Kemi 4/ 20 19 Sata vuotta Suomen hyväksi KÄYNTI MORTTIHUUSSISSA ON SOTILAALLINEN EKOTEKO ”Seuraan on helppo solahtaa” KEMIA Riitta Silvennoinen: ”LAITETAAN KEMISTIT KIERTOON” ”OLEN SAANUT ENEMMÄN KUIN ANTANUT” Yrjö Mälkki: Heleena Karrus:
KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Yliopisto jen opiskelija valinnat uudistuv at! Lue lisää: www.yli opistova linnat2020 .fi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia 100 VUOTTA YHTEIST Ä MENEST YSTARIN AA Onnitte lemme juhlivaa Suomal aisten Kemistie n Seuraa! HY_kemia419.indd 1 28.5.2019 12.05
Myöhemmin hänen pojastaan Ilkka Taipaleesta tuli psykiatri ja Vanhin rouva. ”Jos et ole varma osaatko, mene ja kokeile.” 38 SISÄLLYS 6 5 PÄÄKIRJOITUS Tuhlailun ylivalta horjuu Leena Joutsen 6 Metsähuussi Mortti nappaa ravinteet talteen Emma Kaustara 12 TÄTÄ MIELTÄ Mahdollisuudet edellä kohti kiertotaloutta Riitta Silvennoinen 14 Valaisevat yöpilvet ovat Suvitaivaan taideteos Jarmo Wallenius 18 AJANKOHTAISTA Life Science Live: Tekoäly tulee terveydenhuoltoon Jarmo Wallenius 20 VIHREÄT SIVUT 25 UUTISIA 30 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Kolikolla on kääntöpuolensa Hanna Juvonen 31 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 31 NÄKÖKULMA Hiiletkin pesästä Anja Nystén 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Seuraavana tavoitteena on kasvattaa Mortti festarinkestäväksi, kertoo Käymäläseura Huussi ry:n projektipäällikkö Sari Huuhtanen. 3 4/2019 KEMIA 58 Sadan vuoden yhteisöllisyys Arja-Leena Paavola 63 Elämäni Rouvasväen yhdistysten keskellä Ilkka Taipale 66 Kemistit juhlivat aamusta yöhön Leena Joutsen 69 Markku Leskelä kunniapuheenjohtajaksi ”Aina aikaa yhteiseen toimintaan” Leena Joutsen ja Arja-Leena Paavola U PM Sari Mannonen nauttii uuden oppimisesta. Hilkka Taipale (kesk.) perusti Kemistien Rouvat ry:n. 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Pakkausmateriaali syntyy kierrätyspolymeereista Päivi Ikonen 37 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Hankalat jätteet puristuvat pelleteiksi Päivi Ikonen 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sari Mannonen Bisnesnaisessa asuu tutkija Sisko Loikkanen 40 Taivaalliset värit Arja-Leena Paavola 44 Veneet ja laiturit suojataan Ympäristön ehdoilla Marja-Liisa Kinturi 46 Patentoidut palvelut tekevät Puunkorjuusta puhtaampaa Tuija Käyhkö 48 Biokaasun tuotanto tuplaantuu Elina Saarinen 50 Vaarallinen jäte oikeaan osoitteeseen Anselmi Nousiainen H ilk ka Vä hä ne n 52 Kemisti kasvatti Molekyylitarhaan uuden sidoksen Jari Koponen 56 Nobelistiveteraaneilla klikkaa edelleen Sisko Loikkanen 63 JUHLANUMERO Suomalaisten Kemistien Seura 100 vuotta 73 TAPAHTUMIA Molekyylikoneita ja valokatalyysiä Firenzessä Juri Timonen 74 KEEMIKKO Sillä siisti 75 GADOLINISTA KAJAHTAA Mustan hiilen tutkijat Oona Kiviluoto 76 HENKILÖUUTISIA 79 TULEVIA TAPAHTUMIA 80 SEURASIVUT 82 TIETEEN KAUPUNGIT Pasadenasta katsotaan kauas Sisko Loikkanen
Tämä osaaminen ja halu uudistua ovat myös Nesteen menestyksen takana. Onnea myös tulevaan työhön ja seuraavaan sataan vuoteen! Onnittelut 100-vuotiaalle Suomalaisten Kemistien Seuralle! neste.com Onnittelemme 100-vuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa Onnittelemme 100-vuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa. Sc an st oc kp ho to Suomen ehdottomia vahvuuksia ovat koulutetut osaajat ja intohimo tutkimukseen sekä innovaatioiden kehittämiseen. Onnittelemme Suomalaisten Kemistien Seuraa sadasta kemian näkyvyyden ja vaikuttavuuden eteen tehdystä vuodesta
5 4/2019 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 12. Kemia -lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuuksi. Forssa Print, Forssa 2019 | ISO 9002 KEMIA 4/2019 5 TAAS SE TAPAHTUU. Samalla ne ovat osoitus siitä, että kuluttajat ovat valmiit muuttamaan tapojaan, kun tarjolla on vaivattomia ja innostavia vaihtoehtoja. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. VESIKLOSETTI ITSESSÄÄN on ihmiskunnan tyhmimpiä keksintöjä. Yhä suurempi osa biojätteistä päätyy liikenteen polttoaineeksi. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Sen eteen kemistit ovat valmiit tekemään töitä myös seuraavan vuosisadan. Tällä lehdellä on yli tuhat uutta lukijaa, jotka saivat koulujen kevätjuhlissa stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Köyhissä maissa ei usein edes yritetä. Jätökset sekoitetaan puhtaaseen veteen, josta haitta-aineet yritetään vaivalla poistaa, siinä vain osittain onnistuen. Kemiallisesti kierrätettävät polymeerit vähentävät muovijätteen määrää. Kotimainen Mortti ja muut modernit kuivakäymälät ovat osa turvallista sanitaatiota, joka antaa myös tuleville polville paremmat mahdollisuudet nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Parhaat onnittelut stipendiaateille ja lämmin kiitos yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat huikean määrän lehtilahjoituksia. Nämä ja monet muut uutiset kertovat, että toivoa on. Toivotamme lehden lukijoille, mainostajille ja yhteistyökumppaneille onnellista kesää ja virkistävää lomaa! Etukannen kuvat Markku Joutsen, Hilkka Vähänen, Reetta Kaila ja Kari Långsjö.. Sitran Riitta Silvennoinen ehdottaa Kemistit kiertoon -hanketta, jossa kemian osaajat kiertäisivät ideoimassa kiertotalousratkaisuja alalle kuin alalle. Toivotamme lehden lukijoille, mainostajille ja yhteistyökumppaneille onnellista kesää ja virkistävää lomaa! Kemia -lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuuksi. kesäkuuta KEMIA Kemi Vol. SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURAN 100-vuotista taivalta juhlistavan numeron punaisena lankana on kestävä tulevaisuus. Viemäriin huuhtelu on päihdeja lääkejätteille se huonoin vaihtoehto, jota on turha näyttää malliksi muille. Kuka tällaista viitsii vielä käsikirjoittaa. Päihdekoukusta irti pyristelevä roolihenkilö huuhtoo äkillisessä päättäväisyydenpuuskassaan aineet alas vessanpytystä. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Sivua kääntämällä pääset lukemaan yhdestä lupaavasta yrityksestä, Säkylän varuskunnan kenttäkäymälästä, joka ohjaa virtsan ravinteet hyötykäyttöön ja jonka miellyttävyyteen käyttäjät ovat ihastuneet. Sieltä ne jatkavat matkaansa vesiekosysteemeihin ja takaisin ruokalautasillemme. 46 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Ajatusta kannattaa viedä eteenpäin, sillä kemia on kiertotalouden kantava alusta. Leena Joutsen P.S. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Voiko mikään horjuttaa tuhlailevan turhakkeen ylivaltaa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Mikko Piirainen 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Pi xa ba y Tuhlailun ylivalta horjuu Tuhlailun ylivalta horjuu Kuluttajat ovat valmiit muuttamaan tapojaan. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Metsäkoneyritysten käyttöön on kehitetty vihreä palvelupaketti. Vedet rehevöityvät, eliöt kärsivät, taudit leviävät
Systeemin on suunnitellut Ruotsin maatalousyliopisto, jonka tutkijat Prithvi Simha ja Caroline Karlsson ovat myös paikalla esittelemässä keksintöään. Mortti-vessan virtsankeräysjärjestelmä on ainutlaatuinen koko maailman mitassa. Lyhennenimi kertoo vessan tarkoitusperän, joka on mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa. ”Ajattelimme, että pinkki vessa vetää täällä”, hymyilee Porin prikaatin ympäristösuunnittelija Terhi Helkala. ”Vielä tässä kehitysvaiheessaan käymälä tarvitsee sähköä, joten ihan pöpelikköön se ei sovi. Siksi sitä kokeillaan täällä Camp Maurissa, jossa harjoitellaan tukikohtatoimintaa”, Helkala kertoo. Päivä on kolea ja pilvinen, joten ensivaikutelma Camp Maurista on harmaa. Metsähuussi Mortti kerää talteen soturien virtsan, jonka sisältämät arvoaineet voidaan sen jälkeen hyötykäyttää. Käymälä on osa Sitran rahoittamaa Mortti-hanketta. nappaa ravinteet talteen Metsähuussi Mortti. Säkylän varuskunnassa testataan uusia Mortti-käymälöitä, joissa otetaan virtsan ravinteet hyötykäyttöön. 6 KEMIA 4/2019 Metsähuussi Mortti Suomalaiset sotilaat antavat isänmaalle kaikkensa, nyt myös elimistönsä tuottamat nestemäiset kuona-aineet. Vaaleanpunainen ilmestys on prototyyppi uudenlaisesta siirrettävästä käymälästä, joka on päässyt Säkylässä ensimmäiseen pilottitestiinsä. Perillä odottaa kuitenkin yllättävä väripilkku: sotilasparakkien väliin parkkeerattu kirkkaan pinkki perävaunu. Emma Kaustara Armeijanvihreä bussi matkaa halki satakuntalaisten mäntymetsien kohti Säkylän varuskunnan harjoitusaluetta
”Erittäin mukava, lämmin ja tilava”, sotilas määrittelee.. 7 4/2019 KEMIA Hilkka Vähänen Pioneeri Ville Kujala kehuu harjoitusalueen uutta Hotelli Helpotusta
8 KEMIA 4/2019 Mortti-hankkeen vetäjä Riikka Malila paneutuu Sykessä haja-asutuksen vesihuoltoon ja pienpuhdistamoihin. Joka kotiin ei siis tarvita omaa keräyslaitteistoa.” Tehokasta talteenottoa Arvokkaiden ravinteiden kierrätys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, sillä maailman neitseelliset fosforivarannot hupenevat tasaista tahtia. Ku va t: H ilk ka Vä hä ne n Patentointiprosessi on vielä kesken, joten emme voi toistaiseksi kertoa teknologian yksityiskohdista”, Simha pahoittelee. ”Yksi ihminen tuottaa vuodessa typpeä viisi kiloa ja fosforiakin puolisen kiloa. Molemmat ovat keskeisiä kasvien kasvulle ja siten avainasemassa viljelysmaiden lannoituksessa. Sen verran kaksikko suostuu paljastamaan, että Mortissa hyödynnetään muun muassa tuhkaa ja biohiiltä. Todennäköisesti hyvin harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon samalla valuu hukkaan arvokkaita ravinteita. Mortti-hankkeen vetäjänä hän pyrkii muuttamaan tilanteen. ”Virtsan erilliskeräys heti syntypaikalla on tehokas ratkaisu”, tutkimusinsinööri sanoo. ”Pienemmissä vedenpuhdistamoissa menetetään jopa 40 prosenttia lietteen sisältämästä typestä, sillä se haihtuu ilmaan ennen kuin se ehditään ottaa talteen”, Riikka Malila kertoo. ”Miksei sama voisi olla mahdollista jätevesissäkin?” Hankkeen visiona on erilliskeräyksen vieminen etenkin julkisten tilojen vessoihin. Tutkija Caroline Karlsson esittelee Mortin salaisia aseita, tuhkaa ja biohiiltä. ”Tämä on iso ongelma myös sen takia,. ”Odotamme innolla tämän pilottiprojektin tuloksia, joiden perusteella pääsemme vielä hiomaan tekniikkaa.” Ihminen on typentuottaja Arkielämässään jokainen vetää vessan monta kertaa päivässä. Hankkeen keskeinen idea on virtsan erilliskeräys heti sen syntypaikalla. ”Ravinteiden tehokkaampi uusiokäyttäminen ja saattaminen entistä tukevammin kiertotalouden piiriin olisi huomattava edistysaskel matkalla kohti kestävämpää maailmaa”, tähdentää Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattila. Ihmisvirtsa sisältää nimittäin huomattavia määriä typpeä ja fosforia. Näistä ravinteista suurin osa on virtsassa, mikä tekee sen keräämisestä erityisen tehokasta.” Malila muistuttaa, että yhdyskuntajätteen osalta erilliskeräys on jo arkipäivää. ”Nykyisessä järjestelmässä virtsa ja sen ravinteet päätyvät kaiken muun vessasta alas vedetyn mukana jätevedenpuhdistamoihin”, kertoo tutkimusinsinööri Riikka Malila Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä. Fosforia ja typpeä kerätään myös jätevedenpuhdistamoissa, mutta kaikkea ei saada niissä kiinni. Näin myös iso osa jätöksistä jää julkisen jätehuollon piiriin. Typpilannoitteita valmistetaan ilmakehän typestä ja maakaasun sisältämästä vedystä, mutta lannoitetuotanto kuluttaa paljon energiaa. ”Ihmiset viettävät suuren osan ajastaan muualla kuin kotona
”Tämän päivän puolustusvoimissa noudatetaan kiertotalouden periaatteita”, tähdentää Porin prikaatin ympäristösuunnittelija Terhi Helkala. Hevoskuljetusvaunun kokoiseen kärryyn rakennettu koppi on metsähuussiksi avara. Hanke sai alkunsa Sitran vuonna 2016 järjestämästä ideakilpailusta, jossa ehdotettiin varuskuntia potentiaaliseksi jäteveden erilliskeräyksen kohteeksi. ”Lisäksi myös ostajat vierastavat puhdistamolietteellä lannoitettua viljaa.” Oma ongelmansa on sekin, että puhdistamokäsittelyn lopputulos on nimenomaan lietettä, jota ei voida hyödyntää sellaisenaan. Huussien täytyy siis olla siirrettäviä. Käymälätuotannon kiinteän tavaran käsittelyyn hankkeessa ei paneuduta. Mortti pystyy nykyisellään käsittelemään 30 litraa virtsaa päivässä. Käymälän varsinaisesta ydintehtävästä eli raaka-aineen vastaanotosta huolehtivat yhteisvoimin pisuaari ja istuttava pönttö. Yhteistyökumppaneina toimivat puolustusvoimat ja Ruotsin maatalousyliopisto SLU. Kiinteiden lannoitteiden etu on hänen mukaansa myös se, että lannoitteen mukana ei tarvitse siirrellä ylimääräistä vesivolyymia. ”Kun prosessia on saatu kehitettyä, laitteistoakin muokataan vähän kauniimmaksi.” Puhaltimet haihduttavat ylimääräisen nesteen virtsasta, joka on 95-prosenttisesti vettä. Syynä on, että nykyisissä järjestelmissä kaikki jätteet päätyvät samaan paikkaan. Fosforia Mortti nappaa virtsasta saman verran kuin puhdistamot, mutta aine on muodossa, joka on kasveille sopivampi. Nestemäisten käyttöönotto on vaikeaa.” Mortti-hankkeen pitkän aikavälin tavoite on saada aikaan entistä puhtaampi ja käyttökelpoisempi virtsan ravinteisiin pohjautuva lannoite. Maailmanlaajuisesti vain noin kymmenen prosenttia niistä päätyy lannoitteeksi. ”Toistaiseksi käsittely-yksikkönä käytetään yksinkertaisia muovilaatikoita, joissa on mukana auton lämpöpuhaltimet”, Malila avaa systeemiä. Toiselle sivulle tapetoidut kirjahyllyprintit lisäävät eriön viihtyisyyttä. ”Jos erilliskerätystä lopputuotteesta kyetään kehittämään käyttökelpoinen lannoite, se on todennäköisesti rakeena tai muuna kiinteänä aineena”, Malila kertoo. Puhdistamoista kerättävä liete saattaa siksi sisältää erilaisia haitta-aineita”, Malila selventää. Uudenlaisia käymälöitä päädyttiin suunnittelemaan etenkin puolustusvoimien harjoitusalueiden tarpeisiin. ”Yhdyskuntien ja kotitalouksien jätteet ehtivät sekoittua mukavaksi koktailiksi ennen jätevedenpuhdistamolle saapumista. ”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kasvit saavat käytettyä tällaisen fosforin nopeasti, joten se ei pääse huuhtoutumaan vesistöihin peltojenkaan kautta.” Parempaa lannoitetta Käymälätuotosten ravinteita ei vielä hyödynnetä kovin hyvin. Neste ohjautuu erilliseen käsittely-yksikköön, jossa sen ravinteet sidotaan kantoaineeseen. Näin kuljetuksesta tulee edullisempaa ja tehokkaampaa. Sitran rahoittaman kaksivuotisen hankkeen toteuttajia ovat Suomen ympäristökeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. ”Biohiilipurkin voin näyttää, mutta käymälän talteenottoteknologiasta en vielä kerro yksityiskohtia”, naurahtaa tohtorikoulutettava Prithvi Simha Ruotsin maatalousyliopistosta. Kopin yhdellä seinällä on ikkuna antamassa sisään valoa päiväsaikaan. Haihdutuksen lopputulos on jauhomainen aine, johon ravinteet ovat sitoutuneina. ”Nykyajan maatalouskoneet on suunniteltu kiinteille lannoitteille. ALKUPOTKU IDEAKISASTA että suuri osa menetetystä typestä päätyy lopulta rehevöittämään vesistöjä.” Fosfori saadaan puhdistamoissa haaviin typpeä paremmin. Lietteen lannoitekäytössä on näin ollen riskinsä. 9 4/2019 KEMIA Mortti-hankkeen tavoitteena on kehittää ratkaisuja kenttäolosuhteissa ja ulkoilmatapahtumissa syntyvien käymälätuotosten ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen. Mortti-vessa pyydystää typpeä talteen jopa viisinkertaisesti vedenpuhdistuslaitoksiin verrattuna. ”Se yksinkertaisesti kompostoidaan.” Konseptin toimivuutta on määrä arvioida, kunhan parin kuukauden tes. Sen sisätilat tekevät heti vaikutuksen. Kurkistus kannen alle Vihdoin päästään itse asiaan, kurkistamaan sisälle pinkkiin Morttiin. Puhdistamoiden keräämä fosfori on kuitenkin muodossa, jossa kasvit eivät pysty hyödyntämään sitä kovin tehokkaasti
”Mutta kun saamme prosessin optimoitua, käymälä pärjää myös massatapahtumissa.” Sellaisia voisivat olla myös esimerkiksi partioleirit ja suviseurat. ”Alueella toimii vuoden mittaan 5 000 henkeä, viranomaiset mukaan lukien,” kertoo ylivääpeli Esa Pohjolainen, joka tuli mukaan Mortti-hankkeeseen puolustusvoimien yhteysupseerina. Tähänastinen palaute on ollut erinomaista. Lämmin ja tilava, eikä haise. Sitten tarkastellaan käsittelyprosessin luotettavuutta ja turvallisuutta sekä lopputuotteen laatua. Edes perinteistä riukua ei voi rakentaa muuten kuin poikkeusluvalla opetustarkoituksiin. ”Minulle asia selitettiin niin, että suomalainen mieskin sen ymmärtää. Yksi toistaiseksi ratkaisematon ongelma on, että Mortti pystyy käsittelemään ainoastaan niin sanottua raakavirtsaa, ei säilytettyä virtsaa. Mortin valtti on se, että pieneen tilaan mahtuva lopputuote syntyy saman tien, eikä vesipitoista välituotetta tarvitse kuljetella mihinkään. Kaikki vaihtoehdot ovat tarpeen. ”Tähän projektiinkin ilmoittau”Camp Maurissa on jätevesijärjestelmän lisäksi pantu ruotuun myös muu jätehuolto, kuten pakkausmateriaalien, puun ja metallin käsittely”, kertoo ylivääpeli Esa Pohjolainen. Päämääränä festarit Median tutustumisvierailun aikaan Mortti on ollut käytössä vasta muutaman päivän, ja sen asiakkaita ovat olleet lähinnä reserviläiset. ”Säilytetylle virtsalle on kuitenkin jo omat käsittelyprosessinsa, kuten struviittikäsittely”, Huuhtanen muistuttaa. Hän on pilottikokeiluun tyytyväinen. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä.” Vielä toistaiseksi Mortti suorittaa tehtäväänsä yksin. ”Tämä on otettava huomioon koko ajan”, toteaa Pohjolainen, jonka vastuulla ovat kaikki prikaatin harjoitusalueet, yhteensä 24 000 hehtaaria. duimme mukaan innolla. Kolmestasadasta litrasta virtsaa saadaan yhdentoista kilon paketti lopputuotetta.” ”Tavaraa tulee” Camp Mauria käytettiin aikoinaan Porin prikaatin kaatopaikkana, mutta asiat ovat muuttuneet. ”Tämä on paljon mukavampi kuin vanhat ratkaisut. Tukikohta jäljittelee olosuhteita, joissa rauhanturvaajatehtävissä olevat majoittuvat. ”Käymälöitä voisi liittää esimerkiksi 20 kappaleen sarjaksi, joilla olisi yhteinen käsittely-yksikkö”, maalailee projektipäällikkö Sari Huuhtanen Käymäläseura Huussi ry:stä. Camp Maurissa on 30 majoituskonttia, saniteettikontti, keittiö, ruokailutilat ja sauna – ja nyt siis myös Morttikäymälä. Puolustusvoimien nykyisiä saniteettiratkaisuja ovat konttivessat, betonisäiliöllä varustetut kenttävessat sekä Bajamajat sen mukaan, missä harjoitus pidetään. Harjoitusalueilla tarvitaan lisää vaihtoehtoja jätevesihuoltoon.” Se on Säkylän varuskunnassa erityisessä asemassa, sillä koko varuskunta harjoitusalueineen makaa pohjavesipatjan päällä. Vielä Mortti ei ole suurtapahtumiin valmis, sillä vaikkapa festareilla sen 30 litran päiväkapasiteetti ei riittäisi mihinkään. Nykyisen ympäristölainsäädännön mukaan harjoitusten jätöksiä ei saa enää jättää metsään. ”Esimerkiksi Bajamaja-vessoissa suurin osa tuotteesta on vettä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Täällä sitä on oikein hyvä testata. ”Otamme ympäristöasiat nykyään hyvin vakavasti”, ympäristösuunnittelija Terhi Helkala painottaa. Ja porukkaa on oltava, jotta toimintakyky säilyy.” H ilk ka Vä hä ne n tijakso Säkylässä saadaan päätökseen. Pioneeri Ville Kujala kertoo käyttäjäkokemuksensa sotilaallisen ytimekkäästi. Eihän kukaan kylmään huussiin mene, jos vaihtoehtona on lämmin porsliini”, Pohjolainen naurahtaa. emmakaustara@gmail.com. Tulevaisuudessa sen on tarkoitus saada seuraa ja päästä kumppaneineen palvelemaan paljon isompiakin joukkoja. 10 KEMIA 4/2019 Rauhanturvaajien tukikohta Säkylän varuskunnan Camp Mauri on harjoitusalue, jossa järjestetään kriisinhallintakoulutusta ja pidetään kansainvälisiä kriisinhallintaharjoituksia. ”Tavaraa tulee, kun porukkaa on
Sc an st oc kp ho to FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS www.finskakemistsamfundet.fi kemianseurat.fi/kty Onnittelut 100 vuoden työstä kemian näkyvyyden ja vaikuttavuuden edistämiseksi yhteiskunnassa! Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu, kemistien edunvalvoja työelämässä LIMS-kumppanisi tukemassa suomalaisen kemian laatua ja innovaatioita MIXING TECHNOLOGIES www.bergiustrading.com Mikroja nanoteknologiasovellukset Onnittelemme 100-vuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa Onnittelemme 100-vuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa Kemiallisteknillinen yhdistys
Riitta Silvennoinen Kemian tekniikan lisensiaatti Riitta Silvennoinen työskentelee Sitran kiertotalousasiantuntijana. KEMIA TARJOAA jo nykyisellään monia mahdollisuuksia kiertotalouteen. Strategioiden perusteella suunta näyttää hyvältä. Kemia on hyvä mahdollistaja perinteisten toimialasiilojen ylittämiseen ja uusien mielenkiintoisten hankkeiden syntymiseen. Kemianlukijoita ei kuitenkaan tunnu löytyvän jatko-opintoihin jonoiksi asti. Itselleni on jo avautunut hienoja kokemuksia arjessa: uusiin ihmisiin tutustuminen kimppakyytien kautta, junamatkailun tarjoamat rauhalliset lukutuokiot ja mahtavat kasvisruuat, joista en ollut kuullutkaan. Meidän on siis kannettava vastuumme myös kyseenalaistamalla omia kulutustottumuksiamme. Minusta hiilineutraali kiertotalous on suuri mahdollisuus myös Suomen yrityksille ja teollisuudelle. Kun päästöjä lasketaan kulutuspohjaisesti, osa Kiinan päästöistä jyvittyy meille suomalaisille. Re et ta Ka ila. MYÖS LUKUISAT yksittäiset yritykset ja kaupungit ovat asettaneet omat tavoitteensa. Perinteisen kemian lisäksi valtava potentiaali löytyy biologisista ja biokemian prosesseista, joita voisi hyödyntää laajasti täysin uusilla aloilla. Tällaisen tahtotilan takana on varmasti ymmärrys siitä, mitä tämä kemianteollisuudelle tarkoittaa. Rajan toisella puolella tehty hiilidioksidipäästö vaiMONI KOKEE keskustelun ilmastonmuutoksesta ahdistavana, omaa elämää rajoittavana tai jopa identiteettiä uhkaavana. Kerrotaan jokainen oma tarinamme tunteella ja sellaisella kielellä, että kaikki sen ymmärtävät ja innostuvat kemian mahdollisuuksista. Uusien kierrätettävien, kestävien ja älykkäiden materiaalien, vaarattomien aineiden ja kierrätysteknologioiden tarjoaminen alalle kuin alalle vaatii kemian osaamista ja tuo alalle töitä. Olemme monessa tilaisuudessa kuulleet, kuinka kemian osaajia kaivataan teollisuuspuistoihin ja yrityksiin mahdollistamaan kiertotalouden eteneminen. Vaikka hiilidioksidipäästöjä raportoidaan maakohtaisesti, ilmastonmuutoksen torjunnassa on järjetöntä vetää taseraja Suomen rajoihin. Kiertotaloudessa hienot innovaatiot tulevat usein sieltä, missä kohtaavat erilaiset alat, erikokoiset yritykset ja eri tavoin ajattelevat toimijat. Ne ovat silti vasta pintaraapaisu. Muutos kohti hiilineutraaliutta tulee tietenkin olemaan valtava ja vaikuttamaan meihin kaikkiin, mutta mitä jos tarttuisimme mahdollisuuksiin. Yhtä tärkeä mutta vaikeammin seurattava tavoite on luonnon monimuotoisuuden säilyminen, joka on noussut hälyttävällä tavalla esiin. Nyt on aika, jolloin suunnittelu-, investointija rakennushankkeet sekä toimintatapamuutokset laitetaan liikkeelle, otetaan riskejä ja sidotaan budjettia muutokseen. Miten olisi Kemistit kiertoon -hanke, jossa kemian osaajia kierrätettäisiin organisaatioista toiseen ideoimassa kiertotalousratkaisuja alalle kuin alalle. 12 KEMIA 4/2019 TÄTÄ MIELTÄ Mahdollisuudet edellä kohti kiertotaloutta toimintamahdollisuuksia ja markkinoita maailmalla. Uusien ratkaisujen kautta avautuu uusia liikekuttaa yhtä paljon ilmastoon kuin rajan sisäpuolinenkin. Nyt on paikka olla ensimmäisenä niitä kärkkymässä. Vaikka yksiselitteiset mittarit muutokselle vielä puuttuvat, elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen vähenemistä voidaan laskea. KUTEN MONI kemian alan toimija on kirjoittanut: kiertotalous tarvitsee kemian osaamista. Kemianteollisuus ry näytti rohkeutta ja oikeaa asennetta sitoutumalla hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä. Esimerkiksi synteettisen biologian keinot sivuvirtojen, kuten hiilidioksidin, hyödyntämisessä tuovat uusia mahdollisuuksia myös kemianteollisuudelle. Haastankin meidät kaikki kertomaan tarinoita siitä, kuinka kemian avulla parannetaan kiertotaloutta, pysäytetään ilmastonmuutos ja samalla mahdollistetaan meille kaikille mukava elämä
Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Tilaa sähköpostiisi: www.kemia-lehti.fi Kemia-lehti on myös facebookissa www.facebook.com/kemia-lehti. kongresseihin. Hakemus laaditaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä. 040 770 3043 Lisätiedot ja varaukset: Joko sinulle tulee Kemian uutiskirje. Apurahansaajille myönnetyt apurahat ilmoitetaan sähköpostitse marraskuussa 2019. www.kemia-lehti.fi Varaa paikkasi viimeistään 12. Mikäli viiden vuoden määräaika ylittyy, pyydetään CV:ssä esittämään selvitys syistä. KEMIA Kemi Ilmoita Kemia-lehden messunumerossa! Osateemat: • kemianteollisuus • prosessit • turvallisuus Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa! mikko.piirainen@kemia-lehti.fi puh. 044 238 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Post doc -apurahan hakemukseen on liitettävä mahdollisen ulkomaisen tutkimuksen suorituspaikan (yliopisto tai laitos) sitoumus. 50 000 euron apurahan voi hakija saada kerran ja väitöstyöhön tarkoitetun apurahan voi saada korkeintaan kahdesti. elokuuta! Kemia 5/2019 ilmestyy 4. 010 426 3803. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan loppuvuodesta 2019 Tutkimussäätiön kotisivulla, ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille joulukuussa 2019. Säätiö ei jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. Hakuaika päättyy 10.9.2019. Muita kuin pyydettyjä liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. *) Erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittamisesta tai muista erityisistä syistä (äitiys-, isyys-, vanhempainja hoitovapaa, varusmiestai siviilipalvelus tai pitkäaikainen sairaus) otetaan huomioon myös hakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enemmän kuin viisi – kuitenkin korkeintaan seitsemän – vuotta. syyskuuta. Apurahojen hakeminen tapahtuu sähköisellä hakemuslomakkeella https://orion.apurahat.fi/haku. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen toteutetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. Yhteydenottoihin vastaa Tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, p. Suurissa apurahoissa eduksi luetaan ulkomaiselle Post doc -kaudelle lähteminen, ulkomaisen Post doc -kauden pidentäminen tai sellaiselta palaaminen. ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2020 OVAT HAETTAVANA 1.8.2019– 10.9.2019 Apurahat myönnetään Orionin Tutkimussäätiön sääntöjen mukaisesti maamme lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, tutkimuksen tukemiseksi 1) äskettäin (10.9.2019 lukien viiden vuoden sisällä *)) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 50 000 euroa) sekä 2) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa)
14 KEMIA 4/2019 Suvitaivaan Adobe Stock Valaisevat yöpilvet ovat taideteos
15 4/2019 KEMIA Pohjoisen kesän salaperäisin taivaallinen näytös ovat yötä valaisevat pilvet. Jarmo Wallenius
Juuri hajonneiden meteoroidien pölyhiukkaset toimivat mesopaussissa syntyvien jääkiteiden ytiminä. Tällöin on tarpeeksi pimeää, ja auringonsäteet osuvat pilviin mesosfäärissä. Pilvirykelmän laajuus on yleensä 10 000–100 000 neliökilometriä. Pilviä on kuvattu ja seurattu myös 400 kilometrin korkeudessa lentävältä Kansainväliseltä avaruusasemalta. Juuri hän nimesi ilmiön ”yötä valaiseviksi” (latinaksi noctilucent) pilviksi. Nykyään tiedämme, että pilviä tuo taivaallemme astronomisten ja atmosfääristen vaikutusten lisäksi myös ihmisen toiminta. Ilmakehän alemmissa kerroksissa syntyvien ”tavallisten” pilvien jääkiteet ovat sata kertaa suurempia. Kansainvälisessä tutkimuksessa pilvistä käytetään lyhennettä NLC, joka on peräisin englannin kielen termistä noctilucent cloud. Tutkasignaalien heijastuvuus on paras, jos kiteiden pinnoilla on ohut kalvo meteoroideista peräisin olevaa natriumia ja rautaa. Nykyisenä satelliittiaikakautena puhutaan myös napaalueen mesosfäärisistä pilvistä. Horisontin alapuolelle laskeneen auringon valaisemat pilvet olivat taiteilijan mukaan kuin fosforimaalin peittämiä valkeita pintoja. Indonesiassa oli kaksi vuotta aiemmin tapahtunut Krakatau-tulivuoren purkaus, joka oli syössyt ilmakehään valtavan määrän tuhkaa, kiviainesta ja vesihöyryä. Mesosfääri sijaitsee 76–83 kilometrin korkeudessa. Sitä ei vielä tiedetä, ovatko meteoroidien ja tähdenlentojen eli meteorien ainehiukkaset myös sähköisesti varautuneita. Aamuyöllä katse kannattaa suunnata koilliseen. Pilvien jääkidekoostumuksia ja kasvihuonekaasujen vaikutuksia mesosfäärin ominaisuuksiin selvitetään satelliittien, rakettien ja ilmapallojen avulla. Tämä teki maailman iltaruskoista erittäin värikkäitä, ja ihmiset innostuivat tarkkailemaan niitä aktiivisesti. Tutkimus on sittemmin osoittanut, että pilvien alkuperä on sekä astrokemiallinen että atmosfäärin tapahtumiin liittyvä. Vuonna 1926 pääteltiin, että valaisevat pilvet eivät olleetkaan pelkkiä vulkaanisia tuhkapilviä, kuten oli oletettu. Pilviksi kiteet kerääntyvät, kun ne ovat pudonneet parikymmentä kilometriä alaspäin. NLC:t ovat arvoituksellisen syntytapansa, harsomaisen olemuksensa ja hiipumisensa takia itsessäänkin mielenkiintoinen havainnointikohde, jonka tutkiminen ei kuitenkaan ole helppoa. Jääkiteitä kuitenkin tiivistyy mesosfäärin kylmissä kesäoloissa molemmilla napa-alueilla myös vesihöyrystä itsestään. Kesäyön valopilvet ovat harvinaisempi ilmiö kuin esimerkiksi revontulet, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla niiden bongaaminen on todennäköisempää kuin etelässä. Ne hajoavat tavallisesti mesopaussissa, ionosfäärin ja mesosfäärin rajakerroksessa sadan kilometrin korkeudessa. Mannerlaattateorian esittänyt tutkija Alfred Wegener oli jo vuonna 1906 ehdottanut valaiseville yöpilville tällaista vesijäistä alkuperää. 16 KEMIA 4/2019 E nglantilainen taidemaalari Robert Leslie lähetti kesällä 1885 Nature-lehteen kirjeen, jossa hän kertoi kiinnostavasta havainnostaan. Maasta pilviä tarkkaillaan valokuvaamalla ja tutkahavaintojen pohjalta. Leslie oli löytänyt tieteelle uuden ilmiön, valaisevat yöpilvet. Viime aikoina pilviä on bongattu jopa 40 leveysasteen tienoilla eli Madridin korkeudella. Kuvaajana oli saksalainen tähtitieteilijä Otto Jesse. Juuri siellä tupakansavun ohuet öiset pilviharsot salaperäisesti tiivistyvät ja taas häviävät. Tarvittiin kuitenkin vielä vuosikymmeniä ennen kuin vuonna 2001 voitiin varmistaa, että NLC:t koostuvat hiukkasten ympärille tiivistyneistä ja kasvaneista nanokokoisista jääkiteistä. Vuonna 1896 siellä todennettiin kolmiomittauksen avulla, että pilvet syntyvät hyvin korkealla, ilmakehän mesosfäärisessä kerroksessa. Iltayöstä pilviä esiintyy luoteisella taivaalla. Maanantaina 6. Asian todensi Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan AIM-satelliitti, joka lähti kartoittamaan mesosfääriä vuonna 2007. Aiemmin niiden esiintyminen rajoittui leveysasteiden 50–65 eli suunnilleen Frankfurtin ja Oulun välille. Tervehdys hajoavilta meteoroideilta Maan ilmakehään saapuu joka päivä tonneittain avaruudellista kiviperäistä ainesta, pölyä ja murikoita. Pilvien esiintymistiheys, määrä, laajuus ja kirkkaus ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet. Sieltä ne heijastuvat katsojan silmään tai kameraan. Meteoridihiukkaset ovat vain 20–70 nanometrin kokoisia. KATSE KORKEUKSIIN. Paras mahdollisuus yöpilvien havaitsemiseen on Suomen kukkeimman suven aikaan toukokuun loppupuolelta elokuun puoleenväliin. Tiedossa on, että levymäisistä jääkiteistä syntyy kirkkaampia yöpilviä kuin sylinterimäisistä. Mesopaussissa paine on hyvin alhainen ja pakkasta –140 celsiusastetta. Kesäisiä yöpilviä on alkanut näkyä yhä etelämpänä. Pilvet näkyvät, kun aurinko on 6–16 astetta horisontin alapuolella. Mesosfäärin meteoroidipölyn määrä – 10 partikkelia kuutiosenttimetrissä – ei vielä yksinään riitä yöpilvien muodostumiseen. heinäkuuta pohjoisen yötaivaan laelle oli iltakymmenen jälkeen ilmestynyt hopeisina hohtavia, aaltoilevia pilviä. Pilvistä voi erottaa erilaisia rakenteita, kuten laineita, pyörteitä ja kiharoita. Ilmastonmuutoksen kanarialinnut Valaisevia yöpilviä kutsutaan usein ilmastonmuutoksen kanarialinnuiksi. Ei ole sattumaa, että valaisevat yöpilvet huomattiin juuri vuonna 1885. Vuonna 1888 valaisevia yöpilviä havaittiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Pikkuruiset kiteet sirottavat hyvin sähkönsinistä valoa, joka usein on yöpilvien pääväri. Optimaalinen koko on 50 nanometriä. Ilmakehän ylimpänä kerroksena se on harva ja hyvin kylmä (–120 celsiusastetta) ja sisältää vähän kosteutta. Yöpilvistä otettiin ensimmäiset valokuvat vuonna 1887. Salaperäinen synty, nopea hiipuminen Otto Jesse aloitti yöpilvien tutkimusohjelman Berliinin observatoriossa
