Ida Koskinen. Musiikki vai kemia, Ida Koskinen?. 2/ 20 21 KEMIA Kemi AARNE AKTAN: ”Koronatestausta tarvitaan vielä vuosia” MAARIT KARPPINEN: ”Olen haltioissani atomikoon ilmiöistä” PEKKA PURSULA: ”Kvanttiherruus on pian meillä” ”Onneksi voin valita ”Onneksi voin valita molemmat!” molemmat!” Musiikki vai kemia, Musiikki vai kemia, Ida Koskinen
chembiofinland.fi #chembiofinland2021 Ohjelmassa mm.: Uraseminaari | Suomalainen Life Science -ala koronakriisissä | Kemian Päivien ohjelma | Green chemistry webinar | Millaisia osaajia hiilineutraali kemianteollisuus tarvitsee. 040 843 3936, anssi.rajala@messukeskus.com KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN TAPAHTUMA Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa esitellään tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut : Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikkaja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaalija työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasiaja konsulttipalvelut TAPAHTUMAN TEEMA: Ratkaisuja hyvinvointiin ja kestävään kasvuun Samanaikaisesti: Yhteistyössä: Virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021. | Turvallisuuden uusi normaali Rekisteröidy maksutta: chembiofinland.fi Tapahtumasta, osallistumisesta ja ohjelmasta lisätietoa: Myyntipäällikkö Anssi Rajala, puh
Kemikaalit alkavat vaikuttaa aivoterveyteen jo lapsuudessa. 3 2/2021 KEMIA 46 SISÄLLYS 18 AJANKOHTAISTA Puhallustesti pian markkinoille Anni Turpeinen 20 UUTISIA 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Musiikki on lääkettä aivoille Anna Herrala 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 27 NÄKÖKULMA On otsaa otsonaattoreilla Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ilmanvaihto on tärkeä ase koronatorjunnassa 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Muovien kiertotalous auttaa pitämään muovit käytössämme Elina Saarinen 37 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Anorakki syntyy puusta – yhä uudelleen Päivi Ikonen 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Maarit Karppinen Materiaalien mestari Sisko Loikkanen 40 VASARAN LISTA Kvanttien voimin kohti Uljasta uutta maailmaa Juha Granath 46 Kemikaalikuorma on uhka aivoillemme Katja Pulkkinen 50 Sotilaat taistelivat, lotat lääkitsivät Arja-Leena Paavola ja Leena Joutsen Sa ku Ti ai ne n Laulajaksi vai kemianopeksi. Tärkeintä on terveys. Tänä vuonna juhlitaan lottatoiminnan satavuotista historiaa. Tänä vuonna juhlitaan lottajärjestön satavuotista taivalta. 12 14 5 PÄÄKIRJOITUS Voimat kasvoivat taakan mukana Leena Joutsen 6 Koronatestit ketteröityvät Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Koronakriisi korostaa terveyden merkitystä Pekka Ihalmo 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Ida Koskisella on Selvät sävelet Anni Turpeinen SA -k uv a 56 SOTA-AJAN OIKEUSKEMIAA Hiljaiset todistajat avautuivat laboratoriossa Erkki Vuori 60 BIOVÄRIEN PALETTI Värjäystä ilman vettä Johanna Valkola 61 KEEMIKKO Rasvainen juttu 62 HENKILÖUUTISIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT Gerhard Ertl Pintakemian pioneeri Sisko Loikkanen Lotat osallistuivat maanpuolustukseen muun muassa ilmavalvonnassa. Helsingin yliopiston opiskelija ja Voice-kisaaja Ida Koskinen aikoo valita molemmat. Pandemia korostaa entisestään tarvetta alan toimijoiden yhteistyölle, Pekka Ihalmo Janssen Finlandista sanoo. A nn e Pa rt an en. A do be St oc k 50 Lotat osallistuivat maanpuolustukseen muun muassa ilmavalvonnassa. Tutkijat yhdistävät voimiaan lisätiedon kartuttamiseksi
Aika usein rokotteissa käytetään geenimuunneltua adenovirusta”, Saarela sanoo. Olivatpa kyseessä nanotai millimetriluokan partikkelien mittaukset, valikoimastamme löytyy sopiva laite.” Hosmedin kokenut henkilöstö on saanut koulutuksen kaikkiin yhtiön edustamiin laitteistoihin. Se vaikuttaa myös tuotteen viskositeettiin ja prosessoitavuuteen.” Ei ihme, että partikkelimittauksista on kertynyt teollisuudessa ja tutkimuksessa pitkäaikaista kokemusta. ”Siinä saa parhaiten tuntuman, onko laitteistoa miellyttävä ja helppo käyttää ja soveltuuko se tutkittaville materiaaleille.” Malvern esitteli viime syksynä uuden Zetasizer Advance -tuoteperheen. Kaiken takana on partikkelikoko MAINOS Lisätietoja: Timo Saarela, p. ”Onhan siinä eroa, hiihtääkö tuoreella puuterilumella vai rakeiseksi jäätyneellä latu-uralla”, Saarela naurahtaa. ”Tuotekehityksessä ja valmistuksessa on tärkeää seurata viruspartikkelien kokoa. Se pääsee lihassolun sisälle, mutta ei lisäänny elimistössä. Tärkeää rokotekehityksessä Lääketeollisuudessa tuotteen raekoko vaikuttaa toisaalta prosessoitavuuteen, toisaalta lääkkeen kykyyn toimia vaikuttavana aineena loppukohteessaan, ihmisessä tai eläimessä. Esimerkkejä voisi Saarelan mukaan luetella loputtomiin. ”Koska laitteisto ei vaadi isoa pöytätilaa, se on helppo sijoittaa laboratorioon” Saarela kertoo ja vinkkaa, että laitteistoa valittaessa kannattaa pyytää laite-esittely. Myös päivittäiset huoltotoimet, kuten ikkunoiden puhdistus tai vaihto, sujuvat hetkessä. Laitteissa käytetyssä ZS Explorer -ohjelmassa on tekoälyyn pohjautuvaa käyttäjäopastusta. Inhalaattoreissa tarvitaan tietynkokoisia spraypartikkeleita, jotta saavutetaan toivottu vaikutus. ”Me Hosmedissa autamme asiakkaitamme sekä sovellustuessa että huoltotarpeissa. ”Tarjoamme nopeaa ja suomenkielistä palvelua, kustannustehokasta huoltoa ja asiantuntevaa menetelmätukea”, Saarela summaa. Nanopartikkelien ja zetapotentiaalin mittaukset sujuvat nyt entistäkin helpommin ja nopeammin. Laitteistoa valittaessa kannattaa Saarelan mukaan kiinnittää spesifikaatioiden lisäksi huomiota käytettävyyteen. Tätä nykyä tarjolla on useita vaihtoehtoja ja valmistajia, jotka esittelevät toinen toistaan näyttävämpiä spesifikaatioita. Luonto osaa parhaiten. ”Hyvä laitteisto on käytössä 20, jopa 30 vuotta. Jos käytettävyys on huono, mittauksista tulee helposti aikaa vieviä ja pahimmillaan vastenmielisiä suorittaa.” Paras löytyy kokeilemalla Hosmed Oy edustaa Suomessa Malvernia, jonka MS3000-laitteistossa on panostettu käytettävyyteen. ”Partikkelikoko vaikuttaa elintarvikkeissa tuotteen suutuntumaan ja makuun”, kertoo Hosmed Oy:n tuotepäällikkö Timo Saarela. Tiesitkö, että partikkelikoko – jota kutsutaan sovellusalueesta riippuen myös raetai hiukkaskooksi – on yksi tärkeimmistä tuoteominaisuuksia määrittävistä parametreistä. Suklaassa kovin iso partikkelikoko antaa paakkuisen tuntuman, kovin pieni puolestaan tarttuu kitalakeen.” Maalija pigmenttiteollisuudessa lopputuotteesta saadaan pigmenttihiukkasten kokoa säätämällä kiiltävä tai mattakiiltoinen. Sementin valmistuksessa raaka-aineen liian pieni partikkelikoko saa lopputuotteen kuivumaan turhan hitaasti, liian iso taas turhan nopeasti. Tuore puuterilumi on monen laskettelijan unelma. ”Partikkelikoolla on iso rooli melkein kaikissa teollisissa sovelluksissa. ”Esimerkiksi espressokahvijauheen partikkelikoko on pieni verrattuna suomalaiseen markettikahviin. Muokattu adenovirus on saanut elintärkeän tehtävän myös koronarokotteen kuljettajaviruksena. Koronaviruspandemia on nostanut rokotekehityksen globaalin mielenkiinnon kohteeksi. Myös luonto hallitsee hiukkaskoon vaihtelut. S ca ns to cp ho to hosmed_kem221.indd 1 hosmed_kem221.indd 1 8.3.2021 14.07 8.3.2021 14.07. Käytössä on ollut monenlaisia menetelmiä, joilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. 020 789 0331, www.hosmed.fi Artikkelin pitemmän version löydät osoitteesta www.kemia-lehti.fi
Arolan tilan isäntä oli jo metsässä pöllinteossa. Tarvottavaa oli kymmenkunta kilometriä, ja paikoin jää ritisi uhkaavasti jalasten alla. maaliskuuta 2021 KEMIA Kemi Etukannen kuvat: Pinja Tolvanen Aki Rask Aalto-yliopisto VTT Vol. 48 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Edelläkävijät saavat osakseen myös vähättelyä, jopa vihaa, mutta he osaavat suhteuttaa ne oikeisiin mittoihinsa. Puuropata jäi kiehumaan hellalle. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Tästä lehdestä voit lukea, millaista se sodassa oli: vaativaa, rankkaa ja riskialtista. Lisätiedot ja palkinnot näet sivulta 13.. He eivät sorru sortamalla. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Mielipiteesi on meille arvokas – lämmin kiitos jo etukäteen. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. KEMIA 2/2021 5 SUOMUSSALMELLA SARASTI marraskuun viimeinen aamu vuonna 1939. Emäntä, lotta Lempi Seppänen keitti puuroa kolmelle lapselleen, neljäs kohdussaan, kun koira räjähti pihalla kiivaaseen haukkuun. Viattoman nimen suojissa harjoitettiin maanalaista vastarintaa. Mitä kovemmiksi taistelut kävivät, sitä lähempänä vaaran ydintä tarvittiin naistenkin panosta. Huoltotoiminnassa olivat mukana Sotilaskotisisaret, Maatalousnaiset ja Martat. Lotat joutuivat sodan päätyttyä vaikenemaan, mutta heidän hiljainen perintönsä siirtyi jälkipolville. Palotikkaille kavuttuaan Seppänen näki kymmenien piippalakkisten sotilaiden lähestyvän taloa. Äiti kaappasi pienimmät villaraanuun kiedottuina kelkkaan, 8-vuotias juoksi perässä. Lempi Seppäsen ansiosta suurin osa kyläläisistä ehti häthätää evakkoon, myös hänen oma perheensä. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Lapset oli pelastettava. Nyt uuden kriisin keskellä ymmärretään toimeen tarttuvan naisvoiman arvo. Suomussalmelle vyöryi sodan ensimmäisenä päivänä 18 000 neuvostosotilasta. Yöllä oli satanut kymmenen senttiä lunta. Nuori lotta teki yhden talvisodan pienistä ihmeistä, koska oli pakko. Leena Joutsen Teemme tästä lehdestä lukijatutkimuksen. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Takaa tuli kuitenkin isompi uhka. Pienen maan vahvuus on, että käyttöön otetaan koko kapasiteetti. PÄÄKIRJOITUS 18. Pätevästä naisesta voi tulla piispa, pääministeri tai presidentti. Juntusrannan rajavartiostolle ja asukkaille oli vietävä sana. Suomalaiset naisjärjestöt olivat valmistautuneet poikkeusoloihin jo pitkään. Viimeksi mainitut olivat aloittaneet toimintansa 1900luvun taitteessa, jolloin keisarikunta pyrki venäläistämään Suomen suuriruhtinaskunnan. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd -järjestö otti päävastuun naisten maanpuolustustyöstä. Paljonkin. SEURAAVINA VUOSINA naiset ja tytöt tekivät kotirintamalla ja sodassa sen, mitä tilanne kulloinkin vaati. MITÄ YHTEISTÄ kauan sitten tapahtuneella on nykymurheiden kanssa. PunaMusta Oy, Forssa 2021 | ISO 9002 Voimat kasvoivat taakan mukana ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Takaa tuli kuitenkin isompi uhka. Pelkäämiseen ei ollut aikaa
”Toivottavasti jo ensi syksynä testaamista tarvitaan vähemmän kuin nyt.” Aki Rask. 6 KEMIA 2/2021 Koronatestejä tehdään vielä vuosia, toki pienemmällä volyymillä, sanoo Synlab Suomen toimitusjohtaja Aarne Aktan
”Tyypillinen immunotesti valmistuu sekin nyt noin vartissa. Synlabissa on siksi keskitytty tämän prosessin optimointiin”, kertoo toimitusjohtaja Aarne Aktan. Enemmän kilpajuoksua käydään kuitenkin immunologisissa eli antigeenija vasta-ainetesteissä”, Haapalahti sanoo. ”Pcr-vieritestien nopeus on jo 15 minuuttia. Esimerkiksi diagnostiikkajätti Abbottin in vitro -diagnostiikan liikevaihto kasvoi vuoden 2020 viimeisen neljänneksen aikana 110 prosenttia. Synlab on maan suurin koronatestaaja, jonka linjasto perustuu geenimonistuseli pcr-testeihin. 7 2/2021 KEMIA Koronatestit Koronatestit ketteröityvät ketteröityvät Koronatestejä käytetään moneen tarkoitukseen. Menetelmät monipuolistuvat Automatisoidun, tehdasmaisen laboratoriotoiminnan rinnalle nousevat parhaillaan vieritestit, jotka sopivat hajautetumpaan testaukseen. Nämä vakiolämpötilan ja molekyyligeenisaksien sovellukset nopeuttavat rna:n ja dna:n monistusta ja samalla helpottavat koronaviruksen geneettisten pikatestien laitevaatimuksia. ”Kapasiteetti on nyt kunnossa, reagensseja varastossa ja läpimenoajat nopeita, keskimäärin 3,4 tuntia. KATJA PULKKINEN Koronaepidemia kiihdyttää jälleen vauhtiaan, mutta niin tekevät myös testien valmistajat, testaajat ja tulosten tulkitsijat. Isotermaalitai crispr-avusteiset rna-testit kasvattavat nekin markkinaosuuttaan. Nopeita vieritestejä kehitetään kaikissa testityypeissä, kertoo diagnostiikka-alan asiantuntija, JouZeNet Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jouko Haapalahti. Synlab Suomi Oy:n uudessa koronatestauskeskuksessa Helsingin Kivihaassa analysoidaan jo yli 10 000 näytettä päivässä. Niiden idea on, että ihmisiä voidaan testata kenttäoloissa helposti, nopeasti ja edullisesti. Antigeenitesteissä on päästy viiteen minuuttiin, etenkin jos tulos on positiivinen.” Varsinkin antigeenipikatestejä valmistetaan valtavia määriä. ”Koskaan aiemmin ei ole ollut näin paljon tarvetta yhdelle yksittäiselle testille. Pelkästään kaksi antigeenipikatestiä toivat yhtiön kassaan 1,6 miljardia dollaria, Haapalahti kertoo. Koronatestit ketteröityvät. Esille ovat viime aikoina nousseet varsinkin nopeat menetelmät, joilla voitaisiin esimerkiksi napata supertartuttajat heti kiinni. Tämä voi ripeyttää potilaan hoitopolkua terveydenhuollossa. Määrä kipuaa edelleen kohti 20 000:n maksimikapasiteettia. Hän veikkaa, että jatkossa myös rokotussuojan seurantaan tarkoitetut, neutraloivien vasta-aineiden osoittamiseen perustuvat pikatestit yleistyvät voimakkaasti. Olemme siis jossakin klassisen keskuslabran ja vieritestauksen välimaastossa.” Seuraavaksi yhtiö on kääntänyt kehitystyönsä painopisteen koronamuunnosten tunnistamiseen. Nouseva trendi on myös multipleksaus eli usean virussairauden selvittäminen yhdellä testillä. Aktanin mukaan tavoitteena on, että testit saadaan tunnistamaan mahdollisimman monta virusvarianttia
Harvardin yliopiston tartuntatautiKoronatestaajista on vuodessa tullut tuttu näky kaikkialla. Juuri tällaiset taudinkantajat voidaan poimia kätevästi kiinni antigeenipikatesteillä, sanovat testien puolustajat. Samaan aikaan kehitetään laitteita, joilla näytteenotto ja -käsittely saadaan sujuvammiksi. Maassa voi pikatestata itsensä ilmaiseksi virallisissa testauspisteissä ja maksusta vaikkapa apteekissa. Testituloksen merkityksen viestiminen kansalaisille on kuitenkin haaste. Negatiivinen antigeenitai pcr-testitulos on muun muassa kampaajalla käynnin edellytys. Tutkimuksissa on havaittu, että jos tuote on riittävän laadukas ja näytteenotto ajoitettu ja suoritettu oikein, antigeenipikatesti löytää tartuttavan potilaan pcr-testien veroisesti. Antigeenitestin negatiivinen tulos kertoo vain sen, että ihminen ei ole vahvasti tartuttava, ei sitä, että hän ei tartuttaisi lainkaan, sanoo virustutkija Monika Redlberger-Fritz Wienin yliopistosta. ”Testitulos ei siis merkitse, että voisi lähteä suoraan isoäidin luo ja halata ja suukotella häntä”, tutkija sanoo uutistoimisto AFP:lle. Yksi kilpailuvalteista on ollut tietotekninen osaaminen, joka on Haapalahden mukaan havaittu myös alan johtavissa kansainvälisissä yrityksissä. A do be St oc k On muistettava, että jokainen testi katsoo ihmistä vain tietyllä hetkellä.. Tällaiset ratkaisut voisivat hyödyttää myös esimerkiksi koronapassin kehitystä.” Mitataanko tartuttavuutta vai virusta. ”Pikatestaus voidaan yhdistää puhelinluentaan, ja tuloksen analysoinnissa sekä kirjaamisessa rekistereihin voidaan hyödyntää konenäköä ja pilvilaskentaa ja yhdistää tähän tarvittaessa myös sijaintitietoa. Tulossa on myös biosiruihin ja hengitysilman analysointiin perustuvia testejä. Niillä seulotaan tartuttavia koronapotilaita, sillä ne tunnistavat ihmiset, joiden hengitysteissä lisääntymiskykyistä virusta on paljon. Virusta on kuitenkin tartunnan saaneiden hengitysteissä runsaasti juuri silloin, kun he voivat tartuttaa herkästi muita. Antigeenitesteiltä voi siis jäädä tunnistamatta potilaita, joiden hengitysteissä on vain vähän virusta tai sen osia, minkä vuoksi ne ovat herättäneet keskustelua. Suomalaisasiantuntijoiden mielestä epidemian uutta roihahdusta voisi suitsia matkustajien kattavampi testaus raja-asemilla. Tavallinen pcr-testi havaitsee pienenkin virusmäärän, mutta antigeenitestin värähtämiseen tarvitaan viruksia enemmän. Esimerkiksi Itävallassa halutaan avata yhteiskuntaa testaamalla väestöä jatkuvasti, koululaisiakin useita kertoja viikossa. 8 KEMIA 2/2021 ”Yhdistelmätestit ovat lähinnä antigeenitestejä, mutta markkinoilla on myös muutama pcr-tuote”, Haapalahti kertoo. Antigeenipikatestejä käytetään monissa maissa epidemian hallintaan. Suomalaisyritykset ovat pärjänneet kilvassa hyvin. Rakenteilla on muun muassa syljenkeräyslaitteita
Jos esimerkiksi matkustajien testaaminen lisään. ”Mutta lukujen lisäksi katsotaan aina sitä, millainen taso on alan kehitykseen nähden kulloinkin mahdollista saavuttaa.” Helposti tarttuvan viruksen biologia ja ihmisen immunologia muodostavat joka tapauksessa haasteen, käytetään mitä detektioteknologiaa tahansa. Kotitestauksen on todennäköisesti arvioitu olevan tyhjää parempi. dynamiikan laitoksen apulaisprofessori Michael Mina on sitä mieltä, että lupaviranomaisten tulisi arvioida testiohjelmia, ei ”yksittäisiä testejä tyhjiössä”. Yksityistä testaamista pitäisi kannustaa ja sen lupakäytäntöjä järkeistää niin, että ihmiset pääsisivät matalalla kynnyksellä nopeisiin testeihin siellä, missä muutenkin liikkuvat. Se ei kuitenkaan aseta herkkyydelle ja tarkkuudelle tarkkoja numeerisia vaatimuksia. Saksa otti vastikään käyttöön apteekista ostettavat kotitestit, jotta maa voisi purkaa sulkutilan nopeammin. Näin saataisiin tartunnat nopeasti vähenemään.” Aarne Aktan, Synlab Suomi: ”Testit ovat yksi tapa hallita pandemiaa, ja niillä on vaikutusta ihmisten toimintaan. On viranomaisen tehtävä arvioida, kannattaako kotitestaus ottaa käyttöön. Ongelmana on kotitestien heikko luotettavuus, jolloin tulokset voivat säädellä käyttäytymistä väärin perustein. EU-tasolla on myös laadittu toimijoille ohjeita riittävän suorituskyvyn arviointiin. Vaikka tulee lupaavia innovaatioita, on vielä vaikeaa nopeasti arvioida niiden suorituskykyä ilman isoa testimäärää.” Euroopassa testejä säätelee in vitro -diagnostiikkadirektiivi, joka edellyttää valmistajalta testin suorituskyvyn osoittamista. Älykäs testaaminen on Yhdysvalloissa osa presidentti Joe Bidenin testistrategiaa. 9 2/2021 KEMIA Diagnostiikka-alan työstään kunniatohtorin arvonimen saanut Jouko Haapalahti on jäänyt päivätyöstään eläkkeelle, mutta jatkaa alalla konsulttina. Pääosin testaaminen perustuu meillä kuitenkin pcr-testeihin, eikä supertartuttajien bongaamisesta pikatestein ole käyty kansallista keskustelua. Maiden tilanteet ovat erilaisia. Kannattaisiko kotitestien käyttöönottoa harkita myös Suomessa. Mallinnuksen mukaan epidemian hallinnassa tärkeintä on, kuinka helposti testiin pääsee, kuinka usein väestöä testataan, ja miten nopeasti testitulos saadaan. Mutta pitkälle päästään jo vieritesteillä. ”Ongelmia on ollut sekä testien tarkkuudessa että herkkyydessä. Inhimillinen tekijä on diagnostiikassa herkin kohta ja virhelähde, ja tämä korostuu kotitestauksessa. Mikään testi ei sinällään ole täydellinen. ”Antigeenitesti mittaa ihmisen tartuttavuutta. Pienillä eroilla testien herkkyydessä ei sen sijaan ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Suomessa markkinoilla on useita antigeenipikatestejä. Näytteenottoon voidaan päivässä kouluttaa hoitaja. Niitä käytetään yksityisessä terveydenhuollossa ja julkisessa terveydenhuollossa esimerkiksi Länsi-Suomen ja Lapin sairaanhoitopiirissä. ”Esimerkiksi jos testin herkkyys on sellainen, että se tunnistaa vain puolet tautitapauksista, näin ei ole”, sanoo ylitarkastaja Nelli Karhu Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskuksesta Fimeasta. Pcr-testi löytää arviolta 75–85 prosenttia positiivisista, mutta kotitestauksessa luotettavuus voi olla kolikonheiton luokkaa. ”Jokainen testi katsoo ihmistä vain tietyllä hetkellä eikä kerro, onko ihminen juuri saanut tartunnan tai saamassa sen pian. Sen sijaan testin tulee olla ”käyttötarkoitukseensa sopiva”. Mina on ollut mukana usean yhdysvaltalaisyliopiston yhteishankkeessa, jossa mallinnettiin testituloksen nopeuden ja testaamisen säännöllisyyden merkitystä suhteessa testien herkkyyteen. Pcr-testi taas sitä, onko hänellä juuri nyt tai vastikään ollut koronatartunta.” ”Liikkuvaan maaliin ampumista” Synlabin Aarne Aktan kuitenkin sanoo ”datauskovaisena ihmisenä” kaipaavansa pikatesteistä vielä lisää tutkittua tietoa. ”Molemmat ovat tärkeitä. Minan mielestä pika-antigeenitestien ja pcr-testien herkkyyden vertailu ei ole järkevää, koska niitä käytetään eri tarkoituksiin. Kättä väännetään siitä, voisiko kotitestejä käyttää vapaasti ammattilaisten tekemien vieritestien lisänä. Testaaminen on aina liikkuvaan maaliin ampumista”, Karhu tiivistää. Näin vastaavat diagnostiikkayritysten toimitusjohtajat: Vesa Kemppainen, ArcDia: ”Suomalaiset diagnostiikkayritykset valmistavat nyt ammattilaiskäyttöön suunnattuja testejä. Ymmärrän tämän, mutta pidän logiikkaa vääränä.” Kotitesti tyhjää parempi. USA:ssa on valtava poliittinen paine ja iso tarve sille, että ihmiset pystyvät käymään töissä. Kotitesti on kuitenkin parempi kuin ei mitään, jos ei pääse ammattilaisen ottamaan testiin. Jouko Haapalahden mielestä on selvää, että niin nyt kuin jatkossakin tarvitaan kaksi toimintalinjaa: sekä kenttämenetelmiä että vakiintuneita suurlaboratorioita
On päädytty kujanjuoksuun, jossa pelataan aikaa, kunnes saadaan enemmän rokotteita”, hän sanoo. Turkulainen ArcDia on juuri julkistanut toisen sukupolven antigeenipikatestinsä, jonka herkkyys on aiempaa parempi. Laitoksessa analysoidaan parhaillaan, mistä yllättävät tulokset johtuvat. Määrä on pienempi kuin virallisen tautirekisterin maaliskuun alkupuolen lukema, jonka mukaan koronatartunta on Suomessa todettu noin THL:n vasta-ainetestien tulokset hämmentävät 62 000 hengellä. Ammattilaiset suorittavat näytteenoton ja näytteen analysoinnin laboratoriossa. Vasta-ainetesteillä selvitetään sitä, kuinka laajalle koronavirus on väestössä levinnyt. 10 KEMIA 2/2021 tyy, se puhuu pikatestien puolesta”, hän sanoo. ”Mutta Suomessa on investoitu merkittävästi pcr:n automatisointiin ja nopeuttamiseen ja myös onnistuttu siinä erittäin hyvin. Kemppainen ei kuitenkaan pidä parhaana nykyistä keskuslaboratorioihin perustuvaa testausjärjestelmää. jos hänellä on suomalainen puhelin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Yksi mahdollisuus on otoksen vääristyminen. Niistä koronapositiivisiksi on todettu vain 28 näytettä. Pikatestille ei ole selvää määritelmää. Valikoituminen voi vaikuttaa tuloksiin, joten sitä pyritään nyt analysoimaan lisää”, Palmu sanoo. Potilas ottaa näytteen, jonka hän analysoi itse kotona. Vieritestauksella tarkoitetaan terveydenhuollon ammattilaisen muualla kuin laboratorio-oloissa tekemiä testejä. ”Nyt kun rajalle tulee esimerkiksi rekkakuski, hänen näytteensä lähetetään keskuslabraan. Tutkimuspäällikkö Arto Palmun mukaan ihmisten halukkuus saapua antamaan näytteensä on epidemian pitkittyessä vähentynyt. Vasta-ainetestit eivät tunnista näytteestä mitään viruksen osia vaan vasta-aineita, joita elimistö muodostaa virusta vastaan. Tähän mennessä laitos on tutkinut hieman yli 5 000:n satunnaisotannalla mukaan valitun ihmisen verinäytteet. Väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa noin puolta prosenttia koko kansasta. Koronan kotitestejä ei ole Suomessa markkinoilla. Kotitestit ovat raskaustestien tyyppisiä kotiin ostettavia tuotteita. A rc D ia In te rn at io na l O y. Testejä on suhteellisen helppo tehdä uusien taudinaiheuttajien tunnistamiseen. ”Testauskapasiteettia olisi, mutta säännökset eivät ole mahdollistaneet kattavaa kontrollointia rajoilla. THL:n tämänhetkinen arvio on, että väestössä on ollut infektioita enemmän kuin varmistettuja tautitapauksia, mutta korkeintaan kaksinkertaisesti. ”Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut vain noin kolmasosa kutsutuista. Pikatestillä voidaan viitata myös mihin tahansa tavallista nopeampaan testimenetelmään, joka tehdään laboratoriossa tai vieritestauksena. Usein sillä tarkoitetaan raskaustestin kaltaisia liuskatestejä, jotka voivat olla kotitestejä tai vieritestejä. Antigeenitestit havaitsevat näytteestä viruksen muita osia. Tartunnan saaneiden elimistö alkaa yleensä tuottaa vastaaineita muutamassa viikossa tartunnan saamisesta. TESTITEKNOLOGIOIDEN KOLME PÄÄTYYPPIÄ ”Testaus rajoilla tehokkaammaksi” Synlabin Aarne Aktan seuraa huolestuneena epidemiatilannetta Suomen lähimaissa. Pcr-testit kuuluvat nukleiinihappotesteihin. Se vastaa reilua yhtä prosenttia maan asukasluvusta. Antigeenitestien rakentaminen vaatii enemmän aikaa kuin pcr-menetelmien, sillä ensin pitää kehittää vasta-aineet, joilla virusantigeeni voidaan näytteestä osoittaa. Vastaainetestejä käytetään pääasiassa infektion levinneisyyden seurantaan väestötasolla. Myös turkulaisen diagnostiikkalaitevalmistajan ArcDian toimitusjohtaja Vesa Kemppainen on sitä mieltä, että rajanylittäjien testaaminen pitäisi saada kuntoon. Samalla nämä investoinnit suosivat pcr:n käyttöä, joten ehkä siksi pikatestit eivät lyö läpi niin hyvin kuin muualla, vaikka ne olisivat kustannustehokkaampia.” Nukleiinihappotestit tunnistavat näytteestä viruksen perimää eli rna:ta tai dna:ta. Sitten viiveellä, kun hän ei ehkä edes ole enää maassa, hänelle ilmoitetaan testitulos . Suomessa asiaa tutkii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka on kehittänyt tarkoitusta varten oman kaksivaiheisen menetelmänsä. Monta tapaa testata Suurin osa koronatesteistä tehdään tätä nykyä terveydenhuollossa
Mic’s thermal and optical performance is so reproducible that you get the same results across multiple runs and instruments. Muutokset mahdollisia. 02 241 0099, info@biotop.fi, www.biotop.fi www.biomolecularsystems.com Mic qPCR Cycler Fast. Sisäänpääsy: Kahden päivän lippu 300 € HELSINKI HELSINKI CHEMICALS CHEMICALS FORUM FORUM @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum Partners CEFIC – European Chemical Industry Council • EEB – European Environmental Bureau • ECHA – European Chemicals Agency • Eurometaux – European Chemicals Agency • European Commission • Helsingin kaupunki • Helsingin yliopisto • Kemianteollisuus • OECD – Better Policies for Better Lives Media Partner Chemical Watch A VIRTUAL EVENT 27–28 APRIL 2021 TUESDAY 27 APRIL 13:00–14:00 OPENING OF THE FORUM Opening speech/Keynote: How the Chemicals Strategy for Sustainability fits in the EU Green Deal, Virginijus Sinkevi?ius, Commissioner for Environment, the European Commission Keynote: Helsinki – carbon neutral by 2035, Jan Vapaavuori, Lord mayor of Helsinki Keynote: Are REACH and CLP working?, Bjorn Hansen, Executive Director, ECHA 14:00–15:30 PANEL 1 – Forthcoming ICCM 5: Sound Management of Chemicals and Waste Beyond 2020 15:40–17:00 PANEL 2 – Green chemical policy 17:10–18:00 How ambitious is the new EU Chemicals Strategy WEDNESDAY 28 APRIL 1 3:00–14:30 PANEL 3 – Transparency & risk communication 14:40–16:10 PANEL 4 – Safer substitution 16:20–17:50 PANEL 5 – Spotlight on textiles. REKISTERÖINTI AVOINNA Katso tarkat ohjelmatiedot ja panelistit ja ilmoittaudu mukaan: helsinkicf.eu Ohjelma englanniksi. Biotop Oy, Itäinen Pitkäkatu 4C, 20520 TURKU puh. Accurate. Use them simultaneously or separately! Here’s Mic. Compact. Multiple Mics can be operated from one computer. The world’s first Magnetic Induction Cycler for qPCR
Etu on voimassa kaikille uusille BookBeat-käyttäjille. Vahva terveysalan innovaatioekosysteemi on riippuvainen yliopistojen, terveydenhuollon ja yritysten tiiviistä ja toimivasta yhteistyöstä. 12 KEMIA 2/2021 TÄTÄ MIELTÄ Koronakriisi korostaa terveyden merkitystä TERVE! Hyvän terveyden toivottaminen on tapa, jolla on pitkä historia, mutta sen toivominen ja terveenä pysyminen ei ehkä koskaan ole ollut tärkeämpää kuin nyt. HEPA-suodatin pysäyttää yhdessä PECO-teknologian kanssa hiukkaset 0,01 mikroniin asti. Gahmbergin luennoilla Helsingin yliopistossa – on tullut jokapäiväistä sanastoa. Entä tämän numeron sisällöistä. Pure Waste on erikoistunut vastuullisesti valmistettuihin kankaisiin ja vaatteisiin. Terveydenhuollon kantokyky oli vaarassa, ja oli ryhdyttävä toimiin koronataudin leviämisen rajoittamiseksi. Kehitettyyn ja toimivaksi todettuun teknologia-alustaan vain lisättiin geneettiset ohjeet elimistön omille soluille koronaviruksen pintaproteiinin tuottamiseen. Arvomme lisäksi kaksi 50 euron lahjakorttia Pure Wasten verkkokauppaan. Sars-CoV-2-viruksen selättämiseen hyödynnettiin myös oppeja aiemmasta, vuoden 2003 sars-CoV-1-epidemiasta. Maaliskuussa 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki. huhtikuuta 2021. Millaisia juttuja haluaisit lukea. A nn e Pa rt an en OSAAMISPOHJAA JA kansainvälisiä verkostoja tulee vahvistaa, jotta laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan varautua. Uutuuslaite suodattaa tehokkaasti ilman epäpuhtauksia viruskokoluokan partikkeleihin asti. Laite eliminoi yleiset virukset ja bakteerit. Nettilomakkeen täyttäminen vie 10–15 minuuttia. Esimerkiksi lääkeyhtiö Janssenin adenovirusteknologiaan pohjautuva ebolarokote, joka hyväksyttiin käyttöön vuonna 2020, syntyi viidessä vuodessa. Jokainen vastaaja palkitaan Vastaa kyselyyn viimeistään 15. Samalla käsitteistä mRNA, pintaproteiini ja virusvektori – joihin itse aikoinaan tutustuin professori Carl G. Osallistu Kemia-lehden lukijatutkimukseen! Mitä mieltä olet Kemia-lehdestä. Sote-tietoaltaat ja niiden toisiokäyttö terveysalan tutkimusja innovaatiotoiminnassa on keskeinen osa Suomen kilpailukykyä. Lämpimät kiitokset jo etukäteen! KEMIA Kemi Pääset vastaamaan kyselyyn osoitteessa https://q.surveypal.com/Kemia lukijatutkimus21.indd 1 lukijatutkimus21.indd 1 9.3.2021 13.22 9.3.2021 13.22. Pääpalkintona arvomme vastanneiden kesken suomalaisen Lifa Airin henkilökohtaisen 6G Cool -ilmanpuhdistimen (arvo 199 euroa). Sosiaalija terveysalan tietolupaviranomaisen Findatan resurssit pitää turvata. Kyselylomakkeen loppuun asti täyttäneet saavat koodin, jolla edun voi lunastaa. Silloin tutkittiin niin taudin etenemistä kuin viruksen rakennetta ja toimintamekanismia. Rokotteen turvallisuutta ja tehokkuutta ei tietenkään ole vaarannettu. Janssen Finland on osa Johnson & Johnsonia. Kaikki Pure Wasten tuotteet valmistetaan 100-prosenttisesti kierrätetyistä kuiduista. Jokainen vastaaja saa kiitoslahjan. Pekka Ihalmo Kirjoittaja on filosofian tohtori (biokemia), joka toimii lääkeyritys Janssen Finlandin yhteiskuntasuhdejohtajana. Meillä on edellytyksiä onnistumisiin, mutta terveysalan innovaatioiden menestystarinoita voisi olla enemmänkin. Nyt osattiin siis heti käydä tietyn piikkiproteiinin kimppuun, kun rokotekehitys polkaistiin käyntiin. Koronarokotteiden kehitysaikaa on pystytty lyhentämään tekemällä rinnakkain vaiheita, jotka aiemmin toteutettiin peräkkäin. On tärkeää jatkaa panostuksia mahdollistavaan lainsäädäntöön ja toteuttaa pikaisesti tarvittavat lainsäädännölliset uudistukset, jotta kilpailukykyämme ei hukata. Pieni, kaulassa kannettava laite muodostaa käyttäjänsä hengitysvyöhykkeelle puhtaan ilman tilan. Vastaa lukijakyselyyn ja osallistu lehden kehittämiseen! Mielipiteesi on meille arvokas, olitpa uusi tai pitkäaikainen lukija. Kiitokseksi osallistumisesta pääset kokeilemaan BookBeat Premiumia maksutta kuukauden ajan (arvo 19,99 euroa). Mitä siis pitäisi seuraavaksi tehdä. Ensimmäiset myyntiluvan saaneet koronarokotteet pohjautuvat mRNAja adenovirusteknologioihin. KORONAKRIISIN JÄLKEISESSÄ Suomessa on otettava rohkeasti askelia uusiin suuntiin. Kemistien ammattitaitoa on tässä tarvittu! Avainasemassa on ollut uusien teknologioiden käyttöönotto. BookBeat on Suomen suosituin äänikirjapalvelu, jossa voi kuunnella ja lukea yli 200 000 äänija e-kirjaa. Koronakriisi on myös nostanut terveysalan toimijoiden yhteistyön tarpeen aivan uudelle tasolle. Terveysala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista globaalisti, ja meillä on paljon kansainvälisen tason osaamista. Yhteistyön mahdollistamiseksi terveysalan osaamiskeskuksille, kuten kansalliselle syöpäkeskukselle, neurokeskukselle ja lääkekehityskeskukselle, on turvattava pitkäjänteinen perusrahoitus, jotta niiden potentiaali saadaan täysin hyödynnettyä. Toivon, että muutaman vuoden kuluttua voimme sanoa koronapandemian olleen käännekohta, jonka jälkeen terveysalan innovaatioympäristöä on kehitetty yhä enemmän yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Sars-CoV-2-viruksen perimä oli kuitenkin selvitetty jo tammikuussa, ja ensimmäiset kliiniset kokeet rokotekandidaateilla käynnistyivät kevään 2020 aikana. ROKOTTEIDEN TYYPILLINEN tutkimusja tuotekehitysvaihe on yli 10 vuotta, mutta poikkeustapauksissa niitä on kehitetty nopeammin. Vastaamalla osallistut myös upeiden palkintojen arvontaan. Maaliskuun 2021 alussa Euroopan lääkeviraston EMA:n myyntilupa oli jo kolmella rokotteella, ja useita muita on parhaillaan arvioitavana
Pure Waste on erikoistunut vastuullisesti valmistettuihin kankaisiin ja vaatteisiin. Vastaamalla osallistut myös upeiden palkintojen arvontaan. Lämpimät kiitokset jo etukäteen! KEMIA Kemi Pääset vastaamaan kyselyyn osoitteessa https://q.surveypal.com/Kemia lukijatutkimus21.indd 1 lukijatutkimus21.indd 1 9.3.2021 13.22 9.3.2021 13.22. Jokainen vastaaja saa kiitoslahjan. Uutuuslaite suodattaa tehokkaasti ilman epäpuhtauksia viruskokoluokan partikkeleihin asti. Pieni, kaulassa kannettava laite muodostaa käyttäjänsä hengitysvyöhykkeelle puhtaan ilman tilan. Kyselylomakkeen loppuun asti täyttäneet saavat koodin, jolla edun voi lunastaa. Nettilomakkeen täyttäminen vie 10–15 minuuttia. Millaisia juttuja haluaisit lukea. Etu on voimassa kaikille uusille BookBeat-käyttäjille. Pääpalkintona arvomme vastanneiden kesken suomalaisen Lifa Airin henkilökohtaisen 6G Cool -ilmanpuhdistimen (arvo 199 euroa). Entä tämän numeron sisällöistä. Vastaa lukijakyselyyn ja osallistu lehden kehittämiseen! Mielipiteesi on meille arvokas, olitpa uusi tai pitkäaikainen lukija. huhtikuuta 2021. Osallistu Kemia-lehden lukijatutkimukseen! Mitä mieltä olet Kemia-lehdestä. BookBeat on Suomen suosituin äänikirjapalvelu, jossa voi kuunnella ja lukea yli 200 000 äänija e-kirjaa. Arvomme lisäksi kaksi 50 euron lahjakorttia Pure Wasten verkkokauppaan. HEPA-suodatin pysäyttää yhdessä PECO-teknologian kanssa hiukkaset 0,01 mikroniin asti. Jokainen vastaaja palkitaan Vastaa kyselyyn viimeistään 15. Kaikki Pure Wasten tuotteet valmistetaan 100-prosenttisesti kierrätetyistä kuiduista. Laite eliminoi yleiset virukset ja bakteerit. Kiitokseksi osallistumisesta pääset kokeilemaan BookBeat Premiumia maksutta kuukauden ajan (arvo 19,99 euroa)
• Tutkimusavustaja yliopiston Kemianluokka Gadolinissa 2018–. • Kemianopiskelija Helsingin yliopistossa 2018–. • Kahdeksan laudaturin ylioppilas Lappeenrannan Lyseon lukiosta 2018. • Harrastaa musiikkia ja toimii Kumpulan opiskelijateatterijärjestössä. Ida Koskinen eläytyy tunnelmaan The Voice of Finland -laulukilpailussa. ”Esiintymislavalla voin olla täysin oma itseni”, kemianopiskelija sanoo. 14 KEMIA 2/2021 KEM ISTI N kään töpu oli Sarja ssa esite llään kemi stien kakko samm attej a ja epäta vallis ia harra stuks ia. IDA KOSKINEN • Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1998. • Tekee TikTok-videoita käyttäjänimellä @tuutuska. • Osallistuu vuoden 2021 The Voice of Finland -laulukilpailuun.
Hetkeksi häiriintynyt tieteellinen koe lähti taas etenemään. ”Hermostutti ihan valtavasti. ”Putosin järkytyksestä suorilta jaloilta lattiaan”, Koskinen myöntää nauraen. Mukaan pääsy oli Koskiselle unelmien täyttymys. ”Onneksi ei tarvitse valita, otan molemmat!”, Ida Koskinen hihkaisee. ”Koska liuokset ovat erivahvuisia, ne eivät sekoitu toisiinsa vaan pysyvät omina kerroksinaan”, ohjaaja selvitti ilmiön kemiallista taustaa. Juontaja joutui keräilemään pöllämystyneen opettajan permannolta ennen kuin tunti saattoi jatkua. Sa ku Ti ai ne n. ”Saako tämän juoda?”, keskimääräistä isompi vieraileva opiskelija halusi tietää, mutta Koskinen oli jo tilanteen tasalla ja palautti juontajan tomerasti ruotuun. Kemianopiskelijan esiintymisvuoro koitti heti ensimmäisessä, ennakkoon nauhoitetussa lähetyksessä. Kisassa etsitään uusia laulutähtiä suomalaisen kevyen musiikin taivaalle. Sisään paukkasi tunnettu tv-juontaja Heikki Paasonen. ANNI TURPEINEN Helsingin yliopiston opiskelija Ida Koskinen, 22, hääräsi viime syksynä yliopiston tiedeluokassa Gadolinissa opettamassa eskari-ikäisiä kemistinalkuja, kun luokan ovi äkkiä kävi. Innokkaat oppilaat pipetoivat putkeensa ensin punaista, sitten keltaista, vihreää ja lopuksi sinistä sokeriliuosta. Aniliininpunaiset kutrit ja laulun ilo tavoittivat myös kotisohvien katsojat. Ilo kantoi kotisohville The Voice of Finland -kilpailu starttasi television neloskanavalla tammikuussa. Se oli niin iso tilaisuus tulevaisuuden kannalta ja paljon pelissä”, hän huokaa. 15 2/2021 KEMIA Ida Koskisella on Selvät sävelet Kemistin kääntöpuolella muusikko vai muusikon kääntöpuolella kemisti. Hermoilu ei kuitenkaan näkynyt, kun Koskinen heläytti lavalla Oops, I did it again ja valloitti yleisön jazzahtavalla tulkinnallaan Britney Spearsin hittibiisistä. Lopputuloksena syntyi hieno sateenkaari. Työhönsä keskittynyt ohjaaja ei tätä kuitenkaan huomannut. Sehän sopi, ja mies sai päälleen valkoisen laboratoriotakin, nenälleen suojalasit ja käteensä koeputken ja pipetin. Lopulta Paasonen kopautti naista olalle ja ojensi hänelle kutsun The Voice of Finland -laulukilpailuun, johon hän oli aiemmin lähettänyt hakemuksen. Se ei silti vielä riitä. Siinä kohtaa Paasonen pyysi päästä tutkimuksen tekijäksi muiden joukkoon
Jokainen virhe kokeessa oli pieni maailmanloppu ja elämä pelkkää suorittamista”, hän muistelee. ”Sama tunne tulee silloinkin, kun saan jonkun toisen ymmärtämään vaikean asian, ilmiön tai laskun. Ihan paras myötä-jeesfiilis Ida Koskisen laudaturkavalkadi olisi avannut hänelle portin useaan yliopistoon ja moniin tiedekuntiin. Koskisen huojennukseksi kääntyjiä oli peräti kolme. Hän oli koulussa huippuhyvä, jopa niin, että sairastui lopulta ”täydellisyyden tavoitteluun”. Kemianopettajalla voi olla pinkit hiukset, lävistyksiä ja kädessä mikrofoni”, paaluttaa Koskinen, joka on jo lakannut miettimästä, mitä hänestä ajatellaan. Hän ei silti halua nostaa kemiaa ylitse muiden vaan arvostaa kaikkia luonnontieteitä yhtä lailla. Rakastan laboratoriossa tehtäviä harjoitustöitä, vaikka ne kurssit ovatkin minulla vielä kesken.” Onnistumisen tunteita tuottaa myös kinkkisen laskutehtävän ratkaiseminen. Minulle on luontevaa etsiä ratkaisuja ja vastauksia loogisen päättelyn keinoin ja fysikaalisten ilmiöiden pohjalta.” Tutkijaksi hän ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi mieli. Opettamista hän on päässyt harjoittelemaan Kemianluokka Gadolinissa opintojensa alusta lähtien. ”Pitää elää itseään varten ja tehdä asioita, jotka saavat iloiseksi. Niin kauan kuin omat valinnat eivät vaikuta ympäristöön negatiivisesti, ne eivät ole muilta pois. Aitous välittyy aina ulospäin positiivisessa valossa.” Koskinen suoriutui menestyksekkäästi myös kisan kakkoskierroksesta. ”Maija osoittautui hyvin sydämelliseksi ihmiseksi, joka korostaa, että jokaisen kannattaa olla uskollinen itselleen. ”Parasta opettajuudessa on se, kun voi auttaa toista ymmärtämään jotakin ilmiötä paremmin. ”Olen aina halunnut osata kaiken ja tietää kaikesta kaiken”, hän virnistää. Häpeä on aivan turha tunne.” Tuleva kemianope tekee nettiin TikTok-videoita, joissa hän esimerkiksi antaa vinkkejä ylioppilaskirjoituksiin, kertoo opetustyössä sattuneista kommelluksista ja kuvailee tietysti myös Voice-kilpailun tapahtumia. Nuoren naisen luonnetta hallitsevat uteliaisuus ja tiedonjano. ”Kadotin hetkeksi rohkean ja persoonallisen Idan ja aloin hakea itseäni arvosanojen kautta. Se tapahtuu luontevimmin juuri opettajan ammatissa. ”Ne ovat parasta edelleen. Kyytiä stereotypioille Ida Koskisen laulun lahjat ovat kodin peruja. ”Minulla on tarve jakaa luonnontieteellistä maailmankatsomustani eteenpäin”, hän perustelee. Jotta kokelas selviäisi jatkoon, ainakin yhden tuomarin neljästä pitää kiinnostua tästä niin, että kääntää tuolinsa kohti estradia. päivänä nähtävässä jaksossa paljastuu, eteneekö hän aina kilpailun huipentaviin suoriin lähetyksiin, joiden aika on huhtikuussa. ”Ihminen voi olla millainen vain ja näyttää miltä vain, eikä se sulje mitään ovia. ”Luonnontieteet ovat aineina maailmankatsomuksellisia ja laajasti analysoivia. Hänen molemmat vanhempansa ovat ammattimuusikoita, ja tytär on viettänyt koko lapsuutensa musiikkiopistossa, jossa hän on opiskellut lukuisia instrumentteja pianosta baritonitorveen ja trumpetista tuubaan. Kemia vei voiton erityisesti kokeellisuutensa ansiosta. Tiedonhalu sai pienen Idan ihastumaan luonnontieteisiin jo varhain. Maija Vilkkumaa on pitkään ollut minulle yksi tärkeimmistä musiikillisista idoleista. Luonnontieteellistä ajattelua voi silti soveltaa monilla muillakin elämänalueilla.” Koskisella itsellään oli erinomainen kemianopettaja niin yläkoulussa kuin lukiossakin. ”En vieläkään tiedä, kummasta pidän enemmän, kemiasta vai fysiikasta. Elävimmin hänelle jäivät mieleen juuri laboratoriokokeet ja ilmiöiden todistaminen käytännössä. Tyttö ahmi luontodokumentteja ja avaruusohjelmia ja kaavaili tulevaisuuden ammatikseen tähtitieteilijää. Ylioppilaskirjoituksissa virheitä ei tullut: nuori nainen nappasi vuonna 2018 komeat kahdeksan laudaturia. ”Valinta oli helppo. ”Silloin koin saavuttaneeni jotain hienoa, mutta nykyisin en kaipaa älläkuningattaren leimaa enkä edes enää ole sellainen.” Yliopistossa hänestä on jälleen kuoriutunut peloton persoona, joka tahtoo rikkoa kympin tyttöyden stereotypioita myös ulkonäöllään. Lukiossa kirjoitin hänen teksteistään monta äidinkielen ainettakin”, Koskinen hymyilee. Se on sellainen myötä-jeesfiilis”, Koskinen nauraa. Maaliskuun 21. Siksi valitsin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opettajalinjan, eli minusta tulee kemian, fysiikan ja matematiikan opettaja.” Lappeenrannan Lyseon lukion käynyt Koskinen kuului luma-ryhmään, jonka opinnoissa luonnontieteitä ja matematiikkaa painotettiin. Luokka on ”Olen aina halunnut tietää kaikesta kaiken.” Pi nj a To lv an en. Kaikkia eivät luonnontieteet kiinnosta, ja se on ihan ookoo. Se tarkoitti, että hän sai valita yhden heistä valmentajakseen matkalla kohti kisan seuraavia etappeja. Koskisella on suositussa sovelluksessa jo yli 15 000 seuraajaa, ja määrä kasvaa koko ajan. 16 KEMIA 2/2021 Kilpailun tuomaristo kuuntelee esitykset selin laulajiin
”Elämässä ei tarvitse olla vain yhtä intohimoa, vaan niitä voi olla monia. Pänttäyksen ohessa tuleva kemisti tekee paljon muutakin. Ylipäätään kaikki sellainen opettaminen, joka tähtää innostamiseen eikä niinkään teoreettiseen oppimiseen, kiinnostaa minua.” ”Älä tuijota kiintiöitä” Lukiosta tänä vuonna valmistuvia nuoria Ida Koskinen kannustaa pohtimaan tulevaisuuden vaihtoehtonaan myös luonnontieteitä. Kandin paperit häämöttäisivät periaatteessa näköpiirissä ensi vuonna, mutta aktiivinen nainen ei ota asiasta ”liikaa paineita”. osa Luma-keskus Suomen tiedeja teknologialuokkatoimintaa. ”Vaikka itse tahdonkin tehdä työkseni myös musiikkia, ymmärrän, että musiikkiala on epävarma. ”Esiintyminen on minulle spontaani tapa ilmaista itseäni, ja lavalla on jännityksestä huolimatta vapautunut fiilis. Kaikkea voi kokeilla ja yhdistää, jos niin haluaa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.. ”Haluan tehdä musiikkia ammatikseni, kirjoittaa omia biisejä ja myös esittää niitä, mutta haluan myös opettaa luonnontieteitä.” Koulumaailmassa työskentelyäkin Koskinen on päässyt jo kokeilemaan hoitamalla sijaisuuksia sekä yläkoulussa että lukiossa. ”Yksi esimerkki on Heurekan tiedeteatteri, jossa olen ollut yhden kesän mukana. Saa revitellä, eikä tarvitse miettiä, otanko liikaa tilaa tai pidänkö liikaa ääntä. Ennen korona-aikaa hän ohjasi eriikäisiä oppilasryhmiä pari, kolme kertaa viikossa. Tätä nykyä opetustuokiot pidetään pääosin verkossa. ”Gadolin on oppimisympäristö, jollaista olisin itse aikoinani kaivannut.” Sateenkaarien lisäksi Koskinen on opettanut lapsille esimerkiksi hiilidioksidikuplien tekemistä kuivajäästä. Olen sen verran puhelias, että normaaliarjessa itseään täytyy vähän hillitä”, Koskinen naurahtaa. Toiminnallisessa oppimisympäristössä kemiaa opiskellaan nimenomaan tekemällä kokeita itse. Se näyttää tosi kivalta.” Tärkeintä on innostaminen Ida Koskisella on takanaan pian kolme opiskeluvuotta. ”Lisäksi neuvoisin olemaan tuijottamatta liikaa yliopistojen ensikertalaiskiintiöitä. Hän ei näe yhtään syytä, miksei musiikkia ja luonnontieteitä voisi yhdistää tulevaisuuden elämänuraksi. Letkun päätä kastetaan saippuaan, ja kun pullon pään peittää kädellä, kuivajäästä sublimoituva hiilidioksidi ja vesiutu täyttävät saippuakuplat. ”Tähänastisten kokemusten perusteella tykkään molemmista.” Kaikkein eniten viehättävät kuitenkin popularisoitu tiedekasvatus ja nonformaali oppiminen ja sellaisen opettaminen. ”Haluaisin myös tutkia, miten tiedekasvatus ilmenee lastenmusiikissa. Hän on ollut mukana muun muassa Kumpulan kampuksen opiskelijateatterissa ja puhallinorkesterissa. ”En voisi luopua kummastakaan ja olen onnellinen, että voin valita molemmat”, hän sanoo. Se oli mahtavaa”, hän kehuu. Kemistinä voin työllistyä moneen paikkaan ja pitää musiikinkin elämässäni.” Sitä monipuolinen nainen ei osaa sanoa, missä hän näkee itsensä viiden tai kymmenen vuoden päästä. Eikä tarvitsekaan. ”Kemian ja muiden luonnontieteiden alalla on myös paljon työmahdollisuuksia”, Koskinen huomauttaa. Jos joku ala yhtään kiinnostaa, kannattaa kokeilla.” Joskus voi käydä niinkin, että luonnontieteet vievät mennessään, eikä niitä lukeva enää haluakaan siirtyä esimerkiksi lääketieteelliseen tiedekuntaan. 17 2/2021 KEMIA ”Parasta opettajuudessa on se, kun voi auttaa toista ymmärtämään.” ”Luonnontieteet ovat aineina maailmankatsomuksellisia ja analysoivia”, Ida Koskinen sanoo. ”Kokeessa laitetaan kuivajäätä imupulloon, johon liitetään letku. Jo siksikin, että ne tukevat monen muun aineen opiskelua. ”Käytin lukionkin suorittamiseen neljä vuotta, koska halusin opiskella laajasti ja osallistua koulun monipuolisiin projekteihin ja erilaisiin musiikkija teatteriproduktioihin.” Sama pätee hänen akateemiseen opintovaiheeseensakin. Kemianluokan syvempänä tarkoituksena on lisätä oppiaineen kiinnostavuutta ja tulevien opiskelijoiden tietoisuutta alan laajuudesta ja mahdollisuuksista
”On todettu, että koronarokotteet tepsivät myös esiintyneisiin virusmuunnoksiin. maaliskuuta alkavalla viikolla, sillä mukaan saadaan potilasvirtaa julkisen terveydenhuollon puolelta. ”Kyseessä on globaalisti ensimmäinen kerta, kun jonkin maan viranomainen alkaa itse aktiivisesti hakea tämän teknologian tuotteita. Koirat hoitavat työtään huhtikuun loppuun asti, mutta sen jälkeen tulevaisuus on auki. Kun ihminen puhaltaa testiputkeen, sen nanosensorit tunnistavat orgaanisia yhdisteitä, joiden kokonaisprofiilin analysoi tekoälyyn pohjautuva koneoppiva algoritmi. DSA:n testi etsii ihmisen uloshengityksestä tiettyjä koronainfektiolle tyypillisiä aineenvaihduntatuotteita. Korona riehuu, mutta me emme ole saaneet riittävää määrää koehenkilöitä”, DSA:n toimitusjohtaja Pekka Rissanen kuvasi tunnelmiaan. Ja vaikkei olisikaan, ihmiset välttävät turhia kontakteja.” Viikkoa myöhemmin Rissasella on iloisia uutisia: ”Tavoiteltuihin päiväkohtaisiin lukuihin päästään 8. Sen sijaan koronakoirien ura on katkolla keskeneräisen tutkimuksen takia. ANNI TURPEINEN Tepcompin tehtaassa Turussa odotettiin maaliskuun alussa sormi napilla koronan puhallustestien tuotannon aloittamista. Se tarkoittaa, että meidän testilaitteemmekin erottaa myös nämä koronapositiiviset.” Ison-Britannian terveysviranomainen julkaisi maaliskuun alussa oman tarjouspyyntönsä puhallusilmasta tehtävälle covid-19-diagnoosille. ”Koska tutkimus on kesken, meillä DSA:n testilaite antaa tuloksen parissa minuutissa. Pekka Rissasen luotsaama DSA valmistautuu vastaamaan kutsuun. D SA O y. Tamperelaisen Deep Sensing Algorithms Oy:n (DSA) kehittämän testin lanseeraus jumitti keskeneräisten kliinisten kokeiden takia. Tähän asti olemme olleet valtavirran ulkopuolella.” Jatkuuko koirien työ. Kakkosvaiheessa tarvittiin vielä parisataa henkeä hönkäisemään testiputkeen. Nose Academyn projektipäällikkö Susanna Paavilainen pitää päätöstä valitettavana, joskin ymmärrettävänä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli viety päätökseen jo syksyllä. 18 KEMIA 2/2021 AJANKOHTAISTA Koronaviruksen paljastavan suomalaisen puhallustestin tuotanto pääsee kohta käyntiin. Seuraavat Espanjaan, muutamaan arabimaahan, AaPuhallustesti pian markkinoille siaan ja Karibialle – ja tietenkin Suomeen”, toimitusjohtaja linjaa. Nyt pitäisi olla mahdollista hoitaa tarvittava määrä testejä.” Raportit ovat viimeisiä tuloksia vaille valmiit. ”Hollannissa on ollut ulkonaliikkumiskielto. ”Ensimmäinen laatikollinen valmiita laitteita lähtee Hollantiin, koska siellä tutkimusta on tehty. Kliininen koe on toteutettu Alankomaiden Maastrichtissä, jossa väkeä oli tiputellut puhalluspisteisiin vain muutaman hengen päivävauhtia. Koska puhallustesti ei perustu viruksen tunnistamiseen, se ei myöskään välitä siitä, onko virus mutatoitunut vai ei. Lentokentän koirat ovat osa Helsingin yliopiston johtamaa laajaa covid19-hanketta, jossa paneudutaan muun muassa uuden koronaviruksen aiheuttamaan taudinkuvaan, immuunivasteeseen, genetiikkaan ja patogeneesiin. Löytää muunnoksetkin Puhallustestejä menee aluksi sairaanhoitopiirien ja lentoasemien käyttöön, myöhemmin myös esimerkiksi hotelleihin ja ravintoloihin. ”Kyllä tämä turhauttaa. Varastot ovat täynnä komponentteja, joten sopimusvalmistaja Tepcomp pääsee aloittamaan työt heti, kun tutkimus on hoidettu alta pois. Maailman ensimmäisten nelijalkaisten virustestien, Helsinki-Vantaan lentoaseman koronakoirien ura on puolestaan katkolla. Helmikuussa voimaan astuneesta tartuntatautilain muutoksesta jätettiin pois lakipykälämuotoilu, joka olisi mahdollistanut virkakoirien käytön koronakoirina. Koronasairaalla on uloshengitysspektri, joka poikkeaa terveen tai tavallista flunssaa potevan ihmisen spektristä. ”Jatko riippuu koronatilanteesta, matkustusrajoituksista ja rahoituksesta sekä tutkimuksen tuloksista”, kertoo projektisuunnittelija Soile Turunen startup-yritys Nose Academy Oy:stä. Sosiaalija terveysministeriön mukaan koirien kyvystä tunnistaa positiiviset näytteet luotettavasti ei ole tarpeeksi näyttöä
telleet kentällä jo noin 7 000 näytettä ja ilmaisseet joukosta nelisenkymmentä positiivista löytöä. Koirien työpaikkana toimii lentokentän 2B-tuloaulan hajuasema. Todellisuudessa espanjanvinttikoira ei sentään työskentele ihan joka päivä vaan viettää viikonloput vapaata kotikoiran elämää. Tällöin menetelmää olisi mahdollista laajentaa koko Suomeen ja ehkä maailmallekin. Kuonojen tarkkuus ei ole aivan yhtä hyvä. Jos koira vainuaa näytteestä koronaviruksen, jokainen reagoi tavallaan osoittaakseen, että nyt löytyi se, mitä etsitään. ”Kun tutkimustulokset ovat mustaa valkoisella, viranomaiset voivat arvioiKoronakoirat osoittaneet kymmeniä tartuntoja ”Mä joka päivä töitä teen. 19 2/2021 KEMIA ei ole virallista todistusta eikä vertaisarvioitua artikkelia koronakoirien herkkyydestä ja tarkkuudesta.” Koiria koronatestereinä on kyllä tutkittu myös ainakin Ranskassa, Britanniassa, Chilessä ja Libanonissa. Näyteluukusta purkki ohjataan koiran haisteltavaksi. da koirien käyttöä koronatestaajina uudelleen”, Turunen uskoo. Elämää sometähtinä Kliinisen yksitoikkoista toiminta ei ole. Myös loma-ajoista on työpaikan kanssa sovittu. ”Vaikka viitisenkymmentä koronakoiraa nostaisi esimerkiksi Uudenmaan testauskapasiteettia merkittävästi.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.. Lennoilta saapuvat ihmiset pyyhkivät kainaloitaan ja niskaansa harsopyyhkeillä ja laittavat ne sitten purkkiin. ”Kössi raapii etutassullaan purkin vieressä, E.T. Varmennettuja tuloksia odotetaan kesän aikana. ja sen ohjaaja Anette Kare muodostavat yhden lentokentällä toimivan työparin. Hajukoirat nuuskivat noin tunnin kerrallaan. Viimeksi tuli kysely Brasiliasta, jossa kestää pitkään ennen kuin väestö on rokotettu.” Koronakoirille olisi käyttöä terveysasemien ja lentokenttien lisäksi satamissa ja muissa rajanylityspaikoissa sekä työmailla. Analysoinnissa ei kauaa nokka tuhise: tulos on selvillä kolmessa minuutissa. Sitten karvakorvat saavat parin tunnin tauon, jolloin ne pääsevät lenkille tuulettamaan hajunystyränsä ja lepäilemään taukotiloissa. Koirat siis löysivät jokaisen radalle asetetun positiivisen näytteen. Sen verran diivoja niistä on tullut, että ne ihan odottavat fanilaumojaan”, Turunen nauraa. ”Joskus näyteluukusta pistää esiin koiran nenä. Siellä on kolme asiakaspaikkaa, joista jokaisessa on oma näyteluukku. ”Olemme saaneet yhteydenottoja joka maanosasta. Joka tapauksessa Kössi ja sen kollegat, valkoinen paimenkoira E.T. Nuuskuttelun lopputulema on siis toistaiseksi epävirallinen testitulos, jonka perusteella tartuntaa ei voida sulkea pois. Moni haluaa muiston poikkeuksellisista testaajista. Toiveissa laajentuminen Paavilainen toivoo, että virallistamisen jälkeen voitaisiin aloittaa laaja projekti, jossa olisi mukana useita kymmeniä käsija jalkapareja. Kriittisillä alueilla koirat nopeuttaisivat seulontaa, lyhentäisivät testausjonoja ja vapauttaisivat terveydenhuollon ammattilaisia tärkeämpiin tehtäviin. ja labradorinnoutajat Kosti ja Rele ovat haisJu kk a Pä ty ne n Koronakoira E.T. Karvaiset analysaattorit ovat jo tottuneet julkkiselämään, loputtomiin rapsutuksiin ja valokuvaamiseen. Joka ainoa päivä yhdeksi mä meen.” Näin voisi mietiskellä konkarikoronakoira Kössi, joka aloitti matkustajanäytteiden nuuskimisen Helsinki-Vantaan lentokentällä jo syyskuussa. työntää nenänsä purkkiin ja jähmettyy. Kosti ja Rele istahtavat purkin eteen.” ”Koiratestien” herkkyys todettiin koulutusvaiheessa sataprosenttiseksi. Joskus koirat ilmoittavat positiiviseksi näytteitä, jotka pcr-testi osoittaa negatiivisiksi. Niitä kiinnostaa, minkälainen asiakas vuorossa oikein on”, projektisuunnittelija Soile Turunen kertoo. Saatavilla on vertaisarvioitujakin tutkimuksia, mutta Suomen viranomaiset kaipaavat kotimaista aineistoa. ”Koirat ovat rutinoituneita poseeraajia ja sometähtiä
