Uusi suomenkielinen opas ilmestyny t!. KEMIA Kemi 3/ 20 16 MIKROBIT ovat ekotehokkaita työmyyriä PALMUÖLJYN plussat ja miinukset VÄÄRÄ taide ei enää mene täydestä HAITTAAINEET tuotteissa – onko tietoa
Tänä vuonna stipendejä jaetaan ensimmäisen kerran myös toisen vuosikurssin lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitettävää harrastuneisuutta kemiaan. Kemi KEMIA Kemiasta laudaturin kirjoittaneet uudet ylioppilaat palkitaan jälleen Kemia-lehden vuosikerralla. Yhteistyökumppanina saatte: • Ilmoitustilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. • Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa ja uutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista. • Logonne näkyviin kokosivun ilmoituksessa, jossa Kemia-lehti kertoo lehtistipendistä ja yhteistyökumppaneista. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosikerrasta, kumppanit toisen puolen. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan. Mitä enemmän kumppaneita osallistuu, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllätyksen kevään päättäjäisjuhlissa. 040 577 8850 Lehtistipendejä lukiolaisille Jo se Ta ba re s Sc an st oc kp ho to. Kysy lisää ja ilmoittaudu kumppaniksi 25. Lämpimästi tervetuloa! Leena Laitinen Kemia-lehden päätoimittaja leena.laitinen@kemia-lehti.fi, puh. Viime vuonna lehtistipendin sai yli 400 kevään ja syksyn ylioppilasta! Hanke laajenee. toukokuuta mennessä. Tervetuloa mukaan jakamaan hyvää mieltä! Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. Hankkeeseen voi osallistua 2 500 tai 5 000 eurolla
Tarkimmat työkalut tulevaisuuden tekijöille.
4 3/2016 KEMIA SISÄLLYS Ja ri Ko po ne n Sc an st oc kp ho to Luonnon mikrobiyhteisöt voidaan valjastaa tuottamaan hyödykkeitä ekotehokkaasti ja jätteettömästi, sanoo tutkija Elias Hakalehto. An na Da m m er t Vauvalomalta kemian nuorimmaksi naisprofessoriksi. Lue sivulta 38, mitä modernit tutkimusmenetelmät ovat paljastaneet mestariteoksesta. 36) Madame Leon Clapissonin ikuisti taiteilija Auguste Renoir vuonna 1883. (s. 25 KEMIA SILLOIN ENNEN 25 NÄKÖKULMA Tyhmyys ja meri Anja Nystén 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marja-Liisa Riekkola Analytiikan uranuurtaja Sisko Loikkanen 38 Spektroskopia avaa taideaarteiden saloja Jarmo Wallenius 42 Suomalaistutkijat väärennösjahdissa Aitous tekee arvotaiteen Marja Saarikko 44 Mobiilisovellukset tulevat laboratorioihin Laite käyntiin vaikka kotisohvalta Marja Saarikko 46 Tuotteiden haitalliset aineet huolettavat Kemikaalitiedon saanti tökkii Katja Pulkkinen 50 Uusia käyttökohteita ligniinille Puupohjaisia liimoja rakennusmateriaaleihin Marja Saarikko 53 Jauheen käyttäytyminen haastaa tutkijat Christer Rosén 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Kemian mitalla 59 HENKILÖUUTISIA 62 TULEVIA TAPAHTUMIA 63 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Roomassa tiedekin on ikuista Sisko Loikkanen 6 Suomalaistutkimus aukoo uusia uria Mikrobiyhteisöt ihmisen apulaisiksi Jari Koponen 12 TÄTÄ MIELTÄ Oikeanlaista kemiaa Paula Eskola 14 Pulmallinen palmuöljy Eeva Pitkälä 18 AJANKOHTAISTA Vene vesille myrkyttömästi Marja-Liisa Kinturi 20 UUTISIA. Lue kiistellystä aineesta sivulta 14. (s. Marja-Liisa Riekkola on rikkonut urallaan rajoja ja lasikattoja. 6) Onko palmuöljy ykkösluokan pahis vai joihinkin tarkoituksiin paras vaihtoehto
ÄLYPUHELIMEN karttasovellus on hieno keksintö. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Huomasin olevani jätehuoneessa. ”Osaattehan te tästä takaisin?”, sisareni varmisti ennen kuin lähti omia menojaan. Utahin yliopiston tutkijat esittävät, että miehille on kehittynyt evoluution saatossa naisia parempi suuntavaisto, koska suunnistustaitoiset miehet ovat vaeltaneet kauemmas ja saaneet lapsia useampien partnerien kanssa. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Tajusin joutuneeni kellariin, mutta takaisin ei enää ollut menemistä. MITEN SEIKKAILU Pariisissa päättyi. Eksyminen ei edes vaadi paljon tilaa. Se onnistuu virastossa, yleisessä vessassa tai lentokoneessa. Kartoitin nopeasti vaihtoehdot. Jos et ymmärrä mistä puhun, omistat onneksesi suuntavaistogeenin. Kysyin tietä, ja miehet viittilöivät kohti toista ovea, jonka takaa löytyivät portaat alas. Koska niitä oli vain yksi, kohensin ryhtini ja astelin takaisin pihalle, jossa kaksi virolaista työmiestä veti tupakkaa ja tarkkaili tilanteen kehittymistä. Kadehdin lintujen loistavaa suunnistustaitoa. 5 3/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 4.5.2016 Vol. Bisnestapaamiseen ravintolassa oli pari minuuttia, ja olin kännykän mukaan oikeassa paikassa. Rakennus oli pressujen peitossa ja sisäänkäynti huonosti esillä. Kävelin reippaasti ohi, käännyin kulmasta, jatkoin portista sisäpihalle ja samaa vauhtia sisään ovesta ohi remonttireiskojen. Voin kulkea kartta kädessäni oikeaa katua väärään suuntaan. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Puoli korttelia käveltyämme kaikki kadut olivat silmissäni yhtä potentiaalisia. Kaikki maisemat näyttävät yhtä tuoreilta. Voin hypätä bussiin, joka menee itään eikä länteen, jonne tähtään, enkä edes huomaa asiaa ennen kuin päätepysäkillä. Itse olen vähän päästä hukassa. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. M ar kk u Jo ut se n Kyökin kautta ”Työmiehet tarkkailivat tilanteen kehittymistä.”. Sinä päivänä perheemme kartanlukija vaihtui. Seuralaiseni näytti hämmästyneeltä, kun hetken päästä astuin ravintolasaliin keittiön heiluriovesta. ”Meidän hotellin edessä oli nostokurki. Matkaa hotellille oli parisataa metriä. Oma hypoteesini on, että on olemassa suuntavaistogeeni X, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Se ei kuitenkaan takaa perillepääsyä. ”En tietenkään”, vakuutin. Seuraavana aamuna eksyin matkalla Hietaniemenkadulta Kampin linja-autoasemalle. Käytävällä tuli vastaan kokkiasuinen nuorukainen, joka koetti pitää kasvonsa peruslukemilla ohjatessaan eksyneen asiakkaan kohti maalia. Olin 11-vuotiaan poikani kanssa kahden suurkaupungissa. Akateemisesta tutkinnostani saan kiittää isosiskojani, jotka saattoivat minut ensimmäisenä koulupäivänä Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen pääovelle. ”Äiti oletko sä eksyksissä”, poikani kysyi, kun olimme vaihtaneet suuntaa kolmannen kerran. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 HEITTEILLEJÄTTÖ tapahtui Pariisissa huhtikuussa 2010. Tuolla se näkyy”, poika huomautti
Itä-Suomen yliopiston dosentti Elias Hakalehto on tutkinut pitkään mikrobien toimintaa ja niiden hyötykäyttöä. Hän on myös tutkimustietoa tuotteistavan Finnoflag Oy:n toimitusjohtaja. Ja ri Ko po ne n. 6 3/2016 KEMIA Suomalaistutkimus aukoo uusia uria Mikrobiyhteisöt ihmisen apulaisiksi Mikrobeja on havahduttu katsomaan aivan uudesta näkökulmasta. Kun hyödynnetään yksittäisten mikrobikantojen sijaan luonnon omia mikrobiyhteisöjä, saadaan aikaan kestäviä teollisia prosesseja
”Mikrobiyhteisöjen avulla voidaan tuottaa hyödykkeitä ihmisen käyttöön ekotehokkaasti ja jätteettömästi.” Projektiin osallistui kuusi unionimaata, Suomi, Ruotsi, Viro, Liettua, Puola ja Saksa. Kun perustyö on tehty, mikrobiomin tasapainotilaa voidaan ohjata toivottuun suuntaan.” Esimerkkinä luonnon mikrobiyhteisöjen tehokkuudesta Hakalehto ottaa esiin Meksikonlahdella vuonna 2010 tapahtuneen öljyonnettomuuden. Koska prosessi ei vaadi aseptisia olosuhteita, biojalostamon rakennusja ylläpitokustannukset ovat pienet. Hankkeen tulokset olivat lupaavat. Sen perusideana oli kokeilla biojätteiden käsittelyä jätemateriaalin luontaisesti sisältämien mikrobien avulla. Mikrobiomeihin vaikuttavat muun muassa elimistön lähettämät hormonaaliset, hermostolliset ja immunologiset signaalit sekä elintapaja ruokailutottumukset. Suomessa konttijalostamossa käytettiin sellutehtaan lietettä, Ruotsissa kanateurastamon jätettä, kuivikkeita ja kananlantaa. Omilla mikrobiyhteisöillämme on ratkaiseva osa hyvinvoinnissamme. ”Tutkijat yllättyivät siitä, kuinka nopeasti paikallinen mikrobifloora puhdisti veden öljysaasteesta. Jari Koponen Dosentti Elias Hakalehto Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut pitkään sitä, kuinka mikrobit voitaisiin valjastaa ihmisen apulaisiksi. Moni sairaus onkin. Niistä esimerkiksi 2,3-butaanidiolia tai valeriaanahappoa voidaan niiden myrkyttömyyden ansiosta käyttää terveystuotteissa tai kosmetiikassa lähtötai apuaineina. ”Kun aseptiikkaa ei pääosin tarvita, prosessit ovat kustannustehokkaita, ja ihmisen teollinen toiminta niveltyy luonnontalouteen”, tutkija kuvaa uutta ajattelutapaa. Mikä tärkeintä, itse käsittelyprosessi ei tuota jätettä lainkaan, vaan kaikki palautuu hyödykkeinä kiertoon.” Mikrobit myös terveyden juurilla Uudenlainen konttibiojalostamo hyödyntää prosessointia, jollainen on jatkuvasti käynnissä myös ihmiselimistössä. Jos tasapainotila jostain syystä järkkyy, se heijastuu suoraan ihmisen terveydentilaan. Niiden keskinäisiä vuorovaikutuksia voidaan selvittää mikrobiologisen tutkimuksen avulla. Puolassa prosessoitu jäte saatiin perunajalostamon tähteistä sekä erilliskerätystä ja lajitellusta biojätteestä. Tavanmukaisilla puhdistusmenetelmillä operaatio olisi kestänyt huomattavasti kauemmin ja tullut hyvin kalliiksi.” Hakalehto muistuttaa, että luonnon mikrobiyhteisöihin kytkeytyy suuria taloudellisia arvoja, kunhan ne opitaan tuntemaan ja käyttämään niitä oikein. Savonia-ammattikorkeakoulussa rakennettiin siirreltävään konttiin biojalostamo, jonka käyttöä testattiin kolmessa eri maassa. Se, mitä tapahtuu, on yhteistulos monien eri mikrobien toiminnasta. Suurin osa ihmisen mikrobeista sijaitsee suolistossa. ”Merkittävä seikka on sekin, että prosessilaitteisto voidaan siirtää jätteen syntypaikalle, jolloin jätettä ei tarvitse kuljettaa minnekään. Tutkijan keskeisiä viime vuosien havaintoja on oivallus, että aseptiset, yhteen tai kahteen mikrobikantaan perustuvat teolliset prosessit ovat varsin rajallisia. Hän on myös vienyt tutkimuksen tuloksia käytäntöön. oli lähes sellaisenaan sopivaa luomulannoitteeksi”, Hakalehto kertoo. ”Kun tutkitaan, mitä aineita jätteen sisältämät mikrobit luonnostaan tuottavat ja mitä yhdisteitä prosessiliemeen kertyy, muodostuu kuva koko mikrobiomin toiminnasta. Kun ihminen on terve, mikrobiomien sisäiset prosessit ja keskinäiset vuorovaikutukset ovat luonnollisessa tasapainotilassa, jota mikrobistot myös pyrkivät ylläpitämään. Avaimen mikrobiyhteisöjen eli mikrobiomien käyttöön tarjoaa niiden sisältämien kantojen keskinäisten vuorovaikutusten ja tasapainon ymmärtäminen. ”Näitä luonnon omia kokonaisuuksia ei kuitenkaan pidä riistää, vaan meidän tulee tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Tämä on yksi polku kestävään kehitykseen”, tutkija tähdentää. ”Mikrobiyhteisöissä eri mikrobikannoilla ja -lajeilla on oma paikkansa ja tehtävänsä. ”Parempi vaihtoehto on käyttää kokonaisia luonnon mikrobiyhteisöjä ja tuottaa niiden avulla hyödykkeitä ihmisen käyttöön ekotehokkaasti ja jätteettömästi”, Hakalehto sanoo. Suoliston mikrobiomit muodostavat oman ekosysteeminsä, joka on symbioottisessa suhteessa muun kehon kanssa. Avainasemassa hankkeessa oli mikrobiyhteisöjen tutkimus. Saman ovat yhä laajemmin huomanneet myös teolliset toimijat. Talteen saatiin myös hyödyllisiä kemikaaleja. Kaikista käsitellyistä jätetyypeistä saatiin talteen merkittäviä määriä biokaasuja, kuten metaania ja vetyä, sekä biopolttoaineita, kuten etanolia. Lisäksi testit todistivat, että kaikenlaista biojätettä on mahdollista käsitellä mikrobiyhteisöjen voimin. Biojalostamon toimintaa testattiin kahden kuukauden jaksoissa erilaisilla biojätetyypeillä. Sen jälkeen voidaan selvittää, kuinka mikrobiston sisäistä tasapainoa pitää muuttaa, jotta saadaan haluttuja aineita tuottavat mikrobit vallitseviksi”, Hakalehto kuvaa. 7 3/2016 KEMIA Mikrobiomit kierrättävät jätteen Hakalehdon painottamaa periaatetta sovellettiin muun muassa vuosina 2012–2014 toteutetussa EU:n Abowe-hankkeessa. ”Tasapainoinen mikrobiomi lähettää tervehdyttäviä signaaleja kehoon. Onnistunut kokeilu on jo johtanut jatkohankkeisiin, sillä menetelmän edut ovat ilmeiset. ”Jatkotutkimuksissa havaittiin lisäksi, että jäljelle jäänyt kiinteä aines Sivulle 9 ”Mikrobeja ei saa riistää, vaan meidän tulee tehdä yhteistyötä niiden kanssa.” Ihmisen suoliston mikrobiomi rakentuu jo varhaislapsuuden aikana ja on koostumukseltaan yksilöllinen
Niiden yhteismäärä on luokkaa 10 30 . Jokainen aikuinen kantaa sisällään useita kiloja mikrobeja, joista suurin osa on ruoansulatuskanavassa. Pelkästään ihollamme on enemmän mikrobeja kuin kehossamme on soluja. Ravintoketjussa yhdisteet kulkevat kasveista kasvissyöjien kautta lihansyöjiin. Syanobakteerit ovat yksinkertaisimpia niistä eliöistä, jotka toteuttavat fotosynteesin. Silloin ne tunkeutuvat soluihin ja ohjaavat ne tuottamaan uusia viruksia. Samalla arkeonit muodostavat perustan paikalliselle ekosysteemille, johon kuuluvat muun muassa putkimadot ja simpukat. Suppeammassa määritelmässä mikrobeiksi lasketaan vain bakteerit ja virukset. Virukset aktivoituvat vasta joutuessaan tekemisiin sopivien solujen kanssa. Tämä mahdollistaa kehittyneempien elämänmuotojen esiintymisen. Auringonvalon sijasta rikkibakteeri hyödyntää mustien savuttajien himmeää hehkua. Ykkösenä ovat kasvit, seuraavaksi tulevat mikrobit ja kolmantena eläimet. Halkeamista pulppuava yli 400-asteinen vesi sisältää suuria määriä liuenneita mineraaleja, ennen kaikkea sulfideja. foto synteesi KASVIT CO 2 ELÄIMET hajoamistuotteet H 2 fossiilinen hiili maaperä vesi sedimenttisuot ja kerrokset rämeet MIKROBIT LUONNOSSA O 2 CH 4 fossiilinen hiili/turve hajoamistuotteet Biosfäärissä hiilen kiertoa ylläpitää auringon säteilystä saatava energia, joka kasvien fotosynteesissä varastoituu orgaanisten yhdisteiden sidosenergioihin. Yleisemmin mikrobeihin luetaan niiden lisäksi mukaan myös arkeonit (joita aiemmin kutsuttiin arkeiksi tai arkkibakteereiksi), sienija alkueliöt sekä mikrolevät. Kaikille eliöille on omat viruksensa, niin eläimille, kasveille kuin bakteereillekin. Toinen symbioottinen kierto liittyy eläinten hengittämään happeen ja kasvien yhteyttämisessä käyttämään hiilidioksidiin. Rikkiarkeonien aineenvaihdunta toimii lämmön, metaanin ja rikkiyhdisteiden avulla. Bakteerit ja arkeonit elävät kaikkialla maapallolla. Järjestys on kuitenkin selvä. Arkeonit tosin pärjäävät ympäristöissä, joissa mikään muu elämänmuoto ei menesty. On kuitenkin meidän kannaltamme tärkeää, että nämä luonnon tasapainon peruselementit säilyvät toimintakykyisinä eivätkä yksipuolistu. Kaikkialla läsnä olevat virukset ovat kuolleen ja elävän aineen välimuoto. Kierrosta poistuu hiiltä maaperään fossiilisena hiilenä ja turpeena. 8 3/2016 KEMIA Mikrobit ovat ihmissilmälle näkymättömiä pieniä eliöitä, joita ilman ihmisiäkään ei olisi olemassa. Lisäksi merien plankton tuottaa happea ilmakehään. Mikrobeilla on kierrossa keskeinen osa, sillä ne hajottavat kasvija eläinjäänteet uusiokäyttöön. Kun puhutaan lukumääristä, ylivoimaisen ykkössijan nappaavat mikrobit. Lusikallisessa multaa on noin miljardi bakteeria, 120 000 sienieliötä ja 25 000 levää. Leijuessaan ilmassa tai loikoessaan vaikkapa pöydän pinnalla virukset ovat käytännössä yhtä kuolleita kuin kivipöly. Viimeksi mainituilla on eläinkunnan ainoa ”rautapanssari”, sillä niiden kuori ei muodostu tavanomaisesta kalsiumkarbonaatista vaan rautasulfidista. Juuri fotosynteesin ansiosta maapallon Pöpökammoisen kauhistus on Elämälle välttämättömyys ilmakehä on muuttunut happipitoiseksi. Mikrobien yhteisöt sopeutuvat nopeasti uusiin ja erilaisiin olosuhteisiin, kuten ihmisen aiheuttamaan saastumiseen. Valtamerten syvyyksissä elelee myös ainoa tunnettu eliö, joka ei tarvitse auringonvaloa fotosynteesiinsä. Äärimmäisin esimerkki ovat valtamerten pohjalla asustelevat arkit, jotka elävät niin sanottujen mustien savuttajien, kuumien geotermisten halkeamien ympärillä. Ja ri Ko po ne n. Maapallon valtiaat Mikrobien osuudesta maapallon biomassasta on esitetty vaihtelevia, osittain ristiriitaisia arvioita
Spectrion Oy:n kaupallistamaa M in na Ta pa ni ne n Konttibiojalostamossa edessä oikealla stabilisaattori, johon prosessiliemi kerätään. Pohjukaissuolessa, jonne ruokasula tulee vatsasta, asustaa tasapainotilassa sekä koliettä klebsiellabakteereja. 9 3/2016 KEMIA oire tästä järkkymisestä”, Hakalehto kertoo. Ilman mikrobeja nääntyisimme nälkään, kasvit eivät kasvaisi, eloperäinen jäte ei maatuisi eikä hajoaisi, jolloin biosfäärin materiaalikierto katkeaisi. Pyramidin huipulla olevan ihmisen on siis syytä miettiä tarkkaan toimiaan, joiden seurauksena ympäristö saastuu, biologinen monimuotoisuus typistyy, luonnonvarat hupenevat ja biosfäärin tasapainotila horjuu. Laitteesta kehitetään parhaillaan vesilaitosja luonnonvesien tarkkailuun sopivaa versiota. Kolibakteerit erittävät happoja, mikä puolestaan provosoi klebsiellat tuottamaan etanolia ja butaanidiolia. Sitä edeltävässä hydrolysaattorissa muutetaan jätteen makromolekyylit mikrobeille käyttökelpoiseen muotoon, ja ketjun alkupäässä sijaitsevassa homogenisaattorissa jäte sekoitetaan ja tasalaatuistetaan. Mikrobit muodostavat maapallon biosfäärin ekologiassa alimman portaan. ”Nämä aineet neutraloivat happoja siten, että ruokasulan pH vakiintuu arvoon kuusi, joka on juuri oikea arvo ohutsuolessa tapahtuvalle ravinnon imeytymiselle.” Tasapainosta poikkeaminen voi olla kohtalokasta. Mikrobien häviämisen seuraukset olisivat kuitenkin katastrofaaliset. Tässä pelissä vahvoilla ovat mikrobit, eivät ihmiset.. Jos tilanne horjahtaa kolibakteerien eduksi, seurauksena on liiallisen happamuuden vuoksi ärtyneen suolen oireyhtymä. Tällaisten porrasrakenteiden yleinen piirre on se, että alemmat portaat selviävät ilman ylempiä – mutta ei päinvastoin. Yritys on kehittänyt muun muassa laitteen, joka mahdollistaa mikrobien nopeutetun rikastusviljelyn. Monille ihmisille mikrobit ovat pelkästään taudinaiheuttajia, joista pitää päästä eroon. Jos kasvien ja merien planktoneliöstön hapentuotanto puuttuisi, ilmakehän happipitoisuus lähtisi laskuun. Jos taas klebsiellabakteerit ottavat ylivallan, niiden erittämä, erittäin helposti imeytyvä liika etanoli aiheuttaa energiapitoisena yhdisteenä liikalihavuutta, kuvailee Hakalehto, joka on perustanut Finnoflag-nimisen yrityksen tuotteistamaan tutkimustyönsä poikimia ideoita. Ke vin Ki ng PMEU-laitteessa tuotettu mykobakteeripesäke. Takana näkyvä korkeampi säiliö on bioreaktori. Bakteerikanta on eristetty luonnonvesistä, mutta se on sukua muun muassa hidaskasvuiselle tuberkuloosibakteerille, jonka antibiooteille vastustuskykyiset muodot on tärkeää havaita nopeasti. Maapallon biosfäärin eri osien ja ympäristöolosuhteiden välillä vallitsee herkkä tasapainotila, joka korjaa itseään eliöiden vuorovaikutuksen kautta
Sammakko piimätonkassa Sc an st oc kp ho to torjumisessa. Toisaalta peptidit vaurioittavat sammakon ihosolukkoa, joten sammakon iho myös hajottaa niitä. Tutkijoiden tavoitteena on: • Selvittää ihmisessä elävien mikrobipopulaatioiden genetiikka. Kaikille soveltuvia syömisohjeita on kuitenkin vaikea antaa, koska mikrobistot ovat jokaisella ainutlaatuiset. • Kehittää uusia työkaluja ja menetelmiä tietokoneanalyyseihin sekä perustaa koordinaatiokeskus ja resurssivarastoja. Tutkija toivookin, että niin amerikkalaishankkeen kuin muidenkin tutkimusprojektien avulla saavutetaan joskus tilanne, jossa elimistön mikrobiyhteisöt voidaan tuntea yksilötasolla samoin kuin nykyisin voimme tutkituttaa yksilöllisen geeniperimämme. Miksi näin tapahtuu, on selvinnyt vasta äskettäisissä tutkimuksissa, joissa hyödynnettiin Finnoflag Oy:ssä kehitettyä mikrobiviljelylaitteistoa. • Löytää ihmisen mikrobiyhteisöissä tapahtuvien vaihteluiden ja tautien välisiä yhteyksiä. Kaivoissa pidettiin sammakoita, jolloin niiden vesi pysyi puhtaana. Sammakkojen ihoon tulleet haavat eivät siksi tulehdu. Ihmisen mikrobit luupin alla Yhdysvaltain kansallisen terveysviraston NIH:n rahoittamassa kansainvälisessä Human Microbiome -yhteistyöhankkeessa selvitetään ihmisen mikrobiyhteisöjen olemusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käynnistetty jättihanke nimeltään Human Jo esi-isämme osasivat hyödyntää sammakon ihon erittämiä antibiootteja, joiden avulla kaivovesi pysyi puhtaana ja piimä pilaantumattomana. Hankkeessa pyritään selvittämään ihmisen kaikkien mikrobiomien koostumus ja genetiikka. Microbiome, Ihmisen mikrobiyhteisö. Kun sammakko uiskentelee vedessä, ihon peptidit siirtyvät siihen, tappavat bakteereja ja puhdistavat vettä. • Kartoittaa eettisiä, laillisia ja sosiaalisia seurausvaikutuksia, jotka liittyvät ihmisen mikrobiomien metagenomisen analyysin tutkimiseen ja soveltamiseen (metagenomiikka on menetelmä, jolla tutkitaan kerralla koko mikrobieliöstönäytteen geenejä yksittäisten mikrobiomien sijaan). 3/2016 KEMIA 10. Ihmiselläkin on peptidiyhdisteitä, jotka ehkäisevät bakteerien liiallista kasvua silmissä ja suoliston limakalvoilla. ”Suoliston mikrobiomien epätasapainotiloihin ovat usein syynä ruokailutapamme”, Hakalehto sanoo. Vaikka valtaosa käytössä olevista antibiooteista on peräisin maaperän mikrobeista, sammakot osoittavat, että tehokkaita antibiootteja voidaan löytää myös eläimiltä. • Arvioida kunkin populaation kompleksisuus ja selvittää, onko jokaisessa populaatiossa pysyvä ydinmikrobiomi. Tutkimuksia jatketaan toiveena löytää peptidejä, jotka tepsisivät myös multiresistentteihin bakteerikantoihin. Vastaavasti piimässä peptidit tuhoavat etikkahappobakteereja. ”Kun tähän päästään, olemme terveyden juurilla.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Sammakkojen peptidit ovat osoittautuneet jopa tavanomaisia antibiootteja tehokkaammiksi stafylokokkien ja salmonellabakteerien Hakalehdon mukaan ihmisen mikrobien merkitykseen on alettu kiinnittää huomiota maailmanlaajuisesti. Tutkimukset paljastivat, että sammakkoeläinten iholle erittyy erilaisia peptidejä, jotka pystyvät tuhoamaan bakteereja. Maakellareihin varastoitu piimä ei maitoeriä lisättäessä päässyt etikoitumaan, jos piimätonkkaan pudotettiin polskimaan sammakko. Suomessa ja Venäjällä on osattu hyödyntää antibiootteja jo kauan ennen niiden keksimistä. PMEU-laitetta (Portable Microbe Enrichment Unit) on hyödynnetty sekä Abowe-projektissa että mikrobien välisten tasapainotilojen tutkimuksissa. Sammakkojen peptidit ovat osoittautuneet jopa tavanomaisia antibiootteja tehokkaammiksi
Tekemällä järjestelmällisesti töitä uusien symbioosien rakentamiseksi saadaan aikaan huomattavasti enemmän. Alan yritykset toimivat monesti teollisuuspuistoissa, joissa yritykset ovat keskenään symbioosissa hyödyntäen toistensa sivuvirtoina syntyviä kemikaaleja, kaasuja, höyryä tai lämpöä. AJATUKSENA teollinen symbioosi ei ole uusi. Paula Eskola paula.eskola@motiva.fi Paula Eskola on kemiantekniikan diplomi-insinööri, joka työskentelee johtavana asiantuntijana resurssitehokkuutta edistävässä Motiva Oy:ssä. Siinähän hyödynnetään perinteistä pula-ajaltakin tuttua säästäväisyyttä, jossa kaikki materiaali hyödynnettiin tarkkaan niin kotona, maataloudessa kuin yrityksissä. Jäte tai tuotannon sivuvirta käytetään toisen yrityksen raaka-aineena. Siksi yritysten kylkeen tarvitaan pienempiä toimijoita, jotka voivat huolehtia sivuvirtojen keräilystä, jatkojalostuksesta tai tuotteistamisesta. Aktiivisella symbioosien rakentamisella voidaan kehittää edelleen nykyisiä teollisuuspuistoja tai synnyttää uusia. Toiminta on hyvin konkreettista. Hyvänä esimerkkinä viimeksi mainituista on Smart Chemistry Park Raisiossa. Symbioosit parantavat toimijoiden materiaalija energiavirtojen hyödyntämistä, materiaalien arvo säilyy tai nousee, ja syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Toimintamallin mukainen symbioosien rakentaminen on saatu hyvään vauhtiin. Tässä tarvitaan aktiivista symbioosimahdollisuuksien tunnistamista ja vauhdittamista, verkostojen luomista ja asiantuntijayhteistyötä. Työpajat tutustuttavat yrityksiä uudesta näkökulmasta ja mahdollistavat yllättävienkin symbioosi-ideoiden syntymisen. KEMIANTEOLLISUUS on symbioosiajattelun edelläkävijä ja kiertotalouden Ja ri Aa lto. Näitä ovat esimerkiksi jätepohjaiset polttoaineet, kemikaalit ja komposiitit. Yritykset kehittävät mielellään ydinliiketoimintaansa, mutta sivuvirtojen hallinta jää helposti taka-alalle ajan tai osaamisen puutteen vuoksi. Malli verkottaa resurssien tarjoajia ja hyödyntäjiä sekä symbiooseja edistävien teknologioiden tai palveluiden tarjoajia ja asiantuntijoita. KIERTOTALOUDESSA jätteet ovat uusi luonnonvara, tulevaisuuden raakaaine. Yrityksille tarjotaan myös apua symbioosien toteutuksessa. Symbioosimahdollisuuksia ideoidaan FISStyöpajoissa ja yhteistyökumppaneita haetaan kansallisesta resurssitietokannasta. Toimintaa suunnataan tukemaan korkean jalostusarvon tuotteiden sekä kiertotaloutta edistävien puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja näiden vientiä. Puistoissa voidaan myös jakaa tuotantotai laboratoriotiloja, analyysija pilotointilaitteita tai tukipalveluja. Teollisissa symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. 3/2016 KEMIA 12 TÄTÄ MIELTÄ Oikeanlaista kemiaa mahdollistaja. Monet kiertotaloustuotteet perustuvat kemiaan. Pyrkimyksenä on viedä ideat maaliin, saada materiaalit kiertoon, parantaa yritysten kannattavuutta ja luoda uutta liiketoimintaa. Kemian avulla on rajattomat mahdollisuudet kehittää uusia kiertoja biotaloustuotteita, mistä mielenkiintoisia suomalaisia esimerkkejä ovat käytetyistä vaatteista liuottamalla valmistetut tekstiilikuidut, rakennusteollisuuden tuotteissa hyödynnettävät geopolymeerit, UPM ProFi -komposiittituotteet tai Papticin puupohjaiset muovipusseja korvaavat tuotteet. Toisen ylijäämästä liiketoimintaa ja arvokkaampia tuotteita luovat yritykset pärjäävät. Mukana on jo seitsemän maakunnallista hanketta ja lähes 500 yritystä. MOTIVA ON käynnistänyt teollisten symbioosien FISS-toimintamallin (Finnish Industrial Symbiosis System) vauhdittamaan symbioosien muodostumista
MAINOS TYHJIÖALAN KOULUTUS ON SATUNNAISTA Maahantuojan asiantuntemus usein tarpeen Tyhjiötekniikan koulutusta annetaan Suomessa vähän, sillä alue on pieni vaikkapa hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan verrattuna. Tytäryhtiö Busch Vakuumteknik Oy:n toiminta käynnistyi vuonna 1992. Kun etsitään parhaita ratkaisuja, korostuu alan maahantuojien osaaminen. ”Busch-konsernissa on hyvin laaja asiantuntemus. Yrityksen palveluksessa on seitsemän henkeä ja liikevaihto pari miljoonaa euroa. ”Esimerkiksi nesterengaspumpusta kulkeutuu pumpun nestettä painepuolelle. ASIANTUNTIJA MUKAAN Karjalaisen mukaan hyvä tyhjiöratkaisu edellyttää suunnittelijalta alaan perehtymistä tai ulkopuolista konsultointia. Ammatillisen peruskoulutuksen aukkoja on siksi paikattu alan maahantuojien järjestämillä lyhyillä kursseilla. BUSCH PÄHKINÄNKUORESSA Tekniikan tohtori Karl Busch perusti pumppuja ja kompressoreita valmistavan yrityksen Saksassa vuonna 1963. Heidän käyttöasteensa säilyttäminen on tärkeimpiä tehtäviämme pitkällä tähtäimellä.”. Edullisinta on ottaa asiantuntija mukaan mahdollisimman varhain, jotta putkituksen ja oheislaitteiden tapaiset ratkaisut saadaan istumaan vaivatta kokonaisuuteen. Koska imettävä kaasu kulkee tyhjiöpumpun läpi, kokonaisratkaisussa on huomioitava aineiden erotus kaasusta joko ennen tai jälkeen pumpun. Korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa taas usein tarvitaan hyvin korkeita tyhjiöitä. Tarvittaessa ekspertti tietoineen on tavoitettavissa vaikkapa Aasiasta. Asiakkaillemme on oleellista se, että pystymme nopeaan ja varmaan huoltoja varaosatoimintaan. Se on usein ongelma, sillä tyhjiöstä tulevassa kaasussa saattaa olla sellaisia komponentteja, jotka halutaan erottaa talteen”, kertoo Busch Oy:n toimitusjohtaja, insinööri, MBA Pentti Karjalainen. lääke-, kemianja elintarviketeollisuus sekä biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian tuotanto. Näin saadaan aikaan mahdollisimman kilpailukykyinen ratkaisu.” Tyhjiötekniikkaa hyödyntävät mm. ”Maailmanlaajuinen asiantuntijaverkostomme varmistaa parhaat ratkaisut suomalaisille asiakkaillemme”, Busch Oy:n toimitusjohtaja Pentti Karjalainen lupaa. ”Buschin valitsema tie on luottaa korkealaatuisiin tuotteisiin ja laajaan tuoterepertuaariin. T yhjiötekniikka kuuluu osana monien teknisten oppilaitosten opintosuuntiin, mutta siihen ei paneuduta syvällisesti missään. Vaikka vakuumia tuotetaan usein periaatteeltaan samoilla laitteilla kuin paineilmaa tai pumppaamista, tekniikka eroaa paineen kehittämisestä. Yli 50 maassa toimiva yhtiö tekee lähes 500 miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää 2 800 henkeä
14 3/2016 KEMIA Pulmallinen palmuöljy Palmuöljy on tullut elintarvikkeisiin jäädäkseen. Scanstockphoto. Se ei ole terveellisin rasva mutta ei myöskään myrkkyä. Suurin ongelma on sademetsien tuhoaminen palmuplantaasien tieltä, mutta viljelyä ja tuotantoa pyritään kehittämään mahdollisimman vastuulliseksi toiminnaksi. Palmuöljyä on hyödynnetty sen viljelijämaissa vuosituhansia. Viime vuosikymmeninä siitä on tullut arkinen raaka-aine myös Euroopassa, ja öljyn tuotanto on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti
Pakollisen ravintoarvomerkinnän on sisällettävä tiedot tuotteen energiasisällöstä sekä rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, hiilihydraattien, sokereiden, proteiinin ja suolan määrästä. Rasvahappokoostumuksensa osalta palmuöljy asettuu voin ja margariinin välimaastoon. ”Ei ole hyvä korvata kasviöljyjä palmuöljyllä, mutta joissakin elintarvikkeissa yksinkertaisesti tarvitaan kovempaa rasvaa, ja niihin juoksevampi öljy ei käy”, Schwab toteaa. Palmuöljyn tuottajamaissa öljyä on käytetty suuremmitta pohdinnoitta ravinnoksi tuhansia vuosia. Se nostaa veren huonon kolesterolin eli LDL:n tasoa, mikä puolestaan on haitallista sydänterveydelle. Heinosen mukaan palmuöljyn koostumuksesta puolet on tyydyttyMuuttuvat pakkausmerkinnät. ”Liikunta ja ruoan kohtuullinen määrä ovat avainasemassa, kun sydänterveydestä puhutaan”, Jauhiainen kiteyttää. Ravintoarvomerkintää voidaan lisäksi täydentää ilmoittamalla muun muassa kertatyydyttämättömistä ja monityydyttymättömistä rasvoista yhden tai useamman määrät. Palmuviljelyn haitat huolettavat Länsimaisen kuluttajan kannalta elintarvikkeiden tarkat pakkausja ravintoainemerkinnät ovat askel kohti terveellisempää ja läpinäkyvämpää ruoantuotantoa. Asetusta alettiin soveltaa 13.12.2014 alkaen niin, että ravintoarvomerkintää koskevat vaatimukset astuvat voimaan viimeistään 13.12.2016. Rasvahappokoostumus säilyy hyvänä, kunhan alle kolmasosa on kovaa rasvaa ja muut ainesosat rasvahappokoostumukseltaan hyviä.” Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, dosentti Matti Jauhiainen muistuttaa tärkeästä asiasta. Palmuöljyä sisältäviksi tuotteiksi osoittautuivat muun muassa pakatut valmisruoat, pinaattiletut, lihapiirakat, karjalanpiirakat, pizzat, monet leivät ja muut leivonnaiset, margariinit, marinadit, kasvisliemikuutiot, tietyt suklaamakeiset, jäätelöt ja äidinmaidonkorvike. korvata tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävällä öljyllä. 15 3/2016 KEMIA Eeva Pitkälä Ennen EU:n uuden pakkausmerkintäasetuksen voimaanastumista harva suomalainen kiinnitti huomiota tuttujenkaan elintarvikkeiden sisältämään kasvirasvaan. Tuotantoprosessiin kuuluva öljyn kuumentaminen ja uuttaminen erilaisilla liuottimilla poistavat tehokkaasti kaiken muun kuin itse öljyn. Rasvan vaarat kytkeytyvät hänen mukaansa moneen muuhun riskitekijään, kuten tupakointiin, korkeaan kolesteroliin, korkeaan verenpaineeseen ja huonoihin geeneihin. ”Palmuöljyssä on siten liikaa kovaa rasvaa eikä juuri lainkaan elimistölle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja, kun taas rypsiöljyssä on niihin kuuluvaa alfa-linoleenihappoa 10 prosenttia.” Heinonen neuvoo katsomaan leipärasvan ravintosisältöä ja siitä etenkin rasvan laatua, jos leipärasva sisältää palmuöljyä. Rasva kuin rasva, kunhan ei eläinrasva, ajateltiin. Lähde: Evira nyttä rasvaa, lähinnä palmitiinihappoa. Hän kuitenkin tähdentää palmuöljyn sopivan tiettyihin tarkoituksiin. Toinen puoli sisältää tyydyttymättömiä rasvahappoja, 35 prosenttia öljyhappoa ja 10 prosenttia linolihappoa. Kun puhutaan ravinnon vaikutuksesta sepelvaltimotautiin ja yleensä kardiometabolisiin häiriöihin, rasvahappokoostumuksen lisäksi merkitystä on kulutetun rasvan määrällä. ”Esimerkiksi rypsiöljyyn verrattuna palmuöljyn koostumus on terveyden kannalta epäedullisempi”, sanoo ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksesta. ”Jos leipärasvassa kuitenkin on hyvä määrä kertatai monityydyttymättömiä rasvahappoja, suosittelen sen käyttöä voin tai kookosrasvan sijaan.” Toisin kuin tyydyttyneet rasvahapot kertatyydyttymätön öljyhappo lisää rasvan juoksevaa olomuotoa. Nykyäänkään niissä eivät ole akuutteja öljyn Palmuöljyssä on liikaa kovaa rasvaa eikä juuri lainkaan elimistölle välttämättömiä omega3-rasvahappoja. ”Palmuöljyä käsittääkseni käytetään pääasiassa kasviöljypohjaisissa levitteissä kovan rasvan fraktiona, jotta margariinista tulee levittyvää tahnaa. Palmuöljy sisältää varsin paljon samoja pitkäketjuisia tyydyttyneitä rasvoja, joiden vuoksi kovia eläinrasvoja aikoinaan ruvettiin karsastamaan. ”Tutkimusten mukaan rypsiöljy, jossa on paljon tällaisia kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, on voita edullisempi vaihtoehto sydänja verisuoniterveyden kannalta.” Samoilla linjoilla on ravitsemustutkija, apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Ravintoaineiden määrät ilmoitetaan keskiarvolukuina, jotka perustuvat useammasta näytteestä saatuihin tutkimustuloksiin ja/tai laskennalliseen tietoon. Voin ja margariinin välissä Palmuöljy on hyvin pitkälle puhdistettua ja jaoteltua öljyä. Kun ensimmäiset uudet merkinnät vuonna 2015 ilmestyivät tuoteselosteisiin, moni kuluttaja kuitenkin yllättyi, kun aiempi ”kasvirasva” usein paljastuikin yhdeksi tietyksi rasvaksi, palmuöljyksi. Asiantuntijoiden mukaan parasta olisi, jos sen voisi EU:n elintarviketietoasetuksessa vuodelta 2011 säädetään uusista pakkausmerkintävaatimuksista tavanomaisten elintarviketietojen antamisesta kuluttajille
”Toisaalta moneen tuotteeseen on kuitenkin valittu palmuöljyn tilalle auringonkukkaöljy tai rypsiöljy, jos se sopii käyttökohteeseen paremmin.” Tärkeää läpinäkyvyys Fazerille on tärkeää, että yhtiön käyttämä palmuöljy tuotettu vastuullisesti ja että sen toimitusketju on mahdollisimman läpinäkyvä, Elomaa sanoo. 16 3/2016 KEMIA Kun elintarvikkeisiin vuonna 2015 ilmestyivät uudet pakkausmerkinnät, yleisönosastoissa ja netin keskustelupalstoilla nousi poru. Venäjällä Fazer aloittaa RSPO:n massatasemenetelmän mukaisen palmuöljyn hankinnan vuonna 2020. Nykyisin sen määrä on kuitenkin vähenemään päin.” Elomaan mukaan palmuöljyä on pieniä määriä paitsi yhtiön eräiden makeistuotteiden, kuten Geisha-, Fazerinaja Pätkis-patukoiden täytteissä myös lehtitaikinasta valmistetuissa kahvileivissä ja kekseissä. Suomalaiskonserni on toiminut vastuullisen palmuöljyn RSPO-yhdistyksessä vuodesta 2004. Jättimäisten plantaasien perustamisella on huomattavia ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia myös paikallisyhteisöille. Alkuperäiskansojen maaoikeudet ovat uhattuina, työolot plantaaseilla ja pientiloilla ovat ankeat, palkat eivät riitä elämiseen, työturvallisuusajattelu on lapsenkengissä, lapsityövoiman hyväksikäyttö tavallista ja siirtotyöntekijöiden oikeudet olemattomat. Öljypalmuviljelmien alta kaadetaan jatkuvasti laajoja sademetsäalueita. Metsiä raivataan tropiikin turvepohjaisilta mailta tulen avulla, mikä aiheuttaa valtavia hiilidioksidipäästöjä ja savusumuja. ”Tuotteissamme on ollut palmuöljyä niin kauan, että en edes tiedä, kuinka pitkään. Varsinkin WWF mutta myös muut ympäristöjärjestöt ovat 1990-luvulta lähtien kantaneet huolta öljypalmutuotannon massiivisesta mittakaavasta, kasvin viljelyyn liittyvistä sääntörikkomuksista ja erityisesti kiihtyvästä metsätuhosta. Toiseksi palmuöljy ei ole mikään uusi aine”, toteaa Fazer Groupin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa. Tämän allekirjoittaa usea muukin ympäristöjärjestö. Räjähdysmäisesti kasvaneen tuotannon ongelmia suitsimaan perustettiin vuonna 2003 kansainvälinen kestävän palmuöljyn yhdistys, Roundtable on Sustainable Palm Oil eli RSPO. Joulusuklaaseenkin on lisätty palmuöljyä! ”Ensinnäkään meidän suklaamme eivät sisällä palmuöljyä, vaan sitä käytetään vain joissakin täytteissä. Palmuviljelmien raivauksen seurauksena palmuöljyn tuottajamaiden metsät tuhoutuvat maailman nopeinta tahtia, ja muun muassa sumatrantiikeri ja borneonorangit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tänä vuonna Fazer käyttää makeis. Tavoite on, että lopulta kaikki Fazerin ostama palmuöljy kaikissa toimintamaissa on RSPO-sertifioitua. Vuonna 2014 yritys laati moniportaisen kehittymissuunnitelman, joka viitoittaa tulevaisuutta. Yhdistyksen jäsenistö koostuu niin öljypalmun kasvattajista kuin öljyn jalostajista, välittäjistä, lopputuotteiden valmistajista, myyjistä, rahoittajista kuin ympäristöja kansalaisjärSanokaa Fazer, kun haluatte Vastuullisempaa palmuöljyä tuotteissaan ainoastaan RSPO-sertifioitua segregoitua palmuöljyä ja väliarvioi ensi vuonna sitoumuksensa ja sen tavoitteet. Palmuöljyn tuotantolukuja katsellessa on helppo päätellä, että se ei ole enää edes mahdollista. Ravintokäyttöön hän ehdottaa oliivia ja avokadoa, palmuöljyä terveellisempiä aineita. Ajatusta kannattavat monet eurooppalaiset, muun muassa suomalaiset yritykset. Vuonna 2018 kaiken yhtiön käyttämän palmuöljyn on määrä olla RSPOsertifioitua Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltiassa. Lupausten toteutumista voi seurata osoitteessa www.rspo.org/certification. Se on yksi komponentti meille tulevissa, tarkkaan määritellyissä rasvaseoksissa.” Konserni ei hänen mukaansa erityisesti pyri pääsemään palmuöljystä eroon, jos se muuten on hyvä ratkaisu johonkin tuotteeseen. Greenpeace paheksuu yhä metsätuhoja mutta vastustaa lähinnä palmuöljyn käyttämistä liikenteen polttoaineeksi. Toisaalta esimerkiksi suomalainen tietokirjailija Risto Isomäki on kannattanut palmuöljyn viljelemistä nimenomaan biopolttoaineeksi liikenteen tarpeisiin. Myös ympäristöjärjestöt ovat reivanneet kantaansa. Fa ze r Oy j terveysvaikutukset vaan aivan muut asiat, jotka heijastuvat Suomenkin kuluttajakäyttäytymiseen. WWF:n mukaan trooppisten sademetsien katoa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä on mahdollista ehkäistä vastuullisen palmuöljytuotannon avulla. voja. Kohti vastuullisempaa tuotantoa Ongelmien kääntöpuoli on, että öljypalmujen viljely on nostanut useiden köyhien maiden talouden aivan uudelle tasolle, jolta ne tuskin haluavat enää poistua. ”Palmuöljyä ei tarvitse keinotekoisesti kovettaa, eikä se sisällä transrasFazer käyttää palmuöljyä muutamien suklaiden täytteissä ja joissakin leivonnaisissa. Yhtiö otti alun perin palmuöljyn käyttöön aineen hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi
RSPO pyrkii vähentämään ympäristöongelmia alkutuottajamaissa ja samalla tekemään öljyn tuotannosta yhä läpinäkyvämpää. Venäjällekin on hiljattain ilmaantunut kaksi jäsentä. Kolme koskee palmuöljyn hankintaketjun jäljitettävyyttä ja neljäs perustuu niin kutsuttujen Greenpalm-sertifikaattien erillisostoon. Jos palmuöljy korvattaisiin jollakin toisella kasvirasvalla, peltomaata tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Niiden avulla voi varmistaa, että tuotteessa käytetty palmuöljy on tuotettu mahdollisimman eettisesti. Ruotsissa RSPO-yrityksiä on 38, Ranskassa 137, Saksassa 339. Palmuöljyn suurimmat ostajat löytyvät Intiasta, Kiinasta ja Euroopasta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Myös suomalainen kuluttaja voi seurata palmuöljyn tuoteryhmämerkinnän ja ravintoarvomerkinnän rinnalle ilmaantuvia sertifikaatteja. Järjestön toimintaan sitoutuneet yritykset hankkivat sertifikaattinsa periaatteessa neljällä eri tavalla. RSPO:lla on tätä nykyä 13 suomalaisjäsentä. Maailman satoisin öljykasvi ja tukevat näin näitä taloudellisesti. Kasviöljyjen käyttö on lähes kuusinkertaistunut 1970-luvulta 2010-luvulle. Palmuöljyn kulutuksen maailmassa arvioidaan nousevan yli 70 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä. Book and claim -mekanismiin perustuvassa erillisostojärjestelmässä loppukäyttäjät hankkivat omat sertifikaattinsa sertifioiduilta tuottajilta Öljypalmu on maailman ehdottomasti tuottoisin öljykasvi, jota on viljelty vuosituhansia. Elintarviketeollisuudelle palmuöljy tarjosi hyvän vaihtoehdon säilytystä ja lämpökäsittelyä vaativiin tuotteisiin siinä vaiheessa, kun kuluttajat alkoivat sanoa ”ei” ikäviksi osoittautuneille transrasvoille. Palmuöljyn lisääntynyt suosio Suomessa seuraa muuta maailmaa. Yritykset sitoutuvat samalla osaltaan noudattamaan RSPO:n kahdeksaa keskeistä periaatetta ja 39 kriteeriä ja siten lisäämään öljypalmutuotannon ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta. Suomalaiset ovat pärjänneet kohtuullisesti WWF:n palmuöljypisteytyksessä, joka selvittää vastuullisen palmuöljyn määrää elintarvikeja päivittäistavaratuotannossa. Tätä nykyä palmuöljyn tuottajamarkkinoilla kilpailee 27 päiväntasaajavaltiota. 17 3/2016 KEMIA jestöistä. Kärjessä ovat 33 miljoonan tonnin vuosituotannollaan Indonesia ja 20 miljoonan vuositonnin Malesia. lopussa. Palmuöljyä tuotetaan yhä enemmän myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Suomen elintarviketeollisuuden käyttöön tuodaan palmuöljyä useita tonneja vuodessa. Suomalaisista valmistajista pelkästään RSPO-öljyä ovat sitoutuneet käyttämään muun muassa Fazer, Kesko, Saarioinen, S-Ryhmä, Vaasan ja Valio. Eettisempää öljyä myös Suomeen Vastuullisesti tuotettua palmuöljyä alettiin valmistaa vuoden 2007. Suhteellisen pieninä toimijoina suomalaiset yritykset osatavat enimmäkseen book and claim -sertifikaatteja. epitkala@gmail.com W iki m ed ia Co m m on s Öljypalmun hehtaarisato on 4,5 kertaa suurempi kuin esimerkiksi rapsin. RSPO:n yritykset kattavat nyt noin 22 prosenttia palmuöljyn maailmantuotannosta, ja luvun odotetaan kasvavan – vaikka kriittisimmät äänet yhä pitävät toimintaa lähinnä ”viherpesuna”. Tarjonta on paisunut kysynnän myötä
Rakkoleväkasvusto tarjoaa kalanpoikasille suojaisan, ravinnepitoisen kasvuympäristön. Marja-Liisa Kinturi Huviveneiden pohjat käsitellään Suomessa yleisesti niin kutsutuilla antifouling-maaleilla, jotka estävät merirokon ja muiden kasvustojen kiinnittymistä veneeseen. ”Lähes jokaiselta maalinvalmistajalta löytyy myös biosidittomia vaihtoehtoja”, Hanna Haaksi painottaa. Myrkyttömät vaihtoehdot Nykyisten veneenpohjamaalien kupari ja myös sinkki ovat ihmiselle haitallisia suurina määrinä. Tämän veneen pohjaa ei ole suojattu antifouling-maalilla, vaan sitä puhdistetaan harjaamalla. 18 3/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Yhdistys on teettänyt selvityksen ongelmista, joita antifouling-maalit ja veneiden pohjien pesu aiheuttavat ympäristölle. Koska simpukat suodattavat ravintonsa merivedestä, ympäristömyrkyt kertyvät niihin helposti. Tehokkaasti veneet puhtaana pitävien kiinnittymisenestomaalien ikävä kääntöpuoli on, että ne ovat haitallisia niin vesieliöille kuin mahdollisesti ihmisellekin. Tätä nykyä vaarana ovat muut aineet, etenkin kupari. Vaihtoehtoja myrkyllisille kiinnittymisenestomaaleille kuitenkin on. Erityisen haitallisia myrkyt ovat muutamalle avainlajille, joista monen muun lajin hyvinvointi ja olemassaolo riippuvat. Sinisimpukka taas on monien kalojen, pohjaeläinten ja lintujen ruokaa. Varsinkin merirokko hidastaa veneen vauhtia, lisää polttoaineen kulutusta ja edellyttää syksyisin pohjan perusteellista siivousta. Yksi ratkaisu on jättää veneenpohjamaalit käyttämättä kokonaan. Avainlajeja ovat muun muassa rakkolevä ja sinisimpukat. ”Vähempikin riittäisi”, innokkaana veneilijänä ja myös kilpapurjehtijana tunnettu Haaksi vakuuttaa.. Se on mahdollista, kun nostaa veneen ylös ja pesee sen pohjan silloin, kun merirokolla on tapana käydä aluksiin kiinni. Huviveneiden antifouling-maalit ovat niille erityinen uhka, koska Vene vesille myrkyttömästi Kevään tullen rannoilla kuhisee, kun veneitä kunnostetaan ja valmistellaan vesille. ”Suomessa antifouling-maalit ovat edelleen hyvin kuparipitoisia verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Niitä sisältävien maalien käyttö kuitenkin kiellettiin alle 24-metrisissä veneissä vuonna 1991 ja myös isommissa aluksissa vuonna 2003. Haaksi kertoi raportin tuloksista Helsingissä järjestetyillä Venemessuilla. Tällaisia veneitä säilytetään usein kuivalla maalla, jolloin merirokko tai muut kasvustot eivät pääse tarraamaan niihin kiinni. veneet liikkuvat enimmäkseen matalissa vesissä, joita rakkolevä suosii. Jo 7,5 painoprosenttia riittää torjumaan merirokkoa, mutta joissakin maaleissa kuparia saattaa olla jopa 34 painoprosenttia, ihan vain varmuuden vuoksi”, kertoo projektipäällikkö Hanna Haaksi Pidä saaristo siistinä -yhdistyksestä. Sen sijaan Itämeren eliöstölle ne ovat vaaraksi jo pieninä pitoisuuksina. Veneiden ikävästä seuralaisesta halutaan siksi eroon. Myrkylliset veneenpohjamaalit muodostavat uhan ympäristölle, mutta niitä ei ole pakko käyttää. Veneenpohjamaalien tehoaineina käytettiin 1970-luvun alusta lähtien orgaanisia tinayhdisteitä eli tributyylitinaa (TBT) ja trifenyylitinaa (TPT)
Uuden velvoitteen toteuttamisesta ja kustannuksista vastaavat veneenpohjamaalien luvanhaltijat. Veneenpohjamaalien ostajille on vastedes annettava ostotilanteessa kemikaalisuojakäsineet. Kun veneet nostetaan syksyisin vesiltä, niiden pohja puhdistetaan. Ammattikäytössä vaaditaan tehokkaampaa suojautumista. Pidä saaristo siistinä ry:n tutkimuksessa selvitettiin Turkuun rakennetun veneiden pohjien pesupaikan tilanne. Antifouling-maaleja myyvän kaupan täytyy antaa kuluttajalle kemikaalinkestävät käsineet, kun tämä ostaa veneenpohjamaalia. Käytännössä näiden on toimitettava suojakäsineitä maalien jakelijoille, jotka puolestaan luovuttavat käsineitä ilmaiseksi maalien ostajille. ”Aika vaihtelee jonkin verran alueittain, mutta Pidä saaristo siistinä -yhdistyksellä on seurantapaneeleita, jotka ilmoittavat tarkat ajankohdat.” Pesuvedet käsiteltävä Pohjamaalien lisäksi pulmallisia ovat veneiden pesuvedet. mlkinturi@gmail.com. Näytteiden analysointi paljasti, että käsittelemättömissä pesuvesissä sekä kupariettä lyijypitoisuudet olivat huomattavat. Veneenpohjamaalien luvanhaltijoita on Suomessa vain muutamia. Tukes alkaa valvoa määräyksen noudattamista vuonna 2017. Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy otti paikalta vesinäytteet kahdesti vuonna 2014 ja kerran vuonna 2015. Käsineiden avulla pyritään vähentämään veneenpohjamaalien käsittelyssä tapahtuvaa kuluttajan altistumista ja siihen mahdollisesti liittyviä riskejä. Myrkkymaalattua venettä pestään painepesurilla asianmukaisella kentällä, josta vedet johdetaan käsittelyyn. Velvoite koskee ainoastaan kuluttajakäyttöön tarkoitettuja maaleja. Lisäksi maalien käyttöohjeessa on kerrottava selvästi, että suojakäsineiden käyttäminen on venettä käsiteltäessä välttämätöntä. Suomessa saa tuoda maahan, myydä ja käyttää vain Tukesin hyväksymiä antifouling-valmisteita. Tukes on ilmoittanut niille uusista velvoitteista vuonna 2015, ja niillä on aikaa tämä vuosi hoitaa asia kuntoon. Käsineiden jakamisella halutaan myös korostaa hyviä työtapoja. Pesuvesien sisältämät aineet voivat kuitenkin kulkeutua maaperästä pohjaveteen, vesistöön tai ympäröiville alueille. 19 3/2016 KEMIA ”Kiinnittymisaika on yleensä pari, kolme viikkoa heinä–elokuussa”, Haaksi kertoo. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Maalien ostajille suojakäsineet No ra Fo rs m an M ar ja -L iis a Ki nt ur i ”Veneiden pohjamaalien ohella isoimpia ongelmiamme on meren roskaantuminen ja varsinkin eliöihin päätyvä mikromuovi”, pohtii Hanna Haaksi Pidä saaristo siistinä -yhdistyksestä. ”Tämä viittaa hyvin kuparipitoisten maalien käyttöön”, sanoo Hanna Haaksi, jonka mukaan Suomessa sallittujen antifouling-maalien kuparipitoisuuden rajaa tulisi laskea. Uusi määräys on seurausta valmisteiden terveysriskien arvioinnin johtopäätöksistä, Tukes kertoo. Myös veneiden pesupaikat on suunniteltava huolellisemmin. ”Veneiden pohjien pesuvesiä ei saisi päästää maahan eikä veteen käsittelemättöminä”, hän painottaa. Näin määrää Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes
”Taannoinen ministeri kuuli vierailullaan teollisuuslaitoksessa, että jäteveden pH oli saatu jo lähelle seitsemää. Ihan hyvä, ministeri vastasi, mutta kyllä se pitäisi saada lähemmäs nollaa.” Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg testaa avauskaskullaan toimittajajoukon huumorintajua – ja ehkä vähän myös lähtötietämystä kemiassa. Se ei kerro henkilön ominaisuuksista muuta kuin sukupuolen.” Toimittajia kiinnostavat Ulvilan surmatutkimuksen epäonniset käänteet. ”Siirtykää väkeviin!” Eturivin tutkijat tarjoilevat toimittajille monipuolisen kattauksen. Yhteistyössä olivat mukana Suomalaisten Kemistien Verta, viiniä ja vetyautoja Toimittajat kemian opissa Kumpulassa Seura ja Helsingin yliopiston kemian laitos. Hörähtelystä päätellen molemmat ovat kohdillaan. 20 3/2016 KEMIA UUTISIA Kattaus ulottui rikoskemiasta viineihin ja kosmetiikasta vetyautoihin, kun toimittajakurssi nautti päiväannoksen kemiaa Helsingin yliopistossa. Ei mennyt läpi”, Himberg huokaisee. Sekin tieto löytyy dna:n sisältä, mutta rikostutkimus on kiinnostunut dna:sta rakenteena. Kemian laitoksen tuore johtaja Heikki Tenhu kertoo, että laitoksessa on kolmisensataa työntekijää ja 16 professuuria. huhtikuuta. ”Laki kieltää geneettisen tiedon tutkimisen. Vapaaehtoisuuteen perustuva rekisteri perustettiin vuonna 2007, ja mysteeri selvisi vasta, kun kyseinen työntekijä antoi näytteensä rekisteriin vuonna 2013. Professori Mikko Ritala kertoo suomalaisen atomikerroskasvatusmenetelmän voittokulusta ja professori Ilkka Kilpeläinen Gadolin-luokan ohjaaja Katariina Tammi (oik.) näyttää toimittajille, kuinka vetyauto tankataan. Reilut 40 toimittajaa osallistui Suomen Journalistiliiton Kemiaa journalisteille -kurssille Helsingin yliopiston Kumpulan tiloissa 6. Kimmo Himberg avaa väkivaltarikosten, tuhopolttojen ja päihderikosten tutkimusmenetelmiä ja oikoo luuloa siitä, että dna-tutkimus tarkoittaisi geenitutkimusta. Dna-tunniste tarkoittaa yhtätoista dna:n kohtaa, joiden koko määritellään analyysissä. Ki m m o Br an dt. ”Eikö rikostutkijoista voisi olla omaa rekisteriä tällaisen estämiseksi?” ”Esitin dna-eliminaatiorekisteriä lakiin jo vuonna 1997. Joka syksy kemian opinnot aloittaa noin 70 uutta opiskelijaa, ja uusia tohtoreita valmistuu vuosittain reilu kymmenkunta. Rikospaikalta löytyneestä halosta eristetty tuntematon dna johti poliisit pitkälle harhapolulle ennen kuin löydös paljastui tutkimukseen osallistuneen työntekijän dna:ksi
”Voiko ihmiskunta päästä eroon fossiilisista raaka-aineista?” ”Miksi heliumista tulee Aku Ankan ääni?” ”Kuinka paljon tarvitaan ilmapalloja nostamaan ihminen ilmaan?” Kemianluokan koordinaattori Veli-Matti Ikävalko selvittää toimittajien kysymysryöpyn rauhallisesti, onhan hän Helsingin Sanomien Torstin luottohenkilö kemiaa koskevissa kysymyksissä. ”Siirtykää väkeviin!”, Lehtonen myhäilee ja tunnustaa, ettei rouva ilahtunut vinkistä. julistetaan haettaviksi. ”Kun PET-kuvantaminen yhdistetään uusiin nanomateriaaleihin perustuviin syöpälääkkeisiin, saadaan syövän nanojäljittimiä. Suurempi rajoite ovat sulfidit, joiden takia monet joutuvat välttelemään viinejä. Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa http://kemianseurat.fi/ Hakemusten on oltava perillä 31.8.2016 mennessä. Kemian Seurojen toimisto, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki. Myös laboratoriossa oli hauskaa ja kiinnostavaa.” ”Jos joku olisi lukiossa sanonut, että tulen vielä tarvitsemaan kemiaa, en olisi uskonut”, Venesmäki naurahtaa. ”Samat flavonoidit saa mehusta.” Lisäja vierasaineet eivät ole Lehtosen mukaan iso ongelma laillisesti tuotetuissa viineissä. Pian toimittajat ryhtyvät kisaamaan menopeleillään luokan lattialla. 010 425 6302. Vapaa toimittaja Elina Venesmäki piti kurssia erinomaisena tilaisuutena päivittää yleistoimittajan kemiatietämystä. Kirjoitan paljon ilmastonmuutoksesta, biotaloudesta ja kiertotaloudesta – kaikki aiheita, joissa on ymmärrettävä kemiaa.” ”Tiedän nyt paremmin, mistä saan lisää tietoa ja löydän asiantuntijoita kertomaan. Ne pystyvät samaan aikaan paikantamaan pahanlaatuiset kasvaimet ja kuljettamaan niihin lääkeaineen”, dosentti Anu Airaksinen kertoo. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. ”Alasta on luotu glamourhömppää, jota valmistajat kiillottavat pseudotutkimuksilla.” Eläkkeelle siirtynyt Alkon laboratorionjohtaja Lehtonen jatkaa harrastustaan Viinin ystävät ry:ssä, mutta suhtautuu tiedemiehen viileydellä väitteisiin viinien terveysvaikutuksista. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä. Kemiaa on kaikkialla, myös kosmetiikassa ja viineissä, osoittavat tohtorikoulutettava Päivi Kousan ja dosentti Pekka Lehtosen esitykset. Leena Laitinen. Apurahat ovat määrältään enintään 2 000 euron suuruisia. Entä mitä ovat nanojäljittimet. ”Kemia tulee koko ajan vastaan työssäni. ”Kosmetiikan tuotteet sisältävät kymmeniä tuhansia aineita ja kattavat valtavan määrän käyttötarkoituksia.” Hän kehottaa toimittajia ja kuluttajia kriittisyyteen kosmetiikan markkinointia kohtaan. ”Kemia tulee koko ajan vastaan” Luentojen lomassa toimittajat pääsevät testaamaan vetyautoja ja valmistamaan biomuovia Kemianluokka Gadolinissa. ”Kosmetiikka on paljon muutakin kuin meikkejä”, Kousa muistuttaa. KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELUAPURAHAT LISÄTIETOJA www.ttl.fi/kemia www.ttl.fi/aerosolilaboratorio www.ttl.fi/mikrobiologia www.ttl.fi/kemikaalit Meiltä saat: Selvitykset ja mittaukset työpaikoilla Analyysipalvelut Lämpöhajoamistuotteiden ja materiaaliemissioiden määritykset tuotteista TYÖHYGIEENISET PALVELUT vihreän kemian hyödyntämisestä biomassan jalostuksessa uusiksi tuotteiksi. Isäntäväelle sinkoilee kysymyksiä. Mitä Lehtonen ehdotti asiakkaalle, joka soitti ja valitteli, ettei kestä juoda viinejä. Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh. ”Kun vetypuolella alkaa kuplia, auto on tankattu”, Gadolinluokan ohjaaja Katariina Tammi opastaa. Kun laboratoriotakit ja suojalasit on puettu, on aika tankata pikkuiset autot tislatusta vedestä erotettavalla vedyllä
Tämä on tärkeää kehitysmaiden ympäristöhallinnon kehittämiseksi ja laajemmin kestävän kehityksen edistämiseksi”, sanoo ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen ulkoministeriöstä. jotka järjestetään Helsingissä Messukeskuksessa 20.–22. syyskuuta 2016. Palkinnon myöntämisessä pääpaino on hyvän pakkauksen kriteereissä. Palkinnon opiskelijasarja on tarkoitettu alan opiskelijoille ja opiskelijaryhmille. taan osallistujia Etiopiasta, Keniasta, Egyptistä, Etelä-Afrikasta, Thaimaasta, Vietnamista ja Iranista. Palkintoa voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen liitteiHelsinki Chemicals Forum: Tukea kehittyvien talouksien kemikaaliturvallisuudelle M es su ke sk us Helsinki Chemicals Forumista on muodostunut keskeinen kemikaaliturvallisuuden asiantuntijakokoontuminen. Palkinnon luovuttivat Roger Bagge Suomen Pakkausyhdistyksestä ja Mikko Horppu Suomen Messuilta. Kemia-lehti on tapahtuman yhteistyökumppani.. Lisäksi hyvä pakkaus vähentää hävikkiä ja helpottaa pakkauksen kierrättämistä. kesäkuuta mennessä osoitteeseen Messukeskus Helsinki, tiedottaja Jaana Matilainen, PL 21, 00521 Helsinki. Tämä puolestaan edistää näistä maista tulevien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille.” Monet tämänkertaisen tapahtuman teemoista ovat ajankohtaisia myös Afrikan ja Aasian kemikaaliturvallisuudessa. toukokuuta. ”Tavoitteena on vahvistaa kehittyvien talouksien osaamista kemikaalisektorilla. Tapahtumaan odoteSuomen Messusäätiö etsii jälleen pakkausalan ansioituneita toimijoita tavoittelemaan PacTec-palkintoa. Tapahtuman ohjelma ja aikataulu löytyvät osoitteesta www.helsinkicf.eu/programme. Palkinnot jaetaan PacTec-messuilla, M ar kk u O ja la /M es su ke sk us Vuoden 2013 PacTec-pakkauspalkinnon ottivat vastaan RePack Oy:n Veijo Aikio (vas.), Juha Mäkelä ja Petri Piirainen. Pakkausalan edelläkävijät palkitaan neen 30. Palkinnon voi saada innovatiivinen pakkaus, pakkausidea tai ansiokas pakkausteko. Niitä ovat muun muassa se, että pakkaus suojaa tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta, säilyttää pakatun tuotteen ominaisuudet, mahdollistaa tehokkaan tuotannon ja jakelun sekä parantaa käyttäjän ja käytön mukavuutta. ”Helsinki Chemicals Forum tarjoaa osallistujille hyödyllisiä kemikaalialan kontakteja ja auttaa kehittyvistä talouksista tulevia delegaatteja myös ymmärtämään ja noudattamaan EU:n kemikaalilainsäädäntöä. Foorumin aiheita ovat kiertotaloudessa syntyvien kemikaalivirtojen säätely, monifluorattuihin kemikaaleihin liittyvät riskit, kemikaalituotannon onnettomuusriskit, sisäilma ja kemikaaliriskit rakentamisessa sekä kemikaaleista kertyneen valtavan tietomäärän parempi hyödyntäminen. Kahdeksas Helsinki Chemicals Forum järjestetään Messukeskuksessa 26.–27. 22 3/2016 KEMIA UUTISIA Vuoden 2016 Helsinki Chemicals Forum on kutsunut vieraikseen joukon asiantuntijoita ja korkeita virkamiehiä Aasian ja Afrikan maista. Avoimeen sarjaan voivat osallistua kaikki, jotka toiminnallaan vievät eteenpäin pakkausalan käytäntöjä
Valion uusi suurmeijeri kohoaa Riihimäelle Valio rakentaa Riihimäelle uutta suurmeijeriä. Laitoksessa tehdään vähäsokerisia välipalaja proteiinituotteita. Tulostettaessa ilmaan vapautuu nanohiukkasia, joille altistumista ja joiden leviämistä huonetilaan tulisi vähentää mahdollisimman paljon. Porvoon biotalouspuiston suunnittelu etenee Porvoon Kilpilahdesta tehdään bioja kiertotalouden yrityskeskittymää. Valion nykyinen meijeri on toiminut Riihimäen Herajoen kaupunginosassa vuodesta 1967. Neuvottelut voivat johtaa enimmillään 70 työntekijän irtisanomiseen. Woikoski perustelee vähennyksiä markkinatilanteen muutoksella ja tehostamistarpeella. Kemira kasvattaa tuotantoa Joutsenossa Kemira lisää natriumkloraatin tuotantoa Joutsenon-tehtaassaan. TILAA KEMIAN UUTISKIRJE www.kemia-lehti.fi. Näin toteavat Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat, jotka ovat selvittäneet kolmiulotteisen tulostuksen aiheuttamia hiukkaspäästöjä. Investoinnin arvo on 170 miljoonaa euroa. Nykyisten yritysten lisäksi Kilpilahteen haetaan myös uusia avauksia. Silloin tällöin tulostaminen ei ole kovin haitallista, mutta siellä missä ihmiset altistuvat päästöille päivittäin, pitäisi tutkijoiden mukaan kiinnittää huomiota päästöjen ehkäisemiseen. Pöytämallisten 3D-tulostinten käyttäjien kannattaa huolehtia tilan kunnollisesta ilmanvaihdosta. ”Altistumista voi vähentää hankkimalla koteloidun tulostimen, jonka suunnittelussa päästöjen hallinta on otettu huomioon, välttämällä oleskelua samassa tilassa kuin tulostin tai varmimmin johtamalla päästöt pois huoneilmasta”, sanoo erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen Työterveyslaitoksesta. Modernin tehtaan energia-, logistiikkaja vedenkäyttöratkaisut vähentävät yhtiön mukaan hävikkiä ja säästävät luonnonvaroja. Woikoski vähentää väkeä Kaasuyhtiö Woikoski on käynnistänyt koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Vuonna 2017 valmistuvan laitoksen kapasiteetiksi tulee 120 miljoonaa kiloa vuodessa. Lämmöntuotantoon meijeri käyttää uusiutuvia polttoaineita. Se jää toimintaan nestemaitomeijerinä. BLENDING DISPERSING HOMOGENIZING www.bergius.se Stockholm +46 8 731 58 00 Helsingborg +4642 25 03 60 Helsinki +358 40 5403439 MIXING TECHNOLOGIES 3D-tulostus edellyttää hyvää ilmanvaihtoa W iki m ed ia Co m m on s Pöytämalliset 3D-tulostimet ovat hintojen laskun ja helpon saatavuuden myötä yleistyneet muun muassa kodeissa, kouluissa ja kirjastoissa. Yhtiö harkitsee Turun, Kotkan, Imatran ja Varkauden toimipisteidensä sulkemista kokonaan. Alueelle kaavaillun biotalouden teollisuuspuiston yritysten tarpeita on kartoitettu, ja visio jatkosuunnitelmista julkaistaan toukokuun aikana. Rakennustöiden on määrä käynnistyä kesäkuussa, ja uuden natriumkloraatin tuotantoyksikön arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 lopulla. Kilpilahden alue on jo nykyisellään Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskittymä, jossa on muun muassa merkittävää biopolttoaineiden tuotantoa. Yhtiö rakentaa tehtaaseen uuden tuotantolinjan ja kennosalin. Kolmiulotteisessa tulostuksessa eli pikavalmistuksessa voidaan käyttää materiaaleina esimerkiksi muovia, keraameja, metalleja ja lasia. Natriumkloraatista valmistetaan sellutehtaissa klooridioksidia, joka on yleisin sellun valkaisussa käytettävä kemikaali
toukokuuta! Tiedustelut ja varaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Rakennustyöt kaupungin tehdasalueella käynnistyvät kevään aikana, ja tehtaan arvioidaan valmistuvan vuonna 2018. 040 827 9778 Osateemoina: • laboratoriot • patentit • standardit Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Startup-yritys muuttaa Gasumin biokaasutuotannon sivuvirrat lannoitteeksi Startup-yritys Soilfood ryhtyy jalostamaan Gasumin biokaasutuotannon sivuvirroista orgaanista lannoitetta suomalaispelloille. Uuden laitoksen myötä Fermionin Hangon-tehtaan tuotantoa voidaan kasvattaa noin puolella eli 300 tonniin. Fermionilla on tehdas myös Oulussa, jossa yhtiö keskittyy lähinnä pienempien volyymien erikoistuotteiden, kuten syöpälääkkeiden vaikuttavien aineiden valmistukseen. Suomalaisyritys kehitti paloturvallisen vaunumaalin Lahtelainen Finnester Coatings on kehittänyt uudenlaisen palonsuojateknologian, joka perustuu polymeerien keramisoitumiseen. Fermionille uusi tehdas Hankoon Lääkeaineiden valmistaja Fermion Oy rakentaa uuden tuotantolaitoksen Hankoon. Yhtiö on viiden viime vuoden aikana satsannut useita miljoonia euroja myös Oulun tehtaaseen, johon on rakennettu muun muassa kaksi uutta tuotantomoduulia korkea-aktiivisten lääkeaineiden valmistukseen. Kymmenes laitos käynnistyy loppuvuodesta Riihimäellä. VTT:n testit osoittivat, että liekki ei leviä hybridRED-pinnoitteessa käytännössä lainkaan. EU:n jäsenmaiden olisi pitänyt saattaa hankintoja koskevat direktiivit kansalliseen lainsäädäntöön 18. Varaa paikkasi viimeistään 26. Jatkossa toimintaa on määrä laajentaa niin, että Soilfoodin patentoimalla menetelmällä tuotettua lannoitetta riittää reilulle 50 000 peltohehtaarille eli yli 1 100 keskikokoiselle tilalle. Uudesta laista ja sen mukanaan tuomista muutoksista kerrottiin Kemia-lehden numerossa 1/2016. ”Tasapainotamme Gasumin prosessijäännöksen kierrätysravinteilla, ja tuloksena on maaperälle hedelmällisempi ja viljelijälle taloudellisempi vaihtoehto kuin perinteinen keinolannoite”, kuvailee Soilfoodin toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Näin laki valmistuisi vasta loppuvuodesta. Työja elinkeinoministeriön mukaan hallitus antaa esityksensä uudesta hankintalainsäädännöstä kesäkuussa. huhtikuuta mennessä. Huhtikuussa 2016 voimaan tullut EU:n uusi paloturvastandardi tiukentaa junien rakentamiseen käytettyjen materiaalien paloturvavaatimuksia. Gasum käsittelee jätteitä ja tuottaa biokaasua yksin tai yhteistyökumppaneidensa kanssa yhdeksässä biokaasulaitoksessa eri puolilla maata. So ilfo od Biokaasun sivuvirroista jalostettua orgaanista lannoitetta riittää tulevaisuudessa yli tuhannelle keskikokoiselle suomalaistilalle, Soilfood lupaa. Gasum on jo aiemmin toimittanut ravinnejäännöstään sadoille maatiloille. Uusi hankintalaki viivästyy Julkisia hankintoja säätelevän lakikokonaisuuden uudistus viivästyy. Yritykset kehittävät yhteistyömalliaan aluksi yhdessä tai kahdessa Gasumin biokaasulaitoksessa. Jatkossa biokaasutuotannon jätteet hyödynnetään entistä paremmin. kesäkuuta. 24 3/2016 KEMIA UUTISIA KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi Numero 4/2016 ilmestyy 15. Investoinnin arvo on yli 30 miljoonaa euroa. Gasumin toimitusjohtajan Johanna Lammisen mukaan kaasuyritys etsii aktiivisesti yhteistyömalleja, jotta ravinnejäännöksen typpi ja fosfori saadaan entistä tehokkaammin uusiokäyttöön. Standardin noudattaminen tulee pakolliseksi vuoden 2018 alusta.. Suomalaisyhtiön uutuusmaali täyttää ensimmäisenä standardin asettamat vaatimukset matkustajavaunujen ulkopintojen maalaamisesta
EY:n kemikaalivalvontaa koskevat ratkaisut ovat olleet malleja myös EFTA-maille näiden laatiessa kansallisia säädöksiään sekä osallistuessa ETA-neuvotteluihin. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Tyynenmeren jätepyörteessä lilluu valtava määrä ihmiskunnan tuottamaa roskaa. Peruna on säilyttänyt asemansa yrityksen pääraaka-aineena näiden lähes 50 vuoden ajan tuoterakenteen kuitenkin muuttuessa. Aimo Kastinen Id a Pi m en of f. Kymmenisen vuotta sitten alkoi siirtyminen kemian teollisuuteen, kun Hämeen Peruna Oy:ssä ryhdyttiin jatkojalostamaan perunatärkkelystä teknisiksi tärkkelyksiksi käytettäväksi ensi sijassa paperiteollisuuden liimaja sideaineena. Muovipussit ja -pullot, pumpulipuikkojen tikut, tupakantumpit ja kaikki muu laivoista ja maalta dumpattu roska uhkaa merten ekosysteemejä. Kysyin, miksi he olivat heittäneet roskat maahan, vaikka roskis on vieressä. – Tähän kehityskulkuun vaikutti se, että 50-luvulla aloitettu paperin pinnoitus ja tärkkelysten käyttö tähän tarkoitukseen levisi yleismaallisesti lähtien USA:sta ja aiheuttaen rakennemuutoksen tärkkelysmarkkinoilla, kertoi lehdellemme varatuomari Pertti Niemistö, joka on Hämeen Peruna Oy:n toimitusjohtajana seurannut 20 vuoden ajan tärkkelysmarkkinoiden muuttumista. Mikään yksittäinen maa ei voi tuottaa kaikkia kemianteollisuuden moninaisia tuotteita, ja kansainvälisen kaupan osuus on kaikkialla korkea. Muovikappaleet möyhentyvät ajan myötä pieniksi kappaleiksi mutta eivät häviä. Huoli on nostettu esiin myös Itämeren alueella. Sain takaisin tiukan tuijotuksen ja odotin kuulevani kommentin keski-ikäisistä nipottajista. Hygienian nimissä jynssäämme myös hampaamme ja ihomme kosmetiikkatuotteiden muovihiukkasilla. 25 3/2016 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). JOS ihmiskunnalta kysyttäisiin, kuinka on mahdollista, että pilaamme muoviroskalla elinympäristömme ja vesistömme, mikä olisi vastaus. Pääsimme yhteisymmärrykseen papereiden sijoituspaikasta. Kemikaalien valmistusta, kauppaa, käyttöä ja käsittelyä on säädelty EY:ssä jo pitkään kattavasti yhteisillä päätöksillä. Muovi joutuu vesieliöihin ja kaloihin, joita vesilinnut syövät. Kemikaalien valmistukselle on ominaista kansainvälinen työnjako. Direktiivejä on saatu valmiiksi nopeaan tahtiin sen jälkeen, kun EY:n päätöksenteossa hyväksyttiin enemmistöpäätökset. Euroopan yhteisöjen direktiivit ovat EY-jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön malleja. OLI LÄMMIN kesäpäivä ja minä menossa ruokakauppaan. Vaikka isompia partikkeleita kyettäisiin vesistöistä keräämään, mikromuoveja ei saada pois koskaan. Yhteisten pelisääntöjen syntymiselle muita alueita varhemmin on luonnollinen selitys. Kaupan portailla istui kaksi esiteiniikäistä, vähän uhmakkaan oloista tyttöä syömässä jäätelötuutteja, joiden käärepaperit lojuivat metrin päässä asfaltilla. ”Siks, kun me ollaan niin…?” Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Tyhmyys ja meri SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 4/1981 Hämeen Peruna Oy perunatärkkelyksestä erikoiskemikaaleja paperiteollisuudelle Kemia-Kemi 4/1991 Kemikaalivalvonta EY:ssä ja Suomessa Hämeen Peruna Oy aloitti toimintansa elintarviketeollisuusyrityksenä, jonka tuotantolaitoksilla on valmistettu vuodesta 1933 lähtien perunatärkkelystä elintarvikekäyttöön. ISOMPI ongelma on merten muovijäte, erityisesti mikromuovi. Mikromuoveja kulkeutuu vesistöihin myös autonrenkaista irtoavana pölynä ja tekokuitutekstiilien pesuvesistä. Yllättäen toinen neitonen napautti ilmeenkään värähtämättä: ”Siks, kun me ollaan niin vitun tyhmiä!” Totesin hymyäni pidätellen, että hän sanoi niin, en minä. Direktiivit kattavat jatkuvasti laajenevan kentän yhteiskunnan toimintoja. Koska olemme ravintoketjun huipulla, taaksemme jättämä päätyy lopulta omalle lautasellemme. Alueen yhtenäistä säädöspohjaa koskevat tämänhetkiset tavoitteet saataneen pääosin toteutetuksi vuoden 1992 loppuun mennessä sisämarkkinaohjelman mukaisesti
040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Varaa heti oma paikkasi . (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. 040 827 9778 Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 26 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vaisalantie 2 02130 Espoo Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING. Ota yhteyttä: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh
020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. 27 Vihreät sivut huomataan. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh
PANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 28 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. Jokaisessa uutiskirjeessä. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups ED-, WDja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2Dja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AAja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Nearinfrared-equipment (NIR) SKALAR ANALYTICAL B.V. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh
(03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Ota yhteyttä: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 29 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView. 050 561 2527 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 040 827 9778 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh
Kysy ensin meiltä • At your service 30 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 4/2016 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 26. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus, Focus Master Oy. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. toukokuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh
Ylängöt ja vuoristot ovat yhä tärkeämpiä ruuantuotanMerenpinnan nousu uhkaa puolta suomalaisista nolle mutta myös hyvin alttiita ilmastonmuutokselle. Ilmaston lämmetessä routa alkaa sulaa, mikä päästää maasta ilmaan suuria määriä hiiltä. Tutkimukseen osallistuivat myös Amsterdamin ja Zürichin yliopistot sekä Italian tilastokeskus. myötä vapautuu. Tutkijoiden analyysi perustuu useiden eri tietokantojen hyödyntämiseen. Löydös kumoaa aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan alueiden keskinäinen erilaisuus kasvaa tulevaisuudessa. 500 miljoonaa ihmistä elää silloin alueilla, jotka ovat korkeintaan viisi metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella”, kertoo apulaisprofessori Matti Kummu. ”Monet näistä ihmisistä joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansa, työtään tai elämäntapojaan sopeutuakseen muuttuvaan ilmastoon.” Alueiden erot tasaantuvat Samalla kun väestö ja vauraus keskittyvät meren ääreen, ruoka pitää kasvattaa yhä kauempana sieltä, missä ihmiset elävät. Yksin Suomessa liki 2,4 miljoonaa ihmistä asuu näillä alavilla alueilla. Sc an st oc kp ho to. ”Vuoteen 2050 mennessä alueilla asuvien ihmisten määrä noussee 2,4 miljardiin. Vyöhykkeiden avulla analysoitiin sään, väestön, maanviljelyn, talouden ja ympäristövaikutusten jakautuminen maailmassa. Tämä käy ilmi kansainvälisestä tutkimuksesta, johon osallistui muun muassa Helsingin yliopisto. Suomalaisista jo 2,4 miljoonaa elää alavilla alueilla lähellä merta. Tämä kiihdyttää lämpenemistä edelleen. Samalla sekä kasvillisuus että maaperä häiriintyvät. Sen sijaan kaupungistuminen ja taloudellisen tuotanto jakautuu maailmassa aiempaa tasaisemmin. Tuoreen tutkimuksen mukaan ikirouta-alueen biomassaa pienentävät maaperän kosteuden muutokset sekä palojen ja kasvinsyöjien aiheuttamien häiriöiden yleistyminen. Näin myös kasvihuoneilmiön nostama merenpinta, lisääntyvät tulvat ja aiempaa voimakkaammat myrskyt uhkaavat oletettua suurempaa ihmismäärää. Vaikka väestö ja vauraus lisääntyvät etenkin rannikoilla, molemmat kasvavat vielä nopeammin sisämaassa ja vuoristoisilla alueilla, tutkimus paljastaa. Tutkimus kertoo, että 1,9 miljardia ihmistä eli 28 prosenttia maailman väestöstä elää alle 100 kilometrin päässä merestä alueilla, jotka ovat korkeintaan sata metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Ikirouta-alueen kasvit voivat vähentyä Ta rm o Vi rta ne n Jos ikirouta sisältää paljon jäätä, maanpinta voi sulamisen seurauksena yhtäkkiä vajota, kuten on käynyt Herschelin saarella Kanadassa. Sen jälkeen arvioitiin, kuinka nämä tekijät ovat muuttuneet ja muuttuvat vuosien 1900 ja 2050 välisenä aikana. 32 3/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ilmaston lämpeneminen ei todennäköisesti lisääkään kasvillisuuden kasvua pohjoisilla alueilla, vaan kasvillisuus voi jopa vähentyä. Nykytietämyksen mukaan noin kolmasosa maapallon maaperän hiilestä sijaitsee ikirouta-alueilla. Ensin tutkijat jakoivat maailman eri vyöhykkeisiin sen perusteella, kuinka etäällä merestä ja korkealla merenpinnasta ne sijaitsevat. Näin biomassa ei juurikaan kykenisi kompensoimaan maasta vapautuvan hiilen ilmastovaikutusta. Aiemmin on esitetty, että lisääntyvä kasvillisuus ikiroudan alueella sitoisi jopa merkittävän osan hiilestä, jota maaperästä ilmastonmuutoksen Merten läheisyydessä asuu enemmän ihmisiä kuin aiemmin on arvioitu, osoittaa Aalto-yliopiston tutkimus