jarmowallenius@hotmail.com Adobe Stock. Edellinen auringonpilkkumaksimi eli Auringon korkein aktiivisuus osui vuosille 2011–2012. Ensimmäisen kerran pilvet havaittiin avaruudesta vuonna 1972. NLC-pilvien lisääntymisen pitäisi siis olla käänteisesti riippuvainen kotitähtemme aktiivisuuden 11-vuotisesta kierrosta. Ruotsin avaruushallinnon Odin-satelliitti on kartoittanut pilviä spektrianalyysin avulla ja selvittänyt niiden päivittäisen jakauman ja suuret rakenteet. Islannissa vuoden 2010 keväästä syksyyn jatkunut purkaus syöksi ilmakehään huomattavan määrän vulkaanisia pienhiukkasia. Alan menestyksekkäin tutkimussatelliitti on kuitenkin ollut Nasan AIM, joka on tehnyt enimmän osan avaruuden NLC-havainnoista. Siellä metaani reagoi Auringon myötävaikutuksella hydroksyylin kanssa, ja tuloksena on vettä. Löydön teki Nasan OGO-6-satelliitti. Hiilidioksidi lämmittää ilmakehän alinta kerrosta troposfääriä. 17 4/2019 KEMIA Tutkijat ovat myös löytäneet jopa kolme kertaa Suomen kokoisia, miljoonan neliökilometrin laajuisia NLCpilviä. toukokuuta. Hiilidioksidi jäähdyttää ilmakehän ylintä kerrosta heijastamalla auringonsäteitä takaisin avaruuteen. Tällöin jääkiteitä muodostuu siellä aiempaa enemmän. Osa metaanista päätyy jäähdyttämään mesosfääriä myös sellaisenaan. Myös nämä vesimolekyylit nousevat ilmakehän dynamiikan, sirkulaation ja Maan kiertoliikkeestä johtuvan corioliskiihtyvyyden takia mesosfäärisiin korkeuksiin. Rakettikokeilla oli jo yhdeksän vuotta aiemmin päästy mittaamaan mesopaussin lämpötiloja. Euroopan avaruusjärjestön Esan Mars Express -satelliitti havaitsi vuonna 2006, että myös punaisen planeetan yläpuolella sadan kilometrin korkeudessa on hiilidioksidista muodostuneita, Maan valaiseviin yöpilviin verrattavia pilvimuodostelmia. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Mesosfäärin lämpötilaa on mitattu 1950-luvulta lähtien. Geophysical Research Letters -tiedelehdessä oli hieman aiemmin etsitty selitystä Siperiassa vuonna 1908 tapahtuneelle valtavalle Tunguskan räjähdykselle. Syyksi on esitetty Eyjafjallajökull-tulivuoren purkausta. Tänä aikana ilmakehäkerros on kylmennyt noin viisi astetta jokaista vuosikymmentä kohden. Valtameristä vapautuu näin enemmän vesihöyrymolekyyleja, jotka kohoavat sirkulaation myötä ylöspäin. Kesällä 2013 yöpilviä havaittiin kuitenkin sekä tavanomaista runsaammin että aikaisemmin, jo 13. Yöpilvien runsastumisen taustalla ovat kasvihuonekaasut hiilidioksidi ja metaani. Siellä niistä tulee jääkiteitä. Ruotsalaiset laukaisevat pian tutkimusmatkalle uuden mikrosatelliittinsa Matsin. Punaisella planeetalla on omat yöpilvensä Toisaalta Auringon ultraviolettisäteily hajottaa mesosfäärin vesimolekyyleja. Utahilaisen valotutkan avulla nähtiin vuonna 1995 ensimmäisen kerran NLC-pilviä, joita ei voitu erottaa paljaalla silmällä. Metaania syntyy erilaisten biologisten prosessien kautta ja myös silloin, kun ihminen jalostaa ja käyttää fossiilisia polttoaineita. Samalla tutkijat näkivät yhteyden sukkulalentojen termosfääriin jättämien vesihöyryvanojen, Tunguskan pamauksen ja mesosfäärin valaisevien yöpilvien välillä. Artikkelin mukaan Maan ilmakehään törmäsi tuolloin kosminen kappale, mahdollisesti komeetta. Länsinaapurimme on hyvin aktiivinen NLC-tutkimuksessa. Toisaalta korkealla mesosfäärissä hiilidioksidin vaikutus on päinvastainen. Metaanin vaikutukset alkavat stratosfäärissä. Uusia satelliitteja suuntaa korkeuksiin Rakettija satelliittimittaukset ovat nykyään oleellinen osa valaisevien yöpilvien tutkimusta
Tulevaisuuden henkilökohtaisen lääketieteen päämäärä on, että jokaiselle pystytään räätälöimään juuri hänen sairauteensa tehoava hoito. Tässä ovat tärkeässä osassa matematiikka ja tilastotiede. Laaja-alaisen tekoälyn satsauksia pitäisi Friedin mukaan kohdentaa ennen kaikkea perusterveydenhoitoon, kuten myös suomalaiset asiantuntijat esittävät. Ryhmä etsii eri puolilta kootuista laajoista lääketieteellisistä tutkimusaineistoista tekijöitä, jotka ennustavat muun muassa ykköstyypin diabetekseen sairastumisen riskiä ja munuaissyövän etenemistä. Tämä heijastelee sekä teknologisen kehityksen nopeutta että sovellusten esiinmarssia. 18 KEMIA 4/2019 AJANKOHTAISTA Turun Messukeskuksessa 15.–16. Samalla vältetään hoitoja, jotka yksilön kohdalla olisivat haitallisia, vaikka ne olisivatkin hyödyksi valtaosalle muista samaa tautia potevista. Hoito on kuitenkin jälkikäteen reagoimista. Jarmo Wallenius Tekoäly (Artificial Intelligence, AI) on lyömässä itseään läpi terveydenhuollossa ja -hoidossa. ”Käsitys digitaalisen kansalaisen asemasta kaikkien informaatioja rekisteritietojen ja biopankkien keskiössä on kuitenkin vielä osittain myytti”, sanoo Euroopan terveystilastoja terveysinnovaatioinstituutin i-HD:n johtaja, terveysinformatiikan professori Dipak Kalra. Näin sovellus helpottaa ja nopeuttaa oikeiden toimenpiteiden valintaa. Tärkeää on yksilön oma osallistuminen ja osallistaminen. ”Terveysdatan massiivisesta tsunamista pystytään analysoimaan vasta yksi prosentti. Siksi tarvitsemme inhimillisen päättelyn rinnalle myös tekoälyä”, Fried sanoo ja muistuttaa saman tien AI:n riskeistä. Laaja tekoäly muokkaa totuttuja ajatteluja analyysipolkuja. ”Vaarana on se, että voimme tekoälyä hyödyntäessämme erehtyä yrittämään ymmärtää asioita ja tekemään johtopäätöksiä liian aikaisessa vaiheessa liian kapean tiedon pohjalta.” Andrew Fried puhuukin jo ”laajasta AI:sta” ja big datan sijaan broad datasta eli leveästä, laaja-alaisesta datasta, joka sisältää puhtaasti digitaalisen informaation ohella yhä enemmän tietoa ja kokemuksia muun muassa käytännön hoitotyöstä. Siinä missä Andrew Fried puhuu broad datasta, informaation ja semantiikan asiantuntijat puhuvat semanttisesta webistä. Toinen terveydenhuollon ongelma molemmin puolin Atlanttia on ikääntyminen ja varsinkin länsimaiden harmaantuminen. Haasteena tekoälyn käytössä on Friedin mukaan tiedon osasten kerääminen kokonaisuudeksi. ”Toinen haaste on laajan datan yhdistäminen eettisellä tavalla hoitoyksiköiden tutkimusdataan ja potilaan yksilöityihin tietoihin ja kokemuksiin.” Keskiössä yksilö Ihmisen yksilöllisen hyvinvoinnin tekijöistä elintapojen osuus on noin 50 prosenttia. Se on www:n laajennus, joka mahdollistaa datan jakamisen ja käyttämisen yli alustojen, sovellusten, yritysten ja yhteisöjen rajojen. Kohti laajaa tekoälyä Keskeisiä trendejä ovat myös telelääketiede, lääketieteellisten tavaroiden internet, keinoja virtuaalitodellisuus sekä pilvipalvelut. Digitaalisten terveysmarkkinoiden maailmanlaajuinen arvo oli vuonna 2017 yli 70 miljardia euroa. Suurista datamääristä tehdyt johtopäätökset jalkautetaan edistämään nimenomaan yksilön terveyttä. toukokuuta järjestetty Life Science Live -tapahtuma keräsi reilut 500 tieteen ja liike-elämän asiantuntijaa eri puolilta maailmaa jakamaan näkemyksiään tekoälyn roolista terveydenhuollossa. Tulevaisuuden terveydenhuollon tavoitteena on ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen eri tietoja yhdistelemällä. ”Pyrimme kehittämään lääkäreiden käyttöön kliinisiä työkaluja ja löytämään tekijöitä, joilla tietty sairaus pystyttäisiin estämään”, Laura Elo kiteyttää. IBM on kehittänyt sovelluksen, joka auttaa ensihoidon asiantuntijoita analyyseissä ja päätöksissä vertaamalla potilaan oireita laajaan dataan. Terveysdatan analysoinnin avulla pyritään siksi ennakointiin eli tiettyjen sairauksien riskin kartoittamiseen tietyllä ihmisellä. Life Science Live -tapahtuma avasi näkymän siihen, miten lääketieteellisen datan hyödyntäminen muuttaa terveysalaa. Seuraavina tulevat perimä, ympäristöolosuhteet ja terveydenhuolto. Juuri tällaista työtä tekee jo täyttä päätä monitieteinen 30-päinen tutkimusryhmä, jota Turussa johtaa bioinformatiikan tutkimusjohtaja ja laskennallisen biolääketieteen ryhmänjohtaja Laura Elo Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. Tietokonejätti IBM:n globaalin life science -liiketoiminnan johtajan Andrew Friedin mukaan lääketieteellisen informaation eli tilastollisen datan määrä kaksinkertaistuu aina 73 päivässä. Summan on arveltu ylittävän 200 miljardia euroa ensi vuosikymmenen alkupuolella. Kustannusarviot, jotka 4/2019 KEMIA 18 Life Science Live: Tekoäly tulee terveydenhuoltoon. Suomi on datan keruun pitkäaikaisena mallioppilaana eturivissä, kun tekoäly ja koneoppiminen valjastetaan yhä monipuolisemmin kaivamaan suurista lääketieteellisistä aineistoista esiin haluttua tietoa
”Eurooppalaisissa järjestelmissä on erittäin hyviä standardeja, mutta yleiseurooppalaisessa katsannossa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten julkisessa terveydenhuollossa tietoja tallennetaan ja analysoidaan ja kuinka niistä opitaan. ”Vain joka viides ottaa ensimmäiseksi yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriasemaan”, Miving huomauttaa. Mutta kummat voittavat kilpajuoksun: suuret vai nopeat. Virtuaalinen asiakaspalvelija Alexa auttaa ostosten tekemisessä, ja droonit voivat kuljettaa lääketilaukset potilaalle samalla tavoin kuin kirjat tai ruokaostoksetkin”, Miving kuvailee. Bisnesmallien on kuitenkin oltava kestävällä pohjalla. Siinä pääsevät eteenpäin ne, jotka ajattelevat isosti mutta aloittavat pienestä, analysoivat, oppivat tekemisistään ja sopeutuvat. ”Koska hoitokäytännöt eri maissa vaihtelevat, saatavilla olevan tiedon ymmärtäminen ja skaalaaminen ei ole yksinkertaista. Siksi tarvitaan yhä parempia tekoälyalgoritmeja.” Haussa helppo käytettävyys Rahoitusyhtiö Janssenin Skandinavian ja Baltian alueen digitalisaation johtaja Kristoffer Miving kertoo, että terveydenhuollon ammattilaisista peräti 96 prosenttia etsii tietoa ja ratkaisuja internetistä. 19 4/2019 KEMIA tavallisesti ovat perustuneet ikään, on siksi ajateltava uudelleen. Ja ovat valmiita tekemään tämän aina uudelleen, sillä kaikki on koko ajan muutoksessa.” Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Lisäksi on muistettava, että kyse on loppujen lopuksi aina yksittäisen kansalaisen terveydestä.” Toisaalta Kalra muistuttaa, että alan liiketoimintamahdollisuudet ovat laajat. Sen ominaisuuksia ovat vaihtuvuus ja haihtuvuus, epävarmuus, huono ennustettavuus, sekoittavat voimat, sameat näkymät ja epäselvät syy–seuraussuhteet. Mivingin mukaan potilaat odottavat terveydenhuollon palveluilta hyvin tavallisia asioita: eivät huikeaa innovatiivisuutta vaan tehokkuutta, laatua ja helppoa käytettävyyttä. Startupit ovat ketteriä ja siksi Life Science Live toi yhteen lääkeja biotieteiden tutkijat, terveydenhoidon ammattilaiset, lääkekehityksen, bioteknologian ja diagnostiikan osaajat, matemaatikot, tilastotieteilijät ja yritysmaailman. Terveyssektori kiinnostaa laajalti. Ensivaikutelma on avain”, hän painottaa. Sekä jo tunnetut yritykset että startup-toimijat ovat havainneet terveysalan kumppanuusja bisnesmahdollisuudet. ”Jos käyttöjärjestelmää pitää selittää, se on pelkkä vitsi. Ovatpa kyseessä pienet tai isot toimijat, toimintaympäristönä on varmasti vuca-maailma (volatility, uncertainty, complexity, ambiquity). Molempia tarvitaan. hyviä partnereita. ”Mukaan on tullut jopa verkkokauppajätti Amazon, joka viime vuonna osti yhdysvaltalaisen lääkeverkkokaupan PillPackin. jarmowallenius@hotmail.com Tu ru n M es su ke sk us 19 4/2019 KEMIA. ”Vuca-maailma on uusi normaali. ”On siksi erittäin tärkeää, että niin big data kuin broad datakin löytyvät sieltä sellaisessa muodossa, että ongelmiin voi saada luotettavia vastauksia.” Netin asema korostuu myös potilaiden tietolähteenä. Tällöin arvonlisää saadaan sekä sairaaloille että erilaisille sidosryhmille. Vaikka olisit tehnyt miten hienon innovaation, käyttäjä klikkaa jo muualle. Kansalaisista noin 75 prosenttia hakee sairastuessaan ensin informaatiota verkosta
72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Saa minut harkitsemaan ostamista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Uudessa nettiportaalissa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Mainostajalle Mikko Piirainen, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina
(03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Asiakkaana saatte oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys sivuillenne. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 21 puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Sinun paikkasi tässä?. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 050 433 0747 info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Toimipaikat: Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Elomatic Oy Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. Vihreät sivut verkossa Kustannustehokasta näkyvyyttä! Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh
Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 22 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. Erikoisalueitamme mm. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LabVantage LIMS LIMSView SEPPO LAINE OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh
Kätevästä arkistosta löydät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002 alkaen!. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Kemia-lehti 45 vuotta Tartu juhlatarjoukseen! Tilaa nyt Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi 69 eurolla! UUTTA vuonna 2019! Hintaan sisältyy pääsy Kemia-lehden näköislehtiarkistoon. VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 23 WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh
UUTTA 2019: Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . Ehdit mukaan numeroon 5/2019! Varaa paikkasi 12. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (15 numeroa). elokuuta mennessä. ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: mikko.piirainen@kemia-lehti.fi , puh. Valinta on sinun. Edun arvo 650 euroa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi KEMIA Kemi KEMPULSSI OY / KEMIA-KEMI Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Ammattilehdet – Professional Magazines Kemian alan viestintä – Chemistry Media Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives Kemia-Kemi – Finnish Chemical Magazine Kemian vuoden juhlalehti – International Year of Chemistry Jubilee Magazine Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta www.tttlehti.fi TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi Kemia ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. • Nettisivut: yli 20 000 käyntiä vuodessa. KEMPULSSI OY Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. Uutta painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi > Mainostajalle. • Hakusanat poistuvat, käyttö helpottuu, näkyvyys paranee. 044 283 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi , puh. • Uutiskirje ja suorapostitus: yli 75 000 lukijaa vuodessa. • Postitukset vuonna 2019: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. Saat yli 170 000 kontaktia vuoden mittaan: • Printtilehti: yli 75 000 lukijaa vuodessa. UUTTA 2019 – paikka suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. 040 770 3043. www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uudet nettisivut ovat avautuneet! • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu uudistuu! www.kemia-lehti.fi Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). 83 €)
Henna Virkkusen mukaan Suomen elinkeinoelämä on hyvin mukana tukemassa EU:n tietä globaaliin ympäristöjohtajuuteen. ”Mitä vahvempi biodiversiteetti on, sitä paremmin maailma kestää myös ilmastonmuutoksen seurauksia. Yritysten tulisi ymmärtää kuluttajien käyttäytymistä ja suunnata toimiaan sen mukaan. Kuluttajille pitäisi olla helppoa ja inspiroivaa tehdä kestävän kehityksen mukaisia valintoja.” Fiksut innovaatiot ja yhteiskunnallisen arvoilmapiirin muutos ovat Perkiön mukaan kannustamassa kuluttajia arjen ympäristötekoihin. Ecobion perustaja Sanna Perkiö (vas.) ja europarlamentaarikko Henna Virkkunen olivat kokoomuksen kansanedustajia kaudella 2011–2015. ”Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen on ihmiskunnan kohtaamista uhkista suurin. Prosentti liikevaihdosta rahastoidaan luontoarvojen suojeluun. Fortum, Gasum, Neste ja Outotec. ”Kuusi miljardia ihmistä elää yhteiskunnissa, joissa lainsäädäntö ei tue biodiversiteettiä.” Ecobion juhlaseminaarissa Helsingissä 21. ”EU:ssa on viety eteenpäin erittäin tiukkaa energia-, ympäristöja ilmastopolitiikkaa. Lainsäädäntöä on päivitettävä Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen vaatii Perkiön mukaan ripeitä toimia lainsäätäjältä. ”Meillä on hyvin hoidetut metsät ja korkea arvonlisäys jalostavassa teollisuudessa. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n tuoreen raportin tulokset ovat hälyttäviä. • 15 työntekijää, toimitusjohtaja DI Taru Halla. ”Esimerkiksi sähköauton lataus oman talon tuottamalla aurinkosähköllä on helppo ja ekologinen valinta, samoin päivittäislehtien digitaalinen vastaanotto omiin laitteisiin tai kasvisproteiinivalmisteiden käyttö lihan korvaajina.” Vuonna 1989 perustettu Ecobio on yksi Pohjoismaiden ensimmäisistä kestävän kehityksen asiantuntijayrityksistä. ”Se on luovuutta kysyvä ammatti, jossa omien kykyjesi rajat määrittelevät, mihin voit päästä.” Miksi luonto. Edelläkävijäyrityksissä asia on tiedostettu, ja muutaman vuoden kuluttua biodiversiteetin suojelu on valtavirtaa yritysten toiminnassa.” Näin uskoo tekniikan tohtori Sanna Perkiö, Ecobio Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, jonka mukaan yritykset ja kuluttajat yhdessä ratkaisevat kehityksen suunnan. Jopa miljoona maapallon arviolta kahdeksasta miljoonasta kasvi-, hyönteisja eläinlajista uhkaa kuolla sukupuuttoon lähivuosikymmeninä. Oikeilla keinoilla kyllä, vastaa Ecobio-yhtiön perustaja Sanna Perkiö. Yrityksellä on toimisto Helsingissä ja työpiste Piilaakson Palo Altossa, jossa Perkiö työskentelee 4–5 kuukautta vuodessa. toukokuuta puhunut europarlamentaarikko Henna Virkkunen korostaa, SANNA PERKIÖ: KESTÄVÄN KEHITYKSEN TULISI OLLA Helppoa ja inspiroivaa kuluttajille että EU:lla on globaalissa lainsäädännössä suunnannäyttäjän rooli. ”Ihmiset ymmärtävät luonnon arvon mutta eivät aina toimi arvojensa mukaisesti. Kolme kysymystä Sanna Perkiölle Miksi yrittäjyys. • Liikevaihto 1,3 miljoonaa euroa. ”Se on inspiroiva luovuuden, älyllisen kyvykkyyden ja pääomien keskittymä, jossa tehdään tulevaisuutta nyt.” Politiikka yhdistää. 25 4/2019 KEMIA UUTISIA Voiko kuluttaja muuttua luonnon monimuotoisuuden heikentäjästä sen vahvistajaksi. Köyhtynyt luonto on heikko suoja ilmastonmuutoksessa”, Sanna Perkiö sanoo. Suomalaisille biopohjaisille innovaatioille on isot markkinat maailmassa.” Leena Joutsen Ecobio Oy • Perustettu 1989, kotipaikka Helsinki. • Asiakkaita startup-yrityksistä kansainvälisiin suuryrityksiin, mm. Kemikaalilainsäädäntö on maailman tiukin, jätelainsäädännön uudistus sulkee valtaosan kaatopaikoista, ja kiertotalous nousee läpäisevästi keskiöön.” ”Päätökset EU:ssa heijastuvat globaaleihin markkinoihin”, Virkkunen toteaa ja odottaa EU:n tarttuvan seuraavaksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Sa ria nn a Ka nk ar e. ”Rakastan luontoa ja arvostan sen antimia.” Miksi Piilaakso
Varsinainen jätteenkäsittelysopimus voidaan tehdä tietoalustan ulkopuolelle, mutta sinne on tarkoitus saada sopimuksista tiedot, joita viranomaiset kykenevät seuraamaan. Maksuton kiertotalouden markkinapaikka on suunnattu ammattimaisille toimijoille, kuten yrityksille, teollisuudelle, kunnille, kuntien jätelaitoksille ja viranomaisille. Sivuvirralleen voi löytää hyödyntäjän, ja jätteiden käsittelijä voi tarjota omia palveluitaan niitä tarvitseville.. Alustan ovat toteuttaneet ympäristöministeriö, Solita ja Motiva, joka myös hallinnoi järjestelmää. Tietoalustan kautta yritykselle pitäisi siis löytyä kunnallinen toimija, joka ottaa jätteet vastaan. Jos jätteenhaltija pyytää, kunnalla on tällöin velvollisuus järjestää jätehuolto, jos jäte vain soveltuu kunnan järjestelmään ja sopii sen kapasiteettiin. Ideana on, että jätteet, materiaalit ja sivuvirrat ohjautuvat yhä enemmän hyötykäyttöön. Konkreettisesti Materiaalitori tuo yhteen jätemateriaalin tai sivuvirtojen tuottajat ja ne, jotka voivat hyödyntää materiaaleja raaka-aineenaan tai jotka voivat tarjota niille sopivan käsittelypalvelun. Sitä kautta voi syntyä uutta hyödyntämistoimintaa”, uskoo Motivan Ilkka Hippinen. Kun tiedot näistä virroista saadaan avoimeen tietokantaan, niiden odotetaan löytävän helpommin tarvitsijansa. Palautetta kerätään Huhtikuussa käynnistyneessä pilottivaiheessa kaikkia toimintoja ei vielä ole, mutta esimerkiksi yritysten jätehuoltopyyntöjen tekemistä testataan tiettyjen kunnallisten jätelaitosten alueella. Velvollisuus rekisteröityä Materiaalitoriin koskee yrityksiä, joilla syntyy jätettä sen verran, että jätehuoltopalvelun vuosihinta on vähintään 2 000 euroa. ”Tavoitteena on, että tämän vuoden aikana järjestelmään on rekisteröitynyt tuhat käyttäjää”, Motivan Sirpa Mustonen sanoo. Pilottikäytön aikana kerätään myös palautetta ja kokemuksia, joiden perusteella palvelua viilataan niin, että se olisi ensi vuodeksi täydessä iskussa. Kiertotalouden treffipaikka edistää myös teollisten symbioosien syntyä ja sivuvirtojen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. 26 KEMIA 4/2019 UUTISIA Materiaalitori on kiertotalouden Tinder Uusi digitaalinen tietoalusta yhdistää jätehuoltopalveluja tarvitsevat ja niitä tarjoavat. Teollisuudessa syntyy paljon sivuvirtoja, joita ei nykyisin hyödynnetä mutta jotka sopisivat uusioraaka-aineeksi jollekin toiselle toimijalle joko sellaisenaan tai jalostettuina. Elina Saarinen Ti in a Pa ju /M ot iv a Materiaalitorilla kauppa käy molempiin suuntiin. ”Materiaalitorin parhaita puolia on, että se tekee näkyväksi jätemateriaaleihin liittyvät markkinat sekä sen, millaisia materiaaleja on tarjolla. Materiaalitorin avulla mahdollinen markkinapuute voidaan osoittaa avoimesti ja läpinäkyvästi. Tietoalusta tukee etenkin teollisten symbioosien muodostumista. Motiva ja yhteistyökumppanit tekevät parhaansa, jotta tieto markkinapaikasta leviäisi. Suomessa on avattu pilottikäyttöön ”kiertotalouden Tinderiksi” kutsuttu digitaalinen tietoalusta, joka on tarkoitettu jätteiden ja sivuvirtojen vaihdantaan. Eduskunta hyväksyi kevättalvella jätelain muutoksen, jonka mukaan yrityksen tai muun jätteenhaltijan pitää ensi vuodesta alkaen käyttää tietoalustaa silloin, kun tämä ei ole onnistunut löytämään jätteilleen käsittelijää markkinoilta vaan tarvitsee kunnan palvelua. Läpinäkyvyyttä jätehuoltoon Yksi syy Materiaalitorin perustamiselle tulee jätelainsäädännöstä. On suuri viestinnällinen haaste saada tieto Materiaalitorista tavoittamaan kaikki jätteen tuottajat, myös pienet peräkärryfirmat. Materiaalitori.fi-nimisen alustan avulla on tarkoitus kerätä kaikki Suomessa syntyvät materiaalivirrat näkyvästi yhteen paikkaan
Muun muassa Neste on tukenut Kemian stipendihanketta alusta alkaen. Lehti on hänestä erittäin hyvä ja monipuolinen kemian tietolähde, jonka jokainen numero tarjoaa mielenkiintoista uutta antia. ”Uusilla innovaatioilla voi vaikuttaa isompiinkin teemoihin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen kehittämällä uusiutuvia polttoaineita ja antamalla suunnan tulevaisuuden muoveille uusilla biomuoviratkaisuilla.” Ajankohtaista tietoa ”Olli-Pekka haastoi lukioaikanaan jatkuvasti kemian opettajaa kysymyksillään ja avarsi opettajankin tietämystä omilla tiedoillaan. Hänen mielestään lehti on mainio keino saada jo ennestään kemiasta kiinnostuneet nuoret perehtymään alan keksintöihin, tutkimukseen ja tuoreimpiin kuulumisiin. Mikä olennaisinta, työ kemian alalla on merkityksellistä. Hänen halukkuutensa keskustella asioista innosti muitakin opiskelijoita pohtimaan niitä, etenkin kokeellisten töiden yhteydessä.” ”Ilona on kiinnostunut, positiivinen ja muita tsemppaava opiskelija kemian tunneilla. Hän on itseohjautuva ja menestyy erinomaisesti kemian opinnoissaan. ”Lehden avulla nuoret pääsevät näkemään, millaisia töitä kemia voi tarjota”, hän sanoo. Hän toivoo, että kemia näyttäytyy tulevaisuudessakin nuorille vetovoimaisena opiskelualana. Jos hän jotain kysyy, niin opettaja saa varautua vastaamaan hyvin haastavaan kysymykseen kemian teoriasta.” Muun muassa näin kirjoittivat lukioiden opettajat tänä keväänä hakemuksissaan, joissa he ehdottivat stipendien lahjoittamista koulujensa ansiokkaille kemianlukijoille. Stipendien jakaminen on yrityksen Talent Acquisition -päällikön Hanna Järvisen mielestä erinomainen tapa kertoa nuorille kemiasta meidän ajassamme ja alan uusimmista uutisista. Uramahdollisuuksia on paljon, ja alan töissä pääsee kehittämään osaamistaan ja verkostoitumaan. Lisäksi hän itse tekee paljon töitä oppimisen eteen ja menestystä on tullut.” ”Helmi on opiskelija, joka poistuu viimeisenä kemian tunnilta. 27 4/2019 KEMIA Yli 1 100 kemian opinnoista kiinnostunutta ja niissä ansioitunutta lukiolaista sai lukuvuoden päätteeksi stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. ”Luen itsekin Kemia-lehteä, sillä se auttaa myös opettajaa pysymään ajan tasalla alan viimeisimmistä uutisista.” Anselmi Nousiainen Kirjoittaja on kevään 2019 ylioppilas ja Kemia-lehden kesäharjoittelija. ”Stipendien jakaminen tekee Kemialehden tutuksi monille kemiasta kiinnostuneille, jotka ilman stipendiä eivät välttämättä löytäisi lehden pariin”, Rössi sanoo. Lehtistipendit myönnettiin jo seitsemännen kerran. Riihimäen lukion kemian opettaja Anne Rössi on hakenut stipendiä muutamalle oppilaalleen jo useana vuonna. Stipendien lahjoittamisen mahdollisti parikymmentä yhteistyötahoa, jotka ovat yrityksiä, yhdistyksiä ja korkeakouluja. Juuri nyt ensimmäistä Kemia-lehden numeroaan lukevissa stipendinsaajissa on sekä tuoreita ylioppilaita että lukioiden alempien vuosikurssien opiskelijoita. Vuonna 2019 lehtistipendin lahjoittavat yhdessä Kemia-lehden kanssa: Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu Finska Kemistsamfundet Forchem Oy Helsingin yliopiston kemian osasto HPP Asianajotoimisto Oy Itä-Suomen yliopiston kemian laitos Jyväskylän yliopiston kemian laitos Kemiallisteknillinen yhdistys Kemian Kustannus Oy Kemianteollisuus ry Kemira Oyj Kiilto Oy LUT-yliopisto Neste Oyj Nornickel Harjavalta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta Papula-Nevinpat Suomalaisten Kemistien Seura Turun yliopiston kemian laitos A do be st oc k LEHTISTIPENDI TARJOAA Kemiaa kotiin kannettuna. ”Neste on Suomessa kemian suurin työnantaja, ja haluamme olla aktiivisesti mukana alalla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tulevaisuuden osaajien riittävyys on meille yrityksenä tärkeää.” Järvisen mukaan Kemia-lehdellä on iso rooli myös alan vaihtelevien työmahdollisuuksien ja työtehtävien esittelyssä
A do be St oc k A do be St oc k Papula-Nevinpat osti patenttitoimisto Heinäsen Patenttija tavaramerkkitoimisto PapulaNevinpat on ostanut Heinänen Oy Patenttitoimiston. Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi. Rahoituksella tuetaan projekteja, jotka nopeuttavat uusien biopohjaisten tuotteiden tuloa kansainvälisille markkinoille. syyskuuta saakka. Euroopassa syntyy rakentamisessa ja purkurakentamisessa vuosittain noin 2,5 miljoonaa tonnia mineraalivillajätettä. tallikappaleita ympärilleen. Jamk on jo patentoinut innovaationsa Suomessa ja jättänyt hakemuksen myös kansainvälistä patenttia varten. Geopolymerisointitekniikan on kehittänyt Oulun yliopisto, joka toimii hankkeen tieteellisenä koordinaattorina. Turvatyynyjen ongelma on, että ammoniumnitraatin ominaisuudet muuttuvat, kun autoja käytetään lämpimässä ilmastossa, jossa tyynyt vuoroon kuumentuvat ja jäähtyvät. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä keskus tekee korkeatasoista biotieteiden tutkimusta ja tuottaa teknologiapalveluita. Uraauurtava eurooppalainen innovaatiohanke pyrkii ottamaan rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen hyötykäyttöön. Rahoitusta voivat hakea yritykset, tutkimusorganisaatiot ja yliopistot. Projektien tulisi pohjautua ideaan, joka on jo validoitu laboratoriossa tai pienimuotoisessa pilotoinnissa. Japanilainen turvalaitevalmistaja ajautui onnettomuuksien takia konkurssiin. Keskuksen uudeksi brändinimeksi tulee Turku Bioscience. Käytännössä koko määrä päätyy kaatopaikalle. Jamk etsii parhaillaan teollisia kumppaneita hyödyntämään keksintöä. Kierrätysmineraalivillapohjaisia geopolymeereja voitaisiin käyttää esimerkiksi laasteissa, julkisivupaneeleissa, pihalaatoissa, akustiikkalevyissä ja 3d-tulostettavana rakennusmateriaalina. Yksin Yhdysvalloissa on sattunut parikymmentä tyynyturmien aiheuttamaa kuolemantapausta ja satoja loukkaantumisia. EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on myöntänyt hankkeelle 5,3 miljoonan euron rahoituksen. Rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain Finland Oy:n koordinoima kolmivuotinen Wool2Loop-projekti starttasi kesäkuun alussa. Heinänen Oy Patenttitoimisto jatkaa aluksi toimintaansa omalla nimellään. Näin siitä saadaan sementtiä korvaavaa raaka-ainetta uusiin rakennustuotteisiin. Hankkeessa mineraalivilla palautetaan kiertoon geopolymeeriteknologian avulla. Haku on auki 17. Papula-Nevinpat tähtää ostolla laajempaan yhteistyöhön myös kansainvälisillä markkinoilla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) on tehnyt keksinnön, jonka avulla autojen turvatyynyjen kaasuntuottamiseen käytettävän ammoniumnitraatin räjähdysvoima voidaan vakioida lämpötilasta riippumattomaksi. Tyynyn laukaiseva kaasunkehitinyksikkö voi tällöin räjähtää ja lennättää meSuomalaiskeksintö pitää turvatyynyn turvallisena Turvatyynyn vikaantunut kaasunkehitin voi räjähtäessään olla hengenvaarallinen. Kaupassa Heinäsen koko osakekanta siirtyy Papula-Nevinpatin omistukseen. Kaupallistamisprojekti on maailman ensimmäinen, joka hyödyntää mineraalivillajätettä geopolymeerien raaka-aineena. ”Turvatyynyjen laukaisujärjestelmä tarvitsee hallitun räjähdyksen, joka on riittävän voimakas täyttääkseen tyynyn kaasulla mutta ei niin voimakas, että siitä olisi vaaraa auton matkustajille”, kuvailee uuden vakioimisratkaisun isä, projekti-insinööri Mauno Harju Jamkista. 28 KEMIA 4/2019 UUTISIA Mineraalivillajäte hyötykäyttöön Kun mineraalivilla on tullut elinkaarensa päähän, se voisi vielä saada uuden elämän sementin korvaajana. Suomalaiskeksinnön on määrä estää turmat. Suomeksi keskuksesta käytetään myös nimeä Turun biotiedekeskus. Heinänen on keskisuuri IPR-alan toimisto Suomessa. Rahoitusta biotuotehankkeille Business Finland on avannut rahoitushaun teemalla Biopohjaisia tuotteita avainteknologioilla. Kaikkiaan mukana on 15 yritystä ja tutkimuslaitosta. Biotekniikan keskuksesta Turku Bioscience Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen Turun biotekniikan keskus vaihtaa nimeään
Kokous pyrkii edistämään tavoitetta saada Euroopassa aikaan kattava ja kestävä biotalous. Lisäksi yrityksen on määrä pilotoida projektissa asiakaskohteita, rakentaa laajaa yhteistyöverkostoa ja palkata uutta työvoimaa. Konferenssi keskittyy luonnonvarojen älykkääseen ja kestävään käyttöön sekä biopohjaisiin arvoketjuihin ja niihin liittyviin sosiaalis-taloudellisiin näkökulmiin. Biotalouden kongressi European Bioeconomy Scene kokoaa alan kansainväliset asiantuntijat Suomeen 8.–10. Helsingissä pidettävään konferenssiin on tulossa akateemisia toimijoita, tutkijoita, sidosryhmiä, poliittisia päättäjiä sekä yritysmaailman ja kansalaisjärjestöjen edustajia, joita yhdistää kiinnostus biotalouteen. heinäkuuta. Neste ja VTT satsaavat tutkimusympäristöihin. L&T on kiertotalousyritys, jonka vuoden 2017 liikevaihto oli 712 miljoonaa euroa ja jonka palveluksessa on 8 700 henkeä Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Yhteistyön perustana ovat Nesteen Porvooseen rakennuttama ajoneuvojen testauksen tutkimuslaitteisto ja VTT:n päätös investoida katalyyttisten prosessien tutkimusympäristöön Espoon Bioruukissa. Vantaan Energian kanssa Epse on selvittänyt, kuinka jätteenpoltossa syntyvän tuhkan puhdistaminen raskasmetalleista onnistuu. Vuonna 2012 aloittanut yritys työllistää tällä hetkellä täysipäiväisesti 12 henkeä. G lo ba l Ec oP ro ce ss Se rv ic es Raskasmetallien erottelumenetelmän keksijä on Epsen tekninen johtaja, kemisti Vesa Rissanen, joka ideoi tekniikan perustan jo 1990-luvulla. Puhdistettua tuhkaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi maanrakennuksessa. Kongressin järjestävät Suomen maaja metsätalousministeriö ja Euroopan komissio. Epse on kehittänyt ja patentoinut epselöinniksi nimeämänsä menetelmän, joka poistaa raskasmetallit kaivosten ja teollisuuden jätevesistä ja jätemateriaaleista. Yhtiön mukaan se pyrkii saamaan erottelumenetelmänsä käyttöön vähintään 300 kohteessa vuoteen 2022 mennessä. Jätevesien puhdistajalle iso EU-rahoitus Firman liikevaihto on ollut pieni ja tulos toistaiseksi tappiollinen. Biotalouden asiantuntijat kokoontuvat Helsinkiin Merellisessä Helsingissä pidettävään biotalouskongressiin odotetaan laajaa osanottoa kaikkialta Euroopasta. ”Suunnitelmamme on, että parin vuoden kuluttua liikevaihtomme on yli sata miljoonaa euroa ja työllistämme 80 ihmistä”, kertoo Epsen toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen. Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia, eikä tuhkasta ole liuennut metalleja epselöintikäsittelyn jälkeen. Yhteistyöhön L&T:n kanssa Epse on hiljattain allekirjoittanut sopimuksen Lassila & Tikanojan kanssa vaarallisten jätteiden käsittelystä epselöintitekniikalla L&T:n laitoksessa Lahdessa sekä teollisuuden kohdeyrityksissä. A do be St oc k puhtaampia polttoaineratkaisuja. Pilottiprojektin ensimmäinen vaihe on päättymässä kesäkuussa. 29 4/2019 KEMIA Neste ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat sopineet strategisesta yhteistyöstä, jolla edistetään tutkimusympäristöjen yhteiskäyttöä. Tavoitteena on vahvistaa suomalaista osaamista, jolla kehitetään bioja kiertotalouden innovaatioita ja Ylöjärveläinen Global EcoProcess Services Oy (Epse) on saanut 1,9 miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. EU-tuki on tarkoitettu hankkeeseen, jossa Epse rakentaa vähintään kolme siirrettävää pilotointilaitteistoa menetelmänsä testaamiseen. Osallistujille on luvassa myös tutustumista käytännön biotalouteen eri kohteissa pääkaupunkiseudulla sekä Keskija Itä-Suomessa
