillisesti voimakkaan virukseen kohdistuvan immuunivasteen, mikä tapahtuu kasvaimeen kohdistuvan vasteen kustannuksella. 34 KEMIA 2/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Pahamaineiset orjalaivat kuskasivat aikoinaan Amerikkaan miljoonittain ihmisiä – ja myös hengenvaarallisen maaperäbakteerin. Yhdysvaltalaiset sotilaat altistuivat sille, kun he hengittivät helikopterien roottorien ilmaan nostamaa pölyä. 72 SADASTA. mantereen”, selittää professori Jukka Corander Helsingin yliopistosta. Potilastutkimukset on määrä aloittaa ensi vuonna. Uudenlainen terapia aktivoi elimistön omat puolustusmekanismit, mikä lopulta nitistää kasvaimen
Moderator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFIC, Belgium Panelists: • Vito Buonsante, Law&Policy Advisor, ClientEarth, Belgium • Björn Hansen, Head of Unit, EU-Commission • Andrea Paetz, Director, Regulatory Policy, BAYER AG, Germany • Jake Sanderson, Manager, Environment Canada • Jan Wijmenga, Ministry of Infrastructure and Environment, The Netherlands Panel 2: The Sustainable Development Goals – Is there a business case. Tutustu juhlavuoden paneeleihin! Koko ohjelma ja ilmoittautuminen: helsinkicf.eu. kestävän kehityksen haasteita, kemikaaliturvallisuuden lainsäädäntöä, kemikaalitestauksen nopeuttamista sekä kemianteollisuuden toimitusketjun tulevaisuutta. Lämpimästi tervetuloa! Mediakumppani: Yhteistyössä: @ChemicalsForum Torstai 8.6.2017 Keynote: How ECHA’s integrated regulatory strategy will secure success in reaching the 2020 UN goal on chemicals management • Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: The long anticipated reform of TSCA in the US • Jim Jones, Former EPA Assistant Administrator for Chemicals Safety, USA Panel 1: What has chemicals legislation done for us over the last decade. Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panelists: • Lars Bryckner, Vice Chairman, Japan Business Council in Europe (JBCE) • Rafael Cayuela, Chief Economist, Dow, USA • Joseph DiGangi, Senior Science and Technical Advisor, IPEN, Australia • Anouschka Jansen, Senior Manager, International Trade Association, Belgium • Peter Smith, Executive Director, CEFIC, Belgium Perjantai 9.6.2017 Panel 4: Speeding up chemical assessments – From novel information to new management approaches, what works. Kongressin ohjelma valikoituu ajankohtaisista aiheista – tänä vuonna paneelikeskustelut käsittelevät mm. Moderator: Jack de Bruijn, Directorof Risk Management, ECHA Panelists: • Ravi Agarval, Director, Toxics Link, India • Karin Kilian, Policy Officer, EU-Commission • Remi Lefevre, Scientific Officer, ECHA • Kevin Mulvaney, Senior Director, ACC, USA • Matthias Schmid, Manager Advanced Chemicals, ADIDAS AG, Germany Osallistuminen Kongressipassin hinta on 870 € sisältäen arvonlisäveron, kahden päivän osallistumisen, jaettavat materiaalit, lounaat ja kahvit sekä torstain iltaohjelman ja perjantain offsite-vierailun. 100 % suosittelee – ilmoittaudu mukaan: helsinkicf.eu. Moderator: Mamta Patel, Director & Co-Founder, Chemical Watch, UK Panelists: • Dorte Bjerregaard Lerche, PhD, Ministry of Environment and Food, Denmark • Anne Gourmelon, Principal Administrator, OECD • Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant, Germany • Brian Richards, Executive Director, Office of Chemical Safety, Australia • Russell Thomas, EPA, USA Panel 5: Substances of concern (SVHCs) in products – Whose job is it to control these in a free trade world. Foorumin kieli on englanti. Moderator: Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP, Belgium Panelists: • Ricardo Barra, Dean, University on Conception, Chile • Leticia Carvalho, Director, Ministry of Environment, Brazil • Qian Cheng, Deputy Head, Greenpeace East Asia, China • Timo Unger, Manager Environmental Affairs, Hyundai Europe, Germany • Hartvig Wendt, Executive Director, Head Policy Centre Sustainability, CEFIC Panel 3: Post-2020 Global Chemicals Supply Chains – What will be the drivers for market supply and demand and will chemicals product safety emerge a winner or loser. 8.–9.6.2017 Messukeskus Helsinki Vaikuta ja verkostoidu kansainvälisessä juhlavuoden foorumissa! Helsinki Chemicals Forum edistää kansainvälistä kemikaaliturvallisuutta ja -johtamista kokoamalla alan ammattilaisia ja asiantuntijoita vuosittain järjestettävään keskusteluja verkostoitumistilaisuuteen Messukeskukseen
”Typen ja fosforin poistamiseen jätevesistä on käytössä useita erilaisia menetelmiä, mutta yksikään niistä ei vastaa ravinteiden talteenottotarpeeseen”, sanoo professori Riku Vahala. ”Korkeimmat pitoisuudet ilmassa havaittiin etikkahapolle, mutta pitoisuuksien suhteellinen vaihtelu oli suurinta heksaanihapolle”, kertoo akatemiatutkija Heidi Hellén. Menetelmässä ammoniumtyppi muunnetaan kalsiumhydroksidin avulla kaasumaiseksi ammoniakiksi, joka erotetaan puoliläpäisevän kalvon läpi. Sc an sto ck ph ot o Jätevesien ravinteet lannoitteiksi Kun menetelmää testattiin Hyytiälässä Helsingin yliopiston metsäasemalla, sen todettiin soveltuvan hyvin haihtuvien orgaanisten happojen ilmapitoisuuksien vuorokausija vuodenaikaisvaihteluiden tutkimiseen. teisiin sopivaa rakeista ammoniumsulfaattia ja fosforisakkaa. Pellot tarvitsevat niin typpikuin fosforilannoitustakin. Tärkein kasvua nopeuttanut ympäristötekijä on ilmaston lämpeneminen. Tekniikalla voidaan vähentää merkittävästi lannoitetuotannon energiankulutusta ja vesistöjen kuormitusta. Etenkin haihtuvien happojen pitoisuuksista tiedetään silti vasta vähän. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta. 36 KEMIA 2/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aalto-yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä typen ja fosforin talteenottoon erilaisista nestemäisistä jätejakeista. Tämän jälkeen ammoniakki sidotaan rikkihappoon, jolloin syntyy ammoniumsulfaattia. Suomen eteläisimmissä osissa luku on 25 prosenttia. Uudelle menetelmälle on haettu patenttia. ”Yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenotolla on mahdollista korvata kuusi prosenttia teollisesti tuotetusta ammoniumtypestä ja noin kymmenesosa lannoitteena käytettävästä fosforista”, Vahala arvioi. Uudenlaista tietoa voidaan hyödyntää tutkittaessa ilmakemiaa ja uusien hiukkasten muodostusta ilmakehässä, jonka yhdisteistä orgaaniset hapot muodostavat ison osan. Uudella menetelmällä arvoaineet voidaan ottaa talteen jätevesistä.. Laboratoriossa tutkijat ovat saaneet erotettua 99 prosenttia jätevesien typestä ja 90–99 prosenttia fosforista. Lannoitteisiin käytettävän typen teollinen tuotanto nielee kaksi prosenttia maailman energiankulutuksesta. PROSENTTIA pohjoisimman Suomen metsien kasvun lisäyksestä on seurausta ympäristönmuutoksesta. 45 Uusi menetelmä mittaa metsäilmaa Uusi, herkkä tutkimusmenetelmä mittaa metsäilman haihtuvien orgaanisten happojen pitoisuudet ja niiden vaihtelut. Prosessissa fosfori saostuu kalsiumsuolan avulla. Yksi syy asiaan on ollut riittävän herkkien mittausmenetelmien puuttuminen. Menetelmä perustuu jatkuvatoimiseen termoderptio-kaasukromatografi-massaspektrometriin, jossa näyte imetään ilmasta suoraan laitteiston kylmäloukkuun ja analysoidaan paikan päällä. Sen jälkeen niistä on tuotettu lannoitIlmatieteen laitos on kehittänyt uuden menetelmän 2–7 hiiltä sisältävien haihtuvien orgaanisten happojen mittaamiseksi metsäilmasta
NIKKELI JA KUPARI Ne ovat arvometallit, joita todennäköisimmin piilee keskisen Suomen 1900 miljoonan vuoden ikäisessä kallioperässä, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen tuore selvitys. Sen sijaan vehnän kokojyväjauhossa maiden välillä oli pieniä eroja. Empatia vaikutti arvioihin koirien ilmeistä jopa enemmän kuin kokemus koirista. Tämä selvisi Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Jyväskylän pohjoispuolella on aiemmin arvioitua paremmat mahdollisuudet löytää myös lyijyä ja sinkkiä. Aiempien tulosten pohjalta tutkijat tiesivät, että empaattiset arvioivat toisten ihmisten ilmeet nopeammin, tarkemmin ja usein myös voimakkaammin kuin muut. Vesiliukoista kuitua on eniten kauraleseissä. Empaattisimmat ihmiset tulkitsevat muita voimakkaammin myös koirien ilmeitä. Jo Charles Darwin näki yhtäläisyyksiä nisäkkäiden ilmeissä. Asian osoittavat elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuoreet tutkimustulokset. Kauran, rukiin ja vehnän ravintokuitupitoisuus on suurempi kuin aiemmin on arvioitu. Lajienvälisiä yhteyksiä tunneilmeissä on kuitenkin alettu ymmärtää vasta viime aikoina. Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o. Kasvonilmeisiin perustuvaa kommunikaatiota sosiaalisilla nisäkkäillä on tutkittu vuosikymmeniä. Tutkimuksissa on osoitettu, että koirat tunnistavat selvästi sekä ihmisten että toisten koirien uhkaavat ilmeet. Suomalaisten pitäisi saada terveyttä edistäviä kuituja ruuastaan nykyistä enemmän. Todennäköinen syy asiaan on, että kasvot ovat ihmiselle biologisesti hyvin tärkeä ärsyke. Liki kaikki olivat suuremmat kuin elintarvikkeiden koostumustietopankissa Finelissä ilmoitetut. Kullan etsijöille otollisin alue ulottuu Luhangalta Kangasniemelle. Erityisen hyviä veteen liukenemattoman kuidun lähteitä ovat vehnäja ruisleseet. Empaattinen hahmottaa koirienkin ilmeet Osasitko heti tulkita, mitä tämän koiran mielessä liikkuu. 37 2/2017 KEMIA Ihmisen empaattisuus eli myötäelämisen kyky ulottuu – ainakin – koiriin asti. Uusien analyysien perusteella kaurahiutaleet ja ruisjauhot sisältävät kaikissa tutkituissa maissa yhtä paljon ja samanlaista ravintokuitua. KULTA, Viljoissa on luultua enemmän ravintokuitua Le ip ät ied ot us Satavuotiaan Suomen kansallisruuaksi valittu ruisleipä on hyvä ravintokuidun lähde. Suositus on naisille 25 grammaa ja miehille 35 grammaa vuorokaudessa. Eviran tutkijat selvittivät Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Virosta vuosina 2013–2014 kerättyjen viljanäytteiden ravintokuitujen pitoisuudet. Ravintokuidut analysoitiin menetelmällä, jolla voidaan määrittää erikseen veteen liukenemattomat ja vesiliukoiset pitkät ja lyhyet ravintokuidut. Onnittelut – olet empaattinen ihminen
(09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. 2/2017 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta.. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 38 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh
044 201 7001 www.labrotek.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja huoneet – Environmental / Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators Bioja kasvatuskaapit – Bioand Plant Growth chambers, rooms and lights Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens Korroosiotestikaapit, ja UVtestikaapit – Corrosion test chambers and UV-SOLAR test chambers. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä www.icoy.fi 044-066 6802 040-167 9557 Turku–Harjavalta–Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. Jokaisessa uutiskirjeessä. 2/2017 KEMIA KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi LABROTEK OY Sinimäentie 8 B 02630 Espoo, Finland info@labrotek.com Puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes 39 Vihreät sivut huomataan
Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Vihreät sivut myös verkossa. 2/2017 40 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) Vihreiden sivujen nettiversio HUOMATAAN! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS SKALAR ANALYTICAL B.V
040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 2/2017 KEMIA 41 Vihreitä sivuja ei ohiteta. 040 770 3043 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 040 933 1147 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. Ota yhteyttä: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 933 1147. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Varaa heti oma paikkasi . SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh
2/2017 42 • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 3/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 7. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh. huhtikuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti ”Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” ”Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service
040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh
Muovijalostamon kolme päätuotetta ovat HDPE-, LDPEja PP-muoviset rakeet. Turhia kierrätysmuovin käytön esteitä pitää poistaa”, Soini sanoo. Haastavia ovat esimerkiksi polystyreenit eli styrox. Yrityksiltä ja teollisuudelta saatiin viime vuonna muovipakkausjätettä reilut 12 500 tonnia. Tammikuun tahdilla vuoden 2017 määräksi tulisi 5 000 tonnia. Käyttökohteita on runsaasti, ja niitä myös syntyy jatkuvasti lisää. Muovipakkausjäte kiertää uusiomuoviksi Elina Saarinen Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy on saanut valmiiksi kuluttajapakkausten keräysverkostonsa, johon kuuluu muun muassa 530 muovinkeräyspistettä. tä tehostamalla. Niillä on Saarimaan mukaan kova kysyntä. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Viime vuonna niihin tuotiin käytettyjä muovipakkauksia 2 600 tonnia eli puolisen kiloa jokaista suomalaista kohti, mutta vauhti kiihtyy. ”Tavoitteita ei saavuteta aluekeräyspisteitä lisäämällä vaan kierrätysMuovipakkausten keräys kuluttajilta on vihdoin lähtenyt kunnolla liikkeelle. Silloin luku olisi meillä jo 30 000 tonnia.” Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini lupailee, että määrät kyllä kasvavat. Myös kiinteistökohtainen muovipakkausjätteen keräys yleistyy, kun myös kunnat ja jätehuoltoyritykset ovat tarttuneet toimeen. Kierrätysja energiajohtaja Kalle Saarimaa Ekokemistä näkisi mieluusti keräysmäärien moninkertaistuvan. En näe estettä, ettei tähän päästäisi Suomessakin. Se hidastaa prosessia. Riihimäellä jätemuovista syntyy laadukasta uusiomuovia. Näin niitä päästään kehittämään. PET-uusiomuovin asiakaskohteet ovat kehitysvaiheessa. Jo nykyisiin keräyspisteisiin mahtuisi tavaraa enemmänkin. ”Astiat ja puristimet tyhjennetään aika vajaina. Fortum-konserniin kuuluvan Ekokemin muovijalostamossa Riihimäellä pakkausjäte muuntuu uusiomuovigranulaateiksi. Epäpuhtauksia on ollut joukossa vain vähän. Toistaiseksi tuotetut määrät ovat menneet kotimarkkinoille. Amerplast valmistaa LDPE-uusiogranulaatista kiertokasseja, Orthex tekee PP-rakeista kukkaruukkuja ja muuttolaatikoita. Muovipakkauksissa on nyt päästy 16 prosentin kierrätysasteeseen, mutta parempaan pyritään. Pystymme tekemään siitä laadukkaita tuotteita.” Eniten harmia ovat aiheuttaneet öljykanisterit, joiden sisään jäänyt öljy päätyy pesuvaiheessa muovijalostamon jätevesiin ja nostaa hetkittäin laitoksen jäteveden haitta-ainepitoisuudet lähelle ympäristöluvan rajaarvoja. ”Ruotsi on päässyt kymmenessä vuodessa siihen, että siellä kerätään kuusi kiloa muovipakkausjätettä henkeä kohden. Puhdasta raaka-ainetta Kuluttajien keräämän muovin hyvä laatu on ollut muovijalostamon Kalle Saarimaalle iloinen yllätys. Verkosto voisi kerätä lähemmäs 15 000 tonnia vuodessa”, Soini laskee. 44 KEMIA 2/2017 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. ”Olemme olleet tyytyväisiä. ”On kansantaloudellisesti ja kiertotalousnäkökulmasta hyvä, että onnistumme luomaan kotimaisia suljettuja materiaalikiertoja.” Saarimaa myös toivoo, että pakkausten suunnittelijat ottaisivat kierrätyksen nykyistä paremmin huomioon ja välttäisivät monimuovipakkauksia. Saarimaa kuitenkin kannustaa keräämään sellaisiakin muoveja, joille ei vielä ole kierrätysratkaisuja. Kerätty muovipakkausjäte on ollut puhdasta ja yllättävän hyvälaatuista. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Ek ok em El ina Sa ar ine n Muovipakkausjäte muuntuu Ekokemin jalostamossa uusiomuovirakeiksi.
Tehotuotanto on tosin luonut varjonsa senkin ylle. Käsityksemme mukaan osallistumishaluttomuutena ilmennyt ongelma on luonteeltaan lähinnä kineettinen, so. Uusimmissa ravitsemussuosituksissakin kehotetaan korvaamaan lihaa ja lihavalmisteita kalalla ja kasviksilla. aktivointienergiakysymys, eikä termodynaaminen, ts. 1985. Mutta ehkä hänkin voisi vaikka korvata yhden liha-aterian viikossa lähikalalla. Laskurin mukaan kuormitusta Itämereen voi vähentää lisäämällä kotimaisen luonnonkalan ja vihannesten syömistä ja vähentämällä naudanlihan ja maitotuotteiden käyttöä. Vuosittain järjestettävien Komppa-päivien tarkoituksena on edistää kemian harrastusta kouluissa, herättää oppilaissa kiinnostus kemian opiskeluun ja antaa päivien osanottajille rautaisannos ajankohtaista kemian tietoa. lupausta palkkiosta – tähänhän ei reaktioajan pidentäminenkään olisi auttanut. Leivän päällekin voi lihaleikkeleen sijaan laittaa kalaa. Ilmastolaskurit kertovat, että naudanlihan ja maidontuotanto lisäävät kasvihuonekaasujen päästöjä. Tilaisuudessa kuultiin kaksi luentoa. Sopivan tilaisuuden tullen yritämme uudelleen, niin kuin epäonnistuneiden kokeiden suhteen tuleekin. Jotkut pitävät laskuria syyllistävänä. 45 2/2017 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Jos kaikki tekisivät niin, sillä olisi iso merkitys.” Hyvä kommentti. RUUAN ja syömisen pitäisi olla ilonaihe, mutta silti niistä tulee monelle mielipahaa. Ensimmäiset Komppa-päivät pidettiin v. tri Marc Baumann kertoi lukiolaisille lääketieteellisen biokemian tutkimuksesta ja apulaisjohtaja Kristine Jousimaa kemiasta rikostutkimuksessa. RUOKA menee tunteisiin, puhuttiin sitten ravitsemuksesta, kouluruuasta, kasvisruokapäivästä, lisäaineista, margariinista, voista tai hiljattain julkaistusta Itämerilaskurista. Samantapaista viestiä tulee kuitenkin myös muualta. KUULIN sattumalta sivusta keskustelun, jossa nuori nainen kertoi näkemyksistään: ”Minä olen kasvissyöjä, mutta en silti oleta, että kaikkien muiden pitäisi ruveta sellaisiksi. A-sarjan voitti Mika Suojarinne Suomalaisvenäläisestä koulusta ja B-sarjan Ari Savolainen Utajärven lukiosta. Mutta voisihan lihankulutusta vähentää esimerkiksi 1980-luvun tasolle. Nytkö lähiruokakin sitten pilaa ympäristöä. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Ruoka ja tunteet SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 3/1982 Lukijakilpailun tulos Kemia-Kemi 3/1992 Komppa-päivät Otaniemessä Lukiolaisten kemiakilpailun parhaat palkittiin Syvästi pettyneenä toimitus on joutunut toteamaan, ettei yhtään oikeata (eikä väärää) vastausta saapunut lukijakunnalta kemian olympialaisia esitelleen artikkelimme (Kemia-Kemi 12/81) yhteydessä annettuihin kilpailutehtäviin. Fil. Id a Pi m en of f. Toisaalta kannattaa muistaa, että kulutuslukujen kasvu ei ole tullut naudaneikä sianlihasta vaan broilerista. tehtävien liiallisesta vaikeudesta johtuva. Aktivointikynnyksen madaltamiseksi yritimme kyllä käyttää katalysaattoriakin, so. Ihmiset lokeroivat itsensä ja toisensa ruokavalion kautta. Syödään hyvillä mielin, ja otetaan huomioon lähimmäiset ja ympäristö. Lukiolaisten valtakunnallisen kemiakilpailun voittajat palkittiin Komppa-päivien avajaisissa Otaniemessä 31.1.1992. Vaikka kasvissyöjät ja vegaanit eivät enää ole kummajaisia, ei lihapullia rakastavan tarvitse luopua herkustaan. Syöminen on välttämättömyys, ateriointi sosiaalinen tapahtuma
Gradu valmistui ennätysajassa eli vajaassa kuukaudessa – käytännön pakosta. • Suomen Akatemian tutkimusassistentti jaksoittain 1975–1980, vanhempi tutkija 2001–2002. Paljasjalkainen helsinkiläinen kertoo viettäneensä muutenkin ”ihanan töölöläisen lapsuuden”. Rannalta löytyi hienoja piilopaikkoja talvisäilytyksessä olleiden veneiden alta.” Ennenkuulumaton erikoistyö Reija-tytön opintie käynnistyi Saksalaisessa koulussa. SYK sytytti teinin kiinnostuksen fysiikkaan ja etenkin kemiaan. ”Hirsjärvi suostui lopulta pitkin hampain ja vannotti, että opiskelijalle ei sitten saa maksaa palkkaa. Naimisissa, yksi aikuinen lapsi. Oletko kirjoittanut ylioppilaaksi 1990-luvulla tai sen jälkeen. Koepaperien lukeminen nieli paljon aikaa, ja kun olin kemian jaoksen puheenjohtajana, kontollani oli myös toiminnan koordinoiminen”, Jokela kertoo. Lukioon hän siirtyi Suomalaiseen Yhteiskouluun, joka osoittautui hyväksi valinnaksi. Koulutusohjelman johtaja 2007–2013. Ylioppilastutkintolautakunnassa toimiessaan hän rakensi kemian kokeen kysymyksiä ja arvioi abiturienttien vastauksia keväästä 1991 aina syksyyn 2016. Siinä tapauksessa olet ratkonut kemian kokeessa Reija Jokelan laatimia tehtäviä. ”Tehtävien laatimisessa piti pysyä koko ajan tarkkana ja miettiä moneen kertaan, ettei mihinkään jää virheitä eikä ristiriitaisuuksia. Aineen akateemiset opinnot hän aloitti Helsingin yliopistossa vuonna 1969. Sisko Loikkanen Professori Reija Jokela on antanut elämästään peräti neljännesvuosisadan suomalaisille ylioppilaille. Niistä erityisen lähellä sydäntä on klassinen musiikki. Reija Jokela Ylioppilaslautakunnan Rouva Kemia Uusi kapellimestari Susanna Mälkki on opettanut minut nauttimaan nykyklassisestakin”, Jokela hymyilee. Kun koitti erikoistyön vuoro, hän pyysi professori Pekka Hirsjärveltä, että saisi tehdä sen VTT:ssä Mauri Lounasmaan luonnonainekemian laboratoriossa. • Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen 1991–2016. Nyt ehkä uskallan tunnustaa, että kyllä minulle palkka maksettiin”, Jokela nauraa. Rakkaus musiikkiin on perua kotoa, jossa laulettiin ja soitettiin paljon. ”Kokelaat myös hallitsevat asiat entistä paremmin, ja huonoja suorituksia on yhä vähemmän”, hän kiittelee. Jokela tarttui tilaisuuteen ja palasi tutulle työmaalle. Uusi kieli tarttui herkässä oppimisiässä olleen lapsen päähän kuin itsestään. Pääaineekseen Jokela valitsi orgaanisen kemian. Iltapuhteinaan Reija Jokela kirjoitti myös kemian oppikirjoja. Tuoreehkona eläkeläisenä Jokela ottaa nyt vahinkoa takaisin ja keskittyy harrastuksiinsa. • Asuu Helsingissä. Professori Lounasmaa oli Jokelan mukaan ”tutkija henkeen ja vereen”. • Harrastaa klassista musiikkia, liikuntaa ja saksan kieltä.. Anomus oli tuohon aikaan ennenkuulumaton. ”Hän teki todella pitkiä päiviä ja oletti muidenkin tekevän. • VTT:ssä tutkijana 1978–1980. ”Minulla on kausikortti Helsingin kaupunginorkesterin konsertteihin. Työ oli sensorille mieluisaa, mutta urakka oli myös iso ja vaativa. 46 KEMIA 2/2017 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Asuimme onneksi lähistöllä, joten saatoin käyReija Jokela • Syntynyt Helsingissä vuonna 1950. Hienoa hänestä on, että kemian suosio ja aineen kirjoittavien määrä ovat kasvaneet. ”No kun olin silloin raskaana.” Kun poika oli varttunut vuoden ikään, työpaikkaa jo etsiskellyt nuori äiti sai puhelun Mauri Lounasmaalta, joka tarjosi jatkopestiä VTT:ssä. Sieltä hän jatkoi pian esimiehensä vanavedessä Teknilliseen korkeakouluun, jossa teki myöhemmin myös lisensiaattityönsä ja väitteli tekniikan tohtoriksi. • TKK:ssa (vuodesta 2010 Aalto-yliopistossa) assistenttina, pääassistenttina ja orgaanisen kemian apulaisprofessorina 1980–1998, orgaanisen kemian professorina 1998–2015. Kun hoidettavana oli lisäksi päätyö Teknillisessä korkeakoulussa, sittemmin Aalto-yliopistossa, ei vapaa-ajan ongelmia päässyt syntymään. ”Kotitalossa Merikannontiellä asui paljon lapsia, joten kavereita riitti. Kun autoja ei siihen aikaan ollut, pihalla oli tilaa pelata pesistä ja luistella. • Ylioppilas SYK 1969, FM Helsingin yliopisto 1976, tekniikan lisensiaatti 1983 ja tekniikan tohtori 1985 Teknillinen korkeakoulu (TKK)
Jokelan ryhmä teki yhteistyötä muun muassa Kemiran ja Orionin kanssa. Työssä pysyi koko ajan mielenkiinto päällä”, emeritatutkija kuvailee. Emeritaprofessori käy senioriliikuntatunneilla kaksi kertaa viikossa. Sitten asia vielä todennettiin spektrien avulla. ”Mieheni kanssa taas lenkkeilemme usein Keskuspuistossa. Virikkeenä toimi aviomiehen työskentely Säteilyturvakeskuksessa Stukissa. Stuk jäi lopulta Helsinkiin ja Jokela Otaniemeen omimman alansa Aa lto -y lio pi sto Reija Jokela seuraa ylioppilaskirjoituksia nyt katsomon puolelta mutta jännittää edelleen kokelaiden puolesta. ”Heistä yksi oli saksalainen opiskelija, jonka kanssa oli mukava päästä ylläpitämään saksan taitoa. Jokela luennoi orgaanisen kemian kursseja peruskursseista moniin erikoiskursseihin ja ohjasi lisäksi väitöskirjantekijöitä. Vastikään patikoimme kotoa Ilmalasta keskustaan Kansallismuseoon katsomaan renessanssinäyttelyä ja sitten Espalle Kappeliin syömään.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Parhaiten hän viihtyi laboratoriossa tekemässä synteesejä ja tulkitsemassa spektrejä. eli orgaanisen kemian pariin. Aikaa riittää entistä enemmän myös liikkumiselle. ”Kiehtovaa oli myös seurata synteesija analyysimenetelmien huimaa kehitystä.” Ajan myötä assistentti eteni urallaan ensin orgaanisen kemian apulaisprofessoriksi ja vuonna 1998 professoriksi. ”Tuntui aina yhtä kivalta, kun tajusi onnistuneensa jonkin aineen syntetisoinnissa. sisko.loikkanen@yle.fi. ”Minulla on odottamassa melkoinen kasa lukemista”, Jokela hymyilee. 47 2/2017 KEMIA dä öisinkin laboratoriossa lisäämässä jotakin reagenssia reaktioastiaan. Jokela kaavaili saattavansa itsekin työllistyä samaan taloon, jos Stuk hajasijoitettaisiin Hämeenlinnaan, kuten tuolloin suunniteltiin. Oli sitten kerrottavaa, kun Lounasmaa joka aamu halusi tietää, onko uusia tuloksia.” Kiihkeästä työtahdista huolimatta assistentti Jokelalla riitti intoa myös sivugradun kirjoittamiseen, aiheena radiokemia. Ikävä mainioita opiskelijoita Korkeakoulun tutkijoilla oli tiiviit siteet myös yritysmaailmaan. ”Kyllä suomalaisnuoret kemiaa osaavat”, emeritaprofessori kehaisee. Juuri opiskelijoita on näin eläkeläisenä ikävä, heissä oli niin mainioita persoonia.” Uusi, vapaampi elämä tarjoaa kuitenkin tilalle muuta mukavaa. Hänen ryhmänsä tutkimus keskittyi professori Lounasmaan aloittamaan, pääosin erilaisten indolialkaloidien syntetisointiin. Myös opettaminen ja opiskelijoiden opastaminen oli työtä, josta professori piti suuresti. Kiireisten työvuosien jälkeen on taas hauska paneutua esimerkiksi kirjallisuuteen. Reija Jokelan oma tutkimusala oli luonnonainekemia ja erityisesti indolialkaloidit. Mikroaaltoreaktioiden ja kiraalisten katalyyttien kaltaiset uudet synteesimenetelmät ja parantuneet analyysimenetelmät antoivat mahdollisuuden monimutkaistenkin rakenteiden syntetisointiin ja analysointiin. ”Syntetisoimme muun muassa luonnosta eristetyn indolialkaloidi tangutoriinin kuusivaiheisessa reaktiosarjassa, joista kolmessa vaiheessa käytettiin mikroaaltosäteilytystä”, Jokela kertoo
Neste vapautuu pureskeltaessa ja samalla synnyttää mehevyyden tunteen. Professorin mukaan mieltymys lihaan on ihmisessä syvällä. Lihan rakenteisiin voi sitoutua suuri määrä vettä. Syynä on, että ruuanvalmistuksessa kasviproteiinit käyttäytyvät eri tavoin kuin eläinproteiinit. Kasvispainotteisessa ruokavaliossa energia tulee pääasiassa hiilihydraatista proteiinin ja rasvan sijaan. Viime vuosina kasvissyönnin suosio on silti kasvanut. Sillä saattaa olla jopa biologinen perusta: lihan maku antaa signaalin nimenomaan ruuan proteiinipitoisuudesta, joka on meille elintärkeä asia. Riittävään proteiininsaantiin täytyy siksi kiinnittää erityistä huomiota. ”Kasvikunnan tuotteita on yleensä käsiteltävä voimakkaasti ennen kuin niistä saa esiin lihan, juuston tai vaikkapa hyytelön ominaisuuksia”, kertoo elintarvikekehityksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta. 48 KEMIA 2/2017 Uudet proteiinipitoiset kasvistuotteet tulevat kovaa vauhtia myös suomalaisiin keittiöihin. ”Kaikki kasvissyöjät eivät halua syödä lihaa muistuttavia tuotteita, mutta monille kasvisruuan syöminen voi olla miellyttävämpää, jos siihen sisältyy mielleyhtymä lihasta”, Hopia vahvistaa. Umami eli lihan ”lihaisa” ja täyteläinen maku on yksi ihmisen aistimista viidestä perusmausta. ”Ei ole saatavilla esimerkiksi valmista kananmunan kaltaista kasvikunnan raaka-ainetta, joka olisi maultaan neutraali ja joka toimisi yhtä monipuolisesti emulgointiaineena, vaahdon muodostajana ja hyytelöintiaineena.” Kasvisten proteiinit ovat yleensä piilossa tiukassa solurakenteessa, kun taas lihassa ne ovat järjestyneet säikeiksi. Kasvikunnan tuotteissa tärkeitä makuominaisuuksia ovat muun muassa alkaloidien ja saponiinien aiheuttama Tortilloiden täytteenä on uutta suomalaista härkäpapuvalmistetta Härkistä. Arja-Leena Paavola Liha on perinteisesti ollut tärkeä proteiinilähde, jonka ympärille myös gastronomia on kehittynyt. Uutuudet tarjoavat terveellisen ja ekologisen vaihtoehdon lihansyönnille. Hyvien proteiinipitoisten kasvisruokien loihtiminen ei ole aivan helppoa, jos tavoitteena on saada aikaan samanlaisia makuja rakenneominaisuuksia kuin eläinperäisillä tuotteilla. Ehkä juuri siksi nykykuluttajia houkutellaan uusin puolivalmistein, joissa ikään kuin matkitaan lihan ominaisuuksia. Hyvä yhdistelmä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet, joiden proteiinien aminohappokoostumukset täydentävät toisiaan. Se on peräisin lähinnä glutamiinihaposta. Ruuan lihaisaa makua voidaan voimistaa lisäämällä siihen glutamiinihapon natriumsuolaa natriumglutamaattia tai jotakin muuta aminohappoa. Moni vannoutunut lihanystäväkin saattaisi kelpuuttaa lautaselleen enemmän vihreää, jos hänet saisi vakuutettua siitä, että myös kasvisravinto pitää nälkää eikä ole pelkkää ”pupunruokaa”. Ve rs o Fo od s Ei mitään pupunruokaa Lihan uudet vaihtoehdot maistuvat kuluttajille
”Tällä hetkellä moni kasviproteiinin valmistaja pyrkii kuitenkin saamaan tuotteisiinsa myös sellaisia kasviproteiineille ominaisia laatuominaisuuksia, joita ei lihalla pysty tuottamaan. 49 2/2017 KEMIA Makumieltymyksemme ovat kehittyneet suosimaan tuotteita, joissa on lihan aistinvaraiset ominaisuudet. Makumieltymyksemme ovat siksikin kehittyneet suosimaan tuotteita, joissa on lihan aistinvaraiset ominaisuudet. Näiden piirteiden tuominen uusiin ruokakeksintöihin helpottaa niiden hyväksymistä. Uusia proteiinilähteitä tarvitaan On tiedetty vuosikymmeniä, että maapallon jatkuvasti kasvavaa väestöä ei yksinkertaisesti kyetä ruokkimaan eläinperäisillä tuotteilla. karvaus sekä happamuus, joita pyritään vaimentamaan silloin, kun esille halutaan lihaisa täyteläisyys. Myös suomalaisessa ruokakulttuurissa liha on perinteisesti isossa osassa. Vaihtoehtoiset proteiinilähteet ovat siksi tarpeen.. Silloin kasviproteiini ei enää olisi lihan korvike vaan uusi, vaihtoehtoinen ruoka-aine”, Hopia huomauttaa
”Mutta näinhän muutokset usein alkavat: nuoret, hyvin koulutetut kaupunkilaiset omaksuvat uusia trendejä, jotka vähitellen vakiintuvat laajemmalle piirille”, professori sanoo. Sillä on omanlaisensa koostumus, joka ei ole suoraan verrannollinen lihaan. Nyhtökaurassa hyödynnetään maultaan miedosta kaurasta sen ravintorikkain osa eli lese, palkokasveista taas proteiini. ”Ravitsemuksellisesti lihaa ei voi korvata vain lisäämällä vihannesten ja hedelmien syöntiä”, muistuttaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta. Lihan menekki on päinvastoin jatkanut kasvuaan teollistuneissa maissa. Vanhana viljelykasvina härkäpapu on sopeutunut geneettisesti pohjoiseen ilmastoon, sillä sitä on kasvatettu Suomessa jo tuhatkunta vuotta. Verso Foodin tuotantoja kehityspäällikön Elli Laukkalan mielestä Härkiksestä ei pidä puhua lihankorvikkeena tai lihaa korvaavana tuotteena. 50 KEMIA 2/2017 Jo 1960-luvulla ratkaisuksi esitettiin erilaisten fermentoreissa kasvatettujen mikrobien tuottamaa biomassaa, jolla olisi hyvä ravintoarvo. Innovaatioiden valmistusprosessit ovat salaisia, ja niitä suojaavat patentit. Vuonna 2015 kauppoihin ilmestynyt Nyhtökaura on hyvä esimerkEsimerkiksi paistettuun jauhelihaan verrattuna tuotteen purutuntuma on pehmeä. Tämä näkyy elintapasairauksien yleistymisenä esimerkiksi Intiassa, Kiinassa ja Afrikan kaupungeissa. Juuri kuidut tekevät valmisteesta ruokaisan ja täyttävän. Valmiste sisältää proteiinin lisäksi myös muun muassa kuitua, jota lihassa ei ole. Säännöllisesti käytettynä kauran liukoinen kuitu betaglukaani auttaa alentamaan veren huonon kolesterolin määrää. Härkiksen maku on melko suolainen, vaikka se sisältää vain 0,6 prosenttia lisättyä suolaa. Kauran proteiini on sekin ravitsemuksellisesti muita viljoja parempaa. ”Myös tuotteiden käyttömäärät ja tarkoitukset eroavat toisistaan.” Kun lihan proteiinipitoisuus yleensä on yli 30 prosenttia, Härkiksellä se on 17 prosenttia. Ominaisuuksiltaan se on muokattu muistuttamaan naudanja sianlihaa eli toimimaan nimenomaan lihan korvikkeena. ”Pavut ovat proteiinipitoisia raakaaineita, mutta yksittäistä raaka-ainetta ei kannata verrata lihaan”, Laukkala sanoo. jana ovat kotimaiset kasvit, pääasiassa kaura, härkäpapu ja herne. Vaikka kasvisten syönti länsimaissa lisääntyy, lihan kulutus ei ole vähentynyt. Gold&Green Foods -yhtiön kehittämä tuote valmistetaan kaurasta ja palkokasveista mekaanisesti käsittelemällä eli hiertämällä ja kuumentamalla. Suomalaiset yritykset ovat aivan viime vuosina tuoneet markkinoille kasviproteiinivalmisteita, joiden pohki siitä, miten vanhoja raaka-aineita hyödynnetään uusilla tavoilla. Härkäpavun jalostaminen tuotteeksi on Laukkalan mukaan edellyttänyt koko ketjun rakentamista aivan alusta alkaen. ”Sen sijaan saattaa yleistyä ruokavalio, jossa pääpaino on kasviksissa ja jossa saatetaan syödä myös lihaa tai kalaa silloin tällöin.” Eläinperäisten tuotteiden käytön vähentäminen on maailmanlaajuisesti keskeinen asia ruuantuotannon ilmastovaikutusten lieventämisessä. Tuotemerkillä Quorn myytävän valmisteen aminohappokoostumus on räätälöity ravitsemuksellisesti korkealaatuiseksi. Nyt liha, monessa eri muodossa, kuuluu päivittäiseen ruokavalioon isolla osalla suomalaisia. Palkokasvit sopivat hyvin vuoroviljelyyn, sillä ne sitovat typpeä maaperään seuraavaksikin vuodeksi ja tukevat kasvien kasvua edistäviä bakteereja ja sieniä. Idean vieminen käytäntöön vei kuitenkin vuosia, kunnes brittiläinen yritys vuonna 1985 lanseerasi fusarium venenatum -sienestä valmistetun mykoproteiinirikasteen. Korkean tärkkelyspitoisuutensa ja sisältämiensä tanniinien vuoksi härkäpavut ovat sellaisinaan voimakkaan makuisia. ”Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa”, hän kertoo.. ”Jo tämä yksistään riittää syyksi väSuomalaisissa kasviproteiinivalmisteissa hyödynnetään vanhoja raaka-aineita uusilla tavoilla. ”Ne ovat hyviä proteiinilähteitä ja samalla tekevät lihasta luopumisen helpommaksi”, hän arvioi. Ruokavaliota kokonaan vaihtavan pitää kuitenkin osata tehdä muutos taiten. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten lihaa ei meilläkään tarjoiltu joka aterialla. Viime vuoden uutuus on Härkis, Verso Foodin kehittämä esikypsennetty härkäpapuvalmiste. Selitys piilee valmisteen yhdessä raaka-aineessa eli herneproteiinissa, jonka luontainen natriumpitoisuus on varsin korkea. Suomessa tehtiin viime vuonna lihantuotannon kaikkien aikojen ennätys, 404 miljoonaa kiloa. Teknologisella prosessoinnilla tuotteen rakenne on saatu mureaksi verrattuna moniin muihin kasviproteiineihin. Kotimaista lihaa kohtuudella Kasvisruokien buumia selittävät osaltaan juuri kasvisten tuomat terveyshyödyt. Se sisältää paljon lysiinia, joka on välttämätön aminohappo ja jonka määrä kasvisruokavaliossa voi muuten jäädä alhaiseksi. Myös kehittyvissä maissa kuluu keskiluokkaistumisen seurauksena yhä enemmän lihaa. Kauran terveydelle edulliset vaikutukset ovat olleet tiedossa pitkään. ”Rinnalle tarvitaan myös proteiinipitoisia tuotteita, kuten palkokasveja ja viljaa.” Hän kiittelee elintarvikekehittäjien tarjolle tuomia uusia valmisteita. Fogelholmin mukaan tässä vaiheessa tuntuukin siltä, että kasvissyönti on kaikesta huolimatta pieni ilmiö, joka ei näy valtakunnallisella tasolla. Härkäpavunkin ravintosisältö on erinomainen. Vegaanisen dieetin hän ei usko koskaan saavan vahvaa jalansijaa Suomessa. Kiitos hyvän sitovuutensa, härkäpapu on myös monipuolinen raaka-aine
Tulevaisuudessa yleistyy ruokavalio, jossa pääpaino on kasviksissa ja jossa saatetaan syödä myös lihaa tai kalaa silloin tällöin. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Esimerkiksi riisin viljely kiihdyttää ilmaston lämpenemistä merkittävästi. Ympäristöjärjestöjen mukaan kotimaista lihaa voi syödä kohtuudella, sillä tasapainoisessa maataloudessa tarvitaan myös karjanlantaa ja kasvipeitteisyyttä lisäävää nurmen viljelyä. ”Peltoja olisi tarpeeksi maapallon väestön ruokkimiseen, mutta kasvava lihan kulutus johtaa osaltaan myös siihen, että metsiä joudutaan hakkaamaan pelloiksi”, Fogelholm toteaa. Riisiä viljellään lähinnä vesittämällä peltoja. On hyvä muistaa myös se, että myös kasvikunnan tuotteiden ympäristövaikutuksissa on suuria eroja. Kun maa on veden peitossa, tapahtuu mätänemistä, joka tuottaa metaanipäästöjä. Riisin ympäristövaikutukset ovat siten moninkertaiset verrattuna esimerkiksi perunaan tai kauraan. Go ld &G re en Fo od s hentää ainakin lihakarjasta saatavan lihan käyttöä.” Globaali eläintuotanto paitsi aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä myös vie maa-alaa alkuperäiseltä luonnolta ja muun ruuan tuotannolta. arjaleena.paavola@gmail.com. 51 2/2017 KEMIA Nyhtökaurasta tehty käristys tarjoillaan perunamuusin, puolukoiden ja suolakurkkujen kanssa
52. VAATTEIDEN TYYLEJÄ JA TEKNOLOGIAA, OSA 1/2 Kun uutuusluomuksiin pukeutuneet mallit keinahtelevat ohitsemme catwalkilla, harva tulee ajatelleeksi luonnontieteitä. Muodit vaihtuvat joka sesonki. Nykytekstiilit syntyvät yhä kehittyneemmän kemian avustamina. Muodin kehitys ja vaatteiden valmistus nivoutuvat kuitenkin yhä tiiviimmin kemian osaamiseen
Lakkitehtaiden reipas elohopeankäyttö koitui monen hatuntekijän kohtaloksi. Euroopan sotanäyttämöt toimivat myös upseerien catwalk-kenttinä, joilla havainnoitiin vihollisenkin tyylejä. Suuri mullistus oli miesten päällysvaatteiden lyhentyminen nilkkapituudesta vesirajaan. Majavan karvasta huovutettuja hattumalleja. Siinä missä Japanin tyylit vakiintuivat 600-luvulla peräti tuhanneksi vuodeksi ennalleen, Kiinassa muodit muuttuivat tiheään. Vaatemuodit olivat jo tuolloin sidoksissa talouden ja sosiaalisen muutoksen ajanjaksoihin. Huopakangas syntyi vahingossa noin 4 500 vuotta sitten. Kiinalainen innovaatio ovat esimerkiksi housut, jotka keksittiin siellä jo 1200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Muodin etunenässä kulkivat rikkaat ja aateliset, mutta nouseva porvaristo ja jopa talonpojat seurasivat trendejä heidän perässään. Länsimaissa vaatemuoti alkoi varsinaisesti vaihdella vasta 1300-luvun puolivälin jälkeen. 1600-luvun taistelutantereilta sai alkunsa esimerkiksi kravatti, jota ensin käytettiin osana univormua. Sitä ei kotikonnuilla ollut juurikaan saatavilla, joten siellä oli tyytyminen muiden nisäkkäiden tuotoksiin. Villan huovuttaminen kemiallisesti lämpimällä vedellä, jollakin emäksisellä aineella ja mekaanisella muokkauksella on peräisin keskiaasialaisilta paimentolaisilta. Herrat poseeraavat majavankarvasta tehdyissä huopahatuissaan vuonna 1886. Ranskalaiset havaitsivat, että kun virtsaan lisättiin elohopeasuoloja – joita yleensä käytettiin syfiliksen hoidossa – syntyi oivallinen aine etenkin villieläinten karvan huovuttamiseen. 200 vuotta myöhemmin Lähiidän valtasi Keski-Aasian ja Kaukoidän pukumuoti, jonka toivat tullessaan turkkilaiset kauppiaat. 53 2/2017 KEMIA keinuu myös kemia Catwalkeilla Jarmo Wallenius Muodin alkuperä ulottuu tuhansien vuosien taakse muinaiseen Egyptiin, antiikin Roomaan ja Välimeren alueen kalifaattiin. Sumerilaiset huomasivat tuolloin, että sandaaleihin rakkuloita estämään tungettu villa tiivistyi vettyessään hyvinkin käyttökelpoiseksi materiaaliksi. Takkien ja liivien leikkausten ja naisten pukujen kaavojen muuttuminen oli hitaampaa. Ensimmäisenä jyrsijä metsästettiin sukupuuttoon Englannissa. Kravatti kaulaan, huopahattu päähän Miesten muoti seuraili 1500-luvulta lähtien sotilaiden pukeutumista. Uutuus otettiin käyttöön ratsastamisen helpottamiseksi. He olivat matkansa varrella oppineet, että huovuttamisprosessia nopeutti kamelin virtsa. Samalla ylävartalon vaatetusta alettiin korostaa. Solmiosta tuli muotitietoisen miehen asuste vuosisadoiksi eteenpäin. Euroopan yläluokan vaateja hiustyylit jakautuivat sittemmin maittain ja alueittain, kunnes maanosan muotivirtaukset jälleen 1600–1700-luvuilla yhtenäistyivät. Erityisen tehokasta oli elohopeanitraatti. He valmistavat lakkinsa, jalkineensa ja jurttansa huovasta yhä tänäkin päivänä. Majavaeli villahattuvillitys puolestaan koitui eurooppalaisen majavan kohtaloksi. Eurooppaan huovutuksen toivat ristiretkeläiset. Espanjan Cordobaan saapui kahdeksannella vuosisadalla maurilainen muusikko Ziryah. Bagdadista matkannut tyyliniekka toi Eurooppaan hienostuneen tavan pukeutua muodikkaasti ja vuodenaikojen mukaan. Tämä sekä ärsytti eliittiä että kiihdytti muodin kehitystä niin, että vaatteiden värit ja kuviot alkoivat uusiutua joka vuosi. Samalta aikakaudelta eli 30-vuotisesta sodasta (1618–1648) on peräisin huopahattu, joka piti pintansa 1950-luvulle asti. Moni nisäkäs sai tuta päähineen suosion karvoissaan ja nahoissaan. Huopa sinänsä on paljon varhaisempaa perua ja itse asiassa ihmiskunnan vanhin tunnettu villasta valmistettu tekstiili
Muuntokuitujen, kuten raionin, lyocellin ja bambun, lähteitä ovat luonnon puut. Nailon on kestävä polymeeri, joka voidaan helposti kehrätä kuiduiksi. KEMIA 2/2017 oli lukuisia. Esimerkiksi farkut sisältävät puuvillan lisäksi lycraa, jonka tarkoitus on parantaa housujen elastisuutta. Kasvipohjaiset materiaalit puuvilla, pellava, hamppu ja niini ovat vaatekaapin ”hedelmiä”. Suomesta, jonne euroopanmajava ilmaantui viimeisimmän jääkauden päätyttyä, se katosi – ensimmäisenä Ihminen viettää 90 prosenttia elämästään vaatetettuna ja tekstiileihin kietoutuneena. Maailmassa myydään joka vuosi yli 80 miljardia vaatekappaletta. Nailonin tuotantoprosessissa ilmaan vapautuu kasvihuonekaasuihin lukeutuvaa typpioksidia. Yksin Yhdysvalloissa heitetään vaatteita vuosittain pois huimat 10,5 miljardia kiloa. Ratkaisevaa on tuotantotapa. Vielä ei ole kehitetty teknologiaa, joka pystyisi kierrätyksen yhteydessä erottelemaan eri tekstiilien kuidut toisistaan. Yhden teepaidan valmistamiseen kuluu noin 3 000 litraa vettä. Niiden ekologisuus riippuu siitä, kuinka kasvustoa ja maaperää on hoidettu. Nailonsukat ovat verhonneet naisten sääriä 1940-luvulta alkaen. Pii ei kuitenkaan ollut yksinvaltias. Niiden raaka-aineena on öljy. Nuorekas presidentti ei päähineitä käyttänyt. Eukalyptus viihtyy hyvin joutomaillakin, joten se ei kilpaile ruoantuotannon kanssa. Uutuuden mainoslauseet kuulostavat nykykorviin tutulta: ihmeaineen kehuttiin olevan yhtä vahvaa kuin teräs Neljän miljoonan parin erä nailonsukkia myytiin loppuun päivässä.. 1900-luvulla kehitettiin iso joukko materiaaleja, jotka modernisoivat niin asumista kuin pukeutumistakin. Lyocellia pidetään eräänlaisena muuntokuitujen jalokivenä, sillä sitä saadaan parhaiten nopeakasvuisesta eukalyptuspuusta. Vaatteiden kierrättäminen ei ole aivan yksinkertaista, koska monissa lopputuotteissa on sekaisin kahta tai useampaa materiaalia. Puuvillatuotteiden ongelmana on puolestaan veden runsas käyttö. Teollinen tehotuotanto kuluttaa luontoa ja lisää kemikaalien käyttöä. Viestivälineiden kuorissa puun korvasi bakeliitti, ja asusteiden silkin tilalle tuli nailon. Kennedyn valinta maan johtoon vuonna 1961. sukupuuttoon hävitettynä nisäkkäänä – vuonna 1868. Eläinpohjaisten materiaalien, kuten silkin, villan, vuohista saatavan kashmirvillan ja alpakan villan, tuotanto ei automaattisesti säästä ympäristöä. Suuret luvut muodostavat suuren haasteen. Kulutusyhteiskunnassa käytetyt vaatteet ovatkin melkoinen ongelma. 1800-luvulla majavia oli koko maanosassa jäljellä vain tuhatkunta. Polyesterin, nailonin ja akryylin kaltaiset synteettiset materiaalit ovat pehmeinä ja hienoina kuituinakin pohjimmiltaan muoveja. Lisäksi märehtijäeläimet päästävät Ongelmatonta tekstiiliä ei ole ilmoille merkittäviä määriä metaania, joka tunnetaan vahvana kasvihuonekaasuna. Itse asiassa polyesteriä tehdään muovipullojen valmistuksessakin käytettävästä polyetyleenitereftalaatista eli PET:stä. Nailonin hän esitteli kemianjätti DuPontin väelle vuonna 1935. Amerikkalainen teollisuuskemisti Wallace Carothers onnistui ensimmäisenä valmistamaan keinosilkkiä eli raionia. Suojelun ja palautusistutusten avulla Euroopan majavakantoja on sittemmin saatu elvytettyä. Aikanaan hiipui hattumuotikin. Ison iskun huopahatuille antoi jo vuosi 1941, jolloin elohopean käyttäminen kiellettiin Yhdysvalloissa. Vaatteidemme luonnonmateriaalit tulevat samoista paikoista kuin ruoka eli maatiloilta. Puu ei tarvitse kastelua, kemiallisia kasvinsuojeluaineita eikä lannoitusta. Määrästä 85 prosenttia päätyy kaatopaikoille. Nailonin ja teryleenin vallankumous Siinä missä viktoriaanista aikaa määritti teräs rautateineen, siltoineen, höyrykoneineen ja valtameripursineen, transistorin keksimisen (1947) siivittämää prosessorien ja informaatiotulvan vuosisataa hallitsi pii. Raaka-aineen vaatekuiduksi muuttaminen vaatii kuitenkin samanlaista prosessointia kuin synteettisissä materiaaleissa. Viimeinen niitti oli John F. Niitä ei pidä sekoittaa majavalakkiin, joka on turkispäähine. Tekstiilien raakaaineita saadaan sekä kasveista että eläimistä
Uusin tulokas muuntokuitumarkkinoilla on lyocell. jarmowallenius@hotmail.com Modernit materiaalit tekevät liikunnasta entistä mukavampaa.. Pian sen jälkeen ensimmäiset nailonsukat ilmestyivät myös amerikkalaiskauppojen hyllyille. Luonnonja tekokuitujen rinnalle on kehitetty myös muuntokuituja, joista tunnetuin on viskoosi. Vahva polyesteri on yhä käytössä sekä naisten että miesten ulstereissa ja pilottitakeissa. Villaa muistuttava akryyli soveltuu tiiviytensä ansiosta parhaiten neu1960–1970lukujen kuuminta hottia olivat teryleeni ja crimplene. ”Silittämättä siisti” on 1960-luvun tunnetuimpia sloganeita. Neljä vuosikymmentä sitten kaupallistettu Gore-Tex on PTFE-muovista tehty mikrohuokoinen kalvo, joka suunniteltiin vedenja tuulenkestävien tekstiilien ja jalkineiden pinnoitteeksi. Lyocell tuntuu pehmeältä ja silkkimäiseltä. 1950-luvulla lycra uhkasi suosiollaan jopa puuvillateollisuutta. 55 leiden sekä käsineiden ja muiden talviasusteiden raaka-aineeksi. ja yhtä hienoa kuin hämähäkin seitti. Sitä oli helppo värjätä, eikä polyesteritekstiili rypistynyt herkästi. Kun markkinoille keväällä 1940 tuli neljän miljoonan sukkaparin erä, se myytiin loppuun päivässä. Näin voidaan hillitä liiallista hikoilua, joka on monen keinomateriaalien käyttäjän riesa. Akryyli on alun perin tarkoitettukin kesää kylmempiin oloihin. Puusta saadusta liukoselluloosasta muokataan tekstiilikuitua tekokuitujen valmistusmenetelmillä. Villan ja polyesterin optimaalinen suhde 60/40 prosenttia pitää käyttäjänsä lämpimänä ja kuivana tyylikkyydestä tinkimättä. Tämä näkyi varsinkin 1960-luvun puvuissa ja paidoissa. Nailonia seurasi polyesteri, jonka senkin syntetisoi Wallace Carothers. Ei siis ihme, että muunneltava, monikäyttöinen polyesteri on puuvillan jälkeen toiseksi eniten tuotettu tekstiilikuitu. Esimerkiksi joustinkankaat ja nauhat ovat polyesteriä. Solmion juuret juontavat 1600-luvun sotatantereille. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Gore-Tex-kangas toimii kuin pienihuokoinen suodatin: päällä olevat huokoset estävät vesimolekyylien pääsyn ulkopuolelta sisälle, mutta sisäpintojen huokoset sallivat pienimolekyylisemmän höyryn kulkeutumisen ulkoilmaan. Polyesterin suosio perustui siliävyyden ja nopean kuivumisen lisäksi kuidun vahvuuteen ja tekstiilin kykyyn hylkiä kemikaaleja. Samaa ainetta löytyy myös esimerkiksi bikineistä ja liivien olkaimista. Vaatesuunnittelija Michael Kors keksi 1980-luvulla, että kevyestä lycrasta on esimerkiksi akryylin korvaajaksi kesäisenä käyttökuituna. Sodan jälkeen nailonit valloittivat loputkin planeetasta. Selluloosamuuntokuitujen raaka-aineet ovat peräisin luonnosta, pääosin erilaisista puulajeista. Toinen maailmansota (1939–1945) hidasti nailonsukkien maihinnousua muille mantereille, sillä kestävää synteettistä materiaalia tarvittiin sekä laskuvarjojen että hyttysverkkojen valmistukseen. Kemistit suunnittelivat materiaalin pitämään kehon lämpötilaa aisoissa peiton tavoin. Polyesteristä tehtyjä juhlakankaitakin on vaikea erottaa luonnonkuiduista, sillä ne voivat muistuttaa niin pellavaa kuin ohutta silkkiäkin. Joustoa, kestävyyttä, vedenpitävyyttä Elastaaniin eli lycraan törmää nykyään kaikkialla, vaikkapa Dingon keikalla tai amerikkalaisen jalkapallon Superbowlissa. Viskoosin tavoin sitä pyritään tekemään puuselluloosasta ympäristöä säästävin prosessein ilman kuormittavia kemikaaleja. Lycraa on shortseissaan niin joogan harrastajilla kuin pyöräilijöillä ja joukkuepelaajilla. Ranskalaisen muotitalon Louis Vuittonin suunnittelijat ovat käyttäneet akryylikuitua myös naisten suosimiin legginseihin lisäämällä sitä villakuitujen sekaan. Ulkoilumuoti suosii polyesteriä myös sadetakeissa ja saappaissa, koska synteettisesti valmistetun materiaalin sidokset hylkivät vesimolekyylejä. Nailoneista tuli yksi New Yorkin vuoden 1939 maailmannäyttelyn hittituotteista. Vaatteista tulikin ennen näkemättömän helppohoitoisia. Muotimaailma tarttui materiaaliin innolla, joskin polyesterivaatteiden mallit ja värit olivat yksioikoisia ja yksitoikkoisia. Joustavuutensa ja muotokestävyytensä ansiosta elastaani on hypännyt estradibändien housuista jokaisen liikkujan ja urheilijan vaatteisiin. Polymeeripohjaiset teryleeni ja crimplene olivat silti suurta huutoa myös Suomessa
Kompleksit systeemit vaativat Perimmäinen syy elämän esiintymiselle universumissamme on sen alkuhetkissä. Makrotasolla hierarkia voidaan jakaa neljään osaan. Alimpana hierarkiassa ovat eliöyksilöt, seuraavana niiden muodostamat populaatiot, sitten paikalliset ekosysteemit ja ylimpänä koko biosfääri. Meidän olemassaolomme mahdollisti se, että sopivan stabiilin tähden ympärille muodostui planeettakunta ja että Maa sijoittui oikealle etäisyydelle Auringosta. Lisäksi järjestelmän sisäiset osat järjestyvät hierarkkisiksi tasoiksi. Ne määrittävät materian ja säteilyn ominaisuudet ja käyttäytymisen. Yleensä makromolekyylit vievät 10–40 prosenttia käytettävästä tilavuudesta. Sellainen koneisto on vuosimiljardien mittaan kehittynyt maapallolle itsesyntyisesti. Ahtautumisen seurauksena monet makromolekyylien ja niiden rakenteiden keskinäiset vuorovaikutukset helpottuvat tai tulevat mahdollisiksi. Säilyäkseen ja kopioituakseen geenit tarvitsevat kuitenkin suunnattoman apukoneiston. Elokehä monine tasoineen muodostaa monimutkaisuudessaan niin vaikeasti ymmärrettävän kokonaisuuden, että sitä luonnehtimaan tarvitaan oma termi: kompleksi järjestelmä. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa itseLuonnon molekyylikoneet ovat Elämän moottoreita Luonnon molekyylikoneet ovat evoluution myötä rakentuneet osaksi ihmeellistä ilmiötä, jota kutsumme elämäksi. Yhteisenä yksikkönä solu Yhteistä maapallon kaikelle elämälle ovat sen perusyksikkö solu ja perimän säilyttävä dna. Kompleksien järjestelmien toiminnan ymmärtämisessä olemme vielä aivan alkuvaiheessa. Sillä tarkoitetaan tilassa olevien makromolekyylien ja niiden muodostamien rakenteiden suurta määrää, joka voi olla jopa satoja grammoja litrassa. Lokeroitumiseen liittyy niin sanottu makromolekulaarinen ahtautuminen. 56 KEMIA 2/2017 Jari Koponen ”Eliöt ovat vain geeniensä kopiointiin ja säilyttämiseen syntyneitä koneita.” Näin sanoo kuuluisa evoluutiobiologi Richard Dawkins teoksessaan The selfish gene (suom. Maailmankaikkeutemme synnyssä, big bangissa, muodostuivat myös säilymislait, joiden ytimessä ovat symmetriat, ja luonnonvakiot. Mahdollisesti löydämme sitä muualtakin omasta aurinkokunnastamme. Lisäksi on huomioitava vuorovaikutus ei-elävän ympäristön kanssa. Geenin itsekkyys, 1993). Olemme elämälle suotuisan universumin kasvatteja. Ilmiö lienee siis maailmankaikkeudessa yleinen. Esimerkiksi nykyinen happipitoinen ilmakehä on elämän aiheuttama ilmiö. Seuraava taso ovat solut, joista muodostuvat erilaiset kudokset. Tuntemamme universumin monimutkaisin yksittäinen systeemi on ihminen. Ne kaikki voivat olla yhtenä osana organellia eli solunsisäistä erillistä rakenneyksikköä. Paras mahdollinen maailmankaikkeus. Toimintaansa varten systeemit vaativat jatkuvan ulkoisen energiansyötön. Eliöiden rakenteelle on tyypillistä lokeroituminen. Suurten kokonaisuuksien yhdistäjinä taas toimivat muun muassa verenkierto ja keskushermosto. Nykytiedon mukaan alkeellisen elämän syntymiskynnys on kohtalaisen matala. Eri osien välinen kommunikointi tapahtuu esimerkiksi kalvokanavien ja ionipumppujen kautta. Yleensä universumissa syntyy vain yksinkertaisia rakenteita, kuten tähtiä, planeettoja ja galakseja. Elimet ja eliökokonaisuus muodostavat kaksi korkeinta hierarkiatasoa. Pienikin poikkeama universumimme luonnonvakioiden arvoista olisi tehnyt elämän synnyn mahdottomaksi. Niistä muodostuvat kalvot ja tukirakenteet sekä suuremmat toiminnalliset rakenteet eli molekyylikoneet. Tällöin puhutaan emergenteistä ilmiöistä ja rakenteista. Evoluution kannalta katsoen näkemys on pätevä, sillä ilman suhteellisen vakaita ja toistettavia rakenteita ei synny eliöitäkään. Eliöyksilöillä kaiken perustana ovat biologiset makromolekyylit, kuten dna, rna, proteiinit, sakkaridit ja lipidit. Esimerkiksi solu on kalvon sisälle sulkeutunut kokonaisuus, joka sisältää omat kalvojen ympäröimät organellinsa. Laimeammissa olosuhteissa ne olisivat hitaampia tai puuttuisivat kokonaan. Muutokset yhdessä osassa heijastuvat kaikkiin muihinkin osiin. Luonnonlait mahdollistavat materian monimutkaisenkin itsejärjestymisen heti, kun olosuhteet ovat sopivat. syntyisyys, autonomisuus ja kyvyt tietyssä määrin korjata sisäisiä vaurioita sekä reagoida ympäristömuutoksiin. Kun olosuhteet sallivat, tuloksena on järjestelmän evoluutio ja monimuotoistuminen. Lokeroituminen ei kuitenkaan merkitse eristymistä
Elämä on spontaani ilmiö, joka syntyy ja kuolee kaaoksen reunalla taiteillen. Kalvokuori ja siinä sijaitseva molekulaarinen siimamoottori näkyvät vihreinä. Ytimessä sijaitsevat dna-nauhat (keltainen) ja polymeraasikompleksit (oranssi). Soluorganelli toimii vain solun sisällä, ja sama periaate koskee kaikkia hierarkiatasoja. Sen avulla kasvit, levät ja tietyt bakteerit, tärkeimpinä merien syanobakteerit, tuottavat auringonvalon avulla vedestä ja hiilidioksidista orgaanisia yhdisteitä. Go od se ll / Sc rip ps Re se ar ch In sti tu te kompleksin toimintaympäristön. Ikuisia ovat vain yksinkertaiset ja elottomat systeemit. Maapallon nykyisen elämän perusta on fotosynteesi. Elämä on spontaani ilmiö, joka syntyy ja kuolee kaaoksen reunalla taiteillen.. Fotosyntetisoivat eliöt ovat se ravintoketjun peruskivi, jonka varassa monimuotoisempi elämä rakentuu. Kasveissa fotosynteesi tapahtuu kloroplastissa, solun sisäisessä organellissa, jonka useasta osasta koostuvan molekyylikoneiston toimintaa ei vielä kaikin osin yksityiskohtaisesti tunneta. Sinivioletissa kerroksessa toimivat ribosomit (violetti), lähetti-rna (valkoinen) ja entsyymit (sininen). Da vid S. Perustana fotosynteesi Molekyylikoneet ovat keskeisessä osassa mitä erilaisimmissa biologisissa prosesseissa. Vasta eliön ulkopinta on suoraan vuorovaikutuksessa ulkoisen ympäristön kanssa, jossa se on kehittynyt ja johon se on sopeutunut. 57 2/2017 KEMIA Escheria coli -bakteerin rakenteessa näkyvät elämälle yleiset piirteet, kuten makromolekulaarinen ahtautuminen, rajautuminen ympäristöstä ja rakenteiden eriytyminen. Auringon säteilemää energiaa hyödyntämällä elämä on voinut nousta vastoin termodynamiikan toista pääsääntöä eli epäjärjestyksen lisääntymistä. Sivutuotteena veden hajottamisessa vapautuu happea, joka omalta osaltaan pitää ilmakehämme happipitoisuutta vakaana
Polymeraasikompleksiin kuuluvat nukleaasientsyymit tunnistavat virheellisen kohdan ja leikkaavat sen pois. Kahdentumisen yhteydessä tapahtuu myös dna:ssa olevien pistevirheiden eli virheellisten yksittäisten emästen korjaus. Biologisessa evoluutiossa kehittynyt ratkaisu ongelmaan on kemiallisen sidosenergian Kambrikauden lajiräjähdyksen (450– 420 miljoonaa vuotta sitten) jälkeen maapallon elämää ovat koetelleet useat massasukupuutot. 58 KEMIA 2/2017 Elimistön jokaisessa solussa on perimää kantavaa dna:ta. Tämän on mahdollistanut ihmisen aivojen kehitys. Katalyytteinä toimivat molekyylikoneet, kaperonit. Sen synteesistä huolehtii dna-polymeraasikompleksi, joka on toinen esimerkki elämälle perustavan tärkeästä molekyylikoneistosta. Dna:ta itseäänkin voidaan pitää molekyylikoneena. Tilalle syntetisoidaan uusi dna-pätkä, ja ligaasientsyymi liittää katkaistun ketjun yhteen. Kinesiinit toimivat myös avustajina muun muassa erilaisten proteiinien laskostumisessa ja kromosomeja liikuttavien sukkularihmojen apuna solunjakautumisessa. n n n Hermojärjestelmän kompleksisuus alle kriittisen vastasyntynyt . Ilman dyneiineja siittiösolu olisi liikuntakyvytön. Elämän historiassa ihminen on ainoa laji, joka on toiminnallaan käynnistänyt uuden sukupuuttoaallon, tyrehdyttänyt luonnon biologisen monimuotoistumisen ja on nyt aiheuttamaisillaan itselleenkin kohtalokkaita maailmanlaajuisia ympäristökatastrofeja. Aivojen kompleksisuus on ylittänyt jonkin kriittisen rajan, jonka seurauksena ainoastaan ihmisellä on kyky vaikuttaa suoraan, välittömästi ja laaja-alaisesti sekä muihin lajeihin että fyysiseen ympäristöön. Se toimii datapankkina ja elämän rakennusmestarina, johon koodatun tiedon avulla valmistetaan tarvittavat rakennepalikat eli proteiinit. Jotta molekyylikoneet toimivat, ne tarvitsevat energiaa. Kuljetustehtävien lisäksi dyneiinit tuottavat värekarvojen ja siimojen liikkeen. aikuinen Käyttäytymisen muutos yksilötasolla saavutetaan vain populaatioon kohdistuvan luonnonvalinnan kautta luonnonvalinta ympäristö ympäristö geenimanipulaation mahdollisuus luonnonvalinta Hermojärjestelmän kompleksisuus yli kriittisen vastasyntynyt . aikuinen ympäristö Kehittyneiden aivojen keskeinen ominaisuus on plastisuus geenit eivät enää yksin ohjaa hermosolujen kytkeytymisiä yksilöllinen käyttäytyminen kollektiivinen vaistokäyttäytyminen yksilöllinen käyttäytyminen Rajanylittäjä Homo sapiens. Molekyylikoneiden moninaisuus Proteiinien synteesi tapahtuu ribosomiorganelleissa, joissa syntetisoitavien proteiinien aminohappojen järjestys luetaan lähetti-rna:sta. Ensimmäisen vaiheen kaperonit suorittavat osittaisen laskostamisen, ja lopullinen laskostuminen tapahtuu kannellista tynnyriä muistuttavissa kaperoneissa. Proteiinisynteesin merkitystä kuvastaa se, että jokaisessa solussamme on kymmenisen miljoonaa ribosomia. Niiden syynä ovat aina olleet elollisista riippumattomat muutokset ulkoisissa olosuhteissa. Liikettä tuottavia molekyylikoneita ovat moottoriproteiinit, kuten kinesiinit, myosiinit ja dyneiinit. Tämä on mahdollista, koska pistevirhe syntyy yleensä vain toiseen juosteeseen, jolloin virheetöntä juostetta voidaan käyttää muottina. Laskostuminen on sinänsä koodattu jo suoran ketjun rakenteeseen, mutta sen toteutuminen vaatii katalyyttejä. Koneiston avulla tapahtuu dna:n kahdentuminen, jossa yhdestä kaksoisjuosteisesta dna:sta syntetisoituu kaksi kaksoisjuosteista dna:ta. Myosiinimoottorit puolestaan osallistuvat esimerkiksi lihasten supistumiseen. Syntetisoitu nauhamainen proteiini ei ole biologisesti toiminnallinen ennen kuin se on laskostunut sille ominaiseen kolmiulotteiseen muotoonsa. Kinesiinit ja dyneiinit askeltavat pitkin solujen tukirankoja ja kuljettavat lasteja
ATP-syntaasi pystyy tuottamaan sekunnissa satakunta ATP:tä. 3H+ 3H+ sisäkalvon eristämä tila ulkoja sisäkalvon välinen tila H+-pitoisuusgradientti mitokondrion sisempi kalvo roottorin pyörähdyssuunta F liikkuva roottoriosa (punainen) F 1 liikkumaton synteesiosa (vihreä) liikkumaton staattoriosa (vaalea vihreä) Ja ri Ko po ne n voihin kiinnittynyt ATP-syntaasi. Polttoaineeksi sopii hyvin energiarikas molekyyli nimeltään adenosiinitrifosfaatti eli ATP. Se muutetaan kemialliseksi energiaksi F 1 -yksikön kolmessa alayksikössä, jotka sisältävät sitoutumispaikan ADP:lle ja monofosfaatille. Ulkoja sisäkalvojen välitilassa on vetyioneja, jotka läpäisevät kalvon staattorija roottoriosien välisestä raosta. hyödyntäminen. Osa geeneistä sammuu tehtävänsä suoritettuaan, osa jatkaa toimintaansa koko elämän ajan. Siitä kertoo se, että ATPsyntaasia käyttävät kaikki elämänmuodot. Laitteisto on muo. Pyörähdykseen tarvittava energia tulee sisäkalvon ulkoja sisäpuolen vetyionipitoisuuksien erosta: suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen virtaavat vetyionit sisältävät vapaata energiaa. Juuri oikeat geenit ilmentyvät oikeaan aikaan ja tuottavat tarvittavia proteiineja. Siihen kuuluvan pyörivän moottoriosan avulla adenosiinidifosfaattiin eli ADP:hen liitetään fosfaatti-ioni, jolloin tuloksena on ATP:tä. Katse peiliin Elämää ylläpitävät molekyylikoneistot ovat kuitenkin vain osia suuremmista kokonaisuuksista, joiden kaikkien tasojen yhteen sovitetut toiminnot ja keskinäiset vuorovaikutukset muodostavat uskomattoman monimutkaisen arkkitehtuurin ja aikataulutetun systeemin. Tätä biologista polttoainetta tuottavana molekyylikoneena toimii mitokondrio-organellien sisäkalOlemme elämälle suotuisan universumin kasvatteja. ATP-syntaasi on elämän kannalta elintärkeä kone. Samoin oikeat rakenteet muodostuvat ajallaan oikeaan paikkaan. Näin tarkasteltuna elämän kehitys näyttäytyy kolmiulotteisessa aikaavaruudessa ja olosuhteiden sallimissa rajoissa tapahtuvana eliöiden kehityksenä, jossa eliöiden asteittaista monimutkaistumista on ohjannut itsesyntyinen dna, itsekäs geeni. Yhden ATP-molekyylin tuottoon tarvitaan kolmen tai neljän vetyionin luovuttama energia. Ajatellaanpa yksilönkehitystä hedelmöitetystä munasolusta aikuiseksi. Akselin pyörähdys F 1 -yksikön sisällä aiheutuu vetyionigradienttiin liittyvän vapaan energian muuttumisesta mekaaniseksi energiaksi. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Ionit saavat staattoriosan ja siihen kuuluvan akselin pyörähtämään. Kaikissa niissä koneisto on myös pysynyt olennaisesti samanlaisena. Molekyylit pääsevät ulos mitokondriosta huokoisen ulkokalvon kautta. 59 2/2017 KEMIA ATP-syntaasi koostuu kolmesta pääosasta: mitokondrion tiiviin sisäkalvon sisällä olevasta F -yksiköstä (roottori), mitokondrion sisustaan suuntautuvasta F 1 -yksiköstä ja niitä yhdistävästä staattorirakenteesta. toutunut jo evoluution varhaisvaiheissa. Katso peiliin ja näet osan tuntemamme maailmankaikkeuden monimutkaisimmasta systeemistä
Yksi valopilkku on päästöjen vähentäminen, joka on mahdollista uuden ChemSheettietokannan tuella. Erityisesti prosessija kaivosteollisuudelle tarkoitettuja liukoisuustietoja sisältävän tietokannan ovat koostaneet Teknologian tutkimuskeskus VTT ja joukko yrityksiä. 60 KEMIA 2/2017 Talvivaaran päästöt kuriin. VTT ”Kemiallinen termodynamiikka sopii erittäin hyvin yhteen modernin tietotekniikan kanssa”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Pertti Koukkari. Näitä ja monia muita edistysaskelia lupaavat laskennallisen kemian menetelmät. Kalevi Rantanen Molekyyleistä koneoppimiseen Laskennalliset työkalut vauhdittavat tutkimusta Perinteisesti laskennallinen kemia tarkoittaa molekyylien kvanttikemiallista perustutkimusta tietokonemalleilla. Tuloksia on jo ilahduttavan paljon. Tutkimuksen julkisessa osassa tie. Tehokkaita syöpälääkkeitä. Uusia katalyyttejä polttokennoihin. Teollisuutta kiinnostavat tieteenalojen rajauksia enemmän sovellukset. Nykyään computational chemistry käsittää paljon muutakin, kuten makroskooppisia prosessimalleja, koneoppimista ja Big Datan eli suurdatan käsittelyä. Sotkamon Talvivaarasta kantautuu väliin hyviäkin uutisia