Lopuksi väkevöitynyt liuos johdetaan prosessiin, jossa se puhdistetaan epäpuhtauksista, ja litium erotetaan. Yhdysvaltain kansallisen syöpäinstituutin Ras-hanke on kuitenkin muutSyövän ”Graalin malja” ehkä löytymässä Turussa kehitetty lääkeaine voi tehota etenkin naisten kasvaimiin, kuten rinta-, munasarjaja kohtusyöpiin. Tarve kasvaa Pilottimittakaavassa tehdyssä erotusprosessissa uuton virtausnopeudet vaihtelivat litrasta viiteen litraan tunnissa. Siinä erotus tapahtuu kahden toisiinsa liukenemattoman nestefaasin välillä. Prosessi on sama kuin teollisuudessa, eli sisään menee ja ulos tulee jatkuvat virtaukset, ja prosessointivaiheita on yhtä monta kuin teollisesti tehtävässä uutossa.” Litiumia tarvitaan yhä enemmän muun muassa sähköautojen akkuihin. Virolaisen mukaan neste-nesteuutto on kannattava vaihtoehto, kun tuotteelta vaaditaan lähes sataprosenttista puhtautta ja kohdemetallille korkeaa saantoa. Abankwan ryhmä teki yhteistyötä Turun yliopiston ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) professorin Tero Aittokallion ryhmän kanssa. Kokeellinen aine estää proteiinia tukemasta niin sanottuja syöpäkantasoluja, jotka saavat taudin leviämään.. ”Litiumin tarve voi jopa nelinkertaistua vuoteen 2025 mennessä. Litiumin hävikki oli vain 3–5 prosentK-rasin toiminnan torpedoiminen vähentää merkittävästi kasvainten kasvua ja muodostumista. ”Saimme kalsiumin puhdistettua 99–100-prosenttisesti ja magnesiuminkin yli 90-prosenttisesti. Menetelmä sopii myös litiumin erottamiseen elektroniikkajätteestä. ”Uudet läpimurrot lääkekehityksessä ennustavat, että syöpätutkimuksen Graalin malja, Rasin toimintaan kohdennettu lääke, voitaisiin vihdoinkin kehittää”, kertoo tutkimusryhmän johtaja, dosentti Daniel Abankwa Åbo Akademista. Tutkijoiden hyödyntämien uusien menetelmien ansiosta litiumliuoksen puhtaus kasvoi 95 prosentista jopa 99,9 prosenttiin. 33 3/2016 KEMIA Litium voidaan saada talteen suolavesialtaista entistä tehokkaammin ja entistä puhtaampana. Turun biotekniikan keskuksen tutkimusryhmä on kehittänyt lääkeaineen, joka lopettaa syövän etenemiseen liittyvän onkoproteiinin K-rasin toiminnan. Turkulaistutkijoiden löytämä geeniryhmä voi auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyisivät eniten tutkimuksessa kehitetyistä yksilöllisesti kohdistettavista lääkehoidoista. Suurin osa litiumista tuotetaan Amerikoissa ja Aasiassa. ”Teollisuusmittakaavassa puhutaan jopa kymmenistä kuutioista tunnissa. Kysyntää ruokkivat etenkin sähköautosekä akkuja paristoteollisuus. Sc an st oc kp ho to Scan stock photo tanut tilannetta. Lappeenrannassa liuoksen puhdistukseen käytettiin neste-nesteuuttoa. EU-maissa tuotantoa on vähän ja litiumia myös kierrätetään vähän, vain kolme prosenttia metallin koko määrästä. Epäpuhtaudet eli kalsium ja magnesium erotettiin väkevästä litiumsuolaliuoksesta pääasiassa kerosiinista koostuvaan orgaaniseen liuokseen. Litium paremmin talteen luonnon suolavesistä tia. Perinteisissä menetelmissä joko puhdistustulos on heikompi tai litiumin häviöt suuremmat tai molempia”, kertoo tutkijatohtori Sami Virolainen. Litiumia ja akkuihin käytettävää litiumkarbonaattia saadaan pääasiassa suolajärvien kerrostumista. Litiumin tarve kasvaa jatkuvasti. Suolavesi pumpataan ylös ja sitä väkevöitetään haihduttamalla vettä pois, yleensä suurissa altaissa auringon alla. Litiumia sisältävien tuotteiden kierrätystä sekä uusien vaihtoehtoisten raaka-ainelähteiden käyttöä on siksi lisättävä”, Virolainen sanoo. Tämä käy ilmi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan aiemmin on ajateltu, että Ras-proteiinin torjumiseen on mahdoton löytää lääkettä
”Uutta puunsuoja-ainetta kehitetään tanniinien pohjalta, sillä niiden on todettu muun muassa hidastavan bakteerien ja sienien kasvua”, kertoo tutkija Martti Venäläinen Lukesta. Turussa kehitetään hiv-testiä Intiaan Turkulaiset biotekniikan tutkijat kehittävät uutta, edullista virustestiä Intian markkinoille. Tutkijoiden tavoitteena on saada aikaan testi, joka on sekä tarkka että yhtä helppokäyttöinen kuin raskaustesti. Aineenvaihduntatuotteet tutkittiin Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kehittämällä uudella verianalyysillä. Uutuuslääke vaikuttaa LPA-geeniin, joka osoittautui muokkaavan koehenkilöiden rasva-aineenvaihduntaa aiemmin tuntemattomalla tavalla. miva laboratorioalan yritys Kaivogen vievät hanketta eteenpäin yhdessä intialaisten yhteistyökumppanien kanssa. Havainnon mahdollisti genetiikan ja laajojen elektronisten potilastietojen yhdistäminen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkijoiden tavoitteena on teolliseen valmistukseen sopiva tuote, jolla käsitelty puutavara kestää ulkokäyttöä. Potilasarkiston analysointi paljasti, että geeni on yhteydessä sydäntautiriskiin mutta ei vakaviin sivuvaikutuksiin. Ryhmä kartoitti tarkasti geeniin liittyvät perintötekijät. Havupuun kuoresta kehitetään uutta, puun luontaisiin kemiallisiin suojamekanismeihin pohjaavaa puunsuoja-ainetta. Projekti nojaa professori Tero Soukan tutkimusryhmän kehittämään Upconverting Phospors (UCP) -teknologiaan. Tanniineja on lisäksi helppo uuttaa suuria määriä, ja havupuun kuori on edullista. Ryhmä onnistui kartoittamaan kehitteillä olevan sydäntautilääkkeen taustoja. Intian maaseudulla terveydenhuollon olosuhteet voivat olla hyvin alkeelliset, eikä ihmisillä ole koulutusta monimutkaisten virustestien käyttöön, yliopisto kertoo tiedotteessaan. Kuoresta biopohjaista puunsuoja-ainetta Puusta noin kymmenesosa on kuorta. Geenitieto ennustaa lääkkeen turvallisuutta Tutkimuksessa hyödynnettiin 37 000 eurooppalaisen vapaaehtoisen antamia näytteitä. Asian osoitti suomalaisvetoinen kansainvälinen tutkijaryhmä. Tällä haavaa se poltetaan yleensä energiaksi, mutta kuoren sisältämät aineet voisi hyödyntää paremminkin. Turun yliopisto ja kaupungissa toiEtenkin Intian maaseudulla on tarvetta virustestille, joka on mahdollisimman yksinkertainen käyttää. Tanniinit kiinnitetään puuhun nanoselluloosalla, joka muodostaa kestäviä sidoksia puun solukon kanssa eikä huuhtoudu helposti irti. Kolmivuotista tutkimushanketta rahoittavat terveyden edistämiseen tähtäävä hyväntekeväisyysjärjestö Wellcome Trust ja Intian hallitus.. Toinen tulevaisuuteen tähyävä puunsuojauksen komponentti voi löytyä puusta tislatuista pyrolyysinesteistä”, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Antti Haapala. Puita suojaavia uuteaineita ovat tanniinit, lignaanit, flavonoidit ja stilbeenit. Testin avulla voidaan havaita samasta verinäytteestä muun muassa hivja hepatiittivirukset. ”Tanniinien erotus kuoritähteestä olisi yksi tapa jalostaa teollisuudelle lisäarvoa tuottavia biotalouden tuotteita. Tutkimuksessa selvisi, että lääkkeellä ei todennäköisesti ole voimakkaita sivuvaikutuksia. Sc an st oc kp ho to Sc an st oc kp ho to Sc an st oc kp ho to Tutkimukseen osallistuivat Suomesta myös muun muassa Helsingin, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistot sekä THL. 34 3/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Uuden lääkeaineen turvallisuutta on mahdollista selvittää geenitiedon avulla
Suomalaiset innostuivat voi-kasviöljylevitteistä 1980-luvun alussa ja kevytlevitteistä 1980-luvun lopulla. Laitteen sisältämän anturin toiminta perustuu infrapunasäteilyyn, jonka aallonpituusalueella monet kaasut ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet absorboivat. Kevytlevitteiden menekki laski ja voin kysyntä kasvoi. IoT:hen eli esineiden internetiin pohjautuva ilmantarkkailija voi valon avulla ohjata ihmisiä puhtaampaan tilaan, jossa esimerkiksi hiilidioksidipitoisuus on alhaisempi. Osa jopa kammoaa rasvaa.” Vuonna 2009 tulivat vähähiilihydraattiset ruokavaliot ja tiedotusvälineiden rasvakiistat. Etanolikäymiseen soveltuvien sokerien lisäksi pajusta on erotettavissa erilaisia jakeita: ligniiniä, kuoriosan kuituja sekä bioaktiivisia ja antimikrobisia yhdisteitä. jo käytössä olevilla teknologioilla erityisesti, jos käytettävissä on kuorintaan soveltuvia teollisen tai maatilamittakaavan laitteita. Jakeista voidaan valmistaa ympäristöä säästäviä kemikaaleja ja biopohjaisia materiaaleja, mutta jakeiden ominaisuudet ja käyttökohteet edellyttävät vielä lisätutkimuksia. Rasvamieltymyksissä näkyvät myös ruokatrendit, eivätkä kaikki muutokset ole olleet ravitsemussuositusten mukaisia. VTT on kehittänyt sisustuselementin, joka tarkkailee sisäilman laatua. Sc an st oc kp ho to. Iso osa kansasta on vaihtanut voin ja muut eläinrasvat kasvirasvalevitteisiin ja kasviöljyihin, paljastaa Helsingin yliopiston ja THL:n tutkimus. ”2000-luvun alkuun asti sellaisten suomalaisten määrä lisääntyi, jotka eivät käyttäneet mitään rasvaa leivän päällä”, kertoo dosentti Piia Jallinoja. Etanolinsaanto parani huomattavasti, kun pajun kuori erotettiin biomassasta ennen höyryräjäytystä ja hiivakäymistä. Kasvi sopisi kuitenkin moneen käyttöön. Sensoreita lisäämällä voidaan mitata erilaisia kaasuja, liikettä, ääntä ja valon määrää. Sisustuselementti vahtii sisäilmaa VT T Tyylikkäästi muotoiltu sisäilman tarkkailija sopii esimerkiksi toimistoihin ja koululuokkiin. Laite havainnoi etenkin hiilidioksidia, lämpötilaa ja kosteutta. ”Kun kaasupitoisuus kasvaa, valo muuttuu vihreästä keltaisen kautta Pajun biomassa paremmin hyödyksi Pajun koko biomassa voitaisiin hyödyntää nykyistä selvästi tehokkaammin, kertoo VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimus. Ulkonäöltään purjevenettä muistuttava design-elementti on tarkoitettu tiloihin, joissa työhyvinvointi ja -tehokkuus ovat erityisen tärkeitä. Sen jälkeen levitteiden suosio on ollut tasainen. punaiseen, ja vastaavasti toisin päin pitoisuuden laskiessa”, kuvailee erikoistutkija Markus Tuomikoski. Kannattaa noudattaa virallisia ravitsemussuosituksia. ”Osa kuluttajista tulkitsi suositukset niin, että mitä vähemmän kaikkia rasvoja, sen parempi. Jo saatuja tutkimustuloksia pajun käytöstä etanolintuotannossa on mahdollista hyödyntää teollisuudessa Nopeakasvuista pajua on hyödynnetty teollisuuden raaka-aineena vasta vähän. Kun anturin mittaama kaasupitoisuus ylittää tietyn tason, lediteknologiaan perustuva valokalvo kertoo asiasta vaihtamalla väriä. 35 3/2016 KEMIA Suomalainen terveysvalistus on rasvojen kohdalla onnistunut. Karppaukseen liittyvä eläinrasvojen käytön lisääntyminen jatkui kuitenkin vain kolme vuotta. Sisustuselementti voi haluttaessa lähettää tietoa myös vaikkapa kännykkään tai pilvipalveluun, jossa kerättyä informaatiota voidaan analysoida. Kolesterolia alentavien kasvistanolituotteiden suosio ei sen sijaan ole kovin suuri. Sopivan esikäsittelyn ja entsyymihydrolyysin jälkeen paju soveltuu hyvin sokerin lähteeksi etanolintuotannossa. Sc an st oc kp ho to Terveysvalistus puree rasvavalintoihin Mitä leivän päälle
”Olin tyypillinen tyttö, hyvä kaikessa. Mutta kemian ja fysiikan opettajani Kauko Seinälä kannusti koko ajan minua nimenomaan kemistiksi. Niin presidentti nimitti virkaan toiselta sijalta 33-vuotiaan Riekkolan, josta siten tuli Suomen historian nuorin naispuolinen kemian varsinainen professori. Professori pani peliin kaikki kykynsä. Laitoksessa oli juuri kehitteillä uusia injektointitekniikoita, kuten suoraan kolonniin injektointi ja suurten tilavuuksien injektointi sekä retention gap -esikolonni ja sen hyödyntäminen, jotka kaikki ovat tätä nykyä yleisesti käytössä. Siellä Riekkola sai työskennellä toisen maineikkaan kaasukromatografian osaajan Robert E. ”Sievers oli valtavan kuuluisa sekä kirjoistaan että tutkimuksistaan. Myös oma tutkimustyö on Riekkolalle erittäin tärkeää. ”Palautetta tuli, jopa kaksi kosimakirjettä. ”Professori Osmo Mäkitie sitten kuitenkin kehotti keskittymään vain yhteen asiaan, joten opiskelu entisessä kotikaupungissa sai jäädä.” ”Kunnolla” kemia kolahti silti vasta kolmantena opiskeluvuonna, kun Riekkola ryhtyi tekemään kandidaattitutkielmaansa. Niin saimme hankituksi erinomaisia laitteita, vaikka laboratorion varat olivat varsin vähäiset.” Tähän mennessä laboratoriosta on valmistunut noin 420 maisteria, joilla on taatusti ajanmukaiset opit orgaanisesta analytiikasta. ”Tärkein saamani oppi oli silti se, että määritysmenetelmillä on suora linkki sovelluksiin”, Riekkola huomauttaa. Juuri nyt hän on mukana akatemiaprofessori Markku Professori Marja-Liisa Riekkola on listattu maailman sadan vaikutusvaltaisimman analyyttisen kemian alan toimijan joukkoon. Riekkola kiitti luottamuksesta ja palasi Helsinkiin syksyllä 1984. Historiallinen nimitys Seuraavana etappina tutkijan taipaleella oli Coloradon yliopisto Yhdysvaltain Boulderissa. Nuori, lahjakas tutkija teki vaikutuksen varsinkin miespuolisiin lukijoihin, ehkä muistakin syistä kuin tiukan tieteellisistä. professori äitiyslomalle tammikuussa 1985. Riekkola on kunniasta otettu. Olisin päässyt hyviin naimisiin varakkaan turkkilaisen herran kanssa”, nauraa Riekkola, joka jätti tarjoukset omaan arvoonsa ja suuntasi sen sijaan tutkijatohtoriksi Sveitsiin. Kymmenestä hakijasta valittiin ykköseksi turkulainen Ari Ivaska, joka asiaa harkittuaan kuitenkin päätti jäädä Åbo Akademihin. Sieversin laboratoriossa Cires-instituutissa. ”Olen kova tinkijä ja osaan solmia hyviä sopimuksia. Väitöstyö poiki jutun muun muassa Finnairin lennoilla jaossa olleeseen. Juuri tällaisia osaajia siellä kaivataan”, professori korostaa. Kaasukromatografian gurun Konrad Grobin johtamassa Zürichin Kantonales-laboratoriossa huolehdittiin elintarvikkeiden, erilaisten kemikaalien, alkoholin ja tupakan valvonta-analytiikasta ja tehtiin myös korkeatasoista tutkimusta. ”Onhan se hienoa, kun samalla listalla on pari nobelistiakin, Kurt Wüthrich ja Koichi Tanaka, ja esimerkiksi Shimadzun ja Agilent Technologiesin presidentit”, professori hymyilee. Hän muun muassa kehitti uuden kemiluminesenssidetektorin polttoaineiden rikkija typpiyhdisteiden tutkimuksiin.” Boulderiin tutkija sai uransa ehkä tärkeimmän kirjeen. Työtään varten opiskelija sai käyttöönsä laitoksen uuden kaasukromatografin. Sisko Loikkanen Helsingin yliopiston analyyttisen kemian professori Marja-Liisa Riekkola nostettiin hiljattain alansa eliittiin jo toista kertaa. 36 3/2016 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”He ovat sijoittuneet hyvin työelämään. Yliopistossa hän ryhtyi heti muotoilemaan ulkomailla hankkimaansa osaamista uusiksi luentokursseiksi, kunnes työ jäi tauolle ja vt. Siitä olen hänelle kiitollinen, ja olen sen hänelle kyllä sanonutkin.” Tuore ylioppilas aloitti kemian opinnot Helsingin yliopistossa ja samaan aikaan taloustieteiden pänttäämisen Tampereen yliopistossa. Siinä hän selvitti, miksi tietynlaiset metallikompleksit ovat haihtuvia. ”Kun Mäkitie oli erikoistunut liuoskemiaan, minä päätin, että nyt pitää panostaa instrumenttianalytiikkaan ja nimenomaan orgaanisten yhdisteiden analytiikkaan, joka perustuu uusimpiin laitteisiin.” Juuri instrumenttianalytiikan tutkimus ja opetus ovatkin Riekkolan aikana kehittyneet laboratoriossa isoin harppauksin. Science & Technology -lehteen. Laakereilleen Riekkola ei silti jäänyt lepäämään, vaan keräsi vauva kainalossaan tarvittavat paperit kasaan, jätti hakemuksensa varsinaisen professorin tehtävään ja piti myös näyteluennon. Tutkimuksen sytyttämä innostus sai naisen suorastaan ahmimaan loput kurssinsa ja tekemään nopeasti samasta aiheesta myös gradun ja vielä väitöskirjankin. Siinä Osmo Mäkitie kertoi jäävänsä eläkkeelle ja pyysi Riekkolaa hoitamaan virkaa väliaikaisesti, kunnes uusi professori Marja-Liisa Riekkola Analytiikan uranuurtaja saataisiin valituksi. Tamperelaisen Sammon yhteislyseon huippuoppilaan usutti alalle antaumuksellinen lukion lehtori. Tarmokas tuore professori kääri hihansa ja ryhtyi hommiin
Siinä Riekkola ryhmineen tutkii aerosolipienhiukkasten muodostumiseen ja kasvuun liittyviä yhdisteitä ja niiden kemiaa ja kehittää uusia tekniikoita ilmanäytteiden keräykseen ja analytiikkaan. ”Hehän ovatkin lämpimiä, ihania ihmisiä! Naapuriperhe kutsuu usein kylään ja käy myös meillä. professori 1984–1987, varsinainen professori 1987–. • Harrastaa liikuntaa ja matkailua.. Liikunta on rakkain harrastukseni.” Vuosien mittaan alun pieni ennakkoluuloisuus ranskalaisia kohtaan on hälvennyt. Lisäksi hän tekee bioanalyyttistä tutkimusta, jossa kehitetään Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoituksella miniatyrisoituja menetelmiä lipoproteiinien ja muiden suurten biomolekyylien eristämiseen ihmisestä otetuista näytteistä. • Listattu maailman sadan vaikutusvaltaisimman analyyttisen kemian alan toimijan joukkoon 2013 ja 2015. Ylioppilas Sammon yhteislyseosta 1972. Kun olen Suomessa, pidämme yhteyttä WhatsAppin välityksellä.” Myös matkailua rakastavan professorin toinen suosikkimaa on Sveitsi, jossa hän käy vaeltamassa ja laskettelemassa. Oma lukunsa on Japani, jonne Riekkola jätti sydämensä vierailuprofessuurinsa aikana vuonna 1994. • Noin 350 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 180 muuta alan julkaisua. Vierailevana professorina Toyohashin teknillisessä yliopistossa 1994. jossa hänellä on vapaa-ajan asunto. Hänet nimitettiin jo 33-vuotiaana Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi kemian professoriksi. Suomen kaltainen pieni maa ei pärjää millään muulla kuin hyvällä koulutuksella ja tutkimustoiminnalla. Kaksi tytärtä. sisko.loikkanen@yle.fi Marja-Liisa Riekkola • Syntynyt Nokialla vuonna 1953. • Vierailevana tutkijana Kantonales Labor Zürichissä 1983 ja Coloradon yliopistossa 1984. Virtaa liikunnasta Työn vastapainoksi Riekkola piipahtaa usein pariksi päiväksi Nizzaan, An na Da m m er t Marja-Liisa Riekkola on avannut naisille latua kemian huipulle. 37 3/2016 KEMIA Kulmalan johtamassa ilmastonmuutokseen liittyvässä monitieteisessä tutkimuksessa. ”Olen hieman kauhuissani rahojen vähentämisestä. ”Koska lapset olivat pieniä, vietin maassa vain neljä kuukautta, mutta ne olivat sitä mieleenpainuvampia. Yliopistojen budjettirahoituksen kohtalo on Riekkolalle murheen aihe. Molemmissa tutkimushaaroissa on isossa osassa myös materiaalikemia. Vain niiden avulla voimme luoda uusia yrityksiä”, professori muistuttaa. Kävelen rantaa pitkin kylästä kylään, juoksen ja käyn kuntosalilla, kuten kotonakin. • Helsingin yliopiston analyyttisen kemian vt. • Kromatografian Emanuel Merck -palkinto 1995, Tswett-mitali 1996, Magnus Ehrnroothin palkinto 2008. Japanissa on suorien lentojen ansiosta onneksi helppo pistäytyä.” Kirjoittaja on kemiantekniikan diplomiinsinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Muodista kiinnostuneen naisen lempikaupunkeja on Rooma, ja myös New Yorkilla on ainutlaatuinen viehätysvoimansa. • Asuu Espoossa. ”Siellä rentoudun, nautin hyvästä ruuasta, auringonpaisteesta ja turkoosista merestä. • LuK 1976, FK 1977, FL 1981 ja FT 1983 (analyyttinen kemia) Helsingin yliopistosta
Kaksi muuta ovat lainassa Van Gogh -museosta Amsterdamista ja Musee d’Orsaysta Pariisista. Heidän tietolähteenään olivat myös kirjeet, jotka van Gogh taulun maalaamisen aikoihin kirjoitti veljelleen Theolle. La Vie edustaa mestarin kuuluisaa sinistä kautta.. Makuuhuone Arlesissa on vain yksi esimerkki kulttuuriperintötieteestä, joka on ottanut vauhdilla jalansijaa uutena tieteidenvälisenä aluevaltauksena ja tutkimuskenttänä. Materiaalien kirjo on laaja: metallit korroosiotuotteineen, tekstiilit väriaineineen, mineraalit, epäorgaaniset ja orgaaniset pigmentit, jalokivet, biomateriaalien komposiitit, kuten nahka, pergamentit ja puu, paperi ja papyrus, polymeerit ja hajoavat biokalvot. Materiaalien analysoinnin avulla on mahdollista saada selville esineiden ja teosten alkuperä ja tunnistaa väärennökset. ”Tämä on ollut mahdollista modernin tieteen, mikroskopian ja röntgensädeteknologian keinoin”, kertoo instituutin tieteellinen konservaattori, kemisti Francesca Casadio, joka esitteli työtään helmikuisilla Amerikan tieteen päivillä Washingtonissa. Toivoa sopii, etteivät maailman modernin taiteen museot ole niiden vuoksi sadan vuoden kuluttua tyhjillään. Teknisen taidehistorian salapoliisit soveltavat työssään paljolti samankaltaisia laitteistoja, joita lääketieteen, biologian, kemian, fysiikan ja materiaalija nanotieteiden ammattilaiset hyödyntävät. Yksi hollantilaistaiteilijan versio teoksesta Makuuhuone Arlesissa kuuluu instituutin omiin kokoelmiin. Siinä missä Hampurissa taideteoksia voidaan asettaa DESY-hiukkaskiihdyttimien synkrotronisäteilyn tielle, Pisassa ja Valenciassa käytetään bakteereja ja nanohiukkasia seinäja kattomaalausten puhdistamiseen. Kulttuuriperinnön luonnontieteellä, jota kutsutaan myös konservointitieteeksi, tarkoitetaan taiteeseen ja arkeologiaan liittyvien materiaalien tutkimista luonnontieteellisin menetelmin. Nykypäivää on myös aiemmissa konservoinneissa tehtyjen virheiden korjaaminen. Sessioiden aiheet ulottuvat vettyneestä arkeologisesta puusta ja neandertalinihmisen taiteesta arkeometriaan ja museoiden molekyylispektroskopiaan. Isoihin luonnontieteellisiin yleiskonferensseihin sisältyy yhä useammin yksi tai useampi kulttuuriperinSpektroskopia avaa taideaarteiden saloja Tekninen taidehistoria ja modernit tutkimusmenetelmät tuottavat uutta ja yllättävääkin tietoa maailman kulttuuriperinnöstä. 38 3/2016 KEMIA Jarmo Wallenius Chicagon taideinstituutissa Michiganjärven rannalla on esillä kolme hienoa maalausta maailman tunnetuimmasta makuuhuoneesta. Luupin alla ovat myös keramiikkatuotteet, lasitus, tiilet, emali, muurilaasti, keraamiset nanopinnoitteet ja valokuvauksen moninaiset muodot. Huonekalut ovat saaneet tummemman sävyn. Viime vuosisadan akryylipohjaisissa väreissä ja muovipohjaisissa sidosaineissa kytee oma aikapomminsa. Asiaan ovat vaikuttaneet ennen muuta kuvantamislaitteiden kehitys, spektroskopian edistysaskeleet sekä kemian ja fysiikan modernit analysointimenetelmät. Osa instrumentaatiosta on saatavana kaupallisesti, osa laitteista pitää kehitellä ja rakentaa itse, kuten yhdysvaltalaisessa Duke-yliopistossa Röntgenja fluoresenssitutkimukset ovat paljastaneet, että Pablo Picasso käytti töissään tavallisia talomaaleja. Kuvantamisen avulla tutkijat pääsivät tunkeutumaan taulujen pigmentteihin jopa niihin kajoamatta. Tutkittava esineistö voi olla liikuteltavissa, kuten vaikkapa maljakot ja korut, tai paikkaan sidottua, kuten kalliomaalaukset ja katakombit. Materiaaleista selvitetään usein raaka-aineet ja esineiden valmistusmenetelmät. Vincent van Gogh (1853–1890) ikuisti nukkumakammionsa vuosina 1888–1889. Siinä pyritään kartoittamaan teoksen tekoaika, autenttisuus, tekijä ja mahdolliset aiemmat entisöintitavat. Monipuoliset tekniikat Kulttuuriperinnön Sherlock Holmesien ja konservaattorien moderni tutkimusvälineistö on laaja ja monipuolinen. nön istunto. Rooman katakombeista epäorgaaninen lika lähtee myös lyhyillä laserpulsseilla. Kiinnostavin on kuitenkin neljäs variaatio kuuluisasta kamarista: tietokoneavusteinen visualisointi, jossa kolmen originaalityön vuosikymmenten saatossa sinisiksi haalistuneet seinät ja ovet on korvattu alkuperäisillä lilalla ja purppuralla. Tällaisen taiteen salapoliisityön kohdalla puhutaan usein teknisestä taidehistoriasta. Heinäkuussa järjestetään jo neljäs kulttuuriperinnön kemian ChemCH-kokous Brysselissä. Samalla tutkitaan esineisiin ja aineisiin liittyviä hajoamisprosesseja sekä kehitellään ja testataan sopivia konservointija entisöintitapoja, uusia analyysitekniikoita ja välineitä
ammassa pigmentissä tai pigmentin muuttuminen eivät kuitenkaan välttämättä selviä fluoresenssispektristä. Mikäli mahdollista, työssä pyritään hyödyntämään non-invaasioeli kajoamatonta tai non-destruktiivista eli tuhoamatonta tekniikkaa. Tässäkään tapauksessa ei itse näytteeseen eli taideteokseen tarvitse kajota. Kaikista kolmesta spektrianalyysilaitteesta on äskettäin kehitetty myös kannettava, niin sanottu pistoolimalli. Yleisimmin käytössä on raman(mikro)spektrokopia, jonka nopea kajoamaton menetelmä hyödyntää kuituoptiikkaa ja laservaloa. Näytteestä saadun FTIR-spektrin perusteella väri kyettiin tunnistamaan indigoksi. Tilaajalle voidaan toimittaa laajoja spektrikirjastoja, joita on tehty räätälöidysti muun muassa taidekonservointia varten”, kertoo diplomi-insinööri Jyri-Pekka Multanen Agilent Technologies Finland Oy:stä. Sellaisia ovat esimerkiksi kromikeltainen, kobolttisininen, lyijyvalkoinen ja titaanivalkoinen. ”FTIR-spektroskopia on monessa tapauksessa ramanja XRF-spektroskopiaan verrattuna nopeampaa, helppokäyttöisempää ja kustannustehokkaampaa. Idean tausta on biolääketieteessä ja ihon kudosten kuvantamisessa. Osalla pigmenteistä on jo nimessään niiden alkuperään viittaava alkuaine. Analysointiin riittää jopa mikrometrin levyinen pistemäinen kohde. Se tarvitsee kuvantamisessa valotehoa vähemmän kuin laserosoitin, mutta laitteella nähdään yli 60 mikrometrin syvyyteen. Muun muassa Kansallismuseolla on käytössään uusi FTIR-spektroskooppi mallikirjastoineen. Museo hyödyntää sitä taulujen ja muiden pintojen analysoinnin lisäksi Seurasaaren rakennusten tutkimiseen. Aina tällaiset analysointimenetelmät eivät kuitenkaan ole mahdollisia eivätkä riittäviä, jolloin ”koepalan” ottaminen on välttämätöntä. Niissä tutkittavasta kohteesta ei irroteta pientäkään hitusta eikä laite edes kosketa esinettä. XRF mahdollistaa useiden alkuaineiden samanaikaisen mittaamisen taulujen tai seinien pigmenteistä. Fourier-muunnokseen perustuva FTIR-infrapunaspektroskopia puolestaan soveltuu epäorgaanisten yhdisteiden ja orgaanisten väriaineiden, öljyjen, lakan ja sidosaineiden havaitsemiseen ja analysointiin. ”Tosin laitteiden käyttäjät tekevät usein omia kirjastojaan itse esimerKa ns al lis m us eo. Alan yleisimpiä työkaluja ja -tapoja ovat erilaiset mikroskoopit, spektroskoopit, kromatografit ja kuvantamismenetelmät, jopa tavalliset digitaalikameroilla tehtävät makroja mikrokuvaukset. Saman alkuaineen erilaiset kemialliset sidokset, sen esiintyminen useKansallismuseon tutkijakonservaattori Henni Reijonen tutkimassa vuonna 1771 uponneen Vrouw Marian hylystä nostettua väriainetta. 40 3/2016 KEMIA äskettäin päivänvalon nähnyt taideesineiden ja taulujen 3D-kuvaukseen tarkoitettu epälineaarinen mikroskooppi. Tekniikka sopii erilaisten väriaineiden analysoinnin lisäksi lasin, meripihkan, lasitetun keramiikan ja polymeerien tutkimiseen. FTIR-tekniikkaa hyödynnetään paljon yhdessä ramanspektroskopian kanssa maalausten tutkimisessa. Menetelmä käy myös käsikirjoitusten, veistosten, seinäkoristeiden, arkeologisten kohteiden, ruukkujen ja muiden moniväristen esineiden analysointiin. Kolmas, taideteosten tutkimisen kannalta tärkein spektroskooppinen menetelmä on non-invasiivinen röntgenfluoresenssispektroskopia XRF. Konservointiin voidaan siten valita oikeanlaisia maaleja ja pinnoitteita
Tähän viittaavat sekä XRF -spektroskopialla tehdyt pigmenttianalyysit että maalauksen tekotapa luonnoksineen. Northwestern-yliopiston kemian professori Richard Van Duyne löysi pinta-avusteisen ramansironnan avulla Auguste Renoirin vuonna 1883 maalaamasta taulusta Madame Leon Clapisson samanlaista haalistumista kuin van Goghin makuuhuonetöissä. Valkoisen maalin sinkkioksidipigmentistä löytyi epäpuhtautena rautajäämiä, jotka olivat tyypillisiä sadan vuoden takaisissa yleismaaleissa. kiksi epäorgaanisia ja orgaanisia pigmenttejä silmällä pitäen.” Multasen mukaan kannettavaa FTIR-tekniikkaa markkinoidaan maailmalla museoille ja konservointilaboratorioille etenkin materiaalitutkimuksen tarpeisiin. Francesca Casadio ja Argonnen kansallisen laboratorion tutkija Volker Rose osoittivat kovaa röntgensäteilyä ja fluoresenssia hyödyntämällä, että Pablo Picasso todella käytti töissään öljymaalien sijasta tavallisia taloja keittiömaaleja. Mobiili matkalaboratorio Vanhaa mannerta on EU:n rahoituksen turvin vuodesta 2004 lähtien kiertänyt Molab-niminen liikkuva laboratorio, joka keskittyy taideaarteiden kajoamattomaan analytiikkaan. Tehtäviä Italian ulkopuolella on ollut reilut 60. Oikealla maalaus nykysävyisenä, vasemmalla alkuperäisessä värikirjossaan. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. Muutaman mikronin syvyydestä pintapigmenttien ja lakan alta voi spektroskooppisin menetelmin saada paljon uutta tietoa: kankaassa voi olla hahmotelmia, muutoksia tai jopa kokonainen toinen teos. Myös muut kemistit ja fyysikot ovat viime aikoina ratkaisseet monta taidehistorioitsijoita askarruttanutta arvoitusta. Yalen yliopiston varastossa maannut tuntematon taulu on osoittautumassa espanjalaisen Diego Velazquezin (1599–1660) varhaistyöksi. Maalauksista paljastuvat kerrostumat erottavat usein myös oikean mestariteoksen väärennöksestä. Taidehistorioitsijasta kemistiksi kouluttautuneen Delftin teknillisen yliopiston professorin Joris Dikin mukaan taideteos on usein nähtävä prosessina. ”Materiaalit ja maalaustekniikka eivät ole aivan ainutlaatuisia, mutta kokonaisuutena todisteet viittaavat voimakkaasti siihen, että kyseessä on juuri Velazquezin prosessi ja lopputulos”, sanoo Yalen kulttuuriperinnön instituutin tutkimusjohtaja Aniko Bezur. Molab on taittanut matkaa jo 200 000 kilometrin verran 19 maassa. ”Molab on analysoinut freskoja Firenzen Pyhän ristin basilikassa, van Goghin Auringonkukkien kromikeltaisen muuttumista tummanruskeaksi Amsterdamissa ja atsteekkien kirjoituksia Liverpoolissa”, kertoo tutkija Costanza Miliani. Molabin tuoreimpia saavutuksia on vuonna 2015 tehty pigmenttianalyysi 1500-luvun persialaisista käsikirjoituksista, joita säilytetään Cambridgen Fitzwilliam-museossa. Laboratoriota hallinnoivat Italian kansallinen tiedeneuvosto CNR, Perugian yliopisto ja Ranskan kansallinen tiedekeskus CNRS. 41 3/2016 KEMIA Konservoiva kemisti Francesca Casadio esittelee Chicagon taideinstituutin omistamaa Vincent van Goghin teosta Makuuhuone Arlesissa. Tällaisia yllätyksiä on XRF-menetelmän ansiosta löytynyt niin van Goghin kuin Rembrandtinkin töistä. jarmowallenius@hotmail.com Bo st on At la nt ic Ph ot og ra ph y/ AA AS. Teknistä taidehistoriaa ja juridiikan luonnontiedettä hyödynnetään myös teosten tekijän selvittämisessä. Renoirin käyttämä, hyönteisistä saatava karmiininpunainen pigmentti on hyvin kirkasta mutta valoherkkää, tutkimus todisti
”Tarkkoja menetelmiä on myös vaikkapa Pariisin Louvrella, mutta sekään ei käytännössä palvele yksityistä sektoria.” Monitieteistä osaamista Recenart-hankkeen vahvuutena on korkean tason 13-jäseninen tieteidenvälinen tutkimustiimi. Kansainvälisen taidemyynnin arvo oli vuonna 2014 hulppeat 51 miljardia euroa. Laitoksessa on myös poikkeuksellisen hyvän erotuskyvyn TES-PIXEanalysaattori, jonka avulla on kyetty osoittamaan muun muassa Tangkauden keramiikkaesineen tarkka valmistuspaikka 900-luvun Kiinassa. Jos ne osoittautuvat aidoiksi, tunnettujen mestarien tekemiksi, niiden arvo voi nousta miljooniin euroihin.” Aineslahden mukaan taiteentuntijat ovat tähän asti arvioineet teosten alkuperää lähinnä connoisseurismiksi kutsutulla menetelmällä eli silmäSuomalaistutkijat väärennösjahdissa Aitous tekee arvotaiteen määräisesti. Tärkeää on, että että kajoamattomilla tekniikoilla ei vahingoiteta arvomaalauksia. ”Asiakkaat ovat keräilijöitä ja taiteeseen sijoittavia yksityishenkilöitä. 42 3/2016 KEMIA Kuinka keräilijä kykenee varmistumaan siitä, että hänen ostamansa taideteokset ovat aitoja. Joskus taiteilija itse voi peittää signeerauksensa, jolloin työtä ei myöhemmin tunnisteta. Kaikki teokset olisi siksi tärkeä tutkia tieteellisin menetelmin jo ostotilanteessa. Palvelut kiinnostavat myös vakuutusyhtiöitä, huutokauppahuoneita ja kulttuuriperinnön suojelijoita, jotka haluavat tietää enemmän teosten Maailmassa myytävistä taideteoksista jopa 40 prosenttia saattaa olla väärennöksiä. Asiantuntijat saattavat päätellä työn aidoksi esimerkiksi sillä perusteella, että sivellintä on sitä maalattaessa käytetty ”taiteilijalle tyypilliseen tapaan”. Yksityisten taiteenystävien ongelma on ollut, että heillä ei käytännössä ole ollut mahdollisuutta ostostensa aitouden testaamiseen, sillä museot tutkivat yleensä vain omiin kokoelmiinsa kuuluvia töitä. Tiimi tutkii aina taulun molemmat puolet, sillä taustapuolella saattaa olla leimoja tai tarroja, joista voi päätellä teoksen vaiheita. mutta museon päätehtävä ei ole auttaa yksityishenkilöitä tai yrityksiä. Jyväskylän yliopiston Recenart-hanke (Research Centre for Art) on poikinut kaksi tänä vuonna aloittavaa yritystä, joiden liikeideana on taideteosten aitouden varmistaminen. Kameran kuvista näkyvät myös kohdat, joissa maalausta on restauroitu, sekä uudet maalikerrokset, joiden alta saattaa paljastua aivan uusi teos. Taide kiinnostaa siksi myös väärentäjiä. Jos museon tai yksityisen ostajan hankkima teos osoittautuu väärennökseksi, kyse ei ole ainoastaan valtavasta pettymyksestä vaan myös jopa erittäin huomattavista taloudellisista menetyksistä. Tiimin asiantuntemus kattaa niin kemian, fysiikan, materiaalitieteet, konservoinnin kuin taidehistorian. Maailmalla myytävistä teoksista peräti 40 prosentin on epäilty olevan väärennöksiä. Maalausten lisäksi kesällä aloittava Recenart-firma tutkii muun muassa keramiikkaa, metalliesineitä ja arkeologista esineistöä. Miten arvomaalaukseen voidaan lyödä autenttisuusleima. Keskeisimmät laitteet ovat VTT:n ja Jyväskylän yliopiston rakentama hyperspektrikamera ja yliopiston fysiikan laitoksessa kehitetty kiihdytinpohjainen PIXE-materiaalianalytiikka. Kysymyksiin on etsitty vastaukset Jyväskylän yliopistossa. ”Joistakin kerääjistä tulee himohamstraajia, ja väärentäjät saattavat myydä heille hyvinkin monta teosta”, Aineslahti kertoo. Jyväskyläläistiimi on jo saanut analysoitavakseen teoksia eri puolilta maailmaa. Yhteensä hankkeessa on kehitetty. Hyperspektrikameralla saadaan esiin esimerkiksi hävinneitä kirjoituksia ja luonnospiirroksia maalikerrosten alta. Tällaiset arviot osuvat kuitenkin usein harhaan, ja menetelmän uskottavuus on siksi kärsinyt. Recenart-hankkeen suunnittelijan Laura Aineslahden mukaan eteen tulee traagisiakin kohtaloita. ”Näin kävi esimerkiksi Mäntän Serlachius-museossa, jonka kokoelmista löytyi hyperspektrikameralla tehdyllä analyysillä aito Claude Monet’n teos.” Jos tutkijat saavat todistettua työn olevan tunnetun tekijän käsialaa, sen arvo nousee yleensä huomattavasti. ”Myös satoja vuosia vanhoja töitä kannattaa tutkia uusin keinoin. ”Myös meidän laitekantamme ja tutkimuspalvelumme ovat ainutlaatuisia”, kehuu Aineslahti, jonka mukaan tiimi yhdistää taidehistoriaan erittäin tarkan optisen ja materiaalitutkimuksen. Marja Saarikko Taidekauppa on viime vuosina kokenut mullistuksen, kiitos uusien tutkimusmenetelmien. Esimerkiksi Ateneumin taidemuseolla on oma kattava osaamisensa teosten aitouden varmistamiseen, 17 eri menetelmää, joilla teoksia voidaan tutkia
Yhdessä muiden optisten ja materiaalitieteellisten analyysien sekä taidehistoriallisen tutkimuksen kanssa se toi varmistuksen sille, että Serlachius-museoilla todella on hallussaan arvoteos. Se on Laura Aineslahden mukaan täysin uusi tapa identifioida teoksia. Teoksen aitouden varmisti hyperspektrikameralla tehty tutkimus. ”Jos poliisi ei pysty osoittamaan, että väärennöstä käytetään rikollisiin tarkoituksiin, se joudutaan palauttamaan omistajalleen ja voi sen jälkeen päätyä uudestaan levitykseen. Nanomerkinnän voi applikoida eri tavoin suoraan teokseen tai vaikka painaa paperiin. Kertaalleen aidoksi todistettu teos voidaan nanomerkinnällä ”leimata” niin, ettei sen aitoutta tarvitse pohtia enää uudelleen. jonka tuoteideana on nanomerkintä. Hyperspektrikameran löytö tuli pisteenä i:n päälle. Menetelmällä voidaan merkitä luotettavasti kallisarvoiset taideteokset, mikä helpottaa muun muassa poliisin työtä. G ös ta Se rla ch iu ks en ta id es ää tiö Nanomerkinnällä voidaan todistaa aidoksi maalaus, luksustuote tai kirjallinen dokumentti. alkuperästä.” Hankkeessa on kehitetty myös suomalaista versiota liikkuvasta taideanalyysilaboratoriosta. Nanomerkintä soveltuu myös luksustuotteiden ja dokumenttien aitouden todistamiseen. Siitä puuttui kuitenkin signeeraus, joten varmuutta teoksen aitoudesta ei ollut. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Merkintä on lähes näkymätön eikä vaurioita maalausta millään tapaa. Vasta kun tutkijat kuvasivat työn hyperspektrikameralla, maalipinnan alta paljastui kuin paljastuikin taiteilijan omakätinen allekirjoitus ja vuosiluku 1891. Merkintä tuottaa ainutlaatuisen spektrin, jota ei voi väärentää. 43 3/2016 KEMIA Recenart-työryhmän läpimurto tapahtui vuosi sitten keväällä, kun se löysi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista aidon Claude Monet’n maalauksen. Se voisi viedä tekniikan asiakkaan luo, sillä taideteosten lähettäminen tutkittavaksi on joskus hankalaa. Heinäsuova ilta-auringossa oli hankittu Mänttään vuonna 1957 Monet’n teoksena. Esimerkiksi Ateneum on joutunut siksi tutkimaan saman taulun aitoutta useaan kertaan.” Taidekaupan vilunki edustaa vain väärennösten jäävuoren huippua. marja.saarikko@gmail.com. Nanotodistus pitää Myöhemmin tänä vuonna starttaa myös hankkeen toinen spinoff-yritys, Kameran silmä havaitsi Monet’n signeerauksen Claude Monet’n maalaus Heinäsuova ilta-auringossa on Serlachius-kokoelmien helmiä
Esimerkiksi ionikromatografiassa virheitä tehdään helposti eluenttien eli puskuriliuosten valmistuksessa. Ne hetket ovat maanantaiaamu ja perjantai-iltapäivä. Laitevalmistaja lähti siksi kehittämään kromatografiin lisäosaa, joka hoitaisi puskuriliuoksen valmistuksen automaattisesti. Yleisin toive myös laboratorioalalla on laitteen helppokäyttöisyys. ”Käyttäjät haluavat, että laitteet olisivat mahdollisimman selkeitä sekä sisältä että ulkoa. Uusimpiin laitteisiin on kehitetty jopa älypuhelinsovelluksia, joiden avulla ne voi käynnistää etänä vaikka kotisohvalta, kertoo Weiss, joka vastaa yhtiössä kromatografiasta ja massaspektrometriasta. Laitteessa ei saa olla spagettimaisia johtovyyhtejä, ja kaikkeen pitää päästä käsiksi helposti.” Parasta olisi, jos laitteen käynnistäminen onnistuisi yhtä nappia painamalla, eikä työtä tehdessä tarvitsisi selata manuaaleja. Yhtiö kuuluu 15,6 miljardin euron liikevaihdollaan alan jättiläisiin. Tärkeä seikka laboratoriossa on luonnollisesti raha. Saksalaisasiantuntija tietää, milloin laboratorioissa tapahtuu eniten virheitä. 18 prosenttia konsernin liikevaihdosta Saksalainen Joachim Weiss on tehnyt koko työuransa laboratorioiden analytiikkalaitteiden parissa. 44 3/2016 KEMIA tulee analyysilaitteiden segmentistä. ”Laitteen käyttöliittymän on tätä nykyä toimittava tabletissa, jonka voi irrottaa laitteesta ja viedä mukanaan esimerkiksi kahvihuoneeseen”, kuvailee johtaja Joachim Weiss laboratoriolaitteita toimittavasta Thermo Fischer Scientific -yhtiöstä. Uutuus tekee työstä entistä varmempaa. Laitteen oltava väsymätön työjuhta Suuria näytemääriä analysoivat, ympärivuorokautisesti toimivat laboratoriot edellyttävät, että analyysilaite on tehokas ja luotettava työjuhta, joka selviytyy sukkelasti isostakin näytekuormasta. Yhden testin hinta ei saa kohota liian korkeaksi. Tulosten pitää olla toistettavia ja määritysrajojen yhä matalampia”, Weiss listaa laboratorioammattilaisten esittämiä vaatimuksia. ”Samaan aikaan laitteen on oltava tarkka ja herkkä. Uusinta uutta on esimerkiksi analyysilaitteiden etäohjaaminen tabletin tai älypuhelimen avulla. M ar ja Sa ar ikk o. ”Kiinnostavinta on etsiä ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin”, Weiss sanoo. Hänen mukaansa yrityksen tuotepäälliköt keräävät jatkuvasti asiakkailtaan ideoita laitteiden kehittämiseksi. Mobiilisovellukset tulevat laboratorioihin Laite käyntiin vaikka kotisohvalta Laboratorioalan kehitys on viime vuosikymmeninä ollut huimaa. ”Laitteelle tarvitsee vain kertoa, millaisen eluentin haluaa ja milloin toivoo sen olevan valmiina”, Weiss kuvailee. Ideat pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon, kun laitteita hiotaan entistä tehokkaammiksi. Laboratorioille se näkyy Marja Saarikko Laboratorioanalytiikan valmistajat panostavat yhä enemmän tietoteknisiin sovelluksiin, joilla laitteita ohjataan. ”Asiakkaat kysyvät aina myös sitä, kuinka paljon laitteen ylläpito maksaa kymmenen seuraavan vuoden aikana.” Kehitystyö vie vuosia Monet analyysilaitteiden valmistajat ovat tehneet alan kehitystyötä jo vuosikymmeniä
”Jos olisin kymmenen vuotta sitten nähnyt nykypäivän ionikromatografit, olisin ollut todella vaikuttunut näkemästäni”, Weiss sanoo. Päivän aikana pitäisi ehtiä analysoimaan mahdollisimman monta näytettä. 45 3/2016 KEMIA yhä parempina tuotteina ja laajempina tuotevalikoimina. Kun laboratorion näytevolyymit ovat suuret, myös jätettä voi syntyä paljon. marja.saarikko@gmail.com Moderneja laboratoriolaitteita voidaan ohjata etäyhteyden avulla vaikka kahvitauolta tai kotisohvalta. Lisäksi pitäisi muistaa, että esikäsittelykin vie aikaa. Usein halutaan tietää myös, kuinka jotkin aineet saataisiin parhaiten eroteltua. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Tyypillisesti laboratoriosta kysytään esimerkiksi sitä, mikä yhdiste tietty piikki kromatogrammissa voisi olla. Samalla kun analyysilaitteiden suorituskyky paranee, ne laajenevat yhä uusille sovellusalueille. Hän pitää työn kiinnostavimpana puolena ratkaisujen etsimistä asiakkaiden ongelmiin. Laitevalmistaja etsii ratkaisuja ongelmiin Joachim Weiss on tehnyt koko uransa ionikromatografien ja muiden analyysilaitteiden parissa. ”Uutuuden tuominen markkinoille on silti aina yhtä jännittävää. Hänen mielestään huomio tulisi kiinnittää myös laitteeseen integroituun automaattiseen näytteensyöttäjään, sillä sekin voi hidastaa analyysiä. Moderneja ionikromatografeja hyödynnetään muun muassa elintarvikkeiden, lääketeollisuuden ja biopolttoaineiden analytiikassa tavoin, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia kyseisellä menetelmällä. Sittemmin laitteesta on ilmestynyt useita uusia versioita, ja päivänvalon ovat nähneet myös kokonaiset uudet laitesukupolvet. Yritys toi ensimmäisen ionikromatografinsa markkinoille vuonna 1975. Jos laboratoriot ovat olleet tyytyväisiä aiempiin laitteisiin, niiden odotukset ovat jatkossa entistä kovemmat.” Viime aikoina kehitys on ollut niin vauhdikasta, että se hämmästyttää jopa valmistajia itseään. Thermo Fisher Scientific esitteli analytiikkalaitteiden kehitystä Saksassa helmikuussa järjestetyssä seminaarissa. Laboratorioissa keskustellaan Weissin mukaan paljon myös analyysiaikojen lyhentämisestä. Scanstockphoto Analyysilaitteen on oltava tehokas ja luotettava työjuhta, joka selviytyy sukkelasti isostakin näytekuormasta.. Niistä jokaisen lanseeraaminen vaatii useiden vuosien työn ja valtavan määrän testejä, joihin valjastetaan mukaan myös laitetoimittajien asiakkaat. ”Kapillaari-ionikromatografisilla menetelmillä jätteen määrää saatiin pudotettua sadasosaan entisestä, sillä puskuriliuoksia tarvitaan vain joitakin mikrolitroja”, Weiss kertoo. Jätteen syntymiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi uusin analyysimenetelmin. Yrityksellä on Saksassa 150-henkinen tiimi, joka paneutuu nimenomaan asiakkaiden neuvontaan ja näiden esittämien haasteiden ratkomiseen. Thermo Fisher Scientificilla on takanaan nelikymmenvuotinen taival
Laissa on kuitenkin ongelmansa. ”Lain voi lukea niin, että kaupalla on velvollisuus vastata vain, jos esine sisältää yli 0,1 painoprosenttia SVHCaineita”, sanoo riskintunnistusyksikön johtaja Elina Karhu Euroopan kemikaalivirastosta Echasta. Sc an st oc kp ho to. Myyjällä on puolestaan velvollisuus vastata kuluttajan kysymykseen. Asiaa käsittelevä artikla 33 ei sano suoraan, pitääkö kuluttajan kysymykseen antaa vastaus siinäkin tapauksessa, että tuotteessa ei huolestuttavia aineita ole. Tarkastaja Elina Vaahtovuonkin mukaan artikla on tulkinnanvarainen eikä suoraan velvoita yritystä ilmoittamaan, että tuotteessa ei ole vaarallisia aineita. 46 3/2016 KEMIA Tuotteiden haitalliset aineet huolettavat Kemikaalitiedon saanti tökkii EU:n kemikaalilainsäädäntö antaa kuluttajalle oikeuden saada tietoa haitallisista aineista, joita tämän hankkimat tuotteet sisältävät. ”Totta on, että kuluttaja ei voi yrityksen vastaamattomuuden perusMistä aineista on esimerkiksi lentolaukku tehty. Se onnistuu, kun tunnetaan kemikaalit tuotantoketjussa valmistajalta kuluttajalle asti. Sen selvittäminen voi osoittautua mahdottomaksi. Katja Pulkkinen Kuluttajalla on oikeus kysyä myyjältä, sisältääkö tämän kauppaama tuote erityistä huolta aiheuttavia kemikaaleja eli niin kutsuttuja SVHC-aineita. Näin säätää EU:n kemikaaliasetus Reach, jonka päätavoitteita on kartoittaa sitä, millaisia kemikaaleja unionin markkinoilla on. Asiaa on pohdittu myös Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesissa. Käytännössä tietoa ei aina heru, sillä monikaan yritys ei vielä tunne ilmoitusvelvollisuuttaan. Jos siis vastaus jää saamatta, kuluttaja ei voi tietää, onko syynä tiedotusvelvollisuuden laiminlyönti vai SVHC-aineiden puuttuminen
Tietojen saaminen arkipäivän tuotteiden mahdollisesti sisältämistä vaarallisista aineista ei nykyisellään ole helppoa. Myös tuotteen myyjän tulee olla tietoinen myymiensä esineiden koostumuksesta. Kandidaattilistalle päätyneiden aineiden käyttö on toistaiseksi sallittua, mutta valmistajien ja maahantuojien on siis tiedotettava niistä. Tämä ei kuitenkaan vastannut tiedusteluun lainkaan. Viranomaiset toivovat siksi aktiivisuutta myös kuluttajilta. Tällaisia ovat esimerkiksi hormonitoimintaa häiritsevät aineet.. Kemia-lehti kyseli kandidaattilistan aineiden perään kolmesta esineestä: tietokoneesta, talvikengistä ja lentolaukusta. Niillä saattaa olla vakavia, usein peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Katja Pulkkinen Tiedonmetsästys on aikaa vievää puuhaa SVHC-aineet on koottu niin sanotulle kandidaattilistalle, jolta ne voidaan edelleen siirtää lupamenettelyn piiriin. Toistimme kyselyt useaan kertaan ja selitimme yrityksille, mitä näille asetettu vastaamisvelvollisuus tarkoittaa. Yritykset eivät tutkitusti vielä tunne uusia velvoitteitaan riittävän tarkkaan. Elina Vaahtovuo puolestaan katsoo vastaamisen olevan osa hyvää palvelua. Elina Karhu kehottaa yrityksiä laatimaan valmiin vastausviestin ja vastauskäytännöt. ”Lainsäädäntö asettaa vain minimivaatimukset. Kenkävalmistaja sen sijaan palautti pallon jalkineiden myyjälle ja pyysi kysyjää olemaan yhteydessä tähän, jotta mahdollisesti terveysoireita aiheuttaneet kengät voidaan vaihtaa toisiin. Tällainen vastaus on puutteellinen eikä vastaa kysymykseen. Nämä kertoivat, että tuotteet ovat ”EU-lainsäädännön mukaisia”. Yrityksen kannalta on varmasti kannattavaa hoitaa asiakassuhteet mahdollisimman hyvin.” Siihen, että myyjät tai toimitusketjun muut osapuolet eivät pyynnöstä huolimatta anna kuluttajalle tämän kaipaamaa tietoa, on muitakin syitä kuin silkka välinpitämättömyys. ”Paras vastata aina” Epäselvyyksien välttämiseksi kemikaalivirasto suosittelee, että kuluttajalle vastataan aina. SVHC-aineiden käyttö on lainsäädännön mukaan sallittua, eikä tietokoneyrityksen ja kenkävalmistajan vastauksista voi päätellä, sisältävätkö lainmukaiset tuotteet kandidaattilistan aineita. Tämän ei tarvitse automaattisesti kertoa, onko niissä SVHCJalkineissa saattaa olla huolta aiheuttavia kemikaaleja – tai sitten ei. Sc an st oc kp ho to SVHC-aineita ovat muun muassa syöpää aiheuttavat ja perimää vaurioittavat kemikaalit. Erityistä huolta katsotaan aiheutuvan, jos aine on syöpää aiheuttava, perimää vaurioittava, lisääntymiselle vaarallinen, hitaasti hajoava, biokertyvä tai myrkyllinen. Tietokoneen ja kengät myyneistä liikkeistä neuvottiin kysymään tietoja tuotteiden valmistajilta. Laukusta kysyimme suoraan sen valmistajalta. ”Jos mikään tuote ei varmistetusti sisällä SVHC-ainetta, kyselyihin on nopeaa vastata samalla viestillä”, hän kannustaa. Aineet kandidaattilistalla Reachin edellyttämässä prosessissa on tähän mennessä määritelty SVHCaineiksi 168 kemikaalia. Mikään ei estä yritystä toimimasta niitä paremmin. Tietoa kenkien mahdollisista SVHC-aineista ei herunut. 47 3/2016 KEMIA teella päätellä asian laitaa”, Vaahtovuo myöntää. Tämän jälkeen tietokoneen valmistaja toimitti raportin, jossa todettiin, ettei kyseinen tietokonemalli sisällä mitään kandidaattilistan ainetta 0,1 painoprosenttia enempää. Lisäksi voidaan tapauskohtaisesti tunnistaa aineita, joiden osalta on tieteellistä näyttöä todennäköisistä vakavista vaikutuksista, jotka aiheuttavat vastaavaa huolta
Sen avulla voi tuotteen viivakoodin skannaamalla kysyä tuotteen sisältämistä kandidaattilistan aineista ja lukea muiden kysyjien saamia vastauksia. Täyteen kuluttajaturvallisuuteen mobiiliapplikaatiot eivät kuitenkaan riitä. ”Nykyinen sovellus ei toimi kandidaattilistan aineiden osalta, koska se kattaa vain kosmetiikan, johon Reach-artiklaa ei sovelleta”, kertoo Ulrike Kallee sovelluksen kehittäneestä Saksan Maanystävät -järjestöstä Bundista. Tanskan kuluttajaliitto havaitsi muutama vuosi sitten, että sen paremmin yritykset kuin kuluttajatkaan eivät tunteneet oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan, mitä tulee tuotteiden sisältämiin kemikaaleihin. Tuotetietoa kertyy sitä mukaa kuin kansalaiset sitä hankkivat. Myös Ruotsissa on rakennettu samanlaista sovellusta. Vastaus jää automaattisesti järjestelmään, josta seuraavat käyttäjät voivat sen nähdä, aivan kuten tanskalaisessa Tjek Kemienissä”, Kaleen kuvaa. Kuluttaja voi yrittää perata kemikaaliviidakkoa eri maissa kehitettävien mobiilisovellusten avulla.. Saksassa puolestaan on kehitteillä Tanskan sovellusta vastaava lisäosa jo käytössä olevaan ToxFox-Cosmeticcheck -palveluun. ”Helmikuun 2016 loppuun mennessä applikaatiolla on skannattu tuotteita lähes 80 000 kertaa. Kandidaattilista kattaa vain murto-osan markkinoilla olevista kemikaaleista eikä kerro sitä, ovatko korvaavat kemikaalit todellisuudessa korvattavia turvallisempia. ”Tämän lisäosan avulla kuluttaja voi lähettää kyselyn tuotteen sisältämistä kandidaattilistan aineista tuottajalle. Muihinkin tuotteisiin laajeneva jatkosovellus on kuitenkin luvassa lähiaikoina, sillä uutta tietokantaa ohjelmoidaan parhaillaan. 48 3/2016 KEMIA Joissakin maissa tietoa esineiden SVHC-aineista voi yrittää hakea mobiilisovellusten avulla. Vara Utan Fara -nimisen applikaation käytettävyys ja käyttömäärät ovat kuitenkin vielä tanskalaista vastinettaan jäljessä. Sovellusten käyttö ohjaa yrityksiä vähentämään tuotteiden sisältämiä huolta aiheuttavia aineita. Kuluttajaliitto ja maan ympäristönsuojeluvirasto laativat siksi yhdessä mobiilisovelluksen nimeltä Tjek Kemien. Saksalaisversio vaatii kuluttajilta aktiivisuutta, sillä sovellus lanseerataan tyhjänä. Iso urakka Tanskan suurin päivittäistavarakauppaketju COOP on saanut Tjek Kemien Sc an st oc kp ho to Mobiilisovelluksista apua tiedonhankintaan Kandidaattilistalla on lähes 170 ainetta ja kaupassa kymmeniätuhansia tuotteita. Yli tuhat yritystä on ilmoittanut tietokantaamme tietoja listan aineiden käytöstä tuotteissaan”, kertoo Christel Søgaard Kirkeby Tanskan kuluttajaliitosta
49 3/2016 KEMIA aineita, vaan vastaamisvelvoite astuu voimaan asiakkaan kysyessä asiasta. ”Kuluttajien paine olisi tässäkin hyvä lisä motivoimaan tuotteiden valmistajia kandidaattilistan aineiden käytön vähentämisessä”, Karhu toteaa. Yli 1 300 kysymykseen vastaaminen on vaatinut arviolta 600 työtuntia. ”Jos näin ei kuitenkaan käy, Tukes voi tehdä asiassa päätöksen, jonka mukaan toiminnanharjoittaja määrätään toimittamaan asianmukaiset tiedot. ristöja terveyshaittoja. ”Echan koordinoima valvontaviranomaisten yhteistyöelin valmistelee pilottiprojektia niiden säännösten valvonnasta, jotka koskevat kandidaattilistan aineita esineissä”, Elina Karhu kertoo. artiklan velvoitteiden noudattamisessa ja ohjeistetaan selvittämään asiaa toimitusketjun aiempien toimijoiden kanssa.” Jos toiminnanharjoittaja ei noudata kemikaalilain tai EU:n kemikaalilain-sovelluksen myötä paljon tuotekyselyjä. ”Esineen toimittajan, esimerkiksi jälleenmyyjän, on toimitettava maksutta kuluttajalle aineesta riittävät tiedot, joiden perusteella esinettä on turvallista käyttää”, Tukesin Elina Vaahtovuo kertaa velvoitetta. ”Kaikki kandidaattilistan aineet ovat sellaisia, jotka pitäisi pyrkiä korvaamaan vähemmän haitallisilla niin pian kuin teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista”, kemikaaliviraston Elina Karhu sanoo. Esimerkiksi herkistäviä aineita ei ole listalla kuin muutama, kun taas pysyviä, biokertyviä ja lisääntymisterveydelle vaarallisia aineita siellä on enemmän.” Kemikaalivirasto antaa Euroopan komissiolle vuosittain suosituksen siitä, mitkä kandidaattilistan aineista tulisi siirtää lupamenettelyn piiriin. Kandidaattilistaa ei kuitenkaan ole laadittu ensisijaisesti kuluttajaturvallisuutta ajatellen, eikä aineiden listalle valitsemisen lähtökohtana ole ollut esineiden käytöstä kenties aiheutuva akuutti haitta kuluttajan terveydelle. Samalla saamme eteenpäin tiedon siitä, että ihmiset kiinnittävät huomiota erityistä huolta aiheuttaviin kemikaaleihin”, Teller Blume kuvailee. ”Monimutkaisten toimitusketjujen kautta valmistettavien ja toimitettavien esineiden ainekohtainen koostumus on hyvin vaikea selvittää jälkikäteen”, Vaahtovuo perustelee. ”Kandidaattilistallahan on jo lähes 170 ainetta. Jos kauppa ei vastaa kuluttajan kyselyyn, asiasta voi ilmoittaa Tukesille. Tuote, josta kuluttaja voi pyytää tietoa, voi olla esimerkiksi vaate, jalkine, elektroniikkalaite, huonekalu, auto tai jokin muu ”kiinteä” esine. Eroon haitallisista aineista Valmistajille, maahantuojille ja myyjille asetetuilla lisävelvollisuuksilla halutaan vähentää haitallisten aineiden käyttöä jo ennen kuin aineet muuttuvat luvanvaraisiksi. Kuluttajan kysymykseen on vastattava 45 päivän kuluessa. Prosessit ovat kuitenkin hitaita, joten komissio on tähän mennessä määrännyt luvanvaraisiksi vasta 31 ainetta. Se toimii Suomessa viranomaistahona, joka valvoo tiedotusvelvollisuuden toteutumista”, Vaahtovuo neuvoo. Ilmoituksen perusteella Tukes voi säädännön säännöksiä, asia hoituu yleensä kuntoon viranomaisen kehotuksella. ”Tarvittaessa toimijaa neuvotaan 33. Tiedon pitäisi siirtyä automaattisesti toimitusketjua pitkin esineen toimittajalta jakelijoille.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ne pitää selvittää tuotteen kaikista osista, joita puolestaan voi joskus olla jopa sata.” Saksassa tuotetietoa kertyy sitä mukaa kuin kansalaiset sitä hankkivat. Tarvittaessa määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla, ja ääritapauksessa on mahdollista harkita tuotteen myynnin kieltämistä.” ”Tiedon pitää kulkea” Myös kemikaalivirasto on tarjonnut ohjeita ja esimerkkejä, jotka auttavat niin yrityksiä kuin valvontaviranomaisia lain velvoitteiden toteuttamisessa. SVHC-aineista kysyvällä kuluttajalla ei ole ostovelvoitetta, vaan tämä saa kysellä asiasta vapaasti ennen ostopäätöksen tekoa. pulkkinen.katja@gmail.com. Tukes valvoo Tietojen penääminen tuotteiden toimittajilta on kuitenkin kuluttajalle työlästä, niin vastausvelvollisuus kuin näillä onkin. Sitä ei siis voi käyttää suoran terveyshaitan arviointiin. ”Tavarantoimittajan on annettava kuluttajalle vähintään esineen sisältämän SVHC-aineen nimi sekä saatavilla olevat esineen turvallista käyttöä koskevat tiedot, jos SVHC-ainetta on esineessä yli 0,1 painoprosenttia.” Mutta entä kun vastausta ei kuulu tai se on puutteellinen. ”Sen sijaan listalle on otettu aineita, joista koituu pitkän aikavälin ympäalkaa selvittää asiaa toiminnanharjoittajan kanssa ja auttaa tätä ymmärtämään kemikaalilainsäädännön velvoitteet. Sekä Karhu että Vaahtovuo muistuttavat, että tiedon SVHC-aineista tulee kulkea tuotantoja toimitusketjussa, vaikka kuluttajat eivät aineiden perään kyselisikään. Sen sijaan vaikkapa maalit, kosmetiikkatuotteet ja pesuaineet eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Kunnollisten vastausten laatiminen ei hänen mukaansa ole yksinkertainen urakka. ”Tällöin kuluttaja voi ilmoittaa asiasta Tukesille. ”Osaamista kemikaalitiedon vaatimiseen jo tuotteiden ostovaiheessa tarvitaan koko toimitusketjulle, ei pelkästään lopputuotteen jälleenmyyjälle. Laadusta ja sosiaalisesta vastuusta yrityksessä vastaava Malene Teller Blume kertoo, että Reachlainsäädäntö ja kuluttajien kyselyt SVHC-aineista ovat tuoneet niille näkyvyyttä toimitusketjussa. Valvontaa on tarkoitus kehittää edelleen. ”Jatkolähetämme kyselyt tavarantoimittajille ja pyydämme heitä vastaamaan niihin
Kotkalaislaitoksen on määrä tuottaa vuosittain 50 000 kuutiotonnia kuivattua ligniiniä sellunvalmistusprosessissa puusta erotettavista jakeista, jotka ovat tähän asti menneet polttoon. Nyt meillä on mahdollisuus saada tuotteisiimme ensimmäinen uusiutuva liima”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Stora Enson Sunilan sellutehtaan sivutuotteena syntyy vuosittain noin 50 000 tonnia kuivattua ligniiniä, josta voi tulla uusiutuvan liiman raaka-ainetta. Yksikkö on laatuaan toinen kaupallinen laitos maailmassa. ”Nykyiset liimat ovat fossiilisista öljypohjaisista raaka-aineista valmistettuja. Stora Enson Sunilan tehdas tekee jatkossa uusiutuvia raaka-aineita sivutuotteista, kuten ligniinistä. Stora Enso Marja Saarikko Stora Enson Sunilan sellutehtaassa Kotkassa etsitään uusia sovelluskohteita ligniinille, sellun valmistuksen sivutuotteelle. Yksi hyvä käyttökohde ligniinille on jo löytynyt: liima. Yhtiö avasi vuoden 2015 lopulla tehtaan yhteyteen integroidun LignoBoostiksi kutsutun laitoksen. 50 3/2016 KEMIA Uusia käyttökohteita ligniinille Puupohjaisia liimoja rakennusmateriaaleihin Metsäteollisuudessa puhaltavat nyt uudet tuulet. Ensimmäiseksi siitä valmistetaan puupohjaista liimaa rakennusteollisuudelle. Ensimmäinen käynnistyi aiemmin viime vuonna yhdysvaltalaisen Domtarin tehtaassa Plymouthissa.
Uudet puupohjaiset liimat tarjoavat myrkyttömän ja ympäristölle hellävaraisemman vaihtoehdon kuin perinteiset liimat. Kaikkien näiden tuotteiden liimasaumoista haihtuu formaldehydiä, vaikkakin yleensä selvästi standardien mukaisia raja-arvoja vähemmän. Esimerkiksi vanerilevyjen liimat sisältävät tyypillisesti fenoliformaldehydihartsia, kun taas lastulevyissä käytetään pääasiassa ureaformaldehydihartsia. Itävallassa toimii kaksi yksikköä, jotka tuottavat ristiinliimattua puuta (CLT, Cross Laminated Timber) ja perinteistä sahatavaraa. Tosin myös puulla on luontaisia päästöjä. Huoneilmassa formaldehydi voi aiheuttaa ikäviä oireita, kuten silmien ja hengityselinten ärsytystä. ”Kyseessä on kuitenkin uusi tuote ja uusi ainesosa asiakkaiden liimaseokseen, joten testaus eri sovelluksissa ja eri olosuhteissa vie vielä aikaa.” Liimoissa hyödynnettävien fenolihartsien markkinat ovat yhtiön mukaan valtavat. Jos puu käsitellään esimerkiksi pinnoittamalla, lakkaamalla tai maalaamalla, sen emissiot muuttuvat. Wienin Ybbsissä sijaitsevan tehtaan tuottama sahatavara menee pääasiassa Japanin markkinoille, joilla sanotaan olevan maailman tiukimmat laatuvaatimukset.. VTT Expert Services Oy:n tuotepäällikön Helena Järnströmin mukaan formaldehydin käytön vähentäminen rakennusmateriaalien liimoissa todennäköisesti vähentäisi myös niiden haihtumista huoneilmaan. ”Asiakkaiden alustavien testien mukaan ligniinillä saadaan aikaan sama suorituskyky kuin fenolihartseillakin”, kertoo suomalaisyhtiön Biomaterials-divisioonan johtaja Juan Carlos Bueno. Formaldehydi on aldehydeihin kuuluva haihtuva orgaaninen yhdiste, väritön, pistävän hajuinen kaasu ja karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. Vuosittain maailmalla käytetään liimoissa noin 3,8 miljoonaa tonnia fenoleita. ”Puutuotteiden pääasialliset päästöt ovat terpeenejä, jotka ovat puun luontaisia orgaanisia yhdisteitä. Puupohjaisten liimojen kehittämisestä vastaavat Stora Enson asiakkaat, kansainväliset liimanvalmistajat, jotka parhaillaan testaavat uutta ainesosaa tuotteissaan. Lisäksi massiivipuun palo-ominaisuudet tunnetaan hyvin; se esimerkiksi säilyttää muotonsa tulipaloissa. Jotkut voivat oireilla jo hyvinkin vähäisistä pitoisuuksista. ”Yleensä pinnoite estää puun luontaisten emissioiden synnyn, mutta toisaalta pinnoite tuottaa uusia päästöjä, kuten glykoleja.” Järnströmin mukaan oletus kuitenkin on, että puun luontaiset päästöt eivät aiheuta terveydellisiä haittoja. Jari Suomisen mukaan tavoitteena on tuoda Sunilan ligniiniä sisältävä puupohjainen liima myös näihin tuotteisiin. 3/2016 KEMIA 51 Jari Suominen. Niistä ei haihdu huoneilmaan lainkaan formaldehydiä, joka on yksi perinteisissä liimoissa yleisesti käytetty ainesosa. Massiivipuutuotteet CLT ja LVLviilupuu (Laminated Veneer Lumber), jonka valmistus on käynnistymässä Varkaudessa, soveltuvat hänen mukaansa erityisen hyvin talojen rakennusmateriaaliksi. Massiivipuutuotteet ovat tiiviitä ja painoonsa suhteutettuina jopa kestävämpiä kuin teräs. Laboratorioissa pöytien kova pinnoite saadaan aikaan formaldehydipohjaisilla hartseilla. Puu kokonaan hyötykäyttöön Stora Enson Wood Products -divisioonalla on 20 tuotantolaitosta eri puolilla Eurooppaa. Koko markkina on arvoltaan kahdeksisen miljardia euroa. Puusta haihtuu myös aldehydejä ja orgaanisia happoja.” Jokaisella puulajilla on omanlaisensa päästöt. ”Ne pitoisuudet, mitä niistä haihtuu huoneilmaan, jäävät yleensä kauaksi niille määritetyistä rajaarvoista.” ”Kaikki fossiilipohjaisista raaka-aineista tehtävät materiaalit voidaan tulevaisuudessa valmistaa puusta.” Formaldehydi on ikävä kaasu sisätiloissa M ar ja Sa ar ikk o Stora Enson tehdas Itävallan Ybbsissä tuottaa perinteisen sahatavaran lisäksi korkealaatuista ristiinliimattua massiivipuuta, jonka valmistukseen ligniinipohjainen liima sopisi hyvin
Vaikkapa puisiin ikkunankarmeihin on luvassa ratkaisuja, joilla voisi Suomisen mukaan pudottaa asuintalojen energiankulutuksen puoleen nykyisestä. marja.saarikko@gmail.com Vaikka notkistimen osuus betonimassasta on alle prosentin, tuotteen potentiaaliset markkinat ovat isot: notkistimia käytetään maailmassa vuosittain noin 17 miljoonaa tonnia. Vesiliukoiseksi muunnettua ligniiniä voidaan tutkijoiden mukaan käyttää apuaineena myös maalien, painovärien, päällysteiden ja kipsituotteiden valmistuksessa. Tätä nykyä notkistintuotteet valmistetaan öljypohjaisista kemikaaleista ja lignosulfonaateista. Kaikki jakeet pyritään hyödyntämään uusina tuotteita tai energiana”, divisioonajohtaja kertoo. Myös lignosulfonaatit ovat peräisin selluteollisuuden sivuvirroista, mutta niitä tuottavia prosesseja on käytössä enää vähän ja lignosulfonaattien saatavuus siksi laskussa.. Uusilla puutuotteilla on tarkoitus tuottaa lisäarvoa myös muilla aloilla. Nimen LigniOx saaneella menetelmällä valmistettu ligniiniliuos toimii tuoreessa betonissa selvästi paremmin kuin kaupallinen lignosulfonaattinotkistin, sanovat tutkijat, jotka pitävät ligniiniä lupaavana vaihtoehtona myös synteettisille tehonotkistimille. Stora Ensolle puolestaan on tärkeää jätteetön tuotanto. 52 3/2016 KEMIA Sc an st oc kp ho to Ligniinille etsitään tätä nykyä käyttöä monella taholla. VTT:n jatkokehityshankkeissa LigniOx-liuoksesta pyritään valmistamaan kilpailukykyinen synteettisten Ligniinistä ekologinen betonin notkistin ”Japanissa käytetään paljon puuta rakennusmateriaalina. Kysynnän arvioidaan kasvavan etenkin kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Menetelmä soveltuu erilaisten ligniinien käsittelyyn, mutta valmistusprosessi on tutkijoiden mukaan räätälöitävä jokaiselle ligniinityypille sopivaksi. ”Toki tällaiset ratkaisut vaativat vielä paljon tuotekehitystä.” Pullojen lisäksi vahva alue ovat hänen mukaansa muutkin kuluttajapakkaukset. Menetelmässä ligniini muokataan vesiliukoiseksi happihapetuksella. Nekin edellyttävät lisää tutkimusta ja kehitystyötä, sillä elintarvikkeiden pakkaamiseen käytettävillä tuotteilla on hyvin ankarat laatukriteerit. ”Esimerkiksi Ybbsin tehdas saa osan energiastaan pelleteistä, jotka tuotetaan CLT-laitoksessa syntyvästä puuhakkeesta laitoksen viereisessä yksikössä.” Limsat puisiin pulloihin Jari Suomisen mukaan Stora Enso on muuttumassa perinteisestä paperija kartonkivalmistajasta uusiutuvia materiaaleja tuottavaksi globaaliksi kasvuyhtiöksi. Pienellä vesimäärällä valmistui helposti työstettävä betonimassa, joka kovettui lujaksi lopputuotteeksi. tuotteiden kanssa ja tutkitaan myös sen muita käyttömahdollisuuksia. Viime vuonna konserni teki 10 miljardin euron liikevaihdon ja työllisti 26 000 henkeä 35 maassa. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt kustannustehokkaan menetelmän, jolla ligniinistä syntyy edullinen ja ekologinen betonin notkistin. Myös energiantuotannossa tehtaissa pyritään omavaraisuuteen. ”Uskomme siihen, että kaikki materiaali, joka on tehty fossiilipohjaisista raaka-aineista, voidaan tulevaisuudessa valmistaa puusta”, hän linjaa. ”Kun pyöreä puu tulee tehtaaseen, siitä ei saisi prosesseissa muodostua yhtään jätettä. Rakentamisen menetelmät ovat siellä usein perinteisiä, jopa satoja vuosia käytössä olleita”, Suominen taustoittaa kovia kriteereitä. Esimerkiksi muovinen virvoitusjuomapullo on tulevaisuudessa mahdollista korvata puusta valmistetulla vastineella
53 3/2016 KEMIA Jauheen käyttäytyminen haastaa tutkijat Jauheita hyödynnetään monissa lääketeollisuuden, kemianteollisuuden, metallurgisen teollisuuden ja elintarviketeollisuuden sovelluksissa. Perinteiset virtausanalyysimenetelmät eivät pysty mittaamaan käyttäytymisen monia näkökohtia, ennen kaikkea ilman lisäämistä. Formuloijien täytyy ymmärtää etenkin hiukkasten välinen kohesiivinen voima varmistaakseen, että potilaalla on riittävästi energiaa selvitä näistä hiukkastenvälisistä voimista. Sc an st oc kp ho to Christer Rosén Jauheet ovat kolmifaasisia aineita, jotka sisältävät monimuotoisia ja muuttuvia kiinteitä hiukkasia sekä määrittelemättömän määrän ilmaa ja jonkin verran kosteutta. Kokemus osoittaa, että ilmastetun virtausenergian ja hienojen hiukkasten annoksen välillä on selvä, lineaarinen korrelaatio. Jauheiden testaukseen on käytettäSellaisten jauheiden kehittäminen, jotka käyttäytyvät ennalta arvattavasti ja luotettavasti inhalaatioprosessissa, on todellinen haaste formulaatioeli lääkkeen tuotemuototutkimuksessa. Taulukkotai laskentatietojen sijaan on lähes aina parasta turvautua asianmukaisiin mittauksiin. Lääkekehityksen haaste Pienhiukkasannos DPI-valmisteiden formulaatiossa suhteessa dynaamisesti ilmastettuun virtausenergiaan.. Jauheen käyttäytyminen on näiden kolmen faasin monimutkaista yhteisvaikutusta, johon ovat osallisina myös monet muut parametrit. Monimutkaiset aineet on paras testata useiden menetelmien yhdistelmällä. Hiukkasmaisten kiintoaineiden osalta asia on kuitenkin toinen. Insinöörit ja tutkijat ovat tottuneet käsittelemään nesteitä ja kaasuja, joiden ominaisuuksia voidaan helposti mitata, taulukoida ja myös laskea. Aktiiviset ainesosat ovat erittäin kohesiivisia eivätkä juuri virtaa vapaasti, mikä tekee niin annostelusta kuin dispersiosta ongelmallista
Kun halutaan ymmärtää, miten jauhe käyttäytyy eri tilanteissa, kannattaa useimmissa tapauksissa käyttää monimuuttuja-analyysiä ja tehdä useita eri mittauksia. Aukon läpi tapahtuvassa valumisessa mitataan sellaisen reiän läpi virtaavan jauheen määrä, jonka koko on tarkasti määritelty. Näytteet voivat käyttäytyä samalla tavalla, mutta niiden suorituskyky voi vaihdella suuresti eri olosuhteissa. Siihen sisältyvät hiukkasten välisen kitkan määrä, joka riippuu muodosta ja pinnan rakenteesta, ja mekaaninen kiinnittyminen, jossa hiukkaset sopivat toisiinsa kuin palapelin palaset ja muodostavat liikevastuksen. Van der Waalsin voimat, muun muassa sähköstaattinen vetovoima ja magnetismi, puolestaan säätelevät sitä, miten hiukkaset kiinnittyvät toisiinsa. Virtaukseen vaikuttavat vahvasti myös koheesio ja adheesio. Leikkausjännitysanalyysi. 54 3/2016 KEMIA vissä monia menetelmiä. Näiden monien mekanismien vuoksi on vaikeaa ennakoida, kuinka prosessin muutokset vaikuttavat suoritukseen. Esimerkiksi kaikkien materiaalien käsittelyyn muotoillun syöttösuppilon aukon koko voi olla sama, mutta täyttölaitteen tai sekoittimen parametrit täytyy säätää dynaamisen virtauksen erilaisten ominaisuuksien vuoksi. Menetelmä perustuu olettamukseen, että kulma, johon jauhekasa asettuu valuttuaan kanavasta, riippuu hiukkasten välisten voimien vahvuudesta. Jotta niistä on hyötyä, niiden on oltava luotettavia ja toistettavia ja annettava merkityksellistä tietoa. Virtauksen kokonaisenergia terän eri kärkinopeuksissa. Tämän menetelmän huono puoli on, että sillä ei saada mahdollisesti mitään tuloksia, etenkin koossapysyvien jauheiden kohdalla. Hiukkasten liike määrää virtauksen vaivattomuuden Jauheiden liikkuessa niiden sisältämien hiukkasten täytyy liikkua suhteessa toisiinsa. Staattisesta dynaamiseen eri tavalla vaikuttavien normaalijännitysten yhteydessä.. Tämä yksinkertainen väittämä auttaa tunnistamaan tekijät, jotka vaikuttavat jauheen virtaukseen. Suurimmat ongelmat tässä menetelmässä ovat tuloksen jääminen saamatta, jos jauhe ei virtaa vapaasti kanavasta, sekä epätarkkuus. Dynaaminen testi kuitenkin paljastaa, että niiden virtausenergiassa on selvä ero prosessin tietyissä olosuhteissa. Monimuuttujaanalyysi paljastaa tärkeät erot Kahden titaanidioksidinäytteen leikkaustestin tiedot kertovat, että näytteet ovat samanlaiset. Lisäksi sen toistettavuus on huono, sillä tulokDynaaminen mittaus. Sidosvoimat syntyvät siis hiukkasten välisestä vuorovaikutuksesta, säiliön seinistä sekä hiukkasten välisistä nestesilloista. Raskaimmissa hiukkasissa vetovoima pyrkii dominoimaan, mutta pienemmissä, kevyemmissä hiukkasissa koheesioja adheesiovoimat ovat suhteellisen suuria ja voivat määrittää käyttäytymisen. Yksi vanhimmista ja yksinkertaisimmista jauheen valuvuuden mittausmenetelmistä on luonnollinen kaatumiskulma. Perinteisin menetelmin viitteitä valuvuudesta Perinteinen vastaus jauheiden kompleksisuuteen on ollut kehittää sellaisia tekniikoita, jotka luokittelevat virtausta yhdellä määritteellä. Se, kuinka helposti tämä tapahtuu, määrittää jauheen virtauksen vaivattomuuden
Dynaamisella jauhetestillä voidaan evaluoida virtaavaa jauhetta ja sen testituloksilla voidaan simuloida prosessiympäristöä, koska jauheita voidaan testata tiiviissä, vakioidussa, ilmastetussa ja myös fluidisoidussa tilassa. Valutuksen aiheuttama tiheyden kasvu voi sen vuoksi olla yhteydessä jauheen valuvuuteen. christer.rosen@powdevelop.com Vääntömomentti ja voima mitataan samaan aikaan, kun terä liikkuu kierteisesti alaspäin jauheen läpi.. Dynaaminen jauhetesti on nykyaikainen menetelmä, joka mittaa suoraan tiiviin, vakioidun, ilmastetun ja myös fluidisoidun jauheen virtausominaisuudet. Tämän analyysimenetelmän suurena rajoituksena kuitenkin on, että tulokset eivät ennusta jauheen käyttäytymistä vähäisesti kuormitetussa ja/tai dynaamisessa ympäristössä, kuten sekoittimissa, täyttöprosesseissa tai fluodisoinnissa. Kun haluttiin suoraan mitata jauheen valuvuus olosuhteissa, jotka simuloivat prosessiympäristöä, kehitettiin 1990-luvulla jauheen valuvuuden dynaaminen mittaustapa. Ne määrittävät jauhenäytteen koheesion. Jos jauhetta esimerkiksi kuljetetaan laimennettavaksi pneumaattisesti, jauheen reagointi ilman kanssa on erittäin tärkeää, kuten myös läpäisykykymittaukset ja tiedot käyttäytymisestä ilmastuksen yhteydessä. 55 3/2016 KEMIA siin vaikuttaa merkittävästi se, kuinka näyte on täytetty. Nämä perinteiset menetelmät antavat viitteen siitä, miten jauhe valuu. Sen vuoksi on tärkeää määrittää parametrit, jotka kuvaavat näitä erityisominaisuuksia. Dynaaminen testi mittaa liikkuvan jauheen 1960-luvulla kehitetyt leikkauskammiotesterit mittaavat voimia, joita tarvitaan leikkaamaan tiivis jauhepinta suhteessa toiseen. Valutetun aineen tiheysmääritys on yksinkertainen ja suhteellinen helppokäyttöinen menetelmä. Kaikki kolme menetelmää antavat yhdessä hyvän työkalun jauheiden monimutkaisen käyttäytymisen arviointiin. Menetelmien yhdistelmä on hyvä työkalu Jokaisella sovelluksella on omat suorituskykyyn vaikuttavat ominaisuutensa. Terää alaspäin liikutettaessa käytetään puristusvoimaa, joka työntää jauheen säiliön pohjaa vasten, samalla kun ylöspäin kohdistuva liike saa aikaan vähäkuormitteisen nostotapahtuman. Dynaamiset testimenetelmät kattavat leikkausja bulkkiominaisuudet, kuten tiheyden, kokoonpuristuvuuden ja läpäisykyvyn, ja analysoivat jauheita laajasti. Kun näyte on valutettu, sen hiukkaset pakkautuvat tiheämpään. Kirjoittaja on elintarviketeknologian tohtori, joka työskentelee Powder Development, CHR Food & Health AB:ssä. Hiukkasten kykyyn liikkua jauhepedissä vaikuttavat hiukkasten väliset voimat, jotka myös vaikuttavat jauheen valuvuuteen. Tabletoinnissa tunnetusti tärkeitä muuttujia ovat rajoittamaton virtaus, seinän aiheuttama kitka ja kokoonpuristuvuus. Leikkaustesti on käytännöllinen, kun mitataan, kuinka helposti tiivis jauhe muuttuu staattisesta muodosta dynaamiseen muotoon. Siitä saatavat parametrit ovat virtauksen perusenergia (Basic Flowability Energy, BFE) ja ominaisenergia (Specific Energy, SE), jotka määrittävät suoraan jauheen virtauksen eri olosuhteissa, ja ne korreloivat luotettavasti prosessin suorituskyvyn kanssa. Dynaamisessa jauhetestissä mitataan liikkuvaa jauhetta. Virtauksen energia määritetään mittaamalla aksiaalija pyörimisvoimat, jotka vaikuttavat terään sen liikkuessa määritetyn matkan jauhenäytteen läpi. Leikkauskammiomittauksista saadut tiedot ovat tärkeitä erityisesti syöttösuppiloiden muotoilussa ja yleisemmin jauheen käyttäytymisen määrityksessä keskinkertaisesti tai suuresti kuormitetussa ympäristössä. Niiden käyttö kuitenkin rajoittuu prosessija tuotekehityksen tarkoituksiin, eivätkä ne välttämättä anna tietoja, jotka korreloivat prosessin suorituskyvyn kanssa
Kahden tuottamansa entsyymin ansiosta mikrobi voi hyödyntää muovin ravintonaan. Lisätodisteita saadakseen tutkijat etsivät parhaillaan jäänteitä hevosten tai elefanttien lapamadoista, kertoo Science-lehti. Ryhmä kerää parhaillaan joukkorahoitusta, jonka turvin tutkimus voitaisiin toteuttaa. Muovia ahmivan bakteerin lisäksi ongelma kaipaa muitakin ratkaisuja. Katja Pulkkinen Scanstockphoto Sc an st oc kp ho to Mitä reittiä pitkin karthagolainen sotapäällikkö Hannibal ylitti Alpit lähtiessään hyökkäykseen roomalaisia vastaan. Hankalakulkuisella vuoristoseudulla ei nisäkkäitä kuitenkaan juuri elä. Jätösten mikrobeista iso osa kuuluu klostridibakteereihin, jotka ovat yleisiä hevosen ulosteessa. Päivi Ikonen Kioton yliopiston tutkijat ovat löytäneet bakteerin, joka kykenee hajottamaan PET-muoveja. Tähän mennessä tutkijat ovat löytäneet testausta varten ”neljä tai viisi” koehenkilöä, mutta heidän päämääränään on saada kokoon yhteensä 60 hengen joukko tutkittavia. globaaliin muovijäteongelmaan. Päivi Ikonen Ruotsissa on käynnistymässä kliininen tutkimus, jossa selvitetään, voisiko eturauhassyövän hoitoon tarkoitettu lääke estää pedofiilistä käyttäytymistä. Col de Traversetten solassa kaivauksia tehnyt kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt maaperästä huomattavan määrän nisäkkäiden jätöksiä. Muovi maittaa bakteerille Muovijätettä riittää niin maissa kuin meressä. Vaikka japanilaislöydös on tieteellisessä mielessä mullistava, se ei kuitenkaan välttämättä tarjoa ratkaisua Hevosenkakkarat kertovat Hannibalin sotaretkestä Nerokas sotapäällikkö Hannibal oli loistava taktikko, jolle Rooman armeija kärsi toisen puunilaissodan aikana historiansa suurimman tappion. Tutkijat antoivat uudelle mikrobille nimen Idonella Sakaiensis. 56 3/2016 KEMIA ULKOMAILTA ennen ajanlaskun alkua. Bakteeri pilkkoo muovin 30 celsiusasteen lämpötilassa kuudessa viikossa. Valiosoturien ratsuina ja kuormajuhtina oli reilut 15 000 hevosta ja 37 norsua. Se on ruotsalaistutkijoiden toiveena. Asia on säilynyt mysteerinä yli kaksi vuosituhatta, mutta nyt arvoitukseen saadaan ehkä ratkaisu yllättävästä paikasta: hevosenlannasta. Ruotsissa testataan lääkettä pedofiliaan Pillerillä eroon pedofiliasta. Karoliinisen instituutin tutkijoiden lähtöoletus on, että elimistön testosteronitasoa alentava lääkeaine vähentää impulsseja, jotka saattavat johtaa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Katoaa muovi sitten sulatusuuniin tai parempiin suihin bakteerien ruuaksi, se on joka tapauksessa ensin ongittava esiin kaatopaikkojen sekajätteestä tai maailman meristä, joita se tätä nykyä saastuttaa. Maahan jääneet painaumat ja maaperän kemialliset muutokset kertovat siitä, että paikalla on ollut tuhansia eläimiä. PET-muoveja tuotetaan maailmassa vuosittain noin 50 miljoonaa tonnia. Kiotolaistutkimus julkaistiin Science-lehdessä. Hankkeesta kirjoitti Science-lehti. Hannibalin johtama 30 000 miehen joukko vaelsi yli Alppien toisen puunilaissodan aikana vuonna 218. Polyetyleenitereftalaatti eli PETmuovit ovat yleinen aine muun muassa muovipulloissa ja polyesterivaatteissa. Hiili-isotooppianalyysi paljasti lantakasaumien iäksi noin 2 200 vuotta, eli ne ovat syntyneet juuri Hannibalin sotaretken aikaan. Muovin hajottaminen bakteereilla ei prosessina suuresti eroaisi siitä, että keräysmuovi esimerkiksi sulatetaan uusiokäyttöön
Jari Koponen Ihmiskunta pompottelee kotiplaneettaansa yhä raskaammalla kädellä. Tutkimuksen perusteella tiedemiehet voivat periaatteessa lukea pohjoisnavan liikkeistä maapallon ilmastohistoriaa 115 viime vuoden ajalta. Se muuttuu asteiden 24,5–22,1 välillä 41 000 vuoden syklissä. Tuorein niistä on, että maapallon maantieteellinen pohjoisnapa on äkkiä lähtenyt seilaamaan kohti Lontoota. Mittauksen tarkkuus on ajan mittaan parantunut. Viimeaikaisten mittaustulosten mukaan pohjoisnapa on muuttanut pitkäaikaista liikesuuntaansa äkillisesti itään päin. Meillä muilla riittää ihmettelemistä siinä, että ihmiskunta voi omien toimiensa aiheuttamien seurausilmiöiden kautta jopa keikuttaa planeettaamme. Kun napa on aiemmin kulkenut kohti Kanadaa, sen matka on vuodesta 2000 lähtien vienyt Greenwichin meridiaanin suuntaisesti kohti Lontoota. Napojen paikat määrittää maapallon kiertoakselin kallistuma. Pohjoisnavan paikasta on saatavana katkeamatonta mittaustietoa vuodesta 1899 alkaen. Vuoden 2000 äkkikäännöksen jälkeen navan vuosittaisen matkan pituus on kaksinkertaistunut. Mittaukset kertovat, että pohjoisnapa on vaeltanut keskimäärin 7–10 senttimetriä vuodessa. Kohti massakatoa Huhtikuussa Science Advances -lehdessä julkaistu, Nasan tekemä tutkimus tuo arvoituksiin vastaukset. Tutkijoita on askarruttanut toinenkin tähän asti selittämätön ilmiö: pohjoisnavan eteneminen ei ole tasaista, vaan siihen liittyy kulkusuuntaan nähden poikittaista heilahtelua. Niiden syyksi osoittautuivat muutokset maa-alueiden vesijakaumissa. Nykyinen arvo on 23,44 astetta. Mittauksissa havaittiin Euraasiassa mittavaa veden massakatoa esimerkiksi Kaspianmerellä, Intian niemimaalla ja Länsi-Antarktiksella. 57 3/2016 KEMIA Ilmastonmuutos tuottaa jatkuvasti uusia yllätyksiä. Maapallo ei ole täydellinen pallo vaan rosopintainen ja navoiltaan litistynyt vääristynyt geoidi, jonka maaja vesimassat ovat jatkuvassa liikkeessä. Ilmiön taustalla vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi ihmisten massiivinen pohjaveden käyttö, joka tekee tietyt alueet kuivemmiksi ja toiset kosteammiksi. Syyksi navan etenemissuunnan äkilliseen muutokseen paljastui ilmaston lämpenemisen aiheuttama napajäätiköiden ja maapallon muiden jäätikköalueiden sulaminen. Pyörivän kappaleen fysiikasta kuitenkin seuraa, että pyörimisakseli reagoi herkästi korkeammilla leveysasteilla tapahtuviin pienempiinkin massasiirtymiin. Tämä Ilmastonmuutos keikuttaa maapalloa on johtanut maapallon pintamassan jakauman muutokseen, jolloin napojen siirtymäsuunta kohdistuu massakatoon päin. Samalla ratkesi poikittaisheilahtelujen arvoitus. Jäätiköiden sulaminen ei kuitenkaan yksin selitä ilmiötä, vaan mukana on myös toinen tekijä, muutos maa-alueiden vesivarantojen jakautumisessa. 1980-luvun alussa päästiin kolmen senttimetrin ja vuosikymmen myöhemmin satelliittien avulla millimetrin tarkkuuteen. Tämä voi tuntua oudolta, koska näihin muutoksiin liittyvät massasiirtymät ovat jäätiköiden sulamisiin verrattuna pieniä. Yleensä vaihtelut liittyvät lumipeitteen muodostumiseen ja sulamiseen sekä pohjaveden määrän muutoksiin. Arvoitus ratkesi Kun tutkijat ottivat huomioon sekä jäätiköiden sulamisen ja veden liikkeet että fysiikan lait, teoreettiset ennusteet ja mittaushavainnot saatiin vastaamaan toisiaan. Sca nsto ckp hoto. Vastaavasti aiempi liikesuunta selittyy viimeisimmän jääkauden jälkeen tapahtuneella Yhdysvaltojen ja Kanadan jääpeitteen sulamisella. Vesivarantojen jakautumista on vuodesta 2002 alkaen kyetty seuraamaan suoraan satelliittimittauksin, joilla saadaan kuukausittain tiedot veden kiertokulun muutoksista
Häivetekniikan ja analyysien välinen taistelu on veristä ja ikuista. Siinä on myös ajannäyttimen Akilleen kantapää. Insinööreillä on oiva ratkaisu kellon aktivointiin. AUTOMAATTIKELLO on mukava kapistus. Siinä lasketaan, kuinka monta somepäivitystä ehtii tehdä 12 minuutissa. Harva maallikko pääsee katsomaan, miten otetaan mittaa Aja B-näytteistä. Nykyaikaisen urheilun hieno puoli on, että tärkein rooli on kemisteillä. Hintaan 42,99 euroa jokainen voi hankkia itselleen automaattikellon ravistimen. Uudessa Cooperissa eivät polvinivelet kulu, ja lonkkaleikkaustenkin määrä vähenee suorassa suhteessa naamakirjan peukutuksiin. Kun ruumiillinen työ on maailmasta loppunut, ei läppärin, tabletin ja kännykän välisessä Bermudan kolmiossa kulu riittävästi potentiaalienergiaa edes kellon virittämiseen. MUUT KUIN KEMISTIT voivat tähdätä korkealle. Ainoastaan nakkimukin jonotuksen tunnelmaan ei kotisohvalla pääse. HDtelevisio hakkaa hallit ja stadionit, koska mukana on selostus, zoomaus ja tarvittaessa hidastus. Lyhyen tikun vetää se, jonka purkista löytyy hesiä tai epoa. Voittaja on se, joka on onnistunut douppaamaan itsensä analytiikan ulottumattomiin. Keemikko Ylirasittavasti rasittumaton Kemian mitalla KEEMIKKO ”Pelin hengessä kiinni jääneet saavat pelikieltoja ja pälkähästä päässeet voittavat kemian mitalla.” 3/2016 KEMIA 58 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Siellä se saattaa virittyä liikaa, ja ylirasitusta on paras välttää. Mutta ei hätää. Niitä vietetään usein tutkimuslaitosten lämpökäsittelyhuoneissa. Pelin hengessä kiinni jääneet saavat pelikieltoja ja pälkähästä päässeet voittavat kemian mitalla. Aktiivisuusranneke on hyvä korvaaja nalkuttavalle aviopuolisolle. Ennen sitä on syytä ottaa automaattikello pois veivauskotelostaan. Kello kiinnitetään kojeen rannesimulaattoriin, joka liikkuu niin kuin ihminen saattaisi liikkua, jos olisi oikeissa töissä. KUN KELLO on saatu parkkeerattua asiaankuuluvaan helistimeen, voi ryhtyä hyödyntämään modernia teknologiaa laajemminkin. Tiedepiireissä vastaavia tilaisuuksia kutsutaan symposiumeiksi. Kuntoilua voi onneksi harrastaa uusitulla Cooperin testillä. Vieteristä loppuu veto ja aika pysähtyy, jos kellokättä ei riittävästi vispaa. Areenalle avautuvat ikkunat on puhkaistu puhtaasti verottajaa varten, jotta syömingit ja juomingit olisivat verovähennyskelpoisia. Bitti piirissä naksahtaa joka kerta, kun jalka asfalttiin tömähtää. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. JOS EHDOTTOMASTI haluaa nauttia huippuluokan urheilusuorituksista, niitä voi seurata median välityksellä. Testi on kaikilta osin edeltävää versiotaan parempi. Se sijaan kotikatsoja voi päättää urheiluillan rentouttavaan saunomistuokioon. Saunoja ne eivät ole, koska saunaa ei saa mahtumaan tutkimusbudjettiin. Se vetää itse itsensä, kun kättä heiluttelee. Viisas pääsee vähemmällä ja kytkee mittarinsakin kellovatkaimeen. Kaukaloiden ylimmälle hyllylle rakennetaan kutsuvierasaitioiksi kutsuttuja ikkunallisia koppeja, joissa arvohenkilöt voivat ryypätä muita pahemmin häiritsemättä. Yritykset, joilla on liikaa rahaa, kauhovat ylijäämää jäähallien edustustiloihin. Lopullinen taisto käydään kuitenkin analyysien tasolla. Ranneke ilmoittaa piinaavan tarkasti joka joulen, jota ei ole aterioiden välillä saanut kulutettua. Koska laskeminen on tunnetusti vaikeaa, suoritteen kalkylointia varten kehitettiin askelmittari. Viimeisin villitys on uskomus, että vasta 10 000 askelta päivässä takaa kunnon kunnon
Linko syntyi 11. Vuonna 1971 hänet nimitettiin dosentiksi Helsingin yliopistoon. Hän toimi teollisuusneuvoksena kauppaja teollisuusministeriön teknologian toimistossa vuosina 1971?1976 ja vastasi siellä muun muassa tutkimusja tuotekehitysasioista, teollisuussihteeriverkoston perustamisesta ja kansainvälisistä tutkimusasioista Euroopan yhteisön komissiossa. Innokkaana perhostenkeräilijänä hän tutustui jo kouluaikana isänsä kemian kirjoihin ja opiskeli sittemmin Helsingin yliopistossa orgaanista kemiaa, josta hän väitteli vuonna 1960. Pekka ja Yu-Yen Lingon vuodet Teknillisessä korkeakoulussa tuovat mieleen mukavia muistoja. Vuodet ministeriössä antoivat erinomaisen taustan Teknillisen korkeakoulun professorin virkaan: Linko toimi elintarviketeknologian professorina vuosina 1976?1986 ja biotekniikan professorina vuosina 1986?1995. Amerikan-vuosina alkanut golf-harrastus jatkui niin ikään eläkevuosina. Hänellä oli vilkas kansainvälinen tutkijanvaihto jo aikoina, jolloin se ei ollut itsestään selvää. Lapsista nuorin valitsi aikanaan kemian opiskelun ja jatkoi näin suvun perinteitä jo kolmannessa polvessa. Ylioppilaaksi hän pääsi Jyväskylän lyseosta vuonna 1949. Kansasissa hän tapasi myös tulevan vaimonsa Yu-Yenin. Linko toimi monissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten IUFoST:ssa (The International Union of Food Science and Technology) ja World Food Prize -järjestössä. elokuuta 1930 Helsingissä mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Vaajakoskella. Maila oli tarpeen viikoittaista Matti-veljen kanssa pelattavaa erää varten. Pekka Linko työskenteli tutkijana A. Virtasen johtamissa Valion laboratoriossa ja Biokemiallisessa tutkimuslaitoksessa vuosina 1954?1958. I. Kansainvälisyyden edistäjä Pekka Linko on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia elintarviketeknologian tutkijoita. Virtasen suosituksesta hän pääsi Asla-stipendiaattina Kalifornian yliopistoon toisen tulevan nobelistin Melvin Calvinin laboratorioon. Hänen julkaisuluettelossaan on 500 nimikettä. marraskuuta 2015 Espoossa. Vuosina 1957–1962 Linko toimi apulaisprofessorina Kansasin yliopistossa. Pekan huoneen hallittu kaaos korkeine paperipinoineen oli kuuluisa, mutta tennismaila löytyi kuin löytyikin aina papereiden keskeltä. Kaisa Poutanen ja Rita Linko Kaisa Poutanen on Pekka Lingon oppilas ja Rita Linko tytär. Pekka Linko Professori kehitti elintarviketeknologiaa 3/2016 KEMIA 59. Pekka Linko sai Suomen Kemian Seuran palkinnon vuonna 1984, hänet kutsuttiin Elintarviketieteiden Seuran kunniajäseneksi vuonna 1987, ja Japanissa hän sai arvon Riken Eminent Scientist vuonna 1994. Hän perusti muun muassa yrityksen tuotetutkimuslaitoksen. Palattuaan Suomeen Pekka Linko työskenteli tutkimusjohtajana Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiössä vuosina 1962?1971. Kotiin, joka sekin sijaitsi Otaniemessä, oli onneksi lyhyt matka. Lapset Rita, Eric ja Susan leikkivät piilosta Otaniemen kemian laitoksen pitkillä käytävillä, kun isä ja äiti tutkimusryhmineen ahersivat entsyymitekniikan kehittämisen parissa viikonloppuja myöten. in memoriam HENKILÖUUTISIA Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) pitkään vaikuttanut professori Pekka Linko kuoli 14. Siitä alkoi hänen uransa entsymologian ja viljakemian parissa. Kansainvälisten suhteidensa ja vaimonsa aasialaisen kulttuuritaustan tukemana hän loi muun muassa Japanin kanssa tutkimusyhteistyötä, joka jatkuu edelleen
FM Anton Laakson väitöskirja Modelling radiative and climate effects of aerosols: from Anthropogenic emissions to geoengineering tarkastettiin 9.4.2016. FM Ville Kasurisen väitöskirja Linking water and carbon cycles: modeling latent heat exchange and dissolved organic carbon tarkastettiin 8.4.2016. M.Sc. Markus Linder. Jarkko Ketolainen. DI Piritta Niemen väitöskirja Enzymatic fractionation of brewer’s spent grain and bioconversions of lignin-rich fractions in colon model in vitro tarkastettiin 15.4.2016. Alejandro Sosnik (Israelin teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Christopher J. Hasan Mohammadin väitöskirja JNK regulation of neurogenesis, neuroplasticity and anxiety-related behaviors in mice tarkastettiin 6.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Dage Sundholm. M.Sc. Ad van der Avoird (Radboudin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Peter Liljeroth. Vastaväittäjänä toimi prof. Kim Pettersson. Vastaväittäjänä toimi Dr. Olli Kallioniemi. Antonio Cuadrado (Madridin autonominen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto FM Janne Nevalaidan väitöskirja Computational Studies of Gold-Adsorbate Complexes on Modifield Oxides tarkastettiin 1.4.2016. Rashid Giniatullin. Minna Männikkö. Sirpa Jalkanen. Jaana Bäck. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. János Mizsei (Budapestin teknologiaja talousyliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. M.Sc. DI Robert Drostin väitöskirja Synthesis and electronic Properties of atomically well-defined Graphene Nanostructures tarkastettiin 15.4.2016. Thadee Grocholskin väitöskirja Monooxygenase diversity and oxygen activation within polyketide antibiotic biosynthesis tarkastettiin 24.3.2016. Ilona Riipinen (Tukholman yliopisto) ja kustoksena tutk.prof. Jongyun Moonin väitöskirja Hydrogen sensor application of anodic titanium oxide nanostructures tarkastettiin 11.3.2016. Timothy Bugg (Warwickin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena emer.prof. FM Sari Rautiaisen väitöskirja Selective oxidation of alcohols and aldehydes with gold nanoparticle catalysts tarkastettiin 15.4.2016. Saeid Alinezhadin väitöskirja Identification and validation of novel prostate cancer biomarkers tarkastettiin 15.4.2016. Peter Fristrup (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Karoliina Honkala. Dietmar Vestweber (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena dos. Kid Törnquist.. Qian Xun väitöskirja Synthesis and Characterization of Nanoperforated Metal Oxide Thin Films tarkastettiin 4.3.2016. Ulla Lassi. Vastaväittäjänä toimi prof. Albert Oforin väitöskirja Interand Intramolecular Interactions in the Stabilization and Coordination of Palladium and Silver Complexes: DFT and QTAIM Studies tarkastettiin 24.3.2016. FM Mari Taipaleen väitöskirja Genetic studies on susceptibility genes in osteoarthritis tarkastettiin 1.4.2016. 60 3/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto TkL Janne Patakankaan väitöskirja Investigation and characterization of materials for composite and electrolyte layer free fuel cells tarkastettiin 1.4.2016. Jouko Peltonen. Vastaväittäjänä toimi FT Tapani Viitala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter A. Osmo Antikainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Sulin Cheng (Jyväskylän yliopisto). Pekka Mäntsälä. Lauri Halonen. Ackerson (Coloradon yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Anthi Kelempisiotin väitöskirja Genetic risk factors for intervertebral disc degeneration tarkastettiin 2.4.2016. Neha Shresthan väitöskirja Mesoporous silicon systems for oral protein/peptide-based diabetes mellitus therapy tarkastettiin 1.4.2016. Jorma Keskinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. M.Sc. Turun yliopisto M.Eng. DI Tuomas Ervastin väitöskirja Towards continuous tablet manufacturing: Assessment of some critical quality attributes and novel techniques for quality monitoring tarkastettiin 1.4.2016. Senthil Palanin väitöskirja CLEVER-1 as an immune suppressive molecule tarkastettiin 18.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Anssi Arffmanin väitöskirja Numerical and experimental study on inertial impactors tarkastettiin 19.2.2016. Tampereen yliopisto M.Sc. Oleg Golubevin väitöskirja Recognition of nucleic acids by metal ion complexes tarkastettiin 15.4.2016. Anders Hellman (Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi Ph.D., MD Nino Sousa (Minhon yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Mirko Bunzel (Karlsruhen teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. John Mpindin väitöskirja Bioinformatic tools for analysis, mining and modelling largescale gene expression and drug testing datasets—Bioinformatic tools for analyzing large-scale biomedical datasets tarkastettiin 11.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Richard Hatzin väitöskirja Computational Studies of Dispersion Interactions in Coinage and Volatile Metal Clusters tarkastettiin 18.3.2016. Igor Koshevoy. Ph.D. Mauro Scaravillin väitöskirja Identification of 1p21-22 Amplification in Bladder Cancer and Expression of non-coding RNAs in Prostate Cancer tarkastettiin 11.3.2016. Aulis Tuominen (Vaasan yliopisto). Cheng Zhun väitöskirja New noble-gas compounds VÄITÖKSIÄ and environmental effects tarkastettiin 29.3.2016. M.Sc. DI Elina Niinivaaran väitöskirja 2-dimensional assembly of cellulose-based materials tarkastettiin 8.4.2016. Noora Kotaja (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Roman Fasel (Empa, Sveitsi) ja kustoksena prof. Hannes Lohi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. FM Marjut Nätyngin väitöskirja Venous malformation causative mutations affect TIE2 receptor trafficking, downstream signaling and vascular endothelial cell functions tarkastettiin 8.4.2016. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Raymond (Yalen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. M.Sc. Krisztian Kordas. Guide Jenster (Lääketieteen Erasmuskeskus, Alankomaat) ja kustoksena prof. Al-Lazikani Bissan (Cancer Research UK, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Polina Abushikin väitöskirja Mechanisms of neurotoxicity induced by activation of glutamate receptors in rat central and peripheral neurons tarkastettiin 29.3.2016. Vastaväittäjänä toimi tohtori Ismo K. Koponen (Tanskan kansallinen työympäristön tutkimuslaitos) ja kustoksena prof. Jouni Hirvonen. Tapio Visakorpi. Peter Lund. Bernhard Lippert (Dortmundin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Simo Pehkonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Helsingin yliopisto FM Jaakko Heikkisen väitöskirja Carbon storage of Finnish agricultural mineral soils and its long-term change tarkastettiin 11.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Arto Urtti. Lauri Eklund. FM Juhani Kaakisen väitöskirja Chemical studies of oil and heavy metals contaminated soils to promote environmental legislation and permit processes tarkastettiin 15.4.2016. Minna Männikkö. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Saikat Talapatra (Etelä-Illinoisin yliopisto, Yhdysvallat) ja dos. Juha Helenius. FM Eveliina Munukan väitöskirja Gut microbiota and metabolic disorders tarkastettiin 11.3.2016. Matti Haukka (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Eero Kontturi. Vastaväittäjänä toimi prof. Liping Zhao (Shanghain yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Toni Kinnunen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Wim Thielemans (Leuvenin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. FM Jukka Hassisen väitöskirja Noble Metal Nanoparticles and Clusters—From Basic Concepts to Novel Functionalities tarkastettiin 8.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Jo Van Ginderachter (Brysselin vapaa yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. B.Sc. FM Mari Hirvisen väitöskirja Immunological boosting and personalization of oncolytic virotherapies for cancer treatment tarkastettiin 1.4.2016. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Hannele Korhonen (Ilmatieteen laitos). Åbo Akademi M.Sc. Mika Pettersson (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Hannu Ilvesniemi (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena prof. Timo Repo. M.Sc. Harri Lönnberg. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Yongdan Li (Tianjinin yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Elisabet Einarsdottir (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena dos. Robin Ras. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto FM Anne-Riikka Raution väitöskirja On the stability of carbon nanotube and titania nanowire based catalyst materials: from synthesis to applications tarkastettiin 18.3.2016. Maria Croyle (Texasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof
FM Aino Karhun väitöskirja Novel imidoselenium compounds and their metal complexes tarkastettiin Oulun yliopistossa 1.4.2016. Tiheysfunktionaalilaskujen avulla Karhu osoitti, että ryhmän 12 metallidikloridit laskevat seleenidi-imidin dimeroitumiseen vaadittavaa energiaa. Päästyään ylioppilaaksi Helsingin ruotsinkielisestä lyseosta keväällä 1948 Johan Bredenberg aloitti opinnot Teknillisen korkeakoulun kemian osastossa ja valmistui diplomi-insinööriksi 1954. Lukuvuoden 1961–1962 hän toimi postdoc-tutkijana Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän kehitti myös uuden synteesimenetelmän, joka toisin kuin aiemmat tuottaa vain yhtä rengasrakenteista seleeni-imidiä korkealla saannolla. Eläkkeelle siirtymisestä alkoi professorin elämässä uusi vaihe, jolloin hän panosti kuntoiluun, erityisesti uintiin sekä pitkiin ulkomaan matkoihin. Tuotejakauma on hyvin riippuvainen lähtöaineiden ainemääräsuhteista ja konsentraatiosta. Karhun kehittämää syklokondensoitumisreaktiota voidaan käyttää laajemminkin epäorgaanisessa ja orgaanisessa syntetiikassa. Karhu osoitti, että ketjumaiset imidoseleenidikloridit toimivat välivaiheina rengasrakenteisten seleeni-imidien muodostumisessa. Viime vuosina nämä tutkimusalueet ovat nousseet uudelleen kiinnostuksen kohteiksi biojalostamoja kehitettäessä. Akateemiseen maailmaan Bredenberg palasi vuonna 1977, jolloin hän ryhtyi hoitamaan Teknillisen korkeakoulun teknillisen kemian professuuria. Tammikuussa 1960 Bredenberg siirtyi puoleksi vuodeksi Tukholmaan Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun orgaanisen kemian tutkimusassistentiksi ja sen jälkeen vuodeksi tutkijaksi Biokemian tutkimuslaitokseen. Bredenbergin professuurin viimeiset vuodet olivat haasteellisia, sillä myös 1990-luvun alkupuolella lama vaikutti yliopistojen rahoitukseen. Jotkin hänen tältä ajalta peräisin olevat julkaisunsa ovat saaneet viittauksia vielä viime vuosina. Johan Bredenberg oli Suomen sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen teknillisten tieteiden akatemian jäsen, ja hän toimi ruotsinkielisen akatemian hallituksessa vuosina 1979–1988. Rikin, seleenin ja telluurin kemiassa sillä on merkitystä etenkin elektroniikan materiaalien valmistuksessa. 61 KEMIA 3/2016 in memoriam Teknillisen korkeakoulun teknillisen kemian professori Johan Brunosson Bredenberg kuoli Helsingissä 16. Vastaväittäjänä toimi professori Jeremy Rawson Windsorin yliopistosta Kanadasta ja kustoksena professori Risto Laitinen. Tässä virassa hän toimi vuonna 1993 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä asti. Tieteellisten artikkelien lisäksi aiheesta valmistui myös useita väitöskirjoja. Reaktioissa kadmiumja elohopeadikloridin kanssa muodostui metallikomplekseja, joissa ligandina on dimeerinen seleenidi-imidi. Marraskuussa 1962 Bredenberg aloitti Neste Oy:n palveluksessa. Professori Bredenberg laajensi teknillisen kemian opetusta kemian reaktiotaa. Opetuksen kehittäjä Johan Bredenberg perehtyi opinnäytetöissään ja tutkijana orgaaniseen kemiaan, erityisesti orgaanisiin synteeseihin. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin tutkimuslaboratorion päälliköksi. Seleenidi-imidien energeettisesti epäedullinen syklodimeroituminen havaittiin ensimmäistä kertekniikan suuntaan, unohtamatta kuitenkaan kemian prosesseja tai Suomen kemianteollisuutta. Vastuu laajeni vuonna 1967, jolloin hänet nimitettiin Neste Oy:n tutkimustoiminnan päälliköksi ja vuotta myöhemmin apulaisjohtajaksi. Outi Krause Kirjoittaja toimi Johan Bredenbergin seuraajana TKK:n/Aalto-yliopiston teknillisen kemian professorina.. Valmistuttuaan hän toimi osastossa orgaanisen kemian assistenttina vuodet 1955–1959 ja teki samalla väitöskirjaansa. Otaniemessä hänen tutkimuksensa painopiste oli puubiomassan tai sen fraktioiden konversioissa niin termisissä kuin katalyyttisissä reaktioissa. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1959, ja helmikuussa 1961 hänet nimitettiin Teknillisen korkeakoulun orgaanisen kemian dosentiksi. Uutta tietoa seleenin ja typen yhdisteistä Aino Karhu Johan Bredenberg Havupuiden ystävä tutki biomassoja Tutkija Aino Karhu valmisti väitöstyössään useita uusia seleenin ja typen yhdisteitä. tammikuuta 2016 85-vuotiaana. Taustalla varmaankin vaikutti hänen kiinnostuksensa havupuihin
Santen Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty FT Katri Outinen. ”Töitä voi onneksi tehdä missä vain. Soitellaan!” ryttyä uusiin tehtäviin. TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Palmberg johti yhtiötä jo aiemmin vuosina 1977–2012. Uskon lujasti kehittyvän median uusien tuotteiden ja kanavien mahdollisuuksiin alan yritysten viestinnässä”, Koivisto sanoo. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Hannulan edeltäjä Markku Kivikoski jatkaa nykyisen toimikautensa loppuun eli 31.7.2016 saakka TTYsäätiön hallituksen ja rehtorin neuvonantajana. Hän on työskennellyt aiemmin Lapin Kansan myyntineuvottelijana. Hän siirtyy yhtiöön UPM-Kymmenen OHS Director -tehtävästä. elsevier.com Nanotexnology 2016 Thessaloniki, Kreikka 2.–8.7.2016 www.nanotexnology.com 42 nd International Conference on Coordination Chemistry Brest, Ranska 3.–8.7.2016 http://iccc2016.sciencesconf.org 23 rd International Conference on Physical Organic Chemistry Sydney, Australia 3.–8.7.2016 www.icpoc23.unsw.edu.au 12 th European Solid Fuel Cell and Solid Electrolysis Forum Lucerne, Sveitsi 5.–8.7.2016 www.efcf.com 80 th Prague Meeting on Macromolecules – Self-Organizaion in the World of Polymers Praha, Tšekki 10.–14.7.2016 www.imc.cas.cz/sympo/80pmm Iupac World Polymer Congress Istanbul, Turkki 17.–21.7.2016 www.macro2016.org International Conference on Green Chemistry and Sustainable Engineering Rooma, Italia 20.–22.7.2016 www.greenchemistry.skconferences.com 8 th International Congress of Environmental Research Lyypekki, Saksa 27.–28.7.2016 www.icer16.jerad.org 8 th International Conference on Molecular Electronics Pariisi, Ranska 22.–26.8.2016 www.elecmol.com The 16 th European Microscopy Congress Lyon, Ranska 28.8.–2.9.2016 emc2016.fr/en Oy Woikoski Ab Toimitusjohtajaksi on palannut yhtiön omistaja, insinöörineuvos Clas Palmberg. Neste Oyj Turvallisuusjohtajaksi on nimitetty DI, MBA Ari Palmroos. Kiilto Oy Christopher Mills on nimitetty PU-, EPIja PVAc-pohjaisten puuliimojen tuotekehittäjäksi ja Juha Rinne ja Tero Mäkinen teollisuusosaston asiakaspalvelupäälliköiksi. 62 3/2016 KEMIA NIMITYKSIÄ Asianajotoimisto Borenius Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty yhtiön osakas, OTT Casper Herler. Talo on entuudestaan tuttu Koivistolle, joka aloitti viime syksynä myyntipäällikön työt Kemia-lehden sisarlehdissä, Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä ja Uusiouutisissa. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Jaana Koivisto on nimitetty Kemia-lehden myyntipäälliköksi Milla Sinisalmen siirJaana Koivistosta Kemia-lehden myyntipäällikkö Koko Suomi Lapista etelärannikolle on tullut tutuksi Jaana Koivistolle, joka asuu tätä nykyä Päijänteen rantamaisemissa Kuhmoisissa. Kemia-lehden myynnissä jatkaa edelleen Irene Sillanpää, joka toimii myös Uusiouutisten myyntipäällikkönä.. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Optics & Photonics Days Tampere 17.–18.5.2016 www.photonics.fi/opd2016 Pohjoinen teollisuus 2016 Oulu 25.–26.5.2016 www.expomark.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 26.–27.5.2016 www.helsinkicf.eu Nordic Polymer Days ja Nordic Rheology Conference Helsinki 30.5.–1.6.2016 http://npd2016.fi International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivät Lahti 6.–8.6.2016 luma.fi/tapahtumat ISAPP 2016 Turku 7.–9.6.2016 www.isapp.net Rubbercon 2016 Tampere 8.–9.6.2016 www.rubbercon2016.com Laadunvarmistus laboratoriossa Helsinki 9.6.2016 www.ael.fi > Koulutustarjonta The Biochemistry and Chemistry of Biocatalysis: From Understanding to Design Oulu 12.–15.6.2016 www.embo.org/events The 38 th Finnish NMR Symposium Laukaa 13.–15.6.2016 http://nmrsymposium.fi/2016 6 th Baltic Electrochemistry Conference Helsinki 15.–17.6.2016 chemistry.aalto.fi/en/current/6th_ electrochemistry_meeting ESHRE 2016 Helsinki 3.–6.7.2016 www.eshre2016.eu International Workshop on Nanocarbon Photonics and Optoelectronics Lappeenranta 1.–5.8.2016 www.npo.fi Jyväskylä Summer School Jyväskylä 3.–19.8.2016 www.jyu.fi/summerschool International Symposium on Small Particles and Inorganic Clusters Jyväskylä 14.–19.8.2016 www.jyu.fi/en/congress/isspic18 9 th International Conference on Nuclear and Radiochemistry Helsinki 29.8.–2.9.2016 nrc9.it.helsinki.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT World Biomaterials Congress Montreal, Kanada 17.–22.5.2016 www.wbc2016.org 7 th International Symposium on Molecular Aspects of Catalysis by Sulfides Utrecht, Alankomaat 22.–26.5.2016 www.macs2016.com European Technical Coatings Congress Birmingham, Iso-Britannia 24.–25.5.2016 www.etcc2016.org International Pulp & Paper Week and Bioeconomy Innovation Forum Tukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016 www.adforumworld.com 7 th Nordic Process Chemistry Forum Kööpenhamina, Tanska 25.–27.5.2016 www.eventsites.dk/Lundbeck IFAT 2016 München, Saksa 30.5.–3.6.2016 www.ifat.de Chemspec Europe Basel, Sveitsi 1.–2.6.2016 www.chemspecevents.com Ecwatech Moskova, Venäjä 3.–6.6.2016 www.ecwatech.ru 17 th European Congress on Biotechnology Krakova, Puola 3.–6.6.2016 www.ecb2016.com International Symposium on Loss Prevention and Safety Promotion in the Process Industries Freiburg, Saksa 5.–8.6.2016 http://events.dechema.de/events/ en/lossprevention2016 2 nd International Symposium on Halogen Bonding Göteborg, Ruotsi 6.–10.6.2016 www.isxb-2.eu 9 th World Mycotoxin Forum & XIVth International Symposium on Mycotoxins Winnipeg, Kanada 6.–10.6.2016 www.WMFmeetsIUPAC.org 16 th International Conference on Electroanalysis Bath, Iso-Britannia 12.–16.6.2016 www.eseac2016.com Nordic Congress in Clinical Biochemistry Odense, Tanska 14.–17.6.2016 www.nfkk2016.dk 15 th International Congress of Histochemistry and Cytochemistry Istanbul, Turkki 19.–22.6.2016 www.ichc2016.com 6 th International Congress on Arsenic in the Environment Tukholma, Ruotsi 19.–23.6.2016 www.as2016.se 17 th Tetrahedron Symposium Barcelona, Espanja 28.–30.6.2016 www.tetrahedron-symposium. Kemianteollisuus ry OTK Jyrki Hollmén on nimitetty työmarkkinatoiminnasta vastaavaksi johtajaksi. Hän aloitti tehtävässä huhtikuun alussa, jolloin edellinen toimitusjohtaja Kalevi Korjala siirtyi eläkkeelle. Työmarkkinajohtaja Pekka Hotti jatkaa järjestön varatoimitusjohtajana toukokuun loppuun, jolloin hän jää eläkkeelle. Hänen edeltäjänsä Jyrki Liljeroos siirtyy yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja jatkaa ulkoisten yhteistyökumppanuussuhteiden hoitoa. ”Sukellan suurella mielenkiinnolla kemian maailmaan. Hänen toimikautensa alkoi Tampereen korkeakoulujen yhdistämisprosessin nopeutuneen aikataulun vuoksi jo 1.4.2016. Tampereen teknillinen yliopisto TTY Rehtoriksi on nimitetty TkT Mika Hannula
Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian ylioppilaat Paulus Hyväri, Mia-Maria Kivelä, Tapio Rajala, Heidi Reiman, Aino Syrjälä, Henry Teittinen ja Katarina Vidjeskog sekä tekniikan ylioppilaat Juho Ikävalko, Tommi Johansson, Jussi Tahvanainen ja Lauri Väisänen. Tilintarkastajaksi valittiin KHT Jouni Vanhala ja varatilintarkastajaksi KHT Vesa Peltola. Kokouksessa seura sai uuden vetäjän, kun puheenjohtajaksi vuodeksi 2016 valittiin yksimielisesti professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta. Seuran varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin 48 vuoden 2015 aikana korkeakoulututkinnon suorittanutta seuran nuorta jäsentä. Uusia jäseniä Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin kokouksessa filosofian tohtorit Johanna Moilanen ja Mari Rautio, filosofian maisterit Mika Myrskyranta, Joonas Mäkelä, Pertti Rantala, Annu Rusanen ja Riitta Snellman sekä dosentti Maija Pitkänen. Suomalaisten Kemistien Seura kokoontui vuosikokoukseensa 13. Seuran toiminnanjohtajana ja taloudenhoitajana toimii edelleen filosofian lisensiaatti Heleena Karrus. huhtikuuta. Heidän lisäkseen seuran hallitukseen kuuluvat dosentti Anu Airaksinen, filosofian lisensiaatti Nina Aremo, filosofian maisteri Maija Hihkiö (Pirkanmaan Kemistiseura), professori Kimmo Himberg, professori Timo Hirvi, professori Liisa Kanerva (Turun Kemistikerho), filosofian maisteri Liisa Koskinen, diplomi-insinööri Ilkka Pollari sekä laatupäällikkö Sirpa Suntioinen (Itä-Suomen Kemistiseura). Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin filosofian maisteri Sara Alanärä Pohjois-Suomen Kemistiseuran edustajana ja uudelle hallituskaudelle tutkimusprofessori Sirpa Herve KeskiSuomen Kemistiseuran edustajana sekä tekniikan tohtori Ritva Tuunila Kaakkois-Suomen Kemistiseuran edustajana. Paikallisseurojen hallitusten kokoonpanot ovat luettavissa verkossa osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi ja jaostojen hallitusten kokoonpanot osoitteessa www.kemianseurat.fi. 63 KEMIA 3/2016 SEURASIVUT jäsenmaksuosuus päätettiin pitää seitsemän euron suuruisena. toimintavuoden vuosikertomuksen vuodelta 2015. SKS:n verkkosivuilta voi lukea myös kokouksen vahvistaman seuran 96. Seuran toiminnantarkastajiksi valittiin professorit Hilkka Knuuttila ja Heikki Saarinen sekä varatoiminnantarkastajiksi dosentit Jorma Korvenranta ja Jarno Kansikas. Nuori tutkija palkittiin Kokouksessa jaettiin myös seuran myöntämä vuoden 2015 Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Kemian Seurojen yhteisten kulujen jäsenmaksuosuus on 56 euroa, joten jäsenmaksu vuonna 2016 on yhteensä 63 euroa. SKS:n vuosikokous Vetovuoroon uusi puheenjohtaja He ovat filosofian maisterit Richard Aarnio, Elina Autio, Sonja Betancourt, Niko Ekholm, Satu Hakonen, Saara Hartikainen, Riku Heininen, Tatu Iivanainen, Oskari Jaakkola, Maria Kaipainen, Suvi Karjalainen, Erkka Korolainen, Sami Kortet, Heikki Laakkonen, Salla Lahdenpohja, Salla Lahti, Elmeri Lahtinen, Toni Lamminaho, Johannes Lehmuskoski, Juho Leikas, Milla Leppä, Juhani Lähde, Lauri Marttila, Eveliina Muuri, Nanna Myllys, Milla-Maria Mäkinen, Tuomas Nurmi, Turo Nurmi, Jennifer Ott, Lauri Parviainen, Pauliina Pitkänen, Joona Rajahalme, Anna Ruokonen, Henna Saukko, Saija Siren, Tatjana Sorokina, Milla Suominen, Jussi Suvanto, Noora Svahn, Anni Taponen, Antero Vaarnamo, Anatoli Vaskinov, Salla Välimäki, Jaakko-Pekka Westerholm ja Tiia-Riikka Wik sekä diplomiinsinöörit Martti Hintukainen, Henna Niskakoski ja Laura Ylitalo. Kokouksessa vahvistettiin lisäksi seuran tilinpäätös vuodelta 2015, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus ja hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2016. Varapuheenjohtajaksi valittiin PhD Pekka Joensuu Aalto-yliopistosta. Nuorilta jäseniltä Suomalaisten Kemistien Seura ei peri jäsenmaksua mutta kerää heiltä 10 euron lehtimaksun. Suomalaisten Kemistien Seuran Pe tri Vi rta ne n/ Va ltio n ta id em us eo Vuoden 2016 vuosikokous järjestettiin Nykytaiteen museossa Kiasmassa Helsingissä.
Puheenjohtaja itse liittyi seuraan heti opintojensa alussa kolmisenkymmentä vuotta sitten. • Valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi orgaanisesta kemiasta 1991, proviisoriksi 1992 ja tohtoriksi orgaanisesta kemiasta 1997. • Vieraileva tutkija Scrippsin tutkimusinstituutissa Kaliforniassa 1992–1995, Fullbright-stipendiaatti Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa 1997–1998. Suomalaisten Kemistien Seuran uusi puheenjohtaja, lääkeainekemian professori Jari Yli-Kauhaluoma on toiminut SKS:n hallituksessa neljä vuotta, joista kaksi viime vuotta varapuheenjohtajana. Puheenjohtajan nuijan hänelle luovutti seuraa kaksivuotiskauden luotsannut professori Kimmo Himberg. Edward Hjeltin palkinto 1992, Suomalaisten Kemistien Seuran nuoren tutkijan palkinto 1992, American Chemical Societyn julkaisupalkinto 2009, Alfred Kordelinin säätiön palkinto 2015. • Useita huomionosoituksia, mm. SKS järjestää Karruksen Heleenan johdolla todella kiinnostavaa ohjelmaa läpi vuoden. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on nuorten jäsenten innostaminen toimintaan. Sen sai filosofian maisteri Milla Suominen Turun yliopiston kemian laitoksessa tekemästään pro gradu -tutkielmasta. Keskeisenä kohteena Jari Yli-Kauhaluoma onnittelee kemistejä: ”Olemme valinneet hienon alan” ovat olleet luonnosta peräisin olevat aineet, joiden tutkimuksesta hänet palkittiin viime marraskuussa Alfred Kordelinin säätiön palkinnolla. heleena.karrus@kemianseura.fi Edelliseltä sivulta…. Niitä voitaisiin hyödyntää taistelussa mm. • Eri tehtävissä Helsingin yliopistossa vuodesta 2001; lääkeainekemian professori vuodesta 2006 ja farmasian tiedekunnan johtaja vuodesta 2014. Seuran toiminta ja talous ovat kunnossa, ja pääsen jatkamaan Kimmon kaudella tehdyn strategialinjauksen toteuttamista”, Yli-Kauhaluoma sanoo. ”Tieteeseen investoidut rahat eivät mene hukkaan!” Ve ikk o So m er pu ro Jari Yli-Kauhaluoma • Syntynyt Karvialla 1966. Hän on tarkastellut työssään erityisesti grafeenin ja grafeenioksidin (GO) kemiaa ja niiden käyttöä komposiittimateriaaleissa johdepolymeerien kanssa. Oma ryhmämme on osoittanut, että koivun ja havupuiden terpeeneistä on mahdollista kehittää lääkeaineaihioita infektioiden ja syövän hoitoon.” Yli-Kauhaluoman ryhmä on valmistanut ja tutkinut aminohappojohdannaisia, jotka perustuvat havupuun pihkan terpeeneihin. Suomisen gradun otsikkona on Grafeeni ja johdepolymeerit aktiivisina materiaaleina superkondessaattoreissa – Ionisten nesteiden vaikutus ominaisuuksiin. Tutkielma käsittelee sähkökemiallisten superkondensaattoreiden materiaalivalinnan vaikutusta niiden energiatiheyteen. ”Otan tehtävän vastaan hyvillä mielin. Tutkimusryhmä on jättänyt aiheesta Jari Yli-Kauhaluoma kannustaa päättäjiä katsomaan tulevaisuuteen taloudellisesti vaikeina aikoina. • Asuu Helsingissä, perheessä vaimo ja kolme lasta. Johdepolymeereillä on itsellään hyvät kapasitiiviset ominaisuudet ja sähkönjohtavuus, ja komposiittimateriaaleissa niiden mekaanista kestävyyttä voidaan parantaa. Ylioppilas Honkajoen lukiosta 1985. ”Seuratoimintaan kannattaa ilman muuta tulla alusta alkaen mukaan. • Noin 150 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 60 muuta alan julkaisua. ”Se oli odottamaton ja mieluisa yllätys”, professori hymyilee ja kertoo innoissaan luonnon raaka-aineiden mahdollisuuksista lääkekehitykselle. Nykyopiskelijan ajasta ja kiinnostuksesta käydään entistä kovempaa kilpailua. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Harrastaa lukemista. sairaalainfektioita aiheuttavaa stafylokokkibakteeria vastaan. 64 3/2016 KEMIA SEURASIVUT ”Me kemistit saamme olla mukana ratkaisemassa ihmiskunnan tärkeimpiä haasteita”, sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran uusi puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma. ”Suurin osa käytössä olevista lääkkeistä on peräisin luonnosta tai luonnon inspiroimia. • Tutkija ja vanhempi tutkija VTT:ssä 1992–2001, tutkimuspäällikkö 2001–2013. Emoseura ja paikallisseurat antavat loistavan tilaisuuden tutustua oman alan ihmisiin ja verkostoitua jo opiskeluvaiheessa.” Luonto on aarreaitta Jari Yli-Kauhaluoma vetää Helsingin yliopistossa 15-henkistä lääkeainekemian tutkimusryhmää
Paluu kello 21 mennessä. syyskuuta 6/2016 14. ”Hankkeet vaativat paljon aikaa ja rahaa, eikä rahoittajien löytäminen ole helppoa. ”Saamme olla mukana ratkaisemassa ihmiskunnan suuria haasteita, puhtaan veden, ruuan ja energian riittävyyttä, uusien lääkkeiden kehitystä, ilmastonmuutoksen torjuntaa. Johan Gadolin löysi louhoksen mustasta kivestä gadoliniitista alkuaine yttriumin. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4/2016 19. Retken yhteydessä pidetään seuran kokous. Oli kiehtovaa olla yhteistyössä monen alan osaajien kanssa merisukeltajista ja -biologeista alkaen. 65 KEMIA 3/2016 Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Kemiaa kaikkialla SKS:n uusi puheenjohtaja haluaa virittää keskustelua siitä, voisiko seuran ovea avata entistä laajemmalle joukolle. Pelkästään EU:ssa menetetään vuosittain arviolta 1,5 miljardia euroa antibioottiresistenssin takia.” ”Ongelmana on, että lääkeyrityksille on kannattavampaa kehittää lääkkeitä pitkäaikaissairauksiin kuin satunnaisemmin tarvittavia antibiootteja.” Myös meret ovat pohjaton aarreaitta uusien lääkkeiden metsästäjille. Jäsenet 30 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Ilmoittautumiset 28.5. Uusimpia tutkimuskohteita ovat merien bakteerit, joiden tuottamissa yhdisteissä riittää penkomista.” Yli-Kauhaluoman ryhmä oli mukana viisivuotisessa hankkeessa, jossa tieteidenvälisyys kukoisti. puolisentoista vuotta sitten patenttihakemuksen, joka tulee julkiseksi näinä viikkoina. Professori toivoo julkistuksen vauhdittavan tutkimushankkeen jatkorahoitusta. Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. Me lääkeainekemistit muokkasimme aktiivisia aineita yksinkertaisemmiksi, tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteeseen ankatu@utu.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. kesäkuuta 5/2016 11. Hinta sisältää matkat, opastukset ja eväät. ”Se olisi yliopistohankkeelta jo todella kova saavutus, jollainen onnistuu yleensä vain yritysmaailmassa.” Kiinnostaako kemia tutkijan omia lapsia. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Nämä ja monet muut tärkeät kysymykset vaativat vahvaa kemian osaamista.” Professorin henkilökohtainen ”unelmien täyttymys” olisi molekyyli, joka olisi menossa kliinisiin tutkimuksiin. Voisimmeko tarjota paikan seurassa myös lähialojen osaajille ja etenkin nuorille?” Jari Yli-Kauhaluoma onnittelee nykyisiä ja tulevia kemistejä hienosta alanvalinnasta. toukokuuta 15. Markkinoilla on jo syöpälääkkeitä, jotka ovat peräisin merien eliöistä. ”Kemiaa on biotieteissä, elintarvikeja lääketieteessä ja monella muulla alalla. Uusien antibioottien kehittäminen on ihmiskunnan tärkeimpiä haasteita ja myös iso taloudellinen kysymys. Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Turun Kemistikerhon ja Kemiska Sällskapet i Åbon Kevätretki Ytterbyhyn 20.–22.5.2016 Tutustuminen Ytterbyn louhokseen lähellä Tukholmaa. syyskuuta 11. Leena Laitinen. W iki m ed ia Co m m on s Suomalaisten Kemistien Seuran kesäretki suuntautuu Suomenlinnan naapurisaareen Vallisaareen (kuvan vasemmassa alanurkassa), joka avautuu yleisölle tänä keväänä. Yliopisto etsii parhaillaan kaupallista kumppania tutkimuksen jatkamiseksi. Varaa mukaan tasaraha. ”Yksi ryhmä keräsi merien eliöitä, toinen teki uutteita, kolmas etsi niiden vaikuttavia aineita. lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Sen jälkeen lähtö Vallisaareen vesibussilla Kauppatorilta. elokuuta 7. ”Hevoset ja jalkapallo kiinnostavat ainakin toistaiseksi enemmän”, naurahtaa 13vuotiaan Meerin ja 10-vuotiaiden Alman ja Eemilin isä. Mineraalista on löydetty viittä muutakin harvinaista maametallia. ”Meristä löytyy valtavasti potentiaalia. Suomalaisten Kemistien Seuran Kesäretki Vallisaareen 15.6.2016 Kello 15 tutustuminen Vallisaari-näyttelyyn Helsingin kaupungintalossa
Rooma on yhtä hyvin elävä antiikin museo kuin modernin tutkimuksen kuhiseva keskus.. Akatemian jäseniä ovat myös Vatikaanin observatorion johtaja sekä kääpiövaltion valtavan kirjaston ja salaisen arkiston prefektit. Sapienzan vahvoja aloja on fysiikka. Majoranan nimi nousi taas valokeilaan keväällä 2016, kun kansainvälinen tutkijaryhmä löysi aineen oudon olomuodon, joka oli ennustettu teoreettisesti jo 40 vuotta sitten. Myöhempi kuuluisuus oli Enrico Fermi, josta tuli Italian ensimmäinen teoreettisen fysiikan professori vuonna 1927. Joku aika sitten löytyikin vahvoja todisteita tutkijan asumisesta Venezuelassa vielä 1950-luvulla. Tieteen ja uskonnon suhde on Roomassa yhä päivänpolttava aihe. Salaperäinen persoona muistetaan kohua herättäneestä katoamisestaan Palermon ja Napolin välisellä laivamatkalla 1930luvun lopulla. Villit huhut kertoivat hänen häipyneen Etelä-Amerikkaan. Kaksi tiedeakatemiaa Roomassa pitää majaansa myös Italian tiedeakatemia, lajissaan maailVatikaanin Pietarinkirkko kohoaa mahtavana keskellä ikuista kaupunkia. Vuonna 1610 akatemia hyväksyi jäsenekseen erään Galileo Galilein, jonka teoksia se otti julkaistakseen ja jota se urhoollisesti puolusti inkvisitiolta, kun tähtitieteilijää syytettiin harhaoppisuudesta. Yliopistossa on yli 100 000 opiskelijaa ja professoreitakin reilut 2 000. 66 3/2016 KEMIA TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Sc an st oc kp ho to Roomassa tiedekin on ikuista man toiseksi vanhin. sisko.loikkanen@yle.fi Sisko Loikkanen Vuonna 1303 perustettu Rooman yliopisto kuuluu Euroopan vanhimpiin. Fermin ryhmässä työskenteli muun muassa Ettore Majorana, joka ikuisti nimensä majoranafermioneiksi kutsuttuihin hiukkasiin. Sen 80 jäsenen joukkoon kuuluu kymmeniä nobelisteja, kuten akatemiaa johtava sveitsiläinen lääketieteilijä Werner Arber. 1600-luvulla lisänimen Sapienza, viisas, saanut opinahjo on myös maanosan suurin. Paavin oma akatemia on kutsunut jäsenikseen maailman johtavia tutkijoita. Epiteetillä viitataan kissapedon terävään havainnointiin, jota edellytetään myös tutkijoilta. I. Fermi sai vuonna 1938 fysiikan Nobelin neutronien tutkimuksistaan. Virtanen sekä geofyysikko Veikko Heiskanen. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Akatemia toimii arvorakennuksessa uskonnollisen pikkuvaltion keskeisellä paikalla. Vatikaanin asenne tieteeseen on silti ristiriitainen. Vatikaanin akatemia toimii katolisen kirkon linkkinä tutkimukseen ja järjestää jatkuvasti erilaisia seminaareja. Niin sanottu kvanttispinneste saa elektronit hajoamaan osiinsa, jolloin syntyy juuri majoranafermioneja. Paavinistuinta kiinnostavat niin epistemologia ja etiikka kuin luonnontieteetkin. Yliopistossa ovat vaikuttaneet monet alan merkkihenkilöt, kuten ilmapuntarin 1600-luvulla keksinyt Evangelista Torricelli. Jälkiä niistä on löytynyt grafeenin tapaisesta kaksiulotteisesta materiaalista. Poikkeukselliseksi tiedekaupungiksi Rooman tekee kaupungin sisällä sijaitseva Vatikaani ja sen salamyhkäinen paavillinen tiedeakatemia. Vuonna 1603 perustettu laitos kantaa nimeä Accademia dei Lincei, ilvesakatemia. Samalla paavi Johannes Paavali II pyysi anteeksi kirkon vainoa tiedemiestä kohtaan. Pyhä istuin myönsi vasta vuonna 1992, että Galilei oli aikoinaan oikeassa ja että Maa todella kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin. Suomalaisjäseniä ovat olleet kemian nobelistimme A
26.10. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit 7/2016 12.10. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. 1/2016 7.1. Laboratoriot, patentit, koulutus Erikoisjakelut 2016 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016 Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016 Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016 Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016 Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016 Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 10.2. 040 770 3043 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 3.3. 15.11. 5.5. 24.11. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. 26.5. 23.3. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset 2/2016 18.2. Laboratoriot, patentit, standardit Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille 5/2016 4.8. 21.1. 11.10. Analytiikka, Reach, kemikaalit 4/2016 12.5. 21.9. Laboratoriot, ympäristö, biotalous 3/2016 1.4. 15.4. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus 6/2016 7.9. 15.6. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia 8/2016 10.11. 18.8. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 7.9. 15.12
Tietysti Miele. Entistä suurempi pesutila yhdessä uuden, moduuleista koostuvan pesuvaunuston kanssa mahdollistaa, että yhä suurempi määrä lasitavaraa saadaan kerralla puhtaaksi. Suorasuihkuvaunujen sekä yläja alakorien liitäntä takaseinään varmistaa veden ja kuivausilman tehokkaan käytön. Analyyttisen puhdasta laboratoriolasia uudella PG 85-sarjalla. Enemmän tilaa. (09) 875 970 www.miele-professional.. Käytännöllisiä innovaatioita. Enemmän joustavuutta. Miele Oy Professional puh. asiakaspalvelu@miele.?. Elektroninen vedenjohtokyvyn mittaus varmistaa, että puhtaustulos on aina luotettava