4/ 20 21 KEMIA Kemi Kemiran innovaattori Reijo Aksela: ”Oivallus odottaa bisneksen kypsymistä” KRYSTAL POLLITT: ”Tekee pahaa löytää lapsista kemikaaleja” HANNU MATTILA: ”Säädösviidakko on läpäistävissä tiedolla” MARI KALLIOINEN: ”Lakanallakin voi pelastaa ympäristöä”
Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Tule opiskelem aan maailma n parhaaks i! Lue lisää: helsinki. fi/ opiskelij aksi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia Lämpim ät onnittel ut uusille ylioppil aille ja stipend iaateille ! HY_kemia420.indd 1 HY_kemia420.indd 1 1.6.2020 15.15 1.6.2020 15.15. KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4
46 SA -k uv a Jatkosodan puhjettua oli selvitettävä, oliko vihollinen pilannut takaisin vallatun Karjalan kaivovedet. Reijo Akselalla riittää suunnitelmia kolmenkymmenenkuuden Kemira-vuoden jälkeen. 6 Uusi kemikaalikeräin havaitsi myös koronaviruksen testihenkilöinä toimivilta tarjoilijoilta. Kemisti Antti Soininen johti toimintaa kiertävässä laboratorioautossa, joka tutki toistatuhatta vesinäytettä syksyllä 1941. Salo ja Pekka Oinas 64 Helsinki Chemicals Forum ”EU:n kemikaalistrategia Reachiakin haastavampi” Katja Pulkkinen 66 Lasin loistavaa juhlaa Marja-Liisa Kinturi 68 BIOVÄRIEN PALETTI Kaunis pinta puulle Johanna Valkola 69 KEEMIKKO Koslalla kesään 70 HENKILÖUUTISIA 73 SEURASIVU 74 KEMIAN NOBELISTIT Svante Arrhenius avasi Ruotsin palkintotilin Sisko Loikkanen 40 ChemBio Finland Valloitti virtuaaliareenan Emma Kaustara, Hilkka Vähänen ja Leena Joutsen 42 Kokoaan suurempi koronasoturi Raili Leino 44 Vetytalous vihertää kemian Sisko Loikkanen 45 Kannattavasti kohti hiilineutraaliutta Meri Hellsten Keksijästä kengittäjäksi. Koronan kotitestit tulevat Anni Turpeinen 20 UUTISIA 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Sinisestä valosta vihreään teollisuuteen Annika Lappalainen 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 27 NÄKÖKULMA Kesä se on harakoillakin Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 Kemia-lehden lukijat ovat Aktiivisia ja sitoutuneita printtilehden ystäviä Leena Joutsen 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Mari Kallioinen Erotustekniikan ekspertti Sisko Loikkanen 46 Ympäristöpääkaupungin kemistit kesyttävät muovinkin Kalevi Rantanen 52 KEMISTIT SODASSA Sota-ajan kemistit pitivät Suomen pyörät pyörimässä Kalevi Rantanen 58 Perinnekasvit voivat pelastaa tulevaisuutemme Arja-Leena Paavola 62 Laadukkaita terveystuotteita Pohjoisen kasveista Leena Favén, Eveliina Isosaari, Hely Häggman, Soile Jokipii-Lukkari, Heikki M. Muoviyhtiö Wipakin tuotteita viedään Päijät-Hämeestä sairaalatarvikevalmistajille kaikkialle maailmaan. 12 Re et ta Vi rt an en Ya le n yl io pi st o W ip ak O y Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti on myös Suomen epävirallinen muovipääkaupunki. 52. ”Heidän rannekkeistaan löytyi säännöllisesti sars-cov2-virusta”, kertoo professori Krystal Pollitt Yalen yliopistosta. Kemiaa hän ei silti aio hylätä. 3 4/2021 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Hyvä kasvaa jakamalla Leena Joutsen 6 Räppiä ja rumpujen pärinää, Reijo Aksela Innovaattori vaihtoi vapaalle Juha Granath 11 TÄTÄ MIELTÄ Kemikaalilakeihin tutustuminen voi olla yrityksen paras satsaus Hannu Mattila 12 Ranneke mittaa kemikaalikuormaa Katja Pulkkinen 18 AJANKOHTAISTA Kumpi on tärkeämpää, määrä vai laatu
Malvern Panalytical on tuonut markkinoille uuden detektorin XRD-analyysejä varten. Tämä mahdollistaa pienempien heijastusten havaitsemisen ja hyödyntämisen kristallografisessa tutkimuksessa ja Rietveldhienonnuksessa. FLUORESENSSIN ONGELMAT ON VOITETTU! Pl ea se co nt ac t us for Pl ea se co nt ac t us for m or e inf or m at ion m or e inf or m at ion NEVER WONDER WONDER IF YOU MISSED A CLUE JUST TRUST THE CLEANEST DATA THE CLEANEST DATA malvern_a4.indd 1 malvern_a4.indd 1 28.5.2021 13.14 28.5.2021 13.14. Yhdistämällä 1Der-detektori Empyrean-diffraktometrin monikäyttöisen optiikan kanssa saadaan merkittäviä etuja: • Automaattinen resoluution, taustan ja intensiteetin optimointi • Näytteiden määrää voi kasvattaa vähintään 30 % 1Der-detektori ja Empyrean vievät sinut puhtaan datan pariin. Uusi 1Der-detektori poistaa haitallisen fluoresenssin diffraktogrammista ja parantaa dramaattisella tavalla datan laatua. www.malvernpanalytical.com Onko sinulla ollut ongelmia pienten heijastusten hyödyntämisessä diffraktioanalyyseissä
TÄLLÄ LEHDELLÄ on toistatuhatta ensikertalaista lukijaa, kemiasta kiinnostuneita lukiolaisia ja ylioppilaita, jotka saivat stipendinä Kemialehden vuosikerran. Luotamme tutkittuun tietoon, ihmisen ääneen ja tarinan voimaan. Vastauksiin oli paneuduttu, ja kommenteista käy ilmi, että lehti on lukijoilleen merkityksellinen. Kelpo ehdokkaita on paljon, jaettavaa rajallisesti. KEMIA Kemi Vol. Ensi keväänä on uusi tilaisuus. Kun tempaus levisi sosiaalisessa mediassa, myös yksityiset ihmiset ryhtyivät kantamaan korttaan kekoon. Pieni ele, suuri ilo. PunaMusta Oy, Forssa 2021 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Pieni ele, suuri ilo.” JOKA KEVÄT kouluissa mietitään, ketkä tällä kertaa saisivat stipendin. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Lämmin kiitos! Luemme tarkasti jokaisen palautteen, ja juttulistoille olemme jo poimineet yhtä ja toista ideoistanne. 050 336 5613 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Aiemmin keväällä vastaava stipendi myönnettiin yli kahdellesadalle alan opiskelijalle ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. kesäkuuta 2021 Etukannen kuvat: Reetta Virtanen, Yalen yliopisto, Teemu Leinonen, Hannu Mattilan kotialbumi Kemia-lehden toimitus kuulee suvituulen kutsun heinäkuussa. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Pienistä puroista kasvoi lahjoitusten virta: joku halusi jakaa palkinnon reilusta kaveruudesta, toinen tsemppaamisesta läpi vaikeuksien, kolmas innostuksesta kulttuuriin tai kotitalouteen. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Viime viikolla päättäjäisissä annettiin myös yllättäviä tunnustuksia. Kevään kohokohtia oli päivä, jolloin tutkimusraportti saapui. Sivua kääntämällä pääset tutustumaan vihreän kemian innovaattoriin Reijo Akselaan, jonka ansiolistalta löytyy kymmeniä patenttiperheitä ja pöytälaatikosta suomiräppien uudelleensanoituksia. Tehtävä sytyttää ja kerrottavaa riittää. Emerituskemistin esimerkkiä seuraten meidän muidenkin kannattaa kesän vapaahetkinä suunnata ruutujen ääreltä syvemmälle skutsiin. Me toimituksessa teemme parhaamme, jotta jokaisesta numerosta löytyisi puoleensavetävää sisältöä. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. HYVIÄ EVÄITÄ työhömme antaa lukijatutkimus, jonka teetimme maaliskuun numerosta. Tässä kampanjassa on vain voittajia. Hyvän kierre lähti käyntiin, kun helsinkiläinen musiikinopettaja Aliina Halme päätti kannustaa yrityksiä lahjoittamaan stipendejä kouluihin. Leena Joutsen Hyvä kasvaa jakamalla PÄÄKIRJOITUS 10. Saimme runsaasti hyödyllistä tietoa ja häkellyttävän määrän inspiroivaa palautetta, kannustusta, juttuideoita ja kehitysehdotuksia. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. 48 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Tervetuloa kemian kiehtovaan maailmaan ja suuri kiitos yhteistyökumppaneillemme! Yritysten, yliopistojen ja järjestöjen tuki on jo yhdeksänä vuotena mahdollistanut lehtistipendien jakamisen. Toivotamme lehden lukijoille, mainostajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa! 5 4/2021 KEMIA
Reetta Virtanen. 6 KEMIA 4/2021 Loputonta raadantaa, loppua en tuu saamaan Kaukana poika on himasta, ne sanoo et koita jo hidastaa Saisko jo ekan tuopin alas, en saa näit vuosii takas Kemira rakas saa kuosittaa, vielki haluis vaa suorittaa Karkuun päätöksestä, vaikeasta vastauksesta Samal vaihtuu mesta, nautin homman vapaudesta heppatarinoita, tyhjii jorinoita Aamumarinoita, eksyny oli skutsin poika Ja matka jatkuu Joensuusta länteen, Olarista pohjoiseen Ei enää duunii, painan puita uuniin Syvemmälle skutsiin meen
Etäyhteys Akselan perheen sukutilalta Shanghaihin toimii moitteettomasti. JVG:n Ikuisen vapun muokattu versio kumpusi emerituskemistin kynästä lähtökahveja edeltävänä iltana. Akselan sydäntä lämmittävät we are proud of you -kommentit sekä pyyntö saada nauhoittaa koko luento tuleville työntekijöille. Satayksivuotiaan Kemiran historia on monille kiinalaisille uutta. 7 4/2021 KEMIA JUHA GRANATH Eletään toisen koronavuoden kevättä KeskiPohjanmaan Perhossa. Tunnelma on hieman haikea, sillä yhtiön tutkija ja patenttiasiantuntija Aksela on siirtymässä 36 palvelusvuoden jälkeen eläkkeelle. Sitkeästi hän pyrkii vierittämään kaiken kunnian työtovereilleen ja Kemiralle. Totta kai, mutta ei ihan viikoittain, kuten tähän asti”, Aksela naurahtaa. Miestä on vaikea Reijo Aksela tunnetaan yhtenä Kemiran tuotteliaimmista keksijöistä. Vahva verkosto Shanghaista Atlantaan ”Yhteistyö kiinalaisten kanssa on ollut mukavaa. ”Minulla on ollut etuoikeus saada työskennellä innovatiivisten ja yhteistyökykyisten ihmisten kanssa”, hän aloittaa. Kiinassa kokoukseen on saapunut suurin osa Kemiran Shanghain tutkimuskeskuksen 24 tutkijasta. Pitkä tutkijantaustani lienee tähän syynä.” Kuulijoiden aito arvostus kohottaa tunnelmaa esityksen edetessä. Räppiä ja rumpujen pärinää, Reijo Aksela Räppiä ja rumpujen pärinää, Reijo Aksela Räppiä ja rumpujen pärinää, Reijo Aksela. ”Kysyivät, voidaanko olla yhteyksissä eläkkeelle lähtöni jälkeenkin. Kemiran Reijo Aksela pitää palaveria yhtiön Kiinan tutkimusja asiakaspalvelulaboratorion työntekijöiden kanssa. Suurin osa miehen patentin arvoisista oivalluksista liittyy vihreään kemiaan ja kiertotalouteen. ”He ovat usein kääntyneet puoleeni projektejaan ja keksintöjään koskevissa kysymyksissä. Edellinen tähtää ympäristöä säästäviin kemiallisiin yhdisteisiin ja prosesseihin, jälkimmäisen tavoitteena on minimoida hukkaa ja pitää luonnonvarat käytössä kestävästi, tehokkaasti ja mahdollisimman pitkään. saada puhumaan omista ansioistaan. Haastattelun edetessä käyvät ilmi Reijo Akselan hallitsevat ominaisuudet, ystävällisyys ja vaatimattomuus. Hillittyä kohahdusta herättävät Akselan meriitit powerpointille kirjattuna: patenttihakemuksia ja tieteellisiä tutkimuksia on kertynyt lähes 90, ohjattuja graduja ja väitöskirjoja kolmattakymmentä. Seniorikemistin luovasta ajattelusta kertovat pöytälaatikosta löytyvät räppisanoitukset ja käyntikortti, johon ratsastusta harrastava tutkija on kirjannut tittelikseen kengittäjä. Shanghain-kollegoilleen Aksela käy läpi työuraansa ja suurimpia tutkimuskokonaisuuksiaan. Aksela on pyynnöstä koonnut tapaamiseen läpileikkauksen koko urastaan: Minä ja Kemira vuodesta 1985. ”Kiinalaisille keksintöihin ja patentointiin liittyvät perusasiat eivät aina ole aivan selviä”, Aksela mainitsee. Hieman harmaata ohimolla on myös eduksi”, konkaritutkija naurahtaa. Päivän aihe kuitenkin poikkeaa tavanomaisista keksintöihin ja patentointiin liittyvistä kysymyksistä. Uskon, että olen päässyt jonkinlaiseksi luottohenkilöksi patenttiasioissa”, Aksela kertoo myöhemmin suomalaistoimittajalle. Innovaattori vaihtoi vapaalle Reijo Aksela jää Kemiran historiaan yhtenä yhtiön tuotteliaimmista tutkijoista. ”Aasialaisessa kulttuurissa on tärkeää, että on henkilö, jonka kanssa asiat hoidetaan luotettavasti
Ollaan ajan hermolla vihreässä kemiassa ja kiertotaloudessa.” Nuoren maisterin ensimmäinen työtehtävä yhtiössä oli toimia kemistin roolissa sellunvalkaisuun tarkoitetun vetyperoksiditehtaan suunnitteluvaiheessa. ”Kemira oli silloin valtionyhtiö, joka tarjosi vapauksia ja sijoitti rahaa ja resursseja perustutkimukseen”, Aksela kertoo. Kansainvälinen vuorovaikutus on ollut Akselan mukaan hyvin opettavaista. Mä olen se mies miksi mä halusin tulla mä olen se mies joka auttaa muita Mä tarjoon tahtoa vaikeisiin hetkiin Haluun huumoria muiden paineisiin etsii. Tuohon aikaan yhtiö tunnettiin maalija lannoitefirmana sekä titaanidioksidin ja viskoosikuidun tuotannostaan. Lannoitteista ja maaleista oli tarkoitus siirtyä selluja paperikemikaaleihin. ”Toki nämä edut ovat vieläkin olemassa, mutta nyt ollaan kustannustietoisempia ja projekteja johdetaan tiukemmin. No, tää on tutkari, ei mikään konttorishow. ”Silloin suunniteltiin Kemiran nykyistä toimintaa ja uusia aluevaltauksia. ”Ala ei vielä 1990-luvulla ollut kaupallinen menestys, ja sen tutkimus väheni asteittain. ”Espoossa oli siihen aikaan tutkimustiimi, joka kehitti muun muassa kasvitautien ja -tuholaisten biologista torjuntaa”, hän kertoo. On ollut ilo nähdä kemiralaisten keksintöjen jatkuva virta tällä alueella.” Täällä menos viides kymmen duunii peräjälkeen. ”It’s a waste of talent”, parahtivat pragmaattiset jenkit kuultuaan luottotutkijan eläkeaikeista. ”Olen aina pitänyt kielistä, ja opin niitä parhaiten kuulemalla. Myös vesikemikaaliryhmä oli perustettu.” Vetyperoksiditehdas käynnistyi vuonna 1988, ja samana vuonna Aksela lähti jatko-opiskelijaksi Vancouverin yliopistoon Kanadaan, jossa oli viettänyt vaihtovuoden jo aiemmin. Reissuissa vierähti yhteensä neljä vuotta, joiden perua on sujuva kanadanenglanti – ”väittävät, ettei edes paljon kuulu aksenttia”. Lähtölaukauksena Oulun vetyperoksiditehdas Reijo Aksela aloitti uransa Kemiran Oulun tutkimuskeskuksessa vastavalmistuneena orgaanisen kemian maisterina vuonna 1985. Re et ta Vi rt an en. 8 KEMIA 4/2021 Kemiralla on tutkimuskeskus myös Yhdysvaltain Atlantassa, jossa Aksela on tehnyt yhdessä sikäläisten tutkijoiden ja yliopistoryhmien kanssa useita patenttihakemuksia vielä viime kuukausina. Kutsu teräsmieheks, mutta kuka muukaan vetää tälleen. Kuvausta varten hän kuljetti kaverinsa rumpusetin Kemiran Espoon tutkimuskeskuksen tiloihin. Heille seniorikemisti kertaa tarinaansa vuodesta 1977, jolloin hän aloitti kemian opintonsa Oulun yliopistossa. Tutkimus oli kuitenkin hyvää ja poiki useita vieläkin toimivia yrityksiä.” Pohjanmaan poika kauhisteli aluksi päätymistään pääkaupunkiseudun kivierämaahan, mutta lohdutti itseään muistelemalla Oulun-pomonsa tokaisua. Urani alkuvaiheessa kloorivalkaisusta siirryttiin nykyaikaisiin valkaisumenetelmiin. Suuri osa kuulijoista ei ollut tuolloin vielä syntynyt. Yhteistyön merkitys tunnustetaan Kemirassa jokaisella mantereella.” Suomalaisosaajan jääminen pois kuvioista on aiheuttanut reaktioita muuallakin kuin Kiinassa. Pulp & Paper -segmentti palvelee selluja paperiteollisuutta ja Industry & Water paljon vettä käyttäviä kuntaja teollisuusasiakkaita. ”Kun sellua aiemmin valkaistiin kloorilla, syntyi ympäristöongelmia. ”Eri tutkimuspaikkakunnat ovat hitsautuneet yhteen yhteisten tutkimusprojektien ansiosta. ”Nykyään Kemira hakee ympäristöystävällisiä ratkaisuja niin paperiteollisuudessa kuin kunnallisten ja teollisuuden vesien käsittelyssäkin. Siihen liittyi myös Kemiran vetyperoksidin tuotannon aloitus.” Tätä nykyä Kemira keskittyy vedenja kuitujenkäsittelyn kemiaan, ja yhtiöllä on kaksi pääasiakaskuntaa. ”Olisi kiva soittaa porukassa”, musiikkia harrastava Reijo Aksela haaveilee. Kielet olivat vahva vaihtoehto, kun pohdin mitä lähteä opiskelemaan.” Voiton vei kuitenkin kemia, ja loppu on Kemiran historiaa. Akselan mukaan nuori sukupolvi on kuitenkin hyvin kiinnostunut yhtiön historiasta. ”Kiitän Kemiraa siitä, että olen saanut vapaasti testata uusia ideoita ja aivan uudenlaisia kemian menetelmiä.” Reijo Aksela on jälleen äänessä, ja kiinalainen yleisö on vaihtunut Kemiran Espoon tutkimuskeskuksen henkilöstöön. ”Toki osa on kohteliaisuutta… mutta toivottavasti jokin osa tottakin”, Akselasta irtoaa. Insinöörit, tohtorit, lääkärit. Espoossa viehättää luonnon monimuotoisuus Vancouverista Aksela palasi Kemiran palvelukseen, nyt Espooseen, jossa hän on asunut jo kolmekymmentä vuotta
Linkkinä Kemiran ja yliopistojen välissä Reijo Aksela on toiminut 1990-luvulta asti Kemiran linkkinä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. ”Teollisuudesta pitäisi löytyä ihmisiä, jotka lähtisivät pariksi vuodeksi yliopistoon tekemään tutkimusta tai jatkotutkintoa. Aalto-yliopisto on yhdistänyt taiteen, tieteen, tekniikan ja ekonomian. Akateemiselle tutkijalle taas teollisesta tutkimuksesta saattaisi löytyä aivan uusia tutkimusaiheita.” Hän korostaa tieteidenvälisyyden merkitystä ja nostaa oivalliseksi esimerkiksi Aalto-yliopiston perustamisen. Mul on halu elää vaikka huominen ei koskaan kuole. • Harrastaa kirjoittamista ja soittaa rumpuja. Nuuksion järviylängöt, saaristo ja koko seutu innostivat liikkumaan”, luontoretkeilyä harrastava Aksela kuvailee. • Kemira: tutkija 1985–1988 ja 1991– 1998, vanhempi tutkija 1998–2002, erikoistutkija ja projektipäällikkö 2002–2010, vanhempi erikoistutkija 2010–2012, patenttiasiantuntija 2012–2021. Tämä lisää vuorovaikutusta, parantaa yhteistyön edellytyksiä ja antaa avaimet kestävään tulevaisuuteen.” Viime vuodet Aksela on toiminut tutkijana ja neuvonantajana Kemiran kymmenhenkisessä patenttitiimissä. Tilanne voisi olla toinen, jos olisimme ulkomaisten siVapaalle vaihtava seniorikemisti kiittää työtovereitaan ja työnantajaansa. Hän asettui vaimonsa, professori Maija Akselan kanssa Espoonlahteen, jossa molemmat ovat viihtyneet mainiosti. • Hoitaa sukumaatilaa Perhossa. Re et ta Vi rt an en. • Työhevosharrastaja ja ratsastaja. • 39 patenttiperhettä, 47 tieteellistä julkaisua. Kuuluu vanhoja sotilasratsastuksen perinteitä vaalivan Rakuunakillan Uudenmaan eskadroonaan. Paasikiven omistajasuku on lisännyt vakautta. Yhteisiä vuosia parilla on takanaan jo neljäkymmentä. Samalla yhtiön ja asiakkaiden välinen vuorovaikutus lisääntyi. ”Viime vuosien aikana yhtiö ei ole tehnyt suuria organisaatiotai yritysmuutoksia. ”Sieltä yleensä löytyy se ensimmäinen oivallus, joka sitten jää muhimaan vuosikausiksi. Onneksi tilanne on muuttunut.” ”Nykyisin projektien vetäjillä on usein myös tutkimusja väitöskirjataustaa. Kemira lisäsi vesitutkimustaan ja kehitti selluja paperikemikaalejaan. • Vancouverin yliopisto: väitöskirjatutkija 1988–1991. 9 4/2021 KEMIA ”Teitä nuoria ei meinaa saada mitenkään muuttamaan etelään, ja myöhemmin teitä ei saa mitenkään houkuteltua takaisin.” Ja niinhän siinä kävi. Takana on lukuisia yhteisiä projekteja ja toiveena tiiviimpi ja pitkäjänteisempi yhteistyö. ”Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoilla. ”Kemirassa olen saanut vapaasti testata uusia ideoita ja aivan uudenlaisia kemian menetelmiä.” joittajien omistuksessa.” Rusetti suoraan, rakastin ajaa trukilla, naurattaa ja juhlia, samalla mennä keulalla. Se saattaa odottaa jopa kymmenen vuotta, että bisnes on valmis ottamaan sen käyttöön.” REIJO AKSELA • Syntynyt Kyyjärvellä vuonna 1957. Keksijäjoukolla on käytössään innovaattorin koko tieteellisen tutkimuksen tuoma tieto ja kokemus sekä mittava patenttiperhe, joka hipoo Kemiran ennätyksiä. Se on hyödyksi, kun teemme yhteistyötä yliopistoryhmien kanssa.” Aksela näkee tutkijavaihdon tarpeelliseksi akateemisen maailman ja teollisuuden yhteishankkeissa. • Asuu Espoossa, perheessä puoliso, kaksi aikuista lasta ja kaksi lapsenlasta. • Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto 2003. ”Kemira oli aikoinaan tuotantokeskeinen, ’käyttöinsinöörivetoinen’ firma. ”Myös poika Olli ja tytär Laura perheineen ovat eteläsuomalaistuneet.” Espoossa kemistin työtkin monipuolistuivat. Voin lähtee tänään tutkarista, ottaa oman huoneen. • FM 1985, FL 1990, FT 1994, Oulun yliopisto. ”Ilahduin Etelä-Suomen luonnon monimuotoisuudesta. ”Lukua selittää se, että olen tehnyt paljon perustutkimukseen liittyviä projekteja”, Aksela arvelee
”Olimme silloin aikaamme edellä, mutta ei työ hukkaan mennyt. Kysyttäessä ilmenee, että esittäjä oli Reijo itse. Herrasmieshenkeen otan tästä kaiken irti. ”Olisikin hienoa päästä soittamaan joskus porukassa.” Kemistin käytyä aikoinaan työnhaun yhteydessä persoonallisuustestissä tulokset yllättivät psykologin. 10 KEMIA 4/2021 Painoin ohituskaistaa niin et taas vuosikymmen meni. On harvinaista, että tällaisella niin sanotulla kypsällä alalla pääsee keksimään uusia molekyyleja.” Kemira ei itse päätynyt hyödyntämään 1990-luvulla keksittyjä molekyyleja teollisessa tuotannossaan. Tää on helppo muistaa ku muistoista rakentaa kestävää. Pöytälaatikkoon on kertynyt etenkin räppien uudelleensanoituksia. Haaveissa siintää uuden kielen opiskelu, ehkäpä venäjän. Semmoista kotivärkkäämistä se vain on. ”Sinullahan on ihan humanistin profiili.” Tätä luonnehdintaa Reijo Aksela ei pane pahakseen. ”Jos vain saan voitettua luontaisen laiskuuteni ja saamattomuuteni.” Tää, ei tuu poistuu täältä koskaan, Woo-oo-oo-oo, Timantit on ikuisia-a-aa ja mä lupaan pysyy aitona ja aina rokkaa, koska Woo-oo-oo, Timantit on ikuisia. Sillon pomot komeesti hyvästä työstä vaan onnitteli. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ensimmäinen lapsenlapsi on kahden vanha ja toinen syntyi toukokuussa. ”Semmoista kotivärkkäämistä” Reijo Akselalla ei ole eläkepäivinään pelkoa pitkästymisestä, sillä ammattiinnovaattori keksii kylliksi tekemistä ilman päivätyötäkin. Hän suunnittelee jakavansa aikansa kolmeen osaan: osa kuluu perhepiirissä Espoossa ja mökillä Kirkkonummella, osa sukutilalla Perhossa, ja osan hän omistaa jatkossakin kemialle. Yleisön reaktioista päätellen tunne on molemminpuolinen. ”Näitä metallien sitojia tarvitaan sellun käsittelyssä paketoimaan puukuidun sisältämä rauta ja mangaani sellaiseen muotoon, että ne eivät tuhoaisi sellua valkaisevaa happikemikaalia, esimerkiksi vetyperoksidia”, Aksela selvittää. Elän nyt makeeta elämää, päällä parempaa Seppälää. ”Ei toki. Jouduin kirjottaa nimmarin neljän kympin paperiin jatkoin Granebohon, korkkasin Bollingerin. ”Jaa…aa… Mitä nyt sanoisin”, konkaritutkija empii. Kotialbumin kuvat ja Akselan äänenpaino kertovat, että perhe on se ykkönen. No, kuorossa olen joskus laulanut.” ”Ja rumpuja olen opetellut soittamaan sen jälkeen, kun sain Maijalta lahjaksi sähkörummut. Kuoriutuuko keksijästä myös muusikko. ”Kemistin intuitiolla ja hyvällä onnella” ”Minulla on ollut Kemirassa kiinnostava ura innovaattorina eri alueilla.” Esityksensä lopuksi Aksela kertoo sellun valkaisuun ja muokkaukseen liittyvistä keksinnöistään. ”Kemistin intuitiolla ja hyvällä onnella törmää uusiin molekyylirakenteisiin. Näytteeksi käyvät tähän juttuun lomitetut otteet Cheekin Timantit on ikuisia -kappaleeseen sovitetusta räpistä, joka esitettiin taannoin eläkkeelle siirtyneelle työtoverille. Kuulijoita kiinnostaa etenkin hänen ryhmänsä vuonna 2003 saama Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto. Sitä ennen kuulemma naputtelin usein pöydänkulmaa”, Aksela naurahtaa. La ur a Ka ar io Tärkeintä on perhe. Tunnustus perustui biopohjaisiin metallinsitojaaineisiin liittyviin oivalluksiin. Luonnossa hajoavien metallien sitojien kaupallisen hyödyntämisen aika selluteollisuudessa on käsillä vasta nyt, kun silloin opittuja asioita osataan hyödyntää.” Entä kumpi on hyötynyt enemmän, Kemira Akselasta vai Aksela Kemirasta. Itse hän katsoo uransa parhaiden keksintöjen liittyvän peroksidin stabilointiaineisiin. Kielten lisäksi Aksela pitää kirjoittamisesta, jossa – luonnollisesti – arvioi tarvitsevansa vielä paljon harjoittelua. ”Luulen harrastavani ratsastusta, mutta todellisuudessa korjaan aitoja ja tallia, muokkaan maata ja kengitän hevosia”, mies huoahtaa pilke silmäkulmassaan. Reijo Akselan ensimmäinen lapsenlapsi Elias syntyi huhtikuussa 2019.. ”Kyllä varmaan minä Kemirasta… mutta toivottavasti olen väärässä.” ”Meillä on ollut yhdessä hauskaa ja olemme saaneet kokea paljon onnistumisen iloa”, Aksela päättää jäähyväisesitelmänsä työtovereilleen. Meidän oma Einstein, lävähtää ruudulle leveän hymiön kera. Mökillä alkaa kesän koittaessa terassin nikkarointi, ja Perhossa aika saa siivet maatilan hoidossa ja hevosten parissa
Valmisteen saattamista markkinoille voi nopeuttaa merkittävästi ostamalla oikeudet valmiisiin tietoaineistoihin. Useimmat ovat täysin tai melko tietämättömiä kemikaalilainsäädännöstä ja sen vaatimuksista. On antimikrobista ovenkahvaa, huonekalua, käsinettä, pinnoitetta, maskia ja näytönsuojusta. Tehoaineen hyväksymisen jälkeen biosidivalmisteelle, joka sisältää kyseistä tehoainetta, pitää hakea vielä valmistelupa ja tehdä siihen liittyvät tutkimukset. Kaiken lisäksi on täytettävä myös CLP-asetuksen mukaiset vaatimukset. Apu voi löytyä muista alan toimijoista. Sama koskee biosidisia aineita. Tehoaineen tehokkuuden lisäksi täytyy osoittaa sen turvallisuus ihmisille ja ympäristölle. Aina uusi innovaatio ei myöskään ole täysin uusi. Näillä aineilla on tarkoitus tappaa eliöitä, minkä takia niillä voi olla haitallisia vaikutuksia myös ihmisille ja ympäristölle. Jotta uusi lääkeaine tai lääkevalmiste pääsee markkinoille, sen ominaisuuksien ja vaikutusten pitää olla tarkoin tutkitut ja valmisteen turvallisuus varmistettu. Myös erilaisille desinfiointiaineille on riittänyt kysyntää. 11 4/2021 KEMIA Kemikaalilakeihin tutustuminen voi olla yrityksen paras satsaus LÄÄKEYHTIÖT OVAT rikkoneet ennätyksiä saadessaan uudet koronarokotteet markkinoille alle vuodessa. Antimikrobisen tuotteen markkinoille saattajalle voi tulla yllätyksenä, että EU:n biosidiasetus koskee myös häntä. Yrittäjän ja yrityksen on tärkeää tiedostaa tämä, jottei suunnitelmiin tule odottamattomia käänteitä. Kun suunnitellaan uusien antimikrobisten tuotteiden markkinoille saattamista, on otettava huomioon, että tutkimukset maksavat pahimmillaan miljoonia ja että hyväksymisja lupamenettelyihin menee vuosia. Uuden tehoaineen hyväksymisen tutkimuksineen voi toteuttaa yhdessä usean yrityksen voimin, jolloin kustannuksia saa jaettua. On myös hyvä muistaa, että aineen hyväksyntä ja siihen liittyvät tutkimukset voivat olla rahanarvoista omaisuutta. Lisäksi tulee tunnistaa aineen aiheuttamat vaarat ja arvioida altistumisesta johtuva riski. Kemikaalilainsäädäntöön tutustuminen voi yrityksen tulevaisuuden kannalta olla yksi parhaista satsauksista. Tutkimusja tuotekehitysyksiköistä löytyy innostuneita, jotka ajattelevat, että nyt on avautunut markkinarako ja mahdollisuus lyödä rahoiksi. MONIA UUSIEN tuotteiden kehittäjiä yhdistää yksi tekijä. TÄTÄ MIELTÄ Ri it ta M at ti la. Tuotteiden tehokkuustestien tulokset vaikuttavat lupaavilta, ja tuotteen valmistuksestakin on jo käyty alustavia neuvotteluja. Mutta kuinka nopeasti uudet antimikrobiset valmisteet tai aineet voidaan saada markkinoille. ONKO TILANNE siis toivoton, jos on keksinyt uuden antimikrobisen aineen, mutta ei ole resursseja toteuttaa tarvittavia tutkimuksia. Hannu Mattila Kirjoittaja työskentelee ylitarkastajana Turvallisuusja kemikaaliviraston biosidiryhmässä. Koronapandemian alkuvaiheessa käsidesien kysynnässä oli niin suuri piikki, että etanolista ja muista raaka-aineista oli hetkittäin puutetta. Jos tuntuu vaikealta ymmärtää, miksi tutkimukset pitää tehdä, vertaaminen lääkkeisiin voi auttaa. Voi hyvin olla, että joku muu on jo toimittanut tehoainetta koskevat tutkimustulokset arvioitavaksi. Tämä vaatii mittavan määrän ohjeiston mukaisia laboratorioja eläinkokeita. Mikä siis enää estäisi menestystä. Käyttöoikeuksia tutkimustuloksiin voi myydä muille toimijoille. Asetuksen vaatimukset uusille biosidisille tehoaineille tehtävistä tutkimuksista ovat niin laajat, että niihin voi kompastua moni hanke. Mutta vaikka säädösviidakko voi vaikuttaa tiheältä, se ei ole läpipääsemätön. Pandemian innoittamana on syntynyt monen monta uutta innovaatiota. Moni innovaatio muhii vielä keksijänsä mielessä hänen tutkiessaan mahdollisuutta hyödyntää desinfiointiin esimerkiksi luonnostamme löytyviä antimikrobisia aineita, joilla voisi olla hyvinkin laaja käyttöalue
12 KEMIA 4/2021 Ranneke mittaa kemikaalikuormaa Yalen yliopiston professorin Krystal Pollittin keräintä on ensi silmäyksellä vaikea erottaa tavallisesta rannekellosta. Helppokäyttöistä ranneketta kantavat myös lapset, vanhukset ja raskaana olevat naiset, jotka ovat erityisen alttiita ympäristömyrkkyjen haitoille.
