Asecos V-LINE uusi suunta Asecos SL-sarja Asecos UB-sarja Asecos K-sarja • Paloturvakaapit • Happo-emäskaapit • Myrkkykaapit • Kaasupullokaapit • Kipinäsuojatut jääkaapit ja pakastimet TERVETULOA OSASTOLLEMME 1 E 21 Räjähtävä show Presentation Cafén lavalla ke 27.3. klo 11 www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 KEMIA Kemi 2/ 20 19 Mukana messuopas! 150 VUOTTA taulukon tahdissa PUU satsaa tulevaan KEMIA ilmastotalkoiden etulinjassa OIVAA ekobetonia Oulusta. klo 11 ja to 28.3
PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi
Hän vastaanotti Venemessuilla ensimmäisen Pelasta Itämeri -palkinnon. 42 44 75 CHEMBIO FINLAND 2019 -MESSUOPAS Tervetuloa vuoden ykköstapahtumaan! Bongaa parhaat palat maksuttomasta ohjelmasta ja ilmoittaudu ennalta osoitteessa www.chembiofinland.fi.. ”Olisi ihmisoikeuksien loukkaus pakottaa muut noudattamaan omaa suosikkijärjestelmää”, sanoo oman ehdotuksensa tehnyt Pekka Pyykkö. Li nd a Ta m m is to ”Tiesin jo 11-vuotiaana, että kemia on minun juttuni.” Paula Vannisen johtama Verifin on yksi maailman parhaista taisteluaineanalytiikan laboratorioista. 3 2/2019 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Kaiken resepti Leena Joutsen 6 Mendelejev määräsi Alkuaineiden marssijärjestyksen Kalevi Rantanen 14 TÄTÄ MIELTÄ Maailman muoviongelma on ratkaistavissa Tomi Nyman 16 Suomalaistutkijat keksivät, Miksi puu paksuuntuu Raili Leino 20 AJANKOHTAISTA Sinkkitehtaan sakasta Arvometalleja akkuteollisuudelle Elina Saarinen 22 UUTISIA 29 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Elektrolyysillä helpotusta päästöihin Hanna Juvonen 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 VIHREÄT SIVUT 40 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sähköauton akkua havittelee moni Elina Saarinen 41 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 41 NÄKÖKULMA Kaikki kuollaan kuitenkin Anja Nystén 42 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Paula Vanninen Taisteluaineiden tuntija Sisko Loikkanen 44 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Puhdasta vettä kehitysmaihin Päivi Ikonen Poronluu hoitaa murtuman Päivi Ikonen Marjat maasta Päivi Ikonen Raskasmetallien taltuttajat Päivi Ikonen 48 Suomen kemianteollisuus urakoi Ilmastotalkoiden etulinjassa Lauri Lehtinen ja Päivi Ikonen 54 Ketterät komposiitit Kalevi Rantanen 58 Ekobetoni on vihreämpi vaihtoehto Katja Pulkkinen 62 Sivuvirrat korvaamaan öljypohjaisia materiaaleja Aino Pokela 64 KEEMIKKO Suosiolla suostuneet 65 GADOLINISTA KAJAHTAA Hyytävän kylmää kemiaa Eemelin tiedesynttäreillä Iisa Rautiainen ja Laura Saarinen 66 ULKOMAILTA 68 HENKILÖUUTISIA 71 TULEVIA TAPAHTUMIA 72 SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Princeton Einsteinin viimeinen koti Sisko Loikkanen Ve ik ko So m er pu ro Alkuainetaulukko on ollut jo 150 vuoden ajan tieteellisen väittelyn ehtymätön lähde. 6 H ei di Ko iv un en ”Muutamme meriveden juomakelpoiseksi aurinkoenergialla”, sanoo Solar Water Solutions Oy:n toimitusjohtaja Antti Pohjola
Esittelyssä Hosmedin osastolla: FT-NIR Antaris II FTIR Thermo iS5 & iS50 Pikauutto EDGE Dynaaminen valonsironta Zetasizer Ultra Laserdiffraktio Mastersizer 3000 ICP-OES iCAP ICP-MS iCAP TQ Märkäpoltto Mars 6 & Discover SP-D 80 Reologia Haake Viscotester IQ Tekstuuri Stable Micro Systems TA.XTPlus Nähdään ChemBiossa! Osasto 1c11. ChemBio 27.-28.3.2019 Messukeskus, Helsinki . Tämän vuoden ChemBio on muutakin kuin laitenäyttely – ohjelmassa on mm. Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.. , 020 7756 330, info@hosmed.. Tervetuloa ChemBion osastolle 1c11 tapaamaan hosmedilaisia ja tutustumaan monipuoliseen laitetarjontaamme! . kemian nobelistien puheenvuoroja
direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Esittelyssä Hosmedin osastolla: FT-NIR Antaris II FTIR Thermo iS5 & iS50 Pikauutto EDGE Dynaaminen valonsironta Zetasizer Ultra Laserdiffraktio Mastersizer 3000 ICP-OES iCAP ICP-MS iCAP TQ Märkäpoltto Mars 6 & Discover SP-D 80 Reologia Haake Viscotester IQ Tekstuuri Stable Micro Systems TA.XTPlus Nähdään ChemBiossa! Osasto 1c11. Mobiililaitteiden valmistukseen tarvitaan monia harvinaisia metalleja, joiden varannot hupenevat nopeasti. Entä älypuhelimen. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. 46 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Raavaasta satakiloisesta 45 kiloa on happea ja 54 kiloa viittä muuta alkuainetta: hiiltä, vetyä, typpeä, fosforia ja kalsiumia. LISÄÄ POHDITTAVAA saamme tiedosta, että kännykästämme löytyvät tina, tantaali, volframi ja kulta ovat usein peräisin alueilta, joissa niiden myynnillä rahoitetaan väkivaltaisia konflikteja. Hänen rohkea vetonsa 150 vuotta sitten oli pedata taulukkoon paikat vielä löytymättömille alkuaineille ja ennustaa niiden ominaisuudet. MIKÄ ON IHMISEN resepti. Jos valmistajat eivät ryhdy oma-aloitteisesti toimiin, valppaat kuluttajat voivat vaatia kauppoihin eettisesti valmistettuja ja käytössä kestäviä tuotteita, joissa arvoaineiden kierrätys tehdään mahdolliseksi jo suunnittelijan pöydällä. Leena Joutsen Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.. Tervetuloa ChemBion osastolle 1c11 tapaamaan hosmedilaisia ja tutustumaan monipuoliseen laitetarjontaamme! . maaliskuuta 2019 KEMIA Kemi Vol. ChemBio 27.-28.3.2019 Messukeskus, Helsinki . Forssa Print, Forssa 2019 | ISO 9002 Kaiken resepti KEMIA 2/2019 5 Alkuainetaulukko on pieneen pakattu tietojärkäle. Me omistamme syntymäpäiväsankarille lehden avausjutun, jonka on kirjoittanut vuoden tiedetoimittaja Kalevi Rantanen. Älypuhelimestamme suunnilleen puolet on muoviyhdisteitä, toinen puoli metalleja. Kongolaisen koboltin louhimiseen käytetään alakouluikäisiä lapsia karmaisevissa työoloissa. Tämän vuoden ChemBio on muutakin kuin laitenäyttely – ohjelmassa on mm. Tietämyksemme aineiden ominaisuuksista ja sopivuudesta eri tarkoituksiin nojaa vahvasti jaksolliseen järjestelmään. Kun ennustus osoittautui pian oikeaksi, Mendelejevin asema jaksollisen järjestelmän isänä sai sinettinsä. Sc an st oc kp ho to PÄÄKIRJOITUS 13. KEMIAN TUNNEILTA tuttu alkuainetaulukko on pieneen pakattu tietojärkäle, joka on sysännyt tieteen, teknologian ja elintasomme kehityksen jättiharppauksiin. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. kemian nobelistien puheenvuoroja. Arvoaineiden talteenotto esimerkiksi elektroniikkaromusta ja teollisuuden sivuvirroista on jo usein teknisesti mahdollista ja yhä useammin myös taloudellisesti järkevää. Dmitri Mendelejev ei ollut ensimmäinen alkuaineita ryhmitellyt tutkija. , 020 7756 330, info@hosmed.. Kemistit urakoivat etujoukoissa matkalla resurssiviisaaseen kiertotalousyhteiskuntaan. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Kaikkiaan kännykkämme uumenista löytyy kolmisenkymmentä alkuainetta. Valoa tilanteeseen tuo se, että alkuaineet eivät häviä, kun käytämme niitä. 12), joka kertoo useiden alkuaineiden uhanalaisuudesta. Viimeinen kilogramma jakautuu kymmenille muille alkuaineille, joista monet ovat vähäisestä määrästään huolimatta huipputärkeitä hyvinvoinnillemme. Euroopan kemianseurojen kattojärjestö EuChemS on julkaissut jaksollisesta järjestelmästä version (s. ÄLYPUHELIMEEN TIIVISTYY alkuaineiden käytön problematiikka
6 KEMIA 2/2019 Mendelejev määräsi Alkuaineiden marssijärjestyksen Kalevi Rantanen Venäläinen kemisti Dmitri Mendelejev julkaisi 150 vuotta sitten taulukon, josta tuli alkuaineiden luokittelun perustuslaki ja tieteellisen väittelyn ehtymätön lähde. Juhlavuonna lakia ollaan päivittämässä ja taulukkoa taivuttamassa uusiin käyttöihin.
Pixabay Mendelejev määräsi Alkuaineiden marssijärjestyksen. 7 2/2019 KEMIA Alkuaineet ovat ihmiskunnan kaikki kaikessa. Ilman niitä meillä ei olisi esimerkiksi älypuhelimia, joiden valmistuksessa tarvitaan kymmeniä alkuaineita
Vastaan tulee kalium. Mendelejevin valttina tyhjät paikat Dmitri Mendelejev sai etumatkaa omalle näkemykselleen jo julkaisuajankohdassa, mutta hänen taulukkonsa suurin valttikortti oli sen kolme tyhjää paikkaa. Tieteenfilosofi Eric Scerri Los Angelesin yliopistosta on laskenut, että maailmassa on tehty yli tuhat ehdotusta alkuaineiden ryhmittelemiseksi. Mennään kahdeksan askelta eteenpäin. Kemistit havaitsivat listassa jaksollisuutta. Mitkä alkuaineet kuuluvat kolmanteen ryhmään. Scerrin ehdotuksessa helium on yhdessä muiden inerttien kaasujen kanssa vasemmalla, toisessa ryhmässä neonin yläpuolella. Mendelejevin järjestelmää on kehitetty eri suuntiin, ja siitä on rakennettu useita versioita. Toiset ovat järjestäneet alkuaineita aivan eri tavalla. Riippumatta siitä, millaisiin suosituksiin ryhmä päätyy, keskustelu jatkuu varmasti niiden jälkeenkin. Protonit ja elektronit olivat tuntemattomia, ja tutkijat kiistelivät jopa atomien olemassaolosta. Pittsburghin yliopiston fysikaalisen kemian professorina työskennellyt Bent esitti näkemykselleen useita perusteluja: Ionisaatioenergia ja elektronegatiivisuus yhdistävät heliumin enemmän berylliumiin kuin neoniin, samoin triadisääntö, atomin rakenne, spektroskooppinen luokittelu sekä ryhmän ensimmäisen alkuaineen erityisyys. Ne venäläiskemisti jätti alkuaineille, joita ei vielä tunnettu, mutta joiden ominaisuudet taulukko ennusti. Ensimmäisen taulukon jälkeen kemistit ja monet muutkin ovat käsitelleet Mendelejevin perintöä eri tavoin. Aineiden kemiallisista ominaisuuksista oli sen sijaan kertynyt jo paljon tietoa. Bentin mukaan oikea paikka on berylliumin yläpuolella. Eric Scerri on itsekin laatinut oman alkuainetaulukkonsa, joka on jälleen yksi uusi Mendelejevin taulukon muunnos. Yhdysvaltalainen kemianopettaja Gary Katz patentoi vuonna 1971 kolmiulotteisen taulukon, joka koosAlkuaineiden jaksollisen järjestelmän isänä kunnioitetaan Pietarin yliopiston kemian professoria Dmitri Mendelejeviä, jonka taulukko näki päivänvalon tasan 150 vuotta sitten. Taulukossa ne ovat vasemmalla pystysarakkeessa päällekkäin. Ne ovat ensimmäisessä ryhmässä. ”Ainoa tärkeä kysymys on helium” Muunlaisiakin esityksiä riittää. Mendelejev eteni kemia edellä Alkuaineiden sijoittaminen taulukkoon riippuu osin siitä, tehdäänkö valinta fysikaalisin vai kemiallisin perustein. Dmitri Mendelejevin aikana fysikaalinen peruste oli atomipaino. Ainoa tärkeä kysymys on hänen mielestään heliumin sijoittaminen. Mihin helium pitäisi laittaa. Kaikki kolme ovat pehmeitä aineita, jotka reagoivat ärhäkästi veden kanssa. Döbereinerin triadikolmikko strontium, kalsium ja barium sijoittui sittemmin Mendelejevin taulukon toiseen sarakkeeseen. Litiumin jälkeen kahdeksas alkuaine on natrium. Kansainvälisen kemianjärjestön Iupacin työryhmä pohtii parhaillaan, miten päivittää alkuainetaulukkoa. Sarakkeet ja pystyrivit ovat laajasti tunnetuissa taulukoissa suunnilleen samat, mutta yksityiskohdista on monenlaisia käsityksiä. Vuonna 2015 kuollut amerikkalaiskemisti Henry Bent totesi jo viime vuosisadalla, että erilaisista taulukoista kiisteleminen on tavallisesti ajanhukkaa. Jotkut ovat rakentaneet hänen taulukkonsa muunnoksia. tui sisäkkäisistä sylintereistä. Montako saraketta taulukossa pitäisi olla. Painon mukainen järjestys auttoi jo paljon. Tyhjät paikat täyttyivät pian, kun löydettiin gallium vuonna 1875, skandium vuonna 1879 ja germanium vuonna 1886. 9 2/2019 KEMIA nen. Näin venäläiskemisti päätyi kul. Nykyiset pystyrivit olivat Mendelejevillä vaakarivejä ja vaakarivit pystyrivejä. Jaksojen toisessa päässä ja taulukon oikealla laidalla on jalokaasuja, jotka reagoivat nihkeästi muiden aineiden kanssa
Eli pitääkö sinne sijoittaa lantaani ja aktinium vai lutetium ja lawrencium”, kertoo Pyykkö, jolla on oma ehdotuksensa. ”Mahdollinen kauneusvirhe on ryhmään 3 jätettävä reikä. ”Taulukon valinta on ihmisoikeus” Suomalainen kemisti, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Pekka Pyykkö on samoilla linjoilla yhdysvaltalaisen kollegansa Henry Bentin kanssa. Sen sijaan jää epäselväksi, minkä pitäisi olla kolmannen ryhmän ja seitsemännen rivin alkuaine, aktinium vai lawrencium. Tilaisuudessa puhuivat professorit Anu Hopia , Pekka Pyykkö , Anu Kankainen ja Timo Repo . Alkuaineet A ja B he luokittelivat samankaltaisiksi, jos ne muodostivat binääriyhdisteitä AC ja BC kolmannen alkuaineen C:n kanssa. Kaikkia ongelmakohtia uusi fysiikkakaan ei ole kyennyt selvittämään. Toistaiseksi raskain alkuaine, joka on ”Kemistit ovat käyneet todellisia uskonsotia alkuaineiden kolmannen ryhmän järjestyksestä.”. Esimerkiksi kloori ja muut halogeenit kuuluvat samaan ryhmään, koska ne muodostavat yhdisteitä samankaltaisten alkuaineiden kanssa. ”Kemistit ovat käyneet todellisia uskonsotia esimerkiksi siitä, mitkä alkuaineet kuuluvat kolmannen ryhmän kuudennelle ja seitsemännelle riville. Tutkimus antoi valaistusta kolmannen ryhmän ja kuudennen rivin alkuaineen valintaan. Aktiniumin kanssa niillä on ”datapisteitä” vain 70 ja lawrenciumin kanssa alle 40. 10 KEMIA 2/2019 JAKSOLLISEN JÄRJESTELMÄN JUHLAVUOSI YK on julistanut vuoden 2019 alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kansainväliseksi vuodeksi (International Year of Periodic Table). fi-portaalista. Mutta olisi ihmisoikeuksien loukkaus pakottaa muut noudattamaan omaa suosikkijärjestelmää”, hän ilmaisee. Elektronin todennäköistä rataa kuvattiin atomiorbitaalilla. Täyttymisjärjestyksen mukaan alkuaineet ryhmiteltiin s-, d-, pja f-lohkoihin. Jokaisen aineen järjestysnumero on nykyään sama kuin protonien lukumäärä atomin ytimessä. Ranskalainen insinööri, keksijä ja monien tieteiden harrastaja Charles Janet rakensi vuonna 1928 uuden taulukon, jossa on 32 pystyriviä. Hankala kolmas ryhmä Elektronikuoren rakenne selvitettiin 1920-luvulla kvanttimekaniikan keinoin. Lohkot ovat vasemmalta oikealle f, p, d ja s. Pekka Pyykkö on rakentanut jaksollista järjestelmää eteenpäin relativistisella kvanttimekaniikalla. Restrepon ryhmä analysoi noin 7 400 binääriyhdistettä eli molekyylia, joissa on vain kaksi alkuainetta. Valintaa aktiniumin ja lawrenciumin välillä on mahdotonta tehdä näin pienellä datalla. Pyykön mukaan kiista ratkeaa, jos nämä paikat jätetään tyhjiksi ja käytetään 15 paikan lantanidija aktinidirivejä. Sijoitetaan siis lantaani kuudennelle riville. helmikuuta Jaksollinen järjestelmä -illan, jonka tallenne löytyy seuran 100-vuotista toimintaa juhlistavasta kemia100. Iupac ja ACS ovat pyrkineet rakentamaan tieteellistä konsensusta, toisinaan tulisten väittelyiden kautta. Mallia on käsitelty viimeksi helmikuussa Nature Chemistry -lehdessä Hiromitsu Haban artikkelissa A new period in superheavy-element hunting. Matemaattinen kemisti Guillemo Restrepo Max Planck -instituutista on yhdessä työtoveriensa kanssa käynyt taulukon kimppuun laskennallisen kemian keinoin. Elektronit täyttivät orbitaalit tiettyjen sääntöjen mukaan. Suomalaisten Kemistien Seura järjesti 7. Samalla tarkennettiin tapaa numeroida alkuaineet. Skandiumilla ja yttriumilla on lantaanin kanssa kymmeniätuhansia samankaltaisia yhdisteitä. Iupac on ainakin aikaisemmin kunnioittanut kemiallisia tosiseikkoja ja laskee 0–14”, Pyykkö sanoo. Lantanidit ja aktinidit voidaan tulkita sen täyttäväksi ’korkiksi’.” Heliumin Pyykkö haluaa pitää edelleen taulukon oikeassa laidassa. Janetin taulukko jäi kuriositeetiksi, mutta kvanttimekaniikalla selitettiin aineiden ominaisuuksia Mendelejevin taulukossa. ”Helium on epäilemättä varsin jalo kaasu.” Kun mennään raskaisiin alkuaineisiin, on otettava käyttöön toinen modernin fysiikan järeistä työkaluista, suhteellisuusteoria. Alkuaineen kyky muodostaa yhdisteitä muiden alkuaineiden kanssa ratkaisi. Pyykön mielestä alkuaineiden taulukoinnin oikeasta tavasta kiisteleminen on turhaa. Vety on oikealla ylhäällä heliumin vieressä. LUE LISÄÄ JUHLAVUODESTA: • www.iypt2019.org • www.euchems.eu/iypt2019 • iupac.org/welcome-to-theinternational-year-of-theperiodic-table • www.acs.org > Students & Education > Explore Chemistry > Periodic Table of Elements kemaan kemia edellä. Mendelejev sijoitti telluurin ennen jodia, vaikka järjestys olisi atomipainon mukaan ollut päinvastainen. ”Iupacilla ja Yhdysvaltain kemian seuralla ACS:llä on täysi oikeus tehdä suosituksensa asiasta. Vuoden mittaan Mendelejevin taulukkoa juhlitaan maailmalla monin tavoin. ”ACS ja kuninkaallinen kemianseura RSC haluavat lantanidien ja aktinidien lukumääräksi 14. Pyykön vuonna 2011 julkaisema ehdotus elektronikonfiguraation ja jaksollisen järjestelmän väliselle yhteydelle alkuaineille 119–172 herätti suurta mielenkiintoa. Etenkin kolmannen ryhmän alkuaineiden valinnasta kiistellään yhä. Myöhemmin, kun protonit, elektronit, neutronit ja isotoopit löydettiin, saatiin selitys atomipainojen poikkeuksille. Raskaissa atomeissa elektronien vauhti kiihtyy niin, että myös suhteellisuusteoreettiset ilmiöt tulevat merkittäviksi. Lantaani on lähempänä skandiumia ja yttriumia kuin lutetium. Hänen taulukkonsa ennakoi elektronien orbitaaleja ja alkuaineiden ominaisuuksia aina numeroon 172 asti
Molemmat aineet ovat samassa ryhmässä mutta eri jaksoissa. Ve ik ko So m er pu ro kyetty valmistamaan, on oganessium, jonka järjestysnumero on 118. Pekka Pyykkö ja ranskalainen fyysikko Jean-Paul Desclaux osoittivat jo vuonna 1975, että relativistiset vaikutukset selittävät useimmat erot kullan ja hopean vety-yhdisteiden välillä. Nykyään tunnetaan jo 94 luonnollista ja 24 keinotekoista alkuainetta. Kulta on yksi emeritusprofessori Pekka Pyykön suosikkialkuaineista. Hopea on oikeastaan ”epärelativistista kultaa”. Suhteellisuusteoria selittää myös värejä. Kulta on huomattavasti hopeaa raskaampaa. Tutkijoiden keskuudessa esiintyy. Lisäksi sillä tuodaan uutta sisältöä tuttuun taulukkoon. ”Sillä on mielenkiintoinen elektronirakenne.” H ab a, H . Relativistisilla kvanttimekaanisilla laskelmilla pyritään ymmärtämään myös kultaklusterin toimintaa katalyytteinä. Hopean atomimassa on 107 yksikköä, kullan 197. Katalyysitutkimuksilla on paljon merkitystä esimerkiksi etsittäessä keinoja hävittää vahingollisia yhdisteitä. Dmitri Mendelejevin ensimmäisessä taulukossa oli yhteensä 60 alkuainetta. Väri puolestaan riippuu fotonien kvanttihypyistä energiatasojen välillä. Silmän aistima väri syntyy, kun aine imee ja heijastaa valoa. Ilman suhteellisuusteoreettista vaikutusta kulta olisi hopean väristä. N at ur e Ch em is tr y 11 , is su e 2/ 20 19 . Energiatasojen etäisyydet atomissa muuttuvat. 11 2/2019 KEMIA Pekka Pyykön ehdotus elektronikonfiguraation ja jaksollisen järjestelmän väliselle yhteydelle alkuaineille 119–172 julkaistiin alun perin vuonna 2011. Uutta sisältöä tuttuun taulukkoon Relativistisella kvanttimekaniikalla voidaan ennakoida uusien alkuaineiden ominaisuuksia. Bulkkikulta, jota näemme kultasormuksissa, on inerttiä, mutta nanokulta reagoi ärhäkästi. Kuinka pitkälle voidaan jatkaa. Kulta-atomissa uloin elektroni kiitää nopeudella, joka on 58 prosenttia valon nopeudesta. Vauhti saa elektronin käyttäytymään ikään kuin sen massa olisi kasvanut. Siksi kulta-atomi imee useimmat värit ja heijastaa vain kullankeltaisen ulospäin. Näkyvin osa alkuainetaulukkoon liittyvästä tutkimuksesta on uusien alkuaineiden valmistaminen. Pyykön mallissa lantanidit ja aktanidit ovat 15 paikan riveissä. Miten selittää esimerkiksi kullan väri
Ehtymässä 100 vuoden kuluessa Lisääntyvä käyttö uhkaa saatavuutta Saatavuus rajallinen Saatavuus hyvä Synteettiset Saadaan konfliktimineraaleista Älypuhelimissa käytettävät alkuaineet Lue lisää ja pelaa videopeliä: http://bit.ly/euchems-pt. Alkuainetaulukko taipuu moneen. Älypuhelimeen tarvitaan kaikkiaan 31 alkuainetta. 12 KEMIA 2/2019 erilaisia näkemyksiä yhä uusien alkuaineiden rakentamisen tarpeellisuudesta. kalevi.rantanen@kolumbus.fi This work is licensed under the Creative Commons Attribution-NoDerivs CC-BY-ND H O C Na Mg AI B N F Ca P S CI Si K As Fe Sb Br Pb Rb Be Sr Ba Cs Ra Y Pd Ni Cu Zn Ag Sn Bi Au I Pt W Po At Te Se Hg He Ne Ar Kr Xe Rn Ga Ge Cd In TI Co Rh Ru Mo Ir Os Re Mn V Ti Zr Nb Hf Fr Th Ac U Pa Sc Ta La Eu Tb Dy Ho Li Cr Gd Er Tm Yb Lu Pr Nd Pm Sm Tc Ce Kaikki koostuu 90:stä luonnon alkuaineesta. Tänä keväänä Dubnassa on tarkoitus aloittaa alkuaineiden 119 ja 120 valmistusyritykset. Kuinka todennäköistä olisi tuottaa pysyviä superraskaita alkuaineita. Ennusteita uusien alkuaineiden puoliintumisajoista ja muista ominaisuuksista voidaan testata valmistamalla niitä. Samassa tilaisuudessa puhunut Jyväskylän yliopiston ydinfyysikko Anu Kankainen täydentää vastausta kertomalla, että alkuaineen vakaus riippuu protonien ja neutronien yhteisvaikutuksesta. Paljonko niitä on saatavissa. Euroopan kemianseurojen liiton Euchemsin tuore grafiikka havainnollistaa 90 alkuaineen yleisyyttä logaritmisella asteikolla. Pekka Pyykön taulukko ennakoi uusien alkuaineiden ominaisuuksia. Työstä ollaan kiinnostuneita etenkin Venäjällä. ”Mitä se kertoo?”, Gates kysyy. Perinteistä huolimatta laboratorion raskaiden alkuaineiden ryhmän johtaja Jacklyn Gates suhtautuu uusiin suunnitelmiin epäileväisesti. Toinen tärkeä paikka raskaiden alkuaineiden tutkimuksessa on Lawrence Berkeleyn kansallinen laboratorio Kaliforniassa. Taulukko on kuin kertotaulu: ei vielä yksinään riittävä, mutta ehdottoman välttämätön. Tietenkin tutkijoita houkuttelee myös vähäinen mutta vastustamattoman kiehtova mahdollisuus saada aikaan superraskas alkuaine, joka pysyy pitkään vakaana. ”Epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta”, vastaa Pyykkö, joka puhui Suomalaisten Kemistien Seuran helmikuisessa Jaksollinen järjestelmä -illassa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Kuuluisaan Dubnan tutkimuskeskukseen on hiljattain pystytetty uusi laitteisto, ”superraskaiden alkuaineiden tehdas”. Tutkijat ovat laskeneet niin sanottuja maagisia lukuja, joilla ydin mahdollisesti pysyy kasassa. He haluavat ehdottomasti varmistaa, puuttuuko kartalta vielä saaria. Gates pohtii Science-lehdessä, onko järkeä käyttää vuosia kiihdytinaikaa yhden atomin rakentamiseen. Selvää sen sijaan on, että jaksollinen järjestelmä säilyy tieteentekijöiden työkalupakissa. Viimeisimpänä syntynyt alkuaine 118, oganessium, nimettiin Dubnan tutkijan Juri Oganessianin kunniaksi. Horisonttiin voi siten ilmestyä jälleen vakaita alkuaineita. Punaisella merkityt ovat jo ehtymässä, oranssit uhanalaisia. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Haaveet uusista alkuaineista ja vakauden saaresta voivat toteutua tai olla toteutumatta. Dubnan fyysikon Aleksandr Karpovin mukaan kertoo paljonkin. Vieläkö kartalta löytyy uusia saaria. Kemistit ja fyysikot ovat kuin tutkimusmatkailijoita valtamerellä. Onko määrä riittävä
• Nauti kemistien tarinoista. • Tutustu suomalaisen kemian saavutuksiin. On aika juhlia • Satavuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa. • Bongaa tuoreita tutkimusuutisia. Ole ylpeästi kemisti. • Suomalaisia kemistejä. • Suomalaista kemian osaamista. • Kuuntele huippujen haastatteluja. sks_sivu.indd 1 28.11.2018 9.38. 13 2/2019 KEMIA Suuntaa osoitteeseen kemia100.fi • Poimi kalenteriisi juhlavuoden tapahtumat
Nykyinen tapa kuluttaa raaka-aineita ja materiaaleja on kestämätön. Luonnossa muovia on metsissä, pelloilla ja järvien ja merien pohjassa, ilmakehässä taas poltettuna hiilidioksidiksi. Tomi Nyman tomi.nyman@poyry.com. On arvioitu, että vuonna 2050 muovia tuotetaan vuosittain jopa 1 100 miljoonaa tonnia. Monet nykyisistä biomuoveista ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, osin parempia, osin heikompia kuin perinteiset fossiiliset muovit. Konsepti tähtää ison mittakaavan ratkaisuihin. Tulevaisuus voi olla vapaa fossiilisista muoveista, kustannustehokkaasti. Tämän lisäksi muoveja käytetään autoissa, rakennusteollisuudessa, elektroniikassa, erilaisissa talousja teollisuustuotteissa – käytännössä kaikkialla. TÄTÄ MIELTÄ MAAILMA HUKKUU MUOVIIN. Raaka-aineet on siis syytä käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Muovin tuotanto kasvaa huimaa vauhtia: sitä valmistetaan jo lähes 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Uusia biopohjaisia muovija biokomposiittija kuituratkaisuja tulee koko ajan markkinoille vastaamaan markkinoiden kysyntään. Muovien, sekä fossiilisten että biopohjaisten, ominaisuuksien kehitys parempaan suuntaan jatkuu raaka-aineen alkuperästä riippumatta. Muovia osittain tai kokonaan korvaavia uusia ratkaisuja, biomuoveja ja kuitutuotteita sekä kierrätystä kehitetään koko ajan. Valmistamalla pitkäikäisiä uusiutuvia ja biopohjaisia tuotteita ilmakehän hiiltä voidaan sitoa lopputuotteisiin. Tulevaisuudessa käytetyn tuotteen ja materiaalin arvo on säilytettävä mahdollisimman pitkään. Hankkeessa osoitetaan, kuinka ratkaisu on teoriassa ja käytännössä mahdollista toteuttaa teollisuudessa ja arvoketjussa aina kuluttajille asti. Nyt, ensimmäistä kertaa, on luotu kokonaisuus, joka kertoo, miten muovit saadaan uusiutuviksi isossa mittakaavassa siten, että se on sekä kaupallisesti että ympäristön kannalta kannattavaa. Osa määrästä on vielä käytössä eri kohteissa, mutta hälyttävän paljon muovista on päätynyt luontoon ja ilmakehään. Muoveista suuri osa, noin 40 prosenttia, käytetään pakkausten valmistamiseen. 14 KEMIA 2/2019 Monet nykyiset biomuovija kuitutuoteratkaisut eivät vielä saavuta riittäviä ominaisuuksia, mutta kehitystyö jatkuu. PUUTTUMALLA ASIAAN NYT muoviongelman kasvua voidaan rajoittaa ja hidastaa. Tähän mennessä muovia on tuotettu kaikkiaan yli 8 miljardia tonnia. Vaikka biopohjaiset muovin korvaajat perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin, on muistettava, että niidenkin saatavuus on kriittinen haaste tulevaisuudessa. Samanaikaisesti kuluttajien ja teollisuuden koulutusja kasvatustyöhön täytyy panostaa entistä enemmän. KAIKKI TUOTTEET, jotka tänä päivänä tehdään raakaöljystä, ovat tulevaisuudessa tehtävissä biopohjaisina niin, että niiden ominaisuudet ovat identtiset tai jopa paremmat. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Uusissa tuotteissa suunnittelu ja muotoilu ovatkin tärkeässä asemassa, jotta kierrätettävyys maksimoidaan. Pöyry on kehittänyt konseptin, jolla muovit voidaan korvata fossiilittomilla ratkaisuilla. Maailman muoviongelma on ratkaistavissa Tomi Nyman on kemiantekniikan diplomiinsinööri, joka työskentelee liikkeenjohdon konsulttina Pöyry Oy:ssä. Samalla korvataan fossiilisia, raakaöljyyn perustuvia muovituotteita. Hankkeeseen kootaan parhaillaan eri alojen johtavia yhtiöitä yhteen ratkaisemaan maailman muoviongelmaa. Voimme saavuttaa ajoissa tasapainon, jossa muovia valmistetaan riittävästi kasvavan väestön tarpeisiin, mutta jossa se myös kerätään talteen ja kierrätetään hyvin
Vahvistetaan sitä yhdessä. Koulutus AEL:ssä varmistaa, että osaaminen pysyy ajassa, eivätkä tulevaisuuden haasteet pääse yllättämään. Turvallisuus on osaamista. AEL pitää muutoksessa mukana! Kaarnatie 4, 00410 Helsinki 09 530 71 Sisäiset auditoinnit 9.4.2019 Vaarallisten aineiden ja kemikaalien varastointi, lähettäminen ja kuljettaminen 24.–25.4.2019 Tuotekehitys Medical Device & In Vitro Diagnostics -yrityksissä 21.–22.5.2019 Medical Device ja In Vitro Diagnostics -yritysten laatu, standardit, vaatimukset ja käytäntö 17.–18.9.2019 GMP (Good Manufacturing Practice) 25.–26.9.2019 Turussa Plasmaemissiospektrometria (ICP-OES) 8.–9.10.2019 Ilman osaamista ei tulevaisuudessa pärjää. Lue lisää: kemianteollisuus.. Tervetuloa ChemBio Finland -messuilla osastolle 2e61