Grzybowskin ryhmä on rakentanut Chematica-nimisen asiantuntijajärjestelmän, johon kuuluu retrosynteettinen Syntaurusmoduuli. Hänen mukaansa prosessiin on menty sittemmin niin syvälle, että voidaan puhua syvästä digitalisoinnista (deep digitalisation). Ratkaisun toteuttamiskelpoisuus on vahvistettu myös laboratoriossa Terrafamen prosessiliuoksilla. Kun laskentaohjelmisto vielä upotettiin Excelin sisään, se oli siinä. Simulaatiolla he etsivät ”taskuja”, joissa lääkemolekyyli voi uudelleenaktivoida p53-molekyylin. Reaktiosysteemi pyrkii spontaanisti tasapainoon. Atomien simulaatiolla syövän kimppuun Epäilyistä huolimatta tutkimus jatkuu. Käyttämällä suurta joukkoa reaktioita systeemi opetettiin ennakoimaan uusia synteesireittejä. ”Asiakkailta kertyy käyttökokemusta. Tekniikka sopii muillekin prosessija materiaalitekniikan alueille, kuten sementin, paperin ja teräksen tuotantoon, nikkelija kuparisulattoihin ja muuhun metallurgiaan. Oli syntynyt ohjelmisto, josta myös teollisuuden kemistit ja insinöörit pitävät. Syntaurus löysi sille synteesireitin parissa tunnissa. Kun tietokoneiden laskentateho kasvoi, tutkijat pystyivät simuloimaan vapaan energian minimointia systeemeissä, joissa on monta komponenttia, monta faasia ja monta kemialliseen reaktiokinetiikkaan kytkettyä rajoitusta. Synteesireitit kartalle ”kemiallisella intuitiolla” ChemSheet on laskentaohjelmisto, josta myös teollisuuden kemistit ja insinöörit pitävät.. VTT hyödynsi mallia kaivostoiminnan nykyisen omistajan Terrafamen toimeksiannossa, jonka tavoitteena oli vähentää sekä kaivoksen että metallitehtaan sulfaattipäästöjä. Samalla vältetään korroosiovaurioita ja käyttöhäiriöitä (ks. Tällä alueella haasteet kasvavat sitä mukaa kuin uudet biopolttoaineet muuttavat polttoseosten ominaisuuksia. Epikolaktoni (epicolactone) on orgaaninen yhdiste, joka erotettiin eräästä sienestä vuonna 2012. He rakensivat supertietokoneella proteiinista mallin, joka lopulta sisälsi puolitoista miljoonaa atomia. Eipä ole enää, vakuuttavat monet tutkijat. Valmet on yksi yrityksistä, joka pystyy näin tarjoamaan yhä parempia ajo-ohjeita asiakkailleen ympäri maailman.” Monikomponenttisten polttoaineiden palamisen mallintaminen on yksi ChemSheetin kansainvälisesti tutkituista sovelluksista. ChemSheetin ytimessä on termodynaamiseen vapaan energian minimointiin perustuva laskentatekniikka. Kemia-lehti 5/2014). Kehittyy tekoälyä ja asiantuntijajärjestelmiä, jotka mahdollistavat palveluliiketoiminnan kehittämisen. Grzybowski sai viime vuonna Feynman-palkinnon tietokoneavusteisen orgaanisen synteesin kehittämisestä. Nanotieteen ja bioteknologian professori Bartosz A. ”Nyt suunnitellaan tehokkaampia supertietokoneita. VTT:n tutkimusprofessorin Pertti Koukkarin ryhmä aloitti sen kehittämisen 1990-luvulla. Amaron mukaan yli puolet ihmisen syövistä johtuu vahingollisesta mutaatiosta p53-nimisessä proteiinissa. Suurdata kohtaa luonnontieteet Laskennallisen kemian työkalujen joukossa suomalainen ChemSheet on jo klassikko. Tutkijat mallintavat p53-proteiinin toimintaa luonnollisessa ympäristössä. 61 2/2017 KEMIA tokannan päälle rakennettiin prosessimalli muun muassa Talvivaaran metallitehdasta varten. Hän työskentelee eteläkorealaisessa Ulsanin tiedeja teknologiainstituutissa. Tiedeyhteisö on toistaiseksi suhtautunut uutuuteen vaihtelevasti. Monet muut ovat vielä odottavalla kannalla. Tärkeä sovellus ovat ratkaisut, joilla varmistetaan Orgaaninen kemia on ollut laskentatekniikalle kova pala. Tutkijoiden mukaan tietokoneella on jo ”kemiallista intuitiota”. Sittemmin ohjelmistoa on lisensioitu parisataa kappaletta noin 20 maahan. Kemisteiltä oli mennyt reitin etsimiseen kolme vuotta. Kymmenen vuoden päästä simuloimme niillä soluja, joissa on yli miljardi atomia”, Amaro kuvailee tulevaisuutta. Lääkekehityksessä työskennellyt kemisti Derek Lowe kirjoittaa Science-lehden blogissaan Chematicasta innostuneesti. ChemSheet ennusti, että päästöt voidaan pudottaa alle puoleen ja käyttää samalla kohtuuhintaista neutralointikemikaalia. Laskennallinen kemisti, professori Rommie Amaro San Diegon yliopistosta kertoo Chemical & Engineering News -lehdessä, kuinka syövän kehittymistä simuloidaan mallintamalla suuria atomijoukkoja. ”Yhteistyö myös Valmetin kanssa on jatkunut”, Pertti Koukkari kertoo. ”Näissä sovelluksissa prosesseista kerätty Big Data ja luonnontieteet kohtaavat”, professori kuvailee. Jos tien päässä loistaa jotain merkittävää, kuten laajasti käyttökelpoinen syöpälääke, ollaan valmiita tekemään pitkäjänteistä työtä. Teknologiatoimittaja Valmet toteutti ChemSheetin avulla bioja jätepolttoainetta käyttävien voimaloiden kattiloihin järjestelmän, joka auttaa ajamaan laitoksia niin, että hyötysuhde maksimoidaan
Skaalat kasvavat vähitellen yhteen”, Koukkari sanoo. Pimeä kemia päivänvaloon Uusia laskennallisen kemian sovelluksia syntyy koko ajan. ”Tämä pätee erityisesti epäorgaanisen ja materiaalikemian alueella, jolla Calphad-menetelmät jo pystyvät pienen ja suuren skaalan ilmiöiden kattavaan, keskenään yhteensopivaan ratkaisemiseen. ”Kun tämä oivalletaan, syntyy ihan uusia sovelluksia.” Makroja mikromaailmat lähentyvät ChemSheet on laskennallisen kemian makroskooppisen alueen sovellus, jolla simuloidaan perinteistä termodynamiikkaa, suurten molekyylimassojen kemiallista käyttäytymistä ja faasimuutoksia. ”Ymmärrämme niin kemiallisia reaktioita kuin materiaalien ominaisuuksia”, Laasonen kuvailee. Nyt makroskooppiset ja mikroskooppiset maailmat ovat alkaneet lähentyä. Toinen esimerkki ovat PGM-vapaat eli platinaryhmän metalleja sisältämättömät katalyytit. Tuloksensa he julkaisivat epätavallisella otsikolla: Materiaalien löytäminen epäonnistuneiden kokeiden ja koneoppimisen avulla. Uudet, kehittyneet algoritmit ja tietokannat mahdollistavat laskennan, joka ennustaa monimutkaisetkin ilmiöt usein hämmästyttävällä tarkkuudella. Suomalaisohjelmiston kaltaisia laskentaohjelmia on kehitetty myös North Eastern -yliopistossa Yhdysvalloissa ja Imperial Collegessa Britanniassa. Siinä ennakoidaan materiaalien ominaisuuksia ja reaktioita ab initio eli lähtemällä ensimmäisistä periaatteista, atomitason tiedosta. Tutkijat ovat seuloneet esiin lupaavia katalyyttikandidaatteja, joskin teollisiin sovelluksiin on vielä matkaa.. ”Kielteinen tulos ei enää ole virhe vaan arvokasta informaatiota.” Aalto-yliopisto Katalyyttisten prosessien ja hiilinanoputkien laskennallinen tutkimus Helsingin yliopisto Laskennallinen ilmastokemia Itä-Suomen yliopisto Transitiometallit komplekseissa Jyväskylän yliopisto Laskennallinen nanotiede Oulun yliopisto NMR-tutkimus Åbo Akademi Rakenteellinen bioinformatiikka Teknologian tutkimuskeskus VTT Prosessikemian suunnitteluohjelmistot Tieteen tietotekniikan keskus CSC Laskennallisen kemian laskentapalvelut Poimintoja laskennallisen kemian tutkimuskeskittymistä ja aihepiireistä Suomessa Aalto-yliopiston laskennallisen kemian tutkijoilla on useita tutkimuskohteita. Hän kertoo, että laskennallisen kemian avulla kyetään ennustamaan jo paljon asioita. Yksi niistä on vedyn tuotanto ja hapen pelkistyminen puhtailla ja seostetuilla hiilinanoputkilla. Koukkari kertoo juuri tulleensa Japanista, jossa yksi ChemSheetin käyttäjistä on Osakan yliopisto. ”Kemiallinen termodynamiikka sopii erittäin hyvin yhteen modernin tietotekniikan kanssa”, tutkija tähdentää. ”ChemSheetissä toteutettu rajoitettu vapaaenergiatekniikka on kuitenkin niitä monipuolisempi ja siten juuri teollisuuden tarpeisiin paremmin sopiva tuote”, Koukkari arvioi. Tutkijoiden tarkoituksena on poistaa inhimillinen valikointiharha koetulosten hyödyntämisessä. Yhdysvalloissa Haverfordin collegen ja Purdue-yliopiston tutkijat ovat käynnistäneet ”pimeiden reaktioiden hankkeen” (Dark Reactions Project), jossa kootaan tietoja epäonnistuneista synteeseistä. ”Kukaan ei halua julkaista kielteisiä tuloksia, mutta kone ja sen äly hyödyntävät myönteistä ja kielteistä dataa yhtä lailla”, sanoo Amerikan kemian seuran ACS:n teknologiajohtaja Conal Thompson Chemical & Engineering News -lehdessä. 62 KEMIA 2/2017 ”Suomen supertietokone alkaa olla vanhentunut, mutta toistaiseksi resurssit ovat tyydyttävät.” ydinvoimaloiden kemiaturvallisuus onnettomuustilanteissa. Hänen mukaansa yhteen kasvaminen näkyy myös organisaatioiden lähentymisenä. Niitä tarvitaan massasovelluksissa, kuten energiatekniikassa ja liikenteessä. ”Vastikään eräs VTT:n tutkijoista teki väitöskirjan Aalto-yliopiston laskennallisen kemian laitoksessa, jossa keskitytään molekyylimallinnukseen.” Mikroskooppisen laskennallisen kemian tutkimusta Aalto-yliopistossa vetää professori Kari Laasonen. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on hänen mukaansa vielä paljon. Yliopisto kumppaneineen on hyödyntänyt ohjelmistoa uusien materiaalien kehitystyössään, muun muassa pintaenergiatutkimuksessa. Amerikkalaiset keräsivät laboratoriopäiväkirjoista tietoja epäonnistuneista hydrotermisistä synteeseistä ja opettivat datan avulla konetta ennustamaan reaktioita. Mikroskooppisessa päässä on kvanttikemiaan ja niin sanottuihin ab initio -menetelmiin perustuva molekyylimallinnus
”Kone tarvitsee valtavasti dataa ennen kuin se pystyy tekemään jotakin hyödyllistä.” Suomen vahvuus on molekyylimallinnuksen perinne. Fosterin ryhmän kanssa. Laasonen nostaa esiin Stanfordin yliopiston Jens Nørskovin yhtenä johtavista laskennallisen kemian nykytutkijoista. Syvä koneoppiminen eli deep learning etenee, mutta työ vaatii aikaa. Työ on synnyttänyt uusia käsitteitä, kuten Bigchem, joka luonnollisesti tarkoittaa kemian alan Big Dataa. Hyvä esimerkki niistä on hanke, jossa paneudutaan koneoppimisen strategioihin materiaalien kitkaominaisuuksien optimoinnissa. ”Laboratoriossa on mahdotonta tutkia monia teollisuudelle tärkeitä asioita, kuten katalyyttien kestävyyttä ja myrkyttymistä”, Laasonen muistuttaa. Laskennallinen kemia vaatii tietenkin laskentaresursseja. ”Ihminen oppii hitaasti, kone vielä hitaammin”, Laasonen kiteyttää. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Yhteistyön tavoitteena on parantaa yhdisteiden aineenvaihduntaa ja turvallisuutta. ”Suomen supertietokone alkaa olla vanhentunut, mutta toistaiseksi resurssit ovat tyydyttävät”, professori kuvaa tämänhetkistä tilannetta. Suomalaiset tutkijat ovat myös verkostoituneet erinomaisesti. Saksalaistutkijat mainitsevat esimerkkinä kahden lääkejätin eli AstraZenecan ja Bayerin päätöksen verrata yhdistetietokantojaan. Myös koneoppimisessa meillä on vankka tutkimustraditio, joka sai alkunsa Teuvo Kohosen Teknillisessä korkeakoulussa tekemästä työstä. 63 2/2017 KEMIA Aa lto -y lio pi sto Laskennallisen kemian avulla voidaan ennustaa ja ymmärtää niin kemiallisia reaktioita kuin materiaalien ominaisuuksia, kuvailee professori Kari Laasonen Aalto-yliopistosta. Laskennallista kemiaa on pidetty omana tieteenalanaan vuodesta 1998. Silloin Walter Kohn Yhdysvalloista ja John Pople Britanniasta saivat kemian Nobelin palkinnon tiheysfunktionaaliteorian ja laskennallisten menetelmien kehittämisestä kvanttikemiassa. Saksalaisessa rappeutumissairauksien Helmholtz-keskuksessa toimii Igor V. Nanofysiikkaan erikoistuneen Fosterin tutkimusohjelmat liittyvät läheisesti laskennalliseen kemiaan. Vuonna 2013 palkinto myönnettiin amerikkalaisille kemisteille Martin Karplusille, Michael Levittille ja Arieh Warshelille, jotka mallinsivat laskennallisesti kemiallisia ja biokemiallisia reaktioita. AstraZeneca on aloittanut tiedon jakamisen myös Rochen, kolmannen lääkeyrityksen kanssa. Tetkon johtama tutkijaryhmä, joka on paneutunut suurdatan kemialle tarjoamiin mahdollisuuksiin ja myös haasteisiin. Laasonen mainitsee yhtenä perinteen luojista kvanttikemian tutkijan Pekka Pyykön Helsingin yliopistosta ja yhtenä sen jatkajista laskennallisen nanotieteen tutkijan Hannu Häkkisen Jyväskylän yliopistosta. Toinen käsite on ”kilpailua edeltävä yhteistyö” (precompetitive collaboration), jonka puitteissa kilpailevat yritykset ovat muun muassa joutuneet miettimään uudelleen sitä, missä kulkee yrityssalaisuuksien ja julkisen tiedon välinen raja. ”Täydellistä etulyöntiasemaa tällä alalla ei ole kenelläkään.” Kilpailijatkin yhteistyöhön Laskennallisen kemian sovelluksissa ollaan niin pitkällä, että niitä haluavat hyödyntää monet suuret yritykset. Laskennallisen kemian ryhmä tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston koneoppimisen tutkijoiden, lähinnä professori Adam S. Ala kehittyy kuitenkin maailmanlaajuisesti
Häiriötilanne nostaisi Kierrätysmuovin valokeilaan Voisivatko kierrätysmateriaalit korvata elintarvikemuovit yhteiskunnan häiriötilanteissa. ”Haitalliset yhdisteet voivat jäädä huomaamatta, sillä niitä voi syntyä tai kertyä materiaaliin ennalta arvaamatta myös kierrätysprosessien yhteydessä.” Monitoroinnin lisäksi tarvitaan sikKun pakkausmateriaalit loppuvat, loppuu nopeasti myös elintarvikejakelu. Jos materiaalivirtojen haitallisia aineita halutaan kontrolloida tai poistaa ne kokonaan, virtoja on kyettävä monitoroimaan. Mikään ei saa pettää. Pakkauksen funktionaalisuus ja barrier-ominaisuudet räätälöidään pitkälle paitsi tuotteen myös tuotantoketjun mukaan. Kun muovi tai muut pakkausmateriaalit loppuvat, loppuu nopeasti myös elintarvikejakelu. Juuri sen takia tulisi ottaa huomioon jo materiaalin tai tuotteen suunnitteluvaiheessa, miten se käyttäytyy kierrätyksessä. Pakkausalalla ei ole siihen vielä valmiutta. Tutkijoiden mukaan tämä edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön ja tarkempaa haitta-aineiden monitorointia. ”Kiertotalouden tavoitteet ovat hyvät, mutta pakkaamiseen on tullut kertakäyttökulttuuri. Elintarvikkeiden pakkaukset ovat usein tiettyä tuotetta varten tehtyjä, pitkälle jalostettuja monikerrospakkauksia. Häiriötila voi johtua esimerkiksi energiantuotannon, maahantuonnin tai raaka-aineen loppumisesta tai laajoja tuhoja aiheuttavasta myrskystä. kausmateriaalit tulevat hyvin harvoin puhtaina kiertoon. Käytetyt pak. Jos pakkausmateriaalia ei ole käytössä, koko prosessia ei ole käytössä”, tutkimuspäällikkö Mauno Rönkkö kiteyttää. Säännösten yleinen lieventäminen ei tule kyseeseen, sillä kontaminaatioiden, kuten virusten, bakteerien ja haitallisten yhdisteiden, vaara on ilmeinen. Pienimmillään kyse voi olla hajutai värivirheestä, mutta materiaaleissa saattaa olla myös haitallisia, vaikeasti havaittavia kontaminaatioita. Sellaisen on saanut esimerkiksi PET-muovisten pullojen kierrätys uusiksi pulloiksi. Paraskaan monitorointi ei silti välttämättä riitä. Myös tässä on vielä hyvin konkreettisia puutteita. Elintarvikemuovit muodostavat kriittisen osan huoltovarmuutta, koska koko tuotantoja kuljetusketju on sidottu pakkausmateriaalin ominaisuuksiin. Asiaa ovat selvittäneet Itä-Suomen yliopiston ympäristöja biotieteiden laitoksen tutkijat Mauno Rönkkö ja Samuel Hartikainen. Tutkijat painottavat, että kierrätysprosessissa on hallittava materiaalin sekä tekniset että kemialliset ominaisuudet ja tunnettava riskit. On helppoa, turvallista ja nopeaa napata muovin suojaama elintarvike ostoskoriin ja laittaa perheelle maittava päivällinen. ”Meillä ei ole esimerkiksi kemikaalimonitorointia kaikille niille aineille, joita kierrätysmateriaalissa voi olla”, Hartikainen huomauttaa. Tutkijat tarkastelivat kumin, tekstiilien ja etenkin muovien kierrätystä ja siihen liittyviä riskejä. Monitorointi ja analyysit kuntoon Kierrätyksen suurimpia haasteita on materiaalin puhtaus. suunniteltu toimivaksi yhteen. ”Jos käytössä ei sitten enää olekaan vaikkapa puhdasta polyeteeniä, raaka-aineen muuttaminen toiseksi voi olla jo pakkauskoneille tuskainen prosessi”, Samuel Hartikainen toteaa. Tätä edellyttää myös kiertotalouteen siirtyminen. 64 KEMIA 2/2017 Raija Lahtinen Ruokakaupan hyllyillä iso osa tuotteista on pakattu muoviin. Tätä varten on ensin kehitettävä monitorointimenetelmiä. ”Elintarvikeprosessissa kaikki, pakkaaminen, kuljetus ja myynti, on Lain mukaan uusiomateriaalia saa käyttää ruoka-aineiden kontaktimateriaalina vain, jos prosessi on saanut siihen hyväksynnän. Jos tietyn materiaalin toimitukset jostakin syystä katkeavat, sitä ei voi vaihtaa kierrätysmateriaaliin, kun kyse on elintarvikkeiden pakkauksista. Tuotteita ja niiden pakkauksia ei selvästikään suunnitella kierrätettäväksi”, Hartikainen sanoo. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittamassa tutkimushankkeessa he paneutuivat kiertotalouden lainsäädäntöön ja ohjeistukseen silloin, kun normaalielämän katkaisee häiriö, jonka jälkeen joudutaan poikkeusolosuhteisiin. Mutta mitä tapahtuu, jos yhteiskunnassa sattuu jotakin poikkeuksellista, eikä elintarvikemuovia yhtäkkiä olekaan saatavissa
Tämä voisi tapahtua lainsäädännön ohjeistamisella vaikkapa niin, että jonkin pitoisuuden nousu olisi hetkellisesti sallittua. Jätehuollon häiriöt merkittävä riski Mauno Rönkkö ja Samuel Hartikainen halusivat tutkimuksessaan selvittää myös sitä, millä keinoin yhteiskunnan häiriötilassa voitaisiin loiventaa haittailmiöitä ja ostaa lisäaikaa. Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei kiertotalous jätelainkaan osalta toimi parhaalla mahdollisella tavalla edes nykyisissä normaalioloissa. Samoin sivuvirtoja voitaisiin ottaa käyttöön laajemmin ja saada siten uutta kapasiteettia. Monitorointia ja analytiikkaa tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän jo normaalioloissa, jotta yhteiskunnalla olisi valmius toimia turvallisesti myös erilaisissa häiriötilanteissa. Vastaavasti alan häiriötilanteet muodostavat merkittävän riskin. Jätehuollon häiriötilalla voi olla iso vaikutus myös kriittisten toimintojen ylläpitoon, erityisesti elintarvikehuoltoon ja kriittiseen teollisuustuotantoon. Energiahäiriötilassa energiatuotantoa voitaisiin tehostaa muun muassa sallimalla tietyn jätejakeen energiapoltto kierrätyksen sijaan. ”Sen seurauksena esiintyy helposti haitta-ainetilanteita. Hartikainen muistuttaa jätehuollon aseman olevan kiertotaloudessa hyvin merkittävä. Lainsäädännön ohjeistaminen on siksi tarpeen nykyäänkin. Muoviin pakatut elintarvikkeet ovat nykykuluttajalle itsestäänselvyys. Lisäksi jätehuollon häiriötilassa korostuu haitta-aineiden ja toksiinien vaikutus. Indikaattoriyhdisteitä on seurattava jatkuvasti, eikä riskinarviointia saa unohtaa. Mauno Rönkön mukaan olennaista on, että jätehuollon rooli on jo muuttunut, ja kiertotalous voimistaa muutosta edelleen. Tuotanto keskeytyy, ja siitä syntyy lisäongelmia”, Rönkkö sanoo. ”Jätehuolto ei ole kuin nielu, vaan sen tehtävä on tuottaa uusioraakaaineita ketjun alkupäähän. Jos tämä ei toimi, tuotantoprosessitkaan eivät toimi. Ministeriö voisi ohjeessaan esimerkiksi kuvata, kuinka tiettyyn häiriötilanteesta aiheutuneeseen ongelmaan tulisi suhtautua, tai antaa ohjenuoran siihen, minkä jätejakeen keräämiselle annettaisiin etusija. Sc an sto ck ph ot o Haitallinen yhdiste voi jäädä huomaamatta, sillä niitä saattaa syntyä ennalta arvaamatta myös kierrätysprosessissa. 65 2/2017 KEMIA si myös aineja materiaalivirta-analyyseja, mikrobiologisia ja kemiallisia laboratorioanalyyseja sekä solutoksisuustestejä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kertyvät jätteet kontaminoituvat, jolloin niitä on vaikea kierrättää”, hän kuvailee. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi materiaalien laatuun ja niiden aiheuttamiin terveysja ympäristöhaittoihin, kuten allergeenien, toksiinien ja haitta-aineiden lisääntymiseen. Pakkausmateriaalien katoaminen veisi kaupan hyllyltä myös monta ruoka-ainetta.. Molempien tutkijoiden mielestä kiertotalous muuttaa jätehuoltoa siinä määrin, että myös jätelaki tulisi saattaa ajan tasalle
”Korvaamisprosessista on vaikea löytää tietoa, kuten myös korvaavista tuotteista. Työntekijältä hupeni urakkaan päivä, ja hänen piti käyttää hengityksensuojainta. Säämänen veti Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimushanketta, jonka tulosraportti Terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen julkaistiin loppuvuodesta 2016. Tuore tutkimus kartoitti, kuinka muutos etenee Suomessa. Ongelmia ei myöskään välttämättä osata aina tunnistaa eikä siten ratkaistakaan”, Säämänen kuvaa. Yritysten malliratkaisut TTL:n sivuilla osoitteessa www.ttl.fi/ wp-content/uploads/2016/11/ > Malliratkaisu_Kemikaalihaitoista_ eroon_korvaamalla.pdf.. Tulosten pohjalta luotiin ohjenuorat siihen, kuinka toimia työpaikoilla. Liiman reaktiivisuus pakotti asentajat hoitamaan työnsä hosuen, ja käry oli heille haitallista. Niistä paras on varmistaa, että yritykseen ei alun perin edes hankita vaarallisia kemikaaleja. Ratkaisevassa asemassa on yrityksen ostotoiminta. Suojaimia ei tarvita, ja aikaa säästyy. Esimerkit on poimittu Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta, jossa selvitettiin, millaisia ratkaisuja suomalaiset yritykset ovat kehittäneet Työpaikoilla pyritään Eroon vaarallisista kemikaaleista vaarallisten kemikaalien korvaamiseen. Ovet toimivat kuin ennenkin, ja niiden hinta saatiin halvemmaksi. Raportin voi lukea ja ladata osoitteessa www.julkari.fi. Säämäsen mukaan kannusteena muutokseen toimii kuitenkin usein juuri huoli kemikaalien aiheuttamista terveysvaaroista. emmakaustara@gmail.com Myös laboratorioissa on mahdollista korvata haitalliset kemikaalit turvallisemmilla aineilla. Emma Kaustara Suomalaisyritys valmistaa maatalouden tuotantorakennuksiin osastoivia seiniä ja ovia, joiden kokoonpanossa käytettiin aiemmin PVC-liimausta. Näissä esimerkkitapauksissa on onnistuneesti päästy eroon työpaikalla käytettävästä haitallisesta aineesta. Kumituotteita tekevässä firmassa pestiin vulkanointiin menevistä metalliosista öljyjäämät pois altaassa trikloorietyleenipohjaisella aineella. Raskaana olevilta työvaihe oli kielletty. TTL 2016. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Haasteita muutoksen tiellä ovat resurssien ja etenkin tiedon puute. Myös työn tuottavuus voi nousta”, listaa TTL:n vanhempi asiantuntija Arto Säämänen. Ohjeiston avulla alkuun Haitallisten kemikaalien korvaamisella yritys saattaa saada suoria taloudellisia etuja myös lyhyellä aikavälillä, kun esimerkiksi jätehuollon kustannukset alenevat. Sc an sto ck ph ot o Tietoa verkossa Terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen. ”Kemikaalien korvaamisesta seuraa monenlaisia hyötyjä sekä työntekijälle että yritykselle: tuotteen ja työn turvallisuus paranee, yritys saa kilpailuetuja tuotteen ympäristöystävällisyyden ja vihreyden ansiosta, ja yrityksen imago paranee. 66 KEMIA 2/2017 Vaarallisten kemikaalien korvaaminen vähemmän haitallisilla hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä. Laboratorio korvasi formamidin EDTA:lla eli etyleenidiamiinitetraetikkahapolla. Sitten firma siirtyi vesipohjaiseen pesuaineeseen ja kammiopesukoneeseen, johon on liitetty öljynkeräin. Myös odottavat äidit voivat nyt tehdä työn. Jätteenkäsittely helpottui ja jätekustannuksissa saatiin säästöjä. Veripalvelun laboratoriossa käytettiin dna:n sekvensointireaktiossa denaturaatioaineena formamidia, joka kuuluu Reach-asetuksen kandidaattilistalle. Kun ovet alettiin liimauksen sijasta niitata kokoon, ongelmista päästiin eroon. ”Yritykset kokevat kemikaalien korvaamisen vaikeaksi, mutta uskon, että sitä saadaan helpotettua luomamme keskitetyn ohjeistuksen avulla.” On myös keinoja välttää korvaamisprosessiin joutuminen
67 2/2017 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Jos haluat sorbettiin kirpeyttä, lisää mukaan tilkka sitruunatai limettimehua. Gadolinissa oppilastyölle ei ole näin paljoa aikaa. Lisää seuraavaksi seokseen sokeri. Nestetyppeä ei myydä kouluille eikä tavallisille kuluttajille. Kun sorbetti on mielestäsi tarpeeksi kiinteää, se on valmista syötäväksi. Jos olet kananmunalle allerginen, voit jättää sen pois. 5 dl marjatai hedelmäsosetta 1 kananmunan valkuainen sitruunatai limettimehua maun mukaan 1 rkl sokeria 4–5 dl kuivajäätä murskattuna Vaahdota munanvalkuainen kovaksi vaahdoksi. Ne jäädyttävät sorbetin niin nopeasti, että vesija rasvafaasit eivät ehdi erottumaan. Onneksi kemisteillä on keinonsa saada sorbetti valmiiksi alle puolessa tunnissa. Kuivajäällä sorbetista tulee aavistuksen kirpeämpää kuin nestetypellä, Kokeile kotona Kuivajääsorbettia Oheisella reseptillä syntyy neljän hengen annos herkullista sorbettia. Muista, että kuivajää tekee sorbetista jo luonnostaan hieman kirpeää. Tanja Luostari ja Heidi Venho Arkinen ahertaminen saattaa pitkän talven mittaan ruveta tympäisemään. Ruuanlaiton ilmiöiden tutkimista kemian ja fysiikan keinoin kutsutaan molekyyligastronomiaksi. Pitää myös noudattaa varovaisuutta, ettei jäämurskaa tipahda vaatteiden sisään. Sorbettia kotona tehneet tietävät, että herkku ei valmistu ihan käden käänteessä, jos ei omista jäätelökonetta. Lisää jäämurska sorbettiseokseen vähitellen ja koko ajan sekoittaen. Sorbettia pitää silloin sekoittaa 30 minuutin välein usean tunnin ajan, jotta lopputuloksesta tulee tasainen. Älä anna lasten käsitellä kuivajäätä yksin. Makeuttamisen lisäksi sokerin tehtävänä on veden jäätymispisteen laskeminen, mikä tekee sorbetin rakenteesta tasalaatuisemman. Älä käsittele kuivajäätä ilman hansikkaita. Kuivajää on kiinteää hiilidioksidia, joka sublimoituu kiinteästä suoraan Pikasorbetti piristää kaasumaiseksi hiilidioksidiksi. Silloin kannattaa kokeilla kemian opiskelua vaikkapa kotitalouden näkökulmasta. Ennen syömistä tarkista, että sorbettiin ei ole jäänyt kiinteitä jääpalasia. Niin oppilaat kuin opettajat voivat kaivata laboratoriotyöskentelyn ja laskujen rinnalle hieman vaihtelua. Sekoita marjatai hedelmäsose valkuaisvaahdon sekaan kevyesti käännellen. Voit säädellä sokerin määrää oman makusi mukaiseksi. Kiinteän hiilidioksidin lämpötila on –78 astetta, joten ihokosketuksessa se voi aiheuttaa paleltumia. Yksi suosituimmista oppilastöistä Kemianluokka Gadolinissa on nopean sorbetin valmistus. Tuloksena on tasalaatuinen seos ilman pitkää jäädytysja sekoitusprosessia. Kuivajäätä käsiteltäessä tulee muistaa käyttää hansikkaita. Sc an sto ck ph ot o sillä liuetessaan veteen hiilidioksidi muodostaa sorbettiin hiilihappoa. Valkuaisvaahdon tarkoitus on antaa sorbetille pehmeämpi ja ilmavampi rakenne. Kuivajäätä saa sen sijaan ostaa esimerkiksi kaasuyhtiö Agalta kuka tahansa täysi-ikäinen. Murskaa kuivajää mahdollisimman hienoksi esimerkiksi tehosekoittimessa tai vasaralla pyyhkeen sisällä. Kuivajääsorbettia voi siis tehdä myös kotona vaikka juhlien ohjelmanumerona. Tanja Luostari toimii kemian tiedekasvatuksen koordinaattorina ja Heidi Venho varakoordinaattorina Kemianluokka Gadolinissa. tanja.luostari@helsinki.fi heidi.venho@helsinki.fi. Tämä onnistuu, kun hyödynnetään kuivajäämurskaa tai nestetyppeä
Koska planeettakuntamme kaasujättiläisten sisuksissa vallitsee hyvin korkea paine, ainakin Jupiterin oletetaan sisältävän nestemäistä metallista vetyä. Kun paine oli nostettu 350 gigapascaliin, kiinteä molekulaarinen vety muuttui mustaksi ja valoa läpäisemättömäksi. Silveran ja Diasin mukaan heidän näytteensä voi olla joko nestemäistä tai kiinteää vetyä mutta ehdottomasti se on metallista. Tuore löytö on herättänyt muiden vetyja korkeapainetutkijoiden joukossa myös epäilyksiä. Kunnianhimoisessa hankkeessa onnistuivat Harvardin yliopiston tutkijat Isaac Silvera ja Ranga Dias, jotka käyttivät apunaan timanttipuristinta. Lisäksi on arvioitu, että metallinen vety olisi myös huoneen lämpötilassa suprajohtava sähköjohde. Maapallon ytimen paineeksi arvioidaan 350–400 gigapascalia. Silvera ja Dias aikovat jatkaa metallisen vetynsä tutkimuksia ramansironnan ja röntgendiffraktion avulla. Paineen vielä kasvaessa molekulaarinen vety dissosioitui atomiseksi vedyksi, joka on metallista ja heijastaa siihen kohdistetun infrapunalaserin valoa. oli läpinäkyvää. Harvardilaiset tekivät johtopäätöksensä mittaamalla vetynäytteen heijastusominaisuuksien muutoksia. Mittaukset tehtiin 83 ja 5 kelvinasteen lämpötilassa. Kärkien halkaisija on noin 30 mikronia. Kryogeenisiin lämpötiloihin jäähdytettyä ja nesteeksi muuttunutta vetynäytettä puristettiin ja tarkkailtiin mikroskooppiin asennetun kameran avulla. Harvardin juomapullon kokoisessa koelaitteistossa 10 mikrometrin kokoinen vetynäyte on kahden synteettisen timanttikärjen välissä. Osa tutkijoista epäilee Metallisen vedyn olemassaolo ennustettiin jo vuonna 1935. Lopulta paineistettu näyte alkoi heijastaa valoa takaisin (oik.).. Vety siis säilyisi metallisena senkin jälkeen, kun siihen ei enää kohdisteta paineistusta. Näyte oli kiiltävä ja heijasti yli 90 prosenttia IR-valosta. Sittemmin on spekuloitu, että se olisi timantin tavoin metastabiilia. Isaac Silvera kävi kertomassa tutkimuksistaan Turussa viime kesänä järjestetyssä Cryocrystals and Quantum Crystals -konferenssissa. Epäilijöiden mukaan metallimainen kiilto heijastuksineen ei välttämättä ole peräisin vedystä vaan timanttipuristimen alasimia peittävästä ohuesta alumiinioksidikalvosta. Korkean paineen mittausta on pidetty epätarkkana. Paine oli maksimissaan 495 gigapascalia eli liki viisi miljoonaa kertaa ilmanpainetta suurempi. Juuri se olisi vastuussa Jupiterin voimakkaasta magneettikentästä. Jarmo Wallenius Ha rv ar di n yli op ist o Tutkija Ranga Dias esittelee timanttipuristinta, jonka alasinten välissä vety puristui metalliseksi. Professori Silveran mukaan näytteessä tapahtui faasimuutos, jossa eriste muuttui puolijohteeksi. Näin he toivovat saavansa tarkempaa tietoa näytteen paineistuksesta ja selvittävänsä metallisen vedyn hilarakenteen. 68 KEMIA 2/2017 ULKOMAILTA Tutkijat kertovat kyenneensä vihdoin puristamaan molekulaarisen vedyn atomiseksi metalliseksi vedyksi. He optimoivat ja arvioivat näytteensä painetta ramanspektroskopian avulla. Turun yliopiston Wihurin laboratoriossa tutkitaan atomista vetyä kolmija kaksiulotteisena kaasufaasina ja analysoidaan atomisen vedyn käyttäytymistä molekulaarisen vedyn kiinteissä kiteissä. Kaksikko raportoi saavutuksestaan Science-lehdessä. Vielä 250 gigapascalin paineessa kiinteä molekulaarinen vety Vety puristui metalliksi. Isa ac Si lve ra ja Ra ng a Di as Harvardin kokeessa kiinteä vety oli aluksi läpinäkyvää (vas.) Kun painetta lisättiin, näyte tummui mustaksi (kesk.)
Tutkijoiden mukaan on ennenaikaista suositella aspiriinia keskenmenojen ehkäisyyn, sillä aineesta voi koitua myös haittaa. Tutkija Eijiro Miyako kertoo New Scientist -lehdessä, että ryhmä kehittää parhaillaan itsenäisesti toimivia pölytysrobotteja. Päivi Ikonen Sc an sto ck ph ot o. Puolet heistä söi 81 milligramman annoksen aspiriinia päivässä puolen vuoden ajan. Ryhmän uuden tutkimuksen aineistona oli reilut 1 200 naista, jotka olivat saaneet keskenmenon tai synnyttäneet kuolleen lapsen, ja yrittivät jälleen lasta. Tarpeen ovat silti vielä lisätutkimukset. Aspiriini voi edistää sekä raskauden alkamista että sen jatkumista onnelliseen päätökseen asti. Raskaaksi tulleet jatkoivat lääkkeen ottamista 36. Niiden työ edellyttää muun muassa GPS-paikannuksen, korkearesoluutiokameroiden ja tekoälyn hyödyntämistä. Niillä, joiden CRP oli keskitasoinen tai alhainen, hedelmöitymisja synnytysprosentit olivat suunnilleen samat riippumatta siitä, ottivatko he aspiriinia vai plaseboa. Tutkimuksen julkaisi Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism. Korkea CRP kielii tulehduksesta elimistössä. 69 2/2017 KEMIA Jos raskautta toivova nainen ottaa päivittäin hitusen aspiriinia, hänen mahdollisuutensa äidiksi tuloon saattavat parantua, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus. kuitenkin vähentäneet pölyttäjien määrää, mikä on aiheuttanut laajaa huolta. Koko joukosta 55 prosenttia tuli raskaaksi ja synnytti elävän lapsen. NICHD-instituutin tutkijat analysoivat ensin aiempaa tutkimusta, johon osallistui keskenmenon kokeneita naisia. Robottimehiläinen pölyttää taidokkaasti Ei jiro M iya ko /Ja pa n’s Na tio na l In sti tu te of Ad va nc ed In du str ial Sc ien ce an d Te ch no log y Joustava ja hellävarainen drooni osaa vierailla kukissa niin, että sen paremmin heteet kuin emitkään eivät vahingoitu. Tulehdustila kuitenkin alentaa naisen hedelmöittymiskykyä, jolloin aspiriinin käytöstä ennen hedelmöitymistä voi olla apua. Näin visioivat japanilaistutkijat, jotka ovat rakentaneet ensimmäisen version robottimehiläisestä. ”Lääkärien kannattaisi ehkä mitata naisten CRP-arvo, jotta he voivat arvioida, olisiko näille hyötyä aspiriinista ennen raskautta ja sen aikana”, tutkijat sanovat Live Science -lehdelle. Tuholaismyrkyt, maan raivaus ja ilmastonmuutos ovat Aspiriini voi auttaa raskauden alkuun Tuloksia analysoitaessa naiset jaettiin kolmeen ryhmään sen mukaan, oliko heillä matala, keskimääräinen vai korkea CRP-arvo. Aspiriinia saaneet tulivat raskaaksi 31 prosenttia ja veivät raskauden loppuun saakka 35 prosenttia todennäköisemmin kuin lumelääkettä syöneet verrokit. Noin 75 prosenttia maailman viljelykasveista on riippuvaisia mehiläisten ja muiden hyönteisten suorittamasta pölytyksestä. raskausviikolle. Korkean CRP-arvon naisista aspiriinia syöneillä synnytysprosentti oli 59, lumelääkettä saaneilla 44. Lääkkeen käyttämisestä näyttävät kuitenkin hyötyvän vain naiset, joiden veren CRP-arvo on koholla. Lisäksi on määriteltävä korkean CRP:n tarkka raja. Mehiläisten rinnalla voivat joskus työskennellä pienoisdroonit, jotka lentelevät pelloilla pölyttämässä kasveja. Ohjattuna robotti noutaa yhden kasvin koiraspuolisten siitoslehtien tuottaman siitepölyn ja siirtää sen toisen kasvin naaraspuolisiin lehtiin. Testeissä pikkuruinen drooni on jo todistanut kykynsä japaninakileijojen hedelmöittämisessä. Päivi Ikonen Onnellinen perhetapahtuma voi joskus olla osin aspiriinin ansiota
Minäkin vietin viikonlopun naapurissa whathatha-joogaamassa.” TOSIASIOIDEN kahleista irti pääsy on vapauttava kokemus. Eksyksiin saattaa päätyä esimerkiksi se herra, joka taannoin vaati ministeriönsä lopettamista, muttei muistanut ministeriön nimeä. Siinä pelissä ensin liikkunut häviää. Jos jokin asia tuntuu, ilosanomaa kannattaa heti levittää verkossa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. Koskaan kun ei voi tietää, tuliko teloitettua oikea ministeriö vai ei. Tuomio on tosiasia tai sitten ei. Ettei vain ministeriötään listimään matkustava ministeri juuttuisi Sumuiseen Takamukseen. MAHTAVINTA postfaktuaalisuuden juhlaa vietetään Yhdysvalloissa, missä kaikki on suurta, myös vaihtoehtoinen totuus. ”Ei se mitään. ”Sori, olen pari päivää myöhässä, koska kävin töiden jälkeen kuun pimeällä puolella.” Puolison vastausta ei tosin pidä hämmästyä. Totuuden jälkeisessä maailmassa palkkauskielto saattaa toki tarkoittaa myös aivan päinvastaista tai ehkä ei mitään. Nigerialainen ystäväni, keskuspankkia johtava prinssieversti ja öljyparoni, on kanssani samaa mieltä siitä, että ministeriöiden lahtaaminen pitäisi kieltää. Entisessä oikealla ja väärällä oli ero. Keemikko Kuun pimeältä puolelta ”Kun kaikki laskettelevat luikuria, patologiset valehtelijat ja savolaiset menettävät erityisasemansa totuuden viilaamisessa.” Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Minä tiedän, koska olin paikalla. Kiinnostavaa seurattavaa on luvassa, sillä maan tuore presidentti päätti jäädyttää virkamiesten palkkauksen ja ylennykset. Patologisille valehtelijoille ja savolaisille tilanne on kestämätön. Sillä kierroksella Obama voitti, koska emme vielä eläneet totuuden jälkeistä aikaa. Enää ei merkitse se miten on, vaan se miltä tuntuu. Kun kaikki laskettelevat luikuria, he menettävät erityisasemansa totuuden viilaamisessa. Aiempien presidentinvaalien alaskalainen ehdokas asettui Bostonissa käydessään teekapinassa brittien puolelle itsenäistymään pyrkineitä amerikkalaisia vastaan. Kiperistä tilanteista selviää entistä paremmin vaihtoehtoisten faktojen avulla. Syrjähyppy on helppo selittää aviopuolisolle. Jättiläismäinen hallintokoneisto alkaa pelata virkamiesmikadoa. 70 KEMIA 2/2017 Vaihtoehtoiset totuudet KEEMIKKO VUOSI 2017 aloitti uuden ajan. Uljaassa uudessa postfaktuaalisessa maailmassa voi vapaasti siirtyä ikävistä faktoista vastuuttomaan valeht-, anteeksi, vaihtoehtoiseen totuuteen. VIELÄ ikävämpää on, jos ministeri käy vahingossa langettamassa tappotuomion jonkun toisen ministerin ministeriölle. Ilman taikasormustaan Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen muuttuu väkijoukossa näkymättömäksi. Nyt sekin asia on korjattu. Vaikkapa nigerialainen keskuspankkia johtava prinssieversti ja öljyparoni voi jakaa sähköpostissa lupaamiaan miljardeja kaikille facebuukatuille kavereillemmekin. Hieman huolta on herättänyt se, löytävätkö uudet amerikkalaiset ministerit työpaikoilleen. Tykinkuulalla ratsastamisella ei ole julkisuusarvoa, kun muut surffaavat vähintään mannertenvälisellä ohjuksella. Yksi kääntöpuoli tällä bitcoinilla on. Vaihtoehdoista voi vapaasti valita itselleen parhaiten sopivan. Jälkifaktuaalisuus voimaannuttaa kuihtuneenkin elämän ja muuttaa tympeän arkipäivän lennokkaaksi leijailuksi. Lähin metroasemakin on pahaenteisesti nimeltään Foggy Bottom. Eipä silti, että postfaktuaalisessa maailmassa väärään osuneillakaan rangaistuksilla olisi merkitystä
Reetta Kivelä on Gold&Green Foodsin perustaja ja teknologiajohtaja, jonka kehitystyön tulosta on nuoren yrityksen ensimmäinen tuote, nyhtökaura. Apurahan saivat Johanna Ivaska ja Mikko Niemi. Orionin viime vuosien lääkekehityksen menestyksekkäimpiä saavutuksia ovat muun muassa Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnolla palkittu Alzheimer-lääke sekä uudenlainen lääke eturauhassyöpään. Kaikkiaan Orionin Tutkimussäätiö jakoi tutkimusavustuksia miljoona euroa. Hänen tutkimustyönsä keskiössä ovat ihmisen solukalvojen sadat erilaiset kuljetusproteiinit, jotka vievät kemikaaleja soluihin sisään ja niistä ulos. Ylimääräiset juhla-apurahat ovat Orionin lahja sata vuotta täyttävälle Suomelle. Farmakogeneetikko Mikko Niemi kuuluu alansa viitatuimpiin tutkijoihin. Helsingin yliopistossa työskentelevä Mikko Niemi on lääkäri ja Suomen ensimmäinen farmakogenetiikan professori. Johanna Ivaska ja Mikko Niemi saivat Orionin juhla-apurahan Lääkkeiden ja nyhtökauran kehittäjistä Vuoden 2017 teknologiajohtajia Or ion Vuoden teknologiajohtajat Reijo Salonen ja Reetta Kivelä palkittiin Helsingissä järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Hänen vankka kokemuksensa ja laaja verkostonsa olivat osaltaan vaikuttamassa yhtiön liiketoiminnan ja tuloksen myönteiseen kehittymiseen, tuomaristo kiittää. tutkimuksen tavoitteena on nykyistä yksilöllisempi ja turvallisempi lääkehoito. Myös Orion itse viettää tänä vuonna satavuotispäiväänsä. Johanna Ivaska on saanut jo kahdesti Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n erittäin kilpaillun tutkimusrahoituksen, joka on kansainvälisesti merkittävimpiä apurahoja. Biokemian akatemiaprofessori Johanna Ivaska työskentelee Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Biotekniikan keskuksessa. Myös Mikko Niemi on saanut kahdesti ERC:n tutkimusrahoituksen. Molempia valmisteita odotetaan markkinoille lähivuosina. Hän selvittää syövän etäpesäkkeiden syntymiseen liittyviä muutoksia solujen sisällä. 71 2/2017 KEMIA HENKILÖUUTISIA Orionin Tutkimussäätiö on myöntänyt kaksi 100 000 euron palkintoapurahaa kansainvälisesti ansioituneille suomalaistutkijoille. Kivelä paneutui kauran beetaglukaaniin ja sen prosessointiin jo aiemmassa työssään tutkijana. erojen vaikutuksia lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen. Proteiinien merkitystä lääkeaineiden kuljettajina on alettu ymmärtää vasta aivan viime vuosina. Pääosa apurahoista meni hiljattain väitelleille tai pian väitteleville lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian, kemian ja fysiikan tutkijoille. Nyhtökaura on sittemmin palkittu muun muassa vuoden 2016 suomalaisinnovaationa ja ruokailmiönä. Niemen. Or ion Oy j Johanna Ivaska on aiemmin saanut muun muassa Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon. Reijo Salonen on toiminut Orionin lääketutkimusja tuotekehitysjohtajana vuodesta 2006. Moneen otteeseen palkitun tutkijan työltä odotetaan lisää uraauurtavia läpimurtoja, kuten merkittävää uutta tietoa syöpäsolujen kulkureiteistä ja liikkumisesta kudoksissa. Valinnan tekivät Tekes ja innovaatiokonsulttiyritys Spinverse. Niemi tutkii geneettisten Vuoden 2017 teknologiajohtajiksi on valittu Orionin Reijo Salonen ja Gold&Green Foodsin Reetta Kivelä
Yury Brusentsevin väitöskirja Synthetic modifications of the natural lignan hydroxymatairesinol towards ligands for asymmetric catalysis tarkastettiin 17.2.2017. Greg Hughes (Dublinin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. Outi Monni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. DI Dennis Kronlundin väitöskirja Chemical engineering of surface coatings for natural stones tarkastettiin 24.2.2017. Anne Kallioniemi. Kenneth Pugh (Yalen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen. Seiichi Yamamoto (Nagoyan yliopisto, Japani) ja kustoksena apul.prof. Eija Lönnin väitöskirja Selection on two behavioral genes: fitness effects of receptor genes for arginine vasopressin 1a and oxytocin in the bank vole Myodes glareolus tarkastettiin 10.2.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Jani Mikkolan väitöskirja Modeling and optimization of urban energy systems for large-scale integration of variable renewable power generation tarkastettiin 24.2.2017. Pauli Puolakkainen. Veli-Tapani Kuokkala. Juha Voipio. Vastaväittäjänä toimi TkT Jari Käyhkö (Mikkelin ammattikorkeakoulu) ja kustoksena prof. FM Satu Massisen väitöskirja Specific Reading Disorder: Cellular and Neurodevelopmental Functions of Susceptibility Genes tarkastettiin 3.2.2017. Alexander Bismarck (Imperial College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Sannakaisa Virtanen (Erlangen-Nürnbergin yliopisto, Saksa) ja Ph.D. Pasi Kallio. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Andrey Orekhovin väitöskirja Electron Microscopy Study of Structural Peculiarities of Carbon Materials tarkastettiin 22.12.2016. Sergej Fatikow (Oldenburgin yliopisto, Saksa) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouni Sirviö ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Johan Sandin väitöskirja Alpha Radiation Detection via Radioluminescence of Air tarkastettiin 21.12.2016. M.Sc. Timo Otonkoski. Veli-Matti Kerminen. Arto Urtti (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Åbo Akademi M.Sc. DI Ville Liimataisen väitöskirja Control and characterization of wetting at microand nanoscales tarkastettiin 6.2.2017. Prov. Ari Laaksonen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Jan Deska (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjinä toimivat prof. Tampereen yliopisto FM Minna Ampujan väitöskirja BMP4 in breast cancer growth and metastasis with insights into transcriptional regulation tarkastettiin 24.2.2017. Metin Sitti (Max Planck -instituutti, Saksa) ja prof. Veli-Tapani Kuokkala. Vastaväittäjänä toimi prof. Jacco Snoeijer (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Jarmo Alander (Vaasan yliopisto) ja kustoksena prof. Pekka Taskinen. LL Aino Salmiheimon väitöskirja Pancreatic ductal adenocarcinoma—The role of tumorassociated macrophages and systemic inflammatory response tarkastettiin 3.3.2017. DI Heikki Upolan väitöskirja Disintegration of packaging material. Craig Primmer (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Pasi Vahimaa. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Julius Viran väitöskirja Data assimilation and numerical modelling of atmospheric composition tarkastettiin 23.2.2017. Vastaväittäjänä toimivat prof. Lauri Halonen. Ulla Petäjä-Repo (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Olli Ikkala. Vastaväittäjänä toimi prof. Harri Vasander (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Oulun yliopisto DI Pirkko Mustamon väitöskirja Greenhouse gas fluxes from drained peat soils: A comparison of different land use types and hydrological site characteristics tarkastettiin 27.1.2017. M.Sc. Lise Lotte Sørensen (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Xu Yanin väitöskirja New insight into mechanisms of transcellular propagation of tau and ?-synuclein in neurodegenerative diseases tarkastettiin 10.2.2017. Katarina Malaga (Betoni-instituutti CBI, Ruotsi) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Turun yliopisto M.Sc. Quan Zhou. Adrian Simmons (ECMWF, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Juuso Tervan väitöskirja The Effect of Compression and Sliding Movement on the Wear Resistance and Comminution in Mineral Crushing tarkastettiin 24.2.2017. FM Anna Knittlen väitöskirja Regulation of ErbB4 signaling by post-translational modifications tarkastettiin 10.2.2017. Kelvin Luk (Pennsylvanian yliopisto) ja kustoksena prof. Paavo Pietarisen väitöskirja Effects of Genotype and Phenotype in Personalized Drug Therapy tarkastettiin 24.2.2017. FL Lotta von Ossowskin väitöskirja Interaction of GluA1 AMPA receptor with SynapseAssociated Protein 97 tarkastettiin 3.2.2017. Carl-Henrik Heldin (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Katja Kanninen. Vastaväittäjänä toimi prof. Bjørn Kløve. DI Elisa Isotahdonin väitöskirja Corrosion Losses, Mechanisms and Protection Strategies for Sintered Nd-Fe-B Magnets tarkastettiin 3.3.2017. Patrik Eklund. Vastaväittäjinä toimivat prof. Klaus Elenius. Vastaväittäjänä toimi dos. Jens Abildskov (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. FM Lauri Partasen väitöskirja Ab initio investigations of the dynamic and thermodynamic properties of atmospherically relevant strong acids tarkastettiin 24.2.