Kemia-Kemi 3/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3/ 20 22 KEMIA Kemi MUNANVALKUAISTA ilman kanaa MAAPALLON turvarajat paukkuvat GEENITUTKIJAT terveyden tekijöinä TAITEEN ja kemian lumoava liitto Liitteenä messuopas! ChemBio Finland kutsuu 8.–9.6.2022! Palvelemme teitä osastolla 1c9. Tervetuloa! Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi Toimivat RATKAISUT Suomenkieliset PALVELUT Nopeat TOIMITUKSET Kustannustehokas HUOLTO Osaava KÄYTTÄJÄTUKI
Joukko intohimoisia valokuvataiteen tekijöitä vannoo yhä perinteisen pimiötyöskentelyn nimiin. Li nd a Ta m m is to Kumpulassa toimiva Verifin on yksi kemiallisia taisteluaineita jäljittävistä virallisista laboratorioista. Jarmo Lehtisen teos Linnut laulavat muualla osoittaa vanhan tekniikan voiman. ”Biovalkuaiselle on käyttöä elintarvikeja makeisteollisuudessa, leipomoissa sekä urheiluja terveystuotemarkkinoilla.” 6 A do be St oc k Koralliriutat kertovat herkkien meriekosysteemien tilasta. Ja rm o Le ht in en 58 14 46 Aseita helvetistä Sisko Loikkanen 52 Itämeri on myrkkyjen hautausmaa Jessica Haapkylä 54 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Riina Salmimies Dekaani johtaa edestä Sisko Loikkanen 56 Geenitutkijat hyppäsivät pirtelöstä hedelmäsalaattiin Raili Leino 58 Pimiössä solmitaan Taiteen ja kemian liitto Raili Leino 62 Pikkutarkka paratiisi Arja-Leena Paavola 66 KEEMIKKO Nyt äpittää 67 BIOVÄRIEN PALETTI Tietokannalla laatua luonnonväreille Laura Dyster 68 HENKILÖUUTISIA 71 SEURASIVUT 74 KEMIAN NOBELISTIT Roald Hoffmann Juutalaisgetosta huippututkijaksi Sisko Loikkanen. Mitä enemmän tutkittua tietoa kotiplaneettamme voinnista kertyy, sitä synkemmältä potilaskertomus näyttää. ”Kun näyte saapuu, salapoliisityöhön on aikaa kaksi viikkoa”, instituuttia johtava Paula Vanninen kertoo. 3 3/2022 KEMIA SISÄLLYS 46 5 PÄÄKIRJOITUS Toivon ja toiminnan aika Leena Joutsen 6 Biovalkuainen syntyy ilman kanaa Suomalaisyritys matkalla maailmalle Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Energiatalkoisiin rauhan puolesta Oras Tynkkynen 14 Maapallo vaakalaudalla Jari Koponen 20 AJANKOHTAISTA Kemianyritykset tukevat Ukrainaa ja puoltavat talouspakotteita Leena Joutsen 26 UUTISIA 33 NUORTEN TIEDEKULMA Ilmansuodatin kurittaa koronaa Annika Lappalainen 34 NÄKÖKULMA Kengät ruotuun Anja Nystén 34 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 VIHREÄT SIVUT 44 KIERTOTALOUS JA KEMIA Perunahävikistä eläinproteiinia Teija Järvenpää Ti m o Ka up pi la Onego Bion toimitusjohtaja Maija Itkonen kutsuu bioreaktoria uuden sukupolven kanalaksi
Benefit from our long-lasting experience and broad application know-how. Make use of leading and pace-making technology with the most energy efficient mixer designs for key markets. Find our more on sulzer.com Please contact: Sulzer Tel. 010 234 3333. Dynamic innovation for static mixers With Sulzer’s static mixers you can produce small volumes with an excellent mixing reliability. They can be easily installed, cleaned and maintained
03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Ukrainalainen viljelijä toivoo, että sato saisi kypsyä eikä hyökkääjä kykenisi katkaisemaan sen matkaa vilja-aitasta maailmalle. Kääreen voi kierrättää muiden muovipakkausten mukana hyötykäyttöön. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Oras Tynkkynen kannustaa tässä lehdessä jokaista liittymään talkoisiin, joilla voimme nopeuttaa irtautumista venäläisestä energiasta. Toisaalla Ukrainassa maanviljelijät vetävät tänäkin aamuna ylleen suojaliivit ja kypärät ja nousevat traktoreihinsa. toukokuuta 2022 ”RASKAASTI KATTOHIRTEEN kuolema kolkuttaa; veljet, yhdymme virteen, koska jo huojuu maa”, alkaa Yrjö Jylhän runo Viimeinen virsi teoksessa Kiirastuli, joka kuvaa kirjoittajansa koettelemuksia talvisodassa Taipaleen rintaman luutnanttina. Voimme myös tukea rauhan palautumista Eurooppaan. 050 336 5613 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. 49 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Jos pieni tyttö pommisuojassa ja kypäräpäinen maajussi traktorissaan pystyvät säilyttämään toivonsa ja päättäväisyytensä sodan ja epävarmuuden keskellä, emmeköhän me rauhan oloissa elävät suomalaisetkin siihen pysty. Runosta rakentui silta nykyisyyteen kiovalaisessa pommisuojassa, jossa 7-vuotias Amelija Anisovitš nousi esittämään suosikkikappaleensa Let it go elokuvasta Frozen. Leena Joutsen P.S. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Maamme puolustaminen alkaa arkisten vastuidemme täyttämisestä ja huolenpidolla toisistamme. Jari Koposen artikkeli muistuttaa, että käsillä ovat kriittiset hetket kääntyä tuhlaamisen tieltä kohtuuteen. PunaMusta Oy, Forssa 2022 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Viljelijät vetävät ylleen suojaliivit ja kypärät. AMELIJA PÄÄSI äitinsä kanssa turvaan Puolaan, jossa hän on toteuttanut laulamisen paloaan Ukrainan hyväksi järjestetyissä konserteissa. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Jokainen meistä voi omilla teoillaan rakentaa hyvää tulevaisuutta. Samalla kun köyhdytämme Kremlin sotakassaa, säästämme omia varojamme ja yhteistä maapalloamme. Laulamista rakastavan tytön kirkas ääni pysäytti suojaa hakeneet kuuntelemaan, loi toivon ilmapiirin ja kosketti sittemmin miljoonia, kun tilanteesta kuvattu video lähti liikkeelle. TOIVO AUTTAA meitä katsomaan eteenpäin, sietämään epävarmuutta ja suuntaamaan toimintaamme rakentavasti. On toukotöiden aika. Tartutaan päivän toimiin, autetaan apua tarvitsevia ja otetaan maltilla vastaan, mitä tulee. Asiat järjestyvät. Tämä lehti pakattiin muoviin, jotta välissä oleva ChemBio-opas ei tipahtaisi. Purjeet on jo nostettu, ja voimme luottaa maamme johdon kykyyn navigoida tarkasti karikkoisilla vesillä ennen ulapalle pääsyä. Nyt hänellä on uusi unelma rauhasta, kotiinpaluusta ja oman isän jälleennäkemisestä. Tavataan Helsingin Messukeskuksessa 8.–9. Toivon ja toiminnan aika PÄÄKIRJOITUS 13. Itsenäinen Suomi on historiallisen valinnan edessä. kesäkuuta! A do be St oc k. Mukana kannattaa olla. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. KEMIA Kemi Vol
6 KEMIA 3/2022 Helmikuussa startannut Onego Bio on kerännyt sijoittajilta jo kymmenen miljoonan euron potin. ”Olisi ollut mukava laittaa hänen suunsa makeaksi, mutta uuselintarvikkeita koskeva säätely on Euroopassa niin tiukka, että se ei ollut sallittua.” Sittemmin toimitusjohtaja on saanut huomata, että kiinnostusta Onego Bion tuotteisiin riittää muillakin kuin makeannälkäisillä. Sitten massaa seSijoittajilta tulee kyselyjä, kelpaisiko lisäraha.. ”Siellä on tarpeemme täyttävä laboratorio. Nuorelle startupille teknologia on kivijalka. Yrityksen sähköposti täyttyy esittelyja näytepyynnöistä. ”Joukossa on mukana myös suuria kansainvälisiä elintarvikeyrityksiä, mutta tässä vaiheessa en vielä voi julkistaa nimiä.” Biovalkuainen syntyy ilman kanaa Suomalaisyritys matkalla maailmalle Tieteellistä taikuutta Maija Itkonen nousi aikoinaan valtakunnan julkisuuteen nyhtökauran kehittäjänä yhdessä elintarvikekemisti Reetta Kivelän kanssa. Ennen Onego Bioa Itkonen työskenteli perustamansa Gold & Green Foodsin innovaatiojohtajana. Lähtiessään he ottivat mukaansa palan telttakangasta ja veivät sen kotimaahansa tutkittavaksi”, Itkonen kertoo. Sijoittajilta tulee kyselyitä, josko lisäraha kelpaisi. Sisäsivuilla esiteltiin herkullisen näköisiä leivonnaisia ja kerrottiin, miten suomalaisyritys tuottaa kananmunan valkuaisproteiinia ilman kanaa. ”Me kehitämme biovalkuaista sidosaineeksi muun muassa ruoka-, leipomoja makeisteollisuuden yrityksille sekä urheiluja terveystuotemarkkinoille. Onego Bion biovalkuaisen valmistusmenetelmä perustuu amerikkalaissotilaiden toisen maailmansodan aikana tekemiin havaintoihin. Tuotantoeläimiä ei bioteknologisessa prosessissa tarvita. ”Pelot hälvenivät, kun yksi messuvieras tuli luokseni ja tokaisi ennakkoluulottomasti, että ’ai se on makeaa, saanko maistiaisia’”, Itkonen naurahtaa. ”Vanha keino voi olla parempi kuin pussillinen uusia”, Maija Itkonen naurahtaa. Keksintö nousi kansainväliseen valokeilaan vuonna 2020, jolloin se voitti eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden Earto-järjestön innovaatiokilpailun. ”Tyynenmeren Salomonsaarille sijoitetut sotilaat ihmettelivät, kuinka jokin yön aikana söi heidän telttojaan. Keskiaikaiset eurooppalaiset munkkiveljeskunnat hyödynsivät samaa reseptiä olutta pannessaan. Tarkoitus on palkata vielä tämän vuoden aikana runsaat kymmenkunta lähinnä teknologia-alan asiantuntijaa. Tavoite on myös kehittää oma tuotemerkki kansainvälisille markkinoille”, Itkonen kertoo. Lahottajasieni sai päätutkija Elvyn T. Itse asiassa biovalkuaisen valmistuksen periaate löytyy historiasta vielä paljon toista maailmansotaa kauempaa. Yhdysvalloissa tuholainen tunnistettiin muun muassa sellua hajottavaksi filamenttihomeeksi. Mukaansa Itkonen otti kuitenkin nipun uunituoreen yrityksen esitteitä, joiden etusivulle oli printattu viesti For us, smart protein is a piece of cake. Teollisen muotoilijan koulutuksen saanut Maija Itkonen kehuu VTT:n tutkijoiden rakentamaa menetelmää ”molekyylibiologian taikuudeksi”. ”Alussa on mikro-organismi. Sarjayrittäjää kaiversi ajatus, että solumaatalouden tuotteiden vastaanotto saattaisi olla hyvinkin kriittinen. Ensin se kasvattaa bioreaktorissa itsensä massaksi, jota ruokitaan sokerilla ja eri ravinteilla. Vapun alla koitti kuitenkin muutto uusiin tiloihin, Vanhankaupunginkosken kylkeen Helsinkiin. Toimitusjohtaja Maija Itkosen mukaan yhtiö aikoo aloittaa kaupallisen toimintansa ensimmäiseksi Yhdysvalloissa. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n spinoff-yrityksen toimitusjohtajana Itkonen on jälleen kerran uuden edessä. Bioreaktoreita hän kutsuu ”seuraavan sukupolven kanaloiksi”. Yrityksemme on englanninkielinen, joten rekryverkot on heitetty myös ulkomaille.” Salomonsaarten sieni Innovaatiohypen keskellä saattaa unohtua, että startup-yrityksen teknologialla on itse asiassa pitkät juuret. Sille nesteytetään tarkkaan valitun munanvalkuaisen geeni, jota se alkaa valmistaa. Reesen mukaan nimen Trichoderma reesei. Onego Bion tehtävänä on kaupallistaa VTT:ssä keksitty menetelmä, jonka ansiosta munanvalkuaisen tärkein proteiini syntyy bioreaktorissa. Vielä huhtikuun alussa Onego Bion ydintiimi, johon Itkosen lisäksi kuuluvat tutkimusjohtaja Christopher Landowski ja operatiivinen johtaja Jussi Joensuu, suunnittelivat tulevaisuutta Espoon Otaniemessä. JUHA GRANATH Onego Bion toimitusjohtaja Maija Itkonen lähti maaliskuussa elintarvikemessuille Lontooseen hieman pelokkain mielin
• Teollinen muotoilija, innovaattori ja yrittäjä. • Vuoden innovaatiojohtaja 2010. • Oli vuonna 2008 mukana perustamassa Aalto-yliopiston tutkimusja tuotekehitysympäristöä Design Factorya. 7 3/2022 KEMIA ”Molekyylibiologista taikuutta”, Maija Itkonen kuvailee menetelmää, jolla munan valkuaisproteiini ja edelleen marenki syntyvät ilman kanaa. Perheeseen kuuluu neljä lasta.. • Puoliso kirjailija Juha Itkonen. • Perusti vuonna 2008 huonekaluihin integroitavia langattomia latauslaitteita kehittävän PowerKiss Oy:n, jonka osti vuonna 2013 yhdysvaltalainen Powermat. • Aloitti Onego Bion toimitusjohtajana alkuvuodesta 2022. Ti m o M ik ko la MAIJA ITKONEN • Syntynyt vuonna 1977. Itkonen toimi vuoteen 2014 Powermatin brändijohtajana. • Vuonna 2015 perusti yhdessä elintarvikekemisti Reetta Kivelän kanssa nyhtökaurayritys Gold & Green Foodsin ja työskenteli yhtiön toimitusjohtajana. Kun Paulig osti yrityksen vuonna 2016, Itkonen jatkoi sen innovaatiojohtajana vuoden 2021 loppuun
Tutkimusjohtaja Christopher Landowski (vas.) ja operatiivinen johtaja Jussi Joensuu kuuluivat VTT:n tiimiin, joka kehitti biovalkuaisen tuotantomenetelmän. Heität lupaviranomaisille hakemuksen, ja parin vuoden kuluttua kuulet siitä jotain tai sitten et.” Itkonen peräänkuuluttaa myös lisää vauhtia EU:n uuselintarvikkeita koskevaan lainsäädäntöön ja regulaatioon eli säätelyyn. ”Kun esimerkiksi nyhtökaura tuli markkinoille vuonna 2015, Suomen kasviproteiinimarkkinat kasvoivat 700 prosenttia. ”Tietyin aikavälein muutetaan ravintoa ja olosuhteita. Jos EU saa regulaation joustavammaksi, Suomi voi saavuttaa alalla merkittävän aseman. Uuselintarvikkeiden, joihin suomalaisyrityksenkin tuote kuuluu, hyväksynnät ovat Maija Itkosen mukaan vanhalla mantereella kiven alla. Hän vertaa tapahtumaa vasikan kehittymiseen maitoa tuottavaksi lehmäksi. Biovalkuaisen luomisprosessi kestää maailman luomiskertomuksesta tutuksi tulleet kuusi päivää. ”Rahoittajat edellyttävät, että yrityksellä on kykyä viedä asioita eteenpäin ja jatkaa tutkimusja kehitystyötä kaupallisesti mielenkiintoisiin suuntiin. Siellä voit keskustella hakemuksen etenemisestä ja jopa vaikuttaa siihen”, Itkonen kuvailee. 8 KEMIA 3/2022 Onego Bion suurin ongelma on Euroopan elintarviketurvallisuudesta vastaavien viranomaisen tiukka lupajärjestelmä. Solumaatalouteen erikoistunut brittirahasto Agronomics ja kotimainen pääomasijoitusyhtiö Maki.vc ovat satsanneet Onego Bion kehittämiseen ja biovalkuaisen kaupallistamiseen kymmenen miljoonaa euroa. ”Euroopassa dokumentaatio menee mustaan aukkoon. ”Rapakon takana elintarvikelainsäädäntö on selkeä. Meillä on runsaat vesivarat fermentointia varten sekä vahva osaamiskeskittymä.” Solumaatalouden kehittämisellä on toki muitakin päämääriä kuin taloudellinen hyöty. ”Litra vastaa yhtä kanaa” ”Tämä on kuuma ala, jolla kaikki tapahtuu nopeasti”, Maija Itkonen vahvistaa. ”Solumaatalous ei ole scifi-juttu, vaan se saattaa olla totta muutamassa vuodessa. Proteiinituotannon erottaminen eläinten kasvatuksesta vähentää kasvihuonepäästöjä ja suitsii puhtaan veden kulutusta ja rehevöitymistä. Siksi yhtiö aikoo suosiolla aloittaa kaupallisen toimintansa Yhdysvalloissa. ”Musta aukko Euroopassa” koitetaan tietyssä lämpötilassa, jotta se kasvaa edelleen”, Itkonen kuvailee. On hyvä muistaa, että jos jokin markkina on nyt pieni, se ei välttämättä ole sitä enää huomenna.” Tunnetun sarjayrittäjän nimi on purrut myös rahoitusmarkkinoilla. Toinen vaatimus on, että teknologia on kehitetty niin pitkälle, että sen avulla Ti m o M ik ko la. Toimitusjohtaja Maija Itkosella on vankka kokemus yrittämisestä. Se koituisi myös Suomen hyödyksi. Prosessin edetessä mikrobi alkaa tuottaa proteiinia hieman samalla tavoin kuin oluenpanossa alkoholia.” Lopuksi tankin sisältämästä biomassasta siivilöidään proteiinia sisältävä neste, joka kuivataan jauheeksi. Lepopäivään alalla ei taida olla varaa
Ilmoitusmenettelyn kautta prosessiin meni 11 tuotetta. Siinä yksi litra vastaisi yhtä kanaa”, Itkonen ynnää. Pilottituotannon vuoro koittaa, kunhan yhtiö ensin saa valmiiksi tarvittavan dokumentoinnin. VTT:ssä on kokeiltu valkuaisproteiinin valmistusta 300 litran bioreaktorissa. ”Varsinainen tehdas voisi käynnistyä ehkä kolmen vuoden kuluttua.” Tulevat jättimarkkinat Ruoan tuotanto, jakelu ja kulutus aiheuttavat noin 30 prosenttia maapallon kasvihuonepäästöistä. A do be St oc k Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan tuotteita, joiden käyttö ihmisravinnoksi on ollut EU:n alueella hyvin vähäistä ennen toukokuuta 1997. Myös tehokas solumaatalous tulee tarpeeseen. ”Meidän laskelmissamme tuotantoreaktorin koko voisi olla 300 000 litraa. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPPC:n mukaan kuluttajat voivat omilla toimillaan kutistaa päästöjä 40–70 prosenttia. Myös koronavirus moukaroi maailmaa edelleen. Uuselintarvikkeille pitää hakea EU-komissiolta uuselintarvikelupa ennen kuin ne voidaan tuoda unionialueen markkinoille. Biopohjaisilla ratkaisuilla voidaan korvata synteettisiä tuotteita, joiden valmistus nykyisellään kiihdyttää ilmaston lämpenemistä ja joiden kierrättäminen on hankalaa. EU:n pyörät pyörivät säädösten mukaan Maailmalla riehuva lintuinfluenssa on kurittanut etenkin Israelin ja Yhdysvaltojen kanaloita. Ukrainan sota ennakoi globaalia ruokapulaa ja pakottaa LänsiEuroopan maat aikaa myöten irtautumaan fossiilisista raaka-aineista. Uuselintarvike voi päästä myyntiin myös hakemusmenettelyä helpomman ilmoitusmenettelyn kautta, jos tuote on ollut turvallisesti käytössä jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa vähintään 25 vuotta. ”Yksi löytyy Kalifornian Piilaaksosta ja toinen Hollannista.” Hänen mukaansa yksittäiset pienet ”Bioreaktori on seuraavan sukupolven kanala.”. 9 3/2022 KEMIA ”Käsittääkseni komissio ja Efsa käyvät kyllä aktiivisesti vuoropuhelua hakijan kanssa”, Viljakainen vastaa. Toinen syy hylkäykseen on Euroopan elintarvikeviraston Efsan tuotteesta antama kielteinen turvallisuusarvio. Suurin vaikutus saadaan siirtymällä punaisesta lihasta kasvipainotteisiin ruokavalioihin. Lupahakemuksen eri vaiheiden määräajat on hänen mukaansa kirjattu lainsäädäntöön. Lisääntyneet helleja kuivuusjaksot ja tulvat ovat häirinneet perinteistä elintarviketuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Uuselintarvikkeiksi katsotaan myös elintarvikkeet ja niiden ainesosat, joihin on sovellettu muuta kuin yleisesti käytettyä tuotantomenetelmää. Yhdysvalloissa jouduttiin sen takia hiljattain tappamaan 17 miljoonaa kanaa, ja Israelissa on teurastettu jo kaikki kanat”, Maija Itkonen kertoo. Alan suomalaistoimijat ovat moittineet hakemusmenettelyä hitaaksi. Kun ei tarvita tuotantoeläimiä, ei tarvitse pelätä eläintautejakaan. ”Me emme voi vain katsoa päältä tai hakea vaihtoehtoja menneiltä vuosikymmeniltä. Heidän mukaansa myöskään vuoropuhelu luvan myöntäjän kanssa ei toimi. Efsan on annettava lausuntonsa kuudessa kuukaudessa ja komission tehtävä sen jälkeen päätöksensä kolmessa kuukaudessa. Viljakaisen mukaan lupa voi jäädä saamatta silloin, jos hakemus on huonosti laadittu ja puutteellinen. Tutkimuskeskuksen mukaan tuotanto solutehtaissa vähentää kasvihuonepäästöjä 74 prosenttia ja maan käyttöä 94 prosenttia verrattuna siihen, että sama proteiini saataisiin kanatarhoissa kasvatettavista kanoista. Ilmastonmuutos on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa. päästään seuraavalle tasolle”, Itkonen kertoo. Koronan lisäksi maailmaa kiertää kahdeksan eri lintuinfluenssakantaa. ”Ilmastonmuutos pakottaa ihmiset muuttamaan ruokatottumuksiaan. Meidän on pakko katsoa tulevaisuuteen ja löytää uusia tapoja ruoantuotantoon.” Itkonen muistuttaa, että suomalaisyrityksen teknologia on ainutlaatuinen ja kilpailijat harvassa. ”Sekä komissiolla että Efsalla on kuitenkin oikeus keskeyttää prosessi ja ”pysäyttää kello”, mikäli ne tarvitsevat lisätietoja hakijalta.” Vuonna 2021 uuselintarvikkeiden lupahakemuksia jätettiin komissiolle yhteensä 123. Elintarvikealan yrittäjän on tarvittaessa todistettava tuotteensa käyttöhistoria. ”Lupamenettelyllä varmistetaan markkinoille tulevien uusien elintarvikkeiden turvallisuus”, sanoo tekniikan tohtori, johtava asiantuntija Sanna Viljakainen maaja metsätalousministeriöstä
”Rahastomme pääoma tulee ammattimaisilta sijoittajilta. Pelikentän riskit Bioteknologia on kuitenkin monimutkainen pelikenttä, jolla voi tulla eteen yllätyksiä. dentää Räisänen ja toivoo, että alan kotimaisia yrityksiä perustetaan lisää. Jos edessä on sata testiä, on tehtävä ne sata. Yhtiöllä oli vankat perusteet Onego Bioon sijoittamiseen. ”Gold & Green Foods on nyt uuden Ti m o M ik ko la Pääomasijoitusyhtiö Maki.vc ei paljasta tarkkaa rahamäärää, jonka se on satsannut Onego Bion kehittämiseen, mutta sanoo olevansa mukana ”merkittävällä summalla”. Onegon tapauksessa on hienoa, joka tapauksessa toiveikkaina eteenpäin. Solumaatalousalan yritykset sopivat joukkoon hyvin. Mukana on menestyneitä yrittäjiä, family office -toimijoita, yrityksiä sekä institutionaalisia sijoittajia useasta maasta”, kertoo Maki.vc:n osakas Paavo Räisänen. Huhtikuussa uutisoitiin, että listeria, korona ja toimitusvaikeudet iskivät nyhtökaurayritys Gold & Green Foodsiin. ”Kananmunan valkuaiset ovat yksi maailman tärkeimmistä proteiinin lähteistä, ja näemme valtavan markkinapotentiaalin ei-eläinpohjaiselle vaihtoehdolle. Sekään ei välttämättä riitä. Sijoitukset ovat usein siemenvaiheen rahoituksia alkuvaiheen yrityksille. Siinä piilee myös tuottava bisnes. Menestys on lähinnä omasta tekemisestä kiinni.”. Olisi hienoa, jos iso osa niistä saataisiin Suomeen.” Maija Itkosen perustama, ensin Pauligille ja sitten Valiolle siirtynyt Gold & Green Foods ajoi lopulta karille. Hänen mukaansa sijoitusyhtiö odottaa, että suomalaisyrityksestä tulee maailman johtava toimija omassa kategoriassaan. edessä, ja tällä hetkellä minusta vaikuttaa siltä, että omistajanvaihdos oli heille hyvä ratkaisu. ”Toimintamme luonteeseen kuuluu, että portfolioyrityksemme tekevät tappiota useitakin vuosia. 10 KEMIA 3/2022 että mukana on myös kaupallisen taustan omaava Maija Itkonen.” Pääomapiireissäkin on havaittu, että uudet sukupolvet haluavat korvata eläinpohjaiset elintarvikkeet ympäristöä vähemmän rasittavilla tuotteilla. ”Alaan kohdistuu tulevina vuosina miljardien eurojen sijoituksia. ”Tämä on aiheuttanut myös sen, että tuotantokustannuksissa on ollut selkeä trendi alaspäin.” Suomessa on osaamista Maki.vc:n linjana on sijoittaa ”maailman tärkeimpiä ongelmia ratkoviin syväteknologiaan painottuviin brändivetoisiin yrityksiin”. Pauligilta Valion omistukseen siirtyneen yrityksen liiketoiminnan tappioksi kirjattiin viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Maija Itkonen ja Onego Bio katsovat Kun valkuaisjauhe liuotetaan veteen, sitä voidaan käyttää kuin tavallista munanvalkuaista. Solumaatalouden kohdalla vastaava kehityskulku on vasta edessä. Räisäsen mukaan muutaman vuoden takainen kasviproteiinien vallankumous oli esimerkki ruokajärjestelmän isosta, myös tavallista kuluttajaa koskevasta muutoksesta. ”Suomessa on erittäin paljon solumaatalouteen liittyvää osaamista”, tähSijoittaja arvostaa kaupallista osaamista: ”Solumaatalous on valtava mahdollisuus” toimijat eivät kuitenkaan kykene täyttämään tulevien jättimarkkinoiden kysyntää. Pelottaako, että Onego Bioa odottaa samanlainen kohtalo. ”Monista tutkimuslähtöisistä tiimeistä puuttuu kaupallinen osaaminen. Muutenhan heillä ei edes olisi tarvetta rahoitukselle, ja kilpailijat pyyhkisivät vasemmalta ja oikealta ohi, jos tulorahoitukseen pyrittäisiin liian aikaisin”, Räisänen vastaa. ”Näemme edessä valtavan mahdollisuuden. Se oli yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna”, Räisänen kertoo. ”Pyrimme parantamaan ruokajärjestelmää globaalisti”, Itkonen paaluttaa. Jossain vaiheessa voi olla viisainta viedä solumaataloutta eteenpäin yhdessä isompien kanssa. Kaikki kestävä kasvu lähtee kuitenkin sitoutuneesta omistajaohjauksesta”, sarjayrittäjä sanoo. ”Tässä on kaikki uutta, eikä voi tarkkaan tietää, missä riskit piilevät. ”Pelkästään vuonna 2020 solumaatalousyritykset keräsivät maailmalla lähes miljardin dollarin kasvurahoituksen. VTT:ssä kehitetty teknologia on maailmanluokkaa, ja sitä vie nyt eteenpäin Onego Bion erittäin kokenut tiimi”, Räisänen listaa. Vähempi ei riitä, hereillä on oltava koko ajan”, Maija Itkonen vahvistaa
Kemistejä tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.” Operatiivinen johtaja Heikki Heiskanen, Origin by Ocean Kiitos, opiskelijakummit! Kiitos, opiskelijakummit! Oletko kiinnostunut stipendistä tai kummikumppanuudesta. Yhdessä lahjoitamme lehden vuosikerran 145 kemian opiskelijalle. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Stipendit ”Ideaalinen työpaikka olisi sellainen, jossa pääsee jatkuvasti oppimaan uutta. Kemi KEMIA ”Kemianteollisuus toivottaa tulevat ammattilaiset tervetulleiksi mukaan ratkaisemaan globaaleja haasteita. On tärkeää, että tarttuu jo opiskelijana kaikenlaisiin tehtäviin – kaikki työt vievät jollakin tavoin eteenpäin.” Liiketoimintajohtaja Outi Salonen, SGS Finland SGS Finland ja Origin by Ocean ovat Kemia-lehden vuoden 2022 opiskelijakummit. La ur a Ca pp ela tti Tii a Ka hil a. Toivon, että työ tarjoaisi haasteita ja mahdollistaisi uusien ajatusten ja ideoiden synnyn.” Kemian opiskelija Jenna Vainikka, Itä-Suomen yliopisto ”Kemistin koulutuksella voi päätyä hyvin monenlaisille urapoluille
KUN KYSYNTÄ LASKEE, laskee myös markkinahinta. Liikenteessä se voi tarkoittaa vaikkapa kimppakyytiä, bussin valitsemista, taloudellista ajotapaa tai yhtä etätyöpäivää viikossa. Eikä kyse ole vain mahdollisuuksista. Moottoriteiden ajonopeuksien laskeminen kymmenellä kilometrillä tunnissa säästäisi eurooppalaiselle keskivertokotitaloudelle 60 euroa vuodessa. Ensimmäinen on nopeus. Samalla kuitenkin lasket omalta pieneltä osaltasi myös markkinahintaa, mistä hyötyvät muutkin sähkön käyttäjät. Ennen kaikkea säästö on kuitenkin taloudellisesti ylivertainen ratkaisu. Poikkeuksellisessa tilanteessa joudutaan harkitsemaan poikkeuksellisia toimia. lämmittämättä, säästät suoraan omassa sähkölaskussasi. ENERGIANSÄÄSTÖ KATTAA kaikki toimet, joilla pärjäämme vähemmällä energian kulutuksella. Maan ylimmän johdon on näytettävä tietä. Se voi tarkoittaa lämpötilan laskemista kotona, kaupassa, toimistossa, koulussa tai varastossa. Sellainen on energiansäästö. Oras Tynkkynen Kirjoittaja on Sitran kestävyysratkaisujen vanhempi neuvonantaja. Keino, joka olisi halvempi, nopeampi ja kestävämpi. Suomi hankkii Viron kanssa Itämerelle kelluvan varaston, jolla voidaan tuoda maahan nesteytettyä maakaasua. Viranomaiset tiedottivat päivittäin sähkön riittävyydestä, ja pulan uhatessa kansalaisille lähetettiin varoitus tekstiviestitse. TOKI IHMISIÄ on houkuteltu säästämään energiaa myös Suomessa. Iso vaikutus syntyy kuitenkin vasta, jos koetaan, että kyse on kansallisista talkoista. Toisin kuin öljyn tai turpeen polton lisääminen se ei kasvata ympäristön kuormitusta, vaan päinvastoin vähentää sitä. Lämpöpumpun asentamisessa tai energiaremontissa menee helposti vähintään kuukausia, kun taas säästö vaikuttaa heti. 3/2022 12 KEMIA Energiatalkoisiin rauhan puolesta TÄTÄ MIELTÄ Käytännössä Japani käynnisti kansalliset säästötalkoot. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on valottanut useissa selvityksissä säästön mahdollisuuksia. Puolet energiatalouteen tulleesta aukosta maa kattoi energiansäästöllä ja energiatehokkuudella. Säästön voima on nähty jo käytännössä. Toiseksi säästö on kaikkein kestävin energianlähde. Paljon sähköä kuluttaville yrityksille asetettiin velvoite leikata kulutusta 15 prosenttia, ja vähemmän kuluttavia yrityksiä kannustettiin samaan. Vielä kovempi olisi kustannus, jos energian saatavuus häiriintyisi – puhumattakaan inhimillisestä hinnasta, jonka sodan jatkuminen aiheuttaa Ukrainassa joka päivä. Kansalaiset ja yritykset on saatava laajasti mukaan. Esimerkiksi turvetta aletaan nostaa uudelleen jo suljetuiksi aiotuilta tuotantoalueilta. JAPANI MENETTI vuoden 2011 maanjäristyksen seurauksena hetkessä koko ydinvoimatuotantonsa. Mutta taloudelliset hyödyt eivät rajoitu siihen. Esimerkiksi huonelämpötilan kahden asteen laskeminen Euroopassa vastaisi Venäjän maakaasun vähentämistä yli kymmenyksen. Energiansäästöllä on useita huomattavia etuja. VLADIMIR PUTININ raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan on myllertänyt kertaheitolla Euroopan energiatalouden. Jos säästät sähköä jättämällä saunan Si tr a/ M iik ka Pi rin en. Tämä uhkaa käydä kalliiksi niin taloudelle kuin ympäristölle. Mutta mitä jos olisi parempi keino vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta. Silti kriisin keskellä hinta on luultavasti vain maksettava. Kun haluamme näivettää Venäjän sotakassan niin pian kuin mahdollista, nopeus on valttia. Säästökeinoista tiedotettiin laajasti; esimerkiksi Tokiossa tehtiin ensimmäisenä vuonna kolmannesmiljoona energianeuvontakäyntiä. Venäjän tuonnista voidaan joutua irtaantumaan äkillisesti, jos maa sulkee hanat painostuskeinona – tai jos Eurooppa saa vihdoin tarpeekseen sodan rahoittamisesta. Suomessa tarvitaan kansallisia energiatalkoita Ukrainan, koko Euroopan ja rauhan puolesta. Jokainen kuluttamatta jätetty kilowattitunti merkitsee pienempää energialaskua. Energiansäästö on nopein, kestävin ja halvin tapa parantaa energiaitsenäisyyttä – ja näivettää Putinin sotakassaa
09 276 6980 onniforselloy. Meet us at PlastExpo Nordic 2022 18-19 May 2022 | Stand 6s49 Messukeskus, Helsinki Keep Discovering Inserat_PlastExpo_185x130mm_06_04_2022_high.indd 1 Inserat_PlastExpo_185x130mm_06_04_2022_high.indd 1 06.04.22 15:41 06.04.22 15:41 Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh
Tutkijoiden asettamilla raja-arvoilla on tietty epävarmuusalue, joka on määritelty tapauskohtaisesti ja muista uhkatekijöistä riippumattomasti. Sille on ollut ominaista poikkeuksellisen pitkäkestoinen vakaa ilmasto. Tähänastisten tutkimusten perusteella saadut uhkatekijäkohtaiset tulokset antavat aihetta pikaisiin toimiin, jos maapalloa odottavat ongelmat halutaan kyetä ratkaisemaan. Ensimmäiset merkit horjumisesta olivat havaittavissa 1950-luvun loppupuolella, josta lähtien trendi on vain kiihtynyt. Niille tekijöille, joiden osalta esiteollisen ajan tilanne tiedetään, saadaan tietty varma, turvallinen pohja-arvo. Monet maapallon keskeiset prosessit ovat suistumassa pitkäaikaisesta tasapainostaan. Olosuhteet muuttuivat, kun pleistoseeni vajaat 12 000 vuotta sitten vaihtui holoseeniksi, nykyiseksi geologiseksi jaksoksi eli epookiksi. Omat lyhyen ajan edut peittävät alleen yhteiset tulevaisuuden uhat. Perussyynä horjuntaan on väestöräjähdys, joka on saanut aikaan pirstoutuneen, keskenään kilpailevan ihmiskunnan. Kotiplaneettamme voi huonosti. Huonosti käy koko ihmiskunnalle, ellemme kykene panemaan itse aiheuttamiamme uhkia aisoihin. Tunnistetut uhkatekijät voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin. Kaikki uhat ovat ihmisen toimien seurauksia. Tutkijoiden ideana on ollut jakaa keskeiset uhkatekijät lohkoihin, arvioida kullekin lohkolle turvarajat ja määrittää nykytilanne. Holoseenin myötä syntyi ihmissuvulle varsinainen Eeden, joka mahdollisti lajin nopean kehityksen. Yksi keino määrittelyjä tehtäessä on ollut vertailu esiteollisen ajan arvoihin. Teollisuuden päästöt ovat saastuttaneet ilmakehää ja vesivarantoja, luonnonvaroja on ylikulutettu, ja biologinen monimuotoisuus vähenee. Viime aikoina Eedenin vakaus on kuitenkin alkanut murentua. Aikakauden ilmasto-olot olivat rajusti vaihtelevat ja pääsyy siihen, että ihmispopulaatioiden määrä pysyi pienenä ja laji kehittymättömänä. Ku va t: A do be St oc k Valtamerien happamoituminen uhkaa sekä niiden elimistön biodiversiteettiä että hiilinieluina toimimista.. Ilmastonmuutos ja valtamerien happamoituminen ovat globaaleja uhkia, joiden turvarajan määrittämiseen on objektiiviset perusteet. Ihmiskunnan yhdeksän ”kuolemansyntiä” Arvostettu tutkimuslaitos Tukholman resilienssikeskus (kansainväliseltä nimeltään Stockholm Resilience Centre) on jo toistakymmentä vuotta tutkinut ilmastonmuutoksen riskitekijöitä. Ilmakehän otsonipitoisuus kuuluu osin samaan luokkaan, sillä se on myös alueellinen: otsonikato keskittyy ensisijaisesti napa-alueille. Ilmastonmuutos uhkien ykkönen Ilmastonmuutos eli ilmaston lämpeneminen nykyisestä on kiistattomin ja parhaiten tunnettu uhka, jonka pääasiallisena aiheuttajana ovat hiilidioksidipäästöt. Eri uhkatyyppien keskinäiset kytkennät kuitenkin tekevät kaikista osan globaalia kokonaisuhkaa. Lopuista uhista neljällä on osittain maailmanlaajuisia mutta pääosin alueellisia, kahdella pelkästään alueellisia vaikutuksia. Yli 10 000 vuotta kestänyt vakiintunut tila on monilta osin silmänräpäyksellisessä muutoksessa, mikä uhkaa johtaa uuteen geologiseen epookkiin. 14 KEMIA 3/2022 Maapallo vaakalaudalla JARI KOPONEN Ihminen ilmestyi maapallolle Homo habiliksen eli käteväihmisen muodossa pleistoseenikaudella pari miljoonaa vuotta sitten. Keskuksen uusin, kemiallista saastumista koskeva tutkimusartikkeli julkaistiin vuoden 2022 tammikuussa
15 3/2022 KEMIA Emme tiedä, mikä on piste, josta ei ole paluuta Jos päästämme planeettamme tasapainon horjahtamaan lopullisesti, edessä odottaa tuntematon tulevaisuus.
