JARI KUKKONEN: ”Palosuojauksen tarve kasvaa rajusti” MARI LUNDSTRÖM: ”Metallien kierrätystä on pakko lisätä” NIKLAS VON WEYMARN: ”Olen tulkki bisneksen ja tutkimuksen välissä” 4/ 20 22 KEMIA Kemi ”Unelmani on siinä, ”Unelmani on siinä, missä olen juuri nyt” missä olen juuri nyt” ”Unelmani on siinä, missä olen juuri nyt” Polymeerien maailmasta Polymeerien maailmasta kyläpuodin pelastajaksi kyläpuodin pelastajaksi Polymeerien maailmasta kyläpuodin pelastajaksi IRINA HOYER-VIITALA: IRINA HOYER-VIITALA: IRINA HOYER-VIITALA:
KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. fi/ opiskelij aksi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia Lämpim ät onnittel ut uusille ylioppil aille ja stipend iaateille ! HY_kemia420.indd 1 HY_kemia420.indd 1 1.6.2020 15.15 1.6.2020 15.15. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Tule opiskelem aan maailma n parhaaks i! Lue lisää: helsinki. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä
Tulevaisuudessa yhä isompi osa pelloista ja metsästä voisi kasvaa kierrätyslannoitteiden voimalla. Onnistuneet kisat olivat pienelle maalle iso imagovoitto. Sarjahurmaajan onnistunein valloitus tapahtui kemian laboratoriossa. 3 4/2022 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Halpaa ruokaa ei ole Leena Joutsen 6 Polymeereista Porvoon puotiin Anni Turpeinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Terveydenhuollon murros vaatii innovaatioita Pekka Ihalmo 14 Kriisi nostaa Kierrätyslannoitteiden arvoa Kalevi Rantanen 18 AJANKOHTAISTA Lupaukset lässähtivät Lahteen ei nouse muovija kumijätteen kierrätyslaitosta Kalevi Rantanen 20 UUTISIA 26 NUORTEN TIEDEKULMA Vesistöjen kiusanhenki Anna Herrala 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Patiolla pohdittua 27 NÄKÖKULMA Muuttajan kuormat Anja Nystén 28 VIHREÄTSIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Mari Lundström Metallien kierrättäjä Sisko Loikkanen 38 Puu suojaan palolta ”Kun oikein ponnistaa, niin onnistaa” Juha Granath 42 Terästehtaan jätepöly kiertoon Päivi Ikonen ja Pertti Koukkari 44 Olympiakesä 1952 oli Suomen näytön paikka Arja-Leena Paavola 50 Giacomo Casanova Legendaarinen viettelijä hurmasi myös alkemistina Riikka Forsström 55 GADOLINISTA KAJAHTAA Kemianluokka opettaa myös ohjaajiaan Emmi Vuorio ja Reija Pesonen 56 U niin kuin uraani Eeva Pitkälä 59 KEEMIKKO Evoluution lahjat 60 Osaajat palkittiin ChemBio-messuilla Niklas von Weymarn tulkkaa tutkimuksesta bisnekseen Sisko Loikkanen, Meri Hellsten, Päivi Ikonen ja Raili Leino 62 HENKILÖUUTISIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT William Ramsay Jalokaasujen jäljittäjä Sisko Loikkanen Ka ri Lå ng sj ö Irina Hoyer-Viitala palasi lapsuutensa kesämaisemiin Emäsaloon. 14 H el si ng in ka up un gi nm us eo Helsingin olympialaiset nostivat pulaajasta toipuvan Suomen kansainväliseen valokeilaan. 50. Onni on aina mukana.” 6 A do be St oc k Pulkkilanharju ja kappale kauneinta Suomea. ”Maailmalla tajusin, että jokaisella on juuri se mitä repussaan kantaa. 44 Giacomo Casanova opiskeli nuoruudessaan 1700-luvulla Padovan yliopistossa
Hosmed on kehittänyt lähi-infrapunaeli NIR-spektroskopiaan perustuvia mittapäitä, joiden avulla mistä tahansa prosessin vaiheesta pystytään tekemään mittauksia reaaliajassa. hosmed_kem422.indd 1 hosmed_kem422.indd 1 7.6.2022 10.40 7.6.2022 10.40. Tällöin prosessiakaan ei voida toteuttaa aina samalla tavalla. ”Mittaukset onnistuvat hyvinkin haastavissa oloissa, kuten happamassa ympäristössä tai korkeassa paineessa. ”Ei ole kovin kustannustehokasta, jos tuloksia pystytään hyödyntämään vasta seuraavaan prosessikiertoon”, Hosmedin tuotepäällikkö Arto Hurmalainen sanoo. ”Teknologiaa voidaan hyödyntää missä hyvänsä prosessissa, jossa juoksee jotain tavaraa, elintarvikepuolesta lääketeollisuuteen asti.” Onnistuu myös haastavissa oloissa Teknologian avulla pystytään mittaamaan raaka-ainekoostumusta ja yksittäisten raaka-aineiden pitoisuuksia kaikissa olomuodoissa ja olosuhteissa. ”Eräs asiakkaamme laski, että jos yhden tuotantoerän vuodessa pystyy tällä tavoin pelastamaan, laiteinvestointi on jo maksanut itsensä takaisin”, Hurmalainen myhäilee. ”Käyttö on jäänyt melko vähäiseksi, koska laitevalmistajat eivät ole kyenneet tarjoamaan riittävää osaamista käyttöönottoon ja loppukäytön tukeen.” Hurmalaisen mukaan prosessiin voidaan usein skaalata samat menetelmät, joita on hyödynnetty jo laboratoriossa. 020 775 6344, arto.hurmalainen@hosmed.fi Tutustu uusittuihin nettisivuihimme osoitteessa hosmed.fi. Reaaliaikainen NIR-spektroskopia on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta sitä ei ole saatu tehokkaasti käyttöön. Perinteisen laadunvalvonnan ongelmana on, että usein tilanne on jo ohi tulosten saavuttua laboratoriosta. Oikea mittapää löytyy lähes mihin vain kohteeseen.” Laite pystyy Hurmalaisen mukaan keskustelemaan prosessin kanssa ja säätämään sitä saatujen tulosten perusteella. Hosmed ryhtyi kehittämään teknologiaa ensisijaisesti asiakkaiden tarpeista lähtien. ”Esimerkiksi siihen, miten tuotannossa voidaan säästää energiaja raaka-ainekustannuksia.” Reaaliaikaisen mittauksen edut korostuvat, kun prosessin raaka-aineina käytetään luonnonmateriaaleja, joiden koostumus vaihtelee. ”Laite itsessään ei mittaa vielä mitään, vaan ratkaisevaa on ymmärtää, miten kokonaisuus toimii ja mitä luotettavat mittaukset edellyttävät.” Reaaliaikainen prosessimittaus säästää rahaa ja ympäristöä MAINOS Lisätietoja: Arto Hurmalainen, p. ”Tyypillisesti kuivaus tehdään kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on energiakustannuksiltaan selvästi edullisempi. ”Reaaliaikainen laadunvalvonta säästää kustannuksia ja hävikkiä samalla kertaa”, tiivistää tuotepäällikkö Arto Hurmalainen NIR-teknologiaan perustuvien ja prosessikohtaisesti räätälöityjen mittalaitteiden hyödyt. Oleellista on Hurmalaisen mukaan tietää esimerkiksi se, kuinka paljon näyte sisältää vettä prosessin eri vaiheissa. Hukkatuotannon välttämisestä kiittää sekä ympäristö että kukkaro. ”Tarjoamme kattavaa tukea sekä käyttöönotossa että esimerkiksi laitteiden taustalla toimivassa kalibroinnissa.” Kaiken perustana on osaava henkilöstö, Arto Hurmalaisen korostaa. ”Osaava henkilöstö on luotettavan mittauksen perusta ja laitteiden käyttäjän tukeminen ykkösprioriteettimme”, Arto Hurmalainen sanoo. ”Prosessivirrasta ei tarvitse ottaa sivuvirtoja mittausta varten, jolloin syntyvän hävikin määrä pienenee”, Hurmalainen kertoo. Jos tässä vaiheessa kuitenkin kuivataan liikaa, koko tuote voi mennä pilalle.” ”Loppukuivauksessa taas tuote ei voi enää pilaantua, mutta kuivauksen hinta on moninkertainen.” Ympäristö ja kukkaro kiittävät Kun prosessia pystytään kontrolloimaan reaaliajassa, saadaan minimoitua riski peruuttamattomiin virheisiin ja lopputuotteen päätymiseen jätteeksi. ”Kun automaatio toimii molempiin suuntiin, prosessia ei tarvitse keskeyttää mittausta varten, ja saadut tiedot voidaan nopeasti valjastaa osaksi prosessin kulkua.” Hurmalainen uskoo, että jatkossa kiinnitetään aiempaa tarkemmin huomiota tuotannon optimointiin
Joku viisastelija keksi vastavedon Maaseutua ei voi viedä, allekirjoittajana ”me muut”. Toivotamme lehden lukijoille, mainostajille ja kumppaneille kauniita kesäpäiviä ja virkistävää loma-aikaa!. Leena Joutsen Kemia-lehden toimitus lomailee heinäkuussa. Ukrainan vilja-aittojen joutuminen Venäjän aggression kohteeksi on paljastanut globaalin ruokahuollon haavoittuvuuden ja tehnyt selväksi, että ”halpuuttamisen” tie on kuljettu loppuun. -Maanviljelijät”, muistutettiin takavuosina MTK:n tienvarsitauluissa. Lohkaisun lyhytnäköisyys hävetti. Laura Ingalls Wilderin teoksessa Pitkä talvi preerialla perheen isä lähtee lumimyrskyn raivotessa hoitamaan karjaa. ONNITTELEN UUSIA lukijoitamme, jotka palkittiin kevätjuhlissa lehtistipendillä. Kahvi oli kortilla, kun äitini oli nuori. Niinpä jämäkahvista keitettiin usein jälkiruoaksi kiisseliä, joka suli suuhun mansikkasurvoksen ja kermavaahdon kanssa. PunaMusta Oy, Forssa 2022 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Monella tilalla tehdään nyt raskaita päätöksiä. Mikä on sinun turvaköytesi. Elämä kantaa. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Kaali, lanttu ja metsän antimet ovat pelastaneet paljon. Kiitän kumppaneitamme, joiden tuella stipendi on jaettu kymmenen vuoden aikana jo yli 10 000 nuorelle. Tartu siihen ja käy eteenpäin, askel kerrallaan. Kannattaako ruokaa enää tuottaa, kun siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden kustannukset karkaavat käsistä. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Elettiin nousuhuumaa, ja ruokakoriin poimittiin eksoottisia tuontiherkkuja. Halpaa ruokaa ei ole PÄÄKIRJOITUS 17. Ruoka on arvokasta, ja sen tuotantoa on vaalittava. 49 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. ”MAASEUTUA EI voi tuoda. Niitä tarvitsemme kaikki jatkossakin. SIIHEN tiivistyy paljon lapsuuteni makumuistoista ja äitini suhteesta ruokaan. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Landepaukut lannalta tuoksahtavissa haalareissaan eivät olleet arvoasteikossa korkealla. Pulan kokeneella teki tiukkaa heittää tilkkaakaan pois. Maaseudun voi viedä, mutta vain kerran – pois ulottuviltamme. Näkyvyyttä ei ole kämmenleveyden vertaa, mutta hän pitää kiinni pyykkinarusta ja pääsee turvallisesti perille. 050 336 5613 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Nyt palkitut ovat käyneet opintietään poikkeuksellisissa oloissa ja osoittaneet sinnikkyyttä ja taistelutahtoa. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Suomessa on opittu jatkamaan lihamureketta perunalla ja voita vedellä. Korvikkeen kitkerä maku suussaan kansa odotti hartaasti ensimmäisen sodanjälkeisen kahvilaivan saapumista. kesäkuuta 2022 Etukannen kuvat: Kari Långsjö Juha Granath Anni Hanen Metsä Spring KAHVIKIISSELI. Lähiruoka ja lihankorvikkeet olivat arvossaan jo sukupolvia sitten. 5 4/2022 KEMIA KEMIA Kemi Vol. Varteenotettavana apuna ovat uudet kierrätyslannoitteet, joiden kehittämisessä tarvitaan myös kemistien panosta. Monella tilalla tehdään nyt raskaita päätöksiä
Onni on aina mukana.” 6. ”Maailmalla tajusin, että jokaisella on se, mitä hän repussaan kantaa. Kari Långsjö Irina Hoyer-Viitala palasi pitkän matkan kierrettyään lapsuutensa kesämaisemiin Emäsaloon. KEMIA 4/2022 Irina Hoyer-Viitala on sielultaan seikkailija, jonka elämä on kuljettanut muovien maailmasta Emäsalon kyläpuodin kauppiaaksi
”Hanken olisi ollut äidin ja isän vanavedessä luonnollinen jatkumo, mutta ensirakkaus vei.” Hoyer-Viitala muutti Alankomaihin ja aloitti kauppatieteen opinnot Amsterdamin VU-yliopistossa. Hollantilaista seikkailua kesti kolme vuotta, mutta sitten iski koti-ikävä. Olen kai itsekin jo vähän antiikkinen, joten tästä on tullut tällainen mamman olohuone.” Hoyer-Viitala istahtaa talorouvan perähuoneeseen ja nostaa kahvikupin huulilleen. Otin ensi töikseni ikkunoista verhot pois. Ensin äiti kuitenkin vei tuoreen ylioppilaan lomalle Sveitsiin. Täti toi pienen Irinan elämään luonnonuskoa, äiti näytti, että nainen voi tehdä myös uraa, ja isä antoi ajaa traktorilla ja kaivinkoneella. ”Minulla on ollut kiire elää”, HoyerViitala vahvistaa ja ryhtyy kertomaan, kuinka päätyi polymeerien parista kyläpuodin pelastajaksi. Tytön kasvatti käytännössä taloudenhoitaja, karjalainen Lahja-täti. Intensiivinen kielikylpy oli ehtinyt tehdä tepposet paluumuuttajan suomen kielen taidolle. ”Mutta muuten olin villi ja vapaa ja nälkäinen erilaisille kokemuksille. 7 4/2022 KEMIA Polymeereista Porvoon puotiin ANNI TURPEINEN ”Tämä talo on kuin vanha nainen, jota pitää kunnioittaa. ”Sisällä on paljon väriä ja vanhoja tavaroita, mutta sisustus ei ole mitenkään harkittu. Kotimaahan palattuaan Hoyer-Viitala suoritti markkinointimerkonomin tutkinnon Svenska Handelsläroverketissa, josta hän valmistui vuonna 1985. Kun äiti oli kotona, käytöstapojen piti olla täydelliset. Näkee, ettei tämäkään rouva ole sulkenut silmiään maailmalta vaan hypännyt syvään päätyyn aina, kun eteen on ilmaantunut uusi mahdollisuus. Kirjavalta perheeltäni opin, että elämässä voi tehdä mitä tahansa.” Hoyer-Viitala kertoo rakastaneensa oppimista ja koulunkäyntiä. ”Minulla oli vain kolme kuukautta aikaa opetella hollannin kieli, mutta lempi oli mainio motivaattori. Sen sijaan tahdoin oppia ymmärtämään lisää ihmisistä ja siitä, millaisia mielenkiintoisia kapistuksia me oikein olemme.” Niin tie vei vielä vuodeksi Åbo Akademihin, jossa Hoyer-Viitala opiskeli. Puodin ja kahvilan puolelta kuuluu puheensorinaa ja astioiden kilinää, kun asiakkaat vaihtavat ostosten ja syömisen lomassa kuulumisiaan. Hoyer-Viitala suoristaa essuaan ja hymyilee niin, että poskiin painuvat hymykuopat. Tyttö vietti paljon aikaa yksikseen pohtimassa luonnon ilmiöitä ja sitä, kuinka asiat liittyvät toisiinsa. Siellä nuori nainen rakastui tulisesti hollantilaiseen Henriin. ”Hollantilaisilla on pitkät varpaat. ”Autoin Henriä kaikessa, missä voin, toimin jopa mannekiinina”, Hoyer-Viitala hymyilee. Niille saa huoletta astua ja asiat sanoa niin kuin ne ovat, sillä sikäläisillä ei ole tapana ottaa nokkiinsa. Nainen pakkasi laukkunsa ja lensi takaisin Suomeen. ”Silloin en ihan vielä halunnut vakituisesti työelämään. ”Puhuin jo lapsena ruotsin ja suomen lisäksi saksaa, ranskaa ja englantia, mutta nyt sekä suomi että saksa olivat unohtuneet.” Kadonneet kielet piti siis opetella uudelleen. Oman mausteensa perhedynamiikkaan lisäsi ranskaa puhunut venäläinen isoäiti, jolla ei ollut Lahja-tädin kanssa edes yhteistä kieltä. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. ”Yritin ymmärtää keskenään erilaisia mikromaailmoja, tuoda niitä lähemmäs toisiaan ja luovia itse siinä välissä”, Hoyer-Viitala muistaa. Kielipääni on kyllä aina ollutkin hyvä.” Suomalainen imi itseensä uutta kulttuuria ja omaksui siitä suoruuden ja paksunahkaisuuden. Kupissa lukee Tout ce qui est possible se fera, kaikki mahdollinen tehdään. Ja jos pisara sitten tipahtaa lampeen, onko siellä monta pisaraa vai onko kokonaisuus jotenkin erilainen?” Pitkät varpaat opettivat Lukion jälkeen Irina Hoyer-Viitalan piti jatkaa ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Hankeniin. Nykyään naisen suomi sujuu taas sutjakkaasti, saksa kuulemma hollantilaisella aksentilla. Sen ymmärtäminen oli vapauttavaa.” Opiskelujen ohessa Hoyer-Viitala matkusteli kihlattunsa mukana pitkin Eurooppaa ja tutustui tämän työhön tekstiilitehtaan omistajana. ”Mietin, miten se heijastaa valoa ja värejä, kuinka vesimolekyylit pisarassa järjestäytyvät, ja miten ne yhdessä muodostavat niin täydellisen kauniin asian. Kirjavan perheen tyttö Irina Hoyer-Viitala syntyi Helsingissä vuonna 1959 ”kirjavaan perheeseen”, jonka kiireinen äiti teki paperitehtaan myyntitöitä ja yhtä kiireinen isä hoiti agentuuriliikettään. Keltainen puotitalo on 1920-luvulla rakennettu entinen koulurakennus, jonka ympärille levittäytyy puutarha kuin kukkakuvioiset hameenhelmat. Ne ovat rouvan silmät, ei niitä saa peittää maailmalta”, sanoo Emäsalon kyläpuodin emäntä Irina Hoyer-Viitala. Kerrankin kului pitkä tovi lammen rannassa tuijottamassa ruohonkorressa riippuvaa pulleaa vesipisaraa
Vuonna 1986 Hoyer-Viitala oli 27-vuotias ja lähdössä Indonesiaan. ”Päämiehillä, toimittajilla ja eksperteillä ei ollut yhteistä kieltä eikä kulttuuria, joten minä toimin välikätenä. Hoyer-Viitala päätti opiskella omaehtoisesti muovikemian aakkoset: polymeerien raaka-aineet ja niiden käyttäytymisen tuotannossa, työstötavat, koneet ja laitteet. Millaisia ympäristövaikutuksia muutokset aiheuttavat. Värien ja tavaran runsaus luo puotiin kodikkaan tunnelman.. ”Porauduin materiaalien kemiaan niin syvälle kuin ilman alan tutkintoa pääsi enkä koskaan ajatellut, että se olisi vaikeaa”, Hoyer-Viitala kuvailee. Maata kierrellessään hän kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että ihmisillä tuntui olevan elämässään kaikki, vaikka he eivät omistaneet mitään. Onni on aina mukana.” Sukellus muovikemiaan Lejoksessa kaikki oli jälleen uutta ja ennen kokematonta. ”Niin kauas piti mennä, jotta tajusin, että jokaisella on se, mitä hän repussaan kantaa. Yllättävä pyyntö Irina Hoyer-Viitalan elämän tapahtumat ovat seuranneet sulavasti toinen toistaan, mutta tarina on täynnä yllätyksellisiä juonikuvioita. Mitä tapahtuu, jos jotakin apuainetta vähennetään tai lisätään. Viikonloppua ennen lentoaan Hoyer-Viitala vietti perheen Emäsalon kesäpaikassa, jonka kahvipöydässä kestittiin usein ystäviä ja tuttavia. ”Yllättäen hän pyysi minua assistentikseen firmaan”, Hoyer-Viitala kertoo. Pöydässä istui myös agentuuriliike Lejos Oy:n kemian osaston tuotepäällikkö Ernst Fogde. 8 KEMIA 4/2022 uskonnon historiaa, sosiaaliantropologiaa ja filosofiaa. Fogde tarvitsi avukseen jonkun, joka osaisi sekä ruotsia, englantia, saksaa että hollantia ja pystyisi siten yhdistämään kielitaidottomat teknikot, mekaanikot ja materiaaliasiantuntijat. Kuinka käy polymeerin työstettävyyden, jos vaikkapa pigmenttiä onkin enemmän. ”Tarkoitukseni oli tutustua siellä hindulaisuuden ja animismin välimuotoon hindu-dharmalaisuuteen”, hän selventää. ”Hörppäsin kahvini ja vastasin kyllä.” Ennen hyppyään polymeerikemian pariin Hoyer-Viitala ehti viettää Indonesiassa kuukauden päivät. Näin pääsin heti mukaan myös ongelmanratkaisutilanteisiin, joissa tuli vastaan monenlaista kemiaa.” Lejoksen polymeeritoimittajia olivat muun muassa Schulman Plastics, Akzo Plastics ja DSM Engineering, jotka ryhtyivät kilpaa kouluttamaan innokasta noviisia. Kaikesta kiinnostunut sielu oli löytänyt alan, jolla opittavaa oli loputtomasti. Kuin Ihmemaan Liisa hän on avannut ovia, jotka ovat sopivasti auenneet – tai elleivät ole, niitä on myös voinut vähän tempoa. Ku va t: Ka ri Lå ng sj ö Kyläkauppias on tehnyt puodistaan kohtauspaikan, jonne ovat tervetulleita kaikki ikään, koulutukseen ja ulkonäköön katsomatta
Kompensoin ahkeruudella sen, ettei minulla ollut muovi-insinöörin pätevyyttä.” Hoyer-Viitala muistaa yhä ulkoa lempimateriaalinsa, kuten DSM:n Stanyl PA46:n, jonka lämmönkesto oli 285 celsiusastetta. Suomessakin se oli joillekin vaikea pala. Äitini vielä korosti, ettei kannata yrittääkään olla mies. Riittää, että on sellainen kuin on.” Hoyer-Viitala uumoilee, että silloin tällöin naiseudesta oli jopa hyötyä. Pitkiä päiviä ja tsemppaamista, jota tarvitsin pärjätäkseni ainoana naisena maailmassa, joka vielä silloin tuntui kuuluvan miehille. ”Itse ajattelin vain, että jo äitini oli tehnyt paperiteollisuudessa samaa, mitä minä muovialalla. Olen siitä yhä kiitollinen.” Nuorkauppakamarin puitteissa Hoyer-Viitala sai myös johtamiskoulutusta ja oppia muun muassa ryhmätyöskentelystä, tilaisuuksien järjestämisestä, puheiden pitämisestä, kehonkielestä ja vaikeista tilanteista selviytymisestä. Toisin kävi. Yhtäkkiä huomasin olevani yhtiön kemian osaston tuotepäällikkö.” Hoyer-Viitala päätti hoitaa Fogdelta kesken jääneet tilaukset, toimitukset ja sopimukset kuntoon ja sen jälkeen irtisanoutua. 9 4/2022 KEMIA ”Kemia oli äärimmäisen kiehtovaa ja luonnollinen vastaus ajattelutapaani, että pitää ymmärtää molekyylitaso ymmärtääkseen isomman kuvan.” Työhön kuului runsaasti matkustamista niin Suomessa kuin ulkomailla. ”Lejoksen johto luotti minuun ja sain siltä sataprosenttisen tuen. HoyerViitala pääsi puristamaan usean merkittävän yritysjohtajan kättä sopimuksen merkiksi. Erityisellä lämmöllä hän muistaa Rani Plast -yhtiötä Teerijärveltä. Pyrin vain yhdistämään kaikkien intressit.” Tärkeitä kädenpuristuksia Tuotepäällikön työhön kuului myös olla perillä muun muassa valuuttakursseista. Hoyer-Viitala seurasi silmä kovana maailman tapahtumia ja ennakoi niiden perusteella esimerkiksi tuotteiden menekkiä tai mahdollista raakaainepulaa. Tiedot helpottivat työtäni, joten otin selville kaiken minkä voin – mutta en tietysti koskaan käyttänyt tietojani väärin. ”Ehkä suurin suosikkini oli Stamylex (LLDPE C8), jonka ominaisuudet mahdollistivat superohuen kestävän kalvon.” Työtä joka solulla Irina Hoyer-Viitala oli työskennellyt myyntiassistentin tehtävässä pari vuotta, kun hänen esimiehensä yllättäen menehtyi. Hän piti huolellisesti kirjaa asiakkaiden tarpeista, tarkkaili tilauskirjoja ja yritti aina olla askeleen edellä. ”Jos jossain tehtaassa maailmalla sattui vaikkapa tulipalo tai räjähdys, markkinoilla tulisi tehtaan valmistamasta raaka-aineesta pulaa. ”Rakastin työtäni. Tätä nykyä keltainen ”talorouva” kokoaa suojiinsa kylänväen, mökkiläiset, työmiehet ja taiteilijat.. ”Joskus miehet kertoivat minulle asioita, joita eivät ehkä olisi kertoneet toiselle miehelle. Silloin asiakkaan piti olla nopea ja haalia ainetta korvaavilta toimittajilta.” 1980–1990-luvuilla Lejoksen kemian osasto teki isoja kauppoja. Olin kai naisena vaarattomampi. Vastuullinen pesti ei päästänyt otteestaan, vaan nainen ”eli Lejosta” joka solullaan yhteensä neljäntoista vuoden ajan. ”Selvitin tarkkaan yhteistyökumppaneiden taustat, yritysten päätöksentekodynamiikan ja pelisäännöt. Myös Nokian puhelimiin tarvittiin Lejoksen edustamia muoveja.” Kirkasta, iskunkestävää Xantar (PC) -materiaalia käytettiin suojakoteloiden kansiin. Faradex-materiaaliin oli sekoitettu metallihiukkasia, mikä suojasi herkkää elektroniikkaa häiriöiltä. ”Minut nimitettiin seuraavana päivänä hänen tilalleen. Sain kuulla monta kertaa, etten ikinä pärjäisi, mutta minä selviydyin, ja vieläpä hyvin.” Hollantilaisille teki syystä tai toisesta tiukkaa hyväksyä kauppakumppaniksi nainen. Lähes satavuotias rakennus toimi alun perin kyläkouluna. ”Teknisten muovien klassikko DSM:n tuotteista oli Ronfalin ABSmuovi, josta muun muassa Fiskarsin saksien oranssit muoviosat valmistetaan
Irina HoyerViitala on oppinut, että elämä itse näyttää seuraavan askeleen. Paikan, jossa pipot ja hanskat ripustetaan patterille kuivumaan ja jossa saa aina tuoretta Ka ri Lå ng sj ö kerääntyvät työmiehet kahville ja sämpylälle, vähän myöhemmin kokoontuvat rupattelemaan eläkeläiset. • Opintoja myös muun muassa Amsterdamin VU-yliopistossa, Åbo Akademissa ja ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Täältä en halua vielä lähteä minnekään.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Elämä näyttää seuraavan askeleen. • Laskuttaja, Silja Line 1985–1986. ”Jos rakastamani työ ei ole mahdollista, jokin muu on.” Hoyer-Viitala elvytti ensin harrastuksensa. • Asuu Porvoon Emäsalossa. • Harrastaa puutarhanhoitoa. • Myynnin ammattitutkinto 2008, MJK Instituutti. Tanssin jopa kilpaa”, nainen naurahtaa. Puodinpidosta on tullut elämäntapa. Jos joku käyttäytyy tökerösti, voin kunnioittaa häntä olemalla loukkaantumatta.” Elämän kortit uusjakoon Työn lomassa myös perhe kasvoi. ”Meille jokainen asiakas on arvokas ja ihana ihminen isolla I:llä”, kyläkauppias hymyilee. • Johdon sihteerin tutkinto 1982, ASR Amsterdam. Lopulta polku kuljetti takaisin Porvoon Emäsaloon samalle kesäpaikalle, josta ura Lejoksessa oli saanut alkunsa. • Ylioppilas 1978, Lönnbeckska gymnasiet. ”Elän täysillä jokaista hetkeä ja unelmani on täsmälleen siinä, missä olen.” pannukakkua ja mansikkahilloa. Matiaksella on vielä vuosi jäljellä kemian opintoja samassa paikassa.” Tulevaisuudesta Hoyer-Viitala ei osaa unelmoida. 10 KEMIA 4/2022 IRINA HOYER-VIITALA • Syntynyt Helsingissä vuonna 1959. Parantuminen alkoi, kun hän ymmärsi, että elämän kortit voi aina jakaa uudelleen. Yhteisöllisyys näkyy keltaisen talorouvan tunnelmassa. Aamuisin sinne. Intensiivinen päällikköpesti iltaan venyvine päivineen, edustustilaisuuksineen ja pitkine työmatkoineen alkoi vähitellen käydä yhä hankalammaksi. Ymmärsin, että jokainen operoi sillä tavalla, joka on hänelle totta. • Merkonomi 1985, Svenska Handelsläroverket. Hän alkoi jälleen myös opiskella ja suoritti ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon. ”Sitten kiinnostuin biokemiasta, solubiologiasta, anatomiasta ja fysiologiasta, ja opiskelin jonkin aikaa niitä Metropolia-ammattikorkeakoulussa.” Hoyer-Viitala perusti myös toiminimen, jonka kautta hän myi hyvinvointituotteita, ja ahersi aika ajoin kiireapulaisena kaupoissa ja ravintoloissa. ”Elän täysillä jokaista hetkeä ja unelmani on täsmälleen siinä, missä olen. ”Tarkoitus oli toimia kauppiaana vain viitisen vuotta, mutta kun jatkajaa ei ole ilmaantunut, se olen sitten minä”, Hoyer-Viitala hymyilee. Kesä on etenkin mökkiväen aikaa. ”Täällä käy myös taiteilijoita, kirjailijoita ja etätyöläisiä, jotkut pääkaupunkiseudulta asti ihan varta vasten.” ”Rutiinitehtävien jongleerausta” riittää pitkälti kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista poikaa. • Myyntiassistentti ja tuotepäällikkö, Lejos Oy 1986–2000. ”Jäin kaipaamaan Lejoksen sykettä niin, että vajosin hetkeksi masennukseen”, Hoyer-Viitala myöntää. • Toimistosihteeri, Erho Oy 1981–1985. ”Olen aina rakastanut tanssia, ja silloin siitä tuli henkireikäni. Hoyer-Viitala sai esikoisensa vuonna 1995 ja toisen lapsen vuonna 1997. ”Huippuapulaisena puodissamme ahertaa nuori Victoria, joka saa hymyllään kaikki unohtamaan huolensa.” Matkan varrella lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. • Kauppias, Emäsalon Kyläpuoti 2016–. Lopulta ihanasta työstä oli pakko luopua. • Myyntiassistentti, Bierman Confectie 1980–1981. ”Rasmus valmistui jo Aalto-yliopistosta fysiikan diplomi-insinööriksi. ”Opin esiintymään ja toimimaan aina toista kunnioittavasti. Nyt se on Hoyer-Viitalan vakituinen koti. Päätin, että sen tarina ei saa päättyä.” Täysillä joka hetki Irina Hoyer-Viitala on tehnyt puodistaan kohtauspaikan, jonne ovat tervetulleita kaikki ikään, koulutukseen ja ulkonäköön katsomatta. • Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto 2002, Edupoli. • Yrittäjä, Irina Hoyer-Viitala Tmi, hyvinvointi ja ravinteet, 2004–. Puoti oli palvellut vuosia asukkaita ja mökkiläisiä. ”Uusi urani lähti vuonna 2016 siitä, kun selvisi, että saaren kyläkauppa oli lopetusuhan alla
Neljä lehteä 39 €. Mainitse tunnus UKRAINA. Lahjoitamme puolet tilausmaksusta Pelastakaa Lapset ry:lle. Bravo.” ”Täynnä innostavia juttuja. TUTUSTU JA TILAA. Tartu tarjouksiin ja tee niin monta tilausta kuin haluat: Tilaa työpaikallesi, itsellesi tai lahjaksi. Neljä lehteä 29 €. Lahjatilaus kouluun 14 €. Ilahduta opettajaa. www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Voit tilata myös meilitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai soittamalla (03) 4246 5370 . En malttaisi lopettaa lukemista!” Tilaus sisältää neljä numeroa kesäkuun numerosta lähtien ja päättyy vuoden lopussa. Kannusta koululaista tai opiskelijaa. FEICA European Adhesive & Sealant Conference and EXPO 2022 14-16 September 2022 Grand Elysée Hamburg Hamburg, Germany 2022 Advert Hamburg-185x130.indd 1 Advert Hamburg-185x130.indd 1 28/03/2022 15:24 28/03/2022 15:24 ”Lehti on opettanut minulle paljon uutta unelmaalastani.” Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi ”Vien lehden työpaikalle, jossa sitä lukevat kiinnostuneina myös kollegat.” ”Kelpo kattaus yleistajuisessa paketissa
Maailma on kuitenkin muuttunut valtavasti vuodesta 2014, jolloin alkuperäinen strategia laadittiin. Genomija biopankkilakihankkeet on saatettava loppuun. Jatkossa strategian toimeenpanon omistajuuden on oltava selkeämmin määritetty. NYKYISEEN STRATEGIAAN on sitoutunut kolme eri ministeriötä. Hyvinvointialueiden hankintakäytännöt pitää uudistaa . Mahdollistava lainsäädäntö luo perustan kasvulle . Sitra julkaisi hiljattain ansiokkaan työpaperin terveysalan strategian tarpeesta. TERVEYSALAN KASVUSTRATEGIA julkaistiin alun perin vuonna 2014. Nyt tarvitaan alan toimijoiden ja toimialajärjestöjen yhteistyötä ja vaikuttamista, jotta tämä onnistuu. Innovatiivisuus toteutuu vain innovaatioiden käyttöönotolla terveydenhuollossa. Jo sovitut toimet on syytä saada kuntoon ja samalla kääntää katse eteenpäin ja tunnistaa Suomen kilpailukykyä edelleen parantavat toimenpiteet. Tuloksiakin on kertynyt. Pekka Ihalmo Kirjoittaja on filosofian tohtori (biokemia), joka toimii lääkeyritys Janssen Finlandin yhteiskuntasuhdejohtajana. Kasvu-uran odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Terveysalan tutkimusja tuotekehitysrahoituksen riittävä taso on turvattava . Kunnianhimon tasoa on kuitenkin nostettava, jotta EU:n panostuksia saadaan myös Suomeen. 12 KEMIA 4/2022. Tämä luo edellytykset kasvaville investoinneille, mikä näkyy pidemmän päälle myös terveyshyötyinä suomalaisille potilaille. Viime vuosina uudistusten toteuttaminen on hidastunut, ja työ on painottunut selvitysten tekoon. Sitä ja EU:n aloitteita mukaillen ehdotan seuraavia toimenpiteitä: Terveysalalle tarvitaan kunnianhimoisia edelläkävijöitä . Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja Suomi tehnyt historiallisen päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä. Tämä on ollut poikkeuksellista mutta välttämätöntä sovittujen toimenpiteiden edistämiseksi. Päämääränä tulee olla vahvan tutkimus-, kehitysja innovaatioympäristön luominen. On myös varmistettava hyvinvointialueiden riittävät resurssit kliiniseen tutkimustoimintaan. Laaditaan kansallinen syöpästrategia vahvistamaan innovaatiotoimintaa, tavoitteena syövän ennaltaehkäisyn, hoitotulosten ja elämänlaadun merkittävä paraneminen. Suomella on hyvät edellytykset olla mukana eurooppalaisessa muutoksessa. Strategian tulisi myös olla aidosti kysyntäja käyttäjälähtöinen. Seuraava hallitusohjelma, joka laaditaan ensi vuonna, antaa tähän oivat mahdollisuudet. Toisiolain soveltamiseen liittyviin ongelmiin pitää löytää ripeästi ratkaisut. Koronapandemia nosti esiin terveysalan yhteiskunnallisen merkityksen. Innovaatioiden käyttöönotto tehostuu, kun hankintalain mahdollisuudet otetaan käyttöön. On myös harkittava yhteistyötä tiivistävän tiedepoliittisen neuvonantajan nimittämistä. Suomi tarvitsee uuden terveysalan kasvustrategian, joka kantaa vuoteen 2030 asti. Kriisien keskellä valtioiden johtava rooli on vahvistunut ja turvallisuuden, vihreän siirtymän ja terveyden merkitys korostunut. Suomen terveysteknologian kokonaisvienti nousi yli 2,5 miljardiin euroon vuonna 2021, ja lääketeollisuuden investoinnit ovat kasvaneet toista vuotta peräkkäin. Euroopan komission aloite terveysunionista tavoittelee koordinaation vahvistamista terveyskriiseissä, tukee lääketeollisuuden kilpailukykyä ja innovatiivisuutta ja pyrkii mullistamaan syövänhoidon kunnianhimoisella syöväntorjuntasuunnitelmalla. Janssen Finland on osa Johnson & Johnsonia. Vaikuttavuusperusteiset hankintasopimukset on vakiinnutettava. Terveydenhuollon murros vaatii innovaatioita TÄTÄ MIELTÄ To m i Ve kk i KUN KIRJOITIN edellistä kolumniani Kemia-lehteen keväällä 2021, en olisi voinut kuvitella, kuinka maailma ympärillämme muuttuisi ennen seuraava kirjoitustani. Terveysalalle tulee laatia yhteinen kansallinen visio ja strategia
syyskuuta. Hakuaika päättyy 10.9.2022 Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. 050 557 1894, kps@kemianseura.fi KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELUAPURAHAT *) Erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittamisesta tai muista erityisistä syistä (äitiys-, isyys-, vanhempainja hoitovapaa, varusmiestai siviilipalvelus tai pitkäaikainen sairaus) otetaan huomioon myös hakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enemmän kuin viisi – kuitenkin korkeintaan seitsemän – vuotta. Suurissa apurahoissa eduksi luetaan ulkomaiselle Post doc -kaudelle lähteminen, ulkomaisen Post doc -kauden pidentäminen, sellaiselta palaaminen tai oman tutkimusryhmän perustaminen. KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS julistetaan haettaviksi. Hakulomake ja -ohjeet löytyvät osoitteesta: kemianseurat.fi/kemian-paivien-saatio/ Hakemukset on lähetettävä viimeistään 31.8.2022 mennessä hakulomakkeen ohjeen mukaisesti. Numero 5/2022 ilmestyy Numero 5/2022 ilmestyy 9. Hakemus laaditaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan loppuvuodesta 2022 Tutkimussäätiön kotisivulla ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille vuoden 2022 joulukuussa. Apurahoja haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella https://orion.apurahat.fi/haku. Säätiö ei jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. Yhteydenottoihin vastaa Tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, puhelin 010 426 3803. Lisätietoja antaa Kemian Päivien Säätiön asiamies Heleena Karrus, puh. 9. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. elokuuta mennessä! KEMIA Kemi Osateemoina: kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit Numero 5/2022 ilmestyy 9. Apurahansaajille myönnetyt apurahat ilmoitetaan hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen marraskuussa 2022. 040 770 3043 Varaa paikkasi 18. ERIKOISJAKELUT: Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset EuroSafety 2022, Tampere 13.–15.9.2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10.2022 Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! www.kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Post doc -apurahan hakemukseen on liitettävä mahdollisen ulkomaisen tutkimuksen suorituspaikan (yliopisto tai laitos) sitoumus. ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2023 ovat haettavana 1.8.2022–10.9.2022 Apurahat myönnetään Orionin Tutkimussäätiön sääntöjen mukaisesti maamme lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan tutkimuksen tukemiseksi 1) äskettäin (10.9.2022 lukien 5 vuoden sisällä*)) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 50 000 euroa) sekä 2) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa). 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen toteutetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Muita kuin pyydettyjä liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Mikäli viiden vuoden määräaika ylittyy, pyydetään CV:ssä esittämään selvitys syistä. kongresseihin. 50 000 euron apurahan voi hakija saada kerran ja väitöstyöhön tarkoitetun apurahan voi saada korkeintaan kahdesti. syyskuuta.. syyskuuta. Apurahat ovat määrältään enintään 2 000 euron suuruisia
Havaittiin, että kierrätyslannoitteet ovat todellisuudessa halvempia kuin on näyttänyt. Yara Eco jatkaa vuonna 1995 aloittaneen Ecolanin työtä valmistamalla maaja metsätalouden lannoitteita voimalaitosten tuhkasta. Sitran listaaman kolmikon lisäksi kierrätyslannoitealalla toimii Suomessa toista sataa muutakin yritystä. Tekijöitä on paljon, tuttuja ja tuntemattomia. Vuonna 2021 ammoniakista tuli Venäjältä 79 ja kaliumkloridista 87 prosenttia. Kierrätyslannoitteidenkin valmistus vaatii tietysti energiaa. Tuotteiden myynnistä vastaa emoyhtiö Yara Suomi Oy. Yhtiö kierrätti maatalouteen noin 1 400 tonnia typpeä, 500 tonnia fosforia ja 900 tonnia kaliumia. Epäorgaanisten lannoitteiden raakaaineista fosfori saadaan kotimaasta, mutta ammoniakki ja kaliumkloridi tuodaan muualta, pääasiassa Venäjältä. Helsingin kaupungin omistaman Haltialan tilan koeruuduilla testattiin vuosina 2016– 2021 erilaisia kierrätyslannoitteita ja vertailukohtana tavallisia väkilannoitteita. Kierrätyslannoitteiden tuotantoa voidaan myös lisätä. Helsingin yliopiston tutkijat ovat juuri julkaisseet viisivuotisen Hykerrys-hankkeensa (Hyvän sadon kierrätyslannoitus) tulokset. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti väkilannoitteiden hintaa, mikä kasvatti hetkessä kiinnostusta kierrätyslannoitteisiin. ”Ravinteiden kierrätyksessä on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. Kierrätysvalmisteet olivat ammoniumsulfaattia teollisuuden jätevesistä, metsäteollisuuden sivuvirtoja, yhdyskuntajätepohjaisia komposteja, erilaisia liha-luujauhoja, biokaasutuksen lopputuotteita sekä nestemäisiä orgaanisia lannoitteita eri sivuvirroista. Sota teki pelikentästä reilumman Sota toi näkyviin epäorgaanisten lannoitteiden oikean hinnan. ”Toistaiseksi esimerkiksi maanparannusaineiksi soveltuvista metsäteollisuuden lietteistä poltetaan 90 prosenttia.” Kokemusta on jo kertynyt. Raaka-aineita on saatavissa. Kriisi nostaa Kierrätyslannoittei den arvoa Varovaisenkin arvion mukaan jalostusja kierrätysmäärät voitaisiin monikymmenkertaistaa. Pienimmät päästöt elinkaaren aikana olivat ammoniumsulfaatilla, seuraavaksi pienimmät mädätysjäännöksellä ja liha-luujauholla. Automaattisesti kierrätys ei takaa ekologisuutta, mutta useimmat kierrätyslannoitteet voittavat. Pelikenttä muuttui reilummaksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatalouden fosforiravinteista tulee 65 prosenttia lannasta tai kierrätyslannoitevalmisteista. 14 KEMIA 4/2022 KALEVI RANTANEN Kierrätyslannoituksen lisäämiseen olisi ilman sotaakin hyviä syitä: ilmastonmuutoksen torjuminen ja lannoitteiden saatavuuden varmistaminen. Typen kohdalla luku on 35 prosenttia. EU:n uusi lannoitevalmisteasetus astuu voimaan tänä kesänä. Alan tunnetuin yritys lienee jo lähes 50 vuotta toiminut Biolan, joka aikoinaan aloitti taipaleensa kananlantapohjaisesta lannoitteesta. Myös lainsäädäntö etenee. Huoltovarmuuden vahvistajina kierrätyslannoitteet ovat yleensä parempia kuin epäorgaaniset. Suurin jälki oli odotetusti mineraalitai väkilannoitteilla, pääasiassa valmistuksen hiilidioksidipäästöjen takia. Luujauhonkin päästöt olivat puolet pienemmät kuin mineraalilannoitteen. Myös kierrätyslannoitteita voidaan periaatteessa kuljettaa pitkiä matkoja, mutta tavallisesti tuotteet valmistetaan Suomessa suomalaisista raaka-aineista. Tiedot ovat reilun viiden vuoden takaa, mutta antavat käsityksen suuruusluokista. Asetuksen myötä tietyt orgaaniset ja kierrätyslannoitteet voiSota saa ihmiset hyväksymään innovaatioita, jotka he rauhan oloissa torjuvat. Sitra mainitsee vuoden 2021 Kiertotalouden kiinnostavimmat -listallaan lannoitekierrätyksen kärkiyrityksiksi Soilfoodin lisäksi Biolanin ja Ecolanin, jonka nimi on yrityskaupan myötä sittemmin vaihtunut Yara Eco Oy:ksi. Varovaisenkin arvion mukaan jalostusja kierrätysmäärät voitaisiin monikymmenkertaistaa”, sanoo kiertotalousyritys Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen yrityksensä sivulla. silti päästövertailussa. Yhdessä osatutkimuksessa tutkijat vertasivat neljän lannoitteen hiilijalanjälkeä kauran viljelyssä. ”Merkittävä osa teollisuuden sivuvirroista jää vielä hyödyntämättä siitäkin huolimatta, että on olemassa valmiita toimintamalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön ilman isoja investointeja tai lisäkustannuksia”, Jokinen sanoo. Metsätaloudessa kierrätysfosforin osuus on 56 prosenttia. Vuonna 2015 perustettu Soilfood jalosti viime vuonna yli 300 000 tonnia teollisuuden sivuvirtoja lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi. Myös teknologiaa on käytettävissä
Ekologisuuden lisäksi kotimaiset tuotteet lisäävät huoltovarmuutta.. 15 4/2022 KEMIA Ad ob e St oc k den arvoa den arvoa Kriisi nostaa Kierrätyslannoittei den arvoa Suomen pellot voidaan saada kasvuun myös kierrätyslannoitteilla
”Me olemme saaneet ratkaistua tämän ongelman ja samalla ohittaneet useita käsittelyitä, joilla mädätysjäännöksen käytettävyyttä on tähän mennessä parannettu”, Rantakulma sanoo. Lannoitteesta on ollut markkinoilla jo koe-eriä, mutta sen hiominen jatkuu edelleen. ”Kun prosessi saadaan lyötyä lukkoon, meidän on mahdollista myös laajentaa toimintaa ja hyödyntää suurempi osuus Biolinjan biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä.” ”Suomi voisi olla täysin omavarainen” Milla Rantakulma uskoo, että kierrätyslannoitteilla on mahdollisuus korvata yhä suurempi osa väkilannoitteista. Peltojen lisäksi lannoitusta tarvitsevat myös metsät. Tämä vaikeuttaa aineen varastointia ja lisää sekä kuljetuksen että levityksen kuluja. Biokaasulaitosten määrä lisääntyy Suomessa koko ajan, joten lannoitteen raaka-ainetta eli mädätysjäännöstä on jatkossa saatavilla yhä enemmän. Uutuuslannoite syntyy biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä, lannasta ja ruokateollisuuden sivuvirroista. Määrästä voidaan valmistaa noin 5 000 tonnia valmista lannoitetta, joka tosin sisältää muitakin ainesosia. Yleislannoite käy yhtä lailla tavanomaiseen kuin luomutuotantoonkin, kertovat tuotteen kehittäjät. Gaiamare saa tarvitsemansa raakaA do be St oc k aineen Biolinja Oy Uudenkaupungin biokaasulaitoksesta, jonka vuosittaisesta mädätysjäännöksestä se käyttää suunnilleen neljäsosan. Yhtiön tavoitteena on, että sen lopullinen tuote on ravinteikas kierrätyslannoite, joka on käytettävyydeltään verrannollinen nykyisiin raemaisiin väkilannoitteisiin. On laskettu, että sivuvirtoja kierrättämällä olisi mahdollista kattaa peltoviljelyssä ainakin iso osa tarvittavasta typestä ja lähes koko fosforintarve.” Mädätysjäännöksen lannoituskäytössä on Rantakulman mukaan ongelmana se, että jäännös on hyvin vesipitoista. Hyväksi havaittu lannoite on metsäteollisuuden omien prosessien sivuvirtana syntyvä tuhka.. 16 KEMIA 4/2022 Kemianteollisuus palkitsi uutuuslannoitteen Turkulaisen Gaiamaren ja ylöjärveläisen DTS Finlandin kierrätyslannoite Gaia NPK sai Kemianteollisuuden vuoden 2022 innovaatiokilpailussa tunnustuspalkinnon. ”Tällä hetkellä perehdymme tarkemmin tuotteen kaliumpitoisuuden kasvattamiseen ja kestävän pelletin valmistukseen”, kertoo Gaiamaren tuotepäällikkö Milla Rantakulma. Ravinteina tämä vastaa 265 tonnia typpeä, 43 tonnia fosforia ja 90 tonnia kaliumia, jonka määrää yritys siis pyrkii vielä lisäämään. ”Viljelijät ovat viimeaikaisten tapahtumien johdosta joutuneet miettimään lannoitussuunnitelmiaan, jotta heidän toimintansa olisi kannattavaa. Elämme luultavasti jonkinlaista murrosaikaa lannoituksenkin osalta.” ”Suomi luultavasti voisi olla lannoitteiden osalta täysin omavarainen, mutta se vaatii paljon työtä. Yhtiön tavoitteena on saada tuote myyntiin vuonna 2023
Myös kalsiumia kierrätetään hyötykäyttöön. Hämeen ammattikorkeakoulu ja helsinkiläinen IPFur Consulting kehittävät menetelmää, jolla hevosenlanta hygienisoidaan lannoituskäyttöön sopivaksi. Metsäteollisuuden tuhka soveltuu korkean fosforija kaliumpitoisuutensa ansiosta tarkoitukseen hyvin. Kangasmaiden kasvua rajoittava tekijä on yleensä typpi, eikä tuhka sellaisenaan kelpaa niiden lannoiteaineeksi. 17 4/2022 KEMIA Metsä kasvamaan teollisuuden tuhkilla Lannoitteista puhuttaessa mieleen nousevat ensimmäiseksi viljapellot, mutta yhtä tärkeitä ovat metsät. Valmiste toisin sanoen vapauttaa ravinteita hitaasti ajan myötä. Struviittilannoitetta valmistetaan fosfaattia ja ammoniumia sisältävistä jätevesistä lisäämällä joukkoon magnesiumsuolaa, joka reagoi niiden kanssa ja saostuu struviittina. Metsäteollisuus ry teetti viime vuonna konsulttiyhtiö Vahanen Environmentilla selvityksen kierrätyslannoituksen mahdollisuuksista alalla. ”Ravinnetalouden edistäminen on tärkeä keino lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa.” Esimerkiksi teollisuuden polttoprosesseista saatua tuhkaa levitetään noin 10 000 hehtaarin metsäalalle vuosittain. Puutuhkilla vastaava osuus oli noin 22 prosenttia, kuituja pastalietteillä kaksi prosenttia ja muilla lietteillä noin 1,5 prosenttia. Nyt Venäjä on jättänyt aukon lannoitemarkkinoille, mutta aukon täyttävät jo lähitulevaisuudessa muut tuottajat, kun kansainväliset toimitusketjut kunnostetaan. ”Struviitti sisältää ammoniumia, fosfaattia ja magnesiumia moolisuhteessa 1:1:1 ja toimii hidasliukoisena lannoitteena”, kertoo tutkijatohtori Janne Pesonen Oulun yliopiston kestävän kemian yksiköstä. Lannoitteen tuhka liukenee maassa varsin hitaasti, mikä on juuri metsissä edullista, koska niitä lannoitetaan harvoin. Tietyt kasvit tarvitsevat nopeasti, jotkut toiset hitaasti liukenevia ravinteita. Luonnonvarakeskus ja 3E Energy Tuusulasta selvittävät, voidaanko ravinteiden ja niiden kustannusminimien löytämiseen hyödyntää matemaattisia optimointimenetelmiä. Käynnissä on monia kierrätyslannoitetutkimuksia. LAB-ammattikorkeakoulu puolestaan rakentaa sarjavalmisteisen maatilakoon ravinnekierrätyslaitoksen konseptia yhdessä Sauter Biogas Finlandin, Ophi Technologiesin ja Viitos-Metallin kanssa. ”Struviitti on itsessään melko niukkaliukoinen ja hajoaa maaperässä hitaasti, joten se ei tarvitse päällystettä.” Struviitti on vain yksi esimerkki kehityksestä. Sitä kautta se voi vähentää ravinnehuuhtoutumia, joita helppoliukoisten ravinteiden levityksestä aiheutuu. Tuhkalannoituksen kasvua lisäävä pitkäaikainen vaikutus voi näkyä turvemaiden metsissä useita vuosikymmeniä. Oulun yliopisto kumppaneineen paneutuu muun muassa hidasliukoisiin struviittivalmisteisiin. Houkutus vaihtaa kierrätyslannoitteista takaisin ekologisesti heikompiin ja saatavuudeltaan epävarmempiin mutta näennäisesti halvempiin tuotteisiin voi olla suuri. Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. Muutama poiminta vuosina 2020–2022 toteutettavasta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta antaa kuvaa alan monipuolisuudesta. ”En välttämättä käyttäisi tässä yhteydessä controlled release -termiä, sillä se tarkoittaa yleensä jollain polymeerilla päällystettyä lannoitetta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tuhkalannoitus voi lisätä turvemaalla puuston vuotuista kasvua jopa kolme kuutiometriä hehtaaria kohti. Metsän typpilannoituksessa kaivataan erityisen kipeästi uusia ratkaisuja, koska kierrätysprosentti on nykyään nolla. Tuhkaa kuitenkin voitaisiin käyttää yli 50 000 hehtaarilla. Viime vuonna syntyneestä selluprosessin sivutuotteesta meesakalkista hyödynnettiin 76 prosenttia lannoitukseen. Itse ravinnekomponentit voivat olla hyvinkin liukoisia, mutta liukenemista säätelee kuorikerros”, Pesonen sanoo. Selvityksen mukaan turvemaalla on pulaa erityisesti fosforista ja kaliumista, kun taas typen niukkuus on pääasiallinen rajoittava tekijä kivennäismailla. Kierrätyslannoitteiden teknologia on nuorta verrattuna epäorgaanisten lannoitteiden valmistusprosesseihin, joita on kehitetty yli sata vuotta. Hyvin kasvavat suopuustot sitovat hiiltä. Kuinka kauan kriisin opetus muistetaan. vat saada virallisen lannoitestatuksen, ja niitä voidaan myydä ja markkinoida koko unionialueella. Struviittilannoitetta jätevesistä Tekemistä riittää tulevaisuudessakin. Kierrätyslannoiteosaamisen kehittäminen on vaativaa, mutta vielä vaikeampaa voi olla säilyttää saavutetut tulokset. ”Tuhkan käytön lisäämisessä olisi potentiaalia, ja sillä saataisiin korvattua rajallista fosforia”, kertoo kiertotalousja ympäristöpäällikkö Aaron Vuola Metsäteollisuus ry:stä. Toisen maailmansodan aikainen lannoitepula unohdettiin pian, ja huoltovarmuus kuului vuosikymmeniä teemoihin, jotka eivät juuri kiinnostaneet. Nykyään tuhkaa suositellaan lannoitukseen erityisesti runsastyppisillä ja ojitetuilla turvemailla, joilla kasvurajoituksena on kaliumin ja fosforin saatavuus. ”Tyypillisesti magnesiumin lähteenä on käytetty jotakin kaupallista magnesiumsuolaa, mutta me olemme tutkineet erilaisten magnesiumpitoisten sivuvirtojen soveltuvuutta saostuskemikaaliksi.” Oululaisten kehittämä valmiste tuo mieleen hallitusti liukenevat controlled release -tyyppiset lannoitteet. Yksi tavoitteista on löytää entistä paremmin kasvien tarpeisiin räätälöityjä lannoitteita. Fosforin vaikutusaika voi olla parhaimmillaan jopa 50 vuotta
Muovija kumijätteestä valmistettaisiin autoteollisuuden raaka-aineeksi termoplastista elastomeeriä eli tpe:tä, jota kutsutaan myös termoelastiksi. Patentti kateissa Kovat väitteet vaativat pitäviä todisteita. Puolisentoista vuotta myöhemmin jäljellä on keskeytynyt ympäristölupaprosessi ja joukko avoimia kysymyksiä. Yhtiö laski, että kolmesta miljoonasta renkaasta saa kumirouheena alle neljä miljoonaa euroa. Muut voivat silloin yrittää panna paremmaksi, ja ala menee eteenpäin. Jo yksi laitos käyttäisi vuosittain noin 30 prosenttia Suomessa kierrätettävistä renkaista ja 2,7 prosenttia tuotettavista muoveista. Maple Leaf puhuu maailmanlaajuisesta patentista mutta ei suostu ilmoittamaan sen numeroa. Toisinaan yritykset pitävät kumppaniensa ja asiakkaidensa nimet salassa kilpailusyistä. Painetussa lehdessä artikkeli jäi kuitenkin julkaisematta, kun hankkeesta alkoi käydä ilmi epäselvyyksiä. Maple Leafin patenttia ei löydy tietokannoista, ei yrityksen eikä sen avainhenkilöiden nimellä. Sen jälkeen laitoksia piti nousta lisää, myös muihin Pohjoismaihin, Baltiaan ja muualle Eurooppaan. Kilpailusyillä patentin numeron salaamista ei voi perustella. Myös Kemia-lehti uutisoi projektista nettisivuillaan kesällä 2021. Lahden laitos tuottaisi 80 000 tonnia tpe:tä vuodessa. Ei löydy tieteellisiä julkaisija, joita näin merkittävän innovaation taustalla tulisi olla. Lämmön avulla uudelleen muotoiltava kestomuovi tehdään perinteisesti neitseellisestä öljystä. Lehti raportoi tulevan tehtaan paikaksi Jokimaan kaupunginosan. 18 KEMIA 4/2022 AJANKOHTAISTA Lupaukset lässähtivät Lahteen ei nouse muovija kumijätteen kierrätyslaitosta Kun kanadalaisyrityksen suomalainen tytäryhtiö kertoi tuovansa markkinoille uuden teknologian muovija kumijätteen kierrätykseen ja perustavansa Lahteen referenssilaitoksen, uutinen herätti innostusta. Vuonna 2020 perustettu Green Tyre Recycling Finland Oy, kanadalaisen Maple Leaf Marketing Industrial Projectsin tytäryhtiö, ilmoitti tuovansa markkinoille uuden kierrätysteknologian. Tehdas työllistäisi yli 70 henkeä. KALEVI RANTANEN Alku näytti hienolta. Raaka-aineena käytettäisiin 25 000 tonnia kierrätettyjä renkaita ja 55 000 tonnia kierrätettyä muovia. Lahden referenssilaitoksen oli määrä todentaa patentoidun tuotantoteknologian tehokkuus ja kannattavuus Suomessa. Lehti kysyi perusteluja mainosväitteille, ei luottamuksellisia tietoja prosessin yksityiskohdista eikä materiaalien formuloita tai reseptejä. Uusi Lahti -lehti kirjoitti vuoden 2021 helmikuussa, että kanadalaisyrityksen johtaja Fouad Tabet oli vieraillut kaupungissa ja ollut ”tyytyväinen näkemäänsä”. Yhtiö esitti myös lukuja. Kiinnostuneet kyllä löytävät patentin, jos se on olemassa. Kemia-lehti yritti useaan otteeseen selvittää asiaa, mutta turhaan. Monopolin vastineeksi patentin haltijan on kerrottava teknologiasta. Yritys on liikesalaisuuteen vedoten kieltäytynyt kertomasta Kemia-lehdelle niitäkin asioita, jotka yksiselitteisesti kuuluvat julkisen tiedon piiriin. Maple Leafin kohdalla niiden löytäminen on osoittautunut mahdottomaksi. Ympäristöpääkaupunkivuoden tavoit. Sekä asiantuntijat että media kiinnostuivat. Herää kysymys, miksi yritys ei voi tai halua kertoa näitä tietoja avoimesti. Tästä lähin kaikki viestintä kenen tahansa Green Tyre Recycling Finlandin tai Maple Leaf Marketing Industrial Projectsin henkilökuntaan kuuluvan kanssa katsotaan teollisuusvakoiluksi, jolloin aloitamme oikeusprosessin teitä ja teidän lehteänne vastaan.” Vakoilusta puhuminen on erikoista. Lupakäsittely jäihin Uusi, merkittävä teollisuuslaitos olisi luonnollisesti ollut tervetullut Lahteen. Patentti antaa rajoitetun, tilapäisen monopolioikeuden keksinnön hyödyntämiseen. ”Emme aio tehdä yhteistyötä kanssanne. Huhtikuun lopulla Fouad Tabet lähetti englanninkielisen sähköpostin: ”Äskeinen meilinne, jossa kysytään luottamuksellista tietoa, on ristiriidassa yrityksemme politiikan kanssa”, Tabet kirjoittaa. Prosessi luvattiin lanseerata Lahdessa sopivasti ympäristöpääkaupunkivuotena 2021. Patenttiin liittyvien asioiden salaaminen on kuitenkin vastoin patenttilakien henkeä. Ei myöskään sertifikaatteja, jotka osoittaisivat, että esimerkiksi kemikaaliasetus Reachin vaatimukset täytetään. Green Tyre kertoi, että Kanadassa kehitetty valmistusprosessi on ”kymmenkertaisesti tuottavampi kuin tällä hetkellä käytettävät parhaatkin rengasja muovijätteen jatkohyödyntämiskanavat”. Kun rouhemäärään lisättäisiin 55 000 tonnia muovijätettä ja valmistettaisiin yhdistelmästä tpemateriaalia, lopputuotteen arvo olisi 80 miljoonaa euroa. Tietoja ei yritetty hankkia vilpillisin keinoin vaan niitä pyydettiin suoraan yrityksen avainhenkilöiltä
