KEMIA Kemi 3/2015 www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 • Pystyja vaakamallit • 23–1580 litraa • Myös läpiantomallit Autoklaavit Elatusainekeittimet Maljanvalulaitteet Pesukoneet Sterilointija pesuindikaattorit Kokonaisratkaisut välinEhuoltoon, PESuun ja StErilointiin TIEKARTTA yliopistojen kemiaan AIKA ON nesteytetyn maakaasun puolella BIOKONE syntyy dnapalikoista SURMATTU kuningas sai vihdoin leposijan
Start-upeille Kumpula Business Labs tarjoaa pääomiltaan kevyemmän tavan aloittaa yritystoiminta varsinkin laboratoriotiloja ja -laitteita vaativilla aloilla.. Yrityksen tai sen t&kyksikön sijoittaminen yliopiston tiloihin on hyväksi todistettu tapa tiivistää yhteistyötä yrityksen ja yliopiston välillä. WWW.HELSINKI.FI/KEMIA/BUSINESSLABS OTA YHTEYTTÄ Professori Mikko Ritala Kumpula Business Labs -yhteyshenkilö 02941 50193 mikko.ritala@helsinki.fi Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella on tarjolla runsas ja monipuolinen tutkimuslaitevalikoima sekä osaavaa henkilökuntaa. PALJON ENEMMÄN KUIN TILARATKAISU KUMPULA BUSINESS LABS HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA KUMPULA BUSINESS LABS @ HELSINGIN YLIOPISTO TARJOAA YRITYKSELLE: LABORATORIOJA TOIMISTOTILAA vuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella TUTKIMUSLAITTEIDEN vuokrausta ja mittauspalveluja tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella TYÖPAJAN PALVELUJA tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella KAMPUSKIRJASTON käyttömahdollisuudet ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ Tekes, EU tai suorarahoitteiset projektit TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTI opiskelijat, maisterit, tohtorit..
Moderator: Jake Sanderson, Manager, Environment Canada Panel 5: Green Chemistry and Engineering – a fundamental breakthrough. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskienhallintaan. Klaus Berend, Head of Unit, European Commission Panel 4: Avoiding Regrettable Substitution: what are the best practices in alternatives assessment. alv). Mediakumppani: Yhteistyössä: Katso koko ohjelm a ja ilmoitta udu: www.h elsinki cf.eu Torstai 28.5.2015 Keynote: Positioning ECHA for the Future Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: Innovation and Competitiveness under REACH and CLP: Challenges and Perspectives for the EU Chemical Industry Antti Peltomäki, Deputy Director General, European Commission Panel 1: Thinking Beyond 2020 SAICM and the future for global chemicals risk management Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 2: Globally Harmonised System on Classification and Labelling – how can we get there faster. Moderator: Jack de Bruijn, Director of Risk Management, ECHA Chemical Watch Workshop: The Business Case for Sound Chemicals Management Osallistumismaksut: Helsinki Chemicals Forum 870 € (sis. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua! Konferenssin kieli on englanti. alv) Helsinki Chemicals Forum + Chemical Watch Workshop 1120 € (sis. Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Panel 3: Chemicals in Products: How to Improve Communications in the Supply Chain Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Ilallinen Helsingin kaupungintalolla Perjantai 29.5.2015 Keynote: Chemicals in TTIP – what is under discussion and what will it mean for REACH. 28.–29.5.2015 Messukeskus Helsinki SEITSEMÄS KANSAINVÄLINEN Poimintoja ohjelmasta Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä
60) SISÄLLYS 6 Kemian tiekartta viitoittaa alan tulevaisuutta Sisko Loikkanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Uudet kierrätyskeskukset mullistavat tavaran kierron Harri Välimäki 14 Nesteytetty maakaasu tulee ”Aika on LNG:n puolella” Juha Granath 18 AJANKOHTAISTA Kiertotalouskylä panee materiaalit kiertämään Elina Saarinen 19 UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT 38 Kemian kohtauspaikka ChemBio Finland tavoitti yleisönsä Lauri Lehtinen 41 UUSIA TUOTTEITA 42 Hannu Vornamo liputtaa Aina kemian puolesta Päivi Ikonen 43 Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle ”Henkilökemia on suosikkikemiaani” Elina Saarinen 44 Dna-palikoista rakennetaan biokoneita Sisko Loikkanen 47 Biovian räätälöi lääkkeille valmistusmenetelmät Sisko Loikkanen 48 Analyysimenetelmän on oltava Yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti Marja Saarikko 50 Astu ulos lokerosta Luonnontieteilijästä on moneksi Marja Saarikko Veikko Somerpur o Suomen yliopistoissa tarvitaan uudenlaista kulttuuria kemian edistämiseksi, sanovat professorit Mikko Ritala (vas.) ja Markku Räsänen. 6) Gasum ”Puhtaasti palava maakaasu on paras ratkaisu siirtymäkaudella kohti hiiletöntä taloutta”, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. (s. (s. (s. Kun se löytyi, kuva kuninkaasta mullistui. 4 3/2015 KEMIA Rikhard III:n hautapaikka oli kateissa yli 500 vuotta. (s. 14) 55 Maailman suosituin torjunta-aine Glyfosaatin haitoista leimahti kiista Eeva Pitkälä 58 Kemikaalien vaaraluokitus on Pähkinä purtavaksi Paula Jantunen 60 Kuninkaan hauta Arja-Leena Paavola 64 ULKOMAILTA 66 JULKAISUJA Uusi homeopas selventää vastuita työpaikoilla Katja Pulkkinen 67 KEEMIKKO Pelimiesteoria 68 HENKILÖUUTISIA 71 TULEVIA TAPAHTUMIA 71 SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Leidenin loistavat tähdet Sisko Loikkanen Francis Franklin Punarinta käyttää suunnistustekniikkaa, josta kvanttitietokoneen kehittäjät voisivat ottaa oppia. 52) 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biotehdas jalostaa jätteet Maija Pohjakallio 35 REACH RAKENTUU Vastaa siihen, mitä kysytään Ying Zhu 36 NÄKÖKULMA Papan proteiinit Anja Nystén 36 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NAISET JA KEMIA Lina Shtern koki Stalinin vainon Sisko Loikkanen 52 Kemiallinen kompassi tuo muuttolinnut Suomeen Jarmo Wallenius
TOIVEISSA ON löytää selvitykselle tekijä, joka saisi työnsä valmiiksi jo tämän vuoden aikana. Markku Joutsen Yliopistokemia murroksessa Seuraavan sukupolven täytyy sekä täyttää syntyvät aukot että jakaa voimavarat alan tutkimuksen ja koulutuksen parhaaksi.. Miten edistää kemian laitosten yhteistyötä. Mihin suuntaan alan tutkimusta ja opetusta tulisi kehittää. Kemiaa ja kemistejä tarvitaan ratkaisemaan ihmiskunnan suuria kysymyksiä; ravinnon ja puhtaan veden riittävyyttä, ihmisen ja ympäristön hyvinvointia ja kestävää energiantuotantoa. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Etsintää seurataan kiinnostuksella, sillä rekrytointikriteerit ovat tiukat. Kattava selvitys luo pohjaa päättää linjauksista yhdessä sen sijaan, että eri toimijat tekisivät tahoillaan ratkaisuja, joilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia kokonaisuuteen. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 MILLAISENA KEMIA näyttäytyy Suomen yliopistoissa vuonna 2020. Esteellisyyskysymykset sulkevat käytännössä pois kemian laitosten omat työntekijät. Visaisia kysymyksiä pohditaan Kemia Suomi -työryhmässä, joka aloitti toimintansa viime syksynä Helsingin yliopiston aloitteesta. KEMIAN YLIOPISTOKENTTÄ on jo murroksessa, jota vauhdittaa ansioituneiden professorien eläköitymisaalto lähivuosien aikana. Haussa on kemian tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet tunnistava ja tulevaisuuteen katsova ammattilainen, jolla on laaja-alaista näkemystä ja uskallusta esittää myös radikaaleja ratkaisuja, kuten tutkimuksen osa-alueiden tai alan yksikköjen yhdistämistä tai lopettamista. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Suomalaiset yliopistot ovat tässä ketjussa vahva ja tärkeä lenkki. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Kuten lehden avausjutusta käy ilmi, työn tuloksena on jo kartoitettu Suomen yliopistojen nykyinen kemiantutkimus ja haettu Tampereen teknilliseen yliopistoon infrastruktuurirahoitusta laitteistoon, jonka on tarkoitus hyödyttää kaikkia kemian laitoksia. Alan tulevaisuus nousee esiin myös Suomen yliopistot Unifi ry:n maaliskuussa julkistamassa raportissa, joka suosittelee selvityksen käynnistämistä kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja työnjaosta. 5 3/2015 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 5. Seuraavan sukupolven täytyy sekä täyttää syntyvät aukot että jakaa voimavarat alan tutkimuksen ja koulutuksen parhaaksi. toukokuuta 2015 Vol. Tärkeää on, että päätökset tehdään hallitusti, ei sattumanvaraisesti. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Kuinka varmistaa riittävä rahoitus ja kriittinen massa tutkimuksen ydinalueilla. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Selvityksen pohjalta päätettäviä toimia voitaisiin ryhtyä toteuttamaan ensi vuodesta alkaen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden – tutkimuksen, koulutuksen, teollisuuden ja yritysten, poliitikkojen ja viranomaisten – yhteistyötä
Kemia on kuitenkin luonteeltaan erilaista kuin fysiikka, tähtitiede tai Kemian tiekartta viitoittaa alan tulevaisuutta Suomalaista kemian tutkimusta ja opetusta ollaan panemassa uuteen kuosiin. ”Laitteita tarvitaan analytiikassa, kun tutkitaan aineen rakennetta tai kun selvitetään, onko haluttu molekyyli mahdollista valmistaa. Yhteenvedosta käy ilmi, että keskeisimmät alat ovat materiaalikemia, energiaan liittyvä tutkimus, kestävä kemia – joka sisältää biotalouden, synteesikemian, katalyysin, vedenkäsittelyn ja kemian prosessitekniikan – sekä ihmisen ja hyvinvoinnin kemia,. Aineen tunnistamiseen tarvitaan aina erilaisia välineitä ja mittausmenetelmiä”, Lundell listaa. Listan pohjalta kartoitettiin Suomessa tehtävä kemiantutkimus. Ennen kaikkea kaksikkoa mietitytti, miten kemia saataisiin mukaan Suomen Akatemian infratiekartalle ja sitä myötä infrastruktuurirahoituksen piiriin. ”Me huomasimme, että kemia puuttui tiekartalta kokonaan”, Ritala kertoo. Syynä tilanteeseen saattaa olla tietynlainen näköharha. Kemia väliinputoaja Infrastruktuurirahaa on ohjattu muun muassa biotieteiden ja fysiikan suurhankkeisiin ja bioekonomian kehittämiseen. ”Kaikkien näkemys oli, että meidän täytyy olla asiassamme aktiivisia ja luoda uudenlainen kulttuuri kemian edistämiseksi Suomessa”, Markku Räsänen kertoo. Rahoituksen osalta kemia on siksi jäänyt eräänlaiseksi väliinputoajaksi. Koska ongelma oli kaikkien kemianlaitosten yhteinen, helsinkiläisprofessorit kutsuivat syksyllä 2014 edustajat jokaisesta yliopistosta neuvonpitoon. Kokouksessa päätettiin, että kaikki laitokset listaavat omat tutkimusaiheensa. Tutkimuksen kannalta laitteet ovat kuitenkin yhtä korvaamattomia kuin muissakin tieteissä. ”Ehkä meidän kemistien laitteet tuntuvat liian halvoilta kansainvälisesti tai kansallisestikin ajateltuina”, arvelee myös professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta. Fysiikan todella suuriin tutkimuslaitteisiin verrattuina kemistien välineet voivat vaikuttaa edullisilta, kun ne yleensä maksavat ”vain” muutamia satojatuhansia euroja. ”Kemian vaatimia laboratoriotiloja ei ymmärretä infrastruktuuriksi. Lisäksi rahaa suunnataan sellaisiin innovatiivisiin hankkeisiin, joista voi syntyä yritystoimintaa. Samalla halutaan turvata alan tutkimuksen rahoitus. 6 3/2015 KEMIA Sisko Loikkanen Kemian kansallinen tiekarttahanke Kemia Suomi sai alkunsa Helsingin yliopistossa, kun professorit Markku Räsänen ja Mikko Ritala alkoivat pohtia yliopistojen kemian tutkimuksen ja opetuksen tulevaisuutta. Rahaa saavat myös valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvat kokeet, laitteet ja tutkimusyksiköt, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern, synkrotronisäteilylähde ESRF, molekyylibiologian laboratorio EMBL ja eteläinen observatorio ESO. Näin pyritään tehokkaaseen kriittiseen massaan. Tutkimus kartoitettu Kemia Suomi -hankkeen avaustilaisuudessa löytyi nopeasti yhteinen sävel. Rahoitusmallissa valitaan tiekartalle valtakunnallisesti tärkeitä, lähinnä suuria ja kansainvälisesti korkeatasoisiksi arvioituja tutkimushankkeita. Kemia Suomi -työryhmä Aalto-yliopisto Kari Laasonen, Jukka Seppälä Helsingin yliopisto/kemia Markku Räsänen, Mikko Ritala Helsingin yliopisto/farmasia Risto Kostiainen, Jari Yli-Kauhaluoma Itä-Suomen yliopisto Tapani Pakkanen, Juha Rouvinen Jyväskylän yliopisto Jan Lundell, Kari Rissanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mika Sillanpää, Mika Mänttäri Oulun yliopisto Risto Laitinen, Jouni Pursiainen Tampereen teknillinen yliopisto Helge Lemmetyinen, Nikolai Tkachenko Turun yliopisto Juha-Pekka Salminen, Ari Lehtonen Åbo Akademi Reko Leino, Mikko Hupa biotieteet, eikä suuria kansainvälisiä yhteishankkeita ole. Rahanjaossa ei oteta huomioon sitäkään, että paikallisille toimijoille infrastruktuuri on kuitenkin suhteellisen kallista”, Ritala sanoo
3/2015 KEMIA Mikko Ritala (vas.) ja Markku Räsänen käynnistivät prosessin, jonka päämääränä on varmistaa kemian tulevaisuus Suomessa. Veikko Somerpuro 7
Yhteistyön voima Ritala, Räsänen, Lundell ja myös Aalto-yliopiston professori Ari Koskinen ovat Unifin raportin kanssa monesta asiasta yhtä mieltä. Eri alat yhteen liittäviä asioita ovat menetelmät, kuten syntetiikka, analytiikka, spektroskopia, laskennallinen kemia ja materiaalien karakterisointi. Taustalla vaikuttaa se, että yliopistoilla on viime vuosina ollut vaikeuksia täyttää luonnontieteiden aloituspaikkoja. Jos ne niputetaan muutamaan keskukseen, saadaan tulosta aikaan tehokkaammin. Räsänen on samoilla linjoilla. Strategiaja vaikuttavuushankkeen loppuraportti suosittelee, että kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja työnjaosta käynnistetään selvitys. Maritta Leinonen Jan Lundellin mielestä kemian vähäisiä laiteresursseja ei kannata hajottaa liian moneen paikkaan. Hänen mukaansa esimerkiksi NMRja MSanalyysit pitää voida tehdä paikallisesti. Lisäksi kemian koulutusta tulee uudistaa vastamaan tulevaisuuden haasteita. Jos selvitysmies löytyy ja saa työnsä valmiiksi vielä kuluvan vuoden aikana, sen pohjalta päätetyt toimenpiteet on määrä toteuttaa vuosina 2016–2020, Ritala kertoo Unifin raportin aikataulutuksesta. Tehtävään esitetään erillistä selvitysmiestä. Lundell muistuttaa, että biotieteiden kansallinen keskittymä Biocenter Finland toimii jo vastaavasti. Lisäksi merkittävä osa opintonsa aloittavista keskeyttää ne pyrkiäkseen mielestään vetovoimaisemmalle alalle, kuten lääketieteeseen. Professorit ovat samoin valmiita lisäämään uusia yhteistyömuotoja yliopistojen välille – mikä saattaisi osaltaan ratkaista infrarahoituksen pullonkaulan. ”Mekin voisimme koota muutamien laitteiden ympärille hyvän ekspertiisin, josta kaikki osapuolet hyötyvät.” Jokaisessa laitoksessa tarvitaan silti jatkossakin omia tutkimuslaitteita, koska niitä käytetään myös opetuksessa. Tutkimuksen profiloinnin yhteydessä yliopistot voisivat myös selvittää mahdolliset päällekkäisyytensä. Selvitys tulossa Kemia Suomi -hankkeen itse käynnistäneet alan laitokset olivat liikkeellä etuajassa. ”Keskittäminen lisäisi myös meiltä toivottua liikkumista yliopistojen välillä”, hän huomauttaa. Suomen yliopistot Unifi ry julkisti maaliskuussa 2015 oman raporttinsa Sivulle 10. Raportissa todetaan myös, että luonnontieteen opintojen houkuttelejohon kuuluvat biologinen, lääketieteellinen ja farmaseuttinen kemia. luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloinnista. ”Yksi jatko-opiskelija saattaa tarvita viisi analyysia joka päivä”, Koskinen huomauttaa. Hänen mielestään pienessä Suomessa ei kannata hajottaa muutoinkin vähäisiä laiteresursseja liian moneen paikkaan. ”Laitokset voisivat yhdessä hakea infrarahoitusta kalliiden laitteiden hankintaan”, Lundell ehdottaa. ”Esimerkiksi analytiikan ja spektroskopian laitteiden täytyy olla omia, jotta menetelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi.” Ari Koskinen komppaa. Sovelluslähtöisessä luettelossa puhdas perustutkimus sijoittuu eri sovellusaiheiden alle. 8 3/2015 KEMIA vuutta pitää lisätä ja opiskelijat sitouttaa opintoihin heti alussa
Työ käynnistyi keräämällä ideoita laitoksen koko väeltä eli 120 hengeltä laboratoriomestareista professoreihin. ”Tutkintonsa voisi siis tehdä oman mielenkiintonsa mukaan, toki laitoksen profiiliin tukeutuen.” Omat vahvuudet Myös laitoksessa tehtävä tutkimus pantiin Jyväskylässä uuteen uskoon. Tätä nykyä opiskelun aloittaneista enää noin neljännes jättää leikin kesken. 9 3/2015 KEMIA Mitä tehdä, kun opiskelijoista 60 prosenttia keskeyttää opintonsa jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Ensimmäisen lukukauden aikana käydään läpi lukion viittä, kuutta kemian kurssia vastaava perustaso. Seuraavalla viikolla käynnistyy Elinympäristön kemia -niminen kurssi, jolla käsitellään kemian globaaleja kysymyksiä sekä kerrotaan, mihin kaikkeen kemiaa käytetään ja mitä kaikkea Suomen kemianteollisuus tuottaa. Keitoksen aikana käydään pikakurssi kemian opiskelusta ja kuunnellaan alumnien luentoja työelämän tarpeista. Siinä missä valtakunnallinen strategiaraportti vasta suosittelee selvityksen tekemistä siitä, kuinka yliopistojen tutkimus ja opetus voitaisiin profiloida, jyväskyläläiset hoitivat oman profilointinsa jo vuonna 2010. Kun resursseja siirrettiin paikasta toiseen, tutkimuksen tekoonkin saatiin lisävahvistuksia. ”He toimivat opiskelijoiden opintoohjaajina ja hyvinvointineuvojina ja työskentelevät näiden kanssa laboratoriossa”, Lundell kuvailee. Vanhakantaisesta osa-alueajattelusta luovuttiin kokonaan ja sen tilalle luotiin rajaaidat ylittäviä laajempia kokonaisuuksia. ”Näistä alueista muodostuu yhdessä Jyväskylän nanotiedekeskuksen monitieteisen tutkimuksen kanssa hyvä kokonaisuus.” Sisko Loikkanen Jyväskylä koukuttaa fuksit Jan Lundell Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen profilointi on jo tehty ja samalla reivattu opetuksen kurssia uuteen suuntaan.. Kemistit keitokseen Kemian laitoksen fuksit otetaan vastaan ”alkukeitosviikolla”, jonka aikana heidät integroidaan yhteisöön ja tutustutetaan taloon. Varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat vasta tämän jälkeen. Sen jälkeen pantiin viisaat päät yhteen. Tämä oli tilanne Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa vielä muutama vuosi sitten. Ne ovat rakenneja synteesikemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, laskennallinen kemia ja spektroskopia sekä kemian opetus. Heillä kaikilla on tohtorintutkinto kemiassa mutta takanaan myös opettajankoulutus. ”Meidän oli yksinkertaisesti pakko keksiä, miten opiskelijat saadaan pysymään mukana”, kertoo laitoksen johtaja, professori Jan Lundell. Uudistusten seurauksena keskeyttäjien määrä on pudonnut roimasti. Samalla laitokselle määriteltiin neljä tutkimuksen vahvuusaluetta. Laitokseen palkattiin viisi uutta kokopäivätoimista yliopisto-opettajaa, jotka keskittyvät nimenomaan opettamiseen. Hän oppii heti, että kemia on työllistävä käsityöläisammatti ja että kemia on myös erittäin merkittävä teollisuudenala”, Lundell kertoo. Opettaja seuraa tiiviisti ryhmäläisten edistymistä ja auttaa aina, kun apu on tarpeen. Näin on päästy askelta lähemmäksi Lundellin ihannetta, jonka mukaan opetuksen on oltava opiskelijaeikä opettajalähtöistä. Maisterivaiheen uudistaminen kuuluu Lundellin mukaan tulevaisuuden kehityshankkeisiin. Loput jatkavat kandidaattiputkea pitkin kohti maisterintutkintoa. Ei kuitenkaan ole enää. ”Näin opiskelija motivoidaan alusta pitäen. Nyt maisteriopinnoissa syvennytään perinteiseen tapaan johonkin kemian osa-alueeseen. Ihanne olisi, että maisterivaihe räätälöitäisiin kullekin opiskelijalle erikseen. Kun muutostavoitteet oli asetettu, laadittiin suunnitelma niihin pääsemiseksi – ja toteutettiin se. Syy toimenpiteeseen oli yksinkertainen. Jokaisella opettajalla on oma säännöllisesti kokoontuva tutor-ryhmänsä, minkä lisäksi opiskelijat voivat tavata tutorinsa myös yksin
Nopealla spektroskopialla oli keskeinen rooli, kun esimerkiksi fotosynteesin mekanismi ratkaistiin.” Leena Laitinen Aalto-yliopisto Ari Koskinen haluaa tiivistää pääkaupunkiseudun yliopistojen yhteistyötä. ”Kaikkein tehokkainta olisi yhdistää kaikki, ei vain kemia, vaan Kumpula ja Otaniemi, mutta tämän suhteen taidamme olla tilojemme vankeja.” Yliopistojen profilointi ja vastuunjako vaikuttavat suoraan myös tulevaisuuden kemian ammattilaisiin ja kemianteollisuuteen, joka vastaa neljäsosasta Suomen viennistä. Sellainen ei tulevaisuutta ajatellen ole järkevä ratkaisu”, Koskinen linjaa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Hän pelkää myös sitä mahdollisuutta, että päätös ”poisvalinnasta” saattaa syntyä rahoituspotentiaalin, ei todellisten tulevaisuuden tarpeiden perusteella. Käydäänkö yt-neuvotteluja vai poistuuko yksikköjä pehmeämmin luonnollisen poistuman kautta. ”Laitteistojen käyttö vaatii erikoisosaamista. Vastuualueet voitaisiin jakaa vaikkapa niin, että Kumpulassa keskityttäisiin kemian perusilmiöihin ja Otaniemessä soveltavampaan kemiaan, kuten materiaalitieteisiin. ”Yliopistojen autonomian nimissä on luovuttu varsinaisesta kansallisesta tiedepolitiikasta. ”Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia”, Ritala toteaa. Sanahirviö tarkoittaa suomeksi alan tutkimuksen ja opetuksen lopettamista. ”Nyt meillä on kaksi melko pientä kemian laitosta, toinen Aalto-yliopistossa ja toinen Helsingin yliopistossa, 15 kilometrin päässä toisistaan. Koko yliopistokentän tilanne ja tarve eri yksiköille on selvitettävä perusteellisesti. ”Autamme tutkijoita ratkaisemaan ongelmiaan biologisissa, orgaanisissa ja epäorgaanisissa materiaaleissa tapahtuvien alkeisreaktioiden ja molekyylitason ilmiöiden selittämiseksi. Kysymykset asettaa työn tilaaja, joka voi tulla myös kemian ulkopuolelta. Saisivatko laitokset, tiedekunnat vai yliopiston johto tehdä asiassa lopulliset päätökset vai päätetäänkö asia opetusministeriössä. Laitteistojen nykyarvo on 1,5–2 miljoonaa euroa”, kertoo professori Helge Lemmetyinen TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksesta. Tarkoitus on, Kaikki kemian laitokset hankkeen takana TTY hakee rahaa spektroskopialaitteistoon että laitekokonaisuus tulee laajasti laitosten käyttöön. ”Käytössämme on ultranopeita reaktioita ja prosesseja mittaavia spektroskopialaitteistoja, joiden kehittämiseen haemme 800 000 euron rahoitusta. Kun yliopistot tekevät poisvalintoja itse, saattaa käydä niinkin, että kaikki poistavat jonkin tieteenalan. ”Pidämme erittäin kannatettavana, että yliopistot profiloituvat, miettivät omia vahvuuksiaan ja tekevät yhteistyötä toistensa kanssa”, sanoo johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä.. Tarjoamme asiantuntija-apuamme, mittaamme tutkijoiden näytteitä ja tulkitsemme tuloksia”, Lemmetyinen kuvaa ja korostaa, että lähtökohtana ei ole bisnes vaan tieteellinen yhteistyö. Myös Mikko Ritala ihmettelee suunnitelmaa, joka jättää monia kysymyksiä avoimiksi. Silloin se katoaa Suomesta kokonaan”, Ari Koskinen huomauttaa. Suomen yliopistojen kemian laitokset tukevat hanketta yksissä tuumin ja myös hyötyvät siitä, jos rahoitus toteutuu. sisko.loikkanen@yle.fi myös elinkeinoelämässä. Jos päätös on myönteinen, rahoitus alkaa vuonna 2016. ”Kumpulaan sijoittuisivat silloin spektroskopia, liuoskemia ja synteesikemia. Otaniemessä olisivat ALEkemia, selluloosakemia ja polymeerikemia.” Ritala toivoo selkeämpää jakoa. Avoimet kysymykset Unifin raportissa mainittuun joidenkin alojen ”poisvalintaan” professorit suhtautuvat nihkeästi. ”Kemia Kumpulaan ja kemiantekniikka Otaniemeen”, hän sanoo. Kuka esimerkiksi kemian osalta tekisi esityksen poisvalinnoista, Kemia Suomi -ryhmä vai selvitysmies. Hänen mielestään etenkin pääkaupunkiseudulla kannattaisi satsata yhteistyöhön. Juuri siksi prosessia seurataan kiinnostuksella Kemia Suomi -konsortion tavoite vahvistaa kemiaa Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksessa konkretisoitui ensimmäisen kerran aiehakemuksessa, jonka Tampereen teknillinen yliopisto TTY jätti akatemiaan huhtikuun lopussa. Niin tutkimus kuin opetus voitaisiin jakaa kahtia ja niitata samansisältöiset kurssit yhteen. 10 3/2015 KEMIA ”Vastuut jakoon” Koskisen mukaan tulevan profilointisuunnittelun pitää perustua kokonaisvaltaiseen tarkasteluun
Apurahat ovat määrältään enintään 2000 euron suuruisia. (09) 530 8000 www.ordior.fi ORDIOR Uusi MALDI TOF-TOF MALDI-7090 • Yhdistää näytteen esikäsittelyn ja analysoinnin • Ylikriittinen kromatografia esimerkiksi UV-, diodirivitai MS-detektorin kanssa • Automattinen on-line ylikriittinen uutto ja ylikriittinen kromatografia UNIFIED CHROMATOGRAPHY – proteomiikkaan ja MS-kuvantamiseen • Tarkka kuvantamisresoluutio 10 µm • Korkeaenergiset MS/MS fragmentoinnit, joten soveltuu hyvin proteomiikkaan • Uusi, patentoitu ASDF-tekniikka parantaa MS/MS-resoluutiota • Nopea 2 kHz 355 nm UV-laser tekee analyysit nopeasti ja 10 MALDI-levyn vaihtaja takaa, että näytepaikkoja riittää. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä. Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa http://kemianseurat.fi/ Hakemuk set on postitettava viimeistään 31.8.2015 Kemian Seurojen toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki. 010 425 6302. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Alex 500 Alcohol and Extract Meter for Beer info.se@anton-paar.com | info.fi@anton-paar.com info.dk@anton-paar.com | www.anton-paar.com Alex_500_90x130.indd 1 02.04.15 12:47 julistetaan haettaviksi. Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh. KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELUAPURAHAT Askel ratkaisuun Ordior Oy Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh
Kierrätyskeskuksissa taas on lakiteknisesti kyse tavaroiden uudelleenkäytöstä. Arvioiden mukaan lähes 70 prosenttia ostoksista jää nopeasti tarpeettomiksi. Kuka keksisi uuden sukupolven kierrätyskeskukselle vetovoimaisen nimen, jota kaikki alkaisivat käyttää. Harva meistä tulee ajatelleeksi, että lahjoittamalla tavaraa on mukana parantamassa nuorten työttömien työmahdollisuuksia. Sen avulla estetään keskuksia muuttumasta käytetyn tavaran hautausmaiksi. KEMIA 3/2015 ”Lähes 70 prosenttia suomalaisten ostamista tavaroista jää nopeasti tarpeettomiksi.” Vaikka meillä on hyviä nettipalveluja ja kirpputoreja, yli puolet hautaa tarpeettomat tavarat kodin säilytystiloihin. Selvitysten perusteella 2020-luvun kierrätyskeskuksen rakennusaineet ovat yhden luukun periaate, digitalisaatio, verkottuminen, läpivirtaus ja arvopohjaisuus. ONNEKSI TILANTEESEEN on tulossa helpotusta. Digitaalisuuden avulla parannetaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista eli laajennetaan ostajajoukko vähintään satakertaiseksi. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eli tuote ei mene kaupaksi millään hinnalla, KEVÄTAURINKO ja siivouspuuska. Viestinnän avulla arvopohjaa voidaan kirkastaa entisestään. Lopulta iskee epätoivo: mitä tehdä tavaroille, kun ei ole aikaa alkaa kaupitella niitä netissä eikä omatunto anna periksi heittää niitä jätelavalle. Yhden luukun periaate tarkoittaa sitä, että kuluttajan ei enää tarvitse pohtia, kelpaako tavara kierrätyskeskukseen vai ei. Muun muassa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tehdään kokeiluja ja etsitään uuden mallin työkaluja. Tällöin kierrätyksen maantieteelliset rajat poistuvat lopullisesti. Lahdessa rakennetaan jo tulevaisuuden kierrätyskeskuksen toimintamallia. Käytännössä vastaanotetut tavarat valokuvataan nettipalveluun, josta Uudet kierrätyskeskukset mullistavat tavaran kierron Uudet kierrätyskeskukset mullistavat tavaran kierron. Harmittaa, kun tuli taas kerran kustannetuksi hyödyttömiksi käyneille tavaroille kuiva ja lämmin paikka talven yli. Läpivirtauksessa tavara on kierrätyskeskuksessa vain tietyn, ennalta määritellyn ajan. Suomalaiset ostavat kestokulutustavaroita vuodessa kahdeksan miljardin edestä. Sana kierrätys on varattu tarkoittamaan materiaalien kierrättämistä. TÄTÄ MIELTÄ kuluttaja voi tarkastella tarjontaa ja ostaa tuotteita joko suoraan myymälästä tai etäkaupalla. Et todellakaan ole yksin. Hän voi viedä sinne kaiken tarpeettoman, ja keskus huolehtii tavarat joko uudelleenkäyttöön tai materiaalihyödynnykseen. Kierrätyskeskuksia kehitettäessä ei saa unohtaa niiden arvopohjaisuutta, perustuuhan toiminta tavaroiden lahjoittamiseen. Samalla kun kierrätyskeskusten toiminta modernisoidaan, myös keskusten nimi on uudistettava. LÄPIVIRTAUS ON yksi tulevaisuuden kierrätyskeskusten olennaisimpia ominaisuuksia. Kun rajoitettuun myyntiaikaan yhdistetään viikoittain putoava hinta, tuotteelle löytyy varmasti kiinnostava markkinahinta. Harri Välimäki harri.valimaki@kierratysverkko.fi 12 Jari Kivelä Harri Välimäki on Kierrätyskeskus 2020 -hanketta hallinnoivan Kierrätysverkko Oy:n toimitusjohtaja. Syyksi ilmoitetaan se, että tavaroista eroon pääseminen vaatii liikaa aikaa ja vaivaa ja että vaihtotapahtuman yhteydessä joutuu kohtaamaan ventovieraita. Pitäisi saada autotalli tyhjäksi tarpeettomasta tavarasta, jotta pääsee tekemään pyörälle keväthuollon. tuote päätyy materiaalihyödynnykseen. Kuulostaako tutulta. Mittakaavaetuja saadaan verkottamalla kaikki Suomen kierrätyskeskukset yhden verkkopalvelun kautta saavutettavaksi
044 539 0908 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 354 7449 Ammattilaisen työkalupakki hankintapäätöksiin sekä suunnittelun apuvälineeksi. www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Numero 4/2015 ilmestyy 12. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Varaa paikkasi viimeistään 25. • Kompakti muotoilu, leveys 30 cm • Näytemäärät 1 – 200 ml • Helppokäyttöinen vesihaude ja kosketusnäyttö Haihdutin. • Laboratoriot • Patentit • Biotalous Tiedustelut ja varaukset: kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 AMT Hakemistot Oy, Olympiastadion, 00250 Helsinki | puh. toukokuuta! OSATEEMOINA mm. kesäkuuta. (09) 530 8000 www.ordior.fi XcelVap™ • Typpivirtausgradientti 0,1-2 bar • Nopea Turbulent flowtekniikka • Suurin kapasiteetti 54 näytettä OTA YHTEYTTÄ, PALVELEMME MIELELLÄMME MYÖS MUISSA ESIKÄSITTELYASIOISSA. Internet Painettu kirja Uutiskirjeet Askel ratkaisuun ORDIOR Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh
14 3/2015 KEMIA
”Puskemme höyrystetyn maakaasun 12 kilometriä pitkään, halkaisiNesteytetty maakaasu tulee ”Aika on LNG:n puolella” Kaasuyhtiö Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen ei usko öljyalen pysäyttävän nesteytetyn maakaasun lupaavasti alkanutta aikakautta. Stanislav Lysak muistuttaa, että LNG on kustannustehokas ja ympäristöä säästävä logistinen ratkaisu. ”Siirtymä hiilivapaaseen talouteen vie vuosikymmeniä, ja siirtymäkaudelle tarvitsemme puhtaita energiaratkaisuja. ”Nesteytetyn maakaasun ominaisuudet tekevät sen siirron tehokkaaksi. ”Siirtymäkaudella hiilivapaaseen talouteen vaaditaan puhtaita energiaratkaisuja, ja puhtaasti palava LNG on sellainen.” Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen lupaa maakaasua koko Suomeen, kunhan Porin ja Tornion LNGterminaalit valmistuvat. Öljyn hinnan romahdettua viime syksynä myös öljyn hintaan sidotun maakaasun hinta putosi. Terminaalin oivan sijainnin ansiosta voimme palvella koko LänsiSuomea.” Rikitön LNG korvaa merenkulussa, raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa käytettäviä polttoöljyjä ja nestekaasuja. Skangass tuo nyt nesteytettyä maakaasua Norjasta ja Luoteis-Euroopan terminaaleista selvästi Venäjän putkikaasua kovempaan hintaan. Sivulle 17…. Tähän soveltuvat puhtain fossiilinen polttoaine maakaasu ja sen eri käyttömuodot, kuten LNG”, Lamminen sanoo. ”Väylä on 15 metriä ja laiturille tuleva osa 12 metriä syvä, joten tänne pääsevät 200-metriset tankkeritkin. Terminaalit takaavat kaasua koko Suomeen Gasumin pääkonttorissa Espoossa, reilun 250 kilometrin päässä Tahkoluodosta, Suomen LNG-tulevaisuutta kuvailee yhtiön toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Yhtiöllä on LNG-tuotantoa ja terminaaleja myös Norjassa ja Ruotsissa. ”Tässä ei ole kyse politiikasta tai pyrkimyksestä vähentää riippuvuutta Venäjästä”, Lamminen vakuuttaa. Tahkoluodossa LNG tullaan myös höyrystämään, minkä jälkeen kaasu voidaan syöttää kaasuputkeen. Satama on auki läpi vuoden, eivätkä ahtojäät kiusaa.” Nesteytetty maakaasu jäähdytetään 162 miinusasteeseen. 15 3/2015 KEMIA Juha Granath Tahkoluodon kemikaalisatamaan 25 kilometrin päähän Porin keskustasta valmistuu elokuussa 2016 Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n (Liquefied Natural Gas) tuontiterminaali. Skangass on johtava toimija pohjoismaisilla LNG-markkinoilla. Kuljetamme LNG:n täältä asiakkaillemme tankkereilla ja säiliöautoilla. Kaasuyhtiö Gasum Oy:n projektipäällikkö Stanislav Lysak katsoo työmaalta avautuvalle aavalle merelle ja kehuu sataman sopivuutta nesteytetyn maakaasun tuontiin ja jakeluun. Gasum Oy jaltaan 35-senttiseen yhdysputkeen, jota pitkin kaasu menee Meri-Porin teollisuusalueella toimivan kemianalan suuryrityksen Huntsmanin tarpeisiin.” Tahkoluodon terminaalin rakennuttaa Gasumin tytäryhtiö Skangass Oy. Näin LNG:n tilavuus jää vain yhteen kuudessadasosaan kaasun normaalitilavuudesta
Putki on Gasumin ja virolaisyritys Võrguteenuksen yhteinen hanke, jolle on haettu EU-tukea. Tukesin turvallisuusinsinööri Arto Jaskari muistuttaa, että LNG:n olomuoto erittäin alhaisen lämpötilan kryogeenisenä nesteenä vaatii tarkat suunnittelukriteerit. Kohteet valmistellaan aina paineettomiksi ja huuhdellaan ennen operointia. Suunnittelussa on otettava erittäin tarkkaan huomioon viemärikaivojen sijainnit.” Polttoaineena LNG on turvallinen vaihtoehto, sillä maakaasun syttymisalue ilmassa on kapeampi ja syttymislämpötila korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. ”Jo huoltovarmuus vaatii, että meillä on vaihtoehto Venäjän putkikaasulle. ”Pitää muistaa, että LNG on –162-asteista. Lysakilla on vastaus molemmille ajatussuunnille. Vuotokohdan läheisyydessä on siksi huomattava paleltumavaara.” Skangassin projektipäällikkö Jani Hautaluoma vakuuttaa, että työturvallisuusasiat on otettu huomioon. ”Rikittömästä LNG:stä ei synny hiukkaspäästöjä. LNG:n tuonti korvaa pääasiassa öljytuotteiden käyttöä kaasuverkoston ulkopuolella teollisuudessa ja liikenteessä.” Vaikka Venäjän putkikaasun hinta on nyt alentunut, Skangass investoi kahteen suureen LNG:n tuontiterminaaliin. ”Venäjältä tuotavan maakaasun putkiverkosto kattaa jo eteläisen Suomen, joten näiden terminaalien valmistuttua pystymme toimittamaan kaasua koko Suomeen.” Gasumin Etelä-Suomen LNGtuontiterminaalihanke on vielä suunnittelupöydällä. 16 KEMIA 3/2015 ”Tämän hetken tiedon mukaan tukipäätös tulee ensi keväänä.” ”Me emme ole ilmanpilaajia” Tahkoluodossa Stanislav Lysak esittelee ylpeänä terminaalialuetta, joka vietti harjakaisiaan huhtikuussa. Viroon on tarkoitus vielä nousta paikallisin voimin pienempi terminaali.” Jos ja kun suuret suunnitelmat toteutuvat, Suomen ja Viron kaasumarkkinoita yhdistää Suomenlahden ali rakennettava yhdysputki Balticconnector. Myös lainsäädännössä on otettu huomioon LNG:n monet käyttökohteet, kuten liikenne, teollisuus ja voimalakäyttö. Tämän lisäksi työntekijällä on aina käytössä suojavarusteet eli suoja-asu, käsineet ja visiiri.” Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes valvoo maakaasuja LNG-terminaalien turvallisuutta. Tarkoituksenamme on rakennuttaa suurterminaali joko Porvooseen tai Inkooseen. Terminaalin varastointimäärä on 30 000 kuutiota eli 15 000 tonnia”, Lysak listaa numeroita. Terminaalin rakentaminen on jakanut meriporilaisten mielipiteitä. ”Kaikki operoinnit suunnitellaan siten, että henkilö ei pääse altistumaan kylmälle. Alhainen lämpötila luo suunnittelupaineita Gasum Oy LNG:tä bunkrataan Viking Graceen. Tornion terminaalin osakkaina ovat myös teräsyhtiöt Outokumpu ja SSAB sekä energiayhtiö EPV Energia. Kun kierros jatkuu, miehen kädet viittovat oikealle, vasemmalle ja lopuksi taivaalle. ”Esimerkiksi viemäriin päästessään nestemäinen maakaasu aiheuttaa siellä olevan veden jäätymisen, ja höyrystyessään se voi kulkeutua ei-toivottuihin kohteisiin. Osa pelkää ympäristövaikutuksia, osa kiittelee tulevia työpaikkoja. Sen typenoksidipäästöt ovat 85 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt 25 prosenttia pienemmät kuin raskaan polttoöljyn päästöt. Tahkoluodon hintalappu on 81 miljoonaa ja Tornioon vuonna 2018 valmistuvan terminaalin 100 miljoonaa euroa. ”Alueen keskipiste on 35 metriä korkea LNG-säiliö, jonka halkaisija on 42 metriä. Jos sattuu vuoto, LNG ei sekoitu veteen vaan höyrystyy ja haihtuu ilmaan.Työturvallisuudesta ei kuitenkaan voi tinkiä. ”Jatkamme selvitystä terminaalin sijainnista, investoinnin suuruudesta ja aikataulusta. ”LNG haurastuttaa monet materiaalit, mikä pitää ottaa huomioon standardien mukaisessa toteutuksessa”, Jaskari sanoo. Me emme ole ilmanpilaajia.” ”Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan kymmenen ja välillisesti 50 henkeä.”. ”Tänne rakennetaan myös muun muassa säiliöautojen lastauslaiturit, ohjaamoja muuntamorakennus, lämmöntuotantoyksikkö sekä 35 metriä korkea turvatorni eli soihtu.” Turun ja Porin seudun meriklusterille terminaali tarjoaa mahdollisuuden uuden teknologian hyödyntämiseen, Lysak lisää
Kuljetuksia valvoo muun muassa poliisi. Silti myös toimitusjohtaja Johanna Lammisen ajatus vie merelle. 17 3/2015 KEMIA Tulevaisuus on merellä Gasumin pääkonttorin ikkunasta ei aukea aava meri vaan vilkas Kehä ykkönen. Niitä riittää, sillä vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista annettu asetus sisältää lähes tuhat sivua säännöksiä. Suomalainen Containerships-yhtiö on tilannut neljä konttialusta ja Tallink autolautan, jotka käyvät LNG:llä.” EU-direktiivi vaatii jo nyt, että Itämerellä liikennöivät alukset leikkaavat savukaasupäästönsä lähes olemattomiin. Kuljetuksissa tarkat säännöt Gasum Oy LNG-tankkeri kyntää Itämerta. Liikenneturvallisuusviraston erityisasiantuntija Sten Sundberg muistuttaa, että LNG:n maantiekuljetuksissa pitää ottaa huomioon kaikki vaarallisista kuljetuksista annetut säädökset. LNG:n merikuljetuksista Stenbergiltä saa jo yksityiskohtaisemmat turvaohjeet. nestekaasu 12,8 kWh/kg ja öljy 11,8 kWh/kg) Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 m3 maakaasua. ”Itämerellä seilaa jo useita LNGlaivoja, kuten Viking Grace ja rajavartiolaitoksen Turva. Aika on meidän puolellamme”, Johanna Lampinen sanoo. LNG on kylmää ja kompaktia ainetta Lämpötila ?162 °C Tiheys nestemäisenä 421 kg/m3 Tiheys kaasumaisena 0,73 kg/m3 Lämpöarvo 13,7 kWh/kg (vrt. Välitöntä ympäristövaaraa LNG ei aiheuta, koska se haihtuu itsestään mereen vuotaessaan. Maakuljetukset on säädelty tarkkaan kansallisissa (VAK) ja kansainvälisissä vaarallisten aineiden kuljetussäädöksissä (ARD). Tämä onnistuu asentamalla alukseen savukaasut puhdistava pesuri tai siirtymällä rikittömään dieseliin – tai nesteytettyyn maakaasuun. Hänen tiedossaan on ainoastaan tapauksia, joissa LNG on vuotanut laivan kannelle satamassa lastinkäsittelyn aikana ja aiheuttanut kannen halkeamisen. ”LNG ei saa päästä kosketukseen laivan rungon kanssa, koska teräs haurastuu niin matalassa lämpötilassa. Kirjoittaja on Ylen toimittaja. ”Tiukat päästörajoitukset tulevat voimaan suureen osaan maailman meristä vuoteen 2025 mennessä. juha.granath@yle.fi LNG-kuljetukset kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetusten piiriin. Metaani on kuitenkin luokiteltu kasvihuonekaasujen joukkoon, joten sen päästämistä ilmakehään on vältettävä.” Stenbergin mukaan LNG:n merikuljetukset ovat sujuneet hyvin. ”Siitä ei kuitenkaan ole seurannut muuta kuin taloudellisia vahinkoja, kun laiva on pitänyt korjata.” Juha Granath Projektipäällikkö Stanislav Lysak valvoo Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin nousemista Tahkoluotoon
elina.saarinen@uusiouutiset.fi. Riihimäelle kohoava biolaitos on yhtiön viides. ”Luonnonvarojen säästäminen on Ekokemille sydämen asia. Valmiina laitokset työllistävät noin 40 henkeä. Mädättämössä biojätteestä tuotetaan biokaasua, jonka hyödyntämisvaihtoehtoja yhtiö parhaillaan selvittää. Niistä tulee jo nyt 40 prosenttia Ekokemin liikevaihdosta. Muovijalostamossa pakkaukset tunnistetaan, lajitellaan, pestään ja kuivataan. Ekojalostamossa yhdyskuntajätteestä erotellaan talteen metalleja, muovijalostamossa muovia. Ekokem Oyj ”Meillä on vahva usko, että olemme löytäneet kuluttajamuovien kierrätyksessä parhaan ratkaisun”, sanoo Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini. Ensi kesänä samalle tontille aletaan pystyttää myös muovijalostamoa ja biojalostamoa. Loppuosa hyödynnetään energiana. 18 3/2015 KEMIA AJANKOHTAISTA Elina Saarinen Riihimäelle nousevan Kiertotalouskylän rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa ekojalostamon kaivutöillä. Lopuksi niistä valmistetaan granulaatteja, joita voi käyttää muun muassa rakennusmateriaalien raaka-aineina. Vaikka Suomessa on biojätteen erilliskeräysjärjestelmät, myös sekajätteeseen jää vuosittain noin 400 000 tonnia bioainesta. Kokonaisuus perustuu siihen, että yhden prosessin jäte on toisen raaka-aine”, sanoo Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari. Kaisa Suvilampi (vas.), Vesa Soini ja Mari Puoskari esittelivät tulevaa Kiertotalouskylää lehdistölle huhtikuussa. ”Kiertotalouskylä on kotimainen, se hyödyntää alan viimeisintä teknologiaa, ja mukana on paras asiantuntemus ja parhaat kumppanit.” Kylän biojalostamosta vastaa Biotehdas Oy, Suomen ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys (ks. Kiertotalouskylän biojalostamossa käsitellään vuosittain 35 000–37 000 tonnia ekojalostamon bioalitetta eli siellä sekajätteestä eroteltua biojätettä. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on 120–160 työpaikkaa. s. Hankkeen kustannukset ovat 40 miljoonaa euroa. ”Näemme, että kiertotalouskylän konseptille olisi käyttöä myös muualla maailmassa.” Muovi rakennusaineeksi Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit myös kotitalouksien muovipakkaukset, joiden valtakunnallinen keräys alkaa vuonna 2016. Riihimäen biojalostamo havitteleekin myös pääkaupunkiseudun biojätteitä. ”Se biojäte, joka aiemmin on hukattu sekajätteen mukana, saadaan nyt hyödynnettyä”, kuvailee Biotehtaan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Lisäksi prosessissa syntyy lannoitteita. Kylän konsepti pohjautuu maailmalla jo käytössä olevaan teknologiaan, mutta eri prosessit yhdistetään nyt ensi kertaa tiiviiksi kokonaisuudeksi. Koko kylän on määrä olla valmiina vuoden 2016 lopulla. Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari kertoo, että yhtiön tavoitteena on viedä konsepti myös ulkomaille, ensimmäiseksi Ruotsiin ja Tanskaan. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja pitää materiaaKiertotalouskylä panee materiaalit kiertämään Ekokem ja Biotehdas rakentavat Riihimäelle Kiertotalouskylän, joka kierrättää yhdyskuntajätteen sisältämistä materiaaleista noin 50 prosenttia. Lisäksi laitoksessa on kapasiteettia 30 000 tonnille muuta biojätettä. lit kierrossa niin kauan kuin mahdollista. Sekajätteen sisältämä biojäte käsitellään biojalostamossa. 34). Pakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy
Bioruukki tarjoaa tähän konkreettisen mahdollisuuden”, Leppävuori sanoo. VTT:n biotalouden ja kiertotalouden koko tutkimusvolyymi on yli 60 miljoonaa euroa vuodessa ja lähes 500 henkilötyövuotta. Loput laitteistot asennetaan kahden seuraavan vuoden aikana. Biotalouden arvo Suomessa on jo kymmenesosa kansantaloudesta. ”Nyt tarvitaan radikaaleja innovaatioita ja eri teollisuussektoreiden yhteistyötä. Kohti arvotuotteita, työpaikkoja ja vientituloja ”Hyödynnämme näissä tiloissa koko kompetenssimme ja kolmen vuosikymmenen kumulatiivisen osaamisemme kemiassa, energiassa ja biomassan käsittelyssä. Yhtenä tavoitteena on nopeuttaa yritysten innovaatioiden pääsyä maailmanmarkkinoille. Entisen painotalon tiloissa toimiva Bioruukki tarjoaa yrityksille tilaisuuden uusien teknologioiden kehittämiseen ja sen selvittämiseen, mitkä konseptit ja ideat ovat sekä teknisesti että taloudellisesti järkeviä. Nauhaa katkaisemassa Erkki Leppävuori (vas.), Jukka Mäkelä, Christine Hagström-Näsi, André Noël Chaker ja Petri Peltonen.. Tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos reilusta 60 miljardista eurosta sataan miljardiin vuoteen 2025 mennessä. VTT on investoinut Bioruukkiin tähän mennessä jo kymmenen miljoonaa euroa, ja lisää tarvitaan vähintään saman verran. Vauhdissa on VTT:n Bioruukin avajaisten juontaja André Noël Chaker, jonka hehkuttamana puheenvuoron saavat työja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Petri Peltonen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, professori Tomas Kåberger Chalmersin teknillisestä yliopistosta Ruotsista, biotalousklusteri Fibic Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi sekä monet muut kutsutut puhujat ja VTT:n edustajat. maaliskuuta. 19 3/2015 KEMIA UUTISIA VTT:n uusi Bioruukki Espoon Kivenlahdessa tarjoaa yrityksille modernit puitteet uusien teknologioiden kehittämiseen ja kansallisen biotalousstrategian toteuttamiseen. Leena Laitinen Timo Kauppila Bioruukki avattiin juhlallisesti Espoon Kivenlahdessa 13. VTT:n pääjohtajan Erkki Leppävuoren mukaan strategia vaatii rohkeaa tutkimusta ja riskinottoa sekä nopeaa toimintaa uusien tuotteiden ja palvelujen luomiseksi. Tavoitteena on tuottaa bioja jäteraaka-aineista arvokkaita lopputuotteita, työpaikkoja ja vientituloja”, kuvailee VTT:n luonnonvaraja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Kari Larjava. Tasanteelle päästyään hän tempaa paperit suustaan ja aloittaa innostuneen tervetulopuheen ranskalaisella aksentilla. Noin 8 000 neliömetrin tiloissa työskentelee asennusvaiheen jälkeen arviolta 40 henkeä. Ydinaluetta on biopolttoaineiden ja arvokkaiden kemikaalien tuotantomenetelmien kehitys. Avajaisvieraille käy selväksi, että Espoon Kivenlahteen rakennettava kokonaisuus on yksi merkittävimmistä VTT:n investoinneista tällä vuosikymmenellä ja suurin biotaPohjolan suurin biotalouden pilottiympäristö Avajaishumua VTT:n Bioruukissa louden tutkimusympäristö Pohjoismaissa. Ruskeapukuinen mies kapuaa vikkelästi ylös pilottilaitteistoa paperinippu hampaissaan. Ensimmäisessä vaiheessa Bioruukissa käynnistyy kaasutusja pyrolyysikoetoiminta
”Meille kelpaavat kaikki sellaiset yritykset, jotka tarvitsevat toimintaansa laboratoriotiloja.” Sisko Loikkanen Timo Hatanpää Muun muassa kemian laitoksen suojakaasukaappi on vastedes myös yritysten käytössä. ”Taka-ajatuksemme onkin, että yrittäminen tulisi tällä tavoin läheiseksi ja mahdolliseksi myös opiskelijoille. Uutta on sen sijaan se, että toimintaympäristöä ryhdytään nyt markkinoimaan aktiivisesti. Aivan uusi idea ei ole, sillä kemian laitoksen yhteydessä toimii jo nyt ASM Microchemistry -yritys. Suomessa rohkaistaan tätä nykyä ihmisiä perustamaan yrityksiä, ja tässä mallissa se tehdään niin helpoksi kuin suinkin.” Vuokrattaviin tiloihin mahtuu Ritalan arvion mukaan yksi isomman yrityksen tutkimusja kehitysyksikkö tai vaihtoehtoisesti 7–8 pientä yritystä tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Luottamuksellisuuden takaavat remontin myötä asennettavat kulunvalvontajärjestelmä ja magneettilukot. Vuokraustoiminnan laajentamisen mahdollistaa se, että laitoksessa vapautuu käynnissä olevan remontin ja toimintojen uudelleenjärjestelyjen myötä tilaa, johon uudet käyttäjät ovat tervetulleita. Tarjolla on myös työpajan palveluja ja mahdollisuus käyttää kirjastoa. Helsingin yliopiston kemian laitos alkaa vuokrata tilojaan yritysten käyttöön. Kumpula Business Lab tarjoaa vuokralle laboratorioympäristön ja tutkimuslaitteiden lisäksi toimistoja kokoustilaa sekä mittauspalveluja. Kannustaa yrittäjyyteen Ritalan mukaan hanke on jo herättänyt kiinnostusta jopa siinä määrin, että myös yliopiston sisällä on herännyt ideoita yritystoiminnan aloittamisesta. 20 3/2015 KEMIA UUTISIA Kumpulaa on tarkoitus tarjota etenkin yrittäjille, jotka tahtovat aloittaa toimintansa kevyesti vuokraamalla tilaa ja laboratoriolaitteita yliopistolta tarpeen mukaan. ”Se ei onnistu yhtä helposti kuin peliteollisuudessa, jossa aluksi riittää pelkkä läppäri.” Tilojen lisäksi kemiassa tarvitaan kalliita analyysilaitteita, jotka eivät välttämättä ole alkavan yrityksen ulottuvilla. Kumpulan kampuksella on tarjolla sekä toimistoettä laboratoriotilaa. Jos homma etenee hyvin, firma voi noukkia rusinat pullasta ja napata leipiinsä parhaat opiskelijamme”, Ritala maalailee. www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on myös facebookissa! KLIKKAA JA TYKKÄÄ! www.facebook.com/kemialehti KEMIA Kemi. Kumpulaan haluavien yritysten ei tarvitse toimia kemian alalla, vaan tilat ovat avoinna muillekin. ”ASM on majaillut laitoksen tiloissa kymmenkunta vuotta, ja olemme molemmin puolin olleet tyytyväisiä yhteistyöhön”, kertoo professori Mikko Ritala. ”Tästä voi syntyä win–winyhteistyötä yliopiston ja yritysten välille”, Ritala arvioi. ”Lisäksi meillä on pätevää, tieteellisesti koulutettua henkilökuntaa, jota yritys voi tarvitessaan palkata tilapäistyövoimaksi. ”Kun tapaamme päivittäin ja vaihdamme ajatuksia vaikkapa lounastunnilla, yritys saa meiltä samalla epämuodollista konsultaatiota, jota voimme toki antaa tukevammassakin muodossa.” Professori uskoo, että yliHY:n kemian laitos vuokraa Laboratoriotilaa yrityksille opistoympäristö helpottaa yritystoiminnan käynnistämistä, joka voi kemiassa ja muilla laboratoriotiloja edellyttävillä aloilla olla hankalaa. Yhteisissä tiloissa akateeminen ja bisnesväki voi kohdata toisensa luontevasti. Veloitus on tuntitai kuukausipohjainen. Nyt laitteet saa käyttöönsä sopimuksen mukaan
Myynti ammattilaisille lähes tuplaantunut Suomessa Miele on nykykuluttajille tuttu brändi kodinkoneista, mutta yhtiö on alusta alkaen valmistanut laitteita myös ammattilaisille – alun perin separaattoreita ja linkoja, tätä nykyä muun muassa astianja pyykinpesukoneita, autoklaaveja sekä pesuja desinfektiolaitteita laboratorioiden, sairaaloiden ja pesuloiden käyttöön. ”Yli kaksikymmentä prosenttia”, sanoo Miele Oy:n toimitusjohtaja Esa Silver, jonka mukaan ammattilaismyynti on lähes tuplaantunut viiden viime vuoden aikana. 21 KEMIA 3/2015 Matti Rajala / La Buenafoto Uudistuneet toimitilat avattiin Vantaalla Puhtaus on Mielelle puoli kemiaa ”Kemian laboratoriot ovat olleet alusta alkaen tärkeimpiä asiakkaitamme”, kertoo Suomen Miele Professional -yksikön johtaja Kari Hämäläinen, jonka mukaan jokainen laitetoimitus lähtee asiakkaan tarpeista. Miele Oy:n näyttelytilat kasvoivat neljä kuukautta kestäneessä remontissa 600 neliömetristä 900 neliöön. Vanhat mallit toimivat silti edelleen. Kellarikerroksessa on huoltotöiden vastaanotto ja entistä isompi outlet-myymälä. ”Immer besser – yhä paremmin. Varastotilat on keskitetty Turkuun. ”Uusia tuotteitamme ovat muun muassa isot pesuja desinfektiolaitteet.”. Konsernitasolla ammattilaismyynnin osuus on reilut kymmenen prosenttia liikevaihdosta, mutta Suomessa osuus on selvästi isompi. ”Isäni perusti tytäryhtiön Suomeen vuonna 1976, joten pääsen tänne seuraaviin juhliin jo ensi vuonna”, Markus Miele hymyilee. Miele Oy:n uudistuneet tilat Vantaan Porttipuistossa palvelevat sekä kuluttajaettä ammattiasiakkaita. Myyntiyksikköjä ja maahantuojia on lähes sadassa maassa. ”Käytössä saattaa olla hyvinkin vanhoja laitteita, sillä esimerkiksi ammattipyykinpesukoneet testataan kestämään 30 000 käyttökertaa. Miele-konserni työllistää tätä nykyä maailmanlaajuisesti yli 17 600 työntekijää, ja konsernin liikevaihto on yli 3,2 miljardia euroa. Isoimmassa mallissa on yli 200 pesupaikkaa. Myös varaosien hyvä saatavuus pidentää laitteiden käyttöikää”, Vatjus-Anttila sanoo. Miele Experience Centeriksi nimetty tila sisältää nyt designkeittiöalueen, teknisen koulutustilan ammattilaisasiakkaille sekä laajennetut asiakaspalvelutilat. ”Puhtaus tulee aina ensimmäisenä. Se on ollut toiminta-ajatuksemme vuodesta 1899, jolloin isoisoisäni Carl Miele perusti yhtiömme yhdessä Reinhard Zinkannin kanssa.” Näin sanoi saksalaisen Miele Groupin neljännen omistajasukupolven edustaja, toimitusjohtaja Markus Miele yhtiön Suomen-yksikön uudistuneiden toimitilojen avajaisissa 15. Leena Laitinen Miele Oy:n toimitusjohtaja Esa Silver (vas.) ja Miele Groupin toimitusjohtaja Markus Miele löysivät yhteisen sävelen avajaisjuhlan juontaneen Peter Nymanin kanssa. huhtikuuta Vantaan Porttipuistossa. Kemian laboratorioille on tarjolla teknistä koulutusta ja räätälöityä suunnittelua. Aluepäällikkö Jyrki Vatjus-Anttilan mukaan ammattilaitteissa on otettu muutamassa vuodessa isoja harppauksia. Kun tiedämme, millaisiin analyyseihin astioita tarvitaan ja mitä kemikaaleja asiakas käyttää, pystymme yhdessä määrittelemään ohjelmat ja optimoimaan parametrit.” ”Kemikaalit annostellaan tarkasti ultraäänen avulla, ja puhdistustulosta valvotaan johtokykymittauksin”, Hämäläinen esittelee yhtiön uusinta laboratoriotiskikonetta
