Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
laadun perustana Pesu ja sterilointi Autoklaavit Pesukoneet Sterilointija pesuindikaattorit Läpiantoautoklaavi Pystyautoklaavi • Pystyja vaakamallit • 23–1580 litraa • Myös läpiantomallit www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 Kemi 3/ 20 18 VOIMAKAKSIKKO Suomen Turusta ASTROKEMISTIT kurkottavat tähtiin ILMASTO lämpenee, mikä muuttuu. VOIKO syöpää suitsia syömällä. KEMIA
Tilaan Uusiouutiset -lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €. KIERTO TALOUDEN BISNESMALLI ANTAA VAATTEELLE MONTA KIERROSTA 2|2018 RESURSSIVIISAUS RAKENTAA INFRAA JÄTEVESILIETE: ARVOTAVARAA! LAJITTELULAITOS, APU ILMASTOLLE ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava .” Lukijatutkimus, Focus Master. Tilaan Uusiouutiset -lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk. Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Jaicom Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS . (03) 4246 5370. Olen opiskelija. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalouden jokaiseen vaiheeseen: • kestävään raakaainehankintaan • ekologiseen tuotesuunnitteluun • resurssiviisaaseen tuotantoon • vastuulliseen kuluttamiseen • kierrätysja jätehuoltovaiheeseen Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Tilaa Uusiouutiset -lehti oheisella lomakkeella tai sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi ja puh. Tilaan Uusiouutiset -lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi
Kaksikon tarina alkaa sivulta 6. 48 Blueprint Genetics jalostaa Geenitietoa lääkäreiden työkaluksi Sisko Loikkanen 50 Biotalouden asiantuntijaksi verkossa opiskellen Kirsi Taskinen 52 Helium halutaan kiertämään Kalevi Rantanen 54 KOKOUKSIA Verifinin työpaja Katajanokan vankilassa Vesa Häkkinen 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Puhutko emojia. Lue Innovaatiopalkinnon voittajista sivulta 20. M at ti M at ika ine n Hankkijan ja Forchemin työryhmä kehitti mäntyöljystä tuotteen, jolla voidaan korvata rehuantibiootteja kotieläintuotannossa. Keemikko 59 HENKILÖUUTISIA 62 TULEVIA TAPAHTUMIA 63 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Rohtojen ja robottien Osaka Sisko Loikkanen 20 Tu om as Va nh an en 38. 3 3/2018 KEMIA SISÄLLYS 6 14 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kemisti ja Kullannuppu ovat erottamaton pari Irene Andersson 12 TÄTÄ MIELTÄ Materiaalit turvallisesti kiertoon Lotta Immonen 14 Astrokemistit avaavat avaruuden salaisuuksia Kalevi Rantanen 18 AJANKOHTAISTA Ilmastonmuutos näkyy myös Pinnan alla Riku Rinta-Jouppi 20 UUTISIA Kemianteollisuus palkitsi maailmaa parantavia innovaatioita 25 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Ei sekuntiakaan hukattavaksi Emilia Hiltunen 26 VIHREÄT SIVUT 31 LUKIJALTA 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Arvometallit talteen sairaalalaitteista Päivi Ikonen 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Kaiketon antaa siivet Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marja Riekkola-Vanhanen Bioliuotuksen ekspertti Sisko Loikkanen 40 Suomen maatalous varautuu Ilmaston mullistumiseen Arja-Leena Paavola 44 Ravitsemustutkijat selvittävät, Voisiko syöpää torjua syömällä Sari Honkamaa Heikki Mikola ja hänen vaaleaharjainen liinakkonsa ovat turkulaisille tuttu näky. Myös suomalaistutkijat kurkistavat sieltä tähtien kehtoon. An na Ta via ”Lähtisin uudestaankin.” Talvivaaran ongelmat eivät murentaneet Marja Riekkola-Vanhasen uskoa Pekka Perän kuningasideaan. Na sa Lentävä Sofia-observatorio on työpaikka, josta katsotaan kauas kosmokseen
Excursions: Metsä Group Äänekoski and Kotkamills?/?After Work?/?PulPaper Party?/?Pitching competition All programme is in English. Helsinki, Finland VISIT TOMORROW TODAY! Welcome to visit PulPaper – the leading international event of the forest industry – to get a comprehensive overview of the latest forestry technology and innovations. BUY YOUR TICKET NOW! . The exhibition area´s Future Square run a free program focusing on interesting opportunities and career outlooks for students within bioeconomy. PulPaper event is the forum for the latest technology and offers optimal business and networking opportunities in a multinational environment. The programme includes both paid conferences and free lectures. PULPAPER.FI Organized by: Check out the entire program and speakers: pulpaper.fi Organized at the same time: Wood, Bioenergy, PacTec Helsinki #pulpaper2018 Conference partners:. RENOWNED SPEAKERS: Jussi Pesonen, CEO, UPM Nathalie Ahlström, VP, Amcor Ilkka Hämälä, CEO, Metsä Group Lew Christopher, Professor, Lakehead University Maria StrØmme, Professor, Uppsala University Jouko Karvinen Åsa Ek, CEO, Cellutech LIMITED AMOUNT OF TICKETS AVAILABLE. PULPAPER FEATURE AN EXTENSIVE AND INTERESTING THREE-DAY-PROGRAM: Business Forum?/?PulPaper Conference?/?Future Square?/?50+ speakers?/?8 conference tracks
PULPAPER.FI Organized by: Check out the entire program and speakers: pulpaper.fi Organized at the same time: Wood, Bioenergy, PacTec Helsinki #pulpaper2018 Conference partners:. Mihin sitten. Maineikkaan laitoksen pääkirjasto koki remontissa kovia, kun kokonainen kerros oli hävitettävä avaran tilan tieltä. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. VILLITYS LEVIÄÄ myös koteihimme. Leena Laitinen ja Markku Joutsen avioituivat palmusunnuntaina. Kiitos Veeli, että säästit muistosi meille. The programme includes both paid conferences and free lectures. Kaappien kätköistä on kaivettu esiin naurunpyrskähdyksiä ja nostalgiaa herättäviä vanhoja kuvia, kirjeitä ja lehtileikkeitä. Os ka ri Jo ut se n Helsinki, Finland VISIT TOMORROW TODAY! Welcome to visit PulPaper – the leading international event of the forest industry – to get a comprehensive overview of the latest forestry technology and innovations. Jo edesmenneiden sukulaisten jäämistöistä on löytynyt aarteita, kuten setäni päiväkirja, jossa hän kuvaa 12-vuotiaana kokemuksiaan sotalapsena Ruotsissa. Eräällä työpaikalla järkeiltiin, että julkaisuvaraston ”laskennallinen säilytystila” on niin arvokas, ettei sitä pitäisi käyttää kirjojen varastointiin. Forssa Print, Forssa 2018 | ISO 9002 KEMIA 3/2018 5 Modernit kirjaroviot TUTUSTUIN KANSAKOULUSSA käsitteeseen hyllymetri, kun saimme tehtäväksi mitata, kuinka monta metriä kodissamme on kirjahyllyjä. Excursions: Metsä Group Äänekoski and Kotkamills?/?After Work?/?PulPaper Party?/?Pitching competition All programme is in English. PÄÄKIRJOITUS 3. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Muuttojen sarja alkoi heti kotimaahan paluun jälkeen, sillä välirauhan ehdot olivat jättäneet kodin väärälle puolen rajaa. ”Kirjat eivät kuulu 2020-luvun yliopistoon”, vastattiin eräälle teoksiaan puolustaneelle tutkijalle. KEMIA Kemi Vol. RENOWNED SPEAKERS: Jussi Pesonen, CEO, UPM Nathalie Ahlström, VP, Amcor Ilkka Hämälä, CEO, Metsä Group Lew Christopher, Professor, Lakehead University Maria StrØmme, Professor, Uppsala University Jouko Karvinen Åsa Ek, CEO, Cellutech LIMITED AMOUNT OF TICKETS AVAILABLE. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Kun työpaikasta remontoidaan monitoimitila, työntekijät saavat säilyttää muutossa kaksi hyllymetriä arkistojaan. Kannatan roinasta luopumista, mutta hävityksen huumassa voi lentää lapsi pesuveden mukana. PULPAPER FEATURE AN EXTENSIVE AND INTERESTING THREE-DAY-PROGRAM: Business Forum?/?PulPaper Conference?/?Future Square?/?50+ speakers?/?8 conference tracks. Kuljin ompelumitta kädessäni ympäri taloa ja pohdin, kuuluuko mitata myös kirjapinot pöydillä ja vintin lattialla vai ainoastaan täyteen tupatut hyllyt. The exhibition area´s Future Square run a free program focusing on interesting opportunities and career outlooks for students within bioeconomy. Siinä hän nyt on, lähtöä vastusteleva, pitkänhuiskea ja alati nälkäinen 13-vuotias lapsuuden kolttosten ja nuoruuden vastuuntunnon välimaastossa. Hiljaisella huumorilla maustetut merkinnät tekevät eläväksi hänet ja samaan pikkukaupunkiin päätyneet sisarukset ja serkut, myös varhain kuolleen isäni, josta itselläni on vain vähän muistoja. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Kirjarovioita sytytetään nykyisinkin. Leena Joutsen Uusi nimi, tuttu päätoimittaja. 45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FI-02100 Espoo puh. BUY YOUR TICKET NOW! . Virtaviivaisimmissa organisaatioissa ei sallita enää omaa kirjoituspöytää, vaan työntekijät etsivät joka aamu työpisteen itselleen ja läppärilleen. PulPaper event is the forum for the latest technology and offers optimal business and networking opportunities in a multinational environment. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Varastojen lajittelu vaatii paneutumista, mutta kiireessä päätös voi jäädä muuttofirman miehille. TÄNÄ PÄIVÄNÄ ihmettelen, miksi kaikista maailman asioista juuri hyllymetreistä on tullut pihdattava luonnonvara, jonka käyttämistä on kartettava viimeiseen asti. Sivistys kuitenkin kuuluu. Kokoamme parhaillaan neljän polven voimin sukumme tarinoita kansien väliin. Ajattelemattomuus lähenee barbariaa tapauksessa, jossa roskalavalta löytyi Gustaf Kompan alkuperäisillä muistiinpanoilla varustettuja teoksia. Mietin setäni elämänkulkua ja monia vaiheita, joissa hän olisi voinut hävittää päiväkirjansa. toukokuuta 2018 Miksi hyllymetreistä on tullut pihdattava luonnonvara. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh
Anna Tavia. 6 KEMIA 3/2018 Heikki Mikola ja Kullannuppu harrastavat myös pitkiä matkaratsastuksia. Kaksikko kulkee yhtä mielellään niin kaupungin kaduilla kuin luonnossakin
Kun jalo taito oli vähitellen otettu haltuun, työkaveri houkutteli Mikolan mukaan maastoratsastukselle, ja se oli menoa. Se suvaitsee kosketuksen mutta kääntää jonkin ajan kuluttua päänsä toisaalle, sillä todellisuudessa sen sydän kuuluu yksinomaan Heikille. ”Taidamme olla hevosen kanssa samalla tavalla hassuja. Kun ruoho on sopivan pituista syötäväksi, Nuppu viihtyy hyvin Turun puistoissa, joissa kilpailevia laiduntajia ei näy. Kemisti Heikki Mikolan kääntöpuolelta paljastuu täysverinen hevosmies. Nuppu on faneilleen kärsivällisen ystävällinen ja kohtelias. Kymmenkunta vuotta sitten kohtalo puuttui peliin. • Filosofian maisteri (orgaaninen kemia) 1980, Turun yliopisto. Kemisti ja Kullannuppu ovat erottamaton pari Kun kemiat kohtaavat, ihminen voi löytää ystävän hevosesta. Kaksikko on turkulaisille hyvin tuttu ja saa jokaisen vastaantulijan kasvot hymyyn. Mies on nimeltään Heikki Mikola, ja hänen liinakkoratsunsa tottelee nimeä Kullannuppu. Mihin Nuppu seisahtuukin, ihmisiä kerääntyy heti ympärille sitä silittelemään. • Harrastaa ratsastusta ja muuta hevosen kanssa liikkumista. • Naimisissa vuodesta 1975, kolme lasta syntyneet vuosina 1982, 1985 ja 1989.. ”Kolmesta lapsestani kaksi on tyttäriä, jotka liki neljännesvuosisata sitten innostuivat ratsastamisesta”, Mikola muistelee. Tallipaikan olivat varanneet uudet tulijat, Koffin valjakkohevoset, jotka saapuisivat jo seuraavalla viikolla. Se rakastaa etenkin Hesburgerin ranskalaisia perunoita ja suuntaa usein Kauppatorin kioskille niitä ostamaan. Tuolla ne taas menevät, mies ja hevonen. ”Mutta kun se huomaa lähestyvän ambulanssin tai paloauton, se antaa hälytysajoneuvolle tietä, vaikka valo olisi vihreä, ja lähtee liikkeelle vasta sitten”, Mikola kuvailee hevosen oppimiskykyä. • Esteratsastus-, valjakkoajoja matkaratsastustuomari. 7 3/2018 KEMIA Irene Andersson Kopoti-kop, kopoti-kop. Maastoratsastajasta kilpailutuomariksi Heikki Mikolasta tuli aikoinaan hevosmies omien lasten kautta. Mikola oli tulossa vakioparturistaan, kun hän parkkipaikalla törmäsi vanhaan tuttuun, ratsastuskoulun pitäjään. Suomen vanhassa pääkaupungissa on tuskin katua, jota pitkin monen sattuman yhdistämät kumppanukset eivät olisi joskus taivaltaneet. Siellä odotti opettaja ja kaksi ponia. Ensin hän sai käyttöönsä lainahevosia, joiden kanssa lenkit ja vaellukset sujuivat oikein hyvin. Mutta Nuppu itse tahtoo tänne, sillä se on innostunut näkemään, mitä kaikkea kaupungilla tapahtuu”, Mikola naureskelee. • Asuu Turussa. Isän osaksi tuli toimia autokuskina, joka kuljetti tyttöjä pienelle tallille. Terveellisempikin ravinto tosin maistuu. KEM ISTIN kään töpuo li Sarjas sa esitell ään kem istien kakko samm atteja ja epäta vallisi a harra stuksi a. • Kauppaja teollisuusministeriön keksintöpalkinto leimausreagenssien kehittämisestä 1991. Kaupunkiin Nuppua houkuttelevat muun muassa kaupunkilaiset herkut. Se osaa esimerkiksi pysähtyä asianmukaisesti liikennevaloihin ja odottaa, kunnes valo vaihtuu vihreäksi. • Ylioppilas 1972, Kuopion yhteiskoulu. Onhan se melko hullua liikkua keskustassa hevosen kanssa. • Eri tehtävissä Turun yliopiston eri laitoksissa 1974–1982. Jos isäntä juuttuu liian pitkäksi aikaa suustaan kiinni, Nuppu tunkee väliin ja kiertelee miehen ympärillä tehden selväksi, että heidän kahden on jo aika jatkaa yhteistä matkaa. Kuulumisten vaihdon lomassa kävi ilmi, että toisella oli käsissään ”joutavanpäiväinen” hevonen, josta tämän pitäisi pikimmiten päästä eroon. Esteratamestari ja monien lajien stewardi. Varsinkin ydinkeskustassa parivaljakko kohtaa aina ihailijoita. Ei aikaakaan, kun jokin hevosissa alkoi vetää puoleensa myös isää, joka ilmoittautui ratsastuskouluun itsekin. Heikki Mikola • Syntynyt Tampereella vuonna 1953. Tytöt istuivat niiden selkään, ja sitten opettaja talutti toista ponia, isä toista. • Eri tehtävissä PerkinElmerissä 1982–. Kullannuppu on oppinut urbaaneille tavoille erinomaisesti
8 KEMIA 3/2018 Mikola lähti katsomaan, miltä ”joutavanpäiväisyys” mahtaisi näyttää. Sitten pari ryhtyi tutustumaan toisiinsa. Nuppu ja isäntä kutsutaan usein. Omapäinen tamma ei myöskään suostunut samaan tahtiin muiden ratsujen kanssa. Menestyjiä olivat myös Nupun emänisä Suikku ja monet muutkin sukulaiset. Seuraus oli, että se lähti saman tien miehen matkaan ja ylläpitoon, ”kesän ajaksi”. Turun linna ratsastajan perspektiivistä näyttää tältä. Nuppu sai mukavan tallipaikan Halisista läheltä Turun keskustaa. Tuomiokirkon ympäristö on ratsukolle tuttu paikka. lötehtäviä. Nupun laiduntaessa Halisissa isäntä käy joskus myös omilla retkillään, muun muassa ratsastuskilpailuissa, joissa tämä hoitaa erilaisia toimihenkiKu va t: He ikk i M iko lan alb um i Turun yliopisto on Heikki Mikolan alma mater ja sen Arcanumrakennus kemian laitoksen kotipesä. ”Tämänkin kesän kilpailuihin on jo nelisenkymmentä tuomarointia sovittuina”, Mikola hymyilee. Perillä odotti viisivuotias ravisukuinen suomenhevonen, Kullannuppu. Nupusta ei kuitenkaan ravihevosta tullut. ”Selkään Nuppu päästi, ja vauhtia riitti”, kuvailee Mikola, jolla ei aluksi ollut mitään aikomusta ostaa reipasta liinakkoa itselleen, mutta niin vain syksyllä omistaja vaihtui. Ratsastuskouluun se taas oli turhan menevä luonne: sen vauhti oli kerrassaan tolkuton, eikä se tahtonut pysähtyä lainkaan. Lisäksi Mikola on esteratamestari ja stewardi, joka valvoo, että sääntöjä noudatetaan ja että hevoset saavat hyvän kohtelun. Nyt Kullannuppu katsoi vaalean harjansa alta Mikolaa lempein silmin. Vuosien mittaan mies on hankkinut myös tuomarin pätevyyden sekä esteratsastuksessa, valjakkoajossa että matkaratsastuksessa. Esimerkiksi Helsinki International Horse Show’n ratatoimihenkilönä on vierähtänyt toistakymmentä vuotta. Tallilla sillä on käytössään suuri, jokeen rajoittuva laidun yhdessä muiden hevosten kanssa. Selvisi, että Nupun isä oli Viesker, Suomen menestynein kylmäveriravuri, joka on voittanut kaikkiaan viisi ravikuninkuutta
Niistä ensimmäinen oli Europiumniminen merkkiaine, jota käytettiin biologisissa määrityksissä. Tätä nykyä Wallac on amerikkalaisen teknologiakonsernin PerkinElmerin Turun-toimipiste ja konsernin merkittävimpiä diagnostiikkaosaamisen keskuksia, jossa työskentelee eri tehtävissä reilut 500 asiantuntijaa. Nupusta ei tullut ravuria, mutta esteiden hyppääminen on sille mieluisaa.. ”Vähän epämääräinen taustahan minulla on”, Mikola naurahtaa ja arvelee monen hieman ihmetelleen, kun Wallac Oy:n kemistiksi vuonna 1982 tupsahti nuori mies samaisesta biologian laitoksesta. Tutkinto-opiskelijaksi kuopiolaispoika lähti Turun yliopistoon, jonka hän tosin aloitti matematiikka pääaineenaan. Diagnostiikkatalon vesien valvoja PerkinElmerin tuotteita käytetään sairaalaja terveyskeskuslaboratorioissa verinäytteiden arvojen mittaamiseen. Nuorukainen innostui tieteenalasta jopa niin, että meni heti lukion jälkeen kesäyliopistoon ja suoritti kuukaudessa kemian approbaturin opintokokonaisuuden. 9 3/2018 KEMIA myös erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Tai ainakin kemia on kiehtonut Mikolaa siitä lähtien, kun se koulussa tuli mukaan lukujärjestykseen. Talossa aikoinaan aloittaessaan Mikola keskittyi tekemään synteesejä. Kaksikko vierailee säännöllisesti Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja tervehtimässä päiväkotilapsia ja koululaisia. Kullannuppu on pari kertaa julistanut myös eläinten joulurauhan. Tutkimuskohteena olivat Lapissa kasvavat sammaleet, joihin hän tutustui yliopiston biologian laitoksen kesätyöläisenä monena suvena. Filmiurakin on lupaavasti nupullaan: parivaljakko vilahtaa Mika Kaurismäen vuonna 2015 valmistuneessa, pääosin Turussa kuvatussa elokuvassa Tyttökuningas, joka kertoo Ruotsin kuuluisan Kristiina-kuningattaren elämästä. Mutkien kautta kemistiksi Turun toreilla tai valkokankaalla ratsukkoa ihailevat katsojat tuskin arvaavat, että satulassa istuva hevosmies on ”oikeassa elämässä” kemisti ja pitkän linjan bioteknologia-ammattilainen, apteekkarin poikana melkein syntyperäinen sellainen. Vähitellen synteesien oheen tuli mukaan myös tuotekehitystä ja kemikaaliturvallisuusasioita. Ihmettely lienee ajan myötä hälvennyt, sillä nuori mies oli tullut jäädäkseen. Erikoistyönsä Mikola teki kasvien steroidien rasvahappojohdannaisista ja niiden kromatografisesta analytiikasta. Biologian ja biokemian kautta hän päätyi lopulta takaisin ensirakkautensa pariin ja valmistui vuonna 1980 filosofian maisteriksi orgaanisesta kemiasta. 1980-luvulla yrityksessä keskityttiin Ku va t: He ikk i M iko lan alb um i Heikki Mikolan viikonloput kuluvat usein esteratsastuskilpailujen tuomarina. Nyt konkarikemistillä on takanaan jo vaikuttavat 36 työvuotta samassa osoitteessa ja samassa talossa, joka on matkan varrella tunnettu myös nimillä LKB ja EG&G
Kuinka kadunmies erottaa kilon myrkkyä milligrammasta myrkkyä, joka onkin oikeastaan elämälle tarpeellista”, kemisti ihmettelee havainnollistaen, kuinka vaikea kemikaalilainsäädännön on yhdenmukaistaa käytäntöjä, kun määrät ja vaikutukset voivat painia täysin eri sarjoissa. Lisäksi hänen on muistettava myös se, että raaka-aineina käytettävien kemikaalien aiheuttamat vaarat ovat aivan eritasoiset sen mukaan, onko kohteena liuoksen valmistava työntekijä vai valmiita, laimeita seoksia käyttävä asiantuntija. Mikolan sarkaa yrityksessä ovat myös veden laatuun liittyvät asiat. ”Käytämme muun muassa pehmennystä, suodatuksia, käänteisosmoosia, elektro-osmoosia ja uv-säteilyä. Jotta tuotteiden avulla saatavat tulokset ovat luotettavia ja toistettavia, käyttämämme veden on oltava ehdottoman puhdasta”, kemisti selvittää. Nykyisin yhtiön diagnostisten seulontajärjestelmien tärkein käyttökohde ovat raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet lapset. Käyttöturvallisuustiedote saattaa kertoa jonkin aineen olevan erittäin myrkyllistä. Ka ri Si lla np ää. Toisaalta se on tuonut mukanaan myös ongelmia. Lopputuote on hyvin puhdas vesi, josta on poistettu hiukkaset, mikrobit, ionit ja orgaaniset aineet.” Reachin soveltamisessa on pähkinöitä purtavaksi Nykyisellään Heikki Mikolan keskeisimmät työtehtävät liittyvät kemikaaliturvallisuuteen ja EU:n kemikaaliasetusten Reachin ja CLP:n soveltamiseen käytäntöön. irene.andersson@pp.inet.fi Heikki Mikolan ammattiylpeys tulee esiin työpaikalla. Jos taas diagnoosi myöhästyy viikkoja tai kuukausia, kehitys häiriintyy”, Mikola kuvailee. Prosessi on myös työläs”, Mikola sanoo. ”Kemikaalien rekisteröinti saattaa vaikeuttaa aineiden maahantuojien toimintaa nimikkeitä vähentämällä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Kun diagnoosi saadaan varhain, lapsi voi saada heti sopivan lääkityksen ja kehittyy normaalisti. Hän kiittelee Reach-asetuksen parantaneen ja yhdenmukaistaneen kemikaaliturvallisuutta. Esimerkkinä hän mainitsee moniosaisen tuotteen, jonka yhdessä liuospullossa on luvanvaraista ainetta muutamia prosentin murto-osia. ”Monet tuotteemme ovat vesipohjaisia liuoksia, siis suurimmaksi osaksi vettä. Vastasyntyneen vauvan veren koostumus paljastaa esimerkiksi synnynnäisen häiriön kilpirauhasen toiminnassa. Onko laimean liuoksen käsittely luvanvaraista ja kuinka toimia, jos ammattikäyttäjiä on maailmanlaajuisesti tuhansia. 10 KEMIA 3/2018 aikuisten diagnostiikkaan. Arvioinnin yhdenmukaisuus sekä määriin ja pitoisuuksiin liittyvät asiat ovat hankalia. Miten liuosta saa valmistaa tai laimentaa. Toisaalta sopivan pienenä annoksena sama aine voi kuitenkin olla elimistön toiminnalle välttämätöntä. Vesi puhdistetaan yrityksen omassa vedenpuhdistamossa. Yrityksen valmistamien tuotteiden turvallisuudesta tiedottavan kemistin on otettava huomioon kemikaalin potentiaaliset vaarat ja laadittava ohjeet aineiden oikeista käyttötavoista, toiminnasta mahdollisessa altistumistilanteessa ja altistumiselta suojautumisesta. ”Meillä kehitetään jatkuvasti uusia testejä. ”Sama tiedote pätee riippumatta siitä, onko ainetta tankkilaivallinen vai pikkuhippunen. ”Mutta kuinka kertoa käyttäjälle, että vaikka tuote sisältää vaarallista ainetta, määrä on niin äärimmäisen vähäinen, ettei se aiheuta haittaa”, Mikola pohtii. Reach ja CLP toki antavat vaaroista tiedottamiselle suuntaviivat. Lupamenettely ei Mikolan mielestä aina saisi automaattisesti johtaa aineen luvanvaraisuuteen, vaan se voisi joustaa rajoitusten suuntaan silloin, kun ainetta esimerkiksi käytetään erittäin pieninä määrinä ja hyvin rajallisessa käytössä. Entä jätteet ja niiden käsittely. Käytön yhteydessä määrä vielä laimenee. ”Seos itsessään ei aiheuta vaaraa käyttäjälle, mutta jos sen jäteseokset pitää kerätä ja kuljettaa hävitettäväksi pitkän matkan päähän, jo pelkkä kuljetus aiheuttaa ympäristölle huomattavasti enemmän haittaa kuin alkuperäinen kovin pieni ainemäärä”, Mikola vertaa. Turun toimipiste on PerkinElmerin tärkeimpiä diagnostiikan osaamiskeskuksia”, kemisti kertoo. Veden puhdistukseen, käyttöpaikalle toimittamiseen ja jatkokäsittelyyn käyttökohteissa tarvitaan laitteiston ja putkiston sisältävää vesijärjestelmää, jonka toimivuuteen pitää myös voida luottaa ja jota pitää valvoa jatkuvasti
TULEVAISUUS PAKETOITUNA Tule mukaan verkostoitumaan Suomen suurimpaan ja merkittävimpään pakkausalan tapahtumaan. Pakkaamisen, materiaalinkäsittelyn ja elintarviketeollisuuden tuotantoteknologian ammattitapahtuma 29.–31.5.2018 Messukeskus Helsinki Avoinna: ti–ke klo 9–17, to klo 9–16 #pactec2018 Lataa Messukeskus-sovellus ja tee omat suosikkilistasi! Rekisteröidy kävijäksi maksutta! pactec.fi Kati Randell, Senior Manager, Paulig Ilkka Halava, tulevaisuustutkija, Prime Frontier Suvi Haimi, CEO, Sulapac Tutustu alan uusiin innovaatioihin | Business Forum ja Pack Print Forum Huippuohjelmaa joka päivä | Puhujina mm.
Kemian tutkimus ja tuotekehitys ovat keskiössä materiaalien kehittämisessä, ominaisuuksissa, uusiokäytössä, turvallisuudessa ja kierrossa pitämisessä. Hyvä esimerkki on muovin kierrättäminen. C2C sisältää muun muassa kiellettyjen aineiden listan, johon sisältyvät esimerkiksi bromatut palonestoaineet. Kolmanneksi tuotteiden, komponenttien ja materiaalien arvo säilytetään, ja niiden arvoa kasvatetaan jalostamalla. Niillekin on onneksi jo haitattomia korvaajia. Viidenneksi ratkaisut ovat systeemisiä ja perustuvat elinkaarien, ekosysteemien ja monikäyttöisyyden suunnitteluun. UUDET MATERIAALIT ja kierrätysraaka-aineiden käyttö niissä on merkittävä kehityssuunta. Ensinnäkin kiertotalous on resurssiviisas talousmalli, joka on luonteeltaan palauttava ja uudistava ja toimii luonnon kantokyvyn rajoissa. APUNA TUOTTEIDEN kehittämisessä ja suunnittelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi Cradle2Cradle-sertifiointia. Kiertotalouden periaatteen mukaan materiaalien on oltava turvallisia ja haitta-aineettomia. Materiaalit ovat myös turvallisia ja haitta-aineettomia. Kiertotalouden kannalta paras ratkaisu olisi jättää hankaluuksia aiheuttavat materiaalit ja aineet lähtökohtaisesti pois. Kemia on elämän perusta, ja se on myös kiertotalouden perusta. Vai olisiko tämä tuotteen elinkaaren loppupään ongelma ratkaistavissa tuoteja materiaalisuunnittelun avulla. Olennainen kysymys kuitenkin on, kuinka saada uusista materiaaleista sellaisia, että niitä voidaan käyttää vieläkin pidempään ja kierrättää mahdollisimman vähäisin käsittelyin ja muokkauksin yhä uudelleen. Toiseksi materiaalit kiertävät yhteiskunnassa teknisissä ja bioperäisissä kierroissa loputtomasti. Ja nn e Hä kk ine n/ JF ra m es. Hän työskentelee kiertotalouden konsultaatioyrityksessä Ethicassa, jossa tunnistetaan kiertotalouden mahdollisuuksia tuotedesignista aluesuunnitteluun. Kyseenalaistan myös koko jätteenpolton. Yleensä se on liittynyt kierrättämiseen tai uusien materiaalien kehittämiseen. Erilaiset komposiitit ovat yleensä mainioita siihen saakka, kunnes ne pitäisi kierrättää. Neljännen periaatteen mukaan kaikki energia on uusiutuvaa, ja sitä käytetään tehokkaasti. Lotta Immonen lotta.immonen@ethica.fi Lotta Immonen on ympäristötieteen ja -teknologian maisteri. Saada niistä siten laadukkaampia tai eroteltua niistä paremmin hyödynnettäviä materiaaleja. Esimerkiksi Kemia-lehden numerossa 3/2017 oli uutinen paperija kartonkiteollisuuden lietteiden ja lentotuhkan hyödyntämisestä komposiittimateriaalissa. Se on visioton, liian helppo ratkaisu. Kierrätystä hidastavat monet muovilaadut ja erityisesti muovien lisäaineet. Materiaalitekniikan ja valmistusmenetelmien kehittymisen ansiosta uusimmat materiaalit ovat usein resurssiviisaampia ja -tehokkaampia kuin edeltäjänsä. Voisimmekohan helpottaa tuhkien jatkokäyttöä erilaisin, ennen polttoa tapahtuvin ratkaisuin. 12 KEMIA 3/2018 TÄTÄ MIELTÄ Materiaalit turvallisesti kiertoon KIERTOTALOUDEN ydinajatukset voidaan tiivistää kuudeksi periaatteeksi. TOINEN PERIAATE on noussut esille tässäkin lehdessä useasti. Tuote voitaisiin suunnitella uudelleen ja käyttää mahdollisuuksien mukaan muita materiaaleja ja raaka-aineita. Erityisesti Material Health -sertifiointi auttaa valmistajia siirtymään turvallisempiin, kierrätettäviin parempi vaihtoehto -materiaaleihin. Niiden määrät kasvavat, ja usein ne sisältävät kirjavan joukon erilaisia yhdisteitä, mikä vaikeuttaa tuhkien hyötykäyttöä. Kuudes periaate kuuluu: resurssien ja hyvinvoinnin jakautuminen tasa-arvoisesti on kaiken toiminnan keskiössä. Erilaisista tuhkista ja kuonista on jätteenpolton yleistyessä tullut haaste. Jatkokäytön hidasteena ovat muun muassa elintarvikepakkauksille asetetut materiaalivaatimukset. Turvallisuuden varmistaminen ja haitta-aineet tuottavat kierrättämisessä ja uusiokäytössä usein ongelmia
Tunnustuspalkinto jaetaan kahden vuoden välein. Kemian Seurojen toimisto, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki. 040 770 3043 Tiedustelut ja varaukset: KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELUAPURAHAT julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Lue lisää ja kerro, kuka ansaitsee vuoden 2019 palkinnon: suomalaistenkemistienseura.fi. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Sitä saadaan sinun ja minun lajittelemasta biojätteestä. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran Kemian Päivillä 29.3.2017 Smart Chemistry Parkille. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat lähes nolla. Ruskon tankkausasemalla bio kaasu maksaa 1,48 €/kg. Varaa paikkasi viimeistään 21. Apurahat ovat määrältään enintään 2 000 euron suuruisia. KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS Kemia ja kiertotalous – erottamaton pari Suomalaisten Kemistien Seuran perustama Kiertotalousinnovaatio-palkinto muistuttaa, että kemia on avainroolissa kiertotalouden kaikissa vaiheissa. 010 425 6302. Raisiolainen bioja kiertotalouden klusteri tukee aloittavien yritysten innovaatioita ja liiketoimintaa. Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa http://kemianseurat.fi/ Hakemusten on oltava perillä 31.8.2018 mennessä. www.kemia-lehti.fi Erikoisjakelu: Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018. Lue lisää biokaasusta: www.ruskonbiokaasu.fi. Kiertokaari Oy Ruskonniityntie 10 90620 Oulu Ruskon Biokaasun tankkausasemalla voit tankata kaasukäyt töiseen autoon uusiutuvaa ja Oulun alueen asukkaille 100 % pai kallista polttoainetta. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä. Vertailu hinta bensiiniin on 0,95 €/litra. Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! KEMIA Kemi Osateemoina kemikaaliturvallisuus, laboratoriot, patentit seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Sc an sto ck ph ot o NYT SITÄ SAA! 100% PAIKALLINEN POLTTOAINE Olisitko uskonut, että jonakin päivänä voit tankata autoosi Oulussa tuotettua polttoainetta. Jos ajat vuodessa 20 000 kilo metriä, biokaasua käyttämällä säästät jopa 1 000 euroa. kesäkuuta. toukokuuta! Numero 4/2018 ilmestyy 13
14 avaavat avaruuden salaisuuksia Nasa Astrokemistit
Ero on kuitenkin olemassa ja se on myös tärkeä. Nämä muodot edustavat vety-ytimien spinien symmetriaa”, Harju kertoo. Käärmeenkantajan tähtikuvion molekyylipilven tutkimuksessa oli mukana tutkijoita myös saksalaisesta Kölnin yliopistosta ja yhdysvaltalaisesta Harvard-Smithsonianin astrofysikaalisesta keskuksesta. ”Maanpäällisissä laboratorioissa näitä olosuhteita voidaan jäljitellä vain tiettyyn rajaan saakka, joten tähtitieteen havainnot ovat tärkeitä ja niiden selittäminen edelleen haaste kemiallisille malleille.” Tähtienvälisten pilvien lisäksi astrokemia tutkii monia muita kohteita alkaen aurinkokunnan vedestä ja päätyen kaukaisten galaksien supermassiivisten mustien aukkojen lähialueisiin. Aineisiin myös kohdistuu eri voimalla kuin Maassa säteilyä, sekä hiukkassäteilyä että sähkömagneettista säteilyä, kuten ultraviolettija röntgensäteilyä. Astrokemia on Suomessa keskittynyt nimenomaan tiheiden tähtienvälisten pilvien kemiaan eli tähtien syntypaikkojen tutkimiseen. on nuori, eikä se ole vielä selvästi erottunut astrofysiikasta tai tähtitieteestä. Mika Juvelan mukaan juuri tähtienvälisten pilvien tutkimus on osoittanut kemiallisen erikoisasiantuntemuksen tarpeellisuuden astronomiassa. 15 3/2018 KEMIA kasvaa. Aikaa oli yritetty määrittää N 2 H + -isotoopin avulla, mutta ”typpikello” lakkaa käymästä aikaisemmin kuin ”vetykello”, jolloin tulokseksi saatava aika on liian lyhyt. Kun tutkijat ryhtyivät paneutumaan molekyylipilven salaisuuksiin, he havaitsivat siellä vedystä ja deuteriumista koostuvan H 2 D + -ionin spinisomeerejä. Olisiko se noin 100 000 vuotta vai ehkä enemmän. Kysymyksiin etsii vastauksia astrokemia, nouseva tieteenala, johon ovat tarttuneet myös suomalaiset tutkijat.. Malli on alallaan laajimpia. ”Silloin on tiedettävä jotain myös siitä, miten kyseisten molekyylien runsaudet vaihtelevat kohteesta toiseen tai kohteen sisällä”, Juvela sanoo. ”H 2 D + on H 3 + -kationin isotooppi, jossa yksi vety-ytimistä on korvautunut deuteriumilla eli raskaalla vedyllä. Molekyylien lähettämä spektriviivasäteily kertoo, millaisia ovat kohteiden fysikaaliset perusominaisuudet, kuten tiheys, lämpötila ja kaasun virtaus. Muotojen spektriviivoista tutkijat pystyivät laskemaan orto/parasuhteen, joka puolestaan kertoi pilven iän. Avaruudessa tiheydet ovat erittäin alhaisia, eli siellä vallitsee lähes täydellinen tyhjiö. Astrokemiallisen mallin pilven iän määrittelyyn oli puolestaan rakentanut Olli Sipilä vuonna 2013 valmistuneessa väitöstyössään. Spin on kvanttiluku, jota kuvataan ylöstai alaspäin suuntautuvalla nuolella. Kiitos suomalaistutkijoiden, tiedämme nyt, kuinka vanha kaukainen tähtien kehto on: molekyylipilvellä on ikää noin miljoona vuotta. Molekyylipilven ikää oli aiemmin vain arvailtu. Helsingissä väitellyt Sipilä työskentelee tällä hetkellä Max Planck -instituutin astrokemian tutkimusryhmässä Saksan Garchingissa, jossa Harjukin on viime vuosina käyttänyt puolet työajastaan. Pilven iän laskemiseen tarvittiin sekä fysikaalisia että kemiallisia menetelmiä. Kemia valtaa alaa avaruustutkimuksessa Astrokemia on hieman huonosti tunnettu tieteenala, osittain siksi, että ala Noin 400 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva Käärmeenkantajan molekyylipilvi on uusien tähtien synnyinkoti. Itse asiassa kasvu näkyy jo julkaisutilastoissa. H 2 D + -ionin orto/para-suhde saatiin sen sijaan laskettua säteilynkuljetusohjelmalla, jonka oli kehittänyt astronomi Mika Juvela Helsingin yliopiston fysiikan laitoksessa. Parhaimmillaan projekteihin on osallistunut sekä havaitsijoita, mallintajia, laboratoriokemistejä että teoreetikkoja, suomalaisten lisäksi tietenkin myös ulkomaalaisia”, Jorma Harju kertoo. Tieteellisten julkaisuAstrokemistit Kalevi Rantanen Noin 400 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitsee Käärmeenkantajan tähtikuvio, jonka sisällä on tiheä molekyylipilvi. Lämpötilat ovat äärimmäisiä ja ulottuvat lähelle absoluuttista nollapistettä. Spinisomeerejä kutsutaan ortoja paramuodoiksi. Se kuvaa sekä kaasussa että pölyn pinnalla tapahtuvia reaktioita ja sisältää spinvalintasäännöt molekyyleille, joissa on useita vetytai deuteriumytimiä. Mitä ovat elämän molekyylit avaruudessa ja kuinka löytää ne. Kylmässä pilvessä H 2 D + -ionin orto/ para-suhde muuttuu pitkän ajan kuluessa niin, että paramuodon osuus Miten tähdet ovat syntyneet. ”Jos tunnemme astrokemiaa, runsaussuhteet itsessään kertovat kohdealueessa vallitsevista fysikaalisista olosuhteista ja jopa niiden historiasta.” Astrokemia eroaa maanpäällisestä kemiasta monien erityispiirteidensä vuoksi. ”Astrokemian merkitys luultavasti vain kasvaa, kun lähivuosina päästään kunnolla tutkimaan myös eksoplaneettojen kaasukehien koostumusta”, Juvela ennustaa. Pilvessä syntyy parhaillaan uusia, Auringon kaltaisia tähtiä. ”Työ on perustunut spektroskooppisiin havaintoihin ja niiden mallinnukseen. Symmetristä ortomuotoa voidaan tällöin kuvata kahdella samaan suuntaan osoittavalla nuolella ja antisymmetristä paramuotoa nuolilla, joista toinen osoittaa ylösja toinen alaspäin. Kemiallisin menetelmin pilveä on tutkinut kansainvälinen ryhmä, johon kuuluvat muun muassa Helsingin yliopiston tähtitieteilijät Olli Sipilä ja Jorma Harju
Jos rajataan haut vuosiin 2017–2018, julkaisuja astrofysiikasta oli enää 16 kertaa enemmän. Infrapunasäteily on ollut yksi avaruuden arvoituksista. He altistivat ultratyhjiössä ja viiden kelvinin lämpötilassa hiilimonoksidia ja metaanin deuteriumisotooppia ionisoivalle säteilylle. Säteily on tunnettu 30 vuotta, mutta sitä ei ole tiedetty, mistä se tulee. Näin he saivat ensimmäisen kerran syntymään propanolija butanoliyhdisteitä avaruuden oloja simuloivassa laboratoriossa.. Niihin on sitoutunut noin kymmenesosa maailmankaikkeuden hiilestä. 16 KEMIA 3/2018 jen hakupalvelu Google Scholar antoi 19. Pilven astrokemiallisissa mittauksissa hyödynnettiin tarkkaa spektrometriä nimeltä Great. Kauan on kuitenkin epäilty polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli pahyhdisteitä. Käärmeenkantajan molekyylipilven tutkijat käyttivät sekä lentävää että maanpäällistä teknologiaa. M ax Pl an ck -in sti tu ut ti nen säteily voi synnyttää näitä yhdisteitä tähtienvälisessä aineessa. Lentävä observatorio Sofia on Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan ja Saksan avaruustutkimuskeskuksen DLR:n rakentama. Havainnon he tekivät tutkimalla infrapunasäteilyä Green Bankin radioteleskoopilla, joka sijaitsee Länsi-Virginiassa. Boeing 747 -lentokoneeseen sijoitettu Sofia toimii kaukoinfrapunasäteilyn taajuuksilla. Koko maailmanKun avaruudesta löydetään orgaanisia aineita, seuraava kysymys kuuluu usein: kuinka ne ovat siellä syntyneet. Eräät yhdisteet samasta kemikaaliryhmästä antavat makua suklaaseen. Laitetta käyttävään tiimiin kuuluu myös Kölnin yliopistossa työskentelevä suomalainen tähtitieteilijä Anna Parikka. Kone lentää yli 12 kilometrin korkeudessa, jossa ilmankehän vettä ei ole imemässä infrapunasäteitä. Elämän kemikaaleja avaruuden pilvistä Tähtien synnyn ohella toinen astrokemian suuri tutkimuskohde ovat avaruuden orgaaniset aineet. Astrokemian kehitystä ovat vauhdittaneet hyvät teleskoopit ja mittauslaitteet. Yhdysvaltalaisten ja venäläisten tutkijoiden ryhmä on löytänyt bentsonitriilin molekyyleja Tauruksen molekyylipilvestä TMC-1, joka sijaitsee lähellä Härän ja Ajomiehen tähdistöjä noin 430 valovuoden päästä Maasta. maaliskuuta 2018 hakusanalla astrochemistry 16 200 osumaa ja hakusanalla astrophysics noin 837 000 osumaa, yli 50-kertaisen määrän. Pah-molekyylejä tunnetaan satoja, mutta yhtäkään ei ole aikaisemmin havaittu avaruudessa. Näin on käynyt ainakin Käärmeenkantajan tähdistön pilvessä, jonka iän mittasivat lentävä Sofia-observatorio ja maanpäällinen Apex-teleskooppi. Suomalainen lentävässä observatoriossa Avaruussuklaan arvoitus selvisi kaikkeus hehkuu infrapunaa. Astrokemia on siis hitaasti nousemassa astrofysiikan rinnalle. Maan päällä mittauksista huolehti Apex-radioteleskooppi, joka sijaitsee Chilen Andeilla. Esimerkiksi komeetta 67P/ Churyumov-Gerasimenko sisältää mutkikkaita, vähintään kuusiatomisia orgaanisia kemikaaleja, kuten propanolija butanaaliyhdisteitä. Havaijin Manoa-yliopiston kemistit ovat tutkineet, miten kosmiTähtienvälisen tiheän pilven romahdus prototähdeksi voi kestää yli miljoona vuotta
Tutkijat rakensivat matemaattisen mallin, joka kertoo, miten metanoli käyttäytyy magneettikentässä. Laitteet pystyvät etsimään metaania, vettä, hiilidioksidia ja happea, jotka antavat vihjeitä elämästä tai elämän mahdollisuuksista. Nyt havaittu bentsonitriili on pah-yhdisteiden sukulainen. Teleskooppi kerää tietoa sekä lähi-infrapunaettä kaukoinfrapuna-aalloilla ja kykenee tutkimaan planeettojen kaasukehiä entistä tarkemmin. Teollisuutta ja yrityksiä ei mainita. Molekyylin ”vinous” eli epäsymmetrinen rakenne auttaa astronomeja. , Ch alm er sin te kn illi ne n yli op ist o. Joissakin niissä voi olla jopa elämää.” Elämän molekyyleja etsitään innokkaasti. Se on aromaattinen, renkaan muotoinen molekyyli, jonka keskellä on kuuden hiiliatomin rengas. Viestit tulevat kirkkailta alueilta. Webb-luotain saattaa antaa tähän vastauksen. Tutkimus tuotti kemiallisen työkalun magneettikenttien mittaamista varten. Se on siis vielä puhtaasti uteliaisuusvetoista tutkimusta. Valmistelevaa tietoa on jo saatu. Meillä on silti pakottava tarve tietää, onko jossakin planeettoja, joiden kemia sopisi ihmiselle. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Astrokemian monipuolisuudesta kertoo ruotsalaisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun tähtitieteilijöiden tutkimus magneettikentän vaikutuksesta metanoliin. Kirkkaat pisteet ovat viestien lähettäjiä, luonnollisia metanolimasereita, ja käyrät viivat magneettikentän voimaviivoja. Kaupallisten sovellusten osalta astrokemia on samassa vaiheessa kuin suhteellisuusteoria sata vuotta sitten. Metanoli on luonnollinen maser eli laserin vastine mikroaaltoalueella. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi helmikuussa 2018 tietoja planeetoista, jotka kiertävät punaista kääpiötä nimeltä Trappist-1. Viiteen hiiliatomiin on kiinnittynyt vetyatomi, ja kuudennesta lähtee ulospäin hiiliatomin ja typpiatomin pari CN eli syanoryhmä. Bentsonitriili on savuava ase, joka todistaa, että pah-yhdisteitä on avaruudessa runsaasti. Maserin säteily voidaan havaita radioteleskoopilla. Tähtienvälisestä avaruudesta on tähän mennessä löydetty noin 200 molekyylia, joista monet ovat orgaanisia. Astrokemiankin sovelluksia tulee, mutta ne ovat jotakin täysin odottamatonta. Se on myös isoin molekyyli, joka radioastronomian keinoilla on havaittu. Kukaan ei voinut silloin aavistaa, että satelliittinavigointijärjestelmissä tarvitaan suhteellisuusteorian kaavoja. Yhdysvaltain kemian seura ACS kertoo sivullaan, että astrokemistit työllistyvät yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja valtion virastoihin. Nasan James Webb -avaruusteleskoopilta, joka on tarkoitus laukaista vuonna 2019, astrokemistitkin odottavat paljon. Metanoli lähettää radioviestejä paikasta, jossa muotoutuu massiivisia tähtiä. Metanoli on myös kosminen merkkiaine, jota esiintyy kaasussa suurimassaisten prototähtien ympärillä. Kun vastaus saadaan, tiedetään myös, ovatko Trappist-1:n planeetat asumiskelpoisia. van Dishoeck julkaisi vuonna 2017 katsauksen tieteenalan tilasta ja puki sanoiksi monen astrokemistin salaisen haaveen: ”Tiheät molekyylipilvet ovat tärkeitä uusien tähtija planeettasukupolvien lastenhuoneina. Voi olla, mutta ei tiedetä, onko. Magneettikenttä vaikuttaa metanolin lähettämään säteilyyn. 17 3/2018 KEMIA Amerikkalais-venäläinen tutkimus raottaa salaisuuksien verhoa. Lisäksi he varmistivat, että malli on sopusoinnussa tunnettujen mittaustulosten kanssa. Epäsymmetrisestä molekyylista on helpointa saada radioastronominen sormenjälki. Avaruussiirtolaisia niihin tuskin pian lähtee, vaikka vastaus olisi myönteinen ja vaikka ne sijaitsevat vain 40 valovuoden päässä eli suhteellisen lähellä. Uteliaisuus johtaa yllätyksiin Astrokemiaa vie eteenpäin tietämisen halu. ”Valtion virasto” on yhtä kuin Nasa. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Työhön osallistui tutkijoita myös Hollannista ja Italiasta. Bentsonitriili on savuava ase, joka todistaa, että pah-yhdisteitä on avaruudessa runsaasti. Hubble-teleskoopin tekemien mittausten perusteella tutkijat päättelivät, että ainakin kolmella planeetoista voi olla metaania, hiilidioksidia ja happea. Metanoli kertoo raskaista tähdistä W olf ga ng St ef fe n/ Bo y La nk ha ar et al. Leidenin yliopiston astrokemisti Ewine F
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Maapallo lämpenee vääjäämättä. Pitemmän aikavälin keskeinen uhka fidžiläisille on kuitenkin merenpinnan nousu. Ilman merten voimakkaasti tasapainottavaa vaikutusta ilmasto olisi jo nyt lämmennyt kriittiseksi ennustetun 2–6 celsiusasteen sijaan jopa 30 astetta. Meret imevät myös 30 prosenttia hiilidioksidilisäyksestä, tuottavat 50 prosenttia ilmakehän hapesta ja ottavat vastaan jäätiköiden sulamisveden kokonaisuudessaan”, Vella muistutti. Matala saaristo on haavoittuvainen, kun ilmasto muuttuu. Siinä missä Suomessa ilmastonmuutos näkyy arjessa lähinnä lapsuusvuosia huonompina hiihtokeleinä, Fidžillä on kysymys siitä, sijaitseeko osa valtiosta tulevaisuudessa merenpinnan alla vai päällä. On onnemme, että sininen planeettamme on suurelta osin veden peitossa. Merenpinnan nousu on kuitenkin saarivaltiolle vakava uhka. Voidaan siis sanoa, että 90 prosenttia tähänastisesta ilmastonmuutoksesta on päätynyt lämmittämään merta. ”Meret ovat ilmaston ensisijaisia sääntelijöitä, jotka sitovat itseensä 90 prosenttia planeetan lämpenemisestä. Yhdysvaltalainen tutkimusorganisaatio NOAA on arvioinut, että 40 viime vuoden aikana meriin on sitoutunut ilmaston lämpenemisen takia ylimääräistä energiaa määrä, joka riittäisi pitämään käynnissä 140 miljardia hiustenkuivaajaa samat neljä vuosikymmentä. Meret tasapainottavat Euronewsin haastattelema EU:n ympäristökomissaari, maltalainen Karmenu Vella tiivisti hyvin viimeisimmän tiedon merten vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Kokouksen puheenjohtajamaana toimi Fidži, mikä toi ilmastoneuvotteluihin pienen saarivaltion näkökulman keskeltä Tyyntämerta. AJANKOHTAISTA Pinnan alla Fidži on vielä trooppinen paratiisi. 3/2018 KEMIA 18 Ilmastonmuutos näkyy myös. Trooppinen paratiisi koostuu 850 saaresta ja luodosta. Tämä näkyi vuonna 2016, kun Fidžin yli pyyhkäisi korkeimman kategorian taifuuni. Merten verraton lämmönvarauskyky on ollut paras puskurimme hallitsematonta ilmastonmuutosta vastaan. Suuri osa Fidžin 800 000:sta asukkaasta asuu kahdella pääsaarella, mutta yhteensä saarista on asuttuja noin sata. Valtaosan ylimääräisestä lämmöstä ovat imeneet itseensä meret, mutta niiden pinnan alla tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa dramaattisesti myös elämäämme maalla. istunto pidettiin viime vuoden lopulla Saksan Bonnissa. Riku Rinta-Jouppi YK:n ilmastosopimuksen 23. Jos maapallon pinnanmuodot tasattaisiin, vesi peittäisi koko planeetan 2,5 kilometrin paksuisena kerroksena
Kun veden lämpötila nousee liikaa, värikäs, elävä koralli vaalenee kalsiumkarbonaatiksi. Näin on selvinnyt, että avomerellä pinta nousee maailmanlaajuisesti keskimäärin noin kolme milliä vuodessa. Australian ainutlaatuisen, 2 300 kilometriä pitkän Ison valliriutan luona merivesi on paikoin pohjaan asti yli 30-asteista, kertoo WWF:n tutkimus. Kyseessä on ilmeisesti ollut mittausvirhe, kun arktisen alueen muuta maapalloa nopeampaa lämpenemistä ei ole aiemmin riittävästi huomioitu. Satelliiteista ei kuitenkaan vielä saada laajempaa maailmanlaajuista seurantaa hetkellisistä huipuista tai tarkempaa kuvaa merenpohjan painumisesta. Sen jälkeen saisimme pärjäillä yhdellä keuhkolla. YK:n ympäristöohjelma Unep on arvioinut, että 80–90 prosenttia tunnetuista hiilivaroista, 35 prosenttia öljystä ja 50 prosenttia maakaasusta pitäisi jättää hyödyntämättöminä maahan, jotta kahden asteen tavoitteeseen päästäisiin. Plankton hyödyntää ilman hiilidioksidia ja tuottaa noin puolet ilmakehän hapesta. Kohti Katowicea Meneillään olevat ilmaston ja meren muutokset eivät kuitenkaan tapahdu geologisten ilmiöiden tapaan miljoonien vuosien aikana eivätkä edes jääkausien välillä. merten ilmakehästä pidättämä lisälämpöenergia jotenkin – fysiikan lakien vastaisesti – katoaisi. Elinolosuhteet uusiksi Komissaari Vellan viimeinen huomio oli, että meret ottavat vastaan jäätiköiden sulamisveden. Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on, että lämpötilan nousu kyettäisiin rajoittamaan kahteen asteeseen verrattuna aikaan ennen teollistumista. Simulaatioiden perusteella on arvioitu, että Helsingissä vesi voisi tulvahuipussa nousta yli kaksi metriä normaalista tasosta. Tämän mittaluokan muutoksiin pystymme ainakin Pohjoismaissa mukautumaan hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Kun maan päällä sijaitseva jää sulaa, sulamisvesi kulkeutuu meriin, ja niiden pinta nousee. 70 prosenttia maapallosta kattava lämpenevä, nouseva ja elämää ylläpitävä meri määrittelee uudelleen elinolosuhteitamme myös täällä kuivalla maalla. Maanpinta nousee edelleen Vaasassa sentin vuodessa ja Helsingissäkin neljä milliä. Korallin tavoin plankton on herkkää meren lämpötilan nousulle. Tämä ei kuulosta erityisen paljolta. Vuoden 2005 tulvan aikana kaupungissa mitattiin jo 1,5-metrinen nousu. Noin kymmenesosa lisääntyvästä vesimäärästä on uponnut aiemmilta mittauksilta näkymättömiin meren pohjan joustaessa alaspäin. Meri ei siis ole staattinen allas. Luopuessaan ydinvoimasta Saksa nojautuu sähköntuotannossaan vahvasti ruskohiileen, jota lähivuosina suunnitellaan korvattavan lähinnä venäläisellä maakaasulla. Käänteinen ilmiö merenpohjan painumiselle on kyllä merenrannalla asuville suomalaisille tuttu. Metsäisessä Suomessa ajattelemme usein, että metsät ovat planeettamme keuhkot, jotka tekevät elämän maapallolla mahdolliseksi. Kirjoittaja on kemikaalisääntelyalan palveluyrityksen REACHLaw Oy:n perustaja ja osakas. Yli 90 prosenttia riutasta on kärsinyt korallien haalistumisesta vähintään kerran. Merivirtojen mukana vapaasti liikkuva vaatimaton, mikroskooppinen plankton tarjoaa samaa elämää ylläpitävää ekosysteemipalvelua kuin metsät. Merenpinnan korkeutta on jo 30 vuoden ajan mitattu satelliitista. Tulvahyöky voi myrskyssä nousta hetkellisesti metrejä keskiarvoa korkeammalle, kun vesi pakkautuu rannikolle tai saarelle. Ilmastosavotta jatkuu Puolan Katowicessa, jonne päättäjät kokoontuvat joulukuussa miettimään Pariisin sopimuksen jatkotoimia. Ilmastoskeptikot tuovat usein esiin muutaman vuoden pysähdyksen maapallon keskilämpötilan nousukäyrällä. Katowicen kokouksen menestyksen mitta on, missä määrin Pariisissa ylätasolla sovitut ilmastotavoitteet saadaan jalkautettua lähivuosien konkreettisiksi, mitattaviksi osaprojekteiksi. Delftin yliopiston tutkimuksissa on selvinnyt, että meren pinnan ja pohjan suhde ei olekaan täysin staattinen, vaan merenpohja painuu, kun veden kokonaismassa kasvaa. Jäämassan sulettua painaumaa oli jäljellä parisataa metriä. Viimeisenä sopimuksen ulkopuolisena maana myös Syyria on nyt allekirjoittanut sen, mutta Yhdysvallat ei ilmoituksensa mukaan toistaiseksi sovella allekirjoittamaansa sopimusta. Itse asiassa ne muodostavat vain toisen keuhkopuoliskon. Vaikutus ilmenee esimerkiksi lämpölaajenemisena, joka aiheuttaa noin kolmanneksen merenpinnan noususta. Viime vuosina se on näkynyt myös massiivisina korallivaurioina, jotka ovat seurausta toistuvista lämpöpiikeistä. Merissä on kuitenkin vettä huimat 1 400 eksalitraa (miljardia miljardia litraa). Valtamerten keskilämpötila on noin neljä celsiusastetta. Lämpötila jatkaa entiseen tapaan järkkymätöntä kohoamistaan. Edellisen jääkauden jäämassa aiheutti ilmeisesti jopa kilometrin syvyisen painauman. riku.rinta-jouppi@reachlaw.fi 19. Nyt ehtii tapahtua paljon yhdessä ihmisiässä. Leicesterin yliopiston tutkimusten mukaan kuuden asteen nousu meren lämpötilassa tyrehdyttäisi planktonin hapentuotannon kokonaan. Se ei häviä minnekään vaan vaikuttaa merten pinnan alla monin tavoin. Eurooppalaisittain nimenomaan hiili on herkkä asia Saksassa ja Puolassa, joissa sijaitsevat yhdeksän maanosan kymmenestä suuresta hiilivoimalasta. Toinen keuhko on merissä kelluva plankton, joka muodostaa noin 90 prosenttia merten biomassasta. Ilmastonmuutoksen ja vasta hiljattain laajemman yleisön tietoisuuteen tulleen ”merimuutoksen” kiinteä yhteys voi yllättää, mutta mannerlaattojen liikkeeseenkään ei uskottu ennen kuin siitä saatiin vakuuttavat geologiset todisteet. Pohjoisen alueen jääala on 25 viime vuoden aikana supistunut 30 prosenttia, laskee yhdysvaltalainen tutkimuskeskus NSICD. Suomalaisen maakravun mielestä prosessi vertautuu aavikoilta etenevään eroosioon. Tähän tarvittavista ilmastotoimista on nykyisten sitoumusten perusteella kasassa ehkä kolmannes
Testimarkkinointi ja asiakaskokeet aloitettiin vuoden 2015 lopulla. Viime vuonna Progres-rehuilla ruokittiin jo 400 miljoonaa broileria eri puolilla Eurooppaa ja Kaakkois-Aasiaa. 20 KEMIA 3/2018 UUTISIA MAAILMAA PARANTAVIA INNOVAATIOITA Rehuantibiootteja korvaava aine ja uusi hoito Parkinsonin tautiin Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon voittajat ovat parantamassa maailmaa. Realistinen tavoitteemme on 50–100 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto muutaman vuoden kuluttua.” Progres valmistetaan selluloosateollisuuden sivuvirrasta, josta Forchem erottaa mäntyöljyrasvahappotuotteen mäntyöljytislaamossaan Raumalla. Hankkija Oy:n ja Forchem Oyj:n työryhmä on ensimmäisenä maailmassa tuotteistanut mäntyöljystä jalostetun rehuaineen, jolla voidaan edistää elintarvikkeiden puhtautta. M at ti M at ika ine n Hei, me voitettiin! Palace-ravintolan näköalaterassilla Siegrid Booms Herantis Pharmasta, Mart Saarma Biotekniikan instituutista, Juhani Vuorenmaa Hankkijasta, Mikko Rintola Forchemista, Jyrki Lepistö Hankkijasta ja Juha Orte Forchemista.. ”Vuotuinen markkinapotentiaali on satoja miljoonia euroja. ”Aloitimme työn kymmenisen vuotta sitten Tekes-hankkeessa, jossa tutkittiin puun biokemikaalien suolistovaikutuksia. Hankkija ja Forchem ovat kaupallistaneet mäntyöljystä jalostetun aineen, joka korvaa rehuantibiootteja. Herantis Pharma ja Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutti kehittävät uutta hoitoa Parkinsonin tautiin. Tuoteskriinauksessa löytyi rehukäyttöön sopiva yhdiste, ja tuotantoon etenimme yhteistyössä Forchemin kanssa”, kertoo Hankkijan tutkimusja kehitysjohtaja Juhani Vuorenmaa. Markkinanäkymät ovat Hankkijan toimitusjohtajan Jyrki Lepistön mukaan erittäin hyvät. Monet elintarvikeyhtiöt vaativat nykyisin lihaa, joka on tuotettu ilman antibiootteja. Luontaisia resiinihappoja sisältävä Progres-rehuaine vastaa tarpeeseen korvata rehuantibiootit kotieläintuotannossa ja lieventää siten mikrobien antibioottiresistenssistä koituvaa uhkaa ihmisille
Joka toinen vuosi jaettava 20 000 euron suuruinen palkinto kannustaa innovaatioihin, joilla on merkitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Finaaliin eteni neljä ehdokasta. Ravintoa hiilidioksidista Kemianteollisuuden innovaatiokilpailun palkinnot jaettiin 17. Tavoitteena on edetä laboratoriosta kaupallisen mitan tuotantoon viiden vuoden kuluessa. Nykyiset lääkkeet lievittävät lähinnä taudin motorisia oireita. Myös yhteistyö Hankkijan kanssa on sujunut mallikkaasti.” Rehuteollisuuteen sukeltaminen on merkinnyt uutta aluevaltausta erikoiskemikaaleja tuottavalle Forchemille. Nyt palkitun yhteistyön tuloksena biologisen lääkeaihion kehitys on jo edennyt lumekontrolloituun kliiniseen tutkimukseen johtavissa eurooppalaisissa Parkinson-keskuksissa. Hanketta rahoittavat Business Finland Suomessa ja STEM Ruotsissa.. 21 3/2018 KEMIA Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi Luotettavin, nopein, tehokkain – ja paljon muuta Malvern MasterSizer 3000 partikkelikokoanalysaattori Toimitusjohtaja Risto Näsi pitää palkintoa hienona ja ansaittuna kunnianosoituksena työhön osallistuneille. Yleensä potilaalta on tuhoutunut jopa puolet keskiaivojen dopamiinisoluista siinä vaiheessa, kun lääkäri tekee diagnoosin”, Saarma sanoo. Herantis Pharman edelleen kehittämä ja patentoima CDNF-proteiini on osoittautunut hermosoluja suojaavaksi tekijäksi, joka on Parkinsonin tautimalleissa lievittänyt merkittävästi sekä motorisia että ei-motorisia oireita ja hidastanut taudin etenemistä. Saarman työstä kerrotaan lisää Kemia-lehdessä 8/2017. Teknologia on käytössä Fortumin Joensuunvoimalassa. Ruuan tuottaminen aurinkoenergiaan kytketyn fermentaatioprosessin avulla vastaa kahteen globaaliin haasteeseen: miten estää hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä ja miten tuottaa ruokaa kasvavalle ihmisväestölle. Parkinsonin tauti johtuu dopamiinia tuottavien hermosolujen tuhoutumisesta. ”Taudin varhainen toteaminen olisi erittäin tärkeää, jotta saataisiin paras hoitovaste. Kunniamaininnan sai Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoista koostuva Neo-Carbon Food -työryhmä, joka kehittää ruokaa sähköstä, hiilidioksidista, vedestä ja kivennäisaineista. ”Rehuntuotannossa on tiukat hygieniaja jäljitettävyysvaatimukset, jotka osoitimme täyttävämme”, Näsi sanoo ja korostaa, että mäntyöljyn kaltainen rajallinen arvoaine kannattaa jalostaa mahdollisimman korkea-arvoisiksi tuotteiksi. Voittajan valitsee Kemianteollisuus ry:n Innovaatiovaliokunta, joka kiittää kisaa korkeatasoiseksi. Kirurgi asettaa potilaan aivoihin katetrit, joiden kautta aine annostellaan. ”Tätä toimenpidettä ei sallita alkuvaiheen Parkinsonpotilaille, vaikka juuri heitä se hyödyttäisi eniten. Yhteistyössä ruotsalaisen öljynjalostajan Preemin kanssa kumppanukset kehittävät nyt teknologiaa, jolla uusiutuva raakaöljy jatkojalostetaan liikenneFortum vie bioöljyään autojen tankkeihin polttoaineiksi. ”Näin myös yhteiskunta hyötyy korkeampien verotulojen ja työpaikkojen muodossa. ”Ikuisena optimistina” hän uskoo, että ongelmat ovat ratkaistavissa ja lääke markkinoilla ehkä kymmenen vuoden kuluttua. Leena Joutsen Fortum ja Valmet vievät eteenpäin teknologiaansa, jolla voidaan tuottaa lignoselluloosasta korkean lisäarvon polttoaineita. Lääke voi korjata vaurioituneita hermosoluja, mutta ei enää kokonaan tuhoutuneita”, Saarma selvittää. Omat rajoituksensa aiheuttaa uuden lääkeaihion annostelutapa. Helppokäyttöisen ReaScan CXCL13-testin tulos saadaan parissakymmenessä minuutissa. Raaka-ainetta riittää, jos mäntyöljyä ei väkisin ohjata poliittisilla päätöksillä ja tukitoimilla biopolttoaineiden tuotantoon.” Korjaa vaurioituneita hermosoluja ”Maaliin on vielä matkaa, mutta uskon, että sinne päästään.” Näin sanoo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin professori Mart Saarma, jonka tutkimusryhmän löytämä CDNF-proteiini saattaa mullistaa Parkinsonin taudin hoidon. Kilpailun neljäs finalisti Reagena Oy on kehittänyt maailman ensimmäisen kaupallisen pikatestin punkinpureman aiheuttaman neuroborrelioosin varhaiseen toteamiseen. Yritysten bioöljyprojektissa kaupallistettiin pyrolyysiteknologia, jolla syntyy uusiutuvaa bioöljyä korvaamaan teollisuuden lämmitysöljyä. ”Olen ylpeä työntekijöistäni, jotka tekevät arvokasta työtä. huhtikuuta Helsingissä
Maailma ei kestä nykyisenlaista lineaarista kulutusmallia enää kovin pitkään. Elina Saarinen Göteborgin kokoukseen osallistui yli 300 henkeä 25 maasta.. Tarvittaisiin lisäksi mittavia satsauksia uuteen teknologiaan. Lisäksi lähes 57 miljardia tonnia resursseista on käytössä alle vuoden. Taloudessa on siis 91 KEMIANTEOLLISUUS UUDISTUU Leijonanosa molekyyleista kiertoon El ina Sa ar ine n prosentin kiertotalousvajaus. Kiertotalous on tähän hyvä työkalu”, totesi konferenssin avauspuhuja, YK:n kansainvälisen resurssipaneelin puheenjohtaja Janez Potocnik. ”Tarvitsemme yhteistyötä ja innovaatioita”, Dierckx summasi. Raportin laatineet tutkijat päätyivät lukuihin selvittämällä, kuinka paljon resursseja ja luonnonvaroja yhteiskunnat ottavat käyttöönsä, kuinka kauan resursseja käytetään, ja miten paljon päätyy käytön jälkeen hävikiksi. Konsulttiyritys Accenturen kanssa tehty selvitys paljasti, että 60 prosenttia kaikista kemianteollisuuden asiakkailleen toimittamista molekyyleista voitaisiin ottaa takaisin kiertoon – kaikkiaan 66 miljoonaa tonnia molekyyleja. ”Pohjoismaiset arvot käyvät hyvin yksiin kiertotalousajatusten kanssa”, hän totesi. 22 KEMIA 3/2018 UUTISIA Kemianteollisuus on ratkaisevassa roolissa kiertotalouden toteutumisessa, todettiin Göteborgissa järjestetyssä materiaalikierron konferenssissa. ”Kemianteollisuus mahdollistaa sen, että tuotantoketjut ovat kiertäviä. Maailmassa käytetään vuosittain liki 93 miljardia tonnia materiaaleja. Kemianteollisuus voisi korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla ja kannustaa pitkäikäisten ja uudelleenkäytettävien tuotteiden suunnitteluun. ”Arvonlisävero pois” Seminaarin päätöspaneelissa puhunut Rooman klubin Anders Wijkman listasi askelia kohti kiertotaloutta. Fossiiliseen kemianteollisuuteen nojaavien toimijoiden on pystyttävä merkittäviin muutoksiin. Meidän on luovuttava kierrätysmateriaalien arvonlisäverosta, koska niistä on jo kertaalleen maksettu vero”, Wijkman vaatii. Tuotannon ja kuluttamisen on muututtava kestäviksi, ja ilmastonmuutostyöhön on sisällytettävä myös materiaalikierrot. Laskenta osoitti, että takaisin käyttöön niistä kiertää hyvin pieni osuus, 8,4 miljardia tonnia. Accenture laskee, että mekaanisessa ja kemiallisessa kierrätyksessä olisi yhteensä 27 miljoonan materiaalitonnin kierrätyspotentiaali vuosittain, mutta teknologian kehittäminen edellyttää vähintään 40 miljardin euron investoinnit Euroopassa. Kemian tärkeä rooli Kemianteollisuudella on erityisen tärkeä rooli kiertotalouden toteuttamisessa. Näin sanoivat tutkijat ja asiantuntijat Göteborgissa maaliskuussa pidetyssä Circular Materials Conferencessa. Teollisuuden tulisi hyödyntää sekä mekaanista että kemiallista kierrätystä ja lopulta hyödyntää molekyylien sisältämä energia. ”Kaikkea markkinoille tulevaa pitäisi pystyä käyttämään uudelleen tai kierrättämään. Voimme myös kierrättää molekyyleja”, Ceficin kestävän kehityksen johtaja Ann Dierckx tiivisti alan kaksinkertaiset vaikutusmahdollisuudet. Kiertotaloudessa on sekä voittajia että häviäjiä. ”Meillä on vain yksi tai kaksi sukupolvea aikaa tehdä systeeminen muutos ja ottaa käyttöön uusi talousmalli, joka pohjautuu kestävyyteen. Paneelissa puhunut kemian tekniikan tohtori Maija Pohjakallio VTT:stä muistutti, että kiertotalous perustuu yhteistyöhön, jota voisi maiden välillä olla nykyistä enemmänkin. Hän viittasi Circle Economyn raporttiin, jonka mukaan nykymaailma toimii kiertotalouden mukaisesti vain 9-prosenttisesti. Eurooppalaisen kemianteollisuuden kattojärjestö Cefic on tehnyt tiekartan alan muutoksesta kohti kestävyyttä ja kiertotaloutta. Hän myös toivoo, että Pohjoismaat ottaisivat tiukemman roolin kansainvälisillä areenoilla kiertotalouden edistäjinä
”Hienoa, että esille tuli muitakin kuntia kuin ne, jotka ovat perinteisesti olleet esillä ympäristöja resurssiviisausasioissa”, iloitsee kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta. Muut sijoittajat ovat VTT Ventures Oy ja Green Campus Innovations Oy. 23 3/2018 KEMIA Koululaisten ekotekokampanja ja kaupungin mahdollistama bioja kiertotalouden yritysalue. Kaikki pääsevät mukaan Sitran listalle kuntien kiinnostavimmista kiertotalousteoista. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushankkeiden pohjalta ponnistava Solar Foods ottaa hyötykäyttöön ilmakehän ”pahiksena” tunnetun hiilidioksidin ja muuntaa sen aurinkosähkön avulla ravinteikkaaksi proteiiniksi. ”Sitran tunnustus kannustaa jatkamaan pitkäjänteistä kiertotalouden kehittämistyötä, joka yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuksen toimijat”, näkee kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen. Ilman hiilidioksidista valmistettua proteiinia. Yhtiö aloittaa koetuotannon Suomessa tänä vuonna. So lar Fo od s Oy. Kunniamaininnan saivat Jyväskylä autojen käytön jakamiseen kannustavasta kaavoituksesta, Rovaniemi puukampuksen kumppanuuskaavasta ja Turku kalusteiden sähköisestä kierrätysjärjestelmästä sekä HSY ekologisesti rakennetuista kierrätysasemista. Pääomasijoituksen lisäksi yhtiö sai Business Finlandilta kehitysja pilotointilainan. Kiertotalous kunnan tehtävissä -kategoriassa voittajia oli kaksi. Nokialla isoja investointeja Ehdotuksia kisaan tuli kaikkiaan 59. Porvoo loisti Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus -sarjassa tempauksellaan, jossa vitosluokkalaiset keräävät ekotekojaan passiin ja viiHelsinkiläinen biotekniikkayritys Solar Foods Oy on saanut kahden miljoonan euron startup-rahoituksen. ”Tavoitteemme on kehittää proteiinista laadultaan korkeatasoinen tuote, jonka ympäristövaikutukset ovat 10– 100 kertaa pienemmät kuin nykyiset lihatuotteet tai niitä korvaavat tuotteet”, toteaa yhtiön toimitusjohtajana aloitKUNTIEN INSPIROIVIMMAT Kiertotaloustoimet palkittiin laavat näin kulutustottumuksiaan kestävämpään suuntaan. Kiertotalouden markkinat -osion kärkisijan ottanut Nokian kaupunki palkittiin ECO3-yritysalueen kehittämisestä. Kuntien ratkaisut tuottavat konkreettista hyötyä asukkaille ja elinkeinoelämälle. ”ECO3-yritysalue synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoimintaja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kiertoja vesitalouden yritystoimintaa alueelle”, kertoo Nokian kaupungin kehitysyhtiön Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala. HSY:n idea on kehittää jätevesien fosforeista jalosteita. Hinnaltaan proteiinivalmiste kilpailee esimerkiksi soijaproteiinin kanssa. Pori sai palkintonsa koulujen hävikkiruuan jakamisesta ruoka-avuksi asukastuville ja työttömille. Kuopio otti strategiatyönsä päätavoitteeksi resurssiviisauden ja vei sillä voiton Strategia ja johtaminen -kategoriassa. Esimerkiksi Nokian ECO3yritysalue toteuttaa Sitran kiertotaloustiekartan tavoitteita käytännössä. Kaupunki investoi Kolmenkulman yritysalueen infrastruktuuriin 30 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Sitran ja Kuntaliiton kiertotalouskisassa palkittiin neljän eri kategorian voittajina Kuopio, Nokia, Porvoo, Pori sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Yhtiön sijoituskierrosta johti Lifeline Ventures. Elina Saarinen Solar Foodsille kahden miljoonan starttirahoitus tava tekniikan tohtori Pasi Vainikka. Muun muassa nämä edelläkävijäkuntien ratkaisut palkittiin Sitran ja Kuntaliiton kilpailussa, jossa etsittiin innostavia kiertotaloustekoja. Kaupalliseen tuotantoon se pyrkii vuoden 2020 aikana. Bioja kiertotalouden ankkuriyritysten investoinnit alueelle ovat 60 miljoonaa
Kaikkea uutta ja erikoiseltakin näyttävää tarjottavaa voi maistella turvallisin mielin. Yleisö saa ihmetellä kummallisia makuja ja outoja värejä. ”Aikuinen saa inspiraatiota ja oivalluksia perheen arkiruokaan lounaaltamme tai viikonlopun brunssista. Ovatko musta hampurilainen ja räjähtäneet perunat ihan terveellisiä tai vihreä jälkiruokavanukas vielä tuoretta. ”Kävijät pääsevät kokijoista tekijöiksi, kokeilemaan ja testaamaan asioita. Pienet kurssilaiset valmistivat sinistä smurffimunakasta punakaalista, munista ja tipasta sitruunaa. Mikäpä siinä, kaikkea pitää maistaa. Pauligin Nitrokahvio esitteli nestemäistä typpeä sisältävän silkkisen kahvidrinkin. Ravintolassa leikitään ruualla ja juomalla, ja syödessä saadaan uusia tiedekokemuksia. Lasten kokkauskursseihin erikoistuneen Parrot Revolutionin teemana oli kemia. Aikuinenkin pystyy luopumaan ennakkoluuloistaan, jos asiat perustellaan vakuuttavasti. ”Siten, että kaikki tarjottava on taatusti herkullista. Suomen ensimmäinen tiederavintola on avannut ovensa tiedekeskus Heurekassa. Smurffimunakasta ja digiolutta Tiederavintolan ravintolapäällikkö Anne-Maria Parkkinen lupaa, että lapsiperheille suunnatussa paikassa sopii ruokailla vaikka sormin ravintolan hengailuportailla. Vieraille myös selostetaan, mistä aineksista pikku syötävät on tehty. Kättentaputusten vaimentuessa innoittaja apureineen alkaa tarjoilla savuavia värijuomia koeputkissa ja juomien seurana makeita suupaloja. Tiederavintolan avajaisissa innokkaat kurssilaiset pääsivät paistamaan sinisiä smurffiomeletteja. Uskaltaako kuplivaa kaakaota juoda. Reseptin toimivuuden todistavat nuorten kutsuvieraiden ilmeet ja buffetpöydän. Irene Andersson Ka ri Si lla np ää Parrot Revolution alkaa järjestää lasten kokkauskursseja myös Heurekassa. Kun Heurekan innoittaja Mika Mäkelä kaataa suureen maljaan kiehuvaa vettä ja sen päälle nestemäistä typpeä, syntyy näyttävä, pulppuileva kaasuputous. Tai kurkku sininen. Myös ruokaa.” Toinen idea on, että Heurekan ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Miten heidät saadaan innostumaan aiheesta. Brewniverse maistatti kierrätysleipää hyödyntävää jämäolutta, Bock’s Corner Brewery puolestaan digiolutta. Kahvilan puolella voi kokeilla uusimpia kahvijuomien trendejä, kuten Heurekan omaa tummapaahtoista sekoitusta.” Avajaisissa oli mukana myös muita Tiederavintolan yhteistyökumppaneita. 24 KEMIA 3/2018 UUTISIA HEUREKASSA AVAUTUI TIEDERAVINTOLA Ruoka innostaa tutkimaan tarjoiluastiat, joita pitää toistuvasti täyttää. Lasten lisäksi myös aikuiset ovat tervetulleita. ”Ruualla leikkiminen oli lapsena kielletty, mutta nyt aikuisena ja omalla työpaikalla minulla on siihen suorastaan velvollisuus”, toimitusjohtaja Koivu myhäilee ja kertoo viime vuonna laajentuneen tiedekeskuksen saaneen kaksi uutta teemaa. Tiederavintolassa on myös jatkossa luvassa inspiroivaa tekemistä, kilpailuja, kursseja, tapahtumia ja elämyksiä. Kutsu Heurekaan, Tiederavintolan avajaisiin! Syömään sirkkoja, toukkia ja ties mitä siimahäntäisiä. ”Kutsumme mukaan tahoja, jotka tahtovat luoda kanssamme iloa oivalluksesta”, Koivu kuvailee ja kiittää ravintolatoiminnasta vastaavaa Kanresta Oy:tä, joka uskalsi ryhtyä tiederavintolahanketta toteuttamaan. Voiko porkkana olla violetti. Paikan päällä Heurekan toimitusjohtaja Tapio Koivu kertoo, että Tiederavintola toimii lasten ehdoilla. Myös sirkkoja saa maistaa, jos tahtoo”, Koivu vastaa
Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. VAIKKA KASVUKAUDEN pidentyminen olisikin hyödyllistä Suomen taloudelle, on silti otettava huomioon ilmaston muutoksen globaalit vaikutukset, jotka heijastuisivat pian Suomeenkin. Varjopuolena on se, että ilmastonmuutos lisää luultavasti metsäpaloja ja erilaisia maataloudelle haitallisten tuholaisten määrää. Materiaalista hyötyvät muutkin kuin yläasteikäiset. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Ei sekuntiakaan hukattavaksi Hengitysliitto on julkaissut yläkouluille suunnatun oppimateriaalin, joka kertoo perusasiat oman koulun sisäilma-asioista ja niihin vaikuttamisesta. Siinä käsitellään kaikki sisäympäristön kannalta olennaiset tekijät ytimekkäästi ja ymmärrettävästi. Myös useilla eläinja kasvilajeilla olisi vaikeuksia sopeutua nopeaan muutokseen. Aikaa ei kuitenkaan ole sekuntiakaan hukattavaksi. Se lisää myös metsän kasvua ja voi parantaa maatalouden satoja. Suomeen kohdistuvia vaikutuksia ovat muun muassa lämpötilan nousu, sademäärien kasvu, lunta ja routaa tulee olemaan yhä vähemmän, kovien myrskyjen määrä kasvaa ja Itämeren pinta nousee. Eräiden arvioiden mukaan Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan 2–6 astetta vuoteen 2085 mennessä. VIIME VUOSINA paljon puhuttaneen ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään Suomessakin voimakkaina, jos kehitys jatkuu samaa rataa. Materiaalin voi ladata osoitteesta www.hengitysliitto.fi > Julkaisut & tarinat > Opastilaus > Oppaat pdf-muodossa. Tuleva lämpötilan nousu näkyy Suomessa esimerkiksi kasvukauden pidentymisenä. Sc an sto ck ph ot o. luokan oppilas ruohon hengähdys: jää on sulanut mutta viikate uhkaa Ilmaston muuttuminen näkyy myös Suomen pelloilla. Käytännön harjoituksin varustettua Sisäilma haltuun! -opasta voivat hyödyntää esimerkiksi kemian, terveystiedon ja kotitalouden opettajat. Maapallolla ilmastonmuutos nostaa lämpötilaa eniten juuri pohjoisessa. Yksi oppimateriaalin tavoitteista on opettaa nuoria julkisten kiinteistöjen käyttäjiä havainnoimaan sisäilmaongelmien riskitekijöitä ja ilmoittamaan niistä eteenpäin kiinteistön vastuuhenkilöille. Opas antaa helpoksi omaksuttavassa muodossa perustiedot terveellisestä sisäilmasta ja auttaa havainnoimaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Muutamia tällaisia yllätystekijöitä ovat muun muassa Siperian ikiroudan ”metaanipommi” ja Golf-virran mahdollinen heikkeneminen. Esimerkiksi maapallon viljelypinta-ala ja sadot tulee pienenemään, mikä johtaa nälän lisääntymiseen ja ilmastopakolaisten määrän kasvamiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Materiaalin pohjalta on mahdollista rakentaa myös monialainen oppimiskokonaisuus. Oppilaat pääsevät arvioimaan koulurakennuksensa kosteusriskejä, ilmanvaihdon toimivuutta ja itse käyttämiensä UUSI OPAS TARJOAA Sisäilmatietoa yläkouluihin tuotteiden, kuten pesuaineiden ja hajusteiden, vaikutusta luokan sisäilmaan. Keskilämpötila on noussut sadan viime vuoden aikana noin asteen, ja erityisen kovaa lämpötilan nousu on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Katja Pulkkinen Sisäilmaan liittyviä asioita voidaan käsitellä esimerkiksi kemian tunnilla. Koska ilmastonmuutos aiheutuu ihmiskunnan toiminnasta, on meillä vielä mahdollisuus vaikuttaa sen suuruuteen. Emilia Hiltunen Kirjoittaja on Olarin koulun 9. Lisäksi ilmastonmuutoksen seurauksena voi olla vaikutuksia, jota emme vielä edes osaa arvioida kunnolla. 25 3/2018 KEMIA LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Oppaasta selviää, miten sisäilman laatuun voi vaikuttaa kouluarjessa
Kemia-lehden lukijoista. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Seija Kuoksa, puh. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. 72 % 65 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Saa minut harkitsemaan ostamista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta
BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering 27 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. 27 3/2018 KEMIA VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh
010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS EUROFINS ENVIRONMENT TESTING Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut myynti@eurofins.fi www.eurofins.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä INTERMED OY Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu Puutarhatie 22 01300 Vantaa Huoltoja tarjouspyynnöt: huolto@intermed.fi puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. Laboratorioja lääkintälaitehuollot koko Suomen alueella JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 Kotka puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (05) 2184 270 mail@jauhetekniikka.fi etunimi.sukunimi@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Jauheiden varastointija siirtolaitteistot – Equipment for Storage and conveying of powders Suursäkkien tyhjennysja täyttölaitteistot – Big Bag discharge and filling equipment Jauheiden ja nesteiden annosteluja sekoituslaitteistot – Dosing and Mixing equipment for powders and liquids Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille – Dosing Systems for powders and liquids METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (09) 773 1100 www.intermed.fi Meiltä myös kalibroinnit, validoinnit ja varaosat. 3/2018 28 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut näkyvästi verkossa. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh
Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku puh. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView SKALAR ANALYTICAL B.V. OTA YHTEYTTÄ: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. 29 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. 3/2018 KEMIA Vihreät sivut näkyvästi verkossa. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi, puh. (02) 2678 111 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 0800 117 186 cc.nordic@perkinelmer.com ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Varaa oma paikkasi pian . 040 770 3043 Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut
Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut. Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tule mukaan Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Vihreiden sivujen verkkopalvelu HUOMATAAN! Mukana asiakasyritysten logot. 3/2018 30 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. Hinnat alkaen 1 100 euroa + alv / koko vuosi. Ehdit jo seuraavaan numeroon 4/2018, kun varaat paikan Vihreiltä sivuilta 21. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Seija Kuoksa puh. Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. 1 250) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Jokaisessa uutiskirjeessä. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus vain 625 euroa + alv (norm. toukokuuta mennessä. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Fuel Laboratory Services Analyysi-, testausja asiantuntijapalvelut Wärtsilä Finland Oy Fuel Laboratory Services Opistokatu 7 65100 Vaasa Yhteydenotot: wfi-p.fuellab@wartsila.com etunimi.sukunimi@wartsila.com puh. 010 709 0000 Kysy ensin meiltä • At your service www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Jokaisessa lehdessä
Valkoinen kohta heidän menneisyydessään keväällä 1918 ei kerro toimettomuudesta vaan tarpeesta toimia maan alla. Kun Vaasan senaatti perusti 16. Jääkäriliikkeen aloittaessa toimintansa 1915 opiskelijat asettuivat Venäjän vastaisen saksalaissuuntauksen taakse, ja suuri osa opiskelijoista katosi luennoilta. Esimerkiksi professori Gustaf Komppa siirsi jo 1910-luvulla pääosan omista tutkimuksistaan yksityislaboratorioonsa, pois ankaran teoreettista linjaa ajaneen Taavi ”Paska” Hirnin valvovan silmän alta. Myös OsLUKIJALTA Vuonna 1918 tapahtui myös maan alla sian Aschanin johtaman puunjalostusteollisuuden keskuslaboratorion KCL:n alkuvuosien toiminta voidaan tulkita kriisiajan tutkimustyöksi. Vuonna 1918 yliopiston kemian professori Ossian Aschan (s. 1860) ja TKK:n professori Gustaf Komppa (s. 1910-luvulle tultaessa voimakas itsenäisyysmielinen liike oli saanut vallan yliopistomaailmassa, erityisesti Teknillisessä korkeakoulussa. Samasta mankelista nousi monta muuta kansallisesti merkittävää teollisuuden haaraa, myös Eero Mäkisen, Väinö Sihvolan ja Pentti Eskolan rakentama metallien perusteollisuuden klusteri sekä Ruutitehtaan ja Kemiran kokonaisuus. 1867) olivat aivan liian vanhoja ryhtyäkseen nuorempaa sukupolvea edustaneen A. huhtikuuta Kauppaja teollisuuskomisionin, sen pääjohtajaksi tuli Kompan oppilas Aleksanteri Lampén. Virtasen tavoin kahinointiin kentällä. Jo kesällä 1917 tutkijat olivat valmistelleet Suomen polttoaineja elintarvikehuollon järjestämistä laajemmin yhteistyössä alan teollisuuden kanssa. Jako oli syntynyt myös perustutkimukseen pohjautuvan tieteellisen opetuksen ja teknilliseen tutkimukseen perustuvan opetuksen välille. Kiistan taustalla oli Saksasta tunnettu ilmiö. Mankelista nousi uutta Valkoisen Suomen ryhtyessä rakentamaan salaisia organisaatioitaan punaisten valvomassa Helsingissä helmikuussa 1918 kemisteillä oli järjestelmät valmiina näkyvän yhteiskunnan ulkopuolella toimimiseksi. Maanalainen aika ei kuitenkaan kestänyt kauan. Tehty tutkimustyö, edes opetus kaikilta osin ei siis ollut julkista. Suomalainen tutkijayhteisö oli 1910-luvulle tultaessa perin riitainen. Kysymys ei ollut vain kaikenkattavasta kielikysymyksestä. Toukokuussa perustettiin hartsija kuivatislaustoimisto, johtajanaan Komppa, ja rasvaja öljytoimisto, johtajanaan Jalo Wuorinen, toinen Kompan oppilas. Syksyn 1917 ja vuoden 1918 tapahtumia on usein käsitelty vain sotilaallisten toimien näkökulmasta, ja tarkastelulinjan avartaminen on kaikin puolin tarpeellista. Joulukuussa aloitettu, keskitetysti johdettu valmistelutyö päättyi sisällissodan alkaessa tammikuussa 1918. Maan insinööriliitto VDI oli pitkään pyrkinyt teoretisoimaan tekniikan opetusta saavuttaakseen yliopistojen rinnalla tekniikalle ”tieteen” ylimmän arvostuksen. Lähellä TKK:n kemian laboratoriota syntynyt lääketehdas Orion ryhtyi jo 1916 valmistamaan kivääriöljyä ja desinfiointiainetta, mikä kertoo paljon toiminnan tarkoituksesta. Maailmansodan aikana moni suomalainen tutkija, kuten Gunnar Nordström ja Yrjö Kauko, olivat yllättävää kyllä Saksassa. Suomalainen korkeakouluhallinto oli 1940-luvulle asti mielellään yltiöteoreettisella linjalla, koska laboratorioinvestointeihin ei kuitenkaan ollut varaa. I. Myös TKK:n sisällä käytiin repivää kiistaa teoreettisen tutkimuksen ja teollisia innovaatioita tuottavan tutkimuksen välillä. Panu Nykänen Kirjoittaja on Teknillisten Tieteiden Akatemian pääsihteeri.. 31 3/2018 KEMIA Kalevi Rantanen on kirjoittanut hienosti aikakauden oloja kuvaavan artikkelin kemistien toimista vuoden 1918 sisällissodan aikana (Kemia 2/2018). Toiminnan tuloksia saatiin konkreettisesti näkyville syksyllä 1918 ja 1919
Kemiallisten, biologisten ja ydiniskujen jälkeiseen dekontaminointiin eli jälkien siivoamiseen on varauduttu kaikkialla maailmassa. Biodeconista on kiinnostunut myös Puolustusvoimat, joka on testannut menetelmää Helsingin yliopiston kanssa. Vaaraton puhdistusaine on armeijalle tarpeen harjoituksia ja varusmiesten koulutusta varten. Turvallinen Biodecon tehoaa moniin myrkkyihin. Biodeconin varastointiin ja kuljetukseen ei tarvita vaarallisten aineiden lupaa. Puhdistusvalmiutta on pidettävä yllä ympäri vuoden, eikä menetelmä saa hyytyä talvisaikaan. ”Testien mukaan aine ei ole syövyttävää. Viranomaisten varastoissa on erilaisia puhdistusaineita, joiden käyttö on kuitenkin hankalaa, sillä aineet ovat vaarallisia sekä käyttäjälle että ympäristölle. Biodecon-nimen saanut puhdistusmenetelmä perustuu eutektiseen liuokseen, joka kehitettiin tutkija Ullastiina Hakalan väitöstyön pohjalta. Reaktiossa käytetään pelkästään aineita, jotka eivät ole haitallisia ihmiselle eivätkä ympäristölle. Valmius tuotantoon on jo nyt, ja ainetta kyetään valmistamaan sen mukaan kuin tarve tulee. ”Toinen asia on, että novitšokmyrkyistä tiedetään hyvin vähän, eikä niitä ole saatavissa testattaviksi.” Biodecon on tarkoitettu ensisijaisesti esineiden – esimerkiksi ajoneuvojen ja erilaisen kaluston – pintojen puhdistamiseen. Samalla on estettävä myrkkyjen leviäminen tapahtumapaikalta ambulanssien mukana sairaalaan. ”Periaatteessa kyllä”, vastaa Helsingin yliopiston projektisuunnittelija Ilkka Pajari, joka vie innovaatiota kohti kaupallistamista. ”Tavoitteemme on saada aine ensimmäisenä juuri Puolustusvoimien käyttöön, arviolta vuoteen 2020 mennessä. Helsinkiläistutkijat ovat testanneet sitä sariinin, sinappikaasun ja VX:n kaltaisiin kemiallisiin aineisiin ja myös biologisiin tuhoaineisiin. Kokeissa on otettu huomioon muun muassa pohjolan olot. Kun Biodecon pääsee kosketuksiin taisteluaineen kanssa, se tekee myrkyn vaarattomaksi. Siitä tulee meille tärkeä referenssi, jonka turvin voimme viedä tuotetta eteenpäin, ensin Eurooppaan ja sitten muualle maailmaan.” Päivi Ikonen He lsi ng in yli op ist o Kenttäkokeissa Biodeconin puhdistustehoa on testattu menestyksekkäästi Puolustusvoimien kalustolla.. Menetelmästä on jätetty patenttihakemus, ja sen hiomista jatketaan edelleen Puolustusvoimien kanssa. Koska iskuilta eivät välty ihmisetkään, ainetta on kokeiltu myös kudosnäytteisiin. Myös saastuneella alueella työskennelleet auttajat on puhdistettava ja infrastruktuuri saatava taas toimimaan. 32 KEMIA 3/2018 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaismenetelmä siivoaa kemiallisen iskun jäljet Helsingin yliopiston Verifininstituutissa on kehitetty menetelmä, jolla kemiallisten tai biologisten taisteluaineiden jäämät voidaan eliminoida turvallisesti. Britanniaan siirtynyt venäläinen exagentti Sergei Skripal ja tämän tytär joutuivat maaliskuussa 2018 novitšokhermomyrkyllä tehdyn hyökkäyksen uhreiksi. Haussa ovat myös muut kumppanit ja sijoittajat. Jos uhrien vammat viittaavat taisteluaineisiin, heidät on saatava nopeasti ensiapuun. Tepsisikö uusi suomalaismenetelmä myös Venäjällä kehitettyihin novitšok-tyyppisiin aineisiin. Vaikuttaa, että se ei myöskään aiheuta ihoärsytystä, mutta tätä on vielä tutkittava tarkemmin.” Toimii myös talvella Vaikka kansainvälinen sopimus kieltää kemialliset aseet, niitä käytetään yhä niin yksittäisissä iskuissa siviilejä vastaan kuin Syyrian sodan kaltaisissa laajemmissa konflikteissa. Etenkin onnettomuuspaikalle ensimmäisinä saapuvat pelastajat ovat vaarassa itsekin. ”Nestemäinen valmiste säilyi toimintakykyisenä myös pakkasessa”, Pajari kertoo. Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitos arvioi, että uusi puhdistusaine sopisi sen varmuusvarastoon
Lu iz G. 33 3/2018 KEMIA Yksi nanoselluloosan puhtaimmista muodoista on bakteeriselluloosa. Aalto-yliopiston tutkijat kasvattivat bakteeriselluloosaa korvan muotoon superhydrofobisen muotin avulla. Uudenlaisia biomateriaaleja bakteeriselluloosasta saantia muokataan superhydrofobisilla eli vettä voimakkaasti hylkivillä muoteilla kolmiulotteisesti eri mittakaavoissa. Pohjamikrobit uurastavat jäteveden puhdistajina ”Yhdistettyämme mittausja mallinnustulokset huomasimme, että pohjan mikrobit voivat poistaa 3–10 prosenttia saapuvasta jäteveden nitraattitypestä. Näin saadaan aikaan onttoja, saumattomia nanosellupohjaisia materiaaleja. Tavallisesti jätevesi sekoittuu vesipatsaaseen, jolloin pohjasedimentin mikrobit eivät pääse hyödyntämään sen sisältämää nitraattia. Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa tutkimuksessa, joka osoittaa luonnon ymmärtämisen tuovan uusia ratkaisuja myös vesihuoltotekniikkaan. Bakteeriselluloosaa muodostuu kasvatusliuoksen ja ilman rajapinnassa, kun aerobiset bakteerit ovat kosketuksissa hapen kanssa. Aallon mukaan diffuusoriputkea tulee vielä kehittää niin, että jäteveden viipymäaika pitenee 5–10-kertaiseksi nykyisestä. Putki toi jäteveden pohjamikrobien saataville ympäri vuoden. Tutkijoiden mukaan jäteveden purkautuminen diffuusoriputkesta satojen pienten reikien kautta lisäsi jäteveden määrää ja kasvatti sen kosketuspintaalaa järven pohjalla. Aalto-yliopiston professorin Orlando Rojasin johtama tutkijaryhmä on kehittänyt yksinkertaisen, räätälöitävän prosessin, jossa bakteerien hapenJätevesi saadaan puhdistumaan entistä tehokkaammin, kun se ohjataan diffuusoriputken kautta vesistön pohjaan siellä elävien mikrobien ulottuville. län yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksesta. Bioyhteensopivuus, biohajoavuus ja mekaaninen lujuus tekevät bakteeriselluloosasta lupaavan materiaalin esimerkiksi elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan ja lääketieteen sovelluksiin, kuten implantteihin, keinoverisuoniin ja palovammahoitoihin. Gr ec a. Mikrobit muuttavat jäteveden sisältämän nitraatin typpikaasuksi, joka poistuu vedestä ilmaan eikä kuormita vesistöä. Pohjasedimentin olosuhteita parantamalla diffuusoriputki jopa kaksinkertaisti tutkimusalueen typenpoiston. Ryhmä on jo testannut esimerkiksi entsyymien kapselointia onttojen materiaalien sisälle. Tutkijoiden mukaan on mahdollista muodostaa myös lämpöä ja kemikaaleja kestäviä sisäkkäisiä kapselijärjestelmiä. Putki ei lisännyt haitallisena kasvihuonekaasuna tunnetun ilokaasun tuotantoa eikä vesistöjä rehevöittävän ammoniumtypen määrää. Poistoteho oli suurin talvella ja kesällä”, kertoo tutkija Sanni Aalto JyväskyTu om o Vi lkk ilä Tutkimuksen perusteella diffuusoriputki on edullinen ja ympäristölle hellävarainen tapa lisätä jäteveden kokonaistypenpoistoa etenkin pienissä ja keskikokoisissa jätevedenpuhdistamoissa. Uutta valmistusmenetelmää voidaan mahdollisesti hyödyntää lääketieteessä esimerkiksi keinoelinten mallintamisen yhteydessä
Omega-6-rasvahapoilta löytyi uusia hyötyjä sä arakidonihappoa, josta puolestaan syntyy tulehdusta vauhdittavia yhdisteitä. Mitä suurempi veren linolihappopitoisuus, sitä pienempi ennenaikaisen kuoleman riski. Arakidonihapon yhteyttä pienempään kuolleisuuden riskiin ei sen sijaan ole aiemmin havaittu. Kaksostutkimusten perusteella tiedetään, että kakkostyypin diabeteksella on muiden riskitekijöiden lisäksi myös vahva geneettinen tausta. Näin kertoo Itä-Suomen yliopiston väestötutkimus. Asia selviää Oulun yliopiston professorin Jouko Miettusen johtamasta tutkimuksesta. Tutkimuksen koehenkilöt valittiin Itä-Suomen yliopiston professorin Markku Laakson metabolisen oireyhtymän tutkimusaineistosta, johon kuuluu yli 10 000 itäsuomalaista miestä. Niiden on kuitenkin oletettu edistävän matala-asteista tulehdusta, koska linolihaposta muodostuu elimistösSuomalaisgeeni heikentää insuliinin toimintaa Tupakointi altistaa psykooseille Tupakointi kannattaa lopettaa alkuunsa, monestakin syystä. Toisaalta hapot synnyttävät myös tulehdusta vaimentavia aineita. Yhden emäsparin muutoksesta johtuva pistemutaatio lisää näin riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. AKT2-mutaatiota tavataan yksinomaan suomalaisissa. Diabetesriskiä nostavia pistemutaatioita on viime vuosina löydetty jo yli 70, mutta niiden vaikutukset elimistössä on tunnettu huonosti. 34 KEMIA 3/2018 Popsi pähkinöitä ja siemeniä, käytä kasviöljyjä ja kasvimargariineja. Saman ryhmän toisen tutkimuksen mukaan myös teini-iässä käytetty kannabis on yhteydessä kohonneeseen psykoosin riskiin. Geenimutaatiot voivat nostaa sairastumisriskiä 10–15 prosenttia. Tuoreet tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joissa linolihappo on yhdistetty vähäisempään sydänja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskiin. Ne ovat linolihapon pääasiallisia lähteitä. Harvinaisen geenivariantin kantajuuden vaikutus kyettiin nyt ensimmäistä kertaa osoittamaan kudostasolla. Omega-6-rasvahappojen tiedetään parantavan veren kolesteroliarvoja. Linolihappo on yleisin monityydyttymätön omega-6-sarjan rasvahappo. Joko sinulle tulee Kemia-lehti. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaisessa perimässä esiintyvä AKT2-geenin muunnos heikentää insuliinin toimintaa useissa eri kudoksissa. ”Tulosten perusteella nuorten tupakoinnin ennaltaehkäisyllä on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia väestön mielenterveyteen myöhemmällä iällä”, hän arvioi. Miettusen mukaan etenkin hyvin nuorena aloitettu päivittäinen tupakointi on merkittävä riskitekijä. Heistä 45 vapaaehtoista matkusti Turkuun, jossa valtakunnallisen PET-keskuksen tutkija Aino Latva-Rasku mittasi miesten kudosten insuliiniherkkyyden positroniemissiotomografiakuvauksen avulla. Geenimutaatio vähentää lihasten kykyä käyttää sokeria ja huonontaa myös maksan, ruskean rasvan, luuytimen rasvan ja kaikkien aivoalueiden sokeriaineenvaihduntaa, ilmenee Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksesta. Psykoosiriskiä nostaa myös polttamisen aloittaminen alle 13-vuotiaana. Tilaa veloitukseton näytenumero: tilaukset@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi. Jos nuori polttaa päivittäin kymmenen savuketta tai enemmän, hänen riskinsä sairastua psykoosiin on korkeampi kuin tupakoimattomilla nuorilla
Viljelyskelpoista maata ei ole riittävästi täyttämään maailman kasvavan väestön ruuan tarvetta, ja tarvitaan kipeästi uusia ratkaisuja. Hankkeen ulkomaiset osapuolet ovat Dow, CIMV, Biochemtex, Vertech, Exerby ja Vito. 35 3/2018 KEMIA Sellutehtaiden ja muiden biojalostamoiden sivuvirtana syntyvästä ligniinistä tehty betoninnotkistin etenee kohti kaupallistamista. Paljon proteiinia ja kuitua Maistuvaa superruokaa kasvisoluviljelmistä suus paitsi teollisuudelle myös laajemmin yhteiskunnalle. Myös tyydyttymättömien rasvahappojen määrä on korkea. Soseiden proteiinipitoisuus on 14–19 prosenttia. ”Kyseessä on aivan uusi mahdolliVTT:n keksintö etenee Ekologinen betoninnotkistin tähtää kaupalliseksi tuotteeksi Maailman betonimyllyihin tarvitaan vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia notkistimia. Soluviljelmät ovat yksi vakavasti otettava vaihtoehto”, sanoo VTT:n Elintarvikeratkaisut-tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund. EU:n Horisontti 2020 Lakan, puolukan ja lillukan soluista kasvatetut solumassat maistuvat hyvältä. Tutkijoiden mukaan notkistin on toiminut alustavissa kokeissa hyvin. In vitro -laboratoriokokeiden perusteella proteiini pilkkoutuu ruuansulatuksessa hyvin. VTT on kehittänyt marjojen soluviljelytekniikoita useita vuosia. Tutkijoiden tähtäimessä on teknologia, jolla saadaan aikaan kasvipohjaista ruokaa niin, ettei sen tuottamiseen tarvita peltoja. Soseen kuivaaminen vahvistaa sen makua ja tekee sen rakenteeltaan suussasulavaksi. Ku va t: He iko Ri sc he r -ohjelman rahoittaman hankkeen budjetti on 5,6 miljoonaa euroa. Maukkaita suomalaisia marjoja uudessa muodossa.. Soluviljelmien pääsy markkinoille edellyttää vielä niiden hyväksymistä elintarvikkeeksi. Se notkistaa tuoretta betonia selvästi paremmin kuin nykyiset lignosulfonaattipohjaiset notkistimet ja kilpailee jopa fossiilisten tehonotkistimien kanssa. Kuivaamattomat solusoseet ovat mietoja ja raikkaita ja muistuttavat maultaan luonnonmarjoja. Betoninnotkistimien lisäksi LigniOxligniinejä voidaan käyttää myös dispergointiaineina esimerkiksi maaleissa, pinnoitteissa ja kipsituotteissa. Näin kertoo Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka tutkimustulokset julkaisi Food Research International. Lihaksille, luustolle ja kudoksille tärkeitä aminohappoja marjasoluviljelmistä löytyi enemmän kuin esimerkiksi soijasta. Lisäksi ne ovat ravintoarvoiltaan merkittävästi parempia kuin on luultu. Ravintokuitua niissä on 21– 37 prosenttia, selvästi enemmän kuin vaikkapa aamiaismuroissa. Automaatissa voisi esimerkiksi olla mukana bioreaktori, joka lisää tuotteeseen tuoreen soluhillon. VTT:n kehittämää LigniOx-notkistinta viedään eteenpäin nelivuotisessa hankkeessa, jossa rakennetaan siirrettävä pilottiyksikkö teknologian demonstraatiota varten. Parhaillaan tutkijat ideoivat tulevaisuuden ruoka-automaatteja, joilla kuluttaja voi räätälöidä itselleen mieleisen tuotteen. Teknologian toimivuutta testataan erityyppisillä ligniineillä muun muassa Metsä Fibren sellutehtaassa. VTT:n koordinoimassa projektissa ovat Suomesta mukana myös Andritz ja St1. Vaikka notkistimet muodostavat alle prosentin betonin koostumuksesta, betonia käytetään niin paljon, että myös notkistimilla on valtavat, noin 10 miljoonan tonnin vuosittaiset markkinat
Päivi Ikonen Kierrätysyritys Kuusakoski Oy on kehittänyt uuden sähkökemiallisen menetelmän, jolla magneettikuvauslaitteiden sisältämät elektrolyyttikuparit ja niobi-titaaniseosjohtimet saadaan eroteltua puhtaasti ja tehokkaasti. ”Käsittelyn ensimmäinen osa eli laitteen paloittelu voidaan tehdä missä laitoksessamme tahansa Suomessa tai ulkomailla.” Saukkolan mukaan innovaatiolle on erityisen paljon käyttöä juuri nyt. Juuri siksi kehitimme sähkökemiallisen tuotantomenetelmän, jossa syntyy hyvin puhdasta elektrolyyttikuparia ja niobi-titaanilankaa”, Saukkola kertoo. Uunikäsittelyssä erotetaan kuparipitoinen käämilanka. 36 KEMIA 3/2018 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Tähän asti käämi on purettu polttoleikkaamalla. Se kuuluu EU:n kriittisiksi määrittelemiin metalleihin, joiden kaivostuotantoa unionin alueella ei ole. Kuusakoski noutaa poistettavat laitteet sairaaloista ja kierrättää niiden materiaalit uudelleen käyttöön. Sekä kupari että niobi-titaaniseokset erotellaan sähkökemiallisesti.. Uudella suomalaisteknologialla kierrätetään tehokkaasti magneettikuvauslaitteiden sisältämät arvokkaat metallit. Pyrolyysikäsittely tapahtuu yhtiön Heinolan-laitoksessa ja kemiallinen Espoon Kauklahdessa. Terveydenhoidossa hyödynnetään magneettikuvausta yhä enemmän, ja sairaalat vaihtavat vanhoja kuvantamislaitteitaan entisiä parempiin. Myös kuparikääreeseen valssatut, hiusta ohuemmat suprajohtavat niobi-titaaniseosjohtimet otetaan talteen. ta mekaanisin keinoin tai sulattamalla. Käämi on koteloitu moninkertaisten metallikammioiden sisään ja kapseloitu hartsiin. Keksinnölle on käyttöä Uudessa menetelmässä puretaan polttoleikkauksella vain laitteen uloimmat kotelorakenteet. Ku us ak os ki Oy Tutkimusja kehityspäällikkö Arsi Saukkola esittelee uutta kierrätysinnovaatiota. ”Niobititaania ei voi erottaa kuparisArvometallit talteen sairaalalaitteista mien käsittely. Niobia eli niobiumia käytetään suprajohteiden lisäksi etenkin erikoisterästen seosaineena. Kupari kerrostuu elektrolyysikennoa ympäröiville katodilevyille. Siitä käymme neuvotteluja myös ulkomaisten toimijoiden, sekä kuvantamislaitteiden käyttäjien että suprajohdelankojen valmistajien, kanssa”, Saukkola kertoo. Metallien kierrättämisen lisäksi yritys käsittelee sähköja elektroniikkalaitteita ja valmistaa polttoainetta materiaalikiertoon kelpaamattomista, energiaa sisältävistä jakeista. Niobi-titaaniseosta yksittäisessä laitteessa on 50–100 kiloa”, kertoo Kuusakosken jalometalliosaston tuotekehityksestä vastaava tutkimusja kehittämispäällikkö Arsi Saukkola. Kuusakoski on pohjoisen Euroopan johtavia kierrätysyrityksiä. Kuvauslaitteen ytimessä on siksi heliumilla jäähdytettävä suprajohtava kuparipitoinen käämi. ”Laitteissa on runsaasti alumiinia, ruostumatonta terästä ja myös kuparia. Kun kuvantamislaitteita käsitellään, niistä otetaan talteen kaikki uudelleen hyödynnettävä materiaali mahdollisimman tarkasti. Karkealla menetelmällä talteen saatava kupari on kuitenkin melko epäpuhdasta. ”Menetelmämme sielu on juuri kääSuprajohtava niobititaani on valssattu kuparikääreeseen. Laitteen sisällä oleva käämi hartseineen käsitellään sen sijaan pyrolyysiuunissa. Magneettikuvantaminen vaatii erittäin vahvan magneettikentän
Rakennusvaihe I valmistuu sopimuksen mukaan vuoden 1984 toukokuun loppuun mennessä. Batman ei osaa lentää omin avuin, joten taidan ryhtyä Teräsmieheksi. Tällaisia johtopäätöksiä on tehty VTT:n tutkimushankkeessa, joka on osa Suomen Akatemian SILMU-ohjelmaa. Ei saa myöskään kehua, ettei tuote sisällä kortikosteroidia tai muuta ainetta, jonka unionin kosmetiikkalainsäädäntö on joka tapauksessa kieltänyt. Väitettä ”tämä parfyymi antaa sinulle siivet” ei kuitenkaan katsota liioitteluksi, koska kukaan ei ota sitä tosissaan. Parabeeneja välteltäessä kosmetiikassa alettiin käyttää metyyli-isotiatsolinonia, mikä aiheutti allergiaepidemian, ja MI:n käyttöä jouduttiin rajoittamaan lainsäädännöllisesti. Ida Pimenoff. Parabeeniton-sanaa ei saa jatkossa käyttää, koska se mustamaalaa kaikki ryhmän aineet. Energiajärjestelmämme muuttuu hitaasti, ja kasvihuonekaasut poistuvat vain vähitellen ilmakehästä. FREE FROM -mainonta on yleistä etenkin kosmetiikassa. Lisäaineettomia ne eivät ole, kuten eivät rasvattomat ja sokerittomat jogurtitkaan. EU on päättänyt asettaa rajat villeille väitteille. Jos kuluttaja ei jaksa tavata pakkauksen nanokokoisia tekstejä, hänen pitää itse päätellä, mistä tuote oikein koostuu. Urakkasopimus käsittää polttolaitoksen, säiliövarastoalueen, laitosvastaanoton, huoltoja laboratoriorakennuksen, kalustosuojan, sadevesi-, prosessivesi-, tasausja vara-altaan, kaatopaikan vesialtaan, vesien analysointihuoneen, putkisiltaperustukset ja työmaanhuoltajan huonetilat. Kaiketon on päivän sana. Tämä on toiseksi suurin Suomen ongelmajätelaitoshankkeen sopimuksista. SILIKONITON, parabeeniton, sulfaatiton, rasvaton, sokeriton, lisäaineeton, kemikaaliton. Kasvihuoneilmiö syntyy, kun hiilidioksidin ja muiden ns. Koska allergisen reaktion täydellinen sulkeminen pois on mahdotonta, mainostaja ei voi väittää, ettei tuote sisällä herkistäviä aineita. Nykytietämyksen mukaan vain osa niistä on haitallisia. Parabeeniton tuote saattaa sisältää parabeeneja haitallisempaa säilöntäainetta. Sokerittomat marjakeitot ovat yleensä ällömakeita, kiitos makeutusaineiden. Suomen päästöjen aiheuttama kasvihuonevaikutus ei käänny laskuun ennen vuotta 2040, vaikka päästöjä saataisiin rajoitettua voimakkaastikin. Kasvihuonevaikutusta on välttämätöntä vähentää rajoittamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Toinen täydentävä keino on lisätä metsiemme hiilivarastoja. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kaiketon antaa siivet SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 4/1983 Ongelmajätelaitoksen rakennustyöt käynnistyvät Kemia-Kemi 4/1993 Kasvihuonevaikutus laskuun aikaisintaan 50 vuoden päästä Ongelmajätelaitoshankkeen I rakennusvaiheen urakkasopimus allekirjoitettiin 18.2.1983 Oy Suomen Ongelmajäte – Finlands Problemavfall Ab:n ja Oy Alfred A Palmberg Ab:n välillä. Seurauksena on maapallon energiatasapainon muuttuminen, ilmakehä lämpenee. Sokeritikkarin mainonnalle pantiin taannoin stoppi, kun karkista alettiin vääntää rasvattomuuden perusteella terveystuotetta. 37 3/2018 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). blogspot.com. Parfyymiä ei saa mainostaa säilöntäaineettomana, jos se tuotteen luonteen takia sisältää alkoholia, joka samalla estää mikrobien kasvua. Tuotteita markkinoidaan asioilla, joita ne eivät sisällä. kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntyminen ilmakehässä hidastaa energian siirtymistä maapallolta avaruuteen. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Laitoksen koekäyttö alkaa kesällä 1984 ja laitos käynnistyy vuoden 1985 alussa
• Syntynyt Oulussa vuonna 1941. Kun Outokumpu Oyj:n keskuslaboratorio Porissa kaipasi menetelmän osaajaa, Riekkola-Vanhanen aloitti siellä hivenaineanalytiikan kehittäjänä ja eteni pian prosessianalytiikan laboratoriopäälliköksi. Kurssikavereista muodostui tiivis ystäväjoukko, joka pitää edelleen yhtä. • Talvivaara Kaivososakeyhtiön tutkimusjohtaja ja teknologiajohtaja 2004–2009, vanhempi neuvonantaja 2009–2013. • Naimisissa, kaksi lasta. Marja Riekkola-Vanhanen Bioliuotuksen ekspertti Marja Riekkola-Vanhanen tunnetaan naisena, joka kehitti Sotkamon nikkelikaivoksen bioliuotusmenetelmän. ”Mitä nyt joskus joku Pelle Peloton soittelee ja ehdottaa ideoitaan prosessin parantamiseksi”, seniorikemisti naurahtaa. Vastaukseksi tuli joukko kirosanoja.” Vuonna 1989 Outokummun keskuslaboratorio hajotettiin osiin, ja Riekkola-Vanhanen siirtyi yhtiön tutkimuskeskukseen hydrometallurgian tutkijaksi. Hän myös tähdentää, että Sotkamossa pyrittiin tekemään kaikki mahdollinen mahdollisimman hyvin. Tätä nykyä hän saa jo olla kohulta suurin piirtein rauhassa. ”Hän kysyi, voinko käsi Raamatulla vannoa tuloksen oikeaksi. Riekkola-Vanhanen pääsi hyvällä ylioppilastodistuksellaan Helsingin yliopiston biokemian opiskelijaksi ilman pääsykokeita. Eläkeläisenäkään hän ei ole muuttanut mieltään olennaisimmasta. Sanoin, että vannoa en voi, mutta arvo on niin paikkansapitävä kuin ammattitaitoinen kemisti voi parhaalla laitteistolla mitata. Kerran laboratorioon soitti tehtaanjohtaja, jota askarrutti eräästä verinäytteestä mitattu kohonnut lyijypitoisuus. Kyse oli tarkalleen omaan koulutukseeni sopivasta aiheesta metallurgiassa.” Riekkola-Vanhanen alkoi eristää sopivia bakteereita ja teki niillä kokeita. Oululaistyttö muutti kuusivuotiaana Helsinkiin ja aloitti opintiensä Ranskalaisessa koulussa. • Ylioppilas 1961 (Helsingin tyttönormaalilyseo), FK 1967 ja FL 1974 (Helsingin yliopisto). • Outokumpu Oyj:n keskuslaboratorion kemisti ja laboratoriopäällikkö 1970–1989 ja tutkimuskeskuksen tutkija ja erikoistutkija 1989–2004. ”Juuri kun olin hankkinut tarvittavan ymmärryksen yhdessä projektissa, sain uuden homman ja aloitin taas alusta. • Tutkija Helsingin jätevedenpuhdistamon laboratoriossa 1967– 1969 ja Merentutkimuslaitoksessa 1969–1970. Sieltä hän siirtyi tyttönormaalilyseoon, jossa kemianopettaja järjesti halukkaille kemiankerhon. ”Kiinnostuin heti. Talvivaaran entinen toimitusjohtaja Pekka Perä on juuri tuomittu kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen ympäristön turmelemisesta, mutta Riekkola-Vanhanen pitää tätä ennen kaikkea ihmisenä, joka saa muut innostumaan ja tekemään töitä. Atomiabsorptiospektroskopia grafiittiuunia käyttäen tuntui ainoalta mahdollisuudelta”, muistelee Riekkola-Vanhanen, joka kokosi kehittämästään menetelmästä myös lisensiaatintyönsä. 38 KEMIA 3/2018 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Tietysti jos pahimmilta vastustajilta kysytään, koko kaivosta ei olisi saanut edes rakentaa.” Varhainen kipinä Marja Riekkola-Vanhasen kiinnostus kemiaan syttyi varhain. Jo opiskeluaikanaan hän työskenteli harjoittelijana Helsingin jätevedenpuhdistamon laboratoriossa, josta sai maisterintutkinnon jälkeen vuonna 1967 vakituisen työn. Siinä tottui suuriin haasteisiin ja oppi paljon hydrometallurgiasta.” Kiehtova menetelmä Eräänä päivänä kollega näytti Riekkola-Vanhaselle artikkeleita, jotka käsittelivät kuparin bioliuotusta. ”Bioliuotus on menetelmänä hyvä, ja lähtisin toteuttamaan sitä uudestaankin. • Harrastukset: kirjallisuus, matkustaminen, entisten partiolaisten kiltatoiminta. Työssä tuli tutuksi atomiabsorptiomenetelmä. ”Pekka Perä on aikaansaava, pystyvä ja kykenevä henkilö”, hän rohkenee yhä sanoa. • Eri tehtävissä Länsi-Suomen Kemistiseurassa 1979–1994. Seuraava paikka löytyi Merentutkimuslaitoksesta, jossa nuori biokemisti selvitti rannikkovesien likaantumista. Päästöt ilmaan ovat olemattomat verrattuna perinteisiin konsteihin.” Asenne näkyy myös siinä, että Riekkola-Vanhanen jatkaa yhä konsulttina, joka opastaa yrityksiä bioliuotuksen toteuttamisessa. Outokumpu ei katsonut itse tarvitsevansa menetelmää mutta lähetti silti Marja RiekkolaVanhanen. Projektipäällikkönä hän joutui – tai pääsi – yhtenään mukaan uusiin hankkeisiin. ”Työpaikan lääkärit kysyivät, voidaanko hyvin pieniä toksisten metallien pitoisuuksia määrittää verestä ja virtsasta. Sisko Loikkanen Talvivaaran Kaivososakeyhtiön entinen teknologiajohtaja ja sen bioliuotusmenetelmän kehittäjä Marja Riekkola-Vanhanen, 76, sai osansa piinapenkistä, kun nikkelikaivoksen ongelmia alettiin riepotella julkisuudessa. Merentutkimusalus Arandan mukana hän pääsi sekä ottamaan näytteitä että analysoimaan niitä. • Outokumpu Research Oy:n hallituksen jäsen 1992–1994 ja 1998–2000. Sen seurauksena moni luokkatoverikin lähti opiskelemaan alaa
Bioliuotuskokeet aloitettiin heti. Myös luonnonvesien uraani alkoi aiheuttaa pelkoja.” Pyörät pyörivät Marja Riekkola-Vanhasesta on tärkeää, että yritykset kantavat yhteiskuntaja ympäristövastuunsa. Nyt otan vahingon takaisin.”. Nikkelistä saatiin talteen yli 90 prosenttia.” Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelman mukaan. ”Järjestimme asukkaille tiedotustilaisuuksia ja vierailuja, kerroimme kaivoksesta ja vastasimme ihmisten kysymyksiin.” Samaan aikaan hän muistuttaa, että mikä tahansa uusi prosessi on haaste. Mangaanin poistoa varten pH:ta ei saatu nostaa tarpeeksi korkeaksi, jolloin myös mangaanipitoisuudet kohosivat”, hän kertaa tapahtumia. Näin tapahtui Sotkamossakin. Kaikki ei aina etene toivotusti, vaan yksityiskohtia joudutaan korjaamaan. Vesistöön kulkeutuva sulfaatti muuttui Talvivaaran kohdalla vaaralliseksi. Yksi perusvirhe hänen mielestään oli, että viimeiselle saostusprosessille annettiin nimeksi ”loppuneutralointi”. sisko.loikkanen@gmail.com Marja Riekkola-Vanhasen albumi Eläkeläisenä Marja RiekkolaVanhanen kiertää innokkaasti maailmaa. ”Kun rikkivetypesureihin vaihdettiin ely-keskuksen ohjeen mukaan pesunesteeksi lipeäliuos, natriumpitoisuus jätevesissä nousi ja sulfaattipitoisuus kasvoi. ”Työmatkoilla näin toinen toistaan upeampia paikkoja mutta en koskaan ehtinyt tutustua niihin. ”Pilotti onnistui erinomaisesti ja osoitti epäilykset turhiksi. Kokeet kuparija kultamalmeilla onnistuivat, ja tulokset olivat hyviä. Sen jälkeen suomalaislaboratorion kemistit ryhtyivät liuottamaan Outokummun omistaman Talvivaaran monimetallimalmia. Niistä eristettiin rautaa ja rikkiä hapettavia bakteereita. Työntekijät ovat kokeneempia, rahahanat avoinna ja nikkelintuotanto korkealla tasolla.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa tiedetoimittaja. 39 3/2018 KEMIA tutkijansa Zaldivarin kaivokseen Chileen tutustumaan asiaan syvällisemmin. ”Talvivaara ei enää saanut rahoitusta työn jatkamiseen, mutta Terrafamella menee hyvin, ja liuotusprosessi on yhä sama. Sen Talvivaara hänen mukaansa teki. Ne luettuaan Perä tajusi, että RiekkolaVanhasen raportissa kuvattiin sopiva prosessi malmion hyödyntämiseen, ja otti tähän yhteyttä. Tuotteet olivat korkealaatuisia ja metallisaannot korkeita. ”Jos olisimme kutsuneet sitä suoraan jätevedenpuhdistukseksi, olisimme välttäneet monta vedenkäsittelyä koskenutta moitetta.” Talvivaara ei myöskään uskaltanut – ympäristöluvan vastaisesti – laskea ylijäämävesiä luontoon, kuten kaivostoimintaa jatkava Terrafame sittemmin teki. ”Talvivaaralle myyty murskain ei toiminut kunnolla, ja uuden murskaimen hankkimiseen kului aikaa ja rahaa. ”Olin vähän vastahakoinen mutta innostuin, kun huomasin vihdoin puhuvani ihmisen kanssa, joka ei pitänyt bioliuotusta pelkästään hauskana askarteluna vaan otti sen tosissaan.” Näin Riekkola-Vanhasesta tuli Talvivaaran tutkimusjohtaja, joka lähti yhdessä Perän kanssa Sotkamoon hakemaan lujassa jäässä olleista lätäköistä vesinäytteitä. ”Ajattelimme, että jos pystymme sitä liuottamaan, voimme liuottaa lähes kaikkea muutakin.” Kun Outokummun kaivosinsinööri Pekka Perä vuonna 2004 osti sotkamolaisesiintymän työnantajaltaan, kauppaan kuuluivat myös tutkimusraportit. Yleinen mielipide oli, että kasa jäätyy jo ensimmäisenä talvena niin perusteellisesti ettei sula edes kesällä.” Liuotusta tutkittiin vuosina 2005–2008 poikkeuksellisen suuressa pilottikokeessa 17 000 tonnin malmikasassa. ”Rahoittajille piti osoittaa menetelmän toimivuus Kainuun pakkasissa ja paksussa lumipeitteessä
”Lisäksi monipuolinen tuotantoympäristö tukee tuotantoalueiden ulkopuolisten ekosysteemipalvelujen hyödyntämistä, esimerkiksi pölyttäjähyönteisten säilymistä ympäristössä ja vaikkapa lintujen suojelua”, Kurppa sanoo. Useista eri lähteistä koostuva ravinto tukee tätäkin asiaa”, Kurppa huomauttaa.. Kestävässä ruokajärjestelmässä avainasemassa on monimuotoisuus. Taimikasvatus ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan siirry pelloille. ”Vaativammat hedelmälajit, päärynät ja luumut, sekä vihanneksista meSuomen maatalous varautuu Ilmaston mullistumiseen loni ja munakoiso alkavat menestyä myös Suomen leveysasteilla”, Kurppa kertoo. Suurimpia ongelmia aiheuttaa sään ääri-ilmiöiden, erityisesti rankkasateiden ja voimistuvien tuulten lisääntyminen. Eläinten ulosteista ekinokokin munat voivat levitä metsämarjojen kautta ihmisiin. Kohti kestävämpää ruokatuotantoa Suomi on ruuantuotannossa tätä nykyä 75-prosenttisesti omavarainen. Arja-Leena Paavola Ilmastonmuutos tarkoittaa Suomessa sitä, että talvikausi lyhenee, lumimäärät maan eteläosassa pienenevät, ja vetenä tulevan sateen osuus kasvaa. Toinen syy on se, että suurin merkitys asiassa on valaistuksella. Jo nyt on havaittu, että erilaiset sienitaudit ovat lisääntyneet. Tulevaisuuden syksyinä ilmat ovat lämpimiä mutta auringon säteilymäärä nykyistä pienempi. Kaikkein ikävin seuraus saattaa olla ekinokokkoosin leviäminen. 40 KEMIA 3/2018 Kun lämpötila nousee, pelloillemme ilmestyy uusia viljelykasveja. Myös puutarhoissa nähdään uutuuksia. Muuttuvissa olosuhteissa nurmi kasvaa entistä pidempään, mutta kasvukauden alussa ja lopussa sen laatu voi olla nykyistä heikompaa. Kun ilmasto lämpenee, meillä alkavat vähitellen menestyä sellaisetkin viljelyja puutarhakasvit, joita tätä nykyä viljellään tyypillisesti Keski-Euroopassa. Ekinokokeiksi kutsutut loiset viettävät aikuisvaiheensa pääisäntiensä, esimerkiksi ketun ja supikoiran, ohutsuolessa. Ne ovat tervetulleita, sillä tulevaisuudessa tarvitsemme vahvan ruokaturvan. Tartuntariski voi johtaa siihen, että marjat on pakko keittää ennen käyttöä. ”Kasvihuoneiden teknologia toimii suljetussa järjestelmässään niin tehokkaasti, että lämmennytkään ulkoilma ei pysty kilpailemaan sen kanssa”, Kurppa sanoo. Vastaisuudessa nurmesta voidaan mikrobiologisin ja bioteknisin prosessein tuottaa rehua myös sioille ja muille yksimahaisille eläimille – ja ennen pitkää jopa ihmisille sopivaa ravintoa. Nurmi on ylivoimaisin biomassan tuottaja jo nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa.” Lämpenemisen myötä niiden kasvien kasvattaminen helpottuu, joita nykyisin taimikasvatetaan sisällä. Erityisesti EU-jäsenyyden myötä riippuvuus ulkomaisen energian, rehuproteiinin, lannoitteiden ja maatalouskoneiden osalta on kasvanut. ”Nykyisistä viljoista tulevat ensisijaisiksi talven yli kasvavat lajikkeet, kuten syysvehnä, ja öljykasveista syysrypsi ja -rapsi”, arvioi tutkimusprofessori Sirpa Kurppa Luonnonvarakeskuksesta Lukesta. Ainoa asia, joka ei muutu, on päivän pituus. Ennen kaikkea ilmaston muuttuminen merkitsee kuitenkin lämpötilan nousua. Nurmen entistä monipuolisempaa hyödyntämistä avittaa karttuva tutkimustieto ja kehittyvä teknologia. Ruuan kotimaisuusasteen nostamisen lisäksi Suomen peltopintaala pitäisi täyttää mahdollisimman monilla erilaisilla kasveilla. Kestävässä ruokajärjestelmässä keskeistä on Sirpa Kurpan mukaan monipuolisuus. Ilmaston muuttuminen, globaali väestönkasvu ja sodat johtavat väistämättä siihen, että maailmanlaajuisen ruokakriisin uhka kasvaa. ”Viime aikoina on entistä enemmän alettu korostaa ruuan mukana tulevien mikrobien merkitystä. Viljelykierto edistää myös maan kasvukuntoa. Ennusteiden mukaan varsinkin Suomen talvista tulee aiempaa leudompia. Maatalouden kannalta hankalia tulee etenkin syksyistä. Omavaraisuusasteen olisi hyvä nousta korkeammaksi. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma maatalouden riesa ovat uudet haittaeliöt. ”Tämä on merkittävä asia. Monimuotoisessa ympäristössä, jossa elintarvikkeet tuotetaan mahdollisimman pienen kemikaalimäärän turvin, kehittyy myös syöjän kannalta hyödyllinen mikrobikanta. Ihmiselle vaarallista tautia aiheuttavat Echinococcus-suvun heisimatojen toukkamuodot. Monipuolinen viljely antaa perustuottajille mahdollisuuden optimoida peltoalueiden käyttöä erilaisiin tarkoitukseen. Sellaisia ovat esimerkiksi maissi ja soija. Vaikka ulkoilma lämpenee, luonnonvalon määrä ei lisäänny
41 3/2018 KEMIA Leudontuvan ilmanalan myötä muun muassa päärynäpuista tulee yleinen näky suomalaisissa puutarhoissa. Sca nsto ckp hoto
Hän johtaa Luonnonvarakeskuksen Tulevaisuudessa on tärkeää, että pelloillamme viljellään mahdollisimman monenlaisia kasveja.. Jos ihmiset saadaan siirtymään entistä kasvispitoisempaan ruokavalioon, pienentyvät myös ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ja viljelymaan Kun ihmiset siirtyvät kasvisvoittoisempaan ravintoon, päästöt pienenevät ja peltoala riittää paremmin. tarve. Proteiiniomavaraisuus on tärkeä osa huoltovarmuutta. Tähän tarvitaan tietoisuuden kasvun ja asennemuutosten lisäksi muutoksia myös säädöksissä ja tukipolitiikassa.” Uusia proteiinilähteitä omasta maasta Maapallon kasvava väkimäärä on aiheuttanut huolen niin ihmisille kuin eläimille elintärkeän proteiinin riittävyydestä. Suomalaiset ovat Kurpan mukaan jo halukkaita muuttamaan ruokailutottumuksiaan parempaan suuntaan, mutta muutoksia tarvitaan myös alueellisten strategioiden osalta. Sen avulla voi parhaiten varmistaa, että vitamiinien, hivenaineiden ja välttämättömien aminohappojen saanti on riittävä. 42 KEMIA 3/2018 Monipuolinen ruokavalio on terveydelle muutenkin tärkeää. ”Valkuaistäydennysrehujen omavaraisuusaste on matala, mutta sitä voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä kotimaassa tuotettujen härkäpavun ja rypsin käyttöä sekä eläinten rehuna että kuluttajien ruokavaliossa”, sanoo erikoistutkija Anne Pihlanto. Erilaisten kasvistuotteiden syöminen takaa ravinnon edullisen rasvahappokoostumuksen. ”Esimerkiksi julkisista ruokahankinnoista voisi syntyä kestävän, terveellisen ja turvallisen ruokaympäristön kehittämisen yksi tukijalka
”Kaupungeissa sähköverkot kulkevat kaapeleina maan alla, eikä sähkökatkoja juurikaan ole. Suomalainen elintarviketuotantokin tavoittelee ruuan vientiä”, Kurppa huomauttaa. Ilman kunnon pakkasia ja routaa puiden juuret ovat tavallista heikommin kiinni maaperässä. ”Me lanseeraamme 72 tuntia -ajattelua, joka tähtää siihen, että ihmiset pystyisivät omien vesija ruokavarastojensa turvin selviämään kolme vuorokautta ilman apua.” Revonhäntäkasveihin kuuluva kvinoa on eteläamerikkalainen ruokakasvi, jonka siemeniä käytetään viljojen tapaan. Syynä on, että soijan aminohappokoostumus on hyvä, samoin sen saatavuus. Papuseokseen on kuitenkin lisättävä synteettisiä aminohappoja tai erikoistiivistettä, jotta valkuaisen koostumus vastaa eläinten tarvetta.” Suomessa voidaan palkoja öljykasvien lisäksi viljellä myös niin sanottuja valeviljoja, kuten kvinoaa. Ne esimerkiksi sisältävät eräitä välttämättömiä aminohappoja alle suositusten. ”Lämpötilan nousun myötä eteläisessä Suomessa tulee aiempaa vähemmän lunta ja näin myös vähemmän lumesta koituvia hankaluuksia. Toisaalta siellä asuvilla ihmisillä on myös osaamista ja asennetta, jolla he suhtautuvat poikkeustilanteisiin. Myös kuluttajien olisi hyvä ymmärtää tämä näkökulma.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Varsinkin sikojen ja siipikarjan ruokinnassa käytetään runsaasti soijaa. Suomen ongelmana omavaraisen köisesti vähentäisi viljelykierto, jossa käytettäisiin palkokasveja. Monipuolinen viljelyjärjestelmä parantaa myös Pihlannon mukaan maatalouden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Laurikaisen mukaan syrjäseudut ovat entistä voimakkaampien luonnonilmiöiden edessä haavoittuvia. 43 3/2018 KEMIA Menneen talven aikana saatiin tyypillistä esimakua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista luonnonilmiöistä, kovista tuulista ja lumimyrskyistä. Hankkeen tavoitteena on ottaa loikka valkuaisomavaraisuudessa vuoteen 2030 mennessä. Hintakin on suhteellisen edullinen. ”Sikojen ja siipikarjan ruokinnassa taas voitaisiin korvata soija osin härkäpavulla. ”Lämpimässä ilmamassassa on enemmän lämpöenergiaa keränneitä pilvimassoja. Toisaalta niissä on runsaasti kuituja ja fenolisia yhdisteitä, joiden ansiosta ne voivat vaikuttaa positiivisesti ihmisen terveyteen”, Pihlanto sanoo. ”Valeviljojen aminohappokoostumus ei tosin ole ihmisen ravitsemuksen kannalta ihanteellinen. ”Soijapohjaisten rehujen tuontia voitaisiin kuitenkin tulevaisuudessa vähentää ja pyrkiä korvaamaan ne kotimaisilla proteiinilähteillä”, Pihlanto sanoo. Ihmiset eivät siksi varaudu mahdollisiin ongelmiin”, Laurikainen kuvailee. Oksille kertyneen lumitaakan alla puut saattavat tällöin kaatua ja katkoa sähkölinjoja. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa jouduttiin tammikuussa 2018 viettämään useita päiviä ilman sähköä ja joissakin paikoissa myös ilman toimivaa dataverkkoa. Sähkön katkeaminen tarkoitti monissa kotitalouksissa myös veden tulon loppumista. Se esimerkiksi auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin, vähentää kasvitautien riskiä ja samalla pitää kurissa ruuantuotannon ilmastovaikutuksia. ”Mutta omavaraisuusstrategian ylläpito taustalla on välttämätöntä. Välttämättä myrskyt eivät lisäänny, mutta ne voimistuvat kerätessään enemmän energiaa sisäänsä.” Kainuun sähkökatkon venyessä viestintämastojen vara-akuistakin loppui virta, eivätkä puhelinyhteydet sen jälkeen toimineet. Sirpa Kurppa muistuttaa, että ruuantuotannon aidosta omavaraisuudesta voidaan puhua vain silloin, kun otetaan huomioon koko tuotantoketju ensimmäisistä tuotantopanoksista – kuten typpilannoitteista – loppukäyttöön ja palautevirtojen eli yhdyskuntajätteen ravinteiden kierrätykseen ja energian jatkohyödyntämiseen saakka. Katkeilevien oksien takia syntyy myös paljon metsävaurioita. ”Täydellisen omavaraisuuden tavoittelu ei ole järkevää, koska elämme kansainvälisessä maailmassa. Syynä olivat poikkeuksellisen rankat lumisateet ja niiden aiheuttamat lumituhot. Lehtiä voi syödä, kuten lehtivihanneksia. Sen sijaan juuri Kainuussa, PohjoisKarjalassa ja Lapissa lumituhojen odotetaan lisääntyvän”, kertoo tutkija Heikki Laurikainen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä. Tarvittavien lannoitteiden määrää todennä. koordinoimaa ScenoProt-hanketta, jossa ovat mukana myös muun muassa Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot. arjaleena.paavola@gmail.com Myrskyt tuhoavat metsiä ja katkovat yhteyksiä ruuantuotannon osalta on riippuvuus juuri soijasta eläinten ravintona sekä myös energiasta, jota tarvitaan lannoitteiden valmistukseen
”Sitten ulosteesta eristetään vesifaasi, johon on päätynyt muun muassa marjojen polyfenoleita ja niiden bioaktiivisia hajoamistuotteita”, kertoo tutkimusryhmän johtaja, ravitsemustieteen yliopistonlehtori Anne-Maria Pajari. Osastossa tutkitaan kotimaisten marjojen vaikutusta paksusuolensyöpään. Tämän jälkeen laboratoriossa viljelty syöpäsolukko altistetaan ulostevedelle. Voisiko lakka osoittautua nykymainettaankin arvokkaammaksi. Tutkimuksessa käytettiin hiirimallia, joka muistuttaa geneettisesti ihmisen paksusuolisyöpää. Hiiren Apc-geenin mutaatio on yleinen myös ihmisen APC-geenissä sekä perinnöllisessä että ei-perinnöllisessä paksusuolisyövässä. Ulostenäytteet kerättiin Ravitsemustutkijat selvittävät, Voisiko syöpää torjua syömällä Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten lakka, hilla, suomuurain, nevamarja, valokki ja lintti. Ensimmäisessä syötettiin lakkaa hiirille. Tämä viittaa siihen, että marja voisi suitsia syövän kehittymistä myös ihmisellä.. Uuden menetelmän avulla mallinnetaan paksusuolen limakalvon syöpäsolujen vastetta ulosteen eri komponentteihin. vapaaehtoisilta, marjoja syöneiltä koehenkilöiltä. Ei, vaan yksityiskohta Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden osaston syöpätutkijoiden kokeen etenemisestä. 44 KEMIA 3/2018 Suomen soilla kasvava keltainen marja saattaa kehittyä aseeksi syöpää vastaan, sanovat Helsingin yliopiston ravitsemustieteilijät. Arvokas suon kulta Tutkimusryhmää kiinnostaa erityisesti lakka, suomalainen ”suon kulta”. Hyvinkin. ”Lakka vähensi sekä kasvaimien määrää että kokoa”, Pajari kertoo kokeen tuloksista, jotka julkaistiin tutkija Essi Päivärinnan väitöskirjassa viime vuonna. Vaikka ulostevesitutkimus on vielä meneillään, ryhmä on osoittanut marjan paksusuolisyöpää ehkäisevän vaikutuksen kahdessa aiemmassa tutkimuksessa. Näin päästään mittaamaan solujen käyttäytymistä. Sari Honkamaa ”Viljelmän päälle laitetaan ulostevettä.” Lainaus kompostinhoito-ohjeesta
Toisaalta myös sivuvaikutukset ovat vähäisemmät. Se jokin saattaa olla ellagitanniini, bioaktiivinen polyfenoli, jota pohjoinen aarteemme sisältää poikkeuksellisen paljon. Solulinjatutkimuksen perusteella lakan positiivinen vaikutus liittyy solukalvon Met-reseptoriin, joka edistää syöpäsolujen liikkumista ja sitä kautta etäpesäkkeiden muodostumista. Häntä kiinnostavat tuhannet ja taas tuhannet yhdisteet, joita saamme ruuastamme päivittäin. ”Jokin lakkauutteen sisältämä yhdiste ehkäisi Met-reseptorin toimintaa”, Pajari täsmentää. 45 3/2018 KEMIA Ravitsemustutkijat selvittävät, Voisiko syöpää torjua syömällä Anne-Maria Pajari toivoo voivansa ottaa pian uuden askeleen lakkatutkimuksessaan. Eri yhdisteet voivat hillitä syöpäkasvaimen kasvua monen erilaisen mekanismin kautta, ja niillä voi myös olla synergistisiä yhteisvaikutuksia. Juuri nyt Pajari työtovereineen tähyää lakkahankkeensa seuraavaa askelta. Osastossa on otettu käyttöön kolmiulotteiset solumatriksit perinteisen, yhtenä kerroksena maljalla kasvavan soluviljelmän sijasta. Niiden tutkiminen on iso haaste. Helsinkiläisryhmä altisti lakkauutteelle syöpäsoluviljelmiä ja sai samansuuntaisia tuloksia kuin hiirikokeessa. Menetelmällä saadaan kurottua umpeen maljaviljelyn ja koe-eläimen elimistön välistä juopaa. ”Ravinnon vaikutus ei ole yhtä voimakas kuin lääkkeen, koska vaikuttavien aineiden pitoisuudet ovat alhaisemmat. Samalla ravinnossa on mukana yhdisteiden koko cocktail”, Pajari kuvailee. ”Olemme anoneet rahaa tutkimukseen, jossa syöpäpotilaille annettaisiin perushoitojen ohessa lakkaa.”. Niinpä Pajari opetteli kaksi vuotta lontoolaisessa solubiologian laboratoriossa solulinjatutkimusta, jota tehdään ihmisen elimistöstä eristetyillä syöpäsoluviljelmillä. Ve ikk o So m erp uro Hiiri on silti hiiri, ei ihminen. Tutkijan silmiin syttyy innostus, kun hän selvittää ravinnon ja lääkkeen eroja. Ravinnon cocktail Vaikka Anne-Maria Pajari on sydänjuuriaan myöten molekyylibiologi, hän on myös ravitsemustieteilijä isolla R:llä. Nyt ryhmän toiveikas huomio suuntautuu juuri ellagitanniiniin ja sen hajoamistuotteisiin ellagihappoihin
Siinä opettaja on ohjaaja, joka suuntaa opiskelijoiden välistä vuoropuhelua. Ravintokemian professorilta valmistelijat edellyttivät biokemian koulutusta. Olen iloinen, että saamme opettajiksi myös näiden alojen osaajia.” Globaali vastuu Osaston viihtyisässä taukohuoneessa on muistoja ajalta, jolloin oppiaineen nimi oli vielä ravintokemia. Simulalla oli eriäviä näkemyksiä. Enää opiskelijoille ei opeteta ainoastaan ravintoaineiden tehtäviä ja puutosoireita elimistössä, vaan kursseilla paneudutaan syvällisesti myös ravintoaineiden toimintaan ja elimistön aineenvaihduntaan. Virtanen. Maisema vertautuu ravitsemustieteen luonteeseen alana, joka soveltaa useita perustieteitä ja sivuaa monia muita. Professori on ohjannut yhdeksää alansa väitöstutkimusta, ja kaksi on tekeillä. Roineen ja professori Osmo Turpeisen laatimaa Ruoka-ainetaulukkoa käytettiin pitkään. E. Suunnittelua vauhditti toinen maailmansota (1941–1945) ja sota-ajan säännöstelytalouden aiheuttama niukka ravinnonsaanti, jota pahensivat kaksi peräkkäistä huonoa satovuotta. Ehdotus hyväksyttiin pääpiirteissään sellaisenaan, mutta lääketieteellisen kemian professorilla P. ”Bioja ympäristötieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta ja tuolla eläinlääketieteellinen”, professori esittelee. Näin vuonna 1947 perustetun laitoksen nimeksi tuli ravintokemia. Roine kiinnostui etenkin ravinnon rasvojen ja sydäntautien välisestä yhteydestä. Huomioon otettiin Simulan kanta, että sana ”ravitsemus” ei saisi esiintyä oppiaineen nimessä, koska se viittasi fysiologiaan ja anatomiaan, joiden opetus kuului lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ravitsemustieteen opetuksen aloittamista yliopistossa avitti nobelisti A. Virtasen oppilas Paavo Roine, joka hoiti tehtävää vuonna 1973 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Opintosuunnan sisältöä kuvaa osuvasti sen englannin1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella ravitsemuksen tutkimusta edisti Suomessa kaksi fysiologian professoria, Robert Tigerstedt (1853– 1923) ja hänen poikansa Carl Tigerstedt (1882–1930). Mutasen työhuoneen ikkunasta avautuu näkymä yliopiston Viikin kampukselle ja tiedepuistoon. Hänen mukaansa kotitalousopetus ei kuulunut yliopistolle lainkaan, vaan sitä varten olisi perustettava erillinen kotitalouskorkeakoulu. Kampus tarjoaa kaikkien tutkijoiden käyttöön nykyaikaiset laboratoriotilat laitteineen. kielinen nimi molecular nutrition. Reikäkorteille tallennettiin tiedot noin 10 000 työikäisen suomalaisen ruokavaliosta. Tutkintouudistuksen myötä maisteriohjelmaan tulee uutuutena tarjolle ruokakäyttäytymisen opintosuunta. ”Tämä on hyvin hedelmällistä yhteistyötä. Syventävän ravitsemusfysiologian kurssillaan hän soveltaa aktivoivaa monimuoto-opetusmetodia. Viime kuukaudet Mutasta on työllistänyt tutkintouudistus. ”Esimerkiksi tämä hyllykkö, jonka pelastimme muuton yhteydessä”, Mutanen esittelee. ”Esimerkiksi sosiaalitieteiden kandiohjelmassa käyttäytymistieteiden osaamisen hankkinut opiskelija voi maisterivaiheessa päätyä painottamaan opintonsa ravitsemusfysiologiaan”, professori kuvailee. Virtasen ja Paavo Roineen kirjoittama oppikirja Ihminen ja ravinto. Ravintokemian ensimmäiseksi professoriksi saatiin vuonna 1949 A. Mutanen tekee myös opettajan työtään suurella sydämellä. Mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin innostaa, ja niistä on kiinnostuttu myös teollisuudessa. Hänen tutkimustensa perusteella jäkälän käyttö ruuankorvikkeena lopetettiin ja hätäravinnoksi suositeltiin pettua, jos muuta ei ollut saatavilla. ”Opiskelijan on ymmärrettävä solutason mekanismit, muun muassa transkriptiofaktoreiden väliset interaktiot geenitasolla”, hän antaa esimerkin. Tätä nykyä Mutanen luotsaa koko ravitsemustieteen osastoa työtoverinaan professori Mikael Fogelholm, jonka vastuualuetta on muun muassa kansanravitsemus. Robert Tigerstedt kehitti energia-aineenvaihdunnan tutkimusmenetelmiä ja pystytti Helsingin yliopistoon niin sanotun hengityshuoneen. Hän oli jäsenenä toimikunnassa, joka vuonna 1943 asetettiin valmistelemaan yliopistollista kotitalousopetusta. Uransa suurimman kansanravitsemushankkeen, niin sanotun autoklinikkatutkimuksen, hän toteutti vuosina 1967–1972. Vuonna 1973 ravintokemian nimi muutettiin ravitsemustieteeksi, ja elintarvikekemia eriytyi omaksi alakseen. I. Sen kurssisisältöjä ravitsemustieteilijät työstävät yhdessä valtiotieteellisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajien kanssa. Toimikunta ehdotti ravintokemian ja kodin taloustieteen professuurien perustamista maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Biokemisti Virtanen oli avainhenkiFysiologiasta ja ravintokemiasta ravitsemustieteeseen. Keskimäärin ravitsemustieteestä valmistuu pari väitöskirjaa vuodessa. Antiikkisessa hyllyssä näkyy kemikaaleja ruskeissa lasiastioissa, mittapulloja ja A. I. Antoisa yhteistyö Marja Mutasen mukaan ravitsemusfysiologia on viime vuosina mennyt valtavasti eteenpäin. Carl Tigerstedt jatkoi isänsä jalanjäljissä, mutta ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) mukanaan tuoma elintarvikepula käänsi hänen huomionsa yhteiskunnan puutteenalaisiin. I. 46 KEMIA 3/2018 Pajarin edeltäjänä paksusuolisyövän tutkimushankkeen johdossa toimi ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen. Kemiallisen analytiikan kehittyminen oli tieteenalalle merkittävä asia, joka mahdollisti elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksen tarkemman määrittämisen
Vuoden 2018 alusta astui voimaan käytäntö, jossa ravitsemustieteen uuteen Human Nutrition and Food-related Behaviour -maisteriohjelmaan voi hakea neljästä eri kandidaattiohjelmasta eli elintarviketieteiden, molekyylibiotieteiden, kasvatustieteiden (kotitalousopettajan opintosuunta) ja sosiaalitieteiden ohjelmista. Opinnot voi suorittaa joko kandivaiheessa tai täydentävinä opintoina ennen maisteriohjelmaan pyrkimistä. Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja vapaa toimittaja. ”Se on kansainvälistämistä parhaimmillaan.” Mobiilineuvolan ja noin 50 opetusvideota käsittävässä GloCal-hankkeessa on tekeillä kolme pro gradu -työtä. Odottava äiti voi seurata imetykseen opastavaa videota esimerkiksi terveysaseman aulan näytöltä. Ravitsemustieteen asiantuntijat sijoittuvat elintarvikeja lääketeollisuuteen, tutkimuslaitoksiin, järjestöihin ja ruokapalvelualan johtotehtäviin. Havainnolliset videot on tehty yhteistyössä paikallisten naisten kanssa ja sopeutettu alueen kulttuuriin. Meneillään olevissa hankkeissa selvitetään päiväkotilasten, maahanmuuttajien ja nuorten urheilijoiden ravitsemusta ja siihen vaikuttamista. Aloituspaikkoja on yhteensä 40 ja tutkintonimike filosofian maisteri (FM). Materiaalipaketin toivotaan etenevän laajaan käyttöön Intiassa ja Afrikassa. Maisteriohjelmaan pääsyn edellytyksenä on kanditutkinto ja 15 opintopisteen kokonaisuus ravitsemustieteen keskeisistä osa-alueista, jotka ovat ravitsemusfysiologia, kansanravitsemus ja elintarvikkeet ruokavalioissa. Mutasen ja tohtoriopiskelija Lauriina Schneiderin kehittämän konseptin tavoitteena on raskausajan ja pikkulasten ravitsemuksen ja terveyden parantaminen kehitysmaissa. löitä kehityksessä, joka vuonna 1947 toi ravinnon ja ravitsemuksen yliopistolliseksi oppiaineeksi. sari.honkamaa@saunalahti.fi Ve ikk o So m er pu ro. Alussa pääpaino oli kansanravitsemuksessa, jonka tutkimus keskittyy tätä nykyä erityisryhmiin. Ravitsemusterapeutin pätevyyden voi hankkia Itä-Suomen yliopistossa. Aiemmin ravitsemustieteeseen haettiin suoraan. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja hyvät oman urasuunnitelman mukaiset työelämävalmiudet. Uusi ohjelma käynnistyy syksyllä 2018. 47 3/2018 KEMIA Opintopolku uusiksi Ravitsemustieteen opintopolun uudistaminen on osa Helsingin yliopiston laajaa tutkintouudistusta, jossa siirrytään alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon malliin. Marja Mutasen mukaan suomalaiset ravitsemustieteilijät kantavat myös kansainvälistä vastuuta. ”Sen sijaan FinRavinto-tutkimus, jossa kerätään säännöllisesti tietoa suomalaisten ruuankäytöstä, on siirtynyt THL:n alaisuuteen.” Osaston toiminnassa näkyy myös globaali vastuu. Professorin mielestä on erityisen hienoa, että opiskelijoita on voitu lähettää paikan päälle. Vuosittain otettiin sisään 15 opiskelijaa, ja putkesta putkahti ulos ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelleita elintarviketieteiden maistereita (ETM). Opiskelija voi painottaa opintonsa johonkin kolmesta osa-alueesta, jotka ovat kansanravitsemus (Public Health Nutrition), ravitsemusfysiologia (Molecular Nutrition) ja ruokakäyttäytyminen (Food-related Behaviour). Mutanen on käynnistänyt kurssin, jolla paneudutaan kehittyvien maiden ravitsemushaasteisiin. Englanninkieliseen maisteriohjelmaan voi hakeutua myös ulkomaisista yliopistoista
Tehokkaiden laitteiden ja innovatiivisten menetelmien ansiosta geenitutkimuksesta on tullut olennainen osa sairauksien diagnostiikkaa. Harppaukset ovat olleet niin mahtavia, että kyseessä on yksi isoimmista teknologisista edistysaskeleista”, sanoo geenitutkija Mikko Muona Blueprint Genetics Oy:stä. Yhden ihmisen perimä voidaan uusilla, nopeilla tekniikoilla avata parissa päivässä noin tuhannen euron hintaan. Potilasnäytteestä voidaan nyt yhdellä laboratoriotestillä analysoida kerralla iso joukko geenejä. Juuri tähän vuonna 2012 aloittanut Blueprint Genetics keskittyy. Yritys sekvensoi potilaiden dna:ta ja etsii datasta muutoksia, jotka liittyvät vakaviin, harvinaisiin perinnöllisiin sairauksiin. Jopa koko eksomi eli kaikki geenejä koodaavat alueet on mahdollista sekvensoida yhdellä kertaa ja etsiä siinä mahdollisesti piilevät tautigeenit. Yksityisille ihmisille yritys ei tee dna-analyyseja, vaan tilaajat ovat aina lääkäreitä tai sairaaloita. Yhtiön suurimmat asiakkaat tulevat paitsi Suomesta myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Saudi-Arabiasta. Sisko Loikkanen Kun suuri ihmisgenomihanke vuonna 2003 saatiin päätökseen, oli kulunut aikaa 13 vuotta ja rahaa miljardeja dollareita. Sen jälkeen se tulkitsee geenitiedon eli jalostaa sen terveydenhuollon käytettäväksi. ”Sekvensointilaitteet perustuvat kemiaan, joka on mennyt kovasti eteenpäin. Muonan mukaan käynnissä on iso murros, jossa lääkäreiden kynnys geenitestien teettämiseen madaltuu koko ajan. Suomalainen Blueprint Genetics tutkii potilaan geenit ja tulkitsee tutkimustulokset hoitaville lääkäreille. Oma menetelmä Blueprint Genetics pohjaa osaamisensa sekvensointimenetelmään, jonka 48 Si sk o Lo ikk an en Mikko Muona analysoi vuonna 2016 valmistuneessa väitöskirjassaan epilepsian molekyyligeneettistä taustaa ja aloitti väiteltyään työn Blueprint Geneticsin geenitutkijana.. Projektissa sekvensoitiin ensimmäisen kerran ihmisen perimän koko dna eli määritettiin kolmen miljardin emäksen järjestys ja geenit. Nykyään tilanne on aivan toiBlueprint Genetics jalostaa Geenitietoa lääkäreiden työkaluksi nen. 1990-luvun menetelmät olivat kankeita, ja urakka vaati valtavasti työntekijöitä. Perimän sekvensointi on noussut merkittävään rooliin tautidiagnostiikassa, kiitos uusien, tehokkaiden laitteiden ja menetelmien
Sellaisia ovat esimerkiksi alan kirjallisuuteen perehtyminen ja eri varianttien merkitykseen paneutuminen. Dna-jaksoista vain yksi prosentti edustaa geenejä, loppu on niin sanottuja koodaamattomia alueita. ”Muista voi erottautua keskittymällä laatuun. Yhdellä ajolla voidaan tutkia kymmeniä genomeja, ja ajosta syntyy dataa jopa teratavuja. ”Eksomin sekvensointi on järkevä vaihtoehto silloin, kun analyysin tilanneen lääkärin on vaikea päätellä, mitkä geenit ensisijaisesti pitäisi tutkia. Lopputuleman asiakas saa tietää kolmessa viikossa. Tällöinkin etsintä keskittyy tunnettuihin tautigeeneihin. Tautigeenien lukumäärä ei ole yhtä kuin tautien määrä, sillä yksi geeni voi vaikuttaa useaan eri sairauteen. Samalla selviävät geenit ja niiden poikkeamat. ”Tutkimuksemme saattaa tuoda esiin harvinaisen muutoksen, joka tuhoaa geenin normaalin toiminnan”, Muona kertoo. Niistä noin yksi prosentti on geenejä, jotka koodaavat proteiineja. Vaikka 85 prosenttia harvinaisten sairauksien geenivarianteista löytyy proteiineja koodaavilta eksonialueilta, muutkaan genomin alueet eivät ole yhdentekeviä. Sekvensointi tarkoittaa dna:n emäsjärjestyksen selvittämistä. Geneetikkojen toive on, että tulkintaprosessia voidaan jatkossa automatisoida entisestään, jotta nämä voivat keskittyä tehtäviin, joihin tietokoneet eivät pysty. Tuollaiset variantit raportoimme lääkärille merkitykseltään epäselvänä tapauksena.” Dna eristetään tavallisesti potilaan verinäytteestä, mutta tutkittavaksi kelpaa myös sylki. Analyysi valmistuu nopeimmillaan kolmessa, neljässä päivässä, minkä jälkeen oman aikansa vie sekvensointitulosten tulkinta. Tietokone prosessoi datan, etsii variantit ja vertaa niitä tietokantoihin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa tiedetoimittaja. ”Jos näytteen emäs eroaa vertailugenomista, kyse on variantista tai mutaatiosta”, Muona selventää. Tutkija esitteli yhtiön testejä laboratoriolaitevalmistaja Agilentin Helsingissä järjestämässä seminaarissa, jossa paneuduttiin seuraavan sukupolven kliinisiin sekvensointisovelluksiin. Tutkijoiden tärkein apuväline on tietokone. Aiheuttaako juuri se sairauden, kun muutos on niin pieni ja saattaa lisäksi esiintyä terveelläkin. Eksomin tutkiminen tarkoittaa, että muutaman tai muutaman sadan geenin sijaan analysoidaan perimän kaikki noin 20 000 geeniä. ”Olemme kehittämässä tekoälysovelluksia ja koneoppimismenetelmiä, joiden tavoitteena on tehdä koko prosessista mahdollisimman automaattinen.” Uusia testejä Tätä nykyä Blueprint Genetics työllistää yhteensä jo satakunta henkeä, bioanalyytikkoja, geneetikkoja, bioinformaatikkoja ja it-ammattilaisia. ”Noin 30–40 prosenttia heistä saa sen jälkeen diagnoosin. Blueprintin testeillä niistä on tutkittavissa suurin osa. Suomalaisyritystä kiinnostavat kaikkein harvinaisimmat geenimutaatiot, joita ei aiemmin ole tunnistettu mutta jotka voivat liittyä esimerkiksi vakavaan epilepsiaan, immuunipuutokseen tai sydänsairauteen. ”Olemme käynnistäneet uusia testejä, joilla pääsemme tarkastelemaan myös tautien kannalta merkityksellisiä koodaamattomia alueita. Harvinaisia, yhden geenin mutaatioiden aiheuttamia sairauksia on kuvattu yli 6 000, ja niistä yli puolen taustalla oleva geeni on kartoitettu. Tautigeeneihin pureudutaan vertaamalla sekvensointidatan tuloksia tunnettuun terveen ihmisen perimän emäsjärjestykseen. Proteiineja koodaavia alueita kutsutaan eksoneiksi ja niiden kokonaisuutta eksomiksi. ”Jos muunnos esiintyy 200 000 terveen ihmisen verrokkiaineistossa esimerkiksi yhdellä, meillä on tenkkapoo. Tekoäly apuun Usein tutkimukset tuottavat tulosta eli kertovat todennäköisen syyn potilaan sairauteen, mutta aina ei käy niin. Koodaamattomilla alueilla on muun muassa geenien säätelyyn kuuluvia tehtäviä. Jos jokin emäs eroaa vertailugenomista, kyse on variantista tai mutaatiosta. 49 3/2018 KEMIA kehitti yhtiön perustajiin kuuluva Samuel Myllykangas, kun tämä taannoin työskenteli post doc -tutkijana Stanfordin yliopistossa. Blueprint kehittää jatkuvasti myös uusia lähestymistapoja geenitutkimukseensa. Niistä voi löytyä sellainen variantti, joka vaikuttaa geenin säätelyyn niin, että soluissa syntyy vääränlainen proteiini”, Muona kuvailee. Geenien välialueet ovat introneita. Menetelmä on sekä kätevä että kustannustehokas. Yhden aminohapon koodi on kirjoitettu dna:han aina kolmen emäksen ryhmänä. Usein heidän geenejään on testattu muilla tavoin jo aiemmin mutta ilman tulosta.” Tautigeenejä jäljittävät tutkijat vertaavat sekvensoinnin tuottamaa dataa tavalliseen ihmisperimään ja eri tietokantoihin, jotka sisältävät geenivariantteja ja -mutaatioita. Sekvensoinnin sanakirja. Mutta erityisesti jos kyseessä on uusi löydös, silloin tulkinnasta vastaavat geneetikot”, Muona kertoo. Ihmisellä on noin 20 000 geeniä. Potilaalta saattaa esimerkiksi löytyä tunnetun tautigeenin variantti, joka muuttaa vain yhden aminohapon toiseksi, eikä vastaavaa ole koskaan kuvattu muilla potilailla. sisko.loikkanen@gmail.com Ihmisen perimän dna sisältää kolmisen miljardia emästä. Proteiinit rakentuvat aminohapoista. ”Myös tulosten lopullinen tulkinta ja raporttien kirjoittaminen tehdään osin tietokoneavusteisesti. Tulokset saatetaan vielä varmistaa vanhemmalla, niin kutsutulla Sangerin sekvensointimenetelmällä. Etuna meillä on sekin, että loppujen lopuksi on vain vähän asiantuntijoita, jotka kykenevät analysoimaan tällaista dataa syvällisesti”, tutkija sanoo. Suomalaisyrityksen kasvun perustana ovat Mikko Muonan mukaan laadukkaat testit ja perustellut raportit, joissa alan kirjallisuus on käyty kattavasti läpi. Tutkimalla kaikki geenit saamme kokonaiskuvan, ja löydös on helpompi tehdä.” Koko eksomin sekvensointi auttaa etenkin potilaita, joilla on monimutkainen kehitysviive tai -vamma
Se sopii etenkin työelämässä jo oleville ammattilaisille, jotka haluavat vahvistaa osaamistaan biotaloudesta kokonaisuutena. • Lisätietoa: biotalousosaaja. Avoin korkeakoulutus on nimensä mukaisesti avointa kaikille, joten kuka tahansa voi suorittaa opintoja oman kiinnostuksensa ja tarpeensa mukaan. Osaamissalkun opinnot on koottu avoimien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjonnasta. ”Eri korkeakoulujen tarjontaa on nyt koottu teeman mukaan, mikä on ihan uutta. • Sisältää biotalouteen liittyviä verkko-opintoja suomalaisten avoimien korkeakoulujen tarjonnasta. 50 KEMIA 3/2018 Uusi biotalouden verkkoopintokokonaisuus tarjoaa keinon kehittää alan osaamistaan vaikkapa työn ohessa. Suomalaiset korkeakoulut ovat siksi yhdistäneet voimansa ja kehittävät työelämän tarpeisiin vastaavia biotalouden opintoja. Osaamissalkku on tarkoitettu kaikille biotaloudesta kiinnostuneille. Biotalousasiantuntijan osaamissalkku on tarkoitettu kaikille biotaloudesta ja ympäristöalasta kiinnostuneille pohjakoulutuksesta riippumatta. Sitä kautta opiskelija saattaa löytää sellaisia opintoja, joita ei muutoin olisi osannut edes ajatella”, sanoo Karelia-ammattikorkeakoulun erikoissuunnittelija Mervi Lätti. Suoritetuista opintokokonaisuuksista on mahdollista hakea digitaalinen Open Badge -osaamismerkki. Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus (AVOT) -hankkeessa on mukana kahdeksan suomalaista yliopistoa ja ammattikorkeakoulua sekä useita työelämäkumppaneita. • Hankkeessa ovat mukana Karelia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä joukko työelämäkumppaneita. Salla Anttila Biotalousasiantuntijan osaamissalkkua kokoavat Kareliaammattikorkeakoulussa erikoissuunnittelija Mervi Lätti (vas.), projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen ja lehtori Anne Poutiainen. • Tarkoitettu kaikille biotaloudesta kiinnostuneille koulutustaustasta riippumatta. Biotalousasiantuntijan osaamissalkku. ”Olemme tuottaneet yhteistyössä biotalousasiantuntijan osaamissalkun, Biotalouden asiantuntijaksi verkossa opiskellen joka on kokoelma biotalouteen liittyviä verkko-opintoja”, kertoo projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen Karelia-ammattikorkeakoulusta. karelia.fi ja avothanke.fi. • Tuotettu AVOT-hankkeessa, jossa kehitetään avointa korkeakouluopetusta vastaamaan paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin. Kirsi Taskinen Biotalouden osaamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän
Opintojakso on toiminut monille hyvänä alalle innostajana. Karelia-ammattikorkeakoulun tarjontaan kuuluva opintojakso on herättänyt suurta kiinnostusta, ja sen on suorittanut jo lähes 200 opiskelijaa. Erityistä kiitosta ovat saaneet materiaalin kattavuus ja mahdollisuus suorittaa opinnot verkossa. ”Monet opintojaksot ovat nonstop-opintoja, joten ne voi aloittaa itselle sopivana ajankohtana ja suorittaa omaan aikatauluun sovittaen”, Lätti vinkkaa. Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina Karelia-ammattikorkeakoulussa. Lähtöpaketti antaa kattavan kuvan Näkökulmia biotalouteen -johdantojakso saa Vuorikoskelta kehuja. Ka lle Ki rja lai ne n Biologi ja geneetikko Heikki Vuorikoski aloitti biotalouden osaamissalkun opinnot viime syksynä. Verkkokursseilla voi paneutua esimerkiksi luonnonvarojen riittävyyteen, ympäristön kemikalisoitumiseen tai Green Care -hyvinvointipalveluihin. Johdantojaksolla huima suosio Biotalousasiantuntijan osaamissalkun opinnot aloitetaan kaikille yhteisellä, kahden opintopisteen laajuisella Näkökulmia biotalouteen -opintojaksolla. Ala on sinänsä miehelle tuttu, sillä hänen perustamansa Montisera Oy tutkii, kehittää ja kaupallistaa bioaktiivisia yhdisteitä lääkeja elintarviketeollisuuden käyttöön. Monet ovat ottaneet kantaa, ja keskusteluja on syntynyt hienosti”, kiittelee Karelian lehtori Anne Poutiainen, joka toimii verkkokurssin opettajana. ”Kurssi oli hyvin toteutettu ja tehty. kirsi.taskinen@karelia.fi. Opintojakso on täysin virtuaalinen, joten opiskelija etenee itsenäisesti omaan tahtiinsa kirjallisten ohjeiden avulla ja palauttaa tekemänsä tehtävät arvioitaviksi verkon kautta. Tätä nykyä Vuorikoski työskentelee yrityksen liiketoimintajohtajana. Yritys on patentoinut kuusiuutteen ja osoittanut sen tehon eläinkokeissa. ”Tehtävissä on videoita sekä keskustelu-, pohdintaja monivalintatehtäviä. Perinteisten biotalouden osa-alueiden lisäksi opintojaksoilla pohditaan biotalouden mahdollisuuksia ratkaista nyky-yhteiskunnan haasteita ja luoda uudenlaista liiketoimintaa. ”On ollut myös hyödyllistä verkostoitua muiden opiskelijoiden kanssa”, hän kiittelee. ”Minua kiehtoi myös se mahdollisuus, että kurssilla pystyy verkostoitumaan muiden opiskelijoiden kanssa.” Näin kävikin, sillä erilaisia kontakteja kesätyöntekijöistä tutkijoihin ja yhteistyökumppaneihin on löytynyt. ”Opintojakson jälkeen keskustelua on voinut jatkaa esimerkiksi Facebookiin perustetussa biotalousasiantuntijoiden keskusteluryhmässä.” Opiskelijat ovat antaneet opintojaksolle paljon positiivista palautetta. Saavutus toi Montiseralle voiton viimevuotisen Uusi puu -kilpailun Väestörakenteen muutokset -kategoriassa. Opiskelijat voivat antaa palautetta myös toisilleen. Seitsemän vuotta biotalouden parissa töitä tehnyt Vuorikoski kiinnostui biotalouden osaamissalkusta useastakin syystä. Pidin myös kurssin interaktiivisuudesta, esimerkiksi yhdessä tehtävässä keskusteluun osallistuivat kaikki.” Opintojakson aikana tutustutaan muun muassa biotalouden eri osaalueisiin ja prosesseihin, Suomen biotalousstrategiaan sekä biotalouden mahdollisuuksiin nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan hyvä lähtöpaketti, josta sai kattavan kuvan.” Biotalousasiantuntijan osaamissalkku kokonaisuudessaan koostuu eritasoisista opinnoista. Sisältö ja suoritustapa oli hyvin pitkälle mietitty. ”Lähtötilanteessa opiskelijat olivat eritasoisia. ”Kaikki biotalouden eri puolet oli otettu huomioon, ja materiaaliin oli kerätty hyvin linkkejä ulkopuolisiin lähteisiin, joissa kerrotaan biotaloudesta eri vinkkeleistä. Siitä ei ole koskaan haittaa”, hän naurahtaa. Vaikka johdantojakso tarjoaa ennen muuta perustiedot aiheesta, se sisälsi uutta, kiinnostavaa asiaa myös alan konkarille. ”Aihe kiinnosti, sillä yksi tuotteistamme on juuri biotalouden ytimessä. Lisäksi halusin jollain lailla pätevöityä ja saada prenikan kylkeen. Vaikka itse alasta jo vähän tiesinkin, kurssilla pysyi kyllä mielenkiinto yllä.” Osaamissalkku sisältää verkkokursseja sekä biotalouteen vasta perehtyville että pidemmälle ehtineille. Turussa toimiva Montisera hyödyntää muun muassa kuusen hemiselluloosasta löytynyttä terveysvaikutteista ainesosaa, jota voidaan käyttää alavirtsatieoireiden ehkäisemiseen ja hoitoon. 51 Geneetikko haluaa Pätevöityä ja verkostoitua Montisera Oy:n Heikki Vuorikoski on tyytyväinen opintoihinsa
Kierrätyksessä avainasemassa on kompressoriteknologia. Lisäksi sen viskositeetti on alhainen. Lähes inerttinä kaasuna helium on erinomainen, usein öljyä parempi aine metallin karkaisussa. Kaasulla on runsaasti käyttökohteita alkaen lääketieteellisistä magneettikuvantamislaitteista (MRI) sekä elektroniikan ja fotoniikan tuotantolaitoksista aina ilmalaivoihin ja vappupalloihin. Suurista yrityksistä esimerkkejä ovat Air Liquide, Linde ja Air Products”, kertoo Sauer-yhtiön tekninen myyntijohtaja Stelios Flessas. Käsiteltävää kappaletta ei heliumkarkaisun jälkeen tarvitse puhdistaa. Siksi helium sujahtaa pienenkin reiän läpi. Teksasin Amarillossa toimiva Yhdysvaltain valtiollinen heliumvarasto rajoittaa myyntiään vuoden 2020 jälkeen. Varannot hupenevat, hinta heilahtelee Helium on siis arvoaine, jonka kierrätykseen innostaa myös sen niukkuus. Toisaalta markkinoille voi ilmestyä uusia tuottajia. Tiedelehti Nature kertoi viime vuonna, että yliopistot joskus välttelevät palkkaamasta tutkijoita, joiden tutkimushankkeet edellyttävät heliumin käyttöä. Kompressoreissa olennainen asia on niiden tiiviys. Heliumia saadaan maakaasusta, jossa sitä toisinaan esiintyy pieninä pitoisuuksina. ”Juuri nyt heliumin kysyntä kasvaa eniten globaalissa kaasubisneksessä. Sauerin valmistamat laitteet käyvät läpi 16-tuntisen tiiviystesSa ue r Co m pr es so rs Erityisesti heliumin puristusta varten kehitetyt kompressorit käyvät läpi 16 tunnin tiiviystestin.. Kalevi Rantanen Helium on alkuaine, joka on osoittautunut ihmiskunnalle yhä tarpeellisemmaksi. Esimerkiksi vuonna 2016 heliumia löydettiin Tansaniasta. Korkeapaineinen kaasu voidaan säilyttää sellaisenaan tai nesteyttää. Itse heliumia on vaikea säilyttää ja käsitellä. Kaasualan verkkolehti Gasworld puolestaan varoitti helmikuussa 2018 uudesta heliumpulasta. Heliumilla on hänen mukaansa yhä enemmän menekkiä myös tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa, autoteollisuudessa ja valmistavassa teollisuudessa yleisesti. Sitten se puristetaan kompressorilla noin 200 barin paineeseen. Yritys tuntee heliumin markkinat ja käyttökohteet tarkkaan, sillä se on kehittänyt kaasutiiviitä heliumkompressoreita 1970-luvulta alkaen. Kaikista kaasuista heliumilla on alhaisin kiehumispiste. Heliumin hinta heilahtelee päätuotteen hinnan mukana. Tutkimuslaitoksissa heliumin puute tai kalleus voi pahimmillaan jopa pysäyttää tieteenteon. Heliumatomin halkaisija on pieni. Yleiskuvaa uudet löydöt eivät silti muuta. Kierrätystekniikan keskiössä kompressorit Heliumin kierrätystekniikassa olennaisia ovat tiiviit kompressorit. Toisaalta tämä heliumin ominaisuus on samalla haitta. 52 KEMIA 3/2018 Helium on arvokas ja jatkuvasti tarpeellisemmaksi käyvä alkuaine. Se on siksi yksi suosikkiaineista hyvin alhaisten lämpötilojen tekniikassa. Heliumkompressoreita valmistaa muun muassa saksalainen Sauer Compressors, joka pitää pääkonttoriaan Kielissä. Heliumin annettiin aikoinaan käytön jälkeen karata avaruuteen, mutta tilanne on sittemmin muuttunut, ja ratkaisuja aineen kierrättämiseen haetaan tosissaan. Suuren läpitunkeutumiskykynsä ansiosta heliumia käytetään vuotojen havaitsemiseen. Esimerkiksi karkaisusovelluksissa helium kootaan käytön jälkeen suuriin säiliöihin. Entistä kalliimpaa ainetta ei enää haluta päästää karkuun, vaan se pyritään kierrättämään uuteen käyttöön. Aineen hintaan Helium halutaan kiertämään ja saatavuuteen vaikuttavat myös poliittiset käänteet. Hapettumisen aiheuttamat värivauriot voidaan sen avulla välttää. Bulkkiheliumin hinta on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut
Maksimaalinen vuoto saa painehäviöllä mitattuna olla korkeintaan 0,1 millibaria litraa ja sekuntia kohti. Seuraavaksi kompressoriin vedetään alipaine. Tavallisen kompressorin ongelmakohta heliumia puristettaessa on myös lauhteen erotin. Tätä nykyä yhtiö keskittyy keskija korkeapaineisiin mäntäkompressoreihin painealueella 20–500 baria. Tekniikan arvostuksesta kertoo myös testauksen perusteellisuus. Heliumkuplat paljastavat vuodot ulospäin. Sen on omistanut kolmen sukupolven ajan Murmannin perhe. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Arvostettu perheyritys Sauer Compressors kuuluu niin kutsuttuihin keskisäädyn yrityksiin, joita ihmetellään, kadehditaan ja kaipaillaan usein Suomeenkin. Teollisen kompressorin pitää toimia paljon pitempään, noin 7 000 tuntia vuodessa. Kaasussa on vesihöyryä, joka puristettaessa lauhtuu. Yhtiö on valmistanut ilmakompressoreja yli 80 vuotta ja heliumkompressoreja 1970-luvulta alkaen. Testit myös tehdään heliumilla eikä ilmalla. Olisiko tässä yksi Saksan vientimenestyksen salaisuuksista. Käsiteltävät kaasut ovat ilmaa, neutraaleja kaasuja ja jalokaasuja. Sisälle synnytetään ylipaine. Flessas mainitsee myös insinöörijärjestö VDI:n jäsenyyden. 53 3/2018 KEMIA tin. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Heliumia tarvitaan muun muassa ilmalaivoihin. Tiiviys tutkitaan käynnin aikana, ei pelkästään staattisesti eli koneen seisoessa. Sauerin kompressoriin on rakennettu heliumin talteenotto ja kierrätys lauhteesta. He testaavat kaikki kompressorit ilmalla”, huomauttaa Flessas ja kertoo työskennelleensä kansainvälisessä teknologiamyynnissä jo 30 vuotta. Viimeiseksi tehdään painehäviötesti käyttöpaineessa, esimerkiksi kaasun painetasolla 230 baria. Yhtiöön kuuluu 12 yksikköä, jotka toimivat eri maissa. ”Pääkilpailijoillamme ei ole vastaavaa testiä. Näin havaitaan mahdolliset epäpuhtauksien vuodot sisäänpäin. Muidenkin jalokaasujen kierrätys kiinnostaa Tiiviys vaatii kaiken kattavaa osaamista. Heliumia menetetään lauhteen mukana. Suomenkin taivaalla nähty Ilmalaiva Pegasos kuljettaa mittalaitteita, joiden avulla EU:n ilmakehätutkijat selvittävät ihmisen aiheuttamien päästöjen vaikutusta ilmastonmuutokseen.. ”Heliumkompressori on noin kymmenen kertaa tiiviimpi kuin tavallinen ilmakompressori”, Flessas mainitsee. Yrityksen asiakkaita ovat sotalaivastot, siviilimerenkulun yritykset, off shore -yritykset ja teollisuus. Testauksilla varmistetaan, että vuodot on minimoitu. Niidenkin käsittelyyn tarvitaan erikoiskompressoreja. Perheyritys on perustettu 130 vuotta sitten. Kompressorissa on kaksoistiiviste, joka pysäyttää vuodot molemmista suunnista, sisältä ja ulkoa. Myös muiden heliumin kaltaisten kaasujen, kuten argonin ja neonin, kierrätyksestä tulee jatkossa yhä kiinnostavampaa. Niiden käyttöaika on pieni, 200 –1 000 tuntia. Työntekijöitä on vähän yli 500. Esimerkiksi hengitysheliumin kompressorit eivät ole tarpeeksi tiiviitä teollisuuden käyttöön. Saksalaisyritys upottaa koko kompressorin veteen. Saksalainen insinöörikulttuuri, tekniikan arvostus ja ammattiylpeys näkyvät
Uudet yhdisteet muodostavat kieltosopimukselle todellisen uhan, joten kyky niiden analysoimiseen on oleellinen osa verifikaatiolaboratorioiden osaamista. Uusien analyysimenetelmien, kuten HRMS:n eli korkean erotuskyvyn massaspektrometrian, asema identifioinnissa vaatii Denierin mukaan uudenlaista ohjeistusta, samoin menetelmistä saatavien tulosten raportointikriteerit. Suullisten esitysten lisäksi ohjelmaan kuului posterinäyttely. OPCW:n Philippe Denier puolestaan kertoi laboratorioille suunnatuista suorituskykytesteistä (Proficiency tests), joissa menestyminen on yksi edellytys järjestön designoidun laboratorion aseman saavuttamiseen. Talon tunnetuimmat asiakkaat vankila-aikana lienevät olleet vuosien 1945–1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitut päättäjät, muun muassa presidentti Risto Ryti, sekä ainakin vanhemman kemistipolven muistama Volvo-Markkanen. Työpajan esitelmät pidettiin rakennuksen 1830-luvulla valmistuneessa kappelissa, jota käytetään edelleen myös kirkollisiin toimituksiin, kuten häihin ja hartauksiin. OPCW:lle itselleen on olennaisen tärkeää, että sillä on käytössään ajanmukaiset analyysimenetelmät ja -tekniikat, joilla se pystyy kouluttamaan myös omaa laboratoriohenkilökuntaansa. Pohdintaa kaipaa myös suorituskykytestien raportointikriteerien soveltuvuus autenttisten näytteiden analyysitulosten raportointiin niin sanotun väitetyn käytön tapauksissa. Verifinin johtaja, professori Paula Vanninen kertasi työpajan avajaisosiossa Sinisen kirjan historiaa vuodesta 1977, jolloin ensimmäinen kirja näki päivänvalon. Sekä ympäristöettä biolääketieteellisiin näytteisiin liittyvät testit on tehty tarkoituksella haastaviksi, jotta jyvät erottuvat akanoista. Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin juhlisti 20-vuotiasta kieltosopimusta kansainvälisellä työpajalla.. Nyt julkaistu uusi ROP-kokoelma vahvistaa edelleen laboratorioiden asemaa todentamisanalytiikassa. joulukuuta 2017 hotelli Katajanokassa, joka toimi vuodesta 1837 vuoteen 2002 vankilana. • Yksi 17 laboratoriosta maailmassa, joilla on OPCW:n myöntämä pätevyys tutkia ympäristöja biolääketieteellisiä näytteitä tapauksissa, joissa kemiallisia taisteluaineita on käytetty tai väitetään käytetyn. Verifin • Kemiallisen kieltosopimuksen instituutti Verifin on perustettu vuonna 1994. Ensimmäisissä kirjoissa julkaistut menetelmät ja muu kemiallisiin taisteluaineisiin liittyvä tieteellinen materiaali toimivat pohjana kieltosopimukseen tähdänneissä neuvotteluissa. Kappeli on Helsingin toiseksi vanhin yhä toimiva kirkko, mutta se soveltui mainiosti myös tieteellisten saarnojen pitämiseen ja kuulemiseen. Esillä olleet 29 posteria sijoitettiin entisen vankilan käytäville. huhtikuuta 1997. • Toimii Helsingin yliopiston kemian laitoksen yksikkönä. Edellinen versio julkaistiin Helsingissä vuonna 2011. Uusi Sininen kirja Työpajan ehkä merkittävin anti oli uuden niin kutsutun Sinisen kirjan (Blue Book) eli suositusmenetelmäkirjan julkistaminen. Biolääketieteelliset näytteet ovat tärkeitä etenkin väitetyn kemiallisten aseiden käytön todentamisessa. Kemiallisen aseen kieltojärjestön OPCW:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Christopher Timperley toi puheessaan esiin Verifinin suuren merkityksen kieltosopimuksen verifikaatiomenetelmien kehittämisessä ja niiden julkaisemisessa Sinisissä kirjoissa. Moni heistä majoittui vanhoista vankiselleistä remontoiduissa huoneissa, joihin kulku tapahtui vankilakäytännöistä poiketen omilla avainkorteilla. Kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyneet suositusmenetelmät on tarkoitettu akkreditoinnin pohjaksi laboratorioille, jotka ovat saaneet tai haluavat saada OPCW:n myöntämän designaation eli pätevyyden järjestön toimittamien ympäristötai biolääketieteellisten näytteiden tutkimiseen. Verifinin kokoama uusi Sininen kirja (Recommended Operating Procedures (ROPs) for the Sampling and Analysis in the Verification of Chemical Disarmament, 2017 Edition) sisältää lukuisia kokonaan uusia menetelmäkuvauksia sekä päivitetyt versiot vuoden 2011 menetelmistä. Sopimus astui voimaan 29. Englanninkieliseen työpajaan osallistui 118 asiantuntijaa 28 maasta. 54 KEMIA 3/2018 Vesa Häkkinen Verifinin kolmipäiväinen työpaja järjestettiin 11.–13. Uusin Sininen kirja antaa suositusohjeita viimeaikaisen kemian kehityksen mukanaan tuomiin analyysitarpeisiin muun muassa biolääketieteellisten näytteiden, biotoksiinien ja uusien keskushermostoon vaikuttavien erittäin toksisten yhdisteiden osalta. Kirjan kirjoittamiseen Verifinin työpaja Katajanokan vankilassa KOKOUKSIA osallistui 22 laboratoriota ja yli 70 tutkijaa ympäri maailmaa
Esitysten aiheet vaihtelivat Syyrian sariinimyrkytysten verifioinnista ja uusien meressä ja merenelävissä esiintyvien toksiinien metsästyksestä myrkytysten aiheuttamien kuolemien kuolinsyyntutkimuksiin. Kuvaan kokoontuivat myös muut kirjan tekijät, jotka osallistuivat Helsingin-työpajaan. Kemikaali-iskun tai -onnettomuuden tapahtumapaikalla tehdään nopealla aikataululla tutkimuksia, joiden tavoite on selvittää, millainen kemikaaVerifinin johtaja Paula Vanninen (eturivissä) esittelee tuoreinta Sinistä kirjaa. vesa.hakkinen@helsinki.fi Veikko Somerpuro. Näin voidaan ryhtyä oikeisiin lääkintä-, puhdistusja suojelutoimenpiteisiin altistuneiden auttamiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Esitykset valottivat hyvin varustettujen kenttälaboratorioiden toimintaa, erilaisilla ilmaisimilla varustettujen tiedusteluajoneuvojen käyttöä sekä pienten kannettavien kemikaali-ilmaisimien käyttötapoja ja -mahdollisuuksia. Näin voi löytyä myös kemikaalin valmistanut laitos tai laboratorio. Suurin osa lienee ollut ensimmäistä kertaa vankilassa, toivottavasti myös viimeistä. 55 3/2018 KEMIA Analytiikka kehittyy Suullisia tieteellisiä esityksiä työpajassa kuultiin 24. li on kyseessä. Työpaja järjestettiin ulkoministeriön, OPCW:n ja laitevalmistajien tuella. Kirjoittaja työskentelee Verifinin laboratoriopäällikkönä. Lisäksi luennoilla paneuduttiin kemialliseen attribuutioanalytiikkaan sekä kentällä tapahtuvaan detektointiin, näytteidenottoon ja analyysiin liikkuvissa laboratorioissa. Tämä tapahtuu sivutuotteiden ja epäpuhtauksien tai tiettyjen pysyvien alkuaineisotooppien isotooppisuhteiden avulla. Niistä kahdeksan oli suomalaistutkijoiden ja viisi laitevalmistajien pitämiä luentoja. Tieto auttaa selvittämään syyllisyyskysymyksiä tapauksissa, joissa väitetään käytetyn kemiallisia taisteluaineita. Esityksissä kuvattiin erilaisten analyysitekniikoiden, kuten isotooppisuhdemassaspektrometrian (IRMS), korkean erotuskyvyn massaspektrometrian ja kaasukromatografia-massaspektrometrian (GC-MS) tuottaman datan – yhdistettynä datan tilastolliseen käsittelyyn – käyttöä attribuutioanalytiikassa. Attribuutioanalytiikan tavoitteena on määrittää näytteistä löydetyn kielletyn kemikaalin valmistuksen synteesireitti ja lähtöaineiden alkuperä. Osallistujilta saatu palaute oli poikkeuksetta positiivista, ja erityiskiitos lankesi mielenkiintoiseksi koetusta työpajan pitopaikasta. Teemoina olivat muun muassa biolääketieteellisten näytteiden analytiikka, toksiinianalyysit ja keskushermostoon vaikuttavien yhdisteiden analysointi
Saharan eteläpuolinen Afrikka on nyt kartoitettu”, kertoo tutkija Mercy Nyambura Icraf-keskuksesta. Afrikan nälkää suitsitaan Viljelymaan täsmäkartoituksella Sen jälkeen uutteesta mitataan ravinteiden makroja hivenravinnepitoisuudet. Tutkimustuloksia viedään myös käytäntöön. Miika Vähämaa Viljavuustutkija Jane Mwangi analysoi hybridimenetelmän tuottamaa tietoa peltomaan tilasta ja hivenravinteista Icraf-keskuksen Nairobin-laboratoriossa. Tietoa on levitetty Keniasta jalkatyönä tutkimuslaitosten kautta eri maihin. Yllättävä yhtäläisyys Menestyksekkään kampanjan taustalla on Esalan ja hänen kollegojensa epäily siitä, että Afrikan aliravitsemus, heikot sadot ja piilonälkä johtuvat pitkälti maaperän puutoksista. Afrikassa oli juuri alkanut pohdinta hivenravinteiden merkityksestä”, Esala kertoo. Tämä tapahtuu nuuhkimalla jättimantereen maaperää röntgenja infrapunasätein. Tutkijat haluavat panna Afrikan nälän kuriin saattamalla maanosan pellot parempaan kasvukuntoon. Hybridikartoitukseen on yhdistetty myös uniikki suomalaismenetelmä, viljavuusuutto. Viljavuustuottotekniikassa maata uutetaan laimealla suolaliuoksella. IC RA F. Keniassa toimiva kehitysmaiden maaja metsätalouden tutkimuslaitos Icraf on 2000-luvun mittaan selvittänyt peltomaan tilannetta säteilykuvantamalla, mutta menetelmä ei anna tietoa hivenravinteiden puutoksista. ”Asiat loksahtivat paikalleen. ”Kun kasvi ei saa hivenaineita, vaikkapa sinkkiä, se ei välttämättä kasva ollenkaan”, professori sanoo. Samoin on pula boorin, kuparin ja sinkin kaltaisista hivenravinteista. Köyhä ravinto alkaa pikku hiljaa riuduttaa sekä ihmistä että kotieläimiä. Viljelijöitä on tavoitettu kouluttamisen kautta liki 200 000. Maatalouden tutkimuskeskuksen jo 1950-luvulla kehittämän menetelmän ansiosta suomalaispeltojen lannoittaminen on saatu oikealle tolalle. Sen jälkeen Icraf-keskus on tehnyt suomalaistekniikasta yhden toimintansa kärjistä. Tätä nykyä hybridilaitteita on käytössä 15 laboratoriossa eri puolilla maanosaa, ja viljelymaita tutkitaan monessa maassa ensimmäistä kertaa kattavasti ja tieteellisellä tarkkuudella. Maasta puuttuu tärkeitä pääravinteita, kuten rikkiä, fosforia ja typpeä. Suomen ja Saharan eteläpuoleisen Afrikan maaperät ovat osoittautuneet ravinnepuutoksiltaan yllättävän samanlaisiksi. 56 KEMIA 3/2018 ULKOMAILTA Afrikan maaperän viljavuutta tutkitaan monimuotomenetelmällä, jossa hyödynnetään myös suomalaista innovaatiota. Esalan idea tietotaidon viennistä sai vauhtia vuonna 2012, kun Suomen kehitysyhteistyöhanke FoodAfrica käynnistyi. ”Tietoa hivenainelannoittamisesta on levitetty kuuteen Afrikan maahan. ”Ja jos kasvaakin, siitä valmistetussa ruuassa ei ole ihmiselle välttämättömiä hivenaineita, mikä väistämättä johtaa aliravitsemukseen.” Esalan mukaan iso osa nälänhädästä on niin sanottua piilonälkää, jossa ravintoa on muuten riittävästi, mutta siinä on liian vähän hivenaineita. Ei siis ihme, että kenialainen tutkimusryhmä innostui, kun Luonnonvarakeskuksen professori Martti Esala otti siihen yhteyttä ja kertoi suomalaisesta innovaatiosta. Menetelmä ja sen myötä kertynyt tietopankki on yhdistetty säteilykuvantamiseen. ”Sykli katkeaa vain, kun tiedetään, mitä maaperästä puuttuu ja miten sitä kannattaa lannoittaa tai muuten täydentää ihmisten hivenravinteiden saantia.” Täsmätietoa viljelyn kannalta olennaisista hivenravinteista on nyt saatu
Tähän asti APK on kierrättänyt teollisuuden jätemuoveja, mutta seuraavaksi tähtäin on kuluttajilta kerätyn El ina Sa ar ine n APK:n Julia Wunder (vas.) ja Florian Riedl haluavat kierrättää pakkausmuovit takaisin korkealaatuisiksi pakkausmateriaaleiksi. ”Yleensä uusiomuoveja käytetään hieman alempiarvoisten tuotteiden valmistukseen. Uusi laitos prosessoisi esimerkiksi LDPEja HDPE-muoveja, jotka olisivat peräisin nimenomaan kuluttajamuovipakkauksista. Yrityksellä on Leipzigin lähellä Merseburgissa käsittelylaitos, jonka kapasiteetti kasvaa tänä vuonna 8 000 tonniin. ”Me murskaamme pakkauksen ensin pieniksi hiutaleiksi ja liuotamme mursSaksalaislaitos kierrättää hankalatkin muovipakkaukset keen patentoimallamme teknologialla. Se on kallista. Monikerrosmuovit eivät ole ongelma Saksalaisyritys on kehittänyt teknologiaansa lähes kymmenen vuotta. Florian Riedl antaa esimerkin monikerroskalvoista valmistetusta juustopakkauksesta, jossa voi olla vaikkapa polyeteenistä (PE) ja polyamidista (PA) tehtyjä kalvoja. 57 3/2018 KEMIA muovipakkausjätteen prosessoinnissa. • Yli 3 100 näytteilleasettajaa. Laitoksen sijaintipaikka on vielä auki. ”Meidän mielestämme nämä niin sanotut downcycling-markkinat ovat täynnä. Yritys pystyy käsittelemään myös monikerrosmuovit, jotka ovat muissa kierrätysprosesseissa osoittautuneet hankaliksi. Liuotinta voidaan käyttää prosessissa uudelleen ja uudelleen.” Yritys etsii parhaillaan teollisuuskumppaneita uuden, 25 000 tonnin laitoksen rakentamiseen. Nyt muovialalla tarvitaan korkean laadun kierrätystä, suljettuja kiertoja pakkauksista pakkauksiin”, kaksikko sanoo. ”Seuraavassa vaiheessa liuenneet ja kiinteät muovit, siis PA ja PE, erotellaan toisistaan. Muovi palaisi suljetussa kierrossa takaisin pakkauskäyttöön. Käsittelyn lopputuloksena syntyvät uusiogranulaatit kelpaavat sataprosenttisesti joustokerrosmuovikalvon valmistukseen. Näin uskoo saksalainen APK AG, joka haluaa perustaa uusia laitoksia käsittelemään muovipakkausjätettä. Riedl on hiljattain käynyt myös Suomessa tutustumassa siihen, kuinka muovinkierrätys on järjestetty täällä. Polyeteeni hajoaa, mutta polyamidi ei”, Riedl kuvailee. Kiinan päätös laittaa rajat kiinni Euroopasta tuotavalle kierrätysmuoville synnyttää Eurooppaan kysyntää kierrätysratkaisuille ja investointeja uusiin kierrätyslaitoksiin. IFAT täyttää 36 jalkapallokentällistä • IFAT-messut Saksan Münchenissä 14.–18.5.2018. Messut ovat IFATin historian suurimmat.. ”Meidän teknologiaamme ei pidä sekoittaa kemialliseen kierrätykseen, jossa muovi hajotetaan monomeereiksi. Vuonna 2008 perustettu muoviteollisuuden startup-yritys on kehittänyt ja patentoinut liuotusteknologian pakkausjätteen prosessointia varten. Sitten liuotin poistetaan ja muovimateriaali pelletöidään. • Tapahtuma on yksi maailman suurimmista vesi-, uusiomateriaali-, jäteja lietealan messuista. APK:n tekniikalla sekalaisista pakkausjätteistä syntyy puhtaita polymeereja. • 18 hallia, yhteensä 260 000 neliömetriä näyttelytilaa. Yhtiö tähtää etenkin sekalaisen pakkausmuovin kierrättämiseen. Me ainoastaan liuotamme polymeerit rikkomatta niiden rakennetta, mikä tekee teknologiasta taloudellista.” Elina Saarinen Saksalainen startup-yritys suunnittelee laitosta, joka kierrättäisi myös kuluttajilta kerätyn sekalaisen pakkausmuovin takaisin pakkauksiin. Niistä tehdään esimerkiksi rakennustai puutarhatuotteita”, kertovat yhtiön edustajat Florian Riedl ja Julia Wunder IFAT-messujen ennakkolehdistötilaisuudessa Münchenissä
NYT ON viimeisenkin ja , kuinka tärkeää on päivittää tietonsa . Signaaleina se leviää kosmokseen ja saastuttaa arvattavasti ulkoavaruuttakin kuvallisilla tunteenpurkauksilla. KOTIMAINEN emojien opetus voisi olla merkittävä asia. Keemikko Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Kielitaidottoman työnhakijan menee suoraan . Toki tämä ei koske työtä, jossa vaaditaan vain . Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Maan päällä taitoa vaaditaan työssä, varsinkin niiltä, jotka tai . Naapurigalakseilla varmasti panee merkille sen, onko viestittäjä ollut vai . XAVIER jokainen oppii kääntämään Shakespearen tekstit alkuperäiskielestä . Faraoille ja muille oppineemmille egyptiläisille ei tuottaisi ongelmia. Moni työnantaja päteviä , jotka osaavat . voi jopa maisterin tutkinnon. Sen sijaan ei ole hyväksyttävä syy. Entäpä Kullervon kirous: . Sen vuoksi kannattaa olla tarkka siitä, mitä . Kielitaitoisilla on työmarkkinoilla näkymät. Sen sijaan Suomessa ei ole yliopistossa opiskeltava oppiaine muualla kuin tologiassa. Vaikkapa Kalevalan kääntäminen olisi lönnrotmainen uroteko. Ihmiskunta on astunut tuhansia vuosia taaksepäin. Muuten on muuttuneessa maailmassa kuin , ja edessä on vain . Luennoilta voi olla poissa, jos sattuu olemaan tai . Sammon ryöstö kääntyisi helposti: . Siinähän , joka taas . 58 KEMIA 3/2018 P uh ut ko em oj ia . Tarina Väinämöisestä ja Ainosta sopisi erityisen hyvin #meetoo -aikakauteen. XAVIER-YLIOPISTOSSA ei lähetetä tavallisia wilmaviestejä, vaan esimerkiksi poissaolot pitää pystyä selittämään yhdellä tai muutamalla . Ei kuitenkaan hätää, sillä voi opiskella toisena kielenä Xavier-yliopistossa Yhdysvaltain Ohiossa. EMOJI ON nopeimmin yleistyvä kieli tässä osassa universumia. Tavallisesta on pitkä nykyhetkeen. KEEMIKKO. Sen vuoksi ei tule mitään, vaan ja . Monella tapaa muistuttaakin juuri hieroglyfeistä
Palkintoraati koostui suomalaisista teknologiavaikuttajista. Sp inv er se. Päivi Ikonen Teknologiajohtajat Matti Heikkilä (vas.) ja Vesa Varjonen ovat suomalaista huippuosaamista edustavien vientiyritysten kantavia voimia. Heikkilä on roolimalli muille pk-yrityksien teknologiajohtajille näyttäessään, kuinka uusia ekosysteemejä rakennetaan EUtukea hyödyntäen ja miten Suomea uudistetaan luomalla uusia, kestäviä ratkaisuja teollisuuteen.” Näin sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtaja Laura Juvonen, joka toimi puheenjohtajana vuoden teknologiajohtajat valinneessa tuomaristossa. Vuoden teknologiajohtaja -palkinto jaetaan tunnustuksena teknologiajohtajalle, joka on työllään vaikuttanut yrityksensä teknologiakyvykkyyteen ja kasvumahdollisuuksiin, toimii inspiroivana johtajana ja vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisissa verkostoissa. Hänessä yhdistyvät vahva osaaminen, teknologian ja tutkimusmaailman syvä ymmärrys sekä vuosikymmenten ammattitaito”, Kyöstilä sanoo. ”Matti on käytännössä omin käsin luonut kokonaisen arvoketjun tyhjästä”, sanoo MetGenin toimitusjohtaja Alex Michine. Palkinnon myöntäjiä ovat Business Finland, Teknologiateollisuus ja Spinverse. Tuotekehityksen ja kaupallistamisen vauhdin takana on isossa osassa Matti Heikkilä. MetGen on kyennyt kokoamaan merkittävän määrän julkista rahoitusta, jonka turvin se tähtää yhä parempaan raaka-aineiden käyttöasteeseen ja tehokkaampiin prosesseihin. Varjonen on koulutukseltaan lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri. Kyöstilän mukaan kasvuhalu ja motivaatio lähtevät esimerkin voimasta. Helsinkiläinen Planmeca on yksi maailman johtavista hammashoitolaitteiden valmistajista, jonka tuotteita viedään yli 120 maahan. Ilman tätä mentaliteettia innovointi organisaatiossa kuolee”, toteaa Planmecan perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä. Vuonna 1971 startanneen yrityksen oma johtava teema on jatkuva uudistuminen. ”Palkintoraadin keskustelussa nousi esille, kuinka tärkeää monialainen koulutus ja osaaminen on tulevaisuuden teknologioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä”, Laura Juvonen kertoo. Planmecassa vuodesta 2004 työskennellyt Varjonen nousi yhtiön teknologiaja tutkimusjohtajaksi vuonna 2015. ”Planmeca ei ole yrityksenä ikinä valmis, eivätkä tuotteemme koskaan lakkaa kehittymästä. Yhtiön vahvuutena pidetään uusien ratkaisujen poikkeuksellisen ripeää viemistä laboratorioista markkinoille. Hän ei pelkää lähestyä isojakaan pelureita, mikä on tärkeä ominaisuus kasvukiidossa olevalle pk-yritykselle. ”Matin rakentamat ekosysteemit Vuoden teknologiajohtajat uudistavat suomalaista teollisuutta maksimoivat kaikkien tahojen saaman hyödyn. Cleantech-yrityksen entsyymien valttikortti on geneettinen räätälöinti, joka auttaa niitä kestämään vaativiakin olosuhteita. 59 3/2018 KEMIA HENKILÖUUTISIA Vuoden 2018 teknologiajohtajiksi on valittu Matti Heikkilä MetGen Oy:stä ja Vesa Varjonen Planmeca Oy:stä. ”Teknologiajohtaja Matti Heikkilä on henkilönä erittäin hyvä verkottuja. Osaaja toimii esimerkkinä Vesa Varjonen on toiminut monenlaisissa tehtävissä lääketieteellisen kuvantamisen parissa reilun neljännesvuosisadan. Hänellä on uskomaton kyky muovata kokonaisia toimialoja visiollaan”, Michine kiittelee. ”Vesa Varjonen on tällainen esimerkki. Matti Heikkilä työskentelee teknologiajohtajana kaarinalaisessa MetGen Oy:ssä, joka valmistaa entsyymituotteita muun muassa selluja paperiteollisuudelle, jätevedenpuhdistukseen ja biopolttoaineisiin. Päätoimensa lisäksi Heikkilä vastaa yhtiön markkinoinnista ja uusien liiketoimintojen kehittämisestä. Hänen johdollaan myös valmistusprosessien päästöt on saatu minimoitua liki nollaan. Molempia luonnehditaan innovatiivisiksi uudistajiksi
Vastaväittäjänä toimi prof. Wilfred Hoeben (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena dos. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Alessandro Sartori (Zürichin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Turun yliopisto FM Tuomas Huokon väitöskirja Integrative regulation of major bioenergetic pathways in Synechocystis sp. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vootele Võikar (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. DI Henri Vahlmanin väitöskirja Light-induced degradation due to Cu precipitation in crystalline silicon: Modeling and impact on PERC solar cells tarkastettiin 20.4.2018. Göker Gürbüzin väitöskirja Investigations on protein-lipid interactions under oxidative conditions tarkastettiin 23.3.2018. Juha Peltonen. Vastaväittäjänä toimi dos. Heikki Tanila. Maija Lahtela-Kakkonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Robert Winqvist. Vastaväittäjänä toimi prof. Yulong Baon väitöskirja Protein oxidation in meat: Effects on texture and water-holding tarkastettiin 16.3.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Janne Grønli (Bergenin yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. DI Jonna Kuusiston väitöskirja Starch-Calcium Carbonate Hybrid Pigments for High Filler Content Papers tarkastettiin 13.4.2018. FM Sanna Rauhamäen väitöskirja Biomolecular interactions of tailored small molecules tarkastettiin 20.4.2018. Tampereen teknillinen yliopisto DI Matti Kanniston väitöskirja Metabolic Engineering of Acinetobacter baylyi ADP1 for Improved Growth and Wax Ester Production Using Components of Lignocellulosic Hydrolysates as Carbon Sources tarkastettiin 23.3.2018. M.Sc. 60 KEMIA 3/2018 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Markus Bosundin väitöskirja Development of Atomic Layer Deposition Processes for Nanotechnology Applications tarkastettiin 23.3.2018. Muthiah Bosen väitöskirja Molecular and functional characterization of ABRAXAS and PALB2 genes in hereditary breast cancer predisposition tarkastettiin 6.4.2018. Vieno Piironen. Thaddeus Maloney. Gudrun Kissinger (Leibnizinstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Olli Pentikäinen. Eva Thorin (Mälardalenin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Wenli Zhaon väitöskirja Numerical Simulation of Reactive Crystallization in Stirred Tank Reactors tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. PCC 6803 tarkastettiin 16.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Olena Santangelin väitöskirja Sleep and depression: developmental aspects and molecular mechanisms tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Boxuan Shenin väitöskirja Applications of DNA selfassembled structures in nanoelectronics and plasmonics tarkastettiin 16.3.2018. FM Viljami Sairasen väitöskirja From Diffusion to Tracts tarkastettiin 13.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Antti Pertovaara. M.Sc. FM Juha Peräsaaren väitöskirja The relevance of donor-specific HLA antibodies in renal transplantation tarkastettiin 6.4.2018. Ville Alopaeus. Heikki Tuononen. Hele Savin. Vastaväittäjänä toimi prof. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Petri Ajon väitöskirja Hydroxyl radical behavior in water treatment with gas-phase pulsed corona discharge tarkastettiin 29.3.2018. (Tech.) He Yangin väitöskirja Optical properties and applications of anisotropic low-dimensional nanomaterials tarkastettiin 6.4.2018. Jaana Bäck. Hele Savin. DI Hannu Laineen väitöskirja Pros and cons of iron precipitates in crystalline silicon solar cells tarkastettiin 6.4.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Sauli Savolainen. Vastaväittäjä toimi dos. Sergei Preis. Miika Nieminen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Mario Estévez (Extremaduran yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. DI Timo Vuorelan väitöskirja Computational Modelling of Lipoprotein Particles tarkastettiin 4.4.2018. M.Sc. Harri Lipsanen. FM Elina Uusitalon väitöskirja Neurofibromatosis type 1: From gene to population and cancer tarkastettiin 23.3.2018. M. Eric Legius (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ulrich Hirn (Grazin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Ola Nielsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. M.Sc. M.Sc. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Tahereh Jafarin väitöskirja Application of NMR metabolomics profiling on questions arising from molecular biology tarkastettiin 20.4.2018. Helsingin yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Kim Vettenranta. Hannu Maaheimo (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Jukka Konttinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Riikka Lund (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Bas Heijmans (Leidenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Åbo Akademi DI John Dahlbackan väitöskirja Quantitative Monitoring of Aero. Seppo Vainio. Yajuvinder Singhin väitöskirja Neurodevelopmental Insights into Rare Diseases: Focus on Col18a1 and Cln5 Knockout Mouse Models tarkastettiin 26.3.2018. Jouni Hirvonen. Andres Castellanos-Gomez (Madridin materiaalitieteen instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Jari Koistinaho. Itä-Suomen yliopisto FM Susanna Kemppaisen väitöskirja The role of neurotrophic factors in Alzheimer’s disease, special emphasis on brain-derived neurotrophic factor and cerebral dopamine neurotrophic factor tarkastettiin 16.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Zhipei Sun. Matthias Weiss (Bayreuthin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. VeliMatti Kerminen. Tharaka Doddapanenin väitöskirja Process Integration Approaches for the Techno-Economic Optimization of Torrefaction Process tarkastettiin 6.4.2018. Seppo Vainio (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Giso Hahn (Konstantz-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Tuomo Karttunen. Kaarina Sivonen. Tampereen yliopisto FM Laura Kanasen väitöskirja Aging-associated changes in the DNA methylome and characteristics of the epigenetic clock tarkastettiin 29.3.2018. Nir Keren (Jerusalemin heprealainen yliopisto, Israel) ja kustoksena apul.prof. Juha Vaara (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Jaakko Kaprio. Charlotte Jacobsen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Tambet Teesalu (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. M.Sc. Mikko Hurme. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Sebastián Coloman väitöskirja Ecological and evolutionary effects of cyanophages on experimental plankton community dynamics tarkastettiin 27.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Helanterä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. FM Akseli Mansikkamäen väitöskirja Theoretical and Computational Studies of Magnetic Anisotropy and Exchange Coupling in Molecular Systems tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. JuhaPekka Salminen. M.Sc. Richa Guptan väitöskirja Association and interplay of genetic and epigenetic variants in smoking behavior tarkastettiin 20.4.2018. Maryam Roza Yazdanin väitöskirja Engineered adsorptive materials for water remediation: development, characterization, and application tarkastettiin 13.4.2018. VastaväittäVÄITÖKSIÄ jänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Yagut Allahverdiyeva-Rinne. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuomas Koiranen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Xuemeng Chenin väitöskirja Observational investigations on air ions in the lower troposphere tarkastettiin 13.4.2018. Ville Santala. Ingo Ensminger (Toronton yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. FM Ulla Saarelan väitöskirja Novel culture and organoid technologies to study mammalian kidney development tarkastettiin 29.3.2018. Ilpo Vattulainen. Beñat Olascoagan väitöskirja Leaf optical properties and dynamics of photosynthetic activity tarkastettiin 9.3.2018. Per Ertbjerg. Patrick Almeidan väitöskirja Multifunctional Porous Silicon Based Nanocomposites for Cancer Targeting and Drug Delivery tarkastettiin 6.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Todd Valerius (Harvardin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Juha Klefström (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Erik Swietlicki (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi FT Anke Kremp (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto FM Janne Capran väitöskirja Differentiation and malignant transformation of epithelial cells: 3D cell culture models tarkastettiin 16.3.2018. Riku Vahala. Lloyd Ruddock (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Tim Liedl (Ludwig-Maximilian-yliopisto, Saksa) ja kustoksena FT Jussi Toppari
Vuoden 2018 kesäkatalyytiksi on valittu opiskelija Eveliina Kunttu Turun yliopistosta. Kemianteollisuus ry Viestinnän asiantuntijaksi on nimitetty tradenomi Riina Kasurinen, joka viime vuonna toimi järjestön ensimmäisenä kesäkatalyyttina. Humboldt Research Award -palkinto myönnetään merkittävistä ansioista tutkijanuran koko ajalta. Lääketeollisuus ry Toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM, HTT Sanna Lauslahti. Aurinkokennojen iän venyttämiseksi on tärkeää ymmärtää niiden ikääntymismekanismi. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että jodielektrolyytit eivät olekaan kobolttielektrolyyttejä kestävämpiä, kuten on oletettu. Väriainekennojen jodielektrolyytit muuttuvat läpinäkyvämmiksi, ja perovskiittikennojen tumma perovskiitti hajoaa muuttaen kennon keltaisemmaksi. Vastaväittäjänä toimi prof. 60 000 euron rahasumman lisäksi palkinto sisältää tilaisuuden tieteelliseen työhön. Tiihosen mukaan valokuvauksen avulla voitiin havaita vähäinenkin perovskiitin hajoaminen. ”Olen kiitollinen ja iloinen työni arvostamisesta näin korkealle. Perovskiittikennot taas kehittyvät nopeasti. Kari Rissanen tunnetaan supramolekyylikemian suomalaisena uranuurtajana ja kansainvälisesti arvostettuna osaajana. NIMITYKSIÄ. Rissanen pääsee toteuttamaan valitsemiaan tutkimushankkeita yhdessä Saksassa työskentelevien tutkijoiden kanssa. 61 3/2018 KEMIA Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen professori Kari Rissanen on saanut Alexander von Humboldt -säätiön tunnustuspalkinnon. Ronald Österbacka. Tiihonen osoitti, että kennon ikääntymistä voi hidastaa varauksenkuljettajaa vaihtamalla. Andreas Hinsch ISE-instituutista Saksasta ja kustoksena professori Peter Lund. Kemesta ry Johtavaksi asiantuntijaksi on nimitetty TkT Minna Annala. Diplomi-insinööri Armi Tiihosen väitöskirja Lifetime analysis of dye and perovskite solar cells tarkastettiin Aaltoyliopistossa 6.4.2018. Borealis-konserni Toimitusjohtajaksi on nimitetty Alfred Stern. Säätiön palkinnon on aiemmin saanut kaksi suomalaista, evoluutiopaleontologi Mikael Fortelius ja antiikin tutkija Heikki Solin, molemmat Helsingin yliopistosta. Suomalaisprofessori on palkinnosta sekä otettu että yllättynyt. Kun aurinkokenno vaalenee, sen sähköiset varaukset eivät enää liiku kunnolla, ja kennon teho laskee. bic and Anaerobic Bioprocesses using Vibrational Spectroscopy tarkastettiin 9.3.2018. Ramboll Finland Oy DI Hannu Karppi on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristö ja terveys -toimialalle Tampereelle ja DI Laura Pilvinen projektipäälliköksi Ilmanlaatu ja melu -yksikköön Espooseen. Va ler iya Az ov sk ay a Armi Tiihonen (oik.) ja dosentti Kati Miettunen tutkivat tuoreita väriainekennoja ikääntymistesteihin käytetyllä, kameramittauksiin soveltuvalla kennoalustalla. Väriainekennoilla on laajat sovellusmahdollisuudet, sillä niitä voidaan tehdä monista eri materiaaliyhdistelmistä ja monissa väreissä. Kari Rissanen on yksi Jyväskylän yliopiston viitatuimmista tutkijoista. Fengling Zhang (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sitä Tiihonen tutki valokuvaamalla värimuutokset, joita kennoihin ajan myötä syntyy. Nopea ja edullinen valokuvausmenetelmä voi hänen mukaansa joissain tapauksissa korvata työläämmän röntgenkristallografiamittauksen. Asia selvisi Armi Tiihosen väitöstutkimuksessa. Vastaväittäjänä toimi Dr. Hänen erityisalueitaan ovat myös nanokemia ja röntgenkristallografia. Annala on aiemmin hoitanut Muoviteollisuus ry:n vastuulla ollutta kansainvälistä standardisointisihteeristöä. Aurinkokennojen elinikä kymmenkertaiseksi Professori Kari Rissaselle arvostettu palkinto Pe tte ri Ki vim äk i Uudenlaisten väriaineherkistettyjen perovskiittiaurinkokennojen käyttöikä on mahdollista jopa kymmenkertaistaa. On suuri kunnia vastaanottaa arvostettu palkinto, joka mahdollistaa saksalaisten kollegojen kanssa aiemmin tehdyn yhteistyön syventämisen”, Rissanen sanoo. Tällä hetkellä konsernin polyolefiiniliiketoiminnasta ja innovaatiotoiminnasta vastaava Stern aloittaa toimitusjohtajana 2.7.2018. Se onnistuu kennorakennetta ja elektrolyyttiä muokkaamalla. Niiden hyötysuhde on vuosikymmenessä noussut jo noin 20 prosenttiin. Alexander von Humboldt -säätiö on Saksan liittotasavallan rahoittama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää kansainvälistä yhteistyötä tieteessä. Vastaväittäjänä toimi prof. Anders Brink. FM Simon Sandénin väitöskirja Recombination of Injected and Photogenerated Charge Carriers in Photovoltaic Blends and Devices tarkastettiin 16.3.2018. Viime aikoina Rissanen on tutkinut halogeenisidottuja kapselimaisia supramolekyyleja tähtäimessään uudet nanokokoiset molekyylisysteemit. Kemesta on Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Väriteollisuusyhdistys ry:n ja Kumiteollisuus ry:n yhteinen standardisointiorganisaatio. Hän on laatinut uransa aikana yli 600 tieteellistä artikkelia. Franz Winter (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof
Jalasvuori on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta kehittämällä virushoitoa antibiooteille vastustuskykyisiin bakteeri-infektioihin, palkitsija kiittää. Hän on tutkinut myös muun muassa virusten ja elämän synnyn yhteyttä, virusten alkuperää, virusten ja seksuaalisen lisääntymisen evoluutiota sekä virusten käyttöä syöpähoitona. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. 62 KEMIA 3/2018 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. "Opintojeni loppupuolella tajusin, että geneettisen tiedon siirtyminen organismista toiseen on hyvin merkittävä osa Suomen Akatemia palkitsi Matti Jalasvuoren elämää, ja viruksilla on siinä iso rooli”, Jalasvuori kertoo. Al ek si Nu ot io Matti Jalasvuori tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa.. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. ”Se on sittemmin toiminut yhdistävänä tekijänä hyvinkin erilaisissa tutkimuksissa, joiden pariin olen usein päätynyt vain, koska olen unohtunut pohtimaan tieteellisiä ongelmia illasta toiseen.” Akatemiapalkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sai historioitsija Ville Kivimäki Tampereen yliopistosta. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa Helsinki 22.–23.5.2018 www.ttl.fi/koulutus PulPaper Helsinki 29.–31.5.2018 www.pulpaper.fi PacTec Helsinki Helsinki 29.–31.5.2018 www.pactec.fi NBC 2018 Rovaniemi 4.–7.6.2018 www.nbcsec.fi Valtakunnalliset Luma-päivät Tampere 5.–6.6.2018 luma.fi > Luma-tapahtumat Oleofuels 2018 Helsinki 6.–7.6.2018 www.wplgroup.com/aci/event/ oleofuels WASCON 2018 Tampere 6.–8.6.2018 www.wascon2018.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 14.–15.6.2018 www.helsinkicf.eu Eurosafety 2018 Tampere 11.–13.9.2018 www.eurosafety.fi Alihankinta Tampere 25.–27.9.2018 www.alihankinta.fi Empack 2018 Helsinki 3.–4.10.2018 www.empack.fi Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 4.–5.10.2018 www.lablt.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Ipack Ima – Processing & Packaging Milano, Italia 29.5.–1.6.2018 www.ipack-ima.com ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics San Diego, Yhdysvallat 3.–7.6.2018 www.asms.org/conferences International Symposium on the Synthesis and Applications of Isotopes and Isotopically Labelled Compounds Praha, Tšekki 4.–7.6.2018 www.iis-prague2018.cz Polymers and Organic Chemistry 2018 Montpellier, Ranska 4.–7.6.2018 poc2018.enscm.fr 3 rd Biopesticides Europe Amsterdam, Alankomaat 6.–7.6.2018 wplgroup.com/aci/biopesticideseurope ACHEMA 2018 Frankfurt, Saksa 11.–15.6.2018 www.achema.de 28 th World Congress on Biosensors Miami, Yhdysvallat 12.–15.6.2018 www.biosensors-congress.elsevier.com 1 st National Meeting of the Swedish Chemical Society Lund, Ruotsi 17.–20.6.2018 www.scs2018.se Polymer Gels and Networks 2018 Praha, Tšekki 17.–21.6.2018 www.imc.cas.cz/sympo/82pmm_ png2018 16 th International Congress of Quantum Chemistry Menton, Ranska 18.–23.6.2018 icqc16.sciencesconf.org 18 th European Congress on Biotechnology Geneve, Sveitsi 1.–4.7.2018 www.ecb2018.com World Polymer Congress Cairns, Australia 1.–5.7.2018 www.macro18.org 26 th International Iupac Conference on High Temperature Materials Chemistry Jekaterinburg, Venäjä 2.–6.7.2018 htmc16.ru 27 th International Iupac Symposium on Photochemistry Dublin, Irlanti 8.–13.7.2018 photoiupac2018.com 25 th International Conference on Chemistry Education Sydney, Australia 10.–14.7.2018 www.icce2018.org 14 th International Conference on Liquid Atomization and Spray Systems Chicago, Yhdysvallat 22.–26.7.2018 www.iclass2018.org 27 th International Liquid Crystal Conference Kioto, Japani 22.–27.7.2018 http://ilcc2018.org/wordpress 18 th IEEE International Conference on Nanotechnology Cork, Irlanti 23.–26.7.2018 www.ieeenano18.org HPLC 2018 Washington, Yhdysvallat 29.7.– 2.8.2018 www.hplc2018.org 43 rd International Conference on Coordination Chemistry Sendai, Japani 30.7.–4.8.2018 http://iccc2018.jp 16 th International Heat Transfer Conference Beijing, Kiina 10.–16.8.2018 www.ihtc16.org 18 th International Biotechnology Symposium Montreal, Kanada 12.–17.8.2018 ibs2018montreal.org ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat 19.–23.8.2018 www.acs.org International Conference on Chemistry Education and Research Zürich, Sveitsi 27.–28.8.2018 https://chemistryeducation.euroscicon.com 7 th EuCheMS Chemistry Congress Liverpool, Iso-Britannia 26.–30.8.2018 www.euchems2018.org 35 th International Conference on Solution Chemistry Szeged, Unkari 26.–30.8.2018 www.mke.org.hu/ICSC2018 14 th European Conference on Research in Chemical Education Varsova, Puola 2.–6.9.2018 www.ecrice2018.pl European Adhesive and Sealant Conference 2018 Riika, Latvia 12.–14.9.2018 www.feica-conferences.com 22 nd Iupac International Conference on Organic Synthesis Firenze, Italia 16.–21.9.2018 www.22-icos-florence.it 13 th International Conference on Solid State Chemistry Pardubice, Tšekki 16.–21.9.2018 www.ssc-conference.com/2018 2 nd Plastics Packaging Conference Bryssel, Belgia 25.9.2018 www.plasticsconverters.eu Thermosetting Resins 2018 Berliini, Saksa 25.–27.9.2018 www.thermosetting-resins.de Luxe Pack 2018 Monaco 1.–3.10.2018 www.luxepack.com HENKILÖUUTISIA Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2018 akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta Jyväskylän yliopiston tutkijalle Matti Jalasvuorelle. Hän on paneutunut etenkin sota-ajan sosiaalihistoriaan sekä mielenterveyden ja psykiatrian historiaan
maaliskuuta, kun seuraa kaksi vuotta luotsannut Jari Yli-Kauhaluoma luovutti SKS:n vuosikokouksessa vetovastuun seuraajalleen. ”Viemme kemian sanomaa niin kemisteille kuin suurelle yleisölle ja tuotamme myös kouluille ilmiöpohjaisen kemian oppimisen materiaalia. Seura täyttää sata vuotta ensi vuonna, ja merkkivuoden valmistelut ovat jo täydessä käynnissä. • Post-doctoral Research-Fellow Stanfordin yliopistossa USA:ssa 2008–2009. 63 3/2018 KEMIA SEURASIVUT ”Liputan kaikin keinoin kemian puolesta. Työ onnistui niin hyvin, että se avasi post doc -paikan maailman arvostetuimpiin kuuluvassa Stanfordin yliopistossa. Ei ollut muita velvollisuuksia, ja väitöskin oli jo tehty. ”Tuntuu hyvältä lähteä jatkamaan työtä, jota loistavat edeltäjäni Jari ja häntä ennen Kimmo Himberg ovat tehneet yhteistyössä seuran varsinaisen dynamon Heleena Karruksen kanssa. ”Erasmus-vuosi avasi silmäni näkemään, miten hienoja juttuja maailmalta löytyy. Juhlavuoden kynnyksellä avataan uusi nettiportaali, jonne kootaan jatkuvasti uutta sisältöä: kemian historiaa, tulevaisuutta, henkilöitä ja saavutuksia.” ”On jo aikakin promota” ”Post doc -aika Yhdysvalloissa”, Joensuu vastaa epäröimättä kysymykseen tähänastisen työuransa huippuhetkestä. • Asuu Helsingissä, perheessä vaimo ja 7ja 5-vuotiaat lapset. Esimerkiksi USA:ssa ja Britanniassa kemistien työtä arvostetaan korkealle. Maailma tarvitsee kemistejä”, sanoo juhlavuoteen suuntaavan Suomalaisten Kemistien Seuran uusi kippari Pekka Joensuu. Myös Skotlannissa oli mahtava meininki ja hyvä tehdä tutkimusta, kun kemiaan investointiin.” Joensuu sanoo painokkaasti, että kemiaa on syytäkin arvostaa. Harrastaa lukemista, musiikkia ja matkailua.. Prosessit ovat kunnossa ja juhlavuosi tulossa”, Joensuu myhäilee. huhtikuuta 2019, jolloin Helsingissä vietetään seuran 100-vuotisjuhlaa”, Joensuu avaa tulevaa. • Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 2004 ja tohtori Edinburghin yliopistosta Skotlannissa 2008, pääaineena orgaaninen kemia. ”Aloitan työt innostunein mielin. Laboratoriopalveluiden päällikkö Helsingin yliopistossa toukokuusta 2018 lähtien. Tapahtumavuoden huipennus on 26. ”Sain keskittyä uuden tutkimuksen tekoon maailman johtavien tutkijoiden kanssa monialaisessa tiimissä. ”Joka kuukaudelle on tulossa jotain ohjelmaa. On seminaaria, hiihtotapahtumaa, toimintaa nuorille ja kemian yö Heurekassa. • Yliopistonopettaja ja lehtori Aaltoyliopistossa 2009–2018. Kehitin siirtymämetallikatalyyttejä, ja nyt kymmenkunta vuotta myöhemmin metodologia on siirtymässä teollisuuteen.” Joensuu kannustaa nuoria kokeilemaan siipiään ulkomailla. ”Tilaisuuden tullen lähden matkalle, usein Lappiin tai puolisoni kotiseudulle Italian Alpeille.” Pekka Joensuu • Syntynyt Marttilassa 1977. Toimin yliopiston yliopistopalveluissa aivan uudessa tehtävässä, jossa toimenkuva on vielä muotoutumassa.” Uutta ja innostavaa on myös puheenjohtajan pesti, jonka Joensuu aloitti 14. Leena Joutsen ”Alma Mater kutsui”, hymyilee Suomalaisten Kemistien Seuran uusi puheenjohtaja Pekka Joensuu, joka siirtyi toukokuun alussa Aalto-yliopistosta Helsingin yliopistoon laboratoriotoimintojen kehitystehtäviin. Puheenjohtajana liputan kaikin keinoin kemian puolesta.” Juhlavuoteen valmistautuva Pekka Joensuu: ”Maailmalla opin, miten tärkeä kemistin ammatti on” M ar kk u Oj ala Kirjat ja musiikki ovat ruuhkavuosiaan viettävän Pekka Joensuun voimanlähteitä. ”Me kemistit olemme eturintamassa, kun etsitään ratkaisuja kiertotalouden toteutumiseen, multiresistenttien bakteerien torjuntaan ja moniin muihin suuriin kysymyksiin.” ”On jo aikakin, että alamme promota itseämme. Ylioppilas Orimattilan lukiosta 1997. Hän itse vietti neljännen opiskeluvuotensa Espanjassa Erasmus-vaihdossa ja suuntasi maisteriksi valmistuttuaan Skotlantiin väitöskirjaa tekemään
toimintavuodelta 2017 sekä myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus ja hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2018. Sormenjälkien avulla väriaineista saadaan niin määrällistä kuin laadullistakin tietoa. SKS:n jäsenmaksuosuus päätettiin pitää seitsemän euron suuruisena. Uusiksi nuoriksi jäseniksi otettiin filosofian ylioppilaat Aaro Ketokulta ja Ira Tulla sekä tekniikan ylioppilaat Liisalotta Erämies, Janika Hart, Senni Heimala, Oskari Hellman, Leila Kettunen, Krista Lindqvist, Jenina Noki, Veera Petäjäniemi, Petra Pirhonen, Elina Pitkäranta, Verna Repka, Tuomas Sipiläinen, Sini Suurnäkki ja Alex Villa. Seuran uudeksi varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttiin kokouksessa dosentti Susi Lehtola. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ph.D. Pekka Joensuu ja varapuheenjohtajaksi professori Anu Airaksinen. SKS:n vuosikokous Nuoren tutkijan palkinto Juuso Laitilalle Hallituksen muut jäsenet vuonna 2018 ovat filosofian maisteri Sara Alanärä, tutkimusprofessori Sirpa Herve, filosofian maisteri Maija Hihkiö, professori Kimmo Himberg, professori Timo Hirvi, filosofian tohtori Tarmo Korpela, filosofian maisteri Liisa Koskinen, johtaja Leena Otsomaa, diplomi-insinööri Ilkka Pollari, tekniikan tohtori Ritva Tuunila, dosentti Petri Tähtinen ja professori Jari Yli-Kauhaluoma. Kokouksen jälkeen tutustuttiin oppaan johdolla Kiasman näyttelyyn Menopaluu – Nykytaidetta Itämeren alueella. Laitila analysoi menetelmillään satoja punaviininäytteitä ja selvitti muun muassa sen, kuinka ikä vaikuttaa punaviinin väriaineisiin ja miten tanniinikoostumus vaikuttaa tanniini-väriaineadduktien muodostumiseen. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Laitilan kehittämät menetelmät mahdollistavat etenkin niiden tarkemman analytiikan. Sen sai filosofian maisteri Juuso Laitila pro gradu -tutkielmastaan Kinetics and Thermochemistry of the Reactions of Propargyl-Type Radicals with Molecular Oxygen. heleena.karrus@ kemianseura.fi Nuorten tutkijain tunnustuspalkinnon luovutti Juuso Laitilalle seuran väistyvä puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma.. Analyyttisesti punaviinin haastavimpia väriaineita ovat rypäleiden luontaisten väriaineiden ja tanniinien muodostamat tanniini-väriaineadduktit. Uusi hallitus Kokouksessa vahvistettiin seuran vuosikertomus ja tilinpäätös sen 98. maaliskuuta 2018 Nykytaiteen museossa Kiasmassa Helsingissä. Nuorilta jäseniltä seura ei peri jäsenmaksua mutta kerää heiltä 10 euron lehtimaksun. Laitilan menetelmillä voidaan mitata suoraan viinistä tarkkoja kromatografisia profiileja eli sormenjälkiä tanniini-väriaineaddukteista ja myös monista muista väriaineista. Kemian Seurojen yhteisten kulujen jäsenmaksuosuus on 60 euroa, joten jäsenmaksu vuonna 2018 on yhteensä 67 euroa. 64 KEMIA 3/2018 SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) vuosikokous pidettiin 14. Seuran varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin vuoden 2017 aikana korkeakoulututkinnon suorittaneet seuran nuoret jäsenet, filosofian maisterit Sonja Batancourt, Timo Elo, Enni Grönlund, Kai Göransson, Niklas Jantunen, Karoliina Karppinen, Pirjo Kosonen, Elmeri Lahtinen, Anna Lehikoinen, Niko Lindfors, Anne Lähde, Mia Meriläinen, Timo Sara-aho ja Suvi Uurasjärvi sekä diplomi-insinöörit Esa Heimala, Leena Katajainen, Niina Kärkkäinen, Sinna Lampinen, Dmitri Pankov, Iiro Perttula ja Niklas Gustav Wargh. Laitila kehitti gradussaan LC-MS/MSlaitteistolla uusia analyysimenetelmiä punaviinin monille eri väriaineille. Lisäksi Teemu Myllymäki ja Kalle Lagerblom esittelivät perustamansa Measur-yrityksen toimintaa. Kokouksessa jaettiin seuran myöntämä Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto
SKS:n jäsenet 20 euroa, nuoret jäsenet 5 euroa. Keski-Suomen Kemistiseura ry:n Vierailu Dinex Ecocatiin 22.5.2018 kello 14.30 Lähtö (henkilöautoilla) Laukaan Vihtavuoreen Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen pihasta kello 14, paluu noin kello 17. SEUROISSA TAPAHTUU Kemian opetuksen jaoston Vierailu Stadin Panimoon 16.5.2018 kello 17 Kaasutehtaankatu 1, rakennus 6 (Suvilahti, Helsinki) Panimokierros maisteluineen, tasting-olutvisa. Seuraava eli 18:s ICCE-konferenssi päätettiin pitää Italian Venetsiassa vuonna 2021. Lue lisätiedot osoitteesta kromatografiaseura.fi. Johtoryhmän kokous oli muutettu jaoksen kokoukseksi, koska puheenjohtajaksi vuosille 2018–2020 valittu professori Santiago V. Luis joutui sairauden vuoksi luopumaan tehtävästä. Dinex Ecocatin tuotekehitykseen ja laboratoriotoimintaan tutustuminen, tehdaskierros. Jaokselle tarvittiin näin uusi puheenjohtaja. Tehtävään valittiin professori Ioannis Katsogiannis Thessalonikin Aristoteles-yliopistosta. Suomalaisten Kemistien Seuran Kevätkokous ja vierailu Fiskarsin ruukkialueelle 6.6.2018 Lähtö klo 15.30 Kiasman pysäkiltä. Mukaan mahtuu 20 henkeä, ilmoittautumiset osoitteessa https://goo.gl/forms/OG4VZmd4rMYXhVVI2. mennessä Johanna Anttilalle (joh@ dinex.fi), jolta saa lisätietoa. Laaja-alainen ohjelma suo mahdollisuuden monenlaisten tutkimustulosten esittämiseen ja kontaktien luomiseen. kesäkuuta 2019. Lähtö Lahdesta kello 16.30. Jaoston jäsenet 15 euroa, muut 28 euroa. Maksu käteisellä paikan päällä. Sirpa Herve Kirjoittaja on tutkimusprofessori emerita. syyskuuta 6/2018 3. 65 3/2018 KEMIA Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4/2018 15. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Kemiaja ympäristöjaoksen jäsenet poseeraavat Kreikan auringossa.. osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Lisätietoja: eilaha@elisanet.fi. Apurahat on tarkoitettu tohtorintutkintoon tähtääville opiskelijoille. maaliskuuta 2018 Kreikan Thessalonikissa. Ilmoittautumiset 15.5. kesäkuuta 5/2018 7. Iltapala. elokuuta 5. toukokuuta 13. Fiskarsissa tutustuminen About Clay -keramiikkanäyttelyyn ja Kuura Cider -siiderimöön. EuCheMSin ympäristöjaos kokoontui Thessalonikissa Kokouksessa valmisteltiin jaoksen järjestämää ICCEkonferenssia (17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment), joka pidetään Aristoteles-yliopiston tiloissa 16.–20. Kemian Päivien Säätiö myöntää apurahaa Kemian Päivien Säätiö on avannut vuoden 2018 jatko-opiskelurahojen haun. Matka-apurahaa opiskelijoille Suomen Kromatografiaseura myöntää matka-apurahoja suomalaisten yliopistojen jatkoja perustutkinto-opiskelijoille, jotka suunnittelevat kokoustai seminaarimatkaa vuonna 2018. Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Vierailu Kanavan Panimoon 16.5.2018 Meijeritie 1, Vääksy. Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n NBC 2018 -symposiumi Rovaniemi 4.–7.6.2018 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.nbc2018.org. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yhdistyksen jäsenyyttä. Hakulomake ja -ohjeet löytyvät osoitteesta kemianseurat.fi/kemia/apurahat/kpshakemus. syyskuuta 3. Euroopan kemian seurojen liiton EuCheMSin (European Association for Chemical and Molecular Sciences) Kemia ja ympäristö -jaos kokoontui 3. Ilmoittautumiset viimeistään 28.5. lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi
Osakan yliopistossa opiskeli fyysikoksi muun muassa tunnettu yritysjohtaja Akio Morita. Keksinnön kaupallistivat Sony vuonna 1991 ja Asahi Kasein ja Toshiban yhteisyritys vuonna 1992. Osakalaissyntyinen on esimerkiksi Panasonic, alun perin Matsushita Electric Industrial. Yliopiston tutkijoiden kärkeä edustaa professori Hideki Yukawa, josta tuli Japanin ensimmäinen nobelisti, kun hän vuonna 1949 pokkasi palkinnon fysiikassa. Yoshinon tutkimukset poikivat esimallin litium-ioniakkuihin, joita nykyään käytetään matkapuhelimissa ja tietokoneissa. Hän käynnisti toisen maailmansodan (1939–1945) jälkeen firman, josta kehkeytyi elektroniikkayritys Sony. Maan rikkaimpiin kuuluva perustajasuku omistaa yhä valtaosan Suntoryn osakkeista. Yliopiston tämän päivän kuuluisuuksia on Hiroshi Ishiguro, joka johtaa älykkään robotiikan laboratoriota ja kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa ihmismäisiä humanoidirobotteja. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa tiedetoimittaja. Kaikkiaan pienyrityksiä arvioidaan toimivan kaupungissa peräti parisataatuhatta. Teknologiayhtiö Asahi Kasein suojissa Yoshino kehitti ladattavan akun, jonka anodissa hän käytti sähköä johtavaa polymeeria polyasetyleenia ja katodissa litiumkobolttioksidia. Kulutuselektroniikkajätin päämaja on pysynyt Osakassa. Kaupunki on myös usean suuryrityksen syntyja toimipaikka. Ne työllistävät noin kaksi miljoonaa henkeä. Rohtojen ja robottien Osaka Osakaa pidetään Japanin talouden ja kansainvälisen kaupan pääkaupunkina, mutta se on myös merkittävä tutkimuskeskus. Chobei Takeda ryhtyi vuonna 1781 myymään perinteisiä japanilaisia ja kiinalaisia kasvipohjaisia rohtoja Osakan Doshomachissa. 1500-luvulla alkunsa saanut linna kuuluu suurkaupungin tärkeimpiin historiallisiin nähtävyyksiin.. Ishiguron työpöydältä on lähtöisin muun muassa hänen itsensä kopio, robotti nimeltä Geminoidi, joka muistuttaa erehdyttävästi kehittäjäänsä. Lääkkeistä viskiin Pääosa Osakan yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Sisko Loikkanen Parinkymmenentuhannen opiskelijan Osakan yliopisto on maan kolmanneksi parhaaksi arvioitu ja pitää maailmanlistallakin sijaa 63. Näin sai alkunsa lääkeyhtiö Takeda, Japanin suurin lääkkeiden valmistaja. Konosuke Matsushita perusti firman vuonna 1918 valmistamaan polkupyörän lamppuja. Japanilaisia viskejä, oluita ja alkoholittomia juomia valmistava Suntory aloitti Osakassa vuonna 1899. Samat alat insinööritieteillä vahvistettuina ovat yhä yliopiston leipälajeja. sisko.loikkanen@gmail.com Osakan linna kirsikankukkien aikaan. 66 KEMIA 3/2018 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Myös Japanin suurimman asuntorakentajan Daiwa Housen kotipaikka on Osakassa. Opinahjon alkusiemenenä toimi vuonna 1838 aloittanut yksityinen lääketieteen, kemian ja fysiikan oppilaitos. Yhä Osakassa päämajaansa pitävän yrityksen erityisaloja ovat muun muassa tulehdukselliset suolistosairaudet, diabetes, sydänja verisuonisairaudet sekä syöpätaudit. Muuallekin maailmaan levittäytynyt yritys tunnetaan elementtitaloistaan. Suntory on laajentunut perheyrityksestä kansainväliseksi toimijaksi, joka operoi kaikkialla maailmassa Aasiasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Osakassa syntynyt Akira Yoshino väitteli kemiantekniikan tohtoriksi kotikaupunkinsa yliopistossa. Maailmanlaajuiseksi jätiksi kasvanut Sony tuli kuuluisaksi nauhureistaan ja radioistaan. Yukawa kehitti vahvan vuorovaikutuksen teoriaa, joka ennusti mesonihiukkasten olemassaolon
Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus 5/2018 25.7. Tilaan Uusiouutiset -lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €. 21.3. 15.1. 7.2. Laboratoriot, patentit, tutkimus POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. Analytiikka, terveys, bioteknologia 3/2018 28.3. Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö 4/2018 10.5. Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa 8/2018 9.11. (03) 4246 5370. 19.11. 13.6. Tilaa Uusiouutiset -lehti oheisella lomakkeella tai sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi ja puh. Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Jaicom Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS . 15.10. Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut 7/2018 3.10. 9.4. Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat Nro Menossa mukana 1/2018 Labquality Days, Helsinki 8.–9.2.2018 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2018 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille 3/2018 PulPaper 2018 ja PacTec 2018, Helsinki 29.–31.5.2018 Pohjoinen teollisuus, Oulu 23.–24.5.2018 4/2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018 5/2018 EuroSafety 2018, Tampere 11.–13.9.2017 6/2018 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 4.–5.10.2018 Energia 2018, Tampere 23.–25.10.2018 Kokkola Material Week, 27.10.–1.11.2018 7/2018 Jakelu painettuna tai näköislehtenä yli 50 000:lle vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle 8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki 9.–13.1.2019 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 3.10. 13.12. 5.9. 10.9. 7.11. Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus 2/2018 13.2. 21.5. 99 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalouden jokaiseen vaiheeseen: • kestävään raakaainehankintaan • ekologiseen tuotesuunnitteluun • resurssiviisaaseen tuotantoon • vastuulliseen kuluttamiseen • kierrätysja jätehuoltovaiheeseen Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Olen opiskelija. Tilaan Uusiouutiset -lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi. 26.2. 3.5. 1/2018 3.1. 040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET NRO TOIM. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2018 29.8. 040 933 1147 Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. KIERTO TALOUDEN BISNESMALLI ANTAA VAATTEELLE MONTA KIERROSTA 2|2018 RESURSSIVIISAUS RAKENTAA INFRAA JÄTEVESILIETE: ARVOTAVARAA! LAJITTELULAITOS, APU ILMASTOLLE ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava .” Lukijatutkimus, Focus Master. Tilaan Uusiouutiset -lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA MM. 13.8
PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi