Hallsworth, Queens University Belfast, U.K: ”Key determinants of microbial food-spoilage” Xia Zhong, Shenyang Central Station for Environmental Monitoring, China: ”Using Environmental Bioindicators for Environmental Monitoring in China” Yaron Ziv, Ben Gurion University of the Negev, Israel: ”Species diversity indices (indicators) for community ecology and conversion” Reino Laatikainen, School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland: ”NMR (Nucleic Magnetic Resonance) as a platform technology in environmental monitoring” Juha Helenius, University of Helsinki, Finland: ”Agroecological symbiosis (AES) for energy self-sufficiency and plant nutrition in farming and food production”. KEMIA Kemi 4/ 20 17 KESÄ hehkuu rakkauden kemiaa REACH – verta, hikeä ja hyviä tuloksia MAKEAA mustikkaa kemistien keittiöstä DNA voi olla huomisen datavarasto SEE YOU AT MICROBIOME AND HEALTH: INDICATIONS OF SUSTAINABLE AGRICULTURE AND FOOD-CHAIN READ MORE: www.environmentalindicators.org 22 nd INTERNATIONAL CONFERENCE ON ENVIRONMENTAL INDICATORS ICEI 2O17 1-5 AUGUST, 2017 HELSINKI, FINLAND SOME PROGRAM HIGHLIGHTS Tari Haahtela, University of Helsinki, Finland: ”Biodiversity and human health – Ilkka Hanski Memorial lecture” Erik Dahlquist, Mälardalen University, Sweden: ”Learning systems in the environmental management, microbiological processes and future energy production” Albert Lebedev, Moscow State University, Russia: ”Mass spectrometry in the research of environmental molecules: frog skin peptides – antibiotics of the next generation” Frida Fåk Hållenius, University of Lund, Sweden: ”Microbiome and Nutrition Potentially Influencing the Alzheimer´s” Judith Bryans, International Dairy Federation, U.K: ”Dairy: Environment and sustainability from cow to consumer” Hannu Ilvesniemi, Natural Resources Institute, Finland: ”Indications of climate change in the Finnish forests” Yehuda Shoenfeld, Sheba Medical Center, Tel Aviv University, Israel: ”The mosaic of autoimmunity; everything is micro biome until proven otherwise” John E
Oy G.W.Berg & Co Ab PL 199, 01511 Vantaa, puh. 0201 255 255, gwb@gwb.fi METTLER TOLEDO Punnitus, pH-johtokyky, titraus, UV/VIS Lisätiedot: www.gwb.fi Mettler Toledo LabX® -ohjelmistolla laboratorion mittausja punnitusdata hallitusti yhteen paikkaan
La rs De ub ne r Professorit Florian Kraus ja Antti Karttunen voivat huokaista helpotuksesta. Riku Rinta-Jouppi 37 KIERTOTALOUS JA KEMIA Uusiokuitua vanhoista vaatteista Pekka Karppinen 38 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Kesä maistuu mustikalta Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Leena Mannonen Elintarvikkeiden erikoisosaaja Sisko Loikkanen 42 Kannabis pyrkii apteekin hyllylle Kalevi Rantanen 46 Dna:sta lääke dataähkyyn. 37) 12 TÄTÄ MIELTÄ Kymmenen vuotta Reach-työtä Verta, hikeä ja hyviä tuloksia Lindsay Jackson 14 Rubidiumin rankka reissu Antti Kivimäki 18 AJANKOHTAISTA Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot jaettiin Konmaritus kukoistaa Turussa Leena Laitinen 54 Brexit viivästyttää yhtenäispatenttia Hilkka Vähänen 56 Kemikaalit kiertotaloudessa Tieto haitta-aineista ei kulje kierrättäjälle Elina Saarinen 58 Peliterapiasta apua aivosairauksiin Marja Saarikko 60 Kemianopetus uudistuu Koulun ovet avautuvat maailmalle Susanne Wiedmer ja Mariann Holmberg 62 Tuotekehityskemisti tietää, Mitä valuu pyykkärin viemäriin Irene Andersson 63 Puhalla tähän – Hönkäisy paljastaa monta tautia Marja Saarikko 64 Kalat ja yrtit kasvavat biojäte-energialla Marja Saarikko 65 GADOLINISTA KAJAHTAA Maidosta syntyi muovia Sophie Rendler 66 ULKOMAILTA 68 KEEMIKKO Evoluution lyömät 69 HENKILÖUUTISIA 72 TULEVIA TAPAHTUMIA 73 SEURASIVU 74 TIETEEN KAUPUNGIT Viiden tähden Praha Sisko Loikkanen. (s. Pian selviää, voidaanko käytettyjen puuvillavaatteiden kuidut kierrättää uusiokäyttöön teollisessa mitassa, kertovat VTT:n tutkijat Marjo Määttänen ja Ali Harlin. Romahtaneesta Neuvostoliitosta alkunsa saanut outo kuljetus on vihdoin sopivassa paikassa. Pe kk a Ka rp pi ne n Löytyykö tekstiiliteollisuuden Graalin malja Suomesta. Jari Koponen 50 Eurofinsin Pentti Manninen: Yrityskaupat myllertävät laboratorioalaa Marja Saarikko 52 Aineiden nimeäminen haastaa Reach-rekisteröijät Marjo Pusenius Pe tri Jä rv ine n Mitä kemia ja lääketiede osaavat sanoa rakkauden mysteeristä. 4 KEMIA 4/2017 SISÄLLYS 6 Rakkaustohtori Emilia Vuorisalmi: ”Tutustu rauhassa ennen seksiä ja hormonihöyryjä” Irene Andersson 20 UUTISIA 25 KEMIA SILLOIN ENNEN 25 NÄKÖKULMA Kiisseliä tankkiin Anja Nystén 26 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 30 VIHREÄT SIVUT 36 REACH RAKENTUU Britannian päänsärky: Mitä Reachin tilalle. 6). Tarina rubidiumin pitkäksi venähtäneestä reissusta alkaa sivulta 14. Siitä kertoo muun muassa rakkaustohtoriksi kutsuttu lääkäri-kirjailija Emilia Vuorisalmi (s
SIVUA KÄÄNTÄMÄLLÄ pääset sukeltamaan rakkauden maailmaan. direktör • Managing Director Leena Laitinen puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Kun ikähaitari toisessa päässä yltää lähelle sataa vuotta, saamme ja tahdomme tehdä parhaamme, jotta jokaisesta numerosta löytyisi jokaiselle jotain kiinnostavaa. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 SINKKUELÄMÄÄ -sarjan lempikohtauksessani vauhdikas naisnelikko tekee lähtöä huviretkelle ja hyppää innosta hihkuen sähäkkään avoautoon. Vaikka Marilyn-autolla on vielä paljon opittavaa, kyydissä kuului historian siipien havina. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki puh. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa!. Jokaisella on liikkumisen tarvetta, mutta kaikilta ei autoilu syystä tai toisesta onnistu. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. ENTÄ MITEN sujui matkani robottiauton repsikkana. Seikkailu alkakoon! Kestää hetken ennen kuin päähenkilöt hoksaavat, että kaikki ovat varanneet itselleen matkustajan huolettoman osan – kukaan ei istu ratin takana. Siitä voit lukea sivulta 20. Kesäkemistien keittiöstä kantautuu puolestaan tuoreen mustikan tuoksu. Sen voin jo paljastaa, että potentiaalisena Suomen surkein kuski -kandidaattina odotan malttamattomasti liikennekelpoisten versioiden ehtimistä autokauppoihin. TÄTÄ LEHTEÄ lukee yli tuhat kemiasta pitävää nuorta, jotka saivat koulujen kevätjuhlissa stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Rakastuminen näkyy aivojen kemiassa mutta on – onneksi – paljon muutakin kuin sarja tieteellisesti todennettavia neurokemiallisia tapahtumia. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. kesäkuuta 2017 Vol. Toimittaja Irene Andersson kuvaa rakkauden monia muotoja kaikkinielevästä hullaantumisesta pitkän liiton seesteiseen elämäntoveruuteen. Sc an sto ck ph ot o Kemia-lehden toimitus siirtyy kesälaitumille heinäkuuksi. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. M ar kk u Jo ut se n Rakkautta ja robotiikkaa Reilusta 10 000 lukijastamme joka kymmenes on nyt alta parikymppinen. 5 4/2017 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 8. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. New Yorkin trendikkäät naiset tulivat eturintamassa viitoittaneeksi tietä kohti kulkemisen automatisoitumista. Parhaat onnittelut kaikille ja iso kiitos yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat huikean määrän stipendejä! Otamme toimituksessa innostavana haasteena sen, että Kemia-lehden reilusta 10 000 lukijasta joka kymmenes on nyt alta parikymppinen. Pääsin hiljattain VTT:n robottiauton takapenkille maistamaan tulevaisuuden matkaamista. Tästä lehdestä voit lukea myös venäläisten rubidiumsäiliöiden pitkästä matkasta Suomen Tullista Saksaan ja siitä, miten dna:ta voi tulevaisuudessa käyttää valtavien tietomäärien varastona. Huumekasvi kannabiksessa on päihdyttävien kannabinoidien lisäksi satoja erilaisia yhdisteitä, joista osa soveltuu eräiden sairauksien ja kivun hoitoon, kirjoittaa tiedetoimittaja Kalevi Rantanen. Koko porukan loma voi alkaa jo kotipihasta, kun kenenkään ei tarvitse ajaa
Huulet ja haju Symmetriset kasvot viehättävät kaikkia. Yhdessä kehittyneen aivokuoremme kanssa primitiiviset aivopalaset punnitsevat yhtälön plussat ja miinukset. Rakastuminen puolestaan auttaa keskittämään pariutumisenergian yhteen henkilöön. nistävätkö ne hormonaalisen ketjureaktion”, Vuorisalmi kuvailee. Vaikka elämme modernissa maailmassa, meitä ohjaavat yhdessä järkemme kanssa myös vietit”, sanoo Vuorisalmi, joka puhui rakkauden kemiasta täpötäydelle katsomolle kevään ChemBio Finland 2017 -tapahtumassa. Miehiin vetoavat naisissa myös esimerkiksi täyteläiset huulet ja tiimalasivartalo, naisiin miehissä kapeat lanteet, leveät hartiat ja jykevät leukaperät.. Himon keskus sijaitsee aivojen hypotalamuksessa, ja himon tunnetta säätelevät testosteronija estrogeenihormonit. Ainakin rakastumislääke odottaa yhä keksijäänsä. Tutkimusten mukaan miehet aistivat munasolun irtoamisen ja kokevat naisen puoleensavetävimmäksi juuri ovulaation aikaan. ”Jotkut pitävät rakkautta mystisenä voimana, toiset taas kokevat sen ihanaksi syyksi olla sekaisin. 6 KEMIA 4/2017 Irene Andersson Miksi lääketiede ei kerro, mitä rakkaus tekee ihmiselle. Työn tuloksena syntyi populaaritieteellinen kirja rakkaudesta. Naisen testosteronitaso on korkeimmillaan ovulaation aikana, jolloin hedelmöittyminen on todennäköisintä. Huumavaiheessa aivojen häntätumake aktivoituu sitä enemmän, mitä intohimoisempi tunne on. Entä rakkauden menettäminen. Vuorisalmesta on sittemmin kehittynyt Suomen puolivirallinen ”rakkaustohtori” ja suosittu luennoitsija. Rakastuneen aivoissa aktivoituu myös VTA-niminen alue, joka tuotHormoniaalto saa aikaan energisyyttä, euforiaa ja jopa maniaa. Yhdessä nämä aivokoneistot tutkivat rakastumisen merikortteja ja päättävät, käynRakkaustohtori Emilia Vuorisalmi: ”Tutustu rauhassa ennen seksiä ja hormonihöyryjä” Rakastuminen on aivokemiallinen prosessi, mutta kaikkea ei tiede rakkaudesta vielä tiedä. Kun kohtaamme kiinnostavan ihmisen, aivojemme alkukantaiset osat ryhtyvät analysoimaan biologista yhteensopivuuttamme tämän kanssa. ”Geneettisesti sopivan kyllä. Takaavatko siis miellyttävä ulkonäkö ja alitajuisesti hyvältä tuntuva haju, että olemme kohdanneet täydellisen kumppanin. Feromonipartikkelien tuoksun perusteella aivojärjestelmämme voi löytää immuunipuolustustamme loistavasti täydentävän vastakappaleen – ilman että itse tiedostamme asiaa lainkaan. Tätä pohti aikoinaan lääkäri, kirjailija Emilia Vuorisalmi. ”Alkukantaisten osien tavoitteena on elämän jatkuminen. Mutta mikä saa meidät joskus hullaantumaan täysin vieraaseen ja hyvin tavanomaisen näköiseen vastaantulijaan. Selitys saattaa piillä rauhastemme tuottamissa ja kehomme eritteiden sisältämissä feromoneissa, elimistön kemiallisissa viestiaineissa. Vuonna 2015 ilmestynyt Sekaisin LOVEsta kertoo selkokielellä rakastumisen biologiasta ja aivokemiasta. Koska hyvää vastausta ei ollut, hän ryhtyi selvittämään asiaa itse ja perehtymään niin neurofysiologisiin kuin evoluutiopsykologisiin rakastumistutkimuksiin. Näin eivät kuitenkaan vielä paljastu henkilön luonne, arvomaailma tai halu ja kyky sitoutua ja huolehtia kumppanista ja perheestä”, Vuorisalmi vastaa ja toivoo vanhanaikaisen tapailukulttuurin palaamista. ”Keskusteleminen, yhdessä tekeminen ja toiseen tutustuminen kaikessa rauhassa ennen seksin harrastamista ja hormonihöyryihin sukeltamista voi estää väärään ihmiseen ihastumisen.” Navigointia tyrskyissä Himo ohjaa meitä muodostamaan seksuaalisen siteen toisen ihmisen kanssa
”Kannattaa rakentaa myös muu sosiaalinen tukiverkko ja pitää siitä kiinni.”. 7 4/2017 KEMIA Petri Järvinen Romanttinen rakkaus on vain yksi elämänalue, muistuttaa Emilia Vuorisalmi
Pää on välittäjäaineiden sekamelskassa pyörällä siihen asti, kunnes romanttinen rakastuminen loppuu tai korvautuu kiintymyksellä. ”Jäin tyhjän päälle. Kiintymisvaihe tasaa aivojen dopamiininerityksen. Tila voi muistuttaa huumevieroitusoireita ja saattaa pahimmillaan johtaa masennukseen, itsemurhaan tai henkirikokseen. Dopamiinia erittyy erityisen runsaasti rakastumisen huumavaiheessa. Kun etulohkon kuorikerroksen toiminta palaa ennalleen, alamme nähdä kumppanin realistisesti. Alkuhuuman neurokemialliset muutokset haihtuvat noin puolentoista vuoden kuluessa. Ne kuitenkin auttavat ymmärtämään käytöstämme ja reaktioitamme. Hän kertoo keskittäneensä energiansa täysillä parisuhteeseen ja laiminlyöneensä muita elämänalueita, kuten ystävyyssuhteita. ”On olemassa ihmisiä, jotka ovat rakastuneet rakastumiseen”, tiivistää Vankisairaalan ylilääkäri, THL:n tutkimusprofessori Hannu Lauerma. Huumavaiheessa aivojen etulohkon kuorikerroksen toiminta hiipuu, ja looginen ajattelukykymme häiriintyy. Hormoniaalto saa aikaan energisyyttä, euforiaa ja jopa maniaa. Aivojen kuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että rakastuneen aivoissa aktivoituvat samat aineet kuin kokaiinin vaikutuksen alaisella ihmisellä. Myös mielenkiinto työprojekteihin oli laimentunut. TH L Vaarallisilla poluilla Tämä kannattaa ennakoida ja säilyttää sosiaalinen tukiverkko läpi koko elämän, Vuorisalmi sanoo. ”Sosiaaliset suhteet lisäävät oksitosiinin eritystä ja vaikuttavat dopamiinijärjestelmään. 8 KEMIA 4/2017 taa mielihyvähormoni dopamiinia. Arki ei suju parisuhteessa, vaan pyrkimys on päästä takaisin alkuvaiheen intoutuneeseen tilaan.” Ilmiö ei ylilääkärin mukaan selity pelkällä aivokemialla. Parhaimmillaan syntyy neurokemiallinen perustila, joka toimii puskurina haastavissa tilanteissa. Erossa oleminen taas tuntuu ahdistuksena ja ikävänä ja ajaa hakeutumaan takaisin kumppanin läheisyyteen. Minun oli pakko kerätä uudelleen ne elementit, jotka aiemmin toivat elämääni mielihyvää.” Rakastumisen äkillinen loppuminen muuttaa tutkitusti aivojen neurokemiallista tasapainoa. Oksitosiinija vasopressiinihormonit synnyttävät luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen, ja serotoniini lisää levollisuutta. Silloin elimistö vaatii uutta dopamiiniannosta. ”Kun kuusi vuotta sitten itse koin avioeron ja menetin rakkauden, romahti myös terveyteni. Suojaksi tukiverkko Rakastumista ei tarvitse eikä voi selittää pelkällä tieteellä ja aivokemialla. Tämän takia rakastettu näyttää silmissämme usein täydelliseltä. ”Melkoisen yleisesti esiintyvä ilmiö”, Lauerma vastaa. Tosin dopamiini on keskeisenä elementtinä kaikessa, mikä liittyy riippuvuuteen. Otollisinta aikaa rakastumiselle on alkukesä, vinkkaa tutkimusprofessori Timo Partonen. Myös noradrenaliinin ja endorfiinien eritys kiihtyy. Tämä suojelee myös sellaisilta vahingollisilta riippuvuuksilta, joille yksin jäänyt altistuu: riippuvuudelta väärästä ihmisestä, huumeista, alkoholista tai uhkapeleistä.”. Tutkimuksissa ei havaittu mitään merkittävää. Kaikki johtui siitä, että elämänmuutos oli liian suuri”, Vuorisalmi kertaa omaa kokemustaan. ”Sitä on vaikea pelkistää siihen. Rakkauden katoaminen muutti kaiken. Ihminen saattaa siis jäädä koukkuun rakastumisen ensihuumaan niin, että hän tahtoo kokea sen aina uudestaan. Näetkö niitä yritettävän käyttää myös menetetyn rakkauden korvikkeina. Samoin endorfiinit sisäisen mielihyvän lähteenä.” Nykyihmisellä on monta potentiaalista addiktiota alkoholista, huumeista ja tupakasta seksiriippuvuuteen, työriippuvuuteen ja vaikkapa liikuntariippuvuuteen. ”Kyseessä on tila, jossa henkilö hakee aina uudelleen ja uudelleen rakkauden alkuhurmaa. Kun sen taso suhteen jatkuessa väistämättä laskee, voi seurata pettymys ja tyhjä olo
Hierontaan: Kaakaovoi, kookosöljy. Parinmuodostuksessa samanlaiset tyypit suosivat toisiaan. ”Rakastuminen saa aikaan muutoksia kehossa ja aivoissa. Muutos valpastuttaa ja suuntaa huotaasiin. Perusreitillä alkukantaiset aivonosat kommunikoivat aivokuoren kanssa, joten sitä ajellessamme ajattelemme ennen kuin toimimme. Serotoniinin puute voi taas kasvattaa ruokahalua ja makeanhimoa. Hormonin lisääntynyt määrä saa puolestaan naisen mukautuvaksi. Muutokset myös auttavat suhdetta syvenemään. Erotiikan eliksiiriä ja rakkausruokaa Kulkeeko tie miehen ja naisen sydämeen vatsan kautta. Serotoniinityyppi on vakaa ja periaatteita kunnioittava, rauhallinen ja turvallinen. Jos serotoniinipurkaukset tyhjentävät hermosolujen varastorakkulat, ajatukset voivat muuttua pakonomaisiksi. Aivoissamme tasapainottelevat kaiken aikaa hyvänolon hormonit ja stressihormonit, mikä sekin vaikuttaa käytökseemme. ”Riutuva rakkaus ehkä näyttää ritarilliselta tai suloiselta, mutta todellisuudessa se on kapeutunutta ja ahdistavaa”, psykiatri huomauttaa. Onko olemassa afrodisiakumia eli sukupuoliviettiä lisäävää aineita. ”Rakastuminen lisää stressihormoni kortisolin tuotantoa 40 prosenttia. Mutta kun rakastuneen miehen testosteronintuotanto vähenee 40 prosenttia, naisella se kaksinkertaistuu. Empatia ja onnen tunne saa kaiken näyttämään kauniilta.” Joskus purskahtelee liikaakin. Ihmiset voidaan yksinkertaistaen jakaa serotoniinija dopamiinivoittoisiin tyyppeihin. Ihmiset kautta historian ovat kokeilleet ihastuksensa kohteiden innostamiseen ainakin seuraavia aineita: Ruoka-aineet: Raakakaakao ja -suklaa, maca-jauhe, viikunat, tomaatin ja paprikan kaltaiset koisokasvit, goji-marjat, siitepöly, guarana. Eteeriset öljyt: Ylang ylang, jasmiini, santelipuu ja ruusu. Silloin toimimme ennen kuin ajattelemme. Jos serotoniinipurkaukset tyhjentävät hermosolujen varastorakkulat, ajatukset saattavat muuttua pakonomaisiksi. Toisilta saamamme ihailu ja hyväksyntä lisäävät serotoniinin eritystä. Vähentynyt testosteroni pehmentää miehen käyttäytymisen. Ne luovat hedelmällisen biokemian suhteen jatkumiselle. Miehillä myös follitropiinin tuotanto putoaa kolmasosaan. ”Tasoittuva kemia auttaa rakastuneita keskittymään paremmin toisiinsa.” Lemmenhuumassa maailma näyttäytyy usein vaaleanpunaisten lasien läpi. Aivojen eläimellisistä osista aivokuoreen johtaa oikotie, joka voi reagoida tuoksuun tai visuaaliseen ärsykkeeseen järjen ehtimättä mukaan peliin. Mausteet: Aitokaneli, cayennepippuri, kardemumma, vanilja. Henkilöiden mion rakastettuun – ja vie unen.” Myös sukurauhaset reagoivat. Dopamiinityyppi on luova, etsii jatkuvasti uutta, rakastaa jännitystä ja ottaa riskejä. Kysymykseen vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tutkimusprofessorina toimiva Timo Partonen. ”Monet hakevat näitä hyvänolon Viikunat ja kaneli ovat ikiaikaisia lemmennostattajia. Lisämunuaisten ja sukurauhasten herättyä aivot ottavat komennon rakastumisen reaktioista. ”Rakastuminen on tietoisen toimintamme ulottumattomissa ja inhimillisesti itseohjautuvaa”, Partonen aloittaa. Jokainen tuntee rakastuneita, jotka ovat suorastaan rasitus ympäristölleen. Sc an sto ck ph ot o välinen psykologinen kemia ratkaisee, tuleeko suhteesta pikamatka vai maraton.” Rakastuminen on Partosen mukaan sekä ihmissuhdepeli että stressitila. ”Serotoniinia purskahtelee hermopäätteistä, mikä vie rakastuneet eks. Hermosolujen toiminta syttyy aivosaaressa ja pihtipoimun etuosassa. hormoneja myös sosiaalisesta mediasta, mikä voi johtaa someriippuvuuteen”, varoittaa Vuorisalmi ja lupaa tukiverkoston ja tasapainoisen elämän suojaavan ihmistä myös tässä tilanteessa. 9 4/2017 KEMIA Kemikaalien sätkynukkena Järki ja tunteet kytkeytyvät toisiinsa miljoonilla hermoyhteyksillä. Riutuva lempi ahdistaa Entä kuinka rakastumista tarkastelee psykiatri
Anna-Liisa ja Onni Andersson ovat 68-vuotisen avioliittonsa aikana eläneet monta rakkauden vaihetta. Samalla pelon, surun, masennuksen ja vihan tunteet katoavat. ”Rakastunut voi tosiaan uhmata rohkeasti kipua.” Mittari aivoihin Rakastuminen ei ehkä ole suorastaan mielen häiriö, mutta aivoista rakkaus on mitattavissa. ”Rakastunut on peloton, kunnes suhde katkeaa. Rakastunut voi unohtaa pelkonsa ja murheensa, mutta lemmen ihanimmat muistot jäävät mieleen ja säilyvät siellä hyvin. ”Sinertävän aivotäplän noradrenaliini toimii aivoissa kuin viritinvahvistin. ”Sukupuolesta ja seksuaalisesta orientaatiosta riippumatta vastarakastuneen aivokuva muistuttaa rie. Sen vilkas aineenvaihdunta edistää valvetilaa ja auttaa muistamaan uusia ärsykkeitä”, kuuluu tieteellinen selitys. Se johtuu siitä, että mantelitumakkeen toiminta hiipuu. Miksei hän näe heti myös rakastetun huonoja puolia. ”Nämä solut virittävät halun, ja noradrenaliinin välittämien hermoratojen viestit säilövät muistiimme himon sävyttämät kaipuun tunteet.” Vaikka rakastunut ei usein edes näe muuta kuin lemmittynsä, hän ei silti osaa katsoa riittävän tarkkaan. On ihmisiä, jotka ovat rakastuneet rakastumiseen. Dopamiinin vaikutukset vahvistuvat sisäsyntyisten morfiinien vapautuessa ja sammuttaessa kivun tunteet. Siltikään rakastunut ei ota opikseen vastaisen varalle”, Partonen kommentoi. ”Dopamiinin välittämä viestinsiirto keskittää ja kapeuttaa huomion toisen myönteisiin ominaisuuksiin ja jättää kielteiset huomiotta.” Näiden kahden kuvan välillä on liki seitsemänkymmentä vuotta. On ni ja An na -L iis a An de rs so nin alb um i M ar ia Ga lle nKa lle la Jos näkökyky rakastuessa heikentyykin, kipukynnys nousee ja kivunsieto kasvaa. 10 KEMIA 4/2017 Peloton rakastaja Rakastunut uskaltaa lähteä vaikka soutuvenheellä Kiinaan, sanotaan
Nykyisellään pari kuvaa rakkautensa muotoa kestäväksi, elämäntoverien väliseksi pragmaksi. Aterialla hurmaamisessa vaikuttavat psykologiset seikat. 4. ”Ravintoaineilla ei ole merkittävää aivokemiallista vaikutusta. Auringosta alkuun Kuinka kannattaisi toimia, jotta saa toisen rakastumaan itseensä. ”Otollinen maaperä rakastumiselle on syntynyt. EROS eli eroottinen rakkaus on nimetty kreikkalaisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattaren mukaan. Tällainen saattaa lisätä viehätystä tai pohjustaa rakastumista jopa toisilleen vieraiden ihmisten välillä.” Entä mitä pitää tehdä, jos haluaa itse rakastua. Jos elämäntilanteesi sallii rakastumisen, hakeudu toisten ihmisten seuraan, kaikkein mieluiten kevätkesällä”, kuuluu tutkimusprofessorin neuvo. irene.andersson@pp.inet.fi Rakkauden monta muotoa Rakkaudella on yhtä monta muotoa kuin rakkauksiakin on. 5. 2. 7. Näiden haarukoiminen liuokseen tai tablettiin ei nykytieteen valossa ole mahdollista.” Lemmenruokien taikavoimaan Partonen ei usko. Tunnetta on silti yritetty luokitella monin eri tavoin, esimerkiksi näin: 1. Yksittäisistä toimenpiteistä parhaiten voi tepsiä yhteinen, jaettu ja jännittävä kokemus turvallisessa ympäristössä. AGAPE eli epäitsekäs rakkaus on myötätuntoinen ja empaattinen, puhdas rakkauden muoto, joka rakastaa ehdoitta. 3. Alkuaikojen romanttinen rakkaus eros sai ajan kuluessa vahvistusta ja lisämaustetta kaverillisesta ja kiintymyksellisestä filiasta. Sitä kutsutaan myös universaaliksi hyvyydeksi. Pari uskoo, että heidän tapauksessaan pitkän liiton salaisuutena on onnistunut sekoitus hyvää kemiaa eli yhteensopivuutta, rakastamisen tahtoa sekä rakkauden eri muotoja. Auringon näkyvä valo puolestaan lisää serotoniinin tuotantoa, mikä on rakastumisen sytyke. Kyse on silti eri asiasta kuin rakastuneella ihmisellä. PRAGMA edustaa kehittynyttä ja kestävää rakkautta, jota esiintyy kauan yhdessä olleiden puolisoiden ja ystävien välillä. STORGE on esimerkiksi perheen ja suvun välistä kiintymyksellistä rakkautta. Kun perhe kasvoi, mukaan tuli myös lasten ja vanhempien välinen storge. Se on platonista ja fyysisestä vetovoimasta vapaata rakkautta. Suven salaisuus piilee siinä, että auringon ultraviolettisäteily lisää beetaendorfiinin tuotantoa ja saa aikaan mielihyvän tunteen. muntunnetta, morfiinin kaltaisten aineiden tuomaa hyvänolon tunnetta, vastasynnyttäneen hoivantunnetta tai orgasmia.” Tunteen todellisuus näkyy siinäkin, että sitä on hankalaa simuloida. FILAUTIA on itsensä rakastamista ja ymmärtämistä tasapainoisella ja terveellä tavalla. Lisäksi taustalla on kaiken aikaa vaikuttanut myös epäitsekäs agape, joka rakastaa toista ihmistä hänen virheistään huolimatta. Ainakin on hyvä pitää ensin huolta itsestään. naliini, dopamiini, oksitosiini ja beetaendorfiini muuttuvat määrältään, samoin hormoneista kortisoli ja testosteroni. 6. Esimerkiksi lemmikin silittäminen vapauttaa aivoissamme oksitosiinia. FILIA perustuu ystävyyteen. Kestävän rakkauden rakennusaineet Helsinkiläiset Anna-Liisa ja Onni Andersson ovat olleet naimisissa kuusikymmentäkahdeksan vuotta. Hankkiudu sitten viehättävän henkilön luo ja ala tehdä tuttavuutta.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Rakastumisen aivokemian jäljittely on vaikeaa, koska lukuisten hermovälittäjäaineiden ja hormonien määrä muuttuu rakastuessa. MANIA tarkoittaa omistushaluista ja mustasukkaista rakkautta, johon liittyy huono itsetunto ja riippuvuus. LUDUS on rakastumisen ensihuuma, johon kuuluu leikkisä flirttailu ja onnellisuuden tunne. ”Kokemuksen on oltava sen verran pelottava, että sydämen syke nousee, esimerkiksi vuoristorata tai kauhuelokuva. 11 4/2017 KEMIA Vinkki rakastumiseen: yhteinen, jännittävä kokemus turvallisessa ympäristössä, kuten vuoristoradalla. ”Rakastuessa serotoniini, noradre. Ei ole olemassa cocktailia, jolla saavuttaisimme saman tuloksen”, Partonen sanoo. ”Tutkimusten mukaan hyvin nukuttu yö tekee henkilöstä terveemmän ja viehättävämmän näköisen”, Timo Partonen vinkkaa. ”Siihen asti, kunnes kemiallinen keino kenties jonain päivänä keksitään, voin ehdottaa seuraavaa. Tosin makea, hiilihydraattipitoinen ja rasvainen lohturuoka saattaa maistua rakkaudessa pettyneelle.” Rakastumisen tuomaa euforiaa voi yrittää jäljitellä muiden mukavien asioiden avulla. Mielihyvän kaipuuseen Partonen suosittelee vaikkapa omaa lempimusiikkia tai reipasta kävelylenkkiä. 8. Se edustaa intohimoista romanttista rakkautta
Echan sivuilta on nyt saatavana noin 60 000 rekisteröinnin kerryttämää tietoa 15 500 aineesta. Noin 60 000 uutta rekisteröintiasiakirjaa tuo tietoa 25 000 kemikaalista. Käy myös yhä selvemmäksi, että Reach ja innovointi sopivat hyvin yhteen. Kemikaaliasetus Reach korvasi tuolloin yli 40 kansallista lainsäädäntöä, ja Euroopan kemikaalivirasto Echa aloitti toimintansa Helsingissä. Vaikuttava saavutus siihen nähden, että teollisuudelle, jäsenvaltioille ja kemikaalivirastolle asetetut velvoitteet olivat kaikki uusia. Silloin on luvassa myös vihiä siitä, miltä seuraava vuosikymmenemme näyttää. Turvallisempien kemikaalien kehittäminen haitallisten tilalle hyödyttää kaikkia ja antaa eurooppalaisille yrityksille etulyöntiaseman globaaleilla markkinoilla. Jos löytyy keinoja, joiden avulla me voimme tehdä oman työmme entistä paremmin ja varmistaa, että kykenemme suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien toksisilta vaikutuksilta, olemme valmiit ottamaan keinot käyttöömme. MITÄ ON siis saatu aikaan. Juuri näin komissio parhaillaan tekee, ja odotamme työn tuloksia. Ennen Reachia tämä tieto ei ollut ulottuvillamme. Pitää silti rehellisesti myöntää, että yritysten toimittama tieto kemikaalien aiheuttamista vaaroista on usein laadultaan huonoa. Suurinta vaaraa aiheuttavat kemikaalit ja suurimpina määrinä EU-alueella tuotettavat tai tänne maahantuotavat aineet ENSIMMÄISENÄ kesäkuuta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun yksi maanosamme merkittävimmistä laeista astui voimaan. Olemme kohdanneet monta haastetta ja kokeneet monta onnistumista. Teksti on päivitetty suomennos Helsinki Chemicals Forumin nettisivuilla julkaistusta blogikirjoituksesta.. Kolmannen määräajan rekisteröinnit ovat alkaneet. Olemme kuitenkin yhdessä oppineet tekemällä ja olemme yhdessä päässeet pitkälle. Tavoitteita ei olisi voitu laatia kunnianhimoisemmin. Siihen mennessä rekisteröidään vähiten haitalliset ja pienimpinä määrinä valmistettavat tai maahantuotavat aineet. Sama päämäärä on yhä jokapäiväisen työmme perusta. Jos data on heikkolaatuista, valmistajat eivät pysty tarjoamaan asiakkailleen riittävää tietoa siitä, kuinka kemikaaleja käytetään turvallisesti, eivätkä viranomaiset kykene tekemään päätöksiä siitä, kuinka vaarallisimpien aineiden käyttöä pitäisi valvoa. Tämä on yksi parannusta vaativista alueista. Kemikaalien riskinhallintaa varten tarvitsemme luotettavaa tietoa niiden haitoista ja siitä, kuinka aineita käytetään. Komission on määrä julkaista raporttinsa vuoden loppuun mennessä. Tämä on Reach-järjestelmän perustavanlaatuinen heikkous. Reachin päämäärä on kohentaa merkittävästi sekä ihmisten terveyttä että ympäristön tilaa, kannustaa innovointiin ja pitää EU:n kemianteollisuus kilpailukykyisenä. KEMIA 4/2017 TÄTÄ MIELTÄ Kymmenen vuotta Reach-työtä Verta, hikeä ja hyviä tuloksia alkutaipaleen tulokset ovat hyviä. Tätä tietoa tuottavat yritykset, jotka rekisteröivät valmistamansa tai maahantuomansa kemikaalit. Mukaan on mahtunut niin ylämäkiä kuin alamäkiä, ja vaunun laitoja on välillä puristettu rystyset valkeina. Siitä huolimatta on rekisteröity. Matkan varrella olen saanut tutustua upeisiin, lahjakkaisiin ihmisiin. Kolmas ja viimeinen määräaika vuonna 2018 on erittäin tärkeä. Odotan seuraavaa etappia innokkaana ja optimistisena. Kaksi määräaikaa on jo takana. Iso joukko sekä suuria että pieniä yrityksiä valmistelee jo asiakirjojaan. HYVIÄ SUORITUKSIA. Ennen sitä haluan kiittää alan toimijoita siitä, että olette tehneet matkaa yhdessä kanssamme. Nyt kymmenen vuoden merkkipaalun kohdalla Euroopan komission on aika tarkistaa, mikä Reach-järjestelmässä toimii ja mikä ei. Rima on korkealla. Itselläni on ollut paljon hienoja hetkiä. Edistymme koko ajan vaarallisten ja haitallisten kemikaalien käytön vähentämisessä Euroopassa. Lindsay Jackson lindsay.jackson@echa.europa.eu 12 Euro opa n kem ikaa livira sto Lindsay Jackson on Euroopan kemikaaliviraston Echan viestintäjohtaja. Kulunut vuosikymmen on merkinnyt sekä meille virastossa työskenteleville että muille toimijoille todellista vuoristorataa
Yhteydenottoihin vastaa Tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, puhelin 010 426 3803. Tehtävä voidaan täyttää pysyviin työsuhteisiin professorina tai apulaisprofessorin määräaikaisena tehtävänä hakijan ansioiden ja uravaiheen perusteella. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan loppuvuodesta 2017 Tutkimussäätiön kotisivulla, ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille vuoden 2017 joulukuussa. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Hakuaika päättyy 10.9.2017. Hakuaika päättyy 30.6.2017. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti. Orionin Tutkimussäätiön hallitus Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian laitos hakee PROFESSORIA TAI APULAISPROFESSORIA Tehtävän ala on pehmeän aineen kemia. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. kongresseihin. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Hakemus laaditaan äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi, ja muussa tapauksessa englannin kielellä. Pehmeän aineen tutkimuksella on potentiaali löytää ja luoda yhteyksiä synteettisen ja elävän aineen välille. ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2018 JULISTETAAN HAETTAVIKSI 1.8.2017– 10.9.2017 Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille 1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä 2) äskettäin (10.9.2017 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa). Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Valittavalla henkilöllä odotetaan olevan alallaan vahva tieteellinen pätevyys ja kansainvälinen näkyvyys. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY Kemian laitos Huippukemiaa ja huippuihmisiä Kemistejä ja aineenopettajia Monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri Keskellä Suomea, lähellä ihmistä www.jyu.fi/kemia www.facebook.com/kemianlaitos.jyu Osaamista ja laatua – tutkitusti!. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. Tämä määritelmä kattaa monet synteettiset ja biologiset materiaalit, kuten polymeerit, kolloidit, nestekiteet, proteiinit ja DNA. Lue koko hakuilmoitus: www.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat Lisätietoja antaa kemian laitoksen johtaja, professori Heikki Tenhu, heikki.tenhu@helsinki.fi, puhelin 029 415 0334. Ala on poikkitieteellinen ja pitää sisällään sellaisten aineiden synteesin, karakterisoinnin ja ymmärtämisen, joilla on yhtäaikaisesti kiinteiden aineiden ja nesteiden ominaisuuksia. Professori/apulaisprofessori vastaa alansa kokeellisesta tutkimuksesta ja opettaa kemiaa kaikilla tasoilla. Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Tutkimussäätiön kotisivulla www.orion.fi/tutkimus/orionin-tutkimussaatio/
4/2017 KEMIA 14. 14 KEMIA 4/2017 La rs De ub ne r Loppu hyvin, kaikki hyvin. Professorit Florian Kraus (vas.) ja Antti Karttunen ihailevat rubidiumsäiliöitä, jotka vihdoin päätyivät tutkimuskäyttöön Marburgin yliopistoon
Perustutkimuksessa rubidiumia tarvittaisiin vain muutamia kymmeniä grammoja”, arvioi epäorgaanisen materiaalikemian apulaisprofessori Antti Karttunen Aaltoyliopistosta. ”Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen paljon valtion omaisuutta joutui yksityisten ihmisten haltuun. VenäläisesKa ri Vu oll o Rubidium lähti aikoinaan liikkeelle Venäjältä tällaisissa puulaatikoissa. Oululaiset kysyivät myös Venäjältä, haluttaisiinko rubidiumlasti takaisin sinne. Vuonna 2012 tuli kuitenkin tieto, että viiden vuoden kuluttua rakennus purettaisiin. Neuvostoliiton asetutkimusta. tä lähettäjästä ei puolestaan ollut tietoa. Tällöin syntyy vetyä, joka saattaa räjähdysmäisen reaktion seurauksena syttyä palamaan. Käytännössä rubidiumia ei juuri oteta talteen, sillä sen kaupallinen käyttö on hyvin vähäistä ja aine siinä mielessä harvinainen. yleisin alkuaine, eli se on yleisempää kuin nikkeli tai sinkki. Rubidiumongelmaan havahduttiin nyt toden teolla. Venäjäksi kirjoitetut etiketit kertoivat, että jokainen säiliö sisälsi kymmenen kiloa puhdasta rubidiumia. Tulli ryhtyi etsimään yhteistyökumppania, joka voisi huolehtia aineen hävittämisestä. Toisaalta aine ei hyvin säilöttynä ollut vaarallista, joten se sai jäädä varastoon odottamaan aikaa parempaa. ”Mahdollisesti aine liittyi jotenkin asetutkimukseen. Erikoinen lasti pääsi onnellisesti perille Saksaan, mutta siellä kuljetusliike ei tavoittanutkaan laatikoille merkittyä vastaanottajaa. Ongelma ratkesi, kun Tulli keksi ottaa yhteyttä yliopistomaailmaan. Antti Kivimäki Jostakin päin Venäjää lähti vuonna 1996 liikkeelle outo kuljetus: viisi puulaatikkoa, joiden kunkin sisällä oli omituisilla hanoilla suljettu metallisäiliö. Saksaan osoitetun lähetyksen reitti kulki Suomen kautta. Näin koko erä palasi Suomeen ja kuljetusfirman oululaiseen välivarastoon. Oulun tulli muuttaisi uusiin tiloihin, joissa varastointimahdollisuutta ei enää olisi. Joku varmaan yritti toiveikkaasti tehdä rubidiumilla bisnestä”, sanoo tulliylitarkastaja Reino Kaario Suomen tullin valvontaosastosta. Sieltä laatikot päätyivät Oulun tullin ulkovarastotiloihin. Asiantuntijoiden mukaan luultavimmin jostakin neuvostoaikaisesta valtiollisesta tutkimuslaitoksesta. Rubidium on maankuoren 23. Arvoitukseksi jää, mitä neuvostovaltiossa tehtiin noin suurella määrällä rubidiumia. 15 4/2017 KEMIA Rubidiumin rankka reissu Venäjältä kohti Saksaa lähtenyt jättilasti rubidiumia jumittui 20 vuodeksi Ouluun, koska hyvin reaktiiviselle alkalimetallille ei löytynyt sen paremmin vastaanottajaa kuin hävittäjääkään. Mistä rubidiumilla täytetyt säiliöt olivat peräisin. Tulli ei keksinyt keinoa päästä eroon yllättäen syliinsä pudonneesta rubidiumista. Turhaan.. Kului liki viisi vuotta, joiden mittaan Tulli konsultoi ympäristöministeriötä, Ekokemiä, Säteilyturvakeskusta, puolustusvoimia, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesia, ely-keskusta ja kierrätysyritys Kuusakoskea – tuloksetta. Rubidium on mahdollista erottaa mineraalista, joskin prosessi on monivaiheinen ja vaatii paljon energiaa. Venäjänkielisissä ohjeissa varoitettiin avaamasta säiliöitä normaaliilmakehässä, koska rubidium alkaisi välittömästi reagoida ilmankosteuden kanssa. Hyvin reaktiivisena alkalimetallina rubidium on voimakkaasti sitoutunut mineraaleihin
Saksalaisten tutkimia yhdisteitä ovat esimerkiksi Rb + [BrF 4 ] – , Rb + [Br 2 F 7 ] – ja Rb + [Br 3 F 10 ] – . Marburgilaisprofessorin kanssa sitä ongelmaa ei ole. ”Kahdeksassa vuodessa yhteis. Tullin haltuun päätyy joka kuukausi 50–100 hävitettävää tavaraerää, mutta tyypillisesti ne ovat määräysten vastaisia elintarvikkeita tai laittomia huumeita ja lääkkeitä. Tämä välitti edelleen työtovereilleen tiedustelun, olisiko joku kenties kiinnostunut viidestäkymmenestä kilosta rubidiumia. Reino Kaario seurasi valvontaviranomaisen ominaisuudessa lähetyksen kulkua kotitietokoneellaan viikonlopun yli. Laskennallisen kemian menetelmillä ryhmä muun muassa selvittää, minkä atomin värähtelyä tietty piikki spektriviivassa vastaa. Vihdoin marraskuussa 2016 Reino Kaario keksi laittaa viestin pulmastaan vanhalle opiskelukaverilleen, Aalto-yliopiston analyyttisen kemian professorille Sakari Kulmalalle. ”Meille sopii niitä kyllä lisääkin.” Metallitynnyreissä matkaan kohti Marburgia Asian edellyttämä byrokratia hoitui helposti. Karttunen kollegoineen tekee yhteistyötä muidenkin kokeellisten ryhmien kanssa. Meriosuus Hangosta Lyypekkiin taittui laivakyydillä. Ka ri Vu oll o Oulussa Kuusakoski Oy pakkasi rubidiumsäiliöt uudelleen turvallisiin metallitynnyreihin. Iso haaste on löytää yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tarkalleen ottaen tutkimassa. Rubidiumsäiliöt suljettiin metallitynnyreihin, joissa oli täyteaineena vermikuliittia. Laboratoriossa syntetisoidaan suoloja, joissa rubidium toimii kationina erilaisille fluoriyhdisteille. Rubidiumtapaus on ollut hänen pitkällä urallaan ainutlaatuinen. Marburgin yliopiston fluorikemian ryhmässä rubidiumia hyödynnetään osana fluoriyhdisteiden perustutkimusta. Vastaavia virallisia pyyntöjä aiemminkin laatinut Florian Kraus ilmoitti kirjallisesti, että saksalaisyliopisto voi ottaa rubidiumerän vastaan ja että sieltä löytyy asiantuntemusta aineen käsittelyyn. Karttunen jatkolähetti saman tien kuvan kanistereista ystävälleen ja yhteistyökumppanilleen, Marburgin yliopiston kemian professorille Florian Krausille. ”Ehkä yliopistojen pitäisi tuoda osaamistaan enemmän esille, jotta ihmiset tajuaisivat olla yhteydessä meihin tällaisissa ongelmissa”, Antti Karttunen pohtii. ”Suomessa meillä ei ollut rubidiumille käyttöä, mutta jollekin toiselle aineelle olisi hyvinkin voinut olla.” Helmikuun 2017 lopulla Tulli tilasi paikalle Kuusakoski Oy:n edustajat, jotka huolehtivat lastin pakkaamisesta. Kymmenisen vuotta sitten tänne tuli yksi samanlainen Saksan tullilta”, Kraus vastasi. 16 KEMIA 4/2017 ”Puhdasta rubidiumia. ”Tutun näköisiä kanistereita. Näyte säiliöstä nro 51”, kertoo säiliöiden mukana matkanneen rasian venäjänkielinen etiketti. Espoolaisten erikoisosaamista on valita oikea laskemismenetelmä oikeaan ongelmaan, jolloin tietokoneiden laskentakapasiteetin voi kohdentaa mahdollisimman järkevästi. ”Ne hoituvat täysin rutiinilla”, Kaario kuittaa. Kun kysely kilahti Antti Karttusen sähköpostiin, alkoi tapahtua. Sen jälkeen DB Schenkerin rekka kuljetti tynnyrit Oulusta Marburgiin. ”Ilman Karttusen ryhmää uusien yhdisteiden tunnistaminen olisi hyvin vaikeaa, monissa tapauksissa täysin mahdotonta”, Florian Kraus myöntää. Antti Karttusen ryhmä Aalto-yliopistossa taas antaa marburgilaisille apua spektrin tulkinnassa. Saksassa suomalaistutkijoita arvostetaan suuresti
Koko maailman vuosittainen rubidiumyhdisteiden tuotanto on 2–4 tonnia eli noin promille kullan tuotannosta. antti.kivimaki@gmail.com. Rubidiumtutkimus on osa Cernin Awake-projektia, jossa rakennetaan uuden sukupolven hiukkaskiihdyttimiä. Kraus tietää, mitä me pystymme tekemään, ja me ymmärrämme, mitä hän haluaa saada selville.” Urbaania kaivostoimintaa ilman myrkyllisiä nesteitä Rubidiumin tärkein käytännön sovellus liittyy urbaaniin kaivostoimintaan eli iridiumin, kullan, harvinaisten maametallien ja muiden arvometallien seulomiseen elektroniikkaromusta. Maankuoren 23. Kun seokseen sitten lisätään jokin rubidiumfluoridobromaatti, yhdisteen fluoridobromaattiosa yhdistyy kiinni haluttuihin metalleihin. Merivedessä rubidiumia on 125 mikrogrammaa litrassa. Geologit määrittelevät rubidiumin ja strontiumin isotooppien avulla kiven ikää. Peruskemian tutkimuksessa rubidiumia käytetään useimmiten suoloissa vastaionina eli kationina. Rahtialus Kraftca kuljetti rubidiumrekan lasteineen Hangosta Lyypekkiin. yleisin alkuaine on kuitenkin osallisena muun muassa pollusiitissa, leusiitissa, karnalliitissa ja zinnwaldiitissa. Biologista roolia rubidiumilla ei tiedetä olevan, eikä se ole myrkyllistä. Rubidiumin atomimassa on 85,468, tiheys 1,53 grammaa kuutiosenttimetriä kohden ja kiehumispiste 688 celsiusastetta. Sc an sto ck ph ot o työmme on hioutunut saumattomaksi. Sen jälkeen metallit on helppo erotella talteen. Saksan tullilta saamastaan rubidiumerästä Kraus lahjoitti hiljan kaksi kiloa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle Cernille, joka toimii Sveitsin ja Ranskan rajalla. Rubidiumia hyödynnetään muun muassa elektroniikkaromun seulonnassa, katalyyttinä, valokennoissa ja atomikelloissa. 17 4/2017 KEMIA Reaktiivinen rubidium Rubidium (Rb) on alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka järjestysluku on 37. Ihmiskeho sisältää tyypillisesti noin puoli grammaa rubidiumia. ”Verrattuna bromitrifluoridiin (BrF 3 ) kyseiset anionit BrF 4 – , Br 2 F 7 – ja Br 3 F 10 – ovat vakaampia ja päästävät irti täyden hapetuspotentiaalinsa vasta kuumennettaessa, joten niillä on mahdollista saada aikaan täysin kontrolloituja reaktioita”, kertoo puolestaan Florian Kraus. Rubidiumkello heittää kymmenessä vuodessa enintään sekunnin tuhannesosan. ”Näin tärkein erotteluprosessi voidaan tehdä kuiva-aineiden avulla, ilman kuningasvettä tai typpihappoa, jotka ovat tehokkaita mutta myrkyllisiä ja aiheuttavat helposti terveysja ympäristöriskejä”, Antti Karttunen selvittää. Rubidiumnitraatti antaa ilotulitteille violetin värin. Yllä mainittujen suolojen anionit BrF 4 – , Br 2 F 7 – ja Br 3 F 10 – ovat erityisen voimakkaita hapettimia, joten rubidiumille jää tässäkin komppaajan rooli. Rubidiumin kaupallinen käyttö on vähäistä. Kemiallisesti rubidium on kaliumin kaltaista, joten ihminen saa sitä elimistöönsä ruuan mukana. Rubidium on hyvin reaktiivinen aine, joten luonnossa sitä ei juuri esiinny puhtaana. Urbaani jäte, esimerkiksi kännykän metalliosat tai auton katalysaattorit, murskataan ensin metallijauhoksi. Rubidiumnitraatti antaa ilotulitteille violetin värin. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Laivan keula-aaltoa muistuttavassa aaltokentässä hiukkasia voidaan kiihdyttää yhä nopeammiksi”, Kraus kuvailee. Ka ri Vu oll o Tynnyreihin lisättiin täyteaineeksi vermikuliittia. Cernissä rubidiumista muodostetaan rubidiumplasmaa, ja plasmassa synnytetään aaltokenttä
Lean-projekti on tuonut laboratorioihin uuden toimintakulttuurin, johon opiskelijat kasvavat ensimmäiseltä vuosikurssilta lähtien. Kunniamaininnan sai kolme yritystä, joista Pipelife Finland Oy on luonut hyviä oivalluksia tuottavan käytännön yrityksen kehittämiseen. ”Laboratoriotoimintojen ja -tilojen selkeyttämiseen on käytetty japanilaista 5S-menetelmää, joka keskittyy työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin”, kemiantekniikan koulutusja tutkimuspäällikkö Anne Norström selvittää. ta tuhlausta, poistamaan tarpeetonta toimintaa sekä parantamaan laatua ja turvallisuutta. Yrityksen fokuksessa on sekä urakoitsijaturvallisuus että prosessiturvallisuus. Leena Laitinen Supersuositun konmarituksen kehittänyt japanilainen Marie Kondo nostaisi kättä lippaan tämän näyn edessä. ”Saimme kaikkiin sarjoihin vahvoja hakemuksia, ja valinta oli vaikea. Teknikum-Yhtiöt Oy:n työtapaturmaluvut putosivat vuodessa neljäsosaan. Myös kesätyöntekijöitä opastetaan esimerkillisesti turvallisiin työtapoihin. Pienten yritysten sarjan voitti nyt toistamiseen Finex Oy, joka on palkintoraadin mukaan jatkanut määrätietoista turvallisuuskulttuurin ja -työn kehittämistä. Kun nämä ovat kunnossa, myös kuudes ässä eli safety tulee luonnostaan toimintaan. huhtikuuta Kemiat kohtaavat -tilaisuudessa. Turvallisuuspalkinto on osa kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa ja sen 25-vuotisjuhlan viettoa. Ensimmäistä kertaa jaetun oppilaitospalkinnon voittaneen Turun ammattikorkeakoulu Oy:n kemiantekniikan laboratoriot kehittävät toimintaansa Leanmenetelmällä. Kun toimitaan siististi ja vastuullisesti, kaikelle on oma paikkansa, eikä tavaraa tai aikaa kulu hukkaan.”. Trinseo Suomi Oy puolestaan saavutti kahdenkymmenen vuoden tapaturmattoman kauden. 18 KEMIA 4/2017 AJANKOHTAISTA Turun ammattikorkeakoulun kemiantekniikan yksikkö sai ensimmäisenä oppilaitoksena kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnon. Urakoitsijoiden kanssa on yhdessä kehitetty turvallisuuskäytäntöjä ja saatu työskentely samalle tasolle kuin omalla henkilöstöllä. Japanista tulee malli tähänkin järjestykseen, vaikka käsikirjana ei ole ollut Kondon hittiteos siivouksen mullistavasta taiasta vaan astetta professionaalimpi konsepti. Tämä kertoo vahvistuvasta turvallisuusosaamisen kehittämisestä eri koulutustasoilla”, Vuori sanoo. Turun ammattikorkeakoulun kemian laboratorioissa viime vuoden keväällä alkanut hanke perustuu Lean-menetelmään, jossa johtoajatuksena on toiminnan jatkuva parantaminen. Palkinnot jaettiin hotelli Kämpissä Helsingissä 27. Hyvistä ehdokkaista oli runsaudenpula, iloitsee kilpailun koordinaattori Merja Vuori Kemianteollisuus ry:stä. Viisi ässää tulevat englannin kielen sanoista sort, set in order, shine, standardize ja sustain. Voittajia ja kunniamaininnan saaneita yhdistävät mittavat panostukset kehittämistyöhön ja henkilöstön, yhteistyökumppanien tai oppilaiden sitoutuminen yhteiseen tekemiseen.” ”Erityisen iloisia olemme oppilaitosten runsaasta osallistumisesta. Oppilaat toteuttavat päivittäiset toimet ja kasvavat toiminnan jatkuvaan parantamiseen. ”Kuluneen vuoden aikana olemme onnistuneet vähentämään kaikenlaisKemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot jaettiin Konmaritus kukoistaa Turussa Turvallisuuspalkinnon voittajat investoivat kehityshankkeisiin Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot jaettiin nyt kolmannen kerran Kemianteollisuus ry:n, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n yhteistyönä. Turun ammattikorkeakoulun kemian laboratorioiden hyllyt kiiltävät siisteyttään ja avarat työpöydät ovat tiptop-järjestyksessä. Aiemmin palkinnot on jaettu vuosina 2010 ja 2014. Keskisuurten yritysten sarjan voittanut Arizona Chemical Oy on raadin mukaan rakentanut turvallisuuskulttuuria koko henkilöstön voimin. Freeport Cobalt Oy oli voittoisa suurten yritysten sarjassa. Projektia johtanut Norström on aiemmin työskennellyt kemianteollisuudessa, jossa Lean-malli on arkea. Työntekijöiden sitoutuneisuus yhteiseen työhön näkyy muun muassa ennätyksellisissä turvallisuushavaintomäärissä. Raati päätyikin tällä kertaa jakamaan poikkeuksellisesti myös kunniamainintoja
Onko kotiväki mukana hankkeessa. 040 933 1147 seija.kuoksa@ kemia-lehti.fi Juhlimme 100-vuotiasta Suomea! Suomalaiset osaajat ja innovaatiot ovat valokeilassa Kemia-lehden Suomi 100 -juhlanumerossa, joka ilmestyy 11. 19 4/2017 KEMIA Opiskelijat mukana Alusta lähtien periaatteena oli, että opiskelijat ovat mukana uusien toimintatapojen luomisessa ja toteuttamisessa ja kasvavat näin oikeaan ja turvalliseen laboratoriokulttuuriin. Selkeä järjestys helpottaa ja rauhoittaa opiskelijoiden ja opettajien työtä”, hän kuvailee. Vasemmalta Solja Kirsiaho, Jarno Pusa, Mervi Salminen, Minna Nurminen ja Anne Norström. Sc an sto ck ph ot o. ”Mies saattaa joutua aika ajoin Leanin kohteeksi. ”Mietimme, missä mitäkin tehdään M at ti M at ika ine n Turun voittoisa tiimi ei peitellyt iloaan palkinnosta. ”Työviihtyvyys ja turvallisuus paranevat, kun ei tarvitse juosta paikasta toiseen.” Kemianteollisuuden leipiin tähtäävä Nurminen kuvailee olevansa jo valmiiksi Lean-henkinen. 040 7703 043 jaana.koivisto@ kemia-lehti.fi Seija Kuoksa puh. ”Roina ei miellytä enää”, hän myöntää ja tunnustaa, että haarukat ja veitset ovat kotona hyvässä järjestyksessä ja dymoteippi käytössä. Tule mukaan Kemia-lehden juhlanumeroon! Ilmoitusnäkyvyys alkaen 200 euroa + alv. Osan erikoispainoksesta Kemia-lehti lahjoittaa luonnontiedelukioiden käyttöön. ja mitkä ovat parhaat paikat eri välineille ja astioille. lokakuuta. Toisen vuosikurssin opiskelija Minna Nurminen pääsi viime kesänä harjoittelijaksi Lean-projektiin. syyskuuta mennessä! www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Jaana Koivisto puh. Vaatteet on viikattu kaappeihin värikoodeittain. Innostuneesta kerronnasta päätellen myös konmaritus on hänelle tuttua. Toki positiivisessa mielessä”, Nurminen hymyilee. Juhlanumero 6/2017 tavoittaa yli 50 000 ammattilaista ja päättäjää, joiden osaamisaloina ovat muun muassa kemia lähialoineen, kiertoja biotalous sekä ympäristö, terveys ja turvallisuus. Lue lisää ja varaa paikkasi 18
”Tällainen tihkusade on hankala keli robottiautolle. VTT on eturintamassa alalla ja terävintä kärkeä vaativien keliolojen sovelluksissa. Leena Laitinen Le en a La itin en ”Marilynin antureita ja toimilaitteita yhdistää älykkyys, joka muodostaa tilannekuvan ja ohjaa autoa liikkumaan suunnitellulla tavalla”, kertoo projektipäällikkö Matti Kutila VTT:stä.. Lähikuukausina asennamme Marilyniin lisää toimintoja, kuten taaksepäin katsovat anturit kaistanvaihtoa varten.” Robottiauto oppii reittejä ja liikennesääntöjä, kun ne sille opetetaan. Autonvalmistajien lähtökohtana on, että ensisijaisesti suojataan sisällä olevat ihmiset.” Arkikäyttöön 2020-luvulla Paikalle ennättänyt liikenneja viestintäministeri Anne Berner pääsee hänkin testaamaan Marilyniä. Marilyn-auto raivaa tietä automatisoituvalle liikkumiselle ensimmäisenä tieliikenneluvan saaneena robottiautona. ”Olemme tehneet kehitystyötä jo parinkymmenen vuoden ajan. ”Se huomasi, että joku yrittää kameran kanssa ikkunasta”, Kutila naurahtaa. Vuoteen 2020 mennessä liikutaan jo vaativammissa oloissa, kuten soraja lumipeitteisillä teillä.” Täysin luotettavasti toimivan auton kehittämiseen tarvitaan vielä työtä. Kun sää on pilvinen, gpspaikannus voi heittää kymmenistä senteistä jopa metriin.” Marilynissä on paljon peräluukkuun kätkettyä älyä, kuten paikantimia, laserskannereita, karttapohjia ja inertiayksikkö suunnan ja kiihtyvyyksien määrittämiseen. ”Vaikeampi rasti sille on ymmärtää, että muut tielläliikkujat voivat rikkoa sääntöjä.” Mitä auto tekee yllättävässä tilanteessa – törmääkö se hirveen vai väistää ojaan. Kutila tarttuu puikkoihin, kun vastaanottokomitea ilmaantuu näköpiiriin. ”Työlistalla ovat kaupalliset versiot ajoneuvoista, lainsäädännölliset edellytykset, vakuutusjärjestelmä ja älykäs viestintä”, hän listaa ja toivoo näkevänsä robottiautot myös joukkoliikenteessä. Tienraivaajina VTT ja Marilyn Robottiautot tekevät tuloaan Punainen Citroën köröttelee muutaman sadan metrin reitin Poliisiammattikorkeakoulun ohitse ja takaisin. Edessä on vielä monta haastetta, ja niitähän me rakastamme”, Kutila hymyilee. Autolle on toistaiseksi opetettu pari reittiä, ja kääntöpaikalta se suuntaa kuuliaisesti kohti lähtöpistettään. ”Auto tekee, mitä siihen on ohjelmoitu. Nopeusmittari näyttää enimmillään 22 kilometriä tunnissa, ja ajolinja valikoituu keskiviivan tuntumasta. ”Uskon, että itseohjautuvat ajoneuvot voi olla arkiliikenteessä vuosien 2022 ja 2025 välillä ja jo sitä ennen rajatussa käytössä, kuten postinkuljetuksessa.” Matti Kutilan mukaan ensimmäisinä tulevat työkoneet, joiden toimintaalueeseen voidaan tehdä automatisointia helpottavia rajoitteita. Kaikki on valmista, mutta Marilyn ei hievahda. ”Käännökset ovat tiukka paikka näin demovaiheessa. ”Saamme toistaiseksi ajaa liikenteessä vain, jos kuskin paikalla on turvamies valvomassa.” Median edustajia tungeksii auton ulkopuolella. ”USA:ssa pelloilla kulkee jo letkassa traktoreita, joista vain ensimmäisessä on kuljettaja.” Euroopassa on kolmisenkymmentä Marilynin tasoista autoa. Toimittajan siirryttyä sivuun auto nytkähtää käyntiin ja Kutila nostaa kätensä ratista. Myös turvallisuus ja kyberuhkat on otettava huomioon, kun esineiden internet ja tietoverkot yleistyvät ajoneuvoissa. Toimittajat istuvat matkustajina ja projektipäällikkö Matti Kutila ratin takana. Vähän kuin ensimmäiset ajotunnit autokoulussa. 20 KEMIA 4/2017 UUTISIA VTT:n kehittämät robottiautot kuulevat, näkevät ja aistivat. Kuljettaja robottiautossa. Suomen ensimmäinen tieliikenteen kokeiluluvan saanut robottiauto Marilyn odottaa lähtölupaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Tampereen-yksikön edustalla Hervannassa. Koeajon jälkeen hän hymyilee olevansa valmis ottamaan robottiauton ministeriautoksi, kunhan edellytykset siihen saadaan kuntoon. Auton nokalla on optinen anturi ehkäisemässä törmäilyjä. ”Toistaiseksi autot vaativat, että kaistaviivat tai tien reunat näkyvät
Suomalaiskeksintö lähellä kaupallista läpimurtoa Ki ilto Oy Pienen liekin testissä on nähtävissä selvä ero suojaamattoman ja palonestoaineella käsitellyn paperin palokäyttäytymisessä. ”Suurin haaste on saavuttaa kustannusten peittämiseen tarvittava volyymi. Bromia sisältäviä palonestoaineita on siksi kaikkialla ympäristössämme huonekaluista ja vaatteista rakennusVihdoin eroon bromatuista palonestoaineista. Myös EU:n ukaasi kuuluu, että bromin käytöstä on pyrittävä pääsemään eroon. Bromatuille palonestoaineille ei kuitenkaan ole ollut tehokkaita vaihtoehtoja. Erityisesti Euroopassa ollaan valtavan kiinnostuneita myrkyttömistä palonestoaineista, kertoo tutkimus-, kehitysja innovaatiojohtaja Raija Polvinen Kiilto Oy:stä. Bromi on myrkyllinen aine, jonka kaikkia haittavaikutuksia ei edes tunneta. Turkulaiskeksintö saattaa vihdoin panna uusiksi koko palonestoaineiden kemian. Ensimmäisiä valmiita tuotteita odotetaan markkinoille lähitulevaisuudessa. Me teemme kaikkemme, jotta asiat etenevät hyvään suuntaan”, Wilen sanoo. 22 KEMIA 4/2017 UUTISIA Åbo Akademissa keksityt ympäristöä säästävät palonestoaineet ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Hankkeiden kaupallistuminen on Polvisen mukaan ”erittäin todennäköistä”. Mikä tärkeintä, ympäristölle hellävaraiset aineet voivat korvata palonestoaineissa tätä nykyä käytettävän bromin. Sitä toivoo ainakin tutkijaryhmä, johon Carl-Erik Wilénin lisäksi kuuluvat Teija Tirri, Melanie Aubert ja Weronika Pawalec. Yrityskumppanimme tarvitsevat isoja asiakkaita kannattavaan liiketoimintaan. eristeisiin ja sisustusrakenteisiin. Wilénin ryhmän kehittämien uusimpien, Kemianteollisuus ry:n vuoden 2016 Innovaatiopalkinnolla palkittujen aineiden osalta Kiillossa odotetaan vielä Reach-rekisteröintiprosessin etenemistä Euroopan kemikaalivirastossa. Aineet myös tepsivät erittäin pieninä pitoisuuksina. ”Åbo Akademin professorin CarlErik Wilénin tutkijaryhmän innovaatiosta on uutisoitu laajasti, ja meillä puhelimet soivat”, Polvinen naurahtaa. ”Sen jälkeen kaupallistaminen saattaa viedä meillä vuoden päivät”, tutkimusjohtaja arvioi. Kiillolla on menossa parisenkymmentä asiakasyhteistyöprojektia, joissa aineita testataan. Sulfeeniamidien tuoteperheellä voisi tutkijoiden arvion mukaan olla valtava markkinapotentiaali monella alalla. ”Kuluva vuosi ratkaisee, kuinka tässä käy.” Irene Andersson. Sulfeeniamideilla voi pinnoittaa, ja niitä voi imeyttää suojattavaan materiaaliin”, professori Wilén kertoo. Suojattu paperi hiiltyy, mutta ei lähde palamaan. Rikin ja typen sidokseen perustuva sulfeeniamidien aineperhe estää kemialliset prosessit, jotka ylläpitävät palamista. Kiilto Oy kehittää innovaatioihin perustuvia tuotteita puupohjaisten materiaalien suojaamiseen. Markkinoiden on oltava erittäin suuret. ”Valtava markkinapotentiaali” Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksen työryhmän kehittämät uuden sukupolven halogeenittomat palonestoaineet ovat testeissä torpanneet palon synnyn ja leviämisen hyvin tehokkaasti. Aineiden Reach-rekisteröinti maksaa jopa satojatuhansia euroja, ja eri polymeereillä on variaatioita, jotka kaikki on rekisteröitävä erikseen. Niiden tarve on alle prosentti suojattavan materiaalin painosta. ”Ensimmäiset kaupallistettavat sovelluksemme ovat sellaisten yhteistyössä kehittämiemme aineiden kombinaatioita, jotka on jo rekisteröity”, Polvinen kertoo. Kaupallistamisen hidasteena ovat alkuvaiheen kustannukset. ”Sulfeeniamideja voi yhdistää esimerkiksi muoviin jo valmistusvaiheessa. Tämä mahdollistaa palosuojatun muovin tai palonsuojamaalin kehittämisen