Järjestelmiä ei ole kehitetty tapauksiin, joissa syy sairauteen ja työkyvyn alentumiseen on ympäristötekijöissä. Sopivat tukitoimet työpaikalla takaavat sen, ettei sisäilmasairaus haittaa työntekoa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön viime vuoden tuloksesta oli jo 40 prosenttia. Sitä ennen yhtiö tunnettiin 50 vuotta nimellä Neste.. Näin ei vielä Suomessa menetellä”, projektipäällikkö kertoo. 22 3/2015 KEMIA UUTISIA Sisäilmasairaita kuntoutetaan työkykyisiksi uudessa hankkeessa. Kun räätälöidään sopivat keinot jatkaa työssä ja samalla satsataan laadukkaaseen rakentamiseen ja korjausrakentamiseen, saadaan ote isosta ongelmavyyhdistä.” Päivi Ikonen Kemijärvelle kaavaillaan suurta biojalostamoa Kemijärvelle on suunnitteilla merkittävä biojalostamo. Jos altistuminen on jatkunut pitkään ja tilanne kroonistunut, pitäisi tehdä arviointi sen selvittämiseksi, onko myös työkyvyn aste alentunut. Ray:n rahoittaman kolmivuotisen hankkeen on tarkoitus tuoda parannusta tilanteeseen, jossa tukijärjestelmät ja kuntoutusmallit eivät ole pysyneet nopeasti kasvavien sairastumislukujen perässä. Neste Oilista tulee jälleen Neste Neste Oil muuttaa nimensä Nesteeksi. Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeessa tuotetaan aiheesta tietoa ja oppaita. Peruskoulu netissä Sisäilmasta sairastuneille soveltuvien tilojen löytyminen on monesti hankalaa jo opiskeluvaiheessa. Neste Oil syntyi kymmenen vuotta sitten, kun yhtiö irrotettiin Fortumista, jonka toisena perustajaosapuolena se toimi vuodet 1998– 2005. Yksi nousee Äänekoskelle, toista suunnitellaan Kuopioon. Jalostamo tuottaisi sellua, energiaa ja bioraaka-aineita ja työllistäisi tuhat henkeä. kesäkuuta. Uusi nimi tulee käyttöön 1. Työpaikoilla on edistetty sairastuneiden työkykyä muun muassa mahdollistamalla etätyö, vuokraamalla sairaalle työtila toisesta rakennuksesta, vaihtamalla tulostimien musteet haitattomampiin vaihtoehtoihin ja järjestämällä kokoukset sellaisissa tiloissa, joissa sairastuneetkin voivat oleskella. Scanstockphoto hyvinvointia ja työtehoa.” Sisäilmasta sairastuneille tärkeää on altistuksen katkaisu. Nimenmuutoksella yhtiö viestii olevansa tätä nykyä muutakin kuin perinteinen öljynvalmistaja. Tutkimusja korjausprosessit ovat kuitenkin usein pitkiä, joten odotusaikana voidaan soveltaa muita ratkaisuja”, Pulkkinen sanoo. Monet sisäilmasairaita auttavat keinot, kuten ilmanvaihdon pitäminen päällä jatkuvasti ja työpaikan hajusteettomuus, lisäävät koko työyhteisön Kuntoutus tuo töitä sisäilmasairaille Kun työpaikan olosuhteet rakennetaan sisäilmasairaalle sopiviksi, myös muun työyhteisön työhyvinvointi ja työteho kasvavat. ”Voi olla järkevää antaa toipumisen päästä alkuun esimerkiksi pidemmän sairausloman avulla. Kemijärveläishanke on kolmas Suomeen kaavailtava suuri biojalostamo. ”Työympäristöä ja työjärjestelyjä muokkaamalla työnteko voi kuitenkin sujua ongelmitta”, sanoo Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeen projektipäällikkö Katja Pulkkinen. ”Sisäilmasta oireilu on jo niin yleistä, että siitä ei pitäisi muodostua työnteon estettä. ”Laitevalinnat voidaan tehdä niin, että niissä käytetyt kemikaalit otetaan huomioon. Hankkeen takana oleva Kemijärvi-konsortio sijoittui kolmannelle sijalle TEM:n biojalostamokilpailussa. Sen jälkeen oireita aiheuttavien tekijöiden määrittäminen ja sopivien ratkaisujen hahmottaminen on yleensä helpompaa.” Kansalliset mallit Kun olosuhteet ovat kunnossa, sisäilmasta sairastunut on usein täysin työkykyinen. Pilotti tarjoaa opintoväylän silloin, kun omaan kouluun meneminen on syystä tai toisesta mahdotonta. Projektissa kehitetään myös ehdotukset kansallisiksi toimintamalleiksi, joiden avulla sisäilmasairaiden osallisuutta työelämässä voidaan edistää. Sisäilmasairaus merkitsee usein pulmatilanteita työpaikoilla tai jopa sairastuneiden putoamista työelämästä. Osa sisäilmasairaista koululaisista suorittaa parhaillaan opintojaan loppuun uudessa Monninettiperuskoulussa. ”Lähtökohtana ja päämääränä ovat opiskeluja työtilat, joissa sisäilma on kunnossa. ”Työkyvyttömyyden sijaan hän voi kuitenkin olla työpaikkarajoittunut
Mölnlycke Health Care on maailman johtavia kertakäyttöisten leikkaussalija haavanhoitotuotteiden valmistajia ja terveydenhuoltoalan palveluntarjoaja. Lääkinnällisiä laitteita valmistava tehdas työllistää tätä nykyä noin 400 henkeä ja on Mikkelin toiseksi suurin teollinen työnantaja. chementors.eu. Inspector Sec sai sisäilma-akkreditoinnin Inspector Sec Oy:n laboratorio on saanut akkreditoinnin huonepölyn ja sisätilan mikrobi-ilmanäytteiden tutkimiseen solutoksikologisella menetelmällä. Mölnlycke tia Mölnlycken haavanhoitotuotteista. Mikkelissä tehdään 85 prosentMölnlycke uudisti Mikkelin tehdastaan Mölnlycken Mikkelin tehtaan ammattiosaajat valmistavat haavanhoitotuotteita globaaleille markkinoille. Tuotannosta lähes 99 prosenttia menee vientiin. Yhtiö avustaa yrityksiä myös Kiinan kemikaaliturvallisuusasioissa ja toteuttaa kaikkia Kiinan lainsäädännön vaatimia rekisteröintejä.. Yrityksen mukaan uuden sivuston tarkoitus on tehdä EU:n kemikaalilainsäädännön viidakosta mahdollisimman helppokulkuinen ja yksinkertainen. Samassa yhteydessä myös laitteiden huoltoja varaosavastuu siirtyi Ordiorille. Lisäksi menetelmän validointi on tulossa vireille Euroopan vaihtoehtoisten menetelmien validointikeskuksessa Ecvamissa. Dometic Medical Systems -kylmälaitteet valmistetaan Luxemburgissa. Chementors uusi nettisivustonsa Reach-konsultointiyritys Chementors Oy on julkaissut uudet kotisivunsa osoitteessa www. Akkreditoinnin myönsi Finas. Tehtaan lippulaiva ovat haavanhoitotuotteet. Inspector Sec on hakemassa menetelmälle myös elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksyntää viranomaisnäytteiden tutkimista varten. Together, we can create your single-use solution Parker hannifin Oy tel: +358 (0)20 753 2500 email: lifescience.finland@parker.com www.parker.com/processfiltration Dometicin kylmälaitteiden myynti Ordiorille Dometicin lääkeja laboratoriokäyttöön tarkoitettujen kylmälaitteiden myynti ja markkinointi Suomessa on siirtynyt Dometic Finland Oy:ltä Ordior Oy:lle. Myös henkilöstön määrää on lisätty. Neljän viime vuoden aikana yli 50 henkeä on suorittanut alansa perustai ammattitutkinnon. Yhtiö on satsannut myös henkilöstön koulutukseen. AEL:n antama koulutus tapahtuu pääsääntöisesti oppisopimuksin ja lyhytkurssein. Mölnlycken Mikkelin tehdas on uudistanut toimintaansa ja uusinut tuotantoteknologiaansa. Chementors on pari viime vuotta satsannut voimakkaasti kansainvälistymiseen. ”Sivujen tavoite on helpottaa kauppaa niin EU:n sisällä kuin rajojen yli sekä laskea rekisteröinteihin lähtemisen kynnystä”, sanoo toimitusjohtaja Jani Määttä
(09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut huomataan. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 24 CHEMATUR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 044 539 0908 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi puh. BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh
010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods OY JALO ANT-WUORINEN AB Iso Roobertinkatu 4-6 A 00120 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING 25 FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. 09 612 6120 faksi 09 640 575 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management VIHREÄT SIVUT myös netissä!. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh
020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes METSO AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. ?Vihreät sivut Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Kysy ensin meiltä • At your service LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä PANALYTICAL B.V. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) Vihreät sivut huomataan! • Jokaisessa lehdessä. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. • Netissä www.kemia-lehti.fi. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 020 483 170 faksi 020 483 171 kari.karppinen@metso.com www.metsoautomation.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Mittausja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems 26 METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. • Jokaisessa uutiskirjeessä
27 SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi SKALAR ANALYTICAL B.V. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. 050 561 2527 faksi (019) 514 619 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh
toukokuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Kysy ensin meiltä • At your service 28 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 4/2015! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 22. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762
044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Kalevi Sinisalmi, puh
Nanohiukkasia voidaan hyödyntää myös painetun elektroniikan sähköä johtavissa ja magneettisissa musteissa. VTT:n rakentama uusi reaktori tuottaa monipuolisesti puhtaita metallihiukkasia, hiukkasia erilaisista metalliseoksista ja hiilipäällysteisiä hiukkasia. Moneen käyttöön VTT on osoittanut reaktorinsa toimivuuden kokeilemalla erilaisten nanometallien, metalliyhdisteiden ja hiilipinnoitettujen materiaalien valmistusta. Lisäksi lähtöaineina voidaan käyttää jopa epäpuhtaita metallisuoloja, joiden hinta on verrattain edullinen. 30 3/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU VTT on kehittänyt uuden kustannustehokkaan menetelmän erityyppisten metallisten nanohiukkasten tuottamiseen. Nanometalliyhdistelmiä on saatavilla niukasti ja usein vain pieniä määriä. sessa lämpötilassa, joten laitteisto voidaan valmistaa teollisuudessa yleisesti käytettävistä materiaaleista, ja sen energiankulutus on vähäinen. Synteesi tapahtuu ilmanpaineessa melko alhaiVTT VTT:n etäohjattavan reaktorin tuotantoa on mahdollista pitää yllä keskeytyksettä useita päiviä. Tuotannon materiaalihävikki on erittäin pieni. Toinen yleisesti käytettävä menetelmä on plasmasynteesi, joka kuitenkin kuluttaa suuria määriä energiaa ja aiheuttaa isoa materiaalihävikkiä. VTT:ssä on onnistuneesti painettu permalloy-musteella magneettisesti anisotrooppista materiaalia, jota voidaan käyttää magneettikenttäsensoreiden valmistamiseen. Metallisia nanohiukkasia on teollisesti valmistettu yleensä nesteliuoksissa kemiallisen pelkistyksen avulla, mikä edellyttää tuotekohtaisten liuosVTT:n tehoreaktori tuottaa Metallisia nanohiukkasia ten suunnittelua. Prosessi tuottaa erittäin korkean hiukkaskonsentraation, mikä mahdollistaa suuren tuotantonopeuden ja pitää kaasujen kulutuksen silti pienenä. VTT hakee parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.. ”Nanomateriaalimarkkinoilla on ollut enemmän kysyntää kuin tarjontaa, mikä on ollut esteenä tuotesovellusten kehittämiselle. Hiukkasia voitaisiin ehkä hyödyntää myös metallikappaleiden 3D-tulostuksen materiaaleissa sekä piipohjaisissa materiaaleissa esimerkiksi termoja aurinkosähkökomponentteihin. Tutkijat uskovat, että reaktorin tuottamille hiukkasille on monta muutakin käyttöä. Muita mahdollisia mutta vielä jatkotutkimuksia edellyttäviä sovelluskohteita ovat korkean permeabiliteetin polymeerit sekä nanomagneetit lääketieteen diagnostiikan sovelluksissa ja lääkeaineiden annostelussa. Halusimme osoittaa, että nanomateriaaleja voidaan tuottaa edullisesti merkittäviä määriä”, kertoo tutkimustiimin päällikkö Ari Auvinen VTT:stä. Laitteistolla on tehty muun muassa hiilipinnoitettuja magneetteja, joita voidaan käyttää katalyytteinä biojalostamossa vaikkapa biopolttoaineiden tuotannossa. Piinanohiukkasten avulla voitaisiin esimerkiksi nostaa litiumakkujen kapasiteettia nykyisestä jopa 10-kertaiseksi. Aerosolitekniikkaan perustuva laitteisto kykenee jopa useiden kilojen hiukkastuotantoon päivässä. Synteesin jälkeen katalyytteinä toimineet magneetit voidaan kerätä tehokkaasti talteen ja kierrättää takaisin prosessiin. Reaktorin suunnittelussa työtä ohjasi edullisuuden lisäksi etenkin synteesin skaalattavuus
Bacillus cereus -bakteeri selviää hyvin kuumennuksesta ja lisääntyy myös viileissä oloissa. Diabeteksen lisääntymisen taustalla Valmisruokien bakteeri. Soluun päästyään myrkky estää mitokondrion toiminnan, ja energiakriisiin joutunut solu kuolee nekroottisesti. Verrokkisoluina käytettiin hiiren muita soluja, ihmisen maksasoluja sekä reesusapinan munuaissoluja. Myös lastenruuissa Belgiassa on mitattu haimatuhoon riittäviä kereulidipitoisuuksia laajalti erilaisista valmisruuista, take away -ruuista ja puolivalmisteista. On myös mahdollista, että rasvaliukoinen kereulidi kertyy elimistöön, joten sen vaikutukset voivat olla kumuloituvia. Kun soluja kuolee paljon, lopputuloksena voi olla sairastuminen diabetekseen. Kereulidin määrä nouseekin ruuissa säilytyksen myötä. Kereulidi muuttaa solukalvon ja mitokondrion kalvon kaliumioneja läpäiseväksi. Beetasolujen herkkyys toksiinille saattaa johtua siitä, että niillä ei ole kykyä anaerobiseen aineenvaihduntaan eli vaihtoehtoiseen energiantuotantoon. Alustavissa tutkimuksissa on myös havaittu, että valmisruuissa yleisesti käytettävät arominvahventeet leusiini ja valiini voivat moninkertaistaa bakteerin kereulidintuoton. Kun soluja kuolee tarpeeksi, ollaan lopulta tilanteessa, jossa ihmiselle puhkeaa tyypin 1 diabetes.” Nyt kereulidin haimatoksisuus on vahvistettu myös belgialaisvetoisessa tutkimuksessa Leuvenin yliopistossa. Valmisruokien käyttö on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti. Tutkimusten mukaan jo pienikin toksiinipitoisuus riittää tappamaan haiman beetasolut. Katja Pulkkinen Take away -annoksissa ja muissa pitkään säilytettävissä ruuissa viihtyvä bakteeri tuottaa myrkkyä, joka tuhoaa haimasoluja. Myös ykköstyypin diabetes yleistyy kaikissa länsimaissa. Rakennuskannan kunnollakin saattaa siten olla vaikutusta diabetesriskiin. 31 3/2015 KEMIA Valmisruuista tavataan usein Bacillus cereus -bakteeria, joka tuottaa kereulidi-nimistä toksiinia. Toksiinia on löydetty myös lastenruuista. Esimerkiksi Suomessa tautiin sairastuneiden määrä on muutamassa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. Kereulidin aiheuttamaa solukuolemaa ja myrkkymekanismeja tutkittiin hiiren beetasoluilla. Tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä. ”Ei ole syytä epäillä, ettei samoja pitoisuuksia löytyisi Suomestakin”, Mirja Salkinoja-Salonen sanoo. Diabeteksen tautimekanismeihin on yhdistetty myös monia ympäristömyrkkyjä, kuten muun muassa kadmium, PCB-yhdisteet ja estrogeenin tavoin toimivat kemikaalit. Lisäksi sairaus puhkeaa yhä pienemmillä lapsilla. Tutkimuksissa on paljastunut, että myrkky vahingoittaa haiman beetasoluja. Kun kereulidi on aikansa tehnyt tuhojaan haimassa, seuraukset näkyvät sairastumisena. ”Olemme osoittaneet, että kereulidi on poikkeuksellisen myrkyllinen haiman insuliinia tuottaville beetasoluille”, kertoo emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta, jossa asiaa on tutkittu pitkään. Bacillus cereus on myös hometaloissa tavallinen mikrobi, jota esiintyy niissä erityisen toksiinintuottokykyisenä. Valmisruuissa yleisesti esiintyvä bakteeri saattaa olla yksi syy siihen, että ykköstyypin diabetes on viime aikoina lisääntynyt huimasti niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. ”Insuliinia tuottavat solut eivät kerran tuhouduttuaan koskaan korvaudu uusilla. Scanstockphoto
Kemiallisista ainesosista itsestään rakentuva metalli-supramolekulaarinen häkki voi vangita nesteeseen liuenneen ksenonin sisäänsä. Esteenä proteiinien määritysmenetelmien käyttöön kliinisessä tutkimuksessa ovat aiemmin olleet huono toistettavuus, matala suoritusteho ja suuri alkumateriaalin tarve. Asian osoittivat Oulun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat. Suomalaishavainnon pohjalta voidaan ehkä rakentaa uusi, nykyistä tehokkaampi ja halvempi keräysmenetelmä. Häkkiin suljetut kseKansainvälinen tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, jonka avulla pienestä kudosnäytteestä voidaan tunnistaa tuhansia proteiineja muutamassa tunnissa. Oulun yliopistossa kokeellista tutkimusta johti yliopistotutkija VilleVeikko Telkki ja teoreettista tutkimusta yliopistotutkija Perttu Lantto. Uuden massaspektrometrisen tekniikan avulla näytteen proteiinit voidaan määritellä kerralla. Tätä nykyä ksenonia kerätään erottamalla se toisista kaasuista kryogeenisesti eli hyvin matalissa lämpötiloissa. Tiedot käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen viisivuotisesta pintavesien seurantatutkimuksesta, joka toteutettiin Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. ”Aikaisemmin tarvittiin suuria näytemääriä, sillä käsittelyssä käytettiin loppuun suurin osa näytteestä” kertoo tutkija Petri Kouvonen Turun yliopistosta. Yleisimmät löydökset olivat MCPA:ta ja muita fenoksihappoherbisidejä. Atomeista voitaisiin siksi saada nykyistä edullisempia ja paremmin vesiliuoksiin liukenevia biosensoreita. Aineita päätyy vesistöön maatalousvaltaisilla alueilla, mutta niiden pitoisuudet ovat pääosin alhaisia. Häkin kehitti Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Kari Rissanen yhdessä Cambridgen yliopiston professorin Jonathan Nitschken kanssa. Tulokset julkaistiin Journal of the American Chemical Society -lehdessä.. Uuden tekniikan ansiosta saadaan entistä tarkempi kokonaiskuva esimerkiksi syövistä, tulehduksista ja aineenvaihduntasairauksista, kun eri proteiiniperheet voidaan määrittää kohdennetusti. Proteiinien eristämiseen ja pilkkomiseen hyödynnetään normaalin ja erittäin korkean paineen vaihtelua. Erityisen hyödyllinen menetelmä on yksilöidyssä lääketieteessä, jossa analysoidaan isoja datamassoja ja selvitetään sairauksien yksilöllisiä eroja. Vesinäytteistä löytyi 68 erilaista haitta-ainetta, kun analysoitujen aineiden kokonaismäärä oli 201. Tutkijoiden mukaan samantyyppisellä molekulaarihäkillä saattaa olla sovellusmahdollisuuksia myös lääketieteessä. Havaituista haitta-aineista valtaosa oli rikkakasvien torjunta-aineita. 32 3/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Kasvinsuojeluaineista ei aiheudu laajoja ongelmia Suomen vesistöille. Tehomenetelmä mullistaa potilasnäytteiden analysoinnin Ksenon voidaan vangita molekulaarihäkkiin Ksenonia käytetään esimerkiksi autojen sumuvaloissa, lasereissa, anestesiassa ja keuhkojen magneettikuvauksessa. Hyvää tilannetta selittää se, että Suomen viileässä ilmastossa kasvinsuojeluaineita käytetään vähemmän kuin Keskija Etelä-Euroopassa. Scanstockphoto Scanstockphoto Suomen vesistöissä vain vähän kasvinsuojeluaineita Suomalaispelloilta joutuu vesistöihin huomattavasti vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin eteläisemmässä Euroopassa. nonatomit sopivat kuvantamaan biokemiallisia molekyylitason prosesseja, kuten lääkeaineen kiinnittymistä elimistössä. Noin kolmasosassa vesinäytteistä ei ollut kasvinsuojeluaineita lainkaan. Lisäksi suomalaiset viljelijät ovat valveutuneita ja noudattavat suojaavia rajoituksia
Tutkimus julkaistiin Journal of Industrial Microbiology and Biotechnology -verkkolehdessä. Sieniuutteesta saattaa siten olla hyötyä tautien hoidossa. Scanstockphoto Scanstockphoto joiden mukaan toimia myös härskiintymistä estävänä aineena. Jätevedestä on mahdollista poistaa yli 95 prosenttia haitta-aineista, kuten lääkeainejäämistä ja torjuntaaineista. Professori Mika Mänttärin johtamassa tutkimuksessa huomattiin myös, että tehostamalla vedenpuhdistusta voidaan samalla poistaa vedestä myös tiettyjä ravinteita. Jos haitta-aineet päätyvät vesistöön, ne voivat jo erittäin pieninä pitoisuuksina vaurioittaa vesiekosysteemejä esimerkiksi kalojen hormonaalisten muutosten kautta. Hiivat syntyivät, kun VTT seuloi oman mikrobikantakokoelmansa ja kaupallisten kokoelmien ale-oluthiivakantoja. VTT:n uudet hybridihiivat ovat perineet ”vanhemmiltaan” monia hyödyllisiä ominaisuuksia. ”D-sieneksi” ristitystä endofyyttisienestä voi kehkeytyä apu silmänpohjan ikärappeuman hoitoon. Teemu Leinonen. Membraanisuodatus ja hapetus poistivat hyvin tehokkaasti aineet, jotka perinteisessä biologisessa vedenpuhdistusprosessissa poistuvat huonosti tai eivät lainkaan. Uutuushiivat nopeuttavat vierteen käymisprosessia ja lisäävät etanolintuottoa. Yhdiste saattaisi tutkiVTT on kehittänyt hybridihiivoja, joilla lageroluisiin saadaan uudenlaisia makuja. Uudet tekniikat puhdistavat jätevedet tehokkaasti Suomännystä kehitetään silmähoitoa Hybridihiivat tuovat makua olueen VTT:n hybridihiivat maustavat perinteiset oluet uusin aromein. Tällaisia aineita ovat muun muassa masennusja epilepsialääkkeet sekä kipugeelit. Fosforin osalta membraanipuhdistuksella päästiin sadasosaan nykylupien sallimasta määrästä. 3/2015 KEMIA 33 Suomalaisissa suomännyissä piilee kiinnostavia lääkeaihioita. Kun sopivat hiivakannat löytyivät, ne risteytettiin Saccharomyces eubayanus -hiivaan. Saccharomyces pastorianus on perinteinen lageroluiden panossa käytetty hiiva, joka siis myös paljastui hybridiksi. Niiden kylmänsieto on parempi kuin Saccharomyces cerevisiae -emokannan, ja ne myös laskeutuvat käymisen jälkeen edeltäjiään paremmin. Uusia hiivakantoja voidaan tuottaa täysin ilman geenimuuntelutekniikkaa. Joissain tapauksissa haittaaineista saadaan pois 99 prosenttia. Esimerkiksi fosfori ja typpi saadaan pois lähes kokonaan. Asia selviää Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta, jossa testattiin lääkeainejäämien poistoa jätevedestä membraanisuodatuksella ja hapetuksella. Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat löytäneet erittäin lupaavia lääkeaihioita suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista. Männyn sisäoksasta on puolestaan paljastunut yhdiste, joka estää luurustolle haitallisten entsyymien tuottoa. LUT:n tutkijat ovat testanneet menetelmiään Parikkalan vedenpuhdistamossa. Tulehduksessa entsyymit alkavat hajottaa rustoa, jolloin seurauksena voi olla nivelrikko tai nivelreuma. Yhdisteen tutkimukset ovat vielä kesken, mutta siitä voisi syntyä myös silmän pintaa hoitava lääke. Saccharomyces eubayanus on tutkimuksissa osoittautunut hiivalajiksi, joka yhdessä Saccharomynes cerevisiaes -hiivan kanssa muodostaa Saccharomyces pastorianus -hiivan
maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Biotehdas Oy Biotehdas tuottaa valmista biolannoitetta sekä lieteettä kuivalevitykseen.. Pitkällä mädätysajalla ja jälkikäsittelyillä varmistetaan, että biokaasun saanto on riittävä eikä lannoitteissa ole terveydelle tai ympäristölle haitallisia mikrobiologisia ominaisuuksia. Maija Pohjakallio Biotehdas Oy tekee laitoksissaan biojätteistä biokaasua, joka hyödynnetään lämpöja sähköenergian tuotannossa ja teollisuuden polttoaineena, sekä lannoitteita, jotka panevat pellot kasvamaan. Seuraavat perustettiin Kuopioon, Honkajoelle ja Ouluun. Yksityiset suomalaiset investoijat ovat olleet erittäin kiinnostuneita tukemaan uusiutuvaa energiaa, minkä ansiosta biokaasulaitosten verkosto laajentuu jatkuvasti. Nordkalkin energiantarpeesta puolet hoituu biokaasulla, joka korvaa vuosittain 500 000 litraa fossiilista polttoöljyä. Yrityksen omistaa Taaleritehtaan Biotehdas -pääomarahasto, jossa on mukana noin 200 sijoittajaa. ”Saksassa toimii yli 10 000 tilakohtaista biokaasulaitosta, jotka syöttävät energiaa paikalliseen sähköverkkoon. Energiakäyttöön menevästä kaasusta poistetaan rikkipitoiset yhdisteet. Viides laitos toteutetaan Riihimäelle (ks. Suomessakin biokaasulla voitaisiin tuottaa ydinvoimalan verran energiaa, mutta se edellyttäisi erilaista energiaja maataloustukipolitiikkaa.” Suvilampi kaipaisi muutoksia myös lannoitelainsäädäntöön. Yhtiön ensimmäinen laitos käynnistyi vuonna 2010 Huittisten Vampulassa. Biotehdas ei toistaiseksi jalosta kaasua liikennepolttoaineeksi, mutta hankkeita on vireillä. ”Osuutta voitaisiin kasvattaa huomattavasti, sillä esimerkiksi karjanlanta on suuri, meillä lähes hyödyntämätön biokaasuntuotannon raaka-ainevirta”, Kaisa Suvilampi sanoo. Mahdollisuuksia kasvuun Suomessa biokaasun osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta on vielä vähäinen, vain noin 0,5 prosenttia. Biotehtaan laitoksista syötetään energiaa myös paikallisiin sähköverkkoihin. 18), kuudes on suunnitteilla Lohjalle. Liikennekäyttöä varten myös hiilidioksidi on poistettava ja kaasu paineistettava. Syötteestä poistetaan ensin biohajoamaton aines ja tuhotaan taudinaiheuttajat, minkä jälkeen se siirretään mädätysreaktoreihin. Forssalainen Biotehdas muuttaa erilaiset bioperäiset jätteet kaasuksi ja lannoitteiksi. Etenkin Vampulassa paikallinen yhteistyö on vahvaa. Biotehdas saa Biotehdas jalostaa jätteet raaka-aineensa lähialueen jätehuollosta, teollisuudelta ja naapurisikalalta. Laitosten toiminta perustuu toisen forssalaisyrityksen Watrec Oy:n teknologiaan. Niissä raaka-aine muhii nelisen viikkoa 35–38 asteen lämmössä. ”Pelisääntöjä toki tarvitaan, mutta lannoitteisiin liittyvä sääntely on jäänyt ajasta jälkeen ja voi jopa olla pullonkaulana uusien, ravinteiden kierrätystä edistävien lannoiteratkaisujen käyttöön ottamiselle.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. s. ”Ilmastokuormitus vähenee, ravinteet saadaan kiertoon, ja energiaomavaraisuus lisääntyy”, kuvailee yhtiön liikeideaa toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Noin 70 prosenttia raakabiokaasusta on metaania, loput hiilidioksidia ja erilaisia epäpuhtauksia. 34 3/2015 KEMIA ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Bioenergian tuotannon pääasiakkaana on reilun kilometrin päässä toimiva kalkinvalmistaja Nordkalk, jolle valmis kaasu ohjataan suoraa putkea pitkin
REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Jokaisessa myös kerätään lisätietoa määrätyistä asioista. Tällainen tieto voi koskea esimerkiksi aineen vaaraominaisuuksia ja siten muuttaa sen luokittelua, käyttöä ja volyymejä. Euroopan komissio käynnisti syyskuussa 2014 vielä erillisen julkisen konsultaation aineiden sosioekonomisista vaikutuksista. Jos julkisen konsultaation aikana toimittaa virastolle tietoa ”vääristä” asioista, sitä ei oteta huomioon. Jokaisen rekisteröijän tulee saattaa omat rekisteröintiasiakirjansa ajan tasalle, jotta viranomaiset voivat ottaa muutokset huomioon. Julkisen konsultaation pääpaino on tällöin niissä luetteloluonnoksen aineissa, jotka kemikaalivirasto katsoo ensisijaisiksi. SVHC-AINEITA tunnistettaessa virastolle ovat erityisen tervetulleita tiedot aineen identiteetistä – esimerkiksi nimestä, EC-numerosta, CAS-numerosta ja molekyylirakenteesta – sekä aineen PBTtai vPvB-ominaisuuksista eli hitaasta hajoavuudesta, biokertyvyydestä ja myrkyllisyydestä. Virasto toivoo tietoja myös aineiden sellaisista käyttötarkoituksista, jotka kommentoijan mielestä voisivat saada vapautuksen lupamenettelystä. Esimerkiksi lupamenettelyn aikana järjestetään kolme julkista konsultaatiota, jotka liittyvät erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC) tunnistamiseen, niiden ottamiseen luvanvaraisten aineiden luetteloon sekä lupahakemuksiin. Ying Zhu. Tässä yhteydessä tervetulleita ovat tiedot aineen toimitusketjusta sekä lupahakemuksen laatimiseen tarvittavasta ajasta. Heidän mukaansa jokaisella PC-prosessilla on tarkoituksensa. Vastaa siihen, mitä kysytään Tohtori Ying Zhu on partneri ja operatiivinen johtaja ReachLaw Oy:ssä. ReachLaw 3/2015 KEMIA 35 KUN PÄÄTETÄÄN aineen siirtämisestä ns. LUPAHAKEMUSTEN kohdalla julkisen konsultaation keskiössä ovat tiedot vaihtoehtoisista aineista tai teknologioista, joita aineita käytettäessä voitaisiin soveltaa. Nähtäväksi jää, jatkuuko tämä käytäntö. Lisätietoja ei käytetä aineen SVHCtunnistuksen vahvistamiseen vaan lupamenettelyn seuraavassa vaiheessa, jossa kemikaalivirasto päättää, suositteleeko se aineen ottamista luvanvaraisten aineiden listalle. kandidaattilistalta varsinaiseen luvanvaraisten aineiden luetteloon, pääasiallisena tietolähteenä käytetään aineen rekisteröintiasiakirjoja. Teollisuuden tulee myös muistaa päivittää aineiden rekisteröintiasiakirjat aina, kun saatavilla on uutta tietoa ja etenkin silloin, kun tiedolla on vaikutusta lupamenettelyprosessiin. Yleinen käsitys on ollut, ettei julkisilla konsultaatioilla ole varsinaisesti vaikutusta. Lisäksi on tärkeää koordinoida päivitykset Sief-tietojenvaihtofoorumeissa. Sen sijaan kommentteja, jotka koskevat CLP-lainsäädännön mukaisesti jo harmonisoituja luokituksia, ei tässä yhteydessä oteta huomioon. KEMIKAALIVIRASTO järjestää säännöllisesti julkisia konsultaatioita (PC, Public Consultation), joissa haetaan yleisön näkökulmaa Reach-lainsäädännön toimeenpanon eri vaiheisiin. Teollisuuden on siksi tärkeä ymmärtää kunkin PC:n merkitys ja etenkin se, mistä nimenomaan on pyydetty palautetta. Viranomaiset ovat toista mieltä. Kaikki huomautukset ja lisätiedot, jotka liittyvät aineen käyttötarkoituksiin, käyttömääriin, altistumiseen, korvaaviin vaihtoehtoihin ja riskeihin, ovat myös toivottuja. Virastolle voi toimittaa myös lisätietoa aineiden volyymeistä, käyttötavoista sekä kandidaattilistan mahdollisista muista aineista, jotka voisivat toimia aineen korvaajina tai tulla korvatuiksi aineella tietyissä käyttötarkoituksissa
Kentän muilla osakkailla on osuuksiin vielä etuosto-oikeus. Toisaalta proteiinitankkaus kuuluu asiaan, jos päinvastoin kasvattaa lihasmassaa, hauista ja pakaroita tai muuten vain treenaa rankasti. Niissä on rakennusainetta, jota vanhemmiten heikkenevät lihakset tarvitsevat. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kemia-Kemi 4/1980 Neste Oy lisää tonnistoaan Kemia-Kemi 4/1990 Neste ostaa osuuden öljykentästä Isossa-Britanniassa Neste Oy:n ja norjalaisen Moss Rosenberg Verft a.s:n perustama yhteisvarustamo Partrederi Nemo on tilannut kaksi 3 300 m3:n erikoistankkilaivaa Mossin telakalta Norjasta. Jalkaprässin, ylätaljan, hauiskääntöjen ja kylkilankun jälkeen tarvitaan ehdottomasti annos lisäproteiinia. Laivat täyttävät IMCO:n ja U.S. Ninianin tuotanto jatkuu näillä näkymin vuoteen 2005. Laivoissa on kaksoisrunko ja erilliset lastitankit. Kokonaiskauppasumma on noin 54 miljoonaa dollaria, puoliksi kummallekin myyjälle. JOS RUOKAVALIO kaikesta huolimatta on niukka ja yksipuolinen, vasta silloin kannattaa ottaa avuksi proteiinilisä. Ruokapöytään katetaan raejuustoa, lihaa, kalaa, broileria, munia, tofua. Nesteen osuudeksi kentästä tulee näin noin 4,2%. On proteiinirahkaa, -maitoa ja -jogurttia. 36 3/2015 KEMIA NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Smoothieen lisätään mangon, banaanin ja soijamaidon seuraksi heraproteiinia. Ensisijainen keino parantaa tilannetta on tehdä ruuista syöjän maun mukaisia. Netistä löytyy proteiiniversioita jopa makeista leivonnaisista. Papan proteiinit. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Nämä tankit ovat ruostumattomasta teräksestä ja siten alukset voivat kuljettaa kaikkia IMCO IIja III-luokkiin kuuluvia kemikaaleja. Heidän mukaansa ihminen saa kaiken tarvitsemansa tavallisista päivittäisistä aterioista. Kauppa edellyttää lisäksi Englannin energiaministeriön hyväksymistä. Yhteistyösopimus mahdollistaa lisäksi, että Neste saa käyttöönsä teknisen tietouden ja piirustukset siinä tapauksessa, että vastaavanlainen alus päätetään tilata Suomesta. Coast Guardin viimeisimmät kaasuja kemikaalialuksia koskevat määräykset. Jos proteiini-intoilija välttämättä haluaa leipoa proteiinimuffinsseja tai proteiinimokkapaloja, ne kannattaa viedä tuliaisiksi mummolle ja papalle. Samanaikaisesti voidaan kuljettaa kuutta eri tuotetta. Neste on tehnyt alustavan sopimuksen Murphy Petroleum Ltd:n ja Ocean Exploration Ltd:n kanssa ostaa kummaltakin noin 2,1 prosenttiyksikön suuruisen osuuden Ninian-öljykentästä Englannin pohjanmerellä. Monipuolisella lastinkäsittelylaitteistolla pystytään lastia jäähdyttämään aina –104°C:een ja lämmittämään + 80°C:een. Monelle vanhukselle ruoka ei kuitenkaan kunnolla maistu. RUOKAKAUPPOJEN hyllyt pursuavat tuotteita, joissa on tavallista enemmän proteiinia. Proteiinipitoisuudella mainostetaan jopa hiilihydraattien lähteitä, kuten puuroa ja leipää. Vain huippu-urheilijat ovat asia erikseen. Sen sijaan asiantuntijat ovat huolissaan vanhusten liian vähäisestä proteiininsaannista. Alukset soveltuvat nestemäisten kaasujen ja erilaisten kemikaalien kuljetukseen. Proteiini parantaa nälänhallintaa ja voi siten auttaa taistelussa vaa’an kohovia lukuja vastaan. Normaali, terveellinen ruoka riittää ravinnoksi niin kadunmieskuntoilijalle kuin aktiiviselle hikitreenaajallekin. Öljy on vähärikkistä. RAVITSEMUSASIANTUNTIJAT ovat eri mieltä. Proteiinipatukat, proteiinijauheet ja palautusjuomat ovat turha villitys. Nesteen osuus Ninianin tuotannosta tulee olemaan noin 4 500 tynnyriä päivässä eli noin 225 000 tonnia vuodessa. NORMAALIPAINOISEN vanhuksen pitäisi nauttia päivittäin 85–100 grammaa proteiinia: lihapullia, silakkapihvejä, munakasta tai vaikkapa hernekeittoa
Stalinin kuolema maaliskuussa 1953 oli hänen pelastuksensa. Hänet piti juuri ja juuri hengissä pieni palkka, jota hänelle akateemikkona yhä maksettiin. Lopulta vuonna 1958 Shtern rehabilitoitiin eli hänen ”rikoksensa” myönnettiin täysin keksityksi. Shterniä karsasti etenkin hänen entinen oppilaansa Galina Amiragova, politbyroon jäsenen Otto Ville Kuusisen vaimo. Tutkijan huikean uran päätti vasta kuolema vuonna 1968. Hänen muita keskeisiä tutkimusaiheitaan olivat uni ja pitkäikäisyys. Yleinen armahdus tyhjensi ”vankileirien saariston”, ja Shtern pääsi takaisin Moskovaan. Kumouksen tuulet Äiti-Venäjä ei kohdellut Lina Shterniä kaltoin ensimmäistä kertaa. Sotavuodet saivat neuvostodiktaattorin vainoharhaisuuden kuitenkin pahenemaan. Lisäksi hän toimi perustamansa fysiologian instituutin johtajana. Vuonna 1925 hän vihdoin otti vastaan professorinviran Moskovan yliopistosta, jossa häntä nyt arvostettiin suuresti. sisko.loikkanen@yle.fi Lina Shtern ei antanut minkään sammuttaa intohimoaan tieteeseen. Kunnioitettu biokemisti ei kuitenkaan aavista tulevaa. 37 3/2015 KEMIA Naiset ja kemia Sarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa. Latvian Liepajassa vuonna 1878 syntyneenä hän oli kokenut kovia jo tsaarin aikaan. Loistavan tieteilijän huomasi seuraavaksi itse generalissimus, joka myönsi tälle maan arvokkaimman tunnustuksen, omaa nimeään kantavan Stalinin palkinnon. Vuonna 1939 Shternistä tuli ensimmäisenä naisena myös Neuvostoliiton tiedeakatemian varsinainen jäsen. Vuonna 1917 hänestä tuli yliopiston ensimmäinen naisprofessori ja fysiologisen kemian osaston johtaja. Geneven yliopistossa lahjakas lääketieteen opiskelija pääsi pian professorinsa avuksi tutkimaan biologista hapetusta ja soluhengitystä. Lina Shtern koki Stalinin vainon Sisko Loikkanen Moskova, tammikuu 1949. Väitöksensä jälkeen Shtern jäi työhön alma materiinsa. 80-vuotias professori oli jo aiemmin saanut paikan biofysiikan instituutista, jossa hän nyt ryhtyi jatkamaan työtään entistä tarmokkaammin. Rockefellerin säätiön rahoittama tutkija kävi ahkerasti kansainvälisissä kongresseissa esittelemässä työtään, joka toi hänelle muun muassa Saksan tiedeakatemian jäsenyyden. Jo muutaman tunnin kuluttua 70-vuotias Shtern viruu pahamaineisessa Lubjankan vankilassa. Moskovan yliopiston ovet eivät auenneet juutalaisille, joten Shtern lähti opintielle Sveitsiin. Stalinin oikusta Shtern saa ”vain” viiden vuoden karkotuksen Kazakstanin perukoille. Ääni, jota neuvostokansalaiset ovat oppineet kavahtamaan. Karkotuksesta kotiin Kazakstanin karkotuksessa Shtern eli kurjissa oloissa. Akateemikko Lina Shternin oveen koputetaan keskellä yötä. Tämä sai muutkin varovaisiksi. Vasta silloin selviää, että häntä syytetään ”vakoilusta ja nationalismista”. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Samana vuonna Venäjän vallankumousten tuulet alkoivat houkutella Shterniä takaisin. Moskovassa Shtern kuvasi ensimmäisenä veri-aivoesteen toiminnan ja selvitti mekanismin, jolla rakenne kontrolloi aineiden pääsyä aivoihin. Koitti taas juutalaisten vuoro joutua tuomiolle. Siellä vankeudesta palaaviin suhtauduttiin kuitenkin epäluuloisesti. Geneven yliopiston ensimmäinen naisprofessori tuli tuntemaan myös neuvostovankilat.. Rangaistus rikoksista on teloitus, joka päättää 14 muun vangitun juutalaistutkijan elämän. Piesty ja kidutettu nainen odottaa oikeudenkäyntiä sellissään kesään 1952
Ilmassa oleviin hiukkasiin kohdistuu voimakas ionisuihku, joka varaa hiukkaset negatiivisiksi samalla niitä työntäen. ”Päätuotteemme ovat olosuhdeKemian kohtauspaikka ChemBio Finland tavoitti yleisönsä kaappeja, joilla testataan materiaalien ja ratkaisujen soveltuvuutta mataliin ja korkeisiin lämpötiloihin sekä nopeisiin, shokinomaisiin lämmönvaihteluihin”, Reipas kertoi. Luennoille väkeä vetivät etenkin kemikaaliturvallisuus ja bioenergia sekä elintarvikekemia, ympäristökemia ja analytiikka.. Kätevää oli, että seminaarisalit sijaitsivat messujen välittömässä yhteydessä, joten liikkuminen luennoilta näyttelyyn ja päinvastoin oli nopeaa ja helppoa. Myös henkilökohtainen kontakti on tärkeä”, perustelee ChemBionäyttelyn merkitystä liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouko Nieminen, joka esitteli osastollaan PANalytical Finlandin uutuustuotteita. Hiukkasmassa kerätään keruupinnoilta, joilta se huuhdotaan vesipesuaineliuoksella erilliseen astiaan tai viemäriverkostoon. Asiantunteva yleisö Toimitusjohtaja Jukka Reipas Testware Oy:stä paljasti yllättyneensä miellyttävästi messuvieraiden ”korkeasta tasosta”. Samaa mieltä tuntuivat olevan kemian alan ammattilaiset eli laitteiden ostajat, jotka kiertelivät kiinnostuneina tutustumassa messuosastojen antiin. Genanon menetelmässä ilma kulkee vapaasti keräilylevyjen välistä tai keruuputkessa. Laitteita voidaan käyttää laboratorioilman puhdistamisen lisäksi esimerkiksi homeitiöiden sekä virusten ja muiden mikrobien poistamiseen sisäilmasta, kuvaili Labo Linen edustaja Tuomas Mykkänen. Yrityksen päätoimiala painottuu elektroniikkateollisuuteen, joten odotukset kemian tapahtuman annista eivät olleet ainakaan ylioptimistiset. maaliskuuta järjestetyssä ChemBio-näyttelyssä. Yhtiön tuotepäällikkö Ismo Lokinoja kiitteli hänkin tapahtumaa onnistuneeksi. ”Meillä oli hyvä paikka lähellä sisäänkäyntiä, ja saimme myös hyviä asiakaskontakteja. Myös Hosmed oli jo varannut ständipaikan seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua järjestettävään näyttelyyn. Koska jokainen mittausjärjestely ja tiedonkeruutapahtuma on erilainen, laite-edustajan asiantuntemus vaikuttaa paljon lopputuloksen onnistumiseen. Satakunta yritystä esitteli tarjontaansa noin 4 200:lle kemian ammattilaiselle Messukeskuksessa 18.–19. Se saumaa jätepussin kiinni heti, kun sinne on laitettu tavaraa, joten mahdolliset haitalliset osat eivät pääse karkaamaan ilmaan. Espoolainen Genano valmistaa ilmanpuhdistimia, joilla voidaan poistaa jopa nanometriluokan hiukkasia ja pisaroita sisäilmasta. Näillä näkymin messusatsauksemme maksaa itsensä takaisin kuluvan vuoden aikana”, arvioi Lokinoja, jonka mukaan suurempien tutkimusvälineiden kaupassa myyjällä on ratkaiseva osuus. Labo Linen uutuuksiin kuuluivat myös Bernerin suojakaapit, joiden yhteydessä on jätteenkäsittelyyksikkö. Puhdasta ilmaa ja imua Labo Line Oy esitteli ChemBionäyttelyssä edustamaansa uutta suomalaista ilmanpuhdistintekniikkaa. ”Asiakaskuntaamme kuuluvat lähes kaikki teollisuuden alat. Laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin osaston yleisömagneetteja olivat muun muassa uudenlainen viskosimetri ja paranneltu FTIRmikroskooppi. Esimerkiksi elektroniikkateollisuus testaa eri komponenttien sijoittelua piirilevylle, jotta käytössä syntyvä lämpökuorma ei haittaa toimintaa tai kuormita muita komponentteja.” Positiivinen vastaanotto sai Testwaren tekemään päätöksen osallistua myös seuraavaan ChemBio-näyttelyyn, vaikka esittäytyminen oli alun perin suunniteltu kertaluontoiseksi. 38 3/2015 KEMIA Lauri Lehtinen ”Laboratorioiden käyttötavaraa voi toki hankkia netin kautta, mutta suuremmat laitteet pitää nähdä ja kokea ennen investointipäätöksen tekemistä. Kemian alan suomalainen suurtapahtuma toteutettiin tällä kertaa Messukeskuksen kolmoshallissa, tiiviissä, matalassa ja akustiikaltaan miellyttävässä tilassa
39 3/2015 KEMIA Suojakaapit mittaavat myös ilmavirtaa. Markkinoilla on hänen mukaansa ollut ”piristävää liikehdintää”, ja Espoossa pääkonttoriaan pitävä yritys on saanut uusia, yllättäviäkin asiakkaita. Moni pysähtyi vaihtamaan kuulumisia ja tapaamaan tuttuja Kemia-lehden ja Kemian Seurojen yhteiselle näyttelyosastolle. Palvelujen keskuksena toimii tätä nykyä ympäristötutkimuskeskus. Laboratoriolaitteiden taantumanKaikki kuvat: Markku Ojala / Messukeskus. Useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea toimiva yhtiö on viimeksi kuluneen vuoden aikana keskittänyt ympäristöalan palvelujaan Jyväskylään. Jos esimerkiksi ulko-oven avaaminen aiheuttaa hetkeksi virtauksen pysähtymisen kaapissa, sen merkkivalo vaihtuu vihreästä punaiseksi. Liikettä markkinoilla Myös laboratoriopalveluja toimittavan Nab Labsin myyntijohtaja Eija Bergelin kertoi, että yrityksen alkuvuosi on ollut tavanomaisen vilkas. Messukeskuksen kolmoshalli oli tiivis ja akustiikaltaan miellyttävä tila, jossa oli helppo liikkua. Nab Labsin valtteja ovat räätälöidyt tutkimusja analyysipalvelut sekä nopeasti tarjolle tulevat uudet menetelmät, Bergelin kuvaili. kin aikana varsin tasaisena jatkunutta kysyntää kuvaa Tuomas Mykkäsen mukaan hyvin se, että yritys on kevään mittaan rekrytoinut neljä uutta työntekijää
Kemian Päivät 2015 -Facebook-sivun tykkääjien kesken arvottiin kaksi Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä -suihkuverhoa. "Elintarvikeväärennösten selvittäminen kemian keinoin keräsi peräti 220 kuulijaa. Kaasutohtori palvelee Kaasuyritys Woikosken messuosastolla erikoiskaasujen tuotepäällikkö Eero Aspberg esitteli yrityksen repertuaarista löytyviä erikoispuhtaita ja seoskaasuja. Laboratorioiden käyttöön on tarjolla esimerkiksi jalokaasuja, vetyä, argonia, typpeä, happea, heliumia kaasuna ja nesteytettynä sekä räätälöityjä kalibrointiseoksia. Samalla laboratoriotoiminnot Kaustisella loppuvat, mutta toiminta Oulussa, Kärsämäellä ja Raumalla jatkuu entiseen tapaan. lehtinen.lauri@kolumbus.fi Markku Ojala / Messukeskus Kemian Päivien seminaareihin ja luennoille riitti väkeä. Se on elintarvikekemian ohjelmien kaikkien aikojen ennätys", Karrus kertoo. Scanstockphoto. Ne osuivat Jesse Kalliomäelle Helsingistä ja Kati Viloselle Imatralta. ChemBio Finland -kokonaisuus järjestetään Helsingin Messukeskuksessa joka toinen vuosi, seuraavan kerran 29.–30. Messuarvontojen voittajat Kemia-lehden ja Kemian Seurojen messukyselyyn vastanneiden kesken arvotut kirjaja lehtipalkinnot voittivat Kenneth Bergroth Karlebystä, Kimmo Hallikainen Mikkelistä, Jani Ikonen Helsingistä, Mirka Kronlöf Espoosta, Sanna Mäki Espoosta, Irmeli Pelkonen Vantaalta, Maire Seutu Jokioisilta, Tiina Riekkola Helsingistä, Toini Virkkala Kokkolasta ja Elina Yli-Rantala Tampereelta. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa tärkeänä täydennyskoulutustilaisuutena. ”Kemian Päivät on tärkeä täydennyskoulutustilaisuus alan ammattilaisille ja opiskelijoille. maaliskuuta 2017. Nyt Nab Labs on siirtämässä myös Kaustisen perusvesi-, mikrobiologisen ja orgaanisen analytiikan palvelujaan Jyväskylään. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Luennot kiinnostivat Messujen rinnalla järjestettyjen Kemian Päivien merkitys koulutustapahtumana tuli esiin entistä selvemmin. Perheyrityksen uusi palvelumuoto on kaasutohtorin maksuton käynti eli kaasujen varastointija annostelulaitteiden kuntoarviointi sekä tarvekartoitus. Kemia-lehti ja Kemian Seurat onnittelevat kaikkia voittajia. ”Bioalan seminaareista ehkäpä suosituimpia olivat Syövän uudet hoitomahdollisuudet -seminaari sekä Suolistobakteerit päättävät terveydestäsi -seminaari”, kertoo puolestaan asiamies Carmela Kantor-Aaltonen Suomen Bioteollisuus ry:stä. toukokuuta. 40 3/2015 KEMIA Ambiotica, jonka Nab Labs viime vuonna osti Jyväskylän yliopistolta. ”Woikosken oman tuotannon edullinen sijainti Suomessa tekee nopeatkin toimitukset mahdolliseksi”, Aspberg lupaa. Muutos toteutetaan siten, että Kaustisella tehtävät toimeksiannot siirretään vaiheittain Jyväskylään toukokuun loppuun mennessä. Kemian Päivien luentoja kuunteli hänen mukaansa lähes 1 400 henkeä. Tänä vuonna Kemian Päiville ilmoittautui viimekertaista enemmän osallistujia jo etukäteen”, kiittelee Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus. Aspbergin mukaan yritys haluaa palvella asiakkaitaan ”yhden pysähdyksen taktiikalla” eli toimittaa sekä erikoiskaasut että hapen tai typen tapaiset, tuotannossa suurina volyymeinä tarvittavat kaasut, ja ratkaista myös muut kaasuihin liittyvät tarpeet. Eniten väkeä houkuttelivat kemikaaliturvallisuutta käsitellyt avajaisseminaari, aurinkoja bioenergian seminaari sekä elintarvikekemian, ympäristökemian ja analytiikan seminaarit. Sitä ennen kemian ala kokoontuu Messukeskukseen Helsinki Chemicals Forumiin jo vajaan kuukauden kuluttua eli 28.–29
Kaapit on valmistettu kestävistä materiaaleista, ja ne voidaan varustaa atex-luokitelluin komponentein. lämpötila, kosteus, valo, ilmavirtaus ja erilaiset kaasut. Laitteistolla voidaan mitata jopa 35 prosenttia suolaa sisältäviä liuoksia. Laitteessa on helppokäyttöinen käyttöliittymä, selkeä nelivärinäyttö ja monipuoliset liitäntämahdollisuudet. Tehokas massaspektrometri Uusi NexION 350 ICP-MS -massaspektrometri ei sisällä ionilinssejä, minkä seurauksena vakuumialuetta ei tarvitse koskaan puhdistaa. 41 3/2015 KEMIA Uutuudet esillä messuilla Laboratorioiden, tutkimuksen ja teollisuuden tarpeisiin suunnitellut uudet tuotteet, laitteet ja palvelut kiinnostivat messukävijöitä. Kaapit voidaan tehdä matalammalla työtasolla, ilman työtasoa, kahdelta puolen käytettäviksi, lasiseinäisinä tai matalaan tilaan soveltuvina versioina, istumatyöhön tarkoitettuina tai muilla eritysvaatimuksilla. Laitteilla voidaan suorittaa kaiken kokoisten tuotteiden olosuhdetestaus oikeellisesti, tarkasti ja toistettavasti. Lisätietoa: www.ourex.fi Automaattinen näytteenotin Mettlerin EasySampler on synteesilaboratorioille tarkoitettu näytteenotin. Myös räätälöidyt ratkaisut ovat mahdollisia. Mittauslämpötilan vaihteluväli –10 – +200 celsiusastetta mahdollistaa myös sellaisten näytteiden mittauksen, jotka ovat huoneenlämmössä kiinteitä. Laite ottaa automaattisesti näytteet synteesireaktioista, pysäyttää reaktion, laimentaa näytefraktion ja toimittaa sen suljettuihin näyteastioihin myöhempiä analyysitarpeita, kuten kromatografisia määrityksiä, varten. Lisätietoa: www.anton-paar.com Suorituskykyinen refraktometri Bellingham + Stanley RFM340+ -refraktometri on tarkoitettu vaativiin tutkimuksiin tai tuotannon mittauksiin. Toiminnot mahdollistavat tarkan, luotettavan ja miehittämättömän näytteenoton synteesireaktioista. Analysaattorin avulla on helppoa seurata ja valvoa oluen koko valmistusprosessia vierteestä pullotukseen asti. Lisätietoa: www.perkinelmer.com Olosuhteiden testaukseen Aralab-olosuhdeja testauskaapit on suunniteltu teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin. Lisätietoa: www.hyxo.fi UUSIA TUOTTEITA. Lisätietoa: www.anton-paar.com Muunneltavia vetokaappeja Ourexin ergonomiset vetokaapit on suunniteltu vaativiin laboratoriotiloihin. Tasaisesti ilmaa poistavat kaapit suojaavat työskentelijää tehokkaasti. Lisätietoa: www.gwb.fi Monikäyttöinen titraattori HACHin uudet TitraLab AT1000 -automaattititraattorit sopivat moniin eri sovelluksiin. Säädettäviä olosuhteita ovat mm. Laitteisto voitti Pitcon 2015 -kongressissa Scientists’ Choice Award -palkinnon parhaana spektroskopiatuotteena. Laitteissa on useita esiohjelmoituja menetelmiä. Lisäksi uusia menetelmiä voidaan luoda itse tai siirtää niitä laitteelle esimerkiksi USB-tikulla. Titraattoreiden käyttöä helpottaa suuri, informatiivinen näyttö. Mittaukseen riittää kahden millilitran näyte. Lisätietoa: www.gwb.fi Oluen mittaukseen Anton Paarin Alex 500 -analysaattori mittaa tarkasti nesteen ja uutteen alkoholipitoisuuden, kalorimäärän, fermentaatioasteen ja lukuisia muita haluttuja parametrejä. Lisätietoa: www.hyxo.fi Öljynäytteiden mittaukseen DMA 4200 M -tiheysmittarilla voi mitata kaikenlaisia öljynäytteitä, kuten raakaöljyä, välituotteita, asfalttia, bitumia, nestekaasua ja korkeaviskositeettisia nesteitä. Sisäänrakennettu Peltier-elementti luo ideaaliset mittausolosuhteet haastavillekin näytteille
”Hieno, ainutkertainen tunnustus, josta yllätyin iloisesti”, Vornamo myhäilee. ”Kaikki alkoi siitä, kun saatiin tapeltua Euroopan kemikaalivirasto meille. Juuri silloin minunkin elämääni tuli kansainvälisyyden aspekti.” Kiireinen pääsihteeri Tätä nykyä Vornamo on viralliselta statukseltaan eläkeläinen – ja Helsinki Chemicals Forumin pääsihteerinä kiireisempi kuin koskaan. ”Kaikissa töissäni on ollut puolensa, mutta parasta oli varmaan Kemirassa. Hän on antanut aikaansa ja osaamistaan myös tieteellisille yhteisöille Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtoryhmässä ja Verifinin johtokunnassa sekä VTT:n tieteellisessä neuvottelukunnassa ja Tekniikan museon ja Heurekan valtuuskunnissa. Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä Suomen yrityselämässä, teollisuuden ja talouselämän järjestöissä sekä valtioneuvoston työryhmissä. Tosin erittäin kiinnostava ja antoisa sellainen”, Vornamo sanoo ja ryhtyy kuvailemaan tapahtuman merkitystä Suomelle. Kemian tutkimuksen, teollisuuden ja järjestötoiminnan veteraani Hannu Vornamo sai ChemBio-tapahtumassa Kemian Seurojen palkinnon 2015. Päivi Ikonen ”Hän on tehnyt pitkän työuran Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen tutkijana, ministeriön virkamiehenä, Kemira Oy:n johtajana ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Itse sain tehdä pioneerihommaa ympäristöjohtajana.” ”Lisäksi se oli valtavan kasvun ja kansainvälistymisen aikaa suomalaisessa kemianteollisuudessa. Kemian Seurojen myöntämän pronssiveistoksen tekijä on taiteilija Pirkko Nukari. Pääsihteeri toivoo mukaan myös poliitikkoja, joille ”kemikaaliturvallisuuden think tank” olisi oivallinen tilaisuus päivittää tietojaan koko yhteiskunnan kannalta keskeisestä asiasta. ”Esimerkiksi työturvallisuus on pitkälti kemikaaliturvallisuutta. HCF-foorumilla olisi paljon tarjottavaa vaikkapa Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoille.” Markku Ojala / Messukeskus Hannu Vornamo ja Varpuspöllö. Parisataa työpäivää vuodessa. Päätettiin sitten saman tien tehdä Helsingistä kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden kokoontumispaikka ja syrjäyttää siitä asemasta Geneve ja Bryssel. Nyt Geneve onkin jo poissa pelistä.” Maanosan uusi kemikaalipääkaupunki nousee jälleen valokeilaan muutaman viikon kuluttua, kun parisataa alan asiantuntijaa kaikkialta maailmasta kokoontuu Messukeskuksessa järjestettävään seitsemänteen HCF-foorumiin. Mikä tärkeintä, hän aina ajaa kemian etua ja pitää kemian asiaa kirkkaana esillä.” ”Hän” on tietenkin suomalaisen kemian grand old man Hannu Vornamo, jonka ansioita Kemian Seurat kertasi tiedotteessaan. ”Etenkin mepeille suosittelen tapahtumaa lämpimästi.” Lisäksi Vornamo soisi kemikaaliturvallisuuden kokoontumisajojen innostavan myös suomalaiset alan osaajat entistä aktiivisemmin mukaan. ”Harrastushan Chemicals Forum minulle on. Kemian vannoutunut lipunkantaja suostuu pakon edessä valitsemaan paikan, joka on ollut moniulotteisen uran mieluisin. Hänen toimensa ulottuvat myös Hannu Vornamo liputtaa Aina kemian puolesta kului maailmalla. kansainvälisiin tehtäviin, kuten Euroopan kemianteollisuuden keskusjärjestön Ceficin ja European Industrial Research Management Associationin hallituksiin. ”Noo”, energinen mies toppuuttelee. Vornamo vastaanotti osana Kemian Päiviä järjestetyssä juhlatilaisuudessa Kemian Seurojen palkinnon 2015. Juuri Kemirassa ja Nesteessä luotiin tuolloin 1980-luvulla ympäristöjohtamisen käsite ja tehtiin ensimmäiset ympäristöraportit
Kemia syntyy yhteistyöllä. Hakupäätös syntyi siltä istumalta. ”Olen onnellinen siitä, että olen työssäni päässyt yhdistämään kiinnostukseni luonnontieteisiin ja kirjoittamiseen ja saanut osaltani viedä eteenpäin viestiä kemian monista saavutuksista.”. 43 3/2015 KEMIA Elina Saarinen ”Leena Laitisen päätoimittajakaudella Kemia-lehti on onnistunut paitsi alan ammattilehtenä myös suuren yleisön lehtenä, joka on yleistajuistanut kemian ilmiöitä ja tuonut ansiokkaasti kemian merkitystä esiin”, sanoi palkinnon jakanut Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja, professori Kimmo Himberg. Aina tulee uutta kiinnostavaa kerrottavaa”, sanoo Kemia-lehden päätoimittaja Leena Laitinen. kertoo mitä kaikkea on saatu aikaiseksi ja joka ottaa reippaasti käsittelyyn myös kiisteltyjä kysymyksiä. Lehden päätoimittaja ja yrittäjä hänestä tuli vuonna 2002. Olen todella otettu ja kiitollinen.” Kemian hyväksi -palkinnon myöntävät Suomen Messusäätiön tuella Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen Yhdistys ja Kemian Päivien Säätiö taholle, joka on edistänyt kemian teollisuutta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä alan yhteiskunnallista merkitystä. Vuodesta 2006 hän on ollut myös toimitusjohtaja Kempulssi Oy:ssä, joka julkaisee Kemia-lehden lisäksi Uusiouutisia ja Työ Terveys Turvallisuus -lehteä. Hän kiittää lämpimästi työtovereitaan sekä lehden monia yhteistyökumppaneita, ilmoittajia ja lukijoita, joita ilman lehdenteko ei onnistuisi. Kun lehti on lukijoilleen merkityksellinen, siitä tulee kokoaan suurempi”, Laitinen sanoo ja lupaa, että alan digitalisoitumisesta huolimatta painetusta lehdestä ei ”meidän vahtivuorollamme” luovuta. Meillä on loistavia luottoavustajia, jotka osaavat kertoa asiat lukijoita kiinnostavasti ja kansankielellä”, Laitinen sanoo. Laitinen kiinnostui jo kouluaikoina kaikkialle ulottuvasta kemiasta ja pääsi opiskelemaan alaa Teknilliseen korkeakouluun, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1988. ”Saamme jatkuvasti palautetta, kannustusta ja hyviä juttuideoita. Yksi kemian muoto on Laitiselle rakkain: ”Hyvä henkilökemia on minun suosikkikemiaani. Mieluisinta Laitiselle on päästä seuraamaan alan muutosta sekä kertomaan uusista sovelluksista ja tutkimustuloksista, jotka edistävät ihmisen tai ympäristön hyvinvointia. Pieni suuri lehti ”Kemia on hieno ala, joka ansaitsee oman äänenkannattajan, lehden, joka Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle ”Henkilökemia on suosikkikemiaani” ”Siitä on aika tarkkaan 25 vuotta, kun kuulin saaneeni Suomen ainoan toimittajan paikan, johon vaadittiin kemistin koulutusta. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Lauri Lehtinen ”Paras puoli työssäni on, että tarinat eivät koskaan lopu. Silloin pompin riemusta, ja tekisi mieli pomppia nytkin.” Näin sanoi silminnähden onnellinen Kemia-lehden päätoimittaja Leena Laitinen vastaanottaessaan Kemian hyväksi -palkinnon. Laitinen aloitti Kemiassa huhtikuussa 1990. Palkinnon takana ovat kemian alan vaikuttajatahot ja vahva ja perinteikäs seuratoiminta. ”Tuntuu hienolta, että arkinen työ, jota olen tehnyt täydestä kutsumuksesta, noteerataan. Hän työskenteli kolme vuotta tutkijana ympäristöhallinnossa ennen kuin toimittajan paikka alan ammattilehdessä osui silmiin. On ihana olla ihmisten kanssa, joiden kanssa kemiat kohtaavat ja joiden seurassa virkistyy.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. ”Esimerkiksi vanhasta tutusta puusta kemistit ovat löytäneet aivan uutta potkua nanosellusta syöpälääkkeisiin ja älypakkauksista biopolttoaineisiin.” Kemia-lehden päätoimittaja näkee kemiaa kaikkialla, arjessakin. Nyt toisen kerran jaetun palkinnon arvo on 5 000 euroa
Meneillään on myös tutkimus, jossa pyritään korvaamaan leivinhiivan koko perimä tutkijoiden itse suunnittelemalla genomilla. Bakteerisolu kykeni elämään ja alkoi muistuttaa sitä bakteeria, jonka genomi siihen oli siirretty. Kun biologisten palikoiden ominaisuudet tunnetaan riittävän tarkasti, niistä luotavat järjestelmät voivat olla hyvinkin monimutkaisia. Craig Venter -instituutin tutkijat valmistivat uuden bakteerisolun poistamalla luonnollisesta bakteerista sen genomin ja siirtämällä tilalle uuden syntetisoimansa läheistä sukua olevan lajin perimän. Samalla selvitetään, minkä kokoisella minimigenomilla hiivan kaltainen aitotumallinen solu pystyy elämään. Nykyisin puhutaan yleisesti gibsontekniikasta. Lopulta palikoista voidaan rakentaa ehkä jopa elävä solu. ”Uuden genomin käyttöä helpottamaan on jo luotu menetelmä, jossa jokaisen geenin ympärille liitetään sopivat elementit, joiden ansiosta Jussi Jäntin arkisto Dna-palikoista syntyy vielä joskus elävä solu, uskoo tutkija Jussi Jäntti.. ”Tässä kehitettiin työkaluja myös tulevia tutkimuksia varten. Valmiita dna-palikoita on saatavilla yhä enemmän, ja niitä voi ostaa kaupasta samoin kuin vaikkapa kemiallisia reagensseja. Samanlaisia palikoita synteettisessä biologiassa ovat pienet dna-palaset. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia teknologioita, joiden avulla dna-pätkät saadaan koottua pitkiksi dnamolekyyleiksi. ”Niistä alan tutkijat voivat rakennella haluamiaan biologisia koneistoja”, Jäntti vertaa. Elektroniikan peruspalikoita ovat transistorit, joista voidaan rakentaa vaikkapa muistipiiri. ”Jos tähän päästään, ollaan perustavanlaatuisten kysymysten äärellä: missä vaiheessa elämä alkaa solussa ja mitä elämä yleensäkin on.” Uraauurtavia kokeita Maailmalla alalla on tehty lukuisia uraauurtavia kokeita. Näille tekniikoille on käyttöä.” Hankkeeseen osallistunut huippututkija Daniel Gibson antoi samalla uudelle dna:n liittämismenetelmälle nimensä. Amerikkalaisen J. Sopiva vertauskohta löytyy elektroniikasta. Sen avulla dnapalasista kootaan pitkä ketju, Venter-instituutin hankkeen tapauksessa miljoonan emäksen genomi. Soluja geenitiedon edistyminen on avannut alan tutkimukselle aivan uudenlaiset näkymät, todettiin Synteettisen biologian seminaarissa. 44 3/2015 KEMIA Sisko Loikkanen ”Nyt pyritään tekemään solun toimintojen muokkaamisesta suunnitelmallista ja helppoa”, kuvailee kehitystä ryhmäpäällikkö Jussi Jäntti Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Tutkimushankkeen kustannukset olivat yli 40 miljoonaa dollaria, mutta Jäntti perustelee hintaa hyödyillä. Dna-palikoista rakennetaan biokoneita Synteettisessä biologiassa on menossa huima nousukausi
Jäteveden puhdistuksessa muunnellut mikrobit voisivat imeä sisäänsä veden sisältämät raskasmetallit, jotka sen jälkeen saostettaisiin vedestä pois. Penttilä toimii koordinaattorina Tekesin Living factories -ohjelmassa, jossa ovat mukana myös Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto. Antonin Halas Jopa teollisuuden savukaasut voivat muuttua hyödyllisiksi raaka-aineiksi, kertoo tutkimusprofessori Merja Penttilä. Viisivuotisessa hankkeessa paneudutaan pääasiassa hiivoihin, jotka ovat erittäin hyviä tuotanto-organismeja. Taustalla vaikuttaa se, että uudehkon tieteenalan ansiosta tuotantoorganismien kehittäminen on nopeutunut, minkä hyödyt alkavat jo näkyä. Niistä voitaisiin valmistaa uudenlaisia kemikaaleja.” Muunneltujen solujen avulla voidaan tehdä samat asiat kuin kasveilla ja paljon muutakin. ”Kokonaista kasvia ei tarvitse kasvattaa, kun pelkkä solu hoitaa tarvittavat ja vain ne halutut reaktiot. Savukaasuista raaka-ainetta VTT:n tutkimusprofessorin Merja Penttilän mukaan myös suomalaiset yritykset ovat alkaneet kiinnostua synteettisestä biologiasta. Romesberg-laboratorion ryhmä valmisti kaksi aivan uudenlaista keinotekoista emästä, jotka eivät pariudu toistensa kanssa tuntemiemme dnaemästen lailla vaan hydrofobisin voimin. Uudesta biologiasta toivotaan ratkaisua myös aurinkoenergian varastointiin. Penttilän mielessä siintää muitakin haastavia hankkeita. Nämä emäkset liitettiin osaksi dna:ta tunnettujen neljän emäksen eli adeniinin (A), guaniinin (G), sytosiinin (C) ja tymiinin (T) oheen. ”Muunnetusta koodista huolimatta mikrobi kykeni monistumaan ilman, että uutta dna:ta olisi heti siivottu solusta pois. Tietomassaa on hyvä käsitellä mallinnuksen avulla ennen kuin lähdetään tekemään varsinaisia kokeita.” Mallintaja voi tietokoneessa testata erilaisia vaihtoehtotilanteita ja päättää, mitkä geenit ovat kulloinkin tarpeen. ”Esimerkiksi yhden hiiliatomin sisältävien C1-hiililähteiden, kuten hiilidioksidin mutta myös metanolin, hyödyntäminen mikrobien avulla. Uusien emästen läsnäolo ei vaikuttanut solun kasvuun, eikä solun toiminta häiriintynyt niistä. ”Tutkijoille tulee valtavan suuria määriä geenidataa ja tietoa solun toiminnasta. Näköpiirissä kajastavat myös uudet materiaalit, joissa proteiineja ja muita biologisia aineita yhdistetään epäorgaanisiin aineisiin niin, että tuloksena on vaikkapa luun kaltainen aine. Tulevaisuutta ovat myös solun sisällä mittauksia tekevät anturit ja diagnostiikassa hyödynnettävät biologiset mittausmolekyylit. Uusi geenikieli Yhdysvaltalaisessa Scripps-instituutissa saadut tulokset puolestaan viittaavat siihen, että dna:n tunnetut emäkset eivät olisikaan ainoa mahdollinen geneettinen koodikieli. Massachusettsin teknillisessä yliopistossa MIT:ssä on onnistuttu valmistamaan geneettisistä elementeistä myös toimivia loogisia portteja, jollaisia käytetään elektroniikassa. Energiantuotannossa voidaan puolestaan tuottaa biopolttoaineita solutehtaissa eli fermentorissa kasvatetuissa, sopivasti muunnelluissa hiivatai bakteerisoluissa. Uusi koodi siis toimi biologisessa systeemissä”, Jäntti kuvailee. Näin genomia voidaan muunnella ja järjestellä ketterästi uudelleen.” Tutkijat pääsevät myös selvittämään, kuinka uudelleenjärjestäminen vaikuttaa solun toimintaan. 45 3/2015 KEMIA mikä tahansa geeni voidaan helposti poistaa perimästä. Monia sovelluksia Synteettisen biologian sovellusaloja ovat ensinnäkin teollisen biotekniikan eri sektorit. VTT:ssä keskitytään varsinkin. Lisäksi projektissa tutkitaan syanobakteereita. ”Rima satsata alalle on mataloitunut”, Penttilä toteaa tyytyväisenä. Ideana on syöttää aurinkosähkö mikrobeille, joiden tuottamat molekyylit toimisivat energiavarastoina. Perimässä oli täten tavallisen neljän sijaan kuusi emästä. Erityisesti turkulaisten tarkoituksena on muokata syanobakteerien valonottokykyä siten, että hiilidioksidista saadaan valoenergian avulla syntymään tehokkaammin haluttuja tuotteita. Kun kasvatamme soluja suuria määriä, saamme riittävästi lopputuotetta.” Avaimena mallinnus Merja Penttilä korostaa tietokonemallinnuksen ja -suunnittelun suurta merkitystä synteettisessä biologiassa. Genomiin voidaan myös helposti liittää haluttu dna-pätkä, jollainen tarvitaan esimerkiksi biosynteettistä reittiä varten silloin, kun mikrobin halutaan tuottavan jotakin tiettyä tuotetta, kuten polttotai lääkeainetta
Syntyviä rna-molekyylejä voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa halutun kohdegeenin hiljentämiseen. Kun kyse on uusista kemikaaleista, mikrobeihin joudutaan joskus tekemään lukemattomia muutoksia ennen kuin päästään teoreettiseen saantoon. Tulossa ovat myös rna-pohjaiset kasvivirusrokotteet, joita Helsingin yliopisto kehittää yhdessä Strasbourgin yliopiston kanssa. ”Menetelmää voidaan hyödyntää lääketieteessä, kun luodaan vaihtoehtoisia strategioita esimerkiksi virustauteja vastaan. Rna-interferenssi-ilmiön viitisentoista vuotta sitten havainneet amerikkalaiset Craig Mello ja Andrew Fire pokkasivat löydöstään vuoden 2006 lääketieteen Nobelin. Helsinkiläiset ovat jo saaneet aikaan synteettisiä bakteerisoluja, jotka mahdollistavat tehokkaan kaksijuosteisen rna:n tuottamisen. sisko.loikkanen@yle.fi Outi L yytinen Minna Poranen kehittää synteettisen biologian työkaluja viruksista.. Tutkijoiden tavoitteena on valmistaa solulinja kaksijuosteisen rna:n tuottamiseksi. ”Rna-pohjaisten kasvinsuojeluaineiden toivotaan parantavan ruuantuotannon ympäristöystävällisyyttä ja ruuan laatua.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Nykyisin on mahdollista myös seuloa automaation avulla muokatuista soluista ne, jotka toimivat parhaiten ja tuottavat haluttua yhdistettä tehokkaammin kuin alkuperäinen muuntelematon solu. Jotta hiljennys toimii, käytetyn kaksijuosteisen rna:n sekvenssin pitää vastata hiljennettävän kohdegeenin sekvenssiä. ”Uskomme, että näillä konsteilla voimme kehittää kestävän kehityksen mukaisia prosesseja ja korvata öljyn tietyissä tuotantoprosesseissa uusiutuvilla raaka-aineilla ja jopa haitallisilla aineilla, kuten hiilidioksidilla. 46 3/2015 KEMIA niihin soluihin, joita teollisuudessa tullaan käyttämään tuotantoprosesseissa. Useita rna-pohjaisia lääkkeitä on jo kliinisissä kokeissa”, Poranen kertoo. Teollisuuden savukaasutkin voivat joskus muuttua raaka-aineeksi.” Nobel-palkittu työ hyötykäyttöön Helsingin yliopistossa kehitetään myös viruksista synteettisen biologian työkaluja, bakteerisoluihin kun voidaan liittää uusia, viruksista peräisin olevia ominaisuuksia. ”Kaksijuosteisen rna:n avulla voidaan käynnistää aitotumallisissa soluissa rna-interferenssimekanismi, joka hiljentää halutun kohdegeenin ilmenemisen”, kertoo akatemiatutkija Minna Poranen
Sisko Loikkanen Turussa toimiva Biovian Oy rakentaa lääkekehitysyhtiöille prosesseja erilaisten biologisten lääkkeiden tuotantoon. Me räätälöimme prosessit, joiden avulla siitä voidaan valmistaa tutkimuslääke”, kuvailee toimitusjohtaja Knut Ringbom. toksiinitestit. Kyseessä on usein kertakäyttöteknologia, ja jokainen prosessi on kyseisen molekyylin tuottamisessa ainutlaatuinen. ”Ensin suunnittelija luo kengän designin, mutta ennen kuin kenkä on jalassa tarvitaan materiaaliin ja tuotantoon liittyvää erikoisosaamista sekä todella monta erilaista tuotan. Toiminta tapahtuu yhden luukun periaatteella. 47 3/2015 KEMIA ChemBio-tapahtumassa jaetun BioFinland-palkinnon sai turkulainen Biovian Oy. Vienti on auennut myös Venäjälle. Biolääkeala vaatii monenlaista osaamista, joten henkilöstön joukossa on niin biokemian, bioanalytiikan ja farmasian kuin laitetekniikankin ammattilaisia. sisko.loikkanen@yle.fi Markku Ojala / Messukeskus Palkinnon vastaanottivat Biovianin perustajat, hallituksen jäsen Sakari Heyno (vas.), analyyttisen kehityksen johtaja Jani Yömaa, toimitusjohtaja Knut Ringbom, liiketoiminnan kehitysjohtaja Antti Nieminen sekä tuotantoja kehitysjohtaja Pirkko Kortteinen. Tätä nykyä noin 40 henkeä työllistävä firma on yhä perustajiensa omistuksessa. Yhtiö on keskittynyt etenkin prosesseihin, joissa hyödynnetään nisäkäsja mikrobisoluja. 5 000 euron BioFinland-palkinnon myöntää Messusäätiö. Proteiinien lisäksi tiloissa syntyy muitakin biomolekyyleja, kuten kompleksisia polysakkarideja sekä virusja geeniterapiatuotteita. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Knut Ringbom vertaa uutta biologista lääkettä huippulaatuisen kengän valmistukseen. Yrityksen palveluihin kuuluvat myös lääkkeiden laadunvalvontaanalyysit, kuten steriiliysja endoBiovian räätälöi lääkkeille valmistusmenetelmät tovaihetta. Osaajien yhteistyötä Biovianin perusti vuonna 2003 viisi lääkekehittäjää, jotka siirtyivät omaan yritykseensä Biotie Therapiesista. Palkintoperusteissaan raati kiitteli etenkin sitä, että Biovianin toiminta on ollut kannattavaa alusta alkaen ja perustunut pitkäjänteisesti tulorahoitukseen. Bioreaktoreissa kasvatettavat solut tuottavat esimerkiksi proteiineja, jotka eristetään liuoksesta ja puhdistetaan. Tärkeimpiä vientimaita ovat Skandinavia ja muu EU, joiden perässä seuraavat Yhdysvallat ja Korea. ”Tyypillisessä tapauksessa asiakas on kehittänyt innovatiivisen molekyylin. Palkinnon saajan valitsee Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksen asettama palkintoraati. Design on toimeksiantajan käsialaa, me kehitämme tuotantoprosessit.” Yrityksen asiakkaat ovat pääosin ulkomailla. Biovianissa on valmiudet kehittää myös tarvittava tuotto-organismi asiakkaan lähettämästä geenisekvenssistä. Moderneissa 2 300 neliön EMAja FDA-sertifioiduissa tuotantotiloissa on myös tarvittavat jälkikäsittelylaitteet. Noin kuuden miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus on 83 prosenttia. Biovian vie vuosittain läpi useita merkittäviä sopimusvalmistusprosesseja lähtösolusta valmiiseen, pakattuun lääkemuotoon asti. Yleensä mikrobikannat tulevat kuitenkin taloon valmiina. ”Olemme tuottaneet esimerkiksi onkolyyttisiä viruksia, joita voidaan käyttää syövän hoidossa”, kertoo liikekehitysjohtaja Antti Nieminen
Laitteella saavutetaan poikkeuksellisen korkea massaresoluutio ja hyvä massatarkkuus. Muodostuneet ionit viedään ioniloukkuun, jossa niitä voidaan pilkkoa tarvittaessa yhä pienempiin ja pienempiin osiin. Tätä nykyä orbiloukkutekniikkaan perustuvia laitteita on Suomessa kaikkiaan noin 15. Orbiloukulla mitataan ensin yhdisteen tarkka molekyylipaino. Täysin uusien yhdisteiden tunnistamisessa viimeinen vaihe on kuitenkin se, että laboratorio tilaa alihankintana vielä aineen NMR-analyysin. Tuntemattomien yhdisteiden tutkimuksesta käytetään termiä known– unknown-analytiikka. Tullilaboratorio hankki laitteen vuosi sitten kyetäkseen tunnistamaan nimenomaan uudet Suomeen levinneet muuntohuumeet. ”Usein valmistaja on ainakin yrittänyt piirtää purkin kylkeen aineen molekyylirakenteen. Sitten ioniloukku pilkkoo yhdisteen useampaan pilkkeeseen, joiden tarkat massat selvitetään myös. Koiran hajuaistia ne eivät aivan vielä päihitä, mutta se on laitekehityksen tavoitteena. Orbiloukku on uudenlainen massaspektrometri Orbiloukku on toimintaperiaatteeltaan uudentyyppinen massaspektrometri. Ioniloukun ja orbiloukun yhdistelmällä on saatu aikaan laitteisto, joka soveltuu toisaalta muun muassa proteiinitutkimuksiin, toisaalta myös pienten molekyylien rakennemäärityksiin. 48 3/2015 KEMIA Analyyttisen kemian uusilla menetelmillä voidaan määrittää yhä pienempiä pitoisuuksia ja tunnistaa melkein mitä tahansa aineita. Tarkan molekyylipainon ja pilkkeiden avulla pyritään määrittämään molekyylin rakenne. Prosessi alkaa pakkauksen etiketin tarkastelusta. Marja Saarikko Analyyttisen kemian laitteet ja menetelmät kuulostavat maallikon korvissa usein melkoisilta sanahirviöiltä. Tunnistamisessa on avuksi myös se, että muuntohuumeet kuuluvat yleensä johonkin yhdisteperheeseen, eli niillä on rakenteeltaan samankaltaisia sisaryhdisteitä. Aineen tunnistaminen on salapoliisin työtä Muuntohuumeiden tunnistaminen on vaikeaa siksi, ettei niistä ole olemassa jäljitettäviä puhdasaineita, joihin kemistit voisivat verrata analyyseista saamiaan spektrejä. Uusia aineita eli sellaiAnalyysimenetelmän on oltava Yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti sia, joita Suomessa ei aiemmin ollut tavattu, jäi Tullin haaviin vuosittain nelisenkymmentä.” ”Ilman ioniloukku-orbiloukkua olisimme voimattomia aineiden tunnistamisessa, sillä yksikään perinteisistä menetelmistä ei pysty samaan”, Ravio korostaa. Saadun tiedon perusteella voidaan tehdä päätelmiä tutkittavan yhdisteen rakenteesta.. Laitetta ja sen käyttöä esitteli Kemian Päivillä Tullilaboratorion tullikemisti Pekka Ravio, joka luennoi Kemiallinen analytiikka nyt ja tulevaisuudessa -seminaarissa. Ravio kertoo, että Tullilaboratorion tutkimat muuntohuumeiden näytemäärät kasvoivat räjähdysmäisesti vuosina 2011–2013, kun aineet rantautuivat Suomeen. Ioniloukku-orbiloukku sopii Ravion mukaan esimerkiksi muuntohuumeiden, kasvuhormoneiden sekä räätälöityjen peptidien määrittämiseen. Tosin purkki voikin sitten sisältää jotakin aivan muuta, tai kyseessä voi olla monen eri aineen seos”, Ravio kuvailee. Hintavan ostoksen mahdollisti se, että Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus osallistui hankintaan 20 prosentin osuudella. Molekyyli-ioni ja saadut pilkkeet ohjataan orbiloukkuun, jolla määritetään niille tarkat massat ja alkuainekoostumukset. Yksi sellainen on massaspektrometrian uusi sovellus ioniloukku-orbiloukku. Muuntoeli designhuumeilla tarkoitetaan huumeita, joiden kemiallista rakennetta on hieman muokattu, jotta huumausainelaki voidaan kiertää. ”Samalla myös muuntohuumeiden kirjo kasvoi. Rakennemäärityksessä tutkittavat yhdisteet erotellaan UHPLC:n eli nestekromatografian avulla ja ionisoidaan sähkösumutuskammiossa. Ensimmäinen kaupallinen laite tuli markkinoille vuonna 2005. Sen jälkeen tullikemisteillä on usein jo hyvä arvaus siitä, mikä aine on kyseessä
Jo nyt loukku on osoittautunut hyväksi välineeksi torjunta-aineiden tehoaineiden jäämien seulomisessa. Tutkimusryhmät tekevät jatkuvasti uusia keksintöjä, joista parhaat jalostuvat kaupallisiksi tuotteiksi asti. Kaikkien analysoiminen ei ole mahdollista yhdellä menetelmällä, mutta ioniloukku-orbiloukun avulla yhdessä analyysissa voidaan kuitenkin todeta mahdollisimman monta kerralla”, Ravio sanoo. marja.saarikko@gmail.com. EU on siksi asettanut niille raja-arvoja, joiden noudattamista Tullilaboratoriossa myös valvotaan. ”Torjunta-aineiden tehoaineita on kehitetty tähän mennessä noin 1 700 yhdistettä. Siihen laitekehityksessä kuitenkin pyritään.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Kehonrakentajat pelaavat uhkapeliä Työssään Ravio tutkii myös dopingaineina käytettäviä kasvuhormoneita. Häntä jaksaa ihmetyttää kehonrakentajien uhkarohkeus. Analyysimenetelmät ovat hänen mukaansa kehittyneet viime vuosina hurjasti. Monet laittomat hormonit injektoidaan liuoksena suoraan suoneen, vaikka kukaan ei tiedä, mitä ruisku oikeastaan sisältää. Monilla tehoaineilla on ihmiselle haitallisia vaikutuksia. Sen avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi ravintolisien mahdollisia haitallisia ainesosia. 49 3/2015 KEMIA Eyvor Lind Tullikemisti Pekka Ravio on napannut orbiloukkuunsa jo kymmeniä Suomeen pyrkineitä uusia huumausaineita. Niin nopeaa kuin kehitys tätä nykyä onkin, ihmisen tekniikat jäävät yhä toiseksi Tullin parhaille analysaattoreille eli koirille. Pekka Ravio uskoo sovellusten kirjon laajenevan entisestään, kun laitteesta ja sen potentiaalista kertyy lisää kokemuksia. Markkinoille on tullut monenlaisia laitteita, ja etenkin detektoreita on tarjolla valtava kirjo. ”Mikään menetelmä ei vielä ole yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti. ”Se voi olla ihan mitä tahansa, vaikkapa monen aineen seos, jonka pitoisuuksista ei ole mitään tietoa.” Ioniloukku-orbiloukun ansiosta Tullilaboratorio on tosin nyt selvittänyt monien dopingaineidenkin koostumuksen
50 3/2015 KEMIA Marja Saarikko ”Luonnontieteilijöitä koulutetaan liikaa, ja heidän työllistymisensä on hyvin hankalaa.” Väärin, sanoo uraja työelämävalmentaja Satu Roos, joka haluaa kumota yleisen käsityksen. Luonnontieteilijöiden pitäisi hänen mukaansa oppia hyväksymään ”epätäydellisyys”. Siitä hyvä esimerkki on työvalmentaja itse. Hänen mukaansa talouden heikko tilanne on saanut jotkut menettämään uskonsa työllistymiseen ylipäätään. Niinpä hän jäi joksikin aikaa assistentiksi omaan alma materiinsa, joka seuraavana vuonna muuttui Kuopion yliopistoksi. Parin vuoden kuluttua löytyi työpaikka panimoyritys Olvista, jossa hän toimi ensin laboratoriopäällikkönä, sitten laatupäällikkönä ja lopuksi henkilöstöjohtajana. Under ose. Kun uraa samassa talossa oli takana 16 vuotta, Roos sanoutui irti päästäkseen opiskelemaan henkilöstöasioita kunnolla. ”Mutta kun puhutaan esimerkiksi viroista, niihin on aina julkinen haku, jossa jokainen hakemus huomioidaan”, Roos muistuttaa. Silloin työmahdollisuuksia riittää, sanoo uravalmentaja Satu Roos. Sen puitteissa hän paitsi valmentaa luonnontieteilijöitä myös kouluttaa työyhteisöjä. Kun Roos pari vuotta sitten ryhtyi vetämään luonnontieteilijöiden työnhakupäiviä ja tutki tilaisuutta varten tarkemmin näiden työmahdollisuuksia, hän hämmästyi itsekin. Hänen gradunsa käsitteli thalassemiaa, joka on erityisesti Välimeren alueella esiintyvä harvinainen verisairaus. Roos valmistui vuonna 1983 biokemistiksi silloisesta Kuopion korkeakoulusta. He saattavat lukea työpaikkailmoituksen mutta jättää tehtävän hakematta siksi, että ajattelevat siihen olevan runsaasti hakijoita muutenkin tai siksi, etteivät katso oman osaamisensa riittävän. Epätäydellisyys pitää hyväksyä Vuonna 2010 Roos sai Itä-Suomen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisterin paperit ja perusti oman yrityksen. Internetin ja erilaisten työnhakupalveluiden selaaminen tuotti tulokseksi yhteensä 1 600 julkisesti avoinna ollutta paikkaa, joiden hän arvioi soveltuvan luonnontieteilijöille. Moni myös päättää jo ennakkoon, että työpaikat jaetaan joka tapauksessa suhteilla, eikä niihin siksi kannata edes pyrkiä. Ennen kaikkea luonnontieteilijöiltä kuitenkin puuttuu ammatillista itsetuntoa. Kemian Päivien Uraseminaarissa puhuneen Roosin mukaan luonnontieteilijöille sopivia tehtäviä on tarjolla paljon luultua enemmän, sillä alan koulutus antaa valmiudet vaikka mihin. Työssään Roos on etsinyt syitä luonnontieteilijöiden kasvaneisiin työttömyyslukuihin. Koulutuksen tuomaa osaamista voi Astu ulos lokerosta Luonnontieteilijästä on moneksi Kemistien ja muiden luonnontieteilijöiden pitää unohtaa ”täydellisyyssyndroomansa” ja ymmärtää, että osaamista voi myös soveltaa. ”Miksi näitä paikkoja ei ymmärretä hakea”, Roos ihmettelee ja vastaa kysymykseensä saman tien: luonnontieteilijät potevat hänen mukaansa ”täydellisyyssyndroomaa”. Se tarkoittaa, että nämä haluavat vain sellaisiin tehtäviin, jotka vastaavat aivan täsmällisesti heidän koulutustaan, eivätkä edes havaitse muita vaihtoehtoja. kuitenkin myös soveltaa. ”Thalassemiatutkijan työtä ei yllättävää kyllä ollut tarjolla”, Roos hymyilee. Ihminen voi hyvin tehdä asioita, joita hän ei ole ennen tehnyt Kun uskaltaa hypätä ulos lokerostaan, työnhaun näkymät avartuvat huomattavasti, sanoo työvalmentaja Satu Roos
”Vastaan tulee jatkuvasti uusia laitteita ja analyysitekniikoita. Silloin työnhaussa korostuvat verkostojen merkitys ja sattuma. ”Yksi haluaa olla mukana keksimässä merkittävää lääkettä, toinen tehdä töitä ryhmässä, kolmas yksin ja itsenäisesti. Hyvään lopputulokseen voi vaikuttaa luomalla sellaisia verkostoja, että maaperä sattumille on mahdollisimman otollinen. Joku kyllästyy, haluaa vaihtelua ja siirtyy muualle, joku tahtoo pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Kaikkea ei tarvitse osata heti. Vakituisen työn löytymistä voi hankaloittaa se, että työpaikoista suuri osa on piilossa eikä välttämättä koskaan päädy julkiseen hakuun. Kukaan muu ei voi tietää puolestasi, mikä työ sinulle parhaiten sopii”, Itkonen huomauttaa. Tullikemistin työtä hän pitää monipuolisena. Niissäkin voi ylläpitää ja päivittää osaamistaan. Myös sivuaineitani matematiikkaa ja fysiikkaa olen tarvinnut etenkin lelujen mekaanisessa testaamisessa”, Mustonen kertoo. ”Toimenkuvani on laajentunut esimerkiksi standardisointiin, vaikka en alussa edes tiennyt, mitä sana tarkoittaa. marja.saarikko@gmail.com. Arvot ja toiveet alkavat selkiytyä iän karttuessa. ”Kritiikittömästi niiden tuloksia ei kuitenkaan kannata hyväksyä. Arto Mustonen tekee ”perinteisiä” kemistintöitä, mutta työelämässä hänen osaamisensa on laajentunut muun muassa standardisointiin. Ammattitaito kehittyy myös työssä oppimalla. Pätevöityminen on tapahtunut pikku hiljaa työtä tehdessä.” Nuoren kemistin seuraava tavoite on uralla eteneminen, mahdollisesti samassa työpaikassa. ”Perinteinen kemisti” tutkii leluja tinvalintatestit voivat olla hyvä apu ja ajatusten herättäjä. Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2008 valmistunut Arto Mustonen ehti olla puoli vuotta työttömänä ennen kuin sai paikan Espoosta Tullilaboratoriosta. Työtovereita jäi eläkkeelle, virkoja vapautui ja Mustonen sai vakituisen paikan, toki kilpailtuaan siitä julkisessa haussa muiden hakijoiden kanssa. Työssään Mustonen tekee kulutustavaroille kemiallisia tutkimuksia, joilla varmistetaan niiden turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus. 51 3/2015 KEMIA ja joista hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Siellä hän on koulutustaan vastaavassa työssä eli niin sanotuissa perinteisissä kemistin tehtävissä. Omaa paikkaansa etsivälle ammaMarja Saarikko Marja Saarikko Verkostoituminen on hyödyksi myös työnhaussa, Leena Itkonen muistuttaa. Työnantajat eivät läheskään aina edellytä tietynlaista täsmäkoulutusta tai -tutkintoa, vaan haluavat yksinkertaisesti asiantuntijan. Aluksi kyseessä oli määräaikainen äitiyslomasijaisuus, mutta sitten kävi tuuri. Ura alkaa pätkätöillä Helsingin yliopiston urapalveluiden suunnittelija Leena Itkonen kertoo, että suuri osa nykypäivän vastavalmistuneista aloittaa uransa määräaikaisissa tehtävissä. Luonnontieteilijällä on koulutuksensa ansiosta kyky soveltaa tietoa ja oppia uutta. Kasvifysiologi sopii projektinvetäjäksi, ja kemististä voi tulla erinomainen hallintopäällikkö. Työ sisältää paljon epäorgaanista mutta nykyään myös orgaanista analytiikkaa
52 3/2015 KEMIA Peter Hor e / Oxfor din yliopisto
Isoista nisäkkäistä koirilla, peuroilla ja jopa lehmillä on havaittu magneettiaistimukseen viittaavaa käyttäytymistä ja toimintaa. Magneettikentän mestarit Linnut ovat maapallon magneettikentän mestareita, jotka ottavat ainakin muuttomatkoillaan kyvystään irti täyden hyödyn. Muuttoa tekeville linnuille ovat tärkeitä myös maamerkit. Aisti antaa eläimelle kyvyn tunnistaa Maan magneettikentän kuvitteellisten kenttäviivojen ja horisontaalitason välisiä paikallisia suuntakulmia ja kentän voimakkuudessa ilmeneviä paikallisia eroja. Magneettiaistiin alettiin suhtautua aiempaa vakavammin 1950-luvulla, kun tutkijat ryhtyivät selvittämään punarinnan käyttäytymistä.. Eurooppalainen punarinta (Erithacus rubecula) ei ole maailman 10 000 lintulajin joukossa mikä tahansa siivekäs, vaikkei sen kodinvaihtomatka liki navalta navalle ulotukaan, kuten lapintiiralla. Pesimäja talvehtimisalueille suunnistaessaan linnut hyödyntävät tämän ”kuudennen aistinsa” lisäksi tietenkin myös Auringon, Kuun ja tähtien valoa ja sen polarisaatiota, ääniä – joita synnyttävät muun muassa valtamerten aallot – sekä erilaisia tuoksuja. Lintu tekee silmänsä reseptorin ja sensorin avulla kvanttimittauksia tavalla, josta kvanttitietokoneen kehittäjätkin voivat saada vinkkejä. Tätä nykyä kiistellään siitä, onko myös ihmisellä piilevä magneettiaisti ja olemmeko sähköherkkä eläinlaji. Ensimmäisenä viisaita arvauksia pitkiä muuttomatkoja tekevien siivekkäiden sisäisestä kompassista esitti baltiansaksalainen tiedemies Alexander von Middendorff Venäjällä vuonna 1859. 53 3/2015 KEMIA Jarmo Wallenius Muuttolinnuilla on pitänyt tänä keväänä entistä kiireempää. Verkkokalvon kryptokromiproteiineihin osuva sininen valo synnyttää vapaita radikaalipareja, joiden elektroneihin Maan magneettikenttä vaikuttaa. Tätä nykyä kiistellään siitä, onko myös ihmisellä piilevä magneettiaisti ja olemmeko yleisemminkin sähköherkkä eläinlaji. Parintuhannen lentävän muuttajan joukossa punarinnalla on nykyisin samanlainen asema kuin lituruoholla kasvikunnassa tai banaanikärpäsellä hyönteismaailmassa. Muun muassa punarinta saapui pesimään Suomeen talvehtimisalueiltaan Välimeren rannoilta jo maaliskuun puolella. Toisaalta myös jotkin bakteerilajit suunnistavat ja orientoituvat niissä olevien nanokokoisten magneettisten rautaoksidikiteiden eli magnetiittien avulla. Kemiallinen kompassi tuo muuttolinnut Suomeen Punarinnalle on evoluution myötä kehittynyt kemiallinen kompassi, jota se hyödyntää muuttomatkoillaan. Magneettikentän voimakkuus taas vähenee vastaavassa suunnassa: navoilla sen voimakkuus on 68 mikroteslaa ja päiväntasaajalla 23 mikroteslaa. Sähkön käyttöön perustuvassa informaatioyhteiskunnassamme asia on myös aktiivisen tutkimuksen kohteena. Magneettiaistia hyödyntävät muuttolintujen ja banaanikärpästen lisäksi muun muassa monet perhoslajit, mehiläiset, sammakkoeläimet, merikilpikonnat, langustit, lohet, lepakot ja kaljurotat. Vertailukohdan tarjoaa jääkaapin oven magneettikentän voimakkuus, joka on sata kertaa suurempi kuin Maan magneettikenttä. Siivekkäillä on kognitiiviset kyvyt tunnistaa asuinalueitaan ja muodostaa aivoissaan mentaalisia karttoja. Linnut voivat – lajista riippuen – hyödyntää suunnistuksessaan joko pääosin yhtä tiettyä aistia tai vaihtoehtoisesti käyttää usean aistin yhdistelmiä. Hait ja rauskut puolestaan kykenevät Maan magneettikentän muutosten avulla indusoimaan aistinelimeensä sähkövirtaa, jota ne hyödyntävät saaliinsa lamauttamisessa. Paitsi että kaikkia mainittuja on tutkittu ja tutkitaan edelleen paljon, niillä on yksi yhteinen eksoottinen ominaisuus: magneettiaisti. Tämä on pari viikkoa aikaisemmin kuin vielä runsaat kolme vuosikymmentä sitten. Magneettikuvauslaitteissa taas käytetään noin 100 000 kertaa maapallon magneettikenttää voimakkaampia magneetteja. Aisti näyttää kehittyneen niille jo kambrikaudella 400 miljoonaa vuotta sitten. Magneettikentän kenttäviivat ovat magneettisilla navoilla kohtisuorassa horisontaalitasoa vastaan, mutta viivojen ja vaakatason välinen kulma pienenee magneettista päiväntasaajaa lähestyttäessä ja kutistuu lopulta nollaan. Kiehtova aisti Magneettiaistin omistaa noin 50 eläinluokkaa. Punarinnan kemiallinen kompassi on linnun oikeassa silmässä. Vanhin tunnettu magneettiaisti on kuitenkin tavattu nilviäisillä
Tämä suuntakulma taas vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti vapaa radikaalipari palaa takaisin neutraaliksi kryptokromiproteiiniksi ja lähettää signaalin linnun hermojärjestelmään. Näin uskoo ainakin Illinoisin yliopiston kemisti ja biofysiikan professori Klaus Schulten, joka esitti ajatuksen eläinten ja erityisesti lintujen vapaaradikaaliperusteisesta magneettiaistimuksesta jo 1970-luvulla. Neljä vuosikymmentä sitten vapaiden radikaaliparien teoria ja koko spinkemia, jossa magneettikentän avulla kyetään vaikuttamaan kemiallisiin reaktioihin ja sidoksiin, teki vasta tuloaan. Tämä antaakin pohdittavaa kvanttitietokoneen kehittelijöille. Nykyisin lintujen magneettiaistia koskeva tutkimus on parhaiden tiedejulkaisujen vakiomateriaalia. Radikaalit parina Magneettikompassinsa eli nanokokoisten, rautaa sisältävien magnetiittikiteiden ohella punarinnalla näyttää olevan käytössään myös kemiallinen kompassi. Der ek Ramsey. Luonnon kvanttikone Atac Imamoglun ja Birgitta Whaleyn sveitsiläisessä ETH-korkeakoulussa tekemä tuore tutkimus paljastaa, että punarinta suorittaa ihka aidon kvanttimittauksen, kun sen kryptokromiproteiini absorboi valoa. Vuonna 1998 löydetty reseptorimolekyyli on herkkä näkyvän valon sinisen ja vihreän värin aallonpituuksille. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. Toisaalta otaksutaan, että proteiinin vähäinen superoksidipitoisuus eli sen negatiivisesti varautuneiden happimolekyylien pieni pitoisuus evää meiltä magneettiaistimisen kyvyn – mutta auttaa samalla meitä elämään pitempään. Magneettikentän voimakkuuden määrittämisessä se hyödyntää ylänokassaan ja korvissaan olevia nanokokoisia magnetiittipalloja ja -liuskeita. Oxfordin yliopiston kemian professorin Peter Horen mukaan punarinnan silmänsä FAD:iin synnyttämä elektroninen kvanttitila voi säilyä jopa mikrosekunteja vetisessä, huoneenlämpötilaisessa ja normaalipaineisessa kammiossaan. Tietokoneiden, televisioiden ja tablettien sinertävän valon on jo todettu sekoittavan unirytmiämme. Sen aikana lintu tekee kvanttimittauksensa, jossa se havainnoi ja vertaa vapaan radikaaliparin elektronien välistä suuntaa Maan magneettikentän kenttäviivojen suunnan kanssa. Saksankieliseen julkaisuun Schultenin uudet näkemykset ja tulkinnat kuitenkin hyväksyttiin heti. Näin punarinta pystyy määrittämään, millä leveysasteella se kulloinkin on, joskaan ei varsinaisesti pohjois–etelä-suuntaa eikä napojen polaarisuutta. Proteiinin flaviiniadeniinidinukleotidissa (FAD) syntyy miljardisosasekunneissa vapaa radikaalipari, jossa yksi elektroni siirtyy 1,5 nanometrin päässä sijaitsevaan aminohappoon toisen pysyessä paikallaan. Kemiallisen kompassin perusta on niin sanottu radikaaliparien mekanismi, jossa lintu hyödyntää silmänsä verkkokalvon kryptokromiproteiinia. jarmowallenius@hotmail.com Myös monarkkiperhoset suunnistavat samanlaisen kemiallisen kompassin avulla kuin muuttolinnut. Schultenin magneettiaistia ja vapaita radikaalipareja käsitellyt käyttäytymisbiologinen tutkimuspaperi ei siksi vuonna 1978 kelvannut arvovaltaiselle Science-lehdelle, vaan se palautettiin tutkijalle pilkkakirjeen saattamana. Syntyneet radikaaliparit ovat herkkiä Maan magneettikentän suunnalle, minkä ajatellaan vaikuttavan linnussa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin. Tuolloin ajateltiin vielä, että elektronien spinien vuorovaikutus geomagneettisen kentän kanssa oli niin pientä, että sillä ei voisi olla merkitystä molekyylien lämpöliikkeen ja kemiallisiin sidoksiin liittyvien energioiden kannalta. Ihmisillä ja kasveilla kryptokromiproteiini puolestaan jaksottaa vuorokausirytmiä. Fotonit voivat irrottaa proteiinimolekyylin nukleotidin elektroneja, jolloin syntyy vapaaradikaalipareja. Vapaa radikaali on yhdiste tai molekyyli, jossa on pariton elektroni tai vapaa valenssi. Tiedeyhteisö kiistelee silti yhä siitä, kuinka lintu pohjimmiltaan aistii maapallon magneettikentän. Katseleeko, kuunteleeko vai haisteleeko siivekäs kenttää – vai tekeekö se niitä kaikkia. Radikaalin parin elektronit muodostavat lomittuneine elektroneineen pitkäikäisen, yli 10 nanosekuntia kestävän, koherentin kvanttitilan. 54 3/2015 KEMIA Alan pioneerit, Frankfurtin yliopiston tutkijat Roswitha ja Wolfgang Wiltschko todensivat magneettiaistin olemassaolon aukottomasti 1960ja 1970-luvuilla tekemissään punarintaja kyyhkyskokeissa
Käyttömäärät kasvoivat varsinkin 1950-luvulta 1970-luvulle. Suomessa rikkakasvien torjuntaaineiden käyttö alkoi sotien jälkeen. Kun kasvista on tehty glyfosaatille resistentti, pellot voidaan ruiskuttaa torjunta-aineella myös kasvukauden aikana. Tällä vuosituhannella glyfosaatin käyttö on kaksinkertaistunut. Aineiden käyttöä valvoo Evira. Puhdasta glyfosaattia valmistetaan vuosittain reilut 720 000 tonnia. Glyfosaatin levittäminen pelloille on periaatteessa luvallista vain puinnin jälkeen. Saksa uusi viime vuonna lainsäädäntönsä tässä suhteessa Euroopan tiukimmaksi ja kielsi tuleennuttamisen glyfosaatilla kokonaan. Komissio ja EU-parlamentin jäsenet saavat tutkailtavakseen arvion myös maailman suosituimmasta tor. Arvioinnissa esitetäänkin, että glyfosaatin sallittua turvarajaa elintarvikkeissa voidaan nostaa nykyisestä. Suomessa myydään glyfosaattiin perustuvia torjunta-aineita 37 kauppanimellä. Hyväksymispäätökset tekee Tukes, joka ylläpitää käytettyjen ja käytöstä poistettujen kasvinsuojeluaineiden rekisteriä. Syynä olivat aineelle vastustuskykyisiksi muokatut geenimanipuloidut viljelykasvit, lähinnä maissi, soija ja puuvilla, joita viljellään Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa. Glyfosaattipohjaisia torjuntaaineita myydään noin 750 kauppanimellä. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR Juolavehnä on ikävä vieras suomalaispelloilla. Eeva Pitkälä EU:ssa uusitaan tänä vuonna rajaarvot, joilla määritellään korkeimmat sallitut torjunta-aineiden pitoisuudet elintarvikkeissa. Huoli torjunta-aineen terveysja ympäristövaikutuksista on kuitenkin voimistunut. Vastuu aineiden turvallisuuden arvioinnista on Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolla Efsalla, joka delegoi työn edelleen jäsenmaille. Sitä ei siis saa käyttää kasvavaan viljaan eikä etenkään korren kuivaamiseen eli tuleennuttamiseen. Tätä nykyä aine on tehomaatalouden yleisin kemikaali, jota Euroopassa hyödynnetään rikkakasvien torjuntaan etenkin viljapelloilla. Juolavehnän nitistäjä on ilmoittanut, että viljanostajat eivät osta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa. Tällainen päätös merkitsisi, että glyfosaattiin pohjautuvia torjuntaaineita saisi käyttää EU:ssa – ainakin vuonna 2025 tapahtuvaan uudelleenarviointiin saakka – jopa entistä enemmän, vaikka aineen käyttömääriä pidetään suurina jo nyt. Suomessa glyfosaatin ja muiden torjunta-aineiden maahantuonti ja myynti edellyttävät kasvinsuojelulain mukaisen ennakkotarkastuksen ja hyväksynnän. Raportin toimittaa Saksan riskinarviointilaitos BfR. Britanniassa viljelijät ruiskuttavat kaiken tuleennutettavan viljan glyfosaattiherbisideillä. Nykyisin glyfosaattipohjaiset herbisidit ovat meilläkin torjuntaaineista yleisimpiä. Jo julkaistu raportti kertoo, että glyfosaatti on täysin haitaton ihmiselle ja luonnolle ja siten hyvin turvallinen käyttää. Muissa EU-maissa käytännöt vaihtelevat. Jokainen viljelijä vastaa puumerkillään myymänsä viljan puhtaudesta, jota myös Evira valvoo pistokokein. 1970-luvulla. 55 3/2015 KEMIA junta-aineesta glyfosaatista. Niistä 31 on glyfosaatti-isopropyyliamiinisuoloja, loput ammoniumin suoloja. Maailmalla glyfosaatin käyttö lisääntyi 1990-luvun puolivälissä räjähdysmäisesti. Niitä hyödynnetään etenkin juolavehnän nitistämiseen mutta myös vesakkojen karsintaan sekä radanvarsien, golfkenttien ja kotipuutarhojen siistimiseen. DDT:n korvike Pahamaineisen DDT:n tilalle tullut glyfosaatti ilmestyi markkinoille Glyfosaatin haitoista leimahti kiista Maailman suosituin torjunta-aine Glyfosaatti on maailman yleisin maatalouskemikaali, joka tappaa rikkakasvit tehokkaasti
Pian paljastui, että saksalaisviranomainen oli tilannut raportin glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita valmistavan teollisuuden yhteenliittymältä GTF:ltä (Glyphosate Task Force). Tarkemmassa selvityksessä kävi ilmi, että GTF oli kerännyt yli tuhatsivuiseen raporttiinsa enimmäkseen alan teollisuuden itse tuottamaa tutkimustietoa. Raportti hätkähdytti Kun Efsan glyfosaattiraportti viime syksynä tuli julki, tiedeyhteisö ja myös ympäristöja kansalaisjärjestöt tyrmistyivät sen sisällöstä. GTF:n takana ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen suurimmat glyfosaattia tuottavat kemianyhtiöt. Lisäksi arviointi kohdistui pelkästään puhtaan glyfosaatin vaikutuksiin, eikä mukaan ollut kelpuutettu glyfosaatin kaupallisista seoksista tehtyjen tutkimusten tuloksia. Arvostelijat ovat syyttäneet raportin laatijoita siitä, että nämä ovat pimittäneet akateemisen tutkimuksen tuottamat, vertaisarvioidut tiedot ja suosineet niiden sijaan teollisuuden. Glyfosaatin ja siihen perustuvien herbisidien lisäksi yritykset käyvät kauppaa glyfosaattiresistenteiksi kehitettyjen geenimuokattujen viljakasvien siemenillä ja niiden patenteilla. 56 3/2015 KEMIA Teollisuuden valmistuskapasiteetti on arvioitu yli miljoonaksi tonniksi. Se on enemmän kuin ainetta kyetään käyttämään, mikä on johtanut hintojen alenemiseen ja jopa polkumyyntiin
epitkala@gmail.com. Rikkaruohomyrkytyksissä tarvitaan molempia ominaisuuksia. Isopropyyliamiinin markkinat ovat siten jopa suuremmat kuin glyfosaatin. Kaupallisissa valmisteissa glyfosaatti on lähes aina vesiliukoisena suolana, jossa emäs on tavallisesti isopropyyliamiini. Aineen terveysvaikutuksia ei kuitenkaan kunnolla tunneta. Euroopassa isopropyyliamiini luetaan elintarvikkeiden aromiaineisiin, joiden käyttöluvat arvioidaan eri yhteydessä kuin torjunta-aineiden tehoaineet. sissä lehdissä julkaistuihin tutkimuksiin ja valtiollisten tutkimuslaitosten julkisiin raportteihin. Kemiallisesti glyfosaatti on organofosfaatti, yleisen aminohapon glysiinin johdannainen. Ammoniumryhmään kiinnittyvät karboksyylihappoja fosfonihapporyhmä tekevät siitä amfoteerisen, eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Lista haitoista, joita glyfosaatin ja glyfosaattipohjaisten torjunta-aineiden on epäilty aiheuttavan, on venynyt pitkäksi. Glyfosaattiruiskutus tepsii hyvin rikkakasveihin. Tuhoaa valikoimatta Laajakirjoinen glyfosaatti tappaa valikoimatta kaikki sillä käsitellyt kasvit. Tutkijayhteisöstä on kantautunut huolestuttavaa aineistoa glyfosaatin haittavaikutuksista. Haitat huolettavat Samaan viittasi todennäköisesti myös WHO:n syöväntutkimuskeskus IARC tänä keväänä julkaisemansa uuden luokituksen perusteluissa. Keskuksen tiedotteessa todettiin, että päätös perustuu avoimesti tieteelliGlyfosaattipohjaiset torjunta-aineet koostuvat glyfosaatin ja sitä tehostavien aktivaattoriaineiden seoksesta. Glyfosaattia, jonka ei koskaan pitänyt päätyä ihmisen elimistöön, löytyy tätä nykyä äidinmaidosta ja virtsanäytteistä. Avustavilla aineilla glyfosaatti voidaan saattaa myös rasvaliukoiseen muotoon. Unkarin tiedeakatemian tutkijat András Székács ja Béla Darvas ovat julkaisseet aiheesta artikkelin nimeltä Forty Years with Glyphosate. Glyfosaattisuolan sisältämä isopropyyliamiini eli MIPA on laajasti käytetty peruskemikaali. Entsyymi katalysoi elintärkeiden aromaattisten aminohappojen valmistusta. Glyfosaatti on myös voimakas kelaatti, joka sitoutuu tiukasti metalleihin ja mineraaleihin. Ana Bykova Laajakirjoinen tappaja Eläinkokeiden perusteella aineiden on arvioitu johtavan tai olevan yhteydessä syövän lisäksi hedelmättömyyteen, keliakiaan, munuaissairauksiin, alkionkehityksen vaurioihin, vakaviin suolistohäiriöihin ja Parkinsonin tautiin. Tehoaineena glyfosaatti toimii todennäköisesti siten, että isopropyylisuolasta irronneet glyfosaattihappoionit kulkevat veden mukana kasvien eläviin solukoihin, joissa ne estävät sikkimihappokiertoon kuuluvan entsyymin toiminnan. Sitä hyödynnetään myös muovien, teollisuuskemikaalien, korroosionestoaineiden ja lääkeaineiden valmistuksessa. Ainetta kestävät vain sille geneettisesti vastustuskykyiset kasvit, jotka voidaan siten ruiskuttaa myös kasvun aikana. Tutkijayhteisöstä on esitetty vaatimuksia, että glyfosaatin nykyiset ja pitkäaikaisvaikutukset on tutkittava avoimesti ja perusteellisesti. Ainetta on kertynyt maaperään, meriin, järviin ja pohjavesiin. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Käyttöturvallisuustiedotteessa isopropyyliamiini on luokiteltu vesieliöille haitalliseksi, syövyttäväksi ja varoen käsiteltäväksi. IARC ilmoitti sijoittaneensa glyfosaatin luokkaan 2A eli mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Glyfosaatin salaisuus piilee sen amfoteerisessä rakenteessa, joka tekee siitä tietyissä olosuhteissa taianomaisen vesiliukoisen. 57 3/2015 KEMIA omia, usein julkaisemattomia ja salaisia tutkimustuloksia. Euroopassa niistä ovat viime vuosina raportoineet muun muassa geenimuuntelua vastustavan Earth Open Source -järjestön sekä PAN (Pesticide Action Network) -verkoston tutkijat. Aineiden oletetaan olevan myös hormonihäiritsijöitä
Jos kemikaalia ei ole luokiteltu jonkin ominaisuuden suhteen – esimerkiksi syttyväksi tai hengitettynä myrkylliseksi – kyse voi olla joko tiedosta tai tiedon puutteesta. Paula Jantunen YK:n laatima GHS-järjestelmä (Globally Harmonized System) on selvä edistysaskel maailman kemikaalipolitiikassa. 58 3/2015 KEMIA Kemikaalien vaarallisuuden luokittelu on hankalaa, sillä aineista ei aina tiedetä tarpeeksi. Seosten ongelma Kolmas iso epävarmuustekijä on aineseosten luokittelu. Rekisteröinneistä julkisesti saataville pantavassa materiaalissa on kunkin vaaraominaisuuden osalta eriteltävä, mihin annettu luokitus tai luokittelemattomuus perustuu. Sijaisina rotat Merkittävää epävarmuutta on myös aineiden terveysja ympäristövaaraluokituksissa. Fysikaalis-kemiallisten vaarojen osalta näin menetelläänkin, mutta eläinkokeiden määrää on pakko rajoittaa niin eettisistä kuin käytännön syistä. EU:ssa metanolin harmonisoiduissa luokituksissa eli niin kutsutussa aineluettelossa tämä luonnollisesti näkyykin. Aineen vaaraominaisuudet eivät aina tule luotettavasti esiin eivätkä tiedot vaaroista ja varotoimenpiteistä siirry kitkatta kielestä toiseen. Ensimmäinen vaihtoehto on, että tietoja luokittelua varten ei ole. EU:ssa tiedotteiden ja etikettien kunnollinen kääntäminen on erityisen tärkeää, sillä unionialueella käytetään pariakymmentä virallista kieltä. Osaltaan luokituksia tarkentavat EU:ssa lähinnä aineluetteloaineille toisinaan määrätyt erityiset pitoisuusrajat. Aiemmin käytännöt olivat kirjavia ja erot maiden välillä suuria. Tietoa saattaa puuttua Kemikaalien vaaraluokittelun ensimmäinen epävarmuustekijä liittyy tietomäärään, johon luokittelu ylipäätään perustuu. Vaaroista tiedottaminen taas onnahtelee käännösongelmien takia. Kemikaalien vaaraluokitus on Pähkinä purtavaksi. Joidenkin pitkään runsaassa käytössä olleiden kemikaalien osalta luokitukset voivat perustua suoriin kokemuksiin aineen vaikutuksista ihmisterveyteen ja ympäristöön. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa GHS-kieliä on vain kolme. Menetelmän on oltava riittävän yksinkertainen tullakseen ylipäätään yleiseen käyttöön. EU:n kemikaalilainsäädännön Reachin mukaan luokittelun on oltava läpinäkyvää. Järjestelmä yhdenmukaistaa kemikaalien vaaraluokittelukriteerit, pakkausmerkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet (KTT) koko maapallolla. Seoksen todellinen luokitustarve voidaan kuitenkin selvästi yliarvioida yhden ominaisuuden ja aliarvioida toisen osalta. Jos luokittelua ei ole tehty, syitä voi olla kolme. Luotettavimmat luokitukset seoksista saadaan tekemällä kullekin tuotteelle suoraan luokittelun edellyttämät testaukset tai keräämällä tuotteesta muuten tarvittavat tiedot. Kun terveysvaaroja tutkitaan, ihmisen ”sijaisina” toimivat tyypillisesti rotat, kanit ja hiiret. Toiseksi tietoja voi olla, mutta luokituksen tarve tai taso eli vaarakategoria on epäselvä. Kuulostaako Hiippakunta hedelmä tiedoksianto ajaksi esittää tarkasti ilmianto tutulta?” Silloin kun kokemusperäistä tietoa ei ole, vaihtoehtona ovat lähinnä eläinkokeet, joissakin tapauksissa myös in vitro -testit tai mallinnus. On siksi pidettävä mielessä, että testitulosten perusteella annettu luokitus on aina vain arvio siitä, mikä luokituksen todella pitäisi olla. tonta rotalle. Kolmannessa tapauksessa tietoja on, eikä kemikaali niiden perusteella tarvitse luokitusta. Ympäristövaarojen osalta koko vesiekosysteemiä edustaa vain muutama eliölaji. GHS-järjestelmään onkin sisäänrakennettu seosten koostumukseen perustuva terveysja ympäristövaaraluokitusten arviointimenetelmä. On kuitenkin hyvin tapauskohtaista, kuinka hyvän arvion seoksen vaaraominaisuuksista tällainen luokitusmenetelmä tuottaa. Jos luokitteleminen edellyttää lisätietoja, aineen rekisteröijän on hankittava ne tai perusteltava, miksi niitä ei tarvita. On silti hyvä ymmärtää, että GHSjärjestelmällä on rajansa. Kokemuksesta tiedetään, että esimerkiksi metanolin osalta rotta on huono ihmisen malli. Metanoli on myrkkyä ihmiselle ja lähes vaarayksin tai kaikki saman vaarakategorian luokituksen saaneet aineosat yhdessä ylittävät määrätyn pitoisuusrajan. Yleensä seos luokitellaan, jos joko tietyn luokituksen saanut aineosa ”Pahin esimerkki ovat käännöskoneen tuotokset. Arvion luotettavuudesta ei ole takeita
Toisaalta monet KTT:t on laadittu vakiofraasein ja pakotettu tiettyyn sanalliseen muottiin, vaikka sitten mutkia suoriksi vetäen. Jotkin toimittajat ovat laatineet käytännössä yhden yleispätevän käyttöturvallisuustiedotteen. Jos englanniksi kehotetaan Avoid contact, suomalainen ei välttämättä ymmärrä käännöksen Vältä kosketusta tarkoittavan suoraa kieltoa: Älä koske. Pahin esimerkki ovat käännöskoneella tehdyt käännökset. Entä millainen on käyttäjälle hyödyllinen käyttöturvallisuustiedote. Kuulostaako Hiippakunta hedelmä tiedoksianto ajaksi esittää tarkasti ilmianto tutulta. Se keskittyy olennaiseen ja on hyvin jäsennelty, ristiriidaton ja selväkielinen. Tiedon kaatopaikat Käyttöturvallisuustiedotteet voidaan jakaa muunkinlaisiin ryhmiin. Tämä on toki kätevää ja edullista mutta vaaroista tiedottamisen kannalta kyseenalaista. Hienovaraisillakin sanavalinnoilla voi viime kädessä olla merkitystä. Yhtäältä niitä on melko vapaasti kirjoitettuja ja yleensä tietosisällöltään perusteellisia. Käyttäjän on opittava tulkitsemaan sitä tuotekohtaisesti, koska vuototilanteissa menetellään kiinteiden aineiden osalta yhdellä, vesiliukoisten osalta toisella ja ei-vesiliukoisten osalta kolmannella tavalla. Kuluttajakäyttöön tarkoitettujen kemikaalien osalta vaaroista kertoo lähinnä pakkausetiketti. 59 3/2015 KEMIA ”Hiippakunta hedelmä” Käyttöturvallisuustiedotteilla (KTT) kerrotaan ammattikäyttäjille kemikaalien vaaraominaisuuksista ja varotoimista, joihin niiden takia on ryhdyttävä. Scanstockphoto Vaarallista ainetta – tai sitten ei. Vakioilmaukset ovat kotoisin erilaisten KTT-laadintaohjelmistojen fraasikirjastoista, jotka tarjoavat myös valmiit käännökset moniin kieliin. Vaaraja turvalausekkeiden tunnuskoodit ja viralliset käännökset helpottavat vaaroista tiedottamista pakkausetikettien tasolla. Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka toimii kemikaaliturvallisuusasiantuntijana Linnunmaa Oy:ssä. Vastakkaisessa äärilaidassa ovat KTT:t, joissa toimittaja korostaa kerran toisensa jälkeen, ettei tiedä tuotteensa ominaisuuksista juuri mitään eikä ota vastuuta mistään. Käyttöturvallisuustiedotteiden sisällöksi lausekkeet eivät kuitenkaan yksin riitä. paula.jantunen@linnunmaa.fi Tiedotteet jakautuvatkin kahteen kastiin. Laadukkaammissakin käännöksissä näkyy helposti perehtymättömyys kemikaaliturvallisuusasioihin. Yhdessä ääripäässä ovat tiedon kaatopaikat, joihin kemikaalin toimittaja on dumpannut kaiken löytämänsä informaation kaikista aineosista – yrittämättäkään poimia esiin tuotteen kannalta olennaista. Toiset kehottavat käyttämään tuotetta käsiteltäessä kaikkia mahdollisia henkilösuojaimia – vaikka tuote on kuvattu ominaisuuksiltaan vaarattomaksi. Näin tärkeät tiedot menevät perille. Kaikista kemikaaleista ei ole saatavilla tietoja, joiden perusteella aineen luokittelu voitaisiin tehdä.
60 3/2015 KEMIA Kuninkaan hauta Rikhard III (1452–1485) on viimeinen taistelussa kaatunut Englannin kuningas. Synkkä kuva hallitsijasta on viime aikoina kirkastunut.
Kirkon kuorin länsiosasta löytyi lisäksi hauta, joka oli selvästi kaivettu kiireessä ja huolimattomasti jätetty muita matalammaksi. Vainajalla oli siis eläessään ollut matoja. Arkusta ei ollut merkkiäkään, ja ruumis oli runnottu väkisin liian pieneen tilaan. Luostarin perustukset saatiin pian päivänvaloon. Juuri siksi sitä voidaan hyödyntää vainajan tunnistamisessa vuosisatojenkin jälkeen. Sinänsä loistartunta tuskin oli keskiajalla harvinaisuus yhteiskuntaryhmästä riippumatta. 32-vuotiaan monarkin kuolema merkitsi samalla Plantagenet’n hallitsijasuvun pitkän valtakauden päättymistä Englannissa. Seuraavaksi luista tehtiin isotooppianalyysi. Uskonpuhdistuksen myötä luostari lakkautettiin, kuninkaan hauta unohtui ja jäi lopulta uusien rakennusten alle. Vainajan selkäranka oli mutkalla. Tiedetään, että nuori monarkki oli reilut kaksi vuotta kestäneen hallituskautensa aikana päässyt myös viinin makuun; juomaa saattoi kulua pullo päivässä. Maan uumenista paljastui myös useita aikoinaan kirkon lattian alle haudattuja vainajia. Leicesterin yliopiston tutkijat onnistuivat löytämään 500 vuotta kateissa olleen Rikhard III:n haudan. Ruusujen sota oli päättynyt. Lantion seudun maaperästä löytyi runsaasti suolinkaisten munia. Tämä edellyttää, että vainajalla on elossa olevia sukulaisia ja että sukulinja ei ole katkennut esimerkiksi aviorikoksen seurauksena syntyneen jälkeläisen myötä. Kun satoja vuosia haudassa maanneen vainajan dna-näyte oli onnistuneesti otettu, selvisi muun muassa se, että tämän silmät olivat olleet siniset ja hiukset vaaleanruskeat. Etenkin elämänsä lopulla vainaja oli nauttinut ravintoa, jollaiseen noina aikoina oli varaa ainoastaan ylimystöllä: makeanveden kaloja ja harvinaista riistaa, kuten haikaraa ja joutsenta. Vainajan jäänteiden analysointi paljasti uusia asioita kiistanalaisesta kuninkaasta. Lisäksi kuninkaalla lienee ollut. Tutkijoiden huomion kiinnitti kuitenkin kaksi erityistä seikkaa. Valtaan nousi kapinaa johtanut Tudorien suku, jonka historiankirjoituksen mukaan Rikhard oli ”tyrannikuningas”. Yltäkylläisyydessä eläneille loisista ei luultavasti ollut suurta haittaa. Isotooppianalyysi kertoi ruokavalion Asian selvittämiseksi tutkijat tekivät ruumiin jäänteistä radiohiiliajoituksen. Kun Leicesterin yliopiston tutkijat vihdoin ryhtyivät kaivamaan vanhoihin karttoihin merkittyä luostaria esiin nykyisen kaupungintalon parkkipaikan alta, kirjoitettiin vuosi 2012. Rikhardilla oli tunnetusti poika, mutta tämä kuoli jo kymmenvuotiaana. Sitten tuli professori Kevin Schürerin vuoro aloittaa salapoliisin työ. Sukkulamatotartunta on tappava sellaiselle, joka kärsii ravinnon puutteesta. Uusi mielenkiintoinen yksityiskohta paljastui vainajaa ympäröivästä maasta otetuista näytteistä. Kun arkeologit aloittivat työnsä Leicesterin kaupungintalon parkkipaikalla, heillä ei ollut varmaa tietoa kuninkaan haudan säilymisestä. Joukosta yksi lepäsi arvokkaassa kiviarkussa. Voisiko hautaan hätäisesti tuupattu vainaja olla kadonnut kuningas Rikhard. Ihmisten ulosteita käytettiin puutarhojen lannoitteena, eikä hygienia kaikkineenkaan ollut kovin korkealla tasolla. Leicesterin yliopisto Jälkeläisten metsästys Merkit viittasivat niin vahvasti vainajan kuninkaallisuuteen, että tutkijat päättivät yrittää selvittää tämän ”geneettisen sormenjäljen”. Bosworthin taistelussa kaatunut hallitsija haudattiin vaatimattomin menoin fransiskaaniluostarin kirkkoon Leicesteriin. Menetelmää on siitä pitäen hyödynnetty laajasti muun muassa rikostutkinnassa. Äidin puolelta periytyvä mitokondrio-dna kulkeutuu sukupolvelta toiselle lähes sellaisenaan. Se osoitti, että kaltoin kohdeltu vainaja oli elänyt 1400-luvun jälkipuoliskolla. Se puolestaan kertoi, että luuston typpi-isotoopit olivat vähitellen lisääntyneet, mikä yleensä korreloi ruokavalion muutosten kanssa. Termin ja tutkimusmenetelmän, joka aluksi perustui dna:n leikkaamiseen entsyymeillä, oli kehittänyt yliopiston genetiikan professori Alec Jeffreys jo vuonna 1984. Hirmuhallitsijan muistoa olikin ”tarpeetonta” vaalia. Lisäksi tämän kallossa oli vammoja, jotka vaikuttivat siltä kuin ne olisivat tulleet taistelussa. 61 3/2015 KEMIA Arja-Leena Paavola Kun kuningas Rikhard III vuonna 1485 lähti kukistamaan valtaansa uhannutta kapinaliikettä, hän ei tiennyt ratsastavansa kohti viimeistä kamppailuaan
Tutkijoiden aavistus sai varmistuksen: he olivat löytäneet kuninkaan haudan. Suuri määrä vaurioita on tyypillistä nimenomaan muinaisdna:lle. Lisäksi hänen vartalonsa oli hieman vino ja vasen olkapää oikeaa alempana. Määrät ovat kuitenkin vähäisiä, ja lisäksi dna on erittäin fragmentoitunutta.” myös aviottomia lapsia, mutta näiden kohtalosta ei ole tietoa. Kylmässä Suomessa vanhat luut ja niiden myötä dna voisivat periaatteessa säilyä hyvin. Esimerkiksi kosteus ja lämpö hajottavat dna-molekyylin rakennetta. Tutkijoiden omaksikin hämmästykseksi etsintä tuotti tulokseksi sisaren suorat jälkeläiset yhdessä sukulinjassa 17:nnessä ja toisessa 19:nnessä polvessa. Aikana, jolloin ihmisen vammaisuuden ja pahuuden ajateltiin liittyvän toisiinsa, ja lisäksi Tudorien pitäessä valtaa, oli poliittisesti järkevää leimata Rikhard myös fyysisesti vialliseksi. Schürer tutkimusryhmineen lähtikin metsästämään Rikhardin sisaren Margaretin mahdollista jälkikasvua. Huhujen mukaan hän oli hallitsijaksi päästäkseen murhauttanut 12ja 9-vuotiaat veljenpoikansa. Jossain määrin tämä pitikin paikkansa. ”Myös osa kallon luista on verrattain hyvää ainesta, sillä luiden tiheys suojaa niitä ympäristöolosuhteilta”, kertoo tutkija Kerttu Majander. Tunnusmerkkinä vauriot PCR-tekniikan avulla dna:ta monistetaan riittäväksi katsottu määrä. Dna:n säilymistä hankaloittavat monet tekijät. ”Tutkimus on vasta käynnissä, mutta tässä vaiheessa voidaan sanoa, että jopa noin 1 500 vuotta vanhoissa luissa on jonkin verran säilynyttä dna:ta. Suurin syypää siihen on William Shakespeare, joka sata vuotta kuninkaan kuoleman jälkeen kirjoitti kuuluisan näytelmänsä Rikhard III. Kun kahden ”löytölapsen” mitokondriaalinen dna tutkittiin, se vastasi täsmällisesti Rikhardin dna:ta. ”Hautauksista saaduissa näytteissä on paljon esimerkiksi maaperän organismien dna:ta”, Majander selventää. Kuninkaan hautalöytö vahvisti heti, että tämän selkäranka todella poikRuusujen sodan päättänyt Bosworthin taistelu päätti myös Plantagenetsuvun hallituskauden.. Eristetystä näytteestä tehdään niin sanottu dna-kirjasto, johon dna varastoidaan ja josta sitä voidaan ottaa pieniä eriä kokeisiin. Kantona kaskessa on kuitenkin maaperän voimakas happamuus. Poikien todellinen kohtalo on jäänyt pimentoon, mutta heidän setänsä synkkä maine on säilynyt. Sitä mukaa kuin koko perimän sekvensoinnin hinta on pudonnut, toimenpiteestä on tullut yhä yleisempi, koska näin tutkijoille muodostuu genomista parempi kokonaiskuva. Se sekvensoidaan joko capturetai shotgun-tekniikalla sen mukaan, halutaanko tarkkaa tietoa määrätystä geneettisestä alueesta vai yleisluontoisempi näkemys näytteen dnasisällöstä. Siinä kirjailija kuvasi monarkin epämuodostuneeksi, kyttyräselkäiseksi julmuriksi. Ei kyttyräselkää vaan lievä skolioosi Rikhardilla on ollut tavattoman huono maine jälkipolvien keskuudessa. Lisäksi hampaiden sisäosa on vähiten alttiina maaperän olosuhteille ja ulkopuoliselle dna-kontaminaatiolle. Analyysivaiheessa näytteen sekvenssit linjataan etsittävän lajin genomiin, jolloin varmistuu myös se, että kyseessä on oikean lajin dna. Perimäaines voi silti pitää pintansa suomalaisissakin jäänteissä ainakin reilut tuhat vuotta. ”Parhaiten säilynyt materiaali onkin usein saatu viileistä ilmanaloista.” Vanhojen ihmisjäänteiden tutkimuksessa hyödynnetään yleensä mitokondrio-dna:ta, koska se säilyy paremmin kuin nukleaarinen dna. 62 3/2015 KEMIA Muinais-dna säilyy hampaan sisällä Muinais-dna:ta etsittäessä lupaavin kohde on hampaiden sisäosa, jossa luuaines on kestävän kiilteen suojassa. Tunnusmerkkinä, jonka avulla vanha dna ja nykyaikaisen dna:n aiheuttama kontaminaatio voidaan erottaa toisistaan, käytetään dnafragmenteissa esiintyviä kemiallisia vaurioita. Juuri sen takia meiltä ei ole löytynyt kivikautista ainesta lainkaan. Aikalaisten mukaan hallitsija oli hyvin hento. Jauheesta valmistetaan dna-eristys erityisesti muinais-dna:ta varten kehitetyn protokollan avulla. Majander valmistelee Tübingenin yliopistossa Saksassa väitöskirjaa suomalaisten historiallisten hautausten muinais-dna-tutkimuksesta. Käytännössä tutkimus tehdään siten, että sopivaksi arvioidusta luusta otetaan jauhemainen näyte poraamalla luun sisään pieni onkalo
The Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa selkärangan rakenne selvitettiin tarkemmin. Taitava räätäli luultavasti kykeni häivyttämään sitä hyvin istuvilla vaatteilla. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com Rikhard III oli sysätty matalaan kaivantoon ilmeisen nopeasti ja ylimalkaisesti. Samalla suljettiin pois muun muassa Marfanin oireyhtymä, perinnöllinen sairaus, johon liittyy luustomuutoksia. Tutkijoiden mukaan tämä isku oli ilmeisesti annettu kuoleman jälkeen tarkoituksena häpäistä kuninkaan ruumis: syvälle painunut miekka oli tähdätty takapuoleen. 3D-malli osoitti, että kyseessä oli skolioosi, jonka kehittyminen oli alkanut noin kymmenennen ikävuoden korvilla. Voittajat olivat ilmaisseet tunteensa vainajalle pistelemällä tätä miekoin ja muin teräasein. Toinen iskuista oli niin voimakas, että pala takaraivoa leikkautui irti”, kuvailee professori Sarah Hainsworth yliopiston julkaisemalla videolla. ”Kaksi rajua iskua oli osunut päähän, jota peittänyt kypärä oli otettu pois. On siis mahdollista, että hallitsija oli ollut polvillaan, pää painuksissa ja ehkä rukoilemassa tappavat osumat saadessaan. Hainsworthin mukaan vammat kertovat myös siitä, että Rikhardin kimppuun oli hyökännyt useita vastustajia. Rikhardin skolioosi ei kuitenkaan ollut erityisen paha. Koska monarkin alaraajat olivat symmetriset, ei tämä ole edes ontunut. Tutkimukset osoittivat kuninkaan kärsineen skolioosista. 63 3/2015 KEMIA kesi normaalista. Koska kuninkaan käsissä ei ollut merkkejä puolustautumisvammoista, tällä oli luultavasti ollut vielä haarniska päällään. Leicesterin yliopisto Leicesterin yliopisto Rikhard III:n uusi leposija on Leicesterin katedraali, jonne kuninkaan perusteellisesti tutkitut jäänteet haudattiin uudelleen maaliskuussa 2015.. Kolmas kuolettava vamma oli lantion alueelle tehty miekan viilto, jollainen aiheuttaa massiivisen verenvuodon. ”Rukoili polvillaan” Tutkimuksissa Rikhardilta löytyi myös yhteensä 11 taistelussa tullutta vammaa, joista ainakin kolme olisi yksinäänkin riittänyt tappamaan uhrinsa. Kallon takaosaan osunut isku oli tullut yläkulmasta. Muut kuoleman jälkeen syntyneet vammat olivat luultavimmin tulleet, kun ruumista oli kuljetettu vatsallaan hevosen selässä
Vesisärötystä harjoittava teollisuus on aiemmin vakuuttanut, että vesistöjen ja pohjavesivarantojen saastuminen kaasukenttien lähellä johtuu kaasun luontaisista virtauksista eikä liity frakkaukseen. Vesisärötyksessä kerätään maan uumenista liuskekaasua pumppaamalla syvyyksiin suuria määriä veden, hiekan ja kemikaalien seosta. Paine pakottaa kaasun virtaamaan ylös maankuoreen syntyviä säröjä pitkin. Katja Pulkkinen. Tutkijoiden mukaan tuoreet tulokset kertovat tarpeesta kiinnittää huomiota erityisesti orgaanisten aineiden puhdistamiseen. Tulokset julkaistiin Environmental Science: Processes & Impacts -lehdessä. Kenttien jäteveden kemikaalikoostumuksen tarkka tunteminen voi auttaa toimivien vedenkäsittelymenetelmien kehittämisessä. 64 3/2015 KEMIA ULKOMAILTA Liuskekaasun louhinta vesisärötysmenetelmällä tuottaa jätevesiä, joiden ympäristöja terveysvaikutukset huolettavat tutkijoita. Myös osa pumpatusta vedestä nousee takaisin pintaan, jolloin siihen sekoittuu myös kallioperän kemikaaleja. Kaikista näytteistä havaittiin muun muassa bromia ja klooria sisältäviä halogenoituja hiilivetyjä. Niiden joukossa oli myrkyllisiä metalleja, kuten elohopeaa, sekä syöpää aiheuttavia aineita, kuten tolueenia ja etyylibentseeniä. Tutkijat toteavatkin, että jäteveden käsittelyssä tulisi siirtyä kemikaalittomiin menetelmiin. Joshua Doubek tutkijat kykenivät jäljittämään niiden alkuperän. Koska jalokaasut eivät helposti reagoi muiden kemikaalien kanssa, ja niiden suhteellinen esiintyvyys vaihtelee maankuoren syvyyden mukaan, Bakkenin liuskekaasuesiintymän vesisärötyskenttä. Ne saattavat Frakkauksen jätevesissä on iso kemikaalikuorma olla peräisin frakkausveden kierrätyksestä, jossa käytetty vesi desinfioidaan klooripitoisilla kemikaaleilla. Vesisärötyksen eli frakkauksen jätevesien kemikaalikoostumusta mitattiin toistaiseksi laajimmassa alan tutkimuksessa, jonka kohteena oli kolme yhdysvaltalaista kenttää. Vesisärötyskenttien jätevesistä on löydetty runsaasti erilaisia kemikaaleja. Yhdysvalloissa Marcelluksen ja Barnettin kaivoksilla toteutettu tutkimus perustui erilaisten jalokaasujen suhteen määrittämiseen. Putket vuotavat Toisessa tuoreessa alan tutkimuksessa todettiin vuotavien frakkauskaivojen saastuttavan pohjavettä. Jäteveden käsittelymahdollisuudet riippuvat sen sisältämästä kemikaaliyhdistelmästä. Kiinnostava havainto oli, että kemikaalicocktailista puuttuivat polyaromaattiset hiilivedyt, jotka ovat tavallisia löydöksiä perinteisen kaivosteollisuuden jätevesissä. Jätevedestä löydettiin myös yli 50 orgaanista kemikaalia, joista suurin osa oli erilaisia tyydyttyneitä hiilivetyjä. Tutkijoiden mukaan kaasua ei vapauta pohjavesiin niinkään itse louhintaprosessi, vaan syypäänä ovat kehnosti toteutetut rakenteet. Selvitystyö paljasti, että useassa kohteessa jalokaasut olivat vuotaneet louhoksilta. Tutkijoiden nyt mittaamat kromi-, arseenija elohopeapitoisuudet ylittivät Yhdysvaltain juomavedelle asetetut turvarajat. Kun vuotokohdat paikannettiin, kävi ilmi, että putket ja niiden liitokset olivat ruostuneita, rikki tai huonosti kiinni toisissaan
”Jos pääsemme eroon jätteen sisältämistä metalleista, jotka tätä nykyä rajoittavat pelloilla ja metsissä hyödynnettävien biosolidien määrää, ja samalla saamme arvometallit hyötykäyttöön, kyseessä on win–wintilanne”, sanoo tutkija Kathleen Smith, joka esitteli USGS:n hanketta Amerikan Kemian Seuran kongressissa maaliskuussa. Päivi Ikonen Harvinaiset maametallit voitaisiin ottaa talteen käytetyistä energiansäästölampuista ionisten nesteiden avulla. Scanstockphoto. Belgialaisen Leuvenin yliopiston kemistit ovat kehittäneet tekniikan, jonka avulla käytetyistä loisteputkista ja energiansäästölampuista saadaan talteen harvinaiset maametallit europium ja yttrium. Määrästä puolet käytetään lannoitteiden raaka-aineena, toinen puoli päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi. Europiumin, yttriumin ja fosforin yhdisteitä tarvitaan monenlaiseen nykyelektroniikkaan, muun muassa luomaan punainen väri Harvinaiset maametallit talteen loistelampuista televisioja tietokonenäyttöihin. ”Vessakaivannaisten” taloudellinen merkitys voi vastaisuudessa olla melkoinen. Talteen otetut europiumja yttriumjauheet ovat sellaisenaan valmiita käytettäviksi uusien lamppujen valmistukseen. Tulevaisuudessa arvoaineet on pakko saada kiertämään. Goldman Sachs -pankin julkaiseman raportin mukaan maailman kultavarannot ehtyvät huimaa tahtia, uutisoi Marketwatch-sivusto. Metallit liuotetaan lamppujätteestä ionisen nesteen avulla. Lamppujätteen käsittelyssä on toistaiseksi keskitytty lähinnä elohopean turvalliseen erottamiseen, sillä europiumin ja yttriumin talteenotto perinteisin liuottimin on hankalaa ja monimutkaista. 65 3/2015 KEMIA Arvokkaiden metallien neitseelliset varannot on pian kulutettu loppuun. Arvometallia päätyy vessajätöksiin pieninä hiukkasina muun muassa kosmetiikkatuotteista, pesuaineista ja jopa hajuapoistavista älyvaatteista. Myös ionisen nesteen voi käyttää uudelleen. Viemäreiden aarre Kultaa, hopeaa ja platinaa voitaisiin puolestaan ottaa talteen käymäläjätteestä. Toinen tutkijaryhmä julkaisi aiemmin tänä vuonna arvion, jonka mukaan miljoonan ihmisen vuosittaisista tuotoksista voitaisiin saada kerättyä 13 miljoonan dollarin arvosta metalleja. Yhdysvaltain jätevedenpuhdistamoissa käsitellään vuosittain 3,5 miljoonaa tonnia kiinteää vessajätettä. Nekin olisi kannattavaa poimia talteen ja hyödyntää esimerkiksi kännyköiden ja tietokoneiden valmistuksessa, tutkijat sanovat. Keltaista metallia on maaperässä pankin arvion mukaan enää 20 vuodeksi, samoin timantteja ja sinkkiä. Lannoitekäytön esteenä on osaltaan ollut aineksen metallipitoisuus. Idean esittelivät Yhdysvaltain geologian laitoksen USGS:n tutkijat, jotka kehittävät jo menetelmiä metallihitusten erottamiseksi ihmisen kiinteistä tuotoksista. USGS:n tutkimushankkeesta kirjoitti verkkolehti Livescience. Kiinnostus harvinaisten maametallien kierrätykseen on kuitenkin kasvussa, sillä niiden varannot ja kaivokset sijaitsevat suurelta osin Kiinassa. Platinaa riittää maan uumenissa vielä nelisenkymmentä vuotta, kuten myös kuparia ja nikkeliä. Aineiden saatavuus on siten epävarmalla pohjalla. Ehtyvät kaivokset Arvokkaiden raaka-aineiden talteenotto ja kierrätys on lähivuosikymmeninä muuttumassa hyveestä välttämättömyydeksi. Kullan ja platinan lisäksi viemäreihin päätyvässä aineksessa on muitakin arvokkaita metalleja, kuten vanadiumia ja kuparia
Terveyshaittojen esittelyn osalta teos jää torsoksi. Kappaleessa myös luetellaan erilaisia ärsytysoireita ja todetaan, että ne voivat liittyä kosteusja homevaurioihin, ”mutta usein aiheuttajana on jokin muu sisäilmaongelma”. Terveyshaittoja useammin puhutaan ”oireiden kokemisesta”, ”tarpeettomasta huolesta” ja ”subjektiivisista peloista”. Ammattitautitutkimusten osalta etenkin alveoliitin ja ärsytyksen aiheuttaman astman (entiseltä nimeltään radsin) tutkimusmenetelmiä olisi toivonut käsiteltävän tarkemmin. Teos tuo selvyyttä vastuuroolien ja hyvien toimintatapojen viidakkoon, joten sitä voi lämpimästi suositella niille, jotka painivat homeongelmien kanssa. Yhtäällä käsitellään myös kemikaaleja, mutta toisaalta terveysvaikutukset-osiosta ja oireilevien henkilöiden tutkimuksia käsittelevästä luvusta kemikaalit puuttuvat. Häiritsevää on myös se, että kirjassa puhutaan usein terveyshaittojen sijaan hajuhaitoista. Tästä saattaa asiaan perehtymättömälle lukijalle syntyä vaikutelma, että varsinainen ongelma olisi haju. Silti teoksessa todetaan, että sisäilmaan liittyviä altisteita ei vielä tunneta kattavasti, niille ei ole voitu määritellä terveysperusteisia viitearvoja, eikä ongelman lähdettä useinkaan saada kiinni mittausmenetelmien vajavaisuuden vuoksi. Mikä tämä ongelma voi olla ja kuinka sen jäljille päästään, ei lukijalle avaudu. Kirjassa käsitellään asiantuntevasti myös ongelmista tiedottamista. Monissa kohdin lukija jää kuitenkin kaipaamaan lisäselvennystä. Hän työskentelee Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeessa, jossa pyritään parantamaan sisäilmasta sairastuneiden työja opiskelumahdollisuuksia.. Asioiden käsittelytapa vaihtelee kirjan osasta toiseen. Harmillisinta on sisäilmaongelmien aiheuttamien terveyshaittojen vähättely. Helppolukuinen kirja esittelee ansiokkaasti työpaikkojen sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden tärkeitä peruslinjauksia. Epäselväksi jää etenkin, onko tarkoitus ollut käsitellä pelkästään homeja kosteusvaurioita vai sisäilmaongelmia kokonaisuutena, johon kuuluvat esimerkiksi rakennusmateriaalipäästöt. Teos on siksi hieman epälooginen, mikä kannattaa pitää mielessä sitä lukiessa. Katja Pulkkinen Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Homepakolaiset ry:n sihteeri. Reach-lainsäädäntö on rajoittamassa ftalaattien käyttöä nimenomaan terveyshaittojen takia. Työterveyslaitos on julkaissut tervetulleen oppaan työpaikkojen homeja kosteusvauriotilanteiden varalle. Kirjan tarjoamien perustietojen avulla voidaan välttää valitettavan yleisiä virheellisiä toimenpiteitä, turhaa rahanmenoa ja ongelmien pitkittymistä. Terveyshaittoja vähätellään Sisäilman terveysvaikutuksia käsittelevään kappaleeseen on otettu Uusi homeopas selventää vastuita työpaikoilla mukaan mikrobien aiheuttamia epidemiologisissa tutkimuksissa todettuja ongelmia. Olisi ollut perusteltua käsitellä myös sisäilman kemikaaleja, esimerkiksi ftalaatteja eli muovinpehmentimiä, jotka ovat yleisiä sisäilman altisteita muovimattoja sisältävissä tiloissa. 66 3/2015 KEMIA JULKAISUJA Työterveyslaitoksen uuden homeja kosteusvaurio-oppaan avulla voidaan välttää turhia ja kalliita sudenkuoppia. Kosteusja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille (Salonen ym., TTL 2014) kokoaa yksiin kansiin sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt
Oikea vastaus ei ole kyllä eikä ei. Hämmennys puree myös velkojiin. Lisämausteen järjettömyyteen tuo se, että sekametelisoppaa hämmennetään aivan pahalla tarkoituksella. Lainaa lyhennetään uudella lainalla. ASUNTOLAINAA ON hämäysmielessä otettava enemmän kuin jaksaa lyhentää. Pankki on yllättävän iloinen siitä, että saa edes korot. Varsinkaan suuremmissa organisaatioissa ei kiinnitetä huomiota siihen, onko henkilö paikalla vai ei. Kun vastustaja ei ymmärrä näkemäänsä, se alkaa itse toimia päättömällä tavalla. Tapahtuman alla hävitetään työvälineet, kuten tietokoneet, puhelimet ja muut vempaimet. USA:n armeija tutki päätöksentekoa ja keksi hämmennysaseen. VENÄJÄN PRESIDENTTI uhkaa ydinaseilla ja kiistää sitten uhanneensa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Jos pankki haluaa lyhennyksen, sen on siis annettava uutta lainaa – ja pienemmällä korolla. Palkka juoksee tilille vähintään seuraavaan yt-kierrokseen, parhaassa tapauksessa eläkeikään asti. Näin on etenkin silloin, kun työntekijän poissaolot vähitellen tihenevät. Keemikko Hämmentyneen hämmästynyt Pelimiesteoria Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Siksi järkevä suurvaltajohtaja toimii järjettömästi. KREIKKALAISET OVAT peli(mies)teorian mestareita. Tyhjä työhuone täyttyy automaattisesti toimiston ylijäämämapeilla ja sitten unohtuu. Parhaiten se onnistuu silloin, kun työpaikalla on käynnistymässä remontti tai muutto. Jos pankki ei vieläkään tajua, sille pitää kertoa, että kyllä Putin tai Obama lainaa. Heidät voi johdattaa hämärtyvän todellisuuden poluille kuvailemalla tulevaisuuden positiivisia kassavirtoja, vaikka ne oikeassa elämässä ohjautuisivatkin ihan muihin taskuihin. Kreikan ministeri kertoo maan olevan konkurssissa ja julistaa sitten, että rahaa on lampaidenkin syötäväksi. Jos puoliso tivaa tunnustuksia uskottomuudesta, ei kannata häkeltyä. Repliikki muistat väärin, sinä lainasit minulta panee jauhot suuhun kovimmallekin korstolle. Lopuksi toteutetaan lopullinen pelisuunnitelma. Hämmennysstrategia toimii hämmentävän hyvin yksityiselämässäkin. Kunnon pelimiehiltä ei saa järjellistä vastausta mihinkään. Valtion kassa on joko täysin tyhjä tai täynnä seteleitä. Tässä vaiheessa pelimies on jo siellä, missä talvella ei pyrytä lunta. Näin pohjustetaan varsinaista peliä. Oletko hämmentynyt. Mikäli pankissa ei asiaa kuitenkaan ymmärretä, voi aina pitää luennon siitä, etteivät valtiotkaan maksa velkojaan pois. Tästä pankinjohtaja hämmentyy ja ainakin peliteorian mukaan ylitai alireagoi. Näin voi tehdä pienin kustannuksin esimerkiksi katoamalla kesämökilleen. Viholliselle syötetään tarkoituksella väärää informaatiota. Pelimies myöntää vain olleensa enimmäkseen uskollinen. Sitten virnistellään piilopirtissä, kun maailman toimittajat leikkivät kuurupiiloa nimeltä Missä Putin luuraa. TYÖNANTAJA hämmennetään välttelemällä töihin tuloa erilaisin mielikuvituksen ulkorajoilta kerätyin poissaolosyin. KEEMIKKO ”Pelimies on jo siellä, missä talvella ei pyrytä lunta.” 3/2015 KEMIA 67. Uudessa osoitteessa kukaan ei pane merkille, että yksi työntekijä puuttuu. Jos maailmassa ei näytä olevan mitään järkeä, se johtuu siitä, ettei maailmassa ole mitään järkeä. Paras peluri vastaa kysymyksiin niin, että tulkinta jää kokonaan kuulijan vastuulle. Ulosottomiehiä varten kehystarinaan kannattaa panostaa hieman enemmän. Järjetön käytös on järkevää ja järkevä järjetöntä
M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Marja-Liisa Riekkola. Benita Westerlund-Wikström. Alexander Plyusnin (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Alan T. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Tom Pettersson. Jörg Heeren (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. FM Martin Brobergin väitöskirja Genetic profiling of the interactions between soft rot Pectobacterium species and plants tarkastettiin 20.3.2015. Atte Korhola. Vastaväittäjänä toimi prof. Riazin (Kuwaitin yliopisto) ja kustoksena prof. DI Riku Kopran väitöskirja Application of the refractometer in the measurement and monitoring of brown stock washing tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mark Knecht (Miamin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Jouko Yliruusi. Ilkka Kilpeläinen. Hele Savin. Jouni Hirvonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Pasi Merkku (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tapio Salo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Setälä. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Benoît Champagne (Namurin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Ruth Shimmo (Tallinnan yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Juha Lehtonen. Jouni Laakso. Vastaväittäjänä toimi Dr. Giuseppe Perretti (Perugian yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Richard Brenner (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Magnus Röning (Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Laura Alakukku. Labafzadehin väitöskirja Cellulose-based materials tarkastettiin 13.3.2015. MMM Annelie Dameraun väitöskirja Oxidative stability of solid foods with dispersed lipids tarkastettiin 28.3.2015. (Chem.) Jinto Manjaly Anthonykuttyn väitöskirja Hydrotreating of tall oils on a sulfided NiMo catalyst for the production of basechemicals in steam crackers tarkastettiin 24.4.2015. Juliane Filser (Bremenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ira Soppelan väitöskirja Modern analytical approaches to pharmaceutical powder characterisation and processing tarkastettiin 24.4.2015. Olli Vapalahti. Chang-Fang Wangin väitöskirja Chemical surface modification of porous silicon nanoparticles for cancer therapy tarkastettiin 2.3.2015. Karin Schwarz (Kielin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto FM Tapani Hirvosen väitöskirja A Wide Spectral Range Imaging System—Applications in Wood Industry tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gunnar Liden (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Risto Kostiainen. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Juha Tonttilan väitöskirja From turbulence to cloud formation—modelling the aerosolcloud interactions tarkastettiin 10.3.2015. TkL Hannu Sippolan väitöskirja Thermodynamic modelling of aqueous sulfuric acid tarkastettiin 15.4.2015. Ville Alopaeus. Joanna Witosin väitöskirja Sophisticated Instrumental Techniques to Elucidate the Molecular Properties of Human Surface Nanodomains tarkastettiin 10.4.2015. Risto Renkonen. Herbert Sixta. Thomas De Beer (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Juha Lehtonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Pekka Taskinen. Vieno Piironen. Björn Olsen (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Katja Merkkiniemen väitöskirja Predictive biomarkers in diffuse gliomas and nonsmall cell lung cancer tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Bartosz Gabryelczykin väitöskirja Diamond-like carbon binding peptides—evolutionary selection, characterization, and engineering tarkastettiin 6.3.2015. Olli Dahl. Geoffrey Abbott (Newcastlen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Thomas Rosenau (BOKU, Itävalta) ja kustoksena prof. DI Katariina Kemppaisen väitöskirja Production of sugars, ethanol and tannin from spruce bark and recovered fibres tarkastettiin 20.3.2015. DI Jeanette Lindroosin väitöskirja Copper-related light-induced degradation in crystalline silicon tarkastettiin 24.4.2015. Dage Sundholm. FM Niina Tohmolan väitöskirja Development of liquid chromatography mass spectrometric methods for quantification of metabolites from cellular level to clinical biomarkers tarkastettiin 24.4.2015. FM Erika Lindhin väitöskirja Avian influenza and Newcastle disease viruses in Finland—Genetics, epidemiology and ecology in the natural host, wild waterfowl tarkastettiin 2.4.2015. Heikki Järvinen. Dinsdale (MISiS-yliopisto, Venäjä) ja kustoksena prof. FM Matti Kankaisen väitöskirja Computational genomics of lactobacilli tarkastettiin 24.4.2015. Vahid Jafarin väitöskirja Extended oxygen delignification of high kappa softwood pulp in a flowthrough reactor tarkastettiin 13.3.2015. FM Heli Mönttisen väitöskirja The structural conservation and phylogeny of right-handshaped polymerases and structurally related proteins tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi TkT Kari Kovasin (Metsä Fibre Oy) ja kustoksena prof. FM Salla Selosen väitöskirja The fate and effects of lead (Pb) at active and abandoned shooting ranges in a boreal forest ecosystem tarkastettiin 10.4.2015. Kari Keinänen. FM Ulla Holopainen-Mantilan väitöskirja Composition and structure of barley (Hordeum vulgare L.) grain in relation to end uses tarkastettiin 20.3.2015. DI Meri Saajanlehdon väitöskirja Phase equilibria of heavy oil systems in hydroprocesses: experiments and modeling tarkastettiin 13.3.2015. FM Timo Hildénin väitöskirja Quality Assurance of Gas Electron Multiplier Detector tarkastettiin 5.3.2015. Seppo Auriola (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Ph.D. Vastaväittäjänä toimi prof. Erkki Verkasalo (Luonnonvarakeskus) ja dos. Dennis Bamford. Juha Toivonen (Tampereen teknillinen yliopis. FM Nina Nordmanin väitöskirja Microchip technology in mass spectrometry-based bioanalysis: Advances in the analysis of peptides, proteins, and pharmaceuticals tarkastettiin 17.4.2015. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. LL Pirkka-Pekka Laurilan väitöskirja Molecular Link between Lipid Metabolism and Energy Homeostasis tarkastettiin 20.3.2015. M.Phil. Eicke Weber (Fraunhofer-instituutti, Saksa) ja kustoksena apul.prof. David Kubicka (VUVÄITÖKSIÄ ANCH-instituutti, Tšekki) ja kustoksena prof. Sara R. Helsingin yliopisto M.Sc. Gerard Mortha (Grenoblen teknillinen yliopisto INP-Pagora, Ranska) ja kustoksena prof. Folke Stenman (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi dos. R. Jouko Yliruusi. M. Laura Elo (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Michael Brockhurst (Yorkin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Tom Böhling. Vastaväittäjänä toimi prof. Liisa Holm. Vastaväittäjänä toimi tutkija Luca Stefano (Italian kansallinen tutkimusneuvosto) ja kustoksena prof. Corinna Hoose (Karlsruhen teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Kurt Fagerstedt. FM Anni-Maria ÖrmäläOdegripin väitöskirja Implications of bacterial viruses on pathogenic bacteria: from natural microbial communities to therapeutic applications tarkastettiin 10.4.2015. 68 3/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Zheng Liun väitöskirja Modeling of mass transfer and reactions with the moment method tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Samuli Ripatti. Ville Alopaeus. M.Sc. M.Sc. Eric von Lieres (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Risto Orava. Nergiz Özcan-Ketolan väitöskirja Computational studies of structural effects on magnetic resonance properties tarkastettiin 27.3.2015. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Elisabeth Verpoorte (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. MMM Tiina Ronkaisen väitöskirja Plant biomarkers as a proxy to study highly decomposed fen peat tarkastettiin 10.4.2015. Petri Bono (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. MMM Mikko Hakojärven väitöskirja Challenges in realtime precision farming: a case study of modelling biomass accumulation tarkastettiin 6.3.2015. Heikki Ojamo. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Emma Sairasen väitöskirja Modification of carbon materials for catalyst applications tarkastettiin 10.4.2015. M. Amna Shaweshin väitöskirja Indomethacin Topical Formulations Development And The Effect Of Compositions On The Physical Characteristics And Stability tarkastettiin 21.3.2015. Pablo Rodriguez Palenzuela (Madridin teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. FM Antti Soinisen väitöskirja Studies of diamond-like carbon and diamond-like carbon polymer hybrid coatings deposited with filtered pulsed arc discharge method for biomedical applications tarkastettiin 13.3.2015
Risto Soukka. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Monica Österberg (Aaltoyliopisto) ja kustoksena prof. Yhdisteitä voidaan hyödyntää syöpälääkkeiden kehityksessä. Lisäksi Mäki-Jouppila tunnisti tutkimuksessaan kaksi mikro-rna-molekyyliä, jotka vaikuttavat syöpäsolujen jakautumiseen. Oleg Okhotnikov.. Peppi Karppinen. LL Sara Karsikkaan väitöskirja Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylase-2 in cardiac and skeletal muscle ischemia and metabolism tarkastettiin 10.4.2015. Patrick Ssebugeren väitöskirja Persistent organic pollutants in sediments and fish from Lake Victoria, Uganda tarkastettiin 1.4.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Jakob Nilsson Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Mika Scheinin. Jouko Niinimäki. Kenneth Stedman (Portlandin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Karina Miglioranza (Mar del Platan yliopisto, Argentiina) ja kustoksena prof. Seppo Ylä-Herttuala. Mika Sillanpää. VTT-006-niminen yhdiste sitoutuu Hec1-proteiiniin ja aiheuttaa häiriöitä kromosomien ja mikrotubulusputkien kiinnittymisessä toisiinsa. Vastaväittäjänä toimi prof. Peppi Karppinen. Jyväskylän yliopisto FM Jatta Saarenheimon väitöskirja Microbial controls of greenhouse gas emissions from boreal lakes tarkastettiin 28.3.2015. Jörg Schweinle (Thünen-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Yhdiste nimeltä Centmitor-1 vaikuttaa solun tukirangan mikrotubulusputkien dynamiikkaan. Vastaväittäjänä toimi dos. Lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuvalla monipistemenetelmällä taas voitiin määrittää kvantitatiivisesti useiden tuotteiden kosteuspitoisuus. Tiedon perusteella on mahdollista optimoida prosessiolosuhteet siten, että tuotteeseen saadaan haluttuja stabiileja kidemuotoja. Oulun yliopisto FM Lea Rahtu-Korpelan väitöskirja Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylase-2 in glucose and lipid metabolism and atherosclerosis tarkastettiin 6.3.2015. Asian osoitti tutkija Ari Kauppinen, joka kehitti väitöstyössään kylmäkuivausprosessin seurantaa varten Ramanja lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuvia menetelmiä. Löydöstä voi olla hyötyä syövän diagnostiikassa. Mäki-Jouppilan löytämät yhdisteet salpaavat Hec1proteiinin vaikuttamalla putkien toimintaan epäsuorasti. Vastaväittäjänä toimi prof. Marja Tiirola. FM Alice Pawlowskin väitöskirja Thermus bacteriophage P23-77: key member of a novel, but ancient family of viruses from extreme environments tarkastettiin 17.4.2015. Heli Peltola. FM Jenni Mäki-Jouppilan väitöskirja To divide or not to divide; MicroRNAs and small compounds as modulators of mitosis tarkastettiin Turun yliopistossa 27.3.2015. Federico Magnani (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. FM Suvi Jauhiaisen väitöskirja Vascular endothelial growth factors and their receptors in endothelial cells and in pathological conditions tarkastettiin 13.3.2015. AnnaLiisa Levonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Näin normaaleille soluille koituu vähemmän haittaa, joten lääkkeen sivuvaikutukset ovat pienemmät. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Ari Kauppisen väitöskirja Raman and NearInfrared Spectroscopic Methods for In-Line Monitoring of Freeze-Drying Process tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Kauppinen selvitti Ramanmenetelmällä eri kidemuotojen pitoisuudet. Jaana Bamford. Miikka Vikkula (Louvainin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena akat.prof. 69 KEMIA 3/2015 Etenkin biologisten lääkkeiden valmistuksessa käytettävän kylmäkuivausprosessin tehokkuutta on mahdollista parantaa tarkan valvonnan avulla. Tampereen teknillinen yliopisto DI Antti Rantamäen väitöskirja Scaling the Power and Tailoring the Wavelength of Semiconductor Disk Lasers tarkastettiin 20.3.2015. Anne Tropper (Southamptonin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Osa nykyisistä syöpälääkkeistä estää solunjakautumista vaikuttamalla suoraan solun tukirangan mikrotubulusputkiin. Vastaväittäjänä toimi prof. Lääkkeet ovat suhteellisen tehokkaita mutta toisaalta niillä on ikäviä sivuvaikutuksia. MMM Terhi Vilénin väitöskirja Effects of Changes in Landuse, Age-structure and Management on Carbon Dynamics of European Forests tarkastettiin 20.3.2015. Tutkija Jenni Mäki-Jouppila löysi väitöstyössään uusia pienyhdisteitä, jotka pysäyttävät syöpäsolut jakautumisvaiheeseen ja saavat ne kuolemaan. Monipistemenetelmän käyttö lisäsi analyysin luotettavuutta ja mahdollisti prosessin päätepisteen määrittämisen siten, että tuotteet sisälsivät halutun kosteuspitoisuuden. Väitökset jatkuvat sivulla 70 to) ja kustoksena prof. Tuomas Rissanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Stefan Bertilsson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. DI, FM Terhi Suopajärven väitöskirja Functionalized nanocelluloses in wastewater treatment applications tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Markku Hauta-Kasari. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Uudet pienyhdisteet tappavat syöpäsoluja Laadukkaampia lääkkeitä spektroskopian menetelmin Jenni Mäki-Jouppila Ari Kauppinen Kylmäkuivausprosessilla parannetaan lääkkeiden säilyvyyttä poistamalla niistä vesi alhaisessa lämpötilassa ja alhaisessa paineessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Tuomas Helinin väitöskirja Evaluating land-use related environmental impacts of biomass value chains for decisionsupport: Comparison and testing of methodologies proposed for environmental life cycle impact assessment tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Annette Bauer-Brandl Etelä-Tanskan yliopistosta ja kustoksena professori Jarkko Ketolainen
Heikki Hyöty. Risto Vuento (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Novalabin perustajajäseniin kuuluva Hirvi jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle Mittatekniikan keskuksen Mikesin ylijohtajan tehtävästä. Onbone Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty Stuart Ashman. Helskyn vakinaisen seuraajan haku on käynnissä. Vastaväittäjänä toimi prof. Merja Roivainen ja kustoksena emer.prof. Timo Vesikari. Åbo Akademi FM Mathias Nymanin väitöskirja Interfacial Effects in organic solar cells tarkastettiin 6.3.2015. NIMITYKSIÄ Novalab Oy Innovaatiojohtajaksi on nimitetty FT Timo Hirvi. Tehtävässä aiemmin toiminut Petri Helsky siirtyi huhtikuussa Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtajaksi. Resorsinareenien rakenne mahdollistaa molekyylien spontaanin järjestäytymisen ja sitä kautta niiden käytön supramolekulaaristen arkkitehtuurien rakenneosina. Vastaväittäjänä toimi tohtori Neil Carragher (Edinburghin syöpätutkimuskeskus, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Ville Peltola. FM Kari Kopran väitöskirja From Unspecific Quenching to Specific Signaling: Functional GTPase Assays Utilizing Quenching Resonance Energy Transfer (QRET) Technology tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Eevi Rintamäki. Uudenlaisia heikkojen vuorovaikutuksien komplekseja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pinnoissa, magneettisissa materiaaleissa, kuljettimissa tai reseptoreissa. Maria Ermakovan väitöskirja Oxygen photoreduction in cyanobacteria tarkastettiin 13.3.2015. Stefan Willför. Harri Härmä. Vastaväittäjänä toimi vanhempi asiantuntija Kjell Nustad (Oslon yliopistollinen sairaala, Norja) ja kustoksena prof. Minna Kellomäki. Suomen ympäristökeskus Laboratoriokeskuksen päälliköksi on valittu FT Timo Eklin ja merikeskuksen päälliköksi FT Paula Kankaanpää. Gunnar Henriksson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Timo Repo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tampereen teknillinen yliopisto Ph.D. Hänen tutkimusalaansa ovat biologiset prosessit, joilla jätevesistä, kaasuista ja jätteistä otetaan talteen arvokkaita raaka-aineita. Rakenneosien ansiosta verkostoon syntyi huokoisia käytäviä, jotka täyttyivät liuotinmolekyyleillä. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Resorsinareeneilla on optimaalinen kyky muodostaa aryylihalidien kanssa monimutkaisia nanokokoluokan kolmiulotteisia verkostorakenteita kiinteässä tilassa. Hän raportoi toimitusjohtaja Jari Rosendalille ja aloittaa uudessa tehtävässään toukokuussa 2015 asemapaikkanaan Helsinki. Väliaikaiseksi Paper-segmentin ja Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Mats Rönnbäck. Kemira Oyj Kehitysjohtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi on nimitetty TkL Esa-Matti Puputti. Tari Haahtela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. LL Päivi Ruokoniemen väitöskirja From statin efficacy to everyday effectiveness: Studying the gap in between tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi professori Enrico Dalcanale Parman yliopistosta Italiasta ja kustoksena professori Maija Nissinen. Ellen Moons (Karlstadin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Diana Kirilovsky (Saclayn biologian ja teknologian instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. DI Antonina Kuparevan väitöskirja Silicon-containing species in used lube oil re-refining tarkastettiin 23.3.2015. FM Juho Vuononvirran väitöskirja Nasopharyngeal Colonization by Pathogenic Bacteria: Effect of Polymorhisms in Innate Immune Genes of Young Children tarkastettiin 10.4.2015. FM Tiia-Riikka Teron väitöskirja Tetramethoxy resorcinarenes as platforms for fluorescent and halogen bonding systems tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.3.2015. Kim Pettersson. Olav Eklund. Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!. Ronald Österbacka. 70 3/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitöksiä… Heikoilla vuorovaikutuksilla uudenlaisia molekyyliverkostoja sinareenirunkoon erilaisia funktionaalisia ryhmiä. Jorma Komulainen (Lääkäriseura Duodecim) ja kustoksena prof. Asian osoitti Tiia-Riikka Tero, joka paneutui väitöstutkimuksessaan synteettisten makrosyklisten resorsinareenijohdannaisten heikkoihin vuorovaikutuksiin ja valofysikaalisiin ominaisuuksiin. Turun yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Piet Lens on nimitetty biotekniikan professoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen. Vastaväittäjänä toimi tohtori Mogens Humlekrog Greve (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Juha Tuukkanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. FM Heidi Hyytiän väitöskirja Nanoparticle-Assisted Immunoassays for Point-of-Care Testing— With Specific Interest in Minimally Interference-Prone Assays for Cardiac Troponin I tarkastettiin 31.3.2015. Niitä oli mahdollista muuttaa halutusti lisäämällä resorTiia-Riikka Tero Ilari Kur onen DI Anne-Marie Haaparannan väitöskirja Highly Porous Freeze-Dried Composite Scaffolds for Cartilage and Osteochondral Tissue Engineering tarkastettiin 17.4.2015. Resorsinareenijohdannaisilla ei aiemmin ole havaittu vastaavanlaisia kolmiulotteisia rakenteita. Risto Huupponen. Vastaväittäjänä toimi prof. Dmitry Murzin. Vastaväittäjänä toimi Dr. Amélie Beucherin väitöskirja Spatial modeling techniques for mapping and characterization of acid sulfate soils tarkastettiin 8.4.2015. FM Leena Huhdin väitöskirja Significance of the norovirus GII.4 genotype as a cause of acute gastroenteritis in Finnish children, and the production of a candidate virus-like particle vaccine tarkastettiin 1.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Tampereen yliopisto LL Tapio Heiskarin väitöskirja The Association Between Viral Infections, IgE Sensitization, and type 1 Diabetes tarkastettiin 20.3.2015. FM Petri Kilpeläisen väitöskirja Pressurized hot water flowthrough extraction of birch wood tarkastettiin 13.3.2015
Hän on ollut mukana järjestämässä lukuisia kansallisia NMR-kokouksia. ankatu@utu.fi Petri T ähtinen Petri Ingman vastaanotti helmikuussa SKS:n ansiomitalin, jonka hänelle luovuttivat Turun Kemistikerhon puheenjohtaja Maarit Karonen (vas.) ja sihteeri Anu Tuominen (oik.).. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ingman on toiminut aktiivisesti myös Suomalaisten Kemistien Seuran NMRjaostossa, nykyisessä Suomen NMR-spektroskopiaseura ry:ssä. helmikuuta Turun BioCityssä ravintola Maunossa. Myös tässä työssä hän toimi esimerkillisesti yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa muun muassa järjestämällä laiteesittelyjä vieraileville ryhmille ja luomalla kemistien yhteishenkeä. Mitali luovutettiin Turun Kemistikerhon ansioituneelle jäsenelle kerhon vuosikokouksessa, joka järjestettiin 26. Anu Tuominen Kirjoittaja on Turun Kemistikerhon sihteeri. 71 KEMIA 3/2015 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Petri Ingman jäi lokakuussa 2014 eläkkeelle virastaan Turun yliopiston kemian laitoksen laitekeskuksen johtajana. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Tieteen päivät Turku 7.–8.5.2015 www.utu.fi Laboratorio & työhyvinvointi Helsinki 12.–13.5.2015 www.nhf.fi Laboratorioalan luentopäivät Kuopio 18.–19.5.2015 www.laboratorioalanliitto.fi NBC 2015 Symposium Helsinki 18.–21.5.2015 www.nbcsec.fi EuroMining 2015 Tampere 20.–21.5.2015 www.euromining.fi Yhdyskuntatekniikka 2015 Turku 20.–21.5.2015 www.yhdyskuntatekniikka.fi Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä Helsinki 27.5.2015 www.echa.eu Helsinki Chemicals Forum Helsinki 28.–29.5.2015 www.helsinkicf.eu Valtakunnalliset Luma-päivät Joensuu 1.–3.6.2015 www.luma.fi/paivat-2015 Jyväskylän yliopiston kesäkoulu Jyväskylä 5.–21.8.2015 www.jyu.fi/summerschool/ Tieteen päivät Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015 www.uef.fi/tieteenpaivat European Science Education Research Conference Helsinki 31.8.–4.9.2015 www.esera.org Tieteen päivät Oulu 1.–2.9.2015 www.oulu.fi/yliopisto Bioenergia 2015 Jyväskylä 2.–4.9.2015 www.jklmessut.fi 9th International Heat Flow Calorimetry Symposium on Energetic Materials Tampere 8.–10.9.2015 hfcs2015.com Tieteen päivät Rovaniemi 11.–12.9.2015 www.ulapland.fi/ Alihankinta Tampere 15.–17.9.2015 www.alihankinta.fi Laboratorio & Lean Helsinki 16.–17.9.2015 www.nhf.fi Laboratorio & vaaralliset aineet ja työsuojelu Helsinki 30.9.–1.10.2015 www.nhf.fi Empack 2015 Helsinki 6.–8.10.2015 www.easyfairs.com/fi 6th Nordic Wood Biorefinery Conference Helsinki 20.–22.10.2015 www.vtt.fi/nwbc2015/ Nanotieteen päivät Jyväskylä 22.–23.10.2015 www.jyu.fi/science/muut_yksikot/ nsc/en/nsdays Tekniikan päivät Tampere 22.–24.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Oulu 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Turku 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Helsinki 6.–7.11.2015 www.tekniikanpaivat.fi Farmasian päivät Helsinki 13.–15.11.2015 www.farmasianpaivat.fi Väri ja Pinta 2015 Helsinki 18.–21.11.2015 www.messukeskus.com MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Scandinavian Coating Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015 www.scandinaviancoating.com 5th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Kitashiobara, Japani 25.–29.5.2015 asrc.jaea.go.jp/conference/ TAN15 11th Nordic Pesticide Residue Workshop Tallinna, Viro 1.–2.6.2015 www.pmk.agri.ee 15th International Congress of Quantum Chemistry Beijing, Kiina 8.–13.6.2015 www.icqc2015.org EuroNanoForum 2015 Riika, Latvia 10.–12.6.2015 www.euronanoforum2015.eu Inorganic Days Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015 www.oorgan.se EuroMedLab 2015 Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015 www.sfbc.asso.fr Eurammon Symposium 2015 Schaffhausen, Sveitsi 25.–26.6.2015 www.eurammon.com OMCOS 18 Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015 www.omcos2015.com/ 6th Eurovariety in Chemistry Education 2015 Tartto, Viro 30.6.–2.7.2015 sisu.ut.ee/eurovariety 21st European Conference on Organometallic Chemistry Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015 www.eucomcxxi.eu 22nd International Symposium on Ionic Polymerization Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015 ip15.sciencesconf.org In Vino Analytica Scientia Symposium Trento, Italia 14.–17.7.2015 eventi.fmach.it/IVAS2015 45th Iupac World Chemistry Congress Busan, Korea 9.–14.8.2015 www.iupac2015.org 15th European Conference on Solid State Chemistry Wien, Itävalta 23.–26.8.2015 www.euchems.eu 10th European Conference on Computational Chemistry Fulda, Saksa 31.8.–3.9.3015 www.euco-cc-2015.org Euroanalysis 2015 Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015 www.euroanalysis2015.com European Summerschool in Quantum Chemistry 2015 Palermo, Italia 6.–19.9.2015 www.esqc.org FEICA Conference and Expo Vilamoura, Portugali 9.–11.9.2015 www.feica-conferences.com International Conference on the History of Chemistry Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015 10ichc-2015.web.ua.pt 6th EuCheMS Conference on Nitrogen Ligands Beaune, Ranska 13.–17.9.2015 www.nligands2015.com SEURASIVUT Turkulainen dosentti Petri Ingman on saanut Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) ansiomitalin. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Petri Ingman on osallistunut Turun Kemistikerhon toimintaan monin tavoin muun muassa johtokunnan jäsenenä, taloudenhoitajana Dosentti Petri Ingmanille SKS:n ansiomitali ja toiminnantarkastajana
Vuosikokouksessa vahvistettiin seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 95. Palkinnon sai filosofian maisteri Clara Sanchez-Perez Oulun yliopiston kemian laitoksessa tehdystä pro gradu -työstä 1,2,3-trichalcogenal(3) ferrocenophanes and structurally related compounds. Heleena Karrus professorit Hilkka Knuuttila ja Heikki Saarinen sekä varatoiminnantarkastajiksi dosentit Jorma Korvenranta ja Jarno Kansikas. 72 3/2015 KEMIA SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous pidettiin 11. Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian maisterit Teija Hovirinta ja Pirkko Kärppä ja nuoriksi jäseniksi luonnontieteiden kandidaatti Johannes Lehmuskoski, filosofian ylioppilaat Kiia Malinen, Esa-Pekka Mattila, Turo Nurmi ja Joona Rajahalme sekä tekniikan ylioppilas Riikka Virtanen. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin dosentti Anu Airaksinen sekä Pirkanmaan Kemistiseuran edustajana Maija Hihkiö. Pekka Joensuu, professori Liisa Kanerva (Turun Kemistikerho), FM Liisa Koskinen, professori Marja Lajunen (Pohjois-Suomen Kemistiseura), DI Ilkka Pollari, laatupäällikkö Sirpa Suntioinen (Itä-Suomen Kemistiseura) ja TkT Ritva Tuunila (Kaakkois-Suomen Kemistiseura). Tilintarkastajaksi valittiin KTM Jouni Vanhala ja varatilintarkastajaksi HTM Vesa Peltola. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Heidän lisäkseen hallitukseen kuuluvat FL Nina Aremo, tutkimusprofessori Sirpa Herve (Keski-Suomen Kemistiseura), professori Timo Hirvi, Ph.D. heleena.karrus@kemianseura.fi. Seuran toiminnantarkastajiksi valittiin Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Kimmo Himberg luovutti seuran myöntämän Nuorten tutkijain tunnustuspalkinnon Clara SanchezPerezille Oulun yliopistosta. maaliskuuta Tekniikan museossa Helsingissä. Seuran varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin 30 vuoden 2014 aikana korkeakoulututkinnon suorittanutta seuran nuorta jäsentä eli filosofian maisterit Jarmo Antikainen, Outi Elo, Maiju Hyvönen, Keijo Isomaa, Maria Järvi, Mikko Kaipio, Heli Kannisto, Antti Kivilahti, Esa Lehtimäki, Teemu Myllymäki, Markku Mäkelä, Tea Niemistö, Jaana Saarni, Samu Savikko, Juho Savolainen, Juha Siitonen, Kaisa Syrjälä, Minnea Tuomisto, SKS:n vuosikokous Kimmo Himberg jatkaa puheenjohtajana Ari Turpeinen, Tiina Virtanen ja Juha Välivaara sekä diplomi-insinöörit Juuso Huittinen, Jukka Järveläinen, Marisa Mäntylä, Ismo Pekkanen, Ida Rantanen, Ville Rantanen, Teemu Rantasalo, Emmi Rönkkö ja Timka Silvonen. Nuorilta jäseniltä seura ei peri jäsenmaksua mutta kerää heiltä 10 euron lehtimaksun. SKS:n vuoden 2014 vuosikertomus sekä paikallisseurojen hallitusten kokoonpanot ovat luettavissa verkossa osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenmaksuosuus päätettiin pitää seitsemänä eurona. toimintavuodelta 2014, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus ja hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2015. Nuori tutkija palkittiin Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 valittiin yksimielisesti professori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulusta ja varapuheenjohtajaksi professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta. Kemian Seurojen yhteisten kulujen jäsenmaksuosuus on 56 euroa, joten jäsenmaksu vuonna 2015 on yhteensä 63 euroa. Kokouksessa luovutettiin myös seuran myöntämä vuoden 2014 Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Seuran toiminnanjohtajana ja taloudenhoitajana toimii FL Heleena Karrus
Jaoston isännöimä konferenssi pidetään Saksan Leipzigissa 20.–25. Lisäksi Helsingissä käsiteltiin Euroopan kemianseurojen liiton seuraavan yleiskongressin järjestelyjä. Sähköpostiosoitteensa maalis–huhtikuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Serlachius oli alkuperäiseltä ammatiltaan apteekkari. lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Sirpa Herve Kirjoittaja toimii tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa. Samalla Kemia ja ympäristö -jaosto esittäytyi kemikaaliviraston henkilöstölle. syyskuuta 2016. Ryhmän kokous pidettiin 28. mennessä: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Lisätietoja saa osoitteesta www.icce2015.org. Mäntässä seuran kokous, opastettu tutustuminen museoihin ja lounas. helmikuuta Helsingissä Suomalaisten Kemistien Seuran tiloissa. 73 KEMIA 3/2015 Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.5. Lehti on viime vuosina kasvanut huomattavasti. syyskuuta 6/2015 17. Tilaisuudessa keskusteltiin myös jaoston ja kemikaaliviraston lyhyen ja pitkän tähtäimen yhteistyömahdollisuuksista. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4/2015 18. Kokouksessa käynnistettiin myös jo seuraavan, vuonna 2017 järjestettävän ICCE-konferenssin valmistelu. Takaisin Helsingissä ollaan kello 21 mennessä. Jaoston toiminnasta kertoi sen puheenjohtaja, professori Santiago Luis Espanjasta. Osa tapahtuman sessioista kuuluu Kemiaja ympäPaperiteollisuuden uranuurtaja G. Lisätietoja: www.nbcsec.fi. SEUROISSA TAPAHTUU Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. toukokuuta 12. Vasemmalta Boguslaw Buszewski Puolasta, Suomen edustaja Sirpa Herve, Fritz Frimmel Saksasta, Santiago Luis Espanjasta, Willem de Lange Hollannista, Philippe Garrigues Ranskasta, Walter Giger Sveitsistä ja Allan Astrup Jenssen Tanskasta.. sirpa.herve@ymparisto.fi Euroopan kemianseurojen liiton EuCheMSin Kemia ja ympäristö -jaoston ohjausryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Suomessa. Kokouksen keskeinen teema oli lähestyvä ICCE 2015 -kongressi (EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment). Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, biologiset, säteilyja ydinsekä räjähdysuhat. Kongressissa esitellään monien sektoreiden tuoreimpia tutkimustuloksia sekä suullisesti että postereina. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Lisäksi Philippe Garrigues piti luennon otsikolla Kemikaalit ja ympäristö – tulevaisuuden visio. Suomalaisten Kemistien Seuran Kesäretki Serlachius-museoihin Mänttään 7.6.2015 Lähtö kello 8 Helsingistä Kiasman pysäkiltä. A. Osanottomaksu jäseniltä 40 euroa ja nuorilta jäseniltä 10 euroa. syyskuuta 13. Järjestyksessä kuudes EuCheMS Chemistry Congress pidetään Espanjan Sevillassa 11.–15. Kemia ja ympäristö -jaoston johto Helsingissä. syyskuuta 2015. 18.–21.5.2015 Messukeskus, Helsinki. Euroopan kemianseurojen liitto Ympäristökongressia hiottiin Helsingissä Serlachius-museot ristö -jaoston vastuulle. Kongressin teemat edustavat laajasti kemian eri aloja. Konferenssi pidetään Oslossa. Paidan saivat Mari Kallioinen Lappeenrannasta ja Olli Kansanen Helsingistä. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. elokuuta 9. Leipzigissa järjestetään myös satelliittitapahtumia, jotka osaltaan täydentävät tapahtuman antia. Tapahtumaan voi vielä tarjota abstrakteja. kesäkuuta 5/2015 14. Mäntän Gustaf-museossa voi tutustua muun muassa vanhaan apteekkarin kauppahuoneeseen. Visiitti kemikaalivirastoon Helsingin-matkansa yhteydessä ryhmä vieraili myös Euroopan kemikaalivirastossa, jossa sille esiteltiin viraston tehtäviä ja toimintaa. Yhdeksäs NBC-symposiumi CBRNE Threats: How does the landscape evolve. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Jaoston julkaisufoorumin eli ESPR-lehden (Environmental Science and Pollution Research) päätoimittaja, professori Philippe Garrigues kertoi lehden kuulumisia
Viehättävän Leidenin kaupungin ylpeys on Alankomaiden vanhin, vuonna 1575 perustettu yliopisto. Se kuvaa, kuinka valo taittuu kahden aineen rajapinnalla. Siellä ovat esillä muun muassa maailman vanhin herbaario, Christiaan Huygensin ideoima heilurikello ja Antonie van Leeuwenhoekin keksintö mikroskooppi. Niinpä hänen opeistaan saapui nauttimaan sellaisia suuruuksia kuin Voltaire, Carl von Linné ja jopa Pietari Suuri. Innovaation ansiosta elektrokardiogrammista eli EKG:stä tuli käytännöllinen menetelmä sydäntautien tutkimukseen ja Einthovenista itsestään vuoden 1924 nobelisti. 1800-luvun lopulla lääketiedettä opetti Leidenissa Willem Einthoven, joka keksi jousigalvanometrin. Samassa observatoriossa työskenteli tähtitieteen Hertzsprung-Russelin diagrammista muistettu tanskalainen Ejnar Hertzsprung. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Hän löysi supervirtaavuusilmiön nestemäisessä heliumissa ja suprajohtavuusilmiön elohopeassa vuonna 1913, jolloin hän myös vastaanotti oman fysiikan Nobelinsa. Sana professorin loistavista luennoista kiiri kautta maailman Kiinaan asti. Hänen tunnetuin oppilaansa oli Gerard Kuiper, jonka mukaan sai nimensä pikkuplaneettoja sisältävä Kuiperin vyöhyke aurinkokunnan ulkolaidalla. Boerhaave piti luentonsa rakennuksessa, jossa nykyisin toimii Hollannin tärkein tieteenhistorian museo. Vuonna 1655 Huygens löysi Saturnuksen suurimman kuun Titanin. Tasan 350 vuotta myöhemmin kuuhun saapui Euroopan ja Yhdysvaltain yhteinen Huygens-laskeutuja, joka välitti nykytutkijoille uutta tietoa kaukaisesta kiertolaisesta. Tieteen komeetat Leidenin yliopiston observatoriossa teki tutkimusta radioastronomian pioneeri Jan Oort. 1900-luvun alussa Leidenin yliopistosta tuli yksi aikansa fysiikan keskuksista. sisko.loikkanen@yle.fi Leidenin kanavat ja tyypilliset hollantilaiset kaupunkitalot luovat tieteenteolle idylliset puitteet. Tähtitieteilijä Christiaan Huygens puolestaan loi Huygensin periaatteen, jonka mukaan jokainen etenevän aaltorintaman piste toimii uuden aallon lähteenä. 24-vuotiaana professorinuransa aloittanut Hendrik Lorentz palkittiin toisen Leidenissa opiskelleen fyysikon Pieter Zeemanin kanssa vuoden 1902 Nobelilla työstä, joka käsitteli Zeeman-ilmiötä eli magneettikentän vaikutuksia spektriviivoihin. Opinahjon kirkkaimpiin tähtiin kuuluivat myös van der Waalsin sidoksen isä Johannes Diderik van der Waals, joka palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1910, ja Jacobus Henricus van’t Hoff, kemian ensimmäinen nobelisti vuodelta 1901. 74 3/2015 KEMIA TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Vuodesta 1920 myös Einstein toimi Leidenissa vierailevana professorina. Sisko Loikkanen Leidenin yliopistossa ovat työskennelleet monet kuuluisuudet, jotka tunnetaan heidän nimiään kantavista tieteellisistä laeista tai taivaankappaleista. Vuonna 1950 hän löysi kaukaa Pluton takaa Oortin pilveksi nimetyn komeettalähteen, joka koostuu ehkä miljoonista komeetoista. Itse Albert Einstein hyödynsi Lorentzin kehittämää muunnosta suhteellisuusteoriassaan. Yliopiston merkittävimpiä lääketieteilijöitä oli Herman Boerhaave, joka 1700-luvulla erikoistui kasveista saataviin lääkeaineisiin. Scanstockphoto Leidenin loistavat tähdet. Heike Kamerlingh Onnes taas nesteytti ensimmäisenä maailmassa heliumia vuonna 1908. 1600-luvun matematiikan professori Willebrord Snellius muistetaan parhaiten Snelliuksen laista
5.5. 4.2. 1/2015 2.1. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. PALJON ENEMMÄN KUIN TILARATKAISU KUMPULA BUSINESS LABS HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA KUMPULA BUSINESS LABS @ HELSINGIN YLIOPISTO TARJOAA YRITYKSELLE: LABORATORIOJA TOIMISTOTILAA vuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella TUTKIMUSLAITTEIDEN vuokrausta ja mittauspalveluja tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella TYÖPAJAN PALVELUJA tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella KAMPUSKIRJASTON käyttömahdollisuudet ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ Tekes, EU tai suorarahoitteiset projektit TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTI opiskelijat, maisterit, tohtorit... 16.11. 15.1. 25.11. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. Analytiikka, tutkimus, pinnat 8/2015 11.11. 044 539 0908 Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Yrityksen tai sen t&kyksikön sijoittaminen yliopiston tiloihin on hyväksi todistettu tapa tiivistää yhteistyötä yrityksen ja yliopiston välillä. 9.9. Laboratoriot, patentit, biotalous Erikoisjakelu: Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 5/2015 7.8. 18.2. Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset 7/2015 14.10. WWW.HELSINKI.FI/KEMIA/BUSINESSLABS OTA YHTEYTTÄ Professori Mikko Ritala Kumpula Business Labs -yhteyshenkilö 02941 50193 mikko.ritala@helsinki.fi Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella on tarjolla runsas ja monipuolinen tutkimuslaitevalikoima sekä osaavaa henkilökuntaa. 12.6. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. Analytiikka, Reach, ympäristö 4/2015 9.5. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä 3/2015 2.4. Laboratoriot, koulutus, patentit Erikoisjakelut 2015 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015 Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015 Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 10.3. 13.10. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä 6/2015 10.9. Start-upeille Kumpula Business Labs tarjoaa pääomiltaan kevyemmän tavan aloittaa yritystoiminta varsinkin laboratoriotiloja ja -laitteita vaativilla aloilla.. 15.12. 14.4. 23.9. 20.8. 25.5. 27.10. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat 2/2015 4.2