• 43 % uskoo liikevaihdon 2021 laskevan edellisvuodesta. ”Seuraamme tarkasti EU:n elpymisrahaston käyttöä. maaliskuuta puhuneen Aallon mukaan alan kokonaisliikevaihto laski viime vuonna noin 4,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 17 prosentin pudotusta edellisvuoteen. euroa 3.3.2021 18 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu EU R M rd 2019 2020 Tavaravienti Lähde: Tulli Kemianteollisuuden vienti pienempää 2020 kuin 2019 3.3.2021 19 ”Suomeen tarvitaan miljardiluokan ohjelma kestävän kasvun ohjelman osaksi. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Metsäteollisuus Kemianteollisuus Elektroniikkaja sähkö Perusmetallit ja metallituotteet Koneet, laitteet Muut Kulkuneuvot Lähde: Tulli Kemianteollisuus ja metsäteollisuus ovat Suomen johtavat vientialat Liukuva vuosisumma, mrd. • Byrokratiaa vähennettävä, paikallista sopimista lisättävä. Koronakolhuista huolimatta kemia on säilyttänyt asemansa Suomen suurimpana vientialana, ”rinnan mitalla metsäteollisuutta edellä”.. Kemianteollisuuden teams-katsauksessa 3. Graafit: Kemianteollisuus ry. Sitten iski koronakriisi. ”Korona mutkistaa tilannetta edelleen, eikä vuodesta ole tulossa helppo. • Työja koronaturvallisuus alan yrityksissä on esimerkillistä. 20 KEMIA 2/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Useampi kuin kaksi viidestä kemianteollisuuden yrityksestä uskoo tämän vuoden liikevaihtonsa supistuvan edellisvuodesta. Kolme viestiä päättäjille • Rokotekattavuus 80 prosenttiin heinäkuun loppuun mennessä. Liikevaihdoltaan kasvaneita aloja ovat muun muassa lääkeja maaliteollisuus, supistuneita muun muassa öljynjalostus. KEMIANTEOLLISUUDEN LIIKEVAIHTO LASKI 4,3 MILJARDIA VUONNA 2020 Vuodesta 2021 pelätään edellistä heikompaa Tuotannon kokonaisvolyymi pysyi suunnilleen ennallaan, ja uusien tilausten yhteisarvo jopa kasvoi ennätykseen vuoden 2020 lopulla. ”Tässä tilanteessa ei tulisi viedä eteenpäin lainsäädäntöhankkeita, jotka kasvattavat kustannuksia ja nostavat työllistämiskynnystä”, Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä sanoo. • Ala tarjosi vuonna 2020 noin 2 500 kesätyöpaikkaa, saman verran kuin edellisvuonna. Koronakriisi on kurittanut pitkittyessään vaihtelevasti kotimaista kemianteollisuutta. Kaikkiaan alan lasketaan luovan Suomeen lähes 100 000 työpaikkaa. • Business Finlandille 200 miljoonan euron lisärahoitus. Nyt on elintärkeää edistää teollisia investointeja ja uuden teknologian käyttöönottoa.” Kolme hyvää • Kemianteollisuuden kokonaistuotanto ja tilauskanta pitävät pintansa. Kolme huonoa • Alan yrityksistä 49 % on tehnyt tai suunnittelee lomautuksia, 16 % irtisanomisia. Tuoreessa jäsenkyselyssämme merkittävä osa yrityksistä ennakoi liikevaihtonsa supistuvan tänä vuonna.” Aalto peräänkuuluttaa koronarokotteiden tehokkaampaa jakelua kaikkia resursseja hyödyntämällä. ”Juhlapuheissa innovaatiot ja tuotekehitys mahdollistavat talouden nousun, mutta käytännössä mahdollisuuksia heikennetään esimerkiksi kilpailukieltosopimuksia rajoittamalla.” LEENA JOUTSEN Maaliskuussa 2020 kemianteollisuuden viennin arvo ylitti edellisvuoden vastaavan luvun. Näin tuetaan vihreää siirtymää ja pusketaan Suomea kohti ilmastotavoitteita.” Kemianteollisuus työllistää Kemianteollisuuden työpaikkojen määrä on pysynyt viime vuodet vakaana. Alan välilliset työllistämisvaikutukset ovat merkittävät, sillä 10 kemianteollisuuden työpaikkaa työllistää arviolta 18 henkeä muilla aloilla. ”Osalla yrityksistä liikevaihto on jopa kasvanut, kun taas toiset ovat ajautuneet kysynnän laskiessa vaikeuksiin”, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto kuvaa. • 53 % uskoo, että rokoteaikataulun viivästyminen leikkaisi liikevaihtoa. Vielä on aikaista sanoa, oliko kyseessä tilapäinen piikki vai enne käänteestä parempaan. ”Suomessa on käytetty vasta 75 prosenttia maahan tulleista rokotteista.” Hallituksen huhtikuisesta kehysriihestä Aalto odottaa vahvoja taloutta tukevia päätöksiä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin on pitänyt henkiKannettava ilmanpuhdistin kiinnostaa korona-aikana lökohtaista puhdistinta periaatteessa hyvänä lisäsuojana esimerkiksi toimistotyöntekijöille. Laitteen tulevaisuudennäkymät ovat Upan mielestä joka tapauksessa ”erittäin positiiviset”. Yritys ei paljasta tarkkoja myyntilukuja, mutta laitetta on markkinointipäällikkö Juha Upan mukaan valmistettu jo ”tuhansia kappaleita”. ”Emme ole kohdanneet yhtä tehokkaita laitteita tässä kokoluokassa.” FFP-suojilla kysyntää Lifa tuottaa myös kasvomaskeja ja hengityksensuojaimia. www.teopal.. ”Tulokset ovat olleet erinomaisia, mutta osa testeistä on vielä kesken.” Suomalaislaite perustuu hepa-suodatukseen (high efficiency particulate air filter) ja peco-teknologiaan eli valosähkökemialliseen hapettumiseen. Yritys on pystynyt vastaamaan suojainten kysyntään hyvin. ”Nyt on nähty, miten nopeasti tarve suojautumiselle voi kasvaa globaalisti.” MERI HELLSTÉN Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi UUSI FIKSU VAAKASARJA UUSI FIKSU VAAKASARJA Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. Lisäksi tutkimukset ovat käynnissä suomalaisessa testauslaitoksessa. ”Kuluttajien vastaanotto on ollut oikein myönteinen ja palaute hyvää”, Uppa kertoo. www.teopal.?/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. ”Tällä hetkellä eniten kasvaa FFP-tasoisten suojainten menekki. ”Perinteisesti ilmanpuhdistimet ovat tarkoittaneet tiettyä tilaa puhdistavaa laitetta, mutta tämä laite muodostaa käyttäjälleen puhtaan ilman vyöhykkeen, missä tahansa hän onkin”, Uppa taustoittaa uutuuden herättämää kiinnostusta. Markkinoille ilmestyneet kilpailijatkaan eivät huoleta häntä. Ne suojaavat tehoktajienkin käyttöön.” Koronarokotusten eteneminen vähentänee aikaa myöten maskien tarvetta. Uppa kuitenkin uskoo, että niille riittää kysyntää myös tulevaisuudessa. 6GCool-niminen kannettava ilmanpuhdistaja tuli myyntiin tarkoitusta varten perustetussa kotimaisessa verkkokaupassa alkuvuodesta. www.teopal.fi/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. Ainutlaatuinen anturitekniikka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) 5 vuoden takuu Suomalaisen Lifa Airin kehittämä henkilökohtainen ilmanpuhdistin on osoittautunut korona-ajan hittituotteeksi. kaasti myös käyttäjää itseään, ja moni Euroopan valtio on alkanut suositella niitä kulut. Viime keväänä Suomeen avattu tehdas työllistää toistasataa uutta työntekijää, jotka huolehtivat muun muassa maskien tärkeimmän osan eli suodattavan sisäkankaan valmistuksesta. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. Hyvä lisäsuoja Lifa Air mainostaa laitteen kykenevän suodattamaan yli 99 prosenttia hengitysilman epäpuhtauksista, kuten viruksista, bakteereista, allergeeneista ja haitallisista orgaanisista yhdisteistä. Hänen mukaansa on kuitenkin muistettava, että laite suojaa vain käyttäjäänsä eikä esimerkiksi estä tämän yskimien pisaroiden leviämistä muualle. Laitteen puhdistustehoa virusten ja muiden partikkeleiden osalta ovat testanneet Hongkongin yliopisto ja SGS. Li fa A ir Taskukokoinen, esimerkiksi kaulassa kannettava tai työpöydälle asetettava laite toimii lähietäisyydellä ja suodattaa kohdennetusti käyttäjänsä hengitysilmaa. 21 2/2021 KEMIA Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan
Esimerkiksi useita muovinpehmentiminä käytettyjä ftalaatteja on vuosien varrella kielletty pikkulasten leluissa. Kemikaalien maailmanlaajuisen tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Osa hyödyistä on siis vielä toteutumatta. Tällä arvioidaan saavutettavan vuosittain ainakin 708 miljoonan euron säästöt. Esimerkiksi viisi miljoonaa unionin asukasta on herkistynyt tekstiilija nahkatuotteiden sisältämille kemikaaleille. Samalla eurooppalaisen kemianteollisuuden kilpailukyvylle on hyvin tärkeää mahdollisuus aineen käytön jatkamiseen, jos tarve vaatii, arviossa todetaan. Lupamenettelylläkin on Echan arvion mukaan pystytty vähentämään merkittävästi terveysja ympäristöhaittoja. KATJA PULKKINEN Pi xa ba y Kemikaaleille voidaan tarvittaessa näyttää keltaista tai punaista valoa eli kieltää ne joissakin käyttötarkoituksissa tai kokonaan.. Vuositasolla rajoituksilla voidaan säästää unionissa ainakin kaksi miljardia euroa, kun ne maksavat yhteiskunnalle puoli miljardia euroa. EU:n kemikaaliasetuksen Reachin rajoitusmenettelyillä saavutetaan mittavia terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä. Kokonaisuudessaan laskettu hyöty toteutuu seuraavien 10?20 vuoden aikana. Vasta 500 aineen vaarat ja altistuminen tunnetaan perusteellisesti. Herkistävien aineiden rajoittaminen näissä tuotteissa vähentää heidän allergiaoireitaan, minkä lisäksi sillä estetään vuosittain 180 000 uuden henkilön herkistyminen. Luvanvaraisia aineita tai aineryhmiä on nyt 54. Kemikaaliasetuksessa aineita voidaan rajoittamisen lisäksi lisätä niin sanottuun lupaluetteloon, jolloin niiden käytölle voi hakea EU-komission lupaa. Siinä aineen käyttö kielletään joko kokonaan tai jossakin käyttötarkoituksessa. 22 KEMIA 2/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Haitallisten aineiden rajoittaminen tuo nelinkertaiset säästöt toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna, kertoo Euroopan kemikaaliviraston Echan tuore selvitys. Myös lupamenettelyä on arvioitu Samankaltainen vaikutusten arviointi on julkaistu myös toisesta Reach-asetuksen keskeisestä työkalusta, aineen luvanvaraiseksi julistamisesta. Rajoitusten piirissä taas on 72 ainetta tai aineryhmää. Raportin mukaan haitallisten aineiden rajoittaminen poikii monin verroin enemmän hyötyjä kuin kustannuksia. Näistä noin puolelle on haettu käyttölupaa yhteensä noin 200 tarkoitukseen. EU:ssa käytössä 100 000 ainetta Kaikkiaan Euroopan unionissa on käytössä noin 100 000 eri ainetta, joista viidesosaa käytetään vuosittain yli tuhat kiloa. Puolelle luvanvaraisiksi listatuista aineista ei haeta käyttölupia, vaan ne korvataan. Tämä ilmenee Euroopan kemikaaliviraston Echan toteuttamasta Reach-rajoitusten vaikutusten arvioinnista. Viranomaisille on valtava haaste koota ajanmukaista tietoa kasvavasta ainemäärästä niiden turvallisuuden arviointia varten. Rajoitusmenettely on yksi monista kemikaalisääntelyn työkaluista EU:ssa. Pääosa rajoitusten kustannuksista syntyy, kun yritykset korvaavat haitallisia aiEUROOPAN KEMIKAALIVIRASTO: Kemikaalirajoitukset suojaavat miljoonia neita turvallisemmilla aineilla tai teknologioilla. Osa hyödyistä vasta tulossa Raportissa on arvioitu sekä nykyisiä että Echan komiteoiden viime vuosina suosittamia mutta ei vielä voimaan astuneita rajoituksia. Vastaavasti 70 000 aineen vaikutukset ja altistuminen tunnetaan vielä heikosti. Noin 10 000 ainetta on sellaisia, joiden vaikutuksista osa on kunnolla tiedossa. Tarkka aika riippuu käyttöön otettavista rajoituksista ja niiden siirtymäajoista. Rajoituksilla ehkäistään esimerkiksi erilaisia syöpiä, seksuaalisen kehityksen häiriöitä, allergisia iho-oireita ja astmaa. Lisäksi rajoituksilla estetään vuosittain 95 000 haitta-ainetonnin päätyminen ympäristöön. Lupaa haettaessa riskit ja hyödyt punnitaan, ja lupa voidaan myöntää vain, jos aineelle ei vielä löydy turvallisempaa vaihtoehtoa
Eu ro op an ko m is si o. Virtuaalisuus sallii ohjelman seuraamisen mistä päin maailmaa tahansa. Kemikaalivirasto Echan Helsinki Chemicals Forumissa kemikaaliturvallisuuden kärki FORTUMIN JA NESTEEN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2021 Fortumin ja Nesteen Säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetusja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Puhujiin kuuluvat myös Euroopan kemianteollisuuden järjestön Ceficin puheenjohtaja Martin Brudermüller ja Euroopan ympäristökeskuksen pääsihteeri Jeremy Wates. Moderaattoreina pääsevät ääneen YK:n ympäristöohjelman Unepin edustajana Monika MacDevette, Euroopan komission Reach-yksikön apulaispäällikkö Otto Linher, Echan varapääjohtaja Jukka Malm, OECD:n johtava virkamies Eeva Leinala ja kansainvälisen Chemical Watch -julkaisun toimittaja Leigh Stringer. Tärkeitä teemoja Paneelikeskustelujen teemoja ovat kansainvälisen kemikaalija jätestrategian uudistaminen, EU:n kemikaalistrategia, läpinäkyvä kemikaaliriskeistä viestiminen, haitallisten kemikaalien korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla sekä kemikaaliturvallisuus tekstiilien koko arvoketjussa. Hakuaika on 1.–16.4.2021. Konferenssi tarjoaa viisi paneelikeskustelua. Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Helsinki Chemicals Forum -tapahtuma jäi viime vuonna koronapandemian takia kokonaan väliin, mutta tänä vuonna se järjestetään, poikkeuksellisesti kuitenkin verkossa. päivinä järjestettävään tapahtumaan voi rekisteröityä ja sen ohjelmaan tutustua osoitteessa www.helsinkicf.eu. TARJA GORDIENKO EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevi?ius on huhtikuisen Helsinki Chemicals Forumin pääpuhujia. Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 16.4.2021 klo 24.00 mennessä. Noin kolmenkymmenen huippuasiantuntijan joukossa on muun muassa EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevi?ius, joka esittelee puheenvuorossaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja sen kytkentöjä kemikaaliturvallisuuteen. Huhtikuun 27.–28. Rakenteiden uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti, poikkitieteellisyys ja sektorirajat ylittävät ratkaisut ovat niin ikään keskeisiä aiheita. Linkki hakujärjestelmään löytyy kotisivuiltamme: www.fortumnestefoundation.fi Lisätietoja tarvittaessa säätiön asiamieheltä: Risto Sormunen, officer.fortumnestefoundation@fortum.com Hygieenisen nesteenkäsittelyprosessin optimointia Thinkflow Oy | Savirunninkatu 2 04260 Kerava | www.thinkflow.fi pääjohtaja Bjorn Hansen arvioi Reachja CLP-asetusten toimivuutta. Mikä fyysisten kohtaamisten puutteessa kenties hävitään, se kansainvälisyydessä voitetaan. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortumnestefoundation.fi Odotamme erityisesti hakemuksia liittyen ilmastonmuutoksen hillintään, energiajärjestelmien päästöjen vähentämiseen, joustavuuteen ja asiakasratkaisuihin, liikenteen uusiin vaihtoehtoihin sekä bioja kiertotalouden teemoihin. Haettavana on myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Neste Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa
lähialojen ammattilaisille. Jälkimmäisen sarjan palkinnot on tarkoitettu yrityksille, jotka ovat käyttäneet uusia teknologioita kuluttajaturvallisuuden parantamisessa. Kummassakin sarjassa palkitaan erikseen pk-yritykset ja suuret yritykset. Kirja myös pohdiskelee ihmisen vinksahtanutta luontosuhdetta. Ilmastoaiheiden lisäksi kirja käsittelee monia muitakin ympäristökysymyksiä, välillä kärjistäen ja yksinkertaistaen, välillä lukijaa tehtävien kautta aktivoiden. Kilpailuun voi ilmoittautua 30. huhtikuuta asti. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Kirja kokoaa ympäristötietoa mutta myös ison joukon Vain ihminen voi olla planeetan suojelija asiantuntijoita, ajattelijoita ja aktivisteja kertomaan, mitä voi, kannattaa ja pitää tehdä ympäristön tilan parantamiseksi ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. huhtikuuta. Ratkaisuihin voi sisältyä esimerkiksi verkkoon yhteydessä olevia ja tekoälyä hyödyntäviä kuluttajatuotteita, prosesseja ja mekanismeja. Erikoisjakelu: ChemBio 2021, virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021. huhtikuuta. Miksi näemme luonnon vain omaisuutena tai resurssina. Kirjan tuotot ohjataan Luonto-Liiton ilmastotyöhön, ja kustantamo kompensoi kirjan hiilijalanjäljen lahjoittamalla rahaa Suomen luonnonsuojeluliitolle. Lisäjakelu tuhansille kemian ja Lisäjakelu tuhansille kemian ja lähialojen ammattilaisille. 040 770 3043 Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! Numero 3/2021 ilmestyy Numero 3/2021 ilmestyy 29. Oman lukunsa saavat niin kasvissyönti, lentohäpeä kuin metsäkadotkin. huhtikuuta mennessä. Lisätietoja saa osoitteesta https:// ec.europa.eu/product-safetyaward. Numero 3/2021 ilmestyy 29. Ykkössarjassa palkinnosta voivat kilpailla yritykset, joiden tuotteet palvelevat esimerkiksi vanhuksia, nuoria tai vammaisia. Jokainen voi vaikuttaa siihen, että maailma pelastuu. Keskenkasvuisinakin ihmiset, ja vain me, voimme olla koko planeetan ja sen kaiken elämän suojelijoita.” ELINA SAARINEN Teemoina hyvinvointi ja kestävä kasvu. EU-palkinto juhlistaa tuoteturvallisuuden innovaatioita EU palkitsee tuoteturvallisuuspalkinnolla yrityksiä, jotka ovat nähneet erityistä vaivaa asiakkaidensa suojelussa ja noudattavat tiukimpia standardeja. 24 KEMIA 2/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Kysy lisää ja varaa paikkasi 9. Ylikulutusongelma kiteytyy pikamuotiin. virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021. Ainakaan laimeudesta kirjaa ei voi syyttää. 29. Jo kirjan ulkomuoto kertoo, että tämä ei ole ihan tavallinen opus: Kannet ovat ruskeaa pahvia ja selkämys puuttuu kokonaan – ehkä siksi, että kirja olisi käytöstä poistuessaan helppo kierrättää. Avaruustähtitieteilijä, emeritusprofessori Esko Valtaoja sanoo kirjassa näin: ”Maapallo on ainoa tuntemamme elävä planeetta, eikä sitä kannata vetää vessanpöntöstä alas. Palkintojen tarkoitus on tuoda näkyvyyttä yrityksille, jotka asettavat liiketoiminnassaan etusijalle kuluttajien turvallisuuden. man hyönteisiä hukkuisimme kakkaan. KEMIA Kemi Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! www.kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Kilpailun ensimmäinen sarja on haavoittuvien kuluttajaryhmien suojelu ja toinen turvallisuuden ja uusien teknologioiden yhdistäminen. huhtikuuta. Tuotteet voivat sopia myös koko väestön turvalliseen käyttöön. Shoppaa vaatekaapissasi Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tärkeys havainnollistuu kirjassa niin, että ilKaisa Happonen ja Karri Miettinen aktivoivat lukijaa ajattelemaan ja myös toimimaan, jotta maapallo pelastuisi. Lisäjakelu tuhansille kemian ja lähialojen ammattilaisille.. Kirja kehottaa lukijaa tekemään shoppailuretken omaan vaatekaappiinsa ja löytämään sinne unohtuneet asut uudelleen. ja kestävä kasvu. Kaisa Happosen ja Karri ”Paleface” Miettisen Ilmastotekokirja (WSOY) antaa uskoa siihen, että peliä ei vielä ole menetetty. Teemoina hyvinvointi Teemoina hyvinvointi ja kestävä kasvu. Erikoisjakelu: ChemBio 2021, Erikoisjakelu: ChemBio 2021, virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021
TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi ERGOLABJA SCHOOLLABLABORATORIOKALUSTEET Työpöydät • Hyllyt • Kaapit • Laatikostot • Vetokaapit KALUSTE PÄIVÄRINTA OY Kemijärventie 88, 93800 Kuusamo Puh. Haminaan suunnitteilla akkumateriaalitehdas Suomen Malmijalostus Oy kaavailee prekursoritehtaan perustamista Haminaan. Keliber on solminut sopimuksen hankkeen suunnitteluja hankintapalveluista sekä rakentamisen johtamisesta insinööritoimisto Sweco Finlandin kanssa. 0400 386 710 Kokkolalainen Keliber Oy on saanut jättirahoituksen eteläafrikkalaiselta jalometallituottajalta Sibanye Stillwaterilta. Keliberin tavoitteena on rakentaa litiumkaivoksen lisäksi rikastamo ja kemiantehdas, jossa litium jatkojalostetaan Keliberin litiumhanke harppasi eteenpäin akkulaatuiseksi litiumhydroksidiksi. Yhtiö haluaisi päästä aloittamaan tuotannon vuonna 2024, jolloin litiumin kysynnän ennustetaan ylittävän tarjonnan. Optitune kehittää joustavia näyttöjä Merckin kanssa Oululainen Optitune Oy on solminut yhteistyösopimuksen saksalaisen teknologiayhtiön Merck Groupin kanssa. Ke lib er O y Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus. Optitunen pinnoite parantaa joustavien oled-näyttöjen käytettävyyttä, kestävyyttä ja optisia ominaisuuksia ja alentaa niiden virrankulutusta. Malmijalostuksen kumppanina hankkeessa on kiinalainen teknologiayhtiö CNGR, joka valmistaa prekursorimateriaaleja kotimaassaan kahdessa tuotantolaitoksessa. Yhteensä 40 miljoonan euron rahoitus vauhdittaa huomattavasti Keliberin litiumkaivoshanketta, joka perustuu Kokkolan ja Kaustisen seudulta löydettyyn suureen litiumesiintymään. UUTISSÄHKEITÄ Litiumia tarvitaan monessa käyttökohteessa. Projektissa tehdään parhaillaan kannattavuusselvitystä, jonka odotetaan valmistuvan kesään mennessä. Prekursoreilla tarkoitetaan litiumioniakun katodiaktiivimateriaalin esiastetta. Litiumin menekin taustalla on sähköautojen yleistymisen lisäksi digitalisaation voimakas kehitys. Optitunen siloksaanikemiaan pohjautuvalle heijastamattomalle pinnoitteelle avautuu sopimuksen myötä laajat mahdollisuudet kansainvälisillä näyttömarkkinoilla
UUTISIA MUSIIKKI TOIMII monelle tärkeänä tapana purkaa tunteita, rentoutua tai keskittyä. Jos musiikki on kuuntelijalle mieluisaa, erittyy dopamiinia enemmän. Tämän reaktion vapauttamat tunnetilat vaihtelevat yksilöllisesti. Pirteä musiikki herättää ihmiset uuteen päivään, arjen melulta voi piiloutua kuulokkeiden taakse, ja iltaisin musiikki on hyvä keino valmistautua uneen. Musiikki on monelle suuri apu opiskellessa. mennessä osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Tulee turvallinen olo tietää, että ihmiset kuten Emilia Nordlund jaksaa uurastaa ja innovoida.” ” Ydinteknologia käy myös virusten kimppuun laajensi käsitystäni ydinvoiman käyttömahdollisuuksista.” ” Kemia tutuksi uudella verkkokurssilla oli juuri sitä, mitä koulutusalalla nyt pandemian aikana tarvitaan.” ”Suosikkini on Oikeuskemistit hoitivat leiviskänsä. Mikä juttu sytyttää. ANNA HERRALA Kirjoittaja on Kangasalan lukion ensimmäisen vuoden opiskelija. PALAUTETTA NUMEROSTA 1/2021 ” Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen oli kirjoitettu sellaiseen muotoon, että sai lukemaan!” ”Mielenkiintoista tietoa uudesta teknologiasta, joka voi hillitä ilmastonmuutosta.” ”Juttu Carbon culture -startup-yrityksestä liittyy työhöni koko lailla suoraan.” ”Olen itsekin ollut testaamassa biohiilen tekemistä biokaasulaitoksen mädätteestä.” ” EU taklaa mikromuovia – Kumirouheelle punainen kortti. Monelle paras vaihtoehto on instrumentaalinen musiikki, sillä kappaleiden lyriikat voivat haitata keskittymistä. Musiikki on lääkettä aivoille Mikä juttu sinusta on tämän lehden kiinnostavin. Äänestäjien kesken arvotaan yhteisen planeettamme suojeluun innostava Ilmastotekokirja. Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja!. Musiikki kulkee kehossa ääniaaltoina kuuloelinten kautta aivojen kuulokeskuksiin. Pe xe ls Eniten mielihyvää tuottaa kuuntelijan oman maun mukainen musiikki. Taustamusiikki saattaa auttaa keskittymistä siirtämällä huomion pois muusta ympäristöstä. Hitaalla musiikilla on rauhoittavia ja sykettä laskevia vaikutuksia. Aivokuvantamistutkimuksessa todettiin, että musiikki vaikuttaa aivojen accumbens-tumakkeen erittämän dopamiinin määrään. MUSIIKIN ON todettu vaikuttavan positiivisesti myös hermostoon ja kehon hormonaaliseen toimintaan. Myös stressihormoni kortisolin määrä kehossa vähenee ja joidenkin kipulääkkeiden tarve voi pienentyä. Äänestä suosikkiasi 12.4. Paketin Luonkos Oy:n kosmetiikkaa voitti Heta Räisänen. Aivoinfarktitutkimuksen yhteydessä paljastui, että musiikilla on masennusta ehkäiseviä vaikutuksia. ja kolmanneksi Rokote on lahja. Siinä suomalaiset voivat olla avainasemassa.” ” Rokote on lahja on sopivasti kantaa ottava pääkirjoitus.” ” Korona iski keskeneräiseen pöytään kiinnosti, ajankohtainen aihe.” ”Solumaataloudesta oli ilo lukea. JOTKUT TUTKIMUKSET ovat myös löytäneet yhteyksiä musiikin harrastamisen ja matemaattisten kykyjen välillä. Historia kiinnostaa.” ” Haasta meidät, Z-sukupolvi inspiroi kemiasta kiinnostunutta abiturienttia miettimään tulevaisuuden mahdollisuuksia!” Numeron 1/2021 ykköseksi äänestettiin juttu Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen, toiseksi EU taklaa mikromuovia – Kumirouheelle punainen kortti. Se aktivoi monia aivojen osia. Mikä vain kuuntelijalle mieluinen musiikki voi kohentaa mielialaa. Musiikkityylillä on yhteys siihen, miten musiikki vaikuttaa kehossamme. oli mielenkiintoinen ja kuva hieno.” ”Tekonurmikentät ovat useille jalkapallon harrastajille se ainoa pelialusta ja siksi kumirouheen tilalle pitää kehitellä ympäristöä ei-saastuttava vaihtoehto. Aivosähkökäyrän perusteella on todettu, että musiikki näkyy muusikkojen aivoissa jopa rakenteellisina muutoksina. Nopea musiikki kiihdyttää sykettä ja kasvattaa valmiustilaa. 26 KEMIA 2/2021 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista
Meille on vuokrattu potentiaalisesti vaarallinen laite puutteellisin ohjeistuksin. Professori Risto Laitinen kertoo, että koe on tästä lähtien pakollinen ja antaa puolet maksimipistemäärästä. Silmäoireet ovat jatkuneet, joten käyn lääkärissä.” OTSONOINTILAITTEITA SAA vuokrata ja myydä ilman rajoitteita, sillä toiminta ei ole luvanvaraista. Teknilliseen korkeakouluun Espoon Otaniemessä on ensi syksynä mahdollista päästä ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Tuttuni oli desinfioinut kasvosuojia mutta unohtanut lieden päälle. Kun olin huomannut outoja oireita, silmien kirvelyä ja pientä hengitysvaikeutta, tajusin tarkistaa netistä, mitä tietoa otsonoinnista löytyy. CD-ROM-muodossa oleva Suomen teollisuus esittelee kahdeksan keskeisintä teollisuudenalaamme ja antaa tietoa Euroopan unionista, koulutuksesta, yrittäjyydestä ja kansantaloudesta. Maskit kärähtivät kattilan pohjalle, ja asunto täyttyi sulaneen muovin savusta. Valintakokeet ovat joka tapauksessa jatkossakin keskeinen valintakriteeri.” LEENA LAITINEN Multimedia teollisuudesta Taloudellinen Tiedotustoimisto on teettänyt erityisesti koulujen käyttöön suunnitellun multimedian maamme teollisuudesta. blogspot.com. Oulun yliopiston kemian laitokseen pääsee syksystä 1996 lähtien vain valintakokeen kautta. En tuolloin hengittänyt sisään, mutta en esimerkiksi suojannut silmiäni, koska sellaista ohjetta en ollut saanut. Laitoksestamme valmistuu vuosittain kuitenkin vain 20–25 uutta kemistiä.” Joensuun yliopiston kemian laitoksessa käynnistyi syksyllä 1995 kemistitutkijan koulutusohjelma. Aiemmin sisäänpääsyyn ovat käytännössä riittäneet hyvät paperit. KEMIA 25 VUOTTA SITTEN SAIN HILJATTAIN hätkähdyttävän viestin. Laajimpiin Suomessa valmistettuihin multimedioihin kuuluva ohjelma sisältää mm. Yritys on toiminut otsonointilaitteen vuokratessaan moninkertaisesti niin THL:n, Työterveyslaitoksen kuin Tukesinkin ohjeistuksia vastaan. Viranomaiset eivät voi kuin antaa suosituksia ja ohjeistuksia. Sieltä ehdotettiin keittiön otsonointia. Lähistöllä toimi yritys, josta säikähtänyt tuttavani kysyi konsteja ilman puhdistamiseen. Kemian laitoksen johtajan, professori Tapani Pakkasen mukaan tutkijaohjelman valintamenettelyllä onnistuttiin seulomaan esiin joukko kemiasta todella kiinnostuneita opiskelijoita. Uuteen ohjelmaan pyrkivät osallistuvat samana päivänä sekä pääsykokeeseen että haastatteluun. 27 2/2021 KEMIA Kemia-Kemi 2/1996 Uutta opiskelijavalinnoissa Kemian laitokset Oulussa, Joensuussa ja Teknillisessä korkeakoulussa ovat hioneet opiskelijavalinnoissaan uusia taktiikkoja. Ja sehän ei ollut kivaa luettavaa. Koko viikonloppu on mennyt kaikkien keittiön tarvikkeiden puhdistamisessa ja elintarvikkeiden tuhoamisessa. videoleikkeitä, tilastoja, hakemiston ja monivalintakysymyksiä vastauksineen. Jo lähtövaiheessa meidän on täytynyt hyväksyä noin 130 pyrkijää, jotta saamme sisään haluamamme 65 uutta opiskelijaa. Markkinoilla on palvelu, joka aiheuttaa käyttäjälleen suuren terveydellisen riskin, eikä viranomaisilla ole riittäviä keinoja puuttua asiaan. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. ”Seuraamme kokeilun onnistumista ja päätämme parin kolmen vuoden kuluttua jatkosta. Mitään muuta suojausta minua ei neuvottu tekemään. He varmaan samaistuvat tuttavani ajatuksiin: ”Niin tyhmä olo!” ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com On otsaa otsonaattoreilla Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Kemian tekniikan koulutusohjelmaan hyväksytään tänä vuonna 90 uutta opiskelijaa, joista uudella menettelyllä 12, kemian tekniikan laitoksen esimies, professori Göran Sundholm selvittää. Saamieni ohjeiden mukaisesti laitoin laitteen päälle ja menin ulos asunnosta. Kuva: Ida Pimenoff NÄKÖKULMA. TKK:n paperivalintaan voivat osallistua saman kevään ylioppilaat, joilla on pitkässä matematiikassa vähintään arvosana eximia cum laude approbatur. Firmat markkinoivat menetelmää täysin turvallisena. Ei neuvottu tyhjentämään huonetta, ei neuvottu poistamaan elintarvikkeita, tekstiilejä ynnä muuta. Siitä alkoi kauhutarina: ”KOTONA TEIPPASIN keittiön kiinni niin, että otsonointi tapahtui vain siellä, ja poistin näkösältä hedelmät ja elintarvikkeet. Ohjelmaa myy Inforviestintä Oy 140 markan omakustannushintaan. ”Ongelmanamme on ollut suuri kato opiskelijamäärissä. Yritys vuokrasi tuttavalleni otsonointilaitteen ja antoi hänelle leväperäiset suulliset ohjeet. Lisäksi 15 parhaiten kokeessa menestynyttä saa paikan suoraan lähtöpisteistään riippumatta. Kaksi ja puoli tuntia myöhemmin palasin sisään, suljin laitteen ja avasin ikkunan
Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. 28 KEMIA 2/2021 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 28 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. www.bpi-chempump.. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality
029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi Plinke technologies Tel. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. +49 6172 1260 sales@plinke.de www.kbr.com/inorganicstechnologies Tuotteet ja sovellukset – Products and Applications • Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants • Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants • Happojen väkevöinti, talteenotto ja erottelu – Acid Concentration, Recovery, and Separation • Fosforihapon puhdistus – Phosphoric Acid Purification • Typpihapon väkevöinti – Nitric Acid Concentration • NO x -imeytys – NO x Absorption • Adiabaattinen bentseenin ja klooribentseenin nitraus – Adiabatic Nitration of Benzene and Chlorobenzene Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi/tilausasiat/ Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! 19 € Koulutilaus vuodeksi vain. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki KBR Inorganics Ecoplanning-teknologiat puh. 29 2/2021 KEMIA www.kemia-lehti.fi 29 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. Erikoisalueitamme mm
(09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. 010 320 5280 KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 30 KEMIA 2/2021 TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle. • puh. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kysy ensin meiltä | At your service 30 www.ensiturva.. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Sinun paikkasi tässä
• Postitukset vuonna 2021: helmi-, maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa on logo, vapaavalintainen sisältö ja linkitys nettisivuillenne. Tervetuloa! Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. 31 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. 31 2/2021 KEMIA KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi , puh. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). Valinta on sinun. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . Entistä enemmän kontakteja: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Edun arvo 750 euroa. • Nettisivut: yli 80 000 käyntiä vuodessa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille
PÄIVI IKONEN Ilm at ie te en la it os 3d-mallissa tartuttava ihminen näkyy punaisena. 32 KEMIA 2/2021 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaistutkijoiden uusi mallinnus vahvistaa, että tehokas ilmanvaihto on hyvä konsti pitää koronaa aisoissa. ”Menetelmien kehityksessä on menty merkittävästi eteenpäin, mutta paljon on vielä töitä ennen kuin voimme määrittää erilaisten tartuntareittien suhdetta toisiinsa”, Helsingin yliopistossa työskentelevä Sironen toteaa. sairauspäivään asti. Lisääntyvä tutkimustieto on osoittanut, että uusi koronavirus etenee pisaraja pintaleviämisen lisäksi myös ilman kautta eli pienenpienten aerosolien välittämänä. Jos ilmavirrat olivat suotuisat, leviäminen tapahtui vielä paljon nopeammin. ”Se vastaa kooltaan ja rakenteeltaan koronavirusta ja soveltuu siksi mallintamaan viruksen ilmanvaraista leviämistä ja infektiokyvyn säilymistä”, kertoo tutkija Nina Atanasova. Simulaatiossa käytetty ravintolatila puhdistettiin kokeen päätyttyä uv-säteilytyksellä. Ilmanvaihto ei korvaa turvavälejä, maskeja ja käsihygieniaa, mutta se täydentää keinojen valikoimaa. Varsinaisissa ilmanäytteissä virusta ei todettu. Tilanjakajina käytetyistä sermeistä ei ollut koronantorjunnan kannalta hyötyä, vaan ne päinvastoin häiritsivät ilman vaihtumista.. Ilmatieteen laitoksen virtausfyysikon Mikko Auvisen mukaan sisätiloihin voi syntyä paikallisia korkean viruspitoisuuden varastoja, jos ilma ei sekoitu kunnolla. Ilmanvaihto laskee viruspitoisuutta Tautien tarttuvuuden kannalta olennaista ei ole pelkästään viruksen leviäminen. Tärkeä tekijä on virusten määrä ilmassa. Virusten määrää ilmassa ja pinnoilla mitattiin ilmakeräimillä ja solumaljoilla, jotka mahdollistavat myös viruksen tartuttavuuden arvioinnin. Tartuntariski on kuitenkin selvästi suurin koronataudin alkuvaiheessa. Myös pinnoilta virusta löytyi läheltä niitä potilaita, jotka olivat sairastaneet vain vähän aikaa. Jos huoneilmaa saadaan puhdistettua tai se sekoittuu tehokkaasti ja vaihtuu tarpeeksi nopeasti, ilman viruspitoisuus voi pudota huomattavasti. ”Tämä tukee hallitun asiakasmäärän ja vaihtuvuuden tärkeyttä”, Atanasova sanoo. Ilman viruspitoisuus kuitenkin laski merkittävästi muutamassa minuutissa sen jälkeen, kun tartuttava lähde oli poistettu tilasta. Tutkijat löysivät virusta potilaiden ympäriltä pinnoilta, joilla sitä havaittiin myös ilmalaskeumana. Tartuttavaa asiakasta esitti laite, joka tuottaa virusta samaan tapaan kuin ihminen hengittäessään ja puhuessaan. ”Oikein mitoitetuilla ilmanpuhdistimilla voidaan ehkäistä näiden varastojen muodostumista ja samalla alentaa sisätilan viruspitoisuuksia”, Auvinen sanoo. ”Jotta virus voi aiheuttaa taudin, tulee viruspitoisuuden olla riittävän suuri”, muistuttaa lääkäri Enni Sanmark Husista. Koronaviruksen tartuttavuusluku on kuitenkin selvästi pienempi kuin perinteisten ilmavälitteisesti leviävien virusten, kuten tuhkarokkoja vesirokkoviruksen. Tutkijat tekivät mallinnusta varten pilottitutkimuksen helsinkiläisessä ravintolassa. Ilmanpuhdistimet ovat turkooseja ja tilanjakajat vihreitä. Potilaiden syljestä havaittiin tartuttavaa koronavirusta pisimmillään 11. Ilmanvaihto on tärkeä ase koronatorjunnassa Mallivirus levisi suurehkossa ravintolassa päädystä päätyyn ja nurkasta nurkkaan 15 minuutissa. Ravintolan ilmaan päästettiin Phi6-virusta, vaaratonta palkokasvin bakteerin virusta. Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessorin Tarja Sirosen mukaan sairaalapilotti osoitti, kuinka vaikeaa on tutkia virusten esiintymistä tartuttavana ympäristössä. Ilmalaskeumaa myös sairaalapinnoilla Business Finlandin rahoittamassa Tupa-hankkeessa (Turvaratkaisuja pandemian varalle) kartoitettiin koronaviruksen leviämistä myös potilashuoneissa. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksessa, joiden lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Työterveyslaitos sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus
Ihmisille ja ympäristölle turvallinen Myrkytön pinnoite on turvallinen ihmisille ja luonnolle. Vaahtoa voi vaikka syödä Tutkijat etsivät parhaillaan puuvaahdolle kaupallisia sovelluksia ja markkinoita Business Finlandin rahoituksella. 33 2/2021 KEMIA Tutkija Juha Koivisto tekee puuvaahdolle lujuuskoetta. Juha Koiviston mukaan erikoisinta vaahdossa on, että se on jopa syötävää. Kuivattuna vaahtona se on kova ja vedenpitävä ja jopa johtaa sähköä. Tutkijoiden kehittämällä menetelmällä samanlaista vaahtoa voitaisiin valmistaa esimerkiksi puolukka-, karpalo-, porkkanatai punajuurijauheesta. Toimitusjohtaja Hanna Ristolan mukaan tarrakalvon ja muiden antimikrobista ainetta sisältävien tuotteiden valmistus on muoviyrityksille mahdollista nopealla aikataululla. Pursottamalla tai 3d-tulostamalla saadaan puolestaan aikaan kovia pitkulaisia kuplia, jotka tekevät rakenteesta Pihkapohjainen aine tuhoaa koronan muovipinnoilta Puuvaahto haastaa aa kuplamuovin ja styroksin Pr em ix O y Viruksia tuhoavaa pinnoitetta voidaan hyödyntää esimerkiksi kauppojen kassoilla. ”Tekoäly ehdottaa aiemman datan perusteella, miten voimme lisätä materiaaliin haluamamme ominaisuuden pienimmällä vaivalla”, kuvailee tutkijatohtori Juha Koivisto. Prexelent-nimisessä teknologiassa hyödynnetään pihkasta peräisin olevaa aktiiviainetta, joka jalostetaan sellutuotannon sivuvirrasta mäntyöljystä. ”Vaahdosta voidaan tehdä lastuja, jotka ovat kuin sipsejä”, Koivisto kuvailee. Vaahto voisi esimerkiksi korvata styroksin ja kuplamuovien pakkausmateriaaleissa. Aktiiviaine seostetaan muoviin, jonka pintaan se nousee hallitusti ja halutun ajan kuluessa. sauvamaisen ja vahvan. M ik ko Ra sk in en jonka mukaan 99,7 prosenttia koronaviruksista tuhoutui viidessä minuutissa. Teknologialla voidaan valmistaa tarrakalvopinnoitetta, joka sopii etenkin julkisiin tiloihin, kuten kauppoihin, julkiseen liikenteeseen, ravintoloihin ja hotelleihin. Pyrimme tekoälyn avulla kehittämään vaahtoa, jolla on puun kaltaisia ominaisuuksia, kuten lujuus, joustavuus ja lämmönkestävyys”, kertoo professori Mikko Alava. ”Hanke perustuu biomimetiikkaan, jossa jäljitellään luonnon ilmiöitä. Keveytensä, lämmöneristävyytensä ja lujuutensa ansiosta vaahto sopii myös rakennuseristeisiin, jos se on kosteudenkestävyyden lisäksi myös paloturvallista. Puuvaahto muistuttaa korkkia mutta on sitä kymmeniä kertoja kevyempää. Rainauksella eli paperinvalmistustekniikalla syntyy juuri halutun paksuista materiaalia, mutta märän vaahdon kuivaaminen on hidasta. Uuden biomateriaalin ovat rakentaneet Aalto-yliopiston tutkijat, jotka ideoivat puupohjaisia vaahtomateriaaleja tutkimushankkeessa nimeltä Älyä vaahtoihin. Vaahtoja voidaan valmistaa eri tekniikoilla. Pintakäsittelyn tehon on tutkinut laboratoriokokein Jyväskylän yliopisto, Ligniinin, puukuidun ja laponiitin eli nanosaven seoksesta on saatu aikaan iskuja ja kosteutta kestävä puuvaahto, jota voidaan käyttää fossiilisen muovin korvikkeena. Se ei myöskään heikennä lopputuotteen kierrätettävyyttä. ”Prexelentiä sisältävät materiaalit sopivat yleisesti käytössä oleviin laitteisiin ja valmistusprosesseihin, joten käyttöönoton vaatimat investoinnit ovat hyvin kohtuullisia ja sovelluskohteet lähes rajattomat”, Ristola sanoo.. Ligniini on puukuitujen sidosaine. Muovimateriaalivalmistaja Premix Oy on kehittänyt teknologian, joka tuhoaa tehokkaasti muovipinnoille päätyneet sars-cov2-virukset ja muut mikrobit
Tällaisia potilaita hoidetaan yleensä biologisella täsmälääkkeellä. 34 KEMIA 2/2021 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Haitallista hopeavettä eli kolloidista hopeaa on viime vuosina kaupattu netissä sairauksien ennaltaehkäisijänä, hoitomuotona ja ravintolisänä. Tutkijat kävivät läpi Facebookin kahden keskusteluryhmän ja kolmen hopeavettä myyvän yrityksen sivujen sisältöä vuosina 2016–2018. Itse asiassa kyseessä on vakava ihomuutos. Markkinoinnissa vedotaan kuluttajien tunteisiin, erityisesti pelkoihin. Asian osoitti professori Johan Lundinin johtama Helsingin yliopiston tutkijaryhmä. den mukaan on mahdollista, että myös nämä potilaat hyötyisivät ERR2-positiivisille potilaille kohdennetuista täsmälääkkeistä. TutkijoiPi xa ba y Pi xa ba y Suun kautta saatu hopea leviää kaikkialle kehoon, josta elimistö ei pysty sitä täydellisesti poistamaan. Lisäksi luodaan mielikuvaa ”lääketeollisuuden salaliitosta” ja viranomaisten epäluotettavuudesta. Hopeaveden väitettiin tepsivän pitkään listaan vaivoja. Sitä mainostettiin ”luonnollisena aineena”, esimerkiksi ”luonnon omana antibioottina”, ja annettiin ymmärtää, että se olisi turvallisempi aine kuin antibioottilääkkeet. Hopeavettä markkinoidaan pelkoihin vetoamalla Tekoäly pystyy ennustamaan täsmälääkkeen tehon syöpäkasvaimesta otettujen digitaalisten mikroskooppikuvien perusteella. Tutkijat myös muistuttavat, että argyria ei häviä, vaikka hopean käyttö lopetettaisiin, vaan iho jää siniharmaaksi pysyvästi. vesivalmistajien verkkosivuilla käytävää keskustelua ja mainontaa. Tämä selvisi THL:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, jossa kartoitettiin sosiaalisessa mediassa ja hopeasivat, että ne potilaat, jotka myös algoritmi luokitteli ERRB2-positiivisiksi, selvisivät syövästä useammin kuin algoritmin ERRB2-negatiivisiksi luokitTekoäly ennustaa lääkkeen tehon suoraan kasvaimesta Syövän mekanismeista saadaan tekoälyn avulla tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä taudin diagnostiikassa että hoidossa. Tutkijoiden mukaan aine on yksiselitteisesti haitaksi elimistölle. Pienetkin annokset ovat usein suurempia kuin määrä, joka virtsan ja ulosteiden mukana poistuu. Algoritmi analysoi kasvaimen kudosrakenteen ja tekee ennusteen ilman molekyylibiologisten testien tarvetta. ERRB2 on proteiini, joka kiihdyttää syöpäsolujen kasvua. Ryhmä opetti tekoälyn tunnistamaan ERRB2-positiivisille syöpäkasvaimille tyypilliset piirteet. Yhdellä viidestä rintasyöpäpotilaasta syöpäkudos tuottaa runsaasti ERRB2proteiinia. Jos vaarat myönnettiin, niitä vähäteltiin. Lisäksi väitettiin, ettei tuote olisi haitallinen, koska sen sisältämä hopea on partikkelimuodossa. Ryhmä koulutti tekoälyn jakamaan lääkkeellä hoidetut potilaat kahteen ryhmään. Jo muutaman lusikallisen päivittäinen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen. Esimerkiksi hopeaveden aiheuttamaa argyriaa eli ihon muuttumista siniharmaaksi kutsuttiin vain kosmeettiseksi haitaksi. Ryhmiä verrattuaan tutkijat havaittelemat potilaat. Lisäksi paljastui, että osalla ERR2negatiivisten potilaiden näytteistä oli ERR2-positiivisille syöville tyypillisiä rakenteellisia piirteitä. Hopean aiheuttamia myrkytysoireita ovat muun muassa mahakivut, allergia, nenäverenvuoto, kouristukset ja muut neurologiset häiriöt sekä ongelmat hengitysja verenkiertoelimissä.. Paitsi turhaa myös vaarallista Hopeaveden tehosta sairauksien hoidossa sisäisesti nautittuna ei ole tieteellistä näyttöä. Todellisuudessa kaikissa hopeavesissä on myös haitallista ionimuotoista hopeaa
Asia selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa virustyypeistä, jotka ovat aikojen saatossa aiheuttaneet epidemioita ja pandemioita. Niitä löytyi ”ennennäkemättömän suuri määrä”. Ensimmäinen löytö sota-ajan vainajista Tutkija Mari Toppinen oli ensimmäinen, joka havaitsi luussa viruksen perintöainesta. Esimerkiksi proteiinipinnoitettuja kultananoklustereita lisäämällä syntyy valoa heijastava kuitu, jota voidaan käyttää myrkyllisten metalli-ionien Luulöydökset kertovat virusten ja epidemioiden historiasta Metyyliselluloosasta syntyi ympäristöä säästävä valokuitu Pi xa ba y Uusia valokuituja voidaan käyttää myös esimerkiksi erilaisissa antureissa. ”Niihin kuului herpes-, papilloomaja polyoomaviruksia, hepatiitti B -virus sekä TT-virus”, Toppinen kertoo. Sen jälkeen tutkijat ryhtyivät etsimään ihmisvirusten geenejä myös Kemikaaleja ei tarvita Tuore tutkimus osoitti, että kuituja voidaan valmistaa myös huoneenlämmössä yksinkertaisen ekstruusiomenetelmän avulla. Tutkimuksen tekivät Tampereen yliopiston tenure track -professorin Nonappa Nonapan sekä Aalto-yliopiston professorien Olli Ikkalan ja Zhipei Sunin ryhmät.. tunnistamiseen. Virusperimän säilyvyydestä ihmiskudoksissa voivat näin virologien ja epidemiologien lisäksi hyötyä muun muassa antropologit, arkeologit ja oikeuslääkärit. Tampereen yliopistossa ja Aalto-yliopistossa on kehitetty uudenlaisia optisia kuituja metyyliselluloosasta. Kuidut ovat muokattavissa monenlaisiin tarkoituksiin. oman aikamme luista. Ensimmäisen tutkimuksen jälkeen on julkaistu lisää löydöksiä, kuten historiallisia isorokkovirustyyppejä ja hepatiitti B:n eri tyyppejä. 35 2/2021 KEMIA Virusten perimä säilyy ihmisluissa, jonne jotkut virukset jättävät tartunnan jälkeen genominsa pysyvästi. Tutkijoiden mukaan luista tehtävät löydökset voivat jopa mullistaa virusten ja infektiotautien historian tutkimuksen. Piilaskuitujen valmistukseen saattaa myös kuulua korkeassa lämpötilassa tai haitallisilla kemikaaleilla tehtäviä käsittelyjä. Havainto on jo pannut alkuun uuden tutkimussuuntauksen, arkeovirologian, jossa virusten ja infektiotautien alkuperää selvitetään analysoimalla muinaisia ihmisjäänteitä. Arkeovirologiaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös esimerkiksi ihmisten tunnistuksessa ja historiallisten muuttoliikkeiden selvittämisessä. Ve ik ko So m er pu ro Virusten perimää etsivät ihmisluista muun muassa tutkijat Mari Toppinen (vas.) ja Maria Perdamo. Piilasikuidut eivät siksi ole parhaimmillaan lyhyen matkan sovelluksissa, joita käytetään muun muassa autoissa, tekstiileissä, laserleikkauksissa ja implantoitavissa laitteissa. Parvorokkoviruksen genomia sisälsivät toisen maailmansodan (1939–1945) aikaiset vainajat. Vaikka ne kykenevät siirtämään valosignaaleja kymmeniä kilometrejä, ne ovat hauraita ja joustamattomia. Kemiallisia sidosaineita ei tarvita, kun käytetään metyyliselluloosaa sisältävää hydrogeeliä. Hydrogeeliin voidaan lisätä erilaisia molekyyleja ja nanopartikkeleita ilman, että kuidun mekaaniset ominaisuudet tai tiedonsiirtokapasiteetti heikentyisivät. Biopolymeerista valmistettu valokuitu voi tarjota ratkaisun ongelmaan, joka piilasikuiduilla on. Löytöjä on tehty jopa tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten hampaista ja luista
Tärkein on se, etteivät muovien negatiiviset ympäristövaikutukset tai muut haitalliset ulkoisvaikutukset näy niiden hinnoissa. Odotettavissa on, että muovituotanto jatkaa kasvuaan. Tilannetta tasoittava lainsäädäntö tekee vasta tuloaan. Asiantuntijat ovat koonneet ohjeet muovien kiertotalouteen siirtymiseen. Korvaajat valittava fiksusti Raportti tunnistaa myös esteitä muovien kiertotalouskehityksen tiellä. Lue Pace-foorumin ohjelmaehdotus: https://pacecircular.org/ action-agenda/plastics Sc an st oc kp ho to Muovi on mainio materiaali, kunhan sitä käytetään oikein. ELINA SAARINEN Koronapandemia on lisännyt kertakäyttöisten muovituotteiden määrää 300 prosenttia. Muovipakkauksia täytyy käyttää uudelleen. Muovien kiertotaloudessa pystyisimme jatkamaan muovimateriaalien hyödyntämistä monenlaisissa tuotteissa, mutta estäisimme muoviroskaongelman pahenemisen ja vähentäisimme samalla tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Näin linjaa kiertotalouden vauhdittamiseksi perustettu kansainvälinen Pace-foorumi (Platform for Accelerating the Circular Economy), joka julkaisi helmikuussa uuden toimintaohjelmansa. Myös uudelleenkäytön bisnesmallien kehittämisessä on tekemistä, jotta niistä tulee kannattavia. Kertakäyttöisyydestä päästävä eroon Asiantuntijoiden mukaan keskeistä on huolehtia muovien ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaaren ajan, Muovien kiertotalous pitää muovit käytössämme myös käytön jälkeen. Ei ole järkeä yrittää korvata muoveja, jos korvaamisella ei saavuteta ympäristön tilan paranemista.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Asiakkaat tekevät ostopäätöksensä yhä hinnan perusteella, eikä ympäristötietoisuus vielä ohjaa kulutusvalintoja. Muoviteollisuuden tulisi siirtyä käyttämään uusiomuoveja tai uusiutuvia raaka-aineita neitseellisten, fossiilipohjaisten materiaalien sijasta. Pelkästään muovipakkausten volyymin odotetaan nelinkertaistuvan 318 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä. Muovin käyttöä on vähennettävä siellä, missä se aiheuttaa nykyään paljon ongelmia. 36 KEMIA 2/2021 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Etenkin kertakäyttömuovia pitää vähentää. Yksi kiertotaloutta hidastava tekijä on se, ettei muoveille ole vielä löydetty riittävän kustannustehokkaita ja toimivia korvaavia materiaaleja. Ohjelmaraportti korostaa, että muovijäte pitää kerätä ja kierrättää tai käsitellä. Alan asiantuntijat ovat listanneet siihen toimenpiteitä, jotka auttavat yhteiskuntia siirtymään muovien kiertotalouteen. Se edellyttää kuluttajilta asennemuutosta. Esimerkiksi kertakäyttöastioiden sijaan kannattaa valita pitkäikäisempi vaihtoehto.. Vaikka ohjelmaraportti ehdottaa, että ongelmalliset ja ”turhat” muovit poistettaisiin kokonaan käytöstä, se myös sanoo suoraan, että tämä on haastavaa: ”Muovien korvaajiksi ehdotettujen materiaalien ympäristöjalanjälki ei aina ole muovien ympäristöjalanjälkeä pienempi. Muovien kestävyys, joustavuus ja muovailtavuus on tehnyt niistä yhteiskunnalle korvaamattomia raaka-aineita. Samalla, kun kasvomaskit ja muut muovista valmistetut tuotteet ovat suojanneet ihmishenkiä, olemme joutuneet todistamaan myös ikävää ilmiötä: hylätyt maskit lojuvat kaduilla ja tien pientareilla. Nykyisin vain 14 prosenttia maailman muovipakkausjätteestä kerätään talteen. Muovien käyttö on lisääntynyt 50 viime vuoden aikana 20-kertaiseksi. Toimijat, jotka suunnittelevat muovituotteensa kierrätettäviksi tai käyttävät uusiomuovia raaka-aineena, eivät saa toimintatavoistaan riittävästi etua markkinoilla. Tavoitteena on, että voimme jatkaa muovien käyttöä mutta tavalla, joka ei vaaranna ympäristöä
Suomalainen Spinnova Oy ei tarvitse kuin sertifioidun havupuun ja vähän vettä. Spinnovalla on arvioiden mukaan täydet mahdollisuudet toteuttaa uusi tekstiilialan vallankumous. Yhtiö kehrää suoraan puusta lankaa, josta kudottua kangasta hyödyntää ensimmäisten joukossa norjalainen urheiluvaatevalmistaja Bergans. Suomalainen Spinnova kehrää havupuista kuitua, josta valmistetut vaatteet voidaan kierrättää uuteen käyttöön kerta toisensa jälkeen. Tuotannon laajenemisesta hyötyvät monet tunnetut muotialan nimet, joiden kanssa Spinnova on jo aloittanut yhteistyön. Bergansin anorakinkin voi vaatteen elinkaaren lopussa palauttaa takaisin kauppaan, minkä jälkeen materiaalista tehdään uusi tuote. Aiemmat kaksi, selkäreppu ja paitapusero, tehdään nekin samasta suomalaisesta puukuitumateriaalista. Omistajiin kuuluu jo ennestään itävaltalainen Lenzing, joka tunnetaan viskoosin ja lyocellin kaltaisten sellupohjaisten kuitujen valmistajana. ”Idea kierrätyskuitumme ekologisesta vahauksesta toi takkiin miellyttävää toiminnallisuutta ympäristöä kuitenkaan vaarantamatta tai kuormittamatta”, sanoo Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen. Puun lisäksi kuidun materiaaliksi sopii myös esimerkiksi selluloosaa sisältävä maatalousjäte. Yhtiön kaupallisen mitan tehdas käynnistyy Jyväskylässä ensi vuonna. Kun siitä tehty geelimäinen massa ruiskutetaan nopeasti pienten suutinten läpi ja sitten kuivataan, lopputuote on sillä selvä. Puukuitu voidaan Spinnovan kehittämän prosessin ansiosta myös kierrättää. Selluloosan liuotusta ei tarvita, eikä Spinnovan menetelmässä muutenkaan käytetä ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Anorakkeja puusta. Anorakki syntyy puusta – yhä uudelleen Kuidun kehitys polkaistiin käyntiin VTT:n laboratoriossa, josta se siirtyi eteenpäin vuonna 2014 startanneeseen yhtiöön. ”Olemme nöyriä mutta ylpeitä siitä, että saamme pian tarjota brändeille uutta, Suomessa tehtyä mullistavan ekologista kuitua ja kangasta”, Janne Poranen muotoilee. Anorakissa uutta on kuidun vahaaminen. Niitä ovat esimerkiksi Marimekko, H&M, Vero Moda ja Jack & Jones. 37 2/2021 KEMIA INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Nuori yritys otti huomattavan askelen helmikuussa 2021, kun se sai partnerikseen brasilialaisen sellujätin Suzanon, josta tuli Spinnovan osaomistaja. Villan tavoin kylmyydeltä ja kuumuudelta eristävä materiaali saa alkunsa mikrofibrilloidusta selluloosasta. Uuden kumppanin ansiosta Spinnova pääsee harppaamaan nykyisestä pilottikokoisesta laitoksestaan kaupallisen mitan tehtaaseen, joka käynnistyy Jyväskylässä vuonna 2022. Be rg an s. Tuotannon ainoa sivuvirta on silkkaa vesihöyryä, joka sekin kierrätetään prosessiin takaisin. PÄIVI IKONEN Mitä tarvitaan materiaaliin, josta tehtiin vuoden 2021 paras pohjoismainen ulkoilutuote. Anorakki on norjalaisvalmistajan Collection of Tomorrow -sarjan kolmas tuote, joka vei juuri pääpalkinnon maailman suurimmassa liikuntaja retkeilyalan ISPO-tapahtumassa. Poranen ja yrityksen toinen perustaja, teknologiajohtaja Juha Salmela tutustuivat työskennellessään VTT:ssä, jossa tehdystä tutkimuksesta Spinnova ponnistaa. Näin muodostunut kuitu on lujaa mutta biohajoavaa, ja sitä on myös helppo värjätä. Säästää valtavasti vettä Spinnovan puupohjainen materiaali muistuttaa puuvillakangasta, mutta se syntyy 99 prosenttia pienemmällä vesimäärällä
Nyt väkeä on vähemmän, mutta suomalaisprofessorin ryhmä kuuluu edelleen maailman johtaviin. SISKO LOIKKANEN Aalto-yliopiston epäorgaanisen kemian professori Maarit Karppinen kehittää uudenlaisia, seuraavan sukupolven materiaaleja. Urheilu haukkasi elämästä niin ison siivun, ettei hän ehtinyt juuri käydä luennoilla, saati osallistua teekkarien rientoihin. Vaikeinta oli päästä Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon. • Apulaisprofessori, Tokion teknillinen korkeakoulu 2001–2006. Orgaaniset kerrokset voivat myös absorboida valoa ja siirtää energiaa epäorgaaniseen kerrokseen.” ”Lisäksi erilaisten kerrosten rajapinnat heikentävät lämmönjohtavuutta, mikä on tärkeää termosähkösovelluksissa.” ALD/MLD-materiaalien kehittämistä varten Karppinen sai vuonna 2014 Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n suuren apurahan. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi tulevaisuuden akuissa, hapen varastoinnissa, polttokennoissa ja aurinkokennoissa. Pakollinen tietokonekurssi jopa vähän pelotti. ”Olen aivan haltioissani atomien ja elektronien kokoluokan ilmiöistä ja loputtoman innostunut jaksollisesta järjestelmästä”, professori hymyilee. Maarit Karppinen Maarit Karppinen Maarit Karppinen on edennyt huippu-urheilijasta huippututkijaksi, joka rakentaa tulevaisuuden materiaaleja. Rankinta oli suoriutua harjoituksista yksin ilman opiskelukavereiden tukea. • Syntynyt Helsingissä vuonna 1959. ”Pääasiassa suunnittelemme materiaaleja energiateknologioihin, jotka perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin”, Karppinen kertoo. • Vieraileva apulaisprofessori, Tokion teknillinen korkeakoulu 1995–1996. • Akatemiaprofessori, Suomen Akatemia 2009–2013. ”Niinpä lähdin tekemään ensimmäistä ohjelmointiharjoitusta lauan. ”Olisin voinut päätyä opiskelemaan mitä tahansa näistä, mutta Töölön yhteiskoulun innostavan kemianopettajan Anita Ilomäen vaikutuksesta valitsin kemian”, hän muistelee. ”Fuksina laboratoriokurssikin jäi kesken, ja jouduin tekemään työt seuraavana vuonna uudestaan. ”Orgaaninen kerros tuo joustavuutta, eikä rakenne murru yhtä helposti kuin pelkistä metallioksideista tehty ohutkalvo. Diplomi-insinööri 1987 ja tekniikan tohtori 1993 (epäorgaaninen kemia), Teknillinen korkeakoulu. Diplomi-insinööreiksi lukivat myös Karppisen sisarukset. • Vieraileva professori, Bochumin yliopisto 2016–. Uudessa ALD/MLD-versiossa rakenteeseen lisätään epäorgaanisten rinnalle myös orgaanisia kerroksia, kuten bentseeniä, käyttämällä orgaanisia molekyyleja lähtöaineena. • Saanut mm. Silloin aivot toimivat kuin mallinnuskone.” Monet materiaaleista valmistetaan atomikerroskasvatuseli ALD-menetelmällä, jossa rakennetaan erittäin ohuita epäorgaanisia metallioksidikerroksia päällekkäin. Lähiperheen lisäksi monet sukulaisetkin ovat aikojen saatossa päätyneet luonnontieteiden ja tekniikan aloille. patikointia, matkailua ja Japanin kulttuuria ja kirjallisuutta. Uuden materiaalin syntyä hän kuvaa intuitiiviseksi prosessiksi. Työssään Karppinen pääsee hyödyntämään eri alkuaineiden erityisominaisuuksia. • Vieraileva tutkija, Kansainvälinen suprajohdeteknologian keskus (Tokio) 1990– 1991. Silloin työssä oli parhaimmillaan viitisentoista väitöskirjan tekijää ja lisäksi postdoc-tutkijoita. • Yliassistentti, Teknillinen korkeakoulu 1991–1998. Menetelmän keksinyt Tuomo Suntola sai innovaatiostaan vuoden 2018 Millennium-palkinnon. • Harrastaa mm. 38 KEMIA 2/2021 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Maarit Karppinen Materiaalien mestari Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Tytärkin loisti koulussa matematiikassa mutta myös kemiassa ja fysiikassa. Pitkänhuiskea nainen pelasi mestaruussarjatasolla, Suomen lisäksi yhden kauden myös Ruotsissa. Helsingin kaupungin tiedepalkinnon 2015 ja Magnus Ehrnroothin kemian palkinnon 2017. • Perheeseen kuuluvat aviomies ja aikuinen tytär. ”Lähden liikkeelle jopa yksittäisten alkuaineiden ominaisuuksista ja käytän intuitiivista kemistin kokemustani ja näkemystäni. • Ylioppilas 1978, Töölön yhteiskoulu. Tuore ylioppilas siis päätteli Otaniemen olevan myös paras paikka eikä edes pyrkinyt muualle. • Akatemiatutkija, Suomen Akatemia 1999–2001. • Vieraileva professori, Oregonin yliopisto 2015. Kentiltä laboratorioon Helsingissä syntyneen ja kasvaneen Maarit Karppisen molemmat vanhemmat olivat matemaatikkoja. • Assistentti, Teknillinen korkeakoulu 1985–1990. Hänestä on ”mahtavaa” oppia uutta vaikkapa alkuaineiden hapetusluvuista, spintilasta ja siitä, miten atomit sitoutuvat toisiinsa ja millaisia toiminnallisia ominaisuuksia syntyneillä uusilla yhdisteillä on. • Professori, Teknillinen korkeakoulu/Aalto-yliopisto 2006–. ”Vastikään löysin tiedon, että vaarini oli järjestyksessä yhdeksästoista TKK:ssa väitelleistä tohtoreista.” Karppinen sanoo itse olleensa ”hidas opiskelija”. Syynä hieman verkkaisempaan vauhtiin oli hänen menestyksekäs koripallouransa. • Aalto-professori, Aalto-yliopisto 2017–. Assistentti vain tokaisi, että tämä tapaus.” Omaa tahtiaan edennyt kemistinalku sai kuitenkin hyviä arvosanoja sitä mukaa kuin opintoja suoritti
Hyppy tuntemattomaan Perheen muutto Japaniin merkitsi jännittävää hyppyä tuntemattomaan. Työyhteisössä suomalaisnainen muodosti harvinaisen poikkeuksen. ”Pyrimme valmistamaan uudet materiaalit mahdollisimman kestävästi ja ilman kriittisiä alkuaineita”, Maarit Karppinen kuvailee tavoitettaan.. Kuntoa pitävät yllä myös kesämökin ulkotyöt. ”Ymmärsin myös, mitä opiskelijat vastasivat japaniksi englanninkielisiin kysymyksiini.” Kielitaidon vajavaisuudesta oli etuakin. Vuodesta 2016 hän on toiminut saksalaisen Bochumin yliopiston vierailevana professorina ja ohjaa parhaillaankin yhtä sen väitöstutkijaa. Ohjaajana toimi professori Lauri Niinistön sijaisena työskennellyt Markku Leskelä. ”Tutkimuksen teko ja opiskelijoiden ohjaus on onneksi niin kivaa, ettei tämä edes tunnu työltä.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Perustutkinnon jälkeen Karppinen kävi väitöskirjan kimppuun. Kuulin yhdestä taloustieteen naisprofessorista, mutta muuten kollegat ja pääosin opiskelijatkin olivat miehiä.” ”Lisäksi olin vaalea ja kaikkia päätä pidempi. ”Nykyään pääasiallinen harrastukseni on kuitenkin professorin työ”, Karppinen nauraa. Virallisena työkielenä oli englanti, mikä sekin helpotti. 39 2/2021 KEMIA A al to yl io pi st o taipäivänä ja otin salaa isän mukaan auttamaan.” Vaikka urheilu vei aikaa, se myös antoi paljon, muun muassa puolison. ”Itse en osannut kieltä enkä aluksi tiennyt maastakaan kovin paljon.” Tämä muuttui, kun hän ensimmäisen vuotensa jälkeen palasi Japaniin yhä uudelleen. Olin niin erilainen, ettei minua voinut edes verrata muihin.” Ehkä juuri siksi eurooppalaistutkija otettiin vastaan hyvin. Koripallo on vuosien myötä vaihtunut punttisaliin ja patikointiin. Japaniakin Karppinen oppi juuri sopivassa määrin, vaikka pitkät päivät eivät suurta satsausta kieliopintoihin sallineetkaan. Kun tutkimuslaitoksen johtaja siirtyi professoriksi Tokion teknilliseen korkeakouluun, tämä kutsui Karppisen mukaansa vierailevaksi professoriksi. Luen japanilaisia romaaneja englanninkielisinä käännöksinä mutta haikuja suoraan alkukielellä.” Karppinen on työskennellyt lyhyen jakson myös Yhdysvalloissa. Pian hän kuuli apurahasta, joka takaisi vuoden rupeaman Tokioon juuri perustetussa kansainvälisessä suprajohdeteknologian keskuksessa. Nuori teekkari avioitui tunnetun koripallovalmentajan Tapani Karppisen kanssa vuonna 1979. Näin väitöstyön aiheeksi varmistuivat korkean lämpötilan suprajohdemateriaalit. Tyttären syntymä vuonna 1984 sai vihdoin vaa’an kallistumaan kentiltä kohti luentosaleja ja laboratorioita. ”En joutunut lainkaan yliopiston hallinnollisiin hommiin”, hymyilee Karppinen, joka on viettänyt nousevan auringon maassa yhteensä kymmenkunta vuotta. Tuona aikana Japanista ja sen kulttuurista ja muistakin suomalaisittain eksoottisista maista tuli koko perheen tärkeä yhteinen harrastus. Diplomityönsä Karppinen teki luminoivista materiaaleista. Suullinen taito kehittyi kuitenkin riittäväksi kaupungilla pärjäämiseen. ”Meillä on kotona kokoelma keräämiäni japanilaisia keramiikka-astioita. ”Koulussa oli 700–800 professoria. Myöhemmin hän sai hakuprosessin kautta vakituisen professuurin samasta yliopistosta. Tuolloin kuusivuotias tytär aloitti maassa koulunkäynnin ja oppi kielen natiivin tavoin
Teknologian tutkimuskeskus VTT siirtyy pian kvanttiaikaan. Konetta rakennetaan VTT:n tiloissa Micronovassa Espoon Otaniemessä. ”Kvanttitietokone suoriutuu sekunneissa laskelmista, joihin kehittyneimmillä supertietokoneilla menee päiviä.” VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara listasi viime vuonna viisi toivon alaa, jotka säästävät luontoa, edistävät kestävää kasvua, luovat työpaikkoja ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä. Jokaisen kubitin lisääminen kvanttitietokoneeseen kaksinkertaistaa sen laskentatehon.” Tutkijat haluavat myös oppia rakentamaan vielä isompia koneita ja selvittää niiden sovellusmahdollisuuksia. Kvanttitietokone on nähty lääkekehityksessä hyvin potentiaaliseksi työkaluksi”, Pursula kertoo. VTT:n ensimmäinen tavoite on saada vielä tämän vuoden aikana valmiiksi viiden kubitin kone. Saamme aivan uuden työkalun, jonka Kvanttien voimin kohti Uljasta uutta maailmaa ”Viiden ja viidenkymmenen ero on valtava. Siinä missä tavallinen tietokone käyttää bittejä, kvanttitietokone laskee kubiteilla. Alan huippututkijat ovat maailmalla kysyttyä tavaraa, mutta VTT on onnistunut palkkaamaan heitä Suomen lisäksi niin Euroopan kuin Yhdysvaltojen ja Aasian yliopistoista. Nykyään kone kuuluu jo koululaisen arkivarustukseen. ”Näin ymmärrämme laitteen toimintaa kubiteista, elektroniikasta ja jäähdytyksestä korkeimpaan softaan asti.” VTT:n joukkue koostuu kolmestakymmenestä kvanttiteknologian asiantuntijasta. Vuonna 2024 kubiteja pitäisi olla jo 50. ”Klassinen tietokone lähtee ratkaisemaan ongelmaa valitsemalla yhden polun ja laskemalla tehtävän bitin arvolla nolla. Yksi viidestä on kvanttitietokone. VTT:n ja IQM:n tutkijat hyödyntävät rakennuksen puhdastilaa kvanttikomponenttien valmistukseen. 40 KEMIA 2/2021 Juttusarja esittelee VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran keinot maailman pelastamiseksi ja Suomen nostamiseksi teknologiamahdiksi. Olisiko kone pystynyt ennakoimaan koronaviruksen ja estämään sen leviämisen pandemiaksi. ”Kvanttitietokoneen tuomaa muutosta voi verrata tuohon kehitykseen. Mihin superlaskijaa sitten voidaan käyttää. Se mullistaisi terveydenhuollon ja olisi merkittävässä osassa ilmastonmuutoksen torjunnassa”, Vasara toteaa. Opetusja tutkimuskäyttöön tuleva kvanttitietokone on tärkeä osa suomalaisen kvanttiteknologian matkaa maailmanmaineeseen. Kalifornian yliopiston tutkijaryhmä esitteli ensimmäisen kvanttimekaniikkaan perustuvan kahden kubitin koneen vuonna 1998. ”Jos pystymme kvanttitietokoneen avulla mallintamaan, miten luonto toimii, pystymme valjastamaan uusia asioita ihmiskunnan hyväksi. Kauppamatkustajan ongelma selviää VTT ja startup-yritys IQM Finland aloittivat vuoden 2020 lopulla yhteistyön, jonka tähtäimessä on Suomen ensimmäinen kvanttitietokone. Toimitusjohtaja arvioi tuolloin, että maailmassa voisi olla markkinat jopa viidelle tietokoneelle. ”Kun klassisen tietokoneen bitillä on arvot ykkönen ja nolla, kvanttitietokoneen kubitti voi niin sanotussa superpositiossa olla ykkönen ja nolla samanaikaisesti”, hän aloittaa. Kaksi vuotta myöhemmin toiminnassa oli viiden kubitin järjestelmä. Sivulle 43…. ”Kun kubitti voi samanaikaisesti olla ykkönen ja nolla, kvanttitietokone käy vaikutusta tulevina vuosikymmeninä on vaikea arvioida”, Pursula sanoo. Sitten se laskee sen uudelleen bitin arvolla yksi ja katsoo, mihin tulokseen pääsee. ”Ei se pandemiaa olisi kokonaan estänyt, mutta sen yksi tärkeä sovelluskohde on monimutkaisten molekyylien mallintaminen. Eli se käy läpi kaikki vaihtoehdot.” Pursula taivuttaa lisää rautalankaa. Pursula vastaa kertomalla vanhan esimerkin kauppamatkustajasta, jolla on käytävänään lukuisia kohteita useissa kaupungeissa. Amerikkalainen IBM esitteli ensimmäisen sarjavalmisteisen tietokoneen 1950-luvulla. VASARAN LISTA, OSA 4 JUHA GRANATH ”Vain taivas on rajana”, vastaa VTT:n tutkimuspäällikkö Pekka Pursula kysymykseen kvanttitietokoneen tulevaisuuden tehtävistä. Tavalliselle tietokoneelle lyhimmän reitin laskeminen olisi mahdotonta, kvanttikone selvittäisi sen hetkessä. Kahdessa paikassa samaan aikaan Kvanttitietokoneen toimintaperiaatteen selittämisessä sanonta ”vääntää rautalangasta” tuntuu lievästi sanottuna vanhanaikaiselta, mutta tutkimuspäällikkö yrittää. ”Emme halunneet ostaa avaimet käteen -periaatteella ”mustaa laatikkoa”, vaan tahdoimme itse mukaan kehitysja rakennustyöhön”, Pursula kertoo. Kone oli työhuoneen kokoinen
41 2/2021 KEMIA ”Me haluamme olla valmiita soveltamaan kvanttitietokonetta, kun niiden laskentateho kasvaa supertietokoneita suuremmaksi”, Pekka Pursula kiteyttää VTT:n päämäärän. VTT
Suomi starttaa kilpailuun hyvistä asemista, sillä meillä on pitkät Suomalaisyritys Euroopan kärjessä perinteet matalien lämpötilojen fysiikasta. ”Pöntön” ytimessä oleva prosessori jäähdytetään lähelle –273 asteen absoluuttista nollapistettä. Kvanttiteknologian povataan synnyttävän satojen miljardien arvoisen toimialan. ”Suprajohtavuus on ilmiö, jossa sähkö liikkuu ilman sähkönvastusta. ”Olemme saaneet rahaa kokoon runsaat 71 miljoonaa euroa. Kovimmat kilpailijat Google ja IBM VTT:n tilaaman viiden kubitin kvanttitietokoneen rakentamiseen osallistuu 60 asiantuntijaa yrityksen toimitiloissa Keilaniemessä ja 20 tytäryhtiön tiloissa Münchenissä. Mukana on myös tutkijaryhmä Aalto-yliopistosta. ”Siinä on paljon energiaa ja sen aiheuttamaa kohinaa. Jos joki virtaa hitaasti ja edessä on kivi, vesi nousee pehmeästi kiven yli. Se on tarjonnut pohjan IQM:lle, joka on Euroopan johtava suprajohtavien kubittien kehittäjä. ”Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö ei ole helppoa. Vaikka tarkoitus on hyvä, lakimiehet voivat vääntää sopimuksia vuoden. 42 KEMIA 2/2021 Suomalainen startup IQM Finland arvioidaan Euroopan johtavaksi kvanttitietokoneen kehittäjäksi. Möttönen hoitaa myös yliopiston ja VTT:n yhteisprofessuuria. Näin ylimääräiset poukkoilut häviävät ja laskentateho kasvaa.” Professori pyytää kuuntelijaa ajattelemaan kosken virtausta. Myös koronarajoitukset ovat hidastaneet töiden etenemistä varsinkin yliopistossa, mutta loppuvuodesta pitäisi koneen olla valmis.” Kun VTT marraskuussa 2020 julkisti IQM:n avoimen tarjouskilpailunJu ha G ra na th IQM:llä on työntekijöitä paristakymmenestä maasta ympäri maailman. ”IQM:n tiloissa on useampia samannäköisiä pönttöjä, mutta siellä valokuvaaminen on rajoitetumpaa”, Möttönen kertoo. Professori asettuu tottuneesti poseeraamaan pöntöksi kutsumansa valkokylkisen laitteen viereen. Sähkö liikkuu samoin suprajohtavuudessa. ”Heitä on houkutellut tänne myös työilmapiiri ja alaamme ympäröivä hyvä pöhinä”, Mikko Möttönen kertoo.. Tarve olisi vielä yli 40 miljoonalle”, Möttönen laskee. Näin sähkövastus häviää.” Valtiot, instituutiot ja riskirahoittajat ympäri maailmaa sijoittavat kilvan kvanttiteknologiaan. Hyvin kylmissä suprajohteissa yksittäiset elektronit eivät törmäile toisiinsa vaan alkavat liikkua aina kaksi yhdessä. Elektroniparit eivät lähde pienestä möykystä sinkoilemaan vaan jatkavat tasaisesti matkaansa. Se koostuu kahdelta pääomasijoituskierrokselta kerätystä 50,4 miljoonasta sekä EU:n 17,5 ja Business Finlandin 3,3 miljoonan euron rahoituksesta. Startup-yritys IQM Finland Oy:n perustaja ja päätutkija Mikko Möttönen ottaa vieraansa vastaan Aalto-yliopiston kvanttilaskennan ja -laitteiden laboratoriossa Micronovassa. Myös Espoossa pääkonttoriaan pitävä ja Müncheniin tytäryhtiön perustanut IQM on päässyt buumista osalliseksi
Vuoden 2020 lopulla Kiinasta tuli tieto, että fotoneilla laskeva Jiuzhangkone oli yltänyt vastaavaan saavutukseen kuin Googlen kone. Joukossa ovat muun muassa maailman johtavan kvanttitietokoneiden jäähdyttimien valmistaja Bluefors Oy, piikiekkoja tekevä Okmetic Oy, materiaalien kasvatukseen käytettäviä reaktoreita valmistava Beneq Oy ja ohjelmistoja kehittävä Algorithmiq Oy. Tällainen avoimuus ei kaikille firmoille sovi”, Möttönen pohtii. Perusteknologia on demonstroitu, ja ongelmat siirtyvät perusfysiikasta insinööriongelmiksi”, tutkimuspäällikkö sanoo. Yksi syy niiden vähyyteen saattoi olla se, että kehitystyötä lähdettiin tekemään yhdessä VTT:n kanssa. ”Tehtävä oli täysin keinotekoinen ja räätälöity kvanttitietokoneelle mutta tehty vaikeaksi klassiselle”, Pursula kommentoi. Viime syksynä IBM ilmoitti tavoitteekseen rakentaa tuhannen kubitin kvanttitietokoneen vuoteen 2023 mennessä. Vaikka niillä on muutaman vuoden etumatka, täytyy muistaa, että ei ensimmäisen kännykän valmistajakaan ole enää alan kuningas.” Möttöstä ei lannista toimittajan jankkaus teknologiajättien miljardeista ja amerikkalaisten tutkimuslaitosten valtavista rahoista tai työntekijöiden huippupalkoista. Möttönen puhuu kvanttiekosysteemistä, johon kuuluu tutkimuslaitosten lisäksi osaavia laiteja komponenttitoimittajia ja alihankkijoita. Kilpailun hävinneestä keskieurooppalaisesta osapuolesta professori tyytyy sanomaan, että ”heillä oli huomattavasti vähemmän kokemusta”. Muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä ylisti kvanttiteknologian suomia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Vähemmälle huomiolle jäi, että kansainväliseen kilpailuun tuli vain kaksi tarjousta. Summa on pieni verrattuna miljardeihin euroihin, joita kansainväliset teknologiajätit ja Kiinan valtio upottavat kvanttiteknologiaan. Näin se saa oikean tuloksen kertaheitolla.” Maailmalla käydään tiukkaa kilpailua niin sanotusta kvanttiherruudesta eli siitä, kenen nykyinen kvanttitietokone toimii nopeimmin. ”Kun perusta on kunnossa, on aika miettiä, miten laite skaalataan isompaan kokoluokkaan.” Maailmalla tehokkaimmista kvanttitietokoneista löytyy jo nyt yli 60 kubittia. ”Maailmalla suuret yritykset perustavat jo kvanttitiimejä ja tilaavat tutkimusta alan yrityksiltä. Google ilmoitti vuosi sitten, että Sycamore oli laskenut runsaassa kahdessa minuutissa tehtävän, joka klassiselta supertietokoneelta olisi vienyt vuosia. ”Palkalla emme pysty USA:n kanssa kilpailemaan, mutta meidän etuna ovat pohjoismaiset arvot: tasa-arvo, yhdenvertaisuus, avoimuus, sosiaaliturva, lasten hoitopaikat. IQ M sa voittajaksi, alkoi melkoinen hehkutus. Sanna Marinin hallitus rahoittaa VTT:n kvanttitietokonehanketta 20,7 miljoonalla eurolla. Vaikka palkka Suomessa olisi puolet jenkkien liksoista, siitä saattaa jäädä täällä enemmän käteen.” Suomella oma ekosysteemi Mikko Möttönen patistaa suomalaisia yrityksiä kasvattamaan ymmärrystään ja osaamistaan kvanttitietokoneen tuomista mahdollisuuksista. ”Luulin koko kilvan ajan, että tarjouksia olisi tullut enemmän. 43 2/2021 KEMIA vaihtoehdot läpi yhdellä kertaa. ”Tänne on jo syntynyt satoja työpaikkoja tarjoava kvanttiteknologian yritysverkosto. ”Olemme Euroopan suurin kvanttitietokoneiden kehittäjä, ja merkittävimmät kilpailijamme ovat teknologiajätit Google ja IBM. Toistaiseksi kvanttiherruutta pitää hallussaan Googlen 53 kubitin Sycamore, mutta perässä tulevat IBM, Microsoft ja tietysti Kiina. IQM:n perustajiin kuuluvat Jan Goetz ja Kuan Tan saivat helmikuussa Vuoden nuoren tutkijayrittäjän palkinnon, jonka myöntää Kaute-säätiön Akateemisen yrittäjyyden rahasto. ”Vielä kvanttitietokone ei siihen pysty, mutta tämä vuosikymmen on suuren kehityksen aikaa. ”Kvanttitulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta yhteistyönäkymät näyttävät valoisilta.”. Lisäksi Suomen Akatemia on nostanut Suomen kvanttilaskentakeskuksen kansalliselle tiekartalle, mikä auttaa pitkässä juoksussa hankkimaan maahan monta kvanttitietokonetta”, Möttönen sanoo. ”Kiinalaiskokeen tulokset osoittivat omalta osaltaan, että kvanttiherruus on näillä näppäimillä meillä.” Kvanttiherruudesta kvanttihyötyyn Pekka Pursulan mielestä kvanttiherruuden rinnalla voitaisiin puhua myös kvanttihyödystä eli siitä, milloin kvanttitietokoneesta saadaan niin tehokas, että se todella voi ryhtyä ratkomaan ihmiskuntaa vaivaavia suuria ongelmia nopeammin kuin supertietokoneet. Energiayhtiöillä on suuri intressi ratkaista ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia. Finanssialalla kvanttitietokoneen tarjoama prosentinkin hyöty tuo kassaan miljardeja euroja.” Suomen asemaa yhtenä kvanttiteknologian kärkimaista ylläpitävät IQM:n lisäksi lukuisat alan yritykset
Näin ei ole tapahtunut.” Nyt odotukset ja investointinäkymät on asetettu kvanttiteknologiaan ja siihen perustuvan kvanttitietokoneen mahdollisesti ylivertaisiin ominaisuuksiin. Joskus tarvitaan jäitä hattuun Tulevaisuuden tarkastelussa on joskus laitettava jäitä hattuun. Voiko eteen tulla fysikaalisia rajoja. ”Ajan myötä kuumimmat odotukset kuitenkin tasaantuvat, ja alkaa uusien teknologioiden realistisempi juurtuminen osaksi taloutta ja yhteiskuntaa.” Tällä hetkellä kvanttitietokoneen odotuskäyrät ovat joka tapauksessa vahvasti noususuunnassa. Ahlqvist on varovainen kvanttiteknologian tulevaisuuden arvioinnissa. 44 KEMIA 2/2021 Tulevaisuudentutkija Toni Ahlqvist: ”Olisin vielä varovainen” Professori Toni Ahlqvist tutkii nousevien teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. ”Ihminen on kekseliäs. Kvanttitietokoneella pystytään jo tekemään tiettyjä operaatioita, mutta: ”Kyse on enemmän siitä, miten eri toimijoiden, kuten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten, keskinäinen dynamiikka avaa uudenlaisen yhteiskunnallisen odotushorisontin. Niitä ruokkivat toimijoiden ylilyövät teknologiapuheet ja yhteiskunnalliset visiot. Jo 1980-luvulla tekoälyn ennustettiin korvaavan esimerkiksi lääkärit ja lakimiehet. ”Todellisuudessa olemme vielä aika lailla alkutekijöissä kvanttitietokoneen kehittämisessä.” Tulevaisuudentutkija ei anna pitkän aikavälin sijoitusvinkkejä mutta muistuttaa, että suuret läpilyönnit tehdään usein massiivisten tutkimusinvestointien avulla. Tässä horisontissa kvanttiteknologian ja -tietokoneen nähdään muuttavan merkittävästi tietojenkäsittelyn ja siten digitaalisen yhteiskunnan perustan.” Odotukset vaikuttavat vahvasti myös rahoituksen ja investointien suuntautumiseen. ”Kvanttiteknologia on yksi mahdollisuus, johon investointeja voi suunnata. ”Tekoälyn historiallinen kehitys on ollut samansuuntaista. Selvää on, että myös tulevaisuudessa tieto on valtaa. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta keskeistä ei ole vain laitteiden kehittäminen, vaan se, kenellä on osaamista soveltaa kvanttiteknologiaa ja kyvykkyyttä toimia uudessa teknologiaympäristössä.” Tarvitaan siis laaja-alaista ja monitieteistä osaamista, jossa oleellista ei ole vain teknologiaosaaminen vaan myös teknologioiden yhteiskunnallisten ja kulttuuristen vaikutusten ymmärtäminen. ”Kehitys riippuu pitkälti siitä, miten paljon kvanttiherruus tarkoittaa yhteiskunnan kannalta”, hän sanoo. Onko tällainen kehitys mahdollista myös kvanttiteknologian kohdalla, jää nähtäväksi.” H an na O ks an en /T ur un yl io pi st o. Tähän mennessä ihmiskunta on tietotekniikan kehityksessä ylittänyt useaan kertaan sen, minkä joskus ajateltiin olevan fyysisesti jopa mahdotonta. Hän käyttää esimerkkeinä nanoteknologian ja tekoälyn kehityskulkuja viime vuosikymmeniltä. ”Venäjän presidentti Vladimir Putin on kommentoinut, että se, joka hallitsee tekoälyä, hallitsee tulevaisuuden maailmaa.” Asia nähdään samansuuntaisesti Kiinassa, jolla on vahva ote kvanttiteknologiakilpailussa. Ahlqvistin mukaan kvanttitietokoneen tulevan merkityksen ratkaisee se, mihin tarkoituksiin konetta käytetään ja minkälaisessa maailmassa silloin elämme. ”Parin, kolmen viime vuosikymmenen aikana nanoteknologia on erilaisissa asiantuntija-arvioissa usein nähty tulevaisuuden läpimurtoteknologiana, mutta se ei ole koskaan täysin täyttänyt suurimpia yhteiskunnallisia odotuksia”, professori sanoo. Ahlqvist nostaa esiin mahdolliset fysikaaliset ongelmat, jotka saattavat jarruttaa kvanttitietokoneen kehitystä. ”Kvanttiteknologian voi liittää osaksi laajempaa maailmanpoliittista kehityskuvaa, jossa teknologiakilpailu on enenevässä määrin myös geopoliittista kilpailua”, Ahlqvist sanoo. ”Pystyykö kvanttiteknologiaan pohjautuva tietojenkäsittely korvaamaan perinteisen digitaalisen tietojenkäsittelyn. Kuinka paljon energiaa kvanttitietokoneet käyttävät?” ”Todennäköisesti teknologian kehitystyössä tulee vastaan vielä monia tilanteita, joissa joudutaan toteamaan, että hei, ei tämä ihan näin toiminutkaan.” Professori muistuttaa, että uusiin teknologioihin liittyy usein myös investointija liiketoimintaodotusten ylikuumenemista. Ahlqvist tähdentää, että muutoksen horisontti on toistaiseksi vain yksi mahdollinen tulevaisuus. ”Maassa on tajuttu, että uusien teknologioiden hallinta on geopoliittista hallintaa.” Kvanttiteknologia on mahdollisuuksista yksi Professorin mukaan olemme siirtymässä uusiin teknologioihin kytkeytyvien geopoliittisten odotusten ja kamppailujen aikaan
Periaate on, että useasta fyysisestä kubitista rakennetaan kubittijoukkoja, jotka liitetään yhdeksi isoksi loogiseksi, virhekorjatuksi kubitiksi. ”Meillä on mahdollisuus maailman kärkeen, kun kohdistamme panoksemme oikein.”. ”Nokiaa ei olisi koskaan syntynyt, jos ajatuskulku olisi mennyt niin, että ei voi voittaa, jos ei ole eniten rahaa.” VTT:n tilaaman kvanttitietokoneen kehittäjät suunnittelevat laitteensa ympärille ”kvanttiklusteria”, johon tulisi mahdollisimman nopeasti mukaan eri teollisuudenaloja. Milloin tavallisen kansalaisen taskussa on virhekorjattu kvanttitietokone. Miljardin euron hankkeeseen osallistuu eurooppalaisia tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja yrityksiä. Kansalaiset pääsevät käyttämään niitä verkon kautta samoin kuin nykyisiä supertietokoneita.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Yhteenliittymän tarkoitus on kuroa kiinni USA:n ja Kiinan etumatkaa. Projekti on siksi myös Toni Ahlqvistin mielestä erittäin tärkeä, vaikka kvanttiteknologian tulevaisuus onkin vielä epävarma. Kvanttitietokoneiden tuloon liittyy iso pelko siitä, että laite pystyy valtavan laskentatehonsa avulla murtamaan monet nykyiset salaustekniikat ja luomaan salauksia, joita eivät supertietokoneetkaan murtaisi. Myös tekoäly voi hyötyä kvanttitietokoneesta.” VTT on mukana myös EU-komission vuonna 2018 käynnistämässä Quantum Flagship -aloitteessa. Silloin tietoturva nousee suurimmaksi riskiksi”, Pursula myöntää ja vakuuttaa samaan hengenvetoon, että tutkijat kehittävät jo aktiivisesti kvanttitietokoneenkin hyökkäyksen kestävää salausjärjestelmää. ”Tarvitsemme ainakin satoja virhekorjattuja kubitteja, jotta saisimme universaalin virhekorjatun kvanttitietokoneen. Tätäkin pulmaa ratkotaan jo. ”Kun kvanttitietokoneet saadaan skaalattua, ne voivat alkaa purkaa tehokkaasti nykyisiä salausalgoritmeja. Hänelle on selvää, että ”pieni maa, pienet rahat”. Kiinnostusta on ollut, syystäkin. ”Laskentatehokkuuden lisäys vaikuttaa kaikkiin aloihin. VTT, Aalto-yliopisto ja IQM sitovat yhteisessä hankkeessaan kvanttiosaamista Suomeen. ”Kun meillä on tietojärjestelmien salauksen purkamiseen kykenevä kvanttitietokone, silloin meillä on jo myös uusia, kvanttitietokoneen hyökkäyksen kestäviä salausalgoritmeja”, Pursula sanoo ja muistuttaa: ”Paras suojaus on pitää tietokoneohjelmat päivitettyinä, kuten nykyäänkin.” Kvanttitietokoneiden kehittämisen suurimpia ongelmia on kvanttien lukemista haittaava, tietoa peittävä kohina. Kehitteillä on niin sanottuja virheenkorjausalgoritmeja. Sovellukset voivat ratkaista niin prosessiteollisuuden, materiaalitieteiden, logistiikan kuin finanssialan datamassaja optimointiongelmat. Se on vielä kaukana, mutta kvanttihyöty voitaisiin saavuttaa tällä vuosikymmenellä ilman virheenkorjaustakin jossakin rajatussa ongelmassa.” Pursula joutuu joka haastattelun lopuksi vastamaan yhteen ja samaan kysymykseen, niin nytkin. ”Meillä on mahdollisuus maailman kärkeen, kun kohdistamme panoksemme oikein omiin vahvuuksiimme ja käytämme ne järkevästi”, hän sanoo. Esimerkiksi kvanttiherruutta hallussaan pitävä Sycamore laski labyrinttilaskun väärin 999 kertaa tuhannesta. Tarpeen uudet salausjärjestelmät Ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. 45 2/2021 KEMIA Pursula ei harmittele miljardien puuttumista. ”Kvanttitietokoneet ovat ensimmäisten tietokoneiden tapaan huoneenkokoisia laitteita, jotka sijoitetaan aluksi laskentakeskuksiin
Aineita, joita aivosairauksiin ja kehityshäiriöihin on yhdistetty, ovat muun muassa monet raskasmetallit, torjunta-aineet, palonja homeenestoaineet sekä muovinpehmentimet. A do be St oc k Aivosairaudet yleistyvät samaan aikaan, kun ihmisten kemikaalikuorma kasvaa. Harvardin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Bostonin lastensairaalassa työskentelevä professori David Bellinger toi esiin näkökulman, että kyse ei aina ole ongelmien yhteisvaikutuksista. Aineille altistutaan pääasiassa ravinnon, juomaveden, sisäilman pölyn ja ulkoilman pienhiukkasten hengittämisen kautta. Lyijyllä ja stressillä on sama kohde NAS:n työpajaan osallistuneiden tutkijoiden ja viranomaisten yhteinen näkemys vaikutti olevan, että kemikaalit ovat yksi keskeisistä ympäristöja elämäntapatekijöistä, jotka yhdessä rappeuttavat nykyihmisen aivotoimintaa. Esityksistä kävi ilmi, että tutkijat ovat havainneet selviä yhteyksiä kemikaalialtistumisen ja esimerkiksi Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin, amyotKemikaalikuorma on uhka aivoillemme rofisen lateraaliskleroosin eli als-taudin ja autismin välillä. Näin todettiin Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (NAS) viime vuonna järjestämässä avoimessa työpajassa, jossa käsiteltiin kemikaalien vaikutuksia aivotoimintaan ja aivosairauksiin. ”Lyijy ja sikiöaikainen stressi vaikuttavat aivoissa samaan alueeseen”, CorySlechta sanoi. Kaiken kaikkiaan tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää. Samalla päästiin keskustelemaan yhteistyön käynnistämisestä, jotta tutkimusta ja riskinhallintaa voitaisiin kehittää. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ilmiöt ovat yhteydessä toisiinsa.. Tapahtumassa kuultiin monia alustuksia siitä, missä alan tutkimus eri sairauksien ja aineiden kohdalla tällä hetkellä menee. Rochesterin yliopiston ympäristölääketieteen ja kansanterveystieteen professori Deborah Cory-Slechta kertoi, että esimerkiksi lyijyaltistumisesta, köyhyydestä, stressistä ja kehnosta lapsuusajan terveydenhuollosta kärsivät usein samat ihmiset. Yhteys Alzheimeriin ja Parkinsonin tautiin Pohjois-Amerikassa, aivan kuten Euroopassakin, käytetään jokapäiväisessä arjessa ja teollisuudessa kymmeniä tuhansia erilaisia kemikaaleja, joista useimpien keskushermostovaikutuksia ei ole vielä selvitetty. Tapahtumalla haluttiin kiinnittää huomiota merkittävään mutta toistaiseksi vähälle huomiolle jääneeseen ympäristöterveyskysymykseen. Näillä ympäristötekijöillä on myös samanlaisia vaikutuksia. Joidenkin aineiden osalta tunnetaan varsin hyvin mekanismit, joilla aine vaikuttaa keskushermostoon. 46 KEMIA 2/2021 KATJA PULKKINEN Erilaiset kehityshäiriöt ja aivosairaudet ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet huomattavasti, eikä muutos ole selitettävissä pelkästään diagnostiikan tehostumisella tai perinnöllisillä tekijöillä. Osuutensa sairaustapausten lisääntymiseen voi olla kemikaalialtistumisella. Aivosairauksien ja kemikaalialtistumisen yhteyksiin ja mekanismeihin paneutuneissa tutkimuksissa on kuitenkin tehty jo runsaasti kiinnostavia ja samalla huolestuttavia löydöksiä
Verrokit myös toipuivat infarktista paremmin kuin lyijylle altistuneet. ”Lapsuudenaikaisen lyijyaltistumisen tiedetään olevan yhteydessä myöhempään huonoon koulumenestykseen, keskittymisongelmiin, heikkoon impulssikontrolliin ja monenlaiseen riskikäyttäytymiseen”, Bellinger kertoi. Professori Bellinger käytti puheenvuorossaan termiä ympäristöoikeudenmukaisuus. Aivoterveydelle vaarallisia voivat olla muun muassa torjunta-aineet, palonestoaineet ja muovinpehmentimet.. Lyijyaltistuksen kohteena olleet jyrsijät esimerkiksi lipsahtelivat kävellessään keppiä pitkin. Verrokkihiiret sen sijaan kipittivät sen vikkelästi päästä päähän. 47 2/2021 KEMIA Tutkijoiden alustavat löydökset viittaavat siihen, että altistuminen hermostoon vaikuttaville aineille saattaa liittyä kykyyn kestää erilaisia hermostoon vaikuttavia iskuja myöhemmässä vaiheessa elämää. Poikasina lyijylle altistetut hiiret suoriutuivat aivoinfarktin jälkeen motorisista testeistä heikommin kuin hiiret, joita ei ollut altistettu myrkylliselle metallille. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ne ovat niin yleisiä. ”Kymmenistä tutkimuksista tiedetään, että lyijyaltistuminen korreloi negatiivisesti älykkyysosamäärän kanssa ja että myös pienillä altistusmäärillä on merkitystä”, Bellinger sanoi. Yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä ovat silti altistumisen lievät vaikutukset. Ennen infarktia ryhmien välillä ei ollut eroja, Bellinger kertoi. On esimerkiksi havaittu, että lyijyaltistuneilla lapsilla on aikuisena alempi sosioekonominen asema kuin omilla vanhemmillaan. Lyijylle lapsuudessaan altistuneilla ihmisillä myös päihteiden käyttö ja kodittomuus ovat huomattavasti yleisempiä kuin verrokeilla. Oikeudenmukaisuuden äärellä Kun ihminen altistuu hermostoon vaikuttaville aineille, seurausten ketju voi olla raju. Paljon tutkittu lyijy on tästä kuvaava esimerkki
Muita elintarvikkeita korkeampia lyijypitoisuuksia voi esiintyä ravintolisissä, laihdutusvalmisteissa, mausteissa ja kaakaopohjaisissa tuotteissa, raportissa todetaan.. Se on yhteiskunnallisesti merkittävä asia.” ”Omalla työllä voi vaikuttaa” Alhaisesta älykkyysosamäärästä keskusteltiin tapahtumassa paljon, sillä se heijastaa yleisemminkin aivoterveyttä. On palkitsevaa, kun riskiaine tunnistetaan ja sen rajoittamiseksi voidaan toimia. Lyijylle altistuminen on yhteydessä älykkyyden heikkenemiseen. 48 KEMIA 2/2021 ”Vaikka vaikutukset eivät olisi yksilötasolla dramaattisia, viitearvot alittavat lyijypitoisuudet kattavat kaikesta älykkyyden alenemasta lähes 90 prosenttia. Aikakone on keksitty Kemikaalialtistumisen tutkimus on aikaa vievää. Kiinnostusta lisää myös se, että uusilla tutkimusmenetelmillä voidaan tätä nykyä selvittää asioita, jotka ennen jäivät mahdottomina tutkimatta. Asiaan voi olla luvassa parannusta, sillä halu tieteidenväliseen yhteistyöhön oli tilaisuudessa käsinkosketeltava. ”Ympäristöterveystutkimuksessa on esimerkiksi opittu hyödyntämään geospatiaalisia menetelmiä, kuten satelliittien avulla tapahtuvaa kaukokartoitusta ja älypuhelimien avulla kerättyä reaaliaikaista tietoa lähiympäristöstä.” Ihmisistä kerättyjä bionäytteitäkin on käytettävänä aiempaa enemmän, joten kemikaalialtistumista voidaan senkin ansiosta mitata paljon entistä paremmin. Tällaiseen ongelmakorvaamiseen halutaan etenkin EU:ssa puuttua. Aiheuttaa myös munuaisvaurioita Lyijylle altistuminen ei vaikuta ainoastaan älykkyyteen. Kun halutaan selvittää vaikkapa lapsuudessa tapahtuneen alLyijylle altistuu koko kansa Suomessa Ruokavirasto on laatinut tutkimusraportin kansalaisten elintarvikkeiden kautta saamasta lyijyaltistuksesta. Suomessa ravinnon kautta saatavaan lyijyyn liittyvän tautitaakan suuruus on tutkijoiden arvion mukaan 570 daly-yksikköä vuodessa. Eskenazi toivoo, että erilaisia ihmisen ja ympäristön uusia tutkimusmenetelmiä saadaan yhdistettyä niin, että myös aivoja kehityshäiriötutkimus hyötyy niistä. Tautitaakka tarkoittaa sairauksien ja ennenaikaiseen kuolemaan tai invaliAltistumisen seuraukset voivat olla ylisukupolvisia. Älykkyyttä heikentävien riskitekijöiden vertailulistalla on korkeilla sijoilla lyijyn lisäksi muun muassa organofosfaattisia torjunta-aineita. Tutkimusta on hidastanut ainakin niin kutsuttu siiloutuminen. Käsite sisältää sekä vuodet, joina eletään sairauden takia vajaakuntoisena että vuodet, jotka menetetään ennenaikaisen kuoleman vuoksi kokonaan. diteettiin johtavien tekijöiden aiheuttamaa kokonaishaittaa väestössä. Vähäisintä altistuminen on vanhuksilla. Daly (disability adjusted life years) merkitsee haittapainotettua elinvuotta. ”Samaan aikaan myös ympäristön ja altistumisen mittausmenetelmät ovat menneet eteenpäin”, hän muistutti. Monenlaiset tekijät, kuten aivovammat, ennenaikaiset syntymät ja erilaiset puutostilat tunnetaan älykkyyteen vaikuttavina tekijöinä. Myrkyllinen metalli lisää myös hermostovaurion, munuaisongelmien ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiä. Dataa satelliiteista ja älypuhelimista Miksi kemikaalien aivovaikutusten kaltaiseen tärkeään teemaan ei ole kunnolla reagoitu aiemmin. Euroopan kemikaalivirasto Echa on jo kertonut käynnistävänsä ryhmittelyyn perustuvaa aineiden arviointia. Tähän kiinnitti huomiota Kalifornian yliopiston Berkeleyn yksikön professori Brenda Eskenazi, joka johtaa yliopiston ympäristöterveyteen ja lastentauteihin paneutuvaa Cerch-keskusta. Raportin mukaan lyijylle altistuu koko väestö, mutta suurinta altistus on lapsilla. Ruokaviraston raportin mukaan terveyshaittojen mahdollisuutta ei voida sulkea pois juuri kenenkään osalta. Vain kuudella prosentilla 25–75-vuotiaista suomalaisista lyijyaltistus on niin vähäistä, että terveysriski on mitätön. ”Sen jälkeen alueen asukkailta kerättyjen näytteiden pbde-tasot laskivat muutamassa vuodessa melkein 40 prosenttia”, Woodroff kertoi. Esimerkiksi palonestoaine pbde, jonka oletetaan vaikuttavan heikentävästi sikiöja lapsuusaikana altistuvien älykkyyteen, kiellettiin Kaliforniassa vuonna 2006. Valitettavaa on se, että haitallisia aineita korvataan niiden käytön rajoittamisen jälkeen usein aineilla, jotka myöhemmin paljastuvat yhtä haitallisiksi. Kun kemikaalit arvioidaan yksi kerrallaan, prosessi on hidas ja jättää samankaltaisesti vaikuttavia aineita odottamaan omaa arviointivuoroaan kauas tulevaisuuteen. Tapahtumassa aihetta kutsuttiin väliinputoajaksi, se kun ei ole oikein sopinut minkään vakiintuneen tutkimussektorin raameihin. Kalifornian yliopiston lisääntymisterveystieteen professori Tracey Woodruff kertoi pitävänsä työtään ympäristöterveyden hyväksi hyvin motivoivana. Eskenazi kertoi, että tutkijoiden käytössä on nykyisin monia uusia kajoamattomia menetelmiä, joilla voidaan selvittää ihmisen hermojärjestelmän toimintoja ja rakennetta myös niiden kehittyessä, jo sikiövaiheessa. Lyijy kulkeutuu elintarvikeketjuun maaperästä kasvien ja veden välityksellä
Ado be Stoc k Als-potilaiden elimistössä oli kromia ja nikkeliä selvästi enemmän kuin terveillä verrokeilla. Voimme eritellä aineita, joiden tiedetään vaikuttavan sairauteen samansuuntaisesti, ja alkaa tilastollisin menetelmin mallintaa niiden yhteisvaikutusta”, hän ehdotti. Viime vuosina on havaittu, että hampaiden kasvaessa niihin varastoituu monenlaisia kemikaaleja, joiden sijainti hammasluun kasvurenkaissa kertoo, milloin aine on päätynyt elimistöön. Yksi NAS:n työpajassa puhuneiden asiantuntijoiden pääviesteistä oli, että aivosairauksia ei kyetä kunnolla ymmärtämään, jos tutkimuspöydälle otetaan ympäristötekijöitä yksi kerrallaan. Tuoreiden hammastutkimusten avulla on havaittu, että aikuisiällä puhjennut als-tauti on yhteydessä elimistön kohonneisiin metallipitoisuuksiin lapsuudessa ja murrosiässä eli vuosikymmeniä aikaisemmin. 49 2/2021 KEMIA tistumisen myöhempiä vaikutuksia, keskeinen menetelmä ovat pitkittäistutkimukset. ”On yleistä, että monenlaiset aineet vaikuttavat elimistössä samaan järjestelmään mutta eri mekanismein. Algoritmien laatiminen voidaan aloittaa kokoamalla sairauskohtaisesti yhteen niitä kemikaaleja, joilla on vaikutusta kunkin sairauden kehittymiseen. ”Pitää mitata kemikaaliseoksia ja sen lisäksi monia yksilöllisiä tekijöitä, kuten ravitsemusta, stressiä ja perimää, jotka voivat joko vahvistaa tai lieventää kemikaalialtistusten vaikutuksia.” Rochesterin yliopiston Deborah CorySlechtan mielestä kumulatiivisten riskien arviointiin vaaditaan nyt laskennallisia keinoja eli erilaisia algoritmeja. Kuinka vahvasti metallit korreloivat als-tautiin riippui siitä, millaisina yhdistelminä eri metalleja hampaista löytyi ja milloin niitä oli elimistössä ollut. ”Mukaan voidaan liittää myös esimerkiksi taloudellista dataa ja tehdä siten vaikkapa analyyseja aineiden sääntelyn aiheuttamien kustannusten ja sen tuomien hyötyjen suhteesta.” Työpajan esityksiin ja siitä laadittuun julkaisuun voi tutustua osoitteessa https://tinyurl.com/chem-neuroscience. Hyväksi keinoksi matkustaa nopeasti ajassa vuosikymmeniä taaksepäin on osoittautunut hampaiden tutkiminen. Tärkeää mitata yhteisvaikutuksia Monista aineista ja sairauksista on kertynyt Michiganin als-tutkimuksen kaltaista näyttöä, mutta vielä useampi kysymys on yhä avoinna, ja kokonaisuudesta puuttuu tärkeitä paloja. Hampaisiin syntyy päivittäin uusi kerros, josta voidaan löytää esimerkiksi ftalaatteja ja fluorattuja yhdisteitä. Sehän ei kerro todellisuudesta paljoakaan”, professori Eskenazi sanoi. Yhdysvaltain Michiganissa tutkittujen als-potilaiden hampaissa oli muun muassa kromia, mangaania ja nikkeliä selvästi korkeampia määriä kuin terveillä verrokeilla. Kriittiset ikävuodet vaihtelivat ainekohtaisesti. Brenda Eskenazi korostaa, että tarpeen ovat myös monta sukupolvea kattavat tutkimukset, sillä altistumisen seuraukset voivat olla ylisukupolvisia. Maitohampaiden avulla päästään vielä kauemmas, sikiöaikaisen altistumisen ääreen. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. Hiirillä tehdyt altistuskokeet tukivat hammasanalyysien tuloksia. Ne voivat myös voimistaa toistensa vaikutuksia, joiden laskemiseen tarvitaan Pysyvät hampaat alkavat kehittyä leukaluissa jo syntymän jälkeen ja varastoivat näin arvokasta tietoa lapsuudenaikaisesta kemikaalialtistuksesta. ”Altistumme valtavalle määrälle kemikaaleja, mutta perinteisesti on tutkittu kerrallaan vain yhtä ainetta tai parhaimmillaan jotakin aineryhmää. Als on vakava selkäytimen liikehermojen sairaus, joka tuhoaa vähitellen lihasten toiminnan ja lamaa hengityksen. ”Yksittäisten aineiden vaikutuksista eri sairauksiin on jo paljon tietoa, on kyse sitten Parkinsonin taudista tai korkeasta verenpaineesta. uusia menetelmiä”, Cory-Slechta sanoi
Infektiot olivat yleisiä. Veri oli pakattu virvoitusjuomapulloihin”, Elomaa-Krapu kuvailee. Keskeinen asia opetuksessa oli myös kulkutautien hoito ja niiden ehkäisy sekä siviiliväestön avustaminen. Toinen vaihtoehto oli paikallispuudutus. Vuoteen 1943 mennessä lääkintälottia toimi erilaisissa tehtävissä jo 22 000. ”Tarvittaessa tehtiin myös verensiirtoja, joissa käytettiin vain O-verta. ”Lääkintälottien tehtävänä kenttäsairaaloissa oli esimerkiksi haavoittuneiden sidosten vaihtaminen ja huolehtiminen siitä, etteivät haavat ala märkiä”, kertoo Minna Elomaa-Krapu, joka Sotilaat taistelivat, lotat lääkitsivät tutki väitöskirjassaan lääkintälottien kokemuksia vuosina 1939–1945. Nukutusaineena hyödynnettiin eetteriä. Talvisodassa (1939–1940) työskenteli vapaaehtoisina lääkintälottina noin 7 000 naista. Sen sijaan he saivat pikaopit työhönsä kursseilla, joilla käytiin läpi ensiapua, anatomiaa, yleisimpiä tauteja ja tavallisimpien lääkkeiden käyttöä. Lottien panos oli erityisen arvokas siksi, että heidän työnsä vapautti kymmeniätuhansia miehiä varsinaisiin sotatoimiin. Jotkut kykenivät palaamaan joukko-osastoonsa, muut siirrettiin jatkohoitoon sotasairaalaan. Ennen jatkosotaa (1941– 1944) heitä ehdittiin kouluttaa lisää. Taisteluvammoista tavallisimpia olivat ampumahaavat, mutta myös sirpalevammoja oli paljon. Muun muassa niissä uurastivat viime sotien aikana suomalaiset lääkintälotat. Hoito oli lyhytaikaista, koska jokainen vuode piti vapauttaa nopeasti seuraavalle tulijalle. Kenttäsairaalat toimivat rintamalla haavoittuneiden ensimmäisinä hoitopaikkoina. Antibioottien puutteessa tulehduksia hoidettiin sulfonamideilla, jotka hidastavat bakteerien kasvua estämällä foolihapposynteesiä. 50 KEMIA 2/2021 ARJA-LEENA PAAVOLA Kenttäsairaaloissa, kenttäapteekeissa, sairasjunissa, laboratorioissa, eläinten lääkinnässä ja veripalvelussa. Sairaaloita perustettiin tyhjilleen jääneisiin rakennuksiin mutta myös jopa telttoihin. Kenttäsairaalan tärkein tehtävä oli antaa akuuttia kirurgista hoitoa. Niiden hoito oli vaikeaa, sillä haavat olivat repaleisia, ja niihin kulkeutui bakteereja jo maaperästä. Potilaiden tuskia lääkittiin pääasiasLääkintälotat hoitavat haavoittuneita. Lääkintälotilla, usein hyvinkin nuorilla, ei ollut alan ammattikoulutusta. Koska anestesialääkäreitä ei ollut saatavilla, sairaanhoitajia koulutettiin antamaan potilaalle kevyt narkoosi. Lyhyemmissä toimenpiteissä leikattavat saivat laskimoonsa heksobarbitaalia. Sata vuotta sitten perustettu Lotta Svärd nousi viime sotien aikana maailman suurimmaksi naisten vapaaehtoiseksi maanpuolustusjärjestöksi. Lotat tekivät mittaamattoman arvokasta työtä muun muassa haavoittuneiden sotilaiden hoidossa. Lyhyiden lääkintäkurssien rinnalla järjestettiin myös sairaanhoitoapulaiseksi valmentavia kursseja. Lo tt am us eo. Sotasairaalassa työ oli hieman helpompaa kuin kenttäsairaaloissa, mutta niihinkin oli lopulta pakko lähettää nuorimmillaan 16-vuotiaita lottatyttöjä
Suurhyökkäys toi punatautiepidemian Tavallista oli, että kenttäsairaaloiden henkilökunta joutui työskentelemään ilman taukoja ja välillä valvomaan vuorokausikaupalla. Sotavammojen ohella hoidettavana oli tarttuvia tauteja, kuten tuberkuloosia, poliota, kurkkumätää ja tuhkarokkoa. Lääkärit pyrkivät huolehtimaan lottien jaksamisesta tarjoamalla heille Pervitiniä, samaa saksalaista amfetamiinipohjaista ”höökipulveria”, jolla myös sotilaille annettiin lisäpotkua pahimmissa paikoissa. Riski tiedostettiin, mutta muutakaan tehokasta kivunlievittäjää ei ollut. 51 2/2021 KEMIA sa morfiinilla ja heroiinilla, jotka johtivat helposti riippuvuuteen. Työ rintamaoloissa oli rankinta, mutta vaativaa se oli myös sairasjunissa ja sotasairaaloissa. Sotilailla esiintyi myös syyhyä ja keltatautia.. ”Potilaan kohtaamiseen ei ollut annettu riittävästi koulutusta, ja se aiheutti lääkintälotille ahdistusta ja painajaisia”, Elomaa-Krapu sanoo. Pelko oli siten jatkuvasti läsnä muutenkin. Elomaa-Kravun haastattelema lotta kertoi, että osa pelkäsi pervitiiniä niin että jätti aineen ottamatta
Sodan uhan kasvaessa syksyllä 1939 puolustuslaitos aloitti ylimääräiset harjoitukset, ja lääkintälotat ryhtyivät saattamaan sairaaloita, sairasjunia ja ensiapuasemia toimintakuntoon. marraskuuta puhkesi, lotat olivat valmiina. Lotaksi pääseminen edellytti 17 vuoSA -k uv a. Suomessa asiaan reagoi myös Lotta Svärd -järjestö, joka ryhtyi 1930-luvun mittaan hankkimaan varustusta sairastupia ja sidontapaikkoja varten. ”Sodan syttyessä lotat pystyivät toimimaan tehokkaasti, sillä he olivat jo rauhan aikana luoneet toimintajärjesLo tt am us eo Lotat valmistelivat taisteluissa kuolleet sotilaat viimeiselle matkalleen kohti kotiseutua. Vihollisen voimakas vyörytys loi otolliset olosuhteet punataudin puhkeamiselle. Venäläisiä sairastuneita arvioidaan olleen peräti 250 000. Koski muistuttaa, että lotat toimivat siitä pitäen tavattoman vastuullisissa tehtävissä – varsinkin ikäänsä nähden. Lottatehtävissä menehtyi vuosina 1939–1944 lähes 300 naista. telmän ja kouluttaneet jäsenistönsä”, kertoo kansatieteilijä ja Lotta Svärd -säätiön viestintäpäällikkö Miia-Susanna Koski. Sairasjunassa työskennelleellä hoitajalla riittää vielä hymyä lääkintäharjoituksessa, joka toteutettiin Viipurissa syksyllä 1939 ennen talvisodan syttymistä. Kun talvisota 30. Potilaiden lisäksi kovilla olivat heidän hoitajansa. ”Lotat joutuivat siivoamaan verisiä jätöksiä ilman suojavarusteita, joista oli muutenkin kova pula.” Pikkulotat astuivat suuriin saappaisiin Ensimmäisestä maailmansodasta (1914–1918) ehti kulua vain pari vuosikymmentä, kun maailmanpoliittinen tilanne alkoi jälleen kiristyä. Puna-armeijakaan ei taudilta säästynyt. 52 KEMIA 2/2021 Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalankannaksella kesäkuussa 1944 oli tuhoisa muutenkin kuin sotilaallisesti. ”Etulinjan läheisyydestä puuttuivat käymälät, eikä viivytystaisteluissa tai vetäytymisvaiheenkaan aikana ollut mahdollisuuksia hygieniaan panostamiseen.” Ankaraa veristä ripulia aiheuttava tauti roihahti epidemiaksi, johon sairastui noin 150 000 suomalaista
Vuonna 2004 nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi. Lotat toimivat myös ilmavalvontatehtävissä. Lottajärjestö syntyi vuonna 1921 tilanteessa, jossa Suomi oli sisällissodan jäljiltä yhä jakautunut voimakkaasti kahtia. ”Kotirintaman lottia työllisti esimerkiksi etulinjaan matkaavien tai sieltä poistuvien reserviläisten muonitus. 53 2/2021 KEMIA Lotat auttavat Karjalasta Vilppulaan evakkoon päätyneitä lapsiperheitä. Vuosisata lottatoimintaa Satavuotisjuhlaansa viettävän Lotta Svärd -järjestön nimen taustalla on kansallisrunoilijamme J. N ou si ai ne n SA -k uv a Talvisessa maastossa lumipuku oli lotan välttämätön suojavaruste. Aikuisilla oli omat taakkansa, etenkin siirtoväellä, joka sota-aikana joutui kahteen otteeseen pakenemaan taisteluja Karjalasta maan läntisempiin osiin. Lasten ja nuorten oli muutenkin pakko ottaa kontolleen monia töitä, jotka normaalisti kuuluivat aikuisille. Kun järjestö syksyllä 1944 lakkautettiin, entiset lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön, jonka nimissä yhteiskuntavastuutyötä jatkettiin. Runoelman hahmo nimeltä Lotta Svärd otti tehtäväkseen sotilaiden huoltamisen ja rohkaisemisen Suomen sodan (1808–1809) taistelukentillä. Määrä on huomattava aikana, jolloin Suomen väkiluku oli 3,7 miljoonaa. Miehistöpula vaikutti myös siten, että kesällä 1944 lotista koottiin Ilmatorjuntarykmenttiin valonheitinpatteri.. L. 1930-luvun lamavuosina avustustoiminta laajeni yleisen sosiaalihuollon piiriin. Talvija jatkosodat laajensivat järjestöä niin, että sen toimintaan osallistui kaikkiaan 232 000 naista. Järjestön tärkein tavoite oli alkuun tukea paikallisia suojeluskuntia omalla työllään ja varainkeruulla. Sota kuitenkin pitkittyi, joten loppuvaiheessa esimerkiksi lääkintälotiksi päätyi vasta 16-vuotiaita teinityttöjä. den ikää, mutta jo 8–16-vuotiaat tytöt kelpuutettiin pikkulotiksi. Myös pikkulottien harteille kasautui sotavuosien myötä raskas kuorma. SA -k uv a/ H iis iv aa ra SA -k uv a/ Vä nr ik ki M . Runebergin teos Vänrikki Stoolin tarinat. Säätiö toimii yhä lottajärjestössä palvelleiden naisten aikoinaan laatimien sääntöjen puitteissa. Pi et in en , so t.v irk . Työhön kelpasivat riittävän varttuneet pikkulotatkin. Sotatoimialueella lotat työskentelivät puolustuslaitoksen alaisuudessa paitsi haavoittuneiden hoidossa myös varushuollossa sekä toimistoja viestitehtävissä.” Periaatteena oli, että alle 20-vuotiaita lottajärjestön jäseniä ei lähetetty sotatoimialueelle
Kahvin loputtua paahdoimme prännärillä sikuria, ruista ja vehnää. Äiti aloitti jälleenrakennuksen yhdessä neljän 10–16-vuotiaan kanssa; perheen vanhimmat lapset olivat jo toisaalla kiinni vastuissaan. Täälläkin kävin korona-aikaan asti lukemassa runoja läheisessä vanhainkodissa.” Pikkulotille suositeltiin samanlaista asua kuin aikuisille lotille. Nuorimmaisten vartuttua kouluikään Inkeri sai kesäpestin lähiapteekista. Käytännössä mentiin tilanteen mukaan. 54 KEMIA 2/2021 In ke ri Su ti se n al bu m i ”Tärkeintä oli pitää yhteishenkeä yllä” Millaista oli pikkulottien työ sodan keskellä. ”Niitä saatiin joskus Ruotsista, joskus mustasta pörssistä. Meille pikkulotille iskostettiin, että kotirintaman pitää kestää. ”Tein pulvereita, kirjoitin reseptejä. Yhteinen puimakone kiersi talosta taloon ja puimaväki sen mukana.” Kylän herätessä eloon jatkui myös lottien ja pikkulottien toiminta. ”Meille annettiin neuvoksi kostuttaa rätti ja laittaa se nenän ja suun eteen, jos tulee kaasuhyökkäys.” Ensimmäinen evakkomatka vei Patjakset talvella 1940 Karjalankannakselta Kihniöön, josta kotikylään palasi keväällä 1942 menetyksiä kokenut perhe: Inkerin isoveli oli kaatunut talvisodassa ja isä menehtynyt sydänkohtaukseen. Kun tarvittiin parihevoset, naapurista lainattiin hevonen. ”Ahvola oli sota-aikanakin rauhallinen maalaiskylä, mutta tärkeitä kohteita löytyi läheltä Viipurin-radan varrelta, Hannilasta ja Ensosta.” Kesäkuussa 1944 oli lähdettävä uudestaan, tällä kertaa lopullisesti. Inkeri Sutinen o.s. Kotitalo oli hävitetty. He avioituivat, saivat kolme lasta ja muuttivat Unton työn perässä Hämeenkyröön. Moni asia kelpasi, kun kaikesta oli pulaa.” Inkeri Sutinen muistaa varttuneempien pikkulottien toimineen myös lähetteinä ja ilmavalvonnassa. Piti olla reipas ja iloinen, laulaa ja lausua.” ”Esitimme ohjelmaa kylän kaikissa juhlissa ja illanvietoissa. Patjas on ylärivissä toinen vasemmalta.. Karkkipusseissa oli kuivattua porkkanaa. ”Kaikki auttoivat toisiaan. ”Ei meillä ollut tarvikkeita eikä rahaa lottapukuihin. Kesäisin kylän pikkulotat auttoivat lottia maantien varrelle perustetun kesäkioskin pidossa. Itse pidin eniten lausumisesta, josta tuli rakas harrastus. Lapasiin kudottiin erikseen paikat peukalolle ja liipaisinsormelle.” Näin kertoo Inkeri Sutinen, joka syntyi huhtikuussa 1929 Jääsken Ahvolassa Liisa ja Matti Patjaksen yhdeksänlapsiseen perheeseen. ”Kokoonnuimme toistemme kodeissa, sillä koulu oli poltettu. Kouluttauduin oppisopimuksella teknilliseksi apulaiseksi, ja kesätyöstä tuli lopulta yli 30 vuoden pesti.” ”Tykkäsin kovasti työstäni, ja työporukka oli niin hyvä kuin olla voi. Myönteinen asenne elämään on säilynyt. Uskon, että minusta on kaiken kokemani jälkeen tullut auttavaisempi ja suvaitsevaisempi.” LEENA JOUTSEN Ahvolan kansakoulun tytöt liittyivät joukolla pikkulottiin ennen talvisotaa. Hämeenkyrössä asuva Inkeri Sutinen kertoo. ”Kurpitsasta, puolukasta ja sakariinista tehtiin makeita piiraita. Marjoja poimittiin ja myytiin tuoreina ja kuivattuina.” Kaupoista loppui ensin sokeri, sitten tilalle tullut sakariini. Tärkein tehtävämme oli pitää yhteishenkeä yllä.” ”Moni asia kelpasi, kun kaikesta oli pulaa” Rahaa oli hankittava järjestöja rintamatoimintaan. Pidämme yhä yhteyttä.” Inkeri Sutinen on kokenut kaksi sotaa, kaksi evakkoonlähtöä, leskeksi jäämisen ja oman lapsen menetyksen. Inkeri päätyi kotiapulaiseksi Ruotsiin ja tapasi Suomeen palattuaan viipurilaissyntyisen Unto Sutisen. ”Olen etsinyt parempaa puolta ja ajatellut, että valittaminen ei auta asiaa. ”Olin yhdeksän ikäinen, kun opettajamme Tyyne Tuomola värväsi kaikki luokkamme tytöt pikkulottiin.” ”Kun talvisota syttyi, käärimme sidetarpeita ja kudoimme kasapäin lapasia, sukkia ja kypäränsuojia rintamalle
Siellä nämä joutuivat jälleen vaikeisiin oloihin, sillä Saksan armeija oli perääntyessään tuhonnut kaiken. Lottatyössä kertynyttä ammattitaitoa hyödynnettiin vuonna 1945 perustetussa Työmaahuolto r.y. Työmaahuolto r.y. Talteen poimittiin jopa muurahaisten munat, joista saatua muurahaishappoa tarvittiin lääkeainesynteeseissä. Metsät tyhjennettiin myös kävyistä, jotka hyödynnettiin lämmitykseen. SA -k uv a/ A . sai vastattavakseen myös useiden suuryritysten ruokalatoiminnan. syyskuuta 1944 allekirjoitettuun Moskovan välirauhansopimukseen. Kun sota katkaisi yhteydet muihin maihin ja ruuasta, raaka-aineista ja monista hyödykkeistä tuli pulaa, myös lapset värvättiin apuun. Sekä haavoittuneiden että kaatuneiden vammat saattoivat olla järkyttäviä. Pula-ajan paineessa asut saivat kuitenkin usein värjäämällä ja koristelemalla uuden elämän esimerkiksi esiliinana tai puserona. Heidän tehtävänään oli pestä ja pukea sankarivainajat ja asettaa heidät arkkuihin. Olosuhteita, joissa lääkintälotat joutuivat karuimmillaan toimimaan, ei näytetty julkisuuteen päästetyissä valokuvissa. Monet lotat joutuivat työskentelemään ankarissa oloissa ja fyysisesti vaativissa tehtävissä. Asiasta huolehtivat lotat, jotka työskentelivät kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa. Nyt siitä oli hyötyä. Muonituslotat oppivat työnsä kantapään kautta niin hyvin, että monet saivat siitä sotien jälkeen ammatin. Lo tt am us eo Kenttäkeittiöihin tarvittiin raakaaineita ämpärikaupalla. ”Se oli ainoa sotilaallisesti toiminut ja taisteluvastuuta kantamaan tarkoitettu yksikkö koko lottajärjestön toiminnan aikana”, Koski kertoo. Hiljaiset veljet haettiin kotiin Kaatuneiden arvokas kohtelu ja kuljettaminen kotiseudulle haudattavaksi oli keskeinen asia, joka piti yllä suomalaisten sotilaiden taistelumoraalia. Talot oli poltettu, kaivot myrkytetty ja tiet miinoitettu. Lääkintälottia haastatellessaan Minna Elomaa-Krapu pääsi tutustumaan myös näiden omiin kuva-albumeihin, jotka näyttävät kaunistelemattoman todellisuuden. Sitä käytettiin paperiteollisuudessa hartsin korvikkeena. Tuusulassa toimivan Lottamuseon uusittu näyttely avataan yleisölle heti, kun koronatilanne sallii. Virallinen lakkautuspäivä oli 23. Osoitteessa lottamuseo.fi voi tutustua uuteen virtuaaliseen Sairasjunan matkassa -näyttelyyn. ”Nuoret naiset näkivät kuolemaa usein ilman, että he olisivat pystyneet etukäteen valmistautumaan siihen.” Kun sota päättyi, lotat vaikenivat Jatkosota päättyi 19. 55 2/2021 KEMIA Lottapukujen käyttäminen oli kielletty, joten jotkut hävittivät harmaan asunsa. Lotat ennakoivat järjestön varojen takavarikoinnin ja ehtivät pelastaa osan niistä perustamaansa uuteen säätiöön. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Nämä valokuvat kertovat surullisella ja realistisella tavalla sodan raakuudesta”, hän sanoo. Sotien jälkeisessä tilanteessa lottatyöstä ei voitu puhua, eivätkä lotat kyenneet avoimesti kertomaan kokemuksistaan. marraskuuta 1944. Lottatytöt ja sotilaspojat keräsivät muun muassa luita, lumppuja ja sanomalehtiä tehtaiden tarpeisiin. Kiivaiden taistelujen aikana kaatunut vainaja oli joskus pakko jättää niille sijoilleen odottamaan noutoa. Kisojen aikana tarjottiin muun muassa 600 000 annosta hernekeittoa ja 300 000 annosta lihakeittoa. Todellinen näytön paikka oli Helsingin olympialaiset vuonna 1952. Tu hk a. Sopimus edellytti, että Lotta Svärd -järjestö julistettiin fasistiseksi ja lakkautettiin. Kova ruumiillinen työ oli vielä ennen sotia tuttua lähes kaikille. Talvipakkasessa jäätyneiden niin sanottujen hiljaisten veljien hakeminen rintamalta oli myös osa lääkintälottien työtä. -nimisessä muonitusyrityksessä. Iso projekti oli pihkan kerääminen. Yritys otti hoitaakseen valtion alaisten jälleenrakennustyömaiden muonituksen Lapissa ja tarjosi näin työtä erityisesti kotinsa menettäneille entisille lotille. Kolmikulmaisista lottahuiveista saatettiin kutoa räsymattoja, joita ei kuitenkaan koskaan pidetty lattialla
Varsinaisia huumeita vainajien näytteistä alkoi löytyä lähinnä vasta sotien jälkeen. SOTA-AJAN OIKEUSKEMIAA Hiljaiset todistajat avautuivat laboratoriossa 56 Sotavuosien myrkytyskuoleman takaa paljastui oikeuskemiallisen laboratorion tutkimuksissa usein unilääke. ERKKI VUORI
Oikeuskemiallisessa laboratoriossa myrkkytutkimus aloitettiin tekemällä elinsekoitus, joka koostui kulloinkin näytteiksi tulleista elimistä, mahansisällöstä, verestä ja virtsasta. Näytteet osoitettiin Lääkintöhallitukselle, ja ne piti sulkea sinetöityihin lasiastioihin. Vesihöyryn mukana saatiin tislautumaan myös eräät lääkeaineet, kuten unilääke karbromaali ja myrkyistä nikotiini. Käytännössä määrällisiä alkoholiBarbituraatteja sisältäviä lääkevalmisteita. Menetelmällä oli mahdollista tunnistaa spesifisten reaktioiden avulla etyylialkoholi, metyylialkoholi, korkeammat alkoholit, formaldehydi, asetaldehydi, syaanivety, halogeeneja sisältävät hiilivedyt sekä fenolit. Tulosten tulkinnan ohjaamiseksi Hämäläinen joutui selventämään tutkimusmenetelmän rajoituksia: ”Kvalitatiivista analyysia varten otetaan juuri (tisleen) etutipat, jolloin reaktioon käytetty alkoholimäärä riippuu sekä tislattavan näytteen määrästä että sen alkoholipitoisuudesta.” Ensimmäinen kvantitatiivinen alkoholimääritys vainajaverestä ja -virtsasta suoritettiin elävistä saatujen näytteiden tutkimisessa käytetyllä Widmarkin menetelmällä vasta alkuvuodesta 1944 (003/1944). Kemiallisessa tutkimuksessa myrkylliset aineet jaettiin kolmeen ryhmään: haihtuviin myrkkyihin, orgaanisiin haihtumattomiin myrkkyihin ja epäorgaanisiin myrkkyihin. Takana olevassa pahvirasiassa on matolääkkeenä käytettyjä, filikshappoa sisältäviä kapseleita, jotka aiheuttivat useita myrkytyskuolemia. Oikein otettu näyte sisälsi mahalaukun sisältöineen, toisen munuaisen, pernan, kappaleen maksaa, osan suolistoa sekä verta ja virtsaa. Sarjan toinen osa käsittelee kemiallista myrkkytutkimusta ja lääkeainelöydöksiä. D an ie l Ba ck st rö m kuolemien todellisen määrän selvittäminen vaatisi laajaa sota-ajan kuolintodistusten läpikäyntiä. Obduktioeli ruumiinavausnäytteiden ottaminen, pakkaaminen ja lähettäminen olivat vuosina 1938–1946 avauksen suorittaneen lääkärin vastuulla. Hiljaiset todistajat avautuivat laboratoriossa niitä jää ilmitulematta ja toiseksi useassa tapauksessa voidaan jo ruumiinavauksessa joltisenkin varmasti todeta muutamat myrkyt, kuten useat syövyttävät aineet (hapot, emäkset) tai hajultaan karakteristiset aineet (karboli, alkoholi, syaani ym.), joten ne eivät useinkaan joudu kemiallisen tutkimuksen alaiseksi”. Tislaus vesihöyryllä Haihtuvien myrkkyjen selville saamiseksi elinsekoitusta tislattiin vesihöyryllä. Myrkytys. Tässäkin esitellyt tulokset kertovat löydöksistä eivätkä sellaisenaan tarkoita myrkytystä kuolinsyynä. Barbituraatteja sisältäviä lääkevalmisteita. Takana olevassa pahvirasiassa on matolääkkeenä käytettyjä, filikshappoa sisältäviä kapseleita, jotka aiheuttivat useita myrkytyskuolemia. Kuten Valtion oikeuskemiallisen laboratorion sotavuosien johtaja Reino Hämäläinen myrkytyskuolemista jo vuonna 1929 kirjoitti, ”suuri joukko Kuolemansyyn tutkimuksen yhteydessä tehdyistä myrkkyanalyyseista sotavuosina ei ennen tätä kirjoitussarjaa ole julkaistu tietoja. 57 2/2021 KEMIA Kolmiosainen kirjoitus perustuu Valtion oikeuskemiallisen laboratorion tutkimustodistuksiin ja pöytäkirjoihin vuosilta 1938–1946. Tarkasteltu jakso jakautuu aikaan ennen sotia, talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan aikoihin sekä sotien jälkeisiin vuosiin
Samassa henkilössä voi olla useita löydöksiä. Verinäyte otettiin kapillaariin, josta se puhallettiin korkissa olevaan kuppiin. Lääkeaineiden lopullinen tunnistaminen tapahtui sulamispisteen määrittämisen avulla. 58 KEMIA 2/2021 tuloksia voitiin saada vain Helsingissä tehtyjen avausten yhteydessä otetuista näytteistä, sillä tutkimus piti suorittaa muutaman vuorokauden kuluessa kuolemasta, ja lisäksi näytteet piti ottaa erityisiin kapillaareihin. Niinpä määrälliset vainajien veren alkoholitutkimukset olivat tutkimusajanjaksona poikkeuksellisia. Näin päästiin eroon proteiinien ja rasvojen aiheuttamista epäpuhtauksista, ja puhdistuksen jälkeen tulokseksi saatiin emäksinen, vesipitoinen uute, jossa tutkittavat aineet olivat liuenneina. Muu barbituraatti viittaa myös tunnistamatta jääneisiin ryhmän lääkeaineisiin. Punnituksen jälkeen kolvia pidettiin suljettuna lämpökaapissa. Talvisodan aikana tutkituissa vainajanäytteissä todettiin vain yksi lääkeainelöydös (nainen, veronaali). Ryhmiä olivat esimerkiksi eetteriin liukenevat happamat aineet (salisyylihappo), eetteriin liukenevat heikosti happamat aineet (barbituurihapon johdannaiset) ja eetteriin liukenevat emäksiset aineet (useat alkaloidit, muun muassa kodeiini ja heroiini sekä kiniini ja nikotiini). Näytteen alkoholipitoisuus laskettiin hapettimen kulutuksesta.. Bikarbonaatilla lievästi emäksiseksi tehdystä liuoksesta saatiin puolestaan kloroformilla uuttamalla esiin muun muassa morfiini. Menetelmä vaati riittäLääkeaineiden osalta positiivisten tapausten määrät ja yleisimmät lääkeainelöydökset. Rikkihapossa oleva dikromaatti hapetti näytteen alkoholin. Uutto etyylialkoholilla Orgaaniset haihtumattomat myrkyt, mukaan luettuina useat lääkeaineet, eristettiin edellä mainitusta elinseoksesta uuttamalla etyylialkoholilla StasOtto-menetelmällä. Ekstrahoimalla uutetta erilaisilla orgaanisilla liuottimilla ja säätelemällä liuoksen happamuutta saatiin eristettyä lääkeaineryhmät. Rauhan aika ennen sotia 1.1.1938–29.11.1939 (23 kk) Välirauha 14.3.1940–24.6.1941 (17 kk) Jatkosota 25.6.1941–19.9.1944 (39 kk) Lapin sota 15.9.1944–27.4.1945 (7,5 kk) Rauhan aika sotien jälkeen 28.4.1945–31.12.1946 (20 kk) Miehet 13 14 48 8 37 veronaali 5 veronaali 6 veronaali 15 veronaali 3 muu barbituraatti 16 kiniini 2 heroiini 4 muu barbituraatti 17 muu barbituraatti 2 veronaali 9 morfiini 3 salisyylihappo 6 heroiini 5 muu barbituraatti 2 morfiini 3 morfiini 4 kiniini 2 p-aminofenoli 2 kamferi 2 p-aminofenoli 2 filikshappo 2 Naiset 26 17 43 8 29 veronaali 15 veronaali 6 veronaali 17 kiniini 4 muu barbituraatti 16 morfiini 4 muu barbituraatti 5 muu barbituraatti 16 veronaali 3 heroiini 6 muu barbituraatti 4 kiniini 4 salisyylihappo 4 muu barbituraatti 3 veronaali 3 kiniini 2 heroiini 3 kiniini 3 kiniini 3 kamferi 2 salisyylihappo 3 morfiini 2 kodeiini 2 karbromaali 2 Lapset 3 1 4 4 muu barbituraatti 1 kiniini 1 muu barbituraatti 2 kiniini 2 kiniini 1 kiniini 1 muu barbituraatti 1 joku alkaloidi 1 morfiini 1 karbromaali 1 D an ie l Ba ck st rö m Widmarkin menetelmässä käytetty kolvi ja kapillaarit
Heroiinilöydökset olivat yhtä yleisiä sekä naisten että miesten näytteissä. Ihmiskokeisiin turvauduttiin myös tutkittaessa viittä ruokanäytettä (126/1946): ”Biologisessa tutkimuksessa teetä kahdelle ihmiselle ja muita näytteitä valkoisille hiirille syötettäessä ei koehenkilöissä eikä koe-eläimissä voitu havaita sairastumisen oireita.” Muitakin erikoisia toteamistapoja käytettiin: ”Alkalisessa verihöyrytisleessä todettiin jotain aniliinin kaltaista ainetta, joka värjäsi kuusipuun lastun keltaiseksi” (110/1943). Veronaali yleinen löydös Epäorgaaniset myrkyt, joilla tarkoitettiin pääasiassa metallimyrkkyjä, tutkittiin elinseoksesta Fresenius-von Babon -menetelmällä. Kokaiinia todettiin vain yhdessä tapauksessa jatkosodan aikana. Merkittävää on, että koko tutkimusaikana ei todettu kertaakaan amfetamiiniryhmän huumausaineita. Tähän tarkoitukseen tarvittava kiniinin annos on kuitenkin niin suuri, että myös äiti on vaarassa kuolla myrkytykseen. Eläinkoe saattoi olla myös positiivinen: ”Alkalista eetteriuutosta valkeaan hiireen ruiskutettaessa kuoli hiiri strykniinille luonteenomaisiin kramppeihin” (080/1940). Muut metallit tutkittiin uunissa poltetuista näytteistä saadusta tuhkasta epäorgaanisessa analytiikassa tutuilla saostusreaktioilla. Häkä tutkittiin spektroskooppisesti hiilimonoksidihemoglobiinin aikaansaaman absorption avulla; tulos oli luonnollisesti vain kvalitatiivinen. Helposti haihtuvien myrkkyjen (elohopea ja arseeni) tutkimiseksi elinseos ”märkäpoltettiin” vesiliuoksessa käyttäen voimakkaita hapettimia. 59 2/2021 KEMIA Haihtuvien myrkkyjen tutkimisessa ensimmäinen vaihe oli vesihöyrytislaus. Höyry kehitettiin kuparisella pannulla. Yksittäisissä tapauksissa todettiin myös muita lääkeaineita, kuten unilääkkeistä kloraalihydraattia ja paraldehydiä sekä karbamidijohdannaisista apronaalia (sedormidi), bromisovaalia (bromuraali) ja adinaalia. Tunnistamisen vaikeuden vuoksi jouduttiin lausunnoissa usein vain toteamaan: ”Stas-Otto menetelmällä saatiin alkalisesta eetterija kloroformiuutoksesta pienet jäännökset, jotka antoivat alkaloidisaostusreaktiot, mutta ei värireaktioita” (029/1939) tai ”… jota ei voitu eristää tarpeeksi puhtaana tarkkaa identifioimista varten” (007/1938). Kirjoittaja on Helsingin yliopiston oikeuskemian emeritusprofessori ja EU-rekisteröity toksikologi. Löydöksiä tarkasteltaessa huomio kiinnittyy unilääkkeiden yleisyyteen ja erityisesti barbituraattiryhmän lääkeaineiden suureen osuuteen. Yksittäisiä löydöksiä olivat lisäksi umbilliferoni ja puudute perkaini. vän suurta saalismäärää, jotta yhdiste saatiin erotettua puhtaana ja kidemuodossa. Kyseessä oli edellä mainittu farmasian kandidaatti ja näytteenä nenän väliseinä. Yksittäisistä barbituraattiryhmän lääkeaineista veronaali oli yleisin löydös sekä miesten että naisten ryhmissä. Lausunnon mukaan eetterillä saatua alkalista fraktiota maistellessa ”…(aine) puudutti kielen kuten kokaiini. Joukossa oli kuitenkin myös hoitoalan ammattilaisia: kaksi lääketieteen kandidaattia ja mielisairasosaston hoitaja. Eräässä tapauksessa jopa tutkija itse toimi koekaniinina. Tutkija itse koekaniinina Lääkeaineiden tunnistamisessa jouduttiin käyttämään muun toteamistavan puuttuessa myös eläinkokeita: ”Biologisessa kokeessa ei alkalinen eetterijäännös antanut kissan silmässä atropiinireaktiota” (142/1938). Ku va t: D an ie l Ba ck st rö m Materiaalipulaa ratkottiin valmistamalla koeputkille puisia suojakoteloita niiden kuljetusta varten.. Havainto koskee erityisesti heroiinia. Positiivisiksi osoittautuneissa tapauksissa henkilöiden ammatit vaihtelevat tarjoilijattaresta ja myyjättärestä seppään ja hovioikeuden auskultanttiin. Morfiini naisten aine Varsinaisia huumausaineita löytyi useimmin välirauhan ja vasta sotien jälkeisen rauhan aikana. Naisten näytteissä yleisesti esiintyvä kiniini on kuumelääke, mutta sitä on yritetty käyttää myös sikiön lähdettämiseen. Koe-eläimen puuttuessa ei farmakologista tutkimusta kissan silmällä voitu suorittaa” (030/1944). Tärkeimpänä löydöksenä morfiini oli naisten näytteissä tavallisempi löydös kuin miesten näytteissä. Naisten ammatteina oli maininta sairaanhoitajatar kolme kertaa ja farmaseutti kerran ja miesten ammatteina farmasian kandidaatti ja lääkintäluutnantti
Vi lja Pu rs ia in en Vedettömät värjäysmenetelmät merkitsisivät suurta ekologista edistysaskelta maailman värjäysteollisuudelle, sanoo Pohjois-Carolinan valtionyliopiston professori, väriainekemisti Harold Freeman.. Väriaineen on kuitenkin oltava superkriittiseen hiilidioksidiin liukenevaa ja sen tavoin vettä hylkivää. Hänen tavoitteenaan on parantaa kuitujen värinottokykyä sekä värjättyjen materiaalien valonja pesunkestoa ja muita ominaisuuksia. Superkriittisellä hiilidioksidilla värjättäessä näistä asioista ei tarvitse kantaa huolta. www.biocolour.fi BioColour-hankkeen konsortioon kuuluu myös kansainvälisiä tutkimusryhmiä. Teollisten toimijoiden haasteena on kuitenkin uudessa menetelmässä tarvittavien värjäyslaitteiden kallis hinta sekä värjättävien kuitutyyppien rajallisuus. 60 KEMIA 2/2021 BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. Olemme tästä todella innoissamme”, Freeman iloitsee. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti sienistä saatavat emodiini, dermorubiini ja dermokybiini. Yksi asia on perinteisiin värjäysmenetelmiin verrattuna ylitse muiden. Superkriittinen hiilidioksidi on hiilidioksidia sen nestemäisessä muodossa ja sopii kuljettamaan väriaineen tekstiilikuituihin. Yksi niistä tutkii superkriittisen hiilidioksidin hyödyntämistä vedettömässä värjäyksessä. Superkriittinen hiilidioksidi sopii vain polyesterin, polyamidin ja asetaatin sekä muiden hydrofobisten kuitujen värjäämiseen mutta ei esimerkiksi puuvillan, joka on hydrofiilinen. Freemanin laboratoriossa tutkitaan myös bioväriaineille optimaalisia värjäysolosuhteita. ”Vedettömään prosessiin siirtyminen olisi tällaisella paljon vettä kuluttavalla teollisuudenalalla iso juttu”, Freeman sanoo. Dermorubiini taas ei ole superkriittiseen hiilidioksidiin riittävän liukoinen. Freeman kehittää myös spesifejä värjäysmenetelmiä erilaisille tekstiilikuiduille, kuten puuvillalle, villalle, polyesterille ja polyamidille. Parhaillaan hänen laboratoriossaan tutkitaan bioväriaineiden mahdollisuuksia vedettömissä värjäysmenetelmissä. Ensin on kuitenkin löydettävä kaupallistamisesta kiinnostuneet yhteistyökumppanit – ja saatava sienet tuottamaan nykyistä suurempia määriä väriaineita. Emodiinin on todettu soveltuvan värjäämiseen hyvin, mutta väriaineena se on osoittautunut mutageeniseksi. Juuri nyt Freeman tiimeineen arvioi erilaisten bioväriaineiden liukoisuutta superkriittiseen hiilidioksidiin. JOHANNA VALKOLA Yhdysvaltalaisen Pohjois-Carolinan valtionyliopiston BioColour-tutkimusryhmää johtaa väriainekemisti, professori Harold Freeman, joka on erikoistunut tekstiilien väriaineiden ja niiden synteesien suunnitteluun. Vuosien ja vuosien vedellä värjäämisen jälkeen tämä ihmetyttää minua edelleen.” Vastaus värjäämisen ympäristöhaasteisiin Tekstiilien värjääminen perinteisillä menetelmillä vaatii huomattavia resursseja. Suuren vedenkulutuksen lisäksi energiaa kuluu veden lämmittämiseen ja jätevesien jälkikäsittelyyn. ”Sen lisäksi, että prosessi säästää vettä, se tuottaa lopulta täysin kuivan värjätyn kankaan. Freemanin ryhmä on paneutunut muun muassa superkriittiseen hiilidioksidiin. ”Selvitimme juuri, että muunnetulla dermorubiinilla on mahdollista värjätä polyesteria superkriittistä hiilidioksidia hyödyntävässä menetelmässä. Menetelmä on silti kiinnostava, ja sen kaupallistamisessa on potentiaalia. Perinteiset tekniikat nielevät valtavasti vettä, joten vaihtoehtoiset menetelmät tulevat tarpeeseen. Kirjoittaja toimii BioColour-hankkeen vuorovaikutusvastaavana. Värjäystä ilman vettä Kehitystyön tulokset ovat lupaavia. Sekä emodiinin että dermorubiinin rakennetta on siksi ollut tarpeen hieman muuntaa, jotta niitä voitaisiin käyttää vedettömään värjäämiseen. Värjäykseen käytetään erikoisvalmisteista laitteistoa, ja väriaineille määritetään optimaalinen paine, lämpötila ja värjäysaika
Hinta on paras plasebo. Halvalla myymisen estämiseen on kuitenkin löytynyt oiva keino: jatkojalostus. ”Kun hiilihäntä pääsee suoneen, se moukaroi kalkkitiiliä irti kaikkialta, mihin sattuu osumaan.” KEEMIKKO KAIKEN PAHAN alku ja juuri on siinä, että ihmiset eivät noudata luonnonlakeja. Ne eivät ole pahoja luonnostaan, vaan ne on kiusattu sellaisiksi vedyllä ja katalyyteillä. Toiminnan lopputuloksena on muistokirjoitus ja tilaisuus tulla kehutuksi itse sitä kuulematta. Ei kannata kaupata kalanmaksaöljyä, jos siitä voi suurella vaivalla tehdä eikosapentaeenihappoa. Pohjantarkastus on syytä tehdä heti. KEEMIKKO Hyvin öljytty 61 2/2021 KEMIA. Käy helposti kuin tukinuitossa tunnelissa. Sitten se jämäyttää putket jumiin. Asiakkaillekin tulee parempi mieli, kun amerikkalainen vakuutus pääsee korvaamaan lääkekuluja. Tyydyttämätön juoksee verisuonissa kuin ajokoira ja laihana luikkuna hulahtaa pienestä reiästä kuin kissaa ajava hiiri. Tyydyttynyt rasvahappo on sekin pahis. Aloitetaan pahasta ja mennään hyvään päin. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Piittaamattomat ryhtyivät kuitenkin kaatamaan maitoa kohti verisuonistoaan ja hutkimaan voita leivän päälle. Kun hiilihäntä pääsee suoneen, se moukaroi kalkkitiiliä irti kaikkialta, mihin sattuu osumaan. Silloin ei veri kierrä. Tulee suma. Voin ja muiden tukosseosten vaarallisemmalla puolella liikkuu ilkeitä transrasvoja. Tyydyttämätön happis saa sen sijaan peukutusta, ainakin elintarvikkeiden tuoteselostuksissa. ONGELMAA ON yritetty ratkaista eri keinoin. Rasvainen juttu Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Siinä vanhakin nuortuu, kun Alzheimer-plakki häipyy harmaita aivosoluja häiritsemästä. ERILAISIIN ÖLJYIHIN liittyy se epäkohta, että niitä voi tuottaa maataloustuilla ja myydä liian halvalla. Luonto tarkoitti maidon vasikoille ja voin bearnaisekastikkeeseen. CIS-RASVA ON sentään saanut käännettyä toisen raajansa uuteen asentoon ja sopeutuu siksi paremmin ahtaisiin paikkoihin. Tämä perustuu siihen oletukseen, että paha maku saa elämän tuntumaan pidemmältä. Se johtuu siitä, että oh-paino ei ole ihan hiilihännän päässä. Suoniston suojelemiseksi on kehitetty mitä erilaisimpia rasvausaineita, kuten margariiniksi kutsuttua orgaanista vaseliinia. Sama syy on oliiviöljyn käytön taustalla. Onhan selvä, ettei kukaan halua ostaa tislattua kalanmaksaöljyä, jos tarjolla on kallis reseptitroppi hienosti apteekista hankittuna. Myllerin markettikapseleilla kun ei voi olla samaa vaikutusta kuin oikeilla lääkkeillä. Kalkkiset tiiliskivet jämähtivät rasvaproteiinisaumattuina suonten seinämiin. EIKÄ JALOSTETTUAKAAN kannata kaupustella bulkkituotteena, jos sen voi pienellä lisävaivalla myydä reseptilääkkeenä biljoonakertaiseen hintaan. OMEGA KOLME on hyvislistalla korkealla. Se kun harottaa eri suuntiin ja painuu heikosti kasaan. Ei toimi yhtä hyvin kuin varren päästä lekaa heiluttaessa. Siitä seurasi se, minkä jokainen muurari hyvin tietää. Kun kukaan ei pystynyt syömään marjoja suoraan puusta, niistä alettiin puristella öljyä. Transrasva on käsittelyssä nostanut kätensä pystyyn, minkä vuoksi se tuppaa tarrautumaan kaikkeen, minkä suinkin saa kiinni. Komea sijoitus pohjautuu sen oh-lisukkeeseen hiilihännän päässä. PAREMPIA KONSTEJA ei ole keksitty, koska rasva-alan tieteellinen pohja on päässyt katoamaan. Omega kuusi ei ole aivan yhtä hyvä suonirassi. Ihmiskokeissa koekaniineille on syötetty myös kalanmaksaöljyä. Asiaa voi testata ottamalla vasarasta kiinni puolivarresta
Emiliano Calvo (ESMO, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Katrianne Lehtipalo. Nicolas Szita (Lontoon University College, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. DI Ekaterina Sobolevan väitöskirja Microscopy investigation of the surface of some modern magnetic materials tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Esko Salojärven väitöskirja The optical and magnetic properties of redox-active d-block metal complexes with non-innocent ligands tarkastettiin 19.2.2021. Kecheng Zhoun väitöskirja Crosstalk between Sphingolipid metabolism and nutrient signaling: Studies on LAPTM4B tarkastettiin 4.3.2021. Lauri Arvola (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistonleht. Janne Ihalainen. Klaus Hedman. Esa Vakkilainen. Lloyd Ruddock. Oulun yliopisto DI Juhani Laitilan väitöskirja Effect of forced weld cooling on high-strength low alloy steels to interpass temperature tarkastettiin 1.2.2021. DI Pia Silventoisen väitöskirja Dry fractionation and functionalisation of cereal side streams for their improved food applicability tarkastettiin 3.3.2021. M.Sc. Andrew Ewing (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. FM Heini Ijäksen väitöskirja Functional DNA nanostructures for molecular transportation and biosensing tarkastettiin 12.3.2021. Mohamed Naceur Belgacem (Grenoble Alpesin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. M.Sc. Kurt V. M.Sc. Andrew Martin (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi). Riikka Puurunen. Jari Larkiola. Johnson (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Henrik Grénman (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Jukka Hast (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Neil Bulleid (Glasgow’n yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Antti Salminen (Turun yliopisto) ja dos. M.Sc. Saarinen. DI Henri Arolan väitöskirja Novel Rapid Noncompetitive Immunodiagnostics for Mycotoxins – HT-2 toxin as a Forerunner tarkastettiin 12.2.2021. Stephen Eichhorn (Bristolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. DI Pauliina Vilmin väitöskirja Component fabrication by printing methods for optics and electronics applications tarkastettiin 26.2.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Mikel Duke (Victorian yliopisto, Australia) ja kustoksina prof. Helsingin yliopisto M.Res. Ullamari Pesonen. Erkki Lähderanta. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. DI Márcio Vianna Neton väitöskirja Synthesis and optimization of Kraft process evaporator plants tarkastettiin 9.3.2021. Tuure Kinnunen. DI Irene Coronadon väitöskirja Catalytic Aqueous-Phase Reforming of Biorefinery Water Fractions tarkastettiin 5.2.2021. Arno Hänninen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Ritva Tikkanen (Giessenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Risto Kerkelä. (Pharm.) Tiina Leinon väitöskirja Fadolmidine – an alpha2-adrenoceptor agonist for spinal analgesia: analgesic effect and safety in preclinical in vivo models tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Mari Toppisen väitöskirja Parvoviral genomes in human soft tissues and bones over decades tarkastettiin 19.2.2021. Katja Pulkkinen. Tanja Lahtinen. De Windt (Maastrichtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Disha Malanin väitöskirja Functional molecular precision medicine for acute myeloid leukemia tarkastettiin 5.2.2021. Eija Kalso (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. FM Ville Saarnion väitöskirja Fluorescent probes, noble metal nanoparticles and their nanocomposites: Detection of nucleic acids and other biological targets tarkastettiin 12.3.2021. Robin Ras. Vastaväittäjänä toimi dos. Hanna Vehkamäki. Jatkuu sivulla 64…. Tiina Sikanen. FM Ruizhu Linin väitöskirja MiRNAs in cardiac fibrosis and aging tarkastettiin 4.3.2021. FM Krista Luoman väitöskirja Aerosol optical properties, black carbon and their spatio-temporal variation tarkastettiin 26.2.2021. Olli Ikkala. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Koskinen. Eirini Goudeli (Melbournen yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. Mika Rämet. Anu Kantele (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jilt Sietsma (Delftin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja prof. Tapio Fabritius (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Leon J. Tapio Fabritius. Kimmo Porkka. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Imtisal-e-Noorin väitöskirja Waste Heat Driven Membrane Distillation for Industrial Wastewater Treatment tarkastettiin 1.3.2021. Pekka Laukkanen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Daniel Saturnino (Unifesspa-yliopisto, Brasilia) ja kustoksena prof. Filipp Temerovin väitöskirja Improved photocatalytic activity of TiO 2 inverse opal nanostructures tarkastettiin 19.2.2021. Gong Zhang (Tsinghuan yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Santeri Pöyhösen väitöskirja Variable-speed-drive-based monitoring and diagnostic methods for pump, compressor, and fan systems tarkastettiin 5.2.2021. Anna Maria Eis-Hübinger (Bonnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimivat prof. FM Antti Moilasen väitöskirja Novel regulatory mechanisms and structural aspects of oxidative protein folding tarkastettiin 15.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Huabin Zengin väitöskirja Continuous Electrochemical Activation of Peroxydisulfate Mediated by Single-Electron Shuttle tarkastettiin 11.2.2021. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjinä toimivat prof. Peter Hedström (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Voipio. DI Niklas Westerin väitöskirja Multilayer carbon hybrid based electrodes for direct electrochemical detection of analgesics and biomolecules tarkastettiin 5.3.2021. DI Iiro Kiisken väitöskirja Immobilized enzyme microreactors in drug metabolism research tarkastettiin 12.2.2021. Tampereen yliopisto FM Mirja Niskasen väitöskirja A Zebrafish Model for Developing Vaccines against Tuberculosis tarkastettiin 26.2.2021. Rafael Taboryski (Tanskan tekninen korkeakoulu) ja kustoksena prof. Richard O’Kennedy (Dublinin DCU-yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mark S. Olli Dahl (Aalto-yliopisto) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Tatiana Budtova. Shashank Babun väitöskirja The onset of martensite and auto-tempering in low-alloy martensitic steels tarkastettiin 5.2.2021. Akseli Hemminki. Jeffrey Tyner (Oregonin terveysja luonnontieteiden yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Julia Eymannin väitöskirja Developmental Growth and Regeneration Processes in Squamate Eyes tarkastettiin 12.3.2021. Nikolai DeMartini (Toronton yliopisto, Kanada) ja prof. Itä-Suomen yliopisto FM Emmi-Leena Ihantolan väitöskirja T-cell dysfunction and autoantigen recognition in type 1 diabetes tarkastettiin 19.2.2021. Jarkko J. Tero Joronen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Mika Lohtander (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Andreas Petzold (Jülich-tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Víctor Cervera-Carrascónin väitöskirja Enabling PD-1 axis inhibitors against solid tumours with engineered adenoviruses armed with TNFa and IL-2 tarkastettiin 19.2.2021. Gothelf (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Eveliina Repo. Vastaväittäjänä toimi prof. 62 KEMIA 2/2021 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Feng Chenin väitöskirja Designing High Performance All-Cellulose Composites by Dissolution/Swelling of Macroand Nano-scale Cellulose Fibers tarkastettiin 5.2.2021. Kati Katina. Jukka Kömi. Anas Al-Azawin väitöskirja Programmable and Responsive Superhydrophobic Surfaces tarkastettiin 12.3.2021. Vastaväittäjä toimi prof. Katrina Nordström. DI Ville Hynnisen väitöskirja Many Faces of MethylcelluloseBased Nanocomposites: From Responsive Hydrogels to Optical Fibers tarkastettiin 5.2.2021. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi yliopistonleht. Chandan Thapan väitöskirja Structural insight of PP2A inhibitor proteins and their interaction with PP2A Aand B56-subunit tarkastettiin 12.2.2021. Turun yliopisto M.Sc. ?edomir Stev?i?in väitöskirja The use of biological traps for water treatment in recirculating aquaculture systems tarkastettiin 12.2.2021. Nonappa Nonappa (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Heli Skottman (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Perttu Permi. Vastaväittäjänä toimi dos. Maarten Schutyser (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Jero Ahola. Matti Airaksinen. M.Sc. FM Roope Halosen väitöskirja Mechanisms of cluster formation in the gas phase tarkastettiin 12.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof
Hänen työuransa alkoi Kaukas Oy:n analyysiosaston päällikön toimessa, minkä jälkeen hän siirtyi tutkijaksi Työterveyslaitokseen. Hänelle oli ominaista uteliaisuus ja kiinnostus eri tieteenaloihin. Mäntyöljyn ja puun uuteaineiden salaisuuksia hän tutki 1970-luvulta 1990-luvun loppuun saakka, osittain yhdessä ensimmäisen aviomiehensä Tapio Hasen kanssa. Hänellä oli vahvat mielipiteet, ja hän otti kantaa niin tieteen, kulttuurin kuin yhteiskunnan tapahtumiin. Erityisesti hän tutki mäntyöljyn käyttöä eri sovelluksissa ja kannusti nuorempia tutkijoita samaan aihepiiriin. Monet ystävät kutsuttiin sinne viettämään aurinkoisia hetkiä ”menneen maailman hengessä”. Tämä yhteinen tutkimusaihe lienee myös johtanut perheen purjeveneen Betuliini-nimen valintaan. Hän huolehti myös hankkeiden onnistuneesta loppuunsaattamisesta. Jäätyään yksin Hase perusti kodin Lauttasaareen. Hän oli aktiivinen myös kemian alan järjestöissä ja toimitti muun muassa Suomen kemianteollisuuden esittelykirjaa. Hänen ennakkoluulottomuuttaan ja energisyyttään kuvaa kodin perustaminen Kirkkonummelle entiseen savupirttiin, jota vuosien varrella modernisoitiin ja laajennettiin. Hänen uraansa sisältyi myös opetuskausi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Keskittyessään korkean lisäarvon puupohjaisten kemikaalien tutkimiseen Anneli Hase oli aikaansa edellä. Hase julkaisi tieteellisiä artikkeleita koko uransa ajan. Ulospäin suuntautuneen luonteensa ja lyömättömän huumorintajunsa avulla Hase hankki laajan ystäväpiirin. LIISA TARJANNE, JUSSI SAAVALAINEN, LIISA VIIKARI JA KARI LARJAVA Kirjoittajat ovat Anneli Hasen ystäviä ja työtovereita.. Aihe on viime vuosina noussut merkittäväksi teemaksi ja mäntyöljy isoon rooliin, kun metsäteollisuus hakee tuotteilleen suurempaa lisäarvoa paperin käytön vähentyessä. Sinne hän muutti yhdessä toisen miehensä Ilpo Paavolan kanssa. Siellä tarjoutui mahdollisuus ystäväperheiden kesken musisointiin, joka jatkui vuosikymmeniä. Anneli Hasen saavutuksia oli muun muassa mäntyöljyn sisältämän aiemmin tuntemattoman rasvahapon identifiointi. Kodissa varttuivat myös perheen kolme lasta. Hän jäi eläkkeelle VTT:n kemian laboratorion tutkimusprofessorin virasta vuonna 2000. Eläkeikää varten Hase hankki asunnon Välimeren rannalta Ranskan Mentonista. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Helsingissä 4.3.1937. Kotina savupirtti Anneli Hase oli monipuolisesti sivistynyt. Anneli Hasella oli monipuolinen ura kemian alalla. Koulunsa Hase kävi Tehtaanpuiston yhteiskoulussa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1954. Hän väitteli tohtoriksi puunjalostusteollisuudessa sivutuotteena syntyvän mäntyöljyn käsittelystä ja ominaisuuksista vuonna 1974. Hän oli aloitteellinen uusien tutkimusohjelmien ja projektien ideoimisessa ja käynnistämisessä ohjaten nuoria tutkijoita. Työssään hän toimi kollegiaalisesti ja avuliaasti jakaen auliisti monia käytännön neuvoja. 63 2/2021 KEMIA in memoriam Anneli Hase Mäntyöljyn tutkija oli edellä aikaansa Kemian tutkijaprofessori emerita Anneli Hase, o.s. Hän valmistui Teknillisen korkeakoulun kemian osastosta diplomi-insinööriksi vuonna 1962. Lemola, kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen Helsingissä 24.10.2020. Anneli Hasen ominta alaa oli synteettinen ja analyyttinen orgaaninen kemia. Sieltä hän siirtyi viime keväänä senioritaloon, jossa vietetty aika jäi valitettavan lyhyeksi. Sieltä hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon, jossa hän toimi alkuun assistenttina ja myöhemmin Suomen Akatemian tutkijana. VTT:ssä työskennellessään Hase pyrki yhdistämään tutkimuskeskuksen eri osaamisalueita
Monet nykyisistä vaikuttavista aineista kohdistuvat vain jompaankumpaan bakteerityyppiin. Sairaalabakteeriksi kutsut. Ghada Hassanin väitöskirja Synthesis of Antimicrobial Surfaces and Compounds to Target Resistant Staphylococcus aureus tarkastettiin Helsingin yliopistossa 20.2.2021. Jätevesien lääkeaineja väriainejäämiä voidaan poistaa nanomitan puukuiduilla, osoittaa tutkija Tuula Selkälän väitöstyö. Patrik Eklund. Uusi, pihkan yhdisteitä ja nanoselluloosaa sisältävä biopolymeeri tuhoaa mrsa-bakteerin lähes sataprosenttisesti. Väitöksiä… Åbo Akademi M.Sc. Aalto-yliopisto Hulevesien professorina on aloittanut TkT Nora Sillanpää. Hän siirtyy Luonnonvarakeskukseen Fortumin vanhemman asiantuntijan tehtävästä. Weller (BAM-instituutti, Saksa) ja kustoksena dos. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Pihka kerättiin metsäteollisuuden sivuvirroista. Vastaväittäjänä toimi professori Aji P. Timo Repo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Farid Siddiquin väitöskirja Development of Novel Drugs Targeting Chaperones of Oncogenic K-Ras tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi professori Miguel Castanho Lissabonin yliopistosta Portugalista ja kustoksena professori Jari Yli-Kauhaluoma. Annika Meinander. M.Sc. Hassan kertoo. Bakteeri aiheuttaa runsaasti erilaisia infektioita ihotaudeista keuhkokuumeeseen, sepsikseen ja vakavaan sydäntulehdukseen. Tuomas Lönnberg. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Puhdistustulos riippui pääsääntöisesti nanosellun määrästä ja liuoksen pH:sta. Kemira Oyj Vastuullisuusjohtajana on aloittanut 1.3.2021 insinööri (amk) Rasmus Pinomaa. Nanosellun yhdistäminen savipartikkeleihin tai savesta valmistettuihin geopolymeerivaahtoihin edisti materiaalien erotusta ja optimioloissa paransi puhdistustulosta. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Matilda Kråkströmin väitöskirja Application of LC-MS for the identification and quantification of pharmaceuticals and their transformation products during catalytic ozonation tarkastettiin 19.2.2021. Filosofian maisteri Tuula Selkälän väitöskirja Cellulose nanomaterials and their hybrid structures in the removal of aqueous micropollutants tarkastettiin Oulun yliopistossa 19.2.2021. Jens Müller (Münsterin yliopisto, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Ari Lehtonen. Selkälä käytti nanoselluloosan raaka-aineena liukoselluloosaa, jota käsiteltiin kemiallisesti ympäristölle hellävaraisissa syväeutektisissa liuottimissa, minkä jälkeen kuidun rakenne hajotettiin mekaanisesti. Helsingin yliopisto Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessoriksi Helsinki One Health -verkostoon on nimitetty FT Tarja Sironen. Jerker Frick (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Dattatraya Ukalen väitöskirja Recognition of single and double stranded nucleic acids by covalently mercurated oligonucleotides tarkastettiin 2.3.2021. Uutuuden kehitti väitöstutkimuksessaan proviisori Ghada Hassan. Vastaväittäjänä toimi Dr. Krishnaraj Rajalingam (Mainzin UMCyliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Harri Härmä. Lääketeollisuus ry Hallituksen puheenjohtajaksi on valittu AbbVie Oy:n toimitusjohtaja, FM (kemia), eMBA Matthew Iles. Valmiste sopii hänen mukaansa monenlaisiin biolääketieteen sovelluksiin, kuten istutteisiin, haavasiteisiin ja verisuonistentteihin. Hän toimi aiemmin Kemianteollisuus ry:n energia-, ilmastoja resurssitehokkuuden asiantuntijana sekä Hiilineutraali kemia 2045 -hankkeen projektipäällikkönä. ”Materiaali on bioyhteensopivaa, ja valmiste on sekä tehokas että turvallinen, sillä se tappaa bakteerisoluja mutta ei vahingoita ihmisen soluja”, Pihkan yhdisteet nitistävät mrsa-bakteerin Nanoselluloosa puhdistaa jätevesiä lääkejäämistä tu mrsa on vastustuskykyinen monille antibiooteille. HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Luonnonvarakeskus TkT Jyri Maunuksela on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi. Uusi hulevesiprofessuuri on Suomen ensimmäinen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajana valittiin Sanofi Oy:n toimitusjohtaja, FT (mikrobiologia) Jenni Vuola ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Amgen AB:n maajohtaja, FT (terveystaloustiede) Niilo Färkkilä. Nanoselluloosa sitoi onnistuneesti mikropollutantteja itseensä Selkälän tutkimissa kolmessa puhdistuskonseptisTuula Selkälä Ghada Hassan Vastaväittäjänä toimi prof. Michael G. Vastaväittäjänä toimi yliopistonleht. FM Ville Eskosen väitöskirja Peptide-Based Drug Discovery Tools for Protein Post-Translational Modifications tarkastettiin 26.2.2021. Grampositiivisten mrsabakteerien lisäksi materiaali tehoaa myös gramnegatiivisiin kolibakteereihin. Hänen tutkimusalueenaan on biojalostamotekniikka. 64 KEMIA 2/2021 sa, joita olivat panos-, saostusja suodatusmenetelmä. Mathew Tukholman yliopistosta ja kustoksena professori Henrikki Liimatainen. Vastaväittäjänä toimi prof. Esikäsittelyissä selluloosakuitujen pintaan liitetyt kemialliset ryhmät tehostivat nanoselluloosan valmistusta ja lisäsivät sen jäämienpoistokykyä
Koronapandemian vuoksi tilaisuus järjestettiin verkkokokouksena yritysvierailun asemesta. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2021 2. Kemikaaliohjelman tavoitteena on ihmisten ja ympäristön suojelu kemikaalien haitallisilta vaikutuksilta niin, etteivät kemikaalit aiheuta Suomessa merkittäviä terveysja ympäristöhaittoja. KELO-ohjelma uudistuu Riskiryhmä osallistuu myös tänä vuonna toteutettavan kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman (KELO) uudistamistyöhön. Helmikuun kokous pidettiin verkossa prioriteetit ja valmistelee ehdotuksia tulevista hankkeista. Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin kokouksessa filosofian maisterit Sirpa Haikka ja Juho Lehtilä, diplomi-insinööri Peter Mponzi, filosofian tohtori Eveliina Hiltunen, lääketieteen tohtori Jarkko Ihalainen, tekniikan tohtori Nima Rezaei ja professori Jaana Rysä. Asiantuntijoista koostuva riskiryhmä vastaa kemikaalien terveysja ympäristöriskeihin liittyvistä asioista. huhtikuuta 4/2021 13. Lisätietoa osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi > tapahtumat. https://kemianseurat.fi/pks/ajankohtaista Virtuaalinen ennakkotapahtuma ChemBio Finland 2021 28.4.2021 Lisätietoja: chembio.messukeskus.com Suomalaisten Kemistien Seuran helmikuun kokous pidettiin 10.2.2021. Lisäksi riskiryhmä tukee viranomaisten riskinhallintatyön ja valvonnan riskiperusteista kohdentamista, tunnistaa tulevien vuosien M es su ke sk us Virtuaalisessa ChemBio Finland -tapahtumassa saadaan jo ennakkomaistiaisia keväästä 2022, jolloin kokoonnutaan taas fyysisesti yhteen Helsingin Messukeskukseen. 65 2/2021 KEMIA SEURASIVU SEUROISSA TAPAHTUU Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Luento riskiryhmästä Kokouksen virallisen osion jälkeen Turvallisuusja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Petteri Talasniemi piti verkkoluennon aiheesta Riskiryhmä ja kansallisen kemikaaliohjelman uudistaminen. Pirkanmaan kemistiseuran Vuosikokous 18.3.2021 kello 18 Pidetään verkossa. SANNA MIKKOLA Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja.. toukokuuta 10. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous 17.3.2021 kello 17 Pidetään verkossa. Esimerkiksi kiertotalouden osalta ohjelma pyrkii kemikaalien hallinnan kautta turvaamaan ympäristön ja ihmiset haitallisille kemikaaleille altistumiselta. Petteri Talasniemi kertoi, että riskiryhmä pyrkii yhteistyön tiivistämiseen sekä tiedonvaihdon parantamiseen viranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä. huhtikuuta 29. Jätemateriaalien hyödyntämisen edistäminen kiertotaloudessa edellyttää kemikaalien tunnistamista kiertotalouden materiaalivirroissa sekä lainsäädännön kehittämistä. Riskiryhmän muodostavat kemikaaliviranomaiset yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Verkkoluennon jälkeen käytiin keskustelua muun muassa riskiryhmän työstä sekä kiertotalouteen liittyvistä haasteista ja tavoitteista. Riskiryhmän työhön kuuluu kemikaaliriskien tunnistaminen sekä asiantuntijuus monimutkaisissa riskinarviointiasioissa. Luento perehdytti kuulijat riskiryhmän tekemään työhön ja sen tavoitteisiin
SISKO LOIKKANEN Emeritusprofessori Gerhard Ertl (s. Nobelin lisäksi Gerhard Ertl on saanut useita muita arvostettuja tunnustuksia, kuten Japanin tiedesäätiön Japanipalkinnon, Wolfin kemian palkinnon ja Otto Hahn -palkinnon. Väitöskirjaansa varten Ertl tahtoi kuitenkin haastavamman aiheen. Fysiikan Ertl onnistui myöhemmin yhdistämään kemiaan tekemällä diplomityönsä fysikaalisen kemian alalta. Ohjaajakseen hän sai poikkeuksellisen innostavan tutkijan Heinz Gerischerin. Menetelmällä oli valmistettu ammoniakkia typpija vetykaasusta jo pitkään, mutta sen tarkkaa mekanismia ei tunnettu. Vuonna 1986 hänet nimitettiin Berliinin Max Planck -instituutin Fritz Haber -tutkimuslaitoksen fysikaalisen kemian osaston johtajaksi, jossa tehtävässä hän seurasi oppi-isäänsä Heinz Gerischeriä. Työ käsitteli kinetiikkaa reaktiossa, jossa vetyja hydroksidi-ionit yhtyvät vedeksi. Gerhard Ertl Pintakemian pioneeri neutui etenkin Haber-Boschin ammoniakkisynteesiin. 66 KEMIA 2/2021 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Uransa alkuaikoina Ertl käytti muun muassa matalaenergisten elektronien diffraktiota ja myöhemmin spektroskooppisia menetelmiä, tunnelointimikroskopiaa ja femtosekuntilaseria. Näin prosessia saatiin optimoitua sopivaksi kemianteollisuudelle, joka on erityisesti hyötynyt saksalaistutkijan työstä. Niiden avulla voidaan myös selittää, miksi rauta ruostuu ja kuinka otsonikerros tuhoutuu stratosfäärissä jääkiteiden pinnalla tapahtuvien reaktioiden seurauksena. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Ne tulivat mahdollisiksi, kun puolijohdeteollisuus otti 1960-luvulla käyttöön ultravakuumitekniikat. Tohtorintutkinnon jälkeen Ertlistä itsestään tuli professori ensin Hannoveriin ja sitten Müncheniin. Tutkijana häntä on kuvailtu paitsi hyvin luovaksi myös erittäin tarkaksi ja periksiantamattomaksi. Tällaisten reaktioiden tutkiminen vaatii erittäin puhtaita koeolosuhteita. Eläkkeelle Ertl jäi vuonna 2004. Musikaalisesti lahjakkaana hän rahoitti opintojaan soittamalla pianoa Perroquets-nimisessä bändissä. Ertl jäljitti reaktion kulun kaliumpitoisen rautakatalyytin pinnalla vaihe vaiheelta ja mittasi myös reaktionopeudet ja aktivaatioenergiat. Näin käynnistyi Nobeliin johtanut pitkäaikainen tutkimustyö. Hän on kehittänyt menetelmiä, joiden avulla voidaan jäljittää yksityiskohtaisesti, kuinka reaktio etenee katalyytin pinnalla. Myös Ertl alkoi pian käyttää hyväkseen uusia puhdastekniikoita ja pa. Koulun jälkeen Ertl aloitti kemian sijaan fysiikan opinnot Stuttgartin silloisessa teknillisessä yliopistossa ja suoritti opintojaksoja myös Münchenin ja Pariisin yliopistoissa. Gerischer tarjosi sellaiseksi kaasumolekyylien reaktioita kiinteällä pinnalla ilmoittaen samalla, ettei itse tiennyt niistä juuri mitään, joten tohtoriopiskelija saisi häneltä paitsi täyden tuen myös vapaat kädet. Hän työskenteli myös vierailevana professorina useissa yhdysvaltalaisyliopistoissa, muun muassa Caltechissa ja Kalifornian yliopiston Berkeleyn yksikössä. Pojan huoneesta kantautuneet äänekkäät poksahdukset ja ärsyttävät hajupilvet saivat kuitenkin äidin pelästymään niin, että tämä pani stopin kokeiden jatkamiselle. Ertlin tekniikoita voidaan hyödyntää monissa muissakin sovelluksissa. 1936) on kiinteän ja kaasun rajapinnoilla tapahtuvien kemiallisten reaktioiden tutkimuksen uranuurtaja. Kun Gerischer siirtyi professoriksi Münchenin teknilliseen yliopistoon, Ertl lähti mukaan tämän assistentiksi. Ertl selvitti myös, kuinka hiilimonoksidi hapettuu hiilidioksidiksi platinakatalyytin pinnassa auton katalysaattorissa. Vuoden 2007 kemian Nobelin palkinnon sai jakamattomana saksalainen tutkija Gerhard Ertl. Alkuvauhti fysiikasta Stuttgartilaissyntyinen Gerhard Ertl kiinnostui kemiasta jo lapsena
040 843 3936, anssi.rajala@messukeskus.com KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN TAPAHTUMA Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa esitellään tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut : Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikkaja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaalija työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasiaja konsulttipalvelut TAPAHTUMAN TEEMA: Ratkaisuja hyvinvointiin ja kestävään kasvuun Samanaikaisesti: Yhteistyössä: Virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021. 29.4. 18.3. 9.4. 20.5. 15.11. 13.4. Hyvinvointi ja kestävä kasvu 4/2021 7.5. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2021 17.9. 11.11. 19.1. 23.8. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi chembiofinland.fi #chembiofinland2021 Ohjelmassa mm.: Uraseminaari | Suomalainen Life Science -ala koronakriisissä | Kemian Päivien ohjelma | Green chemistry webinar | Millaisia osaajia hiilineutraali kemianteollisuus tarvitsee. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 25.2. 15.1. 4.10. 19.8. | Turvallisuuden uusi normaali Rekisteröidy maksutta: chembiofinland.fi Tapahtumasta, osallistumisesta ja ohjelmasta lisätietoa: Myyntipäällikkö Anssi Rajala, puh. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2021 29.10. 21.10. NRO TOIM. 1/2021 29.12. Laboratoriot, terveys, hyvinvointi Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2021 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2021 Kiertoja biotalousalan ammattilaiset 2/2021 Laboratorio-, diagnostiikkaja terveydenhuoltoalan ammattilaiset 3/2021 ChemBio Finland 2021: virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021 4/2021 Biotieteiden ammattilaiset 5/2021 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset Life Science Live, Turku 15.–16.9.2021 6/2021 Kokkola Material Week, 13.–18.11.2021 7/2021 Terveysalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Kiertotalous, biotalous, energia 2/2021 12.2. 24.5. 2.12. 30.9. 9.9. 10.6. 4.2. Laboratoriot, patentit, biotieteet 5/2021 6.8. Laboratoriot, diagnostiikka, terveys 3/2021 25.3. 1.3