syyskuuta. 040 770 3043 puh. Kuluttajatuoteratkaisut Consumer products ad_90x60_16_08_2016_high.indd 1 16.08.16 12:18 www.borealisgroup.com Varaa paikkasi viimeistään 14. elokuuta! Teemoina: Kemianteollisuus, prosessit ja turvallisuus TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. kello on neljä – mustarastas aloitti aamuvuoronsa ”Monipuolinen, kiinnostava, yleistajuinen ja värikäs tietopaketti.” ”Pidän lehden positiivisesta otteesta.” ”Tarinat vetävät puoleensa kuten kaikissa muissakin medioissa.” ”Varsinkin pidän tarinoista, joissa kerrotaan kemian ”historiasta” tai miten kemiaa on hyödynnetty esim. taideväärennöksen väärennökseksi toteamisessa.” ”Artikkelit ovat informatiivisia ja viihdyttäviä samaan aikaan. 040 933 1147 Ilmoitukset Kemia -lehdessä huomataan! Teemanumero 5/2017 ilmestyy 6. Täyttää tärkeän aukon suomalaisessa kemian skenessä.” ”Mielenkiintoisia juttuja myös meille, jotka emme ole kemian ammattilaisia.” ”Lehdestä voi lukea uusista kemianalaan liittyvistä asioista ja henkilöistä. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Jotain sellaista olisin toivonutkin mutta toteutitte sen jo.” ”Sisältö on kemistin näkökulmasta tieteellisesti laadukasta. Helppo napata mukaan vaikka pihakeinuun.” Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy.. Taitto ja visuaalinen ilme ovat omaa luokkaansa.” ”Erityisen kiinnostavia ovat pikkujutut tieteen uusista löydöistä sekä henkilökuvat.” ”Jutut on kunnolla toimitettu, hyvin ajan hermolla.” Kemia-lehdestä sanottua ”Kiertotalous ja kemia on kiva lisäys. www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Minua henkilökohtaisesti häiritsee asiavirheet, joita ei oikeastaan lehdessä ole.” ”Artikkelit ovat riittävän yleistajuisia myös ei-spesialistille, mutta myös ajankohtaisia ja uutta tietoa tulee kemian opettajalle. 23 4/2017 KEMIA www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on myös facebookissa! KLIKKAA JA TYKKÄÄ! www.facebook.com/kemialehti KEMIA Kemi info@laboline.fi • (09) 877 0080 www.laboline.fi Asiantuntemuksella on nimi. Jokapäiväistä elämää helpottamassa www.borealisgroup.com Tavataan K-messuilla 19.–26.10.2016 Düsseldorfissa Saksassa! Halli 6, ständi A43
Kemia-lehti kiittää lämpimästi kaikkia kumppaneita, joiden osallistuminen mahdollisti ennätyksellisen määrän stipendejä. ”Reetta on osoittanut aitoa kiinnostusta kemiaan, jossa hän on saanut korkeimpia mahdollisia arvosanoja. Myös oppilaat saavat valita lehdestä juttuja ja tehdä ryhmätöitä. ”Kemian osaaminen on kansalaistaito” Olarin lukion kemian opettaja Anu Penttilä uskoo stipendien kannustavan kemiasta kiinnostuneita alan opintoihin. Lehtistipendin lahjoittavat vuonna 2017 yhdessä Kemia-lehden kanssa: • Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu • BASF Oy • Biolaakso • Borealis Polymers Oy • Gasum Oy • Finska Kemistsamfundet • Helsingin yliopiston kemian laitos • Itä-Suomen yliopiston kemian laitos • Jyväskylän yliopiston kemian laitos • Kemiallisteknillinen yhdistys ry • Kemian Kustannus Oy • Kemianteollisuus ry • Kiilto Oy • KIP – Kokkola Industrial Park ry • Neste Oyj • Norilsk Nickel Harjavalta Oy • Suomalaisten Kemistien Seura • Turun yliopiston kemian laitos. Listalla oli lopulta 1 040 nimeä, joista vajaa puolet oli uusia ylioppilaita, loput alempikurssilaisia. Tänä vuonna Kemia-lehti sai stipendihankkeeseen mukaan 18 kumppania, enemmän kuin koskaan. ”On erinomaista, että myös alempien vuosikurssien oppilaat saavat vuosikertoja. Jo viidennen kerran myönnetyt lehtistipendit jaettiin tänä vuonna suunnilleen puoliksi kevään uusille ylioppilaille ja alempien vuosikurssien lukiolaisille. ”Kemiaa tarvitaan ratkottaessa terveyteen, uusiin materiaaleihin, energiaan, luonnon kiertokulkuun tai bioja kiertotalouteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.” Leena Laitinen Sc an sto ck ph ot o. Koemme koko opettajakunta, että Reetta ansaitsee tunnustusta Kemia-lehden stipendin muodossa.” Näillä perusteluilla ei voi olla kuin samaa mieltä. Kaikkien aikojen ennätys Yli tuhat lehtistipendiä lukiolaisille Lukioihin lähetetyn viestin jälkeen toimitukseen alkoi virrata stipendipyyntöjä. 24 KEMIA 4/2017 UUTISIA Viimevuotinen ennätys paukkui, kun yli tuhat uutta ylioppilasta ja lukiolaista palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla. Yksi palkituista on Kempeleen lukion toisen vuoden päättänyt Reetta Suokas, jolle hänen kemian opettajansa Elina Pulkkinen haki stipendiä. ”Tällä hetkellä hän on opintomatkalla Cernissä ja lähtiessään toivoi kovasti pääsevänsä näkemään hiukkaskiihdyttimen. Lehdestä löytyy paljon kivaa luettavaa ja monenlaista sisältöä niin uusista tekniikoista kuin vaikkapa kierrätyksestä tai historiasta innostuneille.” Jyväskylän yliopiston kemian laitos osallistui hankkeeseen jo toistamiseen. Stipendit lisäävät tietoisuutta kemian mahdollisuuksista, kun palkitut nuoret jakavat juttuja omissa ryhmissään.” Penttilä kertoo hyödyntävänsä Kemialehteä monin tavoin työssään. ”Lehti tarjoaa mahdollisuuden nähdä, mitä kemia ja kemianteollisuus ovat nyky-Suomessa ja millaisia mahdollisuuksia tulevaisuudelle kemia antaa”, perustelee laitosta johtava Jan Lundell, joka luonnehtii kemian osaamista kansalaistaidoksi. Etusijalla olivat oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita kemiasta tai miettimässä sitä liippaavia opintoaloja. Kun viime vuonna stipendejä jaettiin ennätysmäärä, noin 700, nyt saavutettiin loistava uusi ennätys. Onnellinen lopputulos oli, että kaikille niille, joille opettajat anoivat stipendiä, se pystyttiin myös jakamaan. Hänellä on selkeät urasuunnitelmat, jotka suuntaavat luonnontieteiden alalle”, Pulkkinen kirjoitti. Lehtistipendin lahjoittajat seen liittyviä juttuja. ”Jaan oppilaille kulloiseenkin aiheeOnnittelut stipendiaateille! Kaikkiaan yli tuhat uutta ylioppilasta ja lukiolaista noin 240 lukiosta saa vuosikerran verran Kemia-lehteä luettavakseen tästä numerosta alkaen
”Dieselvero” koskee nykyisin myös esimerkiksi biokaasua. Stuttgart ja München ovat uhanneet dieseleitä ajokielloilla, jos autot eivät pysty täyttämään Euro 6 -standardin tiukkoja typen oksidien ja pienhiukkasten päästörajoja. puunjalostusteollisuuden valkaisuprosessiin sekä rehu-, elintarvikeja tekstiiliteollisuuden käyttöön. kemian teollisuuden ja paperija selluteollisuuden prosesseihin. KÖPELÖSTI, ainakin Keski-Euroopan kaupungeissa. Sähkön ja metaanin rinnalle tarvittaisiin siis vielä jokin ihmekiisseli, jolla ratkaistaisiin nämäkin ongelmat. Ajokieltoja harkitaan myös Pariisissa, Madridissa ja Ateenassa. käsittelylinjat annostelulaitteineen, pastan valmistussekoittimet sekä pastan konekierron laitteet. Dieselpolttoaine oli aikanaan huomattavasti edullisempaa kuin bensiini, joten verottaja keksi tasapainottaa tilannetta määräämällä dieselautoille käyttövoimaveron. Ovathan hiilidioksidipäästöt alhaisemmat. Laitteiston prosessisuunnittelun tekee Raision Tehtaat, perustuen yhtiön paperikemikaalituntemukseen. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Kiisseliä tankkiin SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 5/1982 Suomen Sokeri Oy toimittaa Veitsiluoto Oy:lle pastanvalmistuslaitteiston Kemia-Kemi 5/1992 Alko ja saksalainen Röhm rakentavat Rajamäelle entsyymitehtaan Suomen Sokeri Oy:n Salon konepaja toimittaa Veitsiluoto Oy:n PK 1:n päällystyskoneen modernisointiin liittyen päällystyspastojen valmistuslaitteiston, jonka käyntiinajo on vuoden 1983 alussa. Yksi vastaus kuului: ”Tämän päivän polttoainehinnoilla voin veikata aika isolla panoksella, että keskikokoinen ja suurikokoinen auto dieselinä pitää arvonsa miltei aina paremmin kuin vastaava bensa-auto.” Vaan kuinkas sitten kävikään. Salon konepaja on erikoistunut nesteiden ja lietteiden käsittelytekniikkaan päätuotteinaan sekoittimet ja sekoitussäiliöt mm. Oy Alko Ab on solminut saksalaisen Röhm GmbH:n kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yhteistyökumppanit perustavat Alkon Rajamäen tehtaiden yhteyteen uuden entsyymitehtaan. Alko omistaa 60 prosenttia ja Röhm 40 prosenttia tehtaasta, joka tuottaa entsyymejä mm. Dieselautot ovat nyt luupin alla juuri pakokaasupäästöjensä takia. Se peritään ajoneuvoveron osana niiltä, jotka eivät käytä bensiiniä. Kaupunkilaiset valittavat terveydelle haitallisista hiukkasista. VUONNA 2006 tuolloinen bensiiniauton omistaja kyseli eräällä nettipalstalla, kuittaisiko dieselveron polttoaineiden hinnanerolla ja kuinka dieselautojen arvo säilyisi. ”Alko tuottaa nykyisin noin tuhat tonnia entsyymejä vuosittain, ja uusi tehdas nostaa tuotantokapasiteetin nelinkertaiseksi”, Alkon bioteknisen tulosyksikön johtaja Kari Edelmann kertoo. Toimenpiteet saattavat romahduttaa dieselautojen markkinat, niin uusien kuin etenkin käytettyjen. 25 4/2017 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Uhka kolhaisee pahasti saksalaisten ylpeyksiä Mercedes-Benziä ja BMW:tä. DIESELMOOTTORI kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin vastaava bensiinimoottori, minkä takia sitä on pidetty ympäristölle parempana vaihtoehtoina. Vuonna 1994 valmistuvan tehtaan investointikustannukset ovat noin 180 miljoonaa markkaa. Laitteistoon kuuluvat pastaan tarvittavien aineiden, kuten kaoliinin, tärkkelyksen, lateksien jne. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Id a Pi m en of f. Muutama vuosi sitten dieselautojen yleistyessä kuitenkin ihmetytti, eikö päätöksissä oteta lainkaan huomioon dieselin isompia pienhiukkaspäästöjä
Pyöriessään molekyyli saavuttaa tilan, jossa pimeät tilat muuntuvat nopeasti kirkkaiksi. Ne ovat molekyylimateriaaleja, jotka tuottavat valoa, kun niiden orgaanisia molekyylejä viritetään sähköisesti. Tutkimuksen julkaisi maailman johtava tiedelehti Science. Materiaalit tuottavat valoa ennätyksellisen nopeasti. Keksintö tarjoaa ratkaisun ongelmaan, joka on vuosikymmeniä hankaloittanut energiatehokkaiden näyttöjen ja valaisimien kehitystyötä. Kun molekyylien pyörinnän toimintamekanismia on selvitetty, tietokonesimulaatioilla on ollut tutkimuksessa keskeinen asema. Näin oledin tehokkuuden yläraja on lähtökohtaisesti vain 25 prosenttia. Molekyylien sähköinen viritys johtaa neljään eri tilaan, joista vain yksi on kirkas ja voi tuottaa valoa nopeasti. ”Tutkimus luo lähtökohdat löytämiemme poikkeuksellisen lupaavien oled-materiaalien järjestelmälliseen kehittämiseen tietokoneiden avulla”, sanoo apulaisprofessori Mikko Linnolahti. Itä-Suomen yliopiston sekä brittiläisten Cambridgen ja East Anglian yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet oled-materiaaleja, joiden toiminta perustuu molekyylien pyörintään. Muut kolme tilaa ovat pimeitä ja hukkaavat energian valon sijaan lämmöksi, kuten hehkulamppu. Tilat johtuvat elektronien kvanttimekaanisesta ominaisuudesta, spinistä. Kun kaikki tilat saadaan valjastettua nopeaan valontuottoon, oledin tehokkuuden yläraja nousee täyteen sataan prosenttiin. Pimeitä tiloja on yritetty muuttaa kirkkaiksi esimerkiksi käyttämällä iridiumin ja platinan kaltaisia raskasPyörivät molekyylit valaisevat tulevaisuuden Sc an sto ck ph ot o metalleja, jotka voivat muuttaa spiniä. ”On suorastaan uskomatonta, että uusi materiaaliryhmä päihittää jo tässä vaiheessa suorituskyvyssä teknologiat, joiden kehitystyö on jatkunut vuosikymmeniä. Uusista materiaaleista odotetaan apua nykyistä tehokkaampien, kirkkaampien ja kestävämpien televisioiden, valaisimien ja älypuhelimien näyttöjen kehitykseen. Sähköisessä virityksessä toinen molekyyleistä luovuttaa elektroneja toiselle, mikä saa propellin pyörimään. Mallinnukset on tehty Itä-Suomen yliopiston fysikaalisen kemian laboratoriossa. Oledien toiminnassa on kuitenkin perustavanlaatuinen ongelma, joka on rajoittanut sähköenergian muuntamista valoksi. Edulliset aineet East Anglian yliopiston kemistit onnistuivat valmistamaan yksinkertaisella menetelmällä uudenlaisen molekyylimateriaalin, jossa kaksi orgaanista molekyyliä on sitoutuneena kuparitai kulta-atomiin propellimaisena rakenteena. Orgaaniset led-valot eli oledit keksittiin 1980-luvulla. Muutos on kuitenkin molekyylitasolla hidas prosessi ja vahingoittaa oledien suorituskykyä. Tutkijoiden tähtäimessä on seuraavaksi suunnitella uusia molekyylejä, jotka kykenevät ottamaan uudesta valontuottomenetelmästä irti kaiken mahdollisen hyödyn. ”Aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa on käytetty mutkikkaampia ja kalliimpia molekyylien rakenneosia, mutta ne eivät ole johtaneet yhtä merkittäviin tuloksiin. Keksintömme vastaa ajankohtaisiin tutkimusja kehitystyön haasteisiin ja voi johtaa oled-teknologian uusiin arkipäivän sovelluksiin”, uskoo tutkija Alexander Romanov East Anglian yliopistosta. Oled-valaistusta hyödynnetään nykyisin laajalti televisioissa, tietokoneissa ja puhelimissa. Maailman sähköntuotannosta viidennes kuluu valaistukseen, joten materiaalikeksintö lupaa mittavia energiansäästömahdollisuuksia.. Jos keksintöämme voidaan soveltaa koko väriskaalalle, se voi mullistaa tapamme tuottaa valoa”, sanoo tutkija Dan Credgington Cambridgen yliopistosta. 26 KEMIA 4/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Tutkijat ovat kehittäneet uuden materiaaliryhmän, joka tuottaa valoa poikkeuksellisen tehokkaasti
Samalla voidaan kehittää ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä arktisilla alueilla, joilla muutoksen vaikutukset ovat erityisen tuntuvia. Löydös avaa uusia mahdollisuuksia ennustaa tämän kasvihuonekaasun määrän lisääntymistä ilmakehässä. ”Helpolla, skaalattavalla dynaamisella prosessilla tuotettavien räätälöityjen nanopartikkelien vihreää synteesiä ei ole tässä asiayhteydessä aiemmin esitelty.” Leidenfrost-ilmiön hydrodynaaminen luonne varmistaa Elbahrin mukaan sen, että nanoklusterit purkautuvat kohti huomattavasti kylmempää aluetta ja lisäävät samalla yhdenkokoisten nanoklusterien kasvua. Tulivuoren purkausaukon lähellä syvällä merenpinnan alapuolella höyrykerros voi peittää suurenkin alueen höyryn nousematta pintaan. Materiaalit saadaan aikaan jäljittelemällä syvänmeren tulivuoriperäistä kemiaa. Alustavien tutkimusten mukaan syntetisoidut nanokokoiset sinkkidioksidipartikkelit voivat tuhota syöpäsoluja sekä apoptoottisin että eiapoptoottisin mekanismein. Leidenfrost-ilmiö saa nesteen molekyylit käyttäytymään poikkeuksellisella tavalla. Syövän nanohoitoon soveltuvien materiaalien valmistusmenetelmässä rakennetaan räätälöityjä nanoklustereita sinkkiperoksidista. Ilokaasunakin tunnettu typpioksiduuli on tehokas kasvihuonekaasu ja toiseksi suurin otsonikadon aiheuttaja. Biolääketieteen näkökulmasta peroksidit toimivat hapettajina, joita voidaan hyödyntää monien anaerobisten solujen, myös syöpäsolujen, aiheuttamien sairauksien hoidossa. Höyrykerros saa nesteen molekyylit käyttäytymään poikkeuksellisella tavalla. ”Luonnossa tavattava dynaaminen vedenalainen kemia innoitti meitä kehittämään seuraavan sukupolven ympäristöystävällistä nanokemiaa”, kertoo professori Mady Elbahri. Aiemmin oletettiin, että typpioksiduulipäästöt ovat subarktisilla ja arktisilla alueilla vähäisiä. Ilmakehään päätyvän typpioksiduulin pääasiallisia tunnettuja lähteitä ovat maatalousmaa ja trooppiset sademetsät. 27 4/2017 KEMIA Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia nanomateriaaleja, joiden avulla voidaan hillitä syövän kasvua. Kuumalle levylle pudotettu vesipisara jää leijuItä-Suomen yliopiston tutkijat ovat ensimmäisinä maailmassa selvittäneet arktisesta maaperästä vapautuvan typpioksiduulin isotooppisen sormenjäljen. Materiaalien valmistuksessa tutkijat hyödynsivät kotikeittiöissäkin tuttua Leidenfrost-ilmiötä. Tundran päästöjen sormenjälki selvisi Nanomateriaalit suitsivat syöpää Sc an sto ck ph ot o maan levyn päälle, sillä levyn ja pisaran väliin syntyvä eristävä höyrykerros estää nestettä kiehumasta nopeasti pois. Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä. M ikk o Ra sk ine n/ Aa lto -y lio pi sto Syövän kasvua hillitsevät nanoklusterit nousevat pintaan sopivan kokoisina. Kaasua muodostuu maaperän mikrobiologisissa prosesseissa. Itäsuomalaistutkijat havaitsivat kuitenkin vuosikymmen sitten, että ikijäässä olevien turvesoiden paljaat alueet vapauttavat kaasua ilmoille suuria määriä. Klusterit syntyvät kestävällä tavalla ilman lisäkemikaaleja. Global Biogeochemical Cycles -lehden julkaisemaan tutkimukseen osallistuivat myös Venezuelan tieteellinen tutkimuskeskus ja Kalifornian yliopisto. Arktiset alueet ovat osoittautuneet luultua suuremmaksi kasvihuonekaasujen lähteeksi.
Näin varhaisesta suomalaisesta hulluruohonviljelystä ei ole ollut tietoa kirjallisissa lähteissä. Radiohiiliajoitukset paljastavat, milloin siitepölyn määrä lähtee jatkuvaan kasvuun. Osalla sen sisältämistä alkaloideista on nykyäänkin lääkkeellistä käyttöä. Hulluruohoa (Datura stramonium) viljeltiin kaupallisissa puutarhoissa, joista sitä myytiin apteekkeihin. Toivatko tänne muuttaneet siirtolaiset uuden toimeentulostrategian mukanaan vai omaksuiko paikallinen väestö viljelyn osaksi toimeentuloaan”, pohtii tutkija M iik ka Ta lla va ar a Radiohiiliajoituksiin perustuva kartta viljan siitepölyn ilmaantumisesta näytteisiin kertoo maanviljelyn hitaasta etenemisestä kohti maan eri kolkkia. Maanäytteiden analyysi paljasti myös jäänteitä aikansa lannoituksesta. niemen puutarhasta hulluruohon siemeniä, jotka radiohiiliajoituksen perusteella olivat peräisin 1700-luvulta. Voimakkaampi leviäHulluruoho oli varhainen lääke Radiohiiliajoitus paljasti: Suomi siirtyi hitaasti maanviljelyyn misaalto ajoittuu ensimmäiselle vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua, mutta eniten viljely levisi 100-luvun rautakaudelta keskiajalle eli 1200-luvulle asti. Suomen vanhimpia puutarhoja on tutkimuksen mukaan lannoitettu ja hoidettu muun muassa kalansuomuilla ja puunlastuilla.. Siitepölyanalyysien antamaa tulosta verrattiin vielä aiempiin tutkimuksiin Suomen väestömäärän muutoksista. Ensimmäiset merkit jatkuvan viljelyn alkamisesta ovat pronssikauden alusta noin 3 500 vuotta sitten. ”Kaisaniemen puutarhan makrofossiililöydöt ovat ensimmäisiä tästä lajista Suomessa”, Alanko kertoo. ”Toistaiseksi ei ole käsitystä, kenen ansiosta viljely levisi. Yhdessä järvilustoja paleomagneettisten ajoitusten kanssa syntyi summakäyrä, joka kuvaa maanviljelyn etenemistä koko maassa. Tämä selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Hulluruoho on vanha rohdoskasvi. Maria Lahtinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Kasvia on käytetty muun muassa kipulääkkeenä, kouristusten lievittämisessä ja astman hoidossa. Vanhimmat siemenet ja hiiltyneet jyvät olivat radiohiiliajoituksen mukaan keskiaikaisia. Maanviljelyn alkamisen ajankohta on arkeologian keskeisimpiä kysymyksiä. Viljelyyn siirtymisen jälkeen ravintoa voidaan myös tuottaa ylimäärin. Tutkija Teija Alanko löysi KaisaMaanviljelyn alkaminen oli Suomessa hyvin hidas prosessi, toisin kuin muualla Euroopassa. Tutkijat hyödynsivät aineistonaan järvisedimenttien ja suoturvekerrostumien sisältämää viljan siitepölyä. Yksittäisiä merkkejä viljelystä löytyi siitepölynäytteistä vajaan 4 000 vuoden takaa. Viljely ei vaikuta ainoastaan yksilön tapaan tuottaa ruokaa vaan myös ihmisyhteisön järjestäytymiseen ja maankäytön hallintaan. 28 KEMIA 4/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Hulluruohoa kasvatettiin lääkkeeksi myös Suomessa jo varhain, kertoo Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirja. Helsinkiin kasvi lienee saapunut Uppsalasta. Alanko löysi arkeobotaniikan alan tutkimuksessaan yli 8 000 kasvijäännettä, jotka edustivat 154 kasvilajia ja -sukua. Tämä kertoo pysyvän viljelyn käynnistymisestä alueella
Nyt tutkitut, eurooppalaisissa museoissa ja yksityiskokoelmissa säilytettävät meripihkakappaleet ovat peräisin 24–47 miljoonan vuoden takaa. Ongelmana on pieninä palasina säilyneiden fossiilien tunnistaminen jäkäliksi.. Meripihka on muinaisten havupuiden kivettynyttä pihkaa. Pehmeärakenteisten jäkälien fossiilien on aiemmin luultu olevan hyvin harvinaisia. Ihon ja hiusten pigmentaatiota säätelevä geeni ohjaa myös kolesterolin kulkeutumista. Pigmenttigeeni säätelee myös kolesterolia Jäkäläfossiilit kertovat muinaisesta ilmastosta Meripihkaan kymmeniä miljoonia vuosia sitten uppoutunut pensasjäkälä. Se paikantuu makrofagisoluihin, joilla on merkittävä rooli valtimonkovettumataudin kehittymisessä. VTT:n menetelmä tarjoaa etenkin pakkausten ja juomien valmistajille vaihtoehdon PET-muoville ja samalla mahdollisuuden laajentaa biomateriaalien käyttöä tuotannossaan. Tutkimukseen osallistuivat myös Tampereen, Arizonan ja Münchenin yliopistot. Valmiista muovista voidaan tehdä esimerkiksi biopohjaisia muovipulloja. Solutesteissä selvisi, että MC1:n aktivoiminen vähensi kolesterolin kerääntymistä makrofageihin. Tuore tutkimus paljasti, että meripihka onkin rikas fossiililähde. Materiaali soveltuu Sc an sto ck ph ot o ”Puiden rungoilla ja oksistoissa kasvaneet jäkälät muistuttavat mantereella nykyään eläviä epifyyttijäkäliä. Valtimonkovettumataudin eläinmallissa reseptoriin kohdennettu lääkehoito alensi veren kolesterolitasoa. Sc hm id t/N at ur e Pl an ts Helsingin yliopiston ja saksalaisen Göttingenin yliopiston tutkijat ovat löytäneet yli 150 uutta jäkäläfossiilia, jotka ovat säilyneet ikivanhassa meripihkassa. myös maaleihin, pakkausten kaasubarriereihin ja teollisiin hartseihin. Muovipullo syntyy sokerista Muovipullot tehdään pääasiassa öljypohjaisesta PET-muovista. 29 4/2017 KEMIA A. R. ”Osuimme hyvin mielenkiintoiseen kultasuoneen, jolla saattaa olla lääkekehityspotentiaalia tulevaisuudessa”, sanoo tutkijatohtori Petteri Rinne. Laajaa kiinnostusta herättänyt menetelmä on skaalattavissa teolliseen tuotantoon. Sc an sto ck ph ot o MC1-geeni määrää hiusten värin, mutta sen pohjalta saattaa syntyä myös lääke valtimonkovettumatautiin. MC1 on keskeinen reseptori ihon ja hiustenvärin määräytymisessä. Yllättävän havainnon teki Turun yliopiston vetämä tutkimusryhmä. Nature Plants -lehdessä julkaistu tutkimus kymmenkertaistaa tunnettujen jäkäläfossiilien määrän. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt ja patentoinut uuden, ympäristöä säästävän menetelmän muuntaa kasvien sokeria ja sokerijätettä kierrätettävän muovin raakaaineeksi. Sokerista syntyvästä furaani-dikarboksyylihaposta (FDCA) muodostuu PEF-polymeereja. Aktivoitunut reseptori sekä esti kolesterolin pääsyä soluun että poisti jo sinne ehtinyttä kolesterolia. Sokerinen biomuovi tarjoaa pakkausteollisuudelle vihreän vaihtoehdon. Tutkijat havaitsivat, että samaa reseptoria löytyy niin hiiren kuin ihmisenkin valtimoplakeista. Fossiilien joukossa on sekä pensasjäkäliä, lehtijäkäliä että rupijäkäliä. Kiinteän happokatalyytin ja kierrätettävän liuottimen ansiosta muovinvalmistuksessa syntyy uutuusmenetelmällä merkittävästi vähemmän myrkyllisiä jätteitä kuin käytössä olevilla öljypohjaisilla menetelmillä. Ne viittaavat siihen, että tuon ajan metsissä vallitsi lauhkea ja kostea ilmasto”, kertoo tutkija Ulla Kaasalainen
040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta.. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 30 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. 4/2017 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh
(03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä www.icoy.fi 044-066 6802 040-167 9557 Turku–Harjavalta–Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. 4/2017 KEMIA KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. 044 201 7001 www.labrotek.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja huoneet – Environmental / Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators Bioja kasvatuskaapit – Bioand Plant Growth chambers, rooms and lights Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens Korroosiotestikaapit, ja UVtestikaapit – Corrosion test chambers and UV-SOLAR test chambers. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi LABROTEK OY Sinimäentie 8 B 02630 Espoo, Finland info@labrotek.com Puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes 31 Vihreät sivut huomataan
0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com RAMBOLL Reach, riskienhallinta ja prosessiturvallisuus (MEILTÄ AVAIMET ONNISTUMISEEN) puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Vihreät sivut myös verkossa. 020 755 611 info@ramboll.fi www.ramboll.fi Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SKALAR ANALYTICAL B.V. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Vihreiden sivujen nettiversio HUOMATAAN! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. 4/2017 32 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh
040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 4/2017 KEMIA 33 Vihreitä sivuja ei ohiteta. SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 040 933 1147 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh
TILAA TTT-LEHTI! TAI TILAA MAKSUTON NÄYTENUMERO!. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh. (Laskutusväli 12 kk.) Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Työkyky, työturvallisuus, työ hyvinvointi – TTT-lehdestä löydät kokemuksia työpaikoilta, tuoreita tutkimuksia ja käytännöllisiä vinkkejä. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Olen kiinnostunut TTT-lehden sähköisestä versiosta, ottakaa yhteyttä, puh. elokuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Joko sinun työpaikallesi tulee Työ Terveys Turvallisuus -lehti. 4/2017 34 • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 5/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 14. www.tttlehti.fi Ke m ia -le ht i Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus lehti Tunnus 5020716 00003 Vastauslähetys Tilaan TTT-lehdestä maksuttoman näytenumeron. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh
Reach-rekisteröinnin tehneen maahantuojan ja ainoan edustajan kautta. Kumpikaan vaihtoehdoista ei toteuta kovaa Brexitiä ajavan brittihallituksen tavoitteita sääntelyn vähentämisestä. Tämä vaihtoehto ei ratkaise tärkeintä ongelmaa eli kansallisesti rekisteröityjen vientituotteiden esteetöntä pääsyä EU:n sisämarkkinoille. Ainakin mahdollisuus pitäisi avata kaikille muillekin kolmansille maille. Perusteet päätösten keskinäiselle tunnustamiselle vaarantuisivat helposti. Parlamentti kehottaa hallitusta selvittämään suunnitelmansa mahdollisimman pian, sillä kello käy. Ympäristölainsäädännöistä juuri Reach on erityisen vaikea irrottaa EUkehyksestään ja muuntaa kansalliseksi lainsäädännöksi. Kolmansien maiden yrityksillä ei ole Reach-oikeuksia eikä -velvollisuuksia. Rinnakkaisissa järjestelmissä luultavasti muodostuisi silti tulkinnallisia eroavaisuuksia. Eroneuvotteluissa brittien tulisi kyetä vakuuttamaan unioni siitä, että UK-Reachia varten pystytettävät kansalliset prosessit vastaavat täysin EUReachin prosesseja ja että näin voitaisiin sopia päätösten keskinäisestä tunnustamisesta. REACHILLE ON teoriassa kaksi vaihtoehtoa. Reach keskittää toimivallan kemikaalivirasto Echalle, Euroopan komissiolle ja EU-tuomioistuimelle. Britannian pysyminen EU:n Reachjärjestelmässä taas vaikuttaa Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen vastaiselta järjestelyltä. Foto luks 4/2017 KEMIA 36. Brexitin seurauksena lainsäädännön kuormittavuus ja kustannukset käytännössä vain kasvaisivat – täysin erokampanjan alkuperäisten tavoitteiden vastaisesti. Sveitsiläisetkin yritykset saavat tuotteensa sisämarkkinoille vain rekisteröityjen maahantuojien tai ainoiden edustajien kautta. Brittiläisten oikeusistuimien pitäisi puolestaan pystyä ratkomaan UKReachin poikimat oikeusjutut niin, että Britannian päänsärky: Mitä Reachin tilalle. Britannian kemianteollisuuden 250 miljoonaa euroa maksanut Reach-projekti ja sen tähän mennessä tuottamat 6 000 rekisteröintiä ovat siis vaarassa mitätöityä. BRITANNIAN TOINEN vaihtoehto olisi pyrkiä ylläpitämään osittainen yhteys EU:n Reach-järjestelmään. Raskaaksi moitittu Reach eli yksi keskitetty järjestelmä koko EU-sisämarkkinalle näyttää itse asiassa toimivan tehokkaammin kuin parhaat saatavilla olevat maakohtaiset vaihtoehdot. Riku Rinta-Jouppi riku.rinta-jouppi@reachlaw.fi Riku Rinta-Jouppi on partneri REACHLaw Oy:ssä. Saarivaltion hallitus on ilmoittanut, että maa ei jatkossa ole osa unionin Reach-järjestelmää. REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Todennäköinen tulos olisi, että yritysten noudatettavaksi tulisi kaksi eri järjestelmää. Brexitin jälkeen Britannia on EU:n sisämarkkinoiden ja tulliunionin ulkopuolinen ”kolmas maa”, jonka on neuvoteltava vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Britannian tapaus eli UK-Reach tarkoittaisi, että työsuojeluhallinto HSE:n ja ympäristö-, elintarvikeja maaseutuministeriö Defran tehtäviä laajennettaisiin huomattavasti ja niihin rekrytoitaisiin reilusti lisähenkilöstöä. Esimerkiksi Sveitsillä on oma kemikaalirekisterinsä uusille aineille, mutta maa saattaa kansallisesti voimaan myös EU:n Reachrajoitukset. Lisäksi tarvittaisiin pääsy Echan keskitetysti keräämään asiakirja-aineistoon. Ensimmäisessä EU:n Reach-prosessit pyritään korvaamaan vastaavalla kansallisella lainsäädännöllä, jonka toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä hoitavat kansalliset viranomaiset. Britannian 15 miljardin punnan vuosittaisesta kemian alan viennistä yli puolet suuntautuu kuitenkin EU-alueelle. BRITTIPARLAMENTIN tuore raportti Brexitin vaikutuksista maan kemikaalilainsäädäntöön tuo pintaan EU:sta eroamisen käytännön ongelmat. Parlamentin raportti arvioi, että jo UK-Reachin tarvitseman tietojärjestelmän kustannukset olisivat kymmeniä miljoonia puntia. Niillä on pääsy sisämarkkinoille vain käytäntö pysyisi linjassa EU-tuomioistuimen päätösten kanssa. Nyt jo joka viides kemianyritys harkitsee toimintojensa siirtämistä toiseen unionimaahan, esimerkiksi Irlantiin. Se ei kuitenkaan ole kertonut, mitä tulee tilalle
Ioncell-menetelmällä voidaan valmistaa ympäristöä säästäen korkealaatuisia tekstiilikuituja niin puuvillakuin puuperäisestäkin selluloosasta. pekka.karppinen@klanga.fi Tekstiilijätteen hyötykäyttöä edistävä eurooppalainen yhteistyöhanke on edennyt VTT:n osalta jännittävään vaiheeseen. Tutkimusprofessori Ali Harlin kertoo, että siistauksen, liuotuksen ja kuidutuksen yhdistäminen on ollut tekstiilikierrätyksen arvoketjun puuttuva lenkki. Materiaalipulaan tavoitteet eivät kaadu, kunhan käytettyjen tekstiilien keräys vain saadaan järjestettyä riittävän tehokkaaksi. Nyt nähdään, toimiiko teknologia laboratorion ulkopuolella. Yritysrahoitustakin on haettu aktiivisesti, koska valmistusprosessin teollistamisen ohella tähtäin on uusiokuiUusiokuitua vanhoista vaatteista dun kaupallistamisessa. Kuidun takaisinottoa loppuun kuluneesta, huonolaatuisesta tuotteesta ei ole aiemmin osattu tehdä teollisessa mittakaavassa.” Uusiokuidun valmistuksessa hyödynnetään selluteollisuudesta tuttuja ratkaisuja. ”Kuidutuksessa alkalinen liuos saostetaan happohauteeseen, jolloin selluloosa saostuu, ja saadaan kuitu, josta voidaan tehdä lankaa tai muita tuotteita”, selvittää erikoistutkija Marjo Määttänen. Puuvillapohjaisen kierrätyskuidun teollista valmistamista kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa. Pekka Karppinen Ainutlaatuisen kuidutuspilotin tuotannolliset puitteet on pystytetty VTT:n Bioruukkiin Espoon Kivenlahteen. ”Jotkut kutsuvat sitä tekstiiliteollisuuden Graalin maljaksi. Kehruukoneen käyttöönotto tapahtui kesäkuun alussa. Niitä edeltävät vaiheet, siistaus eli jätetekstiilin kemiallis-mekaaninen esikäsittely ja puuvillan karbamointi, tehdään osittain VTT:n muissa tiloissa. Ensimmäisten uusiokuituerien odotetaan valmistuvan ennen juhannusta. Tarvitaan varmuus siitä, että kemikaalikierrot ja laitteet toimivat ongelmitta, jottei synny pitkiä huoltokatkoja tai suurta hävikkiä”, Harlin määrittelee pilotoinnin tavoitteita. ”He saavat testata, soveltuuko uusiokuitu heidän tuotantonsa raakaaineeksi”, Määttänen kertoo. Tutkimusprofessori pitää mahdollisena, että myöhemmin pilottiin liitetään mukaan ioncell-kuidutusteknologiaa, jota on kehitetty Aaltoyliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Ensimmäiset ostosopimukset on jo tehty. Harlin muistuttaa, että tekstiilijäte on kaikkea muuta kuin tasalaatuista raaka-ainetta. Suomessa syntyy vuosittain 72 000 tonnia tekstiilijätettä, josta noin kolmasosa on puuvillaa: vanhoja farkkuja, t-paitoja, pyyhkeitä, lakanoita. KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. 37 4/2017 KEMIA. ”Meidän täytyy toimia yhteistyössä sellaisten tahojen kanssa, jotka hoitavat puuvillan oheistuotteena tulevia muita materiaalivirtoja, kuten polyesteriä. Hanketta varten on myös perustettu startup-yritys, joka tuottaa näyteeriä tekstiilialan toimijoille. ”Isoja prosesseja täytyy pystyä ajamaan katkeamatta 24/7. Kokonaisarvoketjun kehittäminen on haastavaa mutta välttämätöntä, jotta yksittäisteknologia voidaan ottaa käyttöön.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Yhteistyöllä eteenpäin Pilotin rahoitus tulee pääosin Euroopan aluekehitysrahastolta, mutta taustalla on myös Tekesin hankerahoitusta ja VTT:n omia resursseja. Uusiokuidun valmistusprosessin liuotusja kehruuvaiheet toteutetaan pilotointihallissa. Laiteasennukset käynnistyivät huhtikuun alussa, ja liuotuspuolen ensimmäinen käyttöönottotesti saatiin vauhtiin vapun jälkeen. Pe kk a Ka rp pi ne n Marjo Määttänen ja Ali Harlin havainnollistavat käytetyistä tekstiileistä erotetun puuvillan vaiheittaista muutosta uusiokuiduksi
Myös mustikan väriaineet ovat antosyaaneja. Nykyään flavonoideja tunnetaan yli 4 000 erilaista. Indikaattoriominaisuutensa ansiosta niitä käytetään elintarvikkeiden punaisina, sinisinä ja violetteina väriaineina (koodi E163). Makea vitamiinipommi Mustikka sisältää A-, Bja C-vitamiinia, flavonoideja sekä joitakin polyfenoliyhdisteitä. Joskus mustikat voivat nimensä mukaisesti olla väriltään mustia ja niiden pinnat vahattomia. Vaikka suurimman osan kypsyvistä mustikoista syövät linnut, niitä kerätään silti joka vuosi noin 150–200 miljoonaa kiloa myös ihmisen tarpeisiin. Vaikka oma maa onkin mansikka, sanonta ei suinkaan aliarvioi mustikkaa. Lisäksi siitä saadaan muun muassa mangaania ja magnesiumia. Joissakin laboratoriokokeissa mustikan antosyaanien on havaittu vähentävän tulehduksia. 38 KEMIA 4/2017 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Kun mustikat kypsyvät, ne kannattaa poimia mättäältä parempaan talteen. Väri muuttuu myös happamuuden mukaan. Mustikan ympärystä saattaa silloin värjäytyä vihreäksi. Toiset kokeet viittaavat siihen, että ne voisivat ehkäistä iän mukanaan tuomia muistihäiriöitä. Se vain viittaa sellaisiin entisajan paikkoihin, joita ei ollut otettu viljelyyn tai karjan laidunnusmaaksi. Mustikka antaa terTu om as Ky ng äs Hirsiveistäjä Tuomas Kynkään tervasävykokeita. Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi Tunnetun sananlaskun mukaan ”muu maa on mustikka”. Talven hiihtolenkin kruunaa kuuma mustikkasoppa. Yksi hänen resepteistään yhdistää kaksi ikonista asiaa suomalaisen perinteen ytimessä: hautatervan ja mustikan. Yleensä sen marjat ovat harmaansinisiä ja vahapintaisia. Tällaisia marjoja kutsutaan tervamustikoiksi. Mustikkaista tervaa Hirsiveistäjä Tuomas Kyngäs sävyttää aitoja tervamaaleja erilaisin luonnonvärein. Sen sijaan muilla, metsäisillä mailla kasvoi mustikka. Mustikka (Vaccinium myrtillus) on tuoreiden kangasmetsiemme kanervakasvi. Kesä maistuu mustikalta Flavonoidit ovat kasveissa esiintyviä yhdisteitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi ruuan makuun ja väriin. Mustikoista riittää herkkuja koko vuoden kiertoon. Kansanlääkinnässä mustikkaa käytetään parantamaan hämäränäköä, suitsimaan ruuansulatusvaivoja ja hillitsemään ripulia. Väri vaihtelee molekyylirunkoon kiinnittyneiden sokeriryhmien mukaan. Loppukesän kahvipöytään kuuluu ehdottomasti perinteinen mustikkapiirakka. Kaksi tummanpunertavaa hirrenpätkää oikealla on sivelty mustikkatervalla.. Antosyaanit ovat puolestaan vesiliukoisia flavonoideja, joista monia pidetään terveysvaikutteisina. Happamassa solunesteessä sokerit ovat punaisia, emäksisessä sinisiä. Leipuri voi kokea ikävän yllätyksen, jos käyttää paistoksensa kohotusaineena emäksistä ruokasoodaa. Sokeria mustikassa on melko vähän, mutta marjat maistuvat silti makeilta, kiitos vähäisen happopitoisuutensa
Koristele juoma tuoreilla mustikoilla. eilaha@elisanet.fi timo.tuomi@welho.com Suvijanon sammuttaja Tuoremustikkamehu 2 litraa mustikoita 1 litra vettä ¼ teelusikallista sitruunahappoa 1–2 desilitraa sokeria Kiehauta ja jäähdytä vesi. Kirjaa myy booky.fi. Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä. Puhdista, huuhtele ja survo mustikat puisella survimella tai sosemyllyllä. Marjalla sävytetty tervapinta suojaa hirren ja kestää hyvin niin pakkasta kuin paahdetta, Kyngäs kertoo koemaalaustensa tuloksista Eläköön terva! -lehdessä 1/2017. Resepti on teoksesta Aarteen kesäkirja – Kaikki irti Suomen kesästä (toim. Mustikat kuuluvat Suomen luonnon parhaisiin antimiin.. 39 4/2017 KEMIA Vi es tile hd et Oy Scanstockphoto Kylmä, raikas mustikkajuoma virkistää hellepäivänä. Anna seoksen seisoa kaksi vuorokautta kylmässä. Ehkä tulevaisuudessa mekin saamme ostaa mustikoilla värjättyä tervaa. Kynkään reseptikokeilut jatkuvat tänäkin kesänä. valle lämpimän, purppuraan vivahtavan värin. Siivilöi sitten mehu harsokankaan tai tiheän siivilän läpi. Lisää sitruunahappo ja sekoita. Sekoita muutaman kerran. Mari Ikonen), Viestilehdet 2017. Lisää mukaan sokeria makusi mukaan ja sekoita. Kaada jäähtynyt vesi marjasurvoksen päälle
• Uuselintarvikelautakunnan pääsihteeri 1997–. Siellä fuksi valitsi pääaineekseen kiinnostavalta kuulostaneen elintarviketeknologian. Ensimmäinen opiskeluvuosi oli hulvattoman hauska, ja opinnotkin lähtivät käyntiin siinä sivussa.” Kemian osaston yhteishenki kumpusi etenkin runsaista laboratoriotöistä. Hänen kalenteriaan täyttävät palaverit, kokoukset ja etenkin matkat. yksikönpäällikkö 1997– 2002. • Diplomi-insinööri (elintarviketeknologia) 1979, tekniikan lisensiaatti (soveltava mikrobiologia) 1982, tekniikan tohtori (teknillinen biokemia) 1993, Teknillinen korkeakoulu TKK. Erityisen kinkkisenä Mannonen muistaa tilanteen, kun uuselintarvikeasetusta uudistettiin. Elintarvikelainsäädäntö siirrettiin sittemmin maaja metsätalousministeriöön, jonne myös Mannonen siirtyi ”samassa kaupassa”. Mukaan kuuluvat niin muuntogeeniset tuotteet, elintarvikeentsyymit ja ravintolisät kuin uuselintarvikkeet, esimerkiksi keskustelua herättävät hyönteiset. Otaniemessä hän soljahti helposti teekkariympäristöön. ”En tuntenut entuudestaan ketään, mutta yhteisö otti piiriinsä nopeasti ja ryhmähenki oli heti vahva. sua aikaan vieläkään, vaan siitä kiistellään yhä.” Tutkija hyppäsi hallintoon Leena Mannosen lapsuudenkoti sijaitsi Turussa. Kokoukset pidetään Brysselissä, koska elintarvikkeita koskeva lainsäädäntö on harmonisoitu EU-tasolla. Hyvä opettaja oli sytyttänyt hänesLeena Mannonen Elintarvikkeiden erikoisosaaja sä kipinän kemiaan, joten parhaalta vaihtoehdolta Teknillisessä korkeakoulussa tuntui kemian osasto. ”Kloonauksesta ei ole saatu ratkai. • Elintarvikeviraston erikoistutkija ja vs. • Asuu Helsingissä. Naimisissa, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. 40 KEMIA 4/2017 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Tuotantoeläinten kloonaus nosti tunteet pintaan. Mannosen työsarkaa ovat elintarvikemaailman uutuudet ja niihin liittyvät säädökset. • Harrastaa liikuntaa, matkailua ja lukemista. • Ylioppilas 1973, Raunistulan yhteiskoulu. • Maaja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos 2008–. Elintarvikevirastosta Mannonen jatkoi muutaman vuoden kuluttua kauppaja teollisuusministeriöön, jonka alaisuuteen elintarvikelainsäädäntö kuului. • VTT:n erikoistutkija ja ryhmänjohtaja 1985–1997. ”Kemian osastosta löysin aviomiehenkin, mikä oli oikein hyvä bonus.” Diplomityönsä Mannonen teki vehnän keittoekstruusiosta ja TKK:ssa assistenttina työskennellessään lisensiaattityön entsyymien tuottamisesta mikrobien avulla. Toimistoapulaisäidin ja puuseppäisän tytär menestyi koulussa erinomaisesti. ”Vaikka se ”poli” ei edes kertonut minulle mitään”, Mannonen nauraa. ”Kiireisimpinä aikoina olen lentänyt Brysseliin kolme kertaa viikossa”, menevä nainen naurahtaa. ”Niitä kaikkia olen Suomen edustajana ollut kehittämässä yhdessä muiden EU-maiden ja komission kanssa.” Varsinkin lainvalmistelun loppusuoralla puheenvuorot saattavat käydä kiihkeiksi, kun jokainen jäsenmaa haluaa esiin oman kantansa. Siellä syntyi myös väitöskirja, jonka aiheena oli vierasproteiinin tuotto kasvisolukkoviljelmillä. Leena Mannonen • Syntynyt Turussa vuonna 1954. ”Kun virastossa sovelsin lainsäädäntöä, ministeriössä työkseni tuli olla myös sitä laatimassa”, hän kuvailee muutosta. Aivan ennenkuulumattomasti säädöshanke kaatui viimeisen yön neuvotteluissa.” Asiaan palattiin vasta pari vuotta myöhemmin, jolloin tuotantoeläinten kloonaus jätettiin säädöksestä pois. • TKK:n mikrobiologian assistentti 1980–1984 ja kasvibiotekniikan dosentti 1994–2009, Aaltoyliopiston kasvibiotekniikan dosentti 2010–. • Kauppaja teollisuusministeriön kaupallinen neuvos 2002–2007. Sisko Loikkanen Haastatteluhetki maaja metsätalousministeriön kaupallisen neuvoksen Leena Mannosen kanssa ei järjesty ihan helposti. Säädösten laatimisen lisäksi on päätettävä toimeenpanosta, kuten lupamenettelyistä ja riskinarvioinnista. Kun äidin serkku oli abiturienttikeväänä pyrkimässä ”polille”, Leena päätti mennä perässä. Kun EU:n uuselintarvikeasetus vuonna 1997 tuli voimaan, silloinen Elintarvikevirasto etsi osaajaa, joka käynnistäisi toimintatavat Suomessa. Tutkija päätti hypätä uudelle uralle viranomaistehtäviin. Professorinsa perässä hän siirtyi VTT:hen kasvibiotekniikan tutkijaksi. Valintojaan hän ei ole katunut, Leena Mannonen toimii Suomen äänenä, kun Euroopan unioni sorvaa muuntogeenisten tuotteiden ja uuselintarvikkeiden säätelyä
Euroopassakin pitäisi nähdä niiden mahdollisuudet. 41 4/2017 KEMIA vaikka hetkittäin veri onkin vetänyt takaisin tutkimuksen pariin. ”Nuorena haaveilin, että kunpa joskus pääsisin Kiotoon ja näkisin ne kirsikankukat. ”Nyt EU:ssa pitäisi pohtia, miten huolehdimme paitsi turvallisuudesta myös siitä, ettemme juutu vanhoihin määritelmiin, joita on hankala soveltaa nykypäivänä.” Uusilla teknologioilla voidaan Mannosen mukaan tuottaa nopeammin uusia jalosteita kuin perinteisillä konsteilla. USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa lupamenettely liittyy pikemminkin tuotteen ominaisuuksiin.” Vaikka molekyylibiologia ja biotekniikka ovat edistyneet, Euroopan lainsäädäntö pohjaa 1990-luvun alun määritelmiin ja on osin jäänyt auttamatta jälkeen. ”Muut mantereet on nähty, mutta silloin otamme varmaan tähtäimeen Australian”, hän suunnittelee. ”Kunnon pitää olla silloin korkealla”, hymyilee aktiivisesti liikuntaa harrastava nainen. Lumen maa ja varsinkin Kioto veivät suomalaistytön mennessään jo varhain. Lähellä hänen sydäntään on etenkin japanilainen kirjallisuus ja ikiaikainen lempikirjailija nobelisti Yasunari Kawabata. Se on haastavaa ja laajaalaista, joten olen hyvin tyytyväinen.” On myös ollut hienoa havaita, että tutkijataustasta on paljon hyötyä lainsäädäntötyössä. Ongelma on teknologiassa tapahtuva nopea kehitys, joka johtaa tulkintavaikeuksiin. Matkakohteiden valintaa määrittelee myös puolison sukellusharrastus. Eläkkeellä reissut aviomiehen kanssa voivat venyä entistä pitemmiksi. ”Eniten odotan sitä, että ehdin viettää hänen kanssaan enemmän aikaa.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. ”Se on sidottu teknologiaan eikä tuotteeseen. ”On hienoa katsoa luonnon heräävän. Opit elintarviketeknologiasta, biotekniikasta ja molekyylibiologiasta ovat käytössä jatkuvasti. Olen alkanut seurata esimerkiksi lintujen saapumista, vaikka en mikään bongari olekaan.” Koko perheen intohimoihin on aina kuulunut matkailu. Vapaa-aikaan kuuluu myös mökkeily Karjalohjalla. ”Mitä kauemmin olen ollut hallinnossa, sitä kiinnostavammaksi työ on muuttunut. Tällä hetkellä tuotteet kehitetään muualla, ja me eurooppalaiset olemme lähinnä ostajan roolissa.” Snorklausta ja kirsikankukkia Kesällä 2018 Mannonen on jäämässä eläkkeelle ja valmistautuu jo tulevaan. Eurooppalaisen geenitekniikkalainsäädännön Mannonen arvioi ongelmalliseksi. Sitten kävikin niin, että matkustin töiden merkeissä Japaniin joka kevät kymmenen vuoden ajan.” ”Harrastuksista” rakkain on kuitenkin nelivuotias lapsenlapsi. Ministeriö on tarjonnut erinomaisen näköalapaikan koko elintarvikealan ja erityisesti geenitekniikan sääntelyn kehitykseen. sisko.loikkanen@yle.fi Sisko Loikkanen Tutkijataustasta on ollut suurta hyötyä lainsäädäntötyössä, Leena Mannonen sanoo.. ”Pitäisi löytää paikkoja, joissa minä snorklailen ja hän sukeltaa vähän syvemmälle.” Mannonen tunnustautuu myös kirjojen ystäväksi. ”Uudet sovellukset ovat elegantteja ja täsmällisiä
Lääkekannabiksen isäksi kutsuttu kemian professori Raphael Mechoulam eristi THC:n eli tetrahydrokannabinolin, yhden kannabiskasvin vaikuttavista aineista, jo vuonna 1964. Tehokkaimpina lääkkeinä saattavat toimia ihmisen kehon itse tuottamat kannabinoidit. Hollannissa kannabislääkkeitä on ollut saatavilla vuodesta 2003, joten alan toimijat ovat keränneet paljon kokemusta niiden käytöstä. Osavaltioista kahdeksan on laillistanut myös aineen huumekäytön, jota kaunistelevasti usein nimitetään ”viihdekäytöksi”. Brittiläinen Oxfordin yliopisto kertoi keväällä ryhtyvänsä tutkimaan kannabiksen lääkekäyttöä kymmenen miljoonan punnan hankkeessa. Yhdessä sijoittajien kanssa brittiyliopisto on perustanut tutkimusta varten Oxford Cannabinoid Technologies -nimisen yrityksen. 42 KEMIA 4/2017 Kannabis tunnetaan huumeena, mutta nykyisin tutkitaan yhä aktiivisemmin kasvin lääkekäyttöä. Perustajat hakevat uusia hoitoja muun muassa neurologisiin tauteihin, kipuun ja tulehdussairauksiin. Suomessa kannabisvalmisteita oireyhtymän hoidossa. Kannabis pyrkii apteekin hyllylle on saanut Fimean erikoisluvalla lääkkeeksi parisataa potilasta. Rahasto arvioi, että yksi sadasta ihmisestä maailmassa on lääkekannabiksen potentiaalinen käyttäjä. Jo 28 osavaltiota ja Columbian liittopiiri ovat hyväksyneet kannabiksen lääkekäytön. Näytön he luokittelivat tasoille sitova, vahva, kohtuullinen, rajallinen ja puuttuva. Lääkkeitä on tarkoitus kokeilla niin kroonisen maksasairauden kuin Parkinsonin taudin ja Touretten on puolestaan tutkinut kannabidiolin käyttömahdollisuuksia kantasoluja luuydinsiirtojen hylkimisreaktioiden estämisessä. Kannabiksella oopiumia vastaan. Israelilla on erityisen pitkät perinteet myös lääkekannabiksen tutkimuksessa. Kalevi Rantanen Israelin maatalousministeriö päätti tammikuussa rahoittaa kolmeatoista tutkimushanketta, joissa kehitetään uuden sukupolven kannabiskasvituotteita. Israelin satsausta alaan kasvattaa pian monitieteinen kannabinoiditutkimuksen keskus, jonka Jerusalemin yliopisto huhtikuussa ilmoitti perustavansa. Kiinnostava on esimerkiksi BOL Pharma, joka on kehittänyt erilaisia tapoja kannabislääkkeiden annosteluun. Tämän hetken suurimmat markkinat kannabispohjaisille lääkkeille ovat Yhdysvalloissa. Hengitystieoireet ja keuhkoputkentulehdukset yleistyvät pitkäaikaisilla Vahvaa näyttöä lääkekannabiksen hyödyistä on kroonisen kivun, MS-taudin oireiden ja sytostaattien aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa. Amerikkalainen Kalytera osti helmikuussa israelilaisen Talentin, joka. Keskuksen aihepiiri ulottuu kannabiskasvista ja kannabinoidien kemiasta ja aineenvaihdunnasta neurotieteeseen ja eri sairauksiin. Samaan aikaan Israeliin nousee lääkekannabisyrityksiä kuin sieniä sateella. Suhteessa väkilukuun lääkekannabista hyödynnetään eniten juuri Israelissa. Yhdysvaltalainen lääkeyritys CannRx ja israelilainen bisneskiihdyttämö iCAN:Israel-Cannabis ovat ilmoittaneet aloittavansa potilaskokeet kannabispohjaisella unilääkkeellä vielä tämän vuoden aikana. Jerusalemin heprealaisen yliopiston investointirahaston mukaan lääkekannabiksen maailmanmarkkinat kasvavat seuraavien kymmenen vuoden aikana 20 miljardiin dollariin. Ne ovat aikuisten krooninen kipu, sytostaattihoitojen aiheuttama pahoinvointi ja MS-taudin oireet. Vahvasti on osoitettu myös muutamia huumekannabiksen haittoja. Raportin tekijät seuloivat yli 10 000 tutkimusta. Ensimmäisessä vaiheessa, jossa oli mukana 70 potilasta, saatiin myönteisiä tuloksia. Kahdeksanmiljoonaisesta kansasta sitä otti viime vuonna laillisena lääkkeenä 23 500 henkeä, kertoo maan kansallinen terveysinstituutti. Kirjan mukaan sitovaa tai vahvaa näyttöä lääkekannabiksen hyödyllisyydestä on kolmen sairausryhmän hoidossa. Lääkeyritys BedroMedical BV rakentaa höyrystintä, joka annostelee lääkettä tarkasti. Lääketieteellinen tieto kannabiksesta on kiteytetty Yhdysvaltain tiedeakatemioiden tuoreeseen raporttiin, joka ilmestyi aiemmin tänä vuonna. Jerusalemilaisessa Zedekin sairaalassa testataan jo kakkosvaiheen kliinisissä kokeissa BOL Pharman kannabisuutteen vaikutuksia lasten ja nuorten autismiin. Tutkimus laajenee myös muualla. Vertailevia kokeita varten yritys on kehittänyt myös lumekannabiksen. Nelisatasivuiseen kirjaan he tiivistivät näytöt lääkekannabiksen hyödyistä ja haitoista
Sc an sto ck ph ot o Lääkekannabiksen käyttökohteita Israelissa • Crohnin tauti • Epilepsia • Eräät syövät • Haavainen paksusuolentulehdus • Hiv/Aids • Krooninen kipu • MS-tauti eli multippeliskleroosi • Palliatiivinen eli saattohoito • Parkinsonin tauti • Touretten oireyhtymä • Traumaperäinen stressihäiriö PTSD 43. 4/2017 KEMIA Kannabiskasvi eli hamppu sisältää noin 420 yhdistettä, joista ainakin 60 vaikuttaa psyykeen. Lääkekannabiksen vaikuttavat aineet ovat pääosin muita kuin päihdyttäviä kannabinoideja
Kun endokannabinoidin pitoisuuksiin vaikutetaan epäsuorasti, voidaan välttää kannabinoidien ongelmalliset keskushermostovaikutukset. Kannabiskasvin THC ja kehon tuottamat endokannabinoidit vaikuttavat molemmat ihmisen kannabinoidireseptoreihin mutta eri tavoin. Vielä ei tiedetä, hyötyisivätkö potilaat CB 1 :n kautta tapahtuvan signaloinnin tehostamisesta vai heikentämisestä. Kannabiksen käytön varhainen aloittaminen lisää ongelmakäytön todennäköisyyttä myöhemmin. ”Meillä on kehitetty endokannabinoideja pilkkovien entsyymien estäjiä, joilla voidaan nostaa elimistön endokannabinoidipitoisuuksia”, selvittää dosentti Tapio Nevalainen. Kannabispohjaisten lääkkeiden suhteellisesta turvallisuudesta sen sijaan on näyttöä. ”Jo kymmenisen vuotta sitten KuoHuumekannabiksen käyttö nostaa psykoosien ja skitsofrenian riskiä. Nevalaisen mukaan endokannabinoideja pilkkovien entsyymien estäjiä voidaan mahdollisesti käyttää kivun, tulehduksen ja keskushermostosairauksien hoidossa. Kannabisyhdisteet kiinnostavat tutkijoita myös muita kipulääkkeitä mahdollisesti turvallisempana vaihtoehtona. Lasten syntymäpaino alenee kannabista käyttäneillä äideillä. Brittiläisen Aberdeenin yliopiston emeritusprofessori Roger Pertwee on paneutunut kannabinoidien farmakologiaan 1960-luvulta asti. Työ kuitenkin loppui rahoituksen puutteeseen. Suomessa Itä-Suomen yliopisto pyrkii osaltaan tuottamaan lisää tietoa aiheesta. Marcus Bachhuberin vetämä tutkijaryhmä Philadelphian veteraanilääketieteen keskuksesta VAMC:sta julkaisi vuonna 2014 lääketieteellisessä JAMA Internal Medicine -lehdessä. Yhdysvaltain terveysviranomaisten mukaan noin kaksi miljoonaa amerikkalaista väärinkäytti lääkärin määräämiä opioidilääkkeitä vuonna 2014. Kannabinoideja voidaan valmistaa myös synteettisesti. Uudella tietämyksellä syövän kimppuun. Silloin näkökulma jää kuitenkin kapeaksi. Niitä nimitetään endokannabinoideiksi eli ”sisäsyntyisiksi” kannabinoideiksi. Hän kertoi jo pari vuotta sitten, että tutkijat ovat löytäneet toistasataa kannabinoidia. Heistä 18 000 käytti laillisia lääkkeitä. Näin endokannabinoidit pääsevät reseptoreihin ja saavat siellä aikaan hoitovaikutuksen. Kipulääkkeiden aiheuttama turvallisuusongelma on merkittävä. Aivojen endokannabinoidijärjestelmän kautta kannabinoidit vaikuttavat erityisesti mielialaan, ruokahaluun, muistiin ja kipuaistimuksiin. Inhibiittori estää entsyymejä lamauttamasta endokannabinoideja, jolloin kannabinoidireseptorit aktivoituvat. Kannabista voi hyvin tutkia vilkaisemattakaan hamppuun päin. Liikenteessä kannabis vaikuttaa alkoholin tavoin: onnettomuusriski nousee. Sittemmin suomalaistutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi ovat nousseet endokannabinoidit ja etenkin endokannabinoidijärjestelmän inhibiittorit eli estäjät. piossa kehitettiin uusia, synteettisiä kannabinoidimolekyylejä esimerkiksi glaukoomalääkettä varten”, kertoo farmakologian dosentti Markus Storvik. Niistä useimpien lääkevaikutus tunnetaan yhä huonosti. 44 KEMIA 4/2017 käyttäjillä. Niillä voidaan saada aikaan hoitovaikutus, mutta vältetään samalla sivuvaikutus keskushermostoon. Skitsofrenian ja muiden psykoosien kehittymisen riski kasvaa etenkin suurkuluttajilla. THC miehittää elimistön kannabinoidireseptorit CB 1 :n ja CB 2 :n pitkäksi aikaa. Philadelphialaistulokset kertoivat, että kuolemat opioidien yliannostukseen vähenivät neljänneksen osavaltioissa, jotka olivat hyväksyneet kannabiksen lääkekäytön. Kannabiksen yliannostuksen ja kuolemantapausten välisestä yhteydestä ei ole näyttöä suuntaan tai toiseen, tai näyttö on riittämätöntä, sanotaan tiedeakatemioiden raportissa. Tutkija Elisa Nevalainen selvitti viime vuonna valmistuneessa väitöstyössään hiirten kannabinoidireseptorin CB 1 :n toimintaa aivoalueilla, jotka muuttuvat Alzheimerin taudissa. Kaikkialla kehossamme on kannabinoidireseptoreita, joiden kautta kannabinoidiyhdisteet pääsevät keskushermostoon ja immuunijärjestelmään. Endokannabinoidit taas syntyvät paikalliseen tarpeeseen ja vain lyhytaikaiseen käyttöön, sillä seriiniKannabiskäsitteitä Kannabis Cannabis sativa -hamppukasvi Kannabis (marihuana, hasis) Tarkoittaa myös kannabiskasvista tehtyä huumetta, jossa on useita kannabinoideja ja muita kemikaaleja Kannabinoidi Solujen välittäjäaineisiin vaikuttava yhdiste Endokannabinoidi Ihmisen ja eläinten kehossaan tuottama kannabinoidi Synteettinen kannabinoidi Laboratoriossa valmistettu kannabinoidi Tetrahydrokannabinoli THC Huumaava kannabiskemikaali Kannabidioli CDB Lääkinnällinen kannabiskemikaali Opioidi Morfiinin kaltainen kipulääke tutkimuksen, jossa verrattiin opioideja ja kannabinoideja. Suomessa tutkitaan kehon omia yhdisteitä Kannabiskeskustelu rajoittuu usein kasviperäisten kannabinoidien hyötyihin ja haittoihin. Ehkä kiinnostavinta on, että me kaikki tuotamme itsekin kannabiskemikaaleja. Kaisersäätiön tutkimus kertoo, että 30 000 henkeä kuoli opioidien yliannostukseen. Samoihin aikoihin Itä-Suomen yliopistossa väitellyt Sari Yrjölä puolestaan kehitti omassa tutkimuksessaan perifeeriseen CB 2 -reseptoriin vaikuttavia yhdisteitä
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Tutkimuksessa ovat lisäksi mukana itävaltalainen Grazin yliopisto ja saksalainen Tübingenin yliopisto. Myös mahdollisuuksia hoitaa syöpää suoraan kasvikannabinoideilla tutkitaan maailmalla, vaikka Yhdysvaltain akatemiaraportti toteaakin, ettei näyttöä kannabisvalmisteiden tehosta syövän hoidossa toistaiseksi ole. Kannabinoidien tutkimus on silloin palvellut lääketiedettä ja terveydenhuoltoa välillisesti. Valmiste on tarkoitettu MS-tautipotilaiden lihasjäykkyyden hoitoon. Ne saattavat tosin olla jotakin muutakin kuin kannabinoideja. Eläinkokeissa on havaittu myös, että endokannabinoideja hajottavat entsyymit ja hajotustoiminnassa syntyvät lipidisignaalimolekyylit ovat yhteydessä hermoston rappeutumissairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin tautiin. Lisäksi potilas voi saada lääkekannabista Fimean erikoisluvalla. Tutkimuksista on toki vielä matkaa varsinaisiksi lääkkeiksi, sillä kannabiksen vaikuttavien aineiden eristäminen ja niiden turvallisuuden varmistaminen vievät vuosia. Tutkijaja lääkäriyhteisössä keskustellaan myös kasvin kääntöpuolesta. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Juuri seriinihydrolaaseja tutkii yksi Itä-Suomen yliopiston ryhmä, ja hyvästä syystä. Siksi näitä entsyymejä, etenkin monoglyseridilipaasia, tutkitaan ahkerasti. Suomessa on hyväksytty myyntiin yksi kannabispohjainen reseptilääke. ”Uusi tutkimus on paljastanut, että jotkut metaboliatuotteista ovat protumorigeenisia, eli ne voivat kiihdyttää erityyppisten syöpäsolujen kasvua ja invasiivisia ominaisuuksia”, kertoo dosentti Jarmo Laitinen. 45 4/2017 KEMIA hydrolaasi-nimiset entsyymit metaboloivat eli hajottavat endokannabinoidimolekyylit nopeasti. ”Cannabis sativa on monien mahdollisten lääkemolekyylien aarrearkku, mutta varomattomasti avattuna se voi olla varsinainen Pandoran lipas”, muistuttaa HUS:n kipuklinikan ylilääkäri, professori Eija Kalso Lääkärilehden verkkokommentissa. Sc an sto ck ph ot o Parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa itäsuomalaistutkijat pyrkivät selvittämään, mikä merkitys seriinihydrolaasi-entsyymeillä on gliooman eli aivosyövän kehityksessä. Tutkimukset tuovat joka tapauksessa uutta tietoa, joka parhaimmillaan voi johtaa aiempaa tehokkaampiin hoitomenetelmiin ja lääkkeisiin
Lisäksi asiaan vaikuttaa kopioiden lukumäärä. Sen mukaan piihin kapseloitu, Huippuvuorilla sijaitsevan kansainvälisen. Viileänä ja kuivana dna säilyy pitkiä ajanjaksoja. Simulointien perusteella tehdyt laskelmat kertovat, että jos käytetään tuhatta kopiota, saavutetaan tuhannen vuoden säilyvyys 99,999 prosentin varmuudella. Sen valtteja ovat koodausyksikön eli emäsparin pieni koko – noin puoli nanometriä – ja kolmiulotteisuus. Ongelman saattaa ratkaista täysin uudenlainen datavarasto: dna. Mitä suuremsiemenpankin olosuhteissa eli 18 celsiusasteen pakkasessa varastoitava digitoitu dna-näyte säilyisi yli kaksi miljoonaa vuotta. Ne w Yo rk Ge no m e Ce nt er Dna:sta lääke dataähkyyn. Ylivertainen varasto Dna:lla on muihin tallennusalustoihin nähden ylivoimaisia ominaisuuksia, joita ovat ennen kaikkea sen säilyvyys ja pakkaustiheys. Tämä kertoo osaltaan, että dna on vakavasti otettava vaihtoehto tulevaisuuden datan tallentamiseen. Tämä noin kahdensadan megatavun kokoinen data on toistaiseksi suurin dna:han kirjoitettu ja siitä virheettömästi luettavissa oleva tiedosto. pi se on, sitä suurempi on todennäköisyys pitkäaikaisesta säilymisestä. Ohjelmistojätti ilmoitti hiljattain jatkavansa menetelmän kehittelyä. Eliöissä on geenejä, jotka ovat säilyneet jokseenkin muuttumattomina miljardeja vuosia. 46 KEMIA 4/2017 Nykyaika tuottaa valtavia määriä tietoa, jonka varastointi muodostaa hankalan pullonkaulan. Ikijäässä säilyneestä noin 700 000 vuotta vanhasta luusta saatiin riittävästi dna:ta niin, että sen avulla kyettiin rekonstruoimaan eläimen koko genomi. Jari Koponen Riisinjyvän kokoinen vaaleanpunainen läikkä ampullin pohjalla sisältää koodattuna sata maailmankirjallisuuden klassikkoteosta. Hurjin kirjallisuudessa esitetty arvio perustuu vanhenemista simuloivaan käytännön kokeeseen. Pakkaustiheydessä dna:lle ei ole vertaa. Lisätiivistys tulee koodausyksikköinä käytetyistä neljästä erilaisesta emäksestä eli adenosiinista, sytoTutkijat Yaniv Erlich (vas.) ja Dina Zielinski onnistuivat pakkaamaan dna:han dataa ennätykselliset 215 petatavua grammaa kohden. Viimevuotisen saavutuksen takana olivat Microsoft ja Washingtonin yliopisto. Eliöiden ulkopuolella dna:n säilyvyys on oikeissa olosuhteissa lyömätön, mikä näkyy jo fossiileista eristetyistä dna-määristä
Lopullinen binäärikoodi sisältää listan kymmenistätuhansista yksijuosteisista dna-pätkistä eli oligo. Näin alustan lämpenemisongelmaa ei ole. Dna ei katoa eikä vanhene. Kukin pala sisältää kahtasataa emäsparia vastaavan koodin. Yhdessä niistä binäärikoodi jaetaan ensin algoritmin avulla satunnaisvalinnalla pienemmiksi palasiksi. Dna-tiedostoa ei voi hakkeroida, ainoastaan varastaa. Dna:n etuna on myös varastoinnin mitätön energiakulutus, jota voidaan mitata watteina gigatavua kohti. Mukana on datan lisäksi virheenkorjauskoodi sekä pätkän alkuun ja loppuun liitetyt, synteesiä varten välttämättömät alukkeet. Nopeasti vanhenevia tallennusteknologioita tulee ja menee. Niistä kukin voi teoriassa sisältää kaksi bittiä, esimerkiksi: A(00), S(01), G(10) ja T(11). Nauhan, lerpun, korpun ja cd:n mukana häviää samalla niihin tallennettu tieto. Käytännön syyt tosin pienentävät arvon 1,8 bittiin emäsparia kohden. 47 4/2017 KEMIA siinista, guaniinista ja tyminiinista. Monta menetelmää Digitoidun tiedon muuntamisessa dna:n emäsparien järjestykseksi ja edelleen vastaaviksi dna-ketjuiksi on useampia menetelmiä
Siten satoja teratavujen ja jopa petatavujen kokoisia tiedostoja joudutaan siirtämään muualle.” Vastaan tulevat tällöin rajoitukset tiedonsiirtoverkkojen nopeuksissa. Tämä vaihe kestää viikon tai pari. Tulokset osoittivat, että vaikka PCR tuottaakin virheitä, data oli silti luettavissa virheettömästi vielä viittä miljoonaa lukukertaa vastaavassa tilanteessa. ”Raakadataa säilytetään yleensä mahdollisimman kustannustehokkaasti nauhajärjestelmissä, joista se joudutaan siirtämään kalliimmille levyjärjestelmille laskentaa ja analyysia varten”, aloittaa Pekka Lehtovuori, joka toimii CSC:n tutkimuksen palveluista vastaavan yksikön johtajana. ”Esimerkiksi genomidataa ei yleensä pystytä käsittelemään samassa paikassa, jossa se tuotetaan. He julkaisivat vuoden alussa Science-lehdessä artikkelin, jossa he esittelivät uusia merkittäviä tuloksiaan. Tulevaisuudessa laajenee etenkin esineiden internet (IoT) eli laitteiden välinen kommunikointi. Grammalla dna:ta tulos vastaa 215 petatavun (10 15 ) varastointikykyä. Vaikka kaksikon taltioiman datan määrä, 2,15 megatavua, oli pienempi kuin Microsoftilla, he saavuttivat uuden pakkaustiheysennätyksen eli 1,57 bittiä emäsparia kohden. Hänen mukaansa datan hallinnan suunnitteluun ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota. Tulokset, jotka silloin kannatti säilyttää uudelleenkäyttöä varten, saattaa olla helpompaa ja kustannustehokkaampaa laskea nykykoneilla uudelleen”, hän antaa esimerkin. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset aikasarjat säätilojen mittauspisteistä tai ainutkertaisen kulttuuriperinnön taltiointi digitoidussa muodossa. Niitä tarvittaisiin lähes 27 000, jotta päästäisiin samaan kapasiteettiin kuin yhdellä dna-grammalla. Muun muassa suomalaishankkeet ajavat puolestaan open data -politiikkaa, jolla pyritään pitämään tieto saatavilla ja muidenkin tutkijoiden hyödynnettävinä. Datan lukemiseen dna:sta käytetään modernia sekvensointimenetelmää eli emäsjärjestyksen määrittämistä. Kaksi kompastuskiveä Kokeellisesti todistetusta käyttökelpoisuudesta huolimatta dna:n käytDatan hallinta on osa tiedepolitiikkaa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on valtion ja korkeakoulujen omistama, tutkimuksen tarpeisiin suunniteltujen IT-ratkaisujen erityistehtäväyritys. ”Kvanttikemian lasku, jonka läpivieminen kesti vuosituhannen vaihteessa viikon, pystytään nykylaittein laskemaan parissa tunnissa. Vertailun vuoksi: suurilla datakeskuksilla on nykyään käytettävissä tallentamiseen enintään 10 teratavun (10 12 ) levyjä toisiinsa kytkettäviksi. Pitkäaikaiseen säilytykseen kuuluu ennen kaikkea sellainen data, jota ei voida tuottaa uudestaan. 48 KEMIA 4/2017 nukleotideista (oligoista). Dekoodaus hoituu tavallisella kannettavalla tietokoneella muutamassa minuutissa, minkä jälkeen alkuperäisdata voidaan toistaa virheettömästi. Suurin pulma on dna-synSc an sto ck ph ot o. Datan arvon lisääntyneen ymmärryksen myötä on havahduttu pohtimaan kaupallisten julkaisijoiden tarkoitusperiä. Sekvensoinnin tulokset dekoodataan takaisin biteiksi ja alkuperäiseksi tiedostoksi. Kaksikko testasi menetelmää monistussarjoilla. töönoton esteenä on kaksi ongelmaa: nopeus ja hinta. Kirjastoilla ja museoilla on käynnissä omien aineistojensa digitointija tallennustyöt. ”Datan hallinnasta ja tallennuksesta on yhä suurenevassa määrin tulossa osa tiedepolitiikkaa”, Lehtovuori tiivistää. Datan taltiointi voi olla lyhytkestoista tai pitkäaikaissäilytystä. Monet johtavat tieteelliset julkaisut vaativat nykyisin julkaisuun liittyvän datan itselleen, jolloin niille kerääntyy valtavasti maksumuurin taakse jäävää arvokasta tietoa. ”Nähtäväksi jää, miten ja missä määrin tätä datamäärää käsitellään itse mittalaitteissa ja missä määrin perinteisissä datakeskuksissa.” Lehtovuoren mukaan yksi ongelma on siinä, että datan tuottaminen ja sen käsittely tapahtuvat tavallisesti eri paikoissa. CSC on myös oikea paikka saada tietoa nykyajan datantallennuksen tarpeista ja haasteista. PCR-tekniikalla on kuitenkin mahdollista kopioida oligot ja korvata syntyvä vajaus. Piipohjaisiin, mikrosekuntiskaalassa toimiviin alustoihin verrattuna dna:n käyttäminen on tuskastuttavan hidasta. Newyorkilaisten toinen merkittävä tulos liittyy datan lukemiseen. Suomessa onkin parhaillaan meneillään opetusja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke, joka tähtää myös tärkeäksi tunnistettujen tutkimusdata-aineistojen pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Määrältään nopeimmin kasvavia datamääriä tuottavat hänen mukaansa tätä nykyä genomija ilmastotutkimukset. Data voidaan tuhota joko heti käytön tai määräajan jälkeen. Jokainen oligonäytteen luentakerta kuluttaa näytettä. Sen myötä dataa alkavat suoltaa muun muassa erilaiset sensorit. Toiminnassa on jo kaupallisia yrityksiä, jotka syntetisoivat koodia vastaavat oligot tekstimuodossa lähetetyn koodin avulla. Menetelmää ovat hyödyntäneet muun muassa New Yorkin genomikeskuksen tutkijat Yaniv Erlich ja Dina Zielinski. Esimerkiksi 50 teratavun siirto sadan megatavun sekuntinopeudella kestää noin viikon. Yhtiöllä on kaksi konesalia, toinen Espoon Otaniemessä ja toinen Kajaanissa, jossa toimii Suomen tehokkain supertietokone Sisu. Yleisempiä ovat kuitenkin kahdeksan teratavun levyt. Moisesta huipputiheydestä huolimatta datan virheetön kirjoitus ja luenta onnistuivat sataprosenttisesti
Kovalevyjen teknologiaa kehitetään jatkuvasti. Tämä edellyttää mittavaa teknologiamurrosta datan säilytyksessä. Pikkuruinen vaaleanpunainen läikkä ampullin pohjalla sisältää koodattuna sata maailmankirjallisuuden klassikkoteosta. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Ihmisen luoma teknologia tuhoaa huolestuttavassa määrin tarpeellisia resursseja, elinympäristöä ja elämää. Nykyään saatavilla olevien 3,5-tuumaisten levyjen kapasiteetit vaihtelevat kahden ja kahdeksan teratavun välillä, ja markkinoille tekevät tuloaan uuden teknologian kymmenen teratavun levyt. Jatkuvasti kasvavan lisätilan tarpeen ahdistamat toimijat joutuvat silti päivittämään järjestelmiään noin viiden vuoden välein. Vastaava summa datan lukemisesta oli 1 000 dollaria. Vaikka menetelmän käyttö on siis nykyisellään hyvin kallista, tutkijapari luottaa tulevaisuuteen. Erlich ja Zielinski ilmoittavat tallennuskokeensa hinnaksi 9 000 dollaria. Levyjä voidaan kytkeä toisiinsa kehikoissa, joihin niitä yleensä mahtuu muutamista kymmenistä liki sataan. Lähitulevaisuus lupaa vielä uudemmilla teknologioilla toimivia 12 ja 14 teratavun levyjä. Kehikoita voidaan edelleen kytkeä toisiinsa suuremmiksi systeemeiksi. Historian perusteella voidaan laskea, että nopeutumisen kehitysvauhti on ollut pari kertalukua vuosikymmenessä. Dna:n käyttäminen tietotekniikassa olisi erinomainen esimerkki tämän uuden teknologiaparadigman mukaisesta ajattelusta. Käytännön sovelluksia varten synteesin tulisi olla liki satatuhatta kertaa nopeampi. Paljon yleisempiä ovat kiintolevyihin eli kovalevyihin perustuvat muistijärjestelmät, mutta ne kuluttavat energiaa lepotilassakin, tuottavat lämpöä ja vaativat siten konetilan jäähdytystä. Tällöin kehikon tilakapasiteetti voi olla useita petatavuja. Vaikka uusi teknologia on aina vanhaa kalliimpaa, lisääntynyt tallennuskapasiteetti kompensoi levyjen hintojen nousua. Näin on arvioitavissa, että tekniikka saavuttaa käyttökelpoisen tason parissa vuosikymmenessä. Ta ra Br ow n / W as hin gt on in yli op ist o teesin verkkaisuus. Vaikka nauhojen tallennuskapasiteetti on rajallinen, niillä on myös hyvä puolensa: ne eivät lepotilassa käytä energiaa. Dna-synteesikemian edistysaskeleet tai vaikkapa quick and dirty -oligosynteesin kehittäminen voivat avata uusia mahdollisuuksia kustannustehokkaalle dna-tallennukselle. Kahdeksan teratavun kovalevyjä tarvitaan lähes 27 000, jotta päästään samaan tallennuskapasiteettiin kuin grammalla dna:ta.. Ihmiskunnan tuottaman digitaalisen datan on arvioitu saavuttavan vuoteen 2020 mennessä 44 tsettatavun (10 21 ) määrän. Dna:n valintaan datavarastoksi sisältyy sen muiden mainioiden ominaisuuksien lisäksi käänteentekevä periaatteellinen piirre. 49 4/2017 KEMIA Tietotulva ajaa kovalevyt ahtaalle Toiminnassa on yhä data-arkistoja, jotka hyödyntävät vanhaa magneettinauhoihin perustuvaa teknologiaa. Suurimmaksi kulueräksi osoittautui dna-synteesi, jonka hinta oli 3 500 dollaria megatavulta. Tällaisten järjestelmien ostohinta ja ylläpitokustannukset ovat sitä luokkaa, että niihin on varaa vain suurilla datakeskuksilla. Yhä enemmän painoarvoa saa argumentti, jonka mukaan teknologiamme tulisi muuttua mahdollisimman paljon luontoa jäljitteleväksi
”Laitevalmistajat ovat ostaneet toisiaan pois, ja samalla tuotemerkkejä on hävinnyt.” Uusi omistaja voi vaikuttaa siihen, keneltä laboratorio laitteensa tai reagenssinsa jatkossa ostaa. Yhtiön leivissä työskentelee kaikkiaan 27 000 henkeä. Eurofins Scientific puolestaan hankki itselleen Rambollin laboratorion lisäksi myös Ahma insinöörit Oy:n ympäristölaboratoriot. Seuraavana vuonna Rambollin ja Lahden laboratoriot yhdistettiin Ramboll Analyticsiksi, joka myöhemmin siirtyi kokonaan Rambollin omistukseen. Nyt yrityskauppa teki sen yhtäkkiä mahdolliseksi”, Manninen myhäilee. Sittemmin laboratorio toimi yhdessä Insinööritoimisto Paavo Ristolan kanssa, jonka Ramboll osti vuonna 2006. Ympäristötutkimusten lisäksi laboratoriossa on tehty ihmisen terveyteen liittyviä tutkimuksia. Yhdessätoista Euroopan maassa toimiva Alcontrol osti hiljattain karkkilalaisen Novalabin. • Toimitusjohtaja, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 1999–2007. Marja Saarikko Hiljattain pyöreitä vuosia juhlineen ympäristölaboratoriotoiminnan konkarin, filosofian tohtori Pentti Mannisen paras syntymäpäivälahja tuli suuressa paketissa. Kaupan myötä niin Manninen kuin kaikki hänen satakunta kollegaansa siirtyivät uuden omistajan palvelukseen. ”Olemme aina halunneet olla uranuurtajia kaikessa, etenkin menetelmissä ja tekniikassa. Eurofinsin Pentti Manninen: Yrityskaupat myllertävät laboratorioalaa Pentti Manninen • Syntynyt Lahdessa vuonna 1957. Sama yhdentymiskehitys on hänen mukaansa edessä myös laboratoriolaitteiden valmistajilla ja jakelijoilla. • Johtava kemisti, Lahden kaupunki 1993–1999. 50 KEMIA 4/2017 sa laboratoriopalveluiden myyntikemistin”, Manninen kertoo. ”Olen aina haaveillut, että laboratoriosta tulisi iso maailmanlaajuinen toimija. Ramboll on maailman johtavia ympäristöalan konsulttitoimistoja, ja se on ollut myös laboratorion suurin yksittäinen asiakas. • Toimialajohtaja, Ramboll Finland Oy 2007–2016. ”Markkinat ovat meillä pienet verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan, mutta nyt Suomikin näyttää kiinnostavan”, hän sanoo. Laboratorion juuret juontavat vuoteen 1914, jolloin se perustettiin Lahden kaupungin tutkimuslaboratorioksi. Laboratorion arjessa uusi omistaja ei juuri näy, mutta talon hallinto luonnollisesti muuttuu. Eroja on, sillä kun ennen toimimme konsulttimaailmassa, nyt olemme puhtaasti laboratoriopalveluita tarjoavassa yhtiössä.” Ketjujen maihinnousu Isojen laboratorioketjujen rantautumista Suomeen ehdittiin Mannisen mukaan odottaa toistakymmentä vuotta ennen kuin se vihdoin tapahtui. Manninen on johtanut pääosin Lahdessa toiminutta Ramboll Analyticsin ympäristölaboratoriota vuodesta 1993 ja luonut siitä Suomen suurimman kaupallisen laboratorion. Tänä keväänä perinteikkään laboratorion testausja mittauspalvelut – päästömittauksia lukuun ottamatta – osti Rambollilta globaalisti toimiva laboratoriojätti Eurofins Scientific. ”Lähdemme rakentamaan uutta, omaa toimintamalliamme. Analytiikan moniosaaja Pentti Manninen on kyntänyt pitkän, ansiokkaan työsaran ympäristölaboratorion johdossa. ”Eurofins on tehnyt globaaleja sopimuksia jakelijoiden kanssa, ja me voimme hyödyntää niitä halutessamme.” ”Uskon kuitenkin, että ostamme kaiken yhä paikallisilta maahantuojilta ja jakelijoilta, sillä yhteistyö on toiminut hyvin ja jatkunut pitkään.” Mannisen johtama laboratorio keskittyy jatkossakin ympäristöseurantaan ja siihen liittyvään erikoisanalytiikkaan.. Kansainväliset jättiyritykset ovat aloittaneet ostoneuvottelunsa, ja kauppojakin on jo tehty. Eurofinsista tuli näin Suomen markkinajohtaja laboratoriopalveluiden tarjoajana. Nyt edessä on uran suurin muutos, sillä yli satavuotiaasta lahtelaislaboratoriosta tuli juuri osa maailmanlaajuista laboratorioketjua. Samalla lahtelaislaboratorion näkymät laajenivat huimasti. • Naimisissa, kolme aikuista poikaa ja kaksi lastenlasta. • Toimitusjohtaja, Eurofins Environment Testing Finland Oy 2017–. • Erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö, VTT 1985–1993. • Filosofian tohtori (analyyttinen kemia) Helsingin yliopistosta. • Harrastaa luonnontieteitä ja musiikin tekemistä. Muutos on silläkin sektorilla jo käynnistynyt. 1990-luvulla palkkasimme ensimmäisinä Suomes”Suurista tulee yhä suurempia, keskisuuret häviävät, mutta pienet erikoistuneet laboratoriot jatkavat”, Manninen arvioi laboratoriokentän tulevaa kuvaa. Eurofinsin verkostoon kuuluu yli 300 laboratoriota noin 40 maassa
Kaupalliset järjestelmät on Mannisen mukaan tarkoitettu lähinnä kliinisille ja laadunhallinnan parissa toimiville laboratorioille, eivät niinkään ympäristölaboratorioille. Nykypäivän kemistille on Mannisen mukaan eduksi monipuolisuus ja sen lisäksi erikoistuminen johonkin osa-alueeseen. Jos asiakas on tyytyväinen, myös liiketoiminta kukoistaa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. marja.saarikko@gmail.com Ramboll ”Suurista tulee yhä suurempia, keskisuuret häviävät, pienet erikoistuneet laboratoriot jatkavat”, Pentti Manninen arvioi laboratoriokentän tulevaisuutta.. Ennen laboratoriouraansa Manninen työskenteli tutkijana VTT:ssä. Volyymit ovat yleensä pieniä mutta hinta vastaavasti korkeampi.” Ympäristöanalytiikalle on tyypillistä sesonkiluontoisuus. ”Nyt voimme tarjota erikoisanalytiikkaa ison konsernin sisällä maailmanlaajuisesti ja toisaalta hyötyä konsernin muista laboratorioista.” Digitaalisuuden aika Laboratoriossa näkyvät myös nykypäivän trendit, etunenässä digitalisaatio. ”Moni yhdiste ei ole pysyvä. Kaikkiaan lahtelaislaboratorio tekee noin miljoona analyysiä vuodessa. Silloin analysaattorit ovat yleensä käynnissä yötä päivää. Myös yhdisteet asettavat omat haasteensa. Tammikuusta maaliskuuhun on hiljaisempaa, mutta muulloin työtä tehdään kahdessa vuorossa. 51 4/2017 KEMIA ”Tarjoamme erityisesti sellaista analytiikkaa, jota ei missään muualla pystytä tekemään. ”Jonain päivänä robotit varmasti yleistyvät meidänkin sektorillamme.” Laboratorionjohtaja itse on analytiikan moniosaaja, jota ”kaikki mahdollinen kemia” ja muutkin luonnontieteet ovat aina kiinnostaneet laajasti. Laboratorion johtamisen ohessa ahkera mies on myös ohjannut opiskelijoiden lopputöitä ja väitöskirjoja. ”Esimerkiksi paperista pyritään eroon, ja suurin osa dokumenteista lähtee asiakkaalle sähköisenä”, Manninen kuvailee. Omana bravuurinaan hän pitää spesiaatioanalyyseja eli aineiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien määrittämistä. Silloin on mietittävä, kuinka sen saa analysaattorille asti.” Kun suurin osa laboratorioon saapuvista näytteistä on tähän saakka tullut suomalaisilta asiakkailta, tilanne voi jatkossa muuttua. Ympäristönäytteiden analytiikan tämän hetken suurin ongelma on Mannisen mukaan se, että viranomaisvaatimukset edellyttävät yhä pienempien pitoisuuksien analysointia – niin pienten, etteivät laitetekniikat aina pysy perässä. Työssään Manninen on kehittänyt sekä orgaanista ja että epäorgaanista analytiikkaa. ”Minun työssäni tarvitaan esimiestaitojakin, samoin liiketoiminnan ymmärtämystä ja myynnin osaamista. ”Myös laboratorion tiedonhallintajärjestelmä LIMS ja sähköisen tilauksen mahdollistava extranet ovat jo vakiintuneita.” Robotiikkakin tekee tuloaan, joskin hitaasti
Missä siis piilee vaikeus. Tilanteen parantamiseksi virasto on tehnyt kaikille rekisteröinneille ITpohjaisen tunnistetietoseulonnan. Kirjoittaja työskentelee ympäristöasioiden ja kemikaaliturvallisuuden vanhempana asiantuntijana Linnunmaa Oy:ssä. Mahdollisesti vaaditaan aineiden fraktiointia ja menetelmien kehittämistä. Erityisesti monimutkaisten UVCBaineiden (Substances of Unknown or Variable composition, Complex reaction products or Biological materials) tunnistaminen on osoittautunut haastavaksi. Valmistusprosessin ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan valita sellaiset analyysit, joilla aineen sisältämiä aineryhmiä ja tärkeimpiä epäpuhtauksia saadaan tunnistettua. Asetuksen edellyttämät analyysimenetelmät, kuten kaasukromatografia, eivät myöskään välttämättä suoraan sovellu UVCB-aineen koostumuksen määrittämiseen. Rekisteröintiaineistoon on siksi sisällytettävä riittävän laadukkaat spektrit ja kromatogrammit sekä muut analyysitiedot, analyysimenetelmien kuvaus ja aineiston tulkinta. Asiakirjat kuntoon Myös Euroopan kemikaaliviraston on pystyttävä arvioimaan ja tunnistamaan rekisteröity aine. Aineidentiteetti on yksi manuaalisen tarkastuksen painopistealue. UVCB-aine voi koostua jopa tuhansista komponenteista. Voidaanko aineidentiteetti ylipäätään määritellä väärin. Tämä ei aina ole onnistunut. Jos aineelle on tehty useita rekisteröintejä, rekisteröijät saavat kehotuksen sopia aineen identiteetistä rekisteröintien yhdistämistä varten. marjo.pusenius@linnunmaa.fi Suomalaiset tervahaudat saavat tuottaa mustaa kultaansa myös tulevaisuudessa, sillä mäntytervan koostumus on nyt määritetty, ja aine rekisteröidään asianmukaisesti kemikaalivirastoon. Kuvaukseen kuuluvat muun muassa lähtöaineiden tunnistetiedot ja osuus, oleelliset valmistusvaiheet, koostumuksen ja valmistusprosessin valvontaan liittyvät parametrit, kuten lämpötila, paine, liuotin ja katalyysityyppi, sekä tarvittaessa tiedot uuttamis-, eristämisja puhdistusvaiheista. Joko keskusteluyhteyttä ei ole löytynyt, rekisteröintejä on valmisteltu toisista tietämättä tai tulkinnat aineen identiteetistä ovat olleet erilaisia. Ennen Reachia harva tervanpolttaja pohti, miltä näyttää mäntytervan UV-spektri. 52 KEMIA 4/2017 Marjo Pusenius Yksi aine – yksi rekisteröinti on ollut Reach-asetuksen tavoitteena alusta lähtien. Viimeinen, 1. Nyt on rekisteröitävä kaikki yli yhden tonnin määrinä EU-maahantuotavat tai EU:ssa valmistettavat aineet. Kokemuksen ja käytäntöjen puutteessa Reach-asetusta tulkittiin alkuvaiheessa monin eri tavoin. Tällaisten aineiden osalta rekisteröinnin onnistuminen edellyttää niin kemian kuin lainsäädännön osaamista. Valmistusprosessin kuvaus onkin yksi tekijä UVCBaineiden tunnistamisessa ja nimeämisessä. Sittemmin erityisesti aineiden identiteettiä eli koostumuksen ilmoittamista ja aineen nimeämistä on monesti jouduttu tarkastelemaan uudestaan. Lisäksi asiakirjoja on alettu tarkastaa manuaalisesti. Vaikka rekisteröinti olisi aiemmin mennyt läpi puutteellisena tai aineidentiteetin näkökulmasta jopa väärässä yhteisrekisteröinnissä, jatkossa se tuskin on mahdollista. Aineidentiteetin osalta pulmallisia ovat myös erilaiset tuotteistettavat jätteet tai sivutuotteet sekä valmistusprosessissa syntyvät sakat ja reaktiotuotteet. Aineiden nimeäminen haastaa Reach-rekisteröijät kin EU-maahantuojat ja valmistajat. Kemikaalivirasto on kehottanut monia rekisteröijiä täydentämään rekisteröintiään aineen tunnistetietojen osalta. Saman aineen rekisteröijien tulee jakaa tietoja keskenään ja toimittaa rekisteröintitietoja yhteisesti. Tämä tarkoittaa, että rekisteröintiin osallistuu paljon toimijoita, joilla ei itsellään ole riittävää osaamista aineiden identifiointiin. Rekisteröintien yleisimmät puutteet liittyvät aineen tunnistetietoihin. Tässä korostuu tutkimuslaboratorioiden merkitys ja osaaminen: jos jotain tärkeää komponenttia ei ole osattu analysoida, vaaranja riskinarviointi voi jäädä puutteelliseksi. Laboratorion iso rooli Reach antaa selkeät vaatimukset analyyseistä, joita aineen koostumuksen määrittämiseen tarvitaan. Mikäli aineen identifiointi tuottaa ongelmia, eikä rekisteröinnin tukena ole osaavaa konsortiota, on tärkeää ottaa yhteyttä kemikaalivirastoon jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi koostumus voi vaihdella muun muassa valmistusmenetelmän ja lähtöaineiden mukaan. kesäkuuta 2018 päättyvä rekisteröintivaihe tuo rekisteröintivelvollisuuden piiriin pienet
Mäntyterva on tyypillinen UVCB-aine eli koostumukseltaan vaihteleva biologinen materiaali. Reach-asetuksen näkökulmasta kiinnostavimpia ovat aineen koostumuksen lisäksi fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka vaikuttavat vaaraluokitukseen ja sitä kautta aineen turvalliseen käyttöön ja henkilösuojaimiin. Kirjallisuudessa on runsaasti tervan koostumusta kuvaavia tutkimuksia. Reach-rekisteröintiä varten koostumus piti kuitenkin analysoida uudelleen. Lisäksi terva sisältää pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja. Silti vaadittiin puoli vuotta menetelmäkehitystä ja lukemattomia kokouksia konsultin ja tutkimuslaboratorion välillä ennen kuin maaliin vihdoin päästiin. Tervan tuottajille tärkeitä ovat laadulliset tekijät. Mäntytervan identifiointi onnistui Suomalaiset tervanvalmistajat ovat tyypillisesti ikääntyneitä toimijoita, jotka tuottavat tervaa sivutoimisesti. Puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista tervaan muodostuu muun muassa rasvoja ja niiden estereitä sekä ligniinistä aromaattisia yhdisteitä. Mäntytervan olemusta ja aineidentiteettiä mietittiin sen esirekisteröinnistä eli vuodesta 2008 lähtien usean asiantuntijan voimin. Museovirasto kertoi ominaisuuksista, jotka ovat tervassa tärkeitä silloin, kun sitä käytetään kulttuurihistoriallisten rakennusten suojaamisessa. Tarvittaessa se tekee yhteistyötä muiden tervakonsortioiden kanssa esimerkiksi vaihtamalla tutkimustietoja. Samaan rekisteröintiin voi liittyä mukaan myöhemminkin, mutta jokainen liittyjä joutuu analysoimaan ja raportoimaan tuottamansa tervan koostumuksen ja osoittamaan aineen samuuden rekisteröintiasiakirjassa. Ennen Reach-aikaa harva heistä pohti, miltä näyttää mäntytervan UV-spektri tai voiko tervasta määrittää optista aktiivisuutta. Vuorossa rekisteröinti Mäntytervan rekisteröi suomalaisten tervanvalmistajien konsortio. Vielä käydään keskustelua siitä, ovatko suomalainen terva ja kiinalainen terva Reach-asetuksen näkökulmasta sama vai eri aine. Asetus määrittelee, mitä koostumusanalyysejä aineen identifioimiseksi tarvitaan. Kaikkia tervan yksittäisiä aineosia ei – UVCB-aineille tyypillisesti – pystytty tunnistamaan, mutta Reachrekisteröinnin tarpeita varten aineen koostumus saatiin määritettyä luotettavasti. Saksalainen lehtipuutervan rekisteröinyt konsortio puolestaan tutkii mahdollisuutta rekisteröidä myös mäntyterva saman rekisteröinnin alla tai ainakin osin samoilla tutkimustiedoilla, joilla lehtipuuterva rekisteröitiin. 53 4/2017 KEMIA Tim oPe kk a Aa lto ne n. Puuterva on hapanta, paksuhkoa ja öljymäistä nestettä
54 KEMIA 4/2017 Britannian ero EU:sta järisyttää unionia monin tavoin. Asialla on seurauksensa myös EU:n kaivatulle yhtenäispatenttijärjestelmälle. Hänen mukaansa on mahdollista, että Britannian lähdön myötä sopimuksen vahvistaminen politisoituu. ”Saksan poliitikot eivät halua luoda traumaa omalle elinkeinoelämälleen kumoamalla niin pitkään valmistellun ja kovasti odotetun uuden järjestelmän viime hetkellä. Tämä lykkää uuden patenttijärjestelmän ratifiointia brittien osalta ainakin vaalien yli. ”Ei näitä järjestelyitä turhaan tehdä, ja nyt ollaan jo tosi lähellä.” Rapinoja painottaa, että menee joka tapauksessa 10–20 vuotta ennen kuin uusi järjestelmä toimii täysimittaisesti. Huhtikuussa tapahtui yllättävä käänne, kun Britannian pääministeri ilmoitti, että maassa järjestetään kesäkuussa uudet parlamenttivaalit. ”Britanniassa on kuitenkin esitetty poliittinen linjaus, jonka mukaan maa ei halua brexitin takia hidastuttaa patenttisopimuksen ratifiointia”, huomauttaa partneri Ben Rapinoja liikejuridiikkaan erikoistuneesta Asianajotoimisto Boreniuksesta. Asiaa mutkistaa, että Saksa odottaa saarivaltion toimivan ensin. Patenttitoimisto Seppo Laine Oy:n osakas ja eurooppapatenttiasiamies Jukka Kantanen näkee brexitissä riskinsä. ”Näin siis siitäkin huolimatta, että Britannia irtisanoutuu sopimuksesta pian sen ratifioituaan.” Brexit viivästyttää yhtenäispatenttia Yhtenäispatentin tiellä on Britannian ratifioinnin puuttumisen lisäksi se, että myös Saksan ratifiointi puuttuu. ”Näin luodaan yksi yhteinen foorumi, jossa käsitellä patenttiriitoja Euroopan unionin laajuudella”, Rapinoja kuvailee. ”Ratifioimisesta voi tulla Britannialle pelinappula eroneuvotteluissa”, Kantanen arvioi. Yhtenäispatenttijärjestelmän etu on myös se, että se keventää patenttitekstien käännösurakkaa heti voimaan astumisestaan lähtien. Mutkikas eroprosessi vie brittien päähuomion vielä pitkään. Ben Rapinoja muistuttaa, että monella jäsenmaalla on paljon pelissä. Alkuperäisen aikataulun mukaan brittien oli määrä vahvistaa UPCA-sopimus maaliskuussa 2017 ja saksalaisten syyskuussa 2017. Lisäksi uuden järjestelmän toivoSopimuksen ratifioinnista voi tulla Britannialle pelinappula eroneuvotteluissa.. Tulevaisuuden tavoitteena on saavuttaa riittävän korkea konekäännösten laatu niin, että kääntäjiä ei tarvittaisi lainkaan. Lisäksi yhtenäispatentin ylläpitoon riittää yksi vuosimaksu. Jo tästä syntyy yli 300 miljoonan kuluttajan markkina-alue, ja järjestelmään voi myöhemmin liittyä lisää maita. Sinänsä yhtenäispatentti on vain yksi osa EU:n uutta patenttipakettia, jonka kokonaistavoitteena on virtaviivaistaa maanosan patenttituomioistuinjärjestelmää. Patenttia ei tarvitse erikseen validoida niissä jäsenvaltioissa, jotka kuuluvat yhtenäispatentin piiriin. Järjestelmää on valmisteltu kauan, ja säädökset unionin yhtenäispatentista (Unitary Patent) laadittiin jo vuonna 2012. Myös maanosan yhtenäispatentin voimaantulo venyy brexitin vuoksi. Saksa tuskin hidastelee oman ratifiointinsa kanssa edes brexit-kädenväännön vuoksi.” Myöskään Kantanen ei usko, että yhtenäispatentti kokonaan peruuntuisi. Uuteen patenttijärjestelmään kannattaa silti varautua jo nyt. Sen jälkeen kun Saksa on hoitanut oman ratifiointinsa, yhtenäispatenttituomioistuin UPC aloittaa toimintansa neljännen kuun ensimmäisenä päivänä. Yhtenäispatentti kattaa aluksi 14 unionivaltiota, joihin kuuluu myös Suomi. ”UPC on seuraavan sukupolven järjestelmä patenttiriitojen hoitamiseen.” Yhtäläinen suoja kaikissa sopimusmaissa Vaikka uuden yhtenäispatenttijärjestelmän tarkka voimaantulohetki on siis tällä hetkellä hämärän peitossa, asiantuntijat kehottavat aloittamaan siihen tutustumisen ja varautumisen hyvissä ajoin. Jos siis tavoiteaikataulua olisi noudatettu, istuin olisi päässyt vauhtiin joulukuussa 2017. Voimaan järjestelmä astuu, kun niin sanottu UPCA-sopimus eli sopimus yhtenäispatenttituomioistuimesta on ratifioitu kolmessatoista EU-maassa, joiden joukossa on oltava Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian. Hilkka Vähänen Iso-Britannia tekee viimekesäisen kansanäänestyksensä tuloksen mukaisesti lähtöä Euroopan unionista. Yhtenäispatentti merkitsee Euroopan patenttiviraston (EPO) myöntämää patenttia, joka takaa patentinhaltijalle yhtäläisen suojan kaikissa sopimukseen liittyneissä EU-maissa
Vasta sitten voi päättää, kumpi järjestelmä palvelee paremmin oman yrityksen tarkoitusperiä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. hilkka.vahanen@gmail.com Britannian ja EU:n liitto ei kestänyt. ”Yhä useampi eurooppapatentti tulee automaattisesti koskemaan entistä useampia Euroopan maita. ”On tärkeää tunnistaa oman liiketoiminnan kannalta keskeiset immateriaalioikeudet ja myös toisten omistuksessa olevat itselle keskeiset immateriaalioikeudet. Tämä saattaa madaltaa yritysten kynnystä tuoda toimintaansa uusiin maihin ja hyödyntää patenttiaan maanosassa laajemminkin”, hän arvioi. Yritysten kannattaa Rapinojan ja Kantasen mukaan arvioida strategisesti tarpeensa ja päättää niiden perusteella, onko järkevämpää pysytellä kansallisissa patenteissa vai siirtyä uuden yhtenäispatentin piiriin. Kantanen antaa esimerkiksi tilanteen, jossa yhtenäispatentin saa vaikkapa portugalilainen firma, jolla ei ole toimintaa Suomessa. Tulevaisuuden Euroopassa patentoinnille on vain enemmän vaihtoehtoja: mahdollisia ovat sekä kansallisten patenttien että yhtenäispatentin hyödyntäminen. Hankala ero heijastuu laajalle, muun muassa Euroopan uuden patenttijärjestelmän aikatauluun. Rapinoja huomauttaa, että yhtenäispatenttiin sisältyvät panokset ovat kansallista patenttia suuremmat. 55 4/2017 KEMIA taan houkuttelevan yrityksiä levittäytymään herkemmin uusiin maihin. Yhtenäispatentti pätee kuitenkin paitsi yrityksen kotimaassa myös Suomessa. Lisäksi jos patentin haltijalla ei ole mahdollisuutta käydä patenttiriitoja useassa eri maassa, yhtenäispatenttiin siirtyminen on juridisesti paras valinta. Jos yrityksen keskeinen yhtenäispatentti kumotaan, firmalta lähtee pohja pois monen maan alueella. ”Patentit ja niihin liittyvä litigaatio tulisi nähdä osana yrityksen laajempaa IPR-strategiaa”, hän tähdentää. Patentin valinta strategian mukaan Tätä nykyä EU:n kaikilla jäsenvaltioilla on omat kansalliset patenttikäytäntönsä ja -tuomioistuimensa, ja ne säilyvät vastaisuudessakin. Scanstockphoto. Uuden järjestelmän riskinä yritysten näkökulmasta on, että UPC:n mahdolliset muutokset patenttiin koskevat koko aluetta, kun taas kansallisissa tuomioistuimissa voidaan päätyä alueittain eri johtopäätöksiin. Yhtenäispatentti puolestaan sopii tilanteissa, joissa patentti on vahva, joissa sitä tarvitaan laajalle alueelle tai joissa sen kohdemarkkinat eivät ole selvät. Kansalliset patentit ovat usein paras ratkaisu silloin, kun patentteja tarvitaan vain muutamassa maassa tai jos patenttien perusteella halutaan käydä oikeutta useassa maassa erikseen
Haittoja ei haluta lautaselle Jätevesipuhdistamoiden lietteissä olisi potentiaalia lannoitemateriaaliksi, mikä edistäisi kiertotalouden ajatuksen mukaista ravinteiden, kuten typen ja fosforin, kiertoa ruoantuotannossa. ”Ei siis riitä, että tietoa on. Karhun mukaan vaikeinta on tunnistaa vanhojen materiaalien aineita ja EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden sisältämiä aineita. Haitallisia aineita sisältävien tuotteiden elinkaaret ovat vaihtelevan mittaisia, joten niitä pää. Haitallisten aineiden kirjosta ja niiden kertymisestä kasveihin ja vaikutuksista elintarviketurvallisuuteen on siksi vältKemikaalit kiertotaloudessa Tieto haitta-aineista ei kulje kierrättäjälle tämätöntä saada parempi ymmärrys. ”Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa, jotta voidaan arvioida niiden vaikutuksia elintarviketurvallisuuteen”, Suominen sanoo. Sen sijaan polybromatut difenyylieetterit (PBDE) ja perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFC) ovat pysyviä, ja niillä on taipumusta kertyä kasveihin ja eläinperäisiin elintarvikkeisiin. Biosafe-hankkeessa on tutkittu kymmenen biokaasulaitoksen lopputuotteita ja niiden orgaanisia haitta-ainepitoisuuksia. Jo tuoteketjun alkupäässä olisi oltava riittävä tieto aineista ja kemikaaleista sekä niiden vaikutuksista ihmisterveyteen, ympäristöön ja kierrätettävyyteen.” Näin toteaa riskinhallintaosaston yksikönpäällikkö Elina Karhu Euroopan kemikaalivirastosta Echasta. On riski, että kiertotaloudessa kiertävät myös haitta-aineet. Monet aikoinaan hyvinä pidetyt ratkaisut puunsuoja-aineista muovinpehmentimiin ovat tutkimustiedon kartuttua osoittautuneet ongelmallisiksi. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Kari Ylivainion mukaan parhaillaan ovat vertailussa Suomen, Ruotsin ja Saksan lantaja jätevesilietenäytteet ja niiden sisältämät raskasmetallipitoisuudet. Tähän mennessä virastoon on rekisteröity yli 14 000 ainetta, ja määrä kasvaa. Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel Hartikainen ja Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen erikoistutkija Outi Setälä kertoivat, että Suomessa tehdään hyvin monipuolista mikromuovitutkimusta. Vaikka osa haitta-aineista on pysyviä, esimerkiksi polyklooratut bifenyylit (PCB) sekä polyklooratut difenyylieetteri ja furaanit (PCDD/F) eivät juurikaan kerry kasveihin. Karhu puhui aiheesta Kemian Päivien Kemikaalit kiertotaloudessa -seminaarissa, jonka järjestivät Kemian Seurat ja Ympäristötieteellinen seura. Kierrätysmateriaaleista ei enää tiedetäkään, sisältävätkö ne vaarallisia tai haitallisia aineita”, Karhu sanoo. On taattava, että tieto on niillä, jotka sitä tarvitsevat.” Tiedon lisääntyminen lisää osaltaan tuskaa. Suurimpana huolena hän pitää sitä, että tuotesuunnittelusta käyttäjille asti kulkeva tietoketju tuotteiden sisältämistä aineista katkeaa siinä vaiheessa, kun tuotteesta tulee jätettä. Myös lietteiden sisältämiä raskasmetalleja on tutkittu. Elina Saarinen ”Kun haitta-aineita ruvetaan etsimään jätteistä tai ympäristöstä, ollaan myöhässä. ”Tuoteja jätevaiheen välillä on tietoaukko. Sitä myös hankitaan koko ajan, kertoo Eviran erikoistutkija Kimmo Suominen. Lietteissä on myös mikromuovia. Aineille on jo asetettu käyttörajoituksia, joita niitäkin on tulossa lisää. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalla on nyt 173 nimikettä. Samantyyppisiä tuloksia saatiin myös muun muassa polyaromaattisista hiilivedyistä (PAH) ja lineaarisista alkyylibentseenisulfonaateista (LAS). Myös mikromuovien kemia ja eliövaikutukset ovat tutkimuslistalla. Seminaarin osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa siitä, minkälaisia mahdollisesti haitallisiakin aineita tuotteissa ja materiaalivirroissa kulkee. Reach-lainsäädännön lisäksi haitallisten aineiden käyttöä vähentävät monet muutkin lait, kuten sähköja elektroniikkalaitteita ja leluja koskevat haitallisten aineiden käyttörajoitteet. Biologisissa lannoitteissa ne eivät siis näytä aiheuttavan suurta riskiä elintarviketurvallisuudelle. Lisätietoa kertyy meneillään olevassa PProduct-hankkeessa, joka keskittyy selvittämään etenkin PBDEja kadmiumpitoisuuksia pelloissa lietelisäyksen jälkeen sekä aineiden kertymistä kasveihin. 56 KEMIA 4/2017 Tieto materiaalien ja tuotteiden sisältämistä haitallisista aineista ei tavoita jätehuoltoja kierrätysvaiheen toimijoita. Toisaalta lietteet sisältävät myös aineita, joiden emme soisi joutuvan pelloille, saati lautasille. Huolena tiedonkulun katkeaminen Kemikaaliviraston Elina Karhu muistutti, että Reach-prosessin ansiosta kemikaalien hallinta on huomattavasti entistä paremmalla tolalla
”Molekyylien pitäminen kierrossa on kiertotalouden ytimessä. Sitran kokoamalla kiertotalouden kiinnostavimpien yritysten listalla on nyt 54 yritystä. Kemistit ovat ongelmanratkaisijoita”, kiteytti eräs Kemian Päivien osanottaja. Haitta-aineiden päätyminen kiertoon pitäisi estää. Tuotesuunnittelijat ratkaisijan roolissa Seminaarin moderaattorina toiminut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sari Kauppi kertoi, että Euroopan ympäristötoimisto EEB on juuri antanut omat suosituksensa kemikaalien hallintaan kiertotaloudessa. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. ”Teollisuuden on pystyttävä jo tuotteen elinkaaren alkupäässä tekemään päätöksiä haitallisten aineiden jättämisestä niistä pois, jotta ne eivät koskaan päädy materiaalikiertoon”, Karhu tähdentää. Tiedonkulku tökkii paitsi teollisuudelta kierrättäjälle myös toisin päin. Merkintävelvollisuus auttaisi kierrätysvaiheessa. Toimiston mukaan tuottajat pitäisi velvoittaa kertomaan erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintyvyydestä tuotteissa. Maailman päättäjät kokoontuivat kesäkuun alussa Helsinkiin ensimmäiseen World Circular Economy Forumiin, joka keräsi yli 1 500 osanottajaa. Samoilla linjoilla on Echan Elina Karhu. ”Tutkimustarpeet liittyvät siihen, kuinka muovituotteita voisi yksinkertaistaa ja käyttää niissä vähemmän haitta-aineita ja kemikaaleja”, sanoo Dahlbo, jonka mukaan tuotesuunnittelu on asiassa avainasemassa. elina.saarinen@uusiouutiset.fi. Toimisto kannustaa teollisuutta korvaamaan vaarallisia ja haitallisia aineita muilla aineilla ja nojaamaan tutkimustietoon. M es su ke sk us ChemBio Finland -tapahtuman näyttelyssä oli esillä laaja valikoima alan uusia tuotteita. Sitra toivoo Suomen hakevan kiertotalouden kärkimaan asemaa. ”Kiertotaloustuotteiden pitää olla yhtä turvallisia kuin muidenkin. Tilaisuudessa puhunut Sitran johtaja Mari Pantsar muistutti kemistien ja kemian merkityksestä. Pantsarin esitys herätti yleisössä keskustelua muun muassa kemikaaliturvallisuudesta. Kemia on osa lähes kaikkia hankintaketjuja”, Pantsar korosti. Rahaston koostama kiertotalouden tiekartta puolestaan sisältää reilut 60 toimenpidettä, joista valtaosassa tarvitaan kemian osaajia. Tässä kemistien pitää astua peliin. 57 4/2017 KEMIA tyy vielä pitkään jätehuoltoja kierrätysprosesseihin. EEB myös suosittelee, ettei kierrätysmateriaalien sisältämille vaarallisille aineille asetettaisi korkeampia raja-arvoja kuin neitseellisten materiaalien vaarallisille aineille. Kiertotalous edellyttäisi tuotesisältöjen entistä tarkempaa tuntemusta. Tuotesuunnittelijat tarvitsisivat tietoa esimerkiksi siitä, millaisten muovien kierrättäminen on mahdollista, kertoi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo. ”Kemistit ovat ongelmanratkaisijoita” Kemikaalien reitit kiertotaloudessa nousivat esiin myös Kemian Päivien avajaisissa
Niiden oletettiin siis olevan asioita, joita ei voi kehittää. Toimintavideopeleistä on saatu hyviä kokemuksia myös terveillä ihmisillä. Tarkoitusta varten on jo tarjolla useita erilaisia pelejä. Myös tyypillinen riskilapsi oppii. Ennen kuin pelejä päästään hyödyntämään varsinaisessa hoitokäytössä tarvitaan paljon lisää pelitutkijoiten. ”Pelejä koskevaa tutkimusta ei ole integroitu riittävästi aivotutkimukseen, esimerkiksi siihen, miten pelit vaikuttavat aivosignaaleihin ja millä mekanismeilla aivot toimivat”, Palva sanoo. Myös Helsingin yliopiston tutkijan, dosentti Markus Palvan mukaan pelit lääkkeenä ovat huikea visio. ”Pelaamisen on havaittu parantavan juuri näitä ominaisuuksia”, Palva kertoo. Amblyotech rakentaa peliä, jolla parannettaisiin amblyopiaa eli silmän toiminnallista heikkonäköisyyttä. Hän kuitenkin muistuttaa, että kehitys on kaikesta huolimatta vasta alkutekijöissään. Ensimmäinen niistä oli Kalifornian yliopistossa vuonna 2013 syntynyt Neuroracer. Sekään ei tosin vielä kerro kaikkea. Maailmalla on jo käynnissä myös kliinisiä kokeita, joissa testataan sitä, millaisia vaikutuksia pelaamisella on esimerkiksi aikamme vitsauksiin Alzheimerin tautiin, masennukseen ja aktiivisuusja tarkkaavaisuushäiriö adhd:hen. Pelihoidossa houkuttavat etenkin sen helppous ja edullisuus. Pelien on todettu lisäävän varsinkin pelaajien tarkkaavaisuutta. Sittemmin käsitys on kumottu. Peli kohentaa vanhusten kykyä suoriutua yhtäaikaisesti kahdesta tehtävästä. ”Peleillä voidaan vaikuttaa joidenkin aivosairauksien oireisiin”, Palva linjaa. Ekapeli Sujuvuus auttaa lukutaidon automatisoimisessa. Marja Saarikko Pelien soveltumista aivosairauksien kuntoutukseen on tutkittu pitkään. Nykyisin pelejä on useita erilaisia. ”Vaikka hoito tilastollisessa analyysissä näyttäisi auttavan, se ei vielä tarkoita sitä, että potilaan arki merkittävästi helpottuisi.” Toimintapeleillä lisää tarkkaavaisuutta Aina 2000-luvulle asti luultiin, että tarkkaavaisuus, muisti ja älykkyys lukittuvat lapsuuden jälkeen. Myös muistia on mahdollista kehittää pelaamisen avulla. Ekapeli Ykkönen opettaa puhutun ja kirjoitetun kielen väliset yhteydet eli peruslukutaidon. Lisäksi he käsittelivät tietoa ja tekivät strategian vaihdoksia ja päätöksiä muita paremmin. Lukivaikeus selätetään pelaamalla Lukuja kirjoitusongelmien eli lukivaikeuksien hoidossa pelit ovat Suomessa jo arkipäivää. ”Molempien yritysten kehittämät pelit ovat parhaillaan Yhdysvaltain Peliterapiasta apua aivosairauksiin elintarvikeja lääketurvallisuusviranomaisen FDA:n hyväksymisprosesseissa”, Palva kertoo. Kun aihetta tutkittiin lisää, havaittiin, että pelaajat näkivät enemmän, den ja aivotutkijoiden yhteistyötä. tarkemmin ja nopeammin kuin verrokit. Tällaista hoitomuotoa yritetään kehittää esimerkiksi Suomen Akatemian uudessa kärkihankkeessa, jossa tutkitaan uuden tietokonepelin vaikutuksia masentuneisiin ihmisiin. ”Tästä on silti vielä pitkä matka oikeaan kuntoutusmuotoon tai siihen, että lääkäri määräisi potilaalle perinteisen lääkityksen sijasta peliterapiaa tai e-lääkettä.” Pelien tulevaisuuden mahdollisuuksista kertoo se, että monet lääkeyhtiöt ovat joka tapauksessa tarttuneet aiheeseen. ”Tavallinen koulunsa aloittava lapsi oppii pelin avulla peruslukutaidon muutamassa minuutissa”, Lyytinen kertoo. Kaksi amerikkalaisyritystä on edennyt kehitystyössään niin pitkälle, että tuotteiden voidaan odottaa myös pääsevän markkinoille. 58 KEMIA 4/2017 Peleillä voi olla valtava potentiaali aivosairauksien kuntoutuksessa, uskovat tutkijat. Jyväskylän yliopiston professori Heikki Lyytinen ryhmineen kehitti ensimmäisen pelin lukutaidon oppimisen tueksi kymmenen vuotta sitTerapiapeleistä etsitään apua muun muassa Alzheimerja masennuspotilaille sekä autisteille. Ekapeli-niminen peli sai kimmokkeensa seurantatutkimuksesta, jonka kohteena olivat suvussa kulkevaa lukihäiriöriskiä kantavat lapset. ”Tässä työssä olemme vasta alussa.” Koska aivosairauksien nykyiset hoitomuodot kuitenkin ovat varsin kalliita ja toimivat huonosti, tarve hyvin skaalautuvalle, helposti saatavilla olevalle ja edulliselle hoitomuodolle on tutkijan mukaan suuri. Ainakin silmän heikkonäköisyyden osalta peleistä on saatu hyviä hoitovasteita. Akili Interactive puolestaan etsii hoitokeinoja adhd:hen, autismiin, masennukseen ja aivovaurioihin. Hoitovasteet ovat olleet niin lupaavia, että myös lääketeollisuus on alkanut kiinnostua pelien mahdollisuuksista
Merkittävimpiä kansallisia tutkimusohjelmia on vuonna 2012 käynnistynyt muistiohjelma, joka jatkuu vuoteen 2020. marja.saarikko@gmail.com Pelaaminen voi opettaa lukutaitoa, kehittää tarkkaavaisuutta ja parantaa muistia. Lyytinen kumppaneineen on tutkinut lukivaikeuksista kärsivien aivotoimintaa ja pelien vaikutusta siihen toiminnallisen magneettikuvauksen eli fMRI:n avulla. Meillä on myös useita nimekkäitä aivosairauksien tutkijoita. Kehitteillä ovat myös terapeuttiset pelit, joita voidaan hyödyntää aivosairauksien hoidossa. ”Tutkimus vaatii pitkäjänteisyyttä”, muistuttaa johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaalija terveysministeriöstä. Vastasyntyneillä riskilapsilla tehtyjen sähköisten aivomittausten yhteydet myöhempään lukutaitoon yllättivät tutkijat. Puurtaminen kuitenkin kannattaa. Seminaarin järjestivät Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot ja life science -keskittymä Health Capital Helsinki. ”Aivotutkimuksen kaupalliset mahdollisuudet ovat merkittävät, sillä kansainvälinen kysyntä uusille hoitomuodoille on suuri.” Aiheesta puhuttiin ChemBiotapahtuman Aivotutkimuksesta uutta kasvua ja hyvinvointia -seminaarissa. Sc an sto ck ph ot o. Professori itse on nimitetty Unescon lukutaidon lähettilääksi. Nyt hän on vihdoin hyvin lähellä läpimurtoa. ”Tutkimme, kuinka kolmen–viiden päivän ikäisten vauvojen aivot reagoivat äänenkorkeudeltaan erilaisiin ärsykkeisiin. Menestyksekkääksi osoittautunutta Ekapeliä lähdetään nyt viemään maailmalle, ensimmäisenä Afrikkaan. Saarman ryhmän tutkimuksiin perustuva lääke Parkinsonin tautiin on pian menossa ensimmäisiin potilaskokeisiin, jotka tehdään Ruotsissa. Tulosten perusteella voitiin ennakoida, kenellä heistä on tulevia lukivaikeuksia kouluiässä.” Suomessa tasokasta neurotutkimusta Neurotiede on viime aikoina kehittynyt kovaa vauhtia, samoin aivojen tutkimusmenetelmät. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Suomi on pysynyt kehityksessä hyvin mukana, ja alan osaaminen on meillä korkealla tasolla. Esimerkiksi Helsingin yliopiston professori Mart Saarma on paneutunut hermojen kasvutekijöihin jo kaksi vuosikymmentä. 59 4/2017 KEMIA kirjainten äännevasteet noin neljässä tunnissa, kun peliä käytetään optimaalisesti eli koulutien alussa 10–15 minuuttia joka päivä. Kun esikouluikäiset pelasivat päivittäin kolme tuntia, heidän aivotoiminnassaan alkoi näkyä lukemisen oppimiseen liittyviä muutoksia muun muassa visuaalisella sananmuotoalueella
”Nuoret osaavat arvostaa, jos heitä arvostetaan.” ”Kemiaa opiskellut voi työllistyä niin tutkimuksen ja kehityksen, myynnin ja markkinoinnin kuin tuotannon ja toimituksen aloille”, Salakka kertoo. Kemianteollisuus työllistää Suomessa yhteensä yli 34 000 henkeä. Kemian tunti voi tarkoittaa vierailua yritykseen tai vastavuoroisesti yrityksen edustajan nousemista kateederille. ”Lisäksi on hyvä olla aktiivinen jo ennen hakemuksen jättämistä, ottaa rohkeasti yhteyttä yritykseen ja keskustella sen edustajan kanssa avoimesta työpaikasta”, Tuppurainen opastaa. ”Uudessa opetussuunnitelmassa kannustetaan ja innostetaan oppilaita kemian opiskeluun. Alan asiantuntijatehtävissä toimivista noin 60 prosentilla on takanaan luonnontieteiden tai tekniikan koulutus. Työhakemuksessa kannattaa reippaasti erottua joukosta. Kemianopetus uudistuu Koulun ovet avautuvat maailmalle Kivikosken mukaan yritysmaailma löytäisi kouluista vastaanottavaista kuulijakuntaa. ”Nuoret osaavat arvostaa, jos heitä arvostetaan.” Professori Maija Aksela Helsingin yliopiston kemian laitoksen opettajankoulutusyksiköstä puolestaan korostaa koulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä, joka sekin on tarpeen kemian opetuksen kehittämisessä. Kemian asiantuntijatehtävät ovat hyvin monialaisia ja monimuotoisia. Lisäksi heitä ohjataan ymmärtämään kemian osaamisen merkitys omassa elämässään, elinympäristössään ja yhteiskunnassa”, kertoo espoolaisen Ruusutorpan koulun kemian ja matematiikan opettaja Maria Kivikoski. Kemian opiskelu antaa hyvät eväät työelämään Intoa kemian opiskeluun saadaan sekä koulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä että eriyttävästä opetuksesta, uskoo puolestaan Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikön tohtorikoulutettava Päivi Kousa. Kemian opettajan kannalta uudistuksessa on myös paljon hyvää. Myös Luma-keskus Suomea johtava Aksela muistuttaa opettajan erityisen roolin merkityksestä. Innostava opettaja jää oppilaan mieleen tämän loppuiäksi”, professori tähdentää. ”Innostava opettaja voi vaikuttaa suuresti oppilaan tulevaan ammatinvalintaan. VWR International Oy:n myyntijohtaja Heli Tuppurainen katsoo opinnoista valmistuneiden nuorten työelämätaitoja laboratoriotuotteiden ammattilaisen näkökulmasta. Kemian alan koulutuksen saaneella on työurallaan paljon valinnanvaraa. ”Ja työhaastatteluun pitää valmistautua kunnolla.” Perstorp Ab:n innovaatioyksikössä työskentelevä projektipäällikkö Ras. Hän neuvoo nuoria pohtimaan kunnolla, millaiseen yritykseen nämä haluavat hakeutua. Oppilaat pääsevät näkemään kemian osaajien työtä käytännössä ja tunnistamaan oppitunneilla läpi käytyjä kemian käsitteitä ja sanastoa. 60 KEMIA 4/2017 Koulun yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan lujittuvat uuden opetussuunnitelman myötä entisestään. Susanne Wiedmer ja Mariann Holmberg Peruskoulun uusi opetussuunnitelma tuo mukanaan haasteita sekä opettajille että oppilaille. Työnhakutaitoja voi myös harjoitella. Hän korostaa, että yhteistyön kaikki osapuolet on otettava huomioon yhtä lailla. Ongelmia voivat tuottaa niin sopivien käyntikohteiden löytäminen kuin aikataulujen yhteensovittaminenkin. Opettajalle niiden järjestäminen ei tosin ole aivan yksinkertaista. ”Keskiössä on monesti opiskelija, mutta kannattaa muistaa, että toimiva koulun ja yrityksen yhteistyö vaatii sekä opettajan, oppilaan että yrityskumppaneiden panostusta”, Kousa sanoo. Kemian alan tutkinnon suorittaneita toimii myös henkilöstöhallinnon tehtävissä ja ylimmässä johdossa. Kivikoski pitää yritysvierailuja tärkeänä osana kemian opetusta. Näin vakuuttaa filosofian tohtori Auli Salakka, joka itse työskentelee Kemiran Oyj:n Espoon tutkimuskeskuksen analytiikan ja kemian yksikössä nimikkeellä Senior Manager. Vierailujen hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Työelämä edellyttää, että kemian opetuksessa keskitytään kokeelliseen tieteeseen, teoriaan ja sen käytäntöön sekä tiedon hakemiseen ja soveltamiseen. ”Parasta silti on, että retkillä on aina kivaa”, hymyilee Kivikoski, joka kannustaa kollegoitaan kutsumaan myös yritysten edustajia vastavuoroisesti oppitunneille esittelemään osaamistaan
Kemian ammattilaiset voivat työllistyä myös pieniin yrityksiin, joiden pääpaino ei välttämättä ole suoraan kemiassa. Myös kemian merkitys ja laajaalaisuus yhteiskunnassa kävi selville. Molemmat toimivat Suomalaisten Kemistien Seuran kemian opetuksen jaoston hallituksessa. Moni panelisti nosti esiin sen, että yritykset arvostavat erikoisosaamisen lisäksi varsinkin hyvää kielitaitoa sekä taloustieteen tai juridiikan tuntemusta. Asiantuntijat pohtivat muun muassa sitä, miten teollisuus parhaiten voitaisiin integroida koulumaailmaan ja kuinka kiertotalous ja kestävän kehityksen arvot on huomioitu opetuksessa. Siitä olivat Rasmus Pinomaan kanssa samaa mieltä myös Ammatinvalinta ja työelämätaidot kemian opetuksessa -seminaarin muut panelistit ja osallistujat. Susanne Wiedmer työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kemian laitoksessa ja Mariann Holmberg lehtorina ammattikorkeakoulu Arcadassa. ”Innostava opettaja jää oppilaan mieleen loppuiäksi.”. Ammattiosaamisen lisäksi tarvitaan kielitaitoa Työelämässä onnistumisen tärkeitä tekijöitä ovat myös sosiaaliset taidot ja verkostoituminen. ”Joskus elämässä voi viedä eteenpäin hyvä tuuri, mutta kemian alalla harva pärjää pitkälle ilman kovaa asiantuntemusta”, Pinomaa sanoo. Etenkin paneeli herätti vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Paneelikeskustelun lisäksi seminaarin ohjelmassa oli useita luentopuheenvuoroja. 61 4/2017 KEMIA mus Pinomaa kertoo jo kasvaneensa nuoresta insinööristä muovialan tuotekehityksen asiantuntijaksi. susanne.wiedmer@helsinki.fi mariann.holmberg@arcada.fi Su sa nn e W ied m er Seminaarin panelistit yhteiskuvassa. Vasemmalta oikealle Kemiran Auli Salakka, Helsingin yliopiston Päivi Kousa, Ruusutorpan koulun Maria Kivikoski, VWR Internationalin Heli Tuppurainen, Perstorpin Rasmus Pinomaa, Stadin ammattiopiston Tuija Levlin ja Kemianteollisuus ry:n Anni Siltanen. Pinomaa opiskeli kemian ammattilaiseksi ammattikorkeakoulu Arcadassa. Kemian Päivien ohjelmaan kuuluneen seminaarin järjestivät Suomalaisten Kemistien Seuran kemian opetuksen jaosto ja Kemianopetuksen keskus Kemma. Kemian opettaja voi valita luokkansa vierailukohteeksi myös vaikkapa kahvilan, kampaamon tai huoltoaseman, keskustelijat muistuttivat
Tuotekehityskemisti pohtii, pystyisivätkö pesukonevalmistajat kehittämään suodattimia, jotka poimisivat mikromuovin talteen ennen kuin se joutuu vesistöihin. Monta haastetta Pyykinpesujauheet ja -nesteet eivät synny heittämällä aineita purkkiin ja ravistamalla. Tuotesisällöistä on tehtävä kemikaalitietoilmoitukset. Tarvitaan myös kuidunsuoja-aineita, harmaantumisenestäjiä ja väriensuoja-aineita. Vastuullinen pyykkäri käyttää mahdollisimman vähän kemikaaleja ja pesee täysiä koneellisia. ”Äiskästä ei enää ollut apua, ja pyykkivuori nurkassa kasvoi. 62 KEMIA 4/2017 Pyykkäämiseen tarvitaan kemiaa, mekaniikkaa, aikaa, lämpöä ja vettä. Nyt Peltonen on kemisti, joka kehittää työkseen pyykinpesuaineita KiiltoClean Oy:ssä. Se muodostaa tekstiilien pintaan kalvon, joka suojaa kangasta linkoamisen voimakkaalta mekaniikalta”, hän neuvoo ja muistuttaa samalla synteettisten tekstiilien monista hyvistä ominaisuuksista. ”Meidän pitää siis osata vastata monenlaisiin haasteisiin”, Peltonen kuvailee. Irene Andersson Lapsuudenkodistaan maailmalle lähtenyt Tomi Peltonen seisoi aikoinaan sormi suussa marketin pesuainehyllyn edessä. ”Kotikonstina voi käyttää huuhteluainetta. ”Me huolehdimme tuotantoprosessin alusta loppuun ja valitsemme myös mahdollisimman ympäristöystävälliset pakkaukset ja kuljetukset.” Kuluttajalle on tarjolla runsain mitoin tietoa pesuaineiden sisällöstä ja käyttöturvallisuudesta sekä pakkausselosteissa että valmistajien nettisivuilla. Putkistosta voi irrota rautasuoloja, jotka kellastuttavat tekstiilit. Pesuaineasetus määrää esimerkiksi tensidien biohajoavuuden ja rajoittaa fosforia sisältävien yhdisteiden käyttöä. TuoTuotekehityskemisti tietää, Mitä valuu pyykkärin viemäriin teselosteista en tajunnut tuon taivaallista, mutta valitsin trendikkäästi nesteen, kun äiti oli käyttänyt pulveria”, hän muistelee. ChemBio-tapahtuman Plaza-lavalle hän on tullut kertomaan, mitä pesukoneesta pääsee viemäriin. Pyykkäyksen huolestuttavammat päästöt johtuvat mikromuovista, jota linkousvaiheessa irtoaa synteettisistä tekstiileistä ja niiden painatuksista. ”Olemme mukavuudenhaluisia, joten tuskin tahdomme siirtyä kokonaan luonnonkuituihin.” Parasta on siis pestä pyykki vastuullisesti. Myös viranomaisvaatimukset ovat tiukat ja vaativat tuotekehittäjiltä taustatyötä. Jos kone käy samalla ohjelmalla ja pesuainemäärällä, mutta veden lämpö putoaa kuudestakymmenestä asteesta neljäänkymmeneen, tulos ei ole sama. Jos sitä kuitenkin vahingossa hulahtaa liikaa, on lisättävä huuhtelujen määrää, sillä pesuainejäämät vaatteessa voivat aiheuttaa ihoärsytystä. Pesuaineet sisältävät ensinnäkin tensidejä, jotka poistavat lian tekstiilin pinnalta. Tietyt entsyymit pilkkovat likaa ja pesuemäkset saippuoivat rasvoja ja neutraloivat hapanta likaa. Mutta entä muuta. Jos pesuaineessa ei ole vedenpehmennintä, kemia ei toimi. Joko ohjelmaa tai pesuaineen määrää on muutettava. irene.andersson@pp.inet.fi Pe tri Jä rv ine n Kumpi on parempaa, äidin pyykkipulveri vai nestemäinen versio. Metodi toimi, ja puhdasta tuli. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Pilke silmäkulmassa mies arvelee, että ainakin sinne ovat vilahtaneet hänen kaapissaan lojuvien yksinäisten sukkien parit. Jokainen uusi raaka-aine ja resepti edellyttää syvällistä tietoa. Päämääränä ovat puhtaat vaatteet ja mahdollisimman pienet ympäristöpäästöt. Jos vedessä on metallia, valkaisuaineet hajoavat nopeasti eivätkä tahrat poistu. Vajaaseen koneelliseen riittää vähemmän pesuainetta. ”Lopputulos on molemmilla sama, toimintamekanismi vain on erilainen”, Tomi Peltonen hymyilee.. Avainsana on oikea annostelu. Lainsäätäjän ja valmistajien yhteinen tavoite ovat tehokkaat mutta samalla turvalliset tuotteet
marja.saarikko@gmail.com Sc an sto ck ph ot o Vastasyntyneiden lasten uloshengityksen sisältämän hiilimonoksidin perusteella määritetään näiden bilirubiiniarvoja.. Muutaman testin kohdalla kehitystyö on saatu päätökseensä. Esimerkiksi astman toteamiseen ja hoidon seurantaan käytettävä typpimonoksidin määritys on jo saanut Yhdysvaltain lääkeviranomaisen FDA:n hyväksynnän. ”Testi saattaa kertoa, kenellä tauti on ja kenellä ei. ”Monen hengitystestin kehittämisessä on päästy hyvään alkuun, vaikka kliiniseen käyttöön niitä ei ole vielä saatukaan”, kertoo dosentti Markus Metsälä, joka toimii tutkijana Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laboratoriossa. Tuorein FDA:n hyväksymä testi on sydänsiirteiden hylkimisen paljastava alkaanimääritys. ”Pullonkaulana on etenkin biomerkkiaineiden luotettava tunnistaminen ja niiden taustalla olevan biokemian ymmärtäminen”, sanoo Plaza-lavalla puhunut Metsälä. Biomerkkiaineen tarkkaa rakennetta ei kuitenkaan aina saada selville eikä myöskään sitä, miksi biomerkkiaineen pitoisuus vaihtelee sairaalla.” Hengitysilmassa on myös häiriötekijöitä, jotka haittaavat mittauksia. 63 4/2017 KEMIA Ihmisen uloshengittämä ilma sisältää satoja yhdisteitä, joista osa kertoo tämän terveydentilasta. Kehityksen tiellä on mittaamiseen liittyviä ongelmia, joita ei ole vielä kyetty ratkaisemaan. ”Testaaminen pilottivaiheen jälkeen on tehtävä huomattavasti laajemmilla potilasja verrokkiryhmillä.” Puhalla tähän – Hönkäisy paljastaa monta tautia Monilla analyyseillä pystytään esittämään biomerkkiaineita, jotka erottelevat sairaat terveestä verrokkiryhmästä, mutta koska selvä ymmärrys taudin ja biomerkkiaineen välisestä yhteydestä puuttuu, myös varma syyn ja seurauksen suhde jää osoittamatta. Jopa sairaalan käsidesi voi johtaa virhetulokseen. Haihtuvien biomerkkiaineiden määrittämiseen perustuva puhallustesti olisi helppo ja yksinkertainen tapa monen sairauden diagnosointiin. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Vaihtelevuutta tuloksiin aiheuttavat myös ihmisen etninen tausta ja sukupuoli.” Ensimmäiset testit jo käytössä Haasteista huolimatta puhallusanalyysien toivotaan tulevaisuudessa yleistyvän terveydenhuollossa, niin käteviä ne olisivat. Sokerin imeytymishäiriöitä mitataan metaanin ja vedyn avulla, ja vastasyntyneen hengitysilmasta monitoroidaan hiilimonoksidia bilirubiinin määrittämiseksi. Marja Saarikko Hengitysilmasta pystytään mittaamaan jo sadoittain kaasumaisia yhdisteitä, joista osan tiedetään liittyvän johonkin sairauteen. Suomessa on käytössä hengitystesti, jolla voidaan löytää vatsassa asustava Helicobacter pylori eli helikobakteeri. ”Mittaus on periaatteessa yksinkertainen, sillä neuloja, näyteputkia tai esikäsittelyä ei tarvita. Lisäksi merkitystä on iholla ja suussa olevilla, kaasuja tuottavilla mikrobeilla. Tutkijat kehittävät puhallustesteihin perustuvaa diagnostiikkaa, jonka avulla tautien määrittäminen olisi edullista ja yksinkertaista. Esimerkiksi kaikki, mitä ihminen on syönyt tai juonut, voi vääristää tuloksia. ”Jos vietämme tunnin syvällä korpimetsässä tai kaupungissa liikenteen ja teollisuuden päästöjen keskellä, uloshengityksen koostumus on erilainen sijaintimme mukaan”, Metsälä vertaa. Myös se vaikuttaa, missä mittaus tehdään. Testien kehitys kiinnostaa siksi laajalti. Parhaimmillaan testi on myös reaaliaikainen”, Metsälä kuvailee menetelmän etuja. Jotta pienissä pilottitutkimuksissa kehitetyt lupaavat hengitysanalyysit saadaan myös lääkäreiden työkaluiksi, vaaditaan hänen mukaansa vielä kattavampia tutkimuksia. Ihmisen ulos puhaltamasta ilmasta on saatu esiin jopa Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin merkkiaineita
Puolitoista vuotta sitten toimitusjohtajana aloittaneen Jyrki Suomisen mukaan yhtiö satsaa kalaan, koska se on ekologisempaa kuin nauta tai broileri. Se sopisi esimerkiksi Afrikkaan. Biokaasulaitos ottaa vastaan vain ruokajätettä ja elintarvikerasvoja eikä esimerkiksi puhdistamolietteitä. Alueelle muodostunut yritysrypäs on viime vuodesta lähtien toiminut koko Lounais-Suomen alueen biojätteenkäsittelijänä. Sybimarin toimitusjohtajan Jyrki Kalat ja yrtit kasvavat biojäte-energialla Suomisen mukaan tavoitteena on hyödyntää kaikki ruuantuotannon sivuvirrat. Kun mukaan tulivat yrityksen nykyinen päärahoittaja Meriaura Group ja Jussi Mälkiä, käynnistyi ekosysteemin jatkokehitys, jossa keskityttiin suljetun tuotannon sivuvirtoihin ja niiden hyödyntämisen synergiaan. Biolinja Oy:n operoimassa biokaasulaitoksessa käsitellään kaikkiaan 250 000 asukkaan biojätteet. Ekosysteemin teknologia on nyt kehittynyt riittävän valmiiksi vietäväksi myös ulkomaille. ”Esimerkiksi kalojen liete ja käytettyjen kasvirasvojen suodatussakka päätyvät biokaasulaitokseen”, hän kertoo. Yhtiö on yksi harvoista, jotka ovat saaneet sen kasvamaan kiertovesialtaissa. Itse mädätysprosessi on mesofiilinen eli sen lämpötila on matala, vain noin 38 astetta. Kestävä kasvatustapa ei kuormita ympäristöä. marja.saarikko@gmail.com KEMIA 4/2017 64. Biokaasulaitos tuottaa kaasusta sähköä ja lämpöä, jotka hyödynnetään Sybimarin kalanviljelylaitoksessa sekä Kotipellon Puutarhan pyörittämissä kasvihuoneissa. Muun muassa M ar ja Sa ar ikk o ”Olemme alamme pioneereja. Marja Saarikko Sybimar Oy:n tehdaskompleksi Uudessakaupungissa toimii suljetun kierron ekosysteemissä, joka perustuu mahdollisimman pitkälle vietyyn kierrätykseen. Näin laitoksen lopputuotteina syntyvät maanparannusaine ja lannoitevesi ovat puhtaita ja turvallisia, ja ne voidaan levittää suoraan lähiseudun pelloille. Kehittämämme ekosysteemi on ainutlaatuinen yhdistelmä kalankasvatusta, kasvihuoneita ja omaa energiantuotantoa”, sanoo toimitusjohtaja Jyrki Suominen. Lämpöä riittää myytäväksi myös kaukolämpöverkkoon. ”Kalankasvatuksella on myös paras rehun muuntokerroin, sillä kala käyttää tehokkaimmin syömänsä ruuan kasvuun.” Siika on Suomisen mukaan vaativa kalalaji. ”Prosessi on hieman hidas mutta energiatehokas ja sopii hyvin näihin olosuhteisiin”, Suominen sanoo. Kalankasvatuksessa syntyvä hiilidioksidi puolestaan johdetaan kasvihuoneisiin, joissa se parantaa niissä tuotettavien yrttien ja vihannesten kasvua. Toimitusjohtaja uskoo silti vankasti ekosysteemin mahdollisuuksiin, sillä kalan arvostus on nousussa muuallakin kuin Suomessa. Sijoittajat toivoisivat nopeampaa tuottoa”, Suominen kertoo viennin haasteista. ”Investointi on kuitenkin iso ja vaatii 8–10 vuoden takaisinmaksuajan. Biojätteenkäsittelijänä yhtiö on törmännyt uusiin haasteisiin, sillä jätteen seasta löytyy myös sinne kuulumattomia aineita. muovijakeet sekä biojätekassit on eroteltava pois. Teknologia jo valmiina vientiin Sybimar syntyi vuonna 2005, kun paikallinen yrittäjä Rami Salminen alkoi etsiä keinoa päästä eroon kalojen perkuujätteistä. Ensiksi hän keksi erottaa rasvaisesta jätteestä bioöljyn ja sen jälkeen jalostaa siitä biodieseliä. ”Meidän vahvuutemme taas on kokonaisuudessa ja kyvyssämme muokata konseptia kohdemaahan sopivaksi.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Lisäksi kala pystytään hyödyntämään liki kokonaan. Uusikaupunkilainen suljetun kierron konsepti yhdistää energianja ruuantuotannon kokonaisuudeksi, jossa ravinteet, lämpö, vesi ja hiilidioksidi palautetaan tuotantoon
Lämmitysvaiheessa maidon ei saa antaa palaa pohjaan, joten sitä pitää hämmentää lusikalla. Oli myös hauskaa muovailla syntynyttä muovia, koska sen voi muovata aivan millaiseksi haluaa. Kun kaseiini denaturoituu, se aukeaa pitkiksi ketjumaisiksi molekyyleiksi. Sophie Rendler Kemia vaikuttaa aluksi todella vaikealta, mutta TET-harjoittelujaksollani olen oppinut, kuinka helppoa ja hauskaa se voi olla. Sekoitettaessa ne yhdistyvät toisiinsa, jolloin syntyy kaseiinimuovia. Se saadaan denaturoitua 50-asteisesta maidosta lisäämällä maitoon etikkaa. Muutaman sekunnin kuluttua huomaat, että nesteessä on tapahtunut jonkinlainen reaktio. On kiinnostavaa nähdä prosessi, jonka avulla maidosta ja etikasta voidaan tehdä muovia. Et ole ehkä tullut ajatelleeksi, että muovia syntyy helposti maidosta – vaikka asiaa ei aluksi tajuakaan. Koe oli vaikuttavimpia, joita tein harjoittelujaksollani. Kirjoittaja on 14-vuotias Saksalaisen koulun yhdeksännen luokan oppilas, joka suoritti TET-harjoittelunsa Helsingin yliopistossa Kemianluokka Gadolinissa. Sc an sto ck ph ot o He id i Ve nh o Maidosta syntyi muovia Tavallisesti maito juodaan, mutta tiesitkö, että siitä voidaan valmistaa myös muovia. 65 4/2017 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Sophie Rendler pääsi harjoittelunsa aikana tekemään myös sokerisateenkaaria. Ensin kaadetaan koeastiaan 200 millilitraa maitoa, joka lämmitetään 50 celsiusasteen lämpötilaan. Kaseiini aukeaa ketjuiksi Muovin muodostuminen perustuu siihen, että maito sisältää kaseiininimistä proteiinia. Kun maito saavuttaa 50 asteen lämpötilan, mukaan lisätään 10 millilitraa etikkaa ja sekoitetaan taas. Se kovettuu päivässä tai parissa, ja lopputulos on omatekoista muovia. Aineen voi muotoilla haluamaansa muotoon. Maidosta on moneksi, vaikka muoviksi. Ensimmäisenä harjoittelupäivänäni Helsingin yliopistossa opin valmistamaan muovia. Harjoitteluun tullessaan hän oli asunut Suomessa reilut puoli vuotta. Sekä lusikassa että lasiastian sisäpinnoilla on kumimaista ainetta. Teksti on suomennos hänen englanninkielisestä kirjoituksestaan. Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista.. Aluksi kumimainen aine tuntui käsissä tahmealta, mutta kun se kuivui, sitä pystyi käsittelemään
Tällä keinoin DeMille pystyi jäähdyttämään ja vangitsemaan strontiummonofluoridimolekyylejä (SrF). John Doylen mukaan hydroksyylija metyyliryhmän sisältävien strontiumpohjaisten molekyylien nopea, alle millisekunnissa toteutuva jäähdytys 50 millikelvinasteesta muutaman sadan mikroasteen absoluuttisiin lämpötiloihin avaa uuden ikkunan muun muassa kiraalisten molekyylien tutkimiseen. Keksintö toi hänelle ja kahdelle muulle kokeilijalle vuoden 1997 Nobelin palkinnon. Laserjäähdytyksen keksimisestä on kulunut lähes neljä vuosikymmentä. Kaasunäytteessä oli noin miljoona molekyyliä. 66 KEMIA 4/2017 ULKOMAILTA Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on onnistunut jäähdyttämään kolmiatomisen molekyylin 750 miljoonasosa-asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä. Siinä molekyylit pantiin kiipeämään potentiaalienergiamäkeä ja työnnettiin sitten takaisin mäen juurelle. Näin ne menettävät liikeenergiaansa ja jäähtyvät.. Menetelmällä on kyetty menestyksekkäästi jäähdyttämään atomaarisia kaasuja hyvin mataliin, paljon alle millikelvinasteen lämpötiloihin. Doylen ryhmä käytti valitsemissaan molekyyleissä OH-ryhmää ”valefluoridina”. Menetelmä vauhditti omalta osaltaan aineen viidennen olomuodon, Bosen-Einsteinin tiivistymän löytämistä (1995) ja palkitsemista (2001). Ryhmä kertoo jäähdyttäneensä kolmiatomisen strontiummonohydroksidimolekyylin (SrOH) hyvin nopeasti 750 miljoonasosa-asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä. Vuonna 2003 natriumatomeista koostunut kaasutiivistymä (BEC) saatiin viilennettyä 450 biljoonasosaasteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä. Jarmo Wallenius AP S/ Al an St on eb ra ke r Miljoona SrOH-molekyyliä jäähdytettiin Sisyfosmenetelmän avulla. Vuonna 2012 Gerhard Rempe Garchingin Max Planck -instituutista raportoi jäähdyttäneensä miljoona fluorimetaanimolekyyliä. Molekyylit menettävät prosessissa liike-energiaansa ja jäähtyvät. Kylmien kvanttikaasujen, atomien ja molekyylien kvanttioptiikan ja kontrolloinnin odotetaan jatkossa tulevan myös osaksi kemiaa ja biokemiaa. Hänen ryhmänsä tarvitsi magneto-optista loukkua pitääkseen näytteensä koossa. Elämän kemiassa biologiset tapahtumat suosivat joko vasentai oikeakätisiä molekyylejä. David DeMille Yalen yliopistosta osoitti vuosina 2010 ja 2014, että kaksiatomisten molekyylien jäähdytys on mahdollista valitsemalla oikeanlaisia molekyylejä. Nyt siinä kuitenkin onnistui John Laserjäähdytys puree jo kolmiatomisiin molekyyleihin Doylen johtama tutkimusryhmä Harvardin yliopiston ja Massaschusettsin teknillisen yliopiston MIT:n yhteisestä Ultrakylmien atomien tutkimuskeskuksesta CUA:sta. Vaikka fysiikan Nobelin palkinnollakin vuonna 1997 huomioitu laserjäähdytys ja magneto-optiset atomiloukut ovat mullistaneet kylmien kvanttikaasujen tutkimuksen, moniatomisten molekyylien laserjäähdytys on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Sisyfoksen metodilla Molekyylien laserjäähdyttäminen on atomien jäähdytystä vaikeampaa, koska molekyylien elektroneilla on runsaasti erilaisia värähtelyja pyörimistiloja, joiden taajuudet eivät välttämättä vastaa laservalon jäähdyttävää taajuutta. Kreikkalaisen taruston mukaan Sisyfos joutui Manalassa työntämään kohti vuoren huippua yhtä ja samaa, alati alas pyrkivää kiveä. Sisyfos-jäähdytyksessä vuori on laservalon seisovan aallon muodostama potentiaalienergiamäki, jonka huipulle SrOH-molekyylit pyrkivät nousemaan. Niissä on oltava sellaisia optisesti aktiivisia elektroneja, jotka eivät osallistu voimallisesti molekyylisidosten muodostamiseen. Kaikissa kolmessa koejärjestelyssä hyödynnettiin niin kutsuttua Sisyfosmenetelmää. Sisyfos-menetelmän keksi Claude Cohen-Tannoudji vuonna 1989
Niitä ovat muun muassa muovin pidempään käyttöikään ja kierrätykseen tähtäävän suunnittelun tukeminen ja biohajoavan muovin ympäristöjalanjälkeä koskevan tietopohjan laajentaminen. Euroopan komissio laatii parhaillaan strategiaa muoveista kiertotaloudessa. ”Pohjoismaat pyrkivät pienentämään muovin aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ohjelma on jaettu kuuteen painopistealueeseen. Varsinaiseen sääntelyyn ohjelma ei tähtää. Varsinaiseen sääntelyyn ohjelma ei tähtää. Ministerit korostavat erityisesti merten roskaantumisen aiheuttamaa haastetta ja muovien asemaa kiertotaloudessa. ”Valtiot itse päättävät, kielletäänkö esimerkiksi muovipussit jatkossa.” Sen sijaan muoviohjelma vie Pohjoismaiden näkemyksiä kansainvälisille areenoille, kuten Euroopan unioniin ja YK:n ympäristökokoukseen. Katja Pulkkinen Yksi muoviohjelman käytännön toimenpiteistä on Pohjolan rannikoiden siivouspäivä, jolloin rantoja puhdistetaan muovista ja muusta roskasta. ”Tarvitaan maailmanlaajuinen suunnanmuutos, jotta merten muovijätettä ja mikromuoveja saadaan vähennettyä”, sanoo Norjan ilmastoja ympäristöministeri Vigar Helgesen, joka toimii ohjelmaa koordinoivan Pohjoismaiden ympäristöasiain ministerineuvoston puheenjohtajana. 67 4/2017 KEMIA Tulevaisuudessa muovit tulee tuottaa, käyttää ja kierrättää tavalla, joka ei aiheuta terveysriskejä tai ympäristöhaittoja. Pohjoismaiden ympäristöministerit tukevat kestävämpää muovin käyttöä ja kierrätystä käynnistämänsä uuden ohjelman avulla. ”Kokoamalla yhteen biovaihtoehtojen ilmastovaikutukset ja muut ympäristövaikutukset voidaan tuoda tietoa keskusteluun ja tulevan päätöksenteon tueksi”, Reijonen kuvailee. Tietoa päättäjille ja käytännön toimia Pohjoismaiden neuvostosta kerrotaan, että teemojen tiimoilta käynnistetään erilaisia alaprojekteja. Toivon keskeisissä toimenpiteissä konkreettista yhteistyötä.” Ohjelman on määrä toimia pohjoismaisen ympäristöyhteistyön strategisena välineenä ja mahdollistaa se, että voimavarat saadaan maksimaalisesti käyttöön. Biohajoavien muovien elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista muihin muoveihin verrattuna on viime vuosina saatu uutta tietoa, jota karttuu koko ajan lisää jo meneillään olevista hankkeista. Näin kuuluu pohjoismaisen muoviohjelman visio. Pohjoismaiden ympäristöasiain ministerineuvosto korosti komissiolle lähettämässään kirjeessä, että on tärkeää luoda muoveille toimivat jälkimarkkinat, kannustaa kierrätyksen suunnittelua sekä käynnistää toimenpiteitä mikromuovien kieltämiseksi kuluttajatuotteissa. Lisää faktoja tarvitaan muun muassa biohajoavista muoveista. ”Meillä on tällä hetkellä asiantuntijatyöryhmiä, esimerkiksi merityöryhmä, jätetyöryhmä, kemikaaliryhmä sekä tuotantoja kulutusryhmä, pohtimassa, minkälaiset projektit olisivat erityisen hyödyllisiä.” Neuvoston vanhempi neuvonantaja Satu Reijonen kertoo, että ohjelman puitteissa pyritään tukemaan tiedon tuottamista relevanteista aiheista. Ohjelmaan kuuluu myös käytännön toimia, kuten jo käynnistynyt rannikoiden siivouspäivä Nordic Coastal Clean Up Day, jossa Pohjoismaiden rannikoita putsataan järjestöjen koordinoimilla jättitalkoilla. Neuvoston tiedottajan Heidi Oravan mukaan aihealueista tulee hakuun Pohjoismaat kirittävät muovien kestävää käyttöä hankkeita, joista tiedotetaan tarkemmin syksyllä. Sc an sto ck ph ot o. Ohjelmalla tavoitellaan myös lisätietoa muovimateriaalien kierrätyksessä haitallisimmiksi epäillyistä aineista sekä toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää luontoon päätyvän mikromuovin määrää
Seuraava tartuntakohde on asuntosi. Muuten tärkeimmästä omistuksestasi tulee taloutesi rasite ja jopa raunio. Evoluutio on kivaa, kun se sattuu muille. Kun huoltaminen on mahdotonta, kaatopaikat täyttyvät tavarasta, jonka entisajan korjaajat olisivat aikoinaan kunnostaneet parilla markalla. Mitään ei korjata. He kelpaavat enää vanhusten palvelutaloon ja sinnekin vain asiakkaiksi. Tätä kaikkea olisi vanhoina hyvinä aikoina paheksuttu tekstimainontana, mutta evoluution seurauksena sitä ylistetään tuotesijoitteluna. AUTO EDISTÄÄ evoluutiota, koska se on luotu liikkumaan. Jos fenotyyppinen variaatio, differentiaalinen kelpoisuus tai kelpoisuuden heritabiliteetti ei kuitenkaan osu kohdalleen, käy ikävästi. Sittemmin kustannustoimittajat joutuivat itse evoluution hampaisiin, joten yhtä harhaanjohtavien nimien valinta tuskin enää toistuu. Luonnollisesti luonnonvalinta on tehnyt selvää myös televisionkorjaajista. Evoluutio on toki mukavaa lajien syntyä niille, joita luonnonvalinta suosii. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. Lukutaidon alati heiketessä myös bloggarien ilmaistyö kävi kannattamattomaksi. Liikkuvaa kuvaa katsellaan läppäriltä milloin huvittaa eikä elokuvateatterissa tasatunnein. Kantapääastujat tallaavat istumatyöläisen alleen. Darwin olisi voinut julkaista evoluutioteoriansa nimellä Lajien kuolema. Ensin ei edes huomaa tulleensa evoluution ylikävelemäksi. Urheilutoimituksissa eivät enää jyllää entiset atleetit, vaan niissä hyrisevät hormonien sijaan palvelimet. Nyt kertoo verokalenterikin, että stand up -koomikot ovat menneet sit down -pakinoitsijoiden ohi. Stand up -koomikoiden älyvempeleet sen sijaan kuulostavat jäätelöautoilta. Muinoisessa laatikossa tyrkytettiin erilaisia tilpehöörejä. Bittivirtaa suoltavat koneet ovat korvanneet kynää käyttävän ihmisen. AINOA LOHTU on, ettei pakinoitsija ole yksin. Korkeintaan autoon voi vielä ostaa öljynvaihdon ja valohoitoa huikeaan ylihintaan. MAAILMA OLI ennen pannukakku ja televisio laatikko. Omalla kohdalla se vain sattuu. Sitten onkin jo myöhäistä. Fossiilin kohtalo on kivenkova. Muinaismuistolla ei tinder kilahda. Myös muut toimittajat ovat jääneet kehityksen kelkasta. Kilpailutulokset siirtyvät lukijalle käsin koskematta, aivoissa käymättä. Luonnonvalinta ja ilmoittajat ryhtyivät suosimaan videoita väsääviä vloggareita. Tänään maailma on pallo ja teevee lättänä pannukakku. Muinaismuistolla ei tinder kilahda. Vain kivettyneessä yliopistomaailmassa, jonne evoluutio ei ole yltänyt, tunnetaan vielä akateeminen vartti. Nyt mainostuksen hoitaa USA:n presidentin puhenainen. Kustannustoimittaja vain keksi muuttaa kirjan otsikon paremmin myyväksi. Evoluution paineissa autoilu on muuttumassa sähköiseksi. Kotoa on kohta löydyttävä riittävästi ampeereja sekä hiustenkuivaimeen, mikroaaltouuniin että auton akkuun. Jos ampeerit eivät ole taloyhtiön verkossa kohdallaan, johtoa on saatava maan alle ja runsaasti. Kylmään todellisuuteen havahtuu, kun ymmärtää, että vihreältä oksalta pudonneen olisi nopeasti pitänyt nousta omille jaloilleen. Ihmistoimittajat toimittavat nykyään tyhjää toisestakin syystä. Ensin evoluutio siirsi palkalliset toimitustyöt ilmaisille bloggareille. Nyt värkeistä pulitetaan kaatopaikkamaksua parisataa euroa tonnilta. Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. 68 KEMIA 4/2017 Evoluution lyömät KEEMIKKO SE ISKEE salakavalasti kuin kakkostyypin diabetes. Perustekstit tuottaa äppi. Keemikko Takajaloilleen noussut Fossiilin kohtalo on kivenkova
Dosentti Anna Lähde Itä-Suomen yliopistosta rakentaa induktiokuumennusmenetelmää, jonka avulla voidaan tuottaa hiilen nanorakenteita biomassasta. Jouhten etsii lisätietoa solun resurssien jakautumisen säätelystä testaamalla eri strategioita leivinhiivassa. 69 4/2017 KEMIA HENKILÖUUTISIA Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen 12 uudelle biotieteiden ja ympäristöalan akatemiatutkijalle sekä 22:lle luonnontieteiden ja tekniikan alojen akatemiatutkijalle. Avoinna on silti vielä keskeisiäkin kysymyksiä, joihin haetaan vastausta laskennan keinoin. Työn tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä biomassan hyödyntämiseen ja tuoda lisäarvoa sen käytölle luomalla uusia hiilen nanomateriaaleja ja niiden sovelluksia. ”Kiertotalous ja biomassapohjaisten raaka-ainevarantojen hyödyntäminen vaativat uudenlaista katalyysikemiaa ja katalyyttimateriaaleja, joita meillä ei vielä ole”, sanoo huhtikuussa Jyväskylän yliopistossa professorina aloittanut Karoliina Honkala. Sitä kehittää tietokoneensa avulla Jyväskylän yliopiston tuore kemian professori Karoliina Honkala. Hän on saanut pohjoismaisen katalyysiseuran Berzelius-palkinnon vuonna 2015. Teoreettisten menetelmien ja tietotekniikan kehitys parin viime vuosikymmenen aikana on nostanut katalyysitutkimuksen uudelle tasolle. Rahoitussumma on liki 15 miljoonaa euroa. Rahoituksen sai muun muassa VTT:n Paula Jouhten, joka tutkii teollisesti merkittävien yhdisteiden tuottoa mikrobisoluissa. Päivi Ikonen. Katalyyttiset reaktiot voidaan nyt kuvata yksityiskohtaisesti atomitasolla niin tarkasti, että saadut tulokset ovat yhtäpitäviä kokeellisten tulosten kanssa. Hänen laaja tieteellinen julkaisutuotantonsa käsittää yli 70 vertaisarvioitua kansainvälistä tieteellistä arkatalyyttimateriaaleja halutunlaisilla ominaisuuksilla”, professori arvioi. Yksi niistä on, kuinka kemiallinen reaktio tapahtuu katalyytin pinnalla ja toinen, miksi katalyyttinen aktiivisuus vaihtelee materiaalista toiseen. Honkala toimii myös Suomen katalyysiseuran varapuheenjohtajana sekä Suomen edustajana European Federation of Catalysis -neuvostossa. Helsingin yliopiston Tiina Sikanen kehittää kemikaalien riskinarviointiin eläinkokeiden tilalle uusia mikrosirupohjaisia seulontamenetelmiä. ”Laskennallisella tutkimuksella voi olla keskeinen rooli tässä murroksessa, koska se mahdollistaa reaktioiden ja materiaalien nopean seulonnan, joka luo pohjan suunnitella aktiivisia Suomen Akatemia rahoittaa uusia akatemiatutkijoita Karoliina Honkala kehittää Katalyysiä tietokoneella Pe tte ri Ki vim äk i Laskennallisella tutkimuksella voi olla ratkaiseva asema uusien katalyysimateriaalien kehityksessä, uskoo professori Karoliina Honkala. Ne mahdollistavat muun muassa kemikaalien biologisten aineenvaihduntatuotteiden myrkyllisyyden arvioinnin, joka ei onnistu nykyisin solupohjaisin menetelmin. totutkijana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2012 ja toiminut sitä ennen muun muassa Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja tutkimusprofessorina Tanskan teknillisessä yliopistossa. Palkittu tutkija Karoliina Honkala on työskennellyt yliopistikkelia. Honkalan erikoisalana on laskennallinen nanokatalyysitutkimus. Kun saadaan aikaan entistä taloudellisempia ja tehokkaampia katalyyttimateriaaleja niin teollisuuden kuin kuluttajienkin tarpeisiin, voidaan toivottavasti vastata paremmin myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Hankkeen päämääränä on uusien solutehtaiden vieminen teollisiin prosesseihin. Kiertotalous ja biomassan hyödyntäminen edellyttävät uudenlaista katalyysikemiaa
Raimo Tuominen. Jyrki Vuorinen. Nagendra Yalurin väitöskirja Diabetogenic Effects of Statins tarkastettiin 13.5.2017. FM Pirjo Materon väitöskirja Identification of bacterial biothreat agents and pathogens by rapid molecular amplification methods tarkastettiin 12.5.2017. Yashwanth Asokin väitöskirja Stabilization and protein interaction studies on adenosine A2A receptor—a prototypical G protein-coupled receptor tarkastettiin 21.4.2017. Ville Santala (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Neil Millar (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Sofie Sjögersten (Nottinghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. DI Muhammad Saad Qureshin väitöskirja Phase Equilibria of Bio-Oil Compounds tarkastettiin 28.4.2017. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Maija Tenkanen. Tarmo Ketola. John Overington (Medicines Discovery Catapult, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. DI Niko Ojalan väitöskirja Application Oriented Wear Testing of Wear Resistant Steels in Mining Industry tarkastettiin 28.4.2017. Markus Ahlskog (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Veli-Tapani Kuokkala. Prov. Frederick Stoddard. M.Sc. Christophe Coquelet (Mines ParisTech, Ranska) ja kustoksena prof. Peter Liljeroth. Andrej Trampuz (Berliinin Charité-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Marja-Liisa Riekkola. FK Karita Kinnunen-Raudaskosken väitöskirja Foam as a Carrier Phase?a Multipurpose Technology for Industrial Applications tarkastettiin 12.5.2017. Jonathan P. Vastaväittäjänä toimi prof. Harri Vasander. Reeta Talkan väitöskirja Effects of Opioids on Neuronal Nicotinic Acetylcholine Receptors tarkastettiin 19.5.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Paula Nousiaisen väitöskirja The effect of phenolic mediators in oxidoreductase catalyzed conversion of lignin model compounds and synthetic lignin tarkastettiin 19.5.2017. Anna-Liisa Laine (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi D.Sc. Elham Baranizadehin väitöskirja Data analysis and regional scale modeling of atmospheric aerosols in Europe tarkastettiin 8.5.2017. Oulun yliopisto M.Sc. DI Saara Tuuralan väitöskirja Printed Enzymatic Glucose/ Air Batteries: Performance, Stability and Mass-manufacturing tarkastettiin 19.5.2017. Michael Boy (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Andreas Helfensteinin väitöskirja Fighting Bugs by Numbers: Bioinformatics Tools for Antimicrobial Drug Discovery tarkastettiin 28.4.2017. Elina Ikonen. Mark Martinez (Brittiläisen Columbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Vuorela. Edward Maytin (Lernerin tutkimusinstituutti, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Florent Sebbane (Lillen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. MMM Mari Könösen väitöskirja Tropical peat decomposability expressed through physical chemical and biological properties under varying land management intensities tarkastettiin 12.5.2017. Lasse Murtomäki. Vastaväittäjänä toimivat prof. Heikki Tenhu. M.Sc. Uibi Mai (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. DI Tero-Petri Ruo’on väitöskirja Charge Carrier Dynamics in Solar Water Oxidation tarkastettiin 24.5.2017. Wolfgang Schrader (Max Plank -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Jouni Paltakari. M.Sc. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ville Alopaeus. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Sarah Butcher. Kari Eklund. Veli-Pekka Jaakola. Mikael Skurnik. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Petri Kovanen (Wihurin tutkimuslaitos) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimivat Dr. M.Sc. Mika Pettersson (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Maija Tenkanen. Mika Järvinen. Jyrki Kukkonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Pål Jacobsen (Norjan tiedeja teknologiayliopisto NTNU) ja Ph.D. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikael Skurnik. (Eng.) Arshe Saidin väitöskirja CO 2 sequestration by steelmaking slags for the production of precipitated calcium carbonate—From laboratory to demonstration stage tarkastettiin 12.5.2017. M.Sc. Peter Almström (Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja TkT Ari Kiviranta (Metsä Board) ja kustoksena prof. Jon-Petter Gustafsson (Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tomi Laurila. Bjørge Westereng (Norjan ympäristöja VÄITÖKSIÄ biotieteiden yliopisto NMBU) ja kustoksena prof. Nikolai Tkachenko. TkL Olli Heikkisen väitöskirja Phosphorus on platinum surfaces—from molecular adsorption to catalyst poisoning tarkastettiin 24.4.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Sami Sainion väitöskirja Carbon based hybrid nanomaterials for electrochemical detection of neurotransmitters tarkastettiin 28.4.2017. HENKILÖUUTISIA. Reid (Bristolin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Annele Virtanen. Helsingin yliopisto FM Pauliina Kärpänojan väitöskirja Antimicrobial resistance in the major respiratory tract pathogens—methods and epidemiology tarkastettiin 7.4.2017. Steven Shaffer (Bruker, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Kari Lehtinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Ville Myllärin väitöskirja Melt Spinning, Functionalization and Durability of Polyetheretherketone-Based Fibres tarkastettiin 7.4.2017. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Galina Mai-Gisondin väitöskirja Development and Application of Accessory Hemicellulases for the Production of Engineered Polysaccharides tarkastettiin 19.5.2017. Edmond Magner (Limerickin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Timo Repo. Vanya Gant (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. MMM Inka Reijosen väitöskirja Chemical bioavailability of chromium and vanadium species in soil: risk assessment of the use of steel industry slags as liming materials tarkastettiin 19.5.2017. 70 KEMIA 4/2017 Aalto-yliopisto DI Niiles Airolan väitöskirja Methods for Analysing Paper Machine Efficiency tarkastettiin 21.4.2017. Robert Vajtai (Ricen yliopisto, Yhdysvallat) ja prof. FM Katja Koskelan väitöskirja Use of Molecular Methods in Biothreat Preparedness tarkastettiin 5.5.2017. Markku Laakso. Vastaväittäjinä toimivat prof. Frank Ewert (Bonnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FL Veli-Matti Ikävalkon väitöskirja Mielekkään kemian non-formaalin oppimisympäristön kehittämistutkimus yhteistyössä työelämän kanssa tarkastettiin 12.5.2017. Boris Vassilevin väitöskirja Studies on Proteins Influencing Cancer Progression and Regulating Endocytic Lipid Trafficking tarkastettiin 28.4.2017. Olli Carpén (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Clara Isabel Lizarazo Torresin väitöskirja Diversifying Boreal-Nemoral cropping systems for sustainable protein production tarkastettiin 21.4.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Daniela Sauer (Göttingenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Timo Hyppänen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja Dr. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi M.D., Ph.D. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Aki Pajunojan väitöskirja Physical phase transitions of secondary organic aerosol particles tarkastettiin 27.4.2017. Jukka Seppälä (Aalto-yliopisto) ja prof. Itä-Suomen yliopisto FM Leena Rauhalan väitöskirja Effects of UVB-exposure, Extracellular Nucleotides and Betaine on Keratinocyte Biology and Hyaluronan Metabolism tarkastettiin 8.4.2017. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Ferrie van Hattum (Saxionin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. LL Jaakko Levónin väitöskirja Microbial adhesion on biomaterials and the sources of human beta-defensin-3 in septic joint implant loosening tarkastettiin 12.5.2017. Jyväskylän yliopisto FM Roghaieh Ashrafin väitöskirja Exploring potential evolutionary responses to increasing temperature in an environmental opportunistic pathogen tarkastettiin 7.4.2017. Alexander Frey. DI Janne Walleniuksen väitöskirja The Influences of Fluctuations in Process Parameters and End-product Inhibition on Bacterial Stress Responses tarkastettiin 12.5.2017. FL Jaakko Laakian väitöskirja Advanced separation techniques combined with mass spectrometry for difficult analytical tasks—isomer separation and oil analysis tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Alexander Frey. Janne Aittoniemi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Sanna Pasonen-Seppänen. Georg Held (Readingin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jouni Paltakari. Vastaväittäjänä toimi M.D., Ph.D. FM Virpi Siipolan väitöskirja Geochemical impacts on the release of silicon within entire watersheds tarkastettiin 5.5.2017
Eija Pirinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Markku Kulmala on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija, joka kuuluu myös ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksia tutkivan uuden tieteenalan perustajiin. Ilkka Julkunen. FM Anna-Karin Alménin väitöskirja Copepods in a changing sea: Ocean acidification, long-term changes and shortterm variability tarkastettiin 19.5.2017. Talo on hänelle entuudestaan tuttu, sillä hän on jo Sanna Alajoesta Kempulssin toimistopäällikkö Ja ak ko Al ajo ki ”Tutussa tiimissä on mukava tarttua uusiin haasteisiin. FM Jaani Tuuran väitöskirja Optimization of pore size and thermal carbonization treatment for porous silicon sensor applications tarkastettiin 20.5.2017. Tutkimuksessaan hän soveltaa synteettistä biologiaa kemikaalien ja energian tehokkaaseen tuottamiseen etenkin syanobakteerien avulla. Hän hoitaa jatkossa muun muassa taloushallinnon tehtäviä ja toimii Kemia-, Uusiouutisetja Työ Terveys Turvallisuus -lehtien toimitusten assistenttina. Edwin Kukk. Kemian diplomi-insinööri Sanna Alajoki on nimitetty Kemia-lehteä kustantavan Kempulssi Oy:n toimistopäälliköksi. Vastaväittäjänä toimi prof. Luigi Naselli-Flores (Palermon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Sanna Alajoki seuraa tehtävässään Irja Hagelbergia, joka siirtyy kesän aikana eläkkeelle palveltuaan kunnioitettavat 35 vuotta Kempulssia ja Kemia-lehden aiempaa kustantajaa Kemian Kustannus Oy:tä. Luke Howard (Arkansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Maija Vihinen-Ranta (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Petriina Paturi. vuosia avustanut vakituisena tuntityöntekijänä Kempulssia ja Kemia-lehteä sisarlehtineen. Tampereen yliopisto M.Sc. Eva-Mari Aro on toiminut Turun yliopiston kasvifysiologian professorina vuodesta 1998. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. FM Kerstin Häggqvistin väitöskirja Spatial distributions of phytoplankton in rock pools: metacommunities to molecules tarkastettiin 28.4.2017. Markku Mäki. Hänen erityisalaansa on kasvimolekyylibiologinen tutkimus. Lennart Bergström (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Baoru Yang. FM Leenamaija Mäkilän väitöskirja Effect of Processing Technologies on Phenolic Compounds in Berry Products tarkastettiin 15.5.2017. Vastaväittäjänä toimi dos. Kulmalan tutkimustyö on tuottanut runsaasti uutta tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista. Leigh Canham (Birminghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Odotan innolla, mitä pesti tuo tullessaan”, Espoossa asuva Sanna Alajoki sanoo. 71 4/2017 KEMIA Akatemiaprofessorit Eva-Mari Aro ja Markku Kulmala ovat saaneet akateemikon arvonimen. Turun yliopisto FM Pirjo Merilahden väitöskirja Cell surface interactions of coxsackievirus A9 and human parechovirus 1 tarkastettiin 12.5.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Frédérique Cunin (Charles Gerhardt -instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Åbo Akademi FM Eva von Haartmanin väitöskirja Design and evaluation of nanoparticle-based delivery systems: towards cancer theranostics tarkastettiin 21.4.2017. Jessica Rosenholm. Delphine Bonnet (Montpellierin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. FM Martti Kaasalaisen väitöskirja Characterization of porous silicon nanoparticles for biomedical applications tarkastettiin 13.5.2017. Viime vuosina Aro on keskittynyt selvittämään, kuinka fotosynteesikoneisto saataisiin valjastettua valmistamaan ihmisille hyödyllisiä yhdisteitä. Eva-Mari Aro ja Markku Kulmala Tieteen akateemikoiksi M at ti Im m on en /S uo m en Ak at em ia M at ti Im m on en /S uo m en Ak at em ia Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Erik Bonsdorff. Heidi Kontron väitöskirja Regulating the ATP Synthase Activity—Characterization of the F-ATP synthase subunit DAPIT and its over-expression in HEK293T Cells tarkastettiin 19.5.2017. Erik Bonsdorff.. Arvonimen myöntää tasavallan presidentti Suomen Akatemian esityksestä. Vastaväittäjänä toimi prof
72 KEMIA 4/2017 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Stora Enso Oyj DI Markus Mannström on nimitetty Biomaterials-divisioonan johtajaksi. Aivojen erilaisista solutyypeistä muodostettua viljelmää voidaan stimuloida lääkeaineilla ja mitata sen jälApurahaa tutkimukseen ilman eläinkokeita keen hermosolujen sähköistä aktiivisuutta, joka kuvastaa epileptistä kohtausta. Skangas Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Kimmo Rahkamo. Kemianteollisuus ry Työelämä-yksikön johtavaksi lakimieheksi on nimitetty varatuomari Juha Teerimäki, joka aloittaa tehtävässä 1. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Ecopa SSCT Workhop Helsinki 14.–16.6.2017 http://uta.fi/ecopassctworkshop2017 20 th International Conference on Nucleation and Atmospheric Aerosols Helsinki 25.–30.6.2017 www.icnaa2017.net IMWA 2017 Congress Mine Water & Circular Economy Lappeenranta 25.–30.6.2017 www.imwa2017.info 22 nd International Conference on Environmental Indicators Helsinki 1.–5.8.2017 www.environmentalindicators.org 25 th Colloquium on High-Resolution Molecular Spectroscopy Helsinki 20.–25.8.2017 www.helsinki.fi/kemia/HRMS2017 Bioenergia 2017 Jyväskylä 6.–8.9.2017 www.jklmessut.fi 22 nd International Conference on Horizons in Hydrogen Bond Research Jyväskylä 10.–14.9.2017 www.jyu.fi/hbond2017 Finnsec 2017 Helsinki 26.–27.9.2017 http://finnsec.messukeskushelsinki.fi/ Alihankinta Tampere 26.–28.9.2017 www.alihankinta.fi Tieteen päivät Jyväskylä 28.–29.9.2017 www.tieteenpaivat.fi Tieteen päivät Turku 29.–30.9.2017 www.tieteenpaivat.fi Tieteen päivät Oulu 29.–30.9.2017 www.tieteenpaivat.fi Nanotiedepäivät Jyväskylä 3.–4.10.2017 www.jyu.fi > Nanoscience Center NML 2017 Helsinki 4.–6.10.2017 www.nml2017.fi Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 5.–6.10.2017 www.lablt.fi Finntec 2017 Helsinki 10.–12.10.2017 http://teknologia.messukeskushelsinki.fi/ Kokkola Material Week Kokkola 28.10.–2.11.2017 http://materialweek.fi Nordic Battery Conference 2017 Kokkola 1.–3.11.2017 www.chydenius.fi/nordbatt2017 Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Helsinki 14.–15.11.2017 www.ttl.fi > Koulutukset ja palvelut Farmasian päivät Helsinki 17.–18.11.2017 www.farmasianpaivat.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 49 th Iupac World Chemistry Congress Sao Paulo, Brasilia 9.–14.7.2017 www.iupac2017.org Se2017 – 200 Years of Selenium Research Tukholma, Ruotsi 13.–17.8.2017 http://se2017.se 6 th International Conference for Young Chemists Georgetown, Malesia 16.–18.8.2017 www.icyc2017.com GLS-13 Bryssel, Belgia 20.–23.8.2017 www.gls13.com 11 th Triennial Congress of the World Association of Theoretical and Computational Chemists München, Saksa 27.8.–1.9.2017 www.watoc2017.com Euroanalysis 2017 Tukholma, Ruotsi 28.8.–1.9.2017 http://euroanalysis2017.se 11 th International Conference on the History of Chemistry Trondheim, Norja 29.8.–2.9.2017 www.ntnu.edu/11ichc Blue Danube Symposium on Heterocyclic Chemistry 2017 Linz, Itävalta 30.8.–1.9.2017 www.bdshc17.org 3 rd EuCheMS Congress on Green and Sustainable Chemistry York, Iso-Britannia 3.–6.9.2017 www.york.ac.uk/3EUGSC International Society of Heterocyclic Chemistry Congress Regensburg, Saksa 3.–8.9.2017 www.ishc-web.org Polymers and Organic Materials for Electronics and Photonics Praha, Tšekki 10.–14.9.2017 www.imc.cas.cz/sympo/81pmm 10 th Alpine Conference on Solid-State NMR Chamonix Mont-Blanc, Ranska 10.–14.9.2017 www.alpine-conference.org FEICA 2017 Santa Margherita di Pula, Italia 13.–15.9.2017 www.feica-conferences.com Chemspec Eurasia Istanbul, Turkki 20.–21.9.2017 www.chemspecevents.com World Conference of Chemical Engineering Barcelona, Espanja 1.–5.10.2017 www.wcce10.org Expoquimia and Eurosurfas Barcelona, Espanja 2.–6.10.2017 www.expoquimia.com www.eurosurfas.com EuroFoodChem Conference Budapest, Unkari 4.–6.10.2017 www.eurofoodchem2017.mke.org.hu 3 rd International Conference on Nanomaterials: Fundamentals and Applications Strbske Pleso, Slovakia 9.–11.10.2017 http://nfa2017.science.upjs.sk PaintExpo Eurasia Istanbul, Turkki 12.–14.10.2017 www.paintexpo.com Carbon Dioxide Utilisation Summit Reykjavik, Islanti 18.–19.10.2017 www.wplgroup.com/aci/event/co2 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Agnico Eagle Finland Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Jani Lösönen. Hän siirtyi yhtiöön Ekokemin toimitusjohtajan tehtävästä. syyskuuta alkaen on nimitetty FT Gerrit Groenhof. Sitä ennen Lösönen työskenteli pitkään Kemirassa tuotannon ja liiketoiminnan johtotehtävissä. Kemia-lehden uutiskirje tavoittaa yli 4 600 alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti Tilaa veloitukseton uutiskirje: www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Tamperelaisen BioMediTech-instituutin tutkijatohtori Anssi Pelkonen on saanut Juliana von Wendtin säätiön apurahan epilepsian mallinnustutkimukseensa. Eläinkokeissa hiirille tai rotille pyritään saamaan aikaan epileptisiä kohtauksia vahingoittamalla jyrsijöiden aivoja kemiallisin tai mekaanisin menetelmin.. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa toimialajohtajana Neste Oilissa ja öljynjalostuksen hankintajohtajana Fortumissa. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Biohit Oyj Tuotekehitysja tuotantojohtajaksi on nimitetty FT (kliininen biokemia) Lea Paloheimo. elokuuta. Kemira Oyj Kemiantekniikan diplomi-insinööri Tuula Paajanen on nimitetty yritysvastuujohtajaksi. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Pelkonen tutkii toiminnallisia hermoverkkoja hyödyntämällä ihmisen kantasoluja ja sähköfysiologian mittaustekniikkaa. Kiilto Oy DI Joonas Kupiainen on nimitetty valmistuspäälliköksi ja FM Christopher Mills tuotekehityspäälliköksi vastuualueenaan PU-, EPIja PVAc-pohjaiset puuliimat. Jyväskylän yliopisto Kemian professoriksi 1. Berggren Oy Kemian tiimin eurooppapatenttiasiamiehenä on aloittanut FM Pirta Tiiro. Professorin tehtävät keskittyvät biologisten makromolekyylien kemiaan. Kehittyvä Elintarvike Osa-aikaisena päätoimittajana on aloittanut ETT, DI Laila Seppä. Hän on aiemmin työskennellyt Kemiran yritysvastuutiimissä ja hoitanut yhtiössä useita johtotehtäviä. Epileptisten kohtausten aiheuttaminen on koe-eläimille tuskallista ja heikentää niiden elämänlaatua
huhtikuuta. Elina Sievänen Kirjoittaja on Keski-Suomen Kemistiseuran sihteeri. Ilmoittautumiset: www.suomalaistenkemistienseura.fi. Osallistumismaksu 60 euroa/kemisti, 65 euroa/seuralainen. elina.i.sievanen@jyu.fi. Elämyspäivän kemian laitoksessa voittaneet Pasanen ja Tani saivat valita tarkemman tutustumiskohteensa seitsemästä vaihtoehdosta. Myös muutama muu ansioitunut tiimi pokkasi töistään elämyspalkinnot. elokuuta 6. Tällaisia materiaaleja voitaisiin käyttää esimerkiksi katalyytteinä, antimikrobisina tai johtavina mateM ar ga rit a Bu lat ov a Elämyspäivä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa järjestettiin 18. Keski-Suomen Kemistiseuran elämyspalkinto tutustutti lukiolaiskaksikon luonnonaineiden valmistuksen ja uusien polymeerirakenteiden maailmaan. Ohjelmassa mm. Kello 19 Kansallisteatterin esitys Kangastus 38. Hankkeessa mukana olevissa kouluissa on toteutettu StarTin teemoihin ja luma-aineisiin liittyviä projektiopiskelujaksoja, joiden tuloksia tähtitiimit ovat esitelleet StarT-aluefestareilla eri puolilla maata. Petri Pihkon ryhmä etsii uusia reaktioita ja soveltaa niitä lääketieteellisesti tärkeiden molekyylien valmistamiseen. Elämyspalkinnon heille myönsi Keski-Suomen Kemistiseura. maaliskuuta. 73 SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Äänekosken lukion oppilaat Timo Pasanen (vas.) ja Tuomas Tani pääsivät tutustumaan luonnonaineisiin ja polymeerirakenteisiin. riaaleina sekä 3D-tulostusmateriaaleina. Kaksikko päätyi professori Petri Pihkon ja professori Matti Haukan tutkimusryhmiin. toukokuuta. Kemistigolf 29.7.2017 kello 10.30 Annilan golfkeskus, Mikkeli Kisa sopii kaikentasoisille pelaajille. lokakuuta 15. Pasanen ja Tani esittelivät palkitun työnsä StarT-aluefestareilla, jotka järjestettiin Jyväskylän yliopiston Seminaarimäen kampuksella 15. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2017 9. Hankkeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten projektioppimista ja vakiinnuttaa maahan yhteisöllinen StarT-toimintakulttuuri sekä Suomen oma science fair -tapahtumakokonaisuus. SKS:n varsinaiset jäsenet 35 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Festareille toi omat projektinsa yhteensä 19 edustusryhmää keskisuomalaisista kouluista. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 22.11.2017 kello 16.30 Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki). syyskuuta 6/2017 13. Professori Jaakko Paasivirran akvarellien myyntinäyttely. marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kompan palkinnon julkistaminen ja iltapala. Kunniajäsen Ilkka Pitkäsen juhlapuhe, huomionosoitusten jako ja musiikkia. lokakuuta 7/2017 18. Äänekosken lukion oppilaat Timo Pasanen ja Tuomas Tani tutkivat projektityössään elintarvikkeiden lisäaineita niin ansiokkaasti, että he voittivat elämyspalkintona tutustumisen Jyväskylän yliopiston kemian laitokseen. Myrkkysammakoiden molekyylejä laboratoriossa Lisäksi kolme parasta projektia sekä kaksi hyvää käytännettä pääsivät palkittaviksi StarT-gaalaan, joka järjestettiin Helsingissä 23. Sen jälkeen juhlaillallinen ravintola Albassa (Ahlmaninkatu 4, Jyväskylä). Keski-Suomen Kemistiseuran 50-vuotisjuhla 3.11.2017 Akatemiaprofessori Kari Rissasen juhlaluento Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen auditoriossa kello 18. Koko Suomen hanke StarT-hanketta vetää Lumakeskus Suomi. Lisätietoja Kemistigolf-toimikunnan sihteeriltä: katariina.alagrund@welho.com. syyskuuta 11. StarT käsittää viisi ikäsarjaa kolmevuotiaista parikymppisiin. Lisätietoja osoitteessa http://ks-kemistiseura.blogspot.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Matti Haukan tutkimusryhmä puolestaan kehittää uusia polymeerimateriaaleja erityyppisiin käyttökohteisiin. SEUROISSA TAPAHTUU Scandinavian Symposium on Chemometrics 19.–22.6.2017 Naantalin kylpylä, Naantali Tapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemometria.fi/ssc15. Pasanen ja Tyni pääsivät näkemään, kuinka muun muassa myrkkysammakoista, syvänmeren koralleista ja itämaisten kasvien juurista löydettyjä molekyylejä valmistetaan laboratoriossa
sisko.loikkanen@yle.fi Prahan historiallinen vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Böömiläissyntyinen Ernst Mach aloitti kokeellisen fysiikan professorina Prahassa vuonna 1867. Periaatteen mukaan aaltojen taajuus muuttuu, kun sen lähde lähestyy havaitsijaa tai loitontuu tästä. Saksalaisen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tutustuivat toisiinsa opiskelijat Gerty Radnitz ja Carl Cori, jotka 1920-luvulla siirtyivät Prahasta Yhdysvaltoihin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Nobelisteja ja lääkekehittäjiä 1800-luvun lopulla yliopisto jaettiin kahtia, tšekkiläiseen ja saksalaiseen osaan. Aitojen tieteiden huippua edusti tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe, joka onnistuttiin houkuttelemaan Prahaan vuonna 1599. Siellä avioparista tuli merkittäviä tutkijoita, jotka palkittiin lääketieteen Nobelilla vuonna 1947. Useat kaupalliset hivja hepatiitti B -viruslääkkeet perustuvat vuonna 2012 menehtyneen Holýn tutkimustyöhön. Aiheeseen voi tutustua Prahan alkemian ja magian museossa. Sc an sto ck ph ot o. Prahan polyteknillisen korkeakoulun professori Christian Doppler muotoili vuonna 1842 nimeään kantavan periaatteen, joka pätee sekä ääniettä valoaaltoihin. 1800-luvulla kaupungin vahvaksi alaksi tuli fysiikka. Raatihuoneentorille matkailijoita vetää etenkin kuuluisa tähtitieteellinen kello. Salatieteet ja okkultismi kiehtoivat erityisesti kuningas Rudolfia, joka harrasti niitä itsekin ja joka kutsui kaupunkiin ajan johtavat alkemistit, brittiläiset Edward Kelleyn ja John Deen. Sisko Loikkanen Böömin kuningas Kaarle IV perusti keskisen Euroopan ensimmäisen yliopiston Prahaan vuonna 1348. 1500-luvun Prahassa rehottivat alkemia, astrologia ja magia. Jälkimmäisessä työskenteli vuosina 1911–1912 tuleva nobelisti, fyysikko Albert Einstein. Siitä muistuttaa raatihuoneen tornin seinälle vuonna 1410 asennettu astronominen kello, joka on myös käsityötaidon mestarinäyte. Prahan aikanaan Einstein kirjoitti useita artikkeleita, jotka jo enteilivät hänen vuonna 1915 esittämäänsä yleistä suhteellisuusteoriaa. Hänet muistetaan etenkin yliääninopeutta käsittelevistä tutkimuksista. Hän kehitti polarografiana tunnetun sähkökemian haaran ja teki Prahasta uuden tieteenalan keskuksen. Yliopistossa kukoisti varsinkin tähtitiede. Kaarlen yliopistoksi nimetty laitos otti mallia Pariisin yliopistosta ja kehittyi pian suosituksi opinahjoksi. Satoja tieteellisiä artikkeleita julkaissut ja kymmeniä patentteja hankkinut Holý nousi maineeseen tehokkaiden hivja hepatiittilääkkeiden kehittäjänä. Viiden tähden Praha Euroopan eurooppalaisimmaksi kaupungiksi kutsuttu Praha tunnetaan niin upeana kulttuurimetropolina kuin maineikkaana tieteiden tyyssijana. Yliopiston kasvatteihin kuuluu nerokas orgaanikko ja biokemisti Antonin Holý, joka sittemmin työskenteli Tšekkoslovakian tiedeakatemian nukleiinihappokemian osaston johtajana. Hän nappasi apulaisekseen lahjakkaan Johannes Keplerin, joka kehitti planeettojen ratoja kuvaavat Keplerin lait. Kaarlen yliopiston nobelisteja on myös kemian palkinnon vuonna 1959 pokannut Jaroslav Heyrovský, opinahjon ensimmäinen fysikaalisen kemian professori. 74 KEMIA 4/2017 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 11.10. Lisäjakelu luonnontiedelukioihin. 3.5. Analytiikka, työelämä, patentit Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus Erikoisjakelut: Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017, FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017, Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017 6/2017 6.9. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Oy G.W.Berg & Co Ab PL 199, 01511 Vantaa, puh. 13.12. 16.1. Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017 Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017 Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017 Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017 Nro 6/17 Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017 Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille. 0201 255 255, gwb@gwb.fi METTLER TOLEDO Punnitus, pH-johtokyky, titraus, UV/VIS Lisätiedot: www.gwb.fi Mettler Toledo LabX® -ohjelmistolla laboratorion mittausja punnitusdata hallitusti yhteen paikkaan. 15.11. 1/2017 4.1. ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia 3/2017 29.3. Laboratoriot, tutkimus, biotalous 8/2017 7.11. 6.9. 17.11. 20.2. 15.3. • Kaksi kolmesta lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. 18.9. Suomi 100 -juhlanumero: Valokeilassa suomalaiset osaajat ja innovaatiot 7/2017 11.10. 20.10. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous 4/2017 4.5. 16.5. 14.8. Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 8.2. 040 770 3043 Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Laboratoriot, teknokemia, terveys 2/2017 9.2. 040 933 1147 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. 7.4. 8.6. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach 5/2017 2.8
Tarjoamme kokonaisvaltaisen lähestymistavan. REACH Chementors Oy auttaa yrityksiä selviytymään kemikaaliturvallisuutta koskevien lakien viidakossa Euroopassa. Hoidamme kaikki mahdolliset kemikaaliturvallisuutta koskevat rutiinit. REACH-asetus koskee yritystäsi, jos se valmistaa EU-alueella kemiallisia aineita tai tuo aineita Euroopan ulkopuolelta sellaisenaan, seoksessa tai esineessä. REACH 31.5.2018 takaraja lähenee – oletko valmis. Chementors auttaa yritystäsi selviytymään REACH:in asettamista haasteista helposti ja sujuvasti. Sitoudumme pitkäaikaiseen liikesuhteeseen, joten asiakkaidemme turvallisuuskysymykset hallitaan tehokkaasti ja asiakkaamme voivat keskittyä omaan tuottavaan liiketoimintaansa. Monet yritykset toimivat tietämättään laittomasti. www.chementors.eu Chementors Oy | Smart Chemistry Park | Raisionkaari 55 | 21200 Raisio | Jan Nylund | 040 747 3393 Korpintie 8 | 67100 Kokkola | Kenneth Bergroth | 050 559 5596. Keskity omaan kannattavaan liiketoimintaasi ja jätä kaikki REACHrekisteröintiin liittyvät kysymykset avaimet käteen periaatteella meidän hoidettavaksemme