Hiilidioksidipitoisuuden osalta turvarajan alaraja on siten 350 ppm. Mittarina on yhdisteen keskimääräisen kyllästymisluvun pieneneminen. Tulosten mukaan esiteollinen lukuarvo oli 3,44. Vauhti on yli sata kertaa nopeampi kuin minään muuna aikana 20 miljoonan viime vuoden mittaan. Nykyään olemme luvussa 387 ppm. Se on myös tehtävä mahdollisimman pikaisesti, sillä toivo lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan on jo mennyt. Merien pintavesien happamuus on kasvanut 0,1 pH-yksikköä sitten esiteollisen ajan. Paleoklimatologisesta datasta käy ilmi, että jäättömälle planeetallemme alkoi muodostua jäätiköitä, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laski arvoon 450 ± 100 ppm (parts per million, yksikköä miljoonaa kohti). Esiteollisen ajan vastaava arvo oli 280 ppm. Lajikato vähentää monimuotoisuutta Paikallisilla ja alueellisilla lajikadoilla on laajakantoisia haitallisia vaikutuksia ekosysteemien toimintaan. 16 KEMIA 3/2022 Hiilidioksidipäästöjen toinen seuraus on niiden vaikutus auringon säteilyvoimaan ilmakehän ylärajalla. Planeettamme on selvästi lämpenemässä. Nykyinen arvo on 2,90 ja ehdotettu raja-arvo 2,75. Happamoituvat meret kaksinkertainen uhka Valtamerien happamoituminen uhkaa sekä meren eläimistön biodiversiteettiä että valtamerien toimimista hiilidioksidinieluina. Vuosien varrella grafiikkaa on päivitetty uusimpien tutkimustulosten valossa. Lämpenemisen pysäyttäminen on välttämättömyys. Valtamerien pintavesien happamoitumista voidaan seurata merieläinten tuottaman aragoniitin – joka on eräs kalsiumkarbonaatin muoto – pitoisuuksista. Tämä voi vaikuttaa ekosysteemin kykyyn reaTu kh ol m an re si lie ns si ke sk us Tukholman resilienssikeskuksen kehittämä yhdeksänlohkoinen grafiikka planetaarisista rajoista julkaistiin alun perin vuonna 2009. Ilmiön jo nyt nähtävissä oleva seuraus on ympäri maapalloa tapahtuva jäätiköiden ja ikiroudan sulaminen. Vaikka raja-arvoa ei vielä ole rikottu, ensimmäinen varoitus eli koralliriuttojen, herkimpien meriekosysteemien, tuhoutuminen jo alkanut. kasvava riski ILMASTONMUUTOS BIOSFÄÄRIN EHEYS MAANKÄYTÖN MUUTOKSET ILMAKEHÄN AEROSOLIKUORMA ei vielä kvantifioitu VALTAMERIEN HAPPAMOITUMINEN MAKEAN VEDEN KÄYTTÖ ILMAKEHÄN OTSONIKATO KEMIKAALITUOTANNON SAASTUTUS PÄÄSTÖT LUONNONKIERTOON Fosfori Typpi funktionaalinen monimuotoisuus ei vielä kvantifioitu geneettinen monimuotoisuus Tu rva llinen toiminta-a lue
Monimutkaisen typpikuormituksen likimääräiseksi mittatikuksi valittiin ihmisen ilmakehästä omaan käyttöönsä – muun muassa ammoniakkina ja lannoitteina – siirtämä typen määrä. Toinen puoli on se, mitkä ovat seuraukset ekosysteemien toiminnallisuudelle, kun muodostunutta tasapainoa horjutetaan poistamalla siitä lajeja. Kehityksen nykyisellä vauhdilla raja saavutettaneen muutamassa vuosikymmenessä. Vaikutukset merien syvemmissä osissa näkyvät vasta hyvin pitkällä aikaviipeellä. Vertailukohtana voidaan käyttää merieläinten fossiilien perusteella tehtyä arviota, jonka mukaan lajikadon määrä on ollut 0,1–1,0 sukupuuttoa miljoonaa lajia ja vuotta kohden. Vihreällä vedellä tarkoitetaan maaperän kosteutta, sinisellä järvien ja jokien vettä. Malliesimerkiksi käy meneillään oleva Amazonin sademetsien tuhoaminen. Tällaista koko biosfäärin funktionaalista monimuotoisuutta koskevaa arviointia ei ole vielä pystytty tekemään. Raja-arvoksi fosforivuolle vesistöihin tutkijat esittävät 11 miljoonaa tonnia vuodessa, kun nykyarvo on 8,5–9,5. Tämä puolestaan johtaa vesiekosysteemien tuhoon. Tutkijat arvioivat maankäytön turvarajaksi 15 prosenttia maa-alasta. Nykytilanne on johtamassa planeetan laajuiseen kuudenteen laajamittaiseen sukupuuttoaaltoon. Lajikatojen rajojen määrittely on vain asian yksi puoli. 17 3/2022 KEMIA goida ja mukautua muuttuviin fyysisiin ja biologisiin olosuhteisiin. Viime vuosikymmeninä noin puolet lajikadoista on tapahtunut mantereilla. Puusammakko on yksi Amazonin sademetsien hakkuista kärsivä laji.. Typen ja fosforin kierto pahasti häiriintynyt Luonnon typpija fosforikierto on häiriintynyt ihmisen aiheuttaman lisäkuormituksen vuoksi. Nopeasti tehdyillä laaja-alaisilla muutoksilla voi olla odottamattomia seurauksia. Kolmas varanto on ilmakehän kosteuden sisältämä vesi. Sateina maahan lankeava ilmakehän kosteus on välttämätön osana molempien edellä mainittujen kiertoa. Tähän verraten nykyinen arvo on yli sata, kun tutkijat esittävät turvalliseksi rajaksi kymmentä. Tämä tarkoittaa kahdeksankertaista kuormitusta luonnolliseen kuormitukseen verrattuna. Tämä on johtanut siihen, että tätä nykyä noin 12 prosenttia kaikesta jäättömästä maa-alasta on viljeltyä. Sinisen veden kierrosta 20–50 prosenttia vaaditaan vesiekosysteemien toimintaan. Amazonia esimerkki maankäytön muutoksista Metsien ja muiden luonnon ekosysteemien muuttaminen viljelymaiksi ja asutuskeskuksiksi on lisääntynyt 50 viime vuoden aikana 0,8 prosentin vuosivauhtia. Lajikadon rajojen määrittely on hankalaa. Esimerkiksi Amazonin sademetsien kiihtyvä hakkaaminen viljelymaaksi saattaa tehdä alueesta puolikuivan savannin. Aiemmat ihmisen toiminnasta johtuneet sukupuutot kohdistuivat eristyneisiin valtamerien saariin. Tällaisella toiminnalla on vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen, makean veden saatavuuteen ja ilmastoon. Maapallolla louhitaan vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia fosforia, josta 8,5–9,5 miljoonaa tonnia joutuu järviin ja meriin. Arvioiden mukaan 90 prosenttia maapallon vihreän veden kierrosta tarvitaan ekosysteemien ylläpitoon. Ku va t: A do be St oc k Makea vesi on ihmisen elinehto. Makeaa vettä kuluu huimasti Maapallon makean veden varat voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Valintamme ratkaisevat, riittääkö sitä tuleville sukupolville. Kuormitus kohdistuu paljolti vesistöihin, järviin ja meriin, jotka muuttuvat vähäravinteisista rehevöityneiksi sekä vähähappisemmiksi. Suurin syy tähän on ihmisen toteuttama maankäytön muutos. Toisin sanoen merien pohjiin kerääntyy hiljalleen tikittävä aikapommi, jonka laukeamisesta saavat kärsiä jälkeläisemme. Tähän liittyvät luvut (miljoona tonnia/vuosi) arvioitiin seuraaviksi: esiteollinen aika 0, nykyarvo 121 ja ehdotettu raja-arvo 35. Tilanne on toinen matalissa vesistöissä, joissa paikallisten fosforikuormitusten aiheuttama vähähappisuuden uhka on välitön
Ilmakehän aerosolikuorman rajaa ei ole pystytty määrittämään. Ihmisen toiminta on nyt kyseenalaistamassa tasapainon. Tilanteen keskitettyyn arvioimiseen tarvittaisiin hyvin resursoitu kansainvälinen laitos, jonka tehtävänä olisi kerätä, tutkia ja selvittää kemialliseen saastumiseen liittyviä vaaratekijöitä ja antaa niihin liittyviä suosituksia. Kerätyn datan perusteella ruotsalaiskeskuksen tutkijat kuitenkin päättelevät, että planeettamme kannalta turvallinen raja on jo ylittymässä. Mitään sen täsmällisempää aiheesta ei voida sanoa. Se tapahtui vuonna 1987 solmitulla kansainvälisellä sopimuksella, jolla rajoitettiin CFC-yhdisteiden ja muiden otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä. Tukholman resilienssikeskuksen esittämien, enemmän tai vähemmän epävarmojen arvioiden perusteella olemme toistaiseksi turvarajojen sisällä kolmella lohkolla: otsonikadossa, makean veden käytössä ja merten happamoitumisessa. Ilman aerosolit heijastuvat myös ihmisten terveyteen, sillä ne aiheuttavat erilaisia hengitystiesairauksia. Yhdisteiden viipymisajoista ympäristössä ja eri yhdisteiden keskinäisistä vuorovaikutuksista on nykyisellään mahdotonta saada kattavaa tietoa. Edessä epävarmuuksien viidakko Ihmiskunnan nykyisenkaltainen sosiaalinen, taloudellinen ja tekninen kehitys ovat olleet täysin riippuvaisia holoseeniajan suomista stabiileista ympäristöolosuhteista. Kemiallinen saastuminen vaatii lisää tutkimusta Maailman toiseksi suurin teollisuudenhaara on kemianteollisuus. Nykyarvo on 283 ja tutkijoiden esittämä raja-arvo 276. Ilmakehän aerosoleille ei vielä raja-arvoa Ilmakehän sisältämät erityyppiset aerosolit eli pienet kiinteät tai nestemäiset hiukkaset ovat muodostuneet useista eri yhdisteistä. Alan tuotanto on vuodesta 1950 kasvanut 50-kertaisesti ja kasvaa edelleen. torjumaan.. Kemian yritykset tuottavat arviolta 350 000:ta erilaista kemikaalia tai kemikaaliseosta. Viidellä lohkoilla turvarajat on jo ylitetty. Nykyarvo on 2 600 ja tutkijoiden esittämä raja-arvo 4 000. 774– 776). Vaikka pahin uhka on saatu torjuttua, vie vielä vuosikymmeniä ennen kuin ilmakehään syntynyt otsoniaukko on eheytynyt entiselleen. Niillä on vaikutuksia muun muassa säteilytasoon, pilvien muodostumiseen ja sateeseen sekä otsonikatoon. Ultraviolettisäteilyn suitsiminen on tärkeää, sillä se on muun muassa terveysuhka ihmisille. Stoppi otsonikadolle onnistumisen airut Stratosfäärin eli yläilmakehän otsonikerros toimii suodattimena, joka poistaa auringon säteilystä sen ultraviolettikomponenttia. Aiheeseen liittyvä tutkimus on hajallaan ympäri maailmaa. Ultraviolettisäteilyä mitataan dobsonin yksiköissä. Näin valtavan yhdistemäärän mahdolliset ympäristövaikutukset ovat vielä arvoitus. Niillä ilmaistuina uvsäteilyn esiteollinen arvo oli 290. 18 KEMIA 3/2022 Ruotsalaiskeskuksen tutkimuksen mukaan makean veden käyttöarvio oli esiteollisella ajalla 415 kuutiokilometriä vuodessa. Tällainen suositus esitettiin viime vuonna Science-lehdessä (Science 317 ss. Vaikka tutkimustyötä on tehty paljon, jäljellä on vielä runsaasti epävarmuuksia ja avoimia kysymyksiä. Ilmakehän otsonikato Ilmakehän otsonikato on ainoa uhka, on ainoa uhka, jonka ihmiskunta jonka ihmiskunta on onnistunut on onnistunut torjumaan. Tähän mennessä tunnistettujen uhKu va t: A do be St oc k Koralliriutat ovat meriekosysteemeistä herkimpiä. Koska aerosolit ovat hyvin monimuotoisia ja niiden vaikutusmekanismit tunnetaan huonosti, niille ei ole vielä kyetty asettamaan raja-arvoja. Niiden tuhoutuminen on jo alkanut. Ilmakehän otsonikato on tähän mennessä ainoa uhka, jonka etenemisen ihmiskunta on onnistunut pysäyttämään
Lyytimäellä on ehdotus: ”Ihmisten verestä on viime aikoina löydetty maailmanlaajuisesti mikromuovia. Iso epävarmuustekijä on myös ihmiskunta ja se, pystyykö se reagoimaan riittävän ajoissa ja riittävän voimakkaasti itse aiheuttamaansa planetaariseen uhkaan. Esittämistään varauksista huolimatta Lyytimäki sanoo, ettei tiedä Tukholman resilienssikeskuksen lisäksi mitään muuta tahoa, joka tekisi vastaavanlaista tutkimusta yhtä laaja-alaisesti. Tutkimuksissa on todettu, että keinovalon käyttö korreloi varsin hyvin ympäristön muun kuormituksen kanssa”, hän perustelee. Millä aikaskaalalla saavutetaan rajat maailmanlaajuisessa mitassa. Vaikkapa typpija fosforikuormitus on hänen mukaansa hyvin erilainen eri ympäristöissä. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Ylikulutuspäivä puolestaan perustuu ekologisen jalanjäljen, käytännössä hiilipäästöjen ja resurssien käytön laskemiseen. Ku va t: A do be St oc k Keinovalon vyöry kuormittaa sekä ekosysteemejä että ihmisen terveyttä. 19 3/2022 KEMIA Syken tutkija Jari Lyytimäki: ”Kunnianhimoinen pyrkimys koota isot ongelmat tiedeperusteisesti yhteen” Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ympäristömuutoksen ja -politiikan johtavaa tutkijaa Jari Lyytimäkeä mietityttävät planetaaristen turvarajojen käsitteeseen liittyvät epämääräisyydet. ”Nämä ovat asioita, joita on vaikea arvioida.” Sama ongelma koskee myös kemikaalisaastumista, jossa paikalliset ja alueelliset erot ovat suuria. Samoin hyvin suurta epävarmuutta liittyy arvioihin siitä, milloin tasaisesti huononevassa tilanteessa päädytään pisteeseen, josta ei enää ole paluuta. ”Kyseessä on kunnianhimoisin hanke siinä mielessä, että siinä pyritään ottamaan tiedeperusteisesti kaikki isot ongelmat yhteen kokonaisuuteen”. Suomen ja Itämeren matalissa vesissä kuormitus voi saavuttaa turvarajan rehevöityneinä ja hapettomina alueina muutamassa vuosikymmenessä. Se on ihmisen aiheuttama ja mitattava suure. Jos haetaan sille globaaleja rajoja, toimiiko ruotsalaiskeskuksen konsepti tällä kohdin lainkaan. Tähän mennessä muodostunut kuva Homo sapiensin kyvystä toimia yksituumaisesti ei ole kovin lupaava. Suomalaistutkijan mukaan valosaaste sotkee luontaisia pimeä–valo-rytmejä, millä on todistetusti vaikutuksia niin ekosysteemeihin kuin ihmisen terveyteen. Tiedettyjen yksittäisten uhkatekijöiden turvarajojen ylittyminen voi heikentää myös muiden tekijöiden mahdollisuutta pysyä omien turvarajojensa puitteissa. ”Vuosittain julkistettu päivämäärä on siten kaikkea muuta kuin tarkka.” katekijöiden rinnalle voi tulevaisuudessa löytyä lisää uhkia. Osa laskentaan käytettävästä datasta saadaan jopa viiden vuoden viipeellä. Tietomme eri uhkatekijöiden keskinäisistä vuorovaikutusmekanismeista ovat puutteellisia. Voitaisiinko sitä käyttää yhtenä kemiallisen saastumisen mittarina?” Valokin voi olla saaste Jari Lyytimäki on myös miettinyt, voisiko yksi uhkatekijöistä olla valosaaste. Mikromuoveja löytyy lähes kaikkialta, mistä niitä keksitään etsiä. Ihmisen elimistöön mikromuovia päätyy etenkin juomaveden mukana.. Tulevaisuus näyttää, onko ihmisen itselleen antamalla lajinimellä viisas ihminen katetta vai ei. YK:n Kestävä kehitys -ohjelman tavoitteet ovat vielä laajempia, mutta ohjelma etsii ongelmiin lähinnä poliittisia kompromisseja. ”Periaatteessa voitaisiin jo määrittää jokin turvallinen raja-arvo keinovalon määrälle. ”Monet esitetyistä uhkatekijöistä eivät ole samalla tavalla globaaleja kuin esimerkiksi ilmastonmuutos”, Lyytimäki sanoo. Entä ovatko paikalliset ja globaalit rajat keskenään vertailukelpoisia
Tätä suurempi osuus oli vain Baltian mailla. Neljäsosa tavaraviennistä oli kemianteollisuuden tuotteita, arvoltaan 930 miljoonaa euroa, mikä on 7 prosenttia kemian koko viennistä. 64 prosenttia tästä joukosta oli jo sodan ensiviikkoina rajoittanut oma-aloitteisesti Venäjän-kauppaansa tai yritystoimintaansa Venäjällä. Osuus oli suurin kaikista EU-maista. Myös oma kantani on kypsynyt sodan edetessä. Vastaukset osoittivat, että 24. ”Liittoutumattomuus on menneen talven lumia” Vastanneista 51 prosenttia ilmaisi pitävänsä Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta riskinä tulevaisuuden invesKemianyritykset tukevat Ukrainaa krainaa ja puoltavat talouspakotteita tointien kannalta. ”Tilanteesta huolimatta optimismia näkyy. ”Sodan jatkuessa tilanne on vain pahentunut. Viime vuonna Venäjä oli Suomen viidenneksi suurin vientimaa. Valtaosa eli 86 prosenttia kyselyyn vastanneista näkee sodan aiheuttaman kansainvälisen kriisin vaikeuttaneen niiden liiketoimintaa. Suomen tulisi liittyä Natoon.” Aallon mukaan liittoutuminen ei ole yksinomaan ulkoja turvallisuuspoliittinen kysymys. Raaka-aineiden, energian ja kuljetusten hintoja on kuitenkin mahdollista siirtää eteenpäin vain osittain. ”Suhteellinen osuus oli kuitenkin suurin tuoteryhmissä maalit, lakat ja painovärit sekä pesuaineet ja kosmetiikka. 20 KEMIA 3/2022 AJANKOHTAISTA Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja EU:n asettamat talouspakotteet Venäjälle ovat vaikeuttaneet myös Suomen kemianteollisuuden tilannetta. ”Monia kysymyksiä on avoinna,. Vastaajista 43 prosenttia arvioi yrityksensä investointien Suomeen kasvavan ja 42 prosenttia pysyvän ennallaan kahden lähivuoden aikana.” Johtava asiantuntija Sampo Pehkonen kertoi Kemianteollisuus ry:n maaliskuisessa toimialainfossa Venäjän olevan Suomelle yhä merkittävä kauppakumppani, vaikka maan painoarvo onkin pienentynyt takavuosista. Tämä näkyy myös heikentyneissä kannattavuusarvioissa”, Aalto sanoo. Myös avoimissa vastauksissa tuli tukea Nato-jäsenyydelle. ”Tuoreimpaan jäsenpulssiimme vastanneista 95 prosenttia pitää EU:n asettamia pakotteita Venäjälle oikeana toimena.” Maaliskuisella kyselyllä selvitettiin sitä, kuinka Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sodan seuraukset heijastuvat kemian alaan. ”Uusi kriisi alkoi juuri kun olimme pääsemässä yli koronasta. Yritysten tuki Ukrainalle ja kannatus pakotteille on silti vahva. ”Liittoutumattomuus on menneen talven lumia – irto-oksa, jonka iso naapuri voi halutessaan napsaista poikki. On järkyttävää seurata Venäjän hyökkäystä suvereenin valtion kimppuun ja hirmutekoja siviilejä kohtaan”, Aalto sanoo Kemia-lehdelle huhtikuun loppupuolella. akkuarvoketjun yritykset), Suomeen liittyy korkeampi geopoliittinen riski kuin esim. Kemianteollisuus ry:n jäsenkysely toteutettiin 10.–14. ”Voidaan olettaa, että Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut entisestään yrityksissämme. Puolensa on valittava ja turvattava maamme tulevaisuus ja vakaus myös tulevaisuudessa”, yksi toimitusjohtajista kommentoi. ”Energian ja raaka-aineiden hintoihin uusi kulmakerroin” Maaliskuisten vastausten perusteella yritysten tilanne on parempi kuin helmikuussa 2021, mutta tunnelmat ovat heikentyneet edellisestä, marraskuussa 2021 toteutetusta jäsenpulssista. Samalla yritykset ovat vahvasti sitoutuneita pakotteisiin. Kysely osoitettiin järjestön lähes neljänsadan jäsenyrityksen toimitusjohtajille, ja vastauksia saatiin lähes sata. Norjaan tai jopa Ruotsiin verrattuna, joka myöskin on liittoutumaton”, yksi vastaajista kirjoittaa. maaliskuuta eli parisen viikkoa hyökkäyksen alettua. LEENA JOUTSEN ”Kemianteollisuus ry liittoperheineen tuomitsee jyrkästi Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan. Maariski on kasvanut, ja Nato-jäsenyys on keino vähentää sitä.” ”Kansainvälisten yritysten arvioidessa investointeja eri Euroopan kohteisiin (esim. Vastaajista 46 prosenttia ilmoitti yrityksensä käyvän kauppaa Venäjän kanssa. Näillä aloilla uusien vientimarkkinoiden löytäminen on erityisen tärkeää.” ”Yrityksillä hyvät valmiudet joustoihin” Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen totesi toimialainfossa yritysten ryhtyneen heti sodan puhjettua toimiin raaka-ainesaantinsa turvaamiseksi. ”Hinnat olivat nousussa jo ennen hyökkäystä, ja nyt nousuun on tullut uusi kulmakerroin.” Valopilkkuna Aalto pitää yritysten investointiaikeita. ”Sillä on vaikutuksia myös Suomen elinkeinoelämään ja talouteen. Osa kemianyrityksistä pystyy viemään tuotteita Venäjän sijasta muualle. helmikuuta alkaneella sodalla ja EU:n asettamilla pakotteilla oli jo ensimmäisinä viikkoina isoja vaikutuksia. Euromääräisesti suurimmat ryhmät olivat Pehkosen mukaan peruskemian tuotteet ja jalostetut öljytuotteet. Ylivoimaisesti suurin tuontiryhmä ovat öljyt, polttoaineet ja sähkö.” Suomen Venäjän-kaupan osuus tavaraviennistä oli Pehkosen mukaan 5,3 prosenttia vuonna 2020. Jäsenyrityksemme puoltavat vahvasti EU:n Venäjä-pakotteita”, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo. ”Suomen tavaratuonnista kymmenesosa tuli vuonna 2020 Venäjältä
”Haminassa viimeistellään nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalia, jonka on määrä valmistua syyskuussa. Hankkeet vähentävät osaltaan Suomen ja EU:n riippuvuutta Venäjän maakaasusta. ”Kaikki sujui suunnitellusti. Helmikuussa 2020 Mika Aalto kävi valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla läpi tilanteita, joissa valmiuslaki voitaisiin ottaa käyttöön. ”Kaikki tarmo, panostus ja kekseliäisyys ovat nyt käytössä”, Aalto painottaa. ”Kriisi nopeuttaa osaltaan vihreää siirtymää ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Maaliskuussa 2022 Aalto osallistui kutsuttuna kertausharjoituksiin. Muutoksia on Aallon mukaan tulossa, mutta ne ottavat oman aikansa. Erityisen tärkeää kemianteollisuudelle on maakaasu, joka toukokuun alussa virtasi edelleen Venäjältä. Viime vuonna tuodusta ammoniakista 79 prosenttia ja kaliumkloridista 87 prosenttia tuli Venäjältä.” Jatkossa esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista valmistettavien kierrätyslannoitteiden tuotanto voi osoittautua kaupallisesti kannattavaksi. Nämä puolestaan tukevat maamme omavaraisuutta”, Aalto vahvistaa. Monet kemian yritykset ja myös Kemianteollisuus ry liittoperheineen ovat tehneet lahjoituksia Ukrainan sodan uhreille. ”Vihreä siirtymä vahvistaa huoltovarmuutta” Tuomas Tikan mukaan tärkeä havainto on, että vihreä siirtymä vahvistaa huoltovarmuutta. Tulossa on myös Suomen ja Viron yhteinen LNG-terminaalilaiva.” LNG-laiva voidaan saada nopeimmillaan käyttöön ensi talveksi. Etenkin öljyn, maakaasun ja kivihiilen tuonnin katkaisu Venäjältä länteen köyhdyttäisi tehokkaasti hyökkääjän sotakassaa. Summat ovat vaihdelleet tuhansista euroista jopa miljooniin. ”Kun fossiilisten raaka-aineiden käyttö vähenee, vähenee samalla riippuvuus Venäjästä.” Hän nostaa esiin biopohjaiset ja synteettiset raaka-aineet, vedyn valmistuksen polttokenno-elektrolyyserissä ja kiertotalouden ratkaisut, jotka kaikSi ni Pe nn an en Venäjän hyökkäys itsenäisen naapurivaltion kimppuun on kypsyttänyt Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajan Mika Aallon kannan: ”Suomen tulisi liittyä Natoon.” ki edistävät poistumista fossiilitaloudesta. ”Suomessa on omaa fosforin tuotantoa, mutta typen ja kaliumin osalta tilanne on haastavampi. Pandemian riskiä pidettiin vähäisenä, mutta jo maaliskuussa uhka realisoitui ja maailma mullistui. Mitä kemianteollisuuden yritykset voivat tehdä. ”Neste on jo suunnannut raakaöljyhankintansa toisaalle, ja pienellä viipeellä tuonti Venäjältä loppuu kokonaan”, Mika Aalto sanoo. ”Mutta jos tarvetta tulisi, olisin valmis puolustamaan maatamme.”. Liettuan ja Puolan välinen GIPL-kaasuputki puolestaan avautuu jo tänä keväänä. 21 3/2022 KEMIA Kemianyritykset tukevat Ukrainaa krainaa ja puoltavat talouspakotteita mutta kemian yrityksillä on hyvät valmiudet joustoihin ja muutoksiin tilanteen vaatiessa.” Kemianteollisuus ry:n asiantuntijan Tuomas Tikan mukaan sota osuu esimerkiksi lannoitetuotannon arvoketjuihin. Vaikka Suomeen ei nyt kohdistu sotilaallista uhkaa, on entistäkin tärkeämpää pitää yllä reservin toimintakykyä.” Omaa tehtäväänsä kriisitilanteessa Aalto ei voi kertoa
Virtuaaliosasto avoinna heti: ChemBio Triolab Oy Laboratorion automatisointi Tutkimuksen tehostaminen Olemme ChemBio-messuilla – tervetuloa!. 22 KEMIA 3/2022 Vuodesta 1973 Analyysilaitteet Laboratorion pienlaitteet Tarvikkeet Standardit ja vertailuaineet www.labdig.fi Tervetuloa osastollemme 2g39! Tule käymään ChemBion osastolla 2e40
softwarepoint.com Ota laboratorion digitalisaatio haltuun! TERVETULOA OSASTOLLEMME 1E30! Your solutions for Lab. Olemme mukana ChemBiossa Mielen osasto 1E10 Tervetuloa! Miele Professional. Tule mukaan alan vaikuttajaseuroihin, osallistu arvontoihin ja poimi mukaan hyvää luettavaa! KEMIA Kemi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS. Immer besser. Olemme ChemBio-messuilla – tervetuloa! Tervetuloa kemistien kohtauspaikalle! Odotamme sinua Kemian Seurojen ja Kemia-lehden yhteisosastolla 2f50–51. 23 3/2022 KEMIA Valmistaudu tulevaisuuteen ja vie organisaatiosi seuraavalle tasolle jo tänään LabVantage LIMSin avulla
24 KEMIA 3/2022 . InnoLIMS kerää mittaukset ja tallettaa ne näytteille, tuotteille, projekteille ja tilauksille. inkubaattorit . Lue lisää www.innovatics.fi/lims tai kysy innolims@innovatics.fi tai +358102818900 Olemme ChemBio-messuilla – tervetuloa!. Tiimisi ja organisaatiosi kiittävät. Siirry digiaikaan, ota käyttöön InnoLIMS-laboratorion tiedonhallintaja toiminnanohjausjärjestelmä. vetokaapit . Voit liittää järjestelmääsi mittalaitteet ja muut organisaatiosi ohjelmistot. InnoLIMS täyttää laatujärjestelmien vaatimukset. kohdepoistot . laboratoriokalusteet . Se mahdollistaa sujuvan työnkulun vaiheesta toiseen. suodatinlaitteet 1 e 19 Tule tutustumaan moderneihin vetokaappeihin ChemBio -messuille Ourexin osastolle! 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus Tervetuloa osastollemme 1f18! Olemme messuilla osastolla 2e50. Tallenna tiedot vain kertaalleen. vaakapöydät
PILVIPALVELUNA Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja selättämään laboratorioiden kovimmatkin tietojärjestelmähaasteet. Tervetuloa osastolle 1c9! Olemme ChemBio-messuilla – tervetuloa!. 09 8673 9390 Kappelitie 6B, 02200 ESPOO TUOTTEET PALVELUT Oy Fision Ltd. BROADSIGHT™ RIMS Tehostaa tutkimus ja tuotekehitystä pitäen kaikki tiedot yhdessä paikassa. Meiltä saatte saumattomasti integroidun kokonaisuuden tarpeisiinne sovitettuna. 09 8673 9390 Kappelitie 6B, 02200 ESPOO www.malvernpanalytical.com Laboratoriolaitteita tutkimuksen, tuotekehityksen ja laadunvarmistuksen tarpeisiin viiden vuosikymmenen kokemuksella. BROADSIGHT™ RIMS Tehostaa tutkimus ja tuotekehitystä pitäen kaikki tiedot yhdessä paikassa. MYÖS ERITYISTARPEISIIN Voitte hankkia järjestelmät myös pilvestä vaivattomasti, joustavasti ja turvallisesti suoraan Suomesta. BROADSIGHT™ AMS Hallitsee helposti kaikki kemikaaleihin, liuoksiin, laitteisiin ja käytettäviin materiaaleihin liittyvät tiedot. 25 3/2022 KEMIA Suomalainen laboratorion tietojärjestelmien moniosaaja Broadsight™-tuoteperheemme on modulaarinen ratkaisu, jonka avulla tietojen ja dokumenttien hallinta on hämmästyttävän helppoa. TEHOSTAMME TOIMINTAANNE Keskittykää olennaiseen ja käsitelkää tietoja erinomaisilla tietojärjestelmillämme. MYÖS ERITYISTARPEISIIN Kehitämme järjestelmiä myös asiakkaiden erityistarpeisiin. Te käytätte, me hoidamme loput. PILVIPALVELUNA Voitte hankkia järjestelmät myös pilvestä vaivattomasti, joustavasti ja turvallisesti suoraan Suomesta. Suomalainen laboratorion tietojärjestelmien moniosaaja TUOTTEET Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja selättämään laboratorioiden kovimmatkin tietojärjestelmähaasteet. Malvern Panalytical Finland Linnoitustie 4 B FIN-02600 Espoo jarmo.lohilahti@malvernpanalytical.com +358 40 481 8368 Uusimpana tuotteena monipuolinen pöytämallinen XRD-laite. Teemme erinomaisia tietojärjestelmiä älykkäille organisaatioille PALVELUT Teemme erinomaisia tietojärjestelmiä älykkäille organisaatioille. PIDÄMME TIEDOT JÄRJESTYKSESSÄ Hallitkaa tiedot järjestelmillämme pitäen tiedot ja dokumentit tallessa, turvassa ja helposti saatavilla. BROADSIGHT™ QMS Auttaa toteuttamaan standardien mukaisen laatujärjestelmän (esim. ISO 17025/9000 ) ja vähentää merkittävästi tämän ylläpitoon tarvittavaa työtä. Louhikaa näistä informaatiota tarpeidenne mukaan. PIDÄMME TIEDOT JÄRJESTYKSESSÄ Hallitkaa tiedot järjestelmillämme pitäen tiedot ja dokumentit tallessa, turvassa ja helposti saatavilla. ISO 17025/9000 ) ja vähentää merkittävästi tämän ylläpitoon tarvittavaa työtä. www.fision.fi info@fision.fi puh. Louhikaa näistä informaatiota tarpeidenne mukaan. BROADSIGHT™ QMS Auttaa toteuttamaan standardien mukaisen laatujärjestelmän (esim. BROADSIGHT™ LIMS Moderni laboratorion tiedonhallintajärjestelmä kaiken tyyppisiin laboratorioihin. TEHOSTAMME TOIMINTAANNE Keskittykää olennaiseen ja käsitelkää tietoja erinomaisilla tietojärjestelmillämme. TARJOAMME TÄYDEN KATTAUKSEN Kehitämme järjestelmiä myös asiakkaiden erityistarpeisiin. Projektiemme aikataulu ja hinta pitää. www.fision.fi info@fision.fi puh. TARJOAMME TÄYDEN KATTAUKSEN Meiltä saatte saumattomasti integroidun kokonaisuuden tarpeisiinne sovitettuna. Projektiemme aikataulu ja hinta pitää. Te käytätte, me hoidamme loput. BROADSIGHT™ AMS Hallitsee helposti kaikki kemikaaleihin, liuoksiin, laitteisiin ja käytettäviin materiaaleihin liittyvät tiedot. BROADSIGHT™ LIMS Moderni laboratorion tiedonhallintajärjestelmä kaiken tyyppisiin laboratorioihin. Broadsight™-tuoteperheemme on modulaarinen ratkaisu, jonka avulla tietojen ja dokumenttien hallinta on hämmästyttävän helppoa
PÄIVI IKONEN E nergiayhtiö Fortum on aloittanut Riihimäen jätteenpolttolaitoksessaan pilotin, jonka tavoitteena on ottaa laitoksesta vapautuva hiilidioksidi talteen ja käyttää se raaka-aineena uusien materiaalien valmistuksessa. Kriittinen raaka-aine Maailman vanadiinista louhitaan nykyään 75 prosenttia Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Venäjällä, joten sen saatavuuteen liittyy riskejä. Yhtiön mukaan Euroopassa on satoja jätteenpolttolaitoksia, joihin Carbon2x-konseptia voitaisiin soveltaa. Raaka-ainettaan eli terästeollisuuden sivuvirtakuonaa tehdas käyttäisi maksimissaan 300 000 tonnia vuodessa. Vanadiinilla on EU:lle suuri taloudellinen merkitys. Jätteenpolton hiilipäästöt erikoismuoveiksi suuden lisäksi muun muassa katalyyttina kemianteollisuudessa. Carbon2x on Fortumin kierrätysja jäteliiketoiminnan strateginen ohjelma, jonka avulla yhtiö vähentää jätteenkäsittelytoimintansa hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa raakaaineita uusiin tuotteisiin. 26 KEMIA 3/2022 Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi UUTISIA Suomeen kaavaillaan tuotantolaitosta, joka valmistaisi vanadiinipentoksidia teollisuuden sivuvirroista eli teräksentuotannon kuonasta. Tulevaisuudessa sitä tarvitaan yhä enemmän energian varastoinnissa. Tulevaisuudessa Fortum aikoo keskittyä entistä enemmän materiaalien valmistamiseen kierrätysprosessista. Vanadiinipentoksidin tuotantoprosessissa hyödynnettäisiin uusiutuvaa energiaa ja huomattava määrä paikallisista teollisuuslähteistä talteenotettua hiilidioksidia. Vanadiinia käytetään teräksentuotannon ja metalliteolliEUROOPPA VOI PIAN SAADA Kierrätysvanadiinia Porista A do be St oc k Porin Tahkoluodossa toimii muun muassa kaupungin syväsatama, Fortumin hiilivoimala sekä useita tuulivoimaloita. Komissio myös haluaa varmistaa vanadiinin riittävyyden Euroopassa, joten se tukee tuotantolaitoksen rakentamista Suomeen EIT Raw Materials -ohjelmansa kautta. Laitos olisi Euroopan ensimmäinen kierrätysvanadiinia tuottava tehdas. Laitoksen sivutuotteina saataisiin kalkkipitoista stabiloitua kuonaa 415 000 kuivatonnia vuodessa ja natriumsulfaattia 30 000 tonnia vuodessa. Pilotin ensimmäisessä vaiheessa polttolaitoksen piipun päästä kerättävään hiilidioksidiin yhdistetään vetyä, minkä seurauksena syntyy metaania. Jättihankkeen takana ovat australialaisyhtiöt Critical Metals Ltd ja Neometals Ltd, jotka ovat hakeneet patenttia hydrometallurgiselle karbonaattiliuotusprosessilleen. Päätöstä odotetaan Uusi porilaistehdas tuottaisi korkean puhtausasteen vanadiinipentoksidikemikaaleja tai mistamisen kuitenkin vain välivaiheena ja olemme huomattavasti kiinnostuneempia korkeamman jalostusasteen tuotteiden, kuten erikoismuovien, valmistuksesta”, kertoo Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn. Laitoksen on määrä päästä käynnistämään tuotantonsa vuoden 2024 lopulla. ”Näemme metaanin val. Vanadiinitehdasta suunnitellaan samalle alueelle. Tehdas työllistäisi noin 80 henkeä. Kierrätysvanadiinia valmistavan laitoksen on määrä nousta Porin Tahkoluotoon. Euroopan komissio on sisällyttänyt sen kriittisten raaka-aineiden luetteloonsa. Raakaaine eli sivutuotekuona kuljetettaisiin laitokseen teräsyhtiö SSAB:n Raahen, Öxelösundin ja Luulajan tehtaista. -hiutaleita maksimissaan 9 000 tonnia vuodessa. Ohjelma toteuttaa osaltaan yhtiön tavoitetta olla hiilineutraali Euroopan sähköntuotannossa vuonna 2035. Vanadiinin tuotantoon ei siis tarvittaisi uutta kaivosja rikastustoimintaa. Australialaisyhtiöt aikovat tehdä lopullisen päätöksen 160 miljoonan euron investoinnistaan kuluvan vuoden aikana
”Sain lehden numeron opettajaltani ylioppilaskirjoitusten aikaan ja kiinnostuin kemian alalla työskentelevien ihmisten tarinoista”, Jenna Vainikka hymyilee. Kaikki työt vievät jollakin tavoin eteenpäin urapolulla”, Outi Salonen muistuttaa. Stipendien jakaminen ei onnistuisi ilman hankkeen tukijoita. Yksi uusista stipendiaateista on Jenna Vainikka, joka tutustui lehteen ensimmäisen kerran jo lukiossa. Hän muistuttaa, että kemistin koulutuksella voi päätyä hyvin monenlaisille urapoluille. ”Ammatillisen osaamisen lisäksi on hyvä kasvattaa itsetuntemusta ja pohtia, millaisten arvojen eteen haluaa tehdä töitä. Tieteenalan monipuolisuus sytytti.” Kemia-lehden vuosikertoja jaettiin opiskelijoille nyt neljännen kerran. Uudet osaajat ovat kehityksen avainroolissa.” ”Nuorten into tarttuu koko työyhteisöön” Jenna Vainikan suunnitelmissa on saada maisterintutkinto valmiiksi tavoiteajassa vuonna 2025. ”Kemianteollisuus toivottaa tulevat ammattilaiset tervetulleiksi mukaan ratkaisemaan globaaleja haasteita. ”On tärkeää, että tarttuu kaikenlaisiin tehtäviin. Heikki Heiskasen mukaan näillä on paljon annettavaa. maailmaan, jotta ei sulje pois mitään alan mahdollisuuksia”, hän sanoo. Tämän vuoden opiskelijakummeina toimivat SGS Finland ja Origin by Ocean. Hän uskoo, että kemian osaajilla on vastaisuudessa entistä kovempi kysyntä. Valtaosa stipendin saaneista opiskelee kemiaa tai kemiantekniikkaa ammattikorkeakouluissa. LEHTISTIPENDEJÄ OPISKELIJOILLE Kemian monipuolisuus sytytti Jenna Vainikan Outi Salosen mielestä on hyvä pysyä avoimena kaikille vaihtoehdoille. Yrityksen operatiivinen johtaja Heikki Heiskanen innostui hankkeesta heti ideasta kuultuaan. He myös tuovat työyhteisöön intoa, joka tarttuu kaikkiin.” Juuri into kantaa silloin, kun Heiskanen kannustaa uravalintojaan pohtivia opiskelijoita tarkastelemaan myös arvopohjaansa. Sen jälkeen on vuorossa työnhaku. ”Ideaalinen työ olisi sellainen, joka tarjoaisi haasteita ja mahdollistaisi uusien ajatusten ja ideoiden synnyn”, hän kuvailee. Olen oman urani aikana huomannut, että monessa työssä väInnokas partiolainen odottaa tulevalta kesältä etenkin retkeilemään pääsemistä. ”Haluamme yhtiönä luoda uutta ja sitä kautta mahdollistaa opiskelijoille sisäänpääsyn alalle. ”Vaikka on hienoa löytää omat kiinnostuksen kohteensa, kannattaa silti pitää silmät ja korvat avoinna ympäröivään pitkää kokemusta ei vielä ole kertynyt. Vainikka valmistui Lappeenrannan Lyseon lukiosta keväällä 2020 ja aloitti seuraavana syksynä kemian opinnot Itä-Suomen yliopistossa. ”Kemiaa opiskellessa oppii esimerkiksi tarkkuutta, tunnollisuutta ja lähteiden etsimistä kirjallisuudesta. Liiketoimintajohtaja Outi Salosen mukaan kemian opinnot tarjoavat erinomaiset lähtökohdat työelämään. Kannustan nuoria rohkeasti hakeutumaan yrityksiin, joiden kanssa jakaa samanlaisen arvomaailman.” MERI HELLSTEN. ”Kemiasta tutkintonsa suorittaneet voivat toimia esimerkiksi spesifin analytiikan parissa, laadunvarmistuksessa, myynnissä tai esimiestehtävissä.” Levänjalostusteknologian startup-yritys Origin by Ocean lähti ensikertalaisena mukaan Kemia-lehden kumppaniksi. ”Kemian opetus lukiossa oli tosi innostavaa. Kemistejä tarvitaan uusiutuvien raakaaineiden käytössä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.” Heiskanen toivoo, että Origin by Ocean voi omalta osaltaan avittaa nuoria työelämään. ”Kesäsuunnitelmiini kuuluu myös opiskelu”, Jenna Vainikka kertoo. Yli 140 kemian alan opiskelijaa sai tänä keväänä stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Molemmat stipendikummiyritykset tarjoavat kemian opiskelijoille vuosittain kymmeniä harjoittelijapaikkoja. ”Kyllä sen on huomannut, että heillä on aito halu oppia uutta. 27 3/2022 KEMIA hintään sivutaan kemiaa”, Salonen kertoo. Tarkastus-, testaus-, verifiointija sertifiointipalveluja tarjoava SGS Finland osallistuu stipendien lahjoitukseen jo kolmannen kerran
Vuoden 2022 innovaatiopalkinto ja kunniakirjat jaettiin Helsingissä 27. Kemianteollisuus ry jakaa 30 000 euron suuruisen innovaatiopalkintonsa joka toinen vuosi. ”Tämä on maailmanluokan Ke m ia nt eo lli su us Kemiallisen reaktiotekniikan kongressi Turkuun Kongressin juhlaillallinen nautitaan Turun linnassa 18. Järjestyksessään 28:s Iscrekokous (International Symposium on Chemical Reaction Engineering) pidetään Turun Logomo-keskuksessa 17.–19. Se on myös suuri tunnustus Åbo Akademin teknillisen kemian ja reaktiotekniikan laboratoriolle TKR:lle”, sanoo akatemiaprofessori Tapio Salmi TKR:sta. ”Liikenteen ja logistiikan sähköistyminen etenee kovaa vauhtia, ja tässä vihreässä siirtymässä akkuteknologia on tärkeässä roolissa. Menetelmä on kaupallistamisvaiheessa. Innovaatiokilpailun taso oli Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajan Mika Aallon mukaan tänäkin vuonna erittäin korkea. S uomen Turku on saanut järjestettäväkseen yhden maailman vanhimmista ja arvostetuimmista kemiallisen reaktiotekniikan konferensseista. Joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma vetää tyypillisesti 400–500 osanottajaa eri puolilta maailmaa. Talteenottoprosentti on peräti 95. Ensimmäinen Iscre-konferenssi pidettiin 1950-luvulla. kesäkuuta 2024. Akkukemikaalit erotetaan hydrometallurgisen uuttamisen ja kromatografisten menetelmien avulla. Päätöksen kokouksen myöntämisestä Turulle teki Euroopan kemianinsinöörien liitto Efce. huhtikuuta.. Päällyste vähentää terveydelle ja ympäristölle haitallisten, fossiilipohkansainvälinen tieteellinen tapahtuma. Myös Kemianteollisuuden innovaatioryhmän puheenjohtaja, Neste Oyj:n tutkimusja kehitysjohtaja Petri Lehmus kiittelee voittajaa. Kemira on kehittänyt FennoGuard-nimisen päällystyskonseptin kuitupohjaisille pakkauksille, jotka voivat korvata muovipakkauksia. 28 KEMIA 3/2022 UUTISIA Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi K emianteollisuuden vuoden 2022 innovaatiopalkinnon sai Fortumin kierrätysteknologia, joka hyödyntää ajoneuvojen käytettyjä litiumakkuja. A do be St oc k jaisten ja hankalasti kierrätettävien materiaalien käyttöä pakkausmateriaaleissa. Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikön furfuraalija hydroksimetyylifurfuraalipohjaiset biopolyesterit voivat korvata fossiilisia muoveja. Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen lisäksi lannoite sisältää lantaa ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Fortumin KEMIANTEOLLISUUDEN INNOVAATIOPALKINTO Fortumin kierrätysteknologialle palkittu teknologia on hieno esimerkki vihreää siirtymää kiihdyttävistä innovaatioista.” Kolme kunniakirjaa Kilpailun finaaliin ylsi voittajan lisäksi kolme muuta innovaatiota, jotka palkittiin kunniakirjalla. kesäkuuta 2024. Teknologian historia ulottuu vuoteen 2017 ja Crisoltecyhtiöön, jonka Fortum osti vuonna 2020. Fortumin kierrätysteknologia edustaa juuri tätä”, Aalto näkee. ”Innovaatioryhmällä oli haastava tehtävä valita finalistit ja niistä voittaja. Viimeksi kongressi järjestettiin Euroopassa vuonna 2018, jolloin sitä isännöi Italian Firenze. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toimivia tutkimusja tuotekehitysryhmiä uusien kemiallisten tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Gaiamaren ja DTS Finlandin mädätysjäännöspohjainen kierrätyslannoite Gaia NPK sopii myös luonnonmukaiseen tuotantoon. Innovaatio yhdistää ensimmäisen kerran korkean happi-, vesija uv-suojan yhteen materiaaliin, joka on kokonaan biomassaperäistä
Kevään aikana juhlatulet ovat jo syttyneet viidellä paikkakunnalla. Loimu täyttää 5 vuotta, tervetuloa mukaan juhlimaan! Jos et ole vielä jäsen, liity nyt – ja tule mukaan juhlatulille!. Syksyllä juhlimme Turussa, Rovaniemellä ja Oulussa. Marraskuussa järjestettävässä iltajuhlassa on luvassa lyömätön yhdistelmä kiinnostavaa ohjelmaa ja loimulaista seuraa. TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi www.plastone.fi phone +358 9 878 9940 In Nurmijärvi we added cleanroom capacity for medical Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus JUHLATULET LOIMUAVAT KOKO VUODEN Juhlavuonna Loimu tulee lähelle jäseniään muun muassa kampuksilla ja paikallisyhdistysten tilaisuuksissa
”Olemme ylpeitä osaamispohjastamme ja siitä, että olemme kyenneet kehittämään ohjelmistoja, jotka ovat kansainvälisessä levityksessä”, Pokkinen sanoo. Kokonaisuuteen kuuluu myös kemistien perinteinen jatkokoulutustilaisuus Kemian Päivät omine luentoineen ja tietoiskuineen. Kesäkuun 8.–9. Henkilöstölle tämä puolestaan luo tunteen työn merkityksellisyydestä. ”Meidän työmme mahdollistaa sen, että muut menestyvät omassa työssään. ”Me pyrimme tarjoamaan jokaiselle laboratoriolle ratkaisuja, jotka vapauttavat henkilöstön aikaa muuhun kuin rutiinien hoitamiseen ja tekevät näin työstä mielekkäämpää.” Käytännössä kyse on automaation tuomisesta sinne, missä siitä on hyötyä. Lähdimme tutkimaan, mistä on kyse, kun kaikki sitä haluavat”, muistelee yhtiön toimitusjohtaja Marjut Pokkinen. Merkittävän askeleen Software Point otti vuonna 2001, kun se otti haltuunsa Wilnorin pohjoismaisen toiminnan. päivinä 2022 järjestettävä maksuton tapahtuma sisältää alan uusia tuotteita ja palveluja esittelevän näyttelyn lisäksi monipuolisen seminaariohjelman. KOLME VUOSIKYMMENTÄ Laboratorioiden tiedonhallintaa messa suosioon noussut ohjelma auttoi yrityksen nopeaan kasvuun. Kolmas samaan aikaan pidettävä tilaisuus on kemikaaliturvallisuuteen keskittyvä, hybriditilaisuutena järjestettävä Helsinki Chemicals Forum. ”Yleensä laboratorio tietää itse, millaiset mallit siellä toimivat parhaiten.” Nykyään jo yli puolet espooSoftware Pointin Espoon toimiston henkilöstö pääsi aprillipäivänä 2022 kokoontumaan kauan odotettuun pikkujouluun, jota koronapandemia ehti siirtää useaan otteeseen. Tietotekninen asiantuntemus yhdistettynä ymmärrykseen asiakkaan maailmasta tekee erinomaisen kokonaisuuden.” Laboratorioalan tuntemus synnyttää ennen kaikkea luottamusta ja pitkäaikaisia asiakassuhteita. ”Yhtäkkiä lähes kaikilla laboratorioilla oli mahdollisuus hankkia LIMS, kun niitä siihen asti olivat voineet hyödyntää lähinnä suuryritykset.” Software Point teki jälleenmyyntisopimuksen ruotsalaisen Wilnorin kanssa, jolla oli tarjota valmis WiLabLIMS-niminen järjestelmä. 30 KEMIA 3/2022 Pe te r St re ng , So ft w ar e Po in t UUTISIA E spoolainen laboratorioiden tiedonhallintaan erikoistunut Software Point juhlii tänä vuonna 30-vuotispäiväänsä. Samoihin aikoihin teki läpilyöntiään windows-käyttöjärjestelmä. ”Kun tapasimme yritysten edustajia, keskusteluissa nousi yhä useammin esiin termi LIMS. laisyrityksen asiakkaista tulee muualta kuin kotimaasta. ”Siitä lähtien olemme toimineet osana LabVantagea mutta edelleen nimellä Software Point.” ”Mielekkyyttä työhön” Yrityksen mission Marjut Pokkinen tiivistää lyhyeen. Toimitusjohtaja uskoo, että yhtiön salaisuus on sen henkilöstön monipuolinen osaaminen. Se antaa motivaatiota ja innon, joka näkyy kaikessa mitä teemme.” MERI HELLSTEN. Yritys solmi yhdysvaltalaisen LabVantagen kanssa jälleenmyyntisopimuksen, joka kattoi myös Pohjoismaat. Kansainvälistyminen herätti tarpeen saada liiketoiminnalle leveämmät hartiat, mikä johti yrityksen liittymiseen LabVantage-konserniin vuonna 2011. Myös SuoChemBio-tapahtuma kutsuu Messukeskukseen Kemian ja bioteknologian suurtapahtuma ChemBio Finland avaa koronatauon jälkeen jälleen ovensa tutussa paikassa, Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa. ”Meillä on asiakastiimeissä paljon työntekijöitä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet laboratoriossa. Tätä nykyä Software Point kuuluu Pohjoismaiden johtaviin LIMS-osaajiin, mutta kun yritys vuonna 1992 perustettiin, LIMS-järjestelmät (Laboratory Information Management System) olivat uusinta uutta. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä myös Software Pointin asiakkaiden toiveet olivat kasvaneet, joten tuli aika etsiä laajempi järjestelmä. Tapahtumassa vierailuun pääsee tällä kertaa yhdistämään myös tutustumisen metsäteollisuuden kansainvälisiin PulPaper-messuihin, jotka käynnistyvät Messukeskuksessa jo päivää aiemmin
Keskusteluihin voi osallistua myös virtuaaliyleisö. 16,00) g = 40,0 g x = 2,22 C : H : O = 5,00 : 4,44 : 2,22 = 9 : 8 : 4 Empiirinen kaava on siis C 9 H 8 O 4 Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin tiedekulmapokkari Terveempi maailma (Gaudeamus 2022), jonka voitti Emil Klefström. Mikä on aspiriinin empiirinen kaava. Foorumin avauspuheenvuorot käyttävät EU-komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston johtaja Kristin Schreiber ja Euroopan kemikaaliviraston Echan johtaja Peter van der Zandt. H elsinki Chemicals Forum (HCF) toteutetaan kahden pandemiavuoden jälkeen globaalina hybriditilaisuutena 8.–9. 1,01 + x . Paneelikeskusteluissa on mukana 4–5 eri sidosryhmien asiantuntijaa. ”Hybridikongressiin pääsee mukaan joka puolelta maailmaa. Hiiltä on 60,0 massa-% ja vetyatomeja kaksi kertaa niin paljon kuin happiatomeja. kesäkuuta 2022. Monimuototapahtuma houkuttelee myös korkean tason luennoitsijoillaan. (Empiirinen kaava ilmoittaa atomien suhteelliset määrät.) Tässä tehtävän vastaus: 100,0 g:ssa aspiriinia on hiiltä 60,0 g 5,00 mol happiatomeja x mol, vetyatomeja 2x mol (2x . Keskustelujen moderaattoreina toimivat Chemical Watch -lehden, EU-komission, Euroopan kemianteollisuuden järjestön Ceficin, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n sekä YK:n ympäristöohjelman Unepin edustajat. Parhaat onnittelut hänelle! Helsinki Chemicals Forum hybriditapahtumana Helsinki Chemicals Forum järjestettiin edellisen kerran fyysisenä tapahtumana vuonna 2019. Toisessa keskustelussa mietitään, kuinka huolta aiheuttavat kemikaalit saataisiin korvattua SSbD-aineilla, jotka alun perin suunnitellaan turvallisiksi ja kestäviksi. 31 3/2022 KEMIA PYSY KÄRRYILLÄ! www.kemia-lehti.fi • Fossiilisen muovin korvaaminen on ilmaston kannalta aina kannattavaa • Itämeren kohtalon ratkaisevat ihmisen toimet • Sikiön altistuminen lääkkeille voi vaikuttaa aivojen kehitykseen • Kotitalouksien muovipakkausjäte muuntuu pihakompostoriksi • Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi akateemikko Sirpa Jalkasen Näitä luetaan nyt Numeron 2/2022 aivopähkinä avautui Tilaa Kemian uutiskirje ja pysyt tuoreimman tiedon tasalla! www.kemia-lehti.fi/uutiskirje Kemia-lehden 2/2022 aivopähkinä oli peräisin lukiolaisten kemiakilpailusta vuodelta 1982 ja kuului näin: Aspiriini sisältää hiiltä, vetyä ja happea. Ensimmäisen aiheena on kemikaalisäätelyn vauhdittaminen, johon kuuluu muun muassa kemikaalien ryhmittely niiden riskinarvioinnissa. Kolmas paneeli pohtii, voidaanko kemikaalien riskienhallinnan, kierrätettävyyden ja ilmastopolitiikan tavoitteet yhdistää. Foorumiin voi osallistua sekä paikalla Helsingin Messukeskuksena että verkon kautta. Neljännen keskustelun aiheena on eläinkokeista luopuminen ja viidennen tieteen ja kemikaalija jätehallinnan rajapinta. ANU-EVELIINA MATTILA M es su ke sk us. Näkökulmana kestävyys Viiden paneelikeskustelun teemat liittyvät turvallisempaan ja kestävämpään tulevaisuuteen. Osallistujien kysymyksiin vastaavat alan maailmanlaajuiset huippuosaajat”, hän kuvailee. HCFkongressin pääsihteeri Geert Dancet kertoo uudistuksesta innostuneena
Yhteistyö lehden toimituksen ammattilaisten kanssa on todella antoisaa ja suoranainen ilo. On todella hienoa, että maamme kemistit voivat seurata alaansa näin upeaa lehteä lukemalla. Mutta taitavat kemistit keksivät! Helppolukuinen juttu kemianalaa vähemmän tuntevallekin.” ”Artikkeli Eevan tyttäret pitivät kotirintaman pystyssä oli ajankohtainen historiakatsaus aiheesta, mikä aikoinaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Kerro mielipiteesi ja voita lasten tietokirja! Kemia-lehti on laadukas julkaisu, jolla on pitkät perinteet. Monista aiheista en olisi kuullut lainkaan ilman sitä. Äänestäjien kesken arvotaan mukaansatempaava Jännä tiedekirja – Tutki ja tee kokeita (Into Kustannus 2018). Lehti kuuluu nykyisin maamme tiedelehtien kärkiryhmään. Mikä juttu sinusta on tämän lehden kiinnostavin. Lehti verkottaa ja sitoo kemistit yhteen ja vahvistaa ammattikunnan identiteettiä. Juuri tähän tehtävään Kemia-lehti tarjoaa parhaan foorumin. Parasta on maailman parantaminen!” ”Tämä on täydellinen ”maailman pelastus” -hanke; sellainen, jota en uskonut voivan ollakaan. Suomalainen juoksijalegenda yhdistettynä suomalaiseen huippukeksintöön.” ” Kemia on hyvä asialehti, mainio ajankohtaisten innovaatioiden tietolähde. Lehti tuo tietoa myös heille, jotka eivät ole aktiivisia kemian seuroissa. Eräs nuori kemian tohtori esitti haastattelussa äskettäin, että kemistien pitäisi yhä enemmän tulla julkisuuteen alansa asiantuntijoina samalla tarjoten mallia ja esikuvaa nuorille, jotka harkitsevat kemiaa opiskelualaksi. Äänestä suosikkiasi viimeistään 1.6.2022 osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. 32 KEMIA 3/2022 LUKIJALTA Mikä juttu sytyttää. Minulle Kemia-lehti on tarjonnut opiskeluajoista 1970-luKemia-lehden perinnettä ei pidä katkaista vulta lähtien monipuolisen näkymän kemian alaan. SISKO LOIKKANEN Tiedetoimittaja, kemian diplomi-insinööri UUTISIA. PALAUTETTA NUMEROSTA 2/2022 ”Paras oli Juha Granathin kirjoittama Merestä nousee menestystarina. Mietitty tietopaketti Lehden arvo on myös siinä, että se tuo valmiiksi mietityn tietopaketin, johon saattaa sisältyä lukijalle aivan uusia, merkityksellisiä teemoja ja tuoreita näkemyksiä. Kirjapalkinnon voitti Sini Raiko. Fyysikoilla ei vastaavaa ole ja he joskus kateellisena katselevat Kemia-lehteä. Ammattitoimittajan selkeä ja mielenkiintoinen juttu uudesta innovaatiosta ja sen tuotantokäyttöön viemisestä.” ”Mari Granströmin Origin by Ocean on yrityksenä ja tarinana valtavan kiinnostava. Perinnettä ei saa katkaista. Lehteä voi myös kätevästi jakaa erilaisissa tilaisuuksissa. Toivon, että Kemialehteä julkaistaan edelleen samojen ammattilaisten tekemänä. Tulevaisuus tarvitsee kaikkien panosta.” ”Historiaa kirjoitetaan miesten näkökulmasta ja naisten osuus jää usein piiloon.” ” Kuinka käy tieteen rahoituksen oli todella mielenkiintoinen ja hyödyllinen juttu.” ”KIITOS jutusta Matilda-ilmiö jätti naiset pimentoon!” ”Ihana juttu tanssivasta Reetta Koivuniemestä.” ” Tutkijan paras ystävä lämmitti koiraihmistä.” ”Kiinnostavin oli Lasse Viren -tuoli. Toivon lehdelle pitkää ikää ja yhä laajenevaa lukijakuntaa. Hyvin toimitettu lehti kelpaa iltalukemiseksi, eikä lukiessa tarvitse istua tietokoneen ääressä, mitä ominaisuutta varsin monet arvostavat. Suosittelen lehteä aina myös opiskelijoilleni.” ”Jälleen erinomainen kooste: monipuolisia aiheita, hyviä haastatteluja. Toimittajana olen saanut kirjoittaa Kemia-lehteen kiehtovista teemoista ja esitellä kemistejä myös persoonina. Kiitos.” Numeron 2/2022 ykköseksi äänestettiin juttu Merestä nousee menestystarina, toiseksi Eevan tyttäret pitivät kotirintaman pystyssä ja kolmanneksi Kuinka käy tieteen rahoituksen?. Tämä on seurausta siitä, että lehteä ovat tekemässä kokeneet ammattilaiset, jotka tuntevat hyvin kentän, aiheet ja ihmiset
AVAA AIVOPÄHKINÄ! Sc an st oc kp ho to Mikä näistä ei ole litiumioniakkujen raaka-aine. Mikä oli yhdisteen molekyylikaava. Nikkelija kobolttisulfaatti ovat litiumioniakkujen tärkeimpiä pääraaka-aineita. UUDEN ILMANSUODATTIMEN klooriheksidiini ei kokeissa tappanut pelkästään bakteereita vaan myös sieniä ja viruksia. 3/2022 33 KEMIA Eräs kaasumainen yhdiste sisältää hiiltä, happea ja rikkiä. Suodatin olisi helposti käyttöönotettava ratkaisu julkisiin tiloihin, kuten julkiseen liikenteeseen ja kouluihin. Sitä on jo kokeiltu Ison-Britannian metroissa. @nuorikemia NUORI KEMIA KIIKAROI Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. Lisäksi mitattiin näytteen tilavuus. Aineen kyky estää bakteerien kasvua perustuu siihen, että se heikentää bakteerien soluseinää sitoutumalla siihen. Olisimmeko kuitenkin viimein näkemässä pandemian lopun. Julkisten tilojen käyttö on taas lisääntynyt, eikä tapahtumissa ole enää juuri rajoituksia, minkä vuoksi suodatin olisi erityisen tärkeä. Rokotteet, maskit ja aktiivinen käsienpesu voivat saada apurikseen Birminghamin yliopistossa kehitetyn ilmansuodattimen, joka todistetusti tappaa sars-cov2-viruksen sekunneissa. Suomessa toimivalla Terrafamella on yksi maailman suurimmista nikkelisulfaatin tuotantolaitoksista, jolla pyritään vastaamaan sähköautoilun kasvavaan akkutarpeeseen. ANNIKA LAPPALAINEN Kirjoittaja opiskelee Kulosaaren yhteiskoulun lukion tiedeja teknologialinjalla. Suodatin on todettu myös hyvin kestäväksi, joten sitä ei tarvitse jatkuvasti vaihtaa tai korjata. Suodattimen voi lisätä olemassa oleviin järjestelmiin, eikä uutta erillistä laitetta tarvita. A do be St oc k. Tällöin soluseinä hajoaa, ja klooriheksidiinin lisäksi muutkin haitalliset aineet pääsevät soluun ja pysäyttävät sen toiminnan. Tämänkertainen pähkinä on yksi vuoden 1984 lukiolaisten kemiakilpailun tehtävistä. Klooriheksidiiniä käytetään antiseptisenä aineena muun muassa suuvesissä. Ilmansuodattimen salaisuus on klooriheksidiini, joka estää bakteerien kasvua. Lähetä vastauksesi viimeistään 1. Alumiinisulfaattia käytetään pääosin mm. Tutkimuksessa käytettiin koronaviruksen lisäksi muun muassa kolibakteeria sekä C. Aikaisemmat ilmansuodattimet ovat olleet joko tehottomia tai liian hitaita, mutta uudessa suodattimessa molemmat näistä ongelmista on päihitetty. Syntynyt bariumsulfiitti hapetettiin bariumsulfaatiksi ja saostuma punnittiin. Vastaajien kesken arvotaan kiehtova Suuri tiedekirja – Maailmaa mullistaneet neronleimaukset atomeista tekoälyyn (Into Kustannus 2021). veden ja jäteveden puhdistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa. Ilmansuodatin kurittaa koronaa • nikkelisulfaatti • alumiinisulfaatti • kobolttisulfaatti Oikea vastaus on alumiinisulfaatti. Virukset tuhoutuivat suodattimessa 30 sekunnissa ja bakteerit ja sienet alle 15 minuutissa. Tällöin saatiin 0,0896 dm 3 hiilidioksidin ja rikkidioksidin seosta (NTP). Lähde: www.terrafame.fi/media/terrafame-oy-hiilijalanjalki.pdf KORONAPANDEMIA ON kestänyt jo yli kaksi vuotta. Hiilidioksidi absorboitiin seoksesta pois, jonka jälkeen jäljelle jäänyt rikkidioksidi johdettiin Ba(OH) 2 -liuokseen. Se oli 49,20 cm 3 lämpötilan ollessa 27 celsiusastetta ja paineen 101,325 kPa. Ensimmäinen tartunta vahvistettiin tammikuussa 2020. Yhdisteen molekyylikaavan määrittämiseksi punnittiin yhdisteestä 0,1201 gramman näyte ja poltettiin se happivirrassa. albicans -sientä. NUORTEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan nuorten tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. kesäkuuta osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Akkukemikaalit jalostetaan malmivarannoista saaduista metalleista. Sen massa oli 0,4648 g. Suodattimen avulla voitaisiin varmistaa elämän jatkuminen lähes normaalina pandemiasta huolimatta. Litiumioniakkujen valmistuksessa käytetään näiden lisäksi myös litiumkarbonaatteja ja alumiini-mangaanisulfaattia
Toisin kuin monen muun huipputekniikan yrityksen, Medix Biochemican liiketoiminta on ollut alkuajoista lähtien voitollista. Tekesiltä. Ehkä ne murtuivat masentuneina käyttämättömyyteen. Oli myös pullollinen suojaavan pinnan muodostavaa tuotetta, jossa 95 prosenttia luonnollisia ja turvallisia ainesosia. Samankokoisille, vähälle käytölle jääneille avokkaille lienee paras etsiä uusi omistaja. Vaelluskenkien pohjat irtosivat kivikkoisessa maastossa kokonaan, kun materiaali alkoi murentua. INVENTAARIOON KUULUI myös huolto. Sama kohtalo oli vuosia kaapissa lepäilleillä turvakengillä. Kaapit siivottu, enää ei kenkä purista. 34 KEMIA 3/2022 Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Näin kävi patikointiretkellä ulkomailla. Kauniaisissa toimivalla yhtiöllä on kahdentoista toimintavuoden jälkeen 30 miljoonan markan liikevaihto ja vientiä 30 maahan. Loput olemme rahoittaneet pääosin omalla tulorahoituksella. On patikointikengät kylmille ja lämpimille säille, nastakengät liukkaille, kevyet vapaa-ajan jalkineet, pyöräilykengät, sisäurheilutossut, kumisaappaat, kävelykengät, avokkaat, juhlakorkkarit, sandaalit, joitakin useita pareja. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Nyt yhtiö on tekemässä uusia aluevaltauksia kehittämillään pikatesteillä. Jos sijoitusten suunta oli 1980-luvulla lähinnä Suomesta ulos, on se parina viime vuotena kääntynyt toisinpäin. Jokunen kenkävoide oli kuivunut epämääräiseksi murenevaksi klöntiksi. Nilkkureilla on ikää lähes parikymmentä vuotta. Olin jo hyvästelemässä maineikkaan suomalaisen kenkätehtaan talvinilkkurit, joiden vuorikangas repsottaa kantapäiden kohdalta pahasti. Olisi hienoa saada niille vielä muutama vuosi lisää. Hääpäivänä pitämäni kangaspäällysteiset avokkaat menivät jalkaan mutta puristivat niin paljon, että päätyivät muistojen laatikkoon. KUN KENGILLÄ on tarpeeksi ikää, hyvälaatuisetkin voivat hajota. Pohjien materiaalia ei heikentänyt käyttö vaan aika. Kuva: Ida Pimenoff MUUTTOPUUHISSA TULI tehtyä kenkäinventaario. Inventaariossa huomasin myös sandaalien pohjien katkenneen. Olemme toimineet alusta alkaen globaalisti ja solmineet aktiivisesti kontakteja yhteistyökumppaneihimme ja asiakkaisiimme.” ”Riskipitoisimpiin hankkeisiin olemme saaneet tukea mm. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii kuitenkin jatkuvia ponnisteluja. ANJA NYSTÉN Kengät ruotuun NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 2/1997 Kemia-Kemi 4/1997 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Medix Biochemica palkittiin Tasavallan presidentin vientipalkinnon saanut Medix Biochemica kehittää ja valmistaa moderniin biotekniikkaan perustuvia tuotteita diagnostiikkateollisuuden ja terveydenhuollon tarpeisiin. ”Olimme maailman ensimmäinen yritys, joka valmisti monoklonaalisia vasta-aineita in vitro -diagnostiikkateollisuuden tarpeisiin. Toimitusjohtaja Ilkka Kouvosen mukaan tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yritys lähti alalle juuri oikealla hetkellä. Pelkästään metsäteollisuuden kemian ja lääketeollisuuden yritysostoihin on parina viime vuonna käytetty yli neljä miljardia markkaa ulkomaista pääomaa. Voimme siis perustellusti puhua voimakkaasta uusiutumisesta. Vastuu huomisesta on sittenkin pääosin omissa käsissämme. HANNU VORNAMO Kansainvälistyvä kemia. Kemianteollisuus on nähtävä klusterina, jonka erityinen merkitys on lisäarvon tuottaminen vahvoille vientialoillemme – metsälle, metallille ja telekommunikaatiolle. Lopusta viidestä prosentista ei kerrottu mitään. Onneksi laatikosta löytyi käyttökelpoista mustaa plankkia. Suomen on säilyttävä riittävän houkuttelevana investointikohteena, jotta maan talous ja työllisyyden kehitys voidaan pitää kasvu-uralla. Kun harjasin mokkanahan ja kiillotin pohjien reunat, jalkineet näyttivätkin varsin käyttökelpoisilta. Tämä on ollut mahdollista, koska olemme tähän asti tyytyneet suhteellisen maltilliseen kasvuun.” LEENA LAITINEN Työvoimamittareita käyttäen suomalainen kemia työllistää Suomessa 35 000 ja ulkomailla 20 000 ihmistä. Päätin käydä näyttämässä niitä suutarille. Uudet kemian teknologiahankkeet Tekesin ja myös EU:n puitteissa ovat teollisuuden uudistumiselle elintärkeitä. En ole erityinen kenkäfriikki, mutta Suomen vuodenajat ja eri käyttötarkoitukset pakottavat hankkimaan monet jalkineet
Pohjoismaiden johtava kemian ja bioalan ammattitapahtuma Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus Tutustu upeaan ohjelmaan ja rekisteröidy maksutta kävijäksi chembiofinland.fi. C M Y CM MY CY CMY K kemia_185x130.pdf 1 8.4.2022 13.25 chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa on esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut
”Monet meidän mittauksistamme ovat sellaisia, joita ei aiemmin ole muualla juuri tehty”, Kosonen kertoo. Kososen mukaan sisäilmasta puhutaan usein aivan kuin se olisi samanlaatuista koko tilassa. Lisäksi nukella on 25 kehonosaa, joiden lämpötilaa voidaan säätää. Pelkkä käsihygienia ja hihaan yskiminen eivät riitä torjumaan koronan kaltaisia viruksia, jotka leviävät ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten mukana. Siksi on tärkeää, että nukkekin on lämmin, jotta voimme luotettavasti mitata sen sisäänhengityksen pitoisuuksia”, Kosonen kuvailee. ”Haemme helposti toteutettavia ratkaisuja ja tarkkaa tietoa niiden tehosta tartuntariskin pienentämisessä”, tiivistää hanketta vetävä professori Risto Kosonen Aalto-yliopistosta. ”Mehän hengitämme oman kehomme lämmön ylöspäin nostattamaa ilVirustorjujien aseina Yskimiskone ja hengittävä nukke maa. Monet mittaukset ainutlaatuisia Kirurgisten ja ffp2-maskien lisäksi tutkijat selvittävät muun muassa sermien, ilmanjaon ja erilaisten ilmanpuhdistimien vaikutusta kaasun, aerosolien ja Mittausasetelman tutkimushankkeeseen suunnittelivat tutkijatohtori Sami Lestinen (vas.) ja laboratorioinsinööri Simo Kilpeläinen. Merkkiainetta sisältävän kaasun avulla tutkijat selvittävät, miten ilmanjako ja lämmönlähteet vaikuttavat ilman sekoittumiseen. Yskimiskoneelle on muotoiltu ”kasvot”, joille voidaan myös pukea maski. Yskimiskoneen avulla tutkitaan aerosolien leviämistä hengitettäessä ja yskittäessä. virusten leviämiseen ja pitoisuuksiin. Ihminen hengittää oman kehonsa lämmittämää ylöspäin nousevaa ilmaa. Laboratoriossa tehdään mittauksia parafiinista valmistetuilla aerosolihiukkasilla ja ihmiselle vaarattomalla MS2-viruksella. Kone levittää aerosoleja, nukke hengittää niitä Apuvälineinään tutkijat käyttävät erityistä yskimiskonetta ja ihmisen kokoista ja muotoista lämpönukkea. Ku va t: M ik ko Ra sk in en /A al to -y lio pi st o. 36 KEMIA 3/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Suomalaistutkijat selvittävät, kuinka ilmanpuhdistuksella, maskeilla ja uv-valolla voidaan estää ilmavälitteisiä virustartuntoja toimistotiloissa. Hankkeessa testataan myös ultraviolettivalon tehokkuutta virusten hävittämisessä. Tutkimus paneutuu muun muassa huonetilan virtauksiin. Myös lämpönukelle voidaan pukea maski. Todellisuudessa ilmanvaihto, ihmisten määrä, erilaiset väliseinät ja jopa ikkunoiden lämpötila voivat vaikuttaa suuresti siihen, millaisia hiukkaspitoisuuksia tilan eri kohtiin muodostuu, hän muistuttaa. Lämpönukkeen on puolestaan kytketty ulkopuoliset ”keuhkot”, joiden avulla nukke hengittää sisään ja ulos halutulla voimakkuudella, joko suun tai nenän kautta. Nuken lämmittämän ilman liike saadaan näkyviin savupilvellä. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat etsivät siksi muita ratkaisuja tartuntojen vähentämiseen toimistoissa
Hinnat sisältävät alvin. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tapahtuu vuosittain 27 000 tieliikenneonnettomuutta ja 50 000 jalankulkuonnettomuutta. Meeting Point for international chemicals, metals industries, regulatory authorities and NGO’s! Themes for the 2022 event: • Accelerating chemicals regulation • Safe and Sustainable by Design substances • 3Cs concept • How to accelerate the replacement of animal toxicity testing. • A science policy interface for the sound management of chemicals and waste Join us for the 13th chemicals safety and management forum! 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum Sisäänpääsy: Yhden päivän lippu livekonferenssiin 310 € / kahden päivän lippu livekonferenssiin 620 € / Kahden päivän lippu online-konferenssiin 275 €. Tiesää on merkittävä tekijä sekä liikenteen että terveydenhuollon näkökulmista. Mallinnusten mukaan jäiset tiet yleistyvät kaikkien kolmen maan pohjoisosissa. Tiedot selviävät Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta, jonka julkaisi Regional Environmental Change -lehti. Liukkaat kelit keskittyvät kuitenkin nykyistä lyhyemmälle jaksolle. Toisaalta lämpötila heilahtelee talvisin nollan molemmin puolin, joten jään päällä on entistä useammin vettä. Teiden pinnoilla on syksyllä ja keväällä vähemmän jäätä ja lunta kuin nykyään. Tulokset ovat yläraja-arvio, mutta ne voivat joka tapauksessa auttaa sopeutumistoimien suunnittelussa. Syynä ovat korkeammat kylmän kauden lämpötilat, jotka ilmastonmuutos tuo mukanaan. Tulokset kertovat myös, että vaikka liukas kausi lyhenee, liukkaita oloja esiintyy talven mittaan nykyistä useammin. Tutkimuksessa mallia käytettiin ensimmäistä kertaa yhdessä ilmastomallinnusten kanssa. Ilmatieteen laitoksen kehittämää mallia hyödynnetään tiesääennusteiden tekemisessä. Eteläosissa jäästä tulee harvinaisempaa. Tämä on erityisen vaarallista jalankulkijoille.. Media kumppani: Yhteistyössä: REKISTERÖINTI AVOINNA! Ilmoittaudu mukaan ja katso täydet ohjelmatiedot ja panelistit: Kaikki ohjelma on englanniksi. Tutkijat mallinsivat vuosien 2041– Tulevaisuuden kuljettajan on pysyttävä entistä valppaampana, sillä liukas keli voi tulla eteen hyvinkin yllättäen. helsinkicf.eu Tulevaisuuden liukas kausi on Lyhyt mutta vaarallinen Tulevaisuuden talvien tiet ja jalankulkuväylät ovat entistä liukkaampia. Myös jalankulkuväylien liukkaat kelit harvenevat syksyisin ja keväisin. A do be St oc k 2060 oloja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Sopeutumistoimien työkalu Tutkimuksessa käytettiin RoadSurftiesäämallia ja voimakkaan lämpenemisen ilmastoskenaariota. Puolet onnettomuuksista liittyy liukkauteen
Ra m i H an af i Uusissa rakennusmateriaaleissa lyötäisiin yhdellä iskulla kaksi kärpästä, kaivosjätteen hyötykäyttö ja hiilidioksidin varastointi. Magnesium saadaan kaivosteollisuuden sivuvirroista. Neste toimii hankkeen veturiyrityksenä. Testissä ruokittiin neljääsataa lehmää kolmella Valion maitotilalla rehulla, joka sisälsi Bovaer-nimistä lisäainetta. Etelä-Amerikassa rehulisäaine on jo käytössä. Materiaalin tuotantoa on määrä päästä kokeilemaan yliopiston Mining Schoolin pilottilaitoksessa vuonna 2024, kun projektin toinen vaihe käynnistyy. Pötsin entsyymitoiminta yhdistää ne metaaniksi, jota nauta märehtiessään röyhtäilee ilmakehään keskimäärin 400 litraa päivässä. Lehmien käyttäytymisessä ja hyvinvoinnissa ei myöskään havaittu mitään poikkeavaa”, kertoo Valion ilmasto-ohjelman johtaja Juha Nousiainen. ”Pilotin aikana lehmien maidontuotanto säilyi normaalina, eikä maidon koostumuksessa havaittu mitään muutoksia. Lisäaine estää entsyymin toiminnan, jolloin metaania ei synny. Oululaisten päämääränä ovat rakennukset, joilla on nettonegatiivinen hiilijalanjälki. Business Finlandin rahoittamassa Pilccu-hankkeessa hiiltä sitovien materiaalien kehitystyöstä vastaa Oulun yliopisto, jonka ensimmäinen kohde ovat kipsilevyt. Tutkimusaika oli 12 viikkoa. Rehun vaikuttavan aineen 3-nitrooxypropanolin (3-NOP) turvallisuutta on tutkittu aiemmin eläimillä, kuluttajilla, maatiloilla ja ympäristössä, eikä haittavaikutuksia ole tullut ilmi. Hiilidioksidi talteen laajalla skaalalla Pilccu-hanke selvittää laajamittaisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen (CCU) käynnistämistä Suomessa. 38 KEMIA 3/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Rikastushiekka, sivukivet ja muu kaivosjäte halutaan ottaa hyötykäyttöön rakennusmateriaaleina. Laajamittaisia ruokintakokeita on käynnissä eri puolilla Eurooppaa sekä Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa. Kun lehmän pötsin mikrobit sulattavat eläimen syömän rehun, vapautuu vetyä ja hiilidioksidia. Hankkeessa käytettävät teknologiat pohjautuvat Åbo Akademin kehittämään magnesiumin rikastusprosessiin ja hiilidioksidin mineralisointiin, jossa hiilidioksidin kanssa reagoiva magnesium muodostaa pysyviä yhdisteitä. Åbo Akademin johtamaan hankkeeseen osallistuvat myös LUT-yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus. Uusi rehulisäaine vähentää lehmien aiheuttamia metaanipäästöjä 30 prosenttia, kertovat Euroopassa ja PohjoisAmerikassa tehdyt tutkimukset. Rakennuksiin varastoitunut hiili sitoutuisi niihin sadoiksi vuosiksi tai jopa pysyvästi. Suomessa hollantilaisvalmistetta ovat kokeilleet yhteisessä hankkeessaan Atrian tytäryhtiö A-Rehu ja Valio. Lehmien metaanipäästöt pienemmiksi Kaivosjätteistä hiiltä sitovia rakennusmateriaaleja Va lio Uusi, metaanipäästöjä suitsiva rehulisäaine sai hiljattain myyntiluvan EU-alueella. Levyjen neitseellinen kipsi on tarkoitus korvata materiaalilla, jonka kidehilassa on sitoutuneena hiilidioksidimolekyyli. Lopullisena toteuttamispaikkana voi olla Nesteen Porvoon jalostamo. Lisäksi yrityskonsortiossa ovat mukana Saint-Gobain Finland, Finnsementti, Elementis Minerals, Outokumpu Chrome, Renotech, Metso Outotec ja Bemer Chemicals.
Lisäksi toinen fragmenteista oli työstetty huolellisemmin kuin toinen. Esineiden kemiallisessa koostumuksessa oli myös variaatiota, joka korreloi niiden muotoilun kanssa. Osastomme on 2c41. M ar ja A ho la Kivikautisten liuskerengaskorujen analysointi poiki yllättäviä tuloksia.. Kun arkeologit ovat löytäneet koruista palasia, he ovat olettaneet niiden rikkoutuneen maan uumenissa. Esittelemme myös palveluja laiteuutuuksiamme. Fragmentit ovat voineet toimia kivikautisina ”ystäväkoruina” eli symboloimassa ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita, tutkijat esittävät. Helsingin ja Turun yliopistojen tutkimus kertoo kuitenkin toista: korut ositettiin jo niiden käyttöaikana tarkoituksella useaan kappaleeseen. ”On mahdollista, että näissä esineen kappaleissa näkyy kahden eri yksilön kädenjälki ja mieltymykset. ”Nämä seikat viittaavat siihen, että koruja valmistettiin Äänisjärvellä eri valmistussarjoissa, todennäköisesti eri paikoissa ja monien valmistajien käsissä”, sanoo dosentti Elisabeth Holmqvist-Sipilä Helsingin yliopistosta. Nähdään ChemBiossa Tervetuloa tapaamaan meitä ChemBio 2022 -messuille. Agilent Technologies Finland Oy Hevosenkenkä 3 02600 Espoo p. Tuomisia Äänisjärveltä Reilun 50 liuskerengaskorun röntgenfluoresenssianalyysi osoitti, että osa niistä oli tuotu satojen kilometrien päästä Venäjän Äänisjärveltä. Tule keskustelemaan kokeneiden asiantuntijoidemme kanssa laitteista, palveluista ja oheistarvikkeista. Lisäksi he analysoivat korujen geokemiallisen koostumuksen ja tutkivat esineiden käyttöja valmistusjälkiä. Koska saman korun palasia löytyi kahdesta paikasta, niitä näyttää kantaneen kaksi eri ihmistä. 010 855 2465 customercare_finland@agilent.com Laitemyynti: Julkiset Tomi Hämäläinen Lääketeollisuus Fjor Morante Muu teollisuus Jussi Laiho DE07090185 Ystäväkoruja kivikaudelta Koillis-Euroopan metsästäjä-keräilijäyhteisöt valmistivat jo 6 000 vuotta sitten taidokkaita liuskerengaskoruja. Ehkä nämä henkilöt kantoivat koruja symboloimassa jotain luotua yhteyttä”, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Marja Ahola. Tulokseensa he päätyivät sovittamalla liuskerengaskorujen kappaleita yhteen. XRF-analyysilla voidaan selvittää epäorgaanisten arkeologisten materiaalien alkuainepitoisuuksia ja raaka-aineita erittäin tarkasti
A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. www.bpi-chempump.. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. 40 KEMIA 3/2022 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 40 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors
41 3/2022 KEMIA www.kemia-lehti.fi 41 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. www.tunnejamieli.fi TILAA KEMIA-LEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE! www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa. 020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Biokemikaalit ja kitit www.biotop.fi • molecularbiology • cellbiology • instruments • consumables ForeveryorderwedonatetoBalticSeaprotection . (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh
(03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Kysy ensin meiltä | At your service 42 Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi Ehditte mukaan numeroon 4/2022, kun saamme varauksenne 25. arvo 12,90€. 19€ puoleksi vuodeksi puoleksi vuodeksi tarjoushintaan! tarjoushintaan! TILAA UUSIOUUTISET TILAA UUSIOUUTISET Tilaajalahjaksi saat Tilaajalahjaksi saat Vaatelaastareita, Vaatelaastareita, arvo 12,90€. 42 KEMIA 3/2022 TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Varaukset ja lisätiedot: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. www.uusiouutiset.fi/ www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje!. alk. toukokuuta mennessä. 040 827 9778 SAAT KEMIALEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! TTT-lehti on tukenasi töissä! Tilaa uutiskirje: tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje Teidän paikkanne tässä
• Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Entistä enemmän kontakteja: • Jokainen lehti tavoittaa yli 10 000 lukijaa, erikoisnumerot jopa tuhansia enemmän. • Kemian uutiskirjeellä on yli 4 600 tilaajaa. 040 577 8850 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! Tervetuloa Vihreille sivuille! Lisätiedot ja varaukset: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. • Kemia-lehden vuosikerta toivomaanne osoitteeseen. Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. Valinta on sinun. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi! Vihreät sivut -pakettiin sisältyy: • Mainospaikka vuodeksi painetussa lehdessä (7 numeroa). 43 3/2022 KEMIA KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys kotisivuillenne. • Mainospaikka vuodeksi Kemian uutiskirjeessä (22 numeroa). Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Yhteensä yli 240 000 kontaktia vuodessa! Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Laskutus kerran, kaksi tai kolme kertaa vuodessa valintasi mukaan. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. • Nettisivuillamme on yli 6 000 kävijää kuukaudessa. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Paikka vuodeksi Kemia-lehden nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . 43 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Palvelu uutiskirjeessä: • Vihreiden sivujen palvelumainos mukana jokaisessa uutiskirjeessä
Tukea kierrätyksen kokeiluohjelmasta Manna Insect on saanut pilottilaitoksensa kehittämiseen tukea Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. Kun kokeilimme syöttää sitä toukille, hyvin näytti kelpaavan.” Reseptiikkaa kehittäessään Manna Insect on kokeillut myös esimerkiksi kauppojen hedelmähävikkiä sekä biokaasulaitoksen rejektiä. Toukat elävät älyohjatuissa merikonteissa, joihin luodaan niille sopivat trooppiset olosuhteet. Toukat syövät mitä tahansa, joten niille ei tarvitse syöttää ihmisille kelpaavaa ruokaa, vaan ravintona voidaan hyödyntää erilaisia biohävikkejä. ”Rahoituksen avulla pystymme testaamaan toukkien kasvatusta konttikokoluokassa ja todistamaan, että tämä konsepti toimii myös liiketaloudellisesti.” Toimitusjohtaja kannustaa myös muita ravinnekierron kehittäjiä uskomaan omaan tekemiseensä. Soijaa ja kalarehua korvaavalle kestävästi tuotetulle rehulle on kasvavat markkinat”, Marjanen sanoo. Peruna syötetään kärpästen toukille, joita kasvatetaan eläinrehuksi. Marjanen rohkaisee olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä rahoittajiin ja rahoituksen kanssa auttaviin tahoihin. Mustasotilaskärpäsen toukista syntyvä jauhe korvaa eläinrehuissa käytettävää soijaa ja kalarehua. ”Kehitämme toimivaa, kustannustehokasta ja skaalautuvaa ratkaisua biohävikin hyödyntämiseen suoraan eläinkasvattajille”, Marjanen kuvailee. Proteiinipitoiset toukat kasvavat älyohjatuissa merikonteissa. 44 KEMIA 3/2022 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Esimerkiksi Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hankkeessa autetaan maksutta ravinteiden kierrätystä ja biokaasun tuotantoa kehittäviä yrittäjiä sopivan rahoituslähteen tunnistamisessa ja rahoitushakemuksen laadinnassa. TEIJA JÄRVENPÄÄ Oululainen Manna Insect Oy rakentaa uudenlaista ravinteiden kierrätysratkaisua vastaamaan kestävän ruoantuotannon tarpeeseen. Jos toukkia on tarve säilöä, niistä puristetaan öljy pois. Niin sanottu frass eli toukkapuru sopii käytettäväksi lannoitteena. ”Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma sopi meille kuin nenä päähän”, Ykä Marjanen sanoo. Kirjoittaja toimii MARIKAhankkeen viestijänä. ”Samaan aikaan, kun meidän pitää olla kestävämpiä, on tarve kasvattaa ruoantuotantoa ja pitää kustannukset kurissa. Älyohjaus huolehtii muun muassa lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ilmanvaihdosta. Miksi Manna Insectin toukkien ruokalistalle päätyi juuri peruna. ”Kehitämme eläinproteiinia mustasotilaskärpästen avulla muun muassa perunan lajitteluhävikistä”, kertoo toimitusjohtaja Ykä Marjanen. Suuressa kokoluokassa toukkia jo hyödynnetään, mutta pienen koon tehokkaat ratkaisut puuttuvat. Huomioitavaa on kuitenkin se, että myönnetty rahoitus tulee vasta jälkikäteen, ja projektiin täytyy löytyä myös omaa rahaa. Startup-yrityksen toinen lopputuote saadaan toukkien jätteistä. Manna Insect lähti vastaamaan tähän tarpeeseen. Älykonttiin on luotu toukkien kasvulle optimaaliset olosuhteet. Ku va t: Ee rik H au kk al a. MARIKA-hankkeen toteuttaja on ProAgria, joka tarjoaa asiantuntijapalveluja maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen. Toukkia ei tarvitse käsitellä, vaan ne voidaan hyödyntää sellaisinaan. Perunahävikistä eläinproteiinia ”Perunanlajittelun hävikkiä on Tyrnävän seudulla paljon saatavilla. Oululainen startup-yritys muuntaa perunahävikin eläinproteiiniksi, jota hyödynnetään rehuissa ja lannoitteissa
040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Saatavana myös aseptinen versio. Numero 4/2022 ilmestyy Numero 4/2022 ilmestyy 17. Ota yhteyttä! Myyntipäällikkö Kim Jarlas Kim.Jarlas@bergiustrading.com puh. kesäkuuta. 040 770 3043 Varaa paikkasi 25. Meiltä löydät laajan tuotevalikoiman laadukkaaseen sekoitukseen ja märkäjauhatukseen: • prosessien turvalliseen onnistumiseen • laboratoriomittakaavasta tuotantoon • myös nanoja mikrokoon sovelluksiin. +358 40 540 3439 MIXING TECHNOLOGIES Laboratorio-, pilottija tuotantomittaiset koeajot onnistuvat Suomessa! Lue lisää: www.bergius.se Alfa Laval DuraCirc® Ei enää kompromisseja Hygieeninen ja pitkäikäinen kiertomäntäpumppu, joka soveltuu haastaviinkin olosuhteisiin. 17. Bergius tarjoaa ratkaisuja: • vaativiin sekoitus-, homogenisointija jauhatusprosesseihin • kemianteollisuuteen, bioteknologiaan, kosmetiikka-, elintarvikeja lääketeollisuuteen. www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi ERIKOISJAKELU: Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! www.kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. kesäkuuta. kesäkuuta.. toukokuuta mennessä! KEMIA Kemi Osateemoina: vihreä kemia, kiertotalous, laboratoriot Numero 4/2022 ilmestyy 17
Aineiden määrästä ei ole tietoa, kuten ei siitäkään, olisiko niitä hyödynnetty kemiallisina aseina. Mariupolissa taistellut ukrainalaisrykmentti ilmoitti huhtikuussa epäilevänsä, että vihollinen olisi jo päästänyt kaupungin ilmaan myrkkyä, mahdollisesti tuntematonta kemiallista taisteluainetta. Valkoinen fosfori on polttoase Mariupolin asukkaat saivat ilmassa levinneestä kemikaalista poltteluoireita, joiden aiheuttajaksi on sittemmin epäilty fosforia. Kun kieltosopimus vuonna 1997 solmittiin, sen allekirjoitti ja vahvisti myös Venäjä. SISKO LOIKKANEN Venäjän on pelätty käyttävän Ukrainassa kemiallisia aseita. Sopimuksen on allekirjoittanut ja ratifioinut 193 maata. Silminnäkijän mukaan paikalla leijunut savu oli vaaleahkoa. Kemialliset aseet kuuluvat kammottavimpiin joukkotuhoaseisiin, joita ei koskaan tulisi käyttää. Novitšok-yhdisteet kuuluvat kemiallisiin aseisiin, joten olisiko maalla niitä kaikesta huolimatta yhä kätköissään. On esitetty, että fosforiammuksia olisi käytetty myös Palestiinassa”, Vanninen kertoo. Britannia on kertonut tutkivansa väitettä, mutta sen tarkempaa tietoa ei ole annettu julkisuuteen. Kemiallisten taisteluaineiden valmistusta, käyttöä, varastointia ja varastojen tuhoamista valvoo Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW, jonka päämaja on Alankomaiden Haagissa. ”Yhden ihmisen myrkyttämiseen riittää pienikin määrä, mutta joukkotuhoon tarvittaisiin taisteluainetta paljon, ehkä satakin kilogrammaa”, Vanninen pohtii. ”Venäjä ilmoitti silloin omat kemiallisten aseiden varastonsa. Siitä voidaan valmistaa pommeja, jotka sytyttyään savuavat voimakkaasti. Fosforin synnyttämä sankka savuverho peittää tehokkaasti joukkojen liikkeitä ja yöaikaan valaisee aluetta, jolla sotilaat operoivat. Oliko ehkä kyse valkoisesta fosforista. ”Mahdolliset salaiset varastot ovat tiedustelutiedon varassa”, Vanninen vastaa. Kemialliset aseet ovat uhrien kannalta erittäin tuskallisia joukkotuhoaseita, jotka on kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on syyttänyt Venäjää fosforipommien käytöstä. Amerikkalaiset pudottivat fosforipommeja Vietnamin sodassa 1960-luvulla. Venäjä on allekirjoittanut kemiallisen aseen kieltosopimuksen, mutta maassa pelätään olevan salaisia varastoja käyttövalmiina. Venäläisen oppositioaktivistin Aleksei Navalnyin myrkyttäminen niin kutsutulla novitšok-hermomyrkyllä elokuussa 2020 herätti kuitenkin kysymyksiä. Mediassa on julkaistu Ukrainan taistelualueilta otettuja kuvia, joissa savua tupruaa rakennusten yllä ja ympärillä sakeina pilvinä. Sen jälkeen kansainvälisen kieltojärjestön tarkastajat kävivät paikan päällä ja varmistivat, että varastot tuhottiin”, kertoo professori Paula Vanninen. ”Kemiallisen aseen kieltosopimuksen solmimisen jälkeen eräs venäläinen tutkija kyllä kirjoitti kirjan, jossa hän esitti, että maassa todella olisi novitšok-kemikaaleja.” Novitšokit (kirjaimellisesti ”uutuudet” tai ”tulokkaat”) ovat ryhmä organofosfaatteja, joiden kehittäminen alkoi silloisessa Neuvostoliitossa jo 1970-luvulla. Verifinin henkilöstöön kuuluu kaikkiaan 22 työntekijää, joista 11 on kemistejä. ”Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole ratifioineet tätä valkoisen fosforin käyttöä rajoittavaa sopimusta. Aseita helvetistä Virallisesti Venäjällä ei ole kemiallisia taisteluaineita. Sen käyttöä säätelee kuitenkin tiettyjä tavanomaisia aseita koskeva Geneven sopimus, joka rajoittaa aineen käyttämistä siviilikohteissa. Vanninen johtaa Helsingin Kumpulassa toimivaa Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituuttia Verifiniä. Virallisesti Venäjällä ei siis ole kemiallisia taisteluaineita. Se on erittäin syövyttävää ja menee kuumana melkein minkä tahansa aineen läpi.” Fosfori ei sytytysaineena kuulu kemiallisen aseen kieltosopimuksen piiriin. ”Valkoinen fosfori syttyy helposti, ja sillä on erittäin korkea palamislämpötila, lähes 3 000 astetta”, Vanninen kuvaa. Myös Yhdysvallat on viitannut mahdollisuuteen, että Venäjä saattaa turvautua kemialliseen aseeseen, ja ilmoittanut ryhtyvänsä toimiin, jos näin tapahtuu. KEMIA 46 3/2022 A do be St oc k ”Valkoinen fosfori menee kuumana melkein minkä tahansa läpi.”. ”Kyseessä on polttoase, joka iholle päästessään polttaa siihen luuhun asti ulottuvia reikiä
Tositilanteessa kohteiksi voivat joutua myös suojattomat siviilit, naiset ja lapset.. 47 3/2022 KEMIA Aseita helvetistä 47 Sotilaat pystyvät suojautumaan kemiallisilta taisteluaineilta kaasunaamareilla ja suojavaatteilla
Taisteluaineiden analyysi on salapoliisin työtä ”Pätevyystestissä voidaan pyytää etsimään vaikkapa organofosforiyhdisteitä, niiden hajoamistuotteita ja lähtöaineita. ”Analyysi on joka kerran aivan uusi tilanne”, Vanninen sanoo. Koska tutkimustulosten täytyy jo poliittisista syistä olla ehdottoman oikeita, OPCW:n käyttämät laboratoriot joutuvat vuosittain pätevyystesteihin, joissa niiden on osoitettava osaavansa analysoida hankalia näytteitä ja löytää niistä kemialliset taisteluaineet. ”OPCW:n pääjohtaja valitsee henkilökohtaisesti sellaiset laboratoriot, jotka eivät ole millään tavoin tekemisissä konfliktin osapuolten kanssa”, Paula Vanninen kertoo. ”Verifinillä on kyky tutkia sekä ympäristönäytteitä että biolääketieteellisiä verija virtsanäytteitä. ”Analyysi on joka kerran aivan uusi tilanne.” 48 KEMIA 3/2022 Li nd a Ta m m is to. He ovat ehkä näkemiensä uhrien perusteella päätelleet, mitä tiettyä taisteluainetta on syytä epäillä.” Tutkittavat yhdisteet eristetään näytematriisista, erotetaan toisistaan kromatografisesti ja analysoidaan massaspektrometrisesti. Tapauksen jälkeen OPCW:n kiellettyjen aineiden listalle lisättiin noin tuhat uutta kemikaalia. Ne ovat pestisidejä, joita on käytetty paitsi kasvinsuojeluun myös taisteluaineina muun muassa Vietnamissa. Lopullinen tunnistus tehdään vertaamalla tutkittavan aineen spektriä spektrikirjaston mallispektriin. Näytteen saavuttua laboratoriossa käynnistyy salapoliisityö, jolle on aikaa tasan kaksi viikkoa”, instituuttia johtava Paula Vanninen kertoo. Jos taas kyse on sotatilanteessa otetusta näytteestä, pyyntö perustuu usein tarkastajien havaintoihin. Saadut tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2023 niin kutsutuissa Sinisissä kirjoissa (Blue Book 2023), jolloin myös esimerkiksi kehittyvien maiden laboratoriot saavat valmiuden niiden analysointiin. Järjestön päteviksi listaamien laboratorioiden pitäisi nyt pystyä analysoimaan myös ne. ”Vaikka erot rakenteissa saattavat olla pieniä, molekyylit eroavat silti kromatografiassa toisistaan, eli niillä on eri retentioajat. Listalle päätyi novitšokin ja sen erilaisten sukulaisaineiden lisäksi karbamaatteja. Kemiallista taisteluainetta jäljittävän laboratorion täytyy olla puolueeton, eikä sillä saa olla sidoksia sotaa käyviin tahoihin. Ensin luetaan tarkasti näytteen mukana tuleva tutkimuspyyntö, minkä jälkeen mietitään, mitä näytteelle tehdään. Kemiallisen aseen kieltojärjestö OPCW käyttää näytteiden analysointiin vain hyväksymiään laboratorioita, joihin myös Verifin kuuluu. Skripalit selvisivät hengissä. Voimme laskea niille myös retentioindeksit. Uusista kemikaaleista iso työsarka Entinen venäläinen sotilastiedustelu-upseeri Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julija Skripal myrkytettiin novitšok-hermomyrkyllä Salisburyn kaupungissa Englannissa vuonna 2018. Osa laboratorioista on erikoistunut vain jompaankumpaan näytetyyppiin.” Näytteen saavuttua laboratoriossa käynnistyy salapoliisityö, jonka tekemiseen on aikaa tasan kaksi viikkoa. ”Pätevyystesteissä olemme joskus joutuneet myös syntetisoimaan aivan uuden yhdisteen ja ajamaan siitä spektrin, johon olemme verranneet tutkittavan aineen spektriä.” Verifinillä on Vannisen mukaan käytössään erinomaiset tutkimuslaitteet, sekä nesteettä kaasukromatografit yhdistettynä korkean resoluution massaspektrometriin. ”On iso työsarka, kun joudumme selvittämään, millaiset kemialliset ominaisuudet näillä yhdisteillä on ja miten niitä voidaan analysoida.” Verifinin tarkoituksena on kansainvälisessä yhteistyössä testata nykyiset analyysimenetelmät ja mahdollisesti kehittää niille uusia menetelmiä. ”Siinä meillä on uutta haastetta”, Vanninen hymähtää. Myös lähipiirin ihmisiä altistui, ja yksi sivullinen kuoli. ”Osalla designoiduista laboratorioista, muun muassa Verifinillä, on kyky tutkia sekä ympäristönäytteitä että biolääketieteellisiä verija virtsanäytteitä. Lisäksi fragmenttien suhteet voivat eri yhdisteillä olla erilaiset.” Nykytekniikoilla esimerkiksi virtsasta voidaan mitata yhdisteitä nanogramman tarkkuudella millilitrassa ja ympäristönäytteistä milligramman tarkkuudella millilitrassa tai -grammassa. ”Kun saamme korkean erotuskyvyn massaspektrometrilla selville yhdisteen alkuainekoostumuksen ja tietoja molekyylifragmenteista, pääsemme hyvinkin lähelle alkuperäistä molekyylirakennetta.” Tutkittavat molekyylit saattavat joskus olla rakenteeltaan hyvin samankaltaisia, mikä hankaloittaa analyysin tekemistä
Klooria ja muita taistelukaasuja vastaan voi suojautua kaasunaamarilla. ”Kemiallisia aseita saattoivat käyttää terroristitkin. Pian he tunsivat hengityksensä salpautuvan. Kloorin käyttöä olisi vaikea valvoa. Seurauksena on keuhkoödeema tai keuhkopöhö.” Kloorin ikävä ominaisuus on myös se, että ilmaa raskaampana se jää taistelukentällä leijumaan hengityskorkeudelle pitkäksi aikaa ennen kuin lopulta laimenee ilmavirtojen pyörteisiin. ”Näin on myös Syyriassa käytävässä sisällissodassa. Se, ettei kloorikaasu kuulu kieltosopimuksen kemikaaliluetteloon, johtuu siitä, että kiellettyjä listakemikaaleja valvotaan aktiivisesti. Myös kasvoille levitettäviä kosteita liinoja on käytetty, joskin niiden teho on rajallinen. Nykyinen kansainvälinen käsitys on kuitenkin se, että käskyn antoi presidentti Bašar al-Assadin hallinto”, Vanninen kertoo. ”Venäjää voi puolestaan syyttää siitä, että se on tukenut al-Assadin hallintoa eikä kemiallisen aseen kieltosopimusta, jonka se on kuitenkin ratifioinut.” Syyriassa on toiminut laaja kemiallisten aseiden valmistusohjelma, mutta maa allekirjoitti kieltosopimuksen suussaan makeahkon maun. ”Kun klooria pääsee keuhkoihin, se reagoi veden kanssa, jolloin syntyy suolahappoa. ”Aina on ajateltu, että sodassa taisteSyyriasta tuntuu löytyvän kemiallisia aseita yhä vain.. Kloorikaasun ensimmäinen sotilaallinen hyödyntäjä oli Saksan armeija Belgian Ypres’ssä huhtikuussa vuonna 1915. Yhdysvallat on luvannut toimittaa Ukrainalle välineitä kemiallisilta taisteluaineilta suojautumiseen, mikä tarkoittanee sekä kaasunaamareita että suojavaatetusta sotilaille. Kynnyksen kemiallisten aseiden käyttöön pelätään madaltuvan sodan pitkittyessä ja raaistuessa. Sielläkin uhreja ovat olleet tavalliset kansalaiset, joilla ei ole mitään mahdollisuutta saada itselleen suojautumisvarusteita.” Syyriassa on käytetty joukkotuhoaseina sekä klooria että sariinia, joka on erittäin myrkyllinen hermokaasu. Armeijan varustaminen ei kuitenkaan ehkä riitä. 49 3/2022 KEMIA Kloorikaasu tappaa tukehduttamalla Mikä olisi kemiallinen taisteluaine, jota Venäjä mahdollisesti saattaisi hyödyntää Ukrainassa. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet vastapuolen sotilaat maistoivat ensin A do be St oc k Venäjä on iskenyt Ukrainassa häikäilemättömästi siviilikohteisiin. Kaasumyrkytys tappoi nopeasti tuhansia uhreja, jotka kuolivat tukehtumalla. ”Kloorikaasu ei ole kemiallisen aseen kieltosopimuksen piirissä, vaikka sitä käytettiin taisteluaineena jo ensimmäisessä maailmansodassa”, Paula Vanninen mainitsee. levat sotilaat toisiaan vastaan. ”Se on hyvin saatavilla olevaa ainetta, jota tarvitaan monenlaisissa kohteissa, kuten teollisuuskemikaalina ja veden desinfiointiin uimahalleissa.” Jos kloori kuitenkin otettaisiin käyttöön sotatilanteessa, se muuttuisi saman tien kemialliseksi aseeksi. Ukrainan sodan järkyttävin piirre on ollut se, että taistelutoimien kohteiksi ovat joutuneet siviilit, naiset ja lapset”, Vanninen sanoo
Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Vuonna 2013 tarkastajat hakivat Syyriasta näytteitä lyhyen tulitauon aikana. 50 KEMIA 3/2022 vuonna 2013. OPCW on kuitenkin parhaillaan muuttamassa rooliaan ja syventämässä osaamistaan myös syyllisten tavoittamisessa. Syyria menetti äänioikeuden sopimusvaltioiden konferenssissa ja hallintoneuvostossa. Koska he eivät voi mennä luotisateen keskelle, paikalla pitäisi olla h-hetkellä tulitauko. ”Kemiallinen attribuutio liittyy tietoon, jota tarkastajat keräävät paikalla. Näkemänsä perusteella he päättävät, millaisia näytteitä ottavat. Siellä laaditaan sitten tiedote, jossa kerrotaan, onko kemiallista asetta käytetty vai ei.” A do be St oc k Alkuperäisenä ideana oli, että kun kielletyn aineen käyttö tulee julki, ainakaan kiinni jäänyt ei siihen enää turvautuisi. Niistä toinen voi olla Verifin. Syyria ei myöskään päästänyt tarkastajia paikan päälle tarkastamaan kohteita”, Vanninen kertoo. Heitä yritettiin siitä huolimatta ampua.” Sota-alueella tarkastajat pyrkivät tekemään ympäristöstä mahdollisimman tarkkoja havaintoja päästäkseen selville siitä, mitä on tapahtunut. Kemiallinen attribuutio tarkoittaa, että näytteestä etsitään jälkiä sekä yhdisteen lähtöaineista että epäpuhtauksista. Venäjä on torpedoinut kaikki Syyriastakin laaditut dokumentit niin, etteivät ne ole edenneet tutkintaan”, Vanninen harmittelee. Järjestö lähettäisi tarkastajansa tapahtumapaikalle ottamaan näytteitä. Näytteiden kerääminen riskialtista työtä Jos pahin todella tapahtuisi myös Ukrainassa, mitä tekisi OPCW. Kieltojärjestöllä ei ole mekanismia, jolla se kykenisi estämään taisteluaineen jatkokäytön sodassa. ”Analysointiin on aikaa 14 päivää, minkä jälkeen salainen analyysiraportti lähetetään Haagiin. Näin pyritään saamaan selville, kuka aineen on valmistanut ja mikä taho sitä on käyttänyt. Sen jälkeen tilanne on ollut hyvin ristiriitainen, sillä Syyriasta tuntuu löytyvän kemiallisia aseita yhä vain. Koska niiden kerääminen sotatilanteessa on erittäin vaarallista, tarkastajat ovat saaneet erikoiskoulutuksen. Miten käy Euroopan vilja-aitan. ”Järjestössä mietitään, miten taistelualueelta saataisiin myös sellaista tietoa, jonka avulla voitaisiin selvittää, mistä käytetty taisteluaine on peräisin.” Tarkoitus on jatkossa koota eri lähteiden tiedot yhteen, etsiä syylliset ja saattaa heidät ihmisoikeusrikoksista oikeuden eteen. ”YK on tällä hetkellä hyvin kädetön, koska turvallisuusneuvostossa on mukana myös Venäjä. Maan ilmoittamat asevarastot tuhottiin vuoden 2014 loppuun mennessä. ”On pystytty todistamaan, että maa ei ole ilmoittanut kaikkia varastojaan eikä luovuttanut tarvittavia dokumentteja. Mikään tiedonmuru ei yksin tee autuaaksi, mutta kun tiedot kootaan, avautuu mahdollisuus syyllisen löytymiseen.” Syylliset voitaisiin Vannisen mukaan tuomita joko Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa tai uhrien oman kotimaan oikeuslaitoksissa, vaikkapa Ukrainassa. Tarkastajia yritettiin tulitauosta huolimatta ampua.. Sodan pelätään heijastuvan laajalle maailman ruokaketjuihin. Se on ensinnäkin mahdollista vain, jos tarkastajat ylipäätään päästetään sota-alueelle. Toinen kategoria ovat uhrien veri-, virtsaja hiusnäytteet sekä vaatteet.” Näytteet kuljetetaan Haagiin, josta OPCW toimittaa ne analysoitaviksi kahteen päteväksi hyväksymäänsä laboratorioon. ”Kyse voi olla maaja vesinäytteistä, ammusten palasista tai niistä otetuista pyyhintänäytteistä. ”Myös Verifin on mukana tässä käynnistymässä olevassa kansainvälisessä yhteistyössä, jossa ryhdymme paneutumaan kemialliseen attribuutioon”, Vanninen kertoo. Se ei voi toimia hallintoneuvoston eikä sopimusvaltioiden konferenssin luottamustehtävissä eikä myöskään asettua ehdolle hallintoneuvoston jäseneksi. Päätökset on usein tehtävä hyvin nopeasti. ”Kieltojärjestö ryhtyy toimiin vain siinä tapauksessa, että Ukraina pyytää apua näytteenottoon ja analysointiin”, Paula Vanninen vastaa. Näytteiden kerääminen ei ole yksinkertainen toimenpide. Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu. Yhdistyneistä kansakunnistakaan ei ole apua
TUTUSTU JA TILAA KEMIA Kemi Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi ja auta Ukrainaa! ”Kelpo kattaus yleistajuisessa paketissa. Tartu tarjouksiin ja tee niin monta tilausta kuin haluat: Tilaa työpaikallesi, itsellesi tai lahjaksi. Bravo.” ”Täynnä innostavia juttuja. Kannusta koululaista tai opiskelijaa. Neljä lehteä 39 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 19,50 €. Lahjatilaus kouluun 14 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 7 €.. En malttaisi lopettaa lukemista!” Tilaus sisältää neljä numeroa kesäkuun numerosta lähtien ja päättyy vuoden lopussa. Lahjoitamme puolet tilausmaksusta Pelastakaa Lapset ry:lle ukrainalaisten auttamiseen. Voit tilata myös meilitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai soittamalla (03) 4246 5370 . ”Vien lehden työpaikalle, jossa sitä lukevat kiinnostuneina myös kollegat.” ”Lehti on opettanut minulle paljon uutta unelmaalastani.” www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Löydät nettisivuiltamme ladattavan lahjakortin lahjalehden saajalle. Neljä lehteä 29 €, josta Pelastakaa Lapset ry:lle 14,50 €. Ilahduta opettajaa. Mainitse tunnus UKRAINA
”Vielä vuoteen 1994 asti Itämeren suojelukomission Helcomin mukaan kemiallisista aseista ei ollut meressä mitään haittaa”, kertoo professori Paula Vanninen, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtaja. Hän käytti tutkimuksessaan Bornholmista ja Skagerrakista Norjan aluevesiltä sekä Ruotsin länsirannikolta pyydettyjä turskia ja analysoi kaloista ensisijaisesti lihasmutta myös maksa-, kidusja sappinäytteitä. Ammuksien ympäristölle aiheuttamasta uhasta ei ole juuri pidetty melua. Kaikkiaan Itämeren pohjassa arvioidaan lojuvan noin 200 000 asetonnia. Sen perusteella pääteltiin, että niitä voisi päätyä myös merieliöihin. Seuraus on, että nyt kalastajat heittävät aseet takaisin veteen. Fenyyliarseeniyhdisteiden metaboliaa hän tutki laboratoriossa in vitro -kokein. Fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteita ei simpukoiden kudoksista Tuhoaminen on kallista Bornholmin alueella Itämerellä on voimassa troolikalastuskielto, joka johtuu sekä runsaasta hylkyjen määrästä että mereen dumpatuista aseista. Simpukat elivät 2,5 kuukauden ajan häkeissä 35 ja 65 metrin syvyydessä. Huhtikuussa 2022 lisätietoa toi Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirja. Väittelijä Hanna Niemikoski löysi tutkimuksessaan Itämeren kaloista jäämiä fenyyliarseenin myrkyllisistä hajoamistuotteista. Maailman meriä on käytetty ja käytetään yhä kaatopaikkoina. Niitä on myös Tanskan, Ruotsin ja Norjan ympäröimässä Skagerrakin salmessa. Menetelmät ovat 15 viime vuoden aikana kehittyneet hänen mukaansa huomattavasti. Yhteensä meriin on haudattu arviolta noin miljoona tonnia aseita, joko tavanomaisia tai kemiallisia. Syken Merikeskuksen johdolla tutkittiin muutama vuosi sitten sinisimpukoita kahden aseiden upotusalueen lähistöllä Bornholmissa. ”Me pyrimme antamaan neuvoja, mikäli aseita päätetään nostaa merenpohjasta”, Vanninen sanoo. Taisteluaineita turskissa Hanna Niemikoski työskentelee tätä nykyä kemistinä Suomen ympäristökeskuksessa Sykessä. JESSICA HAAPKYLÄ Itämeren aallot kätkevät alleen noin 50 000 tonnia kemiallisia taisteluaineita sisältäviä ammuksia, jotka liittoutuneet dumppasivat meren syvänteisiin toisen maailmansodan (1939–1945) jälkeen. Yhdisteitä on aiemmin havaittu merenpohjan sedimenteissä alueilla, jonne aseita on dumpattu. Suurin osa Itämereen upotetuista ammuksista on Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähistöllä. Ne ovat peräisin syvyyksiin aikoinaan upotetuista kemiallisista aseista, jotka ovat alkaneet vuotaa ympäristöön. ”Ammuksen ympärille voidaan laittaa kapseli, joka estää sen sisältämien aineiden vuotamisen ympäristöön, minkä jälkeen ammus dekontaminoidaan laivalla tai tuhoamislaitoksessa.” Ammusten tuhoamislaitoksia on muun muassa Saksassa, mutta ongelmana on tuhoamisen korkea hinta.. Kiinnostus Itämeren pohjalla muhiviin taisteluaineita sisältäviin ammuksiin on herännyt sen jälkeen, kun Saksa päätti investoida merellisiin tuulivoimapuistoihin. Fenyyliarseeniyhdisteitä löytyi 14 prosentilta tutkittuja turskia. ”Fenyyliarseeniyhdisteitä käytettiin ennen mellakantorjunnassa. Nykyään aineet luokitellaan kemiallisiksi aseikItämeri on Myrkkyjen hautausmaa si, ja niiden käyttö on kiellettyä”, Vanninen kertoo. Tanska maksoi aiemmin kalastajille korvauksia, mikäli heidän nuottaansa tarttui ammuksia, muttei enää. Vannisen mukaan ammuksia haudattiin Itämereen käytännössä vuoteen 1985 asti. Kiellosta huolimatta troolaus jatkuu. ”In vitro -kokeissa saatu tieto on tärkeää, sillä kun jatkossa arvioidaan fenyyliarseeniyhdisteiden kokonaispitoisuutta, on syytä ottaa huomioon sekä primäärinen hapetustuote että yhdisteen metaboliitit”, Niemikoski sanoo. ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun taisteluaineiden jäämiä on löydetty Itämeren eliöistä”, Niemikoski vahvistaa. Hänen löydöksensä on ainutlaatuinen. ”Vaikuttaa siltä, että ne ovat kulkeutuneet kaloihin joko sedimentin tai iho–vesikontaktin välityksellä.” Suurimmat fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteiden pitoisuudet Niemikoski mittasi Skagerrakissa merenpohjalla elävistä limaajakaloista. Väitöstutkimuksensa hän teki Verifin-instituutissa. Tulokset osoittivat, että päämetaboliitti glutationikonjugaatti oli 200 kertaa myrkyllisempi kuin primäärinen hapetustuote kirjolohen maksassa. ”Ammuksia on varsinaisten upottamispaikkojen lisäksi muuallakin, sillä niitä pudotettiin mereen sinne sun tänne, kun alus oli vasta matkalla itse kohteeseen”, Paula Vanninen kertoo. Ruostuvien aseiden vaikutuksista meriympäristöön on vain hyvin vähän tutkimustietoa. 52 KEMIA 3/2022 Itämeren kaloista on löytynyt jäämiä taisteluaineista. Niissä pitoisuudet olivat turskiin verrattuna 10–20-kertaiset
”Haluamme tutkia niistä sinappikaasujäämiä.” Tutkimus jatkuu Hanna Niemikoski ja Paula Vanninen ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamassa kolmevuotisessa Wartoxhankkeessa, jossa tutkimus kemiallisten aseiden vaikutuksista merieliöihin jatkuu. Kyseessä on perustutkimus, sillä vielä ei tiedetä, kuinka aineet metaboloituvat eliöissä. Se saattoi tutkijoiden mukaan johtua fenyyliarseeniyhdisteistä. ”Pyrimme myös todentamaan mikrobien vaikutusta aineiden hajoamiseen. Aiheesta puhuminen voi toimia varoituksena tulevaisuuden toiminnalle ja estää sen, ettei mereen enää upotettaisi vaarallisia aineita.” Kirjoittaja on tiedetoimittaja. ”Kaikki fenyyliarseeniyhdisteet saattavat muuttua bakteerien muokkaamiksi hajoamistuotteiksi, joiden vaikutuksista meriekosysteemiin emme tiedä mitään”, Niemikoski sanoo. Tässä oli selviä alueellisia eroja.” Niemikosken mukaan tavoitteena on Itämeren taisteluaineiden seurantaohjelma, joka toisi lisätietoa yhdisteiden leviämisestä. Selvitämme myös sitä, mikä hajoamistuotteiden vaikutus on myrkyllisten yhdisteiden kokonaiskuormaan”, Niemikoski lisää. ”En itse koe, että näin pienet määrät voisivat tällä hetkellä aiheuttaa terveysriskiä ihmisille”, hän sanoo. H an na N ie m ik os ke n al bu m i. ”Esimerkiksi sinappikaasu on petollinen, sillä se saattaa sitoutua luuhun ja sillä on reaktiivisia välimuotoja.” Verifin-instituutin pakastimessa odottaa tutkimusta joukko Havaijilta 10 vuotta sitten otettuja näytteitä. Sen sijaan tietyt biomarkkerit aktivoituivat selvästi, mikä on merkki eläinten stressaantumisesta. Suomalaistutkija ei kuitenkaan ole akuutisti huolissaan. Hajoamistuotteet ovat todennäköisesti syntyneet pohjamikrobien toiminnan vaikutuksesta. Tässä hankkeessa jatkamme niiden kehittämistä uusille yhdisteille ja lopuksi testaamme niitä”, Vanninen kertoo. ”Toivon silti, että tutkimustulokset herättäisivät kansainvälistä keskustelua kemiallisten aseiden vaaroista merenpohjassa. Monitieteisessä Wartox-ohjelmassa paneudutaan sedimentteihin, kaloihin ja kalatauteihin, jotka saattavat liittyä taisteluaineisiin, merenpohjan bakteerikantoihin ja simpukoihin, sekä rakennetaan biokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Tutkittua tietoa siitä, kuinka yhdisteet voisivat vaikuttaa ihmisten terveyteen, ei ole. ”Tähän asti olemme kehittäneet menetelmiä tunnetuille yhdisteille. ”Ne ovat erilaisia sen mukaan, kuinka paljon happea mikrobeilla on käytettävänään. 53 3/2022 KEMIA löytynyt. On arvoitus, millainen tilanne on esimerkiksi 30 vuoden kuluttua. ”Toivon, että tutkimustulokseni herättäisivät kansainvälistä keskustelua kemiallisten aseiden vaaroista merenpohjassa”, hän sanoo. Hanna Niemikoski tutki väitöstyössään yli 300 Itämeren kaloista otettua näytettä. Paula Vannisen mukaan ei voida tietää, mikä taisteluaine on merieliöille vaarallisin. Vuosisatojen riesa Hanna Niemikosken puolalaisten kollegojen tekemien mallinnusten perusteella voidaan arvioida, että vanhoista aseista vuotaa taisteluaineita Itämereen vielä seuraavat 200 vuotta. Väitöstutkimuksessaan hän löysi merenpohjasta fenyyliarseeniyhdisteiden aiemmin tuntemattomia hajoamistuotteita, joista suurta osaa ei aiemmin ole havaittu missään eikä yhtäkään merisedimenteissä
Väiteltyään Salmimies jatkoi alma materissaan ensin postdoc-tutkijana ja sen jälkeen tutkimuspalvelujohtajan äitiyslomasijaisena. Perheeseen kuuluu puoliso. Asuu Lappeenrannassa ja Kirkkonummella. ”Uskon, että näin lisätään yhteistyötä teknologien ja yhteiskuntatieteilijöiden välillä.” Tehtaan varjosta tutkijaksi Riina Salmimies on kotoisin Kouvolan Voikkaalta, omien sanojensa mukaan ”paperitehtaan varjosta”. Hakijoita kertyi huimat 22 000. ”Vastaanotto oli lämmin, ja kavereita oli helppo löytää muiltakin opiskelulinjoilta.” Luennoista Salmimies ei niinkään perustanut, mutta laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt olivat sitäkin mieluisampia. Mutta oivalsin, että kovalla työllä voin kyllä pärjätä”, Salmimies kertoo. ”Eurooppalaiset astronautit ovat tähän asti tulleet pääasiassa Ranskasta ja Saksasta. Syntynyt Kouvolassa vuonna 1984. Minä menin.” Kemian tunneilla tyttöä viehättivät erityisesti kokeelliset työt. Hakemuksensa tueksi hän liitti vaaditun ilmailulääkärin terveystodistuksen ja jäi odottamaan, mitä tuleman piti. ”Matematiikka tuntui liian abstraktilta, eikä fysiikan ilmiöitäkään pääse näkemään omin silmin. . . Periaate kirkastui lukiossa, jossa Salmimies luokan ainoana tyttönä otti lukujärjestykseensä myös fysiikan. Heistä valittiin seuraavaan vaiheeseen vajaa kymmenesosa. ”He ovat ihan turhaan arkoja. Riina Salmimies Riina Salmimies Riina Salmimies Dekaani johtaa edestä LUT-yliopiston dekaania Riina Salmimiestä kiinnostavat kemian lisäksi johtaminen ja koulutuksen kehittäminen. Harrastaa liikuntaa, elokuvia ja palapelejä. ”Kun opettaja sitten pyysi taululle esittämään ratkaisun, kukaan ei viitannut. ”Harvoin muistetaan, että astronautit tekevät kansainvälisellä avaruusasemalla tutkimustyötä. . Salmimiehen on esitellyt sivuillaan muun muassa Cosmopolitan. ”Yritysväen kanssa he osaavatkin jo puhua. Haastatteluissa on kyselty, ketkä ovat hänen esikuviaan. Juuri se kiinnosti minua”, kemiantekniikan tohtori sanoo. Endev Oy: teknologiajohtaja 2018–2019. Isän isä oli paperikoneinsinööri, omat vanhempani perinteisesti ajatellen työläisiä.” Kotoa opittu elämän ohjesääntö kuului: kun tekee työtä, onnistuu. . ”Vaikka olin ahkera ja opiskelin tutkinnon tavallista lyhyemmässä ajassa, bileistäkään ei tarvinnut luopua”, hän naurahtaa. Alaa voivat sen jälkeen opiskella myös teekkarit osana omaa tutkintoaan. ”Mieluummin kuin listaan omia esikuviani ehdotan, että esille ja nuorten esikuviksi astuisivat loistavat suomalaiset kemian ammattilaiset”, sanoo Salmimies, joka on harmikseen havainnut, että tutkijat viihtyvät paremmin kammioissaan kuin julkisuuden valokeilassa. Sen sijaan kemiaa on konkreettisesti kaikkialla ympärillämme”, Salmimies hymyilee. Pieni korkeakoulu osoittautui mukavaksi ja kollegiaaliseksi yhteisöksi. Diplomi-insinööri 2007, tekniikan tohtori 2012, kauppatieteiden maisteri 2016, LUT-yliopisto. Heillä on sellaista osaamista ja asiantuntemusta, jota kelpaisi hyödyntää yhteiskunnallisessa keskustelussa.” Insinöörien ja kemistien pitäisi Salmimiehen mielestä oppia toimimaan ja etsimään ratkaisuja yhdessä mahdollisimman monien tahojen kanssa. ”Valmistimme ammoniumkloridia ja teimme liekkikokeita bunsenpolttimilla”, hän muistelee. ”Tehtaat leimasivat taajaman elämää. Opintosuunta valikoitui loogisesti päättelemällä. Näitä tehtäviä seurasi hyppy vedenpuhdistusja lietteenkäsittelyratkaisuja. Yksi suomalainen on aiemmin päässyt kymmenen parhaan ja yksi nainen sadan parhaan joukkoon”, Salmimies taustoittaa kilpailutilannetta. Hän ei jatkoon selvinnyt mutta ei jäänyt sitä harmittelemaan. Vuonna 2016 valmistuneessa väitöskirjassaan Salmimies paneutui Outotecin keraamisten kiekkosuodattimien toimintaan rautamalmin rikastuksessa. 54 KEMIA 3/2022 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Ylioppilas 2003, Voikkaan lukio. SISKO LOIKKANEN Kun Euroopan avaruusjärjestö Esa viime vuonna ilmoitti pitkän tauon jälkeen taas rekrytoivansa kandidaatteja astronauttikoulutukseen, Riina Salmimies pani oitis paperit vetämään. Mutta on todella tärkeää kyetä viestimään niin, että kaikki muutkin ymmärtävät.” Dekaani iloitsee jo ennakkoon yhteiskuntatieteiden koulutuksesta, jonka LUT käynnistää syksyllä 2023. . Kiinnostava työ dekaanina – Suomen nuorimpana – Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n insinööritieteiden tiedekunnassa sai jatkua. ”Kotitehtäväksi tuli kerran laskea Maan ja Kuun välinen vetovoima. Pitkän yrittämisen jälkeen sinnittelin lopulta tuloksen, joka taisi olla vähän sinne päin. Diplomityö syntyi prosessija tehdassuunnittelun alalta, sen jälkeen väitöstutkimus kemiantekniikan yksikköoperaatioista. Eläväinen nainen näköalapaikalla on herättänyt myös median mielenkiinnon. LUT-yliopisto: postdoc-tutkija 2012–2014, tutkimuspalvelujohtaja 2014–2016, neuvonantaja 2016–2017, insinööritieteiden tiedekunnan dekaani 2018–. Lukion jälkeen jatkaminen LUT-yliopistoon oli itsestään selvää.
”Siellä on upea linnamiljöö ja hienot maisemat. Matkustamistakin työhön kuuluu. ”Yliopistolta oli tosi rohkeaa valita tehtävään minut”, Salmimies sanoo. ”Kauppatieteiden maisterin tutkinnossa opiskeltiin organisaation tietopääomaa ja aineetonta omaisuutta. Itse asiassa vähän pelkään isoa pyörää, sillähän voi päästä hengestään. ”Se on kunnossa mutta ei valmis”, dekaani luonnehtii. Kemian ammattilaiset esiin, Riina Salmimies patistaa. Yksi vaihtoehto olisi yrittäjyys, johon häntä aikoinaan kannustettiin jo lapsuudenkodissa. ”Hän pyysi minua dekaaniksi. 55 3/2022 KEMIA tarjoavan cleantech-yrityksen Endevin teknologiajohtajaksi. ”Vielä pitää kehittää tutkintoja ja opintojaksoja niin, että niitä on helppo suorittaa myös työn ohessa.” Salmimies kävi itsekin työn ohessa tietojohtamisen maisteriohjelman, josta hän valmistui vuonna 2016. Lisäksi Salmimies on innokas golfaaja, jonka suosikkikenttä on Hämeenlinnan Linna Golf. Olin ajatellut, että joskus kymmenen vuoden päästä palaisinkin yliopistoon, mutta paluu koitti sitten vähän aiemmin.” Kun Salmimiehen dekaaninpesti vuonna 2018 starttasi, hän teki jonkin aikaa kahta työtä päällekkäin. Mailaa ei saa puristaa, vaan on pysyttävä rentona.” Aviomies harrastaa enduropyöräilyä, mutta vaimon menopeli on astetta vauhdikkaampi. Golf on hyvä vastapaino työlle, sillä se vaatii totaalista keskittymistä ja rauhoittumista. Aktiivinen liikuttaja on myös Kamu palloleikkeineen. ”Meillä on osaamista, jota tarvitsee koko yhteiskunta.” Te em u Le in on en /L U Tyl io pi st o. Vapaa-aikanaan Salmimies ehtii myös vapaaehtoistoimintaan. Ajaminen on minulle eräänlaista itsekasvatusta”, hän naurahtaa. Tiedekunnan tuore johtaja sai heti alkuun huomata, että kaikki alaiset olivat häntä itseään vanhempia. ”Enää ei onneksi ole sellaista ajattelua, että yrittäjän pitää painaa töitä 15 tuntia vuorokaudessa. Lempilaji on crossfit. Dekaanin tehtävä ei ole 37-vuotiaalle eläkepaikka. Riina Salmimiehen voi usein bongata Porkkalanniemen mutkaisilta teiltä 700-kuutioisen Yamahan selästä. Mahtava ohjelma!” Rentona mailan varressa Viikonlopuiksi Riina Salmimies matkaa toiseen kotiinsa Kirkkonummelle, jossa häntä odottavat puoliso ja saksanpaimenkoira Kamu. Tulevaisuuteen Riina Salmimies katsoo avoimin silmin. Dekaanin työpäivät täyttyvät kokouksista, joissa päätetään muun muassa koulutuksen kehittämisestä, tutkimuksen profiloinnista ja henkilöstön rekrytoinneista. ”Kaikki alkoi siitä, kun sain mieheltä lahjakortin moottoripyöräkortin hankintaan. ”Vietin juuri pari viikkoa Yhdysvalloissa, jossa kävin Michiganissa ja Coloradossa sekä Massachusettsissa MIT-yliopistossa.” Entä millainen koulutuslaitos LUTyliopisto tällä hetkellä on. Dekaani pitää itsensä fyysisesti kunnossa liikkumalla monipuolisesti. Hän on jäsenenä muutaman yrityksen neuvottelukunnassa ja kuuluu muun muassa Vuorimiesyhdistyksen aktiiveihin. Sen sijaan on ymmärrettävä riskit ja osattava tehdä asiat fiksusti.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Salmimies tapaa säännöllisesti myös yritysten ja yliopiston muiden sidosryhmien edustajia. Pian tuli kuitenkin puhelu LUT:n rehtorilta Juha-Matti Saksalta
Vielä muutama vuosi sitten genomianalyysin tulosta saattoi verrata pirtelöön, jonka aineksia ei voi erotella toisistaan. Satu Mustjoen ryhmässä työskentelevä bioinformaatikko Essi Laajala kertoo esimerkin aiemmasta työstään. Siksi niissä on tarkat säätelymekanismit ja jarruina tiettyjä tarkistuspisteitä. Nyt eroja ei olisi pitänyt olla – ja silti niitä oli yhä yhtä paljon. ”Terveistä soluista on löytynyt samanlaisia haitallisia mutaatioita kuin syöpäsoluista”, Satu Mustjoki kertoo.. Hän sekoitti näytteet mielivaltaisesti kahteen ryhmään. Tutkijat paneutuvat myös immuunijärjestelmän solupopulaatioihin ja niiden toimintaan sekä verisyöpien immunologisiin säätelymekanismeihin. 56 KEMIA 3/2022 Geenitutkijat kykenevät nykyään lukemaan veritai kudosnäytteen jokaisen yksittäisen solun genomin, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia muun muassa syöpähoitoihin. Ryhmä käyttää syöpäsolun analysoimiseen yksisolutekniikkaa. Kun Laajala korjasi virheen, paljastuivat todelliset erot terveiden ja sairastuneiden lasten geeniaineistoissa. ”Nyt meillä on hedelmäsalaatti, jonka jokaista ainesosaa pystymme tutkimaan erikseen”, Mustjoki kuvailee. RAILI LEINO Helsingin yliopiston professori Satu Mustjoki johtaa tutkimusryhmää, joka selvittää leukemian syntyä ja analysoi Geenitutkijat hyppäsivät pirtelöstä hedelmäsalaattiin geenien ilmentymistä rna-tasolla. Vastasyntyneillä niitä ei ollut. Tutkijat erottelevat ja lukevat verinäytteestä sekä erilaiset syöpäsolut että erityyppiset verisolut. Laajala tutki ykköstyypin diabetekseen liittyvien geenien ilmentymistä ja vertasi kahta lapsiryhmää. Veren T-solut, valkosoluihin kuuluvat puolustajat, ovat virittyneet taistelemaan elimistölle vieraita soluja, bakteereita ja viruksia vastaan. Tulosten mukaan diabetes näkyy geenien ilmentymisen muutoksina jo vuosia ennen kuin itse taudista on mitään merkkejä. Yksisoluanalyysi on paljastanut tutkijoille uutta tietoa, joka horjuttaa nykykäsitystä syövän synnystä. Hän löysi myös syyn, joka oli virhe analyysissa käytetyssä matemaattisessa mallissa. Tarkkuutta tulkintaan Geenianalyysin prosessi on monimutkainen, ja tulosten tulkinnassa on oltava tarkkana. Lisäksi analyysi näytti osoittavan tilastollisesti merkitseviä eroja geenien säätelyssä jo vastasyntyneiden kohdalla. Laajala hoksasi kuitenkin tehdä tärkeän tarkistuksen. Toisen ryhmän lapset sairastuivat myöhemmin diabetekseen, toisen pysyivät terveinä. Verija syöpäsolujen genomit sekoittuivat keskenään. T-solut eivät kuitenkaan saa olla yliärhäköitä, jotta ne eivät käy kehon omien solujen kimppuun ja aiheuta autoimmuunireaktiota
Kun analysoitavana on samaan aikaan kymmeniätuhansia soluja, tulos sisältää kymmeniätuhansia kokonaisia genomeja. Ne eivät hyökkää kehon muita soluja vastaan samalla tavalla kuin T-solut tekevät.” Lymfosyyteistä eli imusoluista noin 10–20 prosenttia on NK-soluja. Nyt tutkijat pystyvät lukemaan sekä geenien dna:n emäsjärjestyksen että transkriptomin eli ilmentymisprofiilin jopa yhdestä yksittäisestä solusta. Emme tiedä”, Mustjoki miettii. Kiinteiden kasvainten osalta olennainen on myös mikroympäristö, jossa solut kasvavat ja ovat toistensa kanssa kontaktissa. Tieteen huima kehitys ”NK-soluissa ei ole niin tarkkaa, ovatko ne omia vai vieraita. Projektin alkaessa kukaan tuskin aavisti, että 30 vuotta myöhemmin kuka tahansa voi luetuttaa genominsa 200–300 euron hintaan ja saada tulokset muutamassa viikossa. Lopuksi tutkijat yhdistävät dataan muualla maailmassa kerättyjä aineistoja, jotka ovat peräisin useista tutkimuksista. He voivat kohdistaa sekvensoinnin juuri tiettyyn genomin osaan, jos epäilevät tautia, jonka pohjana on geenivirhe. Internet, tietotekniikka ja ennen kaikkea sekvensointitekniikka ovat kehittyneet valtavasti. H el si ng in yl io pi st o. Syövän syyn on pitkään ajateltu piilevän haitallisissa mutaatioissa. Tappajasolut töihin Satu Mustjoen ryhmä tutkii myös NKsoluja (Natural Killer), kehon luonnollisia tappajasoluja. Tauti alkaa kehittyä, jos esimerkiksi solusyklin säätelyyn liittyvä TP 53 -geeni vikaantuu. 57 3/2022 KEMIA ”Syöpä voi vaatia, että jarrua vähän löysätään ja immuunireseptoreita sidotaan tietynlaisilla vasta-aineilla, jotta solut saadaan hanakammin hyökkäämään syövän kimppuun”, Mustjoki selittää. ”Tavoitteena on löytää merkityksellinen biologinen signaali. He näkevät, mitkä solun geeneistä ovat aktiivisia ja mitkä hiljentyneet esimerkiksi epigeneettisten säätelytekijöiden johdosta. Mutaatioita tapahtuu kaikissa soluissa jatkuvasti, mutta terveissä soluissa on tehokas mekanismi, joka korjaa virheet. Niissä ei ole T-solujen antigeenejä tunnistavia reseptoreita eikä B-solujen pintaimmunoglobuliineja. Paikkaan perustuva analyysi auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin, miten solut keskustelevat keskenään. Yksisoluanalyysi on tuonut esiin myös uusia mysteereitä. Analyysivaiheessa viljelmät yhdistetään, ja kaikkien solujen perimä sekvensoidaan yhtä aikaa, mutta eri kuoppien solut voidaan erotella vasta-aineleiman avulla. Toisin kuin T-soluista NK-soluista saattaisi tulla hyllylääke, jota voidaan valmistaa varastoon ja antaa kaikille potilaille, joilla on samantyyppinen sairaus. Viljelyalustalla voi olla 15 eri kuoppaa. Käytännössä jokaiselle potilaalle on kehitettävä oma lääke, joka muille annettuna aiheuttaisi immunologisen torjuntareaktion. Datasta nähdään erilaisia rna:n ilmentymisprofiileja, joiden perusteella solut jakautuvat omiin pieniin ryhmiinsä. Kun syöpäleikettä analysoidaan yksisolutasolla, voidaan nähdä sekä leikkeen eri kohdissa olevien syöpäsolujen mutaatiot että niiden viereisten immuunisolujen tyypit ja reseptorit. Tyypillinen tällainen muutos on MHC-I-proteiinin katoaminen solun pinnalta. HGP-hanke (Human Genome Project) alkoi vuonna 1990, kesti 13 vuotta ja maksoi miljardi dollaria. He voivat nähdä, miten samaan ryhmään kuuluvat solut eroavat toisistaan. Tai sitten ei. ”Tämä on vielä hankalaa ja vaikeaa, mutta parhaassa tapauksessa voimme nähdä, miten virusta tunnistava T-solu eroaa syöpäsolua tunnistavasta Tsolusta.” Parhaimmillaan tutkijat saavat selville myös sen, onko näillä kahdella erilainen aktivaatiotila ja erilaiset jarrumolekyylit, sekä sen, mihin niistä voisi lääkkeillä vaikuttaa. Syöpäsoluissa korjausmekanismit ovat puutteellisia tai eivät toimi. Mekanismiin perustuvia syöpähoitoja on jo käytössä, mutta ne ovat kalliita ja hitaita. Ihmisen genomin koko emäsjärjestyksen luenta on ollut yksi tieteen suurimmista hankkeista. Kaikissa on samat solut, mutta joka kuopan solut on leimattu erilaisella vasta-aineella, ja joka kuopassa vaikuttaa erilainen lääke. ”Jos normaaleissakin soluissa on näitä samoja mutaatioita, mikä se ero lopulta on. Valtavan määrän hallitsemisessa auttavat bioinformaatikot, jotka syöttävät datan supertietokoneelle ja käsittelevät tulokset. NK-solujen tehtäviin kuuluu tunnistaa ja tuhota suoraan elimistössä sellaisia soluja, joiden solukalvojen pintaantigeenit viittaavat virusinfektioon tai syöpään. Tutkijat voivat myös selvittää T-solun kaikkien geenien ilmentymisprofiilin ja samaan aikaan analysoida sen immuunireseptorin, jonka avulla se voi tunnistaa syöpäsoluja tai muita soluja. Mustjoen ryhmä viljelee laboratoriossa syöpäsoluja ja NK-soluja nähdäkseen, minkä tyyppiset solut toimivat parhaiten. Joka solusta nähdään, miten lääke on vaikuttanut ja onko viljelmän syöpäsoluilla alapopulaatioita, joihin lääke ei ole tehonnut. Nyt on paljastunut, että samanlaisia mutaatioita on myös terveissä soluissa. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. On oltava tarkkana, jotta erotetaan, mikä on merkitsevää ja mikä ei, mikä on normaalia biologista vaihtelua ja mikä teknisestä prosessoinnista johtuvaa muutosta.” Uusia mysteereitä Satu Mustjoki paneutuu lähinnä verisyöpiin, mutta yksisoluanalyysia käytetään myös muiden syöpätyyppien tutkimuksessa. ”Potilaalta voidaan myös ottaa talteen T-soluja, joihin geenimuokkauksen avulla istutetaan syöpäsoluja tunnistava kimeerinen antigeenireseptori.” Muokattuja soluja viljellään laboratoriossa, kunnes niitä on hoitoon riittävä määrä, jolloin ne voidaan istuttaa takaisin potilaaseen
Kuilun partaalta Valokuvataiteilija ja Suomen pimiötaiteilijat ry:n puheenjohtaja, taiteen maisteri Katri Lassila näkee filmikameran taiteen tekemisen välineenä. Perinteinen mustavalkokuva on taiteen ja kemian liitto. Prosessi on hidas ja kuvia syntyy vähän, mutta usein ne ovat harkitumpia. 58 KEMIA 3/2022 Perinteinen filmivalokuvaus oli vähällä kuolla, kun kamerat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä muuttuivat digitaalisiksi. Pimiössä jatkaa silti yhä työtään pieni joukko ammattilaisia ja harrastajia. Kipinä kuvaamiseen syttyi jo lapsena. ”Kummisetäni Pentti Sammallahti on ammattivalokuvaaja. Kun digikuvaajat napsivat satoja kuvia päivässä, vanhan kameran käyttäjällä voi olla kahdentoista ruudun rullafilmi. Kehitysaltaaseen upotettuun valkoiPimiössä solmitaan Taiteen ja kemian liitto seen paperiin nousee pieniä harmaita aavistuksia, jotka kasvavat ja alkavat saada sävyjä. Kuvat suunnitellaan ja usein rajataankin tarkasti jo suljinta painettaessa. Meillä kotoRa ili Le in o. RAILI LEINO Jokainen pimiössä työskennellyt tietää tuon maagisen hetken. Vedostamiseen ja jälkitöihin voi kulua päiviä. Kun kuva piirtyy esiin yksityiskohtineen, on aika napata se hellästi pinsettien väliin ja nostaa keskeytysaltaan kautta kiinnitteeseen. Runsaan vesihuuhtelun jälkeen märkä kuva pääsee lopulta kuivausritilälle
Nyt olemme saaneet sen turvattua taiteen erikoisalueena”, Lassila sanoo. ”Suoraan huipulle” Filmien ja klassisten valokuvaustarvikkeiden myynnissä vallitsi vuosina 2008–2016 syvä lama, mutta sen jälkeen harrastus on alkanut kasvaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Taustalla Lehtisen teoksia. 59 3/2022 KEMIA Katri Lassila kuvasi Lepäävän jakin Tiibetissä vuonna 2016. ”Tavoitteemme oli mahdollistaa ja pelastaa suomalainen kemiaperustainen pimiövalokuva. ”Yhdessä sekoitimme kemikaalit ja teimme vedokset. Jarmo Lehtisen kuva kantaa nimeä Maalla Helsingissä. Korkeakoulusta oli tullut osa Aaltoyliopistoa, ja uusi Väre-rakennus oli vähällä jäädä kokonaan ilman pimiötä. 2010-luvun alussa näytti siltä, että ammattitasoinen analoginen valokuvaus loppuu. Vedostamisen alkeet Lassila oppi koulunsa SYK:n valokuvauskerhossa. Nyt pimiötaiteilijoiden yhdistyksessä on noin sata jäsentä, joista kolmannes on naisia. Katri Lassila ja Jarmo Lehtinen pitivät maaliskuussa valokuvanäyttelyn Itäkeskuksen Stoa-näyttelytilassa Helsingissä. Kuvaamista ja vedostamista on hänen mukaansa treenattava jatkuvasti siinä missä muitakin taiteenlajeja. Niiden syvät mustat sävyt hohtivat jännästi”, Lassila muistaa. Kuusi Aallossa opiskellutta naista oli kuitenkin eri mieltä ja perusti Suomen pimiötaiteilijat ry:n vuonna 2016. Koronapandemia on innostanut lisää harrastajia liikkeelle. Vielä tuolloin kaikki kuvasivat sekä väriettä mustavalkokuvia vain filmille. Jos maalari ei maalaa tai muusikko soita, osaaminen ja taiteellinen taso heikkenevät. Hopeagelatiinivedokset saavat elämän proosallisessa muoviastiassa. Lukioikäisenä hän pyysi kummisetäänsä opettamaan lisää. Ensimmäiset digikamerat tekivät tuloaan, mutta niiden jälki jätti toivomisen varaa. Taideteollisen korkeakoulun suuri, hyvin varusteltu pimiö Arabiassa autioitui. Yhdistys rakensi Vallilan taiteilijataloon pimiön, jonne pelastui suurin osa vanhan Taideteollisen korkeakoulun pimiölaitteista. Vedostamista opetetaan yhä taidekorkeakouluissakin. Opin mustavalkokuvaamisen mentorisuhteella.” Innostus jatkui, ja vuonna 2001 Lassila aloitti valokuvataiteen opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa. Katri Lassilan erikoisalue on maisemavalokuvaus.. Saamenmaalla ikuistettu Poro on vuodelta 2015. Kun Lassila vuonna 2008 valmistui, valokuvaus oli muuttunut kokonaan digitaaliseksi. na riippui seinillä hänen kuviaan, joita ihailin. Pimiön arkiestetiikkaa
Hän ansaitsi rahaa jo ensimmäisillä kuvillaan sanomalehden toimitusharjoittelijana 1980-luvun vaihteessa. Vasemmanpuoleinen Tutkija on mukana myös Suolaa, metallia -näyttelyssä, joka on avoinna 15.5.2022 asti Hippolyte Korjaamossa Helsingissä. Sesongin jälkeen -näyttelyn teeman mukaisesti kuvissa oli esineitä ja aiheita, joiden aika oli kuvaushetkellä ohi: hiljentyneitä turistikohteita, jään peittämä jalkapallokenttä tai hylätty vesivoimala. Sävyttämisen jälkeen kuva huuhdellaan ja kuivataan vielä kerran. Samalla kuvan voi sävyttää esimerkiksi ruskealla, sinisellä tai vaikkapa punertavalla värillä. Etenkin hänen lintukuvansa keräävät ihailua sosiaalisessa mediassa. ”Omissa töissäni kaikkiin pimiötekniikoihin ja jälkitöihin pätee klassinen ajattelutapa, että käytetty tekniikka ei. Filmikameran otokset ovat valoa ja rajausta myöten hyvin harkittuja, joten pimiössä hän ei juurikaan rajaa kuvia. Näin syntyi innostus kuvaamiseen, johon Lehtinen alkoi perehtyä lisää kirjallisuuden avulla. ”Se on se hopea. Seleenitai sulfidipitoisten sävytteiden idea on korvata kuvapinnan hopeaa jollain stabiilimmalla aineella. Lehtisen digikameran linssi suuntautuu perheeseen ja luontoon. Vakituisten toimittajien keikoille lähti mukaan ammattikuvaaja, mutta harjoittelija sai kainaloonsa raskaan järjestelmäkameran ja vähän neuvoja. Aine on kaliumsyanoferraatti III, jota myydään kauppanimellä Farmer’s Reducer. Su om en va lo ku va ta it ee n m us eo Toimittajana ja viestinnässä työuransa tehnyt Jarmo Lehtinen kuvaa sekä digitaalisesti että vanhanaikaisilla kinofilmikameroilla ja rullafilmiä käyttävillä keskiformaatin kameroilla. Säilyvyydessä olennaista on huolellinen pesu. 60 KEMIA 3/2022 Markku Joutsenen bromiöljyteoksia oli esillä Laterna Magicassa kesällä 2020. Huuhtelun apuaineilla saadaan kemikaalijäämät pois, jotta kuva ei ala kellastua. Sen sijaan hän valottaa kuvan osia eri tavoin ja tekee usein jälkikäsittelyä. Kuitupaperille huolellisesti vedostettu kuva myös säilyy hyvin. Opetuksessa jyrää kuitenkin muovipaperi, erityisesti viikonloppukursseilla. Kemikaali irrottaa tummunutta hopeaa kuvan pinnasta, joten sillä saa vaalennettua kuvaa tai sen osia. Lopuksi voidaan tehdä sävytys, joka vielä parantaa säilyvyyttä. Lehtinen sanoo aloittaneensa ”suoraan huipulta”. Le en a Jo ut se n Piktorialismin muotokielelle on ominaista pehmeäsävyisyys, hämyisyys ja ajattomuus. Sävyala on karkeampi, mutta kuva on nopeampi vedostaa ja kuivata. Kuvan voi upottaa heikenteeseen kokonaan tai maalata siveltimellä osia siitä, minkä jälkeen kuva huuhdellaan ja kuivataan uudelleen. Myöhemmin hän oppi vedostuksen työväenopisto Arbiksen ja pimiötaiteilijoiden kursseilla. Hopean hohde Katri Lassila sanoo rakastavansa klassisia hopeagelatiinivedoksia. Valmiille, kuivatulle kuvalle voidaan vielä tehdä lisäkäsittelyitä esimerkiksi heikenteellä. Vain pigmenttikuvan säilyvyys yli vuosikymmenien on jonkinlainen kysymysmerkki Itse hän käyttää työssään kuitupaperia, jonka sävyala on laaja. Useimmat kohteensa hän kuvaa kävelyretkillään kodin tai kesämökin lähiympäristössä. Mustavalkokuvista on syntynyt näyttelyitä, joista viimeisin yhdessä Katri Lassilan kanssa. Yllä Alfred Nybomin muotokuva tanssitaiteilija Maud Allanista vuodelta 1905 ja alla Markku Joutsenen Vapaa vuodelta 2021. Siinä on joku sisäishohde, jota ei varmasti edes huomaa, ellei ole jotenkin obsessoitunut tästä kaikesta.” Lassila tunnustaa silti, että hyvälaatuisen mustesuihkutulostimen sylkemää pigmenttikuvaa on jopa asiantuntijan vaikea erottaa aidosta valokuvasta. ”Jos kuvassa on vaikkapa vaalea joutsen tummalla merellä, syanoferraatilla linnun saa hohtamaan vielä valkoisempana kuin valotusprosessissa on mahdollista”, Lassila kertoo
Öljy tarttuu vain niihin paikkoihin, joissa aiemmin oli hopeaa, mutta kuvaaja voi käsitellä osia kuvasta ohuemmin tai jättää tyystin käsittelemättä, jolloin kohdat jäävät valkoisiksi. 61 3/2022 KEMIA Su om en va lo ku va ta it ee n m us eo Walter Jakobsson ikuisti sateisen Esplanadin vuonna 1904. Valotus kestää studio-olosuhteissa neljästä kuuteen sekuntiin. Valkaisuaineessa on muun muassa kuparisulfaattia ja natriumdikromaattia. Kuvan kehittämisen kemia muodostuu nitroselluloosasta, pirtusta ja eetteristä, joihin lisätään erilaisia suoloja. Kohde tallentuu peilikuvana. ”Kuvia syntyy harvakseltaan, mutta ne ovat sitäkin harkitumpia.” Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. Menetelmä oli suosionsa huipulla noin sata vuotta sitten piktorialismin aikaan. Bromiöljymenetelmässä kuvaaja tekee aluksi perinteisen hopeagelatiinivedoksen paperille. Pimiökemikaaleilla voi myös maalata paperia käyttämättä kameraa ollenkaan. Tilaa tulkinnoille Valokuvataidetta harrastava Markku Joutsen on yksi harvoista bromiöljytekniikan käyttäjistä Suomessa. Siveltimellä voidaan säätää, miten paljon kuvan eri osat vahvistuvat tai heikkenevät. Katsojan pitäisi ihmetellä, miten tuo joutsen hohtaakin noin ylimaallisesti.” Kuva ilman kameraa Jotkut ammattikuvaajat käyttävät filmiä ja pimiötekniikkaa mutta skannaavat valmiit vedokset ja tekevät lisäsäätöjä tietokoneella. Joutsen suuntaa Yashica-kameransa mielellään kohteisiin, joita luonto tai ihmiskäsi on muovannut ja joihin pystyy jo ennalta kuvittelemaan pehmeän, ajattoman tunnelman. Lahjakas kuvaaja muistetaan itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiakullasta, jonka hän voitti puolisonsa Ludovika Jakobssonin kanssa pariluistelussa Antwerpenissä 1920. Tälläkin taiteenlajilla on omat harrastajansa. Mustetta voi vaalentaa, ja pyyhekumilla voi piirtää tehosteita ja poistaa ylimääräiset jäljet reunoilta. Teoksille on luonteenomaista paikattomuus ja ajattomuus, eräänlainen maalauksellinen vanhanaikaisuus”, Joutsen kertoo. Tekniikan harrastajia on Suomessa noin 30–40. Osa harrastajista käyttää vielä harvinaisempia ja työläämpiä mustavalkokuvauksen työmenetelmiä. Valmis kuva on kosketusherkkä, joten se suljetaan yleensä lasikantiseen koteloon, jonka sisällä on suojakaasuna typpeä. Valokuvista haluttiin taiteellisia, ja teoksissa pyrittiin häivyttämään valokuvan ja maalauksen rajaa. Kuva luodaan uudelleen, mutta erilaisena. Daguerrotypiakuva kehitetään elohopeahöyryllä ja kiinnitetään suolaliuoksella. Kun matriisi on täysin kuiva, se kostutetaan uudelleen, ja pintaan töpötellään siveltimellä bromiöljyä, tummaa ja paksua litografiamustetta. ”Lopuksi kuvan voi kehystää, jos tulos on sen arvoinen.” Prosessi vaatii kärsivällisyyttä ja tekniikka harjoittelua. saisi näkyä lopputuloksesta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Katri Lassila ja Jarmo Lehtinen vakuuttavat yhteen ääneen. Miksi. Daguerrotypiassa kuva muodostuu kuparilevylle, joka on pinnoitettu valoherkällä hopeayhdisteellä. Hopea poistuu paperista, ja jäljelle jää matriisiksi kutsuttu valkoinen arkki, joka jätetään kuivumaan jopa usean päivän ajaksi. Kuvan pitäisi vain olla hämmästyttävän kaunis. Tarvittavat kemikaalit on sekoitettava itse, mutta ainesosat saa tilattua Suomesta. ”Menetelmällä valmistetut kuvat jättävät tilaa tulkinnoille ja mielikuvitukselle. Kun kuva on valmis, se valkaistaan. ”Voit päättää, mitä haluat kuvassa olevan ja mitä et halua”, Joutsen kertoo. Esimerkiksi 1850-luvun märkälevytekniikkaan tarvitaan kollodiumemulsiolla päällystetty lasi, jonka pitää pysyä märkänä koko kuvausja kehitysprosessin ajan. ”Koska prosessi vaikuttaa lopputulokseen. Kuva edustaa piktorialismia, valokuvataiteen ensimmäistä kansainvälistä tyylisuuntaa
Kun Linné vuonna 1741 astui Uppsalan yliopiston lääketieteen professorin virkaan, hän sai samalla vastuulleen kaupungin kasvitieteellisen puutarhan, joka oli päässyt huonoon kuntoon. Brueghel kuvasi usein tulppaaneja ja kurjenmiekkoja, ja runsaissa maalauksissa kaikki kukat ovat tunnistettavissa.. Tieto muiden maanosien kasvija eläinkunnasta laajentui löytöretkien ansiosta. Heistä arvostetuimpia oli Haagissa syntynyt Rachel Ruysch (1665–1750), joka aloitti uransa jo 15-vuotiaana. Linné oli jo vuonna 1735 julkaissut mullistavan teoksensa Systema Naturae, joka loi perustan eliöiden nykymuotoiselle luokittelulle. Kaiverrus osoittaa, ettei kuvataide ollut tieteellisissä kirjoituksissa pelkästään koristeellinen lisä vaan myös tehokas havainnollistamiskeino. Osa kasveihin perehtyneistä tutkijoista siirtyi tekemään tieteen ohessa taidetta. Mikroskoopin ansiosta kuvista saatiin täydellisen pikkutarkkoja. ARJA-LEENA PAAVOLA Tieteellisellä tutkimuksella ja kuvataiteella oli kiinnostava yhteys etenkin 1700-luvulla, jolloin kaikista luonnonhavainnoista alettiin haluta tarkkoja visuaalisia esityksiä tieteilijöiden käyttöön. Myös esimerkiksi Helsingin yliopiston farmasian opiskelijoiden opintoihin kuului aina 1900-luvun puoliväliin asti kuvataulujen maalaaminen kasvija eläinrohdoksista. 62 KEMIA 3/2022 Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Linné ja pieni pala paratiisia esittelee kasviaiheisia maalauksia ja taiteilijoiden roolia tieteen palveluksessa. Puutarha esitteli Linnén uusia kasvitieteellisiä periaatteita eräänlaisena elävänä oppikirjana. ”Ruysch oli hyvin tuottelias, maiM us eu m Bo jm an s 32-vuotias Carl von Linné taiteilija Johan Henric Scheffelin ikuistamana häidensä aattona. Erityisesti Alankomaissa taiteilijoiden uudeksi asiakaskunnaksi nousi näin vauras porvaristo. Tuttavuudesta innostunut Ehret teki kuparikaiverruksen, johon hän kuvasi Linnén kehittämän taksonomisen järjestelmän. Tunnetun ruotsalaisen luonnontiePikkutarkka paratiisi teilijän Carl von Linnén (1707–1778) uran alkuaikoina kasvitiede ei vielä ollut itsenäinen tieteenala vaan osa lääketiedettä. Samoihin aikoihin hän oli tutustunut saksalaiseen taiteilijaan Georg Dionysius Ehretiin (1708–1770). Kasvikokoelmistaan ja puutarhoistaan ylpeät omistajat halusivat myös teettää aarteistaan piirroksia ja maalauksia. U pp sa la n yl io pi st om us eo Jan Brueghelin Kukka-asetelma on noin vuodelta 1690. Kasvitieteilijän kädessään pitämä vanamo, Linnaea borealis, oli tämän suosikkikukka. Kukka-asetelmia maalasivat myös monet naistaiteilijat, joiden valtakuntaan kodin puutarha kasveineen perinteisen käsityksen mukaan kuului. Kirjan satakunta piirrosta ovat kaikki Ehretin käsialaa. Kuvan avulla luokitusmenetelmä avautui vaivattomasti myös niille, jotka eivät osanneet lukea latinankielistä tekstiä. Perinteisenä kukkamaalarina uransa aloittanut Ehret siirtyi vähitellen laatimaan pelkästään kasvitieteellisiä kuvituksia, ja hänestä tuli aikansa kysytyin erikoistaitaja. 1600-luvun mittaan markkinoille ja jopa keräilykohteiksi tuli uusia kukkalajikkeita, mutaatioita ja risteytyksiä. Tuore professori aloitti suuret uudistustyöt, joiden tuloksena syntyi upea puutarha lukuisine kasvihuoneineen ja eksoottisine kasveineen. Ehretin tuotantoon pääsee tutustumaan Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä Linné ja pieni pala paratiisia, jossa on esillä saksalaisen kasvitieteilijän Christoph Jacob Trewin (1695–1769) suurteos Plantae Selectae. Puutarhojen aarteet haluttiin ikuistaa Halu ikuistaa luonnon nopeasti muuttuva ja häviävä kauneus on ilmennyt eurooppalaisessa kuvataiteessa erityisesti kukka-aiheiden yleisyytenä
1690-luvun alkuvuosiin ajoitetussa teoksessaan Kukkakimppu hän on kuvannut tarkasti esikoita, kamelioita, ruusuja ja hyönteisiä.. H am bu rg er Ku ns th al le Hollantilainen Rachel Ruysch oli menestynyt taiteilija ja kymmenen lapsen äiti
Gaddilla oli merkittävä rooli myös erilaisten hyötykasvien viljelyssä. Uusi ajatus oli, että muualta tuotuja kasveja oli mahdollista vähitellen sopeuttaa pohjoiseen ilmastoon. ”Mahdollisesti hän käytti mallinaan tieteellisiin kokoelmiin talletettuja kasveja. ”Siksi meilläkin ryhdyttiin kasvattamaan mulperipuita, joiden lehtiä silkkiperhoset käyttävät ravinnokseen. Maanviljelyn tehostamisen ohella haluttiin edistää myös teollisuuskasvien, kuten öljyja värikasvien viljelyä. ”Tiedetään, että hänen töistään maksettiin parhaimmillaan huomattavasti enemmän kuin kuuluisan Rembrandtin teoksista.” Taiteilija oli nuoresta pitäen kosketuksessa luonnontieteisiin. Professori tutki myös maanparannuksen keinoja ja laati laskelmia lannoitteiden tarpeesta kullekin peltoalalle. Gadd ajoi esimerkiksi morsingon viljelyä sinisen värin lähteeksi. Alalla tunnetaan yhä käsite kalmilainen puutarha. ”Kiinnostuksen kohteina olivat erityisesti peruna, tupakka, hamppu ja hedelmäpuut, mutta Turun Kakolankuulunut Kalm kävi itse keräämässä kasveja Pohjois-Amerikasta asti. Yli kaksisataa vuotta myöhemmin kaksikko on päätynyt kisaamaan myös yhden ja saman muotokuvan ”omistajuudesta”. Nykytutkijoiden mukaan portretti esittää kuitenkin todennäköisesti Pehr Adrian Gaddia, josta ei aiemmin tiedetty säilyneen kuvaa. Carl von Linnén lempioppilaisiin Pehr Kalm vai Pehr Adrian Gadd. Kymmenen lapsen äiti toimi hovimaalarinakin”, kertoo Linné-näyttelyn kuraattori Claudia de Brün Sinebrychoffin taidemuseosta. Maalauksen takana oleva teksti ”Åbo professor” ei tuo asiaan selvyyttä. Sinebrychoffin näyttelyssä on esillä yksi Ruyschin öljyväriteos, johon hän. Tavoitteena oli tuolloin maan talouden kehittäminen. ”Se tarkoittaa puutarhaa, jossa kaikki kasvit ovat hyötykasveja, ja lisäksi puutarha on symmetrinen, hyvin järjestetty ja esteettinen”, Peura kertoo. Satakunnan museon kokoelmiin kuuluvaa maalausta pidettiin pitkään Pehr Kalmin muotokuvana. Kruunu tuki kotimaisen silkin tuotantoa kymmeniä vuosia kaikin tavoin, mutta prosessin tuloksena oli yksi pakka silkkiä, sekin huonolaatuista.” Kollegat ja kilpailijat kisaavat myös muotokuvasta Gaddin aikalainen, kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija Pehr (Pietari) Kalm (1716–1779) vastasi puolestaan Turun Akatemian puutarhasta. ”Valtiontalouden kannalta oli järjetöntä syytää tynnyrikaupalla kultaa ulkomaille, jotta vallasväki pääsi pukeutumaan silkkiin”, Peura kuvailee. ”Plantaasitirehtöörin ominaisuudessa Gaddin tehtävänä oli valvoa valtiollisia istutuksia ja varmistaa, että ne tuottivat”, kertoo museopuutarhuri Aaja Peura. Omavaraisuutta vahvistamalla pyrittiin pääsemään eroon ulkomaisesta tuonnista. Gaddin ja Kalmin ansiosta Suomen pappiloiden ja säätyläiskartanoiden puutarhaviljely alkoi 1700-luvun loppupuolelta lähtien kukoistaa. On ajateltu, että pönäkän herran kädessä oleva esine olisi ananas ja siten viittaus kasvitieteisiin ja Kalmiin. ”Esimerkiksi Louhisaaren kartanoon perustettiin vuonna 2016 Kalmin oppien mukainen puutarha, joka perustui hänen pitämältään luennolta säilyneisiin muistiinpanoihin.” Samoin Gaddin maaja puutarhatalouteen liittyvien tutkimusten ja niiden tieteellisen systemaattisuuden arvostus on nykypäivää kohti kasvanut. Sa ta ku nn an m us eo neikas taiteilija, joka työskenteli läpi pitkän elämänsä aivan viimeisiin vuosiinsa asti. Suomen ensimmäinen kemian professori Pehr Adrian Gadd (1727–1797) oli todellinen hyödyn aikakauden moniosaaja, jonka johdolla kemian tutkimus ja opetus vakiinnuttivat asemansa Turun Akatemiassa. Taiteilija nautti jo elinaikanaan suurta arvostusta. Kollegat olivat myös kilpailijoita keskenään, sillä he joutuivat taistelemaan samoista rahoituksista. Kaikki on kuvattu luonnontieteellisen tarkasti ja kasvit tunnistettavissa”, de Brün kertoo. Rachel-tytär ikuisti maalauksiinsa myös sellaisia kasvilajeja, joita ei aikakauden puutarhakirjoista löytynyt. Nykytutkijoiden mukaan muotokuva esittää Gaddia, Suomen ensimmäistä kemian professoria. Sittemmin esine on tulkittu vuorikristallin kappaleeksi, joka taas kuuluu kemian ja mineralogian professorin Gaddin alaan. Kaarilassa hänellä oli parinsadan puun hedelmätarha. 64 KEMIA 3/2022 Kemian professori oli hyötykasvien pioneeri mäen rinteessä sijainneessa koepuutarhassaan Gadd tutki noin 600 kasvilajin soveltuvuutta Suomen oloihin.” Gadd teki viljelykokeita myös kotitilallaan Kaarilan kartanossa nykyisen Tampereen alueella. Kaikki kokeilut eivät kuitenkaan onnistuneet. Hänen isänsä Fredrik Ruysch oli anatomian ja kasvitieteen professori ja Amsterdamin kasvitieteellisen puutarhan johtaja. Amerikasta tuotua kultapiiskua taas kasvatettiin keltaisen värin raaka-aineeksi
Upean teoksen kaikki kasvit on esitelty yksityiskohtaisina värikuvina. Solubiologian isäksi tituleerattu, Delftissä vaikuttanut Antoni van Leeuwenhoek (1632–1723) oli kehittänyt suurentavia linssejä ja mikroskoopin, joiden avulla oli mahdollista tarkastella pienimpiäkin detaljeja ja toistaa ne maalauksissa. Ka ns al lis ki rja st o on kuvannut esikoita, kamelioita ja ruusuja. Vaikka monet ajan maalauksista ovat pienikokoisia, kukkien heteiden siitepöly on selvästi nähtävissä, ja lehdellä kävelevä muurahainenkin on kuvattu pikkutarkasti. Tulppaanimaniaksi nimetty ajanjakso saavutti kulminaationsa vuonna 1637. Hinnat nousivat suhteettomasti, minkä seurauksena Hollannissa syntyi maailman ensimmäinen finanssikupla. ”Maalausten ylitulkintaa kannattaa kuitenkin välttää”, de Brün sanoo. Kukka-asetelmiin saattoi kuulua myös hedelmiä, jotka tarkemmin katsottuna vaikuttavat hieman ylikypsiltä. ”Kyse voi yksinkertaisesti olla tilaajan oman puutarhan kasvien esittelystä, jossa pääpaino oli luonnontieteellisessä kuvauksessa. Monien aikalaisteosten tavoin mukana on myös hyönteisiä, kuten perhosia ja kärpäsiä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. M us eu m Bo jm an s. 65 3/2022 KEMIA Georg Dionysius Ehretin kädenjälkeä teoksesta Plantae Selectae, ylhäällä papaija ja alhaalla lilja. Niiden pinnalla liikkuu hyönteisiä, joita ovat houkutelleet sekä hedelmien sokeri että mädäntymistä aiheuttavat mikrobit. Kuplan puhjettua tulppaanisipulien hinnat romahtivat. Tulppaanin sipuleja ostettiin myös sijoituskohteiksi. Taiteessa pystytään toteuttamaan se, mihin luonto ei kykene: puutarhan koko kukkaloisto samassa teoksessa, vaikka todellisuudessa kasvien kukinta osui eri aikoihin.” Aikakauden taiteen jopa häkellyttävä yksityiskohtaisuus on osin myös optisten laitteiden kehittymisen ansiota. Virustauti synnytti tulppaanimanian Yksi suosituimmista 1600-luvun kasveista oli tulppaani, jota monet taiteilijat kuvasivat eri variaatioina. Ka ns al lis ki rja st o Ambrosius Bosschaertin 1600-luvun alkupuolen maalauksessa puutarhan kukkasatoa on kerätty aseteltavaksi maljakkoon. Katoavaisuuden teema näkyi esimerkiksi maljakkoon leikatun kukan pudonneena terälehtenä. Alkujaan Turkista Eurooppaan tuotujen tulppaanien arvoa nosti lehtitäin levittämä väririkkovirus, joka teki kukasta sattumanvaraisesti laikukkaan. Kukkamaalauksissa oli myös symbolinen taso, joka kuvaa luonnon kiertokulkua. Marmorimainen lopputulos kiehtoi keräilijöitä, jotka olivat valmiita maksamaan erikoisuuksista valtavia summia. Linné ja pieni pala paratiisia -näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä 28. elokuuta 2022 asti
Helpdeskin vastaus on yhtä kylmä. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Isompaan lukaaliin tarvitaan tuhdimpi varustelu. 66 KEMIA 3/2022 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Kuka vastaa. Eräänä saunapäivänä kiuas jättää kylmäksi, vaikka kuinka svaippaat äppiä lämpimiksesi. Tölkissä ei ole napin nappia, ei edes painikkeen puolikasta. DIGITAALISEEN kuolemanlaaksoon voi vajota monesta syystä. Mitä kauemmin varrot digitaivaan porttien avautumista, sitä ankarammin alkaa äpittää. Eikä siinä vielä kaikki. Jumaliin ei saa yhteyttä ilman sinihammasta tai fifiä. Se on äppipelissä lottovoitto. Miten lepytät kotijumalat, jos ykkösten ja nollien tuntemattomilla teillä tulee ketjukolari. Perunan saa toistaiseksi kuorittua ilman äppiä. Siispä hankkimaan menopelille latauslaite. Jäät odottamaan. Jos binääriarpajaisissa tärppää ja versiot ovat edes osapuilleen kavereita keskenään, punaisena huohottava seinäkoriste rauhoittuu meditoimaan. Nörtit eivät vielä ole onnistuneet liittämään äppiä ruisleipäänkään. Sellaisen vaatii jopa saunankiuas. Ihminen jää kitumaan kuin hapettomassa tilassa vieraalla planeetalla. Hyvällä tuurilla laturin saa suostuteltua jopa toimimaan. Jos luulet, että bittien jumalia voi paeta pitämällä kiinni vanhoista retrotavaroistaan, erehdyt karvaasti. Ennen vanhaan kulkuneuvo kuskattiin Romppaisen romuttamoon silloin, kun moottori leikkasi kiinni. Nyt sama toimenpide on pakko tehdä päivitysten päätyttyä. Syntyy digisuma ja väylät menevät tukkoon kuin muinaisessa tukinuitossa. Tukes-rekisteristä löytyvä asentaja asentaa purkin sille pyhitettyyn seinään. TODENNÄKÖISEMMIN koodissa tai koneessa on kuitenkin bitit vinoon kääntävä bugi. KEEMIKKO Helpdesk Ticket 730978 ”Eräänä päivänä kiuas jättää kylmäksi, vaikka kuinka svaippaat äppiä lämpimiksesi.”. Vastaako kukaan. Sähköt päälle ja kaikki on valmista. Ilman äppiä tuli ostettua pelkkä kalliinpuoleinen jouluvalo ympärivuotiseen käyttöön. Tie jumalten valtakuntaan kulkee omenatai pelikaupan kautta. Entä sähköpiano. Mikään insinöörin luoma ei ole enää aikoihin toiminut ilman äppiä. Onko jääkaappi varmasti yhteensopiva 128-bittisen tuhannen gigan verkkoasetusten kanssa. KEEMIKKO Nyt äpittää AUTO ILMAN sähköä on kuin kala ilman polkupyörää. Kojeen käskyttäminen käy ainoastaan puolijumala äpin kautta. Meneekö koko kämppä kylmäksi, jos termostaatit saavat käskyjä väärällä taajuudella. Mutta se on luultavasti vain ajan kysymys. Vain sen punaiset led-valot vilkkuvat hätäisesti. Kun kaikki kodin toiminnot kytkeytyvät samaan verkkopurnukkaan, sen vaihtaminen on tulella leikkimistä. Normisetti on pari kapulaa olohuoneeseen, yksi joka makuuhuoneeseen, yksi työhuoneeseen ja tabletti kylppäriin. Niin luulet, ja väärässä olet. ”Valitettavasti emme enää päivitä ikivanhaa XXX-mallia.” Sama pätee autoihin. Lataat äpin ja rukoilet, että suuret bitinvääntäjät Intiassa tai Piilaaksossa ovat asettaneet koodinsa oikeanlaiseen jonoon. Help, helpdesk, help! ELÄMÄÄ MUKA helpottavien ankeuttajien kanssa ei pärjää lainkaan ilman niin sanottuja älypuhelimia. Rasian ohjaus on korkeammassa kädessä. Äpit on otettu avuksi, koska kiukaat ovat valmistajan liikevaihdon kannalta liian pitkäikäisiä. Yksi vaaran paikka on reitittimen päivitys. Tunnustat syntisi helpdeskille ja saat vastauksena tapausnumeron. Yksiöön riittää edullinen parintuhannen euron luurikokoelma, joka kehrää laskua vain muutaman satasen edestä kuukaudessa. Jos harkitset päivitystä 7G:stä 9G-verkkoon, mieti tovi
Vi lja Pu rs ia in en. LAURA DYSTER Luonnonväriaineilla värjääminen on perinteisesti liitetty käsityöläisyyteen ja pienen mittakaavan tuotantoon. ”Juuri siksi tarvitaan luonnonväreihin keskittyvä tietokanta, joka systemaattisesti kokoaa tutkittua tietoa yhteen.” Kirjoittaja on BioColour-hankkeen vuorovaikutusvastaava. Tietokannan digitaalisessa kehityksessä ovat Primetan lisäksi mukana Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen professori Markku HautaKasari ja tohtori Joni Hyttinen. He keskittyvät myös värin ulkoisiin ominaisuuksiin laskennallisen spektrikuvantamisen ja datatieteen laskentamenetelmien kautta. Haut voivat kohdistua väriaineisiin, niiden lähteisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin sekä muihin tunnusomaisiin yhdisteisiin, mikäli ne vaikuttavat väriin tai niitä voidaan käyttää aitoustutkimuksissa. Niiden pitoisuuksiin vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten kasvuolosuhteet ja teknologiset prosessit. BioColour-hankkeen yhdessä työpaketissa kehitetään luonnonväriaineiden ja värillisten luonnontuotteiden aitouden ja laadun hallintaan tietokantaa, joka syntyy Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden yhteistyönä. Kannasta voi hakea lajien tai kasvinosien kemiallisia yhdisteitä ja koostumuksia ja vertailla niitä keskenään. Helppokäyttöinen ja monipuolinen Tietokannan ensimmäiseen osaan tulee tietoa muun muassa eliölajeista ja niiden sisältämistä kemiallisista yhdisteistä. Haasteet ovat moninaisia, eikä yksi lähestymistapa tuo aina ratkaisua”, Anja Primetta sanoo. ”Diversiteetiltään laaja luonnonvärien ja biovärien kirjo tuo paljon mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Tietokannan toinen osa sisältää tietoa visuaalisesta väristä muun muassa RGBja CIELab-arvoina. Hänen gradunsa käsitteli marjaja hedelmäraaka-aineiden ja tuotteiden aitouden tutkimista väriaineprofiilien ja muiden sekundaarimetaboliittien avulla. Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Anja Primetan osuutena on tietokannan sisällön ja sen rakenteen, erityisesti kemiallisen sisällön sekä taksonomisen perustan, luominen sekä tiedon keräys ja koonti. Tietokannan luotettavuutta lisää se, että data on kerätty vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista. Idea vahvistui, kun Primetta teki väitöstutkimuksensa samasta aihealueesta. ”Sain idean tietokannasta jo 2000-luvun alkupuolella kirjoittaessani pro gradu -työtäni”, Anja Primetta kertoo. Tietokannasta tulee hyödyllinen työkalu luonnonväriaineita tuottaville, kehittäville ja käyttäville yrityksille. Jotta luonnonväriaineet olisivat realistinen vaihtoehto synteettisille väriaineille myös teollisessa mitassa, tuotantotapojen kehittämisen ja turvallisuuden varmistamisen ohella on paneuduttava myös tuotteiden laatuun. 67 3/2022 KEMIA BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. Tietokantaan tulee myöhemmässä vaiheessa myös tiedonlouhintaja koneoppimismenetelmiä hyödyntäviä osia, joita käytetään laadunvalvonnan ja aitousanalyysien tukena. Tietokannan rakentamisessa painotetaan sitä, että sitä on helppo käyttää ja että tieto löytyy nopeasti. Luonnosta saatavan väriraaka-aineen väriainemolekyylikoostumuksen määrää pääosin perimä eli geenit. Myös luonnonväriaineisiin liittyvät väärennökset ovat maailmalla yleisiä. Tulevasta tietokannasta on apua myös käsitteiden, termien ja synonyymien selvittämisessä, lupaa tutkijatohtori Anja Primetta Helsingin yliopistosta. Arvojen avulla on helppo ilmaista, miltä väri näyttää erilaisissa materiaaleissa tietyn prosessin jälkeen. www.biocolour.fi Tietokannalla laatua luonnonväreille Uusi tietokanta kokoaa yhteen tutkittua tietoa luonnonväriaineista ja niiden ominaisuuksista. Viranomaiset ja analyysipalveluja tarjoavat tahot voivat hyödyntää tietokantaa tutkiessaan tuotteiden alkuperää ja aitoutta
Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Klefström. DI Rahul Bangalore Ashokin väitöskirja Industrial production of colloidal lignin particles and biomass-based platform chemicals tarkastettiin 22.4.2022. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. DI Jani Lehmosen väitöskirja Foam-laid forming technology for fiber webs tarkastettiin 8.4.2022. Karin List (Waynen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Simo Hosio (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Senem Merve Fredin väitöskirja The Role of TRKB Receptor Complex Proteins and the Lipid Environment in the Mechanism of Antidepressant Drug Action tarkastettiin 4.5.2022. Mikko Hokka. Vastaväittäjänä toimi prof. Outi Haataisen väitöskirja Towards Integrated Science Education through Collaborative Project-Based Learning—Teachers’ Perceptions, Experiences and Practices tarkastettiin 29.4.2022. FM Kukka-Maaria Kohosen väitöskirja Carbonyl sulfide fluxes and relation to photosynthesis in the boreal region tarkastettiin 8.4.2022. Pekka Oinas. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi Dr. Riitta Keiski (Oulun yliopisto) ja prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Åbo Akademi FM Reijo Pohjosen väitöskirja Hyperfine interactions in superconducting iron-chalcogenide and -pnictide compounds tarkastettiin 29.4.2022. Tero Heikkilä. Vastaväittäjänä toimi prof. Markus Broström (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja apul.prof. (Tech.) Adnan Mehmoodin väitöskirja Clothing-Integrated Human-Technology Interaction tarkastettiin 8.4.2022. Hanna Taipaleenmäki (Münchenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Daniel Loss (Baselin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Tanja Kallio. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Tuomo Hartosen väitöskirja Novel computational methods for studying the role and interactions of transcription factors in gene regulation tarkastettiin 2.5.2022. Arcady Zhukov (Baskimaan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Petteri Uotila. FM Toni Jernforsin väitöskirja Genomic and transcriptomic characteristics of exposure to environmental radionuclides tarkastettiin 29.4.2022. Seppo YläHerttuala. Juha Karvonen (Ilmatieteen laitos) ja kustoksena prof. Hanna Vehkamäki. Sabina Pappatà (IBB-instituutti, Italia) ja kustoksena dos. Monika Österberg. Pascal Forquin (Grenoblen yliopisto, Ranska) ja Dr. DI Tia Lohtander-Piispan väitöskirja Functional materials from cellulose and biocolorants tarkastettiin 8.4.2022. Turun yliopisto FM Susanne Vainion väitöskirja Experimental models of focal neuroinflammation—Efficacy assessment of pharmaceuticals of multiple sclerosis using PET imaging tarkastettiin 29.4.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Patrick Gane. Timo Vesala. Tampereen yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi erik.tutk. Artur B?achowski (Krakovan pedagoginen yliopisto, Puola) ja kustoksena dos. Harri Piitulainen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Oulun yliopisto M.Sc. Mark Martinez (Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi joht. FM Vappu Nieminen-Pihalan väitöskirja Tranion factors Ebf1 and Ebf2 in bone metabolism tarkastettiin 30.4.2022. Marina Heinonen. Sarah Butcher. Heidi Hauffe (Edmund Mach -säätiö, Italia) ja kustoksena prof. M.Sc. Alexander Bismarck (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Guilherme Corrêa Soaresin väitöskirja Thermomechanical Behaviour of Materials under Extreme Conditions Studied with High-Speed Optical and Infrared Imaging tarkastettiin 22.4.2022. tutk. Vastaväittäjänä toimi dos. Ola Nilsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Marjatta Louhi-Kultanen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Juha Voipio. FM Janne Lampilahden väitöskirja Effect of boundary layer dynamics on new particle formation tarkastettiin 21.4.2022. Vastaväittäjinä toimivat prof. (Pharm.) Ilmari Parkkisen väitöskirja Development and optimisation of tools for preclinical studies on Parkinson’s disease tarkastettiin 8.4.2022. Vassiliki Nikoletopoulou (Lausannen yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto FM Verneri Ruonalan väitöskirja Surface electromyography and kinematic measurements in Parkinson’s disease: Analysis methods for differential diagnosis and quantification of treatment tarkastettiin 8.4.2022 klo 12. Nina Buchmann (Zürichin tekninen korkeakoulu, Sveitsi) ja kustoksena prof. Christian Hulteberg (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jan Nilsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Harri Lipsanen. Hanna Vehkamäki (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Mikko Airavaara. Hele Savin. Mario Estévez (Extremaduran yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Jouni Paltakari. Tuukka Petäjä. Erika Gurzeler-Tiihosen väitöskirja Cardiovascular complications in diabetes—Functional and gene expression profiling in diabetic mouse models with atherosclerosis tarkastettiin 22.4.2022. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Miia Rannikmäe (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Golnaz Roudsarin väitöskirja Computational studies of heterogeneous ice nucleation on non-ideal silver iodide surfaces tarkastettiin 28.4.2022. Ruichi Zhangin väitöskirja Vanadium removal and recovery from liquid waste streams tarkastettiin 6.5.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Marjan Marboutin väitöskirja Remote sensing of sea ice properties and dynamics using SAR interferometry tarkastettiin 6.4.2022. Riku Kiviranta. Ari-Pekka Koivisto (Orion Oyj) ja kustoksena prof. Merja Haaparanta-Solin. Denis Belitškinin väitöskirja The role of type II serine protease hepsin in breast cancer signaling tarkastettiin 23.4.2022. DI Katja Lahtisen väitöskirja Cycle Life and Recycling of Positive Electrode Materials in Li-Ion Batteries tarkastettiin 8.4.2022. Topi Rönkkö. José Atalaia Rosan väitöskirja Red-emitting Phosphor Fabrication by Atomic Layer Deposition tarkastettiin 29.4.2022. Vastaväittäjinä toimivat prof. Stephen Walley (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Eric Moore (Corkin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Raimo Ketola (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena prof. M.Sc. Paula Vanninen. DI Niko Niemelän väitöskirja Experimental and Modeling Studies of Pulverized Biomass Combustion tarkastettiin 22.4.2022. Erkki Lähderanta. Jyväskylän yliopisto FM Risto Ojajärven väitöskirja Competition and interplay between magnetism and superconductivity tarkastettiin 8.4.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Fabio Acerbi (Bruno Kessler -säätiö, Italia) ja kustoksena prof. FM Hanna Niemikosken väitöskirja New approach in the assessment of impact of arsenic-based chemical warfare agents on marine environment tarkastettiin 8.4.2022. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Tomi Mäkelä. Vastaväittäjänä toimi prof. Phillip Watts. Kah Ying Ngin väitöskirja Quality control of mitochondrial gene expression tarkastettiin 29.4.2022. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto DI Egor Fadeevin väitöskirja Magnetotransport properties of nanocomposites close to the percolation tarkastettiin 2.5.2022. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ullamari Pesonen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Maija Aksela. Johan Lindén.. Helsingin yliopisto FM Janne Lampilahden väitöskirja Effect of boundary layer dynamics on atmospheric new particle formation tarkastettiin 4.4.2022. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Tiina Leiviskä. Esa Korpi. Birgit Wehner (Leibniz-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Johanna Virkki. M.Sc. Laura Lupi (Roma Tre -yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. 68 KEMIA 3/2022 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Risto Koivusen väitöskirja Inkjet printed surface chemistry modification of porous coatings for application as microfluidic analytical platforms tarkastettiin 29.3.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Julia Zeitlinger (Kansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. HLL Kim Blomqvistin väitöskirja Towards improved opioid analgesia and central nervous system drug delivery—Focus on glymphatic system, morphine-3-glucuronide and peripheral opioid receptors tarkastettiin 8.4.2022. Ville Vuorinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. DI Jenni Alasen väitöskirja Aerosol particle emissions from natural gas engines tarkastettiin 6.5.2022. Peter Rehling (Göttingenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Bei Korpelan väitöskirja Food protein interactions with plant phenolics tarkastettiin 3.5.2022. M.Sc. Jukka Konttinen. Birgit Wehner (Leibniz-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Tuukka Petäjä. DI Juha Heinosen väitöskirja High-sensitivity photodiodes using black silicon and induced junction tarkastettiin 22.4.2022. Saara Rissanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Reza Younesi (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc
69 3/2022 KEMIA Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläinen ja Aalto-yliopiston professori Herbert Sixta ovat saaneet vuoden 2022 Marcus Wallenberg -palkinnon. Itävaltalaissyntyinen HerMarcus Wallenbergin säätiön pääsihteeri Mikael Hannus (vas.), Herbert Sixta, Ilkka Kilpeläinen ja palkintoraadin puheenjohtaja Johanna Buchert yhteiskuvassa. Palkitsemisen perusteena on uudenlaisten ionisten liuottimien kehittäminen ja soveltaminen puubiomassan prosessoinnissa korkealaatuisiksi tekstiilikuiduiksi. Prosessin toimivuutta testataan parhaillaan suurehkon mitan tuotannossa. Professorikaksikko vastaanottaa tunnustuksensa Tukholmassa lokakuussa järjestettävässä tilaisuudessa. Viskoosin valmistusprosessi on ympäristön näkökulmasta kiistanalainen, koska prosessissa käytetään myrkyllistä rikkihiiltä. Lyocell-prosessin haittana on puolestaan NMMO:n epästabiilius. Uutta selluloosamuuntokuitujen valmistusprosessia on viety eteenpäin kahden tutkimusryhmän yhteistyönä. M ik ko Ra sk in en. Alan tutkijat ovat siksi pyrkineet kehittämään uudenlaisia selluloosaliuottimia laajalla rintamalla. ”Tämä innovaatio mahdollistaa täysin uudentyyppisiin tuotteisiin pohjautuvia liiketoimintamahdollisuuksia metsäteollisuudelle.” Vihreä vaihtoehto Muuntokuituja valmistetaan pääasiassa joko viskoosiprosessilla, jossa selluloosa liuotetaan alkalin ja rikkihiilen avulla, tai lyocell-prosessilla, jossa Ekologisen Ioncell-tekstiilikuidun kehittäjille Wallenberg-palkinto selluloosan liuottimena toimii N-metyylimorfoliini-N-oksidi (NMMO). Palkinnot jakaa kuningas Kaarle XVI Kustaa. Orgaanisiin emäksiin pohjautuvat ioniset liuottimet on kehitetty Ilkka Kilpeläisen johtamassa tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa. Hän väitteli yliopistossa tohtoriksi vuonna 1993. Palkinnon tarkoituksena on tunnustaa, kannustaa ja rohkaista alan uraauurtavia tieteellisiä saavutuksia. Pitkät tutkijanurat Ilkka Kilpeläinen on työskennellyt orgaanisen kemian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2003. bert Sixta väitteli tohtoriksi fysikaalisesta kemiasta Innsbruckin yliopistossa vuonna 1982. Vuodesta 1981 jaettu arvostettu ”metsäalan Nobel” on osunut tätä ennen jo kahdeksan kertaa suomalaistutkijoille. Aalto-yliopiston professorina hän on toiminut vuodesta 2007. Ioniset liuottimet ovat suoloja, joiden sulamispiste on alle 100 celsiusastetta ja joiden ominaisuuksia ovat muun muassa alhainen höyrynpaine, hyvä lämmönkestävyys ja erilaisten orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden hyvä liuotuskyky. Yritys on perustettu laajentamaan ionisten liuottimien tuotanto teolliseen mittaan. Aalto-yliopiston Herbert Sixta ryhmineen on puolestaan rakentanut liuotetun selluloosan kehruuprosessin tekstiilikuitujen valmistamiseen. Ioniset liuottimet ovat herättäneet kiinnostusta vihreänä vaihtoehtona orgaanisille liuottimille eri prosesseissa. Vuosina 2001–2003 Kilpeläinen toimi professorina Oulun yliopistossa, joka vuonna 2003 nimitti hänet rakennekemian dosentiksi. Sixta on aiemmin tehnyt pitkän uran myös teollisuudessa Lenzing AG Austrian palveluksessa. ”Tästä ainutlaatuisesta yhteistyöstä on tuloksena uusi, kestävä tapa tuottaa tekstiilikuitua puusta”, kiittää Marcus Wallenberg -palkintolautakunnan puheenjohtaja Johanna Buchert. Marcus Wallenberg -palkinto on arvostettu kansainvälinen tunnustus, jota pidetään metsäalan omana Nobelina. Kilpeläinen toimii myös Liuotin Group Oy:n hallituksen puheenjohtajana
Tutkimus sai alkunsa, kun Yousfi luki telomeraasin toiminnasta biologian koetta varten. pintakäsittelymenetelmiä. Solin selvitti tutkimuksesNanoselluloosa sopii biosensoreihin kohtainen. Kemianteollisuus ry Osaamisen ja vetovoiman asiantuntijaksi on nimitetty YTM Hanna Hyyryläinen ja kesäkatalyytiksi valt. Sarjan kakkossijan vei Helsingin matematiikkalukion Tarmo Sorsa, joka paneutui kotikaupunginosansa Maunulan epävirallisiin paikannimiin ja nimistökerrostumiin. Netto tutki ruishiutaleiden liottamista ja pH-esikäsittelyn vaikutusta hiutaleiden sulavuuteen vatsassa. Neste Oyj Toimitusjohtajana aloitti 1.5.2022 DI (kemiantekniikka), eMBA Matti Lehmus. Voiton jakoivat Adam Yousfi Kulosaaren yhteiskoulun lukiosta ja Miro Keimiöniemi Tampereen lyseon lukiosta. Diplomi-insinööri Katariina Solinin väitöskirja Nanocellulose Interactions with Protein and Water in Advanced Sensing Systems tarkastettiin Aalto-yliopistossa 5.5.2022. Alakoululaisten sarjan voitti Adam Yousfin pikkusisko Asia Yousfi Puistopolun peruskoulusta. Hänen ideansa perustuu syöpäsolujen telomeraasituotannon keskeyttämiseen poistamalla hTERT-geeni solujen perimästä crispr-cas9-menetelmällä eli niin kutsutuilla geenisaksilla. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Kemianteollisuuden viestintävaliokunnan puheenjohtajaksi on valittu Heli Poikonen, joka työskentelee Borealis Polymers Oy:ssä viestinnän asiantuntijana. Lasten ja nuorten TuKoKe-tiedekilpailun taso oli vuonna 2022 kova. Vastaväittäjänä toimi tutkimusjohtaja Bernard Cathala Inrae-instituutista Ranskasta ja kustoksena professori Orlando Rojas. Tuomaristo palkitsi myös Joonatan Korpelan ja Justus Hansenin, jotka tutkivat sähköautojen latausinfrastruktuurin riittävyyttä Suomessa. Kiinnostus biopohjaisiin antureihin on kuitenkin kasvussa. Adam Yousfi kehitti tutkimuksessaan uuden, teoreettisesti toimivan syöpähoidon. Hän selvitti Pieni-MänRyhmäkuvassa vasemmalta Justus Hansen, Joonatan Korpela, Adam Yousfi, Miro Keimiöniemi, Rosa Linke, Christie Netto ja Tarmo Sorsa. Amanda Alvesalo. Sensoreita voidaan käyttää esimerkiksi tartuntatautien havaitsemiseen tai herkkien tuotteiden säilytysolosuhteiden valvontaan. Hänen työnsä osoitti, että kationiset selluloosananopartikkelit sitovat hyvin proteiineja, joten ne sopivat sensorielementtien immobilisoivaksi aineeksi. Seurauksena on geneettinen muutos, jonka myötä seuraava solusukupolvi ei saa telomeraasia käyttöönsä ja lopulta kuolee. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Timo Lappalainen siirtyy tuolloin neuvonantajaksi ja jää eläkkeelle maaliskuussa 2023. Tutki, Kokeile, Kehitä (TuKoKe) -kilpailun järjestäjiä ovat Tekniikan akateemiset TEK ja kehittämiskeskus Opinkirjo. Anionisilla nanopartikkeleilla taas oli hyvä suorituskyky pintojen passivoinnissa. Tämän jälkeen hän otti entsyymin lähempään tarkasteluunsa. Adam Yousfi voitti vuonna 2020 Nuorten Millenniumpalkinnon rakentamallaan pumpulla, joka parantaa vesisähkön hyötysuhdetta. Linken aiheena olivat Suomen sisällissotaan vuonna 1918 osallistuneet naiset. yo. Katariina Solin Syöpähoito toi voiton nuorten tiedekilpailussa H an nu H ur m e. Bayer Nordic Toimitusjohtajana on aloittanut Christiane Temminghoff. VTT:n tutkija Katariina Solin rakensi väitöstyössään glukoosin ja erilaisten proteiinien havaitsemiseen biopohjaisia sensoreita, joiden komponentteina hän hyödynsi nanoselluloosaa. saan nanoselluloosan vuorovaikutusta veden ja proteiinien kanssa ja kehitti pakkausten kosteusanturia varten sekä uudentyyppisiä substraatteja että tynen-nimisen järven ekologiaa ja tunnisti järvestä 165 eri eliölajia. Hän on työskennellyt eri tehtävissä Nesteen palveluksessa vuodesta 1998, viimeksi Renewables Platform -liiketoimintajohtajana. Crispr-menetelmän hyödyntäminen syöpähoidoissa on vasta aluillaan, joten Yousfin ehdotus on tuore ja ajanNykyiset sensoriteknologiat perustuvat pääosin uusiutumattomiin materiaaleihin, kuten muoveihin ja metalleihin, jotka kasvattavat tuotteiden ympäristökuormaa. Orion Oyj Toimitusjohtajaksi on nimitetty yhtiön operatiivisten toimintojen johtaja, FT (biokemia) Liisa Hurme, joka aloittaa uudessa tehtävässään 1.11.2022. Ruishiutaleita ja vesieliöitä Pääsarjan toinen voittaja Miro Keimiöniemi selvitti omassa työssään musiikintuotantoohjelmistojen hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä. Pronssin jakoivat Rosa Linke Tampereen lyseon lukiosta ja Christie Netto Joensuun lyseon lukiosta. 70 KEMIA 3/2022 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemialehti.fi
Leena Otsomaa lähti jo Oulun yliopiston nuorena kemianopiskelijana mukaan Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) toimintaan. Vuonna 2019 Leena Otsomaa valmistui työn ohessa Aalto-yliopistosta tekniikan tohtoriksi. SKS:n hallituksen jäsen Otsomaa on ollut vuodesta 2018, varapuheenjohtaja vuodesta 2020. Otsomaa ei halunnut työhön, joka veisi häntä poispäin alkuperälääkkeiden tutkimuksesta, joten hän päätti jatkaa opiskelua kohti lisensiaatin tutkintoa. Hän arvostaa suuresti 103-vuotiaan järjestön pitkää ja kunniakasta historiaa. • SKS:n Nuorten tutkijain palkinto 1996. N iin a St ol t. • TkT 2019, Aalto-yliopisto. Lisäksi hänellä on Turun yliopistossa vuonna 2013 suoritettu eMBAtutkinto. • Orion Oyj, eri tehtävissä vuodesta 1996. Kun lääkeyhtiö Orionin Espoon yksikössä jatko-opintojen aikana avautui kiinnostava paikka, Otsomaa ”ei epäröinyt hetkeäkään”. Suomi voi hänen mukaansa auttaa Ukrainaa muun muassa jatkamalla ukrainalaisten raaka-aineiden ostamista. • Asuu Espoossa. Seura tukee Ukrainaa Ukrainan sota on järisyttänyt perusteellisesti myös kemian alaa. ”Riskinä on, että mikäli emme pysty uudistumaan, seura ei välttämättä houkuttele nuoria mukaan. ”Yliopiston tutkijana työskennellessäni sain seuran myöntämän Nuorten tutkijain palkinnon”, Otsomaa muistelee hymyssä suin. • eMBA 2013, Turun yliopisto. Leena Otsomaalle seura on tuttu opiskeluajoista lähtien. Nykyinen jäsenistö painottuu hänen mukaansa erityisesti kokeneisiin kemisteihin. 71 3/2022 KEMIA SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seura on saanut uuden puheenjohtajan. Seuran hallituksessa on myös suunnitteilla keinoja auttaa Ukrainasta pakolaisina tulevia kemistejä työllistymään Suomessa. On tärkeää kehittää toimintaa niin, että se vastaa nuortenkin tarpeisiin. ANSELMI NOUSIAINEN Leena Otsomaa kertoo lukeneensa SKS:n tärkeimpiin jäsenetuihin kuuluvaa Kemialehteä 1980-luvun lopulta asti. ”Ukrainassa, Venäjällä ja monissa muissakin entisen Neuvostoliiton maissa on vahva kemianteollisuus, joten kriisitilanne on näkynyt esimerkiksi joidenkin harvinaisempien raaka-aineiden saatavuudessa, kun tuotanto ja toimitusketjut ovat häiriintyneet”, Otsomaa kertoo. • FM 1992 ja FL 1996, Oulun yliopisto. ”Lehti tarjoaa mielenkiintoista tietoa kemiasta niin asiantuntijoille kuin maallikoille”, hän sanoo. Tuore puheenjohtaja näkisi mielellään seuran riveissä enemmän eri ikäpolvia edustavia jäseniä. Suomalaisten Kemistien Seura on tukenut Ukrainaa lahjoituksella Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Heidän pitäisi myös päästä itse vaikuttamaan asiaan esimerkiksi hallituksessa toimimisen kautta.” Otsomaa kannustaa ehdottomasti nuoria kouluttautumaan kemian alalle, joka tarjoaa erittäin monipuolisia työtehtäviä. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan teollisuus on osin kyennyt jatkamaan toimintaansa kriisistä huolimatta. ”En ole niinkään pitänyt itseäni akateemisena ihmisenä vaan olen aina halunnut työskennellä teollisuudessa.” Vastavalmistuneet kemian maisterit SKS:n uusi puheenjohtaja Leena Otsomaa tekee lääkealalla unelmatyötään olivat 1980-luvulla kysyttyjä työntekijöitä lääkealalla. Monissa eri tehtävissä toimittuaan hän kantaa nyt Orion Pharman lääkeainekehityksen johtajan titteliä. Oulun yliopistoon hän lähti päästäkseen paneutumaan etenkin orgaaniseen kemiaan, tähtäimessään työ lääketeollisuudessa. ”Kemia on myös hyvin kansainvälinen ala, mikä näkyy niin opinnoissa kuin työelämässä.” Tähtäin aina selvä Leena Otsomaan oma kiinnostus kemiaan heräsi pieksämäkeläisenä lukiolaisena. LEENA OTSOMAA • Ylioppilas 1986, Pieksämäen lukio. Orion Pharman lääkeainekehityksen johtaja 2020–. • Oulun yliopisto, tutkija 1992–1996. • Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsen vuodesta 1989. 1990-luvun lama kuitenkin muutti tilanteen, ja paikat hupenivat vähiin. Sillä tiellä hän on edelleen
Yksimielisen valinnan teki Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous, joka pidettiin 16. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus, ja hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2022. SKS:n jäsenmaksu päätettiin pitää seitsemässä eurossa. Palkinto myönnetään parhaalle kemian maisteritai Nuoren tutkijan tunnustuspalkinnon luovutti Joona Niemiselle SKS:n väistyvä puheenjohtaja Anu Airaksinen. Varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin vuoden 2021 aikana korkeakoulututkinnon suorittaneet nuoret jäsenet, filosofian maisterit Iida Alanko, Krista Heikkilä, Santtu Heinonen, Ville Hietapakka, Pietari Huuskonen, Johannes Sebastian Kakko, Immo Kervinen, Jarkko Lampuoti, Mirella Lehtiö, Mikael Manninen, Samuel Mesihää, Petra Peltonen, Mia Pirttimaa, Matti Tapani Salmela ja Peppi Toukola sekä diplomi-insinöörit Kim Eklund, Piia Iivonen, Heikki Lappalainen, Henri Tapani Lappalainen, Joona Nieminen, Aino-Maria Tellervo Rimpeläinen, Nea Katariina Vahter ja Valtteri Veijalainen. Uusia jäseniä seuraan Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin kokouksessa filosofian maisteri Sampo Haapasaari ja diplomi-insinööri Juhana Aho. Nuori tutkija palkittiin Kokouksessa julkistettiin Suomalaisten Kemistien Seuran vuosittain myöntämä Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Kokouksessa vahvistettiin seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 102. Sa nn a M ik ko la. Täten vuoden 2022 jäsenmaksu on yhteensä 67 euroa. 72 KEMIA 3/2022 SEURASIVUT SKS:n vuosikokous Vetovuoroon uusi puheenjohtaja Suomalaisten Kemistien Seuran uudeksi puheenjohtajaksi on valittu lääkeainekehityksen johtaja Leena Otsomaa Orion Oyj:stä. Nuorilta jäseniltä peritään 10 euron lehtimaksu. toimintavuodelta 2021. Pekka Joensuu, filosofian tohtori Tarmo Korpela (Itä-Suomen Kemistiseura), filosofian maisteri Liisa Koskinen, professori Jan Lundell (Keski-Suomen Kemistiseura), filosofian tohtori Auli Salakka, professori Ritva Tuunila (Kaakkois-Suomen Kemistiseura) ja dosentti Petri Tähtinen (Turun Kemistikerho). Vuosikertomus on luettavissa seuran verkkosivuilla osoitteessa suomalaistenkemistienseura.fi. Kemian Seurojen yhteisten kulujen osuus on 60 euroa. maaliskuuta Helsingin Kaapelitehtaalla. Seuran varapuheenjohtajaksi valittiin yliopistonlehtori, filosofian tohtori Miia Mäntymäki Helsingin yliopistosta. Lisäksi hallitukseen kuuluvat professori Anu Airaksinen, filosofian maisteri Sara Alanärä (Pohjois-Suomen Kemistiseura), filosofian maisteri Maija Hihkiö (Pirkanmaan Kemistiseura), professori Kimmo Himberg, professori Timo Hirvi, Ph.D
elokuuta 9. Kemian Päivät 8.–9.6.2022 Messukeskus, Helsinki. Päijät-Hämeen Kemistien Vierailu Fazer Finlandin ksylitolitehtaassa 24.5.2022 kello 17 Kasakkamäentie 3, Lahti. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . Sopisi teollisuuden käyttöön Tuloksena oli suodatuskalvoja, joissa polyelektrolyyttipäällystys vähensi suolojen läpäisevyyttä. Nieminen teki tutkielmansa Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen osoitteessa www.csbc2020.org. ja Ph.D.) sekä eläkeläiset 150 euroa, teollisuuden edustajat 500 euroa. Vuoden 2021 tunnustuspalkinnon sai diplomi-insinööri Joona Nieminen diplomityöstään Modification of cellulosic ultrafiltration membrane by surface charge enhancement and layer-by-layer polyelectrolyte deposition. syyskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Työ täyttää näin erinomaisesti yliopistollisen lopputyön vaatimukset ja osoittaa tekijän kypsyyden työn suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Nieminen hyödynsi työssään TEMPO-hapetusta. ”Työn tuloksilla on potentiaalia, ja niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi eri teollisuudenalojen jätevesien membraanipuhdistuksessa”, Joona Nieminen sanoo. Pääteemana Covid-19 Lessons Learned. Lisätietoa osoitteesta https://nbc2022.org. Palkintolautakunnan mukaan Niemisen diplomityö on selkeä kokonaisuus, jossa työn tavoitteet kohtaavat käytetyt menetelmät ja tulosten analyysin. Kalvon pinnan toiminnallisuutta hän paransi pinnoittamalla kalvon kerroksittaisilla polykationi ja -anionirakenteilla. Kokonaisuus on korrektia ja sujuvaa englanninkielistä luettavaa, jossa kirjallisuusosa hienosti taustoittaa kokeellisen työn ja on samalla tarkoituksenmukaisesti rajattu. Joona Niemisen diplomityön tavoitteena oli muokata kaupallisesti saatavilla olevan regeneroidusta selluloosa-asetaatista valmistetun ultrasuodatuskalvon ominaisuuksia niin, että kalvon kyky erottaa jätevedestä muiden epäpuhtauksien lisäksi myös suoloja, kuten natriumsulfaattia, paranisi ilman, että menetettäisiin membraanin korkea suodatuskapasiteetti. toukokuuta 17. SANNA MIKKOLA Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja.. Suojelu-, pelastusja turvallisuus ry:n Juhlasymposium NBC 2022 5.–8.6.2022 Sibeliustalo, Lahti. Ioniselektiivisiä kalvoja hyödynnetään erityisesti vedenpuhdistuksen teknologioissa. Chemical Sciences in Biological Challenges 15.–17.6.2022 Spa Hotel Rauhalahti, Kuopio. Lisätietoa osoitteessa kemianseurat.fi/kemian-paivat ja chembiofinland.fi. Pohjamembraanin pintavarauksen kasvattaminen hapetuksella paransi sulfaatin erottumista ja membraanin suodatuskapasiteettia jopa kaksinkertaisesti. Nieminen kasvatti kalvon negatiivista pintavarausta hapettamalla ei-ionisia primäärisiä karboksyyliryhmiä negatiivisesti varautuneiksi karboksylaateiksi. 73 3/2022 KEMIA Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4/2022 18. Järjestetään osana ChemBio Finland 2022 -tapahtumaa. Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Lahden Sibeliustalossa keskustellaan kesäkuussa koronapandemian opetuksista. kesäkuuta 5/2022 11. Vi si t La ht i diplomityölle Suomen kemian korkeakouluyksikköjen lähettämistä ehdokkaista. Seurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat. SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Työn tarkoituksena oli valmistaa ioniselektiivinen mutta helposti vettä läpäisevä kalvo pintavarausmuokkauksen ja päällystyksen avulla. Akateemiset osallistujat 200 euroa, opiskelijat (M.Sc. Myös pinnan tasoittaminen suolaliuoksella osoittautui tärkeäksi käsittelyvaiheeksi selektiivisen ja läpäisevän kalvon valmistuksessa. Ominaisuuksiltaan parhaat suodattimet saatiin aikaan erityisesti korkean hapetusaltistuksen substraateilla
Hänen ja toisen kemistin Carl Djerassin näytelmää Oxygen on esitetty kautta maailman. 74 KEMIA 3/2022 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Roald Hoffmann Juutalaisgetosta huippututkijaksi Ukrainassa käytävä sota on ollut suuri järkytys kemisti Roald Hoffmannille, joka lapsena koki natsien vainot Lvivin alueella. Vuonna 2015 ilmestyi Hoffmannin viimeisin näytelmäteksti Something That Belongs to You, jonka perustana ovat äidin ja pojan sota-ajan muistot kyläkoulun ullakolta. reettiseen kemiaan. Kun sota toukokuussa 1945 päättyi, Zolotšivin juutalaislapsista oli hengissä viisi, yhtenä heistä Roald Safran. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.. Vuonna 1937 syntynyt Hoffmann, alkuperäiseltä nimeltään Roald Safran, koki toisen maailmansodan kauhut nykyisen Länsi-Ukrainan alueella lähellä Lviviä. Isä jatkoi raatamistaan leirillä, kunnes jäi kiinni aseellisen vastarinnan suunnittelusta ja joutui natsien teloittamaksi. Äiti meni sittemmin uusiin naimisiin, ja Roald sai isäpuoleltaan – jota poika kuvaili kiltiksi ja lempeäksi mieheksi – uuden sukunimen. Gettoa seurasi työleiri, jolta insinööri-isä onnistui vuonna 1943 salakuljettamaan vaimonsa, lapsensa ja pari lähisukulaistaan pois. Cornellin yliopiston professori Roald Hoffmannista tuli vuonna 1965. Corey, joka sai oman palkintonsa vuonna 1990. 1980-luvulla hän oli mukana tekemässä televisiolle 26-osaista sarjaa The World of Chemistry. Äiti opetti poikansa lukemaan ja kävi tämän kanssa läpi oppikirjat, joita ullakolta löytyi. Safranin perhe asui Zolotšivin pikkukaupungissa, joka tuohon aikaan kuului Puolaan ja tunnettiin nimellä Z?oczów. Nobelistin kirjalliseen tuotantoon kuuluu lisäksi draama. Väiteltyään Harvardissa vuonna 1962 hän alkoi suuntautua erityisesti orgaaniseen kemiaan, kiitos innostavien kollegoidensa. Hän on kertonut pitävänsä kovasti opettamisesta ja veti aikoinaan jopa yleisen kemian luennot ensimmäisen vuoden opiskelijoille. SISKO LOIKKANEN Yli 200 nobelistia allekirjoitti maaliskuussa julkilausuman, joka tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja antaa tukensa Ukrainan kansalle. J. Aloitteentekijänä oli yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston emeritusprofessori Roald Hoffmann, joka sai vuoden 1981 kemian Nobelin kemiallisten reaktioiden teoreettisen perustan ja molekyylien elektronirakenteiden tutkimuksista. Hän on kirjoittanut teoksia, jotka käsittelevät kemian suhdetta filosofiaan ja taiteeseen, ja julkaissut runojaan useana nidoksena. Niistä hän arvostaa etenkin postimerkkiä, joka julkaistiin hänen 80-vuotispäivänsä kunniaksi Ukrainassa vuonna 2017. Kun Saksa valtasi kaupungin vuonna 1941, miehitysjoukot siirsivät Safranit ja muut juutalaiset asukkaat näitä varten perustettuun gettoon. Yliopistossa työskentelivät tuolloin muun muassa Robert Burns Woodward, vuoden 1965 kemian nobelisti, ja E. Vaihto-opiskeluvuosi kului Moskovan yliopistossa, josta palattuaan Hoffman ryhtyi tutkimaan molekyylien orbitaaleja tietokoneen avulla. Ystävällinen ukrainalaisperhe otti Safranit huostaansa ja kätki heidät kyläkoulun ullakolle, jossa nämä piileskelivät puolitoista vuotta. Kemian runoilija Uudelle mantereelle saapunut 12-vuotias oppi nopeasti englannin kielen ja pääsi hyvään tiedepainotteiseen newyorkilaiskouluun. Vuonna 1949 uusperhe päätti lähteä Euroopasta. Roald Hoffmann tunnetaan myös filosofina ja runoilijana. Pieni Roald tirkisteli vintin ikkunasta pihalla juoksennelleita oppilaita ja mietti, mitä muualla maailmassa mahtoi tapahtua. Lukiosta Roald Hoffmann jatkoi kahteen huippukorkeakouluun, ensin Columbian ja sen jälkeen Harvardin yliopistoon, joissa hän keskittyi teoRoald Hoffmann on saanut urallaan lukuisia huomionosoituksia
Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet 3/2022 8.4. 10.11. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2022 16.9. 1/2022 10.1. 21.10. 13.5. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 4.10. 3.3. 26.1. 25.5. Materiaalit, kiertotalous, turvallisuus 2/2022 18.2. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 24.1. 26.4. 11.2. 17.6. Tutkimus, terveys, patentit Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2022 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2022 Tutkimuksen ja teollisuuden ammattilaiset, kemian opiskelijat 2/2022 Laboratorioalan ja biotieteiden ammattilaiset PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 18.–19.5.2022 3/2022 Pohjoinen teollisuus, Oulu 18.–19.5.2022 ChemBio Finland, Helsinki 8.–9.6.2022 4/2022 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2022 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset EuroSafety 2022, Tampere 13.–15.9.2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10.2022, 6/2022 Kokkola Material Week, 14.–17.11.2022 7/2022 Terveysja turvallisuusalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSISTA Lähde: Lukijatutkimukset 2021 ja 2017. Vihreä kemia, kiertotalous, laboratoriot 5/2022 5.8. Laboratoriot, analytiikka, materiaalit 7/2021 28.10. 15.11. ”Tutustun kiinnostaviin mainoksiin.” 93 %. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Muutokset mediatietoihin mahdollisia. 9.9. 31.5. 18.8. NRO TOIM. 23.8. 29.9. ChemBio Finland 2022 -messunumero 4/2022 13.5. 2.12. 8.3. 25.3. 21.4. ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh
Esittelemme messuilla mm. Precisan uuden sukupolven 520-vaakasarjan sekä Consortin uudet elektrokemian multimittarit (pH, ION, johtokyky jne.).. Olemme ChemBiossa osastolla 1 G 10 Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia sekä tutustumaan tuotteisiimme! Asiakaspalvelu: 09 8190 560 | asiakaspalvelu@teopal.. | www.teopal.