ASE. Mikrobiologi ELIAS HAKALEHTO: ”Muna päivässä estäisi tartunnan” Professori MIRJA ILLIKAINEN: ”Ihminen tekee ilmastopäätökset” ALD-tutkija MIKKO RITALA: ”Uutta tutkittavaa löytyy yhä” 4/ 20 20 KEMIA Kemi Onko tässä SUOMEN SUOMEN SALAINEN SALAINEN ASE. VTT: Maskilla suojaat kaveria
W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Tule opiskelem aan maailma n parhaaks i! Lue lisää: helsinki. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. fi/ opiskelij aksi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia Lämpim ät onnittel ut uusille ylioppil aille ja stipend iaateille ! HY_kemia420.indd 1 HY_kemia420.indd 1 1.6.2020 15.15 1.6.2020 15.15. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä
Tervetuloa akateemiselle aikamatkalle! Kekomuurahaiset ovat suomalaisen metsän valtiaita jo lukumääränsä ansiosta. Häkellyttävän idean isä on mikrobiologi Elias Hakalehto. Pienillä puurtajilla on monta tärkeää tehtävää. Tuore materiaalitekniikan professori Kati Miettunen jatkaa Turunyliopiston100-vuotista tutkimusperinnettä. 3 4/2020 KEMIA 6 SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Kaikki keinot käyttöön Leena Joutsen 6 Mikrobiologi Elias Hakalehto: ”Kananmuna päivässä pitäisi koronan loitolla” Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Ihminen tekee ilmastopäätökset Mirja Illikainen 14 Turun yliopiston Sata vuotta sisukasta kemiaa Kalevi Rantanen 20 Professori Ali Harlin: ”Kasvomaski ja järki tukahduttavat koronan” Juha Granath 24 AJANKOHTAISTA Kesätöitä kiertotaloudesta Anselmi Nousiainen 25 UUTISIA Ennätys paukkui koronakeväänä Yli1 300lukiolaistapalkittiin Kemia-lehden vuosikerralla 29 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Tieteen kilpakentillä Hanna Juvonen 30 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Nanoputkianturi mittaa kemikaaleja aivoista 36 KEEMIKKO Syrjäytymisen aakkoset 37 NÄKÖKULMA Simaa ja suklaapuuroa Anja Nystén 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Kasvualustat uusiokäyttöön Päivi Ikonen 39 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Biohajoava uutuus suojaa kannot Emma Kaustara 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Leena Hupa Lasin tuntija rikkoo lasikattoja Sisko Loikkanen 42 Suomen kuumalla perunalla riittää vientiä Anni Turpeinen 46 Muurahainen on metsän kierrättäjä Arja-Leena Paavola ”Peruna on kuin viini”, pottukauppias Tapio Knuuttila sanoo. M un ax M ar kk u Jo ut se n 14 50 Professori Mikko Ritala: ”Tutkimus tarjoaa aina uutta ammennettavaa” Raili Leino 52 GADOLINISTA KAJAHTAA Virtuaalitiedesyntymäpäivät ja muita yhdessä kehitettyjä avauksia Maija Aksela, Johannes Pernaa ja Oona Kiviluoto 53 HENKILÖUUTISIA 56 SEURASIVUT Poikkeusajan puheenjohtaja 58 KEMIAN NOBELISTIT Ahmed Zewail jalosti Laserfysiikan kemian palvelukseen Sisko Loikkanen 46 42 N ik o H av up al o A do be St oc k. Injektoidaan kanaan heikennetty koronavirus, ja kolmen viikon kuluttua se alkaa munia tartunnalta suojaavia munia. Himoittu Frex-lajike kasvatetaan vuosisataisella taidolla ja puhtaan luonnon, veden ja valon voimalla
Haasta itsesi ja aloita oma menestystarinasi! Avaa samalla portit myös Pohjoismaihin ja tule opiskelemaan ruotsiksi! www.abo.fi / fi / opiskelemeilla Pure Love. Naturvetenskaper och teknik Varmista paikkasi mestarien liigassa ja opiskele diplomiinsinööriksi, farmaseutiksi tai luonnontieteilijäksi Åbo Akademissa! Haluatko olla mukana rakentamassa kestävää ja parempaa maailmaa. Pure Science.
POIKKEUSOLOISSA kannattaisi selvittää nopeasti potentiaalisten osaratkaisujen toteutuskelpoisuus. 5. Innovaatioon johtaneen työn perusta luotiin Turun yliopistossa yli 20 vuotta sitten. Turkulainen ArcDia on lanseerannut pikatestin koronaviruksen tunnistamiseen. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Varttitunniksi pihalle, suojaetäisyys ja maskipakko.” Eero-hoitajan koruttomat sanat nostivat vedet silmiin ja panivat liikettä niveliin. Voimassaolevat säännökset voivat estää tai hidastaa toteutusta. Aikaa ei ole hukattavaksi. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Järki ymmärtää rajoitusten tärkeyden, mutta hinta tartuntariskin minimoimisesta tuntuu kovalta. Toivotamme lehden lukijoille, mainostajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesäaikaa ja rentouttavaa lomaa. Voisiko koirista saada koronavahteja lentokentille, työpaikoille ja hoivakoteihin. Pandemian levittyä tänne asti joukko yrityksiä kääri hihansa kotimaisen hengityssuojaintuotannon käynnistämiseksi. Idea on yllättävän yksinkertainen ja prosessi jo pitkälle mietitty. Tuotanto saatiin pyörimään ennätysnopeasti usean laitoksen voimin, ja lisää on luvassa. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Täältä tullaan, äiti! Koronakevättä on leimannut ikävöinti. Passiivi-immunisaatiossa elimistöön tuodaan vasta-aineita, jotka aktivoivat kehon puolustusjärjestelmän tuhoamaan viruksen. MIKROBIOLOGI Elias Hakalehto esittelee lehden avausjutussa oman suunnitelmansa, joka perustuu passiivi-immunisaatioon ja juontaa juurensa 1990-luvulla aloitettuun tutkimusja kehitystyöhön. Vasta-aineita voidaan tuottaa esimerkiksi geenitekniikan keinoin tai parantuneiden potilaiden plasmasta. UUSI KORONAVIRUS on osoittautunut ovelaksi vastustajaksi, jonka nujertamiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä ja kaikki toteutettavissa olevat keinot. Paraskaan oivallus ei yksin riitä. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. 4/2020 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 17. Raskaaksi käy, jos yhteiskunta ja ovet suljetaan pandemian pakosta uudestaan syksyn tullen. Rajoitteena menetelmissä on pieni tuotantokapasiteetti, jonka takia ne eivät sovellu suurten ihmisryhmien suojeluun. Näin voitaisiin ostaa aikaa rokotetta odoteltaessa. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Pakkoeristys syö elämäniloa ja terveyttä. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Toukokuun numerossa – joka löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.kemia-lehti.fi – kerroimme testien, lääkkeiden ja rokotteiden kehittäjien kilpajuoksusta virusta vastaan. kesäkuuta 2020 KEMIA Kemi Etukannen kuvat: Adobe Stock VTT Juha Granath Oulun yliopisto Veikko Somerpuro Vol.47Coden:KMKMAAISSN0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. PunaMusta Oy, Forssa 2020 | ISO 9002 Kaikki keinot käyttöön ”NYT TÄNNE saisi taas tulla. Ajatusta viedään eteenpäin vankalta kokemuspohjalta, jota Suomessa on koirien kouluttamisesta potilasnäytteiden hajuerotteluun. Voitettavaa on enemmän kuin menetettävää. Leena Joutsen Kemia-lehden toimitus lomailee heinäkuussa. Tässä lehdessä esittelemme lisää suomalaistoimijoiden ideoita ja ratkaisuja. Munia tuottaisivat kanat, joihin on injektoitu heikennetty koronavirus. Kotimaiset rahoittajat eivät ole lämmenneet, ja rahaa haetaan nyt EU:lta. Hakalehdon ehdotuksessa vasta-aineita ammennettaisiin kananmunista esimerkiksi riskiryhmille ja sote-henkilöstölle
Rokotteita tautiin kehitetään kuumeisesti, mutta niiden saamista markkinoille joudutaan odottamaan. • Bioteknisen mikrobianalytiikan dosentti vuodesta 2008, Itä-Suomen yliopisto. 6 KEMIA 4/2020 päivässä pitää koronan loitolla. Kanaan injektoidaan heikennetty koronavirus, ja kolmen viikon kuluttua se alkaa munia vasta-ainepitoisia munia. ”Covid-19 saattaa käyttäytyä sata vuotta sitten riehuneen ja kymmeniä miljoonia ihmisiä tappaneen espanjantaudin tapaan. vuorokauden ajan. Ensin mieto epidemia talvella ja keväällä, ja sitten raju vitsaus syksyllä. Koronavirus Sars-CoV-2 on hiljentänyt maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, mutta sytyttänyt Kuopiossa asuvan tiedemiehen. Yksi päivittäin nautittu vasta-ainemuna riittää ehkäisemään tartunnan.” Arvionsa Hakalehto perustaa vastaaineiden pitoisuuden eli tiitterin määrittämiseen. Kanalle ei Hakalehdon mukaan koidu haittaa viruksesta. ”Nopea ja turvallinen keino estää tartuntoja” Jos Hakalehdon idean kiteyttäisi sloganiksi, se kuuluisi näin: Kananmuna ELIAS HAKALEHTO ä pitäisi ä pitäisi Mikrobiologi Elias Hakalehto: ”Kananmuna päivässä pitäisi koronan loitolla”. Ihmisen virus ei todennäköisimmin muutenkaan aiheuta kanalle tautia.” • Syntynyt Lahdessa vuonna 1961. Yksi muna päivässä estäisi tartunnan. Kun immunisaatiota jatketaan, tiitteri nousee vielä isommaksi.” ”Riittävä pitoisuus vasta-ainetta säilyy suun ja nenänielun alueella noin Mikrobiologi Elias Hakalehto esittää hämmentävän yksinkertaisen keinon torjua koronavirustartunta. Filosofian tohtori (bioteknologia) 2000, Kuopion yliopisto. • Toiminut asiantuntijana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan Mikrobiologian ja toksikologian jaostossa noin 1997–2003. Kun kana sitten munii vasta-ainepitoisen munan, ihminen saa siitä suojan tartunnalta. ”Kanaan injektoidaan heikennetty Sars-CoV-2-virus, ja kolmen viikon kuluttua se alkaa munia vasta-aineita sisältäviä munia. • Kirjoittanut noin 60 tieteellistä julkaisua, toimittanut viisi tieteellistä kirjaa ja laatinut kansainvälisiin teoksiin toistasataa artikkelia mikrobiologiasta ja bioteknologiasta. • Perusti 1993 Finnoflag Oy:n, jonka kautta ollut mukana yli sadassa kotimaisessa ja kansainvälisessä projektissa. Asia on vielä varmistettava tutkimuksissa.” Mikrobiologi Hakalehdon visiossa tarvitaan koronapotilaan yskös, virusviljelmä tai muu viruslähde, josta saatava antigeeni injektoidaan kanaan. Kun covid19-tauti uhkaa nyt vakavasti ihmisten terveyttä, koen, että en voi istua tämän tiedon päällä.” Elias Hakalehtoa huolestuttaa erityisesti se, että pandemian toista aaltoa ennakoidaan ensi syksylle mahdollisesti aiempaa ankarampana. ”Virusantigeeni on heikennetty virus tai viruksen osa, joka on näin tehty vaarattomaksi. • Ylioppilas 1979, Tampereen lyseon lukio. Kehitin kollegojeni kanssa jo 1990-luvulla tekniikan, jolla voimme torjua maailmanlaajuisia virusepidemioita. Nyt tarvitaan nopeita toimia”, Hakalehto sanoo. Asuu Kuopiossa. Luennoinut kymmenissä tieteellisissä konferensseissa, ohjannut noin 20 opinnäytetyötä. ”Olen tutkinut viruksia, bakteereja ja muita mikrobeja yli 25 vuotta. • Jatko-opiskelija 1984–1985 Lontoossa, vieraileva tutkija 1990–1991 Israelissa. • Maatalousja metsätieteiden kandidaatti (mikrobiologia) 1983, Helsingin yliopisto. ”On laskettu, että yhdestä munasta tulee yhdestä kymmeneen hoitoannosta. JUHA GRANATH Mikrobiologian dosentti ja tutkijayrittäjä Elias Hakalehto istuu tyhjällä terassilla vanhan opinahjonsa Helsingin yliopiston kampuksella Viikissä. • Noin 80 alkuperäistä patenttihakemusta, useita kansainvälisiä patentteja. Mikrobiologisen agroekologian dosentti vuodesta 2016, Helsingin yliopisto
4/2020 KEMIA ”Passiivi-immunisaatiolla voisimme suojata esimerkiksi soteja palvelualan työntekijöitä, riskiryhmäläisiä ja omaishoitajia”, mikrobiologi Elias Hakalehto suunnittelee. Kuva: Juha Granath ä pitäisi ä pitäisi Mikrobiologi Elias Hakalehto: ”Kananmuna päivässä pitäisi koronan loitolla” 7
immuunijärjestelmän plasmasoluissa. ”Emme vielä tiedä tarpeeksi viruksen pitkäaikaisista vaikutuksista. ”Kollegat ovat soittaneet ja kannustaneet, että tässä on valtava mahdollisuus. Vaatii uskallusta tuoda kokonaan uudenlaisia ajatuksia julkisuuteen. Koronapandemia on hiljentänyt Helsingin yliopiston Viikin kampuksen. Yliopiston kasvatti Elias Hakalehto sen sijaan on liekeissä: ”En voi istua tiedon päällä, kun covid-19-tauti uhkaa ihmisten terveyttä.” Ju ha Gr an at h ”Vallitsevassa tilanteessa kaikkia vaihtoehtoja pitää tutkia.”. VASTA-AINEET TUHOAVAT TUNKEUTUJAN Antigeeni on yleisnimi molekyyleille, jotka aiheuttavat elimistössä vasta-aineiden muodostumisen. Passiivi-immunisaatio pitäisi kuitenkin ensin hyväksyä viralliseksi suojakeinoksi ja hoitomenetelmäksi.” Hakalehto lyö pöytään kansainvälisiä tutkimuksia, joiden mukaan covid19-tauti voi vaurioittaa keuhkojen lisäksi myös muita kudoksia, kuten sydäntä ja munuaisia. Käy helposti niin, että tulee leimatuksi ja sijoitetuksi johonkin lokeroon.” Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa dosenttina toimiva Elias Hakalehto sanoo, että suomalaiset tutkijapiirit ovat kriittisiä uusille ajatuksille. ”Vallitsevassa tilanteessa kaikkia vaihtoehtoja pitää tutkia. Mitä hän ajattelee hankkeesta. Toisenlaisiakin ääniä on miehen korviin silti kantautunut. Kun vasta-aineita on riittävästi verenkierrossa, virus tuhoutuu ja syntyy immuniteetti tautia vastaan. Kun elimistöön tunkeutuu vieras mikrobi, kuten virus tai bakteeri, puolustusjoukkoina toimivat valkosolut alkavat tuottaa vasta-aineita, jotka aktivoivat kehon puolustusjärjestelmän. Finne on yksi kansainvälisesti siteeratuimmista suomalaisista lääketieteen tutkijoista. Vasta-aine eli immunoglobuleeni on yleisnimi joukolle vesiliukoisia proteiineja, joita esiintyy mm. Voin todeta, että hänellä on harvinaislaatuinen kyky ei ainoastaan luoda uusia ideoita vaan nimenomaan tuoda ne myös käytännön toteutuksen tasolle.” Professori Finne painottaa, että vaikka Hakalehdon lähestymistapa poikkeaa valtavirrasta, se on teoriassa täysin mahdollinen tapa toimia. IgY-vasta-ainetta muodostuu linnuissa. Emme myöskään sitä, syntyykö sen sairastamisen seurauksena immuniteettia ja kuinka pitkäksi aikaa.” Rokotetta odotellessa passiivi-immunisaatio kananmunan avulla olisi hänen mielestään nopea ja turvallinen keino estää tartuntoja. ”Olen pitkään seurannut Hakalehdon uraa. IgA, IgE, IgE, IgG ja IgM ovat nisäkkäiden vasta-aineita. 8 KEMIA 4/2020 Helsingin yliopiston soluja molekyylibiologian professori Jukka Finne oli Hakalehdon väitöskirjatyön pääohjaaja
Jos lääkkeestä on riittävät tiedot, sitä voidaan käyttää ennen myyntilupaa erityisluvalla ja kliinisten lääketutkimusten yhteydessä.” Sallisen mukaan Fimea käsittelee koronaviruspandemiaan liittyvät lupa-asiat nopeutetusti. ”Vasta-aineet ympäröivät elimistössä vapautuneet virukset ja estävät niitä infektoimasta uusia soluja tai leviämästä toisiin ihmisiin.” ”Vaikuttavuutta kuin Molotovin cocktailissa” Mikrobiologi ammentaisi vasta-ainemunista passiivi-immunisaatiota aluksi terveydenhoitoja palvelualan työntekijöille, koronapotilaiden omaisille ja riskiryhmäläisille. ”Olisi myös hyvä osoittaa, että tuotetut vasta-aineet todella pystyvät sitomaan viruspartikkeleita.” Voisiko Fimea keventää lupavaatimuksia poikkeusolojen aikana. Näin saadaan varmuus, että testatun tuotteen laatu vastaa laajempaan käyttöön meneviä valmisteita.” Sijoittuuko Hakalehdon idea Sallisen mielestä vakavasti vai vähemmän vakavasti otettavaan osastoon tutkijoiden tarjonnassa. injektio (boostaus) Gra ikka: Viivi Räsänen ”IgY-vasta-aineet asettuvat vastaanottajan elimistössä limakalvoille, joissa ne sitovat magneetin lailla viruspartikkeleita ja estävät niitä tunkeutumasta elimistöön.” Menetelmää voidaan hänen mukaansa käyttää myös sairastuneiden potilaiden hoitoon ja heidän levittämiensä uusien tartuntojen ehkäisyyn. Tuotantolinjojen pitää olla vaatimusten mukaiset. ”Lääkkeelle on haettava myyntilupaa, jonka myöntämiseksi vaaditaan osoitus sen laadusta, tehosta ja turvallisuudesta. ”Ystäväni vertasi passiivi-immunisaatiota Molotovin cocktailiin, koska sillä voi saada nopeasti vaikuttavuutta.” Ihminen saa aktiivi-immuniteetin monia tauteja vastaan joko sairastamalla tai rokotteesta. ”Eläinkokeita olisi hyvä suunnitella ennen ihmiskokeisiin menoa. Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen suhtautuu Elias Hakalehdon ideaan varovaisesti. ”Arvelen, että uudemmat bioteknologiset menetelmät ovat käyttökelpoisempia lähestymistapoja vasta-ainelääkkeen kehittämisessä.”. laboratoriotestit vasta-aineiden pitoisuuksien selvittämiseksi eläinkokeet esimerkiksi jyrsijöillä solutestit laboratoriossa teollisen tuotannon pilotointi; keltuaisen erottelu koneellisesti vasta-aineiden kromatogra nen puhdistaminen 3. Näin tuotteeseen sovelletaan lääkelakia ja siihen liittyviä tiukkoja säädöksiä. ”Hakalehdon esittämä lähestymistapa on teoriassa mahdollinen. ”Lupaviranomaisena Fimea arvioi ratkaisuja tuotetun dokumentaation perusteella ja mielellään myöntää lupia, jos vaan homma toimii.” Sallinen perää lisää näyttöjä Hakalehdon menetelmän tehon ja toimivuuden osoittamiseksi. 9 4/2020 KEMIA Antigeenin valmistus ja kanojen immunisointi 1. Tosin parhaillaan covid-19-taudin hoitoon kehitellään laajalti vasta-aineita.” Sallisen mukaan menetelmässä pitäisi osoittaa, että siinä onnistutaan tuottamaan esityksen mukaisesti vasta-aineita koeputkioloissa. Passiivi-immunisaatiossa sen sijaan vasta-aineet tuodaan elimistöön kehon ulkopuolelFimea: Lääkelakia noudatettava Koska passiivi-immunisaatiota käytettäisiin sairauden ehkäisemiseksi, kyse on lääkkeestä. injektio 2. vasta-aine-erä valmiina Uusien kanojen immunisointi, lisää kanaloita mukaan Viranomaistestit nopeutetulla aikataululla (arvio) – tarkastelussa teho ja turvallisuus Teollinen tuotanto aloitetaan vasta-aineiden puhdistus tuotteistaminen jakelu 15 viikkoa 10 viikkoa 3 viikkoa 2 viikkoa 1. injektio (boostaus) kuljettajat myyjät poliisit kirjastohenkilökunta jne
Työ ja testit on tehty tiukasti valvotuissa kanaloissa ennen tuotteiden lanseerausta. vaan se annetaan suoraan suoneen. 10 KEMIA 4/2020 ta. Vasta-aineita riittäisi lähinnä vain potilaille, ei suoja-aineeksi terveille.” ”Vasta-aineita voidaan tuottaa myös geenitekniikan keinoin, mutta lopputuote ei toimi limakalvolla kuten IgY, Kotimaisen Munax Oy:n pääkonttorissa Laitilassa Elias Hakalehdon idea saa kannatusta. Jos näin tapahtuu, lääkkeitä voidaan antaa joko suun kautta, veteen ja rehuun sekoitettuna tai rokottamalla injektioneulalla.” ”Jos Hakalehdon hankkeesta tulee totta, on tietysti tärkeää testata menetelmää sitä varten suunnitellussa kanalassa, valvotun ja osaavan henkilökunnan silmien alla”, Torikka korostaa. ”Olemme kehittäneet Kanax-kauramunat ja viimeksi Laitilan soijavapaat kananmunat, joissa kanojen ruokintaan on käytetty kotimaisia valkuaislähteitä soijan sijaan.” Suomessa on tuotannossa 3,9 miljoonaa kanaa, josta Munaxin tuottajien osuus on 1,3 miljoonaa. Esimerkiksi vauva saa jo kohdussa vasta-aineet äidiltään istukan kautta, syntymän jälkeen imetyksessä. Ongelmina ovat saatavuus ja hinta.” Mikrobiologin visiossa kananmunaan muodostuva IgY-tyypin vasta-aine otetaan talteen keltuaisesta ja prosessoidaan teollisesti. ”Ensin on selvitettävä, että ketjussa ei tapahdu ihmisille, kanoille tai elintarviketeollisuudelle tarpeetonta vaaraa. M un ax O y nankasvatuksen osalta.” Munax on tehnyt pitkään rehututkimusta yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Se sopii. ”Vasta-aineita voidaan valmistaa soluviljelmissä laboratoriossa, tai niitä voidaan tuottaa kananmunan keltuaiseen tai lehmän ternimaitoon.” Hakalehdon mukaan Suomessakin tutkitaan vasta-aineimmunisaatiota useissa yrityksissä ja yliopistoissa. ”Lopputuote voi olla käyttötarkoituksesta ja kohderyhmästä riippuen esimerkiksi nestemäisessä muodossa tai suutai nenäsuihkeena. Toimitusjohtaja Janne Torikan mielestä ajatus kanaan ruiskutettavasta heikennetystä koronaviruksesta on selvityskelpoinen. Yksi vaihtoehto on kerätä parantuneiden potilaiden plasmasta vasta-aineita. ”Menetelmä on hyvä, mutta plasmaa ja sen vasta-aineita on vaikea saada tarpeeksi. ”Lähtökohta on, että Suomessa kanoja ei lääkitä. Olemme valmiita tulemaan mukaan asiantuntijana alkutuotannon, rehustuksen ja kaKannatusta kananmunayhtiöltä Suomessaon3,9miljoonaamunivaakanaa,jostaMunaxOy:ntuottajienosuuson1,3miljoonaa.Yhtiöonkiinnostunut hankekumppanuudesta
”Ensimmäisinä ehtivät 1990-luvulla japanilaiset, jotka saivat hyviä tuloksia karieksen estämisestä vasta-aineilla. Päivitämme lukijoiden kommentteja nettisivuille jutun yhteyteen. On esimerkiksi todistettava, että kanojen altistaminen antigeeneille ei ole niille vaaraksi. Vuonna 2010 japanilaiset julkaisivat menetelmänsä IgY:n käytöstä koleran torjuntaan.” ”Kiinalaiset kehittivät IgY-luokan vasta-aineen sars-viruksen torjuntaan jo vuonna 2006. ”Kananmunien teolliseen käsittelyyn ja fraktiointiin on olemassa laitteet ja menetelmät, eikä saatavuusongelmia tule.” ”Munivia kanoja maailmassa riittää. Kehon ulkopuolelta viedään vasta-ainetta, jolla neutralisoidaan taudinaiheuttaja. ”Voi tulla uusia, pahimmillaan ebolan kaltaisia tappavia pandemioita. Eikä siinä vielä kaikki. ”Tarkoitus on pyytää mukaan muutamia muitakin maita.” Jos rahoitus järjestyy, Hakalehdolla on hihat valmiiksi käärittyinä. ”Pidän huomenna esitelmän IgY-vasta-aineiden käytöstä israelilaisen Sheba Medical Centerin kansainvälisessä webinaarissa. Se on yksi maailman kymmenestä johtavasta sairaalasta.” Viikkoa myöhemmin Hakalehto kertoo esitelmän herättäneen suurta kiinnostusta ja poikineen kaksi artikkelipyyntöä, toisen israelilaiseen lääkärilehteen ja toisen Antibodies – Open Access -tiedejulkaisuun. Puolesta vai vastaan ja miksi. Meidän pitää kehittää nopeita menetelmiä kulkutautien torjumiseen.” ”Ellei sellaisia ole, taudit voivat ottaa meidät otteeseensa ja halvaannuttaa yhteiskuntaa ja taloutta”, Hakalehto sanoo vakavana. Turkkilaisten vasta-aine influenssavirusta vastaan valmistui viime vuonna.” Hakalehto on työskennellyt israelilaisissa ja englantilaisissa yliopistoissa ja yliopistosairaaloissa. Yksi viranomainen oli sitä mieltä, että tämä on funktionaalinen elintarvike. Nyt tarvitaan regulaation mielekästä loiventamista.” Saadakseen hanketta eteenpäin tutkija on viritellyt yhteistyötä ruotsalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitoksen kanssa. juha.granath@saunalahti.fi ”Munivia kanoja maailmassa riittää.”. 11 4/2020 KEMIA Mikrobiologi ja yrittäjä Sari Rahkonen tukee Elias Hakalehdon ideaa. ”Olen tutustunut aihetta koskeviin tutkimusartikkeleihin. On raportoitu, että taudista tervehtyneet saattavat vielä jopa viikkojen ajan erittää virusta suolistostaan.” ”Olisiko tämä keino kitkeä virus kokonaan pois?” Munan vasta-aineiden tehoa tutkittu jo pitkään Elias Hakalehto ei ole asiassaan yksinajattelija, sillä kananmunan keltuaisen IgY-vasta-aineiden tehovaikutuksia on tutkittu maailmalla vuosikymmeniä. Suomessa on vaikka kuinka paljon osaamista lääketieteen, mikrobiologian ja teollistamisen aloilla.” Huolestuttava skenaario on, että covid-19 iskee syksyllä entistä rajumpana. ”Jerusalemin Heprealainen yliopisto opetti ennakkoluulottomuutta ja Lontoon University College tieteen tradition kunnioittamista. ”Kaikki testaaminen ja dokumentointi vie aikaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Mitä seuraavaksi. IIBR:n tutkijat ovat jutun mukaan löytäneet vasta-aineproteiinin, joka kykenee neutraloimaan koronaviruksen. ”En osaa sanoa, mutta hoidimme aikoinaan vaikeasti sairasta potilasta passiivi-immunisaatiolla. Väestöä pitää suojata.” Lue Rahkosen kommentti kokonaisuudessaan osoitteessa www.kemia-lehti.fi ja osallistu keskusteluun. Brysselistä tullut alustava vastaus on kannustava.” Kemia-lehden mennessä painoon rahoitushakemus oli lähdössä liikkeelle ja konsortio ruotsalaisten kanssa perusteilla. Yhteistyöni israelilaisten kollegojen kanssa on kestänyt 1990-luvun alusta tänne asti.” Hakalehto innostuu, kun näytän hänelle Iltalehden toukokuisen jutun, jossa siteerataan Jerusalem Postin uutista läpimurrosta Israelin biologisessa tutkimusinstituutissa. Uusia pandemioita voi olla oven takana Elias Hakalehto harmittelee pitkiä lupahakemusprosesseja ja toivoo valtiovallan nopeuttavan uusien keinojen käyttöönottoa. Potilas parani.” Koska Hakalehto ei ole saanut ehdotukselleen vastakaikua kotimaassa, hän on kääntänyt katseensa maailmalle. Ei tässä siitä ole kysymys.” Professori Jukka Finne katsoo, että menetelmän tehoa ja toteuttamistapaa on syytä selvittää eteenpäin. Päätelmäni on, että menetelmää pitäisi soveltaa meneillään olevassa pandemiassa.” ”Poikkeustilassa pitäisi toimia poikkeustilan mukaisesti. Menetelmässä käytetty vasta-aine on saatu joko potilaasta tai eläimistä.” Kuinka paljon tutkimuslöydössä näkyy Hakalehdon oma tutkimus, jota hän on tehnyt Israelissa. ”Mälardalenin yliopiston professori Erik Dahlquist on vienyt asian Euroopan unioniin ja esittänyt, että se lähtisi rahoittamaan passiivi-immunisaatiota nopeana hankkeena. ”Tässä näyttää olevan samantyyppisen ratkaisu kuin minulla. Päättäjät ja rahoittajat ovat suhtautuneet toistaiseksi epäillen dosentin ideaan. ”Tulee mieleen, voisiko tällä tavalla saada virus poistettua esimerkiksi ruoansulatuskanavasta. Aika näyttää, mutta sitä ei ole hukattavaksi. Näin suojeltaisiin suuri väestömäärä.” Keino kuulostaa hämmentävän yksinkertaiselta. ”Keräisimme ryhmän, aluksi noin 15 henkeä. ”Ideaa on vähätelty ja pidetty maatiaisena. ”Väestöä pitää suojata” ”Voi tulla uusia tappavia pandemioita.” myös muna-allergikoille.” Hakalehto sanoo, että valtiolta menee viikossa yli miljardi euroa koronakuluihin, mutta munaprojektin kustannukset olisivat vain muutama miljoona euroa. Teimme sen EU:n ulkopuolella, koska emme halunneet rikkoa meikäläisten säädöksiä
JOKAINEN MEISTÄ voi tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi oman elämänsä valinnoilla, vaikkapa kuluttamalla, kulkemalla ja asumalla vastuullisesti. Materiaalien tuhlailevan käytön myötä maapallomme ylikulutuspäivä tulee vuosi vuodelta aikaisemmin. Näiden materiaalien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen pienentäisi tarvetta käyttää rajallisia luonnonvarojamme. Paljon on kiinni yksittäisistä ihmisistä. Työ on toki jo käynnissä. Poliittisten päätösten vaikutus on valtava. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Materiaalien tuotanto vaatii energiaa, ja monien valmistus tuottaa jo itsessään hiilidioksidipäästöjä. Tutkimussaralla tehdään valtavasti töitä uusien taloudellisesti ja teknisesti kiinnostavien ratkaisujen löytämiseksi. KESKUSTELUSSA JÄÄ usein vähemmälle pohdinnalle teollisissa prosesseissa syntyvien ylijäämämateriaalien Ihminen tekee ilmastopäätökset hyödyntäminen. Valppaimmat yritykset käyttävät jo raaka-aineinaan toisen teollisuudenalan ylijäämämateriaalia. Samalla materiaalien valmistuksen hiilidioksidipäästöt pienenevät. Ehkä siksi, että asia ei kosketa tavallisia kansalaisia kovin läheisesti. Kiertotalouden avulla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Kiertotalousajattelussa materiaalit säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään esimerkiksi uudelleenkäytön, kierrätyksen tai yhteisomistuksen avulla. Vaikuttavimmat päätökset tehdään silti yrityksissä ja poliittisilla foorumeilla. Valmistava teollisuus etsii ratkaisuja syntyville sivuvirroille, joiden läjittäminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Mirja Illikainen mirja.illikainen@oulu.fi 12 Mirja Illikainen toimii kiertotalouden materiaalitutkimuksen professorina ja tutkimusyksikön johtajana Oulun yliopistossa. Mineraalisia, epäorgaanisia sivuvirtoja syntyy Suomessa vuosittain miljoonia tonneja. Kunnissa ja kaupungeissa voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä julkisissa hankinnoissa. O ul un yl io pi st o. Samanaikaisesti tavoitellaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia. KEMIA 4/2020 TÄTÄ MIELTÄ KIERTOTALOUS ON jäänyt koronan jalkoihin, mutta ilmastonmuutoksen torjuminen on yhtä tärkeää kuin ennen pandemiaa. Suurimmat hiilidioksidipäästöt syntyvät liikenteestä, sähkönja lämmöntuotannosta sekä teollisista prosesseista. Sivuvirtoja voidaan käyttää neitseellisten raaka-aineiden sijaan esimerkiksi harvinaisten metallien lähteenä, sementtiä korvaavissa sideaineissa tai keraamimateriaalien raaka-aineena. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti materiaalien valmistus pitäisi suunnitella siten, että jätettä ei synny. Päätösten takana yrityksissä ja politiikassa sen kaikilla tasoilla on sielläkin ihmisiä. Kiertotalous on kirjattu yhä useampien yritysten strategioihin. Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen hillitseminen ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisiä asioita. Julkisen rahoituksen avulla on mahdollista ohjata tutkimusja kehitystyötä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Verotuksen avulla voidaan ohjata jätteiden päätymistä hyötykäyttöön sen sijaan, että ne joutuisivat kaatopaikoille. Pyrkimys vastuullisuuteen näkyy myös käytännön tasolla, tiedemaailmassa kasvavana kysyntänä kiertotalouden materiaalitutkimukselle. Asialleen omistautunut poliitikko, kehitysinsinööri tai toimitusjohtaja voi saada ihmeitä aikaan. Prosessiteollisuudessa materiaalien jalostamisen aikana syntyy usein tuotteen lisäksi myös vähemmän arvokkaita sivuvirtoja ja jätemateriaaleja. Luonnonvaramme ovat rajalliset, ja kertakäyttökulttuuri pahentaa tilannetta huolestuttavaa vauhtia
Sivuvirroista valmistetut materiaalit parantavat raaka-ainetoimittajien ja tuottajien hiilineutraaliutta ja tekevät toimijoista edelläkävijöitä, joiden tuotteet eivät kiihdytä hakkuita eivätkä kilpaile ruoantuotannon kanssa. Yrityksen 15 hengen tekijätiimi on monipuolinen niin teolliselta kokemukseltaan kuin tutkimusja tuotekehitystaustaltaankin. Kumppaneissa on myös tunnettuja kotimaisia yrityksiä, joilla on vahva visio kestävästä kehityksestä. VTT:n, yliopistojen ja kansainvälisten kumppanien kanssa. 010 425 6302, toimisto@kemianseura.fi KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELUAPURAHAT KEMIA Kemi Tilaa Kemia-lehti Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai itsellesi tai lahjaksi lahjaksi Saat kiitokseksi kotimaisen Nolla-käsidesin ! • Ilahduta opettajaa: Vuosikerta kampanjahintaan 29 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa itsellesi tai lahjaksi: Kestotilaus kampanjahintaan 69 € Tee tilauksesi kesäkuun aikana: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat. Tuotteita on myyty kansainvälisesti johtaville materiaalien valmistajille mm. Brightplus etsii uusia yhteistyökumppaneita, jotka jakavat halun kehittää parempia materiaaliratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. ”Visiomme on maailma ilman jätteen käsitettä. Tukena on lisäksi kokeneita yritysjohtajia maailmalta. ”Tuomme ratkaisuja kiertotalousvajeeseen, mikromuoviongelmaan, pakkausten kierrätettävyyteen, ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja muihin kestävän kehityksen isoihin kysymyksiin”, Brightplus Oy:n kaupallinen johtaja Paul Martin sanoo. ”Autamme asiakkaitamme toimimaan eturintamassa EU:n Green Deal -ohjelman mukaisia tavoitteita kohti.” Yrityksen kehittämien BrightBio-materiaalien raaka-aineina käytetään teollisuuden sivuvirtoja, jotka päätyisivät muuten jätteeksi tai poltettavaksi. Kiinnostuitko. Meillä on uskallusta tehdä oivalluksista uusia tuotteita ilman rajoja”, Hannu-Kuure innostuu. lasi-, muovi-, metallija pakkausteollisuuteen. Brightplus on mukana kehittämässä maailman parhaita synteettisiä biopohjaisia materiaaleja yhteistyössä mm. MAINOS MAINOS brightplus_104x297.indd 1 brightplus_104x297.indd 1 2.6.2020 12.04 2.6.2020 12.04 KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS julistetaan haettaviksi. Tuotekehitys on alusta alkaen vahvasti läsnä yrityksen asiakasprojekteissa. Maailma ilman jätteen käsitettä Brightplus Oy:n kehittämä teknologia yhdistelee esimerkiksi paperiteollisuuden, terästeollisuuden ja maatalouden sivuvirroista saatavia komponentteja. Kaikkea on mahdollista käyttää uudelleen jossain muodossa”, sanoo Milja HannuKuure, joka aloittaa elokuussa 2020 Brightplusin toimitusjohtajana. Tuotteet ovat siten täysin sovellettavissa asiakastarpeisiin ja valmistusmenetelmiin, ja ne saadaan nopeasti markkinoille. Brightplus – Nature’s New Feedstock – www.brightplus.com @brightplusoy – LinkedIn | Facebook | Instagram Lue artikkelin pidempi versio: www.kemia-lehti.fi Korkealaatuisia materiaaleja teollisuuden sivuvirroista Oululais-tamperelainen Brightplus Oy valmistaa vihreän kemian avulla uusia kiertotalousmateriaaleja yhdistäen teollisuuden hyödyntämättömiä sivuvirtoja. ”Meillä on sitkeyttä, uskoa ja eri teollisten alojen välistä ymmärtämistä ja yhteistyötä. Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh. Kun uusiokäyttöön soveltumattomat ja aliarvostetut sivuvirrat muuntuvat korkealaatuisiksi biopohjaisiksi materiaaleiksi, tuotteista tulee myös hinnallisesti kilpailukykyisiä. Hakulomake ja -ohjeet löytyvät osoitteesta: kemianseurat.fi/kemia/apurahat/ kpshakemus/ Hakemukset on lähetettävä viimeistään 31.8.2020 mennessä hakulomakkeen ohjeen mukaisesti. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat määrältään enintään 2 000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä. Ju ha Ra ut io Brightplus Oy:n suunnittelulaboratoriot ja tuotantotilat sijaitsevat Oulussa, jossa tuotteita kehitetään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa
Yliopiston työ alkoi tilanteessa, jossa oli paljon muitakin huolia ja tehtävää. Luonnontieteellinen tiedekunta syntyikin vain paremman puutteessa, kun suunnitelmat lääketieteellisestä tiedekunnasta ensin kariutuivat. Turun lisäksi ehdokkaita olivat muun muassa Tampere, Jyväskylä ja Oulu. Sisulla on kuitenkin selvitty pahemmastakin. Sata vuotta sitten nainen yliopiston professorina oli lähes mahdoton ajatus. Esimerkiksi tohtoripromootio on jouduttu siirtämään koronakeväästä syksyyn. Vahvoilla olivat humanistiset ja valtiotieteet sekä lääketiede. Vielä ällistyttävämpää, että joukkoon kuuluu reilut 2 000 ulkomaista opiskelijaa, jotka edustavat toistasataa kansallisuutta. ”Sisällisja maailmansodan jälkiseuraukset, maailman yleinen talouslama, maatalousolojen uudelleenjärjestely Opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä hämmästyttäisi aikamatkaajaa.. Uusia aloituspaikkoja on pelkästään diplomi-insinöörikoulutuksessa 150, niistä sata uusilla materiaalija konetekniikan aloilla. Marssijärjestys olisi silti hyvin voinut olla toinen. Luonnontieteisiin suhtauduttiin ristiriitaisesti. 1920-luvulla kisan olisi saattanut voittaa vaikkapa Jyväskylä, ja Turun vuoro olisi koittanut vasta toisessa aallossa paljon myöhemmin. Ne, jotka kannattivat uutta korkeakoulua, taas kiistelivät sen sijoituspaikasta. Vuonna 1920 Suomen yli vyöryi espanjantaudin viimeinen ja tappavin aalto. Kemian tutkimus ja opetus oli koko Suomessa vähäistä mutta kansainvälisellä tasolla. Professoreita opinahjossa työskenteli kahdeksan. Vielä vähemmän selvää oli, että pieni yliopisto saisi heti alussa kemian professuurin. Heistä 106 opiskeli luonnontieteitä. Saksa oli vielä ennen toista maailmansotaa johtava maa kemiassa ja monissa muissakin tieteissä. Palomaa kuului tutkijajoukkoon, jonka työn tuloksena syntyi yksi vuosisadan suurista innovaatioista, kuparin liekkisulatus. Pandemia olisi hänelle tuttu asia. Vaivalloista oli myös koko yliopiston perustaminen. Se kuitenkin oli lähes väistämätöntä, että kaupunkiin joskus 1900-luvun mittaan tulisi kemian opetusta ja tutkimusta korkeimmalla tasolla. Hanke olisi myös liian kallis. Myös suomalaiset opiskelivat Saksassa ja julkaisivat töitään saksaksi. Eri mieltä oltiin järjestämisen tavasta ja paikasta. ”Luonnontieteet tuottavat hätäleipää” Suomenkielisen yliopiston perustaminen juuri Turkuun juuri vuonna 1920 oli kaikkea muuta kuin selvää. Kun opetus Turun yliopistossa vuonna 1922 alkoi, opiskelijoita oli 160. Miettusen erityisala, aurinkokennojen materiaalit, sen sijaan yllättäisi vähemmän. vikekemian professorin Baoru Yangin. Kun hänelle kerrottaisiin, millaisen vaivan takana oli koneja materiaalitekniikan insinöörien koulutuksen saaminen yliopistoon, hän ymmärtäisi hyvin. 14 KEMIA 4/2020 KALEVI RANTANEN Jos joku Turun yliopiston perustajista pystyisi matkustamaan ajassa meidän päiviimme, hän näkisi paljon eroja mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Kemian professorien joukosta perustaja löytäisi suureksi ihmeekseen kiinalaisen naisen, elintarTurun yliopiston Sata vuotta sisukasta kemiaa Vuonna1920perustettuTurunyliopistojuhliisatavuotisiaanpoikkeuksellisena aikana. Opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä hämmästyttäisi aikamatkaajaa varmasti. Sittemmin nämäkin kaupungit saivat omat yliopistonsa. Kun päätös yliopiston sijoittamisesta Turkuun oli mennyt läpi, perustajat joutuivat seuraavaksi miettimään, mitä tiedekuntia siihen tulee ja mitä tieteenaloja tutkitaan ja opetetaan. Ehkä hän ihmettelisi sitä, että materiaalitekniikan vastuuprofessori on nainen, Kati Miettunen. Heistä yksi oli kemisti, Matti Palomaa. ”… luonnontieteet tuottavat hätäleipää humanististen tieteiden rinnalla, jotka antavat henkeä”, sanoi yksi yliopiston perustajaisistä, toimittaja ja poliitikko Kaarle Rantakari. Turun aikanaan Palomaa perusti Studien über Äthernartige Verbindungen -nimisen julkaisusarjan, jossa ilmestyi 23 osaa. Suomalaiset vaikuttajat olivat 1800-luvun puolivälistä lähtien alkaneet ymmärtää yhä laajemmin, että talouden ja kansallisvaltion rakentaminen vaati lisää suomenkielistä korkeakouluopetusta. Materiaalitutkimuksella ja kemialla on aina ollut leveä kosketuspinta. Osa tiedeja kulttuurimaailmasta katsoi, että toista yliopistoa ei Helsingin yliopiston lisäksi tarvittu. Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa on runsaat 4 000 opiskelijaa, koko yliopistossa yli 20 000
4/2020 KEMIA Kati Miettunen edustaa Turun yliopiston uusinta oppiainetta materiaalitekniikkaa, jonka koulutuslinja starttaa syksyllä 2020. Miettunen toimii ohjelman vastuuprofessorina. M ar kk u Jo ut se n 15
Hammaskemian ”jatkuva joulu” Kun edetään lähemmäs nykyaikaa, maisema muuttuu. Laitos sai muun rahoituksen lisäksi tuloja hampaiden hoitamisesta. Harvoin tutkija tai kukaan muukaan sanoo, että rahaa toimintaan on riittävästi. Hän kertoi, että hammaslääketieteen laitoksessa oli 1970ja 1980-luvuilla ”jatkuva joulu”. Turun yliopiston ensimmäinen kemian professori Matti Palomaa ja hänenopiskelijoitaanvuodelta1923. Poliittisen historian professori on kirjoittanut oman yliopistonsa satavuotishistoriikin vuosilta 1920–2020. Vastaan tulee positiivinen ongelma. 16 KEMIA 4/2020 torpparien itsenäistämisen ja maanhankintalain kautta, itsenäisen valtion monien instituutioiden rakentaminen, espanjantauti ja monet, monet muut ilmiöt”, kuvailee professori Vesa Vares. Siinä toteutui lopulta kaikki: pitkäjänteisen tutkimuksen, akateemisen vapauden ja liiketoiminnan yhdistäminen, ja kaiken huipuksi riittävä rahoitus. Kun tutkimusta varten piti ostaa laitteita tai palkata ihmisiä, rahaa riitti käytännössä aina. Ku va t: Tu ru n yl io pi st o Kemianlaboratorioväkeäkahvitauollasotakesänä1943.Laboratoriosijaitsi tuohon aikaan Iso-Heikkilän alueella keskustan ulkopuolella.. Monitieteisen hankkeen yksi osa on ollut radiokemian tutkimus yliopistossa. Kaksiosaisessa teoksessa käsitellään kemiaa suhteellisen vähän. Muissa menestystarinoissa ainakin rahoitus oli vaikeampaa. Laajimmin tunnettu innovaatio, jossa yliopiston tutkimuksilla oli merkittävä osa, on hammasmätää ehkäisevä ksylitoli. Kirja auttaa ymmärtämään, että yksittäinen tiede on pieni osa yliopistokokonaisuutta. Muutama esimerkki antaa kuvaa tasosta. Hammaslääketieteellisen biokemian professori Kauko Mäkinen sanoi. On mahdotonta selostaa läheskään kaikkia Turun yliopiston saavutuksia. Sama koskee muitakin aloja. Positroniemissiotomografia eli PET-kuvaus, Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteinen suurprojekti, käynnistyi 1970-luvulla
Kaukaa viisas päätös poiki turkulaisen koronapikatestin Hellin palkintoilmoituksen sanamuoto viittaa sekä kemiaan että fysiikkaan ja kertoo eri tieteenalojen tutkimuksen yhteisvaikutuksesta. Olen kiitollinen täältä saamastani tuesta.” Saksalaistutkija oli valinnut suomalaiskaupungin Oxfordin sijaan. ”Ainoa paikka, jossa sain mahdollisuuden” Optisen mikroskopian vieminen uudelle tarkkuustasolle on toinen esimerkki kemiallekin tärkeiden laitteiden kehittämisestä. Vuonna 2015 ArcDia ilmoitti osallistuvansa ”pandeemisten diagnostiikkaTu ru n yl io pi st o ”Ilman Turun yliopistoa olisin luopunut tieteestä.” Riitta Suikkanen ahertaa kemian laboratoriotöissä vuonna 1954.. Näin kyetään kuvaamaan tila, jonka mitat ovat noin yksi nanometri. Tutkimuslaitteet ovat kemiassa niin tärkeitä, että niiden kehittäminen voidaan palkita alan Nobelilla. Hell sai palkintonsa korkean resoluution fluoresenssimikroskopiasta eli STED-menetelmästä. 17 4/2020 KEMIA Lääketieteellisessä tutkimuksessa ihmisen vereen syötetään nopeasti puoliintuvia radioaktiivisia isotooppeja, jotka tuotetaan syklotronilla. Saksalainen Stefan Hell ylisti Turun yliopistoa toukokuussa 2015 luennoidessaan tutkimuksestaan, josta hänelle oli myönnetty vuoden 2014 kemian Nobelin palkinto. Optisella laitteella tutkitaan proteiineja, soluja, hermosolujen synapseja ja muita kemiallisia ja biokemiallisia kohteita. Kuvaamalla PET-kameralla isotooppien liikkeitä paljastetaan syöpäkasvaimia ja saadaan tietoa verenkiertoelinten ja aivojen toiminnasta. Tieteellisen loiston kääntöpuolelle kätkeytyy paljon raskasta työtä rahoituksen hankkimiseksi yliopiston puitteissa erittäin kalliiseen hankkeeseen. Niin sanottu diffraktioraja saneli, että maksimaalinen resoluutio on 200 nanometriä. Sitä vei eteenpäin Turun yliopiston tutkimuksesta ponnistanut nuori diagnostiikkayritys ArcDia International. ”Ilman Turun yliopistoa olisin varmasti luopunut tieteestä. ”Tämän kehitystyön ensimmäinen tuote, mariPOC-hengitystieinfektiodiagnostiikka on nyt tuotannossa ja markkinoilla”, Erkki Soini kertoi, kun Hellin palkintouutista juhlittiin vuonna 2014. Nanomikroskooppi rakentaa kuvan nanometri nanometriltä tarkkuudella, jota aikaisemmin pidettiin fysikaalisesti mahdottomana. Kemistejä matkasi Suomesta Saksaan, mutta harvoin päinvastaiseen suuntaan ainakaan, jos toinen vaihtoehto oli brittiläinen huippuyliopisto. Vuonna 2012 PET-keskus sai ensimmäisenä maailmassa käyttöönsä laitteen, jolla yhdistettiin positroniemissiotomografia ja magneettikuvantaminen. Samaan aikaan kuin Stefan Hell juoksi loppukiriään Nobel-tasolle Saksassa, työ eteni Suomessa soveltavaa haaraa pitkin. Vielä enemmän olisi ihmetelty 1920-luvulla. Menetelmässä kohdetta valaistaan kahdella lasersäteellä. Ensimmäinen saa molekyylit loistamaan ja toinen sammuttaa ylimääräisen loisteen. Hänen mukaansa Saksassa ihmeteltiin päätöstä vielä 1990-luvulla. ”Syklotroni-PET-projekti on ollut kliiniselle laitokselle sekä kallis murheenkryyni että toimintaa profiloiva ilonaihe”, yliopisto luonnehtii vuosikirjassaan vuonna 1991. ”Tämä oli ainoa paikka, jossa uudenaikaisia ideoitani mikroskopian menetelmien kehittämisestä suvaittiin ja jossa sain mahdollisuuden tehdä haluamaani tutkimusta”, Hell sanoi. Nobel-komitealle laatimassaan omaelämäkerrassa Hell muisteli aikaansa Turussa: ”Eräänä lauantaiaamuna syksyllä 1993 selailin Rodney Loudonin kirjaa valon kvanttiteoriasta… Kun katseeni osui kappaleeseen stimuloidusta emissiosta, asia kirkastui minulle…” Kun idea oli syntynyt, jatkotutkimukseen ei enää ollut Suomessa rahaa, mutta nyt tukea löytyi Saksasta. Hell oli edellisellä vuosisadalla lähtenyt Suomeen turkulaisten kollegojensa Erkki Soinin ja Pekka Hännisen neuvosta ja saatuaan täältä Suomen Akatemian rahoitusta. Keskus on tuottanut yli sata väitöskirjaa ja melkein 2 000 tutkimusartikkelia
Talous on sata vuotta kulkenut yhtä vuoristorataa. Taas näemme myös, että nopea reagointi ajankohtaiseen ongelmaan vaatii kaiken muun lisäksi myös hienostunutta teknologiaa ja tieteellistä pohjaa, joka on luotu vuosikymmenien aikana. TöysElintarvikekemian professori Baoru Yang arvostaa tyrninmarjoja ja monia muita suomalaisia superruokia. Diffraktiorajan ylittäminen optisessa mikroskopiassa oli uteliaisuusvetoisen tutkimuksen tavoite. Toisin kuin sadan vuoden takaisina aikoina nykyään on saatavissa paljon määrällistäkin tietoa. 18 KEMIA 4/2020 Mari Aron vetämä biokemiallinen molekyylibiologian tutkimus. Tuskin kukaan osasi ennustaa, että tutkimuksen tuloksia joskus hyödynnettäisiin pandemian torjunnassa. Ne tulivat tarpeeseen yllättävän nopeasti. Näin testiä voitaisiin hyödyntää suuren kapasiteetin testauksessa esimerkiksi lentokentillä. Miten tehostaa viruslääkkeiden tunkeutumista solun sisään halutulle vaikutusalueelle. Tuotanto tapahtuu auringon energialla. Katse Aurinkoon kahdelta suunnalta Toisella suunnalla, kemian ja biologian saumassa, on edennyt professori EvaH an na O ks an en Tu ru n yl io pi st o Kemian laitosta johtavan Juha-Pekka Salmisen kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa kasvien puolustusyhdisteet.. Nyt on jo mainittujen lisäksi fysikaalista kemiaa, materiaalikemiaa ja luonnonyhdistekemiaa. On hyvä tarkastella tuloksia myös suhteessa resursseihin, jotka ovat olleet Turussa melkein aina pienet. Vuoden 2020 toukokuussa turkulaisyhtiö tiedotti, että se oli lisännyt mariPOC-testialustalleen myös koronatestin, jonka se oli rakentanut ennätysvauhtia. Miten valmistetaan tehokkaita energian varastointimateriaaleja. Aron ryhmässä tutkitaan valofysikaalisia ja valokemiallisia prosesseja fotosynteesissä. Määrää siis on, mutta kuinka paljon on laatua. Kemian laitoksen tutkijat hakevat vastausta moniin kiehtoviin kysymyksiin: Miten saada aurinkoenergia tehokkaammin talteen ja hyödynnettyä. Yliopistot ja ulkopuoliset arvioijat tarkkailevat ahkerasti kansainvälisiä tasoluokituksia. Koronapandemian yhtenä seurauksena ovat uudet talousvaikeudet, joiden voittamista yliopistoissakin varmasti jo mietitään. Miksi kaikki kasvit valmistavat erilaisen kirjon puolustusyhdisteitä. Soveltava synteettisen biologian ohjelma tähtää luonnollista paljon tehokkaampaan kemikaalien ja polttoaineiden tuotantoon vedestä ja hiilidioksidista. valmiuksien” kehittämiseen. Tieteiden välisten rajojen hämärtyessä myös tutkimusalojen määrä on kasvanut. Pikatesti tunnistaa koronaviruksen nukkatikkunäytteestä, ja tulos saadaan liki saman tien. Tieteiden rajoja ylitetään myös Turun yliopiston ”varsinaisessa kemiassa” eli professori Juha-Pekka Salmisen luotsaamassa kemian laitoksessa, joka kehittää työkaluja lääkekehityksen ja diagnostiikan tarpeisiin sekä ratkaisuja sensorien, energian varastoinnin ja energian siirron ongelmiin. Alkuaikojen kemistit tunnistaisivat tilanteen hyvin. Kemian ja biologian raja häilyy koko ajan. Maailman noin 20 000 yliopiston joukossa Turun yliopiston kemia, samoin kuin yliopisto kokonaisuutena, sijoittuu erilaisilla vertailulistoilla tavallisesti 400 parhaan joukkoon eli ylimpään kahteen prosenttiin. Alussa niitä oli vain yksi eli epäorgaaninen kemia. Miten voidaan muuttaa hiilidioksidi polttoaineeksi. Taas hyvä teoria osoittautui käytännöllisimmäksi. Menestystarinoita niukoilla resursseilla Tilastoista huolimatta yliopistojen ja tieteenalojen taso arviointi on yhä vaikeaa. Esimerkiksi: kuinka informatiivista on verrata suomalaista yliopistoa listojen kärkipaikkojen haltijoihin, joilla on käytössään moninkertaiset resurssit opiskelijaa tai tutkijaa kohti
Turun yliopisto saatiin käyntiin kansalaiskeräyksellä, johon osallistui paljon väkeä, mutta toiminnan jatkuva ylläpitäminen yksityisen sivistysharrastuksen varassa oli vaikeaa. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Saman vuosikymmenen lopulla tilanne parani, mutta sitten iski 1990-luvun lama. Myöhempi historia osoitti, että pystyttiin. Kemistien resurssitilanne muuttui huonosta kurjaksi. Keskellä sotaa tehtiin myöhemmin kemiankin kehitystä suuresti edistävä ratkaisu. Kemian laboratoriossa ”yliopiston pienin työhuone” Neljä vuosikymmentä 1950-luvun alusta 1980-luvun loppuun olivat suuren, joskin tietysti aaltoilevan kasvun aikaa. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Selvimmin kasvoi yliopiston opiskelijamäärä, muutamasta sadasta yli kahdeksaan tuhanteen 1970-luvulla. Kun alkuvaikeuksista oli selvitty, tuli 1930-luvun lama. Vuonna 1982 rehtori, kariesopin professori ja yksi ksylitolin kehittäjistä Arje Scheinin esitteli opetusministeri Kaarina Suoniolle ahdasta kopperoa, ”Turun yliopiston pienintä työhuonetta”, joka sijaitsi kemian laboratoriossa. Vuosikymmenen lopulla näkymät kirkastuivat, mutta sitten alkoi sota. Kemian harjoitustyöt piti aluksi järjestää kahden viikon kurssina Helsingissä, koska Turusta puuttuivat tarvittavat välineet. H an na O ks an en Turun yliopisto sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa ylimpään kahden prosentin joukkoon. Menestystarinat sodan jälkeen olisivat olleet mahdottomia ilman suureksi osaksi näkymätöntä pohjatyötä varhaisvaiheessa. Perustettiin lääketieteellinen tiedekunta. syt ovat tuntuneet kemiassa vähintään yhtä paljon kuin muuallakin. Vuonna 1983 hän kuvaili matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laboratorion huonoa kuntoa: rakennuksesta puuttui lämmin vesi, ja talvella huonelämpötila saattoi laskea alle kymmenen asteen. 19 4/2020 KEMIA Eva-Mari Aro toimii kasvimolekyylibiologian professorina Turun yliopiston biokemian laitoksessa. Hänet tunnetaan etenkin fotosynteesin tutkijana. Esimerkiksi elintarvikekemia sai hankkeisiinsa mukaan Raision Yhtymän, Wallacin, Marlin ja muita yritysmaailman toimijoita. Matti Palomaan seuraaja, kemian professori Einar Salmi anoi vuonna 1943 lisää rahaa kemialliseen välineistöön ja perusteli pyyntöään laboratorion surkealla tilalla: ”… neljän vetokaapin puuaines on yli 20-vuotisen käytön jälkeen niin happohöyryjen syövyttämää ja pehkaantunutta, että vetokaapit ovat joka hetki vaarassa pudota alas.” Näissä oloissa oli ihme, että mitään pystyttiin tekemään. Yhdessä biokemian kanssa elintarvikekemian laitos nousi opetuksen valtakunnallisen huippuyksikön asemaan. Jatkuvassa talouskurimuksessa yliopisto etsi vahvuuksia ja painopisteitä, samoin ulkopuolisia kumppaneita. Jos sadan vuoden kokemuksesta pitää tehdä yksi johtopäätös, se kuuluu: mahdottoman näköisistä tilanteista on mahdollista päästä ulos. Samaan aikaan elettiin talouden kasvuvuosia, mutta yliopistossa rahapula oli yhä toistuva murhe, myös kemian alalla
”Paremmin suojaavaa mikrokuitukangasta on kuitenkin vaikea löytää, ja sen heikkous on, että sen läpi on vaikea hengittää”, Harlin huomauttaa. ”Mutta vaikka kangasmaskin hiukkaserotus on vain 20 prosentin hujakoilla, sen käyttö julkisissa tiloissa kyllä on kannatettavaa.” MASKIT, SUOJUKSET JA SUOJAIMET Kasvomaskit, joita kutsutaan myös kansanmaskeiksi, sopivat siviilikäyttöön. Sormenpäämme pysähtyvät muutaman millin päähän toisistaan. Tavallisen kangaskaupan materiaaleista valmistettavissa maskeissa on heikko suodatuskyky. 20 KEMIA 4/2020 JUHA GRANATH Kasvomaskiin sonnustautunut professori Ali Harlin istahtaa Keravan keskuspuiston penkille, ojentaa oikean käsivartensa suoraan kohti ja pyytää tekemään samoin. VTT:n suojaintutkimus tapahtuu Tampereella, jossa on tänä keväänä paneuduttu niin Huoltovarmuuskeskuksen kiinalaismaskeihin kuin kotimaisten kuitukangasvalmistajien Ahlström-Munksjön ja Suominen Oyj:n hengityssuojahankkeisiin. Koe osoitti kangasmaskin tärkeimmäksi ominaisuudeksi lähiympäristön suojelemisen tartunnalta. Polyesterimaskin suodatinkyky jäi silti kauas ammattikäyttöön tarkoitetuista hengityssuojaimista. Yhtä tärkeää on terveen järjen käyttö: ”Pidetään etäisyyttä, pestään käsiä ja mennään huonon olon tullen testiin.”. Kangasmaskeja tarjoavat myös kymmenet tekstiilialan yritykset, joista osa käyttää raaka-aineinaan suodattavia materiaaleja. Toukokuussa VTT tutki kangasmaskien toimivuutta virustorjunnassa. Professori Ali Harlin: ”Kasvomaski ja järki tukahduttavat koronan” ”Jumalan ja Aatamin ensikosketuksessa elämän kipinä siirtyy ihmiseen sormenpäiden kautta. Korona-aikana ei näin läheistä kontaktia pidä ottaa, jos aikoo tuon elämän lahjan säilyttää.” Professorilla on keino, jonka avulla säästyy niin oma kuin kaverin elämänkipinä. ”Maski estää tehokkaasti pisaratartunnan julkisella paikalla. Uusien kotimaisten kertakäyttömaskien suodatustehokkuus oli VTT:n mittauksissa 88 prosenttia. Tutkimuskeskus ei kommentoi asiakkaidensa toimeksiantoja, mutta omista testimenetelmistään ja -tuloksistaan se kertoo auliisti. Kasvomaskin tehtävä on välttää tai vähentää kantajansa hengitysteiden pisaroiden leviämistä ympäristöön. ”Lähtökohtamme oli selvittää, kuinka hyvän kankaisen kasvomaskin kadunmies pystyy itse tekemään”, Harlin kertoo. Sairaalakäyttöön suunnitelluissa FFP2ja FFP3-tason maskeissa on sähkövaraus, joka antaa niille 94–99 prosentin suodatustehon, kun vaatetuskankaan teho vaihtelee 20:n ja 45 prosentin välillä. Välimatka on turvallinen. Pisaroiden lento lyhenee Kun koronaepidemia pysäytti Suomen maaliskuussa, se aiheutti testauspiikin VTT:n laboratoriossa. Maskin käyttö julkisissa tiloissa on VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan tehokas keino tukahduttaa koronaepidemia. Se tulee kattofreskosta, jonka italialainen yleisnero Michelangelo maalasi Sikstuksen kappeliin. Kirurginen suuja nenäsuojus täyttää lääkinnällisille laitteille asetetut vaatimukset, ja sitä käyttävät terveydenhuollon ammattilaiset. Sitä käyttämällä voi lyhentää kahden metrin fyysistä etäisyyttä ja näin nopeuttaa yhteiskunnan avaamista.” Suomalaisille ovat jo tulleet tutuiksi maskin kolme päätyyppiä: EU-standardit täyttävä hengityksensuojain, lääkinnälliset vaatimukset täyttävä kirurginen suu-nenäsuojus sekä suojausluokaltaan näitä selvästi alempi kankainen tai kertakäyttöinen kansanmaski. Kirurginen suuja nenäsuojus ei estä kantajaa saamasta tartuntaa, mutta se estää käyttäjän omien hengitysteiden pisaroiden leviämistä. ”Haimme kangaskaupasta tavallista 150-grammaista puuvillakangasta sekä 160-grammaista polyesterikangasta. ”Tämä riittää. FFP2ja FFP3-tason suojainten suodatuskapasiteetti on 94–99 prosenttia. Voimme aloittaa”, professori naurahtaa ja riisuu maskinsa. Hengityssuojaimet on tarkoitettu terveydenhoitoalan henkilöstön käyttöön. Niiden käyttöä suositellaan, kun tartuntavaara on suuri. Lankaluku oli kummassakin sama.” Tutkimuksessa käytettiin Marttaliiton maskinteko-ohjeita, ja suojaimia valmistettiin 16 kappaletta. Saman tien Harlin huomauttaa, ettei ”sormimittausta” ole kehitetty VTT:n laboratoriossa. Se ei suojaa maskia käyttävää henkilöä tartunnalta. Kertakäyttöisiä kasvomaskeja kutsutaan usein kansalaistai kuluttajamaskeiksi. Kangasmaskin käyttäjä saa monikymmenkertaisen virusannoksen verrattuna ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään. Ensimmäisen FFP1-tason suojaimet eivät pysäytä viruspartikkeleita. Ne jaetaan suodatusominaisuuksiensa mukaan kolmeen tasoon. ”Maski ei suojaa kantajaansa altistumasta virukselle, mutta se lyhentää esimerkiksi yskäisystä lentoon lähteneiden pisaroiden matkan muutamasta metristä jopa alle puoleen metriin.” Koe paljasti myös, että polyesteristä tehty maski hylkii hyvin vettä ja on puuvillamaskia tehokkaampi suodattaja
”Leviämisja akuuttivaiheessa maskit ovat osa epidemian pysäyttämistä ja siinä tärkeitä.” Juha Granath ”Ei meillä voi asettaa käyttöpakkoa.”. 21 4/2020 KEMIA Professori Ali Harlin: ”Kasvomaski ja järki tukahduttavat koronan” Kasvomaski on professori Ali Harlinin mukaan toimiva ratkaisu tarttuvuusluvun alentamiseksi
Kankainen kasvomaski on professorin mukaan toimiva ratkaisu Reli tarttuvuusluvun alentamiseksi. ”Jos puolet julkisissa tiloissa liikkuvista ihmisistä käyttää maskia, tarttuvuusluku laskee yhdellä yksiköllä. Molempien kauppaketjujen materiaalina on Ahlström-Munksjön valmistama kuitukangas. Pyrimme ensin kattamaan kotimaan kysynnän. 22 KEMIA 4/2020 Kasvomaski alentaa R-lukua Korkealuokkaiset kirurgimaskit tai FFP-merkinnällä varustetut suojaimet ovat välttämättömiä silloin, kun ollaan tekemisissä koronapotilaan kanssa. Yhtiö on myös päättänyt käynnistää suojaimissa käytettävän Meltblown-materiaalin tuotannon Suomessa. Tavoitteeseen päästiin ennätyksellisen tiiviin tuotekehitysrupeaman jälkeen muutamassa viikossa. Heillä maski saattaa johtaa astmaattiseen reaktioon tai kohtaukseen. Miten sellainen temppu tehtiin. ”Vaikka covid-19-tauti ajan myötä hiipuu, korkeatasoisille suojavarusteille on terveydenhuollossa käyttöä. Alkukesästä tuotantoon tulevat kirurgiset suuja nenäsuojukset, loppukesästä alkaa FFP3-tason hengityssuojainten valmistus. ”Myös vaarallisissa töissä pitää olla joko FFP-merkitty hengityssuojain tai Kotimaiset kansalaismaskit kauppoihin Kotimaiset kauppajätit Kja S-ryhmä ovat lanseeranneet siviilikäyttöön tarkoitetut kertakäyttöiset kansalaismaskit, jotka ovat yksinkertaisia suuja nenäsuojuksia. Jos materiaalia riittää, niin toimitamme sitä myös Eurooppaan sopimusten mukaisesti”, sanoo Suominen Oyj:n tuotekehityspäällikkö Miika Nikinmaa. Ahlström-Munksjön kuitukankaasta valmistaa kuluttajamaskeja myös tamperelainen Designmask Oy, joka on ilmoittanut kapasiteetikseen kymmeniätuhansia kappaleita kuussa. Kotkalainen Eagle Filters pyrkii aloittamaan kesäkuun aikana korkealuokkaisten hengityssuojainten massatuotannon. Ei meillä voi asettaa käyttöpakkoa, ja suosituskin tulkitaan helposti pakoksi.” Harlin muistuttaa, että jos perussairas ihminen tarvitsee suojaa, tämän on käytettävä ammattikäyttöön tarkoitettuja hengityssuojaimia. Toteutimme lupaavimpia ideoita rinnakkain ja hallinnoimme päivittäisillä palavereilla kokonaisuutta niin, että investointi tarkentui päivittäin tuotteen tarpeiden mukaan”, Nikinmaa kuvailee. Tehtaalla on kapasiteettia nostaa tuotantoa 30 miljoonan maskin tarpeisiin kuukaudessa. Menekkiä kotimaisille hengityssuojaimille riittää. ”Muodostimme Suomisessa ydintiimin ja haimme verkostoista tarvittavan erikoisosaamisen. Kotimaisten kansalaismaskien suodatustehokkuus on VTT:n mittauksen mukaan 88 prosenttia, mikä on merkittävästi kangasmaskien noin 20–40 prosentin suodatuskykyä parempi. Yhtiön mukaan materiaalia riittää noin 18–30 miljoonan maskiin. Screentec lähtee täyttämään sairaanhoitopiireille antamaansa lupaustaan kahdessa aallossa. ”Tuotantoon päästiin nopeasti, koska meillä oli valmiina laitteisto, joka pystyttiin muokkaamaan uuteen tarpeeseen soveltuvaksi, ja osaaminen näiden muokkausten toteuttamiseksi.” Apua sairaaloihin Myös terveydenhuollossa käytettävien hengityssuojaimien kotimainen tuotanto on käynnistynyt. ”Testeissä olemme saavuttaneet niin kirurgin maskin kuin FFP1:n sekä FFP2:n tasot suodatustehokkuuden ja painehäviöiden suhteen. ”Vanhan normaalin” aikaan Ahlström-Munksjö valmisti Suomessa tuotteita teolliseen ilmansuodatukseen ja Suominen materiaaleja pyyhintäja hygieniatuotteisiin. Toinen suomalainen kuitukangasvalmistaja Suominen Oyj on muokannut Nakkilan-tehtaansa tuotantolinjoja suojainmateriaalin valmistukseen sopiviksi. Tarkka määrä riippuu tavoiteltavasta suojaustasosta. Filterpak, Teho Filter ja helsinkiläinen Life Air aloittivat toukokuun lopussa sekä kasvomaskien että kirurgisten suu-nenäsuojusten valmistuksen. Maskit tekee Kryhmälle hankolainen Filterpak Oy ja S-ryhmälle sieviläinen Teho Filter Oy. Kun R painuu alle yhden, koronaepidemia tukahtuu.” Kasvomaskin käyttö on määrätty pakolliseksi julkisilla paikoilla muun muassa Saksassa, Italiassa ja Itävallassa. SJT-Investment Group Oy on ilmoittanut valmistavansa vuoden 2020 aikana kaksi miljoonaa FFP2-hengityssuojainta yliopistosairaanhoitopiireille.. ”Miljoona ihmistä kärsii astmasta, sydänsairaudesta, keuhkoahtaumasta tai sairaalloisesta lihavuudesta. Professori on samoilla linjoilla. Kun pandemia ennätti Suomeen asti, yhtiöt liittyivät yritysryhmään, jonka tavoitteena oli aloittaa mahdollisimman pian kotimainen hengityssuojaintuotanto. Meillä on tuotekehittelyssä myös esimerkiksi hengityssuojaimiin asennettavia kemiallisia mittauslaitteita”, Tauriainen kertoo. Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Kuopion yliopistolliset sairaalat ovat perustaneet hankintarenkaan, jonka ensimmäiset sopimuskumppanit ovat oululainen Screentec Oy ja vantaalainen SJT-Investment Group Oy. Keskon pääjohtaja Mikko Helander kertoi Ylen haastattelussa, että noin euron maksavia kansalaismaskeja voidaan valmistaa jo kesäkuussa 1,2 miljoonaa kappaletta. ”Valmistamme yliopistosairaanhoitopiireille lähes miljoonan kappaleen erän FFP3-hengityssuojaimia sekä viiden miljoonan kappaleen erän sairaalakäyttöön soveltuvia kirurgisia suunenäsuojaimia”, sanoo Screentec Oy:n toimitusjohtaja Antti Tauriainen. Muissa tilanteissa asia on toinen. Suomessa ei pakkoa ole, eikä hallitus ole edes suositellut maskien käyttöä. ”Hengityssuojain ja kangasmaskikin riittävät, kun hoidetaan ei-sairastunutta henkilöä tai ei olla varmoja omasta tartunnasta”, Harlin ohjeistaa. Haastatteluhetkellä tarttuvuusluku oli 1,4. Intensiivinen tuotekehitys Ahlström-Munksjön Tampereen-tehdas kykenee valmistamaan kuitukangasta yli 10 miljoonaan maskiin kuukaudessa
”Sitten suomalaiset voivat palata normaaliin fyysiseen etäisyyteensä eli neljään metriin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kun maa pikkuhiljaa aukeaa, työpaikoilla ryhdytään harkitsemaan hengityssuojainten käyttöä. Maskiin on tarkoitus asentaa minikokoisia sensoreita, jotka tunnistavat viruksen maskin käyttäjän hengityksestä. Maskin käyttö on toistaiseksi kansalaisten oman harkinnan varassa, sillä asiasta vallitsee suuri erimielisyys. Tai pitäisikö niitä ainakin suositella käytettäväksi. Maski pitäisi siksi vaihtaa uuteen tiheästi, vähintään tunnin välein. Maskin takana on tutkija Satu Pasanen. kirurginen kasvomaski. ”Pidetään etäisyyttä, käytetään maskia, pestään käsiä ja huonon olon iskiessä tarkistutetaan, onko tartunta vai ei. Käsidesi taskuun ja käytetyt maskit suljetussa pussissa energiajätteeseen. Sen määrää jo tartuntatautilaki.” Auttaa vain oikein käytettynä VTT:n tutkimus osoitti, että kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja. Teknologia ideoitiin alun perin ebolan, zikaviruksen ja muiden vaarallisten tautien tunnistamiseen, mutta se sopii yhtä hyvin koronaviruksen paljastajaksi. Maskien virheellisen käytön aiheuttama riski katsotaan suuremmaksi kuin niiden tuoma hyöty. Asiasta uutisoi MTV. Maan hallitus päätyi kesäkuun alussa samaan. 23 4/2020 KEMIA VTT:n käyttökokeessa maskeja käytettiin60minuuttiakerrallaan. Tiedeyhteisö on laajalti eri mieltä. Sosiaalija terveysministeriö STM ilmoitti toukokuun lopussa kantanaan, että maskien merkitys on vähäinen, eikä se suosita niiden käyttöä. ”Jos maskia koko ajan nostaa ja laskee, korona on nopeasti käsissä tai kyynelkanavissa. Tunnistuksen jälkeen maski lähettää fluoresenssi-ilmiöön perustuvan signaalin, jonka erillinen laite mittaa. Silloin R-luku tippuu niin alas, että tauti tukahtuu.” Valoisana ihmisenä Ali Harlin uskoo, että näin tapahtuu ja kahden metrin turvaväleistä voidaan luopua. ”Se on järjetön luku, joka tuottaisi sekä saatavuusongelman että valtavan määrän jätettä.” Professori tarjoaa siksi myös toista oivallista keinoa koronataisteluun: tervettä järkeä. juha.granath@saunalahti.fi VT T ”Maskin ulkopintaa ei pidä kosketella.”. ”Kun yhteiskuntaa avataan, maskien käyttö lisääntyy. Maskit pitää pestä 90 asteessa. ÄLYMASKI PALJASTAISI KORONANKANTAJAN Harvardin yliopiston ja MIT-yliopiston tutkijat kehittävät edistyksellistä kasvosuojainta, joka kertoo, onko sen kantajalla koronatartunta. Likainen maski on myös oiva kasvualusta mikrobeille.” Tätä nykyä Suomessa käytetään noin miljoona maskia päivässä. ”Erinomainen, kun se saadaan käyttöön”, tutkimusprofessori Ali Harlin kommentoi ideaa. Ali Harlin muistuttaa, että virus elää kangasja paperipinnoilla 8–12 tuntia, muovipinnalla vuorokauden ja teräspinnalla jopa 72 tuntia. ”Maskin ulkopintaa ei pidä kosketella, sillä siinä vaanii uhka”, professori sanoo. KIISTA KASVOMASKEISTA Tulisiko kasvomaskien käyttö julkisilla paikoilla määrätä pakolliseksi. Joukko tutkijoita ja lääkäreitä julkaisi hallituksen linjauksen jälkeen eroonkoronasta.fi-sivustolla kannanoton, jonka mukaan maskit ovat hyödyllinen ja vaikuttava keino koronaepidemian tukahduttamisessa. Amerikkalaistutkijoiden mukaan maskeista olisi hyötyä esimerkiksi terveydenhuollossa koronapotilaiden seulonnassa. Jos viisimiljoonainen kansa käyttää päivässä kolme maskia per henki, se tekee 15 miljoonaa maskia päivässä”, Harlin laskee
Ensimmäinen selvittää, miten kaupungissa toimivaan Valmennuspisteeseen saapuvia poistotekstiilejä voitaisiin käyttää uudelleen. Mikkeliläishanke tukee osaltaan Suomen valtakunnallista tavoitetta, että rakennusjätteestä kierrätetään tänä vuonna ainakin 70 prosenttia. Kaikki muovi kiertää kouluissa -projekti on yksi kymmenestä kunnallisesta hankkeesta, jotka Sitra palkitsi keväällä järjestämässään kilpailussa. Niiden enimmäiskesto on kaksi kuukautta. ”Me maksamme 2 000 euron kuukausipalkan ja työnantajakulut, mutta kunnat voivat halutessaan korottaa palkkaa omakustanteisesti”, kertoo Sitran kiertotalousasiantuntija Riikka Leppänen, joka kuvailee kilpailun tasoa kovaksi. Kesätöitä kiertotaloudesta Mikkelissä pannaan puolestaan kiertoon purkupuu. Helsingin palkittu kesäprojekti helpottaa tavaroiden lainaamista ja edistää harvoin tarvittavien tavaroiden yhteiskäyttöajattelua niiden ostamisen sijaan. Turkulaisista ehdokkaista palkinnoille nousi kaksi. Ensin kartoitetaan kierrätystä hankaloittavat tekijät ja sitten etsitään ratkaisut ongelmiin. Erilaisia tavaroita on jo voinut lainata pääkaupungin kirjastoista kirjastokortilla. Kirkkonummella luodaan nyt toimintamalli ja kriteerit siihen, kuinka betonimurska saadaan kiertämään kunnan purkuja rakennushankkeiden välillä. Nykyisin vain pieni osa kouluissa syntyvästä muovijätteestä päätyy uusiokäyttöön. AJANKOHTAISTA Suomalaisten kuntien kesätyöntekijät paiskivat tänä vuonna hommia hankkeissa, jotka muun muassa edistävät muovin kierrätystä ja betonimurskan hyödyntämistä uusissa rakennuskohteissa. Sitra halusi hankalassa tilanteessa kantaa kortensa kekoon ja auttaa kuntia työllistämään ihmisiä kiertotalouden avulla. ”Oli hienoa nähdä, että yhä useammat kunnat ovat kiinnostuneita kehittämään kiertotalouteen liittyviä ratkaisuja ja palveluja.” Kisaan tuli hakemuksia niin pienistä kuin suurista kunnista eri puolilta Suomea. ”Kannustankin jokaista mukaan hakenutta kuntaa jatkamaan hankkeidensa kehittämistä.” Kirjoittaja on Kemia-lehden toimitusharjoittelija. Voittoisat kunnat pääsevät toteuttamaan hankkeensa niin, että siihen palkattavan kesätyöntekijän aiheuttamista kuluista vastaa Sitra. Palkattavat kesätyöntekijät voivat olla yhtä hyvin nuoria kuin vanhoja. Kallion kirjastossa lainausmahdollisuutta kehitetään nyt niin, että tavarat voi saada omalle kotiovelleen polkupyörälähetin kuljettamina. anselmi.nousiainen@kemia-lehti.fi Ad ob e St oc k Kuntien kesätyöläiset liputtavat kiertotalouden puolesta syyskuun loppuun asti. Kymmenen kärkijoukkoon ylsi myös Kirkkonummi ja sen hanke betonimurskan hyödyntämisestä uudelleen kunnan rakennuskohteissa. ANSELMI NOUSIAINEN Espoossa tehostetaan tänä suvena muovin kierrätystä kouluissa. Taustalla koronakriisi Ideakilpailun taustalla vaikutti Suomeakin koetellut koronavirusepidemia, joka on vähentänyt kesätyöpaikkojen määrää ja perunut monelta kesätyöläiseltä jo luvatun paikan. ”Lisäksi Turussa nähdään kesän aikana kiertotalouskarnevaali”, Leppänen paljastaa. Betonin sideaine sementti aiheuttaa jopa viisi prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä, joten kerran valmistetun betonin olisi hyvä pysyä käytössä mahdollisimman pitkään. Voittajahankkeet toteutetaan kesäkuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Kaupungissa toteutetaan kampanja, jonka tavoitteena on lisätä käytetyn puutavaran keräämistä ja hyödyntämistä varsinkin kesäasukkaiden rakennusprojekteissa. Nyt suurin osa päätyy tekstiilimassaksi, vaikka monet voisivat olla kelvollisia uusiokäyttöön sellaisinaan. Kisan tarkoituksena oli tukea kiertotaloutta, ja kilpailuehdokkaiden piti sisältää jokin uusi kiertotaloutta eteenpäin vievä toimintamalli. ”Uskon, että monella nyt pilotoitavalla hankkeella on edellytyksiä jatkaa elinkaartaan myös kesän jälkeen”, Leppänen sanoo. Samalla kasvatetaan espoolaisista nuorista ympäristötietoisia kuluttajia ja kierrättäjiä. 4/2020 KEMIA 24. Kaikki kilpailuun saapuneet ehdotukset olivat hänen mukaansa inspiroivia ja toteutuskelpoisia
He paneutuvat asiaan upeasti, ja perustelujen lukeminen lämmittää sydäntä.” ”Stipendiaattien joukosta loistaa paitsi lahjakkuus myös aito innostus luonnontieteisiin.” Porkkalan lukion lehtori Elina Rautapää pitää erityisesti siitä, että vuosikertoja on tarjolla kaikille vuosikursseille. ”Tutkinto antaa pohjan työelämään ja jatkuvaan uuden oppimiseen. ”Huomionosoitus on kantanut lukio-opintojen läpi. ”Olli on tehnyt omia tiedeprojekteja, joilla on osallistunut kilpailuihin.” ”Susanna yllätti meidät kemian opettajat yo-kokeen arvosanallaan.” ”Joel on nokkela ratkomaan kemian tehtäviä.” ”Ella on huippu hyvä luonnontieteissä, näitä osaajia Suomi tulee tarvitsemaan!” Kemia-lehden toimitukseen tulvi vakuuttavia perusteluja opettajilta, jotka hakivat stipendejä luonnontieteistä innostuneille oppilailleen. Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi. Alan koulutus antaa valmiudet toimia esimerkiksi asiantuntijana, tutkijana, suunnittelijana, johtajana, opettajana tai vaikka tuotekehitysinsinöörinä.” LIMS-järjestelmiä tarjoavan Software Point Oy:n toimitusjohtaja Marjut Pokkinen on taustaltaan biotekniikkaan suuntautunut kemiantekniikan lisensiaatti. ”Kemialla on iso rooli, kun kehitetään uusia teknologioita, puhdasta energiaa ja turvallista ympäristöä. ”Biotekniikan ohjelmistosovellusprojekti johti minut yhtiön perustajaosakkaaksi. Lukuvuoden päättäneissä virtuaalisissa kevätjuhlissa lehden vuosikerran sai peräti 1 303 lukiolaista ja uutta ylioppilasta noin 200 lukiossa ympäri Suomen. YksiENNÄTYS PAUKKUI KORONAKEVÄÄNÄ Yli 1 300 lukiolaista palkittiin Kemia-lehden vuosikerralla kin poika, joka oli taitava kokeellisen työn toteuttaja, ahkeroi lopulta teoriankin niin hyvin, että pääsi opiskelemaan kemiantekniikkaa.” Kiitos kumppaneille Leena Joutsen kiittää hankkeeseen osallistuvia yliopistoja, yrityksiä ja järjestöjä, jotka mahdollistavat vuosittaisen stipendien jakamisen. Olemme tehneet laboratorion tiedonhallintaohjelmistoratkaisuja pohjoismaisille laboratorioille jo 28 vuotta ja kasvaneet kolmen hengen startupista sadan hengen konserniksi.” Uravalintaansa miettiviä Pokkinen rohkaisee alalle, joka kiinnostaa aidosti. 25 4/2020 KEMIA UUTISIA Kemia-lehti palkitsi yhdessä kumppaneidensa kanssa uusia ylioppilaita ja alempien vuosikurssin opiskelijoita jo kahdeksannen kerran. ”Opettajat saavat ehdottaa palkittavia. ”Koronakevät ei tehnyt tässä poikkeusta, vaan kumppanit lähtivät mielellään mukaan rahoittamaan hyvää hanketta.” Itä-Suomen yliopiston kemian laitos oli mukana nyt neljännen kerran. Työpaikka opettaa sitten itse ammatin.” ”Esimerkiksi oman yrityksemme kaikilla asiantuntijoilla on taustalla kemian, tekniikan tai luonnontieteen koulutus tietotekniikalla lisättynä.” PÄIVI IKONEN Vuoden2020lehtistipendit lukiolaisille lahjoittivat yhdessä Kemia-lehden kanssa: Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu Brightplus Oy Forchem Oy Helsingin yliopiston kemian osasto Itä-Suomen yliopiston kemian laitos Jyväskylän yliopiston kemian laitos Kemian Kustannus Oy Kemian Seurat: Finska Kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen yhdistys ja Suomalaisten Kemistien Seura Kemianteollisuus ry Labo Line Oy LUT-yliopisto Neste Oyj Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta Papula-Nevinpat Software Point Oy Tampereen yliopisto Turun yliopiston kemian laitos Åbo Akademi. ”Se on kaikkien aikojen ennätys. Hän on hakenut stipendejä myös opiskelijoille, joilla on alussa enemmän intoa kuin taitoa. Sc an st oc kp ho to Lahjoittajat toivottavat kaikille stipendiaateille mukavia lukuhetkiä lehden parissa. Laitoksen johtaja, professori Mika Suvanto pitää yhteistyötä Kemialehden kanssa erinomaisena keinona kannustaa nuoria alan opintoihin. Kaikkiaan stipendin on saanut vuosien varrella yli seitsemäntuhatta nuorta”, päätoimittaja Leena Joutsen kertoo
”Oli mahtavaa nähdä, miten nopeasti koirat omaksuivat jälleen uuden hajun”, HielmBjörkman sanoo. ”Meillä on ennestään vankka kokemus koirien kouluttamisesta hajuerotteluun”, kertoo tutkimuksen ja DogRisk-ryhmän johtaja Anna Hielm-Björkman. Lisäksi ryhmä haluaa selvittää sen, mitä koirat tarkkaan ottaen näytteistä tunnistavat. 26 KEMIA 4/2020 UUTISIA Koirista koronavahteja hoivakotien oville. Koirat on aiemmin opetettu löytämään virtsanäytteiden joukosta sellaiset, jotka sisältävät syöpäsoluja. Haiskahtaako täällä korona. Koulutettu koira voi tunnistaa viruksen jopa nopeammin ja luotettavammin kuin laboratoriotesti. Heitä kiinnostaa myös se, kuinka kauan sairastumisen jälkeen tauti on haistettavissa virtsasta. Alustavat tutkimukset paljastivat, että koirat suoriutuvat tehtävästä nopeasti ja jopa luotettavammin kuin nykyiset molekyylipohjaiset laboratoriokokeet. Tutkimuksilla tahdotaan varmistaa, että koira ilmoittaa ainoastaan koronatartunnasta eikä mistään muusta taudista. Tehosta tiimisi työskentelyä Ota avuksi InnoLIMS Kotimainen InnoLIMS on helppokäyttöinen, joustava ja monipuolinen laboratorion tiedonhallinta-, toiminnanohjausja tiedonkeruujärjestelmä. Sen jälkeen koulutettuja koiria voitaisiin käyttää tunnistamaan koronaviruksen kantajat esimerkiksi vanhainkodin portilla ja bongaamaan heidät lentokentältä tai sairaalan työntekijöiden joukosta. Myös lentokentille ja sairaaloihin Infektiosairauksien professorin Anu Kanteleen mukaan varmistettavana on vielä monta muutakin asiaa ennen kuin koirat voidaan panna tositoimiin. Testeissä koirat ovat onnistuneesti erottaneet toisistaan terveiden ihmisten ja koronapotilaiden antamat virtsanäytteet. Se sopii tutkimukseen, tuotekehitykseen, tuotantoon ja omavalvontaan kaikenkokoisissa organisaatioissa. PÄIVI IKONEN A do be St oc k Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi. Laajan näytekokoelman avulla he voivat jatkaa koirien kouluttamista. Tutkijat aikovat muun muassa analysoida ison määrän näytteitä sekä ihmisiltä, joiden koronatestitulos on ollut positiivinen, että verrokeilta, jotka ovat saaneet testissä negatiivisen tuloksen. InnoLIMS virtaviivaistaa ja tehostaa laboratorionne toimintaa. Tutkijat keräävät parhaillaan lisää näytteitä covid-19-tautia sairastavilta. Lue lisää ja ota yhteyttä: www.innovatics.fi Koirien äärimmäisen tarkka hajuaisti voi osoittautua mullistavaksi välineeksi koronaepidemian hallinnassa. Standardien noudattaminen sujuu helpommin, aikaa säästyy, ja kustannukset pienenevät. ”Osa verrokeista on terveitä, osa kuitenkin sairastaa esimerkiksi jotakin muuta hengitysteiden infektiota”, Kantele kertoo. Näin uskovat Helsingin yliopiston tutkijat, jotka ovat testanneet koulutettujen koirien kykyjä Sars-Cov-2-viruksen tunnistamisessa. Mahoney on USA:n johtava käytetyn paistorasvan keräysja kierrätysyritys. Näin syöpä voidaan diagnosoida jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin se on antanut itsestään muita merkkejä. InnoLIMS täyttää ISOja GLP-vaatimukset ja lisää tutkimustoimintanne kapasiteettia. Se on tutkijoille vielä arvoitus. Kauppa on uusi askel Nesteen globaalissa uusiutuvien raaka-aineiden hankinnassa. Suomalaisyhtiön tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 se käyttää uusiutuvien tuotteidensa raaka-aineina pelkästään jätteitä ja tähteitä. Neste osti amerikkalaisen kierrätysyhtiön Neste on ostanut yhdysvaltalaisen Mahoney Environmentalin ja sen tytäryhtiöt. Kuvituskuva
Nyt markkinoille tuotu uusi raaka-aine on selkeä virstanpylväs ylösskaalausmatkalla”, von Weymarn sanoo. ”Visiomme on tulla maailman johtavaksi ekodesignbrändiksi ja tehdä sitä kautta osuutemme ilmastomuutoksen torjunnassa.” UudenWoodioSoft40-malja-altaanraaka-aineenaonkemihierretehtaan sivuvirtana syntyvä koivuhake. Raaka-aine on koivuhaketta, joka syntyy Metsä Boardin Joutsenon-tehtaan sivuvirtana. Lisäksi se toimii käyttöaikanaan hiilinieluna. Materiaali hiilinieluna Woodion toimitusjohtajan, kemisti Petro Lahtisen mukaan materiaalin ominaisuudet ovat samat kuin perinteisen keramiikan. Numero5/2020ilmestyy Numero5/2020ilmestyy 2.syyskuuta. 2.syyskuuta. KEMIA Kemi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh.0408279778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh.0407703043 Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Teemoina mm. www.kemia-lehti.fi Kysy lisää ja varaa paikkasi 13.elokuutamennessä. Altaan voi lopuksi hyödyntää energiajätteenä. Puusta koostuva materiaali on täysin vedenja iskunkestävä. ”Etsimme jatkuvasti uusia raaka-aineita, jotka voisivat parantaa materiaalimme ominaisuuksia ja tehdä siitä entistä ympäristöystävällisemmän”, Lahtinen sanoo. ”Woodion tuotannon ylösskaalaus edellyttää muun muassa teollisen raaka-aineMetsä Boardin sivuvirrasta kylpyhuoneen designtuote lähteen löytämisen. Erona on koivuhakemateriaalin lähes hiilineutraali tuotantomenetelmä. Metsä Springin toimitusjohtajan ja Woodion hallituksen jäsenen Niklas von Weymarnin mukaan on hienoa nähdä tuotannon sivuvirta näin kauniissa käytössä. • Kemianteollisuus • Prosessit • Turvallisuus UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus Puukomposiiteista kylpyhuoneen kalusteita valmistava suomalainen Woodio Oy on ottanut käyttöön uuden ekologisen raaka-aineen, joka kantaa nimeä Natural Birch. Maanläheisen uutuusmateriaalin väri on vaaleanruskea ja rakenne yhtiön mukaan ”orgaaninen ja yllätyksellinen”, sillä hake on kulkenut tehtaan prosessien läpi. Ri ik ka Ka nt in ko sk i. Ennen kuin hake päätyy kylpyhuoneen designtuotteeksi se käy läpi seulontaprosessin, jossa siitä tehdään tasalaatuista. Tehdas on maailman suurimpia ja moderneimpia valkaistun kemihierteen tuottajia
Suomen kaasumarkkinat avautuivat kilpailulle vuoden 2020 alussa. vähentäisi yhtiön hiilidioksidipäästöjä. Biokaasun tuottajat voivat syöttää kaasuverkostoon biokaasua ja jatkossa myös synteettisiä kaasuja. Putken rakentaminen liittyi EU:n tavoitteisiin purkaa kansallisia monopoleja sähkön ja maakaasun siirrossa ja monipuolistaa energian saatavuutta. Vantaalle on suunnitteilla synteettisen biokaasun tuotantolaitos. ”Tämä projekti on loistava tilaisuus aloittaa visiomme toteuttaminen konkreettisessa liiketoiminnassa”, sanoo Wärtsilän energialiiketoiminnan strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Matti Rautkivi. A rt o Ja sk ar i Maakaasun suodattimet sijoitettiin lähelle Inkoon kompressoriaseman kompressoriyksikköä. Yhtiö uskoo, että synteettisten polttoaineiden käyttö olennaisena osana sähköja lämpöjärjestelmiä on toteutettavissa. Selvityksessä määritellään laitoksen optimaalinen koko, synteettisen biokaasun valmistuksen kustannukset ja tekniset toteutusvaihtoehdot. Suomalaisyhtiö on sitoutunut vähentämään suoria kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia rengastonnia kohti. Vantaan Energia korvaisi synteettisellä biokaasulla perinteisen maakaasun käyttöä kaukolämmityksessä, mikä Vantaa miettii synteettisen biokaasun tuotantoa Tukesilta lupa yhteiselle maakaasuverkostolle Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt käyttöluvan Gasgrid Finland Oy:n maakaasuputkistolle ja kompressoriasemalle, jotka yhdistävät Suomen ja Viron maakaasuverkostot. Vantaan Energia tutkii parhaillaan konseptin kannattavuutta yhdessä teknologiayhtiö Wärtsilän kanssa. Viro-putken kautta Suomi saa maakaasua muualtakin kuin Venäjältä. ”Etsimme aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti parhaita mahdollisia tapoja tuottaa energiaa älykkäällä ja kestävällä tavalla kohtuulliseen hintaan”, linjaa toimitusjohtaja Jukka Toivonen. Kivihiilen käytön energiantuotannossa Vantaa haluaa lopettaa jo vuonna 2022. Samalla kaasun tukkumyynti ja siirtoverkko erotettiin toisistaan, ja energiayhtiö Gasumista eriytetty Gasgrid Finland aloitti toimintansa. Vertailukohtana on vuosi 2015. Epäsuoria päästöjään yhtiö aikoo pudottaa tavoitevuoteen mennessä 25 prosenttia vuoden 2018 tasosta. Laitos valmistaisi hiilineutraalia biokaasua jätevoimalan tuottamasta sähköenergiasta ja siellä syntyvästä hiilidioksidista. Wärtsilä ja Vantaan Energia Wärtsilä uskoo synteettisiin Wärtsilä on tehnyt power to x -tutkimusta vuodesta 2018 ja hankkinut näin runsaasti ymmärrystä tarvittavista teknologioista. Lisäksi siirtoputkistoon voidaan syöttää nestemäisestä maakaasusta LNG:stä höyrystettyä kaasua. Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi. Sähköenergiaa on mahdollista konvertoida polttoaineeksi ja varastoida, kun se muutetaan elektrolyysin kautta vedyksi ja metanoidaan edelleen kaasuksi. Kahden maan välinen, Baltic Connector Oy:n rakennuttama maakaasuputki mahdollistaa Baltian ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistymisen. 1 Jätevoimala 2 Power-to-Gas (elektrolyysi ja metanointi) 3 Lämpölaitos 4 Synteettisen biokaasun tankkausasema 5 Vantaan kaupunki Vantaalle mahdollisesti nouseva laitos tuottaisi synteettistä biokaasua sekä kaukolämmön että liikenteen tarpeisiin. Gasgrid Finland Oy ylläpitää kaasun siirtoverkkoa ja tarjoaa kaasunsiirtopalveluja kaikille verkossa toimiville yrityksille. Power to gas -laitos nousisi Vantaan Energian jätevoimalan yhteyteen. 28 KEMIA 4/2020 UUTISIA Nokian Renkaille ilmastotunnustus Nokian Renkaat on saanut ensimmäisenä rengasyhtiönä arvostetun SBTi-ohjelman hyväksynnän ilmastotavoitteilleen
Epäonnistumisia ei pidä pelätä, sillä kilpailu on ennen kaikkea arvokas kokemus. Mikä juttu sytyttää. Kokeellisessa osiossa suoritimme monimutkaisia titrauksia Helsingin yliopiston kemian laitoksessa, kun taas teoreettisessa osiossa piti muun muassa muistella rikin allotrooppisia muotoja ja laskea liuosten pH-arvoja. Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden (4/2020) kiinnostavin. Lehden vuosikerran voitti Heli Haapaniemi. Tänä kesänä olympialaiset jäävät kuitenkin kaikkien osalta vain haaveeksi, kun koronapandemia estää matkustamisen. Rokotejutulle ja itse rokotteelle siis iso kyllä!” ”Juttu Koronan jälkeen vihreän elvytyksen aika on olennaisen tärkeä juuri nyt.” ”Paras oli Anja Nysténin Elämän tuoksut. Kemiassa perussarja on suunnattu etenkin 1. Hän sijoittui Neljän tieteen kisassa hopealle. osoitteessa www. KEMIA 4/2020 29. PÄÄSIN TÄNÄ VUONNA kemian loppukilpailuun, joka ehdittiin onneksi käydä helmikuussa ennen koronaepidemian puhkeamista Suomessa. Lukiolaiset kisaavat kemiassa, fysiikassa, matematiikassa ja tietotekniikassa. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL) vuosittain järjestämiä neljän tieteen kisoja voidaan pitää SM-kilpailuina, sillä niihin osallistuvat ikäluokan huiput. Äänestä suosikkiasi viimeistään 16.7. Harvempi kuitenkin tietänee, että myös luonnontieteissä kilpaillaan jopa olympiatasolla. kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Kisoissa menestyneillä on myös mahdollisuus päästä jatkovalmennukseen kansainvälisiä tiedeolympialaisia varten. Toiseksi sijoittui artikkeli Ilmastotutkija Lauri Myllyvirta: ”Koronan jälkeen on vihreän elvytyksen aika” ja kolmanneksi juttu Testien kehittäjät tahtovat koronan kuriin. Parhaassa tapauksessa ahkera opiskelu lukiossa palkitaan jatko-opiskelupaikalla jo ennen ylioppilaskirjoituksia. 29 4/2020 KEMIA TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. vuoden opiskelijoille, kun taas avoimeen sarjaan voivat osallistua kaikki lukiolaiset. Kehitys menee oikeaan suuntaan. ja 2. Avoimessa sarjassa menestyneet saavat kutsun loppukilpailuun, jossa palkintona on suurten rahasummien lisäksi suoria opiskelupaikkoja tekniikan ja matemaattisluonnontieteellisten aineiden korkeakouluopintoihin. Tieteen kilpakentillä ERILAISET URHEILUN arvokisat ovat aina vahvasti esillä mediassa. Tauti on näyttänyt olevan varsin ikävä kokea. Kilpailussa testataan myös paineensietokykyä, sillä aika on molemmissa osioissa rajallinen. Yritysten kulut pienenee oikealla tiedolla.” ”Näin laboranttiopiskelijana toivoisin enemmän opiskelijanäkökulmaa, ja yritykset voisivat ilmoittaa harjoittelupaikoista lehden nettisivuilla.” ”Olisi kiva saada vielä tarkemmin ja syvemmin kirjoitettuja uutisia erilaisista kemian alan uusista läpimurroista tai tutkimuksista.” Kerro mielipiteesi ja voita luettavaa vuodeksi! Numeron 3/2020 kiinnostavimmaksi äänestettiin juttu Rokote on ratkaiseva rasti. LUONNONTIETEISTÄ kiinnostuneiden lukiolaisten tulisi yhä rohkeammin osallistua neljän tieteen kisoihin. Juttu sai minut muistelemaan omia hajumuistojani.” ”Vihreän kehityksen ohjelma vie kemikaalivirastoa uusille urille oli hyvä juttu. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan lehden vuosikerta, valinnan mukaan Kemialehti, Uusiouutiset, TTT-lehti tai Tunne & Mieli. HANNA JUVONEN Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion tuore ylioppilas, joka aloittaa syksyllä opinnot Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Olen viime aikoina miettinyt paljon aisteihin liittyviä juttuja ja pohtinut miksi erilaiset hajut jättävätkin niin vahvan muistijäljen. PALAUTETTANUMEROSTA3/2020 ”Olen melko uusi tilaaja ja pitää todeta, että erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen lehti!” ”Lueskelin lehteä ja mietin, miten innostava kokoelma artikkeleita on taas käsillä.” ”Hyviä juttuja oli monta – vaikea valinta!” ”Kaikki koronaan liittyvät ajankohtaiset artikkelit olivat kiinnostavia.” ”Olen työssä infektio-osastolla ja hoidan ihmisiä, jotka ovat sairastuneet Sars-CoV-2:een
The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. Sinun paikkasi tässä. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 30 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh
(09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Kemi KEMIA Lue lisää ja tee tilaus: www.kemia-lehti.fi/tilausasiat/ Tee lahjatilauksesi kesäkuun loppuun mennessä, niin saat lahjaksi kotimaisen Nolla-käsidesin! Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 31 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. Erikoisalueitamme mm. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi/vihreat-sivut/ 29 € Koulutilaus + käsidesi vain
010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Huoltoja varaosapalvelumme kattaa koko maan. 09 7731100 Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Kysy ensin meiltä | At your service 32 29 € 3 NUMEROA Nyt vain + TILAAJALAHJANA KOTIMAINEN NOLLAKÄSIDESI Tilaa itsellesi tai lahjaksi paketti hyvää mieltä! www.tunnejamieli.fi. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Laboratorioja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus www.intermed.. We keep your research running Sinun paikkasi tässä. huolto@intermed.. TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh
Valinta on sinun. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 85 euroa. Edun arvo 750 euroa. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. • Nettisivut: yli 30 000 käyntiä vuodessa. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle 33. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). Tervetuloa! Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! www.kemia-lehti.fi LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi , puh. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (23 numeroa). • Postitukset vuonna 2020: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. Entistäenemmänkontaktejavuonna2020: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa
Nykyisin veren lääkeainepitoisuus määritetään laboratoriossa, ja tulokset saadaan yleensä vasta seuraavana päivänä. Tämä voisi kiinnostaa huumekuskeja liikenteestä seulovia poliiseja. Maailmanlaajuisesti menetelmällä on hoidettu noin 100 000 potilasta. Tietyt opioidit voidaan mitata myös sylkinäytteestä, jolloin mittaukseen ei tarvita lääketieteen ammattilaisia. Menetelmällä voi mitata jopa nanomolaarisia pitoisuuksia. Noin 200 nanometrin paksuiset nanoputket sojottavat elektrodimateriaalissa pystyssä kuin ryijyn langat. Menetelmä toimii, vaikka kukaan ei tiedä, miksi. Reaktiossa mitataan vapautuva vetyperoksidi. Kirurgi etsii kokeellisesti oikeaa paikkaa ja virranvoimakkuutta, jolla esimerkiksi Parkinson-potilaan vapina lakkaa. Tähän mennessä glutamaattia ei ole voitu suoraan mitata aivoista riittävän Nanoputkianturi mittaa kemikaaleja aivoista tarkasti. Glutamaatti reagoi käytössä olevalla potentiaalialueella vain, jos se on sitoutunut glutamaattioksidaasi-entsyymiin. Kliinisiä potilaskokeita johtaa professori Eija Kalso. ”Se helpottaisi monien aivosairauksien, kuten Parkinsonin taudin, pakkooireiden ja masennuksen, taustamekanismien tutkimusta.” Näiden sairauksien oireenmukaisessa hoidossa on käytetty Suomessa kehitettyä syväaivostimulaatiota. Anturin eli yksiseinäisillä nanoputkilla päällystetyn hyvin pienen elektrodin ovat kehittäneet Aalto-yliopiston professorit Jari Koskinen ja Tomi Laurila. ”Alustavat tulokset ovat jo osoittaneet, että entsyymillä päällystetty nanokuitumateriaali reagoi nopeasti pieneenkin hermosolujen vapauttamaan glutamaattimäärään aivoissa”, Taira kertoo. Pikamittarille on suuri tarve, sillä vahvojen kipulääkkeiden ja opioidien käyttö – ja käyttöön liittyvät ongelmat – ovat yleistyneet. Tavallisen särkylääkkeen hoitoannos on 2–4 grammaa päivässä, mutta maksalle tuhoisa myrkytys alkaa jo 10 gramman annoksella. Uhkaa pahentaa, että aineenvaihdunnan erot aiheuttavat suurta vaihtelua veren lääkeainepitoisuuteen, vaikka annostus on sama. RAILI LEINO A do be St oc k Aina tuoretta luettavaa: www.kemia-lehti.fi. Kyseessä on yksinkertainen sähkökemiallinen analyysi, jossa säädetään jännitettä ja mitataan virtaa. Nanoputkianturi ei tuo näkyvää lisää stimulaatioelektrodiin, joka on anturia monta kertaluokkaa suurempi. Helsingin yliopiston professorin Tomi Tairan tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, voidaanko anturilla mitata hermovälittäjäaine glutamaattia suoraan aivoista. Pikamittari kivunhoitoon Helsingin yliopiston Meilahden klinikassa nanoputkiantureista kehitetään kipulääkemittaria, joka toimii potilaan vuoteen vierellä. Anturin avulla tutkijat toivovat kuitenkin voivansa selvittää, miten sähköstimulaation aiheuttama välittäjäainevapautuminen on yhteydessä potilaan oireiden helpottumiseen. Tulokset tulevat parissa minuutissa. Mitattava aine hapettuu tietyllä sähkövirran arvolla, mikä näkyy virtapiikkinä. ”Se on nisäkäshermojen tärkein välittäjäaine, joka on osallisena lähes kaikissa aivotoiminnoissa. Näytteeseen riittää 10–20 mikrolitran kokoinen veripisara, jonka voi ottaa sormenpäästä. Glutamaatti liittyy aivojen kehitykseen ja oppimiseen. ”Olisi erinomaista, jos saisimme käyttöön anturin, jonka ominaisuudet riittäisivät hermosolujen välittäjäainetoiminnan reaaliaikaiseen seurantaan lähes solutason tarkkuudella.” Menossa ovat kokeet hiiren aivokudoksessa. Niiden väliin on helppo sijoittaa tarvittava entsyymi. Anturille olisi hänen mukaansa paljon käyttöä. 34 KEMIA 4/2020 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Hiilinanoputkista valmistetulla anturilla voidaan mitata erilaisia kemikaaleja ihmisen verestä tai muualta kudoksista. Menetelmässä aivoihin asennetaan ohuet elektrodit, joiden kautta tiettyihin aivonosiin johdetaan pieni, tyypillisesti 130 hertsin taajuinen ja muutaman milliampeerin sähkövirta. Häiriöt glutamaattivälitteisessä neurotransmissiossa liittyvät useisiin aivosairauksiin”, Taira kertoo
”Tämä on luultavasti urani tärkein havainto ihmishenkien pelastamisen kannalta”, sanoo professori Sirpa Jalkanen. Tehohoidossa laajasti käytetyt kortikosteroidit voivat nelinkertaistaa keuhkovauriopotilaiden kuolleisuuden. Tämä käy ilmi Turun yliopiston tutkimuksesta, jonka julkaisi Intensive Care Medicine -lehti. Kortikosteroidit vaarallisia koronataudin hoidossa Koronatorjunnan avaimet ovat Eristäminen ja etätyö A do be St oc k Covid-19-sairaus aiheuttaa osalle ihmisistä niin vakavia oireita, että he päätyvät tehohoitoon, joka sekään ei pelasta kaikkia potilaita. ”Riski pienenee merkittävästi, jos oireiset tartuttajat pysyvät kotona ja ihmiset käyvät harvemmin kaupassa tai muilla julkisilla paikoilla.” Hankala paikka ovat avokonttorit. Jos viruksenkantajat eivät malta eristäytyä, koronalle voi altistua 10 000 ihmistä kuussa. Suomessa tehdään joka kuukausi kymmeniä miljoonia kauppareissuja. Osa potilaista oli saanut myös kortikosteroideja, ja heistä kuoli 39,7 prosenttia. Näin interferoni ei pysty taistelemaan tautia vastaan. PÄIVI IKONEN Aallon, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksen tuottama, parhaillaan vertaisarvioitavana oleva artikkeli kertoo, kuinka puhuessa ja yskiessä syntyvät pisarat käyttäytyvät ja millaisen hiukkasannoksen ihminen saattaa huomaamattaan haukata sisuksiinsa. Tautiepidemia voi hiipua, mutta koronavirus ei ole poistunut keskuudestamme. Maailman terveysjärjestö WHO on jo kieltänyt kortikosteroidien käytön koronataudin hoidossa. Fyysisen etäisyyden pitäminen on yhä tärkeää. 35 4/2020 KEMIA Lähikontakteja pitää välttää myös jatkossa, vaikka koronaepidemia on ainakin väliaikaisesti osoittanut laantumisen merkkejä. Syynä on, että ne estävät sekä elimistön oman että lääkkeenä annetun interferonin toiminnan. ”Simuloinneistamme näkee selvästi, että riski vaihtelee paikassa vietetyn ajan ja ihmistiheyden mukaan”, VuoriM al lin nu s Vi lle Vu or in en /A al to -y lio pi st o, vi su al is oi nt i Jy rk i H ok ka ne n/ CS C Alle50mikrometrin kokoiset pisarat kuivuvat hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Suoran pisarakontaktin lisäksi tartunnan voi saada hengittämällä riittävän suuren määrän virusta sisältäviä aerosolihiukkasia, varoittaa apulaisprofessori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet tutkijat, jotka selvittävät viruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa. nen kertoo. Interferonilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli kokeessa 10,6 prosenttia. Sairaat on eristettävä, ja kaikkien kynnelle kykenevien kannattaa jatkaa työntekoa etänä. Koronaa kantava kollega voi hönkiä toimiston ilmatilaan hiukkaspitoisuuksia, jotka pahimmillaan altistavat työtoverin muutamassa minuutissa. Tieto on erittäin merkittävä varsinkin koronapandemian osalta, sillä covid-19-tauti lamauttaa jo itsessään kehon interferonituotantoa. Tähän viittaavat sekä keväiset sairastumispiikit, joissa suuret ihmisjoukot saivat taudin yhdeltä ainoalta tartuttajalta, että tutkijoiden 3d-virtaussimulaatiot ja niiden analyysit. Töissäkin täytyy siis muistaa tärkeä sääntö: ”Mitä kauempana toisista ollaan, sen parempi.” PÄIVI IKONEN. ”Pysy kaukana” Tartuntariski yhden lähikaupassa käväisyn aikana on matala, mutta todennäköisyydet kasvavat, kun katsotaan koko kansaa ja pidempiä ajanjaksoja. Turkulaiset saivat asian selville analysoituaan tulokset laajasta kliinisestä kokeesta, jossa testattiin interferonin tehoa akuutissa keuhkovauriossa
Ei huolta, asia selviää muutamalla sentillä. Verkosta löytyy paljon mitä kummallisimpia tietoja, tai sitten ei löydy mitään. KEEMIKKO AUTOSSA ihminen syrjäytyy vauhdissa. 36 KEMIA 4/2020 Syrjäytymisen aakkoset Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. FACEBOOK on varsinainen syrjäytyneiden ihmisten kuolemanloukku. Lopulta päätyy ajamaan ikuista ympyrää, jonka katkaisemiseksi on pakko syrjäytyä lain toiselle puolelle ja siirtyä kurvailemaan kävelykadulla. Menoa ei haittaa, vaikka sattuisi heittämään henkensä kesken matkan. Sinä et muista, millä sivulla kävit kaksi vuotta ja 53 päivää sitten ja mitä silloin ajattelit. Puukahvia, nokkaporoja tai keskituloisia ihmisiä ei kahvilla enää tapaa. Naamataulusivuston hymyilevistä kuvista voi päätellä, että kaikilla muilla menee paljon paremmin. KEEMIKKO Riippukeinustakin syrjäytynyt ”Hetken ajo-ohjeita kuunneltuaan alkaa pitää Hyvinkäätä maailman eksoottisimpana paikkana.”. Kun aamuisin ei enää ole pakko tehdä muuta kuin seurata naapurien töihinlähtöä, kaikelta katoaa tarkoitus. Moni tekee kansantaloudelle palveluksen muuttamalla etelään. Niissä kahvia puristavat kapselikoneet tai robotit. GOOGLE tuottaa huomattavan syviä syrjäytymisen tuntemuksia. Kun kuljettaja panee päälle mukautuvan vakionopeudensäädön, kaistavahdin ja ajoassistentit, hän tekee itsensä tarpeettomaksi. Hetken ajo-ohjeita kuunneltuaan alkaa pitää Hyvinkäätä maailman eksoottisimpana paikkana. Sinä unohdat mutta evästeet eivät. Viimeinen kyyti jatkuu niin kauan kuin sähköä/ bensaa/dieselöljyä/vetyä/kaasua tai tietä riittää. Hän saa takaisin Karjalan, markan, kansakoulun ja ihanan lämpimät lapsuuskesät. Instagramissakaan ei ole yhtään otosta siitä hetkestä, kun unelmaduunista tuli potkut tai se ainoa oikea otti ja lähti. Kenellekään toiselle ei ikinä tapahdu mitään ikävää. BAARISSA barista on syrjäyttänyt tarjoilijan ja tehnyt tavalliseen budjettiin sopivasta sumpista biljonäärien luksustuotteen. Jos haluat itsekin tuntea syvimmät tiedostamattomat salaisuutesi, voit ostaa ne verkon analyysiyhtiöiltä. Paras syrjäytymisen paikka on riippukeinussa mökkikoivun siimeksessä. Asiakkaalla itsellään on onneksi mukavampaa. Eläkkeitä maksavien veronmaksajien huojennukseksi kehityskulku päättyy suru-uutiseen. Auringon laskiessa asiakas lakkaa tunnistamasta sukulaisiaan, joille kokemus on erittäin syrjäyttävä. COOKIE tarttuu nettisivuilta kuin punkki, imee informaation sinusta ja jakaa sen kaiken maailman jobbareille. Kun aurinkorannallakaan ei ole mitään tekemistä, otetaan sisältöä ensin viinipullosta, sitten pahvipakkauksesta ja lopulta paikallisesta viinitarhasta haetusta tonkasta. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Erityisen järisyttävän ulkopuolisuuden kokee käyttämällä Googlen karttasovellusta, jonka mukaan seuraavan risteyksen takaa löytyy ”Hjuivizee”. Ensimmäinen minuuden katoamiskokemus syntyy omaa nimeä googlaamalla. HELPOTUSTA syrjäytymisen tuskaan saa vain ottamalla muista sosiaalista etäisyyttä oikein toden teolla, ainakin kesäloman ajaksi. Kotona ja toimistossa tilanne on vielä syrjivämpi. ELÄKE syrjäyttää kaikki ne, joille työ on tuonut elämänsisällön. DEMENTIA johtaa hitaasti mutta varmasti muistipalvelukeskuksen asiakkaaksi
KEMIA-LEHDEN NIKSINURKKA antaa lopuksi lukijoille vinkin. Parasta ennen -päiväyksen ylittäneet tacokastike, tomaattimurska ja tölkillinen maissia päätyivät meksikolaiseen keittoon, kuivatut hedelmät turkkilaiseen lihapataan. PAKASTIMEN UUMENISSA piileskeli myös kaksi kaupan pakastealtaasta hankittua valmista smuutisekoitusta. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Nosta viimeistä viedään -tuotteet ja säilykkeet näkösälle. ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com Simaa ja suklaapuuroa Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos2008ja2013). kongresseihin. Hakuaika päättyy 10.9.2020. Optimismini on ilmeisesti saanut vallan monen vapun alla. ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2021 OVAT HAETTAVANA 1.8.2020– 10.9.2020 Apurahat myönnetään Orionin Tutkimussäätiön sääntöjen mukaisesti maamme lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, tutkimuksen tukemiseksi 1) äskettäin (10.9.2020 lukien viiden vuoden sisällä *)) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 50 000 euroa) sekä 2) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa). Muita kuin pyydettyjä liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Post doc -apurahan hakemukseen on liitettävä mahdollisen ulkomaisen tutkimuksen suorituspaikan (yliopisto tai laitos) sitoumus. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan loppuvuodesta 2020 Tutkimussäätiön kotisivulla ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille vuoden 2020 joulukuussa. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen toteutetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Säätiö ei jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. Ruokahävikki pienenee, ja pöytään voi kantaa niin suklaapuuroa ja muita retroruokia kuin täysin uusia makuelämyksiä. Mikäli viiden vuoden määräaika ylittyy, pyydetään CV:ssä esittämään selvitys syistä. Pitsaan voi upottaa mitä tahansa, paitsi ei ehkä hernekeittoa. Kuva: Ida Pimenoff *) Erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittamisesta tai muista erityisistä syistä (äitiys-, isyys-, vanhempainja hoitovapaa, varusmiestai siviilipalvelus tai pitkäaikainen sairaus) otetaan huomioon myös hakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enem-män kuin viisi – kuitenkin korkeintaan seitsemän – vuotta. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. Kyllä vain, kuivakaapista löytyi myös esihistoriallista hillosokeria. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Onneksi olen viimein oppinut paistamaan pannukakkua. Tiukkoina aikoina sen saanti voi olla yhtä vaikeaa kuin vessapaperin. Apurahansaajille myönnetyt apurahat ilmoitetaan sähköpostitse marraskuussa 2020. Olen taiteillut simasta erilaisia variaatioita, viimeisimpänä raparperi-mansikkajuomaa, johon käytin viime kesänä smuuteihin tarkoittamani ja jääkuutiorasioissa pakastamani mössöt. Rajana ovat vain mielikuvitus ja kaappien kätköt. Jotta marja-hedelmämixiä olisi voinut hyödyntää, seos olisi ensin pitänyt kuumentaa kiehuvaksi, jäähdyttää ja vasta sitten käyttää. Yhteydenottoihin vastaa Tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, p. blogspot.com. Kaappeja siivotessani hämmästyin, kun fariinisokeria kertyi peräti kolme puolen kilon pakettia. 50 000 euron apurahan voi hakija saada kerran, ja väitöstyöhön tarkoitetun apurahan voi saada korkeintaan kahdesti. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Kätevyyteni alitti riman niin roimasti, että nakkasin suosiolla ainekset kattilaan ja keitin ne ihan tavalliseksi hilloksi. Perusraaka-ainetta riitti siis kaikkiaan kuuteen annokseen. Apurahojen hakeminen tapahtuu sähköisellä hakemuslomakkeella https://orion.apurahat.fi/haku Hakemus laaditaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä. 010 426 3803.. NÄKÖKULMA KUN KEITTIÖN kuivakaapin peränurkasta löytyy fariinisokeria, kuivuneita rusinoita ja jonkusen vuoden – kenties jopa vuosikymmenen – vanhaa palasokeria, luonteva ratkaisu on tehdä simaa. Onneksi maustelaatikossa oli kuivahiivaa. Suurissa apurahoissa eduksi luetaan ulkomaiselle Post doc -kaudelle lähteminen, ulkomaisen Post doc -kauden pidentäminen tai sellaiselta palaaminen
”Mikrobit hajottavat biomassan sisältämät ravinteet ja lannoitejäämät sellaiseen muotoon, että kasvit voivat hyödyntää niitä tehokkaammin. Käsittelyn jälkeen putken päästä tulee ulos hienoksi jauhettua hiertomassaa. ”Suomeen tuotiin vuonna 2019 erilaisia lannoitteita noin 178 miljoonan euron arvosta. Haussa globaali patentti Suomen Biokiertotuote on patentoinut uuden teknologiansa kotimaassa. Se on mahdollista asentaa myös kiinteäksi vaikka kaatopaikan yhteyteen. Mikrobiseos, kasvuntehostin ja muutama muu yrityksen kehittämä tuote on jo markkinoilla. Kun vanha kasvualusta hyödynnetään uudelleen, siihen käytetyistä lannoitteista saadaan kaikki irti. Kun kutsu käy vaikkapa puutarhurilta tai viljelijältä, laite kuljetetaan paikalle ja pannaan toimeksi. Hienonnuksen jälkeen mukaan sekoitetaan menetelmän salainen ase eli mikrobiseos, joka sisältää muun muassa maitohappoja fotosynteesibakteereja. Sitten murskain tekee erilaisista biojakeista hienoa massaa”, Kivioja kuvailee. Haussa on myös maailmanlaajuinen patentti. ”Lisäksi se sopii hyvin myös talousja biojätteen käsittelyyn”, Kivioja kertoo. ulos, se voidaan aumata kompostoitumaan. ”Menee neljästä kuuteen kuukautta, niin mikrobit ovat poistaneet patogeenit ja aines on taas käyttökelpoista.” Siirrettävän laitteiston koko on skaalattavissa. Teknologialla voidaan prosessoida myös esimerkiksi golfkenttien leikkuujäte. Menetelmän hyödyntämismahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään puutarha-alaan ja maatalouteen. Kasvualustat uusiokäyttöön Uusi suomalaismenetelmä muokkaa niin puutarhojen kasvualustat ja viljankorret kuin golfkenttien leikkuutähteet ja biojätteet hyötykäyttöön. ”Kasvija maataloustuotteiden ongelmat ovat globaaleja”, Martti Kivioja huomauttaa. ”Mikrobiseoksen anaerobisten hajottajamikrobien ansiosta kompostia ei tarvitse kääntää. Näin nopeutetaan jätemateriaalien luonnollista hajoamista ja ravinnekiertoa huomattavasti.” Massaan voidaan lisätä myös biohiiltä, joka parantaa sekä alustan happitaloutta että kosteudenhallintaa, sekä turvetta tai sammalta. Kierrätyksellä saavutetaan merkittävä taloudellinen vaikutus, ja se säästää myös ympäristöä”, tähdentää Martti Kivioja, yksi Suomen Biokiertotuotteen perustajista. ”Jäte annostellaan laitteiston suppiloon joko täystai puoliautomaattisesti. Liikkuva laitteisto Biomateriaalin muokkaus tapahtuu liikuteltavalla laitteistolla siellä, missä jätejakeet syntyvät. ”Me keskitymme jatkossakin tuotekehitykseen, joten laitteistojen myyntiä varten etsimme parhaillaan yhteistyökumppaneita.”. Kivioja uskoo, että laitteen ensimmäiset kaupalliset versiot ovat valmiina alkusyksystä. Kun lopputuote putkahtaa putkesta Ku va t Su om en Bi ok ie rt ot uo te O y Muokkauslaitteisto kulkee kätevästi pyörien päällä asiakkaan luo. Muokkauslaitteiston testausvaihe on onnistuneesti ohi, ja prototyyppi saa kesän mittaan viimeisen silauksensa. Keksinnön ansiosta kasvualustojen vaihtoväli voidaan venyttää yhdestä vuodesta moninkertaiseksi. Haluttaessa tukimateriaaleina voidaan käyttää esimerkiksi oksia ja risuja. KiTa 1000 -teknologia säästää myös vettä, kun vältytään uuden kasvualustan tarvitsemalta runsaalta kastelulta. Näin muokattu massa voidaan levittää myös takaisin peltoon, jossa se kompostoituu talvikauden aikana lumen alla.” Jos käsitelty aines sisältää patogeeneja eli taudinaiheuttajia, kompostiaumaus ratkaisee ongelman. Vuonna 2016 startanneen piikkiöläisyrityksen ideoimalla tekniikalla voidaan käsitellä myös viljelyjätteet, kuten viljankorret ja kasvien varret. Ne muokataan maanparannusaineeksi, joka kohentaa niin kasvija viljelymaiden kuin nurmialueidenkin köyhtyneen maa-aineksen laatua. 38 KEMIA 4/2020 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. PÄIVI IKONEN Kauppapuutarhojen kasvualustat voivat vastedes kiertää uuteen käyttöön entistä ehompina, kiitos Suomen Biokiertotuote Oy:n kehittämän muokkausmenetelmän
”Toivon, että kaikki metsäyritykset ottavat saman näkökannan.” Liuoksen hallituksen puheenjohtajan Arto Pajukon mukaan yhtiön tavoitteena on muuttaa koko metsänkorjuun kemikaaliketju myrkyttömäksi ja luonnolle hellävaraiseksi. ”Ei siis tarvita esimerkiksi kaluston uusimista tai työtapojen muuttamista.” Biohajoava kantosuoja-aine on jo toinen aktiivisen keksijän metsäinnovaatio. Urea on luonnontuote, mutta ruosteenestoon ja merkintään käytettävät kemikaalit eivät perinteisesti ole olleet luonnossa hajoavia. ”Ajatus uuden tuotteen takana oli periaatteessa yksinkertainen: suoja-aineen pitää olla turvallista jätettäväksi luontoon”, kuvailee idean isä, prosessiteknikko Pekka Majamäki. Mahdollisuudet siihen näyttävät hyviltä. Monien kantosuoja-aineiden vaikuttava aine on urea. EMMA KAUSTARA Kantosuoja-aineita käytetään metsänhakkuiden yhteydessä. Keksinnön tuotteisti tamperelainen Liuos Oy. ”Kun yhdessä pohdimme mahdollisia korvaavia aineita, löysimme lopulta sopivat biohajoavat kemikaalit.” Kehitysprosessissa olennaista oli, että uuden tuotteen piti olla vaikuttavilta ominaisuuksiltaan yhtä tehokas kuin markkinoilla jo olevat ei-biohajoavat vastineensa. emmakaustara@gmail.com Keksijä Pekka Majamäki viettää virallisesti jo eläkepäiviä, mutta käytännössä miehen aika menee uusien innovaatioiden kehittelyyn. Maailman ensimmäinen täysin biohajoava ureapohjainen kantosuoja-aine on lähtenyt valloittamaan pohjolan metsiä. ”Etenkään menneinä vuosina ei ole valitettavasti aina oltu kovin tarkkoja sen suhteen, mitä kaikkea luontoon laitetaan.” Biohajoava uutuus suojaa kannot ”Biohajoavuus on tätä päivää” Uuden kantosuoja-aineen käytännön tuotekehityksen Majamäki hoiti yhdessä Liuoksen raaka-ainetoimittajien kanssa. Nuoren tamperelaisen kemianyrityksen Liuos Oy:n uudessa Biodegra-nimisessä tuotteessa urean osuus on 32,5 prosenttia. Tästä on tulossa merkittävä uusi suomalainen kemianalan vientituote.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Kemikaalialan ammattilaisina he osasivat auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja suoja-aineissa aiemmin käytetyille aineksille”, hän kertoo. 39 4/2020 KEMIA INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Tätä kautta suojaaineet ovat osaltaan kasvattaneet metsien kemikaalikuormaa. Tamperelaisinnovaatiossa kantosuojan kaikki ainesosat ovat biohajoavia. ”Siinä on käytetty glyserolia, joka on täysin luonnollinen ja luonnonmukainen aine.” Pölliväriä kuluu Suomessa vuosittain noin miljoona ja kantosuojaa kymmenen miljoonaa litraa, joten aineiden biohajoavuus on iso asia. ”Kantosuoja-aineemme on jo kovassa käytössä Suomen lisäksi myös muun muassa Norjan ja Ruotsin metsissä. Niillä varmistetaan, ettei kaadettujen puiden kantoihin pääse muodostumaan juurikääpää, joka voisi levitä niistä myös muualle metsään. Toisaalta ajatus oli hänen mukaansa kaikkea muuta kuin itsestään selvä. Ensimmäinen, ympäristössä hajoava pölliväri, kuuluu sekin Liuos Oy:n tuotevalikoimaan. Li uo s O y. Kantosuoja-aineiden kolmas pääainesosa on merkintäväri, yleensä sininen tai vihreä. ”Biodegra ei eroa muista kantosuoja-aineista sen paremmin perusperiaatteeltaan kuin käytettävyydeltään”, Majamäki tähdentää. ”Testilaboratorio toimii nyt koronakaranteenin aikana mökilläni”, hän kertoo. Lisäksi mukaan tarvitaan ruosteenestoainetta, jotta kantosuojaa levittävän metsäkoneen suuttimet ja säiliöt pysyvät kunnossa. Innovaattori iloitsee siitä, että ympäristöä säästävä ajattelu valtaa alaa myös metsäteollisuudessa
Hupan ryhmässä tutkitaan myös biomassojen polttoa lämmönja energiantuotannossa sekä voimalakattiloiden materiaalien korroosiota ja likaantumista. • Ylioppilas 1976, Uudenkaupungin yhteislyseo. • International Commission on Glasses, valtuuston jäsen 2010–. Åbo Akademissa hän on tehnyt kansainvälisesti merkittävää työtä myös bioaktiivisten lasien tutkijana. • Oy Lohja Ab (Minerals), tutkimusinsinööri 1984–1987. On mukava miettiä, millä metallilla tai yhdisteellä mikäkin väri on saatu aikaan”, hän naurahtaa. ”Kerään värilasia ja kartutan kokoelmaani kirpputoreilla ja antiikkimarkkinoilla. ”Parhaat ystävänikin ovat opiskeluajoilta. ”Oli hienoa nähdä, kuinka lasista syntyi mitä mielenkiintoisimpia esineitä.” Väitöskirjaa tehdessään Hupa työskenteli tutkimusinsinöörinä silloisessa Oy Lohja Ab:ssä ja tutki alumiinisilikaattimineraalien käyttöä lasien ja lasitteiden raaka-aineena. Leena Hupa Leena Hupa Åbo Akademin professorin Leena Hupan elämän yksi tärkeä elementti on lasi. • Harrastaa lenkkeilyä, pihatöitä, käsitöitä ja lukemista. Yhtiö teetti hänen kehittämästään lasista liikelahjojakin. Häntä kiehtovat sekä materiaalin kemia että sen kauneus. • Naimisissa, tytär ja bonuspoika perheineen. ”Soitan vieläkin pianoa, tosin vain omaksi huvikseni ja ainoastaan silloin, kun muut eivät ole kuulolla.” Kotona korostettiin luonnontieteiden ja matematiikan tärkeyttä. ”Hankkeita yhdistävät korkealämpötilaja vesiliuoskemia sekä tutkimusmenetelmät. • Syntynyt Uudessakaupungissa vuonna 1957. Professorin mukaan työ lasin parissa on luonut vankan perustan korkealämpötilakemian ymmärtämiseen. Sitä voidaan verrata bioaktiivilaseista valmistettavien tukirakenteiden sintraukseen.” Kierrättäminen on muutenkin ajankohtainen teema. Muistot hymyilyttävät edelleen. • Diplomi-insinööri 1981, tekniikan tohtori 1987, Åbo Akademi. 40 KEMIA 4/2020 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Leena Hupa Lasin tuntija rikkoo lasikattoja Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Implanteissa hyödynnettävien biolasien laajin käyttöalue on luukirurgia. • Smart Chemistry Park, ohjausryhmän jäsen 2015–. Näin käynnistyivät opinnot Turussa Åbo Akademin kemiallis-teknisessä tiedekunnassa, jossa hän viihtyi erittäin hyvin. ”Biomassoja tai muita jätepolttoaineita käyttävien voimaloiden leijukattiloiden petimateriaalit sintrautuvat biomassojen tuhkan kanssa. • Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland, hallituksen jäsen 2015–. Tytön harrastuksiin kuuluivat meripartiolaisuus ja pianotunnit. ”Siellä oli innostava opettaja, joka avasi kemian aivan uudella tavalla ja antoi varmuuden, että juuri se olisi minun alaani”, Hupa muistaa. Hupan ryhmä on selvittänyt myös epäorgaanisten jätteiden ja sivutuotteiden, kuten tuhkan ja keraamisen jätteen, käyttöä uusien tuotteiden raaka-aineina, lannoitteina ja maanparannuskohteissa. Karlssonin ansiosta hän sai tehdä kokeita lasitehtaissa vielä jatko-opintojensakin aikana. Hupa on ehtinyt tutkia sekä pakkaus-, talousja eristelasia että lasitteita eli keramiikan pinnoitteita. • Åbo Akademi, yliassistentti 1987– 1991, akatemialehtori 1991–2014, epäorgaanisen kemian professori 2015–. ”Oli jännittävää, kun esittelimme heille lasin sulatusta keraamikemian. ”Nuutajärvellä kokeet onnistuivat hyvin, mutta Riihimäellä tulos oli tasaisen pullolasin sijasta ruskeaa vaahtoa.” Nuutajärvellä Hupa pääsi ilokseen seuraamaan maineikkaiden muotoilijoiden Oiva Toikan ja Kaj Franckin yhteistyötä taidokkaiden lasinpuhaltajien kanssa. Tuhkan liukenevia yhdisteitä ja raskasmetalleja tutkitaan aivan samoilla konsteilla kuin bioaktiivisten lasien liukenemista kehon nesteissä.” Ilmiömaailmoissakin hän näkee kiinnostavia yhtäläisyyksiä. SISKO LOIKKANEN Vuosikymmenien tutkimustyö on tehnyt Åbo Akademin epäorgaanisen kemian professorista Leena Hupasta lasinharrastajan. Rakkaus upeaan materiaaliin syttyi aikoinaan diplomityöstä, jossa Hupa tutki ruskean pakkauslasin valmistusta lasiteollisuudesta Åbo Akademihin siirtyneen professorin Kaj Karlssonin ohjauksessa. • Kemistklubben vid Åbo Akademi, presidentti 2019–. Ensimmäinen nainen Leena Hupa syntyi Uudessakaupungissa, jossa hän vietti ”tyypillisen pikkukaupunkilapsuuden” yhdessä kolmen veljensä kanssa. Pidämme yhä myös kurssitapaamisia.” Hupan mieleen on erityisesti jäänyt ruotsalaisten teollisuusjohtajien vierailu, josta opiskelijat saivat tietää vasta päivää aiemmin. Diplomi-insinöörieno oli sisarentyttärelle esikuva, joten ylioppilaskirjoitusten jälkeen tämä löysi tiensä teekkarivalmennuksen kurssille
Toisaalta on hienoa, kun kumpikin puoliso ymmärtää, että raportteja ja hakemuksia joutuu joskus laatimaan myös iltaisin ja viikonloppuisin.” Tutkijantyö vie Leena Hupaa usein ulkomaille. Näin elämänpolusta alkoi muotoutua akateeminen. ”Joskus ehkä liian usein. Pari työskenteli kollegoina eri tutkimusryhmissä, kunnes aviomiehestä tuli vaimolleen myös esimies. ”Mieleenpainuvinta Englannissa olivat kirjastossa viettämäni pitkät päivät. Toisenkin lasikaton Hupa rikkoi jokunen vuosi sitten. Samalla ruotsin kieli sujuvoitui entisestään. Väitöskirja valmistui vuonna 1987. Näin pääaineeksi valikoitui prosessitekniikka, ja opiskelukesät kuluivat Tukholmassa ”liukuhihnatöissä”. Siellä olivat käden ulottuvilla kaikki mahdolliset lasiteknologian kirjat ja julkaisut. Se on kunniatehtävä, jossa tuen mielelläni opiskelijoiden toimintaa.” Opettaminen palkitsee Luentokursseillaan Leena Hupa on opettanut kemiaa hyvin laaja-alaisesti. Tutkijan uraa hän ei kaavaillut vaan näki tulevaisuutensa ennemminkin käyttöinsinöörinä teollisuudessa. On myös ollut palkitsevaa tavata urallaan menestyneitä entisiä opiskelijoita ja nähdä väitöskirjaa tekevien kehittyvän tutkimuksen myötä asiantuntijoiksi.” Kemiassa hänestä on hienoa se, että vaikka tunnetut säännöt pätevät, tutkimus avaa jatkuvasti uusia haasteita. 41 4/2020 KEMIA kurssilla ja vastasimme heidän kysymyksiinsä. ”Opettaessani opin itse koko ajan. ”Korkealämpötilakemiakaan ei kulje aina opittujen sääntöjen ja kaavojen mukaan vaan vaatii usein aivan uudenlaista ajattelua.” Leena Hupa on naimisissa toisen Åbo Akademin professorin Mikko Hupan kanssa, joka myös on pitkään tutkinut korkealämpötilaprosesseja erikoisalueenaan polttoprosessien kemia. ”Tiedekunta perustettiin vuonna 1920, joten aika kauan meni ennen kuin tekniikan alan väitöskirjaa oli puolustamassa nainen.” Tilanne on sittemmin muuttunut, eivätkä naistohtorit ole enää harvinaisuus. Väitöstutkimuksensa loppuvaiheessa Hupa siirtyi Åbo Akademin opetustehtäviin. Hupa oli tiedekuntansa historian ensimmäinen naisväittelijä. ”Olen ensimmäinen nainen Åbo Akademin kemian opiskelijoiden kerhon Kemistklubbenin presidenttinä. Lopuksi annoimme heille muistoksi itse valamamme pienen keltaisen lasikipon, joka ei kylläkään mitenkään edustanut suomalaista taideteollisuutta”, Hupa nauraa. Hänen repertuaariinsa ovat kuuluneet yleinen kemia, epäorgaaninen kemia, keraamikemia, korroosio-oppi, materiaalikemia, kiinteän olomuodon kemia, biomateriaalioppi ja kiertotalous. Diplomityö, lisensiaatintyö ja väitöskirja syntyivät kuitenkin epäorgaanisesta kemiasta. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että välillä keskustelu kääntyy kotonakin kemiaan. ”Silloin piti oppia vielä uusi tapa olla puhumatta työasioista kotona”, Leena Hupa naurahtaa. Mikko Hupa toimi vuodet 2015–2019 Åbo Akademin rehtorina. ”Pitkäaikainen haaveeni merenrantamökistä toteutui, kun löysimme sille sopivan paikan Ahvenanmaalta.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Vielä opintojen alussa hänellä ei ollut selvää kuvaa siitä, mitä kemiantekniikan insinöörin tutkinto toisi tullessaan. Väitöstyön yhteydessä Hupa matkusti Sheffieldin yliopistoon opettelemaan lasin raaka-ainereaktioiden tutkimusmenetelmiä. Epäorgaanisen kemian ryhmässä väittelevistä naisten osuus on jo kolmannes. ”Yritän kokeilla sellaistenkin kasvien kasvatusta, jotka eivät yleensä menesty meidän oloissamme”, Leena Hupa kertoo.. Iltaisin vahti joutui aina hätyyttämään minut sieltä pois”, Hupa muistelee. Vapaa-aikansa hän viettää mieluiten Suomessa, tätä nykyä aivan tietyssä kohteessa. sisko.loikkanen@gmail.com Å bo A ka de m i Professorista kuoriutuu kesäaikaan innokas puutarhuri, joka ahertaa sekä kaupunkikotinsa että kesämökin pihamaalla. Opettajana toimiminen on hänelle erityisen mieluinen työtehtävä
He sanovat, että me syömme Suomessa kuin kuninkaalliset”, Knuuttila kertoo. Seurasi joukko testejä. Tällaista minä sain viimeksi pikkutyttönä.” Knuuttila on kertonut tarinan ennenkin mutta herkistyy yhä. Niillä olisi tilaa muillekin meikäläisille ruokatuotteille. Ja olisiko perunassa aineksia vieläkin parempaan?” Sattuman kautta Knuuttila tapasi Kun entisaikojen viljelymenetelmiä höystettiin modernilla tutkimustiedolla, syntyi uusi suomalainen perunalajike, jonka maku vie lapsuuteen ja tie maailmalle. Knuuttila alkoi pohtia asiaa omassa yhden hengen ajatushautomossaan. Kelpaisiko suomalaispotaatti muillekin kuin keittotaiteen ammattilaisille. 42 KEMIA 4/2020 ANNI TURPEINEN Siitä on nyt puolisentoista vuotta, kun Skabam Oy:n perustaja Tapio Knuuttila seisoskeli berliiniläisessä ravintolasalissa ja jännitti. Knuuttila kattoi eurooppalaisille tuttavilleen tarjolle muun muassa Lopen siikliä ja sen ulkomaisia vastineita. Tällaista paratiisia ei heidän mielestään voi ollakaan.”. Tavoitteena on jonakin päivänä 50 miljoonan kilon perunasato. ”Siinä vaiheessa jo ymmärsin, että puhdas luonto, vesi ja valo varmasti muodostavat suotuisan kasvuympäristön. Nyt joka tapauksessa valmistellaan skaalaamisen pelimerkkejä. Aika näyttää, miten maailma avautuu koronan jälkeen. Valoisat suviyötkö kypsyttävät mukuloista valioyksilöitä. Mutta mitä siitä sanoisivat kaiken nähneet kansainväliset koemaistajat. ”Vaikka ajatus lähti minusta, koko brändi ja perunabuumi on tehty yhdessä viljelijöiden, keittiömestareiden ja pakkaajien kanssa”, Knuuttila korostaa. Kylmäsavulohi maistui kaikille, mutta suurimman vaikutuksen teki sen kaveri, tuiki tavallinen peruna. Voisiko kotimaisen ruokapöydän perusyksiköstä luoda vientivaltiksi kelpaavan luksusraaka-aineen. Tämä otti pienen pohjalaispotun, haukkasi kerran ja toisenkin, ja sitten poskelle vierähti kyynel. Yhtäkkiä kaikki halusivat Frex-perunaa. ”Moni eurooppalainen ystäväni on gastronomian ammattilainen. Mutta mitä muuta tarvitaan. Sitten oli markkinatutkimusten vuoro. Eräässä Suomen suurlähetystön tilaisuudessa oli pantu pöytä erityisen koreaksi, koska vieraiden joukkoon kuului huippukokkeja. Kauppias ei silti halua omia kunniaa tilanteesta itselleen. Belgiassa vuosia asunut Knuuttila pitää juuri Belgiaa Euroopan porttina, jonka kautta on helppo uida laajemmillekin markkinoille. Ne kertoivat, että laadukkaalle pohjoiselle elintarvikkeelle kyllä löytyisi oma lokeronsa. ”Siitä lähti minun ideani, jota kyllä yleisesti pidettiin pähkähulluna”, Knuuttila muistaa. Se oli nimittäin hetki, kun hän tajusi tuotekehittäjien pitkän matkan ”perunan alSuomen kuumalla perunalla riittää vientiä kujuurille” vihdoin johtaneen perille. Tulevaisuudessa mies mielisi pottunsa matkaavan myös Pohjois-Amerikkaan ja Japaniin. Ei perunakeisari vaan pottukauppias Tapio Knuuttila kieltää tituleeraamasta itseään perunakeisariksi, mutta hyväksi pottukauppiaaksi hänet saa sentään nimetä. Knuuttila ryhdistäytyi, kun tastingpöytää lähestyi pyörätuolissaan tapahtuman arvovieras, 102-vuotias saksalaisrouva. Kukaan ei epäröinyt kahden kattilan välillä, vaan sormi osoitti aina suomalaisen potun suuntaan. Ennakkoluuloton myyntimies oli keksinyt aivan erityislaatuisen vientituotteen: yöttömässä yössä Pohjanmaan muhevassa mullassa kasvavan uuden perunalajikkeen. ”Maistuu isän kasvattamalta. Lohen parempi kaveri Matka käynnistyi 2000-luvun alussa, jolloin Knuuttila esitteli suomalaista ruokaa maailmalla. Alkuvuodesta tilauksia alkoi sataa niin, että yrityksen väki joutui huhkimaan tosissaan, jotta kaikki saatiin pakattua ja lähetettyä. ”Kun kerron hakevani perunoiden kaveriksi mökkijärvestä kuhaa ja siikaa, metsästä kantarelleja ja jälkiruuaksi mustikoita, he eivät usko korviaan. Mikä tekee Suomessa syntyneestä perunasta niin aromikkaan
”Joka vuoden sato on vähän erilainen. 43 4/2020 KEMIA Suomen kuumalla perunalla riittää vientiä Niko Havupalo ”Peruna on kuin viini”, Tapio Knuuttila vertaa. Maun vivahteet muuttuvat sen mukaan, kuinka aurinkoinen, sateinen, kuiva tai lämmin kesä on.”
N ik o H av up al o toinen ravinne on kasvin saavuttamattomissa.” Pelto ei silloinkaan ole menetetty, vaan epätasapaino voidaan oikaista lannoituksella tai luonnonmukaisesti viljelemällä siinä sopivia kasveja ennen kuin tulee perunan vuoro. Vuodenkierto pyörii silti summittain samalla kaavalla. Frex-perunat noukitaan tyypillisesti talteen syys–lokakuussa. Sadonkorjuun aika koittaa, kun peruna on siihen valmis. Jos mikrobeja on paljon, ne voivat myös mädättää koko pellon. Kun toukokuu lämpenee tarpeeksi, siemenet kylvetään ja maa muokataan tarpeen mukaan. Nyt käytössä on kokonainen mittaussarjojen kirjo ja oma referenssisarja. ”Fysikaalisesti optimaalinen pelto on sellainen, että siinä on 25 prosenttia ilmarakoja, jotka tyhjenevät nopeasti, 25 prosenttia pienempää huokosta ja neljäsosa mineraalia eli kiinteää ainesta.” Luontoäidin ehdot Vaikka tieteellä on vahva vaikutuksensa, lopullisen leimansa perunan makuun ja sadon määrään painaa luontoäiti. Palaset loksahtivat paikoilleen. ”Karkeasti pellon kunnosta pääsee kärryille ihan vain lapioimalla”, hän neuvoo. ”Suola tappaa mikrobeja, jolloin pellon biologinen tasapaino järkkyy.” Mikrobien merkityksestä Lilja kertoo esimerkin, joka yllätti hänet itsensäkin. Kaksikko istui nokakkain, pisti pottutietoutensa yhteen ja sai lopulta aikaan Frex-nimisen perunoiden kuningattaren, joka nyt viedään käsistä. Kesään kuuluu pellon hoitotöitä, kastelua, penkkien multausta ja kasvinsuojelua joko mekaanisesti kitkemällä rikkaruohoja tai kemiallisesti ruiskuttamalla tautientorjunta-aineita. Siinä, miten maata kohdellaan, mitä siinä on viljelty aiemmin ja mitä ravinteita peltoon on lisätty. Lapiotaso ei silti vielä riitä, vaan maahan on sukellettava syvemmälle, alkuaineisiin asti. Myös pH mitataan, mutta Liljan mukaan sillä ei ole perunalle suurta merkitystä. Myös maanviljelijä elää luonnon ehdoilla. ”Levitin puoliksi huvikseni hehtaarin alalle litran verran kasveille edullisia pöpöjä. ”Kärjistymät ja vääristymät pistävät heti silmään. Maassa sen salaisuus Rami Liljan tie kohti epävirallista professuuria alkoi, kun hän kymmenisen vuotta sitten luki artikkelin, jossa kerrottiin perunoiden ravintopitoisuuksien romahtaneen. Suolausta Lilja ei suosittele, vaikka siihen moni turvautuukin. Toisaalta varhain yllättävä talvi voi palelluttaa mukulat kelvottomiksi. ”Maanviljelijä ei lopeta työtään silloin kun on väsynyt, vaan sitten, kun työt on tehty”, Lilja määrittelee. Kasvukaudella hommat on hoidetta. ”Laajimmissa mittauksissa tarkastellaan muun muassa antioksidantteja, aminohappokoostumusta, vitamiineja ja kasvien metaboliatuotteita.” Tunnontarkka mittaaminen ja tulosten mukaan eteneminen on kantanut hedelmää. Liljan tuotantotavoilla kasvatettujen perunoiden ravintoarvot ovat nykyään yleisesti korkeammat kuin verrokkien. Pelloilla ei toimita kellokortin, kalenterin eikä oman kunnonkaan mukaan. ”Suomen ilmasto on otollinen perunarutolle, joka iskee helposti sadon kimppuun”, Lilja huomauttaa. ”Kaikki menee mitä pellosta tulee”, Knuuttila hymähtää. Perunaa pitää kohdella hyvin loppuun saakka”, Rami Lilja korostaa. Perunakausi käynnistyy maalis-huhtikuussa, kun siemenperunaa idätetään. Perunan perimmäinen salaisuus piilee Liljan mukaan pellossa. Tulos oli seitsemän tonnia entistä parempi sato.” Toisaalta liika on liikaa. Maaperämittaukset kertovat, millaiset esimerkiksi kalsiumin, fosforin, magnesiumin ja rikin pitoisuudet ovat. ”Silloin oivalsin, että asialle pitää tehdä jotain”, hän muistelee. Liljan mukaan perunasadon voi tuhota, jos sen nostaa liian aikaisin. Yhden ravinteen liian korkea pitoisuus tarkoittaa usein, että ”Perunan laatuun vaikuttavat maaperän ja viljelymenetelmän lisäksi myös pakkausja varastointiolosuhteet. Tärkeämpi asia on maaperän kemiallinen, biologinen ja fysikaalinen tasapaino. 44 KEMIA 4/2020 ylihärmäläisen perunanviljelijän, agronomi Rami Liljan, joka on paneutunut maaperään, tuotantotapoihin ja lopputuotteen ravintoarvoihin niin tarkasti, että miestä on ruvettu kutsumaan ”perunaprofessoriksi”. Siitä lähtien Lilja on tutkinut ja kehittänyt viljelymenetelmiä ja mittauttanut omia peltojaan ja tuotteitaan
• Perunasta 10–15 prosenttia on tärkkelystä ja 2 prosenttia proteiinia. Kala tai liha saisi olla perunan siipiveikko eikä päinvastoin.” Viljelijät ovat sentään alkaneet huomata tuotteensa arvon. Meidän perunamme on kuitenkin eurooppalaisittain niin hyvää, että sitä kannattaisi tarjota pääruokana. • Peruna on erityisen hyvä C-vitamiinin ja kuidun lähde, joka sisältää myös muun muassa B-vitamiinia, kaliumia, magnesiumia ja rautaa. ”Potentiaaliset pellot tarkastetaan ensin hyvin huolellisesti”, Lilja painottaa. Perunamies ei itse ole kyllästynyt herkkuunsa koskaan. Siinä suomalainen herkkujen herkku, joka ei muuta lisuketta kaipaa.. ”Lisäksi on kuunneltava luontoa herkällä korvalla koko ajan. ”Perunan arvostuksen nousu sataa jokaisen suomalaisen viljelijän laariin, ja sekin on todella hienoa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Uniikkia tuotetta on mahdoton kopioida. 45 4/2020 KEMIA PERUNA ON MAINIO PAKETTI • Peruna on peräisin Etelä-Amerikasta Andien alueelta, josta espanjalaiset valloittajat toivat sen Eurooppaan 1500-luvulla. Siksi olemme myös miettineet menetelmän avaamista”, Knuuttila kertoo. ”Peltoon sitoutuva hiilimäärä on niin suuri, että jos muutkin viljelisivät peltojaan samoin, sillä olisi jo merkitystä maapallolle. Potusta löytyy aina uusia vivahteita.” Aliarvostus potuttaa Suomi on perunan osalta omavarainen maa. • Keskivertosuomalainen syö perunaa vajaat 60 kiloa vuodessa. 1960-luvulla määrä oli vielä miltei 200 kiloa. Peruna on siis yhä olennainen osa suomalaisten ruokavaliota, mutta Knuuttilaa potuttaa sen tietynlainen aliarvostus. ”Meillä on tietyt määreet ja raja-arvot, jotka sanelevat, sopiiko pelto viljelyyn vai ei.” Jos pellot eivät välttämättä pääse Frexin makuun, ei jokainen Frex-perunakaan pääse ravintolan lautaselle tai kuluttajan kielelle, sillä kaikkien perunaerien laatu testataan. ”Ei, koska se vaan on niin hyvää. ”Frex ei ole Suomen ainoa hyvä peruna, vaan suomalainen laatu on ylipäätään omaa luokkaansa”, hän painottaa. ”Perunan maku ja koostumus tarkistetaan sen kaikissa olomuodoissa eli katsotaan, miten se käyttäytyy esimerkiksi keitettäessä tai paahdettaessa”, Knuuttila selvittää. Kuorien väri voi olla ruskea, keltainen, violetti, punainen tai pinkki. anni.turpeinen@gmail.com Perunaa, tilliä, voita. Ensin kartoitetaan pellon historia vähintään viidestä kymmeneen vuotta taaksepäin. Sen verran voi kuulemma kertoa, että erikoisperunakin pohjaa peltojen oikeanlaiseen muokkaukseen, vuoroviljelyyn ja tiettyihin kumppanikasveihin, joihin kuuluu esimerkiksi herne. Moni on nostanut hintojaan, ja se on Knuuttilasta pelkästään positiivinen asia. Frexiä kasvatetaan tätä nykyä 300 hehtaarin alueella, josta tosin osa on aina lepovuorossa ja kerää ravinteita seuraavaa herkkuperunasatoa varten. Sitten tutkitaan maanäytteet. Loppu menee vientiin. va juuri silloin, kun niitä on. Jos ei kuuntele, koko vuoden tulot voi menettää yhdessä yössä tai vaikka viiden minuutin raekuurossa.” Herkullinen hiilensitoja Kun puhe kääntyy Frex-perunan tarkkaan tuotantoreseptiin, sekä Rami Lilja että Tapio Knuuttila hymyilevät ja vaikenevat. Tulevana syksynä Frexiä nostetaan maasta kymmenisen miljoonaa kiloa. Meillä viljellään vuosittain 300 miljoonaa kiloa perunaa, josta 200 miljoonaa kiloa syödään sellaisenaan ja 50 jatkojalostetaan elintarviketeollisuudessa. Perunoista tutkitaan alkuainepitoisuudet laboratoriossa, joka varmistaa myös, ettei tuotteissa ole minkäänlaisia jäämiä. Aistinvaraisesta tarkastuksesta huolehtii raati, johon kuuluu muun muassa tunnettu keittiömestari Pekka Terävä. Miehet eivät ainakaan vielä halua salaisuuttaan paljastaa, sillä he pohtivat innovaationsa patentointia. ”Suomessa peruna on itsestäänselvyys. Frex ei synny muualla kuin Suomen ilmastossa ja kesässä.” Sitä paitsi Suomessakaan Frexiä ei saa kasvattaa millä tahansa maapläntillä. • Nykyään käytetyimpiä ravintokasveja Euroopassa sekä Eteläja Pohjois-Amerikassa. • Suomessa on viljelyssä noin 50 perunalajiketta. Frexejä on saatavilla kolmea erilaista varianttia. Hänen mukaansa viljelytekniikan julkistaminen ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että suomalaispotaatti olisi yhtäkkiä kaikkien ulottuvilla. Laboratoriotestit ovat osoittaneet, että Frexin viljelytapa sitoo kiitettävästi hiiltä. Hän itse pyrkii toimimaan perunalähettiläänä, joka rummuttaa arvokkaan aarteemme puolesta, minkä kykenee. ”Jos vaikkapa belgialaiset alkaisivat viljellä perunaa meidän reseptillämme, se ei olisi sama asia. Yksi on kiinteä, toinen jauhoinen ja kolmas yleisperuna, joka on Knuuttilan itsensä suosikki
Soveltavan ekologian tutkija on erikoistunut yhteiskuntahyönteisiin ja etenkin punamustiin kekomuurahaisiin. Ympäristön ja ilmaston muuttuminen uhkaa myös metsien pieniä uurastajia. Lisäksi hän piti keot kunnossa muun muassa poimimalla vanhuuteen kuolleet yksilöt pinseteillä pois tauteja levittämästä. Ne ovat toimissaan sekä nopeita että tunnollisia. Myytti alati uutterista puurtajista pysyy yllä, sillä ihminen ei keon sisään yleensä näe. Jos tarvetta touhuamiselle ei kuitenkaan ole, kannattaa säästää energiaa ja pysytellä rauhassa pesän uumenissa. Siellä muurahaiset saattavat vetää hirsiä sikiöasennossa pitkiäkin aikoja. Hänellä oli tapana tarjoilla suojateilleen proteiinipitoista hyytelöravintoa, jota ne popsivat hyvällä halulla. ARJA-LEENA PAAVOLA ”Ahkera kuin muurahainen.” Sanonta pitää pitkälti paikkansa, saMuurahainen on metsän kierrättäjä noo apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopiston ympäristöja biotieteiden laitoksesta. 46 KEMIA 4/2020 Ahkerat kekomuurahaiset pitävät yllä metsäluonnon monimuotoisuutta, saalistavat tuhohyönteisiä ja kierrättävät ravinteita. Koulupojasta asti muurahaisia harrastaneella Sorvarilla on ollut pesiä myös kotonaan. ”Kerran olin nappaamassa yhtä jalat
Keon rakennusmateriaalit, muurahaisten ulosteet ja saalishyönteisten tähteet ovat typpija fosforipitoista tavaraa. Varjoisassa maastossa muurahaiset rakentavat kekonsa korkean kartion muotoiseksi. Puuntaimet venyvät nopeasti hylättyjenkin pesien kohdalla. Sisään jätetään kuitenkin myös huokoisia kohtia. Muurahaisetkin joutuvat tosin vaikeuksiin, kun puut pesän läheltä kaadetaan. Varjot väistyvät, ja korkea keko kuivuu ennen kuin muurahaiset ehtivät tehdä muutoksia, joita uudet olosuhteet edellyttäisivät. Kekojen lähellä kasvaa lisäksi kieloja ja erilaisia kastikoihin kuuluvia heiniä.” Kekomuurahaiset lisäävät myös biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta. Alttiita ihmistoiminnalle Ympäristö kuitenkin muuttuu yhä nopeammin, ja se vaikuttaa myös muurahaisiin. Niiden keoissa asustaa satoja muitakin eliölajeja, kuten maaperäpunkkeja ja kovakuoriaisia, joista jotkut viettävät koko elämänsä muurahaiskeossa. Munat, toukat ja kotelot vaativat juuri tietynlaisen lämpötilan ja kosteuden.. ”Kekomuurahaiset optimoivat pesänsä eri tilat tarvittavalla tavalla”, Sorvari selvittää. Meillä on tusinan verran muurahaislajeja, jotka tekevät pesänsä kasvimateriaalista, kuten neulasista, oksien palasista ja varpujen lehdistä. Hyödylliset muurahaiset saalistavat tuhohyönteisiä ja pystyvät jossain määrin pitämään kurissa puita tuhoavia, haitallisia toukkia. Esimerkiksi käytävät pysyvät avoimina, kun materiaalit liimataan toisiinsa pihkalla. Myös pesän vieraiksi pääseville asukkaille on tarjolla oikein mukavat puitteet: turvaa, ulkomaailmaa tasaisemmat lämpötilaja kosteusolosuhteet ja riittävästi ravintoa. ”Tämän huomaa siitä, että puut voivat keon ympärillä kasvaa paljon suuremmiksi. ”Korkeammassa pH:ssa mikrobit pystyvät hajottamaan muurahaisten kierrättämiä neulasia paremmin. Korkeatkin pesät pysyvät pystyssä sen ansiosta, että niihin tuodaan aina uutta rakennusmateriaalia, jolloin vanha painuu pohjalla tiiviiksi alustaksi. Tutkijoiden mielestä ihmiset voisivat talojaan pystyttäessään ottaa oppia muurahaisilta erityisesti rakennustekniikan ja ilmanvaihdon osalta. Kekomuurahaiset myös kierrättävät tehokkaasti ravinteita metsässä. Pesä menee pilalle, ja edessä on muutto muualle. 47 4/2020 KEMIA Jo un i So rv ar i Kekomuurahaiset eivät ole pelkästään ahkeria vaan myös vahvoja. Kekojen kiertotalous Muurahaiset kuuluvat Suomen luonnon maahyönteisten joukossa valtalajeihin. sykkyrässä maannutta muurahaista, mutta se nousikin jaloilleen ja oli heti tosi kiireisen näköistä, kun oli jäänyt kiinni ruokakupin takana nukkumisesta”, Sorvari naureskelee. Naaraspuoliset työläiset kykenevät kantamaan jopa 3 000 kertaa omaa painoaan isompia lasteja. Mikrobitoiminnan seurauksena kekorakenteesta vapautuu ravinteita lähiympäristöön, jonka maaperästä tulee ravinteikkaampaa ja kuohkeampaa kuin muualla metsässä. Neulasiin sitoutunut fosfori hajoaa mineraaliseksi fosforiksi, jota kasvit pystyvät käyttämään”, Sorvari kuvailee. Metsänhakkuut ovat haitallisia etenkin metsien sisäosissa eläville lajeille
Varsinkin laajat hakkuut ovat silti muurahaisille ja sitä kautta koko metsäluonnolle enemmän uhka kuin mahdollisuus. Pilaantuneiden alueiden muurahaiset osoittautuivat passiivisemmiksi kuin lajitoverit, jotka elivät etäämmällä sulatosta. Hajumolekyylit kertovat, onko vastaantulija tuttu vai vieras. Hyönteisten elimistöön päätyvillä metallihiukkasilla on toinenkin seuraus. Poikkeavaan tapahtumaan ensimmäisenä havahtunut muurahainen päästää ilmoille vaarasta varoittavan hajuviestin. Tämä kuluttaa immuunipuolustukseen tarvittavaa energiaa. Huolestuttavia tuloksia tuli myös aggressiivisuustesteissä, joissa pantiin eri alueiden hyönteiset vastakkain. Niiden kannalta pelastava tekijä ovat sähkölinjat, joiden läheisyydessä sijaitsevat niityt pyritään säilyttämään. Sulattojen läheisyydessä asusta. Altteimpia ihmistoiminnan aiheuttamille haitoille ovat Sorvarin mukaan juuri ne muurahaislajit, jotka rakentavat isoja kekoja, muodostavat runsasväkisiä yhdyskuntia ja ovat merkittävässä asemassa metsäekologiassa. Värimuutos ei ole pelkästään esteettinen, vaan se vaikuttaa vaihtolämpöisten hyönteisten lämmönsäätelyyn. Muurahaiset tunnistavat myös toisensa hajusta, joka erittyy niiden kitiinikuoren päällä olevasta vahamaisesta pinnasta. Esimerkiksi saman lajin sisäiset rähinät voivat loppua siihen, kun tunnistushaju tulee riittävän tutuksi. Keon kostea pinta estää lämmönhukkaa, eikä tuulikaan pääse läpi. ”Se pyritään ajamaan pakosalle tai puremaan hengiltä.” Muurahaiset ovat muutenkin sotaisaa väkeä. Toisaalta vaha suojaa myös liialliselta kosteudelta ja estää veden pääsemisen sisään hengitysaukoista. Aggressiivisuuden määrä laskettiin siitä, kuinka usein ne hyökkäsivät toistensa kimppuun. 48 KEMIA 4/2020 Muurahaiset pyrkivät pitämään kekonsa sisälämpötilan 24–30 asteessa. Sorvarin mukaan hajuiskun voi myös nähdä, kun hyönteinen kallistaa takaruumiistaan ja suihkauttaa hapon ilmoille. Muusta työstä vastaavat työläiset – jotka kaikki ovat naaraspuolisia. ”Ne voivat runsastua hakkuiden jälkeen joksikin aikaa, kunnes metsä kasvaa jälleen isommaksi.” Jotkin muurahaiset viihtyvät myös niityillä, jotka tarjoavat turvapaikkoja monille uhanalaisille kasveille ja hyönteisille. ”Todennäköisin selitys tähänkin on elimistön pyrkimys kapseloida vieraat hiukkaset. Happohyökkäykseen ei silti välttämättä ehdi reagoida. Kapselointi nielee tummaa melaniinipigmenttiä, joten väriä ei enää riitä muurahaisten kuoreen.” Sama ilmiö on havaittu myös ampiaisilla. Sitä mukaa kuin feromonisanoma tavoittaa lajitoverit, nekin heräävät toimintaan. Syynä tähän on, että kun metallihiukkasia päätyy muurahaisten sisuksiin, elimistö yrittää kapseloida tunkeutujat. Vaha koostuu useista erilaisista hiilivety-yhdisteistä. ”Tämä voi liittyä samaan kuin immuunipuolustuksen häiriö, ja sillä voi olla fysiologinen tausta”, Sorvari sanoo. Pilaantuneessa ympäristössä elävien yksilöiden mustat värikuviot ovat pienempiä kuin muilla. Joskus syntyy suuria joukkotappeluja, jotka voivat johtaa koko yhteiskunnan hävittämiseen. Rauha voi syntyä myös eri lajien välille. Ulkopuolelta hälytyksen voi nähdä etenevän eräänlaisina rinkuloina läpi keon. Kuivuessaan pesä kuitenkin menettää lämmönsäätelyominaisuutensa. Kyynelkanavat aukeavat kunnolla, ja iso mies itkee ihan vuolaasti.” ”Muurahaiset tunnistavat toisensa tuntosarviensa hajureseptorien avulla. ”Muurahaiset poimivat hajumolekyylit tuntosarviensa hajureseptoreilla”, Sorvari kertoo. vat kekomuurahaiset ovat tavallista vaaleampia. Toinen selitys asiaan voi hänen mukaansa olla se, että esimerkiksi lyijy on neurotoksinen metalli. ”Muurahaiset pystyvät aistimaan todella pienet, vain muutamien molekyylien väliset erot hajuprofiilissa.” Muurahaisen vahakerroksen päätarkoitus on pitää yllä kosteutta, jota ilman pieni ötökkä kuivuisi nopeasti. Yhteiskunnan suhtautuminen vieraaseen yksilöön on Sorvarin mukaan suoraviivaista. ”Olen pari kertaa saanut muurahaishappoa silmille, ja voin kertoa, että se kirvelee. Voi olla niinkin, että viesti ei kulkeudu tuntosarvista aivoihin.” Mahdollista on sekin, että saastuneessa ympäristössä elävät muurahaiset eivät yksinkertaisesti jaksa olla aggressiivisia. ”Joskus soditaan esimerkiksi liharavinnosta, ja sota voi loppua, kun proteiinin tarve on tyydytetty.” Aseenaan muurahaiset käyttävät happoa, jonka hajun ihmisnenäkin erottaa. Herkkiä päästöille Jouni Sorvari on selvittänyt tutkimuksissaan myös muun muassa raskasmetallien vaikutusta muurahaisiin. Lisääntymisen hoitaa niissä kuningatar, jonka hedelmöittäminen on koiraiden eli kuhnurien ainoa tehtävä. Jos muurahaiset kuitenkin onnistuvat solmimaan keskinäisen rauhan, ne kunnioittavat sen jälkeen toistensa rajoja. Haju kertoo tärkeät viestit Kun muurahaiskekoon tökkää kepillä, pesässä alkaa tapahtua. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että pahoin saastuneilla alueilla, kuten Harjavallan ja Kokkolan metallisulattojen ympäristössä, muurahaisten immuunipuolustus on häiriintynyt. Sähäkkä happohyökkäys Muurahaiset ovat sosiaalisia hyönteisiä, jotka muodostavat hierarkkisesti rakentuneita yhteiskuntia. Lyijy saattaa vaikuttaa niin, että ne eivät enää tunnistakaan muita eivätkä siis kykene erottamaan, kuka on vihollinen. ”Meillä on tosin myös kekomuurahaislajeja, jotka viihtyvät avoimessa ympäristössä”, Sorvari kertoo
Jos varjo hakkuiden myötä häviää kokonaan, pesä on siirrettävä muualle.. arjaleena.paavola@gmail.com Suuret muurahaiskeot voivat Suomessa olla yli kaksi metriä korkeita, ja niissä saattaa olla puoli miljoonaa asukasta. Arviolta vain yksi tuhannesta kuningattaresta onnistuu pesän valtauksessa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kekoja näkee usein metsänlaidassa, jossa on tarjolla sekä varjoa että valoa. Kuningattaret ovat huonoja lentäjiä, joten ne työläiset kantavat uuteen kotiin, kun ovat ensin saaneet sen valmiiksi. ”Hanketta käsiteltiin koulujen opetuksessa ja näytekeräystä käytettiin esimerkiksi biologian lisätyönä. Jo un i So rv ar i Muurahaisyksilöitä kertyi ”valtava aineisto” eli noin 30 000 kappaletta. ”Kohdepesän työläiset tappavat tunkeilijan. Muurahaiset ovat hyvin hitaasti leviäviä. Joskus nuoret kuningattaret tosin lähtevät omin nokin uhkarohkealle lennolle etsimään itselleen uutta kekoa. Ne pystyvät siirtämään pesäänsä vain joitakin kymmeniä metrejä. Iso osa pesästä on maan alla. Yliopistoon saapui näytteitä 2 365 pesästä eri puolilta maata Hangosta Utsjoelle ja Ahvenanmaalta Ilomantsiin. ”Riittävän suurten näytemäärien kerääminen ei oikein olisi muuten ollut edes mahdollista. Ne puolestaan kertovat muun muassa sen, että eteläisten muurahaislajien pohjoisraja on siirtynyt entistä pohjoisemmaksi, mutta muutos ei ole vielä suuri. Projektissa selvitettiin muurahaisten levinneisyyttä ja elinympäristömieltymyksiä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri lajeihin. Onneksi ihmiset ovat kiinnostuneita luonnosta ja hyönteisistä”, Sorvari sanoo. Kun pesän paikkaa pitää syystä tai toisesta muuttaa, homman hoitavat työläismuurahaiset. Muurahaisia keräsivät niin eläkeläiset kuin päiväkotiryhmät”, hymyilee tutkija, joka sanoo ilahtuneensa kansalaisaktiivisuudesta todella paljon. Muurahaisten elinympäristöistä tuli aivan uutta tietoa. Paljon muurahaispesiä paljastui ihmisten pihoilta. ”Saatekirjeissäkin saatettiin kertoa muurahaisista lisätietoja hyvin laajasti.” Keräykseen osallistuneet saavat tutkijoilta vastapalveluksena tietopaketin hankkeen tuloksista. 49 4/2020 KEMIA Kansalaisten tietolaari Keväällä 2020 saatiin päätökseen laaja kaksivuotinen Suomen kekomuurahaisten tutkimushanke, jota Sorvari johti. Se pitää vallata toiselta kuningattarelta, eikä tehtävä ole helppo. Tutkimusaineisto koottiin poikkeuksellisella tavalla: kansalaisia pyydettiin lähettämään muurahaisnäytteitä ja niiden taustatietoja. Ilmastonmuutoksen edetessä osa lajeista todennäköisesti kärsii. Ne ovat ympäristö, josta tutkijat eivät yleensä käy näytteitään noutamassa. Osa lajeista pesii jopa soilla. Muurahaisia keräsi tutkijoita varten lopulta liki tuhat henkeä
Jää nähtäväksi, lyökö se läpi.” Työ vaatii kärsivällisyyttä. ”Kun aloitin tämän työn 1970-luvun Professori Mikko Ritala: ”Tutkimus tarjoaa aina uutta ammennettavaa” lopussa, kukaan ei osannut ajatella, että hafniumoksidi olisi vuonna 2008 Intelin mikroprosessoreissa. Työhön kuuluvat sopivien lähtöaineiden etsiminen tai syntetisointi sekä kemia eli resepti, jolla kalvo tehdään. RAILI LEINO Professori Mikko Ritala on tänä vuonna saanut merkittävän tunnustuksen tutkijantyöstään jo kahteen otteeseen. Annostus valitaan säätämällä höyrynpainetta ja altistusaikaa. Ongelmana ovat metallit, joista haihtuvia ovat vain sinkki, kadmium ja elohopea. Ritala kertoo, että sekä zirkoniumettä hafniumoksideissa tutkittiin yli 20 prosessia. Toisinaan tutkijat taas tekevät puhdasta tiedettä tietämättä, mihin prosessia voisi käytännössä soveltaa. Kiehtovasta prosessista löytyy silti jatkuvasti uutta pohdittavaa. Lähtöaineiden pitää olla haihtuvia ja ärhäkkäästi reagoivia, mutta ne eivät saa hajota itsekseen. • Alfred Kordelinin säätiön kannustuspalkinto 2010. ”Meidän tehtävämme on kasvattaa ALD-kirjastoa. Liikkeelle ärhäkistä lähtöaineista ALD-prosessi tapahtuu reaktorissa, jossa on tyhjiö ja tyypillisesti 300 asteen lämpötila. • Noin 500 julkaisua, 24 patenttia. Muista pitää rakentaa sopiva yhdiste. Vuosien saatossa on tehty hyvinkin monenlaisia materiaaleja. Alkuvuodesta tuli ALD Innovation Award, jonka myönsi arvostetulle kollegalle atomikerroskasvatuksen kansainvälinen tiedeyhteisö. Se oli puhtaasti tieteellistä mielenkiintoa. • FM (epäorgaaninen kemia) 1991, Turun yliopisto. • Erikoisala atomikerroskasvatus ALD. • Ylioppilas 1986, Nokian lukio. Mikroelektroniikan työvaiheissa polymeereja voidaan käyttää apuna rakenteiden kuvioinnissa. ”Esimerkiksi germanium-antimonitelluridi on faasimuutosmateriaali ja potentiaalinen uusi muistiteknologia. Spektrimittaukset auttavat laskemaan kalvon paksuuden, jolloin voidaan laskea, paljonko kalvo kasvaa yhden syklin aikana. Prosessin tulos tutkitaan monilla eri menetelmillä, jotta kasvatukselle voidaan määrittää optimiolosuhteet. Vuorokauden aikana tutkijat saavat tyypillisesti tehtyä kaksi ajoa. Sitten oli vuorossa Magnus Ehrnroothin säätiö, joka julkisti 20 000 euron suuruisen kemian palkintonsa huhtikuun lopussa. Kullankin kohdalla vasta noin viidestoista kokeiltu lähtöaine toimi. RöntgenheijasMIKKO RITALA • Syntynyt Nokialla vuonna 1968. Hyvin ohuita kalvoja mitataan ellipsometrillä, joka käyttää hyväksi valon polarisaatiotason muutoksia valon heijastuessa kalvosta. Ritala johtaa atomikerroskasvatuksen eli ALD:n (Atomic Layer Deposition) tutkimusta Helsingin yliopiston kemian osastossa. Esimerkiksi 12-tuumaisen piikiekon pinnalla tarkkuus on sama kuin jos koko Suomen pinta-alan peittäisi kymmenen millimetrin lumipeite, jonka paksuus vaihtelee 0,03 millimetriä. Kehitämme prosesseja saataville. Tutkimme, voidaanko se tehdä ja miten se toimii”, Ritala kertoo. Näin voidaan tuottaa alustakappaleen muotoja tarkasti seuraileva ja joka puolelta täsmälleen yhtä paksu, äärimmäisen ohut kalvo. Tavoitteena on, että pinta saturoituu lähtöaineella. • Helsingin yliopisto: postdoc-tutkija ja akatemiatutkija 1995–2003, epäorgaanisen materiaalikemian professori 2003–. Resepti voi olla tilaustyö, jossa yritys haluaa tietynlaisen pinnoitekerroksen mutta ei osaa vielä tehdä sitä. Menetelmällä päällystetään kohteita yksi atomitai molekyylikerros kerrallaan. Kasvava kenttä viime vuosina ovat olleet polymeerit ja hybridimateriaalit, joissa yhdistyy orgaaninen ja epäorgaaninen molekyyli tai joissa käytetään pelkästään orgaanisia molekyyleja. Mikko Ritalan mukaan ALD on omimmillaan binääriyhdisteissä, kuten oksideissa tai näytöissä käytettävissä sinkkisulfideissa. Silloin ne eivät jää lopulliseen tuotteeseen. Ritalan ryhmä kehittää uusia ALDprosesseja. 50 KEMIA 4/2020 Palkittu tutkija Mikko Ritala on perehtynyt atomikerroskasvatukseen jo kolmen vuosikymmenen ajan. Kiinnostuneet voivat sitten käyttää niitä tarpeen mukaan.” Voisiko prosessin kääntää nurin. • FT (epäorgaaninen kemia) 1994, Helsingin yliopisto. Ajan mittaan on tullut lisää metalleja ja metallinitridejä ja monikomponenttioksideja. Lähtöaineista parhaita ovat alkuaineet, koska silloin pintoihin ei jää epäpuhtauksia. ”Silloin vain lisätään lähtöaineita ja pelataan niiden suhteilla, että saadaan koostumus oikeaksi”, hän kuvailee. • ALD Innovator Award 2020. • Magnus Ehrnroothin säätiön kemian palkinto 2020.
Menetelmää käytetään myös muun muassa MEMS-tyyppisten kiihtyvyysanturien (Micro-Electro-Mechanical Systems) tuotantoon ja lääketieteen sovelluksiin. ”Meillä on täydet valmiudet tehdä näillä laitteilla prosessia myös toiseen suuntaan. Myös pinnan kiteisyyttä voidaan muokata. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Esimerkiksi implanttien pinnalle voidaan luoda luusolujen kasvua kiihdyttävä pinnoite. Nykyisin EL-näytöstä voi tehdä myös läpinäkyvän, ja se voidaan sijoittaa vaikkapa nosturikopin läpinäkyvään lattiaan tai hävittäjälentäjän kypärän visiiriin. ”Uutta tutkittavaa löytyy yhä hämmentävän paljon”, professori naurahtaa. Sen avulla on päästy nykyisiin suorituskykyihin ja muistikapasiteettiin. Mielenkiintoinen ajatus on esimerkiksi prosessin kääntäminen nurin päin eli atomikerrosetsaus: poistetaan substraatista kalvoa atomikerros kerrallaan alueilta, joita maski ei peitä. Ritalan tavoitteena on selvittää tapahtumain kulku molekyylitasolla, mikä vaatii tosiaikaisia mittauksia prosessin aikana. Perinteisesti ALD-prosessi on ollut ”musta laatikko”, jonne lähtöaineet ja substraatti pannaan, ja parametrit valitaan kokeilemalla. Atomikerroskasvatus on alan suurin teknologinen harppaus 40 vuoteen. Atomikerroskasvatusta käytetään tuottamaan aurinkokennojen passivointimateriaali, joka tehostaa kennon toimintaa. Suurelle yleisölle tutuin sovellus lienee Kalevala-korun tummumaton hopea. rissa töitä jo 30 vuotta. Näyttöjä valmistaa espoolainen Beneq Oy. Korut pysyvät kirkkaina ohuen, huipputeknisen pinnoitteen ansiosta. Ritala on tehnyt ALD-prosessin paVe ik ko So m er pu ro Mikko Ritalan luulisi jo tuntevan atominohuet ALD-pinnoitteet kuin omat taskunsa, mutta näin ei ole. Mikko Ritala näkee, että seuraava iso ALD-sovellus ovat aurinkokennot. ”Uutta tutkittavaa löytyy yhä hämmentävän paljon”, hän sanoo. 51 4/2020 KEMIA tuslaitteella elektronimikroskoopilla päästään aina nanometritasolle asti. raili.leino@gmail.com. Valmiista kalvosta mitataan permittiivisyys, kapasitanssi ja vuotovirrat. Tutkimuskohde kiehtoo edelleen. 2000-luvulla suurin sovellusala on mikropiirien valmistus. Ei siitä kuitenkaan yhtä isoa bisnestä tule kuin kasvatuksesta”, hän arvioi. ”Sillä on jo nyt puolijohdeteollisuudessa selkeästi joitakin omia, hyvin kriittisiä rooleja. Kvartsikidemikrovaaka mittaa sopivissa olosuhteissa jopa yhden atomikerroksen murto-osia ja paljastaa muutaman prosentin erot kalvon paksuudessa. Voimme opetella etsaamaan vaikka jokaisen aineen, jonka olemme tähän asti tehneet.” Seuraava sovellus aurinkokennot Ensimmäinen ALD-sovellus olivat aikoinaan litteät elektroluminesenssinäytöt, jotka ovat edelleen ylivoimaisia omalla sovellusalueellaan. Ne kestävät hyvin teollisuuden kovia olosuhteita. Uusimmilla laitteilla voi seurata sekä pintaa että kaasufaasia reaaliaikaisesti. Ionisuihkumenetelmää käytetään Kumpulan kiihdytinlaboratoriossa
Se on osa kansallista LUMA2020-ohjelmaa. VirtuaaliGadolin on osa LUMA-keskus Suomen virtuaaliLUMAA. Paketti sisältää ohjeet kolmeen hauskaan aktiviteettiin, jotka on helppo toteuttaa turvallisesti kotoa löytyvillä ainesosilla ja välineillä. Sen voi tilata Kemianluokka Gadolinin etusivulta. Menetelmää on käytetty Gadolinissa jo vuodesta 2008 lähtien. Se sisältää mm. kehittämistutkimuksen co-design-lähestymistapaa käyttäen. Kaikki aktiviteetit on testattu lukuisilla Kemianluokka Gadolinin opintokäynneillä ja tiedejuhlilla. Kemianluokka Gadolinin erityispiirteenä ovat pitkäaikaiset elinkeinoelämän yhteistyökumppanit, mikä mahdollistaa palveluiden kehittämisen korkealaatuisen yhteistyön kautta. kaavio). 52 KEMIA 4/2020 GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Uusia avauksia kemian opetukseen yhteisöllisesti nk. Co-design on samalla uudenlainen jatkuvan oppimisen malli, jossa kaikki oppivat toisiltaan yhdessä toimimalla. Lisäksi olemme aloittaneet uuden uutiskirjepalvelun. Jo 12 vuotta toiminut Kemianluokka Gadolinin on laajentamassa toimintaansa virtuaaliseksi. Co-design-kehittäminen on sykleittäin etenevä kehittämismalli, jossa kehittämisen tavoitteet, kehittäminen ja kehittämisen arviointi suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä koko kehittämisyhteisön voimin. Tiedeluokat ovat tärkeä osa tätä valtakunnallista tehtävää. Kesällä 2020 on tulossa myös virtuaalitiedeleiri. Kemianluokka Gadolinin toiminnassa niitä kehitetään tutkimuspohjaisesti yhdessä tutkijoiden, työelämän asiantuntijoiden ja opettajien kanssa kehittämistutkimuksen nk. co-design-lähestymistapaa käyttäen. Professori Maija Aksela on Kemianluokka Gadolinin johtaja, yliopistonlehtori Johannes Pernaa varajohtaja ja Oona Kiviluoto projektipäällikkö. co-design lähestymistapaa (ks. LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston muodostama verkosto, jolle opetusministeriö on antanut valtakunnallisen tehtävän edistää ja vakiinnuttaa lasten ja nuorten tiedekasvatusta. Virtuaalitiedesynttärit mahdollistavat tiedejuhlien järjestämisen kotioloissa tarinallisen ja opettavan videomateriaalin avustuksella. Kemian uusin tutkimus ja innovaatiot jalostetaan yhdessä asiantuntijoiden, opettajien ja tulevien opettajien kanssa relevanteiksi eri-ikäisille kohderyhmille. Virtuaalisynttärit sopivat noin 6–10-vuotiaille, ja ohjaajana voi toimia esimerkiksi oma huoltaja, isovanhempi, vanhempi sisarus tai muu tuttu aikuinen. KEHITTÄMISTUTKIMUS UUSIEN RATKAISUJEN JA INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA OPETTAJAN- JA MUU YLIOPISTOKOULUTUS TIETEELLISET JULKAISUT UUDET RATKAISUT JA PEDAGOGISET INNOVAATIOT KOULUTUSVIENTI STARTUPIT HEUREKAyhteistyö PILOTTIMALLI JA TESTAAMINEN KEMIANLUOKKA GADOLINISSA JA MUISSA YMPÄRISTÖISSÄ OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET EMPIIRINEN ONGELMA-ANALYYSI TEOREETTINEN ONGELMA-ANALYYSI • KEMIA • OPETUS JA OPPIMINEN TARPEET TULOKSET AKTIVITEETTIEN TAVOITTEET. videoituja kokeellisia töitä, virtuaalitiedesyntymäpäiviä ja virtuaalikesäleirejä. VirtuaaliGadolin on rakennettu tukemaan palvelujen saavutettavuutta. Parhaillaan yhtenä kehittämiskohteena ovat Gadolinin virtuaalipalvelut, joista artikkelissa esitellään esimerkkinä uusi virtuaaliGadolin. Gadolinin toinen vahvuus on sen kytkeytyminen kemian tutkimukseen ja kemian opettajankoulutukseen Helsingin yliopiston kemian osastolla. www.kemianluokka.fi MAIJA AKSELA, JOHANNES PERNAA JA OONA KIVILUOTO Vuodesta 2008 lähtien toiminut suosittu Kemianluokka Gadolinin on vanhin LUMA-keskus Suomen 15:stä eri puolilla Suomea toimivasta LUMA-tiedeluokasta. Kokoamme verkkosivulle työohjeita, etäluentoja ja virtuaaliopintokäyntejä kotona ja kouluissa katsottavaksi ja tehtäväksi. Virtuaalisen kehittämistyön tarve on selvä – kiehtova kemia halutaan lähelle jokaista lasta ja nuorta eri puolilla Suomea. Virtuaalisynttäripaketti on maksuton palvelu, jota voidaan käyttää kotona, koulussa, päiväkodissa tai vaikkapa kerhossa. Kehittäminen toteutetaan tutkimusVirtuaalitiedesyntymäpäivät ja muita yhdessä kehitettyjä avauksia pohjaisesti ja yhteisöllisesti kehittämistutkimuksella hyödyntäen nk. maija.aksela@helsinki.fi johannes.pernaa@helsinki.fi oona.kiviluoto@helsinki.fi Kemian tiedekasvatuksessa (osanaLUMA-tiedekasvatusta) kiehtovaan kemiaan innostumista edistetään tekemällä yhteisöllisesti uusia avauksia mielekkään kemian tueksi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Gadolinin erityisiä kehittämispainopistelueita ovat arkipäivän kemia, kestävä kemia ja kehitys sekä moderni teknologia
Kemian opettajani sai minut löytämään kemian kiehtovuuden, ja vanhempani kannustivat minua opiskelemaan niin pitkälle kuin pystyn.” Maija Aksela on vuodesta 2013 johtanut muun muassa pienten lasten tiedekasvatuksen tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää malleja lasten ja perheiden tiedekasvatukseen. ”Opettajat innostavia tiedelähettiläitä” Luonnontieteiden tiedekasvatuksen professuuri on sijoitettu yliopiston kemian osastoon. Lisäksi Asikainen valmisti polymeereista 3d-tulostettuja putkimaisia rakenteita. Professorilla on itselläänkin kokemusta siitä, kuinka esimerkin voima vaikuttaa lapseen. Diplomi-insinööri Sanja Asikaisen väitöskirja Resorbable polyesters and -ethers; structures, controlled release and regeneration tarkastettiin Aaltoyliopistossa 10.6.2020. ANSELMI NOUSIAINEN Räätälöityjä polymeereja lääketieteen sovelluksiin. H el si ng in yl io pi st o ”Lapsi on luonnostaan pikkututkija”, Maija Aksela sanoo. 53 4/2020 KEMIA HENKILÖUUTISIA Tutkimusjohtaja, professori Maija Aksela on aloittanut Helsingin yliopiston luonnontieteiden tiedekasvatuksen professorina. ”Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta. Polymeeri suojaa aktiiviaineita vatsan happamilta olosuhteilta ja alkaa vapauttaa niitä, kun suoliston pH-arvo nousee. Aksela korostaa erityisesti opettajien roolia ”innostavina tiedelähettiläinä”. Näin Akselan on helppo jatkaa myös kemian opettajankoulutusyksikön ja kemian tiedekasvatuksen tutkimusympäristön, Kemianluokka Gadolinin johtajana. Pienten lasten tiedekasvatus on osa Akselan johtaman, yhdentoista yliopiston yhteistyöverkostosta muodostuvan Tutkija Sanja Asikainen kehitti väitöstyössään kehossa hajoavia polymeereja, joita voidaan hyödyntää muun muassa kontrolloidussa lääkeainekuljetuksessa. Tiedekasvatuksen päämäärä on Maija Akselan mukaan luonnontieteisiin liittyvän osaamisen vahvistaminen ja luonnontieteisiin innostaminen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Hänellä on myös meneillään useita kemian tiedekasvatuksen tutkimushankkeita yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa. Suomeen luonnontieteiden tiedekasvatuksen professori Polymeerien avulla toteutettava lääkeaineiden kuljetus mahdollistaa niiden annostelun suoraan kohdekudokseen. Luma-keskus Suomen toimintaa. Näin lääkkeen määrää voidaan pienentää ja haitallisia sivuvaikutuksia vähentää. Luonnontieteet ovat saaneet enemmän painoa opettajankoulutuksessa, ja esimerkiksi kemian aineenopettajien määrä on kasvanut. Sanja Asikainen Aksela on noin 30-vuotisen uransa aikana nähnyt tiedekasvatuksen aseman vahvistuvan Suomessa. Esimerkiksi pH-sensitiiviset polymeerit, jotka reagoivat ympäristön happamuuden muutokseen, sopivat paksusuoleen kohdennettuun lääkeannosteluun. Kudosteknologian tukirakenteissa polymeerit puolestaan vähentävät tarvetta biologisille kudossiirteille, joiden saatavuus on rajallinen. Vastaväittäjänä toimi professori Niels Bent Larsen Tanskan teknisestä yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Seppälä. Myös luonnontieteiden opetus on kulkenut positiiviseen suuntaan. ”Pienikin lapsi voi oppia tieteen kieltä, kunhan sitä käytetään lapselle mielekkäissä toiminnallisissa yhteyksissä”, Aksela sanoo. Ne osoittautuivat tukevan hermon uudistumista yhtä hyvin kuin biologinen hermosiirre. Professuuri on alallaan Suomen ensimmäinen. Hän muistuttaa, että jokainen opettaja vaikuttaa noin sata vuotta, ensin oman aikansa ja sitten oppilaidensa kautta
Kai Nordlund. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Moore. Jouni Lehtoranta (Suomen ympäristökeskus) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä oli prof. Simone Haslingerin väitöskirja Towards a Closed Loop Economy in Textile Industry: Separation, Dyeing and Re-Spinning of Cellulose Rich Textile Waste tarkastettiin 5.6.2020. Pekka Hänninen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Oona Korhosen väitöskirja Short-Fiber Reinforced AllCellulose Composites Using Aqueous NaOH Solvent tarkastettiin 10.6.2020. Vastaväittäjä. Sakari Kulmala. Mati Karelson (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Herbert Sixta (Aalto-yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Mikael Jumppasen väitöskirja Synthesis and SAR Analysis of GATA4NKX2-5 Interaction Inhibitors with Antihypertrophic Activity tarkastettiin 5.6.2020. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Itä-Suomen yliopisto MD, M.Sc. Alexander Lyubartsev (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Amir Adibi Larijanin väitöskirja Oxidative reactions of cellulose under alkaline conditions tarkastettiin 19.5.2020. M.Sc. FM Leena Malisen väitöskirja Advanced oxidation techniques and inorganic sorbent materials in the removal of radioactive cobalt from aqueous nuclear waste tarkastettiin 29.5.2020. Oulun yliopisto FM Sini Kinnusen väitöskirja The interaction of transcription factors GATA4 and NKX2-5 and the effect of interaction-targeted small molecules on the heart tarkastettiin 15.5.2020. Pieter Vader (Utrechtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Henrik Grönbeck (Chalmersin tekninen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Peter Lund. Vastaväittäjänä toimi prof. Tatyana Sarycvhevan väitöskirja Prevalence, incidence and safety of antiepileptic drug use in persons with Alzheimer’s disease tarkastettiin 15.6.2020. Helsingin yliopisto M.Sc. Jukka Hakkola. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Ian Pitcairn (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jari Yli-Kauhaluoma. M.Sc. Jörg Starflinger (Stuttgartin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ilpo Vattulainen. M.Sc. Mahmoud Sobhy Elkhwankyn väitöskirja Regulation of vitamin D metabolism by metabolic state in mice and humans. Mari Lundström. Carina Lundin väitöskirja Generation of gonadotropinreleasing hormone neurons from human pluripotent stem cells tarkastettiin 29.5.2020. Marjo Yliperttula. Layla Höckerstedtin väitöskirja Evolutionary and ecological dimensions of disease resistance tarkastettiin 5.6.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Marcelo Rivolta (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Hannu Sariola. Kieran Flanagan (Manchesterin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Dominik Möst (Dresdenin tekninen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto M.Sc. FM Minttu Kauppisen väitöskirja Multiscale computational investigation of catalytic properties of zirconia supported noble metals tarkastettiin 9.6.2020. Peter Lund. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Herbert Sixta. Kari Halonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Gareth Law. Tatiana Budtova. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Praveen Dhandapanin väitöskirja Expressing alternative oxidase (AOX) in mice: A valuable tool to study mitochondrial respiratory chain defects tarkastettiin 5.6.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Xiaonan Liun väitöskirja A novel multiplexed interactome proteomics approach for studying cellular signaling tarkastettiin 8.5.2020. Discovery of molecular factors repressing vitamin D bioactivation and inducing deficiency in diabetes tarkastettiin 29.5.2020. Juha Kostamovaara. M.Sc. Anthony Moore (Sussexin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Andrzej Kraslawski. Henrik Kalliomäen väitöskirja Controls and origin of (gold) mineralizing fluids in orogenic belts: Insights from mineral geochemistry and paleobasin architecture tarkastettiin 4.6.2020. Eveliina Repo. Emma Vitikainen. Prov. Lauriina Porokuokan väitöskirja The role of GDNF and its receptor GFRa1 in neuronal development and function tarkastettiin 20.5.2020. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Saeed Rahimpourin väitöskirja Sustainable Recycling of Critical Materials tarkastettiin 20.5.2020. Teemu Teeri. Sahba Jahromin väitöskirja Single photon avalanche detector devices and circuits for miniaturized 3D imagers tarkastettiin 5.6.2020. M.Sc. 54 KEMIA 4/2020 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Päivi Grönroosin väitöskirja Luminescent Markers and Labels in Authentication and Novel Bioaffinity Assays tarkastettiin 8.5.2020. Stephan Schürer (Miamin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Sarah Heath (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Fabio Lolicaton väitöskirja Exploring the Plasma Membrane via Computer Simulations tarkastettiin 8.6.2020. Raimo Alén. Vastaväittäjänä toimi prof. Kristiina Oksman (Luulajan tekninen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Karoliina Honkala. M.Sc. Markku Heikinheimo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Franz Herzog (Münchenin Ludwig Maximilian -yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Raimo Tuominen. FM Jukka-Pekka Myllykankaan väitöskirja Methane processes in the coastal sediments and water column of the Baltic Sea tarkastettiin 11.6.2020. DI Sami Penttilän väitöskirja Structural Materials Corrosion Testing and Modeling Assessment in Supercritical Water tarkastettiin 22.5.2020. DI Miia Kiviön väitöskirja Utilization of Ti-containing Microparticles on Improved Steel Properties—Basic Studies on Inclusions Control and Interfacial Phenomena tarkastettiin 12.6.2020. Timo Fabritius (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Julius Sipilän väitöskirja Sulfonation and methylation in silico—Modelling studies on SULT1A3 and COMT tarkastettiin 25.5.2020. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi FaT Jenni Ilomäki (Monashin yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. FM Heikki Saaren väitöskirja VÄITÖKSIÄ Preparation and characterization of extracellular vesicles for cancer therapy tarkastettiin 14.5.2020. Atte Korhola. Jussi Kukkonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Åsa Lankinen (Ruotsin maatalousyliopisto SLU) ja kustoksena prof. Rutely Burgos Castillon väitöskirja Fenton chemistry beyond remediating wastewater and producing cleaner water tarkastettiin 29.5.2020. Linping Wangin väitöskirja Identification of chemical inhibitors for RNase III of Sweet potato chlorotic stunt virus (SPCSV) tarkastettiin 26.5.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Anna-Maija Tolppanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Zdravko Kravanja (Mariborin yliopisto, Slovenia) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Prov. M.Sc. Carla Guentherin väitöskirja B2-integrin-mediated leukocyte mechanotransduction and immune responses tarkastettiin 15.5.2020. Ulrika Marklund (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Taneli Raivio. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Laura Rodríguez Raurell (Barcelonan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Tapani Rämö. M.Sc. Heikki Ruskoaho (Helsingin yliopisto). M.Sc. Pramod Mulbagal Rajannan väitöskirja Hybrid heterojunction solar cells using singlewalled carbon nanotubes and amorphous silicon thin films tarkastettiin 27.5.2020. Kari Keinänen. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Kalle Kolarin väitöskirja Metal-metal contacts in late transition metal polymers tarkastettiin 22.5.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Jesper Byggmästarin väitöskirja Analytical and machine-learning interatomic potentials for radiation damage in fusion reactor materials tarkastettiin 26.5.2020. DI Sannamari Pilpolan väitöskirja Strategies for decarbonising the energy system in Finland tarkastettiin 11.6.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Yli-Kauhaluoma. Christophe Domain (EDF, Ranska) ja kustoksena prof. Matti Haukka. Gerhard Wolber (Berliinin vapaa yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Anvar Zakhidov (Texasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. FM Harri Talvenmäen väitöskirja Advantages and limitations of combined in situ remediation methods and mechanisms at petroleum fuel product contaminated sites tarkastettiin 5.6.2020. Sarina Geldhofin väitöskirja Developments for high-resolution laser spectroscopy and application to palladium isotopes tarkastettiin 15.5.2020. Martin Romantschuk. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tung Pham (Innsbruckin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Enikö Kallay (Wienin lääketieteellinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. DI Hoang Nguyenin väitöskirja Ettringite-based binder from ladle slag: From hydration to its fiber-reinforced composites tarkastettiin 5.6.2020. Michael Sixt (ISTinstituutti, Itävalta) ja kustoksena prof. Juha Partanen. Iain D. Ari Jokilaakso
Jos palaute on huonoa, keskustelemme siitä ja pidämme ehkä pienen kahvitauon.” Molempien palkintojen suuruus on 10 000 euroa.. Ilari Sääksjärvi. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Heinzle Elmar (Saarlandin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Tuomo Sainion opetusmenetelmät ovat saaneet opiskelijoilta runsaasti kiitosta. NIMITYKSIÄ Forchem Oy Toimitusketjusta vastaavana johtajana on aloittanut DI, eMBA Panu Keski-Nisula. OtaNano Aalto-yliopiston ja VTT:n ylläpitämän kansallisen tutkimusinfrastruktuurin johtajaksi on nimitetty TkT Anna Rissanen. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Andre S. Jukka Lekkala. ”Näen puhelimestani, mikä tunnelma luentosalissa on. G le n Fo rd e Jaana Vapaavuoren työtä ohjaa resurssien mahdollisimman viisas hyödyntäminen. Harald Justnes (SINTEF, Norja) ja kustoksena prof. coli through modulation of codon usage tarkastettiin 15.5.2020. Esimerkiksi nanoselluloosasta voidaan tulevaisuudessa tehdä monitoiminnallisia tukirakenteita aurinkokennoihin ja muihin optoelektroniikan laitteisiin, kuten ledvaloihin. Hyvän opettajan palkinnon vei LUT-yliopiston Tuomo Sainio. Apulaisprofessori Jaana Vapaavuori johtaa Aalto-yliopiston Multifunctional Materials Design -tutkimusryhmää. Pauli Kallio. Haastavammissa tehtävissä Sainio itse toimii tutkimuslaitoksena, Virtuaalilaboratorio Oy:nä, jolle opiskelijat lähettävät toimeksiantoja. Vapaavuoren mielestä materiaalien tuotannossa pitää ottaa huomioon lopputuotteen koko elinkaari. FL Markus Räsäsen väitöskirja Energy transfer in luminescent lanthanoid chelates tarkastettiin 29.5.2020. Sainio on myös rakentanut älypuhelimella käytettävän järjestelmän, jonka avulla opiskelijat voivat antaa opettajalle palautetta reaaliaikaisesti. LU Tyl io pi st o Hän hyödyntää opetuksessaan virtuaalilaboratorioita eli simulointityökaluja, joiden avulla jäljitellään työskentelyä oikeassa laboratoriossa. Tuotanto ei saa kuluttaa kohtuuttomasti energiaa tai hyödyntää kestämättömiä raaka-aineita. Dhanesh Rajanin väitöskirja Modular Instrumentation for Controlling and Monitoring In-Vitro Cultivation Environment and Image-based Functionality Measurements of Human Stem Cells tarkastettiin 27.5.2020. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Kemiran hankintajohtajana. Vastaväittäjänä toimi dos. Tekniikan edistämissäätiön vuoden 2020 nuoren tutkijan palkinnon on saanut Jaana Vapaavuori Aalto-yliopistosta. Rakenteet tekevät laitteesta kevyemmän, tehokkaamman ja taipuisan ja sen pinnasta vettä hylkivän. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Kati Miettunen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. 55 4/2020 KEMIA Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK Liha-asiantuntijana on aloittanut FM Mari Lukkariniemi. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. ”Jos voimme lisätä materiaaliin ominaisuuden, joka tekee lopputuotteesta tehokkaamman, se kannattaa toteuttaa”, hän sanoo. Laboratoriotyöskentely siirtyi verkkoon Professori Tuomo Sainio työskentelee LappeenrannanNuori tutkija ja hyvä opettaja Jaana Vapaavuori ja Tuomo Sainio palkittiin Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kemiantekniikan koulutusohjelmassa, jossa hän opettaa muun muassa reaktiokinetiikkaa, reaktiotekniikkaa ja kemiallisia erotusmenetelmiä. Urpo Lamminmäki. Stephen Coulson (Ruotsin maatalousyliopisto SLU) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Harri Hakala (PerkinElmer) ja kustoksena prof. Vinodh Kandavallin väitöskirja Rate-limiting steps in transcription initiation are key regulatory mechanisms of Escherichia coli gene expression dynamics tarkastettiin 29.4.2020. Ryhmä yhdistää materiaaliin useita toiminnallisuuksia, jolloin lopputuloksena ovat uudet monitoimintamateriaalit. nä toimi dos. Tampereen yliopisto M.Sc. FM Antti Kulmalan väitöskirja Unveiling the secrets of DNA: Improved expression and phage display efficiency of synthetic recombinant binding proteins in E. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ribeiro. Yksinkertaisimpia töitä opiskelijat voivat tehdä vaikkapa excel-taulukon avulla. Turun yliopisto FM Inkeri Markkulan väitöskirja Oribatid mites (Acari: Oribatida) in sub-Arctic peatlands: a multidisciplinary investigation into climate change, permafrost dynamics and indicator values of subfossils tarkastettiin 8.5.2020. Libor Krasny (Tšekin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen. Hän toimi aiemmin Outsight Oy:ssä teknologiatiimin vetäjänä. M.Sc. Hän siirtyi tehtävään Elintarviketeollisuusliitosta, jossa hän vastasi muun muassa elintarvikkeiden kemiallisesta turvallisuudesta ja elintarvikepetosten torjunnasta. Kati Thielin väitöskirja Developing synthetic biology strategies for enhancing the efficiency of engineered cyanobacterial expression systems tarkastettiin 8.5.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Arto Hiltusen väitöskirja Photovoltaic Applications of Porous Atomic Layer Deposited Metal Oxides from Cellulose Templates tarkastettiin 15.5.2020. Nikolai Tkachenko. Jukka Lukkari. Paul Hudson (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena apul.prof
Uusien lääkeaineiden tehokkuutta on mitattu myös kokeellisesti solulinjoissa. elokuuta 2. Sen sai filosofian maisteri Iris Sokka pro gradu -työstä Determination of surfactants from foam-formed products, jonka hän laati Helsingin yliopistossa. lokakuuta 7/2020 29. SKS:n jäsenmaksu päätettiin pitää seitsemässä eurossa. Iris Sokalla on myös keskeinen rooli kansallisessa monitieteisessä tutkimusryhmässä, jossa tarkastellaan uusia boorineutronikaappaushoitoon (BNCT) soveltuvia ennennäkemättömän tehokkaita lääkeaineita. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus ja hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2020. toimintavuodelta 2019. syyskuuta 14. Heidän lisäkseen hallitukseen kuuluvat filosofian maisteri Sara Alanärä (Pohjois-Suomen Kemistiseura), erikoistutkija Maija Hihkiö (Pirkanmaan Kemistiseura), professori Kimmo Himberg, professori Timo Hirvi, Ph.D. Varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin vuoden 2019 aikana korkeakoulututkinnon suorittaneet nuoret jäsenet, filosofian maisterit Asmo Aro-Heinilä, Iina Jerkku, Riikka Juhola, Karoliina Kankaanpää, Juuso Laitila, Annika Lehtimäki, Marianna Manninen, Saara Nenonen ja Tuomas Vielma, elintarvikekemian ja -teknologian maisteri Maijuleena Salminen sekä diplomi-insinöörit Timo Elo, SKS:n vuosikokous: Vetovuoroon uusi puheenjohtaja Anna-Riina Haverinen, Juho Ikävalko, Niklas Jantunen, Tommi Johansson, Aapo Jukola, Juulia Kolehmainen, Ville Larimo, Jenni Latva-Kokko, Vesa Mantsinen, Tea Mäkelä, Pekka Partanen, Sonja Rantanen, Ville Ruokolainen, Petro Silvonen, Petrus Suokas ja Niina Virtanen. Sokan tutkimat syöpälääkkeet on sittemmin syntetisoitu. Työssään hän muokkasi lääkkeiden rakennetta virtuaalisesti niin, että niiden tehoa ja turvallisuutta voitiin parantaa. Uusia jäseniä Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin kokouksessa filosofian maisterit Tiina Heikola ja Pauli Moilanen, tekniikan tohtori Jutta Nuortila-Jokinen ja filosofian tohtori Evgen Multia. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . syyskuuta 6/2020 17. Kokouksessa vahvistettiin seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 100. HELEENA KARRUS Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Kemian Seurojen yhteisten kulujen osuus on 60 euroa, joten koko jäsenmaksu vuonna 2020 on yhteensä 67 euroa. Ro sa M ar ia Ba lla rd in i. Nuorilta jäseniltä ei peritä jäsenmaksua mutta sen sijaan 10 euron lehtimaksu. Nuori tutkija palkittiin Kokouksessa jaettiin seuran myöntämä Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. SKS:n100-vuotisjuhlavuodenhienosti luotsannut edellinen puheenjohtaja Pekka Joensuu vastaanotti kautensa päätteeksi seuran viirin. Poikkeuksellisen laadukkaan gradun tulokset ovat palkitsijan mukaan korkeatasoisia ja merkittäviä, ja Sokan työ on johtanut jo kahteen tieteelliseen julkaisuun. marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . lokakuuta 25. Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous pidettiin 5. Puheenjohtajaksi vuodeksi 2020 valittiin yksimielisesti professori Anu Airaksinen Turun yliopistosta. Pekka Joensuu, filosofian tohtori Tarmo Korpela (ItäSuomen Kemistiseura), filosofian maisteri Liisa Koskinen, diplomi-insinööri Ilkka Pollari, tekniikan tohtori Ritva Tuunila (Kaakkois-Suomen Kemistiseura) ja dosentti Petri Tähtinen (Turun Kemistikerho). Ennustettu kemiallisen tasapainon siirtyminen aktiivisen isomeerin suuntaan on osoitettu NMRmittauksin yhteistyössä VTT:n kanssa. heleena.karrus@kemianseura.fi Suomalaisten Kemistien Seura on saanut uuden vetäjän. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2020 6. toukokuuta 2020 poikkeusolojen takia verkkokokouksena. Kokouksessa valittiin seuran varapuheenjohtajaksi johtaja, tekniikan tohtori Leena Otsomaa Orion Oyj:stä ja hallituksen uusiksi jäseniksi professori Jan Lundell Keski-Suomen Kemistiseuran edustajana sekä filosofian tohtori Miia Mäntymäki Helsingistä. 56 KEMIA 4/2020 SEURASIVUT Vuosikertomus on luettavissa seuran verkkosivuilla. Sokan gradun aiheena olivat syöpälääkkeet mmae (monometyyliauristatiini E) ja mmaf (monometyyliauristatiini F), jotka estävät solunjakautumista
Tilanne elää ja saattaa muuttua nopeasti. Se onnistuu myös paikallisseuroissa, jotka järjestävät tapahtumiaan eri puolilla maata. Hän toivoo myös voivansa kasvattaa seuran aktiivisuutta niin järjestötoiminnassa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomalaisten Kemistien Seuran tuore puheenjohtaja Anu Airaksinen liittyi seuran jäseneksi vuonna 1994 aloitettuaan opinnot silloisessa Kuopion yliopistossa. Puheenjohtajana hän haluaisi tehdä seurasta kemian nykyisille ja tuleville ammattilaisille entistäkin helpommin lähestyttävän, työtai opiskelupaikasta riippumatta. Viranomaisohjeita toki seurataan tarkasti. ”Messukeskuksessa tapahtuu silloin erityisen paljon, sillä samaan aikaan ChemBio Finland -näyttelyn ja Kemian Päivien kanssa järjestetään tällä kertaa myös Helsinki Chemicals Forum sekä isot PulPaper-messut.” ANSELMI NOUSIAINEN Ki m m o Br an dt ”Maailma on ainakin vähäksi aikaa mullistunut, mutta kemistien seuratoimintaa se ei pysäytä”, Anu Airaksinen vakuuttaa.. ”Pääsin jo opiskeluaikana tekemään kesätöissä lääkeaineiden orgaanista synteesiä, mikä innosti sittemmin myös työskentelemään lääkeainesyntetiikan parissa.” Airaksinen väitteli Kuopiossa tohtoriksi ja työskenteli sen jälkeen viisi vuotta ulkomailla, ensin Vrije-yliopistossa Amsterdamissa ja myöhemmin Tukholmassa Karoliinisessa instituutissa. Suomeen palattuaan hän toimi tutkijana ja myöhemmin apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa aina vuoden 2019 elokuuhun, jolloin hän aloitti apulaisprofessorina Turun yliopiston kemian laitoksessa ja valtakunnallisessa Turun PETkeskuksessa. Kehitämme uusia radiosynteesimenetelmiä ja tutkimme uusien radiolääkekandidaattien biologisia ominaisuuksia.” Helsingin yliopiston dosenttina hän ohjaa edelleen myös helsinkiläisiä opiskelijoita. ”Kehitämme parhaillaan uusia PET-radiolääkkeitä sovelluksiin, joissa PET-kuvantamisen käyttö ei ole aiemmin ollut mahdollista, esimerkiksi immunokuvantamiseen ja nanolääkkeiden arviointiin. Esimerkiksi yritysvierailut ovat hyvä satsaus tulevaisuuteen. Korona koettelee, mutta Kemian Päivät tulevat Kuten monelle muullekin seura-aktiiville, viime vuosi oli Airaksiselle erityisen tärkeä. Tapahtumat, joita ei voida järjestää netissä, pidetään sitten, kun tautitilanne ja kokoontumisrajoitukset sen sallivat.” Airaksisen mukaan ”pääosin normaaliin” voidaan mahdollisesti palailla elokuusta alkaen. ”SKS tarjoaa erinomaisen verkoston työelämään”, hän muistuttaa. Siellä hänen erikoisalojaan ovat radiofarmaseuttinen kemia, PET-radiolääkekehitys ja kuva-avusteinen lääkekuljetus. Hän kiittelee lämpimästi seuran toiminnanjohtajaa Heleena Karrusta ja edellistä puheenjohtajaa Pekka Joensuuta satavuotisjuhlavuoden onnistuneesta järjestämisestä. 57 4/2020 KEMIA SEURASIVUT SKS:n uusi vetäjä Anu Airaksinen aloittaa kautensa erikoisessa tilanteessa mutta intoa täynnä. ”Itselleni jäsenyyden merkittävä anti on ollut mahdollisuus verkostoitua kollegoiden kanssa sekä kotimaassa että kansainPoikkeusajan Poikkeusajan puheenjohtaja puheenjohtaja välisesti. Tänä vuonna myös kemistitoimintaa on koetellut koronavirusepidemia. Kevään 2021 suurponnistuksen eli Kemian Päivien suunnittelu on puheenjohtajan mukaan täydessä vauhdissa. Hienoa on myös saada tutustua sellaisiinkin kemian osa-alueisiin, joista ei muuten tietäisi paljoakaan.” Anu Airaksinen kiinnostui kemiasta lukioikäisenä ja valitsi yliopistossa pääaineekseen biokemian. ”Silloin tuntui vain hauskalta päästä osaksi isompaa kemistiyhteisöä, mutta jälkikäteen ajateltuna jäsenyydellä on ollut suuri merkitys ammatti-identiteetin muodostumisessa”, Airaksinen sanoo. ”Kaikki on siirretty mahdollisuuksien mukaan verkkoon, esimerkiksi vuosikokous. ”Lisäksi tahtoisin parantaa kemian ja sen opetuksen näkyvyyttä Suomessa.” Airaksinen kannustaa nuoria lähtemään mukaan seuratoimintaan jo opiskelijoina
Tutkijat pääsevät näkemään, miten reaktio vaihe vaiheelta etenee, miten sidoksia purkautuu ja uusia syntyy. Tieteen arvostaja nousi arvostuksen kohteeksi Ahmed Zewail varttui Disukin kaupungissa Niilin varrella nelilapsisen perheen ainoana poikana, jonka lahjakkuus paljastui jo varhain. Zewail on kertonut kyynelehtineensä liikutuksesta, kun eno kuljetti hänet kampukselle. Ensimmäisessä kokeessaan Zewail tutkimusryhmineen seurasi jodisyanidin ICN:n hajoamista. Zewail ei juuri osannut englantia, mutta tietotulva ja maan valtavat mahdollisuudet ällistyttivät. Nykyisin Zewailin tekniikkaa käytetään kemiassa hyvin monipuolisesti, ja sitä sovelletaan myös biologisiin kohteisiin. Femtokemiassa kuvataan molekyyleja reaktion aikana äärimmäisen nopealla, laserteknologiaan perustuvalla kameralla. Mullistava menetelmä paljastaa, mitä reaktion välivaiheessa eli niin sanotussa transitiotilassa tapahtuu, kun lähtöaineista muodostuu tuotteita. Atomien värähdykset molekyyleissa ovat 10–100 femtosekunnin mittaisia ja laservalon välähdykset kestoltaan samaa luokkaa. Reaktioon kului aikaa 200 femtosekuntia. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Nuorukainen lunasti lupaukset ja suoritti pikavauhtia maisterintutkinnon parhain arvosanoin. Myöhempi siirtyminen professoriksi Kalifornian yliopiston Berkeleyn yksikköön oli vielä sekin yllätys. Egyptissä avattiin vuonna 2011 hänen nimeään kantava tiedeja teknologiakeskus, ja jossain vaiheessa häntä kaavailtiin jopa maan presidentiksi. Caltech-yliopiston tutkijan työ katsottiin niin arvokkaaksi, että Nobelpalkintosumma luovutettiin hänelle jakamattomana. Koulun jälkeen hän sai luonnontieteiden opiskelupaikan Aleksandrian yliopistoon. Hän kehitti myös aivan uudenlaista elektronimikroskooppia, jonka neljäntenä ulottuvuutena oli aika. Caltechissa Zewail aloitti kolmekymppisenä vuonna 1976. Ahmed Zewail jalosti Laserfysiikan kemian palvelukseen Vuoden 1999 Nobelin kemian palkinto myönnettiin femtokemian perustajalle Ahmed Zewailille. SISKO LOIKKANEN Kemian ja fysiikan rajamaastossa liikkunut egyptiläissyntyinen Ahmed Zewail (1946–2016) kehitti femtosekuntilaserista työkalun kemiallisten reaktioiden mekanismin selvittämiseen. Tutkimusjulkaisuja Zewaililla oli noin 600, ja hän osallistui 14 teoksen kirjoittamiseen. Perhe toivoi hänen jatkavan opintoja ulkomailla, ja monimutkaisen byrokratian jälkeen Zewail saikin stipendin Pennsylvanian yliopistoon. Muutto Yhdysvaltoihin oli kulttuurisokki. Nobelin lisäksi Zewail sai lukuisia muitakin palkintoja ja kunnianosoituksia. Siellä hän työskenteli sekä kemian että fysiikan professorina ja johtajana tutkimuskeskuksessa, jossa ultranopeaa teknologiaa sovelletaan biologiaan. Transitiotilassa jodin ja hiilen välinen sidos katkesi. sisko.loikkanen@gmail.com Sc ie nc e H is to ry In st itu te AhmedZewailsaivuonna2009 Othmerin kultamitalin, jonka hänelle myönsi Yhdysvaltain kemianseura ACS yhdessä maan muiden kemianjärjestöjen kanssa.. Myös uudessa kotimaassa Zewailia arvostettiin. 58 KEMIA 4/2020 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Tunteet pääsivät valloilleen ”yliopiston suuruuden ja akateemisen pyhän ilmapiirin edessä”. Zewail luopui alkuperäisestä ajatuksestaan kotiinpaluusta, mutta hän toimi aktiivisesti synnyinmaansa tiedeelämän kehittäjänä. Tieteen ja teknologian mekassa keskusteltiin tavalla, johon Zewail ei ollut ennen törmännyt. Arvonannon taustalla oli muun muassa se, että professori luennoi tutkimuksen saavutuksista selvästi ja ymmärrettävästi myös suurelle yleisölle. Presidentti Barack Obama otti hänet tieteelliseksi ja teknologiseksi neuvonantajakseen ja teki hänestä Yhdysvaltain ensimmäisen Egyptintiedelähettilään
Analytiikka, muovit ja pakkaukset 2/2020 14.2. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2020 Menossa mukana / Erikoisjakelut 1/2020 PacTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 11.–12.3.2020 2/2020 Laboratorioalan ammattilaiset 3/2020 Kemikaali-, terveysja laboratorioalan ammattilaiset 4/2020 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2020 Eurosafety ja Työhyvinvointi, Tampere 8.–10.9.2020 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2020 Kokkola Material Week, 7.–12.11.2020 7/2020 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2021 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 1.11. 5.11. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet Seija Kuoksa, puh. 10.8. 14.4. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Tule opiskelem aan maailma n parhaaks i! Lue lisää: helsinki. 18.3. 13.8. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto , puh. 27.5. 6.5. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 1/2020 3.1. 27.2. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. 17.6. 25.11. 24.9. 16.4. 13.1. 16.1. 2.9. Laboratoriot, terveys, tutkimus 3/2020 3.4. Kiertotalous, biotalous, ympäristö 5/2020 31.7. Kemikaalit, laboratoriot, patentit 4/2020 15.5. 5.2. 21.9. 24.2. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. 14.10. fi/ opiskelij aksi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia Lämpim ät onnittel ut uusille ylioppil aille ja stipend iaateille ! HY_kemia420.indd 1 HY_kemia420.indd 1 1.6.2020 15.15 1.6.2020 15.15. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2020 22.10. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. 25.5. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2020 11.9
Katso lisätiedot skannaamalla tämä koodi. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.?. www.teopal.. HYVÄ, PAREMPI VISCO! by ATAGO Ota yhteyttä – sovitaan viskosimetrin koekäytöstä