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Reinhard Haas (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Timo Vesala. Mirja Illikainen. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Janusz Rak (McGill-yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. M.Sc. Juha Saarnio (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Antti Matikaisen väitöskirja Studies on the oxidation and repeatability issues of surfaceenhanced Raman spectroscopy (SERS) tarkastettiin 10.2.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Elisa Lázaro Ibáñezin väitöskirja Extracellular Vesicles: Prospects in Prostate Cancer Biomarker Discovery and Drug Delivery tarkastettiin 3.3.2017. 72 KEMIA 2/2017 Aalto-yliopisto DI Henrikki Mertoniemen väitöskirja Studies on nanocellulose: functional microparticles, threads, and aerogels of cellulose nanofibrils tarkastettiin 3.2.2017. Vastaväittäjänä on prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Lund. Alexander Obraztsov. Helsingin yliopisto FM Antti-Jussi Kieloahon väitöskirja Alkyl Amines in Boreal Forest and Urban Area tarkastettiin 3.2.2017. Albert Nasibulin (Skolkovon tiedeja teknologiainstituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat prof. Henrik Kjaergaard (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Richard Rosenquist Brandell (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Heikki Vuorela. Vastaväittäjänä toimi prof. Kimmo Porkka. Juha Toivonen. Jürgen Popp (Leibnizin fotoniikkainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikko Huuskosen väitöskirja Neurogliavascular remodeling and therapeutic intervention in ischemia and inflammation tarkastettiin 10.2.2017. Jevgeni Osadtši (Venäjän tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Emma Anderssonin väitöskirja Characterization of VÄITÖKSIÄ mature T-cell leukemias by nextgeneration sequencing and drug sensitivity testing tarkastettiin 10.2.2017. Staffan Jacobson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja TkT Jari Liimatainen (Picodeon Ltd Oy) ja kustoksena prof. Zubair Maalickin väitöskirja Modelling studies on the effect of aerosols and cloud microphysics on cloud and fog properties tarkastettiin 14.2.2017. Jingfang Liu (Electron Energy Corporation, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. HENKILÖUUTISIA. VeliMatti Kerminen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Satu Mustjoki. DI Juha Hirvosen väitöskirja Computer Vision Measurements for Automated Microrobotic Paper Fiber Studies tarkastettiin 10.2.2017. DI Alexandr Ostosen väitöskirja Thermodynamic Study of Protic Ionic Liquids tarkastettiin 3.2.2017. Kari Keinänen. Edwin Kukk. Joanna Phillips (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Muhammad Yasirin väitöskirja Atomic scale engineering and understanding of novel interfaces between oxide films and semiconductor crystals tarkastettiin 4.2.2017. Tiina Paunio. FM Irene Ylivinkan väitöskirja Netrins in glioma biology: regulators of tumor cell proliferation, motility and stemness tarkastettiin 24.2.2017. DI Dmitry Sukhomlinovin väitöskirja Thermodynamic properties of selected phases in the MgO-Sb-O, CaO-Te-O, Pt-Te-O, and Al 2 O 3 -Cu-O systems by the EFM method tarkastettiin 3.2.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. An experimental study of approaches to lower energy consumption tarkastettiin 10.2.2017. Esa Koskela. Vastaväittäjänä toimi dos. Prov
nimitettiin akateemikoksi, yhdeksi tieteen kahdestatoista. Niiden vaikutuksista ympäristöön tai ihmisten terveyteen tiedettiin vähän. Hänen halunsa tietää ja oppia uutta oli sammumaton. Virtasen ohjauksessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli Lapissa radioaktiivista cesiumia rikastava ravintoketju jäkälästä poron kautta ihmisiin. jäi eläkkeelle vuonna 1986 mutta ehti olla mukana myös muilla radiokemian osa-alueilla, kuten omaan väitöskirjaani liittyvässä ydinjätteiden käsittelyn tutkimuksessa. Perintö elää muistoluennolla Helsingin yliopiston kemian laitoksessa (A110) järjestetään 3. Vuonna 1994 projekti muutettiin Verifininstituutiksi, joka on Nobel-palkitun OPCW:n luotetuimpia jäsenlaitoksia. Miettinen oli Helsingin yliopiston kemian laitoksen kunniaalumni. in memoriam. Hän hankki tutkimukselle rahoituksen Yhdysvalloista, jonka atomienergiakomissio rahoitti työtä Jorma K. Hän otti vastuunsa kertoa asioista julkisesti kaikelle kansalle muun muassa television välityksellä. Hän muun muassa kehitti ”muovipuun” eli imeytti puun sisään muovimonomeeriliuosta ja polymeroi sen laitoksen gammasäteilytyslähteellä. Tuloksena oli erittäin kova, kulutusta kestävä puu. Jorma K. ei ollut haukka vaan erittäin aktiivisesti mukana rauhantyössä. Hän perusti tutkijoiden kansainvälisen rauhanjärjestön Pugwashin Suomen-osaston vuonna 1971 ja toimi sen puheenjohtajana vuoteen 2008. Miettisen elämäntyön pääalueisiin. Miettinen Radiokemian suurmies 15 vuotta. keräsi lunta ja mittasi haihdutusjäännöksen radioaktiivisuuden, joka osoittautui melko korkeaksi. huhtikuuta kello 9.15–12 luentotilaisuus, joka keskittyy Jorma K. Hän oli mukana Pugwashin valtuuskunnassa vastaanottamassa vuoden 1995 Nobelin rauhanpalkintoa. 73 2/2017 KEMIA Suuri suomalainen kemisti ja vaikuttaja on poissa. Jukka Lehto Kirjoittaja on Helsingin yliopiston radiokemian professori. Ydinasekoelaskeuman radioaktiivisten aineiden käyttäytymistä ympäristössä tutkittiin systemaattisesti Miettisen johdolla 1980-luvun alkupuolelle. myös jakoi tietämystään herkeämättä. Vuonna 1995 Jorma K. Vakaasti maanpuolustushenkinen Jorma K. Onko ympäristön radioaktiivisuustutkimus loppuun kaluttu luu, kysyy professori Jukka Lehto. Jorma K. Viime vuosiin asti hän tutustui tieteen ja politiikan uutisiin ajantasaisesti internetin välityksellä. Jorma K:n aloitteesta syntyi myös kemiallisen aseen valvontalaitos. Hän palveli myös koko jatkosodan rintamalla, josta hän kotiutui kapteenina ja komppanianpäällikkönä. Harvardin yliopiston Senior Associaten Olli Heinosen luennon otsikkona on Ydinaseita ei riisuta pelkästään juhlapuhein. Hän oli tutustunut radioaktiivisiin aineisiin jo 1950-luvulla tehdessään biokemian väitöskirjaa A. Jorma K. Jorma K. 1950-luvun loppupuoliskolla USA ja Neuvostoliitto tekivät satamäärin ydinasekokeita ilmakehässä. Suomessa ainutlaatuinen ja myös kansainvälisesti tunnustettu tutkimus merkitsi Jorma K:n tieteellisen uran huippua. Jorma K. Miettinen kuoli 95 vuoden ikäisenä 11. Isänmaallinen rauhanmies Talvisota keskeytti Jorma K:n Helsingin yliopistossa syksyllä 1939 aloittamat opinnot alkuunsa. Jorma K. I. Tulokset saivat laajaa julkisuutta. oli suomalaisen radiokemian isä, joka perusti Helsingin yliopistoon radiokemian laitoksen vuonna 1962. Vuodesta 1973 hän johti ulkoministeriön rahoittamaa, kemiallisen aseen valvontamenetelmien kehittämiseen keskittynyttä CW-projektia. Hän oli syntynyt Helsingissä 11. Myöhemmin hän vietti armeijan leivissä vuodet 1982–1983, jolloin hän toimi Sotatieteen laitoksen tutkimusjohtajana. elokuuta 1921. helmikuuta 2017. Saamelaisten kehonsisäisen radioaktiivisuuden mittaaminen hoidettiin vuodesta 1961 alkaen pakettiautoon rakennetulla kokokehon mittauslaitteistolla. Verifinin laboratoriokoordinaattori Martin Söderström puhuu aiheesta Kemialliset aseet, aseistariisunta ja muuttunut maailma
Vuodesta 1947 hän työskenteli kemistinä ja sittemmin laboratorionjohtajana Puolustusvoimien tutkimuskeskuksessa, joka sijaitsi Helsingin edustalla Harakan saaressa. Sotavuodet Jäntti taisteli Karjalankannaksella. Sotien jälkeen hän toimi pari vuotta Teknillisen opiston opettajana Tampereella ja Suomen Gummitehtaan tutkijana Nokialla. tammikuuta 2017. Tuleva nobelisti A. Työnsä ohessa hän väitteli vuonna 1960 filosofian tohtoriksi. Olavi Jäntti oli koko ikänsä innokas musiikkimies. Hän lauloi muun muassa Ylioppilaskunnan Laulajissa sekä soitti pianoa ja kontrabassoa. 74 KEMIA 2/2017 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Olavi Jäntti jäi leskeksi pitkästä avioliitostaan sadan vuoden iässä vuonna 2012. in memoriam. Pääosan elämänurastaan Jäntti teki armeijan palveluksessa. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Jäntille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1970. Hän oli kuollessaan 105-vuotias. Myös Suomalaisten Kemistien Seurassa toimiminen oli hänelle rakas harrastus, ja hän oli mukana perustamassa kemistien jatkokoulutustoimintaa. Eläkeläinen työskenteli vielä vuosia ohjelmoijana ensin VTT:n turvelaboratoriossa ja sen jälkeen Seismologisessa laitoksessa. Jaana Koverola Kirjoittaja on Olavi Jäntin tytär. Häntä jäivät lähimpinä kaipaamaan kolme lasta, seitsemän lastenlasta ja seitsemän lastenlastenlasta. eu/2017 Euromedlab 2017 Ateena, Kreikka 11.–15.6.2017 www.athens2017.org Colloquium Spectroscopicum Internationale XL Pisa, Italia 11.–16.6.2017 www.csi-conference.org Drug Discovery Summit Berliini, Saksa 12.–13.6.2017 www.drugdiscovery-summit1.com Oorgandagarna – Inorganic Days Nynäshamn, Ruotsi 12.–14.6.2017 www.oorgan.se 16th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Oslo, Norja 18.–22.6.2017 www.icce2017.org EuroDrying 2017 Liège, Belgia 19.–21.6.2017 http://events.ulg.ac.be/eurodrying2017 Rapid.Tech Erfurt, Saksa 20.–22.6.2017 www.rapidtech.de EuroNanoForum Valletta, Malta 21.–23.6.2017 http://euronanoforum2017.eu HENKILÖUUTISIA Professori Olavi Jäntti kuoli Helsingissä 23. Talvisodan syttyminen vuonna 1939 kuitenkin katkaisi laboratorion toiminnan. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Laboratorion excel-kurssit Helsinki 22.–23.3.2017 www.ael.fi/koulutustarjonta ChemBio Finland Helsinki 29.–30.3.2017 www.chembiofinland.fi Muovi & Pakkaus Lahti 20.–21.4.2017 www.muovimessut.fi Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Helsinki 3.–4.5.2017 www.ttl.fi > Koulutukset ja palvelut SciFest Joensuu 11.–13.5.2017 www.scifest.fi Valtakunnalliset Luma-päivät Helsinki 22.–24.5.2017 www.luma.fi/tapahtumat World Circular Economy Forum Helsinki 5.–6.6.2017 www.wcef2017.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 8.–9.6.2017 www.helsinkicf.eu 20 th International Conference on Nucleation and Atmospheric Aerosols Helsinki 25.–30.6.2017 www.icnaa2017.net IMWA 2017 Congress Mine Water & Circular Economy Lappeenranta 25.–30.6.2017 www.imwa2017.info MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Challenges in Inorganic Chemistry Manchester, Iso-Britannia 10.–13.4.2017 www.rsc.org/events 3 rd Mediterranean Symposium on Medicinal and Aromatic Plants Girne, Kypros 13.–16.4.2017 www.mesmap.org International Conference on Metallurgical Coatings and Thin Films San Diego, Yhdysvallat 24.–28.4.2017 www2.avs.org/conferences/ ICMCTF/2017 Interpack 2017 Düsseldorf, Saksa 4.–10.5.2017 www.interpack.com 2 nd Green and Sustainable Chemistry Conference Berliini, Saksa 14.–17.5.2017 www.greensuschemconf.com International Symposium on Green Chemistry La Rochelle, Ranska 16.–19.5.2017 www.isgc-symposium.com 5 th International Symposium Frontiers in Polymer Science Sevilla, Espanja 17.–19.5.2017 www.frontiersinpolymerscience.com 100 th Canadian Chemistry Conference and Exhibition Toronto, Kanada 28.5.–1.6.2017 www.csc2017.ca European Symposium on Electrochemical Engineering Praha, Tšekki 4.–8.6.2017 www.electrochemical-engineering. marraskuuta 1911. I. Puolustusvoimista Jäntti jäi eläkkeelle 60-vuotiaana vuonna 1971. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Hän oli kuitenkin kiinnostunut uudesta, nousevasta alasta eli tietokoneohjelmoinnista, josta hän loi itselleen toisen ammatin. Virtanen neuvoi tuolloin Jänttiä ottamaan yhteyttä Puolustusvoimien kemialliseen koelaitokseen, josta löytyikin uusi paikka ja jossa kemisti työsOlavi Jäntti Puolustusvoimien luottotutkija kenteli jatkosodan puhkeamiseen asti. Olavi Jäntti syntyi Vilppulassa 3. Vuonna 1937 Jäntti valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja aloitti sen jälkeen työn Valtion maanviljelyskemiallisessa laboratoriossa. Hän kiinnostui kemiasta jo koulupoikana Tampereen Lyseossa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1930
Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Scandinavian Symposium on Chemometrics 19.–22.6.2017 Naantalin kylpylä, Naantali Tapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemometria.fi/ssc15.. Orion-konserni Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaavaksi johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi on nimitetty LT Christer Nordstedt. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2017 5. Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n Suojelun seminaari: Varautuminen Suomessa 30.3.2017 kello 12–16 Messukeskus, Helsinki Kaikille avoin seminaari järjestetään Kemian Päivien yhteydessä. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@ kemianseura.fi. Lääketeollisuus ry Puheenjohtajaksi on valittu Pfizer Oy:n toimitusjohtaja, KTM Päivi Kerkola. kesäkuuta 5/2017 11. Seminaarin jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Hän vastaa myös Porvoon toimipaikan polyolefiinitehtaiden tuotannosta. Ruotsin kuninkaallinen insinööritieteiden akatemia Toimitusjohtajaksi on nimitetty FT Tuula Teeri. Luvassa on laaja näyttely ja kattava seminaariohjelma. Ramboll Finland Oy DI Risto Mäki on nimitetty ryhmäpäälliköksi Vesihuolto Länsi -yksikköön Vesi-toimialalle Tampereelle. syyskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. toukokuuta 8. huhtikuuta 3. Suomen Apteekkariliitto Farmaseuttiseksi johtajaksi on nimitetty FaT Charlotta Sandler. Tampereen teknillinen yliopisto Bioja kiertotalouden apulaisprofessoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen on nimitetty TkT Aino-Maija Lakaniemi. Roni-Poranen seuraa tehtävässä Hannu Luotoa, joka jatkaa toimipaikan kunnossapitoja seisokkiorganisaation vetäjänä sekä konsernitason projekteissa. Aalto-yliopiston rehtorina toimiva Teeri siirtyy uuteen tehtävään todennäköisesti loppusyksystä. elsevier.com EuCheMS Inorganic Chemistry Conference Kööpenhamina, Tanska 2.–5.7.2017 www.eicc-4.dk Eurocarb 2017 Barcelona, Espanja 2.–6.7.2017 www.eurocarb2017.com EUROMAR 2017 Varsova, Puola 2.–6.7.2017 www.euromar2017.org ISMSC and ISACS Cambridge, Iso-Britannia 2.–6.7.2017 www.rsc.org/events 5 th International Caucasian Symposium on Polymers and Advanced Materials Tbilisi, Georgia 2.–7.7.2017 www.icsp.tsu.ge 7 th FEZA Conference on Zeolites – Materials with Engineered Properties Sofia, Bulgaria 3.–7.7.2017 http://feza2017.org 22 nd European Conference on Organometallic Chemistry Amsterdam, Alankomaat 9.–13.7.2017 www.eucomc2017.amsterdam www.euchems.eu > Events 49 th Iupac World Chemistry Congress Sao Paulo, Brasilia 9.–14.7.2017 www.iupac2017.org 6 th International Conference for Young Chemists Georgetown, Malesia 16.–18.8.2017 www.icyc2017.com NIMITYKSIÄ Borealis Polymers Oy Toimipaikkapäälliköksi on nimitetty TkL Salla Roni-Poranen. Ohjelma löytyy Kemian Päivien verkkosivuilta. toukokuuta 4/2017 11. Maaliskuussa kokoonnutaan jälleen Kemian Päiville ja ChemBio-tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. SEUROISSA TAPAHTUU Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Additive Manufacturing and Functional Polymeric Materials Conference Albufeira, Portugali 23.–26.6.2017 www.zingconferences.com International Symposium on Mixing in Industrial Processes Birmingham, Iso-Britannia 25.–28.6.2017 www.birmingham.ac.uk SECAT 17 Oviedo, Espanja 26.–28.6.2017 www.secat17.com/en 18 th Tetrahedron Symposium Budapest, Unkari 27.–30.6.2017 www.tetrahedron-symposium. M es su ke sk us / M ar kk u Oj ala Kemian Seurojen Kemian Päivät 29.–30.3.2017 Messukeskus, Helsinki Tapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemianseurat.fi/kemia/kemian-paivat. elokuuta 6. 75 2/2017 KEMIA SEURASIVU Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. Hänen edeltäjänään tutkimusja tuotekehitysjohtajana toiminut professori Reijo Salonen jatkaa Senior Advisor -tehtävässä siihen asti, kunnes jää eläkkeelle 1.7.2017. The 39 th Finnish NMR Symposium 7.–9.6.2017 Ruissalon kylpylä, Turku Tapahtuman ohjelma on osoitteessa www.nmrsymposium.fi/2017. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja
BioTurku taas on lähes sadan alan yrityksen keskittymä. Kasvitieteilijä Pehr Kalm aloitti akatemian luonnonhistorian ja talousopin professorina vuonna 1747 ja perusti kaupunkiin kasvitieteellisen puutarhan. Ruotsinkielinen Åbo Akademi aloitti toimintansa vuonna 1918 ja suomenkielinen Turun yliopisto vuonna 1920. Vuodesta 1761 akatemiassa vaikutti maamme ensimmäisenä kemian professorina Pehr Adrian Gadd, joka ohjasi suuren joukon luonnonopin väitöskirjatutkimuksia. 76 KEMIA 2/2017 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Johan Gadolin opiskeli myös Uppsalan yliopistossa, josta hän toi Turkuun ajanmukaisimmat tiedot kemian uusista menetelmistä. Vuonna 1827 maan ensimmäinen pääkaupunki kuitenkin menetti akatemiansa, kun se Turun palon jälkeen siirrettiin Helsinkiin. De sti na tio n Tu rk u. Turku on monessa ensimmäinen Liki 800-vuotias Turku on Suomen vanhin kaupunki ja tieteen kehto, josta sivistys levisi myös sisämaahan. Professori Eva-Mari Aron jännittävä haaste on selvittää fotosynteesin mahdollisuuksia bioenergian tuotannossa. Gaddin ansiosta ne julkaistiin latinan sijasta ruotsiksi. Yksityinen Turun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, ja kaupungin kauppakorkeakoulu liitettiin siihen vuonna 2010. Gaddin lahjakkain oppilas oli tähtitieteen ja fysiikan professorin Jakob Gadolinin poika Johan Gadolin. Myöhemmin siitä eristettiin alkuaine yttrium ja muitakin harvinaisia maametalleja, joiden tutkimuksen Gadolin pani alkuun. Sisko Loikkanen Suomen ensimmäinen yliopisto, kuninkaallinen Turun Akatemia perustettiin vuonna 1640. Vuonna 1792 Gadolin sai tutkittavakseen Ytterbyn kaivoksesta löydetyn erikoisen kiven, josta hän löysi aiemmin tuntemattoman maalajin, yttermaan. Historian suurmiehet Turun historiasta nousee esiin monia merkittäviä tiedemiehiä. Turku ylpeilee syystäkin huipputason naistutkijoillaan. Molemmat syntyivät kansalaiskeräysten avulla. Yliopisto oli suurvalta-Ruotsin kolmas Uppsalan ja Tarton jälkeen. Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthan puolestaan perusti isänmaallisen Aurora-seuran, joka vuonna 1771 ryhtyi julkaisemaan Suomen ensimmäistä sanomalehteä. sisko.loikkanen@yle.fi Turun siluettia ”täl pual jokke” hallitsee Tuomiokirkko, jota pidetään Suomen kansallispyhäkkönä. Lontoon eläintieteellinen seura palkitsi viime kesänä evoluutiobiologi Virpi Lummaan, joka on tutkinut yhtä lailla Myanmarin norsuja kuin luonnonvalinnan vaikutuksia ihmisen elämään. Turkuun on keskittynyt huomattava määrä etenkin bioalan osaamista. Sittemmin rehtoriksi edennyt Kalm kunnostautui myös tutkimusmatkailijana. Akateemikko, professori Sirpa Jalkanen tutkii ihmisen immuunipuolustusta, ja professori Riitta Lahesmaan kiinnostuksen kohteena ovat T-solut. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Akatemiaprofessori Johanna Ivaska paneutuu integriineihin eli solun tarttumisreseptoreihin ja niiden rooliin syövän etäpesäkkeiden synnyssä. BioCityssä kaupungin yliopistot vetävät yhdessä bioja ihmistieteiden tutkimushankkeita. Uutta korkeinta opinahjoa kaupunki joutui odottamaan pitkään mutta sai niitä sitten kaksin kappalein. Suomi sai myös ensimmäisen kirjapainonsa, kun sellainen perustettiin akatemian yhteyteen kaksi vuotta myöhemmin. Tätä nykyä Turun yliopistossa opiskelee noin 20 000 opiskelijaa ja Åbo Akademissa 7 000
KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.. AITOJA ELÄMYKSIÄ. MESSUOPAS – FAIR GUIDE Messukeskus Helsinki Expo and Convention Centre 29.–30.3.2017 Kemian ja bioalan merkittävin sidos – huipputapahtuma, jossa alan ammattilaiset kohtaavat OIKEITA KOHTAAMISIA
Muut varaukset Hotellikeskuksesta, puh. Parking Entrance to the multi-storey car park is from Ratapihantie 17. +358 9 2288 1400 Organiser Messukeskus Helsinki, Expo and Convention Centre Yhteistyössä: Kemian Seurat, Kemianteollisuus ry ja Suomen Bioteollisuus ry In cooperation with: Finnish Bioindustries, Finnish Chemical Societies and Chemical Industry Federation Kemian Seurat Mediakumppani. The parking fee is €12 and it is valid for a single visit during one day. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on 300 metrin kävelymatka Messukeskukseen. 09 2288 1400 Järjestäjä Messukeskus ChemBio Finland 2017 Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki, tel. 9–16 Liikenneyhteydet Helsingin keskustasta raitiovaunulla 7A, 7B ja 9. Helsinki-Vantaan lentokentältä on 15 km Messukeskukseen. Hotellivaraukset Messukeskuksen yhteydessä on Holiday Inn Helsinki -hotelli, puh. 09 150 900. All trains stop at Pasila Station, which is located 300 m from the Fair Centre. The Helsinki-Vantaa airport is 15 km from Helsinki Expo and Convention Centre. +358 40 450 3250, messukeskus.com Opening hours Wed 29 March 9:00–17:00, Thu 30 March 9:00–16:00 Traffic connections From the city centre by trams 7A, 7B and 9. 040 450 3250, messukeskus.com Aukioloajat keskiviikko 29.3. Pysäköinti Pysäköintimaksu 12 € oikeuttaa kertapysäköintiin yhden vuorokauden aikana. Tervetuloa ChemBio Finland -tapahtumaan! ChemBio Finland 2017 Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki, puh. +358 9 150 900. Other Hotels: Hotel Booking Centre, tel. klo 9–17, torstai 30.3. Hotel booking Holiday Inn Helsinki next to Helsinki Expo and Convention Centre, tel. Pysäköintitalon osoite on Ratapihantie 17. Pysäköinti maksetaan joko automaattiin tai sisällä lippukassalla
You can register yourself also at Expo and Convention Centre. ChemBio Finland on kemian ja bioalan tärkein ammattitapahtuma Suomessa. Katso ajantasainen ohjelma:chembiofinland.fi Please see up-to-date programme at: chembiofinland.fi 29.–30.3.2017 MESSUKESKUS HELSINKI ADVANCED ENGINEERING 2017 advancedengineering.fi itprofinland.fi nordicbalticbioenergy.eu Samanaikaiset tapahtumat Messukeskuksessa Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi vuoden suurimpaan bioenergiatapahtumaan! Ilmainen sisäänpääsy Kemian Päiville, seminaareihin ja näyttelyyn rekisteröityneille kävijöille Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: chembiofinland.fi Lataa Messukeskus-sovellus älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! Download Messukeskus app to your smartphone and customise your own favourites list!. Tule verkostoitumaan ja kouluttautumaan Kemian Päivillä ja seminaareissa. Tervetuloa! Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: chembiofinland.fi Pre-registration: chembiofinland.fi Voit rekisteröityä myös Messukeskuksen sisäänkäynneillä. Laaja näyttely esittelee lähes sadan näytteilleasettajayrityksen uutuuksia
Geoffroy Duporte, University of Bordeaux, France 15:45–16:05 Real-time elemental analysis using microplasma emission spectroscopy Dr. Ilkka Ojanperä, University of Helsinki, Finland 11:35 Break 11:50 High Resolution Mass Spectrometry for Quantitative and Qualitative Analyses of Metabolites Dr. Anas Kamleh, Thermo Fisher Scientific Europe, Sweden 12:10 Raman spectroscopy as a versatile tool in analytics prof. Juha Lehtonen, VTT 16:00 Päätös Järjestäjät: Kemian Seurat ja Suomen Akatemia Ympäristöaiheinen seminaari: Kemikaalit kiertotaloudessa – näemmekö koko kuvan. Ismo Kauppinen, Gasera Ltd, Finland 15:25 Study of reactivity between dimethyamine and ?-pinene oxidation products by high resolution mass spectrometry (HRMS) Dr. Toni Laurila, Neste Ltd, Finland Järjestäjä / Organizer: Kemian Seurat Closing Seminar of Programmable Materials (OMA) Academy Programme, lecture hall 3d 10:30 Welcome Professor Jukka Pekola, Aalto University 10:40 Keynote: Piezoelectric Films for Micro-electromechanical Systems Professor Susan Trolier-McKinstry, The Pennsylvania State University 11:20 Keynote: Metal organic frameworks as gas delivery agents in medicine Professor Russell E. Markku Hurme, Aalto-yliopisto 13:05 Täysin uusiutuva energiajärjestelmä Neo-Carbon Energy, johtava tutkija, Pasi Vainikka, VTT 13:35 Energian varastoinnin kemiaa prof. Kati Hanhineva, University of Eastern Finland 14:30 Break 14:45 Chemical warfare agents in environment and their GC-MS/MS and LC-MS/MS analysis Martin Söderström, Verifin, Finland 15:05 High-end gas analysis with photo-acoustics and mid-infrared lasers Dr. ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus 12:15 Yltääkö kiertotalous kemikaaleihin. erikoistutkija Outi Setälä, SYKE, Merikeskus 15:45–16:00 Seminaarin yhteenveto Jaakko Mannio Järjestäjät: Ympäristötieteellinen Seura ja Kemian Seurat Analytics session (Modern optical spectroscopy and mass spectrometry), lecture hall 3a 10:30 Opening prof. Kemian Päivien 2017 avausseminaari, hallisali 3b 9:30 Avaus; KP2017 puheenjohtaja, pääjohtaja Kimmo Peltonen, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes 9:35 Kierrolla kärkeen, Suomalaisten Kemistien Seuran kiertotalousinnovaatiopalkinnon jako johtaja Mari Pantzar, Sitra Uusiutuvaa energiaa, hallisali 3e 13:00 Avaus Dos. Head of Classification and Prioritisation Unit (D2) Elina Karhu, Euroopan kemikaalivirasto 12:45 Jätevesilietefosforin soveltuvuus fosforilannoitteeksi erikoistutkija Kari Ylivainio, Luonnonvarakeskus 13:15 Mitä emme soisi löytyvän biolietteistä. pääll. hallisali 3b 12:00 Avaus: Kemikaalit kiertotaloudessa – näemmekö koko kuvan. Morris, University of St Andrews 12:00 Lunch 13:30 Keynote: Social media and science Dr. | WEDNESDAY 29 March O H JE LM A | P R O G R A M M E Kemian Päivät Järjestäjä: Kemian Seurat KESKIVIIKKO 29.3. Mari Tuomaala, Gasum Oy 15:30 VTT:n termokemialliset biomassan jalostusteknologiat tutk.prof. Materials in future Organizer: Academy of Finland KESKIVIIKKO 29.3. erikoistutkija Kimmo Suominen, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) 13:45–14:15 Tauko 14:15 Mitä muoveja, mihin käyttöön. Eva-Mari Aro, Turun yliopisto 14:35 Tauko 15:00 Kaasun mahdollisuudet tulevaisuudessa tekn. Paolo De Natale, National Institute of Optics, Firenze, Italy 14:10 Metabolite profiling and identification of unknowns with LC-QTOF-MS/MS analytics prof. Tanja Kallio, Aalto-yliopisto 14:05 Keinotekoinen fotosynteesi prof. Cristescu, Radboud University, The Netherlands 11:15 Qualitative and quantitative analysis of new psychoactive substances by LC/GC-QTOFMS and chemiluminescence nitrogen detection Prof. Stuart Cantrill, Nature Journal 14:00 Poster presentations, 3 minutes/project 14:35 Coffee and posters 15:45–16:15 How does the world look like in 2067. | WEDNESDAY 29 March Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi. Lauri Halonen, University of Helsinki, Finland 10:35 Breath-taking research with optical techniques and mass spectrometry: what smell can tell Dr. Haasteita muovin kierrätyksen edistämisessä erikoistutkija Helena Dahlbo, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus 14:45 Mikromuovitutkimus Suomen sisävesistöissä – tuloksia Kallavedeltä tutkija Samuel Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto 15:15 Mikromuovit Itämeren ravintoverkossa – Minne mikromuovit menevät. Mika Pettersson, University of Jyväskylä, Finland 12:30 Lunch Chair: PhD, Kari Hartonen, University of Helsinki 13:30 Shining light on rarefied molecular gases Dr. Simona M
ylilääkäri, Carea 15:30 Soluja kudossiirtojen merkkiaineet J ukka Partanen, Professori, tutkimusjohtaja SPR Veripalvelu 15:45 Suolistosairauksien ja niiden lääkevasteen merkkiaineet Päivi Saavalainen, FT, Dos. Mikael Skurnik, University of Helsinki 14:00 Company presentations 15.15–15.30 Discussion and Closing remarks Get It Done – yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa terveydenhuoltoon, hallisali 3f Järjestäjä: SalWe Oy / Spinverse Innovation Management Oy 13:30 Tervetuloa! Topi Hanhela, asiakkuusja kehitysjohtaja, SalWe Oy, Lääketietokeskus Oy 13:40 Get It Done – suomalainen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon, työterveyshuollon sekä tutkimuksen ja teollisuuden yhteishanke, Juhani Luotola, ohjelmajohtaja, SalWe Oy, Spinverse Innovation Management Oy 13:50 Tarkemman ja nopeamman diagnostiikan merkitys hoidon vaikuttavuuteen Harri Siitari, FT, Dos., kehityspäällikkö, Helsingin yliopisto 14:00 Uudet menetelmät biomarkkereiden löytämiseksi streptokokki-infektioiden diagnostiikkaan S akari Jokiranta, Dos, erik. toimitusjohtaja, Roal Oy Science is not a job: Sustainable environment for a new generation of scientists, Hall 1b 12:30 Debate/Panel Discussion 14:00 Coffee Break 14:30–15:45 Interactive Lecture: Emotional And Subjective Side of The Science Organizer: BiotechClub.fi & Vikki Postdoctoral Association (ViPA) Viruses enemies and friends, Lecture Hall 3g Organizers: Finnish Bioindustries, Pharma Industry Finland, FIMM and HUSLAB Viruses as enemies Chair: Chief specialist Maija Lappalainen, HUSLAB 9:30 Plenary lecture, Emerging virus infections Prof. Helsingin yliopisto, SPR Veripalvelu 16:00 Tilaisuuden päätös Juhani Luotola, Salwe Oy, Spinverse Innovation Management Oy Bioalan seminaarit O H JE LM A | P R O G R A M M E KESKIVIIKKO 29.3. Ari Ristimäki, HUSLAB 13:00 Genomitiedosta osa terveystietoa prof. Olli Vapalahti, University of Helsinki, HUSLAB 10:10 Epidemiology of viruses Head of Department Mika Salminen, National Institute for Health and Welfare 10:40 Vaccinations Chief Physician Hanna Nohynek, National Institute for Health and Welfare 11:10 Virus diagnostics Prof. Helsingin yliopisto 14:30 Solun ulkoiset vesikkelit (EV) syöpädiagnostiikassa Taija af Hällström, FT, Dos. prof. | WEDNESDAY 29 March Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi. Johan Lundin, FIMM 15:00 3D-printtaus prof. Orion Pharma 14:40 Verihiutalevalmisteen uudet sovellukset Saara Laitinen, FT, tuotekehityspäällikkö, SPR Veripalvelu 14:50–15:00 Tauko 15:00 Genomitietoa arkipäivän terveydenhuoltoon tietojärjestelmien avulla, Pasi Pöllänen, LT, FT, Dos. Antti Mäkitie, Helsingin yliopisto 15:30 Keskustelua 16:00 Päätös Järjestäjä: Biotekniikan neuvottelukunta BTNK IBC Finland: Teollisen biotekniikan tuotantokonseptit biotalouden mahdollistajana, hallisali 3f 9:30 Teollinen biotekniikka biotaloudessa Jari Vehmaanperä, puheenjohtaja, IBC Finland ry. Kristiina Aittomäki, HUSLAB 13:30 Kantasolujen mahdollisuudet 14:00 Tauko 14:30 Mitä on digitaalinen lääketiede potilaan näkökulmasta. | WEDNESDAY 29 March Bioteknologiasta terveyttä, kokoustila 201 12:30 Avaus: Johdatus P4 lääketieteeseen prof. 12:20 Seminaarin päätös Jari Vehmaanperä, puheenjohtaja, IBC Finland ry. Live presentation through video streaming. lääk., lääketieteellinen johtaja, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy; tutkimusryhmän johtaja, Tutkimusohjelmayksikkö, Helsingin yliopisto 14:10 Lapsiveden uudet ja tunnetut biomarkkerit kohdunsisäisen tulehduksen osoittajina Tarja Myntti, LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HUS 14:20 Edistysaskeleita solun ulkoisten vesikkeleiden (EV) analysoinneissa – maailman ensimmäinen solun ulkoisten vesikkeleiden (EV) core fasiliteetti Pia Siljander, FT, Dos. KESKIVIIKKO 29.3. toimitusjohtaja, Roal Oy 9:40 Puubiomassa ja metsäteollisuuden sivuvirrat Petri Vasara, johtaja, Pöyry Oy 10:10 Maatalouden biomassat Erkki Joki-Tokola, erikoisasiantuntija, LUKE 10:40 Industrial bioproduction processes Sandip Bankar, Assistant Professor, Aalto yliopisto 11:10 Case: Puubiomassa ja metsäteollisuuden sivuvirrat Patrick Pitkänen, Head of Sales & Business Development, St1 Biofuels Oy 11:40 Bioeconomy: a unique opportunity to reconnect economy and society Giulia Gregori, Strategic Planning and Corporate Communication Manager, Novamont. Klaus Hedman, University of Helsinki, HUSLAB 11:40–13:00 Lunch and Exhibition Viruses as friends Chair: CEO Pekka Simula, Herantis Pharma Oyj 13:00 Virus therapies Clinical Research Medical Director Katarina Öhrling, Amgen Ltd 13:30 Phage therapy Prof
| WEDNESDAY 29 March O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 30.3. Miten rakennamme kestävää tulevaisuutta yhdessä. Plazan ohjelma Plaza-lava, näyttelyalueella Nuorisopaneeli: Nuoren elämä 2030 9:30 Tilaisuuden järjestää Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneeli Rakkauden kemiaa 11:00 Emilia Vuorisalmi, M.D. Laura Simik, toiminnanjohtaja, Sailab Ry 14:00 Miten hankintalaki muuttuu. | THURSDAY 30 March Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi. #vastuullinenvalintani Tilaisuus on osa kemianteollisuuden Responsible Care -juhlavuoden ohjelmaa. Haemme Vastuullisuus on valinta -keskustelussa uusia oivalluksia, mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Tomi Peltonen, tuotekehityskemisti, KiiltoClean Oy Vastuullisuus on valinta. Lisätietoja: kemianteollisuus.fi Palkintojen jako: BioFinland, Kemian hyväksi, Kemian Seurojen ja Magnus Ehrnrooth -palkinnot 16:30–17:00 Kaikille avoin Get together -tilaisuus 17:00– Mikrobiologikillan ohjelma Mikrobit ja terveys – haasteita ja ratkaisuja, kokoustila 206 Järjestäjä: Mikrobiologikilta-Mikrobiologgillet r.y. Mitä vastuullisuusvalintoja ja -tekoja olemme valmiita tekemää. Onko työelämä hereillä. Markus Ukkola, Työja elinkeinoministeriö 15:00–15:30 Kahvitauko 15:30 Muutoksen hallinta hankintaprosessin aikana Päivi Laitinen, ylikemisti, dosentti, HUSLAB 16:15–17:00 Erään hankinnan tarina T ommi Timoharju, Account manager, bioMérieux Suomi Oy & Eevastiina Marjoniemi, ylikemisti, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä/laboratorio KESKIVIIKKO 29.3. Mitä osaamisia tarvitaan. Onko oppiminen pelkkiä ismejä. Kemian Seurojen ohjelmaa 12:30 Kuvantamalla syövän kimppuun – kemistit syöpätutkijoiden apuna, Anu Airaksinen, dos. Nuoret tulevat vai tulevatko. Tartu osaamiseen – valitse tulevaisuus! 14:30–16:30 Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Kemia avaa näkökulmia tulevaisuuteen. Mitä koulutuksen uudistukset tuovat tullessaan. 9:00 Faagiterapian tulevaisuudennäkymiä Mikael Skurnik, bakteriologian professori, Helsingin yliopisto 9:40 Ulosteensiirto tutkimuksesta käytännön hoitomenetelmäksi Perttu Arkkila, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, HUS Mikrobiston muutokset ulosteensiirrossa Reetta Satokari, akatemiatutkija, dosentti, Helsingin yliopisto 10:30 Tauko 10:40 Kosteusmikrobien terveysvaikutukset Tuula Putus, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori, Turun yliopisto 11:20–12:00 Ympäristön vaikutus antibioottiresistenssin leviämiseen Marko Virta, soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori, Helsingin yliopisto Kliinisen kemian ohjelma Kliinisen kemian iltapäivä, Hallisali 1a 13:00 Tilaisuuden avaus KAL & Sairaalakemistit ry 13:10 SoTe-uudistus ja terveydenhuollon yritykset – uhka vai mahdollisuus. Helsingin yliopisto 13:00 KemiDigi-Kemikaalitiedon digitaalinen hallinta Minna Valtavaara, projektipäällikkö, KemiDigi , Tukes 13:30 Jätepaperin, -vaatteiden ja puun uudelleensyntyminen Ilkka Kilpeläinen, prof., Helsingin yliopisto 14:00 Kotitalouspyykinpesun kemiaa: Mitä pesukoneestasi pääsee viemäriin
Mikko Ritala, University of Helsinki Organizer: Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition Thermal analysis – In the service of industry and academia, lecture hall 3e Chair: prof. Crisan Popescu, Kao European Research Laboratory 13:00 Characterization of synthetic and biological nanoporous materials by thermoporometry Dr. #vastuullinenvalintani Tilaisuus on osa kemianteollisuuden Responsible Care -juhlavuoden ohjelmaa. Miten rakennamme kestävää tulevaisuutta yhdessä. Mitä koulutuksen uudistukset tuovat tullessaan. Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto/University of Eastern Finland 15:20 Dr. Tartu osaamiseen – valitse tulevaisuus! 14:30–16:30 Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Kemia avaa näkökulmia tulevaisuuteen. Prof. | THURSDAY 30 March Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Kemian Päivät Järjestäjä: Kemian Seurat. Christopher Thomas, Aalto-yliopisto/Aalto University 15:40 Closing remarks Prof. Mitä vastuullisuusvalintoja ja -tekoja olemme valmiita tekemää. Maija Aksela 11:30–13:15 Lounas 13:15–13:35 Intoa kemian opiskeluun kouluyritysyhteistyön ja eriyttävän opetuksen keinoin Päivi Kousa, väitökirjatutkija, kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, Helsingin yliopisto 13:45–14:05 Nuorten työelämätaidot laboratoriotuotteiden ammattilaisen näkökulmasta Heli Tuppurainen, myyntijohtaja, VWR International Oy 14:15–14:35 Nuoresta insinööristä muovialan tuotekehityksen asiantuntijaksi Rasmus Pinomaa, projektipäälliikkö, Innovaatioyksikkö, Perstorp Ab Järjestäjät: Kemian Seurat / Kemianopetuksen jaosto Kemma ja LUMA-keskus Suomi 5th Annual seminar of ALD Centre of Excellence, lecture hall 3d 9:30 Opening Prof. Jurgen Schawe, Mettler Toledo Ltd., Sveitsi 15:00 Use of harvest residue of wood for bioenergy purposes Prof. Suvi Haukka, ASM Microchemistry Oy 14:00 Coffee 14:30 VTT 14:55 HY2 15:20–15:30 Concluding remarks Prof. Heikki Käsnänen, Orion Pharma, Espoo 15:10–15:35 Observe while it happens, catching molecular dynamics in the act with computer simulations and experiments Dr. Lisätietoja: kemianteollisuus.fi Palkintojen jako: BioFinland, Kemian hyväksi, Kemian Seurojen ja Magnus Ehrnrooth -palkinnot 16:30–17:00 Kaikille avoin Get together -tilaisuus 17:00– Mikrobiologikillan ohjelma Mikrobit ja terveys – haasteita ja ratkaisuja, kokoustila 206 Järjestäjä: Mikrobiologikilta-Mikrobiologgillet r.y. Mitä osaamisia tarvitaan. Heikki Tuononen, University of Jyväskylä 11:25 Molecular Modeling as a Tool in Crystal Engineering Dr. Haemme Vastuullisuus on valinta -keskustelussa uusia oivalluksia, mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Joakim Riikonen, Itä-Suomen yliopisto 13:20 Thermoluminesence in photosynthesis Dr. Charles H. Laura Simik, toiminnanjohtaja, Sailab Ry 14:00 Miten hankintalaki muuttuu. Maija Aksela, HY LUMA-keskus 9:30–9:50 Työelämävalmiuksia kemianteollisuuteen Auli Salakka, Sr. Maria Sammalkorpi, Aalto University 14:25 Break 14:45 Physics-based methods in drug design in pharmaceutical industry, Dr. Kemian Seurojen ohjelmaa 12:30 Kuvantamalla syövän kimppuun – kemistit syöpätutkijoiden apuna, Anu Airaksinen, dos. | WEDNESDAY 29 March O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 30.3. Perttu Lantto, University of Oulu 10:40 Break 11:00 Molecules That Mimic Metals Prof. Patrick Rinke, Aalto University 10:15 NMR modelling of diaand paramagnetic heavy element molecular solids Dr. Pipsa Hirva, University of Eastern Finland 11:50 Lunch Afternoon session: Soft and biological materials Chair: Dr. Tomi Peltonen, tuotekehityskemisti, KiiltoClean Oy Vastuullisuus on valinta. Winter, Wayne State University, Detroit, USA 10:20 Plasma mode transition effects on PEALD with capacitive and inductive discharges FT Mari Napari, University of Jyväskylä 10:50 Coffee 11:20 HY1 11:45 Lunch 13:00 Passivation of III-V semiconductor surfaces by combining vacuum-based oxidation and ALD FT Johnny Dahl, University of Turku 13:30 Current and future challenges of atomic layer deposition Doc. Markku Leskelä, University of Helsinki 9:45 Selective, Low Temperature Atomic Layer Deposition of Cobalt Metal Films Prof. Vesa-Pekka Lehto, Itä-Suomen yliopisto 12:15 The Beauty and Thermal Analysis: Protein behaviour in designing cosmetic products Prof. Gerrit Groenhof, University of Jyväskylä Organizer: Finnish Chemical Societies / Section for Computational Chemistry O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 30.3. Helsingin yliopisto 13:00 KemiDigi-Kemikaalitiedon digitaalinen hallinta Minna Valtavaara, projektipäällikkö, KemiDigi , Tukes 13:30 Jätepaperin, -vaatteiden ja puun uudelleensyntyminen Ilkka Kilpeläinen, prof., Helsingin yliopisto 14:00 Kotitalouspyykinpesun kemiaa: Mitä pesukoneestasi pääsee viemäriin. | THURSDAY 30 March Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi KESKIVIIKKO 29.3. Ilpo Vattulainen, University of Helsinki and Tampere University of Technology 14:00 Modelling polymer films and molecular complexes: zooming in on salt and water Dr. Onko oppiminen pelkkiä ismejä. Onko työelämä hereillä. Vesa-Pekka Lehto, Itä-Suomen Yliopisto/University of Eastern Finland Organizers: Finnish Chemical Societies/ Finnish Thermal Analysis and Calorimetry Association Symposium on Computational Chemistry, meeting room 103b Morning session: Hard and inorganic materials Chair: Prof. | WEDNESDAY 29 March Kemianopetus: Ammatinvalinta ja työelämätaidot kemian opetuksessa, hallisali 3a Puheenjohtaja: prof. Plazan ohjelma Plaza-lava, näyttelyalueella Nuorisopaneeli: Nuoren elämä 2030 9:30 Tilaisuuden järjestää Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneeli Rakkauden kemiaa 11:00 Emilia Vuorisalmi, M.D. Mikael Johansson, University of Helsinki 13:15 Lipids and glycans govern membrane receptor conformation and accessibility – how do they do it. Antti Karttunen, Aalto University 9:30 Human vs Machine: deciphering the structure of organic-inorganic interfaces Prof. Nuoret tulevat vai tulevatko. 9:00 Faagiterapian tulevaisuudennäkymiä Mikael Skurnik, bakteriologian professori, Helsingin yliopisto 9:40 Ulosteensiirto tutkimuksesta käytännön hoitomenetelmäksi Perttu Arkkila, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, HUS Mikrobiston muutokset ulosteensiirrossa Reetta Satokari, akatemiatutkija, dosentti, Helsingin yliopisto 10:30 Tauko 10:40 Kosteusmikrobien terveysvaikutukset Tuula Putus, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori, Turun yliopisto 11:20–12:00 Ympäristön vaikutus antibioottiresistenssin leviämiseen Marko Virta, soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori, Helsingin yliopisto Kliinisen kemian ohjelma Kliinisen kemian iltapäivä, Hallisali 1a 13:00 Tilaisuuden avaus KAL & Sairaalakemistit ry 13:10 SoTe-uudistus ja terveydenhuollon yritykset – uhka vai mahdollisuus. Manager, R&D, Analytics & Chemistry, Kemira Oyj 10:00–10:20 Peruskoulun kemian opettajan näkökulmia toimivaan koulu-yritysyhteistyöhön Maria Kivikoski, kemian ja matematiikan opettaja 10:30–11:30 Paneelikeskustelu: Ammatinvalinta ja työelämätaidot kemian opetuksessa puheenjohtaja prof. Markus Ukkola, Työja elinkeinoministeriö 15:00–15:30 Kahvitauko 15:30 Muutoksen hallinta hankintaprosessin aikana Päivi Laitinen, ylikemisti, dosentti, HUSLAB 16:15–17:00 Erään hankinnan tarina T ommi Timoharju, Account manager, bioMérieux Suomi Oy & Eevastiina Marjoniemi, ylikemisti, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä/laboratorio KESKIVIIKKO 29.3. Esa Tyystjärvi, Turun yliopisto/University Of Turku 13:40 Coffee Break 14:15 Flash-DSC analyzer with ultra-high heating and cooling rates for previously unrecognizable processes Dr
Osaamistarpeet muuttuvat: pysyvätkö laboratoriokenttä, elintarvikekemia ja alan koulutus mukana. Hallisali 3b Aamupäivän puheenjohtaja: professori Timo Hirvi 9:30 Avaussanat 9:35 Julkisesta laboratoriosta liikelaitokseksi/yritykseksi TtT Jaana Hurri, Carea, Kymenlaakson sairaalapalvelut 10:00 Julkinen elintarvikelaboratoriotoiminta muutoksen keskellä Professori Janne Nieminen, yksikönjohtaja, Evira Kommenttipuheenvuoro: Laatu– ja avainasiakaspäällikkö, FT Anu Johansson, Net-Foodlab Oy 10:30 Kansainvälinen yhteistyö kehityksen moottorina (case) Dos. Ilmoittautuminen: kemianteollisuus.fi/turvallisuusseminaari2017. Prosessiturvallisuus fokuksessa. Plazan ohjelma Plaza-lava, näyttelyalueella Rahoitusseminaari Puheenjohtaja: Timo Veromaa, Suomen Bioteollisuus ry FIB 9:30 Life Science financing Diana Muftic, Investment Associate at Novo A/S 10:00 Financing of startups Lifeline Ventures Founding Partner Timo Ahopelto 10:20 Tekes rahoittajana 10:40 First North -listautuminen rahoituskeinona Johtaja Minna Korpi, NASDAQ OMX 11:00 Yritysesimerkki: Herantis Pharma Oyj Tj Pekka Simula 11:20 Yhteenveto ja keskustelu Kemian Seurojen ohjelmaa 11:30 Social media and chemistry Dr. Osa Responsible Care -juhlavuoden ohjelmaa. Martti Heinonen, tutkimuspäällikkö, VTT Mikes 11:00 Näkökulmia ympäristölaboratoriotoiminnan tulevaisuuteen FT Tero Eklin, laboratorionjohtaja, SYKE 11:30 Lounas Iltapäivän puheenjohtaja: prof. | THURSDAY 30 March Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi. emeritus Rainer Huopalahti 13:00 Elintarvikeananalyytikon osaaminen vs. | THURSDAY 30 March O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 30.3. Dos. kemian laboratorio Uraseminaari: Avaimet työelämään – sinussa on mahdollisuus! Juontajat: Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry, ja Maija Arvonen, Loimu ry 13.00 Tilaisuuden avaus 13.05 Luonnontieteilijän osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä asiamies Suvi Liikkanen, Loimu ry 13.25 Älä ole ajopuu – ota langat käsiisi FT Sampo Sammalisto 13.45 Yrittäjän tarina FT Petro Lahtinen, Woodio Oy 14.05 Vastavalmistuneena kemistinä työelämään FM Niko Ekholm 14.25 Työnantajan näkökulma Henkilöstöjohtaja Marja Ora, Borealis Polymers Oy 14.45–15.00 Yhteenveto ja keskustelua TORSTAI 30.3. Markus Metsälä, HY Fys. Stuart Cantrill, Nature Journal 12:00 Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle kemianalalla Johtava asiantuntija Kari Herlevi, Sitra 12:30 Mitä hönkäisy paljastaa – voiko ihmisen uloshengityksestä havaita sairauksia. Kertomus sisäisen motivaation kehittämisestä. asiakkaiden tarpeet FT Päivi Laakso, analyysipalvelupäällikkö, Eurofins Scientific Finland Oy 13:30 Elintarvikeanalytiikan merkitys tuotekehityksessä MMM Anu Surakka, laboratoriopäällikkö, Valio Oyj 14:00 Kahvitauko 14:30 Analytiikan merkitys kiertoja biotaloudessa TkT Maija Pohjakallio, johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry 14:55 Paneelikeskustelu päivän teemoista fasilitaattorina professori Timo Hirvi 15:25 Päätössanat Järjestäjät: Kemian Seurat, Elintarviketieteiden Seura ja Loimu ry Suojelun seminaari, hallisali 3b Järjestäjänä: Kemian Seurat / Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry 12:30–16:00 Varautuminen Suomessa & sääntömääräinen kevätkokous Turvallisuuspäivä Turvallisuus on yhteinen valinta! Kokoustila 103A 9:30–16:00 Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, työja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ohjelman teemat: Miten rakennetaan turvallisuuden tähtijoukkue. Ei enää lintukoto – miten rakennetaan turvallista tulevaisuutta
asiakkaiden tarpeet FT Päivi Laakso, analyysipalvelupäällikkö, Eurofins Scientific Finland Oy 13:30 Elintarvikeanalytiikan merkitys tuotekehityksessä MMM Anu Surakka, laboratoriopäällikkö, Valio Oyj 14:00 Kahvitauko 14:30 Analytiikan merkitys kiertoja biotaloudessa TkT Maija Pohjakallio, johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry 14:55 Paneelikeskustelu päivän teemoista fasilitaattorina professori Timo Hirvi 15:25 Päätössanat Järjestäjät: Kemian Seurat, Elintarviketieteiden Seura ja Loimu ry Suojelun seminaari, hallisali 3b Järjestäjänä: Kemian Seurat / Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry 12:30–16:00 Varautuminen Suomessa & sääntömääräinen kevätkokous Turvallisuuspäivä Turvallisuus on yhteinen valinta! Kokoustila 103A 9:30–16:00 Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, työja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ohjelman teemat: Miten rakennetaan turvallisuuden tähtijoukkue. | THURSDAY 30 March Biopankit lääketieteen etulinjassa, hallisali 3e Puheenjohtaja: Helena Kääriäinen, THL 9:30 Alkusanat Helena Kääriäinen 9:35 Biopankit ja muuttuva toimintaympäristö Anu Jalanko, THL 10:15 Näytteen ja tiedon matka biopankissa Jaana Alhainen-Koski, Maaret Nummi ja Katariina Peltonen, HUS 11:05 Biopankkiaineistojen genomija terveystiedon hyödyntäminen modernissa lääkekehityksessä Mervi Kinnunen, FIMM 11:45 Mitä suomalaiset tietävät ja luulevat biopankeista. | THURSDAY 30 March O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 30.3. Martti Heinonen, tutkimuspäällikkö, VTT Mikes 11:00 Näkökulmia ympäristölaboratoriotoiminnan tulevaisuuteen FT Tero Eklin, laboratorionjohtaja, SYKE 11:30 Lounas Iltapäivän puheenjohtaja: prof. Hyötyä tutkimukselle, yrityksille sekä potilaille Toimitusjohtaja, FT Antti Iitiä, CRST Oy 13:35 Uusia työkaluja neuroimmunologiaan: neuroinflammaation PET-kuvantaminen MS-taudissa neurologi LT Eero Rissanen, TYKS neurotoimialue ja Turun PET-keskus 13:55 Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä laboratorion johtaja, LT Sanna-Kaisa Herukka, Itä-Suomen yliopisto 14:15 Turku Brain and Mind Center – monitieteistä kahden yliopiston aivotutkimusta professori, LT Hasse Karlsson, TYKS Psykiatrian klinikka 14:35 Kaupallinen prekliininen biomarkkerien kehitystyö tieteellinen johtaja, FT Antti Nurmi, Charles River Laboratories – Finland 15:00 Akatemiaprofessorit Areenalla, paneelikeskustelu aivotutkimuksen tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista sekä potilashoidon että innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Osa Responsible Care -juhlavuoden ohjelmaa. Dos. emeritus Rainer Huopalahti 13:00 Elintarvikeananalyytikon osaaminen vs. The ethical issues of genome editing Dr Heidi Carmen Howard, Uppsala University 14:25-15:45 Panel discussion, moderator: Dr Marc Baumann, all speakers and audience Aivotutkimuksesta uutta kasvua ja hyvinvointia, Sali 1b Puheenjohtaja: FT Anne Patana, Helsingin yliopisto 9:30 Avaussanat johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Sosiaalija terveysministeriö 9:45 Geenitutkimuksen uudet mahdollisuudet skitsofreniassa tutkimusprofessori LT Jaana Suvisaari, THL 10:05 Kantasoluteknologia aivosairauksien lääkekehityksessä professori LT Jari Koistinaho, Kuopion yliopisto 10:35 Aivotutkimuksesta vauhtia vaikean dysleksian voittamiseen UNESCOprofessori, PsT Heikki Lyytinen, Jyväskylän yliopisto 10:55 Mitä pelit voivat tuoda aivotutkimukseen ja kuntoutukseen ryhmänjohtaja, FT, dosentti Matias Palva, Helsingin yliopisto 11:15 Muistin jäljillä – Aivokuvantamisella tietoa muistiverkostojen toiminnasta professori, LT Synnöve Carlson, Aalto-yliopisto 11:35–11:55 Neurostimulaatiohoitojen mahdollisuudet lääketieteellinen johtaja, LT Dosentti Jarmo Laine, Nexstim Oyj Järjestäjät: Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, University of Eastern Finland, Health Capital Helsinki Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Puheenjohtaja: LT Timo Veromaa, Suomen Bioteollisuus ry (FIB) 13:00 Health Capital Helsinki ja neuroalan näkökulma projektitoimiston johtaja, FT Tuula Palmen, Health Capital Helsinki 13:15 Enemmän irti infrasta, syvällisen PET-erikoisosaamisen kaupallinen hyödyntäminen CRST Oy:ssä. Hallisali 3b Aamupäivän puheenjohtaja: professori Timo Hirvi 9:30 Avaussanat 9:35 Julkisesta laboratoriosta liikelaitokseksi/yritykseksi TtT Jaana Hurri, Carea, Kymenlaakson sairaalapalvelut 10:00 Julkinen elintarvikelaboratoriotoiminta muutoksen keskellä Professori Janne Nieminen, yksikönjohtaja, Evira Kommenttipuheenvuoro: Laatu– ja avainasiakaspäällikkö, FT Anu Johansson, Net-Foodlab Oy 10:30 Kansainvälinen yhteistyö kehityksen moottorina (case) Dos. Osaamistarpeet muuttuvat: pysyvätkö laboratoriokenttä, elintarvikekemia ja alan koulutus mukana. Plazan ohjelma Plaza-lava, näyttelyalueella Rahoitusseminaari Puheenjohtaja: Timo Veromaa, Suomen Bioteollisuus ry FIB 9:30 Life Science financing Diana Muftic, Investment Associate at Novo A/S 10:00 Financing of startups Lifeline Ventures Founding Partner Timo Ahopelto 10:20 Tekes rahoittajana 10:40 First North -listautuminen rahoituskeinona Johtaja Minna Korpi, NASDAQ OMX 11:00 Yritysesimerkki: Herantis Pharma Oyj Tj Pekka Simula 11:20 Yhteenveto ja keskustelu Kemian Seurojen ohjelmaa 11:30 Social media and chemistry Dr. kemian laboratorio Uraseminaari: Avaimet työelämään – sinussa on mahdollisuus! Juontajat: Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry, ja Maija Arvonen, Loimu ry 13.00 Tilaisuuden avaus 13.05 Luonnontieteilijän osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä asiamies Suvi Liikkanen, Loimu ry 13.25 Älä ole ajopuu – ota langat käsiisi FT Sampo Sammalisto 13.45 Yrittäjän tarina FT Petro Lahtinen, Woodio Oy 14.05 Vastavalmistuneena kemistinä työelämään FM Niko Ekholm 14.25 Työnantajan näkökulma Henkilöstöjohtaja Marja Ora, Borealis Polymers Oy 14.45–15.00 Yhteenveto ja keskustelua TORSTAI 30.3. Prosessiturvallisuus fokuksessa. Minna Brunfeldt, THL 12.25–12.30 Seminaarin yhteenveto Helena Kääriäinen Järjestäjä: BBMRi.fi CRISPR/Cas9 genome editing: Holy Grail or Doomsday for humankind, lecture hall 3f Arranged by Biobio Society 9:30 Welcome Dr Hannu Koistinen, Chairman of the Biobio Society and Dr Kristiina Mäkinen, Vice-Chairman of the Biobio Society 9:40 Introduction to genome editing andfuture of CRISPR-Cas9 for the treatment of genetic diseases Dr Kirmo Wartiovaara, University of Helsinki 10:30 CRISPR/Cas9 in gene expression regulation Diego Balboa, University of Helsinki 11:00 Lunch and Exhibition 12:30 Plant genome editing: First CRISPR meal served, did it taste good. Professor Stefan Jansson, Umeå University 13:15 Coffee and refreshments 13:40 One small edit for man, one giant edit for mankind. | THURSDAY 30 March Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi TORSTAI 30.3. Markus Metsälä, HY Fys. Ilmoittautuminen: kemianteollisuus.fi/turvallisuusseminaari2017. Kertomus sisäisen motivaation kehittämisestä. Ei enää lintukoto – miten rakennetaan turvallista tulevaisuutta. professorit: Mart Saarma & Eero Castrén, Helsingin yliopisto, Risto Ilmoniemi & Riitta Salmelin, Aalto-yliopisto Moderaattori: LT Timo Veromaa, Suomen Bioteollisuus ry (FIB) 15:55–16:00 Yhteenveto ja päätös Bioalan seminaarit O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 30.3. Stuart Cantrill, Nature Journal 12:00 Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle kemianalalla Johtava asiantuntija Kari Herlevi, Sitra 12:30 Mitä hönkäisy paljastaa – voiko ihmisen uloshengityksestä havaita sairauksia. | THURSDAY 30 March Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi
Pysäköintitalo Car park Pohjoinen sisäänkäynti Northern Entrance Eteläinen sisäänkäynti Southern Entrance
Pysäköintitalo Car park Pohjoinen sisäänkäynti Northern Entrance Eteläinen sisäänkäynti Southern Entrance abcr GmbH 2e55 www.abcr.de ADRONA SIA 2m38 www.adrona.lv AEL 2d61 www.ael.fi Oy Aga Ab 1g11 www.aga.fi, www.agvia.fi Agilent Technologies Finland Oy 2c41 www.agilent.fi Ammattiliitto Pro ry, Fackförbundet Pro rf 2c51 www.proliitto.fi Anton Paar Nordic AB, Suomen sivuliike 2c49 www.anton-paar.com Apley Technology Ltd 1d15 www.apleytechnology.co.uk Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies 2e51 www.veoliawatertechnologies.fi Oy G.W. Kemian Laitos 2c50 www.helsinki.fi/kemia/fi/index.html Helsinki Chemicals Forum 1c8 helsinkicf.eu Hosmed Oy 1d9 www.hosmed.fi Humitec Oy 1g8 www.humitec.fi HyXo Oy 1d31 www.hyxo.fi Immuno Diagnostic Oy 1f31 www.immunodiagnostic.fi Innovatics Oy 1c22 www.innovatics.fi Intermed Oy 1d35 www.intermed.fi Jyväskylän yliopisto Kemian laitos 2c54 www.jyu.fi/kemia Kasve Oy 1g21 www.kasve.fi Kempulssi Oy 2e50 www.kemia-lehti.fi Kemianteollisuus KT ry 2c51 www.chemind.fi Kojair Tech Oy 1f18 www.kojair.com Kora Srl 1c20 www.korasrl.com Krotek Oy 2k38 www.krotek.fi Lab-dig Oy 1c10 www.labdig.fi Labema Oy 1d29 www.labema.fi Labo Line Oy 1d11 & 1f11 www.laboline.fi Laborexin Oy 2k51 www.laborexin.fi Labsense Oy 1f19 labsense.fi LabWare Nordic 1g19 www.labware.com Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2e61 www.lut.fi Leco Corporation Svenska AB 1c31 www.leco-europe.com Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry 2c51 www.loimu.fi Mediq Suomi Oy 2f38 www.mediq.fi Metrohm Nordic Oy 1d21 www.metrohm.fi Merck 1d28 www.merckgroup.com Mikrobiologikilta Mikrobiologgillet ry 2c36 www.mikrobiologikilta.fi Neste Oyj 1d18 www.neste.com NETZSCH Gerätebau GmbH 1f35 www.netzsch-thermal-analysis.com Norlab Oy 2c39 www.norlab.fi Nybergs AB 2g61 www.nybergs.com Ordior / Berner Oy 2d41 www.berner.fi Ourex Oy 1d10 www.ourex.fi Pamas Oy 1c25 www.pamas.fi PANalytical B.V.,sivuliike Suomessa 1g29 www.panalytical.com Pierre Guerin SAS 1c29 www.pierreguerin.com Peak Scientific Instruments 1f28 www.peakscientific.com Perel Oy 2g39 www.perel.fi PerkinElmer Finland Oy 1f19 www.perkinelmer.com Phenomenex ApS 2e60 www.phenomenex.com Oy Reagena Ltd 2d39 www.reagena.fi Roche Diagnostics Deutschland GmbH 1d33 custombiotech.roche.com/home.html Salli-Systems / EasyDoing Oy 2h60 www.salli.com Sarstedt Oy 1g20 www.sarstedt.fi Sartorius Biohit Liquid Handling Oy 1d20 www.sartorius.com A/B Sciex Oy 2c60 sciex.com Sensorcell Oy 1d14 www.sensorcell.fi Skalar Analytical 2c38 www.skalar.com Software Point 1d30 www.softwarepoint.com SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA R.Y. 2d51 suomalaistenkemistienseura.fi Suomen Akatemia 2m50 www.aka.fi Sympatec GmbH System | Partikel | Technik 1d19 www.sympatec.com TBD-Biodiscovery OÜ 2k54 www.biodiscovery.eu Oy Teo-Pal Ab 1c11 www.teopal.fi Testware Oy 1f21 www.testware.fi Thermo Fisher Scientific Oy 2h41 www.thermoscientific.com Triolab Oy 1c14 www.triolab.fi Turku Science Park Oy Ab 1g34 www.turkusciencepark.com Työterveyslaistos TTL 2m48 www.ttl.fi Waldmann Valaistus Oy 2h55 www.waldmann.fi Waters Sverige Aktiebolag, filial i Finland 1g35 www.waters.com Visu Kaluste Oy 2f51 www.visukaluste.fi VWR International Oy 1f29 www.vwr.com Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 2c51 www.ytn.fi Mukana messuilla | Exhibitors Muutokset mahdollisia. chembiofinland.fi | #chembiofinland Pysäköintitalo Car park. Berg & Co Ab 2h40 www.gwb.fi Berner Oy 2d41 www.berner.fi Bio-Mediator Ky 1c21 bio.fi BioNordika Oy 1b9 www.bionordika.fi Bio-Rad Laboratories Ltd 2k41 www.bio-rad.com BIPEA 1c30 www.bipea.org Bruker Optics Scandinavia AB 2e63 www.bruker.se Carl Zeiss Oy 2d38 www.zeiss.fi CAS, Chemical Abstracts Service 2m40 www.cas.org Cereal Tester SA 1c18 www.cerealtester.com Chementors Oy 1g34 www.chementors.fi ChemSystems Finland Oy 2c52 www.chemsystems.fi Diagnostica medical Oy 2d60 www.diagnostica.f Ditap Oy 2g51 www.ditap.fi DONNERBERG 1g31 www.donnerberg.net ECOonline Oy 1c19 ecoonline.fi Elektrokem Oy 1c21 www.elektrokem.fi Eppendorf Nordic 2f39 www.eppendorf.com Oy Fision Ltd 2g38 www.fision.fi GWM-Engineering Oy, Ltd 2h51 www.gwm-engineering.fi Hamilton Germany GmbH 1c28 www.hamilton.ch HEL LTD 2k36 www.helgroup.com Helsingin Yliopisto / Matemaattisluonnontieteellinen tdk. Katso ajantasainen näytteilleasettajalistaus: chembiofinland.fi Subject to alterations. Tiedot perustuvat näytteilleasettajien 31.1.2017 mennessä antamiin tietoihin
13 Corner Erikoisteemoja, kuplivaa ja viinejä. Meatball bistro, salads, café. Gourmet hamburgers and café products.. Street food and a popular brunch. KERROS | FIRST FLOOR 1 Terra Nova Brasserie Lounas ja à la carte pöytiin tarjoiltuna. 14 Panorama Lihapullabistro, salaatteja, kahvila. 1. 2 Piazza Buffet-lounas; itsepalvelu. 10 Pasta Sapore 11 Street Kitchen Katukeittiön herkkuja sekä suosittu brunssi. Delicious ice creams and soft-ices. 6 Wok'n Curry 7 Table Intiimi à la carte -tyyppinen ruokaravintola. Coffees and pastries. Coffees and pastries. 15 Café 7 Kahvia ja leivonnaisia. 8 Pizza & Grill 9 Stop & Shop Pieni messukauppa ja deli-kioski. A small exhibition shop and a deli kiosk. Lunch and à la carte – table service. BistroBar, café, kiosk, and a takeaway: recycled interior. 24 Café 5 Kahvia ja leivonnaisia. 4 Candy 5 Café 1 Erikoiskahveja, salaatteja, Fazer-erikoisuuksia. Fazer pastries, chocolates, speciality coffees, salads, soups. 3 Ice Herkullisia jäätelöitä ja pehmiksiä. Self-service buffet lunch. KERROS | SECOND FLOOR 20 Olohuone BistroBar, kahvila, kioski ja takeaway-piste: kierrätyssisustus. Pastries and speciality coffees. A fresh salad bar and a buffet lunch. 21 Fazer Café Fazer-leivonnaisia, suklaita, erikoiskahveja, salaatteja, keittoja. 12 Helsinki Café Leivonnaisia ja erikoiskahveja. Special coffees, salads, Fazer-specialties. Pohjoinen sisäänkäynti Northern entrance Eteläinen sisäänkäynti Southern entrance Kokoustamo Conference Centre 6 7 3 2 4 5 1 i 20 2 1 21 3 13 12 14 15 16 11 9 7 24 23 22 4 6 8 10 5 Messukeskuksen ravintolat Restaurants in Messukeskus 2. An intimate à la carte restaurant. Special themes, bubbly and wines. 16 Balcony Gourmet-hampurilaisia ja kahvilaherkkuja. 22 Hesburger 23 Eat & Meet Raikas salaattipöytä sekä buffet-lounas
10 Pasta Sapore 11 Street Kitchen Katukeittiön herkkuja sekä suosittu brunssi. 3 Ice Herkullisia jäätelöitä ja pehmiksiä. Special coffees, salads, Fazer-specialties. Delicious ice creams and soft-ices. 2 Piazza Buffet-lounas; itsepalvelu. Fazer pastries, chocolates, speciality coffees, salads, soups. 4 Candy 5 Café 1 Erikoiskahveja, salaatteja, Fazer-erikoisuuksia. Self-service buffet lunch. 16 Balcony Gourmet-hampurilaisia ja kahvilaherkkuja. Pohjoinen sisäänkäynti Northern entrance Eteläinen sisäänkäynti Southern entrance Kokoustamo Conference Centre 6 7 3 2 4 5 1 i 20 2 1 21 3 13 12 14 15 16 11 9 7 24 23 22 4 6 8 10 5 Messukeskuksen ravintolat Restaurants in Messukeskus 2. 22 Hesburger 23 Eat & Meet Raikas salaattipöytä sekä buffet-lounas. 12 Helsinki Café Leivonnaisia ja erikoiskahveja. Pastries and speciality coffees. BistroBar, café, kiosk, and a takeaway: recycled interior. 21 Fazer Café Fazer-leivonnaisia, suklaita, erikoiskahveja, salaatteja, keittoja. Lunch and à la carte – table service. Meatball bistro, salads, café. Gourmet hamburgers and café products.. 8 Pizza & Grill 9 Stop & Shop Pieni messukauppa ja deli-kioski. Special themes, bubbly and wines. 1. Street food and a popular brunch. 15 Café 7 Kahvia ja leivonnaisia. KERROS | SECOND FLOOR 20 Olohuone BistroBar, kahvila, kioski ja takeaway-piste: kierrätyssisustus. 14 Panorama Lihapullabistro, salaatteja, kahvila. Coffees and pastries. KERROS | FIRST FLOOR 1 Terra Nova Brasserie Lounas ja à la carte pöytiin tarjoiltuna. A small exhibition shop and a deli kiosk. 13 Corner Erikoisteemoja, kuplivaa ja viinejä. 6 Wok'n Curry 7 Table Intiimi à la carte -tyyppinen ruokaravintola. 24 Café 5 Kahvia ja leivonnaisia. Coffees and pastries. A fresh salad bar and a buffet lunch. An intimate à la carte restaurant
Varaa paikkasi yhdeksänteen kansainväliseen Helsinki Chemicals Forumiin 8.–9.6.2017 Messukeskus Helsinkiin. Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant Germany Seuraa uutisia ja keskustelua: @ChemicalsForum Vaikuta ja verkostoidu kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen alan asiantuntijoiden ja toimijoiden kesken. “HCF offers a great opportunity to all professionals to network and exchange out of the box on fundamental questions of safe chemicals handling creating stronger networks and contributing to a better holistic understanding of chemicals management and its consequences.” Dr. Rekisteröidy ja tutustu ohjelmaan helsinkcf.eu 8.–9.6.2017 Messukeskus Helsinki ChemBio Finland seuraavan kerran 27.–28.3.2019 ChemBio Finland next time on 27–28 March 2019
16.1. 16.5. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2017 6.9. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Laboratoriot, teknokemia, terveys 2/2017 9.2. 14.8. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 20.2. 040 933 1147 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach 5/2017 2.8. KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. 20.10. 11.10. 7.4. 3.5. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. Suomi 100 -juhlanumero: Valokeilassa suomalaiset osaajat ja innovaatiot 7/2017 11.10. 6.9. ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia 3/2017 29.3. 8.2. 1/2017 4.1. 040 770 3043 Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous Erikoisjakelu: Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017 4/2017 4.5. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. 15.11. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. 8.6. 17.11. 15.3. Analytiikka, työelämä, patentit Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017 Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017 Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017 Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017 Nro 6/17 Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017 Erikoisjakelu vaikuttajille ja päättäjille Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 18.9. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU. Laboratoriot, tutkimus, biotalous 8/2017 7.11. 13.12. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä
30 ja 13 . LÄMPÖTILAN VALVONTA KYLMÄSÄILYTYS INKUBOINTI JA LÄMPÖKÄSITTELY KEMIKAALIEN SÄILYTYS KEMIKAALIEN SÄILYTYS STERILOINTI JA VÄLINEHUOLTO MIKROBIOLOGINEN SUOJAUS ILMANPUHDISTUS NÄYTTEENKÄSITTELY Ääriolosuhteiden asiantuntija. 3 . 30 to 30 . 30. klo 10 . 30 ja 14 . 3 . • Konsultointi • Koulutus • Asennus • Huolto • Kalibrointi • Validointi • Lainaja vuokralaitteet www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 • Karjalankatu 2, 00520 Helsinki Tervetuloa osastollemme 1 F 11 ja 1 D 11 Tule Tietokahvilaan kokemaan ennennäkemätön Palovaarallisten aineiden turvallinen käsittely ja säilyttäminen – räjähtävä show: ke 29 . klo 10