Sen osuus Suomen teollisuustuotannosta ja teollisuuden tavaraviennistä on lähes neljännes. Kemianteollisuus lukuina kemianteollisuus.fi/fi/ala-numeroin/ Sähköpostit etunimi.sukunimi@kemianteollisuus.fi Twitter @kemianteollisuu Viestintä ja toimialatiedot Susanna Aaltonen Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä. KEMIA Kemi 4/2015 TERVAHAUTA uhkaa sammua KERROSTALO toisin ajateltuna PIILAAKSON Graalin malja VISKIÄ Stadin Sörkasta Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki / kemianteollisuus.fi Kemia – osa hyvää elämää. Kemia_lehti_152X212.indd 1 5/25/15 11:00 AM
syyskuuta 2015 Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä kattava laboratorioalan näyttely loGomo, köydenpunojankatu 14, turku Lisätietoja mm. ilmoittautumisen alkamisesta fi.vwr.com/laboratoriotanaan laboratorio tänään 2015. tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan 11
(s. 44) 6 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva. (s. (s. Teija Aaltonen 12 TÄTÄ MIELTÄ Meteoriittia kannattaa metsästää Jukka Hildén 14 Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Katja Pulkkinen 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT München tuotteistaa tutkimuksen Sisko Loikkanen. 4 4/2015 KEMIA SISÄLLYS 18 AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste Tuuli Myllymaa 20 UUTISIA 26 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 ULJAS UUSI BIOTALOUS Äänekoskesta rakennetaan biotuotekaupunkia Maija Pohjakallio 37 NAISET JA KEMIA Elsie Widdowsonin ura alkoi omenoista Sisko Loikkanen 38 NÄKÖKULMA Kemikaalien jalanjäljillä Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paisti tuli Karjalasta Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 40 Röntgenlaser avaa ikkunan kemialliseen reaktioon Jarmo Wallenius 44 Viski kypsyy Helsingissä Lauri Lehtinen 46 Kunnon käsine suojaa kemikaaleilta Päivi Haavisto 48 Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä Innovatics tuo tehokkuutta laboratorioiden rutiineihin Päivi Ikonen 50 Patenttijulkaisut ovat tiedon aarreaitta Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari 52 Tulivuoren tuhka tekee maalille ihmeitä Marja Saarikko 54 Elinsiirrosta alkaa uusi elämä Arja-Leena Paavola 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Mopohiiren molekyylit Timo-Pekka Aaltonen Suomalaisen tervan ja merenkulun liitto on kestänyt satoja vuosia. Helsingin Hyks on maailmassa yksi harvoista paikoista, joissa tehdään myös ohutsuolensiirtoja. 54) ”Rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka heitetään pois lyhyen elinkaarensa päässä”, Lars-Erik Mattila tulittaa. 6) Katja Pulkkinen Lauri Lehtinen Matti Snellman/HUS Ylilääkäri Helena Isoniemen työnä on pelastaa ihmishenkiä. Nuori arkkitehti on suunnitellut toisenlaisen kerrostalon. 14) Laillinen viina tippuu stadissa yli sadan vuoden tauon jälkeen. (s. Tislaamomestari Mikko Mykkänen seuraa viskitisleen pisaroita Teurastamon entisessä pannuhuoneessa. Katkeaako se Reachin vaatimuksiin
kesäkuuta 2018. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Suomessa on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden katonsuojaukseen ei ole keksitty kelvollisia korvikkeita. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Ideoita kehitetään edelleen, ja tervalle saattaa löytyä aivan uusia käyttökohteita. Toistaiseksi kaikki kolme kansallista hyödykettä ovat kaupallisessa tuotannossa. Rekisteröinnin vaatiman selvitystyön voi ulkoistaa ammattilaisille, mutta prosessiin tarvittava rahamäärä on ylivoimaisen suuri pienille tervayrittäjille. Siksi kotimaisen tervan puolustajat ovat käynnistäneet talkoot kansallisaarteen pelastamiseksi. Vastatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin ja nousee tänäkin suvena monilta pihamailta ja venerannoilta. SUOMALAINEN TERVA on satoja vuosia vanhaa biotaloutta, jonka ympärille on syntynyt kaikkina aikoina uusia tuotteita ja innovaatioita. Mäntyterva pääsi jo yhdestä pälkähästä, kun EU:n biosidiviranomaiset päättivät, ettei siihen tarvitse soveltaa unionin biosidilainsäädännön velvoitteita. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 ”HÖYHENET, TERVA JA VIINA, ne on mate in Finland”, lauloi Kivikasvot-kvartetti 1970-luvun hitissään Tankeros Love. Kemia-lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuussa. Pelastetaan se yhdessä! Markku Joutsen Terva – made in Finland Vastatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin. Kestävät perinteet ja uudet mahdollisuudet menetetään, jos terva jää ilman Reach-rekisteröintiä. KUTEN TOIMITTAJA Teija Aaltonen lehden avausjutussa kirjoittaa, mäntyterva on Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote ja tärkeä osa maamme kemianteollisuuden historiaa sekä koko kansan kulttuuriperintöä. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Suomalaiset yrittäjät tiputtavat kirkasta, jalostavat untuvatuotteita ja virittävät tervahautoja. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Kotimaisen tervan säilymisellä ei ole pelkästään nostalgia-arvoa. Nyt tervan tulevaisuutta uhkaa Reach-kemikaalilainsäädännön määräämä rekisteröinti. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa! Scanstockphoto. Jos rekisteröinti jää tekemättä, tervan kaupallista valmistusta ei saa jatkaa määräajan umpeuduttua 1. Viimeksi mainittujen yllä leijuu kuitenkin tummia pilviä. Suomalainen terva ansaitsee tulevaisuuden. Mäntyterva on pätevä ja monikäyttöinen nykypäivän tuote, jota tarvitsevat niin teknokemian yritykset ja veneenveistäjät kuin kotinikkaritkin. kesäkuuta 2015 Vol. 5 4/2015 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 12
6 4/2015 KEMIA Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva. Teksti: Teija Aaltonen Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen. Terva oli Suomen kemianteollisuuden pioneeri ja vientikaupan tähtituote 300 vuoden ajan. Ilman Reachrekisteröintiä tervan valmistus uhkaa päättyä. Mäntyterva on yhä tehokas yhdiste moneen käyttöön, mutta nyt sen tulevaisuuden yllä leijuu mustia pilviä
Vapaaehtoista talkootyövoimaa ei ole tähän mennessä ilmaantunut tarjolle”, Hakkarainen hymyilee. Vaikka tervahauta on vanha, perinteinen tapa tuottaa tervaa, työtä ei ole tarkoitus tehdä tarpeettoman raskaaksi. Valtaosa jää kuitenkin kotimaan markkinoille ja käytetään lähinnä kirkkojen paanukattoihin. Kylän huikaisevan kauniissa maisemissa leijuu usein tuoksu, joka iskee suoraan suomalaisuuden ytimeen: mäntyterva. Vehreä luonto kylpee sinisten järvien syleilyssä. Tervaa on valutettu vuodessa keskimäärin 10 000 litraa.” Seuraavan tervahaudan mies kaavailee laittavansa tulille syyskuussa. Ainakin kirkkojen ja muiden arvokohteiden käsittelyssä Topi Hakkarainen mielellään kieltäisikin kokonaan ulkomaiset, tervana myytävät ”kurat”. Tervan ystävät ovat käärineet hihansa, jotta valmistus saa jatkua Suomessa. Vaativa urakka on läpikotaisin tuttu, sillä takana on lukemattomia haudanpolttoja paitsi isän kanssa myös itsenäisesti. Haluatko olla mukana. Maan suurin tervantuottaja, Hakkaraisen suku, on polttanut tervahautoja ja valuttanut hautatervaa Häkkilässä jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. ”Isäni Heikki Hakkarainen menehtyi tänä keväänä äkilliseen sairauteen, ja jatkan nyt yksin yrityksen toimintaa”, kertoo toisen polven tervantuottaja Topi Hakkarainen. Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vain ja ainoastaan vanhoista männynkannoista. Seutukunnan 25 kylästä tunnetuin on Häkkilä. 1500-luvulta alkanut merenkulun ja tervan liitto on jatkunut katkeamatta.. Jatkossa yrityksen tuotantomäärät luultavasti hieman vähenevät. Jos olet samaa mieltä, tervetuloa talkoisiin tervan puolesta! Reach-rekisteröintiin vaadittava summa, arviolta 200 000 euroa, on ylivoimainen pienille tervantuottajille. 8 4/2015 KEMIA Sivulle 10 Saarijärvi on kuin kuvakirjojen Suomi. Hakkarainen hankkii tervaskannot pääasiassa Metsähallituksen mailta. ”Matkaan otetaan vain sammalpeitteiset kannot, harmaantuneet ja korkeat kannot saavat jäädä metsään. Kesällä 2015 perheyrityksessä eletään kuitenkin muutosten aikaa. Joskus myös yksityiset metsänomistajat antavat luvan kerätä kantoja mailtaan. Hänen vakioasiakkaitaan ovat Perinteinen saaristolaisvene ja tervantuoksu kuuluvat erottamattomasti yhteen. Pienistä puroista syntyy joki, ja yhteisvoimin terva voidaan pelastaa. Rekisteröinti on kuitenkin välttämätön tervan tulevaisuudelle. Toistaiseksi kantoja on löytynyt maiPelastetaan terva! Mäntyterva on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja pelastamisen arvoinen kansallisaarre. Kaikki ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita, ja voit lähettää niitä osoitteeseen info@pelastetaanterva.fi. Käytössä ovat siksi nykyaikaiset apuvälineet. Muiden puiden kannot tai runkopuu eivät sovellu hautatervan valmistukseen. Kemia-lehti on mukana yhteistyössä ja seuraa talkoiden etenemistä. Tervantuottajan kesä menee yleensä kantojen hankinnassa. niosti, lähes joka vuosi niitä on riittänyt yli vuosikulutuksen.” Arvokohteiden viimeinen silaus Häkkilässä poltetusta tervasta menee vuosittain tuhatkunta litraa Norjaan. ”Käsityötä jää silti tehtäväksi vielä paljon. ”Tähän mennessä olemme polttaneet vuosittain 12 kertaa 40 kuutiometrin haudan. Tervahaudan kokoamisvaiheessa hyödynnetään koneita mahdollisimman paljon, sillä rakennelma on suuri ja työ hyvin fyysistä
Varsinaisen rekisteröinnin arvioidut kustannukset ovat 200 000 euroa. Esimerkiksi kemikaaliviraston asiantuntijat ovat antaneet arvokasta apua muun muassa aineen identiteetin määrittelyssä. Prosessi on hankala ja summa suuri pienille tervanpolttajille. ”Jos mäntytervaa ei rekisteröidä kesäkuun alkuun 2018 mennessä, sen valmistus on EU-alueella lainvastaista”, kertoo johtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry:stä. Myös Puseniuksen mielestä tärkeintä olisi turvata rahoitus, jolla Reach-asetuksen edellyttämät tutkimukset tervan fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, toksikologiasta ja ekotoksikologiasta saadaan tehtyä ja rekisteröintiin tarvittava aineisto tuotettua. Siksi on toimittava nyt heti.” Reach-asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe päättyy 1. Tervan osalta on kuitenkin löydettävä keinot ja toimintamallit, jotka ovat realistisia toteuttaa. ”Rekisteröinnistä ei ole varaa myöhästyä. Heille pitäisi luoda myös yhteinen tervatietokanta rekisteröintiin tarvittavista tiedoista”, Pyötsiä sanoo. Tutkimukset vievät aikaa, eikä rekisteröinnistä ole varaa myöhästyä. ”Tervahan koostuu tuhansista ainesosista ja lisäksi muuntuu ikääntyessään.” Puseniuksen mukaan on niin vanhojen kuin uusienkin tuotteiden turvallisuudesta huolehtiminen on hyvä asia. 9 4/2015 KEMIA Reach-rekisteröinti kartoittaa tervan kemian tervaa. ”Tervalla on siis oma paikkansa osana Suomen perinteistä rakennuskulttuuria, mutta se voi myös olla pohjana uusille tuotteille ja innovaatioille.” Pusenius korostaa tervan tuottajien, käyttäjien ja viranomaisten yhteistyön merkitystä. Raaka-aineen, valmistustavan ja todellisen tuottajan selvittäminen voi olla mutkikasta, jos mukana on välikäsiä. Jos tervaa ei siihen mennessä rekisteröidä, sitä ei enää saa valmistaa EU-maissa. Rekisteröinnin päätavoitteena ei ole tervan laadun varmistaminen. Heidän evästyksensä mukaan tervan ominaisuustutkimuksissa on keskityttävä erityisesti koostumuksen ja haitallisten PAH-yhdisteiden analysointiin. ”Tämä hyödyttää kaikkia suomalaisia tervan valmistajia. Tervan taakse tiiviissä yhteistyössä Kemikaalihallinnan ja ympäristöjuridiikan palveluita tarjoava Linnunmaa Oy on ollut mukana useissa biotalouden uusien tuotteiden Reach-rekisteröinneissä. Summa koostuu tervan ominaisuustutkimuksista ja Euroopan kemikaaliviraston maksuista. Siksi on toimittava nyt.” Kun hautatervan kaverit havupuutärpätti ja pellavaöljy sekoitetaan oikeassa suhteessa, syntyy notkeasti siveltävä seos.. Yritys on ollut myös suomalaisen mäntytervan asialla Reach-esirekisteröinnistä lähtien. kesäkuuta 2018. Kesäkuun alussa 2018 päättyvän rekisteröinnin piiriin kuuluvat aineet, joita toimija valmistaa tai maahantuo 1–100 tonnia vuodessa. ”Tervalla on pitkä perinne suomalaisen biotalouden alkumetreiltä lähtien”, muistuttaa Linnunmaan ympäristöja kemikaaliturvallisuusasiantuntija Marjo Pusenius. Aineen nimi on ilmoitettava sekä myyntipakkauksessa että käyttöturvallisuustiedotteessa. Lisäksi on varmistettava, että kiinalainen terva on samaa tervaa kuin meidän mäntytervamme. Pontimena on ollut antaa asiantuntijaosaamista taitavien suomalaisten pienyrittäjien tueksi. EU:n kemikaaliasetus Reach koskettaa myös kaikkia unionialueen tervatoimijoita eli aineen tuottajia ja maahantuojia. Kompostikehikon kansi saa suojaavan pinnan mäntytervasta. Suomeen saapuu ulkomailta tervatuotteita, joiden raaka-aineena voi olla muu kuin mäntypuu. Yhteensä 86 EU-toimijaa esirekisteröi mäntytervan vuonna 2008. Suomalaisia oli joukosta 29. Suuri tuontimaa on Kiina, josta tervaa tuovien on myös hoidettava oma rekisteröintinsä. Parhaillaan on käynnissä asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe. Sen sijaan halutaan varmistaa se, että tuotettava terva-niminen aine on esirekisteröinnissä määriteltyä mäntyTervaperinne kukoistaa kevätpihoilla. Pyötsiä on keskustellut aiheesta Euroopan kemikaaliviraston aineen kemiallisen identiteetin yksikön asiantuntijoiden kanssa. ”Nyt pitäisi kiireesti löytää hankkeelle rahoitus ja sellainen toteutustapa, että kaikki mahdolliset tervan pientuottajatkin saataisiin rekisteröinnin piiriin. Myös kotimaisen koivutervan on käytävä läpi oma rekisteröintiprosessinsa
Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vanhoista männynkannoista.. 23 jaa.) tiesi kertoa Euroopassakin poltettavan hongista tervaa, jota sitten siveltiin laivojen kylkiin. Pappi ja kirjailija Eric Juvelius (1718–1791) mainitsee vuonna 1747 julkaistussa väitöskirjassaan Tervanvalmistus Pohjanmaalla antiikin kreikkalaisen filosofin Theophrastuksen (s. Tämä kirjoitti syyrialaisten polttavan tervaa seisovista puista ja käyttävän työssä erityistä laitetta. Tervanpolttoprosessissa syntyy tervan lisäksi myös etikkahappoa, metanolia, asetonia, puuhiiltä, pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa ja erilaisia kaasuja. ”Yleinen kustannusten nousu vaikuttaa aina omaan tulokseen, sillä hintaa ei voi kuitenkaan nostaa niin rajusti kuin todellisuudessa olisi tarpeen”, Hakkarainen kertoo. pix liquida) on tehty maailmalla ikiajat. Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin 170–420 celsiusasteen lämpötiloissa, mikä ei riitä tisleiden ja tislausjäännösten tuotantoon. Hakkaraisen pienasiakkaat tervaavat myös muun muassa lautakattoja, laitureita, puusiltoja, pitkospuita ja autojen pohjia. 10 4/2015 KEMIA Puutervaa (pyroleum pini. Ikivanha puuterva kuin mikä tahansa liikeyritys. 1500-luvulta 1800-luvulle muhkeat tervahaudat ja -uunit savusivat taajaan, ja uljaat purjelaivat seilasivat maailman merillä suomalaisella tervalla silattuina. 371 eaa). Tervan keksijä on hämärän peitossa. Ensimmäinen terva saattoi valua koska tahansa tulen keksimisen jälkeen. Koivun kaarnasta valmistettua koivutervaa eli tököttiä on käytetty esimerkiksi voiteluaineiden raaka-aineena. katontervausurakoitsijoiden ja seurakuntien lisäksi sampooja saippuavalmistajat sekä veneenveistäjät ja vannoutuneet puuveneiden ystävät. Museoviraston siipien suojassa Mäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa, kemianteollisuuden ja vientikaupan ensimmäinen kansainvälinen hittituote ja koko kansan arvokas kulttuuriperintö. Tervahaudassa lopputuotteeksi jäävät vain terva, puuhiili ja tervavesi eli ”tervan kusi”. Rekisteröinnin satojentuhansien eurojen kustannukset tuntuvat kohtuuttomilta, sillä Suomessa valmistettavat tervamäärät ovat yhteenlaskettuinakin marginaalisen pieniä. Totuus on toisenlainen, sillä tervantuottaja joutuu toimimaan taloudellisten realiteettien maailmassa aivan samoin Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Muista tervoista kivihiiliterva sisältää lukuisia karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia aineita, ja maaöljyterva on haitallista jo hengitettynä. Puun pintaan sivelty terva muodostaa joustavan kalvon, joka suojaa puuta vedeltä, sieniltä, auringonvalolta ja tuhohyönteisiltä. Voimakkaasti pelkistävässä reaktiossa puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu alifaattisia yhdisteitä, kuten rasvoja ja niiden estereitä sekä parafiinihiilivetyjä. Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Pyrolyysin kautta Terva syntyy orgaanisten aineiden, kuten puun, turpeen tai kivihiilen, kuivatislauksen eli pyrolyysin avulla. Kemiallisesti monimutkainen yhdiste on pitänyt pintansa halki vuosisatojen erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Tänäkin kesänä moni lomailija sutii tervaa kesämökin oveen, saunan tai liiterin seinään tai kompostikehikkoon. Roomalainen luonnontutkija ja kirjailija Plinius vanhempi (s. Ligniinistä syntyy aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja, kreosoleja ja guajakoleja. Tieto tervasta ja tervanpolton taito kulkivat ketterästi Suomeen asti. Monikäyttöinen, pätevästi toimiva yhdiste on läsnä lukemattomien muidenkin suomalaisten elämässä. Pienillä tervantuottajilla ei tuollaisia summia kuljeksi taskunpohjalla, mutta jostakin rahat olisi kaivettava ennen kuin rekisteröintiaika kesäkuussa 2018 umpeutuu. Harvinaisen hienot menneisyyden meriitit eivät kuitenkaan merkitse sitä, että terva joutaisi jo kansakunnan kaapin päälle pölyttymään. Tervahaudan polttaminen kuulostaa nostalgiselta puuhalta, joka nostattaa yrittäjän irti arjesta. Terva sisältää myös pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja. ”Jonkinlainen kädenojennus tai tuki tervantuottajille olisi tarpeen, sillä tulevat sukupolvet tuskin muuten ryhtyvät näin hankalaan tapaan ansaita elantoa.” Elinkeinon uhkaksi ovat muodostuneet myös tervan Reach-rekisteröintivaatimukset
”Terva ei kokonaan poistuisi, mutta pienet toimijat tekisivät sitä vain omiin tarpeisiinsa, ja kaupallinen saatavuus vähenisi radikaalisti”, Heikkilä sanoo. Lopulliset päätökset asiassa tekee opetusja kulttuuriministeriö. Se tiedetään, että myös kansalaisjärjestöt voivat ehdottaa kohteita luetteloon. Sopimuksen tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elinvoimaisena. ”Tervanvalmistuksen perinteen soisi siirtyvän sukupolvelta toiselle. Myös monet lautaja pärekatot kaipaavat tervaa tai tervavettä. Perintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, rituaaleja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Kansallinen luettelo on kuitenkin jo valmisteilla Museovirastossa. Museoviraston näkökulmasta terva on oleellisen tärkeä aine puurakenteiden ylläpidossa. ”Epäsopivien pintakäsittelyaineiden ja korvikkeiden käyttö lisääntyisi ja seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla yhtä surulliset kuin 1960–1980-luvuilla. Suomi saattoi sopimuksen voimaan vuonna 2013 eikä ole vielä tehnyt Unescolle hakemusta suojeltavista kohteista. Korvaavista tuotteista oli tuolloin enemmän haittaa kuin hyötyä.” Tervasta Unescon kulttuuriperintökohde. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Unesco hyväksyi yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2003. Luettelon sisällöstä ei vielä tihku tietoja, joten tervan mahdollinen valinta listalle on arvailujen varassa. fi. Aikoinaan terva oli luonnonvara, jota jokamies valmisti ja myös käytti elämän monella osa-alueella eläinten lääkinnästä kansanparannukseen ja rakennusten tervauksesta veneentekoon”, sanoo erikoistutkija Elisa Heikkilä Museovirastosta. ”Suomi on yhä Euroopan metsäisin maa, ja tervalle löytyy varmasti käyttöä ja käyttäjiä jatkossakin. Suomessa on yhä 300 kirkkoa tai tapulia, joissa on paanukatto. Uusilla tervainnovaatioilla tervantuotanto voidaan saada aivan uuteenkin nousuun.” Jos hautatervan rekisteröintiprosessi jostain syystä takkuaisi eikä suomalaista hautatervaa saataisi rekisteröityä, sillä olisi seurauksensa. Terva voisi siis päätyä ehdolle sitäkin reittiä. Luetteloon päässyt kohde saa kansainvälistä näkyvyyttä, mutta listaus ei sinällään tarkoita esimerkiksi uutta rahoitusta. Sopimus koskee elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Asian etenemistä voi seurata osoitteessa www.aineetonkulttuuriperinto. Keuruun vanhan kirkon paanukatolla on perinteinen tervahuntu. Ongelma on, että tervaa korvaavaa tuotetta ei ole vielä keksitty. Suomessa on yhä 300 kirkkoa ja tapulia, joiden katot suojataan hautatervalla. teija.aaltonen@apukyna.fi ”Korvikkeiden seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla surulliset.”. Järjestön aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on tätä nykyä yli 300 kohdetta eri puolilta maailmaa. 11 KEMIA 4/2015 Wikimedia Terva tekee vanhan aitan tunnelman
ILMIÖLLÄ, JOSSA kuvittelee jotakin joksikin, vaikka se ei olekaan sitä, on muuten ihan tieteellinen nimi. ”Meteoriittilöytöni” palautui mieleen, kun myöhemmin istuin Martti Lehtisen kanssa suunnittelemassa sisältöä opettajille tarkoitetulle geologian täydennyskoulutuskurssille. Kun yliopiston ruotsintunnilla oli pakko kertoa itsestään toisella kotimaisella, paljastin, kuinka kiinnostuin kivistä. Nykyisin talossa on yliopistomuseo ja sen yhteydessä myös mineraalikabinetti. Meitä kivihulluja on moneksi. Intendentti Martti Lehtinen selitti hyväntahtoisesti, että ihmeelliset löytöni olivat tavallisia maan kiviä ja pyöreät palloset granaatteja. Lopulta törmäsin varsinaiseen aarteeseen – kokonaan avaruuden kivistä rakennettuun aitaan. TAIVAALLISET KIVET jätin sen jälkeen rauhaan. Muinaisislantia tutkinut opettaja tunnisti tilani heti. Raahasin näytteitä Helsingin yliopiston kivimuseoon niin ison säkillisen kuin jaksoin kantaa. Sieltä lennähti pöydälle musta, kuoppainen kivi – joka osoittautui masuunikuonaksi. Tulevan ammattini ratkaisi Pentti Eskolan mainio Muuttuva Maa. Jukka Hildén Kirjoittaja on geologi ja vapaa toimittaja. Paikalle porhalsi mies kädessään iso kassi. Mies oli tiedosta kiitollinen ja lähti yhtä rivakasti kuin oli tullutkin. k.jukka.hilden@gmail.com Meteoriittia kannattaa metsästää Scanstockphoto. Kieltenopettajan esittelemä termi tarkoittaa kuitenkin tiedollista ristiriitaa. ”Sinulla oli kognitiivinen diskrepanssi”, lingvisti sanoi. Valitettavasti en. Itse olisin luullut potevani islannintautia, joka on geologeilla yleinen. Vasta kun tunnistaa tavalliset, kykenee löytämään taivaalliset. Kuulemma etsimään lisää samanlaisia kiviä. Kun luin Heikki Ojan kirjan Tulipalloja taivaalla, minusta tuli oitis meteoriitin metsästäjä, joka aina luonnossa liikkuessaan piti silmät auki. Se oli kuitenkin vaikeaa, kun talossa olivat meteoriittien lisäksi rautaa myös portaat, jotka kolisivat jalkojen alla aika tavalla. Kaikissa oli mielestäni kondreja, ainoastaan sulamiskuori näytti rapautuneen pois. Otin motokseni: ennen kuin voi oppia tuntemaan harvinaisen pitää tuntea tavallinen. Jos siis joskus löydän luonnosta meteoriitin, minulla on sille valmiina arvoisensa säilö. Minulla oli siis nuorena liian vähän tietoa siitä, mitä hain. Silloin en enää voinut pidättää tietoa itselläni vaan päätin kertoa salaisuuteni asiantuntijoille. 12 4/2015 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ POIKAVUOSINA HARRASTIN tähtitiedettä. Kurssilaiset halusivat heti tietää, olenko koskaan löytänyt oikeaa meteoriittia. Toistaiseksi pidän laatikossa ison meteoriitin maahantulossa syntyneitä törmäyskiviä ja Sihote Alinin meteoriittisateeseen kuulunutta pientä kiveä, jonka ostin kivimessuilta. Jatkoin kuitenkin kivikirjojen lukemista ja sorakuoppien kiertämistä. Snellmaninkadun rautaportaisesta talosta tuli vuosiksi opinahjoni. Geologian laitoksessa sain nähdäkseni oikeitakin meteoriitteja. Meteoriitteja putoaa Suomen alueelle vuosittain arviolta 10–20, ja ne hautautuvat tehokkaasti metsiin, soihin ja järviin. Päällimmäisenä mielessäni oli silti liukeneminen paikalta vähin äänin. Opin, että meteoriitit tunnistaa kondreista, pienistä pyöreistä rakeista. Meteoriitin saapumisesta ilmoittavat tulipallot eli bolidit ovat sen sijaan suhteellisen tavallisia meilläkin. Siinä Nobel-tasoinen tutkija kirjoitti kansalle kiehtovasti ja ymmärrettävästi. Erään kurssin päätteeksi sain oppilailtani lahjaksi puusta ja lasista tehdyn laatikon, jonka päällä lukee: Meteorin paikka. Eipä aikaakaan, kun löysin maastosta ”taivaan tulipallon”, sitten yhden toisensa jälkeen. MUISTELIN INNOSTUKSENI alkulähdettä myös pitämälläni kivikurssilla
Meiltä saatte kaiken, mitä tarvitsette tuotteidenne nopeaan ja helppoon markkinoille saattamiseen ja voitte keskittyä rauhassa omaan yritystoimintaanne ja vahvuuksiinne. Kosmetiikka Keskity liiketoimintaasi – me hoidamme paperityön Biosidit Varmista eurooppalaiset markkinasi Autamme testisuunnitelmien laadinnassa, tekemään arviointeja ja lausuntoja sekä valmistelemaan rekisteröintiasiakirjoja ja edistämään keskusteluja viranomaisten kanssa. 040 747 3393 info@chementors.eu Tutustu uusittuihin nettisivuihimme! CHEMENTORS auttaa asiakkaitaan täyttämään uusien EU-asetusten vaatimat rekisteröintija ilmoitusvelvollisuudet.. REACH 2018 Rekisteröinnit avaimet käteen -periaatteella CLP 2015 Varmista tuotteillesi uudet luokitukset ja merkinnät www.chementors.eu puh
Jos nykyisen kaltainen elinkaariajattelu olisi alkanut aiemmin, meillä ei olisi viittäkymmentä vuotta vanhempia rakennuksia, eikä siten esimerkiksi Helsingin Käpylää ja Töölöä. Asia on valtava kansantaloudellinen ongelma. 1960-luvulla yleistynyt teollinen rakentaminen jyräsi perinteen. Niin nämä ainakin tietäisivät realiteetit. Tämä siitä huolimatta, että tulevaisuuden talo lämpiää vähäpäästöisellä kaukolämmöllä. Nuori arkkitehtuurin opiskelija nousi barrikadeille kestävämmän rakentamisen puolesta ja suunnitteli diplomityönään ”tulevaisuuden kerrostalon”. ”Laki ei ohjaa kohti puhtaampaa primäärienergian tuotantoa vaan kohti rakennusten lisäeristämistä muovilla”, Mattila kommentoi. ”Normaali rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka lyhyen elinkaarensa päässä heitetään pois”, Mattila kärjistää. ”Kun ihmiset ovat saaneet elämäntyöllään asuntolainansa maksetuksi, heidän varallisuutensa arvo on korjausvelan vähentämisen jälkeen nolla tai negatiivinen.” ”Kansallisvarallisuus on katoamassa”. Niissä olisi parantamisen ja myös joustamisen varaa.” Nykylain mukaiset energiatehokkuuslaskelmat ohjaavat siihen, että hengittävän puukerrostalon ympärille pitäisi joko pursottaa paksu polyuretaanipeite, asentaa taloon sen toimintaperiaatteen murskaava koneellinen ilmanvaihto tai kutistaa ikkunat olemattomiin. Ikävä kyllä sitä ei saa rakentaa. ”Mikäli alle 50 vuoden käyttöiät pitävät, valtaosa Suomen rakennuksiin sidotusta kansallisvarallisuudesta on pian katoamassa”, hän sanoo. Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta kannattaa varmatoimisia ja pitkäaikaiskestäviä rakennuksia. Talo umpikujan päässä Mattilan ideoimassa talossa on nimittäin yksi suuri ongelma. Suomi on muuttanut rakennuslainsäädäntönsä EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiseksi, eikä tulevaisuustalo läpäise seulaa. ”Ongelma on, että se ei täytä nykyisiä energiamääräyksiä. Tuulensuojana toimivat lisäaineettomat puukuitulevyt. Sen pystyttämisessä hyödynnetään pääasiassa vanhoja, satoja vuosia käytössä olleita mutta nykyisin uhanalaisia rakennustapoja. Myös rakennusfysiikan professori Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Arkkitehti Lars-Erik Mattilan ideoima tulevaisuuden kerrostalo nojaa kestävään rakennusperinteeseen ja moderniin materiaalitehokkuuteen. Uudet energiatehokkuusnormit eivät ota huomioon energiantuotannon päästöjä eivätkä uusiutumattomien luonnonvarojen tai myrkyllisten aineiden käyttöä rakenteissa. 14 4/2015 KEMIA Katja Pulkkinen Arkkitehti Lars-Erik Mattila on kyllästynyt kertakäyttörakentamiseen. Ennen vanhaan luonnollinen ajattelutapa oli, että talon pitää kestää isältä pojalle. Ilmanvaihdosta huolehtii painovoima, ja rakennus pysyy kunnossa ilman sähköä nielevää talotekniikkakoneistoa. ”Oletus on ollut, että energiankuluArkkitehti Lars-Erik Mattilan mukaan rakentamisen lyhytikäisyydessä on kyse muustakin kuin resurssien ja ympäristön säästämisestä. ”Rakennusteknisesti tulevaisuuden kerrostalo vaikuttaa pääasiallisesti toimivalta suunnitelmalta”, professori Vinha sanoo. Kylpyhuoneet pinnoitetaan ja rappukäytävät verhoillaan paloturvallisiksi savilaatoilla ja savitiilillä. ”Alettiin puhua 35–40 vuoden käyttöiästä, jonka jälkeen rakennukset on tarkoitus joko purkaa tai ainakin remontoida perusteellisesti”, Mattila kuvailee. Mutta lähtökohtana on ehkä ollutkin se, että nykymääräykset ovat ylimitoitettuja. Koko komeus lepää neljän graniittisen kiviaitatyyppisen perustuksen päällä. Lisäksi ylimääräinen eristäminen voi riskeerata rakennuksen kosteusteknisen toiminnan. Synteettisiä kemikaaleja ja luonnon kiertokulkuun palautumattomia aineita sisältäviä osia on ainoastaan sähköjohdoissa. Seitsemänkerroksinen rakennus nousee harjakorkeuteensa liimattomien massiivipuuelementtien turvin. Professorin mielestä talojen rakennustekninen toimivuus, materiaalien ympäristöystävällisyys ja sisäilman laatu ovat tärkeitä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon laajemmin kuin nykynormistot sen tekevät. Mattilan mielestä rakennusten lyhyistä elinkaarista pitäisi kertoa sijoittajille selvin sanoin. Oikeastaan ”tulevaisuuden talo” ei ole kovinkaan uudenlainen. Pitkäikäiseksi tarkoitettu talo ei silloin välttämättä olekaan kovin pitkäikäinen. Sitä ei saa rakentaa. Mattilan lopputyö tarjoaa kouriintuntuvan esimerkin
Mutta ei se aina mene niin”, Vinha sanoo. tuksen väheneminen edistää päästötöntä kehitystä. ”Ennen ymmärrettiin, että talon pitää kestää isältä pojalle”, arkkitehti sanoo. 15 4/2015 KEMIA Katja Pulkkinen Sivulle 43 Lars-Erik Mattila haluaa palata rakentamisen juurille. ”Kysymys kuuluu, pitäisikö energiatehokkuuden rinnalla olla toinenkin tapa osoittaa rakennuksen kelpoi. ”Selkeämpää olisi, jos voitaisiin tarkastella suoraan päästöjä ja kokonaisvaltaista ympäristökuormaa.” Juha Vinhan mukaan Mattilan talo pärjäisi tällaisessa vertailussa hyvin
Tehokkuuden lisäämisen tulisi myös tapahtua kustannustehokkaasti. Pohjoisen realiteetit on unohdettu. Jos rakennus toimii väärällä tavalla, se voi olla jopa terveydelle haitallinen.”. ”Lisätehot täytyy kaivaa yhä pienemmistä yksittäisistä tekijöistä. TTY Vinhan mukaan direktiivissä painottuu voimakkaasti Keski-Euroopan näkökulma. Suomi on pyrkinyt olemaan turhan kuuliainen mallioppilas ja noudattamaan rakentamisessa tasoja, jotka ovat ilmastossamme hankalia”, professori harmittelee. Laskelmissa käytetään sähköstä samaa energiamuotokerrointa EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rakentamiseen yhä lisää muutoksia. Rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mukaan helpot ja halvat keinot on jo käytetty. Energiankulutuksessa ei kuitenkaan ehkä saada säästöjä kuin paperilla. ”Nykyinen E-lukutarkastelu ei myöskään ota huomioon esimerkiksi sitä, tuotetaanko ostoenergiana käytettävä sähkö tai kaukolämpö uusiutuvilla vai uusiutumattomilla tuotantotavoilla. ”Energiatehokkuuden nostaminen ei saisi heikentää rakennuksen kosteusteknistä toimintaa. ”On viitteitä siitä, että monissa laskennallisesti energiatehokkaissa taloissa ei todellisuudessa päästä niin alhaisiin energiankulutuksiin. ”Ennen rakennusalalla mentiin eteenpäin niin, että kehitettiin toimintatapoja, ja määräykset olivat peränpitäjänä karsimassa puutteellisimpia ratkaisuja pois. ”On jopa mahdollista, ettei nykyisestä tasosta mennä yhtään eteenpäin”, Vinha sanoo. Nykyisessä normistossa on esimerkiksi hirsiseinärakenteelle lievemmät vaatimukset kuin muille seinärakenteille. Esimerkiksi talotekniset järjestelmät monimutkaistuvat, missä voi olla sudenkuoppia. Nykyään kehitetään ratkaisuja, jotka yrittävät täyttää määräykset.” Nollaenergiatalojen rinnalla voisi olla nollapäästötaloja, visioi rakennusfysiikan professori Juha Vinha. Valmistelua vetänyt ympäristöministeriö määrittää samalla raamit maan rakennuskannan tulevaisuudelle ja hintalapun rakentamisja asumiskustannuksille. 16 4/2015 KEMIA Pohjoisen realiteetit unohdettu Energiatehokkuus voi olla kupla riippumatta siitä, tehdäänkö se tuulivoimalla vai kivihiilellä.” Normistolla saatetaan käytännössä tukea kustannusten ja myös sisäilmaongelmien kasvua. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista lainsäädäntöä lähes nollaenergiarakentamisesta. Energiansäästön ohella voitaisiin ottaa huomioon myös päästöt. Jos asukas ei ole valveutunut, tarvitaan ylläpitopalveluja. Se on vaikeaa, jos raja-arvoja kiristetään liikaa tällaisessa ilmastossa.” Nurinkurinen marssijärjestys Energiatehokkuuteen keskittyminen jättää huomiotta monia osatekijöitä, jotka vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Energiatehokkuusinvestoinnit menevät silloin osittain hukkaan.” Kun puhutaan direktiivin mukaisesta ”lähes nollaenergiarakentamisesta”, lähes-sanan merkitys voidaan määritellä kansallisesti. Järkevää rakentamista voitaisiin hänen mukaansa tukea vaikkapa lieventämällä yksiaineista seinärakennetta koskevia määräyksiä. Nopean muutostahdin ja loppuun asti miettimättömien muutosten vuoksi myös laatu kärsii. ”Kun olosuhteet eivät ole samat, eivät ratkaisutkaan voi olla. Silloin päädytään usein laittamaan seinään lisäeristystä, jotta talo menisi helpommin laskentaprosessista läpi.” ”Yksiaineisen rakenteen järkevän toteutuksen raja on tavallaan jo ylitetty. Uuteen normistoon pitäisi tulla selviä lisähelpotuksia nykyiseen verrattuna, jotta tällaisten rakenteiden käyttöä voitaisiin oikeasti edistää.” Vinhan mielestä myös normituksen marssijärjestys on nurinkurinen. ”Energiatehokkaan talon voi rakentaa esimerkiksi materiaaleilla, joiden valmistamiseen on käytetty paljon energiaa tai joiden valmistaminen tuottaa paljon päästöjä”, Vinha kuvailee. ”Kun hirsirakennuksen kuitenkin on täytettävä E-lukuvaatimus, seinärakenteen kautta kuluvaa lämpöenergiaa pitää kompensoida muiden rakenneosien tai ilmanvaihdon entistäkin energiatehokkaammilla ratkaisuilla
”Ylläpidettävä, helposti huollettava rakennus on sellainen, jonka hyvät ominaisuudet säilyvät ilman, että materiaalia kertyy haitallisella tavalla. Rakennusmateriaalien mahdollisessa hukkakäytössä ja luontoon joutumisessa pitäisi hänen mielestään olla kyse tehokkuusvajeesta, ei ympäristöongelmasta. Hiekan sen sijaan voi vain imuroida pois.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Nämä menevät pystysuuntaisesti, kuten ennen vanhaan.” Mattila on halunnut tuoda myös tiilien uudelleenkäytön jälleen ajankohtaiseksi. ”Myös muovipohjaiset materiaalit ovat paikallaan, kun niitä on käytetty oikein. ”Maalit, eristeet, käsitelty puu, pinnoitettu betoni, muovimatot, maalit, liimat, polyuretaani, PVC, raskasmetallit, palonestoaineet”, Mattila listaa nykyrakennusten koostumusta. ”Sitten, kun myrkyt on saatu pois valikoimasta”, Mattila täsmentää. Hiilijalanjälki harhauttaa Mittareiden ja laskentaperusteiden yksiulotteisuus voi viedä rakentamista harhapoluille. Ajatus hukattiin vasta, kun käyttöön tuli sementtilaasti, joka on niin kovaa, että se hajottaa tiilet purettaessa.” Mattilan suunnitelmassa tiilet muurataan pehmeällä kalkkilaastilla, jonka poistaminen onnistuu tiiliä rikkomatta. Taloa purettaessa syntyvien jätteiden käsittely on kuitenkin yksi osa sitä kokonaisuutta, joka tulee ottaa talon toteutuksessa huomioon.” Puun ja tiilien uusi elämä Lars-Erik Mattilan tulevaisuuden talossa on otettu huomioon myös siirrettävyys ja muunneltavuus. Jos uusiutuvista luonnonvaroista rakennettu talo sattuisi palamaan, turman ympäristökuorma ei olisi juuri tavallista metsäpaloa suurempi. ”Tiilien kierrätettävyys on vanha juttu. Nykytilanne on, että suunnittelijoiden ja rakentajien jälkipolvienkin elimistöön päätyy esimerkiksi mikromuovia ja haitallisia kemikaaleja. Nykyisin käytetään tavallisesti betonia, mikä estää puun uusiokäytön. Hiilijalanjälkilaskuri voi silti olla hyödyllinen työkalu, kun perusasiat ovat kunnossa. Lars-Erik Mattila pitää erityisen ongelmallisena sitä, että hiilijalanjäljen ja ympäristöystävällisyyden välille vedetään yhtäläisyysmerkit. ”Liimatut, liitetyt, pursotetut, kerrostetut ja kemikaalikäsitellyt materiaalit ovat hankalia irrottaa toisistaan. Esimerkiksi polyuretaani, polystyreeni ja monet muut materiaalit ovat maapallon resurssien kestävän käytön kannalta kyseenalaisia ja asumisterveyden kannalta riskialttiita. Mitään puhdasta irrotettavaa ei välttämättä edes ole.” Materiaalien kierrättäminenkin saa Mattilalta huutia. Tulevaisuuden kerrostalo perustuu ensi sijassa siihen, että sitä ei tarvitse kierrättää – ei jatkokäyttöön eikä kaatopaikalle. Ne ovat elinkaarensa päässä lähes kokonaan haitallista jätettä. Hän korostaa, että toimiva talo voi syntyä monenlaisista materiaaleista, kunhan käytetään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa. Sen sijaan talossa asutaan pitkään, parhaimmillaan satoja vuosia. Ne ovat silti vallanneet rakennusalan pienen hiilijalanjälkensä ansiosta. Juha Vinhan näkemys on maltillisempi. 17 4/2015 KEMIA Lars-Erik Mattila Tulevaisuuden kerrostalossa asutaan pitkään, ehkä satoja vuosia. Kestävän kehityksen – joka on rakentamisessa ”virheellisesti mielletty elinkaareksi ja tehokkuudeksi” – sijasta pitäisi Mattilan mukaan puhua ylläpidettävyydestä. Sitä hän ei arkkitehtina halua edistää. suus. ”Sen sijaan, että keksitään haitallisille materiaaleille uusia käyttötapoja, niiden käyttö tulisi lopettaa. Sille ei edes tarvitse laskea elinkaarta.” Toisin on nykyisten talojen kohdalla. ”Puurakennuksessa voidaan käyttää myös painona hiekkaa tai savea. Vain siten saadaan niiden valmistuskin joskus loppumaan”, Mattila sanoo. ”Nyt laskelma vain sokaisee käyttämään haitallisia materiaaleja.” Arkkitehti suosii materiaaleja, joita on helppo ylläpitää ja jotka palaavat takaisin luonnon kiertoon. Niitä myös tarvitaan rakentamisessa. pulkkinen.katja@gmail.com. ”Puuelementit voi käyttää uudelleen sellaisinaan, sillä niitä ei ole halottu leikkauksilla ja putkistoilla. Kyse on hänen mukaansa usein vain ongelmajätteen elämän pitkittämisestä. Lopuksi sen materiaalit palaavat luonnon kiertoon. Nollaenergiatalojen lisäksi voisi olla lähes nollapäästötaloja”, Vinha visioi
Hyödyksi olisi myös mittaukseen perustuvien tunnistamismenetelmien automatisointi. Kiellettyjä yhdisteitä esiintyy ennen kaikkea kuvaputkitelevisioiden ja tietokonemonitoreiden koteloissa, kuumenevassa kotija konttorielektroniikassa sekä piirikorteissa. Raja-arvot on säädetty siten, että käytännössä kielletyillä POP-aineilla palosuojatut tuotteet on poistettava materiaalikierroista ja hävitettävä niiden POP-sisältö. Palonestoaineita käytetään etenkin muoveissa, joissa niiden tarkoituksena on estää luontaisesti paloherkkien materiaalien syttymistä. Kirjoittaja työskentelee ryhmäpäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. taa sinne. Uusimmat POP-yhdisteiden rajaarvot tulevat voimaan 18. Niihin kuuluvat muun muassa jätealan toimijoiden tietotason parantaminen ja asianmukainen valvonta. kesäkuuta. Jotta POP-yhdisteitä sisältävät jätteet voidaan tunnistaa ja erotella muusta jätevirrasta, tarvitaan uusia ratkaisuja. Suomen Scanstockphoto. Rakennustarvikkeista ongelma koskee erityisesti polystyreenivaahtoeristeitä. Jätealan toimijoita kannustetaan etsimään myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Osa POP-aineilla palosuojatuista tuotteista muuttuu käytännössä kielletyiksi, ja ne on poistettava materiaalikierroista. 18 4/2015 KEMIA AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa päädyttiin ehdottamaan useita eri keinoja. Lisäksi yhdisteitä löytyy romuajoneuvojen muoveista sekä istuinpehmusteista ja -päällyksistä. Tuuli Myllymaa EU rajoittaa POP-asetuksella pysyvien orgaanisten yhdisteiden käyttöä tuotteissa. Murskausta tulisi käyttää vasta sen jälkeen, kun jätteet on esieroteltu huolellisesti. Käyttöön voitaisiin ottaa myös mittausmenetelmiä, joilla eri muovilaadut ja eri haitta-aineet voidaan tunnistaa. Kiellettyjä yhdisteitä on esimerkiksi kuvaputkitelevisioissa. Pienetkin pitoisuudet vakava haitta Jotkin aiemmin yleisesti käytetyt palonestoaineet ovat osoittautuneet kemialliselta luonteeltaan pysyviksi orgaanisiksi yhdisteiksi eli POPyhdisteiksi, jotka jo pieninä pitoisuuksina aiheuttavat vakavia haittoja ihmisten ja eliöiden terveydelle. Parhaimmillaan uusien laitteistokokoonpanojen kehittäminen voisi olla suomalaisen cleantechin vienninedistämistä. tuuli.myllymaa@ymparisto.fi Pysyvien orgaanisten yhdisteiden uudet raja-arvot astuvat voimaan 18. Sopivia jätteenkäyttölaitoksia saattaa löytyä muualta Euroopasta isompien jätemäärien ääreltä – tai ainakin niitä kannattaisi perusMuun muassa sähköja elektroniikkaromu sisältää jätehuollon kannalta hankalia palonestoaineita. Suomen ympäristökeskus julkaisee kesäkuun loppuun mennessä kansallisen ohjeistuksen siitä, kuinka lainsäädäntöä sovelletaan, kun yhdisteitä sisältävät tuotteet saapuvat jätehuollon käsittelyyn. kesäkuuta. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön menetelmiä, joiden avulla potentiaalisimmat haitta-aineita sisältävät tuotteet ja niiden osat voitaisiin tunnistaa ja erottaa jätevirrasta jo ennen sen käsittelyä. Tämä on haaste sekä valvonnalle että jätehuollolle. Lisäksi asetus määrää myös näitä haitallisia yhdisteitä sisältävien tuotteiden käsittelystä niiden elinkaaren lopussa. Niitä ovat sähköja elektroniikkalaitteet, tekstiilit, ajoneuvot, huonekalut ja rakennustarvikkeet. Jätehuollon kannalta pulmallisimmat palonestoaineita sisältävät tuoteryhmät tunnetaan nykyisin hyvin
Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. UPM BioVerno on kaikkiin diesel moottoreihin sopiva UPM:n kehittämä huipputuote. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Tankkaa lisää tietoa osoitteessa www.upmbiopolttoaineet.. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2015 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2015 loppua. kongresseihin. Hakuaika päättyy 13.9.2015. Läpikotaisin testattu ja maailmalla palkittu uusiutuva diesel, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Hakemus laaditaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Powered by UPM BioVerno. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion.fi. ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016 JULISTETAAN HAETTAVIKSI 3.8.2015 – 13.9.2015 Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille 1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä 2) äskettäin (13.9.2015 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa). Hyvä suomalainen autoilija! Vedä reilusti kotiin päin ja tankkaa dieseliä, jonka juuret ovat suomalaisessa metsässä. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin 010 426 3034. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Orionin Tutkimussäätiön hallitus UPM BioVerno -dieseliä voit tankata St1ja ABC-asemilla
Me olemme olleet jo pitkään mukana kiertotaloudessa”, toteaa laatuja prosessinkehitysjohtaja Teppo Huovila Nokian Renkaista. ”Malli, jossa talouskasvu on perustunut halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin ja rajattomiin raaka-aineisiin, ei toimi enää. Öljyt kiertävät nyt prosessissa suljetussa kierrossa ja palautuvat lopulta raakaaineeksi toimittajalle”, Pantsar antaa win–win-esimerkin ja korostaa, ettei kukaan voi siirtyä kiertotalouteen yksin vaan aina osana ketjua. Leena Laitinen Jaanis Kerkis/Sitra ”Nykyinen talouskasvun ajattelutapa ei enää toimi. ”Ensimmäiset menestyvät parhaiten.” Edelläkävijäyritykset ovat kehittäneet uusia toimintatapoja perinteisten rinnalle. Talousja ajattelumallit on nyt pohdittava kokonaan uusiksi”, sanoo Kemianteollisuus ry:n kiertotalousfoorumissa 23. huhtikuuta puhunut Pantsar. Luonnonvarojen ylikäyttö avaa hänen mukaansa uusia bisnesmahdollisuuksia, jotka myös suomalaisten yritysten kannattaa hyödyntää, mitä pikemmin sen parempi. 20 4/2015 KEMIA UUTISIA Kiertotalouden arvo Suomessa voi nousta yli kahteen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, todettiin Kemianteollisuus ry:n teemafoorumissa. Uuden kestävän kasvun ajurina on vihreä talous”, Mari Pantsar sanoo.. ”Mahdollisuuksia on esimerkiksi konepajaja metsäteollisuudessa, ruokahävikin minimoimisessa, jakamistaloudessa ja rakennusalalla”, Pantsar listaa. ”Näitä ovat prosessien tehostaminen ketjun kaikissa vaiheissa, kierron parantaminen arvoa parhaiten säilyttäville tasoille ja hukan vähentäminen, jotta tuotteissa olevat raaka-aineet saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti.” Rengasteollisuus on kiertotalouden konkari Sitran ja McKinsey & Companyn selvityksen mukaan kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä Suomessa voi koitua rahallista arvoa 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. ”Renault puolestaan on saanut merkittäviä kustannussäästöjä vuokraamalla leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä. ”Ihminen ylittää jo nykyisellään maapallon kestokyvyn puolitoistakertaisesti. ”Modernissa autonrenkaassa käytetään lähes sataa materiaalia, ja raakaaineiden kustannukset rengasteollisuuden kokonaiskustannuksista ovat tyypillisesti 60–80 prosenttia. ”Kun teknologiat kehittyvät, rengasja kumiteollisuus saa käyttöönsä nykyistä enemmän rengaslähtöisiä uusioraakaaineita. Rengasteollisuudella on Huovilan mukaan monta keinoa materiaalien käytön tehostamiseen: materiaalihukan pienentäminen ja sisäisen kierrätyksen lisääminen, tuoterakenteiden hallittu keventäminen, tuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden kehittäminen, jätemateriaalien hyötyja uusiokäyttö sekä hankintalähteiden ja raaka-ainelogistiikan kehittäminen. Jos sama meno jatkuu, ylitämme maapallon kestokyvyn vuoteen 2050 mennessä 2,5–4-kertaisesti.” Näin kuvaa globaalia kestävyyskriisiä analyyttisen kemian tohtori Mari Pantsar, joka johtaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa. Esimerkiksi Caterpillar ei enää Kestävyyskriisi uudistaa liiketoimintaa Kiertotaloudessa miljardien potentiaali myy vaan vuokraa ja huoltaa työkoneita, jotka päätyvät elinkaarensa päässä takaisin tehtaaseen. ”Näin yritys pitää materiaalit ja langat käsissään”, Pantsar kuvailee. Tulevaisuudessa on mahdollista esimerkiksi käytettyjen renkaiden pyrolyysi ja kryogeeninen erottelu”, Huovila visioi. Kemia on Pantsarin mukaan tärkeä tekijä matkalla kiertotalouteen, jossa on kolme keskeistä keinoa lisätä ja ylläpitää arvoa
Tehoa mitattiin kyvyllä tuottaa valittua merkkiproteiinia. Suomalaistuotteen otti valikoimiinsa maailman johtava lemmikkieläinten tarvikkeiden ja terveyspalveluiden toimittaja Mars Veterinary. Scanstockphoto. Haemme pioneereja, jotka heittäytyvät tuntemattomaan. Meille ainoa suunta on eteenpäin. Suomalaistestin avulla muun muassa koirien sairauksia pystytään tutkimaan ja tilastoimaan entistä paremmin. Kauppa merkitsee Kaptakselle kymmenien prosenttien liikevaihdon kasvua ja myös henkilöstön lisäystä. Suomalaisen Genoscoper Laboratoriesin kehittämä koirien dna-testi tulee maailmanlaajuiseen jakeluun. Mahdollisuuksia on eri alojen osaajille – taito ja asenne ratkaisevat. Liperiläisyritys rakentaa kansainväliselle lääkejätille lääkeannostelijan kokoonpanolinjan, joka mahdollistaa 15–20 miljoonan kappaleen tuotantokapasiteetin. Linja sijoitetaan lääketeollisuuden sopimusvalmistajan Medisize Oy:n tiloihin Kontiolahdelle. Testi tarjoaa tietoa sekä yksittäisen koiran että koko rodun perimän monimuotoisuudesta. Sopimuksen myötä testauspalvelu tietokantoineen tavoittaa yli 90 prosenttia maailman eläinlääkäriasemista. Kaptakselle iso vientikauppa Teollisuuden teknologiaa ja prosesseja kehittävä Kaptas Oy on tehnyt historiansa suurimman vientikaupan. Ennen ihmisillä tehtäviä jatkotutkimuksia odotetaan vielä näyttöä sille, että mekanismi toimii myös vastaaineilla. Ota kanssamme askel eteenpäin. Yhtiön konsepti mahdollistaa sekä tunnettujen perinnöllisten sairauksien testaamisen että koiran geneettisen monimuotoisuuden mittaamisen samasta näytteestä. Lue lisää: www.neste.com/urameillä FIT Biotech murtautumassa geeniterapiaan Tamperelainen rokotekehitysyritys FIT Biotech on laajentamassa toiminta-aluettaan. Edelläkävijyys syntyy oikeista ihmisistä. Ja ajattelijoita, jotka näkevät hieman pidemmälle. Dnadiagnostiikkaan erikoistunut Genoscoper on Suomalainen koirien dna-testi maailmalle ensimmäisenä maailmassa kehittänyt koirien genominlaajuisen dna-analyysin. Tamperelaisteknologiaa on aiemmin sovellettu menestyksekkäästi dna-rokotteiden kehittämisessä. Yhtiön mukaan sen kehittämä GTU-teknologia on osoittautunut alustavissa tutkimuksissa toimivaksi myös geeniterapiassa. Etsimme niitä, jotka suuntaavat itsenäisesti kohti yhteistä päämäärää
Henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan, tiloja tiivistämään ja toimintoja supistamaan”, TTL:n pääjohtaja Harri Vainio kuvaa. Alan tutkimusta alkoi rahoittaa uusi Ammattilääketieteen säätiö, joka perusti Työterveyslaitoksen (TTL). TTL on nyt uuden kustantajan yhteistyökumppani. Tragedia sai nuoren lääkärin Leo Noron tutkimaan ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytyksiä. Ruumiinavauksessa nuorukaisen maksa paljastui pahoin surkastuneeksi. Uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula, joka toimii nykyisin TTL:n palvelutoiminnasta vastaavan alueen johtajana. Esiin tulee myös uusia haasteita, kuten nanomateriaalit, joiden tutkimuksessa laitos on kärkijoukoissa.” Valtio antaa, valtio ottaa Valtion rahoituspolitiikka on heijastunut laitoksen toimintaan sen koko historian ajan. Leena Laitinen Matti Rajala Malja 70-vuotiaalle! Työterveyslaitoksen historiasta kertova Majakka ja luotsi julkistettiin 23. Väitöskirjaksi edennyt työ johti ammattitautien tutkimuksen etenemiseen Suomessa. Ketola nostaa TTL:n merkittävimpiin saavutuksiin asbestilainsäädännön syntymisen, taistelun silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta vastaan sekä kemikaalien normittamisen ja pitoisuusmääritykset. ”Hyvinä aikoina on annettu, huonoina leikattu”, Eino Ketola kuvaa. ”Kemialliset tekijät, melu ja sisäilman ongelmat ovat silti yhä ajankohtaisia, eikä asbestiakaan sovi unohtaa. ”Johtajakaudellaan 1950–1970 Noro loi monitieteisen tutkimuslaitoksen, jonka toimiala laajeni vähitellen työhyvinvointiin, työfysiologiaan ja työpsykologiaan”, Ketola kertoo. Rintamalta palanneesta Leo Norosta tuli uuden laitoksen kantava voima. Huonokuntoinen potilas kuoli lääkärien ponnisteluista huolimatta muutamassa päivässä. Leikkausten aikaa elävä laitos on valmis vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Helsingin yleisen sairaalan ammattitautien osasto aloitti toimintansa 1945. ”Työterveyslaitos on ikääntynyt onnistuneesti itseään uudistamalla. 22 4/2015 KEMIA UUTISIA Elettiin talvisodan jälkeistä toukokuuta, kun Hämeenlinnan sotasairaalaan tuotiin trotyylivalimon 19-vuotias työnjohtaja. yhteisöksi. Pääjohtajan seitsenvuotinen toimikausi alkaa elokuun alussa. ja terveysministeriön alaiseksi itsenäiseksi. Vuonna 1978 laitos kansallistettiin ja muutettiin sosiaaliSeitsemän vuosikymmentä paremman työelämän puolesta Työterveyslaitos juhlii muutosten keskellä Uusi historiateos juhlistaa 70-vuotiaan Työterveyslaitoksen toimintaa paremman työterveyden puolesta. Parhaillaan ovat vuorossa jälkimmäiset. ”Valtion budjettiavun leikkaukset ovat koskettaneet myös Työterveyslaitosta. Hän on väitellyt työpsykologian ja johtamisen kehittämisen alalta. Supistuneenakin se on valmis kohtaamaan tulevaisuuden työelämän innostuneena, uudistumiskykyisenä ja motivoituneena”, sanoo laitosta vuodesta 2003 johtanut, kesällä eläkkeelle siirtyvä Vainio. Sittemmin henkisen kuormituksen hallinnasta on tullut yhtä tärkeää kuin fyysisten riskien torjunnasta. Yksi seuraus muutoksista on, että vuodesta 1971 ilmestynyt työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden erikoislehti Työ Terveys Turvallisuus siirtyi vuodenvaihteessa TTL:ltä TTT Kustannus Oy:lle, joka on Kemia-lehteä julkaisevan Kempulssi Oy:n tytäryhtiö. ”Sotakorvausteollisuuden johto tajusi, että ammattitautiongelmaa ei saa päästää räjähtämään käsistä”, kertoo valtiotieteen tohtori Eino Ketola, jonka teos Majakka ja Luotsi – Työterveyslaitos 1945–2015 julkistettiin huhtikuussa. Laitoksen alkuaikoina työelämän tyypillisiä ongelmia olivat tapaturmaja myrkytysvaarat, painavat taakat ja rasittavat työasennot. huhtikuuta Helsingin Hotelli Seurahuoneessa – samassa Pyöreässä Salissa, jossa laitoksen perustamiskokous pidettiin toukokuussa 1945
Suomalaistutkijat rakentavat robotiikkaa fuusioreaktoriin ITER Organization ITER-reaktoria rakennetaan eteläisen Ranskan Cadaracheen. Organisaation hankkeessa pyritään osoittamaan fuusioreaktion tekninen soveltuvuus tulevaisuuden energialähteeksi. Etäoperointijärjestelmä on fuusioreaktorin kannalta elintärkeä, koska reaktorikomponentteja pitää huoltaa ja vaihtaa, mutta ihminen ei voi mennä reaktoriin sen käynnistymisen jälkeen. ITERfuusioreaktorista tulee maailman suurin kokeellinen fuusioreaktori. Suomalaiset toimivat yhteistyökumppaneina brittiläiselle Amec Foster Wheelerille, joka on juuri allekirjoittanut seitsenvuotisen sopimuksen Fusion For Energy -organisaation kanssa. VTT ja TTY suunnittelevat ja testaavat huollon etäoperointiin liittyviä laitteita ja ohjausjärjestelmiä Tampereella sijaitsevassa Divertor Test Platform 2 -tutkimusympäristössä. Yhteisvaikutukset huomioitava käyttöturvallisuustiedotteessa. Sen odotetaan tuottavan 500 megawattia energiaa noin seitsemän minuutin pulsseina 30 minuutin välein. Tyypillisimpiä esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat maalit, ohenteet, liimat, puhdistusaineet ja muut tuotteet, jotka sisältävät useita keskushermostoon vaikuttavia tai hengitysteitä ärsyttäviä liuotinaineita. TIEDONHAUN AMMATTILAISIA Uutta: Keksinnön online-esitutkimus Uutta: Patentoitavuuden arviointi Uutta: Patentin validiteettitutkimus Uutta: Toimintavapausselvitys Uutuustutkimus Tekniikan tason selvitys Kilpailijaseuranta OLE EDELLÄ KILPAILIJOITASI! www.prh.fi/tutkimus neuvonta puh. Niiden mukaan yhteisvaikutukset saadaan parhaiten esiin, kun valitaan eri ainesosien tiedoissa kuvatuista altistumisen hallintakeinoista tehokkaimmat. Erityisen tärkeää yhteisvaikutusten huomioiminen on silloin, kun tuotteessa on useita samalla tavalla vaikuttavia ainesosia. Etäoperoinnin avulla reaktori voidaan huoltaa ilman fyysistä läsnäoloa huoltopisteessä. OLEMME HYÖDYNNÄ TUTKIMUSPALVELUJAMME tutkimuksessa ja tuotekehityksessä: VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY ovat päässeet mukaan ITER-fuusioreaktorin pystyttämiseen. 029 509 5858 neuvonta.patentti@prh.fi Kemian alan osaamisemme on kansainvälistä kärkeä ja tutkimusvälineemme ovat alan parhaat. Ainesosien yhteisvaikutukset pitää ottaa huomioon, kun laaditaan tuotteen käyttöturvallisuustiedotetta, muistuttavat Työterveyslaitos ja Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes
Kyseessä on reilu uusi ennätys, sillä viime kevään kirjoituksissa kemiasta sai laudaturin 321 kokelasta, mikä vastaa 7,6 prosentin osuutta. Kemiassa minua kiinnostaa, kuinka kemialliset reaktiot ovat luonnossa saaneet aikaan eläviä olentoja ja kuinka kemia eliöissä toimii”, kertoo lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoetuloksia odottava Kaksonen. Kemian ylioppilaskokeeseen osallistui tänä keväänä 4 239 kokelasta, joista 2 125 oli naisia ja 2 114 miehiä. Scanstockphoto. 24 4/2015 KEMIA UUTISIA Viimevuotinen ennätystulos rikkoutui reippaasti, kun kevään uusista ylioppilaista peräti 394 sai kemiasta laudaturin. Erityisesti naiset ovat kirineet. Toukokuussa lakitetuista uusista ylioppilasta kemian laudaturin sai peräti 394 kokelasta, jotka ovat kirjoittaneet kemian joko tänä keväänä tai aiemmin. Tämän kevään suorituksista parhaan arvosanan sai naisista 181 kokelasta (8,5 prosenttia) ja miehistä 186 kokelasta (8,8 prosenttia), kun viime keväänä naisista sai laudaturin 6,9 ja miehistä 8,2 prosenttia. ”Tämä on erinomainen tapa palkita ylioppilasta hyvästä suorituksesta. toukokuuta. Kemian kirjoittajat pärjäävät muissakin aineissa Jo edellisenä lukuvuotena ennätysmäärä kokelaista sai kemiasta parhaan arvosanan. Kemian kirjoittaneet ovat hyötyneet muutoksesta, sillä heidän joukossaan on keskimääräistä enemmän muissakin oppiaineissa erinomaisesti pärjääviä. ”Pisterajojen määräämisperusteiden tarkistuksen ansiosta laudatureita tulee jonkin verran enemmän aikaisempaan verrattuna”, kertoo aktuaari Alex Hellsten ylioppilastutkintolautakunnasta. Kemiasta kiinnostunut nuori saa lukupaketin, joka rohkaisee jatkamaan alan opintoja”, sanoo hanketta alusta alkaen tukeneen Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Antti Nieminen, jonka mukaan ennätysmäärä laudatureja luo uskoa kemianteollisuuden entistä vahvempaan tulevaisuuteen. Osaltaan kahta perättäistä ennätysvuotta selittää ylioppilaskokeiden arvostelun uudistus. Yksi palkituista on Helsingin Mäkelänrinteen lukion Matti Kaksonen, joka valmistui koulunsa parhaana ylioppilaana. Aiemmin ällän sai viisi prosenttia kunkin aineen kirjoittajista, mutta uudistuksen seurauksena arvosanojen osuudet määritetään nyt kaikkien oppiaineiden standardoitujen tulosten perusteella. Parhaan arvosanan eli laudaturin kirjoitti kevään kokeesta yhteensä 367 kokelasta eli 8,7 prosenttia koko joukosta. Kemia-lehti kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita. Lähes 400 kevään ylioppilasta kirjoitti kemiasta laudaturin Kemiasta ällän kirjoittaneet kevään ylioppilaat saivat nyt kolmannen kerran stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Leena Laitinen Lehtistipendin lahjoittajat Uusien ylioppilaiden lehtistipendin lahjoittavat tänä vuonna yhdessä Kemialehden kanssa Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, Gasum Oy, Helsingin yliopiston kemian laitos, Kemianteollisuus ry, Kiilto Oy, Neste Oyj, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes sekä UPM. Kemia-lehti ja yhteistyökumppanit lahjoittivat kaikille lehtistipendit. Lehtistipendit jaettiin koulujen päättäjäisjuhlissa 30. ”Kaikki eivät opiskele kemisteiksi, mutta monet jatkavat yliopistoon ja ovat valmistuttuaan tärkeä voimavara Suomelle ja suomalaiselle teollisuudelle.” ”Todella hienoa, että laudaturin kirjoittaneita muistetaan! Stipendi kannustaa ja innostaa lahjakkaita opiskelijoita”, iloitsee kemian opettaja Carita Kankaanpää Someron lukiosta. ”Odotan mielenkiinnolla, että pääsen lukemaan lehteä. Lehden vuosikerran kautta uudet ylioppilaat saavat tuntumaa siihen, millaisia mahdollisuuksia kemia tarjoaa koulutusalana ja työelämässä. Annika Kaikkonen Onnittelut uusille ylioppilaille! Valkolakin painoi päähänsä lähes 27 000 kokelasta. Osa kemiasta nyt ällän saaneista valmistuu ylioppilaaksi myöhemmin tai on jo aiemmin valmistuneita arvosanojen korottajia. Stipendi on kannustuspalkinto kemiassa hyvin menestyneille nuorille
Laita meidät testiin. elokuuta asti. Kuparihienokuonaa varten rakennetaan uusi noin 16 hehtaarin sijoitusalue. Akatemia myöntää yksilöja joukkueurheilijoille sekä koululaisille raha-, tuoteja tapahtumastipendejä. Marie Curie-. Lehden lahjoi%ajana toimii Kemia-?lehden kustantaja Kempulssi Oy. Oppilaan luonnon<edeinnostuksesta kertoi Tiede%ä tytöille hankkeelle ope%aja: ___________________________________ Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan Henkilökohtainen IPR-valmentajasi Meitä on sanottu henkilökohtaiseksi IPR-valmentajaksi. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.valio.fi/valioakatemia. www.papula-nevinpat.com w w w .k nf .s e Kalvopumpputekniikkaa asiantuntijoilta KNF Neubergerillä on laaja valikoima öljyvapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille, höyryille ja nesteille. Valio tukee nuorten liikuntaa Valio tukee lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia perustamansa Valio Akatemia -ohjelman avulla. Now is the 7me to understand more, so that we may fear less.”-. Ostoksen odotetaan lisäävän Kemiran liikevaihtoa vuositasolla yli 200 miljoonaa euroa. Asiakassovitteiset pumput ovat erikoisalaamme, ota yhteyttä. OEMja laboratorioversiot. Preem on Nesteen pitkäaikainen kumppani ja asiakas.. Tunnustukset palavasta innosta luonnontieteisiin jaettiin osana Tiedettä tytöille -hanketta, jota vetää kemian diplomiinsinööri ja tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen. Hankkeesta voi lukea lisää osoitteessa www.tiedettatytoille.fi. Kemiralle siirtyy kuusi AkzoNobelin paperikemikaalien tuotantolaitosta ja noin 350 työntekijää. Boliden Harjavallalle uusi prosessijätealue Boliden Harjavalta rakennuttaa prosessijätteilleen uuden sijoitusalueen Harjavaltaan. Hakuaikaa on 16. Neste ja Preem sopivat patenttien lisensoinnista Neste on solminut patenttisopimuksen ruotsalaisen öljyja huoltoasemayrityksen Preem AB:n kanssa. Kemiran Akzo Nobel -kauppa päätökseen Kemira on saattanut loppuun AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoimintojen oston, josta tiedotettiin viime heinäkuussa. Kauppahinta on 153 miljoonaa euroa. Noin 13 miljoonan euron hanke valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Projektin toteuttaa Ekokem-Palvelu. Preem lisensoi suomalaisyhtiön immateriaalioikeuksia käytettäväksi uusiutuvien polttoaineiden valmistuksessa Preemin Göteborgin jalostamossa. Kunniakirja Tiede%ä Tytöille hanke on myöntänyt toukokuussa 2015 oppilaalle ________________________________ Kemia-?lehden vuosikertas<pendin tunnustuksena oppilaan palavasta innosta luonnon<eteisiin. ”Nothing in life is to be feared, it is only to be understood. Stipendejä voivat hakea vuonna 1997 tai sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret. Kemira kasvattaa myös omien paperikemikaalien tuotantolaitostensa kapasiteettia voidakseen toteuttaa tuotantoon liittyvät synergiaedut. Kemia-lehti osallistui yhteistyöhön lahjoittamalla lehden vuosikerran 15:lle kemiasta kiinnostuneelle nuorelle naiselle. Lisäksi rakeistetun nikkelikuonan sijoitusaluetta laajennetaan vajaan kahden hehtaarin verran. Lisäksi haettavissa ovat ravitsemusstipendit, jotka toteutetaan kokkauskurssien ja ravitsemusohjauksen muodossa. Kontaminaatiovapaat kompressorit, alipainepumput, nesteen siirtoja annostelupumput. pdf 20080103 11: 18: 02 KNF Neuberger AB Tel +46 8 744 51 13 www.knf.se info@knf.se Tiedelehtiä tytöille Kaikkiaan 76 peruskoulua tai lukiota käyvää tyttöä sai koulujen päättäjäisjuhlissa stipendinä tiedeaiheisen lehden vuosikerran. … vaativiin sovelluksiin: Tutkimus Laboratoriot Prosessilaitteet Elintarviketekniikka Analyysitekniikka Lääketieteen laitteet KNF_an_f i _0803. Muita stipendeinä jaettuja lehtiä olivat muun muassa Tiede, Tähdet ja avaruus, Tieteen kuvalehti ja Tekniikan historia. Ei ihme, sillä meiltä saat aina yksilöllistä ohjausta kaikissa patentti-, tavaramerkkija mallisuoja-asioissa. Toteutuksessa ovat mukana Marttaliitto ja Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto
040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 26 CHEMATUR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 044 539 0908 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut huomataan. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi. BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. 040 827 9727 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh
010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. 09 612 6120 faksi 09 640 575 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management VIHREÄT SIVUT myös netissä!. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING 27 FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods OY JALO ANT-WUORINEN AB Iso Roobertinkatu 4-6 A 00120 Helsinki puh. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh
020 483 170 faksi 020 483 171 kari.karppinen@metso.com www.metsoautomation.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Mittausja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems 28 METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Kysy ensin meiltä • At your service LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä PANALYTICAL B.V. ?Vihreät sivut Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi Nablabs. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes METSO AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. • Netissä www.kemia-lehti.fi. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) Vihreät sivut huomataan! • Jokaisessa lehdessä. • Jokaisessa uutiskirjeessä. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh
(09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi SKALAR ANALYTICAL B.V. 29 SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 050 561 2527 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh
044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. Kysy ensin meiltä • At your service 30 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 5/2015! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20. elokuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762
044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Kalevi Sinisalmi, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi
Prosessissa tosin menetetään parikymmentä prosenttia polttoaineen energia-arvosta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden kehittämässä uudenlaisessa bioreaktorissa prosessi on päinvastainen. ”Myös se, minkälainen arkeonien kirjo tuottaa soiden metaanin, on tiedetty vasta vajaat kymmenen vuotta”, Yrjälä kertoo. Yrjälän ryhmä analysoi ympin dna-koostumuksen. Erilaisia ymppejä testaamalla tutkijat voivat haarukoida, mitkä arkeonit ja mitkä ympin kokonaiskoostumukset ovat tehokkaimpia. ”Se ei kuitenkaan ole ongelma. Vety sinällään on tehokas polttoaine, mutta usein paras ratkaisu voisi olla vedyn muuntaminen edelleen metaaniksi. 32 4/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Arkeonit uurastavat bioreaktorissa Vety muuntuu metaaniksi Suomalaistutkijoiden kehittämä bioreaktori muuttaa vedyn ja hiilidioksidin takaisin metaaniksi. Ylijäämäsähköä muutetaan siksi elektrolyysillä vedyksi. Vaikka arviolta viidesosa maapallon biomassasta koostuu arkeoneista, ne tunnetaan huonosti. Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa 100-litrainen reaktori. ”Hiilidioksidin lähteitä on runsaasti, joten reaktorille riittää sovellusvaihtoehtoja.” Antti Kivimäki Juttu on julkaistu aiemmin Helsingin yliopiston verkkouutisissa. Biokaasuvoimaloiden normaaliprosessissa metaani yhtyy happeen, ja palamistuotteena syntyy hiilidioksidia ja vettä sekä lämpöenergiaa, joka voidaan generaattoreilla muuntaa sähköksi. Niistä tietyt arkeonit tuottavat metaania”, kuvailee molekyyliympäristömikrobiologian ryhmän johtaja Kim Yrjälä Helsingin yliopistosta. Arkeonit ovat yksisoluisia eliöitä, jotka yhdessä bakteerien ja aitotumaisten kanssa muodostavat eliökunnan kolme päähaaraa. Luken tutkijat onkivat reaktoriinsa mikrobicocktailin eli ympin suomalaisen suon pohjasta. ”Sama prosessi tapahtuu soilla, kun pintakerroksen kasvimateriaali hajoaa ja vedenpinnan alapuolella syntyy bakteeritoiminnan ansiosta hiilidioksidia ja vetyä. Työn tekevät suosta ongitut mikrobit. Ensin vesi hajotetaan elektrolyysissa sähköenergian avulla vedyksi ja hapeksi. Biokaasusta lähes puolet on hiilidioksidia, joten se ei sovellu sellaisenaan liikennepolttoaineeksi. Tuulipuistoihin ja maatiloille Vetyä ja hiilidioksidia metaaniksi muuntavalla bioreaktorilla saattaa olla kysyntää esimerkiksi tuulipuistojen yhteydessä. Sitten vety johdetaan hiilidioksidin kanssa reaktoriin, jossa arkeonit – entiseltä nimeltään arkit – muuntavat lähtöaineet metaaniksi. Scanstockphoto. Luken koereaktori on kooltaan 18-litrainen. Sähköverkon ylijäämäsähkö ei varastoidu minnekään, ja energian varastointi akkuihin on kallista. Tuulija aurinkosähkön ongelma on, että tuotanto vaihtelee sään mukaan eikä aina vastaa kulutusta. Pääasia on, että ymppi toimii”, sanoo Yrjölä, jonka mukaan mikrobiekosysteemit ovat aina hyvin monimuotoisia. Näistäkään kaikki eivät tuota metaania. Kun reaktorin koko kasvatetaan kuution mittaluokkaan, se sopisi jo pienen tuulipuiston käyttöön. ”Metaania on kuitenkin paljon helpompi käsitellä kuin räjähdysherkkää ja helposti karkaavaa vetyä. Soiden pohjalla elää mikrobeja, jotka voidaan valjastaa bioreaktorin työvoimaksi. Näytteen mikrobeista valtaosa oli bakteereita ja vain 10–20 prosenttia euryarkeoneja. ”Mutta jos tuulivoiman energia muutetaan ensin vedyksi ja sitten vety ja biokaasu ajetaan bioreaktoriin, lopputuloksena saadaan puhdasta metaania”, tutkija kuvailee. Tekniikkaa voisi Alitalon mukaan soveltaa myös maatiloilla, joilla on sekä tuulivoimala että biokaasureaktori. Lisäksi metaanille eli maakaasulle on jo nyt olemassa vankka infrastruktuuri, kun vedylle se on vasta kehitteillä”, perustelee tutkija Anni Alitalo Lukesta
”Kokeissa nestekalvo saattaisi siis Kultainen kalvo pysyy kaksiulotteisena eli täysin litteänä, vaikka kalvon atomit soljuvat toistensa lomitse. Näin ainakin ennustavat Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tietokonesimulaatiot. Menetelmän ansiosta painoprosessi, -paperi ja -muste voidaan optimoida, ja painojäljestä saadaan entistä parempi entistä edullisemmin. Näin ennustaa tietokonemalli. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nanoscale-lehdessä. Visualisointi mitatusta painovärin paksuudesta paperin pinnalla.. vain tietokoneella. Painetun paperin kolmiulotteinen rakenne kuvattiin ensin mikrotomografialaitteistolla ja pintatopografia optisella profilometrilla. Jokaisen irrotetun kerroksen jälkeen noin neliömillimetrin alue kuvattiin optisella mikroskoopilla ja määritettiin mustekerroksen paksuuden vaihtelu. 33 4/2015 KEMIA Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan analysoida painovärin asettumista karhealle pinnalle. Lisäksi säästetään ympäristöä. Kokeellista vahvistusta pitää vielä odotella. Grafeenin reiän reuna pingottaa metallisen kultakalvon ja pitää sen tasossa. Toisaalta, liian hauraana pidettiin kyllä aikoinaan grafeeniakin”, Koskinen muistuttaa. Tämän asetelman ansiosta kaksiulotteinen neste on mahdollinen”, Koskinen kuvailee. Kalvon atomit soljuvat toistensa lomitse, mutta kalvo säilyy silti kaksiulotteisena. Toistaiseksi litteä neste on olemassa Pekka Koskinen Nanoanalyysi parantaa painoprosessia Jyväskylän yliopisto Simulaatiot ennustivat lättänän nesteen aan ja kolmiulotteiseen rakenteeseen, saatiin hyvin tarkka kolmiulotteinen tieto painomusteen asettumisesta pinnalle. ”Grafeenin rooli on tässä sama kuin muovirenkailla, joiden läpi lapset puhaltelevat saippuakuplia. puhjeta ennen aikojaan, kuten saippuakupla, joka puhkeaa ennen kuin sitä pääsee ihailemaan. Sen jälkeen paperin pinnalle painetusta mustekerroksesta höyrystettiin 70 nanometrin paksuisia kerroksia pulssitetulla uv-laserilla. Akatemiatutkija Pekka Koskisen ryhmän simulaatioiden mukaan grafeenin pieniä reikiä paikkaavat metalliset kultakalvot voivat esiintyä nestemäisessä olomuodossa, vaikka kalvot ovat vain atominpaksuisia. Jyväskyläläisten Markko Myllyksen, Heikki Häkkäsen, Jouko Korppi-Tommolan ja Jussi Timosen lisäksi kehitystyössä olivat mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kaj Backfolk ja Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksen Petri Sirviö. Kun mustekerroksen paksuuskartta yhdistettiin paperin pintatopografiAineella on uusi, aiemmin tuntematon olomuoto: yhden atomikerroksen paksuinen, täysin kaksiulotteinen neste. Jännitysmomentin muodostaa se, että simulaatioiden mukaan lättänä neste on melko haurasta
VTT painoi huumetestin paperille Pohjoisen Euroopan ilmasto lämpeni viime jääkauden jälkeen nopeammin kuin on luultu. Hinta on korkeampi kuin raakaöljystä tällä hetkellä saatavan materiaalin hinta, mutta huomattavasti kilpailukykyisempi kuin muilla vastaavilla biopohjaisilla reiteillä. Asian osoittivat Helsingin yliopiston tutkijat, jotka hyödynsivät uutta muinaisten ilmastojen tutkimusmenetelmää. Menetelmän etuja ovat myös testialustana käytettävän paperin kertakäyttöisyys ja muotoiltavuus. Tutkimuksen tavoitteena on, että puupohjaisilla kemikaaleilla voidaan korvata öljyä esimerkiksi muoveissa, polttoaineissa, lääkkeissä ja maaleissa. Puhtaita teollisuuskemikaaleja puubiomassasta kaasuttamalla. ”Vuonna 2010 näytimme, että VTT:n menetelmä toimii hemoglobiinin määrittämiseen. Jatkotyössä halusimme osoittaa, että se toimii myös haastavampien testien massatuotannossa”, kertoo johtava tutkija Tomi Erho, jonka mukaan pienikokoinen morfiiniyhdiste asettaa suuret vaatimukset testin määritystarkkuudelle. 34 4/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ilmasto lämpeni nopeasti jääkauden jälkeen Ryan Hodnett Suomen kesät olivat muutamia tuhansia vuosia sitten huomattavasti helteisempiä kuin nykyisin. Helsinkiläistutkimuksen mukaan lämpeneminen käynnistyi selvästi rivakammin ja kesistä tuli nopeasti parin asteen verran luultua kuumempia. Testissä hyödynnetään morfiinin tunnistusmolekyyleinä vasta-aineita, jotka on myös kehitetty VTT:ssä. Sama on edessä ehkä jo lähitulevaisuudessa. Tieto siitä, kuinka jääkauden kylmät olot kääntyivät lämpimiksi, on tärkeä nykyisille ilmastonmuutoksen tutkijoille. VTT on kehittänyt paperille painetun morfiinitestin. Tähän asti on oletettu ilmaston alkaneen lämmetä noin 11 700 vuotta sitten ja kesälämpötilojen olleen korkeimmillaan 9 000–5 000 vuotta sitten. Siinä kartoitetaan järvien pohjakerrostumissa säilyvien vesikasvien jäänteet ja selvitetään kerrostumien ikä radiohiiliajoituksella. ”Tulevaisuudessa uusi menetelmä tarjoaa mahdollisuuden analysoida myös muita huumeita ja lääkeaineita yhtä aikaa samasta näytteestä”, Erho lupaa. Tulevaisuudessa ilmaston ennustetaan lämpenevän etenkin pohjoisilla alueilla, millä on mittavia vaikutuksia erilaisiin ekosysteemeihin. VTT:n kehittämä menetelmä perustuu puubiomassan kaasutuksen, Fischer-Tropsch-synteesin ja aromatisoinnin yhdistämiseen. Testillä saadaan nopeasti selville morfiinin esiintyminen näytteessä. Pikatestien valmistaminen painotekniikalla mahdollistaa suuret tuotantovolyymit ja edulliset tuotantokustannukset. Reilut 85 prosenttia erotetusta bentseenistä oli yli 90-prosenttista ja noin puolet erotetusta tolueenista puhtausasteeltaan 70-prosenttista. Bentseeniä ja tolueenia voidaan kuitenkin hyödyntää myös erikoistuneempien yhdisteiden, kuten parasetamolin valmistukseen. Prosessia voidaan soveltaa biopohjaisten kemikaalien tuotantoon. Kehitystyö jatkuu suuremmassa mittakaavassa VTT:n Bioruukkipilotointiyksikössä Espoossa. Puubiomassa voidaan muuntaa onnistuneesti puhtaiksi BTX-kemikaaleiksi eli bentseeniksi, tolueeniksi ja ksyleeniksi, osoittaa VTT:n tutkimus. Testiä voidaan käyttää esimerkiksi työpaikkojen ja liikennevalvonnan huumetestauksessa. Puhtaiden BTX-jakeiden alustavaksi litrahinnaksi laskettiin 1,4 euroa
Tillin mukaan värin merkitys on selvä. Lintujen ja ihmisten musisointi kumpuaa samasta lähteestä. Tutkimus osoitti, että kahden tunnin mittaisen konsertin soittaminen panee muusikoilla vauhtia myös useisiin dopamiiniaineenvaihduntaan, oppimiseen ja muistiin vaikuttaviin geeneihin. Samat geenit ovat toiminnassa myös linnuilla, kun ne esittävät omaa konserttiaan. Evira ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, joka nykyisin on osa Luonnonvarakeskusta, käynnistivät tutkimuksen marraskuussa 2012. Tämä selvisi Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Sibelius-akatemian yhteistutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä. ”Hyönteiset karttavat punaisia kasveja, koska punalehtiset tai muuten hyvin tummat lajikkeet ilmeisesti sisältävät hyönteisille vahingollisia aineita. Konsertointi sai muusikoilla aktiivisiksi myös solujen kalsiumtasapainosta vastaavat geenit, jotka säätelevät kuuloaistinsolujen ja aivojen hermosolujen välistä viestintää. kimpusta. Ammattimuusikoilla soittamisen on ennestään tiedetty edellyttävän monimutkaista aivotoimintaa, jossa yhdistyvät musikaalisuus, lapsesta Talvivaaran kalat vielä puhtaita Talvivaaran kaivoksen alapuolisissa vesissä elävistä kaloista ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt poikkeavia määriä raskasmetalleja, kertoo tuore tutkimus. Kun ammattimuusikko soittaa, hänellä aktivoituvat samat geenit, jotka saavat laululinnut livertämään. Lisäksi torjuntaan sallittujen kemikaalien määrä kutistuu jatkuvasti. Eviran mukaan on mahdollista, että raskasmetallit kertyvät kalojen elimistöön hitaasti pitkän ajan kuluessa. Hankkeessa on siitä lähtien seurattu kaivosalueen jätevesien vaikutusta kalojen kudoksiin sekä kudoksiin kertyviä raskasmetallipitoisuuksia. Väri vaikuttaa siihen, kuinka kasvit selviävät tuhoojahyönteisistä, jotka syövät niitä ja välittävät niihin viruksia, bakteereita ja sieniä. Näin sanoo Eviran kasvinterveysyksikössä työskentelevä tarkastaja Kim Tilli, joka tutki aihetta gradutyössään. Sen sijaan konsertoiminen hiljensi hermosolujen rappeutumiseen vaikuttavia geenejä. Tutkimuksen aineistona oli 20 muusikkoa Tapiola Sinfoniettasta ja Sibelius-akatemiasta. 35 4/2015 KEMIA Mitä tummempi kasvi, sitä huonommin se maistuu tuhohyönteisille. Ötökät vieroksuvat etenkin punaista. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä tuhoojatorjunnassa halutaan vähentää koko EU-alueella. Oikea väri karkottaa tuhohyönteiset. Musiikilla ja lintujen laululla näyttää siten olevan yhteinen kehityshistoriallinen alkuperä. Haitallisten aineiden kertymistä kaloihin seurataan edelleen. Värin valinnasta voi tulla vaihtoehto kasvintuhoojien kemialliselle torjunnalle. Vaaleita kasveja voitaisiin puolestaan käyttää houkuttimina, joiden avulla tuhohyönteiset pidettäisiin poissa varsinaisten satokasvien Scanstockphoto Muusikot ja laululinnut ammentavat samoista geeneistä Scanstockphoto saakka jatkunut harjoittelu, lihastyö, yhteissoitto ja musiikin tulkinta. Lajikkeissa voi siis olla valmiiksi sisäänrakennettuna kasvin oma luonnollinen hyönteistorjunta”, Tilli sanoo. Geenit SNCA, FOS ja DUSP1 täydessä toiminnassa. Kalanäytteitä on kerätty neljään otteeseen
Uusi tehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, mikä tarkoittaa 4,1 miljoonan kuution lisäystä puun käytössä Äänekoskella. Nyt Elastopolissa on käynnissä sellumuovikomposiitin pilottivalmistus. Myös selluvalmistuksen sivutuotteet ovat Metsä Fibrelle merkittävä bisnes. Äänekoskesta rakennetaan biotuotekaupunkia Äänekoskelle nouseva biotuotetehdas haluaa toimia kasvualustana muillekin alan yrityksille. Maija Pohjakallio Äänekoskelle pystytetään biotuotetehdas, josta tulee Suomen metsäteollisuuden historian suurin satsaus. Lietteet ohjattaisiin tehdasalueelle kaavailtavaan mädättämöön, josta niistä tehtäisiin biokaasua ja lannoitteita. Uusi tehdas kasvattaa sivutuotteiden osuutta. Puun kuoren kaasutuksessa muodostuvalla tuotekaasulla on tarkoitus korvata 45 000 tonnia raskasta polttoöljyä vuodessa. Kymmenesosa yhtiön 1,3 miljardin liikevaihdosta vuonna 2014 tuli mäntyöljystä, tärpätistä ja bioenergiatuotteista, joita ovat kuori ja puru sekä soodakattilan ylijäämäenergia. Siinä tarkoituksessa yhtiö järjesti viime vuonna kilpailut nimeltä Biotuoteja Bioketju-kasvupolku. 36 4/2015 KEMIA ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Esimerkiksi puunhankintaan tarvitaan lisää 200 uutta korjuukoneketjua. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Metsä Fibr e Oy Havainnekuva biotuotetehtaasta, joka käynnistyy Äänekosken komeissa maisemissa vuonna 2017.. Pohja suunnitelmalle on vankka, sillä sellutehtaan lähiekosysteemissä toimivat jo nykyisin muun muassa CP Kelcon tehdas, joka jalostaa sellusta karboksimetyyliselluloosaa, sekä Metsä Board, Specialty Minerals, Äänevoima ja Valio. Biotuotetehtaan on tarkoitus startata vuonna 2017. Myös ligniini on määrä erottaa omaksi jakeekseen hyödynnettäväksi esimerkiksi liimoissa, komposiiteissa tai muissa kemian tuotteissa. Sarjojen voittajiksi selviytyivät kaarinalainen MetGen Oy, joka kehittää ja valmistaa entsyymejä, ja nokialainen Mikon Metsäpalvelu Oy, joka on erikoistunut metsänmittaus-, laadunseurantaja työnjohtopalveluihin. Yritys on kehittänyt luonnonkuitukomposiittimateriaaleja, joista voitaisiin tehdä vaikkapa kitaroita tai autonosia. Biotuotteiden verkosto Hankkeen myötä Äänekoskesta on määrä tehdä kokonainen bioalan keskittymä. ”Tavoitteena on kerätä uuden sellutehtaamme yhteyteen yrityksiä, jotka voivat jotenkin hyötyä siitä, ja muodostaa monipuolinen rinnakkaistuotteita jalostava biotuoteyritysten ekosysteemi”, kertoo Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn. Sen jälkeen paikkakunnalla kolme vuosikymmentä toiminut vanha sellutehdas puretaan. Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. Metsä Fibre teki 1,2 miljardin euron investointipäätöksensä huhtikuussa. Havusellusta tehdään muun muassa kartonkia, jota tarvitaan yhä enemmän etenkin pakkauksiin. Uusia kumppaneita Metsä Fibre etsii aktiivisesti. Potentiaalinen kumppani on myös kehitysyhtiö Elastopoli Oy Sastamalasta. Yhtiö suunnittelee käynnistävänsä rikkihapon ja metanolin tuotannon, jossa hyödynnetään tehtaan hajukaasuja. Yhtiön keskeinen peruste investoinnille on havusellun kysynnän maailmanlaajuinen kasvu. Jos testituotanto sujuu, tehtaan mahdollinen sijaintipaikka on Äänekoski. Elastopolin keksintö lähti liikkeelle Aalto-yliopistossa vuonna 2007 tehdystä diplomityöstä, jossa testattiin muovin ja sellun yhdistämistä märkänä, mikä tuolloin oli uusi ajatus
Eniten Widdowsonia kiinnosti kuitenkin ihmisen biokemia. Cambridgeen palattuaan Widdowson siirtyi kokonaan lasten ravitsemuksen tutkijaksi ja selvitti muun muassa maitovalmisteiden vaikutusta vauvan kehon rasvoihin sekä alhaisen syntymäpainon merkitystä lapsen kehitykselle. sisko.loikkanen@yle.fi Yksityiselämässään Elsie Widdowson oli innokas puutarhuri, joka keräsi keittiönsä antimet pääasiassa omasta pihastaan.. Kaksikon vuonna 1940 julkaisemasta The Chemical Composition of Foods -kirjasta tuli alan perusteos, josta vuosikymmenten varrella otettiin useita uusintapainoksia. Tarmokkaan tutkijan tieteellisen uran viimeinen etappi oli eläkevuosien työ Cambridgen yliopistollisen sairaalan palveluksessa oman tutkimuslaboratorion vetäjänä. Cambridgen yliopiston tutkija ja hänen kollegansa Robert McCance olivat ryhtyneet itse koekaniineiksi päätettyään tutkia strontiumin imeytymistä. Heidän ensimmäisiä yhteisiä tutkimusaiheitaan olivat suolavajauksen vaikutukset sekä raudan imeytyminen ja eritys elimistössä. Ruoka kortilla Cambridgen yliopistoon siirtynyt parivaljakko sai maailmansodan sytyttyä uuden tutkimusaiheen. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Orpokotien lapsia tutkinut Widdowson sai selville, että jopa hyvin ravitut lapset kasvavat stressaavassa ympäristössä normaalia hitaammin. Niinpä hän siirtyi tutkimaan aihetta Courtauld-instituuttiin, jossa syntyi muun muassa tutkimus virtsan ja seerumin proteiineista munuaistulehduksessa. Sodan jälkeen kaksikko kutsuttiin Saksaan perehtymään väestön aliravitsemukseen. Elsie Widdowsonin ura alkoi omenoista Ravitsemuskemian pioneeri Elsie Widdowson ei pelännyt käyttää itseään tutkimustensa koekaniinina. Tieteellisten tulosten lisäksi tutkimuksen konkreettinen seuraus oli muun muassa se, että Britanniassa alettiin lisätä jauhoihin kalsiumkarbonaattia ehkäisemään kansalaisten kalsiuminpuutetta, jonka maitopula oli aiheuttanut. Viis myrkytyksestä, olihan nyt selvitetty, että elimistö vapauttaa strontiumia varsin hitaasti ja että 90 prosenttia siitä erittyy munuaisten kautta eikä suolen. Sarja päättyy tähän. Sisko Loikkanen Vähältä piti! Kun ankarat kivut vihdoin hellittivät ja vaarallisiin lukemiin kohonnut kuume hieman laski, tutkija Elsie Widdowson (1906–2000) nousi ripeästi tautivuoteeltaan. Ison-Britannian Surreyssä syntynyt Widdowson oli valmistunut Lontoon Imperial Collegesta vuonna 1928 ja väitellyt tohtoriksi kolme vuotta myöhemmin. Jälleen itseään koehenkilöinä käyttäneet tutkijat selvittivät, kuinka niukat säännöstelyannokset täyttivät elimistön ravinnontarpeen. 37 4/2015 KEMIA Naiset ja kemia Sarjassa on kerrottu merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa. Väitöstyössään hän kehitti menetelmän omenan hiilihydraattien analysointiin. Kohtaaminen käynnisti ravitsemustutkimuksen pioneerien pitkän ja hedelmällisen yhteistyön. Robert McCanceen Widdowson tutustui Lontoon King’s Collegen sairaalan keittiössä, jonne hän päätyi hankkiessaan ravitsemusalan lisäkoulutusta. Menetelmällä tärkkelys, hemiselluloosa, sukroosi, fruktoosi ja glukoosi saatiin erotettua ja pitoisuudet määritettyä omenan kasvun eri vaiheissa ja varastoinnin aikana. Huonoksi onneksi viimeinen suoneen ruiskutettu strontiumlaktaattiannos oli bakteerien saastuttama ja vei kaksikon lähes kuoleman kieliin
Kuluvan vuoden kauppasopimus edellyttää viennin kasvavan pitkälti yli sadan milj. HIILIJALANJÄLJELLE on kehitetty laskentamenetelmiä. Joukko yrityksiä on päättänyt kokeilla kemikaalijalanjäljen laskemista, kerrottiin seminaarissa, johon hiljattain osallistuin. Kuinka on mahdollista laskea tuotteista jotakin järjellistä, kun aineita on kymmeniätuhansia ja niiden käyttötapoja lukematon määrä. Vesijalanjäljessä otetaan huomioon vedenkäytön suorat ja epäsuorat tekijät. Kemian alan yrityksillä aineet ovat kirjoissa ja kansissa muutenkin. markkaan, mikä osoittaa 19,8 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kemikaalijalanjälki on käytännössä yrityskohtainen indikaattori, jolla voidaan säännöllisesti tarkistaa edistysaskeleet. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Paljonko kotoa löytyy kemikaalikuormaa, mitä voisi vaihtaa tai mistä voisi luopua. Aquaelectronica on ensimmäinen alallaan Neuvostoliittoon perustetuista yhteisyrityksistä. Vedenkulutustamme voidaan arvioida vesijalanjäljellä. markan. Leningradin vesilaitoksen Lenvodokanalin asiantuntijaryhmän kolmipäiväinen vierailu Suomeen pääjohtaja Feliks Karmazinovin johdolla marraskuun lopulla on kantanut hedelmää. Kemikaalijalanjäljen avulla on tarkoitus analysoida ja kehittää toimintaansa. Näin ollen sopimus merkitsee tärkeää askelta neuvostoliittolaisten jätevedenpuhdistamojen modernisoinnissa. EI SIIS huono juttu ollenkaan, kunhan vain eri yritysten lukuja ei ryhdytä vertailemaan keskenään, ne kun eivät ole vertailukelpoisia. Kesäkuussa 2015 lanseerataan käyttöön kemikaalijalanjälki. Kemikaalien jalanjäljillä. Lenvodokanal ja FF-Elektroniikka Fredriksson ovat 13.3.1990 allekirjoittaneet sopimuksen Aquaelectronica-nimisen yhteisyrityksen perustamisesta. Omalla kohdallani pisteitä saattaisi ropista tiedottamisosiosta. Yhdistyksen jäsenyritysten kotimaan kokonaismyynti nousi 762 milj. Aquaelectronican tarkoitus on kehittää ja markkinoida vedenkäsittelyyn liittyvää teknologiaa, automaatiolaitteita sekä ohjelmistoja, joita käytetään kaupunkien, taajamien ja teollisuuslaitosten prosessien automatisointiin sekä Neuvostoliitossa että kolmansissa maissa. Kemikaalijalanjäljen pilottilaskuri sisältää parisenkymmentä kysymystä, jotka keskittyvät neljään pääteemaan: johtamiseen, inventointiin, toimenpiteisiin ja tiedottamiseen. Myös henkilökohtainen kemikaalilaskuri olisi mielenkiintoinen työkalu. Referenssilaitos valmistuu syksyllä 1990. Esineitä ja kappaletavaraa valmistavilla firmoilla taas ei ole tietoa siitä, mitä mahdollisesti haitallisia aineita tuote sisältää ja kuinka paljon. Hiilijalanjäljessä keskitytään kasvihuonekaasuihin ja niitä synnyttäviin tekijöihin, joita tuotteeseen tai palveluun liittyy. 38 4/2015 KEMIA NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Myös kotimaan myynti kehittyi varsin tyydyttävästi. Suurin ostajamaa oli edelleen Ruotsi ja seuraavina Neuvostoliitto ja Tanska. Viennin arvo oli 95 milj. Varsinkin Neuvostoliiton viennillä on mitä parhaimmat kehitysedellytykset. KEMIAN AMMATTILAISTA melkein huimaa. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kemia-Kemi 5/1980 Teknokemian vienti kasvoi 78 prosenttia Kemia-Kemi 5/1990 Jätevedenpuhdistamoja Neuvostoliittoon suomalaisvoimin Teknokemian valmisteiden vienti kasvoi viime vuonna 78 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ilmenee Teknokemian Yhdistyksen myyntitilastosta. Tuottamiemme jätteiden määrälle on mahdollista laskea jätejalanjälki. Yritys voisi esimerkiksi valita, missä järjestyksessä se korvaa haitallisia aineita vähemmän haitallisilla tai poistaa niitä käytöstä kokonaan. Noususuunta näyttää jatkuvan, sillä loppuvuoden kasvu oli kokonaista 99 %. Saisikohan blogista bonuspisteitä. Perustettu yhteisyritys rakentaa Terijoelle referenssilaitoksen, jota käytetään vastaavien laitosten markkinoinnissa muualle Neuvostoliittoon. Tuonnin osuus kotimaan myynnistä laski edellisen vuoden 38,3 prosentista 37,7 prosenttiin. markkaa
Paista toiset 30 minuuttia. Mustapippurin tulisuus johtuu sen sisältämästä piperiinistä. Pilko sipulit ja porkkanat. Pane astia puoleksi tunniksi 250-asteiseen uuniin ilman kantta. Eri lihalaaduista paistiin saadaan moninaisia makuja, ja luuytimen rasva tuo ruokaan täyteläisyyttä. eilaha@elisanet.fi timo.tuomi@welho.com Karjalanpaisti tarjotaan perunamuhennoksen tai keitettyjen perunoiden kera. Lisää vettä mutta vain vähän. Molemmissa pippureissa on myös erilaisia terpeeniyhdisteitä. Karjalassa oli tapana panna paisti muhimaan uuniin ja lähteä sitten peltotöihin. Lauantaisin hyödynnettiin leivonnan jälkeen uunin jälkilämpö, jolloin paisti oli kypsää sunnuntaiaamuna. Karjalanpaistin valmistaminen ei vaadi keittiömestarin taitoja mutta aikaa senkin edestä. Karamellisoituminen on reaktioiden vyöry, jossa yhdestä molekyylistä syntyy kuumuuden vaikutuksesta satoja pieniä pilkkoutumistuotteita. Kun lihat ovat aluksi avonaisessa astiassa, niiden kudokset sulkeutuvat, eivätkä lihasnesteet pääse värjäämään lientä. 39 4/2015 KEMIA Kuvat: Anna Jaskari Karjalanpaisti pitää pintansa suosituimpien ruokien listalla. Sotien jälkeen paisti levisi evakkojen matkassa koko maahan, ja ruuan nimeen lisättiin määreeksi karjala. Lisää tarvittaessa vettä ja painele päällimmäisiä lihoja liemeen. Vaihda vesi välillä. Paisti tuli Karjalasta KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ. Maillardin reaktion seurauksena muodostuu myös aromiyhdisteitä, koska lihan ja liemen pinnan lämpötila nousee. Laakeri on ikivihreä puu, jolla on vahapintaiset lehdet. Aromiaineiden muodostuminen ja lihan mureutuminen jatkuu hitaan kypsennyksen aikana, jolloin paisti saa umamin täyteläisen maun. Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä. Äidin karjalanpaisti 400 g sian etuselkää tai lapaa 400 g naudan kulmatai ulkopaistia 200 g lampaan etuselkää luineen 1 vasikanmunuainen 2 sipulia 20 maustepippuria 20 mustapippuria 3 laakerinlehteä 2 porkkanaa 3 tl suolaa vettä Leikkaa munuainen auki ja liota sitä kylmässä vedessä, kunnes haju on raikkaan happoinen. Laita kansi päälle ja kypsennä 125 asteen lämmössä noin kolme tuntia. Pellolta palattua ruoka oli valmis. Lisää kiehuvaa vettä sen verran, että lihat juuri peittyvät. Lehtien miedoista aromeista suurin osa on eukalyptolia, jota käytetään myös hajusteissa ja suuvesissä. Luuydin sisältää paljon kertatyydyttämätöntä rasvaa sekä erilaisia kivennäisja hivenaineita. Laita luiset lihat uuniastian pohjalle ja niiden päälle muut aineet kerroksittain, sianliha päällimmäiseksi. Lisukkeiksi sopivat hapan etikkapunajuuri tai suolakurkku. Menestyksen syy piilee lihan onnistuneessa valmistustavassa. Maustepippuri – joka todellisuudessa on myrttikasvin hedelmä – eroaa oikeista pippureista siten, että sen aromit ovat miedompia ja ominaismaku tulee fenoliyhdisteisiin kuuluvasta tymolista. Poista laakerinlehdet ennen tarjoilua. Pitkän kypsymisajan ansiosta sipulin varastohiilihydraatit hajoavat makeiksi sokereiksi ja lopulta karamellisoituvat. Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi Paistiksi kutsuttua perinneruokaa tehtiin Karjalassa niistä lihoista, joita kulloinkin sattui olemaan käytettävissä. Leikkaa munuainen ja lihat kuutioiksi. Kääntele lihat ja nosta ruskistumattomat palat pintaan
Siellä tehtiin 1960-luvun puolivälistä lähtien neljän vuosikymmenen ajan alkeishiukkaskokeita ja materiaalitutkimuksia, jotka poikivat muun muassa fysiikan Nobeleita. Lyhenteet viittaavat rakennuksen alkuperäiseen nimeen ja tarkoitukseen, Stanfordin yliopiston lineaarikiihdytinkeskukseen. Sen avulla voidaan seurata reaaliajassa kemiallista reaktiota molekyylien ja atomien tasolla. Graalin malja Tätä nykyä Slac-laboratorion huippuosaamisen Graalin malja on maailman ensimmäinen kovaa röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser LCLS (Linac Coherent Light Source). SLAC. LCLS:n synnyttämät ultralyhyet RÖNTGENLASER avaa ikkunan kemialliseen reaktioon Kalifornialaisen Slaclaboratorion ylpeys on maailman tehokkain röntgenlaser, joka toimii myös jättiläismäisenä mikroskooppina. 40 4/2015 KEMIA Jarmo Wallenius San Franciscosta etelään kohti San Josea johtava valtatie 280 ylittää reitin puolivälissä yllättäen maailman pisimmän rakennuksen. Piilaakson sydämessä sijaitseva yli kolmen kilometrin mittainen viivasuora maamerkki on Yhdysvaltain kansallinen kiihdytinlaboratorio Slac, tarkemmin sanottuna sen lineaarikiihdytin Linac
Samalla ne ovat miljoona kertaa lääketieteessä käytettyjä röntgensäteitä kirkkaampia. Tutkijat etsivät Bergmannin mukaan vastauksia moniin kiinnostaviin kysymyksiin. Röntgenlaserin sädettä voidaan ohjailla ja jakaa peilien ja timanttikiteiden avulla usealle asemalle samanaikaisesti. ”Lyhyet ultranopeat pulssit ja LCLS:n erotuskyky mahdollistavat muun muassa sen, että kemialliset reaktiot voidaan kuvata reaaliaikaisesti atomien ja molekyylien tasolla.” Röntgendiffraktiokuvien avulla voidaan tarkastella myös eläviä viruksia, bakteereita, proteiineja, uusien lääkevalmisteiden proteiinisia reseptoreita, soluja ja vaikkapa fotosynteesin tapahtumia. Tällöin muodostuu hiilidioksidimolekyyleja, mutta hitaammin ja vähemmän kuin on otaksuttu. Säteilyn aallonpituus voidaan kutistaa jopa 0,15 nanometrin suuruiseksi ja koko säteilyn teho kohdistaa alle 10 nanometrin kokoiseen kohteeseen. Kansainvälinen tutkijaryhmä on hyödyntänyt laitteistoa kuvatessaan elävän syanobakteerin yksittäisiä soluja. Röntgentutkimusta synkrotronisäteilyn avulla vuodesta 1974. ”Silloin haluttiin kartoittaa muun muassa jalokaasu neonin elektroniverhoa ja tunkeutua sen ytimeen”, Kao muistelee. Myös LCLS:ltä on anottava tutkimusaikaa tarkasti perustellen. Miten paljon syntyy stabiileja hiilidioksidimolekyyleja ja miten elektroniverhon rakenne muuttuu, kun hiilimonoksidimolekyylit pähkäilevät kiinnittymistään takaisin rutenium-metallin pinnalle. • Toiminta laajentunut alkeishiukkastutkimuksesta kemian, biologian, lääketieteen, materiaalitieteen ja ympäristötieteen tutkimukseen. Valtaosa tutkimuksista käsitteli atomeja, molekyyleja ja optiikan ongelmia. ”Slacin voi rinnastaa paitsi perinteisiin kiihdytinlaboratorioihin myös tähtitieteellisiin hankkeisiin”, sanoo laitoksen optisen lasertiimin vetäjä Bill White. Myös fysiikan rooli näkyy yhä vahvasti. Kuvantamisen seurauksena tutkitSlac-laboratorio • Aloitti vuonna 1962 kiihdytinlaboratoriona. Pulsseja tuotetaan sekunnissa noin sata, ja jokaisessa pulssissa on 5–10 miljardia fotonia. Tutkimussuunnitelmista hyväksytään ja toteutetaan Whiten mukaan noin 20 prosenttia. 41 4/2015 KEMIA röntgensädepulssit eli femtosekuntipulssit ovat miljardi kertaa kirkkaampia kuin aiempien sukupolvien laserpulssit. Nykyään tutkimussuunnitelmien kärkeä ovat biologiaan, kemiaan, erilaisiin pehmeisiin ja koviin materiaaleihin sekä aineen ja avaruuden ääriolosuhteiden sietokykyyn keskittyvät projektit. Kohti kovia säteitä Slacin johtaja Chi-Chang Kao kertoo olevansa tyytyväinen LCLS:n viiteen ensimmäiseen käyttövuoteen. Myös 3 400 kansainvälistä tutkijaa hyödyntää vuosittain Slacin tarjoamia tiloja ja välineitä. Laserin femtosekunnin – eli tuhannesbiljoonasosasekunnin – mittaisissa sädepulsseissa on yhtä paljon tehoa kuin ison valtion kantaverkossa eli noin 10 gigawattia. Vakituisia työntekijöitä 1 700, lisäksi 200 postdoc-tutkijaa ja opiskelijaa. tava näyte tavallisesti tuhoutuu, mutta ultralyhyiden ja nopeiden energeettisten pulssien ansiosta reaktioista voidaan tehdä ”röntgensäde-elokuvia”. • Vuosibudjetti 350 miljoonaa dollaria. Kun laite syksyllä 2009 käynnistyi, koeasemia oli vain yksi. Koeasemia on kahdessa erillisessä tutkimushallissa jo kuusi. Laboratorion ylpeydenaihe, kovia röntgensäteitä tuottava vapaaelektronilaser koeasemineen sijaitsee kiihdyttimen itäpäässä. ”Lisäksi maailman tehokkain röntgenlaser on myös jättiläismäinen mikroskooppi”, kertoo Slacin asiantuntija Uwe Bergmann. • Vuonna 1972 valmistunutta elektronien varastointirengasta Spearia ja synkrotronisäteilyn valolähdettä SSRL:ää on hyödynnetty kokeissa, jotka ovat johtaneet fysiikan Nobelin palkintoihin vuosina 1976, 1990 ja 1995 ja kemian Nobeleihin vuosina 2006, 2009 ja 2012. Tutkimusten tasosta kertoo, että kolmannes niistä on julkaistu Naturen, Sciencen, PNASin ja PRL:n kaltaisissa luonnontieteen eturivin julkaisuissa. LCLS:n röntgensäteillä tehdään muun muassa tutkimusta, jossa selvitetään hiilimonoksidimolekyylien ja happiatomien käyttäytymistä autojen katalysaattoreistakin tutun ruteniumalkuaineisen pinnoitteen päällä. Jatkossa LCLS aiotaan laajentaa nykyisestä kilometrin mitastaan. Stanfordin lineaarikiihdytin Linac on maailman pisin rakennus. Reaktiotutkimusta jatketaan seuraavaksi muiden katalyyttisten aineiden ja teollisuudelle tärkeiden kemikaalien parissa. Maailman tehokkain vapaaelektroneja käyttävä röntgenlaser käynnistyi vuonna 2009. Sen pituus on reilu kilometri eli kolmannes koko Linacista. Miten kemiallisia sidoksia syntyy ja katkeaa. SLAC Röntgenlaserin avulla on tuoreessa läpimurtokokeessa päästy tarkastelemaan reaaliajassa, mitä tapahtuu katalyyttisessa reaktiossa, kun COmolekyylejä irrotetaan optisella laserilla rutenium-metallin pinnalta
Legendaarinen liskolintu on puuttuva linkki dinosaurusten ja lintujen välissä, eräänlainen paleontologian Tutankhamonin hauta. Tutkija Uwe Bergmann ryhmineen on selvittänyt röntgendiffraktion ja kemiallisten analyysien avulla, että muinaissiipisillä todella oli rikkiä ja fosforia sisältävä höyhenpeite, kuten moderneillakin linnuilla. Samalla kasvatetaan röntgenlasereiden pulssien määrää nykyisestä 100 pulssista sekunnissa miljoonan pulssin sekuntinopeuteen. Facet-projektissa alkeishiukkassuihkut kiitävät kahden kilometrin matkan lineaarikiihdyttimessä. Paleontologian pyörä ja paradigma on sittemmin pyörähtänyt laboratoriossa uuteen asentoon. Yhtäläisyyksiä löytyi myös muinaisten ja nykyaikaisten eläinten luuston kuparija sinkkipitoisuuksissa. Virtahevosta liskolintuun oli vasta rakenteilla, työmaalla tehtiin kiinnostava löytö: paleoparadoxian fossiili. LCLS II:ssa olisi kaksi valolähdettä, toinen ns. pehmeää röntgensädettä varten ja toinen nykyisen kovan röntgensäteilyn tuottamista varten. Lisäksi tutkijat etsivät keinoja kutis. Slacista löydetyn paleoparadoxian iäksi mitattiin 14 miljoonaa vuotta. Tältä näytti 14 miljoonaa vuotta sitten elänyt virtahepojen esi-isä. Kun laboratorion alue vuonna 1964 Lars Engler t Stanfordin yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen tohtorikoulutettava Catherine E. Archaeopteryx on puuttuva lenkki dinosaurusten ja lintujen välissä. koko lineaarikiihdyttimen pituiseksi eli 3 200 metriin. Graves asentaa alumiinista valmistettuja optisen laservalon suodattimia röntgensäteiden kuvaamiseen tarkoitettuun pn-CC-kameraan. Uuden sukupolven kiihdytinkoetestien ja plasmatutkimusten tavoitteena on löytää ratkaisuja muun muassa entistä herkempiin ilmaisulaitteisiin. 42 4/2015 KEMIA Vuonna 1962 perustetun Slac-laboratorion ensimmäinen tieteellinen huippuhavainto ei yllättäen liittynyt mitenkään elektronien tai positronien alkeishiukkassuihkuihin, vaan paleontologiaan. Proteiineista pulsareihin Slac-keskuksessa kiihdytetään yhä elektroneja ja positroneja klystroneissa synnytettävien energeettisten mikroaaltojen avulla lähes valon nopeuteen. Synkrotronisäteilyn avulla on päästy tutkimaan 150 miljoonaa vuotta sitten elänyttä liskolintua archaeopteryxia eli muinaissiipistä. Nykyajan virtahepoa muistuttava, vesikasveja syövä nisäkäs eli Amerikan länsirannikolla Tyynen valtameren tuntumassa 10–20 miljoonaa vuotta sitten
Siellä elektronikimput etenevät slalomhiihtäjän lailla mutkitellen synnyttäen monokromaattista synkrotronisäteilyä. Niistä tosin vain murto-osa on suoraan tekemisissä perustutkimuksen ja -tieteen kanssa. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. Etelä-Koreaan rakennetun vastaavan laitteiston on määrä startata tämän vuoden aikana. Piirustuspöydillä ja suunnitelmissa on lisäksi kymmenkunta muuta röntgensäteilyä tuottavaa vapaaelektronilaseria. 43 4/2015 KEMIA Vapaaelektronilaserin toimintaperiaate esitettiin vuonna 1971. Alan tutkimuksista on jaettu tähän mennessä 20 fysiikan, kemian ja lääketieteen Nobelin palkintoa. Japanilaisen huippututkimuslaitoksen Rikenin kovan röntgensäteilyn vapaaelektronilaser Sacla käynnistyi vuonna 2012. Hampurin lähellä sijaitsevan Desy-kiihdytinlaboratorion ensimmäinen vapaaelektronilaser aloitti toimintansa vuonna 2004. Pulssit slalomhiihtäjinä taa kiihdyttimet sata kertaa nykyistä pienemmiksi. Synkrotronirengas Spearilla aikaansaaduilla röntgensäteillä tehdään niin biologian, lääketieteen kuin materiaalienkin tutkimusta. Säädettävän säteilyn aallonpituus voi ulottua mikroaalloista röntgensäteilyn alueelle riippuen elektronien nopeudesta, magneettikenttien voimakkuudesta ja undulaattorijärjestelmän pituudesta. Kuten Chi-Chang Kao sanoo, laitoksen tutkimus ulottuu nykyään ”proteiineista pulsareihin”, atomien kokoluokista ja aikaskaaloista avaruuden mittasuhteisiin ja aioneihin. Luonnontieteiden lomittumista kuvaa sekin, että Stanfordin yliopiston kampusalueelle Slacin naapureiksi on uudella vuosituhannella perustettu myös avaruushiukkasfysiikan ja kosmologian Kipac-instituutti, ultranopeita energiakäytäntöjä kartoittava Pulse-instituutti sekä erilaisiin rajapintoihin, faasien reaktioihin ja katalyyttien analysointiin keskittyvä Suncat-instituutti. jarmowallenius@hotmail.com. Hiukkaskiihdyttimiä maailmassa toimii tätä nykyä noin 30 000. Ensimmäisenä jakovuotena 1901 palkinnon sai itse Wilhelm Röntgen. Ulkoisen valolaserin avulla kimppuja vielä tiivistetään, jolloin itse itseään vahvistavasta säteilystä saadaan koherenttia ja intensiivistä. 2000-luvulla laboratorio on kuitenkin laajentanut tutkimuskenttänsä lähes kaikkiin luonnontieteisiin. Niiden avulla elektronit saadaan pujottelemaan kiihdytinputkessa ja synnyttämään koherenttia röntgensäteilyä. Röntgensäteilyn vapaaelektronilasereiden tulevaisuus näyttää lupaavalta. Vapaaelektronilaserissa lähes valon nopeuteen lineaarisesti kiihdytetyt elektronipulssit ohjataan vaihtuvaan magneettikenttäjonoon eli undulaattoriin. Häneltä on peräisin myös laitteen nimi. Esimerkiksi vuoden 2006 kemian Nobel tuli renkaalla tehdystä rna-polymeraasientsyymitutkimuksesta. Laboratorion ylpeys on myös perinteinen synkrotronisäteilylähde SSRL, joka aloitti toimintansa jo 40 vuotta sitten. Hiukkasten lineaarinen kiihdyttäminen, varastoiminen renkaisiin ja synkrotronisäteilyn tuottaminen ovat saaneet rinnalleen fotoniikan eli valotieteen. Röntgenlaserien kilpajuoksu Vaikka Kalifornian LCLS vielä onkin maailman tehokkain röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser, kilpailu kohti ultralyhyitä pulsseja ja aallonpituuksia on käynnissä. Ensimmäisen laitteen rakensi Stanfordin yliopistossa John Madey vuonna 1976. Parin vuoden kuluttua siellä käynnistyy Euroopan ensimmäinen kovan röntgensäteilyn laser, joka peittoaa kalifornialaislaitteen parillasadalla metrillä myös rakennuksen pituudessa. Suurinta osaa hyödynnetään erilaisissa sovelluksissa, kuten kuvantamisessa ja sädehoidoissa. Tutkimusstrategia on samalla muuttunut. Brad Plummer/SLAC LCLS:n runsaat 100 metriä pitkässä magneettijärjestelmässä on 33 undulaattoria. Myös sveitsiläiseen Paul Scherrer -instituuttiin rakennetaan omaa laitetta. Ensimmäinen röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser valmistui saksalaiseen Desy-laboratorioon vuonna 2004
Teurastamon alueella Helsingin Sörnäisissä on elokuusta 2014 toiminut laillinen, kaupallisen mittakaavan viinatislaamo – yli sadan vuoden tauon jälkeen. Erilaisten aluetukien vuoksi Helsinki Distilling Companyn olisi ollut perusteltua asettua Kehä kolmosen ulkopuolelle, mutta yrityksen kolmen perustajaosakkaan mielestä pääkaupunki ansaitsi taas oman viinatislaamonsa. Kieltolain (1919–1932) aikaan tislaaminen ei ollut mahdollista, ja pitkään sen jälkeenkin toimintalupien saaminen oli vaikeaa. Rukiin osuus on 70 prosenttia ja ohran 30 prosenttia. Toimialajohtaja Timo Kuorehjärven mukaan lahtelaisyritys valmisti viime vuonna noin 40 000 litraa tynnyröitävää viskitislettä. Kun tynnyrin yläkorkit ovat auki, osa alkoholista haihtuu ja tynnyriin virtaa ilmaa, jolloin juoman maku pehmenee. Konjakin tapaan myös viskistä luovutetaan siivu taivaallisille siipiolennoille. Maisterista mestariksi Suomessa toimii tätä nykyä viitisentoista luvallista pientislaamoa. Lisäksi laitteistoon ja valmisteisiin sitoutuu huomattava pääoma. suurin on ravintolaja panimotoimintaa harjoittavan Teerenpelin tislaamo Lahdessa. ”Työ on kovaa mutta palkitsevaa”, Mikko Mykkänen kertoo.. Teurastamon tislaamossa on käysissa tammitynnyreissä ja vanhoissa sherrytynnyreissä. Se edellyttää mäskäyksen tekemistä hyvin tarkasti ja usein myös entsyymien lisäystä. Tislaamomestari on myös filosofian maisteri, joka vietti vuosikymmenen julkishallinnossa ennen kuin hankki alkoholintuotannon ammattitutkinnon. 44 4/2015 KEMIA Teksti ja kuvat: Lauri Lehtinen Siinä se nyt muhii, aito stadilainen viski. Yrityksen erikoisuutena onkin amerikkalaistyyppinen kolonnitislattu ruisviski. Helsinkiläistislaamon raakaaineena on kotimainen vilja. Jalo neste kerää itseensä aromeja ja väriä ranskalaisissa ja amerikkalaiViski kypsyy Helsingissä Pienpanimoiden rinnalle on alkanut syntyä myös tislaamoja hyödyntämään suomalaisviljaa. ”Juomaa on kypsytettävä vähintään kolme vuotta, jotta sitä saa kutsua viskiksi”, kertoo tislaamomestari Mikko Mykkänen. Suomessa juoma on vähemmän tunnettu kuin pääosin maissista valmistettu amerikkalainen bourbon tai Skotlannin ja Irlannin viskit. Pienen tislaamon on luotettava korkeaan laatuun, sillä tuotelitraan sisältyvän työn osuus kohoaa suureksi. Helsingin vanhan teurastuslaitoksen uumenissa kypsytellään kotimaista ruisviskiä. Käytännön kokemusta on karttunut saksalaisissa ja brittiläisissä viskija ginitislaamoissa. Niistä Tislaamomestari uurastaa ajoittain otsa ja pusero märkänä. ”Mäskäysja käymistankkien lisäksi on hankittava muun muassa tislain”, Mikko Mykkänen muistuttaa. Syntyvää pientä hävikkiä kutsutaan ”enkelten osuudeksi”. Pientislaamojen tuotannossa saanto on 300–350 litraa mallastonnilta, kun se suurissa teollisuuslaitoksissa ylittää 400 litraa
Panostislauksen päätteeksi tasainen lirinä loppuu, ja tisleen viimeiset tipat putoavat talteen. Myös suomalaiset pontikankeittäjät ovat pitäneet pannuissaan ainakin kuparihattua. Muutoin raaka-aineemme ovat kokonaan kotimaisia”, Mykkänen kertoo. Ensimmäiset mitalit Teurastamon tislaamon viskejä ei voida vielä arvostella, sillä niiden kypsytys on vasta alullaan. Tislaaminen merkitään tislauspöytäkirjaan, ja tilojen valvonnan ja lukituksen on oltava kunnossa. Viranomaiset tarkastavat tuotantotavat ja -määrät. Kelloja voi ohittaa niitä avaamalla ja näin vaikuttaa lopputuotteen väkevyyteen ja makuun. Helsingin tislaamossa on kuparipannun lisäksi kuparinen kellopohjakolonni. 45 4/2015 KEMIA tössä 300 litran panostislain, mutta tulossa on myös kuutiometrin pannu. Kupariset pannut Perinteisten viinatislaamojen metallimateriaalina käytetään kuparia. Tarkempiin mittauksiin käytetään ostettuja laboratoriopalveluita.. Tunnetuin vastaava omenaviina on Normandiassa valmistettava calvados. 300-litraisen kuparipannun ja kuparisen kellopohjakolonnin välissä on infuusiotankki, jonne esimerkiksi ginin mausteet sijoitetaan. ”Myös ginimme on premium-luokan tuote. Oheislaitteet, asennus kiinteine putkituksineen ja muut kulut nostavat investoinnin puoleen miljoonaan. Juomat ovat kuitenkin jo osallistuneet kilpailuihin, joissa arvioidaan kypsyttämättömän raakatisleen makua ja tuoksua. Sen sijaan juoman ominaisaromi syntyy infuusoriin sijoitetuista mausteista tislauksen aikana. Siihen on käytetty erikoisuutena puolukkaa ja joitakin ulkomaisia marjoja, yrttejä ja mausteita. Todennäköisesti se toimii myös katalyyttinä vähentäen sikonaeli finkkeliöljyjen määrää tisleessä. ”Tämä on kovaa työtä, mutta hauskaa ja monipuolista. Työtahti tislaamossa on rivakka. Nimeä ei kuitenkaan saa käyttää juomista, jotka tuotetaan tarkoin rajatun alueen ulkopuolella. Sellainen maksaa noin satatuhatta euroa. Mykkänen suunnitteleekin palkkaavansa syksyllä kisällin, jotta kokeiLoppusilauksen viskille antaa tammitynnyri, josta juoma imee itseensä yksilöllisen maun. Tuloksena oli kultaa sekä Helsingistä että Berliinistä. Samoin konjakinja calvadoksentislaajat käyttävät työstettävyydeltään ja lämmönjohtokyvyltään erinomaista metallia. Bisneksen kannalta gini ja omenaviina Helsinki Applejack ovat yritykselle hyviä tukijalkoja, sillä niistä syntyy kassavirtaa nopeammin kuin viskistä. Kauimpana jäähdytin, jonka lämmin vesi johdetaan suoraan mäskäykseen. Alkoholinvalmistus on kieltolain jälkeenkin säädeltyä toimintaa. Hyvä tuote on etenkin gini, joka ei vaadi lainkaan kypsytystä. Kolonnin säädettävyys on tärkeää, sillä yhtiö tuottaa viskin lisäksi myös giniä ja kypsytettyä omenatislettä. Oman leimansa siihen antavat laitteiston kehittely, markkinointi ja kansainvälinen toiminta.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. lehtinen.lauri@kolumbus.fi Tislaamon yleismittari kertoo keiton ja mäskäyksen kannalta tärkeimmät lukuarvot. Näin säästyy energiaa. luille ja tuotekehitykselle jäisi nykyistä enemmän aikaa. ”Molemminpuolinen luottamus on viranomaisten kanssa asioitaessa olennaista”, Mykkänen sanoo
Jos materiaali suojaa hyvin yhdeltä aineelta, se voi olla heikko suoja toista vastaan. Ihon kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää kemikaalinsuojakäsineiden kanssa”, hän sanoo. ”Esimerkiksi PVC-muovi kestää hyvin vesipohjaisia happo-, emäsja suolaliuoksia, mutta se läpäisee nopeasti useita orgaanisia liuottimia”, selventää Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Erja Mäkelä. Läpäisyajan laskenta alkaa roiskeesta Mekaanisen suojakäsineen kuluminen on helpompi havaita kuin kemikaalinsuojakäsineen. Tietoa saa myös OVA-ohjeista eli onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden ohjeista sekä kansainvälisistä kemikaalikorteista. ”Esimerkiksi asentajat käyttävät polyuretaanipinnoitettuja käsineitä, mutta jos käsille roiskuu öljyjä, käsineissä tarvitaan tiivis nitriilipinnoitus”, kuvailee varapuheenjohtaja Esa Kivisoja Suomen työsuojelualan yritysten liitosta STYL:stä. Lisäksi valmistajat voivat testauttaa käsineiden suojauskykyä muilta kemikaaleilta, joko yhdeltä tietyltä aineelta tai useilta kymmeniltä aineilta. Toisaalta jos työssä joutuu kunnolla tekemisiin öljyn kanssa, asentajankäLämpö ja kuluminen heikentävät käsineen suojauskykyä. Tärkeä asia Riisu käsineet oikein Älä koske ulkopintaan Ebolan tai muun tartuntavaarallisen taudin hoitajalle työn riskialttein vaihe on se, kun tämä riisuu suojavarustuksensa. Suojakäsinekauppiaidenkin on siksi vaikea antaa suoraan alakohtaisia suosituksia. Se on hävitettävä samalla tavalla kuin kemikaalit.. Miten usein ja miten pitkään niitä käsitellään työvuoron aikana. Käsineiden riisuminen aloitetaan ranteesta. ”Ihon ärsytyksestä voi tulla jopa ärsytyskosketusihottuma. Kun muovilaminaatista valmistetuissa kemikaalinsuojakäsineissä on mukana polyeteenikerros, ne suojaavat useammilta kemikaaleilta kuin muut käsineet. Käsineiden on oltava tiiviitä, joten ne hiostavat. Materiaali ei kuitenkaan jousta. ”Silloin on ensimmäiseksi haettava vastaus ainakin kolmeen tärkeään kysymykseen”, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija Susanna Mäki: Mitä kemikaaleja työssä käytetään. Virusten tapaan myös haitalliset kemikaalit voivat joutua iholle, jos käsineet tai muu suojavarustus poistetaan huolimattomasti. ”Kumit ovat yleensä kemiallisesti kestäviä, mutta ne saattavat silti läpäistä joitakin aineita nopeasti. Suojakäsineen alle puettavat puuvillaiset käsineet imevät kosteutta ja näin vähentävät ihoärsytystä. Kunnon käsine suojaa kemikaaleilta Satunnaisia roiskeita vai sormet sopassa. Mikään ei suojaa kaikelta Työssä käytettäviä kemikaaleja on kymmeniätuhansia. Testikemikaalit mainitaan käsinepakkauksessa, tai siinä on tieto, mistä testitulokset löytyvät. Työterveyslaitoksen Henkilönsuojaimet työssä -kirjassa suositellaan siksi, että päällimmäiseksi puetaan ohuet kumikäsineet. Suojakäsineet on valittava sen mukaan, millaisia kemikaaleja työssä käsitellään ja miten niiden kanssa toimitaan. Seosten osalta käsineitä ei kuitenkaan testata, vaikka käytännössä kemikaaleja käytetään usein sekoituksina. Mikään käsinemateriaali ei myöskään suojaa kaikilta kemikaaleilta. Käsineet voidaan testata ennakkoon virallisessa tyyppihyväksynnässä 12 yleisimmän kemikaalin osalta. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi kemikaalin molekyylikoko, rasvahakuisuus ja käsineen paksuuskin.” Mäkelän mukaan hankalinta on vaikuttaa kemikaalinsuojakäsineiden käyttömukavuuteen. Mitkä ovat niiden pitoisuudet ja olomuodot. Sen jälkeen tutkitaan käsineiden ominaisuudet. Siellä sen pitäisi olla kaikkien luettavissa. Haastavinta riskienarviointi on silloin, kun työssä käsitellään kemikaaleja. Suojaimet tulee valita erityisen huolellisesti, kun käyttää herkistäviä, myrkyllisiä, syöpävaarallisia tai perimälle vaarallisia aineita. 46 4/2015 KEMIA sineen päälle voi vetää nitriilikertakäyttökäsineen ja vaihtaa sen usein. Hyvä tietolähde kemikaalien haittavaikutuksista on käyttöturvallisuustiedote. Kemikaalinsuojakäsinettä valittaessa on tiedettävä hyvin tarkasti, mitä ihminen nimenomaisesti tekee työssään. Joskus hyvin suojaavan materiaalin muut ominaisuudet heikentävät käsineen käytettävyyttä. Päivi Haavisto Suojakäsineiden valinta alkaa työn riskien ja suojaustarpeiden selvittämisellä. Tärkeintä on että käsineen ulkopintaan ei kosketa suojaamattomalla kädellä. Se tulee toimittaa työpaikalle kemikaalin mukana. Jos käytettyyn kemikaalinsuojakäsineeseen jää ongelmajätteeksi luokiteltua kemikaalia, myös käsine on ongelmajätettä
Myös käsivarsisuojainten pitää toimia muiden työja suojavaatteiden kanssa.” Ranneja käsivarsisuojia ovat muun muassa lihanleikkaajien viiltosuojat, jotka antavat suojan veitsen viillolta ja pistolta, tai hitsaajille tarkoitetut suojaimet. Aika alkaa juosta heti, kun ensimmäinen roiske on osunut, sillä aine voi imeytyä ja mennä läpi materiaalin. Käsine tulisi vaihtaa viimeistään silloin, kun suojausluokan läpäisyaika on kulunut umpeen.. 47 4/2015 KEMIA Scanstockphoto kemikaalikäsinettä valittaessa on siksi sen suojausluokan ilmaisema läpäisyaika. Suojausvaikutus on kuitenkin heikentynyt aikoja sitten. Työpaikoilla olot eivät ole samanlaiset kuin standardoiduissa testioloissa, joissa kemikaalit ovat huoneenlämpöisiä. Huonelämpötilaa korkeammat lämpötilat lyhentävät käsineen käyttöaikaa selvästi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Silloin käsine vaihdetaan heti, kun siihen läikähtää kemikaalia”, Kivisoja sanoo. Kemikaalinsuojakäsinettä saatetaan käyttää viikkotai kuukausikaupalla, ja se hylätään vasta, kun materiaali alkaa hajota. Käsine tulisi hylätä ja vaihtaa viimeistään silloin, kun suojausluokan läpäisyaika on kulunut umpeen. Jos ylimmän eli suojausluokan 6 käsineeseen tulee kemikaalikosketus, käyttöaikaa on siitä eteenpäin kahdeksan tuntia. Usein kemikaalinsuojakäsine pitää vaihtaa jo ennen testattua läpäisyaikaa. Esa Kivisojan mukaan iso virhe tehdään usein siinä, että käsineiden vaihtoväliä ei suositella työpaikoilla oikein. ”Vaikka läpäisyaika olisi vain viisi minuuttia, rasiallinen nitriilikumisia kertakäyttökäsineitä voi olla tehokkain ja taloudellisin ratkaisu. Esimerkiksi ranteen alue ei saa jäädä paljaaksi, jos iho halutaan suojata haitallisilta kemikaaleilta. pkhaavisto@gmail.com Kemikaalinsuojakäsine on olennainen varuste kaikille, jotka työssään joutuvat tekemisiin kemikaalien kanssa. Vastaavasti käsivarsisuojat voivat suojata kemikaaleilta tai mikrobiologilta vaaroilta. Myös käsi lämmittää materiaalia. ”Suojakäsineiden varret eivät saa kuitenkaan olla tiellä ja haitata työn tekemistä tai lisätä altistumista. Käsineen pitää sopia muihin suojaimiin Susanna Mäki kehottaa varmistamaan, että valitut suojakäsineet sopivat käytettäväksi muiden henkilönsuojainten kanssa. Riskiin sopiva hansikas voi kemikaalityössäkin olla kertakäyttökäsine, jos käytetyt kemikaalit läpäisevät huonosti käsineen materiaalia tai jos haetaan suojaa pelkkiä roiskeita vastaan
”Samalla tuli kehitettyä myös suomenkielistä sanastoa kemian tietotekniikalle”, Kantola hymyilee. Tietotekniikka on samassa ajassa mullistanut laboratorioiden arkipäivän. Näin voitiin toteuttaa ohjelmistojen uusia ominaisuuksia ja lisätä sekä käyttäjäettä näytemääriä”, Kantola kuvailee. 48 4/2015 KEMIA Helsinkiläinen Innovatics on kehittänyt kemian alan tietojärjestelmiä jo kolmekymmentä vuotta. Siinä bisnesidea, jonka varaan ohjelmistoyritys Innovatics Ky tasan 30 vuotta sitten syntyi. Toinen pähkinä purtavaksi oli rasvan määrityksen laskennan automatisointi meijerituotteiden analytiikkaa varten. Päivi Ikonen Laboratorioiden rutiinit voidaan hoitaa tietokoneiden avulla aiempaa nopeammin, tehokkaammin ja virheettömämmin. ”Jo InnoLABissa oli mukana laskukaavat, joita käyttäjät pystyivät itse lisäämään ja muokkaamaan. Nimen InnoLAB saanut järjestelmä toimi asiakkaan lähiverkossa, ja siihen oli mahdollista liittää mittalaitteet. ”Asiakkaiden lähiverkot kasvoivat ja nopeutuivat. Henkilökohtaiset tietokoneet eli PC:t tulivat markkinoille ja toivat tietojenkäsittelyn myös pienempiin yrityksiin. Uudella vuosituhannella yrityksen asiakaskuntaan liittyivät ilmanlaadun valvojat. Kymmenkunta vuotta sitten yhtiö julkaisi uuden InnoLIMS-nimisen kokonaisjärjestelmänsä, joka sisältää windows-työasemaohjelmiston lisäksi selainohjelmiston yrityksen tai laitoksen sisäiseen käyttöön ja toisen yrityksen asiakkaille. ”Se nopeutti oleellisesti näytteiden läpimenoaikoja ja vähensi inhimillisiä virheitä. Hermokaasuista eläinten ruokintaan Kun yhtiö sai asiakkaakseen myös ympäristölaboratorioita, järjestelmään oli lisättävä projektityöskentelyn, tilausten, tutkimustodistusten ja laskutuksen edellyttämät toiminnot. Etenkin likööreistä mitattava alkoholipitoisuus muodosti tuotteen sisältämän sokerin takia uuden haasteen ohjelmistokehittäjille. Koe-eläintuotannon tutkimusjärjestelmässä paneuduttiin rehuanalytiikkaan sekä eläinten ruokinnan ja hyvinvoinnin välisten tuntemattomien alueiden selvittämiseen. Kun levytilasta tuli aiempaa edullisempaa, järjestelmään lisättiin sähköiset arkistot, joihin erilaiset liitetiedostotkin saatiin talteen. Tutkimuskeskusasiakkaiden myötä mukaan tulivat muun muassa ase-, räjähdeja hermokaasuanalytiikka. Vuosituhannen vaihteessa windows-maailma kehittyi vauhdilla ja loi paineita ohjelmien uusimiselle. Uuden firman toiseksi tukijalaksi valikoituivat osakerekisterejä varten kehitettävät järjestelmät. ”Kun järjestelmään sitten saatiin vielä toiminto, jolla tutkija, kemisti. Jos tarvittiin enemmän laskentatehoa, PC:llä sai yhteyden ajan isoihin tietokoneisiin palveluyritysten laskentakeskuksissa”, muistelee yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Pertti Kantola. Räätälöidyn tietojärjestelmän avulla nämä kykenivät analysoimaan koko maan alueelta kerättyjen ilmaja sadevesinäytteiden tiedot. Sovelluksia syntyi myös esimerkiksi metallurgian ja hygienia-alan analytiikkaan. Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä Innovatics tuo tehokkuutta laboratorioiden rutiineihin Vuonna 1986 yritys toimitti ensimmäisen tuotannon laadunvalvontajärjestelmänsä, johon kuului pakattujen tuotteiden sisällön ja vesipitoisuuden määrän valvonta. Kun markkinoille ilmestyivät ensimmäiset PC:lle kehitetyt taulukkolaskennan ohjelmat, Innovatics ryhtyi antamaan kemisteille koulutusta niiden käyttöön. Ensimmäiset Innovaticsin rakentamat kemianohjelmistot olivat erilaisia analysointiohjelmia, kuten muovien tuotekehityksessä tarvittava molekyylipainojen jakauman laskemisohjelma sekä lääkekehityksessä käytettävien farmakokineettisten tutkimusten analytiikkaohjelma. ”Alalla elettiin vuonna 1985 suurten murrosten aikaa. Siitäkin selvittiin. Järjestelmällä pystyttiin asettamaan laaturajat tuotteiden ja raaka-aineiden ominaisuuksille ja hälyttämään, jos rajat ylittyivät.” Pian järjestelmään lisättiin myös makeisten ja alkoholijuomien tuotannossa tarvittava analytiikka. Myöhemmin järjestelmää laajennettiin viljan vastaanottotarkastuksiin ja lopulta niin, että se soveltui elintarviketuotannon yleiseen laadunvalvontaan. Integroidun kaavojentulkintamoduulin avulla välija lopputulokset saatiin laskettua automaattisesti. InnoLIMSissä mukaan tuli muun muassa kaikkien tietojen muutosten jäljitettävyys”, Kantola selvittää
Yritys on kolmen vuosikymmenensä jälkeen uuden vallankumouksen edessä. Ne ovat ohjanneet tuotekehityksen suuntaa ja tuoneet siihen vahvan käyttäjänäkökulman.” Juuri nyt tietotekniikka kulkee kohti yhä automaattisempia toimintoja. ”Myös laajentumisemme uusien tutkimusten käsittelyyn jatkuu vahvana. 49 4/2015 KEMIA tai laborantti pystyy määrittelemään raportin haluamillaan tiedoilla ja asetteluilla, valmiiksi ohjelmoitujen uusien raporttien tarve väheni huomattavasti.” Esineiden internet tuo uuden murroksen Viime vuosien iso asia tietojenkäsittelyn alalla on ollut pilvipalveluiden tulo. Mieleen jääneenä tapauksena Kantola muistaa tietojärjestelmän toimittamisen merentutkimusalus Arandalle. ”Olemme saaneet kehitettyä teoreettisilta perusteiltaan kestävän järjestelmän tutkimusja tuotantotoiminnan tiedonhallintaan ja toiminnanohjaukseen. Haasteita siis riittää jatkossakin.”. Aktiivinen kehityskohde on esimerkiksi tiedonsiirtojen automatisointi järjestelmien välillä, mikä vaatii ohjelmilta entistä enemmän avoimia rajapintoja. ”Asiakkailta saatu palaute, kehitysehdotukset ja kehityskeskustelut ovat olleet erittäin arvokkaita järjestelmiemme rakentamisessa. Innovatics toteutti ensimmäisen kerran järjestelmänsä pilvipalveluna vuonna 2007. Työryhmäversiosta järjestelmä skaalautuu koko yrityksen tai yhteisön maailmanlaajuiseksi versioksi.” ”Henkilöstö taas on teoreettisen pohjakoulutuksensa lisäksi hankkinut vankan käytännön kokemuksen työssään yhdessä asiakkaiden kanssa.” Tietojenkäsittelyn alalla eletään Kantolan mukaan jälleen jännittäviä aikoja. Meidän ohjelmistomme ovat onneksi täyttäneet vaatimukset.” Yrityksen juhlavuotena toimitusjohtaja kiittelee sekä lähes kymmenpäiseksi kasvanutta henkilöstöään että asiakaskuntaansa. Laivan järjestelmien pitää siksi olla mahdollisimman toimintavarmoja. Se taas muuttaa järjestelmiä entistä tehokkaammiksi, laaja-alaisemmiksi ja kaikin puolin paremmiksi. ”pitkä ja mielenkiintoinen”. ”Esineiden ja asioiden internet tulee muuttamaan tapaamme toimia ja tehdä tutkimusta. Mukaan ovat tulleet biokirjastot, geenipankit, lääketieteelliset kehityshankkeet ja uusien alojen vertailututkimukset”, Kantola kertoo. Yrityksen taittama matka on ollut Innovatics Omistajahallinnon järjestelmien tuotepäällikkö Pekka Kantola (vas.), InnoLIMS-tuotepäällikkö Panu Kantola, kemisti Jelena Kivinen ja toimitusjohtaja Pertti Kantola jatkavat työn merkeissä perheyrityksen neljättä vuosikymmentä. ”Kun Aranda purjehtii Itämerellä, se on yleensä kännykkäja tietoliikenneverkkojen tavoittamattomissa
Uutta tuotetta kehitettäessä on tunnettava alalle tyypilliset tekniset ongelmat ja niihin jo tarjolla olevat ratkaisut. Ankkalinnan varsinaisen keksijäneron Pelle Pelottoman pitkälle ansiolistalle kuuluu muun muassa Kertalaaki-niminen aine, joka liuottaa kaiken muun paitsi timantit. Pelle onnistui patentoimaan Pikku apulaisensa, ja Iines sai patentin käsien voimaa vahvistaville voimavarsille. Aiemmat ratkaisut saattavat myös auttaa uusien tuotekehitysideoiden syntymisessä. Patenttihakemuksia ja myönnettyjä patentteja kutsutaan patenttijulkaisuiksi. Koska keksintö tulee patenttijulkaisussa kuvata siten, että se on alan ammattimiehen toisinnettavissa, siitä voi löytyä kokeellista dataa, kuten reaktioiden parametreja, enemmän kuin samasta aiheesta julkaistuista tieteellisistä artikkeleista. Kilpailijoiden tuotteet vaikuttavat oman keksinnön kaupalliseen potentiaaliin. Viime aikoina Ankkalinnassakin on onneksi herätty huolehtimaan immateriaalioikeuksista. Patenttitietoa hyödynnettäessä on hyvä pitää mielessä, että muun muassa kemialliset reaktiot tai analyysija valmistusmenetelmät on usein kuvattu selkeämmin patenttijulkaisun selityksen esimerkeissä kuin patenttivaatimuksissa. Myös patenttiluokitustieto kuuluu bibliografiseen tietoon. Patenttijulkaisut ovat siten erittäin tärkeä teknologiatiedon lähde. Patenttitieto on iso infopaketti. Patenttitietokannoista pystyy myös etukäteen varmistamaan, ettei tuotetta hyödyntäessään, valmistaessaan tai maahantuodessaan loukkaa voimassa olevia immateriaalioikeuksia. Patenttijulkaisussa keksintö eli jokin tekninen ratkaisu on kuvattu yksityiskohtaisesti julkaisun patenttivaatimuksissa ja selityksessä sekä usein myös piirustuksissa (esimerkiksi kemialliset reaktiot, analyysilaitteiden osat) ja/tai sekvensseissä (esimerkiksi dna:han liittyvät biokemialliset keksinnöt). Jos hakemus täyttää patentoitavuuden edellytykset, sille myönnetään patentti, joka julkaistaan uutena julkaisuna. Lisäksi patenttijulkaisuun kuuluu nimitys ja tiivistelmä, jotka muodostavat osan patenttijulkaisun bibliografisista tiedoista. Siitä ei ole tietoa, kuinka suunnitelmallista ankkalinnalaisten tutkimusja kehitystoiminta on. Ankkalinnan keksijöistä etenkin Pelle on vuodesta toiseen taistellut Velmu Viurusilmää ja muita varkaita ja kopioijia vastaan. vanhemmistakin – teknisistä ratkaisuista kuvataan ainoastaan patenttijulkaisuissa. 50 4/2015 KEMIA Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari Aku Ankkaa lukiessaan saa ihastella toinen toistaan hienompia keksintöjä. Merkittävä osa uusimmista – ja Patenttijulkaisut ovat tiedon aarreaitta Patenttijulkaisuista voi ammentaa runsaasti yksityiskohtaista teknologiatietoa, jota ei löydy tieteellisistä artikkeleista. Perehtymällä ennestään tunnettuihin ratkaisuihin voi myös säästää tuotekehityskuluissa. Mieleenpainuvimpia on Akun itsensä kehittämä voimakas räjähde akumiitti, joka soveltuu esimerkiksi kuuraketin polttoaineeksi. Patenttijulkaisujen teknisen tiedon lisäksi patenttitieto sisältää patentinhakuprosessiin liittyviä oikeudellisia asiakirjoja ja diaaritietoja, kuten patentin voimassaolotietoja (legal status). Tosielämässä yrityksen menestyksen kannalta on elintärkeää, että se pystyy jatkuvasti kehittämään uutta teknologiaa kilpailijoita paremmin. On nimittäin arvioitu, että jopa puolet tutkimusja tuotekehitystyöstä on päällekkäistä työtä. Patenttijulkaisut sisältävät suuren määrän arvokasta teknistä ja kemiallista tietoa, jota ei ole saatavilla tieteellisistä julkaisuista. Patenttitieto ja sen avulla tehtävät analyysit hyödyttävätkin suurta joukkoa kemian alan ammattilaisia, kuten tuotekehittäjiä, tutkijoita ja projektien Patenttia haetaan patenttihakemuksella, josta julkaistaan hakemusjulkaisu 18 kuukauden kuluttua hakemuksen tekemispäivästä. Tällaista informaatiota ovat muun muassa patenttiviranomaisten tutkimusraportit, tiedot patentin myöntämisestä sekä voimassaolosta (patenttia pidetään voimassa vuosittain maksettavilla maksuilla) ja mahdollisesti patenttia vastaan tehdyt väitteet ja/tai valitukset
Esimerkkejä ovat C23C 16/45542 (Plasma being used non-continuously during the ALD reaction), C23C 15/45551 (for relative movement of the substrate and the gas injectors or half-reaction reactor compartments) tai H01L 21/3141 (Manufacture or treatment of semiconductor devices or of parts thereof; Deposition [of inorganic layers] using atomic layer deposition techniques ALD). Kattavin luokitusjärjestelmä on CPC (Cooperative Patent Classification), joka on syntynyt patenttiviranomaisten yhteistyöllä. Maailmanlaajuinen patenttitietokanta Espacenet puolestaan sisältää jo yli 93 miljoonaa patenttijulkaisua. Oman alan patentointia voi kartoittaa jo pienellä satsauksella. Hakusanojen valinnan ja niiden kirjoitusasun kanssa tulee olla huolellinen. Tiivistelmätekstissä ei välttämättä mainita lyhennettä ALD. Niiden yhteismäärä on tätä nykyä yli 44 miljoonaa. Ilmaisella palvelulla pääsee hyvin alkuun patenttitiedon käyttämisessä. kokotekstihakuja) voi tehdä ainoastaan PCThakemuksille ja eurooppalaisille EPjulkaisuille. Tutkijoiden ja tuotekehittäjien kannattaa opetella hyödyntämään patenttitiedon aarrearkun antimia. Kun halutaan kattavampaa ja luotettavampaa patenttitiedon analyysiä, on kuitenkin syytä hakea apua patenttitiedon asiantuntijoilta. Patenttiluokitus on hyvä hakutyökalu Scanstockphoto vetäjiä ja johtoa sekä yrityksissä että tutkimusorganisaatioissa. Sopivia luokitustermejä voi hakea vaikkapa Espacenet-palvelusta. Myös Patentscope-palvelussa sanahaku voidaan kohdistaa kokoteksteihin, mutta senkään kattavuus ei ole maailmanlaajuinen. 51 4/2015 KEMIA Tehokas apuväline patentti-informaatiota tutkittaessa on patenttiluokitus. Patentscope-palvelusta löytyy kansainväliseen PCT-järjestelmään (Patent Cooperation Treaty) kuuluvia patenttijulkaisuja sekä tiettyjen maiden patenttijulkaisuja. Esimerkiksi Espacenetissä patenttivaatimuksiin kohdistuvia hakuja (ns. Toisinaan pelkkä luokitushaku ei riitä, vaan on tarpeen tehdä myös vapaasanahakuja. Tiivistelmän laatinut patentinhakija saattaa lisäksi olla keksinyt menetelmälleen aivan uuden nimityksen. Yksittäisten hakusanojen käyttö tuottaa liian suuria hakutulosjoukkoja, kun taas liian täsmällinen haku pudottaa merkityksellisiäkin julkaisuja pois. Helpoimman tavan hakea patenttitietoa tarjoavat internetin maksuttomat hakupalvelut, kuten Patentscope ja Espacenet. Espacenet-palvelusta löytyy tietoa myös tekniikanalakohtaisesta patenttiluokituksesta (CPC). CPC-luokitusjärjestelmässä on esimerkiksi useita atomikerroskasvatusta eli ALD-menetelmää koskevia patenttiluokitustermejä, joita käyttämällä pystyy suodattamaan suuresta joukosta julkaisuja vain tiettyä teknistä ratkaisua koskevat. Tomi Jukkola työskentelee vanhempana tutkijainsinöörinä ja Jani Päiväsaari toimistopäällikkönä Patenttija rekisterihallituksen kemian tekniikan tutkimusyksikössä. tomi.jukkola@prh.fi jani.paivasaari@prh.fi. Sanahakua tehtäessä tulee ottaa huomioon, että haku kohdistuu tavallisesti vain patenttijulkaisun tiivistelmään. Apuna hakupalvelut Patenttijulkaisujen (patenttihakemusten ja myönnettyjen patenttien) määrä kasvaa jatkuvasti. Patenttiluokitus kertoo, millaista teknistä ratkaisua julkaisussa kuvattu keksintö todella koskee. ALD:n kohdalla sanahakua mutkistavat menetelmästä käytetyt lukuisat tunnetut nimitykset ja lyhenteet
”Mikrohuokoinen rakenne rikkoo nestepisaran pintajännityksen, jolloin vesi imeytyy suurelle alalle pinnoitetta”, kuvailee Tikkurilan ammattilaissegmentin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jarkko Mattila. Funktionaalisilla pinnoitteilla on käyttöä muun muassa kosteusja homeongelmien ehkäisyssä. Paisutettu perliitti valmistetaan vulkaanisesta lasista. Uuden raaka. Maalia on hyödynnetty myös tuulimyllyn sisäpinnan pinnoittamiseen, sillä pinnalle muodostuva kosteus aiheuttaa helposti ruosteongelmia. Maalia voidaan käyttää kaikille eristämättömille metallipinnoille esimerkiksi teollisuuslaitoksissa, navetoissa ja karjasuojissa. Maalin koloset imevät itseensä etenkin kosteutta. Maalipinnalla on muihin maaleihin verrattuna myös hyvä lämmönOlli Ruhanen Marja Saarikko Keksinnön ei aina tarvitse olla monimutkainen. Imee melun, kapseloi asbestin Neljästä erilaisesta toiminnallisesta maalista yksi soveltuu etenkin kondenssija tippuvesiongelmiin, jotka aiheutuvat kosteuden tiivistymisestä. Jos maalin määrää lisätään 1,2 kiloon neliötä kohden, pinnoitteen vedenimemiskyky nousee peräti 6,5 desilitraan. imaisemaan vettä noin 3,5 desilitraa. 52 4/2015 KEMIA aineen ansiosta maalipintaan syntyy pienenpieniä, 0,1–100 mikrometrin kokoisia huokosia, jotka kasvattavat sen pinta-alaa huimasti. Edellytyksenä tosin on, että kosteus pääsee haihtumaan vapaasti, sillä mikrohuokosten imukyky on rajallinen. Kun neliömetrille pintaa on sivelty 900 grammaa maalia, alue kykenee Tulivuoren tuhka tekee maalille ihmeitä Maaliyhtiö Tikkurila on laajentanut toiminnallisiin ratkaisuihin. Laajalle alueelle ohuena kerroksena levittynyt vesi kuivuu nopeammin kuin suurina pisaroina oleva vesi. Yhdestä neliömetristä pintaa voi tulla jopa jalkapallokentän kokoinen. Kun perinteiseen maaliin lisätään ripaus tulivuoren tuhkasta peräisin olevaa ainetta, paisutettua perliittiä, tuloksena on melkoinen monitoimipinnoite. Suomalainen Tikkurila sai oikeudet innovaatioon yrityskaupan myötä ostettuaan ruotsalaisen KEFA Drytecin toiminnallisten maalien liiketoiminnan
Perliitti luokitellaan täyteaineeksi. Kehitysjohtaja Jarkko Mattilan mukaan pienellä ruotsalaisyrityksellä ei ollut riittävää valmiutta lähteä itse tehokkaasti viemään tuotteitaan maailmalle. Funktionaalisten pinnoitteiden ryhmän neljä tuotetta lanseerattiin Tikkurilan brändin alle maaliskuussa 2015. Toiminnallisista maaleista kolmas auttaa ratkomaan asbestiongelmia. Kun pikkuruiset perliittirakeet käsitellään reilun tuhannen asteen lämmössä, ne paisuvat 10–20 kertaa alkuperäistä kokoaan suuremmiksi. marja.saarikko@gmail.com Maalista tuli tekninen ratkaisu hyödyntämään meidän kattavia myyntija jakeluverkostojamme”, Mattila sanoo. Tuote on suosittu myös Keski-Euroopassa, jossa sitä hyödynnetään paljon esimerkiksi asuintalojen kellareissa pitämään maasta tuleva kosteus aisoissa.” Homesuojaus toimii kuitenkin vain silloin, kun maalipinta pääsee välissä kuivumaan. ”Ammattilaisille suunnattu tuoteryhmä on tiettävästi uniikki koko Euroopassa. ”Homesuojaukseen suunnatun tuotteen päämarkkina-alue on panimoteollisuus, jossa kosteutta syntyy oluen valmistukseen käytettävistä raaka-aineista. Laajamittaiseen rakenteelliseen kosteusja sisäilmaongelmien ratkaisuun maalista ei ole. Aineen hyvät suodatusominaisuudet perustuvat materiaalin sisältämiin mikroskooppisiin käytäviin. ”Nyt tuoteryhmä saa Tikkurilalta uutta voimaa, kun se pääsee käytetty vasta noin prosentti, joten niiden uskotaan riittävän vielä sukupolvien ajan. Koska funktionaalisen maalin kosteutta imevät huokoset pitävät pinnat kuivempina, maalin avulla voidaan estää myös homeen kasvua. Puutarhoissa perliittiä hyödynnetään maanparannukseen. Samalla suomalaisyhtiö käynnisti uuden aluevaltauksen. Toisaalta perliitti ehkäisee liiallisen kastelun aiheuttamia ongelmia. Perliitin lähde on vulkaaninen kivi. Tulivuoren tuhkasta peräisin oleva perliitti on luonnon monimuotoisimpia mineraaleja. Se on kevyt, palamaton ja hyvä eriste. Perliitti on monitoimija Maalien tärkeimpiä raaka-aineita ovat sideaineet (joiden osuus maalissa on noin 30 prosenttia), pigmentit ja täyteaineet (30 prosenttia) sekä liuotteet ja ohenteet (40 prosenttia). Näin estetään asbestikuitujen kulkeutuminen sisäilmaan. ”Sen ansiosta myös esimerkiksi profiloidun teräskatteen pintalämpötila laskee hitaammin öisin, jolloin veden tiivistyminen rakenteisiin vähenee”, Mattila kertoo. Maapallon perliittivarannoista on silti Maaliyhtiö Tikkurilan Suomen ja Ruotsin liiketoimintayksiköt hankkivat itselleen toiminnallisten maalien liiketoiminnan viime vuonna ostaessaan ruotsalaisen KEFA Drytech AB:n osakekannan. Erilaisia pintakäsittelytuotteita kehittävän ja valmistavan KEFAn liikevaihto oli vuonna 2013 vajaat kaksi miljoonaa euroa. 53 4/2015 KEMIA eristyskyky, sillä toiminnallinen maali on normaalia paksumpaa. Perliittirakeita hyödynnetään muun muassa maanparannuksessa tekemään mullasta ilmavampaa. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Tikkurila Oyj Pienet, 0,1–100 mikrometrin kokoiset huokoset moninkertaistavat maalin pinta-alan ja imevät niin kosteutta kuin ääntäkin.. Maali kapseloi asbestia sisältävät pinnat silloin, kun asbestia ei voida poistaa. Vesiohenteinen maali on tarkoitettu ammattilaiskäyttöön, ei sisustajan unelmaksi, joten värivaihtoehtoja on vain kaksi, valkoinen ja harmaa. Perliittiä käytetään etenkin rakennusteollisuudessa ja suodattamiseen. Neljäs maali on tarkoitettu torjumaan melua. Perliittiä tuottavia ja soveltavia yrityksiä on nykyisin useita kymmeniä. Metallipinnalle siveltynä maali vaimentaa ääntä imemällä osan siitä sisuksiinsa. Aineen käytävärakenteen ansiosta kosteus ja happi pääsevät paremmin tunkeutumaan kasvin juuriin. Millään muulla yrityksellä ei ainakaan tässä laajuudessa ole samanlaisia tuotteita.” ”Toiminnallinen maali ei enää ole pelkästään pinnoite, vaan se on myös tekninen ratkaisu”, Mattila korostaa
Hyljinnänestolääkkeet vähentävät hyljintäreaktiolle tärkeiden valkosolujen toimintaa sekä tulehdusreaktion käynnistymiseen johtavien välittäjäaineiden vapautumista verenkiertoon. Suurin haaste hyljintäreaktio Elimistö pyrkii puolustautumaan kaikkea vierasta vastaan, on kyseessä sitten terveyttä uhkaava bakteeri tai uusi elin. Varsinainen kehitys käynnistyi kuitenkin vasta, kun oli opittu ratkaisemaan siirtojen kaksi keskeistä ongelmaa, verisuonten yhdistäminen ja elimistön taipumus hylkiä vierasta kudosta. Historiassa on pitkään yritetty pelastaa ihmishenkiä siirtämällä tuhoutuneen elimen tilalle uusi. Operaatioiden tulokset ovat jo useita vuosia olleet meillä maailman huippuluokkaa. 54 4/2015 KEMIA Arja-Leena Paavola Elinsiirto kertoo usein yhden ihmiselämän päättymisestä. Maailmalla uutuuksia ovat vaativaa mikrokirurgiaa edellyttävät kasvojensiirto ja peniksensiirto amputoidun elimen tilalle. Tämä yhdessä säännöllisen seurannan kanssa on parantanut elinsiirtojen tuloksia jatkuvasti. Suomen kaikki elinsiirrot tehdään Helsingissä Hyksin sairaaloissa.. ”Lääkehoito on välttämätöntä koko loppuelämän ajan, mutta sen määrää voidaan ajan myötä vähentää. Hoitamattomana se tuhoaa siirteen nopeasti. Potilaat ovat jatkuvassa seurannassa ja lääkkeiden pitoisuuksia mitataan säännöllisesti.” Hylkimisreaktio voi olla akuutti, voimakas hyökkäys siirrännäistä vastaan. Kaikki elinsiirrot on keskitetty Helsinkiin Hyksin sairaaloihin. Edes potilas, joka on elänyt siirteen kanssa pitkään, ei välttämättä voi luottaa onnistuneen tuloksen pysyvyyteen. Erinäisissä kokeilussa on testattu mahdollisuutta käyttää lajitoverin lisäksi esimerkiksi simpanssin sydäntä tai jopa vuohen munuaista. Vaikka maailman ensimmäinen onnistunut sydämensiirto tehtiin Etelä-Afrikassa jo vuonna 1967, henkiä pelastavat elinsiirrot kyettiin toden teolla aloittamaan vasta 1970-luvulla, jolloin käyttöön saatiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa hillitsevä lääke siklosporiini. lääkkeen tason löytämiseen”, kertoo vastaava lääkäri Helena Isoniemi Hyksistä. Sen valoisa kääntöpuoli on uusi elämä, joka alkaa, kun vakavasti sairas saa toisen mahdollisuuden. Riski hyljintään on suurin heti elinsiirron jälkeen ja säilyy korkeana vielä kolmesta kuuteen kuukautta. Lääkitys suunnitellaan jokaiselle yksilöllisesti, ja hoidossa haetaan sopivaa tasapainoa. ”Toiminnan alkuvaiheissa suurimmat ongelmat liittyivät infektioihin, akuuttiin hylkimiseen ja kullekin potilaalle sopivan hylkimisenestoElinsiirrosta alkaa uusi elämä Elinsiirroista on tullut lähes arkipäivää hengenvaarallisten sairauksien hoidossa. Hyljintäreaktio saattaa ilmaantua jopa vuosikymmenen Matti Snellman/HUS Ylilääkäri Helena Isoniemi (kuvan keskellä vihreä lakki päässä) irrottaa luovuttajalta maksaa, joka antaa saajalleen mahdollisuuden uuteen elämään. Vuosien saatossa pulmia on ratkottu yksi kerrallaan. Suomessa ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin vuonna 1964 ja ensimmäinen sydämensiirto vuonna 1985. Ranskalainen Alexis Carrel sai lääketieteen Nobelin palkinnon keksimästään verisuonten saumaustekniikasta vuonna 1913
Sen oireet on silti hyvä tunnistaa, jotta osaa tarvittaessa ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin. 55 4/2015 KEMIA päästä leikkauksesta, mikäli potilas käyttää lääkkeitä epäsäännöllisesti tai ne eivät imeydy riittävästi. Yleensä se alkaa verisuonten seinämistä. Riippuu siirretystä elimestä, mistä tuhoutuminen käynnistyy. Osa potilaista voi menettää siirteen vielä useiden vuosien jälkeen.” Mahdollista hyljintää ei Isoniemen mukaan tarvitse pelätä tai tarkkailla päivittäin. Reaktion käynnistyttyä siirteen tuhoutumista on vaikea pysäyttää. ”Krooninen, hitaasti tuleva hyljintä on erityisesti munuaissiirteiden ongelma. Hyljinnänestolääkitys voi lisätä
Vaikka leikkaus oli teknisesti sujunut hyvin, siirre oli pakko jonkin ajan kuluttua poistaa, sillä potilas ei kyennyt hyväksymään uutta elintä omakseen. Vaikka miehen tuntoaisti ei vielä ollut täysin palautunut, tämän virtsaaminen ja ejakulaatio sujuivat normaalisti. Siirtojen suunnittelu alkoi maassa vuonna 2010. Maailman ensimmäinen koko kasvojen siirto tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 2010 miehelle, jonka omat kasvot olivat ampumaonnettomuudessa tuhoutuneet käytännössä kokonaan. ”Leikkauksessa hyödynnettiin tekniikoita, joita maailmalla toteutetuissa kasvojensiirroissa on käytetty”, kertoi operaatiota johtanut professori André van der Merwe maaliskuisessa tiedotustilaisuudessa. Vuonna 2005 Ranskassa tehtiin ensimmäinen osittainen kasvojensiirto naiselle, jonka nenän ja kasvojen alaosan koira oli raadellut pahoin. Maan puolustusministeriön rahoittaman leikkauksen tavoitteena oli samalla saada tietoa siitä, kuinka tekniikkaa voitaisiin käyttää haavoittuneiden sotilaiden hoidossa. Toimenpiteessä penis irrotettiin kuolleelta luovuttajalta, ja verisuonet, hermot ja muut rakenteelliset osat yhdistettiin vastaanottajan kehoon.” Lisähaasteita aiheutti van der Merwen mukaan se, että potilaan alkuperäisen elimen vienyt tulehdus oli tuhonnut myös tärkeimmät verisuonet. Joidenkin viime vuosina käynnistyneiden operaatioiden päätarkoitus on kuitenkin ollut enemmänkin elämänlaadun kohentaminen. Peniksensiirtoa oli nimittäin yritetty Kiinassa neljä vuotta aiemmin. 56 4/2015 KEMIA Elinsiirrot tehdään yleensä viimeisenä keinona potilaan hengen pelastamiseksi. Etelä-Afrikan ja samalla maailman ensimmäinen onnistunut peniksensiirto tehtiin joulukuussa 2014 Stellenboschin yliopistollisessa sairaalassa. Niitä korvaava verisuoni otettiin potilaan alavatsasta ja yhdistettiin uuteen penikseen. Syynä asiaan ovat eräiden heimojen initiaatioriitit, jotka usein epäonnistuvat. Maassa on poikkeuksellisen suuri tarve peniksensiirroille, sillä siellä joudutaan vuosittain Etelä-Afrikan haasteena Kasvava tarve peniksille Maailman ensimmäinen onnistunut peniksensiirto tehtiin eteläafrikkalaisessa Stellenboschin yliopistosairaalassa joulukuussa 2014. Epäonnistuneiden riittien uhrit Etelä-Afrikka muodostaa elinsiirroissa oman lukunsa. ”Käytimme samankaltaista mikrokirurgiaa pienten verisuonien ja hermojen yhdistämisessä. Hän oli myös kyennyt harjoittamaan seksiä. Menestyksekkäästä transplantaatiosta uutisoitiin neljän kuukauden kuluttua operaatiosta. Operaatiosta vastuussa oleva tutkijatiimi piti mielessään etenkin toimenpiteen psykologisen puolen. Stellenboschin sairaala valmistautuu jo seuraaviin operaatioihin. Toimenpiteeseen on jonossa satoja potilaita. Penis oli rituaalimenoissa tehdyn ympärileikkauksen seurauksena tulehtunut ja mennyt lopulta kuolioon. Yhdeksän muuta nuorukaista saa saman tutkimusprojektin puitteissa uuden peniksen lähivuosina.. amputoimaan penis noin 250 nuorukaiselta. 21-vuotias potilas oli menettänyt oman elimensä 18-vuotiaana
Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tutkimuslinjan toisessa päässä keinomateriaali on ehtinyt jo kliiniseen vaiheeseen. Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisten ihmisten hyväksi, jos henkilö ei ole vastustanut asiaa aiemmin. Toiseksi eniten tehtiin maksansiirtoja, 59. ”Vielä on silti paljon työtä tehtävänä ennen kuin menetelmää voidaan käyttää ihmisillä”, Mäkitie muistuttaa. Karoliinisen instituutin ryhmä on siirtänyt potilaille muilla menetelmillä ja muusta keinomateriaalista valmistettuja henkitorvia. Lääkkeiden vaikutuksesta sokeriaineenvaihduntakin voi häiriintyä. Asiasta kannattaa kertoa myös läheisille. Valtaosa heistä tarvitsisi uuden munuaisen. Osa lääkkeistä voi myös olla haitallisia munuaisille, joiden toimintaa täytyy seurata säännöllisesti. Suolensiirrot ovat Isoniemen mukaan ”todella vaikeita”. Erityisen vaativaa on myös potilaan jälkihoito, koska hylkimisenestolääkitys on suolensiirron jälkeen hieman vahvempaa kuin muissa elinsiirroissa. Blokkisiirtoja eli sydämen ja keuhkojen yhteissiirtoja tehtiin kaksi. Pohjoismaisista kaupungeista Helsinki ja Göteborg ovat ainoat, joissa tehdään ohutsuolensiirtoja. Elinsiirtojonossa on silti yli 400 ihmistä. ”Yksittäisistä edistysaskeleista tällä tutkimussaralla mielellään uutisoidaan, mutta rutiinikäytöstä olemme kaukana.” Mäkitie itse on yhdessä Aalto-yliopiston akatemiaprofessorin Jukka Seppälän ryhmän kanssa suunnitellut ja tulostanut henkitorvisiirteitä polymeeripohjaisista materiaaleista. Niihin kuuluu muun muassa keinoihoa, keinoverisuonta ja keinoluuta. Henkitorvisiirteitä tarvitsevia potilaita on Mäkitien mukaan vain vähän, mutta tutkimuksen tuottamat tulokset edistävät myös muihin sovelluskohteisiin tarkoitettujen keinokudosten kehitystyötä. Keinoelimet tulevaisuutta Jo vuosia on puhuttu mahdollisuudesta tulostaa ihmisten kudoksia ja ehkä myös elimiä 3D-menetelmällä. Diabetesta hoidetaan yleensä insuliinilla, ja elinsiirto on vasta äärimmäinen keino. Verensokeri saattaa nousta, mikä taas voi aiheuttaa diabetesta. Syynä on muun muassa se, että haimansiirtoon liittyy paljon enemmän komplikaatioita kuin muiden siirteiden kohdalla. Ohutsuolisiirre saadaan aivokuolleelta elinluovuttajalta, jonka tulisi olla painoltaan vähintään 20 prosenttia siirteen vastaanottajaa pienempi. Lukumääräisesti eniten, 240, siirrettiin munuaisia. Eri lääkkeiden yhdistelmillä on vähemmän haittavaikutuksia kuin suurella annoksella yksittäistä lääkettä. Yhdistettyjä haimanja munuaisensiirtoja oli 15. ”Haimansiirto tehdään tyypillisesti diabetespotilaalle, joka tarvitsee samanaikaisesti munuaissiirteen”, Helena Isoniemi kertoo. Koko maailmassakin suolia siirretään vuosittain vain noin 150. Maksasiirre on useilla toiminut yli 30 vuotta. ”Siksi odotusaika voi varsinkin lasten kohdalla olla hyvin pitkä”, Isoniemi sanoo. Hankaluuksia aiheuttavat suolen sisältämä runsas imukudoksen ja bakteerimassan määrä sekä monet potilaiden yleistilaa heikentävät liitännäisongelmat. Vuonna 2009 Suomessa tehtiin ensimmäinen suolensiirto ja vuonna 2010 ensimmäinen haimansiirto. Siirtoelinten kirjo kasvaa Siirrettävien elinten kirjo on ajan myötä hiljalleen laajentunut. ”Nyt on olemassa toimivia elinmalleja, joissa voidaan tarkkailla ja mitata fysiologisia ilmiöitä ja esimerkiksi testata lääkkeiden vaikutusta”, kertoo professori Antti Mäkitie Helsingin yliopistosta. Siellä ne on ensin käsitelty kantasoluilla bioreaktorissa ja siirretty sen jälkeen koe-eläimille. Suomessa on muutama ihminen, jotka ovat saaneet uuden sydämen jo syövän sekä esimerkiksi osteoporoosin tai verenpainetaudin riskiä. arjaleena.paavola@gmail.com. Useat tutkimusryhmät eri puolilla maailmaa kehittävät keinokudosmalleja erilaisiin sovelluskohteisiin. 57 4/2015 KEMIA Suomessa elinsiirtojen ennätysvuosi Suomessa tehtiin vuonna 2014 ennätykselliset 355 elinsiirtoa. Sydämensiirtoja tehtiin 24 ja keuhkonsiirtoja 15. Hänen mukaansa on kuitenkin vielä matkaa siihen, että voitaisiin tuottaa ainetta lisäävin menetelmin oikealle potilaalle käyttökelpoinen elin. Elinluovutuskortti on hyvä tapa ilmaista oma tahtonsa. Niistä 15 oli peräisin eläviltä luovuttajilta. Suomessa tulostettuja henkitorvisiirteitä on testattu Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. 27 vuotta sitten. Tulokset ovat olleet lupaavia
Näin kertoo Weed Science -lehdessä julkaistu tutkimus, jonka kohteena oli lähes 160 peltoalaa kuudessa osavaltiossa. Hänen mukaansa kyse ei ole vain lääketieteellisestä riskistä. Ryhmän mukaan sen käyttämät ihmisalkiot olivat peräisin hedelmällisyysklinikoilta ja sinänsä elinkelvottomia. Guangzhoun yliopiston tutkijan Junjiu Huangin vetämä ryhmä kertoi toteuttamastaan kokeesta Protein & Cell -verkkolehdessä. Päivi Ikonen. Kiistellylle kasvinsuojeluaineelle glyfosaatille resistenteiksi kehitetyt viljelykasvit eivät myöskään vaikuta rikkakasviston koostumukseen. Tutkimus lopetettiin siksi kesken. Daley ei kiistä kiinalaiskokeen olleen tieteellinen läpimurto ja merkkipaalu. Monien tutkijoiden mielestä siihen ei pitäisi ryhtyä tulevaisuudessakaan. 58 4/2015 KEMIA ULKOMAILTA Superrikkakasvit puhuttavat USA:ssa Yhdysvalloissa ollaan huolissaan siitä, että geenimuunneltujen satokasvien vastustuskyky siirtyy niistä myös rikkakasveihin. Sen sijaan superrikkakasveja muodostuu, jos käytetään mitä tahansa kemiallista, biologista tai mekaanista torjuntamenetelmää yksinään. Tämän on ajateltu olevan syynä uusiin ärhäköihin superrikkakasveihin, joihin torjunta-aineet eivät tepsi. Kiinalaisryhmä myöntää itsekin tutkimukseensa liittyvät ongelmat ja tekniikan keskeneräisyyden. Samalla se on kuitenkin myös varoittava esimerkki. Vaikka kokeet olivat tietyssä mielessä menestys, menetelmän onnistumisprosentti oli matala. Käsittelyllä geenejä saatiin korjattua. Tutkijat olivat ruiskuttaneet ihmisalkioihin entsyymiä ja molekyylejä, jotka vaikuttivat vain tiettyihin geeneihin. Varoittava esimerkki Nature-lehden haastattelema kantasolututkija George Daley Harvardin yliopistosta edustaa hyvin tieteentekijöiden yleistä näkökantaa alkioiden geenimuunteluun. ”Yhdelläkään tutkijalla ei ole moraalista oikeutta rikkoa maailmanlaajuista yhteisymmärrystä siitä, että ihmisen geenilinjaan ei tule puuttua”, sanoo keskuksen johtaja Marcy Darnovsky. Tutkimuksen pontimena oli löytää uusi hoitokeino henkeä uhkaaviin sairauksiin. Kiinassa mahdollisesti tehdyistä kokeiluista oli tätä ennen liikkunut vain huhuja. Niin kutsuttua Crispr/Cas9-tekniikkaa on aikaisemmin kokeiltu vain eläinten alkioihin sekä ihmissoluihin. ”Kun menetelmää testataan oikeilla alkioilla, onnistumisprosentin on oltava lähellä sataa”, Huang sanoo. Kansainvälinen tiedeyhteisö on noussut vastustamaan ihmisalkioiden geenimuokkausta. Päivi Ikonen Alkion geenimuuntelu sai tutkijat takajaloilleen Scanstockphoto Vauvojen geenejä ei ainakaan toistaiseksi peukaloida alkiovaiheessa. Muun muassa yhdysvaltalainen Center for Genetics and Society vetoaa maailman tutkijoihin, jotta geneettiset kokeilut alkioilla lopetettaisiin. Hänen mukaansa ryhmän raportoima kokeilu paljastaa, ettei muokkausteknologia ole läheskään valmis eikä automaattinen keino hävittää geenien kantamia sairauksia. Aggressiiviset superrikkakasvit ovat olleet etenkin etelävaltioiden soijanviljelijöiden riesana. Tällöin kasvi keksii nopeasti keinon suojautua sitä vastaan. Yhdysvaltain rikkakasviseuran WSSA:n tuoreen tiedotteen mukaan tutkimustieto ei tue käsitystä, että geenien siirtyminen olisi syynä rikkakasvien resistenssin kehittymiseen. Uudenlaisen, geenimuunnellun ihmisen luominen aiheuttaisi jo sinänsä epätasaarvoa, syrjintää ja yhteiskunnallisia ristiriitoja. Geenien jotkin mutaatiot ovat syypäitä vakaviin sairauksiin. Tiedemaailman säikäytti Kiinasta huhtikuussa virallisesti raportoitu tapaus, jossa ihmisalkioiden genomia oli ensimmäistä kertaa todistetusti onnistuttu muuntelemaan
Teoriamme on, että piirin muistisolut yhdistyvät aina uudelleen jokaista yksittäistä muistoa varten”, kertoo ryhmän tutkija Tomas Ryan Science Daily -lehdelle. Science-lehdessä julkaistua löydöstä pidetään mullistavana. Muistojen tallentamisen on puolestaan ajateltu aiheuttavan aivoihin pysyviä fysikaalisia tai kemiallisia muutoksia. Professori Susumu Tonegawan johtaman ryhmän tutkimuksessa käytettiin koe-eläiminä hiiriä. 59 KEMIA Muistot ovat aivoissamme tallessa, mutta niiden mieleen palauttaminen voi takkuilla. Muistinmenetys voi olla seurausta vammasta, stressistä tai esimerkiksi Alzheimerin taudista. ”Valtaosa tutkijoista on ensimmäisen teorian kannalla, mutta meidän tutkimuksemme osoittaa, että tämä valtaosa on luultavasti väärässä”, Tonegawa sanoo Science Dailyn artikkelissa. ”Muistinmenetyksen syy on siinä, että muistojen mieleenpalautus ei onnistu.” Päivi Ikonen 4/2015. Samalla eläinten muisto asiasta palasi kuin taikaiskusta. Jyrsijät pantiin ensin oppimaan ja muistamaan tietty uusi asia. Jatkotutkimuksessaan ryhmä osoitti, etteivät muistot tallennu yksittäisiin soluihin vaan useiden solurykelmien muodostamaan piiriin tai polkuun. Osa tutkijoista on ollut sitä mieltä, että muistot ovat kyllä tallella, mutta niiden palauttaminen mieleen on jostakin syystä estynyt. Kun keinotekoisen muistinmenetyksen kokeneiden hiirten aivosoluihin sitten kohdistettiin laservalo, solut aktivoituivat. Alan tutkijat ovat kuitenkin kiistelleet vuosia siitä, mikä muistin ja muistojen menettämisen varsinainen syy on. Aivojen muistipiiri Neurotutkijat ovat pitkään olettaneet, että jossakin päin aivoverkostoa on hermosolujen rykelmä, joka herää toimimaan aina uuden muiston syntyessä. ”Tämä laaja piiri tai polku käsittää useita aivoalueita. Muistinmenetyksen seurauksena kadonneet muistot voidaan kaivaa esiin aivojen kätköistä valon avulla. Arvoituksen ratkaisu Professori Tonegawan mukaan ryhmän tuorein tutkimustulos antaa myös vastauksen erääseen neurotieteen keskeiseen kiistakysymykseen. Uusista tutkimustuloksista sen sijaan saattaa olla apua muistisairauksien hoitojen kehittämisessä. Sen jälkeen tutkijat torppasivat hiirten kyvyn palauttaa muisto mieleensä. Yhden koulukunnan mukaan kyse on aivojen muistisolujen vahingoittumisesta niin, että niiden säilömät muistot tuhoutuvat. Asian osoitti maineikkaan yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkijaryhmä, joka hyödyntää työssään uutta tieteenalaa, optogenetiikkaa. Se tapahtui ruiskuttamalla eläinten aivoihin anisomysiiniä, yhdistettä, joka estää hermosolujen välisiä kytkentöjä vahvistumasta. Tällaisen neuronirykelmän olemasScanstockphoto Vakavassa muistinmenetyksessä ei muistilapuistakaan yleensä ole hyötyä. Valo palauttaa kadonneet muistot saolon todisti optogenetiikan työkalujen avulla Tonegawan ryhmä, joka vuonna 2012 paikansi sen aivojen hippokampukseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne voidaan saada esiin aktivoimalla muistisoluja laservalolla. Seuraavana päivänä ryhmä yritti laukaista muiston esiin monin eri keinoin, mutta se oli selvästi hävinnyt eläinten päästä kokonaan
Sinne kuuluu kulkea mopolla tai mopoautolla, kuten jokainen katu-uskottava teinikin tekee. Silloin voi kokeilla vaikkapa repliikkiä, että ”ei munuaisissa vikaa ole, tuli vaan vähän supisteltua lihaksia”. LIHAKSET SAA kasvamaan jokainen, mutta lääkärin loitolla pitäminen on toinen juttu. 60 4/2015 KEMIA 60 4/2015 KEMIA NYKYAJAN VASTINE kirkonmenoille on käynti punttisalilla. Jos kuntoilijan ongelmana on pömpöttävä vatsa, kannattaa lahkeiden heiluttelun sijaan kokeilla punttien nostoa. Kuten jokainen metaboliaa peruskurssin verran harrastanut tietää, happoja energiakierron välissä pyörivät sopivasti nikotiini-amidi-adeniinidinukleotidit eli nadit. Keemikko Hotbody-spinningiä harrastava mopoautoileva hiiri Mopohiiren molekyylit Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Jokainen salia harrastava oppii nopeasti varomaan katabolismia. Teoriassa ylipainosta pääsee painoilla. Mitä kovempaa juoksee lääkäriä pakoon, sitä varmemmin fysiologia kostaa. Medicuksen silmissä lausunto pudottaa kuntointoilijan samaan kastiin, jossa alkoholisti puolustelee maksa-arvojaan. Nadeja nappaamalla nykyajan alkemisti pystyy ohittamaan vuosikymmenten kokopäiväisen salitreenin. Mitä enemmän kunnostaan huolehtii, sitä nopeammin päätyy kemialliseen ansaan. Käytännössä asia on toisin. Puntit ja haarukka tuppaavat liikkumaan samaan tahtiin, joskin eri aikaan. Rypyt katoavat, kun niistä kehittyy muskelipatteja. Ne ovat kuin vaihteisto, jolla saa sekä moottorin että pyörän käännettyä alkuasentoon. Paineita mittailtaessa on käynyt ilmi, että vanhoilla suositusarvoilla on nostettu kansanterveyden sijaan ainoastaan lääketeollisuuden voittoja. Lopulta on seliteltävä valkotakeille korkeita kreatiniinipitoisuuksiaan. Jos suussa ei ole proteiinipatukkaa, energia irtoaa lihaksesta. Kuten asiaan vihkiytyneet tietävät, spinning tarkoittaa ryhmäkuntopyöräilyä viikon sävelten tahdissa. Kemistille syntyy vastustamaton kiusaus vetää mutkat suoriksi molekyylitasolla. Kun kulkupeli on saatu parkkiin, sen omistaja voi omistautua spinningille. Adenosiinitrifosfaatti, lihassupistuksen ainoa energialähde, hajoaa vuorokaudessa esimerkiksi kreatiniiniksi. Kakkostyypin diabetesta voi juosta pakoon, mutta sokeriarvot tulevat perässä. Mitä enemmän urheilee, sitä suurempia sokerihuippuja ja -laaksoja on luvassa. Kuusikymppinenkin saa muutamalla napilla teini-ikäisen lihaksiston. Tästä kumpuaa nykyfilosofian kuumin peruskysymys: miksi kaikki kiva tapahtuu jyrsijöille. Päämääränä ei ole määränpää eikä edes matka vaan uusien pyöräilyvarusteiden esittely. Treenin jälkeen keho ottaa energian sieltä, mistä sen helpoiten saa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Aivoissa on nimittäin keskus näläntunnetta varten. KEEMIKKO ”Puntit ja haarukka tuppaavat liikkumaan samaan tahtiin.”. Kunnon tujaus C21H27N7O14P2:a uudistaa kummasti reissussa rähjääntynyttä kudosta. Suuret lihakset polttavat paljon energiaa. Verenpaineen ja kolesterolin kanssa painivan kannattaa tutustua uusiin Keski-Euroopassa päivitettyihin lukuihin. Varmuudella näin tosin käy vain siinä tapauksessa, että on taksonomialtaan hiiri ja ammatiltaan koe-eläin. Jos sokerinsa vielä saa tasapainoon, fysiologia kostaa toisella tavalla. KUNNON KOHOTTAMISEEN liittyy paljon riskejä, joista ylikunto ei ole pienin
Työn onnistuminen edellytti hänen mukaansa myös materiaalin mekaanisen rakenteen jalostamista niin, että yhdiste kestää virtauksen aiheuttamat voimat. Vaikka ioninvaihtomateriaali on synteettisenä aineena varsin kallista, menetelmän teho, matalat käyttökustannukset ja vähäiset materiaalimäärät tekevät sen loppuasiakkaalle silti edulliseksi. Työn päämääränä oli poistaa Loviisan voimalan vesistä cesium, jonka puoliintumisaika on noin 30 vuotta. Sen jälkeen haluttiin vielä materiaalit myös strontiumin, koboltin ja korroosiotuotteiden poistamiseksi. Lauri Lehtinen ”Tähän kolonniin mahtuu haihdutusjätteisiin vuoden aikana kertyvä cesium”, kertoo Loviisan Nures-laitosta esittelevä Esko Tusa. Sittemmin Nures-järjestelmiä on toimitettu eri puolille maailmaa viitisenkymmentä ja lisäksi kymmenIoninvaihdin imaisee säteilevät aineet kunta pientä sovellusta lähinnä tutkimustarpeisiin. Esimerkiksi zeoliittimenetelmään verrattuna ero on jopa 1 000–2 000-kertainen. ”Nures-teknologia on toiminut jokaisessa kohteessa, jossa sitä on käytetty”, Tusa kertoo. Rakenteen piti lisäksi olla sellainen, että vesi kulkee tasaisesti ja nopeasti epäorgaanisen vaihtomateriaalin läpi. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Diplomi-insinööri Esko Tusan kehittämän menetelmän sydämenä ovat erittäin selektiiviset ioninvaihtimet. Tähän mennessä voimala on säästänyt noin 55 miljoonaa euroa verrattuna siihen, että laitoksen vedet olisi käsitelty muilla menetelmillä. Nures osoittautui ainoaksi keinoksi, jonka avulla tilanne kyettiin hoitamaan. ”Sitä on sovellettu muun muassa Pohjois-Skotlannissa toimivan natrium-kalium-jäähdytteisen reaktorin yhteydessä, vaikka menetelmään suhtauduttiin siellä etukäteen hyvin epäluuloisesti.” Jatkossa suomalaiskeksinnölle voi aueta melkoiset markkinat. Erityisesti cesiumin kohdalla kilpailevat alkuaineet ovat myös hyvin runsasliukoisia, joten tietyissä oloissa erittäin selektiivinen ioninvaihto on lähes ainoa järkevä tapa poistaa aineet vedestä”, Fortumissa työskentelevä Tusa kertoo. ”Cesium on alkalija strontium maa-alkalimetalli. Spesifi ioninvaihdin on tarpeen, jotta sukulaisalkuaineet eivät häiritse reaktioita. Suolaisen veden käsittelyssä vain Fortumin ioninvaihtimet saivat radioaktiivisen veden niin puhtaaksi, että poistettavien aineiden määrä painui alle mittausrajan. Nimen Nures (Nuclide Removal System) saanut järjestelmä otettiin käyttöön Loviisassa vuonna 1991. Fukushiman pelastaja Nures oli silti viime vuosiin asti melko suppean piirin tuntema teknologia. 61 4/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Vuoden 2015 suomalainen insinöörityöpalkinto on myönnetty diplomi-insinööri Esko Tusalle hänen kehittämästään teknologiasta, jonka avulla voidaan puhdistaa ydinvoimaloiden hankalat fissioja korroosiotuotteet. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana maailmalla ajetaan alas yli 200 ydinreaktoria, joista kussakin on käsiteltävänä tuhansia kuutiometrejä vettä. Ydinvoimaloiden vedet puhdistavan teknologian rakentaminen käynnistyi 1980-luvulla. ”Mitä vaikeampi tilanne, sitä ylivoimaisempi järjestelmä Nures on”, Esko Tusa kiteyttää. Tilanne muuttui vuonna 2011, jolloin japanilaiseen Fukushiman ydinvoimalaan maanjäristyksen jälkeen tulvinut tsunami aiheutti katastrofin. Insinööripalkinnon myöntävät Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF. For tum Oyj
FM Kati Ahlqvistin väitöskirja The effects of mitochondrial DNA mutagenesis on somatic stem cells and ageing tarkastettiin 9.5.2015. FM Sanna-Mari Aatsingin väitöskirja Regulation of hepatic glucose homeostasis and Cytochrome P450 enzymes by energy-sensing coactivator PGC-1. FM Jonne Seppälän väitöskirja Structural studies of Filamin domain interactions tarkastettiin 22.5.2015. LK Krista Honkosen väitöskirja Adenoviral Gene Therapy for the Stimulation of Neovessel Growth—New Treatment Strategies for Lymphedema and Peripheral ischemia tarkastettiin 29.5.2015. Magnus Essand (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Stefan Pirker (Johannes Kepler -yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Angappa Gunasekaran (Massachusettsin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Juha Niittysen väitöskirja Comparison of Sintering Methods and Conductive Adhesives for Interconnections in Inkjet-Printed Flexible Electronics tarkastettiin 24.4.2015. Riitta Keiski. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. tarkastettiin 22.5.2015. Markku Lampinen. 62 4/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Auria-biopankki Strategiajohtajaksi 1.9. Marco Breschi (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Työterveyslaitos Pääjohtajaksi on valittu TkT Antti Koivula. Jyväskylän yliopisto FM Miika Löfmanin väitöskirja Bile Acid Amides as Components of Microcrystalline Organogels tarkastettiin 24.4.2015. Eriika Savontaus (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Hän toimi aiemmin Turvallisuusja kemikaaliviraston Tukesin kemikaaliyksikön johtajana. FM Henrik Romarin väitöskirja Biomass gasification and catalytic conversion of synthesis gas. Teknos Group Oy Konsernijohtajaksi on nimitetty Paula Salastie (o.s. Archie Campbell (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja prof. DI Mika Lylyn väitöskirja Using Finite Element Method and Genetic Algorithm to Improve Critical Current and ACloss characteristics of NbTi wires tarkastettiin 13.5.2015. Mikko Savontaus (Turun yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. M.Sc. FM Suvi Parviaisen väitöskirja Developing genetically engineered oncolytic viruses for cancer gene therapy tarkastettiin 24.4.2015. Hän aloittaa tehtävässään 1. Ville Rantasen väitöskirja Integration Platform for Biomedical Image Analysis tarkastettiin 24.4.2015. Claudia Bianchi (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Jukka Hakkola. Vitor Vasconcelos (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Kristina Djinovic-Carugo (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Astrid Kiendler-Scharr (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. Heli Peltola. Tânia Joutsenen väitöskirja Cyanobacterial bioactive compounds: biosynthesis, evolution, structure and bioactivity tarkastettiin 22.5.2015. Antti Stenvall. Itä-Suomen yliopisto MMM Piritta Torssosen Potential of forest biomass production and utilization for mitigation of climate change in boreal conditions tarkastettiin 28.5.2015. TkL Mikko Tuohiniemen väitöskirja Silicon-based micromachined interferometers for infrared wavelengths tarkastettiin 22.5.2015. Sami Franssila. Lappeenrannan teknillinen yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Hans Zappe (Freiburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Johan Bergh (Linnaeus-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Juan Miravet (Jaume I:n yliopisto, Espanja) ja kustoksena yliopistonlehtori Elina Sievänen. elokuuta nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle. Silja Hämeen väitöskirja Nanoparticle volatility and growth: Implications for interactions between biogenic and anthropogenic aerosol components tarkastettiin 28.5.2015. Kaarina Sivonen. FK Ulla Ojaniemen väitöskirja Modelling particulate fouling in heat exchanger with high solid content liquid suspension tarkastettiin 21.5.2015. Markku Kulmala. Jari Ylänne. VÄITÖKSIÄ Väitökset jatkuvat sivulla 64 puheenjohtaja Matti Alahuhta, Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa, Teknologiateollisuuden hallituksen jäsen Päivi Leiwo, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli. Johannes Spelbrink.. Vastaväittäjänä toimi prof. Hän on myös Teknos Groupin pääomistaja. Raimo Alén. Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty Pauliina Posti. Tampereen yliopisto FM Nina Rajalan väitöskirja Probing the Mammalian Mitochondrial Nucleoid tarkastettiin 16.5.2015. Michal Minczuk (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. Tekniikan Akatemia Hallituksen puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2015–2017 on nimitetty professori Marja Makarow. Eloy García Calvo (IMDEA, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto FM Minna Pirilän väitöskirja Adsorption and photocatalysis in water treatment—Active, abundant and inexpensive materials and methods tarkastettiin 8.5.2015. Mikko Oivanen. Elena Rugarli (Kölnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Robert Paton (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. alkaen on nimitetty FT Minna Hendolin. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulla Lassi. Johanna Björkroth. Vastaväittäjänä toimi prof. Helsingin kaupungin ympäristökeskus Johtajaksi on nimitetty MMM Esa Nikunen. Hän siirtyy tehtävään Tekesin terveysja hyvinvointialueen johtajan toimesta, josta hän jää virkavapaalle kahden vuoden määräaikaisen työn ajaksi. Markku Lampinen. Helsingin yliopisto FM Taru Nikkosen väitöskirja Structure-property relationships and self-assembly of chlorophyll derivatives in development of light-harvesting structures and materials tarkastettiin 24.4.2015. Hallituksen uusiksi jäseniksi nimitettiin Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen Aalto-yliopisto TkL Sirpa Kallion väitöskirja On modeling of the timeor spaceaveraged gas-solid drag force in fluidized bed conditions tarkastettiin 20.5.2015. Kiikka). Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Kilpeläinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Matti Mäntysalo. Hermenegildo García (Valencian teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Ülo Niinemets (Viron biotieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Lars-Erik Amandia (Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Salastie jatkaa toimintaa yrityksessä kolmantena Kiikan suvun edustajana kolmannessa sukupolvessa. Peter Horvath (Unkarin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Tuukka Petäjä. Sampsa Hautaniemi. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi TkT Jouni Pyykönen ja kustoksena prof. Ditte Mogensenin väitöskirja Insights into atmospheric oxidation tarkastettiin 13.5.2015. Characterisation of cobalt catalysts for Fischer–Tropsch synthesis tarkastettiin 12.5.2015. Seppo Ylä-Herttuala. Pendo Kivyiron väitöskirja Foreign Direct Investment, Clean Development Mechanism, and Environmental Management: A case of Sub-Saharan Africa tarkastettiin 29.05.2015. Karlheinz Bock (Dresdenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Jyväskylän yliopisto Ympäristömikrobiologian professoriksi on nimitetty FT Marja Tiirola. Kalevi Kyläheiko. FM Mikko Muurosen väitöskirja Activation of ?-systems in Lewis acid mediated homogenous catalysis tarkastettiin 22.5.2015. Kaarina Sivonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Akseli Hemminki. Vastaväittäjänä toimi prof. Cyril Bajamundin väitöskirja Sulfur based abatement of PCDD/F production and alkali chloride production during fluidized bed combustion of solid recovered fuel tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi dos. Anu Wartiovaara. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. ELL Riitta Rahkilan väitöskirja Taxonomy and diversity of coccal lactic acid bacteria associated with meat and the meat processing environment tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof
Biotieteiden akatemiatutkijoita Akatemia rahoittaa myös yhtätoista uutta biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijan tehtävää. ”Erityisesti minua on kiinnostanut ammoniakkisynteesi, oksidituettujen kultapartikkelien katalyyttinen aktiivisuus ja myös orgaanisten molekyylien katalyyttiset transformaatiot. Ruotsalaisen kemistin Jöns Jacob Berzeliuksen mukaan nimetty palkinto koostuu runsaan tuhannen euron rahasummasta ja mitalista. Synteettinen biologia tekee bakteerista tehtaan Synteettisessä biologiassa hyödynnetään luovasti biologisia elementtejä, kuten dnakomponentteja. Santala mukautti työkalun toimimaan myös käänteisesti, jolloin sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi biosensorina tunnistamaan polttoaineja raakaöljyjäämiä ympäristönäytteistä. Santala rakensi myös täysin uudenlaisen geneettisen piirin, jonka avulla voidaan tuottaa tiettyjä pitkäketjuisia hiilivetyjä. Tutkimuksessaan hän muokkasi bakteeria geneettisesti, minkä tuloksena bioenergiaksi soveltuvien hiiliyhdisteiden tuotanto bakteerisolussa tehostui. Laskennallisten tulosten verifioimiseksi hän tekee yhteistyötä kokeellisten kemistien kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Rahoituksen yhteismäärä on 19 miljoonaa euroa. Akatemiatutkijarahoituksen sai muun muassa dosentti Satu Ojala Oulun yliopistosta. Asian osoitti väitöstutkimuksessaan Suvi Santala. DI Suvi Santalan väitöskirja Developing Synthetic Biology Tools and Model Chassis: Production of Bioenergy and High-Value Molecules tarkastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 24.4.2015. Katalyysin mikroskooppinen ymmärtäminen mahdollistaa uusien, parempien katalyyttien suunnittelun. Uusia akatemiatutkijoita ovat myös Sayani Majumdar, Ilja Makkonen, Pekka Marttinen ja Lide Yao Aalto-yliopistosta, Arkke Eskola, Mikael Johansson, Tomas Kohout, Matti Pirinen, Simon Puglisi ja Johanna Salminen Helsingin yliopistosta, Alexey Karpechko Ilmatieteen laitoksesta, Mikko Nissi ItäSuomen yliopistosta, Enrico Le Donne Jyväskylän yliopistosta, Mehdi Bennis ja Ville-Veikko Teikki Oulun yliopistosta, Nuno Candeias ja Matti Mäntysalo Tampereen teknillisestä yliopistosta, Napsu Karmista, Tuomas Lönnberg ja Kaisa Matomäki Turun yliopistosta sekä Albert Manninen VTT:stä. Lisäksi Santala kehitti työkalun, jonka avulla hiilivetyjen tuottoa solun sisällä voidaan seurata reaaliaikaisesti. Keskeistä on ymmärtää, miksi jokin materiaali on aktiivinen tietylle reaktiolle. Rahoitukset syyskuussa 2015 alkavalle kaudelle saivat Andrii Domanskyi, Ville Paavilainen, Albert PorcarCastell, Mari Pihlatie, Lasse Ruokolainen ja Anna Vähärautio Helsingin yliopistosta, Tuula Larmola Luonnonvarakeskuksesta, Tanja Pyhäjärvi ja Rajaram Venkatesan Oulun yliopistosta, Suvi Ruuskanen Turun yliopistosta sekä Soile Nymark Tampereen teknillisestä yliopistosta.. Kiinnostavaa on myös reaktion valikoituvuus”, Honkala kertoo. Palkinto voidaan myöntää alle 45-vuotiaille pohjoismaisille tutkijoille. Honkala sai palkinnon työstään laskennallisen katalyysitutkimuksen parissa, josta hän on myös väitellyt. 63 KEMIA 4/2015 Suomen Akatemia on päättänyt rahoittaa 22:ta uutta luonnontieteiden ja tekniikan alojen akatemiatutkijan tehtävää. Hän kehittää metallioksidimateriaaleja, jotka soveltuvat kemiallisiksi katalyyteiksi ja mittausantureiksi. Honkala soveltaa työssään kvanttimekaanisia laskentamenetelmiä, joilla voidaan määrittää systeeminen atomija elektronirakenne. Santalan työ on Suomen ensimmäinen synteettisen biologian väitöskirja. Työkalu on erityisen hyödyllinen, kun solun aineenvaihduntaa halutaan tutkia tai optimoida. Elementeistä voidaan rakentaa molekyylitason laitteita, joiden ohjaamina niiden isäntäsolut toimivat kuin minikokoiset tehtaat. Acinetobacter baylyi ADP1 -akinetobakteeri soveltuu monipuolisesti synteettisen biologian isäntäsoluksi. Tutkimusidea perustuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) hyötykäyttöön kiinnostuksen kohteita ovat vesikaasureaktio ja etanolin reformointi zirkoniatuetuilla rhodiumkatalyyteillä. Vastaväittäjänä toimi professori Merja Penttilä VTT:stä ja kustoksena professori Matti Karp. Ville Santala Enja Heikkilä Katalyysiseura palkitsi tutkija Karoliina Honkalan Pohjoismainen katalyysiseura The Nordic Catalysis Society on myöntänyt Berzelius-palkinnon yliopistotutkija Karoliina Honkalalle Jyväskylän yliopiston kemian laitoksesta. Honkalan viimeisimpiä Karoliina Honkala Suvi Santala Suomen Akatemia rahoittaa akatemiatutkijoita katalyyttisten prosessien avulla muun muassa taloudellisesti arvokkaiden kemikaalien tuotannossa
Mikko Nikinmaa. M.Sc. Atte von Wright (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Åbo Akademi FM Ewelina Leinon väitöskirja Transformation of Carbon Dioxide to Diethyl Carbonate over Ceria and Ceria-supported Catalysts tarkastettiin 8.5.2015. Mikko Hupa.. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Nuutila. Vastaväittäjänä toimi Dr. Franz Winter (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Sergei Ivanov Pietarista (Ioffe-instituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. Merja Penttilä (VTT) ja kustoksena prof. FM Anna Oksasen väitöskirja Proprotein Convertase Enzymes FURIN and PCSK7 in Immune Regulation tarkastettiin 29.5.2015. Turun yliopisto FM Lotta Nylundin väitöskirja Early life intestinal microbiota in health and in atopic eczema tarkastettiin 5.5.2015. FM Janne Atosuon väitöskirja Novel Cellular Luminescence Probes for Immunological and Toxicological Assessments tarkastettiin 15.5.2015. FM Jaakko Hiidenhovin väitöskirja Isolation and characterization of ovomucin—a bioactive agent of egg white tarkastettiin 8.5.2015. FM Heidi Luodon väitöskirja Unraveling the functional divergence of membrane-bound pyrophosphatases tarkastettiin 8.5.2015. DI Jens Krogellin väitöskirja Intensification of hemicellulose hot-water extraction from spruce wood by parameter tuning tarkastettiin 22.5.2015. András Pásztorin väitöskirja Advanced biofuel production: Engineering metabolic pathways for butanol and propane biosynthesis tarkastettiin 22.5.2015. Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. TkL Petteri Kankaan väitöskirja Modelling the super-equilibria in thermal biomass conversion—Applications and limitations of the constrained free energy method tarkastettiin 28.5.2015. Rainer Huopalahti. Vastaväittäjänä toimi prof. Glenn Gibson (Readingin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Kulomaa (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Róbert E. Ann Saada (Jerusalemin heprealainen yliopisto, Israel) ja kustoksena prof. Ivan Radevicin väitöskirja Emission, kinetic and magnetic phenomena in rareearth and transition metal doped ZnSe single crystals tarkastettiin 22.5.2015. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Satu Ojala (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Howard Jacobs. Vastaväittäjänä toimi prof. Eevi Rintamäki. Vastaväittäjänä toimi prof. MMM Anna Reunamon väitöskirja Bacterial community structure and petroleum hydrocarbon degradation in the Baltic Sea tarkastettiin 15.5.2015. Volker Müller (Goethe-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Marko Pesu. FM Ulriika Vanamon väitöskirja Solid-State Reference and Ion-Selective Electrodes— Towards Portable Potentiometric Sensing tarkastettiin 8.5.2015. 64 4/2015 KEMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. FM Lauri Polarin väitöskirja Wood biochemicals for the protection of health. Vastaväittäjänä toimi prof. Johan Bobacka. Jyri-Pekka Mikkola. Petriina Paturi. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Reijo Lahti. Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi tohtori Veljo Kisand (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Seppo Salminen. Stefan Willför. Sari Mäkelä. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Jyväskylän yliopiston kesäkoulu Jyväskylä 5.–21.8.2015 www.jyu.fi/summerschool Tieteen päivät Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015 www.uef.fi/tieteenpaivat European Science Education Research Conference Helsinki 31.8.–4.9.2015 www.esera.org Tieteen päivät Oulu 1.–2.9.2015 www.oulu.fi/yliopisto Bioenergia 2015 Jyväskylä 2.–4.9.2015 www.jklmessut.fi 9th International Heat Flow Calorimetry Symposium on Energetic Materials Tampere 8.–10.9.2015 www.hfcs2015.com Global Cleantech Summit 2015 Helsinki 8.–10.9.2015 www.globalcleantechsummit.fi Tieteen päivät Rovaniemi 11.–12.9.2015 www.ulapland.fi Alihankinta Tampere 15.–17.9.2015 www.alihankinta.fi Laboratorio & Lean Helsinki 16.–17.9.2015 www.nhf.fi Laboratorio & vaaralliset aineet ja työsuojelu Helsinki 30.9.–1.10.2015 www.nhf.fi Empack 2015 Helsinki 7.–8.10.2015 www.easyfairs.com/fi 6th Nordic Wood Biorefinery Conference Helsinki 20.–22.10.2015 www.vtt.fi/nwbc2015 Nanotieteen päivät Jyväskylä 22.–23.10.2015 www.jyu.fi/science/muut_yksikot/ nsc/en/nsdays Tekniikan päivät Tampere 22.–24.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Oulu 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Turku 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Helsinki 6.–7.11.2015 www.tekniikanpaivat.fi Farmasian päivät Helsinki 13.–15.11.2015 www.farmasianpaivat.fi Väri ja Pinta 2015 Helsinki 18.–21.11.2015 www.messukeskus.com MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Inorganic Days Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015 www.oorgan.se EuroMedLab 2015 Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015 www.sfbc.asso.fr Eurammon Symposium 2015 Schaffhausen, Sveitsi 25.–26.6.2015 www.eurammon.com OMCOS 18 Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015 www.omcos2015.com 6th Eurovariety in Chemistry Education 2015 Tartto, Viro 30.6.–2.7.2015 www.sisu.ut.ee/eurovariety Zellcheming-Expo 2015 Frankfurt, Saksa 30.6.–2.7.2015 www.zellcheming-expo.de 21st European Conference on Organometallic Chemistry Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015 www.eucomcxxi.eu 22nd International Symposium on Ionic Polymerization Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015 www.ip15.sciencesconf.org In Vino Analytica Scientia Symposium Trento, Italia 14.–17.7.2015 www.eventi.fmach.it/IVAS2015 45th Iupac World Chemistry Congress Busan, Korea 9.–14.8.2015 www.iupac2015.org 15th European Conference on Solid State Chemistry Wien, Itävalta 23.–26.8.2015 www.euchems.eu 10th European Conference on Computational Chemistry Fulda, Saksa 31.8.–3.9.3015 www.euco-cc-2015.org Euroanalysis 2015 Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015 www.euroanalysis2015.com European Summerschool in Quantum Chemistry 2015 Palermo, Italia 6.–19.9.2015 www.esqc.org Nordic Life Science Days Tukholma, Ruotsi 9.–10.9.2015 www.nisdays.com FEICA Conference and Expo Vilamoura, Portugali 9.–11.9.2015 www.feica-conferences.com International Conference on the History of Chemistry Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015 www.10ichc-2015.web.ua.pt 6th EuCheMS Conference on Nitrogen Ligands Beaune, Ranska 13.–17.9.2015 www.nligands2015.com Organometallic and Coordination Chemistry: Achievements and Challenges Nižni Novgorod, Venäjä 18.–23.9.2015 www.iomc.ras.ru/razuvaev2015 IMA 2015 Kalamata, Kreikka 20.–24.9.2015 www.ima2015.teikal.gr 15th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Leipzig, Saksa 20.–25.9.2015 www.icce2015.org Biotechnica 2015 Hannover, Saksa 6.–8.10.2015 www.biotechnica.de Labvolution 2015 Hannover, Saksa 6.–8.10.2015 www.labvolution.de Turk Kompozit Istanbul, Turkki 8.–9.10.2015 www.turk-kompozit.org FM, LK Kia Kemppaisen väitöskirja Complementation of Cytochrome c Oxidase Deficiency by Transgenic Expression of the Alternative Oxidase in Drosophila tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gyurcsányi (Budapestin tekniikan ja talouden yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. Focus on hemicellulose, stilbenoids, and lignans tarkastettiin 13.5.2015
• Kemianteollisuus • Prosessit • Työelämä • Pakkaukset Tiedustelut ja varaukset: kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. syyskuuta 6/2015 17. lokakuuta 7/2015 21. elokuuta 9. 040 827 9778. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Ne voittivat Marjatta Kiminkinen Helsingistä ja Matti Puutio Ylöjärveltä. syyskuuta 13. Palkinto myönnetään vuoden 2014 parhaasta kemian alan väitöskirjasta. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 24.11.2015 kello 17 Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki. Ilmoittautumiset osoitteessa: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Varaa paikkasi viimeistään 20. Sähköpostiosoitteensa toukokuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. SEUROISSA TAPAHTUU Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. Kokouksessa julkistetaan Kompan palkinnon saaja. Mukana ilottelussa on muun muassa Aku Hirviniemi. marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Aleksis Kiven komedia Nummisuutarit saa uuden tulkinnan Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. lokakuuta 16. 65 KEMIA 4/2015 SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2015 14. elokuuta! Erikoisjakelu messuosastoillamme: • Esimies ja henkilöstö 23.–24.9.2015 • Empack 7.–8.10.2015 OSATEEMOINA mm. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. Kansallisteatteri / Juuso W esterlund Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Numero 5/2015 ilmestyy 9. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. syyskuuta. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Nummisuutarit
Kaupungin Ludwig-Maximilianin yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1472 ja Münchenin teknillinen yliopisto TUM vuonna 1868. Hänet palkittiin kemian Nobelilla vuonna 1973. Sisko Loikkanen 1100-luvulla perustettu München on 1,4 miljoonalla asukkaallaan Saksan kolmanneksi suurin kaupunki ja Frankfurtin jälkeen tärkein finanssikeskus. Molemmat sijoittuvat maailmanlistoilla 50 parhaan akateemisen opinahjon joukkoon. Ernst Otto Fischer, TUMin professori hänkin, tutki metallo-orgaanista kemiaa ja selvitti muun muassa ferroseenin voileipämäisen rakenteen. sisko.loikkanen@yle.fi München tuotteistaa tutkimuksen Baijerin pääkaupungissa on pantu olutta 1300-luvulta lähtien. Münchenissä työskenteli ennen Berliinin siirtymistään myös Max Planck itse. Huber on tutkinut proteiineja kristallografian keinoin. TUM loistaa etenkin kemiassa, jossa sen sijaluku on 16. Professorinvirkansa lisäksi hän johti Münchenin Max Planck -instituuttia. Erlenmeyer keksi myös asbestilevyn, jonka avulla voitiin estää lasiastian rikkoutuminen, kun sitä kuumennettiin bunsenlampulla. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Tunnetun müncheniläisen kaasuyhtiön Linde AG:n perusti insinööri Carl von Linde, josta tuli jo 26-vuotiaana TUMin, silloisen polyteknillisen koulun, apulaisprofessori. Müncheniläinen kemian nobelisti on myös sittemmin Cardiffiin muuttanut Robert Huber, joka sai palkintonsa vuonna 1988. 66 4/2015 KEMIA Tiedekaupunki Münchenissä on aina osattu myös kaupallistaa keksinnöt ja jalostaa tutkimustulokset tuotteiksi ja yrityksiksi. Linden oppilaisiin kuului nuori mies nimeltä Rudolf Diesel, joka TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Professoriksi edettyään hän johti oppilaitoksen konelaboratoriota. TUMin fysiikan professoreista maineikkaimpia ovat Ohmin lain keksinyt Georg Ohm, jonka patsas koristaa yliopiston keskustakampusta, sekä Wilhelm Röntgen, joka palkittiin röntgensäteilyn löytämisestä historian ensimmäisellä fysiikan Nobelilla vuonna 1901. Kaupungissa pitävät pääkonttoriaan muun muassa monialajätti Siemens, kuorma-autoistaan tunnettu MAN ja lentokonemoottoripajana aloittanut autonvalmistaja BMW. Mustan kappaleen säteilyn tutkija sai Nobelinsa vuonna 1918. Myöhemmin Linde onnistui nesteyttämään ilmaa ja ottamaan siitä typen ja hapen erilleen. Linden laitteet korvasivat elintarvikealalla aiemmin käytetyt jääpalaset ja levisivät myös teollisuuteen. nousi kuuluisuuteen kehitettyään omaa nimeään kantavan moottorin. Olut kuuluu varsinkin Oktoberfest-juhlan perinteisiin. Siellä Linde teki merkittäviä lämpötutkimuksia ja kehitti 1870-luvulla kompressoitua ammoniakkia hyödyntävän jäähdytyslaitteen, josta tuli kansainvälinen menestys. Saksalaiseen tapaan tutkimus osataan Münchenissä jalostaa eteenpäin kukoistavaksi bisnekseksi. Ehkä tunnetuin müncheniläiskemisti on kuitenkin Emil Erlenmeyer, joka vuonna 1860 antoi nimensä erlenmeyerkolville, yhdelle keskeisimmistä laboratorioastioista. Yliopistoissa on yhteensä lähes 90 000 opiskelijaa. Fysiikan nobelistiksi ylsi vuonna 1932 myös Werner Heisenberg, joka mullisti tieteenalaa epätarkkuusperiaatteellaan. Scanstockphoto. Fischerit ja Erlenmeyer Münchenin kemian historia sisältää kaksi kuuluisaa Fischeriä. TUMin orgaanisen kemian professori Hans Fischer sai vuonna 1930 kemian Nobelin palkinnon klorofylliä käsittelevistä tutkimuksistaan
15.1. Analytiikka, Reach, ympäristö 4/2015 9.5. 23.9. 15.12. 4.2. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä, pakkaukset Erikoisjakelu: Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015 6/2015 10.9. 20.8. 13.10. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. 10.3. 1/2015 2.1. 5.5. 9.9. 25.5. 12.6. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 27.10. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat 2/2015 4.2. Laboratoriot, koulutus, patentit Erikoisjakelut 2015 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015 Nro 6 Tekniikan päivät, Espoo 6.–7.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, Lahti 10.11.2015 Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015 Nro 8 Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 14.4. Analytiikka, tutkimus, pinnat 8/2015 11.11. 16.11. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä 3/2015 2.4. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Laboratoriot, patentit, biotalous 5/2015 7.8. Laboratoriot, bioteknologia 7/2015 14.10. 044 539 0908 Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 18.2. 25.11
cient veri. uorescence Duo LASERTM provides the highest sensitivity throughout a large spectral range including the CH-stretching region IntelliTipTM – automated recognition of measurement tips Class 1M Laser safe in all modes of operation Intuitive and guided touch screen operation BRAVO makes Raman analysis accessible to everybody. RAMAN Innovation with Integrity. New technologies especially designed for BRAVO provide an ef. cation of the widest range of materials. Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE-170 67 SOLNA, Sweden Tel: +46 8 655-2530 Fax: +46 8 655-2599 Email: optics@bruker.se Contact us for more details www.bruker.com/bravo Dedicated Raw Material Analyzer BRAVO A new era of Handheld Raman Spectroscopy SSETM – Sequentially Shifted Excitation mitigates . nished product inspection with functionality that meets your requirements. BRAVO supports the complete manufacturing process from raw material veri. cation to