2/ 20 22 KEMIA Kemi ILKKA KILPELÄINEN: ”Rahoitus ei saisi tempoilla” REETTA KOIVUNIEMI: ”Luottamus lujittaa tiimikemiaa” ANTTI VASARA: ”On aika satsata syväteknologiaan” ”Tärkeintä on auttaa ”Tärkeintä on auttaa merellistä ympäristöä” merellistä ympäristöä” ”Tärkeintä on auttaa merellistä ympäristöä” MARI GRANSTRÖM: Mukana messuopas! ”Pähkähullun” leväidean äiti ”Pähkähullun” leväidean äiti ”Pähkähullun” leväidean äiti ”Pähkähullun” leväidean äiti
Autamme sodasta kärsiviä Kemia-lehti lahjoittaa tänä vuonna 10 prosenttia stipendikumppanuusrahoista sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen. Näin he saavat lisäpotkua lukioopintoihinsa.” ”Lukiessani aloin hahmottaa, miten laajat mahdollisuudet alalla oikeasti on.” stipendikumppani22b.indd 1 stipendikumppani22b.indd 1 3.3.2022 14.39 3.3.2022 14.39. En malttaisi lopettaa lukemista!” Yhteistyökumppanina saatte: • Mainostilaa Kemia-lehden kanavista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. Stipendejä jaetaan eri vuosikurssien lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitettävää harrastuneisuutta kemiaan. Minimisumma on 2 550 euroa, jolla jo 51 nuorta saa lehden vuosikerran. toukokuuta 2022 mennessä. Lehtistipendi on kerännyt yhdeksän vuoden aikana paljon kiitosta ja avannut jo yli 8 500 nuorelle ikkunan kemian maailmaan. Koska apua tarvitaan heti, ohjaamme varat avustusjärjestöille heti kumppanuuden varmistuttua. Voitte osallistua hankkeeseen valitsemallanne panoksella. 040 577 8850 ”Pidän erityisesti siitä, että näitä jaetaan ykkösille ja kakkosille. ”Jokainen numero on täynnä mielenkiintoisia ja innostavia juttuja. Kipinä uralle voi syttyä mukaansatempaavan tarinan äärellä! Tule jakamaan hyvää mieltä! Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. Kumppanit voivat valita tuen ohjaamisen joko Suomen Punaisen Ristin tai Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan. Lahjoitus ei vähennä jaettavien stipendien määrää. Lämpimästi tervetuloa! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. Mitä enemmän kumppaneita on mukana, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllätyksen kevään päättäjäisjuhlissa. Vahvistathan kumppanipaikkasi 6. • Myönteistä näkyvyyttä päättäjäisjuhlissa ja uutisissa, joissa kerromme hankkeesta. • Logonne näkyviin kokosivun mainoksessa, jossa kerromme stipendeistä ja kiitämme kumppaneita. Kemi KEMIA Tervetuloa stipendikumppaniksi! Kemiassa menestyneitä lukiolaisia palkitaan jälleen vuonna 2022 Kemia-lehden vuosikerralla. Kemia-lehti on täynnä innostavia juttuja kemian mahdollisuuksista ja merkityksestä
Erinomaisia tutkimussuunnitelmia jää ilman rahaa.” 6 14 Syken erikoistutkija Jenni Lehtimäki on havainnut, että sekä ihmiset että koirat kärsivät allergioista enemmän urbaanissa ympäristössä kuin maaseudulla. Sisko Loikkanen 22 UUTISIA Kilpailutus käynnissä – Kemia-lehdelle haussa tuottaja 29 NUORTEN TIEDEKULMA Elämää ilman kuolemaa Anni Kettunen 31 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 31 NÄKÖKULMA Hyvät pahat innovaatiot Anja Nystén 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 VIHREÄT SIVUT 40 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Vihreä tuuraaja viskoosille Meri Hellsten 41 KIERTOTALOUS JA KEMIA Jätehiekka elpyy uudeksi Elina Saarinen 42 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Anu Kaukovirta Maailmanparantaja johtaa ihmisiä Sisko Loikkanen 48 SA -k uv a 70 KEMIAN NOBELISTIT Frederick Sanger Kahden Nobelin mies Sisko Loikkanen 71–82 ChemBio Finland 2022 -messuluettelo Je nn i Le ht im äe n ko ti al bu m i Ka ri Lå ng sj ö Su om en A ka te m ia. ”Olemme kipurajoilla”, Suomen Akatemian hallitusta johtava Johanna Myllyharju sanoo. 60 Naisten harteilla oli paljon, kun sotilaat taistelivat rintamalla. ”Myöntövaltuutemme riittävät enää kymmenesosaan hakemuksista. 65 GADOLINISTA KAJAHTAA Taidetta ja tiedettä mustikalla Reija Pesonen 66 HENKILÖUUTISIA 69 SEURASIVU Origin by Oceanin suunnitelmana on jalostaa sinilevistä raaka-aineita teollisuudelle ja samalla puhdistaa meriä. Startup-yhtiön johtava tutkija Régis Delatouche kehittää uusia prosesseja. 3 2/2022 KEMIA SISÄLLYS 44 Reetta Koivuniemi saa Tiimit tanssimaan Anni Turpeinen 48 Eevan tyttäret pitivät kotirintaman pystyssä Kalevi Rantanen 54 Matilda-ilmiö jätti naiset pimentoon Kalevi Rantanen 60 Tutkijan paras ystävä Arja-Leena Paavola 64 KEEMIKKO Muss und selbst. Joensuun veripalveluaseman laatikkoa lastataan kuljetukseen heinäkuussa 1941. 5 PÄÄKIRJOITUS Toiminta kasvaa maltista Leena Joutsen 6 Merestä nousee menestystarina Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Suomen pitää satsata syväteknologiaan Antti Vasara 14 Kuinka käy tieteen rahoituksen. Länsigöötanmaanpystykorvaa Åkea eivät allergiat vaivaa
Esa Wrang, Head of program, Business Finland / Food from Finland -ohjelma VASTUULLISUUS JA KIERTOTALOUS: Kaikki pakkaukset halutaan kiertoon – yritysten tuottajavastuu laajenee Esityksessä käydään läpi pakkausten tuottajavastuun uusimmat haasteet kuten pakkausjätteen kierrätystavoitteet vuosille 2025 ja 2030 sekä kertakäyttömuovidirektiivin vaatimukset. Muuttuuko kv-bisnes, mitkä ovat suomalaisen ruoan vahvuudet tulevaisuuden viennissä. Sitoumus kannustaa yrityksiä kehittämään tuotantoprosesseista, pakkauksista ja jakeluketjuista entistä materiaalitehokkaampia. 18.–19.5.2022 Helsingin Messukeskus Tule mukaan verkostoitumaan pakkaus-, elintarvikeja muovialan tärkeimpään ammattitapahtumaan toukokuussa! LAAJA OHJELMAKATTAUS TARJOAA AJANKOHTAISIA TEEMOJA PAKKAUS VIESTINVIEJÄNÄ: Design-systeemi brändiviestin varmistaja Mitä kaikkea design-systeemi on pakkauksissa ja miksi se on tärkeää. Mikä on viennin tulevaisuus ja millä eväillä lähdetään tulevaisuuden viestimarkkinoille. Henrik Palokangas, Application Development Sustainability Specialist, Polykemi Rekisteröidy nyt maksutta mukaan: pactec.fi | foodtechelsinki.fi | plastexpo.fi Avoinna: ke klo 9–17 (after work klo 16.30–18.30), to klo 9–17 Yhteistyössä Samaan aikaan Helsingin Messukeskuksessa: Gastro Helsinki | Sign, Print & Promotion Mu ut ok se t ma hd oll isi a. Tuomas Rentola, Design Consultant, Brand & Services, Pentagon Design LAINSÄÄDÄNTÖ: Elintarvikepakkaukset osana elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumusta Materiaalitehokkuuden sitoumuksen uusi kausi 2022–2026 jatkaa elintarvikealan toimia elintarvikkeiden kestävämmän valmistuksen, jakelun ja kulutuksen edistämiseksi. Tuomas Rentola Aki Finér Henrik Palokangas Juha-Heikki Tanskanen Esa Wrang. Aki Finér, Kiertotalouden asiantuntija, Motiva VERKKOKAUPPA JA DIGITAALISUUS: Maailma muuttuu – millä eväillä tulevaisuuden vientimarkkinoille. Juha-Heikki Tanskanen, toimitusjohtaja, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy MUOVIEN MAHDOLLISUUDET: How to minimize your product’s carbon footprint through smart material selection With the result of a full LCA of Polykemi Groups Production sites in combination with a broad portfolio, conclusions regarding the climate impact of the material choice has been made and will be shared during the presentation
”Rauhallisuus on suomalainen hyve ja sinä olet suomalainen”, kuului evakuointikäskyn viimeinen virke. Muistutus sopii yhä ohjenuoraksemme. Isäntäväki ja vieraat olivat yhtä epätietoisia siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. toukokuuta osoitteessa www.kemia-lehti.fi.. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Leena Joutsen Pitkään jatkunut lakko UPM:n paperitehtailla ja tuontirajoitukset Venäjältä aiheuttavat pulaa painopaperista. Meillä oli tilaa”, mies perusteli arkisesti, torjui sankariajatukset ja oli iloinen ystävistään, jotka toivat vaatteita ja tarvikkeita tulijoille. Jos tilanne vaikeuttaa seuraavan Kemia-lehden painatusta, julkaisemme numeron 3/2022 vapaasti luettavana näköislehtenä 13. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. He kaikki auttoivat, koska pystyivät. Mukaan saisit ottaa sen verran, minkä jaksat kantaa. PunaMusta Oy, Forssa 2022 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Paljoon venyttiin, kun tilanne vaati.” Toiminta kasvaa maltista PÄÄKIRJOITUS 25. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. KEMIA Kemi Vol. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. 49 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Viimeiset rahat olivat huvenneet lentolippuihin Puolasta Suomeen. Siviilien evakuointi suoritettiin kylä kylältä ja lähtijöitä ohjeistettiin kirjallisella käskyllä, joka määritteli tärkeimmät mukaan otettavat ja tähdensi harkintakyvyn merkitystä. Paljoon venyttiin, kun tilanne vaati. Oman poikani isovanhemmat puolustivat maatamme rintamalla, lääkintälottana, vapaaehtoisena ja pikkulottana. Seurueen koko kantamuksena oli putkikassillinen tavaraa ja vauva. Sotavuosien 1939–1945 tapahtumat koskettivat jokaista suomalaista ja piirsivät tumman juonteen kansakunnan muistiin. ”Vaimo ehdotti ja olin samaa mieltä. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Solidaarisuuden ja avunannon aalto yhdistää koko Eurooppaa, häiritsee hyökkääjää ja valaa toivoa ukrainalaisten mieliin. Äitini ja isäni hyvästelivät kotikylänsä viimeisen kerran teini-ikäisinä. Menneiden sukupolvien viisaus, maltti ja toimintakyky ovat voimavaroinamme tänään. TALVISODAN SYTYTTYÄ valtiovalta toimi nopeasti mutta harkiten. Matkan kesto ja määränpää eivät olisi tiedossasi. Radio Suomi haastatteli miestä, joka oli vastaanottanut edellisiltana kotiinsa viisi Venäjän hyökkäystä paennutta ukrainalaista. Yhteistä kieltä haettiin Google-kääntäjän avulla ja vastauksia viranomaisten nettisivuilta. Heidän harras toiveensa oli, ettei jälkipolvien koskaan tarvitsisi kokea samaa. Ensimmäisen vuorokauden ohjelmassa oli ateriointia, lepoa ja oleskelulupien haku. Koko juttusarja löytyy Kemia-lehden nettisivuilta hakusanalla sota. 050 336 5613 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Sotavuosista kertovan juttusarjamme uusin, toimittaja Kalevi Rantasen kirjoittama artikkeli kuvaa naisten työsarkaa kotirintamalla ja yhteiskunnan toiminnan turvaajina. VAIN PARI kolme sukupolvea sitten Suomen oli taisteltava itsenäisyydestään, luovutettava sodan päätteeksi kymmenesosa alueistaan ja autettava yli 400 000 kotinsa menettänyttä uuden elämän alkuun. maaliskuuta 2022 Etukannen kuvat: Kari Långsjö Veikko Somerpuro Reetta Virtanen VTT MITÄ SINÄ pakkaisit reppuusi, jos aikaa olisi varttitunti
Granströmin mielen merimaisemat ovat heijastuksia hänen lukuisista sukellusretkistään Aasiassa ja Karibialla. • AVA Chem, tuotekehitysjohtaja 2017–2019. Maailman ensimmäinen bioaurinkovoide Origin by Ocean on sittemmin alkanut kasvaa muuallakin kuin kemian ammattilaisen päässä. JUHA GRANATH Kun orgaanisen kemian tohtori ja joogaopettaja Mari Granström lähtee päivittäiselle meditaatiomatkalleen maailman merille, hän törmää riutuneisiin riuttoihin, levälauttoihin ja muoviroskaan. • Toimii myös joogaopettajana. Raaka-aineesta ei tulisi pulaa: sama sinileväkukinto, joka valloitti Itämerta, levisi vauhdilla Aasiassa, Kiinassa, Meksikonlahdella, Australiassa.” ”Näin Origin by Ocean alkoi kasvaa pääni sisällä”, Granström nauraa. ”Nyt näyttää tosi hyvältä.” Aurinkorasvojen markkinat maailmalla ja sen merillä ovat valtavat. MARI GRANSTRÖM • Syntynyt Keravalla vuonna 1977. • Origin by Ocean, tutkimusjohtaja 2019–. ”Kun sain tämän biopohjaisen tuotteemme käteeni kaksi päivää sitten, aloin melkein itkeä.” Levät hyödyksi ja ravinteet pois Origin by Oceanin tarkoitus on lähivuosina jalostaa levistä raaka-ainetta paitsi kosmetiikka-alan käyttöön myös muun muassa elintarvike-, lääkeja pakkausteollisuuden tarpeisiin. ”Esimerkiksi Thaimaassa ranta jouduttiin sulkemaan, kun aurinkovoiteilla vuoratut turistit menivät uimaan, ja heistä liuenneet rasvojen myrkylliset ainesosat tappoivat kaikki lähialueen korallit”, Granström kuvailee. Suomen ensimmäisen leväbiojalostamon on tarkoitus toimia täydellä tuotantoteholla vuonna 2025. Sen Granström oivalsi jo kauan sitten. Yritys syntyi, kun idea oli vuonna 2019 kypsynyt riittävän pitkälle. ”Sukellusreissuillani minut herätti valtava ravinteiden määrä merissä. Origin by Oceanin toiseksi perustajaksi tuli tietoliikenneinsinööri ja liikemies Mikael Westerlund. Ympäristövastuullisena ihmisenä hän kuitenkin päätti mieluummin ottaa ihosyövän riskin kuin saastuttaa merta. ”Kun katsotaan maailman valtameriä, ne kärsivät samasta rehevöitymisongelmasta kuin Itämeri.” Sukeltaja Granström pani pinnan alla merkille, että jo yhden vuoden aikana tapahtunut luontokato oli valtava. Ensimmäinen maailmassa. • FM (kemia) 2004, Kingstonin yliopisto, Iso-Britannia. Viime vuonna Talouselämä-lehti noteerasi yhtiön Suomen kymmenen lupaavimman startupyrityksen joukkoon. Origin by Ocean aikoo jalostaa sinilevistä raaka-ainetta monen teollisuudenalan tarpeisiin. Aasiassa puhutaan paljon merien muoviroskasta, mutta kukaan ei pukahda rehevöitymisestä”, sanoo Granström, Origin by Ocean -yhtiön toinen perustaja. ”Pitää perustaa yritys, joka tekee levästä biokemian tuotteita. 6 KEMIA 2/2022 Merestä nousee menestystarina Nuori suomalaisyritys valjastaa maailman meriä riivaavan ympäristöongelman hyötykäyttöön. ”Tekemiemme testien perusteella tuote on tehokas. Seuraavaksi lähetämme sen aurinkorasvoja testaavalle ja sertifioivalle yritykselle. ”Haaveilen videosta, jossa ihminen kävelee asunnossaan ja näyttää, missä kaikessa me olemme osallisena”, Mari Granström sanoo. Halusin rakentaa kestävän ekosysteemin, joka kääntää ympäristöongelman hyötykäyttöön”, Granström muistaa miettineensä. ”Minulla oli iso intohimo ymmärtää merta ja etenkin vesikemiaa. FT (kemia) 2009, Helsingin yliopisto. Siten saamme lopullisen selvyyden siihen, missä vaiheessa olemme”, Granström sanoo. ”Aiemmin olin pääasiassa tekemisissä vain oman rotuni eli kemistien kanssa mutta nykyään monien muidenkin alojen asiantuntijoiden, muun muassa insinöörien ja meribiologien kanssa”, Granström kuvailee urakäännettään kolme vuotta myöhemmin. Työhuoneessaan hän avaa kaapin oven ja ottaa hyllyltä valkoisen purnukan. • Harrastaa sukeltamista.. • Stora Enso, laboratoriopäällikkö ja tuoteja tutkimusjohtaja 2013–2017. Kalapopulaatiot olivat pienentyneet lähes olemattomiin ja korallit huonossa kunnossa. • BASF, tutkimuskemisti 2009–2013. Siinä se on, Origin by Oceanin ensimmäinen valmis tuote: täysin biopohjainen, myrkytön aurinkovoide. Syvyyksissä kemistin päähän pälkähti ”pähkähullu idea”
”Kun sain ensimmäisen tuotteemme käteeni, aloin melkein itkeä.”. "Tärkein tavoitteemme on kuitenkin auttaa ympäristöä", kemisti korostaa. Kari Långsjö 7 Mari Granström teki kierroksen maailmalla ja palasi Suomeen päässään bisnesidea
”Silloin poistaisimme Itämerestä vuosittain noin 900 tonnia puhdasta typpeä ja 90 tonnia puhdasta fosforia”, Granström laskee. Tavoitteemme on, että ensimmäinen biojalostamomme käyttäisi 80 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa.” Osan raaka-aineesta eli juuri haitallisen sinilevän Origin by Ocean aikoo nostaa Itämerestä. Suomen merialueiden ravinnetilanne on heikentynyt entisestään, ja leviä ruokkivan fosforin pitoisuudet ovat monin paikoin ennätystasolla. Rakkohaurua saamme yhteistyökumppanimme Nordic Troutin koetilalta Kustavista”, Mari Granström kertoo. ”Pilotin jälkeen tulee demovaihe, jolloin tuotantomäärä moninkertaistuu. ”Pyrimme saamaan pilottivaiheen käyntiin jo kesän kynnyksellä”, yhtiön toimitusjohtajana työskentelevä Mikael Westerlund kertoo. ”Testitulokset ovat olleet lupaavia, ja yhteistyömme jatkuu.” Kiillon odotukset Origin by Oceanin raaka-aineiden hyödyntämisestä ja kaupallistamisesta ovat suuret. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Solja näkee tulevaisuudessa valoisia yhteisiä vuosia Origin by Oceanin kanssa. Merentutkimusalus Arandan tuore Itämeren talviseurantaraportti oli tyly. Leväjalostusprosessilla voidaan synnyttää kiinnostavaa, maailmanlaajuista vihreää liiketoimintaa. Ne ovat rakentaminen, teollisuuden liimat ja palonesto, ammattihygienia sekä kuluttajatuotteet. 8 KEMIA 2/2022 Monipuolisen tuotannon lisäksi yhtiöllä on toinenkin tavoite. Meihin teki vaikutuksen heidän kehittämänsä ratkaisu merten rehevöitymiseen sekä äärimmäisen motivoitunut ja osaava ydintiiminsä”, Oili Kallatsa kehuu. Yksi rakennuspalikka tavoitteen saavuttamisessa on aiesopimus, jonka se on solminut Origin by Oceanin kanssa. ”Se ei ole pisara meressä vaan kolmasosa siitä määrästä, johon Suomi pyrkii Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevassa Helsingin Helcom-sopimuksessa.” Jotain täytyykin tehdä, ja nopeasti. ”Ympäristöongelmat ovat samankaltaisia ympäri maailman. Yhtiön ydinajatuksia ovat ympäristöjohtajuus ja sitoutuminen tulevaisuuteen. Kiilto ilmoittaa visionsa olevan jo vuodessa 2080. ”Olemme keränneet sinilevää Suomenlahden rannikolta ja Rusutjärvestä. Sopimus kattaa leväraaka-aineen hyödyntämisen Kiillon tuotekehityksessä. Tutkimus-, kehitysja innovaatiojohtaja Oili Kallatsan mukaan Kiilto testaa parhaillaan Origin by Oceanilta saamiaan prosessoituja alginaatteja. Suomen ensimmäisen leväbiojalostamon pitäisi toimia täydellä teholla vuonna 2025. Siellä parikymmenpäinen kemistien, biologien, insinöörien ja muiden osaajien joukko vie levänjalostusprosessiaan eteenpäin akvaarioiden osin täyttämissä laboratorioissa. ”Origin by Ocean on lähtenyt ratkomaan kestävällä tavalla ilmastonmuutokseen ja luonnon biodiversiteettiin liittyviä ongelmia. Meren kasvatteja vaalitaan kuin lapsia Origin by Oceanin toimitilat sijaitsevat Espoon Otaniemessä Tekniikantie 2:n innovaatiokeskuksessa. ”Samalla kun levistä jalostettujen tuotteiden määrä kasvaa, kasvaa myös merestä poistamiemme ravinteiden määrä. Siellä sinilevää riittää liiankin kanssa. Seuraavan kehitysvaiheen olennaiset kysymykset liittyvät toiminnan skaalaamiseen”, Solja sanoo. ”Ne eivät suoraan korvaa nykyisiä raaka-aineita mutta tarjoavat niille biopohjaisen vaihtoehdon”, Kallatsa kertoo. ”Poistamme Itämerestä niin paljon ravinteita, että määrä ei ole pisara meressä.”. Se on tärkein syy olemassaolollemme.” Origin by Ocean hakee parhaillaan lisää rahoitusta levänjalostusteknologiansa kehittämiseen. Kemianyhtiön päämääränä on tuoda markkinoille täysin uusia tuotteita, jotka sisältävät startupin levistä jalostamia ainesosia. Ka ri Lå ng sj ö Kiillolla suuret odotukset Lempääläinen perheyritys Kiilto valmistaa kemianteollisuuden ratkaisuja neljällä eri liiketoiminta-alueella
”Me onnistuimme. Näin poistamme viiden–kymmenen vuoden aikana mil”Me saimme ensimmäisinä rakkohaurun lisääntymään muulloinkin kuin juhannuksena.” ”Tavoitteemme on tulla maailman suurimmaksi merellisen raaka-aineen käyttäjäksi.” "Pyrimme saamaan pilottivaiheen käyntiin jo kesän kynnyksellä", kertoo Origin by Oceanin toimitusjohtaja Mikael Westerlund.. Rakkohaurun tulevaisuudellekin on laadittu selkeä lukujärjestys. ”Haluamme kymmenen vuoden kuluttua hyödyntää lähemmäs 1,5 miljoonaa tonnia levää. ”Tässä vaiheessa järkevintä on käyttää kalankasvattamoita ja niille varattuja vesialueita. Myös toimitusjohtaja Westerlundin mieli liikkuu laajoilla alueilla. ”Eurooppalaiset kumppanimme kehittävät parhaillaan erilaisia liikkuvia kerääjiä. Lopuksi sen tie vie mereen kasvaJu ha G ra na th maan ja odottamaan siellä sadonkorjuuta. Osa omistajistamme on antanut käyttöömme omia vesialueitaan suunnitteluvaiheen ajaksi.” Pyrkimys raaka-aineen suurimmaksi käyttäjäksi Origin by Ocean on kerännyt sinilevää paitsi Suomenlahden rannikolta myös Tuusulan Rusutjärvestä. Kun rakkohauru lisääntyy luonnossa vain kerran vuodessa juhannuksena, me saamme sen nyt tapahtumaan kymmeniä kertoja vuodessa. Teknologioita yhdistelemällä niistä saadaan rakennettua laite, jolla pystymme liikkumaan paikasta toiseen ja keräämään levää tonneittain”, Mari Granström kertoo. Mari Granströmin määritelmän mukaan rakkohauru on ”Itämeren hyvä tyyppi ja meidän koralliriutta”. ”Tämä ketju pitää rakentaa, jotta saamme rakkohaurua käyttöömme tarvitsemamme kymmenien tuhansien tonnien määrät”, Granström sanoo. Kesällä 2022 vuorossa on pahoin likaantunut Munkkiniemen ranta Helsingissä. Siellä sinilevä otetaan vedestä talteen paikallaan pysyvällä, kanttiinsa viiden metrin kokoisella lautalla. ”Tavoitteemme on tulla maailman isoimmaksi merellisen raaka-aineen käyttäjäksi”, Westerlund paaluttaa. Suunnitelmat ovat toki suuremmat. 9 2/2022 KEMIA Sen sijaan meressä koko ajan vähenevän, makroleviin luettavan rakkohaurun saannin yritys varmistaa viljelemällä. Yhtiön hankkeissa on pystyttää biojalostamot Espanjaan, Portugaliin, Karibialle, Indonesiaan, Malesiaan ja Australiaan. ”Isoin kysymys alussa oli, saammeko rakkohaurun lisääntymään näissä tankeissa”, kemisti selventää. Hyvä levä on jo ottanut laboratorion tankeissa ”sen kaikkein tärkeimmän askeleen”. Sargassolevää suomalaisyhtiö kerää Karibialla jo nyt. Lapsi syntyy labrassa ja jatkaa sitten päiväkotiin varttumaan tietyn ikäiseksi ja pituiseksi. Kukaan ei ole aiemmin tehnyt tällaista.” Granström puhuu meren kasvateista kuin lapsista
Parhaillaan on menossa toinen rahoituskierros, joka mahdollistaa prosessin pilotoinnin ja osaksi kaupallisen demotuotannon. Kemistin ”pähkähullu idea” on vakuuttanut jo monta sijoittajaa ja suuryritystä. Oppirahat hän maksoi ulkomailla. Ennen sitä Mari Granströmin oli kuitenkin opittava ymmärtämään, ”miten isot pojat pelaavat”. Tule mukaan.’” ”Hyviä juttuja ympäristön avuksi” Mari Granströmin tulenpalavaa esitystä oli seuraamassa myös Mikael Westerlund. Ka ri Lå ng sj ö. Yrityksen lentoonlähtökin oli varsin nopea. ”Olen työskennellyt Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa ja saanut tehtävissäni paljon vastuuta. Mutta ikuisena oikeustaistelijana koin nahoissani myös huonon johtajuuden ja likaisen poliittisen pelin. Päätin, että en käytä energiaani tällaiseen ja palasin Suomeen.” Kotimaassa paluumuuttajan ehdotus levänjalostuksesta sai alkuun ristiriitaisen vastaanoton. ”Sokerituotteidemme kohde on kosmetiikkaja lääketeollisuus”, Mari Granström aloittaa. Tiede ja bisnes olivat kohdanneet. "Régis on loputon innovaattori ja ideanikkari", Granström kuvailee kollegaansa. Yrityksen kaavailemiin jalostamoihin tulee kaksi tuotantolinjaa, yksi sinilevälle, toinen rakkohaurulle ja sargassolevälle. Pigmenttiryhmä sisältää kaikki sateenkaaren värit, antioksidanttejakin levästä löytyy.” Granströmin ja Origin by Oceanin ”pähkähullu idea” on vakuuttanut jo monta suomalaista suuryritystä, kuten Valion, Hartwallin ja Kiillon. Ensimmäinen, vuonna 2020 järjestetty rahoituskierros toi kahden miljoonan euron siemenrahoituksen. ”Sain tilaisuuden esitellä hahmotelmani Icebreakerin prefounder-porukalle Porvoossa vuonna 2018. Johtava tutkija Régis Delatouche vastaa yhdessä Mari Granströmin kanssa Origin by Oceanin prosessikemiasta ja kehittää uusia prosesseja. ”Kommentti oli, että ’kaikki tietävät Itämeren ja kaikki ymmärtävät sen ongelmat. Sijoittajiksi tulivat muun muassa Kiilto Ventures, Moomin Characters, KPMG ja Riitta Ekengren Eke Groupista. 10 KEMIA 2/2022 joonan tonnin verran ravinteita maailman meristä.” Mahdollisimman paljon lisäarvoa Biojalostamoiden kultainen sääntö kuuluu, että jalostusprosessissa pitää saada raaka-aineesta mahdollisimman paljon lisäarvoa. Origin by Ocean noudattaa sääntöä siinäkin, että se ottaa raaka-aineestaan irti enemmän kuin yhtä tuotetta. Pääomasijoitusyhtiö Icebreaker kuitenkin otti tulta. Käynnissä ovat myös neuvottelut ensimmäisen tulevan biojalostamon sijoituspaikasta. Erikoiselle bisnesnaiselle raaka-ainepula olisi toiveiden täyttymys. Ei kulunut kauan, kun Origin by Ocean oli jo perustettu. ”Sakeuttajia ja emulgaattoreita käytetään muun muassa elintarviketeollisuudessa ja puhdistusaineissa. Niitä käydään eri paikkakuntien kanssa. Akateeminen maailma kummeksui, eihän idea ollut lähtenyt yliopistojen tai VTT:n ajatushautomoista. Levistä valmistettavat tuotteet jakaantuvat sitäkin useampaan kategoriaan. He kuuntelivat, innostuivat ja kehuivat ideaa ainutlaatuiseksi”, Granström muistaa
Kemisti on siitä erikoinen bisnesnainen, että mahdollinen raaka-ainepula olisi hänen toiveidensa täyttymys. 11 2/2022 KEMIA Valioaineksia elintarvikkeisiin Ruokatalo Valio on allekirjoittanut aiesopimuksen Origin by Oceanin kanssa Itämeren levän hyödyntämisestä elintarviketuotannossa. Tämä pienentää myös ruokahävikkiä. ”Tärkein tavoitteemme on auttaa ympäristöä tekemällä hyviä juttuja. Startup-yritystä on ollut hänen mukaansa innostavaa seurata, ja yhteistyö sen kanssa perustuu vahvalle pohjalle. ”Meiltä se vaatii 40 miljoonan euron panoksen ja kaupungilta syväsataman. Virtasen luomaan pohjaan, jonka tämä rakensi johtaessaan Valion tutkimuslaboratoriota peräti 50 vuotta. Sitten kun ne on hoidettu, siirrytään tekemään jotain muuta.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. ”Vielä emme käytä Origin by Oceanin raaka-ainetta myynnissä olevissa tuotteissamme, mutta teemme yrityksen kanssa kiinteää yhteistyötä koko elintarvikeketjua silmällä pitäen”, kertoo Valion tutkimusja kehitysjohtaja Harri Kallioinen, joka ei vielä voi avata tutkimusja tuotekehitysyhteistyön yksityiskohtia. Va lio "On hyvin innostavaa olla mukana Origin by Oceanin matkassa", Valion tutkimusjohtaja Harri Kallioinen kiittelee. Valion vahva elintarvikealan osaaminen taas perustuu kemian nobelistin A. Mari Granström on päässyt tekemään unelmiensa työtä. Kun ensimmäinen jalostamo tarvitsee vuosittain 80 000 tonnia raaka-ainetta, kuljetus edellyttää isoja laivoja”, Mikael Westerlund sanoo. I. Yhtiön tutkimusja tuotekehitystiimi testaa parhaillaan, kuinka Origin by Oceanin levästä jalostamat ainesosat toimivat elintarvikkeissa. Taustalla yhtiön operatiivinen johtaja Heikki Heiskanen ja elintarvikekemisti Hanna Haajanen, joka kehittää leväraaka-aineesta elintarviketuotteita. Ka ri Lå ng sj ö Laborantti Tania Rahman (vas.) on Origin by Oceanissa työharjoittelussa. ”Emme perustaneet yritystä vanhan korporaation tyyliin siten, että meidän pitää jatkaa tätä seuraavat 200 vuotta hinnalla millä hyvänsä”, Granström naurahtaa. Valion mukaan esimerkiksi välipalojen valmistuksessa voidaan käyttää levistä saatavia luonnollisia apuaineita, joiden avulla tuotteen rakenne pysyy hyvänä viimeiseen käyttöpäivään asti. Origin by Oceanin päämääränä on luoda Suomeen Itämeren levään pohjautuva kokonainen liiketoiminnan ekosysteemi
Syväteknologian ratkaisut perustuvat tieteen ja teknologian uusiin läpimurtoihin. Antti Vasara UUSIA MATERIAALEJA rakennetaan jo nyt molekyyleistä ja atomeista alkaen. Työtä nopeuttavat virtuaalinen materiaalikehitys ja tekoäly. Ammennetaan tulevaisuuden kestävät ratkaisut tieteestä ja teknologiasta. Suomi on pieni maa, mutta täällä tehdään hämmästyttävän hienoa työtä. Niiden nopean kehitystyön taustalla on ollut laaja lääketieteen ja diagnostiikan yhteistyö ja riittävä rahoitus. VT T. Nanometrin mittaluokan rakenteet mahdollistavat esimerkiksi ihmisen terveyden ja luonnonresurssien mallintamisen, ennakoimisen ja ohjaamisen datan pohjalta. Suomessa on useita syväteknologioihin perustuvia kasvuyrityksiä, joiden taustalla on korkeatasoista pitkän linjan tiedeja tutkimusosaamista ja siksi myös menestymisen edellytykset. Sovelluskohteet uusille nanoelektroniikan innovaatioille ovat laajat: vaateja autoteollisuudesta terveydenhuoltoon ja avaruusteknologiaan. Uuden teknologian ja innovaatioiden hyödyntäjä voittaa alansa kilpailun ja voi löytää tien nopeaan, kestävään kasvuun. Suomessa on erittäin korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta. Lignoselluloosasta kehitetään rakenteita, joista syntyy kierrätettäviä ratkaisuja korvaamaan muovia. Kvanttitietokoneet, älykkäät pinnat ja vaikkapa ratkaisut, joilla tuotetaan ilmasta ruokaa tai ruokajätteestä tekstiilikuitua, eivät ole enää tieteisfiktioita. Näin luodaan Suomeen uusia teollisuudenaloja ja kansainvälistä liiketoimintaa. Palkinto tästä työstä voi olla hyvin merkittävä. BUSINESS FINLANDIN mukaan Suomi on jo nyt yksi maailman kolmesta johtavasta terveysteknologiataloudesta ja digitaalinen terveys maamme suurin korkean teknologian vientialue. Muihin teknologioihin yhdistettynä se voi tuottaa terveysteknologiaa, josta hyötyy muun muassa Euroopan vanheneva väestö. MIKROELEKTRONIIKASTA ollaan siirtymässä pienempään skaalaan eli nanoelektroniikkaan, metrin miljoonasosista sen miljardisosiin. Suomen pitää satsata syväteknologiaan TÄTÄ MIELTÄ Suomessa on perinteisten yritysten lisäksi huipputasoisia startup-yrityksiä esimerkiksi kvanttitietokoneteknologian, fotoniikan ja satelliittiteknologian aloilla. Näitä ratkaisuja meillä Suomessa jo on. Startupien henki lähtee siitä, että ne tekevät jotain uutta ja riskaabelia. Niitä kannattaa seurata mutta myös tukea niitä skaalaamaan tuotantoaan isommaksi. 12 Antti Vasara on VTT:n toimitusjohtaja. 2020-LUKU ON vuosikymmen, jolloin luodaan mullistavia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Syväteknologian taskukirjaani on listattu näiltä aloilta 32 kiinnostavaa startup-yritystä. Kehitys vie kohti mikro-organismeja, jotka on valjastettu tuottamaan materiaaleja, kemikaaleja, tekstiilikuituja, polymeerejä ja ravintoa. Muutos mullistaa kaikki alat ja voi tehdä toiminnastamme entistä tehokkaampaa ja kestävämpää. Esimerkkejä kotimaisista materiaaliteknologiaa hyödyntävistä startupeista ovat ilmasta uusiutuvalla energialla ruokaproteiinia tuottava Solar Foods ja valkuaisproteiinin tuotantoon tähtäävä Onego Bio. KOLME SYVÄTEKNOLOGIAN aluetta, joilta Suomen seuraavat kestävää kasvua tukevat globaalit startup-menestykset voivat nousta, liittyvät uusien materiaalien kehittämiseen, nanoelektroniikkaan ja terveysteknologiaan. HYVÄ ESIMERKKI uusimmista terveysteknologian saavutuksista ovat koronatestit ja -rokotteet, joista olemme hyötyneet pandemian aikana. Ei kuljeta onnemme ohi vaan hyödynnetään se jopa epäreilu kilpailuetu, jonka olemme Suomessa saavuttaneet. Meillä on paitsi huikea mahdollisuus myös velvollisuus panostaa syväteknologiaan
If this resonates with the high frequency, contact us and let’s talk. Heikki Heiskanen, Chief Operating Activist heikki.heiskanen@originbyocean.com Meeting Point for international chemicals, metals industries, regulatory authorities and NGO’s! Themes for the 2022 event: • Accelerating chemicals regulation • Safe and Sustainable by Design substances • 3Cs concept • How to accelerate the replacement of animal toxicity testing. You will be part of our industrial process development team. We are happy to receive your application by 15 th of April at the latest. We are looking for motivated and value driven Engineers with a strong hands-on mentality to scale-up our piloting activities. We hope that you are a proactive team player able to take responsibility and make decisions. • A science policy interface for the sound management of chemicals and waste Join us for the 13th chemicals safety and management forum! 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum Sisäänpääsy: Yhden päivän lippu livekonferenssiin 310 € / kahden päivän lippu livekonferenssiin 620 € / Kahden päivän lippu online-konferenssiin 275 €. LEAD ACTIVIST, Chemical Engineering and Process Engineering Are you a Chemical or Process Engineer with a burning desire to put your expertise into something meaningful. Media kumppani: Yhteistyössä: REKISTERÖINTI AVOINNA! Ilmoittaudu mukaan ja katso täydet ohjelmatiedot ja panelistit: Kaikki ohjelma on englanniksi. ingredients for use in the food, beverage, cosmetics and pharmaceutical industries. For more detailed information please see our webpage originbyocean.com/join-us/careers/ or linkedin. Hinnat sisältävät alvin. Our products are e.g. Our biochemistry company was founded on the basis to mitigate the eutrophication problem of our oceans. helsinkicf.eu
Tiederahat on kytketty uhkapelaamiseen.. Osa rahasta menee tutkimukseen, mutta kuinka suuri osa, sen yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät itse.” Näiden rahoitusmuotojen lisäksi valtion budjetista rahoitetaan valtion tutkimuslaitosten toimintaa ja niissä tehtävää tutkimusta. 14 KEMIA 2/2022 SISKO LOIKKANEN Kun valtiovarainministeriö viime syksynä julkaisi budjettiehdotuksensa, jossa Suomen Akatemian vuoden 2022 tutkimusrahoitukseen kaavailtiin 40 miljoonan euron leikkausta, akateemisessa maailmassa nousi meteli. ”Tästä ollaan pääsemässä uuteen järjestelyyn, kiitos rahapelituottojen aleneman kompensoinnista saavutetun parlamentaarisen sovun, jota [entisen valtiovarainministerin] Erkki Liikasen johtama työryhmä pohjusti.” Tutkimuksen rahoitus on kakku, josta on helppo viipaloida paloja pois. Tieteen ja tutkimuksen rahoittaminen tuntuu joka tapauksessa olevan kakku, josta on helppo viipaloida paloja pois. ”Yliopistojen toimintaan on varattu kaksi miljardia ja ammattikorkeakoulujen miljardi euroa. Akatemian hallituksen puheenjohtajana. ”Tiede ei ole budjettien voittaja” ”Tämän vuoden talousarviossa Suomen Akatemian myöntövaltuus on 310 miljoonaa euroa, ja lisäksi strategisen tutkimuksen neuvoston myöntöihin on 55 miljoonaa euroa”, kertoo johtaja Erja Heikkinen opetusja kulttuuriministeriöstä. Loput tutkijat keräävät eri lähteistä, kuten säätiöiltä, Business Finlandilta, EU:lta ja Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä. EU-rahat on kuitenkin korvamerkitty vihreään siirtymään ja digitalisaation edistämiseen, eivätkä ne korvaa leikkauksia akatemian vuosittaisesta myöntövaltuudesta, joka on kansainvälisessä vertailussa jo lähtökohtaisesti pieni. Ongelmaan on nyt hahmoteltu toisenlaista ratkaisua, josta on jo päästy parlamentaariseen sopuun, mutta tutkimusrahoituksen kokonaisuutta ja erityisesti vuotta 2023 puidaan vielä hallituksen kehysriihessä huhtikuussa. ”Tämä johtuu siitä, että samalla pöydällä ovat muutkin rahoitusratkaisut, esimerkiksi koko koulutusjärjestelmä sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.” Suomalaisen tutkimusrahoituksen kummallisuus on se, että osa Suomen Akatemian rahoituksesta on sidottu nimenomaan Veikkauksen rahapelien tuottoihin. Akatemialla oli vuonna 2021 käytössään EU:n elpymisja palautumistukivälineen kertaluonteista rahoitusta 45 miljoonan euron verran. Leikkauksista seuraa väistämättä se, että yliopistotutkijoiden joukko harvenee entisestään. Suomessa tutkimusrahoituksesta julkista rahaa on noin kolmannes. Hän toimii Suomen Kuinka käy tieteen rahoituksen. Yliopistojen käyttämästä tutkimusrahoituksen kokonaissummasta noin puolet on täydentävää rahoitusta. Tutkija pitäisi voida palkata tutkimusryhmään neljäksi, viideksi vuodeksi kerrallaan”, kommentoi Helsingin yliopiston kemian osaston johtaja, orgaanisen kemian professori Ilkka Kilpeläinen. Suomen Akatemian tutkimusrahoista menee noin 90 prosenttia yliopistoille, jotka taas kuluttavat sen lähinnä työntekijöidensä palkkoihin. Erja Heikkisen mukaan ”tiede ei ole ollut voittaja” valtion budjeteissa. Loput eli kaksi kolmasosaa satsaavat yritykset. Tästä täydentävästä kilpaillusta rahoituksesta Suomen Akatemian osuus on noin puolet. Tutkimuksen nihkeä rahoittaminen on Suomen Akatemian ja yliopistojen yhteinen päänsärky, joka jopa uhkaa maamme mainetta tasokkaana tiedemaana. ”Tiederahat on kytketty uhkapelaamiseen”, Heikkinen vahvistaa. Pudotusta perusteltiin Veikkauksen rahapelituottojen kutistumisella, joka piti saada kompensoitua. Tälle vuodelle rahaa saadaan maksimissaan 50 miljoonaa euroa. ”Tutkimusrahoituksen tempoilevuus on suuri ongelma, koska tieteenteko on luonteeltaan pitkäjänteistä. Oudosta kuviosta päästäneen kuitenkin jatkossa irti. Samaa korostaa myös professori Johanna Myllyharju Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta. ”Tieteessä suunnitellaan työtä ja rakennetaan tutkimuksen infrastruktuuria pitkällä aikajanalla, ja äkkinäiset poukkoilut ovat todella pahasta”, Myllyharju sanoo
Suomen Akatemia. 15 2/2022 KEMIA Suomessa tehtävä tutkimus on Suomen Akatemian näkövinkkelistä korkeatasoista, ongelmana on vain sen rahoittaminen. ”Järjestelmään ei pitäisi kuulua jatkuva epävarmuus”, sanoo akatemian hallituksen puheenjohtaja Johanna Myllyharju
He mieluummin keskittyvät tutkimaan sitä aihetta, jossa ovat hyviä”, innovaatioprofessori muistuttaa. ”Eikä sellainen järjestelmäkään ole hyvä, jossa raha annetaan niille, jotka tietävät tuloksen jo ennalta”, professori lisää. ”Yhdysvalloissa kansallista turvallisuutta tukevaa teknologiaa tutkiva DARPA-laitos on kiinnostava esimerkki. Te em u Le in on en /L U Tyl io pi st o M ik ko Ra sk in en /A al to -y lio pi st o. Jos tulos pystytään ennakoimaan etukäteen, kyse on vanhasta, tutusta tiedosta.” Jos siis rahoittajan toiveena on, että tutkija kertoo tuloksen etukäteen, uutuusarvo on jo menetetty. Ihanne olisi hänen mukaansa tilanne, jossa tutkija voi keskittyä työhönsä syvätasolla ja rauhassa, ilman odotuksia ja ilman pelkoa rahoituksen katkeamisesta. Suomen versio on käännös englannin kielen ilmaisuista basic research tai fundamental research. ”Me taas puhumme monissa yhteyksissä uutta tietoa tuottavasta tutkimuksesta, koska se kertoo enemmän kuin sana perustutkimus”, kommentoi johtaja Erja Heikkinen opetusja kulttuuriministeriöstä, jossa termin hankaluus myös on huomattu. Rahan vastineeksi pitäisi saada selvä hyöty ja tuotos, kuten uusi innovaatio tai sovellus. Myös organisaatiorakenne on ohut”, Michelsen kehuu. Tunnustuksen myöntävät Business Finland, Teknologiateollisuus ja konsulttiyhtiö Spinverse. ”Innovaatioissa on kyse hallinnan ja hallitsemattomuuden paradoksista, ennustamattomasta prosessista, jossa syntyy innovaatio tai ei synny. ”Vain syväosaamisen perustalta syntyy huipputuotteita, ja vain parhaat osaajat saavat aikaan tieteellisiä tuloksia, jotka toimivat pohjana sovellukselle.” Myös Möttönen tähdentää, että nimenomaan sivupolut voivat johtaa johonkin ”aivan uuteen”. Kun havaitaan kiinnostava ilmiö, se tyypillisesti houkuttelee mukaan toimijoita, jotka alkavat kehittää ideaa eteenpäin kohti sovellusta”, Michelsen kuvailee. ”Tutkijan pitäisi voida lähteä näille sivupoluille. Odottamattoman havainnon myötä hanke saattaa kääntyä aivan uuteen suuntaan tai ainakin sivupoluille – jotka puolestaan voivat poikia tuottoisan spinoffin. Perustutkimuksessa tutkija ei voi kertoa tulostaan etukäteen, muistuttaa professori Karl-Erik Michelsen. Tutkijat korostavat perustutkimuksen merkitystä mutta myöntävät, että raja perusja soveltavan tutkimuksen välillä on häilyvä. 16 KEMIA 2/2022 Julkista tiedekeskustelua seuratessa huomaa usein, että perustutkimus on terminä ongelmallinen. ”Mutta jotta sovellus voi syntyä, ilmiö sovelluksen taustalla pitää ymmärtää hyvin syvällisesti”, sanoo fysiikan kvantti-ilmiöitä tutkiva professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Luonnon perusilmiöihin pureutuvat tutkijat ovat toistuvasti kritisoineet sitä, että rahoittajat haluaisivat jo hakemusvaiheessa tietää, millaisia tuloksia tuleva tutkimus tuottaa. Perustutkimus muodostaa sovellustenkin perustan ”Tutkijan pitäisi voida lähteä myös sivupoluille.” Huipputuotteet syntyvät vain syväosaamisesta, painottaa professori Mikko Möttönen. ”Pitäisi puhua perusilmiöiden tutkimuksesta”, sanoo Helsingin yliopiston kemian professori Ilkka Kilpeläinen. Ilmiöt on ymmärrettävä syvällisesti Tutkimus on useimmiten ennalta arvaamaton polku, jota kuljettaessa eteen voi tupsahtaa tuntemattomia ilmiöitä, joskus jopa sattumien kautta. Asiantuntijat tarjoavatkin tilalle parempia termejä. Sanan sisältö ei ole kaikille selvä. ”Perustutkimuksesta ei voi innovaatioita odottaa, koska lähtökohtana on perusilmiön tutkiminen”, huomauttaa tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Karl-Erik Michelsen LUT-yliopistosta. Saattaa olla, että perustutkimuksen merkitys on osalle päättäjistäkin epäselvä. Heillä on 120 projektipäällikköä, jotka saavat tehdä ihan mitä haluavat. Fyysikko on ollut perustamassa IQM Finland -yritystä, joka on toteuttanut ensimmäisen suomalaisen kvanttitietokoneen. ”Kaikkia tutkijoita sovellukset eivät kuitenkaan edes kiinnosta. Möttösen tuorein meriitti on valinta Vuoden 2021 innovaatioprofessoriksi
”Koska akatemia rahoittaa merkittävän osan Suomessa tehtävästä korkean tason tutkimuksesta, vuodelle 2023 kaavaillut leikkaukset osuvat kipeästi tieteen huipulla oleviin tutkimusryhmiin, tutkijoihin ja väitöskirjatutkijoihin.” Toimikunnat siis haluaisivat tukea monia hankkeita, mutta raha ei riitä kaikille. ”Jos voisimme antaa rahaa edes viidesosalle sisään tulleista hakemuksista, kykenisimme rahoittamaan kaikki kuutoset ja muutaman muunkin siihen päälle”, sanoo vihreän kemian ja kestävän kehityksen tutkimukseen keskittynyt epäorgaanisen kemian professori Timo Repo Helsingin yliopistosta. Akatemia käyttää hakemusten arviointiin paneeleja, jotka koostuvat alojen ulkomaisista huippututkijoista. ”Se, tuleeko tutkimukselle lisää rahaa, selviää, kun lisätalousarviosta päätetään. Hän miettii jo ennakkoon myös ensi vuonna uhkaavaa tilannetta. ”Todella paljon hyvää tutkimusta tehdään akatemian kaikkien toimikuntien alueilla”, professori Johanna Myllyharju vahvistaa. Tilanne on niin hälyttävä, ettei edes kaikkia täydet kuusi pistettä saaneita loistavia tutkimushakemuksia pystytä rahoittamaan. Akatemian nykyistä rahoitusta hän sen sijaan pitää täysin riittämättömänä. Kuinka päätökset näin hankalassa paikassa syntyvät. ”Hallitus istuu nyt viimeistä vaalikauttaan, joten enää on tuskin odotettavissa erityisiä irtiottoja”, Heikkinen sanoo. Periaatteessa tutkimusrahoitusta suunnitellaan neljän vuoden rahoituskehyksessä.” Parhaatkin hankkeet vailla rahoitusta Suomen Akatemian vinkkelistä katsottuna Suomessa tehtävä tiede on monipuolista ja korkeatasoista. Paneelit antavat jokaisesta hakemuksesta lausunnon ja pisteyttävät ne asteikolla 1–6. Samoin se, onko kyse ”Läheskään kaikkia kansainvälisten asiantuntijaraatien erinomaisiksi luokittelemia hakemuksia ei pystytä rahoittamaan”, harmittelee professori Timo Repo Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnasta. ”Meidän myöntövaltuutemme riitO pe tu sja ku lt tu ur im in is te riö H el si ng in yl io pi st o. ”Tutkimussuunnitelman laatu ratkaisee paljon. 17 2/2022 KEMIA tävät nykyisin vain noin kymmeneen prosenttiin hakemuksista. Tiede taistelee samoista rahoista muun muassa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa, toteaa johtaja Erja Heikkinen opetusja kulttuuriministeriöstä. Olemme kipurajoilla”, Myllyharju murehtii. Raportti suosittelee, että akatemian tutkimusrahoitusta nostetaan. Sama todetaan myös Suomen Akatemiasta tehdyssä kansainvälisessä arvioinnissa, joka julkistettiin maaliskuun alussa. Repo on perehtynyt tilanteeseen akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan jäsenenä. Tämä tarkoittaa, että aivan erinomaisia tutkimussuunnitelmia jää ilman rahaa. Liikasen työryhmä ehdotti noin vuosi sitten, että rahapelituotot sijoitetaan valtion budjettiin ja edunsaajat budjetin kehysmenettelyn piiriin
”Ajatukseni oli määrittää kromoforit NMR-tekniikalla. ”Se on siis viskoosimaisen paksua, ja sellaista sen pitääkin olla.” Julkisuuden valokeilaan Linnan juhlissa Ionisten liuottimien avulla tekstiilikuitu syntyy ilman haitallisia kemikaaleja. Hän on vuosien mittaan kehittänyt ryhmänsä kanssa ionisia liuottimia, joita Ioncell-kuidun valmistuksessa hyödynnetään. On sattunut niinkin, että erittäin menestynyt tutkija on hylännyt akateemisen uran kokonaan, kun yliopistosta ei ole herunut vakituista paikkaa. ”Itse pidin esitelmän puun liuottamisesta, jolloin muutama paikalla ollut metsäteollisuusjohtaja innostui ja ryhtyi kyselemään aiheesta tarkemmin. Rahoituksen saamista on Kilpeläisen mukaan helpottanut se, että hankkeen päämäärä eli tekstiilikuitujen valmistus selluloosasta on koko ajan ollut selvillä. ”Yhteistyökumppanimme kykenevät tuottamaan niitä myös isompia määriä.” KCL:n, metsäteollisuuden ja Tekesin lisäksi myös Suomen Akatemialta rahoitusta saanut tutkimus on avannut mahdollisuuksia esimerkiksi puun ”liimattomaan liimaukseen”. Jos mukana on useita yrityksiä, keskustetodennut, että saa paremman paketin muualta”, professori pahoittelee. Hänen mielestään Suomen pitäisi näkyä edustavana tiedemaana myös kansainvälisesti. ”Järjestelmään ei pitäisi kuulua jatkuva epävarmuus, eikä uratien pitäisi. He katsovat, mikä meillä on tieteenteon taso, millaisia muita tutkijoita täällä on, ja onko rahoitusta saatavilla.” Jatkuva epävarmuus rassaa tutkijoita Rahoituksen pullonkaula on johtanut myös siihen, ettei tutkijanura sinänsä ole enää yhtä houkutteleva vaihtoehto kuin aikaisemmin. Aalto-yliopiston kehittämässä valmistusprosessissa käytettävä haitaton kemikaalikin kierrätetään. Tämä ei läheskään aina onnistu. Myllyharju sanoo, että tutkimusrahoituksen ongelmat heijastuvat jopa maamme maineeseen. Juuri tuohon aikaan oli kuitenkin alkanut ilmestyä uusia tiedeartikkeleita ionisista liuottimista. Se kuitenkin edellyttää, että näyte saadaan liuokseen, mutta jäännösligniinipä ei suostunut liukenemaan mihinkään liuottimeen”, Kilpeläinen muistelee. Ioncell-kuitu sai ensimmäisen annoksensa julkisuutta, kun rouva Jenni Haukio kantoi kuidusta valmistettua asua vuoden 2018 presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlassa. Eräs ulkomainen tutkija huomasi hämmästyttävän asian, että jopa selluloosa liukenee kyseiseen ioniseen liuottimeen, joten jauhettu puukin saatiin liuotettua.” Ioniset liuottimet puolestaan tuup”Tutkijan pitää puhua selkokieltä niin, että muutkin ymmärtävät.” pasivat Kilpeläisen kokonaan puun ja biomassojen tutkijaksi. Pätkätyö hataralla pohjalla ei nuoria kiinnosta. Hanke sai alkunsa, kun Kilpeläinen teki yhteistyötä silloisen Keskuslaboratorion KCL:n kanssa ja sai tehtäväkseen tutkia paperin kellastumista, joka johtuu paperimassaan jääneestä ligniinistä. ”Kun käyn Suomen edustajana kokouksissa Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa EMBL:ssä Heidelbergissa, tutkijat kyselevät usein suomalaisista oloista. Sitä kautta syntyi metsäklusterihankkeita, joissa kehitimme ionisia liuottimia eteenpäin yhdessä Aaltoyliopiston kanssa”, Kilpeläinen kertoo. Läpimurto selluloosan liuottamisessa tuli vuonna 2011. ”Myös se oli tärkeää, että tutkimuksen alkuvaiheessa löytyi teollisia toimijoita, joita aihe kiinnosti.” Kun tutkimusideaansa esittelee mahdollisille yhteistyökumppaneille, tarpeen on Kilpeläisen mukaan erityisesti hyvä kommunikointi. 18 KEMIA 2/2022 aivan uudesta teknologisesta suunnasta, omintakeisesta aiheesta tai sellaisesta tutkimuksesta, joka voidaan tehdä nimenomaan Suomessa”, Johanna Myllyharju vastaa. Business Finlandin edeltäjän Tekesin strategisten huippuosaamisen keskittymien eli niin sanottujen Shokien rahoituksen puitteissa kokoontui keskusteluryhmiä, joissa tutkijat tapasivat teollisuuden edustajia. KCL halusi tietää, mitkä nimenomaiset kromoforit eli väriä aiheuttavat kemialliset ryhmät ovat kellastumisen takana. ”On saattanut tapahtua, että täkäläinen yliopisto on löytänyt erinomaisen ulkomaisen tutkijan, joka on sitten Ioniset liuottimet poikivat huippuinnovaation Yhden tunnetun suomalaisen innovaation, selluloosapohjaisen muuntokuidun Ioncellin rakentaminen lähti aikoinaan liikkeelle Helsingin yliopiston professorin Ilkka Kilpeläisen tutkimuksesta. ”Sittemmin olemme saaneet aikaan kokonaisen kirjon eri liuottimia, jotka toimivat myös teollisessa mittakaavassa.” Liuotettu selluloosa muistuttaa huoneenlämmössä hunajaliuosta. ”Kokeilimme sellaista, ja näytehän liukeni. Olisi tärkeää, että Suomi näyttäytyisi heille mahdollisuuksien maana.” Myllyharju on huomannut, että viestit välittyvät piireissä nopeasti, sillä tieteentekijät kertovat kokemuksistaan toisilleen. Vuonna 2019 Ilkka Kilpeläinen puolestaan perusti Liuotin Group Oy -nimisen yrityksen, joka valmistaa pieniä määriä ionisia liuottimia. ”Tutkijan pitää puhua selkokieltä niin, että muutkin ymmärtävät. Silloin meille saataisiin rekrytoitua hyviä tutkijoita myös ulkomailta. ”Tutkijat vertailevat
”Keskustelun pitää olla avointa, mutta asioita ei saa saattaa ulkopuolisten tietoon. ”Suomen Akatemialla on tarjolla nuoren tutkijan rahoitusta, ja kilpailtua rahaa voi saada EU:lta ja sen tutkimusneuvostosta. ”Olisi hyvä, että yhteiskunta, elinkeinoelämä ja yritykset näkisivät tohtoreiden todellisen arvon. Presidentti Sauli Niinistö luotti perinteiseen frakkiin. Yliopistot itsekin rahoittavat tutkimustyötään, mutta tilanne voi silti olla monelle haastava”, Myllyharju sanoo. Työelämässä on monia muitakin paikkoja, joissa heidän osaamistaan tarvitaan. Tutkija ei siis voi suunnata tekemisiään moneen suuntaan. 19 2/2022 KEMIA Rouva Jenni Haukio pukeutui Ioncellkuidusta tehtyyn asuun itsenäisyyspäivän juhlassa 2018. ”Täytyy kertoa avoimesti, jos jokin ei toimi. Kun tieteentekijän tulevaisuus Suomessa kuitenkin vaikuttaa monen mielessä yhä hämärämmältä, tutkijat punnitsevat kotimaan lisäksi muitakin vaihtoehtoja silloin, kun postdoc-jakso päättyy. ”Se kerryttää sekä heidän kokemustaan että näkemystään. näyttää mahdottomalta, vaikka akateemisen pyramidin portaat toki jyrkkiä ovatkin”, Myllyharju pohtii. Tohtorinväitöstä seuraavassa postdoc-vaiheessa tutkijoiden toivotaan työskentelevän ainakin jonkin aikaa ulkomaisten yliopistojen tutkimusryhmissä. Niitä ei ole vieläkään onnistuttu kunnolla määrittämään. Siten selviää, mitkä ovat kunkin yrityksen omat tavoitteet.” Olennainen asia on pysyä luotettavana kumppanina. Ju ha ni Ka nd el l/ Ta sa va lla n pr es id en ti n ka ns lia lut on käytävä jokaisen kanssa erikseen. Toisaalta halukkaidenkin Suomeen palaaminen on usein vaikeaa. Täytyy myös aina tehdä se, mitä on luvannut.” Ilkka Kilpeläinen päätyi tutkimaan puun liuottamista, vaikka alkuperäisenä tarkoituksena oli paneutua jäännösligniinin kromoforeihin. ”Wienin yliopistossa asiaa on kyllä sittemmin tutkittu ja päästy jo hiukan eteenpäin.” Pätkätyö hataralla pohjalla ei kiinnosta nuoria. Heillä on valmiudet toimia hyvinkin erilaisissa asiantuntijatehtävissä.”. Sen voi kertoa, että tällainen hanke on tekeillä.” Professori korostaa myös rehellisyyttä hankkeen aikana. ”Vaikka jäännösligniini liukeni ja värjäsi liuoksen voimakkaasti, kävi ilmi, että kromoforia oli liuoksessa niin pieni määrä, ettei sitä voitu analysoida”, Kilpeläinen naurahtaa. Samalla he voivat hankkia itselleen tärkeitä verkostoja”, Myllyharju kuvailee. Tutkijanuraan kuuluu luontaisena osana liikkuvuus. ”Yliopistoihin on onneksi perustettu jatkuvuutta takaamaan niin kutsuttu tenure track -urapolku, mikä on askel parempaan.” Samalla professori muistuttaa, ettei kaikkien korkeasti koulutettujen tietenkään tarvitse eikä pidä jäädä tiedemaailmaan
Hallituksen työryhmän raportin mukaan neljän prosentin tavoitteeseen ovat sitoutuneet kaikki eduskuntaryhmät. Suomen Akatemian tuore pääjohtaja, hiukkasfysiikan professori Paula Eerola iloitsee linjauksesta, jonka mukaan tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta lähtee vihdoin nousuun. Silloin akatemia kykenisi myöntämään rahoituksen nykyistä suuremmalle osalle saamistaan hakemuksista. Ve ik ko So m er pu ro /H el si ng in yl io pi st o Kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet neljän prosentin tavoitteeseen.. Tutkimuksen ja kehityksen kokonaisrahoituksen eurosumma Suomessa oli vuonna 2021 ennakkotietojen mukaan hiukan yli seitsemän miljardia. Työryhmän jatkokausi on alkamassa. ”Mietimme Suomen Akatemiassa eri rahoitusmuotojen kokonaisuutta mukaan lukien ohjelmallinen rahoitus, jonka teemasta päätetään etukäteen”, Eerola sanoo. Hallitus asetti joulukuussa tavoitteen, jonka mukaan tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoitusta kasvatetaan niin, että se on vuonna 2030 neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. ”Nyt ehdotetulla rahoituslailla on tarkoitus saada rahoitukseen näkymää yli hallituskausien.” Jos ja kun neljän prosentin tavoitteessa aikanaan ollaan, myös Suomen Akatemian rahoitusmahdollisuudet voivat kohentua. ”Nykyrahoituksen ongelmana on ollut sekä kokonaistason alhaisuus että ennustettavuuden ja pitkäjänteisyyden puute”, Eerola kommentoi, kun menossa on hänen toinen työpäivänsä uudessa tehtävässä. H el si ng in yl io pi st o Myös professori Ilkka Kilpeläinen toivoo tutkimusrahoitukseen lisää pitkäjänteisyyttä. Parlamentaarinen työryhmä esitti säädettäväksi TKI-rahoituslakia, joka määrittäisi tutkimusja kehitysrahoituksen tavoitetason ja budjettimenettelyt niin, että vuoden 2030 päämäärä saavutetaan. 20 KEMIA 2/2022 Vuosi 2030 lupaa parempaa Suomessa käytetään tutkimusja kehitystoimintaan noin 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta. Summa on OECDmaiden keskiarvon 2,5 prosentin yläpuolella. ”Lisäksi tarkastelemme, onko rahoituskokonaisuudessa Suomen Akatemian kansainvälisen arvioinnin esiin nostamaa teknologia-aukkoa.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Maaliskuussa 2022 Suomen Akatemian pääjohtajana aloittanut professori Paula Eerola on linjauksesta ilahtunut. EU:n 27 jäsenmaan keskiarvo on vielä alhaisempi, noin 2,3 prosenttia
chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtava kemian ja bioalan ammattitapahtuma. Rekisteröidy maksutta kävijäksi: chembiofinland.fi KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa on esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut : Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikkaja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaalija työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasiaja konsulttipalvelut Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus Katso myös ChemBio Finlandin messuopas lehden loppupäästä!