Mitkä äitisoluista tekevät nilaa ja mitkä puuta. Lituruoho on pieni, yksinkertainen ja nopeakasvuinen rikkaruoho, joka normaalisti kukkii, tekee siemenet ja kuolee kahdessa kuukaudessa. Suuret kasvit venyvät pituutta, mutta niitä ei olisi ilman paksuuskasvua. Tuuhea ja korkea latvus kerää valoa, syvälle ulottuvat juuret löytävät vettä ja ravinteita. kuljettava ja varastoiva nila. Paksuuskasvun mekanismi on ollut vaikeampi ongelma jo siksi, että se piileskelee rungon sisällä. Paksuus kasvaa piilossa Kasvien pituuskasvun mekanismi tunnetaan jo varsin hyvin, koska kasvua aikaansaava solukko eli meristeemi on kasvin pinnalla ja helposti kuvannettavissa. Työkaluna lituruoho Sekä Mähösen että Helariutan tutkimusryhmät käyttivät koekasveinaan lituruohoa, kasvitutkijoiden perustyökalua. Kasvu tapahtuu nilan alla pehmeässä jälsikerroksessa. Löytö panee oppikirjat uusiksi ja helpottaa kasvinjalostusta. Jopa lituruoho saa puumaisia piirteitä, jos se kasvaa riittävän pitkään. Puun pintaa peittää kaarna, jonka alla on ravinteita Puiden paksuuskasvu on lähes 150 vuotta vanha mysteeri, jonka Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt ratkaisseet. Jos sen perimään tehdään kukkimisen estävä mutaatio, se voi jatkaa kasvuaan puoli vuotta. 16 KEMIA 2/2019 Raili Leino Suuri koko on kasveille suuri etu. Onko jällessä useanlaisia kantasoluja vai voiko sama kantasolu erilaistua useaan eri suuntaan – ja jos niin on, kuinka se tietää, miten erilaistua. Molemmat tutkimukset tehtiin Suomen Akatemian kuusivuotisen huippuyksikkörahoituksen turvin, ja ne tuottivat komeat kaksi suomalaisartikkelia arvostetun Nature-lehden samaan numeroon. Jälsi kasvaa kahteen suuntaan ja erilaistuu sisäreunassaan puusoluiksi, ulkopinnassa nilaksi. ”Paksuuskasvu on niin tärkeä innovaatio, että se on mahdollisesti keksitty kasvien historiassa monta kertaa”, sanoo professori Yrjö Helariutta. Puu on tukirakennetta, mutta nila on hyvin aktiivinen kerros. Näiden kantasolujen toiminta selvitettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Se ero puilla ja pikkuisella lituruoholla on, että siinä missä kantasolujen kerSuomalaistutkijat keksivät, Miksi puu paksuuntuu Miksi puu paksuuntuu. Lituruohon juuressa on kuitenkin kaikki samat osat kuin parimetrisessä tammenrungossa: kuori, nila, jälsi ja puumainen sisus. Yrjö Helariutta ja tutkija Ari Pekka Mähönen johtivat kahta Helsingin yliopiston organismija evoluutiobiologian tutkimusryhmää, jotka ovat ratkaisseet maailman tiedeyhteisöä toistasataa vuotta askarruttaneen arvoituksen: miksi puut eivät kasva pelkästään pituutta vaan myös paksuutta. Puut ovat juuri kokonsa ansiosta laajoilla alueilla valtakasveja. Siellä missä varsinaisia puita ei kasva, osa muista kasveista kehittyy puumaisiksi. Kun ohuet jälsisolut ensimmäisen kerran lähes 150 vuotta sitten nähtiin mikroskoopilla, tutkijat alkoivat pohtia jällen kasvusta vastaavien ”äitisolujen” eli kantasolujen luonnetta
17 2/2019 KEMIA Puut voivat paisua monta metriä paksuiksi. Suomalaistutkijoiden ansiosta tiedämme nyt, kuinka se tapahtuu. ”Paksuuskasvu on niin tärkeä innovaatio, että se on voinut syntyä evoluutiossa monta kertaa.” Suomalaistutkijat keksivät, Miksi puu paksuuntuu Miksi puu paksuuntuu
Rikkaruohojen strategia on nopeus: kasvi saattaa kasvaa siemenestä kukkivaksi ja tuottaa uudet siemenet parissa kuukaudessa, minkä jälkeen se voi kuolla. Kantasolun paikka on dynaaminen ja muuttuu puun kasvaessa. Niiden alkukasvu on hidas. Näin selvisi, että on vain yksi kantasolu, josta tulee sekä nilaa että puuta. Kantasolun huoltaja Kantasolun vieressä on aina järjestäjäsolu, joka ylläpitää kantasolua ja pitää huolen prosessin jatkumisesta. Kun Mähösen ja Helariutan löydökset yhdistetään, ne selittävät, miten kasvit pystyvät jatkuvasti ja erittäin järjestelmällisesti kasvamaan paksuutta niin, että juurien ja runkojen poikkileikkauksissa nähdään samankeskeisiä vuosirenkaita. Kasvua säätämällä kasvi säätää rakenteensa arkkitehtuuria. Se päättää, milloin tarvitaan lisää johtosolukkoa ja lisää haaroja”, Helariutta kertoo. ”Tässä vaiheessa juurenkärjessä tapahtuu todella paljon päivän tai jopa tuntien aikana. Kantasolut ovat herkkiä vaurioitumaan, ja ne kärsivät helposti mutaatioita aiheuttavista kemikaaleista. Näin toimivat puut. Ratkaisevia tekijöitä ovat solujen sijainti ja niiden välillä oleva monimutkainen molekulaarinen signalointiverkosto. Järjestäjäsolut valitsevat, mitkä kantasolut saavat tehdä paljon tytärsoluja ja mitkä joutuvat ohjattuun solukuolemaan. Rikkakasvi on rokkitähti, puu satsaa tulevaisuuteen ”Puut satsaavat tulevaisuuteen ja kukkivat vasta 20–30-vuotiaina.” Suuren massan turvin kukkimista ja siementen valmistamista voi lykätä, jos olosuhteet eivät ole suotuisat. Sopivissa olosuhteissa puidenkin kasvu voi olla ällistyttävän nopeaa. Järjestäjäsolujen monimutkainen säätelymekanismi määrää, missä järjestäjäsolut ja kantasolut sijaitsevat. Tärkein kasvuhormoni on auksiini, joka on adeniinipohjainen nukleotidijohdannainen. Sitten on useamman päivän tauko ennen kuin jälsi aktivoituu. Juurenkärjen nuoret nilasolut käynnistävät puuaineksen ja nilan välissä jällen muodostumisen ensimmäisen vaiheen ja ohjaavat prosessia. Juurenkärki huhkii ja huilaa Yrjö Helariutan tutkimusryhmä selvitti samaan aikaan juurenkärjen kasvua siinä vaiheessa, kun jälttä ei vielä ole. Koivu saattaa venähtää kasvihuoneessa kasvukauden aikana siemenestä kattoon asti ja tehdä jo vuoden iässä kukat ja siemenet, jos lämpötila, kosteus ja hiilidioksidin määrä säädellään optimaalisesti. Havupuut eivät kuitenkaan pysty samaan. Monta kaistaa kulkijoille Solut kommunikoivat toisten solujen kanssa erilaisilla kemiallisilla ja fysi. Järjestäjäsolut pitävät myös yllä jatkuvaa kantasolujen ”laaduntarkkailua”. Järjestäjäsolut ylläpitävät kantasoluja myös eläimillä, mutta kaikilla lajeilla ne eivät osallistu kasvuun. Toinen strategia on kasvattaa mahdollisimman paljon biomassaa. Vanha mysteeri ratkesi, kun tutkijat näkivät mikroskoopilla, kuinka väriaine oli levinnyt kantasolusta kahteen suuntaan, sekä nilaan että puuhun. Aluksi järjestäjäsolu varmistaa kasvuhormoni auksiinin avulla, että sen vieressä oleva kantasolu jakaantuu kahtia. ”Rikkakasvit ovat kuin rokkitähtiä, jotka elävät lyhyen ja vauhdikkaan elämän”, kuvailee tutkija Ari Pekka Mähönen. 18 KEMIA 2/2019 Kasvit noudattavat kasvussaan erilaisia strategioita, jotta ne menestyisivät ja voisivat lisääntyä. Kemikaalien määrät ja sijaintipaikat solussa ratkaisevat, missä ja miten kasvu tapahtuu. Oman tutkimustyönsä aluksi Mähösen ryhmä rakensi tarvittavat geneettiset, histologiset ja mikroskooppiset työkalut. Ratkaisevaan osaan nousi menetelmä, jolla saatiin aikaan periytyvä muutos vain yhteen soluun kerrallaan. Järjestäjäsolu ohjaa toisen jakautuneista soluista muuttumaan niin, että siitä tulee uusi järjestäjäsolu, minkä jälkeen vanha järjestäjäsolu erilaistuu puutai nilasoluksi. Tapahtumia ohjaavat useat muutkin kasvutekijät. Näin on syntynyt uusi kantasolu ja uusi järjestäjäsolu. Geenisaksilla voitaisiin tehdä ihmeitä myös kasvinjalostuksessa. ros on koivulla noin 20 solun paksuinen, lituruoholla paksuutta on vain muutaman solun verran. Sen kumppanina ja vastavaikuttajana toimii sytokiniini, joka on indoli-3-etikkahappo. Muutos sai kantasolun ja kaikki sen jälkeläiset tuottamaan sinistä väriainetta
Ligniinistä voidaan tehdä helpommin hyödynnettävää. Pieni geenimuutos voi saada aikaan suuren muutoksen kasvin ilmiasussa. Ari Pekka Mähönen muistuttaa jalostuksen mahdollisuuksista. Esimerkiksi hyvinkin erinäköiset keräkaali, kukkakaali, parsakaali, lehtikaali, ruusukaali ja kyssäkaali ovat kaikki syntyneet villikaalista vain muutaman geenimutaation seurauksena. raili.leino@gmail.com. Sadat tutkimuslaitosten kehittämät terveelliset, hyödylliset tai helposti viljeltävät lajikkeet ovat jääneet laboratorioihin. Puut voidaan saada tuottamaan uusia materiaaleja, kuten muovien raakaaineita fossiilisen öljyn tilalle. Puilla tämä potentiaali on lähes käyttämättä”, hän huomauttaa. Jos kasviin kuitenkin tehdään laboratoriossa yksi pistemutaatio tiettyyn kohtaan, kasvia koskevat ankarat gm-säännökset, ja se on testattava raskain menetelmin. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Säätelyproteiini siirtyy nuoresta nilasolusta ympäröiviin soluihin, aktivoi geenejä ja kiihdyttää kasvua. Tällä tavoin kehitettyjä kasvilajikkeita on käytössä paljon, eikä niitä pidetä gm-organismeina. Oksien ja juurien kärjissä tilanne on toinen. kaalisilla viesteillä. Tarvitaan monta kaistaa, jotta kaikki kulkijat mahtuvat”, Helariutta kuvailee. Proteiinin liikettä pitää kuitenkin säädellä niin, ettei kasvu kiihdy liikaa. Aivan erinäköiset kaalit ovat kaikki syntyneet villikaalista vain muutaman geenimutaation seurauksena. Tähän liittyy oma monimutkainen säätelyverkostonsa. Perustutkimus tuottaa tietoa siitä, mitkä geenit kasvissa tai eläimessä vaikuttavat mihinkin prosessiin. 19 2/2019 KEMIA Geenimuuntelun rajoitukset harmittavat jalostajia Genomieditoinnin ja uuden crisprcas9-tekniikan, niin kutsuttujen geenisaksien, avulla kasvista voidaan tehdä täsmälleen alkuperäisen kaltainen versio, jossa on yksi pistemutaatio täsmälleen halutussa paikassa. Erot ovat tosin vähäisiä. Huikeat mahdollisuudet Suomalaistutkijoiden tulokset voivat helpottaa ja nopeuttaa tulevaisuuden kasvinjalostusta merkittävästi, joskin käytännön tasolle on vielä matkaa. Koivusta voidaan tehdä ruoantuottaja. ”Se on kuin moottoritie, johon kaikki pienemmät tiet yhtyvät. Muutosten hyödyt ja haitat punnitaan, ja tuloksista valitaan sopivimmat risteyttämällä tapahtuvaan jatkojalostukseen. Sellaisia ovat esimerkiksi D-vitamiinipitoinen kultainen riisi tai viljelyn aikana merkittävästi pienempiä metaanipäästöjä aiheuttava riisi. Tällaista muuntelua on havaittu jopa yli tuhatvuotisen tammen eri puolilla olevissa oksissa. Uusia viljelykasveja tarvitaan välttämättä ihmiskunnan ravinnontuotantoon, kun ilmasto lämpenee ja kasvuolosuhteet käyvät nykyisille kasvilajikkeille epäsuotuisiksi. Kasvuhormonit ja pienet mikro-rna-molekyylit liikkuvat solusta toiseen. Oksankärjessä voi tapahtua mutaatioita, joista toisissa oksissa ei tiedetä mitään. ”Meidän on tulevaisuudessa tuotettava yhä pienemmällä pinta-alalla ja yhä tehokkaammin sekä puuta että elintarvikkeita, jotta voimme säilyttää koskemattoman luonnon sellaisenaan”, Helariutta painottaa. Tämä tieto auttaa myöhemmin jalostajaa, joka pyrkii tiettyihin ominaisuuksiin. Jalostajia kuitenkin turhauttaa Euroopan nykyinen suhtautuminen geenimuuntelutekniikkaan. Tämä on tehnyt gm-lajikkeet suurten yhtiöiden ja suuren rahan tuotteiksi. ”Kasvinjalostuksen potentiaali on valtava. Ravinteita kuljettava nila on paksuimmillaan tyvessä ylimpien juurihaarojen yläja alimpien oksien alapuolella. Uudet puulajikkeet voivat kasvaa nykyistä paremmin tai erilaisessa ilmastossa tai sitoa nykyistä enemmän ja paremmin hiiltä. Tällä alueella nilassa on eniten liikennettä. Pienestä ja kitkerästä villitomaatista saatiin jalostettua uusi taudinkestävä lajike alle kahdessa vuodessa editoimalla peräkkäin kuutta eri geeniä. Vanhastaan sallittua on niin sanottu mutaatiojalostus, jossa kemikaaleilla tai säteilyllä aiheutetaan kasviin paljon sattumanvaraisia mutaatioita. Puiden sisältämän ligniinin ja selluloosan keskinäistä suhdetta ja rakennetta voidaan muuttaa, jolloin selluloosan jatkojalostus esimerkiksi sokereiksi voi helpottua
”Olemme jatkaneet liuoksen puhdistamista mangaanisulfaatiksi akkukemikaalisovelluksia varten. Nämä haitta-aineet stabiloidaan, jotta jarosiittisakasta saadaan turvallista läjitettäväksi. Lähes seitsemän miljoonan euron hanke on saanut tukea Business Finlandilta. Boliden selvittää parhaillaan vaihtoehtoja jarosiitin prosessoimiseksi. Bolidenin lisäksi mukana ovat Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, LUT-yliopisto, Luxmet, Outokumpu Stainless, Outotec, Owatec, SSAB, Tapojärvi ja VTT sekä Ferrovan ja Timegate Instruments. Euroopan toiseksi suurimmassa sinkkitehtaassa Boliden Kokkolassa syntyy sinkintuotannon sivuvirtana vuosittain noin 3 000–4 000 tonnia mangaanipitoista anodisakkaa. Yksi vaihtoehto on tehdä mangaanioksidista lisäaine teräksen valmistukseen. Kaksivuotiseen hankkeeseen osallistuu laaja joukko metallinvalmistuksen ekosysteemin toimijoita. Elina Saarinen Saisiko sinkkitehtaalla syntyvistä sakoista vielä irti materiaaleja, joita voisi hyödyntää vaikkapa akkutai terästeollisuudessa tai jopa lannoiteaineina. Hydrometallurgisesti puhdistamalla anodiliejusta on saatu valmistettua mangaania ja sinkkiä sisältävää lannoitekelpoista liuosta. ”Kokeissa olemme onnistuneet irrottamaan mangaanin anodisakasta ja saamaan talteen sinkkiä, hopeaa ja lyijyä, jotka muuten menisivät läjitysalueelle”, Salminen kertoo. Tämä niin kutsuttu yhteissakka on stabiloitu ja läjitetty läjitysalueelle. Kun jarosiitti saostuu, se toimii kuin munuainen ihmiskehossa, eli sen mukana saostuu paljon epäpuhtauksia, esimerkiksi alumiinia, arseenia ja fluoria. ”Olemme tehneet testejä ja kaikki näyttää lupaavalta. Bolidenin tavoitteena on saada kuonasta tuote ja kartoittaa sille potentiaaliset jatkokäyttäjät. Tätä tutkitaan Kokkolassa. Prosessi on hyvä esimerkki kiertotaloudesta, jossa jätteestä tulee tuote.” Kuonasta on moneksi Mangaanisakkoja suurempi läjitykseen menevä massa Kokkolan sinkkitehtaalla on jarosiittisakka, jota syntyy raudan poistossa, kun rikasteita tai pasutteita liuotetaan. Mangaanisakat on perinteisesti sijoitettu läjitysalueelle, mutta nyt Boliden selvittää yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskuksen väitöskirjatutkijoiden kanssa, voisiko mangaania sisältäviä sivuvirtoja ottaa hyötykäyttöön. Siellä sakkaa on yhteensä yli kuusi miljoonaa tonnia. Kuonan hyötykäyttöä Boliden tutkii loppuvuodesta 2018 käynnistyneessä Symmet-projektissa, joka tähtää jätemetallien ja metallurgisten prosessijäännösten minimointiin. Kansainvälisesti kiinnostava vaihtoehto olisi jalostaa liuos mangaaniSinkkitehtaan sakasta Arvometalleja akkuteollisuudelle sulfaattisuolaksi, jolloin se voisi soveltua katodimateriaalin raaka-aineeksi litiumioniakuissa. Toisena tuotteistukseen kelpaavana virtana prosessissa saadaan puhdasta kuonaa, joka kelpaisi sellaisenaan maanparannusaineeksi tai vaikkapa sementin ja geopolymeerin raaka-aineeksi rakennusteollisuuteen. 20 KEMIA 2/2019 AJANKOHTAISTA Bolidenin Kokkolan sinkkitehdas kehittää sivuvirroistaan, sakoistaan, kuonistaan ja jätteistään teollisuuden ja rakentamisen uusioraaka-aineita. Vuodessa tehtaalla muodostuu noin 230 000 tonnia jarosiittisakkaa, jossa on mukana elementtirikkiä. Lisäksi sakassa on tätä pienempiä pitoisuuksia arvoaineita, kuten hopeaa, germaniumia ja indiumia. Boliden Kokkolan strategisten projektien johtajan Justin Salmisen mukaan sekä mangaanisakan liuotus että pyrometallurgiset prosessointimenetelmät ovat jo antaneet lupaavia tuloksia. Loppusakkaan jää myös sinkkiä noin 2–3 prosenttia. Ju st in Sa lm in en. ”Tämä on pieni materiaalimäärä meille, mutta jollekin toiselle se voi olla iso ja tärkeä virta. Olemme saaneet kokeissa prosessoitua hyvänlaatuista Kokkolan sinkkitehtaassa syntyy jarosiitin ja elementtirikin yhteissakkaa vuosittain reilut 200 000 tonnia. Myös tähän on ollut mielenkiintoa”, Salminen kertoo potentiaalisista hyödyntämiskohteista. Muutama tuhat tonnia mangaania vastaa merkittävää osaa akkutehtaan mangaanin tarpeesta. Arvoaineet on mahdollista saada talteen sakasta metallipölynä. Uudelleenladattavien litiumioniakkujen ja -paristojen kysyntä on globaalissa kasvussa
Kierrätetty lyijy myydään eurooppalaisille akkuvalmistajille sekä teollisuusettä ajoneuvoakkujen valmistuksen uusioraaka-aineeksi. Nyt, kun muovi kierrätetään materiaalina, kaasujen lämpötilaa on pystytty laskemaan. Yritys toimii Kokkolan teollisuuspuistossa (Kokkola Industrial Park), joka on Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen teollisten symbioosien ja kiertotalouden esimerkki. Se oli riskialtista, sillä toimenpiteeseen liittyi räjähdyksen vaara. Kokkola puolestaan käyttää Harjavallan pölyjä ja jätehappoja raaka-aineinaan. Tämä on tuottanut jopa 10 000 hiilidioksiditonnin päästösäästöt. ”Haluamme ottaa yhä enemmän materiaaleja talteen nykyisistä virroista. Energiatehokkaan sinkkitehtaan ostamasta sähköstä osa on uusiutuvaa. Lyijyakuissa on noin kymmenen prosenttia muovia, lähinnä polypropeenia. Ryhdymme hyödyntämään enemmän myös sivuvirtoja, joissa on pieniä pitoisuuksia arvokkaita sivutuotemetalleja. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Lyijyakkujen muovitkin kiertämään ”Sivuvirtojen hyödyntäminen ja kierrätysprosessit vievät energiaa, mutta meidän konseptissamme hiilidioksidipäästöt on pyritty minimoimaan”, Justin Salminen kuvailee Kokkola Bolidenin hanketta. Lisäämme yhteistyötä konsernin eri sulattojen välillä”, Salminen viitoittaa tulevaa. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Muun muassa vesien puhdistusta on parannettu. Se soveltuu hyvin kierrätysprosessiin. Vuonna 2017 Boliden Kokkolan prosessissa syntyi 125 000 megawattituntia kaukolämpöä. Aikaisemmin muovikuoret syötettiin masuuniin muiden polttoaineiden kanssa. Harjavallassa otetaan metallit talteen Kokkolan kuparisakasta. Bolidenin Kokkolan ja Harjavallan yksiköt ovat toteuttaneet jo pitkään myös sisäistä kierrätystä. Sinkkituotannon hiilijalanjälki on 1 910 hiilidioksidikiloa tuotettua sinkkitonnia kohti. A ija Ry ti oj a. Viime vuonna laitos otti käyttöön prosessin, jossa myös akkujen muovikuoret saadaan kiertämään. Alueen toimijat hyödyntävät ristiin toistensa jäännösmateriaaleja, sivuvirtoja ja energiaa. Sementillä on ollut hyviä teknisiä ominaisuuksia”, Salminen kertoo. Iso satsaus ympäristöön Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Bolidenin Kokkolan-tehdas on kolmen viime vuoden aikana investoinut ympäristöteknologiaan yli 30 miljoonaa euroa. Laitos käsittelee vuosittain noin neljä miljoonaa lyijyakkua. Lisäksi prosessikaasut piti lämmittää yli 1000-asteisiksi, jotta muovien haitta-aineet saatiin tuhottua. Bolidenin Bergsöen sinkkisulatto Ruotsissa on suurimpia lyijyakkujen kierrättäjiä. maaliskuuta. Ne murskataan muovirakeiksi, jotka menevät uusien akunkuorien raaka-aineiksi. ”Sillä lämmitetään kuuden tuhannen ihmisen kodit lähialueella”, Salminen kertoo. Justin Salminen ja Kokkolan yliopistokeskuksen professori Ulla Lassi esittelevät yritysten ja yliopistojen välistä tutkimusyhteistyötä Kemian Päivillä Helsingissä 28. 21 2/2019 KEMIA kuonaa, joka voisi soveltua tien pohjaksi, sementin valmistukseen tai geopolymeereihin
Yksi uusista stipendin saajista on helsinkiläinen Aleksi Toivanen, joka opiskelee ensimmäistä vuotta kemian prosessitekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa Vantaalla ja tuntee olevansa oikealla alalla. Nyt ensimmäistä kertaa kemian opiskelijoille jaettavat vuosikerrat laajentavat Kemia-lehden vuonna 2013 käynnistämää stipendihanketta. ”Pidän isoista kokonaisuuksista, hallinnoinnista ja suunnittelusta. Tänä keväänä hän vetää vuosikurssinsa opiskelijaprojektia, ja vastuutehtävät kiinnostaisivat myös jatkossa. ”Etsimme erityisesti prosessija automaatiosuunnittelijoita sekä monipuolisia prosessiteollisuuden ammattilaisia kehittämään alaamme eteenpäin.” Molemmilla on pitkät perinteet yhteistyöstä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa. Lehden vuosikerralla on palkittu kuuden vuoden aikana yli neljätuhatta kemiassa menestynyttä lukiolaista ja uutta ylioppilasta. Stipendin lahjoittavat Neste Engineering Solutions Oy ja Pöyry Oyj yhdessä Kemia-lehden kanssa. Konkreettista kehitystä ei tapahdu ilman uutta tietoa ja entistä parempia menetelmiä ja käytäntöjä.” Toivanen hankki jo ennen opintojaan esimieskokemusta armeijassa ja Postin palveluksessa. ”Olen aina pitänyt laskemisesta ja eksakteista tieteistä. Myös ihmisten kanssa työskentely on hauskaa.” Jatkosuunnitelmissa Toivasella kangastelee opintojen täydentäminen maisteritutkintoon asti. Kansainvälinen, 40 maassa toimiva konsultointija suunnitteluyritys työllistää Suomessa noin 1 500 työntekijää. Ohjelmaan valitaan noin 60 opiskelijaa, jotka pääsevät Pöyrylle kesäja osa-aikatöihin, mahdolliselle ulkomaankomennukselle sekä tekemään diplomitai opinnäytetyön”, Tom Lind kertoo. ”Kehitämme vähäpäästöisiä teknologioita, joissa hyödynnetään uusiutuvia raaka-aineita polttoaineiden ja kemikaalien valmistuksessa. Vi lh o To iv an en. Lukiolaisten stipendejä jaetaan yhteistyökumppanien tuella myös tänä keväänä. Yhtiö tuottaa suunnitteluja projektinjohtopalveluita ja teknologioita sekä Nesteelle että muille asiakkaille. Uudet teknologiat tukevat ilmastonmuutoksen ratkaisemista ja kiertotalouden edistämistä”, teknologiajohtaja Marita Niemelä kertoo. ”Pöyryn juuret ovat syvällä metsäteollisuudessa. ”Uutuutena olemme käynnistäneet kahden vuoden Pöyry Stars -urapolkuohjelman. Sen ympärille on muodostunut merkittävä kokonaisuus, johon sisältyy metsäteollisuuden lisäksi kemian, biojalostuksen ja kaivannaisteollisuuden osaamisalueet.” ”Teknologian nopean kehityksen ja Kemia-lehden stipendihanke laajenee Lehtistipendejä kemian opiskelijoille megatrendien yhteisvaikutuksesta moniosaajien tarve kasvaa, ja samalla perinteinen insinöörityö muuttuu enemmän konsultoivaksi osaamisen jakamiseksi.” Yli tuhat työntekijää työllistävä Neste Engineering Solutions toimii tätä nykyä osana Neste-konsernia. ”Tarjoamme kesätyö-, työharjoitteluja opinnäytetyöpaikkoja ja teemme yhteistyötä useiden ammattioppilaitosten ja yliopistojen kanssa”, Marita Niemelä kuvailee. 22 KEMIA 2/2019 UUTISIA Kaikkiaan 180 kemiaa opiskelevaa nuorta saa tänä vuonna luettavakseen Kemia-lehden vuosikerran. Pöyryn yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sisältää muun muassa koulutusohjelmien kehittämistä, opetusyhteistyötä, opiskelijavierailuja sekä harjoitteluja opinnäytetyöpaikkojen järjestämistä. ”Tekisin mielelläni työtä, jossa pystyn vaikuttamaan ja edistämään kestävää kehitystä. Voisin esimerkiksi olla kehittämässä uusia, ympäristölle parempia materiaaleja, tekniikoita tai tuotantolaitoksia.” ”Moniosaajien tarve kasvaa” Hankkeen tukijat Neste Engineering Solutions Oy ja Pöyry Oyj haluavat lisätä tietoisuutta tarjoamistaan työpaikoista ja uramahdollisuuksista. ”Opiskelijat ovat meille tulevaisuuden ammattilaisia”, painottaa johtaja Tom Lind, teknologia ja uudet ratkaisut, Pöyry Oyj:stä. Leena Joutsen ”Valmistuttuani toivoisin pääseväni projektitehtäviin asiantuntijaksi tai päälliköksi”, Aleksi Toivanen suunnittelee
Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 19.4.2019 klo 16.00 mennessä. 030 4741 Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 26. Haettavana on myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation Fellow apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa. – 20.11.2019 Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 21. Säätiön painopistealueet ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. www.borealiseverminds.com EverMinds_90x130_22_02_2019_high.indd 1 22.02.19 15:56 www.kemia-lehti.fi Varaa paikkasi viimeistään 8. 040 770 3043 Erikoisjakelut: Helsinki Chemicals Forum, 23.–24.5.2019 ja Laboratorioalan luentopäivät 6.–7.5.2019 FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2019 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus ja kehitystyöhön energia-alalla. Hakuaika on 1.–19.4.2019. Tulevaisuus alkaa tästä. – 27.3.2019 Tampere, 19. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortuminsaatio.fi Odotamme erityisesti hakemuksia liittyen ilmastomuutoksen hillintään, energiajärjestelmien päästöjen vähentämiseen, joustavuuteen ja asiakasratkaisuihin, liikenteen uusiin vaihtoehtoihin sekä bioja kiertotalouden teemoihin, joissa rakenteiden uudistaminen ja poikkitieteellisyys ovat keskeisiä elementtejä. KEMIA Kemi Ilmoita Kemia-lehden messunumerossa! Osateemat: • kemikaalit • ympäristö • laboratorio Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa! Lisätiedot ja varaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. toukokuuta. huhtikuuta! Kemia 3/2019 ilmestyy 2. – 24.9.2019 Helsinki Onnistunut sisäilmaprojekti 9.4.2019 Helsinki Työhyvinvointikortti 25.4.2019 Helsinki, 31.10.2019 Tampere POIMINTOJA KOULUTUKSISTA. Lisätietoja tarvittaessa säätiön asiamieheltä: Risto Sormunen, asiamies.fortuminsaatio@fortum.com LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutuskalenteri koulutusinfo@ttl.fi, p. 040 770 3043 Lisätiedot ja varaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 22.5.2019 Helsinki Kemikaaliriskinhallintaa käytännössä 30.10.2019 Tampere Riskien arviointi työpaikalla 16.17.4.2019 Tampere, 23. Kiertotalousajattelulla kohti parempaa huomista
Lehteä julkaisee ja kustantaa huhtikuun alusta lähtien Kemialehteä julkaisevan Kempulssi Oy:n tytäryhtiö Suomen Ammattimedia Suoma Oy. Lehden linjaukset ja kiitetyt sisällöt säilyvät entisellään. Lehti on ilmestynyt lokakuusta 2015 lähtien Tunne & Mieli -nimellä ja sitä ennen 1970-luvulta Käsikädessä-nimellä. ”Tunne & Mieli -lehdessä yhdistyvät laadukas journalismi ja tärkeä tehtävä: mielenterveyden edistäminen ja mielen ilmiöistä avoimesti puhuminen. Lukijoita sillä on yli 15 000. Olen innoissani päästessäni kehittämään ja tekemään lukijoille tällaista ainutlaatuista lehKumppanisopimus allekirjoitettiin iloisissa tunnelmissa 12. ”Lehti paketoi avoimen puheen mielen ilmiöistä luotettavaksi ja kiinnostavaksi luettavaksi. Su sa nn a Ke kk on en A in o H ei kk on en teä”, Nykänen sanoo. ”Liitolle on tärkeää turvata lehden tulevaisuus. 24 KEMIA 2/2019 UUTISIA Mielen hyvinvoinnin arvostettu erikoislehti Tunne & Mieli on saanut uuden kustantajan ja päätoimittajan. Hän on työskennellyt viimeksi yhKemia-lehdelle uusi sisarlehti Tunne & Mieli vahvistaa Kempulssin lehtiperhettä teiskunnalliseen journalismiin erikoistuneessa Noon Kollektiivissa ja tuottanut muun muassa ekologisen elämäntavan Huili-lehteä sekä Yrittäjänainen-lehteä. Julkaisu on nykyisin yleisölle suunnattu tilattava lehti, josta ilmestyy vuosittain kuusi painettua numeroa. Tunne & Mieli on suomalaisessa mediakentässä arvokas ja ainutlaatuinen lehti, jonka julkaisemista on ilo jatkaa yhteistyössä alan johtavien asiantuntijoiden ja osaavien tekijöiden kanssa.” Kokemustarinoita ja stigman purkamista Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan Tunne & Mieli tukee liiton perustehtävää käsittelemällä ratkaisukeskeisesti mielen ilmiöitä, haastattelemalla mielenterveysongelmia itse kokeneita ihmisiä ja purkamalla tiedon avulla mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa. Olemme kehittäneet toimivan journalistisen konseptin. Lehteen voi tutustua myös verkossa osoitteessa www.tunnejamieli.fi. Pääsen yhdistämään koko osaamiseni aiheisiin, jotka koen omikseni”, sanoo päätoimittaja Meri Nykänen.. Yleisölle suunnatun aikakauslehden kustantaminen ei kuitenkaan ole järjestön ydinosaamista eikä nykyisessä median murroksessa meille taloudellisesti mahdollista.” Päätoimittajana maaliskuun alussa aloittanut Meri Nykänen on toimittaja, tuottaja ja kouluttaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus aikakausja järjestölehtialalta. helmikuuta. Kempulssi Oy:n toimitusjohtajan Leena Joutsenen mukaan Tunne & Mieli on tervetullut vahvistus lehtiperheeseen, johon kuuluvat myös työhyvinvoinnin erikoislehti Työ Terveys Turvallisuus ja kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset. Tunne & Mieli -lehden nykyinen julkaisija Mielenterveyden keskusliitto jatkaa lehden omistajana ja saa osan tilaustuotoista. Lehden sisällöntuotannosta ja kehittämisestä vastaa jatkossa uusi päätoimittaja Meri Nykänen. Vasemmalta viestintäpäällikkö Sirkku Immonen Mielenterveyden keskusliitosta, hallituksen puheenjohtaja Miikka Savolainen ja toimitusjohtaja Leena Joutsen Kempulssi Oy:stä sekä toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka ja talousja hallintojohtaja Tuija Sarkama Mielenterveyden keskusliitosta. ”Toiminta-ajatuksemme on tuottaa laadukkaita, luotettavia ja lukijoilleen merkityksellisiä lehtiä
010 320 5280 Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. Meiltä myös tunnetuilta valmistajilta analysaattorit: • CHNS/O ja IRMS. Kaikkiin kokoonpanoihin on saatavilla myös peltieriin perustuva lämpötilan kontrollointi 1–4 vyöhykkeellä (0–110 °C, ramp 30°C/min). • puh. Valittavissa on kahden ja kahdeksan näytekyvetin kokoonpanot, joissa standardien, referenssien ja näytteiden lukumäärä voi vaihdella tarpeen mukaan. UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi Analysaattoreiden, analysointitarvikkeiden ja vertailuaineiden luotettava toimittaja www.labdig.fi • labdig@labdig.fi • 09-884 5022 Orgaaniseen ja epäorgaaniseen polttoanalytiikkaan tarvikkeet kaikkien valmistajien laitteille. Agilent Technologies Finland Oy • www.agilent.fi • 010-855 2465. 09 7206 5620 www.elektrokem.fi Järjestämme Karl-Fischer-titrauksen standardina aina pidetyn HYDRANAL ® -tuoteperheen juhlavuoden kunniaksi erilaisia kampanjoita. Cary 3500 -laitteessa on 250 Hz:n taajuudella mittaava Xenon Flash -lamppu, mikä mahdollistaa todella nopeat mittaukset. Tervetuloa tutustumaan! www.ensiturva.. CHN/O/S, IRMS, Hiili ja Rikki, Typpi/Proteiini ym: • Katalyytit ja reagenssit • Vertailuaineet • Tinaja hopeakupit • Laivat ja upokkaat • Kvartsija lasiosat Kysy laitekohtaista listaa teille sopivista tarvikkeista. • Typpi ja Rikki. Esittelemme toimintaamme ja tuotevalikoimaa jälleen ChemBio-messuilla, osastolla 1f27. Ensiesittely ChemBio-messuilla osastolla 3n51. Katso www.elektrokem.fi. Suomessa olevasta varastostamme saatte HYDRANALit ja sadat muut laboratoriokemikaalit – erityisesti liuottimet – nopeasti ja edullisesti. Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Agilent Cary 3500 Uudelleen keksitty UV/VIS-laitteisto Agilent Cary 3500 soveltuu sekä peruslaitteeksi että huippututkimukseen, koska saatavilla on useita vaihtoehtoisia konfiguraatioita. • AOX ja Kloori HYDRANAL ® täyttää 40 vuotta! Ota yhteys myynti@elektrokem.fi puh
Kärpäsfarmi löytyy hakusanoilla VTT Toukka-live. Sairauteen ei vielä ole hyväksyttyä hoitoa. Uuden hoidon idea on, että se parantaa aineenvaihdunnan häiriöitä jo esidiabeteksen varhaisessa vaiheessa. Crownin kumppanina Starprojektissa on ruotsalainen Sigrid Therapeutics. Esidiabetes on kakkostyypin diabeteksen riskiä nostava tila, jossa verensokeriarvot ovat koholla. Tampereen tilassa on muun muassa tehty ryhmäja etätöitä, pidetty kiltojen ja kerhojen kokouksia ja koulutuksia ja juhlittu valmistujaisia. Lappeenrannan ekolabraan lisättiin Tampereen-kokemusten perusteella neuvotteluja workshop-tila sekä etäohjattava älyvalojärjestelmä, jolla voidaan muunnella tilan tunnelmaa tapahtumien luonteen mukaan. Sitä kokeillaan nyt 40 potilaalle Suomessa ja Ruotsissa. Esidiabetes yleistyy sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Cr ow n Cr o VT T Star-hankkeen osallistujat kokoontuivat alkuvuodesta Tukholmassa. Soturikärpäsen toukat sopivat sellaisinaan kotieläinten tai kalojen rehuksi. Kymmenestä kilosta kasvisseosta saadaan jopa seitsemän kiloa toukkia. H el en a H ag be rg. Puutarhamainen tila on suunniteltu TEK:n jäsenten vapaaseen käyttöön ja toimii samalla järjestön Lappeenrannan aluetoimistona. Lappeenrannan TEK Loungessa yhdistyvät luonnonmateriaalit ja uusin tekniikka. Mustasotilaskärpäsen toukat hajottavat orgaanista materiaalia, kuten elintarvikejätteitä ja lantaa. Toukat ovat erittäin ravinDiabetesta torjutaan uusin konstein Espoolainen kliinisen lääketutkimusalan yritys Crown CRO selvittää täysin uudenlaisen tuotteen tehoa ja turvallisuutta diabeteksen torjunnassa. Mikrometrin kokoisista silikahiukkasista koostuva valmiste on suunniteltu vaikuttamaan paikallisesti suolistossa. Ensimmäinen TEK Lounge aloitti pari vuotta sitten silloisessa Tampereen teknillisessä yliopistossa, joka nykyään toimii Tampereen yliopiston Hervannan kampuksena. Niillä voitaisiin korvata esimerkiksi kalajauhoa lohien ruokinnassa. Tavoitteena on saada aikaan alan liiketoimintaa Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntaan. Esidiabetes lisää myös sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä. teikasta syötävää. Saarijärvellä on käynnistynyt mustasotilaskärpästen ja niiden toukkien kasvatus. Lisäksi toukissa on kaikkia tarvittavia aminohappoja ja huomattava määrä kalsiumia. havuutta ja rasvakudosten aineenvaihduntaa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2030 siitä kärsii arvioiden mukaan yli 470 miljoonaa ihmistä. Päätutkijana hankkeessa toimii Helsingin yliopiston professori Kirsi Pietiläinen, joka on tutkinut muun muassa liLappeenrannassa starttasi ekolabra Saarijärvellä aloitti kärpäsfarmi Saarijärveläistoukkien elämää voi seurata suoratoistona Youtube-palvelusta. Toukkia voidaan hyödyntää myös erilaisina biojakeina. Noin 45 prosenttia toukasta on proteiinia ja 44 prosenttia rasvaa. Hankkeen taustalla ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk, jotka kehittävät yhdessä tulevien hyönteistalousyrittäjien osaamista. 26 KEMIA 2/2019 UUTISIA Tekniikan akateemiset (TEK) on avannut LUT-yliopiston Lappeenrannan kampukselle uuden, ekolabraksi kutsutun monitoimitilan TEK Loungen. Nieltävä SiPore15-valmiste alentaa potilaan verensokeriarvoja
Teknologiakehitys ja digitalisaatio tuovat oman lisänsä ja tekevät alan työpaikoista entistä houkuttelevampia.” Teknologiajohtaja Marita Niemelä, Neste Engineering Solutions Oy Kiitos, opiskelijakummit! stipendisivu.indd 1 28.2.2019 14.40. Tarvitsemme uusia osaajia ratkomaan asiakkaidemme haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, biotalouteen tai resurssitehokkuuteen.” Johtaja Tom Lind, Teknologia ja Uudet Ratkaisut, Pöyry Finland Oy ”Kemian ala kehittyy koko ajan, ja työmahdollisuudet monipuolistuvat entisestään. Yhdessä lahjoitamme lehden vuosikerran 160:lle kemian alan opiskelijalle. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Stipendit ”Suunnitteluja konsultointialalla on nyt kysyntää tekniikan ja luonnontieteiden opiskelijoille. Voisin hyvin nähdä itseni Neste Engineering Solutionsin tai Pöyryn palveluksessa rakentamassa entistä parempaa maailmaa.” Kemian prosessitekniikan opiskelija Aleksi Toivanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuva: Hanna Mörsky Kiinnostunut stipendistä tai kummikumppanuudesta. ”Haluan tehdä työtä, jolla on vaikutusta. Kemi KEMIA Neste Engineering Solutions Oy ja Pöyry Oyj ovat Kemia-lehden ensimmäiset opiskelijakummit
Sc an st oc kp ho to Biokaasukäyttöisten ajoneuvojen hankinta on osa Valion tavoitetta muuttaa maidon tuotantoketju kokonaan hiilineutraaliksi. Jokimaa nousi esiin biokaasulaitoksen potentiaalisimpana sijoituspaikkana Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n hankkeessa, jossa tarkasteltiin hevosenlannan kestävää hyödyntämistä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Raviradoilla kisaavista hevosista saattaa pian tulla biokaasulaitoksen raaka-ainetuottajia. Biokaasun liikennekäytöllä on mahdollista vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia. hävikkiä, kehitetään pakkauksia ympäristöä säästävämpään suuntaan, lisätään ruokajätteen ja materiaalien kierrätystä sekä tehostetaan tavarankuljetusten logistiikkaa. Lannan lisäksi laitos hyödyntäisi myös elintarviketeollisuuden ja PäijätHämeen alueen maatalouden sivuvirtoja. Lahden ravikeskukseen tulossa biokaasulaitos Valion maitorekka syö biokaasua So fia Vi rt an en Biokaasulla etenevä rekkaveturi kiertää maidonhakumatkoillaan eteläisen Suomen tiloja. Laitos käyttäisi raaka-aineenaan hevosenlantaa, jota Suomessa syntyy joka vuosi liki 700 000 tonnia. Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana mukaan lähtevät yritykset edustavat 85 prosenttia Päivittäistavarakauppa ry:n ja 20 prosenttia Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritysten alan liikevaihdosta. Laitoksen tuottama kaasu jalostettaisiin liikennepolttoaineeksi, joka myytäisiin loppukäyttäjille laitoksen yhteyteen rakennettavalta tankkausasemalta. Lahtelaisen Jokimaan ravikeskuksen alueelle on suunnitteilla biokaasulaitos. Projektia rahoitti Hämeen elykeskus. Rekka kerää kymmenesosan yhtiön pakkaamasta luomumaidosta. Yksi rekkaveturi vastaa päästöiltään 40–50:tä henkilöautoa. Yhtiöllä on jo ennestään biokaasulla käyviä maidon jakeluautoja ja henkilöstön työsuhdeautoja. Sama konsepti olisi kuitenkin laajennettavissa muuallekin maahan. Sitoumukseen liittyvät yritykset ryhtyvät toimiin, joilla pienennetään elintarvikkeiden Valio on ottanut käyttöön Suomen ensimmäisen biokaasulla kulkevan maidonkeräysauton. Alustavan aikataulun mukaan biokaasulaitoksen rakentaminen voisi käynnistyä Kuninkuusravien jälkeen, jotka järjestetään Lahdessa elokuussa 2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön tekemällä materiaalitehokkuussitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. Samalla ala liittyy osaksi kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Elintarvikeala sitoutui materiaalitehokkuuteen Materiaalitehokkuudella suitsitaan ruokahävikkiä ja tehdään elintarvikepakkauksista kestävän kehityksen mukaisia. Rekkaveturi hyödyntää polttoaineenaan nesteytettyä biokaasua LNG:tä. Jos laitos toteutuu, se olisi Suomen ensimmäinen raviratojen yhteydessä toimiva. 28 KEMIA 2/2019 UUTISIA Elintarvikeala on antanut Suomen ensimmäisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen. Biokaasun raaka-aineena käytetään yhtiön oman tuotantoprosessin hävikkijaetta, jonka jalostaa kaasuyhtiö Gasum. Toinen tavoite on, että 20 Suomen Pakkausyhdistys ry:n jäsenyritystä liittyy sopimukseen.. Suomen liikennepäästöistä 40 prosenttia tulee raskaasta liikenteestä, joten juuri siihen kohdistuu ympäristöpaineita. Investoinnin arvoksi lasketaan noin kolme miljoonaa euroa. Kaasuntuotannossa syntyvä orgaaninen aines sopii kierrätyslannoitteeksi
Sellaisia ovat esimerkiksi vetyautot, jotka jättävät jälkeensä vain vesihöyryä. Mukana ovat muun muassa laskennallinen kemia, radiokemia, ympäristökemia, elintarvikekemia sekä kemian opetus. Meidän elinaikanamme ongelmat pahentuvat, jos muutosta ei saada aikaan. Kouluissa tulee kertoa kemian mahdollisuuksista tieteenalana. Suomessakaan ei säästytä muutoksilta, sillä nykyhetkeen verrattuna ilmaston arvellaan lämpenevän 2–5 astetta. Katsaus turvallisuuteen Mitä vaaroja palavissa kemikaaleissa on. Miksi meidän tulee tietää, mitä tarkoittavat hybridisaatio tai poolisuus. Ratkaisuja on jo kehitetty. Kuinka käsitellä niitä turvallisesti. Kahden vuoden välein järjestettävä suurkatsaus osuu tällä kertaa Suomalaisten Kemistien Seuran SKS:n 100-vuotisjuhlavuoteen. Puheenvuoroissa kerrotaan muun muassa siitä, kuinka kemikaalitiedosta edetään haittojen hallintaan ja otetaan haltuun riskinarvioinnin perusteet. ”Kemian Päiviä odotetaan innolla, sillä omalle tapahtumalle on selvä tarve. Työterveyslaitoksen Miia Vahlsten opastaa hakemaan työturvallisuusvinkkejä verkosta, ja ajankohtaiset työturvatuotteet esitellään VWR:n lyhyissä ”muotinäytöksissä”. Kahvilalavan tietoiskujen yhtenä punaisena lankana kulkee kemikaalija työturvallisuus. Tapahtuman kruunuksi on ideoitu kolmen kemian nobelistin, Barry Sharplessin, Fraser Stoddartin ja Ada Yonathin kohtaaminen paneelikeskustelussa. Plaza-lavalla esiin pääsee arkipäivän kemia. Sen sijaan päästöt lisääntyvät, ilmastonmuutos kiihtyy ja humanitaariset ongelmat kasvavat. Tarkoituksena on muun muassa kehittää ympäristöystävällisiä aineita ja menetelmiä ympäristön tilan tutkimiseen. Ihmiset lisääntyvät, luonnonvarat eivät. Vihreässä kemiassa hyödynnetään epäorgaanista, orgaanista ja fysikaalista kemiaa sekä ympäristökemiaa. Kouluissa opiskeltavat asiat tulee yhdistää isompaan kuvaan. Luentojen aiheita ovat myös kemikaalit sisäilmassa ja vaarallisten jätteiden käsittely. Nuoria tulee rohkaista kemian opiskeluun, sillä kemian avulla voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme. KEMIA TARJOAA työkaluja ympäristöongelmien ratkaisuihin. Elektrolyysillä helpotusta päästöihin Vetyauton päästöt ovat pelkkää vesihöyryä. Kemian avulla Afrikassa saadaan nauttia puhtaasta juomavedestä, Pekingissä ei tarvitse käyttää hengityssuojaimia ja Suomessa voidaan nauttia lumesta. ChemBio-näyttelyssä ovat esillä alan uusimmat tuotteet ja palvelut. M es su ke sk us Suomen kemian ja bioteknologian ykköstapahtuma ChemBio Finland ja Kemian Päivät kokoaa alan ammattilaiset Messukeskukseen 27.–28. Vuonna 2050 viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan juomaveden puutteesta. Taivaalta ei tipahda jokaiselle uutta riisisäkkiä tai sangollista puhdasta vettä. 29. Vetyä voidaan valmistaa päästöttömästi veden elektrolyysillä, kun sähkön saamiseksi hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Maapallomme tulevaisuus on vaarassa. Kuva on vuoden 2017 tapahtumasta. 2/2019 KEMIA TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Siksi, että ratkaisuja ei voi kehittää ilman perusasioiden tuntemusta. ON TÄRKEÄÄ, että tulevaisuudessakin löytyy kemian alan osaajia. Tapahtuman luento-ohjelma kattaa jälleen ajankohtaiset aiheet laidasta laitaan. Kävijöistä liki 90 prosenttia on aina ollut näkemäänsä, kokemaansa ja näyttelyssä saamaansa informaatioon tyytyväisiä”, kertoo ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Peltonen. Tätä havainnollistavat Presentation Café -lavan liekehtivät ja räjähtävät demonstraatiot. VTT:n Merja Penttilä kertoo kiertotalouden pöpöistä ja Luonnonvarakeskuksen Pertti Marnila ChemBio Finland on jo ovella ötököistä. KUN SYNNYIN, maapallon väkilukumittari raksutti reilun kuuden miljardin paikkeilla. Jos YK:n ennusteita on uskominen, viettäessäni viisikymppisiä väkiluku on liki kymmenen miljardia. Helsingin yliopiston Markus Metsälä on luvannut testata krapulalääkettä eli sitä, voidaanko etanolin metaboliaan vaikuttaa kemian keinoin. maaliskuuta. Vaarojen tuntemus on lähtökohta sekä työntekijöiden että ympäristön suojelemiselle kemiallisten tekijöiden haitoilta, muistuttaa Henna Rosilo EcoOnline Oy:stä. Tilanne on kestämätön. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas
Spektroskopiaan erikoisTekoäly selvittää materiaalin ominaisuudet hetkessä Artist-tekoäly mullistaa yksittäisten molekyylien spektrin selvittämisen. Niiden avulla tekoäly voitaisiin opettaa vielä tarkemmaksi ja tehokkaammaksi. ”Tiivistyvä yhteistyö vahvistaa edelleen osaamistamme sekä uusien innovatiivisten materiaalien että materiaalien kiertotalouden aluilla”, Karppinen sanoo. Toistaiseksi tekoälyn voi saada pyynnöstä koetai kehityskäyttöön.. Artist-ohjelma pyritään julkaisemaan avoimella tiedealustalla vielä tämän vuoden aikana. Sekundaarisilla raaka-aineilla tarkoitetaan sivuvirtoja, joita syntyy neitseellisten raaka-aineiden louhinnan, rikasTutkijat ovat kehittäneet tekoälyn, joka määrittää välittömästi, kuinka yksittäiset molekyylit reagoivat valoon. A al to -y lio pi st o/ Ja ri Jä rv i tuksen, jatkojalostuksen ja lopputuotteiden valmistuksen yhteydessä. Suomen Akatemia myönsi tammikuussa 2,1 miljoonan euron rahoituksen kumppanusten Rami-konsortiolle (RawMatTERS Finland Infrastructure). tuneiden laboratorioiden käyttöaikakin on rajallista, joten laskentaan voi kulua valtavasti aikaa. Kansainväliselle huipulle Konsortion vastuuhenkilönä toimii Aalto-yliopiston epäorgaanisen kemian professori Maarit Karppinen, joka katsoo tulevaan innolla. Artistiksi nimetty tekoäly nopeuttaa huomattavasti esimerkiksi puettavan elektroniikan, joustavien aurinkopaneelien sekä akkujen ja katalyyttien kehitystä. GTK odottaa etenkin laboratorion uutta EPMA-mikroanalysaattoria, joka Circular Raw Materials Hub -yhteislaboratorio keskittyy epäorgaanisiin raakaaineisiin ja mineraaleihin. Tuleva yhteislaboratorio hyödyttää ennen muuta perustajiaan, mutta se tarjoaa palvelujaan myös teollisuudelle ja muille sidosryhmille. Aalto-yliopiston ja Tanskan teknillisen yliopiston tutkimusryhmä koulutti Artistin reilun 132 000 molekyylin tietoaineistolla. Neitseellisten eli primäärien raaka-aineiden tarvetta lisää esimerkiksi energian varastointi akkujen avulla. Aallon professori Patrick Rinke toivoo ryhmän saavan käyttöönsä lisää suuria spektroskopia-aineistoja maailman laboratorioista. ”Me luomme selkeää lisäarvoa ja uudenlaisia mahdollisuuksia kannattavan teollisen kiertotalouden toteuttamiseksi”, sanoo materiaalikehityksen tutkimusalueen johtaja Tarja Laitinen VTT:stä. Laboratoriossa käynnistyvän tutkimuksen painopisteitä ovat tulevaisuuden uudet materiaalitarpeet, materiaalien kierrätys ja talteenotto, neitseelliset ja sekundaariset raaka-aineet sekä kriittiset mineraalit. 30 KEMIA 2/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Espoon Otaniemessä starttaa lokakuussa 2019 laboratorio, jossa tutkitaan kiertotalouden tarvitsemia epäorgaanisia raaka-aineita ja mineraaleja. Nykyiset spektroskopian menetelmät ovat kuitenkin erittäin kalliita. Suomen tähtäin tutkimusalueella on maailman kärjessä. Circular Raw Materials Hub -yhteislaboratorion perustavat Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Otaniemessä tutkitaan kiertotalouden materiaaleja G TK mahdollistaa entistä tarkemmat analyysit hyvin pienessä mittakaavassa. Molekyylien reaktioita ulkoisiin ärsykkeisiin on perinteisesti tutkittu spektroskopialla. ”Siitä on merkittävää hyötyä tutkittaessa uusia materiaaleja ja mineraaleja, joita yhteiskunta tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa”, toteaa GTK:n tutkimusja innovaatiotoiminnan johtaja Saku Vuori. Summa on tarkoitettu uuden tutkimusinfrastruktuurin kustannuksiin, kuten laitehankintoihin
Lääkkeiden ja immunoterapian kombinaatio laukaisee rintasyöpäsoluissa ohjelmoidun solukuoleman ja herättää samalla elimistön oman immuunipuolustuksen käymään kasvaimen kimppuun. Tunnistamista hankaloittaa saastuttavien aineiden kiraalinen molekyylirakenne. ”Kemiallinen nenä” tunnistaa ympäristöä pilaavat aineet, joilla on kiraalinen molekyylirakenne. Oulussa paneudutaan nivelrikkoon Kolmen lääkkeen yhdistelmä kurittaa syöpäkudosta kahdella kuolemalla. Toinen lääke, syöpäsolujen aineenvaihduntaan vaikuttava metformiini löytyi sattumalta lääkeseulonnassa, jossa etsittiin solukuolemaa vahvistavia tekijöitä. ”Nyt olemme viemässä nanoteknologiaa myös osaksi tulevaisuuden lääketiedettä”, Juuti sanoo. Hankkeeseen osallistuivat myös molekyylilääketieteen instituutti Fimm ja Würzburgin yliopisto. Nanonenä haistaa saastuttajat Älykkäät keinorustot parantavat nivelrikon Kuva paljastaa nivelruston vauriot, joihin etsitään apua toiminnallisista materiaaleista. Ympäristöhaittoja aiheuttavat esimerkiksi torjunta-aineet, lääkkeet, freonit ja väriaineet, mutta niiden jäämiä on vaikea havaita nykyisin laittein. 31 2/2019 KEMIA Maailman 240 miljoonaa nivelrikkopotilasta voivat saada apua älymateriaaleista, jotka korjaavat vaurioituneen ruston ja palauttavat sen toimintakyvyn. Jy vä sk yl än yl io pi st o Haitalliset aineet on jatkossa entistä helpompi löytää ympäristöstä, kiitos uuden analyysilaitteen, joka perustuu nanomolekyylitunnistamiseen. Uusi laite kykenee löytämään myös tällaiset aineet. Tutkijat löysivät tepsivän yhdistelmän pitkien kokeilujen jälkeen. Näin kuvailee Helsingin yliopiston tuoretta keksintöä tutkimusjohtaja Juha Klefström. Ensimmäisenä he hyödynsivät leukemialääkkeeksi hyväksyttyä venetoclaxia, jota ei aiemmin ole käytetty rintasyövän hoidossa. Analysaattoria kehittää kuuden yliopiston ja kahden yrityksen muodostama kansainvälinen ryhmä, joka on saanut työhön liki kolmen miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. Uusi yhdistelmähoito kepittää kasvaimen Ve ik ko So m er pu ro Uusi hoitomuoto on nyt valmiina vietäväksi potilastutkimuksiin, kertovat Juha Klefström ja Heidi Haikala. O ul un yl io pi st o. ”Laitteesta pyritään kehittämään pieni, kevyt ja kannettava, jolloin se on helppo ottaa mukaan, kun lähdetään tutkimaan esimerkiksi ilman tai veden saastumista”, kertoo professori Kari Rissanen, joka johtaa hankkeessa Jyväskylän tutkimusryhmää. Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja on Klefströmin ryhmästä väitellyt, parhaillaan Harvardin yliopistossa postdoc-tutkijana työskentelevä Heidi Haikala. EU:n Restore-hankkeessa on mukana yhdeksän muutakin tutkimuslaitosta. Professori Simo Saarakkala kehittää uusia menetelmiä taudin varhaisvaiheen diagnostiikkaan ja sen etenemisen ennustamiseen. Professori Krisztian Kordasin mukaan Oulussa rakennettavat toiminnalliset nanomateriaalit sisältävät antureita, joiden avulla rustokudoksen paranemista voidaan ohjata ulkoa päin. Jyväskylän yliopisto rakentaa analysaattoria varten uudenlaisia reseptorimolekyyleja. Dosentti Jari Juutin mukaan materiaalien hyödyntäminen solubiologiassa ja regeneratiivisessa lääketieteessä on kuitenkin vielä melko uutta. Nanomateriaaleja käytetään jo laajalti esimerkiksi elektroniikassa. Keinotekoisia soluväliainemateriaaleja kehitetään Oulun yliopistossa. Kolmantena mukaan lisätty PD1-vasta-aine pitää yllä tappajasolujen toimintakykyä. muistakin näkökulmista
Pohjoisen naudan perimän tutkiminen paljasti, että nautapopulaation eläinmäärä on miljoonan viime vuoden aikana pienentynyt ja geenien monimuotoisuus vähentynyt. Koira oli perinyt virheen molemmilta vanhemmiltaan. Jakutiassa huolehditaan myös siitä, että geneettinen monimuotoisuus säilyy nykyisellään. Tämä tarkoittaa, että yksilöitä ei poimita risteytettäviksi haluttujen ominaisuuksien mukaan, vaan sopimattomat karsitaan pois. ”Arktisissa oloissa korostuvat sopeutuminen ja ihmisen ja eläimen läheinen suhde. Koiran geenivirhe avaa ihmisen luustotautia Geenilöytö karjalankarhukoirasta voi auttaa kehittämään uusia hoitoja ihmisten hypofosfatasiaan. Lohen ryhmä paikansi geenin syväsekvensoimalla yhden sairaan koiran kaikki geenialueet. Koirien tauti muistuttaa vaikeaa lapsuusiän hypofosfatasiaa, johon voi luustomuutosten lisäksi liittyä myös esimerkiksi hermoston toiminnan ongelmia. 32 KEMIA 2/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ihmisen ja eläinten selviytyminen karussa Pohjolassa perustuu samoihin geeneihin. Evoluutio on edennyt pohjoisessa samansuuntaisesti ja luonnonvalinta kohdistunut niin porolla, naudalla, hevosella kuin ihmiselläkin tiettyihin geeneihin, jotka ovat kytköksissä kylmänsietoon, aineenvaihduntaan ja immuniteettiin. Karjalankarhukoirista on löytynyt geenivirhe, joka aiheuttaa vakavan luuston kehityksen häiriön. Naapurit vaihtaJakutiankarja on sopeutunut Siperian olosuhteisiin. Kesyn nykynaudan dna:ssa on yhä muistoja sen villin kantalajin, sukupuuttoon kuolleen alkuhärän historiasta. Ihmisten hypofosfatasia tunnetaan hyvin, mutta eläimillä tauti havaittiin nyt ensi kertaa. Arktiset eläjät pärjäävät yhteisin geenein Useiden jääkausien jättämät jäljet näkyvät myös jakutianhevosen genomissa. Nopeasti sopeutumaan kyenneet eläimet ovat auttaneet myös ihmistä sopeutumaan”, tutkija kuvailee. Helsingin yliopiston professorin Hannes Lohen mukaan löytö voi avata mahdollisuuksia uusien hoitomuotojen kehittämiselle. Kantasen uusimmilla genomiikan menetelmillä tekemä tutkimus perustuu Arktinen arkki -hankkeessa kerättyyn laajaan aineistoon Lapista, Arkangelista ja itäsiperialaisesta Jakutiasta. ”Esimerkiksi lapinlehmä tuottaa paljon vähemmän maitoa kuin kaupalliset rodut, mutta se kuluttaa vähemmän rehua, tarvitsee vähemmän lääkintää ja tulee toimeen pienemmissä tiloissa.” Ju ha Ka nt an en. Stammler painottaa, että maatiaisroduilla ja niiden jalostusstrategioilla on paljon annettavaa modernille maataloudelle. vat keskenään eläimiä, joita pyritään saamaan laumoihin mahdollisimman kaukaa. Ihmisellä hypofosfatasian muodot vaihtelevat sikiöaikaisesta kuolemasta lievään hampaiden mineralisaatiohäiriöön. Arktisissa paikallisyhteisöissä tärkeä ei ole tuotannon volyymi vaan sen kestävyys. Saman ALPL-geenin mutaatiot ovat ihmisen hypofosfatasia-luustosairauden takana. Jalostuksesta opittavaa Lapin yliopiston tutkimusprofessorin Florian Stammlerin mukaan kotieläimiä jalostetaan arktisissa yhteisöissä negatiivisella valinnalla. Näin sanoo Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantanen, joka on selvittänyt arktisten eläinten perimän muutoksia jääkausien ajoista nykypäivään. ”Paikalliset rodut ovat eläviä esimerkkejä siitä, miten hyödyllistä monimuotoisuus on”, Stammler sanoo. Rodulle kehitettiin tulosten perusteella geenitesti, jonka avulla voidaan tunnistaa virheellisen geenin kantajat. Jos sonni ei halua ulos –50 asteen pakkaseen, sitä ei hyväksytä siitoseläimeksi
Antibioottiresistentti mrsa on yleistynyt niin, että mikrobia kantaa ihollaan jopa joka neljäs suomalainen. Tutkijoiden tavoitteena on pilotoida eristämisprosessia teollisessa mitassa. Elintarvikevalmistuksen sivuvirrat ja meren vielä hyödyntämättömät antimet ovat tutkimuskohteina kahdessa EU-hankkeessa, joissa etsitään ratkaisuja kestävämpään ruoantuotantoon. ”Mrsa aiheuttaa riskejä pienissäkin kirurgisissa operaatioissa, joita olemme tottuneet pitämään turvallisina. Esimerkiksi mäski sisältää runsaasti korkealaatuista proteiinia, joka sopisi hyvin kotimaisten proteiinituotteiden raaka-aineeksi. VTT:n tavoitteena on kehittää uutteista lääke tai suihke, jolla mrsa-bakteerit voitaisiin tuhota ennen leikkausta. Työhön osallistuvat muun muassa Turun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus Syke. Myös levänkasvatukseen ja prosessointiin tarvitaan uusia innovaatioita. Turun yliopiston elintarvikekemian professorin Baoru Yangin mukaan elintarviketeollisuuden sivutuotteet voisivat muodostaa merkittävän uuden proteiinivarannon. Uutteet nitistivät iholla elävän mrsa-bakteerin lähes kokonaan. Sc an st oc kp ho to ”Mäskin lisäksi proteiinia voidaan tuottaa rypsistä ja kaurasta”, Yang kertoo. ”Itämeren levää voidaan hyödyntää niin perinteisessä ruoanlaitossa kuin teollisuuden raaka-aineena”, Yang sanoo. Oluen valmistuksen sivuvirtana syntyy mäskiä, jonka laadukkaat proteiinit kannattaa ottaa hyötykäyttöön. kasvavat edelleen”, muistuttaa tutkija Riitta Puupponen-Pimiä. VTT on testannut lakoista, vadelmista ja mesimarjoista tehtyjä uutteita yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) kanssa. Prowaste-hankkeen lopullisena päämääränä on pk-teollisuuden tarpeita palveleva joustava biojalostamo. Hänen mukaansa levien hyödyntäminen kestävästi edellyttää kuitenkin sitä, että toiminnan ympäristövaikutukset otetaan huomioon. Grass-hankkeessa on suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi mukana myös virolaisia, latvialaisia, saksalaisia ja puolalaisia tutkijoita. Ruotsissa Itämeren levää kerätään jo. Puupponen-Pimiän mukaan myös marjauutteen ja antibiootin yhdistelmä toimi testeissä erinomaisesti. Mallia Japanista Myös merileviä voitaisiin käyttää ravinnonlähteenä nykyistä paljon laajemmin eli samaan tapaan kuin Japanissa on tehty pitkään. Tämä käy ilmi VTT:n tutkimuksesta. Sc an st oc kp ho to. Tutkimustarve kumpuaa tosiasiasta, että ravinnon tuottaminen on ympäristön kannalta yksi kuormittavimmista ihmistoiminnoista. Yhdisteitä voidaan tuottaa myös soluviljelmien avulla keinotekoisessa kasvualustassa. 33 2/2019 KEMIA Marjojen antimikrobiset yhdisteet ovat tehokas ase taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereita vastaan. Isoissa ja vaativissa leikkauksissa riskit Superbakteerit kuriin suomalaisilla marjoilla Kestävää ravintoa Olutmäskistä ja Itämeren levistä Tulevaisuuden ruokamme raaka-aineet voivat olla peräisin oluenpanossa syntyvästä mäskistä ja Itämeressä elävistä levistä. Suomalaisista marjoista paljastuu yhä uusia hyviä ominaisuuksia. Turkulaisprofessori kehittää menetelmää, jolla sekä proteiini että hyödylliset kuidut saadaan talteen. Uute aktivoi uudelleen antibiootin, joka oli jo menettänyt tehonsa bakteeria vastaan. Marjauutteet voidaan rikastaa siemenistä ja muista sivuvirroista, joita syntyy esimerkiksi mehujen valmistuksessa
81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Saa minut harkitsemaan ostamista. 34 KEMIA 2/2019 Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Uudessa nettiportaalissa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Mainostajalle Jaana Koivisto, puh
(09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Asiakkaana saatte oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys sivuillenne. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. Vihreät sivut verkossa Kustannustehokasta näkyvyyttä! Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Sinun paikkasi tässä?. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 050 433 0747 info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Toimipaikat: Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Elomatic Oy Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 35 puh. 35 2/2019 KEMIA Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh
029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! SKALAR ANALYTICAL B.V. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki. 2/2019 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 36 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LabVantage LIMS LIMSView SEPPO LAINE OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. Erikoisalueitamme mm
010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Kemia-lehti 45 vuotta Tartu juhlatarjoukseen! Tilaa nyt Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi 69 eurolla! UUTTA vuonna 2019! Hintaan sisältyy pääsy Kemia-lehden näköislehtiarkistoon. 2/2019 KEMIA VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 37 WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. Kätevästä arkistosta löydät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002 alkaen!
Varmistamme kerran vuodessa ennen uuden tilausjakson alkamista mukanaolonne. Vuosihinnat | Prices per year Katso viereiseltä sivulta, mitä hintaan kuuluu!. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 1 130 € 58 x 42 mm 1 550 € 58 x 95 mm 2 530 € 186 x 80 mm 1 550 € 122 x 42 mm 2 250 € 122 x 95 mm 1 760 € 186 x 40 mm Vihreiden sivujen tilaus on kestotilaus. We will check once a year if you wish to continue your reservation for the following year. | Reservations for the Green Pages are a standing order. Hintoihin lisätään alv 24 % | 24 % VAT will be added to the rates (does not apply to other countries as Finland)
UUTTA 2019: Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu uudistuu! www.kemia-lehti.fi Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). huhtikuuta mennessä. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. UUTTA 2019 – paikka suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uudet nettisivut ovat avautuneet! • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. Edun arvo 650 euroa. KEMPULSSI OY Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. • Hakusanat poistuvat, käyttö helpottuu, näkyvyys paranee. • Nettisivut:yli20 000käyntiävuodessa. • Postitukset vuonna 2019: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. Saat yli 170 000 kontaktia vuoden mittaan: • Printtilehti:yli75 000lukijaavuodessa. LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi,puh.040 7703043. 83 €) . 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Ammattilehdet – Professional Magazines Kemian alan viestintä – Chemistry Media Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives Kemia-Kemi – Finnish Chemical Magazine Kemian vuoden juhlalehti – International Year of Chemistry Jubilee Magazine Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta www.tttlehti.fi TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi Kemia ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi KEMIA Kemi KEMPULSSI OY / KEMIA-KEMI Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. Valinta on sinun. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi > Mainostajalle. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto viereiseltä sivulta. Ehdit mukaan numeroon 3/2019! Varaa paikkasi 8. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (15 numeroa). Uutta painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Uutiskirjejasuorapostitus:yli75 000lukijaa vuodessa
Hyundai Motor Group on valinnut Wärtsilän kumppanikseen hyödyntämään sähköautokäytöstä poistettuja akkuja energian varastoinnissa. Näin akun elinkaari jatkuu”, Savolainen toteaa. Sc an st oc kp ho to. Ajovoima-akkujen keräyksestä ja kierrätyksestä vastaavaksi viralliseksi tuottajayhteisöksi hyväksyttiin tammikuussa Suomen Autokierrätys Oy. Litium-metalliakkujen kierrätys on vähän haasteellisempaa.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Sen sijaan niiden kennot menevät vielä vaarallisen jätteen polttoprosessiin yhtiön Riihimäen-laitokseen. ”Kumppaneitamme ovat muun muassa Dusenfeldt ja Redux Saksassa sekä Akkuser Suomessa. ”Kun ajovoima-akun kapasiteetti laskee tarpeeksi, se ei enää käy autoliikenteeseen, koska ajomatka lyhenee liikaa. Fortumin Savolaisen mukaan yhtiö saa nykyteknologioilla kierrätettyä suuren osan akkujen metalleista ja muoveista. ”Teemme kyllä kovaa kehitystyötä, jotta saisimme kiertoon nykyistä suuremman osan myös kennoston sisältämistä metalleista.” Kennoissa on paljon arvometalleja, kuten kobolttia, mangaania, nikkeliä, litiumia ja kuparia, joille on jatkuvasti kasvava kysyntä vihreän teknologian tuotteissa. Ensin akuille on kuitenkin tarjolla uudestisyntymisen mahdollisuus esimerkiksi energiavarastoina. Yhtiöt käsittelevät akut ja kennot murskaimissa ja saavat erottimilla metallit talteen. 40 KEMIA 2/2019 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Polttomoottoriautojen lyijyakkujen kierrätys sujuu jo mallikkaasti. Teknologioita hiotaan Mutta entä sitten, kun ajovoima-akku on todella elämänsä elänyt. Vaikka akkuja ei vielä kovin paljon poistu käytöstä, ratkaisuja niiden hyödyntämiseen mietitään jo. Sähköautojen ajovoima-akuilla voi olla arvoa monenlaisessa uusiokäytössä. Akkujen keräykseen ja kierrätykseen on perustettu virallinen tuottajayhteisö. Myös isot teollisuustoimijat ovat heränneet. URecyclen Raivio kertoo yhtiön kumppaneista, jotka pystyvät kierrättämään jopa 70 prosenttia myös kennostojen materiaaleista. ”Uudelleenkäyttö on lainsäädännönkin kannalta suositeltavin tapa käsitellä akut. Tuottajayhteisön käyttämien kierrätysoperaattoreiden prosessit täyttävät lainsäädännön vaatimukset, eli niisSähköauton akkua havittelee moni sä pystytään kierrättämään yli puolet akun materiaaleista. Elina Saarinen Mitä tapahtuu sähkötai hybridiauton ajovoima-akulle, kun sen kapasiteetti ei enää riitä ajokäyttöön. Toinen kierrätysoperaattori uRecycle Group rakentaa akkujen ja akkumateriaalien käsittelyyn ja kierrätykseen kansainvälistä verkostoa. Yhtiö on tehnyt sopimukset kierrätysoperaattoreiden kanssa, jotka hoitavat elinkaarensa päähän tulleen akun kuntoarvion ja tarvittaessa purkamisen ja purkumateriaalien jatkokäsittelyn. Alan kierrätystekniikoita ja -ketjuja kehitetään, mutta ne eivät vielä ole valmiita. Uusiokäytössä akun elinkaari voi pidentyä reilusti ennen sen päätymistä lopulliseen purkuun. Aiheesta ovat kiinnostuneita myös kierrätysoperaattorit. Elektrolyytit otetaan prosessissa pois. Nyt myös sähköautojen ajovoima-akuille luodaan omaa järjestelmäänsä. Fortum näkee valtavan potentiaalin sekä autojen ajovoima-akuissa että teollisuusakuissa vaikkapa juuri energiavarastoina, sanoo yhtiön kierrätysja jäteliiketoiminnan projektipäällikkö Jaakko Savolainen. Mutta akku on vielä turvallinen ja sopii vaikkapa aurinkovoimateollisuuteen, jossa sille voidaan antaa jopa kymmenen vuotta lisää elinaikaa”, sanoo uRecyclen toimitusjohtaja Kari Raivio. Autokierrätys Oy, VTT ja kumppanit selvittävät parhaillaan Business Finlandin tuella ajovoima-akkujen ”toisen elämän” mahdollisuuksia
Erääseen blogikirjoitukseeni tuli kommentti: ”Nilliti nilliti. Kaikki me kuollaan joskus.” TOISAALLA NETISSÄ joku mietti: ”Luin mielenkiintoisen artikkelin, odottaville äideille meikkauskielto raskauden ajaksi. Miten te meikkaavat naiset suhtaudutte tällaiseen uutiseen. Kemia-Kemi 3/1994 Sellulaasientsyymejä jätteeseen Etelämantereen otsonikadon havaitsemisen jälkeen ryhdyttiin pikaisiin kansainvälisiin toimenpiteisiin klooria ja bromia sisältävien halogenoitujen hiilivetyjen päästöjen rajoittamiseksi. Matti Korhola, Kirsi Vedenpää ja Sisko Kilpi Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Mikäli uusia päästöjä ei synny ja sopimuksista pidetään kiinni, stratosfäärin klooripitoisuuden arvioidaan laskevan luontaiselle tasolleen noin sadassa vuodessa. Koska CFC-yhdisteiden kulkeutuminen alailmakehästä stratosfääriin on hidasta, arvioidaan stratosfäärin klooripitoisuuden saavuttavan maksiminsa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. -Nykytiedon mukaan ponnistelut hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi ovat keskeisiä pohjoisten leveysasteiden voimakkaan otsonikadon ehkäisemiseksi. Hysteriaa ei saa levittää, mutta aineiden haitoista pitää varoittaa. Yleensäkin kemikaalialtistumiselle. voisi aivan hyvin lopettaa. Tämänhetkisten sopimusten valossa tärkeimmät CFC-päästöt loppuvat vuoden 1996 loppuun mennessä. ”Nuoria naisia aina syyllistetään. Kaatopaikkojen merkitys jätehuollossa säilyy suurena, vaikka jätteitä pyritäänkin yhä enemmän lajittelemaan ja ohjaamaan hyötykäyttöön. Sitten tuumin: ”Nilliti, nilliti. 41 2/2019 KEMIA NÄKÖKULMA ARJEN KEMIKAALEISTA kertominen on tasapainoilua. Eräällä nettipalstalla esitettiin kysymys: ”Käytätkö kotonasi ilmanraikastimia tai haisukynttilöitä?” Tuoksuja puolustettiin ja vastustettiin, kunnes lopulta päädyttiin perimmäisten asioiden äärelle: ”Muuten en tajua mikä ongelma sulle on mitä mä teen omassa kodissani ja itelleni. Olin aikoinaan mahdoton terveysterroristi. Mene sinä polulle esittämään tyytyväistä, me muut elämme!” ITSE POHDIN omaan blogiini saamaani kommenttia. Syöpätutkimus on jo pitkällä, mutta aina näitä pelottelu-uutisia on ollut ja tulee olemaan.” KUN TEKSTI tulee liian lähelle, lukija menee puolustuskannalle. Kaikki täällä lopulta kuollaan kuitenkin, jollei hiusväriin niin vaikka syöpään.” Varoittajaa pidetään myös syyllistäjänä. Varoittelu voi kuitenkin ärsyttää. Koska se elämä.” Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kaikki kuollaan kuitenkin KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 2/1994 Ilmakehän otsoni – mitä uutta. Kuva: Ida Pimenoff. Miksi emme voisi enemmän kierrättää vaatteita tai syödä enemmän kasviksia. Tutkimustulokset osoittavat meikkien aiheuttavan ongelmia, ja sairauksia sikiölle. Petteri Taalas Yli 80 % kaikesta kaatopaikalle menevästä jätteestä on yhdyskuntajätettä. Miksi yhä käytämme valtavat määrät kemikaaleja erilaisissa turhissa kosmetiikkatuotteissa, meikkaamisen, hiusten värjäämisen ym. Entsyymilisäyksen sisällyttämistä jätteiden käsittelyyn kannattaisi varmasti harkita esimerkiksi YTV:n Ämmässuon kaatopaikalla, jossa tavoitteena on tulevaisuudessa kaatopaikan kaasupäästöjen talteenotto ja hyötykäyttö energiantuotannossa. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. blogspot.com. Kaikki rakkaat meikit ongelmajätteisiin?” Toinen kyseli: ”Miksi esimerkiksi lentomatkustamista ei voitaisi kieltää tai ainakin rajoittaa. Kirjoitan joka tapauksessa. -Sellulaasientsyymien lisäys yhdyskuntajätteeseen saattaisi olla sekä taloudellinen että ympäristölle edullinen menetelmä 1990-luvun kaatopaikoilla. Kaikki me kuollaan aikoinaan. Samoin jatkuvan roikkumisen sähköisissä ympäristöissä voisi lopettaa ja lähteä sen sijaan metsään kävelylle.” Seuraava ei pitänyt ehdotuksista: ”Miksi pitäisi, me kuollaan kaikki
Paula Vanninen Taisteluaineiden tuntija Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Analytiikan osaajaksi Vuonna 1984 Vanninen kutsuttiin lääkeyhtiö Orionin tutkimusryhmään. Ainoa huono puoli oli, ettei tuloksia saanut julkaista tiedeartikkelina.” Jatko-opintoja varten julkaisuja kuitenkin tarvittiin. Sen ansiosta analytiikasta tuli tarkkaa, nopeaa ja automatisoitua. Oma suunta löytyi sattumusten summana. Sitten sain oikein palkkaakin.” Sairaalakemistiä Vannisesta ei silti tullut. • Maanpuolustuskorkeakoulun kunniatohtori 2018. Mukaansatempaava esitys massaspektrometriasta sai Vannisen vaihtamaan biokemian kemiaan. Kotona kuitenkin arvostettiin koulutusta ja kannustettiin tytärtä akateemiselle uralle. FM (orgaaninen kemia) 1984, FL 1991 ja FT (rakennekemia) 1992, Oulun yliopisto. Lukion jälkeen tämä suuntasi Oulun yliopistoon opiskelemaan biokemiaa. ”Se oli hienoa aikaa. ”He ehdottivat rahakkaampaa lääkärin tai juristin ammattia. Isolla edistysaskeleella oli myös kääntöpuolensa. Puhelu Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin vetäjältä Marjatta Rautiolta tuli oikeaan aikaan. Laboratorioharjoittelijan hommista Kokkolan keskussairaalassa ei maksettu mitään. ”Oli aivan mahtavaa saada tutustua nobelistitasoisiin tutkijoihin.” Kun Vanninen palasi Orioniin, suomalaisyhtiöön hankittiin Euroopan ensimmäinen sähkösumutusmenetelmällä varustettu LC-MS/MS-laite. • Harrastaa ruuanlaittoa, ompelemista, puutarhanhoitoa, melontaa ja pilatesta. Se ei ollut helppoa, mutta ongelmat ratkaisi professori John Fenn, joka kehitti niin kutsutun sähkösumutusionisaation. Verifin-instituutin johtajan Paula Vannisen työnä on varmistaa, että kielletyistä kemiallisista aseista kertovat merkit jäävät laboratoriossa tutkijoiden haaviin. Sisko Loikkanen Paula Vanninen keksi jo 11-vuotiaana, että hänestä tulee isona kemisti. Erityisen kiinnostavaa oli paneutua levosimendaaniin, sydämen vajaatoimintaan kehitettyyn menestystuotteeseen. • Yli 50 tieteellistä artikkelia. Opintojensa loppuvaiheessa hän muutti puolisonsa perässä Helsinkiin ja sai tehtyä toisen erikoistyönsä Pyysalon ohjauksessa VTT:n elintarvikelaboratoriossa. • Perheeseen kuuluu aviomies ja aikuinen poika. ”Ei ennen kuin pääsin sinne kesätöihin. Vihannissa syntyneen Vannisen vanhemmat työskentelivät osuuskaupan myymälänhoitajina, eikä suvussa ollut yhtään ylioppilasta. Orionissa ryhdyttiin juuri etsimään aktiivisesti omia lääkeainekandidaatteja, joita syntetisoitiin ja testattiin hiirissä. • Valkoisen ruusun ritarimerkki 2017. Kun opettajat saivat vihiä päättäväisen tytön suunnitelmasta, he katsoivat parhaaksi hiukan neuvoa lahjakasta oppilasta. Hollannin jakson Vanninen muistaa ”valtavan stimuloivana”. Ne syntyivät hollantilaisessa Leidenin yliopistossa, jonne Vanninen matkusti opintovapaan ja Suomen Akatemian apurahan turvin. Kun Rautio pyysi Vannista instiPaula Vanninen Paula Vanninen. • Ylioppilas 1977, Vihannin yhteiskoulu. Opintolainalla eläminen tarkoitti selviämistä hyvin niukalla budjetilla. 42 KEMIA 2/2019 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Vihannissa vuonna 1958. Kun muut söivät loppukeväästä kaurapuuroa, minä söin pottuja.” Pientä tienestiä tuli kemian yksityistunneista, joita Vanninen antoi lukiolaisille. • Biotie Therapies Oyj, analyyttisen kehityksen ja laadunvalvontalaboratorion päällikkö 2002–2003. Opiskelija osui yliopiston vakituista professoria tuuranneen VTT:n tutkijan Heikki Pyysalon luennolle. Aiempi ”jännittävä tutkimustyö” muuttui rutiininomaiseksi, ja Vanninen alkoi haikailla uusia tuulia. Keksintö toi Fennille vuoden 2002 kemian Nobelin. • Orion Oyj, tutkija ja vanhempi tutkija 1984–1988 ja 1990–1996. • Leidenin yliopisto, väitöskirjatutkija 1988–1990. Vanninen rakensi analyysimenetelmät kymmenille molekyyleille. • Helsingin yliopisto, vanhempi tutkija, laboratoriopäällikkö ja EU-Addnet-konsortion projektipäällikkö 2003–2004. Lukuisa joukko kansainvälisiä luottamustehtäviä. Siellä hän alkoi opetella analytiikkaa laajemminkin kuin työ edellytti. Mutta minä olin kuullut biologian tunneilla proteiineista, ja tiesin, että tämä on minun juttuni”, Vanninen hymyilee. Professori Jan van der Greefin ryhmässä pyrittiin yhdistämään nestekromatografi suoraan massaspektrometriin. • Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin, tutkimusjohtaja 1996–2002, johtaja 2005–. ”Isä onneksi toi aina välillä säkillisen perunoita, jotka säilyivät hyvin asuntolan parvekkeella
Vanninen otti merkityksellisen työn heti omakseen. Johtajan työnkuvakin on mennyt osin uusiksi. ”Tämä ajattelu on auttanut minua paljon. Vanninen on jäsenenä useissa kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä ja käy jatkuvasti luentomatkoilla eri maissa. ”Me olemme yksi maailman parhaista taisteluaineanalytiikan laboratorioista”, Vanninen toteaa tosiasian. Nykyään ministeriön rahoitusosuus on vain viidennes, joten varoja pitää hankkia itse esimerkiksi erilaisista EU-projekteista.” Alansa huipulla Paula Vannisen aikana Verifinin taso on noussut hyvin korkeaksi. ”Olen huomannut, että suorasanaista suomalaista kuunnellaan”, hän hymyilee.. Laitoksessa myös tutkitaan sinne lähetettyjä näytteitä, kun jossakin epäillään käytetyn kiellettyä asetta. ”Minä en ole salapoliisi enkä rikosten selvittäjä. sisko.loikkanen@gmail.com Paula Vanninen kulkee säännöllisesti maailmalla jakamassa asiantuntemustaan. En myöskään halua ottaa kantaa poliittisiin tai syyllisyyskysymyksiin.” Intohimoinen tutkija mieltää työnsä myös harrastuksekseen. Kiltit tytöthän tahtovat olla liiankin kilttejä.” Vuonna 2005 Vanninen palasi Verifiniin pysyvästi, tällä kertaa koko instituutin johtajaksi. Sotarikosten ratkaisijaksi Vanninen ei silti itseään koe. Niinpä hän teki myöhemmin vielä syrjähypyn lääkekehityksen maailmaan ja hoiti ensin pestin Biotie Therapies -yhtiön analyyttisen kehityksen ja laaduntarkkailulaboratorion johtajana, sitten Helsingin yliopiston tutkijana. Isompia haaveita Verifin perustettiin vuonna 1994 sen jälkeen, kun kemialliset aseet kieltänyt kansainvälinen sopimus oli solmittu edellisvuonna. ”Parikymmentä vuotta sitten Verifinin toiminnan ja laitteet rahoitti ulkoministeriö. Harrylta muuten sain tärkeän opin, ettei pidä aina tyytyä siihen realistisimpaan vaihtoehtoon, vaan on osattava haaveilla isommasti”, Vanninen kertoo. Nykyään analysoimme myös kemiallisten iskujen uhrien verija virtsanäytteitä.” Menetelmät ovat vuosien varrella muuttuneet yhä hienostuneemmiksi. Instituutti kehittää menetelmiä kemiallisten taisteluaineiden tunnistamiseen. ”Mutta minulla on se vika, että aina menee vähän yli. Toki muutakin elämää on. ”Kun aloitin, tutkimme vain ympäristöja materiaalinäytteitä. Lisäksi instituutin vastuulla on tietotaidon jakaminen eteenpäin. Osansa vapaa-ajasta nielaisee liikunta. Laadin erilaisia neljän ruokalajin aterioita, joihin usein ilmestyy mukaan vielä viides ex tempore -lisä”, Vanninen naurahtaa. Instituutin laboratorio kuuluu harvalukuiseen eliittiin, joka läpäisee kemiallisen aseen kieltosopimuksen järjestön OPCW:n pätevyystestit kerran toisensa jälkeen. Muun muassa taistelukaasu sariinin käyttö Syyrian sodassa varmistui Verifinin määrityksissä. ”Pääsin mukaan Harry Holthöferin diabetesryhmään. ”Rakastan ruuanlaittoa, joka voi nielaista viikonlopusta ison osan. Helsingissä käy joka vuosi kymmeniä laboratorioammattilaisia eri puolilta maailmaa opettelemassa alan analytiikkaa. Me tutkijat tuotamme mahdollisimman luotettavaa todistusaineistoa, jota sitten hyödyntävät muut. Ei siis ihme, että suomalaisosaamiselle riittää kysyntää. Kesäisin sisäreidet ovat jumissa ja polvet hajalla, kun olen melonut niin innokkaasti, ja kokkailun jälkeen ruokaa riittää viikoksi.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Uudet haasteet kutkuttivat silti yhä. Ajan mittaan moni asia on muuttunut. 43 2/2019 KEMIA Li nd a Ta m m is to tuutin tutkimusjohtajaksi, pyyntöön oli helppo vastata myöntävästi
Ja teemme sen aurinkoenergialla”, Pohjola tiivistää. H ei di Ko iv un en So la r W at er So lu ti on s Suomalaislaitteisto puhdistaa vettä kenialaisessa kylässä. Solar Water Solutionsilla on nimittäin missio: se haluaa tuottaa puhdasta juomavettä ympäristöä vahingoittamatta ja sellaiseen hintaan, joka pystytään maksamaan myös kehitysmaissa. Yrityksen pitkän tähtäimen tavoitteena on nousta johtavaksi vedenpuhdistusratkaisujen tarjoajaksi Afrikan ja Aasian haja-alueilla, joilla yli 1,2 miljardia ihmistä kärsii vesipulasta ja toimivan vesi-infrastruktuurin puutteesta. Uutta on, INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Puhdasta vettä kehitysmaihin että käänteisosmoosilaitteisto toimii aurinkopaneeleilla. Yhtiön innovaatio on yksinkertainen. Yhtiö siirtyi tuotekehitysvaiheesta kaupalliseen vaiheeseen vuonna 2018. Vesiteknologiayrityksen taustaa tuntevat eivät ole niinkään yllättyneitä. Auringon voimalla toimiva vedenpuhdistuslaitteisto on täsmätuote kehittyviin maihin, joihin sitä erityisesti markkinoidaan. Pelasta Itämeri -palkinto luovutettiin Antti Pohjolalle helmikuisilla Venemessuilla.. ”Meidän laitteita on Suomessa sekä yksityistalouksissa että esimerkiksi leirikeskuksissa”, Pohjola kertoo. Seuraavana tavoitteena meillä on saada skaalattua järjestelmät suurempaan mittakaavaan.” Yhden miehen idea Solar Water Solutions sai alkunsa yhden miehen, Antti Pohjolan isän Heikki Pohjolan keksinnöstä. Suolaa tai muita epäpuhtauksia sisältävänä se on kuitenkin usein juomakelvotonta. ”Me muutamme meriveden ja erilaiset epäpuhtaat vedet turvallisiksi juoda. Päivi Ikonen ”Tämä on todella upea tunnustus yhtiölle”, sanoo huomionosoituksen yllättämä toimitusjohtaja Antti Pohjola. Teknologian kehittämisessä ja testaamisessa on ollut korvaamattomana apuna Aalto-yliopiston energiatekniikan laitos, jonka kanssa yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä. Pohjola kiittelee myös Business Finlandin, entisen Tekesin, myöntämää monimuotoista tukea. Laitteisto sopii hyvin myös suomalaiseen saaristoon ja kesämökeille korvaamaan muovisten vesipullojen käyttöä ja ehkäisemään muoviroskan päätymistä mereen. Porakaivojen lisäksi vettä on Afrikassa yleensä tarjolla joista, puroista, sadevesialtaista tai merestä. ”Nyt Keniaan on mennyt jo useita laitteistoja, joista saadut kokemukset ovat erittäin hyviä. Lisäksi osa yrityksen laitteiden tuotosta on mennyt Itämeren tukemiseen John Nurmisen säätiön suojeluhankkeiden kautta. Veden puhdistaminen suolasta, bakteereista, viruksista ja kemikaaleista tapahtuu vanhalla, perinteisellä tekniikalla eli käänteisosmoosilla. Laitteiston ansiosta porakaivon kehnosta pohjavedestä saadaan hyvää juomavettä koko kyläyhteisölle, muun muassa kyläkoululle. ”Juuri tämä tekee prosessista kustannustehokkaan.” Suomalaisyhtiö vei viime vuonna Keniaan yhden Afrikan ensimmäisistä aurinkovoimaa käyttävistä vedenpuhdistusjärjestelmistä. Energiaa ei tarvitse varastoida, joten kalliit, painavat ja tilaa vievät akut voidaan unohtaa. 44 KEMIA 2/2019 Solar Water Solutions Oy sai juuri historian ensimmäisen Pelasta Itämeri -palkinnon, jonka perusteena on yhtiön tekemä arvokas työ meriympäristön hyväksi. ”Aika pian tajusimme idean olevan niin kiinnostavan, että päätimme perustaa sen ympärille yrityksen”, Antti Pohjola kertaa vuonna 2015 startanneen yhtiön historiaa
Poronluutuote sai alkunsa toistakymmentä vuotta sitten Oulun yliopiston tutkimushankkeesta. Poronluu hoitaa murtuman Tehdas lähtökuopissa Ripauksesta arktista eksotiikkaakaan ei ole ollut suomalaistuotteelle haittaa. BB S O y. Porojen luunmuodostuskyky on luonnostaan hyvä. Yhtiöllä on toiminnassa oma laadunvalvontalaboratorio Oulussa ja tuotantolaitos Reisjärvellä lähtökuopissaan. Omaluusiirre otetaan yleensä suoliluusta leikkauksessa, joka voi kestää tunnin ja johon liittyy erilaisten komplikaatioiden riski. ”Poroillahan on se tunnettu ominaisuus, että ne tiputtavat joka vuosi sarvensa ja kasvattavat tilalle uudet. ”Implantti siis tehostaa vaurion paranemista”, kuvailee BBS:n toimitusjohtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Pekka Jalovaara. Siinä testattiin eri eläinlajeja ja niiden luita, joita mahdollisesti voitaisiin käyttää uudenlaisena raaka-aineena. Ennakko-oletukset pitivät paikkansa. Koska hakuprosessi on venynyt pitkäksi, yhtiöllä ei vielä ole liikevaihtoa. Valmista korvikeluuta käyttämällä säästetään sairaalan resursseja ja potilasta lisäkivuilta. Poronluuvalmiste toimi luunkorvikkeena hyvin. Vielä puuttuvat CE-merkintä ja FDAhyväksyntä, joita tuotteiden myyntilupa edellyttää. Tutkimuksissa poronluusta eristetyt luuproteiinit osoittautuivat ylivertaisiksi. Juuri poronluusta eristetyt luuproteiinit osoittautuivat tehokkaimmiksi uudisluun muodostajiksi, joten ne valikoituivat jatkokehityksen kohteeksi. Suunnitelmat tuotannon laajentamiseksikin on jo tehty.” BBS-yhtiön ensimmäinen tuote on ruiskussa valmiina oleva helppokäyttöinen luunkorviketahna. ”Tehtaassa on kuitenkin kapasiteettia sen verran, että voimme tuottaa noin 20 000–25 000 annosta luunkorviketta vuodessa. Rikki mennyt luu saadaan kuntoon poronluusta tehdyllä valmisteella. Päivi Ikonen Oululainen terveysteknologian yritys Bioactive Bone Substitutes Oy (BBS) on rakentanut uuden, erilaisen menetelmän luuvaurioiden hoitoon. Kliinisessä vaiheessa tehtiin yhteensä 34 nilkan jäykistämisleikkausta, joiden syynä oli nivelrikko. Mutta kyllä me silti olemme koko ajan menneet tuote edellä.” Tuote edellä on päästy niin pitkälle, että kaikki testit ja potilaskokeet ovat nyt takana päin. ”Toki kehitystyössä on ollut mukana myös ekologinen kulma. Valmisteen herättämät mielikuvat pohjolan puhtaasta, pilaantumattomasta luonnosta ja kairalla vaeltavista sitkeistä sarvipäistä tarjoavat jo lähtökohtaisesti tietynlaisen mainosvaltin. 45 2/2019 KEMIA Hankaliin luunmurtumiin ja luutumisongelmiin on kehitetty uudenlainen hoitomuoto, joka perustuu poronluuhun. Luunkorvike myös auttaa potilasta toipumaan nopeammin, sillä istuke sisältää luonnollisen spektrin luun kasvutekijöitä ja proteiineja, jotka käynnistävät luutumisprosessin ja ohjaavat sitä. Vaikeisiin luupuutoksiin ja luutumisongelmiin tarkoitettua uuden sukupolven ratkaisua käytetään kirurgisissa operaatioissa. Kun vaurioituneeseen kohtaan asetetaan potilaan omasta luusta tehdyn siirteen sijaan poronluuistuke, vältytään yhdeltä ylimääräiseltä leikkaukselta. Tällainen vaatii hyvää luunmuodostuspotentiaalia, joten poroja pidettiin jo ennalta lupaavina eläiminä”, Jalovaara kertoo
”Me hyödynnämme menetelmää myllyssä, jossa marjan puristekakusta syntyy pyreen kaltaista valmistetta. Jauhe on myös kevyttä viedä ulkomaisille asiakkaille, jotka ovat odottaneet sitä pitkään. Yksi tutkimuksen hedelmistä on VTT:n patentoima valmistusmenetelmä, jonka avulla marjoista tehdään tehokkaasti hilloketta. Villissä mustikassa hyödyllisten yhdisteiden pitoisuudet voivat olla viisikin kertaa suuremmat kuin viljellyssä pensasmustikassa. Sitten muualta rahdataan tänne kaiken maailman gojimarjoja, jotka eivät vedä vertoja suomalaisille marjoille ja joissa voi kaupan päälle olla vaikka mitä myrkkyjä.” Tämä on asia, jonka Hongell haluaa muuttaa. ”Me otamme talteen marjojen hyvät ainesosat ja hyödynnämme ne sataprosenttisesti”, Satu Hongell kuvailee. Hongell arvioi, että tulevalla satokaudella yrityksen prosessin läpi kulkee pari miljoonaa marjakiloa. Siihen mennessä on toivottavasti käytössä koko kymmenen miljoonan kilon käsittelykapasiteettimme.” Myös suomalaiset puolukat kiinnostavat Aasian markkinoilla. Extrx:llä on tekniikan käyttöön yksinoikeus. ”Suomalaiset marjat ovat aina olleet minulle sydämen asia”, elintarvikeinsinööri naurahtaa. Vakuumikuivaus on mainio tapa pakata marjat kompaktiin muotoon ja samalla säilyttää niiden ydinominaisuudet. ”Uutelinjaston saamme näillä näkymin vuonna 2020. Markkinat Aasiassa Muutosta avittavat teknologiset innovaatiot, jotka ovat tulosta sotkamolaisyrityksen yhteistyöstä useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Jo eteläisen Suomen marjoihin nähden antosyaanipitoisuudet ovat Kainuun korkeudella jopa kaksinkertaiset. Kiinassa haikailtiin jo silloin etenkin mustikkajauhetta. Näin paaluttaa sotkamolaisen Extrx Oy:n toimitusjohtaja Satu Hongell vuonna 2016 aloittaneen firman periaatteen ja strategian. ”Luonnon hienot antimet myydään jalostamattomana bulkkitavarana ja liian halvalla. Sen kuitupitoisuus on jopa 60 prosenttia”, Hongell kertoo. Puutarhamarjoihin verrattuna luonnonmarjat ottavat vielä enemmän etumatkaa. Tulevaisuudessa yhtiön kärjeksi nousevat marjauutteet, joissa jalostusaste ottaa vielä harppauksen ylöspäin. 46 KEMIA 2/2019 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Suomalaisen ruuan puhtaus on siellä todella kova sana.” Elintarvikealan lisäksi Extrx:n tuotteita voivat käyttää luontaistuote-, kosmetiikkaja lääketeollisuus. ”Esimerkiksi polyfenolipitoisuudet ovat meidän marjoissa suorastaan järjettömän korkeat.” Erityisen laadukkaan lopputuloksen Marjat maasta tuottaa pohjolan kesän ympärivuorokautinen valo. Seuraava on vakuumikuivattu tuote, jonka valmistukseen on myös kehitetty uusi teknologia. ”Aiemmassa työssäni matkustin paljon Aasiassa. Hongell harmittelee alalla hukattuja mahdollisuuksia. Hilloke on ensimmäisiä askelia yrityksen polulla. Metsän aarteissa ja niiden terveyttä edistävissä vaikutuksissa piilee hänen mukaansa huikea potentiaali. Suomalaiset metsämarjat ovat aarreaitta, josta sotkamolainen Extrx Oy aikoo ammentaa isolla kauhalla. Ex tr x O y Sc an st oc kp ho to. Päivi Ikonen Suomen suven kypsyttämät marjat ovat ainutlaatuista superruokaa, joka pitää kerätä metsistä talteen, muuntaa korkean lisäarvon luksustuotteiksi ja viedä sitten maailmalle
Epselöity sakka ei liukene”, Jääskeläinen sanoo. G lo ba l Ec oP ro ce ss Se rv ic es Jouko Jääskeläinen (oik.) ja Vesa Rissanen ovat tehneet tosissaan töitä tuotteensa eteen. ”Raskasmetallit ovat sellaisia, että ne tuppaavat liukenemaan takaisin ympäristöön, jos esimerkiksi sataa tai ympäristön pH-arvo muuttuu. Laboratoriokokeissa epse-kemikaali on toiminut erinomaisesti, joten kumppanukset ovat siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Keksintö hautautui sittemmin pöytälaatikkoon, kunnes Talvivaaran nikkelikaivoksen ongelmat saivat konkarikemistin kaivamaan sen uudelleen esiin. Jos nekin menevät hyvin, saadaan ehkä jo ensi vuonna käyntiin varsinainen tuotantolaitos, joka pesee tuhkat puhtaiksi.” Raskasmetallien taltuttajat Tie auki maailmalle Epselöinnin isä on yhtiön tekninen johtaja Vesa Rissanen. ”Me itse kutsumme tekniikkaa epselöinniksi”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jouko Jääskeläinen. Yksikön tavoitteena on menetelmän kaupallistaminen Meksikossa, jonka jätevesitilanne on liki katastrofaalinen. Vantaan Energia testaa parhaillaan, saataisiinko menetelmällä raskasmetallit irti myös polttolaitoksen tuhkista. Nyt epselöinti on lyömässä läpi myös kansainvälisesti. Jos tämä onnistuu, tuhka ei enää olisi ongelmajätettä, vaan sitä voisi hyödyntää esimerkiksi maanrakennuksessa. Kun metallit ovat visusti kiikissä, ne on helppo loppusijoittaa kaatopaikalle. Edessä on merkittävä käännekohta. Rissanen rakensi perustan menetelmälle jo 1990-luvulla ja hyödynsi sitä silloisessa yrityksessään, joka toimi alihankkijana Valmetin lentokonetehtaalle. Kiinnostus on virinnyt useissa merkittävissä kaivosteollisuusmaissa. ”Kesäkuussa päättyvällä tilikaudella on ensi kertaa jäämässä jotakin viivan alle”, Jääskeläinen ennakoi. Suomalaistekniikalla on tehty pilottikokeita muun muassa Etelä-Afrikassa ja Kiinassa. Päivi Ikonen Yksinkertainen, edullinen ja ympäristölle hellävarainen. G lo ba l Ec oP ro ce ss Se rv ic es Epselöity tuhka on puhdistettu raskasmetalleista.. 47 2/2019 KEMIA Uusi menetelmä erottelee raskasmetallit teollisuuden jätevesistä ja polttolaitosten tuhkista ja kiinteyttää ne turvalliseen muotoon. Yhtiön ensimmäinen ulkomaan toimipiste Epse México starttasi helmikuussa. Nyt lupaukset ovat lunastumassa. Rissanen lähti esittelemään tekniikkaansa sarjayrittäjänä tunnetulle Jääskeläiselle. Mutta yhtä hyvin monimetallisakasta voidaan myös erotella eri metallilajit ja myydä ne sitten uusiokäyttöön. Business Finlandin tuella hiottu konsepti otti toden teolla tulta viime vuonna. Näin vaaralliset aineet eivät pääse karkaamaan takaisin luontoon missään oloissa. ”Siinä tehdään koeajoja pilottilaitoksessa isommilla tuhkamäärillä. Sellainen on ylöjärveläisen Global EcoProcess Servicen, tuttavallisemmin Epsen, kehittämä menetelmä, jolla teollisuuden ja kaivosten jätevesistä saadaan eroteltua pois haitalliset raskasmetallit. Tehokkaalla menetelmällä on toimitusjohtajan mukaan yksi erityinen valtti: siinä muodostuva metallisakka on kiinteää. Epselöinti suunniteltiin ensisijaisesti jätevesien siivoamiseen, mutta sille on löytynyt muitakin sovellusmahdollisuuksia. Näin sai alkunsa kaksikon yhteinen firma vuonna 2012, ja tuotekehitystä on tehty hartiavoimin siitä pitäen
48 KEMIA 2/2019 Suomen kemianteollisuus urakoi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yrityksen Deep Heat -projektin päämääränä on Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva teollisen mitan kalliolämpölaitos. Digitaalinen taikavarpu Veden paine laajentaa rakoja ja aiheuttaa pienen pientä värinää. Sen kuulevat ääntä ja kallioperän liikahduksia mittaavat laitteet, geofonit. Itse syvälämpökaivojen porauksessa käytettiin aluksi ilmavasarateknologiaa, jolla ulotuttiin 4,5 kilometrin sySuomen kemianteollisuus urakoi Ilmastotalkoiden etulinjassa vyyteen. Muualla maailmassa porataan usein pehmeitä aineksia, kuten kalkkikiveä tai dolomiittia. Otaniemessä työ aloitettiin poraamalla luotausreikä kahden kilometrin syvyyteen. Siellä kallioperä on kuumaa jo lähellä maan pintaa. St1 ja Fortum ovat sopineet, että Fortum ostaa geovoimalan tuottaman lämmön oman kaukolämpöverkkonsa tarpeisiin. Näin päästiin 6,4 kilometriin, jossa veden lämpötila osoittautui lämmöntuotantoa ajatellen riittävän korkeaksi. Toisesta lasketaan vettä alas kallioperään, jossa se kuumenee. Mitä syvemmälle mennään, sitä lämpimämmäksi maaemon rinta käy. Herkät laitteet havaitsevat kaikki kalliota pitkin johtuvat värähdykset ja risahdukset. Etelä-Suomessa noin kahden kilometrin syvyydessä kallio lekottelee jo 40-asteisena. Otaniemen porausreikä ulottuu reilun kuuden kilometrin syvyyteen. Syvyyksissä lämmennyt vesi jäähtyy noustessaan noin viisi astetta. Tämä tarkoittaa, että maan pinnalla se on yhä 110–115-asteista. Vulkaanisesti aktiivisilla alueilla, kuten Islannissa, tämä on yksinkertaista. Valmiin kalliolämpölaitoksen tehon on kaavailtu nousevan jopa 40 megawattiin. Tiedon perusteella voidaan puolestaan selvittää, minne päin vesi aikoo suunnata kallioperässä. Sitten vesi pumpataan ylös toisesta reiästä, ja syntynyt lämpö syötetään kaukolämpöverkkoon. Keinot ulottuvat geoenergian hyödyntämisestä prosessijätteiden kierrätykseen. Kesällä 2018 projektissa oli vuorossa stimulointivaihe, jossa seurattiin syöttökaivoon pumpatun veden virtausta kallion sisällä olevissa raoissa. Siellä lämpötila nousee jo 120 asteen hellelukemiin. ”Kun olemme analysoineet stimuloinnin tulokset, tiedämme, mihin suuntaan vesi kalliossa pääsääntöisesti virtaa”, kertoo St1:n geolämpöliiketoiminnasta vastaava johtaja Matti Pentti. Läpi harmaan kiven Suomen kovan graniittisen kallioperän läpäiseminen vaatii erikoisvalmisteisen poran ja terätyökalut. Prosessi, jolla geotermistä lämpöä otetaan talteen, on sinänsä yksinkertainen. Suomessa maalämpöä on käytetty hyödyksi 1980-luvulta alkaen. Lauri Lehtinen Ihmiset ovat hyödyntäneet maankuoren lämpöä monin tavoin. Mitä syvemmälle mennään, sitä lämpimämmäksi maaemon rinta käy.. St1:n geolämpölaitos sijoittuu toisen energiayhtiön Fortumin lämpövoimalan alueelle Espoon Otaniemeen. Kun ääniä kuunnellaan kolmiulotteisesti, kiveen syntyvät säröt voidaan paikantaa varsin tarkasti. Sitten analysoitiin reiästä saadut kivinäytteet, joiden avulla saatiin varsinaisten syvälämpökaivojen poraukseen tarvittavat tiedot maaperästä. Näihin kivilajeihin syntyy reikää nopeammin ja helpommin. Parhaillaan on käynnissä stimulaation tulosten analysointivaihe. Porareikä oli ensiksi halkaisijaltaan suurempi. Tämän jälkeen ensimmäisen reiän porausta kovaan kallioperään jatkettiin vesivasaraja kiertoporaustekniikalla. Muut seuraavat ympäristönsä tapahtumia 670 metrin ja reilun 300 metrin syvyydessä. Tätä nykyä energiakaivoja porataan yleisesti noin 400 metrin syvyyteen. Lämpöä syvältä Geoterminen syvälämpö on Pohjoismaissa uusi vaihtoehto päästöttömässä lämmöntuotannossa. Syvimmälle sijoitetut geofonit ovat maan alla 1,2 kilometrissä. Maan uumeniin eri puolille pääkaupunkiseutua on asennettu kokonainen geofoniverkosto. Yritykset kehittävät uusia, vähäpäästöisiä ratkaisuja erilaisiin käyttökohteisiin. Aluksi maahan porataan kaksi yhtä syvää reikää. Suomalainen polttoaineja energiayhtiö St1 on porannut vielä syvemmälle. Tavanomaisessa maalämmön hyödyntämisessä porareiässä on lämmintä kymmenkunta astetta
St1 Oy. Yhdestä reiästä lasketaan vettä alas, toisesta pumpataan se kuumentuneena ylös. 49 2/2019 KEMIA Kun porataan tarpeeksi syvälle, päästään noutamaan kallioperän lämpö hyötykäyttöön
”Kemianyritykset siis jatkavat oman tuotantonsa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Samalla kemianteollisuus tarjoaa asiakkailleen ympäristöä säästäviä tuotteita ja palveluja, joiden avulla nämä voivat vähentää omia päästöjään.” Monta tietä Päästövähennyksiä voidaan toteuttaa monenlaisin energiaja materiaalitehokkuuden, uusien teknologioiden ja kiertotalouden ratkaisuin. Ala on mielellään suunnannäyttäjä, mutta mukaan on saatava muitakin toimijoita, teollisuudenaloja ja päättäjiä. Kemia ei pysty muuttamaan maailmaa yksinään. ”Olemme tähän mennessä karsineet päästöjämme lähtötilanteesta 27 prosenttia ja saavuttaneet samalla 21 prosentin energiansäästöt. ”Uudet jäsenet ovat hyvin tervetulleita.” Avaimena yhteistyö Mika Aallon mukaan kemian ja kemianteollisuuden merkitys on nykymaailmassa keskeinen. Suomi edelläkävijänä Ripeästi kohti hiilineutraaliutta Kemia ei pysty muuttamaan maailmaa yksin, mutta se on mielellään suunnannäyttäjä. Kemianteollisuuden hiilineutraaliusohjelman pontimena toimi lokakuussa 2018 julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tilanneraportti, joka löi pöytään entistäkin huolestuttavammat faktat maapallon lämpenemisestä. ”Haluamme saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2045 mennessä. ”Vuoteen 2045 on pitkä aika, joten asetamme myös erilaisia välitavoitteita, jotka toimivat mittareina ja merkkipaaluina matkalla kohti lopullista maalia.” Päivi Ikonen 2/2019 KEMIA 50. Tämä on kemian teollisuuden ja sen yritysten yhteinen tahtotila”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto. Kemian hiilineutraaliusohjelman toteutuksen ensimmäinen käytännön toimi on tiekartan laatiminen, joka on parhaillaan käynnistymässä. Si ni Pe nn an en osallistujia. Kemianteollisuus ry on asettanut itselleen kovan päämäärän: kemian alan on oltava vuonna 2045 hiilineutraali. Sen mukaan EU:n asettamaa aikataulua ilmastoneutraalista taloudesta vuoteen 2050 mennessä on mahdollista ja suotavaa nopeuttaa. RC-ohjelma kattaa noin 80 prosenttia Suomessa tapahtuvasta kemiantuotannosta, ja siihen on sitoutunut satakunta yritystä. ”Nyt puhutaan niin isoista asioista, että tarvitaan saumatonta yhteistyötä yritysten, viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä”, Aalto korostaa. Hiilineutraaliusohjelman käytännön työ nivoutuu tiiviisti Kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmaan, jota ala on toteuttanut jo liki kolmen vuosikymmenen ajan. Tiekartassa on määrä tunnistaa konkreettisia keinoja, joiden avulla voidaan lähteä eteenpäin, ja vaiheistaa niiden toteutusta. Hänen tietääkseen suomalainen toimialajärjestö on tavoitteellaan uranuurtaja koko maailman mitassa. Käyttöön on otettava uusia raakaaineita, jollaisena kemianteollisuuden prosesseissa voidaan hyödyntää esimerkiksi ilmasta talteenotettua hiilidioksidia. Suomalaisjärjestön hallitus otti asian käsittelyyn ja linjasi oman päämääränsä. Vedenkulutustaan kemianteollisuus on pystynyt pudottamaan jopa 60 prosenttia”, Aalto kuvailee ja toivoo vastuullisuusohjelman houkuttelevan jatkossa lisääkin ”Kemianteollisuus pienentää jatkuvasti hiilijalanjälkeään ja kasvattaa hiilikädenjälkeään”, Mika Aalto kertoo. Avaus on tiettävästi maailman ensimmäinen. ”Yhteiskunnan muuttaminen hiilineutraaliksi ei onnistu ilman meitä”, hän tähdentää mutta toteaa samalla yhtälön toimivan myös toisin päin. Mika Aalto kertoo, että kemian ala pyrkii tavoitteeseensa sekä pienentämällä hiilijalanjälkeään että kasvattamalla hiilikädenjälkeään. Perustana on yritysten omaehtoinen vastuullisuustyö
Kairausnäytteiden tutkimus on ollut tärkeässä osassa St1:n geotermisessä hankkeessa. Suomen hiilidioksidipäästöistä huomattava määrä eli noin neljäsosa syntyy lämmityksestä. 51 2/2019 KEMIA ”Tämä määrittää myös toisen reiän lopullisen suunnan ja syvyyden. Esimerkiksi nesteytettyä typpeä käytetään jäähdytyksessä ja inerttikaasuna. Oy Woikoski Ab on perinteikäs suomalainen kaasutalo, jonka tuotteet ovat suurelta osalta ilmasta tislaamalla valmistettuja, puhtaita kaasuja. ”Esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto vähentää päästöjä ja antaa mahdollisuuden jalostaa sitä lääkekelpoiseksi tai käyttää uudelleen vaikkapa virvoitusjuomiin.” Myös vetyä Woikoski on tuottanut jo yli sata vuotta. St1 toimii myös tavanomaisen maalämmön alueella, jossa energia kerätään kiertonesteellä muutamien satojen metrien syvyydestä. Vety otetaan talteen prosesseista, joissa sitä syntyy, tai sitä valmistetaan vedestä. Yhtiön ensimmäinen vetyauto kulki jo vuonna 1927. Otaniemen Deap Heat -projekti on pilotti, jonka avulla kehitetään porausmenetelmiä ja saadaan kokemuksia syvältä kerätyn geoenergian hyödyntämisestä. Woikoski on suomalaisen vetyautoilun edelläkävijöitä. Nykyaikaista polttokennotekniikkaa hyödyntävä auto tuli käyttöön vuonna 2014. Puhtaalle hapelle on monia käyttökohteita niin teollisuudessa kuin sairaanhoidossakin. ”Me puhdistamme myös useaa kemianteollisuudessa syntyvää prosessijätettä, joka muuten päästettäisiin ilmakehään”, kertoo yhtiön markkinointija viestintäpäällikkö Maarit Könönen. Käyttöä löytyy ilman kaikille ainesosille, myös siinä vähäisinä määrinä esiintyville jalokaasuille. Woikoski jalostaa siis pääosin luonnon omia ainesosia, jotka sitten palautuvat luontoon sellaisenaan tai jossain muussa muodossa. Tavoitteena on, että toinenkin reikä on valmis vuoden loppuun mennessä, jolloin geoterminen lämpölaitos voisi käynnistyä vuoden 2020 aikana.” Ilman jalostaja Myös kaasuyhtiö Woikoski kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoissa. Yhtiön pitkän aikavälin tavoite on, että koko konsepti voidaan kehittää taloudellisesti mielekkääksi tavaksi tuottaa kaukolämpöä. Vetyauto on keveä kulkija, sillä sen päästöinä syntyy pelkkää vettä. Lauri Lehtinen Suomen hiilidioksidipäästöistä noin neljäsosa syntyy lämmityksestä. Tähän liiketoimintaansa yritys on kehittänyt konseptin, jossa kerrostalo voi hankkia rakennuksen lämmitysmuodoksi maalämmön pitkällä leasing-sopimuksella. Vaikkapa argonia hyödynnetään hitsauksen suojakaasuna. Näin talon lämmityskustannukset saadaan hallintaan, ja sopimusajan sivulta 49. Kun vetyä käytetään vetyauton polttoaineena, se yhdistyy ympäröivän ilman happeen, jolloin lopputuloksena on jälleen vettä. Geoenergia on yksi selkeimpiä keinoja tämän osuuden pienentämiseen. Yritys elää kirjaimellisesti ilman varassa. O y W oi ko sk i A b St 1 O y Suunta alaspäin Matti Pentin mukaan yhtiön tulevaisuuden suunta on ”alaspäin ja syvemmälle”. Silloin se syrjäyttää hapen räjähdysvaarallisissa reaktioissa tai estää elintarviketeollisuudessa rasvojen eltaantumisen
KL -L äm pö O y ”Meillä on nyt yleisessä käytössä toistakymmentä kemikaalia.” Sopiva aine valitaan muun muassa sen mukaan, millaisia laitteita missäkin prosessissa käytetään. Kehittyvät kemikaalit Pirkkalassa pääkonttoriaan pitävä KLLämpö Oy on tehnyt lämmönvaihtimien pesuja jo neljännesvuosisadan ajan. Lämmönvaihtimet ovat merkittävässä asemassa myös esimerkiksi prosessija elintarviketeollisuudessa. Menetyksiä koituu sekä tuotannon vähenemisestä että lisääntyvästä energiantarpeesta. Lisäksi se aiheuttaa ylimääräisiä lämmönsiirtopintoja ja vähentää siirtimen kapasiteettia. Jo 0,4 millimetrin kerrostuma lämmönsiirtopinnalla saattaa pudottaa laitteen tehon puoleen. Toisaalta nykyään ymmärretään, että eri likatyypit vaativat omat aineensa, jotta puhdistustuloksesta tulee hyvä. ”Lipeällä irrotettiin orgaanisia jäämiä, sitruunahapolla kalkkia. Kannattaisi kuitenkin tuntea. Viime syksynä yhtiö avasi uuden huoltokeskuksen, jonka myötä siitä on tullut Suomen suurimpia toimijoita myös vaihtimien huollossa ja kunnossapidossa. Lopulta likakerros voi jopa tukkia vaihtimien virtauskanavat. Lämmönvaihtimien säännöllinen puhdistus säästää energiaa ja parantaa tuottavuutta. Tutkimusja laboratoriotoiminnassaan yhtiö on keskittynyt kehittämään pesuihin parhaiten soveltuvia menetelmiä ja kemikaaleja. Lisäksi huoltoja investointikustannukset kasvavat. Kirjavaisen mukaan on paljon yrityksiä, jotka eivät tunne tarkasti laitteistonsa toimintaa. lehtinen.lauri@kolumbus.fi ”Puhdistuksen tuomat säästöt voivat olla niin suuret, että takaisinmaksuaika mitataan tunneissa.”. 52 KEMIA 2/2019 päättyessä lämpöpumput energiakaivoineen jäävät asiakaskiinteistön omaisuudeksi. Lika heikentää vaihtimen toimintaa monin tavoin. ”Vielä parikymmentä vuotta sitten lämmönvaihtimien puhdistamiseen oli tarjolla vain muutama erilainen pesukemikaali, joilla yritettiin selvitä kaikista likaantumisongelmista”, kertoo yhtiön tekninen asiantuntija, diplomi-insinööri Miikka Kirjavainen. Joskus tehtiin vain vastavirtahuuhtelu”, Kirjavainen kuvailee. Esimerkiksi metsäteollisuudessa vaihtimia likaavat kuidut ja hartsi, jotka voivat pudottaa siirtimen tehon kymmenesosaan alkuperäisestä. Motivan arvion mukaan likaantuneet lämmönvaihtimet aiheuttavat suomalaiselle teollisuudelle joka vuosi 500 miljoonan euron menetykset. Sama kääntäen: yksittäinen tehdas voi säästää vuosittain satoja tuhansia pitämällä lämmönvaihtimensa puhtaina. Se häiritsee virtauksia ja toimii eristeenä. Siellä yleinen ongelma on vaihtimien likaantuminen. ”Megawattiluokan lämmönvaihtimissa puhdistuksen tuomat säästöt saattavat olla niin suuria, että takaisinmaksuaika mitataan tunneissa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Lämmönsiirtoprosessin aikana veden sisältämä kalkki ja muut suolat ja korroosiotuotteiden tapaiset epäpuhtaudet kerrostuvat lämmönsiirtimen pinnoille. Puhtaus on puoli lämpöä Otaniemen tulevan geovoimalan lämpö syötetään kaukolämpöverkkoon lämmönvaihtimien avulla. Monista sinänsä edullisista ja tehokkaista aineista on sittemmin pitänyt ympäristösyistä luopua tai niiden käyttöä rajoittaa
on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. Tilaajalahjana korttisarja! TJM_a4.indd 1 1.3.2019 13.14. ”Lehden kirjoitukset ovat kannustavia ja ajatuksia herättäviä.” ”Artikkelit ovat monipuolisia, rohkeita ja asiantuntevia.” ”Asioista puhutaan avoimesti niiden oikeilla nimillä.” Lukijatutkimus 2018 / JHelske Research Kuusi numeroa kestotilauksena nyt 57 €. Joka numerossa on • koskettavia kokemustarinoita • kiinnostavia kolumneja • hyvän mielen vinkkejä • herkullinen ruokamuisto + resepti • jumppaa mielelle: sudokuja, ristikoita ja sanatehtäviä. Tutustu, ihastu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti
Hampaiden korjaamiseen vuosikymmeniä käytetyt metalliset materiaalit halutaan korvata kuitulujitteisilla komposiiteilla. Vuoden 2020 loppuun jatkuva Cra-Max-S-hanke on yksi vaihe tutkimusten ketjussa. Mahataudit kuriin, luut kuntoon ja ympäristöltä kiitosta. Santosin ja Bolognan yliopiston professorin Nadia Passerinin johtamat tutkijaryhmät. Ne häiritsevät myös lääketieteellistä kuvantamista. Tulehtuneen kudoksen tunnistava kapseli annostelee lääkettä vain tarvittavan määrän, mikä vähentää sivuvaikutuksia. Vasta tulehduksesta kielivät epänormaalin korkeat happiradikaalipitoisuudet laukaisevat nanopartikkelit päästämään lääkeaineen irti. Lisäsuojaa tuo nanohiukkasen kitosaanipäällyste. Biokomposiitteja on valmistettu hyvinkin erikoisista raaka-aineista, kuten hedelmien ja vihannesten puristusjätteestä, viljojen akanoista, kahvinpapujen kuorista ja broilerin höyhenistä, joita syntyy suuria määriä siipikarjateollisuuden sivutuotteena. Uusilla materiaaleilla on rajoituksensa, joiden poistaminen vaatii vielä paljon tutkimusta. Ihmisen komposiittivaraosia kohtaamme useimmiten hammaslääkärin tuolissa. Happiradikaaleja havainnoivat nanopartikkelit on sijoitettu pH-herkkien mikropartikkelien sisään. Varhainen komposiitti on teräsbetoni, jossa betoni on matriisi ja teräslanka lujite. Komposiittien kemia on etenemässä uuteen vaiheeseen.. Käyttöön tulevat nanotäytteet ja uudet kuidut. Yksi ongelma on kuitulujitteen ja orgaanisen matriisin, kuten hartsin, sidoksen heikkeneminen ajan mittaan. Mallia luonnosta Tiedelehti Sciencen marraskuinen erikoisnumero tekee yhteenvetoja komposiittien kehityspiirteistä. Tutkijat kehittävät materiaalia Aallon professorin Jukka Seppälän johdolla. Cra-Max-S-hankkeessa yhdistyvät komposiitit, kemia, biokemia, lääketiede ja 3d-tulostus. Uutta luuta leukaan Terveyttä edistää myös Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Twenten yliopiston hanke, jonka tähtäimessä ovat yksilölliset komposiittikehikot Ketterät komposiitit suuja leukakirurgian luuimplantteja varten. Komposiitit valmistetaan polymerisoimalla monomeerejä. Mikropartikkelit suojaavat nanopartikkeleita happamessa ympäristössä ja estävät lääkettä vapautumasta ennenaikaisesti. 54 KEMIA 2/2019 Kalevi Rantanen Lääkkeitä voi kohta kuljettaa kehoon yhdistelmämateriaali, joka kartoittaa mahalaukun tilanteen ennen kuin päästää lääkeaineen elimistöön. Seoksesta tulostetaan ennalta suunniteltu geometrinen kappale. Nyt vuorossa ovat entistä hienostuneemmat materiaalit. Jos keksintö pystytään kaupallistamaan, sillä on isot markkinat. Siihen lisätään bioaktiivista trikalsiumfosfaattijauhetta, joka hoitaa luukudospuutosta. Ihmiskehon kanssa yhteensopiva jäykkyys ja lujuus saadaan aikaan lisäämällä materiaaliin kuituja. Samoja pigmenttejä käyttivät taiteilijat hollantilaisen maalaustaiteen kultakaudella. Tulehduksellisen suolistosairauden hoitoon tarkoitetun komposiitin ovat kehittäneet Helsingin yliopiston professorin Hélder A. Samoilla materiaaleilla voidaan korvata esimerkiksi vaurioituneita kallon osia. Tämä edustaa komposiittitutkimuksen nykyvaihetta. Turun yliopiston professori Pekka Vallittu ja hänen kollegansa esittelevät viimesyksyisessä artikkelissaan kuitulujitteisten komposiittien näkymiä hammaslääketieteessä. He syntetisoivat oligomeeristä esipolymeeriä, polytrimetyylikarbonaattia. Metallit ovat jäykempiä kuin luu ja voivat aiheuttaa luustossa ylikuormitusta. Höyheniä Suomalaisen Durat Oy:n uusimmat komposiittilevyt sisältävät muovijätteen lisäksi luonnonpigmenttejä, joita valmistaa Alankomaissa 1700-luvulla perustettu tehdas. Ratkaisun voisi tarjota siirtyminen epäorgaaniseen matriisiin. Hammashoidon teknologia liittyy myös Jukka Seppälän ryhmän tutkimusalueeseen. Sitten tulivat lasija hiilikuitulujitteiset komposiitit, joissa matriisina toimii jokin polymeeri tai muovi. Nanohiukkasten halkaisija on noin 200 nanometriä, mikropartikkelien 50 mikrometriä eli 50 000 nanometriä. Tutkimuksen painopisteitä ovat uusiutuvat materiaalit, luonnon jäljittely sekä hiilinanoputket ja grafeeni. Materiaali tunnistaa ensin mahalaukun pH-arvon ja sitten reaktiiviset happiradikaalit eli ROS-yhdisteet. On menty pitkälle eteenpäin viime vuosisadan komposiiteista, jotka kaikessa loistossaankin olivat passiivisia tukirakenteita. Haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia esiintyy paljon, ja tauteja on vaikea hoitaa
55 2/2019 KEMIA D ur at O y
Kinloch korealaisine ja amerikkalaisine kollegoineen tarkastelee hiilinanoputkien ja grafeenin mahdollisuuksia komposiittien lujitteena. Tutkijat ottavat mallia banksia-kasvin siemenkotelosta, joka on ilmiömäisen sitkeä ja säilyvä. Jättiloikkaa komposiittikehityksessä lupaavat nanohiiliputkesta ja grafeenista tehdyt lujitteet, mutta niiden riskitkin ovat suuret. Nilviäisten hampaat, luut, kollageenit, hämähäkin seitit, höyhenet, puiden rungot ja hyönteisten kuoret koostuvat pienestä valikoimasta mineraaleja, proteiineja ja sokereita. Kupissa on huokoisia, putkimaisia rakenteita, joiden koko vaihtelee. Sc an st oc kp ho to. Nilviäisen kuoren helmiäinen on luja ja sitkeä yhtä aikaa. Syntyvä rakenne kestää kuormia huonosti. Nanohiiliä ei kuitenkaan ole kyetty vielä muokkaamaan heikentämättä samalla muita ominaisuuksia. Kolmas ongelma on nanohiukkasten taipumus kerääntyä ryppäiksi. Yksi heidän ratkaisunsa on savi-polymeerinanokomposiitti, joissa nanosaviliuskat itsejärjestyvät kerroksittain helmiäisen tapaan. Suomessa Aaltoyliopiston professori Olli Ikkala ja hänen kollegansa ovat ottaneet mallia simpukoilta. Kestävyys käytössä on kriittinen tekijä, kun biokomposiiteilla halutaan korvata perinteisiä maaöljypohjaisia materiaaleja esimerkiksi autoteollisuudessa. Lyhyet kuidut ovat komposiiteissa hiukkastäytteitä. Itse nanohiukkaset ovat mikrotasolla erittäin jäykkiä ja lujia, mutta niillä vahvistetut komposiitit voivat olla heikkoja. Kehitystyötä tehdään, sillä nanoputket ja grafeeni voivat antaa komposiiteille myös lisää sähkönja lämmönjohtavuutta, vaimennuskykyä ja muita hyviä ominaisuuksia. Kierrätys kehittyy Uusien komposiittien ideoimisen ohessa parannellaan jo tuttuja yhdistelmämateriaaleja. Kuinka käy nanohiilen. Toinen pulma on nanohiilimateriaalien sileys, jonka takia niitä on vaikea saada tarttumaan matriisiin. Suomalainen nanonuppu, kahden hiilirakenteen eli nanoputken ja fullereenin komposiitti, on yleistä taustaa vasten katsottuna suuri saavutus. Luonnossa heitä houkuttelee materiaalinkäytön tehokkuus. Toinen esimerkki on australialaisen banksia-kasvin siemenkotelo, joka voi säilyä maassa 15 vuotta. Kaupallisia nanoputkija grafeenikomposiitteja on ongelmien takia vasta vähän. Jo yli vuosikymmen sitten osoitettiin, että pienet grafeenihiukkaset ovat 200 kertaa lujempia kuin teräs. 56 KEMIA 2/2019 voidaan käyttää lujitteina kevyissä komposiiteissa. Lujitteet ja matriisi on saatava tarttumaan toisiinsa. Sama vaivasi hiilikuitukomposiitteja, kunnes teollisuus keksi kemialliset menetelmät, joilla hiilikuidut muunnetaan tarttuviksi. Myös biokomposiittien kehittämisessä riittää runsaasti työtä. Mutta entä grafeenikomposiitit. Nuppu muistuttaa luonnon komposiitteja, joissa ominaisuuksia ja toimintoja saadaan aikaan saman aineen erilaisilla rakenteilla. Myös kuidun ja grafeenin liitos kaipaa kehittämistä. Kotelo avautuu ja vapauttaa siemenen kahdessa vaiheessa, ensin kuumuuden ja sitten kosteuden vaikutuksesta. Verkkolehti Graphene-info mainitsee sovelluksina tennismailat ja urheilukengät. Nanonuppututkimusta vetänyt Aalto-yliopiston professori Esko Kauppinen sai viime vuonna Unescon nanotiedepalkinnon. Manchesterin yliopiston grafeeniinstituutin materiaalitutkija Ian A. Tutkijat mainitsevat esimerkkinä kalmarin imukupin, joka koostuu samankaltaisista ”imukuppiproteiineista”. Kanadalainen grafiittiyhtiö Gratomic on tuomassa markkinoille grafeenivahvisteiset autonrenkaat. Silloin ne hajaantuvat matriisiin epätasaisesti. Biomateriaalitutkijoiden ryhmä Max Planck -instituutista Potsdamista paneutuu luonnon antamiin malleihin. Tutkimustulokset on vienyt käytäntöön Canatu Oy, joka valmistaa kosketusnäyttöjen kalvoja. Banksian kotelon pitkäaikaisen säilyvyyden ja luotettavan avautumisen salaisuus on komposiitti, joka koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta, ligniinistä, vahasta ja tanniineista. Kupin proteiinit itsejärjestyvät struktuuriksi, johon levymäiset nanorakenteet tuovat lujuutta ja amorfinen matriisi joustavuutta. Ian Kinloch sanoo, että hiilikuitukomposiittia paremman lujuuden ja jäykkyyden saavuttaminen vaatii pitkiä, yhtenäisiä nanohiilikuituja
Liimasaumat pystytään hiomaan näkymättömiin. ”Solid surface -materiaaleja käytetään laajasti eri tarkoituksiin ensisijaisesti horisontaalisina tasoina ja altaina. Lisäksi seoksessa on palonestomineraalia ja pieni määrä muita kemikaaleja. Komposiittilevyä voidaan esimerkiksi sahata, hioa ja liimata. Materiaalien markkinoiden arvo on pelkästään USA:ssa 7–8 miljardia”, Karppinen kertoo. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on selvittänyt, mitä hartsin ja lasikuidun yhdistelmän kierrätys maksaa. Reaktion valmistelevat vaihteet etenivät kuitenkin liiankin nopeasti. Kauneinta olisi kierrättää komposiitin kaikki osat. ”Yrityksen perustajat havahtuivat muovijätteen ongelmaan ja halusivat olla osana jätteen uudelleenkäytön ratkaisua.” Sahattava ja hiottava Polyesteripohjaisesta Duratista noin 30 prosenttia on jätemuovia, jonka yritys kerää teollisuuslaitoksilta. Tilanne on tämänkin osalta muuttumassa. Durat Oy:n toimitusjohtaja Heikki Karppinen esittelee tuotetta, joka kantaa samaa nimeä kuin yrityskin. Ca na tu O y. PaperStone valmistaa kierrätyspaperista ja fenolihartsista massiivipaneeleja pöytätasoja ja muita pintoja varten. Kierrätetty levy voidaan käyttää lisätäytteenä uuden levyn valmistuksessa.” Kierrätys on ollut osa yhtiön ideaa alusta eli 1990-luvulta asti. Komposiittimateriaaleja on pidetty hankalina, käytännössä usein mahdottomina kierrättää. Lämpömuovautuvuuden ansiosta se sopii myös hitsattavaksi. 12 millimetrin paksuinen levy on homogeenista koko paksuudeltaan. Reaktio, ruteniumilla katalysoitu frontaalinen metateettinen polymerisaatio eli FROMP, on tunnettu aiemminkin. Jos heidän laboratoriotuloksensa saadaan kaupallistettua, lentokoneiden, autojen ja veneiden komposiittipaneelit kyetään tekemään murto-osalla nykyisestä energiankulutuksesta. Tietyin edellytyksin kierrätys tulee myös kaupallisesti kannattavaksi. Heidän kohteenaan oli Elium-niminen hartsi, jota käytetään esimerkiksi tuulivoimaloiden siivissä. Heidän menetelmässään eksoterminen, aaltona etenevä reaktio polymeroi nestemäisen monomeerin. Illinoisilaisryhmä löysi inhibiittorin, jolla tutkijat kykenivät sopivasti hidastamaan reaktioita. Hiilikuitukomposiitin kuituja pystytään jo ottamaan talteen hajottamalla matriisi niiden ympäriltä joko termisesti tai kemiallisesti. Yhä isompi merkitys on sillä, että levy pystytään kierrättämään sataprosenttisesti. 57 2/2019 KEMIA ”Perinteisten” hiilija lasikuitulujitteisten komposiittien valmistusteknologiaa ovat kehittäneet Illinoisin yliopiston tutkijat. Tutkijat havaitsivat, että kierrätettyjen ja neitseellisten materiaalien mekaaniset ominaisuudet ovat suunnilleen samat. Sitova aine on hartsi. Atlantin takana hyödynnetään kierrätystä tavalla tai toisella samankaltaisissa tuotteissa. Durat on komposiittimateriaalia, josta valmistetaan keittiöiden ja kylpyhuoneiden kalusteita. Kun hartsi ensin liuotetaan irti lasikuidusta, komposiitin molemmat osat voidaan kierrättää. Pitkistä tasoista voidaan asennuspaikalla rakentaa iso kokonaisuus. ”Duratia voidaan kierrättää käytännössä loputtomiin. Ilmailualan insinöörit Scott White ja Philippe Geubelle, kemisti Jeffrey Moore, materiaalitutkija Nancy Sottos ja heidän työtoverinsa ovat kehittäneet toisen tavan. Materiaalin käyttökohteita ovat yksityisja suurkeittiöiden lisäksi hotellit, ravintolat, kahvilat, sairaalat, laboratoriot, wc-tilat, laivat ja veneet. Se näyttää kivitasolta mutta on työstettävissä kuin puu. Esimerkiksi lentokoneiden rungon kuitulujitteisia paneeleja kovetetaan nykyään autoklaavissa noin 180 asteen lämpötilassa. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Toinen amerikkalaisyritys Recycled Surfaces tekee komposiittilevyjä hartsista sekä kierrätetystä lasista ja posliinista. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Suomalaisyritys muuntaa jätemuovin keittiölevyksi Canatu Oy valmistaa kalvomateriaaleja, jotka perustuvat Aalto-yliopiston nanonuppututkimukseen. Levy tuntuu lämpimältä ja pinta sileältä kuin silkki. Elium on valmistajansa, ranskalaisen Arkeman mukaan ensimmäinen nestemäinen lämpömuovattava hartsi. Suomalaisyhtiö kuuluu kierrätyksen tienraivaajiin, mutta kierrätettäviä komposiitteja kehittelevät monet muutkin yritykset ja yliopistot ympäri maailman. Samalla tarvitaan ulkoisen paineen ja sisäisen tyhjiön yhdistelmä. Englanninkielinen termi on solid surface, suomeksi voitaisiin puhua vaikkapa paksupinnasta
Sementti on betonin perusainesosa. ”Kovettimena voi käyttää muitakin aineita, mutta tällä kombinaatiolla betonista tulee erityisen luja”, Luukkonen valaisee. Katja Pulkkinen Oulun yliopistossa on kehitetty poikkeuksellisen luja betoni, joka ei sisällä lainkaan sementtiä. Lisäaineet ovat pääasiassa kemianteollisuuden tuotteita. Yleensä erityisen lujia betoneja valmistetaan lisäaineiden ja tarkan reseptioptimoinnin avulla portlandsementistä, jota suomalaisinnovaatiossa ei tarvita. Seosaineina käytetään esimerkiksi teollisuuskuonia ja tuhkia. Luukkosen mukaan poikkeuksellista lujuutta voidaan käyttää hyödyksi monenlaisissa rakenteissa, joista saadaan näin tavallista ohuempia ja keveämpiä. Lisäksi sekä perinteinen betoni että sen uudet korvikkeet tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää monenlaisia teollisuuden sivuvirtoja, mikä puolestaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. ”Me valitsimme aktivaattoriksi kiinteän vesilasin”, kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Tero Luukkonen, joka toimii Geobiz-tutkimushankkeen johtajana. Oululainen alkaliaktivoitu betoni on tuplasti lujempaa kuin tavanomainen betoni. Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali. NYKYMAAILMA ON TEHTY BETONISTA. Lisäksi betoniin tulee normaaliin tapaan hiekkaa tai soraa. Valmistuksessa ei myöskään tarvita voimakkaasti emäksisiä liuoksia, jotka voisivat aiheuttaa työturvallisuusriskin. Käytännössä termit tarkoittavat samaa asiaa. Kuonan ja kiinteän vesilasin seos muodostaa reagoidessaan sementin kaltaisen liiman. Tätä lujempia betoneja tarvitaan esimerkiksi siltarakenteisiin ja korkeisiin rakennuksiin. Ekobetoni on vihreämpi vaihtoehto Oululaismateriaali eroaa useimmista geopolymeereista siinä, että sen aktivaattorina on kuivatuote. 58 KEMIA 2/2019 Oulussa on keksitty huippuvahva ekokuivabetoni, joka lyö laudalta kaikki vertaisensa. Maailman sementintuotanto aiheuttaa runsaasti ilmastopäästöjä. Uutuuden standardoinnissa saattavat auttaa löydökset entisestä Neuvostoliitosta. Kun liima kovettuu, se vangitsee hiekanjyvät sisäänsä ja tekee seoksesta kovan, kivimäisen aineen. Pula-ajan materiaali nousi tutkijoiden työpöydälle ympäristösyistä. ”Kuulostaa ehkä vähäpätöiseltä erolta. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa on mukana myös joukko yrityksiä, jotka tähtäävät uutuuden kaupallistamiseen. Sitä valmistetaan vuosittain noin kaksi kuutiometriä maailman jokaista asukasta kohti. Betonin tavallinen puristuslujuus on noin 50 megapascalia. Kiinteän aktivaattorin käyttäminen on kuitenkin kemiallisesta näkökulmasta iso muutos.” Muutos on tärkeä siksikin, että kiinteän aktivaattorin käyttö mahdollistaa geopolymeeriseoksen myynnin säkkitavarana. Yleensä geopolymeerien aktivaattorina toimii neste, kuten vesilasiliuos. Perinteisesti betoni koostuu sementistä, vedestä ja kiviaineksesta. Sementtiä ja runkoainesta voidaan korvata erilaisilla seosaineilla. Portlandsementti on maailman yleisin sementtilaatu, joka sai aikoinaan nimensä siitä, että se muistuttaa englantilaiselta Portlandin saarelta louhittua kiveä. Sementin klinkkerimineraalit muodostavat reagoidessaan kovan ja huokoisen kiven, joka sitoo ainesosat yhteen. Betonin ominaisuuksia ja työstettävyyttä säädellään lisäaineilla, kuten notkistimilla ja huokostimilla. Sementin pääainesosa on kalkkikivi, joka poltetaan 1 400 asteessa ja viimeistellään muiden aineiden kanssa sementtiklinkkeriksi. Lajissaan maailman ykkönen Erilaiset betonin kaltaiset materiaalit, joissa sementti korvataan geopolymeereilla, ovat viime aikoina nousseet esiin ympäristösyistä. Normaalia lujempaa betonia tarvitaan esimerkiksi korkeisiin rakennuksiin ja siltarakenteisiin. Sitä tarvitaan betonin sitomiseen ja kovettamiseen. Lisäksi uutuusmateriaali voi nopeuttaa rakentamisen tahtia, sillä sen kuivumisaika on tavallista lyhyempi. Kova ekobetoni voi sopia myös erityisen kovassa kulutuksessa oleviin lattiapintoihin, joita on vaikkapa teollisuuslaitoksissa. Materiaalin lujuus on yli 100 megapascalia, mikä tekee siitä maailman lujimman sementtiä sisältämättömän kuivaseos-geopolymeeribetonin. Erityislujat betonit ovat puristuslujuudeltaan 55–200 megapascalia. Alumiinisilikaatti saadaan sivuvirrasta eli terästeollisuudessa ylijäävästä masuunikuonasta. Sementti on korvattu geopolymeerilla, joka tehdään alumiinisilikaattimateriaalista. Koska aktivaattori on alkalinen, sementinkorviketta voidaan kutsua joko geopolymeeriksi tai alkaliaktivoiduksi materiaaliksi. Ennen kuin seoksesta syntyy kovettuva kivi, tarvitaan vielä aktivaattoriaine, joka käynnistää kemialliset reaktiot ja nopeuttaa niitä
Kuivat aineet sekoitetaan ensin keskenään, sitten mukaan lisätään vettä. Oulun yliopiston tutkijatohtori Juho Yliniemi valmistaa geopolymeeria laboratoriossa. Lopuksi massa valetaan muottiin kovettumaan noin vuorokaudeksi. Tero Luukkonen 59
Siitä voidaan tehdä myös uusiobetonia. mutta kuormaa voidaan keventää Betonin ja betonin kaltaisten materiaalien valmistuksessa voidaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä korvaamalla sementtiä ja kiviainesta teollisuuden sivuvirroilla. ”Oikean” betonin pitää sisältää portlandsementtiä. Elinkaarensa päässä betonirakenteet puretaan yleensä murskaamalla. Kalkkikiven korvaaminen sementissä on kuitenkin hankalaa. ”Uskon, että täälläkin voidaan jatkossa päästä lähemmäs raaka-ainevapaata betonin määrittelyä.” Vielä avoimia kysymyksiä Voisiko sanoa, että meidän standardimme tulevat kiertotalouden näkökulmasta jälkijunassa. Suomessa sementintuotannon päästöjä on saatu vähennettyä merkittävästi polttoainevalinnoilla. Euroopassa betonia koskeva lainsäädäntö ja standardit ovat useimmissa maissa raaka-ainesidonnaisia. Juho Yliniemi esittelee testausstandardin mukaista koekappaletta eli prismaa, joka on purettu muotista ja valmiina tutkimuksiin. ... Sementtiä valmistettaessa energian tuottamiseen voidaan käyttää kierrätyspolttoaineita. Rakennetun ympäristön materiaalijalanjälkeen vaikuttaa myös se, kuinka pitkäikäisiä rakenteet ovat. Merkittävä osa betonin materiaalikierroista on yhä niin sanottua kaskadikäyttöä, jossa materiaali kierrätetään yhden kerran. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Hiilidioksidia pääsee ilmakehään etenkin sementinvalmistuksessa käytettävästä kalkkikivestä. Australiassa alkaliaktivoitu betoni on jo edennyt kaupalliseen käyttöön. Rautakaupasta uutta ekobetonia ei toistaiseksi voi ostaa, sillä materiaali ei vielä ole saanut virallisia hyväksyntöjä. Ne tehdään alumiinija piipitoisista teollisuuden sivutuotteista, kuten kuonista tai tuhkista. Ongelmana on, että uutuus ei täytä nykyisiä betonin kriteerejä. Toisaalta myös monet sivutuotteet ovat peräisin energiaintensiivisistä tuotantoprosesseista. Päästöjä tuottaa myös kalkkikiven polttamiseen tarvittava energia. Maailman sementistä noin 60 prosenttia tuottaa ja käyttää Kiina. Samalla hän muistuttaa, että silloin kun standardeja päivitetään, on oltava täysi varmuus materiaalin soveltuvuuTe ro Lu uk ko ne n. Sementtiä vähäpäästöisempi vaihtoehto ovat esimerkiksi geopolymeerit. Maa käytti vuosina 2011–2013 enemmän betonia kuin Yhdysvallat koko 1900-luvun aikana. 60 KEMIA 2/2019 Sementti on ympäristöpahis... Tero Luukkonen kertoo, että taustatyötä standardien muuttamiseksi tehdään myös Euroopassa. Suomessa noin 80 prosenttia jätebetonista käytetään eri tavoin uudelleen. Betonimursketta käytetään runsaasti maarakentamisessa. Esimerkiksi Australiassa betonin määritelmä ei ole sidoksissa materiaaliin käytettyihin raaka-aineisiin vaan materiaalin ominaisuuksiin. Geopolymeerit eivät vaadi kuumentamista korkeissa lämpötiloissa, eikä niihin tarvita kalkkikiveä. Suljettuja materiaalikiertoja on kyetty toteuttamaan vähemmän. Tähän voidaan vaikuttaa materiaalien kunnollisella testaamisella, käyttötarkoitukseen soveltuvilla materiaalivalinnoilla, rakennushankkeiden vastuullisella suunnittelulla, kilpailutuksella ja toteutuksella sekä rakennusten huolellisella käytöllä ja ylläpidolla. Kalkkikivestä vapautuvaa hiilidioksidia voidaan vähentää vain korvaavilla materiaaleilla. Ideaalitilanteessa betonirakenteita voi purkaa ja hyödyntää sellaisinaan uuden rakennuksen kokoamisessa. Sementtiteollisuus tuottaa seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Suomessa sementtiteollisuuden osuus hiilipäästöistä on prosentin verran. Niitä ovat esimerkiksi lämpövoimaloiden lentotuhka, terästeollisuuden masuunikuona, rikastushiekka ja viherlipeäsakka. ”Osin kyllä”, Luukkonen vastaa. Materiaalista on vastikään tehty lattiaelementtejä yliopistorakennukseen, pystytetty lentokenttäterminaali ja valettu kokonainen kiitorata
Sen valmistusmäärät ovat pieniä betonin käyttövolyymeihin verrattuna, mikä nostaa materiaalin hintaa. ”Tarjolla on isoja määriä erilaisia rikastushiekkoja, jotka voisivat ehkä sopia vastaavan materiaalin valmistamiseen, samoin kuin lentotuhkat. Materiaalinäytteitä tutkijoiden käyttöön saattaa olla luvassa vieläkin lähempää. Oululaisten hyödyntämää masuunikuonaa syntyy vain rajallinen määrä. Uutta ekobetonia saa jo käyttää, mutta ei kantavissa rakenteissa tai talojen rakentamisessa. 61 2/2019 KEMIA desta rakennuskäyttöön. Alkaliaktivoitua sementitöntä betonia on nimittäin valmistettu ennenkin. Näin on saatu arvokasta tietoa materiaalin kestävyydestä standardointiprosessia varten. ”Aivan ensimmäiset kokeilut tehtiin 1800–1900-lukujen taitteessa, ja Suomessakin materiaalia tutkittiin jo 1980-luvulla. Tämä koskee erityisesti kemiallista kestävyyttä. Muiden teollisuuden sivuvirtojen ongelma on, että ne tunnetaan huonommin. Portlandsementillä on takanaan 100–150 vuoden historia, jonka aikana materiaali, valmistusprosessi ja raaka-aineketjut on ehditty optimoida. pulkkinen.katja@gmail.com. Neuvostoliitossa tuttu materiaali Apua löytyy kuitenkin yllättävistä paikoista. Oululaisten selvityksissä on paljastunut, että sementinkorvikkeita on käytetty varsin laajalti etenkin entisessä Neuvostoliitossa, jossa muun muassa portlandsementistä oli pulaa. Vaihtoehtoja vesilasille voisivat olla vaikkapa natriumhydroksidi, natriumkarbonaatti ja kalsiumsulfaatti. ”Saatetaan tarvita uusia testimenetelmiä, eli myös testausmenetelmien standardeissa voi olla tarvetta muutokselle.” Varsinkin jäteaineissa iso kysymys on niiden reaktiivisuus. ”Tutkimushankkeessa olemme tehneet esimerkiksi lattiakoekappaleita.” Oulussa selvitetään myös vesilasin korvaamista. neet unohduksiin. Meillä on suunnitelmissa niiden paikantaminen.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Entisinä aikoina ei ole osattu ajatella, että materiaalin hiilidioksidipäästöt olisivat asia, joka pitäisi ottaa huomioon. Sille ei vain ole aiemmin ollut erityistä tarvetta. Hänen mukaansa monet ”uudet” ympäristöinnovaatiot on itse asiassa keksitty jo ammoin, mutta ne ovat jääJo el Ka rp pa ne n Sopivilla lisäaineilla syntyy erittäin keveitä ja huokoisia geopolymeereja, joita voidaan käyttää esimerkiksi akustiikkalevyinä tai lämpöeristeenä. Soveltuvuuden tutkiminen ei ole yksinkertaista, sillä kaikki portlandpohjaiselle betonille laaditut testausmenetelmät eivät sovi alkaliaktivoitujen betonien testaamiseen. Uutuuden hintaan vaikuttaa myös kehitystyön keskeneräisyys. ”Oulussa on 1980-luvulla tehty viemäriputkia alkaliaktivoidusta betonista ja asennettu putket jonnekin kaupungin alueelle. Silloin kehityskulku jäi kesken”, Luukkonen kertoo. ”Tällaista tuotetta ei niin vain haasteta”, Luukkonen pohtii. Sen sijaan sitä voitaisiin kokeilla pienimuotoisissa kohteissa, kuten puistonpenkeissä tai pihalaatoituksissa. Mutta niiden tutkimisessa riittää vielä työsarkaa.” Työsarkaa kyntää yliopiston kuituja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, joka paneutuu muun muassa betonin vaihtoehtoisiin raaka-aineisiin. ”Ukrainassa on tänä päivänäkin kerrostaloja, joihin on käytetty alkaliaktivoitua masuunikuonaa. Myös Belgiasta on löydetty vastaavia, 1950-luvulla rakennettuja taloja, joista osa on vielä pystyssä.” Säilyneistä rakennuksista on otettu näytepaloja, joiden puristuslujuuden on havaittu olevan edelleen hyvällä tasolla
Vuoden 2019 alussa starttasi Business Finlandin BIO-F-projekti, johon CHPolymers valjastaa oman osaamisensa ja verkostonsa. Aino Pokela Espoolainen CH-Polymers Oy valmistaa raaka-aineita kartonkija paperiteollisuudelle, kuitukankaiden valmistajille ja maalintuottajille. Yritys pyrkii korvaamaan niitä muun muassa maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroilla. ”Hyödynnämme elintarvikeja maatalousprosessien sivuvirtoja ja myös muita, ei-ruoka-aineeksi tarkoitettuja biomateriaaleja.” BIO-F-hankkeessa tarkastellaan erityisesti maatalouden jalostusproses”Maaliteollisuuden tarpeita varten meillä on jo valmiina kaupallinen tuote, jossa hyödynnetään sivuvirtoja”, kertoo yrityksen kehitystyön etenemisestä liiketoimintayksikön johtaja Tuija Andersson. Lainsäädännön lisäksi myös asenteet yhteiskunnassa muuttuvat. ”Otimme nämä signaalit vakavasti. 62 KEMIA 2/2019 Teollisuuden raaka-ainetoimittaja CH-Polymers haluaa eroon fossiilisista aineista. BIO-F-projekti (Bio-based materials to replace fossils in paper and board and nonwowen industry, paints and coatings and in other application areas) kuuluu Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelmaan. Kaikuja Sivuvirrat korvaamaan öljypohjaisia materiaaleja kehityksen suunnasta on kantautunut pitkään. Nyt yritys on ottanut tavoitteekseen korvata fossiilisia aineita biopohjaisilla materiaaleilla. Mustekalan lonkeroita Muovin korvaaminen on Miettisen mukaan mahdollista materiaaleilla, joita saadaan esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Näköpiirissä on lainsäätäjiltä tulevan paineen kasvaminen niin kovaksi, että fossiilisten aineiden käyttöä tullaan yhä enemmän rajoittamaan. Meillä oli jo pohjaosaamista, joten oli luontevaa lähteä jatkamaan eteenpäin”, Miettinen kertoo. Yhtiö käynnisti oman kestävän kehityksen hankkeensa vuonna 2013. Suomalaisyritys on kuunnellut maailmalta kiiriviä heikkoja signaaleja samaan aikaan, kun sen asiakaskunta ja muu teollisuus ovat lähteneet etsimään vihreämpiä vaihtoehtoja. Meidän on haettava ympäristöystävällisempiä ratkaisuja”, taustoittaa CH-Polymersin applikaatiojohtaja Päivi Miettinen. ”Tärkeintä on päästä fossiilista raaka-aineista vähitellen eroon. G un Lu nd st en
”Tekniikat ovat olemassa, nyt tavoitteena on niiden laajentaminen”, kertoo yhtiön liiketoimintayksikön johtaja Tuija Andersson. Meidän on löydettävä arvo kaikille toimialoille”, Miettinen toteaa. Eri aloilla on erilaiset vaatimukset ja määritelmät kestävän kehityksen materiaaleille. Raaka-ainevaihtoehtoja on Miettisen mukaan nyt kymmenkunta. Innovaatioiden läpivieminen vei paljon aikaa”, Andersson vertaa. Tuloksena voi syntyä yksi uusi ratkaisu, mutta firman tavoitteena on löytää niitä kolme tai neljä. ”Siellä meillä on hyvät edellytykset tehdä työtä niin tilojen kuin tietotaidon ja alan ymmärryksen osalta. Tuija Andersson on myös yleiseen kehitykseen tyytyväinen. Yhtiön tarkoituksena on laajentaa valikoimaa vaativampiin pakkaavaan teollisuuden tarpeisiin, kuten pidemmän hyllyiän tuotteisiin. Niistä on tarkoitus testata ja toteuttaa potentiaalisimmat. Tällä hetkellä yhtiöllä on muutamia osittain biopohjaisia ratkaisuja, jotka korvaavat paperi-, kartonkija pakkausteollisuudessa yleisesti käytössä olevaa PE-muovia. ”PE-muovia korvaavia vesipohjaisia barrieerija pinnoitusratkaisuja pystytään tekemään esimerkiksi kuppeihin ja pikaruokapakkauksiin, jolloin niistä saadaan biohajoavia”, Miettinen kertoo. CH-Polymersin kestävän kehityksen tuotteita on jo käytössä myös maalija kuitukangasteollisuudessa. ”Kolmekymmentä vuotta sitten yritykset olivat isompia ja omalla tavallaan jäykempiä. Tutkimusja kehitystyötä yhtiö tekee laboratoriossaan Raisiossa. Joku asia voi edetä yhdellä lonkerolla, toinen taas useammalla.” Miettisen mukaan kestävän kehityksen trendit ovat myös eri materiaalien osalta hyvin erilaisia. Meillä on tuotantohistoriaa yli 40 vuotta, mikä tuo etunojaa uusien tuotteiden kehittämiseen.” Kestävä kehitys ei Anderssonin mielestä ole pelkästään yksi polku vaan kuin mustekala lonkeroineen. aino.pokela@mbe.fi CH -P ol ym er s O y. Toiveet ja tarpeet ovat eri aloilla erilai”Meidän pitää löytää toimiva arvoketju raaka-aineista kuluttajalle asti”, linjaa CH-Polymersin applikaatiojohtaja Päivi Miettinen yhtiön tavoitteita. Innovaatiotoiminta on tätä nykyä entistä sujuvampaa. Jokaiselle tuotealueelle tehdään elinkaarianalyysi ja analysoidaan, miten pystytään vähentämään esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ja vähentämään energiankulutusta.” Ratkaisuja monelle alalle Kahden ja puolen vuoden BIO-Fhankkeen aikana CH-Polymers uskoo saavansa kehitettyä parhaimmillaan useita uusia tuotteita. Kuitukangasteollisuudelle on valmiina tuotteita, jotka sisältävät neljänneksen biomateriaalia. CH-Polymersin tuotantolaitoksessa Kaipiaisissa syntyy monenlaisia raakaaineita muun muassa paperin, kartongin ja maalien valmistusta varten. Alalla on laaja korkeakoulujen ja yritysten osaajaverkko, runsaasti startupeja sekä paljon potentiaalisia raaka-ainevalmistajia ja biomateriaaleista kiinnostuneita toimijoita.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Uusien vaihtoehtojen pohjalta on määrä saada aikaan kokonainen tuoteperhe. Siinä öljypohjaisia raaka-aineita on korvattu ei-öljypohjaisilla. 63 2/2019 KEMIA seja mutta myös kemianteollisuuden prosesseja. CH-Polymersin tehtaassa Kouvolan Kaipiaisissa polymerointiprosessien sivuvirtojen käyttäminen on entuudestaan tuttu asia. Päivi Miettinen muistuttaa koko maan hyvästä tilanteesta. ”Paperisektorilla samankaltainen tuote on saavuttanut 90 prosentin kompostoitavuuden ja on siis luokiteltu biohajoavaksi”, Andersson kertoo. ”Meillä Suomessa on aikamoinen etulyöntiasema. ”Kartoitamme vaihtoehtoja yhteistyössä useiden yritysten kanssa, joiden sivuvirtoja voisi kiertotalouden periaatteen mukaisesti käyttää korvaamaan öljypohjaisia materiaaleja”, Miettinen kuvailee. ”Jokainen lonkeroista vie kehitystä eteenpäin. ”Materiaali voi olla kompostoituva, kierrätettävä, sisältää biomateriaaleja tai sillä voi olla pienempi hiilijalanjälki. ”Me teemme oman osamme laajassa toimintaympäristössä. Maaliteollisuutta varten kehitettyä ratkaisua kokeillaan sisämaaleihin. G un Lu nd st en sia. Hyvä pohja ponnistaa CH-Polymersin väki kiittelee niin Business Finlandin tukea kuin muutakin yhteistyöverkostoa
Lopulta äänestät vahingossa eduskuntaan jonkun trumpin. Helvettiin päätyneethän me jo tunnemme. Verotuksen koukeroista tietoa janoaville on järjestetty Facebook-ansa. SINUN SUOSTUMUKSESI on saatu myös siihen, että moottoritiellä rattiraivonnut kaahari etsii tietosi Traficompalvelusta. Odotus onkin sitten ainoa asia, joka toteutuu. Sen jälkeen hän saapuu kotiisi opettamaan, mitä seuraa ”alinopeudella” ajamisesta. Rahoistasi näet sijoittamisen jälkeen korkeintaan unta. Ei siis kannata ihmetellä, mistä PuhelinPaavot onkivat tiedon palkankorotuksestasi ja osaavat ryhtyä tarjoamaan ”sijoituskohteita” biljoonan prosentin tuotto-odotuksilla. Ellei sekin ole jo joutunut omatoimisen omaisuudensiirtäjän kynsiin. Keemikko Tiedoton valkopesty ”Autovaras löytää kotiosoitteesi valon nopeudella ja käy yöllä noutamassa menopelisi niin sanotusti parempaan talliin.” KEEMIKKO. Viranomaisverkossa tilisi on auki. Varakkaammissa kodeissa toki putsataan rahaa säännöllisesti. Ja samalla sen, että amerikkalaiset kirkot laativat tietokannan perusteella luetteloita niistä, jotka pääsevät taivaaseen. Muista että kaikkea, minkä valkotakkien vastaanotoilla sanot, voidaan käyttää sinua vastaan. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Perustulolla ei saa edes pesuainetta. Pesukoneissa pyörii joka päivä monta housuparia, joiden taskuissa puhdistuvat sekä kolikot että setelit. Siellä ne ovat kenen tahansa terveysalan ammattihenkilön katsottavissa Suomessa. Turha luritella mitään yhdestä kossupaukusta per juhannus, jos maksa-arvot eivät ole linjassa absolutismin aatteen kanssa. Ja vähän muuallakin. POLIISILLA ON uljaassa uudessa Suomessa oikeus tutkia sähköpostiesi lisäksi myös pankkitiliäsi. Vaalien alla sinulle alkaa virrata räätälöityjä viestejä jonkin vihamielisen maan kustannuksella. Naapuruston Kyttääjä-Kylli puolestaan selvittää, onko sinulla oikeasti ajolupa siihen rämisevään kuorma-autoosi. Siitä huolimatta, että suurimmalla osalla suomalaisista ei ole rahaa pestäväksi asti. OLET SUOSTUNUT myös siihen, että kaikki verotietosi julkaistaan lehdessä tai vähintään verotoimistossa. Saldokysely onkin kätevintä suorittaa poliisiasemalla, niin pankki ei pääse perimään palvelumaksua. Täytyyhän kateellisen naapurin saada aineistoa mielipahalleen. Myös murtovarkaat ja puhelinmyyjät tarvitsevat liidejä potentiaalisista asiakkaista. Jos et saa virkamiesten virkkeistä selvää, joudut etsimään lisätietoa. Ei ehkä olisi kannattanut mainita tohtorille mitään siitä ladyboysta. Sitä jaetaan naamakirjassa, jonne päästäksesi luovutat henkilötietosi myös amerikkalaisten tutkittaviksi. Kaikki terveystietosi tallennetaan Omakanta-järjestelmään. Jos Pirre Tallinnassa vilkuilee kuin vierasta sikaa, se saattaa johtua herpestartunnasta, jonka sait Thaimaan reissulla. SUOMESSA ASUMALLA hyväksyt senkin, että esivanhempiesi henkilötiedot 1540-luvulle asti ovat kaiken kansan pällisteltävinä HisKi-hakemistossa. Autovaras ei hidastele vaan löytää hänkin kotiosoitteesi valon nopeudella ja käy yöllä noutamassa upouuden menopelisi niin sanotusti parempaan talliin. 64 KEMIA 2/2019 Suosiolla suostuneet Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Pankkisalaisuus on ollut pakko poistaa, koska huumekauppiaat voisivat muuten pestä rahaa. Jos taas tarvitset ostoksistasi pikaisesti kuitin esimerkiksi takuukorjausten vuoksi, nopein tapa on pyytää Kelan etuuskäsittelijää tulostamaan tiliotteesi. MIKÄLI KOTIKUNTASI sijaitsee Suomen tasavallan alueella, hyväksyt alla luetellut tietojesi käsittelyyn liittyvät ehdot
Kuivajää on niin kylmää, että se saa ympärillään olevan vesihöyryn jäätymään. ”Oli kivaa, tosi kivaa!” Iisa Rautiainen toimii kemian tiedekasvatuksen koordinaattorina ja Laura Saarinen Gadolin-ohjaajana. Jäätynyt vesihöyry johdetaan imupullon ja letkun avulla saippuakuplan sisälle. Iis a Ra ut ia in en den, ohjaajan tekemä näyttävä demonstraatio. Kun lämmitettyyn maitoon lisätään etikkaa ja hieman sekoitetaan, tuloksena on muovia, jota voi muotoilla haluamaansa muotoon. 65 2/2019 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. www.kemianluokka.fi Kemianluokka Gadolin taipuu moneen, vaikka syntymäpäivien viettoon. Ne syntyvät lisäämällä kuuman veden joukkoon kuivajäätä eli kiinteää hiilidioksidia. La ur a Sa ar in en. Käynnissä ovat seitsemän vuotta täyttävän Eemeli Välimaan tiedesyntymäpäivät. Synttärit järjestävä perhe vastaa tarjottavista itse. Näin saadaan aikaan utumaisia kuplia. Kuohuva nestetyppi Kun vatsat on täytetty, on aika siirtyä varsinaisten juhla-aktiviteettien paHyytävän kylmää kemiaa Eemelin tiedesynttäreillä riin. Seuraavaksi tehdään hiilidioksidikuplia. Kaikki laboratoriotyöt onnistuivat hyvin, mutta yksi nousee ylitse muiTIEDEJUHLIEN TEEMAPAKETIT Gadolinin nettisivuille on koottu kuusi valmista teemapakettia tiedejuhlia varten. Värjätyn veden ja ruokaöljyn joukkoon pudotetaan poretabletti. Paikka on Välimaan perheelle jo tuttu, sillä syksyllä tiedeluokassa vietettiin Eemelin isoveljen merkkipäivää. Eemeli on kutsunut mukaan esikouluikäisiä ystäviään, ja juhlakansan ilmeistä päätellen kaikilla on hauskaa. Samalla syntyy hauskaa laavalamppumaista liikettä. Sen jälkeen tehdään koe maidolla. Iisa Rautiainen ja Laura Saarinen Helmikuisena torstai-iltana Kemianluokka Gadolinissa käy kuhina. Juhlien ensimmäinen puolituntinen on kulunut omatoimisessa herkuttelussa laboratorion läheisessä luokkatilassa. Ruuat voi tuoda mukanaan kotoa tai halutessaan tilata tarjoilut Chemicum-rakennuksen Unicafe-ravintolasta. Gadolinin ohjaajat tulevat herkutteluhetken aikana valmistamaan juhlavieraille tiedelimsaa tai hattaraa, päivänsankarin toiveiden mukaisesti. Laavalamppu koeputkessa. Siitä syntyi idea järjestää myös pikkuveljen synttärit kemian merkeissä. Eemeli on valinnut ensimmäiseksi työksi laavalampun valmistamisen. Tabletin muodostama hiilidioksidi kuljettaa mukanaan vettä öljykerroksen läpi. ”Parasta oli, kun astiaan lisättiin nestetyppeä ja se kuohui! Se näytti tosi hauskalta”, synttärisankari kehuu ja on juhliinsa hyvin tyytyväinen. Hyytävän kemian lisäksi tarjolla on muun muassa Maistuvat molekyylit -paketti, johon kuuluu vaikkapa jäätelön tai sorbetin valmistamista. iisa.rautiainen@helsinki.fi laura.saarinen@helsinki.fi Syntymäpäiväsankari Eemeli Vähämaa hiilidioksidikuplia puhaltamassa. Tieteen tekeminen on nuorista juhlijoista aina yhtä jännittävää
Entistä tiheämpään ja ankarampina tulevat tulvat, rajumyrskyt, helteet ja kuivuus ovat pienentäneet Britannian satoja useana peräkkäisenä vuotena, kertoo aiheesta kirjoittanut New Scientist. Tämä lisää riskiä, että myöhäiset pakkaset vahingoittavat kukintoja. Hallasta helteisiin Kolme neljäsosaa Britannian perunanviljelyyn soveltuvasta peltoalasta ei enää vuonna 2050 käy pottumaaksi, raportissa sanotaan. Päivi Ikonen Viime kesän ennätyshelteet näkyivät konkreettisesti brittien fish and chips -annoksissa, joiden ranskalaiset perunat jäivät kolme senttiä normaalia lyhyemmiksi. Ilmastonmuutokseen liittyvistä tuhoista on kymmenen viime vuoden aikana kärsinyt yli puolet maatiloista. Viljelijöillä ei ole keinoja taudin torjuntaan. Brittiläisen Climate Coalition -järjestön raportti kertoo kuitenkin muuta. Menetelmää kutsutaan geenisaksiksi, sillä sen avulla voidaan napsaista pois ja siirtää yksittäisiä dnajaksoja erittäin tarkasti. Ilmastonmuutos kolhii kasvisten viljelijöitä Ku va t: Sc an st oc kp ho to Kenialainen tutkimusryhmä on tuhonnut banaanien sisuksissa lymyilevän haitallisen viruksen crispr-menetelmällä, kertoo New Scientist. Päivi Ikonen. Lisäksi yli 70 prosenttia maassa viljeltävistä hedelmistä kasvaa alueilla, jotka kärsivät vesipulasta jo nyt. Muokatut banaanit saattavat siksi monen muun hyödyllisen uutuuden tavoin jäädä laboratorion hyllylle. Lajike on Länsi-Afrikan maissa väestön perusravintoa. Pahamaineinen virus siirtyy kasvista toiseen hyönteisten välityksellä, mutta lisäksi se ujuttaa oman dna:nsa banaanin perimään. Teoriassa ilmakehän kohoava hiilidioksidipitoisuus ja kasvukauden pidentyminen voisi olla viljelijöille hyvä uutinen. Myös entistä leudommat talvet aiheuttavat ongelmia, sillä yhä useammat tuhohyönteiset selviävät leppeiden talvien yli hengissä. Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen on kurittanut etenkin saarivaltion hedelmäja vihannestilallisia rankalla kädellä. Climate Coalitionin raportin mukaan muut maat joutuvat varautumaan vielä suurempiin vaikeuksiin. Useiden kasvisten, muun muassa perunan, porkkanan ja sipulin, sato putosi yli viidenneksen tavanomaisesta. Tutkijat haluaisivat hyödyntää genomieditoituja banaaneja kasvinjalostuksessa ja tuottaa näin viruksista vapaita ja taudinkestävämpiä banaaneja köyhien maiden käyttöön. 66 KEMIA 2/2019 ULKOMAILTA Maapallon lämpenemisen on arveltu antavan lisäpotkua viileän ilmanalan maiden viljelijöille. Perunoiden kitukasvuisuuden takia fish and chips -annosten ranskalaiset kutistuivat kolme senttiä normaalia lyhyemmiksi. Raportin mukaan tilanne on pahenemaan päin ja merkittävä osa tiloista lopetusuhan alla. Britannian kotimaisista hedelmistä menetettiin tästä syystä neljäsosa vuonna 2017. Esimerkiksi vuonna 2018 viljelijät pääsivät kylvöja istutustöihin myöhässä, sillä kevät oli kylmä ja kostea. Ongelmana on kuitenkin gm-kasvien lainsäädännöllisesti epäselvä asema. Samaan on törmätty muuallakin. Tutkija Leena Tripathin johtama tiimi käytti geenisaksia aseena gonja manjaya -banaanilajiketta kiusaavaa BSV-virusta vastaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen hedelmänviljelijät ottivat takkiinsa useiden miljardien dollarien verran vuonna 2012, kun ”maaliskuun kesää” seurasivat hallayöt. Geenisaksilla eroon banaanin tuholaisesta Banaanit ovat läntisessä Afrikassa tärkeä ravinnonlähde. Kesällä iski kiduttava kuumuus. Lämpimämmät keväät saavat aikaan sen, että hedelmäpuut kukkivat aikaisemmin. Kun kasvit stressaantuvat kuumuuden tai kuivuuden takia, uinaileva virus herää ja aiheuttaa tautiepidemian, joka voi tuhota koko viljelmän
Tule tapaamaan tuttuja ja virkistäytymään! Tervetuloa tauolle! Anna palautetta uusista nettisivuista! Tutustu uusiin nettisivuihimme www.kemia-lehti.fi ja anna palautetta! Arvomme kaikkien palautteen antajien kesken yhden yön miniloman kahdelle Ruissalon kylpylässä! Lisäksi arvomme kirjapalkintoja ja lehtien vuosikertoja. Kemi KEMIA Ru is sa lo n Ky lp yl ä Osallistu Kemia-lehden messuarpajaisiin! Arvomme osallistujien kesken Eeva Lithoviuksen suunnitteleman Durat Design -kokoelman seinäkellon. maaliskuuta. Lisäksi arvomme Finnkinon leffalippuja ja lehtien vuosikertoja. arvontasivu.indd 1 1.3.2019 11.38. Voit osallistua arvontaan osastolla tai nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . Löydät Kemia-lehden ja Suomalaisten Kemistien Seuran yhteisen ChemBio-osaston 2e60 + 2f61 Plazan vierestä 27.–28. Kello on valmistettu suomalaisesta Durat-komposiittimateriaalista, jonka valmistuksessa hyödynnetään kierrätysmuovia
FM Johanna Trobergin väitöskirja Glucuronidation activity of individual UDP-glucuronosyltransferases—Comparison of activity and substrate specificity among recombinant human UGT enzymes and differences between dog and human subfamily 1A UGT enzymes tarkastettiin 25.1.2019. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Moray Campbell (Ohion osavaltion yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. M.Sc. Pertti Karjalainen. Mikko Koskinen (Orion Oyj) ja kustoksena prof. Åbo Akademi FM Patrik Hollósin väitöskirja Novel tools to investigate and control JNK function in models of anxiety and depression tarkastettiin 13.2.2019. Helsingin yliopisto M.Sc. Lidia Godinan väitöskirja Aqueous-Phase Reforming of Renewable Polyols for Sustainable Hydrogen Production tarkastettiin 22.2.2019. Sébastien Paul (Lillen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimivat prof. DI Jere Mäkisen väitöskirja Dynamics and vortex structures in topological superfluid 3He at ultra-low temperatures and under confinement tarkastettiin 1.3.2019. Pertti Hakonen. TkT Tapio Ruotoistenmäen väitöskirja Adakitic plutonic rocks in the Finnish Precambrian: Evolution, and areal, chemical, physical and age variations tarkastettiin 20.2.2019. FM Henna Pehkosen väitöskirja Liprin-alpha 1 in cancer cell adhesion machinery and tumor progression tarkastettiin 8.3.2019. Gualtiero Nunzi Conti (CNR, Italia) ja kustoksena apul. Reinis Svarcbahsin väitöskirja Underlying Mechanisms of Prolyl Oligopeptidase Inhibition, Deletion, and Restoration on the ?-Synuclein Aggregation Process tarkastettiin 25.1.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapani Rämö. DI Anssi Rantasalon väitöskirja Broadly Applicable Genetic Tools for Fungi tarkastettiin 1.2.2019. M.Sc. Pedro Fardim. M.Sc. Alexander Frey. Vastaväittäjänä toimi prof. Hector (Southamptonin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Christina Tassorelli (Pavian yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Cristina Henriques Gasparin väitöskirja Inkjet Printing and IR Sintering Optimization for Flexible Electronic Applications tarkastettiin 1.2.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto DI Antti Järvenpään väitöskirja Microstructures, mechanical stability and strength of low-temperature reversion-treated AISI 301LN stainless steel under monotonic and dynamic loading tarkastettiin 15.2.2019. Carita Kvarnström. Pedro Gómez-Romero (Katalonian nanotieteen ja nanoteknologian instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Viktor Tsepelin (Lancasterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Martti Puska. Petri Vuoristo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Leila Ahmadin väitöskirja Advanced photonics with polymer waveguides tarkastettiin 22.2.2019. FM Milla Suomisen väitöskirja Electrochemical fabrication of nanocomposites towards sustainable energy applications tarkastettiin 8.3.2019. Urszula Doma?ska?elazna (Varsovan teknillinen yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Tuominen. Maria Judit Molnar (Semmelweis-yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. DI Hannu Korhosen väitöskirja Novel Coatings for Tools, Instruments and Probes tarkastettiin 22.2.2019. B.Sc. Uffe Hasbro Mortensen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Raija Oilunkaniemi. Wenyang Xun väitöskirja Three-dimensional printing of wood-derived biopolymers towards biomedical applications tarkastettiin 22.2.2019. 68 KEMIA 2/2019 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Mikael Männistön väitöskirja Phase Equilibria of Aqueous Biocomponent Mixtures with Different Solvents for the Design of a LiquidLiquid Extraction Unit tarkastettiin 25.1.2019. Edward A. Oleg Kitin väitöskirjan Nanostructure distortions simulated effectively: the technique and its nanocarbon applications tarkastettiin 22.2.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Hannu Sariola. Jana Buzkovan väitöskirja The metabolic and molecular consequences of mitochondrial dysfunction in mitochondrial disease and acquired obesity tarkastettiin 9.2.2019. Vastaväittäjinä toimivat prof. Itä-Suomen yliopisto FM Taina Vuorion väitöskirja Vascular endothelial growth factor receptor 3 and its ligands in cardiovascular diseases tarkastettiin 25.1.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Laurent Gillardin väitöskirja Towards the Total Synthesis of Manzaminoids tarkastettiin 1.2.2019. Mats Göthelid (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. M.Sc. Ari Koskinen. Vastaväittäjänä toimi dos. FM Veijo Nurmisen väitöskirja Regulation of vitamin D target genes in human monocytes tarkastettiin 22.2.2019. Anu Wartiovaara. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Willför (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Raimo Tuominen. Ville Alopaeus. Prov. Feng Dengin väitöskirja Structure-Activity Relationships of Efflux Transporter Inhibitors tarkastettiin 14.2.2019. Mikael Ehn. Mostafa Kiamehrin väitöskirja Induced Pluripotent Stem Cell-Derived Hepatocyte-Like Cells; The lipid status in differentiation, functionality, and de-differentiation of hepatic cells tarkastettiin 8.2.2019. Fisher (New Yorkin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Katriina Aalto-Setälä. DI Tomi Ketolaisen väitöskirja Electrical conductivity of functionalized carbon nanotube networks tarkastettiin 8.2.2019. prof. FM Mikko Äijälän väitöskirja Statistical analysis of aerosol mass spectra—chemometrics and chemical speciation tarkastettiin 1.2.2019. Arto Urtti. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Antti Karttunen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. M.Sc. Pekka Koskinen. Seppo Ylä-Herttuala. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Janine Cossy (ESPCI ParisTech, Ranska) ja prof. Deniz Kirik (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Run-Cang Sun (Pekingin metsäyliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Winfried Randerath (Kölnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Yli-Kauhaluoma. Mari Lundström. DI Pyry-Mikko Hannulan väitöskirja Processing and properties of carbon nanotube-copper composites tarkastettiin 8.3.2019. Bente Steffansen (LEO Pharma, Tanska) ja kustoksena prof. Susan Wonnacott (Bathin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Andrew L. FM Tia-Annette Kakon väitöskirja Modification and characterization of wood components tarkastettiin 1.2.2019. Markku Väisänen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Kalevi Kokko. Vastaväittäjänä toimi prof. Prov. Dmitry Murzin. Cindy Guerrero Toron väitöskirja The role of purinergic, 5-hydroxytryptaminergic and glutamatergic receptors in rat peripheral trigeminal nociception: Implications for migraine pain tarkastettiin 11.2.2019. Hannu Kankaanranta. Ilkka Kilpeläinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Diana Toivola. M.Sc. Turun yliopisto DI Jaakko Mäkelän väitöskirja Investigation and Suppression of Semiconductor–Oxide Related Defect States: From Surface Science to Device Tests tarkastettiin 22.2.2019. Stefan Willför. Hugh Coe (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Ivan de Curtis (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Rashid Giniatullin. Monika Ek (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. FM Clara Sanchez Perezin väitöskirja Synthesis, characterisation and CVD of single-source organometallic precursors for iron-intercalated group 4 transition metal diselenide thin films tarkastettiin 22.2.2019. Werner Marcelo Goldmann Valdésin väitöskirja Valorization of pine kraft lignin by fractionation and partial depolymerization tarkastettiin 22.2.2019. Donald Craig (Imperial College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Mads Brandbyge (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Poonam Trivedin väitöskirja Supramolecular Design of Cellulose-Based Hydrogel Beads tarkastettiin 8.3.2019. Peter Leisner (RISE-tutkimusinstituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Matthieu Roussey. Vastaväittäjänä toimi prof. Outi Vaarala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Sami Franssila. Maurizio Popoli (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena apul.prof. Horst Biermann (Freibergin teknillinen yliopisto, Saksa) ja TkT Niilo Suutala (Outokumpu Oyj) ja kustoksena emer.prof. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Vastaväittäjänä toimivat prof. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Tanskanen. Hannu Järveläinen (Turun yliopisto) ja kustoksena akat.prof. VÄITÖKSIÄ. Sakari Leinon väitöskirja Nicotinic acetylcholine receptors in experimental models of Parkinson’s disease and levodopa-induced dyskinesia: focus on ?5 subunitcontaining receptors tarkastettiin 8.3.2019. FM Markus Ojasen väitöskirja Reverse Genetics to Study Immunity against Mycobacteria in Zebrafish (Danio rerio) tarkastettiin 15.2.2019. Tampereen yliopisto M.Sc. Reijo Lappalainen. Carsten Carlberg. FM Ville Rimpilän väitöskirja Transcutaneous Carbon Dioxide in Sleep-disordered Breathing tarkastettiin 1.3.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Mika Rämet
Turkulainen Kalevi Rantanen kuuluu kasvavaan joukkoon suomalaisia: hän vaihtoi ammattia viisikymppisenä. ”Huomasin, että olen parempi kirjoittamaan kuin puhumaan”, energiatekniikan diplomi-insinööri taustoittaa urakäännettään. Minskistä jäi käteen myös sujuva venäjän kieli, josta on ollut paljon hyötyä. Ve sa -M at ti Vä är ä. Niin johtajien ja päättäjien kuin tavallisten kansalaisten pitää osata hahmottaa maailma, jonka yksityiskohtiin he eivät ehdi syventyä. Minulle se ei sopisi.” Tiedetoimittajan työ sen sijaan sopii mainiosti. Tutkija joutuu yleensä pitäytymään omalla kapealla erikoisalueellaan. 69 2/2019 KEMIA Toimittaja Kalevi Rantanen Tiivistää olennaisen tieteen tietotulvasta Kemia-lehden luottoavustaja Kalevi Rantanen on valittu Vuoden tiedetoimittajaksi. Hänen tuorein tietokirjansa on vuonna 2015 ilmestynyt Valo ja sen hyödyntäminen ennen ja nyt, joka esittelee valon käyttökohteita ja fotoniikan perusteita suurelle yleisölle. Siellä hän tutustui neuvostoliittolaisen tutkijan Genrih Altšullerin teknisen luovuuden teoriaan ja ongelmien ratkaisumalliin, joiden pohjalta syntyi aikoinaan hänen ensimmäinen kirjansakin. ”Tiedetoimittajien merkitys on pysyvästi suuri. ”Nyt minulla on etuoikeus saada koko ajan siirtyä aiheesta toiseen. Myös tieteenalojen väliset kytkennät ja yhteisvaikutukset ovat todella mielenkiintoisia.” Etenkin luonnontieteiden ja tekniikan ja taloustieteiden välimaastossa on Rantasen mukaan paljon kartoittamatonta aluetta, johon hän aikoo jatkossa paneutua tarkemmin. Ammatin parasta puolta on vaikea nimetä, koska niitä on monta. Palkinto kannustaa miestä jatkamaan valitsemallaan tiellä. Toimittajat ovat niitä, jotka tarjoavat heille tiivistelmät tärkeimmästä.” Päivi Ikonen nen kasvava joukko suomalaisia: kaikki tieteen ja tutkimuksen ystävät, jotka haluavat lukea hyvin kirjoitettuja yleistajuisia juttuja luonnontieteellisistä aiheista. Vapaaksi tiedetoimittajaksi ja tiedekirjoittajaksi Rantanen hyppäsi teknisen konsultin työstä, jota hän jo teki oman firmansa leivissä. Rantanen innostui aiheesta opiskeluaikoinaan Minskin polyteknisessä instituutissa Valko-Venäjällä. Kun tietoa tulvii joka suunnasta, ihmisten on saatava siitä yhteenvetoja. ”Ihanne on, että ihmiset tekevät tosiasioihin perustuvia päätöksiä. Juttuja Rantanen on tehnyt Kemia-lehden lisäksi muun muassa Helsingin Sanomiin, Tiede-lehteen ja lukuisiin muihin aikakausja asiakaslehtiin. Luen venäjänkielistä tutkimuskirjallisuutta, seuraan maan tiedeelämän kehitystä ja tapaan venäläisiä tieteentekijöitä”, hän kuvailee. ”Pääsin heti valmistumisen jälkeen töihin energiateollisuuteen, jossa silloin tehtiin vilkasta idänkauppaa. ”Yritin levittää yrityksiin ilosanomaa teknisen luovuuden mahdollisuuksista”, hän kiteyttää tuolloisen toimenkuvansa. Tarvitaan ammattilaisia, jotka poimivat tulvasta olennaisen ja jäsentävät sen helposti omaksuttavaan muotoon.” Hänellä on myös yhteiskunnallinen missionsa. ”Mutta ensin tulee mieleen se, että saa olla tekemisissä huippuasiantuntijoiden kanssa. Rantanen on jyrkästi eri mieltä. Tutkijat ovat yleensä aina valmiita vastaamaan toimittajille, koska he tietävät, että heidän tuloksensa saavat sitä kautta tunnettuutta.” Maailmassa tuotettavan tiedon määrä paisuu häkellyttävää vauhtia. Käänteestä on hyötynyt toi”Tiedetoimittajan työtä ei koskaan voi siirtää koneen tehtäväksi”, sanoo kirjastoissa viihtyvä Kalevi Rantanen. ”Minä olen liian kiinnostunut liian monesta tieteenalasta ja aihepiiristä. ”Liian kiinnostunut liian monesta” Niin intohimoisesti kuin Kalevi Rantanen tieteeseen suhtautuukin, tutkijaksi hänestä ei omasta mielestään olisi. Monen mielestä tiedeja muutkin toimittajat joutavat silti romukoppaan, koska ainahan asiat voi tsekata netistä
Aiemmin luultiin, että metaania syntyy ainoastaan hapettomissa oloissa, kuten boreaalisilla soilla. Tamperelaistutkijan tuloksista muun muassa keinotekoinen iiris ja optinen kärpäsloukku ovat herättäneet huomiota myös tiedepiirien ulkopuolella. Spinnova kehittää uusia biopohjaisia materiaaleja tekstiiliteollisuudelle. Yrityksen ainutlaatuisella, hämähäkinverkoista innoituksensa saaneella teknologialla tehdään lankaa suoraan havupuukuidusta. 70 KEMIA 2/2019 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Calefa Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty insinööri Petri Vuori, myyntipäälliköksi TkL (kemiantekniikka) Katri Palovuori, projektipäälliköksi ympäristöteknologian insinööri (AMK) Mikko Rantanen ja energiatekniikan asiantuntijaksi energiatekniikan insinööri (AMK) Mika Luoma. Suurten yhtiöiden kategoriassa tunnustus myönnettiin Nicolas Cudré-Mauroux’lle, joka on Solvay-yhtiön tutkimusja innovaatiojohtaja. Ramboll Finland Oy Kiertotalouden konseptit -liiketoiminnan johtajaksi Ympäristö ja terveys -toimialalle Espooseen on nimitetty Ph.D. Ying Zhu. Belgialainen kemianja materiaalitekniikan yritys toimii kaikkiaan 53 maassa. Vuoden eurooppalainen teknologiajohtaja -palkinnon jakavat Euroopan teollisen tutkimuksen järjestö Eirma ja innovaatiokonsultti Spinverse. Kiwa Inspecta Suomi Oy Maajohtajaksi on nimitetty DI Jussi Ojanen. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Adven Oy:n toimitusjohtajana sekä johtajana Pöyry Oyj:ssä ja Fortum Power & Heat Oy:ssä. ”Meitä kiinnostaa, mikä on pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen kuuluvien metsien rooli kasvihuonekaasujen nieluna ja lähteenä. Teknologian tutkimuskeskus VTT TkT Nesli Sözer on nimitetty älykkään ja kestävän elintarviketuotannon tutkimusprofessoriksi. Åbo Akademi Meriympäristötutkimuksen työelämäprofessorina on aloittanut ympäristöministeriön ympäristöneuvos, FT Maria Laamanen. Tunnustukset julkistettiin EU:n helmikuisessa Industry Days -tapahtumassa Brysselissä. dyntää työssään sekä kemiaa että fysiikkaa. Priimägi johtaa Tampereen yliopiston Smart Photonic Materials -ryhmää, joka hyöAkatemiatutkijat Mari Pihlatie ja Arri Priimägi ovat molemmat saaneet työhönsä rahoitusta Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä. Tehtävä on määräaikainen äitiysja vanhempainvapaan sijaisuus. Sp in ve rs e voimalla, sekä valo-ohjattavia pintoja, joiden avulla voidaan etäohjata solujen kasvua”, Priimägi kertoo. Monitieteisessä tutkimuksessa yhdistyvät maaperän biokemia, kemia, fysiikka ja mikrobiologia, kasvien biokemia ja fysiologia sekä ilmakehän fysiikka ja kemia. Arri Priimägi ja Mari Pihlatie saivat akatemiapalkinnot Suomen Akatemia on palkinnut Tampereen yliopiston materiaalitutkijan Arri Priimägin tieteellisestä rohkeudesta ja Helsingin yliopiston ympäristötutkijan Mari Pihlatien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Itämeren suojelukomissiossa, Helsingin yliopistossa ja Merentutkimuslaitoksessa. Itä-Suomen yliopisto Työelämäprofessorina terveystieteiden tiedekunnassa on aloittanut FT Juha Yrjänheikki. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Ryhmän tutkimuskohteena ovat materiaalit, joiden järjestykseen ja ominaisuuksiin, kuten väriin, muotoon ja kovuuteen, voidaan vaikuttaa valon avulla. Kemianteollisuus ry Vastuullisuusasiantuntijaksi on nimitetty DI Johanna Pentjärvi, joka siirtyy tehtävään Miltton Oy:stä. Yrjänheikki on bioteknologia-alan sarjayrittäjä ja Aurealis Pharma Oy:n ja Aurealis Oy:n toimitusjohtaja. Tuotannon ainoa sivutuote on haihdutettu vesi, joka sekin kierrätetään takaisin prosessiin. Ryhmäni kuitenkin havaitsi, että kaikki boreaalisen vyöhykkeen puut tuottavat metaania”, Pihlatie kertoo.. Hän siirtyi tehtävään Naps Solar Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Spinnovan ekologisessa langanvalmistusprosessissa ei synny lainkaan jätettä. Prosessissa ei käytetä liuottimia eikä muita kemikaaleja. Mari Pihlatie paneutuu parhaillaan uuteen tutkimusalaan, puiden rooliin metaanin lähteenä. Salmela sai tunnustuksen pienten yritysten sarjassa. si. ”Pystymme tekemään esimerkiksi pieniä valorobotteja, jotka liikkuvat itse tai pystyvät liikuttamaan esineitä valon Ku va t To m m i Pe nt ti ne n/ Su om en A ka te m ia Spinnovan Juha Salmelasta Vuoden teknologiajohtaja Spinnova Oy:n perustajiin kuuluva Juha Salmela on valittu vuoden 2018 Eurooppalaiseksi teknologiajohtajakSpinnovan perustaja ja teknologiajohtaja Juha Salmela on vienyt innovaationsa laboratoriosta teollisen mitan pilotiksi neljässä vuodessa. Hän toimi aiemmin VTT:n johtavana tutkijana ja keskittyi elintarvikkeiden materiaalitieteeseen ja ainesosasuunnitteluun. Tutkimuksessa Laamasta kiinnostavat rehevöityminen, ilmastonmuutos sekä merten roskaantuminen ja mikromuovit. Hän on myös lääketeollisuuden palveluyrityksen Cerebriconin perustajajäsen ja sen aiempi tieteellinen johtaja
71 2/2019 KEMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Uusi Teollisuus Tampere 20.–21.3.2019 www.uusiteollisuus.fi ChemBio Finland ja Kemian Päivät Helsinki 27.–28.3.2019 chembio.messukeskus.com Bioenergy Meet 2019 Helsinki 25.–26.4.2019 eurobioenergy.enggconferences.com Industry Summit – Smarter and Greener Industry Oulu 14.–15.5.2019 industrysummit.fi Life Science Live Turku 15.–19.5.2019 www.lifesciencelive.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 23.–24.5.2019 www.helsinkicf.eu SETAC Europe 29 th Annual Meeting Helsinki 26.–30.5.2019 helsinki.setac.org World Circular Economy Forum 2019 Helsinki 3.–5.6.2019 wcef2019.fi Advanced Functional Polymers for Medicine 2019 Espoo 5.–7.6.2019 www.aalto.fi/department-of-chemical-and-metallurgical-engineering/ polymer-technology HIMSS & Health 2.0 Europe Conference Helsinki 11.–13.6.2019 www.himss.org > Events 23 rd EuCheMS Conference on Organometallic Chemistry Helsinki 16.–20.6.2019 www.eucomc2019.fi The 2019 Congress of the European Society for Evolutionary Biology Turku 18.–23.8.2019 eseb2019.fi Eurotox 2019 Helsinki 7.–11.9.2019 www.eurotox-congress.com/2019 5 th International Congress on Catalysis for Biorefineries Turku 23.–27.9.2019 www.catbior2019.fi Alihankinta Tampere 24.–26.9.2019 www.alihankinta.fi Finnsec Helsinki 2.–3.10.2019 finnsec.messukeskus.com Nanotiedepäivät Jyväskylä 8.–9.10.2019 www.jyu.fi/science/en/nanosciencecenter/nanoscience-days Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 10.–11.10.2019 www.lablt.fi Kokkola Material Week Kokkola 9.–14.11.2019 materialweek.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 2 nd International Plant Spectroscopy Conference Berliini, Saksa 25.–28.3.2019 ipsc-2019.julius-kuehn.de ACS National Meeting Orlando, Yhdysvallat 31.3.–4.4.2019 www.acs.org Single-Molecule Sensors and NanoSystems International Conference München, Saksa 3.–5.4.2019 premc.org/conferences/s3ic-singlemolecule-sensors-nanosystems International Congress on Particle Technology 2019 Nürnberg, Saksa 9.–11.4.2019 partec.info 21 st European Symposium on Organic Chemistry Wien, Itävalta 14.–18.7.2019 esoc2019.conf.tuwien.ac.at 8 th European Variety in University Chemistry Education Firenze, Italia 17.–19.7.2019 www.euchems.eu 18 th International Symposium on Novel Aromatic Compounds Sapporo, Japani 21.–26.7.2019 www.isna18.org International Water History Conference 2019 Florianopolis, Brasilia 22.–26.7.2019 www.3wceh2019.floripa.br/site/capa Mendeleev 150: 4 th International Conference on the Periodic Table endorsed by IUPAC Pietari, Venäjä 26.–28.7.2019 mendeleev150.ifmo.ru 36 th International Conference of Solution Chemistry Taipei, Taiwan 4.–8.8.2019 tp://icsc2019.csp.escience.cn ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat 25.–29.8.2019 www.acs.org 6 th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Wilhelmshaven, Saksa 25.–30.8.2019 www.gsi.de/tan19 9 th World Congress on Biopolymers & Bioplastics Lontoo, Iso-Britannia 26.–27.8.2019 biopolymers.insightconferences.com 1 st International Conference on Noncovalent Interactions Lissabon, Portugali 2.–6.9.2019 icni2019.eventos.chemistry.pt 21 st Mendeleev Congress on General and Applied Chemistry Pietari, Venäjä 7.–13.9.2019 mendeleev2019.ru SciX Conference Palm Springs, Yhdysvallat 13.–18.10.2019 www.scixconference.org HENKILÖUUTISIA 4 th Green & Sustainable Chemistry Conference Dresden, Saksa 5.–8.5.2019 www.elsevier.com > Events IFCC-EFLM EuroMedLab 2019 Barcelona, Espanja 19.–23.5.2019 www.ifcc.org www.euromedlab2019barcelona.org 14 th IUPAC International Congress of Crop Protection Chemistry Gent, Belgia 19.–24.5.2019 www.iupac.org > Events 6 th International Conference on Renewable Energy Gas Technology Malmö, Ruotsi 20.–21.5.2019 www.regatec.org Plant Based Summit Lyon, Ranska 22.–23.5.2019 www.plantbasedsummit.com 14 th International Symposium on Macrocyclic and Supramolecular Chemistry Lecce, Italia 2.–6.6.2019 ismsc2019.eu ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics Atlanta, Yhdysvallat 3.–7.6.2019 www.asms.org/conferences World Bioenergy Congress and Expo Lontoo, Iso-Britannia 6.–7.6.2019 bioenergy.insightconferences.com Inorganic Days Uumaja, Ruotsi 12.–14.6.2019 www.oorgan.se Loss Prevention 2019 Delft, Alankomaat 16.–19.6.2019 lossprevention2019.org 17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Thessaloniki, Kreikka 16.–20.6.2019 www.euchems.eu > Events IUPAC 2019 Pariisi, Ranska 5.–12.7.2019 www.iupac2019.org 15 th International Conference on Magnetic Fluids Pariisi, Ranska 8.–12.7.2019 premc.org/conferences/icmfmagnetic-fluids Sähkökapselointi tehostaa lääkkeen imeytymistä Sähkökapseloinnin avulla on mahdollista tuottaa mikrolääkekuljettimia, jotka parantavat niiden sisältämän lääkeaineen liukenevuutta. Lääkeaine ladataan huokoisesta piistä koostuviin nanopartikkeleihin. ”Tämä taas voi edistää ratkaisevasti joidenkin lääkeaineiden päätymistä verenkiertoon”, Roine sanoo. Lääkkeitä ei tällöin voi annostella suun kautta. Vastaväittäjänä toimi professori Lucian Dascalescu ranskalaisesta Poitiersin yliopistosta ja kustoksena professori Petriina Paturi. Sähkökapselointi tapahtuu vastakkaismerkkisin rinnakkaissuuttimin. Nämä vaikutukset yhdessä nostavat niukkaliukoisen lääkeaineen suolenseinämän läpi imeytyvää osuutta huomattavasti. FM Jorma Roineen väitöskirja Electroencapsulation and Electrospraying of Pharmaceutical Materials in Preparation for Oral Drug Delivery Applications tarkastettiin Turun yliopistossa 9.2.2019. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Jorma Roine. Havainnon teki väitöstyössään tutkija Jorma Roine. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Monet lääkeaineet liukenevat veteen huonosti. Tällaiset komposiittikuljettimet voivat Roineen mukaan auttaa myös lääkeaineen kulkeutumista suolenseinämän läpi. Lisäksi lääkkeen vapautuminen kuljettimista on mahdollista kohdistaa otollisimpaan paikkaan ruoansulatuskanavassa. Syynä uusien lääkeaineiden niukkaliukoisuuteen ovat niiden yhä monimutkaisemmat molekyylirakenteet
Tilaisuudessa oli paikalla mukavasti yleisöä. Pääosin kasvu tulee liikenteen sähköistymisestä ja tarpeesta varastoida energiaa tuotannon ja käytön ajallisen syklisyyden takia. Jos kuvassa on mukana ihmisiä, kuvaajan pitää varmistaa etukäteen heidän suostumuksensa kuvan julkaisemiseen. Kolehmaisen ryhmän tutkimuskohteisiin kuuluu muun muassa erittäin puhtaiden akkukemikaalien tuottaminen kaivannaisteollisuuden prosessien jatkojalosteina. lokakuuta 2019. 72 KEMIA 2/2019 Sc an st oc kp ho to SEURASIVUT JUHLAVUOSI ETENEE Pohjois-Suomen Kemistiseura juhlii Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) 100-vuotisjuhlavuotta järjestämällä valokuvauskilpailun. Mukaan voi liittää lyhyen selostuksen kuvasta, mutta se ei ole pakollista. Tässä toiminnassa myös Suomi on vahvasti mukana. Tulevaisuudessa erityisesti sähköautoissa käytettävien akkujen kierrätyksen ennustetaan yleistyvän, joten niiden kierrättämiseen pitää löytää teknologiset ratkaisut. Akkukemikaalit kiinnostivat yleisöä Myös akkujen ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti. Erityisesti energiatiheys tulee kasvamaan uusien katodimateriaalien tultua markkinoille. Kaikkien akkukemikaalien tuotannolle on yhteistä lopputuotteen korkeat puhtausvaatimukset. Akkujen ja tätä kautta erittäin puhtaiden akkukemikaalien kysyntä tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa hyvin merkittävästi, Kolehmainen kertoi. Kierrätys yleistyy Eero Kolehmaisen mukaan Satakunnassa ja koko Suomessa on tällä hetkellä käynnissä paljon kehityshankkeita, jotka keskittyvät akkukemikaalien tuottamiseen ja erilaisten akkuihin liittyvien teknologioiden kehittämiseen. Kuvalla täytyy kuitenkin olla nimi. EU-tasolla toimiva European Battery Alliance koordinoi tutkimusta koko akun elinkaaren ajan kaivoksesta uusiokäyttöön. Kilpailuun osallistumalla kuvaaja hyväksyy, että Pohjois-Suomen Kemistiseura ja SKS voivat julkaista kuvan sosiaalisessa tai muussa mediassa. mattijsantala@gmail.com M at ti Sa nt al a. helmikuuta Studia Generalia -luennon, jonka aiheena oli akkukemikaalien valmistus. Paras kuva palkitaan! Länsi-Suomen kemistiseura järjesti 13. Kisaan voi osallistua vain yhdellä, itse otetulla kuvalla. Kilpailuaika päättyy 31. Luennoitsija Eero Kolehmainen sai vastattavakseen myös yleisökysymyksiä. Epäpuhtaudet saatavat alentaa akun kapasiteetOta kuva kemiasta! tia tai pahimmillaan aiheuttaa akussa epätoivottavia reaktioita ja tuhota lopulta koko akkuelementin. ”Puhtauden edellyttäminen puolestaan asettaa korkeat vaatimukset tuotantoprosesseille ja analytiikalle”, Kolehmainen sanoi. Kuvan voi toteuttaa millä tahansa kameralla. Matti Santala Kirjoittaja on Länsi-Suomen kemistiseuran puheenjohtaja. Kisaan voi osallistua kuka tahansa lähettämällä kemiaan liittyvän kuvan osoitteeseen kemiavalokuvakilpailu@gmail.com. Porin kansalaisopistossa pidetyssä luentotapahtumassa oli puhujana hydrometallurgian kehityspäällikkö Eero Kolehmainen Outotec Finland Oy:stä. Aihe kiinnostaa paikallisesti, joten siltä pohjalta syntyi myös hyvää keskustelua
Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia luennoi aiheesta Kemiaa keittiössä – myyttejä ja uskomuksia ruuanlaiton kemiasta. H an na O ks an en Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlakokous ja juhlaillallinen 26.4.2019 Helsingin yliopiston Suuri juhlasali (Aleksanterinkatu 5, Helsinki) kello 18.00. Lisätietoa: www.nmrsymposium.fi/2019.. huhtikuuta 2. toukokuuta 12. Suomen NMR-spektroskopiaseuran Finnish NMR Symposium 2019 Rokua 5.–7.6.2019 Luennoitsijoina muun muassa Mathilde Lerche Tanskan teknillisestä yliopistosta, Andrew Pell Tukholman yliopistosta ja Leif Schröder Leibnizin tutkimusinstituutista Saksasta. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2019 4. Kemian Seurojen Kemian Päivät 2019 27.–28.3.2019 Messukeskus, Helsinki. Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia kertoo ruuanlaiton kemiasta 10. Lisätietoa: suomalaistenkemistienseura.fi/paikallisseuratja-jaostot/paijat-hameen-kemistit. mennessä osoitteessa: www.suomalaistenkemistienseura.fi. toukokuuta 4/2019 16. Maksuttomaan tapahtumaan ei tarvita ennakkoilmoittautumista. Länsi-Suomen Kemistiseuran Juhlaluento Kemiaa kaikille 10.4.2019 Porin kansalaisopiston opistotalon (Gallen-Kallelan katu 14, Pori) auditorio kello 18–20. Ilmoittautumiset 19.4. mennessä osoitteessa heleena.karrus@kemianseura.fi. Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Rakkauden kemiaa 26.3.2019 Lahden yliopistokampus (Niemenkatu 73), tiedeluokka Solu kello 17–21. Tumma puku. Seuran puheenjohtajan Pekka Joensuun juhlapuhe, kunnianosoitukset, kansainvälisen kemianjärjestön Iupacin puheenjohtajan, professori Qi-Feng Zhoun juhlaesitelmä. Avaus Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu. Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavastaanotto 26.4.2019 Helsingin yliopiston lehtisali (Aleksanterinkatu 5, Helsinki) kello 14.30–16.00. Katso koko ohjelma: kemianseurat.fi/kemia/kemianpaivat-2019. krs, Helsinki) kello 9–11. Vastaanotto on tarkoitettu seuroille, yhteisöille ja yrityksille. Tapahtumassa tehdään kasvipohjaista kasvovettä, tutustutaan tuoksujen maailmaan ja pohditaan rakkauden ja rakastumisen olemusta. elokuuta 4. kesäkuuta 5/2019 7. 73 2/2019 KEMIA Kemia-lehti 2019: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT III-kannesta! KEMIA Kemi SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. syyskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . huhtikuuta. Onnittelijoita pyydetään ilmoittautumaan 18.4. Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaari 26.4.2019 Helsingin yliopiston Pieni juhlasali (Fabianinkatu 33, 4. Puheenvuorot professori Ari Ivaska (Åbo Akademi), professori Mauri Kostiainen (Aalto-yliopisto) ja johtaja Mari Pantzar (Sitra). mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Ilmoittautumiset 2.4. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi
Princeton Einsteinin viimeinen koti Princetonin kaupunki Yhdysvaltain New Jerseyssä on hämmästyttävä huipputason tutkimustiivistymä, joka tuottaa uutta tietoa huimaan tahtiin. Fieldsin mitalin, ”matematiikan Nobelin”, on saanut yhteensä 60 tutkijaa, joista 42 on vaikuttanut IAS:ssa. Vuonna 1930 perustetussa laitoksessa on tehnyt työtään mahtava joukko tieteen ylintä kermaa, Einsteinin lisäksi 32 muutakin nobelistia. Maan ykkösyliopisto Vuonna 1748 aloittaneessa Princetonin yliopistossa tekivät tohtorintutkintonsa myös matemaatikko, loogikko Alan Turing sekä nobelistifyysikot Richard Feynman ja Steven Weinberg. Projektin taustalla vaikutti Einsteinkin. Bellin laboratoriossa – jonka nykyisin omistaa Nokia – työskennellessään Bardeen keksi transistorin yhdessä kahden kollegansa kanssa. Laitoksen nykyinen kuuluisuus on oman aikamme ehkä huomattavin teoreettinen fyysikko, säietutkija Edward Witten. IAS tunnetaan etenkin huippumatematiikan tyyssijana. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Princetonin alumneja ovat myös presidentti Woodrow Wilson, first lady Michelle Obama ja näyttelijä Brooke Shields. Einsteinin kotitalo Mercer Streetillä on yhä suosittu turistikohde, mutta sitä asuttavat yksityishenkilöt, eikä se ole avoinna yleisölle. Princetonin kasvatteja on myös ainoa kaksinkertainen fysiikan nobelisti John Bardeen. 74 KEMIA 2/2019 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Laitoksessa riittää myös maineikkaita fyysikkoja. Sisko Loikkanen Viehättävä amerikkalainen pikkukaupunki Princeton nousi yleiseen tietoisuuteen, kun suhteellisuusteorian isä Albert Einstein (1879–1955) asettui sinne vuonna 1933. John von Neumann, yksi nykyaikaisen tietotekniikan perustajista, suunnitteli tehokasta tietokonetta pommirakennuksen vaativaan laskentaan. Hankkeeseen osallistui ainakin kolmisenkymmentä yliopistosta valmistunutta tai siellä työskennellyttä tutkijaa. Ivy League -eliittiin kuuluva yliopisto jätti vuoden 2019 kansallisessa rankingissa taakseen Harvardin ja tuli laakeroiduksi Yhdysvaltain parhaaksi. sisko.loikkanen@gmail.com Princetonin 30 000 asukkaasta reilut 5 000 on Princetonin yliopiston opiskelijoita.. Media alkoi seurata viiksekkään, pitkähapsisen tiedemiehen toimia herpaantumatta, ja valokuvat kuuluisasta tutkijasta levisivät ympäri maailman. Toisen palkintonsa Bardeen sai vuonna 1972 suprajohtavuuden selittämisestä. Palkituista 17 on kuulunut IAS:n tutkijakuntaan. Einstein itse ei halunnut rakennuksesta muistomuseota. Princetonin nimi yhdistyy yhä toisen maailmansodan aikaiseen Manhattanprojektiin, jossa kehitettiin ensimmäinen atomipommi. Witten väitteli tohtoriksi Princetonin yliopistossa nobelisti David Grossin ohjauksessa. Kolmikko palkittiin vuoden 1956 fysiikan Nobelilla. Manhattan-hanketta johti fyysikko Robert Oppenheimer, joka sittemmin toimi IAS:n johtajana vuodet 1947– 1966. Yliopiston taloustieteen nobelistin John Nashin suuri yleisö tuntee ehkä parhaiten elokuvasta Kaunis mieli, joka perustuu skitsofreniaa sairastaneen tutkijan elämään. Abel-palkinto, toinen merkittävä matematiikan alan tunnustus on jaettu 19 kertaa. IAS:n professorina on toiminut muun muassa Paulin kieltosäännöstä tunnettu fysiikan nobelisti, juutalaistaustainen Wolfgang Pauli, joka siirtyi Euroopasta Yhdysvaltoihin vuonna 1940. Einstein työskenteli princetonilaisessa IAS-tutkimuslaitoksessa (Institute for Advanced Study) kuolemaansa asti
Messukeskus Helsinki Expo and Convention Centre 27.–28.3.2019 Kemian ja bioalan tärkein kohtaamispaikka Messuopas– Fair Guide chembiofinland.fi #chembio2019
+358 40 450 3237. Virallinen mediayhteistyökumppani Katso ajantasainen ohjelma, saapumisohjeet sekä muuta käytännön infoa chembiofinland.fi Please see transport connections and up-to-date programme at chembiofinland.fi. salaatteja, kotiruoka-annoksia, erikoiskahveja ja herkullisia leivonnaisia. Organisers Messukeskus Helsinki, Expo and Convention Centre Messuaukio 1, FI-00520 Helsinki, customer.service@messukeskus. 040 450 3250 Yhteistyössä: • Kemianteollisuus ry • Kemian Seurat • Suomen Bioteollisuus ry Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 14.2.2019 mennessä jättämiin tietoihin. Ensiapu Alagalleriassa, puh. 040 450 3237. ChemBio Finland 2019 -tapahtuman aikaan auki ovat seuraavat kahvilat ja ravintolat: Ravintola Eat & Meet, ravintola Table, ravintola Platta, Wok`n´curry, Olohuone, Café 1 ja Café 3. Payment options: • parking payment machine • online: oma.europark.fi • Easypark-application Cloakroom At the entrances, €3/coat (one bag included) Cash machines Cash machines can be found in the Glass Gallery and the lower Gallery. Opening hours Wed 27 March 9:00–17:00, Thu 28 March 9:00–16:00 Information desks Open during the opening hours of the fair in the Southern and Northern Entrance and the lower Gallery. Pysäköinti Hinta 12 €/kerta/vrk. An updated list of exhibitors and the programme are available on chembiofinland.fi . Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä. Päivitetty näytteilleasettajalistaus sekä ohjelma löytyvät osoitteesta chembiofinland.fi. First aid In the lower Gallery, tel. Ravintolat Messukeskuksessa on useita ravintoloita ja kahviloita, joissa on tarjolla mm. Messukeskus is not responsible for any errors therein. Vaatesäilytykseen voi takin lisäksi jättää yhden laukun. Tervetuloa ChemBio Finland -tapahtumaan! Avoinna ke 27.3. klo 9–16 Neuvonta Infoja palvelupisteet ovat avoinna messujen aukioloaikoina eteläisellä ja pohjoisella sisäänkäynnillä sekä Alagalleriassa. The following restaurants are open in ChemBio Finland: Eat & Meet, Table, Platta, Wok`n´curry, Olohuone, Café 1 ja Café 3. Pankkiautomaatit Lasigalleriassa ja Alagalleriassa. com, tel. Parking Price €12/time/day. Pysäköinnin laskutuksesta vastaa EuroPark Maksutavat: • maksu automaattiin • mobiilimaksu EasyPark-pysäköintisovelluksella • nettisivujen kautta osoitteessa oma.europark.fi • EuroParkin laskulla jälkikäteen Vaatesäilytys Sisäänkäynneillä, palvelun hinta on 3 €/takki. Järjestäjät Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki asiakaspalvelu@messukeskus.com, puh. klo 9–17, to 28.3. Information posted on fair info is based on the information provided by exhibitors until 14 February 2019. +358 40 450 3250 In co-operation with: • Finnish Bio Industries • Chemical Industry Federation of Finland • Finnish Chemical Societies. Restaurants There are several restaurants and cafés in the Exhibition Center serving salads, homemade dishes, specialty coffees and delicious pastries
Tapahtumassa on tarjolla runsaasti maksutonta ohjelmaa rekisteröityneille kävijöille. Sadat näytteilleasettajat esittelevät uutuuksiaan. Tervetuloa! Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: chembiofinland.fi Voit rekisteröityä myös Messukeskuksen sisäänkäynneillä. Kemian ja bioalan tärkein ammattitapahtuma ChemBio Finland 2019 Messukeskuksessa, Helsingissä 27.–28.3.2019. Pre-registration: chembiofinland.fi You can register yourself also at Expo and Convention Centre. There is plenty of free program at ChemBio Finland for registered visitors. Fraser Stoddart Parhaita kontakteja: Brellaa ja verkostoidu! Kirjaudu Brellaan ja sovi tapaamiset ennakkoon! brella.io Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: chembiofinland.fi ChemBio Finland Get together -kumppanit:. Tule verkostoitumaan ja päivittämään tietosi lukuisissa maksuttomissa seminaareissa. Tapahtuman teemat: Kiertotalous | Ympäristökemia | Elintarvikekemia | Energia | Terveysteknologia | Turvallisuus | Tekoäly | Muovit Yli 100 näytteilleasettajaa! Tule tutustumaan alan uutuuksiin ja innovaatioihin! Huikeaa ohjelmaa: Kemian Päivien luentoja ja bioalan seminaareja | Turvallisuusseminaari | Uratori ja CV-klinikka | Startup-alue | Plazan tietoiskut. Get together -tilaisuus 27.3.2019 klo 17–19 Verkostoitumista | Palkintojen jakoja | Tarjoilua ja musiikkia | Mukana kemian nobelistit Ada E. Yonath, K Barry Sharpless sekä Sir J
Elisa Ollikainen, Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta 12:40 Kromatografia kliinisessä laboratoriossa FM Anna Becker, HUSLAB 13:00 Epäpuhtauksien määrittäminen lääkeaineista ja lääkevalmisteista kromatografisin keinoin TkL Päivi Kokkonen, Orion Pharma 13:20 Puheenjohtaja: Yhteenveto ja tilaisuuden päätös. Tuulia Hyötyläinen, Örebron yliopisto 10:30 Luonnonyhdisteiden kromatografiset sormenjäljet FT Marica Engström, Turun yliopisto, Kemian laitos 10:50 Muuntohuumeiden typen mittaukseen perustuva pitoisuusmääritys ilman vertailuaineita – Sovellukset oikeustoksikologisissa tutkimuksissa FM Samuel Mesihää, Helsingin yliopisto, Oikeuslääketieteen osasto 11:10 Kevyt lounas seminaaritilassa ja sponsorina toimivan Agilentin esitelmä: 11:30 Uuden sukupolven kokonaisratkaisu aminohappoanalyysiin FT Matias Kopperi, Agilent Technologies Finland Oy 12:00 HILIC ja grafiitti vaihtoehtoina käänteisfaasille FT Marko Lehtonen, Itä-Suomen yliopisto, Farmasian laitos 12:20 Mikrofluidistiset erotuslaitteistot lääkeaineanalytiikassa ja lääke-lääkevuorovaikutusten ennustamisessa Prov. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Muutokset mahdollisia. Terhi Uusitalo, Nordic Swan Ecolabel 13:00 Concluding remarks Järjestäjä: Maija Pohjakallio, VTT ja Kemian Seurat Kromatografiset työkalut lääketieteellisessä tutkimuksessa -seminaari 9:30–13:30, hallisali 1b Puheenjohtaja: FM Päivi Pöhö, Helsingin yliopisto 9:30 Puheenjohtaja: Seminaarin avaus ja kromatografiaseuran toiminnan esittely 9:40 Raskauden aikaisen ympäristökemikaalialtistuksen vaikutus terveyteen Prof. Kemia kiertotalouden ajurina/ Chemistry in the Circular Economy 9:30–13:30, hallisali 1a Moderators: Linda Fröberg-Niemi, Smart Chemistry Park / Turku Business Region and Maija Pohjakallio, VTT, Technical Research Center of Finland 9:30 Welcome, Sustainable chemistry enables circular economy – News from SusChem FI Linda Fröberg-Niemi, Smart Chemistry Park & Maija Pohjakallio, VTT 10:00 Circular Chemistry – case tall oil Nella Baerents, Kraton Corporation 10:25 Circular Water Outi Grönfors, Kemira Oyj 10:50 Swedish approach to making polymer flows circular Lena Smuk, RISE-Research Institutes of Sweden 11:15 Break 11:45 Circular economy challenges the chemical regulation Topi Turunen, University of Eastern Finland 12:10 Safety challenges of industrial plants using secondary raw materials Kirsi Levä, Finnish Safety and Chemicals Agency (Tukes) 12:35 How Nordic Swan ecolable system (and criteria) affect materials’ and products’ R&D-work in the area of circular economy. | WEDNESDAY 27 March Muutokset mahdollisia. Järjestäjät: Suomen Kromatografiaseura ja Kemian Seurat Polttoaineet, palamisen kemia ja polttomoottoritekniikat: Tutkimus ja merkitys Suomelle 9:30–13:45, hallisali 3a 9:30 Opening Arkke Eskola, University of Helsinki 9:40 Issues of various alternative fuels for IC-engines Katriina Sirviö, University of Vaasa 10:05 Optical diagnostics: a look inside the IC-engine cylinder Martti Larmi, Aalto University 10:35 Future sustainable shipping and energy production including engines Christer Wik, Wärtsilä Oyj KESKIVIIKKO 27.3. | WEDNESDAY 27 March O H JE LM A | P R O G R A M M E Kemian Päivät KESKIVIIKKO 27.3. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi
Gareth Law, Department of Chemistry, University of Helsinki 11:15 Break 11:45 PET imaging of inflammation Prof. Anu Airaksinen, Department of Chemistry, University of Helsinki 12:45 Boron neutron capture therapy (BNCT) – Local perspective Chief physicist Mikko Tenhunen, Helsinki University Hospital 13:15 Closing Järjestäjät: Anu Airaksinen, HY ja Kemian Seurat Materials in nature – thermoanalytical aspects 9:30–12:30, Lecture hall 3d 9:30 Opening prof. Anne Roivainen, Turku PET Center 12:20 Nanotheranostics for simultaneous diagnostics and therapy of cancer Prof. Priit Tammeorg, University of Helsinki 10:30 Slow pyrolysis for converting biomass to high value products Dr. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi 11.00 Investigating the ignition mechanism in ultra-lean gas engines using detailed chemistry simulations Anders Brink, Åbo Academy University 11.25 Break 12.15 Industry taking action on climate change Jenni Nortio, Neste Oyj 12.40 Plenary presentation on Combustion Modelling Henry Curran, NUI Galway, Ireland 13.25 Large-Eddy Simulation of dual-fuel ignition: phenomena and control Ville Vuorinen, Aalto University 13.45 Closing Järjestäjät: Arkke Eskola, HY ja Kemiallisteknillinen Yhdistys ja Kemian Seurat Radiochemistry today and for future 9:30–13:15, Lecture hall 3b 9:30 Opening Prof. Yonath, Weizmann Institute of Science, Israel Kahvitauko / Coffee Break Engines Through the Ages Prof. prof. Anu Airaksinen 9:40 Nuclear waste disposal research – still needed. Jukka Lehto, Department of Chemistry, University of Helsinki 10:40 Learning for the microscopic legacy of nuclear accidents Prof. Kemian Päivät O H JE LM A | P R O G R A M M E KESKIVIIKKO 27.3. Vesa-Pekka Lehto, University of Eastern Finland 9:35 Soil organic matter assessments Assoc. Laura Tomppo, University of Eastern Finland 11:00 Coffee Break 11:30 Microplastics in marine environments Dr. | WEDNESDAY 27 March Muutokset mahdollisia. Barry Sharpless, Scripps Research Institute, USA The ribosome – a connection between the far past and the near future Prof. Anu Heikkilä, Finnish Meteorological Institute 11:50 Polyphenols, ellagitannins and their bioactivities Doc. Maarit Karonen, University of Turku 12:10 Hackmanite minerals for detecting radiation MSc Isabella Norrbo, University of Turku 12:30 Closing remarks prof. Ada E. Vesa-Pekka Lehto, University of Eastern Finland Järjestäjät: Fintac ry ja Kemian Seurat Suomen Kemistien Seuran Nobelistiseminaari 14:00–17:00, Seminar room 103 The next hundred years Prof K. Jiri Kucerik, Brno University of Technology 10:10 Diversity of biochars Doc. Horst Geckeis, Institute for Nuclear Waste Disposal, Karlsruhe Institute of Technology, Germany 10:15 Radionuclide-selective ion exchangers development from a master’s thesis to Fukushima waste treatment Prof. Sir Fraser Stoddart, Northwestern University, USA. Prof
The workshop session will be from 12:00–13:30, followed by a coffee break (13:30–13:45) and the pannel discussion will be from 13:45–15:30. | WEDNESDAY 27 March Muutokset mahdollisia. Panel discussion with representatives of various companies, including PhDs that have moved to the private sector. KESKIVIIKKO 27.3. 9:15–14:00, Lecture hall 3f 9:15 Welcome Dr Hannu Koistinen, Chairman of the Biobio Society and Dr Tuomas Salusjärvi, Chairman of the Foundation for Nutrition research Session 1 session chair Dr Kristiina Mäkinen, Biobio society 9:20 Novel technologies and sustainable food systems Dr Hanna Tuomisto, University of Helsinki 9:50 Future food is designed and produced in cell factories Dr Emilia Nordlund, VTT 10:20 Food security and the role of Finland in future food production Dr Kaisa Karttunen, e2 think tank 10:50 Lunch break Session 2 session chair Dr. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Bioalan seminaarit. | WEDNESDAY 27 March O H JE LM A | P R O G R A M M E KESKIVIIKKO 27.3. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Muutokset mahdollisia. Leo Kärkkäinen, Aalto-yliopisto, Nokia Oyj 10:50 Tekoälyn soveltaminen Life Science -alalla FCAI johtaja, akatemiaprofessori Samuel Kaski, Aalto-yliopisto 11:30 Tekoälykiihdyttämö auttaa etsimään keinoja tekoälyn hyödyntämiseen AI Accelerator Lead Alexander Törnroth, Finland’s Artifical Intelligence Accelerator faia.fi 12:00 Keskustelu ja yhteenveto 12:05 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen AI is already in practice! Chair: CEO Pekka Simula, Herantis Pharma Plc, Finnish Bioindustries 13:00 AI: Applying AI from Molecule to Market in Life Science Organizations Director Christina Busmalis, IBM Global Life Science 13:45 Clever Health ecosystem Project Director Mirka Tammi, HUS 14:00 Coffee break 14:20 Company pitches x 4 (10´ each) Neuro Event Labs Oy, CEO Kaapo Annala MVision AI Oy, CTO Aleksi Nurmi Kaiku Health Oy, Data Scientist Jussi Ekström Aiforia Techologies Oy, CEO Kaisa Helminen Medisapiens Oy, Henrik Edgren Blueprint Genetics Oy CTO Jussi Paananen Top Data Science Oy, Head of AI Oguzhan Gencoglu 16:00 Closing of the seminar Järjestäjät: Healthtech Finland, Business Finland ja Suomen Bioteollisuus ry Future of food – Mitä syöt tulevaisuudessa. Anu Kaukovirta-Norja, Foundation for Nutrition research 11:45 Nutritional insights on future food Professor Marjukka Kolehmainen, University of Eastern Finland 12:15 Consumers´ perception of novel food Johanna Kuusi, Senior consumer insight specialist, Valio 12:45 Coffee and refreshments 13:00 Panel discussion Moderator: Dr Peter Sarin (all speakers and audience) Järjestäjät: Biobio society ja Foundation for Nutrition research BiotechClub Career Forum 12:00-15:30, Lecture hall 3g 12:00 Self assessment lecture and workshop Representatives from Career Services (University of Helsinki) will help attendants to identify their own strengths and alignment with different career tracks. 13:30 Coffee break 13:45 What do PhDs bring to Industries. Äly ja Tekoäly – lyömätön yhdistelmä! 10:00–16:00, Lecture hall 3e Puheenjohtaja: Tj Saara Hassinen, Terveysteknologia ry 10:00 Seminaarin avaus Osastopäällikkö Ilona Lundström, TEM 10:10 Johdanto tekoälyyn Prof
Panel discussion with representatives of various companies, including PhDs that have moved to the private sector. | WEDNESDAY 27 March O H JE LM A | P R O G R A M M E KESKIVIIKKO 27.3. Ari Koskinen, Aalto University Järjestäjä: Suomalaisten Kemistien Seura 14:00 New Plastics Narrative – Muovit uusiksi Mitä jos muovit olisi keksitty 100 vuotta myöhemmin tai 1000 vuotta aikaisemmin. Anu Kaukovirta-Norja, Foundation for Nutrition research 11:45 Nutritional insights on future food Professor Marjukka Kolehmainen, University of Eastern Finland 12:15 Consumers´ perception of novel food Johanna Kuusi, Senior consumer insight specialist, Valio 12:45 Coffee and refreshments 13:00 Panel discussion Moderator: Dr Peter Sarin (all speakers and audience) Järjestäjät: Biobio society ja Foundation for Nutrition research BiotechClub Career Forum 12:00-15:30, Lecture hall 3g 12:00 Self assessment lecture and workshop Representatives from Career Services (University of Helsinki) will help attendants to identify their own strengths and alignment with different career tracks. Järjestäjä: Kemianteollisuus ry 11:15 Nobel Laureate Panel: ”Towards the future” Prof K. The workshop session will be from 12:00–13:30, followed by a coffee break (13:30–13:45) and the pannel discussion will be from 13:45–15:30. | WEDNESDAY 27 March Muutokset mahdollisia. 9:15–14:00, Lecture hall 3f 9:15 Welcome Dr Hannu Koistinen, Chairman of the Biobio Society and Dr Tuomas Salusjärvi, Chairman of the Foundation for Nutrition research Session 1 session chair Dr Kristiina Mäkinen, Biobio society 9:20 Novel technologies and sustainable food systems Dr Hanna Tuomisto, University of Helsinki 9:50 Future food is designed and produced in cell factories Dr Emilia Nordlund, VTT 10:20 Food security and the role of Finland in future food production Dr Kaisa Karttunen, e2 think tank 10:50 Lunch break Session 2 session chair Dr. Barry Sharpless, Scripps Research Institute, USA Prof. Leo Kärkkäinen, Aalto-yliopisto, Nokia Oyj 10:50 Tekoälyn soveltaminen Life Science -alalla FCAI johtaja, akatemiaprofessori Samuel Kaski, Aalto-yliopisto 11:30 Tekoälykiihdyttämö auttaa etsimään keinoja tekoälyn hyödyntämiseen AI Accelerator Lead Alexander Törnroth, Finland’s Artifical Intelligence Accelerator faia.fi 12:00 Keskustelu ja yhteenveto 12:05 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen AI is already in practice! Chair: CEO Pekka Simula, Herantis Pharma Plc, Finnish Bioindustries 13:00 AI: Applying AI from Molecule to Market in Life Science Organizations Director Christina Busmalis, IBM Global Life Science 13:45 Clever Health ecosystem Project Director Mirka Tammi, HUS 14:00 Coffee break 14:20 Company pitches x 4 (10´ each) Neuro Event Labs Oy, CEO Kaapo Annala MVision AI Oy, CTO Aleksi Nurmi Kaiku Health Oy, Data Scientist Jussi Ekström Aiforia Techologies Oy, CEO Kaisa Helminen Medisapiens Oy, Henrik Edgren Blueprint Genetics Oy CTO Jussi Paananen Top Data Science Oy, Head of AI Oguzhan Gencoglu 16:00 Closing of the seminar Järjestäjät: Healthtech Finland, Business Finland ja Suomen Bioteollisuus ry Future of food – Mitä syöt tulevaisuudessa. Järjestäjä: Muoviteollisuus ry 15:00 Suomen Akatemian rahoituksella tutkimuksesta hyötyä yhteiskunnalle Järjestäjä: Suomen Akatemia 15:15 Kemikaalit sisäilmassa Järjestäjä: Sisäilmainfopiste 15:30 Kiertotalouden pelisäännöt – Vaarallisten jätteiden käsittely nyt ja tulevaisuudessa Sami Salmijärvi, Head of Sales, Fortum Recycling&Waste 15:45 Neste 16:00 Farmakogenetiikan käyttö potilastyössä Jari Forsström, sisätautien erikoislääkäri, lääketieteellisen tietotekniikan dosentti 16:15 Työturvatuotteet tutuiksi -muotinäytös Tutustu ajankohtaisiin työturvatuotteisiin VWR:n muotinäytöksen johdolla! O H JE LM A | P R O G R A M M E KESKIVIIKKO 27.3. Kirjoitamme muovien tulevaisuuden uudestaan. 13:30 Coffee break 13:45 What do PhDs bring to Industries. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Muutokset mahdollisia. Äly ja Tekoäly – lyömätön yhdistelmä! 10:00–16:00, Lecture hall 3e Puheenjohtaja: Tj Saara Hassinen, Terveysteknologia ry 10:00 Seminaarin avaus Osastopäällikkö Ilona Lundström, TEM 10:10 Johdanto tekoälyyn Prof. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Plaza, halli 2. Sir Fraser Stoddart, Northwestern University, USA Moderator: Prof. Yonath, Weizmann Institute of Science, Israel Prof. Ada E. | WEDNESDAY 27 March Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Bioalan seminaarit 9:00 Katse tulevaisuuteen: pelastetaan maailma! Nuoret kutsuvat lavalle yksittäisen henkilön, tutkijan, yhteiskunnallisen vaikuttajan ja yritykset kertomaan, miten voimme muuttaa maailmaa, niin jokapäiväisten valintojen kuin uravalintojenkin kautta. KESKIVIIKKO 27.3
| THURSDAY 28 March O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 28.3. | THURSDAY 28 March Muutokset mahdollisia. Reko Leino, Åbo Akademi 9:30 Opening words, New Energy Academy Programme Prof. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Kemian Päivät Elintarvikepakkauksen moderni muoto 9:30–12:30, hallisali 1a 9:30 Avaus, session puheenjohtaja, Eila Järvenpää, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus 9:35 Turvallinen ja vaatimustenmukainen pakkaus – mistä asioista se koostuu. Daniel G. Nocera, Harvard University 10:45 Coffee and posters of the New Energy Academy Programme 11:30 Suomen energiajärjestelmän vahvuudet ja haasteet Prof. Merja Virtanen, ylitarkastaja Evira/Ruokavirasto 10:15 Tuote osana pakkausta – elintarvikepakkauksen uusi tarina Pekka Saranpää, johtava tutkija Luonnonvarakeskus 10:40 Uusiutuva pakkaus Maria Holopainen, Senior Manager Innovation, Stora Enso Oyj 11:00 Tauko 11:30 Elintarvikepakkausten tulevaisuus: ekologiset pakkausmateriaalit ja -ratkaisut Heidi Peltola, Senior Scientist, VTT Oy 12:10 Innovaatioita selluloosasta – Ellen MacArthur Foundationin palkitsema VTT:n pakkausratkaisu Anna Tenhunen, Research Scientist, VTT Oy 12:45 Yhteenveto, session puheenjohtaja Järjestäjät: Tiina Ritvanen/ETS Elintarvikeanalytiikan jaosto ja Kemian Seurat New Energy Academy Programme Seminar 9:30–16:00, lecture hall 3d Chair: Prof. Reko Leino 9:45 Keynote speech: Fuels and Food from Sunlight, Air and Water Prof. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Muutokset mahdollisia. TORSTAI 28.3. Sanna Syri, Aalto-yliopisto 12:00 Puhtaan energian teknologiat – niille on tilausta! Timo Ritonummi, teollisuusneuvos Työja elinkeinoministeriö 12:30 Lounas Aikaa tutustua ChemBio-näyttelyyn ja Uusi energia -hankkeiden postereihin 14:30 Paneelikeskustelu: Asumisen kestävät energiaratkaisut Puheenjohtaja: professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Panelistit: Miimu Airaksinen, toimitusjohtaja Suomen rakennusinsinöörien liitto Hanna-Liisa Kangas, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Jyri Nieminen, Chief Sustainability Officer Sweco Finland Oy Juha Kostiainen, johtaja, YIT Oyj Karoliina Auvinen, projektinjohtaja Aalto-yliopisto Järjestäjät: Suomen Akatemia ja Kemian Seurat
Heyrovsky Institute of Physical Chemistry, The Czech Academy of Sciences 14:25 Break 14:45 Detecting chemical threats with chemical ionization atmospheric pressure interface-mass spectrometry Nina Sarnela, R&D Scientist, Kärsa Oy 15:10 Ambient mass spectrometry techniques Tiina Kauppila, Docent, Verifin – Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention 15:35 End of the session Järjestäjät: Lauri Halonen ja Kari Hartonen, HY ja Kemian Seurat Symposium on Computational Chemistry 9:30–15:05, lecture hall 3a Morning session Chair: Dr. Karoliina Honkala, University of Jyväskylä 11:00 Ab initio modelling of electrochemical reactions Prof. Kari Laasonen, Aalto University 11:35 Lunch break Afternoon session Chair: Dr. Mikko Muuronen, BASF SE, Ludwigshafen 10:25 A molecular view of heterogeneous catalysis from calculations Prof. | THURSDAY 28 March Muutokset mahdollisia. Olli Pentikäinen, University of Turku 14:30 Multiscale simulation approaches to understand biological energy conversion in the inner mitochondrial membrane Dr. Lauri Halonen 9:35 Aerosol mass spectrometry Douglas Worsnop, Ph.D., Aerodyne Research Inc. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Kemian Päivät Analytics session: Direct analysis with mass spectrometry 9:30–15:45, lecture hall 1b 9:30 Opening Prof. O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 28.3. Vivek Sharma, University of Helsinki Järjestäjät: Laskennallisen kemian jaosto ja Kemian Seurat. Maria Sammalkorpi, Aalto University 13:00 Life beyond the pixels: image analysis and machine learning methods for personalized drug discovery Dr. Atte Sillanpää, CSC 9:30 Theory in practice: Examples from industry and academia Dr. 10:15 Innovations in proton transfer reaction-mass spectrometry: Recent developments and applications Philipp Sulzer, Ph.D., Ionicon Analytik 10:40 Break 11:00 Proton transfer reaction-mass spectrometry, the fast method to measure volatile organic compounds in the atmosphere Simon Schallhart, Ph.D., Atmospheric composition research unit, Finnish Meteorological Institute 11:25 Headspace measurements of oral bacteria using proton transfer reaction-mass spectrometry Kajsa Roslund, University of Helsinki, Department of Chemistry 11:50 Lunch 13:20 On-line chemical ionization mass spectrometry for resolving in-situ gas-phase aerosol precursors Matti Rissanen, Ph.D., University of Helsinki, Institute for Atmospheric and Earth System Research (INAR) 13:45 Mass spectrometry for real time analyses of trace concentrations of volatile compounds in air and breath Patrik Špan?l, Professor, J. Peter Horvath, Biological Research Centre of the Hungarian Academy of Sciences and University of Helsinki 13:55 Computer-dependent drug discovery: From academic discovery towards commercial work Prof
Kari Takamaa, johtava sotilaslakimies Maanpuolustuskorkeakoulu 14:00 Synteettinen biologia – mahdollinen uusi uhka FT Markos Mölsä, Sotilaslääketieteen keskus 14:40 Tauko Puheenjohtaja: Jussi Paatero, dosentti Helsingin yliopisto 14:50 Autonomiset asejärjestelmät FT Timo Kaurila, Puolustusvoimien tutkimuslaitos 15:20 Loppusanat Järjestäjät: SPT-jaosto ja Kemian Seurat Kemian korkeakouluopetuksen kehittäminen yritysyhteistyön kautta 12:00–15:45, hallisali 3f 12:00 Avauspuheenvuoro: Maija Aksela, professori, Helsingin yliopisto 12:05 Keynote: Kemian korkeakouluopetuksen kehittäminen Jan Lundell, professori, Jyväskylän yliopisto 12:45 Aalto–UPM-yhteistyö – tapaus Biofore BootCamp Tapani Vuorinen, professori, Aaltoyliopisto & Esa Laurinsilta, johtaja, Strategiset kumppanuudet, UPM & opiskelijoita 13:15 Kahvitauko 13:45 Yrittäjyys ja korkeakouluyhteistyö – Tapaus Measur – kaikki analyysit samasta paikasta Teemu Myllymäki, toimitusjohtaja, Measur 14:15 Teollista yhteistyötä soveltavassa epäorgaanisessa kemiassa Justin Salminen, tutkimusjohtaja, Boliden AB & Ulla Lassi, professori, Oulun yliopisto 14:45 Tauko 15:00 Työelämätaidot-paneelin esipuheenvuoro Jaana Neuvonen, johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry 15.10 – Korkeakoulujen edustajia – Yritysten edustajia Paneeli Johannes Pernaa, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Järjestäjät: Kemian opetuksen jaosto ja Kemian Seurat Environmental session: ABC of chemicalization – from global to local/ Ympäristösessio: Kemikalisoitumisen ABC – globaalista lokaaliin 12:30–15:40, lecture hall 3b Chair: Dr. | THURSDAY 28 March Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Kemian Päivät Suojelun seminaari: Uudet uhkakuvat 11:30–15:30, hallisali 3e Puheenjohtaja: Prof. Jaakko Mannio, Finnish Environment Institute (SYKE) 15:05 Cities are leaching – how to stop. Prof. Jaakko Mannio, Finnish Environment Institute (SYKE) 12:40 Chemicalization of the Arctic – 100 years or more. Markku Mesilaakso, Puolustusvoimien tutkimuslaitos 11:30 Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n kevätkokous 12:30 Seminaarin avaus 12:40 Novitshokit ja inkapasitoivat aineet Prof. Cynthia de Wit, Department of Environmental Science and Analytical Chemistry (ACES), Stockholm University 13:25 Black Carbon in the Arctic – do we have to worry. Tiina Putkonen, Finnish Safety and Chemicals Agency (Tukes) 12:30 Opening words Dr. Paula Vanninen, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin 13:20 Inkapasitoivien aineiden käyttö – kemiallisen aseen kieltosopimuksen vai ihmisoikeuksien rikkomista. Dr. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Muutokset mahdollisia. Kaarle Kupiainen, Ministry of the Environment, Finland 14:00 Break 14:30 State of the Baltic Sea 2018 – contaminants and knowledge gaps Dr. TORSTAI 28.3. Niina Vieno, Law & Water Ltd 15:40 Closing Järjestäjät: Jaakko Mannio, SYKE ja Kemian Seurat. Dr. | THURSDAY 28 March O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 28.3
13:00 Tilaisuuden päätös Järjestäjät: Biotekniikan neuvottelukunta BTNK ja Biopankkiosuuskunta FINBB Aivoterveyttä tutkimuksesta ja innovaatioista 13:00-16:00, hallisali 3g Kansallisen neurokeskuksen järjestämä puolen päivän seminaari, jossa esitellään monipuolisesti Suomen neurotieteiden tutkimusta ja siitä nousevia uusia sovellusmahdollisuuksia potilashoitoihin, kuntoutukseen ja aivoterveyden edistämiseen. Mikko Alkio, Avance 12:00 Vaalikeskustelu – Tuoko tutkimus parempaa hoitoa. O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 28.3. | THURSDAY 28 March Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi IBC Finland 9:30 Lecture Hall 3e Developments in industrial biotechnology: Synthetic biology, production processes and end-product purification Speakers are organised by VTT (synthetic biology), Aalto University (production processes) and Lappeenranta University of Technology (end-product purification) Confirmed presentation: Prof. Jan Deska (Aalto University School of Chemical Engineering) “Next generation enzymatics en route to new bioproduction strategies” Organizer: IBC Finland Biopankki, syöpäkeskus, neurokeskus, genomikeskus – Miten tutkimusinfrastruktuurit edistävät terveydenhuoltoa. Tuula Helander, FICAN South (Eteläinen syöpäkeskus), HUS, STM 10:45 Kansallisen neurokeskuksen esiselvityshankkeet luovat pohjan yhteistyölle. 13:00 Kansallinen neurokeskus neurotieteiden tutkimuksen ja innovaatioiden tukena johtaja Mikael von und zu Fraunberg, Kansallinen neurokeskus 13:20 Human Brain Project: Matemaattiset mallit ja supertietokoneet neurotieteen tutkijan työkaluksi dosentti Marja-Leena Linne, yliopistotutkija, Tampereen teknillinen yliopisto 13:45 PET-kuvantaminen – ihmisestä hiireen ja takaisin Anna-Liisa Brownell, radiologian professori, Harvard Medical School, Massachusetts General Hospital 14:10 Musiikista tukea terveeseen ikääntymiseen ja neurologiseen kuntoutukseen dosentti Teppo Särkämö, akatemiatutkija, HY 14:35 Stressi muovaa aivoja jo kohdussa – vaikutukset myöhempään terveyteen Hasse Karlsson, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, ylilääkäri, Turku Brain and Mind Centerin johtaja, Turun yliopisto, Turun yliopistollinen keskussairaala 15:00 Stimulaatiohoidoista toivoa selkäydinvammapotilaille LT Anastasia Shulga, kliininen tutkija, Helsingin yliopistollinen sairaala 15:25 Vähän kajoava leikkaustekniikka kasvualana – kehityksen mahdollistavat testausympäristöt LT Antti-Pekka Elomaa, Kuopion yliopistollinen sairaala 15:50 Yhteenveto Järjestäjä: Kansallinen Neurokeskus Bioalan seminaarit. Mikael von und zu Fraunberg, Kansallinen Neurokeskus 11:00 Tauko 11:15 Genomikeskus edistäen tutkimustiedon integroitumista osaksi terveydenhuoltoa (TBD) 11:30 Uusi tiedon toisiokäytön palveluoperaattori Arto Vuori, THL 11:45 Johdanto Vaalikeskusteluun – Mitä Terveysalan kasvustrategiassa on saatu aikaiseksi. 9:30-13:00, hallisali 3g Puheenjohtajat: Saara Hassinen, Terveysteknologia ry, BTNK sekä Marco Hautalahti, Suomen Biopankkien Osuuskunta, FINBB 10:00 Avaus Saara Hassinen, Terveysteknologia ry ja Marco Hautalalahti, FINBB 10:10 Biopankkitutkimuksen merkitys yksilöllistetylle terveydenhuollolle Tarja Laitinen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 10:30 Miten Kansallinen Syöpäkeskus käyttää hyväkseen tutkimustuloksia ja uusia ratkaisuja
TIETOKAHVILA, halli 2 Muutokset mahdollisia. Markus Metsälä, Helsingin yliopisto Järjestäjä: Kemian Seurat 13:00 Luonnontieteilijä – osaamistasi tarvitaan! Tilaisuuden juontavat Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry ja Maija Arvonen, Loimu ry 13:00 Tilaisuuden avaus 13:05 Näkymiä työelämän tulevaisuuteen – millaisia valmiuksia tarvitaan. Chair: CEO Pekka Simula, FIB, Herantis Pharma Plc 9:30 Welcoming words Pekka Simula, CEO, FIB, Herantis Pharma 9:35 Introducing Spark program Director Pasi Sorvisto 9:50 Investors point of view Partner Mikko Leino, M1 Capital Oy, M&M Ventures 10:05 Case Sartar Therapeutics OK PhD Harri Sihto, University of Helsinki 10:15 Case “Global Health” Dr.Tech Kirsi-Maarit Lehto, University of Tampere 10:25 Case Surgify Medical CEO Visa Sippola 10:35 Panel discussion, speakers Juho Väisänen, BioMedTech, Spark Finland Moderator: Pasi Sorvisto Organizers: Finnish Bioindustries & Spark Finland Arkipäivän kemiaa 11:00 Ennakoi kiertotalouden turvallisuustekijät Marilla Anttila ja Kirsi Leva, Tukes 11:25 Pöpöt kiertotaloudessa Merja Penttila, VTT 11:50 Hyönteiset osana biokiertotaloutta, Pertti Marnila, Luonnonvarakeskus 12:20 Krapulalääkettä testaamassa – voiko etanolin metaboliaan vaikuttaa kemian keinoin. TORSTAI 28.3. | THURSDAY 28 March O H JE LM A | P R O G R A M M E Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi TURVALLISUUSPÄIVÄ torstai 28.3. VM Milma Arola, asiantuntija , Sitra 13:20 Kommentti: Mitä taitoja erityisesti Luonnontieteilijältä vaaditaan. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Plaza, halli 2 9:30 From research to product – How to do it. Suvi Liikkanen, urapalvelupäällikkö, Loimu ry 13:25 Orion Oyj työnantajana Leena Otsomaa, Director of Medicine Design, Orion Oyj 13:40 Urapolku FT, Offering Manager Solveig Sjöblom, marketing, Blueprint Genetics Oy 13:55 Kiilto Oy työnantajana Lilli Puntti, R&D Support Manager, Kiilto Oy 14:10 Urapolku FM Johannes Malkamäki, tiede-tubettaja, EVERY CELL A UNIVERSE –kanava 14:20 HyTest Oy työnantajana Teppo Heimo, KTM, FM, General Assistant, HyTest Oy 14:35 Urapolku: Tutkimuksesta kansainväliseksi vientituotteeksi FT Jenni Vartiainen, Helsingin yliopisto, Kide Science Oy 14:50 Keskustelua ja seminaarin päätös Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, Loimu ja Suomen Bioteollisuus 15:00 Työturvatuotteet tutuiksi -muotinäytös Tutustu ajankohtaisiin työturvatuotteisiin VWR:n muotinäytöksen johdolla! 15:15 Kemikaalit sisäilmassa Järjestäjä: Sisäilmainfopiste 15:30 ECHA’s published data on chemicals Eoin Brennan, Scientific Officer, European Chemicals Agency 15:45 Neste Uratori ja Loimun CV -klinikka ovat auki koko tapahtuman ajan! Uraseminaarin Järjestäjät: Loimu ry, Kemianteollisuus ry, Suomen Bioteollisuus ry
Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi KESKIVIIKKO 27.3. Yhteistyössä. Case: Olli Ylihärsilä, toimitusjohtaja Solenis Finland Oy Case: vahvistuu myöhemmin 14:00 Tietoisuus herää! Kybersää lupaa myrskyä Jarna Hartikainen, tilannekuvan ryhmäpäällikkö, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus Mitä uutta osaamista tarvitaan. TIETOKAHVILA, halli 2 Muutokset mahdollisia. Kasvatetaan osaamista yhdessä Ennakkokyselyn tulokset, keskustelu ja loppuyhteenveto 15:00–16:00 Tutustuminen näyttelyyn Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, työja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ilmoittautuminen: www.kemianteollisuus.fi/fi/ uutishuone/tapahtumat. | WEDNESDAY 27 March TORSTAI 28.3. | THURSDAY 28 March 11:00 Räjähtävä show palavien kemikaalien turvallisesta käsittelystä Dominic Reuter, Asecos 12:00 Öljyinen maa puhtaaksi – biotestit kestävän kunnostuksen tueksi Leena Räsänen, Osuuskunta Bionautit 13:00 Kemikaalitiedosta haittojen hallintaan – riskinarvioinnin perusteet haltuun! Henna Rosilo, EcoOnline Oy 14:00 Työasennon fysiologia Maija Korpi, Salli Systems 15:00 Opi työturvallisuutta verkossa Miia Vahlsten, Työterveyslaitos 11:00 Räjähtävä show palavien kemikaalien turvallisesta käsittelystä Dominic Reuter, Asecos 12:00 Rakennusten hyvät, pahat ja rumat mikrobit Marja Tuomela, Osuuskunta Bionautit 13:00 Kemikaalitiedosta haittojen hallintaan – riskinarvioinnin perusteet haltuun! Henna Rosilo, EcoOnline Oy 14:00 Työasennon fysiologia Maija Korpi, Salli Systems 15:00 Opi työturvallisuutta verkossa Miia Vahlsten, Työterveyslaitos Puheenjohtaja: Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry 9:30 Aamukahvit 10:00 Tervetuloa, tilaisuuden ohjelma ja käytännön järjestelyt Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry 10:10 Turvallinen toimintaympäristö kilpailutekijänä Mika Susi, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10:30 Mihin varaudumme. Mitä työkaluja on tarjolla. O H JE LM A | P R O G R A M M E TURVALLISUUSPÄIVÄ torstai 28.3. Antti Pelttari, suojelupoliisin päällikkö, Supo 11:00 Meillä ja muualla Lainsäädäntö raami, rima ja kannustin. Uusien säädösten anatomia Tomi Lounema, kaupallinen neuvos, työja elinkeinoministeriö Kansainvälisen ja kotimaisen CBRNE -työn tilannekuva Jari Pukkila, rikoskemisti, Keskusrikospoliisi Miten varaudumme turvauhkiin. 9:30–15:00 Kokoustila 103 12:00 Lounastauko 13:00 Mitä pitäisi tehdä
Seminaarisali 3f Seminaarisali 3e Seminaarisali 3d Seminaarisali 3a Seminaarisali 3b Seminaarisali 3f Seminaarisali 1a Seminaarisali 1b Plaza 1c 1e 1f 1g 1c 1e 1f 1g 2c 2e 2f 2g 2c 2e 2f 2g 2d 2h 2h 3k 3m 3n 3p 20 24 28 30 38 40 48 50 52 58 60 21 23 29 11 31 39 41 45 49 51 55 59 27 46 61 69 20 26 28 30 38 40 44 48 50 58 61 61 61 60 61 69 51 51 51 51 59 61 61 Tietokahvila 21 21 21 23 27 29 31 41 49 29 28 31 39 41 49 47 48 38 29 27 28 24 31 39 38 41 43 49 42 40 44 48 49 48 48 48 49 51 59 58 60 61 60 50 52 56 58 53 55 57 59 Seminaarit Seminars Kokoustila 103 70 71 73 70 71 U ra to ri 57 Pohjoinen sisäänkäynti Northern entrance Eteläinen sisäänkäynti Southern entrance Ulos Exit 3 Halli Hall 2 Halli Hall 1 Halli Hall A la g a lle ri a Lo w er G a lle ry Lasigalleria Glass Gallery WC WC WC WC WC WC Wok´n´Curry Table Pizza & Grill Café 1 Café 3 Pop up Messari Olohuone Fazer Café Eat & Meet Yläkerrassa Upstairs Pasilan asema Pasila railway station 300 m Raitiovaunu ja taksi Tram and Taxi Pysäköintitalo Parking
3m48 www.rebo.nl RephiLe Bioscience, Ltd. Berg & Co Oy Ab 2f51 www.gwb.fi Helsingin yliopisto / Kemian osasto 2g69 www.helsinki.fi/fi/matemaattisluonnontieteellinen-tiedekunta/ tiedekunta/kemia Hengitysliitto ry 1c20 www.hengitysliitto.fi Hosmed Oy 1c11 www.hosmed.fi HyXo Oy 1e41, 2c73 www.hyxo.fi Immuno Diagnostic Oy 1f31 www.immunodiagnostic.fi Inmec Oy 3n56 www.inmec.fi Innovatics Oy 2e46 www.innovatics.fi Jyväskylän yliopisto/ Bioja ympäristötieteiden laitos 2c58 www.jyu.fi/bioenv Jyväskylän yliopisto/ Kemian laitos 2c58 www.jyu.fi/kemia Kasve Oy 1c38 www.kasve.fi/ Kemianteollisuus ry 2e61 www.kemianteollisuus.fi Kempulssi Oy / Kemia-lehti 2g60 www.kemia-lehti.fi/ Kojair Tech Oy 1f28 www.kojair.com/ Lab-dig Oy 2e48 www.labdig.fi Labema Oy 1f38 www.labema.fi Labo Line Oy 1e21 www.laboline.fi Labo Line Oy 1f21 www.laboline.fi Laborexin Oy 1c31 www.laborexin.fi Labsense Oy 1f39 labsense.fi/index.html LabWare Nordic 1c28 www.labware.com Laurea AMK 3n52 www.laurea.fi Leco Corporation Svenska AB 1c41 www.leco.com LILY ALEXANDRA OY 3n49 www.lilyalexandra.com Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry 2c60 www.luonnontieteilijat.fi Malvern Panalytical 1g28 www.malvernpanalytical.com MAP Medical Technologies Oy 3p58 www.mapmedical.fi Measur Oy 3m57 www.measur.fi Mediq Suomi Oy 1f29 www.mediq.fi Merck 1e30 www.merck.fi Metrohm Nordic Oy 1e31 www.metrohm.fi MSC, MSCi 1c23 www.msconsult.dk/en/ Neste Oyj 2d71, 3k59 www.neste.com Net-Foodlab Oy 1g42 www.netfood.fi NETZSCH-Gerätebau GmbH 2f48 www.netzsch.com/ta Opetushallitus 2e61 www.oph.fi/ Ourex Oy 1e29 www.ourex.fi Perel Oy 2g49 www.perel.fi PerkinElmer Finland Oy 1e20 www.perkinelmer.com Phenomenex LTD 1e28 www.phenomenex.com PIERRE GUERIN SAS 1c39 www.pierreguerin.com Puunjalostusinsinöörit ry 3n60 www.puunjalostusinsinoorit.fi Pyrol AB 1c24 www.pyroll.com/ Qiagen Finland, filial av Qiagen AB 1f43 www.qiagen.com Reagena 2e49 www.reagena.com REBO B.V. 2c48 www.skalar.com SMC Automation Oy 2g48 www.smc.fi Software Point 1e40 www.softwarepoint.com Sosiaalija terveysministeriö 1c20 stm.fi Suomalaisten Kemistien Seura 2f61 http://www.kemianseurat.fi Suomen Akatemia 2c61 www.aka.fi Säteilyturvakeskus STUK 1c20 www.stuk.fi/ Tammer-Tutkan Maljat Oy 1g44 www.tammer-tutkanmaljat.fi/ Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 3p60 www.vtt.fi Teollisuusliitto ry 2e61 www.teollisuusliitto.fi Teo-Pal Oy Ab 3k51 www.teopal.fi Thermo Fisher Scientific 2e50 thermofisher.com Triolab Oy 2e47 www.triolab.fi/ Työterveyslaitos 2c50 www.ttl.fi Työturvallisuuskeskus 2e61 www.tyoturva.fi Waldmann Valaistus Oy 1g40 www.waldmann.fi Waters Sverige Aktiebolag, filial i Finland 2c49 www.waters.com Veolia Water Technologies, Aquaflow Oy 1g21 www.veoliawatertechnologies.fi Vingmed Oy 1g41 www.vingmed.fi/ Visu Kaluste Oy 2h51 www.visukaluste.fi/ VWR, part of Avantor 2d61 fi.vwr.com VVS Föreningen i Finland rf 1c20 www.vvsfinland.fi/ Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 2e61 ytn.fi Ympäristöministeriö 1c20 www.ym.fi Mukana messuilla | Exhibitors chembiofinland.fi | #chembio2019. 1c27 www.rephile.com Roche Diagnostics Deutschland GmbH 1g27 custombiotech.roche.com Salli Systems 3p48 www.salli.com Sarstedt Oy 1e39 www.sarstedt.fi Sartorius Nordic Oy 2h61 www.sartorius.com/en Sciex Oy 1e26 www.sciex.com Sensorcell Oy 1g29 www.sensorcell.fi Signwell 2c51 www.signwell.fi SISÄILMAINFOPISTE 1c20 www.sisailmayhdistys.fi Skalar Analytical B.V. W. 3n58 www.bsum.fi/ Bruker Nordic AB 1c29 www.bruker.se CAS-Chemical Abstracts Service 3n59 www.cas.org Cereal Tester 1g38 www.cerealtester.com/ ColloidTek Oy 3m53 www.colloidtek.fi Diagnostica Medical Oy 1g23 www.diagnostica.fi/ Ditap Oy 2c59 www.ditap.fi EcoOnline Oy 1f41 www.ecoonline.fi/ Elektrokem Oy 1f27 www.elektrokem.fi Eppendorf Nordic 2f49 www.eppendorf.com Eurofins 2c69 www.eurofins.fi Eurofins Nab Labs Oy 2c69 www.nablabs.fi Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) echa.europa.eu Finfocus Instruments Oy 1c30 www.finfocus.fi Fision Oy Ltd 2e58 www.fision.fi Fortum Recycling&Waste 3k61 www.fortum.fi Gammadata 1g28 www.gammadata.se/fi G. abcr GmbH 2g61 www.abcr.de/ Abomics Oy 3m59 www.abomics.fi AEL 3k49 www.ael.fi Aga Oy Ab 1g31 www.aga.fi Agilent Technologies Finland Oy 3n51 www.agilent.fi Allergia-, ihoja astmaliitto ry 1c20 www.allergia.fi Ammattiliitto Pro ry 2e61 www.proliitto.fi Anton Paar Nordic AB, Suomen sivuliike 1c21 www.anton-paar.com Arctic Team Oy 3m55 www.arcticteam.fi Asumisterveysliito AsTe ry 1c20 www.asumisterveysliitto.fi/ Avellana Learning Oy 2e58 www.avellana.fi Berggren – FULL-SERVICE IP HOUSE 3n61 www.berggren.eu Berner Oy 2e51 www.berner.fi Bionautit 2c52 www.bionautit.fi/ Biotech Start-Up Management Oy Ltd
Varaa paikkasi yhdenteentoista kansainväliseen Helsinki Chemicals Forumiin 23.–24.5.2019 Messukeskus Helsinkiin. Erika Kunz, Global Product Stewardship, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant, Germany Vaikuta ja verkostoidu kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen alan asiantuntijoiden ja toimijoiden kesken. Rekisteröidy vieraaksi ja tutustu ohjelmaan helsinkcf.eu 23.–24.5.2019 Messukeskus Helsinki @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum. ChemBio Finland seuraavan kerran 20.–21.4.2021 ChemBio Finland next time on 20–21 April 2021 ”Helsinki Chemicals Forum offers a great opportunity to all professionals to exchange out of the box in high level presentations, as well as during the panels and outside the main hall with colleagues on fundamental questions of safe chemicals handling, not necessarily leading to immediate action or implementation but creating a better holistic understanding of chemicals management and its consequences.” Dr
27.11. 23.5. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Kemikaalit, ympäristö, laboratoriot 4/2019 9.5. 12.8. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. 4.9. 11.4. 16.10. ChemBio Finland 2019 Suuri messunumero: Kemia mahdollistajana 3/2019 27.3. 2.5. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. 6.2. 26.9. 8.4. 17.1. 4.11. 20.5. 1/2019 4.1. 23.9. 15.8. Laboratoriot, koulutus, ravitsemus 2/2019 8.2. 21.2 13.3. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2019 11.9. 18.2. Laboratoriot, patentit, biotieteet PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. 12.6. 040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti.” 99 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 14.1. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2019 Nro Menossa mukana 1/2019 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2019 ChemBio Finland 2019, Helsinki 27.–28.3.2019 3/2019 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 23.–24.5.2019 Laboratorioalan luentopäivät 6.–7.5.2019 4/2019 Ympäristöja kiertotalousalan ammattilaiset 5/2019 Finnsec, Helsinki 2.–3.10.2019 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 10.–11.10.2019 6/2019 Kokkola Material Week, 9.–14.11.2019 7/2019 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Kiertotalous, biotalous, patentit 5/2019 24.7. 7.11. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2019 22.10
projecta.fi LUE LISÄÄ! Silmäja kasvosuihkut Vartalosuihkut Yhdistelmäsuihkut myös lämmitetyt ja eristetyt versiot Tankkisuihkut, höyrylämmittimet ja lämmitetyt suihkutilat Palonkestävät kontit Turvaja hyllykontit Valuma-altaat Säiliöjärjestelmät ja -kaapit Turvakaapit PLUS PRO RATKAISUT TURVALLISUUTEEN LAAJA VALIKOIMA HÄTÄSUIHKUJA SISÄJA ULKOTILOIHIN – KAIKKIIN SÄÄOLOSUHTEISIIN VAARALLISTEN AINEIDEN KESTÄVÄÄN JA TURVALLISEEN VARASTOINTIIN