Kemia-Kemi 3/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KEMIA Kemi 3/ 20 17 ITÄMEREN arvoitukset avautuvat SUPERRASKAIDEN atomien metsästys T-PAIDOISTA E-paitoihin – äly tulee muotiin TULLIN tutkijat torppaavat rötöstelyn www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 TULOSSA UUSI V-LINE Ei pelkästään vetävän näköinen Sama tilavuus, kapeampi malli Turvallisuuden uusi suunta Kirsch LABEX-sarja Asecos UB-sarja Asecos K-sarja • Paloturvakaapit • Happo-emäskaapit • Myrkkykaapit • Kaasupullokaapit • Kipinäsuojatut jääkaapit ja pakastimet • Jäähdyttävät paloturvakaapit
Kemi KEMIA Tervetuloa stipendikumppaniksi! Kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja uusia ylioppilaita palkitaan jälleen vuonna 2017 Kemia-lehden vuosikerralla. 040 577 8850 Sc an st oc kp ho to. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan. Mitä enemmän kumppaneita on mukana, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllätyksen kevään päättäjäisjuhlissa. • Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa ja uutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista. • Logonne näkyviin kokosivun ilmoituksessa, jossa Kemialehti kertoo lehtistipendistä ja yhteistyökumppaneista. Lehtistipendi on kerännyt neljän vuoden aikana paljon kiitosta ja avannut jo yli 1700 nuorelle ikkunan kemian maailmaan. Vahvistathan kumppanipaikkasi 12. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosikerrasta, kumppanit toisen puolen. toukokuuta mennessä. Stipendejä jaetaan kemiasta laudaturin kirjoittaneille uusille ylioppilaille ja lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitettävää harrastuneisuutta kemiaan. Yhteistyökumppanina saatte: • Ilmoitustilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. Kemia-lehti on täynnä kiinnostavia juttuja kemian mahdollisuuksista ja merkityksestä. Lämpimästi tervetuloa! Leena Laitinen Kemia-lehden päätoimittaja leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. Kipinä kemistin uralle voi syttyä mukaansatempaavan tarinan äärellä! Tervetuloa jakamaan hyvää mieltä! Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. Hankkeeseen voi osallistua 2 500 tai 5 000 eurolla
The NEW Thermo Scientific ™ TSX Series of ultra-low temperature freezers provides a better environment for your critical samples and your laboratory. A ll rig ht s re se rv ed . A ll tr ad em ar ks ar e th e pr op er ty of Th er m o Fi sh er S ci en tifi c an d its su bs id ia rie s. inside and out A better environment Discover more at thermofisher.com/tsx © 20 17 Th er m o Fi sh er S ci en tifi c In c. Energy savings Save up to 50% energy over conventional refrigerant freezers Adaptive control V-drive technology adapts to usage to quickly restore temperature Two capacities TSX600 holds up to 600 2-inch boxes while the new TSX400 holds up to 400 2-inch boxes 010 329 2200 myynti.fi@thermofisher.com TSX_ULT_Freezer_Advert_A4_2017.indd 1 11.4.2017 14:27:28. The TSX’s V-drive technology is designed to provide temperature uniformity that continually adapts to the lab’s environment, offering significant energy savings without compromising sample protection. The TSX also offers a whisper-quiet operation, dense storage capacity and environmentally-friendly features such as natural refrigerants and water-blown foam insulation
44) Pi nt er es t Ga lle nKa lle lan m us eo Keväiset katontervaukset Tarvaspäässä ja muissa kulttuurikohteissa saavat jatkua myös tulevaisuudessa. Tietokoneet voidaan pian sulauttaa vaatteisiimme – jos me kuluttajat niin haluamme. Kiehtovana mahdollisuutena häämöttävät entistä raskaammat vakaat alkuaineet. 28) G. (s. 4 KEMIA 3/2017 SISÄLLYS Älyn, elektroniikan ja glamourin juhlaa. (s. Talkoot suomalaisen mäntytervan pelastamiseksi ovat loppusuoralla. (s. Suomalaistutkijat olivat mukana täyttämässä alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemättä riviä. Ot to /G SI Ee va Pi tkä lä ”Marsin pinnastakin tiedetään enemmän kuin merten pohjista.” Lue sivulta 6, miten Syken erikoistutkija Harri Kankaanpää kemistikollegoineen avaa Itämereen kätkeytyneitä salaisuuksia. 14) 6 Tutkijat avaavat Itämeren salaisuuksia Eeva Pitkälä 12 TÄTÄ MIELTÄ 14 Raskaimman atomin metsästys Kalevi Rantanen 18 LUKIJALTA 19 AJANKOHTAISTA Palkittu kemistitiimi Kiertotalouden ytimessä Elina Saarinen 20 UUTISIA 25 JULKAISUJA 26 Lukijat Kemia-lehdestä: Tärkeä, kiinnostava ja hyvin toimitettu 28 PELASTETAAN TERVA Mäntytervan rekisteröinti loppusuoralla Kansallisaarre pelastuu Leena Laitinen 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 VIHREÄT SIVUT 40 KIERTOTALOUS JA KEMIA Kinkkujäte jalostui uusiutuvaksi polttoaineeksi Maija Pohjakallio 41 KEMIA SILLOIN ENNEN 41 NÄKÖKULMA Kiertävät aarteet Anja Nystén 42 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marjo Luoma vie Muurahaishappoa maailmalle Sisko Loikkanen 44 T-paidoista E-paitoihin Äly ja elektroniikka astelevat estradille Jarmo Wallenius 48 Laittomuudet tyssäävät Tullilaboratorion tutkimuksiin Arja-Leena Paavola 50 Dna-testi paljastaa ruokahuijauksen Marja Saarikko 52 ChemBio-messuilla kierreltiin Ostohousut jalassa Lauri Lehtinen 54 Professori Harri Lönnberg: ”Kemia on auttanut ymmärtämään maailmaa” Irene Andersson 55 Poliisikuoren alla sykkii Kemistin sydän Päivi Ikonen 56 Maarit Karppinen kehittää Tulevaisuuden materiaaleja Antti Kivimäki 57 Blueprint Geneticsin globaali markkinarako Kohdennettuja geenitestejä Leena Laitinen 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Yön ainoat valopilkut 61 HENKILÖUUTISIA Jaana Tyynismaa uskoo kiertotalouteen Päivi Ikonen 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Historian koettelema Tartto Sisko Loikkanen
Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Pakolaiset lähtevät pakolla tai ”vapaaehtoisesti”, eikä kukaan raportoi, mitä heille palautuksen jälkeen tapahtuu. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Se, että päätöksiä tehdään ja toimeenpannaan lain rajoissa – mikä voidaan osassa tapauksia kyseenalaistaa –, ei aina tarkoita sitä, että toimitaan oikein. Silminnäkijät kertoivat kolmen matkustajan heittäytyneen mereen Porkkalanniemen kohdalla. Niin ne kestivät myös vuonna 1938. toukokuuta 2017 Vol. Ulkomaalaisvirasto Migri tuottaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä väkivaltaa ja vainoa paenneille. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 ”NÄIN TIESIVÄT siis myös kuulustelijamme, että paluu Saksaan olisi meille merkinnyt varmaa kuolemaa.” Itävaltalainen Willy Weber muistelee elämänsä suunnan ratkaisseita hetkiä Elina Sanan Tieto-Finlandialla palkitussa teoksessa Luovutetut. Syksyn 2015 pakolaisvirran jälkeen hallitus on pyrkinyt vähentämään maamme vetovoimaa turvapaikanhakijoiden silmissä. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Siinä se on onnistunut. M ar kk u Jo ut se n Me pystymme parempaan Hädän vähättely on julmuutta.. 5 3/2017 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 3. JUHLAVUOTTAAN viettävässä Suomessa linjataan tämän päivän pakolaispolitiikkaa. Weber oli tullut puolensadan muun natsien vainoa paenneen kanssa laivalla Helsinkiin elokuussa 1938. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Vanhemmat ovat mahdottoman edessä, jos perheen alaikäiset lapset saavat turvapaikan, mutta 18 vuotta täyttäneet eivät. Laillisesti maahan pyrkineitä ei laskettu maihin, koska ”juutalaisia pakolaisia on jo muutenkin liikaa”, kuten kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi sai kuulla. Monet osallistuvat mielenilmauksiin ja lahjoittavat aikaansa tai varojaan paljon menettäneiden hyväksi. Samoin päätökset, jotka erottavat perheenjäsenet toisistaan. Weber oli viimeisiä turvaan päässeitä. Hädän vähättely on julmuutta. Vetoomukset turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun ja pakolaiskiintiön kasvattamisen puolesta keräävät tuhansia allekirjoituksia. Kun seuraava ryhmä saapui neljä päivää myöhemmin, viranomaiset käännyttivät laivan kohti Saksaa antamatta pakolaisille tilaisuutta yrittää muualle. Kilven aloittaman taistelun jälkeen ryhmä päästettiin lopulta maahan ja ohjattiin valtiollisen poliisin kuulusteluun. Vaikka osa suomalaisista haluaa sulkea rajat, yhä useamman oikeustaju ei enää siedä katsoa sivusta. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Valtioneuvoston pikapäätöksellä tulijoilta alettiin vaatia viisumia, jota heille ei kuitenkaan myönnetty. Hallitus vakuuttaa, että Suomen palautuskäytännöt kestävät kansainvälisen vertailun. ”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”, viranomaiset kertovat ihmisille, jotka kokevat olevansa kuolemanvaarassa. Suomi oli valinnut paikkansa niiden maiden rintamasta, joihin juutalaisilla ei ollut tulemista. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. HILJAISET SIGNAALIT ovat voimistumassa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh
Karttuvan tutkimustiedon avulla voimme pyrkiä suojelemaan haavoittuvaa vesiympäristöämme entistä paremmin. Sc an sto ck ph ot o. Viime aikoina mereltä on kantautunut niin huonoja kuin hyviäkin uutisia. 6 KEMIA 3/2017 Tutkijat avaavat Itämeren salaisuuksia Itämeri on suomalaisille rakas meri, joka kuitenkin tunnetaan vielä yllättävän huonosti
Määrän ennustetaan lähivuosina kasvavan peräti 260 miljoonaan tonniin. ”Itämeren pohjassa on runsaasti löyhää, kovan aallokon vaikutuksesta helposti liikkeelle lähtevää sedimenttiä. Syken ja Merisotakoulun tutkimuskeskuksen ammattilaiset kykenivät vain hämmästelemään valtavia liejukinoksia, jotka matkasivat kovaa vauhtia pitkin merenpohjaa. Orgaanista kemiaa opiskellut Kankaanpääkin on tehnyt alalla pitkän uran. Vaikka Itämeri on suhteellisen matala ja sen vesimäärä valtameriin verrattuna vähäinen, sen sisältämät pohja-ainemassat eivät ole aivan pieniä. ”Oli aikamoinen yllätys, että tutkimuskohteenamme olleella muutaman neliökilometrin alueella liikkui Eeva Pitkälä Vaikka uutta tietoa kertyy jatkuvasti, Itämeri on yhä myös tutkijoilleen monella tapaa Suuri Tuntematon. Työsarkaa merentutkimuksessa siis riittää. Voimakas tuuli potkaisi vauhtiin suuret määrät vettä Itämeren pääaltaassa. Hän on paneutunut tutkimuskohteeseensa niin kemiallisin menetelmin kuin laajoista tieteidenvälisistä näkökulmista. 7 3/2017 KEMIA ”Mahdollinen öljyvahinko täytyy pystyä torjumaan nopeasti, jotta avomeren ekosysteemille ja Suomen pitkälle rantaviivalle koituva vahinko voidaan minimoida”, Kankaanpää sanoo. Ee va Pi tkä lä ”Meille kemisteille riittää töitä Itämeren tutkimuksessa vielä pitkään”, sanoo erikoistutkija Harri Kankaanpää.. Kun tammikuulle 2017 vielä osui iso myrsky, etenkin itäisen Suomenlahden fosforipitoisuudet ampaisivat paikoin ennätysmäiseen nousuun. Herkkä pohjoinen meremme on valtameriin verrattuna matala. Se on siksi myös erityisen haavoittuvainen. Aineiden kulkeutumista mietittäessä on syytä muistaa sekä pohja-aineksen että vesimassojen liike.” Vesimassojen liikkeen vaikutuksesta haitallisten aineiden etenemiseen saatiin hyvä esimerkki loppuvuodesta 2016. Avainasema tutkimuksen edistymisessä on myös ”hienolla yhteispelillä” suomalaisten merigeologien kanssa. ”Yritämme ymmärtää pohjan ja yllä olevan veden vuoropuhelua, sillä pohjalla tapahtuvat muutokset vaikuttavat monella tapaa veden kemiaan.” Myös tässä työssä tarvitaan uutta mittausautomaatiota eli pienellä aikaikkunalla toimivia laitteita, joilla päästään heti kiinni yksittäisten havaintopaikkojen sisäisiin muutoksiin. Syken koordinoimassa öljyntorjuntahankkeessa on jo selvitetty automaattilaitteiden toimintaa. Mutakinoksia ja rikkivetypurkauksia Juuri nyt Harri Kankaanpää tutkii tarkemmin Itämeren pohjaympäristöä. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös esimerkiksi lausuntojen laatiminen öljypäästöjen seurauksista. Tutkijat kykenivät vain hämmästelemään valtavia liejukinoksia, jotka matkasivat vauhdilla pitkin merenpohjaa. Öljypäästöjen varalta ja myös Itämeren tilan yleisemmän seurannan tehostamiseksi suunnitelmissa on ottaa käyttöön veden öljypitoisuuden automaattisia mittauslaitteita. Se on alkanut vuosikymmeniä sitten ja jatkuu edelleen. Tutkija on kartoittanut meren pohjakerrostumia ja selvittänyt Itämeressä esiintyvien haitallisten aineiden, kuten levämyrkkyjen ja öljyn pitoisuuksia. ”Marsin pinnastakin tiedetään enemmän kuin maapallon merien pohjasta”, vertaa erikoistutkija Harri Kankaanpää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Merikeskuksesta. Päästöjen riski on lisääntyvien öljynkuljetusten myötä kasvanut erityisesti Suomenlahdella, jolla nykyisellään seilaa vuosittain noin 150 miljoonaa tonnia öljyä
”Kemistejä eivät laskenta-algoritmit helposti korvaa. Kemiallista ymmärrystä ja kemiallisen datan tuottamista ja tulkintaa tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Sy ke M er ike sk us Tutkimusalus Arandalla on käytettävänään iso mittausja analytiikkalaitteiden arsenaali.. 8 KEMIA 3/2017 Itämeren suurimpana uhkana pidetään siihen valuvia lannoitekemikaaleja. nopeasti satojatuhansia kuutiometrejä pohja-ainesta ja varmasti merkittävä määrä fosforia”, Kankaanpää muistelee. Vanhan, merenpohjaan kertyneen fosforin liukeneminen veteen pahentaa ongelmaa entisestään. Moni ilmiö odottaa vielä löytämistään.” Asia on toisaalta myös ilahduttava. ”Mukana kulkee varmasti myös metaania, muita kaasuja ja kaikkea, mitä sedimenttiin on varastoitunut.” Veden kemiallisen koostumuksen tutkimus on osoittanut, että kaasupitoisuudet pohjan yläpuolella voivat vaihdella suuresti. ”Silti meillä on yhä paljon aukkoja Itämerta koskevassa perustietämyksessä, kuten muutosten nopeuksissa. Tutkijoiden tarkat laitteet ovat paljastaneet senkin, että Itämeren pohjasta purskahtelee silloin tällöin kaasua, joka sisältää muun muassa rikkivetyä. Päinvastoin, töitä tulee koko ajan lisää.” Fosfori ja typpi yhä isoin uhka Itämeren suurimpana uhkana pidetään siihen valuvia lannoitekemikaaleja, etupäässä fosforia ja typpeä. Niin siis myös kemian osaajia
”Kun arvioidaan fosforivarastojen roolia meren tilan kehittymisessä, on oleellisen tärkeä tuntea sedimenttien ja veden rajapinnan prosessit”, Lukkari kertoo. Viisi kemistiä pitää vuorollaan huolen siitä, että ravinneja hydrografiamääritykset ja muut kenttätyöt tulevat tehdyiksi keikkuvassakin laivassa. Asialla on iso merkitys Itämeren rehevöitymisessä. Mallin antamat arviot pidetään ajan tasalla veden tilan suorien mittausten ja kaukokartoituksen avulla. Hän osoitti jo väitöskirjassaan, että fosforivarastojen kemiallinen luonne vaihtelee alueittain. Ne ovat päinvastoin jopa laajenemaan päin. Jokavuotisista myrkkyleväkukinnoista ei kuitenkaan ole päästy eroon. Aranda seuraa Itämeren tilaa Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Mittaustuloksia tutkijoille tuottaa muun muassa tutkimusalus Aranda. Flow Injection Analysis (FIA) -menetelmällä vesinäytteistä määritään ravinteet eli kokonaistyppi, kokonaisfosfori, epäorgaaniset typpiyhdisteet ja epäorgaaninen veteen liuennut fosfaattifosfori. Hänen tutkimuksissaan on selvinnyt, että varsinkin runsaasti orgaanista ainesta sisältävien ja hapettomuudesta kärsivien pohjasedimenttien fosforista veteen voi vapautua merkittävä osa. ”Meren tilan suurin haaste on ihmisperäinen typen ja fosforin kuormitus”, vahvistaa erikoistutkija Kaarina Lukkari, joka hänkin työskentelee Syken Merikeskuksessa. Leväkukintojen muodostuminen on tosin viime kädessä kiinni säästä. ”Arandan tutkimusmatkat suuntautuvat pääosin Itämerelle, mutta se on tehnyt useita tutkimusmatkoja myös pohjoiselle Jäämerelle ja Etelämannerta ympäröivälle merialueelle”, Varmanen kertoo. Hyvin varustettujen laboratoriotilojen ja tietojenkäsittelyjärjestelmän ansiosta näytteiden analysointi ja tulosten käsittely ovat mahdollisia jo merellä. Niin hyviä kuin huonojakin uutisia mereltä tuo Syken Merikeskuksen tutkimusalus Aranda. Tulevaisuudessa tietoa saadaan myös automaattisista seurantalaitteistoista. Ekosysteemimallien tarpeita varten on tehtävä jatkuvasti fysikaalis-kemiallisia mittauksia varsinkin matalissa, helposti rehevöityvissä rannikkovesissä. Työssään Lukkari keskittyy meren biogeokemiallisiin prosesseihin ja ravinteiden kiertoon. Mallijärjestelmä on määrä sovittaa käytettäväksi myös Suomenlahdella ja Selkämerellä. Merta ahkerasti kyntävällä aluksella tehdään sekä biologisia, fysikaalisia, kemiallisia että merigeologisia tutkimuksia. Meri on viime vuosina puhdistunut. Saaristomeren alueen kokonaiskuormituksen vaikutuksia kuvaavaa mallia kehitetään ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon -ohjelmassa. ”Lopullisena tavoitteena on mallintaa koko Suomen rannikkovyöhyke”, Lukkari kertoo. Sen jälkeen viranomaiset pääsevät. 9 3/2017 KEMIA Aranda hakee tietoa suoraan mereltä Itämereltä kantautuu onneksi myös hyviä uutisia. Mallilla on tarkoitus tuottaa viranomaisille arvioita vesistöjen hoitotoimenpiteiden vaikutuksista ja näin helpottaa näiden päätöksiä jatkotoimista. Lukkari on mukana muun muassa kollegansa, erikoistutkija Risto Lignellin johtamassa hankkeessa, jossa Syke yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen merifyysikoiden kanssa kehittää Saaristomeren ja sen valuma-alueen ravinteiden kokonaiskuormitusmallia. Sen uusimman seurantamatkan tulokset valitettavasti enteilevät leville hyviä kasvuolosuhteita myös alkavana kesänä. Merikotka ja hylkeet lisääntyvät taas, ja meren kalaa saa syödä hyvillä mielin. Ee va Pi tkä lä Arandan Pia Varmanen työpöytänsä ääressä. Yksi heistä on meriekologian tutkimuslaboratoriossa Helsingin Kumpulassa työskentelevä merianalyytikko Pia Varmanen. Näin myös fosforin sisäisen kuormituksen määrässä on suurta alueiden välistä vaihtelua
Struviittia muodostavat teknologiat myös soveltuvat ainoastaan biologisesti fosforia poistaville ja lietteen mädättäville puhdistamoille. Sillä on huomattavasti enemmän käyttökohteita kuin magnesium-ammoniumfosfaatilla eli struviitilla, jota aiemmat talteenottotekniikat tuottavat. Turun halki virtaavasta joesta löytyi myös rikkakasvien torjuntaan tarkoitettua fenopropia. Vesiympäristössä ne voivat käyttäytyä arvaamattomasti. Lääkkeiden matkaa jätevedenpuhdistuslaitoksesta eteenpäin ja edelleen vesiympäristössä on vuodesta 2003 selvittänyt Åbo Akademin orgaanisen kemian professorin Leif Kronbergin tutkimusryhmä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa on jo vuosikymmeniä ollut käytössä kemiallinen fosforinpoisto. HSY:n kehittämässä menetelmässä fosforin annetaan jatkaa matkaa läpi koko puhdistuksen, ja sitä saostava kemikaali lisätään vasta lopuksi. ”Mikä parasta, jäteveden typestä osa poistuu ilmakehään, mutta osa typestäkin voidaan ottaa talteen. Åbo Akademin ryhmä tunnisti jo 2000-luvun alkupuolella Aurajokeen päätyvästä puhdistamattomasta yhdyskuntavedestä muun muassa kolesterolilääke betsafibraatin sekä kipulääkkeinä käytettävät ibuprofeenin, ketoprofeenin, diklofenaakin ja naprokseenin. Fosforisakka sitoutuu lietteeseen, kun taas typpi erottuu bakteeritoiminnan avulla ilmakehään. Prosessissa syntyvän fosforihapon jalostus on mahdollista toteuttaa keskitetysti muualla, eikä kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden näin tarvitsisi investoida siihen. ”Lääkeaineiden kohdalla kyse ei niinkään ole akuutista myrkyllisyydestä vaan jo hyvin pienten pitoisuuksien aikaansaamista hormonaalisista vaikutuksista eliöihin, esimerkiksi kalojen lisääntymiskäyttäytymiseen”, Kronberg kertoo. Näin syntynyt fosforipitoinen liete liuotetaan fosforihappoon, jolloin muodostuu uutta, puhdasta fosforihappoa. Lappeenrannan vedenpuhdistuslaitoksesta valuu Haapajärven kautta Itämereen myös noin kymSc an sto ck ph ot o Sinileväkukintojen pelätään röyhähtävän Itämerellä myös tänä kesänä.. Heidän käsittelemiään asioita voivat olla vaikkapa kalankasvattamon optimaalinen sijainti ja kalamäärä tai jätevedenpuhdistamon pistekuormitus. Emme vielä tarkkaan tiedä, mitä niille mereen joutumisen jälkeen tapahtuu. ”Ravita-prosessin etuna on sekin, että se voidaan toteuttaa erikokoisissa puhdistamoissa”, kertoo vs. Fosforihapon kanssa siitä voidaan tuottaa lannoitteen raaka-aineeksi sopivaa ammoniumfosfaattia.” Helsinki ei päästä fosforia mereen sujuvan käyttöliittymän avulla sekä suunnittelemaan vesienhoidollisia toimenpiteitä että arvioimaan niiden vaikutuksia omilta työpöydiltään. osastojohtaja Mari Heinonen HSY:stä. Näin minimaalisten pitoisuuksien tunnistaminen vaatii orgaanis-kemiallisten analyysimenetelmien vahvaa osaamista. Erityisen huolestuttavia ovat lääkeaineet. Hajoavatko ne valon vaikutuksesta tai biologisissa prosesseissa vai liukenevatko ne veteen sellaisinaan. Entä kuinka ne reagoivat muiden aineiden kanssa. Sen ansiosta fosforia voidaan kierrättää multaan ja kompostituotteisiin. 10 KEMIA 3/2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tekee oman osuutensa Itämeren hyväksi puhdistamalla jäteveden fosforista ennen kuin vesi jatkaa matkaansa mereen. Monet lääkeaineet esiintyvät vedessä nanogrammoina litraa kohti. Kehitteillä on entistä tehokkaampi talteenottomenetelmä. Nyt Viikinmäkeen kaavaillaan koelaitosta, jossa testattaisiin fosforin uudenlaista talteenottoa, niin kutsuttua Ravita-prosessia. Menetelmässä fosfori saostetaan vedestä heti puhdistusprosessin alkuvaiheessa. Tuoreemmat tulokset ovat peräisin Itä-Suomesta. Huolenaiheena lääkeaineet Lannoitefosforin ja -typen lisäksi Itämereen päätyy myös alati kasvava määrä arjen kemikaaleja
”Ympäristöön kertyvien antibioottien myötä erittäin vastustuskykyisten haitallisten bakteerien lisääntyminen on todellinen uhka. Syken Merikeskus tuottaa tietoa Itämeren suojelun ja kestävän käytön tueksi. Tulevaisuus mietityttää professoria useastakin syystä. Kohteina muun muassa kalatalous ja vesistön virkistyskäyttö. Yhä suositummaksi tulevasta ’joka säryn lääkkeestä’ diklofenaakista sen sijaan poistuu korkeintaan puolet. Laitos tekee Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteellistä tutkimusta ja keskittyy meriympäristön tilan pitkäaikaisseurantaan. Tutkimuksen pitäisi reagoida asiaan nopeasti.” Arjen kemikaaleja pesuaineista muoveihin Lääkkeet ovat kuitenkin vain yksi vesiin valuva hankala ryhmä. Laitoksilla ei myöskään ole lakisääteistä velvoitetta aineiden puhdistamiseen.” Antibiooteista tiedetään, että ainakin osa niistä kerrostuu merenpohjan sedimentteihin siinä, missä ravinteetkin. Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tekee merigeologista tutkimusta, jossa kerätään tietoa esimerkiksi meren pohjan laadusta, vesisyvyydestä ja virtauksista. Kun kemiallisten yhdisteiden jatkoseurantaa ei Suomessa kuitenItämerta tutkivia laitoksia Suomessa Suomen ympäristökeskus (Syke) Keskittyy Itämereen ja sen pintaja pohjavesiin yhtenä kokonaisuutena. Luonnonvarakeskus (Luke) Paneutuu Itämereen osana Sinisen biotalouden tutkimusta. ”Useimmat näistä kemikaaleista hajoavat luonnossa valon vaikutuksesta. Ilmatieteen laitos Vastaa merten fysikaalisen tilan tutkimuksesta, havaintotoiminnasta sekä meriennusteista. Myös huomattava osa antibiooteista pääsee valumaan luontoon.” Monet lääkkeet ovat ihmisille elintärkeitä, joten niiden käyttö ei ole ainakaan vähenemässä. Åbo Akademi Alan tutkimusta tehdään etenkin ympäristöja meribiologian oppiaineessa sekä kemian laitoksessa, jossa esimerkiksi tunnistetaan veden haitta-aineita. epitkala@gmail.com Åb o Ak ad em i Emeritusprofessori Leif Kronberg on huolissaan vesiin valuvista haitallisista kemikaaleista. 11 3/2017 KEMIA Mereen päätyy kolesterolilääkkeitä, kipulääkkeitä, beetasalpaajia ja antibiootteja. ”Niitä esiintyy Itämeressä ja sen eliöstössä huomattavina pitoisuuksina, mutta niiden kertymistä sedimentteihin ei kunnolla tunneta eikä mahdollisista vaikutuksista tiedetä juuri mitään.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. mentä muuta lääkeainetta, kuten beetasalpaajia ja antibiootteja. Helsingin yliopisto Tutkii Itämerta muun muassa ympäristötieteiden ja akvaattisten tieteiden oppiaineissa. kaan tehdä, ei tiedetä, mitä niille tapahtuu, mitä niiden hajoamistuotteet ovat, ja miten ne vaikuttavat”, Kronberg sanoo. ”Ibuprofeenista lietebakteerit onneksi pitävät. Muun muassa PBDE:t eli polybromatut difenyleetterit, joita käytetään palonestonaineina, ovat rasvaliukoisia ja luonnossa hyvin pysyviä yhdisteitä. ”Itämeressä esiintyy esimerkiksi palonestoaineita huomattavina pitoisuuksina, mutta niiden vaikutuksista siellä ei vielä tiedetä juuri mitään.”. Turun yliopisto Tutkimuksen keskiössä Saaristomeren tutkimuslaitos. ”Kunnallisten vedenpuhdistuslaitosten puhdistuskyky on monien lääkeaineiden osalta melko alhainen. Itämerestä ja muista vesistöistä tavataan myös arjen kemikaaleja, jotka ovat peräisin pesuaineista, hygieniatuotteista, tekstiileistä, rakennusmateriaaleista, elintarvikkeista, elektronisista laitteista, kulkuvälineistä ja erilaisista muoveista. Tvärminnen tutkimusasema Hankoniemellä
Itse kaasuttelen Kalmarin biokaasulla seitsemättä vuotta. LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ on meneillään paljon sellaista, millä on liittymäpintaa biokaasun liikennekäyttöön. Ruotsissa on sen verran kaasuautoja jo nyt, joten Suomen tavoite ei ole kovin kunnianhimoinen. Biokaasu on siitä kiitollinen tuote, että liikennekäytön lisäksi se soveltuu myös sähkön ja lämmön tuotantoon ja teollisuuden prosesseihin nesteja maakaasua korvaamaan. Keski-Suomen ilmastostrategiaan ja Joutsenmerkin kriteeriehdotuksiin kaasumaisille polttoaineille. Jyväskyläläisessä Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa tankattiin huhtikuussa ensimmäiset biokaasukäyttöiset jäteautot, ja pian asema avataan muillekin kaasuautoilijoille. Liikenteen päästöjen vähentämiseen tarvitaan kaikki keinot, joten sähkön, kaasun ja nestemäisten biopolttoaineiden vastakkainasettelu on turhaa. Vihdoin näyttää siltä, että biokaasun liikennekäyttö ottaa aimo harppauksen eteenpäin. Usko asioiden edistymiseen on toisinaan ollut koetuksella. Autossa on myös bensatankki, ja vaihto bensalle käy itsestään, kun kaasu loppuu. Yksistään Mustankorkealle rakentuva biokaasulaitos ruokkisi puolet Suomen nykyisestä 2 500 kaasuauton kannasta. Polttoaine on noin 40 prosenttia bensiiniä edullisempaa, ja rahat menevät aluetalouteen. Se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan – ja ainahan tavoitteen saa ylittää. Joutsasta on saanut biokaasua kolme vuotta, ja tänä vuonna tankkausmahdollisuudet lisääntyvät huimasti. Matkan varrelle ei jää edes siellä, missä kaasua ei vielä ole. KESKI-SUOMESSA meitä kaasuautoilijoita on satakunta. Tästä on hyvä jatkaa, ja Volkkarillakin pitäisi olla vielä paljon biokaasukilometrejä edessä. Volkkari tuotiin Saksasta ja maksoi veroineen kaikkineen saman verran kuin vastaava bensamalli Suomessa. Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Tu uli a Ni em ine n / Ke sk i-S uo m en liit to Outi Pakarinen koki biokaasuherätyksen 15 vuotta sitten Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksessa. Hiilidioksidipäästöjä ei uusiutuvalla polttoaineella periaatteessa ole. Voittanut yritys ajaa nyt jätteitä kolmella biokaasupakkarilla. Nykyisin hän työskentelee KeskiSuomen liitossa Circwaste-hankkeessa.. Kemistit voivat rakentaa biokaasun sisältämästä metaanista ja hiilidioksidista melkein mitä tahansa. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n hallituksessa valmistelemme lausuntoja, jotka liittyvät muun muassa ILUC-direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon, energiaja KIITOS Kalmarin tilan biokaasulaitoksen, Keski-Suomessa on voinut autoilla biokaasulla jo toistakymmentä vuotta. Kiinnostus onneksi kasvaa. 12 KEMIA 3/2017 TÄTÄ MIELTÄ Biokaasua tankkiin tekninen biokaasupotentiaali on 460 gigawattituntia eli 46 miljoonaa öljylitraa vastaava määrä. Julkisten hankintojen avulla voidaan näin edistää puhtaampaa liikennettä. Jos potentiaali otettaisiin käyttöön, sillä kattaisi 17 prosenttia tieliikenteen kuluttamasta energiasta. Kaikille löytyy aikansa ja paikkansa. Gasum tuo kesällä Jyväskylään nesteytettyä kaasua raskaalle liikenteelle jakelevan aseman, josta myös henkilöautot saavat kaasua tankkiin. Nyt pitää vain varmistaa, että kaikki lainsäädännössä tapahtuvat muutokset edistävät biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Äänekoskellekin on pian tulossa biokaasun tankkausasema. Uusien biokaasulaitosten ja tankkausasemien myötä joukkoon mahtuu paljon lisää. Resurssiviisautta tavoitteleva Jyväskylän kaupunki kilpailutti ennakkoluulottomasti kaksi jätekuljetusurakkaa ja edellytti biokaasukäyttöistä kalustoa. Biokaasun tuotannolle riittää täällä vielä raaka-ainetta, erityisesti maatalouden biomassoista. Energiaja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomessa olisi vähintään 50 000 kaasuautoa vuonna 2030
Nordkalkin tuotteet sopivat aina juomaveden käsittelystä jätevedenpuhdistukseen, luonnonvesien, kaivosvesien ja prosessivesien neutralointiin sekä lietteen stabilointiin. Tule vierailemaan osastollamme B 140! www.nordkalk.fi Varaa paikkasi viimeistään 16. Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Kalkkituotteita käytetään vedenkäsittelyssä eri tarkoituksiin. 040 933 1147 Ilmoitukset Kemia -lehdessä huomataan! Teemanumero 4/2017 ilmestyy 8. toukokuuta! Teemoina: laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. kesäkuuta. www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi LISÄTIETOJA www.ttl.fi/tyohygienia www.ttl.fi/kemia www.ttl.fi/aerosolilaboratorio www.ttl.fi/mikrobiologia Meiltä saat: Työhygieeniset selvitykset ja mittaukset työpaikoilla Analyysipalvelut Lämpöhajoamistuotteiden ja materiaaliemissioiden määritykset tuotteista TYÖHYGIEENISET PALVELUT. Vedenkäsittelyssä kalkkituotteilla nostetaan pH:ta sekä säädetään kovuutta ja alkaliteettia. Olemme mukana Yhdyskuntatekniikan näyttelyssä 10.-11.5.2017 . 040 770 3043 puh. Kalkilla voidaan myös saostaa fosforia ja metalleja sekä hygienisoida lietteitä
14 KEMIA 3/2017 Raskaimman atomin metsästys Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs rivi on täytetty, kiitos myös suomalaistutkijoiden ponnistelujen. Seuraavaksi rakennetaan siltaa vakauden saarelle. Kalevi Rantanen
Virallisesti ei ole määritelty, kuinka raskas alkuaine on superraskas. Tavallisesti superraskaasta aineesta puhutaan kuitenkin silloin, kun protoniluku ylittää sadan, eli mennään fermiumista (Z = 100) ylöspäin. Eniten tutkijoita kiehtoo mahdollisuus, että matkalla kohti yhä raskaampia alkuaineita tapahtuu jossain kohdin käänne. Näin arvelevat fyysikot, jotka käyttävät termiä ”maagiset luvut”. Työn aloitti Helsingin yliopiston fysiikan professori Lennart Simons. He työskentelivät kuuluisan alkuaineiden metsästäjän Albert Ghiorson ryhmässä, joka valmisti ensimmäisen kerran rutherfordiumia (104), dubniumia (105) ja seaborgiumia (106). Oganesson puoliintuu alle millisekunnissa. Hajoamistuotteet kertovat, että uusi superraskas alkuaine oli kuin olikin hetken olemassa. Viimeksi mainittu on nyt raskain alkuaine, jota on kyetty valmistamaan. Sen protonien määrä eli Z on 118. Simons tutki uraanin fissiota Niels Bohrin laboratoriossa Tanskassa vuosina 1938–1940 ja käynnisti sitten ydinfysiikan tutkimuksen ja opetuksen myös kotimaassaan. Raskaimmat elävät vain sekunnin murto-osia. Berkeleyn yliopiston tutkijat William D. Jos alkuaine pysyisi koossa satoja tai tuhansia vuosia, sitä voitaisiin valmistaa varastoon, tutkia ja hyödyntää aivan eri tavalla kuin heti häviävää ainetta. Haasteista huolimatta myös teoreetikot pyrkivät ennakoimaan sitä, millaisia vielä tuntemattomat alkuaineet voisivat olla. Jyväskyläläinen emeritusprofessori Matti Leino on puolestaan ollut tekemässä uusia alkuaineita sekä Yhdysvalloissa että Saksassa. ”On arveltu, että 172 saattaisi olla mahdollinen yläraja, jonka yläpuolelG. Hajoamistuotteet kuitenkin kertovat, että uusi alkuaine oli kuin olikin hetken verran olemassa. Se tarkoittaa, että vastaan alkaisi tulla vakaita tai ainakin suhteellisen vakaita aineita. Saattaa myös olla, että tietyt protonien ja neutronien määrät tekevät atomiytimestä vakaan. Kokeellistakin tutkimusta aiheesta on tehty ”yllättävän pitkälle”. Ytimien epästabiilisuus tietysti tekee olon hankalaksi jo paljon sitä ennen.” Kaikki toistaiseksi tunnetut raskaat alkuaineet ovat hajoavia eli radioaktiivisia. Kunnianosoituksen myönsi teoreettisen ja laskennallisen kemian seura Watoc tunnustuksena Pyykön ”uraauurtavasta panoksesta relativistiseen kvanttikemiaan”. Niiden protoninumerot eli järjestysluvut ovat 113, 115, 117 ja 118 ja nimet nihonium, moskovium, tennessiini ja oganesson. Darmstadtilaisen GSI-instituutin lineaarikiihdytin on 120 metriä pitkä. Saksan Darmstadtissa syntetisoitiin hassiumia (numero 108), darmstadtiumia (110),. Joskus ne jäävät ytimeen – ja uusi alkuaine syntyy. Relativististen ilmiöiden vaikutus tekee entistä vaikeammaksi ennustaa, mitkä alkuaineet ovat ylipäätään mahdollisia ja millaisia ominaisuuksia niillä on. Ot to /G SI Raskaiden alkuaineiden metsästäjä työssään. Sama kaksikko loi myös superraskaiden alkuaineiden käsitteen. Pyykön ryhmä on pian julkaisemassa työn, jossa on laskettu 5g-sarjan heksafluorideja. Tutkijat Matti Nurmia, Kari Eskola ja Pirkko Eskola osallistuivat 1960-luvulla raskaiden alkuaineiden tuottamiseen Yhdysvalloissa. Entä kuinka pitkälle voidaan vielä päästä. Myers ja W. ”Kukaan ei oikein tiedä, onko tämä vakavasti otettava ajatus vai ei. Tähän mennessä tehtyjen superraskaiden alkuaineiden ytimet ovat alkaneet hajota välittömästi. ”Itse olen arvellut, että alkuaineet 121–138 muodostaisivat 5g-sarjan”, Pyykkö kertoo. 15 3/2017 KEMIA la 1s-elektronit putoavat ytimiin”, vastaa emeritusprofessori Pekka Pyykkö Helsingin yliopistosta. Niihin Pyykkö on paneutunut niin ansiokkaasti, että hänet vuonna 2012 palkittiin Schrödingerin mitalilla. Lopullisen vastauksen arvoitukseen antavat vasta käytännön kokeet. Swiatecki esittivät vuonna 1966 ajatuksen, että vakaus alkaa protoniluvusta Z = 126 ja neutroniluvusta N = 184. Kun ytimen massa kasvaa, merkittävään osaan nousevat suhteellisuusteorian kuvaamat relativistiset ilmiöt. Nykyinen alkuainetaulukko ulottuu 5f-sarjaan asti. Jyväskylästä koetuloksia teoreetikoille Raskaiden ja superraskaiden alkuaineiden tutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. J. Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian liitto Iupac antoi viime vuonna viralliset nimet aineille, jotka vielä puuttuivat alkuainetaulukon seitsemännestä jaksosta. Niissä sopivaan atomiin ammutaan kiihdyttimellä ioneja tai muita hiukkasia
”Teemme ydinrakennetutkimusta pääasiassa alkuaineilla, joiden protoniluku on pienempi kuin kaikkein raskaimmilla alkuaineilla”, kertoo professori Paul Greenlees. Tuoreeseen tutkimukseen osallistui fyysikkoja viidestä maasta. ”Kaikkein raskaimpia alkuaineita on vaikea käyttää suoraan, koska ne elävät kenties vain sekunnin”, professori Greenlees myöntää mutta muistuttaa, että ydinfysiikalla yleisemmin on paljon sovelluksia. 16 KEMIA 3/2017 Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs rivi on nyt täynnä ja aineet myös nimetty. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio Jyfl-Acclab on yksi neljästä kansallisesta tutkimusinfrastruktuurista. Jyväskyläläiskokeiden perusteella voidaan kehittää teorioita, jotka selittävät raskaimpien alkuaineiden käyttäytymistä. Venäläinen Dubnan tutkimuslaitos rakentaa parhaillaan uutta kiihdytintä. Alkuvuodesta 2017 ilmestyneellä tutkimusartikkelilla oli kirjoittajia kuudesta maasta. Uusien alkuaineiden ”löytäminen” eli syntetisointi vaatii suuria tutkimusryhmiä ja teollisuuslaitoksia muistuttavia laboratorioita. Laboratorio on juuri saanut rahoitusta, jolla hankitaan esimerkiksi uusia ilmaisimia heliumionimikroskooppiin eli HIM-laitteeseen. Siitä, millaista taloudellista hyötyä kerättävä tieto ehkä joskus tuottaa, on mahdotonta sanoa mitään etukäteen. Noin 700 miljoonan euron hintaisen laitteen on määrä valmistua vuonna 2022. Suomessa rahasummat ovat suuriin maihin verrattuna vaatimattomia. Ritu-separaattorilla puolestaan syntetisoitiin einsteiniumin ja berkeliumin neutronivajaita ytimiä. Kokeet sillä on tarkoitus aloittaa vuonna 2018. Työ onkin keskittynyt muutamaan tutkimuslaitokseen, jotka Yhdysvaltain ja Saksan lisäksi sijaitsevat Venäjällä ja Japanissa. Jyväskylän kiihdytinlaboratorio ylpeilee useilla huippuluokan laitteilla. ”Laitteistomme on paras Euroopassa ja kenties koko maailmassa”, Greenlees kehaisee. Meillä toiminta perustuu erikoistumiseen ja erikoislaitteiden pitämiseen ajan tasalla. röntgeniumia (111) ja kopernikiumia (112). Toinen esimerkki on magneettinen ydinresonanssikuvaus MRI, alkupe. Myös tähän työhön osallistui jyväskyläläinen tutkija, fyysikko Juha Uusitalo. ”Olin ensimmäinen, joka niin sanotusti näki hassiumin atomin.” Tennessiini, alkuaine numero 117, näki päivänvalon Darmstadtissa vuonna 2014. Suomalaisprofessori ”näki” ensimmäisenä hassiumin atomin. Menetelmässä potilaalle annetaan radioaktiivista merkkiainetta ja kuvataan sitten hänen kehonsa gammakameralla, joka paikantaa lyhytaikaisten isotooppisen aiheuttaman säteilyn. Kuin eksoplaneettojen etsimistä Uusien alkuaineiden rakentaminen on kuin eksoplaneettojen metsästystä eli puhtainta tiedettä. Niihin kuuluu esimerkiksi Sage-spektrometri, jolla on tutkittu nobeliumin ydintä. Greenleesin johtaman ryhmän tutkimuskohteena ovat pääasiassa alkuaineet fermiumista dubniumiin eli numerot 100–105. ”Mieliinpainuvin hetki oli alkuaineen numero 108 tekeminen”, Leino muistelee. ”Esimerkiksi sairaaloiden kuvantamistekniikka perustuu ydinfysiikkaan.” Positroniemissiotomografia eli PET-kuvaus on hyvä esimerkki lääketieteellisestä sovelluksesta. Kuinka monta uutta ainetta taulukkoon ilmestyy, on vielä arvoitus. Näin voidaan löytää esimerkiksi syöpäkasvaimia ja niiden etäpesäkkeitä. Tarpeen ovat yhä järeämmät ja hienostuneemmat laitteet. Amerikkalainen Michiganin valtionyliopisto puolestaan konstruoi ionikiihdytintä, jossa ioneille annetaan puolen valonnopeuden vauhti
Aineet ovat inerttisiä, koska niiden elektronikuoret ovat täyttyneet. Raskain tätä nykyä tunnettu alkuaine oganesson on nimetty juuri hänen mukaansa. Kiteet ovat saattaneet toimia ilmaisimina sadan miljoonan vuoden ajan. Jaksot päättyvät inerttisiin jalokaasuihin. Alkuaineiden ominaisuuksissa havaittiin jo varhain jaksollisuutta. Tutkimuslaitteiden rakentaminen edistää monenlaisen tekniikan, kuten ilmaisimien ja tietokoneohjelmien, kehitystä. Nykyiset sovellukset syntyivät aikoinaan tieteellisen uteliaisuuden odottamattomina sivutuotteina. Oganesjan on pohtinut meteoriittien mahdollisuuksia etenkin Buckinghamin yliopiston professorin, astrobiologi Richard Hooverin kanssa. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Protonien määrä antaa alkuaineelle sen järjestysluvun (Z). Savun hiukkaset muuttavat ilmaraon sähkönjohtavuutta, mikä saa aikaan hälytyksen. Mitä enemmän protoneja on, sitä suuremmat ovat hylkimisvoimat. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Säteily ionisoi ilmaa ilmaisinkammiossa. Yksi suunta on avaruus. Mahdotonta ei silti ole, että vielä joskus löydetään. Sen, kuinka monta elektronia kullakin tasolla voi olla, määrittävät kvanttimekaniikan säännöt. Superraskas atomiydin, joka on kulkenut oliviinin läpi, on voinut jättää jäljen, josta se on yhä mahdollista tunnistaa. Positiiviset protonit hylkivät toisiaan. Kultaja hopeamalmeja taas havaitaan neutroniaktivaatiolla. ”Meteoriitit ovat kuin lentäviä laboratorioita”, hän kertoi Ison-Britannian kuninkaallisen kemian seuran lehdessä Chemistry Worldissä viime vuoden marraskuussa. Neutronien ja elektronien määrä kasvaa siirryttäessä kevyistä raskaisiin alkuaineisiin, mutta ei suoraviivaisesti. 17 3/2017 KEMIA Raskaiden ja superraskaiden alkuaineiden tutkimuskeskuksia Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio Suomi GSI Helmholtz -keskus Darmstadt, Saksa Hiukkasfysiikan tutkimuskeskus JINR Dubna, Venäjä RIKEN Nishina -tutkimuslaitos Wako, Japani Oak Ridge National Laboratory Oak Ridge, Yhdysvallat Michiganin valtionyliopisto East Lansing, Yhdysvallat RI A No vo sti Venäjän Dubnassa toimivan JINR-instituutin tutkijat ovat tähän mennessä napanneet kiinni yhdeksän uutta alkuainetta. Alkuaineiden metsästyksen grand old man on 84-vuotias venäläinen, sukujuuriltaan armenialainen fyysikko Juri Oganesjan Dubnan tutkimuslaitoksesta. Elektronit asettuvat mahdollisimman matalalle energiatasolle, mutta kaikki eivät voi kokoontua yhdelle tasolle. räiseltä nimeltään NMRI, jossa potilaan kuvantaminen tapahtuu voimakkaassa magneettikentässä. Työn tuloksia on ajan mittaan hyödynnetty monilla aloilla. Hooverin mukaan mineraali on myös hyvä superraskaan alkuaineen ilmaisin. Kaliforniumia, joka on voimakas neutronilähde, tarvitaan puolestaan öljyja kaivannaisteollisuudessa. Silloinkin neutronilähteenä toimii kalifornium. Niitä ei siis ole löydetty luonnosta. Öljykentillä käytetään kaliforniumia sisältävää neutronikosteusmittaria. ”Meteoriitit ovat lentäviä laboratorioita” Kaikki tuntemamme superraskaat ja monet vähän kevyemmätkin alkuaineet – neptuniumista alkaen – ovat keinotekoisia. Vakaan alkuaineen ydintä pitävät koossa neutronit, jotka toimivat ”liimana”. Voimme näin luottaa siihen, että superraskaiden alkuaineiden tutkimus tuottaa uusia sovelluksia, vaikka emme vielä tiedäkään, mitä ja millaisia ne ovat. Pallasiittimeteoriitit sisältävät oliviinikiteitä. Oganesjan etsii jatkuvasti uusia keinoja, joiden avulla superraskaita alkuaineita voitaisiin tutkia tarkemmin. Se määrittelee myös energiatason, jolla elektroni voi olla. Protonien määrä antaa alkuaineelle järjestysluvun Atomit koostuvat positiivisista protoneista, negatiivisista elektroneista ja varauksettomista, neutraaleista neutroneista. Orbitaali kuvaa elektronin todennäköistä rataa. Elektronit muodostavat orbitaaleja, joita merkitään ytimestä ulospäin luettuna kirjaimilla s, p, d ja f. Oliviini on magnesiumia ja rautaa sisältävä mineraali, jota käytetään muun muassa saunankiukaiden kivissä. Tuttu käytännön sovellus on palovaroitin, jossa ydinreaktiolla valmistettu alkuaine amerikium lähettää heikkoa säteilyä
Biologia on täynnä käänteistä kausaliteettia: B on olemassa siksi, että tulevaisuudessa tarvitaan tekijä A, jotta elämä toimisi. Kyseessä on käänteinen kausaliteetti, biologisen informaation korkein taso. Sen lukemisessa vierähti useampikin hetki. RNA-maailmaan: Solussa RNA-säikeet syntyvät transkriptiossa DNA-säikeiden kopioina. Lisäksi typpiemästen runko-osat ovat hydrofobisia, jolloin ne liimautuisivat toisiinsa kylki kylkeä vasten, eikä mitään kelvollista RNA-rihmaa voisi syntyä. Lehti olisi voinut ilmestyä myös Hesarin teemanumerona, niin hyvää ja kansanomaista mutta samalla asiantuntevaa oli artikkeleiden sisältö ja kirjoitustapa. Se osaa valita sekä oikeat aminohapot että niitä vastaavat siirtäjä-RNAt antikodeneineen. Tällä viitattaneen tässä yhteydessä kemialliseen evoluutioon. Tämän entsyymiperheen on kuitenkin täytynyt olla olemassa ennen proteiinisynteesiä. Erityisen paljon pidin Gluteenin kahdet kasvot -artikkelista, koska lähituttavienkin joukossa on keliakiasta kärsiviä ihmisiä. Ohutsuolen nukkapinnan katoaminen kun on elinikäinen ongelma ja vaivat samoin. Ne pitäisi ensin aktivoida. A:ta ei voi syntyä ilman sitä edeltävää B:tä. Koponen: ”Nykytiedon mukaan alkeellisen elämän syntymiskynnys on kohtalaisen matala.” Onkohan ”nykytieto” keksinyt elämän uudelleen, sillä oikea elämä on kaikkea muuta kuin alkeellista. ”Alkeellisin” eliö on mykoplasma, aitotumaisen solun parasiitti. Se myös suhteuttaa kaikkia elintarvikkeisiin, niiden ominaisuuksiin ja lisäaineisiin liittyvää keskustelua, joka monasti näyttää menevän pahasti tosiasioiden edelle. Sekin tarvitsee 580 kilotavua informaatiota, jota ohjaamattomat kemialliset reaktiot eivät voi synnyttää. Näin siksi, että typpiemästen sitoutumispaikat ovat hydrofiilisia, jolloin ne reagoisivatkin veden eivätkä sapluunan vastinemästen kanssa. 18 KEMIA 3/2017 LUKIJALTA Jari Koponen kirjoitti: ”Luonnonlait mahdollistavat materian monimutkaisenkin itsejärjestäytymisen heti, kun olosuhteet ovat sopivat” (Luonnon molekyylikoneet ovat elämän moottoreita, Kemia-lehti 2/17). Artikkelin anti olisi ollut parempi, jos tuo neljännes olisi käytetty kuvaamaan esim. Erikseen haluan antaa tunnustusta myös pääkirjoitukselle. Mikko Tuuliranta Kirurgi, Jyväskylä. Ulkopuolella luonnonlait eivät mahdollista, vaan estävät biopolymeerien synnyn. Mutta aktivaation pitäisi tapahtua vedettömässä ympäristössä, muuten ne reagoisivat veden kanssa! Sama pätee ns. Naturalistista spekulointia Artikkelista neljännes on elämän syntyyn ja kehitykseen liittyvää naturalistista spekulointia, jossa on ajauduttu tieteen ulkopuolelle. Ilmiön havaitsi elämän synnyn tutkija Nicholas Hud vuonna 2007. Se maistui oikein hyvälle. Sen tekee aminohappo-tRNA-syntetaasi-niminen entsyymiperhe. Kari Teppola Muoviteollisuus ry:n entinen toimitusjohtaja, Helsinki Kiitokset lehdestä tysidokset sapluunan vastinemäksien kanssa. Pariutuminen tarvitsee kuitenkin koneiston, joka asettaa typpiemäkset oikeaan asentoon siten, että ne pystyvät muodostamaan veElämän moottoreista Kiitos taas kerran aivan loistavasta Kemia-Kemi-lehden numerosta 2/2017. Tällöin sytosiini pariutuu guaniinin ja adeniini urasiilin kanssa. Ongelma on siinä, että rakennuspalikat, vapaat yksittäiset nukleotidit eivät solun ulkopuolisessa vesiliuoksessa voi spontaanisti muodostaa uutta RNA-säiettä, vaikka käytettävissä olisikin sapluuna. Myös muovien kierrätystä käsitelleet artikkelit olivat ansiokkaita. Esimerkiksi aminohapot ovat vedessä melko stabiileja eivätkä muodosta proteiineja. Naturalistien tarjoama vetinen ”alkuliemi” elämän synnyn tyyssijana on vihoviimeinen paikka, jossa biopolymeereja voisi syntyä itsestään. solubiologian keskeisintä tapahtumaa, translaatiota, DNA-koodin kääntymistä proteiinien aminohappojärjestykseksi: DNA:n ja ribosomin välillä ei ole suoraa fysikaaliskemiallista yhteyttä, joka mahdollistaisi koodin muuntamisen. Elämä vaatii etukäteen suunniteltuja hahmoja ja funktioita, kuten aminohappo-tRNAsyntetaasi-nimisiä elämän koneita. Mutta: elämän vaatimaa monimutkaista ”itsestään järjestäytymistä” tavataan vain elävissä soluissa, joissa ”olosuhteet ovat sopivat”
Jo toiminnan skaalaaminen laboratoriovaiheesta on iso kustannus.” ”Aikaa, rahaa ja koko sielu” Smart Chemistry Parkia pyörittää Turku Science Parkin Smart Cleantech -tiimi eli Fröberg-Niemi, Reeta Huhtinen, Anu Molin ja Annika Bernitz. Chileläisen muotoilijan Joel Menesesin materiaalivirtaa symboloiva teos The Thing matkasi – sekin kiertopalkintona – Raisioon, kunnes palkinto jaetaan uudestaan kahden vuoden päästä. Fröberg-Niemi toivoo, että suomalaisen kiertotalouden tukemiseen löytyisi edelleen kärsivällistä, pitkäjänteistä sijoitusrahaa. 19 3/2017 KEMIA AJANKOHTAISTA Smart Chemistry Parkin yritykset tekevät hartiavoimin yhteistyötä pitääkseen materiaalivirrat kierrossa. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Palkittu kemistitiimi Kiertotalouden ytimessä M es su ke sk us Maaliskuisilla Kemian Päivillä luovutetun palkinnon vastaanottivat Lari Vähäsalo (vas.), Anu Molin, Reeta Huhtinen, Linda Fröberg-Niemi ja Mari Taipale.. ”On valtavan hienoa, että palkinnon sai ensimmäisenä nimenomaan yhteisö, joka mahdollistaa pienten yritysten kiertotalousinnovaatiot ja liiketoiminnan käynnistämisen tällä alalla”, sanoo professori Kimmo Himberg SKS:n hallituksesta. Sitä on tullutkin sekä Tekesiltä että EU-ohjelmista. Tunnustus antaa uskoa, että teemme oikeita asioita.” Tyytyväinen on myös palkitsija. Nelikosta kaksi on kemian alan tohtoreita, yksi kemiantekniikan diplomi-insinööri. Tuomme ihmisiä yhteen, jotta yritykset voivat löytää oikeat partnerit. Elina Saarinen Innovaatioalusta, klusteri ja verkosto. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Työ palkittiin historian ensimmäisellä Kiertotalousinnovaatio-palkinnolla. Verkostomme tekee töitä yhteisten bioja kiertotaloustavoitteiden eteen”, Fröberg-Niemi kertoo. Smart Chemistry Park on koonnut saman katon alle pieniä startupyrityksiä, jotka tarjoavat osaamistaan muun muassa metalli-, energia-, paperija life science -teollisuudelle. ”Yrittäjät panostavat tähän aikaa, rahaa ja koko sielunsa. Smart Chemistry Park auttaa yrityksiä sekä tuotteistamaan innovaatioitaan että hakemaan työhön rahoitusta. Verkostoon kuuluu myös arvoketjuja täydentäviä, kemikaaliturvallisuuteen ja immateriaalioikeuksiin erikoistuneita yrityksiä. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen edellyttää syvää osaamista, tuotekehitystä ja investointeja. Smart Chemistry Parkin yhteistyöklusteri on paljon laajempi. Joskus on pystytettävä kokonaisia teollisuuslinjoja. Valtakunnallisessa verkostossa toimii tiiviisti 30 yritystä, ja tutkimusja yliopistoyhteistyön kautta mukana on satoja toimijoita. ”Meillä on tiivis ja luottamuksellinen yhteisö. Fröberg-Niemen mukaan palkinto merkitsee paljon niin tiimille kuin yrityksille. Seura perusti palkinnon kiinnittääkseen yhteiskunnallista huomiota kemian alalla toimiviin kiertotalousinnovaattoreihin ja kemian keskeiseen rooliin materiaalien turvallisessa kierrossa. Me elämme heidän kanssaan arkista aherrusta ja mietimme, miten materiaalivirrat saataisiin uudestaan kiertoon ja teollisuutta vihreämmäksi. Näin kuvailee Smart Chemistry Parkin kehityspäällikkö Linda Fröberg-Niemi Raisiossa toimivaa bioja teknologiayritysten yhteisöä, jolle Suomalaisten Kemistien Seura (SKS) myönsi ensimmäisen Kiertotalousinnovaatio-palkintonsa. ”Biomassan tai sivuvirtojen jalostaminen vaatii usein laiteinvestointeja. Keskittymän toimitiloissa ja laboratorioissa liiketoimintaansa rakentaa 12 yritystä, kuten ympäristöä säästävää pigmenttien valmistusmenetelmää kehittävä FP-pigments ja puumassasta rikitöntä ligniiniä, selluloosaa ja hemiselluloosaa toisten yritysten raaka-aineeksi fraktioiva CH Biofore
Annostukseen vaikutetaan sekä lääkeainetta sisältävän huokoisen ydinmateriaalin että sitä peittävän kalvon avulla. Materiaalit hallinnassa Mirena-kierukoiden kehittämiseen on vaadittu systemaattista monitieteistä tutkimusta. ”Myös hormonin annostuksen on oltava tarkkaa, eikä se saa vaihdella oleellisesti tuotteen käyttöaikana”, Manja Ahola kertoo. Raskauden ehkäisevä tuote koostuu kohtuun jäävästä rungosta, siihen liittyKierukoiden kehittäjille insinöörityöpalkinto västä hormonia annostelevasta ytimestä pintakalvoineen sekä poistamiseen tarkoitetusta ulosvetolangasta. Diplomi-insinöörit Pirjo Sallinen ja Ilkka Jutila, filosofian tohtori Manja Ahola, tekniikan lisensiaatti Taina Tjäder ja farmaseutti Juha Lehtinen ovat jatkokehittäneet Mirena-hormonikierukoiden tuoteperhettä ja sovittaneet sen massavalmistukseen. Menestystuotteen myynti ylitti viime vuonna miljardin euron haamurajan, jonka alalla saavuttavat vain maailmanluokan innovaatiot. 20 KEMIA 3/2017 UUTISIA Vuoden 2017 Suomalaisen insinöörityöpalkinnon sai turkulainen työryhmä, joka on kehittänyt hormonikierukoiden tuoteperhettä. Kaikkien materiaalien on sovittava yhteen sekä toistensa että ihmiselimistön kanssa. Maailmanlaajuinen kysyntä kuitenkin kiihdytti volyymit sellaiseen kasvuun, että prosessi piti automatisoida, mikä ei turvallisuusja tarkkuusvaatimusten takia ollut yksinkertainen tehtävä. Tuotannon skaalaaminen ylöspäin onnistui silti erinomaisesti. Lisäksi kierukan paikoilleen sijoittamiseen tarvitaan erillinen asetin. Suomalainen huippuosaaminen on näin voinut edetä kansainvälisen suuryrityksen massiivisia markkinointikanavia pitkin. Hormonikierukka on tehokkaimpia saatavilla olevia raskauden ehkäisykeinoja. Tätä nykyä hormonikierukoita viedään Turusta jo noin 130 maahan, joissa ne osaltaan kohentavat miljoonien naisten päivittäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta. Osaajaryhmä palkittiin huhtikuussa suorituksestaan vuoden 2017 insinöörityöpalkinnolla. Oman mausteensa siihen on tuonut lääketieteellisten tutkimusten, kokeiden ja hyväksymisprosessien laajuus, sillä maakohtaiset eroavuudet ovat lisänneet oheistyön määrää moninkertaisesti. Juuri materiaalien valinta ja kehittäminen ovat oleellinen osa palkittua työtä. Terveysteknologian vienti puolestaan ylitti jo kahden miljardin euron rajapyykin. La ur i Le ht ine n. 30 000 euron suuruisen palkinnon myöntävät Tekniikan Akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TfiF. Kierukoiden valmistus tapahtui alkuun lähes käsityönä. Kierukkamateriaalin pitää myös näkyä ultraäänija röntgentutkimuksissa. Turussa ideoitu ja siellä yhä valmistettava Mirena on vuodesta 2001 ollut Suomen lääketeollisuuden suurin yksittäinen vientituote, joka on myös Bayerin myydyimpiä reseptivalmisteita. Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja, jonka vuosittainen kasvuvauhti on tyypillisesti 5–10 prosenttia. Tuotteeseen tähdännyt tutkimustyö starttasi aikoinaan jo kansallisessa Leiras-yhtiössä, joka on sittemmin yritysostojen kautta päätynyt osaksi maailmanlaajuista Bayer-konsernia. TE K Hormonikierukka ja sen asetin. Lauri Lehtinen Palkittu turkulaisryhmä laboratoriossaan. Vasemmalta Ilkka Jutila, Pirjo Sallinen, Juha Lehtinen, Manja Ahola ja Taina Tjäder. Suomalaisen lääkeviennin arvo oli viime vuonna reilut 840 miljoonaa euroa
Myös lääkejätteiden synnyn ehkäisyyn etsitään aiempaa selvempiä ohjauskeinoja. KATSO KEMIA-LEHDEN VUODEN 2017 AIKATAULUT JA ERIKOISJAKELUT LEHDEN III-KANNESTA. Tällaisia lähteitä ovat lääketehtaat, sairaalat ja hoitolaitokset. Sen jälkeen etsitään ratkaisuja, joilla lääkeainekuormitusta voitaisiin vähentää. Yksikön päivittäinen työ jatkuu brändimuutoksen jälkeen ennallaan. Muutos tapahtui 4. Suuri osa puhdistamolle päätyvistä lääkeaineista kulkeutuu prosessin läpi vesistöihin ja sitoutuu lietteeseen. Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä, mutta ei synteettisiä orgaanisia yhdisteitä, kuten lääkeaineita. Heinäkuuhun 2019 kestävään hankkeeseen osallistuvat myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä 14 terveydenhoidon ja vesija ympäristöalan organisaatiota ja yritystä. huhtikuuta. Vedestä saatetaan tuottaa juomavettä ja lietettä käyttää maanparannusaineena. Sc an sto ck ph ot o Suomessa selvitetään, olisiko kustannustehokkaampaa puhdistaa lääkejäämiä niiden alkuperäisellä päästölähteellä kuin kunnallisen puhdistamon jätevedestä, lietteestä ja juomavedestä. Entinen Ekokem muodostaa Fortumin Recycling and Waste Solutions -yksikön. Hankkeessa pyritään myös lisäämään sekä lääkeja terveysalan ammattilaisten että kuluttajien tietoisuutta lääkeaineiden ympäristöriskeistä. Jätevesiin ja vesistöihin pääsevät lääkeaineet muodostavat monimuotoisen kemikaalicocktailin, jonka tarkkoja vaikutuksia ei tunneta. Kolmivuotisessa Tekes-hankkeessa tunnistetaan ensin eri lähteistä kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä ja niiden riskejä. Helsingissä puhutaan Eläinkokeettomista testausmenetelmistä Ekokemistä tuli Fortum Kiertotalousyhtiö Ekokemin nimi on vaihtunut Fortumiksi. kesäkuuta 2017 teemalla Up-to-date in vitro approaches in regulatory risk assessment and disease modelling. Hänen mukaansa lääkejäämien puhdistaminen voi olla tehokkaampaa siellä, missä niitä syntyy ja mistä niitä päästetään ympäristöön suuria määriä. VTT EXPERT SERVICES OY Lääkejäämät talteen jo päästölähteillä Kansainväliset tutkijat ja kemian-, kosmetiikka-, biosidija lääketeollisuuden asiantuntijat kokoontuvat kesällä Helsinkiin keskustelemaan eläinkokeettomista menetelmistä kemikaaliturvallisuuden testauksessa ja tautimallinnuksessa. ”Lääkejäämien esiintyminen puhdistamolietteessä vaikeuttaa puhtaan kiertotalouden tavoitteiden saavuttamista lietteen jatkohyödyntämisen osalta”, sanoo Epic-hankkeen koordinaattori, kehittämispäällikkö Taina Nystén Suomen ympäristökeskuksesta. Uusi brändi on seurausta viimesyksyisestä yrityskaupasta, jossa Ekokem siirtyi Fortumin omistukseen. Euroopan vaihtoehtoisten testimenetelmien foorumin Ecopan ja Skandinavian solutoksikologian seuran SSCT:n isännöimä kokous järjestetään 14.–16
Sc an sto ck ph ot o. Ämmässuolla tehtyjen lentomittausten tulokset vastasivat hyvin aiempia referenssimittaustuloksia alueelta. Tähän päädyttiin hiljattain toteutetussa pilottiohjelmassa. Sensorit tekevät tutkittavalta alueelta yksityiskohtaisen päästökartan. Laitteiston mittausja analytiikkateknologian on kehittänyt suomalainen cleantech-alan startup-yritys Aeromon. Sen jälkeen kerätty data yhdistetään ympäristödatan kanssa pilvipohjaisessa analytiikka-alustassa. Lentomittausta testattiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa. Pankki toimii osoitteessa ymparisto.fi/rakennusmateriaalit. Lisäksi tietopankki sisältää erillisen käyttöohjeen ja käytännön ohjeita, jotka liittyvät purkamiseen, jätehuoltoon ja vaarallisiin aineisiin. Materiaaleja voi etsiä tietokannasta materiaalin, tuotteen nimen, käyttöajan tai käyttökohteen perusteella. Sivustolla on myös kuvitus, josta saa lisäapua. 22 KEMIA 3/2017 UUTISIA Teollisuuden ympäristöpäästöjä on mahdollista kartoittaa reaaliaikaisesti lentävän mittarin avulla. tut mittauslaitteet liikkuvat ketterästi ja ovat luotettavan tuntuisia. ”Aeromonin nelikopteriin asenneLentävä laite mittaa teollisuuden päästöt Ae ro m on Oy Lentävän droonin eli nelikopterin mittalaitteisto kykenee havaitsemaan yli 70 erityyppistä teollisuuden hajapäästöä. Jätelaitoksen päästöjä sekä biojäteaumojen koostumusta ja kompostoinnista syntyviä kaasupitoisuuksia tutkittiin etäohjatulla lentolaitteella, johon oli asennettu mobiilisensorit ja päästömittauslaitteisto. Tietopankki auttaa etenkin ei-ammattilaisia tunnistamaan vanhoja materiaaleja. Tietopankin avulla halutaan ehkäistä turhaa purkamista ja edistää puretun materiaalin kierrätystä käyttäjien terveyttä vaarantamatta. Tarjolla on nyt tietoa materiaalien kierrätettävyydestä ja mahdollisista terveyshaitoista. Ympäristöministeriö on avannut tietopankin, josta kiinteistönomistajat ja korjaajat voivat hakea tietoa rakennuksissa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista. Mittaustulokset ovat hyvin lähellä omia aiempia tuloksiamme”, kertoo HSY Ämmässuon ympäristöinsinööri Roni Järvensivu. Tietopankki rakennusmateriaaleista auttaa remonttireiskaa Merkittävä osa rakennusja purkujätteestä syntyy omatoimisissa huoneistoremonteissa ja pientalokorjauksissa. Tarjolla on myös tietoa niiden ominaisuuksista, haitallisuudesta ja kierrätettävyydestä. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä rakennusja purkujätteestä kierrätetään materiaalina 70 prosenttia
Uuden raaka-aineen käyttäytyminen prosessissa opittiin ymmärtämään fysikaalisen mallinnuksen avulla. Käyttöperusteinen malli mahdollistaa sähkön ostamisen niillekin, joilla ei ole varaa omiin aurinkopaneeleihin. Työja elinkeinoministeriön mukaan tavoitteena on, että Business Finland aloittaa vuoden 2018 alussa. Raskaana olevien ftalaattialtistusta on kuitenkin syytä välttää. Novalab osaksi ALcontrol-ryhmää Karkkilalainen Novalab Oy on siirtynyt osaksi ALcontrol-laboratorioryhmää. Johtavat teollisuuslaitokset ovat Suomen suurimpia yksittäisiä kasvihuonekaasujen tuottajia. SSAB:n Raahentehdas tuottaa liki 10 prosenttia Suomen noin 40 miljoonan kilotonnin vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Yhtiön tavoitteena on jatkossa korvata hiiltä ja koksia eifossiilisilla biomateriaaleilla. Yhtiöt pyrkivät aloittamaan kaupallisen pilotin vuoden 2017 syksyllä. TTL:n tutkimushankkeessa oli mukana kahdeksan yritystä, pvc-muovin valmistajia ja käyttäjiä, rakennusja rengasliike sekä liimahartsin ja liimapalkkien valmistajia. Työntekijöiden altistumista selvitettiin virtsanäytteistä ja ilmamittauksin. Niille voi altistua muovin ja muovituotteiden valmistuksessa sekä remontoinnin yhteydessä. Nablabs mittaa Vapon laitospäästöt Ympäristölaboratorio Nablabs ja energiayhtiö Vapo ovat sopineet kolmivuotisesta yhteistyöstä. Aurinkoenergiaapua kehittyville maille Energiayhtiö Fortum ja ohjelmistotalo Futurice kehittävät ratkaisua sähkönsaannin ongelmiin kehittyvissä maissa. Muutos on osa viime syksynä käynnistettyä Team Finland -uudistusta. Tutkimustyössä olivat mukana muun muassa Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Uuden toimijan työnimi on Business Finland. Ftalaatit voivat häiritä hormonitoimintaa ja olla vaaraksi sikiölle. SS AB Eu ro pe Oy Raahen terästehtaan masuunit ovat aiempaa tehokkaampia ja ympäristölle hellävaraisempia. Tekes ja Finpro yhteen Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro yhdistetään. Ftalaatteja käytetään muovinpehmentiminä. Työperäinen altistuminen ftalaateille on vähäistä Muovia valmistavien ja muovia käyttävien yritysten työntekijöiden altistuminen ftalaateille on vähäistä, eikä aineesta aiheudu heille terveyshaittoja, ilmenee Työterveyslaitoksen (TTL) selvityksestä. Laboratorion palvelut ja yhteystiedot pysyvät ennallaan. Mittausten keskittämisellä tavoitellaan aiemman mittaustiedon parempaa hyödyntämistä laitosten käytön ja kunnossapidon kehittämisessä. Noin 600 asiantuntijan organisaatio kokoaa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on myös facebookissa! KLIKKAA JA TYKKÄÄ! www.facebook.com/kemialehti KEMIA Kemi. Raahen masuuneissa siirryttiin käyttämään injektiopolttoaineena öljyn sijaan hienoksi jauhettua kivihiiltä vuoden 2015 lopussa. Samalla masuunien hiilenkulutus saatiin vähenemään 15 kilolla rautatonnia kohden. Hankkeen tavoitteena on rakentaa alusta, jonka avulla aurinkoenergiayritykset voivat tarjota energiajärjestelmiään kotitalouksille. 23 3/2017 KEMIA Älykkäät masuunit vähentävät päästöjä Älykkäät mittausmenetelmät tehostavat masuunien ohjausta ja vähentävät päästöjä. Vuonna 1988 perustettu Novalab on akkreditoitu kemiallinen ja mikrobiologinen testauslaboratorio, jonka toiminta-alaa ovat muun muassa ympäristöja vesianalytiikka sekä elintarvikeja rehuanalytiikka. ”Masuunien ohjauksen modernisointi on malliesimerkki siitä, miten voimme laaja-alaisella innovaatioyhteistyöllä yhdistää perinteisen teollisuutemme ja startup-yritystemme parhaan osaamisen toiminnan tehostamiseksi kestävän kehityksen keinoin”, sanoo Dimeccin toimitusjohtaja Harri Kulmala. Nablabs vastaa Vapon lämpölaitosten ja voimalaitosten päästöja takuumittauksista vuosina 2017–2019. Uudistukset toteutettiin Dimecc Oy:n muutosohjelmassa. SSAB:n Raahen terästehtaan hiilidioksidipäästöjä on uusilla keinoilla pudotettu 120 kilotonnia vuodessa
Uusi organisaatiorakenne on tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuussa. Ympäristönäytteiden ja teollisuusprosessien materiaalien ja sivuvirtojen alkuaineanalytiikka on keskeisessä asemassa, kun arvioidaan ympäristöpäästöjä ja niiden vaikutuksia, teollisten tuotteiden ja prosessien ominaisuuksia sekä teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia. hankinnassa ja päivittämisessä. Suurin osa heistä työskentelee Lahdessa. Uuden segmentin nimeksi tulee Industry & Water. Medfiles myy laboratorioanalytiikkaa ja muita tutkimuspalveluja lääkealalle, terveydenhuoltoon ja kosmetiikkavalmistajille sekä elintarviketeollisuudelle. Tarjous on kiinnostanut kuluttajia niin, että yhtiö on päättänyt jatkaa sitä kesäkuuhun asti. Kemiran uudessa organisaatiossa on siten kaksi segmenttiä: Pulp & Paper ja Industry & Water. Vuonna 1987 perustettu yritys oli aikoinaan Kuopion yliopiston ensimmäinen spinoff-yritys. Molempien yritysten kaikki työntekijät jatkavat uuden omistajan palveluksessa. Kemira yhdistää liiketoimintojaan Kemira yhdistää Municipal & Industrialja Oil & Mining -segmenttinsä. Aaltoyliopisto on kehittänyt hankkeessa koneisiin uutta sensoritekniikkaa. Medfiles-konserni japanilaisomistukseen Japanilainen pörssiyritys WDB Holdings on ostanut Oy Medfiles Ltd:n koko osakekannan. Medfiles on tähän asti toiminut Suomessa ja Baltiassa. Kaupan myötä yhtiöstä tulee WDB:n kehittyvien Euroopan-toimintojen keskus.. Samalla tallentuu paljon dataa kehitteillä olevaan maanlaajuiseen metsävaratietojärjestelmään. Maali-nimen saanut laboratorio testaa aluksi uusia ICP-MS-, mikroaaltodigestioja IC-laitteistojaan ja kehittää ja optimoi menetelmiä erilaisten näytteiden analyyseihin. Työn päämääränä on maamme metsävarojen aiempaa parempi hyödyntäminen ja kannattavampi metsänhoito. 24 KEMIA 3/2017 UUTISIA Suomessa kehitetään metsävaratietojärjestelmää, joka tarjoaa aiempaa tarkemmat, monipuolisemmat ja ajantasaisemmat tiedot puustosta, maastosta ja tiestöstä. Metsätiedon big datasta hyötyvät niin metsäntutkimus, puunhankintaja puuntuotantoprosessit kuin viranomaisetkin. Metsissä päivittäin työskentelevät noin 2 000 hakkuukonetta keräävät jo nykyisin huikeasti mittausdataa. Yhtiön mukaan kampanja on poikinut muutamassa kuukaudessa satoja uusia kaasuautoilijoita. Gasum alkoi tammikuussa myydä yksityisautoilijoille biokaasua 89:n ja maakaasua 69 euron kuukausihintaan. Eurofins Scientific on maailman johtava elintarvike-, maatalousja ympäristöalan bioanalyysipalveluiden tarjoaja, jolla on reilut 27 000 työntekijää ja yli 310 laboratoriota 39 maassa. Ramboll Analytics tuottaa ympäristöalan laboratorioja mittauspalveluja. Gasumin tavoitteena on avata Suomeen lähivuosina 35 uutta tankkausasemaa. Metsäteho, Arbonaut, VTT ja Suomen Metsäkeskus selvittävät Dimecc Oy:n vetämässä hankkeessa nykyisen datan käyttömahdollisuuksia metsävaratiedon Metsävarat kerätään tietojärjestelmään Po ns se Harvesteri työssään suomalaismetsässä. Yhtiön mukaan muutoksen päätavoitteina on yksinkertaistaa sen työskentelytapaa ja parantaa asiakaspalvelua. Itä-Suomen yliopistoon alkuainelaboratorio Itä-Suomen yliopistossa on aloittanut monialkuaineanalytiikkaan keskittyvä laboratorio. Muutosten odotetaan lisäksi tuovan vuositasolla noin 15–20 miljoonan euron säästöt vuoden 2017 loppuun mennessä. Tuoreiden kauppojen myötä Eurofinsistä tuli alan markkinajohtaja Suomessa. Anturit voivat määrittää ympäröivän maaston ja puuston lisäksi myös esimerkiksi työlaitteen sijainnin ja nosturin asennon. Ahma on ympäristötutkimuksen ja -konsultoinnin asiantuntijayritys, jolla on akkreditoidut laboratoriot Rovaniemellä, Seinäjoella ja Oulussa. Kaasuauton voi tankata kuukausihinnalla Kaasuyhtiö Gasumin kampanja liikennepolttoaineen kiinteästä kuukausihinnasta on saanut jatkoa. Yhtiö työllistää 109 henkeä Suomessa ja Virossa. Metsäkoneilla on myös tulevaisuudessa keskeinen rooli sekä puustoettä maaperätiedon kaukokartoituksessa. Ahmalla on 104 työntekijää. Uusi laboratorio vahvistaa yliopiston analyysimahdollisuuksia etenkin harvinaisten maametallien osalta. Eurofins Scientific osti Ramboll Analyticsin ja Ahma Ympäristö Oy:n Eurofins Scientific on ostanut Ramboll Finland Oy:n analytiikkaliiketoiminnan Ramboll Analyticsin sekä Ahma ympäristö Oy:n
25 3/2017 KEMIA lintuja, pisaroita ilkka pollari birds, raindrops lämpöinen hauta: puun viisaus tiivistyy tummaan pisaraan LINTUJA, PISAROITA JULKAISUJA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Arvokas lisäanti on suomenkielinen SEM/ EDS-alan terminologia. Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (engl. lintuja, pisaroita ilkka pollari birds, raindrops Mainio kirjauutuus mikroanalytiikasta Kirjastojen hyllyyn Lepistön kirja kuuluisi ehdottomasti luonnontieteellisten kirjastojen valikoimiin. Englanninkielistä ammattikirjallisuutta on valtavasti, mutta suomeksi tuoretta tekstiä tuotetaan harvakseltaan tieteellisissä julkaisuissa. Puolijohdetutkimuksessa SEM/EDS on yhä tärkeämpi työväline. Energiadispersiivinen röntgenanalysaattori eli EDS (engl. Mikroanalytiikka arkipäiväistyy, ja tutkimus fokusoituu uusille alueille. SEMin erottelukyky on parhaimmillaan nanometri, mutta nanotutkimuksessa on tätäkin tarkemmat instrumentit atomitasoisiin näkymiin. Juha Jaatinen lintuja, pisaroita ilkka pollari birds, raindrops. Kvantitatiivisen analyysin tarkkuus on kohtalaisen hyvä eli 0,1 prosenttia. Teoksessa vältetään onnistuneesti minkään laitevalmistajan liiallinen suosiminen. Asbesti on analysoitava lakisääteisesti vanhojen rakennusten purkuaineksesta. Asiasanahakemiston lisääminen olisi parantanut kirjan käytettävyyttä. Näin saadaan saman tutkittavan kohteen pinnasta myös alkuainejakauma. Yli 300-sivuinen Pyyhkäisyelektronimikroskopia ja mikroanalysointi (Tampereen teknillinen yliopisto 2016) on laajin suomenkielinen SEM/EDStekniikoista laadittu yleisesitys. Mikroskooppien käytettävyyttä ja luotettavuutta parantavat niihin liitetyt tietokoneet, älykkäät kuvantamisohjelmat ja datan analysoinnit. energy-dispersive X-ray spectroscopy) liitetään SEMiin yhdeksi lisädetektoriksi. Emeritusprofessori Toivo Lepistön tietämys elektronimikroskopiasta ja alkuaineanalytiikasta on tiivistetty yksiin kansiin. Rakennusmateriaalien homeja muut mikrobikontaminaatiot havaitaan SEMin avulla nopeasti. Rikostutkinnassa, esimerkiksi kuituja ruutijäämäanalytiikassa, menetelmät ovat korvaamattomia. SEM/EDS-menetelmiä opiskelevan teos johdattaa pitkälle monitieteiseen mikromaailmojen tutkimukseen. Kirjan hinta on 34 euroa, ja sitä myy verkkokauppa.juvenes.fi. SEM/EDS-näytteiden määrä on asbestin osalta jopa satakertaistunut. Lepistö keskittyy omaan tutkimusalaansa eli materiaalitekniikkaan, mutta esitys on hyvin yleistajuinen. Tekstiä tukee 200 kuvaa ja taulukkoa. SEM/EDS-alaa omatoimisesti opiskelevana olen löytänyt monia vinkkejä näytteiden preparointiin, hyviin mikroskopointikäytäntöihin ja EDS-analytiikan hienouksiin. scanning electron microscope, SEM) tutkitaan aineiden pintojen rakenteita. Pidempään alalla työskennelleille käsikirja tuo tietosisältöä muun muassa materiaalitutkimuksen menetelmistä. Elektronimikroskoopit oheislaitteineen ovat viime vuosina kehittyneet teknisesti, ja samalla niiden hinnat laatuun nähden ovat pudonneet murto-osaan. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna
96 % katsoo, että näkökulmat kemiaan ovat onnistuneet ja että lehden ulkoasu on hyvä ja selkeä. Sitoutuneita ja innokkaita Kutsu lukijatutkimukseen julkaistiin numerossa 1/2017 ja jaettiin myös Kemian uutiskirjeen tilaajille. Suosituin aihepiiri on kemian tiede ja tutkimus, jota 98 % pitää erittäin (80 %) tai jonkin verran (18 %) kiinnostavana. Nämä ovat todella korkeita lukemia työn puolesta luettavien ammattilehtien vertailuryhmässä.” Lukijoista 3 % oli melko tyytymättömiä ja 2 % erittäin tyytymättömiä lehteen. 26 KEMIA 3/2017 ”Kokonaisuutena Kemia-lehden saama palaute on hyvin myönteistä. Kiinnostavien Lukijat Kemia-lehdestä: Tärkeä, kiinnostava ja hyvin toimitettu kärkipäässä ovat myös ympäristö, kiertotalous ja biotalous, innovaatiot ja keksinnöt, alan kansainvälinen kehitys, yritykset ja teollisuus sekä kemianteknologia. Toimitus onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia vastaajia arvokkaasta palautteesta. Lahjakortin kylpylähotelli Haikon Kartano & Spahan voitti Jenni Kuva-Belfrage Kirkkonummelta. Tutkimus löytää monia syitä hyviin tuloksiin. Aihepiirit kiinnostavat ja juttujen toteutus miellyttää lukijoita.. Lehden vakiopalstoista ykkösenä ovat uutiset, joita 99 % pitää hyvin tai jonkin verran kiinnostavina. Vastauksia ropisi tasaista tahtia ja kertyi lopulta 416, mitä Lauha pitää erinomaisena suhteutettuna lukijamäärään. Suosittuja ovat myös tutkimuksessa tapahtuu (98 %), ulkomailta (97 %), kiertotalous ja kemia (93 %), pääkirjoitus (92 %), tätä mieltä (92 %) sekä suomalaiset naiset ja kemia (90 %). Nanoteknologia, bioala, terveys ja hyvinvointi, henkilökuvat ja haastattelut, kemian historia sekä opetus ja koulutus kiinnostavat nekin useampaa kuin yhdeksää lukijaa kymmenestä. Painetulla lehdellä on noin 10 000 lukijaa, uutiskirjeellä reilut 4 600 tilaajaa. Lauhan mukaan lehti on onnistunut paneutumaan aihepiireihin, jotka löytävät lukijansa, ja toteuttamaan jutut lukijoita kiinnostavalla tavalla. Helmikuun Kemia-lehdestä tehdyn lukijatutkimuksen mukaan 10 000 lukijasta 9 500 on tyytyväisiä lehden antiin. S-ryhmän lahjakortit menivät Tatu Iivanaiselle Helsingistä, Jukka Pasaselle Lohjalta ja Taru Ruohomaalle Kauttualta. ”Erittäin tyytyväisten lukijoiden osuus on 35 prosenttia ja tyytyväisten kokonaisosuus 95 prosenttia. Lehdellä on selvästi vahva ja vakiintunut asema tärkeänä ja arvostettuna alan tietolähteenä”, sanoo tutkimuksen toteuttaneen Focus Master Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Lauha. Vastaajista 99 % on täysin tai osittain sitä mieltä, että jutut on kirjoitettu ymmärrettävästi ja että lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin palkintoja
asiaa. ”Lukijat kokevat mainokset tarpeellisiksi ja huomaavat ne hyvin. Missä rakennekaavat. Mm. Nuorten kuuluukin olla kriittisempiä.” Mainosten huomioarvo on Lauhan mukaan hyvää ammattilehtien tasoa. Alle 30-vuotiaita on 11 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin monilla muilla ammattilehdillä”, sanoo Lauha ja tähdentää kaikenikäisten olevan tyytyväisiä lehteen. Sellaista tarvitaan.” Tätä mieltä lehdestä Jutut on kirjoitettu ymmärrettävästi Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti Ulkoasu on hyvä ja selkeä Näkökulmat kemiaan ovat kiinnostavia Lehti käsittelee aiheitaan tosikkomaisesti Jutut ovat liian raskaita lukea Artikkelit toistavat itseään 20 40 60 80 100 75 24 1 67 32 1 61 35 4 60 36 4 13 36 2 49 15 41 1 43 12 34 1 53 täysin samaa mieltä osittain samaa mieltä osittain eri mieltä täysin eri mieltä Numeron 1/2017 kiinnostavimmat jutut Hajun piinaamat Kiertotalous ja kemia – Arvometalleja elektroniikkaromusta Pääsiäissaaren ihmeaine pidentää ikää Halpisrasva voitti kosteusvoidetestin Alastair Hay: ”Maailma ilman kemiallisia aseita on parempi maailma” 20 40 60 80 100 hyvin kiinnostava jonkin verran kiinnostava ei kiinnostava 66 29 5 49 42 9 55 40 5 55 39 6 53 36 11 Lehdestä sanottua ”Tutkijan näkökulmasta vastaajien suuri määrä sekä erittäin runsas ja tasokas avoin palaute ovat hyviä merkkejä. Jopa kaksi kolmesta palaa lehden pariin vielä uudestaan. Missä kiinnostavat tutkimukseen liittyvät asiat?” ”Minua kiinnostavat artikkelit ja jutut, joilla on selkeä yhteys arkeen; minua eivät niinkään kiinnosta tieteelliset artikkelit.” ”Tutkimuksesta vähän syvällisempiä juttuja. Olen ollut hyvin tyytyväinen; saa kattavaa tietoa aiheesta.” ”Huoliteltu teksti ja asiantunteva sisältö houkuttavat.” ”Olen lukenut lehteä kevään ylioppilasstipendin johdosta, ja todellakin pitänyt – vaikka olen lähdössä opiskelemaan matematiikkaa! Paljon kiinnostavaa myös alan ulkopuoliselle tiedefanille.” ”Olen ollut pitkäaikainen lehden tilaaja ja ilokseni huomannut lehden sisällön seuranneen aikaa ja sisältävän muutakin kuin pelkkää ’kemiaa’.” ”Lehdessä ei ole juurikaan kemiaa. Molemmat indikoivat sitä, että lukijat ovat sitoutuneita omaan lehteensä ja innokkaita kehittämään sitä yhä paremmaksi.” Lukijoista 93 % lukee lehdestä ainakin muutaman jutun, viidennes lähes koko lehden. Missä reaktiot. ”Kaikkein tyytyväisimpiä ovat lukijoista vanhimmat, jotka myös lukevat lehden tarkimmin. Luen lehteänne, vaikka teknisimmät artikkelit menevät ”ylhäältä yli”, eli en ymmärrä ihan kaikkea.” ”Minua ovat kiinnostaneet erityisesti historiajutut, henkilöhaastattelut sekä ajankohtaiset uutiset.” ”Oikeata kemiaa eikä aina vain jätehuolto-, kemikaalilaki-, ympäristö-, turvallisuusyms. Reilu puolet (53 %) on alle 50-vuotiaita. Monipuolisia ja sopivan syvällisesti kirjoitettuja. Naistenlehtityyppisiä haastatteluja ei tarvittaisi ollenkaan.” ”En ole kemisti, mutta jutut kiinnostavat silti, sillä ne on kirjoitettu kiinnostavasti ja maallikkoyleisö huomioiden.” ”Olen opiskelija ja tiedon jano on kyltymätön. kemian alan uusista tuulista, lainsäädännöstä ja työturvallisuudesta.” ”Tervan ECHA-rekisteröinnin tilanteesta ja vaiheista kiinnostaa saada katsaus.” ”Käytän lehtiä opetuksessa ja vien ne myös työpaikalleni kahvipöytään muidenkin luettavaksi.” ”Hajun piinaamat -jutun tyylisiä voisi olla joka lehdessä, vaikkei varmaan aina ole tarjolla vastaavia.” ”Artikkeli kemiallisista aseista oli hyvin mielenkiintoinen. 27 3/2017 KEMIA ”Kemia-lehdessä on hirveän hyvin kirjoitettuja juttuja mielenkiintoisista aiheista, lisäksi hienoa, että lehteä voi lukea myös sähköisessä muodossa.” ”Lehti on kehittynyt vihdoin niin laaja-alaiseksi ja monipuoliseksi kuin jo toivoin 30 vuotta sitten.” ”En ole vielä pitkään tilannut lehteä. Lehdessä voisikin olla oma palstansa nimenomaan suojelualalle.” ”Suomalaiset naiset ja kemia -sarja on mainio.” ”Keemikon jutut ovat hauskoja. Vastaajista naisia on lähes kaksi kolmasosaa. Vähemmän ns. betonijuttu ja rakkauden kemia ovat jääneet mieleen.” ”Lehti on inhimillinen ja joskus syvällisestikin asioita pohtiva. kevyitä juttuja – ovathan kaikki lukijat alan ihmisiä. Joskus voisitte kirjoittaa myös tiedepolitiikasta sekä kotimaassa että koko EU:n alueella.” ”Mielenkiintoisia alan juttuja hyvin kirjoitettuna. Unohtakaa välillä REACH!” ”Joka lehdestä löytynyt jokin ajankohtainen tai muuten mielenkiintoinen juttu. ”Ilahduttavaa lehden kannalta on nuorempien ikäluokkien hyvä edustus. Uusimmat tieteelliset artikkelit -aiheesta voisi joku referoida. Toivoisin kuitenkin lisää ajankohtaisia juttuja mm. Vihreät sivut -hakemisto vaikuttaa elinvoimaiselta konseptilta, toisin kuin monissa muissa lehdissä.” Leena Laitinen ja Päivi Ikonen
Pienemmät lahjoittajat ja Eläköön terva ry:n jäsenet ovat kantaneet omat kortensa kekoon. Rekisteröintiin ehtii vielä mukaan Hankkeen onnistumisen varmistivat Suomen Kulttuurirahaston ja Kirkkohallituksen 50 000 euron sekä Svenska Kulturfondenin 25 000 euron lahjoitukset. Kiinalaisen tervan maahantuojat ovat liittyneet saksalaisvetoiseen puutervan (wood tar) rekisteröintiin, jossa rajana on 10 000 tonnia vuodessa. 28 KEMIA 3/2017 Sarjassa seurataan tervatalkoiden etenemistä. Linnunmaa Oy:n vetämässä pohjoisen mäntytervan (nordic pine tar) rekisteröinnissä on vain suomalaisia toimijoita, jotka kaikki alittavat 10 tonnin tuotantorajan vuodessa. Pohjoisen mäntytervan rekisteröinti onnistuu alemman tuotantorajan ansiosta kevyemmällä testausprotokollalla ja pienemmillä kustannuksilla kuin aluksi arvioitiin. Suurimmat tuottajat ovat mukana rekisteröinnissä, josta valtaosa on jo tehty. Konsortiossa on mukana kolme suurinta suomalaista hautatervan tuottajaa, joiden toiminta on käytännössä turvattu.” Näin kertoo Eläköön terva – Rädda tjäran ry:n puheenjohtaja Juha Pyötsiä, joka iloitsee suomalaisen tervan pelastumisesta. Mäntytervan rekisteröinti loppusuoralla Kansallisaarre pelastuu ”Noin kolme neljäsosaa pohjoisen mäntytervan Reach-rekisteröintiurakasta on nyt valmiina. Juha Pyötsiä muistuttaa, että pohjoisen mäntytervan konsortioon kannattaa yhä liittyä, jos tuottaa mäntytervaa yli tonnin vuodessa. ”Tervanvalmistajat, jotka ilmoittautuvat Linnunmaa Oy:lle toukoGa lle nKa lle lan m us eo Gallen-Kallelan museona toimivan Tarvaspään kattoa tervattiin Espoossa kesällä 2016.. Saksalaiskonsultti REACHeck johtaa myös toista rekisteröintiä, joka on käynnissä mäntytervalle (pine tar). ”Jos Euroopan kemikaalivirasto alkaa jälkeenpäin yhdistellä rekisteröintejä, siitä voi aiheutua lisäkuluja. Parisen vuotta sitten käynnistyneessä kampanjassa on saatu kokoon rekisteröintiin tarvittava summa, yli 130 000 euroa. Pelastetaan Terva Suomalaisen mäntytervan pelastustalkoot lähestyvät maaliaan. Toisaalta yhdistäminen voisi myös mahdollistaa joidenkin rekisteröintitietojemme myynnin saksalaiselle mäntytervakonsortiolle”, Pyötsiä pohtii
Tavoitteet huomiselle. Pala kerrallaan. He toivovat tervaajien ammattikunnan vahvistuvan Suomessa. Tuloksia tuottaen. Hän kannustaa kaikkia yli tonnin tervaa tuottavia liittymään pian mukaan rekisteröintiin. ”Parasta olisi päästä oppilaaksi kokeneelle tervaajalle”, Anu Laurila sanoo. Kyllä. Tervausohjetta ovat koonneet yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkkohallituksesta sekä rakennuskonservaattori Jani Puhakka ja Anu Laurila Museovirastosta. kuun loppuun mennessä, pääsevät suoraan samaan rekisteröintiin. Leena Laitinen Si ni Pe nn an en. ”Tervaajia on vain kourallinen, eivätkä he ehdi joka paikkaan hyvän tervaussään aikana. Kirkkohallitus ja Museovirasto työstävät parhaillaan ohjetta katon tervaukseen. Fiksu maailma. Vie osaamisesi uuteen suuntaan ja opiskele kemiantekniikan diplomi-insinööriksi LUT:ssa. Saat avaimet parempaan huomiseen. Ohje ilmestyy alkukesään mennessä Kirkkohallituksen yleiskirjeenä ja löytyy sen jälkeen osoitteesta www.sakasti.fi > Yleiskirjeet. Kuvitettu tervausohje sopii ammattilaisten lisäksi tee se itse -tervaajien ja työn tilaajien apuvälineeksi. Kestävät ratkaisut. Tervaajaksi ei voi opiskella oppilaitoksessa, vaan työn oppii tekemällä. ”Esimerkiksi yhdistykset polttavat jonkin verran tervahautoja, mutta työkseen tervaa tuottavia on kovin vähän.” Ohjeet tulossa katon tervaukseen Kotimaista mäntytervaa tarvitaan muun muassa noin kolmensadan paanukatteisen kirkon ja tapulin sekä muiden perinnerakennusten suojaukseen. LUT:n vihreällä kampuksella ratkotaan rohkeasti mahdottomiltakin tuntuvia haasteita. Alalle tarvitaan lisää toimijoita, koulutusta ja verkostoitumista”, Pihkala toteaa. lut.fi/kemiantekniikka-di | #landofthecurious BE TOMORROW ”Suomalaisen mäntytervan valmistus on pelastumassa”, iloitsee Eläköön terva ry:n puheenjohtaja Juha Pyötsiä. Puhdas ympäristö. Myöhemminkin voi liittyä kemikaalivirastolle tehdyn tiedustelun kautta.” ”Etenkin terästankissa tuotettavan retorttitervan valmistajaa toivottaisiin mukaan konsortioon. Retorttitervanäytteestä olisi myös hyötyä aineen identiteetin määrittelyssä.” Suomessa olisi vielä tilaa ammattimaisille tervantuottajille, vinkkaa intendentti Anu Laurila Museovirastosta
30 KEMIA 3/2017 Betonin alkalisen kosteuden vaikutuksesta lattioiden rakenteissa ilmenee päällysteiden, kiinnitysliimojen ja tasoitteiden fysikaalis-kemiallisia muutoksia. Projektia rahoittavat useat materiaalinvalmistajat, urakointiyritykset, tilaajat ja toimialajärjestöt. DES-liuottimet muodostuvat vähintään kahdesta pääkomponentista: vetysidoksen luovuttajasta, esimerkiksi amiinista, ja vastaanottajasta, joka on tyypillisesti kvaternäärinen ammoniumyhdiste. Tutkijat uskovat uusien liuottimien vauhdittavan osaltaan kaupallisten nanoselluloosatuotteiden tuloa markkinoille. Monet DES-komponentit ovat vihreitä, edullisia ja helposti saatavilla olevia bulkkikemikaaleja. Tampereen teknillinen yliopisto TTY on käynnistänyt laajan tutkimushankkeen, jossa kartoitetaan eri-ikäisten muovipäällysteisten lattiarakenteiden aiheuttamia sisäilmaongelmia. Lopullisena päämääränä ovat rakennusalalle suunnatut käytännön ohjeet, joilla muovipäällysteisistä lattiarakenteista saadaan mahdollisimman laadukkaita. Fibrillimäisen nanoselluloosan valSc an sto ck ph ot o Muovilattioiden ongelmat selvitykseen DES-liuottimilla tehoa nanosellun tuotantoon Muovipäällysteisten lattiarakenteiden aiheuttamia sisäilmaongelmia on havaittu uusissakin rakennuksissa. Yksittäiset komponentit ovat usein korkean sulamispisteen kiinteitä aiTUTKIMUKSESSA TAPAHTUU neita, mutta sekoitettuna ne muodostavat alhaisen sulamispisteen eutektisen liuoksen. Samalla nanosellun tuotanto tehostuu ja energiankulutus vähenee merkittävästi. Kemiallisesti muokattua nanoselluloosaa voidaan käyttää myös jätevesien puhdistussovelluksissa. Nanoselluloosa on nanokokoon pilkottua puuselluloosaa, josta voidaan valmistaa erilaisia biotuotteita ja -materiaaleja. Suomalaistutkijoiden kehittämät uudet, kierrätettävät DES-liuottimet säästävät myös ympäristöä. Niiden avulla valmistettu nanoselluloosa oli laadultaan erittäin lupaavaa ja termisesti hyvin stabiilia. mistus on usein kaksivaiheinen prosessi. Heidän tavoitteenaan on kehittää uusia testimenetelmiä, joilla yhdistelmärakenteen toimivuutta voitaisiin ennustaa ja näin löytää parhaat materiaaliyhdistelmät. Reilun vuoden mittaisessa hankkeessa tutkijat pyrkivät selvittämään kosteusvaurioiden syntymekanismeja tarkastelemalla kokonaisuutta materiaalivalinnoista rakentamisprosessiin. Sellukuidun fibrillien sidoksia heikennetään ensin kemiallisesti tai entsymaattisesti, minkä jälkeen fibrillit erotetaan toisistaan jauhamiseen tai paineenvaihteluihin perustuvilla tekniikoilla. Ehkä tunnetuin esimerkki on koliinikloridin (sulamispiste 302 celsiusastetta) ja urean (sulamispiste 133 astetta) seos, jonka sulamispiste on 12 astetta. Nanoselluloosan esikäsittely syväeutektisilla liuottimilla (deep eutectic solvents, DES) helpottaa kuitujen hajoamista ja ehkäisee siten mekaanisten kuidutusprosessien tuotanto-ongelmia. Ne eivät myöskään vaadi erityisiä puhdistuskäsittelyjä ja ovat kierrätettävissä. Prosessin ongelmia ovat olleet kemikaalien hinta, myrkyllisyys ja kierrätettävyys. Näin kertoo Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus, jonka julkaisi ACS Applied Materials and Interfaces -lehti. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi biomateriaalien kantaja-aineena.. Kun puuselluloosa pilkotaan nanokokoiseksi, saadaan aikaan nanoselluloosaa. Esikäsittelyn saanto oli kaikissa tapauksissa korkea, yli 87 prosenttia. Hankkeen tarpeen nosti esiin Talonrakennusteollisuus
Materiaalin avulla on tutkijoiden mukaan mahdollista ratkaista pienlaitteiden ja sensorien energiansaanti niin, ettei niitä tarvitsisi ladata lainkaan sähköverkosta. Suomalais-ruotsalais-sveitsiläinen tutkijaryhmä korvasi kullan ja osin orgaanisenkin aineen nanoputkikalvolla, joka on kehitetty professori Esko Kauppisen ryhmässä Aaltoyliopistossa. Kännyköiden ja muiden pienlaitteiden akut ja laturit voivat pian olla historiaa.. Näin uskovat Aalto-yliopiston, Uppsalan yliopiston ja Lausannen teknillisen yliopiston EPFL:n tutkijat. KBNNO:n rakennetta Aurinkokennotutkijat: Perovskiitti haastaa piin Tulevaisuuden puhelin ei kaipaa lataamista Sc an sto ck ph ot o Kennot kasattiin Uppsalassa, ja niiden pitkäaikaismittaus tehtiin EPFL:ssä. Millainen olisi arki ilman kännyköiden ja tablettien jatkuvaa lataamista ja latureiden piuhavyyhtejä. Näin kennoja voitaisiin valmistaa rullalta rullalle -menetelmällä. Kennon takakontaktissa, jonka ei tarvitse läpäistä valoa, käytettiin mahdollisimman johtavia paksuja mustia kalvoja. Piin pelkistäminen Aa lto -y lio pi sto /U pp sa lan yli op ist o/ EP FL Perovskiittikennojen hyötysuhde on jo saatu samalle tasolle kuin piikennojen. 31 3/2017 KEMIA Hiilinanoputkikalvo voi ratkaista metalliorgaanisesta perovskiitista valmistettujen aurinkokennojen kestävyysongelman. Tutkijoiden seuraava tavoite on rakentaa prototyyppi useita uusiutuvan energian lähteitä hyödyntävästä laitteesta. Taipuisia aurinkokennoja on tähän asti valmistettu johtavalle muoville. Piikennojen elinikä on 20–30 vuotta, ja niiden teollinen tuotanto on erittäin tehokasta. Piikennolta kuluu jopa kolme vuotta tuottaa valmistukseensa käytetty energia, kun perovskiittikenno tekisi saman parissa kuukaudessa. Löytö julkaistiin Applied Physics Letters -lehdessä. Kolmannen sukupolven perovskiittikennojen valmistusprosessi on yksinkertaisempi ja edullisempi kuin perinteisten piikennojen. Perovskiittikennossa aukkojohdekerros muodostuu orgaanisesta aineesta ja sen päällä olevasta ohuesta kultakerroksesta, joka lähtee helposti hajoamaan. Muovin johtavaan kerrokseen verrattuna nanoputkikalvot ovat taipuisuudeltaan ylivoimaisia. Sveitsiläisyliopiston aurinkokennoryhmää vetää professori Michael Grätzel, jonka kehittämiin väriaurinkokennoihin perovskiittikennot osin pohjautuvat. ”Näin saavutimme kennolla hyvän kestävyyden 60 asteen lämpötilassa ja täydessä yhden auringon valossa”, kertoo Aallossa väitellyt, nykyisin Uppsalassa tutkijana työskentelevä Kerttu Aitola. Tutkijatohtori Yang Bain vetämä ryhmä on löytänyt perovskiittimineraalin muodon, joka kykenee muuttamaan yhtäaikaisesti sekä auringonvaloa, lämpöä että liikettä sähköksi. Perovskiittikennojen ongelma on kuitenkin ollut hyvin lyhyt elinikä. piidioksidista syö kuitenkin valtavasti energiaa. Ryhmä kutsuu löytämäänsä muotoa nimellä KBNNO. Sellaista lupailevat Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkijat. Se on ferrosähköinen materiaali, kuten muutkin perovskiitit. Aitolan mukaan kalvoista voidaan tehdä myös ohuita ja läpinäkyviä, jolloin niitä voitaisiin käyttää kennon etukontaktina. voidaan muunnella niin, että materiaalin sähköntuottokyky saadaan maksimoitua. ”Kevyitä ja taipuisia kennoja olisi helppo integroida rakennuksiin, ja niitä voisi itsekin ripustaa vaikka ikkunoihin”, Aitola ideoi Aalto-yliopiston tiedotteessa
Uutuusmenetelmä perustuu kiinteään ioninvaihtomateriaaliin, jolle on annettu nimeksi N10O. Huomattava osa sivuvir32. Plastec Finland ja Wiitta valmistivat tutkimushankkeessa koe-erän lattialaattoja ja säilytysastioita, joissa sivuvirran osuus on 30 prosenttia. kuten lujuuteen, jäykkyyteen, lämmönkestävyyteen, ulkonäköön ja pinnan tuntumaan. Lietteiden ja lentotuhkan hyödyntämistä selvitettiin VTT:n koordinoimassa EU-hankkeessa. Materiaalin kaupalliset oikeudet on ostanut Chemec Oy. ”Samoin radioelektroniikassa häiriöt vähenevät, kun signaali ei pääse kytkeytymään häviöllisesti tai toisiin komponentteihin”, Lemettinen kertoo. Hiljattain käynnistyneessä tutkimushankkeessa selvitetään, voisiko rikastamisen hoitaa kannattavasti Itä-Suomen yliopiston kehittämällä uudella menetelmällä, jolla saadaan metalleja talteen liuoksista. Savon kallioperästä metsästetään arvometallia Paperitehtaan lietteet taipuvat muoviksi Skandium on kultaakin arvokkaampi harvinainen maametalli. Jo ri Le m et tin en Kuuden tuuman alustakidekiekko galliumnitridin valmistukseen tarkoitetussa MOVPE-reaktorissa ennen kiteenvalmistusta. KEMIA roista päätyy silti yhä poltettavaksi ja kaatopaikoille. Esiintymä sisältää myös arvokkaita kiviaineksia, kuten apatiittia, ilmeniittiä ja hiomakiviteollisuudessa käytettävää granaattia. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Paperija kartonkiteollisuuden lietteitä ja lentotuhkaa voidaan hyödyntää muovintuotannossa. SOI-tekniikan tavoitteena on parantaa kiekon kapasitiivisia ja eristäviä ominaisuuksia. Tutkijat kartoittavat myös sitä, kuinka tehokkaasti ainekset voitaisiin erotella omiksi jakeikseen. Sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan pienentää muovin valmistuskustannuksia, vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia ja pudottaa jätteen määrää. Paperin ja kartongin tuotannossa syntyy runsaasti erilaisia sivuvirtoja, joita tätä nykyä käytetään betonin ja asfaltin raaka-aineena sekä maanrakentamisessa luonnon kiviainesten korvaajana. Komposiittimuovi sopii ruiskuvaluja ekstruusiovalmistukseen. Lisää suorituskykyä yhdistepuolijohteille VT T SOI-kiekon (Silicon On Insulator) avulla voidaan nostaa yhdistepuolijohteiden suorituskykyä tehoelektroniikassa. Rautalammin esiintymässä on skandiumin lisäksi zirkoniumia ja yttriumia. Muovintuottajien on kuitenkin pidettävä mielessä, että sivuvirran määrä vaikuttaa tuotteen ominaisuuksiin, Savon Rautalammilla sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin skandiumesiintymä, jonka kaupalliseksi arvoksi on laskettu huimat 34 miljardia euroa. Asian osoittivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka selvittivät, kuinka SOI-kiekko soveltuisi galliumnitridikiteiden valmistusalustaksi. Talteenottomenetelmällä uumoillaan olevan myös vientipotentiaalia. Arvometallin hyödyntäminen ei perinteisin rikastamismenetelmin ole kuitenkaan onnistunut. Suomalaisyritys tekee sekä piikiekkoja että SOI-kiekkoja, joissa kahden piikerroksen välissä on piidioksidista tehty eristekerros. Kiekot tutkimukseen toimitti Okmetic Oy. Tutkija Jori Lemettisen mukaan SOI-kiekon eristekerros parantaa myös läpilyöntikestävyyttä eli mahdollistaa selvästi korkeampien jännitteiden käytön tehoelektroniikassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että SOIkiekolla syntyy laadukkaampia kiteitä kuin perinteisellä piikiekolla. Kaikille kolmelle high tec -metallille riittäisi maailmalla kysyntää. Öljypohjaisesta polypropeenista jopa puolet on mahdollista korvata näillä sivuvirroilla, osoittavat VTT:n laboratoriokokeet
Jalostuksessa on käytetty hyvin pientä huippu-urosten ryhmää. Suomenpystykorvien nykypopulaation perimässä sen sijaan merkitystä on vain noin 20 kantakoiralla. Niillä oli myös pienemmät maksan tulehdusarvot ja lisääntynyt rasvojen hapetus. Maksalla on tärkeä rooli elimistön aineenvaihdunnan säätelyssä, joten rasvamaksa on iso terveysriski. Pohjanpystykorva paljastui tutkimuksessa yllättävän monimuotoiseksi, perimän muuntelun osalta lähes sekarotuisten koirien veroiseksi – kiitos lyhyen ja maltillisen jalostushistorian. Tutkijat panivat joukon hiiriä rasvaiselle ruokavaliolle ja syöttivät sitten osalle F. Sc an sto ck ph ot o heuttaja, joka sairastuttaa kuusia tyvilahoon. Kaksi juurikäävän virusta löytyi yllättäen toisista sienistä, pikkurouskusta ja valkoviirujuurekkaasta. Metsäpuiden varassa elää monipuolinen sieniyhteisö, johon kuuluu paljon myös erittäin hyödyllisiä sieniä. Haukkumalla tapahtuva pyynti on ollut elimellinen osa suomalaista eränkäyntija asutushistoriaa, tutkijat muistuttavat. Ne lähtivät eriytymään, kun suomenpystykorvan rotu perustettiin vuonna 1892. F. Bakteerihoito piti hiirten maksan kunnossa rasvaisesta ruokavaliosta huolimatta. Terapeuttisia bakteereita ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty ihmisten hoitokeinona. Myös sieniviruksista voi olla hyötyä. Havainto kumoaa käsityksen, että virukset ovat uskollisia isäntäsienelleen. Sienessä elää yli 20 viruslajia, jotka säilyvät tartuttamassaan rihmastossa vuosikausia. Lisäksi bakteerihiirillä oli vatsaontelon sisäisessä rasvakudoksessa Osa metsäpuiden yhteydessä kasvavien sienten viruksista pystyy siirtymään myös kaukaiseen sukulaissieneen, paljastaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus. Nykyisin rodun jalostuspohjaa pyritään laajentamaan ja koiran rodunomaista käyttöä vaalimaan. Suomenpystykorva on osa maamme kulttuurihistoriaa. enemmän adiponektiinihormonia, jolla on suotuisia vaikutuksia aineenvaihduntaan. 33 3/2017 KEMIA Rasvamaksaa voidaan hoitaa suolistobakteeri Faecalibacterium prausnitziilla, ilmenee Jyväskylän ja Turun yliopistojen tutkimuksesta. Pohjanpystykorva ja suomenpystykorva ovat esihistoriallisten metsästyspystykorvien suora jatkumo. Lisäksi juurikääpäviruksia piileskeli maan alla sienijuurisienten rihmastossa. Luken tutkimuskohteena ollut juurikääpä on ärhäkkä taudinaiSienivirukset ovatkin uskottomia Juurikäävän virus yllätti tutkijat pomppaamalla pikkurouskuun. prausnitzii -bakteeria. Bakteereja saaneiden jyrsijöiden maksaan kertyi selvästi vähemmän rasvaa kuin kontrolliryhmällä. Tulokset olivat erittäin lupaavia. Eurooppalainen kastanja onnistuttiin aikoinaan pelastamaan vaarallisen vierasperäisen taudinaiheuttajan kynsistä virusten avulla.. prausnitziin on osoitettu parantavan tulehduksellisia suolistosairauksia, mutta sen vaikutuksia maksan terveyteen ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimusprofessori Jarkko Hantulan mukaan onkin tarpeen selvittää, aiheuttaisiko esimerkiksi juurikäävän torjunta viruksen avulla riskiä muille sienilajeille. Jotkin niistä ovat tuottaneet 30 kertaa enemmän pentuja kuin lisääntyneet urokset keskimäärin. Kansalliskoiran kirjo kaventui Suolistobakteeri hoitaa rasvamaksaa Jalostaminen on vähentänyt suomenpystykorvan perimän monimuotoisuutta huolestuttavasti, selviää rotuharrastajien, Genoscoper Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Rasvamaksasta kärsii yli miljoona suomalaista
(03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 34 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. 3/2017 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta.
020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes 35 Vihreät sivut huomataan. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 044 201 7001 www.labrotek.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja huoneet – Environmental / Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators Bioja kasvatuskaapit – Bioand Plant Growth chambers, rooms and lights Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens Korroosiotestikaapit, ja UVtestikaapit – Corrosion test chambers and UV-SOLAR test chambers. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. Jokaisessa uutiskirjeessä. 3/2017 KEMIA KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä www.icoy.fi 044-066 6802 040-167 9557 Turku–Harjavalta–Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi LABROTEK OY Sinimäentie 8 B 02630 Espoo, Finland info@labrotek.com Puh
Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. 3/2017 36 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Vihreiden sivujen nettiversio HUOMATAAN! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Vihreät sivut myös verkossa. SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SKALAR ANALYTICAL B.V
040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 933 1147 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 3/2017 KEMIA 37 Vihreitä sivuja ei ohiteta. SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 040 770 3043 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh
1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 3/2017 38 • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 4/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 16. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service. toukokuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti ”Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” ”Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh
040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi
maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Joulun kinkkurasvasta syntyi yhteensä 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä. Henkilöauto taittaa yhden keskikokoisen kinkun jäterasvasta valmistetulla uusiutuvalla dieselillä kolmen kilometrin matkan. Nesteen uusiutuvan jalostuksen kemiallinen ydin on muuttaa esterit vetykäsittelyn avulla hiilivedyiksi. Oletettavaa on, että Kinkkutempun ansiosta rasvaa päätyi vähemmän viemäriin, jossa se aiheuttaa tukoksia ja muita ongelmia. Samalla Kinkkutemppu keräsi 14 500 euron potin hyväntekeväisyyteen. Sc an sto ck ph ot o. ”Kävin eräässä keskustelussa läpi esimerkkejä meidän käyttämistämme uusiutuvista raaka-aineista”, muistelee Nesteen tutkimuspäällikkö Leena Matilainen, joka toimi selvityksen ohjausryhmän jäsenenä. Neste MY -dieselin käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. Näkökulmina ovat niin teknologiat, viestintä, logistiikka kuin ympäristöhyödytkin. ”Kun sitten kerroimme ajatuksesta ohjausryhmän vetäjälle, Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikölle Petri Ahola-Luttilalle, hän innostui heti ja ryhtyi kokoamaan työryhmää tempauksen toteuttamiseksi.” Mukaan lähtivät Nesteen ja Kemianteollisuus ry:n lisäksi K-ryhmä, Lassila & Tikanoja, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Vesilaitosyhdistys, Honkajoki, Maaja kotitalousnaiset sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, joista jokaisella oli oma tärkeä roolinsa. Ympäristö hyötyi tempauksesta monella tapaa. Suomessa syödään joka joulu seitsemisen miljoonaa kiloa kinkkua. Kirjoittaja työskentelee Kemianteollisuus ry:n johtavana asiantuntijana. Näin saadaan lopputuote, joka sopii missä seossuhteessa tahansa tai sellaisenaan kaikkiin dieselillä kulkeviin ajoneuvoihin. Kemian ja molekyylitason osaaminen on tärkeää mutta ei yksin riitä”, Leena Matilainen sanoo. Kinkkutempusta on nyt tekeillä kemiantekniikan insinöörityö ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Rasvajätettä saatiin kokoon kaikkiaan 12 tonnia. Hän oli mukana ideoimassa tempausta. Kiertotalous kehittyy yhteistyöllä ”Kinkkutemppu on oivallinen esimerkki siitä, että kiertotalouden kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja erilaisten osaamisten yhdistämistä. Maija Pohjakallio Idea joulun kinkkurasvojen keräämisestä uusiutuvan dieselin valmistukseen syntyi sattumalta, kun Huoltovarmuuskeskuksen kemian pooli oli laatimassa biotalousselvitystään. Henkilöauto ajaisi määrällä neljä kertaa maapallon ympäri. ”Kinkkudieselistä” kertyneet tulot lahjoitettiin vähävaraisia perheitä auttavalle Hope ry:lle ja hyväntekeväisyysurheilujärjestö Iceheartsille. 40 KEMIA 3/2017 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Työn tavoitteena on analysoida tempausta, sen vaiheita ja eri toimijoiden roolia tarkemmin. Onnistuneen lopputuloksen takasivat aktiiviset suomalaiset kotitaloudet, jotka toivat omat kinkunpaistorasvansa keräyspisteisiin. Keräyspisteistä kinkkujäte siirtyi Lassila & Tikanojan autoissa Honkajoki Oy:lle esikäsittelyyn ja sieltä edelleen Nesteen Porvoon jalostaKinkkujäte jalostui uusiutuvaksi polttoaineeksi molle, jossa siitä valmistettiin uusiutuvaa dieseliä. Logistiikka suunniteltiin tarkasti niin, että kinkkurasvojen keräyspisteet sijoitettiin muun jätekeräyksen yhteyteen, ja jäterasvan kuljetuksen ajoreitit optimoitiin. Joulun 2016 alla järjestetty kinkunpaistorasvojen keräysja jalostustempaus tuotti noin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä autojen polttoaineeksi. ”Toivomme myös saavamme lisää tietoa siitä, olisiko kotitalouksien jäterasvojen erilliskeräyksen jatkaminen Suomessa jossain muodossa mahdollista, uutena Kinkkutemppuna tai jopa ympärivuotisesti”, Matilainen summaa
Jos et itse osaa hankkiutua eroon ylimääräisestä materiasta, joku toinen tekee sen puolestasi. ”Eikös sinun pitänyt päästä tavarasta eroon eikä hankkia uutta?” Aiemmin ihmettelin, kuinka ihmiset onnistuvat löytämään kirppiksiltä aarteita. Nyt ymmärrän. Minun roinani, kuten kaappien perukoille kätketyt koriste-esineet, käyttämättömät neuleet ja jälkipolvelle pieniksi jääneet urheilutarvikkeet, on osoittautunut joillekin muille hyvin tarpeelliseksi. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kiertävät aarteet SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 4/1982 Ilmansuojelulaki voimaan syksyllä Telko tuo puhdistusteknologiaa USA:sta Kemia-Kemi 4/1992 Kostamuksen rikinpoistohanke etenee Useita vuosia valmistettu ilmansuojelulaki astuu Suomessa voimaan ensi lokakuussa. Tilanne on luonut uuden liiketoimintaidean ja ammattiryhmän eli ammattijärjestäjät. Kuvien täytyy olla pelkkää lavastusta. Niissä ei näy lehtipinoja, korkeintaan muutama pöydälle kauniisti aseteltu julkaisu. Niinpä esimerkiksi loistokuntoisia astianpesukoneita, myös laatumerkkejä, saa netistä pilkkahintaan. Projektini on poikinut huvittuneita kommentteja. Laki velvoittaa monet teollisuuslaitokset tehostamaan ja parantamaan ilmansuojelujärjestelmiään. kaasun pyörrepuhdistimilla ja sähkösuodattimilla ole voitu ratkaista. Kun keittiötä remontoidaan, kannetaan ulos kaikki. bartersopimus, jonka kolmas osapuoli on Rautaruukki Oy. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Id a Pi m en of f. --Lähes 40 prosenttia koko Karjalan rikkidioksidipäästöistä on peräisin Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatista, jonka vuotuiset rikkidioksidipäästöt ovat nykyisin 60 000 tonnia vuodessa. SISUSTUSLEHDISSÄ esitellään seesteistä, niukkaeleistä skandinaavisuutta, jossa jokaisella esineellä on tarkoin harkittu funktio. Sallitut päästöjen enimmäismäärät kiristyvät kuitenkin lain myötä huomattavasti, eikä nykyisin yleisimmin käytössä olevilla mekaanisilla puhdistuslaitteistoilla päästä riittävään puhdistustehoon pahimmin ilmaa saastuttavissa teollisuuslaitoksissa. Tampella Power on allekirjoittanut Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatin kanssa sopimuksen rikinpoistolaitteiden toimituksesta. Itse olen alkanut hyödyntää kyseisiä kanavia nurkkieni siivouksessa. Jotain kertoo kulutuskulttuuristamme se, että tutulle nuorelleparille löytyi aivan uudelta näyttävä lasivitriini edullisesti ”käytettynä”. Rutinoitunut kirppiksillä kävijä ja verkkosurffaaja voi tehdä hyviä löytöjä. Mutta asioilla on kääntöpuolensa. Karsimista voi opetella myös omatoimisesti erityisten opaskirjojen avulla. Kyseessä on ns. --Amerikkalainen ympäristönsuojelujärjestelmiin erikoistunut Teller Environmental Systems -yhtiö on kehittänyt useita eri puhdistusmenetelmiä, jotka pystyvät ratkaisemaan sellaisia puhdistusongelmia, joita ei perinteisillä menetelmillä kuten esim. 41 3/2017 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). TÄPÖTÄYDET komerot, vaatekaapit, autotallit ja ulkovarastot paljastavat, että tavaraa on enemmän kuin tarvitsemme. Useissa yrityksissä onkin uuden lain vaatimukset otettu jo huomioon uusia puhdistusjärjestelmiä suunniteltaessa ja rakennettaessa. KIERRÄTYSTÄ helpottavat alueelliset nettikirppikset. Poissaolollaan loistavat myös kännyköiden laturit, jatkojohdot, korjaamista odottavat vaatteet, jääkaappimagneetit, muistilaput, parittomat sukat, tiskit, tyhjät suodatinpaperipakkaukset ja muut muuten vain menossa ja tulossa olevat tavarat. Suomessa ja Pohjoismaissa Tellerin järjestelmiä markkinoi Starckjohann-Telko Oy:öön kuuluva Telko, joka on ostanut amerikkalaisyhtiöltä lisenssioikeudet kaikkiin sen suunnittelemiin järjestelmiin. Sopimus koskee kombinaatin pellettitehtaan ensimmäiseen tuotantolinjaan toimitettavia rikinpoistolaitteita, jotka otetaan käyttöön v. 1993. Sopimuksen mukaan kombinaatti maksaa rikinpoistolaitteiden toimitukset Rautaruukille toimittamillaan rautapelleteillä
SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Marjo Luoma vie Muurahaishappoa maailmalle Prosessitekniikan osaaja Marjo Luoma viettää matkalaukkuelämää ja nauttii työstään täysin siemauksin. Siellä hänen kontolleen tulivat EU:n rahoittamat tutkimushankkeet, joihin yhtiö osallistui. ”Jos olisin töissä täällä, katselisin vain tuota merimaisemaa”, akvarellimaalausta harrastava nainen naurahtaa. Syksyllä 1979 hän aloitti prosessitekniikan opinnot Oulun yliopistossa. Siinä hän sovelsi – yhtenä ensimmäisistä – virtauslaskentaa mallintamistutkimukseen. Luoma kuului ensimmäiseen tyttösukupolveen, joka hyväksyttiin aiemmin poikakouluna toimineeseen Vuohengin lukioon. Pääaineekseen hän valitsi lämpöja diffuusiotekniikan. Projekteissa tutkittiin kiintokatalysaattoreita vetyperoksidin valmistuksessa, joten virtauslaskennan osaamiselle oli jälleen käyttöä. Itse hän työskentelee – ehkä onnekseen – yhtiön Oulun-toimipisteessä. Diplomi-insinöörin paperit ahkera opiskelija sai käteensä viidessä vuodessa. Urakan alkuvaiheessa syntyi Jaakko, ja valmista tuli, kun äiti palasi sorvin ääreen Katriinan vartuttua vuoden ikäiseksi. ”Kemira valmisti metallikennoisia pakokaasukatalysaattoreita autoihin, ja minä selvitin laskennallisesti niiden parempaa toimivuutta perinteisiin keraamisesta materiaalista valmistettuihin kennokatalysaattoreihin verrattuna.” Lisensiaattitutkimuksensa rinnalla Luoma kasvatti perhettään. Työelämän aloittaminen ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertaista. Pian toisen äitiyslomansa jälkeen Luoma siirtyi Kemira Chemicalsiin. Si sk o Lo ikk an en Marjo Luoma pitää itseään analyyttisenä ja matemaattisena ihmisenä. ”Katson yksityiskohtia mutta aina myös isoa kuvaa.”. Sisko Loikkanen Marjo Luoma ihastelee ääneen Taminco Finland Oy:n ikkunasta avautuvia näkymiä Helsingin Salmisaaressa. ”Naisia ei kutsuttu edes haastatteluihin, ainakaan niissä yrityksissä, joihin itse hain.” Tekesissä sattuivat kuitenkin olemaan avoinna teollisuussihteeriharjoittelijoiden paikat eri maissa, ja Luoma pääsi harjoitteluun Bonniin. Ensimmäinen työ löytyi Kemirasta, jolle Luoma teki myös tekniikan lisensiaattityönsä. Luoma syntyi Kajaanissa, jossa hän vietti ”perinteisen, onnellisen lapsuuden”. Saksasta palattuaan hän päätti kerätä lisää osaamista ja palasi yliopistoon lukemaan muun muassa kauppatieteitä ja tietojenkäsittelyä. Isä oli postin palveluksessa ja yrittäjä-äiti pyöritti lounasravintolaa, jossa jälkikasvukin sai ensimmäiset työkokemuksensa
Tutkijasta tuotepäälliköksi Vuonna 1998 Kemirassa kartoitettiin henkilöstön osaamista ja kiinnostusta siirtyä uusiin tehtäviin. ”Niin prosessitekniikan osaamisesta kuin kemian ymmärryksestäkin. Kemiran Oulun-tehdas oli tehnyt muurahaishappoa lähinnä kotimaan tarpeisiin, mutta nyt tähtäimeen otettiin isommat markkinat. Koulutustaustasta on ollut paljon hyötyä. Tuskin olisin reumalääkärinä päässyt reissaamaan näin laajalti ja saanut työssäni näin paljon ystäviä eri puolilta maailmaa.” Kirjoittaja on Ylen tiedetoimittaja. ”Istun paljon Oulussa puhelinja nettipalavereissa, mutta yhden viikon kuukaudesta vietän Belgiassa tai Hollannissa, jossa esimieheni työskentelee.” Positiivisuuden kautta Yhä hektisemmäksi käyvän työelämän myllerryksiin sopeutuminen on ollut Luomalle ”yllättävän helppoa”. sisko.loikkanen@yle.fi. Vuonna 2014 Kemira myi koko liiketoiminnan belgialaiselle Tamincolle, jonka palvelukseen siirryttyään Luoma vastasi yrityksen Animal Nutrition -yksikön tuotelinjoista. ”Kun aloitin, tuotantokapasiteetti oli 50 000 tonnia. • Harrastaa mm. • Kemirassa tutkija 1988–1998, muurahaishappoliiketoiminnan tuotepäällikkö 1998–2005, Chemsolutions-yksikön Pharma-, Chemicalsja De-icingliiketoimintojen johtaja 2005– 2012, orgaanisten happojen tuotelinjojen vetäjä 2012–2014. ”Olen ulospäin suuntautunut ja tapaan mielelläni uusia ihmisiä. Myös työnantajan tuki oli ”loistavaa”. Naimisissa, kaksi aikuista lasta. ”Olen aina napannut muutoksista positiiviset piirteet ja nostanut itsestäni esiin hyvät puoleni jokaista työnkuvaa varten”, hän kertoo asenteestaan. ”Itse kerroin työskennelleeni jo kymmenen vuotta tutkijana ja olevani halukas tekemään muutakin. • Diplomi-insinööri 1984, jatkoopiskelija ja assistentti 1984– 1987, tekniikan lisensiaatti 1996, Oulun yliopisto. Työn ohessa Luoma suoritti MBAtutkintoa vastaavan Kemiran sisäisen koulutuksen, joka sisälsi yhtiön oman johtamiskoulutuksen lisäksi strategisen johtamisen ja markkinoinnin kursseja eri yliopistoista. Vienti lähti vetämään niin hyvin, että tuotantovolyymejä piti nopeasti ryhtyä kasvattamaan. Kun kotiasiat olivat kunnossa, ”kauhean kivasta” työstä oli mahdollisuus nauttia täysin siemauksin. • Teollisuussihteeriharjoittelija Saksan Bonnissa 1987–1988. ”Mutta löytyi se oma paikka näinkin, ja aika mielenkiintoinen paikka sitä paitsi. Monipuolista ainetta tarvitaan myös vitamiinien ja antibioottien valmistuksessa. Muurahaishapporyhmä siirtyi useaan otteeseen yksiköstä toiseen ja yritysoston seurauksena laajeni. 43 3/2017 KEMIA Marjo Luoma • Syntynyt Kajaanissa vuonna 1960, ylioppilas 1979. • Asuu Oulussa. Nyt Luoma tekee työtään Eastmanin Animal Nutrition -yksikössä nimikkeellä Global Business Demand Manager. kirjallisuutta, liikuntaa ja akvarellimaalausta. Maailmanlaajuisesta viennistä vastanneelle tuotepäällikölle tehtävä tiesi jatkuvaa matkustamista. Insinööriltä puuttui alan koulutus, mutta vientisihteerikollegat antoivat auliisti tämän käyttöön kaiken tietoutensa ja käytännön vinkkinsä. Oli todella mukavaa tutustua erilaisiin asiakkaisiin, kulttuureihin ja kaupantekotapoihin.” Haasteitakin toki riitti. Unelma kariutui siihen, ettei kajaanilaislukiossa tuohon aikaan opetettu pitkän matematiikan opiskelijoille psykologiaa, jota olisi pitänyt osata lääketieteellisen pääsykokeissa. Seuraava käänne tuli, kun yhdysvaltalainen Eastman Chemical Company osti Tamincon. ”Joka kuukausi vietin ainakin viikon Euroopassa, välistä parikin viikkoa Aasiassa.” Vaativan yhtälön mahdollisti perheen hyvä tukiverkosto. Olen tarvinnut myös esimerkiksi koodaajan systemaattista ajattelua, jonka ansiosta olen rohkeasti uskaltanut ottaa käyttöön uusia tietokoneohjelmia.” Pedanttisena ihmisenä Luoma myöntää olleensa itseään kohtaan hieman armotonkin. Joskus mielessä käy ajatus, millaista elämä olisi ollut reumalääkärinä. Nyt tuotamme vuosittain jo 110 000 tonnia sataprosenttista happoa.” Vienti laajentui Euroopasta Aasiaan, sittemmin myös Eteläja Pohjois-Amerikkaan. Matkalaukkuelämä jatkuu, joskin pienimuotoisempana. ”Olen tehnyt työtä täysipainoisesti ja antautunut täysin myös kodille. Samalla myös yrityksen suomalainen tytäryhtiö Taminco Finland sai uuden amerikkalaisomistajan. Lastenhoitoapua tarjosivat niin Luoman eläkkeelle jääneet vanhemmat kuin Oulussa asuneet appivanhemmatkin. • Tamincon Animal Nutrition -yksikön tuotelinjan vetäjä 2014–2016. Aviomiehelle annoin vapaata heti, kun palasin matkoiltani”, hän hymyilee. Mieluisia ovat myös käsityöt, ruuanlaitto ja puutarhanhoito. Työympäristö ja tehtävien painopiste olivat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. ”En ollut harrastanut tarpeeksi liikuntaa, johon ei koskaan tuntunut löytyvän aikaa, ja se kostautui.” Selkäleikkauksen jälkeen hän otti aikaa ”väkisin” ja ryhtyi aktiiviliikkujaksi, johon voi törmätä niin kävelylenkillä, hiihtoladulla kuin pilatestunnillakin. Mentaaliterveyttään Luoma hoitaa intohimoisella kirjallisuuden lukemisella, joka on aina ollut hänen henkireikänsä. Vuonna 2000 Luomalta diagnosoitiin välilevyn pullistuma, joka pysäytti hänet kokonaan. Niin minulle tarjottiin tuotepäällikön paikkaa yhtiön muurahaishappoliiketoiminnassa.” Muurahaishappo on yleiskemikaali, jota käytetään niin AIV-rehun valmistukseen, pH:n säätöön tekstiilija nahkateollisuudessa kuin kemianteollisuuden lähtöaineenakin. Se oli koulutytön haaveammatti, sillä moni lähisukulainen oli reumapotilas. • Eastman Chemicals Companyn Animal Nutrition -yksikön Global Business Demand Manager 2016–
Älyvaate ei välttämättä edellytä elektronisia komponentteja. timisto saatiin sähköä johtavaksi. E-tekstiilien rakennussarjoihin erikoistunut Arduino on kuitenkin jo tuonut markkinoille vaatteisiin istutettavat mikrosäätimet. Hyvä esimerkki on vaikkapa uimarin suorituskykyä parantava haipuku. Kun puhutaan älyvaatteista, kyseessä voivat olla pelkät älykankaan tai älykuidun omat ominaisuudet. Stewart luennoi elektronisten tekstiilien historiasta ja tulevaisuudesta Britannian tiedeviikoilla, jotka järjestettiin Swanseassa viime syksynä. Varsinaisten tietokonevaatteiden kaupallinen läpimurto odottaa silti vielä tuloaan. Vuonna 1997 päivänvalon näki ensimmäinen tietokoneistetulla nuModernit e-tekstiilit voivat siis tulevaisuudessa muuttaa koko toimintaympäristöämme. Ensimmäisten älyvaatteiden eli avaruuslentäjien pukujen esiinmarssi käynnistyi 1960-luvun alussa. Nasa on kehittänyt muun muassa olomuotoaan muuttavia materiaaleja, joilla voidaan ulkoisten olosuhteiden mukaan säädellä puvun ja siten myös astronautin kehon lämpötilaa. Samaten muutamat muotitalot, kuten CuteCircuit, hyödyntävät aktiivisesti etekstiilien mahdollisuuksia. 44 KEMIA 3/2017 VAATTEIDEN TYYLEJÄ JA TEKNOLOGIAA, OSA 2/2 Jarmo Wallenius Jos vuorovaikutteiset älyvaatteet ja elektroniset eli e-tekstiilit sovelluksineen toden teolla valtaavat vaatemarkkinat, päivittäinen elämämme mullistuu. E-paidan käyttäjä voi esimerkiksi lähettää sähE-paidan käyttäjä voi lähettää sähköisiä tervehdyksiä paitaansa upotettujen anturien avulla. E-tekstiileissä tietoja sähkötekniikka yhdistyvät paitsi vaatteisiin, muotiin ja sisustukseen myös hyvinvointiin ja terveyteen. Keksinnön ansiosta huvipuisto Disney Worldia varten alettiin valmistaa valaisevia puseroita. Teräksestä tehtyjen palasten avulla kosketmeerisella ohjauksella varustettu ”kutomakone”, joka kykeni liittämään optista materiaalia joustaviin materiaaleihin. Vuonna 1968 New Yorkissa herätti huomiota suunnittelija Diana Dewin sähköluminesenssinen mekko sireeniäänisine vöineen. Elektronisella tekstiilillä taas tarkoitetaan kuituja, jotka mahdollistavat digitaalisten komponenttien, jopa pienten tietokoneiden upottamisen ja sulauttamisen kankaaseen. Akulla toimineen musiikkitakin kovaääniset oli sijoitettu sen taskuihin. Hopeisten ja kultaisten lankojen ja folioiden nivominen tavallisiin kangaskuituihin on peräisin muinaisilta egyptiläisiltä artesaaneilta. 1800-luvun lopulla. Kymmenen vuotta sitten Washington DC:ssa esiteltiin farkkutakkiin upotettu, useita pesukertoja kestävä tietokonenäyttö. Ne eivät silti ole niin uusi idea kuin voisi luulla. Uutuus sopi hyvin ajan discopukeutumiseen. Ensimmäinen elektroninen vaate valmistui tasan 30 vuotta sitten Massachusettsin teknillisen yliopiston MIT:n medialaboratoriossa. Farkkuvalmistaja Levi’s ja elektroniikkajätti Philips kehittivät myöhemmin takista myös kaupallisen version. Sähköäkin alettiin liittää vaatetukseen jo. ”Lordi Byronin tytär, matemaatikko Ada Lovelace, etsi jo 1800-luvun alussa Charles Babbagen analyyttiseen koneeseen ohjelmistoratkaisuja silloisten kangaspuiden informaatioteknologiasta eli reikäkorteista”, muistuttaa tutkija Rebecca Stewart Lontoon Queen Mary -yliopistosta. Tämänkin innovaation juuret juontavat kauas taaksepäin. Se oli musiikkitakki, johon oli asennettu kosketusherkkä Midi-soitin. T-paidoista E-paitoihin Äly ja elektroniikka astelevat estradille Jos muoti ja vaatteet ovat olleet pitkälti kemiaa, tulevaisuudessa ne ovat myös sähkömagnetismia ja päälle puettavia tietokoneita
45 3/2017 KEMIA Huippumoderni elektroninen iltapuku tuo juhlatilaisuuteen uudenlaista säihkettä. Vuonna 2012 alan guruihin lukeutuva keksijä Harry Wainwright esitteli Melbournessa asusteen, jonka väriä pystyi vaihtamaan älykännykällä. köisiä tervehdyksiä paitaansa upotettujen anturien avulla. Asuste tunnisti kännykkäpuhelun soittajan ilman digitaalista näyttöä ja sisälsi myös wifi-hälytysjärjestelmän taskuvarkaiden varalta. Esimerkki ensimmäisistä ovat led-valaistut vaatteet. Passiiviset e-tekstiilit tunnistavat ympäristössään tapahtuvia muutokCuteCircuit. Jälkimmäisiä ovat vaikkapa erilaiset sormikkaat ja soitettavat pöytäliinat. Esteettisiä ja suorittavia Elektroniset tekstiilit voidaan jakaa esteettisiin kankaisiin ja suorittaviin tekstiileihin
Eri puolilla maailmaa järjestetään jo runsaasti työpajoja, seminaareja ja muotija teknologiatapahtumia, joissa ihmiset voivat henkilökohtaisesti tutustua e-tekstiilien suunnitteluun ja valmistukseen. Rebecca Stewart pitää e-tekstiilejä erinomaisena mahdollisuutena houkutella myös nuoria, niin tyttöjä kuin poikia, luonnontieteiden, tekniikan, insinööritieteiden ja koodauksen pariin. Heidän mukaansa moni on jo heittänyt vempeleet nurkkaan ja jatkanut kuntoiluaan ilman ”älyä”. Kuitujen ja komponenttien materiaalit voivat olla puolijohteita, eristeitä, metalleja ja muoveja aina tarpeen mukaan. Tulevaisuuden tavoitteena on, että tällaisia avatar-asuja pystytään valmistamaan erilaisilla kutomakoneilla massatuotantona hieman samalla tavalla kuin nykyisin voidaan yhdistellä paperia ja elektroniikkaa. 1960-luvun discoissa hämmästyttivät sähköluminesenssiset minimekot, joiden vyö oli äänekästä mallia. Aktiiviset e-tekstiilit myös reagoivat toimintaympäristönsä ulkoisiin muutoksiin. Vaate voi taltioida, analysoida, varastoida, lähettää ja näyttää informaatiota. Suuren yleisön asenne ratkaisee Kun vaateteollisuus alihankkijoineen ja johdannaisineen pähkäilee, kuinka älyja e-tekstiilien massavalmistus ja jokapäiväinen käyttö toteutetaan, avainsana on käytännöllisyys. On nimittäin jo merkkejä siitä, että ihmiset kyllästyvät nopeasti esimerkiksi tarkkailemaan toimintojaan ja vuorokausirytmiään ja mittaamaan kuntoaan rannekkeilla ja muilla älylaitteilla. Etekstiilien ansiosta tietokoneet voidaan sulauttaa vaatteisiimme ja huonekaluihimme”, Stewart kuvailee. Toiseksi kuluttajat haluavat myös suojella yksityisyyttään. Hänen mukaansa e-tekstiileillä on tärkeä rooli teknologian edistymisessä. Tällä hetkellä erilaisten päällä pidettävien elektronisten älylaitteiden, kuten aktiivisuusrannekkeiden ja älysilmälasien, markkina-arvo on vuositasolla 30 miljardia euroa. ”E-tekstiilien avulla teknologia integroituu saumattomammin ympäristöömme. Tapahtumissa akateeminen tieto lomittuu ja yhdistyy käsityötaitoon. 46 KEMIA 3/2017 sia. Laajennetun todellisuuden esiinmarssin myötä summan on arveltu 10 vuodessa viisinkertaistuvan. Asiasta raportoivat tutkijat Ranskassa tammikuussa pidetyssä Futex-konferenssissa, jonka aiheena olivat interaktiiviset tekstiilit. Hain ihoa jäljittelevät virtaviivaiset asut ovat älytekstiilejä, jotka antavat uimarille lisää potkua.. Näin tapahtuu jo, kun vaikkapa älypuhelimet ja valvontakamerat käyvät yhä pienemmiksi. Kaikki riippuu siitä, hyväksyykö suuri yleisö smartit kuteet pysyväksi osaksi arkeaan. Ihmiset tahtovat pysyä anonyymeinä ja tietää, mihin heistä vaikkapa rannekkeilla kerättävää tietoaineistoa käytetään. Sukkapuikko ja virkkuukoukku voivat vaihtua juotoskolviin ja prosessoriin tai päinvastoin. Tärkeänä pidetään mahdollisuutta itse deletoida data tarpeen tullen
Tulevaisuudessa terveysteknologian, työasusteiden, urheilun ja muo. Teknologian ei pitäisi myöskään erottua vaatetuksesta. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. E-tekstiilien menestyksen ratkaisee paljolti käytännöllisyys. Jie sh en g Re n din osuuden veikataan kehittyvän yhtä suuriksi. Lapsille tuttu esimerkki älykkäästä pukeutumisesta ovat Teletappien antennit ja vatsanseudun tv-näytöt. Kangasta piti vielä lämmittää, jotta happi saatiin irrotetuksi grafeenista. Terveydestä taiteeseen Älyja e-tekstiilien suurimmat markkinat (30 prosenttia) ovat tätä nykyä turvallisuusja sotilasteknologiassa. 47 3/2017 KEMIA Elektronisten tekstiilien vuosittaiset markkinat jäävät vielä selvästi alle miljardin euron, mutta niidenkin uskotaan nousevan kolmeen miljardiin vuoteen 2026 mennessä. Viimeistään silloin voidaan puhua kuituoptiikkaan vertautuvasta kuitutroniikasta, jossa metallista johdekuitua tai nanokokoisia johdepartikkeleita on sekoitettu tavallisen tekstiilikuidun sekaan. Tulokset osoittivat, että joustava venymäliuskeanturi toimii hyvin grafeenimustetta johteena käyttävässä vaatteessa. Se on myös kemiallisesti hyvin yhteensopiva puuvillan kanssa. Grafeeni on niitä paljon edullisempaa ja ympäristölle hellävaraisempaa. Kankaan johtavana ainesosana he ovat käyttäneet grafeenipohjaista mustetta. Kolmannella sijalla on urheiluja kuntoiluteknologia (15), jota seuraaGrafeenimuste sopii e-tekstiilien johteeksi Cambridgen grafeenikeskuksen ja Jiangnanin yliopiston tutkijat ovat keksineet uuden keinon valmistaa sähköä johtavaa puuvillakangasta. jarmowallenius@hotmail.com Aiemmin sähköä johtava muste on valmistettu hopean kaltaisista arvometalleista. Samalla kankaan sähkönjohtavuus kasvoi. Grafeeni ja muut kaksiulotteisista materiaaleista valmistetut musteet voivat muodostaa kankaaseen useita nanokoon hiutaleista koostuvia sähköä johtavia tasaisia verkkoja. Cambridgelaisen Felice Torrisin ja jiangnanilaisen Chaoxia Wangin johtama tutkimus Environmentallyfriendly conductive cotton fabric as flexible strain sensor based on hot press reduced graphene oxide julkaistiin hiljattain Carbon-tiedelehdessä. ”Modernit e-tekstiilit myötäilevät paremmin vartalon liikkeitä kuin entiset printatut virtapiirit.” Valoa on kyetty aiemminkin yhdistämään tanssiasusteisiin ja muotiluomuksiin, mutta jatkossa käytössä on yhä monipuolisempia sensoreita, joilla voidaan tarkastella kehon kieltä ja biologiaa. ”Koska e-tekstiilit pohjautuvat samaan tekstiiliteknologiaan, jota käytetään tavallisten, sähköä johtamattomien lankojen ja kuitujen valmistukseen, ne sopivat hyvin vaikkapa tanssitaiteeseen”, Rebecca Stewart lisää. Toisena tulee kodinsisustus ja arkkitehtuuri 22 prosentin osuudellaan. Grafeenimusteella värjätystä puuvillakankaasta valmistettu e-tekstiili kestää hyvin taivutusta ja venytystä. Lisäksi elektronisia älyvaatteita tulee voida pitää ja pestä ilman, että kuosit tai ominaisuudet muuttuvat. Ensimmäisen sukupolven e-tekstiileissä anturi kiinnitettiin vaatteeseen, toisen sukupolven e-tekstiileissä se voitiin upottaa itse vaatekappaleeseen. Jotta massatuotanto mahdollistuu, elektroniikka pitää saada yhdistetyksi kankaisiin jo langan kudontavaiheessa. Kolmannen sukupolven päälle puettavassa elektroniikassa anturina toimii e-tekstiili itsessään. Ne sopivat päällä pidettävien ohuiden anturien käyttöön. Tutkijat valmistivat grafiitista kemiallisesti grafeenia ja ruiskuttivat näin syntynyttä grafeenioksidia puuvillaan. Sisustuksen ja life stylen alueella etekstiilien uskotaan jatkossa valtaavan peräti 70 prosenttia markkinoista. Kukin nappaisi alan markkinoista liki neljäsosan. Grafeeni kiinnittyi kankaaseen samalla tavalla kuin väriaine ja kesti sekä lukuisia pesukertoja että satoja taivutuksia. vat kuljetus (14), muoti (11) ja terveys (6 prosenttia)
Tullilaboratorioon hankittiin jo vuonna 2010 UHLPC-ioniloukku-orbiloukku-massaspektrometri, jonka avulla on pystytty selvittämään usean uuden aineen rakenne. Tullilaboratorion tutkimassa kahvipapuerässä osa pavuista oli täytetty kokaiinilla. Ammattirikolliset ovat kekseliäitä kehittämään uusia salakuljetustapoja. Huumeiden lisäksi Tullilaboratoriossa jää usein kiikkiin myös ympäristölle vaaraa aiheuttavia lähetyksiä. Laittomuudet tyssäävät Tullilaboratorion tutkimuksiin ”Myös perinteisten huumausaineiden määrä on kasvanut, ja muuntohuumeiden rinnalle on tullut steroidijohdannaisia ja peptidihormoneja eli niin sanottuja muuntodopingaineita.” Suuntaus on Kyberin mukaan huolestuttava myös huumeiden käyttäjien kannalta. Suurin osa netissä tarjottavista rohdoista ei ole aitoja. Erään löydöksen jatkoselvittely paljasti, että Intiassa toimii erikoisia matkalaukkuyrityksiä. Rouhetta olisi ollut tarkoitus käyttää marihuanan tapaan. ”Analyysimme kertoi, että aine oli lähes puhdasta bromadiolonia. Muuntohuumeiksi luokiteltavia yhdisteitä on nykyisin jo yli 500. Vuonna 2009 Tullin takavarikoimien muuntohuumeiden määrä ylitti ensimmäisen kerran perinteisten huumausaineiden takavarikot. Ilmiötä vastaan taistellaan myös laboratorioanalytiikan keinoin. 48 KEMIA 3/2017 Kokaiinilla täytettyjä kahvipapuja, hasiksesta tehtyjä matkalaukun osia ja ainekset sataan tonniin rotanmyrkkyä. Siinä esimerkkejä laittoman maahantuonnin yrityksistä, jotka Tullilaboratorio on torpannut. Isossa osassa laboratorion työtä ovat niin sanotut muuntohuumeet. ”Jo alle gramman maahantuonnista voi saada useamman vuoden vankilatuomion.” Tullilaboratorion henkilöstön työssä näkyy myös verkossa kaupiteltavien lääkkeiden ja ravintolisien lisääntyvä suosio. Riskaabelia on tietenkin myös aineiden kuljettaminen ja myyminen. Sitä käytetään palonestoaineena. Arja-Leena Paavola Tullilaboratorion analysoimien näytteiden avulla selvitetään epäiltyjä tullirikoksia ja laitonta maahantuontia. ”Tullissa pysäytetään yhä useammin postipaketteja, joista löytyy muuntohuumeita”, kertoo laboratorion jaostopäällikkö Marianne Kyber, jonka mukaan vielä vuosikymmen sitten kukaan ei osannut kuvitella aineiden määrän hurjaa kasvua. Niillä tarkoitetaan huumeita, joiden molekyylirakennetta on hitusen muutettu alkuperäisestä, ehkä vain yhden atomin verran. Aineiden annostelu on maallikoille vaikeaa, usein arpapeliä. Vaikuttavan aineen pitoisuus saattaa olla ”mitä tahansa”, ja apuaineita voi puuttua. Niillä on tapana korvata laukkujen muovinen tukikappale hasiksesta puristetulla levyllä. Sen jälkeen laboratorio on tunnistanut vuosittain noin 30 uutta ainetta. Sisäisen turvallisuuden rahaston ISF-rahoituksella hankittu laite palvelee vastedes myös poliisin tarpeita. Massaspektrometrinen tunnistus ei kuitenkaan enää riitä, vaan tarpeen on vielä tarkempi rakenneanalytiikka. Pääasiassa löydöt olivat amfetamiinia, kannabista, kokaiinia, heroiinia, ekstaasia, buprenorfiinia, bentsodiatsepiineja ja joitakin dopingaineita. Katukaupassa liikkuu esimerkiksi fentanyylijohdannaisia, joissa käyttöannokset ovat mikrogramman luokkaa. Eräs. Laboratorion uusinta tekniikkaa edustaa maaliskuussa käyttöön otettu GC-FTIR-spektrometri, jolla nimenomaan huumausaineet ja niiden johdannaiset saadaan entistä varmemmin kiinni. Ammattirikolliset osaavat Huumausainelakia päivitetään uusien muuntohuumeiden takia koko ajan. Tällaiset ”lääkkeet” ovat käyttäjälleen iso riski. Tutkimuksissa se osoittautui 1-hydroksibentsotriatsoliksi, joka on ykkösluokan räjähde.” Kiinasta tuli myös yksityishenkilölle osoitettu kymmenen kilon lähetys jauhetta, joka oli ilmoitettu heksabromisyklododekaaniksi. Sitten internet räjäytti muuntohuumeiden markkinat. Tullilaboratorion tutkimien laittomien aineiden kirjo oli vielä vuosituhannen vaihteessa suppea. Näin saadaan aikaan uusia aineita, joita huumausainelaki ei vielä ole ehtinyt kieltää. Maahan on yritetty ujuttaa myös kasvirouhetta, johon oli imeytetty synteettisiä kannabinoideja. Dopingaineita on kätketty kuivattujen hedelmien sekaan. ”Kiinasta saapui kerran Suomeen 25 kilon paketti valkoista jauhetta, joka ilmoituksen mukaan oli kalsiumstearaattia. Menetelmiä kehitetään jatkuvasti, jotta aineet kyetään tunnistamaan luotettavasti. Tullilaboratorio kuitenkin paljasti, että jauhe oli todellisuudessa bromadioloni-nimistä rotanmyrkkyä. Haasteensa on myös laittomuuksien löytämisessä tuontituotteiden valtavasta virrasta. ”Ihmiset tilaavat lääkkeitä netistä eivätkä ymmärrä, että se on useimmiten laitonta.” Lisäksi tilaaminen voi olla vaarallista
”Tuoteturvallisuusvalvonnassa kykenemme valvontasuunnitelmaa priorisoimalla jonkin verran hallitsemaan näytevirtaa ja siten säätämään vuosittaista työkuormaa. Laboratorio selvittää maahan tuotavien kasviperäisten elintarvikkeiden, yhdistelmäelintarvikkeiden sekä kulutustavaroiden vaatimustenmukaisuuden ja turvallisuuden. 49 3/2017 KEMIA tä olisi syntynyt satatuhatta kiloa kaupallista jyrsijämyrkkyvalmistetta”, Kyber hymähtää. arjaleena.paavola@gmail.com Tu llil ab or at or io Viattoman näköisiin nallenkuviin oli imeytetty 251-NBOMe-nimistä muuntohuumetta.. Hyödynnämme myös siviilipalvelushenkilöitä ja uusien tutkimusmenetelmien kehittämisessä harjoittelijoita.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Syynä on laboratorion henkilöstöresurssien väheneminen. Näin pyritään estämään vaarallisten kasvintuhoajien pääsy Suomeen ja muualle EU:n alueelle”, kertoo Tullilaboratorion johtaja Pirjo Sainio. Ihon kanssa kosketuksessa olevista nahkatuotteista tutkitaan yliherkkyyttä ja allergiaa aiheuttavia kromi(VI)-yhdisteitä. ”Pikamenetelmät helpottavat ja nopeuttavat työtä. Se, minkä eläimen liha on kyseessä, pystytään nykyään selvittämään nopeasti dna-tutkimuksella. Jos tuote sisältää niitä, aineet on pakkausmerkinnöissä mainittava korostettuina. Euroopassa tunnettuja tapauksia ovat esimerkiksi extra-neitsytoliiviöljyn laimentaminen muilla öljyillä sekä hevosenlihan myyminen nautana. Työntekijöitä tarvittaisiin enemmän etenkin rikostutkimuksiin. Ihoa ja silmiä ärsyttävä aine voi aiheuttaa allergiaa”, Sainio kertoo. Allergeenien lähteitä ovat esimerkiksi viljat, maapähkinät ja äyriäiset. Myös kasvisten laatua tarkkaillaan. Kymmenen viime vuoden aikana uudeksi tutkimuskohteeksi ovat tulleet allergeenit. Viime vuosina yhä keskeisemmäksi osaksi laboratorion toimintaa on muodostunut ravitsemusja terveysväitteiden valvonta ja erityisesti elintarvikepetosten tutkiminen. ”Esimerkiksi tekstiileistä tutkitaan pintakäsittelyaineista ja värien kiinnitysaineista lähtöisin olevaa formaldehydiä. Petoksissa tavoitellaan rahallista hyötyä yleensä korvaamalla kalliimpi raaka-aine joko kokonaan tai osittain jollakin halvemmalla. Myös Sainio kiittelee jatkuvasti kehittyviä analyysitekniikoita, joita laboratorio ottaa käyttöön sitä mukaa kuin niitä tulee saataville. Ihokosketukseen joutuvista tekstiileistä analysoidaan lisäksi atsoväriaineita, koska osasta niistä voi vapautua syöpää aiheuttavia aromaattisia amiineja. Tekstiilien neppareista, napeista ja vetoketjuista selvitetään kosketusallergiaa aiheuttavan nikkelin siirtymistä sekä sitä, sisältävätkö ne lyijyä yli sallitun pitoisuuden. Allergeeni on elintarvikkeessa esiintyvä proteiini, joka aiheuttaa allergisen ihmisen elimistössä yliherkkyysreaktion. Suhteellisen uusi asia on esimerkiksi käsikäyttöisen XRFlaitteen hyödyntäminen korujen raskasmetallipitoisuuksien esitutkimuksissa.” Tutkimusajat ovat sen sijaan jonkin verran pidentyneet. Myös kulutustavarat tarkassa syynissä Tullilaboratorion tehtäviin kuuluvat myös tuoteturvallisuusvalvonnan tutkimukset ja kasvisten tarkastustoiminta. ”Kasvinterveystarkastus on maahantuonnissa pakollinen parillekymmenelle hedelmä-, vihannesja marjasuvulle. Kulutustavaroista kartoitetaan muun muassa niiden kemiallinen ja mekaaninen turvallisuus
”Kalalaji korvataan toisella lajilla, basmatiriisin sekaan lisätään tavallista riisiä, tai bufala-mozzarella eli puhvelinmaitomozzarella valmistetaan tavallisesta maidosta.” Myös tuotantotapa voidaan merkitä väärin. Maidon proteiinipitoisuutta nostettiin myrkyllisellä melamiinilla, mikä johti lasten vammautumiseen ja jopa kuolemaan. Varsinkin jos turskaa on säilytetty pakkasessa pitkään, se sekoitetaan helposti seitiin. Väärentäjät jäävät yhä useammin kiinni, kiitos kehittyvien analyysimenetelmien ja tutkimuslaitteiden. Marja Saarikko Elintarvikepetokset työllistävät viranomaisia ja tutkijoita ympäri maailmaa. Pakastetusta kalasta on Wellingin mukaan vaikea päätellä ulkonäön perusteella, onko kyse turskasta vai seirikkeestä on saatavana. Jälkimmäisiin määrityksiin sopii myös kryoskopia. tikolta kysytään tyypillisesti myös sitä, onko se peräisin Suomesta vai Argentiinasta tai onko kyseessä filee vai paisti. ”Dna-määritykset soveltuvat hyvin myös kalalajien ja prosessoitujen elintarvikkeiden tunnistamiseen.” Sopivan analyysimenetelmän valinta riippuu elintarvikepetoksen luonteesta ja siitä, millaista etukäteistietoa tuotteesta ja mahdollisesta. ”Mikäli profiilissa huomataan poikkeus, osataan epäillä petosta ja voidaan ryhtyä tarkempiin tutkimuksiin.” Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa homemyrkkyihin Mykotoksiinit ovat homeiden haitallisia aineenvaihduntatuotteita, joita tavataan elintarvikkeissakin. Jatkuvaa valvontaa ja tutkimusta vaativat muun muassa elintarvikkeiden sisältämät vierasaineet ja tuoteväärennökset. Esimerkiksi melamiini kyetään määrittämään kaasukromatografimassaspetrometrillä, samoin mehun, maidon tai ruokaöljyn laimentaminen tai korvaaminen. Tunnetuin ja vaarallisin niistä on syöpää aiheuttava aflatoksiini, joka kuuluu Suomen kansalliseen vierasaineiden valvontaohjelmaan. Kun tutkimustietoa homemyrkyistä ja niiden haitallisista ominaisuuksista tulee lisää, seurantaa on ehkä laajennettava. Suomessa Evira tutkii muun muassa väärennetyiksi epäiltyjä tuotteita sekä homemyrkkyjen ja raskasmetallien esiintymistä ruuassa ja juomavedessä. KEMIA 3/2017 Analyytikoilta kysytään, onko liha nautaa vai porsasta, suomalaista vai argentiinalaista, fileetä vai paistia. Uusi, tehokas tekniikka elintarvikkeen aitouden varmistamiseen on lajintunnistus dna-viivakoodin avulla. Luomu ei olekaan luomua, tuotteen päiväys on virheellinen, tai vapaan kanan munat ovatkin jotain muuta. ”Geenipankkeihin on tallennettu useiden eläinlajin genomi, ja ne ovat sieltä vapaasti saatavilla”, kertoo Dna-testi paljastaa ruokahuijauksen Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus ovat huolenaihe ympäri maailmaa. Tunnettu esimerkki on Kiinassa vuonna 2008 sattunut traaginen tapaus. Siinä eliön perimän dna-viivakoodiksi kutsuttua jaksoa verrataan tietokannan jo tunnistettuihin viivakoodeihin. Extraneitsytoliiviöljyyn lisätään muita, halvempia öljyjä. ”Samalla myrkkyjä koskevia rajalaboratoriopäällikkö Annikki Welling elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Eviran erikoistutkijan Pertti Koiviston mukaan ilmaston lämpeneminen vaikuttaa homeiden ja niistä muodostuvien toksiinien muodostumiseen. Tyypillinen elintarvikepetos on laimentaminen. Toinen yleinen rötös on korvaaminen. ”Mikäli sääolosuhteet vaihtelevat ennakoitua enemmän, ja ilmaston lämpeneminen toteutuu, myös homemyrkkyjen määrät vaihtelevat vuositasoilla nykyistä enemmän”, hän ennakoi. Muutoksen suunta on tutkijoille kuitenkin vielä arvoitus. ”Yleensä petoksilla haetaan rahallista etua, mutta joskus ne vaarantavat jopa elintarviketurvallisuuden”, Welling huomauttaa. ”Bufala-mozzarellan aitous taas pystytään selvittämään lajispesifisellä dna-menetelmällä, jolla tutkitaan, minkä eläinlajien maitoa juustossa on.” Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää entistä laaja-alaisempia menetelmiä. ”Dna-viivakoodauksen avulla pystytään tunnistamaan useimmat suomalaisten suosimat liharuuat, kuten nauta, sika, poro ja hirvi, mutta pankista löytyy nykyään jopa mammutin perimä.” Lihan aitoutta tutkittaessa analyytistä. Näin valvonta perustuisi elintarvikkeesta tai sen raaka-aineesta luotuun laaja-alaiseen profiiliin, esimerkiksi metabolomiikka-, rasvahappotai sokeriprofiiliin. Mehua laimennetaan toisella mehulla tai vedellä
Scanstockphoto Syynä oli, että esimerkiksi kadmiumin oli osoitettu aiheuttavan munuaisvaurioita pienempinä annoksina ja lyijyn olevan pahempi hermomyrkky kuin ennen oletettiin. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Suomalaisten lasten raskasmetallialtistus jää vuonna 2008 voimassa olleiden TWI-arvojen alapuolelle. ”Kadmiumin osalta lasten altistus ylittää nykyisen TWI:n suurella osalla jokaisesta ikäluokasta ja lyijyja arseenialtistus BMDL:n osalla joka ikäluokasta. Sen sijaan tiedot siitä, paljonko ihmiset saavat mykotoksiineja elintarvikkeista, pitäisi päivittää. Mykotoksiinit eivät uhkaa elintarviketurvallisuutta, sillä esimerkiksi todettuja hometoksiiniperäisiä sairauksia ei ole viime vuosina raportoitu lainkaan. ”Kadmiumin, lyijyn, arseenin ja elohopean toksikologisia raja-arvoja tiukennettiin siedettävän viikkosaannin (TWI) ja terveyshaitan riskin vähäiseen kasvuun perustuvan BMDL:n osalta”, Suomi kertoo. Ainoastaan elohopeaaltistus on turvallisena pidettävällä tasolla.” Kadmiumin tärkeimpiä altistuslähteitä ovat viljatuotteet, joita kulutetaan paljon. Vuoden 2019 alusta pitoisuuden enimmäismäärät EU:n vierasaineasetuksessa laajenevat myös lasten herkkuihin, kaakaoon ja suklaaseen. Jotkin mykotoksiinit voivat muuntua niin, että ne muodostavat esimerkiksi haitallisempaa tai huonosti tunnettua toksiinia tai metaboliittia. marja.saarikko@gmail.com. Riskinhallintatoimien ansiosta elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuudet ovat pienentyneet aiemmasta, mutta työtä on yhä tehtävä. Italialainen mozzarella di bufana eli puhvelinmaidosta valmistettu mozzarella on arvokas, nimisuojattu tuote. Lämpötilan nousu voi aiheuttaa myös mykotoksiinien muuntumista. ”Saannin viimeisin arvio on tehty vuonna 2008, mutta koska ruokailutottumukset ja ravitsemussuositukset muuttuvat, nyt olisi hyvä tehdä se uudelleen.” Mykotoksiinien mahdollisesta lisääntymisestä tulevaisuudessa ei voida syyttää pelkästään ilmastonmuutosta, Koivisto huomauttaa. Eviran tutkijat kertoivat työstään ja tuloksistaan Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Uusi tutkimustieto raskasmetallien haitallisuudesta johti vuonna 2008 siihen, että kansainväliset asiantuntijaorganisaatiot, muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsa, kiristivät huomattavasti aineiden aiempia raja-arvoja. Lajispesifinen dna-menetelmä kertoo, minkä eläinlajien maitoa juustossa on käytetty. Lähitulevaisuudessa tilanne on Koiviston mukaan kuitenkin suhteellisen hyvä. ”Homeita ja toksiineja on ollut aina, eikä luomutuotantokaan niiltä säästy, sillä homeet leviävät esimerkiksi tuulen mukana.” Lapset altistuvat raskasmetalleille Eviran erikoistutkija, dosentti Johanna Suomi on arvioinut alle kouluikäisten suomalaislasten altistumista elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille. Nykyisiin tiukempiin rajoihin verrattuna tilanne kuitenkin on synkempi. 51 3/2017 KEMIA arvoja voidaan joutua arvioimaan uudelleen. Esimerkiksi jokin homemyrkky voi paljastua oletettua haitallisemmaksi, jolloin sen raja-arvoja tiukennetaan”, Koivisto kuvailee
Niin näyttelyosastot kuin seminaarisalit houkuttelivat kiitettävästi yleisöä. Teo-Pal Oy:n toimitusjohtajan Heidi Lindgrenin mukaan talouden kasvusuunta heijastuu myös ChemBiomessuihin. Lauri Lehtinen Virkeä ilmapiiri, jossa näkyy selviä merkkejä investointien käynnistymisestä. ”Messuvieraista huomattavan monet ovat lähteneet liikkeelle ostohousut jalassa”, tiivistää tuotepäällikkö Timo Saarela Hosmed Oy:n messuosastolta. Näin luonnehtivat näytteilleasettajat kemian ja bioalan ammattitapahtumaa ChemBio Finlandia, joka järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 29.–30. Piristyminen oli havaittavissa myös yleisömäärissä. Saarelan kollega, tuotepäällikkö Ismo Lokinoja kertoo vierailijoiden edustavan tasaisesti eri teollisuudenaloja. ”Uusi piirre on kenties se, että osastoilla esittäytyy entistä runsaammin pieniä lääkeja farmasia-alan yrityksiä”, Lokinoja arvioi. 52 KEMIA 3/2017 Vuoden 2017 ChemBio Finland -tapahtuma osoitti, että alalla on taas pöhinää. Vaikka yhä ollaan kaukana parhaista vuoChemBio-messuilla kierreltiin Ostohousut jalassa Labo Linen räjähtävät show’t vetivät yleisöä näyttelyhallin Tietokahvilaan. ”Kehitys orasti jo keväällä 2016. Tuotteitaan ja palvelujaan esitteli omilla osastoillaan 108 yritystä, myös sellaisia, jotka eivät vuosikausiin olleet osallistuneet tapahtumaan. Muutkin laboratoriolaitteita ja -välineitä toimittavat yritykset iloitsivat messujen aktiivisesta hengestä. ”Suojatkaa korvanne”, varoittaa aluemyyntipäällikkö Dominik Reuter. Pe tri Jä rv ine n. Silloin alkoi näkyä positiivisia merkkejä, ja nyt ne ovat paljon vahvempia. maaliskuuta. Tärkeässä uutuuksien lanseerausfoorumissa ja jatkokoulutustapahtumassa vieraili yli 4 500 ammattilaista, liki kymmeneksen enemmän kuin edellisellä kerralla. ”Lähdimme mukaan kymmenen vuoden tauon jälkeen ja olemme todella tyytyväisiä, että lähdimme”, kiteyttää myyntijohtaja Heli Tuppurainen VWR International Oy:stä
Toinen kuuma aihe on vedyn elektrolyysin tehostaminen platinaryhmän metalleja halvemman katalyytin avulla. Kemia-lehti ja Kemian Seurat onnittelevat voittajia! kan tuotteilla sekä biotutkimuksen instrumenteilla. ”Lisäksi kävijöitä kiinnostaa jätteiden käsittely, kuten jätteiden murskausratkaisu”, kertoo Mykkänen, jonka mukaan asiakkaat kaipaavat monipuolista teknistä tukea. ”Paloturvallisuusriskeihin vaikutPe tri Jä rv ine n tavat kemikaalien lämpötila, määrä, konsentraatio ja ominaisuudet. Akatemia esitteli myös useita kärkihankkeitaan, joista yhdessä etsitään uusia biomerkkiaineita Alzheimerin taudin diagnostiikkaan. Firmansa valtteina hän pitää palvelualttiutta ja laadukkaita tuotteita, joiden takana ovat pitkäaikaiset päämiehet. Ohjelman annista kerrotaan lisää tulevissa numeroissa. Heitä kiinnostavat rahoituksen eri muodot ja myös mahdollinen EU:n kautta saatava tuki. Kemian Seurojen järjestämässä arvonnassa Niina Srbinoska voitti kemistin rannekellon. ”Se on hyvin epävirallinen mutta sosiaaliselta ulottuvuudeltaan merkittävä seurusteluhetki.” Luennot kiinnostivat Messuilla oli tauon jälkeen mukana myös Suomen Akatemia teemalla Tutkimuksesta hyötyä yhteiskunnalle. ”Työssä pitää jalkautua asiakkaiden pariin, jotta osaa etsiä juuri heidän tarpeitaan vastaavat ratkaisut.” Kontakteja ja verkkoja Myös monialayritys Bernerin osastolla oltiin tyytyväisiä vilkkaaseen tapahtumaan. Halutun alkuaineaiheisen suihkuverhon voittivat Mika Keppo, Maria Kivikoski, Mikko Ritala, Petro Silvonen ja Heidi Tiala. ”Tutkijat tutustuvat täällä laitteisiin, joilla he työtänsä tekevät. Meidän täytyy osata selostaa riskien syntymekanismit ja tarjota turvallinen ratkaisu moninaisiin olosuhteisiin.” Teknisten alojen messujen merkitys tuntuu internet-aikana vähentyneen. Osastoon tutustui runsaasti myös nuoria, tutkijanuraansa aloittavia jatko-opiskelijoita ja opiskelijaryhmiä. lehtinen.lauri@kolumbus.fi Lämminhenkisessä get together -tilaisuudessa verestettiin vanhoja tuttavuuksia ja luotiin uusia suhteita.. Merja Haaparanta-Solin Turusta ja Tiina Riekkola Helsingistä saivat Työ Terveys Turvallisuus -lehden vuosikerran ja Juha Lipponen Kiteeltä Kemialehden vuosikerran. Jos tapahtumiin saa lähteä vain omalla kustannuksella, yritys ei osaa arvostaa verkostoitumisen merkitystä”, toteaa Testware Oy:n toimitusjohtaja Jukka Reipas, joka kiittelee illan get together -tilaisuutta. Seuraava ChemBio Finland -kokonaisuus järjestetään Messukeskuksessa 27.–28. ChemBio on kuitenkin tapahtuma, jota ei voi korvata nettisurffailulla, sillä sovellusratkaisujen yksityiskohtien hiominen vaatii henkilökohtaista keskustelua. ”Vierailijoita on kiinnostanut myös muun muassa laaja valikoima Laudan lämpöhauteita, jotka kattavat erilaisia kokoja lämpötila-alueita”, kertoo myyntipäällikkö Antti Jokipii. 53 3/2017 KEMIA sista, hanat ovat aukeamassa”, sanoo Lindgren, joka sai vastikään Pääkaupunkiseudun yrittäjien myöntämän Nuori yrittäjä -palkinnon. Messujen rinnalla järjestettyjen Kemian Päivien luennot houkuttelivat noin 1 300 innokasta kuulijaa. Tutkimuksen rahoittajana akatemialla on merkittävä rooli työvälineiden hankinnassa”, kuvailee tiedeasiantuntija Kati Takaluoma. Kirjapalkinnot osuivat Maria Koffertille Pyhäsalmelle, Tatu Kölille Helsinkiin, Rauno Myllyselle Tampereelle, Jonna Roivaselle Helsinkiin ja Janne Saarelalle Kuopioon. Yrityksen ohjelmalavalla vetämä havaintoesitys palavien kemikaalien vaaroista houkutteli yleisöä myös osastolle tutustumaan palavien nesteiden säilytysratkaisuihin. Tuotepäällikkö Tuomas Mykkänen Labo Line Oy:stä kehuu solmineensa messupäivinä hyviä kontakteja. Berner osti hiljattain laboratoriolaitetoimittaja Ordiorin, ja kaupan myötä yrityksen tuotevalikoima laajentui esimerkiksi kromatografian ja elintarvikeanalytiiMessuarvonnan voittajat Kemia-lehden messuarpajaisiin osallistui 208 henkeä osastolla ja sähköpostitse. Pääpalkinnon, miniloman Hotelli Haikon Kartano & Spassa, voitti Petra Luukko Lappeenrannasta. Myös bioalan seminaarit keräsivät reilusti osallistujia. ”On harmi, että joissakin yrityksissä aliarvioidaan messumatkojen sivistävää osuutta. Se onkin erottamaton osa maahantuojan työsarkaa. Lindgren on sukupolvenvaihdoksessa ottanut harteilleen perheyhtiön toimitusjohtajuuden. maaliskuuta 2019. Kirjoittaja on vapaa toimittaja
irene.andersson@pp.inet.fi Pe tri Jä rv ine n Harri Lönnberg on esimerkillinen kemian edustaja myös yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa, palkitsijat kiittävät.. Hän on toiminut myös laitoksensa johtajana ja yliopistonsa dekaanina ja vararehtorina. ”Bio-orgaanisen kemian tutkimus edellyttää isoa tutkijaryhmää erilaisine osaamisineen. Parilla on kaksi poikaa, molemmat tutkijoita. ”Tutkimus ja tiede saivat silloin vapaasti ohjata itseään.” Nyt yliopistot on hänen mukaansa pakotettu bisnesmaailman tahteihin, ja ulkopuoliset tahot ohjailevat tutkimuskohteita rahoitusinstrumentein ja tutkimusohjelmin. Mikä on saanut tutkijan innostuksen kestämään läpi vuosikymmenten. Myös historia kiinnostaa häntä kovasti. ”Tavalla tai toisella kemia liittyy niihin kaikkiin.” Ikävä tieteen vapautta Ihminen tapaa ajatella, että asiat olivat ennen paremmin. Lönnberg myhäilee olleensa naimisissa biokemistivaimonsa kanssa jo 43 vuotta. Tieteen itseohjaavuuden merkitys on vähentynyt, ja mielestäni se on erittäin huono asia.” Leipätyön lisäksi elämää on toki ollut myös kemian laitoksen ulkopuolella. Tätä nykyä professorin mieliharrastus on puuhailu mökillä. Lönnberg opiskeli aluksi biokemiaa ja ehti tehdä siitä jo erikoistyön, mutta tunsi sitten kaipaavansa yhä yksityiskohtaisempaa tietoa. ”Lisäksi olen näin vanhemmiten alkanut kuunnella paljon klassista musiikkia.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Vähitellen hän suuntautui edelleen orgaaniseen kemiaan. ”On ollut mielenkiintoista seurata, miten vastaan tulleet ongelmat on maailmanlaajuisen yhteistyön avulla yksi toisensa jälkeen voitettu, ja nähdä alkuperäisen ajatuksen realisoituvan nyt, kun olen eläkeiässä.” Tiedeura on opettanut Lönnbergille itselleenkin ennen kaikkea yhteistyökykyä. Ne pitää kyetä yhdistämään, ja pitää tulla myös muuten toimeen ihmisten kanssa.” Kemian tiedot auttavat myös ymmärtämään maailman globaaleja ongelmia. ”Mukavaltahan tällainen tunnustus tuntuu”, Kemian Päivillä kukitettu professori hymyilee sylissään palkintonsa, Pirkko Nukarin pronssiveistos Varpuspöllö. Irene Andersson Harri Lönnbergillä on takanaan vaikuttava ura Turun yliopiston kemian laitoksessa, aluksi assistenttina, sitten tutkijana ja viimeksi 25 vuotta orgaanisen kemian professorina. ”Uskotaan kilpailuttamisen ihmeitä tekevään voimaan. ”Itsekin muistelen kaiholla 1970luvun ilmapiiriä yliopistoissa”, Lönnberg myöntää. 54 KEMIA 3/2017 Kemian Seurojen palkinto 2017 myönnettiin professori Harri Lönnbergille hänen merkittävistä ansioistaan kemian tutkimuksen ja opetuksen edistäjänä. Hän on myös ansioitunut, pidetty opettaja, joten KeProfessori Harri Lönnberg: ”Kemia on auttanut ymmärtämään maailmaa” mian Seurojen myöntämä palkinto osui täsmälleen maaliinsa. Merkittävä keksintö poiki Nobelin palkinnon.” 1980-luvun puoliväliä lähestyttäessä maailmalla syntyi ajatus oligonukleotidien käytöstä lääkkeinä. Nuori mies laajensi siis alaansa ja teki väitöskirjansa fysikaalisesta kemiasta. ”Olin vielä nuori, kun ensimmäisen kerran huomattiin, että esimerkiksi RNA on katalyyttinen molekyyli. Aikaa ja tarmoa on riittänyt myös yhdistystoimintaan Turun Kemistikerhossa, jossa Lönnbergiä kiitellään aina aktiiviseksi ja muita kannustavaksi jäseneksi. Pitkän uurastuksen tuloksena pari ensimmäistä oligonukleotidipohjaista lääkettä on nyt saatu käyttöön, ja lääkekehitysputkessa niitä on kymmeniä. Vanhempi heistä on bio-orgaanikko, nuorempi solubiologi. ”Työni on ollut orgaanisen kemian, fysikaalisen kemian, epäorgaanisen kemian ja biokemian rajamailla liikkuvaa tutkimusta”, perustelee professori, jonka omin erikoisala on nukleiinihappojen kemia. Lönnbergin työ erilaisten biologisesti kiinnostavien molekyylien syntetiikan ja reaktioiden parissa on tehnyt hänestä kansainvälisesti tunnustetun tutkijan
Hämmennyksensä syyn hän tunnustaa oitis. ”Varsinaisia opetustunteja minulla on vähän, mutta muutoin tapaan opiskelijoita päivittäin”, Himberg kertoo. Kemistin tutkinto antaa erinomaiset valmiudet monenlaisiin töihin, myös rajojen rikkomiseen. Rekisterin ansiosta yhä useampi nykyrikos ratkeaa juuri DNA-testien avulla. Menetelmät olivat erilaisia kuin nykyisin ja niiden näyttöarvo vähäisempi, mutta tajusimme heti, että nyt on saatu käyttöön todella tärkeä uusi tekniikka”, Himberg muistelee. ”Haluan pysyä kiinni alassa, jolle alun perin suuntauduin ja josta olen aina voinut olla ylpeä”, hän tähdentää. ”Kemistit, olkaa rohkeita ja avarakatseisia!” Vuonna 2011 Himberg vaihtoi rehtoriksi Tampereella toimivaan Poliisiammattikorkeakouluun ja samalla symbolisen kemistintakkinsa konkreettiseen poliisin univormuun. 55 3/2017 KEMIA Professori Kimmo Himberg on uransa myötä vaihtanut valkoisen takin siniseen univormuun. Erityksen merkittävä oli vuoden 1997 lakimuutos DNA-tunnisterekisteristä, johon näytteitä alettiin kerätä. Työn suola on saada olla tekemisissä ”hienojen nuorten ihmisten” kanssa. Professori on toiminut muun muassa YK:n huumeja rikosasioiden toimiston UNODC:n konsulttina, Euroopan rikosteknisten laitosten verkoston ENFSI:n puheenjohtajana, Kansainvälisen rikostuomioistuimen tieteellisenä neuvonantajana ja alan kouluttajana eri maissa. Hänestä on ollut upeaa havaita, että Suomessa poliisin ammattiin hakeudutaan ennen muuta eettisistä syistä. Opiskelija sai aikoinaan kesäduunin VTT:n elintarvikelaboratoriosta ja viihtyi siellä seitsemän vuotta, ensin tutkijana ja sitten jaostopäällikkönä. ”Kolmannes heistä on ammatinvaihtajia, neljänneksellä on jo ennestään korkeakoulututkinto, 10 prosentilla ylempi akateeminen tutkinto. Vuonna 1991 Himberg siirtyi johtamaan keskusrikospoliisin Rikosteknistä laboratoriota, joka toimii ”kemian ja poliisityön rajapinnassa”. Juuri nyt hän lopettelee väliaikaista pestiään sisäisen turvallisuuden strategiahankkeen vetäjänä sisäministeriössä, joten edessä on pian mieluisa paluu poliisikokelaita kouluttamaan. ”Tulevat poliisit haluavat vilpittömästi tehdä hyvää ja palvella yhteiskuntaa”, rehtori kehuu ja korostaa myös näiden monipuolista osaamista. Nykypoliisi osaa taatusti sekä lukea että kirjoittaa.” Kontaktejaan kemian maailmaan Himberg on pitänyt yllä yhdistystoiminnassa, tätä nykyä Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksessa. ”Kemistin koulutus antaa eväät vaikka mihin”, hän sanoo. Rikospoliisia monenlaisin kemiallisin, molekyylibiologisin ja muin tutPoliisikuoren alla sykkii Kemistin sydän kimuksin avustavassa laboratoriossa hän pääsi tuoreeltaan toteuttamaan yhtä alan suurimmista mullistuksista. ”Olin ollut tehtävässä kolme kuukautta, kun teetimme ensimmäiset DNA-testit. Nuorempia kollegoitaan hän kehottaa rohkeuteen ja avarakatseisuuteen. Palkintoa rahoittaa myös Suomen Messusäätiö. ”No kun olen kemistinä tällainen luopio, joka olen tehnyt työkseni kaikkea muuta.” ”Kaikella muulla” Helsingin yliopistosta valmistunut, analyyttisestä kemiasta väitellyt Himberg viittaa monikymmenvuotiseen uraansa kriminalistiikan ja poliisin palveluksessa. ”Esimerkiksi minun on analyytikon koulutuksella hyvin helppo ymmärtää vaikkapa maailman epävarmuutta. Virhe on tutkimustuloksen ominaisuus, ei vika.” Pe tri Jä rv ine n ”Omien kollegoiden myöntämä tunnustus on hienoin mahdollinen”, sanoo palkitsemistaan suuresti arvostava Kimmo Himberg.. Liikkeelle Himberg sentään lähti ”oikeista” kemistin töistä. Päivi Ikonen ”Ihan totaalinen yllätys! En tosiaankaan osannut odottaa tällaista.” Näin kommentoi häkeltynyt professori Kimmo Himberg juuri saamaansa Kemian hyväksi -palkintoa, jonka myönsivät hänelle Suomalaisten Kemistien Seura, Finska kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen yhdistys ja Kemian Päivien Säätiö
Hybridimateriaalissa rajapinta epäorgaanisen ja orgaanisen välillä blokkaa lämmönjohtavuutta.” Nykyisillä termosähkömateriaaleilla lämpöä saa muutettua sähköksi korkeintaan kahdeksan prosentin hyötysuhteella. Opintojen ohi ajoi koripallo. Ne olisivat nykyisiä litiumioniakkuja turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä.” Seuraavaksi Karppinen aikoo tutkia hybridimateriaalien soveltamista lääketieteessä. ”Huokoisen hybridikalvon sisällä voisi kuljettaa kaasumaisia lääkeaineita kohteeseensa. ”Lähtökohtani on kehittää uusia materiaaleja, jotka mahdollistavat seuraavan sukupolven teknologioita”, kertoo Karppinen, joka aloitti metallien oksideista ja suprajohteista. Mikäli hyötysuhde merkittävästi nousisi, mahdollisuudet olisivat huimat. ”Kun lopetin koriksen ja panostin sataprosenttisesti tutkimukseen, urheilusta opittu päämäärätietoisuus auttoi huipun tavoittelussa myös akateemisella uralla. ”Toimivan termosähkömateriaalin pitää olla hyvä sähkönjohde mutta huono lämmönjohde, mikä on perinteiselle yksinkertaiselle materiaalille mahdoton vaade. Jos olisin ollut ainoa eurooppalainen miesprofessori tai japanilainen naisprofessori, vertailua olisi tullut enemmän.” Epätyypillistä Karppisen urassa on sekin, että diplomi-insinööriksi valmistuminen vei yhdeksän vuotta. Antti Kivimäki Kolmenkymmenen vuoden ura funktionaalisten oksidimateriaalien tutkijana toi Aalto-yliopiston epäorgaanisen materiaalikemian professorille Maarit Karppiselle arvostetun MagMaarit Karppinen kehittää Tulevaisuuden materiaaleja nus Ehrnroothin Säätiön palkinnon. Tai jos sydämentahdistimeen liitettäisiin ohut, taipuisa termosähköelementti, paristoa ei tarvitsisi ikinä vaihtaa.” Omassa luokassaan Väitöstyönsä loppuvaiheessa Karppinen lähti vierailevaksi tutkijaksi suprajohdeteknologian instituuttiin Tokioon, koska japanilaiset olivat alan tutkimuksessa maailman kärjessä. Hybridiohutkalvot sopivat myös litiumionimikroakkujen elektrodimateriaaleiksi. Sen jälkeen hän toimi useaan otteeseen vierailevana professorina Tokion teknillisessä yliopistossa, jonne hän palasi kokopäiväiseksi apulaisprofessoriksi vuosiksi 2001–2006. Hän sopeutui silti hyvin Japanin yhtäältä uutteraan ja kuuliaiseen, toisaalta hyvin kilpailulliseen tutkimusyhteisöön. Ensimmäinen hybridikalvojen tutkittu sovelluskohde ovat materiaalit, jotka muuttavat lämpöä sähköksi. 56 KEMIA 3/2017 Maarit Karppinen teki pitkän loikan SM-tason koriskentiltä funktionaalisten materiaalien huippuosaajaksi ja professoriksi Japaniin. Rohkaisen muitakin urheilijoita samaan käännökseen urheilu-uransa jälkeen.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Nyt tähtäimessä ovat yhdistetyllä ALD/MLD-tekniikalla (atomic layer deposition/molecular layer deposition) tuotetut hybridimateriaalit. Suomalainen oli talon ainoa naisprofessori ja myös ainoa eurooppalainen professori. Helsingin NMKY:ssä ja Karhunpojissa sentterinä pelannut nainen ylsi usealle SM-mitalille. Nanoskaalan ohutkalvoissa metallioksidikerrokset yhdistyvät orgaanisiin, esimerkiksi bentseenirenkaista muodostuviin molekyylikerroksiin. Aurinkokennoissa materiaalit muuttaisivat sähköksi valon ohella myös auringon lämpösäteilyä. Sittemmin tutkimusalue laajeni atomikerroskasvatuseli ALD-menetelmällä valmistettaviin funktionaalisiin ohutkalvoihin. Hukkalämmön talteenotto sähköksi teollisuuden prosesseissa, rakennuksissa tai liikenteessä toisi suuria säästöjä. ”Oman paikan löytämistä helpotti, että kukaan ei kokenut minua kilpailijakseen. Väitöskirjassaan hän kehitti tekniikoita, joilla voidaan kontrolloida happipitoisuutta korkean lämpötilan suprajohteissa. ”Ohuisiin, ainoastaan litiumista ja orgaanisista komponenteista koostuviin kalvoihin perustuvat akut olisivat energiatiheitä ja kestäisivät taivuttelua. antti.t.kivimaki@gmail.com M es su ke sk us ChemBio-tapahtumassa luovutetun Magnus Ehrnroothin Säätiön palkinnon myönsi Maarit Karppiselle Suomen Tiedeseura.
Stanfordissa samaan aikaan jatko-opintojaan tehneet lääkärit Juha Koskenvuo ja Tero-Pekka Alastalo keksivät heti uudelle tekniikalle kliinisiä käyttötarkoituksia. Myllykankaan mukaan kehittyvät menetelmät tekevät geenitestauksesta jo valtavirtaa. Oligonukleotidivalikoivaksi sekvensoinniksi (OSSeq) kutsuttu menetelmä nopeuttaa merkittävästi DNA-määritystä. Kun yritysidea alkoi kypsyä, mukaan saatiin diplomi-insinööri Tommi Lehtonen, joka ryhtyi toimitusjohtajana hankkimaan rahoitusta ja kaupallistamaan toimintaa. Yrityksellä on toimipisteet Helsingissä, San Franciscossa ja Dubaissa ja työntekijöinä yli 50 koulutettua asiantuntijaa. Vain viisi vuotta sitten perustetulla yrityksellä on asiakkainaan jo 300 sairaalaa 30 maasta eri puolilla maailmaa. Talouselämä valitsi yrityksen vuoden 2017 kymmenen kiinnostavimman startupin joukkoon ja Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry vuoden 2017 Kasvunrakentajaksi. Nyt kuudennen kerran jaetun palkinnon ovat aiemmin saaneet Finnzymes Oy, Biosilta Oy, Oncos Therapeutics, Glykos Finland Oy ja Biovian Oy. Suosion salaisuutena on Myllykankaan kehittämä uudenlainen DNAsekvensointiratkaisu. Se on yksi missiomme”, Myllykangas kuvailee. Messusäätiön myöntämän BioFinland-palkinnon saajan valitsee Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksen asettama palkintoraati. Vauhdilla kasvaneen Blueprint Geneticsin liikevaihto ylitti viime vuonna kolme miljoonaa euroa. Analyysi voidaan kohdentaa tautimekanismeihin vaikuttaviin tai biologisesti oleellisiin geeneihin. BioFinland-palkinnon saanut Blueprint Genetics on helsinkiläinen kasvuyritys, joka tuottaa itse kehittämällään sekvensointimenetelmällä kohdennettua geenidiagnostiikkaa globaaleille markkinoille. ”Kysyntää olisi enemmänkin, mutta tuotannolla on haastetta ehtiä perässä”, sanoo yhtiön teknologiajohtaja Samuel Myllykangas. Klinikat ja sairaalat hyödyntävät kohdennettuja geenitestejä potilaiden perinnöllisten sairauksien diagnosointiin. Leena Laitinen Harva startup-yritys etenee maailmanmarkkinoille yhtä suoraviivaisesti kuin helsinkiläinen Blueprint Genetics Oy. Genomitietämys kasvaa, kun dataa voidaan analysoida aina uudelleen.” ”Harvinaisten sairauksien diagnosBlueprint Geneticsin globaali markkinarako Kohdennettuja geenitestejä tiikasta voidaan siirtyä jopa tautien ennaltaehkäisyyn. Genomibisneksen ytimessä Mikrobiologiaan ja onkologiaan erikoistunut Myllykangas kehitti menetelmän Kaliforniassa Stanfordin M es su ke sk us Markkinointijohtaja Sofia Frisk ja teknologiajohtaja Samuel Myllykangas edustivat voittoisaa tiimiä palkintogaalassa.. ”Genetiikan liiketoimintamahdollisuus on maailmanlaajuisesti valtava, ja me olemme tämän bisneksen ytimessä”, Lehtonen sanoo. Suomalaisyrityksen erottaa muista toimijoista testien hyvä laatu ja tarkkuus yhdistettynä pienempiin kustannuksiin ja nopeaan läpimenoaikaan. 5 000 euron palkinto myönnetään tunnustuksena suomalaisesta bioalan innovaatiosta, josta saattaa kehittyä kansainvälisesti merkittävä tuote tai joka tuo toimialalle positiivista imagoa ja näkyvyyttä. 57 3/2017 KEMIA yliopistossa, jossa hän toimi tutkijatohtorina vuosina 2009–2011. Blueprint Geneticsin potentiaalin ovat huomanneet muutkin. ”Robotiikan käyttöönotto mahdollistaa siirtymisen teolliseen mittakaavaan
58 KEMIA 3/2017 ULKOMAILTA Professori Artem Oganovin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut valmistamaan natriumhelidikiteitä 1,1 miljoonan ilmakehän eli 113 gigapascalin paineessa. Natriumatomit muodostavat positiivisesti varatun alihilan, ja kiteen tyhjään tilaan muodostuu toinen Ar te m Og an ov Natriumhelidin kiderakenne muistuttaa kolmiulotteista shakkilautaa. Hyvin inerttejä ovat – nimensä mukaisesti – kaikki muutkin jalokaasualkuaineet. Vihertävät kuutiot ovat heliumatomeja ja violetit pallot natriumatomeja. Yhdiste muistuttaakin ionisoitua suolakidettä. Näin natriumhelidi on sähköisesti eriste, jossa elektronit eivät voi toimia virran kuljettajina. tää lisäksi valistuneen tietokonearvion siitä, että natriumhelidioksidista (Na 2 HeO) on mahdollista muodostaa samanlainen kide myös 0,15–1,1 miljoonan ilmakehän paineessa. Kansainvälinen tutkijaryhmä teki kuitenkin ”mahdottomasta” mahdollista. Nature Chemistry -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissaan tutkimustiimi esitHelium muodostaa sittenkin yhdisteitä negatiivisesti varattu alihila elektronipareista. Sen ei ole siksi uskottu voivan muodostaa pysyviä yhdisteitä niiden kanssa. Röntgendiffraktion avulla ryhmä pystyi määrittämään myös kiteen rakenteen. Artem Oganov on erikoistunut tietokoneavusteiseen teoreettiseen materiatutkimukseen. Washingtonissa yhdisteeksi puristetun natriumhelidin paine ja 1 500 kelvinasteen lämpötila vastaavat Maan sisuksen olosuhteita. Avaruuden kemia voi yllättää satelliitit Universumimme toiseksi yleisin alkuaine helium on tunnetusti hyvin inertti jalokaasu, joka ei herkästi reagoi muiden alkuaineiden kanssa. Ryhmän valmistama natriumhelidikide puristettiin Carnegie-instituutissa Washingtonissa tutkija Alexander Goncharovin timanttipuristimella. Hän työskentelee moskovalaisessa Skolkovon tieteen ja tekniikan instituutissa sekä Stony Brookin yliopistossa New Yorkissa. Yhdisteen heliumatomit eivät muodosta kemiallisia sidoksia, mutta niiden läsnäolo muuttaa natriumatomien välisiä vuorovaikutuksia. Goncharov kävi viime vuonna Turussa kertomassa superhydridien korkeapainetutkimuksistaan. Laboratorioissa 1960-luvulta lähtien tehdyissä kokeissa jalokaasuyhdisteitä on kuitenkin saatu aikaan. Tyhjään tilaan sijoitetut punaiset alueet edustavat lokalisoituneita elektronipareja.. Niiden muiden alkuaineiden kanssa muodostamia yhdisteitä ei luonnostaan esiinny maapallon pinnan olosuhteissa. Jarmo Wallenius Helium on jalokaasu, joka ei herkästi reagoi muiden alkuaineiden kanssa. Tähän mennessä on onnistuttu tuottamaan kemiallisia yhdisteitä sekä ksenonista, radonista, kryptonista, argonista että neonista. Löydön tehneiden tutkijoiden mukaan helium voi mahdollisesti muodostaa yhdisteitä myös aurinkokuntamme kaasujättiläisten Jupiterin ja Saturnuksen sisällä. Tuore löydös lisää ymmärrystä korkeapainekemiasta mutta herättää myös kysymyksiä siitä, millaiseen avaruuden kemiaan satelliitit törmäävät. Heliumilla on täysi elektronikuori, minkä vuoksi sen ei ennen Oganovin ryhmän löytöä uskottu kykenevän muodostamaan pysyviä yhdisteitä muiden alkuaineiden kanssa
Arseeni ja elohopea voivat suurina annoksina aiheuttaa erilaisia syöpiä, neurologisia oireita sekä sydänja verisuonitauteja. Kemiallisesti muokatulla magneettisella grafeenilla on tutkijoiden mukaan laaja kirjo mahdollisia käyttökohteita etenkin elektroniikassa. Dieetin suosio nousee Gluteeni on vehnätaikinaan leivontavaiheessa syntyvä proteiini, joka antaa taikinalle sen sitkon. Yhdysvalloissa – kuten Suomessakin – keliakiasta kärsii vajaa prosentti väestöstä. Riisi voi sisältää huomattavia määriä epäorgaanista arseenia ja elohopeaa, joita kertyy siihen lannoitteista, maaperästä ja vedestä. Heidän virtsastaan löytyi liki kaksinkertainen määrä arseenia muihin verrattuna. Tutkijoiden analyysit paljastivat, että gluteenitonta dieettiä noudattavilla veren elohopeatasot olivat 70 prosenttia korkeammat kuin muilla. Päivi Ikonen. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan pitkäjyväisestä riisistä saatava arseeni voi pahimman ennusteen mukaan ylittää turvallisen päivittäissaannin rajan aikuisilla ja riisipohjaisten lastenruokien arseeni vastaavasti lapsilla. avulla. 59 3/2017 KEMIA Muodikas gluteeniton ruokavalio saattaa olla yllättävä riski terveydelle. Päivi Ikonen Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o veysja ravitsemusselvitykseen. Osana monipuolista ruokavaliota riisi on turvallista syötävää. Illinoisin yliopiston tutkimus julkaistiin Epidemiology-lehdessä. Hiilipohjaisten magneettien lisäksi sama tutkijatiimi raportoi hiljattain kehittäneensä maailman pienimmät metalliset magneetit. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä gluteenia sisältäviä viljatuotteita ilmoitti kuitenkin karttavansa reilu neljäsosa amerikkalaisista. Jos riisiä syödään paljon, myrkkyjen saanti saattaa nousta hälyttävälle tasolle. Vastaavia proteiineja muodostuu myös ohraan ja rukiiseen niitä käsiteltäessä. Lääketieteessä magneettisilla grafeenipohjaisilla materiaaleilla olisi käyttöä esimerkiksi lääkkeiden täsmäannostelussa ja molekyylien erottelussa ulkoisten magneettikenttien avulla. Gluteeni vaurioittaa keliakiaa sairastavien ohutsuolen nukkapintaa, ja keliaakikoiden ainoa hoitokeino on täysin gluteeniton dieetti. Tutkimuksen aineistona oli noin 7 500 amerikkalaista, jotka osallistuivat vuosina 2009–2014 tehtyyn terTšekkiläisen Palacky-yliopiston tutkijat ovat valmistaneet ensimmäisen eimetallisen magneetin, joka säilyttää magneettiset ominaisuutensa huoneenlämpötilassa. Magneetti syntyi grafeenista, hiilen yhden atomikerroksen paksuisesta kaksiulotteisesta muodosta. Näin kertoo Illinoisin yliopisto tutkimustiedotteessaan. Aiemmin on uskottu, että kaikki huoneenlämmössä magneettiset materiaalit perustuvat metalleihin tai metalliseoksiin. Löytö julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Syynä on, että gluteenia välttelevät ihmiset korvaavat ruokapöytänsä vehnän, ohran ja rukiin usein riisillä. Gluteeniton ruokavalio voi olla terveysriski Riisi on altis keräämään itseensä arseenia ja elohopeaa. Tšekkitutkijat saivat grafeenin muuttumaan magneettiseksi muokkaamalla sitä kemiallisesti muun muassa fluoreenin, vedyn ja hapen Grafeenista syntyi magneetti Magneetit voivat perustua myös hiileen eivätkä ainoastaan metalleihin, todistivat tšekkitutkijat. Gluteenikammoisten määrä oli kahdessa vuodessa noussut 67 prosenttia ja nousee yhä. Gluteenittoman ruokavalion mainostetaan ”puhdistavan” elimistöä ja estävän tulehduksia. Tieteellistä näyttöä asiasta ei ole. Käytännön sovelluksiin on tosin vielä matkaa
Yksikään kuolevainen ei elämänsä aikana ehdi käydä läpi kaikkia sopimustekstejä. JOS OLISIT lukenut kaikkien käyttämiesi ohjelmistojen sopimusehdot, tietäisit mitä koneesi puuhailevat. Jos tarkasti katsot, huomaat videokameran punaisen valon vilkkuvan. Toki senkin saa hiljaiseksi linjapihdeillä. Jumalat ja juristit tietävät, että olet myynyt tietokoneesi sielun itse Pirulle. Sitten pärähtää kovalevy pyörimään 10 000 kierroksen viuhahdukseen. Itse asiassa vaatimattoman näköinen mikroaaltouunisikin hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä useammin kuin YK:n pääsihteeri. Mikään koneissa ei kuulu sinulle, paitsi sähkölasku. ELEKTRONISTEN yöeläjien askareet eivät jää huomaamatta muuallakaan. Tästä seuraa, että itänaapuri tietää, mitä sinunkin luonasi on meneillään. Mutta jotkut muut valvovat. Whatsbookfaceapps on jo kaupannut sinut mainostoimistoille ja tiedusteluviranomaisille. Kotisi elektroniikka on aika päivää sitten siirtänyt elämäsi sinne, mihin katumus ei kanna. Mutta jos niin tekee sähkölämmitystalossa, loppuikä kuluu kylmässä ja pimeässä. Kun unten mailla uinuja on päässyt sikeään REM-vaiheeseen, talon RAMeissa alkaa tapahtua. Älysähkömittari hihkaisee kohta valtakunnanverkolle, että hei, täällä tarvitaan lisää virtaa! Koska verkon virtasten täytyy olla aina kutsusta paikalla, Venäjällä käynnistyy varavoimalaitos syöttämään tuotteitaan suomalaisten tarpeisiin. Reititin reitittää bittivirtaa myös Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltain länsirannikolle. Keemikko Mikron valvoja ”Kotisi elektroniikka on aika päiviä sitten siirtänyt sinut sinne, minne katumus ei kanna.” Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Siellä ainoa valonlähde on baarimestarin aurinko, myös kuuna tunnettu. Eivätkä nämä kotibileet jää seinien sisäpuolelle. Juuri siinä on pimeyden ydin. Urakka on kuitenkin tehty monella tapaa mahdottomaksi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. KADUTTAAKO. Kuuntelun lisäksi uunia voi epäillä myös katselusta. Olet luovuttanut valokuviesi, videoidesi ja kirjoitustesi tekijänoikeudet kansainvälisille konserneille, joille myönsit myös oikeuden kuvata ja kuunnella elämääsi yksityisyyden rajoittamatta. Oletko koskaan pohtinut, mitä kone tekee silloin, kun sen valo ei pala. Tietysti voit yrittää käyttää katkaisinta ja pitää palan elämääsi omissa käsissäsi. Onneksi se osaa vielä säilyttää salaisuutensa. 60 KEMIA 3/2017 Yön ainoat valopilkut KEEMIKKO YÖ ON AIKAA, jolloin kunnialliset kansalaiset nukkuvat. Jumalille pänttäys taas on turhaa, heillä kun on sama ominaisuus kuin tekstien laatijoilla: kyky muuttaa sisältöä jälkikäteen. Nykyajan noidanympyrästä ei ole ulospääsyä. Anna olla. Arvaatko, kenelle se ilkkuu. Seuraavaksi havahtuu laptop alias läppäri, joka saa tuota pikaa seuraa tableteista ja kännyköistä. Jos luulit, että ylioppilas-, hääja syntymäpäiväjuhlakuvasi ovat omiasi, olet väärässä. Ensin vilkkuu pöytäkoneen vihreä ledi kuin ympäristöä tarkkaillen. Lisäksi olet antanut bisnesmiehille oikeuden käydä muistoillasi kauppaa. Mikroaaltouunin ulkonäkö siis pettää. Jossakin salaisessa suomalaisessa osoitteessa piileskelevä palvelin valpastuu lataamaan ohjelmistoja. Ne taas kutsuvat yöllisiin päivitysorgioihin myös televisiot, radiot ja kaiken muunkin kodinelektroniikan. Sitä ennen SDD-levy on jo saanut herätevirran. Älysähkömittari jää silti valvomaan, vaikka eläisit kuinka älyttömästi. Värkki on osa USA:n presidenttien mielikuvituksellista juonta keskinäisestä salakuuntelusta
”Esimerkiksi Ruotsissa alan asiantuntemuksella on huomattava kysyntä, ja näin tulee varmasti olemaan Suomessakin. Ne pohjaavat Rambollin strategiaan. Yleisö tuntee Rambollin ympäristökonsultoinnin johtavana toimijana, jolla on pitkä kokemus ympäristötutkimuksista ja -arvioinneista. Maisteriksi valmistuttuaan hän päätyi Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan leipiin toteuttamaan nicaragualaisen pikkukaupungin kaatopaikan kunnostusta. ”Asiakkaiden suuntaan muutos ei Jaana Tyynismaa aloitti helmikuussa konsulttiyhtiö Ramboll Finlandin ympäristö ja terveys -liiketoiminnan johtajana.. Tyynismaalle yhtiö näyttäytyi muun muassa digitalisaation ja pilaantuneiden maiden uudelleenkäytön edelläkävijänä. Konsultoinnin konkari Sopimuksensa päätyttyä Tyynismaa palasi kotimaahan ”tyhjän päälle”. 61 3/2017 KEMIA HENKILÖUUTISIA palkattiin kolmeksi kuukaudeksi mukaan tiimiin. Neljässä vuodessa kaupungin jätehuoltojärjestelmä kuitenkin kohentui silmissä, ja sen hallintoon perustettiin ympäristönsuojelusihteerin virka. Tyynismaa muistelee käynnistämäänsä tutkimusta siitä, kuinka paljon ja minkä laatuista kotitalousjätettä yhteisössä kertyi. Uusi työnantaja Ramboll oli hänelle tuttu yritys, osin kilpailijana samalla alalla mutta toisaalta myös yhteistyökumppanina. Haluamme keskittyä ydinliiketoimintaamme eli juuri suunnitteluun ja konsultointiin”, Tyynismaa perustelee. Takana on jo iso yrityskauppa. Alku uudessa tehtäväsYmpäristöosaaja uskoo kiertotalouteen siis näy millään tavoin.” Myös yhtiön ympäristö ja terveys -liiketoiminnan pohja säilyy ennallaan, tuore ruorinainen linjaa. Kun konsulttiyhtiö Pöyry sattui juuri valmistelemaan suunnittelutarjousta Nicaraguaan, espanjan kielen taitoinen, maan olot hyvin tuntenut nainen ”Rambollin ympäristöja terveysosaaminen on Suomessa erittäin vahvaa, ja haluan kehittää sitä vielä vahvemmaksi”, sanoo innokkaasti uuteen toimeensa tarttunut Jaana Tyynismaa. Ra m bo ll sä on ollut vauhdikas. Merenrantaan paalujen päälle pystytetyt harmaat mökit eivät suorastaan kutsuneet kylään, mutta projektipäällikkö koputti rohkeasti ensimmäistä ovea ja astui sisään. Urakan mittaan köyhästä KeskiAmerikan maasta tuli suomalaisnaisen Siperia, joka opetti tälle monta asiaa kantapään kautta. Sitä varten hän laati lomakkeen, joka asukkaiden oli määrä täyttää. Rambollin Yhdysvaltain-yksikössä on osaamista, jota pyrin siirtämään myös meille.” Päivi Ikonen Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen kasvatille Jaana Tyynismaalle ympäristöstä huolehtiminen on ollut aina sydäntä lähellä. ”Niin muuten näyttäytyy nyt sisältä päinkin”, Tyynismaa huomauttaa parin kuukauden kokemuksella. Työtä jäivät jatkamaan suomalaisen kouluttamat paikalliset asiantuntijat. ”Niissä haluan nostaa Rambollin alan johtajaksi.” Toinen häntä kiinnostava alue on terveysja turvallisuussuunnittelu. ”No, se kolme kuukautta venähti kahdeksikymmeneksi vuodeksi”, naurahtaa Tyynismaa, joka eteni kahdessa vuosikymmenessä Pöyryn Pohjois-Euroopan ympäristöliiketoimintojen johtajaksi. Ramboll myi juuri Analytics-liiketoimintansa testauspalveluihin keskittyvälle Eurofins Scientificille. Kasvua hän hakee etenkin kiertotalouteen ja resurssiviisauteen liittyvästä toiminnasta. Samalla Ramboll Analyticsin henkilöstö Suomessa ja Virossa siirtyi uuden omistajan palvelukseen. ”Hyppäsin liikkuvaan junaan, mutta kaupan taustat toki tunnen. ”Siellä ei ollut yhtään mitään, vain vanha nainen istumassa lattialla ja syömässä banaaninlehtien päälle asetettua kalaa. Ja minä sitten lomakkeineni.” Vaivihkaa Tyynismaa siirsi pumaskansa syrjään ja ryhtyi rupattelemaan viime aikojen kalansaaliista. Laboratoriopalveluja Ramboll tarjoaa tarvittaessa jatkossakin mutta ostaa ne vastedes alihankintana joko Eurofinsiltä tai muilta toimijoilta. Pian hanke laajeni koko ympäristön tilan selvittämiseen
Jorma Keskinen. Pertti Hakonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Kietzmann. Marina Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Voipio. Oulun yliopisto M.Sc. Bjørn Kløve. Olli Kallioniemi. Jyväskylän yliopisto FM Juhani Vaskurin väitöskirja Oppiennätyksistä opetussuunnitelman perusteisiin – lukion kemian kansallisen opetussuunnitelman kehittyminen Suomessa vuosina 1918–2016 tarkastettiin 24.3.2017. Ann M. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Laura Teirilän väitöskirja Activation of the Inflammatory Response by Fungal Components tarkastettiin 18.3.2017. M.Sc. FM Riikka Kietäväisen väitöskirja Deep Groundwater Evolution at Outokumpu, Eastern Finland: From Meteoric Water to Saline Gas-Rich Fluid tarkastettiin 31.3.2017. Jaana Hautalan väitöskirja Improving the Palatability of Minitablets for Feline Medication tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Eng. Itä-Suomen yliopisto FM, LK Laura Tuppuraisen väitöskirja Gene Therapy for Ovarian Cancer—Antiangiogenic and Imaging Study tarkastettiin 31.3.2017. Annika Auranen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Tampereen yliopisto M.Sc. Richard Bardgett (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Benjamin Weigelin väitöskirja Patterns in diversity and function of benthic fauna in a coastal system under environmental change tarkastettiin 10.3.2017. FM Anne-Mari Luhtasen väitöskirja Virus-host systems in sea ice tarkastettiin 31.3.2017. Adrian Bahtold (Ifco-instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen. Juha Pekkanen. Vastaväittäjänä toimi Dr. Michael Hupfer (Leibniz-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Peter Slotte (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Weber (Clausthalin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. David Scanlon (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jukka Seppälä. Kristinn B. Mika Oksasen väitöskirja Electronic transport and mechanical resonance modes in graphene tarkastettiin 24.3.2017. FM Henrik Paavilaisen väitöskirja Inhibition of herpes simplex virus infection with RNA interference tarkastettiin 24.3.2017. M.Sc. M.Sc. M.Sc. Sarah Butcher. Turun yliopisto FM Maria Salmelan väitöskirja Activation independent functions of collagen receptor integrins alpha1beta1 and alpha2beta1 tarkastettiin 24.3.2017. HENKILÖUUTISIA. Donald Lupo. Hele Savin. Amit Bhatnagar (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Satu Lehden väitöskirja Extracellular lipid particles in atherosclerosis and aortic stenosis tarkastettiin 31.3.2017. Giske Ursin (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Juha Tanskanen. Gylfason (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Juho Rousu. FM Irma Puttosen väitöskirja Phosphorus in the Sediments of the Northern Baltic Sea Archipelagos—Internal P Loading and Its Impact on Eutrophication tarkastettiin 31.3.2017. Mats Gustafsson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Veijo Hukkanen. María Pinilla de Diosin väitöskirja Heterogeneous catalytic copolymerization reactions of carbon dioxide and propylene oxide over polyalcohols under subcritical conditions tarkastettiin 15.3.2017. Louise Olsson (Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jan Lundell. Rafael Luque Álvarez de Sotomayor (Córdoban yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Erik Bonsdorff. 62 KEMIA 3/2017 Aalto-yliopisto DI Mari Laamasen väitöskirja Amorphous molybdenum-based thin films for surface micromachining tarkastettiin 10.3.2017. LottaRiina Sundberg (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Helsingin yliopisto FM Sanna Heikkisen väitöskirja Lifestyle factors and breast cancer in Finland tarkastettiin 17.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Anthony Antonellis (Michiganin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Risto Laitinen. Seppo Meri. FM Annika Ciraganin väitöskirja Structural studies of potential new-generation antibiotic targets and the use of one of them, TonB as a model protein in protein engineering tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Rajnicek (Aberdeenin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Tapio Salmi. DI Suvi Lehtimäen väitöskirja Printed Supercapacitors for Energy Harvesting Applications tarkastettiin 7.4.2017. François Laviolette (Laval-yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Leena Jaatisen väitöskirja The Effect of an Applied Electric Current on Cell Proliferatio, Viability, Morphology, and Stem Cell Differentation tarkastettiin 7.4.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Minna Karjalaisen väitöskirja Formation, Structures, and Bonding in Transition Metal Complexes Containing Organochalcogen Ligands tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Leif Nyholm (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. DI Tiia Viinikaisen väitöskirja Characterization of Zirconiabased Gasifications Gas Clean-up Catalysts tarkastettiin 31.3.2017. Outi Vaarala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Åbo Akademi M.Sc. Juha Karhu. Vastaväittäjänä toimi prof. rhamnoides) and Flavonol Glycosides in Leaves of Currants (Ribes spp.) tarkastettiin 31.3.2017. Jari Lavonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. FM Henni Ylänteen väitöskirja Herbivory control over tundra carbon storage under climate change tarkastettiin 24.3.2017. Erik Bonsdorff. Prov. Anu Wartiovaara. DI Natalie Segercrantzin väitöskirja Optoelectronic properties of III–V compounds and alloys tarkastettiin 7.4.2017. Baoru Yang. Vastaväittäjänä toimi prof. Maija Tenkanen. Herman Hummel (Niozinstituutti, Alankomaat) ja kustoksena prof. Marko Pesu. Filip Tuomisto. M.Sc. Huibin Shenin väitöskirja Machine Learning for Small Molecule Identification tarkastettiin 30.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Taru Hilanderin väitöskirja Molecular Consequences of Transfer-RNA Charging Defects tarkastettiin 24.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Christopher P. Vastaväittäjänä toimi prof. Jorma J. Morley (Cardiffin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Hartmut Roskos (Goethe-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi vanhempi tutkija Niklaus Waber (Bernin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Martin Hofrichter (IHI Zittau, Saksa) ja kustoksena prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Heino Kuuluvaisen väitöskirja On the Surface Interaction of Aerosol Particles tarkastettiin 10.3.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Alfred P. Bhagwan Yadavin väitöskirja Quantitative modeling and analysis of drug screening data for personalized cancer medicine tarkastettiin 24.3.2017. Krystyna Bie?kowskaSzewczyk (Gdanskin yliopisto, Puola) ja kustoksena dos. Festus Anasonyen väitöskirja Treatment of organic aromatic contaminants in soil with fungi and biochar tarkastettiin 31.3.2017. Palvimo (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Anne Tolvanen (Luonnonvarakeskus). M.Sc. Pekka Lappalainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Antti Räisänen. DI Anni Keräsen väitöskirja Water treatment by quaternized lignocellulose tarkastettiin 31.3.2017. Vastaväittäjänä toimi dos. Anne Juppo. Peter Güntert (Goethe-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Kati Richterin väitöskirja The role of the ubiquitin-specific protease 28 (USP28) in carcinogenesis tarkastettiin 17.3.2017. Wei Yangin väitöskirja Effects of Genetic and Environmental Factors on Proanthocyanidins in Sea Buckthorn (Hippophae. Seppo Ylä-Herttuala. Vastaväittäjänä toimi prof. Martyn Futter (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. Kamran Ghoreschi (Tübingenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi VÄITÖKSIÄ prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jörg Breitkreutz (Düsseldorfin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Irina Nefedovan väitöskirja Electrical and optical properties of carbon nanotube and silver nanowire layers for low-THz applications tarkastettiin 17.3.2017. Jyrki Heino. DI Riku Eskelisen väitöskirja Runoff generation and load estimation in drained peatland areas tarkastettiin 24.3.2017. Zuzet Martinez Cordovan väitöskirja Anti-inflammatory function of Proprotein Convertase FURIN tarkastettiin 7.4.2017. Jari Hyttinen
Me kaikki muistamme Maurin vaativana ja tarkkana ohjaajana. Siitä lämmin kiitos Maurille. Tärkeimmiksi minulle jäivät kahdenkeskiset jutustelut Maurin huoneessa. Luonnonainekemia oli Lounasmaalle lähellä sydäntä. Ari Koskinen Kirjoittaja toimii orgaanisen kemian professorina Aalto-yliopistossa. Kierrettyäni maailmaa viisitoista vuotta olen ylpeä, kun olen saanut jakaa häneltä saamiani oppeja uusille sukupolville samalta oppituolilta. Kuva on vuodelta 1982.. Tämän jälkeen Lounasmaa työskenteli apulaisprofessorina Oulun yliopistossa ja Suomen Akatemian vanhempana tutkijana, kunnes hänet nimitettiin Oulun yliopiston rakennekemian professorin virkaan vuonna 1975. Lounasmaa toi Suomeen erityisesti bioaktiivisten typpipitoisten alkaloidien tutkimuksen. Oppituoli on TKK:n vanhin kemian oppituoli, jonka ensimmäinen viranhaltija oli Gustaf Komppa. Vaativuus oli kuitenkin aina reilua ja kannustavaa. Väitöksensä jälkeen tohtori Lounasmaa toimi vuodet 1965–1966 tutkijana Institut de Chimie des Substances Naturelles -instituutissa Ranskan Gif-sur-Yvettessä ja suoritti vuosina 1968–1969 post-doktoraaliopintoja Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa professori Ernest Wenkertin johdolla. lokakuuta 1933. Kemiasta filosofiaan Minulla oli ilo ja kunnia väitellä ensimmäisenä Maurin oppilaista. 63 3/2017 KEMIA instituuttiin olivat Maurille ja hänen kauttaan Suomen orgaaniselle kemialle hyvin merkittävät. Erityisesti tunnettujen alkaloidikemistien Pierre Potierin ja Henri-Philippe Hussonin kanssa aloitetut tutkimukset johtivat Lounasmaan aktiiviseen tutkimukseen modifioidun Polonovskireaktion käyttöön useiden indolialkaloidien synteeseissä. Mauri Lounasmaa valmistui Teknillisestä korkeakoulusta (TKK) diplomi-insinööriksi vuonna 1962 ja tekniikan lisensiaatiksi vuonna 1964. Alkuvaiheissa tutkimus oli painottunut alkaloidien rakennetutkimukseen, mutta ennen TKK:hon siirtymistään Lounasmaa vietti uudelleen pidemmän jakson Gif-sur-Yvettessä, josta TKK:hon siirtyi erityisesti luonnonaineiden valmistukseen painottunut tutkimus. Väitöskirjansa Etudes chimiques et spectroscopiques sur quelques quinones naturelles et synthétiques hän julkaisi vuonna 1968 professori Gustav Nymanin valvomana. Toukokuun alussa 1979 hän siirtyi Teknillisen korkeakoulun orgaanisen kemian professoriksi, jossa virassa hän toimi eläkkeelle jäämiseensä 31.10.1998 asti. Kun hänen oveensa koputin, aina kuului sisältä vastaus: ”Joo!” Koskaan ei tarvinnut perääntyä ovelta, vaan aina hänellä oli aikaa nuorelle tutkijanalulle. Maurilla oli aina aikaa ja kiinnostusta kuulla viimeisimmät tulokset laboratoriossa, olivat ne sitten hyviä tai vaatimattomia. Keskustelu usein lähti kemiasta, mutta ennen kuin huomattiinkaan, oltiin jo puhumassa syvällisemmistä filosofisista asioista tai historiasta. Erityisesti suhteet ranskalaiseen tiedeyhteisöön ja siellä Gif-sur-Yvetten luonnonainekemian tutkimusMauri Lounasmaa (vas.) ja kirjoittaja pohtimassa luonnonaineen rakennetta. Hän oli syntynyt Turussa 1. Orgaanisen kemian professori oli kannustava ohjaaja Mauri Lounasmaa in memoriam Emeritusprofessori Mauri Viktor Lounasmaa kuoli Helsingissä 4. helmikuuta 2017. Mauri lähetti minut maailmalle lisäopin hankintaan ja omaa uraani aloittamaan. Nämä keskustelut johdattivat minut tavoittelemaan yhä uudempia haasteita, asettamaan omat tavoitteeni ja seuraamaan omaa polkuani. ”Mitä uutta?”, oli tavallinen kysymys ainakin aamulla ja illalla. Näistä töistä syntyi kaikkiaan kymmenen tohtorinväitöskirjaa, ja töiden tulokset näkyvät tänäkin päivänä suomalaisessa lääketeollisuudessa synteesitutkimuksen perinteenä
Atomit alkoivat tällöin muodostaa molekyylejä räjähdysmäisen nopeasti, minkä seurauksena näyte osittain höyrystyi. Hän osallistuu muun muassa Responsible Care -ohjelman toteuttamiseen ja Väriteollisuus ry:n edunvalvontaan. Vastuullisuustiimin nykyinen vetäjä Juha Pyötsiä jää eläkkeelle 1.8.2017. Sheludiakovin tutkimuksen kohteena olivat äärimmäiset kvanttiominaisuudet sekä kiinteässä että atomisessa vedyssä. Nokian Renkaat Oyj Toimitusjohtajaksi 1. M.Sc. 64 KEMIA 3/2017 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Kemianteollisuus ry DI Sami Nikander on nimitetty Vastuullisuus-tiimin johtajaksi 1.8.2017 alkaen. ”Kiehtova havainto oli, että vetyisotooppien väliset kemialliset reaktiot olivat tehokkaita vielä 0,1 kelvinin lämpötiloissa. Sergei Sheludiakovin väitöskirja Magnetic Resonance Study of Atomic Hydrogen Stabilized in Matrices of Hydrogen Isotopes Below 1 K tarkastettiin 3.3.2017. Riitta Tuomola jää eläkkeelle 1.6.2017. Kemianteollisuus ry:n ensimmäiseksi Kesäkatalyytiksi eli järjestön toimiston kesätyöntekijäksi on valittu opiskelija Riina Kasurinen. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Valtakunnalliset Luma-päivät Helsinki 22.–24.5.2017 www.luma.fi/tapahtumat World Circular Economy Forum Helsinki 5.–6.6.2017 www.wcef2017.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 8.–9.6.2017 www.helsinkicf.eu Ecopa SSCT Workhop Helsinki 14.–16.6.2017 http://uta.fi/ecopassctworkshop2017 20 th International Conference on Nucleation and Atmospheric Aerosols Helsinki 25.–30.6.2017 www.icnaa2017.net IMWA 2017 Congress Mine Water & Circular Economy Lappeenranta 25.–30.6.2017 www.imwa2017.info 22 nd International Conference on Environmental Indicators Helsinki 1.–5.8.2017 www.environmentalindicators.org 25 th Colloquium on High-Resolution Molecular Spectroscopy Helsinki 20.–25.8.2017 www.helsinki.fi/kemia/HRMS2017 Bioenergia 2017 Jyväskylä 6.–8.9.2017 www.jklmessut.fi Finnsec 2017 Helsinki 26.–27.9.2017 http://finnsec.messukeskushelsinki.fi/ Alihankinta Tampere 26.–28.9.2017 www.alihankinta.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Oorgandagarna – Inorganic Days Nynäshamn, Ruotsi 12.–14.6.2017 www.oorgan.se 16 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Oslo, Norja 18.–22.6.2017 www.icce2017.org EuCheMS Inorganic Chemistry Conference Kööpenhamina, Tanska 2.–5.7.2017 www.eicc-4.dk Eurocarb 2017 Barcelona, Espanja 2.–6.7.2017 www.eurocarb2017.com EUROMAR 2017 Varsova, Puola 2.–6.7.2017 www.euromar2017.org Applications of Photoactive Coordination Compounds St. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Hän tarkasteli hyvin ohuita molekulaarisen vedyn isotooppien muodostamia kalvoja, joissa osa molekyyleistä on korvattu vetyatomeilla, ja saavutti suurimmat laboratorio-oloissa koskaan saavutetut vetyatomien tiheydet kiinteässä vedyssä. Hänen erikoisalaansa on laskennallinen nanokatalyysitutkimus. Labroc Oy Haitta-ainelaboratorioon Tampereelle on nimitetty tutkijoiksi FM Hanna Puotiniemi ja laboratorioanalyytikko Matias Häyrynen. Andrews, Iso-Britannia 5.–7.7.2017 www.apcc2017.co.uk/home 22 nd European Conference on Organometallic Chemistry Amsterdam, Alankomaat 9.–13.7.2017 www.eucomc2017.amsterdam www.euchems.eu > Events 49 th Iupac World Chemistry Congress Sao Paulo, Brasilia 9.–14.7.2017 www.iupac2017.org 9 th International Conference on Advanced Materials Bukarest, Romania 11.–14.7.2017 http://rocam.unibuc.ro/rocam2017 20 th International Society of Magnetic Resonance Conference Quebec, Kanada 23.–28.7.2017 www.ismar2017.org Se2017 – 200 Years of Selenium Research Tukholma, Ruotsi 13.–17.8.2017 http://se2017.se 6 th International Conference for Young Chemists Georgetown, Malesia 16.–18.8.2017 www.icyc2017.com GLS-13 Bryssel, Belgia 20.–23.8.2017 www.gls13.com 11 th Triennial Congress of the World Association of Theoretical and Computational Chemists München, Saksa 27.8.–1.9.2017 www.watoc2017.com Euroanalysis 2017 Tukholma, Ruotsi 28.8.–1.9.2017 http://euroanalysis2017.se 11 th International Conference on the History of Chemistry Trondheim, Norja 29.8.–2.9.2017 www.ntnu.edu/11ichc Blue Danube Symposium on Heterocyclic Chemistry 2017 Linz, Itävalta 30.8.–1.9.2017 www.bdshc17.org 3 rd EuCheMS Congress on Green and Sustainable Chemistry York, Iso-Britannia 3.–6.9.2017 www.york.ac.uk/3EUGSC International Society of Heterocyclic Chemistry Congress Regensburg, Saksa 3.–8.9.2017 www.ishc-web.org Polymers and Organic Materials for Electronics and Photonics Praha, Tšekki 10.–14.9.2017 www.imc.cas.cz/sympo/81pmm 10 th Alpine Conference on Solid-State NMR Chamonix Mont-Blanc, Ranska 10.–14.9.2017 www.alpine-conference.org European Summerschool in Quantum Chemistry Palermo, Italia 10.–23.9.2017 www.esqc.org Chemspec Eurasia Istanbul, Turkki 20.–21.9.2017 www.chemspecevents.com HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Chempolis Oy Toimitusjohtajana on 1. Sheludiakovin tutkimus on jatkoa vuonna 2006 alkaneelle projektille, jossa tutkittiin kiinteään vetyyn loukkuuntuneita vetyatomeja alle yhden kelvinin lämpötilassa. kesäkuuta alkaen on nimitetty TkL Hille Korhonen. Turun yliopiston Sergei Sheludiakov otti väitöstyössään ensimmäisen askeleen kohti metallista vetyä paineistamattomassa aineessa. Vetyatomit myös muodostivat pareja. Chempolisin aiempi toimitusjohtaja, perustajaosakas Esa Rousu jatkaa yhtiössä neuvonantajana. Hän jatkaa myös Kumiteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Kiilto Oy Teollisuuden liiketoimintajohtajaksi on nimitetty DI Tomi Takala. Hän siirtyy yhtiöön Alkon toimitusjohtajan tehtävästä. Kohti metallista vetyä myös Suomen Turussa Harvardin yliopiston tutkijat saavuttivat hiljattain vedyn metallisen olomuodon valtavassa paineessa ja matalassa lämpötilassa. FIT Biotech Oy Tieteelliseksi johtajaksi on nimitetty FT Santeri Kiviluoto. Hän siirtyi työhön Valmetin Paperit-liiketoimintalinjan myynnin johtotehtävistä. Hänen pestinsä kestää 15.5.–4.8.2017. Jyväskylän yliopisto Kemian professorin tehtävässä on aloittanut FT Karoliina Honkala. Vastaväittäjänä toimi professori Markku Räsänen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Petriina Paturi.. Väitöksessään hän laajensi tarkastelun vedyn raskaampiin isotooppeihin, deuteriumiin, vetydeuteridiin ja tritiumiin. KiiltoClean Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Kari Laakso. VTM Alexandra Peth on aloittanut asiantuntijana Vastuullisuus-tiimissä 1.5.2017. Havaitsimme kemiallisia reaktioita kiinteässä aineessa luultavasti matalimmissa lämpötiloissa koskaan”, väittelijä kertoo. toukokuuta aloittanut diplomi-insinööri Tomi Honkala
65 SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Kemian Seurojen yhteisten kulujen osuus on 60 euroa, joten jäsenmaksu on ensi vuonna yhteensä 67 euroa. syyskuuta 11. Pekkasen pro gradu -tutkielma Kinetics and Thermochemistry of the Reactions of PropargylType Radicals with Molecular Oxygen hyväksyttiin Helsingin yliopistossa syyskuussa 2016. Scandinavian Symposium on Chemometrics 19.–22.6.2017 Naantalin kylpylä, Naantali Tapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemometria.fi/ssc15. SKS:n jäsenet 30 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Vuosikokouksessa vahvistettiin seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 97. Konferenssi pidetään Kreikan Thessalonikissa 16.–20. SEUROISSA TAPAHTUU Keski-Suomen kemistiseura ry:n Kemiaa kaikille -luento 16.5.2017 kello 18 Jyväskylän yliopisto, Agoran auditorio 2 (Mattilanniemi 2) FT Maarit Lehti Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä Likesistä luennoi aiheesta Hyvästä kolesterolista vieläkin parempi. Seuran varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin vuoden 2016 aikana korkeakoulututkinnon suorittaneet nuoret jäsenet, filosofian maisterit Jari Ahonen, Santeri Aikonen, Elisa Atosuo, Sampo Haapasaari, Nelly Heiskanen, Anniriina Hytönen, Riikka Juhola, Jesse Kalliomäki, Tiina Koivisto, Antti Korpi, Sara Krogerus, Elmeri Lahtinen, Toni Lamminaho, Laura Lemetti, Jere Mannisto, Tina Norrbo, Marianne Oraviita, Jukka Pasanen, Niko Saari ja HannaMari Salmia sekä diplomi-insinööri Tuija Nyman. helmikuuta Ranskan Bordeaux’ssa. Hänen kineettiset mittaustuloksensa antoivat tietoa paitsi reaktiomekanismeista ja reaktioiden nopeuksista myös reaktioihin liittyvästä termodynamiikasta. Suomalaisten Kemistien Seuran Kevätkokous ja retki Karkkilaan 6.6.2017 Lähtö Helsingistä Kiasman pysäkiltä kello 15. Ilmoittautumiset 8.5. heleena.karrus@kemianseura.fi EuCheMSin ympäristöjaosto kokousti Bordeaux’ssa Euroopan kemian seurojen järjestön EuCheMSin kemia ja ympäristö -jaosto kokoontui 25. syyskuuta 6/2017 14. Nuorilta jäseniltä SKS ei peri jäsenmaksua mutta kerää heiltä 10 euron lehtimaksun. mennessä: Pirkanmaan.kemistiseura@hotmail.com. Vuonna 2016 lehti julkaisi 2 350 artikkelia eli yhteensä 25 514 sivua. Maksu kerätään retkibussissa. Lehti on myös jaoston virallinen julkaisufoorumi. Vapaa pääsy. Karkkilassa tutustuminen Suomen valimomuseoon ja Högforsin työläismuseoon. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Kokouksessa aloitettiin myös seuraavan eli ICCE 2019 -konferenssin valmistelu. The 39 th Finnish NMR Symposium 7.–9.6.2017 Ruissalon kylpylä, Turku Tapahtuman ohjelma on osoitteessa www.nmrsymposium.fi/2017. kesäkuuta 5/2017 11. Uusi artikkeli tutkielman mittauksista ja laskuista on käsikirjoitusvaiheessa. Pirkanmaan kemistiseura ry:n Kevätretki Lahteen 18.5.2017 Ohjelmassa tutustuminen Kariniemen vedenpuhdistamoon ja Lahden moottoripyörämuseoon yhdessä Päijät-Hämeen kemistien kanssa. Suomalaisten Kemistien Seura piti vuosikokouksensa 8. Kemistigolf 29.7.2017 kello 10.30 Annilan golfkeskus, Mikkeli Kisa sopii kaikentasoisille pelaajille. Pekkanen tutki työssään neljän resonanssin stabiloiman propargyyli-tyyppisen radikaalin happireaktioita. toukokuuta 8. toimintavuodelta 2016, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus ja hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2017. elokuuta 6. Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian maisterit Sini Reuna ja Timo Pekkanen ja uusiksi nuoriksi jäseniksi filosofian ylioppilaat Karoliina Karppinen ja Annika Sneck. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4/2017 11. Kokouksen jälkeen Helsingin yliopiston farmasian professori Helder Almeida Santos ja kemian laitoksen akatemiatutkija Arkke Eskola kertoivat tutkimuksistaan ja kokemuksistaan suomalaisessa ja anglosaksisessa tiedeyhteisössä. Iltapala. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. kesäkuuta 2019. ESPR (Environmental Science and Pollution Research) -lehden päätoimittaja Philippe Garrigues kertoi kokouksessa lehden hämmästyttävästä kasvusta. Tutkijaryhmän jäsenenä Pekkanen julkaisi tutkimuksensa kokeellisesta osasta artikkelin arvostetussa kansainvälisessä sarjassa. Lisätietoja Kemistigolf-toimikunnan sihteeriltä: katariina.alagrund@welho.com. Laskennallisina menetelminä hän hyödynsi muun muassa kvanttimekaanista tiheysfunktionaaliteoriaa. kesäkuuta. Kemistien vuosikokous Tieteiden talossa Nuorelle tutkijalle tunnustuspalkinto SKS:n myöntämä Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto jaettiin kokouksessa filosofian maisteri Timo Pekkaselle. Kokouksen tärkein aihe oli jaoston järjestämä ICCE 2017 -konferenssi (EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment), joka pidetään Oslon yliopistossa 18.–22. Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenmaksuosuus päätettiin pitää seitsemän euron suuruisena. maaliskuuta Tieteiden talossa Helsingissä. lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Sirpa Herve Kirjoittaja on tutkimusprofessori emerita.. Osallistumismaksu 60 euroa/kemisti, 65 euroa/seuralainen
Oppiaineiksi tulivat filosofia, lakitiede, teologia ja lääketiede. Tähtiä ja kolmiomittausta Tarton yliopisto on ollut tuottelias myös tähtitieteen alalla. Historian koettelema Tartto Monesta mullistuksesta selvinnyt Tartto on aina ollut etelänaapurimme Viron akateemisen elämän keskus. Professorit olivat pääasiassa saksalaisia. Nykyisin opetusta annetaan myös englanniksi. Suomalaisilla tutkijoilla on perinteisesti ollut tiiviit yhteydet Tarttoon, jonne vuonna 1803 perustettiin maailman ensimmäinen suomen kielen lehtoraatti. Neuvostoliiton valtakautta 1940-luvulta alkaen leimasivat tutkimuksen ja koulutuksen vahvat ideologiset piirteet. Itsenäisessä Virossa 1920–1930-luvuilla viron osuus opetuskielenä lisääntyi. 66 KEMIA 3/2017 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Aleksanteri I:n hallitusaikana siitä tehtiin keisarillinen valtionyliopisto, jonka opetuskielenä säilyi saksa. Maineikas meteorija meteoriittitutkija Ernst Öpik väitteli Tartossa vuonna 1932. Tähtitieteilijää kiinnosti myös geodesia eli maanmittausoppi. Klassisen fysikaalisen kemian perustajiin kuuluva Ostwald työskenteli yliopistossa vuoteen 1881, kunnes siirtyi Riian kautta fysikaalisen kemian professoriksi Leipzigiin. Öpik mittasi komeettojen ratoja ja päätteli, että noin 60 000 astronomisen yksikön päässä avaruudessa seikkailee suuri määrä komeettoja. Vuonna 1909 hän vastaanotti kemian Nobelin palkinnon katalyysiä, kemiallista tasapainoa ja reaktionopeuksia käsitelleistä töistään. Toomemäelle vuonna 1810 kohonneen observatorion ensimmäisenä johtajana toimi saksalaissyntyinen Wilhelm Struve, josta myöhemmin tuli Pietarin uuden Pulkovon observatorion johtaja. Jo samalla vuosisadalla yliopisto siirrettiin Venäjän miehityksen seurauksena väliaikaisesti Tallinnaan. Tutkiessaan kasveja mikroskoopilla Schleiden päätteli, että kasvit rakentuvat kaikilta osiltaan soluista. sisko.loikkanen@yle.fi. Kirjoittaja on Ylen tiedetoimittaja. Schmidtin lahjakas väitöskirjaoppilas Wilhelm Ostwald sai tohtorinhattunsa vuonna 1878. Sitten se piipahti Pärnussa ja jopa suljettiin hetkeksi. Sisko Loikkanen Tarton Akatemia perustettiin vuonna 1632 Ruotsin suurvallan toisena yliopistona. Suomesta sinne mennään opiskelemaan etenkin lääketiedettä. omaa nimeään kantavan prosessin, jolla ammoniakista voidaan valmistaa typpihappoa. Jo 1850-luvun alussa yliopiston farmasian ja kemian professoriksi oli tullut latvialaissyntyinen Carl Schmidt, joka tutki alkoholikäymistä ja aineenvaihdunnan kemiaa. Vuonna 1902 Ostwald patentoi Tarton yliopistossa on reilut 13 000 opiskelijaa. Vuonna 1863 kasvitieteen professorina aloittanut saksalainen Matthias Schleiden oli keskeisiä soluteorian kehittäjiä. Struve saavutti merkittäviä tuloksia etenkin kaksoistähtien tutkimuksissaan. Mallia akatemialle otettiin maan ykkösyliopistosta Uppsalasta. Luonnontieteet kukoistivat Tarton yliopistossa varsinkin 1800-luvun jälkipuoliskolla. 1800-luvun lopun venäläistämiskaudella kieli vaihtui venäjäksi. Tätä nykyä ketju kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Hän löysi mahahapoista suolahapon ja osoitti, että eläinja kasvisolut muistuttavat kemiallisesti toisiaan. Helsingin yliopistoon vastaava lehtoraatti saatiin vuonna 1829. Hänen aloitteestaan Mustanmeren ja Pohjoisen jäämeren välille rakennettiin kolmiomittausketju, jonka tarkoituksena oli selvittää pohjoisen pituuspiirin pituus mahdollisimman tarkasti. Kun maa vuonna 1991 jälleen itsenäistyi, opinahjoa alettiin organisoida Viron tasavallan yliopistoksi, jonka kieleksi tuli viro. Struven ketjun ensimmäinen mittauspiste Dorpat sijaitsee Tarton tähtitornissa. Aurinkokunnan ulkorajalla sijaitseva komeettarypäs nimettiin sittemmin Oortin pilveksi hollantilaisen tähtitieteilijän Jan Oortin mukaan
• Kaksi kolmesta lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia 3/2017 29.3. 17.11. 3.5. 16.5. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2017 6.9. 13.12. Analytiikka, työelämä, patentit Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017 Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017 Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017 Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017 Nro 6/17 Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017 Erikoisjakelu vaikuttajille ja päättäjille Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 8.2. 11.10. 040 933 1147 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. 7.4. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach Erikoisjakelu: Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017 5/2017 2.8. 20.2. 040 770 3043 Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 6.9. Laboratoriot, tutkimus, biotalous 8/2017 7.11. 15.3. 15.11. 20.10. 8.6. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 14.8. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous 4/2017 4.5. 16.1. Laboratoriot, teknokemia, terveys 2/2017 9.2. 1/2017 4.1. 18.9. Suomi 100 -juhlanumero: Valokeilassa suomalaiset osaajat ja innovaatiot 7/2017 11.10
kiertoja biotalous, ympäristöala, terveys ja turvallisuus sekä kemia lähialoineen. Tule mukaan Uusiouutisten suureen juhlanumeroon! Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset esittelee suomalaisia kiertotalousosaajia kansainvälisessä erikoisnumerossa. Jaana Koivisto puh. Uusiouutiset 4/2017 ilmestyy 31. Tervetuloa kevään suurnumeroon! Tavoitat nyt yli 50 000 vaikuttajaa todella kustannustehokkaasti: • 1/1 s. Se on samalla satavuotiaan Suomen juhlanumero. vain 850 euroa Hinnat + ALV 24%. Kansainvälisiä päättäjiä juhlanumero tavoittaa mm. 040 7703 043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa puh. vain 1900 euroa • ½ s. 045 1144 723 marja-liisa.louhio@uusiouutiset.fi. toukokuuta. toukokuuta. Juhlanumero 4/2017 tavoittaa yli 50 000 kotimaista ammattilaista ja päättäjää, joiden toimialoina ovat mm. Oletko Suomen kiertotalousosaaja. Sitran World Circular Economy Forumissa Helsingissä, Helsinki Chemicals Forumissa ja EcoExpoAsia-tapahtumassa Hongkongissa. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Marja-Liisa Louhio puh. Lisätietoja löytyy Uusiouutisten mediakortista: www.uusiouutiset.fi > Ilmoittajalle Kysy lisää myyntipäälliköiltämme ja varaa paikkasi viimeistään 9. vain 1200 euroa • ¼ s