Raision tehdasalueella tutkimus, koulutus ja liiketoiminta kohtaavat kehittäen kestäviä ratkaisuja eri teollisuuden aloille. Innovaatioita ja uutta kasvua Toimitilaa ja liiketoiminnan kasvuedellytyksiä yrityksellesi. www.smartchemistrypark.com OPERATED BY TURKU SCIENCE PARK SCP_etukansi_Kemialehti_152x212.indd 1 25.5.2016 14.36.14 KEMIA Kemi 4/ 20 16 VIRTASEN Sipoontilan uusi kukoistus TAITEN remontoitu kesämökki palkitsee RENTUN ruusu ja kasvikyborgi ”AIVOT eivät taivu kiertotalouteen”
Suuntana monitieteinen, osaava ja merkityksellinen tulevaisuus.. Kemian laitos Huippukemiaa ja huippuihmisiä Kemistejä ja aineenopettajia Keskellä Suomea, lähellä ihmistä Tule mukaan! www.jyu.fi/kemia www.facebook.com/kemianlaitos.jyu Vahvuuksina rakennekemia ja syntetiikka, spektroskopia ja laskennallinen kemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, molekulaarinen nanotiede, kemian opetus ja opettajankoulutus, bioresurssitutkimus ja analytiikka, laaja ja monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri sekä opiskelijoista huolehtiminen
SYYSKUUTA 2016 LABORATORIO TÄNÄÄN 2016 Marina Congress Center, Helsinki Lisätietoja ja ilmoittautuminen kesäkuusta alkaen osoitteessa: fi.vwr.com/laboratoriotanaan VWR_DAY_2016_New.indd 1 5/20/2016 3:52:08 PM. Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä kattava laboratorioalan näyttely Tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan 15
(s. Virtasen Sipoon-tilalla: ”Tämä on minun seikkailuni” Leena Laitinen ja Viivi Räsänen 13 TÄTÄ MIELTÄ Väitteessä molemmat voivat voittaa Christoffer Sundman 14 Kesän remonttireiska, Älä korjaa mökkiä pilalle Arja-Leena Paavola 18 AJANKOHTAISTA Puu muuntuu vaikka muovipussiksi Hilkka Vähänen 20 UUTISIA 28 REACH RAKENTUU Brexitillä eroon Reachista. (s. 14) Kun tavalliseen Pink Cloud -lajikkeen ruusuun lisättiin ripaus kemiaa ja elektroniikkaa, lopputulos yllätti tiedemaailman. 24) Tu ul a Pe ru nk a 6 Pojanpoika Martti Virtanen A. I. (s. (s. Riku Rinta-Jouppi 29 KEMIA SILLOIN ENNEN 29 NÄKÖKULMA Nyhdetään tähteistä Anja Nystén. 6) Ha nn u Ri nn e Rakkaan kesämökin remontti onnistuu oikein valituilla materiaaleilla, opastaa perinnerakentamisen asiantuntija. 44) 30 VIHREÄT SIVUT 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Liisa Kanerva Entsyymitutkija ja lääkekemisti Sisko Loikkanen 42 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Rentun ruusu on Hakkuuaukean herkku Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 44 Bioninen ruusu kukkii laboratoriossa Kalevi Rantanen 48 ALD-menetelmä jatkaa voittokulkuaan Ohutkalvo kapseloi lääkeaineen Marja Saarikko 50 Toimintaympäristö voi muuttua yllättävästi Euroopan yhtenäispatentti on merkittävä uudistus Lauri Lehtinen 52 Bruce Oreck: ”Aivot eivät taivu kiertotalouteen” Elina Saarinen 54 Standardit pyörittävät maailmaa Päivi Ikonen 56 TAPAHTUMIA Komppa-päivät Lappeenrannassa Uusiutuva diesel ei ole biodieseliä Jaakko Sääskilahti, Valtteri Siira, Päivi Pirilä ja Harri Kinnunen 57 GADOLINISTA KAJAHTAA Pallopojasta spektrometrin rakentajaksi Urho Lohikoski ja Sonja Martikainen 58 KEEMIKKO Valtion muurahaiset 59 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Tukholma on Nobelien koti Sisko Loikkanen Lähes 700 lukiolaista sai Kemia-lehden stipendin kannustukseksi kemiataidoistaan. ”Puolihulluksi jääräpääksi” itseään kuvaava Martti Virtanen on rakentanut nobelistin kotitilasta monipuolisen matkailukeskuksen. Yksi heistä on innokas kemiaharrastaja Markus Latvakoski. 4 4/2016 KEMIA SISÄLLYS M ar kk u Jo ut se n Etteikö muka onnistu
Ruotsalainen versio ruususta on scifiltä kuulostava ja tiedemaailmaa hätkähdyttävä kasvikyborgi, bioninen ruusu. Kokkimme kemistin keittiöstä tarjoilevat kesäherkkuna rentun ruusuna tunnettua maitohorsmaa. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Bonuksena tarjoamme Virtasen sukupuun ja suvun nuoremman polven kuulumisia. I. Mitä pidät tapeteista. ”Tämä on ihan juuri valmis. Teemme tutustumiskierroksen uutta kukoistustaan elävälle nobelistin kotitilalle. Työ on opettanut tekijäänsä ja vastoinkäymiset kasvattaneet sitkeyttä. Yläkerran päätyseinässä ammottaa aukko tavaroiden nosteluun. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Parhaat onnittelut uusille ylioppilaille ja stipendiaateille ja suurkiitos yhteistyökumppaneille hankkeen mahdollistamisesta! Halusimme koota sekä uusille että uskollisille lukijoillemme kesäisen paketin, jota on mukava tutkia niin arjessa kuin vapaalla. Ehtiikö kaikki tosiaan kuntoon juhannukseksi. MARTTI VIRTANEN oli 20-vuotias tarttuessaan satahehtaarisen perintötilan ohjaksiin. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 AMATÖÖRIN silmiin työmaa näyttää epäilyttävän keskeneräiseltä. Tervetuloa, kaikki on valmista! M ar kk u Jo ut se n Seikkailu syntyy innosta Mökillä urbaanista ahertajasta kuoriutuu remonttireiska. ”Tämä on minun suuri seikkailuni”, Virtanen levittää käsiään juhannusvieraita odottavan Villa Sibben pihalla. Yritteliäitä ja osaavia nuoria löytyy tänäkin päivänä. Sähkömies vetää huomenna johdot, ja sitten viimeistellään. Tähän tulee pikkuinen keittiö ja tv-tila. Mökillä monesta urbaanista ahertajasta kuoriutuu remonttireiska, joka tuntee vastustamatonta vetoa luontoon, nikkarointiin ja maalaukseen. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa!. TÄLLÄ LEHDELLÄ on yli 700 ensikertalaista lukijaa, kemiassa eteviä nuoria, jotka saivat koulujen kevätjuhlissa stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. 5 4/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15.6.2016 Vol. Tuoreista stipendiaateista yksi vetää liikuntakerhoja lapsille, toinen aloittelee kesäyritystä leipurina, kolmas tutkii perheensä perimää. Virtasen Sipoon-tilan nykyinen isäntä Martti Virtanen. Se ei kauan kestänyt.” Vauhdissa on A. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. O sk ar i Jo ut se n Kemia-lehden toimitus alkaa siirtyä kesälaitumille juhannustulilta. Törröttäviä sähköjohtoja, puoliksi tapetoituja huoneita, kalusteista ei tietoakaan. Miehen sanaa on syytä uskoa, onhan hän paiskinut töitä teini-iästä ja kunnostanut omin käsin kymmeniä vanhoja rakennuksia. 1700-luvun kartanosta matka jatkuu kotoisiin kesämökkeihin, suomalaisen sielunmaiseman ytimeen. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Valitsin ne itse. Kantavana voimana on vuosikymmenestä toiseen ollut usko ja innostus omaan tekemiseen. Melkein kaiken voi korjata, mutta se kannattaa tehdä kerralla oikein, perinnerakentaja muistuttaa
Virtasen maatilaa isännöivälle Martti Virtaselle kuin torven töräytys vanhalle sotaratsulle. ”Viisi vuotta sitten seisoin tässä kaislikossa kunnan edustajan kanssa Ku va t: M ar kk u Jo ut se n Artturi ja Lilja Virtasen koti puhkeaa uuteen elämään kahdeksan majoitushuoneen Villa Sibbenä. Nyt ei kuitenkaan olla helteisellä Välimerellä vaan Suomen Sipoossa aurinkoisena alkusuven sunnuntaina. Pojanpoika Martti Virtanen A. Vastustettavaa. Virtasen (1895–1973) pojanpoika, joka on isännöinyt AIV:n vuonna 1933 ostamaa Joensuun tilaa jo yli neljä vuosikymmentä. Nykyisin tila on matkailupalveluja tarjoava perheyhtiö, jonka pääosakkaita ovat Martti Virtasen lapset. Kertoja on Martti Virtanen, kemian nobelistin Artturi I. Omaa tietään kulkeva pojanpoika on nostanut Joensuun uuteen kukoistukseen. Taiten tehty remontti kunnioittaa vanhaa ja tarjoaa täydet mukavuudet vierailijoille.. Lentopallokenttä onkin jo valmiina.” Harjastukkaisen miehen kädet piirtävät laajoja kaaria niin, että kuulijalle maalautuu silmien eteen näkymä kuin Ranskan Rivieralta. Esittelyn kohteena on tilalla toimivan venesataman ja kahvilan kylkeen vastikään valmistunut uimajärvi, jonka isäntä on suurelta osin itse rakentanut. Vessat noihin kulmiin, ja sivuille vuokrattavia aurinkotuoleja ja vesileluja. Mahdotonta. Palmujen sijasta maisemaa koristavat heleänvihreät koivut, vahvat kuuset ja kukkivat tammet. Tuosta alkaa laatoitettu käytävä, joka kiertää koko altaan. I. I. Virtasen Sipoon-tilalla: ”Tämä on minun seikkailuni” Pähkähullua. Epäilevät sanat ovat A. 6 4/2016 KEMIA Leena Laitinen ”Tähän tulee vihreä nurmikko
”Olen oppinut tuntemaan, miten tämä maa käyttäytyy.” Investointikustannukset olivat 300 000 euron paikkeilla, isännän mukaan murto-osan siitä, mitä järvi olisi maksanut insinööritoimiston suunnittelemana. ”Koska allas on matala, keskeltä 2,5. ”Nuorin poikani, 12-vuotias Rico, sanoi juuri, ettei vielä pari vuotta sitten ymmärtänyt, millainen viihdekeskus tästä tulee”, Virtanen nauraa. Kun vanhaa kunnioittaen tehty remontti valmistuu, Villa Kaikkialla Joensuun tilalla näkyy toimeliaan isännän kädenjälki. Viime viikolla täällä oli varmasti 30 lasta uimassa”, Virtanen sanoo ja selvittää perusteellisesti järven teknisiä ratkaisuja. Kaivuutöiden jäljiltä rannat näyttävät vielä karuilta ja vesi saviselta. Sipoonjoesta pumpatulla vedellä täytetty lampi on kuitenkin jo uimakelpoinen. Samaa mieltä näyttävät olevan rannan piknik-seurueen lapset, jotka juoksentelevat hilpeinä vedessä. ja esittelin ideaani. ’Pähkähullua’, hän sanoi, ja samaa väitti arkkitehti. ”Tarvitaan monta kävijää, ennen kuin pankki on saanut omansa”, Virtanen toteaa ja muistuttaa tilan loistavasta sijainnista pääkaupunkiseudun kupeessa. Tässä tämä nyt kuitenkin on”, mies myhäilee tyytyväisenä. I. Virtanen asui Lilja-rouvansa kanssa. Nobelistin koti herää uuteen elämään Tämän vuoden toinen iso investointi on bed and breakfast -majoituksen avaaminen tilan päärakennukseen, jossa A. Lähellä on puoli miljoonaa potentiaalista asiakasta. Sen todisti ensimmäisenä isäntä itse vappu-uinnillaan. Vuoden päästä alue päästään maisemoimaan ja käynnistämään hiekkasuodatukseen perustuva vedenpuhdistamo. Kyseessä ei silti ole pikkuraha yritykselle, jonka viime vuoden liikevaihto oli puolisen miljoonaa. ”12-vuotias poikani juuri kehaisi, että tästähän on tulossa oikea viihdekeskus”, Martti Virtanen nauraa. 7 4/2016 KEMIA metriä, vesi lämpenee nopeasti aurinkoisina päivinä
Avovaimoni Maimu osallistuu tilan töihin, mutta on puolipäivätöissä muualla. A. Veljeksistä kumpikaan ei halunnut päätoimiseksi viljelijäksi, ja matematiikan professorina uransa tehneen Kaarlon osuus myytiin. Niitä tuli koko ajan, bussilasteittain. ”Toisena vaihtoehtona olisi ollut tilan myynti, ja sitä emme halunneet.” Virtanen opiskeli maatalousteknikoksi ja osti sisarustensa osuudet tilasta. marraskuuta. Mutta sekin valmistui.” Koska kunta ei antanut lupaa sataman laajennukseen, Virtanen haki luvan Länsi-Suomen ympäristökeskukselta. ”Aika näyttää, millaisessa roolissa lapset jatkossa ovat. ”Venesatamaan ei uskonut kukaan, ei edes yrittäjä, jolta ostin laiturit. Virtanen on tottunut viemään suunnitelmansa läpi harmaan kiven. Tavoitteena on kasvattaa tilan kävijämäärä parin seuraavan vuoden aikana sataantuhanteen. Parempi ettei ole kaikki pullat samassa uunissa.” Virtasen vanhemmista lapsista Atte kehittää tietokoneohjelmia Suomen ympäristökeskuksessa ja rakentaa iltapuhteinaan verkkokauppaa tilan kotisivuille www.joensuuntila.fi. Vuodelta 1742 peräisin oleva päärakennus ja kymmenet muut rakennukset olivat päässeet pahasti rapistumaan. Lähihoitajaksi valmistunut Lotta työskenteli tilalla ennen muuttoaan Pohjanmaalle. Yhdistävänä tekijänä on vahva keskittyminen omiin juttuihin, töihin tai harrastuksiin. Puolisoiden yhteys säilyi vahvana loppuun asti. Sukukokoontumisia ei juuri järjestetä. Hän piti kaiken pystyssä taustalla”, Virtanen sanoo ja uskoo isoäitinsä olleen tyytyväinen elämäntyöhönsä suurmiehen tukipilarina. AIV:n kuoltua maat jaettiin puoliksi Olavin ja tämän veljen Kaarlon kesken. I. I. Kallis kokko kartanon pihalla Kierros tilalla on edennyt kokousja juhlatilaksi remontoituun 1700-luvun hirsiaittaan. ”En ikinä kuullut vaarin puhuvan uskonnosta, mutta kun mummi joutui sairaalaan, näin hänen lukevan Raamattua.” Artturi Virtanen kaatui kohtalokkaasti kotiportaillaan lokakuussa 1973. Kunnostusurakka oli valtava. Aitoista löytyivät muun muassa eduskunnan vanhat lasiset valaisimet ja kymmeniä Uusi uimajärvi on yksi Martti Virtasen ”pähkähulluista” ideoista, jonka toteutumiseen vain isäntä itse jaksoi uskoa. Lisäksi luvassa on liikuntapäiviä, kirpputoreja ja muita tapahtumia. Virtasen nuorempi poika Olavi, asettui Joensuun tilalle agronomiksi valmistuttuaan. Viime vuonna vierailijoita oli 30 000. Virtanen ei koskaan toipunut menetyksestä Liljan menehdyttyä haimasyöpään helmikuussa 1972. Hänellä oli vuosikymmenet sama luottoyleismies. Murtunut reisiluu naulattiin, mutta keuhkokuume vei nobelistin 78-vuotiaana 11. ”Vaari oli tiedemies, jota tällaiset asiat eivät kiinnostaneet. Eikä mitä tahansa tavaraa. Sivulle 12 Ku va t: M ar kk u Jo ut se n ”Olen tällainen puolihullu jääräpää, niin kuin puolet suvusta.”. Esikoispoika Martti kasvoi vastuuseen tilanhoidosta teini-iästä lähtien ja otti ohjat käsiinsä jo 20-vuotiaana. He vanhenivat yhdessä, ja rakennukset jäivät hoitamatta.” ”Mummi piti parhaansa mukaan paikkoja kunnossa, maalasi lahoja seiniä ja haravoi sepelikäytävät aina ennen kuin tuli vieraita. Joka maamiesseuran piti päästä käymään täällä.” ”Ilman mummia ei olisi AIV:tä. Nyt satamassa on 350 venepaikkaa, kaikki varattuina läpi sesongin. Olen toivonut, että he kouluttautuvat valitsemiinsa ammatteihin ja tekevät itse omat ratkaisunsa.” Kaiken takana oli Lilja Virtanen Martti Virtasen isä, A. 8 4/2016 KEMIA Sibbessä on kahdeksan majoitushuonetta sekä aamiaisja oleskelutilat. Punamullattu aitta oli vanhan parin jäljiltä ”tätä myöten täynnä tavaraa”, Virtanen osoittaa yläviistoon. Kuluvana kesänä laajennetaan myös viime vuonna aloitettua toritoimintaa. Olaville jäivät tilan rakennukset ja satakunta hehtaaria maata, josta noin 60 hehtaaria oli peltoa. ”Olen tällainen puolihullu jääräpää, niin kuin puolet suvustani”, naurahtaa isäntä, jonka mukaan se toinen puoli on introverttejä ahertajia. ”Pirkko-siskoni sain onneksi pitämään kesäksi kahvilaa. ”Juhannukseksi varauskirja on jo täynnä.” Camping-alueelta löytyy tilaa 35 matkailuvaunulle ja jokavuotinen paikka juhannuskokolle
Ku va t: M ar kk u Jo ut se n Taistelevat Virtaset. Olin 9-vuotiaana mukana, kun rajat katsottiin uudestaan. Vastarinta ei koskaan pysäyttänyt AIV:tä, ja pojanpoika on samasta puusta.. Siellä tuli vastaan isäntä, joka ilmoitti haulikko kourassa, että tänne ette tule.” Artturi ja Lilja Virtanen siirtyivät Joensuun tilalle kokoaikaisesti vuonna 1966, kun AIV jäi eläkkeelle. ”Vielä 1960-luvulla meille ei myyty kylän kaupasta, vaan jouduimme hakemaan ruuat Helsingistä.” Kun uusi isäntä alkoi viedä eteenpäin uusia suunnitelmiaan, vastaanotto oli väliin jäätävä. Hän syötti tutkimuskarjalle AIV-rehua ja valvoi Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta siirtämiään kasvikokeita. Sovittelunhalu ei kuulunut kummankaan osapuolen hyveisiin. Eivätkö katukyltit ole yleensä kaksikielisiä. Joskus 1970-luvulla yksi osallistuja nousi kesken kokouksen ylös ja ilmoitti, että maailmassa on kaksi pahaa miestä, Adolf Hitler ja Martti Virtanen.” ”En muistele pahalla, sillä hän lähetti kuolinvuoteeltaan vaimonsa pyytämään anteeksi.” Mainingit laantuivat pikkuhiljaa, kun paikkakuntalaiset huomasivat, että Joensuun nuori isäntä ei ryhtynytkään maiden myyntiin vaan piti tilan kokonaisuutena. Hymyille ei juuri ollut sijaa, kun sipoolaiset kävivät taistoon suomenKielisota poiki sitkeän kyräilyn mielisen Virtasen kanssa. Alueita ei kuitenkaan annettu sotaa paenneille evakoille vaan ruotsinkielisille talonpojille. ”Vaari laittoi lehteen ilmoituksen, jossa hän etsi työväekseen suomenkielisiä, vähintään kymmenlapsisia perheitä. Kun koitti lukukauden ensimmäinen päivä, koulutalon pihalla seisoi lapsia vastassa vihaisia paikkakuntalaisia haulikoineen. Toisessa lukee Joensuun raitti, toisessa AIV-tie. I. Molemmat saivat päälleen sipoolaisten vihan, jota edes vuonna 1945 myönnetty Nobelin palkinto ei riittänyt taltuttamaan. Sitä kautta kunnan oli pakko perustaa suomenkielinen koulu.” Riitapukarit panivat kovat piippuun. Aika ajoin luottamuselimistä saattaa silti yhä nousta ”äidinmaidosta imettyä” vastustusta Virtasia kohtaan. Dosentti Touko Perko kertoo kirjassaan Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. Myös Martti Virtanen on saanut tuntea nahoissaan 20 vuotta ennen syntymäänsä syttyneen kielisodan seuraukset. ”Tuolta ne kunnan toimittamat kyltit löytyvät varastosta. ”Minulla on tallessa Borgåbladet, jossa valitetaan, että ruotsalaista pyhää maata on joutunut suomalaisten käsiin”, pojanpoika Martti Virtanen hymähtää. ”Vaari otti yhteyttä Veikko Vennamoon, joka pakotti kunnan perumaan päätöksen. Lisäostoilla hän kasvatti tilan kokonaisalan suurimmillaan 290 hehtaariin. Saattaapa myös Martti Virtasessa välähtää isoisältä perittyä, kun hän esittelee tienhaaraan asettelemiaan kylttejä. Virtasen suurin hankinta, johon hän sijoitti 38-vuotiaana suuren osan AIV-rehusta ja voisuolasta saamistaan keksintötuloista. Avuksi tuli AIV:n työtoveri ja ystävä, kielirajoista piittaamaton Gustav Rosenqvist, joka osti tilan ja kuntalaisten tyrmistykseksi myi sen saman tien Virtaselle. Tätä nykyä kunnan johto suhtautuu ymmärtävästi hankkeisiin, jotka tuottavat kunnalle tuloja. Tila oli Virtaselle tärkeä sekä tutkimustyön koekenttänä että henkireikänä, jonne maanviljelijän työtä ihaillut nobelisti asettui sittemmin myös asumaan. ”Kylän yleinen tie oli kulkenut aiemmin Joensuun kautta, ja siitä seurasi kaikenlaisia riitoja. Leena Laitinen Ilmapiiri lientyi vähitellen, mutta sen verran nobelistille jäi hampaankoloon, ettei hän koskaan muuttanut kirjojaan Sipooseen. Virtasen elämäntyö (Otava 2015), ettei tilan hankkiminen käynyt ongelmitta, sillä ruotsinkielisen Sipoon asukkaat vastustivat tiukasti suomenkielisten muuttoa pitäjäänsä. Nämä ovat minun itseni tekemiä”, isäntä vastaa kurillinen pilke silmissään. Maat saatiin takaisin lukuun ottamatta paria hehtaaria. ”Sitä koulua pidettiin sitten aluksi täällä tilalla.” ”Kaksi pahaa miestä” Sodan jälkeen Sipoo ryhtyi maanhankintalain nojalla lohkomaan Joensuun tilan saaristoa. Tutkimustyötään hän jatkoi viimeiseen asti, kunnes voimat hupenivat Parkinsonin taudin edetessä. 9 4/2016 KEMIA Joensuun tila – aiemmin Skräddarby gård – oli vaatimatonta elämää viettäneen Artturi I
ja Lilja Virtasen sukupuun. Tiedot hän sai suvun jäseniltä.. 10 4/2016 KEMIA Medianomiksi valmistuva Viivi Räsänen teki Kemia-lehdelle A. I
Hän on ollut mukana suunnittelemassa tutkimusta, jossa seurataan tarkasti sadan ihmisen terveydentilaa reilun vuoden ajan. Virtasen ja hänen belgialaisen puolisonsa Jens Verbeerenin perheeseen syntyi vuoden 2015 lopulla toinen lapsi. ”Jossain vaiheessa palaan kyllä takaisin harrastuksiini”, Virtanen hymyilee. Tuoreita lukukokemuksia ovat Väisälän tiedemiesveljeksistä kertova Oman tien kulkijat ja tyttärelle luettu Muumipeikko ja pyrstötähti. Jääkiekkoa SM-sarjassa pelanneesta naisesta olisi voinut tulla myös ammattiurheilija. ”Koehenkilöiden antamat näytteet analysoidaan säännöllisesti, ja niistä saatu tieto kerrotaan heille yleistajuiseksi tulkittuna. ”Lukeminen on ollut aina ehkä rakkain harrastukseni. Kun isoisoisä on kemian nobelisti ja vanhemmatkin samalla alalla, uravalinta oli kaiketi itsestäänselvyys. Projektin rahoitus on pian ratkeamassa. Paluu töihin on edessä vuodenvaihteessa. Hän itse paneutuu etenkin auringon magneettisen aktiivisuuden pitkäaikaisiin muutoksiin. ”Projektista toiseen tässä on eletty, niin kuin nopeasti muuttuvassa yliopistomaailmassa nykyään on tapana.” Viivi Räsänen Lukemista rakastava aurinkotutkija. Tutkija on nyt äitiyslomalainen, jonka päivät kuluvat vauva-arjen ehdoilla. J. Urheilullisen naisen nykyisiä suosikkilajeja ovat pallopelit ja maastohiihto. ”Sitä se ei kyllä ollut”, Virtanen nauraa ja kertoo pohtineensa vakavasti muitakin ammatteja. Sansomin Shardlake-sarja.” Lähitulevaisuuden ammatillisiin suunnitelmiin kuuluu jatkaminen huippuyksikössä ainakin vuoteen 2019. Suosikkejani ovat muun muassa Mika Waltarin historialliset romaanit ja C. ”Teemme todella mielenkiintoista, osin ainutlaatuista tutkimusta, joka linkittyy myös ilmastonmuutoksen tutkimiseen”, Virtanen kertoo. Heidi Virtanen pelasi aiemmin jääkiekkoa Espoon Bluesissa. I. Moni suvun nuorista on valinnut tutkijan uran, kuten serkukset Heidi Virtanen ja Ilpo Virtanen. Biokemia vei lopulta pisimmän korren yksinkertaisesti, koska ”se oli kaikkein kiinnostavinta”. Tätä nykyä nuoren perheenisän vapaa-aika kuluu pääasiassa pihatöissä, omakotitaloa remontoidessa ja kirjallisuuden parissa. ”Kotona lähestyttiin hyvin analyyttisesti arjen pulmia. Viivi Räsänen Oulun yliopiston avaruusilmaston tutkimusyksikössä tutkijatohtorina työskentelevä Virtanen koordinoi Suomen akatemian rahoittamaa tieteen ReSoLVE-huippuyksikköä, jossa on mukana viisi tutkimusryhmää Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Virtasen pojanpojanpoika Ilpo Virtanen, 32. Virtanen toivoo pääsevänsä jatkamaan terveystietoprojektin lisäksi toista EU:n laajuista tutkimushanketta, jossa pystytetään palvelualustaa kemikaalibiologian tutkijoille. Artturi ja Lilja Virtasen suku vaikuttaa vahvasti yhteiskunnassa. Tieteellinen ajattelutapa tuli Virtaselle tutuksi jo lapsuuskodissa. Biokemia veti pisimmän korren Tulevaisuuden terveydenhoidossa ihmisen terveyttä voidaan monitoroida ja siihen reagoida reaaliaikaisesti. Esimerkiksi matematiikka oli koko ajan läsnä, kun laskettiin ihan arkisia asioita.” ”Alan valinta oli kuitenkin oma päätökseni ja perustui omiin kiinnostuksen kohteisiini, jotka tarkentuivat lopullisesti yliopistossa.” Luonto on aina ollut Ilpo Virtasen sydäntä lähellä. Näin pyritään lisäämään heidän terveystietämystään ja motivaatiotaan terveyden ylläpitämiseen.” Helsingin yliopistossa opiskelleen Ilpo Virtanen on kirjojen suurkuluttaja. Ennen perheen perustamista hän harrasti aktiivisesti kalastusta, metsästystä ja erävaellusta. Vuonna 2009 valmistunut väitös käsitteli hermokasvutekijöitä eli molekyylejä, jotka vaikuttavat hermoston kasvuun ja erilaistumiseen. Teknologia kertoo elimistön tilasta ja antaa vinkkejä terveenä pysymiseen. Tätä selvittää työkseen A. Näin uskoo biokemisti Heidi Virtanen, 37, joka työskentelee tutkimuskoordinaattorina Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMMissä. Mitä vaikutuksia sillä on maapallon ilmakehään. 11 4/2016 KEMIA Miten auringon toiminta on muuttunut sadan viime vuoden aikana. He li Vi lm i Ilp o Vi rta se n al bu m i Vaikuttavat Virtaset Virtasen sivuaineita olivat kemia, genetiikka sekä soluja molekyylibiologia. Tuttu esimerkki auringon magneettisen aktiivisuuden ilmiöistä ovat revontulet
Tämä on minun elämäni ja minun suuri seikkailuni.” ”Mummi ei sietänyt ajatusta, että jotain käyttökelpoista heitettäisiin pois.” Ku va t: M ar kk u Jo ut se n. Olen tehnyt paljon töitä, mutta en koe uhranneeni mitään.” ”Olen hullujen seikkailijoiden sukua. Välimeren rannoilla päässä viriää uusia ideoita. Päätös syntyi vappuaattona 1989. Virtasesta • www.kemia-lehti.fi > Kemialehden arkisto • Historiaekstra 2014. Niinpä hän ilmoitti, että kaiken saa tuoda tilalle.” Virtanen löysi myös ison paperipussin, johon oli kirjoitettu siististi: ’Narunpätkiä, liian lyhyitä sitomaan’. ”Mummi ei sietänyt ajatusta, että jotain käyttökelpoista heitettäisiin pois. Miten hän nyt summaa mennyttä. • Kemia 1/2015: Mie olen Virtanen ja Tieteen suurmies oli tinkimätön toisinajattelija. Silloin totesin, että nyt riitti.” Nopeiden päätösten mies antoi pellot saman tien vuokralle. ”Juhlimme viimeisen asunnon valmistumista, kun eräs vieraista mainitsi päivähoitolain muutoksesta. ”Tilalla on nyt toistakymmentä vuokra-asuntoa ja asukkaita niissä kolmisenkymmentä.” Nobelistin maankuulussa navetassa toimii tätä nykyä kaksikielinen musiikkipäiväkoti. Jos minulla olisi neliömetri maata, seikkailisin sillä koko ikäni. Ei niillä ollut 1970-luvun alussa arvoa.” Virtanen urakoi rinnan viljelyja kunnostustöitä, kunnes oli pakko tehdä valinta. • Kemia 2/2015. Ei mikään tavallinen Virtanen. Kirjoituspöytien kävi kuitenkin köpelösti. Iloisen karjalaispojan elämä oli suuri seikkailu. Vanha karjakeittiö sai uuden elämän tilan toimistona, mutta mitä käyttöä olisi suurella päänavetalla. ”Maalasin iltayhdeltätoista talon sokkelia, sillä olin luvannut olla seuraavana aamuna kello kuusi pellolla. Virtanen tarttui nuorena miehenä Joensuun ruoriin, koska vaihtoehtoja ei ollut. ”Katsopa tuota kukkivaa omenatarhaa”, hän osoittaa idyllistä näkymää. Tätä nykyä musiikkipäiväkodissa telmii 55 lasta, jotka voivat myöhemmin kertoa viettäneensä varhaisvuotensa nobelistin navetassa. Hän remontoi urakalla toistakymmentä rakennusta vuokra-asunnoiksi ja kunnosti AIV:n koenavetan. ”Mummi oli pula-ajan lapsi.” Eduskunnan lampuista yksi jäi muistoksi, samoin kaivuutöissä löytyneet viikinkiajan verkonpainot ja käyttökelpoiset sähköjohdot 1920-luvulta. Kyllä tarvitsi.” Isäntä on kunnostanut rakennukset yksi kerrallaan ja saanut joukon uusia naapureita. Kunhan rahkeita taas vapautuu, suunnitelmissa siintää kokonainen mökkikylä ja ravintola. ”Olisi hienoa tarjoilla omenapuiden alla samppanjaillallinen, mutta lainsäädäntö ei salli.” Onneksi on muitakin visioita. ”Pilkoin ne moottorisahalla ja poltin pihalla. Billnäsin kirjoituspöytiä. Ideageneraattori pulppuaa uutta Martti Virtanen ei tunne vapaapäiviä mutta on jo vuosia varannut lomailulle viikon huhtikuussa ja toisen lokakuussa. I. 12 4/2016 KEMIA Netissä lisää A. ”Jos ei ole aidosti innostunut, on turha uurastaa. Soitin kunnan sosiaalijohtajalle ja kysyin, tarvitseeko kunta uutta päiväkotia
Alussa mainitussa tapauksessa neuvottelut saivatkin uutta puhtia. Jotain sinulle, jotain minulle. Mikäli päätös on kielteinen, käsittelyä jatketaan, kunnes viimeinenkin kortti on katsottu. Laatimalla hyvät toissijaiset vaatimukset patentinhaltija välttää patenttinsa menettämisen kokonaan, mistä hän voi olla tyytyväinen. Lopputulos on kuitenkin synteesi, jossa on otettu huomioon osapuolten sekä kirjalliset että suulliset esitykset. Olimmehan mekin saavuttaneet jotain. Tappiolta se tuntui. Patentti tulee tällöin voimaan samanlaisena ja samoin oikeusvaikutuksin, eikä käännöksiä kansallisille kielille tai erillisiä rekisteröintejä enää tarvita. YHTENÄISPATENTTI tarkoittaa, että yhä useamman EP-patentin kielto-oikeus koskee myös Suomea. Ehkä tässä olikin saavutettu tasapeli. Ehkä patentti oli paikallaan kyseiselle sovellukselle. Molempia osapuolia tyydyttävä sopimus syntyi pari kuukautta myöhemmin. Christoffer Sundman christoffer.sundman@seppolaine.fi kumotaan. Etukäteen EPO:lle toimitettava kirjallinen aineisto on toki tärkeä. EPO:N VÄITEJAOSTOLLE patentinhaltija voi esittää useita toissijaisia vaatimusasetelmia, ja suullisessa käsittelyssä niitä tarkastellaan hänen haluamassaan järjestyksessä. Keskimäärin joka 25. Mutta meillä ei ollut argumentteja patentinhaltijan uusissa vaatimuksissa määriteltyä ratkaisua vastaan. myönnetty patentti joutuu väitteen kohteeksi. Espanjaa lukuun ottamatta kaikki merkittävät EU-maat ovat mukana järjestelmässä. On puhuttu jopa patenttitulvasta. Mutta kun aikaa oli kulunut, minäkin saatoin tarkastella tilannetta uusin silmin. Vuositasolla väitteitä tehdään Euroopan patenttivirastossa pari tuhatta. Olimme osoittaneet, että patentti oli alun perin myönnetty aivan liian laajana. Tehokkain keino puuttua kilpailijan patenttiin on väite. Näillä näkymin ensi vuonna Euroopassa astuu voimaan yhtenäispatenttijärjestelmä, jonka kautta perinteiselle eurooppapatentille voidaan pyytää yhtenäistä vaikutusta järjestelmään liittyneissä EUmaissa. Euroopan patenttiviraston EPO:n suullinen väitekäsittely oli juuri päättynyt, ja olimme kasaamassa papereitamme. Se, miten suullisessa käsittelyssä toimitaan, miten vaatimuksia muutetaan patentinhaltijan toimesta ja miten väitteentekijä pystyy reagoimaan muutoksiin, vaikuttaa päätökseen. 13 TÄTÄ MIELTÄ Väitteessä molemmat voivat voittaa ”TASAPELI TULI”, sanoi kollega tyytyväisen oloisena. Kemiassa niitä on paljon. Jos patentista ei enää ole väitteentekijälle haittaa, tasurin saavuttaminen on enemmän kuin puoli voittoa. ”Turpiinhan tässä tuli.” Patentinhaltija oli saanut pidettyä patenttinsa voimassa, vaikkakin supistettujen patenttivaatimusten pohjalta. Olimme onnistuneet selittämään, miksi viraston jo kertaalleen käsittelemä julkaisu vei uutuuden alkuperäiseltä keksinnöltä. Lisäksi tasapeli luo hyvän pohjan sovinnon hakemiselle. Uudessa tilanteessa on tärkeää, että kotimaiset yritykset seuraavat kilpailijoiden patenttihakemusten käsittelyä EPO:ssa nykyistä tiiviimmin ja myös reagoivat, mikäli toteavat, että patentista on haittaa omalle liiketoiminnalle. tehokkaalle suulliselle käsittelylle. Väitteiden määrä vaihtelee tekniikan aloittain. Tilastojen mukaan noin 30 prosenttia patenteista pysyy voimassa muuttumattomina väitteen jälkeen, 30 prosenttia La rs Su nd m an Christoffer Sundman on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja Seppo Laine Oy:n eurooppapatenttiasiamies ja osakas. EPO:N NOUDATTAMAN käytännön edut kummallekin osapuolelle ovat ilmeiset. Jokaisen vaatimussetin kohdalla patentinhaltija voi vielä suullisesti perustella patentoitavuutta, ja väitteentekijä voi argumentoida vastaan, minkä jälkeen väitejaosto tekee päätöksensä. Suurin osa eli 40 prosenttia patenteista jää voimaan rajoitettujen vaatimusten pohjalta, kuten alussa kerrotussa tapauksessa. VASTAAVIIN tilanteisiin päädyttäneen jatkossa entistä useammin. Se luo pohjan Lue lisää yhtenäispatentista sivulta 50.. ”Miten niin tasapeli”, ajattelin itsekseni
Pellavaöljymaali toimii kuin paperi: imee ympäröivän kosteuden itseensä mutta kuivuu olosuhteiden muuttuessa. Maalin perusraaka-aine on ruisjauhoista veteen. Jokaisella onnistuu lähes takuuvarmasti. ”Lateksi päästää läpi vesimolekyylejä, mutta joskus lämpötilavaihtelut synnyttävät maalin alla olevaan lautaan mikroskooppisen pieniä vesipisaroita, ja lauta kastuu. Puulattiat saatettiin vaikkapa maalata ruudullisiksi, jotta ne näyttäisivät fiinimmiltä kalkkikivilattioilta. 1950-luvulle asti talot maalattiin hengittävällä pellavaöljymaalilla. Keittomaalin valmistukseen on 1950-luvulla rakennetussa kesämökissä on monia rintamamiestaloille tyypillisiä piirteitä, mutta vintti on matala ja ikkunoita runsaasti, jotta maisemaa voi ihailla sisältäkin. Suomessa rakennettiin 1900-luvun puoliväliin saakka perinteisesti luonnonmateriaaleilla. siliukoisten maalien sideaineena on polymeeri. Ongelmia syntyy, jos eristeissä tai pinnoissa yhdistetään eri aikakausien materiaaleja. Lateksimaali on pilannut monen mökin seinät. ”Tämä toteutuu lähes kaikkien luonnonmateriaalien kohdalla. ”Perinnerakentamisessa hengittävyys merkitsee lisäksi sitä, että rakenteeseen tullut märkä kohta myös kuivuu”, kertoo perinnerakentamisen asiantuntija, tietokirjailija Hannu Rinne. Rakennus, joka on tehty perinteisistä materiaaleista ja jota on korjailtu mahdollisimman vähän uudemmilla materiaaleilla, säilyy yleensä hyvin.” Uudet rakennusmateriaalit tulivat käyttöön 1960ja 1970-luvuilla. Rakennusteollisuudessa hengittävyydellä tarkoitetaan sitä, että ilmassa olevat kaasumaiset vesimolekyylit voivat liikkua rakenteen läpi. Neste ei pääsekään enää lateksin läpi haihtumaan, ja lauta alkaa homehtua, usein myös lahota.” Punamultaa ja pellavaöljyä Kirjassaan Perinnemestarin kesämökki (WSOY 2015) Rinne neuvoo käsittelemään seinän ulkopinnan joko keittomaalilla tai pellavaöljymaalilla. Yleensä huoneet maalattiin samalla värillä nurkasta nurkkaan, mutta hienoissa taloissa voitiin tehdä muita materiaaleja jäljitteleviä maalauskoristeluita. Ulkoseinän maali vaikuttaa alla olevan puun kuntoon. Teolliset maalit ja eristysmateriaalit eivät hengitä, joten ne päästävät kosteutta kertymään rakennuksiin, Rinne sanoo. Tärkeintä on rakennuksen hengittävyys. 14 4/2016 KEMIA Arja-Leena Paavola Kesämökkiä remontoitaessa pätee korjausrakentamisen nyrkkisääntö: vanha talo korjataan vanhoilla materiaaleilla ja menetelmillä, uusi rakennus nykyaikaisilla. Ha nn u Ri nn e monta ohjetta. Puu ja siitä jalostetut hirsi, lauta, sahanpuru, puukuitulevy, oksamassapahvi ja sisäseinien paperitapetti ja pinkopahvi säilyvät oikeissa olosuhteissa jopa satoja vuosia. Pellavaöljymaalia alettiin käyttää myös sisäpinnoissa säätyläiskodeissa 1700-luvulla, porvariskodeissa 1800-luvulla ja pikkumökeissäkin 1900-luvun alussa. Vanha rakennus pitää paikata oman aikansa materiaaleilla. Synteettisten, veKesän remonttireiska, Älä korjaa mökkiä pilalle Monella meistä suven askareisiin kuuluu rakkaan kesämökin kunnostaminen. Kun maali kuivuu, sen vesi haihtuu, ja sideainehiukkaset sitoutuvat yhteen kalvoksi
Punamultaa suositeltiin suomalaisille talonpojille jo 1700-luvulla. Taustalla olivat sekä rakennusten parempi säilyvyys että esteettiset seikat. Jo 1900-luvun alkupuolella alettiin valmistaa emalimaaleiksi kutsuttuja synteettisiä maaleja, joiden koostumus muistuttaa nykyisiä alkydimaaleja. parantaa sen säilyvyyttä muutamalla päivällä. Kun kellertävää ruosteista maata liotetaan vedessä, astian pohjalle kerrostuu hienojakoista maata, joka on valmista väripigmenttiä. Väri saadaan kaivosjätteestä liettämällä. Maaliin voidaan lisätä myös suolaa, joka Vanhan mökin kunnostuksessa ei saa käyttää hengittämättömiä materiaaleja, kuten muovimattoa, muovikalvoja, lateksia tai edes alkydiöljymaaleja. Tunnetuin niistä, lattiaemaliksi kutsuttu Tikkurilan Permo tuli markkinoille 1930-luvulla.. 15 4/2016 KEMIA keitetty liisteri. ”Vanhin ja rannikkoalueilla yleisin punamulta on meillä ollut tumma ruotsalainen falunpunainen. Sisämaassa taas on käytetty vaaleampaa, oranssiin vivahtavaa italianpunaista.” Seokseen lisättävä vihtrilli eli rautasulfaatti auttaa maalia tarttumaan ja toimii samalla homeenestona. Pigmenteistä käytetyimpiä ovat olleet punamulta ja okra
Aikakauden mökit ovat funktionaalisia, mutta rakennuksen lähempi tarkastelu voi paljastaa tukun ongelmia. Missä menee raja siinä, kannattaako mökkiä alkaa korjata. ”Yleensä liian tiiviistä rakennusmateriaaleista on vain haittaa. Iso osa on suurten ikäluokkien omistuksessa ja peräisin 1960–1970-luvuilta. ”Toki kesällä voi tuulettaa pitämällä ikkunat auki.” Talvella painovoimainen ilmanvaihto toimii paremmin, mutta rakennusfysiikan säännöt työntävät silloin enemmän kosteutta talon rakenteisiin. Punamulta on helppo valmistaa itsekin: yksinkertaisimmassa ohjeessa on vettä, ruisjauhoja, rautavihtrilliä ja pigmenttiä. Työn teki tarkkuudestaan tunnettu kirvesmies.. ”Vanhassa talossa tai kesämökissä ei yleensä ole koneellista ilmanvaihtoa, ja kesällä painovoimainen ilmanvaihto on melko tehoton”, Rinne huomauttaa. Jos taas sauna on talon kellarissa, pyykit kuivataan sisällä ja päivän mittaan on monta suihkussa kävijää, kosteuskuorma on suuri. Kerran viikossa rantasaunassa kylpevän mummon mökkiin ei kosteutta juuri muodostu. Vanhan rakennuksen kunnostamisessa ei siksi pitäisi koskaan käyttää hengittämättömiä materiaaleja, kuten muovimattoa, muovikalvoja, lateksia tai edes alkydiöljymaaleja”, asiantuntija kiteyttää. Nyt mökit ovat siirtymässä myymisen tai perimisen kautta uusille omistajille. Työmaalla ei ollut sähköä, joten jokainen lauta katkaistiin käsisahalla. Vuonna 1953 rakennettu rankarunkoinen kesämökki on yhä alkuperäisessä asussaan. 16 4/2016 KEMIA Rinteen mukaan Permolla sudittu lattia on yleensä pysynyt maalin synteettisyydestä huolimatta terveenä. Ku va t: Ha nn u Ri nn e Perinteinen punamulta istuu suomalaismökkiin. Osansa on myös tontin maaperällä ja asukkaiden asumistavoilla, etenkin sillä, kuinka paljon kosteutta asuminen synnyttää. Suomessa on tätä nykyä puolisen miljoonaa kesämökkiä. ”Vanhan talon lattialle asennettu, täysin tiivis muovimatto on Permoa todennäköisempi vaurioiden aiheuttaja, sillä alapohjasta nouseva kosteus ei pääse haihtumaan sen läpi.” Lähes kaiken voi korjata Materiaalivalintojen lisäksi rakennuksen kestävyys riippuu sen rakentaneen timpurin huolellisuudesta
Kirvesmies, puuseppä Kaj Cygnaeus rakensi sen itselleen 1990-luvulla.. ”Periaatteessa kaiken voi korjata”, Rinne vastaa. Myös höyrymäisten aineosien pitoisuudet saattavat olla merkittäviä. Jos mökki on tasakattoinen ja rakennettu lähes maanpinnan tasoon, se on todennäköisesti märkä sekä päältä että alta. Lauta alkaa lahota, sillä seiniin ei ennen lateksimaalien aikakautta tehty tuuletusrakoa. Näin kannattaa toimia etenkin, jos mökillä on tunnearvoa. Kuivissa olosuhteissa haihtuvat yhdisteet saattavat hävitä, jolloin kreosootin olomuoto muuttuu sitkeästä hauraaksi ja haju vaikeammin erottuvaksi. Samalla saa selville, onko kreosoottia vahvistettu asbestilla, kuten joskus oli tapana”, Rinne huomauttaa. Jos kreosoottiin ei kajota remontin yhteydessä, se pysyy koteloituna lattian sisällä, eikä siitä ole haittaa. ”Siinä tapauksessa halvemmaksi voi tulla uuden mökin rakentaminen.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Remontointi on myös melko yksinkertaista, mikäli rakennus on timpurin pitkästä tavarasta tekemä. arjaleena.paavola@gmail.com Ensisilmäykseltä 1800-luvun porvarishuvilalta näyttävä villa on todellisuudessa ”uusvanha”. Tehokas ominaisuus on kuitenkin tappanut myös maalareita. Kivijalalla seisovan, harjakattoisen mökin kunnostaminen on yleensä kohtuullinen urakka. Satoja vuosia vanha lyijyvalkoinen on kestävä materiaali ulkoseinässä, sillä lyijy tekee selvää homeista. Kreosootti on vaikea tunnistettava, sillä se näyttää samalta kuin vaarattomat bitumi ja piki. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kreosoottimateriaaleja piikattaessa hiukkasmaiset pah-pitoisuudet työilmassa voivat nousta moninkertaisesti yli haittarajan. Ku va t: Ha nn u Ri nn e Lateksilla maalattu vuorilauta ei pääse kuivumaan. Näytepalan tutkiminen maksaa noin 300 euroa, mutta sijoitus kannattaa. Vanhoja rakenteita purkava remontoija voi huomaamattaan altistua kreosoottia sisältävälle pölylle. Elementtirakenteiden monet päällekkäiset kerrokset taas ovat hankalia niin tutkia kuin korjata. Erittäin haitallinen aine on myös kreosootti eli kivihiilipiki, jota käytettiin kosteuden ja veden eristeenä muun muassa lattiarakenteissa ja kellarien seinissä 1890-luvulta 1950-luvulle. Nopeasti sulava kuura ei ehdi imeytyä puuhun ennen kuin home pääsee kasvamaan. ”Varman tiedon kosteuseristeen laadusta saa vain laboratoriotutkimuksilla. 17 4/2016 KEMIA Vanhassa ei aina ole vara parempi Kaikki vanha ei aina ole hyvää. Tarkoitus on ollut estää maan kosteuden siirtyminen laatan lävitse.” Tumma, pistävänhajuinen kivihiilitervan tislausjäännös sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. ”Lyijyvalkoisen käyttö kiellettiin jo 1900-luvun alussa sisätiloissa ja vuosisadan puolivälissä kokonaan”, Hannu Rinne kertoo. ”Kreosoottia on yleensä käytetty lattiarakenteessa, jossa betonilaatta on suoraan maata vasten. Vanhaa maalipintaa hiottaessa on silti yhä käytettävä hengityssuojaa sen varalta, että jokin maalikerroksista sisältää myrkyllistä lyijyvalkoista. Hirsiseinän sisäpuolelle on lisätty eristeeksi mineraalivillaa. Sen ongelmallisimpia aineosia ovat syöpää aiheuttavat pah-yhdisteet
Yhtiö kehittää puupohjaisia pusseja erikoiskauppojen ostoskasseiksi. Niitäkin nähtäneen jatkossa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat tarttuneet haasteeseen kolmen tutkimusprojektin avulla. Siinä materiaalista kuitenkin tulee arvottomampaa jokaisen kierrätyskerran jälkeen”, Ilén sanoo. ”Yksi ChemArts-hankkeen työpari tutki sitä, miten kierrättää värjätyt tekstiilit ilman värien poistoa. DWoC-projekti puolestaan kartoittaa laaja-alaisesti uusia korkean arvon tuotteita kierrätysselluloosasta. Pa ptic Oy. Kuitumateriaalitekniikkaan erikoistunut Ilén osallistuu EU-rahoitteiseen Trash-2-Cash-hankkeeseen, jossa selluloosatekstiilikuitujen ympärille tavoitellaan suljettua systeemiä. Kun muovikasseille kuitenkin on yhä käyttöä arjessa, Torniainen ja muut yhtiön perustajat alkoivat hahmotella muovia ja puukuitua yhdistävää komposiittia. Yritys syntyi kärkenään muovipussi, mutta asiakkailta on tullut ideoita ja toiveita materiaalin muistakin sovelluksista. ”Näin papticiin vaihtaminen tehtiin yrityksille helpoksi.” Paptic ei ole kompostoituva materiaali, mutta biohajoavana se hajoaa myös jätejärjestelmän ulkopuolella ennen vesistöön päätymistä. Asia saattaa tulevaisuudessa näkyä myös vaatteiden värivalinnoissa. Tämä tarkoittaa entistä harkitumpaa komposiittien käyttöä, jotta tekokuidut ja muut materiaalit on mahdollista myöhemmin saada erilleen toisistaan. ”Puuvilla on hyvä vaatemateriaali, mutta ympäristöystävällinen se ei ole”, sanoo tutkijatohtori Elina Ilén Aaltoyliopistosta. ”Tekstiiliteollisuus on EU:n viidenneksi suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja, ja sen tarpeisiin kuluu järjettömästi vettä ja energiaa”, Ilén huomauttaa. ”Perinteisesti tekstiilien kierrätyksessä on suosittu mekaanista kuitujen erottelua. Samoilla koneilla, joilla voi tehdä ja painattaa muovipusseja, voi tehdä myös paptic-pusseja. EU-direktiivi astui voimaan, ja yrityksissä alkoi vastuullisuuden trendi”, muistelee Papticin perustaja Esa Torniainen. Sellaisesta materiaalista on tehty Paptic Oy:n uudenlainen ”muovikassi” – joka koostuu pääasiassa puusta. ChemArts-hankkeessa kehitetään opiskelijavoimin uusia konsepteja ja vaatekokeiluja biomateriaaleista. Prosessin hyödyntäminen tekstiiliteollisuudessa vaatisi muotisuunnittelijoilta entistä huolellisempaa värisuunnittelua, kun edellisvuoPaptic Oy on kehittänyt uuden kierrätettävän puupohjaisen materiaalin, jonka ensimmäinen sovellus on ostoskassi. Hilkka Vähänen Näyttää muovilta, joustaa kuin muovi, venyy kuin muovi, kestää vettä kuin muovi, voidaan kuumasaumata kuin muovi. 18 4/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Suomalaisesta puusta on melkein mihin tahansa, todistaa puusta uutta luova Hiilinielu Design Studio -hanke. Koivukuitu taipuu tekstiiliksi Puussa on potentiaalia muuhunkin, vaikkapa korvaamaan puuvillaa tekstiileissä. VTT:n tutkimustyöstä ponnistava startup-yritys käynnisti toimintansa keväällä 2015. Niin syntyi uusi, kierrätettävä ja yli 70-prosenttisesti biopohjainen materiaali. Kehitystyön lopullisena päämääränä on 100-prosenttinen biomateriaali. Jotta tekstiilit eivät kierrätettäessä ohenisi, erottelu on pidettävä mielessä jo silloin, kun alkuperäisiä kankaita suunnitellaan. ”Kolme vuotta sitten puhuttiin monelta suuntaa, kuinka muovikassien käyttöä on vähennettävä. Kangasta ohentavan värinpoiston sijaan jo värjätyt materiaalit voidaan yhdistää uusiksi väreiksi.” Toimenpide karsisi kierrätysprosessin työvaiheita ja lisäisi materiaalien elinikää. Myös maailmanlaajuinen resurssiniukkuus on luonut kysyntää entistä ekologisemmille vaatteiden valmistustavoille ja kierrätystekniikoille. ”Suljetussa systeemissä vaatteet valmistettaisiin prosessissa, johon ei tarvitse lisätä neitseellistä materiaalia silloin, kun kierrätystekstiilejä muokataan uuteen käyttöön.” Tutkimuksen päämääränä on saada oikeanlaisten kemiallisten erotteluprosessien avulla vaatekuiduista aikaan yhtä hyvää – tai jopa parempilaatuista – materiaalia myös seuraavilla kierrätyksen askelilla. Puu muuntuu vaikka muovipussiksi ”Paptic ei ole vain vähän joustavampaa paperia tai vähän kestävämpää ja biopohjaisempaa muovia, vaan materiaali, jolla on täysin omaa potentiaalia”, Torniainen sanoo
”Puiset lasit eivät kovillakaan pakkasilla kylmene tai heikkene samaan tapaan kuin muut materiaalit. Puukuitujen moninaisia käyttötapoja ja kierrätystä sekä puun uudenlaista muotoilua esiteltiin Hiilinielu Design Studio -hankkeen avajaisseminaarissa Tampereella. 19 4/2016 KEMIA sien väritrendeistä tulisi seuraavien vuosien raaka-aineita. ”Kaikki maailman värit eivät enää olisikaan saatavilla seuraavassa muotisyklissä. Hilkka-mallia koristaa käsintehty pitsi.. Valtaosa työstä tehdään kuitenkin käsityönä. Mukana ovat myös muun muassa Lahden ammattikorkeakoulu ja Design Forum Finland sekä yhteistyökumppanina Suomen pakkausyhdistys. Sikälikin se on silmälasien käyttäjille käytännöllinen valinta pohjoisilla leveysasteilla. Puu materiaalina sietää hyvin lämpötilanvaihteluja. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kraa Kraa hyödyntää lähinnä kotimaisia puulajeja. ”Meille tärkein lähtökohta silmälasisankoja suunniteltaessa on mukavuus. Kun kaikki menee kohdalleen, tuloksena on ultrakevyt ja kestävä komposiittimateriaali, jolle ideoimme myös muita sovelluksia.” Puisista sangoista kiittää myös ympäristö. Sangat valmistetaan prosessissa, jossa puiden viilut niputetaan yhteen hyödyntämällä mallinnusta, CNCtekniikkaa ja puristustekniikoita. Hi lkk a Vä hä ne n Puut koristavat myös Tampereen ammattikorkeakoulun BioHub-aulaa, jossa opiskelijat, tutkijat ja yritysten edustajat odottivat Hiilinielu-seminaarin alkua. ”On erittäin tärkeä ottaa huomioon erilaisten puiden solukot ja hartsit. Eksoottisempiakin viiluja tuotteista löytyy, mutta ne ovat peräisin huonekaluteollisuuden hukkapätkistä. Tämä on kiinnostava kehityslähtökohta.” Puiset pokat ovat mukavat Puu on mainio materiaali myös silmälasien sankoihin ja kehyksiin, todistaa tamperelainen Kraa Kraa Eyewear. Tosin meille on sanottu, että kehyksemme ovat liian muodikkaita Lappiin”, Hänninen naurahtaa. hilkka.vahanen@gmail.com Kotimainen puu taipuu oivallisesti silmälasinkehyksiksi. Ja puiset sangat sattuvat olevaan mukavimmat”, sanoo yrittäjä Matti Hänninen. Opiskelijoiden, tutkimuksen ja yritysten yhteisfoorumia vetää Tampereen ammattikorkeakoulun BioHubopintokeskittymä
Jo muunnettuihin geeneihin tehdään lisää mutaatioita, kunnes lopputuloksena syntyy juuri halutun kaltainen entsyymi. Kiitos uusien entsyymien, teollisissa prosesseissa ei tarvita korkeita lämpötiloja eikä paineita, joten tuotannon ympäristökuorma pienenee. Frances Arnold haluaa ratkoa maailman ympäristöongelmia luonnon omilla konsteilla, vihreän kemian ja suunnatun evoluution avulla. Kalifornian teknillisen yliopiston Caltechin professori toimii myös tieteellisenä neuvonantajana itse perustamassaan Gevo-yrityksessä, joka toteuttaa visiota käytännössä. toukokuuta. Kakkostyypin diabeteslääkkeessä Jauusiin olosuhteisiin mukautuessaan. Menetelmässä solut kehittävät uudet toimintatapansa itse Millennium-palkinnon saaja Frances Arnold kehittää suunnattua evoluutiota Seitsemännen kerran jaetun Millennium-palkinnon sai amerikkalainen professori Frances Arnold. Niin ryhmä inkuboi bakteereita piin ja hiiliyhdisteiden kanssa ja valitsi sitten joukosta parhaat. Menetelmän avulla voidaan rakentaa uudenlaisia entsyymiproteiineja ja mikrobeja moniin sovelluksiin, kuten geeniterapiaan sekä teollisuuskemikaalien ja lääkeaineiden valmistukseen. Arnoldin oma yritys kehittää uusia biopohjaisia polttoaineita vaihtoehdoksi öljystä valmistetuille. Gevossa syntyneen menetelmän avulla voidaan tehokkaasti muuttaa kasvisokereita isobutanoliksi, josta jatkojalostetaan lentopetrolia. Mutatoituneiden geenien koodaamina tutkittavaan soluun syntyy uudenlaisia proteiineja, joista lupaavimmat seulotaan jatkoon. Te kn iik an Ak at em ia Aeromekaniikan insinööri Frances Arnold innostui biokemiasta ja bioteknologiasta Berkeleyn yliopistossa, jossa hän väitteli kemiantekniikan tohtoriksi. Suunnattu evoluutio pakotti organismin mukautumaan poikkeaviin olosuhteisiin ja kehittämään uuden toimintatavan. Tutkijat eristivät kuumista lähteistä termofiilisen bakteerin, joka monien organismien tavoin käyttää elektroninsiirtoon sytokromi c -entsyymiä. Insinööristä biotieteilijäksi Kemiantekniikan tohtori Arnold kertoo siirtyneensä bioalalle ”ulkopuolisena”, joka ehkä juuri siksi lähti tutkimaan biotekniikkaa uudesta näkökulmasta. Hän vastaanotti Tekniikan Akatemian myöntämän palkinnon Helsingissä 24. Tutkija taas valitsee kiinnostavan emogeenin, johon tehdään joukko mutaatioita. 20 4/2016 KEMIA UUTISIA nuviassa vaikuttavan sitagliptiinin valmistukseen on puolestaan kehitetty entsyymi, jonka ansiosta prosessi ei enää edellytä toksisia metalleja, ja liuotinjätteen määrä on pudonnut alle puoleen. Nykyinen Caltechin professori on mukana myös yritystoiminnassa. Sivutoimenaan entsyymi voi liittää piitä hiilivetyihin, tutkijat havaitsivat. Vaikka evoluutio ja luonnonvalinta ovat vuosituhansien myötä kehittäneet eläviin soluihin erinomaisia entsyymejä ja entsyymiperheitä, Arnold huomasi, että ne eivät useinkaan sellaisinaan kelvanneet teknisiin sovelluksiin. Arnoldin tutkimusryhmän tuorein mielenkiinnon kohde on elämän alkuainetta hiiltä muistuttava pii. Suunnattu evoluutio on menetelmä, joka on käytössä lukuisissa laboratorioissa ja yrityksissä kautta maapallon, myös Suomessa. Kolmen keinotekoisen luonnonvalintakierroksen jälkeen entsyymit kykenivät tuottamaan piitä sisältäviä hiilivetyjä 2000-kertaisesti alkuperäiseen sytokromi c:hen verrattuna. Sisko Loikkanen. Suunnattua evoluutiota hyödyntämällä voidaan fiksusti ohittaa se, että tutkijat eivät vieläkään tarkalleen tiedä, kuinka geenin dna-sekvenssi määrittää proteiinien toimintaa
Tule PlasTeciin. Kiinalaisomisteinen Kaidi aikoo itse investoida yhteensä 20 miljoonaa euroa jalostamon suunnitteluun kahden seuraavan vuoden aikana. Kauppahintaa ei julkisteta. Kaupan yhteydessä Teknokselle siirtyvät myös tehdas Brüggenissä sekä Feidalin Puolan-yhtiön teollisuusmaalien liiketoiminnot. Shanghai Medix Medical Technology aloitti toimintansa huhtikuussa. Yhtiöllä on yhteensä noin 400 osakkeenomistajaa. Sigma-Aldrich siirtyy Merck Life Science Oy:lle Laboratoriokemikaalien, -tarvikkeiden ja -laitteiden toimittaja SigmaAldrich Finland Oy siirtyy osaksi Merck Life Science Oy:tä. Labsense Oy on laboratoriolaitteiden ja -tarvikkeiden toimittaja, jonka päätoimipiste sijaitsee Pirkkalassa. Medix Biochemicalle tytäryhtiö Kiinaan In vitro -diagnostiikkaan erikoistunut bioteknologiayritys Medix Biochemica on perustanut tytäryhtiön Kiinaan. Suomalaisyhtiön vienti Kiinaan on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Merck Life Science Oy:n saksalainen emokonserni Merck osti amerikkalaisen Sigma-Aldrichin viime vuonna. Pysy kehityksen kärjessä. Tekes lainoittaa Kemin biojalostamoa Tekes on myöntänyt reilun neljän miljoonan euron lainan Kaidi Finland Oy:lle. 20.–22.9.2016 Messukeskus Helsinki Lataa Messukeskuksen mobiiliappi iOStai Android-laitteelle ja tutustu messuihin! plastec.fi Rekisteröidy kävijäksi nettisivuilla! Perkin Elmerin analytiikkalaitteiden jakelu Labsenselle Turkulaisen PerkinElmer Finland Oy:n Environmental Health -tuotesektori on siirtynyt Labsense Oy:lle. Fortum tekee ostotarjouksen myös Ekokemin lopuista osakkeista. Tutustu uusiin keinoihin ja kattavaan ohjelmaan maan tärkeimmässä katselmuksessa. Kauppahinta on 470 miljoonaa euroa. Kauppa saatettiin päätökseen joulukuussa. PerkinElmer Finland jatkaa muiden emokonserninsa tuotteiden, kuten life science -teknologian ja diagnostiikan, jakelua entiseen tapaan. Ekokemin suurimmat osakkeenomistajat Suomen valtio, Suomen kuntaliitto, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ovat ilmoittaneet myyvänsä osuutensa Fortumille. Yritysten yhdistäminen on parhaillaan käynnissä, mutta Sigma jatkaa toimintaansa omalla nimellään kuluvan vuoden loppuun asti. Medix Biochemica kehittää diagnostisia pikatestejä sekä vasta-aineita ja antigeenejä globaalin diagnostiikkateollisuuden tarpeisiin. Toiminnan liikevaihto on 18 miljoonaa euroa. Fortum ostaa Ekokemin Energiajätti Fortumista tulee 81 prosentin osuudella kierrätysyhtiö Ekokemin omistaja. Labsense on vastannut kansainvälisen PerkinElmer-konsernin valmistamien analytiikan mittalaitteiden markkinoinnista ja jakelusta toukokuun alusta. Kaidi tekee lopullisen päätöksen jalostamon rakentamisesta vuoden 2016 loppuun mennessä.. PerkinElmerin analytiikkalaitteiden myynti-, huoltoja asiakaspalveluhenkilöstö jatkaa Labsensen palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Labsensen tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa laboratoriovaakoja ja -lasituotteita sekä standardikemikaaleja. Teknokselle teollisuusmaaleja Saksasta Maaliyhtiö Teknos on ostanut saksalaisen maalija pinnoitevalmistajan Feidal Coatingsin teollisuusmaaliliiketoiminnan. Raha on tarkoitettu Kemiin kaavailtavan suuren biojalostamon tuotekehitykseen. Muoviteollisuuden ammattitapahtuma PlasTec
Åbo Akademin ja UPM:n tiimit jakoivat puoliksi Kemianteollisuuden vuoden 2016 Innovaatiopalkinnon. sivu 37). 22 4/2016 KEMIA UUTISIA Åbo Akademin tutkijoiden kehittämät halogeenittomat palonestoaineet sekä UPM:n ja Helsingin yliopiston yhteistyöstä syntynyt nanoselluloosahydrogeeli on palkittu Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnolla. UPM:n johtaja Kari Luukko jakoi tunnustusta professori Marjo Yliperttulan johtamalle Helsingin yliopiston tiimille, jonka kanssa UPM on tehnyt vuosien ajan tiivistä yhteistyötä. Keksintö on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta. Voittajan valitsee Kemianteollisuus ry:n tieteellinen neuvottelukunta. ”Kilpailun korkea taso kertoo kemian osaajien kyvystä luoda uusia ratkaisuja mitä erilaisimpiin ongelmiin. Orion Pharma on kehittänyt eturauhassyöpään uudenlaisen lääkeaihion, joka on todettu alustavissa kliinisissä kokeissa tehokkaaksi ja turvalliseksi. Kolmesta muusta finalistista Kemira on tuonut markkinoille uuden, kohdennetun ja entistä tehokkaamman biosidin mikrobien torjuntaan vettä kierrättävissä teollisuusprosesseissa. Professori Carl-Eric Wilénin johtama tutkimusryhmä on kehittänyt Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksessa uuden sukupolven palonestoaineita. Ensimmäinen kaupallinen sovellus on ostoskassi. UPM on kehittänyt ja tuonut markkinoille puupohjaisen nanoselluloosan, jolle se hakee aktiivisesti uusia sovelluksia (ks. GrowDex-kauppanimellä rekisteröity nanoselluloosahydrogeeli mukailee taitavasti solujen elinympäristöä ja toimintaa. Toimittaja Jari Koposen juttu nanoselluloosan tutkimuksesta ja mahdollisuuksista löytyy nettiosoitteesta www.kemia-lehti.fi > Kemia-lehden arkisto > Kemia 7/2013. Leena Laitinen M at ti M at ika in en Innovaatiopalkinnon voittajat yhteiskuvassa: Teija Tirri (vas.), Melanie Aubert ja Carl-Eric Wilen Åbo Akademista sekä Pia Nilsson UPM:stä, Marjo Yliperttula Helsingin yliopistosta ja Kari Luukko UPM:stä.. huhtikuuta. 18). VTT-lähtöinen Paptic Oy on puolestaan kehittänyt uuden kierrätettävän puupohjaisen materiaalin, jonka se aikoo tuoda markkinoille jo tämän vuoden aikana (ks. s. Uusi kuitumateriaali voidaan kierrättää kartonkikeräysjärjestelmässä ja ottaa helposti käyttöön pakkausteollisuudessa. Se on eettinen ja kustannustehokas ratkaisu solututkimuksen ja lääkeainekehityksen tarpeisiin. ”Tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä samassa paketissa”, Wilén kiteytti innovaation edut. Tavoitteena on saada lääke markkinoille vuonna 2019. Täsmäbiosidilla voidaan torjua entistä turvallisemmin esimerkiksi paperikoneiden mikrobeja. Tasokas finaali Kilpailun voittajat valittiin viiden finalistin joukosta. Ympäristöä säästävät, halogeenittomat palonestoaineet estävät tehokkaasti palon syntyä ja leviämistä. Joka toinen vuosi jaettavan Innovaatiopalkinnon voittivat Ekotehokkaat palonestoaineet ja eettinen nanoselluloosa 20 000 euron palkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toimivia tutkimusja tuotekehitysryhmiä uusien kemiallisten tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Finalisteja yhdistää myös kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen”, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä kiitti. Innovaatiopalkinto jaettiin Kemianteollisuus ry:n Kemiat kohtaavat -tilaisuudessa hotelli Kämpissä Helsingissä 28. Molemmat voittajatiimit palkittiin 10 000 eurolla. Haussa on keksintöjä ja innovaatioita, joilla on merkitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin sekä arkipäivässä että teollisissa tuotantoprosesseissa. Uudentyyppisille palonestoaineille on tarvetta esimerkiksi lentokoneissa ja junissa, rakennus-, vaatetusja huonekalualoilla sekä elektroniikassa
”Meille on erittäin tärkeää tarjota ohjelmassamme uusia näkökulmia”, sanoo toiminnanjohtaja Heleena Karrus Suomalaisten Kemistien Seurasta. Uusia energiaratkaisuja kehitetään jatkuvasti, ja aihe on alalla erittäin akuutti.” Bioalan seminaareja ja luentoja järjestävät SalWe Oy, IBC Finland ry, Helsingin yliopiston Neurotieteiden instituutti ja BioBio-seura. Save the World -kokonaisuudesta vastaa Kemianteollisuus ry. Muovifakta Oy:n kustantaman teoksen on laatinut tietokirjailija Pasi Järvinen. Joka toinen vuosi pidettävä kemian ja bioalan ammattilaisten kokoontuminen järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 29.–30.3.2017. Kemian Päivien luentosessioita ovat muun muassa elintarvikekemia, ympäristökemia, analytiikka ja laskennallinen kemia. M es su ke sk us ChemBio Finland 2015 houkutteli Messukeskukseen yli 4 000 kemian ja bioalan ammattilaista. Kuinka sitä kerätään, käsitellään ja kierrätetään. KEMIALLISTA REAKTIOKYKYÄ KEKSINNÖSTÄ PATENTIKSI Hanna Laurén Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia), KTM (kauppaoikeus) Mirja Matilainen Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Christoffer Sundman Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Kevin Tung IPR-asiantuntija MSc (Hons.) Chemistry, LL.B. ChemBio Finland tarjoaa uusia näkökulmia Laboratorioalan näyttelyn ja seminaariohjelman lisäksi kokonaisuuteen kuuluu jälleen myös Kemian Päivät -jatkokoulutustilaisuus, jota isännöi Kemian Seurat. Mikä on muovien tulevaisuus kiertotaloudessa. Seuraavan ChemBio Finland -tapahtuman rakentaminen on käynnistynyt. Kuinka paljon Suomessa syntyy muovijätettä. (Law), KTM (kauppaoikeus) Kathy Wasström Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia) Juha-Matti Aalto Eurooppapatenttiasiamies FM (yleinen mikrobiologia) Christopher Devine Patenttiasiamies BSc (Hons) Applied Chemistry Leena Karvinen Eurooppapatenttiasiamies FK (biokemia) Jouni Laaksonen Patenttiasiamies DI (bioja elintarviketekniikka) Tord Langenskiöld Eurooppapatentti asiamies DI (kemian tekniikka) K Ä Y T Ö S S Ä S I O N 1 b I O j A K E M I A N A L A N A M M AT T I L A I S TA Itämerenkatu 3 A, PL 339, 00181 Helsinki | puh: +358-9-68 59 560 | posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi. Muun muassa näitä asioita käsitellään heinäkuussa ilmestyvässä Muovien kierrätys ja hyötykäyttö Suomessa Uutuuskirja kertoo muovin kierrätyksestä -kirjassa. Karruksen mukaan luennot sisältävät niin paljon tietoa, ettei niiltä kannata kenenkään jäädä pois. ”Ammattilaiset saavat tapahtumassa uusia virikkeitä ja tapaavat kollegoitaan”, Karrus kuvailee. ”Kiertotalous ja energiaaiheet näkyvät ohjelmassa varmasti. Kirjaa ovat olleet tekemässä myös Uusiouutisten päätoimittaja Elina Saarinen ja joukko muoviteollisuuden, jätehuollon ja energiasektorin asiantuntijoita. Tapahtumaan osallistui noin sata yritystä
Tilanne on päällä, kun 18-vuotias Markus Latvakoski vastaa puhelimeen. Biotalouden yhdistäminen perinteiseen teollisuuteen avaa sekin aivan uusia näkymiä.” Leena Laitinen Lehtistipendin lahjoittajat Lehtistipendin lahjoittavat vuonna 2016 yhdessä Kemia-lehden kanssa • Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu • Gasum Oy • Helsingin yliopiston kemian laitos • Jyväskylän yliopiston kemian laitos • Kemian Kustannus Oy • Kemianteollisuus ry • Kiilto Oy • Kokkola Industrial Park KIP • Kokkolanseudun Kehitys Oy • Lappeenrannan teknillinen yliopisto • Neste Oyj • Norilsk Nickel Harjavalta Oy • Papula-Nevinpat • Suomen Standardisoimisliitto SFS ry • Turun yliopiston kemian laitos. Nuori nainen suuntaa lakkiaisten jälkeen 4H-järjestön yrittäjyyskurssille. ”Markus on osallistunut kaikkeen mahdolliseen koulumme järjestämään kemiatoimintaan. Stipendejä jaettiin nyt neljännen kerran. ”Vedämme liikuntakerhoja alakouluikäisille lapsille. ”Kakut! Olen ennenkin leiponut tuEnnätysmäärä lukiolaisia sai Kemia-lehden vuosikerran tuille kakkuja ja pitänyt ravintolapäivinä kakkupuotia.” Myös kakkoskurssilaisille Peräti 475 kevään ylioppilasta kunnostautui laudaturin arvoisesti kemiassa ja sai lakkiaisjuhlassa Kemia-lehden vuosikerran. ”Kemiaa tarvitaan ihan kaikkialla. Oululaisnuorukainen on perustanut kahden ystävänsä kanssa kesäyrityksen. 24 4/2016 KEMIA UUTISIA Lähes 700 uutta ylioppilasta ja lukion toisen vuosikurssin oppilasta sai kevätjuhlissa lehtistipendin tunnustuksena erinomaisista kemiataidoistaan. Taustalta kuuluu lasten hihkuntaa. Stipendin sai 212 kemian opettajien ehdottamaa kakkosluokkalaista. ”Jatkakaa keskenänne”, hän huikkaa ja kertoo kuvaavansa mainosvideota. Biologian opettaja Kirsi Valta-Huikkonen opastaa.. Tu ul a Pe ru nk a Markus Latvakoski pääsi kokeilemaan dna:n tutkimista vierailullaan Oulun yliopistossa. Kemia-lehti kiittää lämpimästi yhteistyökumppaneita, joiden osallistuminen mahdollisti ennätysmäärän stipendejä. Lehtistipendejä myönnettiin ensi kertaa myös toisen vuosikurssin oppilaille palkinnoksi kiitettävästä kemiaosaamisesta. ”Itse olen harrastanut telinevoimistelua ja yleisurheilua ja pelannut salibandyä, futista ja jääkiekkoa.” Urheilun lisäksi Latvakoski harrastaa innokkaasti kemiaa. Kokkolan kemianteollisuus osallistui vahvasti stipendien lahjoitukseen. Tuoteidea kesäyritykselle oli heti valmiina. Oli tosi kiinnostavaa päästä kokeilemaan laitteita, joita muuten olin nähnyt vain kirjoissa.” Abiturienttivuoden jälkeen hän toivoo pääsevänsä opiskelemaan nanotai mikroteknologiaa Aalto-yliopistoon tai Jyväskylän yliopistoon. Kokkolassa on Skandinavian suurin epäorgaanisen kemian keskittymä ja Kilpilahden jälkeen Suomen suurin kemianteollisuuden keskittymä.” ”Kemian osaamista tarvitaan isojen haasteiden ratkaisemiseen, kuten puhtaan energian turvaamiseen ja ympäristön suojelemiseen. On hauskaa päästä liikkumaan porukalla ja saada omaa rahaa.” Kaikilla vetäjillä on aktiiviliikkujan tausta. Lappeenrantalainen Annika Ikonen yllättyi iloisesti ylioppilaskirjoitustensa tuloksista. Mukaan lähtivät sekä Kokkola Industrial Park että Kokkolanseudun Kehitys Oy, jonka toimitusjohtaja Anne Pesola pitää tärkeänä, että nuoret saavat tietää, millaisia mahdollisuuksia kemia tarjoaa koulutusalana ja työelämässä. ”Kemia on teollisista sektoreista kehittyvin ala, joka tarjoaa hyvät työllistymisnäkymät ja monipuolisen tehtäväkentän. Tänä keväänä vierailimme Oulun seudun ammattiopistossa ja Oulun yliopistossa.” Latvakoski kertoo pitävänsä kemiasta, koska se tarjoaa koko ajan uusia haasteita oppimiselle. Heinäkuun alussa selviää, pääseekö hän lukemaan elintarviketieteitä Helsingin yliopistoon. Viisi laudaturia ja kaksi eximiaa antavat vankan pohjan jatko-opintoihin. Kemia-lehden stipendiä hänelle ehdotti kemian opettaja Tuula Perunka
Siellä hänelle luovutettiin Tiedettä tytöille -hankkeen myöntämänä stipendinä Kemia-lehden vuosikerta. Minulla on taipumusta atopiaan, isällä ei. ”Ison erityiskiitoksen haluan esittää Kemia-lehdelle, joka lahjoitti peräti 40 lehtistipendiä. Tutkijanalun koulutie jatkuu syksyllä Helsingin normaalilyseossa. Päivi Ikonen En ni Jo ha ns so n Geenien toiminta ja periytyvyys on kiinnostanut Erika Perolaa jo pitkään.. ”Tänä vuonna stipendiä haettiin kaikkiaan 94 tytölle. Onneksi saimme järjestettyä vuosikerran jokaiselle”, iloitsee hankkeen perustanut tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja kiittää lämpimästi lehtien lahjoittajia. ”Sitä en vielä tiedä, mitä mieluiten opiskelisin. Kun itsekin olen kemisti, yhteistyö lehden kanssa tuntuu todella hienolta.” Stipendeinä jaettuja lehtiä olivat myös muun muassa Tiede, Tieteen kuvalehti, Tähdet ja avaruus, Geo ja Tekniikan historia. Tiedettä tytöille -projekti jakoi lehtistipendit nyt toisen kerran. Sieltä sain meidän molempien dna:sta raakadatan, jonka sitten analysoin”, Perola kuvailee. Erika vertaili omia ja isän geenejä Stipendit kiinnostivat Erika Perolan lisäksi joukko muitakin peruskoulua tai lukiota käyviä 12–18-vuotiaita tyttöjä sai omissa kevätjuhlissaan stipendinä tiedeaiheisen lehden vuosikerran. Lempiaineeni on biologia, mutta myös kemia ja kaikki muutkin luonnontieteet kiinnostavat”, hymyilee Perola, jonka into huomioitiin myös koulun päättäjäisissä. Hankkeeseen voi tutustua osoitteessa www.tiedettatytoille.fi. Tätä pohti helsinkiläisen Pakilan yläkoulun yhdeksäsluokkalainen Erika Perola ja päätyi lopulta tekemään isänsä ja itsensä geneettisiä riskejä vertailevan tutkimuksen koulun tutkijakurssilla. ”Viime syksynä löysin nettisivuston, jonne voi lähettää sylkinäytteitä. Onko meillä siis erilainen perinnöllinen sairastumisalttius. Lukion jälkeen haaveena ovat yliopisto-opinnot. Onnea kemian laudaturylioppilaille! Orion on suomalainen avainlippuyritys
”Esimerkiksi kulutuksessa syntyvä erilaatuinen muovijäte on tällä hetkellä vaikeasti hyödynnettävä materiaali. Maailman standardointijärjestö ISO on perustanut komitean, jonka tehtävänä on laatia standardit kiinteille kierrätyspolttoaineille. Standardointi on merkittävä väline myös ympäristöriskien arvioinnissa ja hallinnassa, sillä vakioitujen menettelyjen ansiosta viranomaiset voivat asettaa alalle täsmällisiä vaatimuksia. Suomella on alasta vankka kokemus, sillä suomalaiset ovat vetäneet vastaavien eurooppalaisten standardien rakentamista jo pitkään. Euroopassa kierrätyspolttoaineille on laadittu kolmisenkymmentä standardia, ja ISO-standardeja tarvitaan ainakin saman verran.” Kotimaassa kierrätyspolttoaineiden standardoinnista vastaa Suomen standardisoimisliiton toimialayhteisö Yleinen Teollisuusliitto. Suomi on paitsi edistänyt aineiden standardoimista myös kehittänyt Kierrätyspolttoaineille globaalit standardit kierrätyspolttoaineketjussa tarvittavia laitteita ja teknologiaa. Kemian Päivien Säätiö jakaa apurahaa Nolla tapaturmaa -foorumi on myöntänyt työturvallisuuden tasoluokitukset 67 työpaikalle, joissa on satsattu työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Kun teknologia kehittyy ja löydetään uusia käyttökohteita, muovijäte voidaan tulevaisuudessa poimia kierrätyspolttoaineesta erilleen ja ohjata kierrätykseen”, Talola kuvailee. Maailmanlaajuisen hankkeen vetovastuu on Suomella. Polttoaineiden tuotannossa on mahdollista hyödyntää suuria volyymejä, sillä raaka-aineen määrää ja laaKemian Päivien Säätiö on julistanut vuoden 2016 jatko-opiskelurapurahansa jaettaviksi. Hakulomake ja -ohjeet löytyvät osoitteesta kemianseurat.fi/ kemia/apurahat/kpshakemus. Komitean puheenjohtajaksi nimitettiin Suomen edustajana diplomiinsinööri Mikko Talola Mikehouse Oy:stä. Talouden kokoon suhteutettuna Suomi myös tuottaa kierrätyspolttoaineita merkittäviä määriä. Varsinkin muutoin kaatopaikoille menevä jäte voidaan helposti käyttää kierrätyspolttoaineiden raaka-aineina. Työpaikoista yli 20:ssa ei viime vuonna sattunut yhtään tapaturmaa. Hakijoiden on oltava Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen yhdistyksen jäseniä. Sc an sto ck ph oto UUTISIA Kiinteille kierrätyspolttoaineille laaditaan parhaillaan standardeja. Työssä ovat olleet mukana etenkin polttoaineiden ja alan laitteiden valmistajat, energiasektori ja tutkimuslaitokset. Maailman kärjessä -ykköstason saavuttivat muun muassa Boliden Harjavalta, CP Kelco, Fermion, Forchem, Kemiran Espoon tutkimuskeskus, Nordkalk, PerkinElmer Wallac, Prefere Resins Finland, Roal ja Suominen Kuitukankaat. ”Standardointi on tietysti pitkän siiman laskemista, joten urakka vie vuosia. Standardeja tarvitaan muun muassa terminologiaan ja luokittelujärjestelmään. ISO-työ on Talolan mukaan lähtenyt käyntiin hyvin. 26 4/2016 KEMIA Jäte kiertää polttoaineeksi yhä vauhdikkaammin. Käyttö yleistyy Kiinteä kierrätyspolttoaine on tavallisesta jätteestä valmistettua polttoainetta. Nolla tapaturmaa -foorumi palkitsi työturvallisuudesta tua voidaan kiertotalouden edetessä muunnella. Määrältään enintään 2 000 euron suuruisia apurahoja voivat hakea kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoon tähtäävät opiskelijat. Päivi Ikonen. ”Kierrätyspolttoaineen kansainvälinen standardointi edistää aineisiin liittyvää vientiä ja kauppaa”, Mikko Talola taustoittaa hankkeen taustaa. Edullisen, ympäristöä säästävän energianlähteen käyttö sekä energiantuotannossa että teollisuusprosesseissa on tätä nykyä yleistä maailmanlaajuisesti
Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. www.papula-nevinpat.com Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Hakuaika päättyy 14.9.2016. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. Autamme sinua turvaamaan yksinoikeutesi kaikkialla maailmassa. Orionin Tutkimussäätiön hallitus Asiantuntija kulkee edellä Meidät tunnetaan IPR-alan edelläkävijänä ja asiantuntijamme paitsi huippukoulutettuina myös ripeinä. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Tutkimussäätiön kotisivulla www.orion.fi/tutkimus/orionin-tutkimussaatio/. Hakemus laaditaan äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi, ja muussa tapauksessa englannin kielellä. kongresseihin. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan Orionin 100-vuotisjuhlasymposiumin yhteydessä 10.2.2017 Tutkimussäätiön kotisivulla, ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille vuoden 2017 helmikuussa. Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Yhteydenottoihin vastaa Tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, puhelin 010 426 3803. Haluatko kokeilla. ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2017 JULISTETAAN HAETTAVIKSI 1.8.2016– 14.9.2016 Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille 1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä 2) äskettäin (14.9.2016 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa)
Fo to lu ks Hallitustasolla päätös tarkoittaisi Lissabonin sopimuksen 50. Nämä sopimukset pitäisi neuvotella uusiksi. Toinen asia on, löytyisikö muista jäsenmaista poliittista tahtoa tehdä brittien poistumista yhtään helpommaksi. Haitoista tärkein olisi se, että Britannia siirtyisi EU:sta irtaantuessaan eräänlaiseen välitilaan. Britannian hallituksen olisikin punnittava irtaantumisen tapaa tarkoin. Olennainen ero kemikaalilainsäädännön kannalta on, että Reach on voimassa Norjassa mutta ei Sveitsissä. artiklan mukaan neuvottelujen aloittamista uudesta vapaakauppasopimuksesta, joka korvaisi unionijäsenyyden. Sveitsiläisten yritysten on pyydettävä maahantuojiaan EU:ssa rekisteröimään tuotteensa tai hankittava ns. BRITIT päättävät juhannuksen alla kansanäänestyksessä siitä, tulisiko saarivaltion irtautua Euroopan unionista. Noin 40 prosenttia brittiläisistä rekisteröinneistä on ainoiden edustajien tekemiä. ainoa edustaja EU-alueelta. Brexitillä eroon Reachista. JOS BRITANNIA päättäisi seurata Sveitsin mallia, nousisi esiin myös kysymys Reach-rekisteröintien kohtalosta. Norja ei ole EU:n jäsen mutta silti osa Euroopan talousaluetta ja yhteismarkkinoita. REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Mahdollinen Sveitsin suuntainen Brexit asettaisi myös paikalliset ainoat edustajat hyvin hankalaan asemaan. Myös vaikutusmahdollisuudet EU:n tulevaan kemikaalisääntelyyn menisivät saman tien. Britannian jättäessä Reachin taakseen myös ainoiden edustajien pitäisi siirtyä mannermaalle – tai menettää asemansa ainoana edustajana. Ainakin pitäisi nimittää huomattava määrä uusia päärekisteröijiä korvaamaan väistyvät brittipäärekisteröijät. Lisäksi Britannian pitäisi jatkossa säätää vastaavia kansallisia säädöksiä korvaamaan Reachin jättämää aukkoa. Olisiko Britannian unionista poistumisen eli Brexitin avulla mahdollista päästä kerralla eroon myös Re achista. Riku Rinta-Jouppi riku.rinta-jouppi@reachlaw.fi 28 KEMIA 4/2016. Sveitsin mallissa Britannia taas jäisi yhteismarkkinoiden ulkopuolelle, mutta sillä olisi vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa esimerkiksi Euroopan vapaakauppajärjestön puitteissa. Monista EU-lainsäädännöistä kemikaaliasetus Reach on tutkitusti pieniä ja keskisuuria yrityksiä eniten kuormittava. Britanniassa on tehty Saksan jälkeen eniten Reach-rekisteröintejä, yli 5 000. Erityisjärjestelyiden sopiminen Reachvaatimuksiin yhden maan lähtiessä olisi toki mahdollista. Deaktivoitaisiinko nämä rekisteröinnit ja pitäisikö ne korvata uusilla rekisteröinneillä EU-alueella. toukokuuta 2018. Mahdolliset lainsäädännöllisen kuorman vähenemisestä koituvat hyödyt näyttävät siksi häviävän haitoille selvästi. Neuvottelujen on arvioitu kestävän ainakin pari vuotta. Irtautuessaan Britannia voisi neuvotella itselleen uuden aseman Norjan malliin. Tämä loisi huomattavaa epävarmuutta brittituotteiden pääsyyn kemikaalien yhteismarkkinoille. Yhdeksi keskeiseksi lähdön perusteeksi on esitetty epäsuositut Brysselin direktiivit ja regulaatiot, joiden nähdään turhaan hankaloittavan yritystoimintaa jäsenmaissa. LÄHTÖPÄÄTÖKSEN vaikutus ei olisi välitön, sillä Reachin noudattaminen on kirjattu velvoitteeksi suurimpaan osaan kemikaalien toimitussopimuksia. Suurempi itsemääräämisoikeus Sveitsin malliin antaisi kuitenkin vain alemman tason yhteyden yhteismarkkinoihin. Toistaiseksi Reach-rekisteröintejä olisi jatkettava Britanniassakin, sillä mahdollinen irtautuminen ei tapahtuisi ennen rekisteröinnin takarajaa 31. REACHIN toimeenpano on jatkunut Britanniassa jo lähes vuosikymmenen ja tulee jatkumaan myös lähitulevaisuudessa. Tässä välitilassa maan kemikaalisääntely ja kemikaalituotanto olisivat osittain yhteensopivia ja osittain yhteensopimattomia unionin lainsäädännön kanssa. Riku Rinta-Jouppi on partneri REACHLaw Oy:ssä
Kemisk Teknologiförening -nimisen seuran muut perustajajäsenet olivat ins. Seuran toiminta koostui pääasiassa kaupungin laboratoriossa pidetyistä kokouksista, joissa pidettiin esitelmiä ja keskusteltiin alan tapahtumista. Jätemyllyt kiittävät, syöjät vielä enemmän. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Tehdäkö priimaa vaiko pelastaako maailma. Ja sitten muotiin tuleekin nyhtöpossu. Killan historiikin, vuosijulkaisun ja sarjakuvaalbumin julkistaminen täydensivät juhlaviikon antia. Varsinainen seura, maamme vanhin kemistiyhdistys, syntyi helmikuun lopulla 1891, jolloin Komppa toimi insinöörinä kaupungin laboratoriossa. Lavonius, A. Annetaan muhia liedellä vähintään puoli tuntia. Alkumaljojen ja tervetuliaismaljojen jälkeen juhlapuhuja, killan oltermanni Lauri Niinistö kertoi Suomen kemian historian vaiheista sekä prof. Schoults ja H. Television gourmetkokit mainostavat ensiluokkaisia, tuoreita raaka-aineita. Heillä oli tapana kokoontua lauantai-iltaisin teelle keskustelemaan kemian ja kemian tekniikan uusimmista saavutuksista. Perinteikkään ohjelman, KK-Circuksen näytelmän ja Can Can -tyttöjen lisäksi juhlassa esiintyi mm. Kärsivällisyys palkitaan. Olen ihmetellyt pataruokien ja muiden edullisten herkkujen vähäistä suosiota. Ei ole kotikokilla ja tiedostavalla kuluttajalla helppoa. Dipolissa järjestettyyn vuosijuhlaan, Kondensatioon. Sitä ei toki nyhdetä suoraan pellosta, vaan vilja menee prosessin läpi, kuten vuoden elintarvikkeena palkittu Puhtikaurakin. Teknillisen korkeakoulun kemistiteekkarien Kemistikilta täytti maaliskuussa sata vuotta. Nakataan kaikki yhteen kattilaan, heitetään sekaan pari kourallista jyviä, tacokastike, smetana, vähän vettä, mausteet ja suolaa. Juhlaviikon aikana paljastettiin killan perustajan, prof. Aikoinaan mummolan marjapuskissa demonstroin vähän vanhemmalle serkulleni, että vattumatojen kammoksuminen on lapsellista, ja pistelin yhden madon sellaisenaan.) Lisäksi muutama nahistunut parsa, vajaa paketti jauhelihaa, josta osa on aiemmin annettu kissalle, pussinpohjallinen riisiä, tacokastikkeen jämät ja päivämäärän ylittänyt smetanapurkki. Mausteeksi kourallinen lehtiä kuivuneesta basilikaruukusta, kuivattua timjamia, valkopippuria ja suolaa. Henrik Holmén ja polyteknikot Väinö Tammenoksa, Otto af Forselles, Otto Segergrantz, M. Gustaf Kompasta. Pehmentyneet porkkanat ja vanhat juustonkannikat upotetaan uuteen keitokseen. Id a Pi m en of f. Uusin suosikkituote on nyhtökaura. 29 4/2016 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Kypsytysaika on kuulemma liian pitkä. Isovanhempamme ovat tehneet niin iät ja ajat, mutta hyvä että perinteitä elvytetään. Alander, Cl. Nordstedt, R. --Juhlaviikko huipentui lauantaina 9.3. Luukkonen. Sama kohtalo pätkitylle parsalle. Otetaan jääkaapin vihanneslaatikosta kaalinpuolikas, josta leikataan madonsyömät kohdat pois. Kun muut ruokailijat kehottavat painamaan reseptin mieleeni, mutisen vastaukseksi jotakin epämääräistä. TEEMALLA tähteet hyötykäyttöön annan ohjeen kaalipadalle. Toisaalla vietetään hävikkiruokaviikkoa. Gustaf Kompan rintakuva, vietettiin avointen ovien päivää, tempaistiin, urheiltiin, laulettiin ja saunottiin. (Tämä ei ole välttämätöntä. RUOKATRENDIT hämmentävät. Polyteknikkojen kuoro ja Retuperän WBK. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Nyhdetään tähteistä SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 5/1981 Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan Kemistikilta 90 vuotta Kemia-Kemi 5/1991 Riemukas juhlaviikko huipentui Kondensatioon Kemistikilta täytti sata vuotta Komppa ja kumppanit Gustaf Komppa, sittemmin kamferin kokonaissynteesin keksijä ja maanmainio kemisti, keräsi nuorena vastavalmistuneena insinöörinä ympärilleen joukon polyteknillisen opiston vanhempia opiskelijoita ja nuoria insinöörejä. Perinteiseen Kondensatioon osallistui 750 innokasta juhlijaa. PAISTETAAN jauheliha ja pilkottu kaali pehmeäksi ja ruskehtavaksi
BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vaisalantie 2 02130 Espoo Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 30 Vihreiden sivujen verkkopalvelu ON UUDISTUNUT! Mukana asiakasyritysten logot. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh
040 827 9778 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 31 Vihreät sivut huomataan. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä
(09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa. Jokaisessa uutiskirjeessä. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups ED-, WDja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2Dja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AAja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Nearinfrared-equipment (NIR) SKALAR ANALYTICAL B.V. PANALYTICAL B.V. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 32 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh
010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” OTA YHTEYTTÄ: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 33 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 040 827 9778 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh
1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus, Focus Master Oy. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. elokuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. Kysy ensin meiltä • At your service 34 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 5/2016 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 18
040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh
Viime vuosina kehitetyillä uudenlaisilla metalleilla on myös erittäin lupaavia mekaanisia ja korroosionkesto-ominaisuuksia. Käytännön sovelluksiin on vielä matkaa, sillä kaikki nykyään tunnetut molekylaariset magneetit säilyttävät magneettiset ominaisuutensa vain erittäin matalissa lämpötiloissa. Yksi strategia on lisätä metalli-ionien määrää ja pelkistää metalli-ioneja sitova orgaaninen ligandi kompleksiyhdisteessä. Mitä useammin ligandi voidaan pelkistää, sitä vahvemmin sen pitäisi vuorovaiMetallit, joissa atomit ovat valmiiksi epäjärjestyksessä, ovat hyvä kandidaatti säteilyä kestäväksi materiaaliksi. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Jani O. Tällaiset yhdisteet soveltuvat lähtöaineiksi uusiin molekylaarisiin magneettisiin materiaaleihin. Koboltti-ionien magneettiset momentit suuntautuvat siksi samoin päin, ja kompleksiyhdisteen magneettiset ominaisuudet paranevat merkittävästi. Suomalais-brittiläinen tutkimusryhmä havaitsi, että kompleksiyhdisteessä käytettyä ligandia voidaan pelkistää yhteensä kolmesti. Tutkijat selvittävät parhaillaan, voiko kolme kertaa pelkistetty orgaaninen radikaali reagoida magneettisilta ominaisuuksiltaan sopivien metalliJy vä sk ylä n yli op ist o Taiteilijan näkemys radikaalisilloitetusta metallikompleksista. Niiden on ennustettu tulevaisuudessa mullistavan elektroniikkateollisuuden, sillä ne mahdollistavat kvanttitietokoneiden ja suurikapasiteettisten kiintolevyjen valmistuksen. Radikaalin ylimääräinen elektroni vahvistaa magneettista vuorovaikutusta radikaalin ja metalli-ionien välillä. Tutkimustulokset julkaistiin Chemical Communications ja Angewandte Chemie International Edition -julkaisusarjoissa.. ionien, kuten harvinaisten maametallien, kanssa ja parantaa ominaisuuksia entisestään. Pelkistyessään ligandi saa yhden ylimääräisen elektronin, jolloin siitä syntyy orgaaninen radikaali. Säteily on haitallista paitsi ydinreaktoreissa myös hiukkaskiihdyttimissä ja avaruusluotaimissa, joissa se vähitellen heikentää materiaalien ominaisuuksia. Normaalit metallit perustuvat yhteen alkuaineeseen, joka on hyvin järjestyneessä kiderakenteessa. Niillä on käyttöä kvanttitietokoneissa. Layfield ovat onnistuneet valmistamaan ensimmäisen kolme metalli-ionia sisältävän radikaalisilloitetun kompleksiyhdisteen. Moilanen ja Manchesterin yliopiston professori Richard A. Mahdolliset muut alkuaineet ovat sekoittuneet siihen pieninä pitoisuuksina. Vastaavanlaisia yhdisteitä on valmistettu ennenkin, mutta ne ovat sisältäneet korkeintaan kaksi metalliionia. Asian osoittivat sekä tietokonesimuloinneilla että kokeellisesti Helsingin ja Michiganin yliopistojen ja Oak Ridge National Laboratoryn tutkijat. Tutkijat uskovat, että uudet korkean entropian lejeeringit voivat tulla käyttöön parissa vuosikymmenessä korkean säteilytason sovelluksissa, kuten uudentyyppisissä fissiotai fuusiovoimalaitoksissa. Kohti säteilynkestäviä materiaaleja Uusi askel kohti molekyylimagneetteja kuttaa metalli-ionien kanssa ja siten parantaa kompleksin magneettisia ominaisuuksia. Kruunueetterikaliumkompleksi (ylhäällä) sädettää ylimääräisen elektronin orgaaniselle ligandille. Molekylaariset magneetit ovat kuin pieniä tankomagneetteja. Uusi tapa valmistaa metalleja syntyi, kun ymmärrettiin, että on mahdollista sekoittaa 3–7 metallialkuainetta täysin satunnaisiin kidepaikkoihin niin, että aineessa kuitenkin säilyy yksi hyvä kiderakenne. Kompleksiyhdisteet koostuvat orgaanisesta ligandista ja metalli-ioneista. Uusia, magneettisilta ominaisuuksiltaan parempia molekylaarisia magneetteja kehitetään siksi useissa tutkimusryhmissä. 36 4/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Kansainvälinen tutkijaryhmä on rakentanut uuden kompleksiyhdisteen, joka sopii lähtöaineeksi molekylaarisiin magneettisiin materiaaleihin
Syöpäsolut kasvavat nanoselluloosassa Fi m m /V ilja Pi et iä in en ja Pi ia M ikk on en kuin päästöille saadaan aikaan standardoitu mittausmenetelmä. Kasvatusympäristön on mukailtava ihmisen elimistöä. Instituutin tehoseulontayksikössä kyetään muutamassa päivässä selvittämään erilaisten syöpäsolujen lääkeainevaste sadoille lääkkeille. Tutkimushankkeessa kasvatetaan syöpäsoluja geelimäisestä nanoselluloosasta tehdyllä kolmiulotteisella kasvualustalla ja selvitetään näin kasvatettujen syöpäsolujen vastetta lääkeaineelle. Laboratoriossa kasvatettuja soluja mikroskopoituna. Nokipäästöjen ilmastovaikutusten mittaaminen on ajankohtaista myös siksi, että merkittävä osa arktisen alueen lämpenemisestä johtuu mustasta hiilestä. UPM:n keksintö palkittiin Kemianteollisuus ry:n myöntämällä vuoden 2016 innovaatiopalkinnolla (lue lisää sivulta 37). Myös mustan hiilen päästöt pitäisi pian kyetä mittaamaan tarkasti. Koko ajan karttuvan tiedon avulla pyritään tunnistamaan sellaisia syöpäsolujen ominaisuuksia, jotka auttavat ennustamaan kullekin syöpätyypille tehokkaimman lääkeaineen.. ”Yksi kokeellisen lääkeainetestauksen keskeisimmistä haasteista on solujen kasvattaminen laboratoriossa ihmisen elimistön kasvuympäristöä mukaillen”, kertoo hanketta koordinoiva vanhempi tutkija Vilja Pietiäinen. Kaksivuotiseen Laivapäästöt arktisilla alueilla -hankkeeseen osallistuu myös joukko yrityksiä. Nanoselluloosamateriaalin on kehittänyt UPM. UP M UPM:n kehittämä selluloosapohjainen biomateriaali tarjoaa syöpätutkijoille uuden alustan solujen kasvattamiseen ja niiden lääkeainevasteen selvittämiseen. Tällaisen kudosta muistuttavan ympäristön luomiseksi tarvitaan uudenlaisia materiaaleja.” UPM Biokemikaalit -yksikössä syntynyt selluloosapohjainen GrowDexLaivojen nokipäästöt kuriin Mittausta kehitetään Ae ro m on O y Antureilla varustettu multikopteri mittaamassa rikkidioksidipäästöjä. 37 4/2016 KEMIA Suomalaiset tutkijat kehittävät menetelmää mustan hiilen eli noen päästöjen luotettavaan mittaamiseen. Taustalla ovat merenkulun kiristyvät päästömääräykset. Laivojen mustan hiilen päästövähennyksille ei ole vielä asetettu yhteisiä kansainvälisiä tavoitteita, mutta poliittinen paine on kova. Musta hiili sekä lämmittää ilmakehää että aiheuttaa ihmisille terveyshaittoja. Päästöjen raja-arvoja ei voida määritellä ennen Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) selvitetään uuden selluloosapohjaisen biomateriaalin soveltuvuutta syöpätutkimuksen tarpeisiin. ”Tarvitsemme parempia kolmiulotteisia soluviljelymalleja, jotta syöpäkudoksesta peräisin olevat solut säilyttäisivät niille ominaiset piirteensä myös elimistön ulkopuolella. hydrogeeli on yhteensopiva ihmisen kudosten ja solujen kanssa, joten sitä on mahdollista hyödyntää solukasvatuksessa. VTT:n, Ilmatieteen laitoksen, Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden ensimmäiset tulokset osoittavat, että laivojen nokipäästöihin vaikuttavat etenkin moottorin kuormitus ja polttoaineen laatu. Nokea syntyy epätäydellisessä palamisessa. Suomen molekyylilääketieteen instituutin erikoisalaa on yksilölliseen lääketieteeseen liittyvä tutkimustoiminta
Hyödyksi ovat myös laadukas eläinaines ja eläinten hoito. Asiaa selvitetään kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa on mukana muun muassa Helsingin yliopisto. Ylivoimaisesti suurin osa tulehduksista johtuu mikrobien biofilmeistä, joita muodostuu lonkkanivelistukkeisiin, katetreihin ja muihin laitteisiin. Myös vesistöja happamoittavat vaikutukset pienenisivät merkittävästi. Globalisaatio ja etenkin lentomatkustamisen jatkuva kasvu lisäävät tartuntatautien leviämisriskiä. Loppuvuodesta 2017 valmistuvan tutkimuksen tulokset on tarkoitettu WHO:n, Euroopan tartuntatautiviraston, liikenneoperaattorien ja muiden terveydestä ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten käyttöön. Pandhub-projektissa arvioidaan ja ennakoidaan tartuntauhkia sekä rakennetaan pandemiatilanteiden varalle työkaluja, kuten mobiiliviestintää sekä niin ihmisten kuin tilojen suojaus-, puhdistusja desinfiointimenetelmiä ja -ohjeistusta. EU-maissa yli neljä miljoonaa potilasta vuodessa saa terveydenhuollon toimenpiteisiin liittyvän tulehduksen, johon lähes 40 000 kuolee. Mikrobit voivat levitä ilman kautta tai pisaratai kosketustartuntana. Maailmassa tehtiin vuonna 2014 peräti 3,3 miljardia lentomatkaa, joista 44 prosenttia oli pitkän matkan lentoja. Sc an st oc kp ho to Tulostetut implantit torjumaan tulehduksia sen jälkeen tutkijat ovat selvittäneet esimerkiksi infektioiden tartuntareittejä. Jos jokaiselle potilaalle tulostettaisiin juuri hänelle sopiva tekonivel, jonka rakenteeseen yhdistettäisiin mikrobien tarttumista ehkäisevä tai mikrobeja tuhoava yhdiste, voitaisiin sekä vähentää leikkausten ja kudosvaurioiden määrää että pienentää tulehdusriskiä. Voitaisiinko lonkkaimplanteissa yleisiä mikrobien aiheuttamia tulehduksia estää 3D-tulostuksen avulla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa kehitetään pandemioiden ja muiden vaarallisten tartuntatautien torjuntaa lentokentillä ja muissa liikenteen solmukohdissa. Hanketta koordinoi VTT, ja siihen osallistuu Suomesta myös Itä-Suomen yliopisto. Tärkeimpien liikennesolmujen eli tautien leviämisen hotspottien ja niiden matkustajavirtojen kartoittamiNaudanlihalle pienempi ympäristökuorma Lihantuotannolla on tunnetusti iso ympäristökuorma. Tähän tulokseen päätyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) nelivuotinen tutkimus. Pandemioita suitsitaan lentokentillä Lentokentät ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpiä liikennesolmuja, sillä lentomatkustajien määrän ennakoidaan kaksinkertaistuvan 15 vuodessa. Yli 20 000 suomalaiselle asennetaan vuosittain lonkkatai polvinivelproteesi. Toisaalta myös tasapainoisesti ja tehokkaasti tuotetulla, hyvin sulavalla nurmivaltaisella ruokinnalla saataisiin alennettua rehevöittäviä päästöjä olennaisesti. EU-rahoitteisessa Print Aid -hankkeessa hyödynnetään modernia tulostusteknologiaa, jossa vaikuttava yhdiste on mukana uuden tulostusmateriaalin koko rakenteessa. Rehun vaihdos kutistaisi jonkin verran myös kasvihuonekaasujen päästöjä. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Sc an st oc kp ho to. Jos nykyään tyypillisestä rehustuksesta siirryttäisiin hyvin sulavan säilörehun käyttöön, eläinten happamoittavat ja rehevöittävät päästöt saataisiin selvään laskuun, tutkijat sanovat. Nurmen satoja kasvattaisi lannoituksen ohella viljely hyväkuntoisilla kivennäismaapohjaisilla pelloilla. Sen mukaan tuotannon tehokkuutta parantamalla voidaan vähentää tuotannon ilmastovaikutuksia jopa neljänneksen. Oikein keinoin sitä on kuitenkin mahdollista keventää. 38 4/2016 KEMIA Kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta voidaan pudottaa huomattavasti, kun pellot lannoitetaan ja eläimet ruokitaan oikein
Kolibakteerien molekyylien havaittiin muokkaavan synnynnäistä immuniteettia enemmän kuin Bacteroides-lajien. Venäjän Karjalan lasten vastaavat molekyylit olivat peräisin lähinnä kolibakteereilta. Kippis ja terveydeksi! Oluet sisältävät monia hyödyllisiä kemikaaleja. Tämä johti siihen, että suomalaisten ja virolaisten suolistossa oli runsaasti Bacteroides-lajien lipopolysakkarideja. Tähän viittaa sekin, että maatiloilla elävät lapset ovat muita vastustuskykyisempiä allergioille. Sc an st oc kp ho to Oluesta löytyi uusia terveysyhdisteitä Vehnäja ruisoluista on löydetty bentsoksatsinoideja, luonnollisia puolustuskemikaaleja, joilla saattaa olla myönteisiä terveysvaikutuksia ihmisessä. Varhaislapsuuden suolistomikrobit suojaavat ihmistä immuunivälitteisiltä sairauksilta, kuten ykköstyypin diabetekselta ja erilaisilta allergioilta. Näin saa vastustuskykyä monille sairauksille. Tutkimus vahvistaa: Lapsuuden suolistomikrobit tekevät immuunipuolustuksen Nyt tehdyssä Diabimmune-tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten ja virolaisten lasten suolistomikrobit tuottivat lipopolysakkarideja enemmän kuin venäläislasten mikrobit. Aa lto -y lio pi st o Mikrobeille, etenkin oikeanlaisille mikroorganismeille kannattaa altistua vauvasta saakka. Hankkeessa oli mukana tutkijoita myös muun muassa Husista, Turun yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tutkijoiden mukaan havaintoa voitaisiin hyödyntää aivan uudenlaisten ohramallastuotteiden ja alkoholittomien oluiden kehittämisessä.. Ohrasta pannussa oluessa taas on runsaasti hordatiineja, terveyteen edullisesti vaikuttavia fenolisia yhdisteitä. Tämä selvisi tuoreessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin immuunivälitteisten sairauksien kehittymistä Suomessa, Virossa ja Venäjän Karjalassa. 39 4/2016 KEMIA Jos pienen lapsen suolistomikrobisto koostuu lajeista, joilla on heikko immunologinen vaikutus, hänen immuunipuolustusjärjestelmänsä ei kehity normaalisti. Hordatiineja on yleensä sitä enemmän, mitä alkoholipitoisempi olut on. Bentsoksatsinoidien suuri pitoisuus etenkin vehnäoluissa tuli Luonnonvarakeskuksen tutkijoille silti yllätyksenä. Tutkimuksen tekivät Helsingin ja Aalto-yliopiston sekä Harvardin yliopiston Broad-instituutin tutkimusryhmät. Aiemmin samoja yhdisteitä on löytynyt vehnän ja rukiin oraista, jyvistä ja leivistä. Luonnonvarakeskuksen toinen tuore tutkimus kuitenkin paljasti, että yhdisteitä saattaa olla runsaasti myös vähäalkoholisissa juomissa. Syyksi on arveltu länsimaiden liiallista hygieniaa eli varhaisten mikrobikontaktien niukkuutta. Suomessa ykköstyypin diabetes ja eräät muut immuunipuolustukseen liittyvät sairaudet ovat peräti kuusi kertaa yleisempiä kuin Venäjällä. Viljojen mallastaminen lisää yhdisteiden määriä huomattavasti
Nuorelle naiselle selvisi nopeasti, mikä häntä kiinnostaa eniten. Maineikkaan yliopiston tutkimusresurssit sen sijaan olivat hyvät, eikä tutkijoiden tarpeiden täyttämisessä kitsasteltu. Se helpotti elämää kummasti. ”Laina oli kyllä ilonaihe. Liisa Kanerva Entsyymitutkija ja lääkekemisti Turun yliopistossa elämäntyönsä tehnyt ahkera professori on innokkaasti mukana myös kemistien seuratoiminnassa. Kanervan onneksi koitui vuonna 1969 lanseerattu valtion takaama opintolaina. Tekes oli kiinnostunut Massachusettsin teknillisen yliopiston MIT:n professorin Alexander Klibanovin tutkimuksista, jotka käsittelivät entsyymien käyttöä orgaanisissa liuottimissa, ja päätti lähettää jonkun suomalaisen rapakon taa oppimaan uuden tekniikan. ”MIT:ssä työtilani oli vain pöydänpätkä laboratoriossa”, hän nauraa. Apulaisprofessorina ja professorina lääketieteellisessä tiedekunnassa 1992–2000, synteettisen orgaanisen kemian professorina matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa 2000–2015. Pinkokurssi muutti tulevaisuudensuunnitelmat. • Yli 130 vertaisarvioitua artikkelia, lukuisia muita julkaisuja, kaksi patenttia. Niin Kanerva päätyi vuodeksi vierailevaksi tutkijaksi Yhdysvaltoihin. Sivulaudaturin Kanerva opiskeli fysikaalisesta kemiasta. 40 4/2016 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Siellä hän joutui kirjaimellisesti ahtaalle. Luennoitsijana Szegedin lääketieteellisessä yliopistossa 1994, 1996, 1999. ”Sain käyttööni professorin tilinnumeron, jotta saatoin käydä ostamassa laboratorioon mitä vain tarvitsinkin”, Kanerva hämmästelee. Kurssilla opetettiin eri aineita, muiden ohessa kemiaa. Tila oli kortilla, koska pöydänpätkille riitti tulijoita. Opiskeluaika oli taloudellisesti niukkaa. Varsinaista työaikaa ei ollut, joten hommansa sai hoitaa vaikka öisin. • Vierailevana tutkijana MIT:ssä 1988–1989. Ryhmässään hän selvitti erityisesti mahdollisuutta saada entsyymi toimimaan stereoja paikkaselektiivisesti synteesiympäristössä kestävän ja vihreän kemian vaatimusten mukaisesti. • Harrastaa kirjallisuutta ja liikuntaa.. Sisko Loikkanen Emeritaprofessori Liisa Kanerva piti kemiasta jo lukiossa mutta lakin saatuaan pyrki silti lääketieteelliseen tiedekuntaan. ”Tuloksia ja jatkosuunnitelmia piti olla esitettävänä viikoittain kahdenkeskisissä palavereissa Klibanovin toimistossa.” Verkot tuovat ystäviä Palattuaan Turkuun Kanerva ryhtyi jatkamaan alan tutkimusta ja sai pian ympärilleen innostuneen opiskelijajoukon. Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja 2006–2009. Kanerva on kotoisin Salosta, jossa hän syntyi nelilapsisen perheen esikoiseksi. Lisensiaatintutkinto oli taskussa vuonna 1979 ja väitöskirja valmiina vuonna 1983. • Asuu Littoisissa. ”Olen yhä iloinen tuosta päätöksestäni”, professori hymyilee. Tietysti opiskelumotivaatiokin oli korkea.” Rivakkaa tahtia pitänyt nainen valmistui filosofian maisteriksi, pääaineenaan orgaaninen kemia, syksyllä 1973. Filosofian maisteri 1973, filosofian lisensiaatti 1979 ja filosofian tohtori (orgaaninen kemia) 1983 Turun yliopistosta. Siitä käynnistyi pitkä työputki Turun yliopiston leivissä. Uusi suunta Vuosi 1988 toi Kanervan Turun-putkeen katkoksen, jonka aikana hän otti ratkaisevan askeleen aivan uuteen suuntaan. • Ylioppilas Salon yhteiskoulusta 1968. Liisa Kanerva • Syntynyt Salossa vuonna 1947. Kiinnostus entsyymien käyttöön orgaanisissa liuottimissa oli levinnyt laajalle. Kanervalle oli annettu tehtäväksi osoittaa, että entsymaattisen reaktion mekanismi on riippumaton reaktioympäristöstä. ”Kemia on osoittautunut ihan riittävän vaativaksi alaksi ja varsinkin tutkijalle myös palkitsevaksi.” Turku valikoitui opiskelupaikaksi luontevasti. Jo viimeisen opiskeluvuotensa aikana hän aloitti työn assistenttina lääketieteellisen tiedekunnan kemian alkuopetuksen oppiaineessa. • Turun Kemistikerhon puheenjohtaja 1995, 2002. Naimisissa, kaksi tytärtä, neljä lastenlasta. Käytännössä väki teki pitkää päivää, koska tutkijoilta odotettiin myös vastinetta. ”En päässyt sinne suoraan vaan jouduin syyskaudeksi niin sanotulle pinkokurssille”, Kanerva muistelee. Niinpä hän kirjoittautui vuoden 1969 tammikuussa Turun yliopiston kemian opiskelijaksi. • Turun yliopistossa eri tehtävissä 1973–2015
Lisäksi professorina ihmisellä on yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia.” Kanerva pääsi urallaan ohjaamaan myös ulkomailla tehtyjä väitöskirjatöitä. sisko.loikkanen@yle.fi. Yhdysvaltain San Diegossa asuva tytär Pia Yahci on filosofian tohtori ja immunologi, joka kehittää työnään biologisia lääkkeitä. Ulkomaiset konferenssit ja symposiumit ovat tuoneet tullessaan kansainvälisen ystäväpiirin. Vuodesta 1992 Kanerva työskenteli apulaisprofessorin ja professorin nimikkeillä pääosin lääketieteellisessä tiedekunnassa, vuodesta 1998 biolääketieteen laitoksen synteettisen lääkekemian professorina. Kokonaan emerita ei silti ole malttanut alma materiaan jättää. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. ”Työ sisältää sekä tutkimusta että opetusta mutta myös hallinnollisia tehtäviä. Säännölliset vierailut tyttären luo ovat matkailua parhaimmillaan. Työnsä vastapainona Kanerva on osallistunut ja osallistuu yhä aktiivisesti kemistien seuratoimintaan. ”Kymmenen unkarilaista jatkoopiskelijaa Szegedin yliopistosta ja vuosien mittaan myös opiskelijoita Romaniasta ja Latviasta teki tutkimusta laboratoriossani.” Läheiset suhteet Unkariin toivat Kanervalle Szegedin yliopiston kunniatohtorin arvon. Kemistien seuratoimintaan ja kansainvälisiin kongresseihin osallistuminen ovat tuoneet hänelle laajan ystäväpiirin. Hän on johtanut niin Turun Kemistikerhoa kuin Suomalaisten Kemistien Seuraa, joiden hallituksissa hän istuu edelleen. 41 4/2016 KEMIA Kanerva jakaa tutkimuksensa kahteen osaan, varsinaiseen synteesityöhön ja kaupallisten entsyymien stabiloimiseen immobilisoimalla eli liittämällä entsyymit kantaja-aineeseen. Varsinkin tutkimuksen tekoa on yhä ikävä. Seniorikemisti on myös äiti ja isoäiti, joka on siirtänyt tieteellisen intohimon jälkipolvilleenkin. Toinen tytär, äitinsä tapaan orgaanisesta kemiasta väitellyt Anu Kiviniemi työskentelee Turussa bioteknologiayritys PerkinElmerin palveluksessa. ”Anun ekaluokkalainen tytär käy usein koulun jälkeen viihdyttämässä isovanhempia”, Kanerva hymyilee. KEMIA 4/2016 An u Ki vin iem i Liisa Kanerva on ahkera verkostoituja. Professorin työ oli antoisaa etenkin monipuolisuutensa ansiosta. ”Pohjoismaisten orgaanisen kemian biokatalyysitutkijoiden kanssa meillä oli tapana kokoontua joka kevät Trondheimiin hiihtämään ja samalla keskustelemaan tutkimuksistamme.” Luennointi jatkuu Elämänrytmi muuttui, kun professori kesäkuussa 2015 jäi eläkkeelle. Turun kupeessa Littoisissa asuva Kanerva jatkaa luennoimista myös tulevana syksynä. Liikuntamuodoista mieluisin on sauvakävely. Kirjallisuuden ystävänä Kanerva lukee paljon. ”Tosin poliittiset päätökset ovat viemässä yliopistomaailmaa ja etenkin yliopistojen rahatilannetta sellaiseen suuntaan, että ehkä sittenkin olen mieluummin onnellinen eläkeläinen”, Kanerva huomauttaa. Vuodet 2000–2015 hän toimi synteettisen orgaanisen kemian professorina matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Aikaa jää kuitenkin aiempaa enemmän muun muassa harrastuksille
Jotkut arvelevat nimen viittaavan valkeaan nesteeseen, jota horsmasta valuu, kun sen varsi katkaistaan. Lähes kaikki sen osat ovat syömäkelpoisia. Oikea parsa on maultaan pehmeä, mutta maitohorsma on hitusen kirpeä, ja siinä on mukana myös katkeron makua. Kuivattavaksi tai uutettavaksi tarkoitettujen versojen ja nuppujen kerääminen pitää perimätiedon mukaan tehdä varhain aamulla, sillä silloin niiden aromit ovat voimakkaimmillaan. Papin parsaa varten versot kerätään vetämällä niitä ylöspäin niin, että mukaan tulee maan alta myös vielä vaaleaa vartta. Lisäksi päivän mittaan tapahtuu haihtumista, minkä takia myöhemmin päivällä kerätty kasvi on ehkä kuivempi. • Kerää vain puhtailta alueilta. Kasvi on pestävä salaatin tavoin ennen käyttöä. 42 4/2016 KEMIA Hakkuuaukean herkku Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi Perimätiedon mukaan maitohorsma (Epilobium angustifolium) on saanut nimensä uskomuksesta, että kasvi lisää lehmien maidontuotantoa. Horsman lehdetkin on kerättävä nuorina ennen kasvin kukintaa, sillä vanhemmiten niistä tulee sitkeitä. • Jätä 80 prosenttia kasvustosta paikalleen. tä todellista herkkua, ”papin parsaa”. Maku on sitä miedompi, mitä nuorempi verso on. Huuhdeltuja versoja höyrytetään tai keitetään muutama minuutti miedossa suolavedessä. Versot tarjoillaan parsan tapaan hollandaise-, bearnaisetai sitruuna-oliiviöljykastikkeen kera. Punakukkainen kaunotar kasvaa pientareilla, joutomailla ja käytöstä poistetuilla peltoalueilla. Syynä asiaan saattaa olla kasvin metabolia. Maitohorsma on myös maukas ruokakasvi, jota jo pohjoisen pallonpuoliskon alkuperäiskansat käyttivät ravintonaan. Horsma valtaa paljaat maat nopeasti valtavan siementuotantonsa ansiosta: yksi verso voi tuottaa kesän aikana jopa 80 000 siementä. Toinen selitys on, että kasvin aromiaineet ovat yleensä haihtuvia yhdisteitä, joiden pitoisuus on suurin juuri kasteen haihduttua. Pienet, 10–20 sentin korkuiset horsmanversot ovat kuitenkin makeita, koska ne saavat juurista kasvuun tarvitsemaansa sokeria. Rentun ruusu on Kun keräät villivihanneksia • Ota vain tuntemiasi, varmasti syöntikelpoisia lajeja. Papin parsaa ja maukasta salaattia Nuoria maitohorsman versoja voi popsia sellaisenaan tai valmistaa niisEtelä-Pohjanmaan maakuntakukka ja tienvarsien kaunotar maitohorsma tunnetaan myös rentun ruusuna. Kasvin kaikki osat ovat mainiota syötävää. Maanpäällinen verso sisältää muun muassa flavonoideja ja gallushappojohdannaisia. Hakkuuja paloaukeamille se ilmestyy ensimmäisten kasvien joukossa, kun maan typpipitoisuus nousee
Horsman flavonoidit puolestaan estävät tulehduksia. Silppua kevätyrtit horsmien ja kiehautusveden joukkoon. Pinkkiä simaa ja piparjuurta Maitohorsman kukista syntyy kauniin vaaleanpunaista horsmankukkasimaa. Kypsennä uunissa 25–30 minuuttia, kunnes pinta saa kauniin värin ja massa on hyytynyt. Kukkia voi käyttää myös jääpaloihin, hyytelöihin ja ruokien koristeiksi. Maitohorsman lehdistä valmistettu juoma ei sisällä kofeiinia toisin kuin niin sanottu musta tee. Horsmapiiraiden ohje on teoksesta Metsän ruoka-aarteet – Villiruokaa vuoden ympäri (Viestilehdet 2015). Levitä taikinaa myös reunoille. Juuri sisältää kuivattuna 66 prosenttia tärkkelystä, sokeria ja muita hiilihydraatteja, 6,5 prosenttia kivennäisaineita, viitisen prosenttia proteiinia ja prosentin verran rasvaa. eilaha@elisanet.fi timo.tuomi@welho.com Tekstin lähteinä muun muassa Bioteollisuuteen sopivia Lapin erikoiskasveja -hanke ja Elintarvikkeiden koostumustietokanta.. Ota sivuun ja anna jäähtyä nesteen kanssa. Kukat sisältävät muun muassa nnonakosaania, seryylialkoholia ja beta-sitosteriiniä. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja vuole voi jauhojen joukkoon. Niitä voi lisätä myös leipätaikinaan, munakkaisiin, vihannespaistoksiin sekä erilaisiin keittoihin ja muhennoksiin. Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä. ja kitkeriä. Kukat riivitään alhaalta ylöspäin siinä vaiheessa, kun vähintään puolet kukista on avautunut. Horsman on todettu myös lievittävän kipua. Tuoreen raa’an juuren maku muistuttaa piparjuurta ja sopii hyvin esimerkiksi keittoihin. Yhdistä munat ja ruokakerma ja sekoita horsmien joukkoon. Kypsennä Sa ri Ta m m ika ri/ Vi es tile hd et O y pohjia 6 minuuttia 180 asteessa. Leikkaa nuoret horsmanversot ja kuumenna ne vesitilkan kanssa pienessä kattilassa. Lehdet pyöritellään pallosiksi, jotka asetetaan vuorokaudeksi lasipurkkiin, jossa lehdet hieman nahistuvat eli fermentoituvat. Lisää muna ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Kosmetiikkakäytössä maitohorsman lehdistä tehdään muun muassa yrttikylpyseoksia. Jaa täyte vuokiin esikypsennettyjen piiraspohjien päälle. Täyte. Myös nuput voi riipiä, mutta vihreitä osia ei kannata kerätä. Luonnonyrttejä käytettäessä on hyvä muistaa, että jotkin niistä eivät sovi yhteen tiettyjen lääkkeiden kanssa. Kansanlääkinnässä horsmasta on hyödynnetty pääasiassa lehtiä ja kukkia. Lopuksi lehdet kuivataan nopeasti, jotta ne eivät homehdu. Painele palat 12 kolon teflonvuokaan tai 6–8 paperiseen muffinivuokaan. (6 tai 12 annospiirasta) 4 dl täysjyvävehnäjauhoa 150 g voita 1 tl leivinjauhetta 1 muna Täyte: 85 g sinihomejuustoa 3 munaa 2 dl ruokakermaa 2 dl silputtuja nuoria maitohorsman versoja ½ dl vettä 1 dl kevään yrttejä, minttua ja sipulinvarsia Piirakkapohja. Sen sijaan lehdissä on karoteenia (22 RE), valkuaisaineita (proteiinipitoisuus 4,71 g/100 g) sekä C-vitamiinia (pitoisuus 99 mg/100 g). Tuoreet lehdet antavat hyvää makua salaatteihin. Voit valuttaa jäähtyneen pikkupiiraan päälle tilkan oliiviöljyä sekä omenaviinietikkaa ja tarjota sen runsaan salaatin kanssa. Pyöräytä taikina pötköksi ja jaa paloihin. Kuivattuja lehtiä käytetään teelehtien tavoin. Nypi seos ryynimäiseksi. Horsmareseptejä löytyy myös osoitteista www.yrttitarha.fi > yrttihaku ja www.mytaste.fi/e/maitohorsma.html. Horsmanjuurista tehtyä jauhoa voidaan käyttää myös leivissä ja muhennoksissa. Tämä vahvistaa aromeja ja hajottaa kitkeriä parkkiaineita. Lehdet riivitään ylhäältä alaspäin. Maitohorsmasta voi päästä eroon syömällä sen juuret, sillä horsma lisääntyy myös juurivesoista. Lehtien parkkiaineet supistavat limakalvoja, puhdistavat haavoja ja tyrehdyttävät verenvuotoa. Kirjaa myy nettikauppa booky.fi. Joillakin syötävillä luonnonkasveilla on myös lääkinnällisiä vaikutuksia, niin horsmallakin. 43 4/2016 KEMIA KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Maistuvat maitohorsmapiiraat Horsmapiiras on uunituoreena herkullinen pikkulämmin, jäähtyneenä hyvä alkupala
Kun ryhmä muutteli jännitettä eri suuntiin, ruusunlehti vaihtoi väriä vuoroon vaaleammaksi, vuoroon tummemmaksi. 44 4/2016 KEMIA Kalevi Rantanen Suomalaistenkin hyvin tuntema professori Magnus Berggren Linköpingin yliopistosta on tutkinut paperille painettua elektroniikkaa 1990-luvulta alkaen. Heitä tukivat tutkijat Uumajan yliopistosta. Ne eivät kuitenkaan olleet käyttökelpoisia, sillä ne joko muodostivat tukoksen putkeen tai olivat kasville myrkyllisiä. Välissä on hila, joka säätää virtaa tai jännitettä. Hänen ryhmänsä suunnitteli elektroniikan liittämistä eläviin kasveihin pitkään, mutta rahoittajat suhtautuivat ideaan nihkeästi. Tiedemaailma ihmettelee Tutkijat julkaisivat tuloksensa viime vuoden marraskuussa – ja saivat tieRuotsalaistutkijat tekivät jotakin ennen näkemätöntä: saivat elektroniikkapiirin ja näytön toimimaan kasvissa.. Periaatteessa transistori on vesihanan sähköinen vastine. Sähköjohto ei häirinnyt kasvin elintoimintoja mitenkään. Sen sijaan pedotista putkiloihin saatiin rakennettua pitkiä biokemiallisia sähköjohtoja, jotka näkyivät mustina viivoina mikroskooppikuvissa. Näyttö ruusun lehteen Toisessa kokeessa Berggrenin ryhmän tohtoriopiskelija Eliot Gomez hyödynsi nanoselluloosaa, jonka huokoset oli täytetty pedot-polymeerin johdannaisella nimeltään pedot:pss. Matala jännite esittää nollaa, korkea jännite ykköstä. Tutkijat kokeilivat myös muita polymeerejä sekä monomeerejä, kuten pyrrolia ja aniliinia. Niiden ero on, että analogisessa laitteessa jännite muuttuu tasaisesti, digitaalisessa portaittain. Tutkijat liittivät hydrogeelijohteen päihin jälleen kultaelektrodit, jolloin transistoriin saatiin lähteen ja nielun vastineet. Solukkotransistori ruusun varteen Seuraavaksi tutkijat liittivät hydrogeelijohteeseen kaksi kultaelektrodia. Vaaleanpunaiset Pink Cloud -lajikkeen leikkoruusut löytyivät läheisestä kukkakaupasta. Tutkijat upottivat ruusun varren tuoreen leikkauspinnan polymeerin vesiliuokseen, jolloin liuos imeytyi ylöspäin kasvin putkiloa myöten. Koekasviksi tutkimukseen päätyi floribundaruusu. Luku on mitättömän pieni verrattuna metalleihin tai vaikkapa meriveteen – mutta riittävä elektronisten piirien rakentamista varten. Kokeeseen valittiin sen johdannainen pedot:s-h. Keskelle johdetta he lisäsivät vielä yhden kultaisen elektrodin, joka toimi hilana. Sitten tutkijat kytkivät lehden virtapiiriin ja saivat näin aikaan elektrokromismi-ilmiön. Tekniikka toimi siinäkin. divalenttien kationien määrä sisäpinnalla kasvaa”, Magnus Berggren kuvailee IEEE Spectrum -lehdessä. Kun tutkimusrahoitusta vihdoin vuonna 2012 tuli, työ lähti etenemään vauhdilla. Elektrokromismi tarkoittaa materiaalin värin muuttumista palautuvasti sähkökemiallisten reaktioiden tuloksena. Tarvitaan virta ja laite, joka muuttaa jotakin virran ominaisuutta. Elektrokromismia hyödynnetään muun muassa numeronäytöissä. ”Kasvin reagoidessa vieraaseen aineeseen putken seinämän ksyleemin eli johtosolukon ionien hapetusluku muuttuu, ja kaksiarvoisten ionien eli Bioninen ruusu kukkii laboratoriossa Ruotsalaiset tutkijat päättivät katsoa, mitä tapahtuu, kun yhdistetään kemiaa, kasvitiedettä ja elektroniikkaa. Tohtoriopiskelijoista Roger Gabrielsson löysi tarkoitukseen sopivan johdepolymeerin. Se oli painetussa elektroniikassa yleisesti käytetty johtava polymeeri pedot eli poly(3,4-etyleenidioksitiofeeni). Rakennelma toimi hyvin sekä analogisena että digitaalisena transistorina. Gomez imi ruusunlehdestä ilman pois ja injektoi tyhjäksi jääneeseen tilaan johdepolymeeriä sisältävää nanoselluloosaa. Kun tutkijat lisäsivät mukaan vielä toisen transistorin, syntyi logiikkapiiri, joka sekin toimi moitteettomasti. Syntyi kasvikyborgi, bioninen ruusu. Sitten ryhmä alkoi rakentaa ruusun varteen transistoria. Kasvisolukon pinnalle muodostui hydrogeelikerros, joka toimi sähköä johtavana lankana. Lopuksi tutkijat rakensivat näytön myös kasvavan ruusun lehteen. Paperille painetuissa elektrokromisissa näytöissä käytetään myös pedot-polymeerejä. Linköpingissä aiheeseen tarttui kolme tohtoriopiskelijaa. Geelin johtavuudeksi mitattiin 0,13 siemensiä senttimetriä kohti. Tyypillisessä transistorissa on lähde, josta virta tulee, ja nielu, johon virta menee
”Sähköä tuottavan energiametsän geenisuunnittelu aloitettiin vuonna 2014”, kertoo vuonna 2017 ”julkaistu” uutinen. Uutisen mukaan bambu, johon on siirretty niilinhauen geeni, tuottaa sähköä viimeistään vuonna 2022. Sc an sto ck ph oto 45 4/2016 KEMIA ”Voimme liittää kasveihin antureita ja käyttää lehtivihreässä syntynyttä energiaa.”. Suomalaiset futurologit Ilkka Hannula ja Risto Linturi julkaisivat vuonna 1998 kirjan, joka sisältää kuvitteellisia tulevaisuuden uutisia. Geenisuunnittelu on edennyt luultua hitaammin, mutta bionisia kasveja on jo alettu rakennella. Tieteisfantasioista tulee vähitellen totta Ruusu on ruusu on ruusu – kunnes siihen yhdistetään hieman elektroniikkaa. Ennuste osui osittain oikeaan
Ruotsalaisryhmä oli kahdessa vuodessa tehnyt jotakin ennen näkemätöntä: saanut elektroniikkapiirin ja näytön toimimaan kasvissa. Orgaanisen elektroniikan tutkija Zhenan Bao Stanfordin yliopistosta Kaliforniasta sanoo, että tutkimus on hieno esimerkki tieteellisestä uteliaisuudesta, mutta sen vaikutus on ”epäselvä”. Li nk öp in gi n yli op ist o/ O rg aa ni se n el ek tro ni ika n la bo ra to rio suutta saada kasvissa aikaan kasvupyrähdys siihen istutetulla elektroniikalla. Bettinger kehittää itsekin futuristista teknologiaa, kuten syötävää ja biohajoavaa elektroniikkaa. (C) Ruusun lehden poikkileikkaus. Kun tutkimus tunkeutuu uudelle alueelle ja löytää sieltä uutta, tieteellisen maailman ensireaktio ei välttämättä ole yksimielisen riemastunut. 46 4/2016 KEMIA deyhteisön hämmästymään. Biolääketieteellisen tekniikan asiantuntija Christopher Bettinger pittsburghilaisesta Carnegie Mellonin yliopistosta taas pitää tutkimusta hauskana ja ajatuksia herättävänä. Tutkimus osoitti, että putket tehostivat fotosynteesiä keräämällä auringon energiaa uusilta aallonpituusalueilta. (D) Ruusun varren putkilojärjestelmä. (E) Käytettyjen pedot-johdannaisten rakennekaavat. Tämä selvisi, kun Nature-lehti pyysi muilta tutkijoilta kommentteja ruotsalaissaavutuksesta. Strano kuitenkin epäilee, että polymeerin lisääminen kasviin voi häiritä transpiraatiota eli veden kulkua kasvin läpi. Kollegat arvioivat tuloksia ristiriitaisesti. Bettinger myös pohtii mahdolliKasvi (A), koostuu juurista, oksista, lehdistä ja kukista, jotka ovat samankaltaisia kuin (B) sähköiset piirit liitoksineen, keskinäisine kytkentöineen, johtoineen ja laitteineen. Kolmas kommentaattori, kemianinsinööri Michael Strano Massachusettsin teknillisestä instituutista MIT:stä on itse lisännyt pinaattiin nanohiiliputkia. Näin kävi tälläkin kertaa. Liitokset Kytkennät Laitteet Langat Ksyleemi (puusolukko) Ilmarako Tuuletussolukko Yhteyttämissolukko Pintasolukko Ksyleemi Ksyleemi Ksyleemi Floeemi Floeemi Floeemi Floeemi (nila) Kutikula Pintasolukko Ilmatila (apoplasti)
Se kertoo toistaiseksi heikosta mutta tulevaisuudessa merkittävästä trendistä. Suhtautuminen aikaan on yksi niistä menestystekijöistä, joita on vaikea mitata ja kiistattomasti määritellä, mutta jotka ovat yhtä tärkeitä kuin kovat, toistamiskelpoiset koetulokset. Lopulta apuun tuli yksityinen mesenaatti, Knut ja Alice Wallenbergin säätiö. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Hollantilainen Plant-e puolestaan kauppaa itse koottavaa mikrobipolttokennoa, joka louhii sähköä kasvien juurten ympäristön mikrobeista. Valtiollisille tutkimusrahoittajille idea oli liian villi. ”Nyt voimme tosissamme alkaa puhua ’voimakasveista’. Kalevi Rantanen Ruotsalaiset tekivät sen taas KOMMENTTI Magnus Berggrenillä on Stranolle vastaus. Generaattori kerää energiaa pH-arvon erosta kasvin ksyleemin ja maan välillä. Voimme liittää kasveihin antureita ja käyttää lehtivihreässä syntynyttä energiaa. Toisena sovelluksena tutkijat mainitsevat energian louhinnan. Linköpingin yliopiston tutkimus on myös tiedepoliittisesti kiinnostava. Sähköiset signaalit ja kasvin omat kemialliset prosessit voidaan ehkä yhdistää elektronisia toiminnallisuuksia lisäämällä. Sellaisia on onneksi kehitetty toisaalla. Kokeissa tutkijat louhivat sähköenergiaa limoviikunasta. Bionisen kasvin osat koossa Vasta uudet kokeet näyttävät, miten nopeasti tutkimuksessa kyetään etenemään ja mitä sovelluksia tutkimus poikii. Yhdysvaltalainen Voltree Power -yhtiö myy lämpötilaa, kosteutta ja muita suureita mittaavia antureita, jotka sijoitetaan maastoon. Mitata ei voi, mutta yhteisöjen toimintatavat, tunnelmat ja kulttuurin voi aistia. Energialähteeksi voi valita myös laitteen, joka louhii biosähköä puun juurista. Hänen mukaansa ruusunlehdet, joihin lisättiin polymeeriä, olivat vielä kuukausia myöhemmin aivan normaalissa kunnossa. Mutta jossakin se on helpompaa kuin muualla. Berggren muistuttaa Linköpingin yliopiston tiedotteessa, että ryhmän työn tuloksena on syntynyt kokonaan uusi tutkimusalue. Rahoituksen saaminen vei aikaa yli kymmenen vuotta. Amerikkalaisyhtiön tekniikka sai alkunsa MIT:n tutkijaryhmän työstä, joka julkaistiin vuonna 2008. Termillä tarkoitetaan ympäristön energian, kuten vaikkapa veden virtauksen, värinän, tuulen, valon tai lämpöenergian muuntamista sähköenergiaksi. Vaikka aikaa voi vierähtää vuosia, kemian, kasvitieteen ja elektroniikan raja-alueella syntyy pakostakin mielenkiintoisia innovaatioita. Ruotsalaisryhmä itse puhuu e-kasvista, jonka fysiologiaa on tutkimuksen ansiosta mahdollista seurata ja säädellä tarkasti. Kasvien sähkökemian hyödyntäminen toisistaan riippumattomissa – olkoonkin vielä harvalukuisissa – kokeissa ja tuotteissa on tärkeä signaali. Voimme tuottaa vihreitä antenneja ja uusia materiaaleja”, professori kuvailee. Tutkimusrahan hankkiminen rämäpäisiin hankkeisiin ei ole helppoa missään. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Biosähköä puunjuurista Yksi bioninen laite ruotsalaisesta koelaitteesta puuttui: sähkögeneraattori. 47 4/2016 KEMIA Li nk öp in gi n yli op ist o/ O rg aa ni se n el ek tro ni ika n la bo ra to rio Ruotsalaistutkijoiden hahmottelema ”elektroninen puu” viestii esimerkiksi talon ja auton kanssa. Teknologia sai alkunsa Wageningenin yliopiston tutkijoiden työstä, joka niin ikään julkaistiin vuonna 2008. Linköpingiläiset visioivat jopa elektronista puuta, joka viestii esimerkiksi talon ja auton kanssa. Mahtavatko ruotsalaiset panostaa tulevaisuuteen enemmän kuin esimerkiksi me suomalaiset
”ALD-teknologiaa voidaan soveltaa esimerkiksi lääkeaineiden kapseloinnissa ja kuljettamisessa oikeaan paikkaan elimistössä, sillä monet ALD-materiaalit ovat luonnostaan bioyhteensopivia”, hän kertoo. Menetelmä soveltuu myös herkille substraateille, kuten polymeereille. Suomalaisyhtiön asiakkaisiin kuuluu muun muassa ruotsalainen lääkeyritys Nanexa. Niistä voi tulla katalyyttisesti aktiivisia, tai ne voidaan suojata ei-toivotuilta reaktioilta ympäristön kanssa”, Kostamo kertoo. Tulossa ovat litiumioniohutkalvoparistot, joissa perinteisten paristojen nesteet on korvattu ALDpinnoitteilla. ”Asiakkaille toimitettavat laitteet ovat yhä suurempia ja monimutkaiMyös kaikkein tehokkaimmat ledvalot syntyvät ALD-teknologialla.. Samalla teknologian sovellusten kirjo laajenee entisestään. Siellä valmistuu laitteita, joiden koko on toimitusjohtajan mukaan ”pesukoneen ja bussin välimaastossa”. Keksinnön teki belgialainen tutkimuslaitos Imec, joka kehitti Picosunin laitteiden avulla uuden menetelmän kiinteiden elektrolyyttikerrosten valmistukseen. Sovelluskohteita löytyy taipuisista näytöistä entistä suorituskykyisempään mikroelektroniikkaan. Yhden hiiliatomikerroksen paksuinen grafeeni on huomattavasti vahvempi materiaali kuin teräs, mutta samalla se on joustavaa, kevyttä ja läpinäkyvää. Lisäksi pinnoitteilla voidaan ehkäistä korroosiota. ”Juuri nyt menetelmä tekee vauhdilla tuloaan monille uusille aloille, ALD-menetelmä jatkaa voittokulkuaan Ohutkalvo kapseloi lääkeaineen kuten paristoja lääketeollisuuteen”, kertoo toimitusjohtaja Juhana Kostamo ALD-laitteita valmistavasta Picosun Oy:stä, jonka hallituksessa Tuomo Suntola on yhä mukana. Ei ihme, sillä teknologian avulla voidaan pinnoittaa atomikerros kerrallaan lähes mitä tahansa. Manchesterin yliopiston kuuluisat grafeenitutkijat ovat vastikään hankkineet käyttöönsä suomalaisyrityksen laitteita. ”Luvassa mullistavia innovaatioita” Atomikerroskasvatuksen etu on, että tekniikalla syntyvä pinnoite on aukoton, korkealaatuinen, erittäin tasainen ja vain nanometrien paksuinen. ”Pulverit voivat pinnoitteilla saada uutta toiminnallisuutta. Lääkeaineet kapseloidaan nyt ohutkalvoilla, joilla voidaan suojata myös orgaanisen elektroniikan herkät komponentit. Tätä nykyä eksoottisimmat päällystettävät materiaalit ovat nanopulvereita ja ohuimmat kalvot niin ohuita, ettei niitä näe ilman mikroskooppia. Mielenkiintoinen aluevaltaus on grafeenin hyödyntäminen pinnoittamiseen. Teollisesti menetelmää sovellettiin ensimmäiseksi nestekidenäyttöjen valmistukseen. Sittemmin ALD-tekniikka on levinnyt mikrosirujen pinnoituksesta muun muassa korujen ja kolikoiden suojaamiseen tummumiselta. Marja Saarikko Tutkija Tuomo Suntolan 1970-luvulla kehittämä ALD-menetelmä näyttää olevan ehtymätön suomalainen menestystarina. Yksikössä tekevät tutkimusta muun muassa tunnetut professorit Markku Leskelä ja Mikko Ritala. Hankkeita on käynnissä myös alan kansainvälisten jättien kanssa. Vaikka menetelmää tätä nykyä kehitetään eri puolilla maailmaa, Suomi on yhä ALD:n suurvalta. Myös energian varastointiin on luvassa uutta. Picosun on toimitusjohtajan mukaan oikeastaan cleantech-alan yritys. Laitteet ja tuotanto kasvavat Vuonna 2004 perustetun Picosunin tuotantotilat sijaitsevat Kirkkonummen Masalassa. ”Meidän laitteemme mahdollistavat muille yrityksille uudet, energiaa säästävät ratkaisut ja valmistusmenetelmät, joissa materiaaleja tarvitaan vähemmän”, Kostamo perustelee. 48 4/2016 KEMIA Suomessa reilut 40 vuotta sitten kehitetty atomikerroskasvatus tekee jatkuvasti uusia aluevaltauksia. Myös kaikkein tehokkaimmat ledvalot syntyvät ALD-teknologialla. Vuonna 2012 perustetussa atomikerroskasvatuksen huippuyksikössä ovat mukana Helsingin yliopisto ja VTT. Kaliiperi on kallistumassa bussin suuntaan. 2000-luvulla ALD teki läpimurtonsa mikroelektroniikkateollisuudessa, kun komponenttien pienentyminen vaati kokonaan uudenlaista valmistusteknologiaa. Kostamon mukaan lääketeollisuudessa on menetelmän ansiosta luvassa jopa mullistavia innovaatioita. ”Manchesterissa syntyvistä uusista keksinnöistä varmasti kuullaan vielä”, Kostamo uskoo. Pinnoitettavat kohteet ovat tavallisimmin piikiekkoja, mutta menetelmällä voidaan päällystää myös lasia, metallia, muovia tai kokonaan uusia materiaaleja
Picosunin uusien tuotteiden myynti nousi viime vuonna 41 prosenttia eli 16 miljoonaan euroon. Picosunin tutkimus ja tuotekehitys sen sijaan pysyvät jatkossakin Suomessa, Kostamo lupaa. Joustava, modulaarinen kokoonpano optimoidaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.” Yrityksen tuorein uutuus on pinnoituslaitteisto, jonka avulla voidaan suojata painettua orgaanista elektroniikkaa. ”Uusissa, aiempaa tehokkaammissa laitteistoissa useampi eräajotai yksittäiskiekkoreaktori on liitetty vakuumirobottiin. Picosunin tavoitteena on kasvaa maailmanmarkkinoiden vauhtia nopeammin. Yhtiö laajensikin hiljattain tilojaan jo toistamiseen. marja.saarikko@gmail.com Picosun Oy Picosunin täysautomaattiset eräajolaitteet on tarkoitettu ALD-pinnoitettujen tuotteiden massavalmistukseen.. Picosunin menestys perustuu toimitusjohtajan mukaan siihen, että yritys on ”tehnyt monta asiaa oikein”. Samaa tahtia ovat kasvaneet myös yrityksen myyntiluvut. ALD-teknologian laitemarkkinoiden odotetaan kolmen seuraavan vuoden aikana paisuvan reilusti yli miljardin euron. Myös 50 hengen työntekijäjoukkoon rekrytoidaan parhaillaan lisää osaajia. Se tapahtuu nanolaminaattien avulla niin, että komponentit pienimpiin nanorakenteisiin saakka pinnoitetaan äärimmäisen ohuilla ja tiiviillä ALD-kalvoilla. ”Me emme ole konepaja vaan suunnittelemme ja toteutamme laitteet yhteistyössä asiakkaan kanssa”, Kostamo tähdentää. Toivottavasti Tuomo Suntolalle vielä joskus myönnetään Nobelin palkinto.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Meneillään olevan tilikauden ensimmäisen puoliskon kasvuprosentti on ennätyksellinen 57. Merkittävä osa kasvusta tuli puolijohdeteollisuuden avainasiakkailta Yhdysvalloista ja Aasiasta. Suomalaisfirmalla on tytäryhtiöt Pohjois-Amerikassa, Singaporessa, Japanissa, Kiinassa ja Taiwanissa ja maailmanlaajuinen myyntija huoltoverkosto. Kansainväliset kilpailijat yhtiö aikoo selättää tietotaidollaan ja palveluillaan, joiden avulla ostaja saa laitteet tuotantoon nopeasti. 49 4/2016 KEMIA sempia ja vaativat yhä isompia tiloja”, Kostamo kertoo. ”ALD on merkittävimpiä suomalaisia nanoteknologian keksintöjä, ja osaaminen on täällä. Orgaanisella elektroniikalla arvioidaan olevan valtavat kasvumahdollisuudet, mutta sen ongelmana on ollut komponenttien suuri herkkyys kosteudelle ja ilman epäpuhtauksille
Patenttiloukkauksesta syytetty nimittäin nostaa yleensä jo ennen loukkausratkaisun saamista oman kanteensa, jossa patentti yritetään kumota. Uudistuksen toteutumiseen vaaditaan vielä riittävän monen unionivaltion mukana olo. toista EU-maassa. Tuomioistuimen yksi ratkaisu kattaa siis kaikki mukana olevat maat”, kertoo juristi Ella Mikkola asianajotoimisto Bird & Birdistä. Suomi ratifioi sen vuoden 2015 lopussa. Kemianteollisuus samoissa asemissa Kemian alan yritykset ovat muutoksen osalta samalla viivalla muiden patentinhaltijayritysten kanssa. Jos tuomioistuin päätyy mitätöimään patentin, patentinhaltija menettää patenttinsa kaikissa niissä järjestelmässä mukana olevissa maissa, joissa on uuden systeemin mukainen patentti. Uusi oikeudenkäyntijärjestelmä on rakennettu niin, että edellä mainitun keskitetyn tuomioistuimen voi välttää siirtymäaikana – joka on tällä tietoa seitsemän vuotta –, mikäli patentinhaltija niin haluaa. Yhtenäispatenttia haetaan Euroopan patenttivirastosta samalla tavoin yhdellä hakemuksella kuin eurooppapatenttiakin. Olennainen osa uutta systeemiä on tuomioistuimen keskitetty sähköinen tietojärjestelmä. Uuden järjestelmän kääntöpuoli on, että UPC-tuomioistuimessa voi myös kärsiä suuren menetyksen. Suuret tuotantoyksiköt sekä maantieteellisen kattavuuden tarpeet tosin tuovat hieman omaa väriä alalle”, sanoo asianajaja Virpi Tognetty Kemira Oyj:stä. Tämä voi olla Yhtenäispatentti on aiempia patentteja maantieteellisesti laajemmalle alueelle ulottuva suojamuoto. Näiden maiden joukkoon pitää kuulua kolme eniten patentoivaa unionimaata eli IsoBritannia, Saksa ja Ranska”, selventää IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. 50 4/2016 KEMIA Lauri Lehtinen Euroopan unionin patenttijärjestelmä pannaan kohta uusiksi. Loukkaajaksi väitetty siis puolustautuu väittämällä patenttia pätemättömäksi. Toisaalta yritysten on oltava hyvin perillä siitä, mitä lisenssija yhteistyösopimukset pitävät sisällään. ”Jotta uudistus astuisi voimaan, se pitää ratifioida vähintään kolmessaToimintaympäristö voi muuttua yllättävästi Euroopan yhtenäispatentti on merkittävä uudistus Eurooppalainen patenttijärjestelmä on uudistumassa. ”Kemianteollisuus ei ole juurikaan muista poikkeavassa asemassa patenttiuudistuksessa. Muutos astuu voimaan vuonna 2017 niissä EU-maissa, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet niin kutsutun UPC-sopimuksen. Jos hän voittaa loukkauskanteen, hän saa yhdellä oikeudenkäynnillä kieltotuomion, joka estää kilpailijan toimimisen useissa unionimaissa. Ero on siinä, että jos patentinhakija patentin myöntämisen jälkeen valitsee yhtenäispatenttivaihtoehdon, se tulee voimaan suoraan kaikissa uudistukseen sitoutuneissa eli UPC-sopimuksen ratifioineissa EU-maissa. Pelissä suuremmat panokset Uudessa, yhdistetyssä tuomioistuimessa (Unified Patent Court, UPC) voi niin voittaa kuin hävitä kerralla paljon. Patenttiuudistukseen ja uuteen oikeusjärjestelmään jo pitkään perehtynyt Mikkola toimii kansainvälisen toimiston immateriaalioikeusryhmän vetäjänä Suomessa. Uutta tietojärjestelmää voi hyödyntää myös kilpailijaseurannassa. Uudistus tuo niin Suomeen kuin muihinkin EU-maihin nykyisten kahden patenttivaihtoehdon rinnalle vielä kolmannen vaihtoehdon eli yhtenäispatentin. kannalta hieno. Yhtenäispatentti on aiempia patentteja maantieteellisesti laajemmalle alueelle ulottuva suojamuoto. Se on hyvä käytännön esimerkki digitalisaatiosta. Asiantuntijoiden mukaan muutos tuo selviä hyötyjä patentinhaltijoille. Uudistus muodostuu kahdesta osasta: yhtenäispatentista ja yhdistetystä patenttituomioistuimesta. ”Siirtymäaikana patentinhaltija voi hyödyntää niin kutsuttua opt-outeli poissulkumekanismia. Myös mahdolliset patenttiriidat ratkaistaan yhdessä tuomioistuimessa, ja päätös koskee kaikkia mukana olevia maita. Uusi käytäntö on patentinhaltijan. tolta (EPO) haettavalla perinteisellä eurooppapatentilla. ”Nyt näyttää siltä, että vaadittava määrä alkaa olla kasassa.” Tätä nykyä suomalaisyritys voi suojata keksintönsä joko kansallisella patentilla tai Euroopan patenttiviras”Tämä johtuu siitä, että siinä riidellään kaikkien mukana olevien EUmaiden osalta
Kun aikaisemman järjestelmän sekavuudet poistuivat, amerikkalaisyritysten kilpailuasema vahvistui. ”Nyt on oikea aika varmistaa, että omat sopimukset kestävät uuden systeemin. lehtinen.lauri@kolumbus.fi Sc an sto ck ph ot o Yhtenäispatentti tulee suoraan voimaan kaikissa EU-maissa, jotka ovat liittyneet uuteen sopimukseen.. Vastaava järjestelmän kehitys on nyt tavoitteena eurooppalaisyritysten kotimarkkinoilla.” Varautuminen kannattaa Ella Mikkola suosittelee, että yrityksissä mietittäisiin ennakolta jo ennen uuden systeemin voimaantuloa, mikä toimintatapa niiden kannattaa valita. Jos toimii nopeasti, ainakin yrityksen tärkeimmät avainsopimukset ehtii vielä tarkistaa ennen uuden riitajärjestelmän voimaantuloa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Muuten kasvaa riski siitä, että yritys joutuu yllättäen ja vastoin tahtoaan mukaan oikeudenkäyntiin, jossa on paljon pelissä yhdellä kertaa.” Strategian ja valintojen merkitystä nostaa entisestään se, että uusi patenttiriitajärjestelmä vaikuttaa myös yrityksen lisenssija yhteistyösopimuksiin. Mikkolasta on mielenkiintoista nähdä, kuinka vilkkaasti uutta järjestelmää jatkossa hyödynnetään. itsellä ei olisi patentteja, perustiedot uudesta systeemistä on hyvä hankkia”, Mikkola sanoo. ”Vaikka itse ei olisi kiinnostunut uudesta riitajärjestelmästä ja vaikka Euroopan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa voi sekä voittaa että hävitä kerralla paljon. Se riippuu pitkälti kunkin firman kilpailutilanteesta. 51 4/2016 KEMIA varteenotettava vaihtoehto kemian alan patenttiyritykselle, varsinkin jos haluaa ensin seurata, millaiseksi uuden tuomioistuimen linja muodostuu”, Ella Mikkola toteaa. Erityisen kiinnostava on kysymys, vaikuttaako uusi systeemi Euroopan ulkopuolella pääkonttoreitaan pitävien yritysten patentointiaktiivisuuteen vanhalla mantereella ja alkavatko yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset yritykset hyödyntää uutta oikeudenkäyntijärjestelmää. Yhden yhtenäisen toimintatavan sijasta yritys saattaa päätyä siihen, että on fiksuinta valita toimintatapa patenttikohtaisesti. ”Yhdysvalloissa patenttijärjestelmää yhtenäistettiin 1980-luvun alussa voimakkaasti. Strategia voi vaihdella myös yhden yrityksen sisällä
El in a Sa ar in en Aalto-yliopiston opettajana nykyisin toimiva Bruce Oreck herätteli suomalaista insinöörikansaa ajattelemaan uudella tavalla, jotta ekologisiin ongelmiin voitaisiin löytää ratkaisut.. Suurlähettiläspestinsä jälkeen hän on toiminut opettajana Aalto-yliopiston yrittäjyysohjelmassa Aalto Ventures Programissa sekä kauppakorkeakoulun Executive in Residence -tehtävässä. 15 vuoden päästä tarvitsemme jo tuplasti nykyistä enemmän energiaa ja kolmanneksen enemmän ruokaa. Syy piilee Aalto-yliopiston Bruce Oreckin mukaan evoluutiobiologiassa ja ihmisaivojen mantelitumakkeessa. 52 4/2016 KEMIA Elina Saarinen ”Se, että ihmiskunta on ekologisen joukkotuhon partaalla, on omaa syytämme. Toiseksi kestävästä kehityksestä puhuminen merkitsee itsellemme valehtelua. Ensinnäkään uusiutuva energia tai energiatehokkuus eivät pelasta ihmiskuntaa. Oreck katsoo asioita erityisestä perspektiivistä. Olemme ylittäneet maapallon biokapasiteetin jo kolminkertaisesti. Neljänneksi: meillä ei ole aikaa. Asia ei pulloja kierrättämällä parane. Kolmanneksi ei ole olemassa maagista teknologiaa, joka taikoisi tilanteen paremmaksi. Bruce Oreck helsinkiläiselle seminaarisalille, joka huhtikuussa täyttyi ravinteiden kierrätyksen kansainvälisistä asiantuntijoista. Nyt tarvitaan mullistavia innovaatioita.” Tällaisen haasteen heitti Yhdysvaltojen entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck: ”Aivot eivät taivu kiertotalouteen” Miksi kiertotalous ei etene. Meillä on vain 15 vuotta aikaa korjata ongelmat. Se tarkoittaa, että ihmiset ostavat yhä enemmän tavaraa. Itämeren tilasta ja fosforin kierrätyksestä kertoneiden esitysten joukossa Oreckin puhe palautti kuulijat ekologisen hätätilamme alkusyihin. Globaali bruttokansantuote tulee kaksinkertaistumaan 25 seuraavan vuoden aikana. Aivan ensimmäiseksi Oreck ampui alas neljä myyttiä
Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Myös maaja metsätalousministeriö toteuttaa kokeiluohjelman uusiutuvan energian, ravinteiden kierrätyksen tuotekehityksen sekä demonstraatioja referenssilaitosten rahoittamiseksi. Monet muinaiset pelot ovat muuttuneet irrationaalisiksi. Seminaari toimi lähtölaukauksena uudelle ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmalle, josta on haettavissa yli 12 miljoonan euron rahoituspotti. Kokeiluohjelman rahoitus on valtakunnallista. Syy on biologiassa”, Oreck väittää. Ensimmäisen seminaaripäivän avasi maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja kansainvälisen päivän presidentti Tarja Halonen. Sen suomalaiset osaavat parhaiten”, amerikkalaispuhuja vetosi. Miljoonia ravinteiden kierrätykseen Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kiertotalouden kärkihankkeessa panostetaan ravinteiden kierrätykseen ja tehostetaan toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi. Nyt julkistettu kokeiluohjelma on käynnissä vuosina 2016–2018. Aivomme ovat mestareita löytämään ympäristöstä toistuvia lainalaisuuksia, mutta se merkitsee sitä, että myös ajattelumme on kaavamaista. Kehitys ja muutos tarkoittavat ihmisille sitä, että sama asia tehdään yhä uudestaan ja uudestaan, ainoastaan hieman entistä paremmin, Oreck kärjistää. Hankehallinnoinnin hoitaa keskitetysti Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. Ihmiskunnan historiassa ei koskaan aikaisemmin ole ollut yhtä paljon kysyntää ja tilaisuuksia mullistaville innovaatioille kuin nyt. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma tuo yli 12 miljoona euroa innovatiivisten teknologioiden ja logististen ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluun. Ravinteiden kierrätystä ja Saaristomeren tilaa on parannettu Rakiohjelman ensimmäisellä vaiheella jo vuosina 2012–2015. Tuolloin toteutettiin yhteensä 51 hanketta. Juuri tämä tappaa luovuuden. Esitys synnytti vilkkaan yleisökeskustelun. Rahoitushaku aukeaa touko–kesäkuussa. El in a Sa ar in en Seminaari kokosi ravinteiden kierrätyksen asiantuntijoita muun muassa Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Alankomaista, Sveitsistä, Ranskasta ja Puolasta. Jotakin positiivistakin sanottavaa Oreckilla on. Olemme tottuneet ajattelemaan lineaarisesti, vaikka maailma toimii tätä nykyä eksponentiaalisesti, ja talouden ja tuotannon pitäisi toimia kierroissa. 53 4/2016 KEMIA Makeasta vedestä tulee pula kaikilla sektoreilla. ”Jotta emme halvaannu ongelmien edessä, meidän täytyy yhdistää voimat. ”Siis ajatelkaa ja tehkää toisin. Verkostoon täytyy ottaa mukaan nuoret, jotka eivät vielä ole kangistuneet kaavoihin.” Ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön isännöimä kaksipäiväinen seminaari Ravinteiden kierrätys – vesistöt kuntoon kokosi yhteen yli 140 asiantuntijaa. Oreck siteeraa Albert Einsteinia, joka on sanonut, ettemme voi ratkaista ongelmaa ajattelemalla samalla tavalla, joka alun perin synnytti ongelman. Yksi kommentoija muistutti yhteistyön merkityksestä. Pelkäämme nykyisinkin enemmän hämähäkkejä kuin liikenneonnettomuuksia. ”Mutta Suomi ei kuitenkaan niitä kehitä, vaikka maan lukutaitoprosentti ja insinööritiheys on korkeimpia koko maailmassa.” ”Miksi. ”Ajattelemme kaavamaisesti” Oreckin mukaan olemme jumiutuneet tapoihin, jotka ovat evoluution kuluessa hyödyttäneet meitä mutta joista on nykyisessä tietoyhteiskunnassa tullut kehityksen jarruja. Mikä parasta, Suomessa on pätevyyttä ratkaisujen kehittämiseen. Ihmiselle on aikoinaan ollut hyötyä siitä, että mantelitumake on saanut meidät reagoimaan nopeasti pelottaviin asioihin. Sitten tulee mutta. Ratkaiskaa ongelmia. Se voi olla kohtalokasta tilanteessa, jossa pitäisi kyetä ajattelemaan täysin uudella tavalla. elina.saarinen@uusiouutiset.fi. Ravinteiden kierrätykseen on ministeriössä varattu yhteensä noin 14 miljoonaa euroa
Egyptin pyramidit olisivat olleet mahdottomia rakentaa, ellei työhön olisi käytetty määrämittaisia kiviä. Varsinaisesti standardit alkoivat kehittyä 1800-luvun lopulla teollistumisen myötä. Suomi oli yksi 16 perustajamaasta. Ihminen on alkanut luoda toimintaansa sääntöjä varhain. Suomi sai standardisoimislautakuntansa vuonna 1924. Insinöörit olivat muissa puuhissa, joko rintamalla tai panemassa vauhtia välttämättöSc an st oc kp ho to. Kun tuotantoa haluttiin tehostaa, sitä oli pakko alkaa standardoida. Yhteiskunta toimii, kiitos standardien. Ihmiset ja tavarat kiitävät sujuvasti maasta toiseen, kiitos standardoidun raideleveyden. Sodan päätyttyä maahan toisensa jälkeen perustettiin järjestöjä, joiden tehtäväksi annettiin elämän standardoiminen. Legendaarinen Henry Ford keksi siirtää autonvalmistuksen liukuhihnatyöksi ja ottaa käyttöön vaihdettavat osat. Päivi Ikonen Kuinka maailma pyörisi ilman standardeja. Miljoonaarmeijoiden varustaminen ja huolto vaati standardikokoisia välineitä. Luultavasti hitaasti ja yskähdellen – jokainen pyörä oman näköisenään, omaa tahtiaan ja omaan suuntaansa. Nykyihmisen elinympäristö on kuitenkin täynnä standardien mukaisia tuotteita ja palveluja. Alan ensimmäinen kansainvälinen järjestö ISA perustettiin vuonna 1927. Ajan myötä lautakunnasta kasvoi Suomen standardisoimisliitto (SFS), joka 90-vuotispäivänsä kunniaksi julkaisi mainion historiikin Standarttisoiminen on nykyajan tunnussana (SFS ry 2014). ISA ei määrännyt vaan suositteli, mutta suositukset saivat käytännössä kansainvälisten standardien aseman. Iso sysäys oli ensimmäinen maailmansota (1914–1918). Standardointi on näkymätöntä työtä, jonka tekeminen näkyväksi on vaikeaa, kuvaavat alan asiantuntijat. Toisen maailmanpalon (1939– 1945) sotatalous loi Suomessa sekä kipeän tarpeen standardoinnille että teki siitä lähes mahdotonta. Teos luotaa kansallista standardointityötä ja piirtää kuvan myös kehityksestä maailmalla. Ensimmäiset kotimaiset eli SFS-standardit syntyivät vuonna 1925, kun ruuvien kierteet määriteltiin tietyn kokoisiksi ja mallisiksi. 54 4/2016 KEMIA Standardit pyörittävät maailmaa Mitä yhteistä on pyramidilla ja läppärisi näppäimistöllä. Molempien ominaisuudet on määritetty täsmällisin standardein. Rationalisoinnin ansiosta kustannukset putosivat, ja halvat autot valtasivat Yhdysvaltain tiet. Myös aikatauluja on helppo noudattaa, kun kellot näyttävät standardiaikaa sen sijaan, että jokainen asemapäällikkö asettaisi ajan oman päänsä mukaan
Vähitellen huomattiin, että fiksumpaa olisi hallita tuotannon laatua kokonaisvaltaisesti. Kohti kokonaislaatua Valtaosa standardeista määritti raamit yksittäisille tuotteille ja menetelmille. Näin standardien laatiminen vähitellen siirtyi teollisuudenalojen – muun muassa kemianteollisuuden – omalle kontolle, ja liiton harteille jäi kansallisen työn koordinoiminen. mimmän teollisuuden rattaisiin. Historian ensimmäisen suomalaisen laatujärjestelmäsertifioinnin sai vuonna 1990 Kemiran Vaasan-tehdas. Kun isännät esittelivät pesukoneitaan, vieraat halusivat tietää, millä mekanismilla standardisoimisliitto hyväksyy koneet käyttöön. Varsinaista tulosta ei syntynyt, mutta laseja kilisteltiin sitä reippaammin. Suomi pääsi vuonna 1962 mukaan alalle perustettuun eurooppalaiseen CEN-järjestöön. Suomalaiset ovat osallistuneet niin nestemäisten kuin kiinteiden biopolttoaineiden standardointiin hyvin aktiivisesti. Laadun jälkeen standardoinnin piiriin tulivat ympäristö-, työterveysja turvallisuusjärjestelmät sekä vaarallisten aineiden kuljetus. Vuonna 1996 venäläiset yllättäen irtisanoivat sopimuksen, ja sertifiointi tyssäsi kuin seinään. Työ jatkui 1950–1960-luvuilla, jolloin siitä tuli myös kansainvälisempää. Standardisoimisliitto luopui pian maiden välisestä kahdenkeskisestä toiminnasta. Kemian veturiyritys oli tuolloin rivakasti kansainvälistymässä ja kaavaili myös pörssiin menoa. 1970-luvulla standardisoimisliitto ryhtyi kasvattamaan alakohtaisten toimielintensä määrää. Liitto neuvotteli sopimuksen, jonka turvin se sai myöntää saksalaissertifikaatteja myös Suomessa. Jonot venyivät niin Vaalimaalla kuin liiton toimistossa. Suomen näkökulmasta tilanne normalisoitui vuonna 2013, jolloin Venäjästä tuli maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen, ja maan uusi kansallinen elin Rosstandart allekirjoitti Euroopan standardointikomitean CENin kanssa muistion, joka mahdollisti yhteiset standardit. 55 4/2016 KEMIA Viiriäisenmunia Venäjälle Oman lukunsa suomalaisessa standardoinnissa on muodostanut yhteistyö itäisen naapurimaan kanssa. Pannut kuumina Ongelmiin törmättiin pari vuotta sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli vuonna 1991 romahtanut ja hajonnut. Suomessa laatujärjestelmien sertifioimiseen heräsivät ensimmäisinä vientiyritykset. Standardisoimisliitto päätti samoihin aikoihin aloittaa oman laatujärjestelmäsertifiointinsa. Ensin kelpasivat suomalaiset SFS-sertifikaatit, kohta vain saksalaiset. Sittemmin paljastui, että Venäjä oli päättänyt siirtää ulkomaisten laitosten hoitamat tehtävät omiin standardointielimiinsä, joita uutukaiseen valtioon oli muutamassa vuodessa perustettu tuhatkunta. Liiton kansainvälisistä suhteista vastannut Raija Relander muistelee järjestön historiikissa neuvostodelegaation visiittiä Upon tehtaaseen. Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana sittemmin pitkään vaikuttanut Hannu Vornamo aloitti ympäristöjohtajana Kemirassa vuonna 1985. Keskeisessä asemassa ovat biopolttoaineet, joiden standardien rakentamisessa ennakoidaan jo tulevaisuutta. Myös maan ensimmäiset ympäristön hallintajärjestelmien sertifikaatit myönnettiin vuonna 1994 kahdelle kemian alan yritykselle. ”Se oli heille aivan käsittämätöntä, koska GOST hyväksyi kaiken, kaikkien tehtaiden standardit”, Relander kuvailee. Teollisuus oli pahemmassa kuin pulassa, joten standardisoimisliitto ryhtyi myöntämään sertifikaatteja hiki hatussa. Vienti sujui entiseen tapaan, kunnes suomalaisrekka eräänä kevätpäivänä jämähtikin rajalle. Ympäristömeriiteiksi eivät enää riittäneet johdon vakuuttelut siitä, että tuotannon päästöt pysyvät kurissa, vaan asia piti todistaa suurelle yleisölle ja asiakkaille uusin keinoin. Siinä missä Suomen standardisoimisliitto oli pelkkä pikkujärjestö, Neuvostoliiton vastaava elin GOST toimi ”yliministeriönä”, jonka mahti ulottui jättivaltion jokaisen laitoksen mitättömimpäänkin nippeliin. Tavoitteena on nostaa Suomi edelläkävijäksi sekä polttoaineiden valmistajana että käyttäjänä.. Tarkoitukseen luotiin uusi ISO 9000 -standardisarja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1987 ja joka suomeksi ilmestyttyään nousi myydyimmäksi SFSstandardiksi. Kun selvisi, ettei liitolla ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan tehdas vastaa laadustaan itse, venäläisiltä loksahtivat suut auki. Uusi vuosituhat on tuonut mukanaan uusia standardointialoja. ISO 9000 oli puumerkki, jota ilman metsätai kemianteollisuuden tuotteet eivät enää tahtoneet käydä kaupaksi. Kansainvälinen standardointijärjestö ISO otti kohteekseen muun muassa nanoteknologian, kasvihuonekaasujen mittauksen, energia-alan ja bioteknologian. Vuonna 1989 käynnistyneeseen pilottiin osallistuivat Kemiran lisäksi Yhtyneet Paperitehtaat ja ABB Strömberg. Järjestelmien ja mittakaavojen erot aiheuttivat hämmennystä puolin ja toisin. Yhteisiä hankkeita edellytti neuvostoajan virallinen ystävyyspolitiikka. Venäjän viranomaiset ilmoittivat, ettei ”kulutustavaroita” enää päästetä läpi ilman tuotesertifikaatteja. Tuskastuneita asiakkaita varten keitettiin saaveittain kahvia, jota heille tarjoiltiin erityisestä ”Venäjän-pannusta”. Kun kulutustavaroiksi laskettiin kaikki ”viiriäisenmunista ja messuosastojen tekokukista autoihin ja paperikoneisiin”, sertifioitavaa riitti. Samalla vahvistui talousyhteistyö Länsi-Euroopan kanssa. SFS:n historiikissa hän kertoo törmänneensä järjestelmästandardeihin vuosikymmenen lopussa
Sinne. Kiasman edessä odotti bussi, joka starttasi kohti Lappeenrantaa. Tiimien ensimmäiseen pähkinään sisältyi puteli fenoliftaleiinia, yhdeksän näytettä ja molekyylikaavaa sekä 30 koeputkea, toiseen viisi näytettä, yhdeksän pulloa reagensseja ja samoin 30 koeputkea. Paikalla oli myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n kemianteekkareita kertomassa kemian opiskelusta tekniikan alalla. Esittelijä kertoi jänniä faktoja tehtaasta ja tuotannosta. Alue on toiminut ruotsalaisena ja venäläisenä linnoituksena sekä varuskuntaja vankila-alueena. UPM:n tutkimuslaboratoriossa kuultiin, kuinka näytteitä tutkitaan ja uusiutuvaa dieseliä tuotetaan. Se ei siis ole biodieseliä, joka on esteriä. Vuosittaisen tapahtuman järjestävät Kemianteollisuus ry ja Suomalaisten Kemistien Seura SKS. Bussikierroksella nähtiin myös Arvi Lindin entinen kotitalo. Uusiutuva diesel on vetykäsiteltyä mäntyöljyä ja hyvin perinteisen dieselin kaltaista. Perussarjalaiset saivat tehdä yhdessä Helsingin yliopiston opettajan Kjell Knapasin ja opiskelijan Joel Köykän kanssa titraustyön, joka valmensi heitä seuraavan vuoden avoimen sarjan loppukilpailuun. Kemianteollisuus ry:n Anni Siltanen jakoi osallistujille Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitoja ja jaksollinen järjestelmä -kirjanmerkkejä. Myös SKS:n toiminnanjohtaja Heleena Karrus kiitti kaikkia menestyksekkäästä yhteistyöstä. Pä ivi Pi ril ä LUT:n professori Tuomo Sainio esitteli yliopiston laitekantaa. Tietoa tuli muun muassa kahdenlaisista sekundäärisistä raaka-aineista, joita ovat teollisuuden sivuvirrat ja yhdyskuntajäte. Myös vesien puhdistuksessa LUT edustaa Suomen huippua. Salapoliisin työtä Seuraavana päivänä tapahtuman osallistujat pääsivät tutustumaan LUT:n tiloihin itsekin. Komppa-päivät ovat saaneet nimensä Teknillisen korkeakoulun – nykyisen Aalto-yliopiston – kemianprofessorin Gustaf Kompan (1867–1949) mukaan. saavuttua oppilaat jaettiin MAOL:n järjestämän kemiakilpailun sääntöjen mukaisesti perussarjaan ja avoimeen sarjaan. Komppa-päivät järjestettiin Lappeenrannassa 13.–14. Lappeenrannan linnoitusaluetta esitteli eloisalla murteella paikallisen historian asiantuntija. toukokuuta. Esimerkiksi tukinkuljetuslinjalla tukit röntgenkuvataan ja lajitellaan kymmeniin eri Komppa-päivät Lappeenrannassa Uusiutuva diesel ei ole biodieseliä laatuluokkiin. Pusupuistossa, kuten arvata saattaa, oli nuoria pariskuntia piknikillä. Kun oppilaat olivat laboratoriopuuhissa, professori Tuomo Sainio kertoi opettajille yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta. Jaakko Sääskilahti ja Valtteri Siira ovat oululaisia lukio-opiskelijoita ja Päivi Pirilä ja Harri Kinnunen kemian opettajia. Nykyään siellä on noin 70 vakituista asukasta. Jaakko Sääskilahti, Valtteri Siira, Päivi Pirilä ja Harri Kinnunen Lappeenrannassa päästiin tutustumaan UPM:n 300 hehtaarin tehdasalueeseen, jossa sijaitsee selluja paperitehtaan lisäksi yhtiön uusi biojalostamo. Niistä pystytään kemiallisilla menetelmillä ottamaan talteen monenlaisia metalleja. 56 4/2016 KEMIA TAPAHTUMIA Herätys yön pimeimpinä hetkinä ja lento pääkaupunkiin virittivät oululaiset osallistujat kevään Komppa-päiviin. Avoimen sarjan osallistujat pantiin leikkimään salapoliisia eli selvittämään erilaisten näytteiden koostumusta ja tutkimaan täysin tuntemattomia näytteitä. Kummitustarinoin höystetty esittely päättyi Kehruuhuoneen herkulliseen päivälliseen. Kävelyretken aikana saatiin opastusta muun muassa hullukaalin kemiaan ja sen yhdisteisiin
Opiskelijat olivat saaneet hyvät eväät tiedeteatterituokioiden ohjaamiseen. Kirjoittaja on kahdeksasluokkalainen, joka suoritti TET-harjoittelunsa Kemianluokka Gadolinin apuohjaajana ja nuorten verkkolehden Luovan toimittajana. Pallopojasta spektrometrin rakentajaksi Kokeile kotona: Makea mustikkatrio Mustikkatrio on helppo molekyyligastronomiatyö, jonka voi toteuttaa myös kotona. Aika kemian ja legojen kanssa leikkiessä kului huomaamattani. Vastuuhenkilöni Veli-Matti Ikävalko vei minut laboratorioon tekemään kanssaan lego-aparaattia: spektrometriä, jolla testattiin Beerin ja Lambertin absorptiolakia. Pian kello löi yhtätoista, jolloin lähdimme syömään. Näin saadaan aikaan jälkiruuan kolme eri sävyistä kerrosta. Tätäkin juttua kirjoittaessani kädessäni on teetä täynnä So nj a M ar tik ai ne n Urho Lohikoski testaamassa Lego-kolorimetria. Näin saatiin myös vierailijat innostumaan, heittäytymään ja osallistumaan. 57 4/2016 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Työympäristöni oli erinomainen. Urho Lohikoski Heti seuraavana aamuna, kun saavuin tutustumaan työelämään Helsingin yliopiston kemian laitokseen, olettamukseni kumottiin. Opin monta uutta asiaa ja kertasin aiemmin opittua. Syksyllä jatkuvat Kemianluokka Gadolinista varattavat oppilasvierailut. Pitkät proteiiniketjut muodostuvat ja kiertyvät kerälle, kun lukiolaiset tarttuvat toisiaan kädestä. Gadolinin oppilasvierailuilla kokeiltiin keväällä 2016 täysin uudenlaista lähestymistapaa laboratoriotöihin. Paras asia taukotilassa oli vedenkeitin, jolla sain tehdä niin paljon teetä kuin halusin. Kertaakaan ei tullut ruokalassa eteeni huonoa ruokaa näiden viiden päivän aikana, joten kehut siitä kemian laitoksen keittäjille. Tiedeteatteria ja kemiaa yhdistettiin myös Kumpulan kampuksella alkukesästä järjestetyllä lasten leirillä, joka sai suuren suosion. Työkaverit olivat mukavia ja taukotilassa oli sohvia, joihin paistoi aurinko. Draaman käyttöä tiedeopetuksessa tutkinut tohtorikoulutettava Jaakko Turkka kertoo, että teatterin yhdistäminen kemian kokeelliseen työskentelyyn on varsin uutta. Työohjeen löydät sivulta www.kemianluokka.fi/tyoohjeet.. Päivän aiheena on molekyyligastronomia ja valkuaisvaahdon tekeminen. Mutta omien jälkien korjaus onkin olennainen osa kemistin työtä. sonja.martikainen@helsinki.fi Tiedettä teatterissa oleva muki, jossa pomppii Nalle Puhista tuttu Tikru. Mustikka on luonnonindikaattori, jonka väri riippuu ympäristön pH:sta. Viikon aikana pääsin avustamaan yläkoulun 7.–9.-luokkalaisten, lukioopiskelijoiden sekä eskariryhmien opetuksessa Kemianluokka Gadolinissa. Arvaukseni pallopojan roolista ei ollut täysin väärä, sillä pääsin minä tiskaamaankin. Edellisenä iltana ennen TET-viikon alkua mietin, minkälaisia työtehtäviä minulla tulisi olemaan. Draaman ja kemian yhdistäminen sopii työtapana myös suosituille tiedesyntymäpäiville. Tiivistettynä TET-jaksoni kemian laitoksessa oli hieno kokemus. Sonja Martikainen Kirjoittaja toimii Gadolinin vierailukoordinaattorina. Tiedeteatteri tulee jatkossakin olemaan osa vierailuja. ”Kuvitteellisen maailman luominen ja ylläpitäminen on kuitenkin hauska vaihtoehto saada oppilaat liikkeelle, ilmaisemaan ajatuksiaan ja puhumaan kemiaa siinä sivussa”, Turkka sanoo. Arvauksenani oli niin sanotun pallopojan rooli, eli hakisin laboratorion kaapista välineitä tai tiskaisin. Ryhmä kemian opettajaopiskelijoita suunnitteli ja ohjasi lyhyitä tiedeteatterityöpajoja
Moni ottaa firman urheilusetelit kiitollisuudella vastaan ymmärtämättä, että salilla heitä odottaa personal trainer, joka puristaa ulos senkin hikipisaran, johon pomo ei yrityksistään huolimatta päässyt käsiksi. Valtio ottaa kansalaisen kauko-ohjaavaan syleilyynsä jo ennen syntymää. Ympyrä on sulkeutunut ja www.vero.fi pidetty tyytyväisenä. VEROJA MAKSAMALLA suomalainen ostaa vapautuksen itseään koskevasta päätöksenteosta. Hyvin voivassa valtiossa kansalaiset toimivat kuten muurahaiset verotuloja keräten. Jokaiseen askeleeseen kuuluu sosiaalitädin antama tiukka opintoja uraohjaus. TYÖPAIKALLAKIN voi vapaasti päättää vain sen, kaataako kahviinsa maitoa vai ei. Positiivinen tulos johtaa vääjäämättä neuvolaan, jossa alkio joutuu valtion kynsiin ennen kuin kykenee mitenkään puolustautumaan. Kun ihmisestä on jäljellä enää kuoret ja nekin varsin nahistuneessa tilassa, ei omaa tahtoa enää riitä muuhun kuin senioriasuntoon hakeutumiseen. Suomalaisen elämäntehtävä on suoritettu. Putkituksen tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon veroja maksavia kansalaisia. Kukaan ei voi välttää henkilö-, yritys-, arvonlisä-, perintö-, lahja-, kiinteistö-, yhteisö-, elinkeino-, maaja metsätalous-, elinkeinoyhtymä-, kuolinpesä-, alkoholi-, tupakka-, polttoaine-, sähkö-, hengitys-, makeis-, jäätelö-, virvoitusjuoma-, juomapakkaus-, jäte-, jäätee-, auto-, ansio-, pääoma-, kunnallis-, kirkollis-, ateisti-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus-, työllisyysvakuutus-, eläke-, varainsiirto-, lähdeeikä liikavarvasveroa. Jos yrittää esittää omia mielipiteitään, saa vähintään adhd-lääkityksen. Keemikko Fiktiivisenä henkilönä onnekseen tax-free Valtion muurahaiset KEEMIKKO 4/2016 KEMIA 58 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. HYVINVOINTIVALTIO tarkoittaa sitä, että valtio voi hyvin. Moni kuvittelee olevansa hommissa Oy Firma Ab:ssä, mutta tosiasiassa jokainen suomalainen työskentelee valtion hyväksi. Putken päästä putkahtaa valmiita veronmaksajia, joiden kaikki verot paukahtavat maksuun samaan aikaan opintolainojen ja asuntovelkojen lyhennysten kanssa. Oikein kenkku pomo järjestää alaisilleen valvonnan myös vapaa-ajalla. Siellä piltit opetetaan tarkkaan aikatauluun, jossa syödään, leikitään ja nukutaan samaan tahtiin tarhantätien tiukassa valvonnassa. Eskarin jälkeen kouluputki jatkuu peruskouluun, lukioon tai ammattikouluun, yliopistoon tai ammattikorkeaan. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Loppusuoralla eli vanhainkodissa askarrellaan yhdessä vessapaperirullista samanlaisia koriste-esineitä kuin taannoin päiväkodissa. ”Putkituksen tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon veroja maksavia kansalaisia.”. Koulussakaan ei pääse toteuttamaan itseään. Raskaustesti on ainoa asia, jonka tekemisestä tuleva äiti voi päättää itsenäisesti. Syntymän jälkeen kätilö tekee kotona kaappitarkastuksen, jota ei voi vastustaa ilman, että pienokaisen päällä heiluu huostaanoton uhka. Keski-ikään mennessä veronmaksajasta on puolestaan puristettu ulos niin paljon veroja ja veronluonteisia maksuja, että myös tämän kyky ja halu päätöksentekoon ovat karisseet olemattomiin. Talon henkilökunta päättää siitä, milloin ja mitä syödään, milloin ja minkälaiseen viriketoimintaan osallistutaan. SENIORIASUNNOSSA veronmaksajahenkilöltä ei päätöksentekoa tai vastuita enää edellytetä millään kohdin. PÄIVÄKODISTAKAAN on turha hakea turvapaikkaa. Kaikesta muusta määrää työnantaja, jolla on työnjohto-oikeus
Galaksimme tähdistä valtaosa on niin kutsuttuja punaisia kääpiöitä. Normaalisti vesimolekyylin kaksi vetyatomia törröttävät happiatomin kyljessä lähellä toisiaan kuin korvat Mikki Hiiren päässä. Ugandasta vuonna 1947 löydettyä zikaa vastaan ei vielä ole rokotetta Koonnut: Päivi Ikonen Zikaviruksen kimppuun hepatiittilääkkeellä Vedeltä löytyi outo olomuoto Elämä ei pääse joka planeetalle Vesimolekyylit ottivat ahtaassa, läpimitaltaan vain viiden ångströmin tunnelissa kuusikulmaisen muodon. Monilla on kiertolaisina planeettoja, jotka sijaitsevat ”elämän vyöhykkeellä” eli juuri sopivalla etäisyydellä himmeistä emotähdistään. 59 4/2016 KEMIA ULKOMAILTA Linnunrata sisältää oletettua vähemmän planeettoja, joissa on elämälle kelvolliset olosuhteet. Molekyylin ottama heksagonimuoto oli tutkijoille yllätys. Sittemmin virusta on tavattu noin 60 maassa. Tutkijat istuttivat viruksen immuunipuutoksesta kärsiviin laboratoriohiiriin, joille ilmaantui samoja oireita, ja testasivat sitten eri lääkeaineiden vaikutusta eläimissä. Zikavirustartunnan yleisimmät oireet ihmisillä ovat kuume, väsymys, nivelja lihassärky, ihottuma ja punaiset silmät. ”Kuusikulmainen vesi” on tutkijoiden mukaan lähellä kaasua, mutta täysin kaasumaista se ei kuitenkaan ole. Näin sanovat Imperial College Londonin ja Princetonin yliopiston tutkijat. Osalle voi kehittyä Guillain-Barrén syndrooma, johon liittyy väliaikaista halvaantumista. Sc an st oc kp ho to eikä lääkettä. Sen aiheuttajaksi osoittautui erikoinen kvanttimekaniikan ilmiö, joka salli molekyylin suuntautua samanaikaisesti kuuteen eri suuntaan. O sk ar i Jo ut se n Ohoi, onko siellä ketään. ”Halusimme nähdä, miten vesi käyttäytyy niin ahtaassa tunnelissa, että sinne mahtuu vain yksi ainoa veKokeellinen hepatiitti C -lääke torjuu zikaviruksen aiheuttamaa infektiota. simolekyyli”, kuvailee geokemisti Larry Anovitz Live Science -lehdessä. Etenkin raskaana olevia naisia on varoitettu matkustamasta zikaviruksen kiusaamaan maahan. Kaasukehä ei silloin kykene pakenemaan planeetan vetovoimaa. Läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu, mutta virus näyttäisi olevan erityisen vaarallinen kehittyville sikiöille, joilla se voi johtaa mikrokefaliaan eli pienipäisyyteen. Vettä sisältävän luonnonmineraalin kiderakenteessa on runsaasti ohuita tunneleita. Tutkimuksen julkaisi Physical Review Letters. Planeetoilla on syntyessään hyvin paksut vedystä ja heliumista koostuvat kaasukehät. Tutkimuksesta kertoi Science Daily. Ehkä hyvinkin on, mutta mahdollisuus on aiemmin luultua pienempi. Brasilian Rio de Janeiro isännöi elokuussa 2016 olympiakisoja. Amerikkalaisen Oak Ridge National Laboratoryn ja brittiläisen Rutherford Appleton Laboratoryn tutkijoiden havaitsemissa molekyyleissä vetyatomit ympäröivät happiatomia yhtä aikaa kuudelta suunnalta. Kasvihuoneilmiö tekee tällöin planeetan niin kuumaksi, että vesi ei pysy nestemäisessä muodossa. Brittiläis-amerikkalaisen ryhmän tietokonesimulaatiot osoittivat, että Vesimolekyyliltä on löydetty uusi, omituinen muoto: kuusikulmio. Hepatiittilääke hidasti oireiden etenemistä selvästi. näin ei tapahdukaan, kun planeetta on massaltaan Maan kokoinen tai isompi. Hyttysten levittämä virus nousi julkisuuteen alkuvuodesta 2015 Brasiliassa riehuneen epidemian myötä. Aiemmin kuitenkin arveltiin, että emotähtien voimakas röntgenja ultraviolettisäteily tuhoaa kaasukehästä suurimman osan, jolloin planeetoista tulee kuin tuleekin elämälle sopivia paikkoja. Asiasta raportoi belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkijaryhmä. Scanstockphoto. Merkilliset molekyylit löytyivät beryllikiteiden sisältä. Näin planeetoille ei pääse kehittymään elämän mahdollistavia oloja
Vastaväittäjänä toimi prof. Young-Hwa Song (Lyypekin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Kirsten Jørgensen (Suomen ympäristökeskus Syke) ja kustoksena prof. Risto Nieminen. Jakob Schiøtz (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Anne Michudin väitöskirja Development of a novel process for the production of man-made cellulosic fibers from ionic liquid solution tarkastettiin 10.6.2016. Veli-Pekka Jaakola. Helsingin yliopisto M.Sc. M.Sc. Olli Kärkkäisen väitöskirja Post-mortem brains of alcoholics: Changes in the glutamatergic, serotonergic, endocannabinoid and neuroactive steroid systems tarkastettiin 22.4.2016. Narcisse Tsona Tchindan väitöskirja First-principles studies of ionic oxidation of sulfur dioxide and molecular clustering tarkastettiin 3.6.2016. Ashik Jawahar Deenin väitöskirja Regulation of hyaluronan synthesis—role of hyaluronan synthase trafficking and UDPsugars tarkastettiin 29.4.2016. Heikki Ruskoaho (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Kai Nordlund. Paul Mathijssenin väitöskirja Holocene carbon dynamics and atmospheric radiative forcing of different types of peatlands in Finland tarkastettiin 13.5.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Fabio Marchetti (Pisan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Ian Ford (University College London, IsoBritannia) ja kustoksena prof. FM Pauli Ohukaisen väitöskirja Molecular profiling of calcific aortic valve disease tarkastettiin 6.5.2016. Harikanth Venkannagarin väitöskirja Discovery of selective small molecule inhibitors towards human Diphtheria toxinlike mono ADP-ribosyltransferases tarkastettiin 13.5.2016. DI Esa Korhosen väitöskirja Cation-anion vacancy complexes in semiconducting compounds tarkastettiin 20.5.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. FM Oona Kupiainen-Määtän väitöskirja From cluster properties to concentrations and from concentrations to cluster properties tarkastettiin 27.5.2016. Jouni Hirvonen. Carol A. Lari Lehtiö.. Atte Korhola. Feda’a Al-Qaisin väitöskirja Cyclic Carbonates Synthesis via Catalytic Cycloaddition of Carbon Dioxide and Epoxides using Sustainable Metal-based Catalysts and Organocatalytic Systems tarkastettiin 29.4.2016. Peter Derlet (Paul Scherrer -instituutti, Sveitsi) ja kustoksena prof. Veijo Kaitala. Arunachalanadar Mada Kannan (Arizonan yliVÄITÖKSIÄ opisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Petri Kursula. FM Michael Backlundin väitöskirja Regulation of angiotensin II type receptor by its messenger RNA-binding proteins tarkastettiin 3.6.2016. Christina Wege (Stuttgartin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Jorma KeskiOja. Vastaväittäjänä toimi prof. Kristina Lindström. Vastaväittäjänä toimi prof. Holger von Wenckstern (Leipzigin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mauri Kostiainen. Leigh Canham (Birminghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Joel Thornton (Washingtonin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto FM Ville Soikkelin väitöskirja Hydrometallurgical recovery and leaching studies for selected valuable metals from fly ash samples by ultrasound-assisted extraction followed by ICP-OES determination tarkastettiin 20.5.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. FM Ilona Merikannon väitöskirja Disease dynamics, invasion and biological control of environmentally growing pathogens tarkastettiin 29.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. John Draper (Aberystwythin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Veli-Matti Kerminen. Tanja Kallio. Markku Tammi. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Hanna Vehkamäki. DI Osku Kemppisen väitöskirja Computational light scattering by atmospheric dust particles tarkastettiin 27.4.2016. Lijuan Yanin väitöskirja Bacterial community dynamics and perennial crop growth in motor oil-contaminated soil in a boreal climate tarkastettiin 10.6.2016. Gösta Eggertsen (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jaakko Rämö (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistonleht. Jaana Bamford. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. FM Jenna Pekkisen väitöskirja Phytochemicals beyond whole grains and health: non-targeted metabolite profiling in whole grain research tarkastettiin 3.6.2016. Itä-Suomen yliopisto Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Lorenzo Leggio (NIH, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Katariina Öörni (Wihurin tutkimuslaitos) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Bárbara Herranz Blancon väitösirja Multi-Approach Design and Fabrication of Hybrid Composites for Drug Delivery and Cancer Therapy tarkastettiin 27.5.2016. DI Markus Paanasen väitöskirja High-yield Pulping of Scots Pine under Strongly Alkaline Conditions tarkastettiin 6.5.2016. Prasanna Sakhan väitöskirja Development of microfluidic applications to study the role of kainate receptors in synaptogenesis tarkastettiin 22.4.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. Dominique Lachenal (GrenobleINP, Ranska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Taskinen. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. FM Maija Hyvösen väitöskirja Identification of a novel glioma homing peptide and functional characterization of its interacting partner, MDGI tarkastettiin 26.5.2016. Vastaväittäjänä toimi Dr. Zicheng Yu (Lehighin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. M.Sc. Herbert Sixta. FM Joona Mikkilän väitöskirja Design of Protein Cage -Based Biohybrid Materials tarkastettiin 10.6.2016. Timo Repo. Juha Voipio. Hans-Peter Fink (Fraunhofer-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Gun Linnea Wirtanen (Tanskan kansallinen teknillinen instituutti) ja kustoksena emer. Filip Tuomisto. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Builtjes (Berliinin vapaa yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Friedrich Koch-Nolte (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. TkL Jyri Maunukselan väitöskirja Novel applications on peracetic acid as a biocide in the pulp and paper industry tarkastettiin 22.4.2016. Heikki Ojamo. William Leenders (Radboudin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Matthew Berg (Mississippin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Kari Keinänen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. FM Ville Ojalan väitöskirja Counteracting the horizontal spread of bacterial antibiotic resistance with conjugative plasmid-dependent bacteriophages tarkastettiin 2.6.2016. Jaana Rysä (Itä-Suomen yliopisto). Vastaväittäjänä toimi dos. Ragnhild Aune (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena prof. Maryna Chukliebin väitöskirja Structural characterization of proteins involved in myelin membrane formation tarkastettiin 22.4.2016. Kati Hanhineva. M.Sc. Kalervo Hiltunen. Regina Luttge (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. prof. de la Motte (Lerner-instituutti, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. DI Elina Pohjalaisen väitöskirja Negative Electrode Materials for Lithium Ion Batteries tarkastettiin 10.6.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. FM Minna Aurelan väitöskirja Chemical and source characterisation of ambient fine particles with off-line and on-line methods tarkastettiin 13.5.2016. Mike Boots (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Ari Väisänen. FM Juhani Teeriniemen väitöskirja Thermodynamic modeling of alloys by Coarse-Grained Density Functional Theory tarkastettiin 10.6.2016. Susanna Narkilahti (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Jari Tiihonen. Oulun yliopisto M.Sc. Kari Laasonen. 60 4/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat sivulla 62 Aalto-yliopisto DI Ari Hokkasen väitöskirja Microfluidic devices for biomolecular and cellular analysis tarkastettiin 22.4.2016. Hanna Vehkamäki. Joana Soaresin väitöskirja Emission and dispersion modelling of aerosols and human exposure to particulate matter tarkastettiin 27.5.2016. DI Markus Aspialan väitöskirja A compilation of thermodynamic properties measured with an advanced EMF arrangement tarkastettiin 3.6.2016. FM Fredric Granbergin väitöskirja Interaction Mechanisms of Edge Dislocations with Obstacles in Fe and Metal Alloys tarkastettiin 7.5.2016. Marja-Liisa Riekkola. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Herbert Sixta. Sami Franssila. Vastaväittäjänä toimi Dr. LL Eija Selkälän väitöskirja Role of ?-methylacyl-CoA racemase in lipid metabolism tarkastettiin 29.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Eric Villenave (Bordeaux’n yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Kimmo Kontula. FM Henni Piiraisen väitöskirja Interaction of adenosine A2A receptor with intracellular proteins calmodulin and alphaactinin 1 tarkastettiin 28.4.2016
Näin Kroton oli mahdollista mitata ainoastaan yhden piikin sisältävä 13 C-NMR-spektri ja todistaa, että Harold Kroto kaikki hiiliatomit ovat samanarvoisia. Jatkoa seurasi nopeasti. Työstä Kroto sai yhdessä amerikkalaisten kemistien Robert Curlin ja Rick Smalleyn kanssa kemian Nobelin palkinnon vuonna 1996. Savonlinnassa pidetyssä arvostetussa vapaille radikaaleille omistetussa konferenssissa (25 th International Symposium on Free Radicals) hänen juhlaesitelmänsä käsitteli laajasti symmetriaa tieteessä, luonnossa, taiteessa ja arkkitehtuurissa. In memoriam Professori, Sir Harold W. Kroto kuoli vapun aattona 30. Läheiset suhteet Suomeen Harold Krotolla oli poikkeuksellisen läheiset suhteet Suomeen, erityisesti Helsingin yliopistoon ja Suomalaiseen Tiedeakatemiaan. Nobelisti löysi jalkapallomolekyylin 4/2016 KEMIA 61 La ur i Ha lo ne n. Myöhemmin matkallaan Nobel-juhlallisuuksiin Tukholmaan hän pysähtyi uudelleen Helsingissä kertomassa palkintotyöstään Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa. Hyvin pian havaittiin, että C 60 -molekyyliä oli mahdollista valmistaa makroskooppisia määriä. Myöhemmin Krotosta tuli myös Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomainen jäsen. Vuonna 1997 Krotosta tuli – viimeisimpänä kemian nobelistina – Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtori yhdessä istuvan tasavallan presidentin Martti Ahtisaaren kanssa. Tieteessä Harold Kroto oli aina kiinnostunut pienien pysymättömien molekyylien spektroskopiasta ja syntymekanismeista tähtien välisessä aineessa. huhtikuuta 2016 vaikean sairauden murtamana. Hän on puhunut perustutkimuksen tärkeydestä unohtamatta sovelluksia, joihin suuret, välillä odottamattomat havainnot usein johtavat. Meille suomalaisille kemisteille Harold Kroto on ollut oivallinen esimerkki. Erityisesti mielenkiinto pitkiin hiiliketjuihin johti C 60 -jalkapallomolekyylin keksimiseen hiilen laserhöyrystyksen ja massaspektrometrian avulla. Hän oli syntynyt vuonna 1939 IsonBritannian Wisbechissä perheeseen, jonka isä oli paennut 1930-luvun vainoja Berliinistä uuteen kotimaahan. Kolmikon Nobel-työ on klassinen esimerkki tutkimuksesta, jossa suuri havainto tehtiin vahingossa, mutta jossa tutkijoilla oli oivallusta ja mielenkiintoa selittää poikkeuksellinen koetulos oikein. Kovan luokan tieteentekijät voivat olla myös todella seurallisia. Lauri Halonen Kirjoittaja on Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian professori. Jo ennen Nobel-palkintoaan Kroto piti Helsingissä kattavan luentosarjan omista töistään. Jalkapallomolekyylin keksiminen johti kokonaisen uuden tieteenalan, hiileen liittyvän nanotieteen kehittymiseen. Meillä on myös paljon opittavaa Kroton poikkeuksellisen ystävällisestä ja välittömästä luonteesta. Hän oli hyvin ylpeä tästä työstä. Vietettyään muutamia vuosia postdoc-tutkijana Kanadan Ottawassa ja Bellin laboratoriossa Yhdysvaltain New Jerseyssä hän palasi Britanniaan ja aloitti akateemisen uransa Sussexin yliopistossa Brightonissa. Harold Kroto kävi koulunsa Boltonissa ja opiskeli Sheffieldin yliopistossa, jossa hän väitöskirjatyössään aloitti itselleen rakkaat spektroskooppiset tutkimukset. Muun muassa ilmeisesti jo aikaisemmin keksityt hiilinanoputket löydettiin uudestaan. Yliopiston noin 800 henkeä vetävä luentosali oli ääriään myöten täynnä, kun hän kertoi C 60 -molekyylin keksimisestä. Hän piti unohtumattoman esitelmän Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlien yhteydessä järjestetyssä kemian seminaarissa
Tampereen yliopisto FM Saara Marttilan väitöskirja Ageing-associated changes in gene expression and DNA methylation with implications for intergenerational epigenetic inheritance tarkastettiin 20.5.2016. FM Jenni Prokkolan väitöskirja Diel patterns and tissuespecificity of environmental responses in fish tarkastettiin 22.4.2016. Erojen pohjalta voidaan silti selittää savimineraalihiutaleen kokeellisesti havaittu kuusikulmainen muoto. Elena Galoppini (Rutgersin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. FM Matti Kjellbergin väitöskirja Moving Lipids—Ceramides, Glycosphingolipids and the Glycolipid Transfer Protein tarkastettiin 20.5.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Toni Lassilan väitöskirja In vitro methods in the study of reactive drug metabolites with liquid chromatography/mass spectrometry tarkastettiin 27.5.2016. Mirja Illikainen. Siellä ne käyttäytyvät negatiivisen pistevarauksen tavoin ja vetävät puoleensa levypinnoille sitoutuvia positiivisia ioneja. Au-Hui Lu (Dalianin teknologiayliopisto, Kiina) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Johanna Ivaska. Jari Hyttinen. Patricia Schulte (Brittiläisen Columbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Kiyohiko Igarashi on nimitetty tehtävään Visiting Professor tutkimustiimiin Protein discovery and engineering. Paula Kujala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Sampo Mattila. FM Anne Mäkelän väitöskirja Polyunsaturated fatty acids as regulators of gluconeogenesis and thermogenesis in mice tarkastettiin 27.5.2016. Peppi Karppinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena dosentti Panu Jaakkola. Sitä ennen hän toimi 16 vuotta Kemianteollisuus ry:ssä muun muassa osastopäällikkönä ja Suomen Bioteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Cesar de Araujo Filhon väitöskirja A reaction engineering approach to homogeneously catalysed glycerol hydrochlorination tarkastettiin 20.5.2016. Mikko Nikinmaa. HENKILÖUUTISIA Savimineraaleissa alumiiniatomeja korvaava magnesium ja piiatomeja korvaava alumiini aiheuttavat rakennevääristymiä ja pyrkivät hajaantumaan levyrakenteeseen. Stefan Alexson (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Nikolai Tkachenko. Kid Törnquist. Risto Juvonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. Juan Garcia Serna (Valladolidin yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Prince (Elettra-Sincrotrone Trieste, Italia) ja kustoksena prof. Judy Rorison (Bristolin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Åbo Akademi FM Kati Kemppaisen väitöskirja Novel cancer-related regulatory targets for the signalling sphingolipids sphingosine-1-phosphate and sphingosylphosphorylcholine tarkastettiin 29.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Teknologian tutkimuskeskus VTT D. 62 4/2016 KEMIA Väitöksiä… NIMITYKSIÄ Oulun yliopisto Fysikaalisen metallurgian professoriksi on nimitetty TkT Jukka Kömi. Jacky Goetz (Strasbourgin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. FM Lasse Lavikaisen väitöskirja The structure and surfaces of 2:1 phyllosilicate clay minerals tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 13.5.2016. Vastaväittäjänä toimi professori Risto Laitinen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Tapani Pakkanen. Muun muassa ydinjäte suunnitellaan loppusijoitettavaksi kapseleihin, joiden eristävänä puskurimateriaalina hyödynnetään bentoniittia. Vastaväittäjänä toimi dos. Tapio Salmi. Bentoniittia käytetään täyteja sidosaineena sekä adsorbenttina tai absorbenttina monissa sovelluksissa. Jin Yu (Lyonin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. DI Kirsi Penttisen väitöskirja Induced Pluripotent Stem CellDerived Disease Model for Catecholaminergic Polymorphic Ventricular Tachycardia tarkastettiin 29.4.2016. M.Chem.Eng. Motolani Sakeyen väitöskirja Metal Oxides Prepared through the Nanocasting Approach-Mechanistic Study, Surface Interactions and Applications in Separation tarkastettiin 20.5.2016. Korvattujen atomien lukumäärällä tai korvaavien atomien tyypillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta positiivisten ionien keskimääräiseen sidoslujuuteen. Vastaväittäjänä toimi prof. Lasse Lavikainen DI Elisa Koivurannan väitöskirja Optical monitoring of flocs and filaments in the activated sludge process tarkastettiin 20.5.2016. Terveysteknologian Liitto ry Terveysteknologian Liitto ry:n (FiHTA) toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Saara Hassinen. Yrjö Hiltunen (Mikkelin ammattikorkeakoulu) ja kustoksena prof. DI Ville Polojärven väitöskirja Novel III-V Heterostructures for High Efficiency Solar Cells: Studies of Electrical and Optical Properties tarkastettiin 13.5.2016. Aline Rougier (Bordeaux’n yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Elina Ikonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jyrki Heino. Asian osoitti väitöskirjassaan Lasse Lavikainen, joka työssään tutki bentoniitissa Molekyylimallinnus avaa bentoniitin rakennetta esiintyvien savimineraalirakenteiden variaatioita. Vastaväittäjänä toimi dos. Tampereen teknillinen yliopisto DI Samu Järvisen väitöskirja Single Particle Laser-Induced Breakdown Spectroscopy for Elemental analysis of Water and Bioaerosols tarkastettiin 22.4.2016. Edwin Kukk. Vastaväittäjänä toimi Dr. Anu Suomalainen-Wartiovaara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Kalervo Hiltunen. Juha Toivonen. Carita Kvarnström. M.Sc. FM Hanna-Leena Hietaranta-Luoman väitöskirja Promoting Healthy Lifestyles with Personalized, APOE Genotype Based Health Information: The Effects on Psychological, Health Behavioral and Clinical Factors tarkastettiin 3.6.2016. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Hanna Hakolan väitöskirja Photoactive ZnO-Organic Nanostructures: Development and Characterization tarkastettiin 27.5.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Bhushan Gadgilin väitöskirja Viologen based electroactive polymers and composites for durable electrochromic systems tarkastettiin 20.5.2016. FM Helena Levolan väitöskirja On the effect of molecular structure and composition on the photofragmentation of biomolecules tarkastettiin 11.6.2016. FM Camilla Pelon väitöskirja Collagen Binding Integrins and Cancer Testis Antigens in Prostate Cancer and Melanoma tarkastettiin 20.5.2016. Hassinen siirtyy tehtävään SalWe Oy:stä, jossa hän on ollut toimitusjohtajana seitsemän viime vuotta. Matti Uusitupa (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Ph. Mircea Guina. Myöskään savimineraalilevyjen reunapintojen pysyvyydessä ei ole suuria eroa. FM Heidi Högelin väitöskirja Life without PHD?—PHD oxygen sensor proteins in hypoxic carcinoma cell survival tarkastettiin 20.5.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikko Hurme. M.Sc. Kevin C. Jan-Henrik Smått.. Mark Johnson. Turun yliopisto FM Riina Kaukosen väitöskirja Filopodia and stromal extracellular matrix as regulators of cancer cell invasion and growth tarkastettiin 22.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi dos. Anu Hopia. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vesa Olkkonen (Minerva-instituutti, Helsinki) ja kustoksena prof
com 20 th European Symposium on Polymer Spectroscopy Dresden, Saksa 11.–14.9.2016 www.ipfdd.de/esops20 EuCheMS Chemistry Congress Sevilla, Espanja 11.–15.9.2016 www.euchems.eu Polycondensation 2016 Moskova ja Pietari, Venäjä 11.–15.9.2016 www.polycondensation2016.ac.ru Nordic Life Science Days Tukholma, Ruotsi 14.–15.9.2016 www.nlsdays.com International Electroand Liquid Phase Separation Congress Minneapolis, Yhdysvallat 18.–23.9.2016 www.itp2016.org Khimia – Chemical Industry and Science 2016 Moskova, Venäjä 19.–22.9.2016 www.chemistry-expo.ru Competence in Process and Laboratory Technology Basel, Sveitsi 20.–23.9.2016 www.ilmac.ch Organic Semiconductors Dubrovnik, Kroatia 22.–25.9.2016 www.zingconferences.com Analytica China Shanghai, Kiina 10.–12.10.2016 www.analyticachina.com Tampereen yliopiston professori Tuula Heinonen on saanut kolmen pohjoismaisen säätiön myöntämän tutkimuspalkinnon. ”Olen tavattoman iloinen huomionosoituksesta”, Heinonen sanoo. Tavoitteena on myös kasvattaa uusia tutkijapolvia, jotka hyödyntävät eläinkokeettomia menetelmiä. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Hänen mukaansa tunnustus kertoo siitä, että Ficam-keskuksessa on tehty kansainvälisesti merkittävää työtä, jolla on selvää kysyntää. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT ESHRE 2016 Helsinki 3.–6.7.2016 www.eshre2016.eu International Workshop on Nanocarbon Photonics and Optoelectronics Lappeenranta 1.–5.8.2016 www.npo.fi Jyväskylä Summer School Jyväskylä 3.–19.8.2016 www.jyu.fi/summerschool International Symposium on Small Particles and Inorganic Clusters Jyväskylä 14.–19.8.2016 www.jyu.fi/en/congress/isspic18 9 th International Conference on Nuclear and Radiochemistry Helsinki 29.8.–2.9.2016 nrc9.it.helsinki.fi Turvallisuus – Safety, Security, Rescue 2016 Jyväskylä 7.–9.9.2016 www.jklturvallisuusmessut.fi Eurosafety Tampere 13.–16.9.2016 www.eurosafety.fi FoodTec, GrafTec, PacTec, PlasTec Helsinki 20.–22.9.2016 www.messukeskus.com Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Tampere 21.–22.9.2016 www.ttl.fi > Koulutus Alihankinta Tampere 27.–29.9.2016 www.alihankinta.fi Laboratoriolääketiede Helsinki 6.–7.10.2016 www.lablt.fi Jäte, Vesi, Ympäristö 2016 Helsinki 12.–14.10.2016 www.messukeskus.com ChemBio Finland 2017 Helsinki, 29.–30.3.2017 www.chembiofinland.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Nanotexnology 2016 Thessaloniki, Kreikka 2.–8.7.2016 www.nanotexnology.com 42 nd International Conference on Coordination Chemistry Brest, Ranska 3.–8.7.2016 http://iccc2016.sciencesconf.org 23 rd International Conference on Physical Organic Chemistry Sydney, Australia 3.–8.7.2016 www.icpoc23.unsw.edu.au 12 TH European Solid Fuel Cell and Solid Electrolysis Forum Lucerne, Sveitsi 5.–8.7.2016 www.efcf.com 80 th Prague Meeting on Macromolecules – Self-Organizaion in the World of Polymers Praha, Tšekki 10.–14.7.2016 www.imc.cas.cz/sympo/80pmm Iupac World Polymer Congress Istanbul, Turkki 17.–21.7.2016 www.macro2016.org International Conference on Green Chemistry and Sustainable Engineering Rooma, Italia 20.–22.7.2016 www.greenchemistry.skconferences. Heinonen väitteli tohtoriksi vuonna 1982 mekanistisen toksikologian alalta. Heinonen palkittiin eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämisestä. Jo nn e Re nv al l Tuula Heinosen mukaan toksikologiseen tutkimukseen tarvitaan uusi toimintatapa ja infrastruktuuri, joka koe-eläinten sijaan sisältää uuden teknologian soluviljelylaboratorioita.. Yliopiston Ficam-keskusta (Finnish Centre for Alternative Methods) luotsaavan Heinosen laboratoriossa ei käytetä eläimiä, vaan biolääketieteellinen tieto tuotetaan ihmissoluviljelmien avulla. Palkinnon myönsivät suomalainen Juliana von Wendtin säätiö, tanskalainen Alternativfondet ja ruotsalainen Forska utan djurförsök. Palkinnon suuruus on 60 000 Ruotsin kruunua. 63 KEMIA 4/2016 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Keskuksen toiminta keskittyy regulatorisen toksikologisen tutkimuksen ja biolääketieteen perustutkimuksen validoitujen menetelmien kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Urallaan Heinonen on toiminut tutkijana muun muassa Työterveyslaitoksessa ja lääketeollisuudessa. com 8 th International Congress of Environmental Research Lyypekki, Saksa 27.–28.7.2016 www.icer16.jerad.org 8 th International Conference on Molecular Electronics Pariisi, Ranska 22.–26.8.2016 www.elecmol.com The 16 th European Microscopy Congress Lyon, Ranska 28.8.–2.9.2016 emc2016.fr/en Euro Fed Lipid Congress 2016 Gent, Belgia 4.–7.9.2016 www.eurofedlipid.org 15 th Workshop on Progress in Trace Metal Speciation for Environmental Analytical Chemistry Gdansk, Puola 4.–7.9.2016 http://chem.pg.edu.pl/tracespec/ welcome-word 23 rd Conference on Isoprenoids Minsk, Valko-Venäjä 4.–7.9.2016 http://isoprenoids-23.basnet.by FEICA European Adhesive & Sealant Conference Bryssel, Belgia 7.–9.9.2016 www.feica.eu GEQO Congress Organometallic Chemistry Specialized Group Girona, Espanja 7.–9.9.2016 http://geqo2016.com European Conference on Chemical Education Barcelona, Espanja 7.–10.9.2016 http://ecrice2016.com 1 st International Conference on Sustainable Water Processing Sitges, Espanja 11.–14.9.2016 http://sustainablewaterprocessing. Tuula Heinosen mukaan siirtyminen eläinkokeisiin nojaavasta testauksesta Pohjoismainen tutkimuspalkinto professori Tuula Heinoselle eläinkokeettomaan tutkimukseen merkitsee valtavaa haastetta sekä tiedeyhteisölle että turvallisuudesta vastaaville viranomaisille. Hänet on nimitetty dosentiksi sekä Turun että Helsingin yliopistoissa
w w w .k em ia -l eh ti .f i Numero 5/2016 ilmestyy 7. Radbrew-panimon perustivat vuonna 2014 kaksi turkulaista pitkän linjan olutharrastajaa, Matti ”Eikka” Laakso ja Patrik Niskanen. Panimon tuotteita voi maistella myös samojen omistajien Radbar-baarissa, jonne kemistikerholaisetkin siirtyivät myöhemmin jatkamaan iltaa. Vieraat viihtyivät hyvin, ja aika riensi tuoppi Patrik Niskanen (kolmas oikealta) esittelemässä Radbrew-panimon oluenvalmistusprosessia turkulaiskemisteille. Panimo aikoo myös ottaa käyttöönsä lisätilaa samasta rakennuksesta. Panimon toinen omistaja Patrik Niskanen opiskelee kemiantekniikkaa Åbo Akademissa. Lisäksi maisteltavana oli sekä vehnäettä ohraolutta pikkusuolaisen kera. elokuuta. Lisäksi Niskanen kertoi monista keksinnöistä, joita omistajat ovat kehitelleet panimon perustamiskulujen pienentämiseksi. 64 4/2016 KEMIA SEURASIVUT Turun Kemistikerho toteutti maaliskuussa vierailun Kaarinassa sijaitsevaan post-apokalyptisteemaiseen Radbrew-pienpanimoon. Teemoina: • kemianteollisuus • työelämä • turvallisuus Tiedustelut ja varaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Kaisa Martikainen ja Anu Tuominen Kirjoittajat ovat Turun Kemistikerhon johtokunnan jäseniä. Vierailijat saivat maistella erityyppisen aromin antavia mallasohran jyviä ja myös erilaisia humalalajikkeita. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa! KEMIA Kemi Syksyn suuri messunumero! Katso erikoisjakelut III-kannesta.. Jyvien ja juomien maistelua Nuori kaarinalaisyritys on lähtenyt hyvään kasvuun ja ehtinyt jo palkata kaksi työntekijää lisää. Hän esitteli vierailijoille oluen valmistusprosessia etenkin kemistin näkökulmasta. Tätä nykyä panimo tuottaa vuosittain noin 50 000 litraa olutta, mutta se on laajentamassa toiTurun kemistit tutustuivat oluenvalmistukseen mintaansa edelleen. Matti Laakso kertoi vieraille yrityksestä ja esitteli panimon tuotevalikoimaa, joka sisältää parikymmentä erityyppistä ohraja vehnäolutta. An u Tu om in en kädessä yrittäjien ja kollegoiden kanssa keskustellessa. syyskuuta Varaukset viimeistään 18. Hänen mukaansa kaikki, pullojen etikettejä myöten, on suunniteltu ja tehty itse
kesäkuuta 2017. Osallistumismaksu 280 euroa, perustutkintoja jatko-opiskelijoille 230 euroa. mennessä osoitteessa www.fmss.fi/ymparistoanalytiikka2016. Euroopan kemian seurojen järjestön EuCheMSin (European Association for Chemical and Molecular Sciences) kemia ja ympäristö -jaoston johtoryhmä piti kokouksen 1. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. syyskuuta 11. 65 KEMIA 4/2016 Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. lokakuuta 7/2016 18. lokakuuta 15. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 21.8. Kongressin yhteydessä kokoontuu myös kemia ja ympäristö -jaosto. huhtikuuta Oslossa. sirpa.herve@ymparisto.fi EuCheMSin kemia ja ympäristö -jaosto kokoontui Osloon suunnittelemaan tulevia konferensseja. Environmental Science and Pollution Research -lehden päätoimittaja, professori Philippe Garrigues kertoi Oslon-kokouksessa lehden kasvun jatkuvan edelleen. Kemia-lehden uutiskirje tavoittaa yli 4500 alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti Tilaa veloitukseton uutiskirje: www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. Konferenssin laaja-alainen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden monenlaisten tutkimustulosten esittämiseen. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Lehti on jaoston virallinen julkaisufoorumi. Konferenssi pidetään Oslossa 18.– 23. Kokouksen keskeisiä aiheita olivat järjestön tulevat kongressit ja konferenssit, tärkeimpänä jaoston järjestämä ympäristöaiheinen EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment. Seitsemäs EuCheMS Chemistry Congress on päätetty järjestää vuonna 2018 IsonBritannian Liverpoolissa. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja. syyskuuta 6/2016 14. Ilmoittautuminen alkaa elokuussa 2016. Su om en Ka ns al lis te at te ri Mielensäpahoittajana nähdään ensi syksynä loistava Vesa Vierikko.. EuCheMSin seuraava eli EuCheMSin ympäristöjaosto kokoontui Oslossa järjestyksessä kuudes kemian kongressi EuCheMS Chemistry Congress pidetään Espanjan Sevillassa 11.–15. Konferenssipaikka on Oslon keskustassa sijaitseva Radisson Blu Scandinavia Hotel. elokuuta 7. Sirpa Herve Kirjoittaja toimii tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa. Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Suomen Massaspektrometrian Seuran ja Suomen Kromatografiaseuran seminaari Kromatografia-massaspektrometria ympäristöanalytiikassa 22.–23.9.2016 Finlandia-talo, Helsinki. syyskuuta 2016. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 23.11.2016 kello 17 Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki. Oslo isännöi järjestön ympäristökemian alan kongressia vuoden 2017 kesäkuussa. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2016 11
Juhlaviikon upean ohjelman toinen kohokohta on Tukholman kaupungintalon banketti tanssiaisineen. 66 4/2016 KEMIA TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. ”Koko viikko on kuin satua”, muistelee vuoden 2009 kemian nobelisti Ada Yonath. Palkittavat asuvat ylellisessä Grand Hotelissa ja saavat joka käänteessä kaiken mahdollisen huomion. Heistä esimerkki on Jöns Jakob Berzelius, joka kuului aikansa keskeisiin kemiantutkijoihin ja joka työskenteli yliopiston professorina vuodesta 1807. Nobelin palkintonsa Granit sai vuonna 1967, tuolloin jo Ruotsin kansalaisena. Taloustieteen Nobelin perusti vuonna 1968 Ruotsin keskuspankki. Tieteentekijöitä ei kunnioiteta missään yhtä näyttävästi kuin Tukholmassa. Tunnustusta alettiin pian pitää korkeimpana kunnianosoituksena, jonka luonnontieteilijä voi saada. Tukholman toistaiseksi varsin vaatimattoman Nobel-museon näyttelyt kertovat palkinnosta, sen perustajasta ja tunnustuksen vastaanottajista. Tukholma on Nobelien koti Lokakuun toinen viikko on aina jännittävä. Karolinska ylpeilee hienolla huippututkijoiden listalla. Sc an st oc kp ho to. Listalla on myös useita nobelisteja, heidän joukossaan Riihimäellä vuonna 1900 syntynyt Ragnar Granit. Ensimmäiset palkinnot jaettiin vuonna 1901. Itse palkinnot jakaa arvokkaassa tilaisuudessa kuningas Kaarle Kustaa. Nobelia ei myönnetä elämäntyöstä vaan erityisen merkittävästä löydöstä. Arvostettu Karolinska Alfred Nobelin testamentti säätää, että fysiikan ja kemian palkinnoista päättää Ruotsin tiedeakatemia ja lääketieteen ja fysiologian palkinnosta Karoliininen instituutti, tuttavallisesti Karolinska. Sisko Loikkanen Yleisimmin kännykkä pirahtaa öiseen aikaan Yhdysvalloissa, joten unenpöpperöinen vastaaja usein tulkitsee puhelun ensin pilaksi. Yliopiston yhä vahva silmähermoston osaaminen sai alkunsa Granitin töistä. Berzelius muun muassa mittasi suuren määrän atomija molekyylipainoja ja löysi viisi alkuainetta, litiumin, piin, seleenin, toriumin ja ceriumin. Tuoreimmassa yliopistojen rankingissa Karolinska ylsi sijalle 28, kliinisillä aloilla sijalle 13. Kuuluisista puhelinsoitoista käynnistyy jokasyksyinen tiedemaailman huuma, joka tiivistyy joulukuussa järjestettäviin Nobel-juhlallisuuksiin. Tukholmasta soitetaan, mutta kenelle. Vuonna 1477 perustettu Karolinska on maailman suurin lääketieteen yliopisto ja tunnettu tutkimuslaitos, jonka yhteydessä toimii myös yliopistollinen sairaala. Granit opiskeli lääkäriksi Helsingin yliopistossa, jonka professorina hän sittemmin jatkoi tutkimuksiaan. Pääosa palkintojuhlallisuuksistakin pidetään vastedes keskuksen tiloissa. Granit itse arvioi Nobelin palkinnon kuuluvan tasan Ruotsin ja Suomen välille. Vasta sitten tajuntaan iskee, että soitto todella tulee kaukaa Ruotsin pääkaupungista. Kaikki sai alkunsa, kun dynamiitin keksijä Alfred Nobel vuonna 1895 määräsi ison osan jättiomaisuudestaan käytettäväksi ihmiskuntaa hyödyttäneiden fyysikoiden, kemistien, lääketieteilijöiden, kirjailijoiden ja rauhantekijöiden palkitsemiseen. Vuonna 2018 museo muuttaa uuteen, uljaaseen Nobel-keskukseen, jonne tulee myös kirjasto ja konferenssitiloja. Granit oli alansa ykköstutkijoita maailmassa, kun hän 1940-luvulla siirtyi johtamaan Karolinskan neurofysiologian laitosta. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi Tukholma on lähes miljoonalla asukkaallaan Pohjoismaiden suurin kaupunki
Analytiikka, Reach, kemikaalit 4/2016 12.5. Laboratoriot, patentit, standardit 5/2016 4.8. 7.9. 15.4. 15.6. 3.3. 1/2016 7.1. Laboratoriot, ympäristö, biotalous 3/2016 1.4. 24.11. 21.1. 040 770 3043 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 21.9. Laboratoriot, patentit, koulutus Erikoisjakelut 2016 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016 Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016 Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016 Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10.2016 Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016 Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 11.10. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. 6/2016 7.9. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset 2/2016 18.2. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 15.12. 10.2. 26.10. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit 7/2016 12.10. 18.8. 26.5. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia 8/2016 10.11. 15.11. 5.5. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9., Eurosafety, Tampere 13.–15.9., PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9., Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9., Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10. 23.3
04 70 2 99 55 jou ka .m urr em ak i@ me ssu ke sku s.c om 29.–30.3.2017 MESSUKESKUS HELSINKI. Lu vas sa laa du kas ta oh jel ma a: Ke mi an Pä ivie n lue nn ot, bio ala n sem ina ari t, Sa ve the Wo rld -ko ko na isu us sek ä pa ljo n mu uta ho uk utt ele va a! Ain utl aat uin en tila isu us ko hd ata sam an kat on all a ala n am ma ttil ais et ja ha nk int ap äät öst en tek ijä t. Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille La taa Me ssu kes ku kse n mo bii lia pp i iOS tai An dro idlai tte ell e ja tut ust u me ssu ihi n! Ot a yh tey ttä ja var aa osa sto si ny t! My yn tip ää llik kö Jo uk a Mu rre mä ki, pu h. Vaikuta, vaikutu, verkostoidu