Kemiallisena lisäaineena oli niin ikään kierrätetty kopolymeeri, josta 25 prosenttia oli etyleenivinyyliasetaattia (eva). Kierrätyslaitoshankkeen etenemisestä voi kuitenkin tehdä johtopäätöksiä ympäristölupahakemuksen perusteella. Tänä vuonna ilmestyneessä artikkelissaan he selostavat uusimpia kokeitaan. Tieto kumija muovijätteen seoksen käyttäytymisestä mekaanisessa muovauksessa lisääntyi, mutta pilottitasonkin teollisiin laitoksiin on vielä matkaa. Liikesalaisuuksien pitää olla turvassa. Näin teki myös Green Tyre Recycling. Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. Kaksikko käytti niissä kierrätettyä suuritiheyksistä polyeteenijätettä (rhd) ja rengasrouhetta (gtr). Säätiö itse ei anna raportteja ulkopuolisten käsiin. Yhteydenpidon katkettua jää avoimeksi, onko hänellä ja Green Tyrellä tekemistä Fazlin ja Rodriguen tutkimusten kanssa. ”Myöhemmin toiminnanharjoittajan edustaja kuitenkin ilmoitti, että käsittelyn voi keskeyttää.” Uusia tuloksia Kanadasta Kumija muovijätteiden yhteiskierrätystä ovat Kanadassa tutkineet Quebecin Laval-yliopiston kemistit Ali Fazli ja Denis Rodrigue, jotka ovat selvittäneet kumija muovijätteen sekoitusmahdollisuuksia tpe-materiaalien valmistamisessa. Tutkijat kertovat, että eva-materiaali paransi seoksen lujuusominaisuuksia. Lahden kaupunki ei ole antanut avustusta kyseessä olevalle yritykselle, vaan säätiö, joka ei kuulu Lahti-konserniin”, korostaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt. Ryhmään kuului hänen mukaansa asiantuntijoita muun muassa Helsingin yliopistosta ja LUT-yliopistosta. ”Avustuksen saajista jokainen toimitti rahojen käytöstä väliraportin puolessavälissä hanketta ja loppuraportin hankkeen päättyessä”, Bruneau kertoo. 19 4/2022 KEMIA teita edistävä Kestävä Lahti -säätiö ehti myöntää hankkeelle pienen avustuksenkin, 17 000 euroa. Kestävä Lahti -säätiön hallituksen jäsen, Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Milla Bruneau kertoo, että säätiön rahoittamat hankkeet arvioi riippumaton arviointiryhmä. Polyeteenijätteen toimitti kierrätysyritys Gaudreau Environnement, rengasrouheen montrealilainen kumikierrätysyritys Phoenix Innovation Technology ja eva-materiaalin muovijätekierrättäjä Ecofib. Myös Fouad Tabet ilmoittaa opiskelleensa Laval-yliopistossa. Säätiön raportointisäännöt jättävät tulosten julkistamisen yritysten päätettäväksi. Green Tyre Recycling jätti vuonna 2021 Lahden kaupungille ympäristölupahakemuksen luonnosversion ja toimitti myös kaupungin siihen pyytämät täydennykset, kertoo Lahden ympäristölupapäällikön viransijainen Juha Alaluukas. Materiaalit sekoitettiin ekstruuderilla eli suulakepuristimella. ”Kaupunginvaltuuston jäsenet eivät valvo yksittäisiä avustuksia. Yksi säätiön rahoittajista on Lahden kaupunki
”Testien mukaan jauhe soveltuu erilaisiin kumija muovituotteisiin korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita ja tuomaan lisäominaisuuksia materiaaliin. Muoveissa uusiokumilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi tuotteiden iskulujuusja tärinänvaimennusominaisuuksiin”, kertoo Apilan palvelujohtaja Pirjo Rinnepelto. ”Meillä Encorella on pitkäaikainen kokemus tuottajavastuusta ja valtakunnallisesta toiminnasta, mikä tarjoaa valmiudet yhteistyöhön Rengaskierrätyksen kanssa. Laitos irrottaa renkaista metallit ja kuidut ja hienontaa renkaat rakeiksi tai jauhemaiseksi uusiokumiksi teollisuuden käyttöön. Rengaskierrätys kutsuu muovija kumituoteteollisuuden toimijoita mukaan yhteistyökumppaneiksi, jotta uusiomateriaaleille löytyy parhaat sovelluskohteet. Tuottajayhteisö on juuri valinnut seuraavaksi viideksi vuodeksi terminaalioperaattorikseen Encore Ympäristöpalvelut Oy:n. Lisää huoltovarmuutta Tuottajayhteisö on testannut kumin ja muovin seosta laboratoriokokeissa yhteistyössä Apila Groupin kanssa. Suomen Rengaskierrätys organisoi siksi uudestaan myös renkaiden keräysjärjestelmää. Apila on kokeillut uusiokumia erilaisiin tuotteisiin esimerkiksi niin, että 40 prosenttia on rengaskumia ja loppuosa vaikkapa HDPE-muovia. Materiaali näyttäisi sopivan niihin kaikkiin. Uusi keräyskumppani Lopen laitos käsittelee alkuvaiheessa uusioraaka-aineeksi noin 20 000 tonnia renkaita vuodessa. Toisaalta uusioraaka-aineisiin ohjaa myös EU:n suunnittelema lainsäädäntö sekoitevelvoitteineen. Seosmateriaalin toimivuutta on kokeiltu ekstruuderiin, ruiskuvaluun ja rotaatiovaluun. Kierrätyskumi vahvistaa kotimaista huoltovarmuutta. ELINA SAARINEN Käytetyt renkaat uusiotuotteiksi Risto Tuominen esitteli uusiomateriaaleista valmistettuja testituotteita toukokuisilla PlastExpo Nordic -messuilla. Jotta uusioraaka-aineelle löytyy käyttöä, on varmistettava, että tuotteen laatu täyttää sille asetetut vaatimukset. ”Haemme nyt asiakkaita, joilla on kiinnostusta korvata neitseellistä kumia ja muovia tuotteissaan uusiomateriaaleilla. Öljyn korkea hinta on hyvä ajuri. Tutkimme myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää rengasmateriaalia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti”, sanoo Encore Ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Petri Aaltonen. Tuotanto alkaa näillä näkymin huhtikuussa 2023. Kiinnostusta lisäävät myös kansainvälisen kaupan ailahtelut ja raaka-aineiden saatavuusongelmat. Suomessa kerätään ja hyödynnetään vuosittain noin 60 000 tonnia renkaita. ”Kun sekä valmistava teollisuus että raaka-aineen tuottaja ovat Suomessa, suunnittelu on helpompaa. Tämä on kotimainen lähituote, joka vähentää riippuvuutta ulkomailta tuoduista materiaaleista ja pienentää valmistuksen hiilidioksidipäästöjä”, Tuominen sanoo. Käytöstä poistuvien renkaiden hyötykäytöstä vastaavan Suomen Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen kertoo, että yhtiön Lopelle nouseva kiertotalouslaitos saadaan koekäyttöön ennen joulua. Uusiogranulaatin osuus voi kasvaa reilusti yli puoleen. Materiaalista voi valmistaa monenlaisia kumija muovituotteita, kuten eristeitä, tiivisteitä ja ajoneuvojen suojaosia. Sopimus alkaa ensi vuoden alussa. Tieto kulkee, jolloin resepteihin ja testaukseen päästään nopeasti kiinni.” Risto Tuomisen mukaan Suomessa on ollut kovasti kiinnostusta uusioraaka-ainetta kohtaan. Määrää voi kasvattaa helposti. El in a Sa ar in en. ”Pioneeriyritykset katsovat huomiseen ja varautuvat siihen, että omalla toimialalla tuotteita ei voi tai lain mukaan kohta edes saa valmistaa kokonaan neitseellisistä raaka-aineista”, Rinnepelto huomauttaa. 20 KEMIA 4/2022 UUTISIA Suomen Rengaskierrätys Oy perustaa Suomeen verkostoa, joka alkaa jalostaa vanhoista autonrenkaista uusiotuotteita. Lopen laitoksen tuotantoa voi säätää sen mukaan, millaisia ominaisuuksia raaka-aineelta vaaditaan
Perustajien, toimitusjohtaja Joonas Sirviön, Craig Tylerin ja Adam Rowen sekä sijoittaja Ollis Leppäsen yritys hyödyntää olutpanimoiden sivuvirtoja, joista se tekee kasviperäistä muovigranulaattia. 21 4/2022 KEMIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi El in a Sa ar in en Kilo biopohjaista muovia 16 olutpullollisesta. PacTecja FoodTec-messujen uutuustuotekisassa palkittiin lempääläläisen Boxonin valmistama kartonkipakkaus, joka säilyttää metalliset tuotteet ruostumattomina. ”Brändimme ja materiaalimme on kirjaimellisesti ihan äsken lanseerattu. Tiedämme, kuinka siihen päästään, ja alamme laajentaa osaamista ja rahoitusta sitä kohti”, Tyler sanoo. ELINA SAARINEN Adam Rowe, Craig Tyler ja Joonas Sirviö esittelivät Helsingissä 18.–19. Tapahtumassa vieraili reilut 3 200 ammattilaiskävijää. Kartongille korroosiosuoja PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic -messuilla oli mukana liki sata näytteilleasettajaa. Tylerin mukaan laboratoriokokeet osoittavat, että yrityksen biogranulaatti kompostoituu kotikompostiolosuhteissa ilman teollisia prosesseja. Pian hän heräsi siihen, että oluen panemisesta syntyvälle ohrajätteelle ei ollut järkevää kierrätystapaa. Inhibiittoriaineen maahantuojan Teknoma Oy:n Markku Väänänen kertoo, että suoja-aine ei estä kartongin kierrätystä normaaleissa prosesseissa, koska tuote on biologisesti hajoava. Idean juuret juontavat vuoteen 2011. Granulous on testannut kehittämäänsä, granuloussiksi kutsumaansa biopohjaista muovia yhdessä VTT:n ja Olut avuksi muovikriisiin muoviteollisuuden toimijoiden kanssa. toukokuuta järjestetyillä PlastExpo-messuilla muovien uutta vaihtoehtoa.. Tyler esittelee suojakoteloita ja solkia, jotka on valmistettu Granulousin materiaalista. Tyler työskenteli tuolloin tuotesuunnittelijana markkinointitoimistossa, jonka asiakkaita olivat globaalit brändit, kuten Carlsberg, McDonalds ja Nestle. ”Biomuoveille on valtava kysyntä, mutta silläkin saralla on ongelmia. Osa maatuu luonnossa ja osa vaatii teollisen kompostoinnin, joten monesti loppukäyttäjä menee sekaisin, miten tuote pitäisi kierrättää”, Sirviö sanoo. Pakkaus on käsitelty VCI-inhibiittorilla eli korroosionsuoja-aineella. Kun globaali oluttuotanto on noin kaksi miljardia hehtolitraa, raaka-ainetta on todella paljon tarjolla. ”Laitoin jälleen suunnittelijan hatun päähäni ja aloin pähkäillä tapoja hyödyntää tätä ongelmaa.” Joonas Sirviö taas oli kahden lapsen isänä turhautunut maailman muoviroskaongelmaan. Neitseelliseen polypropeeniin verrattuna biogranulaatin päästöt ovat selvästi pienemmät. Aikaisemmin korroosiosuojapinnoite on saatu vain muovista valmistettuihin pakkauksiin. Yritys tekee jo yhteistyötä muun muassa muoviyhtiö K. Näin laskee panimoiden sivuvirtoja hyödyntävä uusi suomalainen startup-yritys. Feddersenin kanssa. Innovaatio palkittiin toukokuisten messujen kiinnostavimpana uutuustuotteena. ”Vastaanotto on ollut erinomainen ja kiinnostus valtava Euroopassa.” Pakkaus sopii esimerkiksi konepajatuotteiden ja muiden ruostuvien osien pakkaamiseen. Joonas Sirviö kertoo, että 16 olutpullollisen tuotanto synnyttää sen verran panimosivuvirtaa, että siitä voi tuottaa noin kilon granuloussia. ”Granulaatistamme 40 prosenttia on tätä orgaanista sivuvirtaa, ja tulevaisuudessa pyrimme sataan prosenttiin. Granulaatti soveltuu suoraan ruiskuvaluun nykyisin muotein, ja siitä voi valmistaa biomuovituotteita moneen eri tarkoitukseen. Sinä olet ensimmäinen toimittaja, jolle annan haastattelua”, sanoo Granulousin Craig Tyler, kun olemme jutelleet hetken yrityksen osastolla PlastExpo Nordic -messuilla. Herätys panimoravintolassa Tyler siirtyi tehtävästä sivuun ja avasi yhdessä vaimonsa kanssa panimoravintolan Vuokattiin vuonna 2018. D. ”Kulutimme vuosia yrittäessämme ajaa sisään vähemmän ympäristöä kuormittavia materiaalivaihtoehtoja tuotantoon, mutta mitään ei tapahtunut”, hän kertoo
Etu-Töölön lukion kemian ja matematiikan lehtori Anne Maria Mäkelä kertoo arvostavansa suuresti stipendilahjoitusta. ”Kemian osaamista tarvitaan paljon myös kestävän kehityksen vauhdittamisessa ja energiasektorilla”, Tuunila lisää. Kymmenen vuotta, 10 000 stipendiä.. Jokaiselle löytyy varmasti oma, mielenkiintoinen aihealue ja työsarka, jossa voi parhaimmillaan vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen.” ”Ajankohtaisia haasteita ovat esimerkiksi uusien ruoka-aineiden kehittäminen lihaproteiinin tilalle, nanotekstiilit, muovin uusiokäyttö ja uudet lannoiteratkaisut”, Pirinen listaa. ”Tänä keväänä kutsuimme yliopistojen, yritysten ja yhteisöjen lisäksi myös lukijoitamme mukaan lahjoittamaan stipendejä. Halu – jopa intohimo – uuden oppimiseen jää parhaimmillaan elinikäiseksi tavaksi”, hän sanoo. Vuoden 2022 lehtistipendit lukiolaisille lahjoittavat yhdessä Kemia-lehden kanssa: • Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu • BASF • Forchem Oy • Helsingin yliopiston kemian osasto • Innovatics • Itä-Suomen yliopiston kemian laitos • Jyväskylän yliopiston kemian laitos • Kemian Kustannus Oy • Kemian Seurat: Finska Kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen yhdistys ja Suomalaisten Kemistien Seura • Kemianteollisuus ry • Labo Line Oy • LUT-yliopisto • Miele Oy Professional • Neste Oyj • Nornickel Harjavalta • Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta • Software Point • Turun yliopiston kemian laitos. MERI HELLSTEN A do be St oc k Lahjoittajat toivovat nuorten löytävän itselleen mieluisan opiskelualan. ”Minka on taitava ja hoksaava nuori, joka tekee kaiken täysillä ja opiskelee asiat ymmärryksen kautta.” ”Juliuksesta löytyy pedantin ja motivoituneen opiskelijan lisäksi aikaansa seuraava utelias tiedemies.” ”Miina on vakuuttanut ahkeralla ja tavoitteellisella työllään kemian oppitunneilla.” ”Kevään parhaita hetkiä on, kun pääsee lukemaan opettajien viestejä”, sanoo Kemia-lehden päätoimittaja Leena Joutsen ja kiittää kumppaneita hankkeen mahdollistamisesta. Tavoittelimme juhlavuoden kunniaksi kaikkien aikojen ennätystä, ja se toteutui kirkkaasti”, Joutsen kertoo. Jo aiemmin keväällä stipendin sai 150 opiskeluikäistä. Lehtilahja vie nuoren kemian maailmaan Apua myös Ukrainalle Kemia-lehti on jakanut lehtistipendejä lukiolaisille jo kymmenenä vuotena. ”Päätimme lahjoittaa osan kevään stipendikumppanija tilauskertymästä Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseen. Hankkeessa pitkään mukana olleen LUT-yliopiston tutkijaopettaja Ritva Tuunila pitää lehteä hyvänä kannustimena kurkistaa kemian maailmaan. Stipendi myönnettiin yli 1 500 lukiolaiselle noin 200 lukiossa. Toivomme myös omiin koulutusohjelmiimme uusia innokkaita opiskelijoita.” Toista kertaa hankkeeseen osallistuneen Miele Oy:n markkinointipäällikkö Virve Pirinen korostaa, että ala tarjoaa hyvin monipuolisia tehtäviä. ”Olisi hienoa, jos stipendin myötä nuoret innostuisivat opiskelemaan kemiaa tai kemiantekniikkaa. ”Kiittäminen ja kannustaminen energisoivat ja lisäävät kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan. Neljästi stipendejä ovat voineet hakea myös kemian alan opiskelijat yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammattiopistoissa. ”Kymmenessä vuodessa olemme nyt onnistuneet jakamaan yli 10 000 vuosikertaa kouluja opiskeluikäisille nuorille”, Joutsen sanoo ja iloitsee myös toisen tavoitteen saavuttamisesta. 22 KEMIA 4/2022 UUTISIA Kemia-lehden toimitukseen tuli jälleen hyvin punnittuja perusteluja lukioiden opettajilta, jotka hakivat stipendejä luonnontieteistä kiinnostuneille oppilailleen. Yhdessä sisarlehtemme Uusiouutisten kanssa saimme täyteen 10 000 euroa, jotka ohjasimme SPR:lle ja Pelastakaa Lapset ry:lle.” Tulevaisuuden ala Stipendihanketta on tukenut vuodesta toiseen joukko sponsoreita, jotka haluavat auttaa nuoria löytämään oman alansa. ”Kemia on todella laaja-alainen koulutusala, josta löytyy vaikka kuinka paljon vaihtoehtoja
Valmistuksessa käytetään kierrätettäviä, ympäristölle ja ihmiselle turvallisia ionisia nesteitä, joiden kehittämistä on johtanut Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläinen. Yhtiön pääosakas ja toimitusjohtaja on Antti Rönkkö, joka siirtyy tehtävään heinäkuussa Nanso Group Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Infinited Fiber on aiemmin tehnyt vastaavanlaiset sopimukset usean muun merkittävän vaateja tekstiilitoimijan kanssa. Rönkkö arvioi, että teknologia on valmis kaupalliseen valmistukseen 5–10 vuodessa. Kuitu myös sitoo puuhun varastoituneen hiilen itseensä koko käyttöikänsä ajan, joka voi kierrätysmahdollisuuden ansiosta olla hyvinkin pitkä. Yhtiön kumppaneihin kuuluvat muun muassa ruotsalainen H&M sekä yhdysvaltalaiset Bestseller, Patagonia ja PVH, jonka brändejä ovat esimerkiksi Calvin Klein ja Tommy Hilfinger. PÄIVI IKONEN A alto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä ekologinen Ioncelltekstiilikuitu etenee kohti kaupallistamista. Ioncell-kuidun kilpailuedut ovat sen ekologinen tuotantoprosessi, korkea laatu ja kierrätettävyys”, Rönkkö sanoo. Karbamaattiteknologia on alun perin kehitetty Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä ja valmistusprosessia hiottu Espoossa VTT:n pilotointikeskuksessa Bioruukissa. Zaran uudessa kierrätyskuitumallistossa on jo hyödynnetty Infinited Fiberin uusiokuitua. Infinited etsii parhaillaan sijoituspaikkaa ensimmäiselle varsinaiselle tuotantolaitokselleen, jonka on määrä käynnistyä jossain päin Suomea vuonna 2024. Suomalaisyritykseen ovat sijoittaneet myös urheiluvaatejätti Adidas ja Euroopan johtava muotija lifestyletuotteiden verkkokauppa Zalando. Kaupan arvo on yli sata miljoonaa euroa. Yrityksen toinen perustajaosakas on Aalto-yliopisto ja kolmas Aallon professori Herbert Sixta, joka jatkaa työtään uudessa yhtiössä. Zara lanseerasi toukokuussa uuden mallistonsa, jossa on jo käytetty suomalaisyhtiön Infinna-kuitua. Palkittua kuituteknologiaa vie eteenpäin vasta perustettu Ioncell Oy. SUOMALAISYHTIÖN JÄTTIKAUPPA Infinited Fiberin kuitua Zaran vaatteisiin Ioncell-yhtiö kaupallistaa palkittua kuitukeksintöä Kuidusta tehdyt vaatteet voidaan kierrättää yhä uudelleen samassa prosessissa ilman, että kuidun laatu heikkenee. Aalto-yliopiston kokeissa kuidun tekniset ominaisuudet ovat osoittautuneet paremmiksi kuin puuvillalla ja nykyisillä muuntokuiduilla. 23 4/2022 KEMIA +358 10 395 7000 info@elomatic.com www.elomatic.com Autamme sinua arvioimaan investointisi toteutuskelpoisuutta ja kustannuksia! Onnistu prosessien mitoituksessa, laitevalinnoissa ja -hankinnoissa sekä pääteknologiapakettien yhteensovittamisessa. Kolmivuotisen sopimuksen mukaan Inditex ostaa 30 prosenttia Infinitedin tulevasta uusiokuitutuotannosta. Ioncell-kuitu tehdään tekstiilijätteestä ja puusta. Laitoksen vuosikapasiteetiksi on suunniteltu 30 000 uusiokuitutonnia. Myös yrityksen koetuotanto on toteutettu Bioruukissa. ”Maailma tarvitsee täysin uudenlaisia ratkaisuja vastaamaan tekstiiliteollisuuden vakaviin kestävyyshaasteisiin. Yhtiön tavoitteena on rakentaa koetuotantolaitos kahden vuoden kuluessa. TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi. Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu K ierrätystekstiileistä uutta kuitua valmistava Infinited Fiber Company Oy on tehnyt suuren toimitussopimuksen espanjalaisen muotijätin Inditexin kanssa. Inditex omistaa muun muassa tunnetun Zara-vaatemerkin ja -myymäläketjun. Tehdas käyntiin 2024 Infinna-kuitu koostuu sataprosenttisesti puuvillatekstiilijätteestä, joka muuntuu yrityksen jalostusmenetelmällä uuden veroiseksi tuotteeksi
Pohjois-Carolinaan nouseva tehdas palvelee etenkin diagnostiikka-alaa valmistamalla pipetinkärkiin ja putkiin tarkoitettuja muoviseoksia. Jatkossa Valio ja EniferBio testaavat pekilon ominaisuuksia erilaisissa ruokatuotteissa ja kehittävät myös uusia tuotteita. I. markkinajohtaja, jonka tuotteilla on koronapandemian ajan ollut erityisen suurta kysyntää pcr-testauksessa. Siksi on kunnia olla mukana viemässä loppuun tätä kotimaista pioneerityötä”, sanoo EniferBion toimitusjohtaja Simo Ellilä. Innovaatio mahdollistaa erilaisten laimeiden sivujakeiden jalostamisen sieniproteiiniksi. tämään uusia ruuantuotannon tapoja”, sanoo Valion tuotekehitysjohtaja Harri Kallioinen. Alustavien testien perusteella näyttää siltä, että yksi mahdollinen raaka-aine pekilon tuotantoon ovat maitotuotteiden valmistuksen sivuvirrat. Nopeuttaa toimituksia ”Uusi kapasiteetti lisää Premixin maailmanlaajuista toimitutkijan vuonna 2020 perustama EniferBio lähti sittemmin viemään sieniproteiinia uudelleen eteenpäin. Premix on tähän asti vienyt tuotteita USA:han Suomen tehtaastaan. Pekilon käytön testaaminen ruokatuotteissa jäi aikoinaan kesken, mutta viiden VTT:n muutta. Se on samankaltaista kuin quorn, josta voi valmistaa erilaisia aterioita. Perinteisten eläinja kasviproteiinilähteiden tapaan pekilo sopii hyvin myös ihmisten ravinnoksi. Uuden tehtaan kapasiteetti riittää yli 200 miljoonaan koronatestiin kuukaudessa, mikä parantaa USA:n huoltovar24 Premixin sähköä johtavasta muovigranulaatista valmistetaan tuotteita diagnostiikan lisäksi useiden muiden alojen tarpeisiin. Premixin erikoismuoveja käytetään myös muun muassa autoja elektroniikkateollisuudessa. Yhdysvaltain puolustusja terveysministeriö rahoittavat hanketta liki 80 miljoonalla dollarilla American Rescue Plan Act -lain kautta. Premix Group on sähköä johtavien muovimateriaalien Pekiloproteiini pääsee vihdoin pöytään Muoviyhtiö Premixille tehdas Yhdysvaltoihin tuskykyä ja vähentää toimitusketjuihin liittyviä riskejä”, sanoo puolestaan Jari-Matti Mehto, suomalaisyrityksen amerikkalaisen tytäryhtiön Premix Inc:n toimitusjohtaja. Pr em ix. Yhtiön pohjoisamerikkalaiset asiakkaat hyötyvät hänen mukaansa paikallisesta tuotannosta ja sitä kautta nopeista toimituksista. UUTISIA UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi M eijeriyhtiö Valio ja biotekniikan startup EniferBio ovat aloittaneet yhteistyön. Tehdasinvestointi vauhdittaa 40-vuotiaan perheyrityksen kasvua. Pekilo on maailman ensimmäinen mykoproteiinivalmiste, jonka tuotantoprosessi kehitettiin suomalaisessa metsäteollisuudessa jo 1970-luvulla. Laki mahdollistaa USA:n kotimaisen teollisuuspohjan laajentamisen kriittisten lääketieteellisten resurssien osalta. ”Pioneerityö loppuun” ”Huippututkimusosaamista edustava EniferBio on kehittänyt uudenlaisia tapoja hyödyntää elintarviketeollisuuden sivuvirtoja proteiininvalmistuksessa. ”Olemme tehneet paljon työtä kestävien toimitusketjujen, korkealaatuisten tuotteiden ja toimitusvarmuuden kehittämisessä”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Hanna Ristola. Mehdon mukaan Premix kykenee jatkossa palvelemaan paremmin myös muita asiakkaitaan, kun sillä on tuotantolaitokset kahdella mantereella. Yhtiön laboratorio muistetaan kemian nobelistin A. Valio ja EniferBio kokeilevat ensimmäiseksi elintarviketeollisuuden sivuvirtojen kierrättämistä proteiinin raaka-aineiksi. R ajamäkeläinen muoviyritys Premix rakentaa tuotantolaitoksen Yhdysvaltoihin. ”Pekiloproteiinin tuominen ruokapöytiin oli sen alkuperäisten kehittäjien päätavoite. Kumppanusten tavoitteena on kaupallistaa pekiloproteiini ja tuoda se ruokapöytiin vuonna 2025. Virtasen pitkäaikaisena työpaikkana. Siksi se on meille erinomainen kumppani kehitVa lio Tutkimustyötä Valiossa
Tämänkertainen pähkinä on yksi vuoden 1982 lukiolaisten kemiakilpailun tehtävistä.. Mikä juttu sinusta on tämän lehden kiinnostavin. Vastaajien kesken arvotaan ympäristöja matkabloggari Katja Vaulion Hidasta matkaa (Minerva Kustannus 2021), jonka kiehtovat kertomukset 12 maasta näyttävät, millaista on vastuullinen matkailu. elokuuta osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. * * * Lähetä vastauksesi viimeistään 16. Juttu on monipuolinen ja tarjoilee tietoa hyvin perusteellisesti.” ”Olipas kiinnostava juttu moottoripyöräilevästä dekaanista.” ” Pikkutarkka paratiisi -juttu sai lähtemään museovierailulle.” ”Valitsen ykköseksi jutun Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto Fortumin akkujen kierrätysteknologialle. Myös grafiikka planetaarisista rajoista on hieno. Näinhän se on.” ”Kiitos rautaisesta, monipuolisesta tietopaketista!” Numeron 3/2022 ykköseksi äänestettiin juttu Aseita helvetistä, toiseksi Biovalkuainen syntyy ilman kanaa – Suomalaisyritys matkalla maailmalle ja kolmanneksi Maapallo vaakalaudalla. Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! PYSY KÄRRYILLÄ! www.kemia-lehti.fi • Pitkän koronan oireet syyniin – Suomi vetää jättimäistä tutkimushanketta • LUT-yliopisto käynnistää vesiteknologian maisteriohjelman Mikkelissä • Uusi yritys edistämään Haminan akkumateriaalitehdasta • Kipsinlevitys laajenee koko rannikkoalueelle – suitsii maatalouden vesistökuormaa • Tutkimushanke kiihdyttää vetybisnestä – Suomella vientipotentiaalia Näitä luetaan nyt Tilaa Kemian uutiskirje ja pysyt tuoreimman tiedon tasalla! www.kemia-lehti.fi/uutiskirje AVAA AIVOPÄHKINÄ! Vetyä voidaan valmistaa vetykloridihaposta esimerkiksi alumiinin tai sinkin avulla. PALAUTETTA NUMEROSTA 3/2022 ” Aseita helvetistä on ikävällä tavalla ajankohtainen enkä siitä aihepiiristä juurikaan tiedä. Teen kasvija sienivärjäystä itsekin, vanha värjäystekniikka.” ”Pääkirjoitus Toivon ja toiminnan aika osui nappiin.” ” Energiatalkoot rauhan puolesta antoi mainion vinkin. Upeat kuvat herättivät kiinnostuksen ensin. Äänestä suosikkiasi viimeistään 18.8.2022 osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Äänestäjien kesken arvotaan Elizabeth Zottin Kaikki on kemiaa (Bonnie Garmus 2022), riemastuttava romaani tieteen merkityksestä ja naisten oikeuksista. Perustele vastauksesi. Kirjapalkinnon voitti Terhi Kerttula. Kumman metallin käyttö on edullisempaa, kun alumiinin hinta maailmanmarkkinoilla on 5,30 mk/kg ja sinkin 3,90 mk/kg. Olen itse alalla ja tulevaisuuden ruoka kiinnostaa.” ”Mielenkiintoisin artikkeli on Maapallo vaakalaudalla. 25 4/2022 KEMIA Sc an st oc kp ho to Mikä juttu sytyttää. Hienoa, että uusia ratkaisuja keksitään!” ” Biovärien paletti sarjan juttu oli kiinnostavin. Siksipä nostan sen ykköseksi, vaikka koko lehti on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia ja hyvin toimitettuja juttuja.” ”Juttu kemiallisista aseista sai ihokarvat nousemaan pystyyn.” ”Suosikkini oli juttu biovalkuaisesta
Sinilevän poistaminen vesistöistä on vaikeaa. Syanobakteeri on levien tavoin omavarainen eliö, joka tuottaa tarvitsemansa energian yhteyttämällä. Virkistävä uintiretki jää väliin, eikä saunaankaan pääse ilman puhdasta löylyvettä. Paistoöljystä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. Tällöin saatiin 0,0896 dm 3 hiilidioksidin ja rikkidioksidin seosta (NTP). Myrkyt aiheuttavat muun muassa päänsärkyä, pahoinvointia ja iho-oireita. 2,0 mmol 233,39 g/mol n S = n SO2 ; n C = n CO2 ; n S + n C = 0,0896 dm 3 . Yhdisteen molekyylikaavan määrittämiseksi punnittiin yhdisteestä 0,1201 gramman näyte ja poltettiin se happivirrassa. SYANOBAKTEERI VAIKUTTAA negatiivisesti myös omaan ekosysteemiinsä. Sen massa oli 0,4648 g. Tehtävän vastaus: Olkoon yhdisteen molekyylikaava (C x O y S z ) k n S = n BaSO4 = 0,4648 g . 2,0 mmol 16,0 g/mol x : y : z = n C : n O : n S = 1 : 1 : 1 ; empiirinen kaava: (COS) k pV = mRT ; M = mRT = 0,1201 g . 300 K . Vaikka raaka-aineita yhdisteltäisiin eri lähteistä, lopputuotteena on silti tasalaatuista uusiutuvaa dieseliä. Neste Oyj ja Hesburger-ravintolat aloittivat vuonna 2021 yhteistyön, jossa Neste vastaan@nuorikemia NUORI KEMIA KIIKAROI Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. ANNA HERRALA Kirjoittaja on Kangasalan lukion opiskelija. VAARALLISIA SYANOBAKTEEREISTA tekee myrkky, jota sisältää noin puolet kukinnoista. Bakteerilajia voi esiintyä vesistöissä niin pieninä vihertävinä hiukkasina kuin suurina kukinnoiksi kutsuttuina lauttoina. 26 KEMIA 4/2022 NUORTEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan nuorten tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Lämpimät onnittelut hänelle! Mitä käytetään raaka-aineena uusiutuvan dieselin valmistuksessa. Vihertävä sinilevä on rantojen inha kesävieras.. Syntynyt bariumsulfiitti hapetettiin bariumsulfaatiksi ja saostuma punnittiin. Hesburger alkaa myös käyttämään polttoaineena valtaosassa kuljetuksiaan kyseistä uusiutuvaa dieseliä. 8,314 JK –1 mol –1 . 4,0 mmol 22,4 dm 3 /mol Koska n S = 2,0 mmol, niin n C = 2,0 mmol n = 0,1201 g – (n S .M S + n S .M C ) . Sinilevää, virallisesti syanobakteeria, on esiintynyt vesistöissä jo miljardeja vuosia. 10 –6 m 3 k(12,0 + 16,0 + 32,1) = 60,1 ; k = 1 ; molekyylikaava COS Vastanneiden kesken arvottiin Suuri tiedekirja, jonka voitti Matti Mäkelä. Maksamyrkyt ovat rengasrakenteisia peptidejä, jotka muodostuvat aminohapoista. A do be St oc k M pV KESÄLLÄ MÖKKIRANNASSA odottaa ikävä yllätys: sinilevälautat ovat ajelehtineet tuulen mukana laiturin viereen. Paistoöljy on vaihdettava säännöllisin väliajoin paistettavien tuotteiden värin ja maun takaamiseksi. Niiden voimakkuus riippuu syanobakteerin ympäristöstä ja elinkaaresta. Lajin lempinimi sinilevä viittaa syanobakteerin levämäiseen käyttäytymiseen. Lisäksi mitattiin näytteen tilavuus. Nämä myrkyt jaetaan maksaja hermomyrkkyihin. Eliö luetaan bakteereihin esitumallisen ja yksisoluisen rakenteensa perusteella. Niinpä sen torjunnassa olisi tärkeää keskittyä nimenomaan juurisyiden, kuten rehevöitymisen, estämiseen. ottaa Hesburgerin ranskalaisten paistoöljyn kierrätettäväksi. Bakteeri kuluttaa ympäriltään paljon happea ja vaikeuttaa kalojen sekä planktonien kehitystä. Hiilidioksidi absorboitiin seoksesta pois, jonka jälkeen jäljelle jäänyt rikkidioksidi johdettiin Ba(OH) 2 -liuokseen. Näistä raaka-aineista poistetaan epäpuhtaudet ja ne vetykäsitellään korkeassa lämpötilassa. Syanobakteerin aiheuttamat ongelmat eivät häviä, sillä ilmastonmuutoksen kiihdyttämä rehevöityminen tarjoaa bakteerille jatkuvasti uusia kasvualustoja. Oireita aiheuttaa myös syanobakteeriveden käyttäminen löylyvetenä, sillä kiukaalla myrkky höyrystyy ja kulkeutuu vesihöyryn seassa suoraan verenkiertoon. Numeron 3/2022 aivopähkinä avautui Kemia-lehden 3/2022 aivopähkinä oli lukiolaisten kemiakilpailusta vuodelta 1984 ja kuului näin: Eräs kaasumainen yhdiste sisältää hiiltä, happea ja rikkiä. Tämä häiritsee koko vesistön tasapainoa. 49,20 . Mikä oli yhdisteen molekyylikaava. Näin voitaisiin turvata vesistöjen käyttökelpoisuus tulevaisuudessakin. 60,1 g/mol 101325 Pa . Myrkkyjä pääsee elimistöön esimerkiksi silloin, kun sinilevää sisältävää vettä käytetään juomiseen, uimiseen tai ruoanlaittoon. Neste kertoo, että uusiutuvan dieselin valmistuksessa voidaan käyttää monenlaisia kasviöljyjä, tähteitä ja jätteitä. Hermomyrkyt puolestaan ovat alkaloideja ja organofosfaatteja. Kemiallinen koostumus vastaa käsittelyn jälkeen fossiilisen dieselin hiilivetyä. Pitkään käytetty öljy alkaa hapettua ja tummua. Se oli 49,20 cm 3 lämpötilan ollessa 27 celsiusastetta ja paineen 101,325 kPa. Vesistöjen kiusanhenki A) Virvoitusjuomia B) Hampurilaisten sämpylöitä C) Ranskalaisten paistoöljyä D) Valkosipulimajoneesia Oikea vastaus on ranskalaisten paistoöljy
Mööpeleistä oli paikallaan 60 ja muusta irtaimistosta 30 prosenttia. Sillä määrällä täyttäisi yhden keskikokoisen järven Suomessa (7 metriä syvä, pinta-alaltaan 10 neliökilometriä). Muutossa kellosta katkesi vaijeri, ja lasikupu räsähti parkkipaikan asfaltille. Kesän tullen pihamaalle voisi perustaa vaikka pienen perunapenkin. Kuva: Ida Pimenoff. Aloimme käydä läpi remonttija puutarhatarvikkeita, suksia, luistimia, patjoja, kirjoja, lasten askarteluja, postikortteja. Ymmärsin kirkkaasti, mistä konmarituksessa on kyse ja miksi menetelmä on suosittu. Jos kaikki eurooppalaiset saataisiin houkutelluksi Suomeen syömään kiisseliä tästä järvestä, kolme annosta päivässä, sitä riittäisi siltikin koko vuodeksi. Olimme onneksi jo aiemmin hankkiutuneet eroon kuutiollisesta Aku Ankkoja. Väljähtyneeseen olueeseen kun ilmaantuu tyydyttämätön tioli, joka on rakenteeltaan sukua haisunäädän (skunkin) ja kissan virtsan ’aromiaineille’. Hyvin lievittää olut kuuman kesäpäivän janoa, mutta eipä sitä liian kauan parane auringossa seisottaa. Toinen levämolekyyli, johon törmää Suomenlahdellakin, on mikrokystiini. Ylimääräisistä huonekaluista puhumattakaan. ANJA NYSTÉN Muuttajan kuormat NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Yksitoista kokoon menevää ja seitsemän pitkää sateenvarjoa. TAPPIOTAKIN TULI. Jos tämä määrä valettaisiin halkaisijaltaan neliömetrin suuruiseksi palkiksi, tulisi sille mittaa 7 000 kilometrin verran. Kyseinen molekyyli on aika monimutkainen rakenteeltaan ja hyvin myrkyllinen. Käytettyjä tv-tasoja oli Uudellamaalla tarjolla toista tuhatta. Sillä taas voitaisiin rakentaa koko maan ympärille metrin paksuinen ja kaksi metriä korkea muuri, tai itärajalle piippalakkeja vastaan neljä metriä korkea metrin paksuinen muuri. Viimeiset kuormat ovat hankalimmat. Lyhyt muuttomatka helpotti mutta toi toisaalta haasteensa. Kellon oli isäni jo vuosikymmeniä sitten pakannut varastoon, koska ei saanut sitä käymään ajassa. TÄSSÄ VAIHEESSA uudessa asunnossa oli mukavan väljää ja siistiä. KOSKINEN KUN ON ASUNUT toistakymmentä vuotta kodissa, jossa on runsaasti varastotilaa, voi kuvitella muuttamisen tuskan. Osa odottaa käsittelyä uuden kotimme eteiskäytävällä, osa on viety maalle. En saanut minäkään, eikä kelloseppä. Ei tulisi jälkiruoasta pula pitkään aikaan. Länsi-Euroopassa tuotetaan vuosittain syötävää tärkkelystä (perunajauhoa ja sen sellaista) 6 750 kilotonnia. Myös vanha kello lasikuvun alla kohtasi loppunsa. blogspot.com. Useat vihreälehtiset kasvit tuottavat gibberelliini-nimisiä kasvuhormoneja. 27 4/2022 KEMIA Kemia-Kemi 5/1997 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Patiolla pohdittua On mukava hetkeksi pysähtyä miettimään, millaista kemiaa kesä ja loma tuovat tullessaan. Kirjahylly päätyi lääkäreiden etätyöpisteeseen, keittiön tuolit biljardikerholle. Tähän loppuun sopiikin jäädä miettimään, miksi joku levä tuottaa yhdistettä, jossa on peräti 10 kiraliakeskusta ja joka vaikuttaa erittäin selektiivisesti yhteen tärkeimmistä säätelykoneistoista – melkoisia synteetikkoja nuo levät! ARI M.P. Samasta perunajauhomäärästä voisi tietysti tehdä peräti 100 miljardia litraa kiisseliä. Ongelmat olivatkin vasta edessä. Kukkaruukut nouti yrttien kasvattaja, vanhan yöpöydän naapuri. Muuttokaverit olivat tehokkaita. Optimistisesti kuvittelimme, että lajittelemme irtaimen omaisuutemme, kun viemme pieniä eriä vähitellen. Sinä aikana nämä elämysmatkailijat toisivat mukavasti rahaa valtion kassaan. Yhdellä oli jopa jalassa pitkät kalsarit, jotta hiki irtoaa paremmin. Ovat sitten valmiina, kun muuttofirma tuo huonekalut. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Ensin siirrettiin helposti särkyvät ja kallisarvoiset tavarat, kuten viinilasit ja osa tauluista. Tv-tasomme oli liian suuri uuteen kotiin, joten metsästin netistä sen tilalle pienemmän. Ehkä hyvä niin. Raskas reissu, mutta oli sillä oireita aiemminkin. Eri kaapeista löytyneet sateenvarjot lyötiin samaan läjään. Paitsi, jos rupeaisi satamaan, jolloin siitä tulisi aikamoista liisteriä. Ohran mallastus vie aikaa, ja aika on rahaa. Oluen pano on oma tieteenja taiteenlajinsa. Lopussa iski silti muuttajan epätoivo. Olisi siinä turvamuuria kerrakseen. Sen jälkeen vaatteita, lakanoita, pyyhkeitä, kylpyhuonetarvikkeita, astioita ja pakastimen sisältöä, ruispaloja ja mansikoita. Mikrokystiini sitoutuu proteiinifosfataasientsyymiin, jolla on keskeinen tehtävä solunjakautumista, mitoosia, säätelevissä mekanismeissa. Silitysrauta laukaisi sulakkeen ja pesukone jaksoi kolme koneellista pyykkiä ennen kuolemaansa. Ohran mallastusta voidaan nopeuttaa puolella, kun käytetään erästä näistä
These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. www.bpi-chempump.. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 28 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. 28 KEMIA 4/2022 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi P alveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, intstrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä!. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.
(09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Biokemikaalit ja kitit www.biotop.fi • molecularbiology • cellbiology • instruments • consumables ForeveryorderwedonatetoBalticSeaprotection . TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. 020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. www.tunnejamieli.fi TILAA KEMIA-LEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE! www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. 29 4/2022 KEMIA www.kemia-lehti.fi 29 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh
040 827 9778 SAAT KEMIALEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! TTT-lehti on tukenasi töissä! Tilaa uutiskirje: tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje Teidän paikkanne tässä. www.uusiouutiset.fi/ www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje!. arvo 12,90€. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Kysy ensin meiltä | At your service 30 Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi Ehditte mukaan numeroon 5/2022, kun saamme varauksenne 18. 19€ puoleksi vuodeksi puoleksi vuodeksi tarjoushintaan! tarjoushintaan! TILAA UUSIOUUTISET TILAA UUSIOUUTISET Tilaajalahjaksi saat Tilaajalahjaksi saat Vaatelaastareita, Vaatelaastareita, arvo 12,90€. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 30 KEMIA 4/2022 TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Varaukset ja lisätiedot: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. alk. elokuuta mennessä
Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! Tervetuloa Vihreille sivuille! Lisätiedot ja varaukset: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 31 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. 040 577 8850 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. • Kemianuutiskirjeelläonyli4 600tilaajaa. • Nettisivuillammeonyli6 000kävijääkuukaudessa. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. Tilauksen minimikesto 12 kk. Laskutus kerran, kaksi tai kolme kertaa vuodessa valintasi mukaan. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys kotisivuillenne. • Yhteensäyli240 000kontaktiavuodessa! Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. 31 4/2022 KEMIA KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä. • Mainospaikka vuodeksi Kemian uutiskirjeessä (22 numeroa). Palvelu uutiskirjeessä: • Vihreiden sivujen palvelumainos mukana jokaisessa uutiskirjeessä. Valinta on sinun. Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. Entistä enemmän kontakteja: • Jokainenlehtitavoittaayli10 000lukijaa,erikoisnumerot jopa tuhansia enemmän. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi! Vihreät sivut -pakettiin sisältyy: • Mainospaikka vuodeksi painetussa lehdessä (7 numeroa). • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. • Kemia-lehden vuosikerta toivomaanne osoitteeseen. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. • Paikka vuodeksi Kemia-lehden nettisivuilla www.kemia-lehti.fi
Sen jälkeen ensimmäisen kaupallisen laitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa menee parisen vuotta”, hän laskee. Tähän mennessä Lappeenrannassa on arvioitu prosessiketjun teknis-taloudellinen suorituskyky sekä tuotettavan etanolin hinnan lisäksi sen saanto. ”Seuraava askel on noin kolmen vuoden pilottiprojekti, jossa rakennetaan pilottilaitos prosessikehitystä varten. Osa valmistetaan kaasutuksella, joka on ollut käytössä esimerkiksi autojen häkäpöntöissä viime sotien aikana. Tutkimusta vietiin eteenpäin nimenomaan tehokkuusnäkökulma edellä. ”Perinteinen prosessi saattaa tuottaa 200–300 litraa bioetanolia tonnia kuivaa puuta kohden, kun taas lisävedyllä tehostettu prosessi voi antaa sitä jopa 1 500 litraa”, Melin vertaa. Sen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olisivat 75 prosenttia pienemmät kuin bensiinin. ”Saksasta oli meillä vaihdossa tutkija, jota aihe kiinnosti. ”Kun tehokkuus on hyvä, raaka-ainetta etanolin tuottamiseen tarvitaan huomattavasti vähemmän”, tutkija kiteyttää. Bioetanolia on perinteisesti valmistettu fermentoimalla puuhaketta, jonka selluloosasta ja hemiselluloosasta eristetään prosessissa sokereita. ”Näiden menetelmien avulla melkeinpä kaikki raaka-aineen hiilidioksidi päätyy etanolituotteeseen, eikä sivutuotteita tai hiilidioksidia juuri muodostu.” Myös iso hintaetu Uuden liikennepolttoaineen veroton litrahinta olisi 0,56–0,74 euroa. Siitä lähti sitten käyntiin laajempi tutkimus”, Melin muistelee. ”Münchenin teknillinen yliopisto taas on tehnyt kestävyyslaskelmat prosessin hiilijalanjäljestä.” Vaikka itse prosessiketju on uusi, muun muassa kaasutusvaiheesta sekä etikkahapon ja etanolin tuotantovaiheesta on saatavilla hyvin tietoa, sillä ne ovat jo käytössä teollisuusmitassa. ”Säätiön ansiosta meillä on ollut mahdollisuus tehdä biomassaan liittyviä tutkimuksia, jotka näemme lupaavina.” Melin uskoo, että bioetanolia voitaisiin valmistaa uudella menetelmällä tuotantomitassa noin viiden vuoden kuluttua. ”Havaintomme siitä, että bioetanolin tuotantoprosessi on tehokkaimmillaan, kun kaasutusta tehostetaan sähköllä tuotetulla vedyllä, syntyi yhteistyömme tuloksena”, Melin kertoo. Myös puun ligniinille täytyy löytää muuta käyttöä”, kuvailee Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n apulaisprofessori Kristian Melin. Lappeenrantalaiset ovat kehittäneet toisenlaisen menetelmän. Hän kiittelee erityisesti tutkimusta rahoittanutta Marjatta ja Eino Kollin Säätiötä. Frontiers in Energy Research -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat laskelmiin, jotka LUT on tehnyt yhteistyössä Münchenin teknillisen yliopiston kanssa. Osa hydraukseen käytettävästä lisävedystä tuotetaan power to x -teknoloJätepuusta bioetanolia entistä tehokkaammin gialla eli käytännössä veden elektrolyysillä. 32 KEMIA 4/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi LUT-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla metsäteollisuuden sivuvirroista syntyy vähäpäästöistä etanolia. ”Tällaisessa prosessissa syntyy aika paljon sivutuotteita, eli kaikkea sokeria ei saada etanoliksi asti. Toisella LUT-yliopiston prosessisysteemitekniikan ryhmällä on puolestaan vankka tietotaito power to x -teknologioista. ”Meillä on kattavasti tietoa näiden osaprosessien suorituskyvystä, saannosta ja selektiivisyydestä. ”Jos kaikki menee hyvin, vuonna 2030 voisi olla toiminnassa jo useampikin kaupallinen laitos.” MERI HELLSTEN Kr is ti an M el in Jätepuu auton tankkiin – siinä LUT-yliopiston tavoite.. Siinä metsäteollisuuden sivutuotteista tai energiapuusta valmistetaan etikkahappoa, josta puolestaan saadaan lisävedyn avulla etanolia hyvin kustannustehokkaasti. Jopa synteesikaasun reformointi ja puhdistus sekä etikkahapon hydraus etanoliksi on jo maailmalla testattu.” Seuraavana pilottilaitos Kristian Melinillä on kokemusta biomassan kaasutuksesta aiemmasta työpaikastaan VTT:ssä
Nämä ovat arvokkaita tuotteita, joiden ominaisuuksista markkinoilla halutaan maksaa”, hän toteaa. ”Puuhakkeen esihydrolyysivaihe on tätä päivää. Hänen mukaansa raaka-ainetta olisi tarjolla suuria määriä, mutta sen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Arvokkaita biotuotteita Tutkimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, kuinka hemiselluloosan talteenotto vaikuttaa selluloosapohjaisten päätuotteiden laatuun, koska juuri niiden valmistusprosessit ovat hankkeen keskiössä. St1:n biojalostamoliiketoiminnan johtajan Patrick Pitkäsen mukaan tulisi silti sivutuotteiden sijaan mieluummin puhua biotuotteista. Sitten se saostetaan uutteesta käyttämällä liukoisuuden vähentäjänä etanolia”, kertoo tutkija Juha Ahola Oulun yliopiston kemiallisen prosessitekniikan tutkimusyksiköstä. ”Laboratoriomitan ksylaanisaannot on saatu kohtuullisen hyvin skaalattua penkkimittakaavaan”, Ahola sanoo. Sen avulla saadaan halutun laatuista kuitua jatkojalostukseen”, sanoo Xamkin kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri. Aikoinaan hemiselluloosaa erotettiin sellumassoista happaman keiton avulla, jolloin se poistui keittoliemeen. ”Hemiselluloosa on teollisuudessa selvästi vajaakäytössä. 33 4/2022 KEMIA Hemiselluloosan merkitys raaka-aineena kasvaa. Puuhakkeen sisältämä ligniini reagoi herkästi niiden kanssa. Tulevaisuudessa raaka-aineet myös erotellaan entistä tarkemmin. Prosessien päätuote on selluloosa, eikä hemiselluloosalle ole juuri ollut käyttökohteita”, hän sanoo. ”Ligniini pystyy muodostamaan hydrolysaattiliuoksessa tahmeaa komponenttia, joka tahmaa erinäisiä pintoja. Sen hyödyntämistä edistävät uudet käsittelymenetelmät. Niillä on tulevaisuudessa potentiaalista käyttöä myös esimerkiksi pakkausmaHemiselluloosa käyttöön biojalostuksessa teriaaleissa ja 3d-tulostuksessa. ”On alettu ymmärtää, että käytetty puuraaka-aine vaikuttaa prosessiin eniten. Esihydrolyysin hydrolysaatti on monimutkainen liuos, joka koostuu erilaisista sokereista ja niiden hajoamistuotteista. Åbo Akademin professori Chunlin Xu on aikoinaan tehnyt väitöskirjansa hemiselluloosasta. Tutkijat ovat onnistuneet löytämään prosessiolosuhdealueen, jossa päästään riittävän hyvään ksyloosisaantoon niin, että hävikkiä syntyy vain vähän. MERI HELLSTEN A do be St oc k Oulun yliopiston ja Xamkin tutkijat ovat kehittäneet hyvän menetelmän koivun hemiselluloosan erottamiseen.. Tämä johtaa sihtien tukkiutumisen ja edelleen siihen, että hydrolysaatteja ei saada enää ulos”, kertoo esihydrolyysivaihetta tutkineen Andritz Oy:n tutkimusja kehityspäällikkö Markus Paananen. ”Lopputuote on yhä tärkein ja mahdolliset sivuvoitot vain bonusta”, Paananen sanoo. Hemiselluloosan oligomeerien eli ksylaanin erottamiseen koivuhakkeesta on löytynyt hyvä menetelmä, jota on hiottu Oulun yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) yhteisessä hankkeessa. ”Tämä on tekijä, jota ei ole tarpeeksi huomioitu sellutehtaiden saostusongelmien yhteydessä”, Tirri sanoo. ”Ksylaani otetaan talteen konsentroimalla se uutteesta joko haihduttamalla tai ultrasuodatuksella. ”Käyttämällä sivutuote-termiä vähennetään sen merkitystä. Aiheesta keskusteltiin huhtikuisessa Hemiselluloosasta mahdollisuuksia biojalostukseen -webinaarissa. Niin sanottu sticky lignin eli tahmea ligniini on ollut liukosellun valmistuksessa haaste, johon on havahduttu vasta viime aikoina. Nykyään ksylaanin erottaminen onnistuu tehokkaimmin esihydrolyysin avulla. Hemiselluloosa uutetaan puumateriaalista kuumavesiuuton avulla, jolloin polysakkaridit hydrolysoituvat. Paljon mahdollisuuksia Hemiselluloosapohjaisilla kemikaaleilla on paljon mahdollisia hyödyntämiskohteita erilaisissa teknokemian tuotteissa, kuten maaleissa ja pesuaineissa. Eri lajeja nostetaan esiin yhä enemmän, eikä enää puhuta pelkästään havuja lehtipuusellusta”, Paananen sanoo
Lentoasemalla työskennelleet hajukoirat oppivat ensin koulutuksessa erottamaan koronapotilaan ihonäytteen verrokin näytteestä. ”On monia muitakin sairauksia, joiden tutkimuksissa voitaisiin hyödyntää koirien loistavaa hajuaistia”, hän korostaa. Tulokset vahvistavat aikaisempia löydöksiä hajukoirien kyvyistä. Niiden työmotivaationäytteiden perusteella positiivisten osuvuus oli kuitenkin samat 98,7 prosenttia. Tutkimuksen toisessa vaiheessa neljä hajukoiraa suoritti validaatiokokeen, jolla ne todistivat osaamisensa. Professori Anu Kanteleeseen teki erityisen vaikutuksen se, että koirat suoriutuivat huonommin silloin, kun näytteet oli kerätty varianttiviruksen aiheuttaman taudin sairastaneilta. Selitys on yksinkertainen. Tulokset julkaisi tiedelehti BMJ Global Health. Tämä on tärkeää hajukoirien seulontatyössä.” Hielm-Björkmanin mukaan merkittävä etu oli myös se, että näytteet oli kerätty sairaalapotilaiden sijasta kotihoitoisilta potilailta. Näytemäärät olivat tarpeeksi suuria, ja kaikki koirat haistelivat identtisen näytesarjan, jolloin suorituksia voitiin verrata toisiinsa”, kertoo dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta. ”Lisäksi koirat osasivat onnistuneesti myös ilmaista näytesettejä, joissa oli vain negatiivisia näytteitä. Niitä tarjotaan koiran motivoimiseksi tilanteessa, jossa aidossa tilanteessa tutkittavista ihmisistä tulisi positiivisia löydöksiä liian harvoin. Lisäksi testaus tehtiin todellisissa olosuhteissa eikä laboratoriossa. ”Arvokasta tutkimuksessa oli laadukas koeasetelma. ”Hajukoirat voivat tarjota merkittävän työkalun viruksen leviämisen rajoittamiseen pandemian aikana esimerkiksi lentokentillä ja satamissa”, Anu Kantele sanoo. Tuolloin hajukoirat tunnistivat oikein 98,7 prosenttia negatiivisista näytteistä. Tutkija toivoo, että nyt julkaistu tutkimus edistää varojen kohdentamista hajukoiratoimintaan. Tämä paljastaa niiden erottelukyvyn uskomattoman tarkkuuden”, Kantele sanoo. 34. Eg il Bj ör km an Helsingin lentoasemalla työskentelivät muun muassa Valo ja Kosti. KEMIA 4/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Koira voidaan opettaa tunnistamaan koronavirusinfektion saanut ihminen näytteestä, joka on otettu pyyhkäisemällä tämän ihoa, vahvistaa Helsingin yliopiston ja Husin tuore tutkimus. Koronapositiivisten näytteiden vähäinen määrä esti tutkijoita tekemästä kunnollista arviota koirien osuvuudesta. Hajukoirat saatiin uudelleenkoulutuksen jälkeen osoittamaan positiivisiksi löydöksiksi myös koronan eri variantit. Jokaiselle esiteltiin 420 näytteen sarja, johon kuului 114 koronasairaan ja 306 verrokkinäytettä. Koirat tunnistivat näytteet oikein Koira löytää koronankantajan ällistyttävällä tarkkuudella 92-prosenttisesti. Asia osoitettiin kolmoissokkoutetussa, satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimusasetelmassa, jossa sen paremmin koira, koiran ohjaaja kuin tutkijakaan ei tiennyt, mitkä haisteltavista näytteistä olivat positiivisia ja mitkä negatiivisia. ”Koirat oli koulutettu alkuvaiheen virustyypillä, minkä vuoksi ne eivät aina kelpuuttaneetkaan varianttinäytteitä positiivisiksi. Nopea ja edullinen keino Tutkimuksen kolmas vaihe oli lentokentän matkustajien ja henkilökunnan seulonta. Työmotivaationäytteet ovat ennalta kerättyjä positiivisia näytteitä, joita koira ei ole aiemmin haistanut. Eläinten välillä ei juuri ollut eroja. Niiden herkkyys oli 92 prosenttia ja tarkkuus 91 prosenttia. ”Edullisen, suuria näytemääriä tai ohikulkevaa ihmismassaa nopeasti seulovan menetelmän merkitys korostuu etenkin silloin, kun muu testauskapasiteetti on riittämätön.” Anna Hielm-Björkmanin johtama DogRisk-ryhmä jatkaa tutkimustyötään hajukoirien käytöstä yhteiskunnan apuna
H el si ng in yl io pi st o Kairaukset Huippuvuorilla paljastivat, että mineraalimaan päällä on ohut kerros orgaanista materiaalia, joka voi olla uuden hiilinielun alku. Pesunkestävyys saatiin aikaan, kun tutkijat laminoivat kennokomponentin kankaiden väliin vesitiiviillä polyuretaanikalvolla. Kairatuissa kohdissa toistui sama ilmiö: mineraalimaan päällä oli ohut kerros orgaanista materiaalia. Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt Huippuvuorilta merkkejä ”esiturpeesta”, joka saattaa olla alku uusille soille. Tekstiilit pestiin kymmeniä kertoja 40 asteen lämpötilassa. Ilmaston lämpeneminen voi johtaa suokasvillisuuden leviämiseen arktiselle alueelle. ”Oletimme, että aurinkokennorakenne voisi hajota pesussa, kennoja A nn e Ki nn un en Aurinkokennoista saatiin pesunkestäviä, kun tutkijat laminoivat ne vesitiiviillä polyuretaanikalvolla. ”Se ei ole vielä turvetta sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta voisi sanoa, että se on turpeen muodostumisen alkutilanne”, Väliranta kuvailee. Uusia hiilinieluja pohjolaan. Suunnittelussa on otettu huomioon myös käytön jälkeinen kierrätys. Pesut eivät kuitenkaan rikkoneet kennoja eivätkä vahingoittaneet kangasta. Kennojen pesunkestävyyttä ei kuitenkaan ole juuri tutkittu. Tutkimuksen tulokset julkaisi Nature-lehti. Tutkijoiden ajatuksena on, että kaikki älytekstiilin sähköiset osat voisivat olla samassa paketissa kennon kanssa. Tutkijatiimin mukaan kennotekstiilien potentiaalisin sovellusalue löytyy työvaatteista. Ne kykenevät hyödyntämään myös näkymätöntä valoa, jota on suurin osa auringonvalosta. Kävi ilmi, että kahdeksasta aurinkokennosta viisi säilytti tehokkuutensa kokonaan. kun ei ole tehty konepestäviksi”, sanoo projektiasiantuntija Elina Ilén. Ensin työvaatteisiin ”Nyt kun kankaiden väliin laminoitu aurinkokenno on todettu pesunkestäväksi, kaikki muutkin komponentit pitää vielä onnistua suojaamaan”, toteaa yliopistonlehtori Janne Halme. Helsingin yliopiston tutkijan Minna Välirannan johtama ryhmä kutsuu lähinnä sammalista muodostuvia orgaanisia maakerrostumia englanninkielisellä nimellä proto-peat, joka voidaan kääntää esiturpeeksi. Tutkijat kairasivat maata kolmella eri alueella. Kerros siis sisälsi runsaasti ilmakehästä pois yhteytettyä hiiltä. Pesunkestävät kennot piiloutuvat vaatteeseen Aurinkokennoja on aiemmin kiinnitetty tekstiilien pinnalle ja punottu lankamaisesti osaksi tekstiilejä. Loput kolme menettivät tehostaan noin viidesosan. Tutkija Farid Elsehrawy mittasi kennojen toimivuuden kymmenen pesun välein. ”Silloin meillä olisi pesunkestävä tekstiilielektroniikkalaite, jonka paristoja ei tarvitse koskaan vaihtaa tai ladata.” Tutkimuksessa käytettiin kaupallisia yksikiteisiä piikennoja. 35 4/2022 KEMIA Aalto-yliopistossa on kehitetty keino liittää tekstiileihin aurinkokennoja niin, että ne kestävät konepesua ja samalla kätkeytyvät huomaamattomasti kankaaseen. Ne ovat yleensä paksumpia kuin muut vaatteet, joten kennot eivät muuta esimerkiksi takin olemusta kovin paljoa.
”Joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan paitsi taloudellisen kriisin myös molekyylien kriisin, joka johtuu osittain juuri sähköistymisestä.” ”Tavallinen lyijyakku on ollut yksinkertainen kierrätettävä. Vastaisuudessa on napattava joka akusta arvoaineet jatkokäyttöön, kun auto tulee tiensä päähän. . ”Juuri kemia tekee työstäni kiinnostavan”, hän sanoo. Diplomi-insinööri 2004, tekniikan lisensiaatti 2007, tekniikan tohtori 2009, Teknillinen korkeakoulu. Litiumioniakuista pitäisi jatkossa saada talteen myös litium.” Mari Lundström Mari Lundström. ”Mutta mangaania, alumiinia, grafiittia, elektrolyyttejä ja membraaneja ei ole kierrätetty. . Suomessakin pitäisi panna vauhtia kaivoshankkeisiin. SISKO LOIKKANEN Mari Lundström etsii työkseen menetelmiä, joilla metallit saataisiin tehokkaasti talteen käytöstä poistuneista teknisistä laitteista, kuten puhelimista, tietokoneista ja muusta elektroniikasta. Saati sitä, että sen uuden laitteen voisi joskus jättää hankkimattakin.” Ei vain rusinoita pullasta Akkujen määrä kasvaa kohisten sitä mukaa kuin sähköautot valtaavat maailmaa. . Lundström korostaa silti myös sähköautojen ongelmaa: akkukierrätys muuttuu niiden myötä entistä haastavammaksi. ”Olemme esimerkiksi selvittäneet, kuinka akuista saadaan irti grafiitti ja miten kulta otetaan talteen myrkyttömällä, syanidittomalla kloridipohjaisella menetelmällä.” Lundströmin omaa alaa on hydrometallurgia, metallien erottaminen raaka-aineista vesipohjaisten liuoksien, kuten happojen ja emäksien avulla. Massassa on monia arvokkaita metalleja, kuten nikkeliä ja kobolttia. Sähköautoihin tehdään monimutkaisia akkuratkaisuja, joiden materiaaleista saadaan uusiokäyttöön vain 60–70 prosenttia.” Pelkkä kierrättäminen ei siis metallitarpeiden tyydyttämiseen riitä. Ei voi ottaa vain rusinoita pullasta”, Lundström huomauttaa. Akkukierrätysprosessiin kerätään myytäväksi niin sanottu musta massa, joka sisältää hyvin pienetkin, alle 500 mikrometrin hiukkaset. Metalleja tarvitsevat valtavia määriä esimerkiksi tuulienergian tuotanto ja akkuteknologia. . ”Totuus on, että kaivoksia tarvitaan lisää. Lundströmin ryhmän noin 30 tutkijan työsarka ulottuu primääriraakaaineen jalostamisesta metalliesineiden kierrätykseen ja prosessien parantamiseen. . Petter Forsströmin palkinto 2017, Tapani Järvisen ympäristöteknologiapalkinto 2019, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun Research Action of the Year 2018 ja 2021. Lisäksi hän hyödyntää tutkimuksessaan elektrolyysin kaltaisia sähkökemiallisia menetelmiä. Kun myös akkuteknologia kehittyy huimaa tahtia, saattaa käydä niinkin, että ensimmäiset sähköautosukupolvet poistuvat reserviin yllättävän pian. ”Kun ihminen ostaa elektroniikkatuotteen, hän tuskin pohtii sen tulevaa kierrätystä. . Kierrätys voi toimia puheissa ja papeKierrätettävät akut murskataan ja sen jälkeen siivilöidään. Metallien kierrättämistä on pakko lisätä”, professori sanoo. Käytetyistä akuista kyetään nykyisin erottamaan koboltti, nikkeli, kupari ja akkujen kuoren sisältämä rauta. Sen materiaalista otetaan kiertoon 95 prosenttia. 36 KEMIA 4/2022 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Kännykkää käyttävän ihmisen ei kannata sanoa, että hän vastustaa kaivostoimintaa. Aalto-yliopisto, apulaisprofessori 2015–2020, professori 2021–. . Outotec Oyj, prosessimetallurgi 2008–2015. . Useita patentteja, kansainvälisiä hankkeita ja luottamustehtäviä. Harrastaa mökkeilyä ja balettitanssia. ”On todella kiehtovaa paneutua metalleja sisältävän nesteen sielunelämään, selvittää, kuinka eri metallit toimivat liuoksissa hapetusja pelkistysreaktioissa ja yrittää ratkoa ilmiöitä, joita kukaan ei vielä ymmärrä.” Iso ongelma on, ettei raaka-aineiden kiertoa ajatella tuotteita rakennettaessa vielä lainkaan. Kupari ja alumiini jäävät pääosin suurempikokoiseen fraktioon, ja rauta saadaan erilleen magneettien avulla. ”Tulevaisuuden maailma on yhä metalli-intensiivisempi. Mari Lundström Metallien kierrättäjä Aalto-yliopiston kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen professorilla Mari Lundströmillä on työpöydällään valtava haaste. Syntynyt Muhoksella vuonna 1979. Ylioppilas 1998, Mikkelin lyseon lukio. ”Tuotteen suunnitteluvaiheessa ei oteta huomioon sen koko elinkaarta. . Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta. ”Jos mietimme kokonaisuutena, mistä tulevaisuuden raaka-aineet hankitaan, niin vastuullisempaa olisi ottaa metallit talteen omasta maasta kuin tuoda ne ulkomailta olosuhteista, joiden sosiaalista tilannetta tai ympäristövaikutuksia ei tunneta.” Houkutteleva fuksivääpeli Muhoksella vuonna 1979 syntynyt Mari Lundström kävi koulunsa Mikkelissä, jonne perhe muutti vanhempien rilla, mutta ei käytännössä.” Lundströmin mielestä myöskään kuluttajat eivät ole heränneet asiaan. Sähköiset kulkuneuvot ovat ympäristölle parempi vaihtoehto kuin polttomoottoriautot, jotka kulkevat fossiilisilla polttoaineilla
”Sain väitöskirjaa kirjoittaessani ensimmäisen lapsenikin. Lukiolaisen mielessä kajasti kemianopettajan ammatti, mutta tuore ylioppilas päätyikin Teknillisen korkeakoulun materiaalija kalliotekniikan osastoon. A nn i H an en. ”Tekemisen kautta on tullut menestystä ja myös ikään kuin olemassaolon oikeutus tieteellisessä maailmassakin”, Lundström hymyilee. Opiskelun edetessä karttuivat paitsi metallurgian myös opiskelemisen taidot. ”Heti ensimmäisenä päivänä järjestettiin vierailu Outokumpu-yhtiöön, jossa meidät otettiin hyvin lämpimästi vastaan. Vapaa-aikaansa Lundström viettää mielellään yhdessä perheen kanssa Inkoon saaristossa. ”Otin vinkistä vaarin ja nyt käyn balettitunnilla kerran viikossa. ”Minulle opiskeluaika ei ollut menestysvaan pikemminkin selviytymistarina”, Lundström sanoo. Sain erinomaiset vinkit jalkojen fysioterapiaan, mutta sitten tanssia harrastava tyttäreni tokaisi, että samoja liikkeitä tehdään balettitunnillakin”, Lundström kertoo. Hänen viestinsä nuorille onkin, ettei elämässä pärjäämiseen tarvitse olla kympin oppilas. ”Esitteessä oli vielä kuva fuksivääpelistä, joka jo odotteli kampuksella uusia opiskelijoita.” Otaniemi vetäisi oitis imuunsa, ja metallurgian merkityskin avautui nopeasti. Etenkin matematiikan kurssit tuntuivat työläiltä. Hän ei silti koe olevansa sidottu tiettyyn rooliin eläkeikään asti, vaan näkee mahdollisuuksia vaikuttaa metalleihin ja niiden kierrätykseen liittyviin isoihin kysymyksiin niin akatemiassa kuin yrityselämässä. Aktiiviseen mökkielämään kuuluu kalastusta, puunkaatoa, pienimuotoista viljelyä ja puutarhanhoitoa. ”Korona-aikana minulle tuli nivelkipuja sekä polviin että muihin niveliin, ja jopa käveleminen sattui. Näin kävi myös Lundströmille itselleen. ”Syynä oli houkutteleva hyväksymiskirje, jossa kerrottiin teekkaripurjehduksesta ja muista hauskoista harrastusmahdollisuuksista”, Lundström naurahtaa. Uutena harrastuksena hänellä on balettitanssi. Balettiharjoitusten myötä myös askellus on korjautunut oikeaan suuntaan.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Sen jälkeen oli helppo jatkaa suoraan väitöstutkimukseen, jossa hän paneutui syvemmin samaan aiheeseen. Vauva kulki mukanani töissä, ja kun istuin tentissä, professori toimi lapsenvahtina.” Tohtoriopintojensa loppuvuosina ja väitöksensä jälkeen Mari Lundström työskenteli seitsemän vuotta prosessimetallurgina teknologiayhtiö Outotecissä ennen kuin siirtyi tieteen maailmaan. 37 4/2022 KEMIA työn perässä. Kun Lundström sitten teki lopputyönsä kuparimineraali kalkopyriitin sähkökemiallisesta käyttäytymisestä kloridiliuoksessa, erinomainen tutkielma poiki hänelle parhaan diplomityön palkinnon. Nyt hän uskoo keränneensä jo varsin hyvät meriitit tutkijana todella kilpaillulla alalla. ”Metallurgia on ala, joka tarjoaa todella kiinnostavia työmahdollisuuksia.” Siinä Mari Lundströmin vinkki nuorille, jotka parhaillaan pohtivat tulevaisuuttaan. Kävi erittäin selväksi, että tulevat osaajat olivat alalle tervetulleita.” Opinnot osoittautuivat alussa kuitenkin kovaksi pähkinäksi. Uutta voi oppia missä vaiheessa tahansa kuka hyvänsä, jos vain on valmis tekemään töitä ja aihe kiinnostaa. Niiden avulla hän suoriutui lopulta niin kursseista kuin tuhannen sivun tenttiurakoista
Se myös vähentää merkittävästi paloneston kustannuksia verrattuna perinteisiin palonestokemikaaleihin”, vakuuttaa toimitusjohtaja Tage Johansson. Patentoitu mentelmä ratkaisee ison osan ongelmista, jotka liittyvät puutuotteiden paloturvallisuuteen. Tavoite on huima: yritys aikoo olla yksi maailman johtavista uusien puutuotteiden palonestoaineiden valmistajista vuoteen 2030 mennessä. Utelias Otaniemessä Toukokuisena perjantai-iltapäivänä Espoon Otaniemen Innovaatiotalon käytävät kumisevat tyhjyyttään. Markkinat ovat valtavat.” Toimitusjohtaja Johansson tarkentaa vielä, että Euroopan puutuottajien arvion mukaan puurakentamisen osuus EU-maissa nousee vuoteen 2050 mennessä nykyisestä vajaasta 10 prosentista 30 prosenttiin. ”Jos Venäjältä tuli turpiin, sitten mennään muualle maailmalle”, Kukkonen sanoo. Sitten kuului vain puff, ja suunnitelmat Euroopan valloituksesta haihtuivat savuna ilmaan”, Kukkonen kertoo. Puu suojaan palolta ”Kun oikein ponnis taa, niin onnistaa” Kun Venäjä helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, samassa kaatuivat rytisten Palonotin venäläisen kumppanin kanssa laatimat suunnitelmat Euroopan markkinoille tuotavasta ”killerituotteesta”. ”Kova buumi lisää kysyntää. ”Markkinamme ovat muun muassa Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. ”Olimme saaneet vastikään venäläisen asiakkaamme tuotteille euronormien mukaiset hyväksynnät. ”Toiveet tulevasta liikevaihdosta jäivät odottamaan sodan jälkeisiä aikoja.” Pitkän linjan kemistinä Kukkonen on kehittänyt niin vastoinkäymisten varalta kuin onnistumisen takeeksi neljän pointin paketin. Palonot kehittää uusia ympäristöä säästäviä palonestoaineita, joita puutuotteiden valmistajat voivat käyttää muun muassa puun, luonnonkuitujen ja komposiittimateriaalien palonestoaineena niin sisällä kuin ulkona. Puurakentaminen lisääntyy kovaa vauhtia, ja sen mukana myös palosuojauksen tarve kasvaa rajusti. JUHA GRANATH Kolme entistä kemiralaista, keksijäkemistit Jari Kukkonen ja Timo Nissinen sekä ekonomi Tage Johansson perustivat Palonot Oy:n vuonna 2016. StartJu ha G ra na th. 38 KEMIA 4/2022 Suomalainen startup-yritys Palonot Oy on kehittänyt palosuojausteknologian, joka vähentää puurakentamisen terveysja ympäristöhaittoja. Palonestoaineet ovat kemikaaleja, jotka estävät tulipalon syttymistä ja hidastavat palon etenemistä. ”Patentoitu teknologiamme on kemiallisesti turvallinen ja kestävä vaihtoehto. Arviomme mukaan palonestokäsiteltyjen puutuotteiden määrä viisinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä”, Johansson sanoo. ”Tuotteemme on tehokas ja myrkytön, ja sillä käsitelty puu on kierrätettävää”, sanoo yhtiön tutkimusja kehitysjohtaja Jari Kukkonen. ”Puff ja sopimus savuna ilmaan” Palonotin palonestoteknologia olisi tarvinnut yhden ominaisuuden lisää: kyvyn estää myös sotien syttyminen. Rohkeus on vastalääke Venäjän toiminnan aiheuttamalle pettymykselle. Se koostuu sitkeydestä, rohkeudesta, uteliaisuudesta ja verkostoitumisesta
Tutkimusja kehitysjohtaja Jari Kukkosen mukaan yhtiön palonsuoja-aineen yksi tärkeä ominaisuus on sen vähäinen kiteytyminen suolajauheeksi. Liuos levittäytyy tasaisesti suojattavaan materiaaliin eikä muuta merkittävästi materiaalin muita ominaisuuksia.. Kerroin, että EBS eli eyeball spectroscopy perustuu silmämääräiseen tarkasteluun. Tässä kokeessa tutkin vielä, kuinka hyvin palonestoliuoksemme imeytyy vaneriin.” Seuraavassa vaiheessa tutkitaan, miltä käsitelty pinta näyttää ja ovatko sen ominaisuudet pysyneet muuttumattomina käsittelystä huolimatta. Lopuksi laboratoriossa tehdään ensimmäiset niin sanotut pienen liekin palotestit. Sen pitää pysyä liuoksena erilaisissa säilytysja kuljetusoloissa eikä kerätä sakkaa astian pohjaan. Jari Kukkonen testaa palosuojaukseen kehittämäänsä liuosta. Aineita ja aikaa ei saa tuhlata.” Huumorimiehenä Kukkonen lisää vielä yhden kehitystyön ”tärkeän elementin”, oman EBS-menetelmänsä. 39 4/2022 KEMIA Puu suojaan palolta ”Kun oikein ponnis taa, niin onnistaa” up-väki on lähtenyt jo viikonlopun viettoon, mutta kolmannen kerroksen laboratoriosta löytyy sentään yksi innovaattori. ”Ensin selvitän liuoksen stabiilisuuden. ”Eräässä paloturvallisuutta käsitelleessä konferenssissa yksi kuulijoista halusi tietää enemmän tästä menetelmästäni. Innovaatiotalon labrassa on kuitenkin tosi kyseessä. ”Työni perustuu paljolti laajaan kemian tuntemukseen ja nopeaan kykyyn varmistaa, että kemialliset yhdisteet toimivat eri tuotesovelluksissa. Tässä on otettava huomioon myös alan kaupalliset ehdot. Kemisti Kukkosen työvälineinä ovat kahvinkeittimen kokoinen jäähdytysvaipallinen reaktori, pH-mittari, tarkka vaaka, pala vaneria ja pohjaton uteliaisuus. Perusteluni tyydytti kuulijat”, Kukkonen nauraa
Myös kemistikaksikko Kukkonen & Nissinen haaveili suuria ja näki päiväunia maailmaa valloittavasta Puu-Nokiasta. Niihin voidaan leipoa mitä erilaisimpia ominaisuuksia aivan uusille sovelluksille”, sanoo tutkimusja kehitysjohtaja Jari Kukkonen. Viralliset polttotestit teemme Eurofinsillä Otaniemessä tai akkreditoiduissa laitoksissa muualla maailmalla”, Kukkonen kertoo. Karsimme vanhasta teknologiasta pala palalta kaiken turhan pois. Palonotin palonsuojateknologia perustuu ionisiin nesteisiin, jotka pysyvät nestemäisessä olomuodossa hyvin laajalla lämpötila-alueella, alimmillaan jopa –60 celsiusasteessa. ”Kemira siirtyi kuitenkin vesien ja sellun käsittelyyn ja lopetti nämä ’puulässytykset’. Timon kanssa toteutimme jo etukäteen Teslan kehittäjän Elon Muskin logiikkaa, että jos autossa ei tarvita avainta, heitä se helkkariin.” Oulussa meni 2000-luvulla kovaa. Palonotin vesipohjainen palonsuojaaine sisältää ionista nestettä eli suolasulaa, kun taas perinteinen puun palosuojaus perustuu tavallisesti epäorgaanisiin suoloihin. Myös Kemiran aikana syntyneet verkostot ovat auttaneet nykyisten asiakassuhteiden luomisessa maailmalla. Suomalainen sadan vuoden lauta Toukokuussa 2022 Oulusta kuuluu uutisia. Ioniset nesteet koostuvat moniatomisesta orgaanisesta, positiivisesti varautuneesta kationista ja negatiivisesti varautuneesta anionista. Yhteiset työvuodet nykyisen yhtiökumppanin Timo Nissisen kanssa Kemiran Oulun tutkimuskeskuksessa 2000-luvulla loivat vankan kivijalan Palonotin kehittämälle palonestoteknologialle. ”Se on suomalaista kuusta, palosuojattu, huoltovapaa ulkoverhouslauta. ”Tuotteemme ovat myrkyttömiä, hyvin tehokkaita verrattuna perinteisiin palonestoaineisiin, ja niillä käsitelty puu on kierrätettävää. Olin utelias ja onnellinen. ”Kemira oli korkeakouluni” Vaikka Kukkosen ajatukset ovat tulevaisuudessa, mies ei unohda mennyttä maailmaa. Uskomme, että he lähtevät mukaan Oulun asuntomessutalon tarjouskilpaan.” Jari Kukkonen näkee Oulun ”pilven. Loput prosentit sekoitetaan mittatilaustyönä asiakkaan tarpeen mukaan. Jari Kukkonen ilahtuu uutisesta ja ottaa esiin Palonotin teknologialla käsitellyn laudanpätkän, ”sadan vuoden laudan”. ”Kemira oli kuitenkin korkeakouluni. 40 KEMIA 4/2022 Ioniset nesteet avaavat uuden maailman Ju ha G ra na th Kemisti Kukkonen esittelee tuloksiaan toimitusjohtaja Johanssonille (oik.). Teknologiamme antaa myös mahdollisuuden siirtyä betonija mineraalipohjaisista materiaaleista kestäviin puupohjaisin vaihtoehtoihin”, Kukkonen vakuuttaa. Kationi on tyypillisesti suuri ja epäsymmetrinen molekyyli. Ensimmäinen kirjallinen maininta ionisesta nesteestä on etyyliammoniumnitraatista, joka löydettiin vuonna 1914. ”On arvioitu, että palosuojattujen puutuotteiden osuus kaikista puutuotteista kasvaa nykyisestä noin kahdesta prosentista noin kymmeneen prosenttiin”, Tage Johansson kertoo. ”Jatkotestejä teemme asiakkaan yrityksessä, Eurofinsin laboratorioissa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa tai Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa. ”Perustana oli lahoja palosuojaukseen pohjautuva vanhan ajan kemia. Palonotin tuotteilla käsitelty puu luokitellaan B-s1, d0 -palosuojaluokkaan. Ensimmäinen puun palonsuojaukseen kehitetty ioninen neste patentoitiin USA:ssa vuonna 1984. Palonsuojaliuos muodostetaan sekoittamalla esimerkiksi ammoniumjohdannaisia ja orgaanista happoa. Teemme parhaillaan yhteistyötä suomalaisten puutuottajien ja ulkoja sisäverhouslautavalmistajien kanssa. Nokia hallitsi maailman matkapuhelinverkkoja pitkälti sikäläisen insinöörityön ansiosta. Kaupallisen Palonot F1 -liuoksen jäätymispiste on –8 celsiusastetta. Lopulliseen käyttöliuokseen lisätään vettä, jotta se imeytyisi hyvin puupohjaiseen materiaaliin. ”Palonot Oy:n ensimmäiset palonsuoja-aineet ovat vasta kurkistus ionisten nesteiden maailmaan. Lähdin Kemiralta 2000-luvun lopussa ja seuraavat vuodet tein satunnaisia konsultointeja, mutta mietin koko ajan puuta”, Kukkonen muistelee. Kaupungissa kolmen vuoden kuluttua järjestettävien asuntomessujen vetonaulaksi suunnitellaan Suomen korkeinta puurakenteista kerrostaloa. 16-kerroksisen rakennuksen pitäisi kestää pohjoisen tuulia ja tuiskuja sata vuotta. Siellä opin kaiken. ”Toteutimme Elon Muskin logiikkaa, että jos autossa ei tarvita avainta, heitä se helkkariin.” Palonotin kehittämä perusliuos on 95-prosenttisesti sama kaikille palosuojattaville tuotteille
Nyt niitä on viisi: rohkeus, uteliaisuus, sitkeys, verkostoituminen ja intohimo. Vielä muutama mittaus, niin koepala on valmis palokokeeseen kivenheiton päähän laboratorioyhtiö Eurofinsin Otaniemen tiloihin. piirtäjässä” Palonotin suuren mahdollisuuden. Tämän hetken fiilis on, että onnistumme. Hyvin kaikki on mennyt. ”Meille on äärimmäisen tärkeää löytää nälkäisiä yrityksiä, jotka haluavat tuoda uusia innovaatioita markkinoille. Kun oikein ponnistaa, niin onnistaa”, Jari Kukkonen sanoo. Palonotin ei pidä sitoa pääomaa tuotteemme valmistukseen tai raaka-aineen hankintaan, vaan pitää löytää hyvät kumppanit.” ”Jeesuksellakin oli 12 opetuslasta, jotka veivät viestiä perille”, Kukkonen sanailee. Siitä tulisi erinomainen ja raflaava referenssi.” Palonotilla on neljä asiakasta, jotka myyvät palosuojattuja tuotteitaan Eurooppaan. Meillä on sopimusvalmistajana kansainvälistä kauppaa tekevä Algol Oy, joka tilaa raaka-aineet ja valmistaa tuotteet reseptiemme mukaisesti. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. Periksi ei anneta. Yrityksellä on kotimaassakin mielenkiintoisia kohteita, kuten tapahtumakeskus Korjaamo Helsingin Etu-Töölössä ja Pandatalo Ähtärin eläinpuistossa. ”Rakennus on täysin mahdollista toteuttaa. Palonestoaineiden maailmanmarkkina-arvo on tätä nykyä useita miljardeja euroja. Kauppa käy niillä niin hyvin, että aikaa ja halua ei jää uusien tuotteiden kehittelyyn.” Sitten onkin sen neljännen ominaisuuden, sitkeyden vuoro. Rohkeutta. Tuotteet toimitamme teollisille valmistajille 20:n ja 200 litran kanistereissa tai tuhannen litran IBC-konteissa.” ”Tässä nousee tärkeäksi tekijäksi neljäs pointtini eli verkostoituminen. Palonotin tulevaisuuden näkymiä kirkastavat vielä kemistikaksikko Kukkonen & Nissinen lukuisat ja ainutlaatuiset patentit, jotka pohjautuvat parin vuosikymmenen tiiviiseen yhteistyöhön. Sitä startupyritys tarvitsee. Ähtärin eläinpuiston Pandatalon katon luonnonkuitupohjaiset akustiikkalevyt on käsitelty Palonotin ekologisella palonsuoja-aineella. ”Tiivistän työmme ja ajattelumme perustan saksalaisen filosofin Hegelin ajatukseen: Mitään suurta ei synny ilman intohimoa.” Tutkimusja kehitysjohtaja Jari Kukkonen sai yhden elämänohjepointin lisää. Vaikka ala on kuuma, Kukkonen perää alan yrityksiltä enemmän yhtä neljän pointtinsa ominaisuutta. Mitään ei synny ilman intohimoa Runsaan tunnin tiukan testaamisen jälkeen kemisti Kukkosen vanerin imeytyskoe alkaa valmistua. Reklamaatioita ei ole tullut ja pandat ovat hengissä”, Kukkonen myhäilee. 41 4/2022 KEMIA Ti m o A ho pe lt o/ Ä ht är i Zo o Ti m o A ho pe lt o/ Ä ht är i Zo o Pandataloa asuttavat isopandat Pyry ja Lumi, jonka voi bongata kuvasta nauttimassa jokapäiväistä bambuateriaansa. ”Ongelmana on, että yritykset eivät halua tuottaa uutta vaan pelkästään myydä vanhaa kamaa. ”Me emme rakenna pyttyjä emmekä tehtaita. ”Korjaamon sisätiloissa käytettiin palosuojattua vaneria ja Pandatalossa palosuojattua luonnonkuitupohjaista akustiikkalevyä
Kierrätystekniikoiden perustana on käytetty Suomessa perinteisesti osattua sulfaattimenetelmää. VTT:n pilotointikeskukseen Bioruukkiin rakennettu FlexMet-laitteisto vahvistaa Suomen perinteisesti vahvaa metallurgista osaamista ja täydentää sitä tarjoamalla pilotointiympäristön, jonka reaktoreita voidaan laajentaa ja skaalata eri tarkoituksiin. ”Bioruukki on erinomainen pilotointiympäristö”, hän kiittelee. 42 KEMIA 4/2022 VTT Pertti Koukkari veti pitkään sulfaattimenetelmien kehitystä VTT:ssä ja jatkaa nykyään työtään emeritusprofessorina. Liki jätteetön prosessi Esimerkki onnistuneesta kierrätysprojektista on terästehtaissa syntyvän raskasmetallipitoisen jätepölyn käsittely.. Pilottilaitoksen reaktoreiden avulla on kehitetty uusia metallien talteenottoprosesseja teollisuuden sivuja jätevirroista ja käytetyistä akkumateriaaleista. PÄIVI IKONEN JA PERTTI KOUKKARI Teknologian tutkimuskeskus VTT on viime vuosina satsannut metallimateriaalien kierrätyksen tutkimukseen ja panostanut sekä osaavaan henkilökunTerästehtaan jätepöly kiertoon VTT on rakentanut kierrätysteknologian, jolla saadaan talteen arvometallit niin sulattopölystä kuin käytetyistä akuista. Monipuolisessa pilottiympäristössä on muun muassa toteutettu useiden EU-tutkimushankkeiden koeajovaihe. Keskuksen analytiikkaa on puolestaan kehitetty ottamalla käyttöön ajantasainen alkuaineseuranta. Tekniikan pohjana on perinteinen suomalainen sulfaattimenetelmä. taan että laitekantaan. Vuodenvaihteessa 2021–2022 Bioruukissa saatiin päätökseen mittava uudistustyö, jonka tuloksena FlexMet muodostaa täysin automatisoidun laitekokonaisuuden
Business Finlandin rahoittamassa BatCircletutkimuksessa VTT on yhdessä asiakkaansa kanssa saavuttanut menetelmällä 95-prosenttiset saannot. ”Sulattopölyä muodostuu EUalueella yli miljoona tonnia vuodessa.”. Sulfaattiliuos tallentaa myös akkumassan sisältämän litiumin, jonka erottaminen liuoksesta voidaan hoitaa jo tunnetuilla menetelmillä. Yksi lähivuosien kiertotalouden haasteita on pölyn sisältämän raudan ja muiden metallien talteenotto ilman, että muodostuu uusi jätevirta. ”Porin titaanidioksiditehdas oli vuosikymmeniä yksi maamme kemianteollisuuden lippulaivoista. Rautasulfaattia käytetään muun muassa fosforin poistossa jätevesien puhdistuksessa sekä karsinogeenista kuudenarvoista kromia poistavana lisäaineena sementintuotannossa. Lisäksi sivutuotteena muodostuva vety avaa kiinnostavia mahdollisuuksia. Ferrosulfaatilla on maailmanlaajuisesti kasvavat markkinat, joten sekä kotiettä ulkomaiset kemikaalivalmistajat ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa uuden kierrätystekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. ”Kun ferriraudan pelkistykseen ja prosessin päävirran happamuuden säätöön käytetään romurautaa, saadaan sekä sulattopölyn sisältämä että säätökemikaalina käytetty rauta otettua talteen ferrosulfaattina”, kuvailee projektipäällikkö Teppo Riihimäki. ”Jätteitä syötteinä käyttävä prosessi muotoutuu myös käytännössä lähes jätteettömäksi.” Raudan käytön ansiosta alkalisten pH-kemikaalien tarve poistuu, eikä kiinteitä kipsipohjaisia jätesakkoja tai sulfaattipitoisia jätevesiä synny. Arvokkaiden akkumetallien saannot ovat nykyisillä tekniikoilla epätyydyttäviä, sillä EU on asettanut kaikille yli 90 prosentin kierrätystavoitteen. Porissa toimineen tehtaan sivutuotteena syntyi jopa puoli miljoonaa tonnia ferrosulfaattia vuodessa. Kierrätysteräkseen ja edelleen sulattopölyyn päätyy siten kasvavassa määrin sinkkiä. Jopa kolmannes määrästä on galvanoitua, kierrätysraudasta peräisin olevaa sinkkiä. Kun vielä muutkin raskasmetallit voidaan erottaa mahdolliseen jatkokäsittelyyn, prosessi on lähes jätteetön. Huikea saantoprosentti Patentoidun menetelmän toinen ajankohtainen sovellusalue ovat kierrätettävät litiumioniakkujen elektrodimassat, jotka sisältävät nikkeliä, kobolttia ja mangaania. Ferrosulfaatista on ollut EU:n markkinoilla puutetta sen jälkeen, kun Venator Oy:n titaanidioksidipigmenttiä valmistanut tehdas sulki vuonna 2018 ovensa. Pölystä erotettu sinkkisulfidi soveltuu sinkinvalmistajien raaka-aineeksi korvaamaan kaivoksilta tulevaa sinkkisulfidirikastetta. Kuumahappokäsittelyssä nämä niin sanotut mustamassametallit käyttäytyvät raudan ja sinkin tavoin ja muodostavat vesiliukoisia sulfaatteja. Tekniikka haastaa näin perinteiset pölyn käsittelymenetelmät, jotka keskittyvät vain sinkin talteenottoon, jolloin rauta ja muut metallit jäävät hankalasti sijoitettavaan jätekuonaan. Suomessa kierrätettävää pölyä syntyy Imatran ja Tornion terästehtaissa. VTT:n uudella, konsentroitua rikkihappoa ja hydrometallurgiaa hyödyntävällä menetelmällä otetaan sinkki talteen sulfidirikasteena ja rauta ferrosulfaattina. ”Tavoitteena on kilpailukykyinen ja vähäpäästöinen talteenottoprosessi, jossa tähdätään samanlaiseen, prosessin omien metallikationien avulla toteutettuun säätökemiaan kuin teräspölyn kierrätyksessäkin”, kertoo tutkimusprofessori Pertti Koukkari, joka on johtanut sulfaattimenetelmien kehitystä VTT:ssä. Porin pigmenttitehtaassa vuodesta 1961 lähtien käytössä olleella tekniikalla näyttää olevan edessään lupaava tulevaisuus monien arvokkaiden metallikomponenttien kierrätyksessä. 43 4/2022 KEMIA Sulattopölyä muodostuu EU-alueella yli miljoona tonnia vuodessa. On hienoa, jos voimme käyttää sieltä perittyä osaamista uuden ajan vaatimukset täyttävien kiertotalousprosessien kehittämiseen.” Ku va t: VT T Sulattopölyä (EAF) Sinkkisulfidia ZnS Ferrosulfaattia FeSO 4 • 7H 2 O Pölystä puhtaiksi kiertotaloustuotteiksi. VTT:n menetelmää hiottaessa on hyödynnetty myös pigmenttituotannossa teollisesti sovellettua tekniikkaa. Sen määrä voi lisääntyä merkittävästi, kun SSAB:n Raahen tehtaiden masuunit korvataan valokaarisulatoilla, ja myös niissä ainakin osa raaka-aineesta koostuu jatkossa kierrätysteräksestä. Prosessin käyttökulut pienenevät vastaavasti, ja raaka-aineen korkeaan sinkkipitoisuuteen perustuva kannattavuus paranee entisestään. Sinkki on avainmateriaali muun muassa uusiutuvaan sähköntuotantoon perustuvan infrastruktuurin galvanoiduissa rakenteissa. Kierrätetyn pölyraaka-aineen määrä maailman sinkkiteollisuudessa on kaksinkertaistunut vuoden 2016 jälkeen
44 KEMIA 4/2022 Helsingin olympialaiset nostivat pula-ajasta toipuvan Helsingin olympialaiset nostivat pula-ajasta toipuvan Suomen kansainväliseen valokeilaan tasan 70 vuotta sitten. Täpötäyden stadionin takana oikealla näkyy uintiareenana toiminut Uimastadion, joka myös rakennettiin jo vuoden 1940 peruuntuneita olympialaisia varten.. Onnistuneet kisat olivat pienelle maalle iso imagovoitto. Suomen kansainväliseen valokeilaan tasan 70 vuotta sitten. Helsingin kaupunginmuseo Olympiakesä 1952 oli Suomen näytön paikka Pitkään odotetut Helsingin olympialaiset olivat koko Suomen tähtihetki. Onnistuneet kisat olivat pienelle maalle iso imagovoitto
Itäblokin maiden näkökulmasta olympialaiset olivat läntisen maailman porvarilliset kilpailut. Avajaisseremonia vietettiin koleassa sateessa, mutta seuraavina päivinä oli pilvipoutaa ja aurinkoistakin. Nykyajan soihduissa käytetään polttoaineena propaanin ja butaanin yhdistelmää. Urheilijoita kilpailuihin osallistui liki 5 000 yhteensä 69 maasta. Olympiasoihtujen alkuperäisiä polttoaineita olivat oliiviöljy ja olki, mutta soihtuja on aikoinaan sytytetty myös ruudilla. Soihtuviesti kulki Helsinkiin halki maan yli 1 200 viestinviejän voimin, ja sitä pääsivät kantamaan ensi kertaa myös naiset. Legendat sytyttivät olympiatulen Olympialaisten aikaan vallitsi tyypillinen suomalainen kesäsää. ”Sen sijaan Yleisradio lähetti Pekka Tiilikaisen selostamat avajaiset suorana radiossa.” Ohjelmatallenne on kuunneltavissa Ylen Elävässä arkistossa. Siihenastisista kisoista mittavimmissa ja kovatasoisimmissa tehtiin muun muassa seitsemän yleisurheilun maailmanennätystä. Se, kuka toisi soihdun stadionille, pidettiin tarkoin salassa. 45 4/2022 KEMIA ARJA-LEENAPAAVOLA Vuoden 1952 Helsingin olympialaiset ovat yhä ylittämätön Suomessa järjestetty urheilutapahtuma. Näin piti turvautua nestekaasuun. Hän sytytti roihuun kentän tasolla seisseen tulimaljan.. ”Tämän toteutumiseksi nähtiin etenkin Suomessa paljon vaivaa. Pallastunturilla siihen oli 6. päivänä pidetty avajaistilaisuus keräsi Olympiastadionille huiman yleisömäärän. Tilapäisin lisäkatsomoin varustettu stadion oli täpötäysi, ja historialliseksi ennätykseksi kirjattiin 70 435 katsojaa. Avajaisissa yleisö kohahti nähdessään, että kunnian oli saanut Paavo Nurmi, yhdeksän olympialaista kultamitalia voittanut juoksijalegenda. Kisoihin osallistui siitä huolimatta myös vuonna 1922 perustetun Neuvostoliiton joukkue – ensimmäistä kertaa olympiahistoriassa. Ilmapiiri Suomessa oli raskaan pulaajan jälkeen toiveikas. Olympia-aatteen henki ilmeni ehkä voimakkaimmin juuri siinä, että kisojen pyörähtäessä käyntiin politiikka jäi taustalle ja urheilu sai hetkeksi sille kuuluvan huomion”, kuvailee museolehtori Jonna Kokkola Urheilumuseosta. Heinäkuun 19. Suunnitelmana oli ollut sytyttää tuli peilin avulla keskiyön auringon säteistä, mutta yö oli harmillisesti pilvinen. Olympiatuli oli kuljetettu pohjan perille Kreikasta. Toiveista huolimatta Helsingin kisoja ei kuitenkaan televisioitu, ei edes Yhdysvaltoihin. heinäkuuta yhdistetty Lapin liekki. Elettiin kuitenkin kylmän sodan aikaa, ja maailmanpoliittinen tilanne oli herkkä
Kun olympialippu nostettiin salkoon, Helsingin taivaalle päästettiin lentoon runsaat 3 000 kyyhkystä. Gin Long Drink sekoitettiin katajanmarjaviinasta ja greippijuomasta, Brandy Long Drink taas brandystä ja Pommac-limonadista. Teitä asvaltoitiin, raitiovaunuverkostoa laajennettiin, Eteläsatamaan rakennettiin Olympiaterminaali, ja Seutulan lentokenttä avattiin etuajassa. Koko Suomea pyrittiin markkinoimaan matkailumaana, ja majoitusmahdollisuuksia parannettiin. Linnanmäen uusiksi houkutuksiksi rakennettiin vuoristorata ja maailmanpyörä. Suomalaiset pääsivät olympialaisten myötä maistamaan Coca-Colaa, jota myytiin muun muassa Hesperian puistossa. Varta vasten uusia laitteita rakentanut Linnanmäen huvipuisto sai osansa kansainvälisistä vieraista. Ku va t: H el si ng in ka up un gi nm us eo Jättimäinen urheilutapahtuma näkyi kaikkialla pääkaupungissa. 46 KEMIA 4/2022 Stadionin tornin huipulla sijainneeseen kattilaan liekin vei toinen juoksuratojen olympiasankari Hannes Kolehmainen. Liikennepoliisi piti huolta kadunylityksen turvallisuudesta. Helsinkiin nousivat olympiavuodeksi muun muassa Vaakunaja Palace-hotellit. Asvalttia, liikennevaloja ja lonkeroita Etenkin pääkaupunkiseudulle olympialaisten isännöinti merkitsi vauhditettua kehitystä. Drinkkejä oli tarkoitus myydä vain olympiakesänä, mutta greipinmakuinen ”lonkero” sai pysyvän sijan suomalaisten makumieltymyksissä. Kisavieraille haluttiin tarjota urheilun lisäksi muitakin huvituksia. Helsinki sai myös ensimmäiset liikennevalonsa. Paavo Nurmen sytyttämä olympiatuli sinetöi kisatunnelman.. Ravintolakulttuuri oli vielä lapsenkengissä, joten anniskelun nopeuttamiseksi ideoitiin valmiita juomasekoituksia
47 4/2022 KEMIA Avajaisten vesisade aiheutti ongelmia Olympiastadionin juoksuradalle, jonka materiaalina oli tiilimurske. ”Vuosikymmenien aikana juoksunopeus on parantunut osin alustan vaikutuksesta. Tiilimurskan tarpojat rantaa suoritusta jopa kaksi prosenttia”, Kulmala kertoo. Kylä tarjosi näyteikkunan suomalaiseen asuntorakentamiseen, mutta ennen kaikkea se oli tarkoitettu helpottamaan pääkaupungin asuntopulaa olympialaisten jälkeen. Sade oli huono asia myös siksi, että märkä tiilimurske antaa myöten jalan alla. Vuonna 2005 Olympiastadionin juoksuradat ja muut suorituspaikat pinnoitettiin Mondo Sportflex Super X -päällysteellä. Lopulta itäblokin urheilijat päädyt. Helsingin oli tarkoitus isännöidä jo vuoden 1940 olympialaisia, mutta koko tapahtuma jäi maailman sotiessa tuolloin väliin, kuten myös vuonna 1944. Stadionin juoksuradalla käytettiin tiilimursketta vuoden 1971 yleisurheilun EM-kisoja edeltäneeseen kunnostukseen asti. Käpylään asettuivat kisojen ajaksi 4 800 läntisten maiden miesurheilijaa. Isäntämaan joukkue majaili kisojen ajan Santahaminassa silloisen Maasotakoulun, nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun huoneissa. Suurta menekkiä ennakoineet Turun ja Helsingin jäätelötehtaat hankkivat kisojen alla ensimmäiset puikkoja pakkauskoneensa. Uudempien, joustavien kestopäällysteiden rakennusaineina ovat erilaiset kumit ja muovisideaineet, joiden seossuhteet vaihtelevat. Murske oli peräisin 1930-luvun lopulta, jolloin stadion valmistui. Mehiläiskennon rakennetta muistuttava pinta painuu askeleen osuessa hieman kasaan ja sitten palautuu lepotilanteeseen. Silloin murske kaivettiin pois ja korvattiin 12 millimetrin Tartan-pinnoitteella, polyuretaanista ja kumista valmistetulla alustalla. ”Mondo koostuu kumirakeista, jotka luovat eräänlaisen trampoliiniefektin. Arvioidaan, että Mondo-pinnoitteen uusin versio paKu va t: H el si ng in ka up un gi nm us eo Olympiastadionin juoksurataa viimeistellään kisojen alla. Pienilukuisempi naisosallistujien joukko sijoitettiin Meilahteen sairaanhoitajataropiston tiloihin. Se tekee juoksemisesta raskaampaa”, kertoo tutkija Juha-Pekka Kulmala Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tiilimurske oli jalkojen alla hidas materiaali, mutta kilpailun kiihkeyttä se ei verottanut. Kisakylästä apua asuntopulaan Helsingin kisoissa olympiaurheilijat majoitettiin ensimmäistä kertaa kerrostaloihin. Neuvostoliitto oli harkinnut omien urheilijoidensa lennättämistä päivittäin Leningradista Helsinkiin ja takaisin tai vaihtoehtoisesti heidän majoittamistaan Porkkalanniemelle, jonka Suomi oli jatkosodan (1941–1944) jälkeen joutunut vuokraamaan maalle sotilastukikohdaksi. ”Tiilimurske vettyi ja valkoiset ratamerkit hävisivät, joten niitä jouduttiin kunnostamaan koko seuraava yö. ”Arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelema Käpylän kisakylä oli vuoden 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke”, Jonna Kokkola kertoo. Myöhemmin sen tilalle tuli Novotan, kehittyneempi ja ilmavampi versio Tartanista. Tällä tavoin pystyy säästämään lihasten energiaa.” Olympialaiset vaikuttivat epäsuorasti myös jäätelöteollisuuden kehitykseen. Etenkin Tokion vuoden 2020 olympialaisten yleisurheilussa nähtiin huikeita ennätyksiä
Tunnelma oli aluksi jännittynyt, mutta lopulta esimerkiksi Yhdysvaltojen joukkueen jäseniä kävi Käpylästä. ”Pulloista oli osa kuitenkin mennyt rikki ja huomasimme, että viiniä valui ulos. Viipaloitu leipä lensi yli Atlantin Eri maailmankolkista tulleiden ruokatottumukset otettiin huomioon, joTeekkarin paras kesätyö ten keittiö oli jaettu viiteen ryhmään, muun muassa itämaiseen ja pohjoismaiseen. Anglo-amerikkalaisen ravintolan työntekijöitä, toinen oikealta Ritva Höök. ”Elintarvikepula ja säännöstely olivat olleet arkea vuosien ajan. Kylän rakentaminen oli alkanut vuonna 1949 huikealla teekkaritempauksella. Yhtiön Alankomaiden toimipisteestä tuodut kylmälaitteet pitivät pullot viileinä. Toinen olympiakesän uutuus olivat hotdogit, joita myytiin Mannerheimintien varrella nykyisen Kaivopihan kohdalla.” Aktiivisesta teekkarielämästä huolimatta Paavola sai tutkintotodistuksen vajaassa viidessä vuodessa syksyllä 1955. Rauniokasasta löytyi 800 000 ”Palkka oli hyvä eikä työ erityisen vaativaa. Olympialaisissa urheilijoiden ja toimitsijoiden ruokailuun kuitenkin panostettiin, ja myös työntekijät pääsivät osallisiksi siitä.” Käpylään pystytetyssä 5 000 neliömetrin telttakatoksessa sijaitsivat ruokavarasto, keittiö ja ravintolaosa. Toinen ällistyksen aihe olivat juomat. Paavola kulki monena aamuna töihin samalla raitiovaunulla kisakeittiöön palkatun lihanleikkaajan kanssa. ”Join Coca-Colaa ensimmäistä kertaa, ja sillä hetkellä se kyllä maistui todella hyvältä. tiiltä, jotka tupsulakit itse puhdistivat tulevien opiskelija-asuntojensa rakennustarpeiksi. ”Kokemus oli hieno, ja myös oma maailmankuvani avartui.” Ilmassa oli Paavolan mukaan voimakasta tulevaisuuden uskoa. Viimeisiin tentteihin hän luki yötä myöten ja pysytteli virkeänä pikakahvin voimalla. Olympialaisten työntekijöiksi palkattiin myös opiskelijoita, joille kansainvälinen kesäduuni oli ikimuistoinen tapaus. Liitto kauppasi juomaa eri puolilla kaupunkia. Teekkarista tehtiin huoltopäällikön apulainen toimistoon, joka sijaitsi Käpylän kisakylässä. Vasta valmistuttuani huomasin, että etiketissä luki teksti koffeinfrei.” Ku va t: Pe kk a Pa av ol an ko ti al bu m i Pekka Paavola kisakylän toimiston puhelimessa. Varusmiehet laittoivat kenttäpakin alle, ja niin mekin pääsimme maistelemaan”, Paavola nauraa. Suomi sai samana vuonna maksettua viimeisen erän valtavista sotakorvauksista Neuvostoliitolle. Uusiin makuelämyksiin kuului Coca-Cola, jota amerikkalainen virvoitusjuomajätti oli lahjoittanut Sotainvalidien veljesliiton myytäväksi 700 000 pullon erän. Helsinkiläinen diplomi-insinööri Pekka Paavola oli Helsingin olympialaisten aikaan 21-vuotias tekniikan ylioppilas. ”Sellaisesta ei Suomessa ollut kukaan kuullutkaan, mutta Sveitsissä käynyt isäni toi purkin Nescaféta tuliaisina. Paavolan tuleva vaimo, tekniikan ylioppilas Ritva Höök työskenteli anglo-amerikkalaisessa ruokalassa. Suomalaisissa herätti hämmästystä valmiiksi viipaloitu valkoinen leipä, jota yhdysvaltalaisurheilijoille lennätettiin Amerikasta asti. Neuvostoliiton pommikoneet olivat jatkosodassa saaneet vahingossa täysosuman omaan suurlähetystöönsä. Uutuus oli kehitetty pari vuotta aiemmin Nestlén tehtaassa Ranskassa. Lähinnä vastasin puhelimeen ja pidin huolta siitä, että urheilijoille tarkoitetut tarvikkeet toimitettiin perille”, Paavola muistelee. Sirppi ja vasara vartioivat Otaniemeä Otaniemi oli olympialaisten ajan suljettu ja vartioitu alue, jossa urheilijatkin olivat maanmiestensä jatkuvan valvonnan alla. Monen muun kielitaitoisen opiskelijan tavoin hänet pestattiin kisojen työntekijäkaartiin. Vanhat valokuvat kertovat, että rakennusten ulkoseiniä koristamaan oli ripustettu sirppi ja vasara sekä diktaattori Josef Stalinin muotokuva. Kisakylään saapui esimerkiksi punaviinilasti, joka oli menossa Portugalin ammuntajoukkueelle. 48 KEMIA 4/2022 tiin kuitenkin asuttamaan omaan erilliseen kisakyläänsä eli Otaniemen uuteen Teekkarikylään. Laatikoita kantamaan pantiin kisaorganisaatiota avustanut ryhmä varusmiehiä. Tuntui, että käsillä oli uusi aika
Paikallinen murkina kelpasi muuten, mutta leivän piti olla aitoamerikkalaista. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Olympiakatsomoon ehti kisojen päättäjäispäiväksi myös juuri kotimaahan palannut tuore Miss Universum Armi Kuusela, jota juhlittiin siinä missä urheilusankareitakin. Ilmapiiri rentoutui, ja maailmanpoliittinen jännite unohtui hetkeksi. Maine hyvänä tapahtumajärjestäjänä oli luotu, ja se on kantanut nykypäivään asti. Helsingissä ja myös muualla Suomessa on vuoden 1952 jälkeen järjestetty huomattava määrä kansainvälisiä arvokilpailuja, kongresseja ja muita suurtapahtumia. Suomen imagon kannalta Helsingin kisat olivat hieno tilaisuus. Kansainvälisen olympiakomitean tanssiaiset Kalastajatorpalla. Keskellä prinssi Philip, kuningatar Elisabet II:n puoliso, joka saapui Britanniasta Helsinkiin kokonaiseksi viikoksi.. Ku va t: H el si ng in ka up un gi nm us eo USA:n urheilijoita ruokailemassa kisakylässä. ”Tapahtuma oli hyvin organisoitu, ihmiset olivat ystävällisiä kisavieraille, ja suomalaisyleisö kannusti tasapuolisesti kaikkia”, Kokkola kertoo. Otaniemen teekkarikylä toimi muutaman historiallisen viikon ajan Neuvostoliiton urheilijoiden kotipesänä. 49 4/2022 KEMIA vierailulla Otaniemessä
Lähes 60-vuotiaan markiisittaren kasvot loistavat hänen seuratessaan kemiallisia transmutaatioita. Pyörryttävät tuoksut eivät kuitenkaan häiritse lasipullojen ja koeputkien ylle kumartunutta kaksikkoa. Harrastelijakemistit ovat italialainen seikkailija Giacomo Casanova ja upporikas ranskalainen leskirouva Jeanne de la Rochefoucauld, joka tunnetaan paremmin arvonimellä Urfén markiisitar. 50 KEMIA 4/2022 1700-luvun venetsialaishurmuri Giacomo Casanova opiskeli nuoruudessaan kemiaa Padovan yliopistossa. RIIKKA FORSSTRÖM Giacomo Casanova Legendaarinen viettelijä hurmasi myös alkemistina Kemikaalit kuplivat ja sihisevät, ja huone on sakeana myrkyllisistä huuruista. On vuosi 1758, ja näyttämönä ylhäisen daamin kaupunkipalatsi Pariisissa. Alkemiasta ja salatieteistä intohimoisen innostunut madame on rakentanut sinne oman laboratorion. Hyväuskoinen nainen ei aavista, että nuori ystävä on huomattavasti kiinnostuneempi hänen rahoistaan kuin heidän yhteisistä tutkimuksistaan. Casanova punoo mielessään juonta.. Naistennaurattaja teki yhden merkittävimmistä valloituksistaan kemian laboratoriossa
Keskellä Dogen palatsi, jonka pakovarmana pidetystä vankilasta Casanova onnistui kaikkien ällistykseksi karkaamaan.. Muotokuva on taiteilija Francesco Naricin käsialaa. Tiedonjano heräsi varhain Giacomo Casanova syntyi vähävaraisten näyttelijävanhempien esikoisena vuonna 1725. Harhaoppi vei tyrmään Casanova oli parikymppinen teatterin viulunsoittaja, kun hän palatessaan töistä iltamyöhällä pääsi todistamaan Elämää kuhiseva Venetsia taiteilija Giovanni Canaletton silmin vuonna 1732. Giacomon 9-vuotissyntymäpäivänä äiti toimitti esikoisensa kasvattilapseksi naiselle, joka jätti tämän täysin heitteille. Vaikka Casanova katsoi lukeutuvansa rationalisteihin ja halusi löytää ihmeille ja ilmestyksille järkiperäisen selityksen, hän tutki erilaisia mystisiä, salaisen tiedon etsintään liittyviä opuksia. Seikkailija suunnittelee saavansa kemian taidoillaan huijatuksi itselleen mahtinaisen koko omaisuuden. Sama into tarttui nuoreen Casanovaan, joka muun muassa omaksui renessanssiajan alkemistin ja lääkärin Paracelsuksen opin luonnon parantavasta voimasta. Tietoa hän ammensi muun muassa ruusuristiläisyydestä, kabbalasta, gnostilaisuudesta, numerologiasta ja kryptologiasta. Aikakautensa lapsi 1700-luku oli paitsi valistuneen järkiuskon ja orastavan tieteen vuosisata myös ristiriitaisten aatteiden taistelukenttä. Ajatus juristin työstä herätti hänessä kuitenkin ylipääsemätöntä vastenmielisyyttä. Gozzin perheen huolenpidon ansiosta poika koki uskomattoman muodonmuutoksen terveeksi, komeaksi nuorukaiseksi, joka teki vaikutuksen ympäristöönsä varhaiskypsällä älyktasi muinaisen Rooman ja Kreikan pakanallisiin kultteihin. Giacomo oli niin fyysisesti kuin henkisesti sairaalloinen poika, jota koko perhe isoäiti Marcia Farussia lukuun ottamatta hyljeksi heikkolahjaisena, ellei peräti imbesillinä. Länsimaiset yhteiskunnat maallistuivat ja modernisoituivat, mutta myös taikausko, mystiikka, okkultismi ja usko ihmeisiin kukoistivat yhä elinvoimaisina. 51 4/2022 KEMIA kyydellään ja sujuvilla puheenlahjoillaan. Sen sijaan Casanova kokeili elämänsä varrella monia ammatteja kirkonpalvelijasta sotilaaseen, tehtaanpatruunaan ja vakoojaan. Hän haaveili yhdessä vaiheessa pappisurasta mutta tunsi samalla viehtymystä salatieteisiin, kuten vapaamuurariuteen, jota hän verItalialainen seikkailija Giacomo Casanova (1725–1798) muistetaan erityisesti naissuhteistaan, mutta lahjakas maailmanmies ehti moneen muuhunkin. Kun isä Gaetano Casanova menehtyi vuonna 1733, raskaana ollut Zanetta-vaimo jäi viiden lapsen yksinhuoltajaksi. Luonnontieteellisen vallankumouksen aikaa eläneet 1700-luvun ihmiset olivat ennennäkemättömän kiinnostuneita luonnon ja sen ilmiöiden tutkimuksesta. Lahjakas opiskelija oli vasta 17-vuotias saadessaan käteensä lakimiehen paperit. Kaikeksi onneksi Antonio Gozzi -niminen opettaja pelasti nälkiintyneen lapsen ja otti hänet asumaan luokseen. Padovan yliopistossa Casanova sen sijaan opiskeli juridiikkaa, moraalifilosofiaa, matematiikkaa – ja kemiaa, jota oli opetettu monissa Euroopan yliopistoissa 1600-luvulta saakka. Esoteeriset harrastukset edustivat aikansa new age -hengellisyyttä, joka vetosi ihmisiin ehkä siksikin, että perinteiset turvaverkot, yksinvaltainen monarkia ja yhtenäiskirkollinen maailmankuva menettivät merkitystään. Lääkärinä työskentely ei muodollisen koulutuksen puutteessa onnistunut, mutta seikkailija sai silti monta tilaisuutta testata taitojaan parantajana. Molemmat uskoivat, että lääketieteelliset hoitotoimenpiteet vain pahentavat sairauksia. Casanova oli yhtä ristiriitainen kuin koko vuosisatansa
Hän otti nuoren Casanovan asumaan palatsiinsa ja antoi tämän käyttöön oman palvelijan ja gondolin. Kun tämä oli jo henkitoreissaan, Casanova keksi poistaa hauteen, minkä jälkeen sairas alkoi toipua. Casanova tunnusti myöhemmin muistelmissaan olleensa aina aistiensa orja, joka ei yksinkertaisesti voinut olla tuhlaamatta rahojaan naisiin ja uhkapeleihin. Pääsy seurapiireihin oli nuorelle miehelle Alkemisti etsii viisasten kiveä mutta törmääkin yllättäen fosforiin. Toimenpiteet heikensivät potilaan vointia entisestään. Paljastui, että Casanova oli osallistunut vapaamuurariloosien toimintaan, minkä paavin bulla kielsi. 52 KEMIA 4/2022 dramaattista tapausta. Vanha mies oli saanut sairauskohtauksen, ja paikalle hälytetty lääkäri yritti virvoittaa tätä suoneniskennällä, aikakauden tavanomaisella hoitomuodolla, ja rinnan päälle asetetulla elohopeahauteella. Viettiensä viemä nuorukainen sotkeutui tuon tuostakin skandaaleihin, joiden vuoksi hänen oli lähdettävä Venetsiasta vuonna 1748. Casanova vangittiin ja teljettiin Euroopan pahamaineisimpaan vankilaan, Venetsian dogen palatsin yläpuolella sijainneeseen lyijykattoiseen tyrmään.. valtava onnenpotku, mutta seesteistä elämää ei kestänyt pitkään. Kohtalon gongi kumahti vuonna 1755. Bragadinin palatsi Venetsiassa. Ylimys ja hänen vaikutusvaltaiset ystävänsä pitivät Casanovaa ihmeparantajana ja oraakkelina, jolla kuviteltiin olevan yliluonnollisia voimia. Casanova asui jonkin aikaa palatsissa ylhäisen patriisin suojattina. Vaellusvuosiensa aikana Casanova kierteli levottomasti ympäri Eurooppaa. Raskauttava todiste harhaoppisuudesta oli löytö miehen kotoa: uskonnonvastaisiksi luokiteltuja magiaa käsitteleviä kirjoja. Joseph Wrightin maalaus vuodelta 1771 perustuu tositapaukseen: saksalainen alkemian harrastaja Hennig Brand todella löysi fosforin vuonna 1669. Kuolemalta pelastettu mies oli yksi Venetsian silmäätekevistä, senaattori Matteo Giovanni Bragadin. Kun tuhlaajapoika sitten palasi kotiin, inkvisition ilmiantajat kiinnittivät huomiota tämän hämäräperäisiin puuhiin. Patriisin kiitollisuus oli rajaton
Sensaatiomaisesta vankilapaosta kohistiin ympäri Eurooppaa. 1720-luvulle tultaessa alkemiaa alettiin pitää huijarien ja hyväuskoisten nenästä vedettävien puuhasteluna. Näkymän Pont Neufin sillalta vuoden 1763 Pariisiin ikuisti Nicolas Jean-Baptiste Raguenet. Kemiantunteja kuninkaalle Urfén markiisittaren luona Casanova istui usein samassa päivällispöydässä legendaarisen kreivi de SaintGermainin kanssa. 53 4/2022 KEMIA Huijarit pilasivat alkemian maineen Casanovan kaltaiset huijarit ovat olleet suureksi osaksi syypäitä alkemian huonoon maineeseen hämäräperäisenä pseudotieteenä. Kun Casanova tammikuussa 1757. Siihen oli ihastunut jopa Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n rakastajatar Madame de Pompadour. Toki viisasten kiven etsintä ja henkimaailman kanssa seurustelu näyttää olleen joutilaalle eliitille myös hupaisaa viihdykettä ja pakoa ikävystymisestä. Keikarin mielikuvitukselliset tarinat huvittivat Casanovaa, eikä hän voinut olla purskahtamatta nauruun Saint-Germainin vakuuttaessa olevansa iältään 300-vuotias. Häneen Casanova tutustui jo silloin, kun Balsamo vielä hankki leipänsä köyhänä taideteosten väärentäjänä. Casanova oli valloittanut kaupungin seurapiirit muutamaa vuotta aiemmin. Muistelmissaan Casanova nimittää Saint-Germainia ”kaikista huijareista julkeimmaksi”, mutta myöntää ihailevansa tämän kemistintaitoja. Casanovaa ei suinkaan karteltu rikollisena, vaan päinvastoin kaikki halusivat tavata mahdottomana pidetyssä tempussa onnistuneen supersankarin. Casanova kertoo naisten jumaloineen Saint-Germainia, koska tämä valmisti myös kosmeettisia aineita, kuten vanhenemisen estävää kauneusvettä. 1600ja 1700-luvuilla monet rikkaat herrasmiesalkemistit perustivat omia laboratorioita, ja kemialliset kokeet kiehtoivat jopa kuninkaallisia. Alkemia veti puoleensa petkuttajia, jotka lupasivat muuttaa lyijyn ja elohopean kaltaiset epäjalot metallit kullaksi. Casanova ei ollut ainoa 1700-luvun huijarialkemisteista, jotka liikkuivat sulavasti seurapiireissä ja joilla oli hypnoottinen voima saada ihmiset valtaansa. Alkemian väheksyjät kuitenkin unohtivat, että kemian tieteellinen tutkimus saa kiittää olemassaolostaan aiempien sukupolvien alkemistien ponnisteluja. Siellä oli kemiallisten kokeiden tekemistä varten varustettu täydellinen laboratorio, jossa kreivi sai vapaat kädet kehitellä ihmeitä tekeviä eliksiirejään. Näitä kahta oli mahdotonta erottaa toisistaan: esimerkiksi 1600-luvun suuri tiedemies Isaac Newton oli myös alkemisti. Kun kuningas kerran tunsi itsensä tylsistyneeksi, rakastajatar pyysi Saint-Germainia opettamaan monarkille kemiaa. Kreivillä oli myös hallussaan panaceaa, kaikki sairaudet parantavaa universaalia lääkettä. Ilmeisesti opetus piristikin hallitsijaa, sillä tämä antoi Saint-Germainin käyttöön oman huoneiston Chambordin renessanssilinnasta. Mestaripetkuttajista ehkä kuuluisin oli Casanovan maanmies Giuseppe ”Beppo” Balsamo, joka esiintyi nimellä Cagliostro. Supersankarin vankilapako Casanova virui kauhujen kammiossa reilun vuoden ennen kuin onnistui karkaamaan sieltä marraskuussa 1756
Sen sijaan seikkailija keksi, että hänelläkin oli suora yhteys henkimaailmaan oman Paralis-nimisen suojelusenkelinsä välityksellä. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Samoihin aikoihin kemian tieteellinen tutkimus alkoi ponnistaa omille itsenäisille siivilleen. Giacomo Casanovan viimeisenä kotina ja työpaikkana toimi Duxin (Duchovin) linna nykyisen Tšekin alueella. Puoskareille ja ihmelääkkeiden kaupustelijoille oli kysyntää, sillä luotto virallisten lääkärien ammattikuntaan oli heikko. Casanovan uusista pariisilaistuttavuuksista vaikutusvaltaisin oli juuri Urfén markiisitar, joka oli täysin hurahtanut alkemiaan ja utopistisiin unelmiinsa. Siellä Casanova ryhtyi aikansa kuluksi kirjoittamaan itsekin ja jätti kuollessaan vuonna 1798 jälkeensä monipuolisen kirjallisen tuotannon. Pahaa-aavistamaton markiisitar ei kieltänyt jumaloimaltaan suojatilta mitään, vaan luotti horjumattomasti tämän yliluonnollisiin kykyihin ja syyti onnenonkijalle kallisarvoisia lahjoja ja tähtitieteellisiä summia rahaa. Vuoteen 1785 mennessä ikääntynyt Casanova oli polttanut kaikki sillat takanaan ja otti vastaan vaatimattoman kirjastonhoitajan toimen kreivi Joseph Karl von Waldsteinin linnassa Böömissä. Merkittävä askel otettiin, kun nykyaikaisen kemian isäksi ja äidiksi kutsuttu ranskalainen aviopari, Antoine Lavoisier ja hänen vaimonsa Marie Paulze Lavoisier, perusti Pariisiin aikansa parhaiten varustetun kemianlaboratorion. Linnaan on sisustettu Casanovan muistohuone.. Hänellä ei ollut aikomustakaan pudottaa naista maan kamaralle fantastisista sfääreistään. saapui Pariisiin, valistusaatteiden kuohuvaan keskukseen, kaupungin hienoimmat salongit ja yksityiskodit avasivat ovensa itsevarmalle vapaa-ajattelijalle. Markiisitar paljasti heti ensi tapaamisella olevansa kirjeenvaihdossa kauan sitten kuolleiden ihmisten kanssa. Pian ylhäinen daami hurahti myös Casanovaan, johon hän oli ehkä salaa rakastunutkin. 54 KEMIA 4/2022 Tehostaakseen uskottavuuttaan salatieteiden guruna Casanova esiintyi maagin valkoisessa kaavussa. Tämä sinetöi rouvan kuvitelman, että hän oli löytänyt Casanovassa sukulaissielun. Satumaisen rikasta leskirouvaa kiehtoi erityisesti myyttinen elämän eliksiiri, joka mahdollistaisi ylevämmän metamorfoosin, henkisen täydellistymisen. Muistelmissaan Casanova myös tunnustaa: ”En kokenut mitään tunnontuskia vetäessäni nenästä hölmöläisiä.” Päinvastoin köyhyydestä ponnistanut nousukas nauroi onnistuttuaan jymäyttämään kultalusikka suussa syntyneitä ”typeryksiä”: ”Onnittelen itseäni muistellessani, kuinka sain heitä narratuksi koukkuuni, sillä he ovat niin pöyhkeitä ja omahyväisiä, ettei sitä voi järjellä käsittää.” Kirjastonhoitajan kuolema Lopulta Urfén markiisitar tajusi, että Casanova oli pitänyt häntä vuosikaudet pilkkanaan, ja katkaisi suhteen. Hän syötti naiselle monenlaista hölynpölyä ja maustoi valheitaan itse keksimillään loitsuilla ja rituaaleilla. Markiisittaren laboratorio oli pyhitetty tarunhohtoisen viisasten kiven etsinnälle ja muille alkemistisille kokeille. Asiaa auttoi, että hänen hoidokkinsa olivat toisinaan onnekkaasti parantuneet itsestään. Hän jatkoi tutkimuksiaan yhtä sinnikkäästi kuin kuka tahansa vakavasti otettava tieteentekijä aina vuonna 1775 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Casanovan maine taitavana alkemistina ja ihmeparantajana oli kulkenut hänen edellään. Ei tunnontuskia Casanova alkoi vierailla markiisittaren luona joka päivä, ja yhdessä he sulkeutuivat tuntikausiksi ylhäisyyden salaisuuksien kammioon. Markiisittaren liikuttavan vilpitöntä kiinnostusta alkemiaan ei huijatuksi tuleminen lannistanut. Petkuttaja ei tuntenut kiitollisuutta hyväntekijäänsä kohtaan. Kaupunkilaiset alkoivat pyytää Casanovalta hoitoa vaivoihinsa ihoongelmista iskiakseen ja ei-toivotun raskauden keskeyttämiseen. Madamen suurin unelma oli syntyä uudelleen miehenä ja toisaalta synnyttää mammuttiomaisuudelleen perillinen vielä kypsässä 57 vuoden iässä. Casanova vakuutti, että hänen alkemistisen tietämyksensä ansiosta kaikki olisi mahdollista. Rahavirrat tyrehtyivät, kaupunki kiehui skandaalista, ja viranomaiset määräsivät petkuttajan poistumaan Pariisista ja koko maasta. Taitavana ihmistuntijana Casanova tajusi naisen olevan täysin irti realiteeteista. Hänellä oli myös oma suojelusenkeli, joka vieraili hänen luonaan öisin
www.kemianluokka.fi Kemianluokka Gadolinin ohjaajina toimivat Helsingin yliopistossa opiskelevat tulevat kemianopettajat, jotka saavat työstään ainakin yhtä paljon kuin luokassa vierailevat oppilasryhmät. Merkityksellistä työtä Gadolin-luokan yhteensä 10 ohjaajaa myös kehittävät kokeellisia töitä, joiden toteutusta he sitten itse ohjaavat. Opintokäynneille tulee niin esikouluikäisistä kuin aikuisopiskelijoista koostuvia ryhmiä. Niitä pohditaan sitten yhdessä ohjaajan, oppilaiden ja heidän opettajansa voimin.” Myös Seleniuksen Gadolin-kollega Noora Marttila kertoo oppineensa paljon vuoden mittaisen työrupeamansa aikana. Tehtävistä tärkein on puolestaan innostaa kaikenikäisiä kemian pariin. Jokaisen ryhmän kiinnostuksen kohteet ja kysymykset vievät toimintaa uuteen suuntaan. Vieraat eivät entiseen tapaan saapuneetkaan fyysisesti opetuslaboratorioon vaan seurasivat ohjausta etänä joko koulussa tai kotona. Ryhmän kanssa voi kokeellisten töiden lisäksi tehdä myös esimerkiksi kampuskierroksen tai esitellä kemian opiskelumahdollisuuksia ja opiskelijan arkea. Sekä Marttila että Selenius kokevat työnsä erittäin merkitykselliseksi. Luokassa käyvien oppilasryhmien ohjaajaksi hän hakeutui opintojensa loppuvaiheessa saadakseen kokemusta ja rutiinia opettajantyötään varten. Selenius painottaa myös sitä, kuinka jokainen oppimistilanne voi olla oppijalle tärkeä kokemus. Hänestä onkin tullut monelle tuttu kasvo Gadolinin TikTok-kanavalta. Jokaisen työn ja vierailun kohdalla he pohtivat, miten se kannattaa pedagogisesta näkökulmasta toteuttaa, kuinka sovittaa se ryhmän toivomaan aikaikkunaan ja mitä asioita nostaa minkäkin ikäisten oppilaiden kanssa esiin. Näin pystyy kohtaamaan vierailijat aidosti ja keskittymään yhdessä tekemiseen. Juuri nämä kaksi ovat Noora Marttilan mielestä työn parhaat puolet. Ohjaamme myös tiedesyntymäpäivien vieraita sekä tiedekerholaisia ja -leiriläisiä.” Sofia Selenius muistelee erityisesti etäkäyntejä, jotka käynnistyivät koronapandemian myötä. Molempia on myös kertynyt. ”Etäohjaukseen kuitenkin sopeuduttiin nopeasti, ja löysimme tapoja tehdä siitä mielekästä tilanteen mukaan esimerkiksi kotikokeellisuutta hyödyntäen”, hän kuvailee. Ku va t: Ve ik ko So m er pu ro Sofia Selenius (vas.) ja Noora Marttila kiittelevät antoisaa työtään Gadolinohjaajina.. ”Lisäksi tätä työtä tehdään erilaisissa tapahtumissa sekä paikan päällä että Kemianluokka opettaa myös ohjaajiaan verkon välityksellä. Kirjoittajat toimivat Gadolin-luokan koordinaattoreina, Emmi Vuorio myös tiedekasvatuksen kehittäjänä. Ohjaajien uusin työtehtävä on kemia-aiheisten TikTok-videoiden tekeminen. EMMI VUORIO JA REIJA PESONEN Kemian aineenopettajaopiskelijalle Sofia Seleniukselle Gadolin-luokka on tuttu ensimmäisestä vuodesta lähtien. Marttilasta on hienoa voida tutustuttaa vierailijat tieteeseen ja tutkimukseen ja luoda positiivista mielikuvaa kemiasta. Yksi opeista on ylitse muiden. ”Toisinaan kysymykset ovat yllättäviä ja avaavat uusia näkökulmia. 55 4/2022 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Vaikka olisi kiirekin, huolellisuus on aina hosumista parempi vaihtoehto.” Marttila kertoo yllättyneensä ohjaajantyön monipuolisuudesta. ”Olen tässä työssä löytänyt omaa opettajaidentiteettiäni, joka ei vielä opetusharjoittelussa päässyt kunnolla esiin”, Selenius hymyilee. Marttila ohjeistaa uusia Gadolin-ohjaajia valmistautumaan työhön hyvin. ”Pitää osata ottaa rennosti ja rauhallisesti niin ohjattavien ryhmien kuin laboratoriotöiden kanssa. Seleniuksen ohje on antaa myös oman persoonan ja mielenkiinnon kohteiden näkyä ja pyrkiä tekemään jokaisesta vierailusta kiehtova ja ainutlaatuinen. Gadolin-ohjaajana hän on muun muassa oppinut, ettei yksikään ryhmä tai ohjaus ole koskaan samanlainen
Uraania kaivetaan sekä maanalaisista kaivoksista että avolouhoksista. Veden niin kuin uraani aani ovat hyvin alhaiset. Sitten, hurjien voimien puristuksessa, tähtien supernovaräjähdyksissä ja erilaisten neutronitähtien törmäyksissä syntyivät kaikkein raskaimmat alkuaineet. Hajoamalla uraaniatomi pyrkii kohti pysyvää olotilaa. Se koostuu lähinnä triuraanioktaoksidista, joka erotellaan uraanimalmista jauhamalla ja kemiallisella käsittelyllä. Uraania on luonnostaan kaikkialla, mutta maan ja ilman luonnolliset uraanipitoisuudet Uraanirikaste tunnetaan myös nimellä keltakakku. Nykyään yleisin tuotantomenetelmä on ISL eli paikalla liuottaminen. Merivedessä ainetta arvioidaan olevan noin viisi miljardia tonnia. Lisäksi käyttökelpoisia uraaniesiintymiä on toistaiseksi löytämättä todennäköisesti moninkertainen määrä. Epästabiilit ytimet muuttuvat stabiileiksi ytimiksi joko suoraan tai useita pysymättömiä ytimiä sisältävän hajoamissarjan kautta. Luonnossa uraani esiintyy pääosin hapetusasteilla U4+ tai U6+. Uraaniytimet hajoavat jatkuvasti muuttuen yhä pysyvämmiksi alkuaineiksi. Siinä uraani otetaan talteen suoraan maan alle pumpattavalla liuottimella. Uraanin hajoamisen pysyvä päätepiste on lyijy. Raskaat uraaniytimet vetävät sisimpiä elektroneja tiukasti lähelleen, kun taas uloimmat ottavat osaa monenlaisiin sidoksiin. Raskaan alkuaineen esiintymiä on myös Suomen kallioperässä, josta uraania on etsitty 1950-luvulta asti. Siinä kaasuja pölypilvessä, josta Aurinko ja Maa rakentuivat 4,6 miljardia vuotta sitten, oli mukana myös uraani. Sarjojen kantanuklideina ovat isotoopit 238 U ja sen aavistuksen keveämpi ja vielä hajoamisherkempi sisarisotooppi 235 U. Suomalaisen Terrafamen Sotkamossa hyödyntämässä mustaliuskemalmissa luku on noin 0,0017 prosenttia. Ku va t: A do be St oc k Ukrainan sota on nostanut valokeilaan myös uraanin, raskaimman luonnossa esiintyvän alkuaineen. Uraania saadaan päätuotteena uraanikaivoksista ja lisäksi muiden metallien louhinnan sivutuotteena. Sen ytimien rakenteisiin varastoitui suorastaan ilmiömäistä voimaa. Uraanin määrä maapallolla vähenee siis koko ajan. Iso osa Suomen ydinvoimaloiden polttoaineesta on tähän asti tullut Venäjältä.. Uraani liukenee vahvoihin happoihin, kuten suolaja typpihappoon. Kaikkien uraaniatomien ytimissä on 92 protonia, eli alkuainetaulukossa uraanin järjestysnumero on 92. Isotooppi 238:n radioaktiivinen puoliintuminen kestää 4,5 miljardia vuotta, joten sen varannot ovat Maan syntyajoista pienentyneet lähes tarkalleen puoleen. 56 KEMIA 4/2022 EEVA PITKÄLÄ Kaikki alkoi alkuräjähdyksestä. Neutronien määrä uraanin isotooppien ytimessä vaihtelee. Hurjan kuuloisista luvuista huolimatta uraani on uusiutumaton luonnonvara, jonka käytettävissä olevan määrän arvioidaan riittävän noin sadaksi vuodeksi. Isotooppi 235:n puoliintumisaika on ”vain” 0,7 miljardia vuotta, joten sen määrä on kutistunut vieläkin enemmän. Maankuoren tunnetut hyödynnettävät uraanivarannot ovat kuitenkin nekin noin 4,7 miljoonaa tonnia. Suuria uraanintuottajia on muun muassa Kanadassa, Australiassa ja Kazakstanissa. Raskaammat aineet rautaan saakka muodostuivat tähtien fuusioreaktioissa. Metallinen uraani reagoi lähes kaikkien ei-metallisten alkuaineiden ja niiden yhdisteiden kanssa, ja sen reaktiivisuus kasvaa lämpötilan myötä. Australiassa ISL-menetelmässä hyöU kanssa hienojakoisen metallin reaktio on erittäin eksoterminen, ja tuloksena syntyy uraanidioksidia ja vetyä. Siinä syntyivät yli 13,7 miljardia vuotta sitten maailmankaikkeuden keveimmät alkuaineet vety ja helium, joiden osuus alkuaineista on edelleen noin 99 prosenttia. Uraanimalmien keskipitoisuus maailmalla on 0,03–18 prosenttia. Vielä on uraania jäljellä Vielä uraania on silti jäljellä
57 4/2022 KEMIA dynnetään vetyperoksidia ja rikkihappoa, Kazakstanin kaivoksissa korkeita happopitoisuuksia ja USA:n kalkkikivipitoisissa kaivoksissa alkaliuuttoa. Tilastojen mukaan Suomeen vuonna 2019 tuodusta uraanista 38 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Vielä toiminta ei ole alkanut, mutta jos se joskus käynnistyy, Suomesta voisi tulla EU:n ensimmäinen uraanintuottaja. Terrafame tuottaa Talvivaaran kaivoksessaan nikkeliä, sinkkiä, kobolttia ja kuparia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut huomion kohteeksi myös uraanin hankintaketjut. Suomen tarve on suunnilleen 500 tonnia. Syynä on tietysti uraanin hajoamisen tuottama valtaisa energiamäärä, jota ihmiskunta on oppinut hyödyntämään eri tavoin, ennen muuta ydinvoimateollisuudessa. Ydinreaktoreiden käyttövoima Miksi radioaktiivista ainetta siis hamutaan maan uumenista. Ukrainan sota on nostanut myös uraanin hintaa. Happamassa biokasaliuotuksessa samaan prosessiliuokseen liukenee myös uraania, jonka talteenottoon yhtiö sai luvan vuosi sitten. Olkiluodon voimalan omistaja Teollisuuden Voima (TVO) ei juuri ole käyttänyt venäläistä uraania. Sen sijaan siihen on nojannut Loviisan ydinvoimalaa isännöivä Fortum. Hiilidioksidipäästöttömät ydinvoimalat korvaavat sähköntuotannossa fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia.. Uraanin louhinnan kannattavuutta säätelevät maailmanmarkkinahinnat ja tuotantokustannukset. Maailman ydinvoimalat nielevät luonnonuraania noin 65 000 tonnia vuodessa
Haljetessaan kukin U235-atomi vapauttaa 2–3 uutta neutronia, jotka taas törmäävät lähellä oleviin ytimiin. Suomessa syntyvä korkea-aktiivinen ydinjäte loppusijoitetaan kuparisissa kapseleissa 400–500 metrin syvyyteen kallioperään rakennettavaan tunnelistoon, joka on saanut nimen Onkalo. Uraanisauvojen urakka päättyy Onkaloon Uraanioksidinapeilla täytetyt polttoainesauvat tekevät työnsä ydinvoimaloiden reaktoreissa. Jotta hiilivoimala pääsisi samaan, se tarvitsisi TVO:n laskujen mukaan lähes 2,5 miljoonaa tonnia hiiltä. Valmistajat kehittävätkin nippuja entistä paremmiksi pyrkimyksenään saada niput kestämään yhä paremmin yhä suuremmilla rikastusasteilla. Uraania epäillään siksi kertyneen taistelukenttien ympäristöön muun muassa Persianlahden sodan aikana Irakissa. Yhtä väkevöityä polttoainetonnia kohti syntyy seitsemän tonnia köyhdytettyä uraania (DU, Depleted Uranium). Suomen ydinvoimaloissa prosenttiluku on 4. Myös isotoopin 238 atomit alkavat osallistua energiaa tuottavaan reaktioon. Vesi jäähdyttää ja toimii säteilysuojana. Lujaa, tiheää ainetta käytetään muun muassa sairaaloissa suojamateriaalina säteilylähteiltä. Fissiili materiaali kykenee tuottamaan tarpeeksi vapaita neutroneja ylläpitämään ydinketjureaktiota voimalan reaktorissa. DU:n uraanipitoisuus on sama kuin väkevöimättömässä materiaalissa, mutta isotooppi 235:n osuus on vain 0,2 prosenttia. Käytettyjä polttoainenippuja jäähdytellään aluksi muutaman vuoden ajan reaktorihallin vesialtaissa. Ne poistetaan reaktorista, kun isotoopin 235 osuus polttoaineesta on pudonnut alle 0,8 prosentin. Siksi se eristetään elollisesta luonnosta niin pitkäksi aikaa, että sen radioaktiivisuus putoaa merkityksettömälle tasolle. Poistamisen jälkeen käytetty uraanipolttoaine säteilee hyvin voimakkaasti. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Polttoainesauvojen urakka kestää muutaman vuoden. Tutkijat tarkastelevat Eurajoen Onkaloon louhittuja reikiä, joihin kuparikapseleihin pakattu uraanipolttoaine loppusijoitetaan.. Se varastoidaan terässäiliöissä uraaniheksafluoridina (DUF6). Sauvat ja niitä ympäröivät hidastinsauvat upotetaan veteen, ja halkeamisherkkiin isotoopin 235 ytimiin törmäytetään neutroneja. Maailmaan arvioidaan tähän mennessä syntyneen pari miljoonaa tonnia köyhdytettyä uraania. Sokeripalan kokoiset uraanioksidinapit pinotaan korroosionkestäviin Po si va O y zirkonisauvoihin, jotka hitsataan umpeen, kootaan nipuiksi ja toimitetaan voimaloiden käytettäviksi. Ydinreaktoreissa polttoainesauvoja rasittavat tehonmuutokset, jäähdytteen epäpuhtaudet ja mahdolliset polttoainenipun sisäiset rakenne-erot. Eurajoen Olkiluotoon parhaillaan louhittava Onkalo valmistuu parin vuoden kuluttua ja on laatuaan maailman ensimmäinen. Olkiluodon ja Loviisan voimalat jauhavat yhdessä kolmasosan Suomessa kulutettavasta sähköstä. Väkevöity uraaniheksafluoridi muunnetaan takaisin kiinteäksi uraanioksidiksi, joka sitten sintrataan noin 1 700 asteen lämmössä ja lopuksi puristetaan koviksi polttoainetableteiksi. Noin neljän vuoden kuluttua niput siirretään voimala-alueen välivaraston vesialtaisiin. Näin yhä kasvava määrä neutroneja jatkaa ketjureaktiota. Väkevöinnissä uraanirikaste konvertoidaan uraaniheksafluoridi-kaasuksi, josta erotetaan riittävä määrä 235-isotooppia esimerkiksi sentrifugitekniikalla. Suomessa käytettävissä reaktorityypeissä reaktorin sydämen säätösauvat sisältävät neutroneja sitovina aineina kadmiumia, booria tai hafniumia. Loppusijoituksen toteuttamisesta vastaa TVO:n ja Fortumin yhdessä perustama Posiva Oy. Sen laantuminen normaalille tasolle vie noin 250 000 vuotta, joten tarpeen on vielä loppuvarasto, uraanisauvojen matkan pää. Välivarastossa niput viipyvät 40 vuotta. 58 KEMIA 4/2022 Yksi Olkiluodon voimalayksikkö tuottaa vuodessa seitsemän terawattituntia sähköä. Koko maailmassa vastaava prosenttiluku on noin 10. Sen jälkeen nippujen radioaktiivisuudesta on jäljellä tuhannesosa, mutta niiden säteily on yhä vaarallista. Isotoopin 235 osuus uraanista on 0,72 prosenttia, mutta polttoainekäytössä sen osuutta nostetaan 3–5 prosenttiin. Aseteollisuus puolestaan käyttää DU:ta panssareissa ja panssariammuksissa. Ydinreaktoreiden polttoaineeksi sopii uraanin isotoopeista 235. Laivoissa ja lentokoneissa köyhdytettyä uraania hyödynnetään painoina
Virheettömyys on evoluution vastaista eli luonnotonta. Ikuisesti toimiva laite on myrkkyä valmistajan kassavirralle. Koodarien ammattikunnalla on suoranainen velvollisuus tehdä itsestään korvaamattomia. Evoluutiota ei voi estää, eikä virheitä. 59 4/2022 KEMIA Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Se taas on evoluution kannalta huono asia. VIRHEIDEN MAAILMASSA oman luokkansa muodostavat rakennusvirheet, joiksi lasketaan myös ajankohdan rakennusnormin vastaisesti tehdyt ratkaisut. Helpoiten se onnistuu jättämällä koodin sisään virheitä, joita leikkisästi kutsutaan bugeiksi. KEEMIKKO Evoluution lahjat VIRHE ON evoluution lahja ihmiskunnalle. Tuottavampaa on sisällyttää laitteeseen muutama heikko osa. Parhaan taloudellisen tuloksen saa, kun jättää liitoksen perjantaina tihkumaan upouuden parketin päälle. Jos koodaa normaalien konventioiden vastaisesti, ei hyväuskoinen kollega osaa epäillä bugia. Esimerkiksi putkimiehillä on hyvä syy asentaa vuotavia liitoksia. Vastaavat ihmiskondensaattorit eivät yleensä kuivahda vaan paremminkin viihtyvät kostukkeiden parissa. Laskussa komeilevat kilometrikorvaukset, ylityökorvaus ja haalarinvaihtoraha. Aina ei tarvitse voittaa, keskimäärin voittaminen riittää. Siltä varalta, että käry joskus käy, ohjelmaan voi piilottaa erilaisia aikapommeja. Lämpimässä vedessä lillutteluun voi palata korkeintaan eläkkeellä. Juuri virheiden perusteella taitava rikostutkija, ei siis kilon poliisi, nappaa lainrikkojan kiinni. Niillä on ikävä tapa kuivahtaa ja lakata johtamasta muuhun kuin kaatopaikalle tai kierrätykseen. Virheitä tahallaan rustailevan maine taitavana ja luotettavana virheiden korjaajana vain kasvaa. Aina parempi, jos vuoto havaitaan pyhäpäivänä. Mutta ei. Jo keskinkertaisella tuurilla putkari ehtii kotiin ennen takaisinkutsua. Elektroniikassa eutanasiaan sopivia osia kutsutaan kondensaattoreiksi. Virheitä etsivät myös uhkapelaajat. EVOLUUTION SUOSIMIA virheitä tehtaillaan myös toimistotöissä. Maapalloa ei uhkaisi ilmastonmuutos eikä ydinsota. Kun evoluutio suosii virheitä, niillä pitää sisäisen kauneuden lisäksi olla myös välinearvo. Mikään ei ole niin makeaa kuin reipas alikerroin vedonlyönnissä. Ilman virheitä perimässä olisimme edelleen yksisoluisia vedessä vipeltäviä otuksia. Moni roisto tähtää täydelliseen rikokseen mutta tekee kohtalokkaan virheen. Tämän on huomannut virkavalta. Taustalla on se, että virkamies ei voi tehdä virhettä, koska määrittelee virheet itse. KEEMIKKO Virheetön evoluutiojarru Virkamies ei voi tehdä virhettä, koska määrittelee virheet itse.. Työnantaja oivaltaa nopeasti, että on parempi olla paljastamatta kiinni jääneitä virhemaakareita. Yhden virhe on toisen voitto. Putkenvääntäjän tilille kilahtaa silloin sekä sunnuntaiettä hätätyölisä. Mikäpä sen helpompaa kuin omien bugituttavien paimentaminen. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Rahantuloa ei voi estää varsinkaan, jos virhe on rakennettu epätavallisesti. Yksisoluiseen perimään iski virhe, sitten toinen. TAHALLINEN VIRHEIDEN tekeminen on monelle liiketoiminnan suola. Jos normi on ollut virheellinen, kuten oli tasakattojen ja valesokkeleiden kulta-aikaan, on voinut tehdä rakennusvirheen tekemättä virhettä. Kuten tiedämme, entropia voi vain kasvaa. Kun firman reskontra romahtaa tai verkkokauppa kaatuu, on pakko kutsua bugitaiteilija hätiin. Kukaan ei edes tarkista, istuiko asentaja hälytystä odottamassa rippipuvussaan. Kiitos loputtomien virheiden, tässä ollaan eikä muuta voida. Sattumalle voi antaa sapiskaa, jos muut asettavat panoksensa selvästi todennäköisyyttä vastaan
”Metsä Spring ryhtyy startupin kumppaniksi, kypsyttelemme yhdessä liikeideaa ja pyrimme saattamaan sen siihen pisteeseen, että siitä tulee kannattava”, von Weymarn kuvailee innovaatioyhtiön toimintatapaa. Siinä me autamme niitä.” Yhtiön kehittämällä BrightBio-teknologialla syntyy fossiilipohjaisia muoveja korvaavia biomuoveja ilman suuria muutoksia tuotantoprosessissa. ”Yritykset haluavat olla mukana kestävän kehityksen mukaisessa siirtymässä ja tuoda markkinoille kestäviä tuotteita. Tuloksena oli vuonna 2018 Metsä Spring, jonka toimitusjohtajana von Weymarn on työskennellyt alusta alkaen. Kiertotalouden innovaattori Suomalaisten Kemistien Seura myönsi Kiertotalousinnovaatiopalkintonsa oululais-tamperelaiselle Brightplus Oy:lle. SISKO LOIKKANEN, MERI HELLSTEN, PÄIVI IKONEN JA RAILI LEINO Vuoden 2022 Kemian Seurojen palkinnon vastaanotti Niklas von Weymarn työstään teollisten biomateriaalien tutkijana ja kehittäjänä. Se oli 23. Oman tuotekehityksensä lisäksi Brightplus palvelee kumppaniyrityksiään niiden työssä. Koin, että voisin olla tulkkina siinä välissä, ja näin olen myös tehnyt koko urani ajan”, von Weymarn sanoo. ”Silloin julkistimme Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdashankkeen koko Suomelle ja myös kollegoille, jotka eivät tienneet siitä yhtään mitään, koska olimme valmistelleet asiaa täysin salassa. ”Hieno asia, tällaista tunnustusta ei saa monta kertaa elämässä”, palkittu hymyilee. Sellusta kehitetään myös uusia tuotteita. Ne kriteerit vuonna 2014 perustettu Brightplus täyttää. Heistä osa toimii koetehtaissa Äänekoskella. Tiimimme on tehnyt intohimolla työtä vihreän kemian teknologian eteen, ja tämä osoittaa, että olemme oikealla asialla”, sanoo Brightplusin toimitusjohtaja Milja Hannu-Kuure. huhtikuuta vuonna 2014. ”Oma roolini oli kehittää siihen päälle laajempaa teollista ekosysteemiä eli biotuotetehdasta ja sen vaatimia kumppanuuksia.” Äänekosken laitos on uudenlainen ”tulevaisuuden monituotetehdas”, jonka perustana on sellunvalmistus mutta jonka sivuvirrat käytetään uusien biotuotteiden raaka-aineena. ”Kemiaa ja materiaaliosaamista yhdistämällä saimme rakennettua tarkoitukseen sopivan ratkaisun.” BrightBio-teknologian avulla voidaan sekä parantaa nykyisten biopohHelsingissä 8.–9. kesäkuuta järjestetyssä ChemBio Finland -tapahtumassa jaettiin tunnustuksia alan suomalaisille vaikuttajille. ”Tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät, mitä tutkijat sanovat, ja jotka tulkitsevat sanomiset liike-elämän puolella.” Siitä von Weymarnilla on selvä kuva, mikä on ollut hänen työuransa tärkein päivämäärä. Edes vaimoni ei tiennyt.” ”Se oli kyllä herkistymisen hetki. Yhtiö käyttää raaka-aineenaan eri teollisuudenalojen sivuvirtoja, joista se valmistaa toiminnallisia biomateriaaleja. Hän alkoi suunnitella Metsä Groupille innovaatioyhtiötä, joka investoisi lupaaviin, biotuotteita valmistaviin startup-yrityksiin. Jonkin aikaa hän oli yrityksen ainoa työntekijä, mutta nyt Metsä Spring työllistää jo nelisenkymmentä henkeä. Hanke oli valtava ja olimme siitä tosi. Lisäksi Metsä Spring on vähemmistöomistajana jo kolmessa startupissa, Woodiossa, Montinutrassa ja Innomostissa. Japanilaisen Itochun kanssa perustetun yhteisyrityksen MI Demon koetehtaassa puolestaan testataan tekstiilikuitujen tuotantoa sellusta. Palkintokriteerit painottavat kemiaan kytkeytyvää innovaatiota, joka tuottaa sekä ympäristöettä taloudellista hyötyä. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa VTT:ssä, Cultorissa ja Metsä Groupissa ja toimii nykyään Metsä Springin toimitusjohtajana. ”Jo opiskeluaikana ajattelin, että erikoistun työskentelemään tutkimuksen ja yritysmaailman välimaastossa. ”Palkinto oli todella iloinen yllätys. Idea lähti aikoinaan liikkeelle, kun suomalaisen soijatehtaan tuotantoprosessissa syntyvä soijamelassi haluttiin jatkojalostaa hyötykäyttöön. Kehitystyön päärahoittajina ovat toimineet Nordic Option ja Pikespo Invest. 60 KEMIA 4/2022 iloisia, varsinkin kun usko talouteen oli Suomessa siihen aikaan aika pohjamudissa.” Iso osa hankkeeseen osallistuneista vastasi sen ytimen eli sellutehtaan suunnittelusta. Tulkit ovat tarpeen, koska tutkimusja bisnesmaailman polut ovat kovin erilaisia, eikä tutkijoille ole aina selvää, miten polku toteutetaan liiketoiminnassa. Osaajat palkittiin ChemBio-messuilla Niklas von Weymarn tulkkaa tutkimuksesta bisnekseen Molemmat koetehtaat toimivat Äänekoskella Metsä Groupin paikallisten tehtaiden yhteydessä. Startupien kumppani Monituotetehtaan suunnittelusta avautui von Weymarnille seuraava tehtävä. Yhdessä Valmetin kanssa Metsä Spring on käynnistänyt koetehtaan 3dkuitupakkaustuotteiden valmistukseen suoraan sellusta. Yhtiöllä on meneillään useita hankkeita, jotka pitävät toimitusjohtajan kiireisenä. Tekniikan tohtori teki biotekniikan väitöstutkimuksensa Teknillisessä korkeakoulussa
Lue palkintouutiset kokonaisuudessaan osoitteesta www.kemia-lehti.fi Niklas von Weymarn auttaa nykyisessä työssään biotuotteita valmistavia startup-yrityksiä eteenpäin. Voimme yhdessä vaikuttaa hyvään, kestävään tulevaisuuteen.” Kemian hyväksi -tunnustuksen jakavat Suomen Messusäätiön taloudellisella tuella Kemian Seurat. 61 4/2022 KEMIA jaisten materiaalien ominaisuuksia ja suorituskykyä että luoda kokonaan uusia materiaaleja. Sekä kemian että kasvatusalan koulutuksen saanut Aksela on myös johtanut maan ensimmäistä kemian opettajankoulutusyksikköä noin 20 vuotta. On haluttu kannustaa jotain yritystä eteenpäin. Pitkän linjan bio-osaaja Suomen Bioteollisuus ry:n ja Suomen Messusäätiön BioFinland-palkinnon sai dosentti Risto Lammintausta tunnustuksena pitkästä ja merkittävästä urastaan ja työstään. Yksi uranuurtajista oli Lammintaustan vuonna 1997 perustama Hormos Medical. ”Teemme esimerkiksi paperin päälle tulevia pinnoitteita, joiden täytyy kestää kovaa mekaanista rasitusta mutta olla samalla hengittäviä”, Hannu-Kuure kertoo. ”Tähän asti palkinnossa on ollut bisneslähtökohta. ”Kartongin päälle valmistamamme ohut pinnoite estää öljyn ja veden läpäisyn ja mahdollistaa näin esimerkiksi ruokien säilyvyyden.” Luma-työtä kemian hyväksi Kemian hyväksi -palkinnon pokkasi hyvästä syystä professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta. ”Pyrimme saattamaan ne siihen pisteeseen, että niistä tulee kannattavia”, hän kuvailee Metsä Springin roolia. Hän on toiminut myös muun muassa Faron Pharmaceuticalsin, Innomedican, BioTie Therapiesin ja Vetcaren hallituksen jäsenenä. ”Annan ja luon mahdollisuuksia tulevaisuuden tekijöille maailman haasteiden ratkaisemiseen. Nyt on valittu henkilö.” Henkilövalinta osui hyvinkin oikeaan. ”Luma-äidiksi” kutsuttu Aksela johtaa myös yksikön yhteydessä toimivaa tiedeluokkaa, Kemianluokka Gadolinia. Lääketieteen tohtori ja lääkekehittäjä on sitkeästi muistuttanut päättäjiä alan lainalaisuuksista, kuten siitä, että lääkkeiden kehittäminen on hidasta, eikä valmistaja välttämättä saa nopeita voittoja. Sen spinoutina syntyi sittemmin lääkeyhtiö Forendo Pharma, jonka toimitusjohtajan paikalta Lammintausta hiljattain eläköityi. ”Tiede kuuluu kaikille”, sanoo tuoreimmasta palkinnostaan ilahtunut Aksela, joka näkee oman roolinsa eräänlaisena katalyyttinä. Hän oli aikoinaan rakentamassa maan ensimmäistä Luma-keskusta Helsingin yliopistoon ja vetää kansallista Luma-keskus Suomi -verkostoa, joka yhdistää 11 yliopiston luonnontieteitä ja matematiikkaa edistävän Luma-toiminnan. Moderni toimiala käynnistyi Suomessa 1990-luvulla, jolloin starttasivat useat yliopistolähtöiset lääkekehitysyritykset. Yhtiön biomuoveja voidaan käyttää muun muassa kuluttajatuotteissa, pakkausteollisuudessa ja rakentamisessa. Luonnontieteellisen tiedekasvatuksen uranuurtaja on alan ensimmäinen professori Suomessa. Suomen Bioteollisuus ry:ssä Lammintausta työskenteli bioalan rahoituksen ja toimintamahdollisuuksien hyväksi aina vuoteen 2019 asti. Brightplus tuottaa myös biopohjaisia pinnoitteita, joilla voidaan korvata vastaavia öljypohjaisia tuotteita. M et sä Sp rin g. ”Yllättävältä mutta mukavalta tuntuu”, Lammintausta kommentoi palkintoa, jota hän on itse ollut aikoinaan perustamassa
Christian Müller (Chalmersin tekninen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Ritwick Sawarkar (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Kari Keinänen. Markku Kulmala. Iris De Graeve (Brysselin vapaa yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Modelling a novel FINCA disease in mouse tarkastettiin 10.6.2022. Jussi Koivunen (Oulun yliopistollinen sairaala) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto FM Salla Mattolan väitöskirja Virus-host interactions during nuclear egress of parvoviruses tarkastettiin 3.6.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Minna Patanen. Mikko Airavaara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Wim Deferme (Hasseltin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Ph.D. Helsingin yliopisto M.Sc. Pekka Tervonen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. tutk. DI Tero Leppäsen väitöskirja From industrial side streams to the circular economy business: value chain, business ecosystem and productization approach tarkastettiin 20.5.2022. Leena Ukkonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. 62 KEMIA 4/2022 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Anna Antonovan väitöskirja Effect of the surface roughness of fibres on the bonding capasity of the interfacial zone between the fibres and cementitious matrix tarkastettiin 13.5.2022. Sami Taipale. DI Vardaan Chauhanin väitöskirja Optimizing Design and Process Parameters for Recycled Thermoplastic Natural Fiber Composites in Automotive Applications tarkastettiin 20.5.2022. M.Sc. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Jonatan Ruiz (Granadan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Jens Juul Holst (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Jose Almendral (Madridin yliopisto, Espanja) ja kustoksena dos. Juha Peltonen. Pirjo Nuutila. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto DI Daria Kepsun väitöskirja Technology analysis of magnetically supported rotors applied to a centrifugal compressor of a high-temperature heat pump tarkastettiin 13.5.2022. Tuomas Ahola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjinä toimivat prof. Olli Yli-Harja. Mogens Christensen (Århusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Claudio Hetz (Chilen yliopisto) ja kustoksena prof. Herbert Sixta. Vastaväittäjänä toimi dos. Christian Moreau (Concordia-yliopisto, Kanada) ja prof. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Karl-Heinz Herzig. Vastaväittäjänä toimi vanh. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Arto Merivaaran väitöskirja Freeze-drying of nanofibrillated cellulose hydrogel and cells for pharmaceutical applications tarkastettiin 20.5.2022. Cesare Franchini (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Mika Rämet. Timo Kärki. FM Ilona Ylivinkan väitöskirja Insights into carbon-based terrestrial climate feedback mechanisms tarkastettiin 3.6.2022. Ilona Riipinen (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Turun yliopisto Prov. Heli Jantunen. FM Eetu Pelimannin väitöskirja Experimental studies of the structural, dynamical and electronic properties of clusters and nanoparticles tarkastettiin 8.6.2022. Yang Liun väitöskirja Biogenic volatile organic compounds and formaldehyde from East African ecosystems tarkastettiin 19.5.2022. Vastaväittäjänä toimi vanh. Vastaväittäjänä toimi Dr. AnneChristine Ritschkoff (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Maija VihinenRanta. Michal Fárnik (Tšekin tiedeakatemia) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mari Lundström. DI Laura Lemetin väitöskirja Molecular assembly routes for biological materials tarkastettiin 10.6.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Åbo Akademi FM Samu Himasen väitöskirja Mechanisms of Nascent Transcription in Cell Stress tarkastettiin 13.5.2022. Rafal Jastrzebski. M.Sc. DI Jussi Isokuortin väitöskirja Triplet Energy Transfer in Photon Upconversion and Photoswitching tarkastettiin 10.6.2022. Michael Patzschke (Helmholtz-Zentrum, Saksa) ja kustoksena prof. FM Suvi Lehtorannan väitöskirja Towards circular economy in wastewater management: Environmental impacts, benefits and drawbacks of improved nutrient recovery and recycling by source separation tarkastettiin 17.6.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Hinkkanen (Aalto-yliopisto) ja Adam Pilat (AGHyliopisto, Puola) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. James Blande (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. DI Most Moriamin väitöskirja Modification of Ioncell spinning technology to increase fiber toughness and create a water-repellent surface tarkastettiin 20.5.2022. Anna Mikola (Aalto-yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Jari Puttonen. Anders Riisager (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Laaksonen. Jukka Rantanen (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Eeva-Riikka Vehniäinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Jacobsen (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena prof. Kasper Moth-Poulsen (ICREAja ICMAB-CSIC-instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. FM Ossi Kevan väitöskirja Environmental change effects on lake food web structure and nutritional quality tarkastettiin 17.6.2022. DI Riikka Mikkosen väitöskirja Studies of Low Surface Energy Materials for Printed Electronics Applications tarkastettiin 17.6.2022. Marjo Yliperttula. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Raghu Sinha (Pennsylvanian lääketieteellinen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Azar Beiranvandin väitöskirja Low Bandwidth Manganite (Gd, Ca) MnO 3 for Future Memristor Devices tarkastettiin 21.5.2022. James Blande. FM Joonas Enrothin väitöskirja On aerosol particle measurements in urban environments and instrument development tarkastettiin 10.6.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Feasibility for printing techniques and integration with temperature-sensitive materials tarkastettiin 13.5.2022. Tuukka Petäjä. Minnamari Vippola. Patrick Rinke. Reetta Hinttala. Vastaväittäjänä toimi prof. Petri Pellikka. Agnès Brossetin väitöskirja Responses of wild and cultivated Brassicaceous plants to diverse abiotic and biotic stimuli tarkastettiin 10.6.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Hanna Tuomisto. Tampereen yliopisto DI Ville Matikaisen väitöskirja Modern HVAF Spray Process and Cr 3 C 2 -Based Coatings: Exploring the process, structure, properties and performance tarkastettiin 13.5.2022. Remi Kamakuran väitöskirja A novel system for delivery of nutritional compounds to regulate appetite tarkastettiin 20.5.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Roope Kallionpään väitöskirja Morbidity in Neurofibromatosis 1: Epidemiological Perspectives on Breast Cancer and Diabetes tarkastettiin 20.5.2022. Oulun yliopisto FM Maria Väätäjän väitöskirja Prospects of the room temperature fabrication method for electroceramics. (Tech.) Suresh Palanivelin väitöskirja Evaluation of cytotoxic effects and underlying mechanism of phenolic compounds on breast cancer cell lines tarkastettiin 31.5.2022. Prov. Rui Zhangin väitöskirja Catalytic valorization of lignocellulosic biomass: oxidation, retro-aldol condensation and C–Ccoupling tarkastettiin 11.5.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. FM Emmi Pakarisen väitöskirja Exploring the role of CDNF and MANF removal in the brain and in the unfolded protein response tarkastettiin 17.6.2022. Azimatu Fangnonin väitöskirja Robust hybrid perovskites photovoltaics from organicinorganic materials tarkastettiin 10.6.2022. Marko Salmi (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Repo. DI Arman Dastpakin väitöskirja Performance of Lignin as a Sustainable Anticorrosion Coating tarkastettiin 13.5.2022. Andreas Erikssonin väitöskirja A multi-omics approach to understand PAH toxicity in rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) alevins tarkastettiin 10.6.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Meri Uusi-Mäkelän väitöskirja Zebrafish as a Model for Human Genetic and Infectious Diseases tarkastettiin 8.6.2022. neuvonant. Petriina Paturi. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Katja Anttila (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Markus Linder. Michael Gasik (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. FM Anniina Hiltusen väitöskirja NHLRC2 in embryonic development, neurodevelopment, and neurodegeneration. John Eriksson.. Vastaväittäjänä on prof. Isaac Benkyin väitöskirja Computational Studies of Photophysical and Aromatic Properties of Porphyrinoids and Acenes tarkastettiin 17.6.2022. Vastaväittäjinä toimivat prof. George Biskos (Kypros-instituutti, Kypros) ja kustoksena prof. FM Teemu Saaren väitöskirja Brown and White Adipose Tissue Metabolism in Obesity: Stimulation by Cold and Meal Ingestion tarkastettiin 21.5.2022. Matti Mäntysalo. Peter Eklöv (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. M.Sc. Dage Sundholm. Rieta Gols (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof
Kulutusta voidaan suitsia kehittämällä sovelluksia ja materiaaleja, joihin riittää pienempi määrä raaka-ainetta. Rahoituksen suuruus on noin 250 000 euroa. Hiili-hiilisidosten muodostaminen on yksi tärkeimmistä synteettisten reakPekka Koskinen kehittää kaksiulotteisia metallikalvoja Anton Nechaev tutkii indolien hyödyntämistä Jy vä sk yl än yl io pi st o tioiden tyypeistä ja välttämätöntä paitsi elämälle myös lääkkeiden, väriaineiden ja uusien materiaalien tuotannolle. Tutkijoiden työkaluna ovat laskennalliset menetelmät. Laskennalliset työkalut Koskisen vetämä tutkimusryhmä pyrkii tekemään kalvojen rajapinnoista aiempaa vakaampia ja kestävämpiä. Indolirengas löytyy myös aminohappo tryptofaanista. Tällaisiin materiaaleihin kuuluvat kaksiulotteiset metallikalvot. ”Tutkimme reunoja, luokittelemme niiSuomen Akatemia on myöntänyt akatemian tutkijatohtorin rahoituksen Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa työskentelevälle Anton Nechaeville. Anton Nechaev tutkii indolien hyödyntämistä avustavana aineluokkana hiiliatomien välisten sidosten muodostusreaktioissa. Keskeisessä asemassa kalvojen vakauttamisessa ovat rajapinnat kalvojen ja reikien välillä. tä systemaattisesti ja selvitämme niiden sähköisiä ja kemiallisia ominaisuuksia”, Koskinen kuvailee. Nechaevin hanke tähtää indolipohjaiseen työkalupakkiin, joka antaisi tutkijoille mahdollisuuden valita sopiva indolirakenne haluttuun tarkoitukseen erityisesti hapettavissa hiili-hiilisidosten muodostusreaktioissa. 63 4/2022 KEMIA J yväskylän yliopiston professori Pekka Koskinen on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 450 000 euron rahoituksen johtamaansa tutkimushankkeeseen, jossa pyritään tekemään atominohuista metallikalvoista entistä lujempia. Rajapintojen mikroskooppiset rakenteet tunnetaan kuitenkin vielä varsin huonosti, mikä rajoittaa kalvojen hyödyntämistä. Harvinaisia metalleja kuluu runsaasti etenkin korkean teknologian laitteisiin, kuten tietokoneisiin, älypuhelimiin ja muihin älylaitteisiin. ”Kaksiulotteisten metallikalvojen laajempi hyödyntäminen puolestaan vähentää harvinaisten metallien tarvetta ja tekee niiden kaivostoiminnasta kestävämpää.” PÄIVI IKONEN. Indolit ovat luonnossa yleisiä heterosyklisiä yhdisteitä. Vakaampien rajapintojen ansiosta voidaan valmistaa entistä kookkaampia kalvoja magneettisiin, sähköisiin, mittausteknisiin, optisiin ja katalyyttisiin sovelluksiin. Pe tt er i Ki vi m äk i Professori Pekka Koskinen työskentelee Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksessa ja fysiikan laitoksessa. Saippuakalvojen tapaan ne saadaan vakautettua hyödyntämällä pieniä, muissa kaksiulotteisissa nanomateriaaleissa olevia reikiä. Kohti kestävää metallien hyödyntämistä: kaksiulotteiset metallit käyttöön lujilla reunarakenteilla -hanke jatkuu neljän vuoden ajan
Filosofian maisteri Maaria Palmrothin väitöskirja JAKSTAT signaling and inhibition in immunological diseases tarkastettiin Tampereen yliopistossa 3.6.2022. Hän myös valmisti tarkkaan määriteltyjä rakenteita sisältäneitä malliyhdisteitä, jotka auttoivat ligniinin rakenneosien selvittämisessä ja eristysmenetelmästä johtuvien muutosten tunnistamisessa. Jokainen fraktiointimenetelmä tuottaa siten yksilöllistä ligniiniä, jonka ominaisuudet ovat muihin verrattuna erilaiset. Hän aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään 12.11.2022. Hän seuraa tehtävässä Matti Lehmusta, joka aloitti Nesteen toimitusjohtajana toukokuussa 2022. Lääketeollisuus ry Lakimiehenä on aloittanut OTM Suvi Rasimus. A le ks i Pa lm ro th Lääkeaineiden tutkimuksella kohti parempia hoitoja Rakenteiden tunnistus edistää ligniinin jalostamista Tutkija Lucas Lagerquist paneutui väitöstyössään kolmen eri puulajin ligniiniin, joka oli eristetty innovatiivisella biomassan fraktiointimenetelmällä. poltettu lämpöenergian tuotannossa, mutta ligniini olisi myös houkutteleva uusiutuva raaka-aine erilaisten kemikaalien valmistukseen. Ligniinin polymeerirakenne on kuitenkin monimutkainen ja vaihtelee kasvilajin lisäksi myös eristysmenetelmien seurauksena. Hamina LNG Oy DI, MBA Tuula Liukko on aloittanut yhtiön toimitusjohtajana. HyXo Oy Toimitusjohtajana on aloittanut Kari Heinilä, joka työskenteli aiemmin Endress+Hauserin avainasiakasliiketoiminnan vetäjänä. Neste Oyj KTM Carl Nyberg on nimitetty Renewables Platform -yksikön johtajaksi. Filosofian maisteri Lucas Lagerquistin väitöskirja Structure and properties of sodatype lignin from a modern biorefinery process tarkastettiin Tofasitinibi estää useita JAKSTAT-reittejä nivelreumapotilaiden immuunisoluissa, mutta estämisen voimakkuus riippuu kustakin reitistä ja myös solutyypistä. Sipponen Tukholman yliopistosta ja kustoksena dosentti Patrik Eklund.. Ioncell Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Antti Rönkkö. Hän siirtyy tehtävään Nanso Groupin toimitusjohtajan paikalta 11.7.2022. Ligniini on selluloosan ja hemiselluloosan ohessa puun tärkein ainesosa. Palmroth myös osoitti, että 20:n eri JAK-estäjän ominaisuuksissa on eroja, joiden merkityksen hahmottaminen vaatii useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Mika H. JAKit aktivoivat STATeja eli signaalinvälittäjäja transkriptioaktivaattori-proteiineja. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. ”JAK-estäjien ominaisuuksien tutkiminen auttaa meitä ymmärtämään, miten ne saavat aikaan toivotun vasteen ja millaisia mekanismeja toisaalta on ei-toivottujen sivuvaikutusten taustalla”, Palmroth sanoo. Betolar Oyj Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Riku Kytömäki, joka siirtyy Betolariin Exel Composites Oyj:n toimitusjohtajan paikalta. JAKit eli januskinaasit ovat solunsisäisiä proteiineja, jotka välittävät hormonien, kasvutekijöiden ja sytokiinien viestejä solujen sisään. On siksi välttämätöntä tuntea ligniinin rakenne, jotta aineelle voidaan löytää paras käyttötarkoitus. Lagerquist analysoi ligniinifraktiot ja vertasi niitä natiiviin ligniinirakenteeseen. Perheyhtiön edellinen toimitusjohtaja Harto Viiala jatkaa työtään hallituksen puheenjohtajana. Lääkkeiden molekyylitason tuntemus voi tulevaisuudessa mahdollistaa kohdennetumpien hoitojen räätälöimisen potilaille. Teollisuudessa sellunvalmistuksen sivuvirraksi jäävä ligniini on yleensä edelleen. Spinnova Oyj Tuotannon skaalauksesta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty DI Teemu Lindberg, joka on aiemmin toiminut UPM:n Biorefining-liiketoiminnan johtajana. Lääkkeitä käytetään autoimmuunisairauksien ja verisyöpien hoidossa. Vastaväittäjänä toimi professori Mathias Müller Wienin eläinlääketieteellisestä yliopistosta Itävallasta ja kustoksena professori Olli Silvennoinen. Tämä käy ilmi Maaria Palmrothin väitöstutkimuksesta, jossa hän selvitti JAKestäjiin kuuluvien lääkeaineiden molekyylitason toimintaa. Lagerquistin tutkimus lisää ymmärrystä aiheesta ja siitä, miten ligniiniä voisi jalostaa useita elintärkeitä toimintoja, muun muassa immuunivastetta ja aineenvaihduntaa. Nyberg on työskennellyt Nesteen palveluksessa vuodesta 2005 ja toiminut yrityksessä useissa johtotehtävissä. 64 KEMIA 4/2022 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Reitit säätelevät Maaria Palmroth Lucas Lagerquist Åbo Akademissa 27.5.2022
Aittola syntyi Lahdessa 4. Jussi-Pekka Aittolaa jäivät lähimpinä kaipaamaan vaimo, lapset, lapsenlapset, muut sukulaiset ja laaja ystäväjoukko sekä Keski-Suomen Kemistiseuran jäsenistö ja kemistikollegat. syyskuuta 6/2022 22. syyskuuta 21. Stipendejä kemianopiskelijoille Suomalaisten Kemistien Seura on jakanut vuoden 2022 opiskelijastipendinsä, joiden suuruus on 500 euroa. Filosofian tohtoriksi Aittola väitteli vuonna 1995 aiheesta Organochloro compounds in the stack emission. Opiskeltuaan radiokemiaa ja orgaanista kemiaa sekä ympäristökemiaa Helsingin yliopistossa hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1975. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli muun muassa Ruotsissa ja VTT:n palveluksessa, kunnes aloitti väitöskirjatutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa professori Jaakko Paasivirran ohjauksessa vuonna 1990. elokuuta 9. Aittola osallistui aktiivisesti Jaakko Paasivirran nimikkorahastotoimikunnan toimintaan, minkä tuloksena Alfred Kordelinin Yleisen Edistysja Sivistysrahaston alaiseen Gustaf Kompan rahastoon perustettiin professori Paasivirran nimeä kantava palkinto. maaliskuuta 2022 vaikean sairauden murtamana. tammikuuta 1948. Palattuaan Suomeen Aittola toimi energiateknologian johtavana asiantuntijana Ramboll Finland Oy:n Jyväskylän toimistossa aina vuoteen 2012 saakka. lokakuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Jälkimmäiseen tehtävään hänet valittiin useamman kaksivuotiskauden ajaksi. Jäätyään eläkkeelle hän jatkoi työskentelyään energiaja ympäristöteknologian konsulttina. ELINA SIEVÄNEN Kirjoittaja toimi Keski-Suomen Kemistiseuran sihteerinä JussiPekka Aittolan puheenjohtajakausilla vuosina 2013–2016. Keski-Suomen Kemistiseuran jäsenistön keskuudessa Aittola tunnettiin myös innokkaana golfaajana, ja hän toimikin puuhamiehenä Keski-Suomen paikallistason Kemistigolf-tapahtumien järjestämisessä. Stipendin saivat Sonja Alasaukko-oja Aalto-yliopistosta, Netta Karjalainen Helsingin yliopistosta, Hilla Nieminen Turun yliopistosta, Heini Pitkäranta Tampereen yliopistosta, Sara Saikko Itä-Suomen yliopistosta, Ilona Savolainen Jyväskylän yliopistosta, William Törnqvist Åbo Akademista, Saara Wahlberg LUT-yliopistosta ja Oona Ylinen Oulun yliopistosta.. Vuosina 1997–2003 JussiPekka Aittola työskenteli kaupallisena sihteerinä KaakkoisAasiassa, erityisesti Thaimaassa ja Vietnamissa. Jussi-Pekka Aittola vei myös aktiivisesti eteenpäin aloitetta, jonka seurauksena Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen luentosali KEM2 nimettiin Jaakko Paasivirta -saliksi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlavuonna 2016. J ussi-Pekka Aittola menehtyi Jyväskylässä 31. 65 4/2022 KEMIA Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2022 11. SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . Kemian aktiivinen seuratoimija Merkittävän kansainvälisen ja kansallisen energiaja ympäristöteknologiaan liittyneen uransa lisäksi Jussi-Pekka AitSeurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat in memoriam Jussi-Pekka Aittola Energiaja ympäristöteknologian kansainvälinen osaaja tola toimi aktiivisesti KeskiSuomen Kemistiseurassa, ensin varapuheenjohtajana ja sittemmin puheenjohtajana
Väitöstutkimuksensa hän teki kuitenkin Saksassa Tübingenin yliopistossa ja väitteli siellä 19-vuotiaana vuonna 1872. Ramsay halusi selvittää syyn moiseen eroon. Vieraiden kielten opiskelusta innostunut Ramsay puhui englannin lisäksi saksaa, ranskaa, esperantoa, latinaa ja kreikkaa. William Ramsay kuoli syöpään 63-vuotiaana vuonna 1916. Hän myös matkusteli mielellään yhdessä perheensä kanssa. Samana vuonna, kun Ramsay pokkasi kemian Nobelinsa, lordi Rayleigh vastaanotti argonlöydöstä ja kaasututkimuksistaan fysiikan Nobelin palkinnon. William Ramsay kävi koulunsa kotikaupungissaan ja aloitti Glasgow’ssa myös akateemiset opintonsa. Hänet palkittiin lukuisin kunnianosoituksin ja mitalein ja myös ritarin arvonimellä. Sir William Ramsay sai ritarinarvon vuonna 1902, kaksi vuotta ennen Nobelin palkintoaan.. Aiemmin naisia oli opetettu erillään. Vakuuttuneena siitä, että jaksollisessa järjestelmässä täytyi olla aivan oma ryhmä näille reaktiokyvyttömille kaasuille, Ramsay alkoi yhdessä jatkoopiskelijansa Morris Traversin kanssa etsiä puuttuvia palasia. Vuonna 1903 Ramsay ja englantilainen kemisti Frederick Soddy huomasivat, että radiumin radioaktiivinen hajoaminen tuottaa heliumia. Näytteen spektri ei täsmännyt minkään tunnetun aineen spektrin kanssa. Niinpä hän pyysi ja sai lordilta luvan tutkimukselleen. Seitsemän vuotta myöhemmin Ramsay eristi vielä radonin yhdessä kemistikollegansa Robert Whytlaw-Grayn kanssa. 66 KEMIA 4/2022 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Myöhemmin selvisi, että ominaisuus oli yhteinen kaikille jalokaasuille. Lontoossa Ramsay modernisoi yliopiston sääntöjä niin, että naisopiskelijat pääsivät kuuntelemaan luentoja ja tekemään harjoitustöitä samoissa tiloissa miesten kanssa. Kemisti poisti ilmanäytteestä hapen, hiilidioksidin ja typen ja analysoi jäljelle jääneen kaasun spektroskoopilla. Vuonna 1898 kaksikko löysikin kolme jalokaasua lisää, neonin, kryptonin ja ksenonin. Skottikemisti päätyi tutkimaan aihetta vuonna 1894 kuunneltuaan kuuluisan fyysikon lordi Rayleighin eli John William Struttin luennon, jossa tämä käsitteli typpeä. Lordi kertoi havainneensa, että ilman typpi oli raskaampaa kuin typpiyhdisteistä vapautunut. Seuraavaksi Ramsay lähti jäljittämään argonia uraanipitoisesta mineraalista mutta löysikin sieltä heliumia, ainetta, jota jo tiedettiin sen spektrin perusteella olevan Auringossa. Päästi naiset luentosaliin William Ramsayn laaja tieteellinen tuotanto käsittää noin 300 artikkelia. William Ramsay ja lordi Rayleigh laativat tieteellisen julkaisun, jossa he nimesivät löytämänsä kaasun argoniksi. William Ramsay Jalokaasujen jäljittäjä Vuoden 1904 kemian Nobelin palkinto myönnettiin jalokaasujen löytäjälle, skotlantilaiselle William Ramsaylle. Hän myös lisäsi jalokaasut omaksi ryhmäkseen alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään. Bristolista hän siirtyi vuonna 1887 Lontoon University Collegeen, jossa hän teki Nobeliin johtaneet tutkimuksensa. Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja kemian diplomi-insinööri. Tutkimustyötäkään hän ei lopettanut vaan muunsi tilan tallirakennuksen yksityiseksi laboratoriokseen. Nimi tulee kreikan sanasta argos, joka tarkoittaa laiskaa tai epäaktiivista. Hänet haudattiin Hazlemeren kirkkomaahan. Eläkkeelle siirryttyään Ramsay vietti aikansa maatilallaan Hazlemeren kylässä nauttien ulkoilusta ja retkeilystä. SISKO LOIKKANEN Glasgow’ssa vuonna 1852 syntynyt William Ramsay löysi uuden, inertin kaasuryhmän 1890-luvulla. Tällä tutkijat viittasivat siihen, että argon ei ollut lainkaan reaktiivinen eikä halukas muodostamaan sidoksia. Britanniaan palannut tohtori sai sittemmin viran Bristolin yliopiston professorina
3.3. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. 1/2022 10.1. 11.2. Laboratoriot, analytiikka, materiaalit 7/2021 28.10. 10.11. NRO TOIM. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2022 16.9. 4.10. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Tule opiskelem aan maailma n parhaaks i! Lue lisää: helsinki. Tutkimus, terveys, patentit Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2022 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2022 Tutkimuksen ja teollisuuden ammattilaiset, kemian opiskelijat 2/2022 Laboratorioalan ja biotieteiden ammattilaiset PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 18.–19.5.2022 3/2022 Pohjoinen teollisuus, Oulu 18.–19.5.2022 ChemBio Finland, Helsinki 8.–9.6.2022 4/2022 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2022 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset EuroSafety 2022, Tampere 13.–15.9.2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10.2022 6/2022 Kokkola Material Week, 14.–17.11.2022 7/2022 Terveysja turvallisuusalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSISTA Lähde: Lukijatutkimukset 2021 ja 2017. 21.10. Materiaalit, kiertotalous, turvallisuus 2/2022 18.2. 17.6. 9.9. 26.1. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 21.4. ”Tutustun kiinnostaviin mainoksiin.” 93 % KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. 15.11. ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. fi/ opiskelij aksi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/kemia Lämpim ät onnittel ut uusille ylioppil aille ja stipend iaateille ! HY_kemia420.indd 1 HY_kemia420.indd 1 1.6.2020 15.15 1.6.2020 15.15. 26.4. 18.8. Vihreä kemia, kiertotalous, laboratoriot 5/2022 5.8. 8.3. 25.5. 2.12. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet 3/2022 8.4. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. 13.5. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. 31.5. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Muutokset mediatietoihin mahdollisia. 25.3. 23.8. 29.9. ChemBio Finland 2022 -messunumero 4/2022 13.5. 24.1
Atago Haver & Boecker Precisa Gravimetrics Welch by Gardner Denver Häfner Gewichte Froilabo. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. TARKIMMAT TYÖKALUT TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. www.teopal.