Rannekelloa muistuttavalla keräimellä on jo tehty yllättäviäkin löydöksiä. Toisaalta vastaan on tullut yllätyksiä, ja tuloksissa näkyvät sekä maantieteelliset että kulttuurierot”, Pollitt kertoo. Myös vuodenajat vaikuttavat. Köyhissä kyläyhteisöissä kun käytetään vähemmän sellaisia kosmetiikkaja hygieniatuotteita, jotka yleensä ovat syypäitä ftalaattikuormaan. FreshAir-niminen ranneke voi tarjota tärkeän lisätyökalun ympäristöterveyden tutkijoille, sillä ihmisten altistumista ympäristön yhdisteille tunnetaan vielä puutteellisesti. Tallensi myös koronan Rannekkeisiin on jokaisessa tutkitussa maassa tallentunut kokonainen kirjo erilaisia aineita. 13 4/2021 KEMIA Ihmisten altistumista ympäristön kemikaaleille voidaan mitata helpolla keinolla, ranteessa pidettävällä pienellä, kevyellä keräimellä. Ftalaatit olivat peräisin kaatopaikoilta haetuista Rann Rann Ranneke mittaa kemikaalikuormaa Ya le n yl io pi st o. Yksittäinen sattumanvarainen otos altistumisesta ei siihen riitä. Jinanin miljoonakaupungin – josta kiellettyjä torjunta-aineita löydettiin – ikäihmiset käyttivät siksi rannekkeita useita kolmen päivän jaksoja vuosina 2018?2019. ”Ihmiset käyttävät aineita makuuhuoneissaan sänkyjen alla hyönteisten torjuntaan”, Pollitt kertoo. Selvisi, että aineita on yhä markkinoilla. Monet yhteydet ympäristön ja sairauksien välillä jäävät siksi tunnistamatta. Isoilta ihmisjoukoilta kerättyä tietoa voidaan hänen mukaansa hyödyntää myös laajemmin sairauksien syiden ymmärtämiseen. Pollitt työskentelee Yalen yliopistossa epidemiologian sekä kemian ja ympäristötekniikan apulaisprofessorina. Huolestuttaviakin löydöksiä on tehty. Tutkimusvälineenä toimii henkilökohtainen, ranteeseen kiinnitettävä näytekeräin. Sahrami, kardemumma ja muut mausteet olivat jättäneet keräimeen jäljen itsestään. Hänen ryhmällään on menossa useita hankkeita, joissa mitataan tavallisten ihmisten jokapäiväistä kemikaalikuormaa Kiinan lisäksi muun muassa Saksassa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa ja eri puolilla Yhdysvaltoja. Yhdisteet ja niiden määrät kuitenkin vaihtelevat ihmisten välillä merkittävästi samassakin yhteisössä. Prosessin kontrollirannekejärjestelmä ja varmistukset kuitenkin osoittivat, että tulokset olivat oikeita. Esimerkiksi Kiinassa sen avulla saatiin kiinni torjunta-aineita, jotka on haitallisuutensa vuoksi jo kielletty. Vaikka erilaisten ympäristöjen saastumista on tutkittu paljon, altistumistieto on usein sirpaleista ja epätarkkaa, eikä se yllä yksilötasolle. KATJA PULKKINEN Yhdysvaltalainen Yalen yliopisto mittaa ihmisten arkista kemikaalikuormaa uudella tavoin. ”Halusimme kehittää helppokäyttöisen menetelmän, joka mahdollistaa suurten, yksilöllistä altistumista kuvaavien aineistojen keräämisen”, kertoo rannekkeen kehittäjä, tutkija Krystal Pollitt. Tarkoituksena on selvittää, millaisia terveyshaittoja kumuloituva altistuminen ympäristön kemikaaleille aiheuttaa. ”Olemme pystyneet vahvistamaan epäilyksiä siitä, mille ihmiset eri ympäristöissä altistuvat. Etelä-Afrikan projekti on puolestaan syntymäkohorttitutkimus, jossa on seurattu lapsia jo vuosia. Intiassa aikuisilta ja Etelä-Afrikassa lapsilta havaittiin niin suuria määriä ftalaatteja, että tutkijat luulivat kyseessä olevan mittavirheen. Yliopiston laboratorioanalyysit esimerkiksi paljastivat, millaista ruokaa intialaisperheissä laitetaan
Ranneke tallentaa muun muassa voc-, pahja pcb-yhdisteitä, torjunta-aineita, pbde-yhdisteitä ja ftalaatteja. Yalen yliopisto helppo käyttää, joten niiden avulla voidaan tutkia myös ihmisiä, jotka eivät jaksa kantaa arjessaan raskaita mittalaitereppuja. Perinteisten kannettavien aktiivikeräinten ongelmana on ollut myös mitattavien aineiden rajallinen määrä. Massaspektrometriassa käytetään orbitrapeli kiertoloukkutekniikkaa, joka on kehitetty vastaamaan juuri tällaiseen tuntematonta kartoittavaan mittaustarpeeseen. Aktiivikeräimet ovat kalliita ja painavia, joten niillä tehtävä tutkimus on ollut melko vähäistä. Joukossa on esimerkiksi pah-yhdisteitä, ftalaatteja, pcb-yhdisteitä, palonestoaineita ja torjuntaaineita. Syynissä satoja aineita Yalen rannekkeen nappaamat aineet tutkitaan siksi yliopiston laboratoriossa, jonne keräimet postitetaan kylmäpakattuina. Lisäksi näytteistä kartoitetaan niin sanotulla suspected screening -menetelmällä noin 600 ainetta, joiden tunnistamiseen käytetään erilaisia ainekirjastoja. Taulun päällä on muovinen, rei’itetty kansi. Näytteet tutkitaan kohdennetuin ja kohdentamattomin menetelmin. Pieniä, keveitä rannekekeräimiä on Yalen keräimellä voidaan mitata haihtuvia ja puolihaihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Niihin imeytyy ilmasta aineita, joita rannekkeen käyttäjän elinympäristössä on. Pdmsadsorbentti nappaa poolittomia yhdisteitä ja trietanoliamiinipäällysteinen vaahto typpidioksidia. Ainemäärä kasvaa sitä mukaa kuin altistumisesta saadaan tietoa eri puolilta maailmaa. Kun keräimeen yhdistetään analyysilaite, koon vastineeksi joudutaan usein tinkimään suorituskyvystä. Ranneke kerää, laboratorio analysoi Yalen yliopiston FreshAir-rannekkeen ”kellotaulussa” on lasiputkia, joita ympäröi kerros huokoista polydimetyylisiloksaania, sekä trietanoliamiinilla päällystetty vaahtolevy. Tuntemattomia aineita näytteistä Yalen yliopisto 4/2021 14 KEMIA. Toisin kuin aktiivikeräimet, se ei sisällä analyysiteknologiaa eikä pumppua, joka pumppaisi suodattimeen ilmaa keräämisen tehostamiseksi ja ilmavirran laskemiseksi pitoisuuksien määrittämistä varten. Analytiikassa hyödynnetään kaasukromatografian ja korkean resoluution massaspektrometrin yhdistelmää, mikä mahdollistaa suuren ainemäärän seulonnan. Passiivinen keräin ei piirrä reaaliaikaista kuvaa altistumisesta. Kohdennetulla analyysilla tutkitaan 120 ainetta, jotka ovat tavallisia arkiympäristöissä
Massaspektrometrin havaitsemista ainepiikeistä on tunnistettu noin 10 000 ainetta. FreshAir-rannekkeen kehittäjät ovat kiinnittäneet erityistä huomiota taustakontaminaation eliminoimiseen ja väärien positiivisten hallintaan kohdentamattomassa analyysissa. Pollitt kertoo, että nyt rannekkeilla saadaan määrällistä tietoa altistumisesta niistä aineista, joita voidaan tutkia kohdennetulla analyysilla. Kalibrointi aktiivikeräimellä Viime vuosina on selvitetty erityyppisten aineiden kertymistä erilaisiin keräinmateriaaleihin ja myös kertymänopeuteen vaikuttavia tekijöitä. Kun rannekkeen käyttöaika rajataan lineaarisen kertymän alueelle, ranneketietojen perusteella voidaan määrittää altistumista erilaisissa ympäristöissä. ”Rannekkeemme löysi asemien läheltä ulkoilmasta voc-yhdisteitä, joita viranomaishyväksytyllä menetelmällä ei saatu näkyviin. Kuvan naisella on kalibroinnin takia useita rannekkeita.. Aineiden kertymiseen rannekkeeseen vaikuttavat monet asiat, ilmavirran lisäksi esimerkiksi lämpötila. Niitä on kiinnitetty muun muassa lyhtypylväisiin eri puoYa le n yl io pi st o haetaan kohdentamattomalla seulonnalla (non-target screening). Lisämittareiden kantaminen kuitenkin pilaisi idean halvasta, helppokäyttöisestä mittarista. Kanadan Montrealista tutkijat löysivät tällä tavoin kemikaalikeskittymiä esimerkiksi golfkenttien läheisyydestä. Se oli meillekin positiivinen signaali keräimemme herkkyydestä.” Intiassa rannekekeräimiin on tarttunut myös paikallisen keittiön aromeja. ”Tekee pahaa nähdä tällaisia määriä kemikaaleja eritoten lapsissa”, sanoo professori, jonka mukaan afrikkalaislasten rannekkeiden luvut olivat jopa korkeampia kuin Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa. ”Sen sijaan suspect screening -analyysilla, jossa ei voida hyödyntää vakiintuneita standardeja, saadaan vain semikvantitatiivista dataa.” lille kaupunkia. Kun halutaan selvittää, mistä ihmisten henkilökohtaisiin keräimiin kertyneet kemikaalit ovat peräisin, rannekkeita voidaan käyttää myös kiinteinä mittauspisteinä. Kaasumaiset aineet imeytyvät rannekkeeseen lineaarisesti, kunnes keräin alkaa saturoitua. Mittausja analysointiprosessi on tarkkaan standardoitu ja validoitu. Jos niitä ei jatkuvasti mitata, passiivisilla keräimillä ei ole mahdollista saada tarkkaa tietoa todellisista altistumismääristä. Ranneke kalibroidaan seuraamalla siihen kumuloituvaa kertymää suhteessa samassa tilassa olevaan aktiiviseen keräimeen erilaisissa olosuhteissa. 15 4/2021 KEMIA jätemuoveista, vanhoista huonekaluista ja muista tavaroista, joita kodeissa poltetaan energianlähteenä. Yalen laboratorio on löytänyt niistä muun muassa sahramia ja kardemummaa. Yhdysvalloissa tutkijoita on huolettanut koko maan kattavan kaasuputkiverkoston kompressoriasemien ja vuotokohtien lähistöllä asuvien ihmisten altistuminen pahja voc-yhdisteille. Tavoitteena on pystyä arvioimaan paremmin altistumismääriä passiivisilla keräimillä kerätystä datasta
”Olemme tunnistaneet merkkiaineista monenlaisia prekliinisiä vaikutuksia ihmisissä, jotka altistuvat vaikkapa hormonaalisille haitta-aineille”, hän kertoo. Silikonirannekkeista ja Yalen rannekkeesta on tekeillä vertaileva tutkimus, jota koronapandemia on kuitenkin viivästyttänyt. Koronapandemia nosti esiin kysymyksen, voitaisiinko henkilökohtaisilla keräimillä mitata myös bioaerosoleja eli mikrobiperäisiä epäpuhtauksia. Verinäytteistä on tutkittu erilaisia metaboliitteja, lipidejä ja epigeneettisiä tapahtumia kuvaavia merkkiaineita. Pollittin mukaan huolestuttavia asioita on havaittu jo lyhyellä aikajänteellä. Rannekkeista löydettiin samoja aineita kuin sisätilojen pölyä tutkimalla, ja myös käyttäjien virtsanäytteistä todettiin samojen palonestoaineiden aineenvaihduntatuotteita. Silikonirannekkeillakin on tehty kiinnostavia löydöksiä. Yksi utelias alakoululainen esimerkiksi purki rannekkeensa osiin tutustuakseen sen mekanismiin. Altistumme elinympäristömme aineille sekä hengittämällä että ihon kautta, ja tietenkin myös juomaveden ja ravinnon välityksellä. He eivät ole aina edes malttaneet luopua kiinnostavasta laitteesta, joita on sen takia jäänyt palautumattakin. Tulos sai tutkijat tekemään päätöksen laajentaa jatkossa pcr-menetelmänsä kattamaan myös muita viruksia. Tapaukset hymyilyttävät Pollittia, joka on erityisen kiinnostunut lasten terveydestä. Liuottimien avulla tehtyyn injektioon verrattuna termodesorptio nopeuttaa laboratoriotyötä. Yhdysvalloissa havaittiin, että jo käytöstä poistettuja pbde-palonestoaineita esiintyy rakennuksissa edelleen. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Passiiviset keräimet ovat tulossa laajempaan käyttöön myös Euroopassa, jossa kätevien, kustannustehokkaiden ja yhteismitallisten mittausmenetelmien tarve on tiedostettu hyvin. Näin saadaan tietoa elimistössä, kudoksissa ja soluissa käynnissä olevista muutoksista. 16 KEMIA 4/2021 Juuri nyt Yalessa kehitetään menetelmää rannekkeiden keräämien pfasyhdisteiden analytiikkaan. Kyse on puhtaasta omiikka-tutkimuksesta, jossa yhdistellään valtavia kliinisiä aineistoja. Muun muassa hapettumisreaktioiden aiheuttamat tuotteet ovat rakennuksissa yleisiä. Tulosten tulkinnassa täytyy siis huomioida kokonaisuus. Kurkistuksia kehoon Tutkimuksiin osallistuneista keräimenkantajista rannekkeet ovat kiinnostaneet etenkin lapsia. Kansi toimii suojana Silikonirannekkeisiin liittyy kuitenkin haasteita, jotka Yalen yliopiston ranneke pyrkii ratkaisemaan. Tutkijat ajattelevat niiden toimivan aineiden imeytymiskanavana elimistöön samalla tavoin kuin ihmisen iho. Ne ovat samantapaisia kumirinkuloita kuin uimahallissa jalkaan pujotettava avaimenperä. Lisäksi Yalen ranneke kuvaa ensisijaisesti hengitysteitse tapahtuvaa altistumista, ei niinkään ihon kautta tapahtuvaa. Keskittymällä yhteen altistumisreittiin saadaan parempilaatuista dataa, Pollitt uskoo. Toinen oivalsi omansa olevan kuumaa kauppatavaraa ja vaihtoi sen kasaan Pokemon-kortteja. Tärkeänä kehitystarpeena professori mainitsee myös nopeiden reaktiovälituotteiden mittaamisen sisätiloissa. Kun kehittyneillä multiomiikka-analyyseilla ajetaan kehon tilaa kuvaavaa dataa yhteen rannekkeista saadun altistumistiedon kanssa, yhteyksiä voidaan ymmärtää uudella tavalla. Silikonirannekkeessa keräimenä toimii itse silikoni, joka on ranteessa ihoa vasten. Kova ilmavirta lisää aineiden kertymistä rannekkeeseen mutta ei kuvaa todellista altistumista. Yalen tutkijat ovat siksi kurkistaneet myös rannekkeiden käyttäjien kehoihin. Lisäksi kellotaulun kansi suojaa keräintä ilmavirran vaihteluilta. Passiivisten keräinten validointia ja teknisiä ominaisuuksia on kehitetty erityisesti altistumismäärien arvioinnin parantamiseksi. Ne näkyvät lyhyinä piikkeinä, joilla voi olla merkitystä terveyden kannalta mutta jotka ovat hankalia mitata. Isoista aineistoista voidaan jäljittää pitkälläkin viipeellä kehittyviä sairauksia. Jos yhdellä laitteella yritetään havainnoida useita altistumisreittejä, aineistoon voi tulla epävarmuutta. Esimerkiksi yhteiseurooppalaisessa Ephor-hankkeessa aiotaan lähivuosina tutkia eurooppalaisten altistumista monin tavoin, myös pienten passiivikeräinten avulla.. Seuraaja silikonille Yksinkertaisia silikonisia rannekkeita on hyödynnetty ympäristöterveysriskien tutkimuksessa jo joitakin vuosia. Tällaiset muutokset voivat johtaa sairauksien puhkeamiseen myöhemmällä iällä.” Tutkija toivoo, että tulevaisuudessa henkilökohtaisten rannekkeiden avulla kertyvä tieto auttaa osaltaan ympäristöriskien vähentämisessä ja yksilöllisen terveydenhuollon kehittämisessä. Ero moniin silikonirannekkeisiin on myös se, että yhdisteet saadaan Yalen rannekkeen pdms-adsorbentista analyysilaitteeseen kuumentamalla. ”Esimerkiksi eteläafrikkalaislasten metabolisilla muutoksilla oli yhteys rannekkeista löydettyihin kemikaaleihin. ”Esimerkiksi tarjoilijoiden rannekkeista löytyi sars-cov2-virusta säännöllisesti”, Pollitt kertoo. ”Tällöin siihen ei muodostu biofilmiä esimerkiksi erilaisista ihovoiteista tai parfyymeistä, mikä voi vaikuttaa kertymään”, Krystal Pollitt kuvailee. Osa käytetyistä rannekkeista säilötään pakastimeen odottamaan tulevaisuutta, jolloin niistä voidaan tutkia myös aineita, joiden havaitsemiseen ei vielä ole menetelmiä. Yalen keräin on suojassa laitteen sisällä
”Lehti on minulle korvaamaton ja luotettu apuväline työssäni. Voit tehdä tilauksesi: verkossa: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat sähköpostitse: tilaukset@kemia-lehti.fi puhelimitse: 03 4246 5370 Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin! Kemi KEMIA *ADAM-tutkimus Kemia-lehdestä 2/2021 / JHelske Research. Löytää uutta tietoa ja huomaa, että kemiassa tapahtuu ja tehdään paljon mielenkiintoisia asioita. Lämmin kiitos! • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – ensimmäinen vuosi 69 euroa tunnuksella TARJOUS2021. • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa. • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa. Kokoaa kaikki tärkeimmät uutiset, tapahtumat, uramahdollisuudet sekä tuotteet ja ratkaisut.” ”Lehti on nykyisin monipuolinen aarreaitta, löydän uusia kehitysideoita. Välillä saa vähän röyhistää rintaansakin, että aika hienoa kuulua kemistien joukkoon.” ?. Bravo.” ”Aarreaitta” ”Bravo” Ennätysmäärä lukijoita vastasi Kemialehden maaliskuun numerosta tehtyyn lukijatutkimukseen * . Hienoa, että ympäristönäkökulmatkin on huomioitu.” ”Avaa ammattilaisenkin silmiä. Kestotilauksen hintaan sisältyy pdf-näköislehti ja pääsy lehtiarkistoon, josta löydät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002 alkaen. ”Kemia-lehden jutut tuovat niin tieteen kuin arjen kemian näkyväksi.” ”Koronaan liittyvät jutut ja uutiset kiinnostavat ja tuovat valoa, että tulossa on suomalaisia, hienoja innovaatioita.” ”Lehti on kuin ikkuna, josta näkyy, miten hienoa ja yhteiskunnalle tärkeää työtä kollegatkin tekevät tahoillaan.” ”Alan lipunkantaja osoittaa kemian tärkeyden ja merkityksen kaikilla elämän alueilla.” ”Kertaakaan en ole pettynyt kun lehti on kolahtanut postiluukusta.” ”Vien lehden aina työpaikalle, jossa sitä lukevat kiinnostuneina myös monet kollegat.” ”Kelpo kattaus koko alasta yleistajuisessa paketissa
”Toisaalta julkisen terveydenhuollon pcr-testiin pääsee lyhyellä varoitusajalla ilmaiseksi, ja tuloskin tulee tavallisesti vuorokauden kuluessa”, huomauttaa Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskuksen Fimean ylitarkastaja Hanna Valo. Tällä haavaa kotitesteistä ei ole tulossa testausstrategian virallista osaa, jolloin niiden käyttö jää kuluttajan omaan harkintaan. Testataanko oireiden alettua, jolloin valitaan antigeenitesti, vai testataanko sitä, onko tauti jo sairastettu”, Valo korostaa ja uskoo, että lisää kotitestejä on tulossa. Toisaalta päätöksiä Kumpi on tärkeämpää, määrä vai laatu. 18 KEMIA 4/2021 AJANKOHTAISTA Koronan kotitestit ovat rantautuneet Suomeen, ja myös ulkomaiset testit ovat napin painalluksen päässä verkkokaupoissa. Kaikki testaus edistää virustilanteen hallintaa, vaikka joitakin vääriä positiivisia tai negatiivisia ilmenisikin”, uskoo tuotekehitysjohtaja Janne Koskinen ArcDiasta. Britanniassa asukkaita kehotetaan tekemään valtion kustantama kotitesti kahdesti viikossa. Näiden Suomeen tuonnista odotetaan Fimeaan ilmoituksia lähiaikoina.” Fimea varoittaa ulkomaisista verkkokaupoista, joissa kuluttajille saatetaan tarjota laadultaan kyseenalaisia ja kotikäyttöön soveltumattomia testejä. Kuluttajan täytyy myös pystyä tarkistamaan, että testi on toiminut oikein. Tällöin valmistaja voi kiinnittää laitteeseensa CE-merkin ja laatia vaatimusten täyttymisestä kertovan vakuutuksen. Suurin osa markkinoille saatetuista pikatesteistä on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille”, Valo kertoo. ”Kotitestin on oltava niin helppokäyttöinen, että peruskuluttaja pystyy tekemään testin luotettavasti ilman monimutkaisia käsittelyvaiheita. ”Jokainen positiivinen testitulos, joka saadaan kiinni, on hyväksi epidemian hillitsemiselle. Sen perusteella ei voi tehdä hoitotai karanteenipäätöksiä. ”Testit on testattava maallikoilla, ja tulosten on oltava vertailukelpoisia pcr-testin kanssa.” Taudin varhaiseen toteamiseen tarkoitettuja antigeenitestejä löytyy jo Lidlin ja Prismojen hyllyiltä, joissa viiden testin paketti maksaa noin 30 euroa. Fimea ei ota kantaa siihen, ovatko kotitai pikatestit järkevä etenemisstrategia koronan torjumisessa. Saksa kustantaa kansalaisille ammattilaisen tekemän pikatestin kerran viikossa, jotta löydettäisiin oireettomat tartuttajat. Kannattaisiko niitä hankkia kotivaraksi vai käydä jatkossakin vain terveydenhuollon ammattilaisten testattavana. Maaliskuussa kauppoihin tulivat myös edulliset kotitestit. ”Kuluttajien on oleellista ymmärtää, millaisen testin ostaa ja mihin tarkoitukseen. Viranomaisten vinkkelistä näissä on vissi ero. Turkulainen diagnostiikkayhtiö on hiljattain kehittänyt toisen sukupolven antigeenipikatestin ammattilaiskäyttöön. Kotitestin pakkauksessa pitää olla selkeä ohjeistus suomeksi ja ruotsiksi. Asiantuntijoilta löytyy näkökulmia puolesta ja vastaan. Kotitestien tulokset jäävät myös tartuntaketjujen jäljitysproseduurin ulkopuolelle. Osa toimijoista kehittää ja valmistaa ammattilaisille tarkoitettuja pikatestejä, osa kotitestejä kuluttajille. Ajatuksena on, että tiheään otetut pikatestit kuitenkin kertovat riittävällä tarkkuudella, voiko käydä kampaajalla, tavata ystäviä tai mennä muita tartuttamatta työpaikalle. Valon mukaan menettely on lähinnä. Pikaja kotitesteinä käytettävien antigeenitestien herkkyys havaita virustartunta ei yllä terveydenhuollon pcr-testien tasolle. ANNI TURPEINEN Saksassa ja Isossa-Britanniassa pikaja kotitestit ovat osa koronaepidemian hallintastrategiaa. Ammattilaistestiä ei saa tarjota kuluttajille Koronatestit luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi, joille ei tarvita samanlaista myyntilupahyväksyntää kuin lääkkeille. Suomen markkinoille saapuvan testin tuonnista tehdään ilmoitus Fimealle. Strategiana on painottaa testien laadun sijaan määrää ja tavoitteena avata pikkuhiljaa yhteiskuntaa. ”Tehtävämme on valvoa, että markkinoilla on vain vaatimukset ja kriteerit täyttäviä testejä.” Vaatimuksena selkeys ja helppokäyttöisyys Koronapikatestejä pullahtelee markkinoille kiihtyvään tahtiin. Koronan kotitestit tulevat on mahdollista arvioida uudestaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL korostaa, ettei kotitesti korvaa terveydenhuollossa tehtävää testausta. ”Euroopassa on tällä hetkellä kolme antigeenitestiä ja neljä vasta-ainetestiä, jotka puolueeton ilmoitettu laitos on hyväksynyt. Apteekeissa vasta-ainetestejä on myyty jo aiemmin. Suomessa kotitesteihin suhtaudutaan varauksellisemmin. Euroopassa on 15 riippumatonta laitosta, jotka käyvät läpi toimittajan suunnitteluja testausdokumentit ja myöntävät niiden perusteella todistuksen. S-ryhmän valikoimaan on kesän mittaan tulossa myös vasta-ainetesti, joka antaa viitteitä siitä, onko ihminen mahdollisesti jo sairastanut koronataudin
Näin ihmiset voisivat kohdata toisensa turvallisemmin väkijoukoissa.” ”Kertyneen tutkimusnäytön mukaan koronatestauksessa tärkeintä ja vaikuttavinta on testauksen tiheys ja tulosaika. Vasta-ainetesteillä voidaan alustavasti arvioida, onko testattava sairastanut covid-19-taudin. ”Ammattilaistestille voi hakea kotikäyttölupaa poikkeusluvan kautta. Pieni veritippa otetaan tavallisesti sormenpäästä, ja näytteestä määritetään vasta-aineet. IgGja IgM-vasta-aineet nousevat veressä havaittavalle tasolle, kun koronatartunnasta on kulunut yhdestä kolmeen viikkoa. ”Niihin tilanteisiin puutumme.” Joskus toimijoilla ei ole riittävästi tietoa lainsäädännöstä tai siitä, että kotitesteillä on tiukemmat vaatimukset kuin ammattilaistesteillä. 19 4/2021 KEMIA hallinnollinen mutta tärkeä. ”Koska pcr on geenimonistustesti, sen antama tulos voi olla positiivinen vielä viikkoja altistuksen jälkeen, vaikka henkilö ei todellisuudessa enää tartuttaisi tautia”, Janne Koskinen kuvailee. Kun testin tekee ammattilaisen sijaan maallikko, suurin epävarmuustekijä on käyttäjä itse. Viruksen pinnan proteiinit ja vasta-aineet reagoivat keskenään ja tuottavat värireaktion, joka nähdään liuskalla viivana”, Fimean Hanna Valo selittää. Lisää koronatesteistä: www.kemialehti.fi > Kirjoita hakukenttään koronatesti. Testitikkua pyöritetään nenän etuosan tai nenänielun limakalvoilla, jolloin tikkuun tarttuu viruksen proteiinia. Molemmat testit perustuvat samaan tekniikkaan, immunokromatografiaan. Adobe Stock Kotona tehtävä antigeenipikatesti antaa vastauksen 15–20 minuutissa. Tässä tapauksessa testitulos on positiivinen.. Tikkua ja sen sisältämää näytettä suspensoidaan puskuriliuokseen, josta tipautetaan raskaustestin tapaan tippa testiliuskalle. Jos virusta saadaan Antigeenitestit soveltuvat akuutin tartunnan toteamiseen ja toimivat parhaiten, kun oireiden alkamisesta on kulunut enintään viisi päivää. ”Tältä osin työmme on markkinavalvontaa, jotta varmistumme lääkinnällisten laitteiden turvallisuudesta ja luotettavuudesta.” Valon mukaan väärennettyjä testejä ei ole toistaiseksi havaittu Suomessa, mutta tiedossa on toimijoita, jotka ovat yrittäneet kotitestimarkkinoille ammattilaiskäyttöön tarkoitetulla testillä. ”Esimerkiksi ennen isoa konserttia voitaisiin testata jokainen osallistuja. ”Tästä koituu turhaa kustannustaakkaa yhteiskunnalle, kun ihmisiä pidetään karanteenissa tarpeettomasti.” Koskisen mielestä antigeenipikatestit sopisivat hyvin työntekijöiden, matkustajien ja joukkotilaisuuksiin osallistuvien massatestaamiseen. ”Neste kulkee kapillaarisesti liuskaa pitkin ja kohtaa paikan, johon on kiinnitetty koronaviruksen vasta-aineita. KAHDENLAISIA KOTITESTEJÄ tikkuun liian vähän, testi ei voi näyttää oikeaa tulosta. Herkkyys ei ole yhtä merkityksellistä.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Lisää kotitesteistä: thl.fi > Kirjoita hakukenttään koronaviruksen kotitestit. Joskus antigeenitestin ja pcr-testin tulokset poikkeavat toisistaan luonnollisista syistä. Toistaiseksi sen myöntämiselle ei ole nähty perusteita, koska markkinoilla on riittävästi vaatimukset täyttäviä kotitestejä.” Tartuttavat yksilöt esiin antigeenitestillä Antigeenitestit mittaavat sitä, kykeneekö testattava tartuttamaan toiset
Lukiolaiset tarvitsevat vinkin, mihin suuntautua ja nimenomaan sellaisen, joka näyttää kemian olevan hyvä juttu”, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Kantola. ”Lehdessä on loistavia artikkeleita, ja jokaiselle löytyy jotakin.” Jarlas uskoo lehden tarjoavan nuorelle inspiraatiota, kontakteja yrityksiin ja jopa mahdollisen polun työelämään. Toisaalta se antaa kemialle näkyvyyttä aineena koulussa.” ”Lehti antaa hyvin kuvaa siitä, mitä kaikkea ala voi käytännössä pitää sisälLehtistipendi tarjoaa inspiraatiota uravalintaan lään. Tämä pätee sekä opiskelussa että elämässä ylipäätään. A do be St oc k Lahjoittajat toivottavat stipendiaateille aurinkoista kesää ja antoisia lukuhetkiä lehden parissa.. Koulussa edetään kuitenkin aika teoriapainotteisesti”, Luukko sanoo. Ideaalitilanteessa eri sukupolvet voivat tätä kautta verkostoitua ja siirtää ideoita ja tietoa toisilleen.” Myös kemian tiedonhallintajärjestelmiä tarjoava Innovatics lähti mielellään mukaan tutustuttamaan nuoria kemian mahdollisuuksiin. Digitekniikka on nykypäivänä mukana joka alalla, myös kemiassa.” MERI HELLSTEN Vuoden 2021 lehtistipendit lukiolaisille lahjoittavat yhdessä Kemia-lehden kanssa: Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu BASF Bergius Trading AB Forchem Oy Helsingin yliopiston kemian osasto Innovatics Itä-Suomen yliopiston kemian laitos Jyväskylän yliopiston kemian laitos Kemian Kustannus Oy Kemian Seurat: Finska Kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen yhdistys ja Suomalaisten Kemistien Seura Kemianteollisuus ry Labo Line Oy LUT-yliopisto Miele Oy Professional Neste Oyj Nornickel Harjavalta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta Papula-Nevinpat Turun yliopiston kemian laitos. ”Elämämme on täynnä kemiaa. Lappeenrannan Lyseon lukion kemian opettaja Petra Luukko on hakenut stipendejä oppilailleen jo useana vuonna. ”Kun on kiinnostusta, tapahtuu isoja asioita” Lukiolaisia ja ylioppilaita palkittiin jo yhdeksännen kerran. Enemmistöllä stipendiaateista yhteishaku on vielä edessä, loput ovat tuoreita ylioppilaita. ”Siiri on aktiivinen ja osoittaa selkeästi halunsa ymmärtää kemian ilmiöitä.” ”Rasmus haastaa itseään tekemään vaativia tehtäviä oppituntien ulkopuolellakin.” ”Lumi on tsemppari, jonka kemian osaaminen on edennyt kurssi kurssilta.” ”Tämä mies pitää pelastaa kemialle.” Kemia-lehden vuosikerran sai stipendinä lähes 1 100 lukiolaista eri puolilta Suomea. Hän itse kertoo innostuneensa kirjojen kautta luonnontieteistä jo ennen lukioikää. ”Kun vain on kiinnostusta, tapahtuu isoja asioita. Pitkään Kemia-lehteä seurannut Kantola uskoo, että nuoret löytävät jutuista esimerkkejä vaikkapa siitä, kuinka parantaa maailmaa. ”Kannattaa olla positiivinen ja aktiivinen juuri siinä hommassa, jota tekee. 20 KEMIA 4/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Toistatuhatta kemiasta innostunutta nuorta sai lukuvuoden päätteeksi stipendinä Kemialehden vuosikerran. Hän pitää lehteä laadukkaana ja haluaa olla mukana jakamassa sen tuottamaa iloa eteenpäin. ”Kemianteollisuudesta ja alan tutkimuksesta lukeminen voi auttaa uravalinnoissa.” Kantola tähdentää erityisesti, että työelämässä pääsee pitkälle oikeanlaisella asenteella. ”Digimyönteisyys on tärkeää. Kaikista töistä voi oppia.” Nuorille hän antaa vinkiksi panostaa digitaitoihin. Fluidisaattoreita, jauhaimia ja sekoittimia toimittava Bergius Trading on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Hanketta ei voitaisi toteuttaa ilman siihen osallistuvia yrityksiä, yliopistoja ja järjestöjä. Myyntipäällikkö Kim Jarlakselle Kemia-lehti on tuttu jo vuosikymmenten ajalta. ”Stipendihanke on erinomainen tilaisuus esitellä nuorille kemiaa ja innostaa heitä alan opintoihin. Kemia-lehden toimitukseen saapui tukuittain vakuuttavia perusteluja lukioiden opettajilta, jotka hakivat stipendejä kemiasta kiinnostuneille opiskelijoilleen
Suomeen rakentuva akkujen ekosysteemi saa pian uutta vahvistusta Tampereelle nousevasta akkutehtaasta. Apurahansaajille myönnetyt apurahat ilmoitetaan sähköpostitse marraskuussa 2021. ”Keskitymme teollisuuden ajoneuvojen, kuten kaivosja metsäkoneiden akkuratkaisujen suunnitteluun ja tuotantoon”, kertoo Celltech Solutions Oy:n toimitusjohtaja Kim Nikitin miljoonainvestoinnista. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi *) Erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittamisesta tai muista erityisistä syistä (äitiys-, isyys-, vanhempainja hoitovapaa, varusmiestai siviilipalvelus tai pitkäaikainen sairaus) otetaan huomioon myös hakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enemmän kuin viisi – kuitenkin korkeintaan seitsemän – vuotta. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan loppuvuodesta 2021 Tutkimussäätiön kotisivulla ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille vuoden 2021 joulukuussa. Sarjatuotannon Tampereelle avattava uusi tehdas aloittaa vuoden 2022 alkupuolella. Yhteydenottoihin vastaa Tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, puhelin 010 426 3803. Yhtiön mukaan tehdas työllistää kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana 50– 80 henkeä, joiden rekrytointi on parhaillaan käynnissä. ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2022 OVAT HAETTAVANA 1.8.2021–10.9.2021 Apurahat myönnetään Orionin Tutkimussäätiön sääntöjen mukaisesti maamme lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan tutkimuksen tukemiseksi 1) äskettäin (10.9.2021 lukien viiden vuoden sisällä *)) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 50 000 euroa) sekä 2) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa). ”Tuotannon lisäksi uuden tehtaan yhteyteen perustetaan Celltech Groupin kaikkia yksiköitä palveleva tuotekehityskeskus”, Nikitin kertoo. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan. Säätiö ei jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. Apurahoja haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella https://orion.apurahat.fi/haku. Raskaiden ajoneuvojen akkujärjestelmiä valmistavan tehtaan perustaa akkuteknologiayhtiö Celltech. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen toteutetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. St1 ostaa pohjoismaista biokaasuliiketoimintaa Energiayhtiö St1 ostaa ruotsalaisen E.ON Biofor Ab:n, joka kuuluu maan johtaviin biokaasualan toimijoihin. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. Post doc -apurahan hakemukseen on liitettävä mahdollisen ulkomaisen tutkimuksen suorituspaikan (yliopisto tai laitos) sitoumus. Hakuaika päättyy 10.9.2021. Celltech perustaa ison akkutehtaan Tampereelle Tehtaan yhteyteen tuotekehityskeskus Kuudessa maassa toimiva Celltech Group vahvistaa Tampereen tehtaan myötä myös tuotekehitystään. 50 000 euron apurahan voi hakija saada kerran ja väitöstyöhön tarkoitetun apurahan voi saada korkeintaan kahdesti. E.ON Bioforilla on yhteensä kuusi biokaasun tuotantoja jalostusyksikköä ja hallussaan liki kolmannes alan liikennesegmentin markkinoista. Celltechin omistaja on ruotsalainen pörssiyhtiö Addtech Ab. A do be St oc k Celltech etsii parhaillaan Tampereelta paikkaa, johon uusi akkutehdas sijoitetaan.. Celltech Groupilla on ennestään tuotantoyksiköt Ruotsissa ja Kiinassa. Celltech Solutions on jo jonkin aikaa toimittanut asiakkailleen akkujen prototyyppejä. Kim Nikitinin mukaan Tampere on hyvä paikka korkean teknologian tuotannolle. Yhteistyö paikallisten korkeakoulujen kanssa on käynnistynyt hyvin, ja tukea on tullut myös kaupungilta. Lisäksi St1 hankkii kolmasosan norjalaisen Biogas Energi Aksdalin osakkeista ja aloittaa kaupan myötä norjalaistoimijoiden kanssa yhteistyön, jossa Norjaan rakennetaan biokaasun tankkausverkosto. kongresseihin. Tampereella starttaavasta tehtaasta tulee yksiköistä suurin. Suurissa apurahoissa eduksi luetaan ulkomaiselle Post doc -kaudelle lähteminen, ulkomaisen Post doc -kauden pidentäminen, sellaiselta palaaminen tai oman tutkimusryhmän perustaminen. Mikäli viiden vuoden määräaika ylittyy, pyydetään CV:ssä esittämään selvitys syistä. Hakemus laaditaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Muita kuin pyydettyjä liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä
Yhdysvaltalainen Frances Arnold palkittiin suunnatun evoluution kehittäjänä. Edellinen, vuoden 2018 palkinto myönnettiin suomalaiselle Tuomo Suntolalle, jonka sovellus atomikerroskasvatuksesta kulkee älypuhelimen muodossa liki jokaisen kansalaisen taskussa tai laukussa. Merkittävä ase koronataistelussa Millennium-palkittujen menetelmän ansiota on, että uuden koronaviruksen sarscov2:n perimä saatiin avattua tuota pikaa. Teknologia tarjoaa nopean keinon myös uusien koronaviruskantojen ja muiden taudinaiheuttajien tunnistamiseen ja sitä kautta tulevien pandemioiden ehkäisemiseen. NGS-menetelmässä dnanäyte jaetaan moniin pieniin fragmentteihin, joita pidetään liikkumattomana sirulla ja monistetaan paikallisesti. Menetelmällä voidaan sekvensoida miljardeja fragmentteja rinnakkain. Palkinto myönnettiin nyt ensimmäisen kerran kahdelle voittajalle samasta keksinnöstä, mikä korostaa yhteistyön merkitystä tieteessä ja innovaatioiden kehittämisessä. Näin myös koronarokotteiden kehitystyö päästiin polkaisemaan käyntiin saman tien. Tämän jälkeen jokainen fragmentti koodataan sirun päällä emäs kerrallaan käyttämällä entsyymin lisäämiä fluoresoivia nukleotidejä. Näin voidaan selvittää, miksi viruksen aiheuttama tulehdusreaktio on osalla ihmisistä niin raju. Kerätty aineisto analysoidaan kehittyneellä tietokoneohjelmistolla, jonka avulla Millennium-palkinto nopean dna-luennan kehittäjille koko dna:n sekvenssi kootaan analysoitujen fragmenttien sekvensseistä. Sekvensointitekniikan avulla kyetään tunnistamaan myös yksilöiden välisiä eroja, jotka vaikuttavat immuunivasteeseen koronatartunnassa. Teknologialla on ollut valtava vaikutus niin geenitutkimukseen, lääketieteeseen kuin biologiaankin. Professorikaksikko on kehittänyt teknologian, jonka avulla genomin dna-sekvensointi eli perimän täydellinen lukeminen on nykyään huomattavasti nopeampaa, edullisempaa ja tarkempaa kuin aiemmin. Vuoden 2020 Millennium jaettiin koronatilanteen vuoksi vasta tänä keväänä. Miljoonan euron Millennium-palkinnon myöntää Tekniikan Akatemia -säätiö TAF. Menetelmällä voidaan määrittää jokaisen fragmentin dna:n sekvenssi siten, että jokaisessa sirussa olevat värikoodatut nukleotidit havaitaan fluoresenssi-ilmaisimella. Juuri nyt menetelmää käytetään yleisesti koronamuunnosten jäljittämisessä ja tutkimisessa ympäri maailman. Prosessi toistetaan satoja kertoja. sen on aiemmin saanut kolme sittemmin myös Nobelilla palkittua tutkijaa. PÄIVI IKONEN. Brittiprofessorit ovat perustaneet menetelmänsä pohjalle Solexa-nimisen yrityksen, jonka tarkoituksena on lisätä teknologian saatavuutta maailmanlaajuisesti. Tunnustus on maailman arvostetuimpia tiedeja teknologia-alan palkintoja. 22 KEMIA 4/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Vuoden 2020 Millenniumteknologiapalkinnon saivat Cambridgen yliopiston kemistit Shankar Balasubramanian ja David Klenerman. Heistä japanilainen Shuji Nakamura nappasi palkinnon sinisen ja valkoisen ledvalon kehittämisestä ja hänen maanmiehensä Shinya Yamanaka kantasolututkimuksista. Shankar Balasubramanianin ja David Klenermanin kehittämä NGS-menetelmä (Next Generation DNA Sequencing) on myös lisännyt merkittävästi tietämystä elämän perusrakenteista ja edistänyt biotieteiden kehittymistä megatieteeksi. Voittajat oli kuitenkin valittu jo ennen kuin virus oli levinnyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Millennium ennakoi usein Nobelia Nyt yhdeksännen kerran jaetun Millennium-tunnustukTA F David Klenerman ja Shankar Balasubramanian kertovat olevansa hyvin iloisia tunnustuksesta, joka on heille ensimmäinen kansainvälinen palkinto
Lisätietoja antaa Kemian Päivien Säätiön asiamies Heleena Karrus, puh. elokuuta mennessä. Työ voidaan näin suunnata kakkosfaasin kokeisiin aineen vaikuttavuudesta ja tePi xa ba y Maskien ja rokotteiden lisäksi tarvitaan myös uusia koronavirusta torjuvia ja tautia lieventäviä lääkkeitä. Numero 5/2021 ilmestyy Numero 5/2021 ilmestyy 9. ”Keksintö auttaa lisäksi erityisesti tilanteessa, jossa rokotekattavuus uhkaa jäädä laumasuojaa ajatellen liian matalaksi”, hän sanoo. KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Lääkkeen kehittäminen valmiiksi onnistuu hänen mukaansa nopeasti, koska molekyylien turvallisuus tunnetaan. syyskuuta. hokkuudesta. Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! Lääkeinnovaatioyhtiö Therapeutica Borealis on esitellyt uudenlaisen koronalääkkeen, jolle se sai toukokuun lopulla Yhdysvaltain patenttitoimiston patentin. KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS julistetaan haettaviksi. Nykylääkkeet annostellaan kuitenkin pillereinä tai infuusioina, jolloin ainemäärät ovat korkeita ja saattavat Turkulaisyritys keksi uuden koronalääkkeen aiheuttaa haittoja. 050 557 1894, heleena.karrus@kemianseura.fi KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELUAPURAHAT Kysy lisää ja varaa paikkasi 19. Apurahat ovat määrältään enintään 2 000 euron suuruisia. Hakulomake ja -ohjeet löytyvät osoitteesta: kemianseurat.fi/kemia/apurahat/ kpshakemus/ Hakemukset on lähetettävä viimeistään 31.8.2021 mennessä hakulomakkeen ohjeen mukaisesti. PÄIVI IKONEN Teemoina kemianteollisuus, bioteollisuus ja prosessit.. Hoidosta tulee näin sekä turvallisempaa että tehokkaampaa. Turkulaisfirman keksinnöllinen idea on käyttää aineita uudella tavalla eli kohdennetusti ylähengitysteiden limakalvolla. syyskuuta. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Lääke ehkäisee sairastumista ja pienentää vakavan tautimuodon riskiä. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä. syyskuuta. Nenäsumutteena annettava lääke vaikuttaa nenän limakalvojen solujen toimintaan. Numero 5/2021 ilmestyy 9. Yritys etsii parhaillaan kumppanikseen alan kansainvälistä toimijaa, jonka resurssien turvin lääke voitaisiin saada markkinoille. 040 770 3043 Erikoisjakelu kemianja prosessiteollisuuden ammattilaisille. Näin se heikentää sars-cov2viruksen kykyä tunkeutua elimistöön ja monistua. Uutuuden vaikuttavat aineet aprotiniini, hydroksiklorokiini ja ivermektiini ovat kaikki ennestään tunnettuja ja laajalti käytössä eri sairauksien hoidossa. Voidaan kehittää valmiiksi nopeasti Keksijöihin ja yrityksen perustajiin kuuluvan professorin Kalervo Väänäsen mukaan pandemian taltuttaminen vaatinee rokotteen lisäksi ennaltaehkäisevän tai taudin varhaisvaiheessa vaikuttavan lääkkeen. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. 9
Selluloosapohjaisiin lähteisiin soveltuva menetelmä käy sellaisenaan erilaisten jäteraaka-aineiden muokkaamiseen. lä teknologialla, jolla yhtiö on tähän asti kehrännyt kuitua havupuusta. Kauppa edellyttää vielä kilpailuviranomaisten hyväksyntää, mutta sen odotetaan toteutuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä. ”Olemme iloisia, että Mindray tulee partneriksemme, kun tähtäämme parhaisiin Spinnovan teknologialla kuitu syntyy ympäristölle hellävaraisesti ilman kemikaaleja. Yhtiö on jo solminut aiesoAlansa johtaviin toimijoihin kuuluva Hytest on maailman markkinajohtaja muun muassa sydän-, tulehdusja tartuntatautimarkkerien alueella. Spinnova ja KT ovat perustaneet Respin-nimisen yhteisyrityksen, joka on aloittamassa uutuuskuidun koetuotantoa Jyväskylässä. Myyjinä ovat norjalainen sijoitusyhtiö Summa Equity, joka hankki enemmistön suomalaisyrityksestä vuonna 2018, sekä yrityksen henkilöomistajat. Projekti viedään loppuun vuoden 2021 aikana. Jätenahoista syntyy kuitua Spinnnovan itse kehittämälDiagnostiikkayhtiö Hytest kiinalaiseen omistukseen Vihreän vetytehtaan suunnittelu käyntiin pimuksen laitoksen sähköistämisestä Hitachi ABB Power Gridsin kanssa. H yt es t mahdollisiin tuotteisiin maailmanlaajuisen asiakaskuntamme palvelemiseksi”, sanoo Hytestin toimitusjohtajana jatkava Juhana Rauramo yhtiön tiedotteessa. Yhtiö on hakenut noin 50 miljoonan euron investoinnilleen tukea kansallisista tukimekanismeista. Vihreää vetyä uusiutuvalla energialla tuottavasta pilottilaitoksesta on määrä tulla 20 megawatin teollisen mitan kokonaisuus. Pilottilaitoksessa tuotantonsa aloittaneen yrityksen uuden, kaupallisen mitan tehtaan on määrä käynnistyä Jyväskylässä vuonna 2022. Vuonna 1994 perustettu Hytest valmistaa vasta-aineita ja antigeenejä diagnostiikkaEkologisia tekstiilikuituja valmistava Spinnova Oy on löytänyt itselleen uuden raaka-ainelähteen, nahkajätteen. Hankkeessa kartoitetaan muun muassa laitoksen sijoituspaikka, tekniset suunnitelmat, päälaitteet ja tarjoukset sekä lupaselvitys. 24 KEMIA 4/2021 UUTISIA Turkulainen diagnostiikkayritys Hytest myydään Kiinaan. Turkulaisyritys teki vuonna 2019 noin 25 miljoonan euron liikevaihdon. Nahkajätehankkeessa suomalaisyhtiön kumppanina on tanskalaisen kenkävalmistajan Eccon sisaryhtiö KT Trading, joka on Eccon pääasiallinen raaka-ainetoimittaja. Laitoksen käyttöönotto ajoittuisi vuoteen 2024. Pilotti olisi monistettavissa muihin laitoksiin sekä Suomessa että maailmalla. Teollisen mitan laitos valmistaisi vihreää vetyä uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Sillä on työntekijöitä myös Venäjällä ja Kiinassa. P2X:n toimitusjohtajan Herkko Plitin mukaan toteutettavuussuunnitelma luo pohjan ensimmäisen investointipäätöksen tekemiselle. Ostaja on alan jättiyhtiö Shenzhen Mindray ja kauppasumma 545 miljoonaa euroa. Vedyntuotantolaitoksen yksityiskohtainen suunnittelu ja hankinnat käynnistyvät sen jälkeen, kun ensimmäinen investointipäätös on tehty. Suomalaisen P2X Solutions -yhtiön ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen toteutettavuussuunnittelu on käynnistynyt. Spinnova arvioi, että ensimmäiset erät uutta nahkaperäistä kuitua valmistuvat vuoden 2021 aikana. Nahkajäte muuntuu tekstiilikuiduiksi P2 X So lu ti on s Sp in no va. P2X:n tavoitteena on aloittaa laitoksen rakentaminen loppuvuodesta 2022. Hytest työllistää Turussa noin 30 henkeä. Suunnittelusta vastaa konsulttiyritys Sweco. teollisuuden tarpeisiin, lähinnä laboratoriotestejä varten. Koronapandemia on paisuttanut tuotteiden markkinoita entisestään
Mikä juttu sytyttää. Tähän on hyvät mahdollisuudet. Tehtaiden hiilidioksidipäästöjä hyödyntävien prosessien kehittäminen on kiinnostavaa, koska iso osa prosesseista on keskittynyt vain hiilidioksidin poistoon ilmakehästä.” ”Anja Nysténin remonttijuttuun piti tarttua heti.” ”Montakin hyvää juttua, mikä ei liene sattuma, mutta historiallisena ja harvinaisen hyvin dokumentoituna valikoituu Kolinaa ja ketunmyrkkyä.” Numeron 3/2021 ykköseksi äänestettiin juttu Intohimo kemiaan iski kuin salama, toiseksi Ilja Repin – Yhteiskuntakriitikko ja naistenmies ja kolmanneksi Raija Polvinen – Tutkimusjohtaja huipulla. ”Tämä on erinomainen mahdollisuus kumppanoitua ja yhdistää huippuosaaminen toimialojen välillä”, HannuKuure kiittelee. Nimestä huolimatta Sinisoijan väri voi sinisen lisäksi olla mikä tahansa. Siparilan mukaan voittajatiimin ehdotus oli uutuusarvoltaan lähinnä sitä, mitä kilpailussa haettiin. Äänestä suosikkiasi 15.7. Sinisoija-pinnoite voi olla väriltään muukin kuin sininen.. PALAUTETTA NUMEROSTA 3/2021 ”Intohimo kemiaan iski kuin salama oli tosi kivasti ja samaistuttavasti kirjoitettu juttu!” ”Pidin eniten Iski kuin salama -jutusta, joka selkeästi kuin mikä puhuttelee nuoria.” ”Ilja Repin oli oikea herkkupala muutenkin kiinnostavassa lehdessä.” ”Oli mukava päiväkahvilla lukea mainiota koostetta Repinistä.” ”Raija Polvinen – Tutkimusjohtaja huipulla oli erinomaisesti tehty haastattelu; hyvää pohdintaa ja näkökulmia kiertotalousajattelusta ja johtajuudesta.” ”Raija Polvinen on tosi kiinnostava nainen, kiinnostava työ ja erityisesti harrastukset. Kestävillä ratkaisuilla kysyntää maailmalla Kekseliään innovaation takana ovat luonnonvärivalmistaja Natural Indigo Finland Oy, kiertotalouden materiaaleja kehittävä Brightplus Oy, HäSinisoija haastaa punamullan meen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Anja Primetta yhteistyössä monitieteisen BioColour-hankkeen kanssa. ”Kestävillä pintakäsittelyratkaisuilla on kasvavaa kysyntää erityisesti Keski-Euroopassa”, sanoo Siparilan toimitusjohtaja Juha Sojakka. Brightplus Oy:n toimitusjohtaja Milja Hannu-Kuure kertoo olevansa erittäin kiitollinen siitä, että yritykset hakevat uusia innovaatioita kilpailujen kautta. Kirjapalkinnon voitti Juha Virtasalo. Uutuus haastaa perinteistä punamultamaalia ja korvaa puun öljypohjaisia pintakäsittelyaineita uusiutuvilla bioraaka-aineilla. Sinisoija-keksintö vei voiton innovaatiokilpailussa, jonka Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo ja Kasvu Open toteuttivat Siparila Oy:lle. Äänestäjien kesken arvotaan Emilia Vuorisalmen kirja Rakkaus haltuun. Siparila on vuonna 2003 perustettu puualan yritys, joka on erikoistunut ulkoverhoukseen, sisustuspaneeleihin ja -listoihin. Värimorsingon kasvatus voisi saada lisävauhtia, mikäli sitä hyödynnettäisiin laajamittaisesti puuteollisuudessa pinnoitteen raaka-aineena. Mukavasti kirjoitettu myös!” ”Kiinnostavin oli Suomen europarlamentaarikot tukevat EU:n uutta kemikaalipolitiikkaa. Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! Puun teolliseen pintakäsittelyyn on löytynyt uusi ympäristöllisesti kestävä ratkaisu, joka on saanut nimekseen Sinisoija. Oli mielenkiintoista lukea, miten Suomea edustavat mepit ovat perehtyneet asiaan.” ”Ensimmäisen kerran oli koottu hyvin yhteen europarlamentaarikkojen näkemykset EU:n kemikaalipolitiikasta.” ”Juoma on aistien runoelma on hauskasti kirjoitettu artikkeli sisältäen mielenkiintoista asiaa.” ”Paras oli Hiilestä hyötytuotteita monella rintamalla. 25 4/2021 KEMIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Mikä juttu sinusta on tämän lehden kiinnostavin. Lisäksi Sinisoija hyödyntää Suomen ainutlaatuista luontoa ja tuottaa lisäarvoa suomalaisista pelloista, yhtiö perustelee. mennessä osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Ekologinen pinnoite sisältää muun muassa morsinkokasvista saatavaa uutetta sekä suomalaisen soijaöljytuotannon sivuvirtoja
Se on yksi kolmesta löydetystä valoon reagoivasta entsyymistä ja nimeltään rasvahappofotokarboksylaasi. Se on lepotilassa kaarevan muotoinen, jolloin se toimii hyvänä vastaanottimena fotoneille. Tamperelaisyhtiön tavoitteena on nousta terveydenhuollon laboratoriotietojärjestelmien markkinajohtajaksi Pohjoismaissa. Se katalysoi rasvahappojen muuntumista alkaaneihin ja alkeeneihin. Ne katalysoivat reaktioita alentamalla reaktion aktivaatioenergiaa, jolloin reaktiolla on pienempi kynnys päästä loppuun asti. Mutta mitäpä olisi tiede ilman poikkeuksia. Energia vähenee, kun substraatti eli toiminnan kohteena oleva molekyyli on siirtymätilassa. Alkaanit ja alkeenit ovat biopolttoaineiden tärkeitä osia. Entsyymit ovat katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Miksi nämä valoon reagoivat entsyymit ovat sitten hyödyllisiä. @nuorikemia 26. Vuonna 2017 tutkijat löysivät entsyymin, joka reagoi siniseen valoon. Kemira avasi uuden tehtaan Koreassa Kemira on käynnistänyt uuden retentioja vedenkäsittelypolymeereja valmistavan tehtaan Etelä-Korean Ulsanissa. Hanke on lajissaan Japanin ensimmäinen. VAIKKA MONI entsyymejä sisältävä organismi reagoi valoon, on reagoivana osasena harvemmin entsyymi itsestään. Mäntyöljystä ja jäterasvasta voidaan valmistaa esimerkiksi biodieseliä.” Lähteet: www.energiamaailma.fi www.biotalous.fi Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. RASVAHAPPOFOTOKARBOKSYLAASI aloittaa katalyysireaktionsa, kun entsyymin osanen havaitsee sinistä valoa. Entsyymi voisi siis edistää vihreämpää kemian teollisuutta. Uusiutuvista aineista tehdyt hiilivedyt korvaavat osan fossiilisista syöttöaineista Osaka Mitsuin krakkausyksiköissä. Mäntyöljy on selluloosan valmistuksesta yli jäävä sivutuote. Rasvahappofotokarboksylaasin tapauksessa koentsyymi on nimeltään flaviiniadeniinidinukleotidi (FAD). Biopolttoaineet on jalostettu biomassoista, joita voivat olla esimerkiksi selluteollisuuden sivutuotteet sekä sadonkorjuutähteet. Yhtiö suunnittelee myös uuden liima-aineiden tuotantolinjan avaamista Kiinan Nanjingissa toimivaan tehtaaseensa. Osanen on nimeltään koentsyymi ja se on välttämätön entsyymin toiminnalle. Tehtaan tuotteet menevät pääasiassa paperija kartonkiteollisuuden käyttöön. Syöttöaineista voidaan valmistaa muun muassa uusiutuvaa eteeniä, propeenia ja bentseeniä ja jalostaa niitä muoveiksi ja peruskemikaaleiksi. Kauppa on Mylabin kansainvälisen kasvustrategian ensimmäinen askel. Siirtymätilassa entsyymi ja substraatti muodostavat heikkoja vuorovaikutuksia ja uusien sidosten syntyessä energiaa vapautuu ja tällöin reaktio myös nopeutuu. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. ANNIKA LAPPALAINEN Kirjoittaja on Kulosaaren yhteiskoulun lukion tiedeja teknologialinjan ensimmäisen vuoden opiskelija. Uusiutuvia muoveja Nesteen raaka-aineista Japanissa Japanilainen Mitsui Chemicals alkaa hyödyntää Nesteen valmistamia sataprosenttisesti biopohjaisia hiilivetyjä. Jäterasva on kasvitai eläinperäistä öljyä ja rasvaa, joka voi olla vaikkapa kodeissa ja ravintoloissa käytetty paistorasva. Mylab laajentaa Pohjoismaihin Terveydenhuollon laboratorioiden tietojärjestelmiä toimittava Mylab Oy on ostanut Autonik AB:n, keskeisen kliinisen mikrobiologian laboratorioiden tietojärjestelmätoimittajan Ruotsissa ja Tanskassa. UUTISIA Sinisestä valosta vihreään teollisuuteen NUORI KEMIA KIIKAROI Bioenergiaa biopolttoaineesta ”Bioenergia on biopolttoaineista saatavaa uusiutuvaa energiaa. Tila on ikään kuin lähtöaineiden ja tuotteiden välimuoto, josta reaktio voi lähteä kumpaan suuntaan tahansa. Investoinnit tukevat Kemiran vedenkäsittelyliiketoiminnan kasvua Aasian ja Tyynenmeren alueilla. Vaikka niistä ei vielä tiedetä paljoa, niistä tulee olemaan hyötyä biopolttoaineiden ja hienokemikaalien tuottamisessa. Sinisen valon absorboituessa entsyymiin katalyysireaktio alkaa ja rasvahapot muuntuvat alkaaneiksi ja alkeeneiksi
27 4/2021 KEMIA Kemia-Kemi 4/1996 Kemia-Kemi 5/1996 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN KORONAKEVÄÄNÄ SUURI OSA ihmisistä on toimistojen sijaan palaveerannut luurit korvilla keittiössä, olohuoneen nurkassa, hyvällä säällä takapihan terassilla. (veden tiheys on 1,00 kg/l). KEITTIÖMME SIJAITSEE yläkerrassa. Tehtävä avoimesta sarjasta Oletetaan, että sadepilven sisältämän vesimäärän tilavuus on 1,0 x 10 5 litraa. En anna naapurin kommentin kukkien katoamisesta kauriiden kitaan häiritä. Erityisesti tämä koskee kehittyneen teknologian aloja, kuten kemianteollisuutta, jossa toimihenkilöiden määrä lähestyy jo viittäkymmentä prosenttia. Arvomme vastaajien kesken Anu Hopian ja Pekka Lehtosen kirjan Kuplivaa kemiaa – kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan (Gaudeamus 2021).. Elonkirjon seuraaminen ja lisääminen myös sopii laiskalle puutarhurille. Toisin on vieraslajien, kuten lupiinien ja kurtturuusujen kanssa. Sarjan voittajan, 15-vuotiaan Kjell Knapaksen, pistemäärä, 31 pistettä 34 mahdollisesta, on erinomainen suoritus. Hannu Vornamo, Kemianteollisuus ry Kotka Svenska Samskolanin peruskoulun 9. Miten kärsivällisesti linnut pujottelivat ja asettelivat risuja pensaan keskelle. Kuva: Ida Pimenoff NÄKÖKULMA Haasteita koulutukselle Kemiakilpailu ratkesi Koulutettu ja osaava henkilöstö on menestyvän yritystoiminnan perusedellytys. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Ei olekaan ihme, että koulutus lavenee paitsi sisällöltään myös kestoltaan. luokan oppilas Kjell Knapas (opettaja Ragnar Öst) voitti valtakunnallisen lukiolaisten Kemiakilpailun vaativamman avoimen sarjan. Oma vika, kun en muistanut kietoa puun ympärille metalliverkkoa jänisten varalta. Tämän päivän työelämässä on lukuisia muitakin tarpeita, joihin on varauduttava. Knapas on jo ehtinyt suorittaa koko lukion kemian kurssit. Remonttimies sen kuitenkin huomasi ja totesi: ”Älä vaan anna niiden siinä pesiä. Lapsiperheissä työhuone on saatettu perustaa jopa varastoon. elokuuta mennessä osoitteeseen toimitus@ kemia-lehti.fi. blogspot.com. Haasteita tuovat paitsi alati ja nopeasti kehittyvä uusi teknologia myös toimintaympäristön jatkuva muuttuminen. Toisen sijan saavutti Harri Niemi (Jarno Keskinen) Ylistaron Lukiosta ja kolmannen sijan Timo Korjamo (Päivi Leino) Nurmijärven Yhteiskoulun Lukiosta. Mutta onhan harakoillakin oikeus jossain olla. Nyt alkukesästä pesä on hyvin piilossa lehvien suojassa. ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com Kesä se on harakoillakin Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Taistelu lupiineja vastaan jatkuu, mutta voikukat saavat kukkia ja talon varjoisalla puolella sammal kasvaa. Loppukeväästä katselin terassin yli suureen jasmikepensaaseen, johon harakkapari alkoi tehdä pesää. Kurtturuusut näivetin ja kaivoin maasta viime kesänä. Eräänä päivänä kokoukseen syventymiseni keskeyttivät silmieni edestä tepastelleet kolme kaurista ja kyyhkypariskunta. KESÄKILPAILU 2021: Ratkaise tehtävä ja lähetä vastauksesi 6. Mainittakoon vain tiimityöskentely, tulosvastuu, tavoitteisiin sitoutuminen ja kommunikaatiotaidot – puhumattakaan valmiudesta opetella alati uutta. Onneksi videoihin saa taustakuvan. Kuvaava uusi termi on ”elinikäinen koulutus”. Likaavat koko terassin.” Nähtäväksi jää, kuinka paljon harakkaperheen poikaset sotkevat. Istuttamani omenapuu kuoli jo pari vuotta sitten. Kotona työskennellessä tulee havainnoitua pihaa uudella tavalla. KORONA-AIKA PAKOTTAA PAIKOILLEEN ja antaa aikaa tarkkailla ympäristöä. Jos kyseinen pilvi muodostuu rikkidioksidia ilmaan päästävän kemiallisen tehtaan yläpuolelle, rikkidioksidi ilmaan joutuessaan muuttuu rikkitrioksidiksi, joka pilveen joutuessaan reagoi vesimolekyylien kanssa muodostaen rikkihappoa. Mikä on rikkihapon pitoisuus pilvessä (mol/l), jos tiedetään, että joka kymmenestuhannes vesimolekyyli on reagoinut rikkitrioksidin kanssa. Keittiöstä on käynti terassille, jonka edessä meillä on ikioma harakka-live. Japanintattaren yritän tukehduttaa pressun alle. Mielestäni esimerkiksi yliopistokemistien koulutukselle olisi eduksi yrityselämän perusasioiden, kuten yritystalouden tai johtamisja laatujärjestelmien, hahmottaminen. Olen pienentänyt leikattavaa ruohikkoalaa jättämällä osia pihasta lehtomaiseksi ja helteisempiä paikkoja niittykukille. Työhuoneessakin, jos sellainen on. Hauskalta näyttivät myös peräkanaa loikkineet neljä rusakkoa
Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. 28 KEMIA 4/2021 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 28 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. www.bpi-chempump.. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality
020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. 29 4/2021 KEMIA www.kemia-lehti.fi 29 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs KBR Inorganics Ecoplanning-teknologiat puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Sinun paikkasi tässä. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle TILAA KEMIA-LEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE! www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi Plinke technologies Tel. +49 6172 1260 sales@plinke.de www.kbr.com/inorganicstechnologies Tuotteet ja sovellukset – Products and Applications • Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants • Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants • Happojen väkevöinti, talteenotto ja erottelu – Acid Concentration, Recovery, and Separation • Fosforihapon puhdistus – Phosphoric Acid Purification • Typpihapon väkevöinti – Nitric Acid Concentration • NO x -imeytys – NO x Absorption • Adiabaattinen bentseenin ja klooribentseenin nitraus – Adiabatic Nitration of Benzene and Chlorobenzene Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh
010 320 5280 KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 30 KEMIA 4/2021 TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi Sinun paikkasi tässä. Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. • puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. www.tunnejamieli.fi TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI SAAT KEMIALEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija!. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kysy ensin meiltä | At your service 30 www.ensiturva.
040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. Valinta on sinun. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Nettisivut: yli 80 000 käyntiä vuodessa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. Tervetuloa! Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . • Postitukset syksyllä 2021: syys-, lokaja marraskuussa. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 31 4/2021 KEMIA KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi , puh. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Entistä enemmän kontakteja: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. 31 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa on logo, vapaavalintainen sisältö ja linkitys nettisivuillenne. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . Edun arvo 750 euroa
Viime vuosina ”matriisilaboratorio” on kuitenkin uinunut Ruususen unta – vain herätäkseen uudelleen tänä keväänä. Laboratorion osaamisen ja tuloksellisuuden kulmakivenä on kautta aikojen ollut kokeellisten ja laskennallisten menetelmien laaja soveltaminen. Ensimmäiset spektrit ilmakemiallisesti mielenkiintoisesta isopreenistä kiinteässä argon-ympäristössä on jo saatu. 32 KEMIA 4/2021 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Tutkimustoiminta käynnistyy jälleen Helsingin yliopiston kemian osaston ”matriisilaboratoriossa”. Kaikki tutkimuskohteet hyötyvät selektiivisistä valonlähteistä, joita käytetään koestamaan molekyylien sisäisiä tai molekyylien välisiä reaktioita. Monet nykyisin kotija ulkomailla työskentelevät fysikaaliset kemistit ovat saaneet koulutuksensa laboratorion tutkimusympäristössä. Tutkimuskonsortio on täynnä intoa löytää ja ymmärtää molekyylien saloja perinteikkäässä laboratorioympäristössä. Suunta eteenpäin ja katse ylös taivaalle. Suunta ylöspäin, katse taivaalle Nyt käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään ilmakemian kannalta merkittävien vetysidottujen kompleksien rakenteita, fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia sekä kemiallista reaktiivisuutta. Samalla saadaan tietoa, miten tutkitut orgaaniset molekyylit ja molekyylikompleksit vaikuttavat yleisellä tasolla ilmakehän energiatasapainoon, ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen. Avaruudessa aineen ja säteilyn vuorovaikutus on kylmän kemian laboratoriota megamittakaavassa. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen konsortiohankkeessa kokeellinen ja laskennallinen molekyylispektroskopia avaa uusia ikkunoita ilmaja astrokemian saloihin. Syksyllä 2020 käynnistyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa kvanttikemialliset laskut ja molekyylispektroskopian eri havaintomenetelmät kohdistetaan ilmakehän ja avaruuden kemian molekyylien ja molekyylikemian tutkimukseen. Karboksyylihappojen ilmaja avaruuskemiaan on myös kurkistettu. Helsingin ja Jyväskylän tutkimuskonsortio tähyää näihin sfääreihin vankasti jalat maassa luottaen heräävän laboratorion mahdollisuuksiin ja osaamiseen. JAN LUNDELL JA THEO KURTEN Jan Lundell on Jyväskylän yliopiston professori ja Theo Kurten Helsingin yliopiston yliopistonlehtori. Lu is D ua rt e Tohtori Luis Duarte matriisilaboratoriota käynnistämässä. Jalokaasuja kiteyttäviä, alhaisia lämpötiloja hyödyntävä matriisi-isolaatiotekniikka on vuosien varrella saanut nykyisen kotinsa Helsingin Kumpulassa erityisesti apulaisprofessori Juhani Murron, professori Markku Räsäsen ja tohtori Leonid Khriachtchevin työn tuloksena. Myös orgaanisten peroksidien tuottaminen ja spektroskooppinen tutkimus ovat olennainen osa tutkimushanketta. Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi. Kylmän kemian laboratorio herää horroksestaan Laboratorio muistetaan erityisesti maailman ensimmäisestä neutraalista argonia sisältävästä jalokaasumolekyylistä HArF, muurahaishapon konformeerien tutkimuksesta sekä molekyylien ja materiaalien monitahoisesta, innovatiivisesta optisesta analytiikasta. ”Matriisilaboratoriossa” tutkittava molekulaarinen kemia voidaan kohmettaa spektroskooppisten menetelmien tarkasteltavaksi. Tutkimuskohteista on löytynyt muun muassa jalokaasumolekyylejä, molekyylikomplekseja ja valokemiallisia reaktioita, joiden avulla molekyylien kemia on paljastunut. Tämä auttaa ymmärtämään, miten vetysidotut kompleksit muodostuvat ja miten kemiallisia yhdisteitä voidaan muokata sopivasti valitun valon avulla. Kun tutkimusrepertuaarissa ovat myös säädettävät valonlähteet IR-, UVja näkyvän valon alueella, kemiallisia reaktioita voidaan käynnistää ja suunnata sopivan valon aallonpituuden avulla. Kylmät jalokaasumatriisit ovat myös sopiva laboratorioympäristö, jonka avulla voidaan kurkottaa tähtienvälisen avaruuden molekyyleihin
33 4/2021 KEMIA Aalto-yliopiston ja saksalaisen Marburgin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden hiilimateriaalin, joka saattaa syrjäyttää grafeenin. Uusiutuva, biohajoava ja myrkytön selluloosapohjainen yhdiste on osoittautunut jopa tehokkaammaksi kuin nykyiset fossiiliperäiset vaahdottajakemikaalit. Seuraavassa vaiheessa ketjut yhdistyvät ja muodostavat neliöitä ja kahdeksankulmioita. Sinkin käsittelyssä se myös vähentää mineraalien pintarakenteeseen vaikuttavan kokoojakemikaalin tarvetta. Bifenyleeni voisi toimia myös erinomaisena anodimateriaalina litiumioniakuissa, sillä sen varastointikapasiteetti voi olla suurempi kuin nykyisten grafeenipohjaisten materiaalien. Metallien jalostukseen on kehitetty uusi kasvipohjainen kemikaali. Reaktiolle on ominaista ketjujen kiraalisuus: ne esiintyvät kahdessa eri muodossa, jotka ovat toistensa peilikuvia. Aiemmin vastaavien rakenteiden olemassaolo on voitu osoittaa vain tietokonemallinnuksilla. Bifenyleenin rakennenauhat ovat metallinomaisia jo 21 atomin levyisinä, kun taas grafeeni on samassa koossa puolijohde. Uutta teknologiaa on tutkittu laboratoriossa kuparia ja sinkkiä sisältävillä malmeilla, ja sen toimintaa on pilotoitu myös koetehtaassa. Uutuudella voidaan käsitellä myös materiaaleja, joissa mineraalipitoisuus on pieni. Rakenteensa lisäksi bifenyleeni poikUutuus myös nopeuttaa rikastusprosessia. Tutkijoiden mukaan bifenyleeninauhoja voitaisiin käyttää johtimina hiilipohjaisissa nanoelektroniikan komponenteissa. Juuri tämä on ratkaisevaa uuden hiilimateriaalin muodostumiselle. Toisin kuin grafeeni se käyttäytyy metallin tavoin myös nanomitassa. Ylhäällä hiiliatomien muodostamia neli-, kuusija kahdeksankulmioita. Parhaillaan tutkijat testaavat menetelmää kullan rikastamiseen. Samanmuotoiset kiraaliset ketjut muodostavat itsejärjestäytyneitä molekyylisaarekkeita ennen reaktiota. Reaktion ensimmäisessä vaiheessa molekyylit muodostavat ketjuja, jotka koostuvat toisiinsa kytkeytyneistä kuusikulmaisista bentseenirenkaista. Teknologian ansiosta tehtaille riittäisi pienempi kapasiteetti, ja ne voisivat vähentää kemikaalien käyttöä. Jos reagoimassa on kaksi erityyppistä ketjua, syntyy tavallista grafeenia. Samanmuotoiset kiraaliset ketjut Bifenyleeniä voidaan valmistaa kemiallisesti antamalla sopivien lähtöainemolekyylien reagoida erittäin sileällä kultapinnalla. Alaosa on atomivoimamikroskooppikuva keinotekoisesti valmistetusta materiaalista. M ar bu rg in yl io pi st o ja A al to -y lio pi st o. ”Oli melkoinen yllätys, kun jo ensimmäisissä kokeissa uusi yhdiste alkoi tuottaa enemmän mineraalia kuin perinteiset menetelmät”, kertoo idean keksinyt apulaisprofessori Rodrigo Serna Aalto-yliopistosta. Lisäksi se toimii vakaammin, sillä se ei ole yhtä herkkä käsiteltävän seoksen pH-arvon vaihteluille. Kasvipohjainen yhdiste rikastaa metallit Grafeeni sai haastajan uudesta hiilimateriaalista Nimen CellFroth saaneelle teknologialle on jo haettu patenttia, ja seuraavaksi tiimi aikoo selvittää sen kaupallistamismahdollisuuksia. keaa grafeenista myös sähköisiltä ominaisuuksiltaan. Se kuitenkin koostuu hiiliatomien muodostamista neli-, kuusija kahdeksankulmioista. Tutkijat kuvasivat ainutlaatuisen rakenteen atomivoimamikroskoopilla. Bifenyleenin rakenne. Etu on merkittävä, sillä mineraalivarantojen ehtyessä joudutaan prosessoimaan suurempia massoja huonolaatuisia malmeja. Tutkimusartikkelin julkaisi Sciencelehti. Bifenyleeniksi nimetty materiaali on atominpaksuinen ja tasomainen, kuten grafeenikin. Aalto-yliopistosta tutkimukseen osallistuivat professori Peter Liljerothin ja professori Adam Fosterin ryhmät. Tutkijat uskovat, että samalla menetelmällä voidaan valmistaa muitakin uudenlaisia hiilirakenteita
Toimenpidettä ei voida käyttää esimerkiksi väestöseulonnan työkaluna. Sc an sto ck ph ot o A do be St oc k Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti mBio. Tutkijoiden päämäärä on, että Alzheimer voitaisiin tunnistaa terveysasemilla otettavalla rutiininomaisella verikokeella. Pcr-testit osoittivat positiivisiksi myös 10 sellaista näytettä, joista virusta ei enää voitu eristää. Anturia rakennetaan eurooppalaisessa SensApp-hankkeessa, johon osallistuu muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT. Superanturin on määrä etsiä plasmasta beeta-amyloidija tau-proteiinit, joita kertyy sairastuneen aivoihin. Fluoresoivilla merkkiaineilla leimatut vasta-aineet sitoutuvat viruksen osasiin ja muodostavat molekyylikasaumia, jotka voidaan todentaa TRFRET-lukijalaitteella. ”Näin voimme havaita sellaisia proteiinimääriä, joista ei ole aiemmin saatu signaalia”, kuvailee projektipäällikkö Sanna Uusitalo VTT:stä. Antigeenitestissä nämä näytteet eivät antaneet positiivista tulosta. Testi löytää koronaviruksen kymmenessä minuutissa. Syynä tähän on, että pcr-testi osoittaa viruksen perimäaineksen jäämät vielä silloinkin, kun itse infektio on jo poissa. Anturin prototyypin konsentrointija annosteluteknologia perustuu pisaran dispensointiin pyrosähköisen ilmiön avulla (droplet split and stack method). Sama testiformaatti sopii myös muiden hengitystieinfektioiden pikadiagnostiikkaan. Uusi pikatesti sopisi isojen joukkojen testaamiseen esimerkiksi lentokentillä tai oppilaitoksissa. Teknologian takana on italialainen CNR-instituutti. Nenänielunäyte sekoitetaan testiliemeen, joka sisältää sars-cov2-viruksen nukleoproteiinia tai piikkiproteiinia tunnistavia vasta-aineita. Pikatesti löytää koronan kymmenessä minuutissa Superanturi voi tunnistaa Alzheimerin verinäytteestä Alzheimerin tauti havaitaan yleensä vasta, kun se on jo alkanut aiheuttaa muistiongelmia tai muita oireita. Tätä nykyä taudin löytäminen edellyttää lannerangan punktuuria, jonka avulla voidaan seurata aivo-selkäydinnesteen proteiinitasoja. Tutkijoiden aineistona oli 48 näytettä, jotka sisälsivät eri pitoisuuksia koronaviruksen rna:ta. ”Sen sijaan antigeenitestit näyttäisivät korreloivan paremmin sen kanssa, erittääkö ihminen virusta näytteenottohetkellä”, Hepojoki kuvailee. 34 KEMIA 4/2021 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden virusantigeenien pikatestausmenetelmän. Testi perustuu TR-FRET-ilmiöön, jossa energia siirtyy kahden valoherkän molekyylin välillä, jos ne ovat tarpeeksi lähellä toisiaan. Verinäytteestä diagnoosi voitaisiin tehdä jo varhain. Mittauksen havaitsemisherkkyyden tulee tällöin olla alle yksi pikogramma millilitrassa. Proteiinibiomarkkereiden ja merkittyjen vastaaineiden välinen reaktio synnyttää paikallisesti voimakkaan signaalin. Ilmiö mahdollistaa virusten osasten tai kehon omien proteiinien määrittämisen ”sekoita ja mittaa” -tyyppisten testien avulla monimutkaisista biologisista näytteistä. Yksi ihminen kykenee yhdellä laitteella analysoimaan jopa 500 näytettä tunnissa, tutkijat laskevat. Nopea menetelmä massatestaukseen Pikatesti myös bongaa virustartunnan lähes yhtä hyvin kuin herkät pcr-testit. Alzheimerin tauti voitaisiin diagnosoida jo varhaisvaiheessa verinäytteestä uudenlaisen superanturin avulla. Tulokset analysoidaan fluoresenssiin perustuvalla laserkuvantavalla lukijalaitteella, jonka VTT on kehittänyt yhdessä belgialaisen VUB-yliopiston kanssa. Sähkökentän avulla pinotaan pieniä plasmapisaroita päällekkäin. Testin avulla tutkijat tunnistivat 37 niistä 38 näytteestä, joista oli soluviljelmässä eristetty sars-cov2-virus, kertoo dosentti Jussi Hepojoki
Uuden LGG-kannan avulla on mahdollista kehittää uusia maitotuotteita, joissa probiootin pitoisuus nousee korkeaksi jo valmistusvaiheessa. Lisäksi uudella LGG-kannalla voi olla paremmat mahdollisuudet kasvaa esimerkiksi vauvan suolistossa, jossa se voisi hyödyntää äidinmaidon laktoosia ja kaseiinia ja tuottaa maitohappoa alkuperäistä kantaa enemmän. Ryhmä julkaisi tuloksensa Applied and Environmental Microbiology -lehdessä. LGG-probiootti lisääntyy itse maitotuotteessa Uusi dna-menetelmä löysi koirasusia Tšekissä on jalostettu uusi koirarotu risteyttämällä susia ja saksanpaimenkoiria. Pyhäjoella vuonna 2016 ammuttu naaras taas osoittautui toisen polven takaisinristeymäksi suteen. Koirasusi on myös luokiteltu meillä haitalliseksi vieraslajiksi. LGG:n uusi kanta ei ole geneettisesti muunneltu, joten se ja sitä sisältävät tuotteet eivät edellytä lisälupamenettelyjä. Hyödyllisiä ominaiopiston johtamassa kansainvälisessä hankkeessa, johon osallistui myös Luonnonvarakeskus (Luke). Tohmajärvellä vuonna 2015 auton A do be St oc k. Maitohappo laskee suoliston pinnan pH:ta, mikä heikentää kolin, salmonellan, shigellan ja muiden vauvojen terveyttä uhkaavien bakteerien elinmahdollisuuksia. Konjugaatiossa bakteeri tekee ensin kopion plasmidistaan ja siirtää sen sitten naapurilleen. LGG:n (Lacticaseibacillus rhamnosus GG) on aiemmin osoitettu vähentävän esimerkiksi vauvojen maitorupiongelmia ja edistävän suolistomikrobiomin toipumista antibioottihoidosta. Ei geenimuunneltu – lisälupia ei tarvita Tutkijat hyödynsivät menetelmänään konjugaatiota eli tiettyjen bakteeriryhmien luontaista keinoa välittää ominaisuuksiaan toiselle bakteerille. ”Muutenkin uusi LGG-kanta mahdollisesti runsaslukuisempana saattaisi suojata vauvoja vielä paremmin kuin vanha”, sanoo tutkimusta johtanut mikrobiologian professori Per Saris. Sc an st oc kp ho to Suomesta on löydetty kaksi suden ja koiran risteymää, jotka oli aiemmin määritelty susiksi. Uusi menetelmä syntyi Oulun ylisuuksia sisältävät plasmidit voivat levitä bakteeriyhteisöissä nopeastikin. Aiempi analyysimenetelmä hyödyntää mikrosatelliittimarkkereita. Tutkijat neuvottelevat parhaillaan keksintönsä jatkohyödyntämisestä. Suomessa koirien ja susien risteyttäminen ja koirasusien jalostaminen on kielletty. Uusi koirasusipaneeli, johon valittiin 93 snp-markkeria, korostaa juuri geneettisiä eroja. Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joilla uskotaan olevan myönteisiä terveysvaikutuksia, sillä ne tasapainottavat ruuansulatuskanavan mikrobistoa. Koirasudet tunnistettiin uuden, entistä tarkemman dnamenetelmän avulla. LGG-probiootista on kehitetty kanta, joka pystyy käyttämään hyväksi sekä laktoosia että maitoproteiini kaseiinia ja lisääntymään itse maitotuotteissa. Se erottaa koirasudet susista ensimmäisessä ja yleensä myös toisessa polvessa, mutta sen jälkeen tunnistaminen vaikeutuu. Analyysit uutuusmenetelmällä tehtiin Saksassa, mutta Lukeen on hankittu samanlainen laite, jollaista Saksassa käytettiin. Kun Luke saa laitteensa käyttöön, se käy läpi aineistonsa vanhalla menetelmällä tutkituista eläimistä ja analysoi osan näytteistä uudelleen. 35 4/2021 KEMIA alle jäänyt uros paljastui kolmannen polven risteymäksi sudesta ja koirasta. Laktoosin ja kaseiinin käyttökykyä välittävä LGG:n plasmidi oli peräisin samassa paikassa kasvatetun Lactococcus lactis -bakteerin eräästä kannasta. Helsingin yliopiston tutkijoiden läpimurron ansiosta probioottia ei tarvitse erikseen lisätä valmiiseen maitovalmisteeseen, kuten nykyään. Susien ja koirien perimän erot ovat pieniä, koska eläimet ovat geneettisesti eriytyneet toisistaan vasta vähän aikaa sitten. Kantaa on siis helppo käyttää lähtökohtana kehitettäessä uusia maitotuotteita, joissa probiootin pitoisuus nousee korkeaksi jo tuotteen valmistamisen yhteydessä
”Vastausaktiivisuus oli noin yhdeksän prosenttia, mikä on tutkittujen lehtien mitalisarjaa. Yhtä painettua lehteä lukee keskimäärin kaksi henkilöä, ja jokaista numeroa luetaan keskimäärin kaksi kertaa. Tutkimukseen osallistuneista 12 % lukee vain lehden uutiskirjettä ja muita digisisältöjä, ei printtilehteä. LEENA JOUTSEN Tutkimukseen vastanneiden enemmistö, 57 %, on Kemian Seurojen jäseniä, ja heistä 83 % kertoi lukevansa jokaisen numeron. Luvut ovat yli kaksinkertaistuneet koronapandemian aikana. Liitto teetti kaikkiaan 20 jäsenlehdelleen Adam-tutkimuksen, jotka JHelske Research toteutti alkuvuoden aikana. Yhdeksän kymmenestä kertoo vaikutuksen olevan hyvin tai melko myönteinen. Myös Kemia-lehden mainosten huomioarvo ylitti jonkin verran tutkittujen lehtien keskiarvon.” ”Toimin ostajana, joten lehden kautG ra af it : JH el sk e Re se ar ch , A da m -l uk ija tu ki m us , Ke m ia 2/ 20 21 Miten tämä lehti on vaikuttanut käsitykseesi kemian alasta. Seurojen jäsenistä 86 % haluaa lukea vain tai pääosin printtilehteä, kaikista vastaajista 75 %. Lehden Facebook-sivuilla on yli 750 seuraajaa. Kaikkiaan 443 lukijaa vastasi kyselyyn ja antoi runsaasti myös avointa palautetta. kemia-lehti.fi on kasvava lukijakuntansa. 36 KEMIA 4/2021 Kemia-lehden maaliskuun numerosta tehty lukijatutkimus keräsi ennätyksellisen määrän vastauksia. ”Kemia-lehti sai poikkeuksellisen runsaasti avointa palautetta”, kertoo tutkija Jukka Helske. Mistä lukisit mieluiten lehden edustaman alan uutisia ja juttuja. Helske nostaa esiin korkean osallistumisprosentin. Painettu lehti on selvästi suosituin käyttöliittymä Kemia-lehteen. Statistiikka osoittaa, että sivustolla on nykyisin yli 6 000 kävijää ja Tutkimus osoitti: Kemia-lehden lukijat ovat Aktiivisia ja sitoutuneita printtilehden ystäviä yli 30 000 sivukatselua kuukaudessa. Vastaajista 63 % on seurannut lehteä vähintään 5 vuotta, 38 % yli 20 vuotta. Lehteä luetaan myös työpaikoilla, kotiin tilattuna tai lahjaksi saatuna. Näistä peräti 93 % oli sävyltään myönteisiä, 4 % neutraaleja ja 3 % kielteisiä. Toisaalta myös nettisivustolla www. Melko harva, 16 % vastaajista, toivoo lehden näkyvän myös Instagramissa, twitterissä tai LinkedInissä. Lehden peruspainos on nykyisin reilut 5 000 kappaletta. Kolme neljästä vastaajista haluaa lukea pääasiassa tai ainoastaan printtilehteä.. Luetuimmista ja jaetuimmista jutuista suurin osa liittyy juuri kilpajuoksuun virusta vastaan. Palautteen perusteella lukijat ovat valtaosin tyytyväisiä lehteensä. Stipendivuosikertana lehden saa 14 % vastaajista. Avoimeen, ei-pakolliseen kysymykseen Mitä mieltä olet Kemia-lehdestä tuli huimat 280 vastausta. Poikkeuksellisen paljon palautetta Lukijatutkimus toteutettiin erityisesti ammattija järjestölehdille kehitetyllä Adam-tutkimuksella ja Aikakausmedian tuella
jutut kemisteistä sodan aikana, vuosikymmenten päästä taas kirjoitetaan kemistit koronaa kukistamassa.” ”Ammattilaiselle hyödyllisiä ovat myös yritysten mainokset erilaisine tuoteja palveluratkaisuineen.” ”Suomalaiset naiset ja kemia palsta on superhyvä!” ”Olisiko suomalaisista mieskemisteistä kertovan sarjan vuoro?” ”Miten olisi ”Senioripalsta”. Kemia-lehdestä sanottua Kuinka tarkasti huomioit kiinnostavimmaksi arvioimasi mainoksen. Yli puolet vastaajista on ammatiltaan toimihenkilöitä, asiantuntijoita tai johtavassa asemassa. Vastaajista 66 % oli naisia, verrokkiryhmässä naisvastaajia oli 54 %. Lehti tarjoaa hyvän näkymän siitä, millaiselle alalle tulee työllistymään.” ”Kemia ei ole esillä tiedotusvälineissä niin paljon kuin sen pitäisi olla. Mitä kiinnostavimmaksi valittu mainos sai tekemään. Mitkä seuraavista jutuista luit Kemia-lehdestä 2/2021. Stipendija opiskelijalukijoiden ansiosta ikäjakauma ulottuu teini-ikäisistä eläkeläisiin. Kuusi kymmenestä kertoo lehden sisällöstä tutuilleen. Vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto on 87 prosentilla vastaajista, valtaosa lopuista on opiskelijoita. Mitkä väittämistä kuvaavat parhaiten Kemia-lehden sinussa aikaansaamaa toimintaa tai suhtautumista. Lukijat ovat kiinnostuneita lehden jutuista: keskiarvotulos 68 % ylittää verrokkiryhmän keskiarvon 61 %. Lehdellä on enemmän sekä alle 30että yli 50-vuotiaita lukijoita kuin verrokkiryhmällä. Vastaajista 93 % luki tarkasti, osittain tai silmäillen kiinnostavimmaksi arvioimansa mainoksen. On hyvä, että näin tärkeällä tiedon alalla on oma, tasokas julkaisu Suomessa.” ”Hyviä oli mm. Yli puolet pitää tärkeänä tietoja alan tapahtumista, tuotteista ja palveluista. Kuusi kymmenestä hakee lisätietoa netistä, neljä kymmenestä on kiinnostunut kokeilemaan tuotetta tai harkitsee sen hankkimista. Seurattavia sähköisiä kanavia on jo aivan liikaa.” ”Otan lehdet talteen ja luen sitten uudelleen vaikka vuosienkin päästä.” ”Lehti on opettanut minulle paljon uutta unelma-alastani. ”Ihana lehti jossa mielenkiintoisia aiheita. 37 4/2021 KEMIA ta tulevat alan mainokset ja informaatiot ovat minulle erityisen tärkeitä”, yksi vastaajista perustelee. Eläköityneet kemistit ovat nähneet maailman muutoksia ja sitä olisi ehkä hyvä välittää nuoremmillekin.” ”Keemikko on aina lehden kohokohtia.” ”Instagram tili olisi ihana ja siellä voisi jakaa tietoiskuja alaan liittyen.” ”Älkää lähtekö liikaa panostamaan some-hömpötykseen.” ”Toivon, että paperilehti säilyy! Siihen on helppo tarttua. Siitä saan tietoa, jota en muualta kuulisi.”. Työelämässä mukana olevista lukijoista neljä viidestä tekee itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa hankintapäätöksiä
Kallioisen ja hänen professorikollegoidensa viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että sahanpuru voi itse tarjota pulmaan ratkaisun. Kallioisen ryhmässä valmistetaan myös biopohjaisia membraaneja. Ryhmä hoitaa tehtävän kuumavesiuuton avulla. ”Opinahjon valinta oli oikea onnenpotku”, hän sanoo. Näin saataisiin käytetyistä lakanoista arvokas vedenpuhdistustuote globaaleille markkinoille.” Aktiivisen neulontaharrastuksensa myötä Kallioinen on kääntänyt katseensa myös suomalaiseen villaan. Yliopiston erotustekniikan professorina hänellä on nyt siihen mahdollisuus. Olennainen osa hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan oli ulkoilmaelämä. Siihen tarjosi mainiot puitteet läheinen. Uutteen voi puhdistaa purulla ennen suodatusta ja parantaa näin sen toimivuutta. ”Tällaisten pellettien lämpöarvo on jopa suurempi kuin uutossa käsittelemättömästä purusta tehtyjen.” Sahanpurulla on käyttöä myös jätevesien käsittelyssä. ”Olen monesti miettinyt, että jospa pääsisi seisomaan membraanin päälle katsomaan, miten ne lika-aineet siihen oikein kiinnittyvät”, tutkija naurahtaa. • Perhe: puoliso ja iso uusperhe. • Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen 2019–. Villasta erotetut lanoliini ja keratiini päätyvät siten ulkomaisten yritysten hyödynnettäviksi. Uuttojäännös eli puru, josta hemiselluloosa on otettu talteen, on erittäin hyvää raaka-ainetta pellettien valmistukseen. Purua syntyy mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteena kolmisen miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. ”Haluaisin, että aineet jäisivät tuotteistettaviksi kotimaahan. Se sisältää esimerkiksi hemiselluloosaa, joka sopii raaka-aineeksi monenlaisiin kemianteollisuuden, kosmetiikan ja elintarvikesektorin tuotteisiin. 38 KEMIA 4/2021 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. SISKO LOIKKANEN Mari Kallioinen päätyi aikoinaan opiskelemaan kemiantekniikkaa Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (LUT) ensi sijassa siksi, että hän halusi pelastaa ympäristömme. Mari Kallioinen Erotustekniikan ekspertti Ennen kuin hemiselluloosaa päästään hyödyntämään se täytyy kuitenkin saada purusta irti ja poistaa siitä epäpuhtaudet. • Tekniikan akateemiset TEK:n valtuuston jäsen ja hallituksen varajäsen 2020–. ”Uutossa tuotettu hemiselluloosajae voidaan sekä puhdistaa että konsentroida membraanisuodatuksella”, professori kertoo. Kotimaiset lankavalmistajat lähettävät nykyisin villan pestäväksi ulkomaille. Haemme juuri rahoitusta hankkeelle, jossa tuotettu tieto tukee villan käsittelyä Suomessa.” Eräkämpältä laboratorioon Mari Kallioinen on kotoisin Päijät-Hämeen Vääksystä, ”pienestä ja kauniista” kylästä. • Syntynyt Vääksyssä vuonna 1976. • Ylioppilas 1995 (Vääksyn lukio), diplomi-insinööri 2001, tekniikan tohtori 2008 (Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT). Sillä voidaan poistaa vedestä sekä lääkeainejäämiä että öljyä ja kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa jäännösfosforia. ”Membraanit voidaan tehdä suoraan puusta tai vaikkapa vanhoista puuvillalakanoista. ”Pyrimme siis parantamaan prosesseja niin, että raaka-aine käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi, eikä jätettä ideaalitapauksessa synny ollenkaan.” Parhaillaan Kallioisen ryhmä paneutuu sahanpurun hyödyntämiseen. Kallioinen pitää todellisena onnenpotkuna sitä, että hän sattui nuorena valitsemaan opinahjon, jossa alan tutkimus keskittyy juuri erotusmenetelmiin. • Harrastukset: neulominen, lukeminen, melonta ja retkeily, puutarhanhoito. Kallioisen erikoisalaa ovat membraaneihin eli kalvoihin perustuvat erotusmenetelmät ja hänen tarkastelukulmanaan prosessi kokonaisuutena. • LUT-yliopisto: nuorempi tutkija 2001–2006, assistentti ja nuorempi tutkija 2006–2008 (teknillinen polymeerikemia ja membraanitekniikka), postdoc-tutkija 2008–2014 (membraanitekniikka), tutkijaopettaja 2014–2016, tutkijaopettaja/osaston johtaja (erotustekniikka) 2018–2020, erotustekniikan professori 2020–. Tavoitteena on esimerkiksi jätevedenkäsittelyyn tai biojalostuksen erotusprosesseihin sopiva kalvo, joka likaantuu käytössä mahdollisimman vähän. ”Vedenpuhdistukseen käy myös hemiselluloosauuton jälkeinen puru, josta voidaan periaatteessa tehdä pellettejä vielä puhdistuksen jälkeenkin.” Kuumavesiuutteen membraanisuodatuksen haaste on suodatuskalvon likaantuminen. ”Erotustekniikoiden ansiosta voidaan ottaa talteen sivuvirtojen arvokkaat aineet ja puhdistaa ne uusiokäyttöön sen sijaan, että ne menisivät hukkaan”, hän sanoo. Membraanimatriisin likaantumisen ymmärtäminen on yksi Kallioisen mielenkiinnon kohteista. Tähän asti puru on mennyt lähinnä energiantuotantoon, vaikka sille olisi parempiakin käyttökohteita. Mari Kallioinen Mari Kallioinen LUT-yliopiston professori Mari Kallioinen on koko aikuisikänsä pysynyt uskollisena alma materilleen
Kaverilta aine ei kuitenkaan hävinnyt”, hän nauraa. Puutarhasta melontaretkille Tätä nykyä Mari Kallioinen asuu maalla Lappeenrannan lähistöllä. Pienen koulun opiskelijayhteisö toimi hyvin ja oli kivaa, kun käytävillä käveli aina vastaan tuttuja naamoja.” Juuri siksi professoria surettavat koronapandemian ja etäopiskelun vaikutukset tämän päivän fukseihin. Erityisen kiinnostavina Kallioinen muistaa opiskeluvuosiltaan laboratoriotyöt, joissa kemiaa pääsi tekemään omin käsin. Kotimaisista Anna-Leena Härkösen kirjat ovat hyviä.” Kallioinen kertoo nauttineensa aina opiskelusta. Yhteinen liikuntamuoto puolison kanssa on melonta. ”Kemiaa opiskelemalla voi kouluttautua ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisijaksi ja jättää itsestään merkittävän jäljen maailmaan.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Tykkäsin teekkarikulttuurista ja yhteisistä riennoista. Tutkijan suosikkeja ovat kirjat, jotka vievät ajatukset pois arjesta ja jotka perustuvat hyvään tarinankerrontaan. Remontoimme myös käyttöömme vanhan talon partiokoloksi.” Koulussa Kallioista kiinnostivat varsinkin luonnontieteet. Kallioinen jäi yliopistoon myös kesätöihin ja pääsi näin osallistumaan laitoksensa tutkimustoimintaan jo varhaisessa vaiheessa. ”Partiokavereiden kanssa vietimme viikonloppuja Aurinkovuoren vartijoiden eräkämpässä. Uuden tiedon omaksuminen on tärkeä osa elämää. Lukiossa hän valitsi lukujärjestykseensä myös pitkän matematiikan, laajan fysiikan ja kaikki tarjolla olleet neljä kemian kurssia. Käsissä kuluu yhtä hyvin yhteiskunnallinen ja tietokirjallisuus kuin romaanitkin. Väitöskirjassaan hän tutki ultrasuodatusta massaja paperiteollisuuden prosessivesien käsittelyssä. Vapaa-ajallaan hän myös lukee paljon. Mieluisia muistoja kertyi monenlaisista tapahtumista, kuten perinteisestä toukokuisesta Saunayöstä ja Finnhitseistä. ”Kiteytin aineen yhä uudelleen, kunnes se lopulta katosi kolvista kokonaan. ”Hänellä oli iso vaikutus siihen, että valitsin oppialakseni juuri kemian.” Kallioinen kirjoitti ylioppilaaksi Vääksyn lukiosta vuonna 1995 ja suuntasi yliopistoon saman tien. Saman työn mutta eri liuottimella sai myös miespuolinen kurssitoveri. Te em u Le in on en Mari Kallioinen saa vastapainoa työlle luonnosta, joka on aina ollut hänelle rakas elementti.. Diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 2001 ja tekniikan tohtoriksi vuonna 2008. Fuksina Lappeenrannassa oma viiteryhmä löytyi helposti. Harmitti, sillä urakka oli kestänyt tosi pitkään. Luonnonläheinen asuinympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet myös aktiiviseen liikkumiseen. Nuorille, jotka miettivät tulevaa alaansa ja ammattiaan, hänellä on viesti. ”He eivät ole voineet rakentaa samalla tavalla omaa yhteisöä kuin me aikoinamme”, hän pahoittelee. Orgaanisen kemian laboratoriosta mieleen on jäänyt kiteytystehtävä, jonka kokeiluihin taipuvainen lehtori hänelle antoi. Erinomaista kemianopettajaansa Terttu Kangas-Kalista hän kutsuu ”merkittäväksi innostuksen nostattajaksi”. Kukista pitävän professorin lempiharrastuksiin kuuluu puutarhanhoito. ”Opiskelisin yhä enemmänkin, jos vain olisi aikaa”, hän tiivistää asenteensa. Rakas harrastus tytölle oli partiotoiminta. 39 4/2021 KEMIA Evon retkeilyalue metsineen. ”Pidän erityisesti Jojo Moyesin tavasta kirjoittaa tarinoita ja Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjasta, jonka seuraavaa osaa odotan innolla
Elintarvikkeiden lisäksi ksylitolia hyödynnetään kosteuttajana monissa kosmetiikkatuotteissa, joissa sille riittää kysyntää. ”Ksylitoli toimii hyvin makeutusaineena esimerkiksi jäätelössä ja erilaisissa makeisissa”, Nicol sanoo. ”Suuri kiitos kuuluu koko tiimillemme, joka on puskenut isolla työllä läpi poikkeuksellisen vuoden. Näytön paikka yhtiölle tuli pandemiasta, jonka myötä testien kysyntä ampaisi pilviin. ”Uuden omistajan myötä saamme ulottuvillemme globaalit markkinat ja lisäresursseja kasvuun ja teknologiamme kehittämiseen. SKS jakaa 5 000 euron tunnustuksen Suomen Messusäätiön tuella. Lopputuote on joko kiteistä, jauhettua tai pastillilaatuista ksylitolia. ”Naapuriin nousee uusi energialaitos, josta saadaan höyryja kaukolämpö koko tontille.” Itse kehittämänsä valmistusprosessin yksityiskohdat Fazer pitää omana tietonaan. Kokopäiväinen sih. Muualla kuori menee polttoon tai rehuksi. Heidän luentojaan seurasi 1 200 henkeä suorana ja moni muu myöhemmin tallenteina. Suomalaisfirma ilmoitti keväällä siirtyvänsä yhdysvaltalaisen terveysjätin Hologicin omistukseen ennätysmäiseen 668 miljoonan euron hintaan. Alusta on kehitetty bioalalla pitkään vaikuttaneen Tenkasen johdolla. Kuljetuskustannukset ovat olemattomat, kun raaka-aine tulee putkea pitkin viereiseltä tontilta”, kertoo Fazerin strategiajohtaja Anna Nicol. 40 KEMIA 4/2021 Virtuaalinen ChemBio Finland -ennakkotapahtuma tarjosi maistiaisia ensi keväästä, jolloin päästään taas kokoontumaan fyysisesti Helsingin Messuhalliin. Myös uuden tehtaan oma pääsivuvirta, käsitelty kauChemBio Finland Valloitti virtuaaliareenan rankuorimassa, otetaan hyötykäyttöön. Tätä nykyä yritys työllistää noin 200 henkeä. Mobidiag on satsannut tuotekehitykseen huomattavan 130 miljoonan euron summan. Saimme testit ulos huomattavan nopeasti.” Kaikki yrityksen laitteet ja reagenssit ovat pitkäjänteisen tutkimusja tuotekehitystyön tulosta. Parhaillaan rakennamme Espooseen lisää tuotantotilaa.” Vuonna 2000 aloittaneen Mobidiagin liiketoiminta perustuu teknologiaalustaan, jolla voidaan diagnosoida erilaisia hengitysja suolistotulehduksia pcr-tekniikalla. Hän on tuonut kemiaa tutuksi suurelle yleisölle, innostanut nuoria kemian pariin ja auttanut nuoria kemistejä verkottumaan”, Airaksinen sanoo. Hän valmistui kemistiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1979 ja aloitti jo samana vuonna osaaikatyön seurassa. ”Yrityskauppa ei ole Mobidiagille päätepiste vaan välietappi”, korostaa toimitusjohtaja Tuomas Tenkanen. BioFinland-palkinnon jakaa Suomen Bioteollisuus ry joka toinen vuosi. Päivän päätteeksi jaettiin neljä palkintoa tunnustukseksi kemian alalla tehdystä työstä. ”Osa Lahdessa syntyvästä ksylitolista menee konsernin omaan käyttöön, mutta suurin osa lähtee vientimarkkinoille.” Vuoden menestyjä vei BioFinlandin BioFinland-palkinnon pokkasi diagnostiikkayhtiö Mobidiag, joka on tänä vuonna ollut valokeilassa aiemminkin. Kemian hyväksi -palkinto Heleena Karrukselle Suomalaisen kemian seuratoiminnan keulakuva ja työmyyrä Heleena Karrus vastaanotti Kemian hyväksi -palkinnon, jonka hänelle luovutti Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Anu Airaksinen. Mobidiag yhdistyi vuonna 2013 Amplidiag Oy:n ja ranskalaisen Genewaven kanssa. ”Teimme jo helmikuun alussa 2020 päätöksen lähteä mukaan kehittämään koronaviruksen diagnostiikkaa. Hallituksemme uskalsi viedä projektia suurella teholla eteenpäin painamatta kertaakaan jarrupoljinta”, Tenkanen kertoo. 5 000 euron palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Huhtikuun 28. Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) kiertotalousinnovaatiopalkinnon sai Fazerin ksylitolitehdas, joka palauttaa Suomeen ksylitolin valmistuksen kotimaisesta raaka-aineesta. Sitä yhtiö aikoo hyödyntää pastillien lisäksi purukumin valmistuksessa, mutta ”kaurasokerilla” on laajempiakin käyttömahdollisuuksia. ”Meidän ksylitolituotantomme erottuu muista ekologisuudessaan, sillä raaka-aineena käytetään kauran kuoria, sivuvirtaa, jota ei muilla tavoin hyödynnetä elintarvikevalmistuksessa. Ensi kerran katettu virtuaalitarjotin sisälsi kuitenkin komean ohjelmakokonaisuuden, jonka kuudessa webinaarissa esiintyi reilut 50 puhujaa. Ilman heitä emme olisi nyt tässä”, Tenkanen kiittää. ”Heleena Karrus on todellinen kemian grand old lady, joka on tehnyt ainutlaatuista ja arvokasta työtä kemian hyväksi vuosikymmenten ajan. päivänä järjestettyyn verkkotapahtumaan osallistui myös parikymmentä yritystä, jotka esittelivät kävijöille tuotteitaan ja palvelujaan. Tänä kesänä käynnistyvä tehdas sijoitettiin Lahteen, jossa yhtiöllä oli jo ennestään kauramylly ja leipomo. ”Meillä on ollut matkan varrella tärkeitä tukijoita ja sijoittajia, instituutioita ja yksityishenkilöitä, jotka ovat uskoneet siihen, mitä teemme. Fazer on maailman ensimmäinen yritys, joka jalostaa kauran kuorista syötävää tuotetta. Karrus työskenteli SKS:n palveluksessa yli 40 vuotta. EMMA KAUSTARA, HILKKA VÄHÄNEN JA LEENA JOUTSEN Koronapandemia poiki jälleen yhden ”historian ensimmäisen”, kun ChemBio Finland -tilaisuudesta tulikin etäyhteyksin toteutettu ennakkokurkistus varsinaiseen tapahtumaan, joka siirrettiin kevääseen 2022
Palkinto oli hänelle jo kolmas merkittävä tunnustus lyhyessä aikaa. ”On jännittävää olla uuden tiedon äärellä ja nähdä, mihin kaikkeen tämä johtaakaan.” Emma Kaustara ja Hilkka Vähänen ovat vapaita toimittajia. Ritala sai vuonna 2020 ALD Innovator Awardin ja Magnus Ehrnroothin säätiön kemian palkinnon. ”Ihan jokaista maan kemistiä en ole tavannut, mutta aika hyvin heidät kyllä tiedän”, Karrus hymyilee. Jollekin ne pitää antaa, niin mikseipä jossain kohtaa minullekin”, professori hymyilee. Palkittu on muistamisesta ilahtunut. ”On ollut huippuhienoa tehdä heidän kanssaan yhteistyötä ja nähdä, miten he löytävät paikkansa työelämässä.” Oman seuran myöntämä palkinto lämmittää hänen mieltään suuresti. Ei siis ihme, että hän on tuttu lähes kaikille Suomen kemisteille – ja päinvastoin. Hän kokee olevansa myös eräänlainen kemian lähettiläs. ”Olen kovin otettu tästä huomionosoituksesta, erityisesti kun se tuli omalta ammattikunnalta.” Kemian Seurojen Säätiö palkitsi Mikko Ritalan Professori Mikko Ritalalle tulee elokuun alussa täyteen 30 vuotta Helsingin yliopiston tutkijana. Vasemmalta Fazerin ksylitolitehdasta edustanut Anna Nicol, Mobidiagin toimitusjohtaja Tuomas Tenkanen, kemian seuratoiminnan konkari Heleena Karrus ja professori Mikko Ritala. On sadellut palkintoja, joita en tosin valitettavasti ole päässyt paikan päällä vastaanottamaan.” Ritala valmistui Turun yliopiston kemian laitoksesta vuonna 1991 eli pahimpaan lama-aikaan. Vuosien varrella häntä on yritetty houkutella myös teollisuuden leipiin, mutta työ yliopistossa on tuntunut niin kiinnostavalta, ettei hän ole raaskinut sen ääreltä lähteä. ”Korona-aika on ollut minulle menestyksekästä. ”Ainahan palkinnot tulevat yllätyksenä, mutta samaan aikaan en ole täysin yllättynyt. Jo seuratyönsä ohessa hän toimi ja toimii edelleen Kemian Päivien Säätiön asiamiehenä. Vuosien varrella hän on saanut osakseen runsaasti niin kotimaista kuin kansainvälistä tunnustusta uraauurtavasta ALD-prosessien tutkimuksestaan. Kuten seurassa aina korostamme, kemiaa on kaikkialla.” Heleena Karrus kiittää hyvin sujuneesta yhteistyöstä sidosryhmiä ja kemistikuntaa. ALD-menetelmässä eli atomikerroskasvatuksessa tuotetaan hyvin ohuita kalvoja atomikerros kerrallaan. 41 4/2021 KEMIA teeri hänestä tuli vuonna 1980. ”Levitän viestiä siitä, kuinka mielenkiintoinen kemian maailma on. Vuonna 2013 hänet nimitettiin SKS:n toiminnanjohtajaksi, joka hoiti pestiä aina marraskuuhun 2020. Niinpä Ritala ei koskaan esimerkiksi suunnannut tutkijatohtoriksi ulkomaille. Teija Armanto Lue palkintohaastattelut kokonaisuudessaan osoitteesta www.kemia-lehti.fi. Alan opiskelijat ovat erityisen lähellä hänen sydäntään. Helsingin yliopisto osoittautui pian ”parhaaksi paikaksi maailmassa” keskittyä ALD-prosessien tutkimukseen. Kemian Seurojen Säätiö perustelee tunnustusta Ritalan tutkimustyön lisäksi tämän aktiivisella kemian alan yhdistystoiminnalla. ”Annoin siis professorini houkutella minut jatko-opiskelijaksi Helsinkiin ja sitä kautta jäin jumiin näihin hommiin”, hän naurahtaa. Palkitut potretissa. Menetelmää hyödynnetään etenkin mikropiirien valmistuksessa, mutta sille on paljon muitakin käyttökohteita
Aineet erotetaan, puhdistetaan, paKokoaan suurempi koronasoturi kataan ja lähetetään suurimmillaan muutaman sadan gramman erinä asiakkaille eli testivalmistajille. Varsinaisen testin valmistaminen on puolestaan Medix Biochemican asiakkaalle kolmen, neljän vuoden prosessi. A do be St oc k Pieni Suomi on pärjännyt koronakriisissä isompiaan paremmin. Yhtiö kehitti myös uuden solulinjan, mikä vaatii vuoden verran aikaa. Tästä linjasta saadut vasta-aineet pitää vielä tuotannollistaa. ”Parissa kuukaudessa myös reguloitiin ja otettiin käyttöön uutta laitteistoa.” Tuotantoon tarvittavan solulinjan yritys sai yhteistyökumppaniltaan. ”Se taas on noin puolen vuoden työ”, Kiiskinen kuvailee. Asiantuntijat uskovat, että tauti jää kiertämään maailmaa pysyvästi influenssaviruksen tavoin. Siihen kuuluu sen varmistaminen, että testitulos on varmasti oikea: positiivinen on positiivinen ja negatiivinen on negatiivinen. 42 KEMIA 4/2021 RAILI LEINO Koronapandemia on merkinnyt diagnostiikka-alan yrityksille nopeaa suunnanvaihdosta ja tuonut vipinää liikevaihtoon. Suomi on kokoaan isompi vaikuttaja taistelussa koronavirusta vastaan, todettiin ChemBio Finland -tapahtumassa. Erilaiset muokatut hiirisolut tuottavat bioreaktoreissa monoklonaalisia vasta-aineita ja antigeenejä, joiden avulla tauteihin liittyvät biomarkkerit ja virukset voidaan tunnistaa. Tämä kävi ilmi ChemBio Finland -tapahtuman paneelikeskustelussa, joka kantoi otsikkoa Suomalainen Life Science -ala koronakriisissä. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti tekevät maailmanluokan tutkimusta. Espoolainen Medix Biochemica valmistaa diagnosointiin tarvittavien testien raaka-aineita. Olemme onnistuneet pitämään epidemiaa hyvin kurissa, ja väestön rokottaminen etenee mallikkaasti. Koronatestejä tarvittaneen jatkossakin. Osaajien kädenjälki näkyy myös diagnostiikassa ja lääkkeiden kehityksessä.. Normaalioloissa yhtiön tuotteita käytetään paljon sydäntautien ja kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosointiin. Koronaepidemian puhjettua rutiinidiagnostiikka väheni, mutta joidenkin tuotteiden tuotanto jopa satakertaistui, kertoo liiketoimintajohtaja Laura-Leena Kiiskinen
Runsas vuosi sitten tutkijoilla heräsi ajatus, että samalla tekniikalla voitaisiin tehdä myös rokote uutta koronavirusta vastaan. Suomessa vajaat neljä prosenttia koronapositiivisista on joutunut sairaalaan. Alustavien tulosten mukaan tartuntamäärä on noin kaksinkertainen tilastoihin verrattuna. Suomen johtoasema perustuu kattaviin ja hyvin hoidettuihin biopankkeihin oheistietoineen ja professori Aarno Palotien pitkäaikaiseen työhön geenitutkimuksen parissa. Tilastointitavoissa on eroja. Se säilyy huoneenlämmössä, ja sitä tarvitaan vain yksi annos, joka voidaan antaa nenäsuihkeena ilman koulutettua henkilökuntaa. Uutuudella olisi nykyisiin verrattuna monta etua. ”Myös elintavat ja muut sairaudet vaikuttavat sairastumisalttiuteen.” THL:ssä on käynnissä yli 40 uutta koronaan liittyvää tutkimusprojektia. Potilaille oli annettu kortikosteroideja, jotka tuhoavat betainterferonin signaalipäät ja luonnollisen vastustuskyvyn. Alustavissa kokeissa kuolleisuus väheni 80 prosenttia, mutta kolmannen faasin kokeet Britanniassa olivat pettymys. Osa tarkastelee epidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten yksinäisyyttä tai muiden hoitojen lykkäyksen vaikutuksia. Kolmikko on tutkinut adenovirusten hyödyntämistä syövän geenihoidossa. Huolena kuihtuva tutkimusrahoitus Markus Perolan huoli on tutkimusja kehitysrahoituksen väheneminen. ”Keskimääräinen ards-potilas on 47 päivää sairaalassa ja 25 päivää tehohoidossa. Genomikartoitus on hänen mukaansa kuitenkin ”hypoteesigeneraattori”, joka vasta rajaa kolmesta miljardista nukleotidista ehkä muutaman sadan miljoonan nukleotidin alueita, joista voidaan etsiä geenejä ja variantteja. Rokotetutkimus vaatii massoja Pisimmälle edenneen suomalaisen koronarokotteen pohjana on vuosien työ, jota ovat tehneet Itä-Suomen yliopiston professori Seppo Ylä-Herttuala ja Helsingin yliopiston professorit Kari Alitalo ja Kalle Saksela. Useimpien koronauhrien kuolinsyy on aikuisten äkillinen hengitysvajausoireyhtymä ards (acute respiratory distress syndrome). Tietoa koronan riskigeeneistä Suomen molekyylilääketieteen instituutti Fimm johtaa suurta Covid HGI -tutkimusta (Human Genetics Initiative), johon osallistuu satoja tutkimusryhmiä eri maista. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. Vaikean tautimuodon osuus on yhtä suuri kuin muualla Euroopassa, mutta kuolleisuus jopa puolet pienempi. ”Tiedämme jo kromosomialleeleja, jotka altistavat ihmisen vakavalle tautimuodolle tai taudin pitkäaikaisvaikutuksille”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Markus Perola. ”Biologian, terveyden ja ympäristön alueella jää vuosittain todella hyvää tutkimusta rahoittamatta, akatemiatutkijoiden hankkeita, jotka ovat saaneet ulkomaisilta paneeleilta erinomaiset arvosanat.” Hyviin puoliin kuuluu hänen mielestään Suomen Akatemian vertaisarviointi. Kuolleisuus on 30–40 prosenttia”, Jalkanen kertoo. Perola muistuttaa silti, etteivät geenit ratkaise kaikkea. Turkulaisen Faron Pharmaceuticalsin toimitusjohtaja Markku Jalkanen uskoo, että betainterferonipohjainen lääkevalmiste traumakiini auttaa vakavista monielinvaurioista kärsiviä potilaita jo vuonna 2022 tai 2023. Jalkasella on tiukka näkemys siitä, miksi näin kävi. Valmistuskustannuksetkin ovat alemmat kuin mRNA-rokotteiden. ”Uskon, että näitä potilaita voidaan auttaa antamalla betainterferonia suonensisäisesti, jolloin saadaan suora vaikutus endoteelisoluihin keskeisissä kudoksissa.” Betainterferonia testattiin sikainfluenssan yhteydessä vuosina 2011– 2012. Rokotteen lähtökohtana on viruksen pinnan piikkiproteiini. Serologinen tutkimus etsii koronan vasta-aineita satunnaisotannalla valitun väestönosan verinäytteistä ja selvittää koronan todellista levinneisyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toimittaa tutkimukseen tiedot kaikista Suomen koronatautitapauksista. ”Rahoituksen hakija saa paneelin lausunnon omasta työstään silloinkin, kun rahoitusta ei myönnetä, ja voi ottaa kommentit jatkossa huomioon.” THL:n koronatutkimukset mahdollisti valtioneuvoston kahden miljoonan euron erityisrahoitus ja muualta saatu tuki. Ongelma on myös kokeiden rahoitus, jota varten tarvittaisiin isoja kansainvälisiä kumppaneita. Interferoni on meidän luontainen puolustusjärjestelmämme, kun jokin rupeaa tuhoamaan kudoksia. Harvardin yliopisto järjestää satunaistetun, plasebokontrolloidun kolmosfaasin kokeen, jonka aikana potilaat eivät saa kortikosteroideja. Yhdysvalloissa ja EU:ssa todetaan vuosittain yli 300 000 ards-tapausta. Nyt hanke on nytkähtänyt eteenpäin. 43 4/2021 KEMIA Vauhtia interferonin tutkimukselle Pandemia on pannut vauhtia myös interferonitutkimukseen. Siinä missä Ruotsi kasvatti tutkimusrahaa 20 prosenttia, Suomi leikkasi sitä kuusi prosenttia. Kunnon lääkettä tilaan ei ole. Ensimmäisiä tarkempia tietoja riskigeeneistä ja -alleeleista saataneen vuoden lopulla. Siinä keuhkojen endoteelisolut alkavat vuotaa potilaan omia nesteitä, keuhkorakkulat täyttyvät, ja potilas tukehtuu. Monet covid-19-taudin vakavat muodot ovat kytkeytyneet betainterferonin tuotannon tai vaikutuksen alentumiseen. Ards liittyy moneen vakavaan tilaan, joita ovat esimerkiksi Lähi-idän hengitystieoireyhtymä mers, äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä sars, elinsiirrot, sytokiinimyrskyt, isot sydänleikkaukset ja aivohalvaukset. Laajoja ihmiskokeita ei voida tehdä Suomessa, sillä taudin esiintyvyys on täällä liian pieni. Tulos ei ylittänyt plasebovaikutusta, ja tutkimus jäätyi vuosiksi. Ideana on saada aikaan steriloiva immuniteetti, jolloin virus ei pysty lisääntymään ylähengitysteissä. Serologia paljastaa, että eri maiden sairastumislukujen vertailu on vaikeaa kehittyneissä länsimaissakin. ”On vaiettu totuus, että tutkimusrahoitus on Suomessa aika pientä”, professori sanoo. Rokote on toiminut eläinkokeissa hyvin, mutta edessä ovat vielä ihmisillä tehtävät kokeet, jotka ovat osoittautuneet prosessin pullonkaulaksi
Hankkeeseen osallistuu muun muassa ympäristöjärjestö WWF. Niillä tuotettu sähkö kytketään sähkökemiallisesti tai elektrolyysillä tuotantoprosessiin, jossa raaka-aineena ovat biomassa, kierrätetty jäte tai teollisuuden päästöistä tai ilmasta erotettu hiilidioksidi. M ax Pl an ck -in st itu ut ti Walter Leitner puhui suomalaisyleisölle etäyhteyksien avulla Saksasta.. Jos noin 160 litran vetoiset astiat asetettaisiin peräkkäin, tynnyrijono kiertäisi maapallon puolitoista kertaa. Uusiutuvia lähtöaineita hyödyntävän prosessin tuotteena voi hiilivetyjen sijasta olla myös yksinkertaisin alkoholi metanoli, josta voidaan edelleen valmistaa polttoaineita ja kemikaaleja. EU-komission rahoittamassa Redifuel-hankkeessa tutkitaan muun muassa räätälöityjä HyFit-polttoaineita, joiden valmistus sisältää sekä hydroformuloinnin että Fischer–Tropschprosessin. Saksassa puolestaan on käynnissä tutkimushanke, jossa terästeollisuuden kaasupäästöt pyritään käyttämään metanolin ja muiden kemikaalien valmistukseen. Ineratec-yhtiö on kehittänyt hankkeessa uuden ratkaisun perinteisen keskitetyn suuren tehdaslaitoksen tilalle. Hankkeessa ovat mukana suomalaiset VTT ja Neste. Quatarissa Oryx GTL:n tuotantolaitos valmistaa teknologialla dieseliä, bensiiniä ja nestekaasua maan kaasukenttien metaanista. Siemens Energyn ja Evonikin kehittämässä prosessissa hiilidioksidista ja vedestä tehdään synteesikaasua, joka fermentoidaan bakteereilla. Uusiutuvan hiilen muokkaamiseen tuotteiksi tarvitaan kemisteille tuttua Fischer–Tropsch-menetelmää. Tuotteina syntyy pitkäketjuisia alkoholeja, butanolia ja heksanolia. Kemian tuotteet valmistetaan jatkossa uusiutuvista aineista niin sanotun power to x -teknologian eli P2X:n avulla. Leitner otti esimerkiksi uusien polttoaineiden ja moottorien kehittäjät, jotka pyrkivät yhdessä minimoimaan hiukkasja typpioksidipäästöt mutta nostamaan samalla moottorin suorituskykyä. Nivea-tuotemerkistään tunnettu Beiersdorf testaa projektissa tuotettuja alkoholeja ihovoiteiden valmistuksessa. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa otetaan ilmasta hiilidioksidi, toisessa valmistetaan synteesikaasu. Norjalaistehdas nappaa hiilen ilmakehästä tai teollisuuden kaasupäästöistä. 44 KEMIA 4/2021 Petrokemian aikakausi on tulossa päätökseensä. Siirrettävä säiliö sisältää sekä reaktorit että muun tarvittavan teknologian. Tilanteesta muistutti Kemian Päivien vetytalouskeskustelun pääpuhuja, saksalainen professori Walter Leitner Max Planck -instituutista. Valmistusprosessi voi sisältää myös bioteknisen vaiheen. Islannissa Carbon Recycling tuottaa uusiutuvaa metanolia hiilidioksidista ja vedystä. Kemian tuotteet valmistetaan pian hiilineutraalisti uusiutuvista raaka-aineista. Energianlähteenä käytetään hiilineutraaleja aurinko-, tuulija vesivoimia sekä geotermistä lämpöä. SISKO LOIKKANEN Ihmiskunta on viime vuosikymmenet elänyt petrokemian aikakautta ja tuhlannut siekailematta maailman raakaöljyvaroja. ”Norjassa taas Nordic Blue Crude tekee synteesikaasusta vahaa, kerosiinia, dieseliä ja naftaa, joka voidaan jatkojalostaa muoveiksi”, Leitner kertoi. Saksassa on menossa mittava Kopernikus-tutkimushanke, jolla pyritään Vetytalous vihertää kemian edistämään maan tavoitetta saavuttaa kasvihuonekaasuneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Uusia kokonaisuuksia Kun kemian prosesseja korvataan uusilla, on mielekästä laajentaa kokonaisuutta. Ennen koronapandemiaa öljyä kului päivittäin 100 miljoonaa barrelia. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Lopputuotteina saadaan liikennepolttoaineita eli dieseliä, bensiiniä tai kerosiinia. Fossiilisista polttoaineista ja muista raaka-aineista ollaan nyt luopumassa. Kolmas vaihe sisältää Fischer–Tropsch-prosessin, jossa syntyy pitkäketjuisia hiilivetymolekyyleja, neljäs hydrokrakkauksen
Paikkariippumattomuus lisää yhteistyön joustavuutta ja jättää enemmän aikaa itse asialle, kun matkustamiseen ei kulu aikaa. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tutkimusta ja innovaatioita tulee tehdä myös muualla.” Etätyö on ekoteko Työelämä koki keväällä 2020 ennennäkemättömän digiloikan. Ke m ia nt eo lli su us. ”Olemme onnistuneet järjestämään isojakin tapahtumia etänä ja samalla vähentäneet kustannuksia ja ilmastopäästöjä”, kertoi lääkeyhtiö Orionin HR-asiantuntija Sari McEvoy. Hänelle itselleen etäaika on mahdollistanut esimerkiksi yhteistyön ranskalaisten tutkijoiden kanssa. ”Luentojen nauhoittaminen on ollut oppimisen kannalta hyödyllistä, kun opetusta voi käydä läpi jälkikäteenkin.” Matkustamisen vähentyminen on ollut myös ekoteko. ”Tulosten keskiössä oli se, että yritysten on pystyttävä saavuttamaan päästövähennykset kannattavasti”, kertoi tuotantotalouden diplomi-insinööriksi valmistuva Sara Ikonen. Järjestö on yhdessä Aalto-yliopiston kanssa selvittänyt, millaista osaamista, strategisia kyvykkyyksiä ja menestystekijöitä ala nyt tarvitsee. ChemBion uraseminaarissa selvisi, mitä hyvää koronakriisin aiheuttama etävallankumous on tuonut mukanaan. Siinä olennainen edellytys hiilineutraaliuden saavuttamiseen, todettiin ChemBio-tapahtumassa. ”Yritykset pystyvät itse vaikuttamaan liiketoimintamalleihin, raaka-ainelähteisiin ja tuotekehitykseen. Siihen on aikaa vain yhden investointisyklin, kahden innovaatiosyklin tai viiden huoltosyklin verran, Tikka muistutti. Vastuu hiilineutraaliudesta on myös yhteiskunnalla ja muilla toimijoilla. Tampereen ammattikorkeakoulun laboratoriotekniikan opiskelija AnniRosa Apilainen kertoi myös opiskelun ohessa tapahtuvan työssäkäynnin helpottuneen, kun opinnot eivät ole sidottuja tiettyyn aikaan tai paikkaan. Aalto-yliopiston tutkijakoululaisen Lotta Gustavssonin mielestä myös tutkimuksen kannalta on tärkeää, että työtä voi tehdä paikasta riippumatta. Kädenjälkimurros edellyttää Tikan mukaan raaka-ainevallankumousta. Kannattavasti kohti hiilineutraaliutta ”Niiden käyttöä pitää kutistaa ja tuoda tilalle biopohjaisia, kierrätettäviä ja synteettisiä raaka-aineita”, Tikka linjaa. Kymmenessä vuodessa on siis luotava ratkaisut, jotka tekevät tavoitteen saavuttamisen mahdolliseksi. Järjestön kunnianhimoisena tavoitteena on alan hiilineutraalius vuonna 2045. Vielä nyt fossiilisten lähteiden osuus on yli 80 prosenttia. MERI HELLSTEN ”Meidän on mahdollista painaa Suomen hiilijalanjälki todella matalaksi ja samalla pienentää muun maailman hiilijalanjälkeä ympäristöystävällisillä tuotteillamme.” Näin sanoi Kemianteollisuus ry:n vastuullisuusasiantuntija Tuomas Tikka ChemBio-tapahtuman osiossa, jossa pohdittiin toimialan tulevaisuutta. Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa. Sillä tarkoitetaan päästövähennysvaikutusta, joka yrityksellä on tarjota asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen. ”Mitä enemmän tarjoamamme keinot ja ratkaisut ovat linjassa kannattavuuden kanssa, sitä tehokkaammin ne tukevat yrityksiä käytännön tasolla kohti hiilineutraaliutta.” Hiilijalanjäljen eli yrityksen ilmastovaikutusten lisäksi hiilineutraaliuteen vaikuttaa myös sen hiilikädenjälki. ”Työnantajien käsitys siitä, missä työtä voi tehdä, on muuttunut”, sanoi Loimu ry:n uravalmentaja Petra Bedda. ”Ihmisille taas on avautunut enemmän työmahdollisuuksia riippumatta siitä, missä he asuvat.” Paneelissa toivottiin tulevaisuuteen hybridimallia, jossa esimerkiksi kokouksissa olisi mahdollista olla mukana myös etäyhteyksin. 45 4/2021 KEMIA Yritysten on kyettävä tekemään päästövähennykset kannattavasti. ”Yritysten saatavilla on oltava riittävästi puhdasta, kilpailukykyistä energiaa, jotta toimiala pääsee tavoitteeseensa hiilineutraaliudesta”, Tuomas Tikka sanoo
”Lahden seutu on yksi Suomen merkittävimmistä muovituoteteollisuuden keskittymistä, ellei merkittävin”, taustoittaa Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja Vesa Taitto. joitu muovikemiaan, mutta ympäristöteeman yhteydessä kannattaa puhua juuri muovista. ”Virallista muovipääkaupungin titteliä Lahdella ei ole, mutta jos sellaisesta kisattaisiin, Lahti olisi kyllä vahvoilla.” Lahti on hänen mukaansa paikka, jossa myös kiertotalous etenee voimakkaasti. Muovi on materiaali, jolla on hyvä kierrättämispotentiaali.” Taitto ryhtyy luettelemaan alan ”isoja kansainvälisiä tekijöitä”, joiden tuotteita lähtee Päijät-Hämeestä eri puolille maailmaa. Muovi ja hyvä ympäristö on monen mielestä mahdoton yhdistelmä, mutta Lahden alueen muovitoimijat ovat osoittaneet, että mahdottomilta näyttävien asioiden tekeminen on mahdollista. Hiilineutraaliuden ja kiertotalouden pioneereja löytyy myös muovialalta. ”Täällä tehdään kovia panostuksia kiertotalouden edistämiseen. 46 KEMIA 4/2021 KALEVI RANTANEN Lahteen mahtuu paljon tietotaitoa, eikä kaupungin kemian osaaminenkaan raYmpäristöpää kaupungin Lahti on tänä vuonna Euroopan vihreä pääkaupunki ja joka vuosi Suomen epävirallinen muovipääkaupunki. ”Sellaisia ovat esimerkiksi Wipakin kemistit kesyttävät muovinkin
47 4/2021 KEMIA Ympäristöpää kaupungin Lassi Häkkinen/Lahden kaupunki Vesijärven rannalla sijaitseva 120 000 asukkaan Lahti on ensimmäinen suomalaiskunta, joka on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. kemistit kesyttävät muovinkin. Lahti kantaa arvostettua titteliä vuoden 2021 ajan, mutta sen tulee näyttää ilmastotoimien mallia maanosan muille kaupungeille myös jatkossa
Täällä on myös tuotekehitysja testauspalveluja, joita tarjoaa Muovipoli.” Muovipoli Oy:n toimitusjohtaja Sauli Eerola täydentää listaa. Se myös tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2025 ja on aloittanut hiilijalanjälkensä laskennan kumppaninsa BearingPointin päästölaskurilla. Tärkeitä asioita ovat myös biopohjaisten materiaalien hyödyntäminen ja pakkausten kierrätettävyys. Konkreettinen toimi, jolla yritys on W ip ac O y W ip ac O y Muoviyritys Wipakin Lahden seudulla valmistamista monikerroskalvoista valtaosa menee vientiin eri puolille maailmaa. ”Lahden alueella toimii myös monia pienempiä alan yrityksiä, joista useille kierrätysmuovit ovat tärkeässä roolissa”, hän sanoo ja mainitsee esimerkkeinä kalvovalmistajat A-Kassin ja Kalliomuovin sekä orimattilalaisen Conenorin, joka on saanut huomiota tuulivoimaloiden lapojen kierrätysratkaisullaan. Lisäksi esimerkiksi uudelleen suljettavat pakkaukset takaavat juuston, leikkeleen tai muun tuotteen tuoreuden myös pakkauksen avaamisen jälkeen, jolloin ruokaa ei tarvitse heittää roskiin.” Wipak Oy on asettanut tavoitteensa korkealle. 48 KEMIA 4/2021 kalvot elintarvikeja sairaalatarviketeollisuudelle. Wipakin tehtaassa Nastolassa ovat parhaillaan käynnissä laajennustyöt ja laitekannan uusiminen.. Yhtiö on ilmoittanut haluavansa parantaa maailmaa ympäristöystävällisimpänä joustopakkausalan yrityksenä. Uponor on maailman johtavia rakennusja ympäristötekniikan järjestelmien toimittajia maailmassa. Pakkausmateriaalit vähentävät välillisesti päästöjä koko ruokaketjussa. Maailman vihreimpiä joustopakkauksia Wipak on uusissa tuoteinnovaatioissaan satsannut etenkin muoviraakaaineen käytön vähentämiseen sekä tasalaatuisen ja turvallisen kierrätysmuovin käyttöön siellä, missä se on mahdollista. ”Ruokahävikin vähentämisessä niillä on kriittinen rooli nimenomaan siinä, että muovipakkaus, jossa on tarvittavat barriereli suojaominaisuudet, pitää tuotteen tuoreena ja syötävänä pidempään”, Tillaéus sanoo. ”Pitempi hyllyikä ja säilyvyys vähentää hävikkiä niin myymälöissä kuin kotitalouksissa. Testissä ovat parhaillaan materiaalin tuotantomenetelmät. Wipak toimittaa muovikalvoa elintarvikeyhtiö HK Scanin uudenlaisiin grillimakkarapakkauksiin, jotka sisältävät materiaaliteknologiayritys Woodlyn kehittämää selluloosapohjaista puumuovia. Pakkaukset ilmestyvät kauppojen hyllyille tänä kesänä. ”Nämä ovat vain esimerkkejä laajasta Sustainable-portfoliostamme”, kertoo viestintäpäällikkö Nina Tillaéus. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n, Arlan ja Pauligin kanssa yhtiö testaa elintarvikepakkauksiin tarkoitettua Thermocell-muovikalvoa, joka on valmistettu selluloosasta ja rasvahapoista
”Elinkaaren lopussa jäljitettävyys tulee tärkeäksi. Tätä nykyä yhtiö käyttää ainoastaan hiilineutraalia energiaa. Tehtaissa syntyvä jäte kierrätetään Ahon mukaan käytännössä sataprosenttisesti. Sinä aikana niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Kolmas tuotannossa tärkeä ja ajankohtainen tehtävä on mikromuovien päästöjen suitsiminen. Talteenoton ja hyötykäytön varmistamiseksi pitää tietää, mistä putket on tehty, mihin niitä on asennettu ja millä tavalla.” Kuten Wipakin, myös Uponorin tehtaat sekä Nastolassa että muualla Pohjoismaissa ovat siirtyneet käyttämään yksinomaan vihreää sähköä. Tienatuilla virtuaalieuroilla saattoi hankkia erilaisia tuotteita ja palveluita sovelluksen kauppapaikasta. Myös lämmityksessä on siirrytty biopohjaisiin energiavaihtoehtoihin.” Ympäristöpääkaupunkivuotta juhlistaa sopivasti Nastolan tehdasrakennuksen laajennus. CitiCap raivasi silti tietä kulutusperäisten päästöjen mittausja vähentämisratkaisuille. Jos käyttäjällä oli viikon lopulla päästöoikeuksia jäljellä, hän myi ne automaattisesti järjestelmään virtuaalieuroja vastaan. Lisäksi tehdas valmistaa kaapelinsuojaputkia, ilmanvaihtokanavia ja muoviliittimiä. Kännykän sensorit tunnistivat liikkumistavat, ja matkat mitattiin satelliittipaikannuksella. Vuoden 2020 alussa sen yksiköt Nastolassa, Lahdessa ja Valkeakoskella siirtyivät kokonaan vihreään sähköön. ”Vähennämme muovihiukkasten pääsyä ympäristöön Euroopan muoviteollisuuden Operation Clean Sweep -ohjelman mukaisesti”, Aho kertoo. ”Tavoitteena on ehkäistä hiukkasten pääsy ympäristöön täysin.” Titteli tuo uusia kumppanuuksia Lahti voitti ympäristöpääkaupungin tittelin tiukassa kilpailussa ranskalaisten Strasbourgin ja Lillen kanssa. Esimerkiksi sadevesikaivoon on kehitetty suodatin, joka kerää muovipartikkelit talteen. Jos tili oli miinuksella, hän pystyi aloittamaan seuraavan jakson nollasta. Tienestit ja ostot summattiin neljän viikon jaksoissa. Käyttäjät saivat viikoittaisen henkilökohtaisen päästökiintiön, joka hupeni automaattisesti, kun ihmisen liikkuminen aiheutti kasvihuonekaasupäästöjä. Ju ha -P ek ka H uo ta ri/ La hd en ka up un ki Vihreän pääkaupungin harjut ja metsät tarjoavat ihanteelliset olot maastopyöräilyyn, joka ei aiheuta liikkumisen päästöjä. ”Tammikuun lopussa alettiin pystyttää betonirunkoa, ja rakennus on aikataulutettu valmistumaan elokuun loppuun mennessä”, Tillaéus kertoo. Tutkimus oli periaatteellisesti tärkeä avaus, vaikka siinä rajoituttiinkin pelkästään liikenteeseen, käytettiin virtuaalista rahaa, ja osallistuminen oli vapaaehtoista. Uponorin putkien materiaaleja ovat tutut polyeteeni (PE) ja polypropeeni (PP), jotka ovat helppoja kierrättää. ”Koko yrityksen hiilijalanjälkeen muutoksella oli noin viidentoista prosentin vaikutus, mikä sekin on merkittävä. Nastolan tehtaassa ohjelman mukaisia toimia on jo otettu käyttöön. Kuljetukset ovat heti raaka-aineiden ja energian jälkeen yhtiön suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. jo pystynyt kutistamaan hiilijalanjälkeään, on vaihtaminen vihreään energiaan. Yhtiö parantaa tehtaan energiatehokkuutta myös uusimalla sen laitekannan. ”Saadaan lisätilaa uusimmille investoinneille, painokoneelle ja laminointikoneelle, jotka osaltaan kehittävät tuotevalikoimaamme vähemmän ympäristöä kuormittavaksi.” Lisäksi Wipak on tehnyt tai on tekemässä raaka-ainevalintoihin sekä kuljetusja logistiikkaratkaisuihin liittyviä muutoksia. Putkien käyttöikä on pitkä, viidestäkymmenestä sataan vuoteen. ”Tämä muutos pienensi energian aiheuttamia hiilidioksidipäästöjämme lähes 80 prosenttia”, Tillaéus sanoo. Ylittäessään omat oikeutensa hän taas joutui ostamaan lisäoikeuksia. ”On kyselty, mitä kaikkea Lahti voi. ”Meillä on tulossa uusinta ympäristöteknologiaa sekä varastointiin että kuljetuksiin, joissa olemme aloittelemassa uusia kumppanuuksia.” Kestäviä putkia Uponorilta Nastolassa toimiva Uponorin tehdas keskittyy yhdyskuntatekniikan eli viemäri-, hulevesija salaojaputkien sekä niihin liittyvien kaivojen tuotantoon. Jos käyttäjä oli onnistunut nettotienaamaan, hän sai virtuaalieurot sovelluksen lompakkoon. Status on herättänyt huomiota maailmalla. 49 4/2021 KEMIA Kohti henkilökohtaista päästökauppaa Lahdessa toteutettu CitiCap-hanke oli ensimmäinen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilu, jossa hyödynnettiin laajasti ict-teknologiaa. ”Ne ovat aktiivisen kehityksen kohteena koko muovialalla”, sanoo johtaja Ilari Aho, joka vastaa kestävästä kehityksestä ja tuoteregulaatiosta Uponorkonsernissa. Yhtiön raaka-aine on yhä pääasiassa fossiilista, mutta kierrätysmateriaalien ja uusiutuvan materiaalin käyttöä aloitellaan
Niistä yleisimmät ovat akryylinitriilibutadieenistyreeni ABS, polykarbonaatin ja ABSmuovin seos PC-ABS sekä polystyreeni PS. Biohajoavat ja kompostoitavat pha-pohjaiset materiaalit ovat kiinnostaneet etenkin elintarvikeja biolääketieteellistä teollisuutta. ”Täällä on vahva tuki yritystoiminnalle muun muassa kehitysyhtiö Ladecin kautta. Wipak on ympäristöpääkaupunki Lahden yrityskumppanina osallistunut jo useisiin työpajoihin sekä kaupungin että projektin muiden yrityskumppanien kanssa. Muovilaatuja sähköromussa on noin viisitoista. Kokemus ja pitkäjänteinen panostus ympäristöliiketoimintaan nousevat esiin yritysyhteistyössä.” Perinteisen kierrätysliiketoiminnan lisäksi kasvua haetaan myös muilta sektoreilta. Kun oman kunnan tai maan alueella syntyvät päästöt on saatu nollattua tai kompensoitua, edessä on uusi urakka. Hankkeessa ovat mukana myös Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Kulma (Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamallin kehitys) -hankkeessa Lahden kumppanina toimii espoolainen ympäristöalan konsulttiyritys Benviroc, jonka suurin asiakasryhmä ovat juuri kaupungit ja kunnat.. ”Tavoitteena on vähentää 80 prosenttia tuotantoperusteisia päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Muoveista ruiskuvalettiin näytteitä, joiden ominaisuuksia tutkittiin. Kaupunki on käynnistänyt vähähiilisen rakentamisen kehittämiskeskuksen, jonka tavoitteena on löytää uusia tapoja rakennusten kiertotalouteen. Yritysten kartoitus ja kontaktointi on parhaillaan meneillään”, kertoo projektipäällikkö Jenni Syvänne Muovipolista. Lahtelaisessa Kujalan jätekeskuksessa pilotoidaan osana hanketta biohiilidioksidin talteenottoa ja kierrätystä. Lisäksi mukana ovat LCA Consulting Oy Lappeenrannasta sekä muovialan kattojärjestö Muoviteollisuus ry. Parin viime vuoden aikana pha on kuitenkin noussut esille uudelleen. ”Toteutamme hankkeessa rakennusmuovien kierrätyksen pilotoinnin yhteistyössä yritysten kanssa. Pajoissa on ideoitu monenlaisia muotoja yhteistyölle. Projektissa havaittiin, että aktiivilietteelle ja biokaasun tuotannon jälkeiselle lietteelle tarvitaan erilaisia mikrobikantoja. Edellisessä on paljon ja jälkimmäisessä vähän orgaanista ainetta. ”Toivomme, että löydämme hankkeen synergiaa ja verkostoja, joiden pohjalta rakentaa uusia kumppanuuksia muun muassa muovien uudelleen käytön edistämiseksi”, Nina Tillaéus sanoo. Tutkimusja kehitysputkessa odottaa jo uusia ratkaisuja. Toinen toimijaorganisaatio Lahden alueelta on LABammattikorkeakoulu. 50 KEMIA 4/2021 Kierrätystutkimuksella uusia innovaatiota Kun tutkijat tuottavat lisää tietoa ympäristön kuormituksen ja päästöjen vähentämiseksi, keskeisessä osassa on kierrätys. Muovipoli sai puolestaan ympäristöministeriöltä rahoitusta projektille, jossa tuotetaan uutta tietoa rakennusmuovien kierrätettävyydestä ja hyötykäyttömahdollisuuksista. Lopuille 20 prosentille on tarkoitus etsiä kompensaatioratkaisu”, kertoo ympäristöpääkaupunkiprojektin johtaja Milla Bruneau. Maailmalla tehtiin viime vuosikymmenellä yrityksiä teknologian kaupallistamiseksi, mutta useimmat yrittäjät epäonnistuivat. Tutkimusyritys Markets and Markets ennakoi kysynnän kasvavan etenkin Euroopassa. Viime vuoden lopussa päättyneessä Kiemura-hankkeessa Muovipoli, LAB-ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto rakensivat laboratoriokokoisen pesuja lajittelulinjaston ser-materiaalin käsittelyä varten. Tarjottavaa on. Yhtiö toimii Rampo-nimisen hankkeen päätoteuttajana. ”Meillä on kumppanuussopimus LAB-ammattikorkeakoulun kanssa, joka koordinoi Biosykli-nimistä hanketta”, kertoo Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja Vesa Taitto. Toisena biosyklihankkeen osahankkeena on kehitetty menetelmiä pha-yhdisteiden eli polyhydroksialkanoaattien tuottamiseksi mikrobien avulla jätevesilietteen hiilestä. tarjota kierrätysalan yrityksille”, Muovipolin Sauli Eerola kertoo. Hiilidioksidi yritetään puhdistaa 99-prosenttiseksi. Valmistajia on toistaiseksi vähän. Silloin siitä voidaan valmistaa muoveja, ja sitä voidaan käyttää kasvihuoneissa ja levänkasvatuksessa. Hankkeen tuloksena ammattikorkeakoululle jäi laitteisto, jota yritykset voivat edelleen hyödyntää. ”Alamme laskea kulutusperusteisia päästöjä jo tänä vuonna”, Bruneau vastaa. ”Kaiken kaikkiaan on hienoa, kun muoviala on tunnustettu tärkeäksi osaksi ilmastoja kiertotalousasioiden edistäjänä.” Seuraavaksi kulutuksen kimppuun Lahden kaupungin hiilineutraaliustähtäin on asetettu samaan kohtaan kuin Wipakin eli vuoteen 2025. Myös sähköromun muovit kiertoon Ser-materiaalista eli sähköja elektroniikkaromusta on painon mukaan laskettuna noin viidesosa muovia. Hiilidioksidi sidotaan veden avulla. ”Odotamme myös innolla mahdollisuutta isännöidä ympäristöpääkaupunkivuoden vierailijaryhmiä sitten, kun koronatilanne ja rajoitukset helpottuvat.” Muoviyhdistyksen Vesa Taitto on tyytyväinen erityisesti siitä, että alan teollisuus on nostettu merkkivuonna niin näkyvästi esiin. Kuinka varmistaa se, että myös muualta hankitut tavarat ja palvelut ovat hiilineutraaleja. Menetelmän on kehittänyt ja patentoinut Kaakkois-Suomen Xamkammattikorkeakoulu. Romu lajiteltiin hydrosyklonilla
Wipak Oy on tyypillisesti yritys, jonka päästövähennykset hyödyttävät kansainvälisiä ostajia. Tärkeimpiä syitä vähentämiseen olivat tieto omista päästöistä, halu haastaa itsensä – ja vasta kolmantena päästökaupassa ansaitut palkinnot. Jalanjälkeä synnyttää eniten juuri liikkuminen. Henkilökohtaisia lisäpäästöoikeuksia sai elämäntilanteen mukaan. Seuraavalla tilalla on asuminen. Päästöjen nollaaminen vientipainotteisissa yrityksissä ilahduttaa kuluttajia muissa maissa. Jos ilmastonmuutos halutaan pitää hallinnassa, määrän tulisi vuonna 2030 – siis jo kymmenen vuoden kuluttua – olla korkeintaan 2 500 kiloa. Suuntaa ne kuitenkin antavat. Järjestelmään kertyneen datan analysointi on vielä kesken, joten tulokset ovat vasta alustavia. 51 4/2021 KEMIA ”Kulutusperusteiset laskelmat kiinnostavat Lahdessakin kovasti”, kommentoi hanketta ympäristökoordinaattori Aino Kulonen kaupungin ympäristökehitysyksiköstä. Lassi Häkkinen/Lahden kaupunki. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. ”Tätä analysoimme edelleen.” Hiilineutraalius on myös bisnesvaltti Sitran raportin mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on nyt noin 10 000 kiloa. Sitten, kun esimerkiksi Kiina ja kiinalaiset kuluttajat alkavat vaatia ostamiltaan tuotteilta ympäristöystävällisyyttä, etulyöntiasemaan pääsevät yritykset ja kaupungit, jotka ovat jo valmiiksi hiilineutraaleja. Lahden suurimmat ja tunnetuimmat hyppyrimäet on rakennettu Salpausselän rinteeseen aivan keskustan tuntumaan. Mäkien muovitus mahdollistaa harjoittelun myös kesäaikaan. Kesän ja syksyn 2020 aikana toteutettiin CitiCap-niminen pilotti, jonka osanottajat kävivät virtuaalieuroilla liikkumisen päästökauppaa. Projektissa syntynyt data myös osoittaa, että päästöt ovat syksyn 2020 aikana pikkuhiljaa laskeneet. Yrityksen tuotannosta jää Suomeen vain noin 12 prosenttia, loppu menee maailmalle. Projektissa liikkumispäästöjen kiintiö oli 17 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia viikossa, eli vuodessa yhteensä 884 kiloa. ”Loppukyselyyn vastanneista noin 40 prosenttia kertoi vähentäneensä liikkumisen päästöjä”, sanoo apulaisprofessori Ville Uusitalo Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta. ”Tähän voivat vaikuttaa myös covid-19, syksyn säät tai se, että vähäpäästöiset käyttäjät ovat jatkaneet sovelluksen käyttöä pidempään”, Uusikallio myöntää. Kolmanneksi tulee vapaaaika ja palvelut, joihin kuuluvat myös ravintolapalvelut. Niiden jälkeen tulevat Kiina, Hollanti, Espanja, Ranska, Venäjä ja Tanska. ”Olemme globaali toimija, ja suurimmat vientimaamme ovat Norja, Saksa ja Ruotsi. Sterilointipakkauksia viemme Nastolasta yli sataan maahan ympäri maailmaa”, Nina Tillaéus kertoo. ”Kaupunkikohtaista laskentamallia ei vielä ole, mutta Kulma-hankkeessa sitä työstetään.” Lahdessa on jo testattu keinoja seurata ja vähentää henkilökohtaisia päästöjä yhdellä sektorilla, liikkumisessa. Tärkeää on huomata, että tuotantolaitoksessa syntyvät tuotantoperusteiset päästöt ovat samalla kuluttajan kulutusperusteisia päästöjä. Lentämisen päästöt eivät olleet mukana. Neljäs suuri ryhmä on syöminen. Vastaavasti suomalaiset voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään ostamalla tuotteensa hiilineutraaleilta valmistajilta
Läpimurron merkitys korostuu, kun muistetaan, että suuri osa Suomen kemianteollisuudesta toimi vielä pitkään sotien jälkeenkin ulkomailta tuodun tietotaidon varassa. Suomalainen irtiotto nikkelintuotannossa kertoo metalleista ja metallien kemiasta jatkosodan (1941–1944) aseena. Meillä korostui epäorgaanisen kemian ja metallurgian merkitys puolustusstrategisena toimintana”, kertoo Suomen historian dosentti Panu Nykänen. Toimitusjohtaja, tohtori Eero Mäkinen oli tehnyt laajasti tutkimusta geologian, mineralogian, vuorityön ja myös kemian alalla. Brittiläinen tiedelehti Nature julisti lokakuussa 1914, että ”tässä sodassa toisin kuin missään aikaisemmassa puhtaalla ja sovelletulla tieteellä on merkittävä osa”. Samana vuonna tehtaaseen perustettiin laadunvalvontaa varten kemian laboratorio. Sota on ”yhtä paljon insinöörien ja kemistien kuin sotilaiden kamppailu”, sama lehti jatkoi vuotta myöhemmin. Puhuttiinkin poliittisesta metallurgiasta. Metallurgialla suomalaiset hankkivat itselleen neuvotteluvoimaa. Jatkosodan aikana valinta oli poliittinen. ”Brykin saavutus oli ensimmäinen todellinen läpimurto Outokummun metallurgisessa tutkimuksessa”, Nykänen sanoo. Nikkelielektrolyysilinjan rakentamista veti kemisti-insinööri Petri Bryk, joka oli aloittanut Outokummussa Imatran kuparitehtaan metallurgina vuonna 1938, opiskellut sitten Yhdysvalloissa elektrolyysiä ja palannut talvisodan (1939–1940) jälkeen Suomeen. Outokummun nikkelielektrolyysilinja käynnistettiin ilman ulkomaisten asiantuntijoiden apua. Uusien keksintöjen motivaattoreita olivat sotilaallisen puolustautumisen lisäksi puute ja pula. Jatkosota pakotti Suomen kemistit taistelemaan monenlaisia vihollisia vastaan. Suomessa Outokummun avainhenkilöiden toiminta havainnollistaa sekä ”puhtaan ja sovelletun tieteen” hyödyntämistä että ”insinöörien ja kemistien kamppailua”. Nykänen on tutkinut erityisesti strategisesti tärkeiden öljyja metalliteollisuuden alojen historiaa. Öljyteollisuus alkoi kehittää omia innovaatioita vasta 1970-luvulla. Tutkijat mobilisoitiin tukemaan sotaponnistuksia. Sota-ajan kemistit pitivät Suomen pyörät rät pyörimässä. 52 KEMIA 4/2021 KALEVI RANTANEN Porissa tapahtui vuonna 1942 jotakin poikkeuksellista. Ensimmäinen (1914–1918) ja varsinkin toinen (1939–1945) maailmansota muuttivat tieteen aseman. Jälleen tuli osoitetuksi, että kapealla ja tarkoin valitulla alueella pienikin voi menestyä. Kemia kuului yhtiön muidenkin johtajien osaamispalettiin. ”Jatkosodan osalta Suomen tilanne oli aika erilainen kuin talvisodan aikana. Saksa pystyi kiristämään Suomea ruoka-, hiilija asetoimituksilla, mutta oli samaan aikaan itse riippuvainen Suomen metalleista, etenkin nikkelistä ja kuparista
Hanketta johti sotilasvirkailija, kemisti Antti Soininen (edessä). 53 4/2021 KEMIA SA-kuva Karjalankannasta kiertäneessä laboratorioautossa tutkittiin takaisin vallatun alueen juomavesiä, sillä vihollisen pelättiin myrkyttäneen talojen kaivot. KEMISTIT SODASSA
Rommel ilmaisi varmasti myös riviautoilijoiden tunteet sotaakäyvissä maissa. Suomessa astui toukokuussa 1941 voimaan määräys, jonka mukaan moottoripolttoaineena oli käytettävä bensiinialkoholia. Päämaja kakkosen eli sotatalousesikunnan polttoja voiteluaineosastoon avattiin erikoistoimisto. marraskuuta 1942. Vuonna 1943 tehtiin päätös metanolin valmistuksesta moottoripolttoaineeksi. Niiden tuotantomäärät olivat nousseet rauhanaikaisesta 1 000 tonnista 7 000 tonniin vuodessa. Esimerkiksi kun saksalaiset joutuiHistorian näkymätöntä ainetta Fyysikot ovat löytäneet maailmankaikkeudesta pimeää ainetta ja energiaa, josta ei tiedetä juuri mitään, mutta jonka olemassaolo voidaan päätellä vaikutuksessa. ”Suomessa tehtiin aika erikoisia asioita, mutta niistä ei paljon puhuttu.” Kupari oli strateginen metalli. Sulaa kuparia juoksutetaan sähköuunista pataan Outokummun tehtaassa keväällä 1942. Voiteluainetta tervasta, kumia voikukista Polttoainepulaakin pahempi oli voiteluaineiden puute. Insinöörien tehtävänä oli huolehtia siitä, että kotirintaman teollisuustuotanto oli tehokasta, eikä viivytyksiä saanut syntyä.” Näin kirjoittaa tieteen ja teknologian historian tutkija, professori Karl-Erik Michelsen teoksessaan Viides sääty: insinöörit suomalaisessa yhteiskunnassa. Jossakin tietämys oli hankittu. Muuta ei ollut saatavissa, vaikka kaikki nurkat koluttiin. ”Oma lajinsa olivat puolustusvoimien kemialliset laboratoriot. Tehdas ei kuitenkaan ehtinyt valmistua ennen kuin sota syyskuussa 1944 päättyi. Laadullisesti voiteluaineiden kemia oli meillä korkealla tasolla. Kemistit ponnistelivat parhaansa mukaan löytääkseen uusia korvikepolttoaineita. Enimmäkseen kemistit hyödynsivät jo tunnettua tietoa, kuten ennen sotia luotua öljykemiaa. Jatkosodan alkuvaiheessa otettiin käyttöön sotasaaliiksi saadut öljyt, mutta niillä ei pärjätty pitkään. ”Bensiinipula! Se saa miehen itkemään”, kirjoitti saksalainen sotamarsalkka Erwin Rommel Afrikasta vaimolleen 16. 54 KEMIA 4/2021 Kenraalien bensiinikyyneleet ”Teknologian kehittäminen jäi sotaaikana sivurooliin. Jatkosodan sotatalous osoittaa, että kemiankin osaamista oli enemmän kuin on kerrottu. Yksi oli Ammattienedistämislaitoksessa Helsingissä, toinen Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa. Ainetta valmistavia tehtaita oli vuonna 1941 yhteensä 11 ja vuonna 1943 jo 17. ”Liikennevälineteollisuus pystyi 1944 tekemään melkein kaikki tarvittavat aineet autoihin ja lentokoneisiin”, historiantutkija Panu Nykänen sanoo. Omaa voiteluöljyä valmistettiin kantotervasta. Paperille jäi myös Kompan oppilaan, kemianinsinööri Artturi Siparin idea ryhtyä tekemään bensiiniä puuöljystä. Sotilaat vaativat polttoainetta, ja heti. Helsingissä Harakan saaressa sijainnut Puolustusvoimien kemiallinen laboratorio varmisti, että öljyt toimivat 40 asteen pakkasessakin, mikä ei kaikissa armeijoissa ollut itsestään selvää. Turvetutkimuksia varten perustettiin turveteollisuuden keskusvaliokunta ja suunnittelutoimisto. SA -k uv a KEMISTIT SODASSA. Harakan tutkimuslaitos Helsingissä tunnetaan, mutta oli muitakin. Väkiviina syntyi sulfiittiselluloosatehtaiden jäteliemestä. Niiden toiminnasta ei ole yksityiskohtaisia tietoja”, Nykänen kertoo. Tällainen bensiini sisälsi enimmillään 30 prosenttia denaturoitua väkiviinaa. Yksi vaihtoehto oli turve, joten professori Gustaf Kompan ennen sotaa aloittamia turvebensiinitutkimuksia jatkettiin. Aavistuksen kärjistetty lausunto kuvaa hyvin kokonaistilannetta. Ratkaisu jäi kuitenkin pisaraksi meressä. Sodan lopussa kaasulla kulki vain 87 ajoneuvoa. Iso osa autoista kulki hiilija puukaasuttimien voimalla. Keväällä 1944 Suomessa oli toiminnassa 35 tervatehdasta. Alkoholibensiini kattoi kuitenkin vain osan tarpeesta. Osasta historiallisia tapahtumia ei ole esinelöytöjä, kirjallisia lähteitä eikä muistitietoa, mutta tulokset kertovat jotain siitä, mitä on täytynyt tapahtua. Jo jatkosodan syttymisestä eli kesäkuusta 1941 lähtien autojen polttoaineena oli ryhdytty hyödyntämään myös Helsingin jätevedenpuhdistamoista saatua biokaasua
Tutkijat ehdottivat, että paitsi polttoaineita myös synteettisiä voiteluaineita alettaisiin valmistaa turpeesta. Toinen uudistus sen sijaan toteutui mutta vastoin Virtasen tahtoa. Tuotantoa varten perustettaisiin tehdas Pelsonsuolle Pohjois-Pohjanmaalle. Kumin puutteessa valmistettiin kumiromusta raakakumia eli regeneraattia – tai ainakin yritettiin valmistaa. Jotenkin toimivia polkupyörän renkaita regeneraatista pystyttiin sentään tekemään. 55 4/2021 KEMIA Kaasuhyökkäystä pelättiin rintaman molemmilla puolilla. Virtanen. Vitamiineja Virtanenkin halusi kanÄänislinnassa sijainneen sotasairaalan yhteydessä toimi bakteorologinen tutkimuslaitos, jonka laboratorio ikuistettiin kuvaan kesäkuussa 1942.. Heinällä jatkettu ruisleipä sen sijaan toimi. Kolmas pullonkaula polttoaineiden ja voiteluaineiden ohella oli kumi. Voikukkapeltoja viljeltiin Tikkurilassa, Nokialla ja monessa muussakin paikassa vuodesta 1943 aina vuoteen 1948 saakka. Yhdessä apulaisensa, luutnantti Matti Kreulan kanssa hän söi puolitoista kuukautta pelkkää heinäleipää ja heinäpuuroa. Suomessa etsittiin myös voiteluöljyn tuotantoon sopivia uusia raaka-aineita. Ehdotus jäi kuitenkin suunnitteluasteelle. Tuloksena havaittiin, että kumivoikukan juurista saadaan yhtä hyvää kautsua kuin kumipuusta, mutta tuotantokustannukset ovat normaalioloissa liian korkeat. Paljolti aliravitsemuksen seurauksena viidesosa kutsuntaikäisistä miehistä osoittautui palveluskelvottomiksi. Huolestuttavaa oli erityisesti A-vitamiinin puute. Margariiniin lisättiin koko jatkosodan ajan Aja D-vitamiinia. Virtanen ryhtyi vuonna 1942 kokeilemaan korvikejauhoa, joka tehtiin AIV-rehusta ja hienoksi jauhetusta korsirehusta. Kumia saa myös voikukan sukulaiskasvista, kumivoikukasta. Yksi heidän monista ideoistaan oli heinäleipä. Suomalaiset keksivät uusiokäyttöä sotasaaliiksi saamilleen kaasunaamareille. Ku va t: SA -k uv a vat perääntymään Moskovan edustalla 1941, yksi monista syistä oli kaluston voiteluöljyjen jäätyminen. Kokeet kuitenkin lopetettiin, kun pahin ruokapula hellitti. Sodan aikana voikukkakumin tuotantoa tutkivat monet maat, myös Suomi. Heinäleipää ja vitamiinikiistoja Biokemisteillä olivat jatkosodan aikana ratkottavanaan ruoanpuutteen aiheuttamat ongelmat. ”On helpompaa tehdä omeletista kuorellisia munia kuin kumiromusta raakakumin veroista tavaraa”, kiteytti kemisti-insinööri Ensio Salmenkallio, joka jatkosodan aikana johti Suomen Gummitehtaan rengasosastoa. Jo ennen sotaa vähintään neljäsosalla kansakoululaisista ravitsemustilanne oli tutkitusti ”heikko tai heikonlainen”. Jatkosota pahensi nälkää entisestään, mutta innoittuneen Virtasen kannustamat biokemistit pyrkivät toteuttamaan kansallista missiotaan. Ravitsemustutkimuksia johti maan tunnetuin tiedemies Artturi I. Kumipulan ankaruudesta kertoo pyrkimys ottaa käyttöön kaikki vähänkin lupaavat ratkaisut. Työ muutti tekijänsä maailmankuvan, kertoo kemian nobelistista elämäkerran kirjoittanut historioitsija Touko Perko, jonka mukaan Virtanen kirkasti kansanterveyden edistämisen ravitsemuksen avulla ”omaksi kansalliseksi tehtäväksi”. Heinäruokaa pystyi syömään, mutta puhdas heinäleipä kovettui liian nopeasti
Tykinputkien kestävyyden lisäämiseksi tehtiin perustutkimuksenkin luonteista työtä. 56 KEMIA 4/2021 levittäjiä. Näin kaasusuojelukomppanioiden kemistit saivat muita tehtäviä. Hanketta johtaneen kemistin Antti Soinisen seikkaperäinen raportti 1 750 kaivon tutkimuksesta kertoo, että merkkejä myrkytyksestä ei lopulta havaittu. Sellainen oli esimerkiksi Aino Pekkarinen (1908–2001), Suomen ensimmäinen nainen tekniikan professorina. AIV-rehun käyttö ei kuitenkaan yleistynyt toivotulla tavalla, joten oli pakko turvautua vitaminoituun margariiniin. Monenlaisia sodan mukanaan tuomia tehtäviä riitti myös Harakan laboratoriossa. Erityisen tuntemattomiksi ovat jääneet naiskemistit, vaikuttavissakin asemissa olleet. Eläimet pidettiin rauhallisina syöttämällä niille heiniä toimenpiteen aikana. Vuonna 1942 perustettuun Valtion Tuntemattomat kemistinaiset Tuntemattomat rivisotilaat ovat saaneet muistomerkkinsä, ja heistä on kerrottu paljon. Töiden sisällöstä lähteet vaikenevat. Kemikaalit nitistivät täiden lisäksi torakat, kirput ja luteet. Vesitutkimuksista täisotaan Päämajan sotilashallinto-osaston lääkintätoimiston kemistit tekivät jatkosodan aikana muun muassa vesitutkimuksia. Nobelisti kehitti niin kutsutun V-menetelmän, jolla syöpäläiset tapettiin kaasuttamalla rikkivetyä. Fysikaalinen menetelmä oli sauna. Kemikaaleilla, kuten rikkisavulla ja kloorikalkilla, puhdistettiin rakennuksia. Pelättiin nimittäin, että viholKEMISTIT SODASSA. Ymmärretään, että kenraalien saavutukset olisivat olleet mahdottomia ilman heitä. Täit heikensivät miesten taistelukuntoa ja olivat vaarallisia pilkkukuumeen san ravintoon mutta toista tietä, AIVrehulla ruokittujen lehmien maidosta. Kemiallista kehitystyötä tapahtui monessa paikassa, kuten ilmavoimien lentokonetehtaassa, jonka kemistit kehittivät liimoja. Täit nitistettiin rikkidioksidikaasutuksella tarkoitusta varten rakennetuissa kopeissa. Muun muassa sotasaalismateriaalin tutkimus teetti paljon töitä. Sen sijaan osa kaivoista oli kyllä liattu, ja niitä oli mahdollisesti käytetty jopa käymälöinä. SA -k uv a Myös hevosten puhdistaminen syöpäläistä vaati kemiaa. Myös omien sotilaiden laittomasti rintaman taakse kuljettamia kranaatteja piti tutkia. linen oli perääntyessään myrkyttänyt takaisin vallatun Karjalankannaksen alueen kaivot. Hän ehti ennen jatkosotaa tehdä väitöskirjansa kokeellisen osan, mutta valmistumista viivyttivät työt Airam Oy:n volframiosaston kemistinä vuosina 1942–1944. Laboratorion assistentti, myöhempi teollisuusneuvos Olli Ollila kertoi 1960-luvulla, että niukoilla resursseilla pystyttiin kehittämään esimerkiksi harhautuslaitteita ja maailman parhaisiin kuuluneita savutuslaitteita sekä sytytysammusten täytteitä. Orgaanisen kemian tutkija Salli Eskola työskenteli lääketehdas Orionin kemistinä. Toinen pelon aihe oli kaasu, jota ei kuitenkaan käytetty sota-aseena. Talvisodassa kaatuneen Arthur Arhimon vaimo Evi Arhimo työskenteli jatkosodan aikana Valtion maanviljelyskemiallisessa laboratoriossa ja Alkoholintutkimuslaboratoriossa. Myöhemmin hän koulutti kemian lehtorina ja apulaisprofessorina useita kemisti-insinöörien sukupolvia. Satunnaispoiminnat vuonna 1946 julkaistusta kemistimatrikkelista tuovat välähdyksenomaisesti lisävalaistusta kemistinaisten toimintaan, useimmiten näkymättömään mutta välttämättömään. Kaasusuojelujoukkojen tehtäväksi tuli desinfektiotoiminta, jossa turvauduttiin useisiin keinoihin. Ensimmäiset pilkkukuumetapaukset havaittiin vuonna 1942 sotavankileireillä. Hänen rahoittajansa Valio arasteli margariinia kilpailijana. Tieteestä puhuttaessa muistetaan harvemmin, että johtavien tutkijoiden työ on vaatinut onnistuakseen joukon tuntemattomia rivikemistejä. Pekka Kirjakka toimi Yhtyneiden Paperitehtaiden pääkemistinä, hänen vaimonsa Anna-Liisa Kirjakka samassa paikassa tavallisena kemistinä. Joskus mieskemistin rinnalla oli nainen. Taistelu syöpäläisiä vastaan voitettiin. Artturi Virtanen ehti omalla ehdotuksellaan mukaan myös täisotaan. Pilkkukuumeeseen kuoli lopulta vain 150 henkeä, heistä suurin osa venäläisiä sotavankeja. Tohtorin tutkinnon Pekkarinen suoritti sotien jälkeen
Korsukemisteille denaturointi oli vain hidaste. Pulloa käänneltiin ensin hiljaa ylösalaisin ja jätettiin sitten seisomaan korkki alaspäin. Mitä rintamilla kaatuneet olisivat tehneet, jos olisivat saaneet elää normaalin elämän. Sotilailla motiivi oli etanolin saannon maksimointi. Sota tuli väliin. Kahdenkymmenen vuoden kehitysviive Jatkosota osoitti omalta osaltaan, että sota enemmän hidastaa kuin vauhdittaa teknologian uudistumista. Maaöljyn jalostusta suunniteltiin Suomessa sodan aikana voimaperäisesti. divisioonan sotilaat olivat alkaneet tislata alkoholibensiinistä alkoholia juovutusjuomaksi. Oli hyödynnettävä käsillä olevia raaka-aineita. Armeijakunnan kenttälaboratorio teki laboratoriokokeita selvittääkseen, onnistuuko erottaminen todellisuudessa. Viidennen armeijakunnan komentaja, kenraali Einar Mäkinen raportoi kerran, että 7. Hän muisti myös lopputuotteesta antamansa arvion: ”Tuossa on niin vähän paskaa, että ei se mitään haittaa.” SA -k uv a Asemasodan aikana sotilaat ehtivät paneutua myös opiskeluun. Telaketjuviinaa ja paskapontikkaa Jotkut pitävät kemiaa tylsänä ja vaikeana oppia. Kuinka paljon aikaisemmin se olisi yleistynyt, jos toista maailmansotaa ei olisi käyty. 1928 olisi ’ameriikkalaisella vauhdilla’ heti paisutettu 600 000 tonniin malmia vuodessa, rakentamalla samalla valmiiksi sekä kuparitehdas, kuparielektrolyysi ja metallitehdas, olisi myöskin tuloksena ollut ’ameriikkalainen’ luonnon raaka-aineiden säälimätön tuhlaaminen. Johdonmukainen jatko Outokummun nikkelielektrolyysille oli yhtiön vuonna 1949 julkistama energiatehokas liekkisulatusmenetelmä. Sitä pontikkaa sitten ryypättiin”, muisteli yksi Alavuden sotaveteraaneista, Gunnar Järvimäki. Tällaisesta malmista olisi, kuten Amerikassa yhä vielä on asianlaita, otettu talteen vain kupari. Vesiensuojelu oli alkanut työllistää kemistejäkin 1930-luvulla. Myös menetelmän toinen etu, ekologisuus, oli kuparinjalostajien mielessä jo sodan aikana. Polttoaineesta erotetut juomat kulkivat nimellä Rommel tai Telaketju. Sotaa välittömästi palvelevat alat kehittyivät kyllä nopeasti, mutta kehityspanos oli muualta poissa. ”… toinen maailmansota pulakausineen aiheutti vuosina 1939–1957 Helsingin vesiensuojelun kehitysohjelmaan lähes kahden vuosikymmenen tauon”, kirjoittavat tutkijat Sari Laurila ja Simo Laakkonen teoksessa Sodan ekologia. Rakennussuunnitelma ulottui vuoteen 1970. Pontikan ja kiljun valmistuksen miehet hallitsivat ennestään, mutta joitakin innovaatioita sodan rajoitukset kirvoittivat. Syvärin kenttäyliopiston kemian luentoa pitää kersantti Into Hertto. Sotaan liittymätön toiminta kärsi. Tuotteet nimettiin ajan hengen mukaisesti. Lisäaineet hyytyivät, ja puhdas alkoholi valui alas. Liekkisulatusteknologia lievitti ensin sodanjälkeistä energiapulaa. Polttoainepula lisäsi motiivia rakentaa kotimaista kapasiteettia, mutta resurssipula hidasti hankkeen toteuttamista. Aktiivilieteperiaatteella toimiva biologinen jätevedenpuhdistamo koealtaineen ja laboratorioineen käynnistyi Helsingin Kyläsaaressa vuonna 1932. Suuri kärsijä oli ympäristökemia. Rikki olisi mennyt taivaalle ja savuvahinkoina maahan, rauta olisi mennyt hukkaan kuonassa.” Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. 4/2021 KEMIA 57 Teknilliseen Tutkimuslaitokseen tuli myös kemiallinen laboratorio, jossa paneuduttiin muun muassa keinokumin valmistukseen. Mitä sotaa käyneet maat olisivat saavuttaneet, jos olisi vallinnut edes laiha, kylmän sodan kaltainen sopu. Naantalin jalostamo käynnistyi vasta vuonna 1957. Prosessin päätti suodatus leivän tai aktiivihiilen läpi. Toisinaan hyvältä vaikuttava hanke osoittautuu huonoksi, kun vaihtoehtoiskustannukset nousevat liian korkeiksi. Tekniikka alkoi yleistyä maailmalla 1970-luvulla. Sitten kuiva uloste pantiin käsin… tynnyriin ja… näkkileipiä sinne mäskin päälle ja kun mäski oli käynyt, sitä keitettiin. Kestävä kehitys ja resurssiviisaus olivat vielä tuntemattomia termejä, mutta asia tunnettiin. Alimmaksi kerrostui sprii, joka valui korkin läpi toiseen pulloon. Eero Mäkinen perusteli vuonna 1942 yhtiökokoukselle suomalaisia ratkaisuja: ”On itsestään selvää että, jos Outokummun tuotanto jo v. Pakkasella tenttua valutettiin pitkin suksen olasta. Sodan vaihtoehtoiskustannukset ovat järisyttävän suuret. Jatkosodan rivisotilaat näyttivät, että kiinnostusta ja oppimiskykyä on, jos on motiivia. Rautakanki tai kiväärinpiippu sopivat samaan tarkoitukseen. Alkoholibensiini voitiin myös laittaa pulloon, jossa oli sopivasti lovettu puukorkki. Kemistit havaitsivat, että oli useitakin menetelmiä. Jonna Pulkkinen ja Mika Wist kertovat kirjassaan Viinalla terästetty sota – Alkoholi sotavuosina 1939– 1944 äärimmäisestä ratkaisusta: ”Sitten me tyhjensimme kenttäkäymälän takana olevasta ojasta kaikki ulosteet ja panimme ne kalliolle kuivumaan. Taloustieteilijät kuvaavat vaihtoehtoiskustannuksilla menetyksiä, joita syntyy, kun seuraavaksi paras vaihtoehto hylätään
Maarit Heinonen. 58 KEMIA 4/2021 Perinnekasvit voivat pelastaa tulevaisuutemme Vanhat viljelykasvit saattavat osoittautua kullanarvoisiksi, jos ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomat kasvitaudit iskevät nykylajikkeisiin
Kasveja säilytetään sekä kenttäkokoelmissa että solukkoina kryopankissa. Pitkäaikaissäilytykseen on valittu sellaista geneettisesti ja alueellisesti monimuotoista kasviainesta, joka on sopeutunut hyvin Suomen oloihin. Eräänlainen varmuusvarastojen varmuusvarasto sijaitsee Norjan Huippuvuorilla. Viimeisenä turvana Tuomiopäivän holvi Maailman kasvigeenivaroja on tallennettu sekä siemeninä geenipankkeihin että kokonaisina kasveina erilaisiin kenttäkokoelmiin. Pohjoismainen geenivarakeskus on perustettu Ruotsiin. Varmistaakseen siementen kunnon NordGen kylvää niistä osan vuosittain ja korjaa sadosta talteen uusia siemeniä. Vuonna 2003 käynnistetty kasvigeenivaraohjelma kattaa Suomessa viljellyt peltoja puutarhakasvit. Varmuusvarastoon jouduttiin turvautumaan ensimmäisen kerran tosi tilanteessa Syyrian sodan aikana. 59 4/2021 KEMIA ARJA-LEENA PAAVOLA Perinnekasvit eivät yleensä ole lajikkeista satoisimpia, mutta niiden geeneissä voi piillä ratkaisu lisääntyvien kasvitautien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin. Holviin on varastoituna muun muassa suomalaisten viljakasvien maatiaiskantoja. Kryopankin nestetypessä 170 miinusasteessa kasvien elintoiminnot pysähtyvät, mutta ne ovat elvytettävissä vuosienkin jälkeen. Keskukseen on talletettu lähes kaksituhatta suomalaista alkuperää olevaa siemenerää. Huippuvuorten SGSV-holvista saa näytteitä vain erityistapauksissa. Suomessa on erityinen pohjoisiin kasvuolosuhteisiin sopeutunut viljelykasvien geeniaines, jonka suojeleminen on elintärkeää. Esimerkiksi Lohjalla sijaitsevassa hedelmälajipuistossa on omenapuiden varmuuskokoelma, johon kuuluu 30 suomalaista paikallisomenalajiketta. Kasvisolukkojen säilyttämiseen tarkoitettuja kryopankkeja toimii geenipankkien yhteydessä useissa kehittyneissä maissa, muun muassa kaikissa suurvalloissa. ”Yksi niistä on kuuluisa Huvitus, erityisen talvenkestävä omenapuu, jonka vartteita lähti innokkaiden kotipuutarhurien mukana leviämään eri puolille maata 1800-luvun lopulta alkaen”, Elina Kiviharju kertoo. Kenttäkokoelmien arvokkaiden varojen säilyminen varmistetaan varmuuskokoelmilla, jotka on sijoitettu eri paikkoihin. Ohjelman mukaisesti Luonnonvarakeskus pitää yllä kasvullisesti lisättävien viljelykasvien geenipankkia, joka sisältää pitkäaikaissäilytykseen otettujen peltoja puutarhakasvien keskuskokoelmat. ”Jostakin tallessa olevasta kasvikannasta voidaan löytää taudinkestävyyden antava geeniyhdistelmä”, Kiviharju kuvailee. Vanhaan hiilikaivokseen rakennetun "Tuomiopäivän holvin" toimintaa rahoittaa muun muassa YK. Samassa hedelmätarhassa kasvavat myös muun muassa Sortavalan imelä, joka ennen sotia oli tunnettu sortavaSuomalainen paikallisomenalajike Huvitus sopii pohjoisen oloihin ja tuottaa runsaan sadon. Svalbardin globaalissa siemenholvissa (SGSV) Huippuvuorilla ovat tallessa muun muassa perinteisten suomalaisten viljakasvien siemenet.. ”Kyse on ruokaturvallisuudesta ja terveen, kestävän kasviaineksen saatavuudesta”, sanoo erikoistutkija Elina Kiviharju Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Sodan jalkoihin jäi tuolloin Aleppossa sijainnut kuivien alueiden kasveihin erikoistunut, erittäin tärkeä kansainvälinen geenipankki. Ravintoja rehukasvien lisäksi mukana ovat myös muun muassa yrttija lääkekasvit. Myös Pohjoismaissa asuvat yksityishenkilöt ovat muutaman vuoden ajan voineet tilata siemeniä NordGenin verkkokaupasta. Perinteisiä omenoita ja sipuleita Monia kasveja voidaan pitää voimissaan yksinkertaisesti viljelemällä niitä niiden perinteisillä kasvupaikoilla. Omia kasvigeenivarojamme ja kasvinjalostusta hyödyntämällä kasvintuotantoa voidaan sopeuttaa muuttuvaan ilmastoon ja taistella lämpenevän ilmaston mukanaan tuomia kasvitauteja vastaan. Myös YK:lla on oma kryosäilytysjärjestelmänsä. Jo menetetyiksi pelätyt mittaamattoman arvokkaat siemenaineistot saatiin korvattua, kun niiden tilalle löytyi Huippuvuorilta uusia. Ne käsittävät muun muassa viljoja, palkoja öljykasveja sekä perunoiden mukuloita. Jalostusohjelmassa Huvituksesta on tuotettu risteytyksen avulla lisää talvenkestäviä lajikkeita. Korkealle merenpinnan yläpuolelle ikiroudan suojiin kätkettyyn siemenholviin on talletettu yli miljoona näytettä eri puolilta maailmaa
Taustalla saattavat vaikuttaa esimerkiksi kulttuurihistorialliset arvot tai vaikkapa kasvin erityinen maku. Sellainen on ryvässipulilla, joka oli 1800-luvulta 1950-luvulle asti Suomen laajimmin viljelty sipuli. Tilanne on muuttumassa, sillä Lukessa tuotetaan parhaillaan viruksista puhtaita ryvässipulin kantoja jatkokasvatusta varten. Lattian alle oli holvattu luonnonkivistä lantala. Viljelyn lisäksi Rosenlundissa harjoitettiin karjataloutta ja pidettiin hevosia. Pietarsaareen vuonna 1754 asettunut rovasti Gabriel Aspegren (1708–1784) tunnettiin intohimoisesta suhtautumisestaan kasvinviljelyyn. Ryvässipulia vaivaavat kuitenkin virustaudit, minkä takia sipulinviljelyssä aikoinaan siirryttiin muihin lajikkeisiin. Aspegrenin esimerkki on jättänyt jälkensä erityisesti Pietarsaaren ympäristöön, ja muun muassa Jepua on yhä tunnettu perunantuottaja-alue. Aspegrenin viljelykset olivat omana aikanaan hyvin tunnettuja, jopa Suomen ulkopuolella. Niitä hän oli Silvennoisen mukaan kehittänyt osin itse, mutta lisäksi hän oli saanut neuvoja ammattikasvitieteilijöiltä. Ansarin valoon ja lämpöön vietiin myös Aspegrenin sitruspuut, jotka viettivät kesän lämpimimmän ajan ulkona ruukuissa. Rosenlundin mäenrinteessä riitti kiviä, joista rakennettiin kahden metrin korkuinen ja lähes 400 metriä pitkä suojamuuri. Ansarin uunit pidettiin lämpiminä yötä päivää, joten tulta vahtineet rengit nukkuivat yönsä siellä. Kun lanta kasteltiin 60-asteisella vedellä, se alkoi palaa. Ryvässipulissa on voimakas aromi, minkä lisäksi sillä tiedetään olevan myös terveysvaikutuksia. ”Todennäköisesti kenellekään ei ollut aiemmin edes tullut mieleen kasvattaa perunaa näin pohjoisessa, ja koeluontoisia puutarhoja oli silloin muutenkin harvassa.” Viljelykäytäntöjen oppia kyläläisille Perunan kasvuraja on sittemmin noussut yhä pohjoisemmas sekä lajikkeiden kehittymisen että ilmaston lämpenemisen myötä. Joitakin kasveja halutaan ylläpitää muistakin syistä kuin ruokaturvallisuuden ja huoltovarmuuden takia. Siemenet kerättiin omista kasveista, mikä oli Suomessa yleisenä käytäntönä 1950-luvulle asti. Muuri imi auringon lämpöä, ja yhdessä puutarhan pystytetyn puurakennuksen kanssa se esti pohjoisten tuulten pääsyn viljelmille. Routarajan alapuolella oli tila, jossa talvehtivat kylmälle arat kasvit. Suomen vuosien 1695–1697 nälänhätä oli tuolloin lähihistoriaa, ja Aspegren oli varmasti kuullut vanhemmiltaan kertomuksia rajujen katovuosien seurauksista. Rovasti kirjoittikin tavoitteenaan olevan, että raivatuksi saadaan mahdollisimman paljon peltoalaa ruuan kasvattamiseen. Pappilaan rakennettiin kivinavetta, jossa oli 42 lehmäkarsinaa ja talli 14 hevoselle. Talvipuutarhassa idätettiin myös taimet seuraavalle kasvukaudelle. Aspegren perusti pappilansa yhteyteen alueen mittavan puutarhan, josta sukeutui ainutlaatuinen uusien hyötykasvien koekenttä ja mallitila. ”Omenapuun taimia kuljetettiin Perinteikäs ryvässipuli on tulossa takaisin. Uppsalan yliopistossa ja Turun Akatemiassa opiskellut Aspegren oli kuuluisan ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén aikalainen ja tämän oppilaan, turkulaisen Pietari Kalmin ystävä. Rovasti aikaansa edellä Suomessa monien perinnekasvien historia johtaa hyödyn aikakaudelle 1700-luvulle ja erityisesti yhteen paikkaan, Rosenlundin pappilaan Pietarsaareen. Sa ija Vi em er ö. Satoisa peruna syrjäytti nauriin 1700-luvun loppupuolella Suomessa kasvoi jo useita omenalajikkeita. Talviomenat pyrittiin varastoimaan sellaisinaan joulua varten, sillä talviomena on tavallisesti hieman hapan, mikä parantaa sen säilymistä ja estää omenan käymistä. ”Edistyksellisen karjakeittiön lattialla oli ympäri vuoden toiminnassa oleva kaivo, josta nostettiin lehmille vettä juomakaukaloon”, Silvennoinen kertoo. Paikalliset asukkaat saivat aikoinaan suoraan Aspegrenilta erilaisia siemeniä ja taimia kasvatettavaksi omilla maillaan. ”Alan saksalaisissa ja englantilaisissa kirjoissa puutarha mainitaan maailman pohjoisimpana omenan ja perunan viljelyalueena”, kertoo paikallishistorioitsija Pentti Silvennoinen. Näin syntyi mikroilmasto, jonka soisessa maaperässä kasvit olivat suojassa hallalta ja jossa rovastin Ruotsin ja Saksan kautta hankkimat ulkomaiset siemenet ja taimet menestyivät hyvin. 60 KEMIA 4/2021 lalainen toriomena, sekä seudun omat suosikit, Lohjan kirkas ja Kirkniemen talvi, joka on kotoisin paikallisesta Kirkniemen kartanosta. Kesäomenoita syötiin puusta, syysomenista tehtiin mehuja. Rovasti myös otti lähiseudun miehiä kylä kerrallaan taksvärkkitöihin ja samalla opetti heille uusia viljelykäytäntöjä. Sipuli sisältää muun muassa kversetiiniä, joka neutraloi haitallisia vapaita radikaaleja ja jolla on tulehdusoireita hillitsevä vaikutus. ”Tämä oli alkeellinen, ekologinen lattialämmitysjärjestelmä.” Talvipuutarhassa eli ansarissa säilytettiin kasvien juurakoita kevättä odottamassa. Aromikasta sipulilajiketta viljellään muun muassa Virolahdella Takalan luomutilalla, jossa kasvatetaan myös vanhoja perunalajikkeita
Siitä tuli merkittävä osa väestön ravintoa ja tärkeä C-vitamiinin lähde varsinkin talviaikaan. Olemme siksi menettäneet osan puista”, Vainionpää harmittelee. Peruna kasvoi Rosenlundissa jo Aspegrenin aikaan erinomaisesti. A sp eg re ni n pu ut ar ha sä ät iö kasvatus oli kaikissa pappiloissa merkittävässä roolissa”, Vainionpää sanoo. Yksi suosituimmista on näyttävä, parimetriseksi venyvä väinönputki. Timjamia muistuttava maanpeitekasvi kerää valtavasti perhosia ja pölyttäjiä ja on erityisen tärkeä hyönteisten kannalta.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. ”Ne olivat tunnettuja kuidunlähteitä, joita käytettiin ummetuksen hoitoon. Se on hyvin jauhoinen peruna, joka pitää kypsentää höyryttämällä.” Rohdokset omasta pihasta Suomessa on viljelty humalaa keskiajalta asti. Lisäksi humala on lääkekasvi, jota on käytetty esimerkiksi erilaisten naistenvaivojen hoitoon, sillä se sisältää runsaasti estrogeenejä. Puutarhan ennallistamisen yhteydessä sinne hankittiin parikymmentä 1700-luvun lajiketta, muun muassa valkoinen astrakaani, joka on alun perin tuotu Venäjältä Ruotsiin. Aspegrenin aikana pappilassa kasvatettiin joka tapauksessa jopa kriikunoita ja päärynöitä, joista rovasti sai osan myös kukoistamaan. Se tunnetaan olutmausteena, sillä mallasjuomaan lisättävien humalakäpyjen eli kasvin emikukintojen isomeroituneet alfahapot antavat oluelle katkeruutta. Basilika sisältää myös paljon rautaa.” Nykyajan museopuutarhoissa pidetään yllä viljellyn luonnon monimuotoisuutta viljelemällä erilaisia maatiaislajikkeita ja jo käytöstä poistuneita kaupallisia lajikkeita. Satoisuutensa ansiosta peruna vähitellen syrjäytti nauriin koko maassa. Taustalla 1780-luvun piirustusten mukaan uudelleen rakennettu ansari. ”Lääkkeinä hyödynnettävien yrttien Ruusupapusalkoja Aspegrenin puutarhassa. ”Kysytyin kasvi on kuitenkin kangasajuruoho, joka kuuluu alkuperäisiin luonnonkasveihimme. Esimerkiksi Louhisaaren kartanossa Askaisissa kasvoi kirsikkapuu jo 1600-luvun alussa. Maatiaiskasveista ovat viime vuosina kiinnostuneet etenkin luomuviljelijät. ”Saimme joitain vuosia sitten Pohjoismaiden geenipankin NordGenin kokoelmista 20 perunan maatiaislajiketta, joihin kuuluu muun muassa Karjalan mustaa ja Lemin punaista perunaa”, Vainionpää kertoo. Hänellä on mielessään myös muita uusia kokeiluja. 61 4/2021 KEMIA Pietarsaareen Turusta, mutta tarkalleen emme tiedä, mitä lajikkeita täällä on Aspegrenin aikana kasvatettu”, kertoo nykyään matkailukohteena toimivan Rosenlundin pappilan puutarhuri Ari Vainionpää. Rovastin puutarhassa kasvoi aikoinaan muun muassa Aasiasta tuotettua basilikaa ja oreganoa, suomalaisittain mäkimeiramia. Hankitut puut eivät tosin kasvuvyöhykkeelle kuulu, eivätkä ne myöskään anna yhtä runsasta satoa kuin uudemmat lajikkeet. Papujen lisäksi maukasta syötävää ovat myös monikäyttöisen kasvin tärkkelyspitoiset juuret ja makeat kukat. Aiemmin luonnonvaraisena esiintynyt nopeakasvuinen, runsaasti C-vitamiinia sisältävä ruoho on nykyisin rauhoitettu Oulun eteläpuolella. Myös Aspegrenin puutarhasta pyydetään usein taimia ja siemeniä kotipuutarhoihin. Maan eteläisemmissä osissa hedelmäpuut pärjäsivät silti huomattavasti paremmin. ”Myös tuholaiset koettelevat niitä helpommin, eivätkä ne ole kovin roudankestäviä. ”Erityisesti haluaisin saada viljelyyn parsaperunan, jonka ulkonäkö muistuttaa hieman kuusen käpyä. Gabriel Aspegrenin puutarhassa oli aikoinaan peräti 600 humalasalkoa
Yritykset voivat nyt hakea yleisimmille kasviraaka-aineille analyysipalveluita tarjoavia laboratorioita NovelBaltic Platform -nimisestä nettialustasta. Geenialueet ovat jokaisella lajilla erilaiset, joten menetelmää voidaan verrata kaupallisissa tuotteissa käytettäviin viivakoodeihin, joilla tuotteet tunnistetaan. Yritysten on kuitenkin kyettävä todistamaan tuotteidensa aitous ja alkuperä. Nestekromatografialla pystytään määrittämään jauheen antosyaaniprofiili, joka paljastaa, onko jauhe todella valmistettu kangasmustikasta eli onko siinä lajille tyypillisiä yhdisteitä oikeissa suhteissa. Menetelmiä kehitetään myös maailMarjapuristekakuista valmistettujen tuotteiden kokonaisfenolipitoisuuksia gallushappoekvivalentteina (GAE). LEENA FAVÉN, EVELIINA ISOSAARI, HELY HÄGGMAN, SOILE JOKIPIILUKKARI, HEIKKI M. Kesäkuussa 2021 päättyvässä, Oulun yliopiston koordinoimassa NovelBaltic-hankkeessa on kehitetty tätä helpottava työkalu. Dna kertoo lajin Lajien tunnistamiseen sopivat parhaiten dna-pohjaiset menetelmät. Vaikkapa tummasta jauheesta asiakas ei välttämättä tiedä, onko kyseessä kangasmustikkajauhe, viljellystä mustikasta tai muusta raaka-aineesta peräisin oleva jauhe – vai vain värjätty jauho. 62 KEMIA 4/2021 Pohjolan kasvit tarjoavat raaka-aineiden aarreaitan erilaisten terveystuotteiden valmistajille. Hankkeessa on myös muun muassa optimoitu kokonaisfenolipitoisuuden ja sitä korreloivan antioksidanttikapasiteetin määritysmenetelmät kasviraaka-aineille. Pohjoismaisten yritysten pitää kuitenkin pystyä osoittamaan raaka-aineidensa ja tuotteidensa aitous, alkuperä ja laatu, jotta ne pärjäävät globaalissa kilpailussa. NovelBaltic-projektissa on kehitetty myös dna-viivakoodauspohjainen menetelmä suomalaisten marjalajien tunnistamiseen ruokatuotteista, kuten hilloista. On kuitenkin tärkeää, että todennuksessa käytetään samoja, yhtenäisiä menetelmiä, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Dnaviivakoodauksessa hyödynnetään yleensä kahden viherhiukkasessa sijaitsevan geenin, matK:n ja rbcL:n yhdistelmää. Marja-aronia (Aronia mitschurinii) Tyrni (Hippophaë rhamnoides L.) Variksenmarja (Empetrum nigrum L.) Karpalo (Vaccinium oxycoccos L.) Puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.) Mustikka (Vaccinium myrtillus L.) Kokonaisfenolipitoisuus, mg GAE/g 25 50 75 100 125 150. Kasviperäiset raaka-aineet ovat tyypillisesti koostumukseltaan monimutkaisia. Aitouden todentamisen tarkoitukseLaadukkaita terveystuotteita Pohjoisen kasveista na on osoittaa, että tuotteiden sisältö vastaa ilmoitettua tai että raaka-aineiden alkuperä todella on ilmoitetun mukainen. Sisältötietojen paikkansapitävyys on tärkeää siksikin, että väärennetyt tuotteet saattavat altistaa esimerkiksi allergeeneille. Optimoituja menetelmiä Laadun todentamiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä. Kokonaisfenolipitoisuus kertoo paitsi jauheen laadusta myös siitä, mistä raaka-aineesta on kyse. Markkinoilla on paljon väärennettyjä tuotteita ja virheellisiä väittämiä, joiden mukaan jokin niiden raaka-aine olisi peräisin pohjoisilta tai arktisilta alueilta. Tehoaineiden pitoisuudet vaihtelevat muun muassa maantieteellisen sijainnin ja sääja kasvuolosuhteiden sekä sadonkorjuu-, esikäsittelyja prosessointimenetelmien mukaan. Viherhiukkasen rpl36ps8-alueeseen perustuvan viivakoodin avulla voitiin muun muassa todentaa, että kaupallinen pensasmustikkajauhe (Vaccinium corymbosum L.) olikin itse asiassa valmistettu kangasmustikasta (Vaccinium myrtillus L.). Alan pohjoismaiset yritykset ovat kooltaan pieniä, joten ne eivät yleensä itse pysty panostamaan laadunvalvontaan, vaan niiden on hankittava analyysipalveluita muilta toimijoilta. SALO JA PEKKA OINAS Pohjoisista kasviraaka-aineista valmistettuja tuotteita arvostetaan maailmalla erityisesti niiden puhtauden ja korkeiden tehoainepitoisuuksien vuoksi
Scientific Reports -julkaisussa esiteltiin viime vuonna kustannustehokas ME-viivakoodausmenetelmä, jonka avulla on mahdollista monistaa yksittäisessä pcr-ajossa samanaikaisesti 48 dna-näytteen kohdennettuja alueita jopa 23 040 reaktiossa. Prosessoitujen kasvituotteiden kanssa työskenneltäessä on kuitenkin huomioitava, että ”normaalipituiset” dna-viivakoodit eivät toimi, koska KIIHTYVÄ MEGATRENDI Kiinnostus erilaisiin terveystuotteisiin lisääntyy jatkuvasti. Niitä löytyy kukista, lehdistä, siemenistä, kuorista, pihkasta, neulasista, puuaineksesta, marjoista ja juurista. ME-viivakoodauksen avulla voidaan tuottaa suuria määriä kasveilla tunnistettuja dna-viivakoodeja ja edelleen kattavia viivakooditietokantoja. Sekä villeistä että viljellyistä kasviraaka-aineista valmistettujen tuotteiden, kuten ravintolisien, superfoodin, luonnonkosmetiikan ja lääkkeiden, kysyntä on kasvanut megatrendiksi. Kaupallisesta mustikkajauheesta määritettiin kokonaisfenolipitoisuus, antioksidanttikapasiteetti ja antosyaaniprofiili. Koska perinteiselle viljelylle tarvitaan vaihtoehtoja, kasvien jatkotuotteistaminen on hyvä lisämahdollisuus maaseudulle. Markkinan odotetaan paisuvan 34 miljardiin dollariin vuonna 2027. malla koko ajan lisää. Läpimurto mahdollinen Suomessa kasvatettavista kasvilajeista on mahdollista ottaa talteen monia arvokkaita ainesosia, kuten eteerisiä öljyjä. Myös yritykset ovat kooltaan pieniä, ja niiden liikevaihto on yleensä alle 10 miljoonaa euroa. Kokeellisten ja laskennallisten tarkastelujen valossa houkuttelevalta vaihtoehdolta vaikuttaisi ylikriittinen uuttoteknologia. Leena Favén ja Eveliina Isosaari työskentelevät Centria-ammattikorkeakoulussa, Hely Häggman, Soile Jokipii-Lukkari ja Heikki M. Näissä tapauksissa on syytä käyttää niin sanottuja miniviivakoodeja. Se kuitenkin edellyttää, että eteeristen öljyjen, kuten ruusujuuri-, kuminatai väinönputkiöljyn, tuotantovolyymit ovat tarpeeksi suuret, satoja tai tuhansia kiloja vuodessa. Suomessa luonnontuotealan teollinen jalostus ja myynti on vielä vähäistä, arvoltaan noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Euroopan ravintolisämarkkina oli vuonna 2019 arvoltaan 15 miljardia dollaria. Teollista jalostustoimintaa varten tulee selvittää, voidaanko kasviperäisiä tuotteita valmistaa kannattavasti, onko tuotteille markkinoita ja onko raakaainetta ja viljelymaata tarpeeksi. Globaalin kasviuutemarkkinan on puolestaan arvioitu nousevan yli 50 miljardiin dollariin vuosiin 2025–2026 mennessä. Teknistaloudellisissa selvityksissä on käytetty esimerkkeinä ruusujuurta, maraljuurta, väinönputkea ja kuminaa. Aalto-yliopistossa on tutkittu, mikä olisi kustannustehokas ja selektiivinen tapa erottaa tai uuttaa halutut ainesosat valituista raaka-aineista. Raaka-aineiden saatavuus ja teknologian kehitys ja hinnoittelu tuovat haasteita, mutta terveystuotteiden kasvava globaali kysyntä tarjoaa hyvät edellytykset uuden alan läpimurrolle Suomessa. tuotteiden dna on hajonnutta. Salo Oulun yliopistossa ja Pekka Oinas Aalto-yliopistossa. KEMIA 4/2021 63 Markus Kunelius
Ympäristöjärjestö toivoo keppiä ja porkkanoita EU:n vihreän kehityksen ohjelma ja sen vanavedessä uudistuneet kemikaalipoliittiset linjaukset vaikuttavat sekä teollisuuden toimintaedellytyksiin että elinympäristömme terveellisyyteen. ”On tärkeää sopia, missä aikataulussa ja järjestyksessä toteutus tapahtuu ja miten kemianteollisuuteen investoidaan, jotta teollisuus pystyy etenemään strategian tavoitteissa”, hän sanoo. Asiaa pohti HCF-tapahtumassa Mensinkin lisäksi kaksi muuta kovan luokan keskustelijaa, ympäristökomissaari Virginijus Sinkevi?ius ja ympäristöjärjestö EEB:n pääsihteeri Jeremy Wates. Kuinka tavoitteet ovat sovitettavissa yhteen. Tässäkin Euroopan on tarkoitus toimia tienraivaajana. Turvalliset vaihtoehdot ovat usein kalliimpia tai niiden kehittäminen vaatii innovointia ja investointeja, joita muiden [Euroopan ulkopuolisten] alueiden toimijat eivät joudu tekemään.” Strategian mukaan haitallisimpien aineiden käyttö kuluttajatuotteissa kielletään, ellei se ole aivan välttämätöntä. ”Jos Eurooppa olisi menneinä vuosikymmeninä tehnyt kunnianhimoista kemikaalipolitiikkaa, tässä tilanteessa ei nyt oltaisi”, Wates uskoo. Innovaatiot ovat teollisuuden keino päästä tilanteessa eteenpäin. ”Monien aineiden sääntely kiristyy. 64 KEMIA 4/2021 Ensi kertaa virtuaalisena pidetyssä Helsinki Chemicals Forum -tapahtumassa puitiin muun muassa EU:n uutta kemikaaliasetusta ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Mutta jos päämääränä pidetään myrkytöntä ympäristöä, se ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen”, hän sanoo. Myynnissä ja käytössä on noin 100 000 ainetta, joista suuren osan terveysja ympäristövaikutuksia ei tunneta. Pääjohtaja näkee arvokkaana työkaluna toukokuussa käynnistyneen pyöreän pöydän, johon keskeiset sidosryhmät kokoontuvat komission kutsusta pohtimaan kemikaalistrategian toimeenpanoa. Painotus innovaatioihin saa kehuja Kemianteollisuus tukee kestävyyteen tähtääviä tavoitteita, mutta Mensink alleviivaa, että siirtymään tarvitaan tukea. KATJA PULKKINEN EU:n uusi kemikaalistrategia on yrityksille jopa suurempi haaste kuin kemikaaliasetus Reachin tulo reilut kymmenen vuotta sitten. Merkittävimpänä ongelmana Wates mainitsee markkinoilla olevien kemikaalien valtavan määrän ja niitä koskevan tiedon puutteen. ”Strategia on edistysaskel nykytilanteeseen. Entä onko tavoitetaso sopiva. Yhteensovitettavaa kemikaalipoliittisten tavoitteiden ja yritysten toimintaedellytysten välillä on paljon. Kemikaalistrategia linjaa, että kemikaalit on suunniteltava ja niitä on käytettävä siten, että niistä on mahdollisimman suuri hyöty yhteiskunnalle ja mahdollisimman vähän haittoja ympäristölle ja ihmisille. A do be St oc k. ”Teollisuudelle on tärkeää, että asia määritellään nopeasti”, Mensink toteaa. Samalla Mensink kiittelee strategian Helsinki Chemicals Forum ”EU:n kemikaalistrategia Reachiakin haastavampi” painotusta innovaatioihin ja niiden tukemiseen. Näin sanoo Euroopan kemianteollisuuden järjestön Ceficin pääjohtaja Marco Mensink, joka puhui aiheesta kevään Helsinki Chemicals Forum -tapahtumassa. Meidän täytyy toteuttaa nelinkertainen siirtymä vuoteen 2050 mennessä”, hän huomauttaa. ”Asiaan täytyy saada selvyys, jotta toimintaympäristö pysyy yrityksille ennustettavana”, hän painottaa. Heistä Wates näkee kemikaalistrategian kunnianhimon tason kaksijakoisena. Foorumi järjestettiin pandemiatilanteen takia ensi kertaa virtuaalisessa muodossa. ”Sekä digitaalinen siirtymä että tavoitteet ilmastoneutraaliudesta, kiertotaloudesta ja myrkyttömästä ympäristöstä osuvat juuri tälle sektorille. Kyseessä on poliittinen linjaus. Se, mitä välttämättömällä käytöllä tarkoitetaan, on kuitenkin määrittelemättä. Siirtyminen kemikaaleihin, jotka on alun alkaen suunniteltu turvallisiksi ja kestäviksi (safe and sustainable by design) on Mensinkistä kiinnostava konsepti. Ongelma kuitenkin on, että tällaiselle turvalliselle ja kestävälle aineja tuotesuunnittelulle ei myöskään vielä ole yhdessä sovittua määritelmää
Mensink muistuttaa, että eurooppalaisteollisuus on toistaiseksi hyvissä asemissa. Sinkevi?ius komppaa Watesia ja Mensinkia siinä, että on tärkeää tukea kestäviin vaihtoehtoihin panostavia edelläkävijöitä ja taata ennustettava toimintaympäristö, joka mahdollistaa aitoihin edistysaskeliin tarvittavat investoinnit. Jos nykyinen kilpailukyvyn taso pysyy, sekin on jo hyvä.” Wates taas muistuttaa, että muualla maailmassa on aiemmin otettu mallia EU:n Reach-lainsäädännöstä. Wateskin näkee innovaatioihin satsaamisen hyvänä asiana. Watesin mielestä tällainen kaksoisstandardeilla toimiminen pitäisi lopettaa. ”Ei muu maailma noudata strategian periaatteita. ”Siirtymässä auttavat myös tutkimusja kehitysvarat, koheesiorahasto ja elvytysinstrumentit.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Me voimme näyttää, että myös vastuullisesti toimimalla voi pärjätä.” Kosmetiikkaja tekstiilibrändit ovat komissaarin mukaan jo tiukasti sitoutuneet tavoitteisiin ja muuttavat edelläkävijöinä toimintaansa. Miksei siis Eurooppa voisi toimia veturina nytkin. ”Globaali kemikaalituotanto ja -kulutus kaksintai kolminkertaistuvat tulevina vuosikymmeninä. Komissaari Sinkevi?ius puolestaan korostaa, että kemikaalistrategia on saanut kaikilta sidosryhmiltä positiivista palautetta.. Mutta kaikki tietävät, että tämä on idealismia, sillä todellisuudessa asiat edistyvät [globaalilla tasolla] hyvin hitaasti.” Komissaari Sinkevi?ius uskoo muuallakin maailmassa ymmärrettävän, että esimerkiksi YK:n kestävyystavoitteita ja Pariisin sopimuksen päämääriä ei voida saavuttaa ilman kestävää kemiaa. Kaikki kannattavat sitä, että maanosan teollisuuden suojelemiseksi tuontituotteille asetetaan samat kriteerit kuin unionissa valmistetuille. Hän kuitenkin kiittää komissiota strategian myrkyttömän ympäristön linjauksista ja pitää toimenpiteiden suuntaa hyvänä. Haitalliset aineet, kuten pfas-yhdisteet ja hormonihäiriköt, on oikeasti saatava pois tuotteista. Mutta entä vienti. ”Toisin kuin aiemmin innovaatiot kääntyvät nyt edistämään turvallisempaa kehitystä”, hän sanoo. Hän alleviivaa, että Euroopalla on ensimmäisen toimijan etu ja että Eurooppa hyötyy korkeasta osaamisen tasosta. Kinkkinen tilanne maailmanmarkkinoilla Euroopan asema globaaleilla markkinoilla jakoi ajatuksia. ”Emme mekään halua vähemmän vastuullisten toimijoiden valtaavan markkinoita alueilla, joilla normisto on heikompi. ”Tässä EEB on samalla puolella kuin Cefic”, Wates sanoo. Hänen mielestään strategia jopa pyöräyttää perinteisen käsityksen innovaatioista päälaelleen. ”Naiivi ei kuitenkaan pidä olla. Jätetäänkö tämä markkina nyt muille?”, kysyy Mensink, joka ei usko EU:n kemikaalistrategian tekevän unionin teollisuudesta kilpailukykyisempää. Maanosan markkinat eivät kuitenkaan kasva, minkä lisäksi yritykset joutuvat Euroopassa tekemään isoja investointeja vihreään siirtymään. ”Muuten ei voida siirtyä myrkyttömään kiertotalouteenkaan”, hän muistuttaa. Saastuttaja maksaa -periaate ei hänen mielestään ole strategiassa tarpeeksi näkyvä. Keppiäkin tarvitaan. 65 4/2021 KEMIA ”Se on merkki siitä, että olemme strategiassa löytäneet tasapainon kunnianhimoisuuden ja aidosti toteuttamiskykyisten tavoitteiden välillä”, hän sanoo. Pelkät porkkanat eivät kuitenkaan riitä. Kiina tuottaa kemikaaleja omille kasvaville markkinoilleen, arabimaat Intiaan, amerikkalaiset Amerikkaan. Haitallisimpien aineiden käytöstä poistamisen ja markkinoiden hyvinvoinnin välille täytyy hänen mukaansa löytää reilu tasapaino. Voiko EU:sta viedä kemikaaleja, jotka eivät ole meillä sallittuja, vai jätetäänkö globaalit markkinat muille toimijoille, Mensink kysyy. Tarvitsemme myös todella tiukan tuontipolitiikan suojelemaan teollisuuttamme, joka koettaa tehdä asioita oikein”, ympäristöjohtaja täydentää. Wates ja Mensink kaipaavat globaalistikin yhtenäisempää pelikenttää. ”Tilanne ei ole reilu edelläkävijöille, jotka investoivat vihreisiin vaihtoehtoihin.” Wates tähdentää lisäksi, että strategian toteutuksessa ei saa jumittua liialliseen pohdintaan, vaan nyt on aidosti päästävä tekemisen tasolle. Eurooppa vie moniin maihin erityisalojen tuotteita. Siihen päästäisiin yhdenmukaistamalla esimerkiksi kansainvälistä kemikaalien luokitusja merkintäjärjestelmää (GHS)
Hiekkaa saatettiin tuoda lasikylään myös vesiteitse. Paavo Lehtonen Designmuseon Iittala-näyttelyssä on toistatuhatta esinettä, muun muassa aiemmin näkemättömiä prototyyppejä. Oiva Toikan Korppi (1998) on korpinmusta. Hämeen sydämessä vuonna 1881 toimintansa aloittanut Iittalan lasitehdas on tästä hyvä esimerkki. 66 KEMIA 4/2021 MARJA-LIISA KINTURI Pysyäkseen hengissä ja pärjätäkseen kilpailussa yrityksen täytyy elää ajassa. Upean, syyskuun 19. Iittalan lasiastiat ja muut tuotteet näkyvät nykyisin ympäri maailmaa, mutta ne valmistetaan edelleen samassa Iittalan lasikylässä, jossa tuotanto alun perin käynnistettiin. Iittalan 140-vuotisjuhlavuoden kunniaksi myös Designmuseo Helsingissä on kattanut oman pöytänsä ja esittelee Iittala – Kaleidoskooppi -näyttelyssään otteita kansainväliseksi kasvaneen designbrändin tuotannosta sen pitkältä taipaleelta. neet arkkitehti Florencia Colombo ja teollinen muotoilija Ville Kokkonen. Perinteitä on hyvä kunnioittaa ja niistä tulee ammentaa voimaa, mutta ne eivät saa kahlita. päivään jatkuvan näyttelyn konseptoinnista, kuratoinnista ja suunnittelusta ovat vastanLASIN loistavaa juhlaa Iittala juhlii tänä vuonna 140-vuotista taivaltaan suomalaisten pöytien kattajana. Johnny Korkman Ympäröivät metsät ja vesistöt tarjosivat 1800-luvun lopulla lasitehtaalle perusresurssit sekä raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetukselle tuiki tärkeän juna-aseman. Yhtiön ikoniset tuotteet Aalto-maljakoista Oiva Toikan sympaattisiin lasilintuihin ovat valloittaneet myös maailman. Puu tarjosi polttoaineen kuumuutta
Hiomattomat linnut Juomalasit, maljakot ja muut lasiesineet valmistetaan yleensä teollisesti puristamalla lasimassa muottiin. Alvar Aallon Savoymaljakko (1937). Ei onneksi hätää, sillä lasi on kierrätettävä ja siksi myös ekologinen materiaali. Yksilöllisempi tapa on puhaltaa metallisen pillin päähän otettu sula lasimassa muottiin, joka voi olla joko puusta tai metallista valmistettu. Iittalassa kierrätetään kaikki ylijäämälasi. Tärkeitä virstanpylväitä ovat Savoymaljakon lisäksi olleet esimerkiksi Alvar Aallon muotoilijapuolison Aino Aallon (1906–1949) juomalasi vuodelta 1932, Kaj Franckin (1911–1989) Kartio-kaadin vuodelta 1958 ja Timo Sarpanevan (1926–2006) Festivokynttilänjalat vuodelta 1967. 67 4/2021 KEMIA LASIN loistavaa juhlaa hehkuville lasiuuneille. Hiekka taas on lasin perusraaka-aine, jonka koostumus sanelee pohjimmiltaan myös lasin värin, vaikka sitä nykyisin pystytäänkin muuttamaan ja säätelemään monin tavoin. Useimmat esineet vaativat myös viimeistelyä, kuten hiomista. Tosin jokainen maljakko onkin sitten ainutlaatuinen. Tähän mennessä yrityksen arkistoon on kertynyt jo satoja värireseptejä. Oiva Toikka muistetaan lintujen lisäksi vuonna 1964 syntyneistä Kastehelmi-lautasista. Florencia Colombo muistutti näyttelyä esitellessään, että esineiden elinkaari alkaa niiden raaka-aineista ja päätyy muotoilijan aikaansaamaan muutokseen ja sitä kautta valmistukseen ja sen kulttuuriseen rooliin. Tehtaan jälkikäsittelyosastoa rasitti jatkuva ruuhka, mutta linnut eivät tarvinneet hiomista tai muutakaan käsittelyä. Siitä muistuttavat yhä vanhat lasiset säilykepurkit. Puhaltaminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa, joka on historian mittaan usein periytynyt suvussa. lema Savoy-maljakko, jota arkikielessä usein kutsutaan Aalto-maljakoksi ja joka on noussut Iittalan ehkäpä kuuluisimmaksi ikoniksi. Iittalan lasitehtaassa ammattilaiset toimivat tiiminä työn eri vaiheissa. Aino Aallon juomalasi (1932). Ku va t: Jo hn ny Ko rk m an Stefan Lindforsin Boy (1998). Erkki Vesannon karahvi (1954).. Omaleimaiset klassikot Lasista valmistetaan ennen kaikkea käyttötavaroita, mutta myös taidelasilla on aikojen saatossa ollut merkittävä rooli Iittalan tuotannossa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Aikoinaan lasinvalmistukseen parhaiten soveltuva hiekka tuotiin muista maista. Joulunpunaiset lasiesineet ovat suosittuja mutta myös muita kalliimpia, koska värin aikaansaaminen edellyttää kalliimpia raaka-aineita. Kun se ei esimerkiksi sotavuosina ja poliittisesti vaikeina aikoina ollut mahdollista, lasi tehtiin kotimaisesta hiekasta, jonka rautapitoisuus antoi sille aivan tietynlaisen vihreän sävyn. Siten syntyvät esimerkiksi lasitaiteilija Oiva Toikan (1931–2019) kuuluisat linnut. Vähitellen muotteja alettiin valmistaa Iittalassa itse joko puusta kaivertamalla tai metalliin valamalla. Tuotantoon kuuluu kaksitoista työvaihetta, ja se vaatii kymmenen työtuntia ja 1 100 asteen lämpötilaa. Väreistä on tullut Iittalan brändille jopa niin tärkeitä, että yhtiö esittelee joka vuosi oman erityisen vuosivärinsä. Linnut otettiin siitä huolimatta tuotantoon, sillä ne ratkaisivat ison käytännön ongelman. Paljon työläämpi tuote on Alvar Aallon (1898–1976) vuonna 1936 muotoiYhden Savoy-maljakon tekemisessä on mukana seitsemän eri ammattilaista. Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 se oli – tietysti – sininen. Työ tehdään eri vaiheissa. Tarina kertoo, että kun Toikka aikoinaan esitteli ideansa linnuista uutena tuotteena menestyneen Pioni-sarjan jälkeen, ehdotus lähinnä huvitti. Punaiseen tarvitaan muun muassa kultaa. Colombo nostaa esiin myös kemistin roolin Iittalassa: siinä on mukana kaikki tietotaito, jonka hän on saanut edeltäjiltään, muotintekijöiltä, lasinpuhaltajilta ja koko lasityöntekijöiden yhteisöltä. Historian varhaisvuosina muotit ja mallit tuotiin ulkomailta, joten lasista tehdyt esineet olivat pitkälti samanlaisia kaikkialla. Graafinen malli ja värit Toikan lintujenkin osalta syntyvät tarkassa prosessissa. Iittalan lasikylän vierailijat saavat toisinaan itsekin kokeilla puhaltamista, joskus vain huomatakseen, että tavoitellun maljakon suu on kiertynyt umpeen. Designmuseon näyttelyssä Iittalaa ja sen historiaa tarkastellaan paitsi brändinä myös konseptina, joka pitää kiinni omasta kauneuskäsityksestään jokapäiväisessä elämässä. Se takasi samalla omaleimaiset tuotteet
JOHANNA VALKOLA Pinnoitteiden ja pakkausten tutkimukseen BioColour-hankkeessa on erikoistunut tutkijayliopettaja Päivi Laaksosen vetämä Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) tutkimusryhmä. Kirjoittaja toimii BioColour-hankkeen vuorovaikutusvastaavana. ”Pakkauksissa voitaisiin hyödyntää väriaineiden lähteinä kyseisten elintarvikkeiden valmistuksessa syntyviä sivuvirtoja. Ro os a H el an de r. ”Ennen testausta ja testauksen aikana näytteestä mitataan esimerkiksi väriä ja kiiltoa, jotka kertovat rasituksen vaikutuksesta”, kuvailee tohtorikoulutettava Juha Jordan. ”Pintojen ulkona kohtaamassa rasituksessa on todellisuudessa hyvin monta muuttujaa verrattuna laboratorio-olosuhteisiin.” Elintarvikepakkauksen väri voi löytyä läheltä Biovärien mahdollisuudet kartonkija pakkausteollisuudessa ovat ryhmän seuraava tutkimuskohde. Hamkin laboratorion tutkimusympäristö on rakentunut pääosin ohutlevyteknologiaa eli pinnoitettuja teräslevyjä varten, mutta siellä testataan myös muun muassa muoveja ja pinnoitettuja puunäytteitä. Kuvassa näytteitä, jotka on käsitelty indigopigmenttejä sisältävillä pinnoitteilla ja pinnoitteilla ilman pigmenttejä. Näin simuloidaan vaihtelevia sääoloja. ”Biovärien mahdollisuudet puun pinnoittamisessa ovat puurakentamisen suosion lisääntymisen myötä nosteessa”, Laaksonen kertoo. Aineet voivat tarjota uusia vaihtoehtoja esimerkiksi pinnoitusja pakkausteollisuudelle. Ensimmäiset tutkimukset biopohjaisilla painomusteilla ovat jo menossa. Esimerkiksi pajun kuoresta saatavalla väriaineella on uv-suojaavia ominaisuuksia, joiden ansiosta se voi hidastaa puumateriaalien vanhenemista. Tämä voisi olla todella kiinnostava uusi sovellusalue”, Laaksonen visioi. 68 KEMIA 4/2021 BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. Indigo myös tuottaa kauniita sävyjä. Lisäksi laboratoriossa kehitetään menetelmiä erilaisten likaantumisilmiöiden tutkimiseen, sillä valmiita testausmenetelmiä ei juurikaan ole tarjolla. Hamkin laboratoriossa on tehty testejä indigopigmentillä värjätyille muoveille. Pinnoitteella käsiteltyjä näytekappaleita testataan muun muassa kiihdytetyillä olosuhdetesteillä, mikä tarkoittaa kappaleen rasittamista vaikkapa ultraviolettisäteilyllä. Bioväreistä voi itse värin lisäksi olla muutakin hyötyä. www.biocolour.fi Biopohjaisten väriaineiden mahdollisuudet kiinnostavat teollisuuden toimijoita enenevässä määrin. Testausta on tarkoitus jatkaa myös muilla bioväriaineilla värjätyillä muovimateriaaleilla. Luonnonindigo tuottaa kauniita sävyjä Jo tutkituista bioväriaineista esimerkiksi sininen luonnonindigo toimii hyvin useiden puulle tarkoitettujen maalityyppien kanssa ja myös vahoissa ja lakoissa. ”Luonnontieteilijän näkökulmasta joskus vähän harmittaakin, kun olosuhdetesteistä on kovin vaikea saada eksakteja tuloksia”, Laaksonen sanoo. Hankkeessa tutkitut maalit, vahat ja Kaunis pinta puulle lakat on tähän asti valmistettu itse sekoittamalla bioväriaineita kaupallisiin pinnoitetuotteisiin. ”VTT:n BioColour-tiimissä on tutkittu erilaisia mikrobien tuottamia bioväriaineita, ja pian saamme testiin ensimmäiset mikrobiväriaineilla värjätyt muovinäytteet”, kertoo projektiinsinööri Roosa Helander. Haasteena on erottaa, milloin havaittu muutos johtuu puun, milloin pinnoitteen ja milloin väriaineen vanhenemisesta, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hamkissa tutkitaan muun muassa värimorsingosta saatavan luonnonindigon soveltuvuutta puun pinnoitteisiin. Muovimateriaalien osalta biopohjaiset väripigmentit sekoitetaan pinnoitteen sijaan itse muovimassaan. Näytteen pinnalle voidaan myös kerryttää kosteutta tietyissä sykleissä vuorotellen uv-säteilyn kanssa. Erityisesti elintarvikepakkauksissa käytettävien värien tulee olla täysin turvallisia. Sellaisia saattaa löytyä yllättävän läheltä
Sen kanssa voi tehdä fiilistelymatkan lähimmälle bussitai raitiovaunupysäkille tai metrotai juna-asemalle. Hommassa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä nollan alle mentäessä mittariin ilmestyy hurjankurjia lukuja. Ajetut kilometrit voi olla kokonaan eri asia. Toisin kuin koulun sijaisopettajat sijaisauto ei kuitenkaan ole pysyvä ilmiö eikä ilmainenkaan. Hämmentävää on se, että suhaus on tuottanut mittariin maapallon ympärysmitan verran kilometrejä vuodessa. Jos ajelee Venäjänmaalle, pitävistä talvirenkaista täytyy varoittaa kolmiomerkillä tai muuten maksaa perään ajavien kolarikorjaukset. Auto on silloin ainakin paperien mukaan tieliikennekelpoinen. 69 4/2021 KEMIA Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Talvea varten autoissa on talvirenkaat, joita on kahta lajia: lipsuvia ja nastoitettuja. Se ei ole Suomessa kasattu kulkuneuvo vaan kotimaamme suolatuilla teillä perusteellisesti raiskattu kilometrinnielijä. Kun bussissa on pakko pitää pussia päässä, laajat kansanjoukot ovat ryhtyneet rattiin. AUTOKUUME ON koronan aiheuttamista oireista pahin. Mittarista saa helposti pois puolisen miljoonaa kilometriä muutaman tunnin porakoneoperaatiolla. Jos vakuumin kuitenkin saa hallintaan, loppusaldo kannattaa investoida Wunderbaumin sijasta FFP2-hengityssuojaimeen. KEEMIKKO Autokaupan uhrit ry ”Sisäänajettu tarkoittaa, että auto on terminaalihoidon tarpeessa.”. Jos ei ole, siitä tulee peltoauto. Mittarien säätöön on saatavilla asiantuntevaa opastusta ja laitteita. Jos taas alleviivataan ruostevaurioita, käytetään termiä Suomi-auto. PIENET KILOMETRIT on käsitteenä venyvä ja kattaa kaiken golfkärryistä pirsseihin, joista on juuri poistettu taksamittari. Autokaupan, vakuutusten, polttoainekulujen, remonttilaskujen ja verojen jälkeen pankkitilille syntyy vaarallinen alipaine. KEEMIKKO 69 4/2021 KEMIA Koslalla kesään SE ON ISKENYT koronan oheistautina entistä useampaan. Tunnetaan myös nimellä marmoritiski. Sisäänajettu taas merkitsee sitä, että auto on terminaalihoidon tarpeessa. Varsinkin ensikertalaisille törmäys autokauppakulttuuriin on traumaattinen kokemus. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Yksinkertaisimmillaan auton nuorennus onnistuu porakoneella. Viimeisillä senteillä voi luoda sääliviä katseita autottomiin viruksenruokatapauksiin. MERKKILIIKE ON paikka, jossa automyyjät viettävät palkallista aikaansa, asiakkaita kykyjensä mukaan vältellen. Ilmaisu viitannee siihen, että merkkiliikkeissä on aina kahvipöytä katettuna. VAIHTOAUTO EI TARKOITA sitä, että autoja vaihdettaisiin samaan tapaan kuin alushousut eli kerran kuussa. Jos sijaisauton pitää, saa syytteen moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta. Vaihtoautokaupassa myydään lähes yksinomaan eläkeläisten entisiä kulkupelejä, joilla on myyjän mukaan sahattu marttakerhon, golfkentän ja päivätanssiravintolan välistä Bermudan kolmiota, sitäkin vain sunnuntaisin. Sen sijaan vaihtoauto on synonyymi käytetylle autolle eli ruosterusinalle, jota nimitetään myös koslaksi. KESÄAUTOKSI KUTSUTAAN huonossa hapessa olevaa peltipurkkia kesäkumeilla. Siitä tulee sakkoa osapuilleen yhtä paljon kuin ylinopeudesta. Jos halutaan erityisesti korostaa auton huonoa kuntoa, puhutaan klassikosta. Pitkä leima tarkoittaa sitä, että edellinen omistaja on – kaikkien suureksi yllätykseksi – onnistunut saamaan tutulta katsastusmieheltä hyväksynnän. Jos autolle järjestetään asiankuuluvat hautajaismenot, tapahtumaa kutsutaan paalaukseksi. Tällaiset autoraadot kokoontuvat pelloille ja pihoille kuolemaan aivan kuin vanhat elefantit. Tässä hätäapuna pikakurssi tärkeimmistä termeistä. Ilmaisen kahvin ohessa tarjolla on sämpylöitä, auton pesua, vahausta ja silitystä ja jopa sijaisautoja. Oudon kielen ymmärtäminen vaatisi maisteritason opintoja. Mittarilukema on kiertoilmaus sille, ettei myyjä itsekään usko lukuun
Margarita Bulatova Lahja Martikainen Tilaa Kemia-lehden uutiskirje: Tilaa Kemia-lehden uutiskirje: www.kemia-lehti.fi. Turun yliopisto Lääkekehityksen työelämäprofessoriksi on nimitetty LT, eMBA Timo Veromaa ja lääketaloustieteen työelämäprofessoriksi dos. EKV:itä hyödynnetään nykyään laajalti muun muassa uusien lääkkeiden, polymeeta. Nimityksillä vahvistetaan Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen InFlames-lippulaivahankkeen toimintaa. Matthieu Roussey. M.Sc. Woikoski Oy Toimitusjohtajana on aloittanut Sari Palmberg. Syntetisoiduissa metallopolymeerijärjestelmissä vahvimpana itsejärjestäytymistä ohjaavana EKV:nä toimi halogeenisidos. Yhdessä Bulatovan tutkimassa järjestelmässä metalliin liittyvä vuorovaikutus toimi molekyylisaksina, jotka leikkasivat 1D-polymeeriketjun kaliumjodidin 3D-rakenteesta. rien ja erilaisten nanomateriaalien valmistuksessa. Margarita Bulatovan väitöskirja Noncovalent interactions as a tool for supramolecular selfassembly of metallopolymers tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 4.5.2021. Vastaväittäjänä toimi professori Catharine Esterhuysen Stellenboschin yliopistosta EteläAfrikasta ja kustoksena professori Kari Rissanen. OIKAISU Bertel Westermarkin nimi oli numerossa 3/2021 ilmestyneessä muistokirjoituksessa väärässä muodossa Westermarck. Metallivuorovaikutuksella on itsejärjestäytymisessä haDiplomi-insinööri Lahja Martikainen rakensi väitöstutkimuksessaan kaksi luonnosta innoituksensa saanutta uutta materiaalia. Toimitus pahoittelee virhettä. Aiempi toimitusjohtaja Clas Palmberg jatkaa työtään yhtiön täysipäiväisenä hallituksen puheenjohtajana. Juha Laine. 70 KEMIA 4/2021 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Eagle Filters Oy Operatiiviseksi johtajaksi on nimitetty MBA, BAS Johan Brandt, joka työskenteli aiemmin Lifa Air Oy:n toimitusjohtajana. Redaktionen beklagar felet. Saman järjestelmän sisällä käytetään siksi yleensä useita EKV:itä. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Vastaväittäjänä toimi professori Ali Miserez Nanyangin teknisestä yliopistosta Singaporesta ja kustoksena professori Olli Ikkala. Ei-kovalenttiset vuorovaikutukset ovat heikompia kuin kovalenttiset vuorovaikutukset, joihin liittyy elektronien jakamista. Biomimetiikka on tieteidenvälinen ala, jossa otetaan mallia luonnon materiaaleista, rakenteista ja toiminnoisRÄTTELSE Bertel Westermarks namn var skrivet i felaktig form Westermarck i minneskriften, som publicerades i numret 3/2021. Ramboll Finland Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Maija Jokela. Savipolymeerista syntyi helmiäistä jäljitteleviä, lujia ja sitkeitä nanokomposiittikalvoja. Lifa Air Oy Toimitusjohtajana on aloittanut yhtiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Vesa Mäkipää. Tutkija Margarita Bulatova loi väitöskirjassaan uusia metallopolymeereja, jotka ovat sitoutuneet ei-kovalenttisten vuorovaikutusten (EKV) kautta, ja tutki vuorovaikutusten luonnetta parantaakseen niiden ennustettavuutta tulevissa sovelluksissa. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Kahden luonnonmateriaalien mekaaniset ominaisuudet eroavat toisistaan merkittävästi, mutta molemmat koostuvat nanokoon komponenteista, jotka muodostavat sopivia hierarkkisia rakenteita, ja sisältävät mekanismeja, joiden tarkoitus on estää materiaalia murtumasta. Lahja Martikaisen väitöskirja Biomimetic materials design – Towards tough nanocomposites and strain-stiffening hydrogels tarkastettiin Aaltoyliopistossa 28.5.2021. Lisäksi Martikainen kehitti toisiinsa kietoutuneiden kuitujen verkostosta agaroosihydrogeeleja, jotka myötöjäykistyvät ja puristuvat kokoon leikkausjännityksessä. Metallivuorovaikutus toimi molekyylisaksina Lujia nanokomposiitteja luontoa matkimalla logeenisidosta pienempi rooli, mutta sekin on tärkeä rakenteellisessa organisaatiossa. Polymeerin geometrian hienosäätö pelkällä halidin muutoksella laajentaa järjestelmien mahdollisuuksia. Itä-Suomen yliopisto Kokeellisen fotoniikan professorina on aloittanut Ph.D. Martikainen esitteli biomimeettisessä työssään myös agaroosipohjaisen hydrogeelikasvatusalustan, joka sopii myös mallialustaksi syöpälääketutkimukseen ja yksilöllisiin prekliinisiin rintasyöpälääketestauksiin. Biomimeettisellä materiaalisuunnittelulla voidaan saada aikaan kevyitä, mekaanisesti kestäviä ja ympäristölle hellävaraisia materiaaleja ja prosesseja
Pentti oli isänä ja vaarina lämminhenkinen ja huolehtiva. Vuosikymmenien ajan hänen harrastuksenaan oli ollut opetella Suomen juna-aikataulukirja ulkoa aina, kun uusi ilmestyi, ja vielä viimeisinä päivinäänkin hän pystyi luettelemaan minkä tahansa rautatieyhteyden asemat. Tienraivaaja Kuopiossa, aktiivi kemistien seuratoiminnassa Kun Kuopioon perustettiin uusi yliopisto, Pentti oli yksi sen tienraivaajista ja ensimmäisistä professoreista. Puolisonsa Sirkka-Liisan Pentti tapasi Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen riennoissa. Pentti säilytti terävän älynsä ja poikkeuksellisen muistinsa loppuun asti. Yhteisten 62 vuoden jälkeen hän jäi leskeksi. Viimeiset työvuotensa hän toimi johtajana opetusministeriön korkeakoulupoliittisessa osastossa. Baltian maiden itsenäistyttyä uudelleen hän oli vapaaehtoisena mentorina auttamassa maita yliopistojen uudelleen rakentamisessa. Luonnonsuojeluaate ja vihreät arvot ovat välittyneet Pentiltä seuraavillekin sukupolville. Pentti oli kaikissa toimissaan aina rehti ja suoraselkäinen. Hänet nimitettiin kemian apulaisprofessoriksi vuonna 1972 ja professoriksi vuonna 1973. Pentin lähipiiriin kuuluivat kaksi poikaa ja tytär sekä kolme lastenlasta. Nuorena maisterina Pentti työskenteli Enon uraanikaivoksen pääkemistinä. Tuolloin lähin hiukkaskiihdytin oli Upsalassa, jossa Pentti usein vieraili. Tšernobylin voimalan reaktorin räjähdettyä 1986 tutkimuksissa kartoitettiin, miten suuria terveysriskejä ydinlaskeuma aiheutti kullakin alueella Suomessa. Myöhemmin hän eteni Kuopion yliopistossa apulaisrehtorin ja virkaa tekevän rehtorin tehtäviin. ASLA-stipendin ansiosta hänelle tarjoutui mahdollisuus työskennellä myös USA:n yliopistoissa. 71 4/2021 KEMIA in memoriam Professori Pentti Kauranen kuoli 91-vuotiaana Helsingissä pitkäperjantaina 2. Tutkimuksissa esimerkiksi osoitettiin, miten suurvaltojen tekemien ydinkokeiden terveyshaitat yllättäen näkyivät pahiten puhtaassa Lapissa asuvissa saamelaisissa. Pentti oli Pyhäjärven Kaurasten sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja. Lapsuuden perheessä Pentti oli viidestä lapsesta vanhin. Hän rentoutui mökillään Kolin kauniissa maisemissa. Monet professori Kaurasen tutkimukset koskivat ympäristöterveyttä. Kaurasen monista tutkimuksista peräti kaksi on julkaistu maailman arvostetuimpana pidetyssä tieteellisessä lehdessä Naturessa. Pentti Kaurasen työura päätyi valtakunnallisen tason tehtäviin. Radiokemistien tärkeä tutkimusväline on hiukkaskiihdytin. Ennen sotia perhe palasi isän kotikaupunkiin Viipuriin, josta se joutui kahdesti lähtemään evakkoon ja päätyi lopulta Tampereelle. ILKKA KAURANEN JA OLAVI KAURANEN Kirjoittajat ovat Pentti Kaurasen poika ja veli. Eläkkeelle siirryttyään hän toimi vielä viisivuotisen kauden 1994– 1999 Suomen Tiedeakatemian pääsihteerinä. Hän ei pelännyt mennä kiperiinkään neuvotteluihin, sillä hän luotti saavansa vaikeatkin ristiriidat soviteltua. Kauranen oli aktiivinen myös Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnassa ja kunnostautui etenkin yhteydenpidossa virolaisiin kemisteihin. Saamelaiset syövät paljon poronlihaa, johon radioaktiivista laskeumaa kertyy porojen syömästä jäkälästä. Merkittävän akateemisen uransa ohessa Pentti Kauranen löysi aikaa kemistien seuratoiminnalle. helmikuuta 1930. Äiti kuului Baltian saksalaiseen kielivähemmistöön. Tohtoritutkinnon hän suoritti radiokemian alalta vuonna 1962. Pentti oli luonteeltaan sovitteleva ja rauhallinen. Hän oli perustamassa Itä-Suomen Kemistiseuraa, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi vuosina 1977–1979. huhtikuuta 2021. Pentti Kauranen Radiokemisti tutki Tšernobylin ydinlaskeuman terveyshaittoja. Hän oli syntynyt Riiassa Latviassa 4. Hänen liikemiesisällään oli menestyvä yritys, joka myi Porin puuvillatehtaan kankaita Baltiassa
Claudio Zannoni (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. Tapio Salmi. Yan Sunin väitöskirja Pollutant remediation strategies in the soil: electrokinetic remediation, biostimulation, and experimental design tarkastettiin 7.5.2021. Sarah Butcher. DI Valtteri Rannan väitöskirja Strategic development of circular economy business in industrial firms tarkastettiin 7.5.2021. M.Sc. Juhan Sedman (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Olli Lohi. Monika Österberg. Howard Jacobs. Vastaväittäjänä toimi prof. Olayinka Ohunakin (Covenantin yliopisto, Nigeria) ja kustoksena prof. Lennart Bergström (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. tutk. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuuli Karhun väitöskirja Pharmacological and toxicological characterisation of GATA4and protein kinase C-targeted compounds in cardiac cell models tarkastettiin 22.5.2021. Tea Kaartokallion väitöskirja Genetic risk of pre-eclampsia: Maternal and fetal studies in a population isolate tarkastettiin 20.5.2021. M.D. Vastaväittäjänä toimi prof. Jarkko Akkanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyri-Pekka Mikkola.. Francesco Contino (Louvainin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. 72 KEMIA 4/2021 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Kirill Isakovin väitöskirja Grass-Like Aluminum Oxide: Fabrication and Applications tarkastettiin 7.5.2021. Ville Vuorinen. Kai Kaarniranta (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Tomi Laurila. Vastaväittäjänä toimi prof. and SrTiO. M.Sc. Radoslaw Michallikin väitöskirja Chemical evolution and origin of the Luumäki gemberyl pegmatite (SE Finland) tarkastettiin 31.5.2021. Jernej Stukeljin väitöskirja Machine Vision for Enhanced Understanding of SolidState Impact on Solubility of Drug Compounds tarkastettiin 21.5.2021. Vastaväittäjänä toimi vanh. Matti Peikola. Tommi Kilpeläisen väitöskirja Development and biological characterization of novel ligands for protein-protein interaction-based effects of prolyl oligopeptidase tarkastettiin 4.6.2021. Leena Aarikka-Stenroos. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto M.Sc. DI Joni Vuorion väitöskirja How Structural Modifications Affect the Regulation and Activation Mechanisms of CD44 and JAK2 tarkastettiin 7.6.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo K. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Huabin Zengin väitöskirja Continuous Electrochemical Activation of Peroxydisulfate Mediated by Single-Electron Shuttle tarkastettiin 7.5.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Ullamari Pesonen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Frank Marken (Bathin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Prov. Helen Walden (Glasgow’n yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Esa Vakkilainen. M.Sc. Florence Fourcade (Rennesin yliopisto, Ranska) ja kustoksena apul.prof. tarkastettiin 28.5.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Satu Mustjoki. M.Sc. Pooja Asthanan väitöskirja Structural characterization of the substrate-binding proteins of Mycobacterium tuberculosis Mammalian-cell-entry (MCE)4-complex tarkastettiin 28.5.2021. DI Henri Petrowin väitöskirja Simulation and characterization of a front-end ASIC for gaseous muon detectors tarkastettiin 9.6.2021. Vastaväittäjänä toimi yliopistotutkija Ville Paavilainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena akat.tutk. Guido Mul (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. M.Sc. Peter Grund (Kansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. FM Rosa Woldegebrielin väitöskirja Identification and role of MCM3AP disease gene in neurological disease spectrum and its neuronal modelling tarkastettiin 12.5.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Elsi Verrinderin väitöskirja Carbon-based hybrid nanomaterials for electrochemical detection of opioids tarkastettiin 7.5.2021. DI Raili Kajaste-Rudnitskajan väitöskirja Abatement of industrial greenhouse gas emissions tarkastettiin 21.5.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Kuentz (Muttenzin ammattikorkeakoulu, Sveitsi) ja kustoksena prof. Wietse de Boer (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Yixin Liun väitöskirja Functional and structural analysis of RET receptor tyrosine kinase and its complexes tarkastettiin 12.5.2021. Janne Huiskonen (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Michael Scarpulla (Utahin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Tuominen. DI Muhammad Farooqin väitöskirja Lignocellulosic building blocks for aerogel and nanocomposite applications tarkastettiin 2.6.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. David Poxson (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Christian Breyer. Eveliina Repo. Helsingin yliopisto FM Riku Paanasen väitöskirja Tear Film Lipid Layer Organization and Evaporation Resistance – Biophysical Studies on Tear Film Lipids tarkastettiin 7.5.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Tenovuo. Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Oinas. Vastaväittäjänä toimi prof. Asta Kristine Håberg (Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto M.Sc. Perttu Lantto. Roland Faller (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Veronika Sexl (Itävallan eläinlääketieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Rintu Banerjee (Intian teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ramakrishna Jogin väitöskirja Green Aviation Fuel Hydrocarbons from Lignocellulosic Biomass via Hydrothermal Liquefaction tarkastettiin 21.5.2021. DI Antti Karjalaisen väitöskirja Defect identification in complex oxides: positron annihilation spectroscopy of ?-Ga?O. Rodrigo Serna Guerrero. Harri Lipsanen. Raimo Tuominen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. DI Clara Mendoza Martinezin väitöskirja Assessment of agroforest and industrial residues potential as an alternative energy source tarkastettiin 11.5.2021. Ilkka Tittonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Eeva Moilanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Marina Kennerson (Sydneyn yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. Knut Irgum (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. DI Ayobami Oyewon väitöskirja Transition towards decarbonised power systems for subSaharan Africa by 2050 tarkastettiin 25.5.2021. Kazuyoshi Carvalho Akiba (Nikhef-instituutti, Alankomaat) ja kustoksena prof. Päivi Peltomäki. (Tech.) Ali Najarnezhadmashhadin väitöskirja Development of structured catalyst and reactor technologies for biomass conversion – Continuous production of sugar alcohols tarkastettiin 19.5.2021. FM Elina Parrin väitöskirja Targeting STAT3 and kinases in lymphoid malignancies tarkastettiin 27.5.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Tero Kivelä. Przemyslaw Kowalczuk (Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. DI Bulut Tekgulin väitöskirja Numerical studies for diesel spray assisted methane ignition at low temperature conditions tarkastettiin 14.5.2021. Mehrbod Mohammadianin väitöskirja Microstructural analysis of diffuse axonal injury after traumatic brain injury using diffusion-weighted magnetic resonance imaging tarkastettiin 7.6.2021. FM Saara Laukkasen väitöskirja Novel targeted therapies and prognostic markers for T cell acute lymphoblastic leukemia tarkastettiin 4.6.2021. Rajaram Venkatesan. Tapani Rämö. Ilpo Vattulainen. Tuure Tuuva. Juan Garcia Serna (Valladolidin yliopisto, Espanja) ja kustoksena akat.prof. FM Jouni Karjalaisen väitöskirja Molecular Simulation of Xenon NMR in Fluids and Nanocavities tarkastettiin 28.5.2021. Prov. Robert Linnen (Länsi-Ontarion yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Juppo. Shady Awadin väitöskirja Integrative Genomic and Drug Sensitivity Profiling of High-Risk Chronic Myeloid Leukemia Patients in the Context of Personalized Medicine tarkastettiin 27.5.2021. Martin Romantschuk. DI Ted Nuorivaaran väitöskirja Improving sulphide-mineral flotation with sustainable cellulose-based frother formulations tarkastettiin 7.5.2021. Åbo Akademi M.Sc. Reynir Arngrímsson (Islannin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Oliver Hantschel (Marburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. José González de Cózarin väitöskirja Investigating the roles of three proteins in mitochondrial homeostasis tarkastettiin 7.5.2021. Henna Tyynismaa. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Turun yliopisto FM Sara Norjan väitöskirja Alchemy in the Vernacular: An Edition and Study of Early English Witnesses of The Mirror of Alchemy tarkastettiin 27.5.2021. Kari Keinänen. Peter Liljeroth. FM Ansa Palojärven väitöskirja Beneficial microbial activity supporting sustainable agriculture tarkastettiin 14.5.2021. Kari Keinänen. Camilla Tossin väitöskirja Nanomaterials for photoelectrochemical and photocatalytic conversion of solar energy tarkastettiin 7.5.2021. Vastaväittäjänä toimi Dr
500 euron stipendin sai yhteensä kuusi kemian alan opiskelijaa. Sosiaalisena ja pidettynä tuutorina hän on Aktiivisia ja määrätietoisia opiskelijoita Oulun yliopiston kolmannen vuoden opiskelija Laura Sohlo etenee opinnoissaan erittäin menestyksekkäästi ja päämäärätietoisesti. elokuuta 9. SEURASIVU SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Heistä Tella Taskinen opiskelee Aalto-yliopiston kemian tekniikan kandidaattiohjelmassa pääaineenaan kemian tekniikka ja prosessit. SKS jakoi opiskelijastipendejä auttanut alkuun uusia opiskelijoita. Stipendin saivat Niklas Kärki Kastellin lukiosta, Daniela Vuori Otaniemen lukiosta ja Meri Pikkala Vaasan lyseon lukiosta. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . Hän tähtää diplomi-insinöörin tutkintoon kemiantekniikassa. Suomalaisten Kemistien Seura jakoi lisäksi kolme 200 euron arvoista stipendiä uusille ylioppilaille. Hänen opintosuorituksissaan on nousujohteinen kehitys, josta on nähtävissä kasvanut kiinnostus kemiaan aihepiirin syventyessä. Hän on lisäksi ottanut aktiivisesti osaa tutki. Huhtikuussa 2019 kokoonnuttiin juhlistamaan SKS:n 100-vuotispäivää. syyskuuta 21. Hän on toiminut tuutorina ja tuonut kemialle myönteistä julkisuutta muun muassa yliopiston uutissivustolla. Åbo Akademin Wilhelm Wikström on etevä opiskelija ja aktiivinen opiskelijayhteisössä. Suomalaisten Kemistien Seuran Hallituksen, paikallisseurojen ja jaostojen tapaaminen 18.6.2021 kello 12 Lisätietoja: suomalaistenkemistienseura.fi Seurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat. Tuleva kemian ja matematiikan aineenopettaja Mikko Sinisalo Jyväskylän yliopistosta on ahkera, järjestelmällinen ja vastuuntuntoinen opiskelija, jolla on hyvät ryhmätyötaidot ja joka haluaa tukea muidenkin oppimista. Hän on suoriutunut opinnoistaan erinomaisin arvosanoin ja toiminut aktiivisesti opiskelijoiden Prosessiteekkarit-yhdistyksessä. Hänen kandidaattityönsä, joka käsittelee uudenlaista metodia homogeeniskatalyyttisten reaktioiden kinetiikan tutkimuksessa, tulokset julkaistiin arvovaltaisessa Chemical Engineering Science -tiedelehdessä. musryhmänsä avustaviin töihin. Kesäkuussa 2021 tavataan kollegoita epämuodollisemmissa puitteissa. SANNA MIKKOLA Mikko Sinisalo M ik ko Si ni sa lo n ko ti al bu m i Laura Sohlo La ur a So hl on ko ti al bu m i Johanna Saunamäki Turun yliopistosta on menestynyt opinnoissaan erinomaisesti. lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . syyskuuta 6/2021 24. A nn i Ra nt aLa ss ila Tella Taskinen Ja m i Iv an of f Kiia Aronen Johanna Saunamäki Ju ha -P ek ka Sa lm in en Em ili a W ik st rö m Wilhelm Wikström Itä-Suomen yliopiston Kiia Aronen on suunnitellut huolellisesti monipuoliset kemian aineenopettajan ja luokanopettajan opintonsa ja edennyt opinnoissaan ripeästi erinomaisin arvosanoin. Lisäksi hän on aktiivinen opiskelijajärjestötoiminnassa ja näyttää omalla positiivisella toiminnallaan esimerkkiä myös muille opiskelijoille. 73 4/2021 KEMIA Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2021 12. Suomalaisten Kemistien Seura on jakanut vuoden 2021 opiskelijastipendinsä
Kuninkaallinen kemian seura puolestaan kunnioitti häntä Faraday-mitalilla vuonna 1914. Kemisti esitteli tuloksensa vuonna 1884 väitöskirjassaan, joka kuitenkin arvioitiin Uppsalan yliopistossa vain keskinkertaiseksi. Englannin kuninkaallinen tiedeseura Royal Society valitsi Arrheniuksen ulkomaiseksi jäsenekseen vuonna 1911 ja palkitsi hänet Davy-mitalilla. Kiinnostus kosmokseen sai hänet innostumaan panspermia-teoriasta, jonka mukaan elämä leviää maailmankaikkeudessa paikasta toiseen ”elämänsiementen” eli itiöiden mukana. Hän sai myös kunniaarvonimiä useista yliopistoista. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Hän itse arvioi tuolloin, että ilman hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuisi fossiilisten polttoaineiden takia 500 vuodessa, mikä lämmittäisi maailmaa 3–4 celsiusastetta. Monipuolisen Svante Arrheniuksen muistoa kunnioittavat muun muassa Huippuvuorten Arrheniusfjellet-tunturi sekä Kuun ja Marsin Arrheniuskraatterit. Vuodesta 1905 Arrhenius toimi Ruotsin tiedeakatemian perustaman fysikaalisen kemian Nobel-instituutin johtajana. Hänet tunnettiin myös hyvänä esitelmöitsijänä ja tieteen popularisoijana, joka tiesi, kuinka tutkimuksesta kerrotaan ymmärrettävästi suurelle yleisölle. Uranuurtaja ilmaston lämpenemisen tutkijana Svante Arrhenius oli tuottelias tutkija, joka osoitti elektrolyyttien dissosiaation vaikutuksen osmoottiseen paineeseen, jäätymispisteen alenemiseen ja kiehumispisteen nousuun. Hänen vuonna 1896 julkaisemansa mallin mukaan hiilidioksidimäärän kasvaessa myös ilmakehän lämpötila nousee. Vuonna 1895 hänestä tuli Tukholman yliopiston edeltäjän Tukholman korkeakoulun fysiikan professori ja myöhemmin rehtori. Tunnettu Arrheniuksen yhtälö eli kemiallisen reaktion riippuvuus lämpötilasta on peräisin vuodelta 1889. 74 KEMIA 4/2021 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Lisäksi Arrhenius syventyi maanpinnan, merien ja ilmakehän fysiikkaan. Arrhenius kirjoitti useita oppikirjoja, muun muassa teoreettisesta sähkökemiasta, immunokemiasta, liuosten kemiasta ja avaruusfysiikasta. Svante Arrhenius avasi Ruotsin palkintotilin myös vierailevana tutkijana ajan johtavien fysikokemistien, Ostwaldin ja van’t Hoffin lisäksi saksalaisen Friedrich Kohlrauschin ja itävaltalaisen Ludwig Boltzmannin laboratorioissa. Hän päätteli, että tietyt aineet hajoavat vedessä vastakkaismerkkisiksi ioneiksi, esimerkiksi ruokasuola positiivisiksi natriumioneiksi ja negatiivisiksi kloori-ioneiksi, ja esitti, että ioneja on elektrolyytin vesiliuoksessa, vaikka siihen ei kohdisteta sähkövirtaa. Nobelin palkintoja alettiin jakaa vuonna 1901. Sen jälkeen Arrhenius työskenteli. Hänen yleistajuisia tiedekirjojaan käännettiin useille kielille. Häntä pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä tutkijana, joka selvitti ihmisen teollisen toiminnan vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hän oli myös Nobel-komitean aktiivinen jäsen, joka teki ahkerasti ehdotuksia sekä kemian että fysiikan Nobelin palkinnon saajiksi. Sen sijaan kaksi tulevaa nobelistia, latvialainen professori Wilhelm Ostwald ja hollantilainen Jacobus van’t Hoff ymmärsivät heti työn arvon. Jo vuonna 1903 palkittiin ensimmäinen ruotsalainen, fysikaalisen kemian pioneereihin lukeutuva Svante Arrhenius. SISKO LOIKKANEN Svante Arrhenius (1859–1927) sai kemian Nobelin palkinnon 1903 ”dissosiaation elektrolyyttisestä teoriasta”. Etenkin Ostwaldin tuella lienee ollut vaikutusta siihen, että Arrheniukselle lopulta myönnettiin yliopiston dosentuuri, Ruotsin ensimmäinen fysikaalisessa kemiassa. Hän laati myös määritelmän hapoille ja emäksille. Arrhenius valittiin Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1901. Monipuolisuusmies paneutui myös immunokemiaaan ja sovelsi fysikaalisia teorioitaan biologiaankin
20.5. 24.5. Kiertotalous, biotalous, energia 2/2021 12.2. Hyvinvointi ja kestävä kasvu 4/2021 7.5. 9.4. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. Laboratoriot, terveys, hyvinvointi Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2021 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2021 Kiertoja biotalousalan ammattilaiset 2/2021 Laboratorio-, diagnostiikkaja terveydenhuoltoalan ammattilaiset 3/2021 ChemBio Finland 2021: virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021 4/2021 Biotieteiden ammattilaiset 5/2021 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2021 Kokkola Material Week, 13.–18.11.2021 7/2021 Terveysalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. 19.1. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Tule opiskelem aan maailma n parhaaks i! Lue lisää: helsinki. 29.4. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2021 17.9. 23.8. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 30.9. fi/ opiskelij aksi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia Lämpim ät onnittel ut uusille ylioppil aille ja stipend iaateille ! HY_kemia420.indd 1 HY_kemia420.indd 1 1.6.2020 15.15 1.6.2020 15.15. 18.3. 10.6. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. 15.11. NRO TOIM. 2.12. Laboratoriot, diagnostiikka, terveys 3/2021 25.3. 11.11. 9.9. 25.2. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2021 29.10. 19.8. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. 1.3. 15.1. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. 1/2021 29.12. 13.4. 4.2. 4.10. 21.10. Laboratoriot, patentit, biotieteet 5/2021 6.8
Kannettava Tarkka Monipuolinen Helppokäyttöinen Edullinen 3 vuoden takuu pH ORP DO EC Kompakti TDS SAL °C. www.teopal.. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. www.teopal.?/tuote/consort_c51-labart-kannettava-ph_johtokyky-mv-redox-mittari Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. CONSORT LABART C51 – UUSI FIKSU MITTARI labART C51 – yksi mittari 7 parametriä (pH, ORP, DO, EC, TDS, SAL, °C)