Tarjouksen voi antaa painetusta lehdestä, digitaalisesta lehdestä tai molemmista. huhtikuuta mennessä ne, jotka kutsutaan jatkoneuvotteluihin. Kemia on vahva ja elintärkeä ala, jonka saavutuksista riittää kerrottavaa.” Kemian Kustannus Oy:n suurimmat osakkaat ovat Suomalaisten Kemistien Seura ja Kemianteollisuus ry. La ur i Le ht in en Kempulssi Oy on tuottanut jo 20 vuosikertaa Kemia-lehteä. Digisisältöjemme suosio kasvaa koko ajan, mutta printtilehden lukijat haluavat jatkossakin lehtensä painettuna.” ”Kaikissa tapauksissa jatkamme työtämme loppuun asti täysillä. Vuoden 2011 ChemBio Finland -tapahtumassa lehteä edustivat messuavustajat Kerttu Vähänen ja Hilkka Vähänen, myyntipäällikkö Sauli Ilola, päätoimittaja Leena Laitinen (nyk. ”Meillä on lukijatutkimustemme perusteella hyvä käsitys lukijoiden toiveista. Joutsen) ja toimistopäällikkö Irja Hagelberg.. Meillä oli perusteet uudelle sopimusehdotukselle, joka tuli hylätyksi.” Lehden mennessä painoon oli vielä auki, osallistuuko Kempulssi kilpailutukseen. Seurojen tavoitteena on luoda yhdessä valittavan toimittajan kanssa konsepti, joka sallii joustavasti muutoksia julkaisun toteuttamisessa. Sen omistaa Kemian Kustannus Oy, jolta valittu toimittaja tarjouspyynnön mukaan vuokraa kustannusoikeudet. Alustava tarjouspyyntö on julkaistu SKS:n nettisivuilla. maaliskuuta mennessä tarjouksia, jotka sisältävät seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvän lehden, päivittyvän uutissivuston sekä uutiskirjeen Kemia-Kemi-lehti on ilmestynyt vuodesta 1974 lähtien, alkuun Kemian Kustannuksen tuottamana ja kustantamana. ”Jäsenistömme on ollut jäsenlehteen erittäin tyytyväinen, mutta valitettavasti alentuva jäsenmäärämme pakottaa meidät etsimään ratkaisuja, jotka ovat pitkällä tähtäimellä kaikkien seurojen taloudellisen kantokyvyn rajoissa”, sanoo SKS:n puheenjohtaja, Turun yliopiston professori ja Helsingin yliopiston dosentti Anu Airaksinen. Nyt avattua tarjouskilpailua edelsivät Kempulssin ja kemian seurojen väliset neuvottelut. Edellisen kerran 2001 Lehden virallinen nimi KemiaKemi on suojattu tavaramerkki. Toisen kierroksen neuvottelut käydään jatkoon valittujen, kemian seurojen ja Kemian Kustannuksen kesken. Tarjouspyynnössä toivotaan 30. Tarjouspyyntö koskee kolmen seuran yhteisen jäsenlehden tuotantoa ja jakelua. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja on Aalto-yliopiston oppimispalveluiden johtaja Eija Zitting ja hallituksen puheenjohtaja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto. Joulun 2021 alla seurat hylkäsivät Kempulssin sopimusehdotuksen jäsenlehden tuottamisesta myös vuodesta 2023 eteenpäin liian kalliina. Edellisen, vuonna 2001 toteutetun tarjouskilpailun jälkeen lehden kustantajana on toiminut vuodesta 2002 alkaen Kempulssi Oy ja päätoimittajana kemian tekniikan diplomiinsinööri Leena Joutsen. ”Toivottavasti Kempulssi päättää osallistua kilpailutukseen.” Printin suosio vahva Leena Joutsen kertoo yhteistyön omistajatahojen kanssa toimineen hyvin jo parinkymmenen vuoden ajan. 22 KEMIA 2/2022 Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi UUTISIA julkaisun. Kemia-lehti on sekä vapaasti tilattava alan erikoismedia että kemian seurojen jäsenlehti. Lehden nettisivusto, uutiskirjeet ja sähköiset mainoskanavat on luotu Kempulssin kaudella. Tarjouksen jättäneistä valitaan alustavan kilpailutuksen perusteella 22. ”Käymme keskustelua jatkotoimista ja etenemme päätöksiin tarjousaikataulun puitteissa”, Joutsen sanoo. ”Neuvottelujen lopputulos tuli yllätyksenä. Suomalaisten Kemistien Seura (SKS), Finska Kemistsamfundet (FKS) ja Kemiallisteknillinen yhdistys – Kemisktekniska Föreningen (KTY) etsivät Kemia-Kemi-lehdelle tuottajaa vuoden 2023 alusta lähtien. Hän on ollut myös lehtiyhtiön toimitusjohtaja vuodesta 2006 lähtien. KILPAILUTUS KÄYNNISSÄ Kemia-lehdelle etsitään tuottajaa Kemian seurat ovat käynnistäneet tarjouskilpailun Kemia-Kemilehden tuottamisesta
M itä olemme oppineet koronapandemiasta. Turun yliopiston professori Risto Roine kertoo long covidista eli pitkittyneestä koronataudista ja THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin siitä, millaisen immuniteetin sairastettu korona antaa. 23 2/2022 KEMIA T urkulainen Abacus Diagnostica on kehittänyt uuden pcr-testin sars-cov2-viruksen havaitsemiseen. Tutkijatohtori Teemu Smura Helsingin yliopistosta puosen ensimmäinen koronatesti sai CE-hyväksynnän Euroopan markkinoilla heinäkuussa 2020. Vuoden ennakointiteko 2021 -palkinnon saanut tulevaisuuden megatrendien asiantuntija tunnetaan paitsi luennoitsijana ja konsulttina myös tietoja scifi-kirjailijana. Abacus on tätä nykyä osa Uniogen Oy:tä, joka syntyi kolmen turkulaisen bioteknologiayrityksen yhdistymisen tuloksena tammikuussa 2022. insinööri, kauppatieteilijä ja tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen, jonka Forbes-lehti on listannut maailman 50 parhaan naisfuturistin kärkijoukkoon. Abacus Diagnostican toimitusjohtajan Erno Sundbergin mukaan testin käyttäminen on lestaan puhuu molekyyliepidemiologiasta Suomessa. Sitä analysoi tapahtuman pääpuhuja, kemian diplomiUusi pcr-testi antaa tuloksen nopeasti Labquality Days pohtii pandemian opetuksia terveydenhuollon ammattilaisille helppoa. YritykGenomEra-niminen testijärjestelmä koostuu testilastuista, laitteesta sekä testitulokset tulkitsevasta ohjelmistosta. Suomessa valmistettavan testin herkkyys on 98,3 prosenttia. Näyte kerätään inaktivoivaan eli viruksen tartuttamattomaksi tekevään nesteeseen, joten erillisiä turvatoimenpiteitä tai pcr-tiloja ei tarvita. Testi siis tunnistaa lähes sataprosenttisen varmasti oikein ne, joilla ei tartuntaa ole. Onko koronaelämä uusi normaalimme. Virusvarianttien ilmaantuminen ei vaikuta testin suorituskykyyn, sillä se havaitsee samanaikaisesti koronaviruksen genomista kaksi eri kohdetta eli RdRpja E-geenit. Mitä sanoo futuristi. Turkulaisyhtiö on saanut uuden testin kehittämiseen rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -tutkimusja innovaatio-ohjelmasta. Helsingissä 20.–21. Vankka koronakokemus Abacus on kehittänyt covid19-diagnostiikkaa koronapandemian alusta lähtien. A ba cu s D ia gn os ti ca A do be St oc k. Sen näyttää tulevaisuus. Siitä keskustellaan kevään Labquality Days -tapahtumassa, joka on varannut aiheelle kokonaisen oman osion. Näytteen valmistelun jälkeen testi määritetään ja tulos tulkitaan täysin automaattisesti. Tilaisuuden tämänvuotiset pääteemat ovat kehittyvä laboratorio, kehittyvä terveysteknologia, kansainvälinen laboratorion laatu ja laatutieto hyötykäyttöön. Pikatesti löytää koronan eri variantit hengitystienäytteestä noin 50 minuutissa. Professori Mika Rämet Tampereen yliopiston Rokotekeskuksesta ja ylilääkäri Anneli Lauhio Fimeasta luennoivat sessiossa koronarokotteista sekä niiden tehosta, kehityksestä ja rokotusstrategiasta. Luku kertoo todennäköisyyden sille, että myös testitulos on positiivinen, kun testatulla on koronavirusinfektio. Ovatko maskit, etäisyydet ja kyynärpäätervehdykset uusi normaali. Testin tarkkuus on vieläkin korkeampi eli peräti 99,8 prosenttia. huhtikuuta 2022 järjestettävä Labquality Days on Suomen suurin sosiaalija terveydenhuollon laadunhallintaan, laboratoriolääketieteeseen ja lääkinnällisiin laitteisiin keskittyvä koulutusja ammattitapahtuma. Entä kuinka pandemia vaikuttaa tästä eteenpäin. Yhdellä laitteella voidaan analysoida samaan aikaan neljä näytettä
Coolbrook on suomalaishollantilainen yritys, jonka päämääränä on puhtaampi, kestävämpi ja kannattavampi olefiinien tuotantomenetelmä. Tuotannon on määrä käynnistyä kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Lempäälän Lämpö pääsee näin eroon maakaasun käytöstä kesäajan kaukolämpötuotannossaan. Toisaalta Kiillon tehdas on kovimmilla pakkasilla joutunut turvaamaan maakaasupohjaiseen lisälämmitykseen, mutta saa jatkossa energiayhtiöltä uusiutuvista puupohjaisista raaka-aineista tuotettavaa lämpöä. A BB Kiillon tehtaan hukkalämpö Lempäälän kaukolämmöksi Kemianyhtiö Kiillon Lempäälän tehtaan ylijäämäenergia hyödynnetään jatkossa kunnan kaukolämpöverkossa silloin, kun Kiillolla itsellään ei ole sille käyttöä. St1 osti brittiläisen jätekierrättäjän Energiayhtiö St1 Nordic Oy on ostanut brittiläisen Brocklesby Ltd:n. osaaminen automaation, sähköistyksen ja digitalisoitujen toimintojen optimoinnissa. Uusi menetelmä vähentäisi muovinvalmistuksen energiankulutusta 30 prosenttia ja tehostaisi etyleenintuotantoa 20 prosenttia nykyiseen höyrykrakkaukseen verrattuna. Nesteelle yhteisyritys Yhdysvaltoihin Neste perustaa amerikkalaisen Marathon Petroleumin kanssa yhteisyrityksen, joka alkaa tuottaa uusiutuvaa dieseliä Marathonin jalostamossa Kaliforniassa. Uusiutuvan dieselin vuosikapasiteetiksi Kaliforniassa tulee reilut kaksi miljoonaa tonnia. Sähköisen krakkausmenetelmän tukena olisi ABB:n Sähköisellä krakkauksella kohti nollapäästöjä T eknologiayritykset Coolbrook ja ABB ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka mukaan ne pyrkivät rakentamaan ensimmäisen sähköisen ja hiilettömän tuotantoprosessin muoviteollisuudelle. Brocklesby on elintarviketeollisuuden jätteiden kierrättäjä ja saarivaltion johtavia raaka-ainejalostajia. Borealiksesta tulee näin yksi Business Finlandin vihreän siirtymän veturiyrityksistä. Suomalaisyhtiöstä tulee näin ainoa maailmanlaajuinen uusiutuvien polttoaineiden valmistaja, jolla on tuotantoa sekä Euroopassa, Aasiassa että Pohjois-Amerikassa. Pilotti käyntiin kesällä Kaksi yhtiötä käynnistävät yhteisen pilottiohjelmansa kesällä 2022 Brightlandin Chemelot-kampuksella Alankomaiden Geelenissä. Kumppanusten tavoitteena on viedä sähkökrakkausmenetelmä kaupalliseen vaiheeseen mahdollisimman pian. Menetelmän on määrä yhdistää Coolbrookin uusi sähkökäyttöinen RDR-teknologia (Roto Dynamic Reactor) ja Coolbrookin ja ABB:n mukaan höyrykrakkauksen sähköistäminen pudottaisi muoviteollisuuden päästöjä jopa 300 miljoonaa tonnia. 24 KEMIA 2/2022 UUTISIA UUTISSÄHKEITÄ Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Borealis vihreän siirtymän veturiksi Muoviyhtiö Borealis Polymers on saanut uudelle innovaatiohankkeelleen Business Finlandin 20 miljoonan euron rahoituksen. ABB:n integroitu energiaratkaisu. St1 tarvitsee raaka-ainetta uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen (saf) tuotantoon. Coolbrookin sähkökrakkaus paitsi tekee krakkauksesta hiiletöntä myös mahdollistaa kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden käytön. Yhtiö rakentaa parhaillaan Göteborgiin uutta biojalostamoa, jonka on määrä käynnistyä vuonna 2023. Ruotsalais-sveitsiläinen ABB on globaalisti toimiva sähkövoimaja automaatiotekniikkaan keskittyvä konserni. St1 tuottaa jo nyt jätteistä uusiutuvia polttoaineita, kuten etanolia ja biokaasua.. Yhtiön hanke kattaa fossiilisten syöttöaineiden korvaamisen uusiutuvilla syöttöaineilla, muovien mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen kehittämisen sekä tuotannon muuttamisen hiilineutraaliksi sähköistämällä ja hyödyntämällä vetyä ja uusiutuvaa sähköä
Mainitse tunnus UKRAINA2022. Voit tilata myös meilitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai soittamalla (03) 4246 5370. kemia_ukraina.indd 1 kemia_ukraina.indd 1 14.3.2022 16.24 14.3.2022 16.24. Kuusi lehteä 66 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 33 €. Lahjatilaus kouluun 18 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 9 €. 25 2/2022 KEMIA ”Vien lehden työpaikalle, jossa sitä lukevat kiinnostuneina myös kollegat.” ”Lehti on opettanut minulle paljon uutta unelmaalastani.” www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Löydät nettisivuiltamme ladattavan lahjakortin lahjalehden saajalle. Ilahduta opettajaa. Me lahjoitamme puolet tilausmaksusta Pelastakaa Lapset ry:lle sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen. Kannusta koululaista tai opiskelijaa. Bravo.” ”Täynnä innostavia juttuja. Kuusi lehteä 44 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 22 €. En malttaisi lopettaa lukemista!” Tilaus on määräaikainen, sisältää kuusi numeroa ja päättyy automaattisesti. TUTUSTU JA TILAA KEMIA Kemi Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi ja auta Ukrainaa! ”Kelpo kattaus yleistajuisessa paketissa. Tartu tarjouksiin ja tee niin monta tilausta kuin haluat: Tilaa työpaikallesi, itsellesi tai lahjaksi
E nergiayhtiö St1:n HelmiSimpukka-ketjun vitriinissä myytävät leipätuotteet saavat uudet pakkaukset. St1:n mukaan uudistuksen tavoitteena on paitsi siirtyä ekologisempaan pakkausvaihtoehtoon myös parantaa tuotteiden laatua ja säilyvyyttä. Mukaan otettavat salaatit myydään vastedes pakkauksissa, jotka suljetaan kuitukannella. ”Salaattikulhon kansi on hyvä esimerkki päivittäisestä kertakäyttömuovituotteesta, jonka korvaaminen uusiutuvalla vaihtoehdolla voi vaikuttaa merkittävästi ilmastojalanjälkeen”, sanoo Stora Enson Formed Fiber -yksikön johtaja Sohrab Kazemahvazi. Ne eivät sisällä perja polyfluorialkyyliyhdisteitä (pfas) eivätkä muita huonosti maatuvia kemikaaleja. Läpinäkyvät pussit on valmistanut Amerplast, ja niiden materiaalina on Woodly Oy:n kehittämä puusta tehty muovi. Muotoonpuristettu kuitu sopii materiaaliksi elintarvikepakkausten lisäksi esimerkiksi kuppeihin ja lautasiin. ”Lisäksi muovipussi on valmistettu uusiutuvasta materiaalista ja soveltuu kierrätykseen, mikä on linjassa vastuullisuusajattelumme kanssa.” UUTISIA Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi E uroopan johtava takeaway-salaattibaariyritys Picadeli korvaa kulhojensa kertakäyttöiset muovikannet kierrätettävillä kuitukansilla. ”Näemme tässä paljon uusia mahdollisuuksia vastaavien pussiratkaisujen laajentamiselle myös muihin tuotekategorioihin.”. Pi ca de li Picadelin salaattibaareja toimii noin 2 000 myymälässä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. W oo dl y ”Pussiratkaisun kehittäminen yhdessä HelmiSimpukkaketjun ja pussien valmistajan Amerplastin kanssa on ollut innostavaa ja inspiroivaa”, sanoo Woodly Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kaminen. Stora Enson kuitukansi suojaa salaattipakkauksen St1:n sämpylät pakataan Woodlyn puumuoviin Pakkauksiin kuluu noin 40 prosenttia maailman muoveista, joista suurin osa tehdään fossiilisista öljyistä. Sitä voidaan käyttää muovipakkausten korvaamiseen myös muilla aloilla, kuten elektroniikkaja kosmetiikkateollisuudessa. Kannet tehdään metsäjätti Stora Enson PureFiber-kuidusta. Biohajoavat kannet ovat kokonaan muovittomia. PureFiber-tuotteet valmistetaan puupohjaisesta kuidusta uusiutuvalla energialla. Kuitukannen hiilijalanjälki on jopa 75 prosenttia pienempi kuin vaihtoehtoisilla materiaaleilla. ”Woodly-muovipussiin pakatut leipätuotteet säilyttävät tuoreuden jopa pidempään kuin perinteiseen muovipussiin pakatut, mikä tukee tavoitettamme ruokahävikin vähentämiseksi”, sanoo HelmiSimpukan markkinointipäällikkö Emil Huttunen. 26 KEMIA 2/2022 Woodly on uudentyyppinen puupohjainen, hiilineutraali materiaali, jonka avulla on mahdollista vähentää perinteisiin fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuvien muovien käyttöä. Toimenpide vähentää Picadelin muovijätteen määrää 120 tonnia vuodessa. Puuselluloosaan perustuva Woodly-muovi sopii elintarvikkeiden pakkaamiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös muihin sovelluksiin
phone +358 9 878 9940. ”Muovin käyttö kasvaa maailmalla jatkuvasti, ja siksi keskustelun tulisi keskittyä siihen, kuinka kierrätystä saataisiin tehostettua. Virén-tuoli on tästä yksi esimerkki. Lasse Virén -tuolin kehitykseen on osallistunut laaja joukko insinöörejä, fyysikoita ja muita tutkijoita. ”Muovi on monella tapaa erinomainen materiaali, jota on vaikea korvata”, Rasmus muistuttaa. USA:ssa on nykyään noin 43 000 julkista sähköautojen latausasemaa ja 120 000 latausporttia, mutta niiden tarve kasvaa nopeasti. Suomalaisyhtiön tavoitteena on lisätä kierrätysmuovin käyttöä kehittämällä siitä materiaaleja, jotka soveltuvat teknisesti ja tuotannollisesti yhä haastavampiin tuotteisiin. TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi UUTISSÄHKEITÄ Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus Mestarijuoksija, olympiavoittaja Lasse Virén saa oman nimikkotuolin. Latausasemat sopivat erityisesti laajojen kalustojen, kuten sähköbussien ja sähköautojen pikalataukseen. Uusiutuvista lähteistä peräisin oleva sellukuitu sitoo itsessään hiiltä, mikä pienentää materiaalin hiilijalanjälkeä entisestään”, kertoo Fortum Circon brändimyyntipäällikkö Anniina Tuoli kuin Lasse Virén: kaaduttuaan nousee ylös Fo rt um Kesällä 2022 tulee kuluneeksi 50 vuotta Lasse Virénin kuuluisasta 10 000 metrin kisasta Münchenin olympialaisissa. www.plastone.. Rasmus. ”Fortum Circo -kierrätysmuovin hiilijalanjälki on vain puolet siitä, mitä se on neitseellisellä muovilla. Meidän tulee varmistaa käytetylle muoville uusi elämä kierrätyksen keinoin ja ottaa muovi uusiokäyttöön aina kun mahdollista.” Suomalaiset pikalatausasemat etenevät Pohjois-Amerikkaan Lahtelainen sähköajoneuvojen pikalatausteknologian valmistaja Kempower on lanseerannut latausjärjestelmänsä Pohjois-Amerikassa. Juoksun aikana Virén kaatui mutta nousi ylös ja voitti kultaa maailmanennätysajalla. Tuoli valmistetaan Fortumin Circo-uusiomateriaalista, jossa kierrätysmuoviin on lisätty lujitteeksi selluloosakuitua. Juoksijan nimikkotuoli toimii esikuvansa mukaisesti. Jos kierrätysmuovista tehty tuoli kaatuu, se nousee itse takaisin pystyyn. Suomalaisyhtiö odottaa myöhemmin saavansa Yhdysvaltain edellyttämän sertifioinnin myös liikuteltavalle pikalaturilleen
”Kemia-lehdessä olemme käynnistäneet kampanjan, jossa lehden voi tilata loppuvuodeksi itselleen tai lahjaksi opettajalle tai opiskelijalle. ”Viime viikot ovat vahvistaneet, että suomalaisilla on jo perimässään halu auttaa sodasta kärsiviä. Uusia polymeereja voidaan hyödyntää muun muassa vesija energiateollisuudessa sekä haastavissa paperinvalmistuksen käyttökohteissa. Kiinteistöön sijoittuvat myös Spinnovan pääkonttori ja osa tuotekehitystoiminnoista. Lehden lähtiessä painoon avustusjärjestöille oli tilitetty jo reilut 2 800 euroa 10 000 euron tavoitteesta. SamasKempulssi Oy:n lehtiperhe on mukana Ukrainan sodan uhrien auttamistalkoissa. Suomalaisen tekstiilikuitukehittäjän Spinnovan ja brasilialaisen sellujätin Suzanon yhteisyrityksen Woodspin Oy:n tuotantolaitos on noussut harjakorkeuteen. ”Täysin uuden ja vastuullisen polymeerikemian kehittäminen ei käy hetkessä, vaan se on kallista ja aikaa vievää. 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Kemiran uusia tuotteita kehitetään muun muassa yhtiön Espoon tutkimuskeskuksessa. Biomassatasapainon periaatteiden mukaisesti suurin osa fossiiliperäisistä raakaKemiran biopolymeerien tuotanto vauhtiin aineista on korvattu sertifioiduilla biopohjaisilla ja uusiutuvilla massatasapainotetuilla raaka-aineilla. 28 Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi. Etenkin teknisesti vaativiin asiakaskohteisiimme ei ollut aiemmin helppoa löytää vastaavia biopohjaisia vaihtoehtoja”, kertoo tutkimusja kehitysjohtaja Sampo Lahtinen. Tarjoamme myös maksutonta mainosnäkyvyyttä SPR:lle.” Kempulssi tuottaa tätä nykyä neljää erikoislehteä, Kemialehden lisäksi Uusiouutisia, Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ja Tunne & Mieli -lehteä. ”Keräämme rahaa ukrainalaisten auttamiseen ohjaamalla osan tilaus-, mainosja stipendikumppanuustuotoistamme Suomen Punaiselle Ristille ja Pelastakaa Lapset ry:lle. Woodspinin tavoitteena on saavuttaa noin 10 vuodessa miljoonan kuitutonnin vuosittainen tuotantokapasiteetti. Suomalaisyhtiö kehitti ensimmäisenä maailmassa biomassatasemenetelmällä valmistetun polyakryyliamidin eli vesiliukoisen polymeerin, joka teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaa fossiilipohjaisia polymeereja. Myös me tahdomme tehdä voitavamme”, Kempulssi Oy:n toimitusjohtaja Leena Joutsen sanoo. Ensimmäiset kaupalliset erät menevät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) jäteveden käsittelylaitokseen kokeita varten. ”Suzanon paikallinen jauhatuslaitos on sen kaikkien aikojen ensimmäinen investointi Brasilian ulkopuolelle”, kertoo Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen. Spinnovan kuitutehtaan rakentaminen etenee Sp in no va Woodspinin kuitutehtaan pinta-ala on noin 11 500 neliömetriä, joka jakautuu 9 500 neliön tuotantohalleihin ja 2 000 neliön toimistoja laboratorio-osaan. Samalla osallistuu auttamiseen, sillä ohjaamme puolet tuotoista avustusjärjestöille”, Joutsen kertoo. Lehtiperhe talkoissa ukrainalaisten hyväksi sa kiinteistössä aloittaa myös Suzanon jauhatuslaitos, joka valmistaa mikrofibrilloitua selluloosaa, kuidun pääraakaainetta. UUTISIA Kemira käynnistää uudenlaisten biopolymeeriensa täyden mitan tuotannon. Teknologian asentaminen aloitetaan kesällä, ja tehtaan on määrä käynnistää tuotantonsa vuoden 2022 loppuun mennessä. Tehdasta rakennetaan Jyväskylän eteläpuolella sijaitsevalle Eteläportin teollisuusalueelle. Tehtaan tuote, ekologinen Spinnova-kuitu syntyy havupuusta ilman liuottamista ja haitallisia kemikaaleja
KEMIA Kemi Tilaa Kemian uutiskirje ja pysyt tuoreimman tiedon tasalla! www.kemia-lehti.fi/uutiskirje Biologisesti turritopsis dohrnii on kuolematon, mutta myös siihen kohdistuu uhkia. Vastaajien kesken arvotaan painotuore teos Terveempi maailma (Gaudeamus 2022), jossa eturivin tutkijat valottavat globaaleja terveysuhkia ja kertovat ratkaisuista, joilla voidaan edistää ihmiskunnan hyvinvointia ja terveydenhuoltoa. Esimerkiksi useim@nuorikemia NUORI KEMIA KIIKAROI Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. Muiden eliöiden tapaan se voi kuolla vahingoittumiseen. Biologisesti olisi mahdollista, että joku yksilö olisi yhtä vanha kuin lajikin eli yli 60 miljoonaa vuotta. AVAA AIVOPÄHKINÄ! Sc an st oc kp ho to Kuinka kierrättää puhelimen akku. Tällöin syntyy toukkia, jotka kiinnittyvät pohjaan ja kehittyvät polyyppivaiheeseen. Kirja kuuluu Tiedekulmapokkarisarjaan, joka on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. missa ruokakaupoissa näkyviin paristoille tarkoitettuihin punaisiin pahvisiin keräyslaatikoihin voi hyvin laittaa pieniä akkuja. SUURIN OSA polyyppieläimistä kuolee meduusavaiheen lisääntymisen jälkeen, mutta turritopsis dohrnii pystyy kääntämään kehityksensä päinvastaiseen suuntaan. Polyyppivaihetta elävä eläin lisääntyy suvuttomasti, jolloin taas syntyy meduusoja. Suomenkielistä nimeä sillä ei ole. Pisimpään elänyt tunnettu eläin on 507-vuotiaana kuollut islanninsimpukka ja maailman vanhin tiedetty eliö yli 5 000-vuotias okakäpymänty. Tämänkertainen pähkinä on yksi vuoden 1982 lukiolaisten kemiakilpailun tehtävistä. Muutos kestää pari päivää. Pitkäikäisintä turritopsis dohrnii -lajin edustajaa ei ole pystytty määrittämään, koska niitä on tutkittu vasta 1980-luvulta lähtien. Se ei kuitenkaan kuulu lajin normaaliin elämään vaan tapahtuu vain vaaran uhatessa. (Empiirinen kaava ilmoittaa atomien suhteelliset määrät.) Lähetä vastauksesi viimeistään 20. Hiiltä on 60,0 massa-% ja vetyatomeja kaksi kertaa niin paljon kuin happiatomeja. On kuitenkin yksi poikkeus sääntöön: kuolematon meduusa turritopsis dohrnii. Se ei myöskään ole varsinaisesti meduusa vaan polyyppieläin. ELÄMÄN TUNNUSMERKKEIHIN kuuluu elinkaari eli se, että eliö syntyy, kasvaa, vanhenee ja lopulta kuolee. ANNI KETTUNEN Kirjoittaja on Tampereen lyseon lukion opiskelija. Jos eläin on nälkiintynyt, haavoittunut tai vesi muuttuu sille liian kylmäksi tai kuumaksi, se painuu merenpohjaan ja muuttuu meduusasta polyypiksi. Tämän se tekee muuttamalla solutyyppiään. TROOPPISISSA VESISTÖISSÄ elävä turritopsis dohrnii on levinnyt Tyyneltämereltä laivojen mukana Atlantille ja Välimerelle. Muitakin todella pitkäikäisiä eliöitä on. Meduusavaiheen aikana eläin liikkuu vedessä vapaasti ja lisääntyy suvullisesti. Sen sijaan hieman isompia akkuja, kuten sähköpotkulautojen ja -polkupyörien, ei saa viedä tavalliseen kauppaan, sillä ne luokitellaan teollisuusakuiksi. huhtikuuta osoitteeseen toimitus@kemialehti.fi. NUORTEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan nuorten tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Helpointa on viedä puhelin takaisin kokonaisena alkuperäiseen liikkeeseen. Maksutta voi kuitenkin akut palauttaa niitä myyviin kauppoihin ja useimmille jäteasemille. Mikä on aspiriinin empiirinen kaava. Vanhat ajoneuvojen käynnistysakut voi viedä moniin korjaamoihin ja akkuliikkeisiin, ja niitä varten on perustettu jopa ilmainen vastaanottoverkosto. Laji ei ole uhanalainen mutta ei yleinenkään. Akkuja ja paristoja ei koskaan saa laittaa sekajätteeseen! Lähde: www.ymparisto.fi/tuottajavastuu/vastaanottopaikat Aspiriini sisältää hiiltä, vetyä ja happea. 2/2022 29 KEMIA. Polyyppieläinten elomuoto vaihtelee kahden eri vaiheen välillä lisääntymiskierron mukaan. Niille on omat kierrätyspisteensä. Elämää ilman kuolemaa Mihin puhelimen akku kuuluisi viedä kierrätettäväksi
2 Cu(s) Vetyionit reagoivat sulfaatti-ionien kanssa rikkihapoksi: SO?²?(aq) + 2 H?(aq) . Luin kannesta kanteen.” ” Kemia-lehti ei koskaan petä.” Numeron 1/2022 ykköseksi äänestettiin juttu Kemistin kääntöpuoli – Kilpaladuilta laboratorioon. ” ”Mielenkiintoista oli lukea, kuinka huippu-urheilija pystyi yhdistämään opiskelun ja työn harjoitteluun.” ” Selluloosassa on tekstiilialan sauma oli suosikkini. Mikä juttu sinusta on tämän lehden kiinnostavin. PYSY KÄRRYILLÄ! www.kemia-lehti.fi • Molotovin cocktail pelasti Suomen • Pajusta pohjolan bambu – arvokkaita yhdisteitä ja vahvoja kuitukimppuja • Tutkijat löysivät ärhäkän hiv-muunnoksen – johtaa nopeasti aidsiin • Yllättävää puolustuskemiaa – torajyvä suojaa ruista tuhohyönteisiltä • Spinnovan puukuitu hyppäsi osaksi Adidaksen hupparia Näitä luetaan nyt Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! Kemia-lehden 1/2022 aivopähkinä avautui Tilaa Kemian uutiskirje ja pysyt tuoreimman tiedon tasalla! www.kemia-lehti.fi/uutiskirje 2/2022 30 KEMIA Kemia-lehden 1/2022 aivopähkinä oli peräisin lukiolaisten vuoden 1981 kemiakilpailusta ja kuului seuraavasti: Kuparisulfaattiliuosta elektrolysoitiin käyttämällä reaktioon osallistumattomia elektrodeja. Cu²?(aq) + SO?²?(aq) Anodireaktio: Katodireaktio: 2 H?O(l) . Kirjapalkinnon voitti Anu El-Ghaoui. Elektrolyysin aikana muodostuneen hapon neutraloimiseen kului 50,0 cm 3 NaOH-liuosta, jonka konsentraatio oli 0,100 mol/dm 3 . H?SO?(aq) Tasapainotettu kokonaisreaktio: 2 CuSO?(aq) + 2 H?O(l) . PALAUTETTA NUMEROSTA 1/2022 ”Tulipa yllätyksenä juttu Laura Monosesta mutta mikäs siinä, onhan kemistit yllättävän monitaitoisia. Vastanneiden kesken arvotun kirjapalkinnon voitti Hanna Vapaakoski, joka esitti oikean ratkaisun näin: V(NaOH) = 50,0 cm 3 = 0,0500 dm 3 c(NaOH) = 0,100 mol/dm 3 M(Cu) = 63,55 g/mol Kuparisulfaatti vedessä: CuSO. 2 Cu(s) + O?(g) + 2 H?SO?(aq) Emäs neutraloi rikkihapon: H?SO?(aq) + 2 NaOH(aq) . Katodille muodostui kuparia ja anodille happea. O?(g) + 4 H?(aq) + 4 e 2 Cu²?(aq) + 4 e . Toiseksi tuli Selluloosassa on tekstiilialan sauma ja kolmanneksi AIVpalkittu Pentti Huovinen: ”Syö kuin keräilijä, niin suolistomikrobit kiittävät”. Biomateriaalit ja kierrätyskuidut ovat todella kiehtovia ja tärkeitä kemian osa-alueita, joiden parissa itsekin haluaisin opintojeni jälkeen työskennellä.” ”Kiitos kaunis suolistobakteerijutusta! Vrk-paasto harkinnassa.” ” Ammoniakki avittaa vihreää siirtymää oli mainio juttu.” ”Paras oli juttu muovien kiertotalouden jättihankkeesta. Na?SO?(aq) + 2 H?O(l) Vastaus: Saostuneen kuparin massa on 0,159 g.. Mikä juttu sytyttää. Laske katodille saostuneen kuparin massa. Tämmöistä ei ole itse tullut edes ajatelleeksi keinona taistella koronaa vastaan eikä vaatisi mitään ylimääräistä tekoa normikuluttajalta.” ”Luin erityisesti mielenkiinnolla kirjoituksen Yrjö Pessistä.” ”Taas aivan loistava numero. Äänestäjien kesken arvotaan kiehtova Mansikkamysteeri (Gaudeamus 2022), joka opastaa lapsia tieteenteon maailmaan. Tämä on iso asia monelle yritykselle ja hyvä yhteistyön mahdollisuus kiertotalouden eteen.” ” Kun muovi tuli mööpeleihin – Hurmaavat huonekalut” oli mainio aikamatka meriheinästä polyuretaanipohjaiseen vaahtomuoviin.” ” Hammastahna hillitsemään koronaa kiinnosti. . Äänestä suosikkiasi viimeistään 28.4.2022 osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat
Mikroskoopin lävitse tarkasteltuna punaisessa maidossa oli toden totta vaarallisen näköisiä ainesosia. ANJA NYSTÉN Hyvät pahat innovaatiot Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Mutta nuoren opiskelijan innolla työt valmistuvat, ja ohjaajan tyydytykseksi tuloksiakin syntyy. Egyptin hieroglyfejä tehtiin jo 3200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Kuka tahansa voi tekeytyä asiantuntijaksi ja jakaa verkossa faktoihin perustumatonta viestiä tai suoranaista propagandaa. Niin myös valhetta. Tällaisten älyttömyyksien levittämisessä hyödynnetään nykyajan innovaatioita, internetiä ja niin sanottuja älylaitteita. Tekniikan avulla voidaan hoitaa vaaralliset työt. Kohokohtana syntyi Suomen suurin saippuakuplaseinä. Siitä huolimatta (vaiko vain pahaa aavistamatta?) opiskelijat ilmoittautuivat vapaaehtoisesti halukkaiksi kokeiluun. Vai osaisiko joku muu kuin kemisti sytyttää tuleen kirjan siten, ettei siitä jälkeenpäin löydy pienintäkään palovauriota. Omasta kehosta voi kerätä tietoa sykemittarilla ja älysormuksella. Tärkeitä lääketieteellisiä innovaatioita ovat muun muassa antibiootit, kipulääkkeet, leikkaustekniikat, magneettikuvaukset ja ehkäisyvälineet, kuten hormonikierukat. Ravintokemian laboratoriossa nuoret tutkijat hankkivat kokeiden lomassa pätevyyden valistaa vanhempiaan sokerin ja rasvan ylenmääräisen käytön haitoista. Mitä ajattelisi yli tuhannen vuoden takainen ruudinkeksijä, jos tietäisi, millaiseen käyttöön hänen keksintönsä myöhemmin innovoitiin. LEENA LAITINEN Lasten kemian päivät. Kemian tutkimusryhmässä ei enää tehdäkään mitään harjoitustöitä, vaan tuloksilla on oikeasti väliä. Lapset saivat jäljittää keskusrikospoliisin tutkijoiden avulla johtolankoja kemiallisin kokein ja varmistaa sormenjälkitutkimuksella epäillyn syyllisyyden. Työmoraalia pidettiin kunniassa: laboratoriosta ei ajettu ketään ulos virka-ajan päättyessä. Ensimmäinen sähkögeneraattori pyörähti käyntiin 1870-luvulla. Kuva: Ida Pimenoff NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 2/1997 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Nuorna vitsa väännettävä Kemian opiskelu kannattaa ottaa tosissaan heti ensimmäisenä vuonna. Nykyisin tietoa suorastaan tulvii silmille. Siitä on jatkettu innovointia aika vauhtia. PETRI PIHKO Kolmannet lasten kemian päivät vetivät tiedekeskus Heurekaan 1 200 nuorta tieteilijää, jotka puuhasivat ravintoja rikoskemian tutkijoina, seurasivat oikeaa kemistiä työssään, todistivat tiedeteatterissa kemian ihmeitä ja testasivat taitojaan kemian polulla. blogspot.com. Ainakaan Heurekan tiedeteatterissa käyneille ei kannata tulla väittämään, että kemistin työ muka olisi tylsää. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Ensimmäisen rokotteen keksi kiinalainen munkki 900-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Rokotuksilla on saatu kuriin tappavia tauteja, kuten isorokko ja keltakuume. Lukuja kirjoitustaitoa käytetään niin hyvään kuin pahaan. KIRJOITUSJA LUKUTAITO ovat olleet ihmiskunnalle tiedon siirtymisen kannalta olennaisia asioita. Mitä olisi elämä ilman sähköä ja sähkölaitteita, pesukonetta, jääkaappia, kahvinkeitintä, valaistusta, teräväpiirtotelevisiota ja äänentoistolaitteita. Meidän tutkijoiden tehtäväksi jäi tietenkin valvoa, että saimme opiskelijat tuottamaan sitä mitä halusimmekin: puhtaita lähtöaineita edelleen käytettäväksi ja tuhottavaksi. Rikoskemian laboratorio teki totta viisikkonsa lukeneiden unelmista. Tuotannon ja pakkaamisen monotonisista työtehtävistä huolehtivat robotit. Monen monta epidemiaa ja pandemiaa myöhemmin väitetään, että terveyttä suojelevat rokotteet ovat salaliitto, jolla pyritään hallitsemaan ihmisiä. Tämän kokivat todeksi loppuvuodesta 1996 ne kolme onnellista Oulun yliopiston kemian opiskelijaa (Ainoliisa Ahonen, Eeva Ansamaa ja Jari Näsi), jotka selvitettyään professori Ari Koskisen kurssin Johdatus orgaaniseen kemiaan erinomaisilla arvosanoilla saivat tilaisuuden osoittaa kykynsä aivan oikean tutkimusryhmän osana. Innovaatio syntyy, kun idea tai keksintö tuottaa hyötyä käyttäjille, kun uudet tuotteet ja teknologiat haastavat vanhat tuotteet. Opiskelijat olivat opittuun ja koettuun ilmeisen tyytyväisiä, vaikka päivistä tulikin pitkiä ja opintoviikkojen eteen sai tehdä lujasti töitä. 31 2/2022 KEMIA KEKSINNÖT OVAT ihmiskunnan menestymisen avain
Jätevesien puhdistaminen on Suomessa hänen mukaansa hyvin korkealla tasolla. 3d-tulostetuilla suodattimilla vedestä pyydystetään nyt haitallisia orgaanisia yhdisteitä. Startupin teknologialla suodattimille saadaan aikaan myös optimaalinen koostumus juuri kohdeaineiden nappaamista varten. ”Menetelmämme ei siis ole korvaava vaihtoehto normaalille vedenpuhdistukselle vaan täydentää sitä”, tutkija tähdentää. Maailmassa kyllä riittää puhdistettavia vesiä.” MERI HELLSTEN ”Hormonien poistaminen vedestä olisi erityisen tärkeää.” 3D-TULOSTETUILLA SUODATTIMILLA Ja nn e Fr im od ig. Tutkimuksen pohjalta ponnistava Weeefiner-yhtiö valOrgaaniset yhdisteet pois jätevedestä mistaa jo suodatinyksikköjä metallien talteenottoon. hoamatta tai ottamatta talteen. Jyväskylässä kehitetyn tekniikan ansiosta suodattimet voidaan 3d-tulostamalla räätälöidä täsmälleen haluttuun muotoon. Ryhmä kykenee tarttumaan hyvin pieniin pitoisuuksiin sellaisia epäpuhtauksia, jotka ovat jääneet muilla keinoin tu3d-printattujen suodattimien skaalaaminen laboratoriomitasta ylöspäin on yksinkertaista. Tutkijat osoittivat, että polyamidi-12-pohjaisia suodattimia voidaan käyttää uudelleen useiden pesusyklien ajan. ”Sanoisin, että tässä on vain taivas rajana. Uusi keksintö syntyi, kun tutkijat päättivät kokeilla, toimisiko sama hyväksi havaittu tekniikkaa myös orgaanisen kemian sovelluksissa. Tämä mahdollistaa paitsi 17?-estradiolin tehokkaan poistamisen jätevesistä myös hormonin konsentroimisen ja hyödyntämisen analyyttisissa sovelluksissa. ”Nyt selvitämme sitä, mitä kaikkea teknologian avulla voidaan tehdä ja mitä nimenomaisia orgaanisia aineita sillä on mahdollista ottaa talteen.” Menetelmän kaupallistaminen siintää kauempana tulevaisuudessa. Sieppaa rippeetkin Kun suodattimet ovat skaalattavissa, hormoni saadaan siepattua ja jatkokäsiteltyä suuremmistakin vesimääristä. Myös orgaanisia yhdisteitä pyydystävää tekniikkaa voidaan käyttää osana nykyisiä järjestelmiä esimerkiksi sairaaloissa ja jätevedenpuhdistamoissa tai osana suljettuja kiertoja. ”Hormonien on havaittu aiheuttavan haitallisia mutaatioita vesieliöissä jo silloin, kun niitä on vain nanogramman verran litraa kohti. ”Suodattimen pinnassa on vuorovaikutuspaikkoja, joihin orgaaniset aineet sitoutuvat esimerkiksi vetysidoksin.” Parhaillaan tutkijat keskittyvät tekniikkansa käyttökohteiden haarukoimiseen. ”Tavoitteemme on saada poistettua jätevesistä kaikki orgaaniset epäpuhtaudet”, linjaa tutkija Janne Frimodig Jyväskylän yliopistosta. ”Tutkimus on vasta alkuvaiheessa, mutta olemme testanneet menetelmää synteettisillä vesillä ja paikoittain myös luonnonvesillä”, Frimodig kertoo. Frimodig kollegoineen on tutkinut sen tehoa muun muassa aineenvaihduntaan vaikuttavilla yhdisteillä, joihin kuuluu niin ihmisen itse tuottamia hormoneja kuin kaupallisia, puolisynteettisiä hormoneja. Näin niitä voidaan käyttää monenlaisissa kohteissa ilman, että nykyisiä järjestelmiä tarvitsisi erikseen muokata. Siitä huolimatta vesistöihin pääsee kulkeutumaan pieniä määriä haitallisia yhdisteitä. Niiden poistaminen vedestä olisi siis erityisen tärkeää”, Frimodig sanoo. Menetelmä perustuu suodattimen kemiallisesti aktiiviseen pintaan. Testit osoittivat, että teknologia sopii kuin sopiikin tarkoitukseen. 32 KEMIA 2/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Jyväskylän yliopiston jätevedenpuhdistuskeksintö on edennyt uudelle alueelle. ”Kaupallistaminen vaatii lisäkäsiä ja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voisi lähteä tekemään tarkempaa kehitystä ja paneutumaan myös pienempiin osa-alueisiin. Toistaiseksi olemme tutkineet melko laajoja kokonaisuuksia.” 3d-suodattimilla tapahtuvan vedenpuhdistuksen tulevaisuudennäkymät ovat Frimodigin mukaan joka tapauksessa lupaavat. Ryhmä julkaisi hiljattain 3D Printing and Additive Manufacturing -lehdessä artikkelin, joka keskittyy 17?-estradiolin talteenottoon
Sen jälkeen aluetta on tutkittu monesta näkökulmasta. maantieteellisiä oloja, jotka ovat vaikuttaneet sosiaalisten suhteiden ja muiden kontaktien rakentumiseen. Ainoastaan kahden vainajan analyysitulokset poikkesivat paikallisista pitoisuuksista. Heistä toisen strontiumarvot voivat tutkijoiden mukaan viitata merelliseen ympäristöön. Tiheästi asutetussa jokilaaksossa etäisyydet muihin kyliin ovat olleet lyhyitä. Tutkijat päättelevät, että yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta Aurajokilaaksossa ei tuohon aikaan ole tapahtunut laajaa muuttoliikettä. Kemia-lehti esitteli numerossa 6/2021 Ristimäen muotikuningattaren, joka pukeutui rautakautisten vaatteiden sijaan moderniin keskiaikaiseen tyyliin. Toisaalta hän on vain saattanut kasvuiässä syödä paljon kalaa. Arkeologinen aarreaitta Tutkimus on ensimmäinen laaja strontiumanalyysi rautakauden lopun ja varhaiskeskiajan vaihteen hauta-aineistosta Suomessa. Ryhmä kartoitti ensin eteläisen Suomen strontiumisotooppisuhteet laajalta alueelta. Kirkon rauniot ja kirkkoa ympäröivä hautausmaa löytyivät vuonna 2013. Löydökset kertovat etenkin naisten liikkuvuudesta, sillä kaikki tutkitut vainajat olivat naisia. Joskus vaimo saatettiin hakea myös oman asuinympäristön ulkopuolelta, kuten toisen jokilaakson alueelta, mutta ei silloinkaan kaukaa. ”Eläinten saatavilla ei aiemmin ole myöskään ollut toiselta alueelta tuotua ravintoa, jolla voisi olla vaikutusta analysoitaviin strontiumarvoihin.” Varsinaisen analyysin kohteena oli kahdentoista Ristimäen vainajan hammaskiille. Maaperässä ja vedessä luonnollisesti esiintyvä strontiumpitoisuus välittyy ravinnon kautta sekä ihmisiin että eläimiin. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jonka kohteena oli joukko Ristimäen kirkkomaalle Kaarinan Ravattulaan varhaiskeskiajalla haudattuja vainajia. Strontiumarvojen perusteelRautakauden suomalainen löysi puolison läheltä la selvisi, että vainajista kymmenen oli asunut lapsuudesta kuolemaansa asti samassa jokilaaksossa. Tulokset kuvaavat myös Haudasta numero 6 löytyneitä hampaita. ”Jäniksenluut soveltuvat hyvin paikallisten strontiumarvojen tutkimiseen, sillä eläin on asuinpaikkojen luuaineistossa yleinen, ja se on todennäköisesti pyydystetty lähialueelta”, kertoo osteoarkeologi Auli Bläuer Turun yliopistosta. Se tapahtui analysoimalla eri seutujen arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden metsäjänisten ja rusakoiden luita. Kirkkomaalle on haudattu kaikkiaan noin 400 vainajaa. Naapurikyliä on ollut niin paljon, että puolisoa ei ole tarvinnut lähteä etsimään kovin etäältä. Kansainvälinen tutkijaryhmä paneutui heidän hammaskiilteeseensä, johon varastoitunut strontium paljastaa paljon ihmisen elinhistoriasta. 33 2/2022 KEMIA Varsinais-Suomessa 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa eläneet ihmiset asuivat yleensä kehdosta hautaan samassa paikassa ja hankkivat myös puolisonsa kotiseudulta. Toinen strontiumarvoiltaan muista poikennut vainaja näyttää asuneen jossakin toisessa lähialueen jokilaaksossa, josta hän on siirtynyt Ravattulaan aikuisena. Hampaiden ja luiden isotooppisuhteita tutkimalla voidaan selvittää, millaista vettä ihminen on juonut ja missä kasvanutta ruokaa syönyt. Koska vertailuaineistoa oli rajallisesti, tutkijat eivät vielä osaa sanoa, mikä hänen tarkka lähtöpaikkansa oli. PÄIVI IKONEN Ku va t: Ju ha Ru oh on en Arkeologeja kaivamassa esiin Ristimäen kirkon kivijalkaa.. Muiden tutkittujen hampaissa ei näkynyt merkkejä meriympäristöstä, vaikka Ravattulasta on merelle eli Aurajoen suulle vain kahdeksan kilometrin matka
nopeuttivat bakteerien aiheuttaman haavan paranemista hiirimallissa.” Hankkeessa hyödynnettiin VTT:n kehittämiä menetelmiä, joilla ellagitanniinit rikastettiin ja eristettiin luonnonmarjoista. ”Mielenkiintoinen sovellus voisi olla esimerkiksi leikkausta edeltävä ihon käsittely mrsa-bakteeria vastaan”, sanoo johtava tutkija Hanna-Leena Alakomi VTT:stä. ”Lakan ellagitanniinit hillitsivät tehokkaasti mrsa-bakteerien kasvua koeputkioloissa ja Entsyymien perustutkimus poikii jo lääkehoitoja painetaudin hoidossa”, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, professori Seppo Parkkila. Puhdasaineiden avulla saatiin luotettavampi kuva nimenomaan tiettyjen ellagitanniinien aktiivisuudesta mrsabakteeria vastaan. Geneettinen hiilihappoanhydraasien puutos voi johtaa Lakka nujersi sairaalabakteerin Lakan siemenkuorista eristetyillä yhdisteillä on huomattava teho mrsa-sairaalabakteeria vastaan. Tämä selviää Tampereen yliopiston katsausartikkelista, jonka tilasi Physiological Reviews -lehti. Seitsemän muuta entsyymiperhettä löytyvät muilta lajeilta, muun muassa hyönteisistä, bakteereista, sienistä ja piilevistä. Ihmiskokeissa on parhaillaan vastaavia estolääkkeitä, joita kehitetään syövän hoitoon. Suomalaisista kasveista löytyy hänen mukaansa runsaasti lakan ellagitanniinien kaltaisia yhdisteitä, jotka voivat nitistää sairaalabakteerin yhtä hyvin tai jopa paremmin. ”Useita tällaisia inhibiittoreita on kliinisessä käytössä muun muassa epilepsian, vuoristotaudin, kohonneen kallonsisäisen paineen ja silmän”Vastustuskykyinen bakteeri muuttuu herkäksi antibiooteille ja biofilmin muodostus vähenee, kun siihen lisätään marjasta eristettyjä yhdisteitä”, kuvailee tuloksia osastonylilääkäri Teemu Kinnari Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Luumarjan siementen yhdisteistä saadaan vielä lisäarvoa. ”On tärkeää tuntea erilaisten tuotteiden aktiivisuudesta vastaavat yhdisteet tarkasti. Mrsa eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus -bakteeri on mikrobi, johon tavanomaiset antibiootit eivät tepsi ja joka aiheuttaa vaikeahoitoisia haavainfektioita. Ju kk a Le ht in ie m i ja Jo nn e Re nv al l muun muassa kehityshäiriöihin, verisuonten kalkkeutumiseen, osteopetroosiin eli luun kovettumistautiin sekä elimistön happo–emästasapainon häiriintymiseen.. Viimeaikainen tutkimus on tuottanut hiilihappoanhydraaseista runsaasti uutta tietoa. Tutkijoiden lähtömateriaalina olivat marjateollisuuden sivuvirrat. 34 KEMIA 2/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Hiilihappoanhydraasientsyymien perustutkimus on alkanut tuottaa sovelluksia, joista on hyötyä potilaiden hoidossa. Ihmisille kehittyy hiilihappoanhydraasigeenien mutaatioiden seurauksena erilaisia oireita, joita tamperelaistutkijat vertasivat hiirillä, seeprakaloilla, banaanikärpäsillä ja sukkulamadoilla saatuihin tuloksiin. Tämä osoitettiin suomalais-espanjalaisessa tutkimushankkeessa. Muitakin tehoyhdisteitä Siementen kuorista eristetyt yhdisteet puhdistettiin Turun yliopiston kemian laitoksessa. Ihmisellä esiintyy vain niiden alfamuotoja. Katsaus esittelee kemiallisia yhdisteitä, joita on viime vuosina kehitetty estämään hiilihappoanhydraasien toimintaa. Näin tutkittua tietoa voidaan hyödyntää entistäkin tehokkaampien aineiden löytämiseksi kasvikunnasta”, kertoo luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen. Uuttomenetelmässä ei käytetä orgaanisia liuottimia. VeA do be St oc k siliukoinen tuote sopii haavainfektioiden lisäksi muihinkin käyttökohteisiin. Lakka on Suomen arvokkaimpia luonnonmarjoja
040 770 3043 Varaa paikkasi 21. Sinä voit auttaa. 13. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. ChemBio Finland 2022 ChemBio Finland 2022 ChemBio Finland 2022 -messunumero: Hyvinvointi ja kestävä kasvu Hätä Ukrainassa on valtava. 35 2/2022 KEMIA Reg ister now ! 7 th PLA World Congress 24 + 25 MAY 2022 MUNICH › GERMANY www.pla-world-congress.com Supported by: organized by Gold Sponsor: KOREA PACKAGING ASSOCIATION INC. ????????.ps 2016.11.21 8:26 PM ???1 MAC-18 Media Partner ERIKOISJAKELUT: Pohjoinen teollisuus, Oulu 18.–19.5.2022, ChemBio Finland ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2022 Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! www.kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Numero 3/2022 ilmestyy Numero 3/2022 ilmestyy 13. YHTEISTYÖSSÄ. toukokuuta. toukokuuta. • Lähetä viesti SPR20 numeroon 16499 (20 €) • Lahjoita MobilePayllä numeroon 10900 • Soita 0600 12220 (20,28 € + pvm/mpm) • punainenristi.fi/lahjoita Keräyslupa: RA/2020/1407 & ÅLR 2021/8473. toukokuuta. huhtikuuta mennessä! KEMIA Kemi Numero 3/2022 ilmestyy 13
Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 36 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. www.bpi-chempump.. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. 36 KEMIA 2/2022 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed
www.tunnejamieli.fi TILAA KEMIA-LEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE! www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa. TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Biokemikaalit ja kitit www.biotop.fi • molecularbiology • cellbiology • instruments • consumables ForeveryorderwedonatetoBalticSeaprotection . 37 2/2022 KEMIA www.kemia-lehti.fi 37 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. 020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh
Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Varaukset ja lisätiedot: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kysy ensin meiltä | At your service 38 Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi Ehditte mukaan numeroon 3/2022, kun saamme varauksenne 21. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. huhtikuuta mennessä. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 040 827 9778 TTT-lehti on tukenasi töissä! Tilaa uutiskirje: tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje Teidän paikkanne tässä. 38 KEMIA 2/2022 TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. Hiilineutraali yhteiskunta kiertotaloudella Lue kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! www.uusiouutiset.fi
Entistä enemmän kontakteja: • Jokainen lehti tavoittaa yli 10 000 lukijaa, erikoisnumerot jopa tuhansia enemmän. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys kotisivuillenne. • Nettisivuillamme on yli 6 000 kävijää kuukaudessa. • Kemia-lehden vuosikerta toivomaanne osoitteeseen. 39 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. Palvelu uutiskirjeessä: • Vihreiden sivujen palvelumainos mukana jokaisessa uutiskirjeessä. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Yhteensä yli 240 000 kontaktia vuodessa! Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi! Vihreät sivut -pakettiin sisältyy: • Mainospaikka vuodeksi painetussa lehdessä (7 numeroa). 040 577 8850 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. • Mainospaikka vuodeksi Kemian uutiskirjeessä (22 numeroa). 39 2/2022 KEMIA KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä. Laskutus kerran, kaksi tai kolme kertaa vuodessa valintasi mukaan. Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! Tervetuloa Vihreille sivuille! Lisätiedot ja varaukset: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. • Kemian uutiskirjeellä on yli 4 600 tilaajaa. • Paikka vuodeksi Kemia-lehden nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . Valinta on sinun
Meidän prosessissamme rikkihiili korvataan ympäristölle hellävaraisemmilla kemikaaleilla”, kertoo Nordic Bioproducts Groupin (NBG) toinen perustaja ja innovaatiojohtaja Olli Kähkönen. Suomalainen Nordic Bioproducts Group on kehittänyt uuden biopohjaisen tekstiilikuidun. Lupauksia herättävät kuitenkin laboratoriokokeilut Olli Dahlin AaltoCellmenetelmällä. Kehitystyössä on ollut mukana myös Tampereen yliopisto, joka toteutti ensimmäiset märkäkehruukokeilut NBG:n liuotusmenetelmällä kesällä 2021. Koska tekstiiliongelma on laaja, tarvitaan monipuolisia ratkaisuja. 40 KEMIA 2/2022 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Langalla on myös kaunis, hillitty kiilto.” Pilottilaitos Lappeenrantaan NBG:n projekti etenee parhaillaan laboratoriovaiheesta kohti pilottilaitosta. Jo marraskuussa kuidusta saatiin aikaan tasokasta lankaa. Yhtiön toinen perustaja, Aalto-yliopiston professori Olli Dahl on kehitVihreä tuuraaja viskoosille tänyt AaltoCell-nimisen menetelmän, jolla mikrokiteinen selluloosa syntyy ekologisesti ja edullisesti. Kähkönen kertoo toivottavansa tervetulleiksi myös uudet kumppanit. ”Kuidusta oli helppo valmistaa ohutta, nypytöntä, kerrattua lankaa, joka kesti neulomisen katkeamatta. ”Tekisimme mielellämme yhteistyötä yritysten kanssa, jotka haluavat löytää ratkaisuja isoihin ympäristöongelmiin ja torjua ilmastonmuutosta.” Kestävästi ja vastuullisesti tuotettujen tekstiilikuitujen kysyntä nousee jatkuvasti. Selluloosan tehokkaan pilkkomisen jälkeen se jalostetaan edelleen viskoosimaiseksi tekstiilikuiduksi. Sekamateriaalien kierrätys on haaste, sillä kunnollisia erotusmenetelmiä ei vielä juuri ole. ”Olemme keskittyneet korjaamaan viskoosituotannon ongelmia emmekä niinkään pyrkineet luomaan uutta tuotetta”, Kähkönen huomauttaa. ”Pulmana ei ole ainoastaan kestävien tekstiilien valmistus, vaan harppauksia tarvitaan myös esimerkiksi niiden värjäyksessä ja kierrätyksessä.” Valtaosa tekstiileistä on sekoitteita, jotka sisältävät sekä orgaanisia että synteettisiä kuituja. ”On hienoa nähdä, kun omat ajatukset johtavat uusiin tuotteisiin nuoren ja osaavan yrityksen toimesta”, Dahl sanoo. N or di c Bi op ro du ct s G ro u Aalto-yliopiston muotoilun laitoksessa neulotun näytteen lanka on kehrätty uudesta Norratexkuidusta.. ”Kuitu kesti hyvin avaamisen ja karstauksen, kuitujen välinen kitka oli optimaalinen ja kuitu luonnostaan sopivan kiharaa”, kuvailee laboratoriokoordinaattori Maija Järventausta Tampereen yliopistosta. ”Nordic Bioproducts hakeekin kumppaneita myös hyödyntämään eroteltuja jakeita.” Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa. Kokeissa kuidut erotettiin onnistuneesti puhtaiksi muovija luonnonkuitujakeiksi, mikä mahdollistaa jakeiden kierrätyksen erikseen. Tulevaisuudessa häämöttää myös teollisen mitan tuotanto. Uutuuskuidun kaupallistamisessa on mukana useita yhteistyökumppaneita, joista tärkein on chileläinen CMPC, yksi maailman suurimmista selluntuottajista. Mitä pikemmin, sen parempi”, Kähkönen hymyilee. MERI HELLSTEN ”Puupohjaisen viskoosikuidun valmistuksessa käytetään rikkihiiltä, joka on hyvin myrkyllistä. Laitoksen on tarkoitus aloittaa vuonna 2023”, Olli Kähkönen kertoo. Ekokuitu voi korvata alan teollisuudessa laajalti käytettyä viskoosia. ”Olemme rakentamassa Lappeenrantaan kuidunkäsittelylaitosta, jonka yhteyteen tulee oma osasto Norratexille. Dahl on vakuuttunut, että NBG:n Norratex-teknologia sopii biopohjaisten tekstiilikuitujen valmistukseen. Norratex-nimisen kuidun raakaaineena voidaan paperisellun lisäksi hyödyntää metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja sekä tekstiilijätettä. ”Toivon mukaan ensimmäinen teollisen mitan laitos on pystyssä viidessä vuodessa. ”On tärkeää ymmärtää, että kaikilla suomalaisilla keksinnöillä on oma roolinsa ja paikkansa markkinoilla, eivätkä ne kilpaile keskenään”, Kähkönen tähdentää. Siihen vastaavat jo Aalto-yliopiston Ioncell-kuitu, Metsä Springin Kuura-kuitu sekä Spinnovan ja Infinited Fiber Companyn ekotuotteet
Valimoiden, voimalaitosten ja rakennusteollisuuden tarpeisiin ei kelpaa tavallinen aavikkohiekka, vaan laadukas tavara on kaivettava esiin järvisedimenteistä, jokisuistoista ja merenrannikoiden ja matalikkojen pohjasta. Tilanne muuttui vuonna 2016, kun yhtiö päätyi ostamaan vanhan Nuutajärven lasitehtaan kiinteistön ja alkoi pohtia, mihin sen lasimänkilaitteistoa voitaisiin käyttää. Toukokuussa 2021 Finn Recycling otti käyttöön ensimmäisen modulaarisen elvytysyksikkönsä, jonka idea syntyi osittain koronapandemian ansiosta. Markkinajohtajan asemaa Euroopassa yritys tavoittelee jo tämän vuoden aikana. ”Jätehiekkaongelma on globaali, ja tarkoituksenamme on kasvaa maailman suurimmaksi hiekan kierrättäjäksi. ELINA SAARINEN Hiekasta on tullut maapallon louhituin materiaali, jota nykyään kuluu noin 50 miljardia tonnia vuodessa. Elvytys myös pienentää valimoiden jätehiekan määrää jopa 80–90 prosenttia. Hiekka on kriittinen luonnonvara, jonka tuhlaamisen pitää loppua”, sanoo Finn Recycling Oy:n operatiivinen johtaja Toni Wesin. Sitten laitoksen kaksi linjaa ensin Jätehiekka elpyy uudeksi kuumentavat ja sen jälkeen jäähdyttävät hiekan. 41 2/2022 KEMIA KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Suomalaisyhtiö näkee, että juuri mobiiliyksikköjen teknologiavienti voi avata oven isoille markkinoille. Regeneroidun hiekan hehkutushäviö on alle 0,3 prosenttia”, kertoo yrityksen laborantti Salla Wesin. Finn Recycling Oy elvyttää teollisuuden jätehiekan ja kierrättää sen uuteen käyttöön entistä ehompana. Tavoitteenamme on, että viiden vuoden päästä elvytysyksiköitä on jo useita satoja Saksassa ja muualla Euroopassa”, Toni Wesin linjaa. Kun neuvottelut siirtyivät etäyhteyksien varaan, yritys alkoi miettiä, voisiko myös itse elvytyksen toteuttaa etäohjauksella asiakkaan omalla tuotantoalueella. Kun pilottihankkeesta saatiin lupaavia tuloksia, Finn Recycling päätti rakentaa kokonaisen regenerointilaitoksen. Menetelmän avulla jätehiekat pystytään puhdistamaan niin, että niiden ominaisuudet ovat jopa neitseellistä kvartsihiekkaa paremmat. ”Maailmassa on 2000-luvun aikana tuhlattu enemmän hiekkaa kuin satoihin vuosiin. Kun rekka on tuonut hiekkalastin perille, se pestään. El in a Sa ar in en Vasemmassa kädessä neitseellistä, oikeassa elvytettyä hiekkaa, joka on ominaisuuksiltaan jopa alkuperäistä parempaa.. Tutkimusja kehitystyöhön lähti mukaan Aalto-yliopisto. Näin vältytään hiekan edestakaisista kuljetuksista. Vesikierto on suljettu. Valimoprosessissa tämä vähentää muotin sitomiseen tarvittavien sideaineiden määrää ja valuvikoja. ”Laboratoriokokeissa tutkitaan käsittelyerien pH ja sähkönjohtavuus, mitataan lujuus ja seulotaan raekoot.” Globaaleja mahdollisuuksia Elvytyksen jälkeen hiekkarakeet ovat pyöristyneempiä ja hiekan lämpökäyttäytyminen vakaampaa. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Lisäksi käsitelty hiekka voidaan hyödyntää yhä uudelleen. Menetelmällä voidaan valimohiekkojen lisäksi käsitellä esimerkiksi voimaloiden leijupetikattiloiden hiekkoja. Vuonna 2013 perustetun Finn Recyclingin päätoimiala oli ensin metallien kierrätys ja kiinteistöjen purkubisnes. Kuumennus tapahtuu maakaasulla, mutta polttoaineena voi käyttää myös uusiutuvaa energiaa. Urjalalainen perheyritys on kehittänyt termis-mekaanisen hiekankierrätysprosessin, jota se kutsuu regeneroinniksi eli elvytykseksi. Nuutajärvellä puhdistettiin seitsemän suomalaisen valimon jätehiekkoja, ja hiekan kierrätyksestä tehtiin kaksi diplomityötä. Nyt yritys kierrättää jo kolmasosan suomalaisvalimoiden vuotuisesta noin 60 000 tonnin hiekkamäärästä. Valimohiekkaa voi myös kierrättää leijupetikattilaaan, jonka jätehiekka taas voidaan regeneroinnin jälkeen hyödyntää vaikkapa rakennustuotteiden valmistuksessa. ”Sideaineet ja muut epäpuhtaudet, kuten pöly ja hartsijäämät, poistuvat lämpökäsittelyssä ja sen jälkeisessä mekaanisessa prosessissa
”Minä kävin Viikissä kesätöissä ja pääsin läheltä tutustumaan siellä tehtävään tutkimukseenkin”, hän hymyilee. ”Led-valaistu, puusta tehty kasvuhuone on jo koekäytössä Piikkiössä, ja yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa suunnittelemme siitä isompaa versiota Otaniemeen.” Suuri kasvuhuone sopisi kokonaisen kylän yhteiseen käyttöön. Täällä pohjolassa talviviljely on energian käytön kannalta pulmallista, joten etsimme ratkaisuja myös energiankulutuksen minimoimiseen.” Ura vauhtiin VTT:stä Anu Kaukovirta on syntyisin helsinkiläinen ja Oulunkylän yhteiskoulun kasvatti. ”Olen luonteeltani maailmanparantaja, ja kun Lukessa tuli paikka haettavaksi, oivalsin, että sovin taustaltanikin siihen kuin nakutettu”, hän hymyilee. . Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun Vuoden alumni 2020. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja 2022–. ”Tavoitteena on kasvattaa ympärivuotisesti perinteisten lajien lisäksi myös proteiinipitoisia kasveja, kuten soijaa. Kaukovirta hoiti sekä kemistikillan Tisle-lehden että prosessiteknillisen kerhon Annaalien päätoimittajan pestiä. . ”Biokemia ja sen tarjoamat mahdollisuudet hyödyntää soluja teollisessa tuotannossa kiinnostivat kovasti. VTT Biotekniikka, ryhmäpäällikkö 2000–2005, teknologiapäällikkö 2006–2008. ”Tisleen parhaat vitsitkin olivat fyysikkovitsejä”, kemisti virnistää. Sekin selvisi Kaukovirralle jo varhain, että hän itse haluaa opiskella teollista biotekniikkaa Teknillisen korkeakoulun kemian osastossa. Teemoihimme kuuluvat myös älymaatalous ja älykäs metsälogistiikka”, Anu Kaukovirta kertoo. . Anu Kaukovirta siirtyi Luonnonvarakeskukseen pari vuotta sitten elintarvikeyhtiö Valiosta, jossa hän työskenteli tutkimusja teknologiajohtajana. . 42 KEMIA 2/2022 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. . Tuore tohtori sai pian paikan ryhmäpäällikkönä VTT:n biotekniikan yksikössä Otaniemessä ja piti itseään onnekkaana, sillä lama-Suomessa läheskään kaikki opiskelukaverit eivät olleet löytäneet töitä. ”Samalta kurssilta valmistui bioalalle. Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä. SISKO LOIKKANEN ”Tutkimme muun muassa peltoja metsäraaka-aineiden prosessointia biojalostamoissa, ravinteiden kierrätystä, biokaasun tuotantoa, kalataloutta ja vesiviljelyä. Kalojen kiertovesiviljelyä tutkitaan Laukaassa ja merialueen kalankasvatusta muun muassa Paraisilla. . . Ylioppilas 1985, Oulunkylän yhteiskoulu. ”Parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut nurmi, joka sisältää erilaisia nurmilajeja”, Kaukovirta kertoo. Harrastaa lukemista ja liikkumista luonnossa. Tutkimustulokset tarjoavat tietoa suomalaisille päätöksentekijöille, erilaisten skenaarioiden laadintaan ja lainsäädäntötyöhön. Yhdessä ajankohtaisessa hankkeessa pyritään lisäämään nurmen hiilensitomiskykyä, jota seurataan ympärivuorokautisin mittauksin. Luonnonvarakeskuksella (Luke) on toimintaa kymmenillä paikkakunnilla, mutta suurimmat tutkimuspaikat ovat Jokioisilla ja Helsingin Viikissä. Anu Kaukovirta Anu Kaukovirta Anu Kaukovirta Maailmanparantaja johtaa ihmisiä Tekniikan tohtori Anu Kaukovirta johtaa Luonnonvarakeskuksen Tuotantojärjestelmät-yksikköä, joka paneutuu laajalti biotalouteen genetiikasta ja viljelykasvien ja kotieläinten jalostuksesta metsävarantoihin asti. Luken Tuotantojärjestelmät-yksikössä työskentelee tutkijoita ja muuta laboratorioväkeä yhteensä kolmisensataa. . Mallastusta käsitellyt väitöskirja syntyi biokemian professorin Simo Laakson ohjauksessa. Luonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja 2020–. Opinnot sujuivat teekkaritoiminnan lomassa juohevasti. . . Kaukovirta jatkoi samaa vauhtia tohtoriopintoihin ja väitteli vuonna 1998. . VTT Bioja prosessiteknologia, johtaja, tutkimusprofessori 2008–2012. Siihen aikaan bioala kehittyi vauhdilla, ja Suomen Sokerin ja Alkon kaltaiset bioyritykset olivat kovassa nousussa.” Otaniemessä kemistikilta imaisi heti fuksin mukaan toimintaansa. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset julkaistaan raportteina mutta myös vertaisarvioiduissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa, mitä Kaukovirta pitää hyvin tärkeänä. Tyttö innostui biologiasta ja erityisesti kasvitieteestä jo varhain. Erityisesti hänen mieleensä ovat jääneet ystävällismieliset jäynät ja koronapelit, joissa kemian opiskelijat mittelivät ankarasti fyysikoiden kanssa. Toisessa kiinnostavassa tutkimuksessa kehitetään uudenlaista, kerrosviljelyyn tarkoitettua umpinaista kasvuhuonetta, joka pienentää viljelyn vedenkulutusta jopa 95 prosenttia. Syntynyt Helsingissä vuonna 1966. VTT, teknologiajohtaja 2013–2016. Suomen peltomaasta kolmannes on nurmea, joten sen merkitys on ilmaston kannalta iso. Kiinnostus aiheeseen oli peruja isältä, joka työskenteli Helsingin yliopiston puutarhatieteen professorina. Diplomi-insinööri 1991 ja tekniikan tohtori 1998, Teknillinen korkeakoulu. Valio, tutkimusja teknologiajohtaja 2016–2020
”Jouduin luopumaan substanssista, mutta päätöksen hetki oli lopulta helpotus. Siellä oli myös todella fiksuja ihmisiä, joiden kanssa pääsin rakentamaan ihan uutta. Pääsin siis kerryttämään osaamistani kaikilla näillä sektoreilla, ja lisäksi sain oppia, kuinka yritys mieltää toimintojaan”, hän kuvailee. Valintaan oli toinenkin syy. Kaukovirta on jälkeenpäin pohtinut tutkijan mahdollisuuksia tällaisissa tilanteissa. Sain olla mukana muun muassa hahmottelemassa pilotointikeskus Bioruukkia ja kehittämässä koko VTT:n johtamista.” Alkutuotannon korkeakoulu Kaukovirran VTT-kauteen sisältyi myös ikäviä vaiheita. ”En koe olevani huippuasiantuntija, mutta pidän ihmisten ja asiakokonaisuuksien johtamisesta”, hän sanoo. ”Se oli hieno työpaikka, jossa eteen tuli koko ajan mielenkiintoisia haasteita. Myös VTT:n rahoitusta leikattiin”, hän muistaa. Lu on no nv ar ak es ku s. Kaukovirta aloitti vuoden 2022 alussa akatemian alaisen strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajana. Esimiehenä hän joutui käymään yt-neuvottelut, joiden tuloksena talosta irtisanottiin toistasataa henkeä. ”Kannattaa miettiä laveasti, millaisiin uusiin yhteyksiin omaa osaamista voisi soveltaa. ”Taustalla vaikuttivat tutkimustarpeiden ja -painopisteiden muutokset. ”Myös yhtiön tutkimusorganisaatio pätevine tutkijoineen oli huikea ympäristö.” Rentoutusta luonnosta Työn vastapainoksi Anu Kaukovirta liikkuu mielellään luonnossa. Kykyjään voi kenties käyttää myös jollakin lähialalla, vaikka hyödyntää kasvitietämystään myös eläinsoluihin”, hän rohkaisee. ”Olemme kokoontuneet 1980-lopulta asti. 43 2/2022 KEMIA kolmisenkymmentä diplomi-insinööriä, mutta monet heistä joutuivat lopulta hankkiutumaan muihin hommiin.” Kaukovirta sen sijaan työskenteli VTT:ssä eri nimikkeillä kuutisentoista vuotta ja eteni porras portaalta ylöspäin johtotehtäviin saakka. Nykyisessä työssäni onnistun taas yhdistämään asiaosaamisen ja johtamisen.” VTT:n jälkeen Kaukovirta viihtyi Valiossa liki neljä vuotta. Aikaansa siellä hän kuvailee ”alkutuotannon korkeakouluksi”. Anu Kaukovirta tekee Luonnonvarakeskuksessa unelmatyötään. ”Suuren kokonaisuuden hallintaa auttavat hyvät ryhmäpäälliköt”, hän hymyilee. Kaukovirta itse siirtyi aikoinaan tutkimustyöstä pelkästään johtamaan muita, koska aika ei yksinkertaisesti enää riittänyt kaikkeen. ”Valio on monialainen yhtiö, jolla on asiantuntemusta niin maitotuotteiden kuin vilja-, marjaja rehutuotteiden valmistajana. Aina Kalevalan päivänä meillä on vuosikokous, jossa päätämme luettavista kirjoista. ”Minulle tulee ryppäittäin isoja pinoja pitkiä rahoitushakemuksia eri tieteenaloilta, joten joudun ja pääsen paneutumaan monenlaisiin aiheisiin ja teemoihin.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Lisäksi rentoudun lukemalla sisustusja ruokalehtiä, vaikken sisustamista sen kummemmin harrastakaan.” Hän kuuluu myös lukupiiriin, jonka muista jäsenistä monet ovat tuttuja jo kouluajoilta. Niihin kuuluu laidasta laitaan niin kotimaista kuin käännöskirjallisuutta, romaaneista sarjakuviin ja lastenkirjoihin.” Lukemiseen velvoittaa myös luottamustehtävä Suomen Akatemiassa. ”En ole urheilijatyyppiä, mutta luonnossa oleminen on minulle tärkeää”, hän sanoo
• Perhe: kihlattu ja 3-vuotias tytär.. Entä mikä vaikutus on sillä, mitä sanotaan ääneen – tai jätetään sanomatta. • Tutkimusharjoittelija, Orion 2013. Välivuosiajatusta paheksunut äiti piti kuitenkin pitää tyytyväisenä. ”Kun mennään tarpeeksi syvälle, päästään atomitasolle. ”Tai oikeastaan ei ollut mitään, tuote vain hävisi”, Koivuniemi myöntää. • Kiertotalousasiantuntija, UPM 2020–2021. Kaikki odottavat meiltä voittoa.” Näin piiskasi Reetta Koivuniemi itseään valmistautuessaan parinsa kanssa boogie woogien ja rock’n’swingtanssien Suomen mestaruuskisoihin vuonna 2010. Ei saa jäädä toiseksi. Lukiolaisen unelmissa siinteli lääkärin ammatti, mutta heti kirjoitusten jälkeen hän ei jaksanut satsata pääsykokeisiin. Se tyydytti tiedonjanon, ja teekkari pystyi rauhoittumaan täysipainoiseen opiskeluun. • Ylioppilas 2006, Kaustisen musiikkilukio. Koivuniemi tajusi, millainen voima ajatuksilla ja omalla sisäisellä puheella on. ”Kemiassa on oma kielensä. Pari kertaa Koivuniemi kävi kolkuttamassa lääketieteellisen ovia, mutta ne eivät auenneet. Reaktioyhtälöt näyttivät yhtä, mutta synteesin tulos kolvin pohjalla oli jotain muuta. Harjoittelijan tarkoituksena oli tutkia, miten fluorimetyyliryhmiä voi liittää heterosykliseen aromaattiseen renkaaseen. ”Laboratoriotkin olivat niin hienoja ja kaikki järjestelmällisesti organisoitua. Suoritus riitti kakkospallille. Tieteen avulla hän kykeni kehittämään käsityksen siitä, miten elämä ja maailma rakentuvat. Varteenotettavan orgaanisen kemian ammattilaisen tulisi tehdä maisteriopintojen lisäksi myös väitöskirja, mutta hän pohti toista suuntaa. Kokemus sysäsi silloisen kemianteekkarin miettimään, miten sanaton viestintä, eleet, oletukset ja tulkinnat heijastuvat vuorovaikutukseen tanssilattialla ja myös parketin ulkopuolella, ihmissuhteissa ja työpaikoilla. • Lukuisia rock’n’swing-tanssien SMja PM-mitaleja ja World Cup -kilpailujen finaalipaikkoja. Ensimmäiset vuodet Otaniemessä kuluivat lähinnä ”teekkaririentojen nuohoamiseen”. Se todisti, että tuloksena oli kuin olikin oikeaa ainetta.” Kiukuttelevasta synteesistä huolimatta Koivuniemi nautti työstään. • Kurssiassistentti, Aalto-yliopisto 2014. • Toimistopäällikkö, Onsight Helsinki 2014–2015. Kiikutin sen talon molekyylikemian laboratorion NMR-laitteelle. Lähellä oli, etten tunnemyrskyssäni pystynyt vastaanottamaan hopeamitalia”, Koivuniemi muistaa. • Projektipäällikkö, EEX Oy 2016–2019. Sieltä löytyy syyn ja seurauksen suhteelle tieteellinen selitys.” Liekkeihin ihmiskemiasta Koivuniemen opintoihin kuului harjoittelujakso, jonka hän suoritti lääkeyhtiö Orionissa. Kaikki oli hiottu täydelliseksi, vire oli hyvä, psyykkaus kohdallaan. REETTA KOIVUNIEMI • Syntynyt Vammalassa (nykyisessä Sastamalassa) vuonna 1987. • Projektipäällikkö, SmoothTeam 2021–. • Harrastaa tanssin lisäksi kuntosaliharjoittelua ja barrea. • Tanssinopettaja ja osaomistaja, Avec Dance Club 2019–. Kemian loogisuus puri Kemiaa, fysiikkaa, biologiaa, matematiikkaa. Myös se oli ihanaa, ettei edes omia mittapulloja tai kolveja tarvinnut pestä, vaan sen hoiti välinehuolto.” Jossain vaiheessa Koivuniemi alkoi kuitenkin miettiä tulevaisuuttaan. • Oho: maalaistalon tyttärenä osaa lypsää lehmän ja ajaa traktoria. Sitä pitää oppia ensin puhumaan molekyylikaavoin ja reaktioyhtälöin ennen kuin pystyy hahmottamaan, mistä reaktioissa ja ilmiöissä on kysymys”, hän sanoo nyt. Hän sai erinomaisia arvosanoja kaikista, mutta kemian loogisuus, systemaattisuus ja kemiallisten reaktioiden konkreettisuus peitReetta Koivuniemi saa Tiimit tanssimaan tosivat fysiikan sähkövirrat ja matematiikan korkealentoisuuden. • Kiinnostunut: vanhoista hirsitaloista ja niiden kunnostamisesta. • Myyjä, Alko 2008–2012. Ei ihme, että esitys sujui kertakaikkisen loistavasti. 44 KEMIA 2/2022 Halu ymmärtää ilmiöitä perin pohjin on vienyt kemian diplomi-insinöörin Reetta Koivuniemen niin laboratorioon, tanssimestariksi kuin yritysten tiimihengen kohottajaksi. ANNI TURPEINEN ”Ei saa hävitä. Biokemia, aivojen kemia ja fysiologia veivät syvälle ihmisen sisälle. ”Niinpä hain ja pääsin Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan kemiantekniikkaa”, Koivuniemi nauraa. Toisaalta se oli myös opettavainen. ”Tein saman synteesireaktion varmasti kymmenen kertaa, kunnes lopulta tuli vähän saantoa. Näitä aineita Reetta Koivuniemi aikoinaan Kaustisen musiikkilukion opiskelijana rakasti. Moni reaktio onnistui, mutta yksi onneton ei. Sitten löytyi se, mitä hän oli ajatellut lääketieteestä hakevansa. DI 2016, Aalto-yliopisto. Hetki oli kamalimpia nuoren naisen koskaan kokemia. Siellä syy–seuraussuhteet eivät tahtoneetkaan totella kemistinalun toiveita, niin aukoton kuin tämän teoria olikin. Koivuniemi oivalsi, mitä kehossa tapahtuu, kun ihminen liikkuu tai kokee tunteita. ”Hävisimme kullan yhdellä tuomariäänellä
Reetta Virtanen. "Nyt yritän hakkeroitua ihmisten välisten vuorovaikutusten ytimeen", hän kuvailee. 45 2/2022 KEMIA Reetta Koivuniemen polku on kulkenut kemianlaboratoriosta työpsykologiaan
”Tämä on sitä, mitä haluan elämässäni tehdä”, hän muistaa ajatelleensa. Samaan aikaan hän ahersi konsulttiyhtiö Entrepreneurship Exchangen eli EEX Oy:n palkkalistoilla. Ihmiskemia alkoi puskea vahvasti läpi.” Koivuniemi laajensi kurssitarjottimensa liiketalouteen ja johtajuuteen. Reetta Koivuniemestä ja hänen partneristaan Tuomas Sillanpäästä tuli pian kotimaan areenoilla voittamattomia. Kaikki lähti kansantanhuista”, Koivuniemi kertoo. Se tarkoitti hikoilemista harjoitussaleissa ja lentämistä tanssiparketeilla paikasta toiseen. Omalla läsnäololla voi vaikuttaa hämmästyttävän paljon siihen, miten musiikki meihin parina kanavoituu. Fraasit eivät osuneet kohdilleen, eikä musiikin iskuista saatu kiinni. Ensimmäisen suorituksen jälkeen Sillanpää murehti mielessään ”täydellistä epäonnistumista”. Isot pomot näkivät, kuinka aloittelevassa pikkufirmassa markkinoidaan ja myydään, ja mikä milloinkin keikkuu tehtävälistalla ylimpänä. Koivuniemi sen sijaan hehkutti ääneen: ”Tuollaista lisää, hyvä me!” Sillanpää katsoi äimistyneenä partneriaan ja päätteli, ettei tanssi sitten ilmeisesti huonosti mennytkään. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuista mitaleja on satanut joka väriä, ja parin meriittilistalla on myös lukuisia huippusijoituksia World Cup -kilpailuissa. Kisa jatkui, ja pari nappasi tärkeän finaalipaikan Joonas Kainulainen Reetta Koivuniemi ja Tuomas Sillanpää irrottelevat tanssileirillä vuonna 2018. Kilpalavalla kahden tanssijan yhteistyön on oltava saumatonta. ”Kilpailutilanne on kokonaisvaltainen testi, jossa mitataan improvisaatiokykyä ja keskinäistä luottamusta. ”Parketilla kaiken ratkaisee parin välinen kemia”, Koivuniemi sanoo.. 46 KEMIA 2/2022 ”Hävitty SM-hopea ja siitä seurannut oivallus sisäisen puheen merkityksestä oli muhinut mielessäni kolme vuotta. Hyvin pienillä asioilla voi joko edistää onnistumista tai pilata sen”, Koivuniemi kuvailee. Kisapäivänä kumpikaan ei saanut sanoa toiselle sanaa ”ei”. Näin he saivat lisää ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää on fokusoida ja priorisoida tekemistä niin, että se palvelee yrityksen strategiaa. ”Meillä on musikaalinen perhe. Moskovassa vuonna 2011 järjestetyissä World Cup -kilpailuissa Reetta Koivuniemi ja Tuomas Sillanpää tekivät kiinnostavan kokeilun. Toinen siskoistani laulaa, toinen soittaa pianoa, mutta itselleni ominta on ilmentää musiikkia liikkeen kautta.” Vuoden 2010 SM-kisojen karvas tappio korvautui vuosien varrella moneen kertaan. Kaksikon palkintokaappia koristaa peräti 11 suomenmestaruutta, jotka pari on saavuttanut rock’n’swing-tanssien eri lajeissa. Lopputyönsä hän teki Aalto-yliopistoksi muuttuneen opinahjon työpsykologian laitoksessa. ”Olen tanssinut nelivuotiaasta asti. Parketin testi toimi Opintoja eteenpäin viedessään Koivuniemi eli koko ajan myös toista elämää. Koivuniemi puolestaan huomasi olevansa liekeissä. Pienimmilläkin yksityiskohdilla on väliä. ”Lopputyöni käsitteli yhtiössä toteutettua yrittäjämäisen johtajuuden ohjelmaa, jossa suurten yritysten kovatasoiset johtajat seurasivat, kuinka startup-yrityksiä kehitetään.” Koivuniemen itsensä luotsaamassa ohjelmassa huippujohtajista muodostettiin neuvonantajaryhmä, joka pääsi havainnoimaan, kuinka käsinkosketeltavien asioiden parissa startup-yritykset päivittäin painivat
Alan koulutusta arvostetaan laajalti. ”Mitä vanhempi on, sitä paremmin osaa liittää oppimansa jo opittuun tietoon ja maailmankuvaan”, Koivuniemi vastaa. ”Parasta antia minulle on mahdollisuus sukeltaa reflektoimaan sitä, miten missäkin tehdään oikeasti töitä ja millaisia luovia prosesseja simulaatio tuo tiimin jäsenistä esiin.” Muutamassa tunnissa Koivuniemi pääsee myös todistamaan, kuinka tiimin sisäinen kemia lujittuu. ”Kilpaurani käynnistyi aikoinaan nykyisen anoppini puhelusta”, Koivuniemi naurahtaa. 47 2/2022 KEMIA kansainvälisessä arvokilpailussa. Miten säilytämme ruokaa tulevaisuudessa?”, hän luettelee. Puhuminen ja kuunteleminen ovat tärkeimmät työkalut, joilla asioita edistetään tai painetaan saveen.” Tiimikemian ytimeen EEX Oy:n pestinsä jälkeen Reetta Koivuniemi on ehtinyt työskennellä metsäjätti UPM:n kiertotalousasiantuntijana, perustaa yhdessä muutaman ystävänsä kanssa oman tanssistudion ja saada pienen tyttären. Mitä uudenlaisia kemikaaleja uusiutuvista raaka-aineista keksitään. Nopeasti kertaamalla palaavat kyllä tarpeen mukaan mieleen sekä karboksyylihapot että aldehydit ja reaktiokaavat”, hän hymyilee. Yrityksen kehittämän simulaation ovat havainneet hyväksi työkaluksi jo sadat tiimit pikkufirmoista pörssiyhtiöihin ja korkeakouluista koripallojoukkueisiin. Re et ta Vi rt an en "Ajatuksilla ja sisäisellä puheella on valtava voima, joka kannattaa kanavoida hyödykseen kaikissa tilanteissa", Reetta Koivuniemi sanoo.. ”Vastuullisuuden ja kiertotalouden alueilla pystytään vielä tekemään huikeita innovaatioita, joissa lopulta kyse on kemiasta”, Koivuniemi sanoo. Tarkoitus oli, että tanssisimme yhdessä sen aikaa, kunnes Tuomakselle löytyisi parempi pari.” Vuonna 2021 Koivuniemi siirtyi tiimikemian ytimeen aloittamalla projektipäällikön ja fasilitaattorin työn tamperelaisessa SmoothTeam-yhtiössä. Vaikka ei enää osaisi valmistaa laboratoriossa standardeja tai muistaisi jaksollista järjestelmääkään ulkoa, kemia antaa syvällisen perspektiivin vastuullisuuteen, Koivuniemi ajattelee. Olisiko 34-vuotiaalla konkarilla nyt erilainen näkökulma molekyylien maailmaan kuin vaikkapa puolet nuoremmalla lukiolaisella. Omasta ajatuksestaan innostuneena Koivuniemi päättää heti kaivaa varaston hyllyltä vanhan orgaanisen kemian kirjansa ja lähiajan luppohetkinään lukaista sen läpi. ”Miten korvataan muovit tulevaisuudessa. Ymmärtäisin paremmin, mihin kaikkeen reaktiot liittyvät ja mikä etu niiden ymmärtämisestä minulle ja maailmalle on.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Kun tunnemme toisemme riittävän hyvin ja osaamme vuorovaikuttaa oikein, tiimi lähtee entistä vahvempana kohti yhteistä tavoitetta. ”Jos on kyennyt ottamaan haltuun niinkin vaativan kokonaisuuden kuin orgaanisen kemian, pystyy oppimaan ja hallitsemaan myös muunlaisia kokonaisuuksia. Miten päästään fossiilisista polttoaineista eroon. ”Sitä paitsi kun kemiaa on kerran lukenut, ei sitä helpolla unohda. Kestävä kehitys ja vastuullisuuteen liittyvät mahdollisuudet kiehtovat, ja kemian ymmärtäminen on monella teollisuuden toimialalla juuri nyt erityisen hyödyllistä. Näin ajattelee oman kokemukseni mukaan moni työnantaja. SmoothTeam auttaa erilaisia tiimejä pelaamaan paremmin yhteen. Siinä ei ole kyse väkinäisestä hassuttelusta, vaikka välillä saatetaankin seikkailla esimerkiksi Oktoberfesteillä.” Sen sijaan tiimin jäsenet opettelevat tuntemaan omat ja toistensa vahvuudet. Se palkitsee, myös minut.” Valtti työmarkkinoilla Kemiantekniikan diplomi-insinöörin tutkinto on Reetta Koivuniemen mukaan ollut valtti työmarkkinoilla, vaikka hän itse onkin ajautunut kauas laboratoriosta. ”Hän soitti ja pyysi minua väliaikaiseksi tanssipariksi pojalleen. Tyttären isä on Tuomas Sillanpää, joka ei enää ole Koivuniemelle pelkästään tanssipartneri vaan myös kihlattu. Positiivinen vire kasvattaa myös keskinäistä luottamusta. ”Paritanssin kautta olen oivaltanut, että se, miten toiselle puhuu, vaikuttaa ihmisten väliseen dynamiikkaan. ”Moni kokee tiimipäivät keinotekoisena hengennostattamisena, mutta meidän simulaatiosta on tykätty paljon. ”Nyt näkisin kemian yksittäisten reaktioiden sijaan enemmän kokonaisuutena. Tutkinto osoittaa kykyä oppia.” Tulevaisuudessa Koivuniemi mielii saavansa sisällyttää työpäiviinsä tiimikemian lisäksi myös koulunpenkillä opittua kemiaa. Koivuniemi puolestaan pääsee omassa tehtävässään kurkistamaan, mitä työpaikoille nykyään kuuluu, ja näkemään käytännössä, millaista niiden tiimityöskentely on niin johtoryhmässä kuin tuotannossa
Ensiksi tulevat ”monttumiehet” eli etulinjan taistelijat. Arvatkaapa, ketkä ne viime sotien (1939–1944) aikana tuottivat. Villaongelmista kertoo eräs kuuluisimmasta pula-ajan kirjallisista tuotteista. ”Kunpa se kamala aika ei enää koskaan tulisi takaisin”, turkulainen liikenneneuvos Yrjö Förblom lausui. 48 KEMIA 2/2022 Kun sotilaat taistelevat, myös kotirintaman on kestettävä. Maatiloista 80 prosenttia oli pieniä perhetiloja. Kun miehet olivat lähteneet rintamalle, maalaisemännät joutuivat pidentämään työpäiväänsä entisestään. Siviili-Suomea kannatteli viime sotien aikana harteillaan iso joukko naisia tehdastyöläisistä talonemäntiin ja kemisteistä kuormaautokuskeihin. Haavoittumisensa jälkeen hän jatkoi ”armeijan rullissa”, mutta kotirintamalla. Kunniakorokkeelle nostetaan yleensä kaksi miesjoukkoa. Tienhaaran emäntä Ypäjältä sai kerran muistutuskirjeen, jossa häneltä karhuttiin 2 000 gramman verran villoja neljästä lampaasta. Tarvittaessa naiset tarttuivat myös kuorma-auton rattiin, mistä tuore suurteos Suomen naisten sota (Amanita 2021) – kirjoittajinaan Sari Savikko, Hanna Pukkila-Toivonen ja Kaari Utrio – kertoo näin: ”Kyllä moni sotapoika kääntyi katsomaan, kun tavaroilla lastattu iso kuorma-auto kulki hentoisen naisen ohjaamana pitkin maaseudun teitä.” Aikalaistodistaja, toimittaja Aake Jermo (1920–1980) kykeni kohtalon oikusta katsomaan sotaa molemmilla rintamilla. Yllättäen huomattiin, että raskaimmatkin Eevan tyttäret pitivät kotirintaman pystyssä metalliteollisuuden koneet tottelivat myös naisen kättä. Ennen sotaa pientilojen emännät tekivät keskimäärin 12-tuntisia työpäiviä. Työviikko oli seitsenpäiväinen. ”Mistä Orvokista teille niitä villoja, ne tarvitaan omiksi vaatteiksi ja mitä siinä olikaan siinä kortissa, kaksituhatta kiloa villoja, meillä oli kaksi lammasta ja nyt on neljä, niistä teille Orvokeille pitäisi olla kaksituhatta kiloa villoja, on tämä maailma Lemmikkien vallassa voi Orvokin Orvokin Lemmikki…” Valtavirran sotajutut ovat keskittyneet Aatamin poikien tekemisiin.. Tavallisten maatöiden päälle kasaantui lisää rasitteita, kuten tuotteiden luovutusvelvollisuus paperisotineen. Standardikäsitys ei tee oikeutta naisten panokselle. Yli puolen miljoonan miehen armeija oli muonitettava ja vaatetettava ja samaan aikaan huolehdittava kaikista muistakin. Jos nuohoaminen ei riittänyt, oli tarkistettava koko kaasutinjärjestelmä. Jokaisena päivänä emäntä käveli ainakin 30 kilometriä. Kuljettajan oli mentävä hämmentämään pilkkeitä. Emäntä kimpaantui ja kirjoitti kansanhuollolle kirjeen, joka sisälsi yhden virkkeen, pituudeltaan puolet tavallisen kirjan sivusta. Vian etsimiseen ja korjaamiseen saattoi huveta kaksi tai kolme tuntia. Helsingin Sanomien pakinoitsija Arijoutsi sai kirjeen haltuunsa. Emännät puursivat patsaan arvoisesti Ruuan tuotanto oli yhtä rankkaa kuin häkäpönttöauton kuljettaminen. Myöhemmin Jermo julkaisi kirjan Kun kansa eli kortilla (Otava 1974), jossa hän pystyi yhdistämään omat muistitietonsa haastatteluaineistoon ja kirjallisiin lähteisiin. Tärkeä työ teki heistä rintamamiesten veroisia sankareita, vaikka kuolemanvaara oli pieni. Naisista on puhuttu ohimennen, usein vähän alentuvasti, jonkinlaisina puolisankareina. Valtavirran sotajutut ovat keskittyneet Aatamin poikien tekemisiin. KALEVI RANTANEN Kirjailija ja historioitsija Kaari Utrion tunnettu tietokirja Eevan tyttäret (Tammi 1984) ilmestyi liki neljä vuosikymmentä sitten. Sotilailla oli välillä lomia ja hiljaisina aikoina vapaahetkiä rintamalla, kun taas emännät ahersivat ilman taukoja. Auto saattoi pysähtyä milloin tahansa. Kaikkiaan puolustusvoimien tukitehtäviin osallistui 150 000 naista, joista 130 000 kotirintamalla. Heidän jälkeensä kotirintaman johtajat ja ammattimiehet. Vuonna 1917 säädetty kahdeksan tunnin työpäivä kosketti pitkään vain osaa työvoimasta. Naiset valmistivat kranaatteja, sytyttimiä, tykkien putkia, kiväärien piippuja ja muuta taistelussa tarvittavaa. Teos avasi suurelle lukijakunnalle unohdetun ja vaietun puolen historiasta. Sodan syttyessä yli puolet suomalaisista eli maataloudesta. Sota tarvitsee sotilaita, mutta yhtä paljon sotilaat tarvitsevat aseita, ammuksia, ruokaa ja vaatteita. Suunnilleen puolet teollisuuden ja yli puolet sotateollisuuden työntekijöistä oli jatkosodan (1941–1944) aikana naisia. Sen jälkeen Förblom selosti värikkäästi Jermolle, millaista oli kulkea häkäpöntön voimalla. Luovutusvelvollisuus ulottui kaikkeen vähänkin merkittävään, mitä tilat tuottivat, myös villaan. Jos jollekin Suomen historian sankarille vielä pystytetään patsas, hyvä ehdokas on maalaistalon emäntä. Kun emännän kansanomaisia ilmauksia ei 1940-luvulla voinut painaa lehteen, pakinoitsija käänsi tekstin kukkaiskielelle. Hän erehtyi luulemaan, että määrä oli 2 000 kilogrammaa
SA-kuva Sotilailla oli välillä lomia, mutta maatalojen emännät ahersivat ilman taukoa.. 49 2/2022 KEMIA Puolustusvoimien veripalveluaseman työntekijä selvittää luovuttajan veriryhmää tutkimalla veren saostumista koelasilla. Verta tarvittiin jatkuvasti
Vuosien 1943 ja 1944 kesinä kansakoulunopettajien piti uhrata puolet lomastaan yleishyödylliseen työhön, kuten kasvisten viljelyyn koulukeittolaa varten. Korkeimpiin oppiarvoihin ja virkoihin eteneminen oli yhä vaikeaa etenkin luonnontieteissä. Innovaatioita sota tuotti runsaastikin sellaisilla aloilla, joilla voitiin hyödyntää valmista tietoa ja vanhoja taitoja. M us eo vi ra st o. Ammustehtaat pyörivät kolmessa vuorossa. Lukuvuonna 1943–1944 opiskelijoita oli 643, joista naisia 72 prosenttia. 50 KEMIA 2/2022 Keksintöjä niukasti, innovaatioita paljon Väite, että hätä on keksintöjen äiti, saa sotakokemusten valossa vain osittaista tukea. Merkittäviä keksintöjä tehtiin myös sotaoloissa lähinnä hyvin rahoitetuilla aloilla, kuten lentokoneteollisuudessa. Muilla oli mitä erilaisimpia työpaikkoja: Puukemia Oy:n puunsokeroimistehdas, Maanviljelyskemian laboratorio, Alkoholintutkimuslaboratorio, puolustuslaitoksen bakteriologinen laboratorio. I. Vuosien 1946 ja 1964 kemistimatrikkeleista löytyy viitisenkymmentä sotavuosina työskennellyttä naista. Innovaatio eroaa keksinnöstä tai tieteellisestä löydöstä. Sokerin käyttö väheni, vihannesten kulutus kasvoi. Keväällä 1941 Helsingin yliopiston kemian laitoksessa oli 673 opiskelijaa, joista 47 prosenttia oli naisia. Monet toimivat farmaseutteina. Tohtorintutkinnon suorittaneiden naisten määrä jopa laski. Lääketehdas Orion työllisti useita naiskemistejä, samoin Biokemiallinen tutkimuslaitos. Kemistit rakensivat tulevaisuutta Kemistinaiset rakensivat sodan aikana tulevaisuutta, niin tiedepohjaista teollisuutta, maataloutta kuin palvelutoimintaakin. Seuraavalla viisivuotiskaudella 1940–1945 tohtoriksi väitteli enää yhdeksän naista, joista seitsemän edusti humanistisia tieteitä. Naisten vääjäämätön vaikkakin mutkainen eteneminen näkyy myös tilastoissa. Mikrobiologi Veronica Sundman (1923–2008) muisteli kirjassa A. Määritelmällisesti se on toteutettu uudistus, joka voi perustua keksintöön tai löytöön mutta myös tunnettuun osaamiseen. Myös lasten piti vuorollaan hoitaa koulun kasvitarhaa. Vapaaehtoiset 17–25-vuotiaat naiset työskentelivät erityisesti vähävaraisten pientilojen emäntien apuna, kun miehet olivat rintamalla. Kun keksintöjä yritettiin puristaa esiin kilpailuilla, yksi palkituista ratkaisuista oli parannetut ämmänlänget. Ylimääräisiä assistentteja laitoksessa työskenteli 23, heistä naisia kaksi. Virtanen työtoverien silmin (Kemian KusTyötyttöjä ruispellolla. Talutusnuora piti joskus katkaista Tutkijoiden muistitieto elävöittää kuvaa. Armeijan asujen ja jalkineiden korjaamisesta kehittyi jatkosodan aikana tehokas ja hyvin organisoitu teollisuus, jossa työskenteli varuslottien ohella myös paljon siviilejä. Ylimääräisiä assistentteja oli 20, heistä naisia seitsemän. Sodankäynnille toisarvoisemmissa tehtävissä – joita yleensä hoitivat naiset – syntyi sentään paljon niksejä ja pikaratkaisuja välittömiin ongelmiin. SA -k uv a Vuoden 1943 loppuun mennessä yli 72 000 naista työskenteli sotateollisuuden palveluksessa. Kun kaikesta oli pulaa, ruuan hävikki luonnollisesti minimoitiin. Viime aikoina myös vaatteiden kierrätys ja vähän korjaaminenkin ovat tulleet uudestaan muotiin. Vaateja ruokainnovaatiot unohdettiin pula-ajan jälkeen, ja vasta paljon myöhemmin ryhdyttiin taas puhumaan kasvisten ja vihannesten hyödyllisyydestä. Koko yliopistossa naisten väitöskirjoja oli vuosina 1935–1940 tarkastettu 17. Esimerkiksi vaatteiden korjaus ja kierrätys vietiin huippuunsa
Hänen mielestään naistutkijan ei sopinut lähteä ulkomaille, ei ainakaan yksin. Maalaistaloissa työskenteli jatkosodan aikana noin 40 000 venäläistä sotavankia, joiden ”hyysäämisestä” naisia moittivat muutkin. Toiseen ääripäähän sijoittui nainen, joka kohteli oman maansa kanssasisaria huonommin kuin emännät sotavankeja. Viranomaiset lähettivät eri syistä epätoivottuja naisia pakkotyöhön, joka tarkoitti usein metsäsavottaa. Heinävedellä sijainnutta pakkotyöleiriä johti ”Marjastiina”, ylimielisen yksinvaltiaan karikatyyri, joka käytti valtaa sadistisesti, ihaili Hitleriä ja vihasi juutalaisia. Rintamasotilaalla oli yleensä vain yksi vaKun tuontirehun saanti tyssäsi, Äänekosken tehtaissa alettiin valmistaa lehmille rehua puuselluloosasta. Kun Hakala sodan jälkeen vuonna 1949 sai idean lähteä jatkamaan opintojaan Yhdysvaltoihin, Virtanen vastusti. ”Mitään rivimiehiä emme olleet… Siitä lähtien, kun aloitimme korkeinta arvosanaa varten vaadittavaa ohjattua tutkimustyötä eli ns. Tämän elämässä näkyi A. Hakalalle, joka oli aiemmin työskennellyt lääkeyhtiö Orionissa, hän tarjosi tutkimusassistentin paikkaa laboratoriossaan. Lopulta nobelisti hölläsi talutusnuoraa hyväksymällä vuoden pituisen opintomatkan. ”Olen paljon törmännyt samaan eetokseen, jolla Joutjärvi on kuvannut pakkotyöleirin johtajaa.” Näre on tutkinut naisten toimintaa sodan aikana, myös paikoissa, tilanteissa ja elämänalueilla, joista on pääasiassa saatavilla ainoastaan muistitietoa. Revittyyn selluloosaan sekoitettiin kolmannes kauraa ja pari prosenttia ravintosuoloja. Sotavangin työnjohtajaksi joutunut talonemäntä taas sai valita käyttäytymistapansa. erikoistyötä, olimme osa laboratorion henkilökuntaa, ainakin siltä meistä tuntui. Oli vastuuta, oli oikeuksia…” ”Erikoistyöntekijöiden välillä vallitsi lämmin ja toverillinen suhde. Tuukkanen kertoi myös ihmisistä, jotka näkivät leiriläiset kaltaisinaan sekä yrittivät ja onnistuivatkin parantamaan heidän olojaan. ”Keräsimme vaatteita Mairelle, joka oli menettänyt kotinsa pommituksessa.” linta: ammu tai tule ammutuksi. Risto Joutjärven kirja Valvojana naisten erityistyöleireillä (Minerva 2015) perustuu tekijän äidin Saara Tuukkasen muistelmiin vuosilta 1943– 1944. I. Virtasen (1895– 1973) ristiriitainen suhtautuminen naistutkijoihin mutta myös yleinen pyrkimys palauttaa emansipoituneet naiset takaisin ruotuun. Kuvassa biokemisti yhdessä tutkijamiehensä Sigmund Zakrzewskin kanssa. Useimmiten hän valitsi inhimillisen linjan. Pelkkää kurjuutta ei elämä työleirilläkään ollut. SA -k uv a. Virtanen kiistatta edisti mutta toisinaan myös jarrutti naisten urakehitystä. Muistan, miten keräsimme kotinsa pommituksessa menettäneelle Mairelle vaatteita ja taloustarvikkeita.” Sundman viittasi biokemisti Maire Hakalaan (myöhempään HakalaZakrzewskiin (1917–2015). Sota paikoin supisti yksilönvapautta, mutta toisissa tilanteissa lisäsi sitä. men, jäi loppuiäkseen Atlantin taakse ja teki USA:ssa pitkän uran syöpätutkijana. ”Muistitieto ei ole sataprosenttisen varmaa, mutta varmuus lisääntyy, kun monet muistelijat kertovat samoista tapahtumista”, sanoo Helsingin yliopiston dosentti, sosiologi Sari Näre, joka on kirjoittanut kirjan esipuheen. Hakala katkaisi taluttiMaire HakalaZakrzewski siirtyi sotien jälkeen A. Virtasen laboratoriosta Yhdysvaltoihin. I. ”Naiset hyysäsivät sotavankeja” Valtion tiedotuslaitos VTL – eli ”Vetelä” – valitti kerran, että ”yksinkertainen naisaines suhtautuu sotavankeihin… huolestuttavasti”. 51 2/2022 KEMIA tannus Oy 1994) aikaansa kemian nobelistin oppilaana Biokemiallisessa tutkimuslaitoksessa
”Osalla ihmisistä, mutta siis vain osalla, rauhan ajan pidäkkeet ja moraali poistuivat, kun kuolema oli lähellä. Ihmiset havahtuivat kuuliaisuutta edellyttävän autoritaarisuuden riskeihin, ja tämä tietoisuus kasvatti yksilöllistymistä.” ”Naiset kasvattivat autonomiaa ja itseluottamusta, olivathan he tehneet paljon miehille kuuluneita töitä sodan aikana.” Suomalaisille tyypillinen tapa käsitellä sodan haavoja oli uppoutua kovaan työntekoon. ”Normit olivat ilman sotaakin nykyistä tiukemmat, osittain myös siksi, että tehokasta ehkäisyä ei ollut.” Naisilta vaadittiin tiukkaa moraalia, etenkin kun oli kyse suhtautumisesta vierasmaalaisiin miehiin. ”Sota modernisoi sukupuolten suhteita”, Sari Näre aloittaa. Hallinnostakin löytyi joskus auttaja. Vuonna 1943 luku oli 4,3. Se on jättänyt jälkensä suomalaiseen työeetokseen. Petsamossa kansakoulunopettajana työskennellyt Kilkkinen jäi talvisodan puhjettua vuonna 1939 neuvostojoukkojen vangiksi. Valonpilkahduksia leirihelvetin keskellä On mahdotonta sanoa, kuka kotirintaman naisista kantoi raskaimman taakan. Kilkkinen mainitsee erikseen yhden kenraalin: ”… tunsin olleeni tekemisissä hyvän, inhimillisen ihmisen kanssa. ”Naiset symboloivat kansakuntaa, joten heidän piti olla vahvoja.” SA -k uv a. ”Normisto kiristyi sodan aikana ja roolijako kärjistyi. ”Suomi kuului sodan häviäjiin pitkälti sittemmin vaietun Suur-Suomihankkeen takia. ”Neuvostoliitto hyödynsi moraalisia epäilyjä omassa propagandassaan kertomalla, kuinka suomalaiset naiset vehtaavat saksalaisten kanssa omien miesten ollessa rintamalla.” Ankarimmin tuomittiin suhteet venäläisiin sotavankeihin. Toinen ryhmä koostuu ihmisistä, jotka auttoivat Kilkkistä ja joiden ansiosta hän säilyi hengissä. Ilmiö havaittiin jo ensimmäisessä maailmansodassa”, Kinnunen kertoo. Sota on vaikuttanut naisten asemaan ja toimintaan tähän asti, usein näkymättömällä tavalla. Odottamatonta ja siten kiinnostavinta on myönteisten kokemusten runsaus. Useimmiten sekä tekijä että uhri olivat suomalaisia, mutta on tilastoitu myös muutama tapaus, joissa raiskaaja oli venäläinen partisaani tai saksalainen sotilas. Usein on vielä vaikeampi tietää, miksi jotain tapahtui ja mitä seurauksia tapahtumilla oli. Saksa oli liittolainen, mutta suhteita saksalaissotilaiden kanssa paheksuttiin. Hän oli tehnyt hyväkseni kaiken, minkä oli voinut…” Sota vauhditti muutosta tyttärien kasvatuksessa On vaikea tietää kaikkea tärkeää, mitä sodan kotirintamalla tapahtui. Kilkkisen kuvaamat ihmiset jakautuvat kahteen ryhmään. Muurmanskissa käydyssä oikeudenistunnossa häntä syytettiin vakoojaksi, syynä ilmeisesti se, että hän oli opiskellut Britanniassa ja osasi englantia. He olivat sairaanhoitajia, lääkäreitä ja muita rivikansalaisia niin vankiloissa kuin siviilissä. Leirihelvetin kuvauksia on julkaistu paljon. Kertomus siviilinaisten kohtaloista sotien aikana olisi epätäydellinen ilman häntä. 52 KEMIA 2/2022 Tiukka normisto sääteli käytöstä Äärimmillään sodan rumuus ilmeni seksuaalisessa väkivallassa, joka vaikuttaa sota-aikana lisääntyneen. Vetelän maininta ”huolestuttavasta” suhtautumisesta vihjaa seksisuhteisiin, joita suuressa joukossa joskus solmittiinkin, kuitenkin kuviteltua paljon harvemmin. Jos mittapuuksi otetaan urakan ajallinen kesto, ykköseksi nousee Hilma Kilkkinen (1897–1975), joka kiskoi kuormaansa 15 vuotta. Sukupuolisuhteissa naisten käyttäytymistä säätelivät ahtaat normit silloinkin, kun suhteet olivat helliä ja tasavertaisia. Melkein kaikki vartijat ja virkamiehet esiintyvät epäinhimillisen hallintokoneiston rattaina. Vastaliikkeenä absoluuttiselle, muodolliselle ja usein tekopyhälle moraalille syntyi myös sodan oloille ominaista seksuaalista vapautta. Naiset symboloivat kansakuntaa, joten heidän piti olla vahvoja ja puolustamisen arvoisia”, kuvailee historian professori Tiina Kinnunen Oulun yliopistosta. Myös Elannon leipomon laboratorion toiminnasta vastasivat sota-aikana naiset. Vapauteen hän pääsi vasta vuonna 1954. Kilkkinen sai pitkän tuomion, jota hänet lähetettiin kärsimään vankileirille. Kokemuksensa Kilkkinen kirjasi muistelmateokseensa Pitkä matka Siperiaan (Otava 1997). Vuonna 1937 tilastoihin päätyneitä raiskauksia oli 2,5 sataatuhatta asukasta kohti
Heidän koulutuksensa oli lähtenyt laajenemaan jo ennen sotaa, mutta sodan kokemukset kenties vauhdittivat muutosta.” So ta m us eo Kestävyyden lisäksi toipumiskykyä Toiseen maailmansotaan osallistuneista maista Suomi selvisi suhteellisin pienin vaurioin. Karjalaan suuntaavilla puhdistusjoukoilla oli aseinaan harjoja, luutia, rättejä ja vateja. Läntinen naapurimme säästyi sodan välittömiltä vaikutuksilta ja oli myös vauraampi. Merkittävä asia on, että Suomi säästyi neuvostojoukkojen miehitykseltä ja suomalaiset naiset siltä, mitä valloitettujen alueiden naiset usein joutuvat vihollissotilaiden saapuessa kokemaan. ”Naiset huomasivat, että heitä tarvitaan.” Sota vaikutti ehkä siihenkin, kuinka Siperia opetti Hilma Kilkkistä rankimman kautta. Opettaja selvisi vankileirihelvetistä hengissä kuin ihmeen kaupalla. On myös asioita, jotka eivät näy tilastoissa. Kotirintamalla oli Suomessa vaikeampaa kuin Yhdysvalloissa, mutta helpompaa kuin Venäjällä, Kiinassa tai Itä-Euroopassa. naiset kasvattivat tyttäriään. ”Tämä on paljolti pohdiskelua ja arvelua, mutta on mahdollista, että sota voimaannutti”, Tiina Kinnunen sanoo. Ihmiset varautuvat hänen mukaansa tulevaan samaan tapaan kuin sota-aikana, jolloin jouduttiin sopeutumaan yllättäviin menetyksiin ja yhtäkkisiin muutoksiin. Työelämässä mennään usein hampaat irvessä, vaikka vähemmälläkin voisi päästä”, Näre sanoo. ”Ruotsissa osataan ottaa vähän rennommin.” Siihen voi olla syynsä. 53 2/2022 KEMIA ”Työstäkin on osittain tullut kuin taistelukenttä, mikä stressaa meitä vieläkin. Monet kehitystasoltaan vastaavat maat, kuten Tanska, Ranska tai Hollanti, joutuivat miehitetyksi ja murtuivat, mutta nousivat sodan jälkeen uudelleen. Suomea yhdistää muihin selviytyjiin resilienssi eli kimmoisuus, joka tarkoittaa toipumiskykyä, ei vain hetkellistä kestävyyttä. ”Tyttöjä koulutettiin pitemmälle. Yhteisö voi murtua mutta nousta ja eheytyä taas. Puhdistusryhmä valmistautuu lähtöön Helsingin Mikonkadulla syyskuussa 1941.. On vaikea myös sanoa varmasti, miten paljon juuri sota muutti naisten asemaa työelämässä. Kirjoittaja on tiedetoimittaja
54 KEMIA 2/2022 Kemian alalla työskennelleet naiset puursivat pitkään miesten varjossa. Niin kutsuttu Matildailmiö johti usein siihen, että naiskemistit päätyivät kykyjään vaatimattomampiin tehtäviin. Vaimoa pidettiin pitkään vain puolisonsa avustajana.. Matilda-ilmiö jätti naiset pimentoon Ranskalainen tutkijapari Marie Lavoisier ja Antoine Lavoisier ikuistettuna taiteilija JacquesLouis Davidin kaksoismuotokuvaan vuodelta 1788
55 2/2022 KEMIA KALEVI RANTANEN Kun puhutaan alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kehittämisestä, nostetaan yleensä ensimmäisenä esiin venäläinen Dmitri Mendelejev (1834–1907). Hieman aiemmin samana vuonna väitteli Zürichin yliopistossa erään tolueenihapon synteesistä suomalainen Lydia Sesemann (1845– 1925). Britannian kemian seura Chemical Society julkaisi vuonna 1947 British Chemists -otsikoidun matrikkelin, joka sisälsi merkittävien kemistien lyhyitä elämäkertoja. Matteus-ilmiön kielteinen puoli Julia Lermontova on ollut yksi niin sanotun Matilda-ilmiön uhreista. Rossiter muunnoksena Matteus-ilmiöstä. Viipurilaissyntyinen Lydia Sesemann pääsi vuonna 1869 kemian opiskelijaksi Zürichin yliopistoon, joka oli hieman aiemmin myöntänyt opintooikeuden myös naisille. Käsitteen muotoili yhdysvaltalainen sosiologi Robert K. Margaret Rossiter havaitsi 1990-luvulla, että naisten kohdalla on usein toteutunut Matteus-ilmiön kielteinen puoli. kyjään heikompiin tehtäviin. Hänen työllään oli huomattava merkitys, kun jaksollista järjestelmää vietiin eteenpäin. Unohdettuja kemistinaisia ovat sittemmin kaivaneet esiin kanadalaiset tutkijat, fyysikko Marelene RaynerCanham ja kemisti Geoff RaynerCanham. Ilmiö sai nimensä tunnetusta raamatunlauseesta Jolla on, sille annetaan… jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Kaksikko on löytänyt yhteensä 896 vuosina 1880–1949 toiminutta kemistinaista ja koonnut heidän tarinansa kirjoihin ja kansiin. Naistutkijat ovat joutuneet kykyjään heikompiin tehtäviin. Käsitteen on kehittänyt Cornellin yliopiston tiedehistorioitsija Margaret W. Hänen väitöskirjansa käsitteli metyyliyhdisteitä. Merton 1960-luvulla. Sitten hänet unohdettiin. Matteus-ilmiö tarkoittaa maineen ja kunnian perusteetonta kasaantumista yhdelle tutkijalle tai keksijälle. Nämä kaksi olivat tiettävästi ensimmäiset naispuoliset kemian tohtorit koko maailmassa. Tunnetuin esimerkki on puuvillaloukku. Kemian teknologeja Assyriassa ja Kiinassa Unohtamisen historia on jokseenkin yhtä pitkä kuin kemiallisen osaamisen.. Lisäksi heiltä on viety tunnettuus, jos ei elinaikanaan niin myöhemmin. Uudella käsitteellä Rossiter kunnioitti Matilda Joslin Gagen (1826–1898) elämäntyötä. Naistutkijat ovat joutuneet kyJulia Lermontova tutki myös raakaöljyn kemiaa ja muun muassa kehitti jatkuvatoimisen laitteiston öljyn tislaamiseen. Hän tutki sitä, miten erottaa toisistaan platinaryhmän metallit rutenium, rodium, osmium, iridium ja platina. Kiinnostavaa on, että eläessään Julia Lermontova sai kyllä tunnustusta kollegoiltaan, jotka kaikki olivat miehiä. Yksityiskohtaisessa historiankirjoituksessa Mendelejevin rinnalla mainitaan useita muitakin, kuten saksalaiskemisti Lothar Meyer (1830–1895). Hyvin harvoin on muistettu Julia Lermontovaa (1846–1919). Loukun kehitti Catharine Greene, mutta laitteen keksijänä esiteltiin ja sen patentin sai mies, Eli Whitney. Gage oli yhdysvaltalainen suffragetti eli naisten äänioikeutta ajanut aktivisti. Vuonna 1870 julkaistussa kirjassaan Woman as Inventor Gage kertoi naisten keksinnöistä, jotka miehet olivat panneet omiin nimiinsä. Kaikki olivat miehiä. Vielä viime vuosisadan alkupuolella kemian alan naisista vaiettiin usein lähes täysin johtavissakin tiedeja teollisuusmaissa. Pietarilaissyntyinen Lermontova suoritti tohtorintutkinnon Göttingenin yliopistossa Saksassa vuonna 1874
Fangista itsestään ei ole säilynyt kuvia.. Tarinoiden massasta voimme kuitenkin tiivistää kaksi tosiasiaa: naisia toimi alkemisteinä, mutta heidän asemansa oli paljon epävarmempi kuin miesten. Tang-dynastian aikana eläneen taiteilijan Gan Bozongin puupiirros esittää alkemisti Ko Hungia, joka kirjoitti kuvauksen varhaisemman kollegansa Fangin työstä. On osattu leipoa leipää, panna olutta, tislata viinaa ja värjätä kankaita, vaikka alkuaineista, yhdisteistä ja reaktioista ei ole tiedetty juuri mitään. Kuvauksen perusteella liitto oli katastrofi. 56 KEMIA 2/2022 Vuosituhansien mittaan on luotu suuri määrä reseptejä ja nyrkkisääntöjä materiaalien käsittelemiseen. Tapp?ti-Belat-ekalli eli Assyriassa noin vuosina 1250–1200 ennen ajanlaskun alkua. Syntyi nykyaikainen kemistin ammatti, jonka ensimmäisistä harjoittajista muutamat olivat naisia. Fang kieltäytyi paljastamasta hopean valmistuksen salaisuuksia miehelleen, vaikka tämä yritti saada tiedot lyömällä ja kiduttamalla. Britti Elizabeth Fulhame julkaisi vuonna 1794 palamisen kemiasta tutkimuksen, joka oli otsikoitu An Essay Ensimmäinen nimeltä tunnettu kemian teknologi oli nainen. Silloin alettiin testata kokeellisesti teorioita, tehdä määrällisiä mittauksia ja laskelmia sekä kehittää uusia teorioita kokeiden ja mittausten pohjalta. Tapp?ti-Belat-ekallin parfymeerin urasta kertoo teksti, joka on kirjoitettu savitauluun Mesopotamiassa toisella vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua. Monet yksityiskohdat ovat siksi epätarkkoja ja epäluotettavia. Ensimmäinen nimeltä mainittu oli kiinalainen Fang, jonka toiminnasta on säilynyt toisen alkemistin Ko Hungin kirjoittama kuvaus. Alkemistienkin joukossa oli naisia. Fang tunnetaan vain sukunimeltä, mutta hänen aviomiehensä Cheng Wei koko nimeltä. Hungin kertoman mukaan Fang tuli hulluksi ja surmasi itsensä. Ko Hung kirjoitti kertomuksensa yli kaksisataa vuotta Fangin kuoleman jälkeen. Itse asiassa jopa ensimmäinen nimeltä tunnettu kemian teknologi oli nainen. On mahdollista, että tämä oli oppinut erottamaan elohopealla hopeaa hopeamalmista. Assyriologit ovat päätelleet, että Tapp?ti toimi johtavassa asemassa, parfyymintekijöiden päällikkönä. Iso osa osaajista on ollut naisia. Siinä tapauksessa kiinalaisalkemisti olisi kehittänyt prosessin, joka tuli Euroopassa laajalti tunnetuksi vasta 1500-luvulla. Ko Hungin mukaan Fang oli keksinyt keinon muuttaa elohopea hopeaksi. Lisää hän pääsi opiskelemaan, kun yksi keisari Han Wu Tin (156–87 eaa.) suosikkivaimoista kutsui hänet hoviin. Syy oli mahdollisesti elohopeamyrkytys. Säilyneen savitaulun mukaan hänen alansa oli hajusteiden valmistus. Hän oli syntyisin oppineesta perheestä ja tutustunut alkemian alkeisiin jo kotona. Tarinan loppu on traaginen. Fang eli ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. ”Ensimmäinen moderni solisti” Kemia kehittyi tieteeksi 1700-luvulla
Syynä saattoi paradoksaalisesti olla hänen liian hyvä työnsä, liian painava anti kemialle. Johtopäätös oli, että naiselta voi vielä onnistua popularisointi, mutta. Märän kankaan väri muuttui, kuivan ei. ei uuden tiedon tuottaminen. Tämä tapahtui kauan ennen ruotsalaista Jöns Jacob Berzeliusta (1779–1848), joka muotoili ”katalyyttisen voiman” käsitteen vuonna 1835. Karkea ja epätarkka yleistys sisälsi kultajyvän: katalyysin idean. Kolmas tutkimussuunta, jolla Fulhamen panos aikoinaan tunnustettiin, oli valon vaikutus kemiallisiin ilmiöihin. Hän aloitti julkaisemalla vuonna 1805 kemiasta yleistajuisen esityksen Conversations on Chemistry. ”Tietämättömien ankarat tuskat” Matilda-ilmiö vaikutti Elizabeth Fulhamen kohdalla tavallista voimakkaammin. Brittiläinen Jane Marcet (1769– 1858) popularisoi monien tieteenalojen saavutuksia. neerina. Sen hän suuntasi erityisesti muiden naisten luettavaksi. Kirja käännettiin saksaksi heti samana vuonna ja julkaistiin uutena painoksena Yhdysvalloissa vuonna 1810. Fulhame päätteli, että vesi sai reaktiot kulkemaan. Ranskalainen Marie Lavoisier (1758–1836) työskenteli yhdessä kuuluisan kemistimiehensä Antoine Lavoisier’n (1743–1794) kanssa. 57 2/2022 KEMIA Jane Marcet oli tieteen yleistajuistaja, jonka kuuluisin teos on kemiaa suurelle yleisölle esittelevä tietokirja. Englantilainen matemaatikko, tähtitieteilijä, kemisti, keksijä ja valokuvauksen varhainen kehittäjä John Herschel viittasi vuonna 1839 Fulhameen metallien valopelkistyksen pioElizabeth Fulhamen päätelmä sisälsi kultajyvän: katalyysin idean. Ympäröivä yhteiskunta, tieteellinen yhteisö mukaan luettuna, iski ennen pitkää takaisin vaikenemalla naiskemistien saavutukset kuoliaaksi. Naisten toimintaa kemian alalla voitiin vielä sietää, kunhan he työskentelivät ainoastaan avustavissa tehtävissä. Herschelin vuoden 1839 viittauksen jälkeen seurasi myös Elizabeth Fulhamen täydellinen unohdus aina vuo1700ja 1800-luvun vaihteessa vaikuttanut Elizabeth Fulhame keksi katalyysin käsitteen. Lisäksi hän tutki, voidaanko kultaa ja hopeaa käyttää vaatteiden värjäämiseen, ja havaitsi, että rikin ja fosforin kaltaiset kemikaalit voivat vaikuttaa kuivaan ja märkään silkkikankaaseen eri tavoin. Elizabeth Fulhame sen sijaan tunkeutui todistetusti tieteen eturintamaan eli kehitti ja testasi kemiallisia teorioita. Oli helppo selittää, että vaimo varmaankin vain avusti miestään, joka teki keskeisen, tieteenalaa uudistavan työn. Fulhame osallistui omilla töillään tutkimukseen, jonka tuloksena vanhan flogiston-teorian tilalle luotiin nykyaikainen palamisen teoria. Varhaiset valokuvaajat käyttivät työssään hopeanitraattia, jolla tämä oli tehnyt kokeita. Rayner-Canhamit kutsuvat Fulhamea ”ensimmäiseksi naispuoliseksi solistiksi” modernien kemistien joukossa. Kemian pioneerin työhön voi tutustua hänen kirjansa kautta. on Combustion, with a view to a new art of dying and painting. Hänen aviomiehensä työskenteli lääkärinä eri alalla, joten Fulhame oli kiistatta itsenäinen tutkija. Moinen röyhkeys oli jo liikaa
Hoppyn laboratorio Cambridgessa oli nykytermillä ilmaistuna inklusiivinen. Ja jos aave ilmestyy naisen muodossa, he kärsivät todella ankaria tuskia.” Kursivointi on Fulhamen itsensä. Poikkeuksellisten aviomiesten ohella naiskemistien tietä helpottivat muutamat poikkeukselliset miehet tiedeorgaNobelisti Dorothy Hodgkin tunnetaan etenkin penisilliinin rakenteen ratkaisijana. Vielä viime vuosisadan alkupuolella yrityksissä ja organisaatioissa kuitenkin ajateltiin, että naiskemistin palkkaaminen on suuri riski. vuosisadan tytöille”, kirjoitti brittiläinen lastenkirjailija ja lastenkirjallisuuden historian tutkija Gillian Avery (1926–2016). Perheen taustatuki on kuitenkin vähemmän tunnettu puoli hänen elämästään. Teollisuudessakin tarvittiin naisia hoitamaan monia tehtäviä. Yliopistojen henkilökunnasta ja opiskelijoista suuri osa joutui rintamalle. Ikiaikaiset roolijaot alkoivat hitaasti murentua. Fulhame aavisti oman 1700-luvun lopun julkaisunsa kielteisen vastaanoton jo ennakkoon. Mellor totesi, että tämä oli katalyysin ideoillaan paljon edellä aikaansa. ”Matrimoniaalinen kuolema” uhkasi Teollisuuden kehittyessä ja tieteen merkityksen lisääntyessä ei ollut enää kovin järkevää hylätä kokonaan toista puolikasta ihmiskunnan lahjakkuusreservistä. Melkein puolet laboratorion tieteentekijöistä oli naisia. Vallitsevan käsityksen mukaan nainen ei voinut eikä saanut yhdistää tutkijan tai teollisuuskemistin työtä ja perhettä. Esimerkkejä ”Hoppyn biokemiallisista leideistä” olivat muun muassa aminohappojen tutkija Edith Willcock (1879–1953), antosyaniinien genetiikan asiantuntija Muriel Wheldale (1880–1932) ja kemiallisen mikrobiologian tutkija Marjory Stephenson (1885–1948).. ”Kiihkeä oppimisen halu näyttää olleen luonteenomaista monille varhaisen 19. Vaimon paikka oli kotilieden ääressä ja lasten luona. 58 KEMIA 2/2022 teen 1903 saakka, jolloin brittikemisti Joseph Mellor julkaisi artikkelin ”Rouva Fulhamen katalyysiteoriasta”. Ensimmäiseen maailmansotaan (1914–1918) mennessä naisia oli päässyt kemiankin alalla jo yliopistoihin, aluksi takarivin paikoille. Irlantilainen Kathleen Lonsdale (1903–1971) oli toinen kristallografian tutkija, joka myös sai täyden tuen omalta puolisoltaan, fyysikolta ja tienrakennusinsinööriltä Thomas Lonsdalelta. Vaarana oli ”matrimoniaalinen kuolema” eli se, että työntekijä, joka on juuri saatu koulutetuksi tehtäväänsä, menee naimisiin ja ryhtyy kotirouvaksi. Avuksi edistykselliset miehet Muutamat avioparit kiersivät ongelman omana aikanaan ennenkuulumattomalla tavalla. Brittiläinen biokemisti Frederick Gowland Hopkins (1861–1947), lempinimeltään ”Hoppy”, tunnettiin vitamiinien tutkijana, joka sai lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1929. Tämä onnistui vain tilapäisesti. Nobelistin aviomies, historiantutkija Thomas Hodgkin otti aikoinaan vastuulleen osansa kotitöistä. Mies hoiti lapset iltaisin, huolehti näiden hammaslääkärikäynneistä ja vei retkille eläintarhaan, jotta vaimo saattoi omistautua työlleen laboratoriossa. Kemistinaisten tietä helpottivat muutamat poikkeuksellisen edistykselliset miehet. Kun miehet sodan jälkeen palasivat, monet heistä yrittivät ajaa naiset takaisin kotiin. Siellä täällä, ensimmäisenä Britanniassa, syntyi sekä painetta että imua. Rayner-Cunhamit puhuvat ”erittäin edistyksellisistä avioliitoista”. Englantilaista Dorothy Hodgkinia (1910–1994), joka sai vuoden 1964 kemian Nobelin palkinnon proteiinien kristallografian tutkimuksesta, on ollut mahdotonta vaieta kuoliaaksi. Sen esipuheessa hän toteaa näin: ”… sensuuri on ehkä väistämätöntä, sillä jotkut ovat niin tietämättömiä, että synkistyvät, vaikenevat ja värisevät kauhusta nähdessään jotain, mikä näyttää oppineisuudelta, olipa se millaista tahansa. Kidetutkija Kathleen Lonsdale kuuluu röntgenkristallografian suuriin nimiin. Sota muutti tilannetta paljon. Vähemmän tunnettu hän on sosiaalisena innovaattorina. nisaatioiden johdossa
Alma Levant Hyden (1927– 1967), molekyylien spektrofotometrisen analyysin asiantuntija, oli yksi ensimmäisistä mustista kemistinaisista Yhdysvaltain ruokaja lääkevirastossa FDA:ssa. Kemian Nobelin palkintoja on tähän mennessä myönnetty 187, joista naisille seitsemän kappaletta eli vajaat neljä prosenttia. Kiinalainen kemian professori Tu Youyou sai malarialääketutkimuksistaan lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 2015. Tärkeiksi tekijöiksi tulivat osaaminen ja äly, pelkkä miesmassa ei enää ratkaissut. ”Älyllä ei ole sukupuolta” Lait, normit ja käytännöt ovat vuosisatojen mittaan muuttuneet. Hän on muun muassa osallistunut järjestysluvultaan 117. Phelps, joka työskentelee Oak Ridgen kansallisessa laboratoriossa Yhdysvalloissa. Muutos alkoi näkyä tilastoissa. Hän rakensi menetelmän meriveden hiilidioksidipitoisuuden mittaamiseen. Hänen työnsä tulokset voivat auttaa lääkkeiden kuljetusta kehossa. alkuaineen, tennessiinin, synnyttämiseen. Ranskalainen alkemisti Marie Meurdrac (noin 1610–1680) kirjoitti jo 1650-luvulla naisille suunnatun kirjan kemiasta. Yhdysvaltain kansalliset akatemiat julkaisivat vuonna 2000 raportin supervallassa kemian alalla työskentelevistä naisista. Venäjällä on puolestaan julkaistu numerotietoja analyyttisen kemian vaikuttajista. Yam Wing-Wah – länsimaalaisittain Vivian Yam – Hongkongista on puolestaan kehittänyt orgaanisia ledejä. Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. Oman aikamme kemisteistä on tullut tunnetuksi esimerkiksi teollisten isotooppien tutkija Clarice E. Heitäkin on silti tullut vähitellen näkyviin. Kun vaikenemisen muuri on haljennut, esiin nousee lisää ansioituneita tieteentekijöitä. Kenialainen professori Jane Catherine Ngila tutkii vesivarojen hallintaa analyyttisen kemian menetelmillä. Taloudessa teknologia, työnjako ja organisaatio nousivat hitaasti voimatekijöinä raa’an lihasvoiman tilalle. Tieteen hierarkian huipulla naisten prosenttiosuudet ovat vielä pieniä, mutta muutos on käynnistynyt sielläkin. Sodassa tuliaseet syrjäyttivät miekat. Kun alan tohtoreista oli 1960-luvulla naisia alle 10 prosenttia, heidän määränsä oli 1990-luvulla kohonnut jo noin 25 prosenttiin. Hiljainen joukkoliike muuttaa tilannetta Viime vuosisadan jälkipuoliskolla naispuoliset kemistit lakkasivat olemasta yksittäisiä poikkeuksia. Ei liene sattumaa, että juuri 1600-luvun Euroopassa esiintyi julkisuudessa nainen, joka julisti, että yhdenvertaisuus on mahdollista. Nettitietosanakirja Wikipedian toimittajat halusivat eräässä vaiheessa poistaa artikkelin Phelpsistä, perusteena riittämätön medianäkyvyys. Artikkeli on kuitenkin pysynyt yleisön luettavissa. Radiokemisti Clarice Phelps on ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, joka koskaan on osallistunut uuden alkuaineen tuottamiseen. Pitkän ajan kuluessa on kypsynyt ja vahvistunut ajatus, että täydellinen tasavertaisuus on saavutettavissa ja syrjintä lopetettavissa. Patriarkaalisesta Lähi-idästäkin alkaa putkahdella naiskemistejä. Kemistinaisia uusilta mantereilta Siinä missä naispuoliset kemistit ovat usein vaipuneet unohduksiin, kaksinkertaisesti unohdettuja ovat olleet mustat naiskemistit. Kun vaikenemisen muuri on halkeillut, myös Afrikasta on ilmestynyt ansioituneita kemistinaisia. Historiallisessa Kuka oli kuka analyyttisessa kemiassa Venäjällä ja Neuvostoliitossa -matrikkelissa mainituista kemisteistä 15 prosenttia oli naisia. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta näyttävät kehityksen suunnan. Kiinan, Japanin ja muiden Aasian maiden noususta puhutaan paljon. Hieman varhaisemmista tutkijoista edustava esimerkki on japanilainen geokemisti Katsuko Saruhashi (1920– 2007). Pieniä mutkia tunnustuksen saamisessa oli. Muutoksen tekijöinä alkavat kohota esiin myös kemistit, sekä miehet että naiset. Nyky-Venäjältä on koottu matrikkeli analyyttisen kemian tohtoreista. Professori Bamidele Olu-Owolabi Nigeriasta kehittää puolestaan kestäviä materiaaleja vedenkäsittelyä varten. Heistä on naisia 22 prosenttia. Kirjassaan Meurdrac julisti: ”… älyllä ei ole sukupuolta, ja jos me koulutamme naisia samalla tavoin kuin miehiä, ja jos me käytämme yhtä paljon aikaa ja rahaa heidän kouluttamiseensa, heistä voi tulla miesten vertaisia.” Niin kauan kuin valtasuhteet määriteltiin nyrkeillä, nuijilla ja miekoilla, miesjoukolla oli etulyöntiasema. Saudiarabialainen Hind Al-Johani on tutkinut kultananopartikkelien rakenteen hallintaa. Tilanne alkoi muuttua Meurdracin aikana. Ehkä siksi lähes kaikki menneen maailman yhteisöt ovat olleet patriarkaalisia. 59 2/2022 KEMIA Fysikaaliseen ja orgaaniseen kemiaan erikoistunut saudiarabialainen Hind Al-Johani työskentelee Kuningas Abdullahin tiedeja teknologiayliopistossa
Tiineys kestää keskimäärin 63 vuorokautta. 60 KEMIA 2/2022 Korona-aika on tuonut mukanaan koirabuumin. Laajalla rintamalla tehtävä tutkimus pyrkii varmistamaan, että nelijalkaiset perheenjäsenet voivat mahdollisimman hyvin. Zenalpha on otettu erittäin kiinnostuneesti vastaan kansainvälisissä kongresseissa, joissa sitä on esitelty. Kennelliiton hyväksymiä virallisia geenitestejä on kasvattajien käytössä tätä nykyä kolmisenkymmentä. Tämä näkyy myös kaupallisten dna-testien määrässä, joka kasvaa jatkuvasti. Pikatesti tunnistaa koiran erittämän relaksiinihormonin. Raskauden varmistamiseksi kasvattajat teettävät usein eläinlääkärillä koiralle ultraäänitutkimuksen, kun ovulaatiosta on kulunut kolme, neljä viikkoa. Naaraskoira ovuloi eli sillä on mahdollisuus tulla kantavaksi yleensä kaksi kertaa vuodessa. Osaa testeistä voidaan pitää lähinnä kuriositeetteina, mutta jalostustyössä tietyn geenivirheen karsimisesta on rodun terveyden kannalta paljon hyötyä. ”Lähdimme kehittämään koirien tiineystestiä ajatuksesta, että on oltava helpompi ja parempi tapa todentaa koiran tiineys.” Eskelin mukaan testin todennettu. Yliopistokeksinnön perusteella kehitetyn lääkkeen vieminen kansainväliseen myyntiin on hänen mukaansa poikkeuksellista. Pentujen lukumäärä voidaan selvittää röntgentutkimuksella vasta aivan viime vaiheessa, kun niiden luusto on kalkkeutunut riittävästi. Syksyllä 2021 tuli markkinoille maailman ensimmäinen kotikäyttöinen koirien raskaustesti, jonka on kehittänyt suomalainen Bellylabs Oy. ”Yleisesti käytetty rauhoitusaine medetomidiini lamaa jonkin verran sydämen sykettä ja aiheuttaa muutoksia verenkierrossa. Aine parantaa anestesian turvallisuutta vakauttamalla verenkiertoelimistön toimintaa. Sen jälkeen he hankkivat jauhemaista ainetta kokeilukäyttöön. Esimerkiksi labradorinnoutajasta, Suomen suosituimmasta koirarodusta, on testien avulla saatu kitkettyä perinnöllinen, sokeuteen johtava verkkokalvon surkastuma lähes kokonaan pois. Lääkekeksintö tehtiin tutkimushankkeessa, joka sai alkunsa Helsingin yliopistossa reilu vuosikymmen sitten. Hormoni on luotettava biomarkkeri raskauden määrittämiseen, sillä sitä tuottaa vain tiineenä olevan eläimen istukka. Innovaation on kaupallistanut eläinlääkkeitä kehittävä Vetcare Finland Oy. ”Me Bellylabsin perustajat olemme itse pitkän linjan koiraharrastajia ja kasvattajia”, kertoo yrityksen tuotejohtaja Anni Eskeli. Käytettävissä on jo esimerkiksi koirien rotutestejä, kronologisen iän ja isyyden varmistavia testejä sekä testi, jonka avulla tutkitaan yli 170:tä perinnöllistä sairautta ja niiden kantajuutta. Suomalaistutkijat kuitenkin päätteTutkijan paras ystävä livät, että molekyyli voisi vaikutusmekanisminsa perusteella toimia eläimillä toisessa tarkoituksessa. ARJA-LEENA PAAVOLA Ennen kuin eläinlääkäri rauhoittaa vastaanotolleen hoitoa saamaan saapuneen koirapotilaan hän joutuu aina käyttämään harkintaansa ja ennakoimaan mahdolliset ei-toivotut sivuvaikutukset. ”Uusi lääkeaine vatinoksaani mahdollistaa koiran kevyen rauhoittamisen matalalla kynnyksellä pienimuotoisissa toimenpiteissä”, kertoo rauhoitteen kehitystyössä alusta asti mukana ollut Raekallio. Vetcare Finland on tehnyt suuren työn selvittäessään, miten molekyylia pystytään tuottamaan teollisesti kannattavalla tavalla, tutkija kiittelee. Toimenpiteeseen sisältyy riskejä varsinkin vanhempien ja huonokuntoisten koirien kohdalla”, kuvailee dosentti Marja Raekallio Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Ilman niin sanottua tiineysultraa kokeneellakin kasvattajalla voi olla vaikeuksia havaita pentujen tulo ennen kuin raskaus on jo pitkällä. ”Käytännön hyöty on se, että medetomidiinin halutut vaikutukset kohdistuvat yhä keskushermostoon, mutta koirapotilaiden sydänja verenkiertoelimistölle koituvat haitat kumoutuvat.” Lääkettä saanut eläin rauhoittuu tutkitusti hyvin, ja sen kipu lievittyy. Ryhmän ainutlaatuinen idea oli sekoittaa uusi lääkeaine samaan injektioon medetomidiinin kanssa. ”Valmiste sai hiljattain myyntiluvan Euroopassa, joten se on tulossa markkinoille vielä vuoden 2022 aikana”, Raekallio kertoo. Tuotteen myyntinimi on Zenalpha. Vastedes rauhoittamispäätös on helpompi tehdä, kiitos uuden eläinlääkemolekyylin. Myyntilupaa on haettu myös Yhdysvaltoihin.” Geenitestit kasvattajien apuna Koirien geenitutkimuksessa Suomi on edelläkävijöitä. Kun rauhoite poistuu elimistöstä, potilas herää. Molekyylia oli aiemmin tutkittu ihmisten diabeteksen hoidossa, mutta siihen käyttöön sitä ei ollut otettu. Vatinoksaani löytyi kirjallisuuden perusteella. ”Tämä on todella mielenkiintoinen vaihe, sillä nyt olemme saaneet lapsen maailmalle. Maali häämöttää jo
2/2022 61 KEMIA Adobe Stock Kansalliskoiramme suomenpystykorvan tyyppisiä koiria on käytetty jo vuosisatojen ajan ruuan ja turkisriistan metsästykseen. Reagointiherkkänä ja kotipiirilleen uskollisena se on myös oivallinen talonvahti.
Sen kertoo tuore suomalaisinnovaatio, koirien tiineystesti. Tuloksen tulkinta tapahtuu testiin ilmaantuvien värillisten viivojen perusteella. Testausvaiheessa on ollut mukana koiria kolmekiloisista 86 kiloa painaviin yksilöihin.” Lateraalivirtaustesti on pikatestialustoista tyypillisimpiä ja tuttu myös ihmisen raskaustesteistä sekä koronan kotitesteistä. Esimerkiksi koirien allergiat ovat lisääntyneet jo vuosikymmenien ajan. Näyte otetaan napsauttamalla koiran huulta testikittiin kuuluvalla lansetilla. Hypoteesin mukaan immuunijärjestelmä häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee. vaikutuksesta on tehty myös ihmisten kohdalla.” Elinympäristö ja elintavat vaikuttavat kunkin yksilön mikrobiomiin ja sitä kautta terveyteen. Pentubuumin myötä on jouduttu tilanteeseen, jossa koirien perinnöllisiä vaivoja ja elintasosairauksia on alkanut esiintyä entistä enemmän. Pitkän uran tehneet eläinlääkärit näkevät kuitenkin klinikoissaan aina vain useammin eläimiä, jotka oireilevat allergioiden vuoksi. Uutuuden suosio on heti osoittautunut suureksi. ”Myymme testejä jo yli kahteenkymmeneen maahan.” Allergioita voidaan ehkäistä ennalta Suomessa rekisteröityjen koirien määrä on korona-aikana kasvanut lähes 17 prosenttia. Sama havainto elinympäristön män kehitystä terveempään suuntaan. Maaseudun kaupunkia rikkaampi mikrobilajisto puolestaan suojaa allergioilta säätelemällä immuunijärjestelMuun muassa Helsingin yliopiston pieneläinsairaalan potilaiden rauhoittaminen on uuden lääkekeksinnön ansiosta entistä turvallisempaa. Näytetikulla kerätty veritippa laitetaan liuosputkeen, josta tiputetaan kaksi pisaraa testikasetin näytereikään. Eläimelle vaiva voi olla todella epämiellyttävä. Ve ik ko So m er pu ro Be lly la bs. ”Tuotekehitys kesti kaikkiaan lähes viisi vuotta. Kennelliiton tilastojen mukaan vuonna 2021 rekisteröitiin yhteensä 52 771 rotukoiraa. Lehtimäki on tutkinut allergioiden ennaltaehkäisyä niin sanotun biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta. ”Niin ihmisten kuin koirien osalta on vielä epäselvää, mitkä tekijät ovat johtaneet allergioiden yleistymiseen”, sanoo erikoistutkija Jenni Lehtimäki Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä. Nelijalkaisten todellinen lukumäärä on huomattavasti suurempi, sillä kaikki eivät päädy virallisiin tietoihin. Maaseudulla tämä Perheenlisäystä vai ei. Yleisimmin koiran allergia ilmenee atopiana ja kutisevana ihona sekä toistuvina korvatulehduksina. Niiden iholla on runsaasti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.” Urbaanit kerrostalokoirat taas kärsivät allergioista eniten. ”Tutkimukseni mukaan allergiat ovat harvinaisempia koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan. 62 KEMIA 2/2022 tarkkuus on 96 prosenttia, kun se tehdään aikaisintaan 28 vuorokautta ovulaation jälkeen. Tarkkuus on kaikilla roduilla sama. ”Kiinnostavaa on, että sama koskee myös koirien isäntäväkeä, jotka jakavat saman elinympäristön.” Tutkimukset viittaavat siihen, että koiranpennun olisi hyvä altistua laajasti mikrobeille esimerkiksi kaivamalla multaa ja liikkumalla metsässä tai vihreällä lähipihalla. ”Olemme kuitenkin havainneet, että lemmikkikoirien allergiat ovat rodusta riippumatta huomattavasti yleisempiä kaupunkiympäristössä kuin maaseudulla
Suomen kansalliseen geenivaraohjelmaan kuuluvat tuotantoeläinten ohella kotimaiset, alkuperäiset koirarodut. Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmä on osoittanut, että koiran pentuna syömän ruuan ja eläintä aikuisena vaivaavien allergisten iho-oireiden välillä on selvä yhteys. ”Mahdollisesti syynä on se, että raakaruuassa on enemmän proteiinia ja rasvoja kuin kuivamuonassa. 63 2/2022 KEMIA onnistuu yleensä luonnostaan. Geenivaraohjelmaa toteutetaan Luonnonvarakeskuksen koordinoimana maaja metsätalousministeriön alaisuudessa. Allergiariski pienenee merkittävästi, mikäli pennun ruokavalio sisältää vähintään 20 prosenttia raakaruokaa tai alle 80 prosenttia kuivaruokaa. Se näkyy myös siinä, että kakkaa tulee vähemmän kuin Suomen alkuperäisrotuja vaalitaan tarkasti Pohjanpystykorva Nierra toimii lintukoirana ja on Suomen ja Ruotsin käyttövalio. Näytteet pannaan sitten uinumaan nestetyppeen tulevaa käyttöä varten”, kuvailee Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantanen. ”Alkuperäisrodut ovat terveitä, sillä ne ovat jalostuksessa valikoituneet käyttöominaisuuksiensa mukaan. Nykyään koiran merkitys on esimerkiksi poropaimennuksessa vähentynyt, mutta edelleen se on elävää kulttuuriperintöä.” Ju ha M öt tö ne n kuivamuonaa syövillä. Koirien allergioiden syynä voi olla myös yksipuolinen ravinto. Lisäksi kuivaruokanappuloiden sisällössä painotus on hiilihydraateissa, mikä osin johtuu muonan valmistustavasta. Tutkapanta kaulassa auttaa paikallistamaan koiran myös alueilla, joilla ei ole kattavaa gpsverkkoa. ”Varhaisimmat koirat todennäköisesti avustivat hylkeen ja hirven metsästyksessä. Ainoa käsittely on ainesten pilkkominen ja pakastaminen, mikä säilyttää ruuan ravintoarvot. ”Olemme havainneet myös sellaisia terveysvaikutuksia, että runsasrasvainen raakaruoka saa aikaan immuniteettiin ja antioksidantteihin liittyvää sekä tulehdusta vähentävää positiivista geenitoimintaa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. Se on lähempänä vanhaa kantaa, minkä voi nähdä historiallisista valokuvista Vienan Karjalasta, jossa rotu on elänyt laajoilla alueilla. Uusin muoti on lemmikkien vegaaninen ruoka, joka on todella huono idea, sillä koirat ovat lihansyöjiä.” Raakaruuasta koiran elimistö pystyy hyödyntämään kaiken. Esimerkiksi pohjanpystykorvasta päädyttiin valitsemaan matalajalkainen yksilö. Toisaalta allergioiden syntyä voi edistää kuivamuonan prosessointi.” Raakaruualla tarkoitetaan kaikkea lihaa, sisäelimiä, luuta ja rustoa, joka syötetään lemmikille raakana. Säilytettäviä rotuja ovat suomenajokoira, suomenlapinkoira, karjalankarhukoira, lapinporokoira ja kansalliskoiramme suomenpystykorva, jotka liittyvät kiinteästi maamme historiaan. Kotimaisten rotujen lisäksi halutaan säilyttää geeniperimää myös pohjanpystykorvan suomalaisesta kannasta. Kooltaan ja ulkomuodoltaan muinaiskoirat ovat muistuttaneet suomenpystykorvaa, joka on arvatenkin hyvin vanha rotu”, Kantanen kertoo. ”Tavoitteena on perinnöllisen monimuotoisuuden suojelemiseksi kerätä geenipankkiin siemennestettä 20–30 urokselta jokaisesta rodusta. Kuivaruuassa käytetään paljon kasviperäistä proteiinia, joka ei sovi koiralle. Allergiaa yleistävät geenit voivat lisääntyä, jos jalostuspohja ei ole tarpeeksi laaja, sillä geenikirjon kapeneminen vaikuttaa myös immuunijärjestelmään. Rotujärjestöt ja Kennelliitto valikoivat urokset polveutumisen perusteella siten, että sukulaisuusaste omaan rotuun ei ole liian korkea. ”Myös proteiinien laatu voi olla tekijä, joka vaikuttaa allergioiden syntyyn. Kuivamuonan lämpökäsittelyssä taas tuhoutuu vitamiineja ja aminohappoja. Yksilön tulee olla terve, eikä se saa kantaa mitään haitallista pistemutaatiota. Rodunomaisuus on tärkeää myös ulkonäössä. ”Tutkimustulos on todella kiinnostava, mutta emme vielä tiedä, miksi raakaruoka ehkäisee allergioita”, kertoo tutkimusryhmän johtaja, dosentti Anna Hielm-Björkman. Raakaruoka on hyvää ravintoa Eräiden koirarotujen kohdalla allergioiden syntyyn vaikuttaa perinnöllinen taipumus. Yleensä allergian aiheuttaja pyritään selvittämään eliminaatiodieetillä, jossa valitaan proteiinin ja hiilihydraattien lähteeksi ruoka-aineita, joita koira ei ole aiemmin syönyt. Luontoyhteyden on myös oltava pitkäkestoinen ja monipuolinen, jotta se muuttaa ihon bakteerivalikoimaa ja tuo näin allergiasuojaa. Koiranruoka on kasvava bisnes, mutta teollisesti prosessoitu ruoka ei ole lemmikeille paras vaihtoehto. Arkeologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että Suomessa on ollut koiria jo 10 000 vuotta sitten. Näin seurauksena voi olla tulehdussairauksia ja autoimmuunitauteja, kuten diabetes
KUTEN TIEDÄMME, mitään kieltä ei äännetä niin kuin sitä kirjoitetaan. Aus die Maus merkitsee hiiri ulos. Sopii tilanteeseen, jossa killan puheenjohtaja vetää fuksikurssin excursiolla junan hätäjarrusta ja kaikilla on lystiä. Auf den Geist gehen eli aaveen päälle käyminen. – Juoksee. Korona-ajan arkea itse kullekin. Mensch Meier! Ihminen Meier! Jos lause osuu omalle kohdalle, se kannattaa ottaa kohteliaisuutena. Tällä dialogilla pärjää jo pitkälle nykysaksalaisen kanssa. Puhalletaan siis kassan ohi ja jätetään maksaminen väliin. Den Mund fusselig reden eli puhua suunsa nukkaiseksi. Pustekuchen eli puhalluskakku tarkoittaa samaa kuin juoksukakku. Voit ristiinnaulita minut on sadomasokistien turvasana. Bist du ein Weichei. Es ist überflüssig eli se on ylinesteytetty. Kombinaatiota käytetään kompakysymyksenä kokeissa ja työhönotossa silloin, kun paikka on jo varattu kaverille. KEEMIKKO Perskortin vetänyt Spaßbremse. Kätevä niksi suurperheellisille. Siltä varalta, että lukija sattuisi tapaamaan germaanien Matti Meikäläisen, Otto Normalverbraucherin, kannattaa opiskella puhutun saksan perussanasto: Arschkarte eli pers(u)kortti tarkoittaa tappiotai rappiotilannetta, jossa menee siniseksi ja joutuu hakemaan poliittista turvapaikkaa Soukan lähiöstä. Das Kind beim Namen nennen eli kutsu lasta nimellä. Milchmädchenrechnung eli maitotytönlasku merkitsee, että lasku on jäänyt maksamatta. Du hast wirklich den Vogel abgeschossen eli olet todellakin ampunut linnun alas. Ohje tulee tarpeeseen kesämökin kevätsiivouksen yhteydessä. Voi viitata esimerkiksi urheilijaan vapaa-ajan riennoissa. KEEMIKKO Muss und selbst. 64 KEMIA 2/2022 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Muut eivät sitä ymmärrä. Spaß beiseite eli hauskuus syrjässä merkitsee komediaa kaukana olevien kustannuksella. Henkien manaajien ammattitermi. Palaa maitokauppaan lähtöruudun kautta. Das war aber ein feiner Zug von dir! Olipas kiva juna sinulta! Hyvä ilmaus, kun seuraavan kerran kirjoittaa kiitoskirjettä VR:lle. Räätälien ammattitauti. 80 miljoonan hengen kansassa on ilmeisesti vähän ihmisiä. Spaßbremse on hauskajarru. Näin voi käydä hirvimetsällä, jos kivääri on huonosti kohdistettu. Muutenkin päivittäinen mämätys eroaa kirjakielestä yhtä paljon kuin ranska latinasta. Spring über deinen Schatten eli hyppää varjosi yli. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. ”Und, wie geht’s?” – ”Muss und selbst?” – ”Läuft.” Ja mitenkä menee. Erinomainen harjoitus syrjähyppyjä harrastaville. Himmel, Arsch und Zwirn tarkoittaa taivasta, peppua ja lankaa. Die nase voll haben, toisin sanoen nenä täynnä. – Pakko ja itse. Oletpas löysä kananmuna sanotaan ravintolassa, jos on tilannut kovaksikeitetyn. Samoin koulusaksalla voi keskustella vain Johann Wolfgang von Goethen kanssa. Du kannst mich mal kreuzweise. Jopa suomen kielessä kirjoitetaan minä mutta lausutaan mä
Happamuudella on vaikutusta moniin luonnonväreihin. Maaliskuussa 2022 Gadolin järjesti yhdessä BioColour-hankkeen kanssa aiheesta opettajaillan Designmuseon Vihreää väriä -näyttelyssä. REIJA PESONEN Kemianluokka Gadolin julkaisi loppuvuodesta 2021 videon, joka ohjeistaa luonnonvärien valmistamiseen kotoa tai koululuokasta löytyvillä tarvikkeilla. Kun kankaita värjätään, väri saadaan kiinnittymään kankaan kuituun tehokkaammin puretusaineiden avulla. Sipulinkuorilla väriä kankaaseen Luonnonvärejä saadaan mustikan ja punakaalin lisäksi myös muun muassa sienistä, jäkälästä, hyönteisistä, kasvien lehdistä ja kukista sekä muista Taidetta ja tiedettä mustikalla marjoista. Vaikkapa rauta voi puretusaineena lisätä oman sävynsä lopulliseen väriin. Oman lisänsä tuo värin tarttumistapa kuituun. Mustikan väri on monelle tuttu ja keskustelua herättävä aihe: marja värjää sormet punertavan violeteiksi, mutta kun kädet pestään saippualla, väri muuttuukin sinertäväksi. www.kemianluokka.fi Luonnonvärejä on käytetty jo vuosituhansia, ja ne ovat aikoinaan olleet arvokasta kauppatavaraa. Kemian opetuksen kursseilla tulevat kemianopettajat pääsevät värjäämään kangasta esimerkiksi sipulin kuorilla. Värit liitetään usein taiteeseen ja käsityöhön, mutta niillä on linkki myös kemiaan. Toisaalta raudan muodostama kompleksi tuo värille alumiinipuretukseen verrattuna valonkestoa ja antaa siten Mustikalla maalattu kukka, jonka pintaan on pudotettu pisaroina sitruunamehua (punainen väri) sekä veden ja ruokasoodan liuosta (sininen väri). Väri voi joko imeytyä kuidun sisään tai kiinnittyä kemiallisin sidoksin sen pintaan. Mustikkaa voidaan hyödyntää myös taiteen tekemiseen vaikkapa sitruunamehuun ja ruokasoodaan yhdistettynä. 65 2/2022 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Luonnonväristä kankaaseen muodostuvaan lopulliseen värisävyyn voidaan vaikuttaa monella eri tavalla, mutta usein se tehdään kemian avulla. Monelle vierailijalle tuttu demonstraatio on puolestaan punakaalimehulla ja kuivajäällä tehtävä Hiilidioksidin happamuus. pysyvämmän lopputuloksen. Re ija Pe so ne n. Erityisesti mustikkaa ja punakaalia käytetään Gadolinissa lähes viikoittain vierailulle tulevien oppilasryhmien kanssa tai osana kerhojen ohjelmaa. Oppilaista on mielenkiintoista tutkia pH:n vaikutusta väreihin, ja indikaattorina toimivan mustikan tai punakaalin värinmuutos tekee kemiallisen reaktion näkyväksi. Kun silkki-, villaja polyamidikangas värjätään samalla keltaisella väriliuoksella, lopputulos voi näyttäytyä niin neonkeltaisena kuin ruskehtavina sävyinä. Kirjoittaja on Kemianluokka Gadolinin koordinaattori. Myös värjättävän kankaan materiaalivalinta vaikuttaa lopulliseen väriin kankaan ja värin keskinäisen vuorovaikutuksen kautta
Annukka SantasaloAarnio (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Andrej Ceglar (EU-komission tutkimuskeskus, Italia) ja kustoksena prof. DI Matias Heinon väitöskirja Susceptibility of global crop production to climate variability and change tarkastettiin 25.2.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Sina Kavalakattin väitöskirja Urocortin 3 in obesity and type 2 diabetes tarkastettiin 23.3.2022. M.Eng. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Repo. Jan Genzer (Pohjois-Carolinan valtionyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. (Tech.) Weiqiang Liun väitöskirja Experimental and numerical analysis of blast furnace drainage tarkastettiin 18.3.2022. Vastaväittäjänä toimi tutk.pääll. Margaretta Christitan väitöskirja Taphrina as model phytopathogenic yeasts infecting the model plant Arabidopsis and woody plant Betula pendula tarkastettiin 4.2.2022. M.Sc. Turun yliopisto FM Salla Laiton väitöskirja Bioactive Compounds in Oats and Gut Health tarkastettiin 4.2.2022. Erik Vartiainen. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Mari Piiraisen väitöskirja Engineering of N-glycosylation in Saccharomyces cerevisiae tarkastettiin 4.3.2022. Pieta Mattila. Kari Keinänen. M.Sc. Offerhaus (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja prof. Sohvi Hörkkö. Outi Mäkitie. Vastaväittäjänä toimi Dr. Harri Lipsanen. Brendan Kennedy (Länsi-Australian yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Martin Müller (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. (Biotech.) Subhadra Dalwanin väitöskirja Substrate specificity and substrate channeling properties of the Mycobacterium tuberculosis ?-oxidation trifunctional enzyme complex (MtTFE) tarkastettiin 18.3.2022. Moritz Nowack (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Kaisa Linderborg. M.Sc. Flyura Djurabekova. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Itä-Suomen yliopisto FM Marja Koskuvin väitöskirja Modelling neurobiological development of schizophrenia using human induced pluripotent stem cells tarkastettiin 4.2.2022. Heikki Järvinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Antonio Rivera (UPM-instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Eevi Rintamäki. Kang Chenin väitöskirja Multi-omics study on the effects of anthocyanin extracts from bilberries and purple potatoes on type 2 diabetes in Zucker diabetic fatty rats tarkastettiin 14.3.2022. FM Tony Tiaisen väitöskirja Responsive Polyelectrolyte and Nanodiamond Hybrid Materials tarkastettiin 11.3.2022. Tampereen yliopisto FM Sini Eerolan väitöskirja The role of PIM kinases in prostate cancer—promoting and inhibiting factors tarkastettiin 11.3.2022. M.Sc. M.Sc. Risto Laitinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Lars Nitschke (Erlangen–Nürnbergin Friedrich Alexander -yliopisto, Saksa) ja kustoksena akat.tutk. Luísa Martins (Lissabonin yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Nathalie Vermeulen (Brysselin vapaa yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Tenhu. Kurt Fagerstedt. Timo Repo. Simon Aldridge (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Antti Vehkaoja. Ari Pekka Mähönen. Matthew P. Minna Pirhonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tapio Visakorpi. M.Sc. M.Sc. DI Anton Kontusen väitöskirja Tissue Identification by Differential Mobility Spectrometry tarkastettiin 11.3.2022. Helsingin yliopisto M.Biotech. Orlando Rojas. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Chang Liun väitöskirja Stimuli-Responsive Porous Nanomaterials for Controlled Drug Delivery and Gene Therapy tarkastettiin 25.2.2022. Juha Klefström (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Tech. Jussi Ryynänen. Henrique Vázquez Muíñosin väitöskirja Computer simulations of swift heavy ion effects in graphene and amorphous bulk materials tarkastettiin 12.3.2022. M.Sc. Xin Wangin väitöskirja Genome editing and its use to study secondary growth in Arabidopsis thaliana tarkastettiin 18.3.2022. Zhipei Sun. Matti Kummu. Kristina Sorochkinan väitöskirja Hydrogen and water splitting by frustrated Lewis pairs and reactions thereof tarkastettiin 25.2.2022. Paolo Nepa (Pisan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Lieselotte Cloetens (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Klaus Elenius (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. DeLisa (Cornellin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefania Maria Ceruti (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Hongbo Zhang. Baoru Yang. Margrethe Therkildsen (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Kari Rissanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Carolyn Slupsky (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Ole Andreassen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Ari Pappinen. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Kari Salokkaan väitöskirja Systems biology view of receptor tyrosine kinase functions and their oncofusions tarkastettiin 16.2.2022. DI Henrik Mäntysen väitöskirja Nanophotonics with Group III-V Compound Semiconductor Nanowires tarkastettiin 11.2.2022. FM Tuomas Naakan väitöskirja Atmospheric moisture in the Arctic and Antarctic tarkastettiin 11.3.2022. Vastaväittäjänä toimi dos. leht. Olli Yli-Harja. M.Sc. DI Tuukka Nissilän väitöskirja Ice-templated cellulose nanofiber structures as reinforcement material in composites tarkastettiin 25.2.2022. Vastaväittäjänä toimi vanh. Jero Ahola. (Tech.) Duc Len väitöskirja Advances in Antennas and high-frequency material characterization for wireless body-area networks tarkastettiin 18.3.2022. Peter Jahns (Düsseldorfin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Yadong Wangin väitöskirja Transient Nonlinear Optics of Two-Dimensional Layered Materials tarkastettiin 4.3.2022. Richard Charles Garratt (Sao Paulon yliopisto, Brasilia) ja kustoksena dos. Henrikki Liimatainen. Jari Koistinaho. Vastaväittäjinä toimivat Dr. Alexander Frey. Tom Granström (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jian Lyun väitöskirja Myofibril-bound calpains: Mechanisms on degradation of myofibrillar proteins and meat tenderization tarkastettiin 21.3.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Vesa Havurinteen väitöskirja Photoprotection and genetic autonomy of plastids in photosynthetic sea slugs tarkastettiin 11.3.2022. Alexander Bismarck (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Alexey Sarapulovin väitöskirja B cell-mediated immunity and signal regulation—The roles of MIM/MTSS1 and IRF4 tarkastettiin 11.3.2022. Emi Lagerspetsin väitöskirja Copper(I) catalysts for the activation of small molecules in the oxidation of alcohols tarkastettiin 3.3.2022. DI Yelena Kanin väitöskirja Coherent anti-Stokes Raman Scattering Spectromicroscopy in Biomedical and Climate Research tarkastettiin 24.2.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Bernd Witzigmann (Erlangen-Nürnbergin Friedrich Alexander -yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Langen (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. 66 KEMIA 2/2022 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Luiz Grecan väitöskirja Controlled Self-assembly of Biobased Materials at Aqueous Interfaces tarkastettiin 4.2.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Sandra Sandarin väitöskirja Potential of neglected biomass and industrial side-streams utilization in biofuels production tarkastettiin 18.2.2022. Leena Ukkonen. Jyväskylän yliopisto DI Essi Taipaleen väitöskirja Synthetic and Structural Studies on the Effect of Non-Covalent Interactions on N(sp2)-Heterocyclic Molecules tarkastettiin 25.2.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Henrik Saxén.. Tobias Weidner (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena dos. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto DI Georgy Givirovskiyn väitöskirja In situ hydrogen production in power-to-food applications tarkastettiin 4.2.2022. Anna Krook (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. DI Yury Antonovin väitöskirja Multi-output Synthesizers for Integrated Transceivers tarkastettiin 11.3.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Herman L. Rajaram Venkatesan. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Seppo Meri (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Seema Agarwal (Bayreuthin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. VilleValtteri Visuri (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto DI, LL Mikael Kyrklundin väitöskirja Antibody response to oxidized epitopes and oral bacteria in atherosclerosis tarkastettiin 11.2.2022. Per Ertbjerg. Åbo Akademi M.Sc. (Tech.) Phuong Doanin väitöskirja Novel Treatment Strategies for Glioblastoma Therapeutic Potential of Phenolic Derivatives and Orphan G-protein Coupled Receptor Ligand tarkastettiin 18.3.2022. Atila Alvandpour (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ciro Chiappini (Lontoon King’s College, Iso-Britannia) ja kustoksena akat.tutk. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof
Muistotilaisuudessa kerrottu tarina kuvastaa Jukan luonnetta. Ortodoksiystäviä oli jäänyt mottiin Berliiniin, kun Islannin tulivuoret lamauttivat lentoliikenteen vuonna 2010. marraskuuta 1954. Yksikön toimintaa jatkoi Hiltusen yhdessä muiden osakkaiden kanssa perustama MAP Medical Technologies Oy, joka vei toimintansa lentokentän viereiselle erityistukialueelle Tikkakoskelle vuonna 1991. Helsingin ortodokseille Sillamatsin tilasta kehittyi oikea sillanpääasema. Isä ehti tehdä toisenkin evakkomatkan ja taistella jatkosodassa. Työurat alkoivat VTT:n silloisessa reaktorilaboratoriossa, jossa Hiltunen kehitti radioaktiivisia lääkkeitä. Vaihtokoulutuksesta jäi itämään idea omasta lääketehtaasta. Jukka Hiltunen toimitti vuonna 1985 julkaistun historiikin Radiokemia Suomessa – Opetuksen tutkimuksen ja sovellusten kehittyminen. Pariskunta asettui Viron Kongutasta Tarton länsipuolelta hankkimalleen vanhalle Sillamatsi-nimiselle maatilalle, joka keskittyi luomuviljelyyn. Yksi markkerien käyttöalueista oli dementiasairauksien tutkimus. Kumpikin toimi aktiivisesti Kemistiliiton radiokemian jaostossa. Hän oli 67-vuotias ja syntynyt Tervossa 10. Tehtaan tuotekehitystyö profiloitui toisten lääkevalmistajien tuottamien aivotutkimusaineiden leimaamiseen radioaktiivisella jodilla. VTT:n vaihtokoulutus vei pariskunnan 1980-luvulla San Franciscoon, josta Jukka Hiltunen toi VTT:n reaktorilaboratorioon boorineutronikaappausterapian. Tällaiset asiat eivät unohdu. Äiti oli Kivennavalta ja isä Kurkijoelta. Kapealla erikoisalallaan maailman huippua edustaneella lääketehtaalla oli asiakkaita Suomen lisäksi eri puolilla maailmaa. Kun merkkiaineet hakeutuivat aivojen reseptoreihin, aivojen toiminnallinen kuvaaminen tuli mahdolliseksi. Soitto Jukalle Sillamatsiin, ja maasturi-Mersu viiletti jo kohti Saksaa. 67 2/2022 KEMIA in memoriam Jukka Hiltunen Lääketieteellisen radiokemian palkittu kehittäjä H elsingin yliopiston radiokemian dosentti Jukka Hiltunen kuoli pitkään sairastettuaan Helsingissä jouluaattona 24.12.2021. Hiltunen oli Karjalan evakkojen jälkeläinen. Tilaisuus tarjoutui, kun VTT Technologyn radiolääkeyksikkö päätettiin lopettaa. Enimmillään yövieraita oli paikalla yhdellä kertaa 28. Vieraanvaraisuudella ei Sillamatsin maatilalla ole ollut rajoja. Syyskesään 2021 saakka Hiltunen perehdytti puolisoaan sen asioihin. Tulevan puolisonsa, niin ikään kemiaa opiskelleen Pirkko Penttilän Jukka Hiltunen tapasi ensi kerran radiokemistien illanvietossa 1981. European Association of Nuclear Medicine luovutti vuonna 2001 Marie Curie -palkinnon tutkimusryhmälle, jossa Jukka Hiltunen oli mukana. MATTI TUOMISTO Kirjoittaja on Jukka Hiltusen ystävä ja journalisti.. Lääkäri-isän muuttojen myötä perhe päätyi Savonlinnaan, josta Jukka Hiltunen lähti vuonna 1973 opiskelemaan kemiaa Helsinkiin. Vieraanvaraisuutta omalla maatilalla MAP Medical Technologies myytiin vuonna 2002 ulkomaiselle lääketehtaalle. Tarttoon Jukka Hiltunen perusti vuonna 2004 lääkkeiden prekursoreita tuottavan Pharmasynth AS -yrityksen. Ystävät ja tutut olivat aina tervetulleita viihtymään
Suomen ympäristökeskus FM Riikka Mattsson on nimitetty kemistiksi Itämeren tilan seurannan tutkimusja laboratoriotehtäviin Syken Merikeskukseen. O ul un yl io pi st o Kemia-lehti 2022 Katso aikataulut, osateemat ja erikoisjakelut III-kannesta!. Keliber Oy Myyntijohtajaksi on nimitetty M.Sc. FM Asmo Aro-Heinilän väitöskirja Fluorescent and 19F probes for metal-mediated base pairing tarkastettiin Turun yliopistossa 4.3.2022. Luonnonvarakeskus Tutkimusprofessoreiksi on nimitetty FT Mikko Peltoniemi (metsien ja soiden ekosysteemimallinnus) ja KTT, MMM Pasi Rikkonen (biokiertotalouden ennakointi). työssään uusia menetelmiä, jotka nopeuttavat sopivien nukleiinihappojohdosten seulontaa. Moni ihmisen biokemiallinen prosessi vaatii metalli-ioneita, joista osa sitoutuu tiukasti erilaisiin rnaja dna-rakenteisiin. Apetit Oyj Öljykasvituotteet-liiketoiminnan johtajaksi on nimitetty ETM Timo Huttunen. Hän jatkaa myös St1 Oy:n emoyhtiön St1 Nordic Oy:n toimitusjohtajana. Sitoutumista olisi mahdollista hyödyntää tulevaisuuden lääkekehityksessä valmistamalla metalloituja oligonukleotideja eli lyhyitä rnaja dna-pätkiä. Tutkimus tuotti arvokasta uutta tietoa metallivälitteisen emäsparin lähiympäristöstä, pysyvyydestä ja selektiivisyydestä. Tämä käy ilmi tutkija Riikka Kupilan väitöskirjasta. (kemia) Thomas Beck. Vakautta voidaan myös kasvattaa tiettyjen raskasmetallien, kuten elohopeaja hopeaionien, sitoutumisella nukleoemästen väliin eli metallivälitteisellä emäspariutumisella. Injeq Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty TkT, MBA Timo Hänninen, tuotantopäälliköksi DI Anne Riekki ja tuotekehitysinsinööriksi TkT Ville Rantanen. Hän myös tutki metallin vaikutuksia oligonukleotidissa 19F NMR -spektroskopialla. Kupila tuotti katalyyttisen konversion avulla muun muassa 5-hydroksimetyylifurfuraalia, maitohappoa ja etyylilaktaattia eli maitohapon esteriä. Samat aktiivihiilikatalyytit sopivat myös lignoselluloosaperäisten molekyylien, kuten Sahanpurusta syntyy katalyytteja glukoosin ja furfuraalin, konversioon korkean lisäarvon biokemikaaleiksi. Itä-Suomen yliopisto Puumateriaalitieteen ja -tekniikan professoriksi on nimitetty TkT Antti Haapanen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Vesihuollon toimialajohtajana on aloittanut DI Mari Heinonen. Kupila havaitsi tutkimuksessaan, että aktiivihiilikatalyyttien ominaisuuksia, kuten pinta-alaa, huokoisuutta ja pinnan funktionaalisuutta, voidaan muokata eri valmistusmenetelmien avulla, jolloin katalyytit voidaan räätälöidä erilaisiin sovelluksiin. FM Riikka Kupilan väitöskirja Catalytic conversion of furfural and glucose over activated carbon-supported metal catalysts tarkastettiin Oulun yliopistossa 3.12.2021. ”Metalli-ioni tuo sitoutumiseen lisää tehoja, ja ympäröivä oligonukleotidijuoste toimii ohjurina, joka saa sen sitoutumaan oikeaan kohteeseen”, kuvailee tutkija Asmo AroUusia keinoja lääkekehitykseen Heinilä, jonka mukaan ominaisuudesta voisi olla hyötyä esimerkiksi syöpälääkkeissä. Hän aloittaa työssä 1.5.2022 mennessä. Green NortH2 Energy Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Jussi Ylinen. Aktiivihiilet käyvät katalyyttimateriaaleiksi sekä sellaisenaan että metallikatalyyttien tukiaineiksi. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. St1 Oy Toimitusjohtajana on aloittanut KTM Henrikki Talvitie. Hän aloittaa tehtävässä 1.5.2022. 68 KEMIA 2/2022 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@ kemia-lehti.fi. Aro-Heinilä kehitti väitösTu ru n yl io pi st o ”Yksittäisten nukleiinihappojen monimuotoisuuden tunnistamisella on käyttöä lääkkeiden lisäksi diagnostiikassa”, Asmo Aro Heinilä sanoo. Sahanpuru ja muut lignoselluloosaa sisältävät sivuvirrat sopivat hyvin raaka-aineeksi biopohjaisten aktiivikatalyyttien valmistukseen. Teknos Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI (kemiantekniikka) Panu Routasalo. Vastaväittäjänä toimi professori Henrik Grénman Åbo Akademista ja kustoksena professori Ulla Lassi. Hän siirtyy tehtävään Helen Oy:stä. Riikka Kupila työskentelee Oulun yliopiston soveltavan kemian tutkimusryhmässä sekä Kokkolassa toimivassa vety-yhtiössä Hycamite TCD Technologies Oy:ssä. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Viking Malt Oy:n eri tehtävissä. Vastaväittäjänä toimi professori Ronald Micura Innsbruckin yliopistosta Itävallasta ja kustoksena professori Pasi Virta. Näitä kaikkia voidaan käyttää teollisuudessa peruskemikaaleina tai lähtöaineina esimerkiksi biopolttoaineiden ja biomuovien tuotannossa
Metaaninpolttokatalyyttien tehokkuus kuitenkin vähenee ajan kuluessa pakokaasun sisältämän rikin vaikutuksesta. Rikkimyrkyttynyt katalyytti on metaaninpoltossa epäaktiivinen. Osana kongressia järjestetään myös muun muassa XLII Finnish NMR Symposium, synteettisen kemian alan Spring Meeting of Synthetic Chemistry sekä useita lääkeaineja peptidikemian tapahtumia. Kuopion Rauhalahdessa kesäkuussa pidettävään Chemical Sciences in Biological Challenges -konferenssiin odotetaan noin 150:tä osallistujaa.. Seurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat. Auvisen mukaan polttomoottoreilla on sähköautojen ohella edelleen paljon annettavaa vihreän siirtymän murroksessa. ”Teoreettinen PdSo4 (111) -pintamalli sopii hyvin kokeellisiin havaintoihin myrkyttyneestä metaaninpolttokatalyytistä. SANNA MIKKOLA Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. It äSu om en yl io pi st o Itä-Suomen yliopistossa väitellyt Paavo Auvinen toimii tätä nykyä postdoc-tutkijana Aalto-yliopistossa. Lähetä hakemuksesi osoitteeseen kps@kemianseura.fi viimeistään 30.3.2022. Kokoukseen osallistui 20 seuran jäsentä. Rikkimyrkyttymisen syvällisen ymmärryksen lisääminen on Auvisen mukaan tärkeää. toukokuuta 17. Kokouksen virallisen osion jälkeen filosofian tohtori Paavo Auvinen esitelmöi aiheesta Kaasuautojen katalysaattoreiden tutkimusta kemian keinoin. Suomalaisten Kemistien Seura myönsi joulukuussa Paavo Auviselle Gust. huhtikuuta 13. Ajoneuvot, jotka hyödyntävät maaja biokaasua tai toimivat laihalla polttoaineseoksella, voivat vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi erityisesti raskaan liikenteen osalta. Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin kokouksessa filosofian maisterit Jussi Lundahl ja Tiina Ryhänen, Master of Science Lotta Gustavsson sekä laboratorioteknikko Marita Lehtonen. 69 2/2022 KEMIA Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2022 14. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . ja Ph.D.) sekä eläkeläiset 150 euroa, teollisuuden edustajat 500 euroa. Seuran uudeksi nuoreksi jäseneksi hyväksyttiin filosofian ylioppilas Tiina Seppänen. SEURASIVU SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Metaanijäämien polttaminen vaatii kohdennetun katalysaattorin. Suomalaisten Kemistien Seuran helmikuun kokous toteutettiin verkkokokouksena 9.2.2022. Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Apurahalla HCF-tapahtumaan Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin ja Kemiallisteknillisen yhdistyksen alle 35-vuotiaat jäsenet voivat hakea apurahaa, joka kattaa kesäkuussa järjestettävän Helsinki Chemicals Forum -tapahtuman osallistumismaksun. Järjestetään osana ChemBio Finland 2022 -tapahtumaa. Kompan palkinnon vuoden parhaasta kemian alan väitöskirjatyöstä. Lisätietoa osoitteessa kemianseurat.fi/kemian-paivat ja chembiofinland.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . toukokuuta 4/2022 18. Katalyytin käyttöikää voidaan pidentää ajon aikana suoritettavalla regeneroinnilla realistisissa olosuhteissa ja järkevällä katalyyttisysteemin suunnittelulla”, hän kiteyttää. Akateemiset osallistujat 200 euroa, opiskelijat (M.Sc. Luennollaan Auvinen kertoi tekemästään teoreettisesta ja kokeellisesta tutkimuksesta metaaninpolttokatalyyttien parissa ja perehdytti kuulijat monipuolisesti katalyyttien toimintaan, haasteisiin ja keSKS:n helmikuun kokous: Komppa-palkittu kertoi katalysaattoreista hitystyöhön. Chemical Sciences in Biological Challenges 15.–17.6.2022 Spa Hotel Rauhalahti, Kuopio. Lisätietoa ja ilmoittautuminen osoitteessa www.csbc2020.org. Kemian Päivät 8.–9.6.2022 Messukeskus, Helsinki. Haasteita aiheuttaa kuitenkin palamaton metaani
Sitä varten hän kehitti uuden tutkimusmenetelmän, pilkkoi hapoilla insuliinimolekyylin palasiksi, erotti palaset elektroforeesilla ja kromatografialla, analysoi palasten sekvenssit ja keräsi tiedot yhteen koko molekyylin aminohapposekvenssiksi. Hän kaavaili ensin kulkevansa isän jalanjäljissä mutta päätyi lääketieteen sijaan Cambridgen yliopistoon kemian ja fysiikan opiskelijaksi. Tuore tohtori oli kuitenkin vakuuttunut siitä, että proteiineihin tarvittiin myös toinen näkökulma eli tarkkaa sekvenssitietoa, jotta niiden toimintaa solussa voidaan ymmärtää molekyylitasolla. Sanger on kertonut olevansa paljosta kiitollinen saksalaispakolaiselle, koska juuri tämä opetti hänelle, millaista tieteenteko sekä teknisesti että elämäntapana on. Tutkijat kautta maailman omaksuivat nopeasti Sangerin uutuuden, joka myöhemmin automatisoitiin ja joka on edelleen yleisin dna:n sekvensointimenetelmä. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.. Väitöksensä jälkeen Sanger ryhtyi perehtymään proteiineihin, erityisesti insuliiniin. SISKO LOIKKANEN Ensimmäisen, vuonna 1958 myönnetyn Nobelin palkintonsa Frederick Sanger sai yksinään. Sinne muutti myös tutkija Max Perutzin johtama yksikkö mukanaan John Kendrew, Francis Crick Huippututkija Frederick Sanger oli ihmisenä hyvin vaatimaton eikä esimerkiksi ottanut vastaan hänelle tarjottua ritarinarvoa ja Sir-titteliä. Cambridgessa Sanger viehättyi suunnattomasti tuolloin uudehkosta tieteenalasta biokemiasta ja alan pioneerin, inspiroivan Ernest Baldwinin luennoista. Tieteellisen uran vastapainona Fred Sanger tunnettiin omistautuneena puutarhurina, joka keskittyi ruusuihin ja daalioihin. Frederick Sanger Kahden Nobelin mies Brittiläinen biokemisti Frederick Sanger on ainoa tutkija, joka on palkittu kemian Nobelilla kahdesti. ja Aaron Klug, kaikki johtavia tieteilijöitä. Varsinkin alan röntgensädekristallografinen tutkimus oli Britanniassa tuohon aikaan huipputasoista. Hänen väitöskirjansa ohjaajana toimi Albert Neuberger, joka oli paennut natsi-Saksan juutalaisvainoja Englantiin. Klug sai oman kemian palkintonsa vuonna 1982. Nobelistien tuotantolaitos Vuonna 1962 Fred Sanger siirtyi Britannian lääketieteellisen neuvoston MRC:n uuteen Molekyylibiologian laboratorioon. Poikkeuksellisen hedelmällisessä ympäristössä Sanger kiinnostui nukleiinihapoista ja alkoi tutkia niiden sekvenssiä. Sangerin työn merkitystä kuvaa, että lähellä Cambridgea toimiva Wellcome Trustin genomitutkimuskeskus kantaa hänen nimeään. Toinen Nobel tuli tästä urakasta. Esimerkiksi vuonna 2003 valmistuneessa jättihankkeessa, jossa sekvensoitiin ihmisen koko genomi, hyödynnettiin juuri Sangerin menetelmää. Rendcombin kylässä Gloucestershiressä vuonna 1918 syntynyt Sanger kiinnostui lääkäri-isänsä innoittamana luonnontieteistä jo varhain. Samana vuonna Perutz ja Kendrew pokkasivat kemian ja Crick lääketieteen Nobelin yhdessä James Watsonin ja Maurice Wilkinsin kanssa. Ensimmäisen Nobelin arvoinen suoritus. Nobelisti menehtyi 95-vuotiaana vuonna 2013. 1970-luvulla Sanger kehitti dideoksinukleotidi-menetelmäksi kutsutun sekvensointitavan ja julkaisi vuonna 1977 yli 5 000 emäsparia sisältävän virusgenomin sekvenssin. Dna:n kohdalla sekvenssi tarkoittaa nukleotidiketjun emäsjärjestyksen selvittämistä eli sitä, miten adeniini A, guaniini G, tymiini T ja sytosiini C seuraavat toisiaan dna-säikeessä. Vuonna 1980 saamansa toisen tunnustuksen hän jakoi yhdysvaltalaisten Paul Bergin ja Walter Gilbertin kanssa. Pasifistina Sanger sai luvan jatkaa tohtoriopintojaan myös toisen maailmansodan (1939–1945) aikana. 70 KEMIA 2/2022 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä
8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus Helsinki Expo and Convention Centre Kemian ja bioalan tärkein kohtaamispaikka Messuopas – Fair Guide chembiofinland.fi #chembio2022
Parking Payment options: • parking payment machine • online: oma.europark.fi • Easypark-application Cloakroom At the entrances, €3/coat (one bag included) Cash machine In the the lower Gallery. Opening hours Wed 8 June 9:00–17:00, Thu 9 June 9:00–16:00 Information desks Open during the opening hours of the fair at the entrances. Vaatesäilytykseen voi takin lisäksi jättää yhden laukun. Pankkiautomaatti Alagalleriassa. Organisers Helsinki Expo and Convention Centre Messuaukio 1, FI-00520 Helsinki, customer.service@messukeskus. Ensiapu Alagalleriassa, puh. com, tel. Päivitetty näytteilleasettajalistaus sekä ohjelma löytyvät osoitteesta chembiofinland.fi. An updated list of exhibitors and the programme are available on chembiofinland.fi Virallinen mediayhteistyökumppani Katso ajantasainen ohjelma, saapumisohjeet sekä muuta käytännön infoa chembiofinland.fi Please see transport connections and up-to-date programme at chembiofinland.fi. 040 450 3237. Järjestäjät Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki asiakaspalvelu@messukeskus.com, puh. klo 9–17, to 9.6. Restaurants There are several restaurants and cafés in the Exhibition Centre serving salads, homemade dishes, specialty coffees and delicious pastries. First aid In the lower Gallery, tel. Ravintolat Messukeskuksessa on useita ravintoloita ja kahviloita, joissa on tarjolla mm. 040 450 3250 Yhteistyössä: • Kemianteollisuus ry • Kemian Seurat • Suomen Bioteollisuus ry Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 9.3.2022 mennessä jättämiin tietoihin. Tervetuloa ChemBio Finland -tapahtumaan! Avoinna ke 8.6. klo 9–16 Neuvonta Infoja palvelupisteet ovat avoinna messujen aukioloaikoina sisäänkäyneillä. Helsinki Expo and Convention Centre is not responsible for any errors therein. salaatteja, kotiruokaannoksia, erikoiskahveja ja herkullisia leivonnaisia. +358 40 450 3237. Helsingin Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä. +358 40 450 3250 In co-operation with: • Finnish Bio Industries • Chemical Industry Federation of Finland • Finnish Chemical Societies Information posted on the fair guide is based on information provided by the exhibitors by 9 March 2022. Pysäköinti Pysäköinnin laskutuksesta vastaa EuroPark Maksutavat: • maksu automaattiin • mobiilimaksu EasyParkpysäköintisovelluksella • nettisivujen kautta osoitteessa oma.europark.fi • EuroParkin laskulla jälkikäteen Vaatesäilytys Sisäänkäynneillä, palvelun hinta on 3 €/takki
Organisers Helsinki Expo and Convention Centre Messuaukio 1, FI-00520 Helsinki, customer.service@messukeskus. Konferensseihin, yritysvierailuille ja PulPaper Partyyn on erillinen, maksullinen ilmoittautuminen. klo 9–16 Neuvonta Infoja palvelupisteet ovat avoinna messujen aukioloaikoina sisäänkäyneillä. +358 40 450 3250 In co-operation with: • Finnish Bio Industries • Chemical Industry Federation of Finland • Finnish Chemical Societies Information posted on the fair guide is based on information provided by the exhibitors by 9 March 2022. Restaurants There are several restaurants and cafés in the Exhibition Centre serving salads, homemade dishes, specialty coffees and delicious pastries. Vaatesäilytykseen voi takin lisäksi jättää yhden laukun. Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: chembiofinland.fi After work -tilaisuus 8.6.2022 klo 16.30–19.00 Luvassa mm. +358 40 450 3237. Päivitetty näytteilleasettajalistaus sekä ohjelma löytyvät osoitteesta chembiofinland.fi. Tule verkostoitumaan ja päivittämään tietosi lukuisissa maksuttomissa seminaareissa samalla, kun tutustut näytteilleasettajien uutuuksiin. Myös Helsinki Chemicals Forumin ohjelma on maksullinen.. klo 9–17, to 9.6. Opening hours Wed 8 June 9:00–17:00, Thu 9 June 9:00–16:00 Information desks Open during the opening hours of the fair at the entrances. 040 450 3250 Yhteistyössä: • Kemianteollisuus ry • Kemian Seurat • Suomen Bioteollisuus ry Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 9.3.2022 mennessä jättämiin tietoihin. salaatteja, kotiruokaannoksia, erikoiskahveja ja herkullisia leivonnaisia. First aid In the lower Gallery, tel. Järjestäjät Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki asiakaspalvelu@messukeskus.com, puh. Pankkiautomaatti Alagalleriassa. Pre-registration: chembiofinland.fi You can register yourself also at Helsinki Expo and Convention Centre.There is plenty of free programme at ChemBio Finland for registered visitors. PulPaperin näyttely on maksuton. Tervetuloa! Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: chembiofinland.fi Voit rekisteröityä myös Messukeskuksen sisäänkäynneillä. Ravintolat Messukeskuksessa on useita ravintoloita ja kahviloita, joissa on tarjolla mm. Pysäköinti Pysäköinnin laskutuksesta vastaa EuroPark Maksutavat: • maksu automaattiin • mobiilimaksu EasyParkpysäköintisovelluksella • nettisivujen kautta osoitteessa oma.europark.fi • EuroParkin laskulla jälkikäteen Vaatesäilytys Sisäänkäynneillä, palvelun hinta on 3 €/takki. Helsinki Expo and Convention Centre is not responsible for any errors therein. verkostoitumista ja palkintojen jakoa Hieno kattaus alan yrityksiä! Tule tutustumaan alan uutuuksiin ja innovaatioihin! Upeaa ohjelmaa: Kemian Päivien luennot | Bioalan seminaarit | Turvallisuuden uusi normaali | Vastuullinen työelämä – kohti hiilineutraalisuutta | Startup-alue | Plaza-lavan tietoiskut | Arkipäivän kemiaa Samaan aikaan Messukeskuksessa: ChemBio Finland saa ensimmäistä kertaa kaverikseen Messukeskukseen kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden Helsinki Chemicals Forumin (8.–9.6.) ja metsäteollisuuden kansainvälisen PulPaperin (7.–9.6.). Helsingin Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä. 040 450 3237. Parking Payment options: • parking payment machine • online: oma.europark.fi • Easypark-application Cloakroom At the entrances, €3/coat (one bag included) Cash machine In the the lower Gallery. An updated list of exhibitors and the programme are available on chembiofinland.fi Virallinen mediayhteistyökumppani Katso ajantasainen ohjelma, saapumisohjeet sekä muuta käytännön infoa chembiofinland.fi Please see transport connections and up-to-date programme at chembiofinland.fi Kemian ja bioalan tärkein ammattitapahtuma ChemBio Finland 2022 Helsingin Messukeskuksessa 8.–9.6.2022. com, tel. Ensiapu Alagalleriassa, puh. Tervetuloa ChemBio Finland -tapahtumaan! Avoinna ke 8.6. Tapahtumassa on tarjolla runsaasti maksutonta ohjelmaa rekisteröityneille kävijöille
(Tech) Reetta Kaila, Wärtsilä Energy Business 11:30 Lunch and posters 13:00 Conversion of carbon dioxide to high-value carbon structures using metal organic framework catalysts Anna Lähde, University of Eastern Finland and Kari Rissanen, University of Jyväskylä 13:10 Experimental and numerical modelling of temperature-pressure swing adsorption process for direct CO2 capture from the atmosphere and waste airflows Pekka Simell, VTT OY, Christian Breyer, LUT University and Manu Lahtinen, University of Jyväskylä 13:20 Magnesium carbonate binders for large-scale carbon utilization Päivö Kinnunen, University of Oulu 13:30 Optimising bioelectrochemical conversion of CO2 to chemicals and their recovery Marika Kokko, Tampere University and Ulla Lassi, University of Oulu 13:40 Fabrication and optimization of catalytic nanostructures for photoelectrochemical CO2 reduction guided by first-principles simulations Ilkka Tittonen, Aalto University 13:50 Nickel lactones and carbon monoxides – liquid death or green chemistry PhD student Liselotte Karulf, University of Helsinki 14:00 Computational screening of Cu-based nanoparticles for CO2 reduction Miguel Caro, Aalto University 14:10 Learning from Extremophilic microbes how to convert CO2 to formic acid Silvan Scheller, Aalto University, Malin Bomberg, VTT OY and Jan Deska, Aalto University 14:20 Posters and wine Uusien proteiinien mahdollisuudet ja pullonkaulat 13:00–15:30, Sali 3 A Järjestäjä: Elintarviketieteiden Seuran Elintarvikeanalytiikan jaosto ja Kemian Seurat Puheenjohtaja: Professori Anu Hopia, Turun yliopisto, Elintarvikekehitys 13:00 Seminaarin avaus Puheenjohtaja, professori Anu Hopia, Turun yliopisto, Elintarvikekehitys 13:05 Solein yksisoluproteiini – ruokaa ilmasta ja sähköstä Juha-Pekka Pitkänen, Chief Technology Officer, Partner & Founder, Solar Foods Oy 13:45 Arvokasta vähäarvoisesta – kaikki talteen kalasta Jaakko Hiidenhovi, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (LUKE) 14:15 Tauko 14:30 Uusien proteiinien turvallisuus ja asemointi lainsäädännössä Mari Lyyra, Regulatory Affairs Manager, Food & Nutrition Oy Medfiles Ltd 15:00 Uusien proteiinin lähteiden ravitsemuksellinen laatu – ovatko kaikki proteiinit samanarvoisia. | WEDNESDAY 8 June Muutokset mahdollisia. | WEDNESDAY 8 June O H JE LM A | P R O G R A M M E Kemian Päivät KESKIVIIKKO 8.6. Timo Repo, Steering Group of the C1 Value programme 9:30 Opening of the seminar 9:35 The role of amines in the electrochemical reduction of CO2 Professor Ainara Nova Flores, University of Oslo 10:20 Transition-metal Hydrides immobilized on Metal Oxide Surfaces: Understanding Metal Support Interactions in Heterogeneous CO2 Hydrogenation Catalysts Professor Deven Estes, University of Stuttgart 11:05 Benefits of synthetic methane production and use in combustion engines for stationary power and maritime Director, DSc. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi. (tallenne) Anne-Maria Pajari, apulaisprofessori, Helsingin yliopiston Elintarvikeja ravitsemustieteiden osasto KESKIVIIKKO 8.6. Seuraavan sukupolven biojalostamotekniikkaa / Separation processes with thermochemical and physical properties 9:25–14:30, Sali 1 B Järjestäjä: Kemiallisteknillinen yhdistys, KTY ja Kemian Seurat Puheenjohtaja: Jyri Maunuksela, KTY 9:25 Avaus ja KTY:n tervehdys 9:30 Metsäyrityksen innovaatio ja tuotekehitys Niklas von Weymarn, toimitusjohtaja, Metsä Spring 10:00 Bio2X Heli Antila, teknologiajohtaja, Fortum Corporation 10:30 Kumppanuuksien kautta tulevaisuuden biojalostamoihin Patrick Pitkänen, kehitysjohtaja, St1 11:00 Lounastauko 12:00 Termiset prosessit Kristian Melin, LUT-yliopisto 12:30 Machine learning and data Francesco Corona, Aalto-yliopisto 13:00 Energiatehokkuus ja talous 13:30 Paneelikeskustelu energiatehokkuudesta ja digitaalisista työkaluista: Energian tuotanto, siirto ja varastointi 14:15 Yhteenveto ja päätössanat Green Chemistry and C1 Value seminar 9:30–14:20, Sali 3 F Organiser: Academy of Finland and Finnish Chemical Societies Chair: Prof. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Muutokset mahdollisia
Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Biodiversiteetti ja biotekniikan mahdollisuudet 9:00–12:00, Sali 3 E Järjestäjä: Biotekniikan neuvottelukunta 9:10 Köyhtynyt biodiversiteetti 9:40 Solumaatalous, Anneli Ritala Biodiversiteetti ja uudet ruokaratkaisut (Papuja pallon parhaaksi), Frederick Stoddard Keskustelu 10:40 Biodiversiteetti ja terveys Patogeenit ja geenivarat Keskustelu Laboratoriodiagnostiikka uudistuu ja vienti vetää 10.00–15.00, Sali 1 A Järjestäjä: Suomen Bioteollisuus ry (FIB) ja Terveysteknologia ry-Healthtech Finland 10:00 Seminaarin avaus Puheenjohtaja, toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologia ry-Healthtech Finland 10:10 PerkinElmerin tarina General Manager, Petra Furu, Reproductive Health, PerkinElmer Inc. O H JE LM A | P R O G R A M M E KESKIVIIKKO 8.6. | WEDNESDAY 8 June Muutokset mahdollisia. 10:30 Diagnostiikan taustaa ja historiaa – keskustelu LT(hc.), toimitusjohtaja Jouko Haapalahti, CEO, RaLex Partners ja Auli Pere 11:15 Lounastauko 12:30 Kansainvälinen näkökulma – tulevaisuuden visio Enteprise Ecosystem Lead Nora Kaarela, Roche Oy, Roche Diagnostics Oy 12:50 Diagnostiikan nousevat trendit Vieritestaus prof. Tero Soukka, Turun yliopisto Geenija genomianalytiikka Ylikemisti Arto Orpana, HUS Ekstrasellulaariset vesikkelit Dosentti, yliopistonlehtori Pia Siljander 13:50 Yleiskatsaus uuteen eurooppalaiseen IVD-asetukseen Säädösasiantuntija Sandra Liede, Terveysteknologia ry-Healthtech Finland 14:10 Yritysesimerkkejä Medix Biochemica Oy Blueprint Genetics Oy Arcdia International Oy Negen Oy Abacus Diagnostica Oy Biopankkitutkimus rakentaa tulevaisuuden hyvinvointia 13:00–16:00, Sali 3 E Järjestäjä: Suomen biopankkien osuuskunta FINBB & FinnGen-tutkimushanke Puheenjohtajat: Marco Hautalahti, FINBB:n toimitusjohtaja ja Mari Kaunisto, FinnGenhankkeen viestintäjohtaja, Helsingin yliopisto 13:00 Tilaisuuden avauspuheenvuorot SESSIO 1: MAAILMAN PARAS BIOPANKKIVERKOSTO 13:10 Miten biopankkitutkimus hyödyttää lääketiedettä ja potilaiden hoitoa Professori Olli Carpen, Helsingin Biopankin tieteellinen johtaja, Helsingin yliopisto 13:25 Biopankkilain mukaista toimintaa 8 vuotta – nykytila ja tulevaisuus Puhuja varmistuu myöhemmin SESSIO 2: AINUTLAATUINEN BIOPANKKITUTKIMUS FINNGEN 13:40 FinnGen – löytoretki genomitietoon Professori Aarno Palotie, FinnGen-hankkeen tieteellinen johtaja, Helsingin yliopisto 14:00 Suomalaisten geenivarianttien biologisen merkityksen tutkiminen osana FinnGen-hanketta Professori Jukka Partanen, Veripalvelun tutkimusjohtaja, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu 14:15 FinnGen-hankkeen tuoreita tutkimustuloksia Puhuja varmistuu myöhemmin SESSIO 3: BIOPANKKITOIMINTA TERVEYSALAN KASVUSTRATEGIAA TUKEMASSA 14:25 Miksi FinnGen – lääkeyrityksen näkökulmia Maija Wolf, Nordic RWE Lead, Novartis 14:40 Tutkimusyhteistyön merkitys Life Science –alan yrityksen näkökulmasta Puhuja varmistuu myöhemmin 14:55 Fingenious – Ikkuna suomalaiseen biolääketieteelliseen tutkimukseen Johanna Mäkelä, tutkimusja palvelujohtaja, FINBB SESSIO 4: KANSALAINEN KESKIÖSSÄ 15:10 Oma Biopankki – uusi osallistamisportaali Pauli Wihuri, tietohallintojohtaja, FINBB 15:25 Kokemuksia genomitiedon palauttamisesta biopankkitutkimukseen osallistujiille Professori Markus Perola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15:40 Biopankkitutkimuksen merkitys potilaan näkökulmasta Puhuja varmistuu myöhemmin 15:50 Loppuyhteenveto Marco Hautalahti ja Mari Kaunisto Bioalan seminaarit
Pekka Peljo, University of Turku 10:30 Thermal stability of Li-ion conductive solid electrolytes MSc. Clara Maria Belone, Tampere University 12:10 Lignin-based phenol-formaldehyde wood adhesive Prof. prof. Oskar Karlström 14:55 New directions in ALD research Prof. Janez Kosir, Aalto University 11:00 Coffee Break 11:25 Opening of second session 11:30 TGA-EGA as a help tool – energy and environmental applications Chemical engineer Nicolas Fedelich, Mettler Toledo 11:50 Characterization of microplastics from wastewater sludge MSc. Paola Vivo, Tampere University 13:40 Turku Centre for Chemical and Molecular Analytics and other activities at the University of Turku Prof. Chunlin Xu, Åbo Akademi 12:30 Closing remarks Assoc. Paula Vanninen, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti 11:25 Mykotoksiinien määrittäminen nurmisäilörehusta UHPLC-MS:lla Sari Rämö, Luonnonvarakeskus 11:50 Lounastauko Puheenjohtaja: Suomen Kromatografiaseura Samuel Mesihää, Ruokavirasto 13:00 Kemiallinen ympäristöanalytiikka Jani Koponen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13:25 Vesien mikrobiologisen analytiikan tehostaminen MALDI/TOF -lajitunnistuksen avulla Tarja Pitkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto 13:50 Kahvitauko 14:20 Ilmakehän hivenkaasuista pienhiukkasiksi – massaspektrometrit avainasemassa ilmakehätieteissä Nina Sarnela, Helsingin yliopisto 14:45 Sisäilman kemiallinen analytiikka Hanna Hovi, Työterveyslaitos 15:10 Tilaisuuden päätös: Suomen Kromatografiaseura, pj. Alex Dickens and prof. Essi Sarlin, Chairperson of FinTAC (Tampere University) Kemia Suomen yliopistoissa 2022 9:30–15:25, Sali 3 A Organizer: prof. Karoliina Honkala, University of Jyväskylä 13:15 Hybrid solar cells Prof. Tanja Kallio, Aalto university 10:00 High-resolution mass spectrometry based methods in environmental analysis Prof. TORSTAI 9.6. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Kemian Päivät Thermal analysis to support sustainable utilization of our environment 9:30–12:30, Sali 1 A Organizer: FinTAC ry ja Kemian Seurat 9:30 Opening Assoc. Daniela Bezuidenhout, University of Oulu 12:05 Lunch break Chair: Prof. Tuomas Koiranen, LUT University 11:40 Sustainable chemistry at UOulu: Towards cooperative catalysis and photonic applications with non-innocent carbenes Prof. prof. Markku Leskelä, HY ja Kemian Seurat Chair: prof. Markku Leskelä, University of Helsinki 9:30 Opening Chairman Markku Leskelä, University of Helsinki 9:35 New Materials for Electrochemical Energy Conversion & Storage Prof. Samuel Mesihää, Ruokavirasto Muutokset mahdollisia. Mikko Ritala, University of Helsinki 15:20 Concluding remarks Ajankohtaista ympäristöanalytiikkaa 9:30–15:15, Sali 3 B Järjestäjä: Suomen Kromatografiaseura ja Suomen Massaspektrometrian Seura sekä Kemian Seurat Puheenjohtaja: Suomen Massaspektrometrian Seura, pj. Essi Sarlin, Chairperson of FinTAC (Tampere University) 9:35 Thermal analysis and calorimetry for cultural heritage conservation Assoc. Juha-Pekka Salminen, University of Turku 14:05 Coffee break 14:30 Combustion of non-recyclable waste side streams Academy Research Fellow, Doc. Giuseppe Lazzara, University of Palermo, Italy 10:10 Heat to power conversion with flow batteries Assoc. | THURSDAY 9 June O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 9.6. | THURSDAY 9 June Muutokset mahdollisia. Janne Jänis, University of Eastern Finland 10:25 Coffee break 10:50 Multiscale modelling of heterogeneous catalysis Prof. Olli Laine, Keskusrikospoliisi 9:40 Ympäristöanalytiikka 2030 Tero Eklin, Suomen ympäristökeskus 10:30 Kahvi 11:00 Meriin upotetut kemialliset aseet: harmittomia vai ympäristöuhka. Olli Laine, Keskusrikospoliisi 9:30 Seminaarin avaus: Suomen Massaspektrometrian Seura pj. Karoliina Honkala, University of Jyväskylä 11:15 P2X – Chemicals from renewable energy Prof. prof. prof
Ari Väisänen, Jyväskylän yliopisto ja prof. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi. O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 9.6. Timo Hirvi 12:30 Seminaarin avaus 12:40 Kiertotalous kemian näkökulmasta Ari Väisänen, JY 13:05 Kiertotalouden yhteiskunnalliset edellytykset Petrus Kautto, SYKE 13:30 Miten saamme muovien polymeerit kiertoon Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry 13:55 Tauko 14:05 Ravinteiden kierrätys ja ympäristövaikutukset Elina Tampio, LUKE 14:30 Akkujen kierrätys Suomessa Marjaana Karhu, VTT 14:55 Kiertotaloudesta liiketoimintaa, case Tracegrow Lasse Rautio 15:20 Loppukeskustelu Muutokset mahdollisia. Timo Hirvi sekä Kemian Seurat Puheenjohtaja: prof. | THURSDAY 9 June Kemian Päivät Turvallisuuden uusi normaali 9:30–12:30, Sali 3 D Järjestäjä: Kemianteollisuus ry, Suojelu, Pelastus ja Turvallisuus ry ja Kemian Seurat Puheenjohtaja: Irma Ylikangas, Suojelu, pelastus ja turvallisuus Ry 9:30 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Irma Ylikangas, Suojelu, pelastus ja turvallisuus Ry 9:35 Turvauhat yrityksen näkökulmasta Puheenjohtaja Salla Roni-Poranen, Kemianteollisuus ry 10:00 Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 uudistuu turvauhkien osalta Hankepäällikkö, Mirva Ojala, Työja elinkeinoministeriö 10:30 Yritysten turvauhkaopas Ylitarkastaja Timo Talvitie, Turvallisuusja kemikaalivirasto 11:00 Tauko Puheenjohtaja: Susan Jäsperi, Kemianteollisuus ry 11:30 Huoltovarmuuden kehittyminen ja näkymät Covidin jälkeen Toimitusjohtaja Janne Känkänen, Huoltovarmuuskeskus 12:00 Luonnon biouhka-arsenaali Professori Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto 12:30 Seminaarin päättäminen Valmiuspäällikkö Susan Jäsperi, Kemianteollisuus ry Kemian osaamisella raaka-aineet kiertoon 12:30–15:30, Sali 1 B Järjestäjä: prof
| THURSDAY 9 June O H JE LM A | P R O G R A M M E Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Muutokset mahdollisia. TORSTAI 9.6. for dental implants Research scientist Pezhman Mohammadi, VTT 9:55 Mycelium leather – leather-like materials without animals Senior Scientist Geza Szilvay 10:10 Finding solutions to global plastic problem – plastic recirculation and bioplastics Principal Scientist Kari Koivuranta, VTT 10:25 Novacell and zero-loss of energy sugar streams for biotechnology applications Dario Forneris, Nordic Bioproducts 10:40 Photosynthetic soli-state cell factories from microalgae and nanocellulose Research Scientist Ville Rissanen, VTT 10:55 Many avenues towards novel circular economy solutions via the Kvantum Institute Prof. Scientific Director Seppo Vainio, Kvantum Institute, Oulu University 11:10 Networking SESSION 2: BIOINDUSTRIES TALKS 11:25 Sustainable Production of Functional Polymers – Industrial Case Examples Marko Laakkonen, Kemira 11:40 Roal Oy 30 years – Industrial enzyme production today Global Head of Molecular Biology Terhi Puranen, Roal Bioalan seminaarit Juha Klefström Marko Virta Eero Castrén Vesa Kiviniemi. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Future drugs – what and to whom 9:30–15:30, Sali 3 E Organizer: Biobio society (please, see program updates at www.biobio.org) 9:30 Welcome Dr Hannu Koistinen, Chair of the Biobio society 9:35 Opening lecture TBC SESSION 1: WHAT (Session chair: Dr Mikko Karpale, Biobio society and University of Oulu) 10:00 Therapeutic antibodies Dr Jaana Vesterinen, Fimea 10:20 RNA-based drugs Professor Seppo Ylä-Herttuala, University of Eastern Finland 10:40 Solutions for antibiotic resistance Professor Marko Virta, University of Helsinki 11:00 Cancer immunotherapy Professor Juha Klefström, Finnish Cancer Institute, HUS and University of Helsinki 11:20 Repurposing of old drugs – case antidepressants Professor Eero Castrén, University of Helsinki 11:40 Discussion All speakers 12:10 Break SESSION 2: TO WHOM (Session chair: Dr Marc Baumann, Biobio society and University of Helsinki) 13:30 Role of pharmacogenetics in personalized medicine Professor Mikko Niemi, HUS and University of Helsinki 13:50 Functional precision medicine Dr Juha Kononen, Chief Medical Officer, Docrates Cancer Center 14:10 Coffee on site 14:30 What costs and who can afford Head of Assessment Vesa Kiviniemi, Fimea 14:50 Discussion All speakers Synbio Powerhouse ecosystem: Made in Microbes & Bioindustries talks 9:30–12:00, Sali 1 B Organizer: Synbio Powerhouse, VTT & IBC Finland SESSION 1: SYNBIO POWERHOUSE ECOSYSTEM: MADE IN MICROBES 9:30 Opening words and welcome 9:40 Super tough materials inspired by mantis shrimp – e.g
O H JE LM A | P R O G R A M M E TORSTAI 9.6. Mari Lundström, Aalto yliopisto Tieto tiivistyy kemikaalimerkinnöissä Paula Haapasola, Turvallisuusja kemikaalivirasto, Tukes Juomissa on kemiaa Professori Anu Hopia, Turun yliopisto, Elintarvikekehitys ja Dosentti Pekka Lehtonen, Helsingin yliopisto Vastuullinen työelämä – kohti hiilineutraalisuutta 14:00–15:30, Plaza-lava Järjestäjät: Kemianteollisuus, Suomen Bioteollisuus, LOIMU 14:00 Avaussanat 14:05 Avauspuheenvuoro Salla Ahonen, Neste Oyj 14:25 Näin rakensimme vastuullisen työkulttuurin Case-esimerkkeinä: Kemianteollisuuden yrityksiä 14:45 Miten vastuullinen ajattelu työpaikalla näyttäytyy vastavalmistuneen tai opiskelijan näkökulmasta. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Muutokset mahdollisia. Katso päivitetty ohjelma ja tutustu näytteilleasettajiin: chembiofinland.fi Bioalan seminaarit Arkipäivän kemiaa 11:30–13:30, Plaza-lava Vetykulkuneuvokeskustelu Panu Sainio, Aalto-yliopisto Jyri Maunuksela, Kemiallisteknillinen yhdistys/Luke Miten akut ja niiden materiaalit saadaan kiertoon Assoc. | THURSDAY 9 June Muutokset mahdollisia. prof. Ville Markkanen, Neste Oyj 15:30 Seminaarin päätös Green Energy Business Summit (erillisellä pääsylipulla) 8:30–11:00, Sali 3 A 2020 Millennium Technology Prize winner Professor Sir David Klenerman Lessons in how to innovate from the development of next generation DNA sequencing 12:00–12:40, Plaza-lava Data-enabled solutions for the circular economy – pitching session 15:30–16:00, Plaza-lava MUUTA OHJELMAA | ADDITIONAL PROGRAM SusChem Innovation and Startup Forum 9.30–13.00, Sali 3 F Organizer: SusChem Finland 9:30 Breakfast 10:00 Opening Words Chair Maarit Pihlajaniemi, Fortum Ltd 10:05 Keynote Lecture TBC, Stora Enso 10:25 Big Company Pitches 10:25 Kemira, Sampo Lahtinen 10:35 Borealis, Jaakko Tuomainen 10:45 MetsäGroup, TBC 10:55 Kiilto Oy, Jussi Hannula 11:05 Neste Oyj, TBC 11:15 BioBreak 11:35 Startup Pitches 11:35 Startup No 1 11:45 Startup No 2 11:55 Startup No 3 12:05 Startup No 4 12:15 Networking, One on One meetings in the Startup Area in the Exhibiton hall KESKIVIIKKO | WEDNESDAY TORSTAI | THURSDAY David Klenerman
The list will be updated. W. Updated information about the exhibitors available on chembiofinland.fi. Ajantasaiset tiedot näytteilleasettajista osoitteesta chembiofinland.fi. Suomen Bioteollisuus Oy Teo-Pal Ab Thermo Fisher Scientific Oy Triolab Oy V, W, X Veolia Water Technologies, Aquaflow Oy Visu Kaluste Oy Waters Finland Xfold Imaging Oy Lista päivittyy. Pohjoinen sisäänkäynti Northern Entrance Eteläinen sisäänkäynti Southern Entrance A la -G al le ri a Lasi-Galleria PYSÄKÖINTITALO CAR PARK Raitiovaunu ja Taxi Tram and Taxi Pasilan asema Pasila railway station 300 m Näyttelyalue Exhibition area Näyttelyalue Exhibition area Seminaarisali 3f Seminaarisali 3e Seminaarisali 3b Seminaarisali 3d Seminaarisali 3a Seminaarisali 1b Plaza Seminaarisali 1a Mukana messuilla | Exhibitors chembiofinland.fi | #chembio2022 A a.i.mater Oy A/B Sciex Oy abcr IRL Ltd. Agilent Technologies Finland Oy Oy AH Diagnostics Ab Anton Paar Nordic AB Avellana Learning Oy B, C Berner Oy BioNordika Oy Cereal Tester SA E EcoOnline Oy Elektrokem Oy Eppendorf Nordic Ergotekniikka Oy Tuolitalo F, G Fameco Nordic ApS Finfocus Instruments Oy Oy Fision Ltd Fortum Waste Solutions Oy GEA Finland Oy Greenseq Oy Oy G. Measurlabs Mediq Suomi Oy Mekalasi Oy Merck Metrohm Nordic Oy Miele Oy Professional MSCi Neste Oyj Net-Foodlab Oy O, P Oleinitec Nordic AB Origin by Ocean Ourex Oy Perel Oy PerkinElmer Finland Oy Phenomenex LTD Q, R Qiagen Finland, filial av Qiagen AB Quentic Oy Reagena Oy Ltd S, T Sarstedt Oy Sartorius Nordic Oy Sensorcell Oy Software Point Sulzer Chemtech Ltd SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA R.Y. Berg & Co Ab H, I Helsingin yliopisto Hosmed Oy Hyxo Oy Immuno Diagnostic Oy Innovatics Oy Insatech A/S J, K Jokasafe Oy Kemia-Kemi-lehti Kemian laitos ja Bioja ympäristötieteiden laitos Kemian Seurat Kemianteollisuus ry Kojair Tech Oy L Lab-Dig Oy Labema Oy Labo Line Oy Laborexin Oy Labsense Oy LabWare Nordic Laine IP Oy LECO Nordic AB M, N Malvern Panalytical B.V
Suomen Bioteollisuus Oy Teo-Pal Ab Thermo Fisher Scientific Oy Triolab Oy V, W, X Veolia Water Technologies, Aquaflow Oy Visu Kaluste Oy Waters Finland Xfold Imaging Oy Lista päivittyy. Berg & Co Ab H, I Helsingin yliopisto Hosmed Oy Hyxo Oy Immuno Diagnostic Oy Innovatics Oy Insatech A/S J, K Jokasafe Oy Kemia-Kemi-lehti Kemian laitos ja Bioja ympäristötieteiden laitos Kemian Seurat Kemianteollisuus ry Kojair Tech Oy L Lab-Dig Oy Labema Oy Labo Line Oy Laborexin Oy Labsense Oy LabWare Nordic Laine IP Oy LECO Nordic AB M, N Malvern Panalytical B.V. Measurlabs Mediq Suomi Oy Mekalasi Oy Merck Metrohm Nordic Oy Miele Oy Professional MSCi Neste Oyj Net-Foodlab Oy O, P Oleinitec Nordic AB Origin by Ocean Ourex Oy Perel Oy PerkinElmer Finland Oy Phenomenex LTD Q, R Qiagen Finland, filial av Qiagen AB Quentic Oy Reagena Oy Ltd S, T Sarstedt Oy Sartorius Nordic Oy Sensorcell Oy Software Point Sulzer Chemtech Ltd SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA R.Y. The list will be updated. Updated information about the exhibitors available on chembiofinland.fi. Mukana messuilla | Exhibitors chembiofinland.fi | #chembio2022 A a.i.mater Oy A/B Sciex Oy abcr IRL Ltd. Agilent Technologies Finland Oy Oy AH Diagnostics Ab Anton Paar Nordic AB Avellana Learning Oy B, C Berner Oy BioNordika Oy Cereal Tester SA E EcoOnline Oy Elektrokem Oy Eppendorf Nordic Ergotekniikka Oy Tuolitalo F, G Fameco Nordic ApS Finfocus Instruments Oy Oy Fision Ltd Fortum Waste Solutions Oy GEA Finland Oy Greenseq Oy Oy G. Ajantasaiset tiedot näytteilleasettajista osoitteesta chembiofinland.fi. W
Moderated be the European Commission • 3Cs concept: Can chemicals risk management be integrated with circularity and climate policy objectives. REKISTERÖINTI AVOINNA! Ilmoittaudu mukaan ja katso ohjelmat ja panelistit: HELSINKICF.EU Kaikki ohjelma on englanniksi. @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum Mediakumppani: Yhteistyössä:. THEMES FOR THE 2022 EVENT: • Accelerating chemicals regulation: grouping of chemicals, generic approach to risk management and essential use concept, Moderated by the Chemical Watch • How to best define and stimulate Safe and Sustainable by Design substances that can replace substances of concern. Moderated by CEFIC • How to accelerate the replacement of animal toxicity testing. SISÄÄNPÄÄSY: Yhden päivän lippu livekonferenssiin 310 € / kahden päivän lippu livekonferenssiin 620 € / Kahden päivän lippu online-konferenssiin 275 €. Hinnat sisältävät alvin. HELSINKI CHEMICALS FORUM HELSINKI CHEMICALS FORUM 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus REKISTERÖINTI AVOINNA! Ilmoittaudu mukaan ja katso täydet ohjelmatiedot ja panelistit helsinkicf.eu Kaikki ohjelma on englanniksi. Moderated by the OECD • A science policy interface for the sound management of chemicals and waste: ”something in it for all”, Moderated by UNEP The Helsinki Chemicals Forum (HCF) is an independent non-profit forum founded by the Finnish Fair Foundation and the City of Helsinki aimed at promoting chemicals safety and chemicals management globally
ChemBio Finland 2022 -messunumero: Hyvinvointi ja kestävä kasvu 4/2022 13.5. Mitä enemmän kumppaneita on mukana, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllätyksen kevään päättäjäisjuhlissa. 3.3. • Myönteistä näkyvyyttä päättäjäisjuhlissa ja uutisissa, joissa kerromme hankkeesta. 23.8. Näin he saavat lisäpotkua lukioopintoihinsa.” ”Lukiessani aloin hahmottaa, miten laajat mahdollisuudet alalla oikeasti on.” stipendikumppani22b.indd 1 stipendikumppani22b.indd 1 3.3.2022 14.39 3.3.2022 14.39. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2022 16.9. Voitte osallistua hankkeeseen valitsemallanne panoksella. toukokuuta 2022 mennessä. Laboratoriot, analytiikka, materiaalit 7/2021 28.10. Lahjoitus ei vähennä jaettavien stipendien määrää. Stipendejä jaetaan eri vuosikurssien lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitettävää harrastuneisuutta kemiaan. 26.4. 1/2022 10.1. ”Jokainen numero on täynnä mielenkiintoisia ja innostavia juttuja. 9.9. NRO TOIM. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan. 040 577 8850 ”Pidän erityisesti siitä, että näitä jaetaan ykkösille ja kakkosille. Kipinä uralle voi syttyä mukaansatempaavan tarinan äärellä! Tule jakamaan hyvää mieltä! Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. 24.1. Kemia-lehti on täynnä innostavia juttuja kemian mahdollisuuksista ja merkityksestä. 4.10. 29.9. Lehtistipendi on kerännyt yhdeksän vuoden aikana paljon kiitosta ja avannut jo yli 8 500 nuorelle ikkunan kemian maailmaan. 2.12. Lämpimästi tervetuloa! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. ”Tutustun kiinnostaviin mainoksiin.” 93 % Kemi KEMIA Tervetuloa stipendikumppaniksi! Kemiassa menestyneitä lukiolaisia palkitaan jälleen vuonna 2022 Kemia-lehden vuosikerralla. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet 3/2022 8.4. 21.4. Koska apua tarvitaan heti, ohjaamme varat avustusjärjestöille heti kumppanuuden varmistuttua. ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. 8.3. Kumppanit voivat valita tuen ohjaamisen joko Suomen Punaisen Ristin tai Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Vahvistathan kumppanipaikkasi 6. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Muutokset mediatietoihin mahdollisia. Tutkimus, terveys, patentit Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2022 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2022 Tutkimuksen ja teollisuuden ammattilaiset, kemian opiskelijat 2/2022 Laboratorioalan ja biotieteiden ammattilaiset PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 18.–19.5.2022 3/2022 Pohjoinen teollisuus, Oulu 18.–19.5.2022 ChemBio Finland ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2022 4/2022 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2022 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset EuroSafety 2022, Tampere 13.–15.9.2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10.2022, 6/2022 Kokkola Material Week, 14.–17.11.2022 7/2022 Terveysja turvallisuusalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSISTA Lähde: Lukijatutkimukset 2021 ja 2017. 13.5. En malttaisi lopettaa lukemista!” Yhteistyökumppanina saatte: • Mainostilaa Kemia-lehden kanavista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. 26.1. 11.2. Vihreä kemia, kiertotalous, laboratoriot 5/2022 5.8. 25.3. 21.10. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 18.8. 10.11. • Logonne näkyviin kokosivun mainoksessa, jossa kerromme stipendeistä ja kiitämme kumppaneita. 31.5. 17.6. Minimisumma on 2 550 euroa, jolla jo 51 nuorta saa lehden vuosikerran. Autamme sodasta kärsiviä Kemia-lehti lahjoittaa tänä vuonna 10 prosenttia stipendikumppanuusrahoista sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen. 25.5. 15.11. Materiaalit, kiertotalous, turvallisuus 2/2022 18.2
TARKIMMAT TYÖKALUT TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. Atago Haver & Boecker Precisa Gravimetrics Welch by Gardner Denver Häfner Gewichte Froilabo. www.teopal.