Porvari) Ritva Virtanen menehtynyt vauvana Atte Ilmari Virtanen 1984 Lotta Amanda Kuosmanen 1981Heidi Christina Miesmmer-Kaseva 1980Petra Erika Miessmer 1982 Mikko Juha Olavi Soro Pirkko Tuulikki Soro (os. Hermokaasuina toimivat organofosfaatit voivat aiheuttaa kuoleman jo minuuteissa altistuksesta. nettisivuillamme osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. sukupolvi 5. Virtasen pojanpojan, haastattelusta ”Tämä on minun seikkailuni”. Anna myös oma palautteesi muiden luettavaksi! Voit kirjoittaa nimellä tai nimimerkillä. Mikä juttu on mielestäsi tämän lehden (4/2019) kiinnostavin. Jutut-osiosta löydät tuoreiden tekstien lisäksi nostalgisia aarteita lehden arkistoista. Kaasukammioiden rauniot muistuttavat yhä kauhunhetkistä, kun kansallissosialistit tappoivat järjestelmällisesti vankejaan Zyklon B -myrkkykaasulla. Lukijoilta-palstalta näet, mitä mieltä muut ovat Kemialehdestä tai maailman menosta ylipäätään. Virtanen) 1954 2011 Franz Miessmer Veera Amanda 2004 Ebba Isabell 2015 Elian Fredrik Alexander 2014 Lauri Kuosmanen Rico Virtanen 2004 Kirsti Ilona Virtanen (os. Virtanen) 1963 Virva Kemppi (os. Kirjoita viestin otsikkokenttään tunnus Paras juttu 4/2019 ja lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Äänestä suosikkejasi viimeistään 30.6. TUTUSTU UUSIIN NETTISIVUIHIMME www.kemia-lehti.fi Uutiset pitävät sinut ajan tasalla lehtien ilmestymisen välillä. Voit kertoa valintasi myös sähköpostitse. Käyttökielloista huolimatta kaasuista on sittemmin kehitetty entistä myrkyllisempiä. sukupolvi 4. Kolikolla on kääntöpuolensa KEVÄÄLLÄ TUTUSTUIMME Saksan opintomatkalla Sachsenhausenin keskitysleiriin ja sen synkkään historiaan. Taka-alalle jäävät ne kemian innovaatiot, jotka eivät ole tuoneet mukanaan tippaakaan onnea, vaan päinvastoin ovat historian saatossa vieneet satoja tuhansia ihmisiä ennenaikaisesti hautaan. Kemian mahdollisuuksista puhuttaessa esille nousevat hyvät puolet, kuten ilmastonmuutoksen torjuminen, lääkkeiden kehittäminen ja kiertotalouden edistäminen. Virtasen sukupuuhun on korjattu Rico Virtasen äidiksi Kaja Müür. Kemiallisten aseiden valmistusta, varastointia ja käyttöä koskeva kieltosopimus astui voimaan vuonna 1997. Halutessasi voit lähettää äänesi postikortilla osoitteeseen Kemia-lehti, Asolantie 29b, 01400 Vantaa. Karumaa) 1987 Aura 2003 Aino 2008 Artturi Olavi Virtanen 1925 2003 Martti Virtanen 1953 Kaja Müür Mona Jonsson TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. 30 KEMIA 4/2019 2. Nobel-palkittu Fritz Haber kehitti Zyklon-kaasun alun perin hyönteismyrkyksi, mutta kieroutunut ihmismieli muutti sen kaasukammioiden joukkotuhoaseeksi. SYYRIAN KAASUISKU ja Britannian hermomyrkytystapaus osoittavat, että edistyksestä huolimatta töitä on vielä tehtävä. Rumemmaltakaan ei saa sulkea silmiään. Kemiallisia aseita käytetään ja varastoidaan edelleen. Myrberg) Maimu Villa Eeva Virtanen (os. Virtanen) 1956 Olli Mikael Soro 1977 Merja Rantapelkonen Jaana Soro Jussi Oskari Soro 1979 Kia Soro Alex 2016 Elsi Ilona 2002 Kalle Olavi 2004 Tuure Mikael 2006Bo Kristian Karumaa Akusti Ollinpoika 2008 Hanna Katariina Raeluoto (os. VAIKKA KEMIAN tutkimus on lisännyt ihmisten hyvinvointia, se ei ole aina ollut askel parempaan suuntaan. Virtanen) 1950 Ilona Kajamaa 1986 Aku Heikki Ilmari Kajamaa 1990 Virva Kajamaa 1988 Tapani Kajamaa Hannele Virtanen (os. sukupolvi Puoliso Tom Samuel Kaseva Artturi Ilmari Virtanen 1895 1973 Kaarlo Ilmari Virtanen 1921 -2006 Riitta Lilja Ilona Kajamaa (os. Alkuperäisen jutun sukupuussa äidiksi oli virheellisesti kerrottu Mona Jonsson.. Kerro mielipiteesi ja voita kaksi leffalippua OIKAISU Nettisivuiltamme löytyy nyt korjattu versio Kemialehdessä 4/2016 olleesta Martti Virtasen, nobelisti A. Sopimusta valvoo YK:n kanssa yhteistyössä toimiva Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPWC. Salminen) Lilja Matilda Virtanen (os. Oksa) Suvi Virtanen 1982 Sini Virtanen 1979 Aapo Ahola Benjamin Dastmark Inkeri 2012 Ilmari 2008 Heidi Virtanen 1979 Jens Verbeeren Niklas 2015 Liina 2012 Erkki Virtanen 1954 – 2006 Antti Ilmari Virtanen 1962 Salme Elina Unkuri Miina Elina Virtanen 1996 Pekka Ilmari Virtanen 1948 Ismo Ilmari Virtanen 1976 Sari Susanna Virtanen 1977Ilkka Ilmari Virtanen 1980 – Ilpo Ilmari Virtanen 1983 – Vaimo Vaimo 2 lasta Tytär 2011 Tytär 2014 Timo Torri Vaimo 3 lasta Iiro Otto Ilmari Virtanen 1989 – Ilari Samppa Ilmari Virtanen 1993 Mirjami Virtanen (os. Blogit-sivulta voit lukea näkijöiden ja tekijöiden kommentteja ajankohtaisista aiheista. sukupolvi 3. Tarkoituksena oli tyhjentää maailma kemiallisista aseista 10 vuodessa. Saksan käyttämä sinappikaasu ja ranskalaisten kehittämä fosgeeni eivät osoittautuneet tehokkaiksi taistelukaasuiksi. Soro) 1982 Ukko 2016 Toni Raeluoto Marcus Anders Petter Päiviö Aapo Ilmari 2007 Liisa Helena Miessmer (os. Moisio) 1894 – 1972 Katri Tellervo Ruhanen (os. I. 4/2019 KEMIA 30 Pe te Li nf or th /P ix ab ay Jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa. I. Jutussa olleeseen A. KEMIALLISET ASEET juontavat juurensa ensimmäiseen maailmansotaan. Niitä saatetaan valmistaa aseteollisuuden lisäksi myös kemianteollisuuden yhteydessä, mikä aiheuttaa valvonnalle haasteita. Mikä juttu sytyttää
31 4/2019 KEMIA NÄKÖKULMA TIETEENFILOSOFI Thomas Kuhn kehitti teorian paradigmoista, tieteenalojen kulloinkin yleisesti hyväksytyistä oppirakennelmista ja ajattelutavoista. -Mitä seurauksia on siitä, että kemian asemaa huononnetaan kouluissa. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Sitäkö yhteiskuntamme haluaa. -Kemistien työllisyystilanne on heikentynyt, ja varsinkin nuorten kemistien työnsaanti on vaikeaa. Kiertotalousklusteri. Kemia ns. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Hiiletkin pesästä KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 4/1994 Suomalaisten Kemistien Seura täytti 75 vuotta Teollisuudessa olemme ohittaneet 70-luvun voimakkaan kasvun, 80-luvun kansainvälistymisen ja kohdanneet 90-luvun laman. Biojätteen käsittelyprosessissa laskiämpäri kannetaan pihan perälle kompostiin. Hiilijalanjälki kiukuttaa reumatismin vaivaamaa emäntää. Korkeakoulut ovat hallinnollisesti ennennäkemättömän muutoksen kourissa, mitä huomattavat määrärahasupistukset edelleen kärjistävät. Ilmiöille ei ole yhteistä sanastoa. Pohjan perukoilla saattaa kyllä ilmastoahdistus iskeä, jos paukkupakkasia on jatkunut pitkään, torpan seinien U-arvo on huono ja polttopuutakin pitää säästää. Jakamistalous ilmenee niin, että naapurille lainataan työkalua, ja syksyn perunannostotalkoisiin osallistuvat saavat seuraavana keväänä kuormallisen hevosenlantaa omalle pellolleen. Ohravelli ja ruispuuro ovat tuttuja, mutta mitä ihmettä on nyhtökaura. VÄHÄHIILISESSÄ huushollissa joku on vienyt hiilet ja tuhkat uuninpesästä. vanhana sekä kalliina ja opettajavoimia kysyvänä tieteenalana kärsii tuntuvasti näistä muutoksista. Entäs lähiruoka. Vaikka jätettäisiin elektroniikka ja tietotekniikka pohdintojen ulkopuolelle, hämmästeltävää riittäisi. Tiekartan on joku saattanut nähdä, mutta mitä on muovi. Lauri Niinistö Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Kymmenvuotiskauden kohokohta oli eittämättä lokakuussa 1937 pidetty ensimmäinen Gadolinjuhla, jossa Gadolinmitalit jaettiin kansainvälisestikin tunnetuille terpeenikemian mestareille Gustaf Kompalle ja Ossian Aschanille. Kuhnin mukaan eri paradigmojen väitteitä ei voida suoraan verrata, vaan ne ovat yhteismitattomia. Gadolin-juhla merkitsi myös sovintoa ja kädenojennusta yli kieliriitojen; samana vuonna Komppa kutsuttiin Finska Kemistsamfudetin kunniajäseneksi. Toivon Seuran ja yksittäisten Seuran jäsenten osallistuvan tulevaisuudessa enemmän julkiseen keskusteluun kemian tulevaisuudesta maassamme. LENTOHÄPEÄÄ on vaikea ymmärtää, saati potea, jos matkailu rajoittuu markkinareissuun kirkonkylälle hevoskärryllä tai sukulaisvierailuun naapuripitäjään linjuriautolla. Yhteismitattomia ovat myös eri aikakausien ihmisten kokemukset ja maailmat. Tai mikromuovi. Päreet siinä palaa, kun joutuu varpuluudalla lakaisemaan tuvan lankkulattian yhä uudestaan. Tarkoittaako se oman kellarin sisältöä vai eväsreppua selässä. Kuva: Ida Pimenoff Professori Lauri Niinistön artikkeli Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikymmenistä vuodelta 1994 on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kemia-lehti.fi.. Hän oli ollut yhdessä Aschanin kanssa perustamassa tätäkin seuraa. Markku Leskelä Seuran 10-vuotisjuhlia vietettiin näyttävästi usean päivän tapahtumana, joka sai paljon julkista huomiota osakseen. Muovitiekartta. Mitä seuraa, kun yliopistojen luonnontieteellinen tutkimus rampautetaan. On sanottava selvästi, että kemian ja luonnontieteiden osaamisen katoaminen johtaa automaattisesti teollisuuden ja tutkimuksen pakoon Suomesta. En edes yritä. Miltä kuulostaisivat muutama sukupolvi sitten eläneiden korvissa tämän päivän termit. Kemian asema korkeakouluissa ei ole myöskään paras mahdollinen. blogspot.com. Biotalous, ilmastoinnovaatio, kokeiluympäristö tai elinkaariajattelu. Mutta 3d-tulostus
Tutkijat saivat nanokapselin toimimaan toivotulla tavalla liittämällä siihen pH-responsiivisia dna-juosteita. Kun kapseli on perillä, se avataan pienten pH-muutosten avulla, jolloin lääke pääsee vaikkapa kasvaimen kimppuun. Avausja sulkemismekanismi perustuu monen lukon yhtäaikaiseen toimintaan”, Ijäs kertoo. ”Olen jo pitkään halunnut rakentaa dna-koneen, joka liikkuisi ulkoisen ärsykkeen vaikutuksesta, esimerkiksi käyttämällä biologista signaalia”, kertoo dosentti Veikko Linko Aalto-yliopistosta tutkimuksen lähtökohdista. ”Tällainen kolmoiskierre muodostuu vain, jos liuoksen pH on juuri oikea”, kuvailee tohtorikoulutettava Heini Ijäs Jyväskylän yliopistosta. Prosessi on periaatteessa yksinkertainen. Näin dna-laite voi toimittaa lääkeaineen oikeaan kohteeseen elimistössä. Päivi Ikonen Vasemmalla: pH-responsiivinen dna-origamikapseli (sininen) on ladattu entsyymillä (keltainen) korkeassa pH:ssa. Oikealla: dna-laite sulkeutuu pH-arvon laskiessa. Ryhmä osoitti, että nanolaitteen uumeniin on mahdollista kätkeä esimerkiksi kultananopartikkeleita ja entsyymejä. Entsyymi on suojassa kapselin sisällä. Nimi tulee siitä, että kun juosteet vuorovaikuttavat keskenään, ne toimivat kuin makroskooppiset vastineensa eli lukitsevat kapselin. Kapseli voidaan optimoida toimimaan niin, että se avautuu esimerkiksi vain tietynlaisissa syöpäsoluissa, joiden pH voi olla korkeampi kuin normaaleissa, terveissä soluissa. Tutkijat kutsuvat juosteita pH-lukoiksi. Heini Ijäs työskentelee Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksessa. ”Lisäsimme kapseliin useita tällaisia lukkoja. Tulokset julkaisi ACS Nano -lehti. ”Tässä työssä valitsimme sekvenssit niin, että pH:n kynnysarvo oli 7,2–7,3, joka on hyvin lähellä veren pH:ta”, Linko kertoo. 32 KEMIA 4/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaistutkijat ovat rakentaneet dna-molekyyleista laitteen, joka voi toimia nanokokoisena lääkeaineiden kuljettimena. Entsyymien aktiivisuutta mittaamalla tutkijat varmistuivat siitä, että entsyymi todella pysyy toiminnallisena koko prosessin ajan. He uskovat, että täysin ohjelmoitavat lääkeainekuljettimet ovat jo lähitulevaisuutta. pH-lukoissa on kaksi osaa: kaksoiskierre (oranssi) ja yksijuosteinen dna (vihreä). Ve ik ko Li nk o, Bo xu an Sh en ja H ei ni Ijä s. Tutkimus tehtiin Aalto-yliopiston professorin Mauri Kostiaisen biohybridimateriaalien ryhmässä. Kapseli kyyditsee molekyylin kuin molekyylin Dna-kapselin sisään rakennettuun onkaloon voidaan sijoittaa millaisia molekulaarisia komponentteja tahansa. Veikko Lingon mukaan kiehtovinta on se, että pH-arvo, jossa kapselin avautuminen tai sulkeutuminen tapahtuu, pystytään määrittämään hyvin tarkasti lukkojen dna-sekvenssien avulla. Tutkijat havaitsivat, että dna-kapselit toimivat fysiologisissa magnesiumja natriumpitoisuuksissa sekä ainakin 10-prosenttisessa veriplasmassa. Kapseli voidaan avata ja entsyymi paljastaa, kun pH-arvoa nostetaan. Dynaamisten dna-laitteiden toiminDna-kapseli kuljettaa lääkkeet elimistöön ta perustuu usein dna:n kaksoiskierteen muodostamiseen yksijuosteisista dna-sekvensseistä, mutta tässä tutkimuksessa periaate oli toinen. Dna-kapselin kokosivat Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmät, joiden uusi tutkimus osoittaa, että dna-nanorakenteet voivat toimia ympäristön pH-arvoon reagoivina molekyylikuljettimina ja suorittaa ohjelmoidun tehtävän ihmiskehon kaltaisissa olosuhteissa. Tutkijat lisäsivät nanokapselin yhteen puoliskoon kaksoiskierteen, joka oli suunniteltu niin, että se saattoi muodostaa kolmoiskierteen kapselin toiseen puolikkaaseen kiinnitetyn yksijuosteisen dna:n kanssa. Lääkemolekyylit pakataan kapseliin, joka sitten suljetaan kuljetuksen ajaksi. Kapselin avaaminen on hänen mukaansa hyvin nopea prosessi ja vaatii vain hienoisen pH:n muutoksen
Suomalaisten vedenpuhdistamojen lietteistä suuri osa menee tätä nykyä aumakompostoinnin kautta maanparannukseen sekä mädätykseen ja siten biokaasun tuotantoon. Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikön johtamassa hankkeessa tutkitaan uutta jäteveden ja lietteen käsittelymenetelmää ja rakennetaan reseptiä kierrätyslannoitteen valmistamiseen. Hankkeessa ovat mukana myös ItäSuomen ja Petroskoin yliopistot, Petroskoin, Sortavalan ja Outokummun jätevedenpuhdistamot sekä Valion Joensuun-meijeri. 33 4/2019 KEMIA Lounaisen Suomen saaristossa testataan laivakonttiin rakennetun jätevedenpuhdistamon toimintaa. Säädökset kieltävät jätevesilannoitteiden käytön ruoantuotannossa, joten myös meneillään olevassa hankkeessa tähdätään nonfood-lannoitteisiin. Ainakaan VTT:n tiedossa ei ole muita vastaavia ratkaisuja.. Venäjällä puhdistamolietteitä ei toistaiseksi juuri hyödynnetä, vaan ne päätyvät kaatopaikoille. Saaristo-oloissa on käyttöä liikuteltaville, konttiin mahtuville pienpuhdistamoille. Jätevedestä tuotettuja typpija fosforiravinteita voidaan käyttää joko lannoitteina tai maanparannusaineina. Lisäksi puhdistamo ottaa talteen jäteveden sisältämät ravinteet ja hiilijakeen. Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikkö on aiemmin valmistanut typpeä sisältäviä kierrätyslannoitteita, jotka pohjaavat tuhkaan ja sahanpuruun. O ul un yl io pi st o Tähtäimessä nonfood-lannoitteet Suomessa on aiemmin tehty yksittäisiä kokeiluja jätevesilietteen kierrättämisestä lannoitteiksi, mutta kaupallista tuotantoa ei juuri ole. Projektissa luodaan myös kaupallistamissuunnitelmat sekä lietteen hyödyntämiselle että käsittelytekniikalle, jolla ravinteet saadaan lietteestä irti. Nonfood-lannoitteita käytetään muiden kuin ruokakasvien kasvun edistämiseen. MyöhemSaariston jätevedet puhdistuvat kontissa Puhdistamolietteistä uusia lannoitteita Suomalais-venäläisessä tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka jätevedenpuhdistamojen lietteet saataisiin hyötykäyttöön tekemällä niistä lannoitteita. min kontti siirretään Turun saaristoon käsittelemään veneiden jätevesiä. Ensimmäisenä pilottikohteena konttipuhdistamo putsaa parhaillaan maarianhaminalaisen kalanjalostamon Chipsters Foodin jätevesiä. VTT:n mukaan Resurssikontti-puhdistamon suurimpia etuja ovat sen helppo käyttöönotettavuus sekä sopivuus vaihtelevaan kuormitukseen. Kiinnostava on myös mahdollisuus ravinteiden ja hiilen yhtäaikaiseen talteenottoon. Nyt menetelmää hiotaan kaupalliseksi ratkaisuksi. Kohti kaupallistamista Konttiteknologiaa kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 kunnallisen jäteveden käsittelyyn Paraisten saaristokaupungissa. Toisena tutkimuskohteena ovat meijeriteollisuuden jätevedet, joiden sisältämät ravinteet voitaisiin myös ottaa hyödylliseen käyttöön. Hiiliaines voidaan jalostaa edelleen aktiivihiileksi, jolloin sen arvo on suurempi kuin pelkkänä polttoaineena. Konttipuhdistamo saa jätevedestä aikaan niin puhdasta vettä, että se voidaan mahdollisesti ottaa uudelleen käyttöön. WatManin toimitusjohtaja Juha Lintujärvi kertoo, että yhtiön tavoitteena on viedä konttivedenpuhdistamot kotimaan lisäksi myös Aasian ja Afrikan markkinoille. Resurssikontti 2 -tutkimushankkeen toteuttaa VTT, jonka yrityskumppaneina toimivat WatMan, Sarlin, Aquaminerals, Nordkalk, Bluet ja Ecomation. Kaatopaikkojen täyttyminen on maassa iso ongelma, johon tutkimusprojekti pyrkii tarjoamaan yhden ratkaisun
Hiirille tehtiin myös käyttäytymistestejä, joita käytetään yleisesti uusien ahdistusja masennuslääkkeiden seulonnassa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, johtuvatko geenin puuttumisen haittavaikutukset sikiönaikaisesta kehityksestä vai tulisivatko ne esiin silloinkin, jos P4H-TM-proteiinin toimintaa estettäisiin vasta aikuisiässä. Lisäksi geeninpoisto teki hiiristä sosiaalisempia, eli ne ottivat selvästi enemmän kontakteja lajitovereihinsa kuin normihiiret. I. Kävi ilmi, että heteromiehet samastuivat vahvemmin näyttelijän kasvokuvaan ennen filmiä. Asia sai uuden vahvistuksen Aaltoyliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin heteroja homomiesten asenteita samalla ja eri tavoin suuntautuneisiin miehiin. Tämä on verrattavissa paniikkikohtauksesta kärsivän ihmisen tukehtumisen tunteeseen. Sitten paljastuu, että tämä onkin homo. Koehenkilöiden aivotoimintaa seurattiin toiminnallisella magneettikuvauksella näiden katsoessa elokuvaa. P4h-tm-geeni vastaa P4H-TM-proteiinin tuotosta. Näin yksinkertainen asia ei ole. Hengitysilman kohonnut hiilidioksidipitoisuus johtaa hiirillä sisäsyntyiseen paniikkireaktioon eli jähmettymiseen. Poistogeenisillä hiirillä paniikkia esiintyi merkittävästi vähemmän kuin verrokeilla. 34 KEMIA 4/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aivokuva paljastaa ennakkoasenteen ”Omaan” porukkaan samastumisen kääntöpuolena ovat ennakkoluulot ”niitä toisia” kohtaan. Homomiesten tulokset olivat päinvastaiset. Heille väläyteltiin päänäyttelijän kasvokuvaa yhdessä muiden kuvien kanssa ennen elokuvaa ja sen jälkeen. Siinä missä verrokkihiirissä ilmeni pelkoa ja luovuttamista, poistogeeniset jyrsijät olivat reippaita ja sinnikkäitä. Aluksi mitattiin katsojien alitajuisia aivoaktivaatioita. Tiedossa on, että ihmiset suosivat luonnostaan itsensä kaltaisia ja tuntevat ennakkoluuloja erilaisia ihmisiä kohtaan. Laatikko täytettiin huoneilmalla, jonka hiilidioksidipitoisuus nostettiin sitten kymmeneen prosenttiin. Samastuminen Geeninpoisto karkotti hiirten pelon ja ahdistuksen Suomalaistutkijat ovat löytäneet geenimutaation, jolla on iso vaikutus pelon ja ahdistuksen tunteisiin sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkijat testasivat hiirten käyttäytymistä muun muassa paniikkitestissä, jossa jyrsijä pantiin ilmatiiviiseen laatikkoon. Tutkimus julkaistiin Neuropharmacology-lehdessä. ”P4h-tm-geenin puutteen on havaittu aiheuttavan ihmisillä vaikeaa kehitysvammaisuutta”, kertoo professori Heikki Tanila Itä-Suomen yliopiston A. Geenin puuttumisella on myös haittansa Voitaisiinko geeninpoistolla siis hoitaa myös ihmisen ahdistusta ja masennusta. Yhteys kehitysvammaisuuteen havaittiin hiljattain Oulun yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. A do be St oc k Yhden ainoan geenin poisto tekee hiirestä lajitovereitaan paljon rohkeamman, reippaamman ja sosiaalisemman. Virtanen -instituutista. Kun P4h-tm-geeni poistettiin hiirten perimästä, niiden käyttäytyminen muuttui voimakkaasti. Heidän aivoissaan aktivoituivat elokuvan jälkeen vahvasti oman ryhmän suosintaa ja empatiaa edustavat alueet. Elokuvan alussa päähenkilön vihjataan olevan rakastumaisillaan naiseen. A al to -y lio pi st o. Koska seksuaalista suuntautumista ei näe kasvoista, katsojien asenne päähenkilöä kohtaan riippui täysin siitä, mitä he tiesivät hahmosta. heikentyi sen jälkeen, kun koehenkilöt tiesivät hahmon olevan homo. Poistogeenisistä hiiristä tuli hyvin rohkeita ja periksiantamattomia verrattuna hiiriin, joilla oli normaalisti toimiva geeni. Välähdykset olivat niin nopeita, että katsojat eivät tajunneet näkevänsä kasvoja
Välttämätöntä on myös kehittää uusia ruokatuotteita ja rakentaa uusia, kattavia arvoketjuja, tutkijat sanovat. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hiljattain päättyneestä Ruokaminimi-tutkimushankkeesta, Ilmasto kiittää, kun syöt kestävämmin Isotooppitieto paljastaa muinaisen ruokavalion Varhaisimman kivikauden ihmiset kokkasivat saviastioissaan metsän antimia, kuten metsälintuja, kertoo Oulun yliopiston tutkimus. Tutkimuksen teko isotooppitulosten avulla on pian entistä helpompaa, sillä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Diana-projekti kokoaa tuloksia yhdeksi tietokannaksi. Laajojen aineistojen avulla voidaan tutkia myös eri alueilla tai eri aikoina eläneiden väestöjen ja eläinpopulaatioiden välisiä eroja. jossa selvitettiin erilaisten ruokavaliomuutosten vaikutuksia ilmastoon. Eri alkuaineiden isotooppiarvot mitataan isotooppimassaspektrometrilla. Kala ilmestyi patoihin vasta myöhemmin. Rikin avulla päästään myös ihmisten elinKarsi lihaa lautaseltasi tai lopeta lihansyönti kokonaan. Uusi tietokanta hyödyttää etenkin arkeologista tutkimusta, mutta se voi olla apuna myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurausten tutkimisessa. Siinä tehokkain tapa kutistaa syömäsi ruoan ilmastovaikutuksia. Pi xa ba y Popsi, popsi porkkanaa. Itämeren alueen vanhoista luista kerätty isotooppitieto on tähän asti ollut hajallaan eri paikoissa ja erikielisissä julkaisuissa. alueen maaperän jäljille. 35 4/2019 KEMIA Muinaisten luiden isotooppianalyysi kertoo, mitä Suomessa syötiin kivikaudella. Tieto tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten käyttämästä ruoasta on tallentunut heidän luihinsa ja hampaisiinsa. Mukaan on kuitenkin saatu myös analyyseja luista, jotka ovat peräisin jääkauden päättymistä edeltävältä ajalta noin 11 500 vuotta sitten. ”Jonkin verran lihaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutuksessa päästään kuitenkin melko lähelle vegaaniruokavalion ilmastovaikutusta, jos maataloudessa tehdään samanaikaisesti toimenpiteitä peltomaan hiilivarannon ylläpitämiseksi”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Merja Saarinen Lukesta. Muinaisista kotija riistaeläinten luista eristetyt hiilen, typen ja rikin isotoopit taas kertovat, milloin ja millaisessa ympäristössä eläimet elivät ja mitä ne söivät. Myös jääkautisia luita Tutkitut luut ajoittuvat pääasiassa viimeisimmän jääkauden jälkeiseen aikaan, eli ne ovat korkeintaan 10 000 vuotta vanhoja. Maataloudelta ja elintarvikealalta ilmastohyötyjä tuottavat ruokavaliomuutokset edellyttävät tutkimuksen mukaan erittäin merkittäviä investointeja kasvintuotannon ja -jalostuksen lisäämiseen. Oululaiset tekivät isotooppianalyysinsa esihistoriallisesta keramiikasta. Luunäytteet käsitellään kemiallisesti, jolloin niistä saadaan erotettua kollageenia. Ympäristölle selvästi ystävällisin on vegaaninen vaihtoehto eli kaikkien eläinperäisten tuotteiden jättäminen pois. Vanha laulu kasvisruoan hyödyistä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.. Jos lihan syömistä haluaa jatkaa mutta pienentää lihankulutustaan aiemmasta kolmasosaan tai edes puoleen, ilmasto on kiitollinen siitäkin. Hiilen, typen ja rikin isotooppien suhteet kollageenissa paljastavat ravinnon proteiinikoostumuksen. Tällaiset luulöydöt ovat Pohjois-Euroopan jäätiköitymisen ja alueen happaman maaperän takia melko harvinaisia. Ilmastolle toiseksi parasta on kalaisa ruokavalio, joka sisältää kasvisten lisäksi runsaasti kotimaista luonnonkalaa
Konsernilla on tehtaita Suomen lisäksi Saksassa, Alankomaissa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä ja Kiinassa. Kurssi tutustuttaa opiskelijat kiertotalouden perusteisiin ja tarjoaa työkaluja aiheen käsittelemiseen kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Pakkausmateriaali syntyy kierrätyspolymeereista ”Kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistäminen kuuluvat Walkin ydinarvoihin”, sanoo toimitusjohtaja Leif Frilund. Ykkösenä jonossa ovat pakkausteollisuuden lisäksi kuluttajapakkauksia käyttävät bränditalot. Ensimmäiset kierrätyspolymeereista tekemänsä muovimateriaalit Walki lupaa toimittaa asiakkailleen vielä tämän vuoden aikana. Pakkausmateriaaleja valmistava Walki Group alkaa hyödyntää tuotteissaan kemiallisesti kierrätettyjä polymeereja. ”Walki haluaa olla mukana varmistamassa, että jokainen nuori tuntee kiertotalouden peruskäsitteet ja ymmärtää ilmiön yhteiskunnallisen merkityksen”, Leif Frilund sanoo. Liki tuhat henkeä työllistävän Walki Groupin pääkonttori sijaitsee Espoossa. Sabicin tekniikalla jätemuovista syntyy puhdasta, kemialliselta rakenteeltaan ensiluokkaista raaka-ainetta, joka on täysin uuden polymeerin kaltaista. Verkkopohjainen Circular Classroom -ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti yläkoululaisille ja lukiolaisille. Päivi Ikonen Suomalaisesta Walki Groupista on tulossa edelläkävijä kemiallisen prosessin avulla kierrätettyjen polymeerien hyödyntämisessä pakkausmateriaaleissa. Circular Classroom on osa Walkin yritysvastuuohjelmaa. Tavoitteenamme on saavuttaa sadan prosentin taso vuoteen 2030 mennessä”, kertoo Walki Groupin toimitusjohtaja Leif Frilund. Ohjelman pedagogisesta sisällöstä vastaa yksi maailman johtavista kiertotalousasiantuntijoista, YK:n kestävän kehityksen lähettiläs Leyla Acaroglu. Walki Groupin koulutussivusto Circular Classroom palkittiin hiljattain World Changing Awards 2019 -kisan kunniamaininnalla. 36 KEMIA 4/2019 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Uudenlaisen, sertifioidun polymeerien kierrätysprosessin on kehittänyt johtava kemianyritys Sabic, joka on Walkin pitkäaikainen kumppani. Yhdysvaltalaisen Fast Company -lehden vuotuinen kilpailu etsii innovaatioita, joilla voidaan vastata ihmiskuntaa lähitulevaisuudessa odottaviin haasteisiin. ”Haluamme olla kehityksen kirkkaimmassa kärjessä ja tarjota ratkaisuja viime kädessä kuluttajille, jotka etsivät arkeensa entistä kestävämpiä tuotteita”, Frilund sanoo. Kiertotalousinnovaatioon pohjautuva projekti Sabicin kumppanina on sille tärkeä. ”Kierrätetyt polymeerit vievät meitä hyvän askeleen kohti päämääräämme, jätteetöntä tulevaisuutta.” Toimitusjohtajan mukaan Walki ottaa kestävän kehityksen periaatteet ja yrityksen ympäristövastuun erittäin vakavasti. Yhtiön vuoden 2017 liikevaihto oli 318 miljoonaa euroa. W al ki G ro u. Palkinto kiertotalouden koulutusohjelmasta Suomalaisyhtiön sitoutuminen kestävään kehitykseen on noteerattu myös maailmalla. Walki aikoo kasvattaa uuden kierrätysraaka-aineensa osuutta tuotannostaan sitä mukaa kuin materiaalin saatavuus lisääntyy. Uusien materiaalien tuotanto käynnistyy tämän vuoden aikana. ”Yli 80 prosenttia tuotteistamme tehdään jo nyt uusiutuvista tai kierrätetyistä materiaaleista. Yhtiön tuotteita käytetään monenlaisissa kohteissa energiaa säästävistä rakennuspinnoitteista pakkausten sulkuratkaisuihin. Kisassa oli tänä vuonna yli 2 000 ehdokasta, joiden joukosta tuomaristo valitsi palkintojen ja kunniamainintojen saajat. Walki tunnetaan teknisten laminaattien ja suojapakkausmateriaalien valmistajana, joka on erikoistunut kuitupohjaisiin, älykkäisiin monikerroslaminaattituotteisiin
Lieriöekstruuderista rakennettiin prototyyppi, jossa ruuvin halkaisija on 30-senttinen. Prototyyppi ylitti odotukset jo ensimmäisissä kokeissa. Nykytekstiileistä valtaosa on kuitusekoitteita. Testiin pääsivät myös oljet ja hävikkileipä. Suulakepuristimia käytetään etenkin muovituotteita valmistavissa tehtaissa. VT T Uudenlaisen ekstruuderin ideoi VTT:n tutkija Hannu Minkkinen. Lisäksi rakenne tekee prosessin lämpötilan kontrolloimisen helpoksi. Perinteisiin suulakepuristimiin verrattuna uutuudella on tutkijoiden mukaan monta etua. Perinteisiin elintarvikeja rehuteollisuuden prosesseihinkin se käy. 37 4/2019 KEMIA INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Pitkät kuidut säilyvät laitteen käsittelyprossissa pitkinä, mistä on hyötyä sekä tekstiilijätteen käsittelemisessä että kuitukomposiittimateriaalien sekoittamisessa. Puristimen kompakti muoto ja suhteellisen pieni, puolentoista tonnin paino tekevät laitteen siirtelyn ja kuljettamisen helpoksi. Mullistuksen takana on VTT:ssä kehitetty uusi ekstruuderi eli suulakepuristin, joka prosessoi sekalaisen jätetekstiilin ja jätemuovin sekä hävikkiruoan pelletoimalla jätemateriaalin. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt laitteen, joka paketoi hankalat tekstiili-, muovija elintarvikejätteet käteviksi pelleteiksi. Hankalien, kevyiden ja huokoisten materiaalien ainesosien sekoittamisen ja massan muokkaamisen tekee mahdolliseksi juuri laitteen suuri halkaisija yhdistettynä matalaan ruuvisolaan. Laite täytti tehtävänsä mainiosti. Syö tyynyn täytteineen Erityisen kiinnostava on uutuuslaitteen potentiaali tekstiilien kierrättämisessä. Hankalat jätteet puristuvat pelleteiksi Tutkijoiden mukaan uusi lieriöpuristin sopii muuhunkin kuin jätteiden käsittelemiseen. Päivi Ikonen Vielä toistaiseksi vaikeasti kierrätettävien jätteiden käsittely saattaa pian mullistua, uskoo Teknologian tutkimuskeskus VTT. Idean uudentyyppisestä puristimesta keksi VTT:n tutkija Hannu Minkkinen, joka oivalsi, että materiaalivirta voisi kiertää laitteessa onton sylinterin ympärillä. Puristimia hyödynnetään myös elintarvikeja rehuteollisuudessa monenlaisten tuotteiden valmistamisessa. Laite sulattaa, sekoittaa ja työntää materiaalimassaa muotoillun suulakkeen läpi. Parhaillaan VTT etsii kumppania puristimen kaupallistamiseen. Tämänhetkiset kierrätysprosessit sen sijaan soveltuvat usein vain yhdenlaista kuitua sisältäville tuotteille, mikä on tekstiilikierrätyksen keskeisiä ongelmia. Puristimen käsittelyssä nöyrtyy uppiniskainenkin materiaali.. Kokeissa lieriöpuristin käsitteli sujuvasti esimerkiksi tyynyt täytteineen päivineen. Tutkijat ryhtyivät testaamaan prototyypin toimivuutta erityyppisillä tekstiilijätteillä, muovifilmien leikkuupaloilla ja muovia sisältävällä sekajätteellä. Sitä on kokeiltu muun muassa komposiittimateriaalien valmistuksessa. Heikkilän mukaan laitetta testattiin onnistuneesti Telaketju-hankkeessa, joka edistää poistotekstiilien kierrättämistä. Tavallisissa samantehoisissa laitteissa vastaava mitta on kolme, neljä senttimetriä. Ekstruudereilla tehdään muun muassa muovisia putkia ja profiileja. Laitteen suunnittelua ja prototyypin kokoamista rahoitti Business Finland. Ensimmäinen prototyyppi on vain pari metriä korkea, joten laite voidaan asentaa myös pystyyn, jos käsiteltävä materiaalivirta sitä edellyttää. Sen rakenne on yksinkertainen, joten valmistuskustannukset ovat normaalia pienemmät. ”Kaupallistaminen avaisi aivan uusia mahdollisuuksia niin jätteiden kuin uudenlaisten materiaaliyhdistelmien käsittelyyn”, sanoo VTT:n johtava tutkija Tomi Erho. ”Uusi ekstruuderi tarjoaa aivan uudenlaisen mahdollisuuden kierrättää sekalaisia tekstiilituotteita ja -materiaaleja erottelematta eri kuituja tai rakenneosia”, kertoo erikoistutkija Pirjo Heikkilä
Kun pipettivalmistaja Biohit osti Locus Genexin, Mannonen siirtyi kaupan myötä uudelle omistajalle. ”Kemian ymmärryksestäni oli paljon hyötyä. • Biohit Oyj: markkinointipäällikkö ja vientipäällikkö 1995–2002, myyntijohtaja 2002–2007. FM (biokemia) 1990 ja FT (biokemia) 1996, Helsingin yliopisto. Sisko Loikkanen Biokemian tohtori Sari Mannonen on bisnesnainen, joka on hyvin ylpeä juuristaan tutkijana. Biokemisti Sari Mannosen polku on kulkenut tutkimuksesta ja tuotekehityksestä liike-elämän johtotehtäviin. Locus Genexissä Mannonen oli kaupallistamassa myös papilloomavirustestiä yhdessä Kuopion yliopiston kanssa. Pystyin keskustelemaan pipeteistä asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaat halusivat tietää, kuinka annosteluun vaikuttaa se, pipetoidaanko viskoosia nestettä vai vesiliuosta. Myös tarkkuusja toistovaatimukset olivat heille tärkeitä.” Sari Mannonen Sari Mannonen. • Lindström Oy: myyntija asiakkuudenhallintajohtaja 2007–2009. 38 KEMIA 4/2019 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Helsingissä vuonna 1966. • Ylioppilas 1985, Vuosaaren lukio. ”Minun sisälläni on asunut tutkija lapsesta lähtien. Opiskeluvuodet kuluivat professori Ossi Renkosen ohjauksessa ja tutkimusryhmässä biokemian laitoksessa, joka tuolloin sijaitsi Kaisaniemessä. Sen päälle rakensimme tyypitystestin, joka löysi virustyypinkin.” Sielusta löytyi myyjä Vähitellen biokemisti huomasi, että hänen sielussaan asustaa tutkijan kumppanina myös myyjä. Tiede ja tutkimus ovat tosi lähellä sydäntäni.” Tuoreimman työrupeamansa liikeelämässä Mannonen teki metsäjätti UPM:ssä. Sari Mannonen Bisnesnaisessa asuu tutkija Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Meidän piti lukea kansainvälisiä tiedelehtiä, joiden vuosikerroista jopa pidettiin tenttejä”, Mannonen muistaa. Olen pienestä pitäen halunnut ymmärtää ilmiöt ja niiden taustat”, Mannonen hymyilee. Viimeksi hän johti siellä biopolttoaineiden liiketoimintaa, jonka hän kehitti projektivaiheesta kannattavaksi, kansainvälisesti tunnetuksi bisnesyksiköksi. ”Eräs solufibronektiineistä toimii syöpämarkkerina, ja rakensin sille toimivan testin.” Samasta syövän merkkiaineesta ja sen testaamisesta syntyi myös hänen väitöskirjansa, joka tarkastettiin vuonna 1995. ”Teimme ensin seulontatestin, jolla voitiin varmistaa, onko kyseessä papilloomavirus. Työpaikka löytyi Locus Genex -yhtiöstä, joka kehitti monoklonaalisia vasta-aineita ja diagnostisia testejä. Pääsin opettamaan itsekin, toimin tutorina ja ohjasin laboratoriotöitä.” Mannonen sai maisterinpaperinsa vuonna 1990. Samalla hän perehtyi myös tuotteiden valmistukseen ja halusi ymmärtää sen alusta loppuun. Opiskeluaika oli kaiken kaikkiaan ”hirmuisen mielenkiintoista”. • Opiskellut liiketoimintajohtamista Henleyssä, IMD:ssä ja Helsingin kauppakorkeakoulussa. Innostavassa ilmapiirissä toiminut ja ”trendien harjalla” kulkenut ryhmä seurasi tarkkaan tieteen edistysaskelia maailmalla. Havainnon seurauksena hänen toimenkuvansa alkoi hivuttautua tuotekehityksestä kohti kansainvälistä myyntiä ja markkinointia ja lähemmäs asiakkaita. ”Tahdon tietää, mitä prosesseihin kuuluu ja miten kemia niissä toimii”, Mannonen perustelee perinpohjaisuuttaan. ”Meillä oli niin hyvä porukka. Suomalaisuus on muutenkin valtavan iso arvo.” Innostavat opinnot Sari Mannonen valmistui biokemistiksi Helsingin yliopistosta. • UPM Living: myynti-ja markkinointijohtaja 2011–2012. • Logus Genex Oy: tutkija ja tuotepäällikkö 1989–1994. ”Renkonen halusi, että pureudumme syvälle ajankohtaiseen tutkimukseen. ”Olen siis ikuisesti biokemisti. Biohitissä hänen sarkaansa kuuluivat diagnostisten testien lisäksi nesteannostelijat. Mannonen pääsi esittelemään suomalaista osaamista ja teknologiaa myös maailmalla. • UPM Biopolttoaineet: liiketoimintasuhde-, myyntija markkinointijohtaja 2012–2016, liiketoimintajohtaja 2016–2019. Väitöstilaisuus pidettiin jo yliopiston uudella biotieteiden kampuksella Viikissä. Tuotannossa syntyy myös naftaa, joka puolestaan sopii bensiinin biokomponentiksi tai biomuovien raaka-aineeksi. UPM:n liikennekäyttöön tarkoitettu puupohjainen diesel kelpaa sellaisenaan dieselmoottoreihin. • Naimisissa, kaksi aikuista lasta. • Harrastaa joogaa, pilatesta, puutarhanhoitoa, luonnossa liikkumista ja lukemista. ”On ollut todella hienoa sanoa, että edistyksellinen biopolttoaineiden valmistusprosessi on keksitty Suomessa
Samaa hän toivoo muillekin naisille. ”Pidin heille myös alan luentoja, mikä oli itsellenikin hyvin antoisaa.” Biohitissä Mannonen ehti työskennellä tuotespesialistina, markkinointipäällikkönä ja asiakkuuksista vastaavana päällikkönä. 39 4/2019 KEMIA Ulospäin suuntautunut nainen huomasi nauttivansa suuresti henkilökohtaisista kontakteista asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Toki tiimin johtaja on se, joka varmistaa, että kuljetaan aina sovittuun suuntaan ja että päämäärä saavutetaan.” Johtajana Sari Mannosta on kuvattu energiseksi ja inspiroivaksi. Häntä on kiitetty myös itsensä panemisesta peliin. Hänen omaan perheeseensä kuuluu puolison lisäksi kaksi aikuisuuden kynnyksellä olevaa lasta, poika ja tytär. Naisilla on sitä paitsi yleensä paljon enemmän osaamista kuin he itse arvioivat.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Koko ajan pitää kehittyä ja opetella uutta. ”Menin loogisesti askel askeleelta aina kohti seuraavaa haastetta”, hän kuvailee. ”Se oli tosiaan aivan toisentyyppistä liiketoimintaa, mutta kiinnostavaa sekin. Sen seurassa päivittäiset metsälenkit ovat äärimmäisen rentouttavia.” Mannosen aivot ja kropan nollaavat myös jooga ja pilates. ”Työ kyllä opettaa tekijäänsä”, biokemisti hymyilee.. Kouluttautumisesta hyötyy paitsi itse myös oma tiimi ja koko bisnes.” Erityisen hauskaa hänestä on saada tehdä töitä yhdessä muiden kanssa. Kaikkien lemmikki on Jade-koira, viisivuotias sileäkarvainen collietyttö. ”Jade tulee aina iloiseksi, kun menen kotiin. ”Mieluummin kysyn tiimiläiseltäni, kuinka tämä ratkaisisi jonkin ongelman, enkä esitä itse valmista ratkaisua.” Mannonen kertoo olevansa jatkossakin kiinnostunut liiketoiminnan rakentamisesta, kehittämisestä ja uuden strategian luomisesta biotalouden saralla. ”Paljon matkustavan aviomiehen kanssa olemme aina pystyneet järjestämään kotiasiat ja sovittamaan kalenterit. Lindströmissäkin vedin myyntitiimiä ja isoja asiakkuuksia.” Parasta on sparraaminen Työn ja elämän yleensä Sari Mannonen hahmottaa jatkuvana oppimisena. Yhden yllättävän urakäänteenkin kemisti teki. Harvinaista ei ole rohkeuden puutekaan. ”Hallitustyöskentely yrityksissä ja luottamustehtävät yliopistomaailmassa kiinnostavat myös.” Elementit tasapainoon Työn, perheen ja vapaa-ajan pitää Mannosen mukaan olla tasapainossa. Naisten on tosin hyvä myös katsoa peiliin, ainakin liiallisen itsekriittisyyden osalta. Kyllä työ opettaa. ”Olen halunnut johtaa edestä. Apuna on ollut hyvä tukiverkko, muun muassa isovanhemmat.” Sari Mannonen toivoo olevansa esimerkki siitä, että naisella voi ja pitää olla samat mahdollisuudet kuin miehellä. Kesäisin hän kasvattaa kukkia ja yrttejä, marjastaa ja sienestää. ”Japanilainen sanonta sen tietää. sisko.loikkanen@gmail.com U PM Sari Mannonen rohkaisee etenkin naisia tarttumaan mahdollisuuksiin, joita elämä tuo eteen. Onnellinen on se, jolla on puutarha.” Uran ja äitiyden yhdistäminen on Mannosella onnistunut. Biohitin jälkeen hän työskenteli pari vuotta tekstiilialan palveluja tarjoavassa Lindström Oy:ssä. Zumbatunneilla tai muussa aerobisessa ryhmäliikunnassa taas voi purkaa ylimääräisen energian. ”Jos sinulle tarjotaan mahdollisuus tehdä jotakin, mutta et ole aivan varma siitä osaatko, niin mene ja kokeile. Tahdon olla mukana tekemässä itsekin, en katsella vain sivusta.” Hänen periaatteisiinsa kuuluvat myös aktiivinen vuorovaikutus ja moderni johtajuus. ”Pidän ihmisten sparraamisesta ja koutsaamisesta, yhteisten tavoitteiden määrittämisestä ja niiden toteuttamisesta. Lopulta hän veti kaikkien tuotteiden kansainvälistä myyntiä ja markkinointia. Hänen mielestään ihminen ei ole koskaan valmis
Näyttely on avoinna 25:nteen elokuuta. Neitseellinen jumalansynnyttäjä kuvattiin tavallisimmin pukeutuneena siniseen viittaan. Siniviittainen Neitsyt esitettiin siksi kullan ympäröimänä. Sininen symboloi taidekuvastossa taivaallisuutta. ”Kuninkaallisesta sinisestä tuli pian myös ylhäisön tavoittelema sävy”, Westergård kertoo. Ristiretkien yhteydessä myös eurooppalaiset tutustuivat sinisistä kauneimpaan, ja lapista alettiin tuoda Eurooppaan Silkkitietä pitkin. Ultramariini yhdistettynä kultaan nosti myös taideteosten rahallista arvoa. Sinisestä tuli varallisuuden ja yhteiskunnallisen arvostuksen mittari 1200-luvulla. Arvokas ultramariini ilmestyi eurooppalaiseen maalaustaiteeseen keskiajalla. Jos listalla oli ultramariini, maksu materiaalista piti suorittaa tekijälle etukäteen. ”Sinisen kankaan värjäämiseen tarvittiin kruunun tai valtion myöntämä lupa.” Keskiajan uskonnollisessa taiteessa sininen valikoitui erityisesti Neitsyt Marian väriksi. Teoksen tilaaja halusi päästä esille itsekin, joten hänet sijoitettiin polvistuneena Pyhän Äidin vierelle. Se on täyteläinen väri, vailla valkoista tai mustaa”, kuvailee intendentti Ira Westergård helsinkiläisestä Sinebrychoffin taidemuseosta. Syntyi ylellisyysesineitä, joihin vain harvoilla oli varaa. Jauhamalla siitä saadaan upeaa syvänsinistä pigmenttiä, ultramariinia, joka tarkoittaa sananmukaisesti ”merten takana olevaa”. Sinisistä puvuista, erityisesti silkistä ja sametista, muotoutui kuninkaan tunnusmerkki, kun niitä alkoi suosia Ludvig IX, joka hallitsi Ranskaa vuodet 1226–1270. Vaikuttavan työn toteutti 1420-luvulla firenzeläinen taiteilija Scolaio di Giovanni. Visuaalisesti sininen ja kulta ovat tehokas yhdistelmä. Huikeanvärinen kivi oli tavattoman kallista, sillä sitä saatiin vain vaikeakulkuiselta Badahšanin vuoristoalueelta Afganistanista. Taivaalliset värit Vallan vertauskuva Hehkuvansinisen väripigmentin valmistaminen oli hankala prosessi, jonka hallitseminen vaati hyvän koulutuksen. Akseli Gallén-Kallela ikuisti sinisen ja kullan sävyjä toistavan suomalaisen järvimaiseman vuonna 1901. ”Monen taiteilijan mielestä ultramariini on yhä väripaletin kaikkein hienoin sininen. Sinebrychoffin taidemuseossa säväyttävät tänä kesänä sininen ja kulta, taiteen arvokkaimmat värit, jotka ovat sekä taivaallisen että maallisen vallan symboleita.. Ultramariinia ei myöskään saanut käyttöönsä kuka vain. Lasuriittia on käytetty esimerkiksi 1200-luvun moskeijalamppujen emalikoristeissa. Se on myös vallan vertauskuva. Kallista ja harvinaista sävyä pääsivät sivelemään kankaalle vain rikkaimpien tilaajien palkkaamat taiteilijat. Emalointi vaatii korkeita lämpötiloja, mutta poikkeuksellisen kestävä sininen väri on säilynyt loistavana nykyaikaan asti. Väriyhdistelmän tenhoa voi ihailla Sinebrychoffin näyttelyssä esillä olevassa maalauksessa Madonna ja lapsi valtaistuimella. Kullan heijastus Taivasten valtakunnan symbolina oli puolestaan kulta. 40 KEMIA 4/2019 Arja-Leena Paavola Kaikki alkoi lapislatsulista, syvänsinisestä kivilajista, jota on käytetty korukivenä vuosituhansia muun muassa muinaisen Egyptin ja Kaksoisvirranmaan sivilisaatioissa. Värinä sininen symboloi kunniaa ja arvokkuutta. Taivaallinen valo korosti entisestään Marian loistavansinistä viittaa. Monarkian oma väri ei kuitenkaan sopinut kenen tahansa kannettavaksi, vaan sen käyttöä valvottiin tarkasti. Viitan alla saattoi olla punainen vaate, joka taas kuvasi kuolevaisuutta. Sitä mukaa kuin Maria-kultti vahvistui, kuvastoon ilmestyi uusia teemoja. Jotta taulua tarkastelevan katse suuntautuisi myös maalauksen maksajaan, taiteilija lisäsi tämänkin vaatteisiin jotakin sinistä. Tilaajan ja taiteilijan väliseen sopimukseen kirjattiin tarkkaan, mitä väriaineita kussakin teoksessa oli määrä käyttää. Lapis koostuu pääasiassa lasuriitista, kovasta silikaattimineraalista. Museon kesänäyttely Taivaalliset värit – Sinistä ja kultaa esittelee historian arvokkaimpiin kuuluvien materiaalien hyödyntämistä taiteessa
41 4/2019 KEMIA Ka ns al lis ga lle ria /K irs i H al ko la
Varhaisin taideteos, jossa preussinsinistä tiedetään käytetyn, on peräisin vuodelta 1709. Ka ns al lis ga lle ria Scolaio di Giovannin (1370–1434) näkemys Neitsyt Mariasta. ”Preussinsininen on voimakas ja siKa ns al lis ga lle ria /A nt ti Ku iv al ai ne n Muotokuva Suomen ensimmäisestä taidehistorian professorista Johan Jakob Tikkasesta. Taiteen näkökulmasta keskeistä on kullan ainutlaatuinen kyky heijastaa valoa. Ranskalainen kemisti Jean-Baptiste Guimet havaitsi kalkinpoltossa käytettyjen uunien seinämissä sinistä väriä, joka muistutti kovasti aitoa ultramariinia. Temperalla puulle tehty maalaus on hiljattain konservoitu.. Työ on taiteilija Wilho Sjöströmin käsialaa. 42 KEMIA 4/2019 Ne, joilla varallisuutta oli, käyttivät tilaisuuden hyväkseen. ”Lisäksi se on alkuaineista helpoiten muovattavissa erittäin ohuiksi kalvoiksi eli lehtikullaksi. ”Jalometallina kullan korroosionkesto on hyvä”, Ira Westergård sanoo. Lopputuloksena olikin yllättäen vihertävään vivahtava sininen väri. Sinebrychoffin näyttelyssä on mukana Adolf von Beckerin vuonna 1863 maalaama kopio espanjalaisen Bartolomé Esteban Murillon teoksesta La Inmaculada del Escorial. Diesbach käytti lähtökohtanaan kokenilleja eli kilpikirvoja, joista saadaan karmiininpunaista väriainetta. Siihen hän lisäsi alunaa ja rautavitrilliä. Raaka-aineet ovat siis helposti saatavilla ja yhdiste melko yksinkertainen”, kertoo erikoistutkija Seppo Hornytzkyj Kansallisgalleriasta. Alkuperäisen työn sininen on peräisin lapiksesta, von Becker käytti synteettistä ultramariinia. Riisinjyvän kokoinen palanen kultaa voidaan litistää tai takoa neliömetrin kokoiseksi lehtikullaksi ilman, että se murenee.” Näin syntyvä lehtikulta on henkäyksen ohutta: millimetrin korkuiseen pinoon mahtuu 10 000 kultalehteä. Pieniä värintuottajia oli meidän aikaamme verrattuna runsaasti. Jos pimeässä tilassa hohtaa yksikin kynttilä, se riittää tuomaan esiin kullan hohdon. Taiteilijat pitivät myös värin ominaisuuksista”, Hornytzkyj kertoo. Ainakaan sen hintaa ei ole päivitelty missään aikakauden kirjoituksissa. Kun ranskalaiskemisti oli kehittänyt ultramariinin valmistusmenetelmän, käynnistyi väripigmentin teollinen tuotanto. Uusi väri vahingossa Preussinsininen on epäorgaaninen kivennäisväri, joka kehitettiin 1700-luvulla ilmeisesti sattumalta. Kullan erityisiä ominaisuuksia ei kyetä korvaamaan millään muulla materiaalilla. Jaloa metallia eivät pystyneet valmistamaan keinotekoisesti edes alkemistit, jotka sinnikkäästi yrittivät mahdotonta temppua vuosisadasta toiseen. Erityisesti Medicien mahtisuvun kokoelmiin hankittiin 1500-luvulla lukuisia upeita koriste-esineitä, joissa lapis ja kulta säihkyvät rinta rinnan. Esimerkiksi Jean Auguste Dominique Ingres valitsi vuonna 1827 synteettisen ultramariinin teokseensa Homeroksen apoteoosi ja kehui olevansa lopputulokseen hyvin tyytyväinen. Unssi ultramariinia maksoi satoja vuosia yhtä paljon kuin unssi kultaa. Ultramariinille sen sijaan keksittiin synteettinen vastine vuonna 1824. Keksintöä avitti onnekas sattuma. Lasuriitin tavoin kulta on sitkeä materiaali. ”Synteettinen ultramariini on natriumalumiinisilikaatti, joka sisältää rikkiä. Hornytzkyj vastaa Kansallisgallerian materiaalitutkimuslaboratoriosta, jonka päätehtävä on väriaineiden tunnistus taideteosten ajoittamista ja konservoinnin tarpeen määrittämistä varten. ”Sellaisen kullan käsittely edellyttää suurta ammattitaitoa oikeanlaisesta pohjustuksesta alkaen.” Kemistin onnenpotku Ultramariinin hinta pysyi pitkään vakiona. ”Kuten monien öljyvärien, myös synteettisen ultramariinin hinta on ollut melko edullinen. Saksalainen kemisti ja värinvalmistaja Johann Jakob Diesbach yritti luultavasti alun perin syntetisoida punaista väriä
Osoitus ultramariinin merkityksestä on, että Euroopassa jopa julistettiin kilpailu, jossa etsittiin sävylle korvaajaa. nänsä hyvä väri, mutta se ei vastannut ultramariinia eikä kyennyt kilpailemaan sen kanssa. Taivaallisuus puuttui”, Seppo Hornytzkyj sanoo. Voi myös olla, että itse väri ei ole muuttunut vaan sen ympäristö. Kleinin teosten sävy vaihtelee ja on valon vaikutuksesta muuttunut ajan myötä. Asiaa ovat pohtineet myös taiteen tekijät. Seppo Hornytzkyj’n mukaan näiden värien kohdalla maalauksissa ei ole havaittu muutoksia, joten ne ovat kestäneet hyvin aikaa. Nykyaikaa lähestyttäessä väriaineiden koostumus on muuttunut. Kreikkalaisen mytologian voiton jumalatar Nike hehkuu Yves Kleinin sinisessä tunnusvärissä. Suomen kultakauden (1880–1910) taiteilijat käyttivät töissään yleisimmin preussinsinistä, 1800-luvun alussa kehitettyä koboltinsinistä ja synteettistä ultramariinia. ”Eron huomaa, kun katsoo keskiaikaisia maalauksia ja niiden aitoa ultramariinia. Aika näyttää, mitä öljyväreille tapahtuu”, Hornytzkyj pohtii. arjaleena.paavola@gmail.com. Niissä on jotain ylimaallista.” Samaa mieltä olivat monet muutkin. 43 4/2019 KEMIA Ka ns al lis ga lle ria /H an nu A al to ne n Wäinö Aaltosen muovaama Tytön pää on tehty puusta ja päällystetty lehtikullalla. Erityisesti 1960-luvulta alkaen markkinoille tulleet värit ovat synteettisiä orgaanisia väriaineita”, tutkija kertoo. Syntyi International Klein Blue eli IKB, uusi väri, jonka Klein rekisteröi. Esimerkiksi päällyslakka voi muuttua kellertäväksi tai rusehtavaksi.” Sinistä tunnelmaa Synteettisten värien myötä sinisestä tuli romantiikan hengessä tunnelmanluoja. Museoalan ammattilaiset tuntevat niin sanotun ultramariinisairauden, jossa teokseen syntyy harmaita tai keltaisia läikkiä. ”Tieteen kehityksen myötä tulee yhä enemmän synteettisiä orgaanisia yhdisteitä. Aitoa ultramariinia se ei kuitenkaan vastaa. ”Pigmentti on yleensä kestänyt, mutta sideaineesta on tullut huokoista ja siten sameaa. Kuuluisa ranskalainen nykytaiteilija Yves Klein halusi löytää uudelleen luonnon ultramariinin ja etsi keinoa, jolla sideaineeseen sekoitettu väri säilyttäisi saman intensiivisyyden kuin puhdas lasuriittijauhe. Kun pigmenttiä ei enää tarvinnut säästellä, oli mahdollista maalata siniseksi vaikka koko taivas. D id ric hs en in ta id em us eo /J us si Pa kk al a ”Vesiväreissä on paljon synteettisiä orgaanisia väriaineita, ja nämä värit haalistuvat auringossa hyvin nopeasti. Se on kyllä kestävä mutta ei samoin kuin aito ultramariini.” Tutkijat tosin tietävät, että ultramariinikin voi pettää. Vielä ei ole kertynyt riittävän pitkää kokemusta siitä, miten tällaiset värit kestävät vuosisatojen vierimistä. Aikalaistensa tavoin Akseli Gallén-Kallela suosi paletissaan sinisiä sävyjä, muun muassa koboltinsinistä. ”Preussinsininen ei vain ollut tarpeeksi hyvä väri. Kirjoittaja on vapaa toimittaja
”Itse suosittelen käsittelemään laiturit heti uutena luonnonmukaisella puuöljyllä. Monet tehokkaat suoja-aineet ovat kuitenkin haitallisia luonnolle. Sen jälkeen käsittely on hyvä uusia kahden, kolmen vuoden välein. ”Ympäristö ja maailman meret ovat meille kaikille tärkeitä. Grönlund on itse innokas perinnepurjelaivuri. 44 KEMIA 4/2019 Marja-Liisa Kinturi Puu tarvitsee kasvaessaan vettä, mutta puutavaraa vesi lahottaa. Veneiden ja laitureiden suojaamisesta on tullut entistä ekologisempaa. ”Vielä 1970-luvulla painekyllästetty puutavara kesti melkein mitä tahansa. Nykyisin lahonsuojaus ei enää kestä ikuisesti, joten puuta pitää huoltaa. Veneitä ja laitureita on siksi opittu jo aikojen alussa suojaamaan eri tavoin, ensin tervaamalla, sitten muilla keinoin. Mutta jos sille ei tehdä mitään, puuosat alkavat olla tiensä päässä 30 vuoden kuluttua”, Laakso sanoo. Sitä on nykyisin myös sävytettynä, eli laiturin saa sen väriseksi kuin haluaa.” Jos laituri on painekyllästettyä puuta, puuöljykäsittely on paras tehdä vasta noin vuoden kuluttua ja silloin, kun puu on kuivaa. Entisaikojen painekyllästetty puu oli elinkaarensa päässä ongelmajätettä, mutta ei enää nykyinen. Ammattilaisten mukaan ympäristön huomioon ottaminen on myös mökkiläisille ja veneilijöille nykyään itsestäänselvyys.. Laituri tarvitsee pesua Petri Grönlundin mukaan tämän päivän kestopuisia laitureita pitää muistaa myös pestä. Huoltovapaita laitureita ei ole”, tähdentää toimitusjohtaja Sauli Laakso Laakson Laiturit Oy:stä. Hän on mukana myös Zero CO 2 -projektissa, jossa tavoitteena on kolmen vuoden kuluttua purjehtia maailman ympäri täysin hiilineutraalisti. Laitureita tehtiin aiemmin painekyllästetystä kestopuusta, joka sisälsi erilaisia ympäristömyrkkyjä. Nyt tiedämme näistä asioista paljon enemmän kuin 30 tai 50 vuotta sitten, joten sen mukaan meidän pitää toimia”, sanoo laivuri Petri Grönlund laiturivalmistaja Deflec Oy:stä. Polttaa sitäkään ei kuitenkaan saa, vaan materiaali kerätään keskitetysti talteen ja käsitellään sen jälkeen asianmukaisesti. Veneet ja laiturit suojataan Kun puunkyllästysaineista on kehitetty ympäristöä säästäviä, niiden tehosta on ollut pakko tinkiä. Eloperäisten kasvustojen Ympäristön ehdoilla 44 KEMIA 4/2019 Veneiden ja laitureiden suojaamisesta on tullut entistä ekologisempaa. Ammattilaisten mukaan ympäristön huomioon ottaminen on myös mökkiläisille ja veneilijöille nykyään itsestäänselvyys. ”Näin huollettuna laiturista saadaan lähes ikuinen. Nykyisin aineet ovat kiellettyjä
Samaan aikaan ovat kehittyneet myös veneiden materiaalit, joten niiden puhdistaminen ja huoltaminen vaativat uusia taitoja ja menetelmiä. ”Ne pystytään ajamaan prosessin läpi ja tekemään niistä uudestaan samaa tavaraa. Pohjimmiltaan rasvaisena puuna tiikki hylkii lakkaa ja maalia, joten se pitää ennen maalausta tai lakkausta käsitellä ensin rasvanpoistoaineella. Laitureiden pintalämpötila kuitenkin nousee helposti 40 asteeseen, joten niiden suojaamiseen terva ei sovi. kinturi@dlc.fi 45 4/2019 KEMIA Laituri on hyvä käsitellä säännöllisesti puuöljyllä ja pestä sen pinnasta orgaaninen kasvusto pois.. Myös purjeille ja pressuille on omat Ad ob e St oc k tuotteensa, joilla estetään muun muassa niiden homehtuminen. Maalata lehtikuusilaitureita ei saa.” Kehittyvät materiaalit Puuveneiden pohjat olivat ennen vanhaan kaikki punaisia, koska ne suojattiin mönjällä, punertavalla, lyijyä sisältävällä maalilla. Joissakin satamissa on tarjolla pohjapesureita. Betoniponttonilaitureiden käyttöikä on 50 vuotta, sillä niiden puukannen voi uusia.” Entäpä se vanha kunnon terva. Laitureita tehdään myös puupuristekomposiiteista, joista suurin osa on puuta ja loppu synteettisiä aineita. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Silloin laituri kestää varmasti ainakin 15–20 vuotta. Himmeää pintaa haluaville sopii satiinilakka, tiikkipuulle taas kaksikomponenttilakka. Jos veneeseen tulee vaikka rantahietikolla pieni naarmu, joka rikkoo epoksipinnoitteen, käsittelyaineen kupari pureutuu alumiiniin ja syövyttää sen ajan saatossa puhki.” Kupariton, kiillottuva maali kuluu veneilykauden aikana käytännössä pois, mutta toisaalta veneen pohja samalla puhdistuu. ”Jos puuveneen vauhti on 20 solmua tai yli, pohjaan sopii paremmin kiillottuva maali. Tarjolla on esimerkiksi käsittelemättömästä siperianlehtikuusesta tehtyjä laitureita. Vauhdikkaammassa menossa pehmeät maalit kuluvat nopeasti pois. Veneilijöille entistä ekologisemmat maalit ja pinnoitteet tarkoittavat sitä, että heidän on nostettava veneensä ylös ja pestävä niiden pohjat aiempaa useammin. Puupuristekomposiitti on pari, kolme kertaa kalliimpaa kuin normaali kestopuu, mutta toisaalta se on sataprosenttisesti uusiokäytettävää ja erittäin ekologista”, Grönlund korostaa. Tuotenimet ovat pysyneet suureksi osaksi ennallaan, mutta tuotteiden ominaisuuksia on hiottu ympäristölle paljon aiempaa hellävaraisemmiksi. Maali vauhdin mukaan Vesilinjan alapuoleinen osa kannattaa käsitellä antifouling-maaleilla, joiden ominaisuudet riippuvat siitä, käytetäänkö venettä merellä vai järvillä. Sen jälkeen vene voidaan lakata tai maalata. Niin sanotut pehmeät antifouling-maalit ovat hyviä, jos vene kulkee enintään 15 solmua tunnissa. Sauli Laakson mukaan kesämökkiläisiä kiinnostavat myös hieman eksoottisemmat materiaalit. Värin osalta perinteet pitävät edelleen pintansa. Tiikkiä voidaan huoltaa myös suojaaineilla. Taivainen neuvoo kyllästämään puuveneet ensin niin, että puun syyt eivät enää ime vettä. Sopivan tuotteen valintaan vaikuttaa myös veneen nopeus. 45 4/2019 KEMIA poistoon kannattaa käyttää turbosuutinta, joka ei nosta tikkuja pystyyn. Perinnepurjelaivat käsitellään osittain nimenomaan tervalla”, Grönlund kertoo. ”Niiden huoltoon ei voida käyttää muita kuin kuparittomia tuotteita, koska kupari on myrkkyä alumiinille. ”Mutta lyijyä ei nykymaaleissa enää ole”, naurahtaa Suomen aluejohtaja Marko Taivainen Hempelistä, joka valmistaa maalien lisäksi erilaisia pinnoitteita venealalle. Maalit estävät eliöiden tarttumista pohjaan. Yli 25 solmun vauhtia varten tarvitaan kulutusta kestävä kovapintainen tuote.” Alumiiniveneiden hoitoaineiden koostumus on suunniteltava tarkkaan. ”Tervaa on erilaista, on lämminsiveltävää ja kylmäsiveltävää. Määräysten muuttuessa myös maalinvalmistajien on päivitettävä tuotteensa vastaamaan uusia vaatimuksia. ”Ne ovat erittäin pitkäikäisiä, ja niidenkin ikää voidaan vielä lisätä öljyämällä puupinnat säännöllisesti. Markkinoilla on hänen mukaansa ”hurja määrä” erityyppisiä lakkoja eri puupinnoille ja erilaisille kiiltoasteille
Ponsse. 46 KEMIA 4/2019 Kuopiolainen Fomatec Oy on kehittänyt ekologisen palvelupaketin metsäkoneyritysten tarpeisiin. Patenttija rekisterihallitus valitsi toukokuussa Green Line -palvelun kuukauden tavaramerkiksi. Jo toiminnassa oleva Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas käyttää puuta 6,5 miljoonaa vuosikuutiota. Koko metsäteollisuuden nielemän raakapuun määrä kasvoi vuonna 2018 jo kuudetta vuotta putkeen, yhteensä 74 miljoonaan kuutioon. Jättimäisen laitoksen tarvitseman kuitupuun määräksi on arvioitu 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Myös Stora Enson puunkäyttö on lisääntynyt samalla korjuualueella puolen miljoonan kuution verran. Patentoidut palvelut tekevät Puunkorjuusta puhtaampaa Tuija Käyhkö Metsänkorjuun ympäristövaikutusten merkitys korostuu entisestään, jos Metsä Groupin Kemiin kaavailema uusi biotuotetehdas toteutuu. Vanhan tehtaan alasajon jälkeen vuotuinen kulutus nousisi nykyisestä noin 4,5 miljoonaa kuutiota
Metsäkoneyrityksille kehitetyt innovaatiot tehostavat materiaalinkäyttöä, minimoivat pakkausjätteen määrän ja vähentävät polttoaineen kulutusta. Sahaaminen nopeutuu kitkaa vähentävän sahalaipan ansiosta, mikä voi myös pienentää polttoaineen kulutusta. Voiteluaineiden on oltava biohajoavia”, hän kertoo. Siihen velvoittaa yhtiön toimitusjohtajan Mikael Korkmanin mukaan jo Suomen tähtäin kiertotaloudessa. Kansainvälisen patentin on saanut muun muassa monitoimikoneiden teräketjujen teroituslaitteisto. ”Vesi on tärkeimpiä luonnonvarojamme, ja sen arvo kasvaa tulevaisuudessa. Mallia Ruotsista Mineraaliöljy on yleisnimitys, jota käytetään raakaöljyn tislatuista jalostustuotteista. Mikael Korkmanin mielestä mineraaliöljyjen käyttö pitäisi rajata suljettuihin järjestelmiin, joista ne saadaan öljynvaihdon jälkeen talteen jatkokäsittelyä eli regenerointia varten. Moderni teroitusrobotti on työssään niin tarkka ja materiaalia säästävä, että ketjut voidaan elinkaarensa aikana teroittaa kaksi kertaa useammin kuin perinteisin keinoin. Vuonna 2011 perustettu Fomatec kehittää ja myy metsäkoneurakoinnissa tarvittavia tuotteita ja palveluja. Biotalouden vihreä linja Mikael Korkman on nimittänyt Fomatecia ”aallonmurtajaksi uudessa biotalouden ajassa”. Näin kokonaismääräksi tulee 4,2 miljoonaa litraa öljyä vuodessa”, Korkman laskee. Aallonmurtaja tarjoaa metsäkoneyrittäjille vihreän vaihtoehdon esimerkiksi kierrättämällä koneiden rikkoutuneet teräketjut ja korjaamalla ja huollattamalla harvestereiden eli hakkuukoneiden terälaipat. ”Ruotsissa ei saa käyttää mineraaliöljyjä teräketjuöljyinä. ”Olisi kansantaloudellisestikin kannattavaa antaa yrityksille tässä kohtaa apua”, hän sanoo. Parasta hänestä olisi seurata läntisen naapurimaan mallia. Ruotsissa lähes kaikki metsäkoneyrittäjät ovat sertifioituja.” Korkman korostaa, että öljyn joutuminen metsään aiheuttaa riskin pohjaveden lisäksi vesistöille. Korkmanin mielestä hintaero on kuitenkin pieni, joten sen ei pitäisi olla esteenä bioöljyyn vaihtamiselle. Teräketjuöljyinä käytetään biohajoavien vaihtoehtojen ohella yhä paljon mineraaliöljyjä, jotka ovat hinnaltaan edullisempia. Niihin lukeutuvat myös voiteluaineet. Yksi litra mineraaliöljyä tuhoaa miljoonan litran verran vettä.” Toiveena patenttipankki Fomatec on innovatiivisena yrityksenä kehittänyt myös useita puunkorjuuta helpottavia ja tehostavia ratkaisuja. Niin tärkeitä kuin patentit ovatkin, Mikael Korkmanin mielestä niiden hankkimisesta pitäisi saada nykyistä edullisempaa. ”Biohajoavat öljyt ovat myös parempia, sillä ne eivät sisällä epäpuhtauksia.” Mikael Korkman on erityisen huolissaan mineraaliöljyjen joutumisesta luontoon. 47 4/2019 KEMIA Luvut tarkoittavat, että puunkorjuusta tulee koko ajan myös ympäristön kannalta tärkeämpi toimiala. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna noin miljoona euroa. Sama tela sopii sekä pitoa edellyttävään että kantavuutta tarvitsevaan maastoon. Kuopiolainen Fomatec Oy haluaa olla eturintamassa parantamassa metsätöiden ekologisuutta. tuija.kayhko@kolumbus.fi Green Line -palveluun kuuluu metsäkoneiden öljyhuolto.. ”Suomessa on noin 1 500 harvesteria, joista jokainen käyttää laskennallisesti seitsemisen litraa teräketjuöljyä vuorossa. Öljyä tarvitaan koneellisessa metsänkorjuussa isoja määriä. Korkman muistuttaa, että öljyissä on paljon epäpuhtauksia aiheuttavia yhdisteitä, kuten pah-yhdisteitä. Ennen kaikkea Green Line -palveluun kuuluu metsäkoneiden öljyhuolto. Suomessa on harjoitettu koneellista puunkorjuuta jo viisikymmentä vuotta, joten öljyä on vääjäämättä päässyt metsiin ja sitä kautta pohjaveteen runsain mitoin. Voiteluaineina käytettävät öljyt ovat monimutkaisia suorien ja haarautuvaketjuisten parafiinien, syklisten parafiinien ja aromaattisten hiilivetyjen seoksia. Alalla on yleistä, että tyhjentyneet kanisterit heitetään pois, jolloin muovijätteen määrä kasvaa ja luonnonvaroja tärvääntyy. Työntekijöitä firmassa on kymmenkunta. Siinä seitsemän öljylitraa korvataan neljälläsadalla grammalla biovaseliinia. Kuopiolaistelan voi muuntaa kulloisenkin maaston mukaiseksi kuljettaja yksin, ja aikaa operaatioon menee tunti. Kuopiolaisyritys toimittaa asiakkailleen pantilliset muoviset öljykanisterit, jotka se hakee säännöllisesti täytettäviksi uudelleen. ”Lisäksi Suomen Metsähallitusta vastaava Sveaskog päästää metsiinsä korjuutöihin vain sertifioidut yrittäjät. Hänen mukaansa startup-yritysten talous ei tahdo kestää patentoinnin aiheuttamia kymmenientuhansien eurojen kuluja siinä vaiheessa, kun yritys ei ole vielä edes aloittanut tuotantoa. Metsäkoneen telan vaihtaminen vie normaalisti päivän ja vaatii kahden ihmisen työpanoksen. juuta tehdään kahdessa vuorossa. Vuoroja voi olla päivässä yhdestä kolmeen, mutta keskimäärin korHarvester eli hakkuukone työn touhussa suomalaismetsässä. Vaseliinia käyttävä teräketjun voitelujärjestelmä on sekin Fomatecin patentoima ratkaisu. ”Voitaisiin esimerkiksi perustaa patenttipankki, jota valtio tukisi.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Teräketjuöljyjä tehdään sitkostamalla niitä jäteöljyistä. ”Muun muassa Sitra on asettanut tavoitteeksi, että olisimme vuonna 2025 kiertotalouden kärkimaa Euroopan unionissa”, Korkman muistuttaa. ”Käytetyistä moottorija hydrauliöljyistä löytyy myös raskasmetalleja.” Korkman ihmettelee, ettei mikään taho kannusta tai ohjaa suomalaisia puunkorjaajia biohajoavien teräketjuöljyjen käyttöön. Niille yritys on hakenut sekä kotimaisia että kansainvälisiä patentteja. Patentti on myös yhtiön uudella Rud Hybrid Combino -metsäkonetelalla. Myös rikkoutuneet astiat voi palauttaa panttia vastaan
Yhtiö ilmoitti keväällä rakentavansa uuden biokaasulaitoksen Lohjalle, jäteyhtiö Rosk’n Roll Oy:n Munkkaan jätekeskukseen. Suomessa ei ole.” Gasum Biokaasulaitoksissa syntyy myös kierrätysravinteita ja luomulannoitteita. Pirkanmaan Jätehuolto kertoi hiljattain, että sen biolaitos Koukkujärvellä käynnistyy vuonna 2020. 48 KEMIA 4/2019 Biokaasun kysyntä liikennepolttoaineena on luonut imua, joka vauhdittaa biokaasulaitosten rakentamista. Elina Saarinen Gasum Oy aikoo nostaa biokaasun tuotantokapasiteettinsa nykyisestä noin 600 gigawattitunnista yli terawattituntiin Suomessa ja Ruotsissa. Gasumin Lohjan-laitos käsittelee 60 000 tonnia eteläisen Suomen kotitalouksissa, teollisuudessa, kaupassa ja ravintoloissa syntyviä biojätteitä, lietteitä ja rasvoja. Myös pirkanmaalainen biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi esimerkiksi jäteautoihin. G as um. Turun Topinojan-laitos puolestaan syö laajennuksen käyttöönoton jälkeen yli 105 000 tonnia puhdistamolietettä, erilliskerättyä biojätettä ja teollisuuden sivuvirtoja. Biokaasu syötetään kaasuverkkoon, joten se on eteläisen Suomen Tuotantotuella biokaasua lannasta. Viime vuonna Gasum investoi Suomen ja Ruotsin laitosja tankkausverkostoon 48 miljoonaa euroa. Lisää kapasiteettia Lohjalle ja Turkuun Gasumin investoinnit jatkuvat edelleen. Noin kymmenesosa kapasiteetista on varattu Rosk’n Rollin seudun kuntalaisten jätteiden käsittelyyn. Biojätteen käsittelykapasiteettia on nyt rakentumassa niin paljon, että uusi kapasiteetti todennäköisesti nostaa sekä asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen että elinkeinoelämän biojätteiden valtakunnallista kierrätysastetta. Gasumilla on Ruotsissa ja Suomessa BIOKAASUN tuotanto tuplaantuu jo yhteensä 12 biokaasulaitosta, joissa se prosessoi erilaisia biomassoja noin 800 000 tonnia vuodessa. Koukkujärven lietteet ja biojätteet käsitellään erillisillä linjoilla, jotta syntyville kierrätysravinteille ja luomulannoitteille saadaan parhaat markkinat. Lisäksi yhtiö käsittelee kolmen kumppanilaitoksen kaasun liikennekaasukelpoiseksi ja jakelee sen. ”Melkein kaikissa naapurimaissa on käytössä tuotantotuki lannalla tuotetulle biokaasulle. Lisäksi se tekee 50 000 tonnia luomulannoitteita. Tontin louhintatöiden valmistelu käynnistyi huhtikuussa, ja laitoksen on tarkoitus olla valmis syksyllä 2020. Ruotsissa Gasumin biokaasulaitoksiin syötetään merkittäviä määriä myös peltobiomassaa ja lantaa. Kapasiteetiltaan 60 000 tonnin Lohjan-laitos tuottaa biokaasua vuosittain yli 40 gigawattituntia. ”Näemme kaasuautoilussa tulevaisuuden. Ari Suomilammi näkee, että näillä biomassavirroilla voisi Suomessakin olla paljon nykyistä suurempi rooli fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa liikenteessä ja ravinnekierron edistämisessä maataloudessa. Laitos käsittelee 17 kunnan biojätteet sekä Nokian jätevedenpuhdistamossa syntyvät lietteet. Esimerkiksi Gasum varautuu kaksinkertaistamaan biokaasun tuotantonsa lähivuosina. Yhtiöstä on nopeasti tullut Pohjoismaiden suurimpia biojätteen käsittelijöitä ja biokaasun tuottajia. Pyrimme siihen, että iso osa tuotannostamme tulisi biokaasusta”, sanoi Gasumin myyntijohtaja Jussi Rinttilä YTP ry:n vuosiseminaarissa Helsingissä. Kehitämme verkostoamme kohti hiilineutraalia biokaasua. Esteenä on se, ettei meillä ole tähän taloudellisia kannustimia
Toimijoilla on kysyntää tavoille, jotka pienentävät heidän hiilijalanjälkeään.” Gasum on investoimassa myös Suomen, Ruotsin ja Norjan kattavaan raskaan kaluston tankkausverkostoon. Kiertotalous kehittyy keskittymissä Monet Gasumin biokaasulaitoksista sijaitsevat kunnallisten jäteyhtiöiden alueilla. elina.saarinen@uusiouutiset.fi. Tänä vuonna avautuvat uudet asemat Lahdessa, Seinäjoella, Kuopiossa ja Oulussa. Nyt on oikea aika”, Suomilammi tiivistää. Lisäksi muutokset jätelaissa ja hallituksen kärkihankituki ovat vauhdittaneet hankkeita. Turun hanke sisältää myös biokaasulaitoksen modernisoinnin sekä kaasun jalostusja nesteytyslaitoksen rakentamisen. Tänä vuonna starttaavat myös Raision, Tampereen ja Kuopion Ikeoiden tankkausasemat. Gasum on saanut molempiin hankkeisiin työja elinkeinoministeriön kärkihanketukea, hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa kumpaankin. Suomessa on jo neljä tankkauspistettä, jotka sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa, Vantaalla, Turussa ja Jyväskylässä. Samaan aikaan yhtiön biokaasulaitoksen laajennushanke Turun Topinojalla on edennyt niin, että laajennuksen käyttöönottovaihe käynnistyy kesällä ja tuotanto syksyllä. ”Me puhumme kiertotalouskeskittymistä, joissa joka toimijalla on oma roolinsa”, Ari Suomilammi kertoo. Gasum saadaan jalostettua biokaasua liikennekäyttöön noin 50 gigawattituntia”, hän ynnää. ”Kaasun kysyntä ja käyttö liikennepolttoaineena on edesauttanut biokaasulaitoshankkeiden eteenpäin viemistä. Raskas liikenne siirtyy biokaasuun Gasumin kiertotalousjohtaja Ari Suomilammi näkee yhtiön olevan hyvässä vauhdissa kohti terawattitunnin tuotantotavoitettaan. ”Raskaan liikenteen biokaasupotentiaali on iso, koska sähköautoista ei ole siellä ratkaisuksi. ”Olemme iloisia siitä, että voimme myös näin vuokranantajan roolissa tarjota Munkkaan jätekeskuksessa hyvän alustan kiertotalouden kehittämiseen”, Paavilainen sanoo. Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Jukka Paavilainen on tyytyväinen biokaasulaitoksen tuloon Lohjalle. Biokaasun raaka-aineeksi päätyvät muun muassa ravintoloiden lihapullatähteet. Yhtiö aikoo rakentaa kaikkiaan 50 tankkausasemaa. Topinojalta biokaasua syntyy laajennuksen jälkeen lähes 70 gigawattituntia vuodessa. Turun nesteytyskapasiteetti vastaa noin 125 raskaan ajoneuvon vuotuista polttoaineenkulutusta. Ilmastopoliittinen työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että raskas liikenne käyttäisi biokaasua jopa 2,4 terawattituntia vuoteen 2030 mennessä. 49 4/2019 KEMIA kaasuautoilijoiden tankattavissa. ”Myös Ruotsin Nymöllaan on rakenteilla uusi biokaasulaitos, joka tuo noin 70 gigawattituntia biokaasua. Oulussa ja Huittisissa olemme rakentamassa biokaasun käsittelyratkaisuja, joilla Auton voi tankata biokaasulla esimerkiksi Espoon ja Vantaan Ikea-tavaratalojen yhteydessä. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Turkuun nousevan nesteytyslaitoksen ansiosta biokaasua voi jakaa raskaan maantieliikenteen ja vaikka merenkulun polttoaineeksi
Paristot tulee viedä navat teipattuna lähimpään paristojen keräyslaatikkoon, joita on kaupoissa. Aiemmin tällaisesta jätteestä on käytetty myös nimeä ongelmajäte. • Vaarallista jätettä ei saa laittaa sekajätteeseen, vaan se tulee viedä vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. • Lähimmän vaarallisen jätteen keräyspisteen voi tarkistaa osoitteesta kierratys.info. 50 KEMIA 4/2019 Väärin lajiteltu vaarallinen jäte aiheuttaa riskejä varastoinnin, kuljetuksen ja käsittelyn eri vaiheissa. Teippaamattomat paristojen navat voivat aiheuttaa keräyslaatikossa oikosulun ja pahimmillaan tulipalon. Vesistöissä lääkejäämät voivat kulkeutua ensin kalojen ruuaksi ja lopulta kalan mukana ihmisten lautasille. • Vaaralliset jätteet voi viedä keräyspisteisiin maksutta, jos jätteet on lajiteltu oikein. • Käyttämättä jääneet tai vanhentuneet lääkkeet sekä elohopeakuumemittarit voi palauttaa apteekkiin. Suomen Kiertovoiman kampanja kertoo kuluttajille, kuinka jäte hävitetään oikein. Vaarallinen jäte oikeaan osoitteeseen Siinä vain muutama esimerkki siitä, minkälaisia vaaroja vaarallisesta jätteestä voi koitua, jos sitä ei lajitella ja hävitetä oikein. • Vaarallista jätettä ovat esimerkiksi pesuaineet, loisteputket, lääkkeet, paristot, moottoriöljyt ja maalit. Kaisa Halme esittelee kesätoimittajalle vaarallisen jätteen pakopeliä.. Myös kaikki tuotteet, joista löytyy jokin varoitusmerkki, ovat vaarallista jätettä. Vuonna 2017 jokainen kansalainen toi keräyspisteisiin keskimäärin 5,1 kiloa vaarallista jätettä, kun kymmenen vuotta aiemmin määrä oli Vaarallisen jätteen ABC • Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka aiheuttaa vaaraa ihmisille tai ympäristölle jo pieninä määrinä. Teksti ja kuvat Anselmi Nousiainen Sekajätteeseen heitetty aerosolipullo voi räjähtää jäteauton puristimessa ja muodostaa näin työturvallisuusriskin jäteauton kuljettajalle. Suomalaisilta tulee kuitenkin kierrätykseen vaarallista jätettä vähemmän kuin aiemmin. Viemäriin heitettyjä lääkkeitä ei vedenpuhdistamollakaan saada eroteltua jätevedestä kokonaan, joten lääkejäämiä päätyy käsitellyn veden mukana vesistöihin. Tarkempia tietoja saa oman kunnan jätelaitokselta. • Lisätietoa saa osoitteesta vaarallinenjate.fi. Yhdellä kertaa vastaanotettavan jätteen määrää voidaan kuitenkin rajoittaa joidenkin jätteiden, kuten kyllästetyn puun ja jäteöljyn osalta
Stig Söderling, Vantaa • Itselläni syntyvää vaarallista jätettä ovat esimerkiksi paristot, lamput ja öljyt. Uffe Lindström ja Kaarina Luiro, Vantaa • Kotona etenkin paristoja. Usein kyse on siitä, ettei jätettä osata lajitella oikein. Kaikkea vaarallista jätettä ei välttämättä mielletä vaaralliseksi. Tilanne ei silti ole niin synkkä kuin äkkiseltään vaikuttaa. Entä tuhka. 51 4/2019 KEMIA Sari Sulkanen, Rauma • Käytetyt paristot ovat yleisintä kotonani syntyvää vaarallista jätettä. ”Kun sekajätteeseen kuulumaton jäte hävitetään asianmukaisesti, myös sekajätteen käsittelystä aiheutuu vähemmän päästöjä.” Kirjoittaja on kevään 2019 ylioppilas ja Kemia-lehden kesäharjoittelija. [Puun poltosta syntyneen jäähtyneen tuhkan voi hävittää sekajätteen mukana. Parasta olisi, että tieto löytyisi helpommin, sen enempää etsimättä. Hän muistuttaa myös ympäristösäästöistä. ”Tietoa on oltava tarjolla oikeaan aikaan”, Halme toteaa. Tietoa vaarallisen jätteen hävityksestä on tarjolla, jos sitä osaa etsiä. Lisäksi osastolla pääsi testaamaan pakohuonepeliä, joka esittelee vaarallisia jätteitä ja niiden lajittelua yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Kaisa Halme tähdentää, että myös tietämättömyys on sallittua ja kysyäkin voi. Tietoa oikeaan aikaan Kukaan tuskin haluaa tarkoituksellisesti aiheuttaa vaaraa ympäristölle, muille ihmisille tai itselleen hävittämällä vaaralliset jätteet väärin. ”Kun ihmiset tietävät, että jäte päätyy kiertoon, heidän motivaationsa lajitella jätteensä kasvaa”, Halme sanoo. Toisaalta ihmiset eivät aina tiedä, missä lähin vaarallisen jätteen vastaanottopaikka sijaitsee. Toim. Kampanjan avaus tapahtui Helsingin Messukeskuksessa pääsiäisenä järjestetyssä American Car Show’ssa. Ihmiset ostavat vain sen verran vaarallisia aineita kuin tarvitsevat, eikä hävitettävää näin ollen jää”, sanoo viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoima ry:stä (KIVO). Kiertovoiman osastolla tarjottiin tietoa siitä, mitkä kotoa löytyvät aineet kuuluvat vaaralliseen jätteeseen. Kemia-lehti kysyi American Car Show’n kävijöiltä, mitä vaarallista jätettä heidän kotonaan syntyy ja miten he sen lajittelevat. Vaarallisia aineita myyvissä liikkeissä voitaisiin jo ostohetkellä valistaa kuluttajia siitä, miten ylimääräiset tai vanhentuneet vaaralliset aineet tulee hävittää. Luokitellaanko se vaaralliseksi jätteeksi. Kaikkea ei tarvitse tietää, epäilys vaarallisuudesta riittää.” Kampanja neuvoo Suomen Kiertovoima käynnisti huhtikuussa tiedotuskampanjan vaarallisen jätteen asianmukaisesta käsittelystä. Toinen syy lukujen pienenemiseen voi Halmeen mukaan olla tilastointitavan muutos. • Vien vaaralliset jätteet keräykseen Sortti-asemalle. ”Vaarallisen jätteen syntymistä on ehkä opittu ehkäisemään paremmin. • Vien paristot ja kaiken muunkin vaarallisen jätteen Sortti-asemalle. yli kilon verran suurempi. Pelaaja tutustuu myös esimerkiksi varoitusmerkkeihin ja pH-arvoihin. ”Niillä jäteasemilla ja kiertävissä keräyksissä, joissa henkilökunta on palvelemassa, on myös jäteneuvontaa tarjolla. Televisiossa ja elokuvateattereissa esitettävät videot kertovat, mikä on vaarallista jätettä ja kuinka se hävitetään oikein. Jo pelkästään tiedon lisääminen voi Kaisa Halmeen mukaan vaikuttaa siihen, että vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely saadaan yleistymään. anselmi.nousiainen@gmail.com. huom.] • Vien paristot kauppaan paristojen keräyslaatikkoon. Työskentelen autoalalla, jossa vaarallista jätettä syntyy paljon
Muutoksia perusteltiin sillä, että ”nano” aiheuttaa asiakkaissa negatiivisia mielleyhtymiä. Fraser Stoddart tunnetaan pienen pienistä, vain molekyylien kokoisista laitteista ja koneista, joita hän on muiden alan pioneerien kanssa suunnitellut ja rakentanut. Mekanostereokemia laajentaa tätä kemian aluetta merkittävästi. Nyt yhtiön markkinointi on ilmoittanut, että nano-määre on poistettava firman nimestä. Löytö laajentaa stereokemian piiriä merkittävästi. Molekyylielektroniikasta se alkoi Fraser Stoddartin ja hänen ryhmänsä työn ytimessä ovat alusta alkaen olleet katenaanit ja rotaksaanit.. Supramolekyylia pitävät yhdessä kovalenttista sidosta heikommat osien väliset voimat. Uuden mekaanisen sidoksen hän esittelee liki 800-sivuisessa perusteoksessa The Nature of the Chemical Bond (Wiley, 2016), jonka hän julkaisi yhdessä kollegansa Carson J. Brunsin kanssa. Kun kemialliset sidokset tyypillisesti muodostuvat atomien välisistä sidoksista, mekaaninen sidos syntyy molekyylien eli komponenttiosien välille. ”Löytyy myös yhdisteitä, jotka voidaan laskea kumpaankin ryhmään, joten raja sidostyyppien välillä on sumea.” Tunnetaan myös topologisia molekyyleja, kuten esimerkiksi solmuja, Möbiuksen nauhoja ja verkkoja. Termiin voi liittyä kielteisiäkin mielikuvia. Fraser Stoddartilla on tästä tuoretta Kemisti kasvatti Uuden sidoksen molekyylitarhaan kokemusta. ”Olen urani aikana saanut todistaa, kuinka aiemmin paljolti omien tieteenalojensa sisään lukkiutuneet tutkijat ovat yhdistäneet voimansa aitoon yhteistyöhön. Kun tällaisia heikkoja sidospaikkoja on useampia, mahdollistuu komponenttien liikkeen hallinta toistensa suhteen. Nämä rakenteet ovat kuitenkin yhdestä molekyylista muodostettuja eivätkä muodosta sidoksia toisten molekyylien kanssa. ”Nanoteknologia on määritelty kattamaan kokoluokka 1–100 nanometriä, mikä on minun mielestäni varsin mielivaltaista. Supramolekyylikemia voidaan määritellä kemian alueeksi, jossa useampi molekyyli yhdistyy yhdeksi kokonaisuudeksi, supramolekyyliksi. Mekanomolekyylien lähtökohtana on ollut supramolekyylikemia, jonka parissa Stoddart ryhtyi työskentelemään 1980ja 1990-lukujen vaihteessa. Tämän kehityksen seuraaminen on ollut hyvin palkitsevaa.” Nanoteknologialla on pitkään ollut hyvin edistyksellinen ja positiivinen kaiku, mutta kaupallisissa sovelluksissa sana ”nano” ottaa tätä nykyä jopa takapakkia. ”Ydinero mekanoja supramolekyylien välillä on siinä, että mekaaninen sidos on sinetöity vahvoilla kovalenttisilla sidoksilla, joten komponentit eivät voi erkaantua tai vaihtua toisiksi, mikä taas supramolekyyleilla on mahdollista”, Stoddart kuvailee. Myös käytetyn teknologian nimi Organic Nano Cube pitäisi muuttaa esimerkiksi muotoon Organic Molecular Vessel. Kemiassa keskeiset tapahtumat eli sidokset tapahtuvat alle nanometrissä, kun taas sekä fyysikoilla että biologeilla on omat mittakaavansa”, Stoddart sanoo. ”Jouduimme kehittämään kirjaa varten kolmekymmentäkuusi uutta termiä, joista monet ovat täysin itse keksimiämme”, Stoddart kertoo. Siitä huolimatta tutkija itse haluaa ottaa hieman etäisyyttä termiin nanoteknologia. Komponenttien välillä vaikuttavat heikot sähköstaattiset voimat, joihin voidaan vaikuttaa ulkoisilla tekijöillä. Hänelle itselleen nanoteknologian suurin merkitys ja saavutus on siinä, että se yhdistää fysiikan, kemian, materiaalitieteiden, biologian ja monien eri tekniikoiden alueita. Jari Koponen ChemBio-tapahtumassa vieraillut vuoden 2016 kemian nobelisti J. Kovalenttisten sidoksien muodostamien molekyylien erilaiset avaruudelliset rakenteet kuuluvat stereokemian piiriin. 52 KEMIA 4/2019 Nanokokoisten koneiden kehittäjänä tunnettu Fraser Stoddart on määritellyt molekyyleille uuden sidostyypin: mekaanisen sidoksen. ”Olin todella ällistynyt, kun kuulin asiasta”, Stoddart puuskahtaa. Hän on tehnyt yhteistyötä kosmetiikkatuotteita valmistavan yrityksen kanssa, joka on listautumassa pörssiin. Näitä osia ei saada erilleen rikkomatta yhtä tai useampia komponenttien kemiallisista sidoksista. Mekaanisesti toisiinsa lukittuneiden molekyylien (Mechanically Interlocked Molecules, MIMs), lyhyemmin mekanomolekyylien, sisältämät mekaaniset sidokset ovat nobelistin mukaan emergentti ilmiö, joka ilmenee, kun atomiryhmät ovat riittävän suuria voidakseen lomittua avaruudellisesti keskenään. Mekaaninen sidos tekee mekanomolekyylin Pitkäaikainen työ molekyylikoneiden parissa on johtanut Fraser Stoddartin määrittelemään molekyylien uudenlaisen sidostyypin
”Meidän tutkijoiden on otettava oppia luonnon biologisista nanokoneista, jotta saamme lisää tehoa omiimme”, Stoddart sanoo.. 53 4/2019 KEMIA Jim Prisching Skotlantilaissyntyinen Fraser Stoddart on amerikkalaisen Northwestern-yliopiston professori ja molekyylikoneiden pioneeri
Kuvat: Jari Koponen. Platinan käytöstä oli seurauksena toinen häiritsevä tapaus, Stoddartin sanoin ”täysi fiasko”. Ensimmäinen oli saksalaisen Jan Hendrik Schönin sensaatiomaisten molekyylitransistoritutkimusten paljastuminen huijauksiksi. ”Jim Heath valitettavasti kyllästyi ristiriitoihin ja siirtyi kokonaan pois alalta. Rotaksaanit puolestaan ovat mekanomolekyyleja, joissa rengasmolekyylin läpi kulkee suora osa, jonka päihin lisätyt kemialliset ryhmät estävät rengasta liukumasta ulos. Työtä kuitenkin varjosti kaksi ”häiritsevää tapahtumaa”. ”Pidän edelleen vuoden 2007 julkaisua hienona saavutuksena”, Stoddart sanoo. Tähän tarvittiin molekyylikytkimiä, joiden avulla kukin muistipikseli voitiin saattaa joko sähköä johtavaan tai johtamattomaan tilaan. Tämä loi Stoddartin mukaan epäilyksen varjon koko alan ylle. Jim Heathin hyvin perustellusti suositteleman monikiteisen piin asemasta HP halusi käyttää toisena elektrodina platinaa”, Stoddart muistelee. Kuvien molekyyleissa on kaksi tällaista osaa, joten ne ovat bistabiileja katenaaneja ja rotaksaaneja. ”Molekyylimuistin luomisessa tein vuosikymmenen ajan tiivistä yhteistyötä erinomaisen taitavan Jim Heathin kanssa”, Stoddart kertoo. Hyvässä yhteistyössä tutkijat itse arvioivat tekemistensä suunnan.” Vaikka Stoddart onnistui osoittamaan molekyylimuistinsa periaatteen toimivuuden, siinä oli myös vakavia puutteita. Pseudorotaksaanista puuttuvat keskusosan päissä olevat ryhmät. Kytkinmolekyyliksi valittiin bistabiili [2] rotaksaani. ”Kävi ilmi, että kytkennässä muodostuvat platinapiikit olivat syynä johtavuuteen, olipa elektrodien välissä millaisia molekyyleja tahansa.” ”Muistipiirit olivat hieno saavutus” Kaikesta huolimatta Stoddart kumppaneineen onnistui demonstroimaan ensin vuonna 2002 64-bittisen ja viisi vuotta myöhemmin 160-kilobittisen toimivan molekyylimuistin. ”Meidän työtämme rahoitti Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio Darpa, ja yhteistyökumppaninamme oli teknologiajätti HewlettPackard. En itsekään pidä sellaisesta yhteistyöstä, jossa rahoittaja tai yhteistyökumppani ajaa väkisin läpi omia näkemyksiään. ”Oli selvää, että muistipiiKatenaanit ovat rengasmaisia mekanomolekyyleja, joissa yksi tai useampi rengas on kytkeytynyt toiseen. 54 KEMIA 4/2019 Näiden alun perin supramolekyyleiksi, sittemmin mekanomolekyyleiksi luettujen molekyylien avulla ryhmä pystyi 2000-luvun alussa valmistamaan ensimmäisen molekyylielektroniikan komponentin, molekyylimuistipiirin. Molekyyleissa voi olla yksi tai useampia kohtia, joissa komponentit voivat lukittua toisiinsa nähden heikkojen vuorovaikutusten avulla. Niissä käytettiin kytkiminä monomolekulaarista rotaksaanikalvoa polypiija titaanielektrodien välissä
Hydrolyysin avulla saadaan aminohappoketju vapautettua renkaasta. Sillä saadaan aikaan vain lyhyitä peptidiketjuja. Hänen ryhmänsä on kehitellyt menetelmiä, joissa katenaaneja ja rotaksaaneja kiinnitetään metalli-orgaanisten tukirakenteiden (metal-organic frameworks, MOF) huokosten sisään. Rajoituksistaan huolimatta tutkijoiden jäljitelmä peptidisynteesistä on kuitenkin pioneerisaavutus, Stoddart korostaa. Tutkijan työ tällä alueella jatkuu, ja tavoitteena on päästä suurempaan toimintakykyiseen kytkintiheyteen kuin nykyisillä piikomponenteilla. ”Tarvitaan vielä paljon sekä perusettä soveltavaa tutkimusta ennen kuin pystymme valmistamaan tehokkaita molekyylikoneita ja hyödyntämään niitä. Menetelmä on hidas ja rajallinen. Stoddart ottaa esimerkin kännykkäteollisuudesta. Jäykkään rakenteeseen kiinnitetyt molekyylit pysyvät paremmin toimintakykyisinä. Tähän pyrkiessämme voimme ottaa oppia luonnon omista biologisista nanokoneista.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.. Takimmaisen neljännen paikan takana sijaitsi liikkuva rengas, jossa on aminohappoihin kiinnittyvä ”poimintavarsi”. Joitakin makroskooppisia vaikutuksia on pystytty jo demonstroimaan. Kyseessä on sama ilmiö, johon lihasten toiminta perustuu”, hän kertoo. Stoddart esittelee kaksi esimerkkiä. Rotaksaanit parantavat kännykän naarmut Kun ihmisen tekemiä molekyylikoneita vertaillaan luonnon omiin molekyylikoneisiin, käy selväksi jälkimmäisten ylivoimaisuus. Ja ri Ko po ne n rimme ei ollut lähelläkään kaupallisten komponenttien vaatimuksia”, hän myöntää. 55 4/2019 KEMIA Eräiden molekyyliryhmien sidostyypin mukaista luokittelua. ”Japanissa on kehitetty kännykänkuoriin naarmuuntumaton pinnoite, joka perustuu muoviin lisättyjen pitkien, monirenkaisten rotaksaanisäikeiden toimintaan”, hän kertoo. Kokeessa rotaksaanin neljästä erilaisesta sitoutumispaikasta kolmeen kiinnitettiin erilaiset aminohapot. ”Eräiden rotaksaanien pituutta voidaan säädellä. ”Lisäksi molekyylikoneiden tulee olla toimintakykyisiä ja niiden on kyettävä toimimaan yhdenmukaisesti.” ”Makroskooppisen nanokoneen ominaisuuksiin kuuluvat koneen tekemän työn edellyttämä sopiva energialähde, liikkuvat osat ja haluttu toiminto”, tutkija määrittelee. ”Tuloksena oli havaittava makroskooppinen liike.” Toisessa tapauksessa tutkijat jäljittelivät yhtä elämän perustapahtumaa eli solujen ribosomeissa tapahtuvaa peptidisynteesiä, jonka kautta elimistön proteiinit muodostuvat. Varressa aminohapot kytkeytyvät toisiinsa, ja viimeisimmän aminohapon jälkeen rengas vapautuu rotaksaanin esteettömäksi jätetystä päästä liuokseen. Lisäksi molekyylit ovat säännöllisessä, huokostenmukaisessa järjestyksessä ja siten selkeästi kontaktoitavissa. Tutkijat pääsivät silti makroskooppiseen saantoon: noin 10 18 rotaksaania tuottivat 36 tunnissa muutamia milligrammoja peptidiä. Rengas vapautetaan, varsi poimii ensimmäisen aminohapon, ja rengas pääsee jatkamaan eteenpäin. ”Se on merkkipaalu molekyylikoneiden ja mekaanisen sidoksen hyödyntämisen kehityksessä.” Ensimmäisiä kaupallisiakin sovelluksia on alkanut ilmestyä. ”Osa renkaista kytkeytyy toisiinsa, ja näin muodostuva verkosto toimii kuin vetoköydet, jotka vetävät syntyneen naarmun umpeen.” Molekyylikoneita on kehitetty nyt 30 vuotta, mutta Stoddartin mukaan olemme silti vasta alussa. Esimerkiksi luuytimen solut tuottavat sekunnissa 10 14 hemoglobiinikopiota, jotka muodostuvat 574 aminohaposta. Ominaisuutta hyödynnettiin kokeessa, jossa suuri määrä bistabiileja [3]rotaksaaneja sidottiin kultapintaan pinnan suuntaisesti. ”Molekyylikalvon rotaksaanimolekyyleista vain osa oli toimivia, ja nekin kestivät enintään sata kytkentää.” Molekyylielektroniikka kiinnostaa silti Stoddartia edelleen. Makroskooppisia nanokoneita Ennen kuin molekyylikoneilla on makroskooppisia vaikutuksia niitä tarvitaan Stoddartin mukaan ”valtavia määriä”. Pinnalle asetettu pieni pisara saatiin valon avulla liikkumaan millimetrejä haluttuun suuntaan, jopa ylöspäin kaltevaa tasoa. Rotaksaanit, joiden määrä oli arviolta 10 12 , tekivät yhdenmukaisesti työtä energialähteenään ultraviolettivalo
Yonath palkittiin vuoden 2009 kemian Nobelilla solujen ribosomien rakenteen ratkaisemisesta. Sharplessin reaktiolla onkin ollut mullistava vaikutus lääketeollisuudessa. HuoAda Yonath kehittää kuumeisesti uudenlaista antibioottia, jollaiset ovat ihmiskunnalle enemmän kuin tarpeen. Kiinnostus heräsi vasta, kun hän aloitti opintonsa Dartmouth Collegessa. Olemme juuri pääsemässä perille siitä, missä kohtaa antibiootit tarkalleen vaikuttavat ribosomeissa.” Yonathin mukaan antibioottien kehittäminen on maailmalla lähes jumissa, sillä aihe ei juuri kiinnosta lääketeollisuutta. ”Nykyään sama voidaan tehdä paljon helpommin kryoelektronimikroskopialla, jonka kehittäjille myönnettiin Nobel vuonna 2017”, Yonath naurahtaa. ”Olisi todella kiinnostavaa tietää enemmän siitä, mitä oli ennen ribosomeja ja ennen soluja.” Hänellä on jo monta aiheeseen liittyvää tutkimusideaa ja myös aavistus elämän varhaisimmista hetkistä. Reaktiossa epoksidoidaan allyylialkoholeja titaanikatalyytin avulla niin, että saadaan aikaan stereokemialtaan tarkasti määriteltyä tuotetta. Sharplessin menetelmän etu on, että lopputulos ei ole isomeerien seos vaan joko Rtai S-muodon glysidolia hyvällä saannolla. Nykyisistä antibiooteista noin kolmenkymmenen vaikutusmekanismi perustuu hänen mukaansa siihen, että ne häiritsevät bakteerien ribosomien toimintaa. Niin kutsuttu Sharplessin epoksidaatioreaktio on peräisin vuodelta 1980. 56 KEMIA 4/2019 ChemBio-tapahtumassa vierailleet Ada Yonath ja Barry Sharpless jatkavat intensiivisesti tutkimustyötään. ”Siis paluu aikaan ilman antibiootteja.” Ada Yonathin lääketutkimus tähtää Nobelistiveteraaneilla klikkaa edelleen eteenpäin, mutta hän itse kertoo kääntäneensä katseensa myös menneisyyteen eli elämän syntyyn maapallolla. ”Uusia ideoita syntyy joka päivä”, konkarit kertovat. ”Elämä ehkä alkoi pienistä rna-molekyylirakenteista, jotka saattoivat katalysoida peptidisidoksen syntyä. Urakka vei vuosikymmeniä. Tunnustus myönnettiin kiraalisten katalyyttisten hapetusreaktioiden kehittämisestä. Sisko Loikkanen Juhannuspäivänä 80 vuotta täyttävä biokemisti Ada Yonath ei ehdi eläkkeelle, sillä erittäin tärkeä tutkimus on vielä kesken. Sharplessin tutkimusryhmästä on lähtöisin myös toinen tärkeä menetelmä, asymmetrinen dihydroksylointi, jota on hyödynnetty esimerkiksi aidslääkkeiden valmistuksessa. Kun mikrobit muuttuvat vastustuskykyisiksi vanhoille lääkkeille eikä uusia ole, meitä voi odottaa huolestuttava tulevaisuus. Peptidisidokset taas yhdistävät aminohapot toisiinsa proteiineissa.” Tutkijan tarkka nenä Professori Barry Sharpless, 78, on orgaanikko, joka sai kemian Nobelin vuonna 2001. Alan pioneerina hän teki valtavan työn setviessään sekavalta lankavyyhdiltä näyttävää systeemiä röntgenkristallografian avulla. ”Siellä rakastuin tieteeseen ja innostuin varsinkin kemian kokeista. ”Meillä on työn alla uuden sukupolven antibiootti”, israelilaistutkija kertoo. Glysidolia käytetään lähtöaineena muun muassa verenpainelääkkeiden valmistuksessa. Menetelmää on käytetty myös kasvinsuojelukemikaalien, erityisesti feromonien tuotannossa. Barry Sharpless ei nuorena ajatellut ryhtyvänsä tutkijaksi. H ei di Ko iv un en. ”Lääkkeet etenevät ribosomin sisäosiin ja estävät sen proteiinisynteesin
Itse hän metsästää lisää orgaanisia synteesejä Scrippsin tutkimusinstituutissa, jossa hän on työskennellyt liki kolme vuosikymmentä. ”Ongelmani on, että en pysty lopet“Tiede on kuin meri. Siellä on innostunut tutkimusryhmä, ja meillä on tekeillä jännittäviä asioita. Kun ne liitetään toisiinsa, syntyy molekyyli, jonka toinen pää tunnistaa tietyn kemiallisen ryhmän, ja toiminnallinen pää vaikkapa väläyttää sen jälkeen valoa.” Eniten käyttöä click-kemialle on biologiassa, kun etsitään tiettyä kohdetta. Sadan prosentin saanto tarkoittaisi, että molekyylit kohtaisivat toisensa ainoastaan yhdessä tietyssä kulmassa. Äärimmäisen lähelle sataa voi kyllä päästä mittaustarkkuuden rajoissa.” Click-kemian isänä pidetään hollantilaista Rolf Huisgenia, joka kehitti omaa nimeään kantavan reaktion. Kun molekyyliryhmät pannaan samaan astiaan, ne napsahtavat kiinni toisiinsa reaktiossa, jossa ne voivat yhdistyä vain yhdellä tavoin. ”Huisgenin reaktio toimii kuin junan vessa”, Koskinen kuvailee. Siinä alkyyliatsidi ja alkyyni reagoivat niin, että syntyy heterosyklinen viisirengas. Uuden Englannin meri on sinisempi, ja Atlantin kala maistuu paremmalta.” Meri on Sharplessista eräänlainen tieteen metafora. ”Click-kemiassa on kyse täydellisen uskollisuuden saavuttamisesta kahden molekyyliryhmän välillä niin, että voidaan ennustaa tarkasti, mitä niiden välillä tapahtuu.” Hänelle olennaista on käyttökelpoisuus. Kemiahan on juuri sitä, että syntyy sidoksia, siis klikkaa.” Click-kemiassa yhdisteille ei Sharplessin mukaan anneta mahdollisuutta valita. Molempien syvyyksistä löytyy aina uutta”, Barry Sharpless vertaa. On jännittävää tutkia, mitä uutta sen syvyyksistä löytyy. Käyn Kiinassa kerran kuussa.” Täydellistä uskollisuutta Viime aikoina Barry Sharpless on paneutunut click-kemiaan. ”Niillä ei siis ole mahdollisuutta edes neuvotella muista vaihtoehdoista.” Sharplessin ihanne on täydellinen reaktio, jossa saanto olisi 100-prosenttinen, eikä sivutuotteita syntyisi lainkaan. ”Länsirannikon tuoksu ei tunnu oikealta. Sen hän määrittelee omalla tavallaan. Sitten molekyylin toiseen päähän kiinnitetty solumyrkky tappaa sen.” H ei di Ko iv un en tamaan uusien ideoiden keksimistä”, Sharpless nauraa. ”En usko, että saanto voisi koskaan olla täydet sata prosenttia, sillä reaktiot ovat tasapainoreaktioita. Suomalaisprofessorin määritelmän mukaan click-kemiassa liitetään yksinkertaisella menetelmällä kaksi komponenttia toisiinsa kovalenttisesti niin, että syntyvä sidos on riittävän vahva ja pysyvä. sisko.loikkanen@gmail.com. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa toimittaja. ”En etsi elegantteja ratkaisuja vaan sellaisia, jotka muodostavat yhteyden. Aalto-yliopiston professori Ari Koskinen uskoo click-kemiaan mutta toppuuttelee Barry Sharplessin haavetta täydellisestä reaktiosta. Tuoksuista nobelistille tulee mieleen meri, joka on hänelle hyvin läheinen elementti. 57 4/2019 KEMIA masin, että minulla oli jopa kyky tunnistaa orgaaniset molekyylit niiden hajun perusteella”, tutkija muistelee. ”Kyse voi olla antigeenista, joka ensin tunnistaa syöpäsolun. Reaktio toimii kuin junan vessa Samassa puhetta pulppuava tutkija pomppaa jo seuraavaan aiheeseen ja kertoo rakentaneensa uudenlaisia nukleotideja, joissa dna:n nukleotidiketjun fosfori on korvattu rikillä. Sharplessilla on tapana vertailla tuulahduksia mereltä Atlantin rannikolla ja nykyisessä asuinpaikassaan Kaliforniassa, Tyynen valtameren rannalla. ”Teen töitä myös Shanghain orgaanisen kemian instituutissa. Click-kemian avulla myös molekyylin kaksi eri osaa voidaan panna toimimaan yhtäaikaisesti. ”Esimerkiksi alkyynissä voi olla kiinni toiminnallinen ryhmä ja atsidissa tunnistava osa. Rakkaus mereen juontaa juurensa lapsuuden rantalomista New Jerseyssä
”Seurojen isännöimistä seminaareista ja luentotilaisuuksista taas saa tuoreinta tutkimusja muuta tietoa.” Karrus kannustaakin kaikkia kemian ja kemiantekniikan opiskelijoita liittymään mukaan seuran riveihin. koolle koko joukon kollegoitaan laatimaan ehdotusta, joka sittemmin meni maan hallituksessa läpi sellaisenaan. ”Siinä vaiheessa, kun opiskelijat valmistuvat ja astuvat työelämään, heille on seuratoiminnan kautta kertynyt jo runsaasti hyviä kontakteja.” Sadan vuoden yhteisöllisyys Heleena Karrukselle SKS on kuin toinen koti. Rististä haluttiin ultramariinin sininen. Vielä oli tehtävä tarkemmat määritykset. Perustajajäseniin kuulunut professori Gustaf Komppa (1867–1949) oli keskeinen tiede-elämän vaikuttaja, insinöörikoulutuksen edistäjä, keksijä ja teollisuuden inspiroiva ja innovatiivinen moottori. Valtioneuvosto pyysi tarkan sävyn valintaan lausuntoa värikemisti Matti Viljaselta. Tapahtumissa tapaa paljon kemian eri aloja edustavia ihmisiä”, Karrus kuvailee. Kemistiä ehdotettiin jopa maan seuraavaksi presidentiksi, mutta AIV itse katsoi paremmaksi pitäytyä tiedepolitiikassa ja Suomen Akatemian johdossa. Artturi Ilmari Virtanen (1895– 1973) nousi kansallissankariksi vuoden 1945 Nobelin palkinnollaan, joka kohotti sodan kolhiman kansakunnan itsetuntoa ja loi uutta uskoa tulevaisuuteen. Sen jälkeen kemistit alkoivat miettiä, pitäisikö heidän järjestäytyä virallisesti tiiviimpää yhteydenpitoa ja mielipiteiden vaihtoa varten. Sadassa vuodessa seura on tuonut yhteen tuhannet ja taas tuhannet kemistit. Uuteen kaupunkiin muuttava kemisti liittyy usein paikallisseuraan löytääkseen näin yhteyden seudun kollegoihin. Tärkeät paikallisseurat Suomalaisten Kemistien Seuraan kuuluu yhdeksän paikallisosastoa, jotka toimivat lähinnä yliopistokaupungeissa ja ovat SKS:n edustajia omilla alueillaan. Kun kaikilla on sama koulutus, yhteinen sävel löytyy heti”, toiminnanjohtaja hymyilee. Paikallisseuratkin järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten retkiä ja tutustumismatkoja kiinnostaviin kohteisiin. ”Näin he saavat luotua myös ammatillisesti hyödyllisiä suhteita. Paikallisseuroilla on iso merkitys, sillä yhteensä 65 prosenttia SKS:n jäsenistä kuuluu johonkin niistä. ”Perusajatus on edelleen, että seura toimii verkostona ja yhteistyöfoorumina. SKS:n keskeinen tarkoitus, vuorovaikutus ja verkostoituminen myös oman työyhteisön ulkopuolisten kemistien kanssa, on säilynyt näihin päiviin asti. SKS:n jäsenistöllä on sen sijaan ollut vuosikymmenten mittaan paljonkin vaikutusvaltaa ja merkittäviä tehtäviä yhteiskunnassa. Itselleni erityisesti toiminta opiskelijoiden kanssa on hyvin palkitsevaa”, sanoo yli 40 vuoden työuran seurassa tehnyt toiminnanjohtaja. ”Kun tarve ja perusta toiminnalle oli näin luotu, perustettiin huhtikuussa 1919 Suomalaisten Kemistien Seura”, kertoo seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus. M ar kk u Jo ut se n. Niin kemisti kutsui Suomalaisten Kemistien Seura syntyi siniristilipun myötä. Viljasesta asia oli niin tärkeä, että tarvittiin laajempaa näkemystä kuin yhden miehen kanta. 58 KEMIA 4/2019 Arja-Leena Paavola Itsenäinen Suomi sai oman lipun vuonna 1918, kun eduskunta hyväksyi sen malliksi ehdotetun siniristin valkoisella pohjalla. SKS:n joka toinen vuosi järjestämä Kemian Päivät on valtakunnallisesti merkittävin kemistitapahtuma, mutta myös paikallisseurat ovat Heleena Karruksen mukaan etenkin nuorille kemisteille tärkeä väylä mukaan kuvioihin pääsemiseen. Karrus korostaa, että seura on tarkoituksellisesti pysytellyt itsenäisenä toimijana vailla sidonnaisuuksia tai poliittisia kytköksiä. ”Seuraan on helppo solahtaa. Meitä kaikkia yhdistää samanlainen koulutustausta. Vanhin ja suurin alueellinen toimija on Turun Kemistikerho
”Olen saanut enemmän kuin antanut. 59 4/2019 KEMIA Kari Långsjö Sadan vuoden yhteisöllisyys Elokuussa 93 vuotta täyttävä professori Yrjö Mälkki on ollut mukana SKS:n toiminnassa reilut 70 vuotta. Vuosien varrella on syntynyt monta hyvää, syvää ystävyyssuhdetta”, veteraanikemisti kiittelee.
”Kemistejä on maailmassa miljoonia, joten joukkoon mahtuu tietenkin kaikenlaista väkeä”, Leskelä naurahtaa. Olen päässyt seuraamaan myös läheltä, mitä kaikkea me kemistit teemme ja miten laajan rintaman me muodostamme.” Pekka Joensuun mukaan seuran visiona on pysyä kemistien tiiviinä ja aktiivisena yhteenliittymänä myös uudessa, muuttuvassa maailmassa. ”Jäsenmäärän perusteella olemme melko suuri seura, ja taloudellinen pohjamme on vakaa”, kertoo puheenjohtaja, jolle itselleen jäsenyys on ”merkinnyt paljon”. ”Me haluamme pitää korkealla omaa lippuamme ja osoittaa, että monissa Ku va ju lk ai st u Ke m ia -K em i-l eh de ss ä 5/ 19 94 .. symbolien ja nimistön osalta”, Leskelä kertoo. Keskusjärjestöllä on keskeinen rooli kemian pitämisessä raiteillaan.” Erilaisia molekyyleja tunnetaan kymmeniä miljoonia, ja uusia tulee yhä kiihtyvää vauhtia. Leskelän omassa epäorgaanisen kemian jaostossa eniten huomiota ja myös suuren yleisön kiinnostusta herättää nimien antaminen uusille alkuaineille. Hankkeissa ja innovaatioissa on mukana useiden alojen asiantuntijoita kehittämässä vaikkapa uusia materiaaleja tai kiertotalouden ratkaisuja”, hän kuvailee. ”On tärkeää, että kaikki eri alojen kemistit puhuvat yhteistä kieltä. Hänestä on erityisen tärkeää painottaa kemistien roolia tieteessä. ”Seurassa saa ainutlaatuisen näköalan suomalaiseen kemiaan ja sen hyväksi työtä tekeviin. ”Olemme useinkin kollegoiden kanssa puhuneet siitä, kuinka eroamme muista luonnontieteilijöistä ja matemaatikoista aika vaatimattomina ja hyvin kriittisinä itseämme ja toisia kemistejä kohtaan.” Tämä näkyy esimerkiksi itsearvioita tehtäessä. ”Tutkimus muuttuu yhä monitieteisemmäksi. ”Monissa nykypäivän innovaatioissa on pohjimmiltaan kyse kemiasta”, korostaa SKS:n nykyinen puheenjohtaja. Suomalaisprofessori on tähän mennessä ollut mukana seitsemän uuden alkuaineen nimeämisessä. 60 KEMIA 4/2019 Kansainvälistä toimintaa Suomalaisten Kemistien Seuran kansainvälisen toiminnan rungon muodostavat jäsenyydet kemian maailmanjärjestössä Iupacissa (International Union for Pure and Applied Chemistry) ja eurooppalaisten kemianseurojen yhdistyksessä EuCheMSissa (European Association for Chemical and Molecular Sciences). SKS:n tuore kunniapuheenjohtaja, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Leskelä on toiminut aktiivisesti Iupacissa 20 vuotta. Nimistön pitäminen ajan tasalla vaatii siis jatkuvaa työtä. Lippu korkealla Monet tieteelliset seurat tarvitsevat tätä nykyä tekohengitystä ja joutuvat miettimään lääkkeitä jäsenkatoonsa. Suomalaisten Kemistien Seuran jäsenmäärä on pysynyt varsin tasaisena, joten seura luottaa tulevaisuuteensa. ”Etunamme on vahva satavuotinen historia”, sanoo SKS:n nykyinen puheenjohtaja Pekka Joensuu. Tarkemmin tivaamalla yhteistäkin kyllä löytyy. Kahdeksan viime vuotta hän on ollut epäorgaanisen kemian jaoston sihteeri. ”Iupac on perustettu kansainväliseksi kattojärjestöksi, joka luo kemian kielen ja säännöt termien, suureiden, M ar kk u O ja la Pekka Joensuu haluaa nostaa esiin kemistien merkityksen tieteelle. ”Kemistit löytävät helposti itsestään heikkouksia ja parannettavaa, muut luonnontieteilijät eivät niinkään”, Leskelä hymyilee. Kansainvälisesti suuntautuneelta tutkijalta on pakko kysyä, onko hän havainnut yhteisiä piirteitä erimaalaisissa kemisteissä. Pohjois-Suomen kemistiseuran jäseniä Kemiran Siilinjärven-tehtaalla keväällä 1977. Retket ovat seuratoiminnan suola. Jaoston toinen tehtävä on atomipainojen määrittäminen ja tarkentaminen
Fr em lin g / M us eo vi ra st o. ”Samassa yhteydessä valmistauduttiin luomaan myös korkeaoktaanista polttoaineteollisuutta, jota tosin ei lopulta tarvittukaan.” ”Hämmästyttävän nopeita” Kemisteistä puhuttaessa ei voida sivuuttaa Suomen ainoaa tieteen nobelistia. Ongelma oli lentokonebensiinin saatavuus kriisitilanteessa. ”Kemian professorikuntamme on ollut kytköksissä maailman johtaviin tutkimuslaitoksiin 1850-luvulta lähtien.” 1800-luvulla Suomessa kehitettiin puuraaka-aineen tutkimusta ja käyttöä teollisuudessa. Maan puolustamiseen tarvittiin niin uusia innovaatioita kuin korvaavia tuotteita. keksinnöissä on pohjimmiltaan kyse kemiasta.” Joensuu on harmikseen havainnut, että kemistit jäävät usein hieman varjoon, kun vertauskohtana ovat esimerkiksi fyysikot. Virtasen anti elintarvikekemialle on tunnetusti ollut aivan poikkeuksellinen”, Nykänen huomauttaa. Panu Nykästä hämmästyttää se, kuinka nopeasti Suomen kemistit pystyivät tarvittaessa rakentamaan uusia menetelmiä teollisuuden käyttöön. Sama ilmiö on hänen mukaansa nähtävissä muuallakin maailmassa. Komppa sai kehittämälleen menetelmälle patentin, ja 1930-luvulla käynnistyivät kokeet, joissa tekniikkaa skaalattiin teolliseen mittaan. ”A. Siellä hän onnistui tuottamaan päivässä viitisenkymmentä litraa polttoainetta, jonka hän sitten hyödynsi omassa autossaan. Valtion superfosfaattitehdas ja myöhemmin typpiteollisuus muodostuivat tuolloin tärkeäksi osaksi maamme omavaraista elintarvikehuoltoa. Lentokoneiden merkitys modernin sodankäynnin osana oli korostunut ensimmäisen maailmansodan Talvisodan ensimmäisen päivän pommitus tuhosi Teknillisen korkeakoulun kemian laitoksen. Hyvä esimerkki 1940-luvun lopulta on metallinjalostuksessa käytettävä liekkisulatusmenetelmä, joka tuottaa tarvitsemansa energian itse. Kaksi SKS:n perustajajäsentä, professori Väinö Sihvonen ja lehtori Jalo Ant-Wuorinen, kuoli työnsä ääreen. jälkeen. ”Sen ansiosta kykenimme viemään metalliteollisuutta eteenpäin ja myös myymään teknologiaa ulkomaille. I. Hänen mielestään kemistien pitääkin oppia itse tuomaan esiin kemian F. Juuri ennen talvisodan syttymistä marraskuussa 1939 Virtanen teki Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokouksessa ehdotuksen, että kemisteistä muodostettaisiin keskuselin varmistamaan sekä kotimaista elintarviketuotantoa että teollisuutta. Siten saatiin 1950-luvulla kipeästi kaivattua ulkomaanvaluuttaa”, Nykänen kertoo. Yhdessä kylmän ilmanalan kanssa tämä on johtanut historian saatossa moneen vakavaan elintarvikepulaan. E. ”Gustaf Komppa oli jo vuonna 1927 aloittanut tutkimushankkeen, jossa selvitettiin nestemäisen polttoaineen valmistamista kotimaisista raaka-aineista, lähinnä turpeesta”, Nykänen kertoo. Ennen raakaöljyteollisuuden syntyä lähes kaikki polttoja voiteluöljyt tehtiin kasvikunnan raaka-aineista. Iso kiitos asiasta kuuluu asiansa osaaville kemisteille. 61 4/2019 KEMIA Kun hätä on suurin, on kemisti lähellä Kemisteillä on ollut huomattava rooli muun muassa Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa, sanoo historiantutkija Panu Nykänen. Suomen köyhässä maaperässä sadot jäävät luonnostaan heikommiksi kuin viljavammilla eteläisillä mailla. Helsingin Teknillisessä reaalikoulussa ja Helsingin yliopistossa paneuduttiin esimerkiksi puun hiiltoon liittyviin kysymyksiin. ”Pitää muistaa, että metallurgia oli Suomen ensimmäinen todellinen korkean teknologian vientituote.” Suomalaiset terpeenikemistit edustivat maailman kärkeä. ”Suomalaiset kemistit ovat olleet monien alojen tutkijoina jo varhain erittäin kovaa tasoa”, sanoo tekniikan historiaan erikoistunut filosofian tohtori Panu Nykänen. Talvisota keskeytti turvebensiinitestauksen, mutta Komppa jatkoi sitkeästi bensiinin valmistusta omassa yksityislaboratoriossaan. ”Puun ja turpeen hiiltomenetelmiä herätettiin uudelleen henkiin ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin raakaöljytuotteita pyrittiin korvaamaan muun muassa männystä saatavalla öljyllä”, Nykänen kertoo. Tilanne parani huomattavasti, kun 1920-luvulla saatiin käyntiin kotimainen lannoiteteollisuus
”Järjestimme kurssin muun muassa kromatografiasta, joka oli silloin kaikille aivan uutta. ”Tieteellinen taso on erittäin kova. Vielä ei tunnettu elinikäisen oppimisen käsitettä, mutta se oli huomattu, että kemisteillä oli kova halu päivittää osaamistaan ja oppia uutta omasta alastaan. Hän muistaa erityisesti erään tutustumiskäynnin virolaiseen laboratorioon. Vapaamuotoista keskustelua ei juuri käyty”, Mälkki kuvailee. kerran. Matkoja tehtiin etenkin Viroon, jossa pidettiin yhteisiä kokouksia sukulaiskansan kemistien kanssa. Puheenjohtajakaudellaan hän pyrki tehostamaan jäsenten rekrytointia ja lisäämään jatkokoulutusta entisestään. ”Yhteistyökontaktien lisäksi vuosien varrella on syntynyt monta hyvää ystävyyssuhdetta”, Mälkki hymyilee. Hyvän tilaisuuden päästä uuden tiedon äärelle tarjosi Kemian Päivät. ”Yhteistilaisuuksissa virolaiset usein päättivät puheenvuoronsa sanoihin ’älkää unohtako meitä’.” Seuran satavuotisjuhlassa huhtikuussa 2019 Viron delegaatio kiitti suomalaiskollegoitaan näiden tuesta silloin, kun maan uusi itsenäisyys oli vasta haave. Korkeakouluista valmistuvat ovat paljon tietävämpiä kuin me aikoinaan olimme.” Yrjö Mälkki kehuu tämän päivän nuoria kemistejä. Mälkki väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1965. Kokoukset olivat hyvin muodollisia tilaisuuksia. ”Kondensatio järjestettiin tänä vuonna jo 128. Me olemme eturivissä torjumassa ilmastonmuutosta ja huolehtimassa siitä, että puhdasta vettä riittää.” ”Luonto pitää huolen siitä, että kemia on tulevaisuudessakin tärkeä ala.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Virolaiset elivät vaikeita aikoja Neuvostoliiton puristuksessa, ja heillä oli puutetta jopa tutkimustyöhön tarvittavista materiaaleista”, Mälkki kertoo. Vaatimukset ovat tiukentuneet ja monipuolistuneet ja koulutus parantunut. Seuran insinöörit ryhtyivät pian rakentamaan jäsenistölle erilaisia kursseja, sillä kemian ala kehittyi nopeasti. 62 KEMIA 4/2019 Koreografiaa kemisteille Suomalaisten Kemistien Seuran kunniajäsen, 92-vuotias professori Yrjö Mälkki liittyi aikoinaan seuraan oman professorinsa rekrytoimana, kuten aiemmin oli tapana. ”Korkeakouluista valmistuvat ovat paljon tietävämpiä kuin me aikoinamme.” Ka ri Lå ng sj ö merkitystä ja nostamaan alan tutkimusta sille kuuluvaan arvoon. arjaleena.paavola@gmail.com. Huikeat 70 vuotta SKS:n hyväksi työtä tehnyt seuraveteraani tuntee itsekin saaneensa paljon. Ne ovat aika kosteita illanviettoja, kuten nimestä voi päätellä.” Vähitellen myös Kemian Päivien yhteyteen lisättiin sosiaalista toimintaa. Kun Yrjö Mälkki oli nuori, Suomalaisten Kemistien Seuran kokoontumiset olivat toista maata kuin nykyään. Sieltä vieraat saivat kotiin viemisiksi erilaisia kemikaaleja. Joku ihmettelikin, että mihin kemistit tarvitsevat koreografiaa”, Mälkki muistelee huvittuneena. Mälkki muistelee mielellään myös oman opinahjonsa Polin vuosijuhlia, legendaarisia Kondensatioita. Kemian Päivät on säilyttänyt ja vahvistanut asemaansa maksuttomana ja kemistikunnan suuresti arvostamana koulutustapahtumana. Hän kiittää seuran pysymistä itsenäisenä toimijana, joka on täyttänyt tehtävänsä hyvän ammattietiikan ja yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Mälkki toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1968–1969. Virolaiset veljet Vapaamuotoisempaa yhdessäoloa harrastettiin jaostoissa ja paikallisseuroissa. ”Seuran muut tilaisuudet taas olivat pääasiassa luentoja, joilla vanhat, arvonsa tuntevat professorit istuivat salin etummaisilla paikoilla. ”Siellä oli pääasiassa tyhjiä laboratoriopöytiä.” Toisen kerran virolaisryhmä tuli vastavierailulle Suomeen ja pääsi käymään VTT:ssä. Kemia alana on kehittynyt pitkin askelin. ”Pitää muistaa, että kemialla on keskeinen rooli tulevaisuuden vaikeiden ongelmien ratkaisemisessa. Noina aikoina seuran hallitukseen haluttiin tasavertaisesti yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun väkeä, joten tuore tohtori sai hallituskutsun
Toivonen ja sihteeri Keijo Mäkelä. Perheemme vieraskirjoista löytyvät merkinnät yhdistyksen kevätjuhlista vuosilta 1957 ja 1960 ja cocktailkutsuista vuodelta 1958. Koulupojat saivat sitä suoraan apteekin hyllyltä. Aloite yhdistyksen perustamiseen taisi tulla Saima ja Olli Ollilalta, ellei sitten äidiltäni. Kemistien rouvien yhdistys toimi aina vuoteen 1993 asti. toukokuuta 1954, meillä oli pidetty kymmenen hengen suunnittelukokous, ilmeisesti iloisella tuulella, kun puolet läsnäolijoista oli miehiä. Muodin paalupaikalla Pikkuveljeni Jorman kanssa jouduimme osallistumaan kemistien rouvien vuotuisiin lastenjuhliin, jotka olivat varainkeräystapahtumia. Itse olin perhoskerääjä, joka tapoin saaliini kipsiin valetulla syankaliumilla. Professori Lauri Niinistö on kuvannut yhdistystä Suomalaisten Kemistien Seuran 75-vuotishistoriikissaan. Hän kävi perheessämme 1930-luvulta 1960-luvulle. Saima Ollilaa (vas.) ja Hilkka Taipaletta kiittävät seuran 40-vuotisjuhlassa varapuheenjohtaja Jori Larinkari ja puheenjohtaja Heikki Suomalainen. Vapaa-aikana hän kävi yhtä toivotonta taistelua myyriä vastaan sadan omenapuun tarhassaan. Jäseniä siinä oli enimmillään 80. Kemian tapahtumiin äiti ei kuitenkaan halunnut mukaan Pimpula-tonttua, jolla oli tapana ottaa liikaa nurkantakuisia. Päätoimenaan isä työskenteli sosiaaliministeriön alkoholiosastolla ylitarkastajana, merkittävänä tehtävänään taistella puistokemistejä vastaan denaturoimalla teolliset alkoholit. Kemistien Rouvat ry lahjoitti vuonna 1959 Suomalaisten Kemistien Seuralle 600 kappaletta Paraisten Kalkkivuori Oy:n osakkeita toimitilojen hankintaa varten. Hänen elämäänsä ovat pienestä pitäen kuuluneet myös erilaiset rouvaseurat. Korvikkeeksi kotonamme perustettiin yhdistys nimeltä Kemistien rouvat ry. Miehet eivät silloinkaan kestäneet vahvoja naisia. Ilkka Taipale Elämä 1950-luvun kemistiperheessä oli vilkasta. Syaanivedyn ja muut myrkyt isä oppi tuntemaan viimeistään sota-aikana, kun hän toimi Rukajärven ja Karhumäen kenttälaboratorioiden kemistinä. Me neljä poikaa saimme jatkuvasti kuulla komiteoiden, neuvottelukuntien, johtokuntien ja jaostojen kokouksista. Näihin avec-tilaisuuksiin osallistui parhaimmillaan 60 henkeä. Puistokemistit olivat yleensä niskan päällä. Katedeerilla kunniapuheenjohtaja Niilo J. Perustajina oli 17 rouvaa. Onginnan, limsan ja kakunsyönnin ohella juhlissa esiintyi myös Korventius-niminen joulupukki, joka kertoi iäkseen 789 vuotta. Aktiivisena toimijana hän olisi päässyt Suomen hammaslääkäriliiton hallitukseen. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 65 vuotta sitten, 25. Arajärvi oli hammaslääkäri. 63 4/2019 KEMIA Psykiatri Ilkka Taipale on kasvanut kemistiperheessä. Ki rja st a La ur i N iin is tö : Su om al ai st en Ke m is ti en Se ur a 19 19 –1 99 4, G um m er us 19 94. toukokuuta 1954. Elämäni Rouvasväen yhdistysten keskellä Jo hieman aiemmin, 14. Tapahtumilla kerättiin rahaa Suomalaisten Kemistien Seuran perustamaan Oman kodin rahastoon, jonka tarkoituksena oli toimitilan hankkiminen seuralle. Se olisi merkinnyt avioeroa. Isäni Väinö Taipale istui Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksessa ja toimi sen puheenjohtajana 1957–1958. Rouvat järjestäytyvät Äitini Hilkka o.s. Äiti kuitenkin kertoi myöhemmin, että sitä isäni ei olisi kestänyt
Meidät valjastettiin myös ovelta ovelle -paperinkeräykseen kemistien hyväksi. Ompeluseuran ruotsinkielinen nimi on syjunta. Tässä vaiheessa olin. Varhaisimpia naisyhdistyksiä olivat säätyläisnaisten perustamat hyväntekeväisyysjärjestöt eli Rouvasväen yhdistykset. Vapusta tuli sittemmin pääjohtajakunnan Vanhin. Tunnetuimmasta ja aikaansaavimmasta päästä on vuonna 1968 perustettu etujärjestö Ulkoasiainhallinnon rouvat ry, nykynimeltään Ulkoasiainministeriön puolisoyhdistys ULPU ry. K. • Ohjasi tuotot mm. Paasikiven entisen asunnon Spennertin talosta osoitteesta Erottajankatu 1–3. lastenjuhlilla, myyjäisillä, arpajaisilla ja muotinäytöksillä. Valtionhallinnon pääjohtajat KEMISTIEN ROUVAT RY • Perustettiin 1954. Talon alakerrassa oli aikoinaan asunut senaattori Juhani Arajärvi lapsineen, joukossa äitini. • Keräsi rahaa mm. Tämä tapahtui juuri ennen kuin Edwin Linkomies valittiin rehtoriksi vuonna 1956. Ensimmäinen syntyi Viipuriin vuonna 1835, vuosisadan puolivälissä niitä oli jo joka kaupungissa. Olkaa kuitenkin varovaisia. Säätyläisyhdistyksistä on laadittu historiikkeja, sen sijaan kokonaiskatsausta ammattikuntapohjaisista rouvien yhdistyksistä tai naistoimikunnista ei vielä. Rouva Vera Linkomiehen puheenjohtajakaudella yhdistys lahjoitti yliopistolle 860 grammaa painavat kultaiset rehtorinkäädyt. • Lopetti toimintansa 1993 ja lahjoitti loput varansa seuralle, joka jatkaa edelleen opiskelijastipendien jakamista. Rouvakunnan vanhin Aikuisenakaan en ole päässyt eroon rouvista. järjestäytyivät vuonna 1955 Pääjohtajakunnaksi, jonka rinnakkaisyhteisönä oli Pääjohtajakunnan rouvat. Vaikutusvaltaisia junttia Naisja erityisesti rouvayhdistyksiin on suhtauduttu menneisyydessä hymähdellen. 64 KEMIA 4/2019 Kemistien rouvien järjestämissä muotinäytöksissäkin meidän poikien piti istua kiltisti eturivissä. Suomalaisten Kemistien Seuran toimitilojen hankintaan ja opiskelijoiden tukemiseen. Kemistien Rouvat ry:n suunnitteluja perustamiskokousten osanottajat ikuistivat nimensä Taipaleen perheen vieraskirjaan toukokuussa 1954. Niitä on pidetty puuhasteluna, ja ”ompeluseuroja” on vähätelty. Jälkimmäiseen liityin ainoana miehenä sen jälkeen, kun vaimoni Vappu Taipale oli nimitetty vuonna 1985 Sosiaalihallituksen pääjohtajaksi. Itse kävin äitini kanssa myös joidenkin kemistien ahdinkoon joutuneiden perheenjäsenten kodeissa avustustarkoituksissa. Kerätyillä varoilla ja pankkilainalla Suomalaisten Kemistien Seura osti vuonna 1962 J. Jäseniä enimmillään 80. Yhdistyksen painamia postikorttejakin me lähettelimme. Patenttija rekisterihallituksesta ei heti löydy niistä luetteloakaan. Edelleen toimii Helsingin yliopiston professorien rouvat ry (jonka nimi nykyisin on HY:n professorien puolisot ry)
nottomien kuninkaasta, entisestä kolinajuoposta ja puistokemististä Arska Parkkilasta. Kirjoittaja on entinen Kellokosken sairaalan vastaava ylilääkäri ja sosiaalilääketieteen dosentti. Oskars Mikans oli jo aiemmin tehnyt täysmittaisen patsaan Helsingin asunIlk ka Ta ip al ee n al bu m i Ju lk ai st u Ke m ia -K em i-l eh de ss ä 5/ 19 94 . Latvialaisen kuvanveistäjän Oskars Mikansin tekemä pronssinen pää on edelleen Seuran kaapin päällä. Niistähän Arska oli kohtalotovereitaan hakenut öisin taskulampun valossa kotiinsa. Yhdistyksen nimi muutettiin pian Saskiat ry:ksi Rembrandtin puolison mukaan. Juhlien vakiovieras, joulupukki Korventius, kuului erottamattomasti myös Taipaleen perheen jouluun. 65 4/2019 KEMIA Yhdistys keräsi varoja muun muassa vuotuisilla lastenjuhlilla. Patsas sijaitsee Lapinlahden puistikossa. Vahvatahtoinen äitini otti sukunimekseen Arataival ja patentoi sen. Tervehdyksen vastaanottavat seuran sihteeri Marjatta Kivimäki, puheenjohtaja Osmo Mäkitie ja varapuheenjohtaja Erkki Hakoila. ilkka@ilkkataipale.fi. Sen jalustassa lukee: Ihminen nousee roskalaatikosta. lokakuuta 2004 me pojat marssimme isän pää kainalossa Suomalaisten Kemistien Seuran toimistoon. puolestani oman joukkoni Vanhin rouva. Isämme 100-vuotismuistopäivänä 8. Rouvat Aino Kannisto (vas.) ja Aino Voitila onnittelevat 60-vuotiasta seuraa vuonna 1979. Pää kainalossa Kemistien rouvien yhdistyksen perustaminen ei kuitenkaan suojellut lapsuudenperhettämme. Yhdistys on deponoinut ja lahjoittanut sadoittain taideteoksia, etenkin HUS:n ja Helsingin kaupungin sairaaloihin. Kun olen vuodesta 2013 ollut HUS:n taidetoimikunnan puheenjohtaja, jouduin vastaanottamaan rouvien 70-vuotisjuhlissa Saskia-mitalin. Vuonna 1948 perustettiin Taiteilijoiden rouvat ry tukemaan taloudelliseen ahdinkoon joutuneita taiteilijoita perheineen. Vanhempamme erosivat vuonna 1963
Suomalaisten Kemistien Seura otti juhlapäivästään kaiken irti. Merkkipäivä aloitettiin perjantaina 26. Iltapäivällä olivat vuorossa sidosryhmien tervehdykset. ”Iltajuhlaan saapui peräti 232 henkeä. huhtikuuta juhlaseminaarilla, jossa Sitran johtaja Mari Pantzar puhui kemian merkityksestä kiertotaloudessa. Tilaisuudet houkuttelivat osallistujia Karruksen mukaan yli odotusten. 66 KEMIA 4/2019 Teksti Leena Joutsen Kuvat Kimmo Brandt ”Kaikki sujui loistavasti”, kiteyttää Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus tunnelmansa seuran 100-vuotisjuhlista. Tätä päivää oli odotettu sadan vuoden ajan, eikä suotta. Päivä huipentui Helsingin yliopiston juhlasalissa pidettyyn juhlakokoukseen ja sitä seuranneeseen iltajuhlaan Restaurant Pörssissä. Professori Mauri Kostiainen esitteli Kemistit juhlivat aamusta yöhön Malja satavuotiaalle seuralle! Seuran puheenjohtajan Pekka Joensuun luotsaama juhlapäivä huipentui juhlakokoukseen ja illalliseen Restaurant Pörssissä. ”Hänestä tuli suorastaan Suomi-fani”, Karrus naurahtaa. kemiaa nuoren tutkijan näkökulmasta, ja historioitsija Panu Nykänen valotti alan tutkimuksen ja teollisuuden pitkiä juuria Suomessa. Kuvakooste juhlapäivästä löytyy seuran juhlasivustolta kemia100.fi.. Hienoa oli, että mukana oli sekä tuttuja aktiivijäseniä että uusia kasvoja.” Juhlakokouksen kunniavieras oli kansainvälisen kemian järjestön Iupacin puheenjohtaja, Pekingin yliopiston professori Qi-Feng Zhou, joka vieraili nyt ensimmäistä kertaa Suomessa
SA -k uv a Kunniajäseneksi on valittu vuodesta 1927 seuraavat ansioituneet kemistit: Gustaf Komppa (1927), Wilhelm Böttger (1941), Hans von Euler-Chelpin (1941), Hermann Staudinger (1941), Matti Herman Palomaa (1942), Einar Biilmann (1943), Artturi I. Suomalaisten Kemistien Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli professori Gustaf Komppa vuosina 1919–1921. Häntä ovat seuranneet vuosien 1921–2019 aikana seuraavat puheenjohtajat: Sulo Hintikka, Wäinö Bonsdorff, Niilo Toivonen, Gustaf Aartovaara, A. Salonen, Erkki Leikola, Eero Tommila, Jyry Tikka, Olavi Erämetsä, Erkki Kivinen, Olavi Tammenoksa, Pekka Heinänen, Kaarlo Ståhlberg, Tauno Voitila, Pekka Kirjakka, Einar A. Kuvassa Komppa on Tammiston tilallaan Karjalohjalla elokuussa 1941. Puheenjohtaja Pekka Joensuu ja varapuheenjohtaja Anu Airaksinen nostavat maljan Iupacin puheenjohtajan Qi-Feng Zhoun kanssa. Nordenswan, Pekka Kontio, Olli Ollila, Paavo Roine, Bror Sorsa, Väinö Taipale, Paavo Kajanne, Heikki Suomalainen, Matti H. Karvonen, Richard Stigell, Emil Tomula, Oskari Routala, Väinö Sihvonen, Jalo Ant-Wuorinen, Artturi Virtanen, Kosti Pajari, Sulo Kilpi, Yrjö Talvitie, Kauko V. Peltonen, Keijo Mäkelä, Yrjö Mälkki, Heikki Suomalainen, Päiviö Piha, Jouko Koskikallio, Kalervo Heinonen, Teuvo Nortia, Lauri Niinistö, Antti Kivinen, Erkki Hakoila, Osmo Mäkitie, Leila Pohjola, Pentti Mälkönen, Tapio Hase, Anneli Varmavuori, Antti Setälä, Heikki Saarinen, Jorma Sundquist, Antti Takala, Olli Orama, Sirpa Herve, Markku Leskelä, Reija Jokela, Timo Nurmi, Hilkka Vahervuori, Mikko Ritala, Sirpa Suntioinen, Liisa Koskinen, Liisa Kanerva, Jussi Kivikoski, Nina Aremo, Kimmo Himberg, Jari Yli-Kauhaluoma ja Pekka Joensuu. 67 4/2019 KEMIA Kemistit juhlivat aamusta yöhön Valmiina juhlaseminaariin Ari Ivaska, Mari Pantzar, Pekka Joensuu ja Mauri Kostiainen. KEMIA 4/2019 67 Aalto-yliopiston Kemistikillan tervehdyksen toi puheenjohtaja Aleksi Heikkinen (vas.) yhdessä Toni Heinilän, Arttu Saarnisaaren, Samu Kivistön ja Piia Iivosen kanssa.. SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA 1919–2019 Puheenjohtajat, kunniajäsenet ja palkitut Professori Gustaf Komppa oli Suomalaisten Kemistien Seuran ensimmäinen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja. Tikkanen, Lauri Jännes, Olavi Perilä, Pauli Purokoski, Lennart Häkkä, Matti Antila, Risto J. Laine, Väinö I. Myös Iupac täyttää tänä vuonna sata vuotta. Salminen, Aulis Havulinna, Olli AntWuorinen, Rolf Helmer Roschier, Kauko. J. Virtanen (1946), Georg de Hevesy (1946), Niilo Johannes Toivonen (1947), Sulo Taavetti Kilpi (1947), Walter Hückel (1949), Isaac Mauritz Kolthoff (1949), Pentti Eskola (1952), Rolf Helmer Roschier (1958), Karl Myrbäck (1959), Harry Lundin (1959), J. O. Arvid Hedvall (1959), Kaj LindenströmLang (1959), Eero Tommila (1960), Reino Leimu (1966), Anders Ringbom (1969), Reino Näsänen (1969), Erkki Kivinen (1969), Olavi Erämetsä (1971), Heikki Suomalainen (1979), Osmo Mäkitie (1984), Erkki Hakoila (1989), Antti Kivinen (1989), Keijo Mäkelä (1994), Yrjö Mälkki (1994), Heikki Saarinen (2004), Jaakko Paasivirta (2004), Markku Leskelä (2014), Liisa Kanerva (2019), Jussi Kivikoski (2019) ja Risto Laitinen (2019)
Virtanen, Osmo Mäkitie ja Markku Leskelä. Laitinen (1984), Heikki Suomalainen (1984), Kyösti Sarkanen (1989) ja Jorma K. Miettinen (1994). Professorit Heikki Saarinen (vas.) ja Jaakko Paasivirta nimitettiin kunniajäseniksi vuonna 2004. Mitalin ovat saaneet Ossian Aschan ja Gustaf Komppa (1937), Niilo Toivonen ja Artturi Virtanen (1949), Hans von Euler-Chelpin (1954), Sulo Kilpi (1967), Herbert A. I. Seura on myöntänyt Gadolin-mitaleja vuodesta 1937 erittäin ansioituneille kemisteille Suomen kemian isänä pidetyn professori Johan Gadolinin (1760–1852) muistoksi. Kunniapuheenjohtajan arvon heistä ovat saaneet Gustaf Komppa, Niilo Toivonen, A. Ku va ki rja st a To uk o Pe rk o: M ie s, lie kk i ja un el m a, O ta va 20 14 . Virtanen pysyi tiukasti vesilinjalla nobelistien kokoontumisessa Lindaussa kesällä 1952. Artturi I. Yksi ansiomitalin saajista oli professori Jari Yli-Kauhaluoma, jonka Pekka Joensuu nimitti samalla leikkisästi seuran ensimmäiseksi emerituspuheenjohtajaksi. Miettinen (oik.) vastaanotti vuonna 1994 Gadolin-mitalin seuran puheenjohtajalta Markku Leskelältä ja rehtori Lauri Lajuselta, joka sai seuran tunnustuspalkkinon vuonna 1992. Virtasesta tuli seuran puheenjohtaja vuonna 1937 ja Hans von Euler-Chelpinistä (oik.) kunniajäsen vuonna 1941. 68 KEMIA 4/2019 Heleena Karrus (vas.), Pekka Joensuu ja Anu Airaksinen vastaanottivat Norjan Kemian Seuran puheenjohtajalta Hege Karlsenilta ja pääsihteeriltä Harald Walderhaugilta vedoksen Edvard Munchin maalauksesta Kemia, joka taiteilijan mukaan kuvaa piilevien energioiden tieteenalaa. Ju kk a U ot ila H ei kk i Tu ul i Professori Jorma K. 68 4/2019 KEMIA Sivulle 71 Ravintola Pörssin suuri sali täyttyi, kun 232 seuran jäsentä ja kumppania asettautui juhlaillalliselle.
Emeritusprofessori Markku Leskelä palkittiin Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlakokouksessa seuran arvokkaimmalla kunnianosoituksella, kunniapuheenjohtajuudella. Maaliskuisen jäähyväisluentonsa jälkeen Markku Leskelä on jatkanut työtään Helsingin yliopistossa emeritusprofessorina. Ri it ta -L ee na Ju ki. Toivonen (1957– Markku Leskelä kunniapuheenjohtajaksi ”Aina aikaa yhteiseen toimintaan” 1961), Artturi I. ”Markku Leskelän ansioita ja työtä seuran ja suomalaisen kemian hyväksi on mahdoton kuvata lyhyesti”, sanoo seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu. Seuralla on ollut satavuotisen historiansa aikana vasta neljä aiempaa kunniapuheenjohtajaa, kaikki suomalaisen kemian huippunimiä: Gustaf Komppa vuodesta 1928 kuolemaansa vuonna 1949 asti, Niilo J. Hän on toiminut muun muassa Tiedeakatemiassa, Teknillisten Tieteiden Akatemiassa, Tiedeseurassa, Kemian Päivien Säätiössä ja Kemialehden omistavan Kemian Kustannus Oy:n hallituksessa. ”Mittavan tieteellisen uransa ja kaikkien kiireidensä keskellä Markulta on aina riittänyt aikaa ja tarmoa yhteiseen toimintaan.” Leskelä on osallistunut vuosikymmeniä monipuolisesti tieteelliseen yhdistystoimintaan ja edustanut kemistejä myös kansainvälisissä organisaatioissa. 69 4/2019 KEMIA Leena Joutsen ja Arja-Leena Paavola Suomalaisten Kemistien Seuralla voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja, ja hänen tulee olla seuran toimintapiiriin kuuluvilla aloilla erityisen ansioitunut kunniajäsen. Leskelän muotokuvan on kuvannut Veikko Somerpuro. Virtanen (1964– 1973) ja Osmo Mäkitie (1989–1991)
Vuosien mittaan olemme myös tehneet hienoja matkoja ja retkiä yhdessä.” Kemia ja siihen liittyvä koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämän edistäminen ovat professorille tärkeitä. ”Upeita kokemuksia, ystäviä ja verkostoja” Markku Leskelä oli Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtajana vuonna 1994, kun seura vietti 75-vuotisjuhliaan. Ylärivissä vasemmalta Jari Yli-Kauhaluoma, Hannu Vornamo, Jouni Vanhala, Mikko Ritala, Pekka Pyykkö, Liisa Puro, Petri Lehmus ja Kimmo Peltonen. Seuran kunniajäsen hänestä tuli viisi vuotta sitten. Alarivissä vasemmalta Arto Karjalainen, Maarit Karonen, Sari Kurvinen, Paula Vanninen, Juri Timonen, Markku Räsänen, Vesa-Pekka Lehto, Eila Hämäläinen, Jarmo Haukka ja Irma Aroluoma. 70 KEMIA 4/2019 Ki m m o Br an dt Ki m m o Br an dt Juhlakokoukseen osallistuneet mitalistit ikuistettiin yhteiskuvaan. Tätä kautta hän on saanut sekä ystäviä että ammatillisia verkostoja. Seuran uudet kunniajäsenet Risto Laitinen (vas.) ja Jussi Kivikoski, kunniapuheenjohtaja Markku Leskelä, kirjeenvaihtajajäsen Harald Walderhaug sekä kunniajäsen Liisa Kanerva. Leskelä kertoo päässeensä kokemaan seuran jäsenenä upeita asioita ja oppineensa tuntemaan valtavan joukon kemistejä. ”Kemian Päivät on aina sykähdyttävä tapahtuma. ”Vaikuttaminen eri hallituksissa ja toimikunnissa on tuntunut mielekkäältä, sillä olen havainnut, että niissä on kyetty työskentelemään näiden asioiden hyväksi.”
Uusia kunniajäseniä ja ansiomitalisteja Seuran kunniajäseniksi nimitettiin emeritaprofessori Liisa Kanerva, filosofian tohtori Jussi Kivikoski ja professori Risto Laitinen. KEMIA 4/2019 71 Ze nR ob ot ic s Lt d Tuomas Lukka väitteli fysikaalisen kemian alalta Suomen nuorimmaksi tohtoriksi 20-vuotiaana vuonna 1995. Hietala, Hans Krieger, Juhani Murto, Veronica Sundman, Juhani Mikola, Alpo Kankaanperä, Jussi Rastas, Aarne Pajunen, Aneri Penttilä, Aarno Klemola, Kauko Mäkinen, K. Ansiomitaleja jaettiin juhlavuoden kunniaksi peräti 20. Tunnustuksen saivat filosofian maisteri Irma Aroluoma (Keski-Suomen Kemistiseura), filosofian maisteri Eila Hämäläinen (Päijät-Hämeen Kemistit), filosofian tohtori Maarit Karonen (Turun Kemistikerho), filosofian maisteri Sari Kurvinen (Pirkanmaan Kemistiseura), professori Vesa-Pekka Lehto (Termoanalyysin ja kalorimetrian jaosto Fintac ry), tekniikan tohtori Liisa Puro (KaakkoisSuomen Kemistiseura), filosofian tohtori Juri Timonen (Itä-Suomen Kemistiseura), diplomi-insinööri Kalle Virtanen sekä filosofian maisteri Mari Ylikunnari (Pohjois-Suomen Kemistiseura). M ar kk u O ja la Leskelän tutkimustyö kattaa kemiaa laajalta alueelta. Salminen (1962), Vilho J. Hänet tunnetaan etenkin atomikerroskasvatuksen pioneerina ja nanomateriaalien tutkimuksistaan. Miettinen, Paavo Lumme, Erkki Pulkkinen, Eino Uusitalo, Erkki Euranto, P. Kompan palkinnon ovat saaneet Jacobus Sundman, Matti Hietaranta, Pekka Hirsjärvi, Paavo Kajanne, Pentti Salomaa, Veikko Nurmikko, Jorma K. Vorma (1962), Kauko V. Dubey, Sami Vasala, Laura Elomaa, Jaakko Koivisto ja Mohammad Tavakkoli.. Nordenswan (1962), Väinö I. I. Myös paikallisseurojen ja jaostojen aktivisteja palkittiin ansiomitaleilla. Leskelä on palkittu aiemmin muun muassa Magnus Ehrnroothin Säätiön palkinnolla vuonna 2002, A. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisen ansioitunut kemian ja sen sovellusten alalla tai kunnostautunut toimimalla seuran ja sen tarkoitusten hyväksi. Gadd-mitalin ovat saaneet Einar A. Tunnustuksen saivat professorit Kimmo Peltonen, Pekka Pyykkö, Mikko Ritala, Markku Räsänen, Paula Vanninen ja Jari YliKauhaluoma sekä filosofian kandidaatti Jarmo Haukka, filosofian tohtori Arto Karjalainen, tekniikan tohtori Petri Lehmus, kauppatieteiden maisteri Jouni Vanhala ja filosofian maisteri Hannu Vornamo. Puro, Bengt Granroth, Carl Gahmberg, Mårten Wikström, Jouko Kankare, Ari Helenius, Simo Liukkonen, Raimo Malinen, Lasse Uotila, Ari Ivaska, Harri Lönnberg, Jouni Enqvist, Bjarne Holmbom, Jorma Jalonen, Tuula Asunta, Matti Lindström, Mikko Jokinen, Risto Laitinen, Sisko Pihlajamäki, Hannu Toivonen, Hilkka Kenttämaa, Mikael Perander, Jouni Pursiainen, Vesa Nevalainen, Lars-Olof Pietilä, Hannu Elo, Juha Rouvinen, Henrik Kunttu, Esa Kauppi, Päivi Laakso, Jukka Lukkari, Mikael Peräkylä, Tuomas Lukka, Jaana Pakarinen, Marco Hyvönen, Mika Pettersson, Mikko Utriainen, Petri Heinonen, Toni Kiljunen, Antti Rahtu, Atte Sillanpää, Arto Liljeblad, Jari Konu, Mikko Salomäki, Timo Laaksonen, Minna Hartonen, Hanna Tanskanen, Lucia D’Ulivo, Victor Sumerin, Eero Hulkko, Rajeev K. Vuonna 1983 perustetun ansiomitalin myöntää seuran hallitus tunnustuksena Suomen kemian hyväksi suoritetusta työstä tai seuran päämääriä edistävästä toiminnasta. Heleena Karrus yllätettiin Gadd-mitalilla seuran 90-vuotisjuhlissa vuonna 2009. Hän on saanut sekä Kompan palkinnon että nuorten tutkijain palkinnon. Mitali perustettiin vuonna 1961 kunnioittamaan Pehr Adrian Gaddin (1727–1797) elämäntyötä. Kompan palkinto myönnetään vuosittain parhaista Suomen korkeakouluissa tarkastetuista kemian alan väitöskirjoista. 71 4/2019 KEMIA Gadd-mitali voidaan antaa seuran hallituksen päätöksellä henkilölle, joka on erittäin ansioitunut seuran toiminnassa tai teoreettisen tai sovelletun kemian alalla. Hän on toiminut Suomen Akatemian huippuyksiköissä, työskennellyt akatemiaprofessorina ja ollut vierailevana professorina kansainvälisissä huippuyliopistoissa. Seura sai myös uuden kirjeenvaihtajajäsenen, professori Harald Walderhaugin, joka toimii Norjan Kemian Seuran pääsihteerinä. Virtanen -palkinnolla 2011, American Vacuum Societyn ALD-palkinnolla 2012 ja Tiedeakatemian kunniapalkinnolla 2014. Laine (1963), Aulis Havulinna (1964), Heikki Suomalainen (1965), Keijo Mäkelä (1966), Pekka Heinänen (1969), Raymond Korte (1969), Jori Larinkari (1969), Ragnar Lydén (1969), Olli Ollila (1969), Tauno Voitila (1969), Osmo Mäkitie (1976), Salli Eskola (1979), Jouko Koskikallio (1979), Niilo Lounamaa (1979), Yrjö Mälkki (1979), Antti Kivinen (1982), Erkki Hakoila (1985), Olof Gadd (1986), Heikki Saarinen (1994), Jorma Sundquist (1997), Heleena Karrus (2009) ja Olli Orama (2009). O. Palkinto perustettiin vuonna 1949 kunnioittamaan Gustaf Kompan muistoa, ja sen voi saada vuosittain enintään kaksi edellisvuoden aikana väitellyttä tohtoria
SKS:n ansiomitalilla on palkittu seuraavat henkilöt: 1985: Pentti J. Le en a La it in en 72 KEMIA 4/2019 Ki m m o Br an dt. Tänä vuonna Turun yliopiston emeritaprofessorista tuli seuran kunniajäsen. M ar kk u O ja la Kaakkois-Suomen Kemistiseurassa aktiivisesti toiminut Liisa Puro on yksi tuoreista ansiomitalisteista. Seuran hallitus päättää vuosittain painoalueen, jolle palkinto suunnataan. M ar kk u O ja la Liisa Kanerva palkittiin ansiomitalilla vuonna 2009, jolloin hän toimi myös seuran puheenjohtajana. Vasemmalta Jussi Kivikoski, Reija Jokela, Lauri Niinistö, Jouni Pursiainen, Liisa Koskinen, Seppo Sipilä, Reijo Suontamo, Nina Miikki, Jouko Vihanto, Leila Pohjola, Mikke Böre ja puheenjohtaja Kimmo Himberg. Lajunen vuonna 1992 Pohjois-Suomen Kemistiseuran 30-vuotisjuhlassa. Emeritusprofessori Niinistön rakkaus historiaan on tuottanut seuran 75-vuotishistoriikin ja arvokkaan artikkelisarjan Kemia-lehteen. Lauri Niinistö toimi seuran puheenjohtajana vuonna 1974, ansiomitalin hän sai 2014. 72 KEMIA 4/2019 Vuoden 2014 ansiomitalisteja ryhmäkuvassa. Salonen 2013: Reijo Sillanpää ja Ritva Tuunila 2014: Mikke Böre, Reija Jokela, Jussi Kivikoski, Liisa Koskinen, Nina Miikki, Tapio Nevalainen, Lauri Niinistö, Leila Pohjola, Jouni Pursiainen, Sami Selkälä, Seppo Sipilä, Reijo Suontamo ja Jouko Vihanto 2015: Heikki Illi, Petri Ingman ja Veli-Matti Mukkala 2017: Elina Sievänen 2019: Irma Aroluoma, Jarmo Haukka, Eila Hämäläinen, Arto Karjalainen, Maarit Karonen, Sari Kurvinen, Petri Lehmus, Pekka Lehto, Kimmo Peltonen, Liisa Puro, Pekka Pyykkö, Mikko Ritala, Markku Räsänen, Juri Timonen, Jouni Vanhala, Paula Vanninen, Kalle Virtanen, Hannu Vornamo, Jari Yli-Kauhaluoma ja Mari Ylikunnari. Nuorten tutkijain palkinnon ovat saaneet Ritva Kuopio, Jorma Jalonen, Timo Järvinen, Jukka Metso, Lauri Halonen, Risto Toivola, Seppo Lindroth, Markku Räsänen, Eeva-Liisa Nylund, Tapani Vuorinen, Sisko Pihlajamäki, Antti Nieminen, Vesa Nevalainen, Martti Ovaska, Sisko Roni, Leena Kaisalo, Ulla-Maija Lakkisto, Marjo Yliperttula, Harri Hakala, Pekka Pietikäinen, Esa Kauppi, Ilkka Kilpeläinen, Erkki Laiti, Jari Yli-Kauhaluoma, Hilkka Heikkilä, Juho Jumppanen, Tuomas Lukka, Mika Pettersson, Leena Otsomaa, Jan-Petteri Ruottinen, Juha Linnanto, Antti Rahtu, Ari Kärkkäinen, Jari Sinkkonen, Henri Kivelä, Riku Ihalin, Minttu Jussila, Sari Närhi, Juha Isoherttua, Lassi Karvonen, Nina Huittinen, Karoliina Isokoski, Aino Haritonova, Miia Mäntymäki, Lauri Partanen, Jani Rahkila, Muhammad Safdar, Clara Sanchez-Perez, Milla Suominen, Timo Pekkanen, Juuso Laitila ja Janika Viitala. J. Nuorten tutkijain palkinto perustettiin vuonna 1971 kannustukseksi tutkimustehtäviin erikoistuville nuorille kemisteille. Seuran ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan tunnustuspalkinnon sai Lauri H. Laine, Kalle Manninen, Riitta Mennola, Sirkka Passi, Eeva Peura, Antti Takala ja Anja Veijanen 2000: Eija Kaija 2002: Asko Laitinen 2003: Matti Hyle ja Pentti Minkkinen 2004: Sirpa Herve, Marja Lajunen, Ritva Mutanen, Pekka Mäntsälä, Timo Nurmi, Tapani Pakkanen, Ilkka Pitkänen, Marja Riekkola-Vanhanen, Toivo Savioja, Pirkko Tilus, Erkki Vanhala, Raimo Viertola ja Inkeri Yliruokanen 2009: Kimmo Himberg, Liisa Kanerva, Erkki Kantolahti, Hilkka Knuuttila, Lauri Lajunen, Reino Lammi, Pekka Lehtonen, Pentti Mälkönen, Matti Näsäkkälä, Ilkka Ojanperä, Mirja Salkinoja-Salonen, Sirpa Suntioinen ja Aarni Tenhosaari 2011: Erkki Kolehmainen 2012: Sirpa Kauppila, Armi Mehto ja Pasi S. Antikainen, Jorma Eloranta, Anja Haavisto ja Lemmikki Lindholm 1986: Martti Juntunen ja Aulis Laihanen 1987: Raila Näppäri 1988: Raimo Junnila 1991: Jorma Korvola, Hans Krieger ja Risto Laitinen 1992: Matti Hemmilä, Sirkka-Liisa Korppi-Tommola, Erkki Laihia ja Maija Lakio-Haapio 1999: Aarne Granroth, Olavi Jäntti, Ismo Kalkku, Pentti Kauranen, Jorma Korvenranta, Jaakko E
Useimmat ryhmät ovat pieniä. Van Asin tutkimus hyödyntää myös näitä menetelmiä. Kirjoittaja toimii tutkijana Itä-Suomen yliopistossa ja kiittää Suomen tiedetoimittajain liittoa matka-apurahasta konferenssiin. Melbournen yliopistossa Polyzostutkimusryhmässä kemian väitöskirjaansa viimeistelevä Dean van As esitteli posterissaan tutkimusta, joka tähtää biologisesti merkittävien amiinien tuottamiseen ja funktionalisointiin perinteisiä menetelmiä ympäristöystävälMolekyylikoneita ja valokatalyysiä Firenzessä lisemmin. ”Olisikin mielenkiintoista löytää yhteistyötä ja yhteisiä tutkimusprojekteja Australian ja Suomen välille”, van As mietti. Loppuvuodesta 2019 väittelevä tutkija suunnittelee muuttoa Eurooppaan väitöksensä jälkeen. Muiden konferenssien tapaan Icos on merkittävä keskustelufoorumi tutkijoille, ja kahvipöytäkeskusteluissa nousi moneen kertaan esille se, miten tärkeitä nämä tapaamiset ovat tieteentekijöille. TAPAHTUMIA Dean van Asin tutkimus tähtää biologisesti aktiivisten amiinien tuottamiseen.. Hänet tunnetaan laajasta työstään kompleksisten orgaanisten yhdisteiden syntetiikassa ja etenkin monimutkaisten biologisten molekyylien synteesitutkimuksestaan. Firenzen kaupunkikuvaa hallitsee mahtava Santa Maria del Fioren katedraali, joka on rakennettu 1300–1400-luvuilla. Yksi selvästi esiin nousseista teemoista oli valokatalysoitu redox-kemia. Feringan merkittävimmät tutkimukset ovat liittyneet molekyylikoneiden kehittämiseen. Konferenssissa oli esillä laajasti myös flow-kemia. Ennen konferenssi-illallista osallistujat pääsivät nauttimaan upeasta musiikista, kun Firenzen yliopiston orkesteri ja kuoro esiintyivät renessanssiaikaisessa basilikassa. Toisaalta myös Australiassa orgaaninen kemia on suuntautunut yhä vahvemmin lääkekemiaan. Upea konferenssi-illallinen tarjottiin historiallisessa 1400-luvun palatsissa. Symposiumissa jaettu Thieme-Iupac-palkinto myönnettiin Seth Herzonille. Australialainen yliopistomaailma vastaa Dean van Asin kuvauksen perusteella pitkälti suomalaista tapaa tehdä tutkimusta. Symposiumin järjestää kansainvälinen kemian kattojärjestö Iupac. Euroopassa ennenkin käynyt Dean van As kehui Icos-tapahtumaa todella korkealaatuiseksi ja arvioi kongressien olevan erittäin merkittäviä tilaisuuksia verkostoitua ja löytää mahdollisuuksia työskentelyyn ja yhteistyöhön. juri.timonen@uef.fi Joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen orgaanisen synteettisen kemian symposium Icos pidettiin syksyllä 2018 Italian Firenzessä. Vuoden 2018 Icos oli järjestyksessään jo kahdeskymmenestoinen. Tieteellisen annin lisäksi symposium tarjosi upeaa sosiaalista ohjelmaa, jonka aikana saattoi tutustua Firenzen hienoihin kulttuurinähtävyyksiin ja verkostoitua lukuisten tutkijoiden kanssa. Jo pelkästään basilika oli uskomaton kokemus, ja kun puitteisiin yhdistettiin klassinen musiikki, oli vaikutelma ikimuistoinen. Hänen mukaansa Australiassa 10–15 hengen tutkimusryhmä on jo suuri. 73 4/2019 KEMIA Tärkeä keskustelufoorumi Icos-tapahtuma keräsi Firenzeen sankoin joukoin osallistujia ympäri maailmaa. Symposiumissa esiintyi valtava kirjo muitakin orgaanisen synteettisen kemian asiantuntijoita. Juri Timonen Symposiumin kärkinimi oli vuoden 2016 kemian nobelisti Ben Feringa
Puhtausalalla tupataan toimimaan juuri siihen asti, että säästötavoite on saavutettu. Humanistia en suosittele. Välillä puuttuu sähköä, välillä saippuaa. Fyysikko osaa korjata myös kodin sähkölaitteet. Esimerkiksi kylpyhuoneesta kuuluva ciirpzikzik tarkoittaa: ”Olen juuttunut lattiakaivoon. Matemaatikon vahvuus on järjestelmällisyys. Siis niihin otuksiin, jotka vaeltavat pitkin asuntoa vastamelukuulokkeet päässä ja roskaavat minkä ehtivät. Jos aikamiespojan saa kerran petaamaan peräkammarin punkkansa, voi pitää itseään mestariluokan henkilöjohtajana. Kiinalaisen robotin voi tilata yhdellä klikkauksella. Joka vajeelle on oma äänimerkkinsä. Ensimmäinen on ammattisiivoojan palkkaaminen. Isoveli ja vero.fi edellyttävät it-nörtin tietoja ja taitoja tulorekisterin käytössä. Teoriassa lakaisukoneen hankinta on helppoa. Pitkäaikainen puhdistussuhde jää silti haaveeksi. Keemikko Robotin ohjelmoima KEEMIKKO ”Professorisiivoojan käyttökokemuksesta viisastunut tietää, ettei kannata hankkia itseään viisaampaa tuotetta.”. Ongelma on siinä, että pitää kyetä päättämään, haluaako automaatin imuroimaan, luuttuamaan vai tekemään molemmat. KUN ULKOPUOLISEN puhdistushenkilön hankintakierre on kovin työläs, monen katse kääntyy omiin jälkeläisiin. Siivoojan palkka ja sivukulut on ilmoitettava viidessä päivässä tai valtio käy siivoamassa sakkoeurot pankkitililtäsi. Jos tälle tielle lähtee, rekrytoinnissa kannattaa suosia kemistejä. JÄLJELLE JÄÄ käytännössä vain teknologiaan turvautuminen. ROBOTIN KÄYTTÖ vastaa kiinalaisen siivoojaprofessorin työnohjausta. Siihen on yksinoikeus pikaruokaketjuilla. Täysi-ikäisyyden rajaa kolkutteleva myöhäisteini on periaatteessa vapaata riistaa hygieniatyötoimenpiteiden suorittajaa hakevalle. Siinä vaiheessa siivooja palaa hoitamaan kvanttitieteen professuuriaan Kruznsixzon yliopistossa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Siis jos on varaa pulittaa alvit, tellit ja muut hyvinvointivaltion lunnaat. Pesuaineiden annostelu ja ahtaiden paikkojen käsittely onnistuvat pipetointiin ja millintarkkaan laboratorioanalytiikkaan koulutetuilta ammattilaisilta mainiosti. Humanistista robotti eroaa siinä, ettei se juo kahvia eikä edes teetä, ja sen maailmanparannustaidotkin ovat puutteelliset. Jos tällainen tapaus sattuu, se kannattaa heti sijoittaa oman CV:n alkuosaan. Raha ei yksin riitä. NIILLÄ, JOTKA eivät ole harjaantuneet siivoamaan, on vain huonoja vaihtoehtoja. Annat tarvittavat siivouskemikaalit, esimerkiksi vettä ja vahaa, ja sitten toimintakäskyn. Osoitat siivottavan alueen. Siivouspurkki on valittava niin, ettei androidia ja tekoälyä ole piiruakaan enempää kuin mihin oma älykkyysosamäärä yltää. Siis periaatteessa. Yhteistä on se, että joudut opettelemaan uuden kommunikointitavan. Se on kuitenkin virheliike, sillä Suomen lait, YK ja Mannerheimin lastensuojeluliitto kieltävät kaikenlaisen lapsityövoiman hyväksikäytön. Robotti kertoo piippauksilla, mitä se on tekemässä ja mitä vailla. ELLEI ARMON professori ole testamentannut sapattivapaapaikkaansa assistentilleen tai tutulle lukion lehtorille, joudut tuon tuostakin etsimään uuden kodinhengen/hengettären. Ne vaativat kahvitaukoja ja syvällisiä keskustelutuokioita, jotka nielevät tuhottomasti myös työnantajan aikaa. 74 KEMIA 4/2019 Sillä siisti Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Oletetaan, että ammattiputsari löytyy ja hiirisormi toimii. Nosta se leveä takamuksesi tuolilta ja tule auttamaan.” Robotin vaatimuksesta: se on moro. Professorisiivoojan käyttökokemuksesta viisastunut tietää, ettei kannata ostaa itseään viisaampaa tuotetta
Demonstraatiossa tutkitaan, onko jäätikön pinnan värillä vaikutusta sen sulamiseen. ”Olisi hienoa, jos päästäisiin käyttämään laboratoriolaitteita ja tekemään töitä, joita lukiossa ei ole mahdollista tehdä, vaikka meillä monipuoliset välineet onkin”, opettajat sanovat. Mustan hiilen tutkijat ”Uusia kokeellisia töitä kehitettäessä työn kestoa on välillä vaikea arvioida. Oppilaat näyttävät kuitenkin viihtyvän todella hyvin”, arvioivat kemian lehtori Olga Sipilä ja fysiikan ja kemian lehtori Hanna Ylä-Mella. Gadolinin ohjaaja Noora-Kaisa Rantanen esittelee aluksi vetokaappiin rakentamaansa tutkimusasetelmaa. Kemianluokka Gadolin ja LUMAkeskus Suomi onnittelevat 100-vuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa!. Kun yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkija Mikko Äijälä on pitänyt tietoiskun mustasta hiilestä, lukiolaiset ryhtyvät kokoamaan omia spektrofotometreja legopalikoista ja led-lampuista Gadolin-ohjaaja Aukusti Koivun johdolla. Valmisteilla on tutkimus, jonka perusteella rakennetaan kaksi verkkokurssia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseksi. Tarkoituksena on näin tarjota hyvät työkalut tulevaisuuden ilmastotutkijoille ja kemisteille, jotta he näkevät omat mahdollisuutensa spektrin kaikissa väreissä. Kirjoittaja on kemian tiedekasvatuksen koordinaattori. Oli siistiä päästä tekemään erilaista kuin koululla, olisi voinut pidempäänkin puuhailla.” Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy Gadolinin ja Helsingin luonnontiedelukion seuraava tapaaminen on jo sovittu. Helsingin luonnontiedelukiolaiset tekivät opintokäynnin Kemianluokka Gadoliniin ja paneutuivat tutkimaan mustaa hiiltä. ”Yhteistyön kautta opiskelijoiden näkökulmat, oivallukset ja ymmärrys yli luonnontieteiden toivottavasti entisestään avartuvat ja yhä useampi suuntaa näille aloille.” Toiminnallisten opintokäyntien lisäksi Gadolin tarjoaa lukioille monia tutkimuspohjaisesti kehitettyjä palveluja. Toista vuotta lukiota käyvän Esteri Tuomisen mielestä työpaja on onnistunut. Teksti ja kuvat Oona Kiviluoto Helsingin yliopiston Gadolin-luokan eteen on keväisenä iltapäivänä kerääntynyt oppilaita ja opettajia Helsingin luonnontiedelukiosta. Näin havainnollistetaan sekä laitteen toimintaa että sen käyttöä ilmakehätutkimuksessa. Kurssien avulla lukiolaiset voivat halutessaan suorittaa kemian yliopisto-opintoja ja lukea ne myöhemmin yliopistossa hyväkseen. Arktiset alueet ovat olleet lukiossa lukuvuoden teema, sillä Suomi on toiminut Arktisen neuvoston puheenjohtajana ja nostanut mustan hiilen erityisesti esille. Kesällä Gadolinissa järjestetään lukiolaisille suunnattu kansainvälinen Globaalit haasteet -kurssi. Alkamassa on odotettu, pitkään yhdessä suunniteltu toiminnallinen opintokäynti. Ohjaaja on ripotellut toiselle puolelle lumilohkaretta hienojakoista hiiltä, toinen puoli on puhdas. Työskentely on niin keskittynyttä, että vaikka käynti venähtää suunniteltua pidemmäksi, opiskelijat eivät huomaa koulupäivänsä jo päättyneen. Palataan myöhemmin tarkastelemaan tietokoneelle piirtynyttä kuvaajaa”, Rantanen opastaa. Sen aiheena on arktisilla alueilla jäätikköä sulattava musta hiili, joka on myös suurkaupunkeja piinaava ilmansaaste. Teoria ja työ yhdistyivät hyvin toisiinsa. www.kemianluokka.fi Gadolinohjaajat Aukusti Koivu ja Noora-Kaisa Rantanen olivat mukana jo musta hiili -aiheisen opintokäynnin suunnittelussa. oona.kiviluoto@helsinki.fi Kuinka lumen pinnan väri vaikuttaa lämpötilaan. ”Kun kytken lämpölampun päälle, lämpötila-anturit alkavat mitata lämpötilan kehitystä lumen eri kohdissa. Opettajat suhtautuvat venymiseen ymmärtäväisesti. Antureiden mittaamista muutoksista piirtyy kuvaaja tietokoneen näytölle. 75 4/2019 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. ”Kivaa, että se yhdisti fysiikan ja kemian
Eva Ramsayn väitöskirja Tools for Preclinical Research on Ocular Drug Delivery and Pharmacokinetics tarkastettiin 4.5.2019. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Ville Vuorinen. Maija Nissinen. Vastaväittäjinä toimivat prof. Ville Koistisen väitöskirja Effects of food processing and gut microbial metabolism on whole grain phytochemicals: a metabolomics approach tarkastettiin 22.5.2019. Jaana Bäck. VÄITÖKSIÄ Tampereen yliopisto M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat prof. Erik Andreasson (Ruotsin maatalousyliopisto SLU) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Päivi Kousan väitöskirja Diversity and science teacher education: supporting practices for better student achievement tarkastettiin 22.5.2019. DI Heikki Kahilan väitöskirja Numerical modeling of sprayassisted dual-fuel ignition tarkastettiin 31.5.2019. Ritva Heljasvaara. Gomathy Chakkaradharin väitöskirjaTuning the emission properties of oligophosphine copper and silver complexes with ancillary ligands tarkastettiin 3.5.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Orlando Rojas. FM Elina Hirvosen väitöskirja Novel insights into genetic predisposition to myeloid malignancies tarkastettiin 10.5.2019. Samuel Kohtalan väitöskirja Rapid-acting antidepressants: Shared neuropharmacological mechanisms tarkastettiin 3.5.2019. Tanja Radu (Loughborough’n yliopisto, IsoBritannia) ja prof. David Gabriel (Barcelonan yliopisto, Espanja), joka toimi myös tilaisuuden kustoksena. Bertrand Cariou (Nantes’n yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Yongxiang Yang (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Marta Izquierdo Sanchis (Valencian yliopisto, Espanja) ja prof. Bo H. Vastaväittäjänä toimi Dr. Raman Devarajanin väitöskirja Collagen XVIII in growth and treatment of breast cancer tarkastettiin 29.5.2019. B.Eng. Alexander Frey. Ulf Hålenius (Ruotsin luonnontieteellinen museo) ja kustoksena prof. FM Jukka Pekka Isoahon väitöskirja Dithionite Bleaching of Thermomechanical Pulp—Chemistry and Optimal Conditions tarkastettiin 31.5.2019. Katrina Albertin väitöskirja Modelling alpha-synucleinbased Parkinson’s disease and studies with CDNF tarkastettiin 17.5.2019. Kari Rissanen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi FT Heikki Lihavainen (SIOS, Norja) ja kustoksena prof. Stefan S. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. M.Sc. Arto Urtti. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi vanh. Florence Pannier (UPPA-yliopisto, Ranska) ja prof. Raija Oilunkaniemi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Kari Airenne (Kuopion KCT-tutkimuskeskus) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Gabriel Billon (Lillen yliopisto, Ranska) ja apul.prof. Tapani Rämö. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jussi Koivunen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Ari Jokilaakso. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Helsingin yliopisto Prov. Igor Koshevoy. Vastaväittäjinä toimivat Dr. Prov. Vastaväittäjinä toimivat prof. M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat prof. Daniel Lindberg. Klaus Elenius (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Silvia Fiore (Torinon teknillinen yliopisto, Italia), prof. Vastaväittäjänä toimi prof. ETM Annamari Jukkolan väitöskirja Fractionation of Milk Fat Globule Membranes in Butter Processing tarkastettiin 31.5.2019. Kimmo Porkka. Igor Koshevoy. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Satu Luhtalan väitöskirja Novel Biomarkers in HER2-amplified Breast Cancer. (Tech) Ramita Khanongnuchin väitöskirja Hydrogen Sulfide Removal from Synthetic Biogas using Anoxic Biofilm Reactors tarkastettiin 21.5.2019. Kristina Kiselin väitöskirja Probing the effect of coordination environment on the photophysical behavior of rhenium(I) luminophores tarkastettiin 16.5.2019. Ulrika Julkun väitöskirja Prolyl oligopeptidase and alpha-synuclein in the regulation of nigrostriatal dopaminergic neurotransmission tarkastettiin 31.5.2019. (Tech.) Zhengjun Liun väitöskirja Material and process engineering for cost-effective silicon technologies tarkastettiin 17.5.2019. M.Eng. (Eng.) Suchanya Wongrodin väitöskirja Biochars from solid digestates as sorbing materials for metal(loid)s removal from water tarkastettiin 23.5.2019. Prov. Tomi Rantamäki. M.Sc. 76 KEMIA 4/2019 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Alexander Kokan väitöskirja Spatial and spectral corrections for integrating sphere photometry and radiometry tarkastettiin 17.5.2019. MMM Mari Mäen väitöskirja Volatile organic compound fluxes from northern forest soils tarkastettiin 24.5.2019. FM Katri Leinon väitöskirja Airborne and ground-based measurements of atmospheric particles from clusters to sub-micrometer sizes tarkastettiin 17.5.2019. Anderssonin väitöskirja Formation of hydrothermal REE-phosphate deposits tarkastettiin 29.5.2019. Miia Rannikmäe (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Andreina Laeran väitöskirja Fate of trace elements during and after anaerobic digestion: a sequential extraction method and DGT technique to assess bio-accessible trace elements in digestate tarkastettiin 22.5.2019. Ana Lopez-Contreras (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Yanming Wangin väitöskirja Physiology of Aquatic Microorganisms from the Perspective of Bioprocess Development tarkastettiin 17.5.2019. Dong-Hoon Lee (Korean standardien ja luonnontieteiden tutkimusinstituutti) ja kustoksena prof. Largus Angenent (Tübingenin yliopisto, Saksa), Dr. Taru Kuittinen (Kuopion yliopistollinen sairaala) ja kustoksena prof. Johannes Kettunen. David Wishart (Albertan yliopisto, Kanada) ja kustoksena akat.tutk. Jorma Isola. Vastaväittäjänä toimi dos. Karl-Heinz Heinig (Helmholtz-keskus, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Sara Nicoli (Parman yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Svensson (Linköpingin yliopisto, Ruotsi), joka toimi myös tilaisuuden kustoksena. Histopathological and Clinical Associations tarkastettiin 24.5.2019. Ronald Duman (Yalen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Pavel Jení?ek (Tšekin kemian ja tekniikan yliopisto), apul.prof. Heikki Tenhu. Väitökset jatkuvt sivulla 78.. Sarah Butcher. M.Sc. Maria Grazia Spillantini (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Antonella Dalla Cort (La Sapienza -yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. M.Sc. Marie-Odile Simonnot (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Jouni Paltakari (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Raimo Tuominen. Monica Odlare (Mälardalenin yliopisto, Ruotsi) ja prof. M.Sc. Jyväskylän yliopisto FM Riia Annalan väitöskirja Conformational properties and anion complexes of aromatic oligoamide foldamers tarkastettiin 10.5.2019. Christian Fureby (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Kati Hanhineva. Leiting Shenin väitöskirja Technology and Theory of Producing APT from Tungsten Concentrates by Sulfuric Acid Conversion-ammonium Salt Leaching tarkastettiin 29.5.2019. Martin Romantschuk (Helsingin yliopisto), joka toimi myös tilaisuuden kustoksena. FM Maria Kalliolan väitöskirja Phytohormone-related crosstalk in pathogen and stomatal responses in Arabidopsis thaliana tarkastettiin 10.5.2019. Hele Savin. Oulun yliopisto FM Eeva Slizin väitöskirja Genetics and molecular epidemiology of metabolic syndrome-related traits: Focus on metabolic profiling of lipid-lowering therapies and fatty liver, and the role of genetic factors in inflammatory load tarkastettiin 24.5.2019. Tejaswini Eregowdan väitöskirja Anaerobic treatment and resource recovery from methanol rich waste gases and wastewater tarkastettiin 23.5.2019. FM Mirka Lammen väitöskirja Asymmetrical flow field-flow fractionation in virus purification tarkastettiin 17.5.2019. Bernhard Drosg (Boku-yliopisto, Itävalta), prof. Raimo Tuominen. Kurt Fagerstedt. Ran Taon väitöskirja Nutrient and organic matter removal from wastewaters with microalgae tarkastettiin 22.5.2019. M.Sc. Erkki Ikonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Gilles Guibaud (Limoges’n yliopisto, Ranska). Raimo Alén. Gilles Guibaud (Limoges’n yliopisto, Ranska). Joyanto Routh (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. tutk. Yongxiang Yang (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Markus Forsberg (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Yun Lin väitöskirja Experimental thermodynamic and kinetic studies on extraction and recycling of lead from spent leadacid battery paste tarkastettiin 28.5.2019. Vastaväittäjänä toimi dos. Tuukka Petäjä. Rainer Steinbrecher (Karlsruhen teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. Jose Sanchez Marcano (Montpellierin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos
PRH:n auktorisoimia patenttiasiamiehiä on Norrgårdin mukaan Suomessa vain noin 260. Lisäksi hän on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, tällä hetkellä esimerkiksi Tekniska Föreningen i Finlandin hallituksessa. ”Jos keksintö on kuitenkin syntynyt työsuhteen ulkopuolella ja on itse keksimäsi, tärkeintä on pitää se salassa. Jotta keksintö voi saada patentin, siitä ei vielä patenttia haettaessa saa tietää kukaan ulkopuolinen”, Norrgård painottaa. Diplomi-insinööri on käynyt nykyistä tehtäväänsä varten erilaisia kursseja, joilla opiskellaan patenttialan perusasioita, kuten immateriaalioikeuksia ja mallisuojauksia. Kun Norrgårdilta kysyy hänen tyypillisestä työpäivästään, hän sanoo puhuvansa mieluummin työviikoista. Kursseja järjestää yritysten lisäksi myös Patenttija rekisterihallitus PRH. ”On myös hienoa päästä edistämään suomalaisten yritysten menestystä maailmalla auttamalla heitä suojaamaan tuotteensa.” Haastavinta on työn ajoittainen kiireisyys. Tehtävä vaatii pitkäjänteisyyttä. Toisaalta juuri työn haastavuus tekee siitä mielekästä. Sitten kannattaa ottaa yhteyttä patenttiasiamieheen, joka osaa kertoa, olisiko keksinnön patentoiminen kannattavaa. Norrgård haaveili aluksi urasta tutkijana, mutta opintojen lopulla mieli muuttui. Keksintönsä patentoimista miettivälle kemistille Norrgårdilla on muutama vinkki. Suomessa vuosittain haettavista patenteista noin kolmasosa liittyy jollain tavalla kemiaan.” ”Pidä keksintösi salassa” Työnsä parhaaksi puoleksi Linda Norrgård nimeää ihmisten kanssa toimimisen sekä motivoituneen ja asiantuntevan työyhteisön. ”Aluksi pitää selvittää, onko kyseessä työsuhdekeksintö. ”Asiakkaatkin asettavat haasteita, ja heidän tarpeisiinsa haluaa aina yrittää vastata parhaansa mukaan.” Työn vastapainoksi Norrgård harrastaa vapaa-aikanaan juoksua ja mökkeilyä perheen kanssa. 77 4/2019 KEMIA ”Kemistit ovat ahkeria keksijöitä”, hymyilee Linda Norrgård, IPR-toimisto PapulaNevinpatin uusi patenttiasiamies. ”Niihin kuuluu asiakastapaamisia sekä patenttihakemusten kirjoittamista ja käsittelyä yhteistyössä asiakkaan ja patenttiassistentin ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa”, hän kuvailee. Mikäli näin on, asiasta pitää ilmoittaa työnantajalle, joka hoitaa mahdollisen patentoinnin”, hän neuvoo. Kemian ala on keksintöjen ja patentoinnin osalta yksi merkittävimmistä. Pa pu la -N ev in pa t. Patenttitoimistossa hänen alueeseensa kuuluvat kemian alan keksinnöt, erityisesti polymeeriteknologia, lääkeainekemia sekä prosessija elintarviketeknologia. Hän huomasi haluavansa työhön, jossa saisi olla enemmän tekemisissä muiden ihmisten kanssa. ”Myös työssä oppiminen asiantuntevien kollegoiden opastuksella on tärkeää”, Norrgård huomauttaa. ”Hän osaa auttaa myös itse patentointiprosessin kanssa.” Anselmi Nousiainen ”Kolmasosa Suomessa haettavista patenteista linkittyy kemiaan”, Linda Norrgård kertoo. Patenttiasiamies Linda Norrgård liittyi Papula-Nevinpatin IPR-asiantuntijoiden (Intellectual Property Rights) joukkoon huhtikuun alussa. Tutustuin tarkemmin patenttialaan, juttelin asiantuntijoiden kanssa, ja ala alkoi kiinnostaa”, Norrgård kertoo. Patenttiasiamies toimii linkkinä asiakkaan ja viranomaisten välillä. Norrgård on valmistunut kemiantekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta, nykyisestä Aalto-yliopistosta. Uutterat kemistit tuottavat töitä Linda Norrgårdille ”Asiakkaat voivat olla niin startup-yrityksiä kuin suuria pörssiyhtiöitäkin. Patenttiasiamies on suojattu ammattinimike. ”Sitten pääsin tutustumaan erään yrityksen patenttiosastoon. ”Virastot asettavat patenttihakemuksille tarkat määräajat, joita täytyy noudattaa”, Norrgård kertoo
Yagut Allahverdiyeva-Rinne. Maciej Nora (Pohjois-Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Laureaammattikorkeakoulu Tutkimus-, kehittämisja innovaatiosekä liiketoiminnasta vastaavaksi vararehtoriksi on nimitetty TkT Mari Vuolteenaho. Ojala muokkasi nanoselluloosan pintaominaisuuksia erilaisilla kemiallisilla esikäsittelyillä siten, että se hakeutuu ja tarttuu helpommin öljypisaran pinnalle. Kinnunen on aiemmin työskennellyt Baltic Connectorissa, Motivassa, Neste Chemicalsissa ja Dyneassa. Francesca Marchisellan väitöskirja c-Jun N-terminal kinase (JNK) regulation of neuro. Andrea Pérez Nebredan väitöskirja Valuable monomers and oligomers from hemicelluloses tarkastettiin 3.5.2019. Ph.D. D.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Nina Sarjan väitöskirja [18F]Fluoride: Molar activity and utility in radiosynthesis and in biological applications tarkastettiin 18.5.2019. Kemirassa, Stora Ensossa ja Valmetissa. Gasum Oy Biokaasuliiketoiminnan johtajaksi on nimitetty TkT (kemiantekniikka) Johan Grön. Lämpenevä ilmasto sulattaa pohjoista jääpeitettä, mikä avaa uusia merikuljetusreittejä ja mahdollistaa öljynporauksen arktisilla alueilla. DI Kirsi Virkin väitöskirja Photoinduced Charge Transfer Processes at Organic-Semiconductor Interface tarkastettiin 24.5.2019. FM Janne Peltosen väitöskirja Electrostatic instrumentation and measurements on powders and powder mixtures tarkastettiin 25.5.2019. FM Tina Gulin-Sarfrazin väitöskirja Design of multifunctional nanoparticles for cellular labeling and tracking, delivery and scavenging of active substances in vivo tarkastettiin 14.5.2019. Euroopan kemikaalivirasto (Echa) ETT Mari Eskola on nimitetty Scientific Officer -tehtävään Biosidi-yksikössä. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Nanoselluloosasta voitaisiin kehittää uudentyyppinen biopohjainen, myrkytön kemikaali merellä tapahtuvien öljyvahinkojen jälkien siivoamiseen. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Tekla Tammelin Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja kustoksena apulaisprofessori Henrikki Liimatainen. Lior Gepstein (Israelin teknillinen instituutti Technion) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Tämä lisää selvästi riskejä öljyonnettomuuksiin, jotka voivat olla hyvin tuhoisia arktisen alueen luonnolle. Hän työskenteli aiemmin Nesteen patentti-insinöörinä. Hänen dekaanikautensa jatkuu elokuun loppuun 2023. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jonna Ojala Aalto-yliopisto Professoreiksi kemian tekniikan korkeakoulun biotuotteiden ja biotekniikan laitokseen on nimitetty FT Michael Hummel ja TkT Eero Kontturi. Thomas Ruth (Brittiläisen Columbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Hän on aiemmin vastannut kemianteollisuuden talven fuksikampanjasta. Weller (Cardiffin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Kemianteollisuus ry Kemianteollisuuden ja Huoltovarmuuskeskuksen öljypoolin ja Åbo Akademi M.Sc. Kontturin ala on selluloosan materiaalikemia. Nanopartikkelit peittävät öljypisaran pinnan, jolloin pisara pysyy pienikokoisena. Boco IP Patenttikäsittelijänä kemian tiimissä on aloittanut DI (kemiantekniikka) Kati Lassila. Jessica Rosenholm. Vastaväittäjänä toimi dos. Katriina AaltoSetälä. Catharina de Lange Davies (Norjan teknillis-luonnontieteellinen yliopisto NTNU) ja kustoksena prof. Raúl Muñoz Torre (Valladolidin yliopisto, Espanja) ja kustoksena apul.prof. M.Sc. DI Mikael Jämsän väitöskirja Improving the efficiencies of photoautotrophic biofuel production: from biomass to biocatalysts tarkastettiin 27.5.2019. Grön vastasi aiemmin Outotecin Energy and Environment -liiketoiminnasta. FM Isabella Norrbon väitöskirja Synthetic hackmanites and their optical properties—from theory to applications tarkastettiin 17.5.2019. Mark T. Henrik Grénman. Näin käsitellyt selluloosananopartikkelit toimivat hyvin dieselöljy-vesiemulsiossa ja estivät emulsion Nanoselluloosasta ase arktiseen öljyntorjuntaan öljypisaroiden yhteensulautumista. Pekka Vallittu. Turun yliopisto FM Milla Lahdenperän väitöskirja Structural and interfacial adhesion elements of indirect fiber-reinforsed composite tarkastettiin 3.5.2019. Hän on työskennellyt myös mm. Kemian tekniikan korkeakoulun tutkimuksesta vastaavana varadekaanina on aloittanut professori Jukka Seppälä. Ilkka Rytöluoto ja DI Anna Tenhunen ovat aloittaneet vanhempina tutkijoina Materials processing and circular solutions -tiimissä. 78 KEMIA 4/2019 HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat… NIMITYKSIÄ maakaasujaoston poolisihteerinä on aloittanut FM Jouko Kinnunen. UPM-Kymmene Oyj UPM Biopolttoaineiden liiketoimintajohtajaksi on nimitetty DI (kemiantekniikka) Panu Routasalo. Teknologian tutkimuskeskus VTT ETT Hanna-Leena Alakomi on aloittanut tiiminjohtajana ja projektipäällikkönä Food and process microbiology -tiimissä, DI Jaakko Asikainen tiiminjohtajana Fibre product manufacturing technologies -tiimissä, DI Jussi Lahtinen vanhempana tutkijana Biocomposites and processing -tiimissä ja TkT Kristian Salminen teknologiaja projektipäällikkönä Biomass processing and products -tiimissä. Nikolai Tkachenko. Ritva Näpänkangas (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Mika Lastusaari. Rüdiger Lange (Dresdenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena apul.prof. FM Risto-Pekka Pölösen väitöskirja Modelling arrhythmias and drug responses in CPVT patient-specific hiPSC-derived cardiomyocytes tarkastettiin 31.5.2019. Kesäkatalyyttina eli kesätyöntekijänä toimii Aalto-yliopiston opiskelija Nestori Lautanala. Hummelin tutkimusala on biopolymeerikemia ja -tekniikka. Petriina Paturi. Vastaväittäjänä toimi prof. Sitä ennen hän toimi teknologiajohtajana Xylem Corporationissa New Yorkissa. Diplomi-insinööri Jonna Ojalan väitöskirja Functionalized cellulose nanoparticles in the stabilization of oil-in-water emulsions. Bio-based approach to chemical oil spill response tarkastettiin Oulun yliopistossa 10.5.2019. Monet kaupalliset öljyntorjuntakemikaalit ovat haitallisia ekosysteemille, joten niiden käyttöä on rajoitettu. Olof Solin. Hän on aiemmin toiminut liiketoiminnan myyntijohtajana. John Tibbals (NIOM-instituutti, Norja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Hän aloittaa tehtävässä elokuussa. Durgesh Bangalore Huchaiahin väitöskirja Behavior of resin composites at the interface between orthodontic bracket and tooth tarkastettiin 29.5.2019. Pekka Vallittu. Vastaväittäjänä toimi prof. Maria Abrahamsson (Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Tämä selviää Jonna Ojalan väitöstutkimuksesta. Näin meressä tapahtuva luontainen, bakteerien aikaansaama biohajoaminen helpottuu
Sieniuutetta analysoitiin magneettikuvauksen kaltaisella mittauksella ja erottelemalla uute rakenneosiinsa. Tulosten mukaan esimerkiksi herkkutatissa tasapainottelevat perunamuusi, makeus ja umami. Aistinvaraisia makuja ja hajuja arvioi koulutettu raati, jonka ”mittalaitteina” toimivat suut ja nenät. Aisala selvitti, kuinka kypsennettyjen metsäsienten hajua, makua ja suutuntumaa voidaan kuvailla ja millaiset molekyylit vaikuttavat asiaan. Filosofian maisteri Heikki Aisalan väitöskirja Sensory Properties and Underlying Chemistry of Finnish Edible Wild Mushrooms tarkastettiin Turun yliopistossa 3.5.2019. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT 23 rd EuCheMS Conference on Organometallic Chemistry Helsinki 16.–20.6.2019 www.eucomc2019.fi European Bioeconomy Scene 2019 Helsinki 8.–10.7.2019 www.bioeconomy.fi/eubioscene19 The 2019 Congress of the European Society for Evolutionary Biology Turku 18.–23.8.2019 eseb2019.fi 17 th Nordic Mass Spectrometry Conference Espoo 26.–28.8.2019 www.nordicms2019.fi SHIFT Business Festival Turku 29.–30.8.2019 www.theshift.fi SciFest 2019 Joensuu 29.–31.8.2019 www.scifest.fi Eurotox 2019 Helsinki 7.–11.9.2019 www.eurotox-congress.com/2019 Oulu Mining Summit Oulu 9.–11.9.2019 www.oulu.fi/yliopisto/node/56861 5 th International Congress on Catalysis for Biorefineries Turku 23.–27.9.2019 www.catbior2019.fi Alihankinta Tampere 24.–26.9.2019 www.alihankinta.fi Finnsec Helsinki 2.–3.10.2019 finnsec.messukeskus.com Nanotiedepäivät Jyväskylä 8.–9.10.2019 www.jyu.fi/science/en/nanosciencecenter/nanoscience-days Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 10.–11.10.2019 www.lablt.fi Teknologia 2019 Helsinki 5.–7.11.2019 teknologia.messukeskus.com Easyfairs Empack 2019 Helsinki 6.–7.11.2019 www.easyfairs.com/fi/empack-2019/ empack-helsinki-2019 European Biomass to Power Helsinki 6.–7.11.2019 www.wplgroup.com/aci/event/european-biomass-to-power Kokkola Material Week Kokkola 9.–14.11.2019 materialweek.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT IUPAC 2019 Pariisi, Ranska 5.–12.7.2019 www.iupac2019.org 15 th International Conference on Magnetic Fluids Pariisi, Ranska 8.–12.7.2019 premc.org/conferences/ icmf-magnetic-fluids 9 th World Congress on Biopolymers & Bioplastics Lontoo, Iso-Britannia 26.–27.8.2019 biopolymers.insightconferences.com 20 th Euroanalysis Istanbul, Turkki 1.–5.9.2019 euroanalysis2019.com 1 st International Conference on Noncovalent Interactions Lissabon, Portugali 2.–6.9.2019 icni2019.eventos.chemistry.pt International Symposium on Synthesis and Catalysis Evora, Portugali 3.–6.9.2019 isysycat2019.eventos.chemistry.pt 21 st Mendeleev Congress on General and Applied Chemistry Pietari, Venäjä 9.–13.9.2019 mendeleev2019.ru FEICA 2019 Dubrovnik, Kroatia 11.–13.9.2019 www.feica-conferences.com Bayreuth Polymer Symposium 2019 Bayreuth, Saksa 22.–24.9.2019 www.bps.uni-bayreuth.de 4 th EuCheMS Conference on Green and Sustainable Chemistry Tarragona, Espanja 22.–25.9.2019 eugsc4.iciq.es SciX Conference Palm Springs, Yhdysvallat 13.–18.10.2019 www.scixconference.org World Mycotoxin Forum and the IUPAC International Symposium on Mycotoxins Belfast, Iso-Britannia 14.–16.10.2019 www.worldmycotoxinforum.org K 2019 Düsseldorf, Saksa 16.–23.10.2019 www.k-online.com HENKILÖUUTISIA 21 st European Symposium on Organic Chemistry Wien, Itävalta 14.–18.7.2019 esoc2019.conf.tuwien.ac.at 8 th European Variety in University Chemistry Education Firenze, Italia 17.–19.7.2019 www.euchems.eu 18 th International Symposium on Novel Aromatic Compounds Sapporo, Japani 21.–26.7.2019 www.isna18.org Mendeleev 150: 4 th International Conference on the Periodic Table endorsed by IUPAC Pietari, Venäjä 26.–28.7.2019 mendeleev150.ifmo.ru 12 th International Conference on the History of Chemistry Maastricht, Alankomaat 29.7.– 2.8.2019 sites.google.com/view/ichc2019/ home 36 th International Conference of Solution Chemistry Taipei, Taiwan 4.–8.8.2019 tp://icsc2019.csp.escience.cn ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat 25.–29.8.2019 www.acs.org 6 th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Wilhelmshaven, Saksa 25.–30.8.2019 www.gsi.de/tan19 25 th International Symposium on Glycoconjugates Milano, Italia 25.–31.8.2019 www.glyco25.org Herkkutatti maistuu muusilta ja umamilta Suomalaiset ruokasienet ovat maultaan hyvin erilaisia sekä ihmisaistein mitattuna että kemiallisten yhdisteiden pitoisuuksiltaan. Vastaväittäjänä toimi prof. Eleanor Coffey. Tämä käy ilmi elintarvikekemisti Heikki Aisalan väitöskirjasta. Paul Lucassen (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi professori Lisa Methven Readingin yliopistosta Isosta-Britanniasta ja kustoksena apulaisprofessori Mari Sandell. Kantarelli on porkkanamainen, ja suppilovahveron haju muistuttaa metsää ja multamaata. Heikki Aisala plastic changes in brain associated with anxiety and depression tarkastettiin 17.5.2019. Jarkko J. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Kofi Jocelyn Brobbeyn väitöskirja Antibacterial surfaces produced by liquid flame spray deposition of silver nanoparticles tarkastettiin 24.5.2019. Näin hän tutki myös sieninäytteen yläpuolista ilmaa. Agne Swerin (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena dos. M.Sc. 79 4/2019 KEMIA www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on myös facebookissa! www.facebook.com/ kemialehti TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Saarinen.. Makujen taustalla ovat muun muassa sokeri-happosuhde ja tietyt aminohapot sekä dna:n hajoamistuotteet. Mittaukset paljastivat, että sienten hajuja selittävät rasvahappojen ja aminohappojen hajoamistuotteet, kuten 1-okten-3-oli ja metionaali. Kemialliseen analyysiin Aisala käytti useita menetelmiä
Siivouskemiasta luennoi Jyväskylässä filosofian tohtori Tuula Suontamo, joka on toiminut puhtausalan kouluttajana ja asiantuntijana yli 25 vuotta. ”Ensimmäiset maininnat saippuasta ovat peräisin jo vuodelta 2500 ennen ajanlaskumme alkua, vaikka saippuan teollinen valmistus aloitettiinkin vasta 1600-luvulla”, Suontamo kertoi. ”Tämän päivän siivouksessa kemian, ajan ja lämpötilan osuudet puhdistumisprosessin osatekijöinä ovat pienentyneet ja mekaniikan osuus kasvanut”, Suontamo kuvaili. huhtikuuta oli Siivouskemian haasteet puhtauden tuottamisessa. Kun pöly on rauhassa laskeutunut, kalusteet ja lattia pestään ja kuivataan hyvin.. 1900-luvulla siivousaineiden kehitys oli nopeaa. Mikrokuituisten siivoustekstiilien ja kehittyneiden siivouskoneiden ansiosta lika saadaan pois mekaanisesti, miltei ilman kemiaa. 1970-luvun laitossiivousaineista, jotka sisälsivät suuria määriä saippuaa, synteettisiä tensidejä ja fosfaatteja, aromaattisia ja kloorattuja hiilivetyjä sekä epäorgaanisia happoja, on onneksi siirrytty siivousaineisiin, jotka ovat turvallisempia paitsi käyttäjilleen myös ympäristölle. Desinfiointiaineiden kehitys alkoi 1800-luvulla, kun liassa elävien mikrobien ja sairauksien välinen yhteys havaittiin. 80 KEMIA 4/2019 SEURASIVUT JUHLAVUOSI ETENEE Puts puhtaaksi pirtit ja pinnat Keski-Suomen Kemistiseuran Kemiaa kaikille -luennon otsikkona 16. Aluksi saippua oli ylellisyystuote, josta jouduttiin maksamaan erityistä ylellisyysveroa. Ensin ripsutaan katajatai leppäluudalla katto ja seinät, sitten lakaistaan samalla luudalla permanto ja penkit. Saippuan käyttö kuitenkin lisääntyi 1700-luvulla, kun likaisuuden huomattiin aiheuttavan sairauksia. Sen seurauksena ihmisten keskimääräinen elinikä nousi merkittävästi. Ylläpitää myös terveyttä Perinteisten siivousaineiden haastajaksi on noussut myös ”käsitelty” (ionisoitu, otsonoitu ja ionivaihdettu sekä suodatettu) vesi, joka yhdessä laadukkaan siivoustekstiilin kanssa toimii ylläpitosiivoukRe ijo Su on ta m o Tuula Suontamo hallitsee myös kesäkotinsa, aidon savupirtin siivouksen
syyskuuta 6/2019 18. Tuotetiedoissa merkintä MIT kertoo tuotteen sisältävän metyyliisotiatsonanonia. ”Siivoaminen on kuitenkin tärkeää, sillä sen tarkoituksena on ylläpitää sekä puhtautta että terveyttä”, Suontamo muistuttaa. Kosketuspintojen puhdistuskin pitää muistaa, sillä infektiot leviävät niiden välityksellä. Kotisiivouksessa huomiota kannattaa kiinnittää kahvojen, valokatkaisijoiden ja hanojen säännölliseen puhdistamiseen keittiön pöytää, tuoleja ja pesuja wc-tilojen lattioita unohtamatta. Lika ja mikrobit pois Siivouksen tavoitteena on poistaa pinnoilta näkyvää likaa sekä pitää mikrobipitoisuuksien ja pölyn määrä sellaisissa rajoissa, etteivät ne aiheuta ongelmia. Antimikrobisten materiaalien käyttö voi kuitenkin johtaa resistenttien mikrobikantojen muodostumiseen, eivätkä ne ole ympäristönkään kannalta täysin turvallisia. Kun siivoaa säännöllisesti, sisäilma pysyy hyvänä eikä lika pääse pinttymään. elokuuta 4. Tuula Suontamon mukaan myös perinteisempi siivouskemia kohtaa tänä päivänä haasteita. Myös antimikrobisten pintamateriaalien kehitys on osaltaan vähentänyt perinteisten puhdistusja desinfiointiaineiden tarvetta. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Kauppamatkustajan kuolema. Keskeinen asia siivouksessa on säännöllisyys. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous Helsinki 28.11.2019 Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1) kello 16.30. syyskuuta 16. lokakuuta 27. 81 4/2019 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi Kemistit Porin Jazzeilla Pori Jazz, Kansalaistoriteltta 18.–19.7.2019 Järjestäjinä SKS, Länsi-Suomen Kemistiseura ja Turun Kemistikerho. Tämä vähentää paitsi voimakkaiden siivousaineiden tarvetta myös siivoukseen kuluvaa aikaa. Kodinsiivouksen kemiaksi riittää käsitiskiaineen, yleispuhdistusaineen (pH 6–8) ja kalkinpoistoon tarkoitetun happaman (pH alle 6) puhdistusaineen ohjeenmukainen käyttö yhdessä laadukkaiden mikrokuituisten siivousvälineiden kanssa. Ilmoittautumiset 1.10. elina.sievanen@jyu.fi. marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Myös veden käyttö siivouksessa on vähentynyt, vaikka kemia toimii parhaiten liuoksissa. Esimerkiksi siivousaineissa ja kosmeettisissa aineissa säilytteinä käytettävän isotiatsolinonin aiheuttama kosketusallergia on lisääntynyt. Ka ns al lis te at te ri sessa kevyesti likaantuneilla pinnoilla riittävän hyvin. Pikkujoulukokouksen kruunaa Kansallisteatterin näytelmä Kauppamatkustajan kuolema, jonka päärooleja esittävät Samuli Niittymäki, Kristiina Halttu, Hannu-Pekka Björkman ja Aku Hirviniemi. kemia100.fi 4 th Nordic Chemistry Olympiad Helsinki 18.–21.7.2019 kemia100.fi SKS:n Metallianalyyttisen jaoston Näytteenottokurssi Tampere 11.–12.9.2019 metallianalyyttinenjaosto.com Suomalaisten Kemistien Seuran Kemia 100 -koululaistapahtuma Helsinki 8.10.2019 Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4) kello 13–15. SKS:n varsinaiset jäsenet 30 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . Elina Sievänen Kirjoittaja on Keski-Suomen Kemistiseuran jäsen ja siivousintoilija. Normaalissa siivouksessa ei pyritä steriiliin lopputulokseen. Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. lokakuuta 7/2019 31. Usein siivoukseen käytettävä aika on minimoitu, eikä kemialle välttämättä jää tarpeeksi aikaa toimia. Erityisesti antibakteeriset aineet ja valmiiksi suihkepulloissa olevat laimennetut pesuaineet Suontamo unohtaisi kokonaan. Tuula Suontamon mukaan erityisesti pölyjen säännöllinen pyyhkiminen on tärkeää, sillä pölyyn tarttuu ja kertyy haitallisia aineita, kuten materiaalipäästöjä, homeitiöitä ja bakteereja. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2019 7. Se on nikkeliallergian jälkeen yleisin ihotestauksessa esiin tuleva kosketusallergia. Suomalaisten Kemistien Seuran Kemia 100 -yleisötapahtuma Helsinki 28.10.2019 Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4) kello 17–19. Lisäksi siivousaineita annostellaan usein liian paljon eikä pintoja huuhdella. Näin pinnoille kertyy kemikaalijäämiä, jotka on todettu osasyylliseksi sisäilmaongelmiin
Hän havaitsi avaruudessa kaukaisia sumuläiskiä, jotka etäisyysmittausten jälkeen osoittautuivat galakseiksi, kokonaisiksi tähtijärjestelmiksi. sisko.loikkanen@gmail.com A do be St oc k Pasadenan keskustan maamerkki on kaupungintalo City Hall.. Yliopistossa suorittaa alempaa tutkintoa kerrallaan tuhatkunta opiskelijaa, ylempää noin 1 200. Caltechin tuorein nobelisti on Frances Arnold, joka sai vuoden 2018 kemian palkinnon entsyymien suunnatun evoluution kehittäjänä. Mariner-ohjelman luotaimet tutkivat naapureitamme Merkuriusta, Venusta ja Marsia, kun taas Voyager-hankkeessa suunnattiin ottamaan kuvia etäisemmistä kaasuplaneetoista. Vuonna 2012 Voyager 1 -luotaimen matka jatkui Auringon valtakunnan ulkorajalta tähtienväliseen avaruuteen. Hubble todisti näin, että maailmankaikkeus laajenee ja jatkuu kauas Linnunradan ulkopuolelle, jossa on muita galakseja huikea määrä. Pasadenan vuoristossa toimiva Mount Wilsonin observatorio käynnistyi jo 1900-luvun alussa. Nobelistikeskittymä Caltech JPL-laboratoriota hallinnoi Caltech (California Institute of Technology), insinööritieteisiin erikoistunut yksityinen huippuyliopisto. Sisko Loikkanen On marraskuu 2018, kun JPL-laboratoriossa Pasadenassa seurataan jännittyneinä InSight-laskeutujan asettumista Marsin pinnalle. Hän vastaanotti kemian palkinnon vuonna 1954 ja rauhan Nobelin 1962. Observatorioon rakennettiin aikansa suurin ja teknologisesti edistynein peiliteleskooppi. Maailman korkeakoulujen rankinglistoilla Caltech on aina korkealla. Tutkijat Kip Thorne ja Barry Barich havaitsivat ensimmäisinä gravitaatioaallot vuonna 2015 ja palkittiin saavutuksesta fysiikan Nobelilla kaksi vuotta myöhemmin. Arnoldin professuuri on nimetty Linus Paulingin mukaan. He tekivät havaintonsa Caltechin ja MIT-yliopiston yhteisessä Ligo-observatoriossa. 82 KEMIA 4/2019 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Caltechissa vuodet 1927–1963 vaikuttanut Pauling palkittiin Nobelilla peräti kahdesti. JPL (Jet Propulsion Laboratory) on Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan laboratorio, joka on erikoistunut omaan aurinkokuntaamme. Voyager 2 jätti hyvästit heliosfäärille vuonna 2018. Opiskelijat pääsevät jo varhain mukaan tutkimusryhmien työhön. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. JPL:n työ on lisännyt huimasti tietämystämme kotitähtemme planeettajärjestelmästä. Vuosikymmenen loppupuolella Surveyor-ohjelma lähetti kiertolaisellemme laskeutujia, jotka hankkivat tietoja tulevia Apollo-lentoja varten. Tiedon avulla voidaan selvittää aurinkokuntamme muidenkin kiviplaneettojen syntyä. Kuun pintaa kuvattiin lähilennoilla jo 1960-luvulla Ranger-hankkeessa, jossa aluksi koettiin epäonneakin. Opinahjon alumnit ja tutkijat ovat tähän mennessä kuitanneet yhteenä 39 Nobelin palkintoa. Pauling kehitti hybridisaatioteorian, jolla voidaan selittää orgaanisten molekyylien sidoksia ja molekyylien rakennetta orbitaaleista käsin. Laboratorio on jälleen kerran piirtänyt nimensä avaruustutkimuksen historiaan. Arnold on pokannut myös suomalaisen Millennium-teknologiapalkinnon. Kun uusi robotti on turvallisesti perillä, tutkijat ja insinöörit aplodeeraavat. InSight-hankkeessa kerätään tietoa Marsin rakenteesta ja seismisestä toiminnasta. Vuonna 1919 Mount Wilsonissa aloitti työnsä tähtitieteilijä Edwin Hubble. Lisäksi hän esitti elektronegatiivisuustaulukon ja selvitti myös proteiinin rakennetta. Pasadenasta katsotaan kauas Los Angelesin kyljessä sijaitseva 150 000 asukkaan Pasadena tunnetaan etenkin avaruustutkimuksen keskuksena
Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. 4.9. 7.11. 17.1. 11.4. Kiertotalous, biotalous, patentit 5/2019 24.7. 20.5. 6.2. 12.8. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. 1/2019 4.1. 12.6. Laboratoriot, patentit, biotieteet Mikko Piirainen puh. 16.10. 15.8. 26.9. 18.2. 2.5. 8.4. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2019 Nro Menossa mukana 1/2019 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2019 ChemBio Finland 2019, Helsinki 27.–28.3.2019 3/2019 Life Science Live, Turku 15.–16.5.2019 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 23.–24.5.2019 4/2019 Ympäristöja kiertotalousalan ammattilaiset 5/2019 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 10.–11.10.2019 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2019 Kokkola Material Week, 9.–14.11.2019 Heurekan Kemiapäivä, Vantaa 22.11.2019 7/2019 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. Laboratoriot, koulutus, ravitsemus 2/2019 8.2. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. 27.11. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Yliopisto jen opiskelija valinnat uudistuv at! Lue lisää: www.yli opistova linnat2020 .fi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia 100 VUOTTA YHTEIST Ä MENEST YSTARIN AA Onnitte lemme juhlivaa Suomal aisten Kemistie n Seuraa! HY_kemia419.indd 1 28.5.2019 12.05. 23.5. 4.11. 23.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2019 11.9. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2019 22.10. 21.2 13.3. 14.1. Kemikaalit, ympäristö, laboratoriot 4/2019 9.5. ChemBio Finland 2019 Suuri messunumero: Kemia mahdollistajana 3/2019 27.3. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä
Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi