Vastineet Selvitykset Valitukset Hakemukset Lausunnot Linnunmaa_152x212_052018.indd 1 28.5.2018 12.43 Kemi 4/ 20 18 ONNI löytyy arjesta LENTÄVÄ laboratorio kurkottaa pilviin MIKSI uskomus kampittaa tiedon. Linnunmaalta saat molemmat. Lain ja luonnon keskellä. POHJOLAN hunaja hurmaa aistit KEMIA. linnunmaa.fi REACHin ja biosidilainsäädännön toimeenpano vaatii sekä vahvaa luonnontieteellistä että juridista osaamista
KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia HY_kemia418.indd 1 29.5.2018 13.46. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Yhteisha ku 2019 20.3.–3.4 . Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä
3 4/2018 KEMIA SISÄLLYS 6 5 Pääkirjoitus 6 Onnellisen elämän resepti Irene Andersson 12 TÄTÄ MIELTÄ Suojaa tärkein pääomasi Jukka Kantanen 14 Sään säätäjät Kalevi Rantanen 34 NÄKÖKULMA Hermomyrkkyä ja hopeavettä Anja Nystén 35 Partikkelianalytiikka etenee Kehittyvä kuvantaminen avaa aineen saloja Hilkka Vähänen 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Riitta Keiski Punaisena lankana katalyysi Sisko Loikkanen 38 Uskomushoidot puhuttavat Miksi huuhaa vetoaa. Aivokemian näkökulmasta onnen keitos sisältää monenlaisia neurokemikaaleja. Ne wp ix Ph ot og ra ph y Suojaa ideasi patentilla ja perusta yritys. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen vastaanottaa tutkimusapurahan Arabiemiraattien ilmatieteen laitoksen johtajalta Ahmad Juma AlZaabilta. 19 50 18 AJANKOHTAISTA Hyvä elintarvikepakkaus on Ympäristön ystävä Emma Kaustara 19 UUTISIA Palkittu atomikerroskasvatus mullistaa maailmaa 23 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Megaluokan mikro-ongelma Emilia Hiltunen 25 VIHREÄT SIVUT 29 REACH RAKENTUU Käyttöpaikalla tuotetut biosidit ovat Kova pähkinä purtavaksi Marjo Pusenius 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 KEMIA SILLOIN ENNEN 52 Patenttitrainee-koulutus vie Keksintöjen etulinjaan Hilkka Vähänen 54 Lasten akatemia teki Tehtaan tuotantolinjat tutuiksi Kerttu Vähänen 56 KIERTOTALOUS JA KEMIA VTT vauhdittaa kiertotaloutta Kia Rinne 57 GADOLINISTA KAJAHTAA Tiedeluokka tulostaa Johannes Pernaa 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Rikastumisen askelmerkit 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Peking tahtoo tiennäyttäjäksi Sisko Loikkanen. Näin neuvoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Vincenzo Cerullo, jonka kehittämä syöpähoito on etenemässä potilaskokeisiin. 42 Hunaja hurmaa herkuttelijan Eeva Pitkälä 46 Öljyntorjunnassa puhaltaa muutoksen puhuri Juha Granath 50 Pieni suuren äärellä Startup-yritys kehittää innovatiivista syöpälääkettä Gustav Boije af Gennäs ja Anu Taivainen 14 Te kn iik an Ak at em ia TA F ”Aina on helpompi löytää, kun tietää mitä etsii.” Tuomo Suntola sai vuonna 1974 oivalluksen, joka toi hänelle 44 vuotta myöhemmin miljoonan euron Millennium-palkinnon. UA E Re se ar ch Ce nt er fo r Ra in En ha nc em en t Sc ien ce Sadetta, kiitos. Arja-Leena Paavola No or a Sa lon en Arjen huomaavaisuus ja hengellisyys ovat Jenna Karivuon onnellisuuden lähteitä
Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi • 020 7756 330 • info@hosmed.fi Huippu-uutuudet Malvernilta, Zetasizer Pro ja Ultra Uusissa Zetasizereissa mm. Näin saat vielä enemmän tietoa näytteistäsi. tekoälyavusteinen tulosten analyysi, Multi-Angle Dynamic Light Scattering (MADLS), adaptiivinen korrelaatio sekä partikkelien konsentraation määritys. Ylivertaista teknologiaa partikkelikokojen ja -varausten konsentraation määrittämiseen hosmed_418.indd 1 31.5.2018 12.42
0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. 75-vuotiaalle Tuomo Suntolalle työ tutkijana on rikkaus, jota hän saa ilokseen edelleen jatkaa. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. ”Onnellisuusprofessorin” mukaan on etuoikeus iloita toisten ilosta. Ylivertaista teknologiaa partikkelikokojen ja -varausten konsentraation määrittämiseen hosmed_418.indd 1 31.5.2018 12.42 Kemia-lehden toimitus siirtyy kesälaitumille heinäkuuksi. Arvokkaampaa on mielekäs tekeminen ja yhteisö, jossa ihminen saa kokea itsensä arvostetuksi. Vexi Salmi). Iltaan mennessä siitä oli tullut aivan erityinen. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Linnut visersivät, tulppaanit hehkuivat, ja mehiläiset pörräsivät puolipökertyneinä omenankukkapilvessä. Työpäiväni huipentui uutiseen arvostetun Millennium-palkinnon myöntämisestä atomikerroskasvatuksen keksineelle Tuomo Suntolalle. Piipahdus vapautti serotoniinia elimistööni, jolle aurinko antoi samalla D-vitamiinikylvyn. kesäkuuta 2018 ”On etuoikeus iloita toisten ilosta.” KEMIA Kemi Vol. Lämmin kiitos kumppaneillemme ja paljon onnea stipendiaateille! TYYTYVÄISYYS ELÄMÄÄN tulee usein sivutuotteena, muistuttaa toimittaja Irene Anderssonin haastattelema professori Markku Ojanen. Se palkinto tiesi paikkansa ja nostatti ilon vedeksi silmiin. Yli 40 vuotta sitten syntynyt kemiallinen oivallus mahdollistaa elämämme älypuhelinten, tehokkaiden tietokoneiden ja sosiaalisen median keskellä. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille onnellista kesää ja virkistävää lomaa! Sc an st oc kp ho to ”Ole pienistä hetkistä onnellinen, siitä, minkä sä saada vain voit. Mitä hän haluaa sanoa nuorille lukijoillemme, jotka nyt miettivät opintoja urasuunnitelmiaan. Miksi. Päivällä varmistui, että pääsemme jakamaan yhteistyökumppaniemme tuella huimat 1 200 Kemia-lehden vuosikertaa stipendeinä luonnontieteistä kiinnostuneille nuorille. On hyvä jakaa surunsa, ja vielä parempi on jakaa onnensa. Forssa Print, Forssa 2018 | ISO 9002 M ar kk u Jo ut se n Pienistä hetkistä onnellinen SE ALKOI tavallisena työpäivänä normikiireineen. 45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FI-02100 Espoo puh. Tavoitteessa onnistuminen aiheutti dopamiiniryöpyn, joka tuntui mielihyvänä päästä varpaisiin. ”Etsikää sisältänne omat vahvuutenne ja kykynne. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Päihteillä ja muilla pikakonsteilla ei kuitenkaan saavuteta kestävää onnea. Uusia sovelluksia kehitetään palvelemaan terveyttämme ja suojelemaan ympäristöämme. Tiedon pystyy aina hankkimaan, innostus löytyy teistä itsestänne.” Leena Joutsen Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi • 020 7756 330 • info@hosmed.fi Huippu-uutuudet Malvernilta, Zetasizer Pro ja Ultra Uusissa Zetasizereissa mm. tekoälyavusteinen tulosten analyysi, Multi-Angle Dynamic Light Scattering (MADLS), adaptiivinen korrelaatio sekä partikkelien konsentraation määritys. MIELIHYVÄHAKUISUUS kuuluu ihmisyyteen. Ystävällisyys itseä ja muita kohtaan ja taito kiittää, kannustaa ja pyytää anteeksi ovat onnellisen elämän peruspilareita. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Ole pienistä hetkistä onnellinen, siitä kaikesta, minkä sä koit.” (Lasse Mårtenson, suom. 5 4/2018 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 13. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Pysähdyin lehdenhakureissulla nauttimaan siemauksen alkukesää. Näin saat vielä enemmän tietoa näytteistäsi
Mielialaa korjaavat mekanismit eivät enää toimi”, Rantala kuvailee. Onnen tilassa oleva henkilö kykenee kohtaamaan menestyksellisesti eteen tulevat haastavat tilanteet.” Onnellinen ihminen tuntee itsensä. Heidän kielistään jopa puuttuu masennusta tarkoittava sana.” Papua-Uuden-Guinean metsästäjäkeräilijäyhteisön tutkimus paljasti, että kahdestatuhannesta haastatellusta vain yksi sairasti kliinistä masennusta. Kun etsitään maailman onnellisinta kansakuntaa, Suomi sijoittuu säännöllisesti tuloslistojen kärkipäähän. Aidosti onnellinen ihminen taas nauttii pysyvästä tyytyväisestä olosta. ”Rasva ja sokeri yhdessä tuottavat hetkellisen hyvän olon, mutta ne lisäävät tulehdustilaa elimistössä ja sitä kautta laskevat mielialaa.” Raha ei ratkaise Parhaat konstit onnellisten aivojen kemian saavuttamiseen ovat Rantalan mukaan terveellinen ruokavalio, riittävä uni, runsas liikkuminen ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen. Monille tuli jopa itsetuhoisia ajatuksia.” Tulehdustekijöitä tuottaa sisäelinrasva. Niitä meillä suomalaisilla riittää, sillä olemme YK:n tuoreen selvityksen mukaan maailman onnellisin kansa. Lyhytaikainen onnen tunne saattaa seurata esimerkiksi voiton hetkeä. ”Muitakin keinoja onnellisuuden aivokemian auttamiseen on, mutta ne vaikuttavat yksilöllisesti.” Tutkija tietää senkin, mikä onnen tavoittelussa ei tepsi. den keskuudessa ei tunneta kroonista stressiä tai kliinistä masennusta. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Jos alkuperäiskansaan kuuluva ihminen muuttaa kaupunkiin, hänestä tulee paljon alttiimpi masennukselle. ”Uskoakseni meitäkin onnellisempia ihmisiä löytyy alkuperäiskansoista, joiOnnellisen elämän resepti Onnellisuuden tunne syntyy aivoissa. Taustalla on kehon pysyvä matala-asteinen tulehdus. Jo muutamassa päivässä 45 prosenttia heistä sai kliinisen masennuksen oireita. Rantala uskaltaa olla hieman eri mieltä. ”Aivojen palkitsemiskeskus tuottaa dopamiiniryöpyn, josta seuraa hyvän olon tunne”, tutkija määrittelee. Hän on realistinen toiveissaan ja tavoitteissaan ja tietää vahvuutensa ja heikkoutensa. Turun yliopiston evoluutiobiologian dosentti Markus J. Onnen voi turmella myös tupakoimalla, alkoholin väärinkäytöllä tai huumeilla. Onnen kemian keitoksen aineksia ovat muun muassa dopamiini, endorfiini, oksitosiini ja serotoniini. ”Ainakaan raha ei takaa kestävästi onnellisia aivoja, eikä mikään aineellinen hyvä korvaa hyviä sosiaalisia suhteita.” Rahan merkitystä onnellisuuden tasoon on tutkittu kiinnostavissa testeissä. ”Kun hänen elämässään tapahtuu jotain negatiivista, hänen mielialansa laskee. Tämä korostuu varsinkin hädän hetkellä.. Se pudottaa onnellisuuden tasoa vaikuttamalla aivojen neurovälittäjäaineisiin. ”Onnellisuus on myös masennuksen vastakohta. ”Eräässä kokeessa ihmisiin ruiskutettiin matala-asteisia tulehdustekijäaineita. YK:n keväällä 2018 julkaisema kuudes onnellisuusraportti nostaa suomalaiset kultamitalisijalle. Pysyvää onnellisuutta se ei tuo, päinvastoin. ”Tulokset kertovat, että lahjoittaja on onnellisempi kuin itseensä satsaava.” Arvokas resurssi on myös yhteisö, jossa ihminen kokee itsensä arvostetuksi. Ihminen on saanut tietyn summan rahaa ja käyttänyt sen sitten joko omaksi tai toisten hyväksi. Länsimainen ihminen kärsii kroonisesta stressistä. 6 KEMIA 4/2018 ”Aidosti onnellinen ihminen nauttii pysyvästä tyytyväisestä olosta.” Irene Andersson Onnellisuus määritellään pitkäaikaiseksi hyväksi oloksi, joka vaihtelee tyytyväisyydestä voimakkaaseen elämäniloon. Ruokaa ei ole syytä käyttää palkitsemiseikä lohduttautumiskeinona. Se ei kuitenkaan myöhemmin nouse itsestään entiselleen, kuten sen pitäisi. Omien tunteiden hallinta auttaa tulkitsemaan tasapainoisesti sekä iloiset että surulliset tapahtumat. ”Kannattaa rajoittaa herkuttelu minimiin”, tutkija sanoo. Rantala tietää, mitä onnelliseksi itsensä tuntevan ihmisen aivoissa tapahtuu. Ihminen karkottaa itse onnellisuutensa pois huonoilla elintavoilla, esimerkiksi syömällä epäterveellisesti
Lapsesta lähtien olen elänyt visuaalisuuden kautta, ja nykyään minulla on etuoikeus toteuttaa sitä työssäni.” Jenna Karivuo, 30 7 Noora Salonen. Nyt arkemme toimii, ja olemme tyytyväisempiä. Olemme aviomieheni kanssa vähentäneet kulutusta, luopuneet ylimääräisestä tavarasta ja järkeistäneet ajankäyttöä. Jopa huolten tuntuessa ylivoimaisilta elämällä on tarkoitus. Pienet huomaavaiset teot läheisille ilahduttavat sydäntä. Olen opetellut puhumaan tunteistani ja näyttämään ne. 4/2018 KEMIA Elämällä on tarkoitus ”Hengellisyys luo onnellisuuteni perustuksen. Se parantaa elämän laatua, lujittaa ystävyyssuhteita ja perhesiteitä ja tekee minusta iloisen, tyynen ja onnellisen
Entä jos en edes tahdo olla onnellinen, vaan mieluummin mökötän surullisena. Bertta on suomenlapinkoira. Tuoksuista vanilja ja laventeli, ruuista tumma suklaa ja voimakkaat mausteet saavat aikaan endorfiiniryöpsähdyksen. Endorfiinit – Pysy lähellä rakkaitasi Endorfiineja vapautuu rakkaan ihmisen seurassa. Piilosilla Bertan kanssa M at ti No us iai ne n ”Juuri siksi teot, jotka auttavat parantamaan sosiaalisia suhteita, tuottavat tekijälleen voimakasta mielihyvää.” Mutta onko ihmisen pakko pyrkiä onneen. Jaa tavoitteesi pieniin askeliin, niin aivosi voivat iloita osatavoitteen saavuttamisesta monta kertaa ja vapauttaa joka kerta mielihyvän neurokemikaalia. ”Luonnonvalinnan näkökulmasta ihmisten onnellisuudella ei ole merkitystä vaan ainoastaan sillä, että he lisääntyvät”, evoluutiobiologi vastaa. Se motivoi meitä saavuttamaan päämäärämme. Jos ainetta on liikaa tai liian vähän, olomme ei tunnu hyvältä. Ero aiheuttaa endorfiinikrapulan, jonka tunnemme ikävänä. Onnistuessamme tunnemme mielihyvää. Serotoniini – Ajattele iloisia ja ulkoile Serotoniinia syntyy aivoissa, kun tunnemme itsemme arvokkaaksi. Toki sekin sopii. Saman tekevät ulkoilu ja ultraviolettivalo, jotka myös nostavat D-vitamiinin tasoa elimistössäsi. Parasta elämässä on traktorilla ajaminen, omalla traktorilla tai isolla traktorilla isän kanssa. Mielihyvähakuisuus on osa ihmisyyttä. Näinkin syntyy endorfiineja. Mukavien asioiden muisteleminen vapauttaa sopivasti serotoniinia. Jos etsii aitoa onnea, pikakonstit ovat hukkaan heitettyä aikaa. Tutustumispäivänä siellä vaan piirrettiin mutta varmaan siellä myös luetaan. Tykkään kaikista muistakin koneista tosi paljon. ”Niillä ei onnellisuutta saavuteta. Ikävää voi lievittää treenaamalla ja nauramalla. Lyhytkestoista korviketta korkeintaan.” ”Luonnonvalinnan kannalta onnellisuudella ei ole merkitystä, ainoastaan lisääntymisellä.”. Jos kulttuuri kieltää alkoholin, käytetään esimerkiksi luonnonkasveihin perustuvia huumeita”, Kauppila kuvailee. Oksitosiini liittyy myös kestäviin ystävyyssuhteisiin ja sosiaalisiin toimintoihin. Oksitosiini – Halaa ystävää Elimistö tuottaa oksitosiinia läheisyydessä, esimerkiksi orgasmissa ja äidin imettäessä lastaan. 8 KEMIA 4/2018 Näin vaikutat Onnellisuuden neurokemikaaleihin Dopamiini – Jaa tavoitteet osiin Dopamiiniryöppy tuntuu onnentunteena. Syksyllä pääsen eskariin. Siitä Bertta tietää, että se saa lähteä etsimään. Koskettaminen vapauttaa oksitosiinia. Saan myös uusia kavereita!” Sampo Nousiainen, 6 Sampo Nousiaisen tekee onnelliseksi oma traktori. Sitä pitää olla aivoissa oikea määrä. Minä menen piiloon ja puhallan pilliin. Halaaminen vähentää stressiä ja parantaa immuunipuolustusjärjestelmää. ”Me olemme vain geeniemme tapa tuottaa kopioita itsestään. ”Lääkkeet, alkoholi, seksi ja muut nopeat keinot mielihyvän tunteen saamiseksi ovat puolestaan mielihyvähakuista käyttäytymistä. Myös Bertan kanssa leikkiminen on kivaa. Kun se löytää minut, annan sille palkinnoksi naksun. Romanttinen rakastuminen palvelee sitä tarkoitusta, että ihmiset muodostavat parisuhteen ja pysyvät yhdessä niin kauan kuin jälkeläiset tarvitsevat hoivaa.” Onnen korvikkeet Senioripsykologi, yliopettaja Jaakko Kauppila Poliisiammattikorkeakoulusta tahtoo aivan ensimmäiseksi erottaa toisistaan kestävän onnellisuuden ja hetkellisen mielihyvän. ”Olen aika onnellinen ihminen
Tu ru n yli op ist o ”Onnellisuuteen ei ole oikotietä, eikä sitä kannata hakea väkisin.”. Huumeet eivät ole tämän päivän keksintö. ”Niiden valmistajat ja myyjät, saati käyttäjät eivät ehkä edes tunne niiden vaikutuksia. Mielihyvän sijaan ne saattavat jo kertakäytössä osoittautua kuolemaan johtavaksi matkaksi.” ”On paradoksaalista, että onnellisuuden hakeminen kääntyy usein kohtalokkaasti etsijäänsä vastaan”, Kauppila toteaa vakavana. 9 4/2018 KEMIA ”Hetken mielihyvä ei tuo kestävää onnea”, muistuttaa psykologi, yliopettaja Jaakko Kauppila Poliisiammattikorkeakoulusta. Ihmiskunta on tuhansia vuosia käyttänyt uskonnollisissa ja yhteisöllisissä seremonioissa ja orgioissa kasveja ja sieniä. Ihmisen käyttäytymisdynamiikan kannalta tämä on melko luonnollista toimintaa. Ke rtt u Vä hä ne n Liikunta on tärkeää myös tutkija Markus Rantalan omassa elämässä. Niillä saa aikaan tajunnan muutoksia, transsia ja hallusinaatioita. Aivojen toiminta on sähkökemiallinen tapahtuma. Nykyajan ongelman muodostavat erittäin voimakkaat, opiaattien tapaiset huumeet ja varsinkin uudet kemialliset teknohuumeet. Huumaavat aineet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden kautta solutoimintaan ja muodostavat mielihyvän kokemuksia aivojen syvemmissä osissa
Nyt nainen on ollut huumehelvetissä jo vuosia. Psykologi varoittaa etenkin nettiseksiriippuvuudesta. Ihmissuhdetta ei voi syntyä, jos toinen osapuoli hakee jatkuvasti uusia partnereita ja kokemuksia. Äärimuodoissaan tämä saattaa johtaa snuff-filmien – joissa elokuvassa esitettävä ihmisen tappaminen on tehty aivan aidosti – katsomiseen ja jopa sadistiseen käytökseen. Teen vapaaehtoistyötä, ja vaikka se on reumakipujen vuoksi toisinaan haastavaa, lähimmäisten auttamisesta saa hyvää mieltä. Onnen tunteen mahdollistaa positiivisuus. Pi rjo M alm iva ar an alb um i Ilo auttaa lähimmäistä. Olen onnellinen myös katsellessani kissojeni touhuja. 10 KEMIA 4/2018 Psykologi katsoi hiljattain tanskalaisen dokumenttiohjelman, jossa heroiinia käyttävä nainen kertoi ensimmäisen käyttökertansa olleen huippukokemus ja vieneen kuin taivaisiin. Heroiini ei enää tuo mielihyvää, mutta ilman sitä tämä tuntee kuolevansa. ”Se saa ihmisen, useimmiten miehen, sidoksiin. Kestävään onnellisuuteen ei ole oikotietä, eikä sitä kannata hakea väkisin. Linnut laulavat läpi kesäisen yön. ”Olen onnellinen viidestä aikuisesta lapsestani. ”Kyseessä on aivan oma mielikuvamaailmansa. Rakkaiden ystävien seura tuottaa onnen tunteita. M ar tti Oj an en ”Huolehdi itsestäsi ja huolehdi muista”, neuvoo Tampereen yliopiston emeritusprofessori Markku Ojanen. Näin epäillään tapahtuneen prosessissa, joka sai niin sanotusta sukellusvenemurhasta tuomitun tanskalaiskeksijän Peter Madsenin surmaamaan toimittaja Kim Wallin. Ruokahalu kasvaa, ei välttämättä väkivaltaiseen suuntaan, mutta kovempaan ja yksityiskohtaisempaan.” Toiminnasta tulee pakonomaista, ja lopulta seksiriippuvuus nielee koko vapaa-ajan. Se tuottaa mielihyvää mutta ei onnellisuutta, koska siihen liittyy häpeää ja ahdistusta.” Mikä tahansa addiktiokäyttäytyminen pikemminkin torjuu ja estää onnellisuutta. Seksuaalisuus on ihmisen perusvoima, joka tuottaa mielihyvää läpi elämän kaaren. Pelihimossa tärkeintä on voiton tavoittelemisen jännitys. Auringonpaiste saa mieleni iloiseksi. Seksiriippuvuudessa tyydytys on lyhytaikaista, eikä se ehdi muuttua onnellisuudeksi. Addiktiokäyttäytymisessä toleranssi vaatii koko ajan uudenlaisia elämyksiä. Kaikkea tällaista sisältyy arjen pieniin hetkiin.” Pirjo Malmivaara, 60 Sylissä kehräävä lemmikki on Pirjo Malmivaaralle rakas kumppani. Tyttäreni halasi minua eilen, ja se tuntui niin hyvältä. Kauppilan kokemuksen mukaan addiktioita ehkäisee ennalta monipuolinen elämänkokemus, realistinen ja joustava asenne sekä ongelmien ja pettymysten sietokyky. Pitkäjänteinen ihminen ei vaadi välitöntä palkkiota ja nautintoa vaan on valmis odottamaan ja esimerkiksi rakentamaan ihmissuhteita rauhassa. Koukkuun joutunut tarvitsee ammatillista apua. Seksiriippuvuus sen sijaan liittyy onnen etsintään. Nettiseksistä ei kuitenkaan ole korvikkeeksi parisuhteelle. Siinä puretaan addiktiiviseen käytökseen johtavia kytköksiä ja etsitään luontaisia onnellisuuden realiteetteja. Kun onnen kokemukseen pyrkii mielihyvän kautta, asia kääntyy itseään vastaan. Löytö arjen keskeltä Sama addiktion dynamiikka pätee lähes kaikkiin huumaaviin aineisiin
”Sen vuoksi käännän sanonnan tähän muotoon: Kell onni on, se onnen näyttäköön, ja olkoon onnellinen onnestaan.” Onni ei silti ole kaikki kaikessa. Suru on hyvä jakaa, mutta vielä parempi on jakaa onni. Minä olen tehnyt asiat selviksi taivaan isän kanssa.” Onni Andersson, 94 Onni Anderssonin kesään kuuluvat perinteiset markkinat. ”Se on hyvän olon tila, jossa kaikki elämän alueet ovat sopusoinnussa.” Onnen avaimet eivät aina ole omissa käsissä. ”Perusasioiden pitää olla kutakuinkin kunnossa ennen kuin ihminen jaksaa ponnistaa eteenpäin ja tehdä asioita, jotka tuottavat hyvää mieltä.” Kun perusteet ovat reilassa, kannattaa tehdä myönteisiä asioita ja levittää iloa ympäristöönsä. Sisäisesti onnellinen ihminen on tyytyväinen ja kiitollinen. Ojasen mukaan on päinvastoin etuoikeus iloita toisten onnesta. irene.andersson@pp.inet.fi ”Suru on hyvä jakaa, mutta vielä parempi on jakaa onni.”. Tällöin saa vastineeksi onnellisuutta ”aivan varmasti”. On tärkeämpiäkin asioita kuin välittömän onnen tavoittelu. Ojanen pitää sanontaa ”jokainen on oman onnensa seppä” jopa loukkaavana. Lauloimme ja soitimme yhdessä ja otimme paljon kuvia. Söimme lohta, kakkua ja jäätelöä, mieliherkkujani. Hän neuvoo olemaan mahdollisimman ystävällinen lähimmäisille. Menneisyyden murehtiminen ei kuulu hänen tapoihinsa”, Ojanen luettelee. Sellainen asia on esimerkiksi oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Vietimme pojantyttäreni sairaanhoitajaksi valmistujaisia, ja meillä oli tosi mukavaa. ”Hän on optimistinen ja kokee elämän mielekkääksi. Harmikseni en tosin saa enää tehtyä siellä metsähommia niin kuin aikaisemmin. Tulevaisuuteen hän suhtautuu myönteisesti. ”Mutta kun pyrkii elämään hyvää elämää ja hyväksyy sen vaihteluineen, onni saattaa löytyä yllättäen arjen keskeltä.” Parasta on jakaminen ”Onnellisuusprofessoriksi” nimetty psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen kertoo tunnistavansa onnellisen ihmisen usein jo hymystä ja helposti lähestyttävästä olemuksesta. En pelkää edes elämän päättymistä. Anteeksipyytämisen kynnyksen on oltava matala. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät mahda mitään vaikeille olosuhteilleen. Mökki on minulle rakas ja tärkeä paikka, ja olen onnellinen, että jaksan vielä käydä siellä. Itsestä huolehtimista ei saa unohtaa. Ojasen laatimat onnellisen elämän pelisäännöt sisältävät viisi pääkohtaa. Suhteet läheisiin täytyy pitää kunnossa. Tyytyväisyysonni peilaa sitä, kuinka tyytyväinen ihminen on elämäänsä. On ni An de rs so nin alb um i ”Jos epätoivon vimmalla etsii onnellisuutta, se saattaa paeta”, Kauppila sanoo. Kolmas onnellisuuden tila on mielenrauha. Kannattaa olla kiitollinen siitä, että ympärillä on ihmisiä, joiden elämässä tapahtuu iloisia asioita. ”Kell onni on, se onnen kätkeköön.” Runoilija Eino Leinon säkeissä on professorin mielestä jotakin perin suomalaista, eikä välttämättä hyvällä tavalla. Niistä tunneonni vaihtelee päivän aikana ja muistuttaa iloa. ”Kestävä onnellisuus edellyttää, että ihminen on inhimillinen ja toimii oikein.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Onnellinen ihminen elää nykyhetkessä. 11 4/2018 KEMIA Lapset monessa polvessa ”Yhdessäolo neljän sukupolvemme voimin tekee minut onnelliseksi. Professori jakaa onnellisuuden kolmeen päälajiin. Kannattaa kiittää ja antaa tunnustusta
Niiden avulla voidaan arvioida yritystoiminnan pitkäjänteisyyttä ja liiketoiminnan arvoa. Ensinnäkin epäilty patentin loukkaus ei voinut oikeasti olla loukkaus, koska patentit koskevat ammattimaista hyödyntämistä, ja mursin lukon omassa autotallissani. Oma henkinen omaisuus kannattaa siksi kartoittaa ja huolehtia siitä, että tarvittaessa omaan osaamiseen ja työn tuloksiin liittyvät oikeudet rekisteröidään omaan käyttöön. Yritystä IPR-rekisteröintien määrä, ajankohdat ja tyypit auttavat ymmärtämään, mihin suuntaan liiketoiminta on kehittymässä. Työntekijöille IPR:t tarjoavat mahdollisuuden osallistua yrityksen kehittämiseen. Jos toisaalta en kohta ota käyttöön uutta lukkoa, vahingot voivat kasvaa, koska lukitsemattomana pyörä saattaa lähteä omille teilleen. Tekoa ei saisi tekemättömäksi. Näin patentinhaltija voi taata työrauhan oman tietotaidon ja tuotteen kehittämiselle, jolloin tuotekehityksen tuloksista saadaan suurempi hyöty. Olinhan hajottanut lukon, joka oli patentoitu. YRITYS SAA suojauksen henkiselle omaisuudelleen rekisteröimällä IPR:iä. Kyse voi olla sattumasta tai yksinkertaisesti siitä, että maapallolla elää yli seitsemän miljardia ihmistä, joista lähes neljän miljardin arvioidaan käyttävän internetiä. Samalla tavoin patentit, tavaramerkit ja mallit tarjoavat välineet siihen, että jokainen voi hallita henkistä omaisuuttaan ja sen käyttöä. Tietoa ja osaamista voi siis jakaa nopeasti. Jukka Kantanen jukka.kantanen@seppolaine.fi Jukka Kantanen on Seppo Laine Oy:n patenttiasiamies, joka harrastaa uintia, juoksua ja pyöräilyä.. Kun seuraavan kerran hyppäät pyörän selkään, suojaa kallisarvoisin pääomasi kypärällä. Omaa IPR:ää, kuten patentteja, tavaramerkkejä ja mallioikeuksia, voi hankkia viranomaisen rekisteröinnin kautta. Myös henkilökohtainen henkinen omaisuus on suojan arvoinen. Sen sijaan IPR:ää ei saa kaupan hyllyltä. EI OLE ESTETTÄ sille, että joku muu rekisteröi IPR:n, joka kuuluu omaan osaamisalaasi ja vaikuttaa toimintaasi. En sentään ollut. OMAN PYÖRÄN lukitseminen vaikkapa kaupassakäynnin ajaksi antaa mielenrauhaa ja alentaa pyöräilyn kustannuksia, koska uuden pyörän hankinta tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi harvemmin. Englannin kielen yleisyys helpottaa jaetun tiedon löytämistä ja ymmärtämistä. Polkupyörän lukolla varmistetaan, että jokainen ajaa vain sillä pyörällä, johon hänellä on käyttöoikeus. Lisäksi lukossa ollut patenttinumero viittasi suomalaiseen hakemukseen, jota ei lopulta ollut hyväksytty, eli lukolle ei ollut myönnetty patenttia. Jälkeenpäin huomasin, että lukossa luki isolla sen patenttinumero. Sama pätee henkiseen omaisuuteen, jota myös IPR:ksi kutsutaan. 12 KEMIA 4/2018 TÄTÄ MIELTÄ Suojaa tärkein pääomasi JOUDUIN VIIKONLOPPUNA rikkomaan pyöräni lukituksen, koska lukko oli juuttunut kiinni. Esimerkiksi teknologiaa voidaan suojata patentilla. Tunnetuimpia lienevät Niken ja Adidaksen kaltaiset brändit, mutta myös esimerkiksi Apulanta-yhtyeen logo on suojattu tavaramerkillä. Pyörän lukon rikkominen on siis vain oma vahinkoni. Pikasilmäys kauppojen kaksipyöräisten ajopelien uutuuttaan kiiltäviin rivistöihin todistaa, että polkupyöriä on hyvin saatavilla, jos akuutti tarve yllättää. Ei kannata pelkästään luottaa oman osaamisen paremmuuteen. Suomen työsuhdekeksintölain ansiosta jokaisella työntekijällä on mahdollisuus olla mukana hankkimassa yritykselle patenttioikeuksia, jotka tämä voi lisätä omaan ansioluetteloonsa. Olinko siis rikkonut patenttia. Patentit voivat liittyä tekniikkaan, kuten Koneen hisseihin tai Nesteen NEXBTLteknologiaan, ja mallioikeudet kohdistua esimerkiksi valaisinten tai huonekalujen muotoiluun. Todennäköisesti on muitakin, joilla on samankaltaisia ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita kuin itselläsi
GLOBAALIN LABORATORIOJA TESTAUSVERKOSTON PALVELUT PAIKALLISELTA TOIMIJALTA WWW.SGS.FI SGS ON MAAILMAN JOHTAVA TARKASTUS-, TESTAUS-, VERIFIOINTIJA SERTIFIOINTIYRITYS
14 Sään säätäjät Suomalaiset tutkivat sateen syntyä Arabiemiraateissa. Pilvet ovat Arabian niemimaalla toivottuja vieraita. Sään ja ilmaston muokkauksen tutkimusta yhdistävät aerosolihiukkasten kemia ja fysiikka. Harvardin yliopiston kemistit aikovat nostaa laboratorion stratosfääriin. Kuuma kysymys kuuluu, kuinka saada ne satamaan.
