Ilmastotutkija Lauri Myllyvirta: ”Koronan jälkeen on vihreän elvytyksen aika” 3/ 20 20 KEMIA Kemi KILPAJUOKSU KILPAJUOKSU VIRUSTA VASTAAN VIRUSTA VASTAAN TESTEJÄ SUOMESTA, TESTEJÄ SUOMESTA, olkaa hyvät olkaa hyvät Lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen: ”Nyt mennään eteenpäin vauhdilla” Rokoteprofessori Mika Rämet: ”Näköisvirus harhauttaa immuunijärjestelmän”
Tuleville ammattilaisille pelikenttä on kiinnostava – he pääsevät vaikuttamaan sekä pelin sääntöihin että kehityksen suuntaan.” Asiakaskokemustiimin vetäjä Tiia-Lila Vuylsteke, Algol Chemicals Oy ”Yritykset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia tuleville ammattilaisille. Oletko kiinnostunut stipendistä tai kummikumppanuudesta. Kemi KEMIA ”Kemianala kehittyy ja digitalisoituu vauhdilla. Kestävää kehitystä ja kiertotaloutta ei synny ilman kemiaa.” Liiketoimintapäällikkö Olli-Pekka Jaakola, SGS Finland Kiitos, opiskelijakummit! Kiitos, opiskelijakummit! Algol Chemicals Oy ja SGS Finland Oy ovat Kemialehden vuoden 2020 opiskelijakummit. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Stipendit ”Kemia ja kemiantekniikka ovat tulevaisuuden aloja. Omia kiinnostuksen kohteitani ovat etenkin lääketeollisuus, kiertotalous ja terveysteknologia.” Kemiantekniikan opiskelija Jenni Kauppi, Turun Ammattikorkeakoulu Sc an st oc kp ho to stipendisivu.indd 1 stipendisivu.indd 1 23.4.2020 13.01 23.4.2020 13.01. Yhdessä lahjoitamme lehden vuosikerran 175:lle kemian alan opiskelijalle
Tilat odottavat nyt pandemian laantumista ja etäyhteisöön siirtyneiden työntekijöiden paluuta. 48 Es ko Ke sk i-O ja Löytyykö jo markkinoilla olevista lääkkeistä vastusta koronavirukselle. Ec ha Kemikaalivirasto Echa muutti tammikuussa uusiin toimitiloihin Helsingin Hietalahteen. ”Muutama lupaava lääkeaine on noussut tarkempaan syyniin”, professori Ilkka Julkunen summaa. 3 3/2020 KEMIA 6 SISÄLLYS 41 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Ihmiskunnan suuri kilpajuoksu Hanna Juvonen 42 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU • Geeniperimä voi vaikuttaa ihmisen koronariskiin 46 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Karoliina Honkala Laskennallinen katalyysitutkija Sisko Loikkanen 48 Vihreän kehityksen ohjelma vie Kemikaalivirastoa uusille urille Katja Pulkkinen 52 Materiaalit kiertoon Kilpilahdessa Emma Kaustara ja Hilkka Vähänen 56 Kemian osaston mekaanikko oli myös Abloy-lukon keksijä Johannes Pernaa ja Markku Räsänen 58 KEEMIKKO Terveisiä etätyöstä 59 BIOVÄRIEN PALETTI Morsingosta ja pietaryrtistä Väriä vaatteisiin Riikka Alanko 60 HENKILÖUUTISIA • Riina Häkkinen kulkee vihreän kemian polkua 64 SEURASIVUT 66 KEMIAN NOBELISTIT Harold Urey Raskaan vedyn löytäjä Sisko Loikkanen M ob id ia g O y ”Se pärjää, jolla on kokonaisuus hallussa.” Kun testilaitteiden teknisistä tarvikkeista tuli maailmanlaajuinen pula, Tuomas Tenkasen luotsaama diagnostiikkayhtiö Mobidiag Oy alkoi tuottaa niitä itse. 20 18 5 PÄÄKIRJOITUS Koko Suomi meloo Leena Joutsen 6 Testien kehittäjät tahtovat Koronan kuriin Sisko Loikkanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Yritystoiminnan jatkuvuus on avain kriisistä toipumiseen Mika Aalto 14 Ilmastotutkija Lauri Myllyvirta: ”Koronan jälkeen on vihreän elvytyksen aika” Juha Granath 18 AJANKOHTAISTA Kun poikkeusoloista tulikin totta Anselmi Nousiainen 20 Lääketutkijoiden jahti kiihtyy Emma Kaustara 24 Rokote on ratkaiseva rasti Anni Turpeinen ja Hilkka Vähänen 30 VIHREÄT SIVUT 35 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 35 NÄKÖKULMA Elämän tuoksut Anja Nystén 36 UUTISIA • Suomalainen käsidesi nujertaa koronaviruksen • Lehtistipendejä kemian opiskelijoille. Ke m ia nt eo lli su us ry ”Yrityksissä on uskomatonta osaamista.” Koronakriisi on tehnyt Kemianteollisuus ry:n valmiuspäälliköstä Mirva Ojalasta entistä vankemman omavaraisuuden kannattajan
”Aidosti uusia laitteita julkaistaan alalla hyvin harvoin. Vikatilanteissa Thermon ICP-OES-laitteisto saadaan tyypillisesti kuntoon yhdellä huoltokäynnillä.” Suomalaiset laboratoriot ovat oppineet vaatimaan laadukasta ja kattavaa käyttäjäkoulutusta laitteen käyttöönoton yhteydessä. Tyypillisissä nykypäivän simultaanisissa ICP-OES-laitteissa hyödynnetään Echelle-optiikkaa, jossa mittauksen haasteena ovat monikertahäiriöt. CID-kameratekniikka mahdollistaa pitoisuusja tähtitaivasmittaukset aallonpituusalueella 167–852 nm. iCAP PRO vie laitteiden suorituskyvyn uudelle tasolle yhdistämällä monikertojen hyvän erottelukyvyn, korkean optisen resoluution ja isokokoisen yli neljän megapikselin CIDkameran. Köymäri pitää tätä positiivisena. ICP-OES-tekniikkaa käytetään laajalti etenkin ympäristöanalytiikassa ja teollisuuden prosessien hallinnassa”, kertoo Hosmed Oy:n toimitusjohtaja Harri Köymäri. Myös Hosmed on osallistunut kehitystyöhön. ”ICP-OES-tekniikkaa sovelletaan paljon ympäristöanalytiikkaan ja teollisuuden prosessien hallintaan”, Harri Köymäri kertoo. ”Huoltomiehillämme on yhteensä yli 30 vuoden kokemus ICP-OES-tekniikasta. Pidämme huolen siitä, että laboratorion henkilöstöllä on valmiudet ottaa käyttöön laitteen hyödylliset toiminnot heidän omilla näytteillään.” Uuteen iCAP PRO -laitteistoon on tilaisuus tutustua Hosmedin Analytiikkapäivien ICP-käyttäjäpäivän yhteydessä 1. Köymärin mukaan perusteellisesti testattu uutuus mahdollistaa nopeat ja luotettavat analyysit. Yleensä valmistaja tuo markkinoille muokattuja versioita aiemmista malleista, mutta nyt käsissämme on jotain todella uutta”, Köymäri innostuu. ICP-OES-analytiikassa on otettu aimo loikka eteenpäin, kun Thermo Scientific on julkaissut uuden iCAP PRO:n. ”Analyysilaitteesta saa täyden hyödyn irti vasta kun tietää, mihin kaikkeen sitä voi käyttää.” ”Perusteellinen koulutus ja osaava käyttäjätuki ovat toimintamme kulmakiviä. Uusia tuulia ICP-OES-analytiikassa MAINOS Uusi CID-kamera ylittää aiemman mallin nopeuden 50-kertaisesti. Kehitystyön keskeinen tavoite on ollut kustannustehokkuus laboratorioille, mikä näkyy laitteen uusissa ominaisuuksissa. Metallianalytiikan vanha uskollinen ”aasi” eli atomiabsortiospektrometri AAS on edelleen käytössä, mutta sen käyttö on vuosien varrella vähentynyt. Lisätietoja: Harri Köymäri, p. Keväällä julkistetun iCAP PRO -laitteiston taustalla on useita vuosia ja miljoonia euroja vaatinut tuotekehitys. 020 775 6331, www.hosmed.fi Kari Långsjö Lue artikkelin pidempi versio: www.kemia-lehti.fi hosmed_adv320.indd 1 hosmed_adv320.indd 1 1.4.2020 9.53 1.4.2020 9.53. Tilalle ovat tulleet nopeat ja kustannustehokkaat ICP-OES (induktiivisesti kytketty plasma – optinen emissio -spektrometri) ja ICP-MS (induktiivisesti kytketty plasma -massaspektrometri). Suorituskykyä uudella tasolla Thermo Scientificin iCAP PRO on uusi, edeltäjiään huomattavasti kehittyneempi ICP-OES-laitteisto. ”Useille vanhempien ICP-OES-laitteiden käyttäjille on etua vaihtaa uuteen iCAP PRO -laitteistoon.” Käyttövarmuus ja käyttäjätuki tärkeitä Varmuus laitteen katkottomasta käytettävyydestä on Köymärin mukaan erittäin tärkeää asiakkaille, varsinkin teollisille toimijoille. Yhtiön huolto ja tekninen tuki ovat keränneet runsaasti kiitosta käyttäjiltä. Hosmedin monipuolinen kokemus ja paikallinen kattava varaosavarasto takaavat nopeat ja kustannustehokkaat huollot. ”Plasmatekniikoiden suosio metallianalytiikassa kasvaa vuosi vuodelta. Uusi CID-kamera ylittää aiemman mallin mittausnopeuden 50-kertaisesti. lokakuuta 2020
010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Me nujerramme sen.” MITEN SINULLA menee. Tässä lehdessä nostetaan esiin suomalaisia yrityksiä ja tutkijoita, jotka uurastavat eturintamassa kehittämässä ja valmistamassa uusia testejä, rokotteita, lääkkeitä ja suojavarusteita. Uudessa arjessa on paljon sankareita: hoitajia, lääkäreitä, opettajia, bussikuskeja, kaupan kassoja, poliiseja, tutkijoita, yrittäjiä ja viranomaisia. ”Tämä pirulainen on voitettavissa. Forssa Print, Forssa 2020 | ISO 9002 Koko Suomi meloo 5 ”MINÄ KOSTAN sinulle koronavirus.” Painokas kähinä kuului lastenhuoneesta, jossa tutun perheen ekaluokkalainen käsitteli vielä iltaunille peiteltynä pettymystään. On varauduttava siihen, että tämä koskiseikkailu ei ole pikapyrähdys vaan maraton. PÄÄKIRJOITUS 6. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi saman hiukan toisin Suomi toimii -kampanjan avauksessaan. Näytetään niille yhdessä. Leena Joutsen Sc an st oc kp ho to Kemia-lehti 3/2020 julkaistaan 6. Aikanaan hän ehkä valitsee uran, joka vie myös hänet taisteluun ihmiskunnan näkymättömiä vihollisia vastaan. Moneen venyviä vanhempia konttoreiksi ja kouluiksi muuttuneissa kodeissa. Niin siitä selvittiin.” Kaikkialla näkyy nyt venekuntia, isompia ja pienempiä. Rannalla ei ole katsojia, kaikki kulkevat virran vietävinä. 47 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Jokaisella on sama päämäärä, selviytyä arvaamattomista kuohuista turvallisille vesille. TOIVOA ON. Melojat pitävät sisukkaasti paikkansa. On luotettava siihen, että lopulta selviämme. Kapteenit keskittävät voimansa ja taitonsa koskessa kiitävän kanootin ohjaamiseen. Hän kertoi kanoottiretkestä, jolle oli vuosia aiemmin vienyt poikansa ja tämän ystävän. Kauan odotettu lomamatka oli tyssännyt katkeraan esteeseen. toukokuuta 2020 KEMIA Kemi Tämä koskiseikkailu ei ole pikapyrähdys vaan maraton. Muuta ei tarvitse tehdä – minä ohjaan. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Kun virta vuolaantui kuohuvaksi koskeksi, toveri lamaantui ja nosti melan syliinsä. Pieni päättäväinen tyttö kuivasi kyyneleensä ja nautti täysin siemauksin kotilomasta ja samoilusta lähiluonnossa. Kun epänormaalista on tullut pikakelauksella uusi normaali, pintarupattelu on vaihtunut puheeseen epävarmuudesta, ikävästä ja toivosta. Lehteä voi vapaasti lukea ja jakaa eteenpäin.. Välillä tulee tyven ja hetki aikaa hengähtää, sitten mennään taas. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Tuhansissa yrityksissä tasainen arki on muuttunut kamppailuksi eloonjäämisestä ja maa jalkojen alla huvipuiston seikkailutalon liikkuvaksi lattiaksi. Jos yrittää pysyä paikallaan, kaatuu. ”Huusin, että nyt pistät melan oikealle puolelle veteen ja melot niin lujaa kuin osaat. ”MITEN TÄLLAISESTA voi selvitä?”, kysyin kokeneelta yrittäjältä. toukokuuta myös pdf-näköislehtenä osoitteessa www.kemia-lehti.fi . 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Yhteinen uhka on saanut koko ihmiskunnan yhdistämään voimansa ennennäkemättömällä tavalla. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Etukannen kuvat: Adobe Stock Tampereen yliopisto Turun yliopisto Abacus Diagnostics Oy Lauri Myllyvirran albumi Vol
kuun puolessavälissä Mobidiagin uudelle testille poikkeusluvan, jonka turvin sitä voidaan myydä Suomessa. Yksinkertaisimpienkin esineiden saatavuus on kärsinyt, kun kysyntä on paisunut entisestä moninkertaiseksi. Huhtikuun loppupuolella yhtiön testauslaitteita asennettiin jo kovaa vauhtia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yksiköihin. Vasta kriisin puhjettua alettiin ymmärtää, että varoitukset olisi sittenkin pitänyt ottaa tosissaan ja aloittaa varautuminen hyvissä ajoin ennakkoon. ”Pystymme näin valmistamaan helposti hurjan määrän testejä.” Laitteiden asennus vauhdissa Reipas vauhti on tuottanut tulosta, ja Mobidiagin koronaviruksen tunnistava testi on valmiina. ”Yhdysvallat maksaa aineista jopa nelinkertaisia hintoja.” Tenkasen mielestä kriisitilanteessa korostuu omavaraisuuden ja paikallisten toimijoiden merkitys. Amplidiag-niminen testijärjestelmä on tarkoitettu suurille näytemäärille. Myös monet testilaitteiden tekniset osat olivat äkkiä kortilla. Koronaviruksen tunnistavissa testeissä hyödynnetään pcr-tekniikkaa (polymeraasiketjureaktio, polymerase chain reaction), jolla pätkä virusspesifistä dna:ta monistetaan miljardikertaiseksi. Viruksen rna:sta tehdään käänteiskopioijaentsyymin (rt, reverse transcriptase) Tavarasta kilpaillaan kuin mustan pörssin huutokaupassa. ”Suomella on oltava enemmän omavaraisuutta. Alustalla voidaan tutkia kerralla 48 näytettä, ja tulokset tulevat kolmessa tunnissa. Sen jälkeen näytteestä eristetään virukset. Suomella on onnekseen eturivin diagnostiikkayrityksiä, jotka ryhtyivät välittömästi rakentamaan ja tuotteistamaan omia koronatestejään. Geenimonistusmenetelmä on hänen mukaansa sekä tarkka että erittäin herkkä, kunhan näyte vain on otettu oikein. Se edustaa yli puolta maan koko kapasiteetista”, Tenkanen laskee. Testien kehittäjät ja käyttäjät joutuivat kuitenkin karvaasti kokemaan, että kun tilanne oli sama muissakin maissa, tavaraa ei riittänyt kaikille. Yhtiöltä on lähiaikoina tulossa myös toinen koronatesti, joka on suunnattu pienempiä näyte-eriä ja yksittäisiä testauksia varten. ”Olemme tällä hetkellä asentaneet Suomeen noin 4 000 testin päiväkapasiteetin. Yrityksellä on omasta takaa sekä liuokset että raaka-aineet. Näyte testiä varten otetaan näytetikulla testattavan nenänielusta. ”Jotkut taas eivät pysty käyttämään testejä, koska ei ole tarvittavia reagensseja.”. Niiden, joiden tehtävänä on huolehtia asiasta, pitäisi nyt huomata tämä.” Mobidiag ei jäänyt aikailemaan, vaan tarttui oitis toimeen. Molemmat testilaitteet tekevät analyysin kaikki vaiheet samassa yksikössä. ”Me olemme jo tilanneet muotteja muoviputkien valmistusta varten, ja niitä aletaan pian tuottaa Suomessa.” Espoolaisyhtiö on itse kehittänyt materiaalin, jota putkeen tarvitaan. Myös viranomaiset ovat toimineet ripeästi, jotta keskeisen tärkeät lääkkeelliset tuotteet saadaan terveydenhuollon käyttöön mahdollisimman pian. Suurin yllätys monille oli, että jo pandemian alkuvaiheessa tulee huutava pula monenlaisista tarvikkeista ja suojavarusteista. Seuraavaksi herättiin siihen, että tarvittiin testejä, joiden avulla virus voitaisiin tunnistaa ja tartunnankantajat eristää. Näin pula laajeni koskemaan testien valmistusta, niissä käytettäviä kemikaaleja eli reagensseja sekä testauslaboratorioita ja niiden analyysikapasiteettia. 6 KEMIA 3/2020 Tavarasta kilpaillaan kuin mustan pörssin huutokaupassa konsanaan. SISKO LOIKKANEN Vaikka vakavan pandemian mahdollisuutta oli väläytelty jo vuosia, uusi koronavirus Sars-CoV-2 yllätti maailman. Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea myönsi heti huhtiTestien kehittäjät tahtovat Koronan kuriin Suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset rakentavat nyt rinta rinnan uusia koronavirustestejä, sillä laajamittainen testaus on avaintekijä epidemian hallitsemisessa. ”Kaikki testivalmistajat eivät ole saaneet edes tavallisia näytetikkujen kuljettamiseen käytettäviä muoviputkia, kun ne ovat yrittäneet niitä hankkia”, kuvailee molekyylidiagnostiikkayritys Mobidiagin toimitusjohtaja Tuomas Tenkanen. ”Se on suoraviivaista standarditekniikkaa”, Tenkanen sanoo. Kotimaan turvaamisen lisäksi Mobidiag pyrkii viemään testinsä myös muihin Pohjoismaihin, Ranskaan ja IsoonBritanniaan
Mobidiag Oy 7. ”Myös paikallisten toimijoiden merkitys korostuu kriisitilanteessa”, hän sanoo. 3/2020 KEMIA Mobidiag Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Tenkanen patistaa Suomea nostamaan jatkossa omavaraisuuttaan
”Esikäsittelyn aikana näyte kuumennetaan kahden millilitran esikäsittelyputkessa 90 celsiusasteessa viiden minuutin ajan, jolloin viruksen rna vapautuu viruksen kuoresta”, kuvailee yhtiön tuotekehityspäällikkö AnttiM ob id ia g O y Mobidiagin tuotekehitystä. ”Uuden koronavirustestimme saamme tutkimuskäyttöön muutaman viikon kuluttua”, lupaa tuotekehitysjohtaja Janne Koskinen. Se pärjää, jolla on kokonaisuus hallussa”, Tenkanen sanoo ja tähdentää, että Mobidiag valmistaa pcr-testaukseen tarvittavat entsyymitkin itse. Näin mikrohiukkasen pinnalle syntyy rakennelma, jossa on sekä vastaainetta, viruksen proteiinia että siihen kiinnittynyttä fluoresenssileimattua vasta-ainetta. Koronatestin nenänielunäyte liuotetaan nesteeseen koeputkessa, minkä jälkeen automaattilaite annostelee liuosta putkesta testikasetin kuoppiin. Yhtiö toivoo, että sillä on jo tämän lehden ilmestymisen aikoihin Fimean poikkeuslupa tuotteen myyntiin Suomessa. ”Ratkaisevaa on, että yritys hallitsee koko tuotantoketjun ja kaikki valmistusvaiheet itse. Monistuksessa muodostunut dna detektoidaan eli havaitaan fluoresenssisignaalin avulla. Abacuksen koronatesti analysoidaan yhtiön itse kehittämällä GenomEra CDX -laitteella, joita on käytössä sairaaloissa Suomen lisäksi muuallakin Euroopassa sekä Lähi-idässä ja Hongkongissa. ArcDian testejä käytetään erityisesti yksityisessä perusterveydenhuollossa mutta myös useissa julkisissa laboratorioissa, sairaalaosastoilla ja päivystyksessä ympäri Suomea. Yhtiön testauslaitteita on asennettu Suomeen jo laajalti. Näytteen sisältämän koronaviruksen voi Abacuksen testissä käyttää lähes sellaisenaan, ilman aikaa vievää rna:n eristystä. Se lisätään mukaan yrityksen omalle mariPOC-testialustalle, jolla on ennestään parisenkymmentä erilaista menetelmää hengitystieja suolistoinfektioiden osoittamiseen. ”Näin emme ole niiden osalta riippuvaisia ulkomaisista toimittajista.” Oma versio geenimonistustestistä Myös turkulainen molekyylidiagnostiikan yritys Abacus Diagnostica on saanut valmiiksi oman koronavirustestinsä, joka sekin perustuu rt-pcr-menetelmään. Heikki Tapio. ”Omaa innovaatiotamme on se, kuinka olemme valinneet nuo sekvenssit, sekä lisäksi näytteen nopea esikäsittely ja reagenssien kuivausteknologia”, Tapio kertoo. ”Olemme kehittäneet reagensseja niin, että tämä vaihe toimii hyvin.” Varsinainen analytiikka tapahtuu monistamalla ja tunnistamalla fluorometrisesti viruksen geenisekvenssistä osia, jotka ovat tyypillisiä juuri uudelle koronavirukselle. Samasta näytemateriaalista on mahdollista testata Abacuksen toisella testillä myös influenssaja rs-virukset. Lisäksi kuopissa on fluoresenssileimalla varustettua vasta-ainetta, joka sekin takertuu virusproteiiniin, mikäli näyte on positiivinen. Sen sijaan ne perustuvat Turun yliopistossa tehtyihin tutkimuslöytöihin. 8 KEMIA 3/2020 avulla vastaava dna, jota sitten monistetaan pcr-laitteessa. Testi on paraikaa koekäytössä kotimaassa ja ulkomailla. Uuden koronaviruksen diagnosointia varten tarvitaan nielusta tai nenänielusta otettu näyte. Menetelmässä tunnistukseen käytetään kahta koronavirukselle spesifistä kohtaa rna:ssa. Mittaukseen käytetään kaksoisfotoniviritteistä fluoresenssia,. Ne sisältävät reagenssivasta-aineella päällystettyjä kolmen mikrometrin hiukkasia, joihin viruksen nukleoproteiini kiinnittyy. ArcDian menetelmät eivät hyödynnä polymeraasiketjureaktiota. Turun yliopiston spinoff-yrityksen testeillä voidaan havaita erilaisia infektiotautien aiheuttajia monenlaisista näytemateriaaleista. ”Reagenssipihi” testi pian tutkimuskäyttöön Myös toinen turkulaisyhtiö, nopeaan diagnostiikkaan erikoistunut ArcDia International rakentaa kiivaasti omaa analyysimenetelmäänsä koronavirustartunnan tunnistamiseen
Tällöin voi käydä niin, että ihminen tartuttaa sairautta eteenpäin tietämättään. Testi kertoo, onko elimistöön muodostunut viruksen vasta-aineita. Tutkimukseen osallistuvien näytteistä mitataan vasta-aineita kaksivaiheisella testauksella. Tutkimukseen valitaan tasapuolisesti miehiä ja naisia eri ikäryhmistä. Seulontatesti löytää koronavirusinfektion seurauksena syntyneet vasta-aineet varsin herkästi. Testattavat valitaan satunnaisotannalla THL valitsee testattavat ihmiset satunnaisotannalla. Samantapaisia testejä on käytetty Vasta-ainetestit tehdään verinäytteistä. Viikoittain on tarkoitus kerätä näytteet noin 750 hengeltä, aluksi pääkaupunkiseudulta, jossa koronatartuntoja on eniten. Menetelmässä koronaviruksen antigeeneja, esimerkiksi nukleoproteiinia tai spike-glykoproteiinia, kiinnitetään mikrohelmien pintaan. Myös oireettomat kiinni pikatestillä Uuden koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti on siinä mielessä hankala, että sen voi sairastaa myös huomaamattaan. Aina ei ilmene mitään oireita. Tästä seuraa, ettei yritys usko pandemiatilanteessakaan joutuvansa kärsimään reagenssien puutteesta. Näytteet otetaan sairaanhoitopiirien omissa laboratorioissa. ”Tuloksia käytetään päätöksenteon tukena, kun mietitään, millaisia toimenpiteitä tarvitaan epidemian eri vaiheissa.” Vasta-ainetesti kertoo, onko Koronatauti sairastettu joka paljastaa virusta sisältävät näytteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on kehittänyt vasta-ainetestausta varten omat menetelmänsä, joiden avulla se on ryhtynyt selvittämään, kuinka laajalle koronavirus on väestössä levinnyt. Näytteen mahdollisesti sisältämät IgG-, IgMtai IgAvasta-aineet tunnistetaan fluoresoivalla leimalla varustetulla vasta-aineella. Positiiviset seulontanäytteet tutkitaan siksi myös tarkemmalla mikroneutralisaatiotestillä. ”Tulos saadaan noin kahdessakymmenessä minuutissa, joten lääkäri voi kertoa diagnoosin potilaalle melkein heti.” Janne Koskinen pitää menetelmän etuna sen ”reagenssipihiyttä”. Alkuvaiheessa testejä tehdään kuitenkin lähinnä työikäisille eli 18–69-vuotiaille. ”Kalliita reagensseja tarvitaan hyvin vähän”, korostaa myös yhtiön toimitusjohtaja Vesa Kemppainen. ”Testissä mitataan vasta-aineiden kykyä sitoutua viruksen pintaan ja estää elävän viruksen kiinnittymistä soluihin ja solutuhoa epiteelisoluviljelmässä”, Melin kertoo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että koronatapauksia voi todellisuudessa olla jopa kymmeniä kertoja enemmän kuin niitä on diagnosoitu.. Niiden analysoinnista vastaa THL, joka on valmistautunut tutkimaan noin 150 näytettä päivässä. Tutkimusta jatketaan vuoden loppuun asti, ja sen tuloksia arvioidaan reaaliaikaisesti. THL:n tarkoituksena on myös mitata vasta-aineiden määrää ja seurata sitä, kuinka pitkään vasta-aineet elimistössä säilyvät. Jo sairastettu covid-19-tauti voidaan havaita ihmisen verinäytteestä tehtävän testin perusteella. ”Neutraloivat vasta-aineet hyvin todennäköisesti suojaavat uudelta tartunnalta ainakin lyhyellä aikavälillä”, Melin sanoo. Aivan tuoreet tartunnat eivät testissä näy, koska vasta-aineiden muodostumiseen kuluu muutamia viikkoja. Koronavirustutkimukseen osallistuvien näytteistä tutkitaan, onko niissä Sars-CoV-2-viruksen rakenteita tunnistavia vasta-aineita. Näytteistä voidaan selvittää joko samanaikaisesti tai erikseen vasta-ainepitoisuus usealle eri antigeenille. Sen antama tulos kertoo luotettavasti, ovatko vasta-aineet juuri covid-19-tartunnan tuottamia. 9 3/2020 KEMIA Akuutin virustartunnan osoittavien testien lisäksi on tarvetta myös testeille, jotka paljastavat, onko henkilö jo sairastanut koronataudin. A do be St oc k THL:ssa rokotevasteiden arvioimiseen. Testi saattaa kuitenkin antaa myös väärän positiivisen tuloksen, sillä se voi reagoida vasta-aineisiin, jotka ovat muodostuneet tavallisia hengitystieinfektioita aiheuttavien koronavirustartuntojen seurauksena. ”Seulontatesti mittaa vasta-aineiden esiintymistä seeruminäytteistä fluoresenssiin perustuvalla menetelmällä”, kertoo THL:n erikoistutkija Merit Melin
Hintataso on moninkertaistunut helmikuusta”, hän kertoo. 10 KEMIA 3/2020 Tervetullut on siksi pikatesti, joka tunnistaa myös oireettomat ja varhaiset koronaviruksen kantajat. Kansainvälinen laboratoriojätti on analysoinut koronatestejä Tallinnan yksikössään, jonne näytteitä on kuljetettu Suomestakin. ”Yhteistyö on aktiivista ja lisääntynee jatkossa. Tutkimuskeskuksen mukaan uutuudesta tulee kustannuksiltaan merkittävästi edullisempi kuin nykyisin saatavilla olevat testit. Sellaista kehittää Teknologian tutkimuskeskus VTT yhdessä Helsingin yliopiston ja jatkossa mukaan tulevien suomalaisten diagnostiikkayritysten kanssa. Saattaa olla, että tästä seuraa uusia toimintamalleja”, hän pohtii. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. VTT arvioi, että testin ensimmäiset versiot voivat parhaimmillaan valmistua ensi syksyn aikana. Toimijoiden yhteistyöllä eteenpäin Koronaepidemian pitäminen aisoissa vaatii valtavaa ponnistelua ja yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten välillä. Sitä tarvitaan mahdollisesti pitkäksi venyvän epidemian etenemisen seurannassa. Pikatesti perustuu virusantigeenien eli viruksesta peräisin olevien proteiinien määrittämiseen nenänielunäytteestä. Antigeeni osoitetaan vasta-aineilla, joita VTT parhaillaan kehittää. ”Tavoitteenamme on halpa, nopea testi, joka antaa tuloksen alle 15 minuutissa ja jota voidaan valmistaa massatuotantona”, paaluttaa tutkimusalueen johtaja Jussi Paakkari VTT:stä. A ba cu s D ia gn os ti ca O y. Testaustarpeen kasvaessa yhtiö päätti käynnistää testien analytiikan myös Kivihaan laboratoriossaan Helsingissä. Tutkimuskeskus pyrkii löytämään sellaisia vasta-aineita, jotka tunnistavat mahdollisimman hyvin juuri SarsCoV-2-viruksen antigeenit. Myös Aktan tunnistaa reagenssien osalta vaikeutuneen tilanteen. Virusproteiinit tuotetaan bioteknologisin menetelmin bakteereissa, jolloin itse virusta ei tarvita lainkaan. Helsingin yliopistosta tutkimukseen osallistuvat professori Anu Kanteleen ja professori Olli Vapalahden ryhmät. Tämä tekee työskentelystä turvallisempaa. ”Testaamme sitä parhaillaan ja käynnistämme toiminnan piakkoin. sisko.loikkanen@gmail.com Abacus Diagnostican kehittämä koronatesti on parhaillaan koekäytössä. Se on eri toimijoiden mielestä lähtenyt liikkeelle melko juohevasti. Jussi Paakkarin mukaan uutuus tuo ennen muuta lisää testauskapasiteettia. ”Pikatestin tarkoituksena on varmistaa testien riittävä saatavuus myös epidemian jatkuessa”, Paakkari sanoo. ”Vasta-aineen pitää pystyä tunnistamaan koronaviruksen proteiini niin tarkasti, että se sitoutuu siihen kuin avain lukkoon”, kuvailee VTT:n tiimipäällikkö Leena Hakalahti. Vasta-aineiden tunnistuskyky perustuu niiden kolmiulotteiseen rakenteeseen. Myös Synlab Suomen toimitusjohtajan Aarne Aktanin mukaan yhteistyö julkisen sektorin ja yksityisten laboratorioiden välillä toimii varsin hyvin. ”Tavoitteemme on 500 testiä vuorokaudessa, mikä näyttää hyvin realistiselta.” Näytteet Synlabin laboratorioon Helsinkiin tulevat koko Suomen alueelta, sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. ”Kivihaan laboratoriossa on ennestään laitteet testausta varten, mutta vuorosuunnittelun olemme panneet uusiksi”, Aktan kertoo. ”Me olemme kuitenkin luultavasti Euroopan suurin ostaja näillä markkinoilla, mikä keskimäärin helpottaa tilannetta.” Synlab aikoo aloittaa myös vasta-ainetestien tekemisen. Mobidiagin Tuomas Tenkasen mukaan poikkeustilanne on luonut yhteisöllisyyttä esimerkiksi julkisten ja yksityisten sairaalalaboratorioiden välille. ”Reagensseja ja näytteenottovälineistöä on saatavilla, mutta hinnat ovat nousseet merkittävästi
Lisäarvo syntyy vaatimusten ymmärtämisestä Kemikaalilainsäädännön keskeinen tarkoitus on työntekijän ja ympäristön terveyden turvaaminen. Ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen palvelu@linnunmaalex.fi Linnunmaa Lexin on valinnut Suomessa käyttöönsä jo yli 300 teollisuusyritystä. – Automatisoitu lakirekisteri ei tee sinällään autuaaksi – vaatimusten ymmärtämiseen tarvitaan usein avuksi tulkinta-apua ja juridista osaamista. Vastuuhenkilöillä on halua ja kiinnostusta olla selvillä lainsäädännöstä. Yritysvastuu ja vaatimusten täyttäminen edellyttävät omaa toimintaa koskevan lainsäädännön tunnistamista. Lakilista ei yksin riitä Vastuullisuus vaatii aitoja toimenpiteitä MAINOS Maksuton webinaari 16.6. – Esimerkiksi ympäristöjärjestelmästandardi ISO 14001 edellyttää organisaatiolta tätä koskevan EHS (Environment, Health, Safety) -lainsäädännön tunnistamista, lakimuutosten systemaattista seurantaa sekä vaatimusten täyttymisen arviointia ja dokumentointia. Kemikaalien käyttöä ja valmistusta koskeva lainsäädäntökenttä on laaja. Linnunmaa Lexissä lakiasiantuntijana toimiva erikoisjuristi Jonna Rytkönen ymmärtää yritysten kemikaalilainsäädännön seurantaan liittyvän työn määrän. Lainsäädännön tunnistaminen on yrityksen vastuulla Standardiasiakirjat ja -ohjeet eivät sisällä ajantasaista sääntelyä, vaan sääntelyn vaatimusten tunnistaminen, arviointi ja muutosten seuranta ovat aina yrityksen vastuulla. klo 13: Ajankohtaiset lakimuutokset & Vaatimustenmukaisuuden arviointi kemikaalien jatkokäyttäjälle. Palvelumme nostaa esiin keskeiset vaatimukset ja tarjoaa myös valmiit arviointikysymykset ja helppokäyttöiset työkalut vaatimusten täyttymisen arviointiin. linnunmaa_adv320.indd 1 linnunmaa_adv320.indd 1 21.4.2020 10.39 21.4.2020 10.39. Perinteisen Excel-lakilistan laatiminen ei enää riitä takeeksi sääntelyn vaatimusten tunnistamisesta. Asiantuntijan mukanaolon on koettu tuovan varmuutta käytännön toteutuksen arviointiin. – Kemikaaleja käsittelevät ja valmistavat yritykset toimivat Suomessa todella vastuullisesti. Asiakkaamme ovat pitäneet VTAtyöpajaa antoisana tilaisuutena, jossa moneen epäselvyyteen on löytynyt vastaus. – Lainsäädännön seuranta on toiminnan perusta. Tutustu ja tilaa esittely www.linnunmaalex.fi – Kemikaalilainsäädännön seuranta on yllättävän helppoa nykyaikaisilla työkaluilla, erikoisjuristi Jonna Rytkönen rohkaisee. Linnunmaa Lexin lakiseurantapalvelu toimii verkossa, mutta juristit ovat tavoitettavissa myös esimerkiksi reaaliaikaisessa chatissa. Vaikka palvelumme on digitaalinen, olemme aidosti läsnä asiakkaillemme, korostaa Rytkönen. Rytkönen pitää tärkeänä, että lainsäädännön läpikäyntiin on teknisten ratkaisujen lisäksi tarjolla myös asiantuntija-apua. Valtaosa kemikaalialan yrityksistä käyttää säännösten seurantaan digitaalisia ratkaisuja, joissa lakitieto on aina ajan tasalla. Rytkönen pitää suomalaisia toimijoita vastuullisina ja tarkkoina. – Asiakkaamme saavat meiltä apua siihen, mitä lainsäädännössä mainitut vaatimukset käytännössä merkitsevät. Digitaalinen ratkaisu on systemaattinen ja luotettava valinta lainsäädännön seurannan toteuttamiseen. Omaa toimintaa koskevat vaatimukset on tunnistettava ajantasaisina, ja niitä on noudatettava myös käytännön tasolla. Rytkönen kollegoineen on auttanut jo satoja kemikaaleja käsitteleviä ja valmistavia yrityksiä lainsäädännön vaatimuksien kanssa. Haluan välittää lakipykälien kanssa painiskeleville viestin, että sääntelyn seuranta on nykyaikaisilla ratkaisuilla yllättävän helppoa. Todellinen lisäarvo syntyy siitä, miten vaatimukset ymmärretään ja täytetään ydintoiminnassa; käytännössä esimerkiksi siitä, miten asiaa tarkkaillaan ja ylläpidetään ja mistä tarvittavat asiakirjat, kuten kemikaaliluettelot, ohjeet ja luvat, löytyvät. – Jos oma juridinen osaaminen tai ajanpuute mietityttää, satojen vaatimusten läpikäynti on helpompaa ja sukkelampaa lakiasiantuntijan johdolla. – Moni kokee kuitenkin haastavaksi jatkuvien muutosten seurannan ja pykälätekstien ymmärtämisen
Kuluva kevät on osoittanut, että kemianteollisuus on hyvistä syistä määritelty yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittiseksi toimialaksi. VIENTITEOLLISUUDEN pyörät täytyy pitää pyörimässä. Kotimaista kulutusta on pidettävä yllä ja yksityinen sektori kytkettävä tiiviisti mukaan ratkaisuun. Kukaan ei voinut kuvitella, että lain käyttöönotosta tulisi pian totisinta totta. On tärkeää nostaa katse kriisin jälkeiseen aikaan Terveys ja ihmisten hyvinvointi ovat nyt etusijalla, ja akuutin kriisin hoito on pistänyt valtion ja kuntatalouden suunnitelmat uusiksi. Kansainvälinen kilpailukykymme on turvattava. Ei ole yhdentekevää, millaiseksi muokkaamme yritystemme toimintaympäristöä ja millaiset edellytykset tuotannolliselle toiminnalle jatkossa Suomessa on. Kriisi on nostanut esiin kotimaisen tuotannon ja tuotannollisen osaamisen tärkeyden. Pandemiasta uhkaa kuitenkin tulla myös talouden täystuho. Kriisin aikana on kirkastunut, kuinka elintärkeitä monet kemianteollisuuden tuotteet ovat yhteiskunnan toiminnalle: lääkkeet, desinfiointiaineet, liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit, lannoitteet ja monet muut. Yritysten konkurssit ja laajamittainen työttömyys lisäävät toteutuessaan sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Kriisin keskellä katse täytyy nostaa tulevaan, rajata vahinkoja ja miettiä, miten tästä poikkeustilanteesta ja siihen liittyvistä rajoituksista tullaan ulos mahdollisimman pian ja turvallisesti. 12. On kriittisen tärkeää luoda Suomelle parhaat mahdolliset lähtökohdat toipumiseen. Suomi on aina historiassaan selvinnyt kriiseistään, ja niin selviämme tästäkin. Kun opiskelin tammi–helmikuussa Valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, puntaroimme kuvitteellisia tapauksia työstäessämme myös valmiuslain käyttöönottoa. Neste on mukana yritysryhmässä, jonka tavoitteena on koronatestien määrän kaksinkertaistaminen. ON OLLUT hienoa seurata kemianteollisuuden yritysten aloitteellisuutta ja tahtoa panostaa siihen, että kriisistä selvitään. Nyt tehtävillä valtion ja elinkeinoelämän yhteisillä toimilla luodaan toipumisen ja kasvun edellytyksiä kriisin jälkeiseen aikaan. Yhtään ylimääräistä päivää ei ole hukattavana, ei Suomessa eikä maailmalla. Samoin tartuntaketjut on pystyttävä jäljittämään. Olennaista on, että terveet ja taudin jo sairastaneet voivat palata töihin ja kouluun ja pistää yhteiskunnan rattaat pyörimään. Ajatus maailmanlaajuisen pandemian uhasta ei ollut uusi, mutta ensimmäistä kertaa uhka tuli todeksi aivan odottamattomalla nopeudella ja ennennäkemättömän laajoin vaikutuksin. Rokotteen uupuessa täydellistä exitsuunnitelmaa ei ole. Mika Aalto mika.aalto@kemianteollisuus.fi Kuva: Sini Pennanen Kemiantekniikan tohtori Mika Aalto on Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Useat yritykset ovat muuttaneet tuotantoaan, tehneet lahjoituksia tai lähteneet mukaan ideoimaan sitä, miten tästä kriisistä päästään eteenpäin. Nämä vain esimerkkeinä. Se on myös paljastanut kuljetusten ja logistiikan keskeisen merkityksen. KEMIA 3/2020 TÄTÄ MIELTÄ KORONAKRIISI muutti kevään ja yllätti meidät kaikki. Samalla pitäisi pystyä päättämään rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Tarvitsemme mittavia toimenpiteitä testaamisen lisäämiseksi, ja tähän myös hallituksen tulisi tarttua. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tavoin uskon vahvasti siihen, että ”tämä pirulainen on voitettavissa, me nujerramme sen”. Kemianteollisuus haluaa toimia maan hallituksen ja viranomaisten tukena ja kumppanina koronaepidemian ja sen vaikutusten hillitsemisessä. Vauhti Speed vaihtoi tuotantonsa suksivoiteista käsidesiksi, Kiilto aloitti käsidesin valmistuksen myös Hankasalmella, Kemira osoitti merkittävän lahYritystoiminnan jatkuvuus on avain kriisistä toipumiseen joituksen suojavarusteiden hankintaan terveydenhoitohenkilökunnalle
Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. Merkitse päivät kalenteriisi jo nyt! Lue lisää www.helsinkicf.eu 27.–28.4.2021 Messukeskus Helsinki HELSINKI CHEMICALS FORUM HELSINKI CHEMICALS FORUM AVAIN www.finnoflag.com finnoflag@finnoflag.com Puh. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Koronavirustilanteen vuoksi Helsinki Chemicals Forum on siirtynyt uuteen ajankohtaan. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Uusi päivämäärä on 27.–28.4.2021. 0500 574 289 tai 050 553 1079 Finnoflag Oy BIOTALOUTEEN VAIKUTTAVAA MIKROBITURVALLISUUTTA VAIKUTTAVAA MIKROBITURVALLISUUTTA • Nopeattestimenetelmäthygieniavalvontaan (myösteollisuuteen),taudinaiheuttajillejaantibioottiresistenteillekannoille • Mikrobiominkartoitusta(terveydentukipilari!) • Probioottienkehitystyötä • Biojalostamottuottamaansivuvirroistakemikaaleja jaenergiaa • Maaperänmikrobitjaorgaaninenlannoitus • Passiivi-immunisaatiobakteereillejaviruksille • Rakennusbiologia • Mikrobiturvallisuuskodeissa,työpaikoilla,kouluissa, hoivakodeissajaliikenteessä PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen
Kiinan hallinto reagoi viruksen leviämiseen tiukasti, ja asetetut torjuntatoimet pysäyttivät tammi–helmikuussa lähes koko maan talouden. Yhdysvaltalaisten ClimateWorks Foundationin ja Bloomberg Philanthropiesin myöntämä tuki takaa sen, ettei Crean tarvitse hakea rahoitusta yksittäisille hankkeille, vaan tutkimuskeskus voi tehdä toimintasuunnitelmansa aina vuodeksi eteenpäin. Täällä Herttoniemessä luontoon ja lenkkipolulle pääsee suoraan niin kodin kuin työpaikan ovelta”, Myllyvirta iloitsee. Monitieteinen ryhmä laatii ilmanlaatumalleja hyödyntämällä muun muassa epidemiologiaa sekä talousja insinööritieteitä. ”Pystyn antamaan haastattelut kiinaksi, mutta pidemmät luennot ja esitykset on syytä pitää englanniksi.” Energiatutkijan työtahti on kiivas, 3/2020 14 KEMIA. Kolmessa viikossa 150 miljoonaa tonnia viime vuoteen verrattuna. Maaliskuun alussa Crea-tutkimuskeskus sai valmiiksi laskelmansa siitä, miten Kiinan talouden äkkipysähdys on vaikuttanut maan hiilidioksidipäästöihin. Toista oli Myllyvirran edellisessä työpaikassa Pekingin miljoonakaupungissa. Ultralajeja harrastava mies pursuaa energiaa. Toisen hätä on toisen leipä. Maaliskuun alussa Myllyvirran työviikko alkoi analyysilla Vietnamin hiilivoimaloiden päästöjen vaikutuksista ihmisten terveyteen. Maaliskuussa Lauri Myllyvirta antaa lausuntoja koronaviruksen vaikutuksista ilmanlaatuun sekä Suomen valtamediassa että kansainvälisissä julkaisuissa. ”Harjoitusolot ovat loistavat. Tutkimuskeskus Crean johtava analyytikko Lauri Myllyvirta kurvaa maastopyörällään työpaikalleen Helsingin Herttoniemeen. Crea-tutkimusyksikössä oli maaliskuussa kolme vakituista työntekijää, Myllyvirran lisäksi tutkijat Sunil DaIlmastotutkija Lauri Myllyvirta: ”Koronan jälkeen on vihreän elvytyksen aika” Crea-tutkimuskeskuksen johtava analyytikko Lauri Myllyvirta katsoo jo koronaviruksen jälkeiseen maailmaan. ”Pohjaksi tarvitaan yliopistokoulutus, mutta laaja poikkitieteellinen tutkimus edellyttää, että työntekijällä on valmius oppia ja soveltaa tietoa”, Myllyvirta kuvailee. Tutkimuskeskus on kehittänyt oman automatisoidun prosessinsa, jossa käytetään ilmansaasteiden leviämistä ja kemiaa simuloivia tietokonemalleja. Huhtikuussa henkilöstö kasvoi kahdella suomalaisella ja yhdellä filippiiniläisellä asiantuntijalla. ”Päästömäärät putosivat neljänneksen. JUHA GRANATH Maaliskuun alussa vuonna 2020 pääkaupunkiseudun ilmanlaatukartta ilmoittaa ilmanlaadun olevan kohtalainen huolimatta runsaasta katupölystä ja liikenteen pakokaasuista. hiya ja Nandikesh Sivalingam Intiassa. ”Pekingissä piti seurata tarkasti ilmanlaatuennusteita tietääkseen, milloin voi mennä lenkille ja milloin tarvitsee käyttää maskia.” Marraskuussa 2019 aloittanut Crea (Centre for Research on Energy and Clean Air) on Myllyvirran ideoima globaali organisaatio, joka tuottaa ja julkistaa tietoa puhtaan energian ja paremman ilmanlaadun saavuttamiseksi. ”Työn alla on myös analyysi Bangladeshin hiilivoimaloiden investoinneista sekä niiden vaikutuksista ilmanlaatuun ja ekosysteemeihin.” ”Historian suurin päästövähennys” Kiinasta kuului jo loppusyksystä 2019 lähtien hälyttäviä uutisia koronaviruksesta. Se on varmasti historian suurin päästövähennys näin lyhyessä ajassa”, Myllyvirta hämmästelee. Häneltä pyytävät kommentteja tv-, radioja lehtijuttuihin niin Reuters, Financial Times ja Guardian kuin Kiinan mediajätti Caixin. Crean tutkijat mallintavat päästöjen vaikutuksia yhdistämällä dataa muun muassa meteorologisista malleista, maankäytöstä, topografiasta ja ilmakehän kemiasta sekä väestöstä, epidemiologiasta ja terveysriskejä kuvaavista malleista. Siellä ”hyväksi” ilmoitetun ilmanlaadun saastemäärät ylittivät moninkertaisesti Maailman terveysjärjestön suositukset. Näin voidaan arvioida esimerkiksi hiilivoimaloiden vaikutuksia ilmanlaatuun, terveyteen ja raskasmetallien laskeumaan. ”Puhdas energia pitää nostaa keskeiseen rooliin, kun valtiot alkavat pandemian väistyttyä elvyttää talouksiaan”, hän sanoo
”Tuntui, että kaikki paikalliset asukkaat antavat tukensa ympäristönsuojelulle”, hän kertoo. 3/2020 KEMIA Ilmastotutkija Lauri Myllyvirta: ”Koronan jälkeen on vihreän elvytyksen aika” Lauri Myllyvirta analysoi vuosia ilmanlaatua Kiinassa. La ur i M yl ly vi rr an ko ti al bu m i 15
Terveyden ja elämänlaadun merkitys kasvoivat. ”Olihan se erilaista kuin aiempi kaukopartiohiihto, jossa mentiin 300 kilometriä kahdessa vuorokaudessa. ”Intiasta lähdin Indonesiaan tekemään kandityötäni, joka käsitteli Nesteen palmuöljyn hankinnan vaikutuksia maan ilmanlaatuun ja sademetsiin”, Myllyvirta kertoo. Saksan ja Espanjan saastetasot ovat pudonneet koronan myötä kuukaudessa 20 prosenttia. Oli unelmatyö toimia puhtaamman energiatuotannon puolesta kansainvälisillä kentillä.” Amsterdamista Myllyvirran tie vei Greenpeacen toimistoon Pekingiin. Vuonna 2012 elämä Kiinassa ei enää ollut päivittäistä selviytymistaistelua, vaan ihmiset suunnittelivat jo tulevaisuuttaan. On vaikea ymmärtää, että vielä kymmenen vuotta sitten Pekingin ilmansaastekeskustelu keskittyi autoihin”, Myllyvirta miettii. ”Vaellamme kaverini kanssa viikon Koillis-Lapin vaaraja suomaisemissa. Sen mukaan Delhissä ilman pienhiukkaspitoisuus on 12-kertainen ja Pekingissä seitsenkertainen Helsinkiin verrattuna. Kuukautta myöhemmin kaikki on toisin Huhtikuun alun maanantaina pääkaupunkiseudun ilmanlaatukartta kertoo ilmanlaadun olevan hyvä. Nyt pystyn pitämään ulkoilun ja urheilun erillään.” Kun koronavirus on sulkenut miltei koko läntisen maailman, Crea-tutkimuskeskus tekee pitkää päivää. La ur i M yl ly vi rr an ko ti al bu m i Koronavirus on todistanut, että dramaattisetkin ilmastotoimet on mahdollista toteuttaa.. Brysselinkin ilmassa pienhiukkaisia on kaksi kertaa Helsinkiä enemmän. Hiilivoimalan piipulta maailman metropoleihin Lauri Myllyvirta on 35-vuotiaana jo ilmastokonkari. Vuonna 2009 nuori mies kiipesi hiilivoimalan savupiippuun Meri-Porissa. Seuraavana vuonna oli vuorossa Intia ja siellä työ Greenpeacen energiatiimin neuvonantajana. ”Asian seuraaminen on tärkeää, koska kriisin jälkeisillä elvytyspaketeilla on iso vaikutus energiantuotannon ja päästöjen kehitykseen.” Tutkimuksen tarpeellisuus käy ilmi Myllyvirran esittämästä kansainvälisestä tilastosta. ”Samaan aikaan Euroopassa julkaistiin tutkimuksia ilmansaasteiden aiheuttamista kroonisista sairauksista ja tuhansista ennenaikaisista kuolemista. Kiinasta Myllyvirta lähti kahdeksi vuodeksi Puolaan tekemään ilmanlaatututkimusta kansainvälisille ympäristöjärjestöille. Siellä hänen tehtävänään oli avartaa ympäristöjärjestöjen ajattelumallia, joka oli jämähtänyt takavuosikymmenten happosateisiin. Populistit eivät vielä olleet vallassa, ja keskustelu pahoin saastuneessa Krakovassa kävi vilkkaana. ”Nämä määrät vähentävät eliniän odotetta Delhissä viisi ja Pekingissä neljä vuotta, Brysselissä kymmenen kuukautta ja Helsingissä viisi kuukautta”, Myllyvirta luettelee. Uusimaa on eristetty, liikenne pysähtynyt ja kauppakeskukset hiljentyneet. ”Hiihdimme viikon aikana syvässä lumessa 90 kilometriä”, hän kertoo. Lauri Myllyvirta on palannut pohjoisesta autioituneeseen Helsinkiin ja vapaaehtoiseen kotikaranteeniin. Myllyvirta analysoi koronaviruksen torjuntatoimien vaikutuksia myös Intian ja Euroopan maiden ilmanlaatuun. Suomalaistutkijan ristiretki puhtaan ilman puolesta jatkui Indonesiasta Amsterdamiin. 16 KEMIA 3/2020 mutta edessä on hetki akkujen lataamista Lapin erämaassa. Nautimme puhtaasta ilmasta, valkoisesta lumesta ja revontulista”, Myllyvirta suunnittelee. ”Greenpeace nosti ilmansaasteongelman julkiseen keskusteluun ja kivihiilen käytön esiin päästöjen lähteinä. Puolassa tutkija loi eri maissa toimivasta asiantuntijayhteistyöstä verkosUseita kieliä sujuvasti puhuva suomalaistutkija pystyy antamaan haastatteluja myös kiinaksi. Ensimmäiseen mielenosoitukseensa hän lähti 13-vuotiaana
17 3/2020 KEMIA ton, jota hän sittemmin hyödynsi Creatutkimuskeskuksen rakentamisessa. Tuntui, että he kaikki olivat ympäristönsuojelun puolella, eikä asia politisoitunut, kuten monissa muissa maissa.” Ristiriitainen tieto tuo epävarmuutta Tutkijan työtä Pekingissä hankaloitti ristiriitaisen tiedon suuri määrä. Pandemiasta kohti uusiutuvaa energiaa Huhtikuussa koronavirus jyllää maailmalla, ja tartuntaja kuolleisuusluvut kasvavat päivä päivältä. ”Usein esitin tietämätöntä, uteliasta ulkomaalaista. Pekingiin palanneena länsimaisena ilmastotutkijana Lauri Myllyvirran oli osoitettava, että hän ymmärtää maan tilannetta ja arvioi sitä oikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutoksen uhat on tiedetty jo 40 vuotta, ja nyt on aika toimia”, Myllyvirta sanoo. La ur i M yl ly vi rr an ko ti al bu m i. Pandemian vaikutukset jäävät hyvin pieniksi verrattuna siihen, jos ihmiskunta ei saa ilmastonmuutosta aisoihin. ”Koen, että tietoon ja dataan perustuva linjamme on nähty arvokkaaksi Kiinassa. Sen vaikutuksetkin jäänevät hyvin pieniksi verrattuna siihen, jos ihmiskunta ei saa ilmastonmuutosta aisoihin. Greenpeace-aktivistina Myllyvirta vastusti näkyvästi ydinvoimaa 2000-luvun lopulla. Näin kuulin paikallisten asukkaiden näkökulman. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Jos ei seuraa Kiinan mediaa, ei ymmärrä, kuinka suuri muutos oli.” ”Kaikki ympäristönsuojelun puolella” Kiinalaisilla tutkijoilla ja järjestöillä on kova paine esittää tuloksia, jotka näyttävät maan hallinnon ja kehityksen myönteisessä valossa. ”Reunaehdot ovat Kiinassa aina olleet selvät, mutta ympäristöasioista oli aiemmin ollut mahdollista käydä kriittistäkin keskustelua ja nostaa esiin epäkohtia”, Myllyvirta kuvailee. Entä sitten ydinvoiman tulevaisuus ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. ”Tällainen tiedon epävarmuus tarkoittaa, että aina on oltava valmis arvioimaan uudelleen omia oletuksiaan.” Kun Lauri Myllyvirralta kysyy, kuinka vapaasti ilmastotutkija voi työskennellä Kiinassa, hän asettelee sanojaan tarkasti. Nyt on aika toimia”, Lauri Myllyvirta sanoo koronakeväänä 2020. Ydinvoiman ongelmat kalpenevat fossiilisten polttoaineiden aiheuttamien ilmansaasteiden rinnalla, mutta sen tulevaisuuden roolia rajoittaa kilpailukyky”, Myllyvirta uskoo. ”Olen toiminut niiden pohjalta myös asiantuntijatodistajana oikeudenkäynneissä”, Myllyvirta kertoo. Kiinalaisen datan analysointi edellytti aina arviota siitä, mikä aikasarja tai tietolähde oli lähinnä totuutta ja mikä vääristynyt joko tiedon puutteellisuuden tai poliittisten syiden takia. Tämä tekee myös riippumattomien tahojen roolista entistä tärkeämmän.” Kun suomalainen istui Pekingin puistonpenkeillä tai ravintoloissa, hänen ympärilleen kerääntyi huolestuneita kaupunkilaisia kyselemään ilmansaasteiden vaarallisuudesta, asuntojen ilmanpuhdistimien toimivuudesta ja hallituksen toimien riittävyydestä. Kävi ilmi, että tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen vapaus sosiaalisessa mediassa oli kaventunut dramaattisesti. Yksi pelko oli, että ydinvoima vie tilaa uusiutuvalta energialta. Jossain vaiheessa pandemia on kuitenkin ohi. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi suunnitellut toimenpiteet on nähty suuremmaksi uhaksi taloudelle kuin ympäristölle. Kun Myllyvirta palasi Pekingistä Suomeen syksyllä 2018, hän jatkoi Kiina-projektiaan Greenpeace Nordicin kansainvälisessä ilmansaasteprojektissa. ”Kun valtiot alkavat elvyttää talouksiaan pandemian väistyttyä, puhtaalla energialla pitää olla keskeinen osa elvytyspaketeissa. Nuoren organisaation arvioita on jo käytetty päätöksenteossa Indonesiasta ja Intiasta Puolaan, Hollantiin ja Etelä-Afrikkaan saakka. ”Hyväksyttävän keskustelun ja tutkimuksen rajat vaihtelevat jatkuvasti. Nyt koronavirus todisti, että dramaattisetkin toimet on mahdollista toteuttaa. Vuonna 2015 oli aika palata takaisin Kiinaan. ”Näin ei käynyt, vaan edullista uusiutuvaa energiaa on jo runsaasti tarjolla. juha.granath@saunalahti.fi ”Ilmastonmuutokset uhat on tiedetty jo 40 vuotta. Aika ryhtyä tutkimaan päästöjen terveysvaikutuksia omassa Crea-tutkimuskeskuksessa koitti vuotta myöhemmin. Energia-analyytikko Lauri Myllyvirta näkee, että koronan jälkeinen aika antaa myös oivan mahdollisuuden siirtyä fossiilisista polttoaineista puhtaampaan energiaan. Ympäristökysymyksissä keskustelulle löytyy tilaa, mutta poliittinen paine ja kontrolli on kovaa”, mies muotoilee. ”Kiinalaiset ovat perinteisesti olleet avoimia ulkomaalaisia asiantuntijoita kohtaan”, hän sanoo
”Sen jälkeen poolityön merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan.” Kuten moni suomalainen, myös Mirva Ojala ja Kemianteollisuus ry:n muu henkilöstö tekevät tällä haavaa etätöitä. Sen aluksi aiheuttama hämmennys haihtui kemianteollisuudessa Ojalan mukaan nopeasti. Esimerkiksi yritysvierailut ovat keskeytyksissä. Alan toimijat saavat häneltä vuolaita kehuja. Kuljetusyrityksetkin pyrkivät ehkäisemään tartuntoja vähentämällä kuskien kontakteja muihin ihmisiin lastausja purkuvaiheessa. ”Lisäsin vielä, että ainoa mahdollinen tilanne voisi olla jonkinlainen pandemia. Muuten kontakteja karsitaan. Piti ryhtyä tositoimiin. 18 KEMIA 3/2020 AJANKOHTAISTA Kemianteollisuus ry:n uusi valmiuspäällikkö Mirva Ojala joutui koronapandemian takia kohtamaan tilanteen, jota hän ei uskonut ikinä tulevan. Kotimaiset raaka-aineja tuotekuljetukset ovat sujuneet hyvin, eikä viiveitä ole juuri esiintynyt. ”Kun viime syksynä kokoustin ensimmäistä kertaa ja perehdytin poolien jäseniä poikkeusolojen lainsäädäntöön ja valmiuslakiin, totesin, ettei lakia todennäköisesti koskaan tulla käyttämään”, Ojala muistaa. Tuotannon vuoronvaihtojen yhteydessä eri vuorojen työntekijät eivät ole tekemisissä keskenään. Kuinkas sitten kävikään.” Poolit päättivät syksyllä ryhtyä valmistelemaan varautumissuunnitelmaa erilaisia skenaarioita varten. ANSELMI NOUSIAINEN Elokuussa 2019 pestissään aloittanut Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Mirva Ojala ei olisi koskaan osannut aavistaa, kuinka pian oltaisiin oikeasti kovan paikan edessä. ”Esimerkiksi muovin raaka-aineiden hinta on noussut merkittävästi sitä mukaa kuin muovin kysyntä on kasvanut.” Koronakriisi näyttää muuttaneen myös asenteita muovia kohtaan. Kun aiemmin julkisuudessa olivat erityisesti ympäristöhaitat, nyt esiin on noussut muovin olennainen merkitys vaikkapa. Kriittisiin kemiantuotteisiin kuuluvat muun muassa monet lääkeaineet, lääkepakkaukset ja terveydenhuollon suojavarusteet. Poikkeustila astui Suomessa voimaan 18. Ojala toimii työssään Kemian poolin ja Muovija kumipoolin sihteerinä. maaliskuuta. Sen sijaan tuonti maailmalta on jonkin verran takkuillut. Tilanteen kehittymistä toki seurataan aktiivisesti. Kiinasta saapuvissa laivarahdeissa niitä on ollut tammikuusta lähtien. Siitä huolimatta ihmisten välinen Kun poikkeusoloista tulikin totta kommunikointi – kiitos modernin viestintäteknologian – on jopa lisääntynyt normaalioloista. ”Myös kuljetuskustannukset ovat kohonneet sekä maaettä meriliikenteessä.” Sama pätee joihinkin muihinkin kuluihin. ”Varastojen käyttöönotto on kyllä lisännyt tietoisuutta Huoltovarmuuskeskuksesta ja huoltovarmuusajattelusta yleisesti niin Suomessa kuin ulkomaillakin.” Edes valmiuspäällikkönä työskentelevä Ojala ei tunne varmuusvarastojen tarkkaa sisältöä. Asenne muovia kohtaan kääntyi päälaelleen Poikkeusolot tietysti näkyvät ja tuntuvat. Poolien tehtävänä on yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa varmistaa, että kriittinen tuotanto jatkuu mahdollisimman hyvin myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Skenaarioita oli enää turha pähkäillä. Lisäksi kaikkien maiden yhteinen intressi on pitää globaalin kemianteollisuuden pyörät pyörimässä, sillä alan verkottuneisuuden vuoksi kukaan ei pärjää yksin. ”Yritykset pärjänneet uskomattoman hyvin” Valtion varmuusvarastojen avaaminen ei ole suoraan heijastunut kemian alalle. Huolta kannetaan siitä, kuinka ulkomaisen asiantuntijatyövoiman pääsy maahan saataisiin turvattua. ”Jo nyt jotkut yritykset ovat kyenneet aivan huikeisiin suorituksiin tuotannon muutoksissa”, Ojala sanoo. ”Pyrimme aktiivisesti auttamaan myös jäsenyrityksiämme neuvomalla ja kertomalla poikkeusolojen erilaisista käytänteistä ja esimerkiksi siitä, miten yrityksissä voidaan suojautua tartunnalta”, Ojala kuvailee. Rajatarkastusten palauttaminen EU:n sisäiseen liikenteeseen on tuonut mukanaan viivästyksiä. Pandemian vaikutukset kemian raaka-aineiden saantiin ovat ainakin pääsiäisen aluspäiviin mennessä olleet melko lieviä. Vuorot on myös suunniteltu niin, että joka alan osaajia on aina paikalla. Päätöksestä oli kulunut vain muutama kuukausi, kun Kiinassa puhkesi koronavirusepidemia, joka levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. ”Yrityksissä kehitetään aktiivisesti ratkaisuja paitsi oman toiminnan ylläpitämiseksi myös muiden yritysten auttamiseksi.” Ojala muistuttaa myös, että vaikka Suomi toistaiseksi elää poikkeustilaa, näin ei ole joka paikassa. ”Niiden toiminta on varmalla pohjalla, ja osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstönsä ansiosta ne selviytyvät tehtävistään hyvin.” Ojala kiittelee erityisesti toimialan keskinäistä solidaarisuutta ja avunantoa. Minkään raaka-aineen tuotanto tai saatavuus ulkomailta ei ole varsinaisesti tyrehtynyt. ”Kollegoiden kesken aihe on kyllä puhuttanut, ja arvauksia on heitelty”, hän naurahtaa. Suunnitelma, jonka laatimiseen oli varattu aikaa kaksi vuotta, runnottiin kokoon neljässä päivässä. Muualla tapahtuvaa tuotantoa voidaan tarpeen tullen silti ainakin osittain korvata kotimaisella. ”Yritykset ovat olleet suorastaan uskomattomia”, valmiuspäällikkö sanoo
Kemianteollisuus ry ”Poikkeustilan jälkeen voitaisiin pohtia, olisiko kotimaista tuotantoa mahdollista lisätä, kun osaamista yrityksissä kerran on.” Tuotanto Suomessa saattaa tulla kalliimmaksi kuin ulkomailla, mutta jos otetaan huomioon myös hinnan suhde laatuun, vaaka voi siinäkin kohtaa kallistua kotimaisuuden puolelle. Kaikkien on hyvä pitää pientä puskurivarastoa. Omavaraisuuden merkitys tullut esiin Pandemian kestoa ei tiedä kukaan. ”Suuresta rikollisesta on tullut maailman pelastaja”, Ojala muotoilee. Historiallisesti ainutlaatuinen tilanne on lisääntyneestä kuormituksesta huolimatta ollut valmiuspäällikölle myös antoisa kokemus. ”Ongelmat voivat johtua esimerkiksi logistiikasta tai yksinkertaisesti siitä, että jotakin tuotetta ei ole saatavana jossakin tietyssä pakkauskoossa. Ei haittaa, vaikka päivä venyisi aamusta iltaan, kun tehtävät ovat sekä tärkeitä että mielenkiintoisia ja kun pääsee pureutumaan juuri oman työnkuvansa ytimeen. ”Tosin kehitysprosessi on usein pitkä, eikä korvaavan raaka-aineen käyttö aina välttämättä onnistu.” Pandemian aika on joka tapauksessa tehnyt Ojalasta yhä vahvemmin kotimaisuuden ja omavaraisuuden kannattajan. ”Jos sitten jossain vaiheessa huomataan, että jonkin raaka-aineen saanti uhkaa heikentyä, varastoa voi kasvattaa, mutta sekin pitää tehdä kohtuudella. Yksittäisen maan osuus ei näin nouse kovin suureksi.” Yritysten kannattaa silti varautua myös tuleviin poikkeustilanteisiin entistäkin paremmin. Yksittäisten aineiden osalta voidaan kovan kysynnän takia ehkä törmätä hetkittäisiin saatavuusongelmiin. ”Kemianteollisuus on hyvin verkottunutta ja raaka-aineet peräisin useista eri maista. Muita kokoja saattaa löytyä hyvin.” Valmiuspäällikkö opastaa myös miettimään ennakolta, voitaisiinko joidenkin raaka-aineiden käytöstä luopua tai niiden käyttöä vähentää väliaikaisesti. Ja vaikka tilanne on nyt tämä, poikkeusolot eivät jatku ikuisesti.” Kirjoittaja on Kemia-lehden toimitusharjoittelija. Hamstraaminen aiheuttaa vain tarpeettomia hankaluuksia muille.” Ojala muistuttaa, ettei mahdollisissa toimituskatkoksissakaan ole yleensä kyse siitä, että raaka-aineiden tai tuotteiden valmistaminen olisi pysähtynyt. Mahdollista on joiltakin osin myös korvaavien raaka-aineiden kehittäminen. Sen pitkäaikaisempien vaikutuksien arviointi on siksi vaikeaa. 19 3/2020 KEMIA suojaesiliinojen valmistuksessa. anselmi.nousiainen@gmail.com ”Nyt eletään historiallista aikaa, mutta poikkeusolot eivät jatku ikuisesti”, Mirva Ojala muistuttaa.. Mirva Ojala kuitenkin uskoo, ettei kemian raaka-aineista tule jatkossakaan pulaa. ”Merkityksellinen työ auttaa jaksamaan pitkiäkin päiviä
Johonkin muuhun sairauteen tarkoitettu lääkitys saattaisi kuitenkin toimia myös covid19-taudin hoidossa. Esko Keski-Oja Lääketutkijoiden jahti kiihtyy Uutta koronavirusta vastaan ei toistaiseksi ole lääkettä. 20 KEMIA 3/2020 Koronalääke-ehdokkaita on tutkijoiden tähtäimessä valtava määrä. ”Erityisesti muutama on noussut tarkempaan syyniin”, kertoo professori Ilkka Julkunen. Tämän hetken potentiaalisimmat vaihtoehdot on kuitenkin rajattu muutamaan.. Yhdisteistä pyritään soluviljelmien avulla selvittämään muun muassa sitä, voisivatko ne vaikuttaa viruksen tunkeutumiseen soluun, sen lisääntymiseen solun sisällä tai vapautumiseen solusta. Asiaa tutkitaan laajalla rintamalla. ”Seulonnassa on valtava määrä lääkeaineita”, toteaa virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Nopeampi vaihtoehto on kokeilla, tepsisikö jokin markkinoilla jo oleva aine myös covid-19-tautiin. EMMA KAUSTARA Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen on prosessi, joka vie vähintään vuosikymmenen. Täsmälääkettä maailmalla juuri nyt riehuvaa koronavirusta vastaan ei siis ehditä rakentaa alusta alkaen
”Sinänsä lupaavat alustavat tulokset ovat peräisin pienen otoksen pilottitutkimuksista”, Pesonen painottaa. Näin ne olisivat periaatteessa käytettävissä heti myös uuden koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin hoidossa, jos niistä vain on siinä hyötyä. Näin koronavirus toimii ”Maailman terveysjärjestö WHO on aloittanut avoimen lääketutkimuksen neljästä kandidaatista”, Julkunen kertoo. Polymeraasin estäjinä toimivat lääkkeet ovat nukleosiditai nukleotidianalogeja, jotka sitoutuvat viruksen rna-rihmaan. Tieteentekijöitä saatetaan potkia eteenpäin ja johonkin tiettyyn suuntaan turhankin kiivaasti. Tärkeää on muun muassa haittavaikutusten minimoiminen. Solun sisällä virus hyödyntää isäntäsolun prosesseja, joiden avulla se monistaa itseään. ”Norjan tilanne on todennäköisesti parhaiten verrattavissa Suomen oloihin, meidän hygieniakulttuuriimme, paikalliseen vastustuskykyyn ja muihin tekijöihin.” Uutuus kovaan testiin WHO:n listalla ensimmäisenä mainittu remdesiviiri on vaikutusmekanismiltaan viruksen rna-polymeraasin estäjä. Neljäs mahdollinen kandidaatti on sama yhdistelmä, johon on lisätty vielä interferoni beta-1a:ta. Toiset muuttavat isäntäsolun ympäristöä virukselle epäsuotuisaksi, kolmannet vahvistavat ihmisen omaa immuunipuolustusta. Monet lääkeaineet vaikuttavat suoraan virukseen ja sille olennaisiin entsyymeihin, kuten eri polymeraaseihin ja proteaaseihin. Kaikkia näitä saa ainakin joissakin maissa hyödyntää jonkin ihmisten tai eläinten sairauden hoitamiseen. Kehittyneissä maissa hydroksiklorokiinia suositaan enemmän kuin klorokiinia. Jos keuhkoepiteeli lakkaa toimimasta, keuhkot eivät enää pysty vaihtamaan kaasuja, ja niihin kertyy nestettä. Koronavirusta vastaan hydroksiklorokiini ja klorokiini joka tapauksessa toimisivat samalla tavoin, ja niiden oletetaan myös olevan yhtä tehokkaita. Pahinta on, että tämä tapahtuu tilanteessa, jossa erityisesti pitäisi keskittyä niihin lääketutkimuskohteisiin, jotka ovat tieteen silmissä parhaita. ”Ensin pitää kuitenkin määrittää, toimivatko ne tehokkaasti ja turvallisesti koronavirusta vastaan”, Julkunen painottaa. ”On ongelmallista, että lääkekandidaattia ajaa potilaiden käyttöön tiedeyhteisön huolellisen tutkimuksen sijaan Yhdysvaltain presidentin aavistus.” Ongelman ydin piilee siinä, että korkealta taholta tuleva viesti tai jopa suoranainen painostus voi vinouttaa tutkimukselle jaettavia resursseja ja vääristää tutkimuksesta tehtäviä johtopäätöksiä. ”Fuusio solun ja viruksen välillä tarvitsee tietyn pH-ympäristön, jonka hydroksiklorokiini tämän teorian mukaan siis muuttaisi epäsuotuisaksi.” Toisen teorian mukaan hydroksiklorokiini taas vaikuttaisi nukleiinihappojen monistukseen. WHO:n esille nostamista ehdokkaista ensimmäinen on remdesiviiri. ”Tosin jos kyseessä on vakava, henkeä uhkaava ja hoitamattomana kuolemaan johtava tauti, kuten covid-19 pahimmillaan on, tulee pohtia tarkasti hyödyn ja haitan suhdetta.” Rasittava painostus Koronalääketutkimuksen tahti on siis kova. Rna-polymeraasi on entsyymi, jota tarvitaan viruksen monistumiseen. Uusi koronavirus Sars-CoV-2 sitoutuu ACE2-reseptoriin, joita on erityisesti ihmisen keuhkojen pintasolukossa ja verisuonten seinämissä. 21 3/2020 KEMIA Kun virus on pujahtanut ihmisen elimistöön, se tunnistaa tietyn reseptorin solujen pinnassa. Siellä täällä vauhtia kiihdyttää kuitenkin paitsi tutkijoiden oma into myös päivänpoliittiset syyt. Toisena tulee hydroksiklorokiini tai sen kanta-aine klorokiini. Yksi teoria on, että lääke saa isäntäsolun pH-ympäristön muuttumaan tavalla, joka vaikuttaisi viruksen kykyyn toimia solussa. Presidentilliseen suosioon nousseita hydroksiklorokiinia ja klorokiinia käytetään erityisesti malarian ja nivelreuman hoitoon. Niiden osoittaminen kontrolloiduissa kliinisissä kokeissa vaatii sekin aikaa, joten aivan pikaisesti ei koronalääkettä löydy tälläkään keinoin. ”Näin lääkekehittäjänä on stressaavaa lukea esimerkiksi Donald Trumpin twiittejä”, puuskahtaa Turun yliopiston farmakologian ja lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen. Juuri siksi covid-19-tauti aiheuttaa etenkin keuhko-oireita. Viruslääkkeet toimivat eri tavoin. ”Klorokiini taas on laajemmin käytössä alemman tulotason maissa, joissa sillä hoidetaan malariaa.” Hydroksiklorokiinin soveltuvuudesta koronalääkkeeksi on käynnissä lukuisia laajoja tutkimuksia, muun muassa iso eurooppalainen yhteishanke. ”Tällainen viruslääke liittyy viruksen rna:han ja estää rna-polymeraasia jatkamasta toimintaa ja monistamasta viruksen geenejä.”. Hydroksiklorokiinin erinomaisuutta korostava presidentillinen ohjaus saattaa toki osua oikeaankin. Kolmas vaihtoehto on lopinaviirin ja ritonaviirin yhdistelmä. Hydroksiklorokiinin tarkkaa vaikutusmekanismia virusta vastaan ei vielä tunneta. Yhdiste voi osoittautua toimivaksi lääkkeeksi koronataudin hoidossa, mutta minkäänlaista varmuutta asiasta ei toistaiseksi ole. ”Niistä ei pidä uutisoida sävyyn, että nyt on kaikki ratkaistu.” Tepsisikö malarialääke. Polymeraasi lukee viruksen rnamuotoisen perimän ja kopioi sen yhdeksi suureksi proteiiniksi. Reseptori on kuin ovi, jonka virus avaa ja pääsee näin tunkeutumaan solun sisuksiin. Lääkkeen käytön pitää siis perustua näyttöön valmisteen tehosta ja turvallisuudesta. Lopulta isäntäsolu hajoaa ja päästää näin uudet virukset matkaan tartuttamaan seuraavia soluja. Pesonen seuraa etenkin hiljattain startannutta norjalaista tutkimusta. Syynä on, että ensin mainitusta on saatavilla enemmän kliinistä tietoa, ja sillä esimerkiksi tiedetään olevan vähemmän haittavaikutuksia
22 KEMIA 3/2020 Vaikka suoraan koronavirukseen vaikuttavaa lääkettä ei ole, koronapotilaita hoidetaan heidän oireidensa mukaan. Sitä kehittää amerikkalainen biolääkeyhtiö Gilead Sciences, jolla ovat menossa kolmannen vaiheen ihmistestit. Gilead-yhtiö ei ole samaa mieltä tutkimustulosten tulkinnasta. ”Länsimaisten ja kiinalaisten lääketieteellisten julkaisukäytäntöjen väliset erot sekä viranomaisjärjestelmät ovat tehneet tiedon välittymisestä hankalaa”, Pesonen muotoilee. Niihin sillä ei kuitenkaan ollut merkittävästi parempaa tehoa kuin vertailulääkkeillä. Koronaepidemian puhjettua Gilead toimitti samassa ohjelmassa erän lääkettä Kiinaan, missä maan tutkijat lähtivät kiireesti jatkokehittämään ja myös testaamaan sitä. Se ei kuitenkaan näyttäisi sopivan käyttöön yhtäaikaisesti hydrokortisonin kanssa. Tietoa pilottitutkimuksen tuloksista ei ole Kiinasta virallisesti vielä kantautunut. Tutkimukset asiasta jatkuvat. Remdesiviiri on lääkeaineena niin uusi, että siitä on ehtinyt markkinoille asti vasta yksi johdannainen, joka on tarkoitettu eläimille. ARDS-syndroomaa hoidetaan muun muassa kortisonipohjaisilla lääkkeillä. Remdesiviiriä on testattu kahteen maailmalla aiemmin raivonneeseen vaaralliseen taudinaiheuttajaan, mersvirukseen ja ebolavirukseen. Hänen mukaansa maan kulttuu. Näin on toiminut myös Gilead, joka on humanitaarisista syistä jakanut lääkekandidaattiaan eri maihin liki 2 000 potilaalle. Huhtikuun loppupuolella uutisoitiin kuitenkin WHO:n vahingossa julki päässeistä asiakirjoista. Rna-polymeraasiin vaikuttavilla lääkeaineilla on siksi todennäköisesti vähemmän haitallisia vaikutuksia ihmiselle. ARDSin hoitoon on kokeiltu myös turkulaisen Faron Pharmaceuticalsin interferonilääkettä, joka ensimmäisessä kliinisessä tutkimuksessa vähensi potilaiden kuolleisuutta. Interferoni voisi antaa immuunipuolustukselle lentävän lähdön taistelussa virusta vastaan. Covid-19-taudin hoidossa oireenmukainen hoito on myös ehdottoman tärkeää, aivan samoin kuin muidenkin hengitysteiden virustautien kohdalla. Sama lääke hyväksyttiin myöhemmin markkinoille myös Kiinassa, jossa parhaillaan testataan sen tehoa uutta koronavirusta vastaan. Se on tarkoitettu influenssan hoitoon. Sairaalapotilaiden hengitystä avustetaan myös happihoidolla. Japanissa on saanut myyntiluvan toinen samantapainen rna-polymeraasia estävä lääkeaine, favipiraviiri. Lääke ei ollut parantanut potilaiden tilaa, eikä myöskään viruksen määrä näiden verenkierrossa vähentynyt. ”Gilead on arvostettu lääkealan yritys, joka mitä luultavimmin tekee tarkkaa ja huolellista työtä kliinisissä kokeissaan, eikä halua riskeerata tutkimusohjelmaansa hätiköidyillä päätöksillä”, Pesonen arvioi toimintaa. Niiden mukaan remdesiviiri ei olisi osoittanut merkittävää tehoa covid-19-taudin hoidossa. Tutkimuksellista lääkeainetta voidaan luovuttaa myös potilaiden hoitoon niin sanotussa compassionate use -ohjelmassa. Tämänkin lääkekandidaatin toimivuus covid-19:n hoidossa on vielä arvoitus. ”Yhdysvaltain lääkevirasto FDA on hyväksynyt yhden remdesiviirin versioista käytettäväksi kissojen hoidossa.” Ihmisten hoidossa lääke on vasta kokeellisella asteella. Koronapotilaita hoidetaan oireenmukaisesti Es ko Ke sk i-O ja Me ihmiset olemme dna-pohjaisia, eikä meillä ole vastaavaa rna:ta monistavaa entsyymiä. Vakavassa tautimuodossa potilaalle voi kehittyä ARDS eli äkillinen vakava hengitysoireyhtymä (acute respiratory distress syndrome). Dosentti Matti Waris on kiinnostunut interferonin mahdollisuuksista koronataudin hoidossa
”Kiinalaisia tutkimuksia lukiessa tulee joskus olo, että jotakin olennaista jätetään nyt sanomatta.” Hiv-lääkkeen haitat WHO:n kolmatta koronalääkekandidaattia eli lopinaviirin ja ritonaviirin yhdistelmää käytetään hiv-infektion hoidossa. Monilla viruksilla on vastakeinona taas toisia proteiineja, jotka aiheuttavat viiveen interferonivasteen muodostumisessa ja immuunipuolustuksen aktivoitumisessa. ”Sen sijaan lääkkeenä annetusta interferonista ei välttämättä ole hyötyä enää siinä vaiheessa, kun taudinkuva on pahentunut, ja mikäli luonnollinen interferonivaste on aktivoitunut”, Waris tähdentää. Interferonin antaminen lääkkeenä voisi Wariksen mukaan siksi toimia virustaudin varhaisessa vaiheessa, kun keho ole vielä ehtinyt alkaa muodostaa sitä itse. Immuunipuolustuksen tuki Neljäs WHO:n ehdottama koronaviruslääke koostuisi lopinaviirin ja ritonaviirin lisäksi vielä interferonista. Voisi ajatella, että niistä olisi haittaa vain viruksille, mutta näin ei valitettavasti ole. Proteaasin estäjillä on sekä lääkeaineen rakenteeseen että vaikutusmekanismiin perustuvia hyvinkin vaikeita ja vakavia haittavaikutuksia. ”Siksi tämäkin asia täytyy tutkia huolellisesti ennen kuin voidaan varmuudella tietää, onko interferonista hyötyä covid-19-taudin hoidossa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Interferonit ovat ihmisen solujen erittämiä proteiineja, joita on useanlaisia. Virusinfektiossa syntyy interferonivaste, jossa solut tuottavat interferonia. Se tarvitsee isännän pystyäkseen tuottamaan tarvitsemiaan proteiineja”, Ullamari Pesonen kuvailee. Molemmat lääkeaineet ovat toimintamekanismiltaan proteaasin estäjiä. Lääkkeen avittamana immuunipuolustus saisi ikään kuin lentävän lähdön taistelussaan virusta vastaan. ”Nyt mennään eteenpäin todella vauhdilla.” ri heijastuu myös tutkimuksentekoon niin, että tieteellisessä artikkelissakaan ei välttämättä tarvitse kertoa kaikkea. Lääkkeenä interferoni vahvistaa elimistön omaa immuunipuolustusjärjestelmää. 23 3/2020 KEMIA ”Näin lääkekehittäjänä on stressaavaa lukea Donald Trumpin twiittejä.” Tu ru n yl io pi st o Professori Ullamari Pesonen on kiinnittänyt huomiota koronalääkekehityksen intensiivisyyteen. emmakaustara@gmail.com. ”Interferoni on yksi virusinfektioiden puolustuksen ensimmäisistä linjoista ihmiskehossa”, kertoo Turun yliopiston biolääketieteen yliopistolehtori, dosentti Matti Waris. Nykyisin interferoneja käytetään muun muassa C-hepatiitin ja multippeliskleroosin eli ms-taudin hoidossa. Proteiinien tuottamiseen virus hyödyntää omia geenejään mutta isäntäsolun proteiinisynteesiä. Eri virusten välillä on kuitenkin eroja siinä, kuinka hyvä suojaus niillä on interferonia vastaan. ”Virushan on vähän samantapainen kuin loiset. Proteaaseja estävät lääkeaineet häiritsevät tätä virukselle elintärkeää prosessia. Näin ne saavat ympärillään olevat solut varautumaan virukseen ja tuottamaan sen toimintaa häiritseviä proteiineja. Kopioidessaan genomiaan virukset luovat ensin yhden ison proteiinin, jonka proteaasit sitten pilkkovat pienemmiksi toiminnallisiksi proteiineiksi, kuten erilaisiksi viruksen toiminnalle tärkeiksi entsyymeiksi
Intensiivistä työtä tehdään muuallakin. Rokotetutkijoilla on kuitenkin puolellaan tieteenteon keskeinen peruspilari. Viruksen nujertamisen avaimen uskotaan piilevän juuri kruunun piikeissä. Yhteistä kaikille kolmelle koronavirukselle on niiden rakenne. Kun kehoon sitten tunkeutuu oikea virus, elimistö tunnistaa sen ja osaa heti ryhtyä valmistamaan vasta-ainetta. Sars-CoV-1-virusta ei ole tavattu maapallolla enää vuoden 2003 jälkeen. ”Tutkimus nojaa aina aikaisempaan tietoon, niin nytkin”, Rämet sanoo. 24 KEMIA 3/2020 Koronarokotteen kehittäjät uurastavat nyt hartiavoimin, sillä maailma voi huokaista helpotuksesta vasta, kun heidän työnsä hedelmät ovat valmiita ja ihmiskunnan käytettävissä. Se auttaa tutkijoita.” Maailmalla nyt riehuva virus on sukua 2000-luvun alussa temmeltäneille Sars-CoV-1ja mers-viruksille. Juuri ne ovat tutkijoiden mukaan sopiva kohde rokotteelle. Samaa kohdetta hyödynnettiin myös rokotteissa, joita aikoinaan kehitettiin Sars-CoV-1-virusta vastaan. Koronarokotetutkimuksessa on siis edetty huimaa vauhtia – myös siihen nähden, että kyseessä on alle puoli vuotta sitten lepakosta loikannut virus, jota ihmiskunta ei ole koskaan ennen tavannut. Näin immuunipuolustus saa viruksen tuhottua ennen kuin se ehtii valjastaa soluja lisääntymiskoneikseen. Rakenteen tunteminen ja tautimekanismin tunnistaminen tarjosivat rokotetutkijoille pohjan, jolta he pääsivät pian ponnistamaan eteenpäin. Niistä jo muutama muukin on edennyt laboratoriosta joko eläinkokeiden kautta tai jopa ilman niitä ihmistesteihin. Molemmat aiheuttavat ihmisessä vakavan hengitystieinfektion, samoin kuin nyt uusi sukulaisvirus. Se tapahtuu joko rokotteen avulla tai niin, että tarpeeksi suuri osuus väestöstä sairastaa taudin.” Rokotteen avaimet viruksen kruunussa Rokottamisen ideana on saada ihmisessä aikaan immuunivaste. Sen mukaan koronavirukset ovat saaneet nimensäkin; latinan sana corona tarkoittaa kruunua. ”Uudella viruksella on läheisiä sukulaisia, jotka tunnemme hyvin. Vaihtoehtoisia kehityslinjoja Rokotteen rakentamisessa voidaan käyttää hyväksi kokonaista virusta, Tutkimus on edennyt huimasti siihen nähden, että kyseessä on alle puoli vuotta sitten lepakosta loikannut virus, jota ihmiskunta ei ole ennen tavannut.. Rokote on ratkaiseva rasti ”Käytännössä uuden koronaviruksen aiheuttama tauti saadaan hallintaan ainoastaan riittävän laumasuojan muodostumisella. Hämmästyttäväksi on osoittautunut myös viruksen kukistamiseen tähtäävän rokotetutkimuksen ja -kehityksen tehokkuus. Juuri rokote on keskeinen työkalu taistelussa pandemiaa vastaan. ANNI TURPEINEN Uusi koronavirus Sars-CoV-2 lehahti kiinalaiselta kalatorilta Itävallan viruslinkoon ja sieltä kaikkialle Eurooppaan häkellyttävän nopeasti. Koronarokotteita on eri puolilla maailmaa kehitteillä toistasataa. Tätä perimäainesta suojaa proteiinista muodostunut rasvaliukoinen vaippa, josta sojottaa ulospäin piikkien muodostama ”kruunu”. Ihminen ei sairastu eikä hänelle tule taudin oireita. ”Sekä tahti että motivaatio covid19-taudin ehkäisevän rokotteen keksimiseen ja markkinoille saattamiseen ovat kovat”, vahvistaa Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen tuore johtaja, professori Mika Rämet. Ihmistutkimukset käynnistettiin maaliskuussa Yhdysvaltojen Seattlessa ja Atlantassa, joissa rokoteinjektioita on alettu antaa terveille vapaaehtoisille koehenkilöille. Uuden koronaviruksen tiedetään olevan positiivissäikeinen rna-virus. Sars-CoV-2-virus tunkeutuu isäntäsoluunsa piikkiensä eli s-proteiinien avulla. Täysin uuden rokotteen kehittäminen kestää tyypillisesti vuosikymmenen tai enemmänkin. Siitä, kun tutkijat olivat tammikuussa saaneet selvitetyksi viruksen genomin eli perimäaineksen, kului ainoastaan 42 päivää siihen, kun amerikkalainen bioteknologiayritys Moderna Therapeutics toimitti ensimmäiset rokote-erät kliinisiin tutkimuksiin eli ihmisillä tehtäviin kokeisiin. Rokote esittelee viruksen ja sen mekanismin elimistölle turvallisella tavalla ennen kuin ihminen altistuu tautitartunnalle. Tutkimus kuitenkin tyrehtyi, kun sars-epidemia päättyi
Jonne Renvall/Tampereen yliopisto. 25 3/2020 KEMIA ”Tiedeyhteisön motivaatio koronarokotteen aikaansaamiseen on erittäin korkea”, sanoo professori Mika Rämet
”Presidentti Vladimir Putin on maininnut tiedotusvälineissä, että Venäjällä tutkitaan tupakan mosaiikkiviruksen hyödyntämistä koronarokotteen kehittämisessä”, Mika Rämet kertoo. Kun tutkijoiden ei tarvitse kasvattaa suuria määriä virusta, päästään etenemään nopeammin. Tamperelaisten rokote tähtääkin vasta koronaepidemian toiseen aaltoon, joka on mitä luultavimmin jossakin kohtaa odotettavissa. Sen rakenteita käsittelemällä siihen voidaan liittää koronaviruksen proteiineja, vaikkapa juuri piikkiproteiini.” Rokotteen valmistamisessa ei välttämättä tarvita itse virusta lainkaan. ”Tupakan mosaiikkivirus on ihmiselle vaaraton. Keskus tekee tiivistä yhteistyötä myös yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessorin Vesa Hytösen ryhmän kanssa. Ohjelma saa solun tuottamaan koronaviruksen kaltaisia proteiineja, jolloin ihmiselle muodostuu immuunivaste. Jonne Renvall/Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen laboratoriossa tunnelma on nyt intensiivinen. Koska nyt on kiire, useat kehitteillä olevista koronarokotteista pohjautuvat siihen, että elimistön omat solut valjastetaan tuottamaan haluttua viruksen osaa – kuten piikkiproteiinia – dna:n tai rna:n avulla. Rokotteessa ”näköisviruksen” on tarkoitus harhauttaa ihmisen immuunipuolustus luulemaan sitä oikeaksi, jolloin lopputuloksena on immuunivaste. Samalla tekniikalla on aiemmin jo onnistuttu rakentamaan toimivia tuotteita. Rokotteen valmistamisessa ei välttämättä tarvita lainkaan itse virusta.. Tarkoitukseen kelpaavat myös virusta muistuttavat partikkelit (vlp, virus-like particles). Apuna on mahdollista käyttää myös muita viruksia. Niistä kuitenkin puuttuu sen rna. Juuri tämän melko uuden menetelmän on valinnut Rämetin johtama Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus, joka myös suunnittelee omaa täsmäasettaan koronapirulaista vastaan. Rokote voidaan valmistaa myös niin, että siihen sisällytetään viruksesta vain jokin aktiivinen osa tai palasia siitä. Työn tavoitteena on saada aikaan partikkeleja, jotka näyttävät Sars-CoV2-virukselta. Esimerkiksi Moderna Therapeuticsin rakentama rokote sisältää niin kutsuttua lähetti-rna:ta, jonka ohjeen mukaan viruksen osia tuottuu elimistössä. Näin perinteisesti tehdäänkin. Rokotetutkimuskeskuksen laboratorion vetäjän Vesna Blazevicin ryhmällä on vlp-partikkelien rakentamisessa hyvin vahvaa osaamista. Tällainen tutkimus on haastavaa ja aikaa vievää, joten Tampereella kehitettävän koronarokotteen ei odoteta ampaisevan markkinoille ensimmäisten joukossa. Sellainen on esimerkiksi hpv-rokote, joka tepsii papilloomavirukseen ja ehkäisee näin kohdunkaulan syöpää. 26 KEMIA 3/2020 joka on joko tapettu tai jota on ainakin heikennetty. Amerikkalaisyhtiön toimitusjohtaja, tohtori Stephen Hoge vertaa Times-lehdessä lähetti-rna:ta biologiseen tietokoneohjelmistoon
Vanhuksilla tartunta sen sijaan johtaa selvästi muita useammin jopa kuolemaan, joten rokotteen mahdollisiin haittoihin suhtaudutaan heidän osaltaan hieman toisin. 27 3/2020 KEMIA Jo nn e Re nv al l/ Ta m pe re en yl io pi st o Vesna Blazevicin vetämän ryhmän tutkijan työsarkaa. Tuotannon nopeus ja kapasiteetti riippuvat paljolti siitä, mikä ja millainen rokotekandidaatti lopulta osoittautuu parhaaksi. Vielä ei kuitenkaan pidä iloita, vaikka muutama rokotekandidaatti jo onkin ehtinyt ensimmäisiin ihmiskokeisiin. ”Siinä vaiheessa etsitään sopivaa annostusta ja seurataan mahdollisia haittavaikutuksia. Suomessakin narkolepsiaan sairastui rokotusvuonna 2010 normaalia enemmän 4–19-vuotiaita lapsia ja nuoria. Kliinisen tutkimuksen toisessa vaiheessa puhutaan useista sadoista terveistä vapaaehtoisista koehenkilöistä. Se ei merkitse sitä, että maailma vapautuisi karanteeneista ja poikkeusoloista tuota pikaa. Sikainfluenssa opetti kantapään kautta Rokotekehityksen nopeuden maailmanennätystä pitää toistaiseksi hallussaan sikainfluenssarokote vuodelta 2009. Vielä ei tiedetä, mikä on oikea lähestymistapa.” Turvallisuudessa ei ole ohituskaistaa On siis hyvä, että kohti ratkaisua johtava kiitorata täyttyy uusista rokotekandidaateista ja niiden alkuvaiheen kehityksestä. ”Mukana on tällöin usein myös rokotteen varsinaisen kohderyhmän edustajia, tässä tapauksessa todennäköisesti siis myös iäkkäitä ihmisiä, joilla on korkea riski vakavaan tautimuotoon”, Rämet kertoo. Silloin testirokotteen saajien joukossa on jo paljon niitä, joille covid-19-tautiin sairastuminen muodostaa ison riskin, siis erityisesti ikäihmisiä. Tapaukset olivat On hyvä, että kohti ratkaisua vievä kiitorata täyttyy mahdollisimman monista uusista rokotekandidaateista.. ”Kaikki koronavirukseen paneutuva tutkimus on joka tapauksessa tarpeen. Rokotekandidaatti antoi tutkitusti tehokkaan suojan tautia vastaan, eikä kliinisissä kokeissa tullut esiin vakavia haittoja. Tutkimuksissa kävi ilmi, että sairastuneilla oli jo ennestään narkolepsiaan geneettinen alttius, jonka rokote sitten laukaisi sairaudeksi. Kun kehityksen jokainen etappi on vihdoin onnellisesti läpäisty, viranomaiset myöntävät uudelle rokotteelle myyntiluvan, ja sen tuotanto voi alkaa. ”Tässä vaiheessa halutaan mahdollisimman selkeä näyttö rokotteen tehosta, mutta myös turvallisuutta seurataan koko rokotteen kehityksen ajan.” Rokotteiden haittavaikutuksia arvioidaan tarkoin. Ennätyksen salaisuus piilee siinä, että kehitystyö ei tuolloin lähtenyt nollasta vaan sai alun alkaen pitkän etumatkan. Tavallista kausi-influenssaa vastaan kehitetty rokote saatiin muunnettua uuteen muotoon vaihtamalla siihen sikainfluenssaviruksen ainesosia. Mitä enemmän vaihtoehtoja kulkee kohti kliinisiä tutkimuksia, sitä todennäköisempää on, että ainakin joku niistä läpäisee ihmisillä tehtävän tutkimuksen kaikki vaiheet. Niillä hän tarkoittaa Pandemrix-rokotteen yhteyttä narkolepsian eli nukahtelusairauden puhkeamiseen. Sekä lääkeettä rokotetutkimukset sisältävät aina kolme faasia eli vaihetta, joissa arvioidaan tutkittavan yhdisteen tehoa ja turvallisuutta. ”Muistamme kuitenkin kaikki sikainfluenssarokotteen yllättävät haittavaikutukset”, Rämet huomauttaa. Esimerkiksi lapsilla, joilla covid-taudin oireet ovat pääsääntöisesti hyvin lieviä, ei voida hyväksyä koronarokotteesta johtuvia haittoja juuri lainkaan. Tuloksia verrataan lumerokotteesta saatuihin tuloksiin.” Kolmannen vaiheen kliinisen tutkimuksen osallistujamäärä on useita tuhansia henkiä. Joka kerran rokotetta tutkitaan entistä suuremmalla joukolla ihmisiä. ”Olemme muutenkin työssämme vasta alussa”, professori tähdentää. Se valmistui puolessa vuodessa. Ryhmän erikoisosaamista on viruksenkaltaisten partikkelien rakentaminen. Rokotteiden valmistus miljardeille apua odottaville ihmisille ei kuitenkaan sekään ole läpihuutojuttu. ”Haittavaikutuksia punnitaan aina lopulta suhteessa hyötyyn”, professori selventää
”Sen jälkeen rokotetta pitää vielä tuottaa suuria määriä ja sitten hoitaa sen jakelu. Tavoitteena avoin lähdekoodi ”Omassa maassa tehdyllä kehitystyöllä taataan, ettei rokotteen saamiseen tule lisäviivettä”, Vapalahti sanoo. Vapalahti puhui aiheesta yliopiston Tiedekulman 17. Hankkeen takana ovat Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja syöpäsairauksiin erikoistunut akatemiaprofessori Kari Alitalo sekä Itä-Suomen yliopiston rokotevektoreiden osaaja, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala. ”Meidän ajatuksemme sen sijaan on täysin avoin lähdekoodi tai eikaupallinen alusta, jolla tätä tehtäisiin”, professori kertoo Verkkouutisissa. ”Maailmassa on reilut seitsemän miljardia ihmistä, ja kaikki haluavat koronarokotteen”, hän tähdentää. Suomalaishanke on vasta alussa ja ”muutaman sadantuhannen euron” valmisteluvaiheen tutkimusrahoitus haussa. Rokotteen tehon ja turvallisuuden tutkiminen eläinja ihmiskokeineen vie silti pitkään vielä sen jälkeen. HILKKA VÄHÄNEN Suomessa on polkaistu käyntiin toinenkin kokonaan kotimainen koronarokotteen kehitysprojekti. huhtikuuta striimatussa haastattelussa, jossa pohdittiin ratkaisuja koronakriisiin usean tutkijan voimin. Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Hänen mukaansa varsinainen rokoteantigeeni näyttää muissa hankkeissa olevan hyvin samantyyppinen. Koerokote voisi hyvässä lykyssä kuitenkin valmistua jo kesän mittaan. ”Suomessa pitäisi siis olla sellaiset omat valmiudet, että emme joudu odottamaan puolta vuotta rokotteen tuloa jostakin Seattlesta.” Kalle Sakselan ideoima rokotehanke poikkeaa lähestymistavaltaan useimmista ulkomaisista vastineistaan. hilkka.vahanen@gmail.com Helsingin ja ItäSuomen yliopistojen tutkijoiden kehittämä rokote on tarkoitus antaa nenäsumutteena. Tutkijat haluavat Suomen turvaksi oman rokotteen Tamperelaisrokotteen lisäksi kehitteillä on myös toinen kotimainen rokote, jota vievät eteenpäin Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat. Niissä tavoitteena on useimmiten myös kaupallinen hyöty. Se on iso logistinen operaatio, jossa tulee menemään pitkään”, Vapalahti varoittaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tämä on myös yksi syy siihen, että rokotteita rakennetaan nyt joka puolella maailmaa, niin meillä kuin muuallakin. A do be St oc k 28 KEMIA 3/2020. Verkkouutisten haastatteleman Sakselan mukaan kansainvälisen rokotekehityksen ohessa on tärkeää saada vireille myös oma kansallinen hanke. Toimivan rokotteen saaminen valmiiksi on sinänsä valtava urakka, mutta se ei suinkaan ole vielä lopullinen päämäärä. Saksela korostaa lehdessä, ettei kyse ole uudesta innovaatiosta vaan aiempaan tutkimukseen ja geenivektoriin perustuvasta geenipohjaisesta rokotteesta
”Nopeallakin aikataululla edeten puhutaan noin vuodesta.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Tällainen laaja, kiinteä verkosto on ainutlaatuinen koko maailmassa. Virukset voivat matkallaan myös muuntua. Erilaisin rajaamiskeinoin tartuttavuuslukua on saatu Suomessakin painettua alaspäin. Viruksen tartuttavuusluku kertoo, kuinka ärhäkkä se on leviämään ympäristöönsä. ”Ennen rokotetta keskivertoihmisen todennäköisyys saada narkolepsia oli yksi sadastatuhannesta. Meillä on hyvät potilasrekisterit ja maanlaajuinen klinikkaverkosto kliinisten tutkimusten toteuttamiseen. Virusepidemioille on tyypillistä, että ne tulevat ja menevät aaltoina ja siirtyvät yhdestä maailmankolkasta toiseen. Tästä hyvä esimerkki ovat jokavuotiset influenssavirukset, jotka saapuvat pohjolaan yleensä kevättalvella. sainvälisesti hyvin arvostettu toimija, jolla on puitteet kunnossa”, Rämet korostaa. ”Vielä virusta on maapallolla kuitenkin niin paljon, että sen leviämistä voidaan hallita ainoastaan rajoitustoimia vuoroon kiristämällä ja höllentämällä siihen asti, kunnes ensimmäiset rokotteet saadaan markkinoille.” Ja kuinka kauan siihen siis menee. Erityisen tärkeää tämä on lasten osalta. ”Voimme myös osallistua laajoihin kansainvälisiin tutkimuksiin nopeallakin aikataululla.” Näin voisi hyvinkin olla, että ensimmäisenä kolmosvaiheen ihmistutkimuksiin ennättävää koronarokotekandidaattia – tulee se mistä maasta tahansa – testataan myös Suomessa. anni.turpeinen@gmail.com Jo nn e Re nv al l/ Ta m pe re en yl io pi st o Suomalaiset rokotekehittäjät ovat alan huippuammattilaisia. Kun tartuttavuus laskee alle yhteen, epidemia kuihtuu vähitellen pois. ”Suomessa on tehty rokotetutkimusta jo vuosikymmeniä, ja olemme kanEnnen rokotteiden käyttöön ottamista niiden turvallisuus on varmistettava huolellisesti. Kun tartuttavuus laskee alle yhteen, epidemia kuihtuu vähitellen pois.. ”On siis mahdollista, että myös koronaviruksen osalta tulee jatkossa uusia epidemia-aaltoja”, Rämet muistuttaa. Rokotuksen jälkeen se oli edelleen pieni eli yksi kymmenestätuhannesta.” Asia otettiin joka tapauksessa opiksi. Suomalaiset rokotteiden kehittäjät ovat puolestaan alansa huippuammattilaisia ja valitsevat myös kliinisiin tutkimuksiin parhaat mahdolliset toimijat. Se tarkoittaa, että jokainen virukselle altistunut tartuttaa sairastaessaan enemmän kuin kaksi muuta. 29 3/2020 KEMIA kuitenkin niin äärimmäisen harvinaisia, että asia ei olisi paljastunut ennakolta edes jättimäisillä ihmiskokeilla. Uudella koronaviruksella luku on ollut yli kaksi. ”Tämä kokemus muistuttaa, että rokotteen jatkuva seuraaminen on tärkeää myös myyntiluvan saamisen jälkeen.” Maaliviivalle on vielä matkaa Suomi on Mika Rämetin mukaan rokotetutkimuksen mallimaa
Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. Saa minut harkitsemaan ostamista. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Nettisivuilla www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle Jaana Koivisto, puh. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin
Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 31 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. Sinun paikkasi tässä. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more..
• alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! 19 € Koulutilaus vuodeksi vain KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. Erikoisalueitamme mm. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 32 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh
huolto@intermed.. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Laboratorioja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus www.intermed.. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 33 VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. We keep your research running Sinun paikkasi tässä. 09 7731100 Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. Huoltoja varaosapalvelumme kattaa koko maan. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle 20 € 3 NUMEROA www.tunnejamieli.fi Tutustu ja tilaa itselle tai lahjaksi paketti hyvää mieltä Nyt vain Valoa kevääseen!
Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. Tilauksen minimikesto 12 kk. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. • Postitukset vuonna 2020: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Valinta on sinun. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! www.kemia-lehti.fi LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi , puh. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). Entistä enemmän kontakteja vuonna 2020: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. Tervetuloa! Kempulssi Oy Asontie 29 b 01400 Vantaa puh. 040 770 3043 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Edun arvo 750 euroa. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. • Nettisivut: yli 30 000 käyntiä vuodessa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 85 euroa. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi
Kuva: Ida Pimenoff Kemia-Kemi 4/1995 Kierrätettävät ja syötävät materiaalit elintarvikepakkauksissa Pakkausmateriaalien uudelleenkäyttö on ympäristönäkökohtien takia kehittymässä kannattavaksi liiketoiminnaksi. Erityisesti japanilaiset, amerikkalaiset ja australialaiset ovat nykyisin kiinnostuneita syötäväksi kelpaavista pakkausmateriaaleista, mutta myös Ranskassa tutkitaan syötävien päällysteiden teknologiaa. Sinänsä elintarvikkeen suojaaminen syötävällä päällyksellä ei ole uusi idea. Siitä huolimatta muistan selvästi puusaunan, vienon savun ja Sunlight-saippuan sekoituksen. Koiria onkin koulutettu muun muassa etsimään huumeita tai tryffeleitä tai varoittamaan diabeetikkoja alhaisesta verensokerista. Markkinoilla on jo esimerkiksi polyeteenitereftalaattimuovista (PET) valmistettuja virvoitusjuomien kiertopulloja. Suuntaus entistä laajempaan materiaalien uudelleenkäyttöön on selvästi nähtävissä. Millaisia muistoja tuoksut sinulle tuovat. RAIJA AHVENAINEN. Teini-ikäisenä olin Yhtyneiden paperitehtaiden lähettinä ensin pääkonttorissa, sitten Tervasaaren sellutehtaassa. blogspot.com. Tuoksut palauttavat mieleen muistoja, sillä ne prosessoidaan samassa osassa aivoja kuin tunteet. Opiskeluaikana selvittelin typen oksideja. Silloin se tuntui hieman pelottavalta. Konttorissa tehtäviini kuului voileipien teko toimistohenkilökunnalle. Rentouttavaksi iltalukemiseksi kirja ei sovi, mutta sitä voi mielihyvin suositella käsikirjaksi syötävistä kalvoista ja päällysteistä kiinnostuneille tai niiden parissa työskenteleville. Jos pakkausmateriaalien uudelleenkäytön lisääntyessä osoittautuu tarpeelliseksi käyttää kierrätysmateriaaleja myös elintarvikkeiden pakkauksina, on tehtävä selväksi, millä tavoin kuluttajan turvallisuus taataan. Bussille kävellessä haistaisimme, ketkä naapurit ovat menneet edellä. Yleisesti käytetyt kelatiini, kapselit, makkarankuoret sekä suklaa-, sokerija vahapäällysteet ovat syötäviä filmejä. 35 3/2020 KEMIA NÄKÖKULMA KOIRAN HAJUAISTI on ihmiseen verrattuna monituhatkertainen. LAPSUUDEN HAJUMUISTOIHINI kuuluu mummolan saunan tuoksu. Parhaillaan käydään laajaa keskustelua keräysmateriaalien käytöstä elintarvikepakkausten raaka-aineena. Vahvoihin hajumuistoihini kuuluvat myös vadelmahillon keittäminen, kaalilaatikko ja märät tumput, jotka ovat kastuneet lumipalloja tehdessä. THEA SIPILÄINEN-MALM JA JUHA LAHTI Elintarvikepakkausten ympäristörasitusten vähentämisen yhdeksi keinoksi on esitetty syötäviä kalvoja ja päällysteitä. Uudelleenkäyttö on ympäristön kannalta suositeltavaa, mutta kohteissa, joissa materiaali joutuu kosketukseen elintarvikkeen kanssa, se herättää eräitä turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Syötävien kalvojen ja päällysteiden tärkeimpiä ominaisuuksia ovat riittävät tiiviysominaisuudet. Desinfiointiaine ja rokottaminen. Olin reilusti alle kymmenvuotias, kun mummo kuoli. Toisenlainen muisto tulee neuvolasta. Ihminen muistaa helpommin tuoksuja kuin kuvia. Nenäontelon reseptorit sieppaavat hajumolekyyleja ja vapauttavat signaaleja, jotka kulkevat suoraan aivojen hajukeskukseen. Jo satoja vuosia sitten kiinalaiset päällystivät vihannekset ja hedelmät syötävällä vahalla, ja menetelmää käytetään vieläkin. Savujuuston tuoksu tuo yhä mieleen ensimmäisen työpaikkani. Yksityiskohtaisten pelisääntöjen luominen teollisuuden ja valvonnan käyttöön vaatii vielä runsaasti tutkimusja kehitystyötä. Muiden aistien viestit käyttävät monimutkaisempaa reittiä. ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com Elämän tuoksut KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Aiheesta on ilmestynyt äskettäin alan ensimmäinen kirja, Edible Coatings and Films to Improve Food Quality. Sulfaattija sulfiittilinjan kansioilla oli erilainen ominaistuoksu. Britit sulkivat pilaantuvat elintarvikkeet rasvan sisään (silavointi) jo 1500-luvulla. Noteeraisimme kuskin syöneen aamulla suolakurkku-makkaravoileivän ja juoneen tummapaahtoista kahvia. Kadulla kulkiessani haistan edelleen raskaan liikenteen typpidioksidit. Sovellettaessa syötäviä päällysteitä elintarvikkeiden säilyvyyden lisäämiseen myös oikeat päällystystekniikat ovat olennaisia. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. SELLUTEHTAASTA MUISTAN pahviset kansiot, joissa kuljetettiin postia. Hajuja makuaisti ovat kemiallisia aisteja. Leipä oli makeahkoa limppua, päällä savujuustoa ja tomaattia. Voi olla onni, että emme pärjää koiralle, sillä tietotulva olisi melkoinen
”Tehokkaista alkoholittomista käsihuuhteista on pulaa”, Nollan teknologiakehityksen neuvonantajana toiminut Anttila sanoo. Formula-autoilija Valtteri Bottas on koekäyttänyt käsidesiä jo vuoden ajan. Kyseisen standardin mukainen tuote tehoaa vaipallisiin viruksiin, joita ovat SarsCoV-2-koronaviruksen lisäksi esimerkiksi hepatiittivirukset B ja C sekä ebola-, tuhkarokko-, rabiesja HI-virukset. Vuonna 2014 perustetun Nolla Antimicrobialin rahoittajiin kuuluu nimekkäitä suomalaisia huippu-urheilijoita, muun muassa jääkiekkoilijat Teemu Selänne, Valtteri Filppula ja Jere Lehtinen. Hankkeesta on luvassa tarkempaa tietoa myöhemmin. Esimerkiksi päihdehuollon ja mielenterveyden yksiköissä alkoholitonta käsidesiä voidaan käyttää ilman valvontaa. Tutkimus on sekä kokeellista laboratoriotyötä että laskennallista mallintamista.” ”Se tiedetään jo, että tuotteen toiminta on selektiivistä: se tuhoaa nimenomaan iholla olevia patogeenisia mikrobeja, joiden pinnalla on negatiivinen varaus.” Nolla-käsidesi valmistetaan sekoittamalla, ilman lämpötilan nostoa. Laitoksen vuosikapasiteetti on reilut tuhat tonnia. Huippu-urheilijat tukevat hanketta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Veli-Jukka Anttila pitää etuna sitä, että tuote ei sisällä lainkaan alkoholia. Nolla Antimicrobial valmistaa käsidesin aktiiviainetta omissa tuotantoja laboratoriotiloissaan Viikissä. Niissä selvisi, että Nolla Antimicrobialin alkoholiton käsidesi täyttää EN14476standardin vaatimukset. Tuotetta on jo saatavilla hyvin varustetuista apteekeista sekä K-ryhmän päivittäistavarakaupoista. Käsidesissä hopea tarttuu ihon pinnalla oleviin bakteereihin ja viruksiin, tuhoaa niiden pintarakenteita ja tekee ne toimintakyvyttömiksi. Nolla Antimicrobial Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jyri Nieminen on kehittänyt ja tutkinut hopeapolymeerien käyttöä yli 20 vuotta eri sovelluksissa. Kosteuttavina aineina käytetään sokerijuurikkaasta saatavaa betaiinia ja 1,3-butyleeniglykolia, jotka säätävät myös viskositeettia. Taustalla vuosien tutkimustyö Tuotteen teho perustuu hopeaa sisältävän, amiinirikkaan polymeerin hyödyntämiseen. Hopeapolymeeriteknologiaa hyödyntävää käsidesiä tuodaan nopeutetulla aikataululla vähittäismyyntiin. Pullotuksen yritys on toistaiseksi ulkoistanut. ”Tutkimme hopeapolymeerin toiminnallisuutta yhteistyössä Åbo Akademin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Yhtiön teknologiajohtaja Jani-Markus Malho kertoo, että hopeapolymeerin toimintamekanismia on tutkittu jo usean vuoden ajan. Koronapandemian puhjettua yhtiö ryhtyi nopeuttamaan käsidesinsä lanseerausta. SISKO LOIKKANEN Hyvin pieni hopeapitoisuus riittää tekemään ihon pinnalla olevat koronavirukset toimintakyvyttömiksi.. Yritys suunnittelee myös uuden käsidesivaahtoa tuottavan tehtaan avaamista Etelä-Suomessa. Se ei kuivata ihoa eikä allergisoi. Teknologia on patentoitu 140 maassa. ”Tekstiilikuidut voidaan tehdä antimikrobisiksi pinnoittamalla ne meidän hopeapolymeerilla”, Malho arvioi. Hopeapolymeerin lisäksi tarvitaan puhdasta vettä ja vaahdonmuodostusainetta, kokamiinioksidia. Tuote sisältää hopeaa hyvin pienenä pitoisuutena ja sopii herkällekin iholle. Hopeapolymeerille saattaa jatkossa löytyä käyttöä myös tekstiiliteollisuudessa. 36 KEMIA 3/2020 UUTISIA Suomalainen käsidesi nujertaa koronaviruksen Helsinkiläisen Nolla Antimicrobial -yrityksen alkoholittoman käsidesivalmisteen on osoitettu tuhoavan muun muassa koronavirukset. Tulokset varmistuivat huhtikuussa skotlantilaisen BluTest-laboratorion testeissä. Hopea ei imeydy ihon läpi elimistöön. Nollan hopeapolymeeriteknologiaa on testattu onnistuneesti aiemmin myös antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereita vastaan
Voittaja tai voittajat esitellään järjestön vuotuisessa Tiedefoorumissa, joka pidetään tänä vuonna 6. Palkinto oli alun perin määrä jakaa jo huhtikuussa. Palkinto oli tarkoitus julkistaa tämän vuoden toukokuussa. Kun Kemira perustettiin vuonna 1920, yrityksen päätarkoitus oli valmistaa lannoitteita suomalaisille maanviljelijöille. Vuoden 2020 palkinto on lajissaan kuudestoista. Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen takia finalistit julkistetaan syyskuun puolivälissä Kemianteollisuuden nettisivuilla ja somekanavissa. Laajasta näyttelystä, seminaareista ja konferensseista koostuva Interpack-kokonaisuus oli tarkoitus pitää Saksan Düsseldorfissa tänä keväänä 7.–13. Messuilta olivat varanneet näyttelypaikan esimerkiksi Paptic, Kotkamills, Metsä Board, Stora Enso, UPM Specialty Papers sekä Walki. Juuri ne ovat suomalaisten yritysten vahvinta aluetta. toukokuuta. Ke m ira Tältä näytti edellisessä, vuonna 2017 järjestetyssä Interpack-tapahtumassa, jossa vieraili reilut 170 000 henkeä. Syntymäpäivälahjan eli 100 000 euroa Kemira antoi maailman terveysjärjestölle WHO:lle keräykseen, jolla M es se D üs se ld or f Aina tuoretta luettavaa: www.kemia-lehti.fi. Jo toista vuotta sitten loppuunmyydyille messuille odotettiin eri puolilta maailmaa yhteensä yli 2 800:aa näytteilleasettajaa, joista viitisenkymmentä aikoi esitellä uusia biohajoavia ja biopohjaisia pakkausmateriaaleja. Tilaisuudet järjestetään Espoon Dipolissa 18.–19.5.2021. 37 3/2020 KEMIA Innovaatiopalkinnon julkistus syksyllä Kemianteollisuus ry:n Innovaatiopalkinnon finalistien ja voittajien julkistaminen on siirretty syksyyn. Suomalaisen kemianteollisuuden lippulaivoihin kuuluva Kemira täytti tasan sata vuotta 26. maaliskuuta 2020. Kemiran liiketoiminnan segmentit ovat selluja paperiteollisuus, vedenkäsittely ja energiasektori. lokakuuta. Interpack 2020 -messut siirtyvät ensi vuoteen Kemira juhli satavuotisiaan lahjoituksella WHO:lle hankitaan suojavarusteita koronaepidemian etulinjassa työskentelevälle terveydenhuollon henkilöstölle. Pakkausalan kansainvälinen suurtapahtuma Interpack 2020 lykkääntyy koronapandemian vuoksi ensi vuoteen. Yhtiö juhli pitkää taivaltaan työn merkeissä pitämällä tuotantolaitoksensa käynnissä ja jatkamalla kriittisen tärkeiden tuotteiden toimittamista asiakkailleen myös keskellä poikkeustilaa. Tapahtuman järjestäjä Messe Düsseldorf on ilmoittanut, että Interpackin uudet päivämäärät ovat 25.2.–3.3.2021. Edellisen, vuonna 2018 myönnetyn Millennium-palkinnon sai tutkija Tuomo Suntola atomikerroskasvatuksen (ALD) kehittämisestä. Tätä nykyä suomalaisyhtiö on maailman johtavia vesikemian osaajia. Työ jatkuu myös Kemiran tutkimuskeskuksessa Espoossa. Millennium-voittaja selville ensi vuonna Tekniikan Akatemia on siirtänyt vuoden 2020 Millennium-teknologiapalkinnon voittajan julkistustilaisuuden, palkintoseremonian ja Millennium Innovation Forum -tapahtuman vuoden verran eteenpäin
040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Uutuus myös mahdollistaa pintamaalauksen kahteen kertaan. kesäkuuta. Vuonna 1971 perustettu Labquality tarjoaa laadunarviointia ja laadunvarmistusta lääketieteellisille laboratorioille. KiiltoClean ja Plum Safety Aps toimivat jatkossa liikekumppaneina, jotka myyvät toistensa tuotteita. Yhtiö työllistää noin 50 henkeä. COR Group osti Labquality Oy:n www.kemia-lehti.fi Kysy lisää ja varaa paikkasi 27. Numero 4/2020 ilmestyy Numero 4/2020 ilmestyy 17. Myyjänä oli omistajakunta, johon kuului muun muassa sairaanhoitopiirejä, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry. 040 770 3043 Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Teemoina mm. KEMIA Kemi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 38 KEMIA 3/2020 UUTISIA Suomalainen terveysalan konserni COR Group on ostanut Labquality Oy:n koko osakekannan. 17. Laboratoriolääketieteen näyttelyja kongressitapahtuma Labquality Days järjestetään seuraavan kerran 11.–12. Tanskassa ja Saksassa toimiva yksikkö on silmähuuhteiden, laastareiden ja ensiapuasemien johtava erikoisvalmistaja. • Kiertotalous • Biotalous • Ympäristö Haluatko alan tuoreet uutiset sähköpostiisi. Yhdistelmä hidastaa palon leviämistä ja estää savun muodostumista, ja sillä on korkein mahdollinen palosuojaluokitus B-s1, d0. kesäkuuta. COR Groupin palveluksessa työskentelee 3 600 terveydenhuollon ammattilaista. Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Kemi KEMIA Kemia-lehti on myös facebookissa www.facebook. helmikuuta 2021.. Labqualitylla on 6 500 asiakasta reilussa 50 maassa, ja yrityksen vuoden 2019 liikevaihto oli kahdeksan miljoonaa euroa. Yrityskaupan jälkeen Labqualityn toiminta jatkuu osana COR Group -konsernia. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 225 miljoonaa euroa. Yksikkö sulautetaan Lifcon Dental-yksikköön. toukokuuta mennessä. Järjestely ei vaikuta yhtiön asiakassuhteisiin eikä yhteistyökumppanuuksiin. KiiltoClean luopui turvatuoteyksiköstään KiiltoClean Oy on myynyt Workplace Safety -yksikkönsä ruotsalaisen Lifco Ab:n tytäryhtiölle Plum Safety Apsille. com/kemia-lehti Tikkurila parantaa puun palosuojaa Maalinvalmistaja Tikkurila on tuonut markkinoille uuden palosuojamaalausyhdistelmän, joka parantaa teollisesti maalattujen puurakennusten turvallisuutta. Lisäksi yhtiö tuottaa sertifiointija koulutuspalveluja sosiaalija terveydenhuollon organisaatioille
Valtaosa uusista stipendiaateista opiskelee kemiaa tai kemiantekniikkaa ammattikorkeakouluissa. Kesän tullen lukuhetket voi siirtää vaikka luontoon. ”Suomi tunnetaan kemian alalla innovatiivisena maana, ja juuri kehitystyössä tarvitaan uusia osaajia. Kauppi aloitti kemiantekniikan opinnot viime syksynä monimuotototeutuksena, jota Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa nyt ensimmäistä kertaa. 3/2020 KEMIA Sc an st oc kp ho to Kaikkiaan 175 kemian alan opiskelijaa on saanut stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. YLI KUUSITUHATTA VUOSIKERTAA Kemia-lehden vuosikertoja jaettiin nyt toisen kerran alan opiskelijoille. Lisätietoja stipendihankkeista löytyy osoitteesta www.kemia-lehti.fi > Stipendit. Yhtiö on osa suomalaista Algol-konsernia, joka on mukana myös Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Toukokuun lopulla on lukiolaisten vuoro. Vuylsteken mukaan kesätyöntekijät antavat vakituisille työntekijöille mahdollisuuden päivittää omaa tietämystään. ”Oppilaitokset ovat aina vahvoja yhteistyökumppaneita”, Jaakola sanoo. ”Parhaita tuloksia syntyy, kun pitkän linjan osaamiseen päästään yhdistämään uusia ideoita”, Vuylsteke sanoo. 39. Hän on opiskellut aiemmin farmaseutiksi. Itseäni kiinnostaa erityisesti prosessikemia.” Kaupin mielestä on ollut jopa helpottavaa, että opiskelu on onnistunut koronapandemian aikana kokonaan etänä. ”Mukavaa päästä seuraamaan alaa lehden kautta”, ilahtuu Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jenni Kauppi, joka kertoo olleensa aina kiinnostunut luonnontieteistä. ”Kemia ja kemiantekniikka ovat tulevaisuuden aloja globalisaation ja ympäristöhaasteiden maailmassa. ”Tuleville ammattilaisille kemian ala on kiinnostava – alalla pääsee vaikuttamaan paitsi pelin sääntöihin myös kehityksen suuntaan.” Algol Chemicals tarjoaa teollisuusLehtistipendejä kemian opiskelijoille ja erikoiskemikaaleja sekä polymeereja teollisen tuotannon prosesseihin. Algol Chemicalsin asiakaskokemustiimin vetäjä Tiia-Lila Vuylsteke näkee opiskelijat arvokkaana voimavarana tulevaisuuden kasvulle. Myös kiertotalous ja terveysteknologia kiinnostavat. Kehitystyötä tarvitaan esimerkiksi cleantechja terveysteknologia-aloilla.” Tulevaisuuden tekijät arvokkaita yrityksille Kemian opiskelijat ovat tärkeitä stipendihanketta rahoittaneille opiskelijakummeille, Algol Chemicals Oy:lle ja SGS Finland Oy:lle. Opintojen ohella hän työskentelee farmaseuttina apteekeissa, ja töitä on riittänyt. ”Monimuotokoulutuksessa pärjääminen vaatii kunnianhimoa ja motivaatiota. Yhteistyökumppanit ovat mahdollistaneet stipendien jaon vuosien mittaan jo yli 6 000 nuorelle. Jaakola uskoo kemian, luonnontieteiden ja tekniikan alojen tarjoavan paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden ammattilaisille. Erityisesti lääketeollisuus houkuttaa Kauppia mahdollisena työnantajana. SGS Finland Oy:n liiketoimintapäällikkö Olli-Pekka Jaakola pitää stipendihanketta hyvänä tapana saada näkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Hankkeen kummeille Algol Chemicals Oy:lle ja SGS Finland Oy:lle opiskelijat ovat tärkeä tulevaisuuden voimavara. SGS Finland Oy muodostaa yhdessä SGS Fimko Oy:n kanssa SGS Finlandin, joka on Suomen johtavia tarkastus-, testaus-, verifiointija sertifiointipalveluja tarjoavia yrityksiä. Suurin osa opinnoista suoritetaan itsenäisesti, ja lähiopetusta on pari kertaa kuussa. Kemiasta innostuneille lukiolaisille on jaettu lehtistipendejä vuodesta 2013 lähtien. Yritykset puolestaan voivat tarjota yhteiskunnalle tukea kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämiseksi.” SGS Finland on tehnyt pitkään yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjonnut opiskelijoille myös kesätyöja harjoittelupaikkoja. ANSELMI NOUSIAINEN Opinnot on tänä keväänä toteutettu muualla kuin oppilaitoksissa
Viruksen genomin tunteminen auttaa tutkijoiden mukaan myös tulevaisuuden epidemioihin varautumisessa. Kun virus lisääntyy ihmisessä, sen genomiin syntyy pieniä mutaatioita. 40 KEMIA 3/2020 UUTISIA Helsingin yliopiston tutkijat pyrkivät selvittämään Sars-CoV-2-viruksen perimän lähes kaikkien Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koronapotilaiLaminaattija pakkausvalmistaja Walki on kehittänyt uuden, korkealaatuisen suojamateriaalin kertakäyttöisiä sairaalatekstiilejä varten. Forchem höyrystää nesteytetyn kaasun ja hyödyntää sen tuotantoprosesseissaan. Näin lääke imeytyy ja vaikuttaa paremmin. Sen sijaan muuttuneiden virusten perimä kertoo koronan maantieteellisestä levinneisyydestä, muuntautumisnopeudesta ja väestössä kiertävän viruspopulaation koosta. on sataprosenttisesti emoyhtiönsä omistuksessa. Koronaviruksen perimää kartoitetaan Helsingissä den näytteistä. Yrityksen mukaan kiinnostus keksintöön on Yhdysvaltain markkinoilla kasvussa. Berg & Co Ab:n (GWB) voimalaitosmittausliiketoiminnan. Helsinkiläisten tuottama sekvenssitieto julkaistaan mahdollisimman nopeasti julkisissa tietokannoissa, jotta tieto on heti myös muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden käytettävissä. HyXo osti GWB:n voimalamittaukset Laboratorio-, vedenkäsittelyja prosessilaitteita toimittava keravalainen HyXo Oy on ostanut Oy G. Nanoform USA Inc. Walki Groupin tuotantolaitokset sijaitsevat Suomen lisäksi Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä ja Kiinassa. W. Uutuuden nopeaa innovointia siivitti koronapandemia, jonka takia yhtiö sai lukuisia yhteydenottoja sairaaloista ja muualta terveydenhuoltosektorilta. Nanoform on kehittänyt palkitun tekniikan, jolla lääkeaineet kutistetaan nanokokoisiksi. Yhtiö priorisoi uuden materiaalin toimitukset muiden edelle, koska sairaalat ja hoivalaitokset ympäri maailman kärsivät akuutista suojatekstiilipulasta. Nanoformille tytäryhtiö Yhdysvaltoihin Helsinkiläinen lääkealan teknologiayritys Nanoform on perustanut tytäryhtiön Yhdysvaltoihin. Gasumilta nesteytettyä biokaasua Forchemille Energiayhtiö Gasum on solminut sopimuksen nesteytetyn biokaasun (LBG) toimittamisesta Forchemin mäntyöljytislaamolle Raumalle. Liiketoiminta sisältää Hachja Sentry-prosessimittalaitteiden jälleenmyyntioikeudet. Yhtiö alkoi käyttää nesteytettyä maakaasua (LNG) vuonna 2019, ja LNG:n käytöstä voi siirtyä vähäpäästöisempään LBG:hen ilman lisäinvestointeja. Suurin osa niistä ei vaikuta viruksen ominaisuuksiin, kuten taudinaiheuttamiskykyyn. Materiaalin repäisyluWalkilta suojamateriaali sairaalatekstiileihin Kertakäyttöisten sairaalatekstiilien kysyntä on roihahtanut moninkertaiseksi. Uusi Apron 45 -materiaali on ekstruusiopäällystetty polypropyleenikuitukangas, joka täyttää hoitoalan suojatekstiilien vaatimukset. Sekvenssitiedon avulla tunnistetaan tarkasti myös eri viruskannat ja niiden muuntautumiskyky. ”Jos toinen epidemia-aalto tulee esimerkiksi ensi syksynä, on tärkeää erottaa viruksen paikallinen leviäminen ulkomailta tuoduista viruskannoista”, sanoo tutkija Teemu Smura. GWB keskittyy kaupan jälkeen laboratorioliiketoimintaansa. Kangas on myös vedenja roiskeidenkestävä ja joustavana mukava kantajalleen. W al ki juus on korkea, joten se ei repeä tuotantoprosessissa. A do be St oc k Koronaviruksen perimää tutkitaan parhaillaan monessa maassa, joten sen muutoksia pystytään seuraamaan lähes reaaliajassa.
Noin sata vuotta sitten kuolonuhreja vaati tuhoisa espanjantauti, kun taas viime vuosikymmeninä pelkoa ovat kylväneet koronan sukulaiset, sarsja mers-virukset. Kiitokset kaikille äänestäjille!. Lehti on innostanut myös perhettäni.” ”Kemia-lehti on aina päivän kohokohta, kun se ilmestyy!” Kerro mielipiteesi ja voita luettavaa vuodeksi! 41 Numeron 2/2020 kiinnostavimmaksi äänestettiin juttu Uusi hiilidioksiditeollisuus nousee. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan lehden vuosikerta, voittajan valinnan mukaan Kemia-lehti, Uusiouutiset, TTT-lehti tai Tunne & Mieli. Lehden vuosikerran voitti Andreas Ekholm. Keskustelua ovat herättäneet niin ydinasevarustelu kuin kyberhyökkäyksetkin. Tiedemaailma on valtavan haasteen edessä yrittäessään estää vastaavien pandemioiden syntymisen tulevaisuudessa. Ystävälliset sanat ja yhteydenotot voivat nyt pelastaa monen yksinäisessä karanteenissa sinnittelevän päivän.” ”Päätoimittaja osaa aina avata elämän tärkeitä asioita hyvin.” ”Pidin artikkelien vahvasta tulevaisuudenuskosta ja positiivisuudesta. Tällaiset kiinnostavat jutut herättävät myös toivoa maapallon paremmasta tulevaisuudesta.” ”Tykkäsin varsinkin jutusta, jossa käytiin läpi koko hiilensidonnan tutkimuskentän tämänhetkinen tilanne.” ”Eniten kosketti juttu hypokoirasta pienen diabeetikkopojan turvana.” ”Nämä hypokoirathan ovat ihan uskomattomia.” ”Ihana ja ajankohtainen pääkirjoitus. Panostamalla nyt tutkimukseen saamme kuitenkin arvokkaan etumatkan uusia, yhä tuhoisampia viruksia vastaan. toukokuuta osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Toiseksi tuli Karvainen kuono työssä ja kolmanneksi pääkirjoitus Paranna elämääsi, ole ystävällinen. HANNA JUVONEN Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. KORONAVIRUKSEN LAANNUTTUA katse on käännettävä jo tulevaan. Koronavirus on osoittanut, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on. Äänestä suosikkiasi viimeistään 31. Siitä, kumpi voittaa, olemme tulevaisuudessa viisaampia. KORONAVIRUKSEEN KEHITETÄÄN kuumeisesti rokotetta, joka viimeistään pysäyttäisi sen etenemisen. PALAUTETTA NUMEROSTA 2/2020 ”Näin työpaikallani näytenumeron ja tämähän on aivan mahtava lehti.” ”Uusi hiilidioksiditeollisuus nousee oli ihan loistojuttu.” ”Juttu hiilidioksiditeollisuudesta osoitti, ettei hiilidioksidiakaan tulisi mieltää vain jätteeksi, josta pitää päästä eroon, vaan että sitä voi hyödyntää kuten muutakin materiaalien virtaa.” ”On hauska saada tietää, mitä kaikkea hiilidioksidista voikaan tehdä. Erityisen haastavia ovat eläimistä ihmiseen tarttuvat taudit, kuten tämä covid-19, joihin ihmisen immuunijärjestelmä ei ole ehtinyt sopeutua. 3/2020 KEMIA TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Tänä keväänä koko maailman on kuitenkin pysäyttänyt yllättävä vihollinen: nanometrien kokoinen koronavirus on hetkessä sulkenut koulut ja yritykset sekä ruuhkauttanut terveydenhuollon. Koronavirus ei ole ensimmäinen, eikä se myöskään tule olemaan viimeinen maailmalla riehunut epidemia. Globalisaation ja tiheän asutuksen myötä virukset pääsevät leviämään ennätyksellisen nopeasti – parissa kuukaudessa koronakin on jo tavoittanut Amazonin sademetsän eristyneet kansat. Koronavirus on käynnistänyt yhden ihmiskuntamme suurimmista kilpajuoksuista viheliäisiä taudinaiheuttajia vastaan. Viruksien nopea muuntelu ja lisääntyminen tekevät niistä kuitenkin vaikeasti torjuttavia. Näin kotiin teljettynä oli kiva lukea lehteä.” ”Sain lukiossa stipendinä Kemia-lehden vuosikerran, ja olen nauttinut jokaisesta numerosta. Ihmiskunnan suuri kilpajuoksu VIIME VUOSIKYMMENINÄ maailma on pelännyt suurvaltojen kasvavia jännitteitä. Mikä juttu sytyttää. Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden (3/2020) kiinnostavin
Ganna kollegoineen käynnisti maaliskuussa globaalin yhteistyöprojektin, johon on lähtenyt mukaan jo reilut 70 laboratoriota, yli sata tutkimusryhmää ja runsaat 600 tutkijaa useista huippuyliopistoista. Mielenkiintoisempia tuloksia on kuitenkin luvassa jo lähiaikoina, sillä pian potilasnäytteitä päästään vertaamaan niihin, jotka on testattu positiivisiksi Adobe Stock. ”Tietyt lääkkeet kohdistuvat tiettyihin geeneihin. Rokotetta riittää todennäköisesti aluksi vain riskiryhmiin kuuluville. Jos geenien mutaatiot liittyvät covid-19-sairauden vaikeusasteeseen, on mahdollista, että lääkettä voisi melko helposti ja nopeasti käyttää myös koronavirusinfektion hoitoon”, Ganna uskoo. Tätä selvitetään nyt ahkerasti ympäri maailmaa. Geeniperimä voi vaikuttaa ihmisen koronariskiin Covid-19 Host Genetics Initiative -projektiin osallistuu myös biopankkeja ja biopankkihankkeita. Tutkijat keräävät koronatartunnan saaneiden ihmisten näytteitä ja potilaiden kliinisiä tietoja muun muassa sairaaloista. Lisäksi tiedosta olisi hyötyä lääkäreille, jotka voisivat näin valita potilaille osuvimman hoidon ja asettaa heidät kiireellisyysjärjestykseen. Projekti myös laatii yhteisen analyysisuunnitelman. Yksi aiheen tutkijoista on Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (Fimm) työskentelevä Andrea Ganna, jonka alaa on tilastollinen genetiikka ja epidemiologia. Entä vaikuttavatko yksilön geenit siihen, kuinka vakavaksi infektio hänellä etenee. 42 KEMIA 3/2020 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Riippuuko sairastumisherkkyys covid-19-tautiin ihmisen omasta perimästä. ”Osalla covid-19-taudin oireet ovat lieviä, mutta toisille kehittyy vaikea keuhkokuume. Me haluamme etsiä potilaiden dna:sta mutaatioita, jotka voisivat selittää sitä, miten vakava taudista tulee”, Ganna kuvailee tutkimuksen tavoitetta. Apua lääkekehittäjille Yhteistyöprojektin tuottamasta geenitiedosta toivotaan apua ensinnäkin koronalääkkeiden kehitystyöhön. Näin koottavan informaation muodostama data voi paljastaa, onko yksilöllisellä geeniperimällä ja koronataudin välillä yhteyttä. Koska tutkimus on vasta alussa, analyysit tehdään toistaiseksi vertaamalla sairastuneita koko muuhun käytettävissä olevaan väestöaineistoon. Mukana ovat esimerkiksi UK Biobank Isosta-Britanniasta, Estonian Biobank etelänaapuristamme sekä suomalainen FinnGenhanke. ”Jos ilmenee, että osalla ihmisistä on alhainen geneettinen riski saada vakavia oireita, tätä tietoa voitaisiin käyttää hoidon priorisointiin.” Geenitiedon antama varoitus ihmisen perinnöllisestä alttiudesta infektion vaikeaan muotoon auttaisi lääkäreitä myös siinä vaiheessa, kun koronarokote saadaan valmiiksi ja markkinoille. FinnGen-hankkeen tiedot covid19-tautiin sairastuneista perustuvat terveydenhuollon rekistereihin, ja päivitettyyn tilanteeseen pohjautuvia tuloksia tuotetaan keskimäärin muutaman viikon välein. Niillä on jo valmiiksi genomidata biopankkinäytteen luovuttajista. Oppia sars-epidemiasta Covid-19 Host Genetics Initiativen roolina hankkeessa on kaikkien kerättyjen tietojen yhdenmukaistaminen ja genomitiedon tuottaminen, mikäli jollakin ryhmällä ei ole siihen mahdollisuutta
Alueen geenit esittelevät viruksen elimistön puolustussoluille, mutta ne toimivat eri ihmisillä eri tavoin. Tautia ehkäisemään kehitettiin rokote, jonka on jälkikäteen todettu nostaneen joidenkin ihmisten perinnöllisen riskin narkolepsian puhkeamiseen moninkertaiseksi. Helsingin lisäksi Ollila työskentelee Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa. Tällä kertaa HLAalueen geenit vain tavallaan hahmottivat tilanteen väärin.” Kuuma kysymys siis kuuluu, löytävätkö tutkijat myös sellaisia geenejä, jotka antavat ihmiselle suojaa uudelta koronataudilta – tai vaihtoehtoisesti ovat hänelle vaaratekijä. HLA-alueella sijaitsee ihmisen sairastumisalttiuden kannalta tärkeitä immuunitekijöitä. Sikainfluenssapandemia riehui maailmassa vuosina 2009–2010. ”Toisaalta sama geeni nimenomaan suojaa influenssalta. Näin kävi myös joukolla suomalaisia lapsia ja nuoria. Heillä narkolepsian puhkeamisen taustalla vaikuttivat sikainfluenssa ja perimän HLA-alue yhdessä. Niiden perusteella näyttää, että immuunipuolustuksen yksilöllisistä ominaisuuksista vastaavat HLA (Human Leucocyte Antigen) -alueen geenit voivat vaikuttaa myös koronaalttiuteen. Koronaviruksen tiedetään pääsevän soluun solukalvon angiotensiinikonvertaasientsyymin (ACE2) reseptorin kautta. Keskeinen geenialue Juuri HLA-geenialueeseen on suunnannut katseensa toinen Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkija Hanna Ollila, joka hänkin on mukana Andrea Gannan käynnistämässä yhteistyöprojektissa. Tällöin voisi ehkä löytyä geneettisiä eroja, jotka selittäisivät vakavasti sairastuneiden tautia. ”Nimenomaan tämän alueen geenit voivat vaikuttaa myös siihen, sairastuuko yksilö covid-19-tautiin vai ei”, Ollila sanoo. Hankkeeseen osallistuvia tutkijoita kiinnostavat myös 2000-luvun alun sars-epidemian aikana tehdyt tutkimukset. Tuloksia jo kesällä Vähemmän tunnettua on se, että sikainfluenssa lisäsi narkolepsiatapauksia myös niiden ihmisten joukossa, jotka eivät olleet rokotetta saaneet. 43 3/2020 KEMIA Geeniperimä voi vaikuttaa ihmisen koronariskiin mutta jotka ovat saaneet vain lieviä oireita. Kun HLA-alue esitteli sikainfluenssavirusta puolustussoluille, juuri kyseinen geeni ja muut altistavat tekijät vaikuttivat siihen, että mutaatiota kantava ihminen sai autoimmuunisairauksiin kuuluvan narkolepsian. Hanna Ollila luottaa parhaillaan tehtävän massiivisen tutkimustyön voimaan. Hän on aiemmin selvittänyt sikainfluenssan ja narkolepsian välistä yhteyttä, johon sama geenialue olennaisesti liittyy. Tätä entsyymiä koodaavasta geenistä on olemassa harvinaisia muunnelmia, jotka joutuvat pian tutkijoiden tarkempaan syyniin. ”Narkolepsiaan sairastuneilla oli kaikilla HLA-alueen geenivariaatio DQB1*06:02. Tautialttius saattaa olla myös yksilöllistä sen mukaan, millaisia geenejä sattuu kantamaan.. ”Tuloksia voi tulla jo alkavan kesän kuluessa.” ANNI TURPEINEN Lapset eivät saa koronatartuntaa kovin herkästi, ikäihmisille covid19-tauti taas muodostaa selvästi isomman riskin kuin muille. Geenimuunnosta esiintyy noin 25 prosentilla suomalaisista”, Ollila kertoo. Ainakin yksi kiinnostava epäilty on jo näköpiirissä
44 KEMIA 3/2020 Tieliikenne on merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomessa. Aerosolihiukkasia poistuu ihmisen hengitysteistä tämän puhuessa, yskiessä tai aivastaessa. Tämä johtuu kuitenkin osittain täyteaineen tiivistymisestä ajan myötä, joten luku ei yksiselitteisesti kuvaa ympäristöön päätyvän kumirouheen määrää. Asia käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreesta tutkimuksesta. Tut. Kosmetiikkaja hygieniatuotteiden Suomen suurin mikromuovin lähde on tieliikenne Ihmisen ulos hönkäisemä aerosolipilvi leviää esimerkiksi kaupassa hyllyväliköstä toiseen. Pe tt er i Pe lt on en /A al to -y lio pi st o muodostamat mikromuovipäästöt ovat muihin päästölähteisiin verrattuna pienet eli viitisen tonnia vuodessa. Levitessään pilvi laimenee, mutta siihen kuluu jopa minuutteja. Virtausten vietävissä Mallinnuksen kohteena olivat alle 20 mikrometrin kokoiset aerosolihiukkaTUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Koronavirus leijailee ilmassa pitkään Koronavirusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa oletettua pidempään. Tämän ansiosta vain muutama prosentti tekstiilien pesun ja kosmetiikkatuotteiden mikromuoveista pääsee vesistöihin. kijoiden mukaan tärkeintä on välttää vilkkaita sisätiloja. A do be St oc k Renkaiden kulumisesta syntyy runsaasti mikromuovipäästöjä. Muihin ihmisiin kannattaa siis edelleen pitää kunnon turvavälejä. Laaja selvitys on ensimmäinen laatuaan. Näin pienet hiukkaset eivät vajoa lattialle vaan jäävät ilmaan joko paikalleen tai liikkuvat ilmavirtauksien mukana eteenpäin. Pelkästään ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy vuosittain noin 5 000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä. Suomen merialueen roskaantumisen lähteet -raportin voi lukea Syken verkkosivuilta. Pyydyksistä irtoaa 17 tonnia ja kalankasvatuksen materiaaleista 30 tonnia mikromuovia vuodessa. Tekonurmikenttien täyteaineena käytettävää kumirouhetta joudutaan lisäämään kentille noin 1 000–6 000 tonnia vuodessa. Kuivassa yskässä, joka on nykyisen koronataudin tyypillinen oire, hiukkaskoko on tyypillisesti vajaat 15 mikrometriä. Vertailun vuoksi: muovituotteiden raaka-aineista eli muovipelleteistä arvioidaan aiheutuvan vuositasolla noin 360 tonnin mikromuovipäästöt. Keinokuituisten tekstiilien pesussa muodostuu suunnilleen yhtä paljon mikromuovipäästöjä kuin niitä syntyy muovipelleteistä eli enimmillään noin 290 tonnia vuodessa. Vain osa vesistöihin Jätevedenpuhdistamot poistavat tehokkaasti mikromuovia yhdyskuntavesistä. set. Video aerosolipilven etenemisestä löytyy Youtubesta hakusanalla Aaltoyliopisto. Muovihituset kulkeutuvat mereen lumenkaadon, hulevesien, ilman ja pintavaluman kautta. Aerosolipilvi leviää tällöin myös laajemmalle ympäristöön. Näin sanovat suomalaistutkijat, jotka ovat mallintaneet pikkuruisten hiukkasten liikkeitä supertietokoneella. ”Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja lähelle samaa paikkaa saapuu toinen ihminen, ilmassa leijuvat äärimmäisen pienet koronavirusta sisältävät aerosolihiukkaset voivat päätyä tämän toisen hengitysteihin”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen. Suomen merivesiä pilaavat kuitenkin muun kuormituksen lisäksi myös kalastuksesta ja kalankasvatuksesta aiheutuvat mikromuovipäästöt. Tutkimus jatkuu edelleen Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston voimin
Tämä selvisi VTT:n tutkimuksessa, johon osallistuivat myös elintarvikeyritykset Gold&Green Foods, Raisio ja Valio sekä entsyymivalmistaja Roal. Monet fodmap-yhdisteitä sisältävät ruoka-aineet ovat kuitenkin hyviä kuidun, ravintoaineiden ja kasviproteiinien lähteitä. Tutkimuksen tulokset on lisensoitu kansainväliselle lääkeyhtiölle Takedalle, ja työ on jatkunut Yhdysvalloissa, jossa on tehty ensimmäiset alustavat kokeet keliakiaa sairastavilla ihmisillä. Samalla muodostuu kaasuja, jotka saavat vatsan kiprisFodmap-yhdisteitä esiintyy erityisesti terveellisessä kasvispainotteisessa ruuassa, jota monet vatsaoireiden pelossa karttavat. Galaktaania on runsaasti muun muassa palkokasveissa, fruktaania monissa viljoissa. ”Havainnot tukevat ajatusta, että saattaa olla mahdollista uudelleenohjelmoida immuunijärjestelmä keliakiapotilailla ja ohjeistaa T-lymfosyyttejä sietämään gluteenia”, sanoo tutkija ToHelsingin yliopistossa on kehitetty siedätyshoito keliakiaan. Erityisen kiinnostavaa heistä oli entsyymien teho palkokasveihin, sillä markkinoilla ei toistaiseksi ole fodmap-ruokavalioon sopivia palkokasvituotteita. Kohti ruokauutuuksia Fodmap-yhdisteitä pilkkovat entsyymit osoittautuivat toimivan monenlaisissa olosuhteissa ja ruokaprosesseissa. Toistaiseksi keliakian ainoa hoito on pysyvä täysin gluteeniton ruokavalio. 45 3/2020 KEMIA telemään. Projektissa käytettiin sekä VTT:n tuottamia että kaupallisia entsyymejä. Menetelmä rakennettiin professori Seppo Meren tutkimusryhmässä. Kun tutkijat ruiskuttivat nanokokoisia gliadiinihiukkasia hiirten vereen, Vehnä, ohra ja ruis voivat ehkä tulevaisuudessa kuulua myös nykyisten keliaakikkojen ruokapöytään. Näin yhdisteet kulkeutuvat paksusuoleen, jossa suolistomikrobit käyttävät ne ravinnokseen. Tutkimus kohdistui kahteen keskeiseen fodmap-yhdisteeseen eli galaktaaniin ja fruktaaniin. Fodmap-yhdisteiden poistaminen härkäpapuja herneproteiinijakeista sekä ruis-, grahamja vehnäjauhoista onnistui entsyymeillä hyvin. Lisäksi immunologiseen toleranssiin liittyvien geenien ilmentyminen aktivoitui. Fodmap-yhdisteiden poisto suitsii vatsanpuruja Siedätyshoito saattaa parantaa keliakian A do be St oc k Kun mahavaivoja aiheuttavat fodmapyhdisteet hajotetaan entsyymien avulla, ruuasta tulee vatsalle ja suolistolle hellävaraisempaa. niiden tulehdus ja kudosvauriot vähenivät merkittävästi. Jos potilaat voidaan jatkotutkimuksissa siedättää gluteenille, hoito saattaa johtaa keliakian paranemiseen. Amerikkalaistulosten mukaan keliakiapotilaiden nanohiukkashoito vaimentaa tai vähentää tulehdusta aiheuttavia gliadiinispesifisiä T-soluja veressä. bias Freitag. A do be St oc k Tutkijat testasivat entsyymejä erilaisissa kasvipohjaisissa ja lihaa korvaavissa ruuissa sekä leipomotuotteissa. Kun fodmap-ruokia oireiden pelossa vältellään, jäädään vaille niiden terveyshyötyjä. Sen jälkeen potilaat voisivat syödä gluteenia sisältäviä viljapohjaisia ruokia ilman oireita. Fodmap-yhdisteet (fermentoituvat oligosakkaridit, disakkaridit, monosakkaridit ja polyolit) ovat lyhytketjuisia hiilihydraattimolekyyleja, jotka imeytyvät huonosti ihmisen ohutsuolessa. Tutkija Antti Nyyssölän mukaan tuloksia voidaankin jatkossa hyödyntää paitsi akateemisessa tutkimuksessa myös uusien elintarvikkeiden kehitystyössä.. Hoidossa immuunijärjestelmä ohjataan toimimaan uudella tavoin gliadiinia sisältävien nanopartikkelien avulla
Kvanttimekaniikka on myös kemian työkalu Väitöksensä jälkeen Karoliina Honkala työskenteli lähes kolme vuotta katalyysitutkimuksen huippuyksikössä Tanskan teknillisessä korkeakoulussa. • Akatemiatutkija 2006–2012, Suomen Akatemia/Jyväskylän yliopisto. ”Sähköiset yhteydenpitovälineet ovat tulleet tutuiksi, ja kollegat tekevät upeaa työtä siirtäessään kursseja ja opetusta verkkoon. Kvanttimekaniikkaan perustuvan teorian kehitti yhdysvaltalainen Walter Kohn, joka palkittiin siitä vuoden 1998 kemian Nobelilla. • Yliopistotutkija 2012–2016, Jyväskylän yliopisto. ”Koronan vaikutukset laskennalliseen kemiaan ovat olleet vähäisiä. 46 KEMIA 3/2020 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Karoliina Honkala Laskennallinen katalyysitutkija Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. • Filosofian maisteri (teoreettinen fysiikka) 1996, filosofian tohtori (fysikaalinen kemia) 2001, Oulun yliopisto. ”Opiskelijat saattavat kokea kvanttimekaniikan kaukaiseksi ja ajatella, ettei se liity kemiaan ollenkaan. Matikan lisäksi lempiaine oli fysiikka, mutta hän suoritti myös kaikki Sotkamon lukiossa tarjolla olleet kemian kurssit. Maisteriksi valmistuttuaan Honkala aloitti pintafysiikan jatko-opinnot Helsingin yliopistossa mutta palasi vuoden kuluttua Ouluun, jonne hänen toinen ohjaajansa Kari Laasonen oli nimitetty fysikaalisen kemian professoriksi. • Berzelius-mitali 2015, Nordic Catalysis Society. • Fysikaalisen kemian dosentti 2006, Jyväskylän yliopisto. Karoliina Honkala Karoliina Honkala Professori Karoliina Honkala tutkii katalyytteja ja katalyyttisiä reaktioita tekemällä niistä tietokonemallinnuksia. Kvanttimekaniikka on fysiikan osaalue, mutta Honkala korostaa sen merkitystä myös kemialle. • Post doc -tutkija 2005–2006, Suomen Akatemia/Jyväskylän yliopisto. • Syntynyt Kuusamossa vuonna 1973. Tietokonelaskentaan perustuva tutkimus sujuu kuitenkin entiseen tapaan, kun laboratorioon ei ole tarvetta mennäkään. Todellisesta katalyytistä tehdään laskentaa varten yksinkertaistettu, tyypil. ”Viihdyin ja verkostoiduin Tanskassa todella hyvin”, professori hymyilee. Ehkä tästä seuraa, että opetustavat muuttuvat tulevaisuudessakin, kun palaamme arkeen.” Honkala piti laskemisesta jo kouluaikoinaan. ”Puhdas matematiikka ei innostanut, ja halusin ymmärtää fysiikan ilmiöitä”, Honkala muistaa. • Harrastukset: ulkoilu koiran kanssa, ryhmäliikunta, dekkarit ja muu kirjallisuus. • Tutkija 1997–2002, Oulun yliopisto. ”Myös sähkömagneettisen säteilyn ja atomien tai molekyylien vuorovaikutusten sisäistäminen edellyttää kvanttimekaniikkaa. • Apulaisprofessori 2002–2004, Tanskan teknillinen korkeakoulu. Tunneloituminen on puhtaasti kvanttimekaaninen ilmiö”, hän luettelee. • Tutkija 1996–1997, Helsingin yliopisto. Esimerkiksi kovalenttista sidosta ei voi käsittää ilman kvanttimekaniikkaa. • Kemian apulaisprofessori 2016–2017, Jyväskylän yliopisto. SISKO LOIKKANEN Koronaepidemia on pannut kaiken uusiksi myös yliopistoissa. Honkala hyödynsi jo väitöstutkimuksensa tietokonemallinnuksissa tiheysfunktionaaliteoriaa, joka kuuluu hänen työkaluihinsa edelleen. Väitöskirjassaan hän tutki pienten molekyylien, kuten hapen, hiilimonoksidin ja typpimonoksidin adsorptiota alumiinija palladiumpinnoilla sekä hiilimonoksidin hapetusta palladiumilla. Näin jatkuu, jos tietokoneet vain pysyvät pystyssä”, naurahtaa professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopistosta. ”Tiheysfunktionaaliteoria eli lyhyesti DFT on materiaalitutkimuksen työhevonen, jossa yhdistyvät laskennallinen tehokkuus ja kelvollinen tarkkuus”, Honkala kuvailee. Suomeen paluun aika koitti, kun Honkalan nykyinen kollega, akatemiaprofessori Hannu Häkkinen sai katalyysitutkijan houkuteltua Jyväskylään. ”Muutaman välivaiheen” kautta myös Honkalan tohtoriopintojen suunta vaihtui fysikaaliseen kemiaan. Kvanttimekaniikka liittyy myös pintakemiaan, materiaalimallinnukseen ja katalyysiin. • Laskennallisen nanokatalyysin professori 2017–, Jyväskylän yliopisto. Koulun jälkeen tuore ylioppilas suuntasi Oulun yliopistoon opiskelemaan teoreettista fysiikkaa. DFT-teorian avulla voidaan tutkia kiinteiden katalyyttien ominaisuuksia ja reaktiivisuutta, joista Honkala on erityisen kiinnostunut. Luennot pidetään etänä, laboratoriokurssit ovat kokonaan katkolla. • Perhe: aviomies ja 12-vuotias poika. Honkalan mukaan yliopisto-opettajat ovat sopeutuneet tilanteeseen hienosti. Klassinen mekaniikka ei riitä sen selittämiseen. • Ylioppilas 1992, Sotkamon lukio. Tosiasiassa kvanttimekaniikkaa tarvitaan lukuisten kemian keskeisten kysymysten ymmärtämiseen”, professori tähdentää. Siellä tämän työtä rahoitti alkuun Suomen Akatemia, ensin tutkijatohtorin ja sitten akatemiatutkijan nimikkeellä
Hakemusten laatimiseen kuluu todella paljon aikaa, joka on pois muusta tekemisestä”, hän huomauttaa. Lisäksi häntä askarruttaa rajapintojen merkitys katalyysissa. ”Dekkarit ovat vastapainoa työlle ja nollaavat aivoja. Oman tieteenalansa Karoliina Honkala näkee vastaisuudessa nousevan yhä keskeisempään asemaan koko maailmassa. sisko.loikkanen@gmail.com Jy vä sk yl än yl io pi st o Professori Karoliina Honkala haluaa kannustaa nuoria kemian opintoihin. ”Käytämme DFT:llä laskettuja reaktioja aktivaatioenergioita kineettisten simulaatioiden syöttöparametreina, mikä parantaa kineettisten tulosten luotettavuutta”, hän kertoo. Heterogeeninen katalyytti koostuu kantajasta ja aktiivisesta metallista, ja jotkin katalyyttiset reaktiot tapahtuvat metallin ja kantajan rajapinnalla. Ikävintä on, että uurastus valuu usein hukkaan. Hän haluaisi selvittää syyt siihen, miksi lähtöaineesta syntyy useita erilaisia tuotteita. Hän viihtyi silti muiden ratsujen selässä vielä pitkään sen jälkeenkin. Tämän mahdollistaa se, että tiheysfunktionaalilaskuissa tarvittavat suurteholaskentatietokoneet ovat kehittyneet entistä nopeammiksi. Honkalaa kiinnostaa myös katalyyttisen reaktion valikoivuus. Lisäksi hän on kirjojen suurkuluttaja ja kirjaston vakioasiakas. ”Kemia ja katalyysikemia ovat tulevaisuudessa tärkeitä tutkimusaloja ihmiskunnalle, kun ilmastonmuutoksen ongelmia ratkotaan tai etsitään korvaavia raaka-aineita raakaöljylle.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Jyväskylän yliopistosta valmistuvat maisterit ja tohtorit työllistyvät mielenkiintoisiin tehtäviin sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.”. Pidän erityisesti brittiläisistä ja pohjoismaisista dekkaristeista, suomalaisista esimerkiksi Leena Lehtolaisesta ja Ilkka Remeksestä. 47 3/2020 KEMIA lisesti vain muutamista kymmenistä yksittäisistä atomeista koostuva malli. Malli on sitä parempi, mitä paremmin tutkittavan katalyytin ominaisuudet tunnetaan ja voidaan luonnehtia. ”Tutkimusmäärärahojen niukkuus tuntuu valtavana hakemusrumbana. Muutakin kirjallisuutta toki luen.” Poikkeustila on tosin muuttanut elämää tältäkin osin. Honkalaa mietityttää etenkin yliopistojen tiukka rahatilanne, joka teettää professoreilla liikaakin työtä. ”Neste-kiinteäkatalyyttirajapinta on tärkeä vaikkapa elektrokatalyysissa mutta toki myös heterogeenisessa katalyysissa, jos lähtöaineet ovat alun perin nestefaasissa.” Yliopistojen rahoitus huolettaa Karoliina Honkala oli nuorempana aktiivinen kouluratsastaja, mutta hän joutui luopumaan omasta hevosesta Tanskaan lähtiessään. ”Kodin ulkopuoliset harrastukset ovat tauolla, eivätkä pojan kaveritkaan käy kylässä.” Sen sijaan myös kotona tulee pohdittua työasioita. Kun rahoitus myönnetään vain pienelle osalle hakijoista, moni jää väistämättä rannalle. ”Viime vuosina aika ei enää ole riittänyt tähän ihanaan, lähellä sydäntäni olevaan harrastukseen.” Nykyisin hän ulkoilee perheensä ja kaksivuotiaan jackrusselinterrierin Nuksun kanssa. Tutkimustyössään Honkala hyödyntää myös kineettistä mallinnusta, joka hänen mukaansa tuo syvempää ymmärrystä katalyysin etenemisestä. DFT:n pohjalta tutkitaan yhä mutkikkaampia katalyytteja ja reaktioita. ”Nuksusta parasta ovat metsälenkit, jotka viikonloppuisin venyvät parituntisiksi.” Honkala käy myös ryhmäliikuntatunneilla
”Sehän osoittaa, että kemikaalien haitat on läpäisevästi huomioitu EU:ssa. kun ei olla suoranaisen kemikaalilainsäädännön alueella”, Malm toteaa. 48 KEMIA 3/2020 dännön hakukone, jolla halutaan auttaa pienyrityksiä selviämään lakilabyrintissä. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu kemikaalitiedon tuottaminen, käsittely ja riskien arviointi. Sitä seurasivat biosidiasetus ja PIC-asetus, joka käsittelee vaarallisten kemikaalien tuontia ja vientiä. Euroopan komissio on jo julkaissut Green Dealiin kuuluvan kiertotalouden toimintaohjelman, ja kesällä julkaistaan uusi kemikaalistrategia. Tällainen kehitys on hänen mielestään positiivista. Kaikki unionialueella valmistettavat ja sinne maahantuotavat aineet piti tutkia ja saada rekisteriin. ”Toinen vaihtoehto on, että varmistetaan yhteistyön toimivuus viranomaisten välillä esimerkiksi aineiden arvioinnissa. Kun aineita yksi kerrallaan havaitaan haitallisiksi ja niiden käyttöä rajoitetaan, tilalle otetaan yhä uusia, vaikutuksiltaan tuntemattomia tulokkaita. Ehkä keinoista käytetään kumpaakin.” Aukkoja universumissa Selvyyttä tarvitaan myös aineviidakkoon. Niiden turvallisuutta pyritään lisäämään myös muun KATJA PULKKINEN EU:n uusi vihreän kehityksen ohjelma Green Deal voi tuoda uusia tehtäviä myös Euroopan kemikaalivirastolle Echalle. Green Deal tähtää myös kemikaalien lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamiseen, mutta vielä toistaiseksi sirpaleinen lainsäädäntö aiheuttaa turhaa työtä sekä yrityksille että viranomaisille. Pian työpöydälle tuli kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista säätelevä CLP-asetus. ”Meillä on lähes sata kemikaaleihin liittyvää lakia”, Malm laskee. Se on komission tilaama kemikaalilainsääKymmenientuhansien kemikaalien hallinta ajaa helposti sekä yritykset että viranomaiset oravanpyörään.. ”Vihreän kehityksen ohjelma voi avata meille mahdollisuuden tarjota osaamistamme kokonaisuuden hallinnassa”, sanoo Echan varapääjohtaja Jukka Malm. Tällainen on yleistä esimerkiksi perfluoratuissa aineissa. ”Tietoa, jota sekä teollisuus että viranomaiset ovat Reachin kautta tuottaneet valtavin investoinnein, voidaan näin käyttää sekä kemikaalilainsäädännön ytimen että ympäröivän lainsäädännön toimeenpanoon.” Päällekkäisyyksien vähentäminen voisi puolestaan toteutua kahdella tavoin. ”Nykyistä tehtäväjakoa saatetaan muuttaa, mikä voisi tarkoittaa kemikaalivirastolle uusia lainsäädännöllisiä tehtäviä”, Malm sanoo. Nykyisin virasto toimii myös monipuolisena asiantuntijana EU-työssä, kun vaikkapa työpaikkojen haitallisille aineille asetetaan raja-arvoja tai tuotetaan alan työkaluja eri toimijoiden käyttöön. Työnkuva muutoksessa Kun Echa perustettiin, sen päävastuuna oli kemikaaliasetus Reachin edellyttämä kemikaalien rekisteröintiurakka. Niissä voi olla päällekkäisyyttä tai jopa ristiriitaisuuksia eri lainsäädäntöalueiden välillä.” Alkuvuonna avattu EUCLEF-palvelu on esimerkki Echan osaamisesta. Virasto toivoo voivansa valjastaa ne käyttöön entistä laajemmin, kun EU alkaa toteuttaa vihreän kehityksen ohjelmaansa. ”Yritykset voivat nyt hakea käyttämiään kemikaaleja ja katsoa, missä kaikissa laeissa niitä käsitellään”, Malm selventää. ”Esimerkiksi kiertotalousja kestävyystyössä kemikaalien hallintajärjestelmät ovat avainasemassa silloinkin, Vihreän kehityksen ohjelma vie Kemikaalivirastoa uusille urille Euroopan kemikaalivirastoon on kertynyt paljon tietoa, tiedonhallinnan työkaluja ja kokonaisuuksien osaamista. Kun materiaalivirroissa kiertää kymmeniätuhansia kemikaaleja, niiden hallinta ajaa helposti sekä yritykset että viranomaiset oravanpyörään
Arkisten esineiden tuotantoketjujen toimijoiden täytyy vuodesta 2021 alkaen kirjata tietokantaan kaikki ne tuotteet ja tuotteiden osat, jotka sisältävät niin kutsuttuja SVHC-aineita eli huolta aiheuttavia aineita. Versiota voivat kokeilla erilaisten tuotteiden maahantuojat, valmistajat ja myyjät. ”Tämä on juuri sellaista kokonaisuuksien yhteen liimaamista, jota kemikaalivirasto mielellään tekee”, viraston varapääjohtaja Jukka Malm huomauttaa. 49 3/2020 KEMIA Ec ha Uuden SCIP-tietokannan testiversio julkaistiin helmikuussa. Balduyckin mukaan esimerkiksi autoteollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa on pitkälle kehitettyjä haitallisten aineiden kirjausjärjestelmiä. ”Vastaisuudessa pyrimme palvelemaan kierrättäjien yhä moninaisempia tiedontarpeita”, hän sanoo. Tietokantaan ilmoitetaan esimerkiksi tekstiilit, laitteet ja kulkuneuvot silloin, kun niissä tai niiden jossakin osassa on SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia. ”Tietojen siirtoon tarvitaan tällöin vain toimiva ohjelmarajapinta. Tietokantaan ilmoitetaan esineiden sisältämät haitalliset aineet.. Tietokantaa voidaan jatkossa monipuolistaa esimerkiksi erilaisilla käyttönäkymillä, hakutoiminnoilla ja datan visualisoinnilla. Vaikkapa muovinkierrätysyritykset tarvitsevat hänen mukaansa tietoa ainesisällöistä, ei niinkään yksittäisistä tuotteista ja tuotemerkeistä. ”Tuotteelle voi jo kokeiluluontoisesti luoda rekisteröintilomakkeen ja katsoa, mitä tietoja täytyy ilmoittaa ja kuinka se tapahtuu.” Lisäksi yritykset voivat testata sitä, kuinka tietokantaan siirretään tietoja niiden omista järjestelmistä. Balduyck arvioi tietokannan hyödyttävän aluksi eniten kuluttajia ja haitallisten aineiden käsittelijöitä. SCIP-tietokannan tarkoitus on hyvin ajankohtainen: edistää kiertotalouden puhtaita materiaalikiertoja. Kemikaaliviraston uudessa kodissa yhdistyvät tyylikkäästi vanha ja uusi. Uuden tietokannan testaus hyvässä vauhdissa Kemikaaliviraston rakentaman SCIP-tietokannan testikäyttö on lähtenyt sujuvasti käyntiin. SCIP tulee sanoista Substances of Concern in articles as such or in complex objects (products). Theodor Höijerin suunnittelema, vuonna 1899 valmistunut suojeltu rakennus toimi alkujaan puusepänverstaana. ”Jo ensimmäisen kuukauden aikana testiversioon kirjautui liki 1 500 käyttäjää”, kertoo tietokannan rakentamista koordinoinut Echan Bo Balduyck. Sen ympärille noussut uusi toimistotalo on L-Arkkitehtien käsialaa. Sitten tietokantaan voidaan viedä kerralla jopa tuhannen esineen tiedot.” Echa kehittää parhaillaan rajapintojen toimivuutta yhdessä useiden teollisuudenalojen edustajien kanssa. Kehittäminen jatkuu SCIP-tietokannan virallinen versio avataan lokakuun lopussa, mutta sen kehittämistä jatketaan vielä sen jälkeenkin
Varapääjohtaja Jukka Malm kertoo uusien tilojen antaneen henkilöstölle uutta energiaa. Jollain tavalla poikkeustila tuntuu hiovan ihmisiä yhteen.” KATJA PULKKINEN Kemikaalien hallintajärjestelmät ovat avainasemassa, kun kehitetään kiertotaloutta ja kestävyyttä, Jukka Malm sanoo. Monien aineiden osalta asiat ovat kunnossa, mutta jotkin vaativat jatkotoimia, jotta niihin liittyviä haittoja voidaan vähentää. Se ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Sen sijaan Echan lukuisille komiteoille etätyöskentely on uutta. Suurin osa universumin aineista on kuitenkin sellaisia, että niitä ei vielä osata sijoittaa mihinkään ryhmään. Reachevaluoinnin kautta tarvitaan lisää testausta.” Reach ei ole valmis Kemikaaliturvallisuustyö tarjoaa pohjan muun muassa sille, että kemikaaleKemikaalivirasto ehti juuri muuttaa uusiin tiloihin, kun koronapandemia ajoi sen väen etäyhteisöksi. Sen virasto on jakanut edelleen ryhmiin, joiden perusteella aineiden riskinhallintaa voidaan hahmottaa ja helpottaa. Poikkeusoloissa työ jatkuu tilannetta seuraten ja ihmisiä kuunnellen. Ec ha. ”Teollisuus on siirtymässä pitkäketjuisista pfas-yhdisteistä lyhytketjuisiin mutta ei välttämättä tiedä sitä, ovatko ne todella turvallisempia”, Malm kuvailee. ”Mutta työntekijöillä on erilaisia perhetilanteita, kuten pieniä lapsia. Se onnistui hyvin. Nyt paiskitaan etätöitä. 50 KEMIA 3/2020 muassa OECD:ssä. Ensimmäiset kuukaudet osoittivat, että ne todella aktivoivat ihmiset olemaan vuorovaikutuksessa.” Kun koronavirus maaliskuussa otti kuristusotteen arjesta, myös kemikaaliviraston kasvotusten yhdessä tekeminen katkesi. ”Rakennus on suunniteltu edistämään sisäistä yhteistyötä. Yritämme kuitenkin pitää tiimikokouksia ja pysyä kärryillä siitä, miten ihmiset voivat.” Jukka Malmin mukaan viraston hallintoneuvoston kokous järjestettiin tilanteen takia ensi kertaa sähköisesti. Esimerkiksi italialaiset ja espanjalaiset ovat hyvin huolissaan läheisistään epidemian ydinalueilla”, hän kuvailee. Helsingissä sijaitseva kemikaalivirasto muutti tammikuun alussa Punavuoren Annankadulta Hietalahden Telakkarantaan. Kriisi voi hioa yhteen Jukka Malm on tyytyväinen siitä, että yllättävää pandemia-aikaa edelsi virastossa hyödyllinen vuosi. Juuri komiteatyön hoitaminen onkin virastossa pohdinnan kohteena. ”Tämä vaikuttaa tietysti työntekoonkin. Muun muassa riskinarviointija biosidivalmistekomiteassa sekä jäsenmaiden komiteassa toimii paljon ulkoisia asiantuntijoita, jäseniä voi olla 60?70, ja työohjelmat ovat monimutkaisia. ”Niistä ei ole tarpeeksi tietoa. ”Ihmiset pyrkivät ottamaan toisensa ja tilanteen huomioon. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi kemikaalivirasto on julkaissut listan kaikista 21 000:sta sinne rekisteröidystä aineesta. Tiiu Bräutigam viraston viestintäyksiköstä kertoo etätöihin siirtymisen sujuneen teknisesti kivuttomasti. Tämä loi tietoisuutta yhteistyön merkityksestä.” Tiiu Bräutigam huomaa asian yhteen puhaltamisen henkenä. Näin on syntynyt Echan ”kemikaaliuniversumi”. Suuri osa jäi pandemiatilanteessa Suomeen. ”Uuteen organisaatioon siirtymistä valmisteltiin käymällä syvällisesti läpi, minkä takia tätä työtä tehdään ja kuinka yhdessä toimitaan, jotta tavoitteet saavutetaan. Echan noin 600 työntekijää edustaPandemia loi etäyhteisön vat lähes kaikkia EU-kansalaisuuksia
Echalla on työn alla myös erilaisia kieltoja ja rajoituksia, joilla aineista kertynyttä tietoa viedään käytäntöön. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat aineet, joiden riskinhallintatoimi on käytössä. Echa on myös ilmoittanut joustavansa tarpeen mukaan omissa aikatauluissaan, jos teollisuus tarvitsee kriisitilanteessa lisäaikaa viraston päätösten toimeenpanoon. Lisätietoa saa osoitteesta echa. 51 3/2020 KEMIA Universumin kemikaalit Echan kemikaaliuniversumissa aineet on jaettu viiteen ryhmään. Monella on Malmin mukaan käsitys, että Reach olisi saatu ”valmiiksi”, kun viimeisten aineiden rekisteröintijakso vuonna 2018 päättyi. Siinä riittää tehtävää. ”Yritykset ovat kiinnostuneita erilaisista kemikaalilistoista”, hän sanoo. Kakkosryhmän aineilla riskinhallintatoimet ovat harkinnassa. Toimenpiteellä vastataan akuuttiin uhkaan desinfiointiaineiden loppumisesta. europa.eu/covid-19. Tietopaketti desinfiointiaineista Kemikaalivirasto on koonnut nettisivuilleen tietopaketin desinfiointiaineisiin käytettävistä biosideista. Kohti kestävyyttä Kauemmas katsoessaan Jukka Malm toivoo, että kemikaaliturvallisuus saadaan itsestään selväksi osaksi kestävää tuotekehitystä. ”Nyt vain tiedetään, mitä tietoja markkinoilla on ja mitä vielä puuttuu.” Kemikaalien systemaattinen perkaaminen jatkuu vielä pitkään. Echan tavoitteena on, että kaikki yli 100 tonnin määrinä rekisteröidyt aineet on ryhmitelty vuoden 2020 loppuun mennessä. Silloin siirryttäisiin proaktiivisesti jo tuotekehitysvaiheessa yksittäisten aineiden tarkastelusta ennakoivaan riskinarviointiin. Siitä löytyy toimintaohjeita yrityksille, jotka haluavat mukaan desinfiointiaineiden markkinoille. Loppujenkin on tarkoitus olla jaoteltuina vuonna 2027. pulkkinen.katja@gmail.com Kemikaalien systemaattinen perkaaminen jatkuu vielä pitkään. Aineiden vaarat ihmisen terveydelle ja ympäristölle on tunnistettu. Viraston havainnon mukaan tietyn kemikaalin käyttöä ei välttämättä enää tarvitse kieltää, kun siitä jo vapaaehtoisesti luovutaan. Kaikki kemikaaliuniversumin aineet on määrä saada jaotelluiksi vuoden 2027 loppuun mennessä. Viidennessä eli viimeisessä ryhmässä ovat kemikaalit, jotka vielä odottavat jaottelua. Riittää, että aine ilmestyy Reachin kandidaattilistalle, mikä tarkoittaa, että aineesta ollaan tekemässä luvanvaraista. ”Näinhän ei ole”, varapääjohtaja huomauttaa. Kolmosryhmässä ovat kemikaalit, joista tarvitaan lisätietoja, jotta mahdollisista riskinhallintatoimista voidaan tehdä päätös. Neljänteen ryhmään on sijoitettu aineet, joiden osalta toimia ei toistaiseksi tarvita. ”Ideaalitilanteessa me listoinemme tekisimme itsemme tarpeettomiksi.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kaikki Reach-rekisteröidyt kemikaalit jaetaan viiteen ryhmään aineiden riskialttiuden mukaan.. Esimerkiksi tatuointimusteisiin, keinonurmiin, vaippojen ja tekstiilien kemikaaleihin sekä lyijyhauleihin on tulossa rajoituksia, joilla halutaan suojella tuotteiden käyttäjiä ja ympäristöä. Todellinen kestävyys ja kiertotalous vaatisi Malmin mukaan vielä askelta eteenpäin. Virasto tarkisti jo viime vuonna 50 prosenttia aiempaa enemmän kemikaalien rekisteröintiasiakirjoja selvittääkseen, täyttyvätkö tietovaatimukset vai pyydetäänkö yrityksiä toimittamaan aineista lisätietoa. Biosidipohjaisten desinfiointiaineiden hyväksymisprosessia kevennettiin koronapandemian takia EU-komission ja jäsenmaiden nopealla yhteispäätöksellä. A do be St oc k ja käyttävä teollisuus voi jatkossa tehdä kestäviä valintoja. Siihen suuntaan ollaan jo menossa, isojenkin brändien osalta
Valmiina on muun muassa perusinfrastruktuuri vesija viemärilinjoineen ja sähköja tietoliikennekytkentöineen. Eri toiminnoille tarkoitettua spesifiä kenttäinfrastruktuuria on Heikkosen mukaan mahdollista rakentaa nopeastikin lisää. Porvoon Kilpilahteen on perustettu uusi kierrätysmateriaalien käsittelyja jalostuskeskus. ”Täällä on seudun parhaat liikenneja huolto-olosuhteet ja häiriintyvää ympäristöä vähemmän kuin muualla”, Heikkonen taustoittaa. ”Silloin elettiin vielä pitkälti kaatopaikkayhteiskunnassa”, Heikkonen muistelee. ”Kallioperä on hyvälaatuista, rahanarvoista materiaalia, jota emme halua haaskata vaan louhia tarkoituksenmukaisesti.” Louhinnasta vastaa Rosk’n Rollin urakoitsijana toimiva Terrawise Oy, joka myy kiveä lähialueiden ja pääkaupunkiseudun rakennuskohteisiin. Jätteiden energiakäyttö ja materiaalina hyödyntäminen ovat sittemmin lisääntyneet huimasti. ”Olemme pyrkineet kehittämään keinoja molempien yhtiöiden jätteiden uusiokäyttöön”, Heikkonen kertoo. Kaikki hyödyksi viimeistä murikkaa myöten Murskerekkojen ralli jatkuu arviolta 2020-luvun loppuun saakka. Pitkään odotettu kiertotalouden uusi merkkipaalu, Kilpilahden materiaalikeskus Kilke on aloittanut toimintansa Porvoossa. Hänen mukaansa on tärkeintä, että alueelle tulee toimijoita, jotka tukevat sekä uuden keskuksen kokonaisuutta että paikallisen jätehuollon ja koko kiertotalousalan tarpeita. ”Kilpilahti on alusta, jota tarjoamme alan toimijoille kiertotalouden kehittämiseksi”, kuvailee toimitusjohtaja Vesa Heikkonen keskusta isännöivästä Rosk’n Roll Oy:stä. Jatkossa Kilke-keskuksen on määrä tuoda yhteen jäteja sivuvirtamateriaaleja prosessoivia ja hyödyntäviä yrityksiä kautta Suomen ja myös ulkomailta. Valmistakin materiaalikeskuksen alueella on jo tullut. Kun Kilpilahdentie vuonna 2011 valmistui, louhintatyöt tulevan materiaalikeskuksen alueella käynnistyivät. Vierestä kulkee Kilpilahdentie, josta myös materiaalikeskus saa ajoyhteytensä. Kierrätysmateriaalien käsittelyja jalostuskeskuksen juhlallinen avajaistilaisuus peruuntui koronaepidemian takia, mutta itse keskus starttasi aikataulun mukaisesti maaliskuun puolivälissä. 52 KEMIA 3/2020 EMMA KAUSTARA Kuusitoista vuotta, eikä suotta. Tie rakennettiin aikoinaan parantamaan huoltovarmuutta, sillä sitä ennen öljytuotteet pääsivät Nesteen Porvoon-jalostamosta eteenpäin vain yhtä reittiä pitkin. ”Siinä missä kaatopaikoille oli vielä kuusitoista vuotta sitten kysyntää, nykyään ne ovat marginaalissa.” Keskus täyttyy asteittain ”pääsykokeiden” kautta Kilpilahti valikoitui Kilke-keskuksen paikaksi muun muassa hyvän sijaintinsa ansiosta. Tulevaa materiaalinkuljetusliikennettä odottaa myös vaaka-asema vaakasiltoineen, joista toinen on mitoitettu superpitkille HCT-rekoille (high capacity transport). ”Meidän tavoitteenamme ei ole missään vaiheessa ollut täyttää keskusta kiireellä. Kun nykyhetkestä mennään eteenpäin vielä toiset kymmenen vuotta, materiaalikeskus toimii täydellä painollaan. ”Prosessi on pitkä, mutta etenemme tietoisesti hitaasti ja taiten”, Heikkonen linjaa. Tänne päästäkseen pitää ikään kuin läpäistä pääsykokeet”, Heikkonen naurahtaa. Rosk’n Roll on tehnyt pitkään yhteistyötä Nesteen ja muovijätti Borealiksen kanssa, viime vuosina myös kierrätyksen alalla. ”Samana päivänä kun kaupunki leikkasi rusetin uuden tien vihkiäisissä, meiltä lähtivät murskerekat matkaan.” Ensimmäisten rekkojen liikkeellelähdöstä on kulunut noin kymmenen vuotta. Niiden pois kuljettama kiviaines käytetään hyödyksi viimeistä murikkaa myöten. Sitä on luvassa sitä mukaa kuin yrityksiä keskukseen asettuu. Matkan varrella terävöityi vastaavasti myös Kilken fokus, eikä siellä ole loppusijoitusta lainkaan. Parin vuosikymmenen takaista aikaa kuvaa se, että Kilpilahden keskuksen Materiaalit kiertoon Kilpilahdessa alueesta luvitettiin alkujaan yli puolet loppusijoituspaikaksi. Kilke-keskuksesta tulee kiertotalouden etappi, jota verrataan jo maailman suuriin kierrätysalustoihin.. Kilpilahden teollisuusalueella toimii useita suuryrityksiä. Kilken rakentaminen on ollut Uudenmaan kuntien omistamalle kierrätystoimijalle suurponnistus, jonka suunnittelu käynnistyi jo joulukuussa 2003
Kilpilahden uusi materiaalikeskus rakentaa parhaillaan yhteyksiä tuotantoketjujen osasten välille, Vesa Heikkonen kertoo. ”Me muodostamme yhteisen alustan, jonka tarjoamme kiertotalouden toimijoille.” N ik o La ur ila 53
Uuden materiaalikeskuksen myötä Revanssi pääsee siirtymään väljemmille vesille. Revanssi jalostaa jätteen uusiokäyttöön pari askelta lähempänä pääkaupunkiseutua ja pääsemme helpommin tarjoamaan palveluita myös sen alueen yrityksille. ”Myös Kilke-keskuksessa tulee ajan mittaan rakennettaviksi uusia laitoksia ja kenttäalueita, ja silloin seuraamme hyvin valppaasti, missä kohtaa voitaisiin käyttää uusiomateriaaleja.” Heikkosen mukaan tärkeää on myös se, että maarakennusmateriaalit tuotetaan paikallisesti. Rakennusja purkujätteen lisäksi Revanssi käsittelee Kilke-keskuksessa monia muitakin kierrätykseen soveltuvia materiaaleja. Yhtiöllä on suunnitelmissa rakentaa vielä ainakin yritysten ja teollisuuden nestemäisten jätteiden erottelutiloja. ”Arvioisin, että pystymme vastaisuudessa prosessoimaan noin kymmenkertaisen määrän materiaaliakin.” Tulossa lisää investointeja laitteisiin ja prosesseihin Martti Sinisalo kiittelee keskuksen sijaintia. Lisäksi yhtiöllä on alueella kattavat kierrätysmetallin vastaanottoja käsittelytoiminnot. Kilpilahden materiaalikeskuksessa toimiva Revanssi Oy aikoo jalostaa jätteestä muun muassa uusioraaka-ainetta maarakentamisen tarpeisiin. Yritys on tähän asti pitänyt majaansa osakkuusomistajansa Rosk’n Roll Oy:n vuokralaisena tämän toimipisteissä Porvoon Domargårdissa ja Lohjan Munkkaassa. Kilpilahden uusi keskus kierrättää jatkossa monenlaiset jätemateriaalit uuteen käyttöön. ”Myös muovinkeräyksen osalta meillä on suunnitteilla hankkeita, jotka liittyvät sisään tulevien materiaalien jatkojalostukseen”, Sinisalo kertoo. ”Monessa rakennuskohteessa on hankalaa järjestää tarkkaa syntypaikkalajittelua. Toki myös Kilpilahden teollisuusalueen läheisyys tuo merkittäviä synergioita.” Revanssin käsittelyhallit ja -kentät ovat Kilpilahdessa jo valmiina, mutta investointeja laitteisiin ja prosesseihin on toimitusjohtajan mukaan luvassa lisää. ”Pystymme jo nyt ottamaan vastaan kaikki sekä rakennusalan että kaupan ja teollisuuden jätteet”, kertoo Revanssin toimitusjohtaja Martti Sinisalo. ”Uusiomateriaali on yleensä saman hintaista tai halvempaa kuin neitseellinen materiaali”, Heikkonen muistuttaa. Monissa Rosk’n Rollin kohteissa on hyödynnetty muun muassa betonija lasimursketta ja rengasrouhetta eri rakennuskerroksissa. Heikkonen suosii mielellään uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa. ”Olemme tähän asti toimineet suhteellisen pienissä tiloissa, joten Kilpilahti avaa meille paljon mahdollisuuksia, kun esimerkiksi vastaanottokapasiteettimme kymmenkertaistuu”, Sinisalo kertoo. HILKKA VÄHÄNEN Kilpilahden uuden materiaalikeskuksen ensimmäisiin toimijoihin kuuluu kierrätysyhtiö Revanssi Oy, joka on jo aloittanut kierrätysmateriaalien vastaanoton alueella. ”On kätevämpää hyödyntää jo paikalla olevaa betonimursketta kuin rahdata materiaalia muualta.” Lisäksi paikallisen materiaalin käyttö säästää rahaa ja kutistaa päästöjä, kun kuljetusmatkat lyhenevät. A ar o Ka ja st e. Me lajittelemme helposti hyödynnettävät jakeet täällä, ja tarkempi jatkolajittelu voidaan tehdä Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitoksessa Lahdessa”, Sinisalo sanoo. Kilpilahdessa yritys aikoo hoitaa materiaalin lajittelun ja osan sen esikäsittelystä. ”Kuljetukset vaikuttavat osaltaan materiaalin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärään.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Niitä ovat muun muassa muovi, pahvi, paperi ja kyllästetty puu. Toimitusjohtajan mukaan Kilke-keskus on ollut Revanssille keihäänkärkihanke. hilkka.vahanen@gmail.com 54 3/2020 KEMIA Tienviitta osoittaa suuntaa kiertotalouteen. Rakennusmateriaalia voimalan kuonasta Lisää mahdollisuuksia uudelle materiaalikeskukselle tarjoaa Vantaan jätevoimala, josta on matkaa Kilpilahteen vain viitisentoista kilometriä. ”Domargårdiin verrattuna olemme ”Voisimme tulevaisuudessa jalostaa voimalan kuonasta rakennusmateriaalia erilaisiin maarakennuskohteisiin”, pohtii materiaalikeskuksen omistavan Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen
Kilpilahteen ei tahdota esimerkiksi jätemaiden läjitystä. ”Me olemme muutenkin monen projektin risteyskohdassa”, Heikkonen näkee ja muistuttaa heti perään materiaalikeskuksen suhteellisen kompaktista koosta. Itä-Uudellamaalla ei niitä vielä ole, joten Kilke voisi täydentää aukon Suomen muutoin varsin kattavassa verkostossa. Noin 32 hehtaarin laajuinen alue täydentyy uusilla laitoksilla ja investoinneilla asteittain. • Pinta-ala 32 hehtaaria, otetaan käyttöön asteittain. • Jokainen alueelle tuleva erikoislaitos tuo lisäinvestointeja muutamasta miljoonasta useisiin kymmeniin miljooniin euroihin. emmakaustara@gmail.com Yksi Kilke-keskuksen tulevaisuuden painopisteitä voi olla muoviteollisuuden jätemateriaalien käsittely ja jalostus. Siitä perusinfrastruktuuriin kuluu noin seitsemän miljoonaa ja ensimmäisen vaiheen käsittelyvalmiuksien rakentamiseen kolme miljoonaa. A ar o Ka ja st e. ”Tärkeintä on, että tällainen alue sijaitsee riittävän lähellä isoja teollisuusyrityksiä ja riittävän kaukana asutuksesta.” Juuri muoviteollisuuden jätemateriaalien käsittely ja jalostus voisi olla yksi Kilke-keskuksen tulevaisuuden painopisteistä. Esimerkiksi Orthex ja Plastex ovat olleet mukana keskustelemassa siitä, kuinka sekä kuluttajien että yritysten jätemuovit saataisiin mahdollisimman hyvin kiertoon. Vesa Heikkosen mukaan materiaalikeskus luo parhaillaan kytkentöjä tuotantoketjujen toimijoiden välille. 55 3/2020 KEMIA ”Kiertotalous vaatii paljon tekijöitä” Borealiksen toimitusjohtaja Salla Roni-Poranen kiittelee Kilpilahden yritykset yhteen kokoavaa tarkoitusta. ”Me haluamme tänne jotakin uudentyyppistä ja edistyksellisempää, ei samaa, mitä muualla Suomessa jo tehdään.” Tulevaisuudessa ehkä myös biokaasua Kun puhutaan pidemmän aikavälin visioista, Vesa Heikkosen mielessä kangastelee myös biokaasulaitos. Yhden yrityksen voimin se ei onnistu”, hän tähdentää. ”Kiertotalous vaatii paljon tekijöitä, jotta siitä saadaan kannattavaa. Kilpilahdessa tähdätään tälläkin alueella kehityksen kärkeen. ”Haluamme ensisijaisesti toimijoita ja prosesseja, jotka hyötyvät vaikkapa paikallisen jalostamoteollisuuden läheisestä sijainnista ja vuorostaan hyödyttävät sitä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. • Avattiin maaliskuussa 2020. Materiaalikeskus maaliskuussa 2020. KILPILAHDEN MATERIAALIKESKUS • Rakennuttaja ja hallinnoija Rosk’n Roll Oy Ab. • Keskuksen rakennusbudjetti noin 10 miljoonaa euroa. Keskuksen operatiivinen alue on vain 32 hehtaarin laajuinen, joten mukaan mahtuvat toimijat valitaan siksikin huolellisesti. ”Olemme miettineet yhdessä Rosk’n Rollin kanssa tätä projektia alusta alkaen, ja näemme sen suurena mahdollisuutena kiertotaloudessa.” Roni-Porasen mukaan Kilpilahtea voi jo verrata maailman suuriin kierrätysalustoihin. ”On tärkeää koota yhteen koko muovinkierrätysketjun tietotaito siitä, mitä tarvitaan ja millainen on hyvä materiaaliensiirtoketju.” Työn alla on myös sen selvittäminen, kuinka keräysmuovit voitaisiin lajitella eri laaduittain
Yrityksen kasvu oli hidasta. Se oli kestävä ja turvallinen, eikä sitä voinut tiirikoida, sillä lukkosylinterin haittalevyt mahdollistivat miljardeja erilaisia yhdistelmiä. Patentti Henrikssonin lukolle myönnettiin 15. Alku lukkojen menestystarinalle Emil Henriksson nimesi keksintönsä Henriksson Patentti Lukoksi ja haki sille patenttia heinäkuussa 1918. Kumppaneiden avulla vientituotteeksi Talousongelmien tausta on historiallisesti mielenkiintoinen. Yhdeksi mahdollisuudeksi on epäilty välirikkoa kumppaneiden kanssa, mutta sitä ei voi sanoa varmaksi. Hän oli alkanut valmistella lukon teollista tuotantoa jo aikaisemmin samana kesänä, mutta koska hän oli ensisijaisesti mekaanikko ja keksijä, hänellä ei ollut yksinään resursseja eikä vaaditKemian osaston mekaanikko oli myös Abloy-lukon keksijä tavaa osaamista keksinnön kaupallistamiseen ja teollistamiseen. Ominaisuus mullisti lukkojen käytettävyyden, ja se on ollut yksi keskeisimmistä tekijöistä Abloy-lukkojen menestyksen takana. He kokivat lukkojen teollisen tuottamisen tärkeäksi myös juuri itsenäistyneelle Suomelle. Vaadittavaa pääomaa lainattiin pankista, ja lainat sidottiin ulkomaiseen valuuttaan. JOHANNES PERNAA JA MARKKU RÄSÄNEN Kemia on tieteidenvälinen ala, joka työllistää monipuolisesti erilaisia osaajia. Lukkojen valmistamista ja myymistä varten perustettiin 18. Henrikssonin lukko oli aikanaan maailman edistynein. Hienomekaanikko Henrikssonin kuuluisin keksintö on vuonna 1919 patentoitu haittasylinterilukko, joka tuli sittemmin yleisesti tunnetuksi nimellä Abloy-lukko. Yksi erityisen mielenkiintoinen henkilö on keksijä Emil Henriksson (1886–1959), joka työskenteli mekaanikkona Helsingin yliopiston kemian osastossa. Kun markka romahti, ja velat oli sidottu Ruotsin kruunuun, Abloyn päärahoittajapankki Privatbanken i Helsingfors teki konkurssin. Keksijä ei itse rikastunut Emil Henriksson ei itse rikastunut keksinnöllään. Abloyn tilanne alkoi kuitenkin parantua yhteistyösopimusten kautta jo vuonna 1922. Seuraavana vuonna nimi vaihdettiin Ab Abloy Oy:ksi. Esimerkiksi hotellissa asukkaan täytyy päästä vain omaan huoneeseensa, kerrossiivoojan kerroksen jokaiseen huoneeseen ja esimiehen jokaiseen huoneeseen koko hotellissa. Yhtiön lukosta kiinnostui esimerkiksi metallijätti Kone ja Silta, joka lisäsi sen vientiportfolioonsa. helmikuuta 1919. Sijoittajat näkivät keksinnössä kaupallista potentiaalia. Vuonna 1921 hän myi innovaationsa patentin ja luopui samalla kaikista oikeuksistaan. Vähitellen lukkojen myynti kasvoi, ja Abloy alkoi menestyä taloudellisesti. marraskuuta 1918 yritys nimeltä Aktiebolaget Låsfabriken – Lukkotehdas Osakeyhtiö. Samaan aikaan markan arvo tipahti ensimmäisen maailmansodan (1914– 1918) seurauksena kymmenenteen osaan siitä, mitä se oli ollut ennen sotaa. Ongelmia pahensi se, että lukkomarkkinat olivat hyvin kilpailtu ala, joten tuotteet eivät alkuun käyneet kaupaksi odotetulla tavalla. Sarjoittamalla voitiin suunnitella käyttäjätasoja. Johannes Pernaa on Helsingin yliopiston kemian osaston yliopistonlehtori ja Markku Räsänen emeritusprofessori. Teolliseen valmistukseen vaadittava kalusto oli kallista, samoin prosessien kehitys. Siitä alkoi jo yli sata vuotta kestänyt suomalainen lukkomenestystarina. Abloy-lukkoa pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä keksinnöistä. Abloyn tilanne muuttui vaikeasta katastrofaaliseksi. Toiseksi syyksi päätöksen takana on esitetty 1920-luvun vaikeaa taloustilannetta, jonka vuoksi Abloyn alkutaival oli raskas ja usko menestykseen koetuksella. Aikakirjat ja historioitsijat eivät osaa kertoa tarkkaa syytä Henrikssonin myyntipäätökselle. johannes.pernaa@helsinki.fi markku.rasanen@helsinki.fi Abloy-lukko on tuttu jokaiselle suomalaiselle, mutta harva tietää, että sen keksijä työskenteli aikoinaan Helsingin yliopiston kemian osastossa. 3/2020 KEMIA 56. Kauppasumma oli 100 markkaa (34 euroa vuoden 2019 arvon mukaan) ja 50 Abloy-yhtiön osaketta. Kumppaneikseen Henriksson sai rekrytoitua aikakauden teollisuusja finanssialan vaikuttajia, jotka vakuuttuivat keksinnön mahdollisuuksista. Haittalevyjen ansiosta lukko voitiin myös sarjoittaa, mikä toi sille aivan uudenlaista käytettävyyttä. Henriksson jatkoi kaupan jälkeen yhtiön hallituksen varajäsenenä
Juttu on julkaistu aiemmin Helsingin yliopiston Kemiauutisissa. Abloy Oy. 57 3/2020 KEMIA Keksijä Emil Henriksson huolehti Helsingin yliopiston kemian osaston instrumenttien valmistamisesta ja kunnossapidosta vuodesta 1928 aina 1950-luvun puoleenväliin
Matematiikan luennoilla on tunnetusti mieltä rauhoittava vaikutus. Valtakunnassa näytti olevan kaikki olosuhteisiin nähden hyvin. Kun sosiaalinen puoli oli näin hoidettu, lukaisin tiedonjanooni New York Timesin ja selasin Seiskan nettisivut. Rynnistin kauppaan ja heittäydyin ovesta sisään juuri ennen sulkemisaikaa. Koronaoloissa laatikkosellaista. ENSIMMÄISEN ETÄAAMUN sarastaessa mietin kuumeisesti, kannattaako pukeutua vai ei. Enää ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia ymmärtää saksaa tai modernia progressiivista draamaa, vaikka yleinen suhteellisuusteoria on jälkimmäiseen verrattuna lapsellisen helppo nakki. Käyttäkää käsidesiä. Vahingossa osuin yliopistollisen verkkokurssin sivuille. ”Juu juu, töitä paiskin. Firman liikevaihto kasvaisi kriisin jälkeen kohisten. Kokemuksesta viisastuneena sukelsin bambaran saloihin. Se oli selvästi harhaanjohtavaa markkinointia. Integraalin kohdalla on jo onnellisessa täyden turtumuksen tilassa. Tehkää etätöitä. Löysät verkkarit herättivät tarpeen venytellä. Kuten tunnettua, kulttuuri vaatii punaviiniä. Vaikeimmaksi asanaksi guru väitti shavasanaa. SITTEN LÖYSIN sielustani toisen täyttämättömän aukon. Virtuaalisesti ei myöskään pääse käsiksi esimerkiksi märkäkemiaan, kun koeputkien tiskaaminen jää puuttumaan. 58 KEMIA 3/2020 Terveisiä etätyöstä Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Intian murteesta ei saanut selkoa, mutta tunnistin ainakin alaspäin katsovan koiran. KEEMIKKO TULI MÄÄRÄYS pääkonttorista. Kielten opiskelu oli aina jäänyt elämässä taka-alalle tai ainakin opinnot keskeytyneet. Todennäköisyys siihen, että kukaan saisi päähänsä lähettää minut bisnesneuvotteluihin Maliin, on häviävän pieni. Newyorkilaisten puolesta kyllä huolestuin. Ei ei, ei kuumeoireita tai kurkkukipua”, raportoin. Sitten käytin, kun kerran määrättiin. OLISIN VARMASTI ollut shavasanassa lopun päivää, ellei pomo olisi soittanut. Sitä ei valitettavasti kaapeista löytynyt, mutta yksi hanavodka kuitenkin. Osoittautui, että humanistit ovat oikeassa. RIITTÄVÄSTI BAMBAROITUNEENA tartuin striimingtilaisuuteen seurata berliiniläisen progressiivisen teatterin esitystä. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Aivot lamaantuvat heti, kun ensimmäistä kaavaa derivoidaan. Se huono puoli virtuaaliopiskelussa on, että se ei tarjoa mahdollisuuksia samassa salissa istuvien vastakkaisen sukupuolen edustajien silmäilyyn. Ensin ajattelin kerrata venäjän raskasta kielioppia, mutta sitten muistin, että kielitaito voi johtaa jos ei ulkomaankomennukseen niin ainakin työmatkaan. Käsky on käsky. RYHDYIN TAAS surffaamaan netissä saadakseni muuta ajateltavaa. Lisäksi mainitsin asiakkuuksien hoidon olevan erinomaisella mallilla. Varmemmaksi vakuudeksi tarkistin maan tilanteen vauva.fisivustolta. KEEMIKKO Etänä shavasanassa ”Mainitsin pomolle asiakkuuksien hoidon olevan erinomaisella mallilla.”. Työkoneen uumenista löytyi kuin ihmeen kaupalla striiming-palveluna intialainen joogatunti. Vaikeina aikoina täytyy tehdä uhrauksia. Pomo oli tyytyväinen ja toivotti hyviä vointeja. Otin asanan ja nukahdin heti. Kauan eläköön etätyö. Hanajuoma avaa kulttuurireseptorit. Tunsin jo nenässäni Moskovan hajun. Valitsin ensimmäisen. Pahalta maistui, mutta minkäs teet. Bambara on siksikin turvallinen kielivalinta, että varsinaisessa Bambarassa on vain yksi tie ja sekin vie poispäin. Hyllyltä löytyi pumppupullo, joka maksoi saman kuin kalleimmat hajuvedet
www.biocolour.fi Värikasvien viljely Suomen pelloilla tuottaisi eettisiä väriaineita ja sitoisi samalla hiiltä maaperään. Värikasvien tutkimusta BioColourhankkeessa johtaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo. ”Aika on kypsä” Keskitalon mukaan värikasvien peltoviljely oli vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa ”liian uusi asia”. Hän paneutuu työssään muun muassa kasvituotannon monipuolistamiseen, jonka tarkoituksena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja monimuotoisuuden turvaaminen. Monivuotisten värikasvien viljely esimerkiksi lisää hiiltä sitovaa biomassaa ja vähentää hiiltä vapauttavan maanmuokkauksen tarvetta. Keltaista taas saa esimerkiksi pietaryrtin (Tanacetum vulgare) ja väriresedan (Reseda luteola) flavoneista sekä kultapiiskun (Solidago virgaurea) flavonoideista. Tämän näkee omin silmin, kun materiaali nostetaan värjäysliemestä kuivumaan. ”Tavoitteenamme on tuottaa tietoa myös indigon ja keltasävyisten väriaineiden kemiallisesta koostumuksesta ja muodostumisesta kasveissa”, Keskitalo kertoo. Monivuotista nurmea on perinteisesti pidetty hyvänä hiilen sitojana, mutta vaikkapa värimorsinko tuottaisi viljelijälle myös satoa ja lisätuloja. ”Värikasveilla saataisiin monenlaisia ympäristöhyötyjä ja lisäarvoa peltoviljelyyn”, Keskitalo sanoo. 59 3/2020 KEMIA Morsingosta ja pietaryrtistä Väriä vaatteisiin BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. Vi lja Pu rs ia in en A nj a Pr im et ta. Nykyteknologioilla ja Suomella olisi annettavaa siihen, että väriaineet voitaisiin tuottaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. riikka.alanko@helsinki.fi Pietaryrtistä saadaan kauniin keltaista väriainetta. Lisäksi tutkijat pyrkivät kehittämään väriaineiden eristysmenetelmiä, joilla värjäyksen ympäristökuormaa kasvattavaa vedenkulutusta saadaan pienennettyä. Koko tekstiilituotanto väriaineita ja värjäystä myöten on siirtynyt kauas halvan tuotannon maihin. Tämä aiheuttaa eettisiä ja ympäristöongelmia, joiden takia tuotannon palauttamista paikalliseksi pohditaan monella alalla. Kirjoittaja toimii BioColour-hankkeen vuorovaikutusvastaavana. Kyyppivärjäyksessä väripigmentti saatetaan ensin vesiliukoiseen leukomuotoon. Värjäyksessä tekstiiliin kiinnittynyt leukoindigo muuttuu ilman hapen vaikutuksesta siniseksi. ”Nyt aika tuntuu kuitenkin olevan sille kypsä”, hän uskoo. BioColour-projektissa erikoiskasvien tutkimus tähtää erityisesti sinisen ja keltaisen biopohjaisen värin kehittämiseen. Marjo Keskitalon sininen huivi on värjätty värimorsingolla. Sinistä saadaan värimorsingon (Isatis tinctoria) lehtien sisältämistä indoksyyleistä, värittömistä esiasteista, jotka muutetaan erotusprosessissa indigoksi. RIIKKA ALANKO Lähes kaikki kasvit tuottavat väriä, mutta tutkimuksen ja tuotannon kannalta on taloudellista keskittyä kasveihin, joista saa esimerkiksi tekstiileihin sopivia väriaineita
Andrea Kruse (Hohenheimin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. John Hayes (Pennsylvanian valtionyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Brigitte Voit (IPF-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Kari Hyytiäinen. Erik Karltun (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. DI Sami Jouttijärven väitöskirja Studies on single-component and three-component nanocomposite fuel cells tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikael Syväjärvi (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sara Nicoli (Parman yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. FM Miika Mattisen väitöskirja Atomic Layer Deposition of TwoDimensional Metal Dichalcogenides tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Sebastiaan van Dijken. Mikko Ritala. Vastaväittäjänä toimi prof. Henrikki Liimatainen. Yilin Wangin väitöskirja Development of Microspherebased Molecular and Serodiagnostics and Their Clinical Utility tarkastettiin 3.4.2020. Otso Ovaskainen. Vastaväittäjänä toimi prof. (Pharm.) Paulina Jakubiakin väitöskirja Use of melanin binding as drug delivery strategy to the posterior eye segment tarkastettiin 13.3.2020. Jussi Paananen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Dr.Sc. Vastaväittäjänä toimi Dr. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi Dr. M.Sc. DI Heini Elomaan väitöskirja Simulation Based Life Cycle Assessment Method for Evaluation of Hydrometallurgical Cyanidefree Gold Processes tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Joonas Siirilän väitöskirja Soft poly(N-vinylcaprolactam) nanoparticles in aqueous dispersions tarkastettiin 28.4.2020. Heikki Tenhu. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Indu Ambatin väitöskirja Application of diverse feedstocks for biodiesel production using catalytic technology tarkastettiin 24.3.2020. Uma Thanigai Arasun väitöskirja Hyaluronan-coated vesicles: Regulation of their secretion and interaction with their target cells tarkastettiin 4.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Rüdiger Lange (Dresdenin tekninen yliopisto, Saksa) ja kustoksena akat.prof. FM Pekka Myllymäen väitöskirja Chemical precipitation in the simultaneous removal of NH4?N and PO4?P from wastewaters using industrial waste materials tarkastettiin 6.4.2020. Ville Alopaeus. Dmitry Murzin (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. FM Marja Hemmilän väitöskirja Chemical Characterisation of Boreal Forest AIr with Chromatographic Techniques tarkastettiin 27.3.2020. Sailalitha Spurthy Bollepallin väitöskirja Epigenetic Profiling of Obesity and Smoking tarkastettiin 27.3.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. 60 KEMIA 3/2020 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Tom Blombergin väitöskirja Role of Potassium Hydroxide in Fouling and Fireside Corrosion Processes in Biomass Fired Boilers tarkastettiin 20.3.2020. Tiina Nypelö (Chalmersin tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena apul.prof. DI Karhan Özdenkcin väitöskirja Hydrothermal Biomass Conversion as the Enabler of Sustainable Biorefinery tarkastettiin 3.4.2020. Heikki Ruskoaho (Helsingin yliopisto). VTM Sami Hautakankaan väitöskirja Cost-efficient nutrient load reduction in wastewater treatment plants tarkastettiin 17.4.2020. Arto Urtti. M.Sc. FM Susanna Tepon väitöskirja Genome-wide Transcriptional Characterization of the ETV6RUNX1-positive Childhood Leukemia tarkastettiin 3.4.2020. Klaus Hedman. Biar Dengin väitöskirja Improving soil properties with acacia seyal agroforestry and biochar tarkastettiin 3.4.2020. Mari Lundström. Panpan Lin väitöskirja Deep eutectic solvents in the production of wood-based nanomaterials tarkastettiin 13.3.2020. Ville Santala. Olli Lohi. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi tutk.joht. FM Antti Halkan väitöskirja Changing climate and the Baltic region biota tarkastettiin 23.4.2020. Tapani Pakkanen. Vastaväittäjänä toimi FT Markus Ahola (Luonnontieteellinen museo, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mikko Hupa (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto FM Thorbjörn Sievertin väitöskirja Indirect and transgenerational effects of predation risk: predator odor and alarm pheromones in the Bank Vole tarkastettiin 23.4.2020. M.Phil. Mattias Belting (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Saeed Ahmadin väitöskirja Aerosol CVD synthesis and applications of single-walled carbon nanotube thin films using spark-discharged produced catalyst tarkastettiin 17.4.2020. Johan Holmberg (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Anna Maria Pirttilä (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. DI Jenni Tienahon väitöskirja Utilizing Nordic Forest Plant and Fungi Extracts—Bioactivity Assessment with Bacterial Whole-Cell Biosensors tarkastettiin 29.4.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ulla Lassi. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Salmi.. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Ullamari Pesonen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ari Väisänen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Jan Cilliers (Lontoon Imperial College, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto M.Sc. Turun yliopisto FM Sari Puputin väitöskirja Individual differences in taste perception—Focus on food-related behavior tarkastettiin 25.3.2020. Anders Angerbjörn (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Chian Ye Lingin väitöskirja Atomic-level understanding of the rubber-brass adhesion and the effect of additives tarkastettiin 24.4.2020. FM Marja Töllin väitöskirja Identification and characterization of small molecule modulators of cardiac hypertrophy tarkastettiin 17.4.2020. Hannu Ylönen. DI Vera Prozheevan väitöskirja Point defects in oxide and nitride compounds, alloys and heterostructures tarkastettiin 24.4.2020. M.Sc. DI Kimmo Arolan väitöskirja Enhanced micropollutant removal and nutrient recovery in municipal wastewater treatment tarkastettiin 27.4.2020. Vastaväittäjänä toimi tutkija Morten Lykkegaard Christensen (Aalborgin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha Partanen. Steffen Noe (Viron EMÜ-yliopisto) ja kustoksena prof. Mari Sandell. Katri Lindfors. Rachel Oliver (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Petri Kursula (Bergenin yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Sampo Inkisen väitöskirja In situ TEM of oxygen vacancy migration and ordering in complex oxide films tarkastettiin 27.3.2020. Vastaväittäjänä toimi dos. Tuomo Sainio. Thomas Wågberg (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Monika Österberg. Filip Tuomisto. Soudabeh Saeidin väitöskirja Destruction of selected pharmaceuticals by ozonation and heterogeneous catalysis tarkastettiin 16.3.2020. Peter Lund. Vastaväittäjänä toimi prof. Reetta Hinttala. Vastaväittäjänä toimi prof. Helsingin yliopisto FM Riku Kataisen väitöskirja Cancer genetics research methods VÄITÖKSIÄ in the next-generation sequencing era tarkastettiin 20.3.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Laura Tikkerin väitöskirja GATA transcription factors and their co-regulators guide the development of GABAergic and serotonergic neurons in the anterior brainstem tarkastettiin 3.4.2020. Matti Lehtinen (Karoliininen instituutti, Ruotsi ja Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto FM Minna Hietikon väitöskirja Characterising disease-specific IgA responses in coeliac disease and dermatitis herpetiformis tarkastettiin 13.3.2020. Tuuli Lappalainen (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Aji Mathew (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jaakko Kaprio. Tuukka Petäjä. FM Nina Forsmanin väitöskirja Multifunctional coatings for plant-based textiles and other cellulosic substrates tarkastettiin 24.4.2020. Åbo Akademi FM Polytimi Dimitrioun väitöskirja Identification of Three Conserved Interaction Zones Around the Catalytic Machinery of alpha/ beta-Hydrolase Fold Enzymes tarkastettiin 6.3.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Mänttäri. Vastaväittäjänä toimi prof. Ageeth Bol (Eindhovenin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Riikka Martikainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. Mark Johnson. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Helenius. Thomas Tybell (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena prof. Kirsi Rilla. Päivi Peltomäki. M.Sc. Naemeh Nayebzadehin väitöskirja Novel genetic causes of severe neurological and multiorgan disorders in children tarkastettiin 18.3.2020. Jouni Pursiainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Monique den Boer (Erasmus-yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena dos. Esko Kauppinen. Vastaväittäjänä toimi ylijohtaja Anni Huhtala (VATT) ja kustoksena prof. Marko Kalliomäki (Turun yliopisto) ja kustoksena apul.prof
Vastaväittäjänä toimi professori Thomas Rosenau itävaltalaisesta BOKU-yliopistosta ja kustoksena professori Ilkka Kilpeläinen. Ne voisivat toimia niin biomassan fraktioinnissa kuin litiumioniparistojen sidosaineena. Hyvän materiaalin käyttöä rajoittaa se, että sen liuottaminen ei ole aivan yksinkertaista. Lisäksi hän tutki ionisten nesteiden ja DES-liuottimien välisiä eroavaisuuksia, joita niitäkin on. PÄIVI IKONEN. Muutaman vuoden kuluttua syntyi päätös jatkaa opintoja kohti tohtorintutkintoa, jonka Häkkinen on juuri suorittanut Helsingin yliopistossa. Tutkija Riina Häkkinen kulkee Vihreän kemian polkua Edessä vielä haasteita Väitöstyössään Häkkinen keskittyi erityisesti hiilihydraattien ja syväeutektisten liuottimien välisiin vuorovaikutuksiin sekä aineiden faasikäyttäytymiseen DESliuottimissa. Yksi uusi, tehokas selluloosan ja muun biomassan liuottaja ovat ioniset nesteet. Riina Häkkisen väitöskirja Carbohydrates in Deep Eutectic Solvents tarkastettiin Helsingin yliopistossa 28.2.2020. ”Valitettavasti monet ioniset nesteet eivät kuitenkaan täytä vihreän kemian kriteerejä, sillä useimmat niistä ovat myrkyllisiä ja hyvin kalliita”, sanoo tutkija Riina Häkkinen VTT:stä. 61 3/2020 KEMIA Riina Häkkinen tutki väitöstyössään ympäristölle hellävaraisia syväeutektisia liuottimia. ”VTT:ssä oli haussa väitöskirjatyöntekijän paikka, joka kuulosti juuri sopivalta minulle”, hän kuvailee Helsingin yliopiston tiedotteessa. Vahva vetysitoutuminen lähtöaineiden välillä mahdollistaa sen, että seoksella on alhainen sulamispiste. timet saadaan teolliseen käyttöön. Häkkisen mukaan kestävän vaihtoehdon ionisille nesteille ja perinteisille orgaanisille liuottimille voisivat tulevaisuudessa tarjota syväeutektiset liuottimet (DES, Deep Eutectic Solvent). Reliini on neste, jonka sulamispiste on 12 celsiusastetta eli huomattavasti alempi kuin lähtöaineilla; koliinikloridilla se on 302 astetta ja urealla 133 astetta. DES-liuottimet ovat ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia kuin ioniset nesteet, mutta ne koostuvat kahdesta edullisesta ja usein myös biohajoavasta lähtöaineesta. Pieksämäeltä kotoisin oleva Häkkinen valmistui kemistiksi Jyväskylän yliopistosta ja aloitti sen jälkeen työuransa Stora Ensossa, jossa hän paneutui biomassoihin tuotekehityskemistin ominaisuudessa. Hän analysoi myös uuden syväeutektisen liuottimen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia ja räätälöi niitä vaihtelemalla lähtöaineiden mooliosuuksia, vesipitoisuutta ja lämpötilaa. Tunnetuin esimerkki syväeutektisesta liuottimesta on reliini eli koliinikloridin ja urean seos moolisuhteessa 1:2. Ongelmia saattaa aiheuttaa myös liuosten happamuus erityisesti hiilihydraattien osalta. Ratkaistavana on monta muutakin isoa kysymystä ennen kuin syväeutektiset liuotVT T ”Minua on aina kiinnostanut kestävä kehitys ja vihreä kemia, mikä näkyy myös arkielämän valinnoissani”, Riina Häkkinen kertoo. Parempia liuotusmenetelmiä kehitetään siksi jatkuvasti. Yksi suuri ero on valitettavasti se, että DES-liuottimien kyky liuottaa selluloosaa on ainakin toistaiseksi kehno. Tutkimus paljasti kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia: Häkkinen hyödynsi onnistuneesti syväeutektisten liuottimien erikoislaatuisia ominaisuuksia täysin uudessa käyttökohteessa eli litiumionipariston sidosaineena. Suurin haaste on liuosten hankala kierrätettävyys ja korkeahko viskositeetti. Selluloosaa, luonnon yleisintä polymeeria, hyödynnetään moninaisissa kohteissa ja sovelluksissa
kesäkuuta. Safety Specialistiksi on nimitetty DI Heikki Kärkkäinen. Varsinaisen virkatyönsä lisäksi Antikainen piti luentoja erikoisopettajana Kuopion kesäyliopistossa sekä Helsingissä eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa ja yliopiston voimistelulaitoksessa. 62 KEMIA 3/2020 Orion Oyj FaT Tero Närvänen on nimitetty laatutoiminnoista vastaavaksi johtajaksi. 12-vuotiaasta lähtien hän toimi sotilaspoikana ja osallistui 16-vuotiaana vapaaehtoisena jatkosotaan päämajan ilmatorjuntajoukoissa Mikkelissä. Ahkera kirjoittaja Kirjoittaminen seurasi Paulia myös harrastuksena lapsesta seniori-ikään asti. Antikainen suoritti ylioppilastutkinnon Kuopion lyseossa 1946 ja aloitti samana vuonna kemian opinnot Helsingin yliopistossa. J. Euroopan kemianteollisuuden järjestön Ceficin edunvalvonnan ja yritysviestinnän viestintäpäällikkönä toimiva Roosa-Maiju Huhtaniska on nimetty Suomen kemianteollisuuden lähettilääksi. Yara Suomi Uudenkaupungin tehtaiden Safety Manageriksi on nimitetty tradenomi (YAMK), koneja tuotantotekniikan insinööri (AMK) Tuomo Mäkelä. Hän johti aiemmin yhtiön teollistaminen & tuotteiden elinkaari -yksikköä. Antikaisen tutkimustyö tuotti noin 90 tieteellistä julkaisua. Hän oli aina tarpeen vaatiessa auttamassa harrastuksiin vienneissä ja kouluasioissa kuin myös opettamassa elämän viisauksia. Kemianteollisuus ry FM Anni Siltanen on nimitetty K emian professori Pauli Ensio Juhani Antikainen kuoli Helsingissä 25.2.2020. Helsinkiin opiskelemaan tullut savolaispoika iski silmänsä iloiseen ja nauravaiseen. tarinan ohella autenttisia valokuvia ja lehtiartikkeleja ja luo näin historiallisen perspektiivin sotien ympäröimän ajan ilmapiirille. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän ehti toimia kemian assistenttina ja tutkijana Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa sekä professorina maatalousmetsätieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa yhteensä lähes 40 vuotta. Kaikkea tätä maustoi vankkumaton savolaishuumori vitseineen ja hauskoine tositarinoineen. Isänä, ukkina ja isoukkina Pauli oli oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisen kohtelun ilmentymä. Hänen vastuullaan on uusi yksikkö, joka vastaa mm. Tiedemiehenä Paulia kiinnostivat myös scifi-aiheiset elokuvat ja romaanit sekä arkielämän tekniset laitteet. Tunnetuin teos on 1961 ilmestynyt Yleinen ja epäorgaaninen kemia, joka ilmestyi poistamaan suomenkielisen kemian oppikirjan puutetta. Anja-puolison kanssa yhteiseloa ehti kertyä yli 70 vuotta. Sota-ajan päiväkirjoista syntyi myös omaelämäkerronnallinen romaani Rekoli. Antikainen. Hän oli innokas päiväkirjan pitäjä, ja varsinkin nuoruusaikoina vihkoihin ja paperiarkeille tallentui lukuisia runoja sekä tilanneja luontokuvauksia. Antikainen valittiin kemian apulaisprofessorin virkaan Helsingin yliopistoon 1959. Kesäkatalyytiksi on valittu opiskelija Onerva Aalto Itä-Suomen yliopistosta. Stukin valmiudesta ja kansainvälisistä hankkeista. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1952 ja väitteli tohtoriksi 1954. Teos sisältää kuopiolaispojan Stadin friiduun Kalevalan päivän tansseissa. Säteilyturvakeskus Stuk Johtajaksi on nimitetty FM Karim Peltonen. Siitä alkoi pitkä ja antoisa yhteistaival. Hän oli syntynyt Kuopiossa vuonna 1927. Näin hänestä tuli siihen mennessä nuorin Suomessa väitellyt tohtori. Hänen erikoiskiinnostuksensa kemian opettamiseen ja kehittämiseen johti useiden oppikirjojen julkaisemiseen tekijänimellä P. NIMITYKSIÄ Fennovoima Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty M.Sc. Kirjasta otettiin 30 vuoden aikana kahdeksan painosta. Specht aloittaa Fennovoimassa 1. Tampereen yliopisto Rokotetutkimuskeskuksen johtajana on aloittanut LT Mika Rämet. Kirjoittamisen lisäksi rakkaana harrastuksena Paulilla oli musiikki, niin kuunteluna, soittamisena kuin säveltämisenäkin. Pauli Antikainen Professori kehitti kemian opetusta in memoriam johtavaksi asiantuntijaksi, jonka vastuualueena on Kemianteollisuuden koulutuspolitiikka, osaaminen ja vetovoima Suomessa ja EU-tasolla. JOUNI ANTIKAINEN Kirjoittaja on Pauli Antikaisen poika. (metallija materiaalitieteet) Joachim Specht, joka siirtyy tehtävään PreussenElektran varatoimitusjohtajan paikalta
Kuvantamistutkimukset tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Merkkiaineena käytetään muun muassa hajoavaa radiovettä, joka valmistetaan sairaalan omassa syklotronissa. Hankkeessa kehitetään myös uusia geeninsiirtovektoreita, jotka testataan soluviljelmissä ja hiirimalleissa. Biologinen ohitusleikkaus toteutetaan geeninsiirroilla. I. Kirsi Lehdon vastaanottaman Vuoden tiedekirja -palkinnon suuruus on 10 000 euroa. Ylä-Herttuala työskentelee Itä-Suomen yliopiston A. Ja an a Ti ht on en. Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualalle tavoitellun ERC Advanced Grant -tutkimusapurahan vuosiksi 2020–2025. Rahoituksen määrä on 2,5 miljoonaa euroa. Virtanen -instituutissa. Tiedot julkaistaan kalenterissa maksutta. Leikkauksen mahdollistavat uudet verisuonen kasvutekijämolekyylit, joita Ylä-Herttualan ryhmä kehittää. Biologisella leikkauksella voitaisiin auttaa potilaita, joilla on vaikea sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta. YläHerttuala on ensimmäinen suomalaistutkija, joka on yltänyt harvinaiseen saavutukseen. Kemia-lehden julkaisema Tulevia tapahtumia -kalenteri on siirtynyt lehden nettisivuille osoitteeseen www.kemia-lehti.fi. Hän sai apurahan jo kolmannen kerran peräkkäin, mikä on erittäin poikkeuksellista. Virtanen -instituutti ja Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskus ovat alan tutkimuksessa edelläkävijöitä ja Seppo Ylä-Herttualan tutkimushanke ainoa laatuaan. Kalenteri listaa entiseen tapaan Suomessa ja muualla maailmassa järjestettäviä kemian alan kokouksia, kongresseja, messuja, näyttelyjä ja muita tapahtumia. ”Astrobiologia kertoo mahtavan tarinan planeetta Maan elämästä. I. Rahoitus tuli tutkimukseen, jonka päämääränä on niin sanottu biologinen sydämen ohitusleikkaus. Palkitsija pitää Astrobiologiaa potentiaalisena klassikkona. Lehto on toiminut molekyylibiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopiston biokemian laitoksessa. Hänen tärkeimpiä viestejään on, että maapallo tarjoaa elämälle ilmastollaan ja geofysiikallaan monimutkaisen ja vuorovaikuttavan kokonaisuuden, mutta ihmisen toiminta voi nyt horjuttaa sitä. Tulevista tapahtumista voi edelleen lähettää tietoja osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Ainutlaatuinen hanke A. Eläimet tutkitaan moderneilla magneettikuvauksen (MRI) ja positroniemissiotomografian (PET) menetelmillä. Lisäksi ne tehostavat sydämen aineenvaihduntaa ja energiansaantia. Lopulliset esikliiniset kokeet tehdään sioilla. It äSu om en yl io pi st o Seppo Ylä-Herttuala on Suomen kansainvälisesti tunnetuin geeniterapiatutkija. Kirja on läpivalaisu siihen, miten elämä on syntynyt maapallolla, miten yksinkertaisista eliöistä on tullut yhä monimutkaisempia ja lopulta ajattelevia olentoja sekä millaisissa olosuhteissa elämä on kehittynyt”, palkintolautakunta kiittää. Kirsi Lehto itse määrittelee astrobiologian lähestymistapana, joka liittyy sekä biologiaan, kemiaan, geofysiikkaan, geologiaan, tähtitieteeseen että filosofiaan. Kirsi Lehto kirjoitti Vuoden tiedekirjan Vuosittain jaettavan Vuoden tiedekirja -palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon. Molekyylit parantavat hapenpuutteesta kärsivän sydämen verenkierTapahtumatiedot siirtyvät verkkoon Biologinen ohitusleikkaus toi tutkijalle huippuapurahan toa. 63 3/2020 KEMIA HENKILÖUUTISIA Vuoden 2019 tiedekirjana on palkittu dosentti, filosofian tohtori Kirsi Lehdon teos Astrobiologia – Elämän edellytyksiä etsimässä (Ursa)
He kertoivat esityksissään myös, miten olivat nykyiseen tehtäväänsä päätyneet, eli jokaisen luennoitsijan uratarina oli osa esitelmää. ANU PENTTILÄ JA MARIA KIVIKOSKI Anu Penttilä opettaa kemiaa Otaniemen lukiossa ja Maria Kivikoski Ruusutorpan koulussa. Stipendiaatit kuuntelivat kiinnostuneina ja tekivät myös hyviä kysymyksiä. Menetelmä herätti kovasti keskustelua myös Berzeliuspäiville osallistuneiden opettajien keskuudessa. Myös kaksi suomenkielistä opettajaa pääsi osallistumaan vuoden 2020 tapahtumaan. Mukaan pääsi myös kaksi suomenkielistä opettajaa stipendillä, jonka ruotsalainen Svenska Kemisamfundet myönsi Suomalaisten Kemistien Seuralle. Olisi hienoa, jos Suomessakin järjestettäisiin vastaavanlaiset päivät lukiossa kemiaa opiskeleville”, sanovat espoolaisopettajat Anu Penttilä ja Maria Kivikoski.. Berzeliuspäivillä tutustutaan kemian tutkimukseen, teollisuuteen ja opiskelumahdollisuuksiin. Myös luennoitsijat olivat lounasja kahvitaukojen aikana valmiina keskustelemaan. Tapahtuman tavoitteena on innostaa taitavia lukiolaisia kemian jatko-opintoihin ja myöhemmin erilaisiin työtehtäviin. Nuorilla oli hyvä mahdollisuus tutustua myös toisiinsa. Siinä ajassa ehti hyvin saada selville esitysten ideat. Kahden päivän aikana saimme kuulla toistakymmentä katsausta kemistin työstä erilaisissa teollisuusja tutkimuslaitoksissa. 64 KEMIA 3/2020 SEURASIVUT Ruotsissa vuosittain järjestettävät Berzeliuspäivät tekevät kemian alaa tutuksi lukiolaisille. Lukiolaiset katsovat etukäteen kotonaan Magnus Ehingerin kemian tunnit, jotka tämä lataa Internetissä toimivaan Youtube-videopalveluun. Tukholman yliopistossa 31.1.–1.2.2020 pidetyille Berzeliuspäiville kokoontui noin 300 ruotsalaista sekä joitakin suomalaisia ja norjalaisia lukiolaisstipendiaatteja. Luennot ovat lyhyitä, vain puolen tunnin pituisia. Lounasja kahvitaukojen aikana oli mahdollisuus käydä tutustumassa eri oppilaitosten tarjontaan ja jutella opiskelijoiden kanssa. Puhujat olivat eri-ikäisiä ja lähtöisin eri puolilta maailmaa. Perjantai-iltana stipendiaateilla oli yhKäänteistä oppimista kielikylvyssä teinen ohjelmallinen päivällinen. Kaikki puheet pidettiin samassa salissa, lounas tarjoiltiin läheisessä ruokalassa, ja kaikki osallistujat oli majoitettu samaan hotelliin. Kaikki korostivat yhteistyötä toisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien välillä Ruotsissa ja ulkomailla. Lisäksi osallistujina oli heidän noin 50 opettajaansa. Moni tilaisuuden puhujista kertoi itsekin olleensa lukioaikanaan Berzeliuspäivillä. Iltapäivän päätteeksi opettajat kokoontuivat kuulemaan Magnus Ehingeriä, jonka käänteinen opetusmenetelmä (flipped classroom) on kuuma puheenaihe Ruotsissa. Näin varsinaisilla oppitunneilla on aikaa kokeellisuuteen ja keskusteluun. ”Matka Berzeliuspäiville oli hyvin antoisa. Kemian tunnit katsotaan netistä Tapahtumassa oli hyvin välitön ja intensiivinen tunnelma
kerran. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . OUTI ITKONEN, KATARIINA ALAGRUND JA PIRJO TANNER Merckin maljan voittajat Golfkisan paras kemisti pokkaa tänäkin kesänä itselleen Merckin maljan. Vuosi Voittaja Kilpailupaikka 1991 Pentti Ruuskanen Espoo 1992 Jouko Patrikka Messilä 1993 Jouko Patrikka Turku 1994 Minna Jäppinen Espoo 1995 Mikko Maunula Wiurila 1996 Pekka Toijala Nevas 1997 Mikko Maunula Takkula 1998 Maarit Voss Tarina 1999 Mikko Maunula Tawast 2000 Kalevi Siivinen Laukaa 2001 Kari Lahtinen Tuusula 2002 Rauno Stedt Lakisto 2003 Timo Pajunen Vihti 2004 Kari Lahtinen Nokia 2005 Seppo Paltemaa Kotojärvi 2006 Kari Lahtinen Lakeside 2007 Jussi-Pekka Aittola Uusi-Tarina 2008 Leena Tervo Kullo 2009 Kari Lahtinen Etelä-Saimaa 2010 Anna Suorsa Pickala Forest 2011 Pasi Myllyperkiö Muurame 2012 Pasi Myllyperkiö Espoo 2013 Jari Kolari Ruukki 2014 Anu El-Ghaoui Kullo 2015 Ulla Suistonen Messilä 2016 Anu El-Ghaoui Espoo 2017 Anu El-Ghaoui Annila 2018 Outi Itkonen Koski 2019 Outi Itkonen Keimola O ut i It ko ne n. elokuuta 2. Seuraa sivua www.suomalaistenkemistienseura.fi. lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . heinäkuuta 2020 pelataan järjestyksessään jo 30:s Kemistigolf, joka järjestetään Raaseporissa Ruukkigolfissa. Kuten aina, järjestäjät ottavat tänäkin vuonna mielellään vastaan palkintolahjoituksia. Mukaan voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen katariina.alagrund@welho.com. Kisaan saavat osallistua myös avecit ja muut kemian teollisuuden tai kaupan alalla toimivat golffarit, mutta Merckin maljan voi voittaa vain ”oikea” kemisti. kesäkuuta 5/2020 6. Sen saa parhaan pistebogey-tuloksen tehnyt kemisti. Heinäkuun lopussa Raaseporissa Usein kisan voittaja on ottanut vetovastuun seuraavan Kemistigolfin järjestämisestä. Ilmoittautumisaikaa on 30. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4/2020 27. toukokuuta 17. Kemistigolf-tapahtuma käynnistyi vuonna 1991, kun Hanna-Leena Kauppinen ja Pentti Ruuskanen (Espoon golfseura EGS) keksivät, että kemistit voisivat kisailla keskenään golfin merkeissä. kesäkuuta asti. Perjantaina 31. syyskuuta 14. Suomalaisten Kemistien Seuran Kevätkokous ja vierailu Lohjalle Siirtyy koronaepidemian takia suunnitellusta ajankohdasta (19.5.2020) eteenpäin. 65 3/2020 KEMIA SEURASIVUT SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Kemistit kokoontuvat golfin juhlaturnaukseen Kemistigolf kokoaa yliopistoja korkeakoulugolffarit leikkimieliseen kisaan kerran vuodessa. Perinteinen kemian alan yritys Merck ja sen silloinen johtaja Roba Helenius lahjoittivat kilpailulle kiertopalkinnon, joka kantaa nimeä Merckin malja. syyskuuta 6/2020 17. Joissakin tapahtumissa on ollut myös saunomismahdollisuus rantasaunassa, kerran jopa ohjelmalliset iltamat Kotojärvellä orkesterin ja tanssin merkeissä. Golf oli silloin kohtuullisen uusi laji, joka levisi nopeasti, joten ei ollut vaikea saada mukaan kilpailijoita eikä sponsoreita. Tänä kesänä tapahtuma järjestetään jo 30. Ohjelmaan on aina kuulunut myös kisan jälkeinen ruokailu ja yhdessäolo. Niinpä kisaa on pelattu vuosien saatossa jo 24 eri kentällä
SISKO LOIKKANEN Newyorkilaisessa Columbian yliopistossa työskennellyt kemisti Harold Urey (1893–1981) osoitti vuonna 1931, että vety esiintyy myös tavallista kevyttä muotoaan raskaampana. S. Tämä teki laboratoriokokeen, jossa vettä, vetyä, ammoniakkia ja metaania sisältäneeseen seokseen kohdistettiin salamointia jäljitelleitä sähköpurkauksia. Venäläinen Amish-lahkon koulusta 14-vuotiaana valmistunut Harold Urey kapusi vaatimattomista lähtökohdista tieteen korkeimmalle huipulle. biokemisti Aleksandr Oparin ja englantilainen J. Nobelistina Ureylla ei ollut tarvetta lisämaineeseen. Harold Urey aloitti akateemiset opintonsa suorittamalla kandidaatintutkinnon eläintieteestä Montanan yliopistossa. Siellä hänen kiinnostuksen kohteikseen nousivat geokemia, aurinkokunnan rakenne ja synty, elämän alkuperä ja kosmokemia. Harold Urey Raskaan vedyn löytäjä Vuoden 1934 kemian nobelisti Harold Urey oli monipuolinen tutkija, jonka aloja olivat myös geokemia, geologia, tähtitiede ja astrofysiikka. Chadwick puolestaan pokkasi fysiikan palkinnon vuonna 1935. Jäätyään eläkkeelle Chicagon yliopistosta Urey jatkoi uraansa Kalifornian yliopiston emeritusprofessorina ja keskittyi tutkimaan aurinkokuntamme planeettoja. Haldane olivat sentään pohtineet ideaa jo 1920-luvulla. Urey esitti, että maapallon alkuilmakehä saattoi sisältää vesihöyryä, ammoniakkia ja metaania. Epäorgaanisesta aineesta siis saattoi syntyä elämän rakennuspalikoita. sisko.loikkanen@gmail.com. Vuonna 1951 Urey harmitteli luennollaan, etteivät tutkijat olleet vieläkään testanneet elämän synnyttämistä epäorgaanisesta aineesta. Urey myös perusti The Journal of Chemical Physics -tiedelehden ja toimi sen ensimmäisenä päätoimittajana vuodet 1933–1941. Hän ei halunnut nimeään Science-lehden vuonna 1953 julkaisemaan tutkimusartikkeliin, vaan toivoi huomion kohdistuvan Milleriin, joka kohosikin näin kuuluisuuteen. Taipaleellaan kohti deuteriumlöytöä Urey vieraili myös Saksassa, jossa hän tapasi itsensä Albert Einsteinin. Hän oli mukana kehittämässä menetelmää atomipommissa tarvitun uraani-235:n rikastamiseen kaasudiffuusiolla. Siellä hän tutustui moniin muihinkin ajan johtaviin eurooppalaistutkijoihin. Reaktio synnytti tervamaista ainetta, joka sisälsi kuin sisälsikin useita aminohappoja, proteiinien perusosia. Jo vuonna 1930 Urey julkaisi yhdessä fyysikko Arthur Ruarkin kanssa teoksen nimeltä Atoms, Quanta and Molecules, joka oli ensimmäisiä englanninkielisiä johdatuksia kemiaan kvanttimekaniikan pohjalta. B. Jos kaasuja pantaisiin reaktioastiaan, voitaisiin jäljitellä muinaista ilmakehää ja tutkia, muodostuuko seoksessa orgaanisia molekyyleja. Elämän rakennuspalikat Harold Ureyn isotooppiosaaminen tuli tarpeeseen Yhdysvaltain Manhattan-projektissa toisen maailmansodan aikana. Ehdotukseen tarttui luennolla istunut nuori Stanley Miller. Hänellä oli myös osuutensa siihen, että Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ryhtyi tekemään aktiivista kuututkimusta. Neutronin olemassaolon todisti seuraavana vuonna britti James Chadwick Cambridgen yliopistosta. Sieltä hän jatkoi Kalifornian yliopistoon, jossa hän keskittyi fysikaaliseen kemiaan höystettynä aimo annoksella matematiikkaa ja fysiikkaa. Sodan jälkeen Urey siirtyi professoriksi Chicagon yliopiston ydintutkimuksen instituuttiin. 66 KEMIA 3/2020 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Kun atomiytimen osaset oli löydetty, Ureyn deuteriumhavainto voitiin palkita vuoden 1934 kemian Nobelilla. Väitöksensä jälkeen kvanttija atomiteoriasta innostunut Urey täydensi opintojaan Niels Bohrin johtamassa teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksessa Kööpenhaminassa. Raskaan vedyn eli deuteriumin ytimessä on protonin lisäksi yksi neutroni. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja
Analytiikka, muovit ja pakkaukset 2/2020 14.2. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2020 Menossa mukana / Erikoisjakelut 1/2020 PacTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 11.–12.3.2020 2/2020 Laboratorioalan ammattilaiset 3/2020 Kemikaali-, terveysja laboratorioalan ammattilaiset 4/2020 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2020 Eurosafety ja Työhyvinvointi, Tampere 8.–10.9.2020 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2020 Kokkola Material Week, 7.–12.11.2020 7/2020 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2021 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 16.4. 1.11. 14.4. Tuleville ammattilaisille pelikenttä on kiinnostava – he pääsevät vaikuttamaan sekä pelin sääntöihin että kehityksen suuntaan.” Asiakaskokemustiimin vetäjä Tiia-Lila Vuylsteke, Algol Chemicals Oy ”Yritykset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia tuleville ammattilaisille. 5.11. 18.3. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet Seija Kuoksa, puh. 1/2020 3.1. 10.8. 5.2. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2020 11.9. 24.9. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Stipendit ”Kemia ja kemiantekniikka ovat tulevaisuuden aloja. Omia kiinnostuksen kohteitani ovat etenkin lääketeollisuus, kiertotalous ja terveysteknologia.” Kemiantekniikan opiskelija Jenni Kauppi, Turun Ammattikorkeakoulu Sc an st oc kp ho to stipendisivu.indd 1 stipendisivu.indd 1 23.4.2020 13.01 23.4.2020 13.01. 25.11. 17.6. 27.2. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Kemi KEMIA ”Kemianala kehittyy ja digitalisoituu vauhdilla. Oletko kiinnostunut stipendistä tai kummikumppanuudesta. Kemikaalit, laboratoriot, patentit 4/2020 15.5. 2.9. 13.1. Laboratoriot, terveys, tutkimus 3/2020 3.4. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Kiertotalous, biotalous, ympäristö 5/2020 31.7. 25.5. 14.10. 24.2. 6.5. 13.8. 21.9. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto , puh. Yhdessä lahjoitamme lehden vuosikerran 175:lle kemian alan opiskelijalle. 27.5. 16.1. Kestävää kehitystä ja kiertotaloutta ei synny ilman kemiaa.” Liiketoimintapäällikkö Olli-Pekka Jaakola, SGS Finland Kiitos, opiskelijakummit! Kiitos, opiskelijakummit! Algol Chemicals Oy ja SGS Finland Oy ovat Kemialehden vuoden 2020 opiskelijakummit. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2020 22.10
Sinä olet siellä. Myös mainoksia. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella