LIFE SCIENCE LIVE TERVEYS • TEKNOLOGIA • TIEDE • BISNES LIPUT NYT MYYNNISSÄ: WWW.LIFESCIENCELIVE.COM KEMIA Kemi 3/ 20 19 MILLÄ KASVAT, kasvuyritys. Turku Finland 15.-16.5.2019 TEKOÄLY ON TÄÄLLÄ. ENTÄS SINÄ. LUMPPUBISNESTÄ premiumtyyliin RAUTAROUVA ruukinkylästä REACHURAKKA lusittu. Kaksi päivää, kolme rinnakkaista seminaariohjelmaa – tervetuloa päivittymään ja verkostoitumaan. Life Science Live on uusi kansainvälinen tapahtuma, joka tuo yhteen terveyden, teknologian, tieteen ja bisneksen. Älä luule!
Stipendejä jaetaan kemiasta laudaturin kirjoittaneille uusille ylioppilaille ja lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitettävää harrastuneisuutta kemiaan. • Logonne näkyviin kokosivun ilmoituksessa, jossa Kemialehti kertoo lehtistipendistä ja yhteistyökumppaneista. Lämpimästi tervetuloa! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. Kemi KEMIA Asecos V-LINE uusi suunta Asecos SL-sarja Asecos UB-sarja Asecos K-sarja • Paloturv akaapit • Happo-e mäskaap it • Myrkkyk aapit • Kaasupu llokaapit • Kipinäsu ojatut jääkaapit ja pakastim et TERVETULO A OSASTOLLEM ME 1 E 21 Räjähtävä show Presentatio n Cafén lavalla ke 27.3. Lehtistipendi on kerännyt viiden vuoden aikana paljon kiitosta ja avannut jo noin 4 700 nuorelle ikkunan kemian maailmaan. Kemia-lehti on täynnä kiinnostavia juttuja kemian mahdollisuuksista ja merkityksestä. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosikerrasta, kumppanit toisen puolen. Mitä enemmän kumppaneita on mukana, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllätyksen kevään päättäjäisjuhlissa. klo 11 www.lab oline.fi • info@lab oline.fi • (09) 877 0080 KEMIA Kemi 2/ 20 19 Mukana messuo pas! 150 VUOTTA taulukon tahdissa PUU satsaa tulevaan KEMIA ilmastotalkoide n etulinjas sa OIVAA ekobeto nia Oulusta Tervetuloa stipendikumppaniksi! Kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja uusia ylioppilaita palkitaan jälleen vuonna 2019 Kemia-lehden vuosikerralla. klo 11 ja to 28.3. • Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa ja uutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista. Voitte osallistua hankkeeseen valitsemallanne panoksella. Vahvistathan kumppanipaikkasi 16. toukokuuta 2019 mennessä. 040 577 8850 Sc an st oc kp ho to stipendi19.indd 1 16.4.2019 11.21. Yhteistyökumppanina saatte: • Ilmoitustilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. Minimisumma on 2 500 euroa, jolla jo 50 nuorta saa lehden vuosikerran. Kipinä kemistin uralle voi syttyä mukaansatempaavan tarinan äärellä! Tule jakamaan hyvää mieltä! Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan
3 3/2019 KEMIA SISÄLLYS 6 14 5 PÄÄKIRJOITUS Suomen hyväksi Leena Joutsen 6 Suomessa on hyvä syntyä, mutta Kasvaa pitää ulkomailla Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Turvallisuusosaaminen kehittyy yhteistyöllä Merja Vuori Ju ha G ra na th Paljonko pienrahoittajan kannattaa sijoittaa korkean riskin kasvuyrityksiin. Elina Saarinen 58 KEEMIKKO Berjozka tyhjäksi 59 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT Rakkauden kemia valloitti Lahden Tarja Kariola 66 TIETEEN KAUPUNGIT Pienten ja suurten koneiden Chicago Sisko Loikkanen 52 ChemBio-näyttelyssä vilkas tunnelma Lauri Lehtinen 54 Tiedetoimittajan ääni kuuluu Päivi Ikonen 55 Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kemian osaajia Raili Leino 56 Käytetyistä paristoista syntyy lannoitetta Päivi Ikonen 57 BioFinland-palkinto geenitutkimukselle Raili Leino 20 55 Miten saada aikaan kestävä hiilikierto. VTT:n Bioruukissa syntyvä lumppukuitu kiinnostaa globaaleja vaatejättejä. ”Turvallisuusosaamista vahvistetaan mittavalla koulutuksella.” Nalco Finland Manufacturing Oy:n Karin Vuojärvi (vas.), Ulf Nordling ja Elina Ekman iloitsevat palkinnosta. M at ti M at ik ai ne n Te ro Pa ju ka lli o 14 Espoossa tehdään Tuuraajaa puuvillalle Marja-Liisa Kinturi 18 AJANKOHTAISTA Dna-todiste nujertaa ovelankin rikollisen Hilkka Vähänen 20 UUTISIA Kemianteollisuuden turvallisuuskilpailun Kova taso riemastutti tuomaristoa Tuija Käyhkö 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Puuttuvien alkuaineiden metsästäjät Hanna Juvonen 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 27 NÄKÖKULMA Mietinnän paikka Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Eurooppalaisjärjestö edistää kemiallista kierrätystä Elina Saarinen 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Tuulamari Helaja Kestävän kemian puolesta Sisko Loikkanen 42 Elin Såger oli Rautainen nainen Arja-Leena Paavola 46 Reach-rekisteröinti oli alkusoittoa, Nyt on konsertin vuoro Anna Roubier 49 Onko uusi kemikaalitietokanta Susi jo syntyessään. Enintään viidennes koko potista, sanoo sijoitustalo Springvestin toimitusjohtaja Terhi Vapola. H ei di Ko iv un en. Siitä on kyse ilmastonmuutoksen torjunnassa, sanoo Kemian Seurojen palkitsema Mika Anttonen, St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja. ”En ole ennen ollut bisneksessä, jossa myyminen on näin helppoa”, Petri Alava hymyilee
Kun kosteus mitataan jo prosessista, saadaan onnistuneempi ja tasalaatuisempi tuote. Lisäksi mittaus halutaan suorittaa niin, että sen perusteella on mahdollista vaikuttaa tuote-erän valmistukseen”, kertoo tuotepäällikkö Petra Honkavirta Hosmed Oy:stä. Kuivausajan optimoinnin ansiosta myös energiankulutus pienenee. Ainoastaan kalibrointia varten tarvitaan satunnaisia näytteitä. Yksittäisiä mittaustuloksia tärkeämpää on se, että tuotanto pysyy tiettyjen speksien rajoissa. Se on markkinoiden ainoa FT-NIR-laite, jolla voidaan tuottaa samanaikaista dataa neljästä eri mittauspisteestä. ”Yksittäiset laboratoriomittaukset eivät anna kokonaiskuvaa prosessin tilanteesta pidemmällä aikavälillä. Spektrien lisäksi tarvitaan laboratorion referenssitulokset, ja nämä sitten yhdistetään keskenään kalibrointiohjelmistossa.” Hosmed Oy tuo maahan Thermo Scientificin Antaris MX -prosessianalysaattoria. Parhaan hyötysuhteen ne tarjoavat tuottaessaan osana linjastoa jatkuvaa dataa prosessista. Antaris MX on erittäin kestävä. ”Näytteiden peruskoostumusta on helppo mitata. maaliskuuta. Tyypillisimpiä NIR-tekniikan sovelluksia on kosteustai kuiva-ainepitoisuuden määrittäminen osana kuivausprosessia. ”Kun esimerkiksi raakamäntyöljyä tislataan ja jaetaan jakeisiin, on tärkeää mitata hartsihappopitoisuutta. Säästää rahaa ja ympäristöä FT-NIR-laitteita hyödynnetään myös laadunvalvontalaboratorioissa. Laitteen mittapäät voidaan vetää optisten kuitujen avulla kohtiin, joista mittaustuloksia tarvitaan. ”Yritykset ovat yhä kiinnostuneempia tuotantovirran mittaamisesta prosessiensa kriittisissä kohdissa. ”Jos laite pelastaa yhdenkin ison tuotantoerän, joka olisi muuten mennyt pilalle, investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin.” Laitetoimittajana tunnettu Hosmed Oy aloitti aikoinaan huoltoyrityksenä. Tulosten pohjalta säädetään prosessia ja varmistetaan, että eri tuotteet valmistuvat oikeiden speksien mukaisesti.” kuivuriin, ekstruudereiden yhteyteen tai reaktoriin – minne vain, missä siitä on eniten hyötyä.” Kun FT-NIR on asennettu osaksi prosessia, dataa alkaa kertyä automaattisesti. Tuloksena on entistä laadukkaampi ja tasalaatuisempi tuote. Linjastosta ei enää tarvitse noutaa päivittäin näytteitä analysoitavaksi. Suoraan prosessista tehtävät laadunvalvontamittaukset auttavat optimoimaan prosessia reaaliajassa. ”Laite voidaan sijoittaa sekoittajaan, H ei di Ko iv un en hosmed319_adv.indd 1 22.4.2019 12.36. Firma satsaa asiakkaan tukemiseen ja opastamiseen laitteen koko eliniän ajan. Prosessissa pyritään seuraamaan tuotannon trendejä. ”Me autamme kaikessa suunnittelusta asennukseen ja kalibroinneista mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen. Nopeat ja tehokkaat pikamäärityslaitteet voidaan sovittaa suoraan linjastoon niin, että prosessista saadaan reaaliaikaista tietoa halutuista komponenteista. ”Jatkuvatoiminen mittaus auttaa todella ymmärtämään, mitä prosessissa tapahtuu kullakin ajanhetkellä”, Honkavirta korostaa. Kun näytteet otetaan manuaalisesti, tulosten selvittyä tuotantoerä on siirtynyt jo eteenpäin prosessissa. ChemBio Finland 2019 -näyttelyn kävijät pääsivät tutustumaan FT-NIR-tekniikkaan Hosmedin osastolla 27.–28. ”Prosessista tehtävät mittaukset säästävät sekä rahaa että ympäristöä, kun ei enää ole tarvetta ’varmuuden vuoksi’ ylikuivata tuotetta.” ”Menetelmällä voidaan selvittää orgaanisia aineita sisältävistä näytteistä paljon muutakin: lääkkeen vaikuttavia ainesosia, elintarvikenäytteiden koostumusta, ainesosien sekoitussuhteita ja esimerkiksi bioreaktorien reaktiotuotteita”, Honkavirta listaa. Tämä onnistuu moderneilla FT-NIR-analysaattoreilla. FT-NIR-tekniikka optimoi prosessin MAINOS ”Jos laite pelastaa yhdenkin ison tuotantoerän, investointi on maksanut itsensä takaisin.” ”Kiinnostuneita on riittänyt ruuhkaksi asti”, Petra Honkavirta hymyilee. Kemianteollisuudessa tekniikkaa voidaan hyödyntää vaikkapa biopolttoaineiden tuotannossa. Asiakas ei koskaan jää yksin”, Petra Honkavirta painottaa
”Näytteiden peruskoostumusta on helppo mitata. ”Laite voidaan sijoittaa sekoittajaan, H ei di Ko iv un en hosmed319_adv.indd 1 22.4.2019 12.36 Mitä tapahtui ja ketkä palkittiin Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlassa. Kukin vuorollaan on vienyt eteenpäin järjestön johtotavoitteita: kemian tieteen ja teollisuuden edistämistä, alan yhteiskunnallisen merkityksen esilläpitoa ja kemistikunnan yhteisöllisyyden rakentamista. ”Jatkuvatoiminen mittaus auttaa todella ymmärtämään, mitä prosessissa tapahtuu kullakin ajanhetkellä”, Honkavirta korostaa. I. Lisäksi mittaus halutaan suorittaa niin, että sen perusteella on mahdollista vaikuttaa tuote-erän valmistukseen”, kertoo tuotepäällikkö Petra Honkavirta Hosmed Oy:stä. SOTAVUODET OSUIVAT ankarasti isänmaahan ja kemistikuntaan. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Tuoreet kuvat ja tarinat löytyvät osoitteesta www.kemia-lehti.fi. Seuran aloitteesta valtioneuvosto teki vuonna 1944 päätöksen uuden typpitehtaan perustamisesta Ouluun. maaliskuuta. Sota paljasti puutteet maamme omavaraisuudessa. Kun näytteet otetaan manuaalisesti, tulosten selvittyä tuotantoerä on siirtynyt jo eteenpäin prosessissa. Talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa kuoli kolme seuran perustajajäsentä, kaksi heistä työnsä ääreen pommien osuttua Teknillisen korkeakoulun kemian laitokseen. Laitteen mittapäät voidaan vetää optisten kuitujen avulla kohtiin, joista mittaustuloksia tarvitaan. Seura jatkoi sitkeästi kokouksiaan kemian laitoksessa, kunnes se tuhoutui korjauskelvottomaksi Helsingin suurpommituksessa helmikuussa 1944. Hänen jälkeensä seuraa ovat luotsanneet monet muut kemian huiput, heidän joukossaan A. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Mikko Piirainen 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Se on markkinoiden ainoa FT-NIR-laite, jolla voidaan tuottaa samanaikaista dataa neljästä eri mittauspisteestä. Kerromme Kemia-lehden kesäkuun numerossa lisää Suomalaisten Kemistien Seuran historiasta ja juhlavuodesta. Suoraan prosessista tehtävät laadunvalvontamittaukset auttavat optimoimaan prosessia reaaliajassa. Ratkaisevan sysäyksen seuran perustavalle kokoukselle 23. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Tätä nykyä kemisteillä on iso rooli maamme huoltovarmuuden turvaamisessa. Nopeat ja tehokkaat pikamäärityslaitteet voidaan sovittaa suoraan linjastoon niin, että prosessista saadaan reaaliaikaista tietoa halutuista komponenteista. Yksittäisiä mittaustuloksia tärkeämpää on se, että tuotanto pysyy tiettyjen speksien rajoissa. 46 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Kuivausajan optimoinnin ansiosta myös energiankulutus pienenee. Firma satsaa asiakkaan tukemiseen ja opastamiseen laitteen koko eliniän ajan. ”Yritykset ovat yhä kiinnostuneempia tuotantovirran mittaamisesta prosessiensa kriittisissä kohdissa. Säästää rahaa ja ympäristöä FT-NIR-laitteita hyödynnetään myös laadunvalvontalaboratorioissa. Seuran käynnistämä kemistien täydennyskoulutus jatkuu edelleen Kemian Päivien muodossa. ITSENÄISEN SUOMEN ja Suomalaisten Kemistien Seuran tarinat ovat kietoutuneet toisiinsa sadan vuoden ajan. ”Prosessista tehtävät mittaukset säästävät sekä rahaa että ympäristöä, kun ei enää ole tarvetta ’varmuuden vuoksi’ ylikuivata tuotetta.” ”Menetelmällä voidaan selvittää orgaanisia aineita sisältävistä näytteistä paljon muutakin: lääkkeen vaikuttavia ainesosia, elintarvikenäytteiden koostumusta, ainesosien sekoitussuhteita ja esimerkiksi bioreaktorien reaktiotuotteita”, Honkavirta listaa. huhtikuuta 1919 antoi valtioneuvostolta kemisteille tullut lausuntopyyntö Suomen lipun väreistä. SEURAN SELKÄRANGAN ovat muodostaneet sadan vuoden aikana ne tuhannet kemistit, jotka ovat antaneet aikaansa ja taitojaan yhteiseen hyvään. Paikallisyhdistykset ovat aktiivisesti mukana seuran juhlavuoden järjestelyissä eri puolilla Suomea. PÄÄKIRJOITUS 2.5.2019 KEMIA Kemi Vol. I. Lämpimät onnittelut vireälle satavuotiaalle! Leena Joutsen Suomen hyväksi Suomen hyväksi Sc an st oc kp ho to. Ainoastaan kalibrointia varten tarvitaan satunnaisia näytteitä. Tyypillisimpiä NIR-tekniikan sovelluksia on kosteustai kuiva-ainepitoisuuden määrittäminen osana kuivausprosessia. Kun kosteus mitataan jo prosessista, saadaan onnistuneempi ja tasalaatuisempi tuote. Asiakas ei koskaan jää yksin”, Petra Honkavirta painottaa. Yksitoista perustajajäsentä antoivat kaikki omalla sarallaan merkittävän panoksen suomalaiselle tieteelle ja talouselämälle. Rintamalla annettiin monta uhria lisää. ”Me autamme kaikessa suunnittelusta asennukseen ja kalibroinneista mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen. Suomen maineikkaimpiin kemisteihin lukeutuva Gustaf Komppa toimi seuran primus motorina ja ensimmäisenä puheenjohtajana. Virtanen. Virtaselle vuonna 1945 myönnetty kemian Nobelin palkinto. Tulosten pohjalta säädetään prosessia ja varmistetaan, että eri tuotteet valmistuvat oikeiden speksien mukaisesti.” kuivuriin, ekstruudereiden yhteyteen tai reaktoriin – minne vain, missä siitä on eniten hyötyä.” Kun FT-NIR on asennettu osaksi prosessia, dataa alkaa kertyä automaattisesti. Parhaan hyötysuhteen ne tarjoavat tuottaessaan osana linjastoa jatkuvaa dataa prosessista. FT-NIR-tekniikka optimoi prosessin MAINOS ”Jos laite pelastaa yhdenkin ison tuotantoerän, investointi on maksanut itsensä takaisin.” ”Kiinnostuneita on riittänyt ruuhkaksi asti”, Petra Honkavirta hymyilee. Tuloksena on entistä laadukkaampi ja tasalaatuisempi tuote. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Rauhan tultua kansakunnan toiveikkuutta viritti A. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Linjastosta ei enää tarvitse noutaa päivittäin näytteitä analysoitavaksi. ”Kun esimerkiksi raakamäntyöljyä tislataan ja jaetaan jakeisiin, on tärkeää mitata hartsihappopitoisuutta. Tapahtumat ja paljon muuta voi bongata juhlasivustolta kemia100.fi. Prosessissa pyritään seuraamaan tuotannon trendejä. Kemianteollisuudessa tekniikkaa voidaan hyödyntää vaikkapa biopolttoaineiden tuotannossa. Forssa Print, Forssa 2019 | ISO 9002 KEMIA 3/2019 5 Kemisteillä on iso rooli maamme huoltovarmuuden turvaamisessa. ChemBio Finland 2019 -näyttelyn kävijät pääsivät tutustumaan FT-NIR-tekniikkaan Hosmedin osastolla 27.–28. ”Yksittäiset laboratoriomittaukset eivät anna kokonaiskuvaa prosessin tilanteesta pidemmällä aikavälillä. Tämä onnistuu moderneilla FT-NIR-analysaattoreilla. Korkeatasoisen tutkimuksen ja vahvan teollisuuden merkitys ymmärrettiin ylintä valtiojohtoa myöten. ”Jos laite pelastaa yhdenkin ison tuotantoerän, joka olisi muuten mennyt pilalle, investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin.” Laitetoimittajana tunnettu Hosmed Oy aloitti aikoinaan huoltoyrityksenä. Spektrien lisäksi tarvitaan laboratorion referenssitulokset, ja nämä sitten yhdistetään keskenään kalibrointiohjelmistossa.” Hosmed Oy tuo maahan Thermo Scientificin Antaris MX -prosessianalysaattoria. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Antaris MX on erittäin kestävä. Ne kemistit, jotka eivät taistelleet etulinjassa, palvelivat monin tavoin puolustusvoimia ja sotataloutta
6 KEMIA 3/2019 ”Kasvuyrityksiin sijoittaminen on riskipeliä. Mahdollinen tuotto tulee pääasiassa joko pörssiin listautumisen tai yritysmyynnin kautta”, sanoo Springvestin toimitusjohtaja Terhi Vapola. Ju ha G ra na th
”Sijoitettavat summat vaihtelevat tuhannen euron minimistä satoihin tuhansiin euroihin. Springvest on perustamisvuodestaan 2012 lähtien kartoittanut ennakolta vuosittain satojen suomalaisten startupja kasvuyritysten kelpoisuutta sijoituskohteiksi, kertoo toimitusjohtaja Terhi Vapola. 7 3/2019 KEMIA Juha Granath Sijoituspalveluyritys Springvestin konttorissa Helsingin ydinkeskustassa kerätään rahaa. Asiamiesten näyttöpäätteillä vilisee tietoja terveysja ympäristöteknologian, elintarvikealan, biotekniikan ja cleantech-alan yrityksistä. Kasvuyrityksiin sijoittaminen on riskipeliä. Tavoitteen toteutuminen vaatii miljoonien eurojen tutkimusja kehitystyötä. ”Laskujemme mukaan olemme tehneet yhteistyötä yliopistojen, tutkimusyritysten ja lääkefirmojen kanssa kahdessatoista eri maassa.” Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat vuosittain noin ”Kasvuyrityksiin sijoittavan pitää varautua pitkän tähtäimen suunnitelmaan.”. Kun valtio on leikannut rajusti tutkimusrahaansa, yritykset hakevat pelastusta joukkorahoituksesta. Virtuaaliyrityksenä maailmalle Northern Antibiotics Oy:n toimitusjohtaja Martti Vaara ottaa vieraansa vastaan Innopoli 2 -rakennuksen aulassa Espoon Otaniemessä. Samalla sivulla on toinen uutinen, joka kertoo sveitsiläisen lääkejätin ostavan miljardisummalla yhdysvaltalaisen geeniterapiayhtiön. Kun kasvu pysähtyy, rahahanat sulkeutuvat”, Martti Vaara toteaa. Mahdollinen tuotto tulee pääosin joko pörssiin listautumisen tai yritysmyynnin kautta. Northern Antibiotics kehittää täsmäantibioottia, jolla taistellaan niitä superbakteereja vastaan, joihin nykyiset antibiootit eivät tehoa. Se ostaa tarvittavan tutkimuksen ulkomaisilta yliopistoilta, rahtitutkimusyrityksiltä ja lääkeyhtiöiltä. Helsingin yliopiston entinen professori, HUSista eläköitynyt Vaara perusti yhtiön yhdessä veljensä Timo Vaaran kanssa vuonna 2003. ”Ne ovat First North -pörssiin listautunut puhtaaseen teknologiaan sijoittava Loudspring, kryptopörssiin mennyt automatisoidun asiakashallintajärjestelmän kehittänyt Inbot sekä Englantiin myyty peliyhtiö TribeStudio”, Vapola kertoo. SuomalaisfirSuomalaiset kasvuyritykset haaveilevat joko pörssiin listautumisesta tai rahakkaasta yrityskaupasta. Osa yhtiön asiamiehistä tavoittelee asiakkaita puhelimella, osa istuu neuvotteluhuoneissa nokikkain mahdollisten sijoittajien kanssa puhumassa tulevista tuotoista ja riskeistä. ”Suomessa ei ole paljoakaan antibioottien kehittämiseen liittyvää osaamista. On pakko mennä ulkomaille”, Vaara sanoo. Yhtiö on mennyt viime vuodet matalalla profiililla. man lääkemolekyylit parantavat muiden antibioottien tehoa. Tähän mennessä ne, jotka ovat sijoittaneet kasvuyrityksiin Springvestin kautta, ovat saaneet tuloa ainoastaan Suomessa on hyvä syntyä, mutta Kasvaa pitää ulkomailla kolmesta yrityksestä. Uutinen kiinnostaa, sillä Northern Antibioticsilla on iltapäivällä telekonferenssi suuren kansainvälisen yrityksen kanssa. Niitä esitellään ylpeyttä äänessä, sillä kaikki kohteet ovat käyneet läpi Springvestin onnistuneen rahoituskierroksen. Ajatuksemme on lisensoida keksintömme tai sitten myydä koko kehitysja tutkimustoimintamme ulkomaille.” Espoolaisfirma on niin sanottu virtuaaliyritys. Kemia-lehti kävi kysymässä kuulumiset kolmessa Springvestin rahoittamassa suomalaisessa kasvuyrityksessä: Northern Antibiotics Oy:ssä, ArcDia Oy:ssä ja Ductor Oy:ssä. Mutta miten rahoituskierroksen läpikäyneet kasvuyritykset käyttävät joukkorahoituksessa saamiaan rahoja ja milloin sijoittajalle on odotettavissa tuottoa. ”Etsimme partneria eli rahaa ja työllemme jatkajaa. Heti kättelyssä puhe siirtyy Helsingin Sanomien päivän talousuutiseen: ”HIV-hoitoa kehittänyt yritys hakee konkurssia”. Sijoittajan on syytä lähteä mukaan pitkän tähtäimen suunnitelmalla, sillä mahdollisia tuottoja on odotettavissa vasta kolmen–kahdeksan vuoden kuluttua”, Vapola toteaa. ”Ei tämä FIT Biotechin konkurssihakemus minua yllättänyt
Keksinnön kehittäminen valmiiksi lääkkeeksi kestää vähintään kymmenen vuotta. Vaikka sen antibioottijohdannaiset ovat tieteelle uusia molekyylejä, ne perustuvat jo tunnettuihin polymyksiinin ominaisuuksiin. Lääkemolekyyli on jo läpäissyt kliinisten kokeiden ensimmäisen vaiheen. Antibioottijohdannaisemme voisi olla sairaalakäytössä 2020-luvun puolivälissä”, Vaara arvioi. ”Lääketeollisuus on ollut varsin haluton kehittämään antibiootteja, koska niiden markkinat ovat paljon pienemmät kuin potilaiden jatkuvassa käytössä olevien lääkkeiden”, Vaara sanoo. Rahoitus näyttää nyt menevän hankkeisiin, jotka lisäisivät työllisyyttä”, Vaara miettii. Yhdysvaltalainen Nasdaq-listattu Spero Therapeutics maksoi Northern Antibioticsin kehittämästä ensimmäisestä polymyksiinijohdannaisesta 3,6 miljoonaa dollaria. ”Olemme kehittäneet myös suoravaikutteisen polymyksiinijohdannaisen, joka tehoaa myös yksinään. Suomalainen yhteiskuntamalli ei kannusta riskinottoon, ja siksi täällä on kovin vähän kasvuhakuisia firmoja”, Soini sanoo. Yrityksellä on satakunta asiakasta, puolet Suomessa ja puolet ulkomailla. Näkymä ei kuitenkaan täysin tyydytä yhtiön toimitusjohtajaa Aleksi Soinia. ”Suomi on hyvä maa tutkimuksen alkuja kehittelyvaiheessa, mutta kulttuuri ja rakenteet eivät täällä suosi ArcDian tyylistä toimintaa. ”Me teimme ensimmäiset eläinkokeet vuonna 2013. Northern Antibiotics voi silti katsoa tulevaisuuteen melko luottavaisin mielin. Näin yhtiön kaksi riskirahoittajaa saivat seurakseen runsaat sata pienomistajaa. Vuonna 2008 perustetun ArcDian laitteilla ja testeillä pystytään tunnistamaan yhdestä näytteestä nopeasti monta taudinaiheuttajaa. Viime vuosina olemme hakeneet julkista rahaa turhaan. ”Tulevaisuus ei tuone niin paljon yllätyksiä kuin uuden lääkeryhmän kehittely.” Northern Antibiotics on saanut Springvestin miljoonan euron joukkorahoituksen lisäksi julkista rahaa. ”Ne lainat maksoimme takaisin etuajassa, ja Springvestin kautta sijoittaneetkin ovat saaneet pientä osinkoa. 8 KEMIA 3/2019 60 000 kuolemaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. ”Näin niitä voidaan annostella vakavien virtsatieinfektioiden hoidossa merkittävästi pienempinä annoksina kuin vanhoja polymyksiinejä.” Vaaran veljesten työ on kantanut hedelmää. Selän takana vaanii koko ajan epäonnistumisen riski. ”Ajatuksemme on lisensoida keksintömme tai sitten myydä koko kehitysja tutkimustoimintamme ulkomaille”, kertoo Northern Antibioticsin perustaja, professori Martti Vaara. Lääketehdasta hän ei kuitenkaan lupaa avata. Yrityksen tiloista avautuu hulppea näköala Suomen vanhaan pääkaupunkiin. ”Enpä usko, että kukaan tai mikään lääkefirma perustaisi antibioottitehdasta Suomeen. Sen saaminen kliinisiin kokeisiin vaatii vielä paljon työtä ja rahoitusta.” Martti Vaara muistuttaa, että lääkemolekyylin vieminen potilaskäyttöön asti vaatii satoja miljoonia euroja. Niin sanottua Tekes-lainaa tuli noin 600 000 euroa vuosina 2007–2008 ja 2013–2014. Suuri osa maailman antibiooteista tehdään Intiassa ja Aasian muissa halvan työvoiman maissa. Tarvetta paremmille lääkkeille siis on, mutta niiden matka on pitkä. Ju ha G ra na th ”En usko, että mikään lääkefirma perustaisi antibioottitehdasta Suomeen.”. ”Selvitimme apinakokeessa keihäänkärkimolekyyliemme toksisuuden ja vertasimme tuloksia polymyksiiniin, joka on jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön bakteerien antibioottiresistenssin takia”, Martti Vaara kertoo. Suomen kannattaa satsata tutkimukseen ja tuotekehitykseen.” ArcDia elää Suomessa keskoskaapissa Turun Tiedepuistossa toimiva ArcDia Oy kehittää infektiotautien diagnostiikkaan käytettäviä laitteita ja testisarjoja. ”Emme ole perustamassa lääketehdasta” Ensimmäisen eläinkokeensa Northern Antibiotics teki Springvest Oy:n järjestämällä miljoonan euron joukkorahoituksella. ”Meillä toksisuus oli selvästi vähäisempi.” Lisäksi yrityksen kehittämät uudet polymyksiinijohdannaiset kertyvät tehokkaasti virtsaan
Toimitusjohtaja kyseenalaistaa myös konsortiorahoituksen toimivuuden. Lisenssin myynti tai yrityskauppa sopivat suunnitelmiimme”, Soini pohtii. ”Professoreilla on julkisen tuen kautta ikään kuin yksinoikeus uuden teknologian tutkimukseen. Kahden suuren pääomasijoittajan lisäksi yhtiö on kerännyt kolme miljoonaa euroa sijoituspalveluyritys Springvestin järjestämiltä kahdelta rahoituskierrokselta. Mutta kasvu vaatii rahaa, ja paljon. Hänen mukaansa maailmalla menestyminen edellyttää nopeaa lähtöä Suomesta. Soini katsoo firman neuvotteluhuoneen ikkunoista Turun yliopiston tutkimuskeskusten suuntaan ja perää parempaa yhteistyötä yliopistojen ja yksityisten yritysten kesken. Valtaosa yritykselle myönnetystä julkisesta tuesta on tullut osana suurempaa konsortiota, jossa on rahoitettu suomalaista tutkimusta. itsetarkoitus, mutta kansantalouden kannalta olisi hyvä, jos tutkimustulokset löytäisivät tiensä markkinoille uusina tuotteina”, Aleksi Soini sanoo. ”Tuotekehitykseen emme ole juurikaan saaneet julkista tukea. Ajan myötä keksintö hautautuu professorin pöytälaatikkoon”, Soini kärjistää. Mielestäni julkista rahoitusta voisi osoittaa yhtä hyvin myös yksityisissä yrityksissä tehtävään tutkimukseen. Teknologiaan perustuvan tuotelinjan kehittäminen maksaa 10:stä 20 miljoonaan euroon ja tuotteemme kaupallistaminen maailmanmarkkinoille jopa 40 miljoonaa”, Soini laskee. Soinin kanssa samoilla linjoilla on tuore raportti, jossa Aalto-yliopiston työelämäprofessori Erkki Ormala arvioi Suomen tulevaa kilpailukykyä. ”Uuden hankkeen tutkimuskustannukset ovat kahdesta viiteen miljoonaa euroa. Julkisessa rahanjaossa tieteellinen tutkimus on Ju ha G ra na th ”Akateemisella yhteisöllä on vaikeuksia hahmottaa kolmatta tehtäväänsä eli ympäröivän yhteiskunnan palvelemista”, sanoo ArcDian toimitusjohtaja ja Turun yliopiston bioanalytiikan dosentti Aleksi Soini, joka on itse väitellyt lääketieteellisestä kemiasta. ”ArcDia on kuin keskoskaapissa: synnytys on ohi ja kasvaa pitäisi.”. Sijoituspalveluyritysten tarjoamat palvelut saattavat olla tulevina vuosina monen kasvuyrityksen pelastusrengas, sillä Suomen valtion tutkimukseen sijoittamat rahat ovat pudonneet vuosien 2011 ja 2017 välisenä aikana 7,2 miljardista 6,3 miljardiin euroon. Raportin mukaan meillä tarvitaan akateemisten tutkijoiden ja yritysjohdon yhdessä vetämiä suuria tutkimusohjelmia. Sitten professori nyhrää ”miljoonan arvoisen” ideansa kanssa, kunnes patentointi ja muut kulut käyvät ylivoimaisiksi. Akateemista ylenkatsomista Myös ArcDia on takavuosina saanut julkista rahaa Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta. ”Kun rahoitettu projekti päättyy, samalla päättyy hankkeeseen osallistuneiden tahojen yhteistyö. Sijoittajat kokevat ArcDian vastuulliseksi yritykseksi, jonka toiminta säästää ihmishenkiä”, Vapola sanoo. Filosofian tohtori näkee akateemisten tutkijoiden ymmärryksen markkinoista kovin puutteelliseksi. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa. 9 3/2019 KEMIA Toimitusjohtaja tuntee silti, että 25 henkeä työllistävä ArcDia on kuin keskoskaapissa: synnytys on ohi ja kasvaa pitäisi. ”Vuoden 2017 kierroksen myimme vuorokaudessa loppuun. Siinä hyvin alkuun lähtenyt työ keskeytyy usein ennen kuin tuloksia ehtii kunnolla tulla”, hän harmittelee. Kasvuhakuisena yhtiönä ArcDia etsii aktiivisesti mahdollisuuksia kansainvälisiltä markkinoilta. ”Tarkoituksenamme ei ole kilpailla isojen kanssa vaan pikemminkin hakea kaupallista yhteistyötä markkinajohtajien kanssa. ArcDia rahoittaa toimintansa oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Miehen mielestä akateeminen tutkimus ylenkatsoo yritysmaailman osaamista. Siksi rahaa ja osaamista käytetään turhan paljon ”pyörän uudelleen keksimiseen”. Emme me sen huonompia ole”, Soini vakuuttaa. ”Usein professori tekee keksinnön, perustaa firman ja saa siihen julkista rahaa. Springvestin toimitusjohtajan Terhi Vapolan mukana kummatkin kierrokset ovat olleet menestystarinoita
Kananlannan etuja maissiin nähden ovat saatavuus ja hinta. ”Timo Ahopellon Lifeline Ventures on Suomen johtavia pääomasijoittajia. Työn tuloksena löytyi yhdistelmä, jonka synnyttämä reaktio toimii tietyissä oloissa Ductorin ADD-On-laitteistossa. ”Euroopan suurin teknisen alan tutkimuslaitos, saksalainen Fraunhoferinstituutti on arvioinut meidän teknologiaamme jo vuodesta 2013 lähtien. Prosessissa irronneesta typpijakeesta pystytään sitten valmistamaan typpilannoitetta.” Ductor on investoinut keksintönsä kehittämiseen ja kaupallistamiseen jo liki 20 miljoonaa euroa. Veikko Latvala ei ole ollut vuosiin aktiivisesti mukana yhtiön hallituksessa.” Kielteinen julkisuus ei vienyt sijoittajien uskoa Ductorin tulevaisuuteen. Kettusen mukaan miljoonat eivät ole menneet hukkaan, päinvastoin. ”Meillä on 30 miljoonan euron edestä toimitussopimuksia Saksaan ja Yhdysvaltoihin sekä 100 miljoonan aiesopimukset Puolaan, Italiaan, Meksikoon ja eri puolille Aasiaa”, mies listaa. 10 KEMIA 3/2019 Keihäänkärkenä kananlanta Bioteknologiayritys Ductor Oy:n talousjohtaja Joonas Kettunen on tovi sitten saapunut yritysmessuilta Dubaista takaisin yrityksen tiloihin Helsingin yliopiston tiedepuistoon Viikinkaareen. Sarjayrittäjä Ari Ketola on Ductorin idean isä. Sen jälkeen jäte voidaan hyödyntää biokaasutuotannossa. Kananlanta keihäänkärkenä me hyödytämme myös ympäristöä.” Päätavoitteena listautuminen Ductorin uskottavuus joutui koetukselle, kun Kauppalehti kertoi vuonna 2016, että yhtiön hallituksessa istuu tunnettu mystikko (Veikko Latvala), korvavaloyhtiön johtaja (Timo Ahopelto) ja vaatekaupalla vaurastunut merkonomi (Ari Ketola). Itämeren uhkana ovat Pietarin ja Puolan suurkanaloiden päästöt. ”Maailmalle mennään, mutta täältä Viikin tiedepuistosta kaikki alkoi vuonna 2011. ”USA:ssa kananlanta kuormittaa pohjavettä, Saksassa keskustelu kanaloiden ympäristöhaitoista käy kuumana. Saksalainen asiakkaamme vaihtaa kesällä käyttämänsä 10 000 maissitonnia samaan määrään kananlantaa. Yrityksen päämarkkina-alueella Saksassa biokaasulaitosten raaka-aineena hyödynnetään paljon maissia. Kehitystyötä tekevät myös Heidi TilliWitterstätter (vas.) ja Kerttu Koskenniemi. ”Maissi maksaa 45 euroa tonnilta, mutta kananlanta on lähes ilmaista. Ductorin tavoite on nousta kovaksi tekijäksi maailmanlaajuisilla biokaasumarkkinoilla ja tehdä kananlannasta saastuttajan sijaan hyötyaine. Silloin yrityksen perustaja ja nykyinen toimitusjohtaja Ari Ketola värväsi joukon yliopistoväkeä ratkaisemaan yhtä maailman suurinta ongelmaa eli ruoan tuotantoa”, Kettunen kertoo. Laitteisto taas toimii biokaasulaitoksen lisäosana. Tässä on kyse miljardimarkkinoista”, Kettunen vakuuttaa. Fraunhoferin mukaan teknologia sopii neljännekseen Saksan 8 000:sta biokaasulaitoksesta.” Suomalaisyhtiön valtti on kananlannan käyttäminen biokaasulaitosten raaka-aineena. ”Bakteeri-innovaatiollamme voidaan poistaa typpi korkeatyppisestä orgaanisesta jätteestä. ”Maissi maksaa 45 euroa tonnilta, kananlanta on lähes ilmaista.”. Springvest järjesti kaksi rahoituskierrosta, jotka tuottivat yhteensä lähes 6,7 Ju ha G ra na th ”Kananlannalla on niin korkea typpipitoisuus, että sitä ei pystytä hyödyntämään ilman Ductorin kehittämää teknologiaa”, kertoo talousjohtaja Joonas Kettunen. Toimitusjohtaja Ketolan tutkijatiimi testasi vuosien mittaan tuhatkunta bakteerikombinaatiota. ”Asian voi kertoa myös toisin”, Kettunen sanoo
Omistajat odottavat vain oikeaa ajankohtaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Nyt Ductor rakentaa Meksikoon pienehköä biokaasulaitosta, jonka tarkoitus on toimia referenssikohteena ja tuotekehityspaikkana. 11 3/2019 KEMIA miljoonaa euroa. Kasvuyrityksen talousjohtajan usko tulevaisuuteen on niin kova, että yrityksen myyminen ei siintele mielessä. Parhaillaan Ductor käy neuvotteluja Business Finlandin, Finnveran ja Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiön Nefcon kanssa. Sillä Springvestin Jouni Junkkila (vas.), Terhi Vapola, Päivi Malinen, Ulpu Tapanainen, Toni Lahti ja Markku Jussila ovat valmiina järjestämään rahoitusta lupaaville suomalaisille kasvuyrityksille. Loput matalamman riskin sijoituskohteisiin, kuten vakiintuneisiin pörssiyhtiöihin”, toimitusjohtaja Terhi Vapola opastaa. ”Suomessa julkinen rahoitus järjestyy tiettyyn pisteeseen asti hyvin. Siellä sijoituspalveluyritys Springvestin toimistossa on käynnissä terveysteknologiayhtiö NewIconin rahoituskierros. ”En innostu yrityskaupasta, sillä olemme rakentaneet uutta teknologiaa paremman elämisen eteen. ”Nyrkkisääntöni sijoittajille on, että korkeintaan 20 prosenttia hajautettuna salkkuna korkean riskin kasvuyrityksiä. Silloin olisi luvassa osinkojakin.” Miljardit halutaan säästötileiltä kiertoon Takaisin Helsinkiin. olemme pystyneet tekemään pilotin. Pystymme viemään verkostojemme kautta teknologiaamme maailmalle, ja sieltä löytyy sitten miljardikaupalla pääomaa.” Ykkösvaihto Ductorille on listautuminen pörssiin. ”Sijoittajia kiinnostaa se, että yhtiö toimii globaalisti. juha.granath@saunalahti.fi Jo se Ta ba re s. Pankkilainaa on vaikea saada kaupallisen laitoksen rakentamiseen, joten siihen olemme joutuneet käyttämään lähinnä omaa pääomaa”, Kettunen kertoo. Tässä voidaan puhua vastuullisesta sijoittamisesta.” Ductorkin on saanut vuosien mittaan myös julkista tukea. Lisäksi olemme kiertotalousyritys, joka tekee jätteistä energiaa ja lannoitteita, joita tarvitaan ruoan tuottamiseen. Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta suomalaisyritykselle on herunut 1,4 miljoonaa euroa. Puhtia kaupankäynnille antaa varmasti suomalaisilla säästötileillä toimettomana makaava 90 miljardin euron potti. ”Jos markkinat ovat suotuisat, niin listautuminen voisi tapahtua vuoden, kahden sisällä. Ensimmäisellä kierroksella yhtiöön sijoitti 260 ja toisella kierroksella 250 piensijoittajaa. Tekes-lainaa yhtiölle myönnettiin kolmen tuotekehityshankkeen rahoittamiseen kaksi miljoonaa euroa
Yhteistyö on käynnistynyt jo usealla paikkakunnalla: Turussa, Tampereella, Oulussa, Kotkassa, Kuopiossa, Vantaalla ja Turvallisuusosaaminen kehittyy yhteistyöllä Kokkolassa. Mitä sitten pitkällä aikavälillä saadaan aikaiseksi. Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä. Samoin opiskelijoiden osallistumiseen päivittäiseen turvallisuustyöhön on saatu mallia yrityksistä. Turvallisuuden jatkuva kehittäminen on kemianteollisuuden vastuullisuustyön perusta. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana myös opiskelijajärjestöt SAKKI ry ja OSKU ry. Työkalun avulla voidaan arvioida toimintakokonaisuutta, jolla on vaikutusta opiskelijoiden turvallisuusasenteisiin ja -osaamiseen. Alan osaamiskartoituksen mukaan turvallisuusosaaminen ja -asenteet ovat yksi tärkeimmistä nuorten ammattilaisten työelämätaidoista. Sini Pennanen. Käynnistimme laajan yhteistyöhankkeen, jossa turvallisuuskulttuurin ja -osaamisen merkitys nostetaan esille etenkin ammattiin johtavassa koulutuksessa. Tavoitteena on antaa nuorille ammattilaisille riittävät valmiudet työtehtäviin. Toisaalta turvallisuuden kehittäminen voi olla oppilaitokselle myös strateginen valinta, jolla se saa uutta vetovoimaa koulutusaloilleen. Mikä olisi meidän yhteistyömallimme. Yritysten asiantuntijat ovat oppilaitosten tukena käytännön toteutuksessa. Tämä on luonnollisesti päätavoite. KIINNOSTAAKO TURVALLISUUSKUMPPANUUS. Hyvänä keinona on hyvien turvallisuuskäytäntöjen jakaminen oppilaitosten ja yritysten välillä. Tulevaisuudessa nuoret ammattilaiset kokevat turvallisuuden kehittämisen omakseen, ja se on heillä osa ammattitaitoa. OPPILAITOS SAA turvallisuuskulttuurinsa kehittämistyöhön raamin ja yhteistyökumppanit. TURVALLISUUSKUMPPANI-YHTEISTYÖN tavoitteena on lisätä oppilaitosten ja yritysten sekä muiden paikallisten toimijoiden yhteistyötä turvallisuusosaamisen kehittämisessä. Yhtä lailla turvallisuusosaaminen on oleellinen osa kaikkien ammattitaitoa, nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeessa on myös käytössä yhteisiä työkaluja. Kemianteollisuudessa hanke on osa Responsible Care -ohjelmaa. Mutta mitä tehdä, jotta nuorilla olisi riittävät valmiudet työtehtäviin. Hanke ulottuu toisen asteen koulutuksesta ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ota yhteyttä: Anni Siltanen ja Merja Vuori, etunimi.sukunimi@kemianteollisuus.fi, petri.pakkanen@ttk.fi tai jaana.villikkastorm@oph.fi Turvallisuuskumppani-yhteistyön ovat käynnistäneet Kemianteollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sekä Työturvallisuuskeskus ja Opetushallitus. Yhteiset workshopit ovat tuottaneet hyviä ehdotuksia ja huomioita kehittämistyöhön. Opiskelijat ovat myös innolla mukana oppilaitoksen turvallisuuden kehittämisessä. Työturvallisuuskeskuksessa on yhteistyössä oppilaitosten kanssa kehitetty oppilaitosten turvallisuuskulttuurin ja toimintatapojen itsearviointimalli. Esimerkiksi työtehtävien riskinarviointiin, turvallisuuskävelyihin ja turvallisuushavaintoihin voidaan ottaa mallia yritysten hyvistä käytännöistä ja kokemuksista. Turvallisuuden aamupäivätilaisuuksissa on käyty läpi hyviä käytäntöjä ja pohdittu paikallista yhteistyömallia. Merja Vuori Merja Vuori on Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija. Turvallisuustyöhön on tarjolla työkaluja ja käytäntöjä. Mitä voisimme tehdä yhdessä osaamisen vahvistamiseksi. Haemme uusia yhteistyöstä kiinnostuneita oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, samoin kuin turvallisuusosaamisen kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä. Yrityksissä tehdään vahvaa turvallisuustyötä koko henkilöstön voimin, ja turvallisuus on jokaisen alan ammattilaisen asia. 12 KEMIA 3/2019 TÄTÄ MIELTÄ MITÄ ON turvallisuusosaaminen
Jacob Duer, Chief, Chemicals and Health Branch, UN Environment Programme 11:30–13:30 PANEL 5 The quality of and access to data on chemicals Moderator: Hugo Waeterschoot, advisor, Eurometaux Muutokset ohjelmaan mahdollisia. @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum HELSINKI CHEMICALS FORUM 23.–24.5.2019 Messukeskus Helsinki Sisäänpääsy: Yhden päivän lippu 390 € / kahden päivän lippu 650 € (sisältäen alv.). Mediakumppani: Yhteistyössä: REKISTERÖINTI AVOINNA! Ilmoittaudu mukaan ja katso täydet ohjelmatiedot ja panelistit www.helsinkicf.eu Kaikki ohjelma englanniksi. Thursday 23 May Opening of the Forum: Sanna Vesikansa, Deputy Mayor for Social Services and Health Care, City of Helsinki Keynote: EU Chemical Policy beyond 2020, Bjorn Hansen, Executive Director, ECHA Keynote: The role of chemicals in the circulary economy, Daniel Calleja, Director General of DG Environment, European Commission 10:30?12:30 PANEL 1 How to choose the best possible risk management option to regulate substances of very high concern Moderator: Otto Linher, Deputy Head of REACH Unit, DG Grow, EU-Commission 13:15?15:15 PANEL 2 Grouping of chemical substances and how to avoid regrettable substitution Moderator: Andrew Turley, science editor, Chemical Watch 15:45?17:45 PANEL 3 How to measure the performance of different chemical management systems Moderator: Eeva Leinala, Principal Administrator, OECD Friday 24 May 2019 9:00?11:00 PANEL 4 Plastics and circularity – from pollution to a value based proposition for all Moderator: Mr
Vaateteollisuus on Alavan mukaan kuitenkin innostunut siitä, että nyt on ensi kertaa löytynyt kuitu, joka todella voisi ottaa puuvillan paikan. Ei ihme, että myös globaalit vaatebrändit ovat kiinnostuneet uudesta, ekologisesta kuitumateriaalista. ”Meihin ovat olleet yhteydessä käytännössä kaikki tekstiilialan jättiläiset”, toimitusjohtaja hymyilee. ”Jokaisella suurella tekstiilialan toimijalla on halu korvata osa puuvillasta muilla materiaaleilla.” Kiinnostuksen taustalla vaikuttaa paitsi uhkaava puuvillapula myös puuvillan huolestuttava ympäristötase. ”Jos tekstiilien myynti jatkaa 5–10 prosentin vuotuista kasvuaan, 15 vuoden päästä puuvillaa ei enää ole riittävästi saatavilla. ”En ole koskaan ollut bisneksessä, jossa myyminen olisi ollut näin helppoa. Ympäristö kiittää, samoin maailman vaateteollisuus. 14 KEMIA 3/2019 Marja-Liisa Kinturi VTT:n Bioruukissa Espoossa toimiva Infinited Fiber Company tuottaa koetehtaassaan lumpuista uutta kuitua, joka sopii neitseellisen puuvillan korvikkeeksi. Tero Pajukallio Espoossa tehdään Tuuraajaa puuvillalle Espoossa tehdään Tuuraajaa puuvillalle. ”Meidän liikeideamme perustuu siihen, että maailman puuvillantuotantoa ei pystytä enää lisäämään”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Petri Alava. Suomalaisyritykselle tulvii kyselyjä eri puolilta maailmaa. Puuvillan saatavuus on hänen mukaansa pysynyt viime vuodet samalla tasolla, vaikka kysyntä ja tarve ovat nousevalla käyrällä. Suomalaisella uutuusteknologialla kehrätään tekstiilijätteestä kuitua, joka on laadultaan jopa parempaa kuin alkuperäinen materiaali ja korvaa hyvin puuvillan. Kiiltonsa ansiosta viskoosikangas sopii etenkin naistenvaatteisiin. Tällaista uutuusarvoa ei olisi puupohjaisella raaka-aineella.” Puuvilla ja polyesteri ovat pahiskaksikko Viskoosilla, selluloosasta valmistettavalla tutulla muuntokuidulla, on toki yhä omat käyttäjänsä ja omat etunsa. Sille on siksi pakko kehittää korvaavia materiaaleja.” Alava nostaa esiin pakan uutuuskuidusta kudottua farkkukangasta, jonka aito tuntuma vakuuttaa uteliaat hypistelijät
”En ole ennen ollut mukana bisneksessä, jossa myyminen olisi ollut näin helppoa”, Petri Alava hymyilee. Espoossa tehdään Tuuraajaa puuvillalle Espoossa tehdään Tuuraajaa puuvillalle. 15 3/2019 KEMIA Lumpusta uudeksi kuiduksi
Osa mikromuovista huuhtoutuu veteen autonrenkaista, iso osa on peräisin tekstiilien pesusta. Kierrätykseen päätyvästä jätteestä suurin osa päätyy pesukankaiksi tai muihin vastaaviin tarkoituksiin. ”Ensin lumput revitään mekaanisesti lyhyeksi lankarakenteeksi, jotta saadaan aikaan mahdollisimman homogeenista materiaalia. Petri Alavan mukaan kyse ei tarkkaan ottaen ole kierrätyksestä vaan pikemminkin kuitujen regeneroinnista eli uudelleen synnyttämisestä. ”Jäljelle jää sataprosenttista selluloosakuitua, johon sitten sekoitetaan ureaa. Juuri siksi me viestimme, että meille keskeinen raaka-aine on jätetekstiili, jonka pystymme palauttamaan kiertoon.” Tekstiilijätteestä 79 prosenttia menee tätä nykyä kaatopaikoille ja polttoon. ”Moni valmistaja pyrkii siksi aktiivisesti eroon polyesteristä. 16 KEMIA 3/2019 ”Yhden puuvillapaidan valmistukseen tarvitaan 2 700 litraa puhdasta vettä. Ikea tähtää siihen, että vuoteen 2030 mennessä polyesterin määrä olisi sen materiaalivalikoiman pienin.” Alava muistuttaa, että maapallon muotijättien tärkeimmästä asiakaskunnasta eli 20–25-vuotiaista nuorista valtaosa haluaa ja suorastaan vaatii, että heidän ostamiensa vaatteiden ja muiden tuotteiden pitää olla ekologisia. Sekä värin että energian käyttöä pystytään uuden kuidun värjäyksessä vähentämään. Uutuuskuidusta syntyy aidontuntuista denim-kangasta.. Tunnistuksen jälkeen ei-toivotut raaka-aineet poistetaan, samoin väriaineet. ”Mutta maailmassa menetetään ylihakkaamisen vuoksi joka minuutti 30 hehtaaria metsää. Kaikille löytyy oma markkinarakonsa”, Alava sanoo. Käyttöalueita on lukemattomia vaatteista autonrenkaisiin. Se riittää meille hyvin.” Toimitusjohtaja esittelee varastoa, jossa odottaa käsittelyä lumppusäkki poikineen, ja aloittaa selostuksensa raaka-aineen matkasta uudeksi kuiduksi. Sitten se puhdistetaan kemiallisesti.” Materiaalin sisältämät ei-sellupitoiset raaka-aineet, kuten polyesteri ja elastaani, tunnistetaan Lahden ammattikorkeakoulun rakentamalla Lamkmenetelmällä. Kuitu ei kierrä vaan syntyy uudelleen Infinited Fiber hyödyntää lumpun käsittelyssä VTT:ssä pitkään kehiteltyä karbamaattiteknologiaa, jonka lopullisen läpimurron teki tutkimusprofessori Ali Harlinin ryhmä viitisen vuotta sitten. Muitakin tunnistusmenetelmiä on kehitteillä. Puuvillalle tarvitaan maailmassa korvaajia paljon, samoin menetelmiä, joilla korvikkeita tehdään. Tällaisilla alueilla elää kaksi miljardia ihmistä”, Alava laskee. Urean typpi sitoutuu selluloosaan, mikä tekee siitä reaktiivisen, puuvillamaisen aineen”, jatkaa esittelyä yrityksen tuotepäällikkö Kirsi Terho. ”Reaktorin rakenteen vuoksi emme siis voi käyttää kovin sekalaista tavaraa”, Terho sanoo. Se kestää raaka-aineen, joka sisältää enintään 10 prosenttia ei-sellupitoisia aineita. Teknologialla irrotetaan selluloosapitoisesta raaka-aineesta sellu ja muutetaan se liuokseksi, josta voidaan valmistaa uutta kuitua. Suomihan on tottunut elämään metsästä. Silloin vettä ei monilla alueilla enää riitä päivittäiseen käyttöön. Ku va t: M ar ja -L iis a Ki nt ur i Farkkujätettä Yhdysvalloista. Rajoituksia asettaa nykyinen laitteisto. Polyesteristä tehdyt vaatteet eivät ole sen ekologisempia. Käytön jälkeen kuitu voidaan kierrättää uudelleen samassa prosessissa kerta toisensa jälkeen laadun kärsimättä. ”Meidän kuitumme on luonnollisen pehmeää ja sopii farkkujen ja T-paitojen kategoriaan. Kalifornian rannikolla tehdyssä tutkimuksessa 85 prosentissa kaloista löydettiin mikrokuituja. Teknologia ei edellytä polyesterin, elastaanin tai muiden muovikuitujen täydellistä poistamista lumppumateriaalista. ”Typpi tekee kuidusta luonnostaan antibakteerisen.” Prosessi säästää myös resursseja. Vain noin prosentti saadaan takaisin tekstiilikiertoon. Amerikkalaisvalmistajaa kiinnostaa hyödyntää sekä oma tehdasjätteensä että kuluttajilta palautuvat käytetyt farkut. Petri Alava huomauttaa, että lopputuloksena syntyvä kuitu on itse asiassa parempaa kuin alkuperäinen. Toimitusjohtaja myöntää, että suomalaisista uusi lähestymistapa eli tekstiilijätteen käyttö vaateteollisuudessa voi kuulostaa epäortodoksiselta. Yksi sellainen on Ikea, jonka käyttämistä tekstiileistä 65 prosenttia on nykyään polyesteria. ”Pitää olla ainakin kymmenen erilaista materiaalia ja teknologiaa, jotta puuvillan jättämä markkinavaje saadaan täytettyä. Ei siitä tietysti tekstiiliksi valtavaa osuutta päädy, mutta kyse on mielikuvista
”Filamentti menee ensimmäiseksi venytysaltaaseen, jonka molemmilla puolilla ovat vetokivet. Yhden raaka-ainevaihtoehdon tarjoavat riisinoljet, jotka ovat esimerkiksi Intiassa valtava ympäristöongelma. Kun reikien läpi pumpattu liuos joutuu kosketuksiin rikkihapon kanssa, sen sisältämä selluloosa kristallisoituu. ”Tekstiiliteollisuus saisi yhtä paljon raaka-ainetta kuin tähänkin asti, ja ihmiset saisivat ruokaa jopa nykyistä enemmän. Tuotteet olisivat sitten maailmanlaajuisesti tarjolla heidän lippulaivamyymälöissään. Sen jälkeen materiaali puhdistetaan ja siitä poistetaan vieraskuidut. 17 3/2019 KEMIA Ympäristölle hellävarainen prosessi Tekstiilijätteen uudelleen syntyminen käynnistyy lumpun perusteellisesta repimisestä. Tuotantopäällikkö Kirsi Terho esittelee suulaketta, jossa on noin 2 250 mikroreikää, kukin kooltaan 45 mikrometriä. ”Toisin kuin viskoositeollisuudessa prosessissa ei siis käytetä rikkihiiltä, joka on voimakas hermomyrkky ja lisäksi räjähdysherkkä”, Terho huomauttaa. dostuu kuitunippu, köysimäinen filamentti. Eri nopeuksilla pyörivät kivet venyttävät filamenttia, jolloin kuituun syntyy tarvittava lujuus”, Terho kuvailee. Se voisi olla korvaavien kuitujen ansiosta mahdollista. Kun selluloosa saatetaan määrätyssä lämpötilassa ja paineessa kontaktiin typen kanssa, syntyy lipeään liukenevaa selluloosakarbamaattia. Petri Alava innostuu visioimaan tulevaisuutta, jossa kymmenesosa maailman nykyisistä puuvillapelloista luovutettaisiin ruuantuotannon käyttöön. Lopuksi kuidut nostetaan kuivauskaappeihin kuivumaan. Samalla olemme onnistuneet tuplaamaan kuidun lujuuden, mutta pieniä viilauksia tarvitaan vielä.” Petri Alavan mukaan yhtiön vuoden 2020 suunnitelmiin kuuluu siirtyminen isompaan mittakaavaan ja kaupalliseen tuotantoon. Sen jälkeen kuituköysi siirtyy pesuhauteeseen, jossa tapahtuu filamentin neutralisointi. ”Käytännössä olemme puolittaneet alkuperäisen paksuuden. Jokaisesta reiästä tulee ulos yksi uusi kuitu. ”Meillä on vielä menossa testausja kokeiluvaihe, jonka tavoitteena on saada kuidusta vielä ohuempaa ja lujempaa”, Kirsi Terho kertoo. Olkia ei hyödynnetä mitenkään, vaan ne poltetaan, mistä aiheutuu huomattavia savuhaittoja. Tätä nykyä Infinited tuottaa pilottilaitoksessaan kuitua vasta noin 30–50 kiloa viikossa. Jätevedet kerätään joka vaiheesta talteen, ja epäpuhtaudet saostetaan. Sitten kuidut leikataan määrämittaan, joka tällä hetkellä on 40 millimetriä. Energiayhtiö tutkii oljen ja muun maatalousjätteen sisältämän selluloosan muuntamista korkean jalostusasteen tuotteiksi, esimerkiksi tekstiileiksi, ympäristöä säästävällä teknologialla. Hunajamainen liuos suodatetaan ja kehrätään märkäkehruussa. Vuonna 2017 startannut yritys on tähän mennessä päässyt kuidun paksuudessa 1,3 desitexin tasoon. Jos tuotannossa vielä käytettäisiin maksimimäärä uusiutuvaa energiaa, sen hiilitase olisi nolla”, mies maalailee. Tulevaisuudessa kaikkia aineita voidaan käyttää useaan kertaan tai hyödyntää sivuvirtoina. Tätä varten meidän pitäisi pystyä 50 tonnin kuitutuotantoon, joten haaste on aikamoinen”, toimitusjohtaja pohtii. Niistä muo”Tällaisen suulakkeen läpi selluloosaliuos pumpataan”, esittelee Kirsi Terho. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Näin saadaan aikaan tasainen kuitumatto, joka viedään viiran päälle ja viimeistellään avivaasi-kemikaalilla, jota kutsutaan myös saippuaksi.” Viimeistelyn ansiosta kuidusta tulee helpommin prosessoitavaa siinä vaiheessa, kun se kehrätään langaksi ja kudotaan kankaaksi. ”Eräs globaali jättiyritys olisi kiinnostunut tekemään jonkin rajatun mallistonsa meidän kuidustamme. kinturi@dlc.fi. Te ro Pa ju ka lli o Matkalla kohti kaupallista tuotantoa Infinited Fiber tekee yhteistyötä myös Fortumin kanssa
Esiin ongitut dnaprofiilit olivat heikkoja tai osittaisia. ”Silloisen forensiikan avulla pystyttiin sanomaan vain, että paikalta löytyi ihmisen valkuaista, veritahroja ja jälkiä siemennesteestä.” Nykyteknologialla samoista näytteistä olisi saatavissa huimasti paljon enemmän tietoa. Dna hajoaa muun muassa uv-valon, kuumuuden ja bakteeritoiminnan vaikutuksesta. Yksi tunnetuimmista ovat niin sanotut Bodominjärven murhat. Bodomin tärveltynyt dna Sitä mukaa kuin dna-analytiikan menetelmät ovat kehittyneet, monet selvittämättömät rikokset ovat päätyneet uudelleen valokeilaan myös Suomessa. Epäiltyjä oli useitakin, mutta poliisi ei kyennyt keräämään riittävää todistusaineistoa pidätystä varten. ”Bodomjärven todisteita ei siksi tallennettu tavalla, joka olisi tukenut geneettisen materiaalin säilymistä.” Bodomin tappajaksi on vuosien varrella epäilty useita ihmisiä. Pian tulos saatetaan painaa myös poliisin tutkinta-asiakirjoihin ja historiankirjoihin. Sanomalehtien Viiltäjä-Jackiksi (Jack the Ripper) Dna-todiste nujertaa ovelankin rikollisen. Tapahtumapaikalta kerätyistä todisteista ei juuri ole ollut apua tutkinnalle. Näin ainakin väittävät ne, jotka hankkivat elantonsa järjestämällä salaperäisiin surmiin liittyviä opastettuja kierroksia Lontoon syrjäkujilla tai kauppaamalla Viiltäjä-Jack-aiheisia matkamuistoja. Dna-analytiikan merkitys rikostutkinnassa kasvaa koko ajan, kertoo Suomessa vieraillut tutkija. Tämä tunniste ei sopinut kumpaankaan hyökkäyksen uhriksi joutuneeseen mieheen”, kertoo Louhelainen, joka luennoi dna-tutkimuksen nykypäivästä ja sovelluskohteista maaliskuisilla Fysiikan päivillä Helsingissä. Vasta liki 130 vuotta myöhemmin alkoi tapahtua. Britanniassa työskentelevä biokemisti Jari Louhelainen nousi parrasvaloihin miehenä, joka nappasi kiinni ViiltäjäJackin. Lue numerossa 7/2016 julkaistu juttu Mies, joka tunnisti ViiltäjäJackin nettisivuillamme osoitteessa www.kemia-lehti.fi. Jari Louhelainen avustaa säännöllisesti Britannian nykyisiä poliisivoimia rikosteknisissä tutkimuksissa. Hilkka Vähänen Tiesitkö, että Viiltäjä-Jackiksi kutsuttu kuuluisa 1800-luvun sarjamurhaaja oli itse asiassa joku Britannian kuninkaallisen perheen jäsenistä. Kun sperman dna:ta verrattiin pääepäillyn sukulaisten dna:han, Viiltäjä-Jackin henkilöllisyys oli selvillä – ainakin tieteen silmissä. Toisin sanoen niissä ei ollut säilynyt kaikkia etsittyjä dna-markkereita, joita käytetään ihmisten yksilöinnissä ja tunnistamisessa.” Jari Louhelaisen mukaan irti saatiin ainoastaan niin yleisluontoisia geenituntomerkkejä, että ne voisivat sopia kymmeniintuhansiin suomalaismiehiin. ”Tapauksesta annettu Valtion seerumilaitoksen lausunto eli oman aikansa rikospaikkaraportti oli kevyt”, Louhelainen sanoo. Kaksi tyttöä ja toinen pojista löytyivät teltasta kuolleina, toinen poika teltan ulkopuolelta henkitoreissaan. ”Tapaus siirtyy mahdollisesti tänä vuonna brittiläisen tuomioistuimen käsiteltäväksi”, kertoo Louhelainen, joka jatkaa entiseen tapaan työtään Liverpoolin John Moores -yliopistossa. Saksalaisten geenitutkijoiden tiimi sai tutkittavakseen palaset telttakankaasta ja nahkakengistä, jotka kuuluvat tapauksen todistusaineistoon. ”Esittelin hiljattain Viiltäjä-Jackin tapauksesta tekemiäni dna-analyyseja Euroopan suurimmassa forensiikan eli rikosteknisen tutkimuksen konferenssissa, enkä kuullut minkäänlaisia vastalauseita. 1960-luvulla ei kuitenkaan osattu kuvitella, millaisia tulevaisuuden edistysaskeleet olisivat. Ei ollut yllätys, että saksalaisten näytteistä eristämä dna oli vaurioitunutta. Syytetty sai vapauttavan tuomion. Sattumalta hän sai muuta kautta tutkittavakseen silkkihuivin, joka oli peräisin yhden Viiltäjä-Jackin uhrin löytöpaikalta. 18 KEMIA 3/2019 AJANKOHTAISTA ristimä tuntematon otti tuolloin hengiltä ainakin viisi prostituoitua. Neljä nuorta oli telttaretkellä espoolaisen järven rannalla helluntaina vuonna 1960. ”Täysi dna-tunniste saatiin vain tyynyliinaan jääneistä siittiönpäistä. Kissa voittaa hiiret Toisen kohua herättäneen rikostutkinnan kohteena on ollut Helsingin huumepoliisin entinen johtaja Jari Aarnio. Suomalainen onnistui eristämään hauraasta huivista naisen verta ja tappajaksi oletetun miehen siemennestettä. Vuonna 2004 jutussa tapahtui yllättävä käänne, kun syytteen vuosikymmenten takaisista surmista sai telttailijanelikosta ainoana henkiin jäänyt mies. Tekotapa oli poikkeuksellisen raaka. Näytteitä Bodomin kengistä ja tyynyliinasta analysoi myös iso brittiläinen tutkimusryhmä, mutta sekin huonolla menestyksellä. Tiedeyhteisö on tulokset hyväksynyt”, Louhelainen sanoo. Ei siis ihme, ettei biokemisti Jari Louhelainen kuulu lontoolaisen turismiteollisuuden suosikkihenkilöihin. Geenitutkija nousi vuonna 2015 kansainväliseen julkisuuteen ratkaistuaan arvoituksen, joka oli askarruttanut maailmaa vuodesta 1888. Mysteerit myyvät, samoin kuninkaalliset, ja erityisen hyvin myy näiden yhdistelmä. Louhelainen on nimittäin mies, jonka tutkimusten perusteella tappajaksi voitiin osoittaa tuiki tavallinen – tai jos ei ihan tavallinen, niin ainakin aateliton – köyhä parturi East Endistä. “Kaikki tulokset olivat vaillinaisia
Poliisijohtajaa vastaan todistaneen prostituoidun nahkaisesta nojatuolista etsittiin merkkejä tämän siemennesteestä. Dna nousi otsikoihin myös Aarnion tapauksessa. Tällä kertaa törmättiin toiseen syyhyn, jonka takia dnanäytteistä ei aina ole rikosoikeudellista hyötyä: todisteketju oli rikkinäinen.” Prostituoidun nojatuolista otettiin näytteet vuosina 2013 ja 2014. John Moores -yliopistoon on rakennettu ”CSI-laboratorio”, jonne lavastetaan erilaisia rikospaikkoja opiskelijoiden tutkittavaksi. Tunnistetta ei siis voitu käyttää todisteena oikeudessa.” Jari Louhelaiselta kysytään usein, voiko dna-profiilin väärentää. ”Toisesta näytteestä saatiin eristettyä puhdas tunniste. 19 3/2019 KEMIA Hänen oikeudenkäyntinsä maksoi arviolta yli seitsemän miljoonaa euroa ja oli Suomen historian kallein. Tuoli oli kuitenkin käytössä prostituoidun asunnossa näytteidenoton välisen ajan, jolloin siihen on voitu joko lisätä jälkiä tai poistaa niitä. Ei tarvittaisi kuin syvempi genomin analyysi.” Ajankohtaisempi ongelma dna-tutkijoiden ja rikollisten välisessä kissa ja hiiri -leikissä on se, että alamaailmassa katsotaan turhan tarkkaan television viihdeohjelmia. ”Nyt kyse ei ollut siitä, että dna olisi ollut liian vanhaa. Se olisi hänen mukaansa periaatteessa mahdollista, mutta operaatio vaatisi taitavan molekyylibiologin, aikaa ja rahaa. Todisteiksi tahroista ei kuitenkaan ollut. ”Viime vuosina on esimerkiksi kehitetty kaksi uutta tekniikkaa, jotka ovat niin tarkkoja, että niillä voidaan erottaa toisistaan identtiset kaksoset”, Louhelainen kertoo. ”Sitä paitsi toinen vielä taitavampi molekyylibiologi pystyisi kyllä paljastamaan väärennöksen. Niistä ammattiroistot oppivat, kuinka tehdä dna-tutkijoiden elämä vaikeaksi vaikkapa jättämällä rikospaikalle 30 tupakantumppia, jotka on kerätty eri ihmisiltä. Kyseessä on huomattava merkkipaalu rikostutkimuksen historiassa. H ilk ka Vä hä ne n. ”Kyllä siinä aikaa vierähtää, kun ne kaikki käy läpi.” Tutkijan mukaan tiede on kuitenkin koko ajan askeleen edellä. hilkka.vahanen@gmail.com Jari Louhelaisen työhön kuuluu muun muassa tulevien tutkijoiden kouluttaminen. ”Et edes uskoisi, kuinka monet identtiset kaksoset ovat tehneet rötöksiä tietäen, että heillä on kaksosessaan näennäisen täydellinen alibi.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja identtinen kaksonen
20 KEMIA 3/2019 UUTISIA KEMIANTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSKILPAILUN Kova taso riemastutti tuomaristoa Centria, Nalco Finland Manufacturing, Kraton Chemical ja Neste ovat kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnon uudet voittajat. ” Kilpailuraati kannustaakin kilpailussa esille tulleiden hyvien käytäntöjen jakamista ja hyödyntämistä. ”Sekä yritykset että oppilaitokset ovat tehneet aivan uusia avauksia, joista on hyötyä laajemminkin turvallisuuden kehittämisessä. M at ti M at ik ai ne n. Sanojensa vakuudeksi hän aloitti kertomalla Palace-ravintolan varauloskäynnit mahdollisen onnettomuuden varalta. Toteutus tapahtui tiiviissä yhteistyössä paikallisen Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijat Suvi Nygård (vas.), Noora Alapiha ja Num Syrjälä sekä lehtorit Laura Rahikka ja Niina Grönqvist iloitsivat palkinnosta. Opiskelijat tekivät osion huipennukseksi perehdyttämisvideoita yritysten kohteista ja osallistuivat monialaiseen onnettomuussimulaatioon yhdessä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Kisan korkeasta tasosta ilahtunut tuomaristo jakoi myös kunniamainintoja. Turvallisuus on yhtenä teemana oppilaitoksen uudessa TalenttiTehdas-opintokokonaisuudessa. Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto korosti palkintojenjakotilaisuudessa turvallisen toiminnan tärkeyttä yrityksissä. TalenttiTehdas valmistaa työelämään Oppilaitossarjassa palkittiin Kokkolassa toimivan Centria-ammattikorkeakoulun prosessija materiaalitekniikan, kemiantekniikan koulutusohjelma. Kilpailun koordinaattori Merja Vuori Kemianteollisuus ry:stä kuvailee palkintoraadin työtä riemastuttavaksi ja kiittää kilpailuun osallistuneita vahvasta paneutumisesta turvallisuuden kehittämiseen
”Turvallisuusosaamista vahvistetaan mittavalla koulutuksella. Kukapa sitä haluaisi työpaikalla loukata itsensä”, Vuojärvi sanoo. ”Viiden viime vuoden aikana meillä ei ole ollut yhtään työtapaturmaa, ja koko henkilöstö on sitoutunut turvallisuuden parantamiseen. Kaikki nesteläiset olivat hankkeen toteuttamisessa vahvasti mukana – antoivat esimerkiksi tiimeissä turvallisuuslupauksensa ja kehittivät osaamistaan. Palkintoraati antoi kunniamaininnan Borealis Polymers Oy:lle, joka on ottanut käyttöön sosiaalipsykologian uudeksi lähestymistavaksi turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Turvallisuustyössä tehdään jatkuvasti uusia avauksia ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Katso lisää: kemianteollisuus.fi ja hae 31.5.2019 mennessä! KEMIAT KOHTASIVAT Palkinnot jaettiin 16. Paperija selluteollisuudelle kemikaaleja valmistava loviisalaisyhtiö on hyvä esimerkki siitä, että pienikin pystyy kehittämään toimintojaan turvallisuusasioissa. Palkinto on aiemmin jaettu kolme kertaa, vuosina 2010, 2014 ja 2017. Oppilaitossarja oli nyt mukana kilpailussa toista kertaa. Yrityksen kaikki 14 työntekijää ovat SHEQ Manager Karin Vuojärven mukaan vahvasti mukana turvallisuuden kehittämisessä. Hanke johti uuteen jatkuvan parantamisen johtamismalliin tämän vuoden alusta. Hankkeen neljän osa-alueen avulla kehitettiin turvallisuuskulttuuria, johtamisjärjestelmää, urakoitsijahallintaa ja prosessiturvallisuutta. ”Kukaan ei tiedä, millaisia toimenkuvia kemianteollisuudessa on muutaman vuoden kuluttua. Raati antoi oppilaitossarjan erityismaininnat Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoululle, Helsingin yliopiston kemian osastolle ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululle, jotka ovat kehittäneet kemikaalija laboratorioturvallisuuteen uusia opintokokonaisuuksia ja -materiaaleja. Suurten yritysten sarjan voittaja Neste Oyj käynnisti vuonna 2015 koko yhtiön kattavan, laaja-alaisen turvallisuuden kehityshankkeen Way Forward to Safety. Kemianteollisuuden eurooppalainen Responsible Care 2019 -palkinto on nyt haussa. huhtikuuta Kemiat kohtaavat -tilaisuudessa Helsingissä. Yrityksessä on saatu hyviä tuloksia koulutuksella ja motivoimalla turvallisuutta edistävään käyttäytymiseen. Toinen kunniamaininnalla palkittu Nokian Renkaat Oyj on tehnyt ennätyksellisen turvallisuusloikan parin viime vuoden kuluessa. Kokkolassa on iso epäorgaanisen kemian keskittymä, joka tarjoaa opiskelijoille kesätöitä ja valmistumisen jälkeen myös pysyviä työpaikkoja. Opiskelijat opiskelevat tiimeissä valmentajien johdolla ja tiimit sparraavat kummiyrityksen kanssa. Viime vuonna jokainen työntekijä sai yli 50 tuntia koulutusta.” Määrätietoinen työ on myös tuottanut tulosta. ”Opetusmenetelmien on oltava työelämälähtöisiä ja perustuttava uusimpiin pedagogisiin menetelmiin.” Idean TalenttiTehtaasta Centria sai Tampereen ammattikorkeakoulusta, jossa on aiemmin aloitettu Kykylaakso-ohjelma. Konkreettisia tekoja turvallisuuden hyväksi Keskisuurten yritysten sarjan voittaja on Kraton Chemical Oy, jossa on tehty neljän vuoden aikana turvallisuusharppaus koko henkilöstön voimin. Kemiantekniikan lehtorin Niina Grönqvistin mukaan opiskelijat saavat oikeassa teollisuusympäristössä hyvän tuntuman työelämästä. Tänä vuonna raadissa oli ensi kertaa myös Opetushallitus. Tuloksena oli mittavia parannuksia turvallisuuden tasossa. Turvallisuuspalkinto on osa kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa ja Turvallisuuskumppani -yhteistyötä. teollisuuden kanssa ja työelämänoloisilla toimintatavoilla. Siksi on tärkeää valmistaa oppilaita jatkuvaan opiskeluun myös valmistumisen jälkeen”, hän sanoo. Tuija Käyhkö. Yritys on mukana Yrityskylässä, jossa herätellään pienoistehtaan avulla koululaisten turvallisuusajattelua. Kilpailun järjestävät Kemianteollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Koulutus tehostaa turvallisuusosaamista Pienten yritysten sarjan voittaneen Nalco Finland Manufacturing Oy:n koko henkilöstö on mukana turvallisuusasioissa
Kun Wärtsilä päätti siirtää tutkimuksensa ja tuotekehityksensä Vaasaan, vaakakupissa painoi ennen kaikkea se, millainen Suomi on ekosysteeminä. 22 KEMIA 3/2019 UUTISIA Suurimpien vientiyritysten investointipäätöksiin vaikuttavat ennustettava sääntely ja verotus, eivät niinkään lyhytjänteiset kannustimet. ”Suomi on pieni maa kaukana kaikkialta. ”Suuryritykselle tärkeintä ovat verotuksen ennakoitavuus, kohdemaan kustannustaso ja koulutuksen kohdennus”, Korhonen sanoo. Tutkimuksen kattamilla yrityksillä on yhteensä 100 miljardin vuosittainen liikevaihto. Ei riitä, että olemme vähän parempia kuin kilpailijamaat, vaan meidän pitää olla paljon parempia kokonaisuutena”, Eskola toteaa. Monet toivoivat, että seuraava hallitus satsaa koulutukseen entistä enemmän. ”Lupaprosesseista saadaan tyhjäkäyntiajat pois yhteistyöllä ja ennakoivalla tiedotuksella. Tämä nopeuttaa uusien tuotteiden testaamista, ja innovaatiot voidaan tehdä kotosalla.” Päätökset pitkällä perspektiivillä Myös Wärtsilän toimitusjohtajan Jaakko Eskolan mukaan yritysten toimintaedellytykset ovat aiempaa paremmat ja suunta hyvä, vaikka parannettavaakin on. Se ei olisi mahdollista ilman toimivia verkostoja eri toimialojen välillä. Hän toivoo tiiviimpää dialogia yritysten ja korkeakoulujen välille, jotta koulutus valmistaisi väkeä juuri niihin ammatteihin, joissa on pulaa osaajista. Tämä käy ilmi maaliskuussa julkistetusta selvityksestä, johon haastateltiin 30 yritysjohtajaa 27:stä suomalaisesta vientiyrityksestä. Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Hille Korhonen komppaa yleistä linjaa. J. Yritysten osuus Suomen kokonaisviennistä on 80 prosenttia. Penttilä yritysjohtajien mielipiteen tilanteessa, jossa Suomea vielä johti Juha Sipilän hallitus. ”Kymmenen kadotetun vuoden jälkeen suunta on taas oikea”, kiteyttää selvityksen laatinut Risto E. Kiitosta sai se, että velkaa on suitsittu ja yritysveroja alennettu. Nokian Renkaat on investoinut myös Venäjälle ja Yhdysvaltoihin, mutta tuotekehitys tapahtuu kotimaassa. N ok ia n Re nk aa t. ”Tuotekehityksemme on Suomessa, koska täällä sen ympärillä on myös tuoKEMIAN VIENTIYRITYKSET: Suomen pitää satsata vakaasti perusasioihin tantoa. Kun yritysjohtajat päättävät, minne uusia investointeja tehdään, päätökseen vaikuttavat ennen kaikkea verojärjestelmän ennakoitavuus, infrastruktuurin toimivuus ja työmarkkinoiden vakaus. Kritiikkiä tuli koulutusleikkauksista. Politiikan tuulet vaihtuvat, kun taas yrityspäätökset tehdään vuosikymmenten perspektiivillä”, Hämälä huomauttaa. Mukana olivat muun muassa Kemira, Neste, Orion ja Bayer Nordic. ”Suunta oikea kadotettujen vuosien jälkeen” Veturiyritykset ovat viime aikojen kehitykseen varsin tyytyväisiä. ”Olemme tekemässä kahden miljardin investointeja Äänekoskelle. ”Siihen taas vaikuttaa valtion tukien ja veropäätösten ohella alihankkijoiden ja yhteistyökumppanien läheisyys.” Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä on samoilla linjoilla. Kerttu Vähänen Nokian Renkaiden tuotteiden on pärjättävä joka tilanteessa. ”Koko ajan on jotkin vaalit tulossa ja gallupeja sitäkin useammin. Meille ei tullut valituksia viivyttämään Äänekosken tuotantolaitoksen rakentamista, koska kaikesta oli tiedotettu hyvissä ajoin etukäteen.” Yritysjohtajien suurin pelko on, että Suomen suuntaan tulee äkkinäisiä muutoksia. Valtiolta kemian vientiyritykset odottavat ennen kaikkea vakaata linjaa ja ennakoitavia päätöksiä. Pienyrittäjillä ja alihankintaverkostoilla on suuri vaikutus vientiyritysten toimintaympäristöön.” Valtiota Hämälä kiittelee teiden kunnossapidosta sekä virkamiesten ja yritysten suunnitteluyhteistyöstä esimerkiksi ympäristölupa-asioissa. Selvityksen toteutti Nordic West Office Kemianteollisuus ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta
”Kemikaalitonta maailmaa ei ole. Tästä huolimatta liki kaksi kolmesta kansalaisesta arvioi omat tietonsa kemikaaliturvallisuudesta melko hyviksi. 23 3/2019 KEMIA Mittaatko edustavasti. Sivuston teemoja ovat muun muassa kosmetiikan ja korujen kemikaalit, kesän kemikaalit, harrastajan kemikaalit sekä kemikaalien vastuullinen käyttö. Kurssilta saa valmiudet ymmärtää näytteenottoon liittyvät käsitteet, matemaattiset lainalaisuudet sekä näytteenoton merkityksen kokonaisanalyysiketjussa. Kiinnostuitko. Luonnonkemikaalit ovat kemikaaleja siinä missä synteettiset kemikaalitkin.” Kampanja herättelee Tukes pyrkii parantamaan suomalaisten tietotasoa uudella Luulot pois kemikaaleista -kampanjallaan, joka on Kemikaaleja on kaikkialla, muun muassa vaatteissa ja silmälaseissa. Lisätiedot: https://metallianalyyttinenjaosto.com/ Suomalaisten Kemistien Seura Metallianalyyttinen Jaosto SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA Reilu kolmasosa eli 35 prosenttia suomalaisista ei tiedä, että elektroniikka sisältää kemikaaleja. Sivuilla kerrotaan myös, mistä saa tietoa kemikaaleista.. Näytteenottokurssi Tampereella 11-12.9.2019 AIHEINA suunnittelu, validointi, edustavuus… OTTOPAIKKOINA materiaalivirta, ympäristö ja maaperä… PUHUJINA näytteenoton johtavat asiantuntijat Kurssi on kohdistettu kaikille näytteenottoon liittyville henkilöille käytännön toteutuksesta suunnitteluun ja raportointiin. Tietämättömimpiä olivat nuoret. Kun ihmisiltä kysyttiin, mitkä tuotteet sisältävät kemikaaleja, 93 prosenttia vastaajista mainitsi meikit, sampoot ja saippuat. Kampanjassa korostetaan sitä, että jokainen voi itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa, herkistymiseensä ja altistumiseensa. ”Todellisuudessa kemikaaleja on kaikkialla”, muistuttaa Tukesin kemikaaliyksikön johtaja Tiina Putkonen. Vaatteet tunnisti kemikaaleja sisältäviksi 80 prosenttia, kodintekstiilit 75 prosenttia ja huonekalut 71 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Turvallisuusja kemikaaliviraston Tukesin selvityksestä. Peräti 45 prosenttia ei tiedä, että kemikaaleja on myös ekologisissa pesuaineissa. Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Alle 25-vuotiaat vasTukes ottaa kansalta luulot pois taajat olivat keskimääräistä useammin sitä mieltä, että huonekaluissa, matoissa, verhoissa tai vaatteissa ei ole kemikaaleja. suunnattu ennen kaikkea kuluttajille. Sinne on luvassa myös käytännönläheisiä vinkkejä ja tavallisten ihmisten tarinoita. Kampanjasivustolla osoitteessa www.luulotpoiskemikaaleista.fi käydään läpi yleisimpiä kemikaaleihin liittyviä luuloja
KEMIA Kemi Ilmoita Kemia-lehden messunumerossa! Osateemat: • kiertotalous • biotalous • patentit Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa! mikko.piirainen@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 UUTISIA ”Uudistuneet Kemia-lehden verkkosivut on selkeät ja valoisan tuntuiset ja luokseen kutsuvat. Eniten kiitosta on tullut sivujen laajasta, jatkuvasti päivittyvästä sisällöstä. Arvosana täysi 10!” ”Kaikki kohdallaan. toukokuuta! Kemia 4/2019 ilmestyy 12. Lehden vuosikerrat, vaihtoehtoina Kemia-lehden lisäksi TTT-lehti, Tunne & Mieli ja Uusiouutiset, osuivat Panu Hänniselle ja Riikka Juholalle. Muuten – paras tärkeistä aiheista kertova lehti Pohjoismaissa. Essi Korhonen voitti Sonia Paloahteen jännittävän esikoisromaanin Aavistuksia, joka sisältää epäilyttävää kemiaa, ja Ulla Honkalampi Docendon uunituoreen tietoteoksen Tiedenaisia. 044 238 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Kemia-lehti onnittelee voittajia ja kiittää sydämellisesti kaikkia palautteenantajia. Lisätiedot ja varaukset:. Ne kaikki on Uudet nettisivut löysivät lukijansa pantu korvan taakse, ja sivuja hiotaan jatkossa vielä toimivammiksi. Erityisesti pidin siitä, että sivuilla on linkit alojen vapaana oleviin työpaikkoihin.” ”Ihanan selkeät ja raikkaat sivut! Sivuja on helppo lukea ja niiltä on helppo löytää etsimänsä!” Kemia-lehden uudistunut verkkosivusto www.kemia-lehti.fi on saanut lukijoilta lämpimän vastaanoton. 24 KEMIA 3/2019 www.kemia-lehti.fi Varaa paikkasi viimeistään 20. Kahden hengen miniloman Ruissalon kylpylässä Turussa voitti Riikka Särkelä. Odottaa jo seuraavaa julkaisua.” ”Hyvältä näyttää, onnittelut onnistuneesta uudistuksesta! Jutut tulevat hyvin esiin ja ilme on pirteän nykyaikainen. kesäkuuta. ”Uusi tutkimustieto antaa uskoa, toivoa. Kiitosten ohessa tuli myös rakentavaa kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Palaute on ollut runsasta ja valtaosin hyvin myönteistä. Sivustolla on helppo navigoida ja uutiset on tuotu mielenkiintoisesti esiin etusivulla.” Muun muassa näin kommentoitiin maaliskuun puolessavälissä avautunutta uutta nettisivustoa Kemia-lehden palautekyselyssä. Kiitos! Näitä haluaa lukea lisää.” ”Aika monta kiinnostavaa lukujuttua löysin.” ”Arkistojutut olivat mukavia, hyvät hakusanatkin niissä.” ”Löysin heti kiinnostavaa luettavaa biokaasuun liittyen ja samalla sivulla oli myös hyvin mielenkiintoinen työpaikkailmoitus.” ”Mielenkiintoisia juttuja, juttujen pituudet hyviä. Suurin osa sivustoon tutustuneista on tyytyväisiä jo nyt: ”Artikkelit ovat mielenkiintoisia ja helposti löydettävissä. Nimimerkki ’kemiaa kaikille’.” Palkintoarvonta suoritettu Palautetta antaneiden kesken arvottiin useita palkintoja
Elina Saarinen Joka talossa on tonneittain muovia PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Jopa 40 prosenttia polymeereista oli liimoissa, maaleissa, tiivisteissä ja sellaisissa rakennustuotteissa, joita on nykyteknologialla hyvin vaikea kierrättää. Inventaarion tietoja käytetään, kun jatkossa selvitetään rakentamisen materiaalitehokkuutta ja uusiomuovin hyödyntämismahdollisuuksia. ”Lämpö-, vesi-, ilmastointija sähkölaitteissa muovien kierrätyspotentiaali on kohtuullisen suuri, koska nämä osat vaihdetaan rakennuksen elinkaaren aikana useimmin”, kertoi ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen huhtikuisessa Muovifoorumissa. Eniten löytyi pvc-, pp-, pe-, epsja pur-muoveja. Inventaariota rakennetun ympäristön muovien määrästä ja kierrätyspotentiaalista edellyttää kansallinen muovitiekartta. Muoveja oli kaikissa rakennusmateriaaleissa ja kaikissa rakenneosissa. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. Helpoimpia kierrättää ovat pp ja pe, mutta etenkin pvcmuoville olisi löydettävä uusia hyödyntämisratkaisuja. Rakennusten kokonaispainosta muoveja ja polymeereja on vajaat 0,5 prosenttia. bio PAC bioplastics MAGAZINE presents: Conference on Biobased Packaging 28 29 May 2019 Düsseldorf, Germany Gold Sponsor Silver Sponsors Coorganized by supported by www.bio-pac.info #biopac Media Partner 1 st M ed ia Pa rt ne r TECHNICAL MAGAZINE ARGENTINA Editorial Emma Fiorentino Suomalaiset rakennukset sisältävät keskimäärin 23–52 tonnia muovia. Tämä selviää ympäristöministeriön inventaariosta, jossa käytiin läpi muun muassa päiväkoteja sekä puuja betonikerrostaloja
Tutkijat uskovat jaksollisen järjestelmän täydentyvän edelleen. Tutkijoiden metsästyskohteena ovat puuttuvat alkuaineet. Ennen jaksollista järjestelmää oli hankala ymmärtää, miksi toiset alkuaineet reagoivat keskenään kiivaasti ja toiset taas hylkivät toisiaan. Tänä vuonna on aihetta juhlaan. Jaksollisen järjestelmän avulla tehtäviä päätelmiä alkuaineiden ominaisuuksista, kuten reaktiivisuudesta ja radioaktiivisuudesta, tarvitaan kehitettäessä uusia materiaaleja ja lääkkeitä. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ ei ole vielä valmis. Miksi vety reagoi kiivaasti hapen kanssa mutta ei lainkaan heliumin kanssa. On kulunut 150 vuotta siitä, kun venäläinen Dmitri Mendelejev julkaisi taulukon, johon oli järjestetty kaikki siihen aikaan tunnetut 60 alkuainetta kasvavan atomimassan perusteella. Entä mikä uutinen. Jutut-osiosta löydät tuoreiden tekstien lisäksi nostalgisia aarteita lehden arkistoista. Hän huomasi, että tällöin alkuaineiden tietyt kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet toistuvat jaksollisesti. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. Lukijoilta-palstalta näet, mitä mieltä muut ovat Kemia-lehdestä tai maailman menosta ylipäätään. nettisivuillamme osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Se on kemisteille aapinen, jota ilman työskentely olisi mahdotonta. JAKSOLLISEN JÄRJESTELMÄN kehittäminen on kemian merkittävimpiä saavutuksia. Mikä juttu sytyttää. Mikä artikkeli on sinun mielestäsi tämän lehden (3/2019) kiinnostavin. Yläasteella helpotuksen aalto kulki läpi ruumiin, kun opettaja ojensi sen minulle kokeen alkaessa. Blogit-sivulta voit lukea näkijöiden ja tekijöiden kommentteja ajankohtaisista aiheista. Vuoden 2016 alussa siihen lisättiin viimeisimmät keinotekoisesti tuotetut alkuaineet nihonium, moskovium, tennessiini ja oganesson. Voit kertoa valintasi myös sähköpostitse. TUTUSTU UUSIIN NETTISIVUIHIMME www.kemia-lehti.fi Uutiset pitävät sinut ajan tasalla lehtien ilmestymisen välillä. 150 vuotta sitten alkanut puuttuvien alkuaineiden metsästys on edelleen käynnissä. Helpotus siitä, että 118:aa alkuainetta ja niiden ulkoelektronirakenteita ei tarvitse osata ulkoa. Kirjoita viestin otsikkokenttään tunnus Paras juttu 3/2019 ja lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Äänestä suosikkejasi viimeistään 10.6. Anna myös oma palautteesi muiden luettavaksi! Voit kirjoittaa nimellä tai nimimerkillä. 3/2019 KEMIA 26. Kerro mielipiteesi ja voita kaksi leffalippua TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Samalla tavalla kuin ekaluokkalainen oppii aapisen avulla kirjoittamaan, nuori kemisti oppii jaksollisen järjestelmän avulla ymmärtämään kemiaa ja alkuaineiden käyttäytymistä. Halutessasi voit lähettää äänesi postikortilla osoitteeseen Kemia-lehti, Asolantie 29b, 01400 Vantaa. Löytäjiä odottaa kultaakin kalliimpi palkinto: mahdollisuus painaa oma kädenjälkensä tieteen historiaan. Puuttuvien alkuaineiden metsästäjät ON KULUNUT liki viisi vuotta siitä, kun sain ensimmäistä kertaa jaksollisen järjestelmän käsiini kemian tunnilla
Vai kehitämmekö entistä keveämpiä, jopa kalorittomia, rasvattomia, sokerittomia, suolattomia jne., mutta maittavia elintarvikkeita voidaksemme syödä yhä enemmän, aina ja kaikkialla. Ehkä annan niiden olla lakanoina. blogspot.com. 1950-luvulla rakennetussa talossa ovat aikoinaan asuneet mieheni isovanhemmat ja heidän lapsensa, sittemmin appivanhempani lapsineen. Yksi arvokkaista kankaista oli paikattu. -Mitä me kuluttajina ja yhteiskuntana haluamme. Rullasin kääröt auki. Tyydymmekö valitsemaan nykyisestä varsin korkealaatuisesta, tutusta ja turvallisesta elintarviketarjonnasta ruokamme monipuolisesti, kohtuutta noudattaen. Kuva: Ida Pimenoff. Suurin osa päätyy panoksiksi muuhun tuotantoon: maatalouteen, palveluihin tai teollisuuteen. Muovirasiat syrjäyttivät hillopurkit, teräskattilat alumiiniset. Tulisiko niistä käsipyyhkeitä tai laudeliinoja vai ihan jotakin muuta. Ulkorakennuksessa, kellarissa ja vinteillä riittää sukupolvien aikana kerääntynyttä tavaraa. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Mietinnän paikka KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 3/1994 Ravinto – kemian elämää Kemia-Kemi 4/1994 Suomen kemianteollisuus tänään – entä huomenna. Lähestymme mielenkiintoista valintatilannetta. 27 3/2019 KEMIA NÄKÖKULMA MIEHENI KOTITALO on nykyisin meidän omistuksessamme. Rullasin kankaat takaisin kaappiin. Reiän kohta oli leikattu siistiksi ja paikkauskohta huoliteltu pienillä pistoilla molemmin puolin. -Kemianteollisuuden tuotteethan menevät vain pieneltä osaltaan suoraan kuluttajille. Juuri mitään ei silti heitetty pois, vaan kaikki jätettiin odottamaan ”jos joskus kuitenkin tarvitsee” -hetkeä. Toisaalta merkit viittaavat siihen, että tuotevalinnat ja suunnitelmat tehdään entistä enemmän laajat kansainväliset markkinat huomioon ottaen ja omaan osaamiseen pohjautuen, niin tuotannon, tuotteiden kuin niiden käyttäjänkin ongelmat halliten. HYPISTELIN HUOLELLA ommeltua paikkaa ja mietin, mitä kankaille tekisin. Kari Salminen Kemianteollisuus on niin epäyhtenäinen toimiala, että sitä pitäisi tarkastella tuoteryhmittäin, joskus jopa tuote tuotteelta. Kontrasti tämän päivän sisustamisen trendeihin, joissa värit ja kuosit vaihtuvat vuosittain, oli valtava. Sen reunassa oli parinkymmenen sentin pituinen kapea kaistale toista, ohutta kangasta. Minne tästä viemme kehitystä. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Vaikka materiaali oli tukevampaa kuin nykyiset puuvillakankaat, reunoissa oli hapertumaa ja yhden lakanan keskellä repeämä. Osa tavaroista on laitettu syrjään, kun taloon on tuotu modernimpaa. Raili Nuortila Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Myös lakanan keskellä oli käsin tehty paikka. MAKUUHUONEEN liinavaatekomeroa siivotessa virkattujen pitsiliinojen ja koruommeltujen pöytäliinojen joukosta löytyi kolme pellavaista kangasta. Kunto paljasti tekstiilien olleen kovassa käytössä. Tältä pohjalta voi odottaa kemianteollisuuden tulevaisuudessakin olevan Suomen kansantalouden keskeinen ja kehittyvä toimiala, erilainen kuin tänään, mutta muutoksissa vahvistunut. Tämä kehitys on täysin mahdollinen, jos niin haluamme. Kokonsa puolesta ne olisivat voineet olla lakanoita lastensänkyyn tai pyyhkeitä. Osa niin sanotusti toisarvoista, rikkinäistä, epäkäytännöllistä tai rihkamaa, kuten matkamuistoja, kuluneita tekstiilejä ja rähjääntyneitä kenkiä. Kokonaisuutena Suomen kemianteollisuus huomenna saattaa hyvinkin poiketa nykyisestä, mitä eri tuoteryhmien suhteelliseen osuuteen tulee. Kemia on käytössämme. Paikkaan rikkinäiset ja jonakin päivänä kerron niiden historian seuraavalle polvelle
28 KEMIA 3/2019 Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Uudessa nettiportaalissa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Mainostajalle Mikko Piirainen, puh. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Saa minut harkitsemaan ostamista. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina
(09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Asiakkaana saatte oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys sivuillenne. Vihreät sivut verkossa Kustannustehokasta näkyvyyttä! Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. 29 3/2019 KEMIA Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 29 puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Sinun paikkasi tässä?. (02) 412 411 Mobile: 050 433 0747 info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Toimipaikat: Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Elomatic Oy Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh
(03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut. Erikoisalueitamme mm. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LabVantage LIMS LIMSView SEPPO LAINE OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. 3/2019 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 30 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan
Kätevästä arkistosta löydät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002 alkaen!. 3/2019 KEMIA VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 31 WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Kemia-lehti 45 vuotta Tartu juhlatarjoukseen! Tilaa nyt Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi 69 eurolla! UUTTA vuonna 2019! Hintaan sisältyy pääsy Kemia-lehden näköislehtiarkistoon. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh
| Reservations for the Green Pages are a standing order. We will check once a year if you wish to continue your reservation for the following year. Hintoihin lisätään alv 24 % | 24 % VAT will be added to the rates (does not apply to other countries as Finland). Varmistamme kerran vuodessa ennen uuden tilausjakson alkamista mukanaolonne. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 1 130 € 58 x 42 mm 1 550 € 58 x 95 mm 2 530 € 186 x 80 mm 1 550 € 122 x 42 mm 2 250 € 122 x 95 mm 1 760 € 186 x 40 mm Vihreiden sivujen tilaus on kestotilaus. Vuosihinnat | Prices per year Katso viereiseltä sivulta, mitä hintaan kuuluu!
toukokuuta mennessä. 83 €) . • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. KEMPULSSI OY Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. UUTTA 2019 – paikka suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uudet nettisivut ovat avautuneet! • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. • Postitukset vuonna 2019: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto viereiseltä sivulta. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi > Mainostajalle. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . • Uutiskirjejasuorapostitus:yli75 000lukijaa vuodessa. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (15 numeroa). UUTTA 2019: Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Valinta on sinun. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi KEMIA Kemi KEMPULSSI OY / KEMIA-KEMI Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. Uutta painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Nettisivut:yli20 000käyntiävuodessa. 044 283 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi ,puh.040 7703043. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Ammattilehdet – Professional Magazines Kemian alan viestintä – Chemistry Media Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives Kemia-Kemi – Finnish Chemical Magazine Kemian vuoden juhlalehti – International Year of Chemistry Jubilee Magazine Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta www.tttlehti.fi TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi Kemia ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu uudistuu! www.kemia-lehti.fi Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). • Hakusanat poistuvat, käyttö helpottuu, näkyvyys paranee. Ehdit mukaan numeroon 4/2019! Varaa paikkasi 20. Saat yli 170 000 kontaktia vuoden mittaan: • Printtilehti:yli75 000lukijaavuodessa. LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: mikko.piirainen@kemia-lehti.fi , puh. Edun arvo 650 euroa
Uutta säänkestävää kuitukomposiittia jalostaa ja testaa Lappeenrannan LUTyliopiston kanssa Pietarin polyteknillinen yliopisto SPbPU. Lisäksi hankkeessa tutkitaan materiaalin elinkaarta olosuhdetestauksella LUTin laboratoriossa. Pietarilaiset ovat kehittäneet menetelmän, jolla puurakenteita vahvistetaan ja suojataan suurmoduulikuitujen avulla. ”Näin päästään näkemään materiaalin ominaisuuksien muutokset nopeutetulla aikataululla. Suomalais-venäläisten kumppanusten lopullisena tavoitteena on saada materiaali kaupalliseen käyttöön ensin EU-alueella ja sitten globaaleilla markkinoilla. Muutaman kuukauden testaus vastaa jopa kolmea vuotta luonnonolosuhteissa. Testausta ja mittaamista on vielä edessä, mutta kunhan uuden kompoTimo Kärki uskoo uuden komposiittimateriaalin tulevaisuuteen. Tavoitteena on tehdä samasta materiaalista puistoon myös uusia turistireittejä ja katoksia”, Kärki kertoo. Tutkimushankkeen teollisuuskumppanina toimii venäläisyliopiston spinoff-yritys. Uutuusmateriaalista tehdyt rakenteet sopivat hyvin esimerkiksi soisille alueille. 34 KEMIA 3/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lappeenrannassa hiotaan uutta puupohjaista hybridikomposiittia vaativaan rakennuskäyttöön sopivaksi. ”Pyrimme myös parantamaan nykyisten komposiittien koostumuksia ja selvittämään, miten uusia tuotteita voitaisiin valmistaa energiaystävällisemmin ja hyödyntämällä paremmin erilaisia materiaaleja.” Arja-Leena Paavola LU T. siitin palonkestoja muut ominaisuudet saadaan tuotehyväksynnän edellyttämälle tasolle, Kärki uskoo sille riittävän kysyntää. ”Komposiitista rakennetaan sinne pilottikohteena jalankulkusilta. Materiaalista tehdyt rakenteet joutuvat ensimmäiseen töhrytestiinsä Pietarin lähellä sijaitsevassa Vepsskyn luonnonpuistossa. Menetelmän perustana on puukuitumassaan sekoitettava nanohiili. Vielä emme tiedä, onko uusi puukomposiitti myös pitkäikäisempi kuin nykyiset komposiittimateriaalit.” Testissä myös tulevaisuuden raaka-aineet Suomen ensimmäiset uutuuskomponentista tehtävät rakenteet toteutetaan Lappeenrannan seutukunnan julkisen rakentamisen kohteisiin vuoden 2020 aikana. Timo Kärjen johtama kuitukomposiittilaboratorio kehittää energiaja materiaalitehokkaita jatkojalostusmenetelmiä teollisuuden tarpeisiin. ”Plussaa on lisäksi puukomposiitin helppo puhdistaminen, mikä vähentää mahdollisen vandalisoinnin aiheuttamaa haittaa”, sanoo professori Timo Kärki LUT-yliopiston kuitukomposiittilaboratoriosta. Materiaalista tehtyjä rakenteita kokeillaan ensimmäiseksi venäläisessä luonnonpuistossa. Tutkimuksen aikana selvitetään myös komposiitin homeenja pakkaUusi kuitukomposiitti kestää tuulet ja tuiskut senkestävyys sekä palonkesto-ominaisuudet. Komposiitin vanhentumista vauhditetaan ksenontestillä. Nanorakenteiden avulla saadaan aikaan aiempaa kestävämpiä ja kevyempiä tuotteita. ”Laboratorion hyvän tutkimuslaitteiston ansiosta meillä on mahdollisuus tehdä monipuolista tutkimusta ja testata tulevaisuuden raaka-aineita”, Kärki kertoo. Siitä tehdyt rakenteet ovat myös ympäristölle hellävaraisia verrattuna esimerkiksi muovista tehtyihin ratkaisuihin. Tutkijoiden mukaan materiaalilla on raakapuun parhaat puolet eli hyvä mekaanisten ominaisuuksien ja painon suhde, mutta se on vahvempaa. Tutkimuksen painopistealueita ovat komposiittimateriaalien lisäksi materiaalitehokkaiden tuotteiden valmistus ja mallinnus. ”Palonkestävä puumateriaali olisi hyödyllistä esimerkiksi julkisissa tiloissa käytettynä. ”Sillä on todennäköisesti myös hyvät antivandaaliominaisuudet”, professori sanoo. Puukerrostalojen rakentamisessa voitaisiin parantaa paloluokitusta tällaisten materiaalien avulla”, professori sanoo
Kaupallistamisasiantuntija Siinä missä tavallinen kamera tallentaa vain ihmissilmälle näkyvät punaisen, sinisen ja vihreän värin, hyperspektrikuvantaminen mahdollistaa satojen värien taltioinnin. Tulevaisuudessa sensoreilla voidaan mitata myös liikkuvaan pisaraan vaikuttavia kitkavoimia. Uusi tekniikka paljastaa, onko pinta puhdas Aalto-yliopistossa on kehitetty reaaliaikainen optinen menetelmä, joka kertoo heti, onko pinta oikeasti puhdas. Tutkijoiden mukaan menetelmää voidaan hyödyntää terveydenhuollossa vaikkapa tilojen puhtauden varmistamiseen norovirusepidemian tai flunssakauden aikana tai leikkaussalivälineistön steriiliyden takaamiseen ennen operaatiota. Vesipisara superhydrofobisella mikropilaripinnalla. Pieni kulma tarkoittaa, että pisara leviää pinnalle, jolloin pinta kastuu. Menetelmässä pisara kiinnitetään voimasensoriin ja viedään kosketuksiin pinnan kanssa. Superhydrofobisia pintoja voidaan käyttää esimerkiksi itsestään puhdistuvissa seinissä tai ikkunalaseissa tai huurtumattomissa silmälaseissa. Pasi Karppisen mukaan menetelmän tarvitsema sensoriteknologia kehittyy yhä edullisemmaksi, joten kuluttaja voi saada hyperspektrikamerasovelluksen kännykkäänsä parhaimmillaan muutamassa vuodessa. Pisaran ja pinnan vuorovaikutusta on yli 200 vuotta tarkasteltu mittaamalla pisaran ja pinnan välistä kontaktikulmaa. Hyperspektrikuvantamalla saadaan dataa tuhansista mittauspisteistä koko sähkömagneettisen spektrin alueelta. Tutkimuksen julkaisi Science-lehti. M ik a La ti kk a. ”Menetelmällä voidaan visualisoida lika myös vaikkapa lentokentällä tai risteilyaluksella”, kertoo tutkijatohtori Juha Koivisto. ”Voimien mittaamiseen perustuvat menetelmät ovat paitsi tarkempia myös tarkoituksenmukaisempia uusien materiaalien kehittämisessä”, sanoo professori Robin Ras. Bakteerit ja lian paljastava AutoDetmenetelmä (automatic biological contamination detection) perustuu hyperspektrikuvantamiseen ja tekoälyyn. Tekniikka sopii myös esimerkiksi teurastamon, elintarviketehtaan, kasvihuoneen tai kaupan tuoretiskin puhtauden tarkistamiseen. Sensori mittaa suoraan Kontaktikulma on pisaran ja pinnan vuorovaikutuksen epäsuora mittaustapa, mutta vuorovaikutusta voidaan mitata suoraan voimasensorilla. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan mittausmenetelmä ei toimi erittäin vettähylkivillä eli superhydrofobisilla pinnoilla. 35 3/2019 KEMIA M ik ko Ra sk in en /A al to -y lio pi st o Voimasensorilla parempia vettähylkiviä pintoja Voimiin perustuvat mittaukset ovat kontaktikulmia parempi tapa tutkia superhydrofobisia pintoja, sanovat Aaltoyliopiston tutkijat. ”Superhydrofobisilla pinnoilla mittausvirheet kasvavat liian suuriksi. ”Voimasensori mittaa sitä voimaa, jolla pisara ja pinta haluavat pysyä yhdessä eli voimaa, jolla ne vastustavat eroamista toisistaan”, Latikka kuvailee. Suuri kulma taas tarkoittaa, että pisara on muodoltaan pallomainen, eli pinta hylkii nestettä. Riittävän herkkiä ja kestäviä voimasensoreita ei ole ennen ollut juuri saatavilla, mutta tilanne on muuttumassa. Tekoäly auttaa tunnistamaan kuvatussa aineksessa elävät organismit. Tällaiset pinnat sopivat myös estämään jään muodostumista lentokoneiden siipiin. Myös optiset vääristymät tuottavat ongelmia”, kertoo tohtorikoulutettava Mika Latikka. Kameroiden resoluutio ei yksinkertaisesti riitä kuvaamaan pinnan ja pisaran kontaktialuetta tarkasti
36 KEMIA 3/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Diabetes huonontaa elimistön kykyä hyödyntää D-vitamiinia, paljastaa tuore tutkimus. On epäilty, että juuri matala Dvitamiinipitoisuus voi altistaa ihmisen diabetekseen sairastumiselle. Nykykäsityksen mukaan kalsidiolin taan infrapunavalo. Terveillä ihmisillä ihossa muodostuva ja ravinnosta saatava D-vitamiini muuttuu maksassa kalsidioliksi, jota pidetään vitamiinin varastomuotona. Oululaistutkimus kertoo, että asia on päinvastoin. Sylkinäyte sijoitetaan ilmatiiviiseen kammioon, jossa se tuottaa akustisia impulsseja, kun infrapunavalo imeytyy näytteeseen ja tuottaa lämpöä. Näytteen molekyylirakennetta voidaan tutkia myös NMR-spektroskopialla, joka perustuu atomiytimien magneettisiin ominaisuuksiin. On mahdollista, että diabeetikko pystyy hyödyntämään D-vitamiinia muita huonommin. Hyvä luonnollinen vitamiinilähde on kala. Vitamiinin liian pieni määrä on kytköksissä moniin sairauksiin, kuten syöpiin, luustotauteihin, infektioihin ja sydänja verisuonisairauksiin. Pimeinä talvikuukausina tarvitaan suun kautta nautittavaa D-vitamiinilisää. Hankkeessa oli mukana tutkijoita myös Itä-Suomen yliopistosta sekä Saksasta ja Yhdysvalloista. D-vitamiini on elimistölle välttämätön aine. Tulokset käyvät ilmi Jopi Mikkosen tuoreesta väitöskirjasta. Uusi mekanismi Oululaistutkijat löysivät uuden mekanismin, joka säätelee D-vitamiinin bioaktivaatiota elimistössä. Tutkimukset, jotka nykyisin edellyttävät verinäytteen ottamista, voidaan ehkä tulevaisuudessa tehdä sylkinäytteestä. Scanstockphoto Kesällä D-vitamiinia saa auringosta. Yksi on infrapunaspektroskopia, jossa näytteeseen kohdiste. Fotoakustinen menetelmä on herkempi mutta monimutkainen ja siksi hidas. Tutkimus osoitti, että sekä ykköstyypin että kakkostyypin diabeteksessa aktivoituu mekanismi, jonka seurauksena D-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi estyy. ”Tutkimuksemme viittaa vahvasti siihen, että matala D-vitamiinipitoisuus on todennäköisemmin diabetekDiabetes voi altistaa D-vitamiinin puutokselle sen seuraus kuin syy”, sanoo Oulun yliopiston farmakologian professori Jukka Hakkola. Veren sijaan biomarkkerit voidaan vastaisuudessa ehkä mitata sylkinäytteestä. Spektristä voidaan lukea molekyylisidosten esiintyvyys niille ominaisten absorptioaallonpituuksien perusteella. Diabetespotilailla kalsidiolin muodostumisen estyminen voi olla pitkäkestoista, mikä johtaa D-vitamiinin puutteeseen. Epidemiologisten tutkimusten pohjalta on tiedetty, että diabetespotilaiden veressä on D-vitamiinia usein vain vähän. Sylki voi tulevaisuudessa korvata verinäytteen Monien sairauksien diagnostiikka perustuu nykyisin verinäytteisiin. Tutkittavien ainesosien eli biomarkkereiden pitoisuudet syljessä ovat tosin pienet, mutta ne voidaan mitata riittävän tarkalla teknologialla. Infrapunamenetelmällä on sen sijaan helppo mitata automatisoidusti suuretkin sarjat. Sopivia menetelmiä on tutkijan mukaan useita. Se ei Mikkosen tutkimuksen mukaan häiritse NMR-mittausta, joten sitruunahappoa voitaisiin hyvin käyttää sylkinäytteiden keräyksen nopeuttamiseen. Syljeneritystä edistetään usein sitruunahapolla. määrä kuvastaa D-vitamiinin saantia ja pitoisuutta elimistössä. Fotoakustisessa spektroskopiassa valoa mittaava anturi korvataan mikrofonilla. Neuloja kammoaville kantautuu hyviä uutisia Itä-Suomen yliopistosta. D-vitamiinitasoa mitattaessa mitataan juuri kalsidiolipitoisuutta. Oulun yliopiston tutkijoiden havainto selittää, miksi veren alhainen D-vitamiinipitoisuus on diabeetikoilla yleistä
Näytteet tutkittiin uuden sukupolven rna-sekvensoinnin avulla. Bakteerit saattavat siis muuttua vastustuskykyisiksi lääkkeille, vaikka ne eivät altistuisi antibiooteille ympäristössään. Jalasvuoren ryhmä on kehittänyt geneettisesti muokattuja bakteereita, joissa on mukana crispr-elementti. Siedätyshoito tepsii koivuallergiaan Koivun norkkojen määrän perusteella kevään 2019 siitepölykausi on paha. Siedätyshoitoa saaneilla todettiin oireiden vähentyminen ja nenän limakalvon geeni-ilmentymisen muuttuminen kumpanakin keväänä koivun siitepölyaikana. Vertauskohtana olivat niiden äitien lapset, joiden veren nikotiinipitoisuus oli matalin. Koivun siitepölyn aiheuttamasta allergisesta nuhasta ja silmän sidekalvon tulehduksesta kärsii viidesosa suomalaisista. Koivuallergia on Suomen yleisin pitkäaikaissairaus, joka haittaa muun muassa päivittäisestä työstä ja opinnoista suoriutumista. non, jolla geeninsiirto voidaan valjastaa päinvastoin bakteerien kimppuun. Turussa tehty väestötutkimus on maailman ensimmäinen tutkimus, jossa yhteys sikiöaikaisen nikotiinialtistuksen ja adhd:n välillä todennettiin käyttämällä raskaudenaikaisia verinäytteitä. Näin muunneltuja bakteereita voitaisiin käyttää probioottien tavoin vaikkapa nopeuttamaan sairaalabakteerien kantajien paranemista. Sc an st oc kp ho to. Geenikäsittely kesyttää ilkeät sairaalabakteerit Su om en A ka te m ia Matti Jalasvuoren ryhmä on saanut Jane ja Aatos Erkon apurahan geeninsiirtotutkimuksen jatkamiseen. 37 3/2019 KEMIA Jyväskylän yliopistossa on kehitetty geenikäsittely, joka poistaa sinnikkäiltä bakteereilta vastustuskyvyn antibiooteille. Tutkimuksen perusteella rna-sekvensointi on lupaava menetelmä allergian siedätyshoidon vasteen seurannassa. Crispr-elementit voidaan sijoittaa harmittomiin bakteereihin, joiden avulla ne viedään esimerkiksi suolistoon osaksi sen luonnollista bakteerikasvustoa. Tutkijat keräsivät viideltä terveeltä aikuiselta ja kuudelta koivuallergikolta nenän limakalvon pintakerrosta kahtena peräkkäisenä keväänä ja talvena. Tarkkaavaisuusja yliaktiivisuushäiriö adhd:n riski oli yli kolminkertainen lapsilla, joiden äidit kuuluivat odotusaikanaan eniten tupakoineeseen 10 prosenttiin. Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuori on keksinyt keiÄidin tupakointi nostaa lapsen adhd-riskiä Suomalaisista äideistä 12,5 prosenttia tupakoi alkuraskauden aikana ja 7 prosenttia läpi koko raskauden. Tutkijoiden mukaan näin vahva linkki raskausajan tupakoinnin ja jälkeläisten adhd:n välillä vaatii jatkotutkimuksia odottavien äitien tupakoinnin ja ympäristötekijöiden, perintötekijöiden ja epigeneettisten tekijöiden yhteyksistä. Asiasta kertovat Turun yliopiston tutkijat. Kun elementti pääsee bakteerisoluun, se tunnistaa vastustuskykyä levittävän geenin ja tuhoaa sen. Yksi antibioottiresistenssin syistä on geeninsiirto bakteerien välillä. Koivuallergian siedätyshoito muokkaa nenän limakalvon geenitoimintaa ja mikrobistoa samanlaiseksi kuin terveillä verrokeilla, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Etenkin hankalia sairaalainfektioita aiheuttavat suolistoperäiset bakteerit, kuten kolibakteeri ja Klebsiella pneumoniae -bakteeri, ovat usein vastustuskykyisiä antibiooteille. Puolet koivuallergikoista aloitti allergian pistossiedätyshoidon kahden näytteenottokerran jälkeen marraskuussa. Mitä korkeampi äidin veren nikotiinipitoisuus on raskausaikana, sitä todennäköisempää on, että syntyvä lapsi saa myöhemmin adhd-diagnoosin
”Kemiallinen kierrätys voi täydentää mekaanista kierrätystä haastavien jakeiden jalostuksessa. kesäkuuta Brysselissä. Järjestön mukaan elinkaarianalyysit osoittavat, että polymeerien kemiallinen kierrätys on jätteenpolttoon ja kaatopaikkasijoittamiseen verrattuna ympäristölle edullisempi ja kestävämpi käsittelymenetelmä, joka täydentää muovien mekaanisia kierrätysprosesseja. Näin kuuluu Chemical Recycling Europe -järjestön huhtikuussa julkaisema virallinen linjaus. Kemiallista kierrätystä on järjestön määritelmän mukaan käsittely, joka suoraan muuttaa polymeerin muotoa ja muuntaa sen monomeereiksi, peruskemikaaleiksi, polttoaineiksi tai muiksi arvomateriaaleiksi. Elina Saarinen EU:n muovistrategian ja kiertotalousdirektiivien tavoitteisiin ei tulla pääsemään, jos keskitytään pelkästään mekaaniseen kierrätykseen. ”Neste näkee kemiallisen kierrätyksen ja sen eteenpäin viemisen tärkeänä asiana”, Teräs kuitenkin korostaa. Järjestön perusti tammikuussa 2019 neljä eurooppalaista kemiallista kierrätystä harjoittavaa yritystä. Järjestö on avoinna kaikille alan yrityksille. Suomalaisista yrityksistä ainakin Fortum ja Neste kertovat, etteivät vielä ole tehneet päätöksiä järjestön jäsenyydestä. EU ei pääse asettamiinsa muovinkierrätystavoitteisiin ilman kemiallista kierrätystä. Näin toteaa alaa edustava tuore järjestö Chemical Recycling Europe. Monreal toivoo, että Chemical Recycling Europesta tulisi koko eurooppalaista kemiallisen polymeerikierrätyksen ketjua yhdistävä ja verkoston yhteistä etua ajava järjestö, joka lisäisi yhteistyötä myös EU-instituutioiden kanssa. Järjestön mukaan kemiallinen kierrätys on tunnustettava lainsäädäntötasolla ja nostettava jätteen etusijajärjestyksessä samalle viivalle mekaanisen kierrätyksen kanssa. Näin saataisiin myös nykyistä laadukkaampia uusiomuoveja ja voitaisiin päästä muovien suljettuihin kiertoihin. Kokonaiskuvassa tarvitaan myös kemiallista kierrätystä. Chemical Recycling Europe pitää ensimmäisen kemiallista kierrätystä käsittelevän konferenssinsa 4. Avoinna alan yrityksille Järjestön puheenjohtajaksi valittiin tammikuun perustamiskokouksessa Carlos Monreal Plastic Energy -yhtiöstä. Se on kuitenkin kestävän kehityksen mukaista vain, jos jäte päätyy sen kautta sataprosenttisesti takaisin muoviteollisuuden raaka-aineeksi”, Holländer sanoo. 38 KEMIA 3/2019 Eurooppalaisjärjestö edistää kemiallista kierrätystä KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. ”Muoveissa, kuten kaikessa materiaalin kierrätyksessä, tulisi ensisijaisesti suosia kierrätystä mahdollisimman suoraan takaisin tuotteen raaka-aineeksi – ja tässä mekaaninen kierrätys on erinomainen reitti. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. ”Kaikki kierrätys ja sen edistäminen on hyvä asia”, sanoo Fortumin kierrätysliiketoiminnan kehitysjohtaja Tero Holländer. Monet heterogeeniset, sekalaiset ja likaiset jätevirrat, joita ei toistaiseksi kyetä kustannustehokkaasti kierrättämään mekaanisesti, pystyttäisiin käsittelemään kemiallisesti. On myös kehitettävä yhtenäiset EU-standardit erilaisten polymeerien kemialliselle kierrätykselle. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Sc an st oc kp ho to Chemical Recycling Europe -järjestö haluaa rakentaa siltoja kemialliseen kierrätykseen ja muovien jalostukseen liittyvän arvoketjun toimijoiden kanssa. Nesteellä jätemuovin raaka-ainekäyttöön tähtäävää kehityshanketta johtava Outi Teräs kertoo, ettei Neste vielä tässä vaiheessa ota kantaa uuden järjestön jäsenyyteen. Pakkausteollisuuden sekä regulaation tulisi ohjata paremmin kierrätettäviin tuotteisiin, jolloin tämä toteutuu parhaiten.” Fortum seuraa aktiivisesti kemiallisen kierrätyksen edistymistä. Eurooppalaisjärjestö edistää kemiallista kierrätystä
Tutustu, ihastu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Joka numerossa on • koskettavia kokemustarinoita • kiinnostavia kolumneja • hyvän mielen vinkkejä • herkullinen ruokamuisto + resepti • jumppaa mielelle: sudokuja, ristikoita ja sanatehtäviä. on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. Tilaajalahjana Finnkinon leffalippu! TJM_UU_a4.indd 1 3.4.2019 9.38. ”Lehden kirjoitukset ovat kannustavia ja ajatuksia herättäviä.” ”Artikkelit ovat monipuolisia, rohkeita ja asiantuntevia.” ”Asioista puhutaan avoimesti niiden oikeilla nimillä.” Lukijatutkimus 2018 / JHelske Research Kuusi numeroa kestotilauksena nyt 57 €
”Orgaanisessa kemiassa viehätti se, ettei se ole pelkkää analytiikkaa tai teoreettista työtä kirjoituspöydän ääressä. Toinen ajankohtainen aihe ovat niin sanotut platformikemikaalit ja niiden muokkaaminen erilaisiksi materiaaleiksi. Tuulamari Helaja Kestävän kemian puolesta Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Kierrättäminen olisi helpompaa, jos pakkaukset tehtäisiin monomateriaaleista.” VTT:ssä on kehitetty haasteeseen ainakin yksi vastaus: termoplastinen eli lämpömuokattava sellu. ”Kemiaa tarvitaan niin monella alalla ja varsinkin nykyisten kiertotalouden ja biotalouden ratkaisuissa. ”Se on sataprosenttisesti biopohjaista. ”Mutta tämän voi miettiä niinkin päin, että mitä meillä olisi, jos kemiaa ei olisi”, Helaja huomauttaa. Teollisuutta on kritisoitu luonnon pilaamisesta ja ilmasto-ongelmien aiheuttamisesta. Muun muassa poliittisia päättäjiä olisi hyvä muistuttaa tästä faktasta.” Kemian mainostamisessa voi tosin olla kompastuskivensä, koska alan historia ei ole täysin puhtoinen. Bioruukki yhdistää VTT:n kemian, energian ja biomassan käsittelyn osaamisen. Tuulamari Helaja Tuulamari Helaja. • Münsterin yliopisto, postdoctutkija 2000–2001. En ole katunut”, hän hymyilee. • eMBA 2006 (Aalto-yliopisto). • Asuu Helsingissä. Esimerkiksi pakkausten kierrätyksen haaste on tunnetusti se, että useimmat pakkaukset koostuvat monista eri materiaaleista. 40 KEMIA 3/2019 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Kuopiossa vuonna 1967. Kestävän kemian tutkijoiden työn taustalla näkyy maailman nykytilanne. Alueen seitsemässä tiimissä työskentelee liki kaksisataa henkeä, joiden tutkimusaiheita ovat termokemia, katalyysija synteesikemia, polymeerit ja muovit, uusiutuvat energiaprosessit, hydrometallurgia ja prosessimallinnus. VTT:ssä paneudutaan kuoren sisältämiin kiinnostaviin uuteaineisiin, kuten betuliiniin ja suberiiniin, ja siihen, millaisia tuotteita niistä voitaisiin jalostaa. Helsingin yliopistoon opiskelemaan lähtenyt Helaja otti pääaineekseen orgaanisen kemian. Valinta oli ”ihan selvä”. ”Me kehitämme ratkaisuja tämän päivän ja myös tulevaisuuden polttavimpiin ongelmiin”, Helaja kiteyttää työn merkityksen. Hänellä oli kyllä jo koulussa erinomainen kemianopettaja, joka tuuppi kovasti oppilastaan luonnontieteiden suuntaan. Tutkimuskohteista Helaja ottaa esimerkkinä esiin koivun kuoren. ”Itse käytän platformikemikaaleista myös termiä rakennuspalikat, englanniksi building blocks”, Helaja kertoo. ”Niiden erottaminen ei ole aina mahdollista. • VTT, senioritutkija ja tiiminvetäjä 2006–2008, teknologiapäällikkö 2009–2013, tutkimusalueen päällikkö 2014–2016, johtaja/kestävä energia ja kemian teknologiat 2016–. Naimisissa, yksi lapsi. ”Joskus on tehty ympäristölle vähemmän suotuisia asioita, mutta tämän päivän kemian sovellukset ja menetelmät ovat jotakin aivan muuta.” Kestävää kemiaa VTT:ssä Tuulamari Helaja itse nostaa kemian häntää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kestävän energian ja kemian teknologioiden tutkimusalueen johtajana. Tuulamari Helaja tiimeineen kehittää ratkaisuja tämän päivän ja tulevaisuuden polttavimpiin ongelmiin. • Borealis Polymers, tutkija 2002–2006. ”Lukion jälkeen harkitsin silti monia aloja kielitieteestä lähtien, mutta lopulta jäi sitten jäljelle kemia. Sisko Loikkanen ”Kemiaa pitää tuoda enemmän esille ja tehdä siitä brändi”, sanoo filosofian tohtori Tuulamari Helaja, jonka mukaan kemia on ennen kaikkea suuri mahdollistaja. Yhdestä aineesta pääsee siis lähtemään moneen suuntaan.” Tutkimuksen nousevana teemana on kehittää biopohjaisista aineista monomeereja, jotka sitten polymeroidaan ja konvertoidaan muoviksi tai muuksi materiaaliksi. • Ylioppilas 1986 (Järvenpään lukio). Kokeellista työtä tehdään myös VTT:n pilotointikeskuksessa Bioruukissa Espoon Kivenlahdessa. • Harrastaa liikuntaa ja dekkarien lukemista. • FM 1994, FL 1997, FT 2000 (Helsingin yliopisto). ”Kyse on yhdisteistä, joista pystytään tyypillisesti valmistamaan muita kemikaaleja ja polymeerejä eri sovelluksiin. Pystymme räätälöimään selluloosan moolimassaa niin, että materiaali on rasvahapoilla esteröitynä termoplastista ilman lisäaineita.” Alkutuuppaus opettajalta Tuulamari Helaja päätyi kemistiksi ”ei kovin tietoisen päätöksen” kautta. Siitä voisi kehkeytyä tulevaisuuden pakkausmateriaali. Kestävässä kemiassa kuljetaan ympäristö edellä
Sitten yhdistettä lisättiin pieniä määriä viineihin ja tutkittiin, missä pitoisuudessa virheaineen pystyi vielä havaitsemaan.” Alkon tutkimuslaboratoriossa Helaja kehitti myös menetelmän sokerien havaitsemiseen viinistä. ”Työssä oppimiseen Alkon laboratorio oli loistava paikka. Tein sen yhteistyöprojektissa, jonka toinen tutkija työskenteli silloisen Teknillisen korkeakoulun polymeeriteknologian laboratoriossa.” Samassa laboratoriossa hän teki töitä vielä muutaman kuukauden väitöstilaisuuden jälkeenkin, kunnes lähti postdoc-tutkijaksi Saksaan. Lukujärjestys täyttyi luennoista ja laboratorioharjoituksista, mutta toki mukaan mahtui myös sosiaalista elämää. Suomeen palattuaan Helaja sai työpaikan katalyysitutkijana Borealis Polymers Oy:ssä. Nykyisessä johtajan tehtävässään hän on toiminut vuoden 2016 syksystä. Siellä tehtiin tarkkaa analytiikkaa hyvillä, monipuolisilla laitteilla.” Tohtoriksi Helaja väitteli vuonna 2000. Alkossa syntyi myös hänen gradunsa, joka käsitteli viinin virhearomia. sisko.loikkanen@gmail.com Si sk o Lo ik ka ne n ”Nostetaan kemia paikalle, jonka se ansaitsee, ja tehdään siitä brändi”, Tuulamari Helaja patistaa kemistikollegoitaan.. Iso osa ystäväpiiristäni on peräisin opiskeluajoilta.” Kesätöitä Helaja paiski Valtion maatalouskemian laitoksessa Jokiniemessä ja Alkon analyyttisen kemian laboratoriossa Salmisaaressa. Münsterin yliopistossa hän pääsi arvostetun metalloseenikompleksien tutkijan, professori Gerhard Erkerin tutkimusryhmään. ”Syntetisoin yhdisteen, joka aiheuttaa viiniin hajuvirhettä. 41 3/2019 KEMIA Pidin ja pidän siitä, että orgaanikko pääsee valmistamaan kemiallisia aineita ja ihan oikeita tuotteita.” Helaja muistaa opiskeluvuodet tiivistahtisina. ”Tykkään liikkua rytmisesti musiikin tahdissa. On kiva huomata, että pystyn oppimaan erilaisia kuvioita ja koordinoimaan liikkeitäni.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Väitöskirjaani ohjasi professori Tapio Hase. Eilen oli vuorossa salsatunti”, Helaja innostuu. Työstä tuli osa hänen analyyttisen kemian sivulaudaturiaan. Neljän Borealis-vuoden jälkeen hän siirtyi erikoistutkijaksi VTT:hen, jossa hän on viihtynyt siitä pitäen. Väitöskirjassaan hän tutki metalloseenikatalyyttejä ja niiden vuorovaikutuksia polaaristen monomeerien kanssa. Teimme polymerointeja pienessä mittakaavassa ja tutkimme massaspektrometrisesti reaktion kulkua ja tuloksia”, Helaja kuvailee Saksassa viettämäänsä ”hyvin opettavaista aikaa”. ”Kohteenamme olivat silloin alfaolefiinipolymerointikatalyytit. Hän on kokeillut myös aikuisille tarkoitettua balettia, jossa ei vaadita ballerinan taitoja hankalissa asennoissa, vaan tasapainon ylläpitoon saa käyttää myös jumppakemppiä. ”Kavereita löytyi yliopistossa helposti. Virtaa liikunnasta Vapaa-ajallaan Tuulamari Helaja on aktiivinen kuntoilija, joka harrastaa mieluiten ryhmäliikuntaa. ”Käyn useita kertoja viikossa jumppatunneilla, joiden sisältö vaihtelee lihaskunnon kehittämisestä tanssilliseen koreografiseen liikuntaan
Kuuman kiven päälle kaadettiin kylmää vettä, joka aiheutti lohkeamia ja joiden ansiosta päästiin käsiksi malmiin”, Toropainen kuvailee. Alueella oli saatavilla ruukkien tarvitsemaa vesivoimaa, ja siellä kasvoi runsaasti metsää. Kaksi tuntia kestäneessä hautajaissaarnassa kuvailtiin monin sanakääntein edesmenneen leskirouvan hyveitä niin äitinä, puolisona kuin kristittynäkin. Sen nosti kukoistukseen nainen, jonka ansiot ovat jääneet historiankirjoituksessa miltei unohduksiin. Tuomiokirkon kelloja soitettiin usean tunnin ajan. 1600-luvulla maan raudanvalmistuksen keskukseksi nousi läheinen Pohjan pitäjä. Sågerin työ kartutti merkittävällä tavalla myös Turun kaupungin kassaa. Sen paremmin puheissa kuin painetussa surukirjoituksessa ei kuitenkaan mainittu sitä, että Elin Såger oli myös melkoinen bisnesnainen, joka vastasi kolmen rautaruukin menestyksellisestä toiminnasta. Ruukkien raaka-aine oli peräisin Suomen kallioperän malmiesiintymistä, jossa rauta yleensä esiintyy oksideina eli magnetiittina tai hematiittina. Sågerin ruukkien tuotteita olivat rautapadat, naulat, hevosenkengät, tankorauta ja rautapelti. ”Perheen ruukkien raudantuotanto toi huomattavia tuloja Turun kaupungille, jossa rauta tullattiin ulkomaanvientiä varten. Kotikäytössä suoja järvimalmista valmistettiin esimerkiksi lapionkärkiä ja sirppejä. Näin saatu rauta oli myös kallista, joten esimerkiksi talonpojat ostivat sitä harvoin itselleen. Esimerkiksi vuonna 1661 kaupungin kaikista vientituotteista rauta muodosti peräti 39 prosenttia”, kertoo tutkija Veli Pekka Toropainen Turun yliopistosta. Kyvykkäimmät naiset saattoivat kuitenkin asettaa taitonsa suvun käyttöön esimerkiksi liiketoiminnassa. Raudanvalmistus alkoi Mustiosta Suomen ensimmäinen rautaruukki vasarapajoineen ja sulatushytteineen perustettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä Mustioon läntiselle Uudellemaalle vuonna 1561. Näistä etenkin tankorauta täytti kaupungin ulkomaankaupassa vajauksen, jonka tervaja viljakaupan taantuminen olivat hieman aiemmin aiheuttaneet. Metsää paloi varsinkin parempilaatuisen takkiraudan valmistamisessa”, Veli Pekka Toropainen selvittää. Malmi oli 1600-luvulla harvinaista ja arvokasta, sillä sen hankkiminen oli hyvin työlästä. Takkirauta oli valmista rautatankoa,. ”Menetelmä oli hidas, ja vanhat kaivosmontut olivat siksi pieniä. Seudun ruukeista kehittyi kokonainen yritysrypäs. Tulen voimasta kivi saatiin haurastumaan. metsäalueiden hyödyntämistä. Turun läpi kulki surusaattue, johon oli palkattu mukaan pappeja myös kaikista lähipitäjistä. ”Ruukkien toiminta edellytti laajojen 1600-luvun porvarisvaimojen elämässä perheen ja kodin hoitaminen merkitsi täysipäiväistä työtä. 42 KEMIA 3/2019 Arja-Leena Paavola Kun turkulainen porvarisvaimo Elin Såger kuoli elokuussa 1669, kaupungissa järjestettiin komeat hautajaiset. Malmi näkyy usein pieninä kolikon kaltaisina kiekkoina järven tai suon pohjalla. Sen sijaan he hyödynsivät suoja järvimalmia, jota nostettiin lähinnä omaan käyttöön.” Järvimalmi syntyy, kun pohjaveden mukana sorakerroksen läpi järveen kulkeutunut rautahydroksidi saostuu vuosien saatossa esimerkiksi kiven ympärille. Kuvituskuva on kohtaus Turun ammattikorkeakoulun ja Turun museokeskuksen lyhytelokuvasta, joka esittelee 1600-luvun elämää draaman kautta. Elin Såger oli Rautainen nainen ”Varhaisimmassa muodossaan kaivostoiminta tarkoitti malmin louhintaa kalliota polttamalla. Vi lle M äk ilä /T ur un m us eo ke sk us Pohjan pitäjästä tuli 1600-luvulla Suomen raudanvalmistuksen keskus. Järvimalmin rautapitoisuus on kuitenkin melko alhainen ja sen laatu siten heikkoa
Hän oli saanut hyvän liikemiesvainun verenperintönä isältään, menestyvältä saksalaissyntyiseltä kauppiaalta. Malminsulatuksen ja raudanvalmistuksen ohella ruukeissa harjoitettiin myös pienimuotoista manufaktuuriteollisuutta, joten ruukit työllistivät useita kymmeniä ihmisiä. ”Juuri siksi valtaosa nykymetsistämme on nuorempia kuin 300 vuotta”, tutkija huomauttaa. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valmiiksi tuotteiksi, kuten tykinkuuliksi. Rautamalmin sulattaminen edellytti noin 1 400 asteen pätsiä. Näyttely Muutama sananen naisista on esillä Turun linnassa 8.3.2020 asti.. Malmin sulattamisessa tarvittiin myös kalkkikiveä, joka muiden raakaaineiden mukana nostettiin masuunin panostustasolle ja pudotettiin sieltä masuunin piippuun kerroksittain. Vesivoimalla puolestaan pidettiin toiminnassa palkeet, joilla masuunien lämpötila saatiin nostettua riittävän korkeaksi ja myös ylläpidettyä kuumuutta. Raudan valmistusprosessi vaati useita työvaiheita. Tervanpoltto ja laajeneva raudanvalmistus yhdessä kuluttivat suuren osan Suomen vanhoista metsistä. Tuotantolaitosten lisäksi ruukkeihin kuuluivat usein myös ruukinkartano maatalousrakennuksineen sekä työväen asumukset ja kirkko. Malmin sisältämät rautaoksidit saatiin pelkistettyä metalliseksi raudaksi polttoaineena käytetyn puuhiilen ja hiilimonoksidin avulla. Kymmenen lapsen äidistä ruukinpatrunessa Vuonna 1614 syntynyt Elin Såger oli rautaruukkien vetäjäksi nainen paikallaan. Malmi kuumennettiin ensin pasutusuunissa niin, että siitä saatiin pois fosfori ja rikki. Myös rouhimen pyörittämiseen tarvittiin vesivoimaa. 43 3/2019 KEMIA jota jalostettiin niin sanotuksi kankiraudaksi. Paahdettu malmi murskattiin rouhinhuoneessa pieniksi palasiksi
Toisaalta jälkeään historiankirjoihin eivät usein jättäneet nekään naiset, jotka antoivat panoksensa myös kodin ulkopuolella esimerkiksi talouselämän tai tieteen vaikuttajina. Kirjallisista lähteistä on voitu päätellä, että hän oli luonteeltaan iloinen ja helposti innostuva. Vi lle M äk ilä /T ur un m us eo ke sk us. Moni nainen on elänyt elämäänsä perheen parissa, eikä arjen historia pitkään aikaan kiinnostanut tutkijoita. Sen jälkeen avioliiton ongelmat kilpistyivät välirikkoon. Tämä ryhtyi empiirisiin tutkimuksiin yhdessä kaupungin apteekkarin kanssa. kesäkuuta 1643 iäkäs puoliso menehtyi pahoihin vatsanväänteisiin. Muun muassa naisten roolista 1600-luvulla on viime vuosina saatu uutta tutkimustietoa. Aamuyöllä 16. Turun linnassa avattu näyttely Muutama sananen naisista kertoo porvarisnaisten elämästä 1600-luvun Turussa. Kun kaksikko syötti morttelin sisältämää ainetta koiralle, eläin heitti muutamassa tunnissa henkensä. Margareta Kitt tunnusti maustaneensa myrkyllä kakun, jonka oli tarjoillut miehelleen. Kun raskaana ollut nainen oli synnyttänyt lapsensa, hänen elämänsä päättyi mestauslavalla. 44 KEMIA 3/2019 Naiset esiin Turun linnassa Historiankirjoitus on perinteisesti keskittynyt käsittelemään sotia ja miesten hallussa olevia instituutioita. Asiaa selviteltäessä talon keittiöstä löytyi outoa ainetta sisältänyt mortteli, joka toimitettiin tunnetulle lääketieteen professorille Erik Achreliukselle. Margareta Kitt oikeuden edessä tuomiotaan kuulemassa. Elin Sågerin lisäksi näyttelyssä kerrotaan esimerkiksi Ingeborg Gerdneristä, joka pyöritti laajaa panttilainatoimintaa ja hankki näin huomattavan suuren omaisuuden. Näyttely perustuu osittain Veli Pekka Toropaisen tutkimuksiin. Kävi niin, että nuorikko jäi kiinni pelin pitämisestä muutaman ylioppilaan kanssa. Kuoleman epäiltiin heti aiheutuneen myrkytyksestä. Kuvituskuva on kohtaus Turun ammattikorkeakoulun ja Turun museokeskuksen lyhytelokuvasta, joka kertoo Margareta Kittin elämästä. Kun asenteet ovat muuttuneet, myös naiset ovat alkaneet astua valokeilaan. Myrkky morttelissa toi tuomion Synkimmän kohtalon näyttelyssä esiteltävistä naisista koki nuori porvarisvaimo Margareta Kitt. Puolisoaan merkittävästi vanhempi aviomies taas tunnettiin töykeänä ja epäkohteliaana
Kun ruukkilaiset juopottelivat, he alkoivat ensin riehua, sitten potea päätään. Lain mukaan naisia ei vaimoinakaan pidetty lähtökohtaisesti kyvyttöminä hoitamaan perheensä asioita. Tämä johti yrityksiään energisesti ja kävi tarpeen tullen oikeutta asioidensa edistämiseksi. Vi lle M äk ilä /T ur un m us eo ke sk us Elin Såger kohosi yritystensä ansiosta varakkaaksi naiseksi ja talouselämän vaikuttajaksi. Kuvassa vuonna 1650 lyöty kuparinen plooturaha, joita Sågerin kirstuun kerääntyi vaikuttava määrä. Vainajan 45-vuotias leski Elin Såger ei kuitenkaan pelkoa tuntenut vaan astui rohkeasti ruukkien uudeksi johtajaksi, vaikka tehtävä oli kaikkea muuta kuin helppo. Mustion ja Antskogin rautaruukit tulivat hänelle erään maksamattoman velan panttina. ”Avioliitto oli erityisen hyvä diili Thorwöstelle, sillä sitä kautta tämä sai haltuunsa runsaasti varoja, joiden avulla hän kykeni nousemaan appensa tapaan merkittäväksi kauppiaaksi”, Veli Pekka Toropainen kertoo. Hänen työnsä pelasti perheen yrityksen, jonka nimi, Fiskars, tunnetaan nykyisin kautta maailman. Elin Sågerille avioituminen tarkoitti alkuun ennen kaikkea äidin tehtävään astumista. Heidän velvollisuutensa oli kuitenkin alistua puolisonsa edusmiehisyyteen ja määräysvaltaan – niin kauan kuin tämä eli. 45 3/2019 KEMIA Tarmokkuus ja peräänantamattomuus olivat puolestaan äidin peruja. Sanottiin, että naiset ovat yksinkertaisempia kuin miehet, mutta kuitenkin voitiin todeta, että jotkut naiset olivat kaupankäynnissä parempia”, Veli Pekka Toropainen kuvailee. Jokainen perhe toimi yhteisen edun hyväksi, ja sen kaikki jäsenet antoivat käyttöön parhaat kykynsä. Rautaa katosi jatkuvasti, ja myös Elin Såger epäili vasaraseppien myyvän sitä omaan laskuunsa”, Toropainen kertoo. Ne, jotka selvisivät, kehittivät immuniteetin, mutta osa jokaisesta ikäluokasta kuoli.” Petter Thorwöstestä tuli ruukinomistaja osin sattumalta. Monessa muussakin perheessä osa lapsista menehtyi pieninä. Hän synnytti kaikkiaan kymmenen lasta, joista kahdeksan eli aikuisiksi asti. Dokumentit paljastivat monia kiinnostavia seikkoja myös Elin Sågerin elämän varrelta. Käytännössä naisilla oli kuitenkin liikkumavaraa arkielämässä. Niinpä hän myös asui Antskogissa, jonne hän oli muuttanut Turusta pian ruukinpatrunessaksi jouduttuaan. Kolmannen ruukin, Fiskarsin, hän perusti samalle seudulle itse vuonna 1649. tisatamiin. Elin Såger ei kuitenkaan lannistunut pienempien eikä isompienkaan vaikeuksien edessä vaan nosti johtamansa ruukit kuilun partaalta menestykseen. Osa miehen perillisistä jopa kieltäytyi perinnöstään velkojen pelossa. Veli Pekka Toropaisen mukaan Elin Såger toimi aivan oikein. Toistuvat oikeustapaukset osoittavat, että omistajien tulot päätyivät helposti muiden taskuihin. Kun hän vuonna 1659 kuoli, yritysrypäs oli huonolla tolalla, lähes konkurssikypsä. Johtamistaidoissa ja vastuunkannossa Sågerin esikuva oli äidinisä Peter Plagman, joka toimi muun muassa Turun kaupungin pormestarina. ”Naisten asema oli ristiriitainen. Hän meni vuonna 1631 naimisiin Petter Thorwösten kanssa, joka oli muutamaa vuotta aiemmin muuttanut Suomeen Lyypekistä. ”Tilanne muuttui, kun nainen jäi leskeksi. Teollisuusyrittäjäksi Elin Såger päätyi kuitenkin avioliittonsa kautta. ”Nämä tosin puolustautuivat väittämällä vain panneensa raudan syrjään.” Lisähuolta Sågerille aiheutti se, että maaseudun talonpojat kauppasivat ruukeille olutta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Tarttuvat taudit, kuten hinkuyskä, kurkkumätä ja rokot, kiersivät epidemioina noin viiden vuoden välein. Sågerin palveluksessa oli myös useita laivureita ja laivamiehiä. arjaleena.paavola@gmail.com. Sågerilla oli hyvä syy epäilyksiinsä, sillä erään työntekijän lapsi oli käynyt kielimässä, että kaksi seppää oli piilottanut rautatankoja. Kirjoituksessaan vuodelta 1664 Såger kuvailee vastuutaan omistajana sellaiseksi, ettei ruukkeja voinut jättää muiden käsiin, vaan paikalla piti olla itse toimintaa valvomassa. Sittemmin Thorwöste velkaantui pahasti. Tarkka ja taitava johtaja 1600-luvulla sekä kirkko että kruunu asettivat naiset miesten alaisiksi. Oikeusjutut eivät aina liittyneet rikoksiin, vaan tuomioistuimessa käsiteltiin myös esimerkiksi velanmaksun myöhästymisiä ja muita taloudellisia epäselvyyksiä. Silloin hänestä tuli perheen pää ja oikeustoimikelpoinen.” 1600-luvun turkulaisten porvarisnaisten elämään paneutunut Toropainen on käyttänyt tutkimustensa lähteinä muun muassa raastuvanoikeuden asiakirjoja. ”Ruukeista pitikin huolehtia tarkkaan. Tärkeää oli muun muassa järjestää tuotetun raakaraudan ja siitä valmistettujen tuotteiden laivaaminen myynMuutama sananen naisista -näyttelyssä on esillä myös 1600-luvun hopealusikoita, juomapikareita ja juomakannuja
Sitä seuraavat asiakirjojen ja aineiden arviointi (Evaluation) ja lupamenettely (Authorisation) sekä rajoitusmenettely (Restriction). Rekisteröintejä tehtiin vajaat 33 000, ja ne koskivat noin 10 700:aa ainetta. Reach-asetuksen ”R” viittaa rekisteröintiin (Registration). Rekisteröintivelvoite koskee myös kaikkia uusia aineita, joita tuodaan ETA-markkinoille vähintään tonni vuodessa. Reach-orkesterin soittajat saavat varautua pitkään konserttiin.. Tammikuussa 2018 asiakirjoista, jotka oli laadittu vuosien 2010 ja 2013 rekisteröintejä varten, 67 prosenttia oli kokonaan päivittämättä. Rekisteröijiä oli hieman yli 5 300, joista 1 352 oli pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Moni saattaa joka tapauksessa kuvitella, että Reach-asetus ja sen pohjalta luotu sääntelykehys ovat hoitaneet tehtävänsä ja voidaan nyt unohtaa. Tämä on kuitenkin kaukana todellisuudesta. Siihen mennessä piti rekisteröidä aineet, joita valmistetaan EU:ssa vuosittain 1–100 tonnia. Reach-rekisteröinti oli alkusoittoa, Nyt on konsertin vuoro Kuten eräs asiantuntija on sanonut, rekisteröinti on vasta alkusoittoa. Viranomaisten työ jatkuu nyt haitallisimpien markkinoilla olevien aineiden tunnistamisella ja niiden käytön ja riskien ottamisella hallintaan. Varsinainen konsertti tulee sen jälkeen. 46 KEMIA 3/2019 Anna Roubier Kolmas ja viimeinen Reach-asetuksen mukainen kemikaalien rekisteröintimääräaika vaiheittain rekisteröitäville aineille päättyi toukokuussa 2018. Päivityksiä vaaditaan Reach-rekisteröinti itsessäänkään ei ole menettänyt merkitystään. Velvollisuus pitää tiedot ajan tasalla koskee myös rekisteröintiasiakirjoja. Yksittäisten rekisteröintien osalta luku oli peräti 80. Lisäksi aiemmat rekisteröinnit vaativat päivittämistä. Vaikuttaa siltä, että Echa ja Euroopan komissio olivat reilusti yliarvioineet rekisteröijien määrän. Riskienhallinnan toimenpiteitä ovat erityisesti lupamenettelyt (aineen käyttö edellyttää käytölle määriteltyä, ajallisesti rajattua lupaa) ja rajoitukset (aineen käyttö kielletään kokonaan tai osittain). Sc an st oc kp ho to Reach-rekisteröintien jälkeinen aika merkitsee kiireen jatkumista sekä yrityksille että viranomaisille. Niihin on saatava mukaan uusimmat tutkimustiedot, ja tuotannon ja maahantuonnin määrien muutokset edellyttävät laajempien tietovaatimusten täyttämistä. Euroopan kemikaalivirasto Echa odotti yhteensä noin 60 000:ta rekisteröintiä jopa 25 000 aineesta. Toteutuneet luvut olivat selvästi pienemmät. Rekisteröinneistä runsaan kolmasosan arvioitiin tulevan pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Toinen mahdollisuus on, että toimiala on muuttunut merkittävästi vuosikymmenen takaisesta ajasta, jolloin alkuperäiset arviot tehtiin. Niiden päivittäminen on kuitenkin ollut vähäistä. Urakka ei ole lähelläkään loppua
47 3/2019 KEMIA
Uudet velvollisuudet vahvistavat entisestään viraston merkitystä myös tulevaisuuden kannalta.. Henkilöstömäärällä mitattuna Echa lukeutuu EU:n suurimpiin virastoihin. Vuoden 2018 määräajan asiakirjoista pitäisi siis arvioida ainakin 1 620. Mussetin uudessa osastossa on kolme asiakirjojen arviointiprosesseihin keskittynyttä yksikköä. Työtä on siis jäljellä. Nähtäväksi jää, millainen vaikutus Mussetin sinnikkyydellä lopulta on arviointeihin ja viraston päätöksenteon laatuun ja johdonmukaisuuteen. EU-komissio julkaisi jo vuonna 2013 erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) koskevan tiekartan, jonka tarkoituksena on viedä kaikki esimerkiksi karsinogeeniset, mutageeniset ja lisääntymismyrkylliset aineet niin kutsutulle kandidaattilistalle. Tähän liittynee se, että Echa on ilmoittanut kiinnostuksestaan ottaa jatkossa vastuulleen uusia tehtäviä. Tilastot korostavat kahta sääntelyviranomaisen kannalta jatkuvaa huolenaihetta, parempilaatuisten asiakirjojen tarvetta ja asiakirjojen päivittämisen merkitystä. Echaan on hiljan perustettu uusi vaaran arviointi -osasto johtajanaan Christel Musset, joka on menestyksekkäästi luotsannut virastoa kolmen rekisteröintimääräajan yli ja vastannut tehokkaasti sidosryhmien pyyntöihin läpinäkyvyyden lisäämisestä. Vuonna 2018 Echa teki asiakirjojen vaatimustenmukaisuutta koskevia päätöksiä reilut 140. Virastossa työskenteli vuonna 2017 lähes 600 henkeä. Lisäksi päätökset tehtiin ennen kuin vuoden 2018 määräaika oli päättynyt, joten luvuissa eivät todennäköisesti vielä näy vuoden 2018 rekisteröinnit. Reach-asetuksessa oli ennakoitu, että rekisteröijien tiedonvaihtofoorumit Siefit lopettavat toimintansa viimeisen määräajan jälkeen. Vain kahden osalta tarkastus päätettiin ilman lisätietopyyntöä. Rekisteröintitietojen merkitys voi konkretisoitua esimerkiksi CLP-asetuksen soveltamisessa, sillä asetus kieltää sääntelyviranomaista pyytämästä lisätestejä luokitteluarviointia varten. Jos viimeisen rekisteröintivaiheen dokumenteista on vaatimukset täyttäviä yhtä pieni osuus kuin aiemminkin, Echa saattaa tehdä merkittävän määrän päätöksiä, joissa vaaditaan asiakirjoihin lisätietoja. Todennäköisesti virastossa ollaan vain tyytyväisiä jätteisiin ja kiertotalouteen liittyvistä uusista velvollisuuksista, jotka merkitsevät sille lisää töitä ja rahoituksen jatkumista. Viimeaikaiset titaanidioksidia ja kobolttimetallia koskevat luokitusmenettelyt ovat tästä yksi esimerkki. EU-komission Reach Refit -raportin mukaan Echan tulisi ”merkittävästi lisätä arviointimenettelyidensä tehokkuutta vuoteen 2019 mennessä”. Kandidaattilista venyy Reach-arvioinnin yhtenä tavoitteena on tunnistaa huolta aiheuttavien aineiden riskit. Viraston tavoitteena on nyt ”keskittyä strategisiin prioriteetteihin, työskennellä tehokkaammin ja joustavammin sekä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla henkilökunnan pätevyyttä uusien tehtävien hoitamiseksi”. Asiakirjojen tarkastusurakka asettanee viraston paineen alle. Vuoden 2018 loppuun mennessä rajoituksia oli asetettu 69 aineelle tai aineryhmälle. Toiseksi korkeimman tonnimäärän (100–1 000 tonnia) aineiden rekisteröintiasiakirjoista puutteellisia oli 69 prosenttia. Lista kokoaa aineet, jotka mahdollisesti sisällytetään lupamenettelyn piiriin, mutta se toimii nykyään myös työkaluna riskinhallintavaihtoehtojen arvioinnissa. Echan vuoden 2017 arviointiraportin mukaan suurimpien tuotantomäärien (yli 1 000 tonnia vuodessa) kemikaaleja koskevista asiakirjoista 73 prosenttia oli puutteellisia. Tämä edellyttäisi muun muassa viraston sisäisen päätöksenteon kehittämistä. Lisäksi 48 ainetta on lisätty rajoituksia koskevaan aierekisteriin. Selvää on, että muutokset tähtäävät myös tehokkuuden parantamiseen erityisesti Reach-arvioinnin osalta. Kirjoittaja työskentelee EU:n kemikaalisääntelyyn erikoistuneena asianajajana HPP Asianajotoimisto Oy:ssä. Lisäksi nykyisenä kehityssuuntana on, että aineiden riskien sääntely vaikuttaa ja näkyy yhä enemmän teollisuuden ulkopuolella ja lähenee kuluttajia. Kemikaaliviraston mukaan muutoksella tähdätään siihen, että yhteisrekisteröijät tekisivät yhteistyötä myös vuoden 2018 jälkeen. Ensimmäiset merkit uudesta olivat havaittavissa jo vuonna 2018, kun viraston johtoon nousi Björn Hansen. Mikäli testausta koskevia tietoja ei ole annettu osana Reach-rekisteröintiä tai ne ovat puutteelliset, viranomaisilta saattavat puuttua tiedot esimerkiksi uusista testaustuloksista tai -menetelmistä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, voivatko esimerkiksi epäillyt haitalliset epäpuhtaudet liueta aineesta. Komissio ilmoitti vastikään etenemissuunnitelman kehittyneen yli odotusten. Entistä kattavampi arviointi Toisin kuin aiemmissa vaiheissa vuoden 2018 asiakirja-aineiston arviointipäätökset koskevat kaikkia tietyn aineen yhteisrekisteröijiä, eivät pelkästään päärekisteröijää. Echa on ilmoittanut, että arviointipäätöksiä puutteellisiksi todetuista asiakirjoista annetaan vuodesta 2019 lähtien. Näistä 115:n kohdalla oli kyse kattavasta aineistotarkastuksesta. 48 KEMIA 3/2019 On selvää, että viranomaiset kiinnittävät huomionsa harvakseltaan päivitettyihin asiakirjoihin ja tarkastavat niitä takautuvasti. Organisatoriset muutokset voidaan nähdä myös osana Echan pyrkimystä oikeuttaa jatkuvuutensa. anna.roubier@hpp.fi Echa järjestäytyy uudelleen Kemikaalivirasto ilmoitti vuoden 2019 alussa sisäisestä uudelleenjärjestelystä 10 toimintavuotensa jälkeen. Kemikaaliviraston on lain mukaan valittava tarkastukseen jokaisen vaiheen asiakirjoista vähintään viisi prosenttia. Kandidaattilistalla on nyt 197 ainetta
Jos ne sisältävät huolta aiheuttavia aineita, jokainen niistä pitää viedä erikseen uuteen tietokantaan. EU:n jätedirektiivi velvoittaa perustamaan uuden tietokannan, johon kootaan tiedot tuotteiden sisältämistä huolta aiheuttavista aineista. Alan toimijoiden mukaan kiire ja toteutustapa uhkaavat tehdä tietokannasta paitsi raskaan ja kalliin myös käyttökelvottoman. Sc an st oc kp ho to Onko uusi kemikaalitietokanta. Teksti: Elina Saarinen 49 3/2019 KEMIA Esimerkiksi autossa voi olla satoja tuhansia yksittäisiä osia. Susi jo syntyessään
Vaatimus uudenlaisen tietokannan perustamisesta keksittiin lisätä direktiiviin prosessin loppumetreillä. Tietokannasta tai sen toteuttamisesta ei vielä ole julkaistu luonnosta. Kierrätyssektori ja kauppa pelkäävät, että nyt ollaan luomassa uutta, raskasta ja kallista järjestelmää, joka ei palvele tarkoitustaan. Echa kertoo ottavansa huomioon teollisuudelta, kierrätysalalta, kansalaisjärjestöiltä, viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä saamansa palautteen, kun se määrittelee tietokannan vaatimuksia. Mutta olisiko tietoa edes saatavilla monimutkaisemmista tuotteista ja niiden osista. Huolta aiheuttavien aineiden listalla on tätä nykyä lähes 200 ainetta, ja lista täydentyy joka tammija kesäkuu. Viestinnän avuksi valmistellaan parhaillaan eurooppalaista tietokantaa, jonne pitää jatkossa ilmoittaa kaikki tuotteet ja tuotteiden osat, jotka sisältävät yli 0,1 painoprosenttia erityistä huolta aiheuttavia, niin sanottuja SVHC-aineita. Kaupan liiton kemikaaliasioiden johtava asiantuntija Terhi KuljukkaRabb pitää periaatetta kiertotalouden edellytysten luomisesta hyvänä. Kemikaalivirasto järjesti lokakuussa 2018 sidosryhmätapaamisen, jossa se keräsi toimijoiden näkemyksiä tietotarpeista. Tämä tulee aiheuttamaan hirveästi kustannuksia hyötyyn verrattuna. Echan mukaan tietokannan ensimmäinen prototyyppi on tarkoitus julkaista vuoden 2020 alussa. Jokainen toimitusketjussa joutuu tekemään tuotteesta ilmoituksen”, Kuljukka-Rabb sanoo. Tapa, jolla sitä on nyt lähdetty toteuttamaan, herättää kuitenkin huolta. 50 KEMIA 3/2019 S isältääkö esimerkiksi auto aineita, jotka voivat olla syöpävaarallisia. Seuraavien vaiheiden tarkempi toteutus riippuu rahoituksesta, josta virasto odottaa Euroopan komission päätöstä. Toimitusketjut ovat nykyisin globaaleja ja hyvin monimutkaisia. Ehdokasluettelossa ovat esimerkiksi väriaineissa käytettävä fenantreeni sekä vahoissa ja täyteaineissa käytettävä etyleenidiamiini. Tuotteiden analysointiin ei juuri ole käytännöllisiä menetelmiä. Esineen haltijan tulisi toimittaa toimitusketjussa saamansa tiedot, mutta hänen ei yleensä tarvitsisi lähteä itse tuottamaan tietoja. Vaatimus yllätti Ajatus uudesta tietokannasta syntyi, kun EU:ssa sorvattiin jätepuitedirektiiviä ja päätettiin kierrätystavoitteista. Echan alustavassa skenaariossa on käytetty malliesimerkkinä kynänteroitinta, jonka jokaisesta osasta, muovipinnoitteesta, metallihylsystä ja terästä, olisi siis raportoitava huolta aiheuttavat aineet. ”Elinkeinoelämä ja eri toimialaliitot ovat kritisoineet sitä, että tietokantavaatimus rakennettiin direktiiviin ilman vaikutusten arviointia, joka normaalisti kuuluu hyvän lainsäädännön perusperiaatteisiin.” Kynänteroittimista alkaen Tietokannan käytännön toteutus lankesi Euroopan kemikaalivirastolle Echalle. Kaikki pitäisi viedä erikseen tietokantaan. Niin kutsuttu kandidaattilista perustuu EU:n Reach-asetukseen. Miten tieto huolta aiheuttavista aineista kulkeutuisi valmistajalta kuluttajalle ja aina kierrättäjälle saakka. Niiden mukaan jätehuoltotoimijoiden ja kierrättäjien pitää ohjata huolta aiheuttavat aineet vaarattomiin käsittelykohteisiin. Kandidaattilistan kemikaalit ovat muun muassa syöpää aiheuttavia, lisääntymistoksisia ja perimää vaurioittavia aineita ja ympäristömyrkkyjä. ”Tietoja on usein heikosti saatavilla, etenkin EU:n ulkopuolelta”, Häkkinen TIETOKANTA ESINEIDEN HAITTA-AINEISTA Kemikaalivirasto Echa valmistelee jätedirektiivin edellyttämää tietokantaa, joka palvelisi kuluttajia ja jätehuoltosektoria tarjoamalla näille tietoa esineiden, tuotteiden ja niiden osien sisältämistä huolta aiheuttavista kemikaaleista eli niin sanotuista SVHC-aineista. Yritykset voisivat alkaa syöttää sinne tietoja vuodesta 2021 alkaen. Aineiden listalle vieminen voi tehdä aineista luvanvaraisia tai rajoittaa niiden käyttöä. Eevaleena Häkkisen mukaan Reachasetus edellyttää, että tietopankkiin ilmoitetaan esineen turvallisen käytön mahdollistavat, riittävät, toimittajan saatavilla olevat tiedot. ”Tietokantavaatimus tuli jätedirektiiviin neuvottelujen loppuvaiheessa ja hieman yllättäen”, vahvistaa ympäristöministeriön ylitarkastaja ja Suomen ympäristökeskuksen jäte ja kiertotalous -osaston asiantuntija Eevaleena Häkkinen. Esimerkiksi autossa on satoja tuhansia osia, joista jokaisesta olisi kyettävä tunnistamaan huolta aiheuttavat aineet ja niiden pitoisuudet. ”Näemme tietokantaan liittyvän monia ongelmia. • Alustava skenaario tietokannasta löytyy kemikaaliviraston nettisivuilta: https://finyurl.com/echadatadraft • Kandidaattilista SVHC-aineista on osoitteessa www.echa.europa.eu/fi/ candidate-list-table • Tietoa huolta aiheuttaviin aineisiin liittyvästä viranomaistyöstä saa osoitteesta: www.echa.europa.eu/fi/pact ”Tietoja esineiden sisältämistä aineista on usein heikosti saatavilla, etenkin EU:n ulkopuolelta.” ”Tietokanta tulee aiheuttamaan hirveästi kustannuksia hyötyyn verrattuna.”. Echa odottaa Euroopan komission päätöstä hankkeen rahoituksesta. Ilmoittamisvelvollisuus tulee olemaan kaikilla tuotantoketjun toimijoilla esineiden valmistajista ja kokoajista markkinoille saattajiin, maahantuojiin ja myyjiin saakka
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n asiantuntija Katja Moliis pelkää, että tietokanta ei edistäisi niitä asioita, joiden vuoksi sitä ollaan ylipäätään perustamassa. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. ”Aikataulu on haastava. ”Nyt riskinä on, että tuotantoketjun on tuotettava suurin kustannuksin ja raskaalla menetelmällä yksityiskohtaista tietoa, jota jätehuolto ei kuitenkaan pysty hyödyntämään.” ”Jos tietokannan ajatuksena on palvella kuluttajia parantamalla tuoteturvallisuutta, jätedirektiivi on väärä paikka sääntelylle.” Yksityiskohtaisen tuotetiedon sijasta jätehuoltosektori hyötyisi enemmän esimerkiksi siitä, että se voisi tunnistaa huolta aiheuttavia aineita sisältäviä jätevirtoja ja arvioida niiden riskejä hyötykäyttökohteen vaatimusten pohjalta. ”Jos tietokannan ajatuksena on palvella kuluttajia parantamalla tuoteturvallisuutta, jätedirektiivi oli väärä paikka sääntelylle. Joudumme miettimään, onko jätelainsäädäntö ylipäätään oikea paikka tietokantaa koskeville säännöksille vai pitäisikö niiden olla esimerkiksi kemikaalilainsäädännössä”, Eevaleena Häkkinen sanoo. Tietokantahanke herättää kysymyksiä myös lainlaatijoissa. Sekin on ratkaisematta, mihin lainsäädäntöön asia kuuluu. Tieto käyttökelvotonta. Jätevai kemikaalilakiin. Jätedirektiivin täytäntöönpano kansalliseen lainsäädäntöön on juuri käynnistynyt, mutta tietokanta-asian valmistelu odottaa kemikaaliviraston luonnosta siitä, millaisia tietoja kantaan tullaan tarvitsemaan. ”Lähtökohta on hyvä. Käsittelylinjastoilta ei ole mahdollista poimia pois yksittäisiä tuotteen osia. Mutta asian valmistelussa olisi pitänyt lähteä sen selvittämisestä, millaista tietoa jätehuolto tarvitsee ja miten tieto olisi hyödynnettävissä käsittelylinjastoilla”, Moliis sanoo. Kemikaalivirasto puolestaan odottaa komission päätöstä projektin rahoittamisesta. ”Haluaisin, että odotettaisiin tämän toisen selvityksen tuloksia ennen kuin edetään tietokannan kanssa”, hän vetoaa. Nyt pohdinnan kohteeksi on noussut myös se, millaisia haitallisia aineita auto ja sen osat mahdollisesti sisältävät.. Samoin on avoinna se, millaisia rangaistuksia ilmoittamatta jättämisestä seuraisi. Niitä ei kenenkään tarvitse ilmoittaa tietokantaan. Tuotteita eivät koske EU:n säädökset, mutta ne päätyvät samoihin keräysja kierrätysjärjestelmiin. Kahta päämäärää varten perustettava tietokanta ei välttämättä lopulta palvele kumpaakaan tarkoitusta.” Vielä on auki sekin, kuka Suomessa valvoisi sitä, että yritykset käyvät todella ilmoittamassa kaikki huolta aiheuttavia aineita sisältävät tuotteensa tietokantaan. Moliis muistuttaa, että EU:ssa on meneillään toinenkin konsulttiselvitys, jossa nimenomaan tutkitaan jätehuoltoja kierrätyssektorin tietotarpeita. Vaikka kaikki vaadittavat tiedot saataisiinkin tietokantaan, järjestelmän ulkopuolelle jäisivät silti ne tuotteet, jotka kuluttajat ovat tilanneet itse verkkokaupasta EU:n ulkopuolelta. Moliisin mukaan taustalla ei ole tietoa siitä, miten jätehuolto toimii. 51 3/2019 KEMIA toteaa. Jätehuoltosektori tarvitsee lisää tietoa käsittelyyn tulevista materiaaleista. ”On hieman erikoinen tilanne, että kaikki määräykset koskevat tuotevaihetta, mutta silti tämä on nyt säädetty jätedirektiivissä.” Myös Katja Moliis miettisi vielä kokonaisuutta. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Sc an st oc kp ho to Ympäristön kannalta iso kysymys kuuluu, mitä pannaan tulevaisuuden autojen tankkiin. Sisältövaatimusten olisi oltava tiedossa syksyyn mennessä, jotta asia ehdittäisiin käsitellä Suomen eduskunnassa tarvittavassa aikataulussa
Prosessissa laboratorioiden määrä on pienentynyt ja yksikkökoko kasvanut. H ei di Ko iv un en. ”Laitokset haluavat vahvistaa oman osaamisalueensa välineistöä ennen yhteiseen hallintoon asettumista.” Yliopistojen lisäksi myös muiden julkisten toimijoiden elämään on tullut yhä vahvemmin liiketoimintaelementti. ”Kansainvälinen omistus vie päätöksentekoa ulkomaille. Brexit tuntuu koko Euroopassa, ja teknisessä kaupassa suhdanteet, niin nousut kuin laskutkin, näkyvät selvästi jo ennen niiden varsinaista alkua”, Lasse Lindgren sanoo. Waters Finlandille viime vuosi oli suotuisa, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Daniel Lindroos. Teo-Pal Oy:n toimitusjohtajan Lasse Lindgrenin mukaan myös yliopistojen fuusiot näkyvät hankinnoissa. Vaikka nopein kasvupyrähdys on takana, liikevaihdon odotetaan kasvavan myös tänä vuonna. Kaupankäynti takkuaa välillä kunnolla. ”Alkuvuoden aikana brexit on heijastunut erityisesti investointituotteiden kauppaan. ChemBio-näyttelyssä vilkas tunnelma Software Point Oy:n toimitusjohtaja Marjut Pokkinen kertoo, että Suomen sairaalasektorilla sote-tilanteen epävarmuus on pitänyt markkinaa hiljaisena. Myös kuluvasta vuodesta odotetaan positiivista, joskin Britannian brexitvääntö luo markkinoille epätietoisuutta. Alalla on tehty korvausja uusinvestointeja ja sijoitettu perusparannuksiin. 52 KEMIA 3/2019 Lauri Lehtinen Laboratorioihin on viime aikoina satsattu sekä yliopistoissa, sairaaloissa että yritysten tuotekehityksessä. ”Puolassa on vahva talous ja lähes täystyöllisyys. Yhtiö on hiljattain laajentanut toimintaansa neljänkymmenen miljoonan asukkaan Puolaan, ja toimitusjohtaja odottaa liikevaihtoon 20–25 prosentin nousua seuraavina vuosina. Päätöksenteko hidastuu ja ostot keskitetään ylikansalliChemBio Finland -tapahtumaan osallistui tänä vuonna yli 4 200 messuvierasta ja 144 näytteilleasettajaa. Toisaalta suomalaisten laboratorioiden päätyminen kansainvälisten yritysten osaksi on johtanut alan keskittymiseen. Esimerkiksi elintarvikkeiden palveluanalytiikan testauksessa on hyvin kysyntää laboratorion tiedonhallintaohjelmistoille”, Pokkinen sanoo. Pitkittynyt prosessi tuottaa harmaita hiuksia sekä Britanniaan vieville että niille, joiden tuotepaletin valtaosa tuodaan Kanaalin takaa. ”Julkisella puolella on toteutettu paljon hankintoja, ja myös uusia, yksityisiä firmoja on perustettu kemian alalle. Liiketoiminnasta etsitään rahoitusta myös velvoitetoimintojen kattamiseen. ChemBio-messuilla vallitsi myönteinen henki, sillä laboratorioalalla on takanaan viriili investointivuosi. Samaan aikaan suuret suomalaisyritykset ovat investoineet palveluihin, jolloin laboratoriotöitä ostetaan alihankkijoilta.” Kansainvälinen markkina Brittien brexit-kiemurat tuovat epävarmuutta koko maanosaan
Eurooppaan tarvittaneen ainakin sata Riihimäen-jalostamomme kokoista laitosta hoitamaan muovijätteen uudelleenkäyttöä”, sanoo Fortum Oyj:n avainasiakaspäällikkö Jorma Koskinen. Messuille osallistuneen Nesteen ratkaisu on muovijätteen kemiallinen kierrätys, jossa muovi muunnetaan uudelleen raaka-aineeksi. Liiketoiminnan kehityspäällikkö Daniel Lindroos ja markkinointikoordinaattori Maria Maaronen Waters Finlandin osastolla. lehtinen.lauri@kolumbus.fi ARVONNAN VOITTAJAT Kemia-lehden messuarvontaan osallistui satoja ihmisiä näyttelyosastolla ja netin kautta. Omasta jätteestä on otettava vastuu. ”On mukavaa, jos näyttelyssä on enemmän tätäkin puolta esillä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kun messuilla tapaa yhteistyökumppaneita, saa paremman yleiskuvan alan suunnasta”, kertoo tuoteasiantuntija Tiia Seppä VWR International Oy:stä. Hausjärveläinen Sinituote tekee kierrätetystä muovista siivousvälineitä. EU:n tavoitteena on 50 prosentin kierrätysaste vuoteen 2025 mennessä. Tämä on kansainvälistä kehitystä, Suomeen se on vain tullut hitaammin kuin useimpiin muihin maihin”, sanoo myyntipäällikkö Joonas Jernberg Berner Oy:stä. ”Suoraa hyötyä on vaikea mitata. Fortum valmistaa Riihimäellä Circokierrätysmuovia. Finnkinon leffalippupaketti osui Nina Parviaiselle , Toni Pennaselle ja Saija Vuorenmaalle . Parhaat onnittelut voittajille ja kiitokset arvontaan osallistuneille! Näyttelyosastoilla käytiin kahden päivän aikana tuhansia keskusteluja. Nestemäistä jätemuovia voidaan käyttää korvaamaan raakaöljyä kemianteollisuudessa, jossa se jalostetaan polttoaineiksi, kemikaaleiksi ja uusiksi muoveiksi. ja 28. ”Toki tapahtumassa oli ennen enemmän väkeä ja osastoilla luentojen jälkeen ruuhkaa. 53 3/2019 KEMIA ChemBio-näyttelyssä vilkas tunnelma siin hankintapisteisiin. maaliskuuta yli 4 200 ammattilaiskävijää. Kuitenkin kun kauppaa tehdään, asiakas voi joskus viitata yli vuoden takaiseen ChemBioon, jossa kipinä hankintaan syttyi.” ChemBio Finland järjestetään seuraavan kerran 14.–15. Nykyisin harkitaan, kenellä on aikaa lähteä messuille.” Labo Line Oy:n toimitusjohtajalle Tuomas Mykkäselle on selvää, että messuilla ollaan ja isosti. ”Muovijätettä syntyy valtavat määrät, eikä sitä voi vain dumpata Kiinaan. Kimppaan paperin kanssa ChemBio-näyttely houkutteli Helsingin Messukeskukseen 27. Tutulle osastolle tullaan katsastamaan uutuudet ja suunnittelemaan tulevaa. Pääpalkinnon, Durat Design -kokoelman seinäkellon, voitti Mariela Hallikas . Se on kustannustehokas raaka-aine, jolla voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita osittain tai kokonaan muovituotteiden valmistuksessa. Teo-Palin Lasse Lindgren on tyytyväinen osastolla käyneiden määrään ja laatuun. Kierrätysmuoveja voidaan räätälöidä tuotevaatimuksiin sopiviksi. Le en a Jo ut se n H ei di Ko iv un en H ei di Ko iv un en. huhtikuuta 2021 samaan aikaan metsäteollisuuden PulPaper-tapahtuman ja Helsinki Chemicals Forumin kanssa. Monen muun näytteilleasettajan tavoin Daniel Lindroos pitää uutista yhteistapahtumasta positiivisena, sillä Watersilla on asiakkaita myös paperija prosessiteollisuudessa. Juha Mykkänen opasti kävijöitä Labo Line Oy:n osastolla. Syntypaikkalajittelu on tärkeä vaihe, sillä kontaminaatteja ei haluta mukaan prosessiin. ”Keskustelut osastolla vierailijoiden kanssa ajautuvat usein myös tuotteiden ja palveluiden ulkopuolelle. Muovijätteen kiertokoulu Euroopassa muodostuu vuosittain noin 27 miljoonaa tonnia kuluttajamuovijätettä, josta vain kolmannes kierrätetään tätä nykyä. Esimerkiksi öljykanistereiden öljyjäämät likaavat muovirouheen pesuvaiheessa. Tässä toimitusjohtaja Harri Köymäri Hosmed Oy:n osastolla. Lehden vuosikerran saivat valita Harri Hakala , Piia Kiviaho ja Leena Purho
”Ainakaan diplomi-insinööriä minusta ei koskaan tule”, lukiolainen valisti vanhempiaan tulevaisuudensuunnitelmistaan pari vuotta myöhemmin. Etenkin jaksollinen järjestelmä ja kemiallisten reaktioiden loogisuus viehättivät ja viehättävät yhä.” Ehdottomuus on ajan myötä lientynyt, mutta tinkimättömyydestään kemisti ei ole luopunut. ”Esimerkiksi Barry Sharpless on valtavan inspiroiva tyyppi. Juhlavuoden mittaan sinne on tulossa lisää jännittäviä tarinoita”, Loikkanen lupaa. ”Olen tehnyt sivuille podcast-äänitteitä ja myös kirjoitettuja juttuja. Palkinnon myöntävät Kemian Seurat Suomen Messusäätiön taloudellisella tuella ”suomalaiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka toiminnallaan on edistänyt kemian teollisuutta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä edistänyt alan yhteiskunnallista merkitystä ja luonut alalle positiivista imagoa”. Päivi Ikonen ”Kemiaa en sitten lue enää ikinä!” Näin puuskahti suivaantunut 14-vuotias Sisko Loikkanen äidilleen koulusta palattuaan. Ominaisuus on tullut tarpeeseen tiedetoimittajan ammatissa, jossa Loikkanen on kolme viime vuosikymmentä tienannut leipänsä. Sisko Loikkanen muistaa hyvin toisenkin vannomisensa. Viimeksi hän jututti ChemBio-tapahtuman nobelistivieraita, joiden ajatuksista kerrotaan myös Kemia-lehden numerossa 4/2019. Tämän ovat huomanneet myös Kemia-lehden lukijat, jotka ovat saaneet nauttia saman tekijän asiantuntevista jutuista jo vuosia. Hän on selättänyt vakavan sairauden ja päätynyt taksikuskista Millennium-palkinnon voittajaksi ja kemian nobelistiksi.” Historian henkilöistä Loikkasta innostaa eniten 1700-luvun tieteilijä, ranskalainen markiisitar Émilie du Châtelet. Yle Radio 1:n tiedeohjelmien koko kansalle tutuksi tekemä ääni kuuluu naiselle, joka paneutuu jokaiseen aiheeseensa yhtä tarkasti ja huolellisesti. Opettaja oli juuri palauttanut nuoren naisen elämän ensimmäisen kemiankokeen, ja arvosana 6,5 oli keskikoulun neljäsluokkalaisen itsetunnolle ankara kolaus. Loikkanen täyttää vaatimukset kirkkaasti, vaikka itse hieman kiemurteleekin. ”Taisin olla aika ehdoton luonne”, virnistää nykyinen kemiantekniikan diplomi-insinööri Loikkanen, jolla on takanaan merkittävä työsarka kemian sanansaattajana. Näin aikaa liikenee myös Suomalaisten Kemistien Seuran satavuotisjuhlan verkkosivustolle kemia100.fi. Tieteen huippuihin tutustuminen on aina ollut toimittajalle työn suola. ”Kemia alkoi lopulta kummasti vetää Tiedetoimittajan ääni kuuluu puoleensa. ”Siellä hän eleli linnassaan tekemässä kemian kokeita rakastajansa kanssa ja välillä pukeutui mieheksi päästäkseen sisään pariisilaiseen kahvilaan, jossa ajan tieteentekijät kokoontuivat. Ihailen myös Frances Arnoldia, joka on kiinnostava ihminen ja nerokas tutkija. Todella kiehtova persoona.” H ei di Ko iv un en ”Kemia panee aivot hyrräämään”, sanoo palkittu tiedetoimittaja Sisko Loikkanen.. ”Tunnustus yllätti ja lämmitti, mutta ennen kaikkea se panee miettimään, mitä vielä voisin kemian hyväksi tehdä.” Ainakin yksi asia on jo löytynyt. ”Pysyy virkeänä, kun saa jatkuvasti opiskella uusia asioita”, Loikkanen hymyilee ja antaa saman tien vinkin nuorille, jotka juuri nyt pohtivat opintoalaansa. Loikkanen siirtyi viime vuonna Ylen kuukausipalkkalaisesta vapaaksi toimittajaksi, joka jatkaa eetterissä edelleen mutta entistä hitusen harvempaan tahtiin. 54 KEMIA 3/2019 Viime syksynä valtion tiedonjulkistamispalkinnon saanut Sisko Loikkanen palkittiin ChemBiotapahtumassa Kemian hyväksi -tunnustuksella. ”Kemia on hyvä valinta jo siksikin, että se pitää koko ajan aivot käynnissä.” Kemian hyväksi jatkossakin ChemBio-tapahtumassa Sisko Loikkanen sai työstään arvokkaan tunnustuksen, historian neljännen Kemian hyväksi -palkinnon
”Palkinto on hieno kunnianosoitus, vaikka minua ihan vähän mietityttääkin, olenko ansainnut sitä. Raili Leino ”Ei minulta ole aiemmin kysyttykään, mitä kemia minulle merkitsee”, naurahtaa Mika Anttonen, joka on juuri vastaanottanut Kemian Seurojen palkinnon ansioistaan kotimaisen energiaja biojalostamotekniikan ja -kemian edistäjänä. Nyt pitäisi kehittää teknologiaa, jolla tätä varastoa voidaan kuluttaa. 55 3/2019 KEMIA Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kemian osaajia Energiakonserni St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen haluaa tuoda ilmastokeskustelussa esiin kemian merkitystä. ”Ratkaisuja on haettava kunnianhimoisesti, mutta luonnonlait pitää ottaa huomioon. Hyvä tavoite olisi saada Saharan pinta-alan verran lisää metsää. On tunnustettava tosiasiat ja se, kuinka suuri fossiilisten polttoaineiden osuus tämän päivän energiantuotannosta on.” ”Kun yhteistä visiota ei ole, kaikki tekevät omia toimiaan, joista osa on näennäisesti hyviäkin, mutta osa on hyödyttömiä ja jopa vahingollisia.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Mikään yksittäinen ratkaisu ei maailman energiaongelmia ratkaise. Tarvitaan terawattitason järjestelmiä. Nyt keskustelua hallitsee hirmuinen hypetys, jossa luonnontieteet ovat jääneet syrjään. Oma sijansa on nykyisillä uusiutuvilla energiamuodoilla, ydinenergialla ja uusilla keksinnöillä. H ei di Ko iv un en. Eteenpäin faktapohjalta Vaikka ilmastoa ei Mika Anttosen mielestä voida pelastaa metsittämällä, maapalloa pitäisi silti ruveta viherryttämään toden teolla. ”Hyvä aloituspaikka olisi Saharan eteläpuolinen Sahel, jonne erämaa nyt jatkuvasti leviää.” Biomassaa tarvitaan paitsi hiilenpoistoon myös raaka-aineiksi, kun tuotteita ei enää tehdä maaöljystä. raili.leino@gmail.com ”Tutkijoiden on luotava yhteinen energiavisio, johon tiedeyhteisön pitää osallistua monipuolisesti ja maailmanlaajuisesti. ”Suurin pullonkaula nykyisessä energiajärjestelmässä on sähkön teollisen mittakaavan varastointi. Akut eivät siihen pysty”, sanoo Anttonen, jonka mukaan akut kannattaa jättää tietokoneisiin ja kännyköihin. Vetyä voidaan tuottaa oikeissa olosuhteissa aurinkopaneeleilla hajottamalla vettä sähkön avulla. Vuorimiehet ihmettelevät jo nyt, miten samaan aikaan tiettyjen metallien kysyntä kasvaa tuhansia prosentteja ja hinta muka laskee. ”Tykkään kemiasta ja saan siitä hyviä fiiliksiä. ”Koko energiaparadigman muutoksessahan on kyse orgaanisesta kemiasta ja siitä, miten saadaan aikaan kestävä hiilikierto. Siksi vaaditaan paljon tutkimusta ja tuotekehitystä monella sektorilla. Sen ymmärtäminen on tärkeää.” Mika Anttosen omassa energiavisiossa vetytaloudella on iso osa. Ja tietysti Neon2:n kappale Kemiaa on hyvä.” Anttonen on energia-alan diplomiinsinööri eikä pidä itseään varsinaisena kemian osaajana, vaikka kemian kurssit Otaniemessä hyvältä maistuivatkin. Mutta kai se kertoo siitä, että ainakin joitakin asioita olemme St1:ssä tehneet oikeaan suuntaan.” Anttonen korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan paljon kemian osaajia. Tähän mennessä ihmiskunta on työntänyt ilmakehään 185 miljardia ylimääräistä hiilitonnia. Ei sellainen ole mahdollista.” Elintärkeää olisi Anttosen mielestä saada aikaan yhteinen, maailmanlaajuinen, faktoihin perustuva energiavisio. Mukaan tarvitaan myös YK”, kuuluu palkinnostaan ilahtuneen Mika Anttosen teesi. Hiilivedyt ovat energiatiheytensä vuoksi liikenteelle välttämättömiä. Vastaus hänellä on silti heti valmiina. ”Nykyinen visio sähköautoista ei tule toteutumaan. Sen lisäksi synteettisiä hiilivetyjä voidaan valmistaa hajottamalla ilmasta kaapattua hiilidioksidia. ”Energiajärjestelmä, jossa ei ole hiilivetyjä, ei ole realistinen”, Anttonen painottaa
”Lopulta teimme puhdistustekniikankin osalta onnistuneen läpimurron”, Joensuu myhäilee. Puhdistusprosessille on haussa kansainvälinen patentti, jota myös odotetaan tämän vuoden aikana. Hivenaineet ovat kasveille hyviä ravinteita. ”Viitisentoista meitä varmaan on syksyyn mennessä koko firmassa”, Joensuu laskee. Ravinneliuoksesta saadaan sen avulla pois haitalliset metallit, kuten nikkeli ja kadmium. Se on meidän raaka-ainettamme”, kertoo Tracegrow’n operatiivinen johtaja, prosessitekniikan diplomi-insinööri Mikko Joensuu. Yrityksen pääomistaja on tätä nykyä Huhtalayhtiöt. Vanhastaan meillä on vientiä Viroon, Latviaan, Liettuaan, Tšekkiin ja Slovakiaan.” Maanviljelijöitä on joskus pidetty konservatiivisena väkenä. Hankalinta oli rakentaa tuotantoprosessin edellyttämä puhdistusmenetelmä. Voitimme taannoisilla maatalousmessuilla uutuustuotekisan kultamitalin, ja vastaanotto messukävijöiltä oli erinomainen. Se on tulossa näillä näkymin syksyllä”, Joensuu kertoo. 56 KEMIA 3/2019 Kärsämäkeläinen Tracegrow Oy ottaa käytetyistä alkaliparistoista talteen hivenaineet ja jalostaa ne lannoitteiksi, jotka tuovat peltojen kasvuun lisää puhtia. Lannoitteen jakelijana Suomessa toimii Tracegrow’n kumppani Berner. Tunnustuksen pokkasi ChemBio Finland -tapahtuman iltatilaisuudessa nuori kärsämäkeläinen kasvuyritys Tracegrow Oy, joka on kehittänyt uudenlaisen kemiallisen menetelmän hivenaineiden talteenottoon käytetyistä alkaliparistoista. Joensuu myöntää, että käytetyistä pattereista tehtävä kierrätyslannoite herätti aluksi hienoista epäluuloa. ”Se tarkoittaa, että pystymme käsittelemään kaikki Suomessa vuosittain kerättävät alkaliparistot ja enemmänkin.” Tuotannon kasvaessa kasvaa myös yhtiön henkilöstö. ”Alkalimassasta taas suurin osa on niin sanottua mustaa massaa. Nimi vaihtui nykyiseen vuonna 2017. Kärsämäkeläislaitoksen kapasiteetti on niin iso, että se kykenee nielemään kolmetuhatta tonnia raaka-ainetta vuodessa. Tracegrow on saanut perusteknologialleen suomalaisen patentin, joka astui voimaan huhtikuun alussa. Päivi Ikonen Suomalaisten Kemistien Seura löysi vuoden 2019 Kiertotalousinnovaatiopalkinnolleen mainion kohteen. Koetoimintaluvan saanut laitos on siitä lähtien puskenut ulos kymmenkunta kuutiometriä lopputuotetta joka viikko. H ei di Ko iv un en. Myös viljelijät ymmärtävät kiertotalouden merkityksen.” Kiertotalousinnovaatio-palkinnon vastaanotti operatiivisen johtajan Mikko Joensuun (vas.) kanssa Tracegrown’n kemisti Lasse Rautio. Käytetyistä paristoista syntyy lannoitetta Tähtäin maailmalla Tracegrow aloitti taipaleensa vuonna 2012 nimellä Rec Alkaline. ”Juuri allekirjoitimme sopimukset Britanniaan ja Irlantiin. Teknologian rakentamisessa yrityksen taustatukena ovat toimineet Oulun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Kun vanhat paristot murskataan kierrätysprosessissa, syntyvästä murskasta 80 prosenttia on alkalimassaa. Tehdasta pyörittää nyt kolme prosessityöntekijää, mutta kun valmistus siirtyy kahteen vuoroon, heitä tarvitaan lisää, samoin toimihenkilöitä. Yritys erottelee mustasta massasta yhdisteet, jotka sisältävät sinkkiä, mangaania, rikkiä ja kaliumia. Paksuhko tiivisteliuos laimennetaan reilusti vedellä ennen pelloille levittämistä, joten lannoitetta tarvitaan vain pari, kolme litraa hehtaaria kohti. ”Tehtaan tuotantomäärät nousevat selvästi, kunhan saamme varsinaisen toimintaluvan. Myös ulkomaanmarkkinoilla on Joensuun mukaan kova pöhinä. Tracegrow’n tehdas starttasi kesällä 2018. ”Mutta sittemmin epäilykset ovat kyllä kadonneet kokonaan
Nyt näytteiden keräämistä vilkastuttavat biopankit.” Koossa on 262 000 näytettä, joista geenitiedot on ehditty analysoida noin 150 000:sta. Hän viettää Atlantin takana noin neljänneksen ajastaan. ”Olemme löytäneet häkellyttävän määrän uutta sairauksiin liittyvää geenitietoa. Silloin jää loistavia tutkijanuria syntymättä. Klopidogreeli ehkäisee sydänja verisuonisairauksia, mutta 15–25 prosentilla ihmisistä elimistö pilkkoo lääkkeen jo ennen kuin se ehtii vaikuttaa. raili.leino@gmail.com. Tässä on haasteita pienten lasten vanhemmille, mutta isoisä pärjää.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Siihen tarvittaisiin lahjakkaita, monipuolisesti koulutettuja tutkijoita, mutta heitä ei ole helppo löytää. FinnGen-hanke kerää geenitiedot 500 000 suomalaisesta, jotta voisimme ymmärtää paremmin sairauksien syitä ja kehittää yksilöllisempiä ja tehokkaampia hoitoja. Näytteet koodataan niin, etteivät näytteenantajien henkilötiedot paljastu tutkijoille. Työtä on paljon eikä palkka normaalisti päätä huimaa. ”Suomalaisen väestön edut ovat ylittäneet odotukset. Nyt sen voi tehdä 200 eurolla.” Erityisesti FinnGen on kiinnostunut ihmisistä, jotka sairastavat Parkinsonin BioFinland-palkinto geenitutkimukselle ja Alzheimerin tauteja tai suolistoja keuhkosairauksia. Yhteyksiä on löytynyt kakkostyypin diabetekseen, glaukoomaan, astmaan, keuhkofibroosiin ja moniin kansantauteihin.” Geenilöydöt auttavat esimerkiksi seulomaan paksusuolentulehdusta sairastavista ne, jotka tarvitsevat eniten hoitoa. Tietoa on jo noin 70 lääkkeestä. Mistä hyvät tutkijat. Olemme pienestä kantaväestöstä nopeasti kasvatettu kansa”, Palotie kuvailee. Verenluovuttajista löytyy terveitä verrokkeja. He ovat meille varsinaisia kultakimpaleita.” Palotie pelkää, että jos opiskelualan vaihtoa vaikeutetaan, moni nuori turhautuu ja tukehtuu opintoihinsa. Tutkimuksen tärkeimpiä sovellusalueita on farmakogenomiikka eli lääkkeiden sopivuus. Useimmat meistä suhtautuvat myönteisesti tieteeseen ja tutkimukseen. ”Kaikki alkoi Pohjois-Karjala-projektista ja maakuntia kiertäneistä THL:n autoklinikoista. Tuloksia on jo paljon. ”Kehitys on ollut nopeaa. Ammatissa on toki paineensakin. Meistä on laajat, pitkäaikaiset lääketieteelliset pohjatiedot. Raili Leino Suomalaiset ovat aivan erityisiä ihmisiä. Meillä on hyvin yhtenäinen, muusta Euroopasta selvästi poikkeava geeniperimä. Vielä kymmenen vuotta sitten ihmisen perimän lukeminen maksoi miljoonan. ”Tutkijan työ on hirveän kivaa mutta epävarmaa. Kun geenitieto yhdistetään muihin terveystietoihin, saadaan arvokasta tietoa lääkkeiden vaikutuksista, sairastumistodennäköisyyksistä ja elintapojen merkityksestä terveydelle. Asian voi todistaa FinnGen-hankkeen vetäjä, professori Aarno Palotie Helsingin yliopistosta. ”On omaa polkuaan etsiviä nuoria, jotka opiskelevat ensin pari, kolme vuotta Otaniemessä mutta hoksaavat sitten olevansa väärässä paikassa ja pyrkivät lääketieteelliseen. H ei di Ko iv un en Aarno Palotiellä on professuuri myös Bostonissa. Juurensa se juontaa 1970-luvulta, jolloin tutkimusten yhteydessä ryhdyttiin keräämään ihmisten verija kudosnäytteitä. Vuonna 2017 käynnistynyt hanke kestää kuusi vuotta. Ainutlaatuinen hanke on kansainvälisestikin mittava. Palotie on käärmeissään ajatuksesta, että opiskelija saisi vastaisuudessa ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan. 57 3/2019 KEMIA Kansallinen FinnGentutkimushanke sai Suomen Bioteollisuus ry:n myöntämän BioFinland-palkinnon. Sadattuhannet suomalaiset käyttävät kolesterolilääke simvastatiinia, mutta melkein joka kolmannelle se ei sovi, koska heidän perimänsä saa lääkkeen aiheuttamaan heille lihaskipuja. Seuraavassa vaiheessa tutkimus keskittyy suurten tietomäärien eli niin sanotun big datan hyödyntämiseen. Meitä on paljon, ainakin islantilaisiin verrattuna
Jos ostat digillä, kannattaa ostaa vähän sitä sun tätä, mitä milloinkin eteen tulee. Sitten ihmiskunnan muisti heikentyi, ja väli kaventui kahteen sukupolveen. Toinenkin asia on muuttunut. Joka kerta, kun vingutat maksukorttia tai muuta etämaksuvälinettä verkkokaupan kassalla tai bensa-asemalla, osallistut käteisen rahan teloitukseen ja tuot negatiiviset korot entistä lähemmäs. Seuraavassa talouskriisissä joudutaan uhraamaan meille kaikille tuttu käteinen raha. Jos kattamattomat eläkevastuut laskettaisiin kansantalouden tilinpidossa samalla tavalla kuin yritysten kirjanpidossa, suurin osa valtioista olisi teknisesti konkurssissa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. ALUN PERIN kriisit iskivät suurin piirtein joka viidenteen sukupolveen. Käteisellä on se rahapoliittisesti ikävä ominaisuus, että riihikuivat setelit eivät alistu negatiivisille koroille. Kullan hinta ei ainakaan romahda. Katalan juonen aavistaneet spekulantit lyövät ylimenokauden aikana rahoiksi seteleillä ja jalometalleilla. Jotain voi jo arvata. Lamoista ei enää toivuta, vaan ne lakaistaan maton alle ja peitellään painamalla tuhottomasti rahaa. Nykyisellä adhd-aikakaudella sijoittaja voi odottaa saavansa tuskaista turskaa portfolioonsa tuon tuostakin. Näin ei tehdä, koska valtioilla ei ole konkurssimenettelyä ja koska valtio voi muuttaa eläkelainsäädäntöä. Viidenkympin setelipinona se kiertäisi Maasta Kuuhun useampaan kertaan. Äänestät korteillasi tai puhelimellasi joka päivä maksullisten maksuvälineiden puolesta. Koska velkaa on jo otettu olan takaa, rahaa painettu aidosti astronominen määrä ja korot nollassa, uudessa kriisissä täytyy käyttää uusia temppuja. SE, MIHIN KRIISIIN maksullinen digitaalinen raha johtaa, on kokonaan toinen juttu. Eläkkeitä ei ole pakko maksaa. Tai ainakin seuraavien vaalien yli. Ensimmäinen hyvin dokumentoitu talouskriisi iski vuonna 1637. Poliitikon kannattaa kasvattaa rahaja velkapinoja, koska kasat saattavat pystyä pystyssä hänen eläkeikäänsä asti. Puupenni voi sekin olla paikallisrahavaihtoehto maksulliselle maksuvälineelle. Englannissa kansaa vedätettiin Etelämeren kauppakomppanian arvottomilla osakkeilla, ja ranskalaisia höynäytettiin Mississipin komppanialla. Kulutukseen maksullinen digiraha vaikuttaa sillä tavalla, että kannattaa vaihtaa tai varastaa. Seuraava rysäys sattui vajaat sata vuotta myöhemmin. Hollantilaiset hullaantuivat ostamaan tulppaanin sipuleita ja maksoivat yhdestä mukulasta jopa omakotitalon hinnan. Teknisesti asia hoidetaan niin, että eläkeikää nostetaan elinikäkertoimella yli normaalin eliniän. Seuraukset on helppo arvata. Lehman Brothers -pankin konkurssin jälkeen keskuspankit ovat painaneet ylimääräistä rahaa osapuilleen 18 bilj000000000000naa. TALOUSKRIISI ON ihmiselle lajityypillinen tapa sekoittaa pelikortit ja jakaa varallisuus uudella tavalla. Tietysti laskukykyinen poliittinen eläin osaa laskea myös sen, ettei eläkkeisiin oikeasti ole edes varaa. Eikun ostamaan Berjozka tyhjäksi! Ruplat polttelevat jo taskussa. Tässä ei ole mitään uutta vanhoille Leningradin-kävijöille. Keemikko Muutaman Berjozkan tyhjentänyt KEEMIKKO. Käteisen elinpäivät hupenevat siksi kovaa vauhtia. SEURAAVASTA TALOUSKRIISISTÄ tiedetään kaikki muu paitsi se, milloin se iskee. Kun meni vielä vuosisata ja rapiat, Yhdysvallat sai kunnon talouställin pörssikurssien romahtaessa. Metsäsuomalaiset saattavat keksiä omia lähirahasovelluksiaan esimerkiksi oravannahkojen muodossa. 58 KEMIA 3/2019 Berjozka tyhjäksi Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi
Sellaisia kissat ovat”, kommentoi tutkija Astuko Saito New Scientist -lehdelle. Noin 160 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Kiinan alueella elänyt pieni, höyhenpeitteinen Anchiornis-dinosaurus on saattanut olla sukukuntansa ensimmäinen lentäjä, kertoo Pnas-lehdessä julkaistu tutkimus. Kerttu Vähänen Mainitsiko joku nimeni. ”Ne kommunikoivat ihmisten kanssa silloin, kun niitä huvittaa. Sen löytäminen Anchiorniksesta yllätti tutkijat, sillä alfakeratiinia on nykylintujen sulissa vain hyvin vähän. Kissat noteerasivat yhä oman nimensä muiden sanojen joukosta. Tutkimuskohteet saivat ensin kuunneltavakseen tallenteen, jolla kunkin eläimen omistaja luki ääneen pituudeltaan ja äänneasultaan samankaltaisia sanoja. Tähän tulokseen tuli kansainvälinen tutkijaryhmä. Sitä ei vain aina kiinnosta vastata emäntänsä tai isäntänsä kutsuun. Jurakautinen Anchiornis nousi paalupaikalle, kun kiinalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä analysoi sen fossiloituneen sulan. Tähän asti vanhimmaksi linnuksi on luokiteltu Archaeopteryx, joka lähti lentoon reilut 10 miljoonaa vuotta myöhemmin. Tutkijat vertasivat sulan molekyylirakennetta sekä nuorempiin sulkafossiileihin että nykyään elävien lintujen sulkiin. Sitten koe toistettiin niin, että lukijana ei enää toiminut kissan tuttu omistaja vaan eläimelle tuntematon henkilö. Nykylintujen sulat koostuvat lähinnä betakeratiinista eli samasta proteiinista, jota sisältävät myös lintujen ja matelijoiden iho, kynnet ja nokka. Muutos on tehnyt sulista joustavampia ja samalla mahdollistanut lentokyvyn. Kuinka tiede selittää tämän. Asian paljastaa japanilaisen Kissaakin kiinnostaa – vai kiinnostaako. Alfakeratiini on proteiini, jota on kaikissa maalla elävissä selkärankaisissa, myös nisäkkäissä. Sulkien betakeratiini on kuitenkin Dinosaurukset kehittyivät linnuiksi ehkä luultua aiemmin jossakin vaiheessa kutistunut geenipoistuman kautta pienemmäksi. 59 3/2019 KEMIA ULKOMAILTA Ensimmäiset dinosaurukset saattoivat nousta siivilleen jo 160 miljoonaa vuotta sitten. ”Anchiornis on kuitenkin miljoonia vuosia vanhempi, mutta jo sillä oli sulissaan lyhyempi muoto proteiinista.” Päivi Ikonen Lemmikkikissa tunnistaa hyvin oman nimensä, kuten kissanomistajat ovat uumoilleetkin. Lisäksi kävi ilmi, että Anchiorniksen sulissa oli jo tapahtunut geenipoistuma, joka erottaa sulkien proteiinit muiden kudosten proteiineista. Kissanviikset, sanon minä.. Suurin osa kissoista reagoi omaan nimeensä eri tavoin kuin muihin, hyvin samalta kuulostaviin sanoihin. Sulat lentovalmiita Elektronimikroskoopin ja useiden kemiallisten ja immunologisten tekniikoiden avulla ryhmä selvitti, että Anchiorniksen sulat koostuivat sekä betakeratiineista että alfakeratiineista. Daily -lehdessä. Samalla tutkijat seurasivat, kuinka kissan korvat, pää, häntä ja jalat liikkuivat reaktiona sanoihin, jotka eläin kuuli. Sanojen joukossa oli myös kissan nimi. Dinosaurus oli höyhenenkevyt, painoltaan vain satagrammainen. ”Molekyylikello, jota käytetään evoluution ja perimämuutosten kiintopisteenä, on ennustanut, että poistuma tapahtui ja lentämiseen sopivat sulat kehittyivät 145 miljoonaa vuotta sitten”, kertoo Pohjois-Carolinan yliopiston professori Mary Schweitzer Science Taiteilijan näkemys Anchiorniksesta, joka ei ehkä ole vain lentäjän isä vaan lentäjä itsekin, vieläpä maailman ensimmäinen. Sophia-yliopiston tutkimus, jonka julkaisi Scientific Reports. Arkielämässä kissat eivät kuitenkaan usein ole kuulevinaankaan, kun niitä puhutellaan
Atte Korhola. Tuomas Koiranen. Aki Virkkula (Ilmatieteen laitos) ja kustoksena prof. Jouni Pykäläinen. Seppo Gehör. Olav Eklund (Åbo Akademi) ja kustoksena tutk.prof. Vastaväittäjä toimi prof. Fan Yang (Tsinghuan yliopisto, Kiina) ja prof. Daniel Fisher (IGMM-instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela. M.Sc. Sanna Torvinen-Kiiskisen väitöskirja Risks associated with urinary antispasmodics, antidepressants and proton pump inhibitors: The Medication Use and Alzheimer’s Disease Study tarkastettiin 5.4.2019. Carina Lagergren (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Matti Kaivola. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ian Craig (Pretorian yliopisto, Etelä-Afrikka) ja kustoksena prof. Pirkko Jäntti (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. FM Esa-Pekka Kumpulan väitöskirja Elucidation of StrucureFunction Relationships in Malaria Parasite Actins tarkastettiin 28.3.2019. Jari Ylänne. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Paul Wilmes (Luxemburgin yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Rizwan Alin väitöskirja Fabrication of Thin Films and Optical Nanostructures by Atomic Layer Deposition tarkastettiin 26.4.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Anders Brink (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Rinat Landmanin väitöskirja Data-based Causality Analysis by Exploiting Process Connectivity Information tarkastettiin 12.4.2019. 60 KEMIA 3/2019 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Elina Nauhan väitöskirja Modeling of Bioreactors tarkastettiin 15.3.2019. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jorma Jokiniemi. Yuichiro Maéda (Nagoyan yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Ville Mustonen. DI Ville Kivijärven väitöskirja Interaction of light with functional spatially dispersive nanomaterials tarkastettiin 22.3.2019. Zuoliang Sha (Tianjinin teknillinen yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. María Teresa Camarena Gómezin väitöskirja Diatoms, dinoflagellates and their distinct effects on the structure and function of the bacterioplankton tarkastettiin 10.4.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Inari Kursula. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Emmi Kokin väitöskirja Intraocular neovascularization—mouse models and gene therapy applications tarkastettiin 5.4.2019. Sirpa Hartikainen. Toralf Scharf (Lausannen teknillinen yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena apul.prof. Matthieu Roussey. Katrina Nordström. Andrzej Kraslawski. Steven Declerck (Alankomaiden ekologian instituutti) ja kustoksena prof. Lauri Arvola. Seppo Ylä-Herttuala. Matjaž Spreitzer (Ljubljanan yliopisto, Slovenia) ja kustoksena prof. Susanna Fagerholm. DI Dmitry Gradovin väitöskirja Experimentally validated numerical modelling of reacting multiphase flows in stirred tank reactors tarkastettiin 12.4.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Lauri Viitalan väitöskirja Photothermal Liposomal Drug Delivery Systems: Physicochemical Aspects in Particle Characterization and Drug Release from LightSensitive Drug Carriers tarkastettiin 15.3.2019. Carsten Rockstuhl (Karlsruhen teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. FM Velma Ahon väitöskirja Differential abundance analyses of human microbiota in Parkinson’s disease tarkastettiin 29.3.2019. Ulla Pentikäinen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Tuomas Koiranen. Mark J. Michelle McCrackin (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Edd Blekkan (Norjan tiedeja teknologiayliopisto NTNU) ja kustoksena prof. Filip Tuomisto. Thomas Davidson (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. FM Miika Kortelaisen väitöskirja Fine particle and gas emissions from small-scale biomass combustion: Temporal variation and influence of fuel type tarkastettiin 12.4.2019. Matti Haukka. Lasse Murtomäki. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. Prov. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT DI Kirsi Immosen väitöskirja Ligno-cellulose fibre poly(lactic acid) interfaces in biocomposite tarkastettiin 23.11.2018. Prov. Lina Antenuccin väitöskirja Biochemical and structural comparison of spleen tyrosine kinase interaction with integrin and the immunoreceptor tyrosine-based activation motif tarkastettiin 15.3.2019. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. TkL Pegah Khanjanin väitöskirja Development of Novel Methods for Production of Cellulosebased Materials tarkastettiin 18.4.2019. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Vastaväittäjänä toimi dos. AnnaMaria Pirttilä (Oulun yliopisto) ja kustoksena FT Riitta Nissinen. FT Jobin Varghesen väitöskirja MoO 3 , PZ29 and TiO 2 based ultralow fabrication temperature glassceramics for future microelectronic devices tarkastettiin 12.4.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Reijo Lappalainen. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikko Lammi (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Helsingin yliopisto FM Tiina Viidan väitöskirja Analysis of nuclear actin-interacting proteins and actin-regulated transcription factors tarkastettiin 15.3.2019. Ville Hietakangas. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Jaakko Leppäsen väitöskirja Cladocera as sentinels of aquatic mine pollution tarkastettiin 5.4.2019. FM Anette Teittisen väitöskirja Multi-scale drivers of microbial biodiversity across small water bodies in northern regions tarkastettiin 29.3.2019. Cindy Givenin väitöskirja Assembly and functioning of endophytic bacterial communities in arcto-alpine pioneer plant Oxyria digyna tarkastettiin 15.3.2019. Tapani Vuorinen. Pedro Fardim (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. DI Veli-Matti Pulkkasen väitöskirja A large deformation model for chemoelastic porous media—Bentonite clay in spent nuclear fuel disposal tarkastettiin 5.4.2019. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. FM Evgeny Bulatovin väitöskirja Synthetic and structural studies of covalent and non-covalent VÄITÖKSIÄ interactions of ligands and metal center in platinum(II) complexes containing 2,2-dipyridylamine or oxime ligands tarkastettiin 18.4.2019. M.Sc. Tero Ahola (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Simmons (Birminghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Johanna Myllyharju. DI Viljami Maakalan väitöskirja Computational Fluid Dynamics Modeling and Mathematical Optimization of Recovery Boilers tarkastettiin 22.3.2019. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Ebbe Nordlander (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Prashant K. Tampereen yliopisto DI Jukka-Pekka Humalojan väitöskirja Robust and Model Predictive Control for Boundary Control Systems tarkastettiin 15.3.2019.. David Mašin (Karlsruhen teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tahamina Khanamin väitöskirja Is biofuel substituting fossil fuel?—Modeling on structural shifts, trade and efficiency of European forest based bioeconomy tarkastettiin 5.4.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Kalevi Ekman (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Jarone Pinhassi (Linnaeus-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikael Skrifvars (Boråsin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sharma (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. DI Shqipe Buzukun väitöskirja Enhancement of decision-making in complex organizations: A systems engineering approach tarkastettiin 22.3.2019. Tanja Kallio. Birger Solberg (Norjan biotieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. DI Sami Tuomen väitöskirja Hydrogen Evolution with NonNoble Metal Catalysts and Methanol Electrolysis tarkastettiin 22.3.2019. DI Jopi Mikkosen väitöskirja Infrared and nuclear magnetic resonance spectroscopic methods for salivary analysis tarkastettiin 26.4.2019. DI Veera Westeniuksen väitöskirja Avian Influenza Virus Infection in Human Innate Immune Cells tarkastettiin 22.3.2019. Roles in tissue composition, response to injury, and integrin binding tarkastettiin 12.4.2019. Riikka Puurunen. Oulun yliopisto FM Anne Huhdan väitöskirja Diversity of soapstones: Classification and thermal behavior tarkastettiin 22.3.2019. Olli Silvennoinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Janne Soininen. Vastaväittäjinä toimivat prof. Sakari Kuikka. Ville Alopaeus. Vastaväittäjänä toimi dos. H. FM Kati Drushininin väitöskirja Collagen prolyl 4-hydroxylation in the skin. Leena Yadavin väitöskirja Human protein phosphatase interactions and dynamics: Proteomic and functional perspective tarkastettiin 22.3.2019. Hannele Uusitalo-Järvinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena akat.prof. MMM Sari Uusheimon väitöskirja Mitigating anthropogenic nitrogen loading with constructed wetlands in a boreal climate tarkastettiin 26.4.2019. DI Salla Jaatisen väitöskirja Carbon Catalysts in Biofuel Production: from Furfural to 2-Methylfuran tarkastettiin 29.3.2019. Mika Järvinen. Heli Jantunen
Kirsten Morris (Waterloon yliopisto, Kanada) ja kustoksena apul.prof. Merkityksellisimmät asiat heterogeenisen biologisen, kemiallisen ja aistinvaraisen tiedon joukosta löytyvät tilastollisilla lähestymistavoilla, Sirén arvioi. ”Täällä olen mukana computational biodiscovery -ryhmässä erikoisalanani metagenomiikka. Vastaväittäjänä toimi prof. ”Kun pääsin maistelemaan arvostettuja viinejä, ymmärsin, kuinka iso rooli rypäleiden kasvatuksella ja viinin valmistusprosessilla on”, Sirén kuvailee. DI Antti Aholan väitöskirja Quantification of Stem Cell Derived Cardiomyocyte Beating Mechanics using Video Microscopy Image Analysis tarkastettiin 29.3.2019. DI Jan Viljasen väitöskirja Online Laser Diagnostics for High-Temperature Chemistry in Biomass Combustion tarkastettiin 29.3.2019. maaliskuuta. Viime vuonna hän aloitti yhteistyön toisenkin saksalaisen viinitilan Blankenhornin kanssa. Kaiserslautenin teknillisestä yliopistosta tohtorinhatun tänä keväänä saanut Kimmo Sirén selvitti väitöstutkimuksessaan mikrobien toimintaa rieslingviinin fermentoinnissa sekä mikrobien yhteyttä viinin aistinvaraisesti todettuihin hajuja makuominaisuuksiin. Vastaväittäjänä toimi TkT Zhongshan Li (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jari Hyttinen. FM Jutta Laihon väitöskirja Molecular detection of enteroviruses in cell and tissue samples— implications in type 1 diabetes tarkastettiin 29.3.2019. Akateemisella urallaan hän on siirtynyt postdoc-tutkijaksi Kööpenhaminan yliopiston evoluutiogenomiikan osastoon. 61 3/2019 KEMIA Vastaväittäjänä toimi prof. Turun yliopisto FM Miikka-Juhani Hongan väitöskirja Tissue-specific insulin sensitivity in humans—with special reference to the liver tarkastettiin 9.3.2019. Kimmo Sirén suoritti kanditutkintonsa matematiikasta Helsingin yliopistossa ja siirtyi sitten enologian eli viinitutkimuksen maisteriopiskelijaksi Saksan Geisenheimiin. Mika Rämet. Työ jatkuu Kööpenhaminassa Tutkimustyönsä ohessa Kimmo Sirén on työskennellyt pitkään viinitiloilla. OlsHelsingin yliopiston kasvatti Kimmo Sirén väitteli Saksassa Suomen ensimmäiseksi viinitohtoriksi. Nykyisessä projektissani jatkan väitöskirjani aihetta ja selvitän edelleen mikrobien roolia viinin aromien muodostumisessa.” Päivi Ikonen Kimmo Sirén tuntee yhtä hyvin viinien teorian kuin käytännön.. Kaikkiaan tuotan viinejä nyt noin 750 pulloa vuodessa”, kertoo Sirén, joka toimii myös tuomarina viinikilpailuissa. Tutkimustyön perimmäisenä henkilökohtaisena motivaationa hän halusi selvittää sen, mikä tekee parhaista viineistä niin laadukkaita ja monimuotoisia. FM Anni Saralahden väitöskirja A zebrafish model for host-pathogen interactions in streptococcal infections tarkastettiin 26.4.2019. Jaana Vuopio (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Sirénin väitöskirja Multi-omics methods to unravel microbial diversity in fermentation of Riesling wines tarkastettiin 8. Tulosten mukaan mikrobipopulaatioiden keskinäinen vuorovaikutus aiheuttaa vaihtelua viiniaromeihin, mikä on havaittavissa sekä kemiallisesti että aistinvaraisesti. Vuodesta 2015 hän on tuottanut omaa Pinot Noir -viiniään Weingut Schätzelin etiketin alla. Vastaväittäjänä toimi prof. ”Kiinnostavaa on myös se, että viinit säilyvät vuosikymmeniä ja usein vain paranevat sinä aikana.” Väitöstyössään Sirén hyödynsi erilaisia metagenomiikkaan pohjautuvia dna-sekvensointimenetelmiä. ”Tosissaan” mies kiinnostui viineistä suoritettuaan kaksi WSET-diplomia (Wines & Spirits Education Trust), jotka ovat ei-akateemisia viinitutkintoja. ”Heidän kanssaan teen viiniä chasselaseli gutedel-rypäleestä. Tommy G. Siellä opintoihin kuului muun muassa jakso Ranskan tunnetulla viinialueella Bordeaux’ssa. Juha Toivonen. Lassi Paunonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Julkunen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi TkT Gunnar Seemann (Freiburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Kaasukromatografia-massaspektrometrialla ja omic-meneViinitohtori tuottaa myös omia viinejä telmillä tuottamansa tiedon hän käsitteli koneoppimisen keinoin. Heikki Hyöty
Darja Lisjak (Jožef Stefan -instituutti, Slovenia) ja kustoksena dos. Nyman siirtyi tehtävään biolääkeyhtiö AbbVie Finlandin yhteiskuntasuhdejohtajan paikalta. Teknikum Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI (kemiantekniikka) Jani Hämäläinen. Piiraisella on monipuolinen tausta teknisen myynnin parissa. 62 KEMIA 3/2019 HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat… NIMITYKSIÄ Bayer Nordic SE Viestintäja yhteiskuntasuhdejohtajana on aloittanut YTM Kati Nyman. Mediaalan kokemusta hän on saanut Aito Radioiden mainosmyyjänä ja -tuottajana. M.Sc. Vuoden teknologiajohtajat valitsee suomalaisista teknologiavaikuttajista koostuva tuomaristo. Hämäläinen siirtyi Teknikumiin Valmetista, jossa hän toimi suodatinkangasliiketoiminnan vetäjänä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Yhtiön nanonupuista valmistamat 3d-kosketusanturit ovat jo massatuotannossa autoteollisuudessa. ”Kemia-lehdessä pystyn yhdistämään koulutukseni, osaamiseni ja kiinnostukseni. Pauli jäi viime vuonna eläkkeelle EUkomissiosta, jossa hän toimi mm. Benedikt Kessler (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Harri Härmä. Vastaväittäjänä toimi dos. Aiemmin hän on toiminut mm. Minna Etu-Seppälä, joka aloittaa tehtävässä 15.5.2019. Yumiko Sakuragi (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Oil Products -liiketoimintayksikön johtoon on nimitetty Marko Pekkola, joka aiemmin vastasi Öljytuotteet-alueen tuotannosta. Vastaväittäjänä toimi prof. Veronica Carbonell Gonzalezin väitöskirja Cyanobacteria as biocatalysts for the production of volatile hydrocarbons tarkastettiin 29.3.2019. ”Näyttely antaa hyvän läpileikkauksen kemian markkinoista. Suuryritysten kategoriassa palkinto myönnettiin Rolls-Royce Marinen teknologiajohtajalle Sauli Elorannalle. Helsingin yliopisto Ilmakehätieteiden keskuksen Inarin työelämäprofessoriksi on nimitetty MMT Anneli Pauli. son (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Tapio Salakoski. Ympäristöteknologian insinööri Mikko Piirainen on aloittanut Kemia-lehden myyntipäällikkönä. Stina Syvänen (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Sopimus koskee itseohjautuvien autojen läpinäkyvien sensorien lämmittimiä. Kemianteollisuus ry Työmarkkinatoiminnasta ja koulutuspolitiikasta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty varatuomari, LL.M. Ilkka Varjos kuuluu yhtiön ensimmäisiin työntekijöihin. Hän pääsi heti aloitettuaan tositoimiin ChemBio Finland 2019 -tapahtumaan ja kuvaili tunnelmiaan siellä innostuneiksi. Pauli Kallio. M.Sc. ”Näyttely on hieno tilaisuus päästä tutustumaan kemian maailmaan ja toimijoihin.” Kemia-lehden toisena myyntipäällikkönä jatkaa Jaana Koivisto, ja tiimin täydentää Uusiouutisten myyntipäällikkö Maria Niinivuori.. Eurofins Environment Testing Finland Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty FM Eerik Järvinen. Hän työskenteli aiemmin Ramboll Finland Oy:n ilmanlaatuyksikön päällikkönä. Hän on ollut myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori ja Suomen Akatemian ylijohtaja. EK:ssa, Teknologiateollisuudessa, Suomen Varustamoissa ja Neste Shippingissä. Uudesta Renewables Platform -yksiköstä vastaavaksi johtajaksi on nimitetty Matti Lehmus, jonka vastuualuetta ennen oli yhtiön Öljytuotteet-liiketoiminta. ChemBiossa näyttää olevan hyvä draivi”, Mikko Piirainen hymyilee. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Lääketeollisuus ry:n viestintäjohtajana. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikko Piiraisesta Kemia-lehden myyntipäällikkö Ca na tu O y si. Klaus Gotfredsen (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena professori Timo Närhi. Kajaanin kupeessa asuva Piirainen sanoo. tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtajana. Autoteollisuuden lisäksi Canatu pyrkii myös muille toimialoille, sillä nanonuppujen ja -materiaalien mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat. M.Sc. Canatu on Aalto-yliopistosta ponnistanut spinoff-yritys, joka perustettiin noin 10 vuotta sitten kehittämään uutta materiaalia, hiilinanonuppuja. Hän siirtyy Kemianteollisuuteen Palvelualojen Työnantajat Palta ry:n työmarkkinapäällikön paikalta. Veronika Sunin väitöskirja Computational methods and tools for protein phosphorylation analysis tarkastettiin 5.4.2019. Varjos sai tunnustuksen pk-yritysten sarjassa. Natalia Tong-Ochoan väitöskirja The Peptide-Break Technology: A Novel Approach for Protein Post-translational Modification Assays in Drug Discovery tarkastettiin 15.3.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Emilia Palon väitöskirja Modifying upconverting nanoparticles with polyelectrolyte multilayers tarkastettiin 12.4.2019. Mika Lastusaari. Se, että lehti on laadukkaasti tehty ja alan ammattilaisille suunnattu, on silmissäni iso plussa”, Canatu Oy:n teknologiajohtaja Ilkka Varjos on valittu Vuoden 2019 teknologiajohtajakCanatun Ilkka Varjoksesta Vuoden teknologiajohtaja Ilkka Varjosta kiitetään etenkin erinomaisesta verkostoitumisesta. Hänen vastuualueenaan on Bayerin Pohjois-Euroopan alueorganisaatio. Tunnustus on jaettu vuodesta 2010. Neste Oyj Uuden Renewable Road Transportation -liiketoimintayksikön johtajaksi on nimitetty Carl Nyberg, joka aiemmin toimi Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen Skandinavian myynnistä vastaavana johtajana. Pirjo Nuutila. Merja Haaparanta-Solin. DDS Khalil Shahramianin väitöskirja Gingival Tissue Attachment And Blood Responses To Nanoporous Bioactive Coatings On Zirconia tarkastettiin 12.4.2019. Varjoksen työn ansiosta Canatu on onnistunut kaupallistamaan yliopiston tutkimustulokset. Lukas Käll (Ruotsin kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH) ja kustoksena prof. Canatu julkaisi hiljattain uuden yhteistyösopimuksen maailman toiseksi suurimman autoteollisuuden komponenttivalmistajan Denson kanssa. FM Jatta Takkisen väitöskirja Imaging glucose metabolism, neuroinflammation, and cannabinoid receptor 1 in transgenic mouse models of Alzheimer’s disease tarkastettiin 13.4.2019
Asian osoitti väitöskirjassaan tutkija Kati Mielonen. Kati Mielonen. 63 3/2019 KEMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. pt IUPAC 2019 Pariisi, Ranska 5.–12.7.2019 www.iupac2019.org 15 th International Conference on Magnetic Fluids Pariisi, Ranska 8.–12.7.2019 premc.org/conferences/icmf-magnetic-fluids 21 st European Symposium on Organic Chemistry Wien, Itävalta 14.–18.7.2019 esoc2019.conf.tuwien.ac.at 8 th European Variety in University Chemistry Education Firenze, Italia 17.–19.7.2019 www.euchems.eu 18 th International Symposium on Novel Aromatic Compounds Sapporo, Japani 21.–26.7.2019 www.isna18.org Hierarkkisia pintarakenteita voidaan valmistaa ruiskuvalamalla myös kaareville polymeeripinnoille. Mielosen tutkimuksen muPintarakenteita syntyy myös kaareville polymeeripinnoille kaan kaarevat ruiskuvaletut polymeeripinnat hylkivät monikerroksisten pintarakenteidensa ansiosta vettä erinomaisesti. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Industry Summit – Smarter and Greener Industry Oulu 14.–15.5.2019 industrysummit.fi Life Science Live Turku 15.–16.5.2019 www.lifesciencelive.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 23.–24.5.2019 www.helsinkicf.eu SETAC Europe 29th Annual Meeting Helsinki 26.–30.5.2019 helsinki.setac.org World Circular Economy Forum 2019 Helsinki 3.–5.6.2019 wcef2019.fi Advanced Functional Polymers for Medicine 2019 Espoo 5.–7.6.2019 www.aalto.fi/department-of-chemical-and-metallurgical-engineering/ polymer-technology Valtakunnalliset Luma-päivät Jyväskylä 5.–7.6.3019 www.luma.fi/paivat-2019 HIMSS & Health 2.0 Europe Conference Helsinki 11.–13.6.2019 www.himss.org > Events 23 rd EuCheMS Conference on Organometallic Chemistry Helsinki 16.–20.6.2019 www.eucomc2019.fi The 2019 Congress of the European Society for Evolutionary Biology Turku 18.–23.8.2019 eseb2019.fi 17 th Nordic Mass Spectrometry Conference Espoo 26.–28.8.2019 www.nordicms2019.fi SHIFT Business Festival Turku 29.–30.8.2019 www.theshift.fi Eurotox 2019 Helsinki 7.–11.9.2019 www.eurotox-congress.com/2019 Oulu Mining Summit Oulu 9.–11.9.2019 www.oulu.fi/yliopisto/node/56861 5 th International Congress on Catalysis for Biorefineries Turku 23.–27.9.2019 www.catbior2019.fi Alihankinta Tampere 24.–26.9.2019 www.alihankinta.fi FinnSec Helsinki 2.–3.10.2019 finnsec.messukeskus.com Nanotiedepäivät Jyväskylä 8.–9.10.2019 www.jyu.fi/science/en/nanosciencecenter/nanoscience-days Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 10.–11.10.2019 www.lablt.fi Teknologia 2019 Helsinki 5.–7.11.2019 teknologia.messukeskus.com Easyfairs Empack 2019 Helsinki 6.–7.11.2019 www.easyfairs.com/fi/empack-2019/ empack-helsinki-2019 Kokkola Material Week Kokkola 9.–14.11.2019 materialweek.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Plant Based Summit Lyon, Ranska 22.–23.5.2019 www.plantbasedsummit.com Bio!Pac Conference Düsseldorf, Saksa 28.–29.5.2019 www.bioplasticsmagazine.com/en/ events/biobasedpackaging International Water History Conference 2019 Florianopolis, Brasilia 22.–26.7.2019 www.3wceh2019.floripa.br/site/capa Mendeleev 150: 4th International Conference on the Periodic Table endorsed by IUPAC Pietari, Venäjä 26.–28.7.2019 mendeleev150.ifmo.ru 36 th International Conference of Solution Chemistry Taipei, Taiwan 4.–8.8.2019 tp://icsc2019.csp.escience.cn ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat 25.–29.8.2019 www.acs.org 6 th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Wilhelmshaven, Saksa 25.–30.8.2019 www.gsi.de/tan19 9 th World Congress on Biopolymers & Bioplastics Lontoo, Iso-Britannia 26.–27.8.2019 biopolymers.insightconferences.com 1 st International Conference on Noncovalent Interactions Lissabon, Portugali 2.–6.9.2019 icni2019.eventos.chemistry.pt 21 st Mendeleev Congress on General and Applied Chemistry Pietari, Venäjä 7.–13.9.2019 mendeleev2019.ru FEICA 2019 Dubrovnik, Kroatia 11.–13.9.2019 www.feica-conferences.com SciX Conference Palm Springs, Yhdysvallat 13.– 18.10.2019 www.scixconference.org World Mycotoxin Forum and the IUPAC International Symposium on Mycotoxins Belfast, Iso-Britannia 14.–16.10.2019 www.worldmycotoxinforum.org K 2019 Düsseldorf, Saksa 16.–23.10.2019 www.k-online.com HENKILÖUUTISIA 14 th International Symposium on Macrocyclic and Supramolecular Chemistry Lecce, Italia 2.–6.6.2019 ismsc2019.eu ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics Atlanta, Yhdysvallat 3.–7.6.2019 www.asms.org/conferences World Bioenergy Congress and Expo Lontoo, Iso-Britannia 6.–7.6.2019 bioenergy.insightconferences.com Inorganic Days Uumaja, Ruotsi 12.–14.6.2019 www.oorgan.se Circular Future with Plastics Berliini, Saksa 13.–14.6.2019 www.circularfuturewithplastics.eu Loss Prevention 2019 Delft, Alankomaat 16.–19.6.2019 lossprevention2019.org 17th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Thessaloniki, Kreikka 16.–20.6.2019 www.euchems.eu > Events The XX EuroFoodChem Porto, Portugali 17.–19.6.2019 xxeurofoodchem.eventos.chemistry. Tällaisia pintoja voidaan hyödyntää esimerkiksi tarkkaa vedenkulun ohjailua vaativissa sovelluksissa. Pinnan makroskooppisen kaarevuuden yhdistäminen mikroskooppisiin pintarakenteisiin itsessään lisää toiminnallisten polymeeripintojen sovellusmahdollisuuksia. FM Kati Mielosen väitöskirja Hierarchically structured polymer surfaces: Curved surfaces and sliding behavior on ice tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 18.3.2019. Mielonen osoitti myös, että erilaisilla pintarakenteilla voidaan hallita polymeeripintojen liukukitkaa jäätä vasten. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Polymeerien pintaominaisuuksia voidaan muokata mikroskooppisilla pintarakenteilla muuttamatta materiaalin kemiallista koostumusta, mutta rakenteellisten polymeeripintojen valmistusmenetelmät ovat tavallisesti rajoittuneet tasopinnoille. Pintojen jääliukuominaisuudet riippuvat tutkimuksen mukaan sekä pinnan rakenteellisuudesta, polymeerin mekaanisista ominaisuuksista että vallitsevista rajapinnan olosuhteista. Vastaväittäjänä toimi erikoistutkija, TkT Jani Pelto Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja kustoksena emeritusprofessori Tapani Pakkanen
Rakkaus on pinkki ja punainen. Rakkauden kemiaa oli raikkaasti ja ennakkoluulottomasti toteutettu työpajakokonaisuus, kuului yksi osallistujapalautteista.. Rakkauden kemia valloitti Lahden Tapahtumassa tehtiin erilaisia rakkauteen liittyviä pajatöitä. Sydän ja sen rooli rakkauden symbolina avautui uudella tavalla, sillä tutkittavina oli aitoja sian sydämiä. ria luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian harrastamiseen ja opiskeluun. Tuollako se rakkaus asuu. Toinen Luma-tavoite on levittää tietoa luonnontieteiden kiehtovuudesta ja niiden opiskelun antamista mahdollisuuksista myös suurelle yleisölle. Päijät-Hämeen Luma-keskus onnittelee satavuotisjuhlavuottaan viettävää Suomalaisten Kemistien Seuraa ja kiittää Päijät-Hämeen Kemistejä hyvästä yhteistyöstä! Tarja Kariola Kirjoittaja toimii Päijät-Hämeen Luma-keskuksen koordinaattorina. Itse tekemisen ohella nautittiin sydämenmuotoisia suolaisia ja makeita pikkusyötäviä kahvin ja teen kera. Kasvien ja kauneuden taustalla vaikuttavaan kemiaan tutustuttiin valmistamalla kasviuutteita sisältävää kasvovettä sekä kaakaovoi-huulirasvaa, jota käyttämällä saa varmasti pehmeät pusuhuulet. Tiedeluokka Solussa 28. Rakkauden kemia -tapahtumassa selvisi muun muassa se, kuinka saa pehmeät pusuhuulet. maaliskuuta järjestetty tapahtuma oli tarkoitettu kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille tai rakkaudesta huumaantuneille kaupunkilaisille. Tuoksutyöpajassa huumaannuttiin tuoksuista ja valmistettiin oma, viettelevä parfyymi Tiedekeskus Heurekan työohjeen mukaisesti. Tämä toteutui Rakkauden kemia -tapahtumassa, jossa kaikki vähintään 15-vuotiaat lahtelaiset pääsivät tutustumaan Tiedeluokka Solun toimintaan. Ku va t: Le ila H ui ku ri Jopa laboratorioluurangon sydän alkoi sykkiä lemmen huumaa. Yhteisin voimin Rakkauden kemia -tapahtumaa isännöivät yhteisvoimin Päijät-Hämeen Luma-keskus ja Päijät-Hämeen Kemistit. Rakkauden sanojen kautta pohdittiin rakkautta, sen olemusta ja yksilökohtaisia eroja sen kokemisessa. Päijätja Kanta-Hämeen alueella tehtävää toteuttaa Helsingin yliopistoon kuuluva, Lahdessa toimiva Päijät-Hämeen Luma-keskus. Halukkaat saivat myös toimia modernina Amorina ja testata, onnistuuko rakkauden nerf-panoksen ampuminen keskelle sydäntä. Luokka oli koristeltu punaisen eri sävyin, ja jopa laboratorioluuranko Risto oli saanut kaulaansa sydämen ja päähänsä pinkkiä tylliä. Luma-keskusten tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoTuli aika hyvä miesten hajuste omenan ja katajan aromien kanssa, kehuivat tuoreet parfymöörit. 64 KEMIA 3/2019 SEURASIVUT JUHLAVUOSI ETENEE Lahden yliopistokampuksella oli kevään korvalla rakkautta ilmassa
Varsovan-kokous pidettiin samassa rakennuksessa, jossa sijaitsee kaupungin Maria Sk?odowska-Curie-museo. Eurooppalaisten kemianseurojen liiton EuCheMSin Kemia ja ympäristö -jaosto piti vuoden 2019 kevätkokouksensa Puolan Varsovassa 9. Sirpa Herve Kirjoittaja on tutkimusprofessori emerita Si rp a H er ve. syyskuuta 16. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . toukokuuta 12. Erikoistutkija Saija Hallanvuo , Ruokavirasto: Miten laatu määritellään mikrobiologisten analyysien kilpailutuksessa – vertailulaboratorion näkökulma. lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . kesäkuuta. maaliskuuta. Muiden maiden raporteista kävi ilmi, että myös Puolan, Romanian ja Hollannin kemistiseurat juhlivat tänä vuonna pyöreitä vuosia. Itse kerroin Kemian Päivistä sekä Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuodesta ja sen tapahtumista Helsingin alueella ja muualla Suomessa, jossa tapahtumia järjestävät paikallisseurat. Lisätietoa: www.nmrsymposium.fi/2019. Kouluttaja Sari Herrala tai kouluttaja Heikki Heimo , AEL: Miten koulutuksella voidaan tukea asiantuntijoita laboratoriotoiminnan kilpailuttamisen haasteissa. Euroopan ympäristöjaosto vieraili Varsovassa Kuuluisa kemian nobelisti tunnetaan maailmalla avionimellään Marie Curie. EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment (ICCE) pidetään Kreikan Thessalonikissa 16.– 20. Marie Curien kotikaupunki EuCheMSin seuraava eli kahdeksas yleinen kemian kongressi ECC (EuCheMS Chemistry Congress) pidetään ensi vuonna Portugalin Lissabonissa ja yhdeksäs ECC-tapahtuma vuonna 2022 Irlannin Dublinissa. Ilmoittautumiset: www.suomalaistenkemistienseura.fi. syyskuuta 6/2019 18. I. elokuuta 4. Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Kuva nobelistin nimikkomuseosta Varsovasta. Puolan ja Romanian seurat täyttävät 100 vuotta ja Hollannin 50 vuotta. kesäkuuta 5/2019 7. Suomen NMR-spektroskopiaseuran Finnish NMR Symposium 2019 Rokua 5.–7.6.2019 Luennoitsijoina muun muassa Mathilde Lerche Tanskan teknillisestä yliopistosta, Andrew Pell Tukholman yliopistosta ja Leif Schröder Leibnizin tutkimusinstituutista Saksasta. Suomalaisten Kemistien Seuran Kevätkokous ja kesäkeittiön kemiaa Helsinki 21.5.2019 kello 17–20 Helsingin yliopiston kemian osasto, A. Ryhmäpäällikkö Mika Sarkkinen , Syke: Miten laatunäkökulma voidaan huomioida analytiikan kilpailuttamisessa. Kokouksen osanottajille tarjoutui näin mahdollisuus tutustua myös museoon. Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu kokoukseen viimeistään 2.5.2019: marja-leena.kuitunen@helsinki.fi. Vuoden 2021 ICCE-kongressi järjestetään Italian Venetsiassa. Virtasen aukio 1. Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia ja keittiömestari, Stadin ammattiopiston ruokatuotannon opettaja Tatu Lehtovaara opastavat kokouksen osallistujia gastronomian ja molekyylitiedon saloihin. 65 3/2019 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi Finntesting-yhdistyksen Kevätseminaari Helsinki 9.5.2019 kello 13 A-talo (Syken, Luken ja Helsingin yliopiston kokouskeskus), Latokartanonkaari 9. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4/2019 16. Jaoksen kreikkalainen puheenjohtaja Ioannis Katsogiannis kertoi liiton tuoreimmat kuulumiset, minkä jälkeen jäsenet raportoivat omista maistaan. Ylitarkastaja Jaana Marttila , Uudenmaan ely-keskus: Millaista osaamista ja asiantuntijuutta tarvitaan tilaajatuottajasopimuksen valvontaan ja seurantaan. Kokouksessa vahvistettiin jaoston järjestämän ICCE 2019 -konferenssin tarkka aikataulu ja keskeiset sisällöt. Lisätietoa: marja-leena.kuitunen@helsinki.fi Finntesting-yhdistyksen Jäsenkokous Helsinki 9.5.2019 klo 16 A-talo (Syken, Luken ja Helsingin yliopiston kokouskeskus), Latokartanonkaari 9. Hänen puolalainen syntymänimensä oli kuitenkin Maria Sk?odowska
Alueen korkeakouluista maineikkain on Chicagon yliopisto, maailmanlistan kymmenes. Esimerkiksi skottisyntyinen kemian nobelisti Fraser Stoddart on rakentanut kuuluisia molekyylikoneitaan Northwesternissä. 1940-luvulla metallurgian laboratorio oli mukana Manhattan-projektissa kehittämässä ensimmäistä atomipommia. Uutta opinahjoa tarvittiin palvelemaan silloisia luoteisterritorion osavaltioita, mihin yliopiston nimikin viittaa. Argonnen kansallinen laboratorio syntyi juuri tästä sotaisasta perinnöstä. Fermi-laboratorio nimettiin Enrico Fermin mukaan vuonna 1974, mutta laboratorio on toiminut vuodesta 1967. Chicagossa toimii myös julkisrahoitteinen Illinoisin yliopisto, jolla on kaksi muutakin toimipaikkaa eri kaupungeissa. Seudun tiedemainetta kasvattavat myös lähellä kaupunkia sijaitsevat Argonnen ja Fermin kansalliset laboratoriot, joiden toimintaa Chicagon yliopisto johtaa. Lentokonevalmistaja Boeingin päämaja on Chicagossa. 66 KEMIA 3/2019 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Chicagon yliopistoa arvostetaan etenkin taloustieteiden tyyssijana, mutta se pärjää oivallisesti myös luonnontieteissä. Hänen teoriansa selitti, miksi jotkut atomiytimet ovat toisia kestävämpiä. Pienten ja suurten koneiden Chicago Chicagossa suunnitellaan sekä molekyylin kokoisia moottoreita että maailman suurimpia jumbojettejä. Yliopiston perusti vuonna 1851 joukko metodistikirkkoon kuuluneita oppineita, joista kuvernööri John Evans antoi nimensä koko kaupungille. Chicagossa projektiin osallistuivat myöhemmin Nobelilla palkitut fyysikot Hans Bethe, Enrico Fermi ja Julian Schwinger. sisko.loikkanen@gmail.com Michiganjärven rannalla sijaitseva Chicago on Yhdysvaltain kolmanneksi suurin kaupunki noin kolmella miljoonalla asukkaallaan. Kaupunki on myös merkittävä yrityskeskittymä, jossa toimii huomattava määrä valmistavaa teollisuutta, muun muassa auto-, metallija lääketeollisuutta. Nykyään laitos tekee rauhanomaista fysiikantutkimusta. Argonne on energiaalan tutkimuslaitos, jonka juuret ovat yliopiston metallurgian laboratoriossa. Tevatron suljettiin vuonna 2011, kun Fermin väelle avautui mahdollisuus osallistua Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen Cernin modernimmalla ja tehokkaammalla LHC-kiihdyttimellä tehtävään tutkimukseen. Laitoksessa paneudutaan aineen pienimpiin hiukkasiin sekä avaruuden pimeään aineeseen ja pimeään energiaan. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Suuralueella väkeä on kymmenen miljoonaa.. Peräti 90 nobelistia on opiskellut tai opettanut siellä. Mayer sai saavutuksestaan vuoden 1963 fysiikan Nobelin. Boeingin kotikenttä Argonnen tutkijana ja professorina työskenteli vuosina 1946–1960 Maria Goeppert Mayer, joka kehitti matemaattisen mallin atomiytimen kuorirakenteelle. Varat vuonna 1890 aloittaneen oppilaitoksen siemeneksi lahjoitti Standard Oilin perustaja ja aikansa rikkain mies John D. Top-kvarkki todennettiin vuonna 1995 Fermin Tevatron-hiukkaskiihdyttimellä. Sisko Loikkanen Chicagon esikaupungissa Evanstonissa toimiva yksityinen Northwestern-yliopisto ei ehkä kuulu maailman tunnetuimpiin, mutta siellä tehdään huipputason tutkimusta. Northwestern hyväksyi ensimmäiset naiset opiskelijoikseen vuonna 1869. Rockefeller
klo 11 ja to 28.3. 18.2. 12.8. Minimisumma on 2 500 euroa, jolla jo 50 nuorta saa lehden vuosikerran. 17.1. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2019 22.10. klo 11 www.lab oline.fi • info@lab oline.fi • (09) 877 0080 KEMIA Kemi 2/ 20 19 Mukana messuo pas! 150 VUOTTA taulukon tahdissa PUU satsaa tulevaan KEMIA ilmastotalkoide n etulinjas sa OIVAA ekobeto nia Oulusta Tervetuloa stipendikumppaniksi! Kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja uusia ylioppilaita palkitaan jälleen vuonna 2019 Kemia-lehden vuosikerralla. 040 577 8850 Sc an st oc kp ho to stipendi19.indd 1 16.4.2019 11.21 Mikko Piirainen puh. 26.9. toukokuuta 2019 mennessä. Yhteistyökumppanina saatte: • Ilmoitustilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. • Logonne näkyviin kokosivun ilmoituksessa, jossa Kemialehti kertoo lehtistipendistä ja yhteistyökumppaneista. Laboratoriot, patentit, biotieteet Kemi KEMIA Asecos V-LINE uusi suunta Asecos SL-sarja Asecos UB-sarja Asecos K-sarja • Paloturv akaapit • Happo-e mäskaap it • Myrkkyk aapit • Kaasupu llokaapit • Kipinäsu ojatut jääkaapit ja pakastim et TERVETULO A OSASTOLLEM ME 1 E 21 Räjähtävä show Presentatio n Cafén lavalla ke 27.3. Mitä enemmän kumppaneita on mukana, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllätyksen kevään päättäjäisjuhlissa. 8.4. Laboratoriot, koulutus, ravitsemus 2/2019 8.2. 6.2. Lehtistipendi on kerännyt viiden vuoden aikana paljon kiitosta ja avannut jo noin 4 700 nuorelle ikkunan kemian maailmaan. 2.5. 12.6. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2019 Nro Menossa mukana 1/2019 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2019 ChemBio Finland 2019, Helsinki 27.–28.3.2019 3/2019 Life Science Live, Turku 15.–16.5.2019 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 23.–24.5.2019 4/2019 Ympäristöja kiertotalousalan ammattilaiset 5/2019 Finnsec, Helsinki 2.–3.10.2019 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 10.–11.10.2019 6/2019 Kokkola Material Week, 9.–14.11.2019 7/2019 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. Vahvistathan kumppanipaikkasi 16. 16.10. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2019 11.9. 14.1. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan. 7.11. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 1/2019 4.1. 11.4. 21.2 13.3. ChemBio Finland 2019 Suuri messunumero: Kemia mahdollistajana 3/2019 27.3. Kipinä kemistin uralle voi syttyä mukaansatempaavan tarinan äärellä! Tule jakamaan hyvää mieltä! Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. Stipendejä jaetaan kemiasta laudaturin kirjoittaneille uusille ylioppilaille ja lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitettävää harrastuneisuutta kemiaan. Voitte osallistua hankkeeseen valitsemallanne panoksella. Kemia-lehti on täynnä kiinnostavia juttuja kemian mahdollisuuksista ja merkityksestä. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. 4.11. 27.11. Kiertotalous, biotalous, patentit 5/2019 24.7. 23.9. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosikerrasta, kumppanit toisen puolen. • Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa ja uutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista. 4.9. 20.5. 23.5. Lämpimästi tervetuloa! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. 15.8. Kemikaalit, ympäristö, laboratoriot 4/2019 9.5
projecta.fi LUE LISÄÄ! Silmäja kasvosuihkut Vartalosuihkut Yhdistelmäsuihkut myös lämmitetyt ja eristetyt versiot Tankkisuihkut, höyrylämmittimet ja lämmitetyt suihkutilat Palonkestävät kontit Turvaja hyllykontit Valuma-altaat Säiliöjärjestelmät ja -kaapit Turvakaapit PLUS PRO RATKAISUT TURVALLISUUTEEN LAAJA VALIKOIMA HÄTÄSUIHKUJA SISÄJA ULKOTILOIHIN – KAIKKIIN SÄÄOLOSUHTEISIIN VAARALLISTEN AINEIDEN KESTÄVÄÄN JA TURVALLISEEN VARASTOINTIIN