Pilvimallit kuvaavat yleisessä muodossa ilmakehässä esiintyviä sulfaatteja, nitraatteja, merisuolaa ja muita hiukkasia. ”Joitakin mielenkiintoisia havaintoja olemme kyllä tehneet ja saaneet uusia ideoita kokeelliselle toiminnalle”, Lihavainen kuvailee. Suomalaistutkijat tekevät mittauksia ja mallinnusta. ”Meidän hankkeemme on selkeästi tieteellinen. Kuivuusalueilla ilmakehässä ja pilvissä ei yksinkertaisesti ole riittävästi vettä, jotta merkittävää sadetta voitaisiin edes teoriassa saada aikaiseksi.” Haitat huolettavat Paradoksaalista kyllä, koko maailman ilmaston muokkaaminen olisi todennäköisesti helpompaa kuin sateen tekeminen, jos haluttaisiin vain viilentää ilmastoa pitkällä aikavälillä. Suomalaisten työ Arabiemiraateissa on osa sateentutkimusohjelmaa, joka sisältää monenlaisia projekteja. Emiraateissa on jo käytössä ”sateentekolaitteita” eli lentokoneisiin kiinnitettyjä soihtuja. 15 4/2018 KEMIA Sc an sto ck ph ot o Kalevi Rantanen ”Alustavat tulokset osoittavat, että tietyissä olosuhteissa saadaan ehkä aikaan jopa sadetta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen. Korhonen viittaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien rahoittamaan Oasis-hankkeeseen, jossa tutkitaan aerosolihiukkasten osuutta sateen syntymisessä ja synnyttämisessä. Arabiemiraatit eivät ole asialla yksin. Ilmatieteen laitoksen tutkijat työstävät emiraateista kerättyä dataa sääja pilvimallien avulla. ”Pilvien pitää olla sellaisia, että niillä on valmiiksi potentiaalia sataa, jos niitä hieman häiritään. Eri maissa selvitetään muun muassa sitä, kuinka voitaisiin miehittämättömillä lennokeilla havaita optimaaliset olosuhteet pilvissä ja kylvää niihin tiivistysytimiä. ”Sateentekijöiden” kaipaamien pilvien on oltava aivan tietynlaisia. Mikä tahansa pilvi ei siis ole otollinen kohde kylvämiselle. ”Kriteerit täyttävän mittauspaikan löytäminen ja Lidar-mittauslaitteiden operointiin tarkoitetut luvat ottivat aikaa enemmän kuin olimme ajatelleet, mutta nyt mittaukset sujuvat hyvin”, kertoo tutkimusprofessori Heikki Lihavainen Ilmatieteen laitoksesta. ”Takuuvarmaa keinoa sateen tuottamiseen ei ole näkyvissä.”. Pilvissä olosuhteet vaihtelevat, eikä kahta samanlaista löydy. Arabiemiraattien ohjelmasta rahoitetaan kuitenkin monia hankkeita, joihin kuuluu myös ”operatiivisen toiminnan tehostamiseen” eli suoraan sateentekemiseen pyrkiviä tutkimuksia. Ennen kuin syntyy sadetta taivaalla pitää olla vettä – eli pilviä. Vielä tuloksia ei ole ehditty varsinaisesti analysoida. Ongelmana ovat arvaamattomat sivuvaikutukset. Ne syöttävät ilmaan hiukkasia, joilla yritetään kasvattaa vesipisaroita ”sadekokoon”. Tutkimusprofessori toimii hankkeen vetäjänä. Professori Hanna Vehkamäen ryhmä Helsingin yliopistosta puolestaan etsii optimaalisia jääytimiä kvanttimekaanisten simulaatioiden voimin. Sateen aikaansaaminen ei kuitenkaan ole suomalaistutkimuksen tavoite. Emme yritä tehdä sadetta, vaan hankimme tietoa luonnollisten hiukkasten käyttäytymisestä pilvessä”, Hannele Korhonen tähdentää. Tarkalla mallinnuksella pyritään ymmärtämään, miten lentokoneesta ilmaan vapautetut tiivistymisytimet vaikuttavat pilvien ominaisuuksien ja sateen syntymiseen. Mittaustieto pilvistä kerätään optisella tutkalla eli Lidarilla. Noin 50 maassa harjoitetaan Korhosen mukaan toimintaa – osin kaupallistakin –, jonka tarkoituksena on nimenomaan synnyttää sadetta. ”Vakuuttavaa näyttöä onnistumisesta ei kuitenkaan ole”, professori sanoo ja lisää, ettei takuukeinoa sateen tuottamiseen ole näkyvissä lähitulevaisuudessakaan. Siihen on yksinkertainen syy
Ilmapallo nostaa ylös gondolin, jossa on hiukkasten levityslaitteita, mittauslaitteita ja potkurit ohjausta varten. Hannele Korhonen oli mukana Ilmatieteen laitoksen ja Minnesotan yliopiston aerosolitutkijan Anton Laakson vetämässä tutkimusryhmässä, joka julkaisi vuonna 2017 simulaation rikkihiukkasten heijastusvaikutuksista eri leveysasteilla. Harvardin yliopiston lentävä laboratorio aikoo nousta stratosfääriin asti. Syntyisi myös poliittisia ja oikeudellisia ongelmia”, Korhonen kuvailee. Vanan sisään tutkijat syöttävät hiukkasia ja kaasuja. Pinatubon tulivuorenpurkauksen vuonna 1993 syöksemät sulfaatit alensivat ilman lämpötilaa puoli celsiusastetta. Jos taas muokkaus jouduttaisiin sen huonojen puolien takia äkillisesti lopettamaan, voisi syntyä uusia järkytyksiä ja haittoja. Potkurit kuljettavat gondolia muutamia metrejä sekunnissa eli kävelyvauhtia. Voisivatko 20 kilometrin korkeuteen kylvetyt kalsiumhiukkaset viilentää ilmastoa. Koe halutaan silti tehdä ulkona, sillä laboratorion suljetun kammion seinät vaikuttaisivat tulokseen. Harvardin yliopiston ilmastokemisti Frank Keutsch kollegoineen suunnittelee laboratoriokoetta, joka suoritetaan lentävässä laboratoriossa Arizonassa vielä tänä vuonna. Tärkein koe tehdäänkin kalsiumkarbonaatilla. Lennettäessä syntyy noin kilometrin mittainen vana, jonka halkaisija on satakunta metriä. Hiukkasen pinnalla ne hajoavat otsonia tuhoaviksi radikaaleiksi. Ilmastonmuokkaus siis kuivattaisi maapalloa. Lämpövaikutusta voidaan tasoittaa vaihtelemalla hiukkasten levitysaluetta leveyspiirien ja vuodenaikojen mukaan. Tulosten mukaan ilmaston optimaalinen muokkaus vaatisi viilennysvaikutuksen voimistamista tropiikkia korkeammilla leveysasteilla. ”Sään muokkaus vaikuttaa hetkelliseen säähän paikallisesti, ilmastonmuokkaus keskimääräiseen säähän kymmenien vuosien aikana maailmanlaajuisesti.” Molempia tutkimuskohteita yhdistää silti sama tiede. Amerikkalaistutkijat aikovat kylvää hiukkaspilven 20 kilometrin korkeuteen ja tutkia sen vaikutuksia auringon säteilyvirtaan. Hiukkaset vaikuttavat sekä säähän että ilmastoon. Korvaavia aineita voisivat olla timantit ja titaanidioksidi, mutta timanttipöly on kallista ja titaanidioksidi puolestaan fotokatalyyttinen aine, jonka pelätään aiheuttavan epätoivottavia sivureaktioita. ”Muokkauksen seurauksena voisi kuitenkin olla arvaamattomia muutoksia sademäärissä. 16 KEMIA 4/2018 Stratosfäärin rikkihiukkaset toimisivat ilmaston viilentäjinä varsin luotettavasti. Materiaalia kylvetään vain pieni määrä, sadasta grammasta kilogrammaan. Tutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa, mitä tapahtuu, kun hiukkasia levitetään ilmakehään muuallakin kuin päiväntasaajalla. Miinuspuolella ovat suuret riskit, kuten monsuunisateiden väheneminen ja sen seurauksena ruoantuotannon hankaloituminen Aasiassa ja Afrikassa. Kaksikko selvitti auringon säteilyn takaisin heijastamisen vaikutuksia yleisesti. Tutkimuksen mukaan pilvien ominaisuuksia muokkaamalla tai syöttämällä hiukkasia stratosfääriin saadaan aikaan viilennysvaikutus suhteellisen pienin kustannuksin. Amerikkalaistutkijoiden valistuneen arvauksen mukaan juuri kalsiumkarbonaatti voi olla sekä toimiva että suhteellisen vaaraton aine. Tieto vahvistaa tuloksia, joihin Korhonen päätyi vuonna 2016 yhdessä VTT:n erikoistutkijan Tommi Ekholmin kanssa tekemässään tutkimuksessa. Potkurien toinen tehtävä on sekoittaa hiukkaset tehokkaasti ilmaan. Samalla kävi kuitenkin ilmi, että rikki-injektio vähentäisi sateita enemmän kuin hiilidioksidin lisääntyminen niitä kasvattaa. Tutkimusprofessori muistuttaa myös, että sään ja ilmaston muokkaaminen ovat eri asioita. Laboratorio lentoon Mallinnuksen ohella tarvitaan kokeita etenkin siellä, missä ilmastoa mahdollisesti muokattaisiin. Ha rv ar di n yli op ist o. Harvardin kemistit etsivät vaihtoehtoja sulfaateille, joiden pelätään tuhoavan otsonikerrosta. Nyt tutkijat toivovat saavansa tarpeellisen datan koottua noin vuorokaudessa. Monesti myös samat ihmiset tutkivat kumpaakin aihetta. Lentokone olisi liian nopea, eikä mittauksia ehdittäisi tehdä. Sulfaattihiukkasten pinnalle kertyy otsonia hävittävien kemikaalien esiasteita, suolahappoa ja kloorinitraattia. Muutenkin on vaikea kopioida sisätiloissa kaikkia stratosfäärissä tärkeitä ilmiöitä
Monessa paikassa esiintyy sama ilmiö, jolle taloustieteilijät ovat antaneet nimen moraalikato. Kaikkea maailman liikalämpöä ei muokkauksella saada pois. Turvavyöt ja turvatyynyt ovat lisänneet liikenneturvallisuutta hieman vähemmän kuin teknisesti olisi mahdollista, koska kuljettajat ovat vastaavasti nostaneet nopeuksiaan. Ne eivät tuottaisi otsonia hajottavia radikaaleja. Haitta moraalikadosta on pienempi kuin turvalaitteista saatava hyöty. Ryhmä on jo tehnyt kokeita laboratorion virtausreaktorilla, jossa hiukkasia sekoitetaan erilaisiin kaasuihin. Meidän pitää varautua yllätyksiin. Keith tekee vertailun liikenteeseen. Yhdysvaltain tiedeakatemian vuonna 1992 julkaisemassa raportissa ilmastonmuokkauksesta esiteltiin ajatus sijoittaa maapallon ympärille 55 000 peiliä, joilla suunnattaisiin liika auringonvalo sivuun. Frank Keutschin työtoveri David Keith vastaa, että näin voi käydä, mutta se ei ole riittävä syy olla tutkimatta ilmastonmuokkausta. Harrisonin keksintö on muuttaa keinotekoisesti pilven pisaroiden sähkövarausta ja siten edistää sateen syntymistä. Lisääntyvä tieto ilmakehän kemiasta ja fysiikasta tuottaa sovelluksia myös muille aloille. Saatamme aloittaa sulfaattiaerosoleista, joiden tarkoituksena on rajoittaa äärimmäisiä lämpötiloja, ja päätyä toisenlaiseen teknologiaan, jolla on erilaiset tavoitteet.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Planeetan lämpenemisen estämiseen tarvitaan myös päästöjen pienentämistä. Myös muut ideat ja tutkimussuunnat on silti hyvä pitää mielessä. Tuntuu älyttömältä, mutta kuka tietää, mitä avaruustekniikka tuo mukanaan tulevaisuudessa. 17 4/2018 KEMIA Peilejä ja robotteja Vuosikymmenten tutkimustyön jälkeen hiukkasten kylväminen eli kemialliset menetelmät ovat edelleen ykkössijalla, kun etsitään keinoja sateen ja ilmaston muokkaamiseen. ”Tietäminen on parempaa kuin tietämättömyys”, Keutsch sanoo. On jopa havaittu, että autoilijat suhauttavat kypärää käyttävän pyöräilijän ohitse lähempää kuin kypärättömän. Päästövähennykset ovat tarpeen myös hiilidioksidin muiden haittojen, kuten merien happamoitumisen, lieventämiseksi ja poistamiseksi. Karbonaatti neutraloisi vedyn halideja sekä rikkihappoja ja typpihappoa vakaiksi suoloiksi. ”Parempi tietää” Amerikkalaiset lupaavat ilmoittaa kokeestaan hyvissä ajoin etukäteen. He vakuuttavat myös, että ratkaisuja ei patentoida. Tätä nykyä tutkitaan aktiivisesti hieman vähemmän eksoottisia ideoita, kuten sähköisten ilmiöiden hyödyntämistä. Keith korostaa, että ilmastonmuokkaus olisi vain osaratkaisu. kalevi.rantanen@kolumbus.fi kemikaalilisäysten kuljettaminen pilveen tulisi tarpeettomaksi. Otsonikerrosta se saattaisi jopa korjata. Varauksia syöttäisi sähkökäyttöinen robotti eli lennokki. Mallien perusteella kalsiumkarbonaatti lämmittäisi stratosfäärin alaosaa kymmenen kertaa vähemmän kuin sulfaattiaerosolit. Tutkijoiden mukaan parasta on tehdä molempia: sekä ehkäistä ongelmia ennalta että lieventää vahinkoja, joiden estäminen on jo myöhäistä. Tutkimusta puolestaan tarvitaan jo tiedon vuoksi. Tänään utopiaa, huomenna ehkä todellisuutta. Geneven yliopiston fyysikko Jérôme Kasparian ja hänen kollegansa ovat puolestaan tutkineet tiivistysytimien luomista pilviin laserilla. Kokeen odotetaan tuottavan lisätietoa ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastoon ilmakehän hiukkaskoostumusta muuttamalla. Arabiemiraattien sateentutkimusohjelman apurahan sai samaan aikaan Hannele Korhosen kanssa ilmakehäfyysikko Giles Harrison brittiläisestä Readingin yliopistosta. Ionit keräävät vettä ympärilleen pisaroiksi. Sc an sto ck ph ot o. Kokeen toteutuminen ei silti ole varmaa. Silloin ulkoisten 55 000 peiliä ympäri maapalloa heijastamassa auringonsäteitä pois. Keith kuvailee tulevaisuutta kirjassaan A Case for Climate Engineering (2013) seuraavasti: ”Teknologia kehittyy sotkuisesti muodostaen toisiinsa kytkeytyneitä silmukoita. Arvostelijat sanovat, että jo asian tutkiminen vähentäisi kiinnostusta päästöjen ehkäisemiseen. Tieto tulee olemaan kaikkien käytössä. Harvardilaiset painottavat tekevänsä yläilmoissakin laboratoriotutkimusta, eivät ilmastonmuokkauskoetta. Säde ionisoi hapen ja typen atomeja. Kannatamme silti niin turvavöiden kuin pyöräilykypärien käyttöä
Se paljasti, että niin tuotannossa, kuljetuksessa kuin kaupoissa on heikot kohtansa, joihin päästään nyt puuttumaan. Tehtaassa kahvipavut paahdetaan biokaasusta saatavalla energialla. Ekologisuus näkyy yhtiössä muutenkin. “Ilman pakkauksia vielä paljon suurempi osa ruoasta menisi hävikkiin”, Mikkonen tähdentää. Kun tämä tapahtuu tarpeeksi monta kertaa, pakettilavan tasapaino horjuu, ja pakkauksia tipahtelee lattialle. Virheiden korjaaminen edellyttää henkilöstön koulutusta, mutta apua voi olla myös yksinkertaisista ratkaisuista, Hyvä elintarvikepakkaus on Ympäristön ystävä kuten lavojen kulmasuojauksista. Siitä 45 prosenttia on uusiutuvia raaka-aineita.” Avaimena oikea määrä Suurin osa maailman pakkausmateriaalista käytetään elintarvikkeiden pakkaamiseen. “Elintarvikkeiden pakkaaminen on ympäristönäkökulmasta monitahoinen asia. Sc an sto ck ph ot o. Elintarvikepakkaamisen ympäristövaikutuksia puitiin Suomen Pakkausyhdistys ry:n järjestämässä pakkausalan ympäristökonferenssissa. Asiakkaat kaivavat usein pakettinsa pinon takarivistä. Valtaosa hävikistä tapahtuu jo alkutuotannon aikana, mutta elintarvikkeita tärvääntyy myös ketjun myöhemmissä vaiheissa. Viimeisen haasteensa pakkaukset kohtaavat kaupan hyllyllä. Kuljetuksessa ongelmia aiheuttavat huolimattomat lastausja purkukäytännöt. Kahvin pahin vihollinen on happi, joten pakkauksessa on oltava hyvä happibarrieeri. Viilto saattaa ulottua kahvipaketteihin asti. Tuotannon vakuumipakkauslinjastossa jotkut koneet sulkevat pakkaukset muita huonommin. Pakkaukset aiheuttavat kuormitusta ympäristölle, mutta toisaalta niillä on suuri rooli ruokahävikin vähentämisessä”, toteaa elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen Helsingin yliopistosta. emma.kaustara@gmail.com Suomalainen on tottunut aloittamaan aamunsa kupillisella kuumaa. Kahvipaketit suljetaan kuumasulkemismenetelmällä, jotta ne eivät vuoda saumoistaan ja näin altista jauhettua kahvia hapelle. Vähittäistavarakaupoissa suurimman riskin muodostaa sekundääripakkausten avaaminen veitsellä. Suomalaisella kahvinpakkaamisella on merkitystä, sillä Pauligin Helsingissä toimiva paahtimo kuuluu Euroopan suurimpiin. “Kuljettaja saattaa rutistaa kahvipakettilavan liinalla kiinni niin tiukasti, että osa paketeista vahingoittuu”, Malm kuvailee. 18 KEMIA 4/2018 AJANKOHTAISTA Emma Kaustara Kahvipakkauksella on monta tehtävää tuotteen laadun säilyttäjänä. “Vastuullisuus on meille todella tärkeä asia jo siksikin, että kahvipavut tuodaan Suomeen kaukaa Brasiliasta ja Kolumbiasta”, kertoo yhtiön projektityöntekijä Riikka Malm. “Maailman kaikesta tuotettavasta kahvista joka sadas papu tulee meille Vuosaareen”, Malm havainnollistaa. ”Logistiikan ja pakkausten on oltava niin hyviä, että tuotteesta ei menetetä mitään kuljetuksessa.” Paulig tutkitutti koko tuotantoja kuljetusketjunsa selvittääkseen, miten kahvipaketteihin tulee vuotoja. Oikea määrä pakkausmateriaalia säästää ympäristöä vähentämällä ruoan hukkaan menemistä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Meillä myytävä kahvi pyritään pakkaamaan tehokkaasti ja vastuullisesti. Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia kahvinjuojia. Oy Gustav Paulig Oy kehittää pakkausjärjestelmäänsä mahdollisimman tehokkaaksi. Lisäksi saumaus saattaa kärsiä, kun jauhettua kahvia on vakuumikammiossa jäänyt sauman kohdalle. Pakkauksen on suojeltava tuotetta myös vedeltä ja mekaaniselta kulumiselta. Maailman ruoasta jopa neljäsosa joutuu hukkaan. Toisaalta liian suuri määrä ei enää lisää pakkaamisen tuomia etuja vaan päinvastoin muodostaa ympäristökuorman. ”Edelläkävijämme tällä saralla on Mundo-kahvin paketti. Malm teki tutkimuksen elintarviketieteiden gradutyönään
toukokuuta järjestetyssä juhlassa. Atomikerroskasvatuksella voidaan pinnoittaa kolmiulotteisia rakenteita tarkasti atomikerros kerrallaan. Se on tapa tarkastella kemiallisia reaktioita atomitason tapahtumien kautta.” Tuomo Suntola toivoo, että palkinnolla on innostava vaikutus koko alan kehitykseen. Hän etsi 1970-luvun alussa tapaa, jolla silloisten kömpelöiden näyttöjen ohutkalvot saataisiin laadukkaammiksi. Teknologiaa hyödynnetään ympäristöä säästävissä pakkausmateriaaleissa ja kellojen ja korujen pinnoitteissa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti Tuomo Suntolalle Millennium-palkinnon Helsingissä 22. Kemiaa, fysiikkaa ja filosofiaa Miten syntyy miljoonan euron keksintö. ”Aina on helpompi löytää, kun tietää mitä etsii”, Suntola sanoo. Vastaus on atomikerroskasvatus. Sen avulla valmistettuja ohutkalvoja käytetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Hän oivalsi, että jos eri alkuaineiden kaasumaiset atomit muodostaisivat pintaan ohjattuina vahvemman sidoksen keskenään kuin toisen samanlaisen atomin kanssa, pinnalle muodostuisi atomikerroksen paksuinen kalvo näiden alkuaineiden yhdisteestä. Vuonna 1943 syntynyt tutkija jatkaa työtään ALD-laitteistoja valmistavan Picosun Oy:n osakkaana ja hallituksen jäsenenä. ”Ensin mietitään, mitä tehdään, ja sitten vasta tehdään. Heureka! Tuomo Suntola alkaa kuulostaa kemistiltä fyysikon vaatteissa. ”Tuntuu erittäin hienolta saada palkinto ja varsinkin nyt, kun teknologian arvo on tullut vakuuttavasti osoitetuksi. Syytä onkin, sillä tekniikan tohtori Tuomo Suntolan jo vuonna 1974 patentoima atomikerroskasvatus ALD on mahdollistanut elämämme älypuhelinten, tehokkaiden tietokoneiden ja sosiaalisen median keskellä. fi > Kemia-lehden arkisto > Sisällysluettelot > Kemia 7/2014. ”ALD on syvällä oleva teknologia, joka tuo mikroulottuvuuden kemiaan. ”Yhteistyössä on ollut mukana ennakkoluulottomia kemistejä, jotka ovat halunneet löytää tien fysiikkaan siinä missä itse olen halunnut löytää tien kemiaan. 19 4/2018 KEMIA Harvat ovat siitä kuulleet, mutta melkein kaikilta sitä löytyy taskusta. Seuraavaksi hän aikoo harkita rauhassa palkintorahan käyttöä. Ja lopuksi tarkistetaan, mitä tuli tehtyä.” Leena Joutsen VÄHÄN TUNNETTU, PALJON KÄYTETTY Palkittu atomikerroskasvatus mullistaa maailmaa Lue lisää Maija Pohjakallion artikkeli Tuomo Suntolan ja ALD:n matkasta on luettavissa osoitteessa www.kemia-lehti. Aurinkokennojen, led-valojen ja sähköautojen litiumakkujen suorituskyky paranee ALD:n avulla. Teknologian ansiosta laitteet ovat pienempiä ja edullisempia mutta samalla tehokkaampia. Vuorovaikutuksessa on löytynyt yhteinen kieli ja ymmärrys.” Tutkijan silmissä teknologia lähentyy filosofiaa. Sen keksijä Tuomo Suntola palkittiin toukokuussa miljoonan euron Millennium-palkinnolla. Te kn iik an Ak at em ia TA F. Tekniikan Akatemian myöntämä kahdeksas Millennium-teknologiapalkinto kohdisti valokeilan kertaheitolla sekä menetelmään että kehittäjäänsä. ”Ei minusta oikeaa kemistiä tullut”, Suntola naurahtaa ja korostaa, että teknologian kehittäminen ja vieminen eri teollisuudenalojen käyttöön on syntynyt monien osaajien verkostossa. ALD-kalvojen valmistukseen käytettävien laitteistojen ja kemikaalien markkinat ovat parin miljardin dollarin luokkaa ja teknologiaa hyödyntävän kuluttajaelektroniikan markkinaarvo ainakin 500 miljardia dollaria. Voimme jo nähdä, mihin ALD:stä on, sen sijaan että vielä odotettaisiin lupausten täyttymistä”, Suntola sanoo. Mikä se on. Löytyisikö vastaus materiaalitekniikan sijaan kemiasta. Ratkaiseva inspiraatio syntyi, kun Suntola tarkasteli alkuaineiden jaksollista järjestelmää
20 KEMIA 4/2018 UUTISIA PICOSUN LOIKKAA PÖRSSIIN ”Terveysteknologiassa valtavat mahdollisuudet” Pörssiin tähtäävä Picosun Oy kasvaa nyt vauhdilla. Kun saamme vieraaksi ison elektroniikkayrityksen teknologiajohtajan, hänellä on kotiin lähtiessään yhden sijasta viisi kiinnostavaa ideaa”, Poutiainen kuvaa. Tavoite kuulostaa päätähuimaavalta, sillä alan suurimpien yritysten liikevaihto on satoja miljoonia euroja, markkinajohtaja ASM Internationalin jo lähellä miljardia euroa. Suomalaisyrityksen valttikorttina on terveysteknologia, johon se on kehittämässä eturintamassa uusia ALD-sovelluksia. • Yli 300 asiakkuutta teollisuudesta ja tutkimuksesta ympäri maailmaa. Tutkimusja tuotantotilat Kirkkonummella, tytäryhtiöt Saksassa, Pohjois-Amerikassa, Singaporessa, Japanissa, Kiinassa ja Taiwanissa. On innostavaa kokea, että työmme voi aidosti auttaa ihmiskuntaa”, Kustaa Poutiainen sanoo. Nyt on aika edetä seuraavaan vaiheeseen.” Seuraava vaihe tarkoittaa listautumista pörssiin. ”Näköpiirissä ovat jo sovellukset, joissa yhdistyy terveydentilan analysointi ja automaattinen lääkeaineen annostelu. Analysointi yhdistyy annosteluun Picosunin strategiana on kehittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa laajalla rintamalla lupaavia sovelluksia. ”Kyseessä on ’näkymätön’ teknologia, jota ei tunneta mutta josta kaikki nauttivat ja hyötyvät joka ikinen päivä, tulevaisuudessa vielä enemmän ja laajemmin.” ”Mitä enemmän tietoisuus ALD:n mahdollisuuksista kasvaa, sitä enemmän löytyy uusia kohteita. Picosunin viime syyskuussa päättyneen tilikauden liikevaihto oli vajaat 19 miljoonaa euroa. ”Toivomukseni on, että ALD-klusteri kasvaisi ja kehittyisi Suomessa hyvällä koulutuksella ja tutkimuksella sekä laajalla yhteistyöllä.” Leena Joutsen Picosun Oy • Perustettu 2004. Niissä meillä on suuria kilpailijoita, kun taas terveysteknologiassa olemme edelläkävijöitä.” Kustaa Poutiainen lämpenee kuvaillessaan alan monia mahdollisuuksia: ALD:n avulla pinnoitettavia lääkkeitä ja kirurgisia implantteja, elimistöön asetettavia katetreja ja pään sisään asennettavia antureita. Poutiaisen mukaan tavoite on realistinen, ja merkittäviä osatavoitteita on jo saavutettu. Yhtiön lupaavimpana tulevaisuuden kasvualana hän pitää terveysteknologiaa. ”Uskon, että ALD mullistaa terveysteknologiaa samassa määrin kuin aikoinaan elektroniikkaja puolijohdeteollisuutta. • Huhtikuun alussa yhtiön 12 kuukauden kumulatiivisten tilausten arvo oli lähes 28 miljoonaa euroa. Pi co su n Oy ”Terveysteknologia kehittyy nyt valtavin harppauksin. Nightingale Healthilta uutta analytiikkaa Tunnustusta saaneen verianalyysitestin kehittänyt Nightingale Health laajentaa tarjontaansa. Tuomo Suntolan tuore Millennium-palkinto tuo toimintaan varmasti lisää vipinää. Tavoitteemme on kasvaa maailman johtavaksi ALD-teollisuuden toimijaksi”, Kirkkonummella toimivan Picosun Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja perustaja Kustaa Poutiainen pudottelee. Nuori suomalaisyhtiö tuo markkinoille testit myös virtsa-, aivoselkäydinnesteja napaverinäytteiden analysointiin. Uudet palvelut tarjoavat työkaluja etenkin sydänja verisuonitautien, diabeteksen, neurologisten tautien ja munuaissairauksien sekä äidin ja sikiön terveyden tutkijoille. Monet asiakkaamme ovat lähdössä kasvattamaan tuotantoaan, mikä tuottaa kasvua myös meille. ”Uskon, että liikevaihtomme on viiden vuoden kuluttua satoja miljoonia euroja. Seuraava tavoitteemme on markkinajohtajuus 2–8 tuuman IC-kiekkojen ja 3D-substraattien tuotantolaitteissa.” Kuluvan tilikauden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Picosunin kasvuvauhti oli 61 prosenttia. ”Olemme tehneet pitkään perustyötä, hakeneet ihanteellisia sovelluksia, kehittäneet teknologioita ja laitteistoja. • Vajaat 100 työntekijää, joista valtaosa Suomessa. Myös näköaistia voidaan eri tavoin parantaa tai jopa luoda.” Poutiainen toivoo, että Suomi pysyy alan kotimaana myös tulevaisuudessa. Poutiainen kuvaa tunnustusta työtoverilleen täysosumaksi. NMR-spektroskopiaan perustuvat testit ovat käyttäjien saatavilla syksystä 2018 alkaen.. Työ alkaa kantaa satoa. Yhtiö kerää parhaillaan viiden miljoonan euron siltarahoitusta, jonka tavoitteena on kiihdyttää kasvua listautumisen edellä. ”Meistä tuli viime vuonna maailman suurin atomikerroskasvatusta hyödyntävien tutkimuslaitteistojen valmistaja
Kun viime vuonna stipendejä jaettiin ennätyksellisesti yli tuhat, nyt saavutettiin jälleen kirkas uusi ennätys. Häkellyttävät kahdeksan laudaturia kirjoittanut Koskinen kertoi Ylelle pyrkivänsä Helsingin yliopistoon Lehtistipendin lahjoittajat Lehtistipendin lahjoittavat vuonna 2018 yhdessä Kemia-lehden kanssa: • Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu • BASF Oy • Forchem Oy • Gasum Oy • Finska Kemistsamfundet • Helsingin yliopiston kemian osasto • Itä-Suomen yliopiston kemian laitos • Jyväskylän yliopiston kemian laitos • Kemiallisteknillinen yhdistys ry • Kemian Kustannus Oy • Kemianteollisuus ry • Kemira Oyj • Kiilto Oy • Lappeenrannan teknillinen yliopisto • Linnunmaa Oy • Neste Oyj • Nornickel Harjavalta • Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta • Picosun Oy • Suomalaisten Kemistien Seura • Turun yliopiston kemian laitos • Åbo Akademi. Suomen BASF tarjoaa vuosittain kesätyöpaikkoja nuorille ja investoi hankkeisiin, jotka yhdistävät tieteen ja nuoret. ”Vuosikerta faktakemiaa tekee hyvää” ”Uskomme, että vuosikerta faktakemiaa tekee hyvää nuorelle lukijalle. Viimeisenkin varmistuttua stipendi pystyttiin lahjoittamaan kaikille. Lahjoituksen mahdollistavat Kemialehden stipendikumppanit, joita lähti tänä vuonna mukaan enemmän kuin koskaan. Lehden artikkelit välittävät kiinnostavan kuvan toimialasta ja osoittavat, että kemianteollisuus tarjoaa mielenkiintoisia ja monipuolisia työtehtäviä kotimaassa ja eri puolilla maailmaa”, sanoo viestintäpäällikkö Iiris Ponkala-Kauppila BASF Oy:stä, joka lähti mukaan jo kolmannen kerran. 21 4/2018 KEMIA Yli 1 200 lukiolaista ja uutta ylioppilasta palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla. Itselleni on ollut todella tärkeää, että opettajat ovat saaneet kiinnostumaan aineestaan.” Leena Joutsen. Kemia-lehti kiittää lämpimästi kaikkia kumppaneita, joiden osallistuminen mahdollisti ennätysmäärän stipendejä. Onnea ja hyvää kesälomaa! Yli 1 200 uutta ylioppilasta ja lukiolaista saa luettavakseen Kemia-lehden vuosikerran tästä numerosta alkaen. Kemia-lehti oli hankkeessa mukana 40 vuosikerralla. Kaikkiaan stipendejä toivottiin reilulle 1 200 oppilaalle tai oppilasryhmälle yli Ennätysmäärä lehtistipendejä lukiolaisille 200 lukiosta kaikkialta Suomesta. Yhtiö tukee myös Kemianluokka Gadolinia, jonka toiminnasta voi lukea lisää sivulta 57. Vajaa kolmannes stipendiaateista on uusia ylioppilaita, loput alemmilta vuosikursseilta. Yksi stipendiaateista on tuore ylioppilas Ida Koskinen Lappeenrannan lyseon lukiosta. Stipendin sai yli 250 tieteistä ja tekniikasta innostunutta tyttöä peruskouluissa ja lukioissa. ”Henna ja Juho ovat iloisia opiskelijoita, jotka auttavat mielellään koulutovereitaan ja jaksavat ponnistella oppiakseen vaikeitakin asioita.” ”Baan on ollut todella sinnikäs ja saavuttanut kemiassa kiitettäviä arvosanoja, vaikka hänellä on vielä paljon haasteita suomen kielessä.” Tällaisia viestejä alkoi virrata toimitukseen, kun Kemia-lehti pyysi nyt kuudennen kerran lukioiden opettajia anomaan stipendejä kemiassa ja luonnontieteissä lahjakkaille oppilailleen. ”Opettajana haluaisin olla innostava roolimalli. Kuuden vuoden aikana lehti on avannut ikkunan kemian maailmaan jo noin kolmelletuhannelle nuorelle. Kemia-lehden sisarlehti Uusiouutiset puolestaan lahjoittaa yhdessä kumppaniyritysten kanssa lehden vuosikerran yli 400:lle ympäristöalan opiskelijalle ja ympäristönsuojelussa kunnostautuneelle lukiolaiselle. opiskelemaan kemian, fysiikan ja matematiikan opettajaksi. Sc an sto ck ph ot o Lisää stipendejä Kemian diplomi-insinööri, futurologi Elina Hiltusen perustama Tiedettä tytöille -projekti jakoi nyt neljännen kerran tiedelehtiä ja -kirjoja
Viennin kasvu on jatkunut jo parikymmentä vuotta. Sertifikaatin myönsi järjestelmää hallinnoiva Gleifsäätiö. www.kemia-lehti.fi Erikoisjakelu: EuroSafety 2018, Tampere 11.–13.9.2018. ”Olemme myöntäneet LEItunnuksia tammikuusta 2014 alkaen, ja nyt akkreditoinnin jälkeen meillä on virallinen hyväksyntä toiminnan jatkamiseen myös tulevaisuudessa. Medix Biochemica tuottaa bioreagensseja globaalille in vitro -diagnostiikkateollisuudelle. elokuuta! Numero 5/2018 ilmestyy 5. 22 KEMIA 4/2018 UUTISIA Medix Biochemica vahvistaa suomalaista omistuspohjaansa Suomalainen kehitysyhtiö DevCo Partners on ostanut enemmistöosuuden bioteknologiayritys Medix Biochemicasta. Terveysteknologia työllistää Suomessa 11 400 ammattilaista. Sitä ei myös vaadita esimerkiksi tavallisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien lunastukseen ja merkintään tai pörssissä noteeraamattomilla osakkeilla käytävään kauppaan. Pelkkään omistamiseen LEI-tunnusta ei tarvita. Vuonna 1985 perustetulla Medixillä on toimipisteet Espoossa, Joensuussa ja Shanghaissa. Päivi Ikonen Terveysteknologian vienti kasvaa yhä Uusi, kiinnostava tuote on esimerkiksi Injeq Oy:n kudoksia tunnistava älyneula, jolla voidaan ottaa vaikkapa selkäydinnäyte. Kirsi Väisänen Ki rs i Vä isä ne n Suomalaisella terveysteknologialla on yhä enemmän kysyntää maailmalla.. Lisäksi yhtiö valmistaa omia diagnostisia, etenkin naisten terveydenhoitoon suunnattuja testejä. Taustalla on EU:n lainsäädäntö ja se, että pankit ja sijoituspalveluyritykset eivät ota vastaan toimeksiantoja yrityksiltä ja yhteisöiltä, joilta tunnus puuttuu. 040 770 3043 Tiedustelut ja varaukset: Patenttija rekisterihallitus PRH on saanut sertifioinnin LEI-tunnusten myöntämiseen. Suurin osa viennistä on lääkintäja potilasvalvontalaitteita, mutta Suomesta viedään myös esimerkiksi leikkaussalipöytiä ja erikoisvalmisteisia sairaalavaatteita. Toukokuun puoleenväliin Suomalaisten terveysteknologiatuotteiden liikevaihto oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa, ja siitä tuoteviennin arvo oli lähelle 90 prosenttia. ”Suomalainen yritys tai yhteisö, esimerkiksi rekisteröity yhdistys tai säätiö, voi hakea meiltä LEI-tunnusta, kunhan sillä on Y-tunnus”, Räihä selvittää. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! KEMIA Kemi Osateemoina kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Sertifikaatti tarkoittaa, että PRH täyttää maailmanlaajuisen LEI-järjestelmän vaatimukset. Ala kehittyy voimakkaasti, ja 10 prosenttia liikevaihdosta käytetään tuotekehitykseen. Evondos on puolestaan kehittänyt kotikäyttöön tarkoitetun, muistiongelmaisia palvelevan lääkeannostelurobotin. syyskuuta. Hakemusten määrä jatkaa Räihän mukaan kasvuaan. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Samalla olemme sitoutuneet noudattamaan tiettyjä laatustandardeja”, kertoo tiimipäällikkö Henrik Räihä PRH:sta. Varaa paikkasi viimeistään 13. Medixin aiempi pääomistaja Minervasäätiö jatkaa edelleen yhtiön merkittävänä omistajana. PRH sai sertifioinnin LEI-tunnuksiin mennessä PRH oli myöntänyt liki 21 000 LEI-tunnusta. Sata henkeä työllistävän yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 20 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulu Metropolian ja Health Innovation Villagen videopeli Rehaboo ohjaa olkapään kuntoutukseen, ja Lullamen heijaava patja auttaa vauvaa nukahtamaan. LEI-tunnuksen (legal entity identifier) tarvitsevat pörssinoteeratuilla arvopapereilla kauppaa käyvät yritykset ja yhteisöt
Ongelmia tulee, kun ihmiset eivät kierrätä kunnolla. Mikä meidät pelastaisi. MIKROMUOVIEN leviämisen luontoon voisi estää suhteellisen helposti ja halvalla kierrättämällä kierrätyskelpoiset muovit ja polttamalla muut. Satavuotias Åbo Akademi vihki kunniatohtoreita Tänä vuonna sataa vuottaan juhliva Åbo Akademi on kutsunut 13 uutta kunniatohtoria. Suodattimet, jotka estävät jätteiden pääsyn vesistöihin, eivät pysäytä mikromuoveja. ChemBio-tapahtuma tuo nobelistit Helsinkiin Kevään 2019 ChemBio Finland -tapahtumassa on tilaisuus kuulla kemian nobelistien kertovan tutkimuksistaan. Piilevät upottavat muovilauttoja ja jotkin mikrobit hajottavat muovihiukkasia. Suurin osa mikromuoveista syntyy, kun muovit murenevat. Suomalaisten Kemistien Seuran satavuotisjuhlaseminaarissa esittäytyvät muun muassa vuonna 2009 palkinnon saanut Ada E. Pienen pienet nanopartikkelit voivat läpäistä kudokset, kulkea veren mukana elimistössä ja kasautua vaikka aivoihin. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Ne ovat haitallisia mereneläville, mutta niiden vaikutusta ihmiseen ei vielä tiedetä tarkkaan. Muoviroskaa on jo kaikkialla ympäristössä.. Yhteistyö kattaa myös elintarvikepakkaukset sekä kuluttajaelektroniikan pakkaukset. Iso kysymys on myös se, miten mikromuoveja pienemmät nanomuovit vaikuttavat ympäristöön ja eliöstöön. Mikromuoveja on jopa sadepisaroissa. Kun mikromuoveja sisältävä sadevesi haihtuu maanpinnalta, siirtyy hiukkasia myös hengitysilmaan. Nanometri on millimetrin miljoonasosa. Veteen päätyy arviolta 10 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Seuraava ChemBio Finland järjestetään Messukeskuksessa 27.–28. Sopimuksen mukaan Stora Enso lisensoi Sulapacin materiaaleja ja teknologiaa ja ryhtyy kehittämään täysin uusiutuvia korkkeja ja sulkijoita nestepakkauksiin. Myös uudenlaiset tehokkaammat vedenpuhdistusteknologiat voivat tuoda ratkaisuja mikroja nanomuoviongelmaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan niitä voi verrata jopa happosateisiin ja DDT-ympäristömyrkkyyn. BIOHAJOAVIEN muovien käyttö on yksi vaihtoehto mikromuovijätteen vähentämiseen. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu aiempaan tapaan laaja näyttely ja kattava luento-osuus. Kunniatohtoreiksi promovoitiin muun muassa Oulun yliopiston aineenja lämmönsiirtotekniikan professori Riitta Keiski, Uppsalan yliopiston lääkeainekemian emeritusprofessori ja rehtori Anders Hallberg, tekniikan tohtori Tarja Cronberg, yrittäjä Peter Vesterbacka sekä kirjailijat Sirpa Kähkönen ja Jonas Gardell. Yonath ja vuonna 2016 palkittu Fraser Stoddart. Toisaalta kierrätys ja poltto eivät aina auta, sillä mikromuovia päätyy ympäristöön myös ei niin itsestäänselvistä lähteistä, tekstiileistä, kosmetiikasta ja autonrenkaista. Stora Enso lisensoi Sulapacin teknologiaa Metsäjätti Stora Enso ja täysin biohajoavan pakkausmateriaalin kehittänyt startup-yhtiö Sulapac ovat sopineet yhteistyöstä. Suomi on kuitenkin maailman kärkijoukossa jätteiden kierrätyksessä. On myös havaittu, että jotkin mereneliöt auttavat merenpinnalla kelluvien muovilauttojen poistamisessa. Åbo Akademin tohtoripromootio järjestettiin 25. 23 4/2018 KEMIA LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. toukokuuta. maaliskuuta 2019. Mikromuovit ovat iso ongelma. luokan oppilas on lounasaika! (käpytikka koputtaa toukan ovea) Megaluokan mikro-ongelma info@laboline.fi • (09) 877 0080 www.laboline.fi Asiantuntemuksella on nimi. Emilia Hiltunen Kirjoittaja on Olarin koulun 9. Pariisissa sataa kolmesta kymmeneen tonnia muovikuituja vuosittain. KAIKESTA TUOTETUSTA muovista noin kolmasosa päätyy luontoon
81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Seija Kuoksa, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Saa minut harkitsemaan ostamista. Kemia-lehden lukijoista. 72 % 65 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh
BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering 25 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. 25 4/2018 KEMIA VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh
Laboratorioja lääkintälaitehuollot koko Suomen alueella JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 Kotka puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä INTERMED OY Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu Puutarhatie 22 01300 Vantaa Huoltoja tarjouspyynnöt: huolto@intermed.fi puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (05) 2184 270 mail@jauhetekniikka.fi etunimi.sukunimi@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Jauheiden varastointija siirtolaitteistot – Equipment for Storage and conveying of powders Suursäkkien tyhjennysja täyttölaitteistot – Big Bag discharge and filling equipment Jauheiden ja nesteiden annosteluja sekoituslaitteistot – Dosing and Mixing equipment for powders and liquids Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille – Dosing Systems for powders and liquids METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (09) 773 1100 www.intermed.fi Meiltä myös kalibroinnit, validoinnit ja varaosat. 4/2018 26 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut näkyvästi verkossa. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS EUROFINS ENVIRONMENT TESTING Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut myynti@eurofins.fi www.eurofins.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh
27 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView SKALAR ANALYTICAL B.V. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. OTA YHTEYTTÄ: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. 0800 117 186 cc.nordic@perkinelmer.com ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Varaa oma paikkasi pian . 4/2018 KEMIA Vihreät sivut näkyvästi verkossa. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 040 770 3043 Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi, puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku puh. (02) 2678 111 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh
040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tule mukaan Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Vihreiden sivujen verkkopalvelu HUOMATAAN! Mukana asiakasyritysten logot. 1 250) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus vain 625 euroa + alv (norm. elokuuta mennessä. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Fuel Laboratory Services Analyysi-, testausja asiantuntijapalvelut Wärtsilä Finland Oy Fuel Laboratory Services Opistokatu 7 65100 Vaasa Yhteydenotot: wfi-p.fuellab@wartsila.com etunimi.sukunimi@wartsila.com puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Seija Kuoksa puh. Ehdit jo seuraavaan numeroon 5/2018, kun varaat paikan Vihreiltä sivuilta 13. 4/2018 28 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. 010 709 0000 Kysy ensin meiltä • At your service www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Jokaisessa lehdessä. Hinnat alkaen 1 100 euroa + alv / koko vuosi. Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. Jokaisessa uutiskirjeessä. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh
Kun vain joku osaisi kertoa tarkasti, kuinka tämä tapahtuu. JOS YRITYS ei jättänyt notifiointia viimeistään huhtikuussa 2016 tai hyväksymishakemusta syyskuun alkuun 2016 mennessä, sillä oli edessä korvaavan aineen etsiminen. Arvioiva jäsenmaa on velvollinen neuvomaan toiminnanharjoittajia hakemuksen laatimisessa. Tällöin aineen käyttö oli lopetettava hyväksymismenettelyn ajaksi. Toinen vaihtoehto oli toimittaa tehoaineesta hyväksymishakemus uutena tehoaineena. Lin nu nm aa Oy sesti sovittu tai joille ei ole muodostunut vakiintuneita käytäntöjä, on kuitenkin hankalaa. Aikataulupaine ja biosidiasetuksen vaikeaselkoisuus laittavat niin toimijat kuin viranomaiset lujille. In situ -biosideja koskeville menettelyille varattiin aikaa verrattain lyhyt jakso. Viranomaiset ovat hioneet in situ -biosideja koskevia menettelyjä ja tulkintoja vasta viime vuosina. In situ -biosideja valmistavilla ja käyttävillä yrityksillä on silti vahva tahtotila toimia asetuksen velvoitteiden mukaisesti. 29 4/2018 KEMIA REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. ENNEN KOMISSION tehoainehyväksyntää hakemuksen arvioi joku unionin jäsenmaa. BIOSIDIVALMISTEET ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomiksi ihmisille tai eläimille haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. EU-viranomaiset sopivat käyttöpaikalla tuotettavien biosidien arvioinnista ja hallinnoinnista keväällä 2015. Tulkintojen tekeminen asioista, joista ei ole EU:n tasolla yhteiKäyttöpaikalla tuotetut biosidit ovat Kova pähkinä purtavaksi Marjo Pusenius työskentelee Linnunmaa Oy:ssä vanhempana asiantuntijana, joka on perehtynyt EU:n kemikaalilainsäädäntöön. Käyttötarkoituksesta riippuen sama aine voi esimerkiksi olla sekä Reach-asetuksen mukaan rekisteröitävä että biosidilainsäädännön alainen. IN SITU -AINEET ovat haasteellisia myös muun muassa aineiden identifioinnin, biosidiasetuksen tietovaatimusten soveltamisen ja lähtöaineiden toimittajia koskevien vastuiden näkökulmasta. Marjo Pusenius marjo.pusenius@linnunmaa.fi. Niitä käytetään muun muassa veden puhdistamisessa, esimerkiksi talousveden desinfioinnissa ja jätevesien puhdistuksessa. Onkin todennäköistä, että asia on siksi jäänyt joiltakin toimijoilta huomaamatta. Arviointiohjelmasta puuttuu tehoaineen ja prekursorin yhdistelmiä, mutta yritysten oli mahdollista lisätä niitä mukaan ohjelmaan niin sanotulla notifiointimenettelyllä tai jättämällä hyväksymishakemus. Eliöntorjuntavalmisteiden tuomista markkinoille ja niiden käyttöä säädellään Euroopan unionin BPR-asetuksessa. Monelle vuonna 2016 notifioidulle in situ -aineelle hyväksymishakemuksen jättämisen takaraja koittaa kuitenkin jo tänä vuonna. BPR-ASETUKSEN soveltamisalueeseen kuuluvat myös käyttöpaikalla tuotetut eli in situ -biosidit. In situ -biosidien määritelmä käsittää tuotetun tehoaineen, sen valmistukseen käytetyt lähtöaineet eli prekursorit sekä valmistusmenetelmän ja -laitteiston. Arviointiohjelmaan kuuluvien tehoaineiden ja niitä sisältävien valmisteiden riskit ja tehokkuus puolestaan arvioidaan EU:n hyväksymisja lupamenettelyissä
”Tekniikassa on keskeisessä asemassa solujen immobilisointi eli sitominen geelimäiseen aineeseen. Auringosta biovetyä entistä tehokkaammin Yhteyttävien mikrobisolujen kyky tuottaa auringon energiasta biovetyä paranee merkittävästi, kun solut kiinnitetään läpinäkyvään nanoselluloosakalvoon. Osaamiskeskittymä ryhtyy rakentamaan uusia biomateriaaleja pakKEMIA 4/2018 30 Sc an sto ck ph ot o. Tällöin solujen aineenvaihdunta siirtyy biomassan kasvatuksesta haluttujen yhdisteiden tuotantoon”, Allahverdiyeva kertoo. Uusi osaamiskeskittymä tukee tavoitetta omalta osaltaan. VTT:n arvion mukaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voidaan jopa kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, jos satsataan korkean lisäarvon tuotteisiin. Akatemian lippulaivarahoitus Biomateriaalien kehitykselle kauksiin, tekstiileihin ja suodattimiin. Aa lto -y lio pi sto Uutta CERES-osaamiskeskusta vetävät Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen (vas.) ja professori Orlando Rojas sekä VTT:n tutkimusjohtaja Tiina Nakari-Setälä ja tutkimusprofessori Kristiina Kruus. “Aalto-yliopiston ja VTT:n erilaiset profiilit täydentävät erinomaisesti toisiaan”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä, jonka mukaan uusiin innovaatioihin perustuvat materiaaliratkaisut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Tämä selvisi Turun yliopiston ja VTT:n yhteistutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin Journal of Materials Chemistry -lehdessä. Mikrobien yksinkertaisen solurakenteen ansiosta fotosynteesin sitoma valoenergia voidaan ohjata hallitusti lopputuotteeseen. ”Näiden tuotteiden kehitykseen tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta”, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara, joka arvostaa sitä, että akatemia on rahoitusta myöntäessään kiinnittänyt huomiota korkean tieteellisen tason lisäksi myös tutkimuksen välittömään yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT perustavat biotalouden osaamiskeskittymän, joka kehittää uusia biomateriaaleja. ”Kalvolla voidaan siksi korvata aiemmin yleisesti käytetty alginaattipolymeeri, jolla on suhteellisen huono mekaaninen kestävyys ja vähäinen huokoisuus”, kuvailee johtava tutkija Tekla Tammelin VTT:stä. Uusien materiaalien raaka-aineena on kasvipohjainen biomassa. Menetelmän odotetaan tehostavan myös muiden mikroleväsoluista saatavien biokemikaalien valmistusta. VTT:n kehittämä nanoselluloosakalvo täyttää kaikki vaatimukset. Suomen Akatemia myönsi CERES-nimen saaneelle keskittymälle useiden miljoonien rahoituksen uudesta tutkimuksen lippulaivarahoituksestaan. Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa ja 40 miljardia euroa uutta liikevaihtoa vuoteen 2025 mennessä. paneutunut fotosynteettisten mikrolevien ja syanobakteerien hyödyntämiseen. Solujen kiinnittyminen läpinäkyvään nanoselluloosakalvoon vähentää huomattavasti valoenergian hävikkiä verrattuna kasvatukseen ravinneliuoksessa. Immobilisointiin sopivan materiaalin on oltava huokoinen, läpinäkyvä, vedenkestävä ja biologisesti yhteensopiva leväsolujen kanssa. Materiaaleja voidaan hyödyntää myös puolijohteissa, komposiiteissa ja energian varastoinnissa. Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva ryhmineen on pitkään Auringosta biokemikaaleja. Keskittymässä tutkitaan myös kierrätettyjen raaka-aineiden hyödyntämistä ja jopa bioteknisesti valmistettuja materiaaleja
Useimmiten kondensaatin syntyminen edellyttää lähes absoluuttisen nollapisteen kylmyyttä, mutta Aallon kondensaatti saatiin valon hyödyntämisen ansiosta aikaan huoneenlämpötilassa. Suomalaistutkijat uuden valon lähteillä ”Kultananopartikkelihila on helppo tehdä nykyaikaisilla nanovalmistusmenetelmillä”, kertoo akatemiaprofessori Päivi Törmä. Nämä ominaisuudet tekevät uudesta kondensaatistamme lupaavan sekä perustutkimuksen että sovellusten kannalta”, Törmä sanoo. Sammalissa elävät metanotrofit rajoittavat metaanin pääsyä ilmakehään, ja metaanin hapetuksessa syntyvä hiilidioksidi siirtyy samalla sammalen käyttöön. Ryhmä hyödynsi tutkimuksessaan yliopiston Micronova-yksikön puhdastilan nanovalmistusja elektronimikroskopialaitteita. Soilla syntyy kuitenkin metaania, kun kasvimateriaali hajoaa hapettomissa oloissa. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että bakteerit palautuvat hyvin suoekosysteemin häiriöistä, kuten ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti lisääntyvistä kuivista jaksoista.. Partikkelien välistä etäisyyttä säätelemällä voidaan hallita sitä, onko lopputulos Bosen– Säteilevän valon aallonpituus kasvaa eli energia pienenee kultananopartikkelihilassa edettäessä. ”Nanopartikkelien lähellä valo voidaan puristaa jopa pienempään tilaan kuin valon aallonpituus tyhjiössä. Ensimmäinen, alkaliatomikaasusta koostuva kondensaatti kyettiin toteuttamaan vuonna 1995. Näin voidaan sekä käynnistää hiilensidonta turpeeksi että torjua metaanipäästöjä. Tutkijat Eric Cornell, Carl Wieman ja Wolfgang Ketterle palkittiin saavutuksesta vuoden 2001 fysiikan Nobelilla. Rahkasammalten ja bakteerien yhteistyö ehkäisee tehokkaasti soiden metaanipäästöjä. Luken tutkija Anuliina Putkinen osoitti väitöstyössään, että metanotrofit kykenevät leviämään sammalesta toiseen veden välityksellä. Pohjoiset suot ovat tärkeitä hiilinieluja, sillä ne sitovat hiiltä hitaasti kertyviin turvekerroksiin. Bosen–Einsteinin kondensaatti muodostuu, kun saavutetaan hilan energiaminimi. Sammalen ja metanotrofien eli meRahkasammal imee metaanipäästöjä muokkaamilla soilla, ilmenee Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta. Edetessään ne säteilevät valoa koko hilan pituudelta. Kondensoituvat hiukkaset sysätään liikkeeseen nanopartikkelihilan toisesta päästä. Aa lto -y lio pi sto / To m m i Ha ka la ja An tti Pa ra oa nu Einsteinin kondensaatti vai tavallista laservaloa. 32 KEMIA 4/2018 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aalto-yliopiston tutkijat ovat luoneet ensimmäisen valosta ja metallin elektroneista muodostuvan Bosen–Einsteinin kondensaatin. Elektronit liikkuivat säännölliseksi hilaksi järjestetyissä kultananohiukkasissa. Kondensaatilla tarkoitetaan Albert Einsteinin ja Satyendra Nath Bosen liki sata vuotta sitten ennustamaa ilmiötä, jonka mukaan kvanttimekaniikan lait voivat pakottaa ison määrän hiukkasia käyttäytymään kuin ne olisivat yksi ainoa hiukkanen. Uusi kondensaatti pystyy tuottamaan erittäin lyhyitä valopulsseja, jotka voisivat esimerkiksi nopeuttaa informaationkäsittelyä ja kuvantamista. taania hapettavien bakteerien muodostama metaanisuodin on sopeutunut toimimaan hyvin erilaisissa olosuhteissa, sekä luonnontilaisilla että ihmisen Kun turvetuotantoalueita ennallistetaan, niille kannattaa tutkijoiden mukaan istuttaa rahkasammalia
Toistuva partikkelialtistus altistaa hengitystiesairauksille, syöville ja verisuonisairauksille”, kertoo tohtorikoulutettava Markus Karjalainen TTY:stä. (+)-muodon etu on, että sillä ei ole opioidireseptoreita estävää vaikutusta, joten opioidireseptorin salpauksesta johtuvat haittavaikutukset vältettäisiin. Hiukkasilta voidaan suojautua joko riittävän tehokkaalla hengityssuodattimella tai savuimurilla, joka poistaa ja suodattaa syntyvän savun. Korkean riskin aiheuttaa esimerkiksi maksa, joka tuotNaloksonille löytymässä uusi käyttökohde Uusi lääke olisi läpimurto, sillä aivoinfarktista toipuvien potilaiden paranemisprosessia ei nykyisin kyetä tukemaan lääkehoidoin. Mikrogliasolut kärsivät aivoinfarktissa massiivisia tuhoja. Maksaa leikattaessa hiukkaspäästöt ylittävät turvalliset rajat, vaikka salissa olisi erityisesti savunpoistoon suunniteltu imuri. Kokeen tulokset olivat lupaavat. Tavanomainen kirurginmaski ei juuri tarjoa suojaa. taa moninkertaisen määrän partikkeleita vaikkapa rasvakudokseen verrattuna. Jos käytössä on tavanomainen nesteimu, partikkelialtistus on yli nelinkertainen. Joka vuosi noin 10 miljoonaa ihmistä selviää aivoinfarktista, mutta heidän paranemisensa edistämiseen ei ole saatavilla lääkkeitä. goisivat naloksoniin. ”Erityisen vaarallisia ovat hyvin pienet partikkelit, jotka pääsevät keuhkorakkuloihin asti. Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o ”Tarkoituksenamme on jatkaa molekyylin farmakologista tutkimusta yhdessä professori Eija Kalson ja professori Jari Yli-Kauhaluoman kanssa”, Airavaara kertoo.. Tutkijat Mikko Airavaara ja Jenni Anttila sekä heidän kollegansa Brandon Harvey yhdysvaltalaisesta Nidakeskuksesta päättivät testata, kuinka aivokuoren infarktin saaneet rotat reaLeikkaussalien ilmassa paljon pienhiukkasia Tutkimuksen mukaan yksi leikkaus aiheuttaa työntekijöille yli tupakka-askillista vastaavan passiivisen hiukkasaltistuksen. Infarktin jälkeen aloitettu viikon mittainen naloksonikuuri nopeutti jyrsijöiden paranemista merkitsevästi. 33 4/2018 KEMIA Leikkaussalien henkilökunta altistuu haitallisille määrille pienhiukkasia, paljastaa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimus. Naloksoni annosteltiin nenäsuihkeena, sillä molekyyli läpäisee solukalvot ja veri-aivoesteen tehokkaasti. Testissä hyödynnettiin jo markkinoilla olevaa vaikuttavaa ainetta, jonka käytön tiedetään olevan turvallista. Hiukkasten määrään vaikuttaa leikattava kudos. Ryhmä paneutuu nyt (+)-naloksoniin, joka on markkinoilla olevan (-)-naloksonin optinen isomeeri eli molekyylin peilikuvamuoto. Sieltä ne pääsevät tunkeutumaan verenkiertoon. Huumevieroituksessa ja huumeiden yliannostuksen vasta-aineena käytettävälle naloksonille saattaa löytyä uutta käyttöä. Naloksonin on tiedetty vaikuttavan aivojen mikrogliasoluihin, jotka vastaavat aivojen immuunipuolustuksesta. Täysin ilman savuimua altistus on yli kahdeksankertainen. Tähän viittaavat Helsingin yliopiston tuoreet tutkimustulokset. Aineesta voivat hyötyä aivoinfarktista toipuvat potilaat. Ongelmien syynä on kudosta valokaarella polttava sähköveitsi, jota käytetään kirurgiassa laajalti. Sähköveitsellä leikattaessa hengitysilmaan höyrystyy hiukkasia runsaasti
Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Panimoon rakennetaan myös nykyaikaiset vedenkäsittelylaitteet. Tuntuu kuin terveyden hengetär liitelisi kodissa, jossa käytetään päivittäiseen puhdistukseen tärpättiä.” Liuotinhöyryt eivät huolettaneet samalla tavalla kuin nykyisin. Laajalti luettu lehti otsikoi joku vuosi sitten lisäaineita käsittelevän artikkelinsa tyrmäävästi: ”Syövyttääkö natriumglutamaatti aivot. Lehti puolestaan sai jutusta langettavan päätöksen Julkisen sanan neuvostolta. Jouduin hiljattain selittämään netin keskustelupalstalla, miksi terassia ei kannata sivellä kreosootilla. Ennen vanhaan kavahdettiin tauteja. TOISAALTA NYKYÄÄN pelätään muun muassa elintarvikkeiden lisäaineita. NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Koff aikoo kehittää panimon toimintaa siirtämällä Helsingin tehtaassa olleen laitteistonsa Pietariin. Arvostettu sanomalehti sortui taannoin esittämään, että hammastahna sisältää hermomyrkkyä, joka aiheuttaa syöpää, autismia ja aivovaurioita. Media hämmentää käsityksiä isolla kauhalla. IHMINEN PELKÄÄ outoa, sellaista josta ei tiedä tarpeeksi. Koffin tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotanto rakentamalla uusi panimo, jonne siirretään 80-luvun teknologiaa edustava laitteisto Koffin Helsingin tehtaasta. blogspot.com. Muinoisessa mainoksessa kehutaan: ”Jos jotakin tuoksua voitaisiin sanoa terveydelle ominaiseksi, olisi se tärpätin tuoksu. Vena-panimo valmistaa nykyisin noin 50 miljoonaa litraa olutta ja virvoitusjuomia vuodessa. Oy Sinebrychoff Ab ja Pietarin kaupungin omaisuusrahasto ovat allekirjoittaneet sopimuksen, joka takaa Koffille osakeenemmistön Pietarissa toimivasta Vena-panimosta. Siellä on kehitetty lupaavia materiaaleja – norplasteja. Ne ovat onnistunut yhdistelmä polymeerejä ja epäorgaanisia täyteaineita (tuffia, kuonaa, hiekkaa jne.) Menetelmällä voidaan säästää huomattavasti raaka-ainetta – öljyä. Lukijamagneettina tunnettu sivusto kerää klikkauksia väitteellä ”Natriumglutamaatti – hiljainen tappaja keittiössäsi”. Heidän tehtävistään kuluvalla viisivuotiskaudella (1981–85) kertoo Neuvostoliiton tieteen ja tekniikan valtionkomitean varapuheenjohtaja, kemian tohtori Kirill Djumajev uutistoimisto APN:lle myöntämässään haastattelussa. panimon oma henkilöstö ja johto. Muita osakkeenomistajia ovat mm. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Hermomyrkkyä ja hopeavettä SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 5/1983 Kemian tutkimus Neuvostoliitossa – tuloksia ja uusia näkymiä Kemia-Kemi 5/1993 Koffille osake-enemmistö pietarilaisesta panimosta Neuvostoliiton kemian teollisuuden tuotanto on Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin. SUURTA HÄMMÄSTYSTÄ ovat herättäneet myös vanhemmat, jotka karttavat rokotuksia ja antavat niiden sijaan vauvalleen hopeavettä. Kaiken disinformaation vastapainoksi on tärkeää, että me kemian ammattilaiset oiomme vääriä käsityksiä. Totuus E-koodeista”. Ida Pimenoff 34 KEMIA 4/2018. Muun muassa Neuvostoliiton tiedeakatemian kemiallisen fysiikan instituutissa tehdään tärkeää tutkimusta. Netissä kansalaiset alkoivat kiihkeästi kysellä fluorittoman hammastahnan perään. Mutkat suoriksi -artikkelissa viitattiin tutkimukseen, jonka aiheena oli runsaasti fluorideja sisältävä kiinalainen pohjavesi. Aine on niin haitallista, että sitä ei ole vuosikymmeniin edes saanut luovuttaa kuluttajakäyttöön. Vaan eipä tiedon lisääntyminen kaikkiin vaikuta. Tiedemiehillä on keskeinen osuus alan kehityksessä. Mistähän lie toinen keskustelija kreosoottinsa hankkinut. Sopimus julkistettiin Sinebrychoffin Keravan panimon ja virvoitusjuomatehtaan vihkiäistilaisuudessa 22.4.1993
Näin aineesta kyetään laatimaan kuva-analyysin ohella myös kemiallinen analyysi. ”Tässä kohtaa ei kannata kitsastella, tai kuvasta tulee pelkkä neliö”, Saarela tähdentää. Kuvantaminen sopii myös hyvin muiden menetelmien tulosten validointiin, esimerkiksi referenssimenetelmänä laserdiffraktiolle. Laserdiffraktiossa eletään yksiulotteisessa maailmassa. ”Partikkelikarakterisoinnissa on edetty koko ajan pidemmälle ensin laserdiffraktion ja sittemmin automaattisen kuvantamisen eli morfologian saralla”, kertoo asiantuntija Timo Saarela laboratoriolaitteita toimittavasta Hosmed Oy:stä. Hilkka Vähänen Morfologisessa kuvantamisessa otetaan kaksiulotteisia kuvia näytteen yksittäisistä partikkeleista. Morfologian ja ramanin yhdistäminen on hyödyllistä varsinkin lääkkeitä analysoitaessa. Partikkelianalytiikka etenee Kehittyvä kuvantaminen avaa aineen saloja Muoto voi olla kokoa tärkeämpi tieto Morfologisella mittauksella saadaan selville myös se, ovatko partikkelit primaareja vai agglomeraatteja. Morfologiaankin pätee vanha totuus, jonka mukaan analyysitulokset ovat laadukkaita vain, jos näytteet ovat laadukkaita. Menetelmällä syntyy kuva näytteen jokaisesta partikkelista, minkä jälkeen SOP-ohjelma (standard operating procedure) laatii niistä kaksiulotteiset kuvat automaattisesti. Partikkelit täytyy saada irti toisistaan ja erottumaan hyvin rikkomatta kuitenkaan niiden rakennetta. Erityisesti lääkeaineita määritettäessä partikkelien muoto voi usein olla vähintään yhtä olennainen tieto kuin niiden koko. ”Tällä yhdistelmällä selviää sekä se, miten partikkelit ovat jakautuneet, että se, mitä kemiallisia komponentteja näyte pitää sisällään.” Automaattinen kuvantaminen on tehokkaimmillaan, kun sen tulokset yhdistetään muiden nykyisten partikkelikokomenetelmien tuloksiin. Nykyiset laitteet mittaavat myös harmaan sävyjä, minkä ansiosta on mahdollista mallintaa jopa lähes kolmiulotteisia partikkelikuvia. Partikkelien satunnainen orientaatio ei tuota yhtä hyviä tuloksia kuin yhtenäinen ja kontrolloitu orientaatio. Hi lkk a Vä hä ne n 35 4/2018 KEMIA Sc an sto ck ph ot o. Siinä missä laserdiffraktio sopii ennen kaikkea partikkelien koon mittaamiseen, morfologisella kuvantamisella päästään tarkastelemaan partikkelien määrää ja muotoa. Mittaustulokset ovat verrattavissa toisiinsa ja muissa laboratorioissa saatuihin tuloksiin, koska ne määritellään kaikkialla pitkälti samoilla ohjelmistoilla. Kuvantaminen tuo myös parempaa ymmärrystä atomisaatioprosessin vaikutuksista metallipartikkeleihin sekä tuotteen mineraalien ominaisuuksista. ”Useimmiten laadukas ja toistettavissa oleva dispergointi saavutetaan laitteen omalla dispersiojärjestelmällä, jossa näyte puhalletaan paineilman avulla ja annetaan sitten leijailla hiljaa takaisin. hilkka.vahanen@gmail.com Morfologista kuvantamista esiteltiin Hosmedin huhtikuisessa Partikkelianalytiikkapäivässä Vantaalla. Sen jälkeen partikkelit ovat levinneet tasaisesti eivätkä ole päällekkäin.” Uusimpien morfologialaitteiden yhteydessä käytetään usein myös ramanlaitetta. ”Myös rikoslaboratorioissa on usein tarvetta selvittää aineen partikkelimäärä ja partikkelien muoto kuvallisesti”, Saarela kertoo. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Aineen partikkelien määrä ja muoto selviää automaattisella kuvantamisella. Lisäksi selviää partikkelien pinnan rosoisuus, joka vaikuttaa etenkin aineen liukenemisnopeuteen. Partikkelit ovat kuitenkin kolmiulotteisia objekteja, joten jos ne eivät satu olemaan luonnostaan pallonmuotoisia, niitä ei voida täysin kuvata yhdellä luvulla. Kuvan pikselimäärän tulee olla riittävä, vähintään 100 pikseliä partikkelia kohden. Morfologisella menetelmällä nähdään myös esimerkiksi partikkelien pinnan rosoisuus. Avainasemassa on etenkin näytteen dispersio
Opetukseen kuuluvat myös teollisuuden ympäristötekniikka, reaktorisuunnittelu, heterogeeninen katalyysi erilaisine pintailmiöineen sekä tutkimusetiikka. ”Olemme tutkineet, kuinka lämmönsiirtimien pinnat pidetään puhtaina. Tutkimuksen näköalapaikat yhdessä lukuisten kansallisten ja kansainvälisten luottamustehtävien ohella ovat antaneet vankan pohjan dekaanin pestille. Tutkijana hän on paneutunut myös kalvoja adsorptiomateriaalien käyttöön prosessien erotusja puhdistustarkoituksissa ja kehittänyt CFD-laskentaa kemianja ympäristötekniikan menetelmäksi. Tehtaat näyttivät suuntaa Riitta Keiski syntyi Keski-Pohjanmaan Halsualla yhdeksänlapsisen perheen seitsemäntenä. Sota-aikana avioituneet vanhemmat olivat maanviljelijöitä, mutta isä kävi töissä myös tilan ulkopuolella. • Vieraileva professori Bourgognen yliopistossa ja Poitiersin yliopistossa 2005–2006. Harrastaa lukemista, marjastusta ja sienestystä. Jätevesien orgaanisesta kuormasta voidaan valmistaa katalyyttisesti vaikkapa vetyä ja hiilivetyjä”, kuvailee Keiski, jonka mukaan myös kiertomateriaalien käyttöä katalyyttien pohjana tutkitaan yhä enemmän. Riitta Keiski Punaisena lankana katalyysi Riitta Keiski Riitta Keiski on tehnyt mittavan uran katalyysin tutkijana ja kehittäjänä. • Ylioppilas 1976, Vetelin lukio. Vuodesta 2015 Keiski on toiminut Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaanina. ”Meidät lapset totutettiin kotona tekemään töitä, mistä on ollut suuri apu myöhemmin. • Oulun yliopiston dosentti (kemiallinen prosessitekniikka, heterogeeninen katalyysi ja ympäristötekniikka) 1997–, professori (aineenja lämmönsiirtotekniikka) 2001–, vararehtori (koulutus) 2006–2009, dekaani (teknillinen tiedekunta) 2015–. Yhtenä kohteena on ollut lämmönsiirtimien likaantumisen hallinta. Keiskin professuuri keskittyy teollisten prosessien fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja hallintaan. • Naimisissa. Keskeisiä asioita ovat yksikköoperaatiot, aineenja lämmönsiirtoilmiöt sekä virtausilmiöt. Ahkeruus, oppimisen halu ja motivaatio kumpuavat lapsuudestani”, Keiski kertoo. 36 KEMIA 4/2018 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. • Vuoden professori 2011. Aiemmin hän on työskennellyt myös yliopiston koulutuksesta vastaavana vararehtorina. Kalliokoski) on työskennellyt katalyysin parissa opinnäytetöistään alkaen ja nimeää vahvimmaksi tutkimusalueekseen katalyysin ympäristöteknologiana. ”Olen kiinnostunut kestävästä kehityksestä ja teollisuusprosessien parantamisesta niin, että yhteiskunta, luonto ja ihmiset voivat paremmin”, sanoo Keiski, joka näkee katalyysin monien parannusten mahdollistajana. Mm. Virtauslaskennan ja kokeellisen työn avulla on saatu lisää tietoa siitä, kuinka prosessiteollisuudessa voidaan hallita likaantumisilmiöitä paremmin.” Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmaa Oulun yliopistoon Riitta Keiski oli suunnittelemassa jo 1990-luvulla. • Diplomi-insinööri 1981, tekniikan lisensiaatti 1984, tekniikan tohtori 1991, Oulun yliopisto. Riitta. ”Tutkimuksen avulla voimme parantaa reaktioita, tehostaa prosesseja ja tehdä menetelmistä ympäristömyötäisempiä niin, että ne toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita”, Keiski kuvailee. Suomen Akatemian hallituksen jäsen 2001–2006, 2014–2018. Sisko Loikkanen Katalyytit ovat ensiarvoisen tärkeitä kemianteollisuudessa, eivätkä monetkaan prosessit onnistu ilman niitä. • Lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä. Keiski kokee yliopiston hallinnolliset tehtävät luonnollisena jatkeena työskentelylle Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa ja hallituksen jäsenenä. ”Voin soveltaa kokemustani ja näkemystäni hallintotyössä, nuorten tutkijoiden ja oman yliopistoni eduksi”, hän pohtii. Kolmen yliopiston kunniatohtori. Kausi jatkuu vuoteen 2021. • Yli 220 tieteellistä julkaisua. • Erilaisia työjaksoja Kemiran Vaasan-tehtaissa ja Oulun-tutkimuskeskuksessa. • Syntynyt Halsualla vuonna 1956. NORDTEKin hallituksen jäsen 2016– 2020, presidentti 2017–2019. Vanhemmat olivat kovia kehumaan ja kannustamaan jälkikasvuaan. ”Valokatalyysillä voidaan hapettaa vedessä olevia lääkeaine-, kemikaalija torjunta-ainejäämiä. • Vieraileva tutkija Northwesternyliopistossa 1991 ja Kalifornian yliopistossa 1991–1992. Professorin omien katalyysitutkimusten lista on pitkä autojen pakokaasukatalyyteistä, katalyyttisestä VOC-yhdisteiden hapetuksesta ja hiilidioksidin katalyyttisestä aktivoinnista katalyyttiseen vedenpuhdistukseen. Oulun yliopiston professori Riitta Keiski (o.s
Vanhemmat kiittelivät Rikkihappoa ja Outokumpua hyviksi työnantajiksi, joiden palveluksessa oli muun muassa naapurien poikia.” Opiskelupaikkakunnakseen Keiski valitsi Oulun, joka sekin sijaitsi suhteellisen lähellä. sisko.loikkanen@gmail.com Ou lun yli op ist o ”Kemiantekniikasta on tullut yhä merkityksellisempi ala, joka mahdollistaa monia uusia asioita”, sanoo professori Riitta Keiski.. ”Kun aviopuolisonikin muutti Vaasasta Ouluun, tuntui luontevalta jäädä tänne. Synnyinkodista on puolestaan peräisin rakkaus marjastamiseen ja sienestämiseen, samoin erityinen suhde loppukesään, jolloin ”luonnolla on niin paljon annettavaa”. ”Halsualla lähikaupungin Kokkolan tehtaat olivat kaikille tuttu asia. Toinen vierailu yritysmaailmaan tapahtui väitöksen jälkeen vuosina 1993–1994. Väkikin tietysti vanhenee, mutta metsäautotiet helpottavat kulkemista.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Sain myös erinomaisen ohjaajan jatko-opinnoilleni, professori Väinö Veijolan.” Lisensiaatintyö käsitteli heterogeenistä katalyysiä ja reaktorisuunnittelua sekä zeoliittien käyttöä katalyyttisten materiaalien valmistuksessa. Vetelin lukiosta vuonna 1976 valmistunut ylioppilas kirjoitti komeat kuuden laudaturin paperit, mikä rohkaisi jatkamaan opintietä akateemiseen maailmaan. Diplomi-insinöörin todistus yliopiston teknillisestä tiedekunnasta oli kädessä vuonna 1981. Keskustelemme niistä myös puolison kanssa.” Myös pohjoismaiset dekkarit ja taidetta esittelevät kirjat lukeutuvat Keiskin suosikkeihin. Lisäksi Keiskiä kiinnostavat arkkitehtuuri ja sisustaminen. Nuorempana hän monen muun tapaan ”ahmi Waltarit”, mutta sittemmin lukulista on laajentunut muihinkin suomalaisten lempikirjailijoihin, joihin kuuluvat esimerkiksi Veikko Huovinen, Joni Skiftesvik, Antti Tuuri, Arto Paasilinna, Kari Hotakainen, Jari Tervo, Katja Kettu ja Anna-Leena Härkönen. ”Poimimme mustikoita, puolukoita, nevanmarjoja eli hillaa, karpaloita ja sienistä varsinkin rouskuja.” Yksi asia luonnossa liikkujaa surettaa. ”Se on harmillista, että maisema muuttuu hakkuiden ja ojitusten seurauksena. Matkoilla hän rentoutuu äänikirjojen parissa. Syksyisin Riitta Keiskin tapaa usein lapsuuden kotikylän Kalliokosken metsistä ja soilta, joilla hän on samonnut pienestä pitäen. Toinen opettaja puolestaan kannusti käsitöiden pariin ja laulamaan”, muistelee Keiski, joka aikoinaan harrasti muun muassa kuorolaulua. ”Minulla oli erittäin hyvä opettaja, joka oikealla tavalla ohjasi meitä laskemaan ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia. Huovisen novelleja kertaan yhä uudelleen, niistä tulee niin hyvälle tuulelle. Opintojen lomassa hän kävi töissä Kemiran Vaasan-tehtaissa ja Oulun-tutkimuskeskuksessa, jossa hän teki myös diplomityönsä Siilinjärven apatiittikaivoksen sivukiven tuotteistamisesta. Eniten nuorta naista kiinnosti kemiantekniikka, mihin lienee vaikuttanut läheisten ihmisten positiivinen asenne Kokkolan teollisuuteen. Marjastusja sienestyskavereina ovat yhä omat veljet ja sisaret. Sen jälkeen Keiski vietti vielä runsaan vuoden Kemiran palkkalistoilla mutta palasi syksyllä 1982 yliopistoon tuntiopettajaksi ja jatkamaan omia opintojaan. Tutkimus katalyysin parissa jatkui väitöskirjaksi, jossa Keiski selvitti vesikaasun siirtoreaktion mekanismipohjaista kinetiikkaa, aineenja lämmönsiirtoa ja virtausilmiöitä. 37 4/2018 KEMIA tytär – sittemmin perheen ensimmäinen tohtori – menestyi hyvin koulussa, jossa hänen suosikkiaineensa oli matematiikka. Erityisesti Keiskiä kiinnostaa kotimainen kaunokirjallisuus. ”Tyypillistä on, että ihastun kirjailijan yhteen teokseen ja sen jälkeen luen häneltä lisää. Metsän antimet talteen Kiireisen professorin rakkain harrastus on lukeminen
38 Sc an sto ck ph ot o. Tieteellistä tietoa on saatavilla yhä enemmän ja suomalaiset ovat yhä koulutetumpia. Siitä huolimatta erilaiset uskomushoidot ja terveysharhat kasvattavat suosiotaan
”Olisi hyvä tajuta, millaisissa oloissa 1700–1800-luvuilla elettiin.” 39 4/2018 KEMIA. Hopean näkyvin seuraus on argyria, joka ilmenee ihon värjäytymisenä harmaaksi tai siniseksi. Soluviljelmissä hopeavesi on aiheuttanut Uskomushoidot puhuttavat Miksi HUUHAA vetoaa. ”Olisi hyvä perehtyä historiaan sen verran, että tajuttaisiin vaikkapa 1700–1800-lukujen elinolosuhteet. Hopea ei ole elimistön tarvitsema hivenaine toisin kuin esimerkiksi rauta, magnesium ja kupari. Hopeavesi koostuu nanohiukkasista, suuremmista partikkeleista ja hopeaioneista. Muutenkaan ei ole järkevää palata nykyajan lääkeaineista vanhoihin konsteihin. Niihin on turvauduttu aikoina, jolloin muutakaan ei ole ollut saatavilla ja paremmasta ei ole edes tiedetty. Keskimääräinen elinikä oli paljon matalampi, eikä infektiotauteihin ollut mitään hoitoja.” Nostalgiaan ei professorin mukaan ole mitään syytä. ”Nyt meillä on hyvä terveydenhuolto, lämpimät asunnot ja paljon tutkittua tietoa lääketieteestä ja ravitsemuksesta.” Toisaalta luontoakaan ei ole hylätty. Arja-Leena Paavola Energiahoidot ja enkeliterapia eivät ole ihmiselle haitallisia – siitä yksinkertaisesta syystä, että niillä ei ole mitään vaikutusta suuntaan tai toiseen. Turvallista määrää on hänen mukaansa mahdoton arvioida. ”Ihomuutos on pysyvä.” Väärää nostalgiaa Ennen moderneja lääkkeitä hopeaa on käytetty nykyisten antibioottien tavoin. Haitallisimpia niistä ovat ionit. Etenkin pienet lapset ja sikiöt ovat hyvin herkkiä. Historian saatossa ihminen on yrittänyt hoitaa sairauksiaan monenlaisilla rohdoksilla. ”Elimistön kannalta hopea on myrkyllinen aine, ei lääke”, muistuttaa toksikologian professori Kirsi Vähäkangas Itä-Suomen yliopistosta. Sen sijaan esimerkiksi hopeaveden käyttö on vaarallista. Viranomaiset havahtuivat viime vuonna siihen, että ainetta myydään terveysväittämin mainostamalla sitä ”tehokkaaksi luonnon antibiootiksi”. Tosiasiassa lääkkeiden tuotantoa ja käyttöaiheita säädellään erittäin tarkasti, kun taas kasvirohdosten turvallisuudesta ei ole takeita. ”Monet meidän nykyisistä lääkeaineistamme ovat luonnosta peräisin. Sisäisesti nautitun hopeaveden tiedetään johtaneen esimerkiksi epileptisiin kohtauksiin ja muihin neurologisiin ongelmiin. Hopeavettä kauppaavien yritysten nettisivuilla tuotteen kehutaan parantavan muun muassa reumaa ja MStautia. Lisäravinteet ja niiden kaltaiset valmisteet luokitellaan elintarvikkeiksi, eikä niihin kohdistu samanlaista sys”Luonnolliset ja puhtaat” kasvisrohdokset ovat etenkin kolmikymppisten, hyvin koulutettujen naisten suosiossa. Lisäksi hopeaa sisältävästä nesteestä väitetään olevan apua virusten ja bakteerien aiheuttamiin sairauksiin, jopa influenssaan ja sars-kuumeeseen. Tätä nykyä ihminen osaa hyödyntää sitä tieteen keinoin. Myös kuolemantapauksia on Vähäkankaan mukaan raportoitu kirjallisuudessa. mutaatioita, mikä Vähäkankaan mukaan viittaa jopa syöpäriskiin. Luonnonmukaisuutta korostavien kansalaisten käsityksen mukaan rohdokset olisivat jotenkin ”puhtaampia” kuin kemiallisesti valmistetut lääkeaineet. Hopean vaikutuksia on tutkittu soluviljelmissä ja myös eläinkokeissa. Kansainvälisissä kuluttajatutkimuksissa on havaittu, että erityisesti yli 30-vuotiaat, hyvin koulutetut naiset suosivat esimerkiksi erilaisia ravintolisiä ja kasvirohdosvalmisteita. ”Hopea kertyy elimistöön, erityisesti munuaisiin ja aivoihin”, professori varoittaa. Ne häviävät kuitenkin turvallisuudessa lääkeaineille, joiden tuotantoa ja käyttöä valvotaan tarkasti. Uusien antibioottien löytämiseksi seulotaan jatkuvasti kasveja, meriä ja maaperää.” ”Luonnollisuus” tieteen ja ”keinotekoisuuden” vastakohtana on silti tehokas myyntivaltti. Kirsi Vähäkankaan mukaan tämän päivän ihmiset eivät käsitä, millaista elämä oli niinä aikoina, jolloin oli pakko pärjätä sen varassa, mitä luonnosta sai. Tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että hopeavesi saattaa itse asiassa lisätä bakteerien vastustuskykyä antibiooteille
Tauti alkaa valtimoiden sisäpintaa verhoavasta ohuesta sisäkalvosta, jonka alle alkaa kertyä pääasiassa veren kolesterolista peräisin olevaa materiaalia. Niin sanotuista vaihtoehtohoidoista suurin osa ei ole todellisia vaihtoehtoja, jos tähtäimessä on potilaiden parantaminen. 40 KEMIA 4/2018 temaattista valvontaa – etenkään etukäteen – kuin lääkkeisiin. Tieteessä kaikki perustuu näyttöön. Rohdokset käyvät kaupaksi siitä huolimatta, että niiden sisältämien yhdisteiden ja pitoisuuksien määriä ei tiedetä, niiden laatu voi vaihdella, eikä tuoteseloste välttämättä vastaa sisältöä. Jokin vuosi sitten sai jalansijaa käsitys, että kolesteroli ei aiheuttaisikaan valtimonkovettumatautia ja että voin ja kookosrasvan kaltaiset kovat rasvat olisivat pikemminkin terveellisiä. Vaihtoehtoiset totuudet kovan rasvan hyödyllisyydestä leviävät sosiaalisen median kautta nopeasti. Siksi esimerkiksi lääkkeet ja uudet kemikaalit tutkitaan tarkasti. Kertyminen voi alkaa jo nuoruudessa. ”Kemiallisten riskien arviointi on erittäin hankalaa varsinkin erilaisten aineiden yhteisvaikutusten kohdalla. Toksikologisen tutkimuksen päätarkoitus on kyetä estämään ihmisiin kohdistuvat toksiset eli myrkylliset vaikutukset. Moni haksahtaa uskomushoitoihin tukeuduttuaan samanmielisten yhteiseen ”totuuteen”. Tasa-arvo ei kuitenkaan ulotu kaikkeen. Mahdolliset haitat kuuluvat kuluttaja-asioiden piiriin. Hankala asia on se, että vaikutukset syntyvät vasta pitkän ajan kuluessa. ”Kolesterolin ja ateroskleroosin eli valtimotaudin välinen yhteys on todistettu tuhansissa tutkimuksissa sekä eläimillä että ihmisillä”, Juuti huomauttaa. Kirsi Vähäkangas ihmettelee, mikä saa ihmisen uskomaan tieteellisesti tutkitun tiedon sijaan mieluummin vaikka Facebook-ryhmissä kiertäviin tarinoihin. Me kaikki altistumme päivittäin tuhansille aineille, ja yhdistelmien toksisuutta on vaikea arvioida.” Oudot terveysharhat Internetissä esiintyy runsaasti myös vääriä terveysväittämiä, joilla voi olla vakavat seuraukset. Teknisen kehityksen myötä esimerkiksi lääketiede tuottaa jatkuvasti uutta, yhä yksityiskohtaisempaa tietoa. Valmisteet voivat sisältää myös muita lääkekasveja tai aineita kuin pakkauksessa on ilmoitettu. Esimerkiksi termi terapeutti aiheuttaa epäselvyyttä. ”Subjektiivinen kokemus tai lyhyen ajan vointi harvoin paljastavat, onko terveyskäyttäytyminen todella eduksi vai ei.” Knuuti johtaa yliopiston PET-keskuksessa toimivaa, Suomen Akatemian rahoittamaa Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikköä ja kirjoittaa tutkittuun tietoon perustuvaa terveysblogia. Tutkittu tieto kertoo esimerkiksi valtimotaudin riskitekijöistä. Mutta jos tutkimusnäyttö tehosta ja turvallisuudesta saadaan, ne siirtyvät automaattisesti osaksi lääketieteellistä hoitoa.” Arja-Leena Paavola Kukaan ei ole kuollut homeopaattisen lääkkeen yliannostukseen.. ”Lääketieteen ja uskomushoitojen rajapinnassa on hoitoja, joilla voi olla vaikutusta mutta joiden osalta näyttö turvallisuudesta ja tehosta puuttuu”, professori Juhani Knuuti kertoo. Terveyteen liittyviä päätöksiä tehtäessä pitäisi kyetä tunnistamaan oikea asiantuntija. Huolestuttavinta on, että ihmiset alkavat ilman parempaa tietoa kyseenalaistaa virallisia ravitsemussuosituksia ja tarjota epäterveellisempiä vaihtoehtoja jopa lapsille. Niistä useimmat liittyvät elämäntapoihin, kuten kohonneeseen LDL-kolesterolin määrään veressä. Kun Itä-Suomen yliopisto testasi Suomessa myytäviä hopeavesivalmisteita, kävi ilmi, että hopean pitoisuus niissä vaihteli suuresti. Kyse on puhtaasti uskomuksista. ”Mutta mikäli pienistä virheistä tulee laaja ilmiö, niillä voi olla suurissa massoissa merkitystä.” Esimerkiksi suolan runsaan käytön Tieto ja luulo eivät ole tasa-arvoisia ”Jokainen mielipide on tärkeä.” Tähän vedotaan usein myös uskomushoidoista puhuttaessa. Kun hoidon teho perustuu vain uskomuksiin, Lääkäriseura Duodecim suosittaa käyttämään termiä uskomushoito. Suomessa sitä ei ole suojattu, joten terveydenhuollon reuna-alueilla voi toimia ihmisiä, joiden ammattinimike kuulostaa uskottavalta mutta joiden toiminta täyttää puoskaroinnin tunnusmerkit. Raja voi joskus olla häilyvä. ”Tiede on kuin miljoonan palan palapeli, jonka paloja ovat yksittäiset tutkimukset. Yksi syy epäluottamukseen saattaa olla se, että tieteellisesti aikaansaadun tiedon syntytapaa ei tunneta tai ymmärretä. ”Uskomus voi johtaa kolesterolipitoisuuksien nousuun ja sitä kautta lisääntyneeseen valtimotautiriskiin”, sanoo professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta. Knuutin mukaan yksittäisten ihmisten virhetulkinnat eivät vielä juuri vaikuta kansanterveyteen. Yhdessä hopeavedessä ei ollut hopeaa lainkaan. Tieteessä ei ole kyse mielipiteistä vaan tutkimuksella todistetuista faktoista. Harhakäsitykset saavat elää rauhassa, kun välittömiä ongelmia ei tule. Keskeistä on myös tieteen itsekorjautuvuus: uudet tutkimukset saattavat kumota aiemmat”, professori kuvailee. Toisaalta tuotteista voi puuttua luvattu ainesosa kokonaan. Uskomushoitoja tarjoaville yrityksille tämä on oivallinen toimintaympäristö. ”Niitä ei siksi voi suositella. Helppoja vastauksia ei kuitenkaan ole
Lisäksi on oltava näyttöä siitä, että havaitun mittauspoikkeaman perusteella annettu hoito tuottaa terveyshyötyä. Muistia sillä ei kuitenkaan ole, eikä homeopaattisilla lääkkeillä tehoa. Sen olemassaoloa pidetään luonnontieteen vastaisena ja siksi mahdottomana”, Knuuti sanoo. ”Sen sijaan lähes jokaiselle löydetään jokin poikkeavuus, jota sitten koetaan tarpeelliseksi hoitaa. ”Pitää olla luotettava mittari. Tämän ovat huomanneet yksityiset terveysasemat, jotka ovat ryhtyneet tarjoamaan laboratoriotutkimuksia ilman lääkärin lähetettä esimerkiksi sen selvittämiseksi, saako ihminen riittävästi B 12 -vitamiinia tai onko nautittu D-vitamiini tehonnut. Toistaiseksi kukaan ei ole tempauksissa kuollut eikä edes saanut mitään oireita, on lääkeannos ollut kuinka suuri tahansa. ”Tällaista veden muistia ei ole voitu millään testillä havaita. ”Kaikilla ei ole samaa riskiä, mutta kokonaisuutena väestötasolla pienikin muutos voi olla merkittävä.” Erikoista on, että nykyisen yltäkylläisyyden aikana monet ovat huolissaan siitä, kärsiikö keho ravitsemuspuutoksista. Muoti-ilmiö seuraa toistaan ja palaa aina uudestaan, kun uusi sukupolvi löytää takavuosien villityksen. Knuutin mielestä mittaukset voivat tietyissä tilanteissa olla perusteltuja. 41 4/2018 KEMIA tiedetään nostavan verenpainetta väestötasolla, vaikka vain osa ihmisistä on herkkiä ylimääräisen suolan haitoille. ”Vaarallista homeopatian käyttö voi olla silloin, jos sillä yritetään parantaa vakavaa sairautta. Jos hoidosta ei ole hyötyä, ei siitä toisaalta ole haittaakaan. Homeopatiasta on tehty tuhansia tieteellisiä tutkimuksia. Se ei saa tuottaa liian usein virheellisiä poikkeavuuksia, jotka johtavat turhiin jatkotutkimuksiin tai hoitoihin. Onneksi esimerkiksi syöpää tai diabetesta pyritään harvoin hoitamaan homeopaattisesti.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tässä mielessä voidaan puhua hyvinvointihoidosta. Homeopatia voi joskus toki auttaa, jos potilas tarvitsee ensisijaisesti vain huolenpitoa ja empatiaa. Samoin kuin muissakin uskomushoidoissa asiakkaan kannalta voi ratkaisevaa olla se, että häntä kuunnellaan. Toinen homeopatian miellyttävyyttä lisäävä seikka on se, että siinä ei oteta kudosnäytteitä, leikata eikä tehdä muitakaan potilaaseen kajoavia, mahdollisesti ikäviä toimenpiteitä. Se saa jo sinänsä olon tuntumaan paremmalta. Laajat oireettomien tutkimukset ovat sen sijaan turhia ja jopa haitallisia. Niiden perusteella tiedetään, että homeopaattiset hoidot tehoavat lumevaikutuksen tasolla. arjaleena.paavola@gmail.com. Homeopaatit uskovat laimentamisen ja ravistelun tuottavan valmisteeseen tehon, joka välittyy veteen jäävän ”muistin” kautta. Nämä vaatimukset toteutuvat hyvin harvoin.” Vesi ei muista Erilaisille uskomushoidoille on asiantuntijoiden mukaan tyypillistä syklisyys. Eri puolilla maailmaa on järjestetty tempauksia, joissa ihmiset nauttivat valtavan määrän homeopaattisia lääkkeitä yrittäen näin saada aikaan yliannostuksen. ”Löydöksien tulkinnasta ei tiedetä tarpeeksi, jotta niitä osattaisiin käyttää oikein elintapojen tai hoidon ohjaamiseen”, professori sanoo. Vaikuttavaa ainetta laimennetaan niin paljon, että sitä jää varsinaiseen hoitoannokseen erittäin vähän tai ei lainkaan. Jo 200 vuotta sitten keksitty homeoVesi on mainio aine janon sammuttamiseen. Sc an sto ck ph ot o patia on yksi kestosuosikeista. Hoidon idea on antaa potilaalle ainetta, joka suurina annoksina aiheuttaa hänen oireitaan muistuttavia vasteita. Sillä tavoin terveistä saadaan sairaita ja heille myytyä tuotteita.” Knuutin mukaan toiminta rinnastuu lääketieteellisesti seulontaan, jolle kriteerit ovat hyvin tiukat
KEMIA 4/2018 Puhdas luonto tuottaa laadukasta hunajaa. Sc an sto ck ph ot o 42
Pohjoisen lajihunajat – eli pääosin yhdestä kasvilajista kerättyyn meteen perustuvat hunajat – ovat Jašin mukaan ”tulevaisuuden hunajia”. Muun muassa kainuulaiset viljelijät ovat huomanneet marjojensa kasvavan entistä muhkeammiksi ja makeammiksi pölyttävien hyönteisten myötä. Paju on kuitenkin tärkeä mehiläisten kevään ensimmäisenä ravintona”, Jaš huomauttaa. Suomessa lehmushunajaa saa maan eteläisimmästä osasta, tätä nykyä jo säännöllisesti. Puolukkahunaja on punertavaa ja maistuu hiukan karamellilta. Suomen Mehiläishoitajain Liitolla (SML) on jo yli 2 500 jäsentä. Sittemmin miehen asenne on muuttunut kokonaan. Hyönteiset ansaitsisivat siksi mahdollisimman hyvät elinolot. 43 4/2018 KEMIA Eeva Pitkälä Mehiläistarhauksen suosio kasvaa Suomessa jatkuvasti. Riittävällä tutkimusrahoituksella siitä voitaisiin kehittää oikea vientivaltti.. ”Puhtailla, eksoottisilla lajihunajillamme olisi kovasti vientiä, jos vain niistä olisi tarjota virallista tutkimustietoa tuoteselostetta varten. Makea horsmahunaja juoksee kuulaan kirkkaana. Myös kanervahunaja on tummanpuhuvaa ja rakenteeltaan hyytelömäistä. EsimerPuhtaus, aitous ja paikalliset erityispiirteet tekevät suomalaisesta hunajasta halutun herkun. Perga eli mehiläisleipä on maitohappokäynyttä siitepölyä, jolla uskotaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. ”Lajihunajien tuottaminen onnistuu kyllä koko maanosassa, myös täällä”, vakuuttaa mehiläistarhaajien keulamies, jonka oma suosikki on lehmushunaja. ”Se on todella herkullista, maistuu hiukan mentolilta. ”Stadin tarhaajat esittelivät jokin aika sitten lähes 200 eri hunajalaatua ympäHunaja hurmaa herkuttelijan ri Helsinkiä, ja kaikissa niissä maistui lehmus!” Maukkaita ovat Jašin mukaan muutkin laadut. Propolista eli kittivahaa, jolla mehiläiset tilkitsevät ja desinfioivat pesäänsä, voi käyttää haavojen hoitoon. Arvokkaimpia ovat kuitenkin lajihunajat, joista jokaisella on oma, hieno erityismakunsa. ”Minulle tarhaus on sydämen asia jo neljännessä sukupolvessa”, kertoo liiton tuore toiminnanjohtaja Stanislav Jaš, joka aloitti harrastuksen parikymmentä vuotta sitten. Yhdessä pesässä syntyy keskimäärin 40 kiloa hunajaa, joskin viime vuosina on jääty keskitasoa pienempiin lukemiin. Hän perää sekä maatalouspolitiikalta että kaupunkisuunnittelulta lisää monimuotoisuutta. ”Mehiläiset ja kaikki muutkin voivat hyvin monimuotoisessa luonnossa.” Kysyntää riittäisi Tyypillinen suomalainen sekakukkahunaja on peräisin monista eri kasveista. Entisessä Tšekkoslovakiassa syntynyt maaja metsätaloustieteilijä päätyi Brysselin kautta pohjolan perukoille avioliiton myötä. Suomessa on yhteensä noin 50 000 mehiläispesää. ”Onnistunut mehiläispölytys lisää monien kasvien satoa ja parantaa sadon laatua. Vaimo kuitenkin toi mukanaan”, Jaš hymyilee. Isoisä linkosi sitä kerran vuodessa”, Jaš muistelee. Manukalla on tutkitusti lääkinnällisiä ominaisuuksia.” Mahdollisuuksia olisi Salosen mukaan vaikkapa tattarihunajassa ja kanervahunajassa, joista ehkä myös olisi lääkehunajiksi. Voikukkahunaja on mehevän keltaista ja hillasuon hunaja lämpimän kullanruskeaa. Tattarista kerätty suomalaishunaja on tummaa ja maltaista. Mehiläisvahaa hyödynnetään muun muassa kosmetiikassa. Yhdysvalloissa jo noin 80 prosenttia mehiläistalouden liikevaihdosta tulee pölytyspalveluista.” Mehiläiset hyödyttävät esimerkiksi vadelma-, mansikka-, omena-, rypsi-, pensasmustikkaja härkäpapuviljelmiä. ”Suomessa lajihunajien kerääminen on vaikeaa, koska kasvit kukkivat lyhyen kesän takia päällekkäin”, toteaa tutkija Anneli Salonen Itä-Suomen yliopistosta. ”Ensin en oikein halunnut tänne Euroopan nurkkaan, jossa ilmastokin on vähintään haasteellinen. Tarhausharrastuksesta on tullut uudessa kotimaassa työ ja tarhaajasta suomalaisen luonnon suuri ihailija. ”Meilläkin on silti omat lajihunajamme, joissa on aivan samanlaista potentiaalia kuin esimerkiksi kalliissa uusiseelantilaisessa manukahunajassa. ”Suomessa on kuulemma käynyt käsky, että yli kolmemetriset pajupensaat pitää hakata pois. Myös pölytyspalvelun kaupallistaminen etenee Jašin mukaan hyvää vauhtia. Vaikka hunaja on tarhaajien päätuote, pesistä saadaan myös muita hyödykkeitä, kuten toukkien ravinnoksi kerättyä siitepölyä, jota ihmiset voivat hyödyntää lisäravinteena. Niillä on monia hyviä ominaisuuksia, ne maistuvat mainioilta, eikä niissä ole torjunta-aineita eikä haitallisia alkaloideja. Heistä noin sadalle mehiläistalous tuo merkittävän osan ansioista
EU:n hunajadirektiivin mukaan sen määrä ei saa ylittää viittä prosenttia. ”Proliini on hunajan vallitseva aminohappo. Meden sakkaroosi alkaa muuntua hunajaksi hyönteisen rauhasten tuottamien entsyymien diastaasin ja invertaasin avulla. Kun hunajan vesipitoisuus laskee alle 20 prosentin, kaikki bakteerit kuolevat osmoottisessa paineessa. 44 KEMIA 4/2018 kiksi Kiinassa ollaan hyvin kiinnostuneita suomalaisesta hunajasta.” Kiinalaisille eivät kuitenkaan riitä tutkimustulokset puhtaasta tuotantoympäristöstä, vaan he haluavat todistukset myös muun muassa hunajan sisältämistä jäämistä. Prosessin lopputuloksena on seos, jonka koostumuksesta noin 70 prosenttia on monosakkarideja – eli glukoosia ja fruktoosia – ja 10–15 prosenttia disakkarideja. ”Fruktoosi on sokereista se, jonka ihminen maistaa hyvin makeana. Hän aloitti aiheeseen perehtymisen väitöskirjassaan, ja työ jatkuu – jos vain rahoitusta löytyy. Invertoitumisreaktio sitoo vesimolekyylejä, ja lisäksi mehiläiset tuulettavat hunajakakkua. ”Tutkimusta todella tarvittaisiin, mutta rahoituksen saaminen on kiven takana.” Hunajan syntyprosessi käynnistyy jo mehiläisen keruulennon aikana. Glukoosin suuri määrä ja sen yhteisvaikutus veden kanssa saa aikaan sen, että suurin osa suomalaisesta hunajasta kiteytyy nopeasti. Osa hunajan proteiineista on yhdistyneenä muihin aineisiin. Monet niistä vaikuttavat osaltaan hunajan antibakteerisuuteen. Jos sen määrä hunajassa jää Ee va Pi tkä lä Keski-Euroopasta muuttanut Stanislav Jaš arvostaa suomalaisen hunajan korkealle.. Hunajassa fruktoosin hyvä puoli on, että se nostaa verensokeria.” Australialaiset tutkijat ovat havainneet, että oligosakkaridit edistävät hyödyllisten bifidoja maitohappobakteerien toimintaa suolistossa. Horsmahunajaan tämä ei päde, sillä siinä on muita lajeja enemmän fruktoosia. Salonen on paneutunut erityisesti suomalaisten lajikukkahunajien kemialliseen koostumukseen. ”Vaikka hunaja makeutusaineena on sokerin kaltainen, voidaan ajatella, että oligosakkaridit tekevät siitä terveellisempää.” Hunaja sisältää myös vähäisiä määriä proteiineja, orgaanisia happoja, aromaattisia öljyjä, mineraalisuoloja ja fenolisia yhdisteitä sekä vetyperoksidia. Haitallisia bakteereja ne hillitsevät. Lisäksi hunajassa on useiden sokerimolekyylien muodostamia oligosakkarideja. Sakkaroosia valmiissa hunajassa on vain vähän. Väärentäjien suosikki Eri proteiinien ja yhdisteiden määrät voivat auttaa tunnistamaan mahdollisen hunajaväärennöksen. Kun hunaja kypsyy mehiläispesässä, entsyymit katalysoivat sokerien lopullisen muuntumisen fruktoosiksi ja glukoosiksi. Pesässä hunaja myös kuivuu. ”Hunajaa voidaan käyttää haavanhoidossa, sillä glukoosioksidaasientsyymin tuottama vetyperoksidi estää tehokkaasti bakteerien toimintaa haavassa.” Jokaisella lajihunajalla on myös omat vitamiininsa ja aromiaineensa – eli tuoksunsa ja makunsa –, joilla on vähintäänkin kulinaristista arvoa
Kaikki pölyttäjät tarvitsevat mettä ja siitepölyä myös omaksi ravinnokseen. Käytössä on myös spektroskopiaan perustuvia tekniikoita. Kasvien pölyttämisestä huolehtivat ensisijaisesti luonnonvaraiset lajit, mutta myös kesymehiläisten merkitys pölyttäjinä kasvaa koko ajan. Ne edellyttävät monimutkaista näytteenvalmistusta ja vievät aikaa. kin Aasiasta vyöryvä halpa hunaja, joka on vallannut liki puolet jättimaan markkinoista. Yksinkertaisin tapa väärentää hunajaa on sokerin lisääminen. Tarhamehiläiset lisäävät muun muassa metsien mustikkasatoa silloin, kun luonnonpölytys ei ole tehokasta. Istuta monipuolinen kukkaketo ja kukkivia lehtipuita. Näin autat pölyttäjiä Pidä huoli, että pajut ja voikukat saavat kasvaa. Epäsuora huijaus tehdään ruokkimalla mehiläisiä siirapilla tärkeimmän mesivirtauksen aikana. Itse rakennettu ötökkähotelli on pölyttäjille mieluisa ”työsuhdeasunto”. Kasvien pölyttäjät ovat ihmiselle elintärkeitä. Tietyissä maissa hunajan siitepöly saatetaan korvata eurooppalaisen kasvin siitepölyllä. Suomessa se elää suurina parvina mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä ja paikoin myös villinä esimerkiksi ontoissa puissa. Väärennösten metsästäjille on avuksi myös kasvifysiologian tuntemus. Ne ovat usein kevään ensimmäinen energianlähde talvesta selvinneille mehiläisille ja kimalaisille. Myös esimerkiksi fruktoosin tai teollisen glukoosin lisäys voi muuttaa monosakkaridien suhdetta. e.pitkala@gmail.com. Yhtenä tehokkaimmista analyyttisistä menetelmistä pidetään isotooppisuhdemassaspektrometria (IRMS). Erikoistunut tekniikka mahdollistaa tarkat mittaukset ja kertoo hiilen stabiilien isotooppien määrät. Analyysi perustuu kasvien fotosynteesissä käyttämiin biokemiallisiin reitteihin. Väärennöksiä tutkitaan kromatografiamenetelmillä, jotka tosin ovat työläitä. Avainasemassa väärennösten paljastamisessa on kemiallinen osaaminen. Liian siisti puutarha ei ole pölyttäjien toivekoti, vaan ne tarvitsevat asumuksikseen hyviä koloja sekä lehtija risukasoja. Ne tehostavat myös öljykasvien, tattarien ja monien muiden kasvien pölytystä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao. Epäilyt osoittautuvat turhankin usein oikeiksi, sillä hunaja kuuluu maailman väärennetyimpiin tuotteisiin. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Rakenna ötökkähotelli. Tällainen vilunki on hyvin vaikea havaita, mutta siihenkin löytyy keinonsa. Tarhamehiläisten tärkein tehtävä on tuottaa hunajaa. Tärkeimpiä luontaisia pölyttäjiämme on mehiläistä suurempi pörrökarvainen kimalainen. Väärennetyn hunajan alkuperä pyritään usein peittämään kierrättämällä se kolmannen maan kautta. Yhdysvalloissa suurennuslasin alla on etenYstävämme pölyttäjät Ee va Pi tkä lä Mettä keräävä ja hunajaa valmistava tarhamehiläinen (Apis mellifera) on mesipistiäisiin kuuluva, hentokarvainen oranssi-mustaraidallinen hyönteinen. Vakavat väärennökset muodostavat hunajan sisältämien antibioottien, raskasmetallien ja torjunta-aineiden takia jopa terveysuhan. Erityisesti ydinmagneettista resonanssia (NMR) on ehdotettu seulontamenetelmäksi. Manukahunajaa kaupataan maailmalla enemmän kuin sitä tuotetaan. 45 4/2018 KEMIA alle 200 milligrammaan kilossa, on syytä epäillä väärennöstä”, Salonen kertoo esimerkin
46 KEMIA 4/2018 Merellä tapahtuvien öljyja kemikaalivahinkojen torjunta siirretään Suomen ympäristökeskukselta Rajavartiolaitoksen vastuulle. ”Jäisellä merellä tapahtuneessa öljyvahingossa on se etu, että jää antaa enemmän aikaa operoida kuin sula meri.” Syken ympäristövahinkopäivystäjä on jo lähettänyt hälytykset Arktisen neuvoston jäsenmaille ja Pohjoismaille. Alus hinataan Oulun sataÖljyntorjunnassa puhaltaa muutoksen puhuri maan, mutta sitä ennen siitä on ehtinyt vuotaa öljyä mereen 2 000–3 000 tonnia. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Jorma Rytkönen on lähettänyt jäänmurtajan, Rajavartiolaitoksen lentokoneen ja kolme harjakeräimin varustettua öljytorjunta-alusta torjumaan aiheutuneita ympäristövahinkoja. ”Arktisten alueiden ympäristöriskit. Uudistus on herättänyt huolta muun muassa ympäristöjärjestöissä. Paikalle on kutsuttu lisää valtion omistamia öljyntorjunta-aluksia ja pyydetty kalustoapua myös Ruotsilta. Juha Granath On varhainen maaliskuun pakkasaamu, kun raskaassa polttoöljylastissa seilaava säiliöalus ajaa karille Oulun edustalla. Onni onnettomuudessa on, että tapaus sattui talvisaikaan. ”Tyhjensimme haverin kärsineen laivan polttoainesäiliöt heti toiseen laivaan. Sen jälkeen alkaa meren harjaus öljystä”, Rytkönen raportoi. Oulun konferenssikeskuksessa parisen sataa Kansainvälisen arktisen öljyntorjunnan seminaarin osanottajaa seuraa videolähetyksen välityksellä, kuinka toiminta etenee
Läheltä piti -tilanteita oli seitsemän”, Talja laskee.. ”Viime vuonna laadimme Suomen valvonta-alueelta 200 poikkeamaraporttia. Kansainvälinen yhteistyö on tehokas tapa suojella meriympäristöä öljypäästöiltä”, Rytkönen kertoo yleisölle. Tankkerit paisuvat Helsingissä sijaitseva Suomenlahden meriliikennekeskus valvoo laivaliikennettä Suomen kansallisilla vesillä Hangosta itärajalle saakka. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat muun muassa rajojen valvonta, rikostorjunta ja maanpuolustus. 47 4/2018 KEMIA Öljyntorjunta-alus Louhi laskee öljypuomeja ja testaa taitojaan avomeren olosuhteissa. Suomen ympäristökeskus Jäätiköiden sulamisen myötä öljynkuljetukset Itämerellä ja arktisilla alueilla lisääntyvät rajusti. Kuinka se jatkossa tapahtuu, askarruttaa juuri nyt monia sekä valtionhallinnossa että muun muassa ympäristöjärjestöissä. Oulun öljyturmassa on onneksi kysymys vain harjoituksesta. Meriliikennettä ohjataan Helsingin lisäksi Turusta ja Lappeenrannasta. Taljan mukaan ulkomailta saapuu Suomen satamiin vuosittain yli 30 000 laivaa. Jorma Rytkönen ei yllättyisi, jos Suomen aluevesillä todella sattuisi öljykatastrofi. Öljyntorjunnan operatiivinen johto siirtyy vuoden 2019 alusta ympäristöministeriöltä sisäministeriölle ja itse työ Suomen ympäristökeskukselta Rajavartiolaitokselle. Jos tapahtuu suuri öljyvahinko, riittääkö laitoksella aikaa myös ympäristönäkökohdille. Karilleajossa aluksen polttoainesäiliö voi repeytyä ja satoja tonneja öljyä päästä mereen”, Rytkönen toteaa. Suomenlahdella kulkee joka päivä itä–länsi-suunnassa arviolta 350 alusta. Ilmastonmuutos voi kuitenkin tehdä painajaisesta totta. Liikenne Perämerellä on jo nyt vilkasta. ”Paras tapa estää vahinko on pitää öljyntorjujien ammattitaito ja kalusto ajan tasalla”, hän linjaa. ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Vahinkoon varautuminen on Suomessa tätä nykyä maailman huippua. Karilleajon estimme 12 kertaa. Jatkossa laitoksen vastuulla on siis myös laivojen avomerellä aiheuttamien öljyja kemikaalionnettomuuksien ja niistä seuraavien ympäristövahinkojen hoito. Jäätiköiden ja pohjoisen merijään sulamisen myötä sekä meriliikenne että öljynkuljetukset Itämerellä ja arktisilla alueilla lisääntyvät rankasti. Keskuksen tiloja hallitsee viisi suurta näyttöruutua, joiden ääressä valvojat pyrkivät ehkäisemään ennakolta onnettomuuksia ja niistä syntyviä ympäristöhaittoja. Tähän on myös varauduttava. ”Jos havaitsemme vaaratilanteen, otamme välittömästi yhteyden väistämisvelvolliseen alukseen, kehotamme tarkistamaan tilanteen ja korjaamaan kurssin”, kuvailee Meriliikenteen ohjausyksikön päällikkö Sari Talja. Rajavartiolaitoksen tärkein tehtävä alusonnettomuuden sattuessa on ihmishenkien pelastaminen. ”Siellä seilaa 300-metrisiä laivoja lannoitelasteissa ja 40-tonnisia aluksia kuljettamassa polttoainetta teollisuudelle
Pi rtt ijä rv i J. Jättitankkerit ovat siinä mielessä hyvä asia, että juuri niiden ansiosta yksittäisiä kuljetuksia tehdään aiempaa vähemmän. Syken ryhmäpäällikkö Jorma Rytkönen on katsellut Viron Muugan satamassa 330 metrin pituisia tankkereita, jotka vetävät jopa 300 000 tonnia öljyä. Samanlaiset laitteet voidaan asentaa myös Louheen, Lettoon, Turvaan, Uiskoon ja Tursakseen, joilla kaikilla on jääluokitus. Vuonna 2017 merialueillamme havaittiin 44 öljypäästöä, kun niitä vuonna 2016 oli 48. Selvitämme juuri näiden uusien öljytuotteiden käyttäytymistä meressä yhÖljyntorjunta-alus Seilin harjakeräin on tarvittaessa valmis tositoimiin. Suurin yksittäinen päästö oli tuhatkunta litraa. Pi rtt ijä rv i Lastinsiirto merellä ja kansainvälinen yhteistyö sujuivat Oulun maaliskuisessa öljyntorjuntaharjoituksessa hyvin.. ”Tosin jos öljyvahinko sattuu, jälki on silloin kahta kauheampi.” Öljypäästöjä mereen on viime vuosina tilastoitu entistä harvemmin, kiitos merenkulkijoiden parantuneen tietoisuuden, vastuullisuuden ja asenteen. 48 KEMIA 4/2018 Vaikka meriliikennekeskuksen näyttötaululla riittää laivoja ruuhkaksi asti, Suomenlahdella kuljetetun öljyn määrä on pysynyt viime vuodet tasaisena eli noin 160 miljoonassa tonnissa. ”Jo nyt tiedetään, että uuden sukupolven rikitön meridiesel ja iso osa bioöljyistä ovat vaikeasti kerättävissä. ”Käytännössä ne voivat ottaa sisäänsä korkeintaan 180 000 tonnia, sillä täydessä lastissa Tanskan salmien ohitus ei onnistuisi”, Rytkönen huomauttaa. Laakereilla lepäilyyn ei silti ole syytä, sillä uudenlaisten öljytuotteiden ja kemikaalien kuljetukset tuovat mukanaan uudet uhkakuvat. Öljykuljetusten lukumäärä on itse asiassa laskenut ja vastaavasti tankkerien koko kasvanut. J
”Ympäristöviranomaisen pitää pystyä tuottamaan ympäristönsuojelua tukevaa tietoa myös jatkossa ja olla mukana onnettomuuden johdon toiminnassa kaikissa öljyvahingoissa alusta asti”, Niinimäki tähdentää. juha.granath@saunalahti.fi. ”Pidämme tulevaisuudessakin yllä meri-, rantaja linnustoalueita koskevia tietoja ja tutkimme haitallisten aineiden vaikutuksia meriekologiaan”, Juvonen luettelee. Rajat ylittävää torjuntatyötä on siksi kehitettävä jatkuvasti.” Haavoittuva saaristo Juha Muhonen näkee öljyntorjunnan operatiivisen johdon siirtymisen ympäristöministeriön alaisuudesta sisäministeriöön ”mielenkiintoiseksi ja haastavaksi ennen kuin kaikkien roolit selkenevät”. ”Maailmalla ja sen merillä sattuu jatkuvasti”, Muhonen sanoo. Onko kyseessä muutosvastarinta vai puhdas huoli ympäristöstä. Uudistuksen myötä Rajavartiolaitos saa hallintaansa Syken öljytorjuntaryhmän 5,5 miljoonan euron vuosibudjetin ja 19 öljyntorjunta-alusta. Porvoolainen perheyritys on toimittanut öljyntorjuntalaitteistoja 120 maahan ja 2 300 alukseen. Syke on määrännyt tiedotusvastuun palvelujohtaja Harri Juvoselle. ”Ei Rajavartiolaitoksessa ympäristötuhoja osata hoitaa. Niistä ei vain puhuta, sillä muutama satatuhatta litraa luontoon päässyttä öljyä ei vielä ylitä uutiskynnystä.” Viimeksi merellä tapahtunut öljyturma nousi Suomessa otsikoihin tammikuussa 2018, kun 136 000 tonnin raakaöljylastissa ollut iranilainen säiliölaiva räjähti ja upposi Itä-Kiinan merellä. ”Tälläkin hetkellä on menossa isoja öljyntorjuntatoimia muun muassa Etelä-Amerikassa. Suomen ympäristökeskuksen rivityöntekijöitä on kielletty kommentoimasta uudistusta ja sen vaikutuksia. Johtoryhmään kutsutaan myös ympäristöviranomaisten edustaja. ”Suuremmissa onnettomuuksissa perustetaan johtoryhmä pelastustoiminnan johtajan tueksi. Laitoksen osaaminen kasvaa nopeasti koulutuksen ansiosta ja kokemuksen karttuessa sekä öljyntorjunnan ammattilaisten siirron myötä”, Juvonen kommentoi. Lamorin apulaisjohtaja Juha Muhonen muistuttaa, että öljyvahinko on monilla alueilla vallitseva tilanne ja öljynkeräystoiminta käynnissä koko ajan. ”Rajavartiolaitos on ollut mukana Syken järjestämissä harjoituksissa. Öljyntorjunnan olosuhteet matalissa vesissä ja rikkonaisessa saaristossa ovat vähintään yhtä vaikeat kuin avomerellä.” ”Tulee varmasti päivä, jolloin testataan Suomen todellinen kyky vastata ison öljyturman asettamaan haasteeseen.” kaalionnettomuuksien vahinkojen torjumista, Suomen ympäristökeskuksessa ynnätään jäljelle jääviä tehtäviä. ”Tosin Syken budjettirahoituksen leikkaukset vaikuttavat toimintamme edellytyksiin.” Ympäristöjärjestö WWF Suomi on tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Syken kanssa öljyyntyneiden eläinten hoidossa onnettomuustilanteissa. Asiantuntijoiden käytön laajuutta pohdimme parhaillaan”, Parkkali kertoo. ”Vaikka Suomessa ja meidän merialueillamme tapahtuu melko vähän öljyvahinkoja, aikakello tikittää. Maailmalla Rajavartiolaitos on yleinen öljyntorjunnasta vastaava viranomainen, joten en näe mitään syytä, ettei tämä toimisi myös Suomessa”, Muhonen sanoo. ”Eri toimijoiden roolien yhdistäminen ja selkiyttäminen vievät varmasti aikaa. Varmaa on, että se päivä tulee, kun testataan meidän todellinen kykymme vastata haasteeseen.” Muhosen mukaan vahinkoon varautuminen on Suomessa maailman huippua. Herkällä korvalla kuuntelevalle tunnelmista ei kuitenkaan jää epäselvyyttä. Yrityksen päätuotteita ovat öljyntorjuntapuomit, erilaiset öljynkeräysjärjestelmät, veneet ja öljynsiirtopumput. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kun Rajavartiostolaitoksen esikunnan, merivartiostojen ja vartiolentolaivueen työntekijät opiskelevat Turussa avomerellä tapahtuvien öljyja kemiYmpäristöalaan erikoistunut Lamor Oy keskittyy öljyvahinkojen torjunta-, keräysja puhdistustoimintoihin ympäri maailman. Lisäksi kolme öljyntorjuntaryhmän kahdeksasta jäsenestä siirtyy Rajavartiolaitoksen leipiin. Suurin osa yhtiön laitteista valmistetaan Suomessa, ja 95 prosenttia niistä menee vientiin. Järjestön suojeluasiantuntijan Teemu Niinimäen mukaan Syken rooli korostuu, kun tarvitaan reaaliaikaista ympäristötietoa öljyvahingon ennaltaehkäisemiseksi. Millä eväillä päätetään suojeltavat ja uhrattavat alueet”, kahvipöytäkeskustelussa kiehuu. ”Henkilökuntamme näkee muutoksen myönteisenä ja merellistä toimintaa kehittävänä, kun johtamisessa hyödynnetään meripelastustoimen järjestelyjä ja osaamista”, Parkkali sanoo. 49 4/2018 KEMIA ”Aikakello tikittää” dessä VTT:n kanssa”, Rytkönen kertoo. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija Pekka Parkkali painottaa kuulijoilleen, että öljyntorjunnan johtovastuun siirtyminen aiheuttaa tarpeen päivittää kansalliset suunnitelmat. ”Kaikkialla Suomenlahdella ja Itämerellä tilanne ei kuitenkaan ole yhtä vahva. Hänen mielestään suurimmat ongelmat öljyvahinkojen torjunnassa kasautuvat Pelastustoimelle, joka vastaa sisävesillä ja rannikolla tapahtuvasta öljyntorjunnasta. ”Osaaminen kasvaa nopeasti” Rajaja merivartiokoulun tiloihin Turkuun on kokoontunut parikymmentä rajavartiolaitoksen työntekijää oppimaan öljyntorjunnan salaisuuksia. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa öljyntorjuntakaluston käyttö, ympäristövahingon johtaminen ja kansallinen yhteistoiminta. ”Pelastustoimen käytössä oleva kalusto on riittämätön ja alusten koko liian pieni
50 KEMIA 4/2018 Mitä jos ihmisen oma puolustusjärjestelmä voisi tappaa syöpäsoluja samalla tavoin kuin se tappaa viruksia. Cerullo aloitti yliopiston apulaisprofessorina vuonna 2012 ja sai samana vuonna mullistavan idean. Uusi hoitomuoto perustuu kahteen jo kliinisesti tunnettuun lähestymistapaan hoitaa syöpää: onkolyyttiseen adenovirushoitoon ja peptidirokotteeseen. Gustav Boije af Gennäs ja Anu Taivainen Yksi Valo Therapeuticsin (Valo Tx) perustajista ja yrityksen tieteellinen johtaja on Helsingin yliopiston farmasian Pieni suuren äärellä Startup-yritys kehittää innovatiivista syöpälääkettä tiedekunnan apulaisprofessori Vincenzo Cerullo, jolla on monta rautaa tulessa. Näin syntyi ainutlaatuinen, innovatiivinen syövän hoitoon tarkoitettu immunoterapia, joka sai nimekseen PeptiCRAd (Peptide-coated Conditionally Replicating Adenovirus). Hän ryhtyi miettimään, voisiko virusta muokata syöpäspesifeillä peptideillä niin, että ihmisen oma puolustusjärjestelmä oppisi viruksen avulla tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja. Perustamansa yrityksen lisäksi Cerullo muun muassa johtaa terveyden tutkimuksen tutkijakoulun lääketutkimus tohtoriohjelmaa ja vetää immunoviroterapian tutkimusryhmää, jossa kehitetään kokeellisia syöpälääkkeitä. Cerullon ideoimassa immunoterapiassa adenovirukseen lisätään syöpäspesifejä peptidejä. Tästä pohdinnasta syntyi uusi lääkekeksintö ja sen ympärille startup-yritys Valo Therapeutics. Kun ihmisen omat antigeenejä esit
Esimerkiksi Slush on hyvä paikka verkostoitua. Yleisössä istunut rahoittaja tarttui tilaisuuteen. Materiaali voi olla esimerkiksi keksintöilmoitus tai tiedeartikkeliaihio. Ensimmäinen rahoituskierros ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Keksinnön käytöllä tarkoitetaan ammattimaista hyödyntämistä, kuten tuotteen valmistusta, myyntiä, käyttöä ja maahantuontia. Käytä mieluiten kokenutta ammattilaista, joka tuntee alaa ja jolta saat neuvoja myös esimerkiksi IPR-strategian luomiseen. Patenttiasiamieheltä kannattaa myös pyytää tutkimusta keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä, suunnitelmaa patentointistrategiasta tai kilpailijan IPR-seurantaa jo aikaisessa vaiheessa. Vaikka ideaa pidettiin loistavana, näyttöä hoidon toimivuudesta ei pidetty riittävänä. Lääkkeen tulevaisuus näyttää hyvin lupaavalta. anu.taivainen@kolster.fi Näin ihmisen omat T-solut aktivoituvat ja ryhtyvät tappamaan syöpäsoluja. Patenttihakemusta työstetään yhteistyössä patenttiasiamiehen kanssa. Valo Tx etenee kehitystyössään kliinisiin lääketutkimuksiin syöpäpotilailla vuonna 2019. Patenttihakemuksen laatimiseen tarvitaan keksijöiltä taustatietoa keksinnöstä, muun muassa tuloksia kokeista. Ammattilaiset auttavat myös kilpailijaseurannassa ja toiminnanvapauskartoituksessa (freedom to operate). 51 Patentti suojaa keksintöä Patentti merkitsee yksinoikeutta käyttää keksintöä. televät solut (APC, antigen presenting cells) tunnistavat adenoviruksen, ne hajottavat sen palasiksi ja alkavat esitellä pinnallaan syöpäspesifejä peptidejä.. Käytäntö varmistaa sen, että patenttivaatimukset on muotoiltu suojauksen näkökulmasta niin, että keksintö saa parhaan mahdollisen suojan. Patentti houkutteli rahoittajia Uuden syöpähoidon kehittäminen ei ole ilmaista, joten Cerullo päätti hakea tutkimukselleen rahoitusta. • Ole aktiivisesti yhteydessä rahoittajiin. Viimeisin suurempi summa tuli loppuvuodesta 2017, kun Business Finland – entinen Tekes – päätti rahoittaa kliinisten tutkimusten valmisteluja 4,1 miljoonalla eurolla. Tukea on myöntänyt myös Euroopan tutkimussäätiö ERC. Lopulta tilanne ratkesi, kun farmasian tiedekunta myöntyi tutkimuksen rahoittajaksi. Gustav Boije af Gennäs on filosofian tohtori (farmaseuttinen kemia) ja Kolster Oy:n patenttiasiamies. Patentin voi myydä tai sen suojaamaan keksintöön voidaan myöntää käyttölupa eli lisenssi. Ne wp ix Ph ot og ra ph y Katso video Valo Tx:n keksinnöstä: www.youtube.com/ watch?v=Qy8Gv9_OO1c Perusta ideasi ympärille startupyritys ja suojaa innovaatiosi patentilla, Vincenzo Cerullo neuvoo muita keksijöitä. gustav.boijeafgennas@kolster.fi Anu Taivainen on filosofian maisteri (biokemia) ja Kolster Oy:n rekisteröity patenttiasiamies. • Ota yhteyttä patenttiammattilaisiin ajoissa. Patentoinnin tavoitteena on siis suojautua jäljittelijöitä vastaan ja puolustaa omaa markkinaosuutta tai vallata uutta. Tähän mennessä Valo Tx on onnistunut keräämään yhteensä toistakymmentä miljoonaa euroa syöpähoitonsa kehittämiseen. Vincenzo Cerullon vinkit Vincenzo Cerullo haluaa jakaa oman kokemuksensa pohjalta neuvoja muillekin keksijöille ja startupeille: • Jos sinulla on hyvä idea, vie ideaasi eteenpäin ja perusta startup. Päätös kannatti. Näin houkutellaan ihmisen oma puolustusjärjestelmä käymään syövän kimppuun. Seuraavaksi Cerullo päätti lähteä pitchaamaan eli esittelemään keksintöään teknologiaja kasvuyritystapahtuma Slushiin, joka järjestettiin Helsingissä loppuvuodesta 2014. Vuoden 2013 loppupuolella Cerullo teki keksintöilmoituksen, ja Helsingin yliopiston innovaatiopalvelut Helsinki Innovation Services (HIS) tarttui ideaan. Rahoittajille patentti tai patenttihakemus on usein perusedellytys. HIS otti yhteyttä patenttitoimistoon, ja ensimmäinen patenttihakemus jätettiin alkuvuodesta 2014. Ne wp ix Ph ot og ra ph y Adenovirus naamioidaan ”syöpäsoluksi” kiinnittämällä siihen kasvaimelle tyypillisiä peptidejä. • Suojaa keksintö immateriaalioikeuksilla (patentit, tavaramerkit, mallit) ennen kuin mainostat keksintöäsi tai tuot sen muulla tavalla julkisuuteen. Patentti tuo myös mainosja imagoarvoa. Tässä vaiheessa tulivat ajankohtaisiksi sekä Valo Tx:n perustaminen että keksinnön suojaaminen patentilla. Patenttihakemukseen otetaan usein mukaan myös laajempia visioita käyttötarkoituksista
Sittemmin ohjelmassa on aloittanut kaksi muutakin nuorta ammattilaista. Traineena työn kautta oppiminen on jäsennetympää, osa tarkkaan mietittyä prosessia”, kertoo yhtiön patenttiosaston johtaja Folke Johansson, jonka mukaan toimiston kokemukset käytännöstä ovat olleet erittäin positiivisia. Muuten en olisi varmaan uskaltanut sitä tehdä, eihän minulla ollut Patenttitrainee-koulutus vie Keksintöjen etulinjaan Hi lkk a Vä hä ne n kokemusta tai pätevyyttä tällaisiin tehtäviin. Traineen ei kuitenkaan oletetakaan jo osaavan kaikkea, vaan töihin tullaan oppimaan.” Juuri niin Huhdanmäki on saanut tehdä sen jälkeen, kun hänestä tuli ensimmäinen kokelas yrityksen vuosi sitten lanseeraamaan trainee-ohjelmaan. Sitä ennen ei ollut käynyt pienessä mielessäkään, että insinööri voisi tehdä jotain patentteihin liittyvää.” Näin naurahtaa patenttiasiamiestrainee Laura Huhdanmäki. ”Kun kyse oli nimenomaan traineepaikasta, kynnys hakea oli riittävän matala. Aivan kylmiltään patenttiasiamieskokelaaksi ei pääse. ”Alalle on tietysti aina tullut uusia tekijöitä, mutta ei ennalta mietityn formaalin ohjelman puitteissa. 52 KEMIA 4/2018 Trainee-ohjelma voi tehdä insinööristä patenttiasiamiehen ja tarjota hänelle työn kiinnostavien keksintöjen eturintamassa. Hilkka Vähänen ”Olin juuri valmistunut diplomi-insinööriksi ja etsin töitä, kun silmiini sattui Papula-Nevinpatin trainee-ilmoitus, joka näytti ensi sanoista lähtien tosi kiinnostavalta. Huhdanmäki kiittelee vuolaasti IPRyrityksen harjoittelujärjestelmää, joka helpottaa alalle astumista huomattavasti. Jos työ ei tunnu omalta, ihminen yleensä lähtee muihin tehtäviin viimeistään kolmessa vuodessa. Traineeksi haluavalla on oltava pohjalla jokin tekniikan koulutus, hyvä suomen ja englannin taito sekä kyky ja halu oppia työn juridista puolta. Laura Huhdanmäki ja Folke Johansson ovat tyytyväisiä ohjelmaan, jonka kautta patenttiasiamiehen ura käynnistyy kisälliperiaatteella. ”Tämä on aika erikoinen ala eikä sovi kaikille. Insinöörija luonnontieteiden alan koulutuksen suurin anti ovat vahvat, laaja-alaiset tieteen ja tekniikan pohjatiedot. Trainee-aikana saa hyvin tuntumaa siitä, soveltuuko patenttiasiamieheksi”, Johansson sanoo. Laura Huhdanmäki suosittelee uraa patenttialalla ihmisille, jotka menestyvät kemiassa tai muissa matemaattisluonnontieteellisissä aineissa. Konkarimentori tekee untuvikostakin vähitellen mestarin.. ”Kun hallitsee perusilmiöt, pystyy keksintökohtaisesti selvittämään vähemmänkin tutut asiat ja hahmottamaan patentoitavan keksinnön merkityksen oman alansa kontekstissa”, hän kuvailee
Vaikeammasta aiheesta tai teknologiasta laadittavaan hakemukseen voi mennä yli viikkokin, varsinkin kun on vielä vasta trainee.” Antoisinta työssä on päästä tutustumaan uusimpiin keksintöihin laajalla skaalalla. Mentoreilla on vähintään kymmenen vuoden kokemus alalta. Folke Johansson muistuttaa nuoren työntekijän varhaisen ohjeistamisen ja työhönopettamisen olevan aivan keskeinen asia. Jossain vaiheessa aivot naksahtavat oikeaan asentoon.” Elintärkeät patentit Patentointijärjestelmä on keskeinen asia sekä elinkeinoelämälle että tutkimukselle, patenttiasiamies-trainee Laura Huhdanmäki tähdentää. ”Siitä muutaman vuoden päästä voi hankkia vielä eurooppapatenttiasiamiehen pätevyyden, joka mahdollistaa työskentelyn myös ulkomailla.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Uusien lääkkeiden kehittäminen vaatii usein miljardien investoinnit. ”Vastavalmistuneilla on nykyään pelko, että juuttuu koko iäkseen määräaikaistöihin. ”Patenttien merkitys ja määrä ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Laura Huhdanmäki on tilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen. Tälle alalle on myös ominaista se, että halutaan kasvattaa työntekijät itse omasta takaa”, Folke Johansson kertoo. Näin varmistetaan, että kaikki saavat yhtä laajat ja yhtenäiset pohjatiedot. ”Se tuo heidän työhönsä vaihtelua. Jossain vaiheessa aivot vain naksahtavat oikeaan asentoon.” Tekemällä oppimisessa suureksi avuksi oli oma mentori, jollaisen saa jokainen trainee. Kehitettäisiinkö lääkkeitä näin paljon, jos kehityskustannukset maksanut ei saisi työstään kunnon korvausta parin vuosikymmenen yksinoikeuden muodossa?” Patentointi on vaativa prosessi, johon kuluu aikaa ja rahaa. ”Siinä missä patentinhakija on vuosia työstänyt yhtä uutta ideaa, patenttiasiamiehellä on käsi pulssilla jokaisen alan tuoreisiin innovaatioihin”, Huhdanmäki vertaa. 53 4/2018 KEMIA Lisäksi patenttiasiamieheltä edellytetään kirjallista lahjakkuutta. Lisäksi nuorilta oppii aina jotain uutta.” Aina ajan hermolla Entä mitä patenttiasiamiehen toimenkuvaan tarkalleen kuuluu ja mikä hänen roolinsa patentoimisprosessissa on. Omalle perheellenikin avautui vasta jutun lukemisen jälkeen, mitä oikein työkseni teen”, Huhdanmäki hymyilee. ”Patentointi motivoi yritystä julkaisemaan keksintönsä lupaamalla, että yrityksellä on rajoitetun ajan siihen yksinoikeus. Se on alaa tuntemattomalle usein hyvinkin epäselvää. Patentit ovat mittaamattoman arvokkaita esimerkiksi startupeille, jotka pyrkivät houkuttelemaan sijoittajia.” Nuorelle työntekijälle patenttialalla on tarjota paljon. Konkarina mentori sekä ohjeistaa että tukee uutta työntekijää. Loppupeleissä patentit kuitenkin edistävät tiedon jakamista ja auttavat tekniikkaa kehittymään.” Folke Johansson nostaa esiin lääketeollisuuden hyvänä esimerkkinä patentoinnin tuomista eduista. Kun tällä alalla löytyy tekijä, hänestä pidetään tiukasti kiinni.” Huhdanmäen seuraava etappi on kaksiosaisen patenttiasiamieskokeen suorittaminen ja pätevyyden auktorisoiminen. ”Jos alussa oppii jotkin alan käytännöt väärin, virheellistä ajattelumallia on paljon vaikeampi korjata jälkeenpäin.” Trainee-ohjelmasta on hänen mukaansa ollut hyötyä ja iloa myös mentoreille. Patenttihakemus syntyy usein tiiviissä yhteistyössä patenttiasiamiehen ja yrityksen patentti-insinöörin kanssa”, Johansson sanoo. ”Jos on sellainen ihminen kuin minä, jota ei kiinnosta pelkästään yksi asia vaan kaikkien alojen uutuudet, tämä on ihan loistava ammattivalinta.” Myös tulevaisuudennäkymät ovat Huhdanmäen mukaan hyvät. Siihen on kuitenkin syynsä. Kun nykyään tehdään teknistä kehitystyötä, työ on suojattava patentein. ”Jos sitä ei olisi, yritykset pyrkisivät pitämään tärkeimmät keksintönsä salassa, koska se olisi ainoa tapa suojella niitä”, hän huomauttaa. ”Sen lisäksi, että on osattava tuottaa tekstiä suomeksi ja englanniksi, pitää oppia patenttien kieli, joka on aivan omanlaistaan.” Se kävi Huhdanmäelle selväksi heti, kun sähkötekniikan diplomi-insinööri ryhtyi ensimmäisen kerran perehtymään patenttiteksteihin. ”Mutta tekemällä oppii. Nuori patenttiasiamies itse tiivistää ”todella mielenkiintoisen ja monipuolisen” työnkuvansa näin: ”Olemme konsultti ja linkki asiakkaan ja viranomaisen välillä. ”Myös patentti-insinööreillä, jotka yrityksissä vastaavat patenttihakemusten saattamisesta vireille, on vankka tekninen tausta ja juridiikan osaamistakin. Jos haluaa hyvän patentin, ei ole oikoteitä.” hen keskeinen tehtävä on oppia laatimaan patenttihakemuksia. Huhdanmäen tavanomainen työpäivä sisältää paljon niin itsenäistä tiedonhakua kuin pähkäilyä ja ongelmien ratkaisemista yhdessä työtoverien kanssa. Huhdanmäki painottaa myös ammattikielen omaksumisen taitoa. ”Tekemällä oppii. Tämä valkeni hiljattain myös Laura Huhdanmäelle. ”Silloin päässä pyöri kerran toisensa jälkeen sama kysymys: Mitä minä juuri luin?”, Huhdanmäki muistelee nauraen. Aikaa kuluu myös tekstintuottoon ja asiakaskontakteihin. ”Simppelimpi hakemus voi valmistua parissa päivässä. Trainee-ohjelman virallisempaan opetusprosessiin kuuluvat myös luennot, joilla käydään läpi työn perusteita. hilkka.vahanen@gmail.com ”Trainee-tarinani julkaistiin PapulaNevinpatin nettisivuilla muutama viikko sitten. Autamme patenttihakemuksen laatimisessa ja hiomisessa sellaiseen muotoon, että siitä on patentinhaltijalle mahdollisimman paljon hyötyä.” Trainee-vaiheessa patenttiasiamie. ”Riittävän kattavan mutta samalla riittävän spesifin hakemuksen laatiminen vaatii erikoisosaamista. ”Tulevaisuutta on, että töihin saadaan nuoria ihmisiä eläköityvien tilalle
”Miksi tässä on piikkejä?” Alkamassa on Lasten akatemian luento, jonka aiheena on, miten tehdas toimii. Digiboksi on pantu päreiksi alta aikayksikön. Kuinkahan nämä laitteet on alun perin tehty, professori kysyy ja vastaa kysymykseensä panemalla videon pyörimään. Tehtävänanto on yksinkertainen: purkakaa laite niin pieniin osiin kuin meisselillä pystytte. Ansa Yli-Hemminki katsoo digiboksin raatoa uusin silmin. Myös tokaluokkalaiset Helena Räsänen ja Veera Gylling ovat tyytyväisiä ryhmän nopeaan toimintaan ja perusteelliseen lopputulokseen. ”Näin paljon pieniä osia. Suurta innostusta herättää huomio, että robottikin sisältää moottorin. ”Totta. Sali on täyttynyt tarkkaavaisista 7–10-vuotiaista opiskelijoista, joista monet käyvät saamassa akatemiaoppia säännöllisesti. Lapset osaavat nimetä vaikka kuinka monta kulkuneuvoa, joissa on moottori. Ansa Yli-Hemminki (oik.) tarkkailee ryhmän suoritusta.. 54 KEMIA 4/2018 Tampereen yliopiston luentosaliin kokoontuneet Lasten akatemian opiskelijat kurkistivat digiboksin sisään ja oppivat, mitä tehtaissa tapahtuu. Entä jos teidän pitäisi koota laite uudestaan – onnistuisiko?” Suurin osa yleisöstä pudistelee päätään. Kerttu Vähänen ”Onko tää turvallista?” Kahdeksanvuotias Ansa Yli-Hemminki pyörittelee kädessään digiboksin piirilevyä. ”Nyt kun laitteet on purettu, mitä kaikkea niiden sisältä löytyi?”, Lanz tiedustelee. Pöly taas johtuu siitä, että laitteen sisäosia ei pääse puhdistamaan. Lasten innostus kaikkialla luentosalissa on käsinkosketeltavaa. Kuinka kukaan jaksaa tehdä tällaisen boksin. Tällaista ei pääse tekemään joka päivä. Teolliseen kokoonpanoon Lasten akatemia teki Tehtaan tuotantolinjat tutuiksi Ku va t Ke rtt u Vä hä ne n kuuluu usein rasvaa ja öljyä. Käyttöesineiden purkamisessa on kielletyn hedelmän makua. Vielä hetki sitten kaoottinen auditorio hiljenee seuraamaan, kuinka robotti hitsaa dieselmoottoria. ”Ainakaan tämä ei toimisi enää”, nuori opiskelija kommentoi kaukosäätimen jämiä. ”Me saatiin tämä ihan palasiksi”, neljäsluokkalainen Leo Räsänen ilmoittaa pian ylpeänä ja osoittaa pöydälle kasattuja komponentteja. ”Mutta ilman robotteja se kyllä kestäisi miljoona vuotta.” Tehtaissa syntyy kaikkea Salin valkokankaalla työskentelevät jo automaattitrukit, jotka vaeltavat itseLeo Räsänen, Veera Gylling ja Helena Räsänen panevat digiboksia palasiksi. Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan professori Minna Lanz on jakanut osallistujille erikokoisia ruuvimeisseleitä ja monenlaista kodin elektroniikkaa: kaukosäätimiä, matkapuhelimia, tietokoneen hiiriä, kauko-ohjattavia autoja. Akatemia on entuudestaan tuttu myös Yli-Hemmingille. ”Likaa! Ja pölyä.” Professori nyökyttelee. Se vie varmaan miljoona vuotta.” ”Ei vie kuin muutaman viikon”, Helena Räsänen arvioi
Imukuppi nostelee kirsikkatomaatteja. ”Muistattehan tekin, kun käytiin katsomassa äidin robotteja?” Ansa Yli-Hemminki ei ole vielä päässyt näkemään robotteja, mutta ohjelmointi on hänelle tuttu asia. ”Se on se antoisin seikka. ”Ensimmäinen kommentti on usein, että oli ,vaativin kuulijakunta ikinä,. Aiheet ovat vaihdelleet Muumipeikosta historiaan ja äänimaisemasta avaruuteen. Luennon edetessä opitaan, että tehtaissa kootaan paljon muutakin kuin moottoreita ja elektroniikkaa. Esimerkiksi luento teemalla ”Miksi Suomessa ei ole kuningasta?” on vielä toteuttamatta. ”Mutta millaista ruokaa voisi koota tehtaassa?”, Lanz arvuuttelee. Sen hän tietää kokemuksesta. Seuraavaksi professori esittelee erilaisia tapoja, joilla pieniä osia erotellaan, liikutellaan ja kootaan tehtaan tuotantolinjalla. ”Ei tämä ole sen vaikeampaa kuin opettaa kolmivuotiasta ohjelmoimaan robotteja”, professori naurahtaa. Luentopyynnöistä on kieltäydytty vain aikataulusyistä. ”Hamppareita!”, kuuluu oitis eturivistä. ”Jos tehtaat kiinnostavat, niin sellaiseen voi päästä töihin. Tärymalja herättää ihmetystä, mutta imukuppien ja kaksija kolmipistekourien kaltaiset tarraimet ovat tutumpia ilmestyksiä. Siellä pakataan jopa ruokaa. Luennon lopuksi Lanz antaa kuulijoille hyvän vinkin. Lanz on töissä Tampereen teknillisen yliopiston Robolabissa, johon käy tutustumassa koululaisryhmiä ja jopa päiväkotilaisia. ”Vanhemmat haluavat selvästi enemmän tietoa. Luennon pitäneiltä tutkijoilta tullut palaute on ollut erittäin positiivista. Yllättävän suosittuja ovat kyllä olleet myös vaikeammat aiheet, kuten jätehuolto ja taide.” Hankalinta on löytää tasapaino kahden erilaisen ikäryhmän eli 7–8-vuotiaiden ja 9–10-vuotiaiden välillä. ”Tehtaassa kasataan asioita, ja siellä myös kuljetetaan asioita paikasta toiseen”, Lanz selvittää. Ansa Yli-Hemminki (lähinnä kameraa) jännittää, millaista laitetta pääsee purkamaan. ”Siinä kerätään kolikoita ja niistä saa pisteitä, kun välttää mustekalan lonkerot.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tampereen yliopiston markkinointikoordinaattorin Kyösti Koskelan mukaan jännin juttu Lasten akatemiassa on ollut se, että luennot ovat aikuisilta kiellettyjä. ”Ei aikuisille” Lasten akatemian luentoja on järjestetty Tampereella vuodesta 2016. Koulun iltapäiväkerhossa on koodattu jännittävää peliä. ”Kieltämättä välillä hieman hirvittää, selviävätkö meidän robotit eskarilaisten käsittelyssä.” Luentoa ovat olleet kuuntelemassa myös professorin omat tyttäret, jotka tilaisuuden jälkeen auttavat keräilemään lattialle eksynyttä pikkuromua. ”Jotkut lapset arastelevat ensin jäädä yksin isoon ryhmään, mutta kun luento alkaa, kaikki ovat täysillä mukana – ilman äitien tai isien ehkä tahtomattaankin aiheuttamia rajoitteita.” Järjestäjien kannalta parasta on lasten innostus ja täydellinen heittäytyminen opintoihin. Salin täyttymiseen vaikuttavat sekä aihe että ajankohta. Ehkä niitäkin, mutta videolla robotti ryhtyy ahkerasti erottelemaan jogurttipurkkeja kuljetukseen. ”Robotit, ötökät ja avaruus ovat aina varmoja. Hyvä luennoitsija osaa ottaa huomioon molemmat ryhmät.” Luennoitsijat ovat löytyneet helposti. Lähes kaikki päivittäiset esineet ovat jossain elinkaarensa vaiheessa käyneet tehtaassa. kerttu.vahanen@gmail.com Minna Lanz jakaa opiskelijoille työkaluja ja Kyösti Koskela (ovensuussa) opastaa uusia tulijoita sisään. Tietää tekevänsä merkityksellistä työtä, kun se tuottaa iloa.” Luennoille on osallistunut keskimäärin satakunta lasta. Toisaalta akatemian järjestäjillä on toiveissa myös aiheita, joille ei ole löytynyt esittelijää. 55 4/2018 KEMIA näisesti suuressa varastohallissa. Täytyy vain ensin mennä lukemaan tekniikkaa.” Pieni poika takarivissä on tähän asti istunut hiljaa, mutta nyt hän ilmoittaa ylpeänä: ”Mulla on jo tarpeeksi tietoa, kun mun isoveli opiskelee kemiaa!” Kokemusta Robolabista Nuorimmat opiskelijat eivät ole vielä tottuneet istumaan aloillaan tai pyytämään puheenvuoroa, mutta Minna Lanzilla on kokemusta lasten ohjastamisesta. Luennoitsijat ovat myös kiitelleet saamaansa suoraa palautetta ja osallistujien intoa.”
VTT on yhä mukana Liiteri-nimisessä kodintarvikkeiden, kuten työja siivousvälineiden, vuokrauspilotissa. Kun kierto on saatu käyntiin, tarvitaan erilaisten materiaalien kemian osaamista, jotta arvokkaat aineet saadaan hyödynnettyä uudelleen. VTT yrittää yhdessä yritysten ja kuluttajien kanssa miettiä ratkaisuja, miten kiertotaloutta voitaisiin lisätä liiketoiminnassa. Kia Rinne Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n AARRE-projektin tavoite oli kehittää uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja niin, että kuluttajat saataisiin muuttamaan toimintatapojaan ekologisempaan suuntaan. 56 KEMIA 4/2018 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Opiskelijoiden mielestä Liiteri on loistava idea kiertotalouden kannalta. Ennen näin ei ollut, vaan pesukoneen ostoon saattoi kulua usean kuukauden palkka. On hyvä muistaa, että kiertotalous vaatii toimiakseen kuluttajan panosta. Siksi hankkeen toimintamallina käytettiin nopeita kuluttajakokeiluja, joita toteutettiin yhdessä yritysten kanssa. Hankkeen aikana kerättiin tietoa kuluttajilta esimerkiksi siitä, mistä he ovat valmiita maksamaan ja millaisia ennakkoluuloja heillä on käytettyjä tuotteita tai uusiotuotteita, kuten kierrätyspuusta valmistettuja pihakiviä, kohtaan. Törmäsimme samaan ongelmaan kuin AARRE-hankkeessakin: on vaikea pohtia omaa kuluttajakäyttäytymistä kuvitellussa tilanteessa. Materiaalien kemia avainasemassa VTT tutkii myös sitä, kuinka esimerkiksi älypuhelimet ja muu elektroniikka saataisiin kierrätettyä mahdollisimman tehokkaasti. Vierailun isäntinä VTT:ssä toimivat tiimipäällikkö Maija Pohjakallio, tutkija John Bacher, vanhempi tutkija Margareta Wahlström ja vanhempi tutkija Outi Kettunen. Kirjoittaja on Ressun lukion opiskelija. Elektroniikkajätteessä on paljon eri metalleja, mutta sen tilavuudesta keskimäärin noin 30 prosenttia on muovia. Varsinkin puhelimet päätyvät toistaiseksi heikosti kierrätykseen, koska skeema niiden säilyttämisestä pahan päivän varalle on iskostunut kuluttajiin tiukasti. Siinä tarjotaan kuluttajille mahdollisuus vuokrata tarvikkeita niiden ostamisen sijaan. Lukiolaisten mielestä raha on tehokas kannustin, jolla saadaan kuluttajat helposti ja nopeasti muuttamaan kuluttajakäyttäytymistään. Kiertotalouden haasteena on kulutuksen kasvaminen. Ensin kuitenkin puhelimet ja muu elektroniikka tulisi saada kiertoon. Aihe herätti paljon keskustelua Ressun lukion kemian työkurssin opiskelijoiden ja VTT:n työntekijöiden kesken. Ihmiset kuluttavat yhä enemmän, koska heillä on siihen varaa. Palaute on ollut hyvää, ja ihmiset on saatu käyttämään vuokrauspalvelua. Kulutus ruokkii taloutta mutta tuhoaa ympäristöä. Siksi toiminta jatkuu yhä, ja uusia liitereitä avataan. VTT vauhdittaa kiertotaloutta Ressun lukion kemian työkurssilaiset pääsivät tutustumaan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii pullopantti, jonka seurauksena pullot palautuvat erittäin hyvällä prosentilla takaisin kauppaan ja sieltä edelleen kiertoon. kia.rinne@gmail.com Esra Orhanli (vas.), Petteri Lehti, opettaja Miria Hannola-Teitto, Satu Westerholm, John Nguyen, Katri Katajamäki, Kia Rinne ja Jaakko Johansson vierailivat VTT:ssä toukokuussa. M aij a Po hja ka llio. VTT:n työntekijät haastoivat opiskelijat pohtimaan, mitä he olisivat itse valmiita jakamaan muiden kanssa: muun muassa videopelejä, elokuvia, kirjoja ja harvemmin tarvittavaa kodin elektroniikkaa, josta esimerkkinä mainittiin kuivaja märkäimuri. Nykyään puhelimen näytön mennessä rikki saatetaan ostaa kokonaan uusi laite näytön korjaamisen sijaan, jolloin puhelimen elinkaari jää lyhyeksi. Kun opiskelijoilta kysyttiin, kuinka monella on vanhoja matkapuhelimia kotona, kaikki vastasivat myöntävästi
Työ on tärkeää pioneerityötä, sillä aiheesta ei ole juurikaan tehty tieteellistä tutkimusta kemian opetuksessa. Ne pyritään sitomaan entistä vahvemmin opinnäytetöiden tutkimusprojekteihin, joissa muun muassa kehitetään teemojen alle uusia tutkimuspohjaisia oppimateriaaleja. Etelä-Afrikan opetusministeri Angelina Motshekga kävi tutustumassa suomalaiseen tiedekasvatukseen maaliskuussa 2018. Näin yliopistossa kehitetyt uudet avaukset siirtyvät nopeasti kouluihin. Rajalan tutkimus on kehittämistutkimus, jossa tärkeä luotettavuuskriteeri on tutkia kehitettyjen oppimateriaalien avulla ilmiön vaikuttavuutta autenttisessa käyttäjäympäristössä. johannes.pernaa@helsinki.fi www.kemianluokka.fi. Mallin potentiaali on valtava. Gadolinissa on 10 vuoden aikana vieraillut yli 50 000 henkeä, heistä parituhatta ulkomailta. Johannes Pernaa Kemianluokka Gadolinissa käynnistyy ensi syksynä uusi teemapohjainen tutkimusmalli. Tutkimuksessa kemian opettajankoulutusyksikön opiskelija Tapio Rajala tutkii 3D-tulostuksen mahdollisuuksia ja haasteita ja kehittää samalla kemian opetukseen soveltuvia opetusmalleja. Näin sadat oppilaat, opiskelijat ja kemian opettajat pääsevät testaamaan ja arvioimaan kemiaan liittyvän 3D-tulostamisen mahdollisuuksia. Kemianluokka Gadolin on keino rakentaa tämä autenttinen tutkimusasetelma. Kaikki Kemianluokka Gadolinissa kehitetyt oppimateriaalit tarjotaan opettajille vapaaseen opetuskäyttöön. Pi ps a Bl om gr en Lu ke Jo ne s 3D-tulostus on jatkuvasti yleistyvä valmistusmenetelmä. Oppilasvierailut nivotaan entistä vahvemmin tutkimushankkeisiin, joista yhdessä selvitetään 3D-tulostuksen mahdollisuuksia kemian opetuksessa. Syksyllä Gadolinissa aloitetaan useita muitakin tutkimusprojekteja. Kirjoittaja on Kemianluokka Gadolinin varajohtaja. Syksyn aikana 3D-tulostus tulee Gadolinin varattavien työohjeiden listaan. Teemat ovat arkipäivän kemia, moderni teknologia sekä kestävä kemia ja kehitys. 57 4/2018 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Samalla Gadolin-palvelu uudelleenjärjestetään kolmen teeman alle. Esimerkki tällaisesta tutkimuksesta on ensi syksyn uusi modernin teknologian avaus eli 3D-tulostus kemian opetuksessa. Uudet teemat vaikuttavat myös oppilasvierailuihin. Se mahdollistaa kemian opetuksen tutkimuspohjaisen Tiedeluokka tulostaa kehittämisen ja uusien innovaatioiden nopean levittämiseen kansalliseen kemian opetukseen. Kymmenvuotias Kemianluokka Gadolin uudistaa palvelujaan
”Meillä on todisteita Syyrian muinaiskaupungin Eblan kuninkaallisista arkistoista. Uudet tulokset kertovat tutkimukseen osallistuneiden lingvistien mukaan muuta. Kerttu Vähänen Kaikkia hevosia ihminen ei ole vielä kesyttänyt. Tutkimuksesta kirjoitti Science Daily. Merkittävimpiä poikkeuksia ovat suomi, viro ja unkari, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Hevosen ansiosta maanviljely alkoi yleistyä – kuten myös sodat, jotka perustuivat hevosen hyödyntämiseen sotilaiden kulkuneuvona. Vanhoja näytteitä vertailtiin nykyään elävien ihmisten näytteisiin. Aiemmin kunnia hevosen valjastamisesta ihmisen käyttöön on annettu laiduntamiseen perustuneelle Jamnajakulttuurille. Se mahdollisti sekä yksilöiden että heidän kieltensä ja ajatustensa leviämisen yhä kauemmaksi ja yhä nopeammin. Indoeurooppalaiset kielet ovat tätä nykyä maailman laajimmalle levinnyt kieliryhmä. Se tarkoittaa, että kielen puhujat olivat saapuneet alueelle jo ennen Jamnaja-kansaa.” Myöskään indoiranilaisten kielten leviäminen Etelä-Aasiaan ei ole seurausta jamnajalaisten levittäytymisestä. Ne kertovat, että nykyisen Turkin alueella puhuttiin indoeurooppalaista kieltä jo 2 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Lähes kolme miljardia ihmistä puhuu äidinkielenään jotakin indoeurooppalaista kieltä, kuten englantia, venäjää, hindia, bengalia tai urdua. Arkeologiset löydöt ja dna-analyysit kertovat, että siellä asunut Botai-kansa ratsasti hevosilla jo yli 5 500 vuotta sitten. Lähes kaikki Euroopassa nykyisin puhuttavat kielet kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin. Botai-kansa joutui myöhemmin väistymään Kazakstanin aroilta, kun lännestä saapuneet uudet tulijat työnsivät sen tieltään. Tutkimus ei löytänyt geneettistä yhteyttä Jamnajaja Botai-kulttuurien ihmisten väliltä. Alueen hevoset korvattiin toisilla, mikä tukee teoriaa siitä, että hevonen kesytettiin erillisesti useassa paikassa. Se on ilmeisesti viimeinen jäänne kielistä, joita maanosassa käytettiin ennen indoeurooppalaiskielten vyöryä. Heistä tuli alueen ensimmäisiä paimentolaisia”, kertoo arkeologian professori Alan Hevosen kesyttäminen antoi potkun kielille Outram Exeterin yliopistosta. Indoeurooppalaiset kielet levisivät sen ansiosta laajalle. Tulokset julkaisi Science-lehti. Villihevosen kesyttäminen ratsuksi ja työjuhdaksi merkitsi käännekohtaa ihmiskunnan historiassa. Vanhimmat näytteet olivat 11 000 vuoden takaa. Harvardin yliopiston tutkijan Gojko Barjamovicin mukaan indoeurooppalaisten kielten alkukotina on pidetty Anatoliaa toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. ”Botait olivat jääkautisten metsästäjä-keräilijöiden jälkeläisiä. Hankkeeseen osallistuneet geneetikot tutkivat kaikkiaan 74 Keski-Aasiasta ja Turkista kerättyä muinaisdna-näytettä, joista saatiin kartoitettua koko perimä. 58 KEMIA 4/2018 ULKOMAILTA Kazakstanin alueella eläneet paimentolaiset kesyttivät hevosen liki kuusi vuosituhatta sitten. Espanjassa ja Ranskassa puhuttava baski on puolestaan läntisen Euroopan ainoa ei-indoeurooppalainen kieli. Sen sijaan kielet saapuivat sinne osana paimentolaiskansojen myöhempää, keskija myöhäispronssikaudella tapahtunutta muuttoliikettä Ural-vuorilta. Przewalskinhevonen elää yhä vapaana Mongolian aroilla.. Maailman valtaryhmäksi Aiemmin oletettiin myös, että indoeurooppalaisten kielten leviäminen Euraasian läntisiltä aroilta sekä Eurooppaan että Aasiaan oli Jamnaja-kulttuurin ansiota. Tuoreen tutkimuksen mukaan hevosen kesyttivät ensimmäisinä nykyisen Kazakstanin alueella eläneet ihmisryhmät. Jamnaja-kulttuuri levittäytyi Tonavan ja Donin välimaastoon neljännellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua, ja jamnajalaiset olivat hallitseva kansa itäisessä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa
Se on 43 kertaa suurempi kuin fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden viime vuonna aiheuttama määrä”, tutkija vertaa. Ikiroudan säilömistä eläimistä on saatu kaivettua esiin myös niiden dna:ta, joskin hieman vaurioitunutta. Toisaalta ruohokentät heijastivat kesäisin auringon säteilyä takaisin ilmakehään”, kuvailee harvardilaisryhmää johtava tunnettu geneetikko George Church, joka toimii tutkijana myös toisessa huippuyliopistossa MIT:ssä. Solutasolla geeninsiirto mammutilta norsulle sujuu jo. Kun metsää kaatavia ja lunta tamppaavia suuria eläimiä ei enää ole, korkeiksi venyvät puut ja paksu kevyen lumen kerros pitävät ikijään alueen leutona talvisinkin. Näin norsuja voitaisiin siirtää niiden nykyisiltä asuinalueilta pohjoisemmille seuduille, joilla ne toimisivat ilmastonmuutoksen hillitsijöinä. Ryhmät ovat vieneet norsun soluihin muun muassa geenit, jotka lisäävät eläimen karvaisuutta ja rasvantuottoa. Tutkijoiden mukaan tämä on yksi tekijä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja lämpötilojen nousun takana. Modernien geenieditointitekniikoiden, kuten geenisaksimenetelmäksi kutsutun Crisprin, avulla ne voidaan siirtää aasiannorsun soluihin. ”Muinaiset mammutit tuhosivat tieltään puita, mikä mahdollisti sen, että talven kylmä ilma pääsi sitoutumaan maaperään. Puut puolestaan imevät valoa ja lämpöä kesällä ja pitävät kylmät tuulet poissa talvisin.” Alueen jatkuva lämpeneminen voi lopulta johtaa ikiroudan sulamiseen, mikä olisi kohtalokasta. Toiset geenit pienentäisivät niiden syöksyhampaiden kokoa, mikä voisi vähentää salametsästäjän uhriksi joutumisen todennäköisyyttä. Harvardilaistutkijoiden idea on muokata aasiannorsuista kylmänkestävämpiä lisäämällä niiden perimään mammuttien geenejä. Perinnöllisyystutkijat osaavat kuitenkin päätellä, mitä aukkopaikoista puuttuu. Ilmaan pääsisi maaperästä valtavia määriä kasvihuonekaasu metaania. Sen jälkeen aroilta katosivat myös muut laiduntajat, ja ruohot väistyivät tundraekosysteemin tieltä. Tilanne muuttui, kun mammutti metsästettiin sukupuuttoon. Päivi Ikonen Tuhansia vuosia sitten kadonnut mammutti voi geeniensä kautta ehkä nousta yhdeksi aseeksi taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Näin uskovat Harvardin yliopiston tutkijat. Näin saataisiin aikaan alkio, josta voisi kehittyä elefantin ja mammutin risteymä. ”Hiilidioksidia voisi karata ilmakeIlmastonmuutoksen kimppuun Mammutin geeneillä via”, Church kertoo Live Science -lehden haastattelussa. Tietyt geenit vaikuttaisivat norsujen ruuansulatukseen niin, että ne kykenisivät käyttämään ravinnokseen entistä suurempaa kasvivalikoimaa. Jälkimmäisen perimää ei tarvittaisi kovin paljoa. ”Saattaa olla, että jo 44 geeniä riittäisi tekemään norsuista kylmään sopeutu. ”Ilmava lumikerros on kuin peitto, joka eristää kesän lämmittämän maaperän talven pakkasista. Geenit valmistuvat laboratoriossa Siperian maaperästä on löytynyt useita hyvin säilyneitä mammutteja. Lisäksi harvardilaisryhmä osaa syntetisoida tarvittavat geenit laboratoriossa. 59 4/2018 KEMIA Mammutit kuolivat sukupuuttoon yli 4 000 vuotta sitten, mutta ne voisivat silti auttaa ihmiskuntaa taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Kun mammutit aikoinaan laidunsivat Euraasian valtavalla aroalueella, sen ekosysteemi oli ruohovaltainen. Tätä nykyä olosuhteet ovat toiset. Hän haluaisi kuitenkin kokeilla myös muita geenilisäyksiä, jotka toisivat eläimille lisää hyödyllisiä ominaisuuksia. hään 1 400 gigatonnia. ”Toki emme vielä tiedä, onko se edes mahdollista”, Church myöntää ja kertoo ryhmän kaavailevan ensin hiiren alkion laboratoriokasvatusta. Hybridialkion vieminen elävän eläimen kohtuun on tutkimusetiikan kannalta herkkä asia. Amerikkalaisten suunnitelmana on siksi risteymän kasvattaminen laboratoriossa
Joku nimi pitää putiikilla kuitenkin olla. Ei haittaa, vaikka ei osaa verkon saloja. Runomittaa on myös syytä välttää. Monet hyvät nimet ovat tosin jo varattuja, kuten Pirkka, Rainbow ja Mancon. Yhtään koodia kirjoittamatta voi ostaa omiin nimiinsä millaisen ohjelmiston tahansa. Liikevaihdolla ei ole väliä. Koska kaikkialla on kova kulukuuri, rahahanoja availee sihteeri parin kesäapulaisen kanssa. Tuore yrittäjä voi pyytää kummin kaiman serkun etsimään white brand -ohjelmistoja myyvän talon. Huono portfolio pannaan kiertoon mahdollisimman nopeasti. JOS EI OMISTA mitään ja on tietokoneasioissa kokematon, kannattaa ryhtyä ohjelmointialalle. Hyvällä onnella seuraavalla startup-uskovaisella on enemmän uskoa tai ainakin rahaa tuomiopäivän siirtämiseen seuraavalle tilikaudelle. Tai ainakaan ei kannata möläytellä mitään siitä tuliaisina ostetusta ohjelmistosta. Tärkeintä on keksiä firmalle vetävä nimi ja iskevä slogan. Silloin voi perustaa pikavippiliikkeen. Saaga kannattaa miettiä kunnolla, koska sen joutuu toistamaan yhä uudelleen erilaisilla roadshow-kierroksilla ja yritysesittelyissä. Jottei omaan ääneensä kyllästy, juonen on oltava juoheva. Kun rikastumisen perusteet ovat kunnossa, valitaan yritykselle toimiala. Euroja tulee, kunhan hanke kuulostaa hienolta eikä pelota ketään. ”Jos ei omista mitään ja on tietokoneasioissa kokematon, kannattaa ryhtyä ohjelmointialalle.”. Paremman puutteessa valuuttaa voi saada myös liikkeeseen ilman ideaa. Esimerkiksi front-end-backintegraation tasapainotus kuulostaa hyvältä. Tärkeintä ovat ne sijoittajat, jotka lopulta maksavat koko lystin. Sijoittaja ei puhu eikä pukahda vaikka ymmärtäisi joutuneensa eroon rahoistaan. Keemikko Starttaamaton köyhä Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. ASIAKKAISTA YRITYKSELLE on haittaa, koska niistä on vain riesaa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. KUN PROGGIS on saatu hankittua ja ensimmäinen erä rojalteista apurahoilla maksettua, kehitetään yritykselle myyvä syntytarina. Hakemus sille kirjoitetaan mahdollisimman epäselvästi ja täytetään uusimmilla idiomeilla. Sitä varten on Business Finland, omaa sukua Tekes. Mallia voi ottaa vaikka Kalevalasta, paitsi että nimet on fiksua vaihtaa. Con Man on vapaa mutta ehkä liian suorasukainen. Jos joku enkeli jättää, ei syytä huoleen. Lopuksi hiotaan mainoslause, joka tarttuu mieleen muttei tarkoita mitään. Tarinan sisällön lähteenä voi käyttää melkein mitä tahansa paitsi sitä Hampurin-reissua. Tai lähes millaisen tahansa. 60 KEMIA 4/2018 KEEMIKKO Rikastumisen askelmerkit ON MAAMME KÖYHÄ ja köyhäksi jää itse kukin, ellei perusta startup-yritystä ja kerää rahaa sijoittajilta. Love Makers toimii paremmin kuin Marriage Deal Breakers, varsinkin jos myy kihlasormuksia verkossa. Heihin puree vain kunnon satu, jossa luvataan suunnattomia rikkauksia kaikille, jotka laittavat roponsa bisnesrulettiin. Ohjelmiston ostamista varten on turha ottaa pikavippiä, ainakaan omasta firmasta. Käynnistä Reeperbahnilla voi vielä kertoa mutta ostoksista ei. Hyvällä tuurilla törmää bisnesenkeliin, joka on pyhässä hengessä päättänyt valella euroilla minkä tahansa liikeidean. Finanssisektori on hyvä, koska kaikki kuvittelevat, että sitä jotenkin valvotaan, ja harvalle tulee mieleen epäillä rahattomuutta. Valmiiksi brändättyä ei pidä hankkia, sillä kukaan ei usko, että Ville-Veikko on omaa sukua Microsoft-Apple. Vielä parempi, jos rahaa on tai sitä saa vipattua isovanhemmilta
Leonid oli todellinen tutkijatyyppi, joka työskenteli sitkeästi ja peräänantamattomasti tehdäkseen uusia löytöjä. Leonidin rooli hankkeiden edistämisessä oli keskeinen ja hänen tuloksensa ja analyysinsä tieteelliseltä pätevyydeltään esimerkillisiä. Osa meistä siirtyi muualle töihin, ja tieteelliset polutkin haarautuivat. Leonid syntyi Severomorskissa Neuvostoliitossa 21.1.1958. Tutkimus kulminoitui maailman ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kemiallisen argonyhdisteen HArFLeonid Khriachtchev Loistava optinen osaaja in memoriam molekyylin raportointiin Nature-lehdessä vuonna 2000. Leonid kehitteli innokkaasti myös sovelluksia. Näiden materiaalien spektroskooppisessa tutkimuksessa hän oli lyömätön ja loi merkittäviä suhteita kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa. KEMIA 61 4/2018. Hänen tinkimättömyytensä ja tarmonsa ovat olleet avainasemassa uusien tutkijasukupolvien koulutuksessa maassamme. Uusien tutkijasukupolvien kouluttaja Leonid kiinnostui myös materiaalitutkimuksesta, pii-nanofotoniikasta ja atomikerroskasvatuksen tuloksista. HENKILÖUUTISIA Tutkija Leonid Khriachtchev menehtyi sairauskohtaukseen työpaikallaan Helsingin yliopiston kemian laitoksessa 16.3.2018. Kun selvisi, miten kyvykkäästä henkilöstä oli kyse, Leonid kiinnitettiin nopeasti tutkimusryhmäämme, jossa tuolloin tutkittiin molekyylien infrapunaviritteisiä rakennemuutoksia ja jalokaasujen kemiallisia yhdisteitä. Hän oli koulutukseltaan fyysikko ja tehnyt Pietarin yliopistossa natriumatomin erittäin korkean erotuskyvyn spektroskopiaa. Mainiosti onnistuneen työn kuluessa Leonid kiinnostui siitä, mitä fysikaalisen kemian laboratoriossa tehtiin. Leonidilla oli ratkaiseva osa siinä, että löysimme karboksyylihappojen konformeerien välisen puhtaan tunneloitumisreaktion ja loimme monia uusia jalokaasuyhdisteitä, joissa kemiallisen sidoksen rajoja koeteltiin. Mittausympäristö laajeni ja monipuolistui Leonidin osaamisen avulla merkittävästi. Yhteistä tutkimuksellista koettavaa ja nähtävää olisi ollut vielä paljon. Kun Helsingin yliopiston kemian laitos vuonna 1995 muutti Kumpulan kampukselle, tarvittiin optisen osaamisen ammattilaista. Leonid koulutti opiskelijoita kokeelliseen laboratoriotyöskentelyyn ja käytti tulosten tulkinnassa kvanttikemiallisia laskuja. Poikkitieteellisen yhteistyön tuloksena alkoi syntyä monenlaista uutta. Meille kaikille oli todella antoisaa ja kehittävää käydä keskusteluja Leonidin kanssa ja oppia häneltä fyysikon tapaa tarkastella asioita. Tässä yhteydessä Leonidin ja allekirjoittaneiden tiet yhtyivät, sillä Leonid oli niitä harvoja, jotka pystyivät purkamaan ja kokoamaan ramanspektroskopiassa käytettävän kaksoismonokromaattorin. Olemme onnellisia siitä, että saimme tuntea Leonidin ja työskennellä hänen kanssaan 23 vuotta. Samalla se mahdollisti aiempaa laajemman tutkimusportfolion kehittämisen. Kuten elämässä yleensä käy, tiet vievät ihmisillä eri suuntiin. Kokeet sähköpurkauksia kehittävällä teslapurkaimella johtivat eristyslasien kaasutilan rikkomattoman analyysimenetelmän kehittämiseen ja patentointiin. Työn tulosten pohjalta syntyi Sparklike Oy, joka tänä päivänä harjoittaa menestyksekästä kansainvälistä liiketoimintaa. Yhteyttä kuitenkin pidettiin säännöllisesti aivan viimeisiin aikoihin asti. Häntä jäivät omaisten ja sukulaisten lisäksi syvästi kaipaamaan työtoverit ja ystävät. Jan Lundell, Mika Pettersson ja Markku Räsänen Kirjoittajat ovat Leonid Khriachtchevin ystäviä ja työtovereita. Koulutettavat ovat sijoittuneet yliopistojen professoreiksi ja korkeisiin asemiin muissa tutkimuslaitoksissa. Leonidin toimittamat kokoomateokset Silicon Nanophotonics ja Physics and Chemistry at Low Temperatures kuvastavat hänen laajaa tieteellistä mielenkiintoaan ja verkostoitumista oman alansa näkyvimpien tutkijoiden kanssa. Hänellä oli hyvä huumorintaju, jonka ansiosta yhteistyö oli mukavaa, ja illanvietoissa hän oli aktiivinen keskustelija. Leonid elää monissa muistoissamme, ja hänen työnsä tulokset jäävät hyödyttämään ihmiskuntaa yli 200 tieteellisessä julkaisussa
Helsingin yliopisto MMM Anuliina Putkisen väitöskirja Sphagnum-associated methanotrophs—a resilient CH 4 biofilter in pristine and disturbed peatlands tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ph.D. Monical Alonso Cotta (Estadual de Campinasin yliopisto, Brasilia) ja Ph.D. Roland Dittmeyer (Karlsruhen teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Anne Marie Healy (Trinity College Dublin, Irlanti) ja kustoksena prof. Veli-Matti Kerminen. Juha Voipio. FM Katariina Maaningan väitöskirja Atheroinflammatory properties of LDL and HDL particles modified by human mast cell neutral proteases tarkastettiin 18.5.2018. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tina Borken väitöskirja Hyaluronic acid graft copolymers as potential vehicles for intravitreal drug delivery tarkastettiin 25.5.2018. DI Otto Mustosen väitöskirja Strongly Correlated Oxides: Halfmetallicity in Chromium-based Rutiles and Quantum Magnetism in Copper-based Double Perovskites tarkastettiin 25.5.2018. ETM Asmo Kemppisen väitöskirja Chromatographic and Mass Spectrometric Determination of Molecular Species of Short-Chain Triacylglycerols in Butterfat tarkastettiin 27.4.2018. Gunnar Nilsson (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Luisa F. Annika Auranen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Rashad Hajimammadovin väitöskirja Plasmonic, electrical and catalytic properties of one-dimensional copper nanowires: effect of native oxides tarkastettiin 4.5.2018. Oulun yliopisto FM Kirsi Luolavirran väitöskirja Magmatic evolution of the Kevitsa igneous complex, northern Finland, and its relation to the associated Ni-Cu-(PGE) mineralization tarkastettiin 27.4.2018. Mariadriana Creatore (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja prof. Ville Alopaeus. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Bevis Hutchinson (Swerea KIMAB, Ruotsi) ja prof. FM Mikael Marttisen väitöskirja Multiomic and functional characterization of Alzheimer’s diseaseassociated early targets tarkastettiin 27.4.2018. Wierenga. Vastaväittäjänä toimi prof. Béla Iván (Unkarin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Muriel Hissler (Rennesin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Aiduan Borrion (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. DI Tiia-Maria Tenhusen väitöskirja Utilization of cellulosic building blocks in material design tarkastettiin 25.5.2018. Roger Andersson (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Saeed Mardanin väitöskirja Development of Chemical Processes Using Micro Scale Plants tarkastettiin 25.5.2018. Putian Zhoun väitöskirja Sources, sinks and transformation of BVOCs and aerosols in boreal forest boundary layer tarkastettiin 20.4.2018. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi Dr. Yujie Wangin väitöskirja Role of lipids and phytate in oxidative stability of cereal beta-glucan tarkastettiin 1.6.2018. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. MMM Jonna Teikarin väitöskirja Toxic and bloom-forming Baltic Sea cyanobacteria under changing environmental conditions tarkastettiin 4.5.2018. Tero Soukka (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. DI Salla Puupposen väitöskirja Novel phase change material compositions for heat transfer and storage applications tarkastettiin 11.5.2018. Kati Katina. Tapani Alatossava. Christofer Lendel (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Päivi Laaksonen. Reko Leino (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. M.Ph. Christopher Swan (Marylandin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimivat prof. Päivi Törmä. Raghavendra Mysoren väitöskirja Novel molecular regulators of adipose tissue metabolism tarkastettiin 18.5.2018. Matti Airaksinen. Rajendhraprasad Tatikondan väitöskirjan Multivalent N-donor ligands for the construction of coordination polymers and coordination polymer gels tarkastettiin 18.5.2018. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. DI Sakari Pallaspuron väitöskirja On the factors affecting the ductile-brittle transition in asquenched fully and partially martensitic low-carbon steels tarkastettiin 18.5.2018. Kaarina Sivonen. Rachid Dris (Bayreuthin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Arvo Iital (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Schatz (Northwestern-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. M.Sc. Mikko Hiltunen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. David Porter. Gregory Pyle (Lethbridgen yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Battle (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Czaba Janaky (Szegedin yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. Juha Karjalainen. Cabeza (Lleidan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu. Timo Repo. Andreas Stohl (Norjan ilmantutkimusinstituutti) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Lourdes Rodriquez Chiangin väitöskirja Enhancement of Methane Production from the Anaerobic Digestion of Chemical Pulp and Paper Mill Effluents tarkastettiin 4.5.2018. FM Julia Talvitien väitöskirja Wastewater treatment plants as pathways of microlitter to the aquatic environment tarkastettiin 18.5.2018. Tampereen yliopisto FM Laura Kummolan väitöskir. 62 KEMIA 4/2018 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto M.Sc. FM Juha Keskivälin väitöskirja Catalytic Valorization of Biomass: Dehydration, Hydrogenation and Hydrodeoxygenation tarkastettiin 1.6.2018. Itä-Suomen yliopisto Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Zivile Giedraityten väitöskirja Novel Inorganic-Organic Luminescent Materials by Atomic/Molecular Layer Deposition tarkastettiin 4.5.2018. Martin Eckstein (Erlangen-Nürnbergin FAU-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Matti Haukka. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Johanna Virkki. Daniel Marenda (Drexel-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu (Helsingin yliopisto) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Han Hen väitöskirja New Additive Manufacturing Solutions and Novel Materials for UHF RFID Tag Antennas and Interconnections tarkastettiin 1.6.2018. Riku Vahala. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuomo Laitinen. Kaisa Linderborg (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Krisztian Kordas. Helle Ploug (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Exploring the effect of connectivity and disturbances on the assembly of stream communities tarkastettiin 27.4.2018. Tatu Pantsarin väitöskirja Designing Effective Lead Molecules against Solid Tumors with Inadequate Treatment Options, The Efficacy Problem tarkastettiin 26.4.2018. FM Tiina Lipiäisen väitöskirja Stability and analysis of solid-state forms in pharmaceutical powders tarkastettiin 25.5.2018. Pertti Lamberg (Keliber Oy) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Imrul Faisalin väitöskirja Genetic Regulation of Mammalian Spermatogenesis—Studies of USF1 and MAD2 tarkastettiin 18.5.2018. Hannele Yki-Järvinen. Maarit Karppinen. Mika Järvinen. Olli Dahl. Vastaväittäjänä toimi prof. Päivi Törmä. Vastaväittäjänä toimivat prof. DI Wenwen Fangin väitöskirja Nanocellulose for Bio-inspired Nanocomposites—Surface Modification with Recombinant Proteins tarkastettiin 4.5.2018. FM Tuomas Vanhalan väitöskirja Dynamical mean-field theory studies of superfluidity and topological phases in lattice models tarkastettiin 1.6.2018. David J. Peter D. Willy Baarends (Rotterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. M.Sc. Romain Sarremejanen väitöskirja Community assembly mechanisms in river networks. Igor Medina (Välimeren alueen neurobiologian instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Hannu Sariola. Monika Österberg. George C. Sarah Butcher. Vastaväittäjänä toimi prof. Abhinandan Venkatesha Murthyn väitöskirja Structurefunction studies of human collagen prolyl 4-hydroxylase isoform II and its peptide-substrate-binding domain tarkastettiin 31.5.2018. DI Heikki Rekolan väitöskirja Ensembles of Plasmonic Nanoparticles tarkastettiin 25.5.2018. Vastaväittäjinä toimivat prof. Miska Luoto. Rikkert K. Anne Juppo. Vastaväittäjinä toimivat prof. Maarit Karppinen. Kristin Syverud VÄITÖKSIÄ (Norjan tekniikan ja luonnontieteiden yliopisto NTNU) ja kustoksena prof. Maurizio Botta (Sienan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. Ville Viikari (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Timo Muotka. Kim Verbeken (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Hulmes (CNRS, Ranska) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto FM Hanna Arolan väitöskirja Effects of bioheapleaching technology utilizing metal mine emissions on fish in boreal freshwaters tarkastettiin 4.5.2018. Svetlana Dedysh (Vinogradskyn mikrobiologian instituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. FM Anni Niskakosken väitöskirja Molecular alterations of endometrial and ovarian tumorigenesis in Lynch syndrome mutation carriers and the general population tarkastettiin 18.5.2018. FM Pasi Valkaman väitöskirja Impacts of agricultural water protection measures on erosion, phosphorus and nitrogen loading based on high-frequency on-line water quality monitoring tarkastettiin 18.5.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Päivi Peltomäki. Jussi Pihlajamäki (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Eero Hanski. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ph.D. FM Marika Markkasen väitöskirja Expression, Function, and Regulation of the K-Cl Cotransporter KCC2 isoforms in the Central Nervous System tarkastettiin 11.5.2018. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Vastaväittäjänä toimi prof
den del av grenen som finns inne i trädstammen, innehåller mycket höga extraktivämneshalter. 63 4/2018 KEMIA sivulle 64 splintveden. Vastaväittäjänä toimi prof. Alaranta kehitti väitöstyössään kemikaalisääntelyn riskipunninnan mallin, jossa huomioidaan vaaran ja riskin välinen ero ja sääntelyllä torjuttavien riskien sijaan mahdollisesti tulevat vastariskit, arvioidaan vaihtoehtoiset riskinhallintakeinot sekä analysoidaan sääntelyn kustannukset ja hyödyt. Kviströtterna innehåller dock betydligt mer, i många fall flera hundra gånger mer, än den närliggande kärnveden. Vastaväittäjänä toimi professori Harri Kalimo Brysselin vapaasta yliopistosta Belgiasta ja kustoksena professori Tapio Määttä. FM Petra Miikkulaisen väitöskirja New functions for the cellular oxygen sensor PHD3 in clear cell renal cell carcinoma tarkastettiin 18.5.2018. Alla arters kärnved och kviströtter innehåller lignaner. Ulf Lerner (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Ilkka Junttila. Vastaväittäjänä toimi prof. Vissa granar, ädelgranar, lärkar och hemlockar innehåller exceptionellt höga lignankoncentrationer. Vastaväittäjänä toimi prof. Nisula konstaterar att variationerna i halt och sammansättning är stora, både mellan släkten och mellan arter. Tutkimus huolta aiheuttavien aineiden ja materiaalikierron sääntelystä REACH-asetusten mukaan tarkastettiin 27.4.2018. Clas-Håkan Nygård. Bjarne Holmbom I Linda Nisulas ytterst omfattande avhandling analyseras extraktivämnen i kärnved, splintved och kviströtter av 39 industriellt viktiga barrträdsarter. HTM, OTM Joonas Alarannan väitöskirja Kemikaalit ja kiertotalous. Koncentrationerna är mycket högre i kviströtterna än i kärnoch materiaaleihin sovelletaan liian raskaita hallinnollisia vaatimuksia ja liian tiukkoja rajoituksia. ja The Effect of Allergic Cytokine Environment on Myeloid Cells tarkastettiin 3.5.2018. Vissa tallar, ädelgranar och douglasgran innehåller höga halter juvabioner. Käyttökelpoisia uusioraaka-aineita päätyy tällöin hävitettäväksi, mikä on ympäristön kannalta haitallista. Tallarnas kärnved och kviströtter innehåller stilbener och mycket mer hartssyror än splintveden. Johanna Myllyharju (Oulun. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Beate Pesch (Ruhrin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vedproven extraherades sekventiellt och hartssyror, fettsyror, steroler, sterylestrar, acylglyceroler, juvabioner, lignaner, oligolignaner, flavonoider och stilbener identifierades och kvantifierades med gaskromatografi (GC) och GC-masspektrometri. Sie Sie Siewin väitöskirja Occupational Exposures (Wood Dust, Iron and Welding Fumes) and Risk in Cancers of Lung and Nose among Men in Nordic Countries tarkastettiin 17.5.2018. Alaranta analysoi Reachasetuksen täytäntöönpanoa ja tarkasteli Reachin ja muiden säädösten mukaisten rajoittamiskeinojen välisiä jännitteitä. Lärkar, vissa tallar och douglasgran innehåller höga flavonoidkoncentrationer. Speciellt stor är variationerna i hydrofila extraktivämnen. Hänen mukaansa materiaalikierrätys estyy, jos jäännösKiertotalous haastaa kemikaalisääntelyn Joonas Alaranta species granskades vid Åbo Akademi 23.2.2018. Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Tähän päätyy väitöstutkimuksessaan Itä-Suomen yliopistossa väitellyt Joonas Alaranta. Jos taas materiaalikiertojen kemikaalisääntely on liian sallivaa, käyttöön päätyy jäännösmateriaaleja, jotka aiheuttavat haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kvistroten, dvs. Kiertotalouden kemikaalisääntelyssä on kyse myös siitä, miten materiaalikierrosta saatavia ympäristöhyötyjä ja kemikaalihaittojen torjuntaa punnitaan suhteessa toisiinsa. Som opponent fungerade docent Rolf Gref från Sveriges Lantbruksuniversitet och kustos var professor emeritus Bjarne Holmbom. Turun yliopisto HLL Tero Puolakkaisen väitöskirja The Effects of Soluble Activin type IIB Receptor on Bone Formation and Body Composition tarkastettiin 4.5.2018. Hydroximatairesinol (HMR) är den dominerande lignanen i granar och hemlockar, medan secoisolariciresinol dominerar i ädelgranar och lärkar. DI Linda Nisulas avhandling Wood extractives in conifers: a study of stemwood and knots of industrially important Barrträd är en rik källa till bioaktiva ämnen Br ita Ni su la Linda Nisula Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää jäte-, tuoteja kemikaalisääntelyn tavoitteiden nykyistä parempaa yhteensovittamista, jotta turvallisen ja kestävän materiaalikierron toteuttamisesta tulee mahdollista. Riku Kiviranta
Pinomaa siirtyi Kemianteollisuuteen Perstorp AB:sta Ruotsista. Li Tian (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Hän toimi ministeriössä myös elinkeinoja kasvupolitiikan sekä bioja kiertotaloushankkeiden parissa. John Eriksson.. ”Mika Aallossa yhdistyvät Kemianteollisuuden ruoriin Mika Aalto erinomainen ammatillinen osaaminen, vankka kokemus kemianteollisuutta koskevasta elinkeinopolitiikasta, laaja vaikuttamisverkosto sekä aikaisempi johtamiskokemus vaativista tehtävistä”, Rosendal kuvailee. Ingunn Tho (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Järjestön aiempi toimitusjohtaja Timo Leppä jatkaa kesäkuun ajan Kemianteollisuuden neuvonantajana. yliopisto) ja kustoksena dos. Kemianteollisuus ry:n uutena toimitusjohtajana on aloittanut tekniikan tohtori Mika Aalto, 49. ”Kemianteollisuus ry:n hallitus painotti toimitusjohtajan valinnassa vankkaa kokemusta kemianteollisuuden keskeisiltä vaikuttamisalueilta”, kertoo järjestön hallituksen puheenjohtaja Jari Rosendal. Niklas Sandler. Marc Mendillo (Northwestern-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto Vuonna 2019 aloittavan uuden Tampereen yliopiston rehtoriksi on valittu FT Mari Walls, joka toimii tätä nykyä Luonnonvarakeskuksen pääjohtajana. Tätä ennen Aalto työskenteli reilut 15 vuotta Tekesissä muun muassa metsä ja kemia -alueen toimialajohtajana sekä materiaalit ja prosessit -alueen teknologiajohtajana. Si ni Pe nn an en /S ini ne n Ku va Mika Aalto kertoo olevansa erittäin innostunut uudesta työstään Kemianteollisuus ry:n vetäjänä. Vastaväittäjänä toimi prof. Molekulaarisen farmakologian apulaisprofessoriksi on nimitetty akatemiatutkija Tomi Rantamäki. Walls siirtyy Tampereelle elokuussa 2018 ja työskentelee vuoden loppuun asti Tampereen korkeakoulusäätiön toimitusjohtajana. Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen johtajana ja Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen ja ympäristötieteen professorina. M.Sc. Panu Jaakkola. Hän on toiminut yliopiston bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2004–2017. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. NIMITYKSIÄ Mika Aalto siirtyi tehtävään teollisuusneuvoksen paikalta työja elinkeinoministeriön Työllisyys ja toimivat markkinat -osastosta. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Helsinki Chemicals Forum Helsinki 14.–15.6.2018 www.helsinkicf.eu Eurosafety 2018 Tampere 11.–13.9.2018 www.eurosafety.fi Tampere Celiac Disease Symposium Tampere 13.–15.9.2018 events.uta.fi/tcds2018 Alihankinta Tampere 25.–27.9.2018 www.alihankinta.fi Empack 2018 Helsinki 3.–4.10.2018 www.empack.fi Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 4.–5.10.2018 www.lablt.fi Nanotiedepäivät Jyväskylä 9.–10.10.2018 www.jyu.fi Energia 2018 Tampere 23.–25.10.2018 www.energiamessut.fi Kokkola Material Week Kokkola 27.10.–1.11.2018 http://materialweek.fi ChemBio Finland ja Kemian Päivät Helsinki 27.–28.3.2019 chembio.messukeskus.com MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 18 th European Congress on Biotechnology Geneve, Sveitsi 1.–4.7.2018 www.ecb2018.com World Polymer Congress Cairns, Australia 1.–5.7.2018 www.macro18.org 26 th International Iupac Conference on High Temperature Materials Chemistry Jekaterinburg, Venäjä 2.–6.7.2018 htmc16.ru 27 th International Iupac Symposium on Photochemistry Dublin, Irlanti 8.–13.7.2018 photoiupac2018.com 25 th International Conference on Chemistry Education Sydney, Australia 10.–14.7.2018 www.icce2018.org 14th International Conference on Liquid Atomization and Spray Systems Chicago, Yhdysvallat 22.–26.7.2018 www.iclass2018.org 27 th International Liquid Crystal Conference Kioto, Japani 22.–27.7.2018 http://ilcc2018.org/wordpress 18 th IEEE International Conference on Nanotechnology Cork, Irlanti 23.–26.7.2018 www.ieeenano18.org HPLC 2018 Washington, Yhdysvallat 29.7.– 2.8.2018 www.hplc2018.org 43 rd International Conference on Coordination Chemistry Sendai, Japani 30.7.–4.8.2018 http://iccc2018.jp 16 th International Heat Transfer Conference Beijing, Kiina 10.–16.8.2018 www.ihtc16.org 18 th International Biotechnology Symposium Montreal, Kanada 12.–17.8.2018 ibs2018montreal.org ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat 19.–23.8.2018 www.acs.org International Conference on Chemistry Education and Research Zürich, Sveitsi 27.–28.8.2018 https://chemistryeducation. Chengqian Liun väitöskirja Interplay between adenosine receptors and adenosine deaminases tarkastettiin 25.5.2018. Åbo Akademi M.Sc. euroscicon.com 7 th EuCheMS Chemistry Congress Liverpool, Iso-Britannia 26.–30.8.2018 www.euchems2018.org 35 th International Conference on Solution Chemistry Szeged, Unkari 26.–30.8.2018 www.mke.org.hu/ICSC2018 14 th European Conference on Research in Chemical Education Varsova, Puola 2.–6.9.2018 www.ecrice2018.pl European Adhesive and Sealant Conference 2018 Riika, Latvia 12.–14.9.2018 www.feica-conferences.com 22 nd Iupac International Conference on Organic Synthesis Firenze, Italia 16.–21.9.2018 www.22-icos-florence.it 13 th International Conference on Solid State Chemistry Pardubice, Tšekki 16.–21.9.2018 www.ssc-conference.com/2018 2 nd Plastics Packaging Conference Bryssel, Belgia 25.9.2018 www.plasticsconverters.eu Thermosetting Resins 2018 Berliini, Saksa 25.–27.9.2018 www.thermosetting-resins.de Luxe Pack 2018 Monaco 1.–3.10.2018 www.luxepack.com ProcessTeknik Göteborg, Ruotsi 9.–11.10.2018 www.processteknik.info CPhI Worldwide 2018 Madrid, Espanja 9.–11.10.2018 www.cphi.com/europe 14 th Iupac International Congress of Pesticide Chemistry Rio de Janeiro, Brasilia 14.–18.10.2018 www.abq.org.br/iupac2018 Parts2clean Stuttgart, Saksa 23.–25.10.2018 www.parts2clean.com Scanpack 2018 Göteborg, Ruotsi 23.–26.10.2018 http://scanpack.se HENKILÖUUTISIA Helsingin yliopisto Rehtoriksi kaudelle 2018–2023 on valittu kaupunkiekologian professori, yliopiston kestävyystieteen instituutin johtaja Jari Niemelä. Emrah Yildirin väitöskirja Physically and Chemically Modified Cellulose for Drug Delivery tarkastettiin 11.5.2018. Jyrki Heinämäki (Tarton yliopisto, Viro) ja prof. FM Jenny Joutsenen väitöskirja Regulation of cellular stress proteins in physiology and disease tarkastettiin 18.5.2018. Aallon väitöskirja käsitteli kemiallista termodynamiikkaa. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Vastaväittäjänä toimi dos. Hänen päävastuualuettaan ovat eurooppalaiset ja kansalliset ympäristöja energiaasiat sekä päästökauppa. Kemianteollisuus ry Vastuullisuuden asiantuntijana on aloittanut insinööri (AMK) Rasmus Pinomaa. 64 KEMIA 4/2018 Väitökset jatkuvat… TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Jyrki Heino
Apuraha luovutettiin FinTACin vuosikokouksessa Tampereella. Apurahan sai filosofian maisteri Emilia Palo Turun yliopistosta Liverpoolissa 26.–30.8.2018 pidettävää EuCheMS-konferenssia varten. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Jos kotiarkistoistasi löytyy seuran historiaan liittyviä valokuvia 1920-luvulta 2000-luvun alkuun, ota yhteyttä osoitteeseen heleena.karrus@ kemianseura.fi. Suomen katalyysiseura on yksi Suomalaisten Kemistien Seuran jaostoista. Hän on toiminut myös seuran puheenjohtajana. Kemia-lehti 2018: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT III-kannesta! KEMIA Kemi Suomen termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistys FinTAC ry on myöntänyt vuoden 2018 matka-apurahansa alan tutkimuksessa ansioituneelle jatko-opiskelijalle. meriitit. Suomen katalyysiseura on kutsunut professori Tapio Salmen kunniajäsenekseen. Juhlan kunniaksi seura kerää kuvia vuosien varrelta. elokuuta 5. lokakuuta 7/2018 10. Hackspik. Åb o Ak ad em i Tapio Salmesta katalyysiseuran kunniajäsen FinTACin apuraha Emilia Palolle Apurahan ja kukat Emilia Palolle ojensivat yhdistyksen puheenjohtaja, professori Vesa-Pekka Lehto (oik.) ja diplomi-insinööri Markus M. Kunniajäsenyyden perusteena ovat Salmen pitkä, ansiokas toiminta seurassa sekä tämän poikkeuksellisen korkeatasoiset tieteelliset Kuvat esiin arkistoista! Suomalaisten Kemistien Seura viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2019. marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Tapio Salmi on kuulunut seuran aktiiveihin sen perustamisvuodesta 1988 lähtien. lokakuuta 7. Palo osallistuu konferenssiin posteriesityksellä Layerby-layer method in protecting upconverting nanoparticles. Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Kemian ja kemian tekniikan opiskelija!. 65 4/2018 KEMIA SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. syyskuuta 6/2018 3. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2018 7. Salmi toimii kemiallisen reaktiotekniikan professorina Åbo Akademissa. syyskuuta 3
Tätä nykyä yli yhdeksänkymppiset tutkijat ovat eläköidyttyään työskennelleet jälleen myös synnyinmaassaan. Tsinghuassa opiskelivat myös kaksi fysiikan nobelistia, Tsung-Dao Lee ja Chen-Ning Yang, jotka sittemmin siirtyivät Yhdysvaltoihin. Kaksikko jakoi vuoden 1957 fysiikan palkinnon heikkoa vuorovaikutusta käsitelleestä tutkimuksestaan. Monet Kiinassa korkeisiin asemiin kohonneista johtajista ja poliitikoista ovat saaneet koulutuksensa tässä eliittikoulussa. Sisko Loikkanen Kiinan arvioidaan olevan maailman johtava tiedemaa 2050-luvulla. Changpingin alueelle rakennetaan tulevaisuuden tiedekaupunkia, jossa käytetään pelkästään uusiutuvaa energiaa. 66 KEMIA 4/2018 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@gmail.com Yli 20 miljoonan asukkaan Peking on kuhiseva metropoli, jossa riittää niin huipputason tutkimuslaitoksia kuin asuinalueiden torikojuja. Nobelin Youyou Tulle toi kesämarunasta eristetyn artemisiinin kehittäminen tehokkaaksi malarialääkkeeksi. Sc an sto ck ph ot o. Yliopistossa on rakenteilla muun muassa huippumoderni biolääketieteellinen kuvantamiskeskus. Maa on surullisenkuuluisa ilmansaasteistaan, mutta uusilla hankkeilla se pyrkii puhtaisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Lähivuosina toteutuvat myös Huairoun monipuolinen tieteen toimintakeskus sekä suuri kansallinen tieteen ja tekniikan innovaatiokeskus. Jättivaltion asenne tutkimukseen on uskomattoman positiivinen, mikä näkyy muun muassa Pekingiin nousevina tiedeja teknologiakeskuksina. Kiinnostavia ovat myös kaupungin planetaario ja vanha observatorio, geologinen museo, rautatiemuseo ja mehiläismuseo. Valmistuttuaan keskus tarjoaa tilojaan myös ulkomaisten tutkijoiden käyttöön. Myös Pekingin yliopisto osallistuu maansa mahtaviin tiedesatsauksiin. Yli 30 000 opiskelijan opinahjon tuottamiin huippututkijoihin kuuluu esimerkiksi professori Youyou Tu, joka vuonna 2015 vastaanotti lääketieteen Nobelin palkinnon. Teholääke malariaan Kiinan korkeakoulujen kakkonen ja myös erittäin tavoiteltu opiskelupaikka on Pekingin yliopisto, joka toukokuussa 2018 vietti 120-vuotisjuhliaan. Peking tahtoo tiennäyttäjäksi Kiinan johtava tiedekeskittymä on pääkaupunki Peking, jossa toimivat myös maan kaksi parasta yliopistoa. Pekingin yliopistoista paras on vuonna 1911 perustettu Tsinghuan yliopisto, joka on maailmanlistalla rankattu sijalle 25. Afrikassa lääkkeen arvioidaan pelastavan vuosittain 100 000 ihmishenkeä. Farmaseuttista kemiaa ja farmaseuttista biologiaa opiskellut kiinalaisnainen perehtyi aikoinaan lääkekasvien kemiallisten yhdisteiden tunnistamiseen ja eristämiseen länsimaissa oppinsa saaneiden opettajien johdolla. Luonnonhistorian museossa voi tutustua paleontologiaan, antropologiaan, eläinten kirjoon nisäkkäistä lintuihin sekä kasvien maailmaan. Viisivuotisen hankkeen tuloksena syntyy valtava laitos, jonka teknologialla ja laitteilla voidaan kuvata rakenteet solun pienimmistä yksityiskohdista kokonaiseen ihmiseen. Hyviä kohteita ovat tieteen ja teknologian museo sekä Sony Explora Science -tiedekeskus. Peking on kiinnostava kaupunki myös tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneille matkailijoille. Jo nyt Kiinassa on enemmän tutkijoita ja siellä julkaistaan enemmän tieteellisiä artikkeleja kuin Yhdysvalloissa. Yliopiston luentosaleja kansoittaa reilut 36 000 opiskelijaa, joita opettaa noin 5 500 henkeä
Laboratoriot, patentit, tutkimus POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. 10.9. 15.10. Analytiikka, terveys, bioteknologia 3/2018 28.3. Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö 4/2018 10.5. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2018 29.8. 13.8. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia HY_kemia418.indd 1 29.5.2018 13.46. 19.11. 040 933 1147 Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut 7/2018 3.10. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. 13.6. 040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET NRO TOIM. 15.1. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. 21.5. 7.2. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus 5/2018 25.7. 21.3. 99 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. 9.4. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Yhteisha ku 2019 20.3.–3.4 . Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat Nro Menossa mukana 1/2018 Labquality Days, Helsinki 8.–9.2.2018 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2018 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille 3/2018 PulPaper 2018 ja PacTec 2018, Helsinki 29.–31.5.2018 Pohjoinen teollisuus, Oulu 23.–24.5.2018 4/2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018 5/2018 EuroSafety 2018, Tampere 11.–13.9.2017 6/2018 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 4.–5.10.2018 Energia 2018, Tampere 23.–25.10.2018 Kokkola Material Week, 27.10.–1.11.2018 7/2018 Jakelu painettuna tai näköislehtenä yli 50 000:lle vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle 8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki 9.–13.1.2019 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa 8/2018 9.11. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA MM. 3.10. 7.11. 5.9. 13.12. 1/2018 3.1. Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus 2/2018 13.2. 26.2. 3.5
Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi