Haluamme pienentää jalan jälkeämme ja kasvattaa käden jälkeämme, tavoittelemme alan hiilineutraalisuutta Suomessa. Rasmus Pinomaa projektipäällikkö, Hiilineutraali kemia 2045 @RasmusPinomaa Kemianteollisuus on yksi Suomen merkittävimmistä toimialoista. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi @kemianteollisuu Seuraa ja osallistu keskusteluun #hiilineutraalikemia! 2/ 20 20 KEMIA Kemi HIILIDIOKSIDIteollisuus nousee HYPOKOIRA LAKU turvaa potilasta MIKROSIRU vauhdittaa lääkeainetutkimusta VIENTIVALTIKSI vedenkäsittely
. 3.4. 2019 LUE LISÄÄ OPISKELUSTA TURUN YLIOPISTOSSA JA HAE utu.fi/hae HAE KEMIAN OPISKELIJAKSI TURUN YLIOPISTOON Yhteishaku 18.3.-1.4.2020. VALITSE > Opiskelijaystävällinen kaupunki > Monitieteinen yliopisto > Ystävällinen ja auttavainen henkilökunta > Aktiivinen ainejärjestö ja opiskelijaelämä OPISKELE TUTKIEN > Luonnonyhdisteitä > Biomolekyylejä > Detektioja diagnostiikkamenetelmiä > Loistavia tai sähköjohtavia materiaaleja ERIKOISTU > lääkekehityksen kemiaan > materiaalikemiaan tai > kemian aineenopettajaksi VALMISTU monien mahdollisuuksien uralle opettajaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, asiantuntijaksi > Teollisuuteen ja tuotekehitykseen > kuntiin tai valtiolle > yliopistoon tai tutkimuskeskuksiin > sairaalaan, tulliin, puolustusvoimiin… utu.fi/kemia Yhteishaku 20.3
44 56 Tulevaisuuden teräs syntyy puhtaammin Elina Saarinen 58 KEEMIKKO Tosimiehen työkalupakki 59 GADOLINISTA KAJAHTAA Appelsiinista uutetaan limoneenia Noora-Kaisa Rantanen ja Oona Kiviluoto 60 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT Hans von Euler-Chelpin Käymisreaktion selvittäjä Sisko Loikkanen. 3 2/2020 KEMIA 6 5 PÄÄKIRJOITUS Paranna elämääsi, ole ystävällinen Leena Joutsen 6 Uusi hiilidioksiditeollisuus nousee Kalevi Rantanen ja Päivi Ikonen 14 TÄTÄ MIELTÄ Suuruus voi jäädä tuntemattomaksi Juhani Nieminen 16 Karvainen kuono työssä Arja-Leena Paavola 20 AJANKOHTAISTA Otaniemen yhteislaboratorio aikoo tehdä Maailman parasta tutkimusta Maarit Seeling 22 UUTISIA 28 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Sama pilleri ei sovi kaikille Hanna Juvonen 30 VIHREÄT SIVUT 35 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 35 NÄKÖKULMA Jonnet ei tiedä Anja Nystén 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Haavasidos syntyy nanosellusta Päivi Ikonen 42 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Tanja Kallio Sähkökemian soveltaja Sisko Loikkanen 44 Palkittu tutkija Tiina Sikanen etsii Uuden tiedon siemeniä Anni Turpeinen 48 Lahdessa poimitaan ravinteet sivuvirroista Emma Kaustara 51 Pvc-muovista tulee entistä kestävämpää Hilkka Vähänen 54 Suomalainen vesiosaaminen suuntaa Lisämuskeleilla maailmalle Irma Capiten Hiilidioksidin hyötykäyttö on lupaava osaratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan. Aalto-yliopiston professorin Tanja Kallion tavoitteena on siirtää sähkökemian oivalluksia hyödyttämään arkeamme. VT T Arja-Leena Paavola Li nd a Ta m m is to Je tr o St av en /S uo m en A ka te m ia 16 42 SISÄLLYS ”Hakkaa sensorit kuusi–nolla”. Tieteellisestä rohkeudesta palkitun Tiina Sikasen yksi haave on hyödyntää mikrosiruteknologiaa lääkeaineiden ominaisuuksien ja ympäristövaikutusten ennustamisessa. Alan teknologioita tutkitaan muun muassa VTT:n vetämässä BECCU-hankkeessa. Hypokoira Laku työskentelee diabetesta sairastavan Niilan henkilökohtaisena turvamiehenä
FORTHCOMING ICCM 5: SOUND MANAGEMENT OF CHEMICALS AND WASTE BEYOND 2020 The panel under the lead of UNEP will look forward to the new UN policy framework to promote chemical safety around the world. GREEN CHEMICAL POLICY The panel will focus under the lead of the European Commission on how the future chemicals policy in the EU as part of the Green Deal can create the necessary framework to achieve carbon neutrality, promote the circular economy and contribute to the ambitions for zero pollution. TEXTILES This panel under the lead of Chemical Watch will bring together stakeholders across one selected industry supply chain to debate what has been achieved in making production and consumption of textiles and clothing safe and what are the persistent barriers and useful incentives for further progress. It will feature discussion of targets and indicators to encourage countries to improve their chemicals legislation and implementation. TRANSPARENCY AND RISK COMMUNICATION The panel will under the lead of ECHA discuss the current best practices for tracking chemicals to inform decisions relating to risk management measures, to prevent harmful exposure and improve instructions for safe and sustainable recycling. @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum HELSINKI HELSINKI CHEMICALS CHEMICALS FORUM FORUM 4.–5.6.2020 Messukeskus Helsinki Sisäänpääsy: Yhden päivän lippu 375 € / kahden päivän lippu 650 € (sisältäen alv.) THEMES FOR THE 2020 EVENT: READ MORE: helsinkicf.eu. SAFER SUBSTITUTION The panel will under the lead of the OECD discuss which policy instruments and actions from stakeholders could best help to increase the pace towards the implementation of safer alternatives. Mediakumppani: Yhteistyössä: REKISTERÖINTI AVOINNA! Ilmoittaudu mukaan ja katso täydet ohjelmatiedot ja panelistit helsinkicf.eu Kaikki ohjelma on englanniksi
maaliskuuta 2020 KEMIA Kemi Paranna elämääsi, ole ystävällinen Sopuisuus, joustavuus ja myötätunto versovat ystävällisyydestä. Omassa kontrollissa on, täräyttääkö menemään vai ottaako aikalisän, kunnes ensikuohahdus on ohi. Sopuisuus, joustavuus ja myötätunto versovat ystävällisyydestä. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Vaihtoehtona on ilmainen ja ehtymätön luonnonvara, joka parantaa elämän laatua ja moninkertaistuu, kun sitä jaetaan. ”Ihanaa. Ystävällisyys on helpoin tietämäni tapa lisätä omaa ja muiden hyvinvointia. Myötätunto puolittaa taakan, raivo tuplaa sen. Itkuksihan tämä menöö”, tulee vastaus sydänhymiöllä. Sydänhäiriöiden, maksavaurion, lihaskipujen ja vatsa-suolistoongelmien riski kasvaa. Kun lyhytpinnaisen loukkaantujan ympärille lopulta muodostuu tyhjiö, korvaushoitoa voi hakea somen syövereistä, jossa kiihtyjille riittää kaunan kohteita. Miten paljon kuormaani ovat keventäneet hyväntahtoiset viestit, kannustavat sanat ja arjen teot, jotka kertovat toisen muistavan. Vihdoinkin. Parasta on, että hyvä tarttuu ja kasvaa. Jos reaalimaailma ei tarjoa kylliksi aiheita närkästyä, kiukkuava luo oman todellisuutensa täynnään huutavia vääryyksiä ja ärsyttäviä tolloja. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Miksi antaa valtaa tunteille, jotka vievät aikaa, voimavaroja ja terveyttä. Huomaavaisuus sitoo ihmisiä yhteen, vihaisuus vieraannuttaa. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Raivonpuuskat ja kroonistunut viha syövät ihmistä. Vastuu vihamielisestä viestinnästä sälytetään vastaanottajalle selittämällä se ”haastamiseksi” ja ”suoraan sanomiseksi”. 5 PÄÄKIRJOITUS 18. Ystävä on palaamassa kotiin pitkältä komennukselta. ”VOIMIA, ATERIA odottaa”, viestitän ystävälle, jonka matka on tyssännyt viimeiseen koneenvaihtoon. JOKAISTA SUUTUTTAA joskus. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Olen nähnyt, mitä viha ja katkeruus saavat aikaan. Ystävällisyys on käyttäytymistä, joka edistää psyykkistä ja fyysistä terveyttä. 47 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Ystävällisyys onnistuu sekunneissa, vihaisuus vie aikaa mielensäpahoittamisineen ja reklamointeineen. Forssa Print, Forssa 2020 | ISO 9002. Adrenaliinikuohuisen verenpaine nousee, sydän hakkaa ja sappineste virtaa elimistöön. TOISINKIN VOI käydä. Kaiken, mitä tekee raivoisasti, voi tehdä myös rauhallisesti: vetää rajat, pitää puolensa, sanoa mielipiteensä, suojella itseään ja läheisiään. Lämmin asenne ihmisiin vapauttaa mielihyvähormoni oksitosiinia. Jos ihminen on vihan vallassa, ystävälliset sanat ovat kuin bensaa liekkeihin. OLEN SAANUT tuntea ystävällisyyden ja ystävyyden voiman. Stressi vähenee, ja kokemus oman elämän merkityksellisyydestä vahvistuu. Leena Joutsen KEMIA 2/2020 Vol
6 KEMIA 2/2020 Uusi hiilidioksidi teollisuus nousee VTT VTT:n synteesikontti yhdistää erilaiset hiilidioksidin hyötykäyttöteknologiat yhteen liikuteltavaan kokonaisuuteen, jolla voidaan tuottaa hiilivetyketjuja jatkojalostettavaksi kemianteollisuuden sovelluksiin.
BECCU-projektin (Biomass-based Carbon Capture and Utilisation) tavoitteena on hyödyntää bioenergian tuotannossa syntyvä hiilidioksidi kemianteollisuuden raaka-aineena. VTT on aiempien tutkimustensa perusteella päätynyt siihen, että juuri biomassaa jalostavat laitokset voisivat sopia hiilidioksidin talteenoton edelläkävijöiksi. KALEVI RANTANEN JA PÄIVI IKONEN Teknologian tutkimuskeskus VTT käynnisti alkuvuodesta kaksivuotisen hankkeen, jossa kehitetään prosessikonseptia hiilidioksidin talteenotolle ja hyötykäytölle. Tällä vuosisadalla nousee uusi teollisuus, joka valmistaa tuotteita hiilidioksidista ja vedystä. Niissä toiminnasta olisi ensimmäisenä mahdollista saada kannattavaa.. 7 2/2020 KEMIA Uusi hiilidioksidi teollisuus nousee Viime vuosisadan teollisuus oli maaöljypohjaista
Konteissa voidaan puhdistaa ja kompressoida syöttökaasut kemiallista synteesiä varten. Tutkimushankkeita on niin paljon, että niistä on vaikea pitää lukua edes Suomessa, saati maailmalla. Oxfordin, Princetonin ja muutaman muun yliopiston tutkijat Britanniasta, Yhdysvalloista ja Saksasta ovat käyneet läpi peräti 11 000 tiedejulkaisua ja kartoittaneet niissä ilmestyneitä tutkimuksia hiilidioksidin erottamisesta, talteenotosta ja hyödyntämisestä. Britannian kuninkaallisen tiedeseuran ja Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian järjestämissä keskusteluissa he jaottelivat hiilidioksiditutkimuksen kymmeneen keskeiseen alueeseen. Tarkoitus on viedä kehityshanke teollisen mitan laitoksen kynnykselle asti. Neljäs tutkimussuunta on hiilidiokVTT:n modulaariset kontit ovat muokattavissa erilaisiin teollisiin ympäristöihin. Samalla arvioidaan menetelmien teknis-taloudelliset edellytykset koko elinkaaren ajalta. Hankkeessa on Finnfoamin lisäksi mukana myös muita yrityksiä sekä Kemianteollisuus ry. Ensinnäkin hiilidioksidista pyritään tekemään hyötykemikaaleja, esimerkkinä BECCU-hanke. Yhteistyöverkostoon kuuluvat myös muun muassa Åbo Akademi, Karlsruhen tekninen yliopisto ja Berkeley Lab. ”On tärkeää, että alan tuotteissa käytettäviä fossiilisia raaka-aineita voidaan jatkossa korvata bioja kierrätyspohjaisilla.” Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa pyritään selvittämään, kannattaisiko polyolien valmistus biopohjaisesta hiilidioksidista ja vedystä jo nykyisessä markkinatilanteessa. Tarvittava vety valmistetaan uusiutuvalla sähköenergialla tai saadaan teollisuuden sivutuotteena. Kokonaisuutta verrataan myös sellaisiin Power to X -menetelmiin, joilla hiilidioksidista ja vedystä tuotetaan liikennepolttoaineita ja muita kemikaaleja, kuten metanolia ja metaania. Kolmanneksi hiilidioksidia sidotaan mikrolevätuotteisiin. ”Polyuretaanituotteiden asema rakennusteollisuuden eristeissä kasvaa maailmanmarkkinoilla”, taustoittaa toimitusjohtaja Henri Nieminen Finnfoam Oy:stä, joka on yksi projektin yrityskumppaneista. Testit tehdään VTT:n laboratorioja pilottikoon laitteilla. Parhaimmillaan tietyt pitkän elinkaaren tuotteet voivat jopa toimia hiilinieluina. Kymmenen tärkeää tutkimuslinjaa VTT:n uusi projekti ratsastaa kansainvälisellä aallonharjalla, sillä hiilidioksidin sitomista ja hyötykäyttöä tutkitaan nyt innokkaasti kaikkialla maailmassa. VT T. Toinen tutkimuslinja on polttoaineiden tuottaminen hiilidioksidista. Melkein kaikki niistä ovat tutkimuskohteina myös Suomessa. Valmet, Top Analytica, Metener, Kiilto, Mirka, Pirkanmaan Jätehuolto, CarbonReUse, Neste ja Helen toteuttavat yhteisen hankkeen rinnalla myös omia kehitysprojektejaan. Projektissa verrataan erilaisia hiilidioksidin talteenottomenetelmiä. Tutkijat esittelivät tuloksiaan Nature-lehdessä marraskuussa 2019. 8 KEMIA 2/2020 Hiilidioksidin käyttökohteeksi valittiin hankkeessa polyolit, joita käytetään eristelevyissä, vaahtoliimoissa ja muissa polyuretaanituotteissa
Laakso viittaa Nature Sustainability -lehden katsausartikkeliin vuodelta 2019. Yhdeksäs tutkimusaihe on hiilidioksidin sitominen maaperään. Yhdessä annoksessa on proteiinia noin 20 grammaa. Ajatuksena on yhdistää kiinteistön tuloilman hiilidioksidipitoisuuden alentaminen ja polttoainetuotanto. Viidenneksi hiilidioksidia hyödynnetään öljynporauksessa. Yhtiön teknologiassa mikrobit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä sähkön avulla ravinteikasta proteiinia, joka tunnetaan kauppanimellä Solein. 9 2/2020 KEMIA So la r Fo od s Solar Foodsin proteiinijauheen valmistavat bakteerit ilman hiilidioksidista ja vedystä. Hän korostaa, ettei nuori yritys missään tapauksessa rakenna toimintaansa tukien varaan. Tuotteen kysyntää siivittänee tulevaisuudessa etenkin lihattoman ruokavalion yleistyminen. Kymmenenneksi hiilidioksidi sidotaan biohiileen. Yhtiön omat kuluttajatuotteet eivät ole ensisijainen tavoite mutta eivät myöskään poissuljettuja. ”Asennamme rakennuksiin ilmanvaihdon yhteyteen hiilidioksidin kaappauslaitteita, joilla sisään tulevasta ilmasta tehdään hiilidioksiditasoltaan alhainen”, kuvailee Soletair Powerin toimitusjohtaja Petri Laakso. Laitoksen käynnistymisvuodeksi on kaavailtu vuotta 2021, mutta aloitus saattaa venyä pitkien lupaprosessien takia vuoteen 2022. Solar Foods etenee kohti kaupallista tuotantoa asteittain. ”Tehdas, jonka pinta-ala olisi aika tarkalleen jalkapallokentän kokoinen, tuottaisi neljä prosenttia Suomessa syötävästä proteiinista.” Solar Foodsin tulevia asiakkaita ovat kuluttajatuotteita valmistavat elintarviketeollisuuden yritykset, joille yhtiö aikoo myydä sekä raaka-ainetta että sen valmistuslisenssejä. Lappeenrantalainen startup-yritys Soletair Power kehittää yhdessä Wärtsilän kanssa uutta tapaa hyödyntää paikallisia hiilidioksidivirtoja polttoaineen valmistuksessa. Aterioita tuotettaisiin tällöin lähes kolme miljardia kappaletta. ”Demonstraattori on pieni ja kallis, mutta sen suunnitellaan olevan kassavirtapositiivinen”, kertoo yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Vainikka. ”Tavoite on, että sovellukset olisivat mahdollisimman laajat.” Yhtiö lopullisena päämääränä on huikea, noin miljardin euron liikevaihto. Kahdeksanneksi hiilidioksidi sidotaan metsän puustoon. Sen mukaan jokaisen 400 ppmyksikön (parts per million) lisäys ilman hiilidioksidipitoisuuden 400 ppm:n perustasoon alentaa ihmisten kognitiivisia kykyjä 20 prosenttia. Ilmakehän hiilidioksidista proteiinia ruokatuotteisiin Vuonna 2017 perustettu espoolainen Solar Foods Oy on valjastanut ilmakehän hiilidioksidin hyötykäyttöön ruoka-aineena. Aiheesta on tehty runsaasti tutki. Kaappauslaite parantaa toimistoilmaa LUT-yliopiston tutkimuksista on lähtenyt liikkeelle myös hiilidioksidipohjaisen polttoaineen teknologiaa. Yhden Suomessa, kuusi muualla”, Vainikka laskee. ”Jalkapallokentän kokoinen tehdas tuottaisi neljä prosenttia Suomen proteiinista.” sidin sitominen betonimateriaaleihin. Aminohappokoostumukseltaan Solein-proteiini muistuttaa soijaja leväpohjaisia ruoka-aineita. Toimenpiteen tarkoituksena on parantaa ihmisten hyvinvointia ja työtehoa. ”Se vaatii noin seitsemän tehdasta. Ensimmäinen tuotteita markkinoille valmistava laitos on yhtiön sanastossa ”demonstraattori”. Kuudenneksi hiilidioksidia sidotaan ja varastoidaan biomassan polton jälkeen. Proteiinijauhe on Vainikan mukaan kiinnostanut myös esimerkiksi urheiluravinnevalmistajia. Täysimittainen tehdas on tarkoitus rakentaa vuonna 2025, kun demonstraattorista on ensin kerätty kokemusta. Suunnitelmat ovat jo valmiina. Proteiinituotteen takana on Lappeenrannan LUT-yliopiston ja VTT:n pitkäaikaista tutkimusta sekä avaruustekniikasta lainattuja ideoita. Seitsemäs tutkimusalue on hiilidioksidin sitominen mineralisoimalla kiveen
Diesellaitteisto sopisi hänen mielestään vaikkapa eteläeurooppalaisen aurinkovoimalan kylkeen. Suomalaiskeksintö imee hiilidioksidia pois ja kohentaa näin työhyvinvointia. ”Siellä tuotantokustannukset olisivat 25 senttiä litralta. ”Ne toimivat bisneksessä, jota ei vielä nykyään välttämättä saada kannattavaksi ilman tukia, sillä kustannukset ovat isot.” Soletair sai ensimmäisen kaupallisen hiilidioksidinpoistolaitteen tilauksen helmikuussa. ”Olen tuottanut levillä biodieseliä ja vetyä”, kertoo tutkija Mikael Jämsä, joka väitteli levätutkimuksillaan tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2019. Laakso näkee myös polttoainetuotannossa merkittävää potentiaalia. Isoissa toimistorakennuksissa on kymmeniä tällaisia ilmanvaihtokoneita.” Dieselin valmistuksessa hyötysuhde sähköstä polttoaineeksi on Laakson mukaan 30–40 prosenttia. Kyseessä on pieni demolaite, mutta näköpiirissä ovat myös ensimmäiset varsinaiset kiinteistöihin tehtävät asennukset. Soletair Powerin patentit liittyvät hiilidioksidinpoistolaitteiden kiinteistöintegraatioon, joka on yrityksen pääfokusalue. Työntekijät eivät siis työskentele läheskään sillä kapasiteetilla, jolla he voisivat toimia”, Laakso sanoo. ”Asiakkaasta riippuen polttoaine voi olla joko kaasua tai nestemäistä.” Laakso korostaa, että Soletair ei kilpaile ulkoilmasta hiilidioksidia kaappaavien yritysten kanssa. ”Esimerkiksi 3,3 kuutiometriä sekunnissa virtaavasta ilmasta saa helposti 50 kiloa hiilidioksidia kahdeksassa tunnissa. ”Toimistoissa ja niiden neuvotteluhuoneissa taso on usein 800–1 200 tai jopa enemmän. Alhaisen hiilidioksiditason osuus asiakasarvosta on 95 prosenttia. Sisäilman korkea hiilidioksidipitoisuus koettelee toimistotyöläisten jaksamista. Litra dieseliä sisältää noin kymmenen kilowattituntia energiaa. Loput viisi prosenttia tulee polttoaineesta, joka tuotetaan sisäilmasta otettavasta hiilidioksidista ja vedystä. Suomessa Työterveyslaitos ja Sirate Group vetivät hanketta, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2016 Journal of Occupational and Environment Hygiene -lehdessä. 10 KEMIA 2/2020 muksia. ”Karkeasti sähköä tarvitaan 25 kilowattituntia yhden litran valmistukseen. Diesel olisi myös päästötöntä, koska hiilidioksidi on jo kerran kaapattu.” Neste käynnisti uuden levätutkimuksen Suomessa tutkitaan myös hiilidioksidin sitomista mikrolevätuotteisiin. Talteenotetusta hiilidioksidista syntyy polttoainetta. A do be St oc k ”Ilman hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen perustasosta alentaa ihmisten kognitiivisia kykyjä 20 prosenttia.”
N es te Suomen Akatemia tukee alan tutkimusta Kun yritykset hakevat tämän päivän hiilidioksidibisnestä, tutkijat jatkavat teknologioiden perusteiden selvittämistä. Leväsato käytetään kalanrehun raaka-aineena. Betoni on puolestaan nostettu hiljakkoin esille yhtenä materiaalina, joka imee ajan mittaan takaisin sementin valmistuksessa syntynyttä hiilidioksidia. Suomen Akatemia käynnisti vuoden 2020 alussa uuden nelivuotisen Hiilestä hyödyksi -ohjelman, jossa yhdeksän tutkimuskonsortiota pureutuu hiilidioksidin hyötykäyttöön. Kemia-lehti kertoi betoniteollisuuden ympäristöinnovaatioista laajassa artikkelissa numerossa 1/2020. ”Neste on juuri käynnistänyt uuden liiketoimintahankkeen levien tutkimusta ja leväpohjaisten tuotteiden kaupallistamista varten”, kertoo vanhempi erityisasiantuntija, tohtori Pauliina Uronen yhtiön teknologiakeskuksesta. Yhtiö on toteuttanut aiheesta isoja tutkimusprojekteja aikaisemminkin, mutta tarve uusille vaihtoehdoille on Urosen mukaan nyt kasvanut. Energiayhtiö Neste hyödyntää uusiutuvissa tuotteissaan monenlaisia bioöljyjä. Teollisuusyrityksistä Neste jatkaa ja laajentaa levien tutkimista uusiutuvan polttoaineen ja kemikaalien lähteenä. Siitä hän kasvatti levämassaa kunnallisessa jätevedessä ja eristi sitten massasta rasvaa, jonka hän jalosti edelleen biodieseliksi. 11 2/2020 KEMIA Jämsä hyödynsi tutkimuksessaan Helsingin yliopiston leväkokoelman lupaavinta lajia, joka kuuluu Scenedesmaceae-sukuun. Leviä kokeillaan maailmalla myös sementtitehtaassa päästöjen neutralisoijina. Myös niiden kaupallistaminen on tärkeää, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi. Akatemian rahoittamat hankkeet ja niiden vetäjät ovat: Hiilimonoksidin, metaanin ja metanolin tuotanto hiilidioksidin sähkökemiallisella pelkistyksellä Miguel Caro, Aalto-yliopisto Hiilidioksidin muuntaminen polttoaineiksi räätälöidyillä heterogeenisillä katalyyteillä Karoliina Honkala, Jyväskylän yliopisto Riikka Puurunen, Aalto-yliopisto Hiilidioksidia sitovan asetaattiaktivoidun betonin fysikaaliset mekanismit Päivö Kinnunen, Oulun yliopisto Hiilidioksidin ja metanolin bioelektrokemiallinen konversio pitkäketjuisiksi hiiliyhdisteiksi Marika Kokko, Tampereen yliopisto Ulla Lassi, Oulun yliopisto Yksihiilisten eli C1-yhdisteiden konversio MOF-katalyyteilla Anna Lähde, Itä-Suomen yliopisto Kari Rissanen, Jyväskylän yliopisto Lisäarvoa hiilidioksidipohjaisille kemikaaleille C–C-kytkennällä Timo Repo, Helsingin yliopisto Hiilidioksidin suora talteenotto ilmasta TPSA-prosessilla eli lämpötila-paineriippuvaisella adsorptiolla Pekka Simell, VTT Christian Breyer, LappeenrannanLahden teknillinen yliopisto Manu Lahtinen, Jyväskylän yliopisto Ekstremofiilit eli äärioloissa elävät mikro-organismit tekemään entsyymejä, entsyymit pelkistämään hiilidioksidia muurahaishapoksi ja muiksi C1-yhdisteiksi Silvan Scheller, Aalto-yliopisto Malin Bromberg, VTT Jan Deska, Aalto-yliopisto Hiilidioksidin pelkistys katalyyttipinnoilla Ilkka Tittonen, Aalto-yliopisto. Etenkin yksisoluiset levät lisääntyvät nopeasti. Myös levän muita ainesosia tutkitaan, sillä leväsadosta öljyä on vain vajaa puolet. Urosen mukaan Nesteellä on erityistä asiantuntemusta ja yhtiön laboratoriossa mahdollisuus selvittää, miten leväöljyjä voitaisiin hyödyntää tehokkaimmin. Yhtiön kiinnostus levien öljyihin ja muihin ainesosiin on herännyt uudelleen. Tutkimuskenttä on laaja, sillä mikroleviä on tuhansia lajeja. Toisessa tutkimuksessaan Jämsä immobilisoi eli sitoi syanobakteereja ja viherleviä nanoselluloosaan. Pelkästään polttoaineen raaka-aineeksi levät ovat kalliita”, Uronen sanoo. Saksalaisen Heidelberg Cementin tehtaalla Marokon Safissa on oma leväallas. Tutkijan mukaan vedyn tuotto kasvoi huomattavasti. Kilo mikroleviä sitoo kasvaessaan kaksi kiloa hiilidioksidia. ”Yli puolet on rasvahappoja, proteiineja, pigmenttejä ja muita aineita
Ki ilt o sitomiseksi magnesiumhydroksidilla. Käytännössä osuus olisi toki vähemmän. Åbo Akademin tutkija Evelina Koivisto hioi tuoreessa väitöstyössään eteenpäin tekniikkaa hiilidioksidin Kemianteollisuus on kiinnostunut hiilidioksidin hyödyntämisestä laajalla rintamalla. Maalina on vuosi 2045. Hiilidioksidi voidaan myös mineralisoida eli sitoa se kiinteisiin ja turvallisiin yhdisteisiin. Viimeisenä kansainvälisen tutkijaryhmän listalla on hiilidioksidin sidonta biohiileen. Tämä tarkoittaa, että hiilidioksidin sitomisja hyödyntämistekniikoilla saataisiin päästöistä pois teoriassa 15 prosenttia. Sidotaan kiveen, metsään ja maaperään Hiilidioksidin käyttö öljynporauksen apuaineena rajoittuu öljyntuotantoaluille, joten se ei ole suomalaistutkijoiden suurimman kiinnostuksen kohteena. Carbon Action -hankkeesta saadaan mittaustuloksia lähitulevaisuudessa. On hyvä muistaa, että vielä muutama vuosi sitten hiilidioksidipäästöjen muuttaminen raaka-aineiksi suuressa mitassa oli pelkkä akateeminen idea. Poistetun hiilen määrä olisi silti suuri, kun otetaan huomioon energiatalouden ja kemianteollisuuden valtava koko, pääomavaltaisuus ja muutosten vaatima aika. Metsien hiilensitomiskyky joka tapauksessa kasvaa, jos hakattu puu käytetään pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten rakennuksiin. Tukholman Värtanissa avattiin joulukuussa 2019 BECCS-laitoksen pilotti, jota pyörittävät energiayhtiö Fortum ja Tukholman kaupunki. Ruotsissa toteutettavassa hankkeessa on mukana myös suomalaistoimija. BECCS (Bioenergy with Carbon Capture and Storage) eli hiilidioksidin erottaminen ja varastointi biomassan polton savukaasuista on lähtenyt liikkeelle muutamassa maassa. Suomessa tamperelainen Carbofex valmistaa biohiiltä hiiltämällä biomassaa. Erotettu hiilidioksidi varastoidaan kalliomuodostelmiin. Yksi tuotettu kilogramma biohiiltä poistaa 3,5 kiloa hiilidioksidia ilmakehästä. Pidetään hyvin mahdollisena, että hiilidioksidin sidonta tehostuu ja sadot parantuvat yhtä aikaa. Suomessa tunnetuin hanke lienee Carbon Action, josta Kemia-lehti kirjoitti laajasti numerossa 5/2019. Kemianyhtiö Kiillossa selvitetään hiilidioksidin käyttöä liiman raaka-aineena. Suomessa kemianteollisuus kartoittaa parhaillaan tietä hiilineutraaliuteen. Yhteismäärä on siis viisi gigatonnia. Selvää on, että puut pystyvät kasvaessaan sitomaan paljon hiilidioksidia. Hyötykäyttö tärkeä osa ongelman ratkaisua Kansainvälisen tutkijaryhmän laskujen mukaan jokainen kymmenestä avainteknologiasta voi poistaa ilmakehästä puoli gigatonnia hiilidioksidia vuodessa. Myös kokeet hiilidioksidin sitomiseksi maaperään ovat lähteneet liikkeelle. Lopussa syntyy vakaata magnesiumkarbonaattia. Alalla on jo jonkin verran kaupallista toimintaa. Avoin ja tärkeä kysymys on, kuinka paljon. Professori Ron Zevenhoven Åbo Akademista on kehittänyt suomalaisia mineralisointiratkaisuja jo parikymmentä vuotta. Suomessa puhutaan erityisesti metsien hiilinieluista. Hiilidioksidin hyötykäyttöratkaisuista tulee 12 2/2020 KEMIA. Puut ja maaperä esiintyvät Naturelehden katsauksessa kumpikin omana hiilensidonnan alueenaan. Energiajärjestö IEA:n mukaan maailman hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 33 gigatonnia. Myös Yhdysvalloissa toimii yksi BECCS-laitos, samoin Britanniassa. Puolet fotosynteesin sitomasta hiilestä mineralisoituu ja poistuu kierrosta
Toimialajärjestö on siksi lähtenyt mukaan myös VTT:n BECCU-hankkeeseen. ”Asia on hyvin riippuvainen päästöttömän sähkön toimitusvarmuudesta, saatavuudesta sekä hinnasta, jonka pitäisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen”, Pinomaa sanoo. Hän pitää tätä suurimpana pullonkaulana Power to X -teknologioiden ja niiden liitännäisteknologioiden kustannuskilpailukyvyn parantamisessa. Hiilidioksidin sitomisja hyödyntämistekniikoilla voidaan imeä hiilipäästöistä pois 15 prosenttia. Investointitarvetta arvioidaan Konsulttiyhtiö Pöyry (nykyisin AFRY) on tehnyt Kemianteollisuus ry:lle selvityksen siitä, kuinka kemian ala pääsee tavoittelemaansa hiilineutraaliuteen. ”Myös päästöt vähenevät, kun prosessit, energiankäyttö ja raaka-ainepaletti uudistuvat.” Raskaimmat investoinnit on raportin mukaan tehtävä aikavälillä 2025–2035. ”Meidän näkökulmastamme hiilidioksidin hyödyntäminen sekä piipun päästä että suoraan ilmasta on kiinnostavaa”, sanoo asiantuntija Rasmus Pinomaa Kemianteollisuus ry:stä. Hiilineutraalissa vaihtoehdossa kustannukset ovat noin 58 miljardia. Pöyryn tutkimuksen mukaan alan investointien tarve vuoteen 2050 mennessä on tavalliseen tapaan jatkettaessa eli niin sanotussa BAU-skenaariossa (Business As Usual) 34 miljardia euroa. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Pinomaan mukaan Suomen teollisuus voi saavuttaa edelläkävijyyden aktiivisilla toimillaan kohti hiilineutraalisuutta. ”Uskomme kuitenkin, että 2030-luvulta eteenpäin tullaan näkemään näiden teknologioiden suurempi skaalautuminen.” Kalevi Rantanen on vapaa tiedetoimittaja. ”Näihin projekteihin liittyvät yleensä tiiviisti vetyelektrolyysi ja hiilidioksidin ja vedyn yhteistuotteena saatavat erilaiset hiilivedyt, joita voidaan käyttää niin kemikaaleihin kuin polttoaineisiin.” Pinomaa näkee, että tulevaisuudessa on hyvinkin mahdollista valmistaa raaka-aineita kemianteollisuuteen tätä reittiä pitkin ja näin vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Kemianteollisuus ry:n Rasmus Pinomaan mukaan tätä on toistaiseksi vaikeaa arvioida tarkasti. Investointien aikahorisontti on kemianteollisuudessa tyypillisesti noin 30 vuotta. Investointitarve siis lähes kaksinkertaistuu, mutta vastineeksi saadaan etuja, joista yksi on maaöljyn tarpeen väheneminen. A do be St oc k osa työkalupakin keinovalikoimaa. Investointien on siis nyt oltava jo suunnittelun alla. Hiilidioksidin hyödyntämisen osuutta investointien kokonaissummasta raportti ei kerro, mutta se antaa kuvaa panostusten suuruusluokasta. Suureen mittaan 2030-luvulla Entä tuleeko pian myönteinen keikahduspiste, jossa hiilidioksidin erottaminen ja hyödyntäminen tulee kannattavaksi suuressa mitassa. Pöyryn tutkijaryhmä muistuttaa, että investointipäätökset on tehtävä vuoteen 2025 mennessä, jos aiotaan päästä hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035. Hiilinielu paranee, jos hakatut puut käytetään rakennuksiin ja muihin pitkäaikaisiin tuotteisiin. 13 2/2020 KEMIA Suomen metsät sitovat kasvaessaan runsaasti hiiltä
Pian hän sai kuitenkin huomata, että oikeassa asiassa oikeassa oleminen ei aina tarkoita sitä, että saisi oikeutta. Sitten Patterson keksi, että ratkaisun voisivat tarjota aurinkokunnan syntyajoilta peräisin olevat, Maahan päätyneet meteoriitit, mutta niitäkään ei ollut liiemmälti saatavissa. Häntä ei kuitenkaan otettu mukaan vuonna 1971 perustettuun National Research Councilin ryhmään, jonka tehtävänä oli selvittää asiaa. Sopivaa, riittävän puhdasta kiviainesta ei tahtonut löytyä mistään. Kuvaavaa on, että vielä vuonna 2001 muuan Nature-lehden kirja-arvostelun tekijä erehtyi luulemaan Clair Pattersonia – varmaankin harvinaisen etunimen takia – naiseksi. Juhani Nieminen juhani.nieminen@sulo.fi 14. Kaikista tärkeistäkään tutkijoista ei kuitenkaan tule juhlittuja kuuluisuuksia. KIVIEN PARISSA askaroidessaan Patterson päätyi pohtimaan, mistä lyijy Juhani Nieminen on filosofian tohtori, joka työskenteli ennen eläkkeelle siirtymistään teollisuuden viennin ja koulutuksen johtoja kehittämistehtävissä, viimeksi Lahden ammattikorkeakoulussa. Laboratorionsa ansiosta Patterson julkaisi pian tuloksensa. Hän alkoi kampanjoida äänekkäästi saadakseen lyijylisäyksen loppumaan. Hän ehti tehdä uraauurtavaa työtä myös kemian ja fysiikan aloilla. Nykyamerikkalaisilla on silti yhä elimistössään satoja kertoja enemmän lyijyä kuin heidän esiisillään sata vuotta sitten. Hänen ponnistelunsa palkittiin vihdoin vuonna 1986, kun lyijyn lisääminen Yhdysvalloissa myytävään bensiiniin päättyi. Lopulta mies rakensi huippusteriilin laboratorion, joidenkin lähteiden mukaan ensimmäisen laatuaan. Patterson oivalsi pian, että syynä oli lyijytetraetyylin lisääminen bensiiniin. Suuruus voi jäädä tuntemattomaksi oikein joutui ilmakehään. Kansalaisten veren lyijypitoisuus alkoi saman tien vähetä. Hän ei noussut nobelistiksi, eikä häntä muutenkaan palkittu siten kuin olisi voinut olettaa. Osittain syynä saattoi olla hänen suorasanaisuutensa. On silti hämmästyttävää, että häntä ei juuri muisteta edes geologina, ja jopa hänen nimensä kirjoitetaan alan julkaisuissa monesti väärin. TÄTÄ MIELTÄ CLAIR PATTERSON (1922–1995) oli tieteen moniottelija, jonka suurin saavutus oli maapallon iän mittaus vanhan kiviaineksen sisältämän lyijyn ja uraanin avulla. Vastoinkäymisistä huolimatta Patterson jatkoi sinnikästä taisteluaan. Urakka ei ollut helppo. PATTERSONIN TUTKIMUKSIIN ei enää löytynyt rahoitusta. Lyijyalan teollisuus ei ilahtunut tutkijan havainnoista eikä varsinkaan toimista. Eräässä vaiheessa hänen työnantajaansa Kalifornian teknillistä yliopistoa painostettiin antamaan tutkijalleen potkut. Grönlannin jääpeitteestä otetuista näytteistä selvisi, että ennen vuotta 1923 ilma oli lähes lyijytöntä. Niiden mukaan planeettamme ikä on 4 550 miljoonaa vuotta ja virhemarginaali 70 miljoonaa vuotta suuntaansa. Luvut eivät ole siitä juuri muuttuneet. Puoli vuosisataa kestäneestä epäitsekkäästä työstä ja huikeista saavutuksista huolimatta Clair Patterson jäi paljolti vaille ansaitsemaansa kunniaa ja mainetta. Patterson oli ilmakehän lyijyn aiheuttamien myrkytysten osalta ehkä Amerikan paras asiantuntija. Häntä yritettiin joskus lahjoa, toisinaan uhkailla. MAAPALLON IÄN määrittämisen ansiosta Clair Patterson saattoi olla viime vuosisadan merkittävin geologi. Muutkin isokenkäiset kävivät häikäilemättömästi tämän kimppuun. Ominaisuuden takia hän hankki itselleen huomattavan paljon vaikutusvaltaisia vihamiehiä. Hänen tuloksiaan koetettiin väheksyä ja todistella vääriksi. Paraskin aines tuppasi saastumaan lyijystä, jota ilmakehässä oli 1950-luvulla runsaasti. Sitten sen määrä alkoi nousta tasaisesti
040 450 3250 interfair@messukeskus.com _ www.messukeskus.com 2019-09-02 interpack 2020_Finnland_Kosmetikindustrie_90 x 266 + 3mm_Kemi Kemi_4c_8670.indd 1 20.08.19 13:59 napconsuite.com SOLVE GLOBAL PROBLEMS IN THE FOREFRONT.. interpack PROCESSING & PACKAGING 20 19 -0 902 in te rp ac k 20 20 _F in nl an d_ Ko sm et ik in du st rie _9 x 26 6 + 3m m _K em i Ke m i_ 4c _8 67 Lisätietoja saat edustajalta Suomessa: INTERFAIR, Messukeskus PL 21 _ 00521 HELSINKI puh
16 KEMIA 2/2020 Unna Toropainen Labradorinnoutaja Laku työskentelee pienen diabetespotilaan turvana namipalkalla. Koulutettu koira huomaa verensokerin vaaralliset heilahdukset nopeammin ja tarkemmin kuin sensorit.
”Toisinaan on käynyt niinkin, että Niilalta on juuri mitattu verensokerit, ja kaikki vaikuttaa olevan hyvin. Poika on saattanut olla esimerkiksi suihkussa, kun koira on äkkiä ilmestynyt kylpyhuoneen oven taakse ilmoittamaan havaintonsa. Kaksivuotias labradorinnoutaja Laku on rodulleen tyypillinen, hyväntuulinen ja tuttavallinen yksilö. ”Laitteet kuitenkin mittaavat arvoja kudosnesteistä, ja tieto tulee viipeellä, kun taas Lakun kuono haistaa muutokset reaaliaikaisesti. Aina se on ollut oikeassa.” ”Peittoaa sensorit kuusi–nolla” Kun Laku reagoi, Niila tietää, että on aika toimia. Ykköstyypin diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat vähitellen kokonaan. Diabeetikkojen käytössä on nykyisin monenlaisia laitteita, jotka seuraavat verensokeritasoja. ”Kun toinen lapsista sairastuu elämänmittaiseen, vakavaan sairauteen, diagnoosi oli ennalta arvattunakin järkytys ja sekoitti koko pakan”, äiti muistelee. Useimmista lajitovereistaan se eroaa kuitenkin siinä, ettei se ole pelkästään kotikoira vaan tekee tärkeää, henkeä turvaavaa työtä. Kun Niilalla alittuvat tai ylittyvät tietyt verensokeriarvot, koira tulee heti hätiin ja tökkää kuonollaan lasta kyynärvarteen.. Ketoasidoosista eli happomyrkytyksestä kielivä asetoni on jopa ihmisnenän havaittavissa. Puolentoista vuoden koulutuksen jälkeen Laku on ammattilainen, joka tunnistaa diabeetikon verensokerin vaihtelut ja ilmaisee, kun tilanne vaatii toimenpiteitä. Työskentely diabeetikkopojan turvana on Lakulle enemmän kuin mieluisaa. Se tarkoittaa, että poika tarkistaa sokeriarvonsa sensoristaan tai ottamalla verinäytteen sormenpäästään. ”Lakun ei edes tarvitse pysytellä Niilan lähettyvillä, vaan se haistaa muutokset asunnon toiseen kerrokseen asti”, Toropainen kertoo. Hänen isosiskonsa oli tuolloin kuusivuotias. Jos mittaustulokset vahvistavat, että nopeita hiilihydraatteja tarvitaan, Niila pyytää Lakua noutamaan pussukan, jossa on ensiavuksi vaikkapa pillimehua. Hypokoira bongaa myös diabeetikon uloshengitysilman niin sanotut ketoaineet eli asetonin, asetoasetaatin ja beetahydroksibutyraatin. Joissakin on myös hälytysmekanismi. ”Laku on aina oikeassa” Niilan verensokeritasot ovat alusta asti heitelleet rajusti ja ennakoimattomasti. 17 2/2020 KEMIA Karvainen kuono työssä ARJA-LEENA PAAVOLA Kiihkeää hännänheilutusta, märkä lipaisu ja intensiivistä tuijotusta. Hajua ei tarvita kuin muutaman molekyylin verran, kun koulutettu koira jo bongaa sen. Laku on käyttölinjainen labradorinnoutaja, eli sen perinnöllisissä ominaisuuksissa on pyritty vahvistamaan työkoiran ominaisuuksia. Kun Niilalla alittuvat tai ylittyvät tietyt raja-arvot, koira säntää oitis hätiin ja tökkää kuonollaan lasta kyynärvarteen. Koira vainuaa muutokset heti, sillä sen hajuaisti on työvälineenä uskomattoman tarkka. ”Nyt eskari-ikäinen poikani Niila sai diabetesdiagnoosin kolme vuotta sitten”, Unna Toropainen kertoo. Keskikokoisella koiralla on nenässään jopa 220 miljoonaa hajureseptoria, kun ihmisellä niitä on ”vain” viisi miljoonaa. ”Niilalla oli syntymästään lähtien vasta-aineet koholla, ja lääkäri oli varoittanut, että jossain vaiheessa ykköstyypin diabetes puhkeaa, vaikka meillä ei olekaan taustalla sukurasitusta.” Kun diabetes todettiin, poika oli juuri täyttänyt neljä vuotta. Sairauden varhainen merkki ovat glutamaattidekarboksylaasin vasta-aineet, jotka voidaan määrittää verestä. Laku hakkaa sensorit kuusi–nolla.” ”Hypot” eli liian matala sokeriarvo on helppo korjata syömällä tai juomalla heti jotakin, joka sisältää nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja. Laku ja sen omistaja, turkulainen Unna Toropainen ovat käyneet yhdessä Suomen hypokoirayhdistyksen kurssin. Näin hypokoirasta on tullut perheen ja etenkin sen kuopuksen korvaamaton apulainen. Laku opetettiin koulutuksessa tunnistamaan diabeetikon ihon erittämät hajut, jotka kertovat hypoglykemiasta eli matalasta verensokerista ja hyperglykemiasta eli korkeasta verensokerista. Sitten kuitenkin Laku antaa merkin, että nyt on tilanne päällä
Turvallisempi olo on myös hänen pojallaan. Koska diabetes on yksilöllinen sairaus, kaikki niistä on koulutettu havaitsemaan käyttäjänsä yksilöllisiä tarpeita. Jos lapsi on vaikkapa uppoutuneena leikkeihinsä, hän ei välttämättä halua keskeyttää puuhiaan, vaikka koira kuinka näyttäisi merkkiä. Suomessa hajukoiria kouluttaa Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry. Se johtuu aivojen toiminnan häiriytymisestä sokerin puutteessa. Eläimeltä vaaditaan sinnikkyyttä ja jopa hieman. ”Yleensä suosimme noutajia ja spanieleja, jotka on jalostettu toimimaan ihmisten kanssa, mutta monia muitakin seurakoirarotuja käytetään”, kertoo Forsman, joka on aiemmin kouluttanut avustajakoiria. Se kuitenkin kannatti.” Hypokoirien kouluttajan Elisa Forsmanin mukaan kursseille pääsevät yksilöt, jotka ovat helposti motivoitavissa. Varsinaisen työnsä lisäksi sen on opittava myös käyttäytymään kunnolla ihmisten ilmoilla. Apuna ovat koirat, jotka haistelevat näytteitä. Näin hajukoirat ohjaavat meitä tutkimuksessa oikeaan suuntaan.” Vaarallinen tila vaatii sairaalahoitoa. Joka tapauksessa koira nauttii työstään suuresti. Jokainen halukas voi kouluttaa itse oman koiransa virallisilla hypokoirakursseilla. Toinen vaihtoehto on ostaa koira, jolle on jo opetettu perustaidot. ”Kun Niila kasvaa, hän voi olla koulun jälkeen muutaman tunnin yksin kotona Lakun kanssa.” Koulutus alkaa jo nuorena pentuna Suomessa on tätä nykyä noin 80 hypokoiraa, jotka edustavat useita eri rotuja. Kun koira viestittää muutoksista hyvissä ajoin, ei sairaalareissua tarvita. Maailman paras juttu sille on, kun se oikein toimittuaan saa kehuja ja kalkkunanameja.” Aina hypokoiran työ ei ole helppoa, ei Lakunkaan. ”Laku jää myös vahtimaan ja odottamaan, kunnes tilanne on ohi. Kaikki koirat eivät kelpaa diabeetikkojen apulaisiksi. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa metsästetään rintaja eturauhassyövän uusia biomerkkiaineita. ”Lakusta homma on hauskaa. Diabeetikot kustantavat koiran koulutuksen itse, mutta he voivat hakea siihen avustusta erilaisilta säätiöiltä. ”Lakun kouluttaminen vei reilut kaksituhatta euroa”, Unna Toropainen kertoo. Rotu on sopeutuvainen ja helppo siirtää perheestä toiseen. 18 KEMIA 2/2020 Hypokoiraa koulutetaan. Tiedetään myös koiria, jotka ovat itsenäisesti alkaneet viestiä ihmiselle tämän lähestyvästä epilepsiakohtauksesta. Työn sankari on sinnikäs luonne Lakun koiranvirka on periaatteessa ympärivuorokautinen, vaikka se ei sitä itse ymmärräkään. Tilan pitäminen mahdollisimman tasaisena ennaltaehkäisee lisäsairauksien, kuten verenkiertoongelmien ja näön menetyksen, riskiä. Itä-Suomen yliopistossa pyritään tunnistamaan syövän haju muun muassa koirien avulla. ”Annetaan vain namipussi mukaan, ja homma jatkuu.” Juuri nyt Forsmanilla on työn alla Koirista apua myös syöpädiagnostiikkaan Syöpäkasvaimet tuottavat typpeä ja rikkiyhdisteitä ja erittävät siten myös hajua. Eläinten reaktioiden perusteella analyyseja voidaan jatkaa erilaisin massaspektrometrisin menetelmin. British Medical Journal julkaisi vuonna 2004 ensimmäisen tieteellisen artikkelin, jossa osoitettiin, että koirat kykenevät erottamaan syövän virtsanäytteestä ja että ne voidaan kouluttaa tehtävään. Myös Niila saattaa silloin tiuskia koiralle ja komentaa sitä pois. Myös diabeetikon sokeriarvojen heilahtelujen jatkuva vahtiminen on tärkeää. ”Hajukoirista on suuri apu syöpädiagnostiikan kehittämisessä”, sanoo väitöstutkija Soile Rummukainen. Koirat ovat yksi tutkimuksen työkalu massaspektrometrian ja NMRspektrometrian rinnalla. Lisäksi verensokerin lasku tekee ihmisen usein ärtyneeksi. ”Kun koira merkitsee tutun syövänhajun, voimme sulkea pois useita aineenvaihduntatuotteita ja tutkittaviksi jää pienempi määrä. Esimerkiksi ajokoirilla voi olla erittäin tarkka hajuaisti, mutta niiden mielenkiinto kohdistuu aivan muualle kuin ihmisiin. ”Panokset olivat korkealla ja koulutus sen mukaisesti intensiivistä työtä, joka vaati tiukkaa sitoutumista. ”Hypokoiran pitää olla myös yhteiskuntakelpoinen.” Elisa Forsman on itse kouluttanut ainoastaan labradoreja. El is a Fo rs m an röyhkeyttä, jotta se saa tahtonsa perille. Koirat opetetaan etsimään juuri tietty haju virtsanäytteistä, jotka sisältävät runsaasti erilaista informaatiota. Jo sitä ennen lääkärikunnassa oli kiertänyt kertomuksia siitä, miten koirat olivat yrittäneet kiinnittää omistajansa huomion esimerkiksi ihon melanoomaan. Tämän se on oppinut ihan itse.” Hypokoiran ansiota on, että Unna Toropainen voi nykyään esimerkiksi nukkua yönsä paremmin. Elimistön virtsaan erittämien aineenvaihduntatuotteiden perusteella tutkijat pyrkivät löytämään eron syöpäsairaan ja terveen välillä. Sitkeyttä Lakulla on, joten se hoitaa pestinsä hankaluuksista huolimatta – itse asiassa jopa paremmin kuin siltä edellytetään
Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ykköstyypin diabetesta sairastava tarvitsee siksi elinikäistä insuliinihoitoa. Hyödynnämme myös leluja ja nameja sen mukaan, mikä koiraa motivoi”, Forsman kertoo. ”Naksutinkoulutuksella vahvistamme positiivista ja oikeaa käytöstä. Sitten koira saa nuuskittavakseen monia erilaisia tuoksuja. Siinä vaiheessa eläimen ominaisuuksia on vielä hieman vaikea arvioida, mutta käytännössä on havaittu, että lopputulos on sitä parempi, mitä aiemmin opetus aloitetaan. Näytteet säilötään pakastamalla. Hypokoirien käyttäjät ja niiden kouluttajat ovat yhtä mieltä siitä, että koirat täyttävät tehtävänsä. 19 2/2020 KEMIA viides hypokoira, käyttölinjainen labradori, jolla on ikää seitsemän kuukautta. Tyypin 1 diabeteksessa haima lopettaa insuliinintuotannon kokonaan. Koulutuksessa käytettävät hajunäytteet saadaan pyyhkimällä sideharsolla diabeetikon ihoa. Kaksitoimisen nenänsä ansiosta koira pystyy nuuhkaistessaan ottamaan sisään myös puhdasta ilmaa. Yhteiskunnalle niistä koituu merkittävää säästöä potilaiden paremman hoitotasapainon muodossa. Seurantataulukot ovat osoittaneet, että koirat tunnistavat verensokerin vaihtelut luotettavasti ja tarkasti. Koska hajutyöskentely on lajille luontaista, koirat nauttivat hypokoiraksi opiskelusta. Koirat myös nostavat diabeetikkojen elämänlaatua. Koirat aloittavat koulutuksen nuorimmillaan 12-viikkoisina pentuina. Koira erottaa tuhansia hajuja Hajuaisti on koiran tärkein aisti. Pelkkä kurssin suorittaminen ei riitä, vaan opetettuja asioita täytyy myös ylläpitää hypokoiran koko uran ajan. Hajuerottelun opettelussa käytetään vertailunäytteenä diabeetikon normaalituoksuja, jotka koira oppii erottamaan erilaisista häiriötuoksuista. Sairauden hoidossa on tärkeää omaseuranta eli muun muassa verensokeritason jatkuva tarkkailu. Peruskoulutusvaiheessa on käyty läpi ympäristökoulutusta, harjoiteltu sosiaalistumista ja opeteltu hajunäytteiden haistelun alkeita. Koira kuitenkin valpastuu heti, jos se huomaa Niilan verensokeritasossa liian suuren heilahduksen.. Osa potilaista on lapsia, jotka tarvitsevat omaseurannassa myös aikuisen apua. Kun eläin oppii tunnistamaan juuri toivotun hajun, se palkitaan saavutuksestaan. Koska hajutyöskentely on lajille luontaista, koirat nauttivat hypokoiraksi opiskelusta. Ominaisuuden ansiosta haju kulkeutuu paremmin koiran hajureseptoreihin. Veren sokeriarvojen kohoaminen johtuu joko insuliinihormonin puutteesta, sen heikentyneestä vaikutuksesta elimistössä tai molemmista yhdessä. arjaleena.paavola@gmail.com Diabeetikkojen maa Diabetes on ryhmä taustaltaan ja ilmiasultaan erilaisia sairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri eli plasman suurentunut glukoosipitoisuus. Suomessa on ykköstyypin diabeetikkoja noin 50 000 eli väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa. Insuliini annostellaan ruiskeina tai pumpulla. A rja -L ee na Pa av ol a Laku rentoutuu Unna Toropaisen rapsuteltavana. Eläin kykenee erottelemaan tuhansia hajuja, jotka se myös muistaa
Hankkeellaan GTK, VTT ja Aalto hakevat synergiaetuja ja skaalautuvuutta. Tähän päämäärään GTK, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto pyrkivät yhteisessä laboratoriossaan Circular Raw Materials Hubissa, jonka avajaisia juhlittiin helmikuussa. Konsortion tavoitteena on, että Suomeen syntyisi jopa viiden miljardin euron akkumarkkinat. Kotoperäisten raaka-aineiden hyödyntämistä kannattaa tehostaa ja jalostusketjua trimmata siksikin, että kuluttajia kiinnostavat entistä enemmän materiaalien alkuperä ja alkutuotannon vastuullisuus. 20 KEMIA 2/2020 AJANKOHTAISTA GTK:n, VTT:n ja Aalto-yliopiston uusi yhteislaboratorio vauhdittaa epäorgaanisten raaka-aineiden, erityisesti akkumineraalien, tutkimusta. ”Kiertotalouden ja kestävän kasvun haasteiden ratkominen edellyttää tieteidenvälistä otetta ja tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä”, Saku Vuori toteaa. ”Sähköautoja valmistetaan pelkästään Euroopassa neljä miljoonaa vuoteen 2025 ja kahdeksan miljoonaa vuoteen 2030 mennessä”, Lundström kertoo. Neitseelliset luonnonvarat eivät yksin riitä vastaamaan kysyntään. Vain yhdeksän prosenttia määrästä palautuu nykyään kiertoon. Akkujen kysynnän ennustetaan lähivuosina kasvavan entisestään kaikkialla maailmassa. Tätä nykyä litiumioniakuista päätyy kiertoon vain noin viisi prosenttia, kun kierrätystavoitteen pitäisi olla ainakin 95 prosenttia. Tavoitteenamme on, että Suomi on vuoteen 2030 mennessä maailman johtava maa epäorgaanisten raaka-aineiden tutkimuksessa ja innovaatioissa”, sanoo johtaja Saku Vuori Geologian tutkimuskeskuksesta GTK:sta. Erityisesti kierrätysmateriaalien tutkimuksessa tarvitaan tutkijoiden mukaan nopeita tuloksia. Suomen hallituksen lisäksi myös Euroopan unioni on kuitenkin havahtunut akkumetallien ja niiden arvoketjujen strategiseen merkitykseen ja liiketaloudelliseen potentiaaliin. BATCircle-konsortio on myös osa EU:n strategista energiateknologiaoh. Tarvitaan nopeita tuloksia Yhteislaboratorio on osa Otaniemen koko infrastruktuuria, jota täydentävät VTT:n Tampereen materiaalitekniikan laboratoriot ja Bioruukki Espoon Kivenlahdessa sekä GTK:n koerikastustehdas Outokummussa. Suomi akkuteknologian johtajamaaksi Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta akkuteknologian johtavaksi maaksi. Suomalaistutkijat tähtäävät maailman kärkeen. Uuden laboratorion painopistealueita ovat sekä primäärit että sekundääriset raaka-aineet ja niiden ominaisuudet ja myös EU:n kriittisten mineraalien tutkimus. Tämä tarkoittaa sitä, että maailman koboltintuotanto menisi vuonna 2030 pelkästään eurooppalaisten autojen akkuihin. Akkuteollisuutta hallitsevat toistaiseksi aasialaiset yritykset. Maailmantalous nielee vuodessa 92,8 miljardia tonnia mineraaleja, fossiilisia polttoaineita, metallia ja biomassaa. Toiminnan rahoituksesta vastaa pääosin Suomen Akatemia. Sama koskee litiumia. Se vaatii kuitenkin uutta vihreää teknologiaa, hiilijalanjäljen kutistamista, kiertotalouden kehittämistä ja monipuolista osaamista. Tutkijat uskovat, että alan teollisuus pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Oman tutkimustyönsä lisäksi Circular Raw Materials Hub tarjoaa palveOtaniemen yhteislaboratorio aikoo tehdä Maailman parasta tutkimusta lujaan teollisuudelle ja kouluttaa tulevaisuuden tutkimusosaajia. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Mari Lundström vetää akkumetallien kiertotaloutta edistävää BATCirclekonsortiota, jossa on mukana neljä yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja 23 yritystä. Akkuja tarvitaan sähköautojen lisäksi myös puhelimissa ja muussa kulutuselektroniikassa sekä aurinkoja tuulisähkön talteenotossa. Edellytykset siihen ovat hyvät. ”Nikkeliä, kobolttia ja kuparia kyllä kerätään, mutta talteen on otettava myös esimerkiksi mangaani ja harvinaiset maametallit”, Lundström sanoo. Yhteislaboratoriossa kehitetään uusia ratkaisuja tulevaisuuden materiaalitarpeisiin sekä materiaalien talteenottoon ja kierrätykseen. MAARIT SEELING ”Visiomme on kunnianhimoinen. Koboltin, nikkelin ja muiden keskeisten materiaalien kierrätystä on siis lisättävä nopeasti. Suomella on siis todellinen näytön paikka osoittaa edistyksellisyytensä akkujen osalta, tutkijat sanovat. Olemme Euroopan ainoa valtio, jonka kallioperä sisältää kaikkia akkumineraaleja, litiumia, kobolttia, nikkeliä ja grafiittia. Bisneksen säännöt muuttuvat Sähköautoistuminen on kuitenkin nopeaa myös Euroopan ulkopuolella, joten akkumetallien nykyinen tuotanto ei vastaisuudessa ole läheskään riittävää. Akkuteollisuus vaatii yhä enemmän raaka-aineita, kun sähköautot yleistyvät
VTT:ssä on jo kehitetty kaivosteollisuuden rikastushiekoista ja terästeollisuuden sivuvirroista muun muassa keraamimateriaaleja, sähköneristyspinnoitteita ja korkeisiin lämpötiloihin soveltuvia materiaaleja, joita voi käyttää esimerkiksi uunien roiskesuojina. Niissä tutkitaan metallien talteenoton kehittämistä sivuvirroista. Metallien kierrättämisen tarve on hänen mukaansa erityisen polttava myös siksi, että neitseellisten malmien pitoisuudet laskevat. Tutkimuskeskuksessa tehdään työtä myös sivuvirroista prosessoitujen tuotteiden ympäristövaikutusten laskemiseksi. Yhtä lailla tulisi kierrättää prosesseissa käytettävä vesi. Teollisuuden kiertojen sulkeminen ei Kinnusen mukaan koske pelkästään raaka-aineita. Valmistajat haluavat kalliin raaka-aineensa takaisin.” Kaivoksiin suljetut kierrot VTT:n metallien ja materiaalien tutkimustiimien vetäjä Päivi Kinnunen puhuu kaivosteollisuuden kiertojen sulkemisesta. Tämä edellyttää tietysti uusia ratkaisuja myös veden kierrätykseen.” M ik ko Ra is ki ne n/ A al to -y lio pi st o Yhteislaboratorio tähtää maailman huipulle epäorgaanisten materiaalien tutkimuksessa. ”Olemme kehittäneet tätä varten elinkaarityökalun, jolla voidaan määrittää tuotteiden hiilijalanjälki”, Huttunen-Saarivirta kertoo. ”Tulevaisuudessa metallit pitää siksi ottaa talteen haastavistakin kohteista, kuten kaivosten rikastushiekoista, jotka on muutettava raaka-ainelähteiksi”, Kinnunen sanoo viitaten vuonna 2018 käynnistyneisiin EU-rahoitteisiin NEMO-hankkeisiin. ”Usein vettä pidetään kaivosteollisuudessa vain kustannuseränä. Tutkimusta tekee muun muassa Aalto-yliopiston kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen tohtorikoulutettava Ted Nuorivaara. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. 21 2/2020 KEMIA jelmaa. Koko ajattelumaailmaa pitäisi muuttaa niin, että vesi käsitettäisiin elinehdoksi ja bisneksen ytimeksi. ”Akkujen raaka-aineista tulee sen verran arvokkaita, että tuskin yksittäiselle ihmiselle annetaan oikeutta omistaa tiettyä määrää kobolttia. Siinä missä akkuteollisuuden raakaainehankinta mullistuu, Mari Lundström uskoo myös liike-elämän sääntöjen muuttuvan rajusti tulevaisuudessa. Sivuvirroissa paljon mahdollisuuksia Johtava tutkija Elina Huttunen-Saarivirta VTT:n teollisuuden kiertotaloustiimistä näkee sivuvirtojen ja jäännösmateriaalien hyödyntämisessä paljon mahdollisuuksia. Hän ei esimerkiksi pidä realistisena sitä, että 10–15 vuoden kuluttua kukaan henkilökohtaisesti omistaisi käytössään olevan akun. Suomi koordinoi ohjelmassa Aalto-yliopiston ja Outotecin johdolla akkualan kierrätystutkimusta
Fortum Power and Heat pyrkii yhdistämään digitaaliset työkalut osaksi ydinlaitosten käytöstä poistamista. Mukana useita yrityksiä Hankkeeseen on lähtenyt tähän mennessä mukaan seitsemän yritystä. Pienydinreaktorin kehittämistä vauhdittaa Suomen päätös luopua kivihiilen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Ydinvoimalan purkaminen kestää jälkihoitoineen runsaan vuosikymmenen ja saattaa maksaa jopa miljardi euroa. Ydinenergialla katetaan sähkön kotimaisesta tuotannosta noin kolmasosa. Biomassaa saatetaan tulevaisuudessa tarvita yhä enemmän esimerkiksi korvaamaan fossiilista öljyä teollisuudessa ja liikennepolttoaineiden valmistuksessa. 22 KEMIA 2/2020 UUTISIA VTT tekee ydinvoimaloiden purkamisesta bisnestä Teknologian tutkimuskeskus VTT on ryhtynyt kokoamaan yhteen suomalaisosaamista, jolla on käyttöä ydinvoimaloiden purkutalkoissa. Kalleimpia purettavia ovat tutkijoiden mukaan Tšernobyl-tyyppiset grafiittihidasteiset reaktorit, joissa on runsaasti hankalasti käsiteltävää säteilevää materiaalia. Lämmöntuotantoon tarvitaan siis uusia vaihtoehtoja, joiden pitää ilmastokriisin takia olla entistä vähäpäästöisempiä. Ydinenergian tuotannon elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienet, suunnilleen samaa luokkaa kuin esimerkiksi tuulivoiman. Lisäksi ydinenergian hyödyntäminen lämmöntuotannossa vapauttaisi biomassaa muihin käyttökohteisiin, tutkijat tähdentävät. ”Aikataulu on haastava, ja edulliset vaihtoehdot ovat vähissä. ”Ydinkaukolämmöllä voi saavuttaa todella suuria päästövähennyksiä.” Biomassaa vapautuisi muihin tarkoituksiin Tätä nykyä Suomessa tuotetaan ydinenergialla sähköä. Samoihin aikoihin ydinvoimaloiden purkuhankkeensa kanssa VTT on käynnistänyt myös uuden pienydinreaktorin kehitystyön. Reaktorien on tarkoitus toimia kaukolämmön tuottajina. Tutkimuskeskus aikoo ammentaa oppia omasta purkuprojektistaan ja jakaa sitä myös yrityksille. Purkuosaaminen tulee tarpeeseen pian, sillä maailman ydinvoimalakanta on tulossa eläkeikään. VTT:n kiinnostus ydinvoimaloiden purkubisnestä kohtaan kasvoi viisi vuotta sitten, kun tutkimuskeskuksen oma FiR1-tutkimusreaktori sammutettiin lopullisesti. Ensimmäisessä vaiheessa VTT tekee konseptitason suunnitelman ydinlämpölaitoksesta, joka sopisi suomalaiskaupunkien lämpöverkkoihin. Pienreaktoreilla kaukolämpöä. PÄIVI IKONEN A do be St oc k Iso osa maailman ydinvoimaloista on tulossa käyttöikänsä päähän lähiaikoina, joten purkuosaamiselle riittää kysyntää.. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja uuden teknologian käyttöönottoa”, sanoo tutkimustiimin päällikkö Ville Tulkki. Delete Demolition puolestaan suunnittelee purkurobottia. Myös Sweco rakentaa alalle digitaalisia ratkaisuja. Hiilen käyttö loppuu vuonna 2029. Ryynänen toimii uuden dECOmmhankkeen (Finnish Ecosystem for New International Decommissioning Services) projektipäällikkönä. Lakisääteisen velvollisuutensa mukaisesti VTT huolehtii reaktorin turvallisesta sulkemisesta. Hankkeen tavoitteena on luoda teknologian ympärille uusi kotimainen teollisuudenala, joka valmistaisi suurimman osan laitoksen komponenteista. ”Seuraavien 20 vuoden aikana poistuu maailmalla käytöstä joka vuosi arviolta 10–15 reaktoria”, kertoo tutkija Tapani Ryynänen. Niistä Fortum, Sweco ja Delete Finland ovat käynnistäneet omat projektinsa, joissa osaamista paketoidaan myytäviksi tuotteiksi ja palveluiksi
Orionin syöpälääkkeelle myyntilupa Japanissa Japanin terveysministeriö on myöntänyt myyntiluvan lääkeyhtiö Orionin kehittämälle darolutamidille. Lääke H el si nk i M ar ke ti ng /Y ip in g Fe ng ja Li ng O uy an g. Darolutamidi on saanut myyntiluvan myös Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Lääke on tarkoitettu etäpesäkkeettömän, hormonaaliselle hoidolle vastustuskykyisen eturauhassyövän hoitoon. Wimaolle uusi tuotantolaitos Jätteistä ja sivuvirroista komposiittimateriaaleja jalostava teknologiakehittäjä Wimao Oy rakentaa uuden, aiempaa isomman laitoksen Lahden seudulle. Ehdotuksia arvioidaan niiden ilmastovaikutusten perusteella. Jo kisan suunnitteluvaiheessa Helsingin apuna ovat olleet Maailman talousfoorumi sekä C40-ilmastoverkosto. Siperian Magadanissa sijaitseva kaivos ja malminkäsittelylaitos otettiin käyttöön vuonna 2015. Tuotannosta yli puolet katetaan tätä nykyä kivihiilellä. Kaivos on tuottanut noin seitsemän tonnia kultaa vuodessa. Lisäksi tarkastellaan niiden vaikutusta luonnonvaroihin. Sen sijaan ehdotukset voivat sisältää sekä teknologisia että ei-teknologisia innovaatioita. Ostaja on ruotsalainen teknisen kaupan konserni Addtech Nordic, jonka tytäryhtiö Caligosta tulee. Muun muassa Toronto, Vancouver, Amsterdam ja Leeds ovat ilmoittautuneet kilpailun tukijoiksi ja odottavat siitä oppia omaan ilmastotyöhönsä. Kaupan arvo on noin 25 miljoonaa euroa. Merkitystä on myös muun muassa ratkaisujen kustannuksilla, toteuttamisaikataululla sekä kapasiteetilla. Elomatic myi osuutensa Caligo Industriasta Suunnitteluyhtiö Elomatic on myynyt 51 prosentin osuutensa Turussa ja Jyväskylässä toimivasta cleantechyrityksestä Caligo Industriasta. Wimao on sopinut uuden laitoksen muoviraaka-ainetoimituksista Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa. Ne voivat olla myös ratkaisuja, jotka vaativat järjestelmätason muutosta. Pääkaupungin tämänhetkisistä hiilidioksidipäästöistä noin 56 prosenttia aiheutuu rakennusten lämmittämisestä. Myös ne levittävät palkittavia ehdotuksia eteenpäin. Kisaan ei hyväksytä tekniikoita, joissa hyödynnetään biomassoja. Metso toimittaa laitteet kultakaivokseen Venäjälle Konepajayhtiö Metso toimittaa keskeiset malminkäsittelylaitteet venäläiseen Pavlikin kultakaivokseen. Metson murskausja jauhatuslaitteet kaksinkertaistavat käsittelylaitoksen kapasiteetin. Voittajista päättää riippumaton kansainvälinen tuomaristo. Caligo on energiatehokkuusratkaisuihin keskittynyt teknologiayritys, jonka päätuotteita ovat energialaitosten savukaasuista lämpöä talteen ottavat pesurit. Pääpalkinto on miljoona euroa. Laitos käyttää tuotteidensa pääraaka-aineena kierrätettyä muovia ja puukuitua. Tuloksista hyötyä myös muille Helsinki on sitoutunut jakamaan tulokset avoimesti maailman muidenkin kaupunkien käyttöön. Helsinki on siksi käynnistänyt kansainvälisen kilpailun, jonka toivotaan poikivan hyviä lämmitysmenetelmiä useiksi vuosikymmeniksi. KANSAINVÄLINEN KISA ETSII RATKAISUJA Helsingin lämmöntuotantoon Helsingin rakennusten on määrä lämmetä entistä kestävämmin viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Yhtiöllä on ennestään vuonna 2018 käynnistynyt tuotantolaitos Lappeenrannassa. Euroopan lääkeviraston hyväksyntää lääkkeellä ei vielä ole. hidastaa taudin etenemistä. Kestävämpi lämmitystapa on keskeisessä osassa, kun päästöjä pyritään pudottamaan. 23 2/2020 KEMIA Helsinki hakee uusia, kestäviä vaihtoehtoja kaupungin lämmöntuotantoon 2030-luvulta eteenpäin
Fintoil pyrkii käynnistämään laitoksensa vuoden 2022 loppupuolella. Määrä vastaa kymmentä prosenttia alan globaalista kapasiteetista. Lopputuotteena biopolttoaineita Raakamäntyöljy on havusellunvalmistuksen sivutuote, jonka tisleiden hiilijalanjälki on jopa 90 prosenttia pienempi kuin vastaavilla fossiilisilla tuotteilla. Sen elinkaaren aikainen Haminaan nousee uusi mäntyöljyn jalostuslaitos Nesteeltä bioliuotin metallien uuttoon hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin fossiilisilla liuottimilla. Sitä voidaan hyödyntää myös muiden perusmetallien uutossa. Haminaan sijoittuvan sadan miljoonan euron investoinnin takana on vuonna 2017 perustettu Fintoil Oy. Yhtiön oma energiatarve tuotetaan maakaasulla tai polttamalla omia jakeita. Outotecin mukaan uusi liuotin sopii erinomaisesti kuparin uuttamiseen. Tehtaan tuotantokapasiteetiksi tulee 200 000 tonnia. Tehdas työllistää suoraan 30 ja välillisesti noin 100 henkeä. Tuote on testattu sekä laboratoriossa että koeajoissa Nesteen teknologiakeskuksessa Porvoossa ja metalliteknologiavat fossiilisia tuotteita kemian-, elintarvikeja lääketeollisuudessa. Voitelusuihkeen ponneaine on hiilidioksidi, joten tuote on palamaton ja sen voc-pitoisuus hyvin alhainen. Yhtiön Nexbtl-teknologiaan perustuva liuotin valmistetaan kokonaan biojätteistä ja -tähteistä. Uuden biotuotetehtaan perussuunnittelun ja teknologian toimittaa Neste Engineering Solutions. Tunkeutuvaa voiteluainetta käytetään ruostuneiden osien irrottamiseen ja puhdistamiseen sekä kevyeen voiteluun. Uusiutuvan alkuperänsä ja biohajoavuutensa ansiosta liuotin vähentää ympäristöriskejä. Aineen sisällöstä 95 prosenttia on helposti biohajoavaa. 24 KEMIA 2/2020 UUTISIA Suomi saa lähivuosina uuden raakamäntyöljyä jalostavan tuotantolaitoksen. Yhtiö tähtää noin 140 miljoonan euron liikevaihtoon. Tämä tapahtunee aikaisintaan loppuvuodesta 2020. Jätteitä ei synny, vähäiset hajukaasut poltetaan, ja jäähdytysvedet ohjataan kunnalliseen vesilaitokseen. Voiteluaineen lanseerasi suomalainen AT-Tuote. Uutuusliuotin on kuitenkin täysin yhteensopiva perinteisten fossiilisten liuottimien kanssa, joten sen käyttöönotto ei vaadi uuttolaitoksen huoltoseisokkia. Muut yhtiön tuottamat biokemikaalit ovat tärpätti ja mäntyhartsi, jotka korvaaEnergiayhtiö Neste on kehittänyt täysin biopohjaisen isoalkaaniliuottimen, joka on tarkoitettu metallien uuttoon. yhtiö Outotecin Porin tutkimuskeskuksessa. Yhtiö aloittaa laitoksen pystyttämisen kaupungin satama-alueelle saatuaan ympäristöja rakennusluvat. Tuotettu mäntyöljy menee pääasiassa asiakkaille, jotka jalostavat siitä biodieseliä ja muita biopolttoaineita. N es te O yj Nesteen tutkimuskeskuksessa satsataan uusiutuvien tuotteiden kehittämiseen. AT Renewable Penetrating Lubricant on maailman ensimmäinen teolliseen käyttöön tarkoitettu lähes täysin biopohjainen voiteluaine. Outotec ja Neste ovat sopineet yhteistyöstä bioliuottimen esittelemisessä maailman metallintuottajille. Fintoilin omistajia ovat Taalerin johtama sijoittajaryhmä ja yhtiön avaintoimijat.. Yhtiön tuotantoprosessi on jakotislausta, jossa raaka-aineen sisältämät kemikaalit erotetaan toisistaan lämmön ja paineen avulla. O on a Ko ti la in en Suomalaista mäntyöljyä tuotetaan pian myös Haminassa. Bioaine voitelee kestävästi Vuoden 2019 lopussa markkinoille tuli biovoiteluaine, jonka keskeinen ainesosa myös on Nesteen uusiutuva isoalkaani
Toistaiseksi hanKorvenmäen jätekeskuksessa odotetaan innokkaasti, pureeko uusi suomalaisteknologia kaatopaikan rikkipitoisiin kaasuihin. Hiilidioksidi on tarkoitus erottaa voimalan savukaasuista ja jalostaa sekin liikennepolttoaineeksi.. Hyötykäyttöön myös voimalan päästöt Kaatopaikkakaasujen jälkeen testivuorossa on erilaisten hiilipohjaisten jätteiden ja sivuvirtojen kaasuttaminen. Myös Harjavallassa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, kuten vesija tuulivoimaa sekä biomassaa. Kaasutettaviksi voivat kumppanusten mukaan sopia esimerkiksi lietteet, puutarhajätteet ja muovi. Q Powerin patentoima biologinen metanointiteknologia kehitettiin hyödyntämällä suosta eristettyä mikrobistoa. 26 KEMIA 2/2020 Lo un ai sSu om en Jä te hu ol to O y UUTISIA Saksalainen kemianjätti BASF perustaa uuden akkumateriaalien tuotantolaitoksen Saksan Schwarzheideen. Sekä Harjavallan-tehtaan että Schwarzheiden-tehtaan on määrä käynnistää toimintansa vuonna 2022. Tehtaan alustava katodiaktiivisten materiaalien (CAM) tuotantokapasiteetti riittää noin 400 000 täyssähköiseen autoon vuodessa. Siellä syntyi onnistuneesti synteettistä polttoainetta energiayhtiö St1:n biojalostamon hiilidioksidista. Saksalaistehtaassa suunnitellaan uusiutuvien energialähteiden integroimista laitoksen energiantuotantoon. kala kaasu tuhotaan soihtupolttimessa. Kaatopaikan kaasujen muuntamista puhtaaksi biometaaniksi kokeillaan Lounais-Suomen jätehuollon (LSJH) Korvenmäen jätekeskuksessa Salossa. Uusi tehdas on osa yhtiön strategiaa satsata eurooppalaiseen sähköajoneuvojen arvoketjuun. BASF:n mukaan Suomeen ja Saksaan tehtävät investoinnit vahvistavat yhtiön asemaa johtavana akkumateriaalien tuottajana, jolla on vastuullinen tuotantoketStartup-yritys Q Powerin kehittämää uutta metanointiteknologiaa aletaan testata kaatopaikkakaasuihin. Q Power on osoittanut innovaationsa Kaatopaikan hankalat kaasut polttoaineeksi BASF investoi lisää akkumateriaaleihin BA SF Kemistit Lisa Richter ja Manuel Mendez kehittävät akkumateriaaleja BASF:n tutkimuskeskuksessa Saksassa. toimivuuden pilottihankkeessaan Vantaalla. Modulaarisuuden ansiosta kapasiteettia voidaan nostaa nopeasti kasvavien markkinoiden tarpeiden mukaan. Niidenkin on tarkoitus päätyä liikenteen polttoaineeksi. Korvenmäen kaatopaikkakaasu on hyvin rikkipitoista, minkä takia se on ollut hyödyntämiskelvotonta. Q Powerin ja LSJH:n yhteistyön pitkän tähtäimen kohde on hiilidioksidi, jota alueelle valmistuva Lounavoiman uusi voimalaitos tuottaa. LSJH:n tavoitteena on saada Korvenmäen kaatopaikan ilmastopäästöt uuden menetelmän avulla ratkaisevasti pienemmiksi. Metaanista on tarkoitus tehdä liikennepolttoainetta tai hyödyntää se energiantuotannossa. Huippumoderni tehdas jatkojalostaa katodimateriaalin esiastetta eli prekursoria, jonka tuottaa yhtiön Harjavallanlaitos. ju nikkelin, koboltin ja muiden metallien perustuotannosta katodiaktiivisten materiaalien valmistukseen yhdessä maanosassa
Ch em ig at e. Paperin koko painosta 3–5 prosenttia on tärkkelystä. Hukkalämmön talteenotossa käytetään tyhjiöputkilämmönvaihdinta. 27 2/2020 KEMIA Akkukemikaalitehdas etenee Adven toteuttaa parhaillaan kaivosalueelle myös kymmenen megawatin kiinteän polttoaineen energialaitosta. Muutoksen on laskettu pienentävän tuotantolaitoksen hiilijalanjälkeä kolmanneksen verran. Hanke on saanut työja elinkeinoministeriön uuden energiateknologian investointitukea. Lisäksi se puolittaa tehtaan lämmityslaskun. Teknologiaa on hyödynnetty aiemmin muun muassa voimaloissa, mutta vetylaitoksissa se on uutta. Vuonna 2021 käynnistyvästä tehtaasta tulee yksi maailman suurimmista akkukemikaalien tuotantoyksiköistä. kemikaalitehtaaseen. ”Lämpöpumpputekniikan ansiosta me voimme tuottaa kuumaa vettä, jota pystymme käyttämään hyödyksi tislaimella niin tuotantoprosessissa kuin kiinteistöjen lämmityksessäkin.” Sideja liima-aineita paperiteollisuudelle Chemigate valmistaa ja myy tärkkelyspohjaisia sideja liima-aineita pääosin paperija kartonkiteollisuudelle. Tehdas jatkojalostaa Terrafamen nykyisen päätuotteen nikkeli-kobolttisulfidin nikkelija kobolttisulfaateiksi, joita käytetään sähköautojen akkujen raaka-aineena. Yhtiön mukaan uusi ratkaisu vähentää sen tuotantolaitosten tarvitseman fossiilisen energian määrää merkittävästi. Se tuottaa uusiutuvalla polttoaineella höyryä ja lämpöenergiaa muun muassa tulevaan akkuTerrafame alkaa hyödyntää vetylaitosten hukkalämpöä Reagenssitehdas ottaa reaktiolämmön talteen Chemigate Oy:n reagenssitehtaassa on käynnissä energiaremontti. Yhtiöllä on Suomessa kolme tuotantolaitosta, Mietoisten reagenssitehtaan lisäksi modifiointilaitokset Lapualla ja Kaipiaisissa. Terrafame työllistää tätä nykyä noin 700 henkeä. Tulevaan akkukemikaalitehtaaseen rekrytoidaan noin 150 prosessija kemianteollisuuden ammattilaista. Mietoisten tehtaan käyttöpäällikkö Toni Koski kuvailee hanketta merkittäväksi myös yhtiön vastuullisuusohjelman kannalta. ”Uusi järjestelmä mahdollistaa reaktiolämmön hyödyntämisen sen sijaan, että puhaltaisimme sitä vain lauhturilta taivaalle”, Koski sanoo. Te rr af am e Sotkamon monimetallikaivosta pyörittävä kaivosyhtiö Terrafame ryhtyy tuottamaan prosessihöyryä hyödyntämällä vetylaitostensa hukkaenergiavirtoja. Mietoisissa sijaitsevaan tehtaaseen valmistuu kuluvan vuoden aikana prosessilämmön talteenottojärjestelmä, joka toimii lämpöpumpuilla. joka on erikoistunut parantamaan suurten kiinteistöjen ja teollisten prosessien energiatehokkuutta. Uudistuksen toteuttaa energiaja vesiyhtiö Adven, joka myös vastaa sen toiminnasta. Tärkkelyspohjaisilla aineilla vaikutetaan paperin ominaisuuksiin, kuten lujuuteen, läpinäkymättömyyteen, tasaisuuteen ja painettavuuteen. Remontin toteuttaa LeaseGreen-yhtiö, Energiaremontti kutistaa Chemigaten Mietoistentehtaan hiilijalanjälkeä noin kolmanneksen
Geenikartoitukset voivat myös paljastaa perinnöllisen alttiuden sairaudelle, jolloin sairaus voidaan torjua jo ennen sen puhkeamista. PALAUTETTA NUMEROSTA 1/2020 ”Jälleen erinomainen Kemia-lehti!” ”Juttu lääketutkija Anni Turpeisesta kertoi kiinnostavalla tavalla kemistin työstä ja urasta.” ”Paras oli juttu lääketutkijan kääntöpuolesta. Myös lääketieteestä on tulossa yhä yksilöllisempää. Äänestä suosikkiasi viimeistään 9. Tämä on suuri vääryys ja on hyvä, että siitä puhutaan.” ”Minusta paras oli juttu Riitta Puupponen-Pimiä, Marjojen ystävä. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan lehden vuosikerta, voittajan valinnan mukaan Kemia-lehti, Uusiouutiset, TTTlehti tai Tunne & Mieli -lehti. Yksilöllinen lääketiede on tulevaisuuden lääketiedettä, joka nopeuttaa diagnostiikkaa, tekee hoidosta entistä turvallisempaa ja alentaa todennäköisesti myös hoidon kustannuksia. Kerro mielipiteesi ja voita luettavaa vuodeksi! 28 A do be St oc k. Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden (2/2020) kiinnostavin. Edistyneen teknologian myötä genomin sekvensoinnista on tullut helpompaa ja edullisempaa, ja sitä voidaan hyödyntää yhä enemmän lääketieteessä. Tekoälyä käyttävä sovellus voi ennustaa yksittäisen potilaan hoitotuloksen. Aihe on nyt erittäin ajankohtainen.” ”Hanna Juvosen Tiedenaiset ovat yhä miesten varjossa oli paras. Terveellinen ravinto kiinnostaa ja marjat ovat suosikkejani.” Numeron 1/2020 kiinnostavimmaksi äänestettiin juttu Lääketutkija Anni Turpeinen ja kirjoittamisen palo. Ne vaikuttavat elimistössä juuri halutulla tavalla sekä halutussa kohdassa. Sama pilleri ei sovi kaikille NYKYÄÄN IHMISIÄ kohdellaan enenevissä määrin yksilöinä, joilla on omat henkilökohtaiset tarpeensa. Ihmisen genotyyppi selvitettiin tiedemaailman yhteisessä Human Genome Project -hankkeessa, joka tuli päätökseensä pitkän työn jälkeen vuosituhannen alkupuolella. On tärkeää nostaa esille, että naistutkijoiden panosta ei vieläkään haluta käyttää täysimääräisesti hyväksi, vaan heitä sorretaan. Syöpäkasvaimet voivat näyttää samanlaisilta, mutta ne ovat siitä huolimatta yksilöllisiä. MYÖS TEKOÄLYÄ pyritään hyödyntämään yksilöllisessä lääketieteessä. Vaikkapa kohonneen kolesterolin ja masennuksen hoidossa voidaan käyttää geenitestausta lääkkeiden yksilöllisen sopivuuden arvioimiseen. Yhden potilaan parantava lääke voi aiheuttaa toiselle vain haittaa. Syövän hoidossa hyödynnetäänkin täsmälääkkeitä. Toisen sijan vei juttu Bioindikaattorit kertovat teollisuusympäristön tilasta ja kolmannen Betonin hiilijalanjälki kutistuu. Äänestäjien kesken arvotun lehden vuosikerran voitti Armi Asola. huhtikuuta osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. VAIKKA SAIRAUKSIEN pääpiirteet tunnetaan, ne ilmenevät eri tavoin eri ihmisillä. Menetelmää on tutkittu jo esimerkiksi uniapnean hoidossa. KEMIA 2/2020 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Mikä juttu sytyttää. Kun täsmälääke on kehitetty potilaan genotyypin avulla, se tehoaa juuri haluttuun molekyyliin elimistössä, jolloin vältytään lääkkeiden turhalta käytöltä. Se oli niin hauskasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu.” ”Bioindikaattorit kertovat teollisuusympäristön tilasta oli suosikkini. HANNA JUVONEN Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. KAIKKI LÄÄKKEET eivät myöskään sovi tai tehoa kaikille. Teen opinnäytetyötä, joka liittyy teollisuusalueen ilmanlaatuun, joten juttu oli itselle ajankohtainen, ja ympäristön ja ilmanlaadun tutkimukset kiinnostavat muutenkin.” ”Betonin hiilijälki kutistuu oli hyvä juttu tärkeästä aiheesta.” ”Olen historiafriikki, joten eniten pidin Talvisodan värit -artikkelista, joka kertoo kuvin historiamme kohtalonhetkistä ja samalla korostaa kemian ja kemistien roolia historiamme muistamisessa ja säilyttämisessä.” ”Suosikkini on Miten reagoimme ilmastouhkaan
Ucrete — kestävä ratkaisu vaativiin teollisuusympäristöihin Ucrete on turvallinen valinta kun tarvitset pitkäikäisen ja kestävän pinnoitteen tuotantoja varastoalueille ja varoaltaisiin. Kestävä lattiapinnoite auttaa välttämään kalliita seisokkeja. Lisätietoja Ucrete-lattiapinnoitteista ja muista ratkaisuista osoitteesta: ucrete.basf.com/fi Ucrete Chemical industry Annonce FI.indd 1 28.9.2019 16.38.29. Ucrete kestää erinomaisesti kemikaalirasitusta ja korkeita lämpötiloja. Tarvitsetko lujan ja kestävän lattiapinnoitteen
Saa minut harkitsemaan ostamista. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Nettisivuilla www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle Jaana Koivisto, puh
(09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. Sinun paikkasi tässä. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 31 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh
• alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! 19 € Koulutilaus vuodeksi vain KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 32 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. Erikoisalueitamme mm
We keep your research running Sinun paikkasi tässä. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Laboratorioja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus www.intermed.. 09 7731100 Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. huolto@intermed.. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 33 VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. Huoltoja varaosapalvelumme kattaa koko maan. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle OPETTAJA Tilaa Kemia-lehti opetuksen tueksi! Koulutilaus vuodeksi vain 19 € LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi/tilausasiat
• Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Valinta on sinun. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . Edun arvo 750 euroa. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! www.kemia-lehti.fi LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi , puh. Entistä enemmän kontakteja vuonna 2020: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 85 euroa. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). Tervetuloa! Kempulssi Oy Asontie 29 b 01400 Vantaa puh. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 040 770 3043 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. • Nettisivut: yli 30 000 käyntiä vuodessa. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Postitukset vuonna 2020: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. Tilauksen minimikesto 12 kk. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille
– – Yksilökohtaisten geenitestien käytöstä tehtyjen ratkaisujen tulisi pohjautua oikeaan, vääristelemättömään ja liioittelemattomaan tietoon. Perimämme rakenne ei ole vastuussa elämämme laadusta tai kohtalostamme. ENTISET JA NYKYISET jonnet eivät monesta tiedä eivätkä paljoa muista. Kauneusvoiteet saattoivat sisältää hormoneja. – – Tutkimustai kehitysvaiheessa olevista ekotuotteissa raporteissa esitellään mm. raaka-aineina. Aromaattisten yhdisteiden takia aromikkaampi. Tällaiset jonnet ja jonnat eivät tiedä mitään irc-galleriasta tai ladattavista mp3-soittimista, lankapuhelimista nyt puhumattakaan. Sen tunteminen avaa uusia keinoja parantaa ja helpottaa ihmisen elämää. Kuva: Ida Pimenoff Kemia-Kemi 3/1995 Ihmisen perimän kartoitus etenee Geenitekniikan kehitys on edennyt niin nopeasti, että lopullinen ihmisen perimän kartta valmistuu jo ensi vuosikymmenellä. Reachista ei ollut tietokaan, saati kunnollisista tuoteselosteista. LEENA LAITINEN. Siinä sitä koeteltiin kauppiaiden omaatuntoa, kuinka vanhaa tavaraa kehtasi vielä myydä. Isälläni oli moottoripyörä, MZ. Jonnella tarkoitetaan energiajuomista pitävää yläkouluikäistä poikaa, joka ajaa viritetyllä mopolla. Neste Chemicalsin hajoava polymaitohappomuovi, Chempolis Oy:n biomassapohjaiset raaka-aineet ja Raisio Chemicalsin kierrätettävät barriääripolymeerit. Kauppaja teollisuusministeriön asettama toimikunta uskoo, että ekotuotteiden vienti voi kasvaa nykyisestä 25 miljardista markasta 130 miljardiin markkaan vuoteen 2010 mennessä. ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com Jonnet ei tiedä KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Oy Galvatek Ab:n jätevedetön pintakäsittelylaitos ja Kemira Chemicals Oy:n kipsipigmentit ovat esimerkkejä jo kaupallistamisvaiheeseen edenneistä sovelluksista. Tai kun elintarvikkeissa ei vielä ollut viimeistä myyntipäivää tai parasta ennen -päiväystä. Hygieniatuotteissa oli paljon ainesosia, jotka on sittemmin kielletty. Musiikkitarjonta oli aikoinaan vähissä. 35 2/2020 KEMIA NÄKÖKULMA JONNET EI TIEDÄ. Onko vaarana, että tieto esimerkiksi keski-iässä puhkeavasta taudista onkin enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Myös yksilöllisen perinnöllisyysneuvonnan antaminen tulee olemaan valtava haaste terveydenhoitojärjestelmällemme. – – Toimikunta tarkastelee ekotuotteiden markkinanäkymiä klustereittain. Me kuuntelimme lauantaisin radiosta tunnin mittaista Nuorten sävellahjaa. Huulipunat, ripsivärit ja hajuvedet myytiin kemikalioissa. JONNEISTA PUHUTAAN yleensä silloin, kun muistellaan omaa nuoruutta. Haju oli erilainen kuin nykyisissä polttoaineissa, itse asiassa paljon parempi. Sellaista me emme olleet ikinä kokeneet. Tunnettuja lausahduksia käytetään viittaamaan asioihin, jotka olivat suosittuja silloin, kun ”Jonnet” eivät vielä olleet edes syntyneet. Täytyykö ihmisen tietää perimänsä tautialttiudet. blogspot.com. Missä kulkee raja sikiödiagnostiikan ja perimältään mahdollisimman hyvien superlasten välillä. Minulla on hämärä mielikuva tuoksusta, joka tulvahti bensatankin luukusta. Tyttö voisi vastaavasti olla jonna. Kemialle ei ole liiennyt omaa klusteria, vaan sen osaamista ja mahdollisuuksia esitellään osana muita toimialoja. Jonnet ei muista. Kemianteollisuus on toimikunnan mukaan täysin globaali teollisuudenala, jonka ekologiset markkinat syntyvät sovelluksista muihin klustereihin ja ovat nopeassa kasvussa. KUINKA MONI muistaa, miltä bensiini haisi viisikymmentä vuotta sitten. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Myös tulevaisuuden jonneilla riittää varmasti ihmettelemistä siinä, mitä me teemme tänään. Entä aika, jolloin maito oli irtomyyntitavaraa ja haettiin kaupasta tai naapurista omiin kannuihin. Ihminen on toki muutakin kuin geeniensä summa. LEENA PALOTIE Ekotuotteiden vienti kasvaa Suomella on hyvät mahdollisuudet rakentaa ympäristöä säästävistä tuotteista ja tekniikoista uusi tukijalka viennille. Minun sukupolveni jonneille muinaishistoriaa olivat esimerkiksi laitureilla ja puusilloilla järjestetyt tanssit. Mietinnössä todetaan, että kemian avulla voidaan säästää energiaa ja raaka-aineita, tehdä ympäristöä vähemmän kuormittavia ja kestävämpiä tuotteita, puhdistaa jätevesiä tai hyödyntää jätteitä mm. – – Kun jokainen ihmisen geeni aikanaan tunnetaan, on jo oltava vastaus moneen kysymykseen
Myös ruokavalio on aivan toisenlainen kuin aiemmin. Astma, allergia, keliakia ja tyypin 1 diabetes ovat immuunisairauksia, jotka ovat yleistyneet nopeasti viime vuosikymmeninä. Suun huuhtelun jälkeen hampaiden väliin asetetaan laite, jonka säteilemä punainen valo aktivoi molekyylin. Tarkkaa syytä sairastumisaaltoon ei tiedetä, mutta oletettavasti ympäristöllä on siinä iso osuus. ”Tavoitteena on löytää tautimekanismeja, jotka ovat yhteisiä näille sairauksille”, kertoo Hedimed-hanketta johtava professori Heikki Hyöty. Laite kotikäyttöön Hoito pohjautuu valoherkistinmolekyyliin, joka annostellaan suussa purskuteltavana huuhteena. Mittavaa monitieteistä tutkimushanketta vetää Tampereen yliopisto. Helsingin yliopiston testeissä tekniikka on vähentänyt myös bakteereja, jotka aiheuttavat paradontiittia eli hampaan kiinnityskudossairautta. Ympäristön sairausvaikutukset laajassa syynissä Kaksoisvalo nitistää hammasbakteerit Hyötyä syöpäsairaille Valohoidosta odotetaan apua etenkin syöpää ja diabetesta sairastaville. ”Toivomme, että tuote auttaisi ylläpitämään erityisesti syöpäpotilaiden suunterveyttä raskaiden hoitojen aikana ja ehkäisemään ientulehdusta diabeetikoilla”, Nikinmaa sanoo. Kansainvälisessä tutkimuksessa kartoitetaan elinympäristön vaikutusta ykköstyypin diabeteksen, keliakian, allergian ja astman syntyyn. Diabetes kasvattaa ientulehduksen riskin kymmenkertaiseksi. Ihmisten elinympäristössä on sadassa vuodessa tapahtunut valtava muutos. Kaikki tämä voi vaikuttaa immuunisairauksien yleistymiseen. Niin kutsuttu kaksoisvalomenetelmä ei häiritse suun normaalia bakteeriflooraa eikä aiheuta resistenssiä. Valohoito ei korvaa hampaiden pesua vaan toimii sitä täydentävänä työkaluna. Huuhde tarttuu bakteerien pintarakenteisiin. ”Uskomme, että tutkimalla näitä sairauksia samanaikaisesti voimme saajoilla on aggressiivinen hammasbakteerikanta, yleissairauksia tai ongelmia hammashygieniasta huolehtimisessa. Kohtaamisessa syntyvä lämpö ja reaktiivinen happi tuhoavat bakteerit. Kaikkiaan projektissa on mukana 22 tutkimustahoa 12 maasta. 36 KEMIA 2/2020 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aalto-yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka tuhoaa hampaita reikiinnyttävät streptokokit ja ientulehdusbakteerit. Mikrobialtistus on vähentynyt ja altistuminen kemiallisille aineille lisääntynyt. Tutkijat korostavat, että paras tapa ehkäistä hammassairauksia on yhä huolellinen suuhygienia. Hoidon vaikutusta tehostaa laitteen antibakteerinen sinivalo. Kotikäyttöön tarkoitettu hoitolaite on tulossa markkinoille lähiaikoina. vuttaa enemmän kuin tutkimalla kutakin sairautta erikseen.” Tähtäimessä uudet hoidot Tutkijat toivovat saavansa aikaan uusia diagnostisia teknologioita sekä sairauksien ehkäisyja hoitokeinoja. Lisäksi se on suitsinut plakin muodostumista. Menetelmästä laaditut ensimmäiset tutkimusartikkelit ovat parhaillaan arvioitavina. Viisivuotinen hanke on saanut 12 miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -tutkimusja innovaatio-ohjelmasta. Valohoito on tarkoitettu myös niille, Ko it e H ea lt h Sakari Nikinmaa (vas.) työskentelee Koite Healthin toimitusjohtajana ja Tommi Pätilä hallituksen puheenjohtajana. Menetelmää kaupallistaa Koite Health -niminen yritys, jonka ovat perustaneet Aalto-yliopiston tutkija Sakari Nikinmaa ja Husin tutkija, kirurgi Tommi Pätilä. Niiden esiversiot ovat luettavissa Biorxiv-julkaisussa.
Edullinen testi täydentää nykyisiä ulosteen kalprotektiinimittauksia. Vaikutusta oli myös äidin iällä: mitä vanhempi äiti, sitä korkeampi lapsen D-vitamiinipitoisuus. Asialla ei kuitenkaan ollut vaikutusta lasten sairastumiseen. Näin sairaudet voidaan havaita jo hyvin varhain. Kuvituskuva. Teimosen mukaan herkkä ja ketterä E-TRF on työkalu, jolla voidaan kehittää kajoamattomia seulontamenetelmiä moniin tauteihin. Uusi testi tunnistaa suolistosairaudet Uusi tarkka testi löytää nopeasti tulehdukselliset suolistosairaudet (ibd). AQ IBD -testi havaitsee oksidatiivisen stressin aiheuttamat muutokset ibd-potilaiden ulostenäytteistä. Koneoppimisen ja muiden big data -analyysialgoritmien ansiosta menetelmä löytää poikkeuksellisen pienet ilmiöt ihmiskehon metaboliasta, käytännössä sen nesteistä. Testin on validoinut VTT. Syynä oli, etteivät odottavat äidit yleensä käyttäneet D-vitamiinivalmisteita eivätkä saaneet tarpeeksi vitamiiPi xa ba y nia ruuastaan. Testi hyödyntää Aqsensin patentoimaa E-TFR-menetelmää (Enhanced TimeResolved Fluorescence). Vaikka tutkimuksessa ei löytynyt yhteyttä D-vitamiinin ja diabeteksen välillä, vitamiinilla saattaa olla vaikutusta sairauden puhkeamiseen joillakin yksilöillä. Ilman heidän ohjaustaan emme olisi edistyneet näin nopeasti”, sanoo Aqsensin toimitusjohtaja Timo Teimonen. ”Joka tapauksessa riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää ja siitä on monia terveydellisiä hyötyjä”, tutkija muistuttaa.. Tutkija Marjaana Mäkinen mittasi D-vitamiinin varastomuotoa vuosina 1994–2004 syntyneiltä lapsilta, joita Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat Suomessa jatkuvasti yleistyvä vaiva. seurattiin 15-vuotiaaksi asti. Riittävä pitoisuus on 50 nanomoolia. Tutkijoiden tähtäimessä on seuraavaksi potilastyöhön sopiva menetelmä, jolla erotetaan myös ibd:n alatyypit Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus, sekä mitataan potilaan hoitovastetta. D-vitamiinilla ei yhteyttä lasten diabetekseen Pi xa ba y D-vitamiinin riittävästä saannista täytyy pitää huolta, vaikka asia ei diabetekselta suojaisikaan. Se parantaa siten ibd:n diagnostiikkaa ja taudin hoidon seurantaa. Positiivisesti vaikutti myös maitotuotteiden Dvitaminointi, joka alkoi vuonna 2003. Selvityksen alla on myös se, voidaanko ibd tunnistaa menetelmän avulla paitsi ulosteesta myös esimerkiksi syljestä tai virtsasta. 37 2/2020 KEMIA Ykköstyypin diabetekseen sairastuvien lasten ja terveiden lasten elimistön D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, kertoo Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja. Uusi ibd-testi on ensimmäinen markkinoille ehtinyt työkalua hyödyntävä testi. Tärkeä vitamiini Eniten D-vitamiinia heti syntymän jälkeen oli lapsilla, jotka syntyivät kesällä. Diagnoosi myös syljestä. Näin sairastuneet voidaan erottaa terveistä. Testin ovat kehittäneet diagnostiikkayhtiö Aqsens Health, Helsingin yliopisto ja Husin Uusi lastensairaala. ”Olennainen osa menetelmäkehitystä on yhteistyö kliinisten tutkijoiden kanssa. Vitamiinipitoisuudet olivat alhaisimmillaan eli keskimäärin 30 nanomoolia litraa kohden heti syntymän jälkeen. Matalatkin D-vitamiinipitoisuudet lähtivät nousuun pian, kun lapsille alettiin suositusten mukaan antaa kaksiviikkoisina vitamiinitippoja
Tutkimustulokset on julkaistu Macromoleculesja Biomacromolecules-lehdissä. Kestävä biomuovi suojaa uv-säteilyltä Nanosellusta syntyi supervahva liima A do be St oc k Uusi biomuovi ei päästä auringon uv-säteitä pilaamaan suojaamaansa tuotetta. Lisäksi materiaalin ilmatiiviys on kolmin–nelinkertainen tavalliseen pet-muoviin verrattuna. Kun tutkijat ketjuttivat aineet kemiallisesti toisiinsa, sekapolymeeriin saatiin aikaan osia, joilla on sekä bisfuraanirakenne että furaanirakenne. Tutkijoiden mukaan uutuusliimaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi ekologisissa pakkauksissa tai suojelemaan arvokkaita mikroelektroniikan komponentteja. A do be St oc k. Liiman kuivuminen kestää muutaman tunnin. Tämä tarkoittaa, että vaikka liima kestää kovan rasituksen, se voidaan poistaa kevyesti liitoskohtaa taittamalla. Patenttihakemus jätetty Oululaiskeksintö on kokonaan biomassapohjainen. Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että on mahdollista kehittää biomuoveja, joilla on parempia ominaisuuksia kuin nykyisillä fossiiliperäisillä muoveilla. Advanced Materials -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuivat myös Tokion yliopisto, Sichuanin yliopisto ja Brittiläisen Columbian yliopisto. Toistaiseksi liima toimii vain hydrofiilisillä eli vettä imevillä pinnoilla. Nanosellun eri muotoja käytetään raaka-aineena muun muassa komposiittimateriaaleissa ja lääketieteen sovelluksissa. Muovin läpinäkyvyys on kuitenkin hyvä. Uusi ekoliima eroaa perinteisestä superliimasta siinä, että sen voimakkuus on jopa 70 kertaa suurempi liimattavien tasojen suunnassa kuin kohtisuoraan pintoja vastaan. Materiaalin kehittyneitä suojaominaisuuksia tarvitaan myös korkean teknologian sovelluksissa, kuten painettavan elektroniikan alustamateriaaleissa. ”Olemme osoittaneet, että liima kestää ainakin 70 kilogramman painon, ja uusimmissa kokeissa olemme yltäneet 90 kilogrammaan”, kertoo tutkijatohtori Blaise Tardy Aalto-yliopistosta. Liiman kuivuessa ne edistävät nanosellukiteiden sitoutumista liimattaviin pintoihin ja toisiinsa muun muassa vetysidosten välityksellä. Liimaaminen ei vaadi pintojen yhteen puristamista. 38 KEMIA 2/2020 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Oulussa on rakennettu uusi synteettinen biomuovi, joka antaa suojan auringon ultraviolettisäteilyltä toisin kuin perinteiset hiilipohjaiset muovit tai muut biomuovit. Uusi biomuovi sopii esimerkiksi suojaamaan tuotteita suoralta auringonvalolta. Nanosellua voidaan valmistaa esimerkiksi puusta, maatalousjätteestä tai kierrätyspaperista. ”Parilta tipalta liimaa se on huikea suoritus etenkin, kun kyseessä on kasvipohjainen liima ilman myrkyllisiä liuottimia.” Nanokiteinen selluloosa on äärimmäisen pieneksi hienonnettua selluloosamateriaalia. Yksi tekijä innovaation liimaustehon takana ovat kapillaarivoimat. Uv-säteilyn pääsemisen muovikalvon läpi estää bioperäisen sekapolymeerin bisfuraanirakenne. Helppo myös poistaa Uutuusliiman rakentaneet tutkijat yhdistivät työssään pintakemian ja nanopartikkelifysiikan huippuosaamista. Muovin raaka-aineita ovat hydroksimetyylifurfuraali (HMF) ja furfuraali, joita saadaan biojalostuksen tuotteina selluloosasta ja hemiselluloosasta. Tutkijat ovat kehittäneet nanoselluloosasta ja vedestä erittäin kestävän liiman, joka on turvallista sekä ihmiselle että ympäristölle. Keksinnön takana ovat Oulun yliopiston kestävän kemian yksikön tutkijat. Menetelmästä on jätetty patenttihakemus
Outo puu on saanut löytöpaikkakuntansa mukaan nimekseen elimäki. Elimäki taipuu Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Suomesta löydettyä erikoista hieskoivua, joka ei hallitse paksuuntumisen taitoa. Pe xe ls. Toisaalta jos kehon elohopeapitoisuus oli korkea, omega-3-rasvahapoista oli miehille vähemmän hyötyä. He ovat jo paikantaneet perimän alueen, jossa virhegeeni sijaitsee, ja pyrkivät seuraavaksi tunnistamaan geenin. Tutkijat saivat selville, että elimäkikoivun paksuuntumiskyvyn puute on seurausta sen geneettisestä mutaatiosta. Hänen aineistonaan oli noin 2 200 iältään 42–60-vuotiasta itäsuomalaista miestä, jotka osallistuivat Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimukseen. Niissä on paljon pitkäketjuisia omega3-rasvahappoja mutta vain vähän metyylielohopeaa. Myös tukea saaneiden puiden rungot kyllä paksuuntuivat, mutta selvästi laiskempaa tahtia kuin vapaina seisovien puiden, jotka joutuivat huolehtimaan tasapainostaan omin voimin. Näin puu jaksaa kantaa lisäkilot kaatumatta. Miesten sydämen suorituskykyä miTutkijat ovat arvioineet, että rasvainen kala ja muutenkin terveellinen ruokavalio voisivat ehkäistä huomattavan osan sepelvaltimotaudeista. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston, Cambridgen yliopiston ja Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksesta, jonka tulokset julkaisi Current Biology -lehti. Kalaa kannattaa kuitenkin syödä valikoidusti, sillä joissakin lajeissa on runsaasti metyylielohopeaa, joka kumoaa kalan sisältämien omega-3-rasvahappojen hyötyjä. Parhaita vaihtoehtoja sydämen kannalta ovat muun muassa lohi, kirjolohi, anjovis, makrilli, silakka ja muikku. Niillä, joiden elimistöstä mitattiin runsaammin rasvahappoja, oli myös muita pienempi sydämen hapenpuutteen riski. Rasvahappojen saannista ja elohopea-altistuksesta kertovat seerumija hiusnäytteet oli kerätty osallistujilta vuosina 1984–1989. Puut ryhtyivät oitis kasvattamaan paksuuttaan niin, että se vastasi lisääntynyttä painoa. Puu tietää oman painonsa Koivun runko osaa paksuuntua sen mukaan kuin sen latvus saa lisää painoa. 39 2/2020 KEMIA Kalansyönti parantaa sydänterveyttä. Näin kertovat Itä-Suomen yliopiston tutkijan Behnam Tajikin väitöskirjan tulokset. Näiden koivujen geenit toimivat normaalisti, joten ne aistivat painonsa ja jykevöittävät runkoaan tarpeen mukaan. Pi xa ba y Jos puut kuitenkin tuettiin paikoilleen, niiden kasvatusinto laantui. Metyylielohopeaa on erityisesti suurissa petokaloissa, kuten hauessa. Sitten sen varsi yhtäkkiä taipuu tyvestä alkaen, ja koko puu menee nurin. Elimäki-koivu kasvaa normaalisti elämänsä kolme ensimmäistä kuukautta. Tauti on Suomessa yksi tavallisimmista kuolinsyistä. Etenkin rasvaiset kalat ovat hyvä valinta ruokapöytään. Mitä enemmän miesten veressä oli omega-3-rasvahappoja, sitä parempi heidän sydämensä repolarisaatio, suorituskyky ja leposyke olivat. Puiden ”sisäinen puntari” paljastui, kun tutkijat kiinnittivät kasvihuoneessa kasvatettuihin kaksikuukautisiin hieskoivuihin lisäpainoja ja seurasivat sitten puiden kehitystä. Laaja aineisto Behnam Tajik tarkasteli väitöstutkimuksessaan veren seerumin pitkäSydän hyötyy, kun syö oikeita kalalajeja ketjuisten omega-3-rasvahappojen ja hiusten elohopeapitoisuuden mahdollista yhteyttä sydämen sähköiseen toimintaan ja suorituskykyyn. tattiin EKG:llä levossa ja rasituskokeen aikana
Mikä kenties vielä tärkeämpää, lääkärit raportoivat, että arpikudoksen laadussa ja sen verisuonistossa on havaittu merkittävää parannusta. ”Euroopan lisäksi tuotetta voidaan myydä niissä EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka hyväksyvät CE-merkinnän”, Spencer-Fry kertoo. Siirteitä tarvitaan muun muassa silloin, kun hoidetaan pahoja palovammoja ja ihosyöpää. Suomalaisesta koivusta peräisin oleva luonnollinen hoitotuote helpottaa haavapotilaiden oloa ja nopeuttaa heidän paranemistaan. ”Kliiniset tutkimukset osoittivat, että haavasidoksesta on merkittävää hyötyä ihonsiirrettä tarvitsevien potilaiden ihon ottokohtien hoidossa”, sanoo tohtori Jane Spencer-Fry, joka toimii UPM:n biolääketieteen tuotteista vastaavana johtajana. Haavasidos syntyy nanosellusta Bioperäisestä materiaalista syntyy myös ihoa luonnollisesti suojaava, kostea ympäristö. Lääketieteen ammattilaiset ovat toimineet UPM:n kumppaneina uuden haavanhoitotuotteen kehitystyön aikana. Adobe Stock. Kokeisiin osallistuneet potilaat ovat kertoneet, että nanoselluside tuntuu miellyttävältä koko hoidon ajan. ”FibDexin kanssa näin ei tapahdu, sillä sidos asetellaan paikoilleen vain kerran hoidon alkaessa, ja se irtoaa itsestään, kun ihon ottokohta on parantunut”, Yliperttula kuvailee. Vauriokohta alkaa näin toipua, mutta toisin käy kohdalle, josta ihopala on irrotettu. Kun kääreet vaihdetaan, hoidettava alue kuoriutuu taas pois, jolloin on palattu lähtöpisteeseen. Hän oivalsi, että nanosellussa on mahdollista muun muassa kasvattaa soluja ja käyttää sitä erilaisiin lääketieteen tarkoituksiin. Yhtiön tähtäimessä ovat maailmanlaajuiset markkinat. Nimen FibDex saanut haavasidos on kolmas UPM:n kaupallistama biolääketieteellinen tuote, joka perustuu uusiutuvaan, vastuulliseen puuraakaaineeseen. Tällöin höylätään irti tervettä ihoa esimerkiksi potilaan selästä ja siirretään se paikkaamaan vaurioitunutta kohtaa. Kliinisten kokeiden tulosten perusteella FibDexille on myönnetty CEmerkintä. Kohti maailmanmarkkinoita Professorin kuvauksen vahvistavat Helsingin yliopistollisen keskussairaalan palovammakeskuksen kirurgit ja muu hoitohenkilökunta. Siellä on jäljellä iso, usein erittäin kipeä haavauma, joka pitää suojata mahdollisimman hyvin. UPM etsii parhaillaan yhteistyökumppaneita uutuustuotteensa jakeluun. Sen jälkeen käy usein niin, että uudelleen kasvava iho kiinnittyy suojamateriaaliin. 40 KEMIA 2/2020 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Suomalainen koivu on uudessa innovaatiossa päätynyt hoitamaan haavapotilaita. Nanosellusta tehty sidos on osoittanut potentiaalinsa varsinkin laajojen haava-alueiden ja erityisesti ihosiirrepotilaiden hoidossa. Se tarkoittaa, että puupohjainen haavasidos täyttää lääkinnällisille laitteille EU:ssa asetettujen standardien ja lainsäädännön vaatimukset. PÄIVI IKONEN Otetaan suomalaisessa metsässä kasvava koivu, jauhetaan se äärimmäisen hienoksi ja valmistetaan näin syntyneestä nanoselluloosasta hellävarainen haavasidos. Siinä resepti, jonka mukaan Helsingin yliopiston tutkijat ja metsäjätti UPM ovat rakentaneet uuden biopohjaisen innovaation – ja samalla ehkä seuraavan suomalaisen vientimenestyksen. Kivulias hoito pitää aloittaa alusta. Keksintö sai alkunsa, kun Helsingin yliopiston biofarmasian professori Marjo Yliperttula ryhmineen kiinnostui nanosellusta ja osoitti tutkimuksissaan materiaalin mahdollisuudet
Tunne & Mieli -lehden omistajana ja yhteistyökumppanina toimii Mielenterveyden keskusliitto. @tunnejamieli Twitter . Lehti tarjoaa vertaistukea, tutkittua tietoa sekä mielenrauhaa kiireisen arjen keskelle. Kun tilaat uutiskirjeen 9. argon, happi, helium, typpi, vety) lisäksi myös standardi-kaasuseokset. Toimitamme varastostamme erikoiskaasuja T&K -asiakkail lemme ympäri Suomea. Lahjakortti oikeuttaa vuorokauden minilomaan kahdelle hengelle Ruissalo Spassa (arvo 176 €). Tilaa Tunne & Mieli -uutiskirje ja voita lahjakortti kylpylään TEKEE HYVÄÄ MIELELLE Facebook . Tilaa uutiskirje osoitteessa www.tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje (09) 274 7210 • www.teknohaus.fi • info@teknohaus.fi TEHOKKAAN TUOTANNON TEKIJÖITÄ VUODESTA 1987 Teknohaus palvelee erikoiskaasuasiakkaitaan aina henkilökohtaisesti, ja toimittaa tarvitsemasi laboratoriokaasut varmasti ja yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. Toimitusohjelmaan kuuluu puhtaiden kaasujen (mm. Paketti sisältää majoituksen kahden hengen Superiorhuoneessa, buffet-aamiaisen sekä saunaja allasosaston + kuntosalin vapaan käytön. Kalibrointikaasut toimitamme käyttämällä tarkkoja ja kustannustehokkaita menetelmiä (valmistus: ISO 6141). Tarvitsemasi erikoiskaasu varmoilla toimituksilla. Oivalluksia mielen hyvinvoinnista Uudistunut Tunne & Mieli on laadukas ja luotettava lehti mielen hyvinvoinnista. @tunnemieli Haluatko vertaistukea, hyvän mielen vinkkejä ja tutkittua tietoa mielen hyvinvoinnista suoraan sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. www.facebook.com/tunnejamieli Instagram . huhtikuuta mennessä, osallistut kylpylälahjakortin arvontaan. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Näitä on käytössä analyysija päästömittauskäyttötarkoituksissa
Uusioenergiavarastojen rakentamisen ohessa estettäisiin haitallisten yhdisteiden pääsy ilmaan. Miten hiilidioksidi saataisiin muutettua energiareserviksi. • Professori 2015–, Aalto-yliopisto. • Tutkija 1998–2003, tohtoritutkija 2003–2009, Teknillinen korkeakoulu. Tanja Kallion omassa ryhmässä on tutkittu sekä sähkökemiallista katalyysia että litiumioniakkujen materiaaleja. • Diplomi-insinööri 1998, tekniikan tohtori 2003, Teknillinen korkeakoulu. ”Teollisuuden prosesseissa voitaisiin esimerkiksi käyttää elektrolyysissa syntyvää vetyä maakaasusta tuotetun fossiilisen vedyn sijasta”, Aalto-yliopiston fysikaalisen kemian professorina työskentelevä Kallio kuvailee. • Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta. Sovellusten kehittäminen vie aikaa, koska tieteellinen perusosaaminen pitää saada ujutettua samaan pakettiin toimivien, taloudellisten teknisten ratkaisujen kanssa. • Vieraileva tutkija 2013 ja 2014, Alicanten yliopisto ja Tarton yliopisto. Alku Otaniemessä täyttyi kemian laboratoriotöistä ja matematiikan lasku• Syntynyt Helsingissä vuonna 1974. Kemia tuntui tarjoavan kysymyksiini hyviä vastauksia.” Eniten Kalliota kiinnosti kemian ja insinööritieteiden yhdistelmä, joten ylioppilaaksi päästyään hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon. Ryhmä on selvittänyt, kuinka sähkökemiallisessa elektrolyysissa käytettävän kalliin platinakatalyytin määrää voidaan vähentää. ”Kaikki autot eivät voi olla litiumioniakkuautoja”, Kallio muistuttaa.. Tanja Kallio Tanja Kallio aiemmasta. Sähkökemiaa on tutkittu pian parisataa vuotta Michael Faradayn ajoista alkaen, mutta alan mahdollisuuksia ei hänen mielestään ymmärretä kunnolla vieläkään. • Diplomityöntekijä, Vaisala Oy 1997–1998. Vety on hänen mukaansa hyvä vaihtoehto akuille ja perinteisille polttoaineille, vaikka polttokennoautot edellyttävätkin hieman hankalaa infrastruktuuria. Näin syntyvän vedyn voi käyttää polttoaineena esimerkiksi sähköautojen polttokennoissa. ”Tämä onnistuu niin, että hiilen nanoputkien päälle synnytetään hyvin ohuita platinalankoja, jotka parhaimmillaan ovat putkien pinnalla yksiatomisina kerroksina.” Vesi hajoaa elektrolyysissa vedyksi ja hapeksi, jolloin vedyn sidokseen jää sähköenergiaa kemiallisessa muodossa. Yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa Kallion ryhmässä on myös etsitty korvaavaa ainetta litiumioniakkujen koboltille. SISKO LOIKKANEN Tutkija Tanja Kallion tavoitteena on saada sähkökemialliset energianmuuntoteknologiat niin kannattaviksi, että niistä tulee osa arkeamme ja että niitä hyödynnetään myös kemianteollisuudessa. Nyt elektrolyysikennossa on päästy jo kymmenesosaan Miten voitaisiin vähentää fossiiliperäisen vedyn tarvetta. Lukiossa hän valitsi silti aineista lyhyet kurssit. 42 KEMIA 2/2020 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Tanja Kallio Sähkökemian soveltaja Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. • Vieraileva professori 2015–2019, Skolkova Institute of Science and Technology. • Tohtoritutkija 2010–2015, Aaltoyliopisto. • Ylioppilas 1993, Etelä-Kaarelan lukio. Kallion mieltä kiehtoo toinenkin ajankohtainen ja haastava aihe, hiilidioksidin muuntaminen hiilivedyiksi. ”Olemme tutkineet nikkeliä, mangaania ja muutamia muitakin metalleja, joita maaperässä on kobolttia runsaammin.” Kemia tarjosi vastauksia Helsingin Kannelmäessä lapsuutensa elänyt Tanja Kallio kertoo kiinnostuneensa luonnontieteistä jo yläkoulussa. Onneksi Etelä-Kaarelan lukion fiksu matikanopettaja huomasi tytön lahjat myös kemiassa ja fysiikassa ja usutti tätä vaihtamaan lukujärjestykseensä laajemmat kurssit. Pian Kallio tajusi haluavansa opiskella alaa myös koulun jälkeen. ”Muun muassa biokaasu ja teolliset sivuvirrat sisältävät hiilidioksidia, joka voidaan ottaa hyötykäyttöön.” Hyöty olisi vieläpä kahtalainen. ”Halusin tietää, mistä ihmiset, aine ja metallit koostuvat ja miten materiaalit toimivat. ”Ajattelin, etten pärjäisi”, hän tunnustaa. Ratkaisun avaimet ovat sähkökemiassa, jonka oivalluksia professori Tanja Kallio siirtää teoriasta käytäntöön. • Vieraileva professori 2013, National University of Science and Technology. • Harrastaa lukemista ja flamencoa
Tyttärensä innoittamana hän on tarttunut myös fantasiakirjallisuuteen. ”Satuin olemaan syntymäpäivänäni Moskovassa ja sain kirjan lahjaksi yhteistyökumppaneiltani.” Kerran viikossa Tanja Kallio suuntaa flamencotunnille. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Keskittymistä vaativa laji tempaa tehokkaasti ajatukset pois muusta”, tutkija hymyilee. Tohtorintutkintonsa jälkeen Kallio ajatteli hankkiutuvansa töihin johonkin alan yritykseen, mutta toisin kävi. ”Nykyisinhän sellainen ei tule kuuloonkaan, vaan työt tehdään vetokaapissa”, Kallio naurahtaa. Hän on harrastanut tanssia opiskeluvuosistaan lähtien. Sen jälkeen TKK:ssa ilmestyi tarjolle kiinnostava polttokennojen ja materiaalien tutkimusprojekti, joten diplomi-insinööri palasi Otaniemeen fysikaalisen kemian laboratorioon. 43 2/2020 KEMIA Professori Tanja Kalliolla riittää ideoita. Kaupan päälle Kallio oppi projektinhallinnan taidot. ”Suomessa on onneksi joustavat järjestelmät, jotka mahdollistavat naisten työssä käymisen. Uran ja perheen yhdistäminen on onnistunut Kalliolta varsin hyvin. Kilpailu tieteessä on kuitenkin kovaa ja rahoitus tiukassa. Aina löytyi opiskelukaveri vahtimaan keitoksia kahvin ajan.” Tuohon aikaan kemian kokeet tehtiin avoimilla laboratoriopöydillä. Jokainen tutkija joutuu harkitsemaan perin pohjin, mitä aiheita kannattaa tutkia ja miten. ”Kontturi tiedusteli, olisinko kiinnostunut koordinoimaan projektia ja jatkamaan tutkimustani siinä. Hänen väitöstutkimustaan valvonut professori Göran Sundholm oli jäänyt eläkkeelle, mutta tämän seuraaja Kyösti Kontturi käynnisteli EU-hanketta aihepiiristä, johon Kallio oli perehtynyt väitöstyössään. sisko.loikkanen@gmail.com A nn i H an en. ”Olen hyvin kiitollinen perheemme molemmille isoäideille.” Vapaa-aikanaan Kallio viihtyy kotona lastensa kanssa puuhaillen. Jos olet sellaisen onnistunut rakentamaan etkä saakaan jatkorahoitusta, tuntuu, että jo käytetty raha menee osin hukkaan. Hankkeet on perusteltava hyvin, sillä kilpailu tieteessä on kovaa ja rahoitus tiukassa. ”Nykyisin vaaditaan monitieteisiä yhteistyöverkostoja. Juuri nyt yöpöydällä odottaa englanninkielinen versio Leo Tolstoin Anna Kareninasta. Näin myös hänen väitöskirjansa alaksi tuli fysikaalinen kemia, josta hän oli jo valmiiksi suorittanut pitkät kurssit. Tartuin tarjoukseen ja jäin Otaniemeen.” EU-hanke tarkoitti kokouksia toisensa perään ja verkostoitumista ulkomaisten yliopistojen ja yritysten tutkijoiden kanssa. Epäorgaanisen kemian diplomityönsä Kallio laati Vaisala Oy:ssä, jossa hän tutki hiilidioksidiantureita. Iltaisin hän lukee mielellään satuja nuorimmaiselleen. harjoituksista. Lisäksi rahoitusperiodit saattavat olla aivan liian lyhyitä pitkäjänteiseen tutkimustyöhön. ”Pidän kirjoista, ja omaankin lukemiseen liikenee jo enemmän aikaa kuin ruuhkavuosina.” Suosikkikirjailijoikseen Kallio mainitsee Sofi Oksasen ja Kjell Westön. ”Samalla tutustuin tutkijoihin, jotka olivat paneutuneet sähkökemialliseen katalyysiin. Näin siitä tuli oma uusi tutkimusaiheeni.” Tieteenteko on yhteistyötä Tutkijana toimiminen on Tanja Kallion mielestä ennen muuta yhteistyötä, jota tehdään tiimissä, ei yksin. ”Sakkoja tehdessämme panimme homman ensin käyntiin ja lähdimme sitten kahville. Toki miehet ovat aina saaneet toteuttaa itseään vapaammin.” Kolmen lapsen äidille tukiverkot ovat tärkeitä. Laskuja oli mukava ratkoa iltaisin pienessä porukassa. Se turhauttaa varsinkin silloin, jos yhteistyö on vasta saatu kunnolla toimimaan.” Kilpailutettavassa tutkimusrahoituksessa on hyvätkin puolensa. Myös laboratoriotunneilta löytyi samanhenkisiä ystäviä
Pian avautui myös jatko-opiskelupaikka yliopiston farmasian laitoksessa. Hän pitää itseään muutenkin rohkeana ja ennakkoluulottomana persoonana. 44 KEMIA 2/2020 ANNI TURPEINEN ”Enhän minä osaa vielä mitään.” Näin ajatteli vastavalmistunut proviisori Tiina Sikanen Helsingin yliopiston portailla 17 vuotta sitten. Sikanen kääri hihansa ja upposi syvälle tieteeseen. ”Joskus kieltämättä tuntuu, että olen aina väärässä paikassa. Kahden lapsen äidin vuorokaudessa Palkittu tutkija Tiina Sikanen etsii Uuden tiedon siemeniä Kansainvälisesti ansioitunut uuden sukupolven tutkija Tiina Sikanen yhdistää luovasti eri tieteenaloja. ”Siellä minulta kysyttiin, haluanko kehittää perinteisiä analyyttisia menetelmiä vai luoda jotain uutta”, Sikanen kertoo. Poden huonoa omatuntoa vuoroin töissä ja vuoroin kotona”, tutkija pukee sanoiksi monen nykyvanhemman ajatukset. Kemian diplomi-insinöörin paperit Otaniemestä tulivat vuonna 2010. Edessä häämöttivät ”aikuiselle sopiva” ammatti ja oikeat työt apteekissa, mutta tuore tutkintotodistus ei nuoren naisen mielestä riittänyt. ”Oli mahdoton valita niistä vain yhtä, joten etsin vaihtoehdot, joissa pääsi oppimaan vähän kaikkea.” Pääkaupunkiin muutettuaan Sikanen liittyi yliopiston savolaiseen osakuntaan. ”Muistan vastanneeni, että jotain ihan uutta.” Vastauksen jälkeen on tapahtunut paljon. ”Tieteen rajapintojen ylittäminen tuo uusia ideoita ja uutta ymmärrystä.” Sikasen oma tutkimusryhmäkin on monitieteinen. Laajasta monitieteisestä joukosta löytyy aina joku, jolta kysyä neuvoa asiassa kuin asiassa.” Nykyisessä akatemiatutkijan työssään Tiina Sikanen yhdistelee ennakkoluulottomasti jokaista opiskelemaansa ja hallitsemaansa tieteenalaa. Kun sulattaa yhteen esimerkiksi farmaseuttista kemiaa, bioanalytiikkaa, kemiantekniikkaa ja nanoteknologiaa, voi syntyä jännittäviä innovaatioita. ”Muut ratkovat sanaristikoita, minä ratkon harrastuksekseni tutkimukseen liittyviä ongelmia”, Sikanen naurahtaa. Elämän aikataulutuksessa on toki taiteilemista. Ryhmä on kehittänyt uraauurtavaa mikrosiruteknologiaa, joka on noussut kansainväliseen valokeilaan erityisesti lääkeaineiden metaboliatutkimuksessa. Ryhmänjohtaja itse pokkasi helmikuussa Suomen Akatemian palkinnon. Tietoa piti saada lisää. on ilmeisesti ylimääräisiä tunteja. ”Osakunnassa oli väkeä joka tiedekunnasta ja kaikilta aloilta. Sikanen haki lukemaan kemiantekniikkaa silloiseen Teknilliseen korkeakouluun. Vuonna 2007 hän väitteli farmasian tohtoriksi. ystäviä ja kontakteja, joista on ollut iso apu työurallakin. Jäsenyyden koko arvon hän on tajunnut vasta myöhemmin. Oivalluksen äärellä Suomen Akatemian arvostettu akatemiapalkinto napsahti Tiina Sikaselle tieteellisestä rohkeudesta. Tutkimuksessa mielenkiintoisimpia havaintoja poikivat Sikasen mukaan usein ”villeimmät ideat”, joita hän kertoo itsellään riittävän enemmän kuin on realistista toteuttaa.. Eniten hän innostuu, kun tutkimuksesta tulee tuloksia, joissa ei näytä olevan järkeä. Isä ja isoveljet puuhasivat ravihevosten parissa, mutta äiti työskenteli farmaseuttina. ”Äidiltä taisin saada ensimmäisen kipinän lähteä lukemaan proviisoriksi, mutta ei se ollut ainut syy”, sanoo Sikanen, jota jo koulussa kiinnostivat matematiikka ja kaikki luonnontieteet. Sen jälkeen hän on kerännyt huomattavan määrän tutkimusrahoitusta ja työllistää tätä nykyä reilun kymmenen hengen tutkimusryhmän, joka on vakiinnuttanut asemansa yliopiston farmasian tiedekunnan farmaseuttisen kemian ja teknologian osastossa. Siellä sain Kun sulattaa yhteen farmaseuttista kemiaa, bioanalytiikkaa, kemiantekniikkaa ja nanoteknologiaa, voi syntyä jännittäviä innovaatioita. Tiimi koostuu sekä post doc -tutkijoista, jatko-opiskelijoista että alempia tutkintoja suorittavista opiskelijoista. Yli rajapintojen Tiina Sikanen syntyi vuonna 1978 Joroisissa, pienessä eteläsavolaisessa maalaiskunnassa
45 2/2020 KEMIA Je tr o St av en /S uo m en A ka te m ia Tiina Sikanen nauttii, kun tutkimuksessa tulee pureskeltavaksi erityisen hankalia aivopähkinöitä. ”Juuri silloin syntyy uusia oivalluksia”, akatemiatutkija hymyilee.
”Urat ovat kuin kansitettuja ojia”, tutkija kuvailee. Sikasen kehittämä teknologia perustuu mikrofluidistiikkaan. Silloin ryhmänjohtaja saa purtavakseen mieleisensä aivopähkinän. ”Mikrosiruteknologiallamme pyrimme toisintamaan pienoiskoossa samoja bioja metaboliareaktioita, joita elimistössä tapahtuu.” Perinteisen analytiikan rinnalla käytettävän mikrosiruteknologian etu on, että sillä voidaan tehdä yhtä aikaa lukuisia rinnakkaisia tai peräkkäisiä analyyseja kuormittamatta ihmistä tai eläimiä. Ne siemenet ovat aina siellä, missä ei ole ajatellut niiden olevan.” Solut kuopassa Tiina Sikasen ryhmän tutkima lääkeaineiden metabolia tarkoittaa aineiden muuntumista elimistössä. Jos eteen tulee pulmallinen tilanne, hänellä riittää uskoa, että se kyllä selviää. Juuri tämä mahdollisuus kontrolloida lääkealtistuksen kestoa erottaa mikrosiruteknologian perinteisistä tekniikoista ja mahdollistaa lääkevaikutusten monipuolisemman tutkimisen. ”Juuri niissä kohdissa on usein uuden tiedon siemen. Melkein aitoa elämää Nestevirtauksella on toinenkin tehtävä. Mikrokanavan kuopissa majailevat ”Minulla on tapana ajatella, että ei tämä nyt niin vaikeaa voi olla.” Olisi hienoa, jos mikrosiruteknologiaa voitaisiin jatkossa hyödyntää laajalti lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja ympäristövaikutuksen tutkimisessa, Tiina Sikanen sanoo. Kello ja kaikki muut tehtävät unohtuvat, kun ollaan oivalluksen äärellä. ”Se toimii ikään kuin elimistön verenkierto”, Sikanen vertaa. 46 KEMIA 2/2020 Ratkaisukeskeinen tutkija on myös ikuinen optimisti. ”Minulla on tapana ajatella, että ei tämä nyt niin vaikeaa voi olla.” Tutkimusryhmän päivittäisen työn vetäminen on aina innostavaa, mutta aivan erityisesti Sikasen saa inspiroitumaan yksi asia. Lääkeainealtistus voidaan lopettaa vaihtamalla lääkeaineliuoksen tilalle puhdas puskuriliuos. Je tr o St av en /S uo m en A ka te m ia. Hänen kiinnostuksensa nousee huippuunsa, kun saadut tulokset ovat ”systemaattisesti vääriä” eli sellaisia, joita ei ole lainkaan osattu odottaa tai joita ei kyetä selittämään tunnetun tiedon avulla. Siinä näytettä liikutellaan muovisen sirun pienenpienissä urissa eli mikrokanavissa, jotka täytetään nesteellä. ”Niiden pohjalla voi olla esimerkiksi mikrokuoppia, jonne viedään ihmisen tai eläimen soluja, lääkeaineiden metaboliaa tutkittaessa maksasoluja.” Mikrokanaviin voidaan solujen sijaan kiinnittää myös solun osia, kuten maksan entsyymejä sisältäviä lipidikalvoja. Kun nestevirtaan liuotetaan tutkittavat lääkeaineet, ne pääsevät hallitusti kontaktiin kuopissa kasvavien solujen tai mikrokanavaan kiinnitettyjen entsyymien kanssa
”Muun muassa Euroopan ja Amerikan lääkevirastot ovat käynnistäneet tutkimusyhteistyötä, jossa selvitetään mikrosiruteknologian sisällyttämistä lääkeaineiden tehon ja turvallisuuden testaamiseen.” Hänestä olisi hienoa, jos myös lääkkeiden ympäristövaikutuksia voitaisiin jatkossa tutkia mikrosiruteknologian avulla jo lääkekehityksen alkuvaiheessa. Viemärin kautta ne päätyvät lopulta vesistöihin.” Jätevedenpuhdistamot kykenevät nappaamaan kiinni suuret massat ja mikrobit, mutta pienet lääkeainemolekyylit sujahtavat yleensä puhdistusprosessien läpi. • Harrastaa hiihtoa ja uintia. • Kemiantekniikan diplomi-insinööri (analyyttinen kemia) 2010, Teknillinen korkeakoulu. ”Lääkkeet vaikuttavat ihmisen kehossa aikansa, mutta sitten ne poistuvat, usein virtsan mukana, muutenhan myrkyttyisimme. ”Tätä mahdollisuutta tutkitaan jo”, Sikanen kertoo. Tästä syystä jotkut lääkkeet rikastuvat kaloissa. anni.turpeinen@gmail.com. • Proviisori (farmaseuttinen kemia) 2003, filosofian tohtori (farmaseuttinen kemia) 2007, Helsingin yliopisto. Perheessä 7ja 2-vuotiaat lapset. Juuri siksi Tiina Sikanen on viime vuosina laajentanut tutkimusaluettaan lääkeaineiden ympäristövaikutuksiin. • Suomen farmaseuttisen yhdistyksen palkinto alan parhaasta tutkimus-artikkelista 2017. Mikrosiruteknologialla voidaan ennustaa aineiden poistumista myös kaloissa. Moni luulee, että luontoon päätyviä lääkejäämiä tuottaa eniten lääketeollisuus. ”Kolmannessa maailmassa tilanne on toki hieman toinen.” Joka tapauksessa selvästi suurin ympäristökuormittaja lääkejäämien osalta ovat kotitaloudet eli lääkkeitä käyttävät tavalliset kansalaiset. Työ vaatisi niin paljon aikaa, tilaa ja energiaa, ettei se olisi mielekästäkään. Perinteisesti asiaa tutkitaan elävillä kaloilla suurissa altaissa, joiden veteen lisätään kulloinkin tutkittavaa lääkettä. • Asuu Espoossa. • Lindaun kemian nobelistien kongressin nuoren tutkijan palkinto 2013. Kun tutkimus tehdään mikrosirutekniikalla, tarvitaan selvästi vähemmän resursseja ja säästetään koe-eläimiä. Etenkin sytokromi P450 -entsyymiperhe on keskeinen tekijä, kun tutkitaan lääkeaineen poistumista elimistöstä. Kaloilla on samanlainen kemikaalien poistumismekanismi – eli sytokromi P450 – kuin meillä, mutta lääkeaineiden metaboliareitit voivat vaihdella lajien välillä paljonkin. Seuraus on, että kalat ja muut vesieliöt uiskentelevat järvissä ja merissä yhä kirjavammassa kemikaalicocktailissa. ”Tällöin voisi olla mahdollista valita jatkokehitykseen kahdesta lupaavasta molekyylista se, joka on ympäristölle vähemmän haitallinen.” Uuden lääkeaineen vaikutukset ympäristöön pitää tietysti arvioida nykyisinkin, mutta se tehdään vasta juuri ennen valmiin lääkkeen myyntilupahakemuksen jättämistä. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Eri lääkeaineryhmistä merkittäviä haittavaikutuksia eliöille on esimerkiksi hormoneilla ja sytostaateilla.” Hankala tutkimuskohde Lääkkeiden ympäristövaikutusten selvittäminen ei ole helppoa, sillä lääkeaineita on markkinoilla arviolta pari, kolme tuhatta. • Ylioppilas Joroisten lukiosta vuonna 1997. • Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n aloitusapuraha 2012 ja jatkoapuraha (Proof of Concept) 2019. Näin voitaisiin myös vähentää eläinkokeiden tarvetta. Sikasen ryhmä selvittää parhaillaan teknologian avulla muun muassa kalojen altistumista ympäristössä mitatuille lääkkeille. Virtaavasta nesteestä ne saavat ravinteita ja happea. Tiina Sikanen on osallistunut Suomen ympäristökeskuksen Syken koordinoimaan hankkeeseen, jossa on selvitetty lääkejäämiä sisältävän jäteveden puhdistuksen tehostamista päästölähteissä, kuten sairaaloissa. • Suomen Akatemian akatemiapalkinto tieteellisestä rohkeudesta 2020. kittyminen sinne, missä jäämiä on paljon. • Suomen massaspektrometrian seuran väitöskirjapalkinto 2008. Esimerkiksi maksan entsyymien ilmeneminen perinteisissä soluviljelmissä on tutkijan mukaan usein haastavaa. Vaikutus voi näkyä ravintoketjussa pitkälle, teoriassa jopa ihmiseen asti. Sen sijaan järkevämpää voi olla kesTIINA SIKANEN • Syntynyt Joroisissa vuonna 1978. ”Onneksi elimistö tuottaa aina uusia entsyymejä, joten kun päällekkäiset lääkitykset puretaan, elimistö toipuu nopeasti.” Vesieliöiden ahdinko Ihminen siis toipuu, mutta toisin on kalojen laita. Lisäksi se saattaa estää myös muiden lääkeaineiden poistumisen, mikäli ne metaboloituvat samaa reittiä. Silloin lääkeaineet kumuloituvat eli rikastuvat elimistössä, mikä voi olla ihmiselle hyvinkin haitallista. Suomen Akatemian tutkijatohtori 2011–2015, akatemiatutkija 2017–. 47 2/2020 KEMIA solut kasvavat virtauksen ansiosta kuin oikeassa elimessä. Ne ovat yksittäisen kuluttajan kannalta lääkkeen kaksi tärkeintä ominaisuutta. Niiden kaikkien tutkiminen tai aineiden eliminointi jätevedestä ei välttämättä ole koskaan mahdollista. ”Näiden entsyymien avulla voidaan ennustaa, kuinka tehokkaasti elimistö eliminoi lääkeainetta”, Sikanen kertoo. Kokeissa pyritään usein selvittämään, aiheuttaako lääkeaine entsyymitoiminnan lamaantumista. • Tutkijana Helsingin yliopistossa vuodesta 2003. Ihmissolumalleja voitaisiin käyttää lääketutkimuksessa aineiden tehon ja turvallisuuden osoittamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät merkittävätkään ympäristövaikutukset enää pysäytä pyörää. Tekniikka laajaan käyttöön Akatemiatutkijan haaveena on, että mikrosiruteknologiaa hyödynnettäisiin tulevaisuudessa laajasti lääkeaineiden ominaisuuksien ennustamisessa. Jos niin käy, se tarkoittaa, että aine ei välttämättä poistu kehosta niin hyvin kuin sen pitäisi. Teollisuuden vuotovirtojen ympäristövaikutukset ovat kuitenkin länsimaissa pienet. Nestevirrassa solut myös erilaistuvat paremmin kuin perinteisissä solulinjoissa
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan, kuinka elintarviketeollisuuden laimeiden sivuvirtojen sisältämien Lahdessa poimitaan RAVINTEET SIVUVIRROISTA ravinteiden kerääminen onnistuu uudella tavalla. Menetelmällä aineet nostetaan ikään kuin vaahtona nesteen pintaan, josta ne voidaan haalia talteen. Romantschukin ryhmä pyrkii nappaamaan kiinteät aineet nesteestä uudentyyppisen elektroflotaation avulla. ”Pääpointtina on, että yhden prosessin jätteestä tehdään toisen prosessin raaka-aine, jottei mikään menisi hukkaan”, professori linjaa. Meillä on nyt tilaisuus kehittää ja testata menetelmää, jonka avulla ne toivottavasti saadaan tulevaisuudessa käyttöön.” Näin summaa ympäristötekniikan professori Martin Romantschuk Lahdessa käynnistyvän tutkimushankkeen tavoitteet. ”Axolotin päämääränä on puhdas vesi, meidän taas kiintoaineiden talteenotto”, Romantschuk tiivistää. ”Näin laimeankin jäteveden sisältämät ravinteet saadaan kerättyä hellävaraisesti.” Axolot Solutions Finland Oy:n kehittämän tekniikan ansiosta erilleen poimittavat kiintoaineet eivät hapetu prosessin seurauksena. Hiivaja meijerilaitosten pesuvesistä nostetaan ravinteet pinnalle ja poimitaan siitä uusiokäyttöön. A do be St oc k. Romantschukin johtama tutkimusryhmä on saanut hankkeeseen Suomen Kulttuurirahaston 240 000 euron apurahan. 48 KEMIA 2/2020 EMMA KAUSTARA ”Elintarviketeollisuudessa syntyy sivuvirtoja, joiden hyödyntäminen on vielä liian kallista. Ravinteet kellumaan Sammioiden pesuvesissä ja muissa elintarviketehtaiden sivuvirroissa on monenlaisia arvoaineita. Lahdessa tutkitaan elintarviketeollisuuden sivuvirtojen arvoaineiden talteenottoa uudella menetelmällä. Tutkijat soveltavat sitä nyt uudella, luovalla tavalla. Nykyisillä menetelmillä niiden erottaminen vesimassasta on kannattamatonta, joten ne päätyvät yleensä jätteeksi. Samalla kartoitetaan ravinteiden käyttökohteita. Uusi projekti yhdistää molemmilla alueilla kertyneen tietotaidon. Helsingin yliopiston Lahden yksikössä on jo vuosia sekä selvitetty sivuvirtojen hyötykäyttöä että kehitetty tekniikoita mikrolevien kasvattamiseen. Yritys ei kehittänyt elektroflotaatiota tähän tarkoitukseen vaan vedenpuhdistusta varten
Käyttöä leväkasvatuksessa Sivuvirtojen kiintoaineita voidaan käyttää myös levien kasvatuksessa. Lisäksi yhteistyössä on mukana yrityksiä aloilta, joilla tutkittavien kaltaisia sivuvirtoja syntyy, muun muassa meijeriteollisuudesta. ”Leviä on hyödynnetty muun muassa kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena jo pitkään, tosin ei aivan tällä tavoin kasvatettua levää”, Romantschuk kertoo. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on keksiä elintarviketeollisuuden sivuvirroille ja niiden avulla kasva. Mikrosellupolymeeriin perustuvalla elektroflotaatiolla nostatettuja kiintoaineita voidaan hyödyntää ongelmitta sekä elintarvikkeiden että kosmetiikkateollisuuden raakaaineena. Hiivateollisuutta edustaa Suomen Hiiva. 49 2/2020 KEMIA ”Yhden prosessin jätteestä tehdään toisen prosessin raaka-aine.” ”Meille prosessista syntyvä vesi on sivutuote, mutta toki teollisuuslaitokset ovat myös siitä kiinnostuneita.” Monta kumppania Tutkimushankkeeseen osallistuvat myös Hämeen ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto. ”Hiiva kasvatetaan emävesissä, joihin jää jäljelle muun muassa betaiinia”, Romantschuk kertoo. ”Sitä ei kuitenkaan ole terveellistä käyttää sellaisenaan elintarvikkeissa tai muissa sovelluksissa.” Polyakryyliamidin tilalle on siksi valittu turvallinen polymeeri, joka on valmistettu mikrokiteisestä selluloosasta Aalto-yliopiston kehittämällä AaltoCell-menetelmällä. Sillä saataisiin kerättyä rehuja ravinnejäämät uusiokäyttöön. Samalla noukittaisiin vedestä pois myös kalojen ulosteet. ”Kalankakkaa voi käyttää esimerkiksi lannoitteena.” Yksi tutkimuksen avainasioista on uudenlaisen polymeerin käyttö elektroflotaatiossa. Normaalisti siinä hyödynnetään polyakryyliamidia (PAM). Kalankasvattamoissa on Romantschukin mukaan jo kiinnostuttu tekniikasta. Projektin alkajaisiksi keskitytään juuri hiivan kasvatuksesta ylijääviin vesiin. ”Betaiini soveltuu erinomaisesti vaikkapa ravinteeksi levänkasvatukseen tai lannoitteeksi kerrosviljelyyn, jollaista Hämeen ammattikorkeakoulussa tutkitaan.” Myös kalankasvatusaltaissa käytettävät kiertovedet voitaisiin puhdistaa ja niiden ravinteet ottaa talteen elektroflotaatiolla. Kasvatetut levät sopivat puolestaan moneen tarkoitukseen. Ainetta käytetään esimerkiksi lääkekapselien pinnoitemateriaalina
Hänen ryhmänsä on aiemmin tutkinut muun muassa leväöljyn käyttöä biodieselinä. ”Euglena gracilis -silmälevä sisältää juuri niitä terveellisiä omega-3-rasvahappoja, joita me ihmiset tarvitsemme. ”Onneksi paksut nesteet saadaan todennäköisesti hyödynnettyä muilla tekniikoilla.” Sen sijaan esimerkiksi nesteen korkealla suolapitoisuudella tai sähkönjohtavuudella ei pitäisi olla vaikutusta elektroflotaation toimivuuteen. Osana projektia pyritäänkin selvittämään, voitaisiinko talteen poimia aluksi vain tietyt aineet. Ryhmän päämääränä on siksi ennen kaikkea osoittaa tekniikan potentiaali. Kaikki levälajit eivät tuota juuri näitä rasvahappoja, vaikka olisivat muuten terveellistä syötävää”, Romantschuk kertoo. emmakaustara@gmail.com ”Hanke, joka yhdistää sivuvirrat, elektroflotaation ja levänkasvatuksen, on maailmassa ainutlaatuinen.”. ”Euglena gracilisis -mikrolevän ruokakäyttöön on lupa Japanissa mutta ei vielä Euroopassa.” Kun kiintoaineet on poimittu sivuvirtavesistä pois, jäljelle jää melko puhdas vesi. Tutkijat aikovat testata elektroflotaatiota myös levien erotteluun niiden kasvuvesistä. Avoimia kysymyksiä Prosessi ei kuitenkaan erottele sivuvirtavesien kiintoaineita toisistaan vaan nostaa kaiken ylös yhdellä kertaa. ”Prosessia on jo testattu paperiteollisuuden jätevesillä mutta monilla muilla vesillä ei vielä.” Se tiedetään, että prosessoitava neste ei saa olla liian paksua, koska silloin elektroflotaatio ei toimi. ”Sen sijaan kalanrehuna tai kosmetiikan raaka-aineena tuotteella on jo korkeampi arvo, ja näin sen tuottamisesta saadaan kannattavaa.” Ehkä jopa ihmisravinnoksi Tutkimushankkeen pidemmän aikavälin tähtäimessä on tehdä sivuvirtojen ravinteilla ruokituista levistä kalanrehua. ”Täysin uutta on se, että arvoaineet pyritään ottamaan talteen happea tuottamattomalla elektroflotaatiolla, jossa vetykuplat toimivat flotaation perustana”, Romantschuk sanoo. Toistaiseksi emme kuitenkaan pääse nauttimaan terveydelle hyödyllisestä levästä. ”Myös se otetaan lopuksi talteen, joten käyttämissämme nesteissä ei saa olla haitta-aineita”, Romantschuk kertoo. ”Meidän kannaltamme olisi hyödyllisempää erotella nesteestä ensin vain halutut arvoaineet ja nostaa loput, mahdollisesti jätteeksi menevät aineet vasta sen jälkeen.” Selvitettävänä on myös se, mille kaikille sivuvirroille tekniikka soveltuu. 50 KEMIA 2/2020 tetuille leville riittävän arvokkaita sovelluskohteita. Näin hän arvelee olevan myös levän lannoitekäytön osalta. ”Jotta kiintoaineiden talteenotto tulevaisuudessa saadaan oikeasti toteutumaan, aineita varten täytyy olla tarjolla rahanarvoisia käyttötarkoituksia. ”Myös kokonaisuutena meidän hankkeemme, joka yhdistää sivuvirrat, elektroflotaation ja levänkasvatuksen, on uniikki.” Projektissa on määrä rakentaa myös laboratoriomitan koelaitteisto, jolla prosessia voidaan testata ja säätää monilla eri nesteillä. Kokeilun loppupäätelmä kuitenkin oli, että mineraalipohjaiseen dieseliin verrattuna levädieselin tuotanto tulee kohtuuttoman kalliiksi. Kasvatettavien kalojen rasvahappokoostumus pyritään kehittämään mahdollisimman ihanteelliseksi, joten niille syötetään nykyisin usein rehua, joka kelpaisi myös ihmisen ravinnoksi. ”Leväbiomassaa voitaisiin hyödyntää kasvilannoitteena, mutta se on siihen tarkoitukseen todennäköisesti liian kallista”, Romantschuk uumoilee. Uniikki tutkimus Elintarviketeollisuuden sivuvirtoja pyritään jo hyödyntämään lähes joka tuotantoalalla ja liki jokaisessa kehittyneessä maassa, mutta suomalaisprojektin kaltaista yhdistelmää ei Martin Romantschukin tietojen mukaan tutkita missään muualla. Ravintolevistä yksi on professorin mielestä joka tapauksessa yli muiden. ”Jos onnistumme siinä, olemme jo luoneet yritysmaailmalle motivaatiota konseptin jatkokehittelyyn.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Sivuvirroilla kasvatetut levät olisivat yhtä hyvä mutta ekologisempi rehun lähde. ”Kaksi vuotta on kuitenkin lyhyt aika, kun kehitetään jotakin aivan uutta”, Romantschuk huomauttaa. ”Itse asiassa tekniikalle voi tulevaisuudessa olla käyttöä mitä moninaisimpien seosten erottelussa”, Romantschuk ennakoi. Luokituksista riippuu, voidaanko sivuvirroilla kasvatettuja leviä käyttää suoraan ihmisravintona. Niistä pitää siis maksaa kunnolla.” Professori puhuu kokemuksesta
Pvc voidaan jakaa karkeasti koviin ja pehmeisiin laatuihin muovin käyttötarkoituksen mukaan. Hän kiittelee erityisesti VinylPlussitoumusta, joka on hänen mukaansa vapaaehtoisohjelmaksi erittäin hyvin toimiva. Sitä pyrkii edistämään myös belgialainen Vynova, joka kuuluu maanosan suurimpiin pvc-muovin valmistajiin. toimintaansa yhdessä.” Pvc-arvoketju elää Stewartin mukaan keskellä muutosta. Kestävyyden avaimena yhteistyö Keskeinen avain pvc:n ympäristökestävyyteen on kuitenkin koko teollisuudenalan kattava yhteistyö, Stewart sanoo. Yhtiöllä on tuotantolaitoksia viidessä maassa. 51 2/2020 KEMIA. Yhtenä vaihtoehtona yritys testaa esimerkiksi riisinkorsia uudenlaisen polymeerikomposiittinsa ainesosana. ”Sen suurin onnistuminen on ollut tuoda yhteen kaikki pvc:n arvoketjun toimijat ja saada ne suunnittelemaan Pvc-muovista tulee entistä kestävämpää Pvc on tunnetusti käytössä kestävä muovilaatu. Paradoksaalista kyllä, pvc:n kierrätyksen esteenä Iso osa pvcmuovista käytetään erilaisissa putkissa, johdoissa ja kaapeleissa. ”Yli 70 prosenttia kaikesta Euroopassa käytettävästä pvc:stä menee rakentamiseen”, kertoo VinylPlus-ohjelman viestintäjohtaja Zdenek Hruska. Adobe Stock HILKKA VÄHÄNEN Polyvinyylikloridi eli pvc on erittäin yleinen kestomuovi, jonka keskeisiä käyttökohteita ovat putket, johdot ja kaapelit, lattiaja seinäpinnoitteet sekä muut pinnoitteet ja kalvot. Kierron hidasteena pitkä käyttöikä Vaikka kierrättämiseen riittää tahtoa, asia ei ole yksinkertainen. Vynova selvittää parhaillaan myös mahdollisuuksia korvata ainakin osa fossiilisesta muovista biopohjaisella pvc:llä. VinylPlus on eurooppalaisten pvcmuovin tuottajien vapaaehtoinen sitoumus kehittää muovin ympäristöllisesti kestävää käyttöä. Lisäksi yritykset eivät niinkään pyri kilpailemaan keskenään vaan tähtäävät siihen, että kaikki hyötyvät. Enää ei myydä yksittäisiä tuotteita vaan ennen kaikkea kestävyyttä. Yhtiön pvc-liiketoiminnasta vastaavan varatoimitusjohtajan Jonathan Stewartin mukaan yrityksellä on käynnissä useita tutkimushankkeita, joissa testataan erilaisten biopohjaisten uusiutuvien etyleenien toimivuutta pvcresiinien raaka-aineena. ”Vain yhteistyöllä voidaan varmistaa, että yhden valmistaman tuotteen kierrättämisestä huolehtii joku toinen, ja kolmas hyödyntää kierrätetyn materiaalin.” VinylPlus-ohjelman tavoite on, että vuoteen 2024 mennessä kymmenen miljoonaa tonnia kierrätettyä pvcmuovia päätyy käyttöön uusissa tuotteissa. Myös muovin ympäristöllistä kestävyyttä parannetaan nykyään monin tavoin
Jotta muovista saadaan sopivan joustavaa, siihen on lisättävä tiettyjä inerttejä kemikaaleja pehmentämään materiaalia. Kuudenkymmenen viime vuoden aikana on testattu yli 30 000 eri aineen sopivuutta pehmentimiksi. ”Meidän edustamamme yritykset tuottavat noin 85 prosenttia kaikista Euroopassa valmistettavista pehmentimistä”, kertoo European Plasticisersin johtaja Michela Mastrantonio. Muovinpehmentimistä etenkin ftalaatit ovat joutuneet ankaran kritiikin kohteeksi. Samaa kertovat tilastot. 52 KEMIA 2/2020 Muovi pehmenee haitattomammin Pvc-muovien käyttämisen muun muassa kaapeleissa ja lämpöeristeissä mahdollistaa materiaalin taipuisuus ja joustavuus. ”Pvc-muovin sellaisenaan kovasta ja taipumattomasta polymeeriketjusta saadaan joustavampi, kun pehmentimen molekyylit sujahtavat spagettiketjua muistuttavan polymeeriketjun väliin”, Walters havainnollistaa. Ominaisuuksien ansiosta kasvavat myös pvc-pohjaisten tuotteiden kulutuksenkestävyys ja käyttöikä. Euroopassa vastaava luku oli jo vuonna 2017 pudonnut kymmeneen prosenttiin. Haitalliset ftalaatit väistymässä European Plasticisers on Euroopan kemianteollisuuden järjestön Ceficin alajärjestö. ”Alhaisen molekyylipainon LMWftalaatit ja korkean molekyylipainon HMW-ftalaatit ovat myös terveysvaikutuksiltaan kaksi eri asiaa”, Mastrantonio korostaa. Sen sijaan HMW-ftalaatit on havaittu lukuisissa tutkimuksissa nykyisessä käytössään harmittomiksi.” Mastrantonion mukaan eurooppalaiset muovinvalmistajat ovat joka tapauksessa ottaneet kuluttajien ja päättäjien huolen tosissaan, ja haitallisten ftalaattien käyttöä vähennetään jatkuvasti. ”Suora altistuminen LMW-ftalaateille ei aina ole turvallista. Globaalisti LMW-ftalaatit ovat pehmentimistä edelleen yleisimpiä, ja niiden osuus maailmanmarkkinoista on tätä nykyä noin 40 prosenttia. Pehmentimiä käytetään etenkin pvc-muovissa. Vy no va. Lähtömateriaali vinyylikloridimonomeeri tulee yhtiön Tessenderlon tehtaasta Belgiasta. Siihen kuuluu valtaosa eurooppalaisista muovinpehmentimiä valmistavista yrityksistä. ”Niistä vain viitisenkymmentä on suorituskyvyltään, kustannustehokkuudeltaan ja terveysja ympäristövaikutuksiltaan sellaisia, että ne ovat päässeet kaupalliseen käyttöön”, kertoo tekninen johtaja Perry Walters European Plasticisers -järjestöstä. Muovinpehmentimiä Muoviyhtiö Vynovan Beekin tuotantolaitos Alankomaissa hyödyntää pvc-muovin valmistuksessa suspensiopolymerointia. Euroopassa 85 prosenttia kaikista käytetyistä muovinpehmentimistä menee juuri pvc:n valmistukseen. Myös Reach sääntelee Myös EU:n lainsäädäntö on osaltaan suitsinut joidenkin ftalaattien käyttöä unionialueella. Kaikki ftalaatit eivät kuitenkaan ole samanlaisia, vaan ne voidaan jakaa kahteen eri luokkaan. Maailmassa käytetään vuosittain noin 7,5 miljoonaa tonnia muovinpehmentimiä, joista Euroopassa kuluu 1,35 miljoonaa tonnia. Syynä on, että aineille altistumisen on todettu muun muassa häiritsevän ihmisen hormonitoimintaa ja vaikuttavan haitallisesti lisääntymisterveyteen
”Kymmeniä vuosia sitten valmistettuja muoveja ei alun perin suunniteltu kierrätettäviksi”, huomauttaa vanhempi asiantuntija Bernard Merkx Polymer Comply Europesta. ”Kun putket pysyvät käyttökelpoisina vuosikymmeniä, on vaikea arvioida, missä vaiheessa ne muuttuvat kierrätysresursseiksi.” Myös saksalaista pvc-muovin arvoketjua edustavan Agpu-järjestön toimitusjohtaja Thomas Hülsmann korostaa tuotteiden pitkää elinkaarta. Noin 60 prosenttia muoveista menee maassa polttolaitoksiin, 40 prosenttia kierrätetään mekaanisesti. Hänen mukaansa pvc-putket voivat kestää käytössä hyvinkin yli sata vuotta. A do be St oc k vit ovat osa rakennuspurkujen sekalaisia jätevirtoja, joista on vaikea erotella kaikkia jakeita”, Hülsmann kertoo. ”Meillä on pvc-muoviputkia lähes 200 000 kilometriä”, kertoo johtaja Roger Loop hollantilaisesta Stuurgroep PVC & Ketenbeheer -edunvalvontajärjestöstä. Tulevaisuutta on kemiallinen kierrätys Thomas Hülsmannin mukaan pvctuotteiden elinkaaren pää on Saksassa samanlainen kuin muovien ylipäätään. hilkka.vahanen@gmail.com säädellään osana kemikaaliasetus Reachia. Alle prosentilla viimeisenä osoitteena on kaatopaikka. Esimerkiksi Alankomaissa pvc:tä on valmistettu huomattavia määriä jo kauan, ja paljon käytetyllä materiaalilla on maassa hyvä maine. Asetuksen mukaisesti kaikki Euroopan markkinoille päästettävät kemikaalit on testattu ja niiden turvallisuus osoitettu. ”Kymmenet muut pehmentimet, mukaan lukien kaikki HMW-ftalaatit, on todettu turvallisiksi käyttää nykyisissä käyttötarkoituksissaan ilman rajoituksia.” Helpointa olisi tietysti käyttää ainoastaan yhtä, turvalliseksi todistettua pehmennintä. Materiaali on siksi suosittu erilaisissa lattiaja seinäpinnoitteissa. Asiassa on myös toinen hankaluus. Muoviteollisuutta palveleva yritys on erikoistunut EU-lainsäädäntöön. ”Jokaiseen käyttötarkoitukseen on oma aineensa”, Mastrantonio sanoo.. Terveydelle mahdollisesti haitallisten aineiden käyttö sallitaan vain rajoitetusti tietyissä kohteissa. Hollannissa on jo liki neljännesvuosisadan ajan toiminut myös pvc:n kierrätysohjelma. Ensisijaista on tehdä materiaaleista niin hyviä, että ne kestävät käytössä mahdollisimman kauan.” Vaikka pvc-muovi kierrätetään tällä haavaa mekaanisesti, Vynova-yhtiön Jonathan Stewartin mukaan tulevaisuutta on kemiallinen kierrätys, esimerkiksi pyrolyysi. 53 2/2020 KEMIA on muovin pitkä käyttöikä. ”On otettava huomioon tuotteiden koko elinkaaren aikainen kestävyys. ”Kaatopaikoille päätyvät pvc-muo”Kun putket pysyvät käyttökelpoisina vuosikymmeniä, on vaikea arvioida, missä vaiheessa ne muuttuvat kierrätysresursseiksi.” Pvc kestää kovaa kulutusta. ”Ei siis pidä paikkaansa, että me täyttäisimme kaatopaikkamme pvc:llä.” Hülsmann tähdentää, että vaikka kierrättäminen on tärkeää, asiaa ei pidä nostaa muovien ainoaksi valmistuskriteeriksi. ”Tätä nykyä Reach asettaa käyttörajoituksia vain muutamalle pehmentimelle, ja ne ovat nimenomaan LMW-ftalaatteja”, Mastrantonio kertoo. Se ei kuitenkaan ole mahdollista. ”Pyrolyysiteknologia on yksi mahdollinen keino, jolla pvc:n kierrosta saadaan suljettu järjestelmä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Sitä ei kuitenkaan ole vielä päästy toteuttamaan. ”Tämä on yksi syy siihen, että vanhat pvc-muovit yleensä poltetaan energiajätteenä”, Merkx sanoo
Yhdessä kumppaniensa ja asiakkaidensa kanssa yhtiö suunnittelee myös uusia kiertotalousratkaisuja. ”Vienti valtava mahdollisuus” Toinen yrityskolmikon yhdistymistä voimakkaasti motivoinut seikka oli kansainvälisyys. Kemira Operonin, kolmikosta suurimman, vahvuutta on puolestaan vedenkäsittelyn operointi. Laitinen ja Operon Groupin myyntijohtaja Jyri Koivisto toivottavat tervetulleiksi yhteistyöhön myös muut suoAdobe Stock Suomalaisten vedenkäsittelyn osaajien päämääränä siintävät kansainväliset markkinat.. Suomen Ekolannoitteen osaamisaluetta on jätevesilietteiden jalostaminen hyötykäyttöön. Ideana oli koota vedenkäsittelyn osaaminen ja tutkimustyö saman katon alle ja muodostaa yhtiö, joka pystyy tarjoamaan entistä laajempia palveluja. Hän kertoo yhtiön tekevän määrätietoista kehitystyötä kohti maailmanmarkkinoita. Yhtiö on keskittynyt lietteiden desinfiointiin ja patentoinut menetelmän, jolla niistä syntyy maanparannusaineita ja multaa. Hankkeita on vireillä Venäjälle ja Etelä-Afrikkaan. ”Tarjoamme vedenpuhdistuksen kokonaisuuden vesilaitosten teknologian ja prosessien toimittamisesta operointija kunnossapitopalveluihin sekä lietteen käsittelyyn, kierrätykseen ja loppusijoitukseen”, kuvailee Operon Groupin toimitusjohtaja Mikko Laitinen. 54 KEMIA 2/2020 Vedenkäsittelyn moniosaaja Operon Group palvelee kuntien ja yritysten vesija jätevesilaitoksia. IRMA CAPITEN Kolmella suomalaisella vedenkäsittelyalan yrityksellä, Kemira Operonilla, Suomen Ekolannoitteella ja Aquazonella, oli takanaan 10–20 vuoden historia, kun ne elokuussa 2019 yhdistyivät Operon Groupiksi. ”Totesimme, että mikään yhtiöistä ei yksinään kykene viemään Suomea maailmalle, vaan kasvumahdollisuuksien avaamiseen tarvitaan lisää muskeleita”, Laitinen taustoittaa. Aquazone toi yhteisyritykseen vesiSuomalainen vesiosaaminen suuntaa Lisämuskeleilla maailmalle ja jätevesilaitosten prosessien osaamista ja muun muassa asiantuntemusta hajuntorjunnasta. Uuden yhtiön tähtäin on maailmanmarkkinoilla
Tekemistä on myös lähempänä. ”Tertiäärikäsittely on ollut toiminnassa vuodesta 2017 ja tulokset ovat olleet hyvät. Mikkelin Metsä-Sairilaan puolestaan valmistuu tämän vuoden aikana uusi jätevedenpuhdistamo, jossa sielläkin hyödynnetään MBR-tekniikkaa. ”Vaikka kokoaisimme yhteen koko suomalaisen vesiosaamisen, kaikille riittäisi työtä jo pelkästään Etelä-Afrikassa. ”Aines pysyy maaperässä paremmin kuin kaupalliset lannoitteet, minkä johdosta fosforia valuu vähemmän vesistöihin, ja sitä kautta niiden rehevöityminen pienenee.” Operon Groupin toimitusjohtajan Mikko Laitisen mukaan yhtiössä seurataan tarkkaan, mihin suuntaan lainsäädäntö vie lietteen käsittelyä ja käyttöä. Suodatuksessa kerääntyvä liete saostuskemikaaleineen kierrätetään uudelleen esikäsittelyyn. • Kemira Operon Oy:n, Suomen Ekolannoite Oy:n ja Aquazone Oy:n yhteisyritys. Jäteveden käsittelystä huolehtiminen on elintärkeä asia, jolla on merkitystä muun muassa juomaveden ja uimavesien laatuun sekä luonnon koko biodiversiteettiin. Ne velvoittavat puhdistamaan jätevedet entistä huolellisemmin ja energiatehokkaammin. Lisäksi niiden pitää huomioida vesistöalueet kokonaisuutena ja tehdä yhteistyötä yli valtiorajojen. Vuonna 2000 astui voimaan vesipolitiikan puitedirektiivi, jonka tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden riittävyys sekä asukkaille että elinkeinoelämälle EU:n alueella. ”Maailmassa on paljon vähäsateisia alueita, missä vettä ei ole. Joissakin kunnissa kiristyviin vaatimuksiin on jo herätty ja uudistuksia tehty. Prosessissa liete hygienisoidaan, ja sen sisältämä humus ja ravinteet uutetaan sellaiseen muotoon, että lietteeseen sitoutunut fosfori on paremmin kasvien käytettävissä. • Työllistää 35 henkeä. Iso väestömäärä ja sitä palveleva teollisuus tuottavat myös paljon jätevettä. Uudet säädökset vaativat uutta teknologiaa Valmisteilla on myös uusia veteen liittyviä direktiivejä. Saostuskemikaalien syöttötarve on vähentynyt merkittävästi”, Koivisto kuvailee. Euroopan unionin asukasluku on yli 500 miljoonaa. Suomeen tekee tuloaan esimerkiksi MBR eli membraanibioreaktoriteknologia, jota maailmalla käytetään jo laajasti. Voimmeko päästää fosforin pois kierrosta?” OPERON GROUP • Toimialana kuntien ja teollisuuden jäteveden ja lietteen käsittely kokonaisuudessaan. Meillä yksi edelläkävijöistä on keskisuomalainen Viitasaari, jonka jätevedenpuhdistamo perustui aiemmin perinteiseen biologis-kemialliseen prosessiin. Hänellä on myös kysymys päättäjille: ”Miksi Suomessa sikaperäinen liete kelpaa peltoon mutta ihmisperäinen ei. • Omistajat: Pikespo Invest Oy, toimiva johto ja Kemira Oyj. Mikkelissä Operon Groupilla on käynnissä myös tutkimushanke, jossa jätevesi pyritään puhdistamaan juomakelpoiseksi. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot hoitamaan ja suojelemaan omia vesistöjään ja pohjavettään. ”Käyttökulut niin energian kuin keFosfori tehokkaammin kiertoon Jätevesien käsittelyssä on tärkeää ottaa talteen liete ja hyödyntää se kiertotaloudessa – ei vähiten siksi, että myös lietteen sisältämä fosfori halutaan hyötykäyttöön. Vettä tarkkaillaan ja säädellään siksi monin keinoin ja säännöksin. Jätevettä puhdistetaan juomakelpoiseksi Operon Groupin Jyri Koivisto kertoo toisen edelläkävijäesimerkin Tampereelta. ”Tutkimme, missä kohtaa prosessia vesi puhdistuu ja mikä on kustannustehokkain tapa lopputulokseen pääsemiseksi.” Tutkimuksessa ovat mukana myös Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Vuonna 2018 silloinen Aquazone uusi laitoksen hyödyntämään MBR-tekniikkaa. • Liikevaihto 10 miljoonaa euroa. Jos pystyttäisiin tekemään jätevedestä turvallisesti juomavettä, kasteluvettä ja lannoitteita, saavuttaisimme melkoisen resurssitehokkuuden”, toimitusjohtaja Mikko Laitinen sanoo. Yhdessä Mikkelin Vesilaitoksen ja pohjoismaisten yritysten kanssa yhtiö on rakentanut kaupunkiin tutkimuslaitoksen, jossa tehdään jätevedestä juomavettä. • Perustettu 8.8.2019. ”Lupamääräykset kiristyvät lähivuosina, eikä kaikissa Suomen vedenpuhdistuslaitoksissa välttämättä pystytä vastaamaan tulevaisuuden vedenpuhdistusvaatimuksiin nykyisillä teknologiaratkaisuilla”, Jyri Koivisto sanoo. Nyt puhdistamon yhdistelmäprosessi sisältää veden erotuksen lietteestä mekaanisesti kalvosuodatuksen avulla sekä jäteveden biologisen käsittelyn. ”Puhuttaisiin kansainvälisestä myyntivaltista.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. Sen ansiosta vedestä saadaan pois liki kaikki kiintoaine, mikrobit, mikromuovit ja iso osa lääkejäämistä. mikaalien osalta ovat kohonneet, mutta uuden MBR-laitoksen etuna ovat parantuneet puhdistustulokset, joten uudistus vastaa hyvin tiukentuviin jäteveden puhdistusvaatimuksiin”, kertoo Wiitaseudun Energia Oy:n toimitusjohtaja Kari Kautto. ”Suomen Ekolannoite on jo pitkään tehnyt jätevesilietteestä maanparannusainetta”, kertoo Operon Groupin myyntijohtaja Jyri Koivisto. Tampereen Vesi on rakennuttanut Raholan jätevedenpuhdistamoonsa tertiäärikäsittelylaitoksen, jossa jätevesi siivilöidään kymmenen mikronin suodatinkankaalla. 55 2/2020 KEMIA malaiset kumppanit. Vesiosaamisen vienti on meille kaikille toimijoille valtava mahdollisuus”, Laitinen sanoo
”Suuruusluokkana voisi arvioida, että tulemme käyttämään kierrätysterästä uudessa prosessissa enemmän kuin kaksinkertaisen määrän nykyiseen verrattuna”, sanoo SSAB:n ympäristöja turvallisuusjohtaja Harri Leppänen. 56 KEMIA 2/2020 nologiaa, jossa rautarikaste pelletöidään ilman fossiilisia polttoaineita. Tero Pajukallio Teräsyhtiö SSAB suunnittelee teräksenvalmistuksen vallankumousta. Vattenfall tuottaa vedyn vedestä elektrolyysillä. Määrästä reilut 500 000 tonnia kuluu Raahessa. Uudessa Hybrit-tekniikassa energialähteenä toimii vetykaasu, ja sivutuotteena muodostuu vain vesihöyryä. SSAB, energiayhtiö Vattenfall ja kaivosyritys LKAB ovat vuodesta 2016 saakka kehittäneet yhdessä uutta tek. Tulevaisuuden teräs syntyy puhtaammin Kohti päästötöntä tuotantoa Tätä nykyä SSAB:n terästehtaat Suomessa ja Ruotsissa käyttävät vuosittain noin miljoona tonnia kierrätettyä terästä. Yhtiössä selvitetään parhaillaan raaka-ainevirtojen kokonaisuuksia. Yrityksen uusi vetyteknologiaan perustuva tuotantomenetelmä pudottaa päästöt liki nollaan ja lisää materiaalin kierrätystä entisestään. ELINA SAARINEN Teräsyhtiö SSAB on käynnistämässä Luulajan-tehtaassaan pilottilaitosta, jonka tarkoituksena on mullistaa teräksenvalmistus. Teknologiaa aletaan hyödyntää myös yhtiön Raahen-tehtaassa. Kun se jalostetaan raakateräkseksi, mukaan sulatetaan valokaariuunissa myös kierrätysterästä, jonka käyttömäärät kasvavat uuden teknologian myötä merkittävästi. Hybridimasuunista ei tule ulos rautasulaa vaan huokoista rautasientä. Rautamalmipohjaisessa tuotannossa rautarikaste pelkistetään perinteisesti masuunissa hiilellä ja koksilla. Se tarkoittaa, että tehtaan prosessin raaka-aineesta 20–30 prosenttia on kierrätysterästä. Näin kierrätysteräksen tarve lisääntyy sielläkin
Hetken verran tehtaassa on silloin harvinainen tilanne, jossa sekä valokaariuuni että toinen masuuni ovat käytössä yhtä aikaa. Tämä pudottaisi hiilidioksidipäästöjä noin 100 000 tonnia. Ennusteiden mukaan vuoden 2050 kokonaistuotanto on 2,8 miljardia tonnia, ja valmistuksessa hyödynnetään 1,4 miljardia tonnia kierrätysterästä. ”Tarvitaan aika paljon uutta sähköntuotantoa ja siirtoverkkoa”, Harri Leppänen toteaa. Seuraava vaihe on demonstraatiolaitos, jossa tuotanto yltää jo teolliseen mittaan, 500 000 tonniin vuodessa. Testit osoittivat, että ainakin kymmenen prosenttia masuuniprosessin nielemästä fossiilisesta hiilestä voitaisiin korvata biohiilellä. Luulajan pilottilaitoksen avajaiset pidetään toukokuussa. Siihen siirtyminen Suomen terästuotannossa merkitsisi seitsemän prosentin vähennystä koko maan kasvihuonekaasupäästöihin. Siihen mennessä yrityksen kaikki kolme pohjoismaista terästehdasta Raahessa, Luulajassa ja Oxelösundissa ovat siirtyneet Hybrit-teknologiaan. ”Esimerkiksi autoteollisuudelle vihreä imago on tärkeä”, Leppänen kertoo. Tähän on määrä päästä viimeistään vuonna 2045. Jos kokeet menevät hyvin, uuden tekniikan rakentaminen Raaheen alkaa viiden vuoden kuluttua. Vuonna 2016 maailman 1,6 miljardin tonnin terästuotannossa käytettiin kierrätysmateriaaleja 400 miljoonaa tonnia. ”Vie oman aikansa, että yhteiskunta muuttuu tekniikalle sopivaksi. Vuodesta 2020 eteenpäin tavoite on 10 miljoonaa tonnia. Yhtiö on linjannut, että sähkön tulee olla fossiilitonta, joten katseet kääntyvät tuulivoimaan. Teräs on jo nyt myös yksi kierrätetyimmistä materiaaleista. Silloin kymmenen rekan päästöt ovat 120 000 kiloa tavallista pienemmät”, vertaa tehtaan valmistuksen ja toimitusten ohjauksen johtaja Mervi Leinonen. Testilaitoksen kapasiteetti on noin tonnin tunnissa. ”Tukkirekan paino voi vähentyä 10 prosenttia meidän erikoislujan teräksemme ansiosta. Raahessa valmistetut erikoisteräkset ovat ohuita ja kestäviä, joten niiden ansiosta voidaan rakentaa vaikkapa entistä keveämpiä raskaan liikenteen ajoneuvoja. Kokeilu oli osa Business Finlandin rahoittamaa For&Met-yhteishanketta. ”Haasteeksi tuli, että Suomesta ei löytynyt toimittajaa, joka pystyisi toimittamaan biohiiltä vaadittavan määrän.” SSAB on karsinut myös asiakkaidensa päästöjä. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Terästuotantoa ei voi ilmastokriisinkään aikana pysäyttää, koska se on maailman tärkein konepajaja rakennusmateriaali. Laitos on kymmenessä vuodessa kutistanut hiilidioksidipäästöjään 1,8 tonnista 1,6 tonniin tuotettua terästonnia kohden. Vuonna 2016 SSAB saavutti asiakkaidensa tuotteiden kevenemisen kautta 5,3 miljoonan tonnin päästövähenemän eli hiilikädenjäljen. Testeissä fossiilista injektiohiiltä korvattiin biohiilellä, jota valmistetaan puun hakkeesta ja kuorista. Teräs karaistuu Raahessa. Tulevaisuudessa kierto tehostuu entisestään. Monella kilpailijalla on Leppäsen mukaan käynnissä omiakin vetyyn perustuvia kehitysprojekteja, mutta pohjoismainen hanke on ainutlaatuinen siinä, että se pyrkii vedyn avulla eroon liki kaikista tuotantopäästöistä. 57 2/2020 KEMIA Osa kierrätysteräksen tarpeesta täytetään yhtiön omissa tehdasprosesseissa syntyvällä sivutuotteella. Lopulta suljetaan myös toinen masuuni ja siirrytään kahden valokaariuunin varaan. Raahen tehdas on testannut myös muita keinoja pienentää hiilijalanjälkeään. Raahe on maailman teräsjärjestön vertailussa ollut vuosikausia kolmen vähäpäästöisimmän tehtaan joukossa. SSAB on pyrkinyt keventämään ympäristökuormaansa jo ennen uuden vetyteknologian tuloa. Uusi tekniikka lähes kymmenkertaistaa Raahen-tehtaan sähkönkulutuksen jopa 10 terawattituntiin. Masuuniemme hiilen käytön tehokkuus on lähellä teknistä minimiä”, kertoo ympäristöpäällikkö Antti Petänen. Biohiilen toimitti eteläsavolainen yritys. Kun kalusto painaa vähemmän, kuormaa mahtuu kyytiin enemmän, ja samalla polttoaineen kulutus pienenee. SSAB:n tavoite on, että sen terästuotanto ei tulevaisuudessa synnytä fossiilisia päästöjä. Yhtiön asiakkaat ovat jo olleet hyvin kiinnostuneita vetypelkistetystä teräksestä. Sen valmistaminen on 20–30 prosenttia kalliimpaa kuin nykyteknologialla. Kiinnostavaa on myös vedyn varastoimisen kehittyminen.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Päästöjä syntyy siis nyt noin neljä miljoonaa tonnia. Tulevaisuuden terästuotteet syntyvät vetyyn ja uusiutuvaan energiaan pohjautuvalla teknologialla. Koksaamo ja toinen masuuni on suljettava ja valokaariuunit muunnettava odottamaan vetypelkistettyä rautaa. Biohiiltä tarvittaisiin kuitenkin paljon, 35 000 tonnia vuodessa. Teräksestä valmistetaan kvarttolevyjä ja nauhatuotteita. Jalanjälki kutistunut, kädenjälki kasvanut Raahen terästehtaan tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa. ”SSAB käyttää hiiltä raaka-aineena lähes pienimmän määrän, joka nykyteknologialla on mahdollista. Yhtiö luottaa kuitenkin siihen, että kannattavuus kohenee, kunhan päästöoikeuksien hinnat nousevat. SSAB haluaa jatkossa myydä myös uutta tuotantoteknologiaansa muille teräksenvalmistajille. Uusi teräs tarvitsee tuulivoimaa Ensimmäisen erän vetypelkistettyä terästä SSAB pyrkii tuomaan markkinoille vuonna 2026. Teräs kiertää tehokkaasti. Kaikkiaan uusi tekniikka poistaa noin 95 prosenttia teräksenvalmistuksen hiilidioksidipäästöistä
Onneksi osa halvoista on myös huonoja. PATO OLI MURTUNUT. Leikkurilla sen avaisi tuossa tuokiossa. Totta kai hän oli tiennyt laatutyön vaativan monenlaisia laatutyökaluja. Isä oli valehdellut kuin Amerikan presidentti. Ruuvaus on kuin konepistooliammuntaa. Kivi vaatii kivisahaa. Mikään ei ärsytä niin paljon kuin työkalusarja, josta puuttuu yksi osa. Mustavalkoinen teevee näytti porakonemainoksia, mutta ne oli tarkoitettu osaamattomille. Oli pakko ostaa hitsausmuuntaja. Voi ammuskella nauloja niin runkoon kuin paneeleihin. Jottei työnteko olisi pelkästään sähkön varassa, taloon tuli paineilmakompressori. Voi hioa käsin, sähköllä tai ilmalla. Terapoinnista on tosin vain hetkellistä apua siinä tapauksessa, että halpakalu kestää ja kestää, vaikka sitä kuinka yrittäisi kurittaa. Lasi huutaa leikkaavaa veistä. Anteeksi pyydellen tunnustin asian isäukolle. Samoin kulmaleikkuri ja betonimylly. Ihan vain siksi, että jo nimet kuulostivat maagiselta loitsulta. ”Tosimies tekee sillä yhdistelmällä mitä vaan”, isä vastasi. Porapuolella alkoivat ostosorgiat. Metalli sulaa itsestään, kun sitä uhkaa Tigillä. Kun se seitsemäs Bililon nauhahiomakone hajoaa, on suorastaan ilo vaatia rahat takaisin. Siinä kun ruuvit ovat nauhassa. Naperona kannoin lautoja, alakoululaisena revin nauloja ja teininä olin jo kirvesmies. TYÖKALUSUHTEENI ON muuttunut askeesista paljouden tyranniaksi. KUNNES MAAILMA aikuisena järkkyi. Järkytyksekseni hän oli innoissaan. Tosimies kaivertaa puukolla reiän vaikka kymmenen millin teräslevyyn. Kaluja on enemmän kuin työtä. Piti hankkia Tig, Mig ja Mag. Onhan puu ja teräs tarkoitettu muokattaviksi. Harmistumisia sattuu ja ne tuntuvat lompakossa. KEEMIKKO ISÄLLÄ OLI vankka usko lapsityövoiman hyväksikäyttöön. Lähipiirin kauhuksi mielijohde ei useinkaan jää ajatuksen tasolle. KEEMIKKO Tee se itse tai jätä tekemättä -mies ”Metalli sulaa itsestään, kun sitä uhkaa Tigillä.”. Vasaran päästin eläkkeelle ja korvasin sen neljällä erilaisella naulaimella. Ensin yksi, sitten toinen ja lopulta kolmas rappauspumppuun kytkettynä. Kysymys ”Miks sulla on kolmen tonnin pöytä höyläpenkkinä?” saa aikanaan vastauksen. Automaattinen ruuvinväännin oli saatava. Sehän ei kirveellä onnistu, vaikka kuinka löisi. Pahinta on, kun suomalaisperäinen ja erityisen kallis työkalu sanoo työsopimuksen irti. Pakollinen hankinta oli yläjyrsin. ”Juu, hyvä. Mikään syntyneistä antiikkihuonekaluista ei ole antiikkia eikä design alkuperäistä. Terapiana pitää ostaa Puuteemasta halvin mahdollinen vastaava. 58 KEMIA 2/2020 Tosimiehen työkalupakki Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Kaasuhitsausvälineet mahdollistivat kapillaarihitsaukset, joita tekemätön ei voi kutsua itseään mieheksi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Joskus ihmettelin, miksi kaikki mahdollinen omakotitaloon asti pykättiin pelkästään puukolla, taltalla, vasaralla, sahalla ja kirveellä. Perikunnalla on kuitenkin edessä suuria pettymyksiä. Osta poika laatua!” Totuus paljastui tiukan keskustelun jälkeen. Piti yhdistää rautaa rautaan. Plasmaleikkuri tuli hommattua siltä varalta, että vastaan osuisi lukkojuminen kassakaappi. On varma, että jos kolmensadan osan sarjasta puuttuu 17 millin kiintoavain, sitä 17-millistä tarvitsee aina. Opin halveksimaan niitä rakennusalan munattomia ammattilaisia, jotka keikkuivat työmailla liivit täynnä erilaisia työkaluja. KAIKESTA HUOLIMATTA ei ole huonekalu-, rauta-, kodinkonetai työkalukauppaa, jossa ei tule mieleen, minkä voisi tehdä paremmin. Niihin vain ei ollut varaa, kuten ei myöskään muuhun työväkeen kuin alaikäisiin
Yläkouluikäisten kanssa keskitytään käytännön tekemiseen, kun taas lukiolaisten kanssa työn teoriaa käsitellään laajemmin. Gadolin-luokassa kehitetään parhaillaan myös tehtäväpakettia spektKu va t N oo ra -K ai sa Ra nt an en Limoneenia uutetaan tuttujen sitrushedelmien kuoresta. Myös höyrytislauslaitteisto tulee työn edetessä tutuksi. Noora-Kaisa Rantanen on Gadolinohjaaja ja Oona Kiviluoto kemian tiedekasvatuksen koordinaattori. Aihe on yksi lukio-opettajien eniten toivomia, sillä kouluilla ei ole käytössään mittausanalytiikan laitteita. 59 2/2020 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Pohdintatehtävissä mietitään höyrytislauksen hyviä ja huonoAppelsiinista uutetaan limoneenia ja puolia sekä menetelmän merkitystä teollisuudessa. Sitä esiintyy kahtena enantiomeerina, joilla molemmilla on ominainen tuoksu. Raastaessa pitää muistaa varoa sormia. Limoneeni on pieni orgaaninen yhdiste, jota on muun muassa sitrushedelmissä ja monissa puulajikkeissa. Työohje limoneenin uuttamiseen löytyy osoitteesta http://bit.ly/limoneeni. Johdanto orgaanisen kemian menetelmiin Uutuustyö on suunniteltu lukiolaisille, mutta se sopii myös yläkoululaisille. Ylempi öljyfaasi voidaan lopuksi pipetoida koeputkeen, josta aineen ominaisuuksia on kätevä tutkia. Työn ohessa voidaan molekyylimallintaa limoneenimolekyylin enantiomeerien rakenne-eroja. Työn teoriaosuudessa keskustellaan höyrytislauksen ja tislauksen eroista, eteerisistä öljyistä ja siitä, miten molekyylien rakenne vaikuttaa niiden ominaisuuksiin. Oppilasryhmä testaa laboratoriossa uutta kokeellista työtä, jossa tutustutaan höyrytislaukseen ja eteerisiin öljyihin. noora-kaisa.rantanen@helsinki.fi oona.kiviluoto@helsinki.fi. Appelsiinin ja sitruunan kuoresta uutetaan höyrytislaamalla limoneenia. www.kemianluokka.fi Uudessa kokeellisessa työssä tislataan tutuista hedelmistä herkulliselta tuoksuvaa limoneenia. D-limoneeni tuoksuu appelsiinilta, harvinaisempi L-limoneeni pistävän mäntymäiseltä. Limoneenia käytetään muun muassa hajusteena kosmetiikassa ja pesuaineissa sekä liuottimena ja lähtöaineena orgaanisissa synteeseissä. Limoneenin uuttamiseen on mahdollista yhdistää myös infrapunaspektroskopiaa. Lisäksi se pureutuu opetussuunnitelman perusteissa esiintyviin teemoihin, kuten isomeriaan. roskopian menetelmistä ja spektrien tulkinnasta. Työ toimii johdantona orgaaniseen kemiaan ja sen menetelmiin. Tisleenä saadaan veden ja limoneenin seos, joka erottuu nopeasti kahdeksi faasiksi. NOORA-KAISA RANTANEN JA OONA KIVILUOTO Kemianluokka Gadolinissa tuoksuu huumaavasti sitrukselta
Tapani Pakkanen. Hele Savin. Vastaväittäjänä toimi prof. Saku Väätäisen väitöskirja Health Utility along the Diabetes Continuum, Examination of utility values in impaired glucose metabolism using pre-scored multiattribute utility instruments tarkastettiin 22.2.2020. M.Sc. Anu Wartiovaara. M.Sc. Janne Lehtiö (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Rikard Norling (RISE-instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Stephan Huveneers (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto FM Sanna Pitkäsen väitöskirja In vitro and in vivo osteogenesis and vasculogenesis in synthetic bone grafts tarkastettiin 31.1.2020. Vieno Piironen. Kirsi Virtanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Kari P. Jaakko Tepon väitöskirja Proteomics in Preclinical Drug Discovery and Development tarkastettiin 7.2.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jens Oluf Jensen (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. DI Joonas Koposen väitöskirja Energy efficient hydrogen production by water electrolysis tarkastettiin 28.2.2020. Bernd Friedrich (Aachenin tekninen yliopisto RWTH, Saksa) ja kustoksena prof. DI Sipi Seiskon väitöskirja Electrochemical Studies of Gold Dissolution in Cupric and Ferric Chloride Solutions tarkastettiin 13.3.2020. Henrik Pedersen (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Janne Martikainen. FM Saara Forsströmin väitöskirja Mechanisms and dynamics of mitochondrial disease stress responses: special emphasis on FGF21 tarkastettiin 6.3.2020. Jero Ahola. DI Zhen Zhun väitöskirja LowTemperature Plasma-Enhanced Atomic Layer Deposition of Silicon Dioxide and Aluminum Oxide tarkastettiin 6.3.2020. M.Phys. Leszek Kaczmarek (Nencki-instituutti, Puola) ja kustoksena prof. FM Anssi Lipposen väitöskirja A system biology approach for identification and stepwise validation of pharmacotherapy candidates for traumatic brain injury tarkastettiin 21.2.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Maria Mamelkinan väitöskirja Treatment of mining waters by electrocoagulation tarkastettiin 21.2.2020. Kirsi Laitinen (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Jukka Lahdensivu. Prov. Vastaväittäjänä toimi tutkimusjohtaja Christophe Lescop (Rennesin kemianinstituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Manuel Houzet (Grenoblen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. FM Elina Nummenmaan väitöskirja TRPA1 as a novel factor and drug target in osteoarthritis tarkastettiin 7.2.2020. DI Toni Pakkalan väitöskirja Assessment of the Climate Change Effects on Finnish Concrete Facades and Balconies tarkastettiin 14.2.2020. FM Antti Vossin väitöskirja Imaging moisture flows in cementbased materials using electrical capacitance tomography tarkastettiin 7.2.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Susanna Miettinen. Marco Altini (HRV4Training, Alankomaat) ja kustoksena dos. DI Henri Loukusan väitöskirja Thermochemical and thermomechanical modeling of nuclear fuel tarkastettiin 28.2.2020. Tore Kvande (Norjan tiedeja teknologiayliopisto NTNU) ja kustoksena dos. Päivi Ojala. Joshua Hiltonin väitöskirja Decays of new nuclides 169Au, 170Hg, 165Pt and the ground state of 165Ir discovered using MARA tarkastettiin 13.3.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Burkan Isgor (Oregonin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena apul.prof. Aleksandar Todorovin väitöskirja Quinolines and quinolones: Tautomerism and visiblelight photocatalyzed reductions tarkastettiin 27.1.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jonas Bergquist (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Helsingin yliopisto FM Antti Paajasen väitöskirja Computational Studies on Cellulose: Pyrolysis, Nanostructure and Hydrodynamic Behaviour tarkastettiin 25.1.2020. M.Sc. Jadambaa Khuyagbaatar (Helmholtzinstituutti, Saksa) ja kustoksena yliopistotutkija Juha Uusitalo. M.Sc. Keinänen. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Eng. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Mark Rutland (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Yoshiharu Nishiyama (CERMAV-keskus, Ranska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. M.Sc. Jerome Sercombe (CEA Cadarache -tutkimuskeskus, Ranska) ja kustoksena prof. Mehwish Anwerin väitöskirja Sushi repeat-containing protein x-linked 2: a novel hypothalamo-pituitary protein in pathophysiology of traumatic brain injury tarkastettiin 13.3.2020. Andreas Bender (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. FM Petri Pölösen väitöskirja Identifying targetable genes across hematological malignancies tarkastettiin 21.2.2020. Niklas Marklund (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mikko Oivanen. Mari Lundström. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Chang Liun väitöskirja Physical and oxidative stability of modified faba bean protein isolate (FBPI) in oil-in-water emulsions tarkastettiin 13.3.2020. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Asla Pitkänen. Ilkka Korhonen. Igor Koshevoy. Jyrki Virtanen. DI Hanna Viitalan väitöskirja Corrosion Mechanisms of the Heat Recovery Boiler of Copper Flash Smelting tarkastettiin 7.2.2020. Jessica Rosenholm (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Matthieu Roussey. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Rosenau (BOKU-yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Balaguru Ravikumarin väitöskirja Computational frameworks to aid pharmacological studies: Tools, Databases and Prediction models tarkastettiin 28.2.2020. Risto Kostiainen. Vastaväittäjänä toimii prof. VÄITÖKSIÄ FM Päivi Pöhön väitöskirja Mass spectrometry-based applications and analytical method development for metabolomics tarkastettiin 31.1.2020. Martina Hanzlíkován väitöskirja Mechanisms of nanoparticle formation and gene delivery of polyplex-based delivery systems tarkastettiin 7.2.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Asla Pitkänen. Vastaväittäjänä toimi tutk.joht. Andrei Beliaevin väitöskirja Efficient push-pull fluorophores utilizing phosphorus electron acceptor units tarkastettiin 31.1.2020. DI Julia Pietilän väitöskirja Quantification of Physical Activity and Sleep Behaviors with Wearable Sensors—Analysis of a Large-Scale Real-World Heart Rate Variability Dataset tarkastettiin 14.2.2020. Prov. FM Riina Häkkisen väitöskirja Carbohydrates in Deep Eutectic Solvents tarkastettiin 28.2.2020. Markus Olin (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena emer.prof. FM Tanja Hyvärisen väitöskirja Building Neural in vitro Models with Human Pluripotent Stem Cells—Neuronal Functionality and the Role of Astrocytes in the Networks tarkastettiin Väitökset jatkuvat sivulla 62.. Vastaväittäjänä toimi TkT Timo Aalto (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena apul.prof. Mari Lundström. Vastaväittäjänä toimi prof. Bukunmi Akinwumnin väitöskirja Molecular dynamics study of the bentonite barrier: Effects of salinity and temperature on the swelling pressure tarkastettiin 21.2.2020. Filip Tuomisto. Merja Heinäniemi. Ilkka Kilpeläinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Eeva Moilanen. Jüri Reimand (Toronton yliopisto, Kanada) ja kustoksena apul.prof. Daniel Lindberg. Monika Österberg. Antti Häkkinen. Ali Mobasheri (IMC-instituutti, Liettua) ja kustoksena prof. Yeonuk Choi (YaKum Consulting Inc., Kanada) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto M.Sc. M.Sc. Faluke Aikebaierin väitöskirja New forms of superconductivity tarkastettiin 31.1.2020. Pekka Vallittu (Turun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Marjo Yliperttula. Somnath Paulin väitöskirja Prospects of on-chip integrated silicon photonic Bragg gratings tarkastettiin 28.2.2020. Laura Hakanpään väitöskirja Control of vascular integrity via endothelial growth factor and integrin cell adhesion receptor pathways tarkastettiin 7.2.2020. 60 KEMIA 2/2020 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto FM Jessica Luceniuksen väitöskirja Nanocellulose and Watersoluble Polysaccharides—Interfacial Tailoring from Nanoscopic to Macroscopic Level tarkastettiin 31.1.2020. Behnam Tajikin väitöskirja Serum long-chain omega-3 polyunsaturated fatty acids, methylmercury and cardiac functions tarkastettiin 7.2.2020. Tero Heikkilä. Claire Berton-Carabin (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael Schnürch (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Chao Pengin väitöskirja Hydrometallurgical methods for the recycling of valuable metals from industrially produced lithium ion battery waste tarkastettiin 21.2.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Kai Nordlund. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Arto Strandberg (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Aku Seppänen. Risto Kostiainen. Vastaväittäjänä toimi prof
Se sopii hänelle hyvin. Kirsi-Maria Vakkilainen on ollut mukana tekemässä lukion YO kemia -kertauskirjaa, Kemisti-sarjaa ja viimeisimpänä yläkoulun FyKe Kemia -oppimateriaalisarjaa. Tunnustus on suuruudeltaan 8 000 euroa. Koulu osoittautui odotusten mukaiseksi. Palkinnon perusteena on Vakkilaisen laaja ja ansiokas oppimateriaalien tuotanto sekä yläkoulua että lukiota varten. Opettajaperheen tyttärenä hän ei ensin ajatellut ryhtymistä itsekin opettajaksi, mutta parin vuoden opintojen jälkeen hänestä alkoi tuntua, että se voisi sittenkin olla hyvä vaihtoehto. ”Oppikirjojen tekeminen on todella vaativaa työtä mutta myös hyvin mielenkiintoista”, Vakkilainen kuvailee. ”Silloin on paremmin selvillä aineen sisällöistä ja pystyy niitä paremmin myös kehittämään”, hän perustelee. ”Työryhmän jäsenenä Kirsi-Maria Vakkilainen on innovoija, joka mielellään kehittää ja uudistaa oppimateriaaleja, ja keskustelevalla tyylillään hän saa myös muut työryhmän jäsenet innostumaan asiasta”, palkitsija kiittää. Hänen mielestään on kaiken kaikkiaan hyvä keskittyä opettamaan ainoastaan yhtä ainetta. Parasta hänestä on kuitenkin saada tehdä työtä innostuneiden, lahjakkaiden nuorten kanssa. ”Kyllähän kemia on minun oma juttuni”, hän hymyilee. Espoolainen kemian ja matematiikan lehtori Kirsi-Maria Vakkilainen on saanut työstään oppimateriaalien tekijänä Suomen tietokirjailijat ry:n vuoden 2020 Oppikirjailijapalkinnon. Palkittu oppikirjantekijä nauttii työstä nuorten kanssa Opettaminen tuntui heti omalta alalta Kirsi-Maria Vakkilaisen tähtäimessä oli alun perin proviisorin ammatti, mutta hän päätyi kuitenkin opiskelemaan kemiaa Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle, joka vuonna 1995 hohti uutuuttaan. Olarin lukio sai vuonna 2018 valtakunnallisen kehittämistehtävän luonnontieteissä, ja Vakkilainen toimii myös Lumaaineiden koordinaattorina. ”Opiskelijat ovat olleet hyvin lahjakkaita ja motivoituneita”, lehtori kehuu. Tunnustus jaettiin Helsingin Messukeskuksessa järjestetyn Educa-tapahtuman yhteydessä. Vaikka Vakkilainen oli harkinnut opiskelunsa jatkamista vielä fysiikan parissa, loistavaa tilaisuutta ei voinut jättää hyödyntämättä. Olarin lukio ja Pohjois-Tapiolan lukio yhdistyivät elokuussa 2019 Otaniemen lukioksi, jossa Vakkilaisen opettajantyö nyt jatkuu. SISKO LOIKKANEN Si sk o Lo ik ka ne n Kemianopettaja Kirsi-Maria Vakkilainen näyttää, kuinka värjätyt nesteet asettuvat kerroksittain tiheyden mukaan, raskain pohjalle.. ”Nuorten kanssa työskentely on työni suola”, Vakkilainen sanoo itse. Hänen mielestään on tärkeää kehittää oppimateriaaleja sellaisiksi, että ne innostavat oppilaita osallistumaan ja oppimaan uudella tavalla. 61 2/2020 KEMIA Kemianopettaja Kirsi-Maria Vakkilainen on juuri palkittu ansiokkaasta urasta oppikirjojen tekijänä. Ensimmäistä työpaikkaa tarjottiin espoolaisesta Olarin luonnontiedepainotteisesta koulusta. Urakassa on ollut isoksi avuksi hänen oma pitkä opettajakokemuksensa sekä yläkoulussa että lukiossa. Erityisesti FyKe-sarjan uudistaminen on vaatinut tekijöiltä paljon, sillä sähköisen materiaalin määrä on aiempaan verrattuna kasvanut huimasti. Se varmistaa, että materiaalit ovat oppilaille sopivia ja tarjoavat oikeanlaiset valmiudet myös jatko-opintoihin. Niin hän hakeutui kemian opettajankoulutukseen, jossa tunsi heti oman paikkansa löytyneen. Vaikka Vakkilaisella on myös matematiikan lehtorin pätevyys, hän opettaa tätä nykyä pelkästään kemiaa
Vastaväittäjänä toimi apul.prof. NIMITYKSIÄ Aalto-yliopisto Vesitalouden professoriksi on nimitetty TkT Marko Keskinen. FM Julia Cuellarin väitöskirja Studies on the pathogenesis and historical seroprevalence of Lyme borreliosis in Finland tarkastettiin 13.3.2020. Yongchao Zhangin väitöskirja Formic acid fractionation of bamboo and valorization of isolated lignin tarkastettiin 14.2.2020. Johanna Schleutker. Kemian uutiskirje kertoo alan tuoreimmat uutiset yli 4 600:lle kemian ja lähialojen päättäjälle ja ammattilaiselle. FM Marjaana Mäkisen väitöskirja Vitamin D and type 1 diabetes—Serum 25-hydroxyvitamin D concentrations and risk of type 1 diabetes in children tarkastettiin 21.2.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Rosenau (BOKU-yliopisto, Itävalta) ja kustoksena dos. Jaana Vuopio. Outi Laatikainen O ul un yl io pi st o Teknologian tutkimuskeskus VTT Laskennallisen materiaalitieteen ja -informatiikan tutkimusprofessoriksi on nimitetty TkT Anssi Laukkanen. Danielle Vugts (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Tähän vaadittaisiin reaaliaikaista seurantaa sekä farmakologian erityisosaamisen hyödyntämistä jatkuvana lääketurvatoimintana sairaanhoitopiireissä. Tutkija Outi Laatikaisen väitöstyö antaa ensimmäisen Lääkehaitat aiheuttavat paljon päivystyskäyntejä kokonaiskuvan lääkkeisiin liittyvistä haittatapahtumista suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Vastaväittäjänä toimi prof. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes Tutkimusja kehitysjohtajaksi on nimitetty TkT Minna Päivinen. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Kratonin ja Forchemin johtotehtävissä. Hän toimi aiemmin Tukesin johtavana asiantuntijana ja tutkimusjohtajana. Vastaväittäjänä toimi prof. Professuuri on VTT:ssä alan ensimmäinen. Haittatapahtumia sattuu joka viidennelle potilaalle myös sairaalahoidon aikana. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Åbo Akademi M.Sc. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Lars Pettersson (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena akat. Haittojen ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää siksi, että iäkkäiden, monilääkittyjen potilaiden määrä kasvaa. FM Elina Kaikkosen väitöskirja ANO7 in aggressive prostate cancer tarkastettiin 13.3.2020. Kai Norrdahl. Tapio Salmi. Turun yliopisto Materiaalitekniikan vastuuprofessorina aloittaa 1. Päivystyskäynneistä peräti neljäsosa liittyy lääkehaittoihin, selviää tuoreesta väitöskirjasta. FM Erfan Behraveshin väitöskirja Development of microreactor technology for partial oxidation of ethanol on gold catalyst tarkastettiin 6.3.2020. Laatikaisen mukaan merkittävä osa haitoista voitaisiin ehkäistä ennalta. Vincent Luca (EteläFloridan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Miettusen erikoisalaa ovat aurinkopaneeleissa käytettävät materiaalit. Lääkkeisiin liittyviä haittatapahtumia ovat sekä lääkkeiden haittavaikutukset että lääkityspoikkeamat eli virheet esimerkiksi lääkkeiden määräämisessä, jakamisessa tai annostelussa. Eva Heiskanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Turun yliopisto FM Pirjo Majurin väitöskirja Geoenergy and sustainable development—Perspectives on environmental challenges and governance of geoenergy installations tarkastettiin 5.2.2020. Lääkehaittoja esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen alttiita niille ovat vanhukset. Uudistunut uutiskirje ilmestyy 23 kertaa vuonna 2020. M.Sc., proviisori Outi Laatikaisen kliinisen farmakologian väitöskirja Medicationrelated adverse events in health care tarkastettiin Oulun yliopistossa 6.3.2020. huhtikuuta TkT Kati Miettunen. Tapio Visakorpi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Tarja Sironen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Hän siirtyy Turkuun Aalto-yliopiston akatemiatutkijan tehtävästä. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Daniel Antfolkin väitöskirja Regulation of Notch signaling by intracellular trafficking tarkastettiin 21.2.2020. 040 770 3043. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto Lasertyöstön ja 3d-tulostuksen professoriksi on nimitetty TkT Heidi Piili. Susanna Narkilahti. Anne Roivainen. Vastaväittäjänä toimi prof. Fintoil Oy Toimitusjohtajana on aloittanut DI Jukka Ravaska. Jorma Toppari. Vastaväittäjänä toimi dosentti Tapani Keränen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Miia Turpeinen. Walki Group Varatoimitusjohtajana on aloittanut DI Kari Salminen. prof. FM Meeri Käkelän väitöskirja Gallium-68 radiolabeling of biomolecules for positron emission tomography with special reference to imaging of inflammation and bone tarkastettiin 29.2.2020. Väitökset jatkuvat… Lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yleisimpiä syitä, joiden takia ikäihmiset joutuvat sairaalaan. Ellen Fritsche (Düsseldorfin yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Chunlin Xu. 62 KEMIA 2/2020 HENKILÖUUTISIA 6.3.2020. Terrafame Oy Akkukemikaalitehtaan johtajana on aloittanut DI Kristian Granit. John Eriksson. Tilaa veloitukseton uutiskirje: www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi LISÄTIETOJA: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Christel Lamberg-Allardt (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof
Yhtiö on nousemassa johtavaksi selluja paperiteollisuuSuomalaisyrityksen johtaja maailman innovatiivisin lehmainen kertoo. MetGen sai vuonna 2017 Tekniikan Akatemian Millennium-kunnianosoituksen ja vuonna 2016 eurooppalaisen John Sime -palkinnon innovatiivisimmasta teknologiasta. Olvi-säätiön lahjoittama uusi professuuri on viisivuotinen. ”Haluamme auttaa globaaleja yrityksiä korvaamaan fossiilipohjaiset kemikaalit H ei kk i Rä is än en /T A F Alex Michinellä on takanaan parinkymmenen vuoden kokemus biotekniikan, lääketieteen ja cleantech-yritysten johtotehtävistä. den sekä biojalostamoja biokemikaalisektorin teollisuusentsyymien toimittajaksi. ”On hienoa, että kollegat kaikkialla maailmassa ovat huomanneet suomalaisen biotalouden saavutukset”, Michine sanoo. ”Pystymme selvittämään esimerkiksi uusien proteiinin lähteiden hyväksikäytettävyyttä elimistössä, niistä suolistossa syntyviä aineenvaihduntatuotteita ja niiden mahdollisia terveysvaikutuksia”, KoMarjukka Kolehmaisen tavoitteena on vahvistaa ravitsemustieteen ja terveyden näkökulmia elintarvikekehityksessä. Lahjoitusprofessuurin lisäksi yliopistossa on käynnistetty tutkimusympäristö, joka tukee myös elintarviketeollisuuden tuotekehitystä. Kolehmaisen mukaan uusilla menetelmillä saadaan lisää tietoa myös ennestään tuttujen elintarvikkeiden ja ruokien terveysvaikutuksista. Kasviproteiinit kiinnostavat Tutkimuksen kohteena on myös se, kuinka ihmisen kehityksen eri vaiheet lapsuuKaarinalaisen MetGen Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Alex Michine on äänestetty maailman innovatiivisimmaksi biotalousyrityksen johtajaksi. ”Palkinto on tällä kertaa henkilökohtainen, mutta otan sen vastaan koko monikansallisen tiimimme puolesta. Global Cleantech Cluster Association nimesi yhtiön maailman kymmenen parhaan yrityksen joukkoon vuonna 2014. ”Voimme vaikkapa mallintaa, miten bioaktiivisten yhdisteiden saatavuutta elintarvikkeista voidaan lisätä elintarviketeknologian keinoin turvallisesti ja terveyttä ylläpitäen”, Kolehmainen kuvailee. 63 2/2020 KEMIA Ravitsemustieteilijä, filosofian tohtori Marjukka Kolehmainen on aloittanut ItäSuomen yliopiston elintarvikkeet ja terveys -professorina. ”Teknologian keinoin kasvisolujen rakennetta voidaan muokata niin, että proteiinien pääsy elimistöön ja niiden hyväksi käyttäminen paranevat.” It äSu om en yl io pi st o kestävillä vaihtoehdoilla ilman ekologisen tuotannon viherlisämaksua”, Alex Michine tiivistää yrityksen linjan. Michine rohmusi kymmenen ehdokkaan finaalissa peräti 49 prosenttia äänistä. Professori tutkii ruoan terveysvaikutuksia. desta vanhuuteen vaikuttavat ruokien sulavuuteen. Tutkimusympäristössä ruoan sulamista voidaan myös mallintaa. Vaikka katse kohdistuu tässä kapellimestariin, menestys syntyy tiimin motivoituneesta yhteistyöstä.” Entsyymejä teollisuudelle Vuonna 2008 startannut MetGen kehittää uraauurtavia entsymaattisia ratkaisuja haastaviin olosuhteisiin. Suomalaisyrityksen entsyymit ovat teollisessa mittakaavassa tuotettuja, erittäin aktiivisia luonnon katalyyttejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita ja vähentävät näin prosessien energiankulutusta ja ympäristökuormitusta. Palkittu toimitusjohtaja kertoo olevansa huomionosoituksesta erityisen kiitollinen siksi, että valinnan tekivät alan asiantuntijat. Esimerkiksi kasviproteiinit ovat hänen mukaansa vielä paljolti tutkimatonta maastoa, joten kiinnostus niitä kohtaan on suurta
Vuodesta 2019 alkaen Genty on toiminut myös Suomen Akatemian fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaivahankkeen johtajana. Tätä nykyä hän johtaa perustamaansa ultranopean fotoniikan tutkimusryhmää, joka on laserdynamiikan kansainvälinen pioneeri muun muassa reaaliaikaisten karakterisointimenetelmien, epälineaaristen ilmiöiden tutkimuksen ja korrelaatiokuvantamisen alueilla.. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Kansalliseen monitieteiseen ohjelmaan osallistuvat Tampereen yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja VTT. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Pohjoinen Teollisuus Oulu 6.–7.5.2020 pohjoinenteollisuus.expomark.fi International Cooperative Group on Environmentally-Assisted Cracking of Water Reactor Materials – Annual Meeting 2020 Helsinki 10.–15.5.2020 icg-eac.org/event/icg-eac-annualmeeting-2020 Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa Helsinki 25.–26.5.2020 www.ttl.fi/koulutuskalenteri Prosessisuureiden mittausten luotettavuus Helsinki 26.–27.5.2020 taitotalo.fi > koulutustarjonta Helsinki Chemicals Forum Helsinki 4.–5.6.2020 www.helsinkicf.eu 12 th Nordic Nutrition Conference Helsinki 8.–11.6.2020 www.nnc2020.fi Nutrient Removal and Recovery Conference Espoo 8.–12.6.2020 iwa-nrr.org 30 th International Conference on Polyphenols Turku 13.–17.7.2020 icp2020turku.utu.fi European Congress on Molecular Spectroscopy Jyväskylä 16.–20.8.2020 www.jyu.fi/en/congress/ eucmos2020 Eurosafety Tampere 8.–10.9.2020 www.eurosafety.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Analytica 2020 München, Saksa 31.3.–3.4.2020 www.analytica.de Biostimulants Europe 2020 Granada, Espanja 1.–2.4.2020 wplgroup.com/aci/events 2020 World Adhesive and Sealant Conference & EXPO Chicago, Yhdysvallat 20.–22.4.2020 wac2020.org PaintExpo Karlsruhe, Saksa 21.–24.4.2020 www.paintexpo.com 5 th International Glow Discharge Spectroscopy Symposium Aviedo, Espanja 26.–29.4.2020 www.ew-gds.com 44 th International Conference on Coordination Chemistry Rimini, Italia 5.–10.5.2020 iupac.org/events Interpack 2020 Düsseldorf, Saksa 7.–13.5.2020 www.interpack.com 10 th International Symposium on Molecular Order and Mobility in Polymer Systems Pietari, Venäjä 18.–22.5.2020 iupac.org/events PolyChar 2020 Venetsia, Italia 18.–22.5.2020 iupac.org/events 30 th European Symposium on Computer Aided Process Engineering Milano, Italia 24.–27.5.2020 www.aidic.it/escape30 IFCC WorldLab 2020 Soul, Korea 24.–28.5.2020 www.ifcc2020.org International Conference on Pesticides & Pest Management Ottawa, Kanada 22.–24.6.2020 www.icppm.ca/2020 European Symposium on Atomic Spectrometry 2020 Varsova, Puola 24.–26.6.2020 esas2020.pl Symposium on Applied Thermodynamics Pariisi, Ranska 28.6.–1.7.2020 www.esat2020.com Chemical Recycling Hampuri, Saksa 30.6.–1.7.2020 www.ami.ltd/chemrecycling Conference on spectral imaging Skagen, Tanska 5.–8.7.2020 2020.iasim.net 12 th International Biometals Symposium Villard-de-Lans, Ranska 5.–9.7.2020 www.biometals.org/meetings 48 th World Polymer Congress Jeju, Korea 5.–9.7.2020 www.macro2020.org 44 th International Conference on Coordination Chemistry Rimini, Italia 5.–10.7.2020 www.iccc2020.com 15 th European Conference on Research in Chemical Education Rehovot, Israel 6.–8.7.2020 www.euchems.eu/events 3 rd International Conference on Nanomaterials Science and Mechanical Engineering Aveiro, Portugali 7.–10.7.2020 www.rsc.org > Events International Conference on Metal-Binding Peptides Nancy, Ranska 7.–10.7.2020 mbp2020-nancy.com 2 nd European Chemical Recycling Conference Bryssel, Belgia 26.–27.5.2020 chemical-recycling-europe.prezly. com/2nd-european-chemicalrecycling-conference Conference on Hyperspectral Imaging in Industry Graz, Itävalta 27.–28.5.2020 www.chii2020.com 14 th Mediterranean Congress of Chemical Engineering Barcelona, Espanja 2.–5.6.2020 www.mecce.org Plastics Recycling World Expo, Compounding World Expo, Polymer Testing World Expo Essen, Saksa 3.–4.6.2020 messe-essen.de International Conference on Computational Science Amsterdam, Alankomaat 3.–5.6.2020 www.iccs-meeting.org/iccs2020 10 th Nordic Conference on Plasma Spectrochemistry Loen, Norja 7.–10.6.2020 nordicplasma.com 11 th International Meeting on Atomic and Molecular Physics and Chemistry Leysin, Sveitsi 8.–12.6.2020 imampc20.epfl.ch 20 th International European Light Microscopy Initiative Meeting Noordwijkerhout, Alankomaat 9.–12.6.2020 elmi2020.eu 12 th European Symposium on Electrochemical Engineering Leeuwarden, Alankomaat 14.–18.6.2020 www.electrochemical-engineering. Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2019 Väisälän palkinnon tutkija Goëry Gentylle, joka työskentelee optiikan professorina Tampereen yliopistossa. Genty on suorittanut maisterintutkinnon Pariisin Saclayyliopistossa ja väitellyt tekniikan tohtoriksi Aalto-yliopistossa vuonna 2007. nin, kestävän maaja metsätalouden, puhtaan ja tehokkaan energian ja ilmastonmuutoksen hillinnän kaltaisiin ongelmiin”, Genty kuvailee tutkimusalaansa. Mukana on yli 50 professoria ja 400 muuta tutkijaa. eu/2020 HENKILÖUUTISIA Fotoniikan tutkijalle lle Väisälän palkinto ”Fotoniikka on keskeinen tekniikka, joka tarjoaa ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinTa m pe re en yl io pi st o ”Itselleni kaikkein palkitsevinta on kouluttaa uusia tutkijasukupolvia ja nähdä heidän nousevan siivilleen”, palkittu professori Goëry Genty sanoo. 64 KEMIA 2/2020 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Kokous alkaa kello 18. Kello 17 Sääennuste tulevaisuudelle -näyttelyn esittely. 65 2/2020 KEMIA SEURASIVU SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Kokouksen yhteydessä tehdään kierros Tytyrin elämyskaivoksessa ja vieraillaan Alitalon viinitilalla, jossa syvennytään siiderin valmistukseen. Suomen termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistyksen FinTAC ry:n Vuosikokous 17.4.2020 Orion Oyj (Orionintie 1, Espoo) kello 13.15. Ilmoittautumiset viimeistään 9.4. kesäkuuta 5/2020 6. Valokuvakisa järjestettiin Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ilmoittautumiset osoitteeseen eilaha@elisanet.fi. osoitteeseen fintacry@gmail.com. Ty ty rin El äm ys ka iv os. elokuuta 2. toukokuuta 4/2020 14. syyskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . huhtikuuta 6. Kokouksen jälkeen iltapala. Suomalaisten Kemistien Seuran Kevätkokous ja vierailu Lohjalle 19.5.2020 Lähtö kello 15.15 Helsingistä Kiasman pysäkiltä. Osallistumismaksu SKS:n jäseniltä 25 euroa, nuorilta jäseniltä 5 euroa. Mas hyödyntää kuvissaan luonnontieteitä, esimerkiksi kemiallisia reaktioita, röntgenkuvia ja veden pintajännitystä. toukokuuta 10. Kokouksen jälkeen tutustuminen Orionin fysikaalisen analytiikan laboratorioon. Ohjelmassa kokouksen lisäksi kierros uudella kampuksella. Ilmoittautumiset osoitteeseen www.suomalaistenkemistienseura.fi Suomalaisten Kemistien Seuran kevätkokouksen yhteydessä päästään tutustumaan Tytyrin elämyskaivokseen, joka kertoo Lohjan alueen kaivosteollisuuden historiasta ja nykypäivästä. Päijät-Hämeen Kemistien Vuosikokous 23.3.2020 LAB-ammattikorkeakoulu (Mukkulankatu 19, Lahti) kello 17. Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Pohjois-Suomen Kemistiseuran kemia-aiheisen valokuvauskilpailun on voittanut Christelle Masin otos nimeltä Arctic. Arktinen maailma hohtaa salaperäisiä värejä Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous 18.3.2020 Nykytaiteen museo Kiasma (Mannerheiminaukio 2, Helsinki). Tilaisuus on tarkoitettu kokoukseen jo ilmoittautuneille. Kemiallisteknillisen yhdistyksen KTY:n Vuosikokous 24.3.2020 Suomalaisten Kemistien Seuran toimisto (Urho Kekkosen katu 8 C 31, Helsinki) kello 18. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2020 9. Oululaisen Masin lavastama ja ottama kuva esittää fiktiivistä, mystistä jäämaisemaa. Kuvaaja on saanut inspiraationsa pohjolan revontulista ja talven erityisistä väreitä. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi
Englantilainen Arthur Harden (1865–1940) kuitenkin huomasi, että sokerin käymiseen tarvittiin kaksi molekyylia, ”zymaasiksi” kutsuttu suurikokoinen molekyylirakenne ja pieni ”kozymaasi”. Lisäksi hän tunnisti molekyylin rakenteen nukleotidiksi. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Myöhemmin von Euler-Chelpin eteni opinahjon professoriksi. Maalaustelineiden äärellä hän haltioitui upeista väreistä niin, että kiinnostui myös niiden taustalla vaikuttavasta teoriasta. Huippututkijoiden ohjauksessa nuori kemisti alkoi kehittyä huippututkijaksi itsekin. Menestynyt maahanmuuttaja Puolisokseen ruotsalaistunut saksalainen löysi Uppsalan yliopiston kemian professorin tyttären Astrid Cleven, joka väitteli Ruotsin ensimmäisenä naisena tohtoriksi luonnontieteiden alalta vuonna 1898. Taide vaihtui tieteisiin Nuorena Hans von Euler-Chelpin ei janonnut tieteen vaan taiteen pariin ja aloitti opintonsa Münchenin taideakatemiassa. Toiseen liittoon lapsia syntyi neljä. Sen jälkeen hän hankki pari vuotta lisäoppia kahden muun tulevan kemian nobelistin, Walther Nernstin ja Jacobus van’t Hoffin, laboratorioissa ennen kuin muutti Tukholmaan. Tohtorin tutkinnon von Euler-Chelpin suoritti vuonna 1895. Jos toinen puuttui, sokeriliuos ei alkanut käydä. Vuonna 1929 von Euler-Chelpin palkittiin saavutuksesta kemian Nobelilla, kuten myös Harden. Siellä hän aloitti työn Svante Arrheniuksen – tuleva kemian Nobelvoittaja hänkin – assistenttina kaupungin yliopistossa, joka vielä tuolloin tunnettiin Tukholman korkeakouluna. Kun kymmenen vuotta kestänyt ensimmäinen avioliitto oli kariutunut, Hans von Euler-Chelpin avioitui paronitar Elisabeth af Ugglasin kanssa. Tutkijapari teki laboratoriossaan tiivistä yhteistyötä, jonka katkaisivat lyhyesti ainoastaan perheen viiden lapsen syntymät. sisko.loikkanen@gmail.com Hans von Euler-Chelpin oli ahkera tutkija, joka ehti pitkällä urallaan tehdä lukuisia merkittäviä löytöjä vielä Nobelin palkintonsa jälkeenkin. Havainnon osoitti todeksi saksalainen Hans von Euler-Chelpin (1873– 1964), joka onnistui selvittämään käymisreaktion askel askeleelta ja eristämään kozymaasin liuoksesta. Hans von Euler-Chelpin Käymisreaktion selvittäjä SISKO LOIKKANEN Tämän päivän biokemisteille on selvää, että entsyymi kaipaa kumppanikseen lisukemolekyylin, koentsyymin, jota ilman entsymaattinen reaktio ei lähde käyntiin. Yliopistossa vaikutti tuohon aikaan joukko alansa johtavia professoreita, joista monet saivat sittemmin Nobelin palkinnon. Biokemisti Hans von Euler-Chelpin opiskeli niin monen nobelistin ohjauksessa, että olisi ollut melkein ihme, jos hän itse olisi jäänyt ilman palkintoa.. Näin von Euler-Chelpin vaihtoi taiteen luonnontieteiden opiskeluun Berliinin yliopistossa, jossa hän keskittyi fysikaaliseen kemiaan. Hyvien suhteidensa ansiosta hän onnistui saamaan Rockefellerin säätiöltä huomattavan rahoituksen uusien laboratorioiden perustamiseen. Hans von Euler-Chelpiniä kunnioitetaan Ruotsin biokemiallisen tutkimuksen tärkeänä kehittäjänä, joka valittiin maan tiedeakatemian jäseneksi jo vuonna 1914. Sata vuotta sitten asia oli vielä kiistanalainen. 66 KEMIA 2/2020 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Nykyisin tämä koentsyymi tunnetaan monimutkaisella nimellä nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi eli NAD+ tai NADH. Lapsista Ulf von Euler-Chelpin tunnetaan kuuluisana fysiologina, joka vastaanotti lääketieteen Nobelin hermoston välittäjäaineiden tutkimuksesta vuonna 1970. Näin sai alkunsa muun muassa vitamiinien tutkimuslaitos, jonka johtajana von EulerChelpin itse toimi
Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2020 11.9. Kemikaalit, laboratoriot, patentit 4/2020 8.5. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet Jaana Koivisto puh. 3.4. 10.8. Analytiikka, muovit ja pakkaukset 2/2020 14.2. 14.10. 5.11. 16.1. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2020 22.10. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 10.6. 1/2020 3.1. . 6.5. 5.2. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2020 Menossa mukana / Erikoisjakelut 1/2020 PacTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 11.–12.3.2020 2/2020 Laboratorioalan ammattilaiset 3/2020 Pohjoinen teollisuus, Oulu 6.–7.5.2020 Helsinki Chemicals Forum, 4.–5.6.2020 4/2020 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2020 Eurosafety ja Työhyvinvointi, Tampere 8.–10.9.2020 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2020 Kokkola Material Week, 7.–12.11.2020 7/2020 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2021 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 21.9. 1.11. 24.2. 14.4. 13.1. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi VALITSE > Opiskelijaystävällinen kaupunki > Monitieteinen yliopisto > Ystävällinen ja auttavainen henkilökunta > Aktiivinen ainejärjestö ja opiskelijaelämä OPISKELE TUTKIEN > Luonnonyhdisteitä > Biomolekyylejä > Detektioja diagnostiikkamenetelmiä > Loistavia tai sähköjohtavia materiaaleja ERIKOISTU > lääkekehityksen kemiaan > materiaalikemiaan tai > kemian aineenopettajaksi VALMISTU monien mahdollisuuksien uralle opettajaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, asiantuntijaksi > Teollisuuteen ja tuotekehitykseen > kuntiin tai valtiolle > yliopistoon tai tutkimuskeskuksiin > sairaalaan, tulliin, puolustusvoimiin… utu.fi/kemia Yhteishaku 20.3. 18.3. 20.5. 25.11. Kiertotalous, biotalous, ympäristö 5/2020 31.7. 24.9. 2019 LUE LISÄÄ OPISKELUSTA TURUN YLIOPISTOSSA JA HAE utu.fi/hae HAE KEMIAN OPISKELIJAKSI TURUN YLIOPISTOON. Laboratoriot, terveys, tutkimus 3/2020 3.4. 2.9. 27.2. 16.4. 13.8. 18.5
www.teopal.. Katso lisätiedot skannaamalla tämä koodi. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.?. HYVÄ, PAREMPI VISCO! by ATAGO Ota yhteyttä – sovitaan viskosimetrin koekäytöstä