KEMIA Kemi 5/ 20 16 KELLO tikittää, Talvivaara VAUHTIA kiertotalouden rattaisiin EI HIKI miestä pahenna VIRUSTEN tutkija on paljon vartija
Tuloksena syntyy kokonaan uusia ulottuvuuksia suomalaiselle metsälle. CHEMARTS on Aalto-yliopiston kunnianhimoinen projekti, jossa kemian tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun opiskelijat yhdistävät innovatiiviset ideansa. Aalto-yliopistosta saat enemmän kuin tutkinnon. Metsän uusi ulottuvuus Miltäpä kuulostaisi paita, joka mittaa vitamiini tarpeesi. Valitse itsellesi sopivin koulutusohjelma laajasta valikoimastamme ja löydä lisätietoa hakemisesta: aalto.fi/studies. Tai hansikkaat, jotka puhdistavat juomaveden
Tarkimmat työkalut tulevaisuuden tekijöille.
48) Te rra fa m e Saako Sotkamon nikkelikaivos uuden alun vai passituksen saattohoitoon. (s. Juha Granath ja Eeva Pitkälä 14 TÄTÄ MIELTÄ Ilmastonmuutos mullistaa viininviljelyn Pekka Lehtonen 16 Kemia panee Vauhtia kiertotalouden rattaisiin Elina Venesmäki Suominen Oyj:n Nina Kopola vetää pörssiyhtiötä yhtenä harvoista suomalaisnaisista. 46) Su om in en O yj Sc an st oc kp ho to Sc an st oc kp ho to Hikoilu teki ihmisestä ihmisen ja tuoksuteollisuudesta kukoistavan. Toimitusjohtajan syysvapaat kuluvat hirvimetsällä. 16) 31 KEMIA SILLOIN ENNEN 31 NÄKÖKULMA Olipa kerran Anja Nystén 32 VIHREÄT SIVUT 38 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 44 LUKIJALTA 46 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Nina Kopola Tutkijasta kasvoi toimitusjohtaja Sisko Loikkanen 48 Hiki buustaa ajattelua ja bisnestä Jarmo Wallenius 52 Hiukkaset vievät Himalajalle Marja Saarikko 54 Virustutkija on Paljon vartija Sisko Loikkanen 58 PVC-muovi kiertää yhä tehokkaammin Lauri Lehtinen 60 Mäntyöljyn jalostusta Turvallisuus edellä Minna Kolistaja 62 Monien mahdollisuuksien Sri Lanka Juhani Nieminen 66 Helsinki Chemicals Forum Haitalliset aineet hidastavat kiertotalouden etenemistä Katja Pulkkinen 68 Amk-koulutuksen uudet tuulet Laboratorioanalyytikot valmistuvat Helsingistä Mia Ruismäki ja Tiina Soininen 70 ULKOMAILTA 72 KEEMIKKO Kaikkeuden arvoitukset 73 UUSIA TUOTTEITA 74 HENKILÖUUTISIA 78 TULEVIA TAPAHTUMIA 79 SEURASIVUT 82 TIETEEN KAUPUNGIT Luonnontutkimuksen Uppsala Sisko Loikkanen 20 AJANKOHTAISTA Kemianteollisuus ry:n Jyrki Hollmén: ”Emme voi kuluttaa enemmän kuin viemme” Leena Laitinen 22 UUTISIA 30 PELASTETAAN TERVA Tervatalkoot myötätuulessa 125 000 euroa mäntytervan rekisteröintiin Leena Laitinen. Näkemykset ratkaisusta ovat jyrkästi ristissä. (s. (s. (s. Näin pyörii kiertotalous. 4 5/2016 KEMIA SISÄLLYS 6 Mitä nyt, Talvivaara. Moderni hikimittari analysoi lenkkeilijän erittämät pisarat reaaliajassa. 6) Lakan siemenet ovat elintarviketeollisuuden jätettä, jonka pieni torniolaisyritys jalostaa kosmetiikkavalmistajan raaka-aineeksi
03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Seuraavaa työpaikkaa voi pohjustaa jo nyt. Keikan ansiosta luulottelen yhä osaavani kieltä ja suollan ainakin jotain suustani, kun kohtaan saksalaisia. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Tuloksen voitollisuudesta riippumatta pätkäyrittäjyys antaa arvokasta kokemusta ja erottuu edukseen CV:ssä. Onnistuneet kokemukset kannustivat seuraavaan siirtoon, ja elämäni ensimmäinen lento vei minut kesäharjoittelijaksi Dortmundin yliopistoon. Monet ammatit ovat kadonneet kokonaan. Paikkoja kannattaa hakea hyvissä ajoin, kelpuuttaa mikä tahansa rehti työ ja muistaa, että puhelin on mainio väline antaa itsestään reipas kuva. M ar kk u Jo ut se n Seitsemän ensimmäistä Tulin ensimmäisenä päivänä keittäneeksi päivänkakkarat.. Esimerkiksi Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelu, Vastuullinen kesäduuni -kampanja ja vientiteollisuuden kesätyökampanjat ovat tänäkin kesänä tarjonneet tekemistä yli sadalletuhannelle nuorelle. Harrastukset, vapaaehtoistoiminta, suhteet ja suositukset auttavat eteenpäin. Toivotonta paikan saaminen ei onneksi ole. NYKYTEINEILLE ja parikymppisille uraa karttuu harvemmin näin suoraviivaisesti. Maatalous-, palveluja tehdastöitä. Loppukesän somevillitys sai monet palaamaan vuosien taakse muistelemaan seitsemää ensimmäistä työkokemustaan. Tekevälle sattui – kanttiinissa tulin ensimmäisenä päivänä keittäneeksi päivänkakkarat, kun emäntä oli ohjeistanut käyttämään varret kuumassa vedessä – mutta kuuliaisuus ja into oppia kompensoivat kömmähdykset. Seitsemänteen oli helppo hakea, kun CV:stä löytyi jo kokemusta ja alan opintoja. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 MITÄ SINÄ muistat ensimmäisistä työpaikoistasi. Vanhemmat ikäluokat kilpailevat jäljellä olevista pesteistä nuorten kanssa. 5 5/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 7. JOKAINEN PAIKKA opetti jotain tärkeää työelämästä: noudattamaan ohjeita ja aikatauluja, hoitamaan hommat niin hyvin kuin osaa ja kysymään, jos jää epäselvää. Tyypillistä ikäluokalleni on sekin, että työhistoria oli katkoton; teiniiästä lähtien kesät paiskittiin duunia ja lukuvuodet opiskeltiin. Asiaa auttoi se, että työn löytäminen oli tuohon aikaan verrattomasti helpompaa kuin nykyisin. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Omista paikoistani kuusi ensimmäistä sain suhteilla, sukulaisten tai tuttujen avulla. Suomesta on hävinnyt parinkymmenen vuoden aikana satojatuhansia työpaikkoja, joihin pääsee peruskoulupohjalta. Monet ovat saaneet kesäyrittäjäkursseilta tai tutun aikuisen avulla eväät testata virinnyttä liikeideaa. syyskuuta 2016 Vol. Oma listani on tyypillinen maaseudulla varttuneelle keski-ikäiselle: sokerijuurikkaan harventaja, mansikanpoimija, kotiapulainen, sairaalan kanttiinityöntekijä, sotilaskotiapulainen, sokeritehtaan harjoittelija, ongelmajätelaitoksen laboratorioapulainen
6 5/2016 KEMIA
Terrafame. 7 5/2016 KEMIA Mitä nyt, Talvivaara. Sotkamon nikkelikaivos elää kohtalonhetkiään. Asia ratkaistaan muutaman kuukauden kuluessa. Elvytetäänkö potilas vai irrotetaanko letkut
Lukkaroinen muutti vaimonsa ja nuorimman lapsensa kanssa Sotkamoon alkuvuodesta. Innokkaana metsästäjänä odotan jo Kainuun syksyä.” Kokenut johtaja. Takana on juuri pidetty osavuosikatsaus ja edessä tiukat neuvottelut nikkelikaivoksen tulevaisuudesta. Oikeus perusteli päätöstään muun muassa bioliuotuksessa, vesienkäsittelyssä ja vesienhallinnassa ilmenneillä ongelmilla. ”Valtionyhtiönkin täytyy noudattaa lakia, oikeuden päätöksiä ja lupia. Huhtikuun lopulla Vaasan hallintooikeus muutti purkuputken ympäristöluvan määräaikaiseksi vuoden 2017 loppuun. Oikeuden päätös pudotti kaivosalueelta purkuputkea pitkin Nuasjärveen juoksutettavan alkuperäisen 24 000 tonnin sulfaattikiintiön rajan 15 000 tonniin vuodessa. Varsinkin sulfaatin ja natriumin pitoisuudet ovat kohonneet. Juha Granath Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Sotkamosta Helsinkiin saapuu tyytyväinen mies. ”Purkuputki Nuasjärveen pilaa Kainuun matkailua, kalastusta ja maataloutta ja hävittää ranta-asukkaiden ja mökkiläisten omaisuutta”, Natunen sanoo. Talvivaaran kaivosta pyörittävä valtionyhtiö Terrafame osti kaivostoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä kesällä 2015. Terrafame rimpuilee jojo-narussa Huolena ympäristö Huhtikuun 2016 puolivälissä biokemisti, kansalaisjärjestöjen asiantuntija Jari Natunen käveli paikallisten asukkaiden kanssa Nuasjärven jäiseen rantaan ottamaan näytettä veden laadusta. Tämän jälkeen ura jatkui johtotehtävissä Dynean Euroopan liiketoiminnassa, Finnforestissa, itävaltalaisessa KronoChem-konsernissa ja Extron-Mecanorissa. Nyt ennallistaminen siirtyy vuosia eteenpäin”, Joni Lukkaroinen sanoo. Nikkeliä kaivos tuotti tammi–kesäkuussa reilut 3 300 tonnia ja sinkkiä vajaat 7 600 tonnia. Ylös vai alas. ”Terrafamen toimitusjohtajaksi lähdin, koska uskon, että yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet nousta kannattavaksi ja ympäristöturvallisuuden osalta esimerkilliseksi monimetalliyritykseksi”, Lukkaroinen sanoo. Hallitus on esittänyt yhtiölle myönnettäväksi 144 miljoonan euron summan kaivoksen toiminnan turvaamiseksi. 8 5/2016 KEMIA Talvivaaran nikkelikaivos elää totuuden hetkiä. Terrafame valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myöskään Nuasjärven purkuveden nikkeli-, kadmiumtai elohopeaarvot eivät saa enää ylittää ympäristönormeja putken loppupään läheisyydessä. Samalla annettiin myös uhkavaatimus: jos lisäksi ei löydy vuodenvaihteeseen mennessä yksityistä rahoitusta, kaivos suljetaan. ”Pesäpalloa olen käynyt katsomassa aina kun aika sallii, ja Vuokatin erinomaiset hiihtoja vaellusmaisemat ovat jo tulleet tutuiksi. Diplomi-insinööri aloitti uransa Neste Chemicalsissa ja toimi muun muassa Neste Resins Oy:n toimitusjohtajana Haminassa. ”Kaivoksen ylösajo etenee ja vesitilanne on parantunut. Vuotta myöhemmin Terrafame hankki omistukseensa myös kaivostoimintaan liittyvää omaisuutta, kuten kalkkilaitoksen ja laboratorioliiketoiminnan. Suurimmat ongelmat olivat sulfaatti, strontium ja litium, lantanoidit, sinkki, nikkeli ja huolestuttavasti nousussa ollut metyylielohopea”, Natunen listaa. Ainut asia, joka pitää ratkaista, on toiminnan ylösajon loppuunsaattamiseen tarvittava rahoitus”, sanoo Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen. Myös Kainuun ely-keskuksen tutkimusten mukaan Terrafamen purkuputki on huonontanut lähivesistöjen vedenlaatua. SikJoni Lukkaroisella on yli 20 vuoden kokemus liikkeenjohdon tehtävistä kemianja metsäteollisuudessa. ”Paikallisiin asukkaisiin on luotu hyvä keskusteluyhteys. ”Otin näytteet kestävän jään alueelta. Tuotantomääriä nostamme kaivoksen ylösajon edetessä, ja tulevaisuus näyttää lupaavalta”, toimitusjohtaja vakuuttaa. Yksityiset sijoittajat on saatava innostumaan, jotta kaivoksen toiminta jatkuu myös ensi vuonna. Terrafamen purkuputken päähän oli sulanut halkaisijaltaan 30 metrin avanto. ”Me toivoimme 2 000 tonnin kuukausittaista sulfaattikiintiötä, jolloin olisimme saaneet ylimääräiset vedet poistettua alueelta ja niiden varastointialueet puhdistettua mahdollisimman nopeasti. Kaivos työllisti kesäkuun lopulla 950 henkeä
Tilausta arvosteltiin eduskuntaa myöten. Vaikka asukas esittää minkälaisia tutkimustuloksia, elinkeinoelämä korjaa potin”, lataa dokumentin ohjaaja Mika Koskinen. Dokumentti kertoo kaivoksen ympäristöongelmien lisäksi muun muassa teollisuuden ja valtionhallinnon toimintakulttuurista. ”Olemme ilmoittaneet, että neuvotteluja Terrafamen rahoitusja omistuspohjan vahvistamiseksi käydään loppuvuoden ajan erittäin tiiviisti”, Lukkaroinen tyytyy sanomaan. Rahoitusta etsitään Kuinka yksityinen raha sitten suhtautuu Sotkamon nikkelikaivokseen. Kriitikot muistuttivat Outotecin olleen tärkeä kaivosteknologian toimittaja Talvivaaralle ja vaativat puolueetonta arviota kaivoksen tulevaisuudesta. Toimitusjohtaja Lukkaroisen mielestä on itsestään selvää, että myös valtion omistaman yhtiön etu on, että ympäristöasiat ovat kunnossa. Hänellä on pitkä kokemus prosessiteollisuudesta niin Suomesta kuin ulkomailta. Koskiselle jäi mieleen kansanedustaja Pekka Haaviston kommentti. ”Meillä ei ole meneillään mitään kauppoja Outotecin kanssa. Lukkaroinen kiistää syytöksen, jonka mukaan Outotec on tehtävässä jäävi, ja vakuuttaa asiantuntija-arvion olevan puolueeton tilannekatsaus. Lisäksi Terrafame Groupilla on käynnissä tuotekehitysohjelma, joka luo innovaatiota vesienhallinnan tuleviin ratkaisuihin”, Lukkaroinen kertoo. Heinäkuussa Porissa järjestetyssä Suomi-Areenassa myös useat poliitikot löysivät tiensä dokumentin esityksiin. Tulevaisuudessa toki voi olla, mutta tämä arvio kestää kritiikin.” Toukokuussa elokuvateattereihin tuli ensi-iltaan Talvivaaran kaivoksesta kertova Nälkämaan Sampo. Sijoittajien mielen syövereissä on varmasti Talvivaaran taloudellinen katastrofi. Juha Granath Diplomi-insinööri Joni Lukkaroinen siirtyi Terrafamen vetäjäksi muoviteollisuuden koneita valmistavan Extron Engineering Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Jos vuodenvaihteeseen mennessä ei löydy yksityistä rahoitusta, kaivos suljetaan.. ”Syksyllä valmistuva keskusvedenpuhdistamo vähentää kustannuksia ja parantaa veden laatua. ”Kaivosasioissa paikallisilla asukkailla on vain mielipide, ei vaikutusvaltaa. 9 5/2016 KEMIA si jätevedet on puhdistettava kunnolla”, Natunen muistuttaa. Yksityisen rahoituksen hankkimista siivittää julkisuuteen putkahtanut kaivoksen tilan asiantuntija-arvio, jonka Terrafame Group oli tilannut valtion 14,9 prosentin osuudella omistamalta kaivosteknologiayhtiöltä Outotecilta
10 Te rra fa m e Kaivosalueen valtavat bioliuotuskasat antavat kuvaa toiminnan mitoista. Yhtiön laskelmien mukaan liiketoiminnan kulut katetaan 11 000 dollarin tonnihinnalla. ”Ensimmäisen vaiheen eli primääriliuotus kestää 15–18 kuukautta. Terrafamen nikkelitonnin tuotantokustannukset ovat noin 8 500 dollaria. Käyttökate oli 98 miljoonaa miinuksella, eli Terrafame käytti alkuvuonna kolme kertaa enemmän rahaa kuin se sai tuotteidensa myynnistä. ”Jos sinkin markkinahinta nousee ”Miksi valtio ajaisi alas tavoitteisiinsa pyrkivän, ympäristöstä vastuuta kantavan ja työllistävän kaivoksen.” nykyisestä 2 200 dollaria per tonni, tulee siitä saamamme sivutuotehyvitys laskemaan nikkelin tuotantokustannusta entisestään.” Myös bioliuotus toimii, Lukkaroinen korostaa. Kannattavuus lisääntyy, ja tavoitteena on vuodesta 2018 lähtien tuottaa nikkeliä 30 000 tonnia ja sinkkiä 65 000 tonnia vuodessa”, Joni Lukkaroinen laskee. Yhtiö teki tammi–kesäkuussa 32 miljoonan euron liikevaihdon. Terrafame-konserniin kuuluvat omistusyhtiö Terrafame Group Oy sekä operatiivinen kaivosyhtiö Terrafame Oy. Kesäkuun lopussa nikkelitonnin hinta oli 9 456 dollaria. Primäärikasan ykköslohko on ollut liuotuksessa nyt seitsemän kuukautta. ”Otamme syksyllä käyttöön metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan. ”Miksi valtio ajaisi alas tiukasti tavoitteisiinsa pyrkivän, ympäristöstä vastuuta kantavan ja työllistävän kaivoksen”, toimitusjohtaja kysyy. Määrä vastaa noin 40:ää prosenttia primääriliuotuksen tuotantokapasiteetista. Yhtiön tavoitteena on tuottaa sinkkiä ja nikkeliä lähes 100 000 tonnia vuodessa.. Tuotantomäärät nousuun Terrafamen osavuosikatsauksen mukaan kaivoksen pitäisi lähes kymmenkertaistaa tuotantomääränsä parissa vuodessa. Syksystä 2015 vuoden 2016 kesäkuun loppuun mennessä kaivoksessa on louhittu 10 miljoonaa tonnia malmia, joka on murskattu ja kasattu primääriliuotukseen. Kaivos tuottaa bioliuotusmenetelmällä nikkelin lisäksi muun muassa sinkkiä. ”Suomalaiset luulevat osaavansa kaiken, eivätkä heitä kiinnosta kaivosalalla pidemmällä olevien kanadalaisten tai australialaisten opit.” Koskisen mukaan Haavisto ei myöskään uskonut ulkomaisten sijoittajien ryntäykseen. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Sen saanto kesäkuun lopulla oli nikkelin osalta 25 prosenttia ja sinkin yli 30 prosenttia.” Terrafamen nykyiset kauppakumppanit ovat nikkelin osalta pääosin Aasiassa, sinkkiä menee Keski-Euroopan maihin. Joni Lukkaroinen uskoo kaivoksen ja yrityksen tulevaisuuteen. Toimitusjohtaja laskee kaivoksen tulevaisuutta myös sinkin hinnan nousun varaan. juha.granath@saunalahti.fi Talvivaaran jatkaja Suomen valtion omistama Terrafame perustettiin kesällä 2015 ostamaan nikkelikaivoksen liiketoiminta Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä
Eeva Pitkälä Talvivaaran nikkelikaivoksen sulkeminen kesken tuotantoprosessin olisi niin vaikeaa ja sellainen riski ympäristölle, että sitä ei kannata tehdä. Toki mielipiteeni ovat henkilökohtaisia, eivätkä kaikki Outotecissäkään niitä jaa.” Toiminnan alasajoa vaativien mukaan kaivos voidaan seisauttaa, louhinta keskeyttää, bakteeritoiminta sammuttaa ja metallien talteenottokierros lopettaa. ”Bioliuotusreaktio onnistuu Suomen kylmyydessä vain ja ainoastaan siksi, että reaktiossa pääasiallinen raudan kantaja on nopeasti hapettuva magneettikiisu. Ei teolliseen toimintaan vaadittavia määriä, mutta riittävästi pilaamaan ympäristöä”, professori varoittaa. ”Kolme vuotta sitten olin valtionvarainvaliokunnassa kuultavana asiasta, ja edelleen mielipiteeni on sama: sulkeminen on suurinta hölmöyttä, mitä voidaan tehdä”, Heiskanen paukauttaa. Alasajoa puoltavien mielestä eivät kykene. 11 5/2016 KEMIA Prosessitekniikan professori: ”Kaivoksen sulkeminen olisi suurinta hölmöyttä” Mitä tapahtuisi, jos Talvivaaran nikkelikaivos päätettäisiin ajaa alas. Mikrobit ovat Talvivaaran maaperästä peräisin. Sulkeminen olisi Heiskasesta myös taloudellisesti kestämätön ratkaisu. Mustaliuskeen rapautumisherkkyys on paitsi kaivoksen suurimpia ympäristöongelmia myös erittäin tarpeellinen ominaisuus, joka tuottaa mikrobien kasvuun ja toimintaan tarvittavan lämmön. Millä tämä luonnon prosessi kokonaan pysäytettäisiin?” ”Ei millään”, Heiskanen vastaa omaan kysymykseensä. Työnjako on selvä: toinen mahdollistaa liuotuksen alkamisen nopeasti ja toinen ylläpitää sitä riittävän kauan, jotta nikkelin saanti nousee tarvittavalle tasolle.” Mineraalien suhde on asian avain: jos rikkikiisua on kasassa liikaa, reaktio lähtee liikkeelle hitaasti. Kun malmi on kerran murskattu ja koottu valtaviin bioliuotuskasoihin, mikrobien toimintaa ei pystytä nopeasti pysäyttämään ”millään järjellisellä keinolla”. ”Mikrobit ovat Talvivaaran maaperästä peräisin. Asia on todella vaikea.” Tilanteeseen johtanutta kehityskulkua sietää hänen mielestään tarkastella lähemmin. Millä tämä luonnon prosessi kokonaan pysäytettäisiin?” Heiskasen kanta on täsmälleen päinvastainen. ”Tähän asti tuotantotavoitteita ei ole saavutettu läheskään. Se hapettuu nopeasti epästoikiometrisen rikkiylijäämänsä vuoksi tuottaen tarvittavan lämmön ja rautaionit metallien liuotuskiertoon.” ”Rikkikiisu on hitaampi ja rauhallisempi. Tätä mieltä on Aalto-yliopiston mekaanisen prosessija kierrätystekniikan emeritusprofessori Kari Heiskanen, joka on vuosia puolustanut kaivoksen toiminnan jatkamista. Avaimena mustaliuske Kaivoksen jatkamisen kannalta iso kysymys on tietysti se, kykenevätkö sen neljä bioliuotuskasaa tuottamaan toivotun, kriittisen määrän eli 30 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Yksi suurista haasteista on ollut magneettikiisun ja rikkikiisun suhteen hallitseminen liuotuskasoissa. Kyse on teknisestä ja taloudellisesta osaamisesta. ”Outotec on tehnyt kaivoksen tilasta teknisen selvityksen, mutta minä en ollut selvitystyöryhmän jäsen, ja olen nähnyt raportista vain sen julkisen osan”, hän vastaa ja muistuttaa oikeudestaan ilmaista oma kantansa. Myös Heiskanen pitää tavoitetta kovana. ”Teollinen bioliuotus on luontaisen ilmiön kiihdyttämistä. Jos magneettikiisua on liikaa, kasa ensin kuumenee liikaa ja sitten sammuu, kuten alussa kävi. Kun vaikeudet alkoivat kasaantua. Nykyinen taas vaikuttaisi selvästi olevan tuotannollinen organisaatio”, Heiskanen sanoo. Tätä nykyä Heiskanen toimii asiantuntijatehtävissä kaivosteknologiayhtiö Outotecin palveluksessa, mikä joidenkin mielestä tekee hänestä asiassa puolueellisen. ”Yliopistoprofessorina saatoin sanoa, mitä halusin, mutta niin sanon nytkin. Ikäviä asioita, sanoo professori Kari Heiskanen. ”Moni ongelma sitoutuu kuitenkin voimakkaasti siihen, että Talvivaarassa johtaminen oli leimallisesti projektijohtamista ja organisaatio hierarkkinen projektiorganisaatio. Hankala alku Talvivaaran toimintaa arvosteltu paljon. ”Kesken suljettu kaivos tulee vuotamaan happamia metallipitoisia liuoksiaan loputtomiin. Hanketta vietiin eteenpäin tehokkaasti ja suoraviivaisesti, mutta Heiskasen mukaan myös oiottiin mutkissa
Kun kaivoskin toimii, Heiskasen on entistä vaikeampi ymmärtää puheita sen sulkemisesta, jossa hän näkee jopa suurempia ongelmia kuin Ee va Pi tk äl ä ”Kesken suljettu kaivos vuotaa happamia metallipitoisia liuoksiaan loputtomiin”, varoittaa emeritusprofessori Kari Heiskanen.. Vaikeat vedet Nyt kaivostoimintaa vetää uusi omistaja, joten vanhoista organisaatioja johtamispulmista on selvitty. Saostuskokeet tehtiin pienessä pilottimittakaavassa. ”Bioliuotusprosessissa lämpötilan, pH:n ja hapen pitoisuuden pitää olla täysin oikeat, jotta bakteerien välittämät reaktiot kulkevat halutulla tavalla”, Heiskanen selittää. Talvivaaran ensimmäisessä primäärikasassa osa raudasta muuttui rautaoksidiksi eli ruosteeksi, joka tukki koko kasan. Hätäratkaisuna pH:n nostossa siirryttiin käyttämään natriumhydroksidia, joka ei muodostaisi hiilidioksidia. ”Sen sijaan lopputuloksena oli tavoiteltua tuotantoa hienompaa mursketta vähäisempi määrä. ”Silloin ensimmäiset pikkujärvet alkoivat suolaantua”, Heiskanen kertoo. Prosessissa käytetään jälleen kalkkia, ja rikkivedyn aiheuttamien hajuhaittojen poistaminen hoidetaan kelvollisella menetelmällä. Talvivaaran metalleja saostettaessa liuoksen pH:ta nostetaan vaiheittain kalsiumkarbonaatin avulla, ja siihen syötetään rikkivetyä. Tuotannon määrän ja kustannusten kannalta on kuitenkin aivan oleellista, paljonko syötteessä on nikkeliä. Se nosti murskauslaitoksen tarjouksen hintaa. Kaivosyhtiön alkuaikojen osakas Metso tutki mustaliuskeen grafiitista johtunutta hankalaa murskautumista. Kiven kitka ei riittänytkään valituille kitakulmille, vaan kivi luiskahteli pois”, Heiskanen kuvailee. Syynä tällaiseen intuition vastaiseen tulokseen on lopputuotteen tekemisessä käytetyn seulonnan dynamiikka.” Liian hieno murske johti tiiviisiin kasoihin, joissa ilma ja vesi eivät päässeet kontaktiin kiisujen kanssa. Hölmöintä hänen mukaansa oli, että ennen onnetonta tapahtumaa Talvivaaran ympäristöluvassa ei ollut edes mainintaa sulfaatista. Nyt sulfaatti ei enää saostunut kipsisakkana vaan synnyttikin noin 400 kertaa liukoisempaa natriumsulfaattia. ”Tämä tapahtuma kuitenkin muutti viranomaisten mielet.” Tätä nykyä tilanne on taas hallinnassa. Se johti siihen, että kaikki malmiksi luokiteltu läjitettiin primääriliuotukseen. Ensin ilmeni pulmia murskauksessa. Suuren luokan laitoksessa selvisi, että liuoksessa oleva rikkivety diffundoituu kalkkikivestä kipsin ohella syntyviin hiilidioksidikupliin. Tämän seurauksena sulfaatilla ei ollut liuoksessa enää kotia. Kun kuplat nousivat, niissä oli mukana rikkivetyä ja inha mädän kanamunan haju. Se näkyi nopeasti. ”Valituilla laitetoimittajilla ei näyttänyt olevan vastaavaa tietoa. Murskaamon murskaussuhde jäi alhaiseksi, eikä kapasiteetti riittänyt tavoiteltuun tulokseen. Louhintakaan ei mennyt kuin Strömsössä. Kaivoksen suunnittelu lähti olettamuksesta, että malmi on tasalaatuista. 12 5/2016 KEMIA ja talous painoi päälle, tehtiin pikaratkaisuja, jotka eivät olleet tuotannon kannalta loppuun harkittuja. Laitoksen jätevedessä sulfaatin pitoisuus ei enää ollut alle 2 000 miljoonasosaa (ppm), kuten kylläisessä kipsiliuoksessa, vaan jopa 5 000– 10 000 ppm-yksikköä. ”Kun taivaalta tuli vettä ja lisää ongelmia, ei kassakaan kestänyt odotettua hitaampaa nousua.” Koditon sulfaatti Seuraavaksi tapahtui ”malliesimerkki siitä, kuinka prosessin skaalaus voi mennä pieleen”
Yksi näkyvimmistä kaivostoi”Louhinnan jatkaminen ei ratkaisisi vaan pahentaisi ympäristöongelmia.” Toinen näkökulma: ”Kaivos kiinni ja pian” minnan lopettamista vaativista vaikuttajista on ollut Geologian tutkimuskeskuksen eläkkeellä oleva tutkimusjohtaja, professori Matti Saarnisto. Metallitehtaan toiminnan jatkuminen on oleellisen tärkeää kaivosvesien hallinnassa, suljettiin kaivos tai jatkettiin sitä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Alkuvaiheessa sulkemismenot olisivat 50 miljoonaa euroa vuodessa, mihin ei ole edes laskettu vedenkäsittelylaitosinvestointia.” Päädytään mihin ratkaisuun tahansa, Talvivaaran vesitilanne pysyy hankalana, ja sulfaattipäästörajoitukset tekevät sen vielä hankalammaksi. ”Alasajoon ja toiminnan ympärisTalvivaaran kaivoksen sulkeminen on ympäristöhaittojen takia ainoa oikea vaihtoehto. Toki myös kaivoksen jatkokäytössä on haasteensa. Hän on pitänyt ajatusta Terrafamen valtiovarainvaliokunnalle. Saarnisto ei myöskään usko, että kaivosprosessi saataisiin toimimaan tuottavasti. Hapon muodostus ja metallien liukeneminen murskatussa kivessä jatkuu. Tämä kanta on ollut julkisuudessa esillä ainakin yhtä voimallisesti kuin kaivoksen jatkamista puolustava näkökulma. 13 5/2016 KEMIA aiemmin. Saarnisto ei halunnut antaa aiheesta haastattelua Kemia-lehdelle. Arvometallit kannattaisi hänen mukaansa saada maasta pois ja myyntiin. ”Kasoista ulos valuvassa nesteessä olisi tällöin nikkeliä jopa grammasta puoleentoista litrassa. ”Talvivaaran kaivoksen lopettamiseen on ryhdyttävä viivyttelemättä”, hän kirjoittaa maaliskuisessa asiantuntijalausunnossaan eduskunnan lopettamalla malmin louhinta, rikkihapon levittäminen malmisepeliaumoille ja vähitellen veden ja ilman kierrättäminen. Kaivosalueen vedet kootaan puhdistamoon ennen kuin ne johdetaan luontoon”, lausunto jatkuu. Tämä on luonnollisesti virheellinen väite. Kipsisakka-altaassa vettä on 600 000 kuutiota. Alueelle on jo aiemman kaivostoiminnan ajoilta varastoituna yhteensä noin 8,5 miljoonaa kuutiometriä erilaisia vesiä. Säästöjä ei kaivoksen sulkemisesta synny. ”Julkisuudessa on esiintynyt toistuvasti väitteitä, joiden mukaan kaivosta ei voi sulkea. ”Päälle tulevat normaalit prosessivedet ja taivaalta satava vesi.” Bioliuotuskasoihin on nyt sitoutuneena yhdestä kahteen miljoonaa kuutiometriä hapanta prosessiliuosta, joka valuu Heiskasen mukaan hallitsemattomasti ulos, mikäli kasojen ylläpidosta ei huolehdita. epitkala@gmail.com mahdollisesta roolista uusien mustaliuskekaivosten pilottina Suomessa kestämättömänä. Työntekijät asentavat suojakalvoa sekundääriliuotusalueen pohjalle.. Pöyry Environment laati jo vuonna 2009 Talvivaaran alustavan sulkemissuunnitelman. Varastoaltaassa käsiteltyjä ulosjuoksutuskelpoisia vesiä on kaksi miljoonaa ja käsittelyä vaativia 6,5 miljoonaa kuutiota. ”Pari vuotta sitten esitin, että sulkeminen maksaa teknisesti noin 500 miljoonaa euroa. Kaivoksen sulkeminen etenee töä huomioivaan jatkamiseen vaadittavat toimenpiteet ovat pitkälti yllättävän samat. Hänen mukaansa louhinnan jatkaminen Sotkamossa ei ratkaisisi vaan pahentaisi ympäristöongelmia. Tuloja saadaan metallin hinnasta riippuen 200 miljoonaa, joten nettomenot ovat 300 miljoonaa. Stop Talvivaara -liike edellyttää toukokuussa 2016 eduskunnalle lähettämässään avoimessa kirjeessä, että malmin louhinta on lopetettava heti, koska sen käsittely on yksi kaivoksen suurimmista kulueristä, ja merkittävä osa valtion kaivokseen upottamista rahoista on käytetty juuri louhintaan. Eeva Pitkälä Te rra fa m e Terrafame ei kaipaa enää yhtään hallitsematonta vuotoa alueeltaan. Lopulta alue peitetään tiiviisti. Sittemmin joukko tutkijataustaisia luontoja ympäristöaktiiveja on tehnyt yksityiskohtaisen ehdotuksen siitä, miten alasajo tapahtuisi. Kyse on niiden ajoituksesta”, Heiskanen sanoo
Ranska on 20. 14 5/2016 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ Ilmastonmuutos mullistaa viininviljelyn eteläinen Chile, monet USA:n ja Kanadan viinialueet sekä Reinin alue Saksassa hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Cabernet Sauvignon voi selvitä Bordeaux’ssa, mutta Merlot katoaa sieltä. Myös tietyt alueet Uudessa-Seelannissa, Pekka Lehtonen on analyyttisen kemian dosentti, joka toimi Alkon laboratorion johtajana vuosina 1993–2014. Toisaalta risteytysten avulla etsitään paremmin kasvisairauksia kestäviä, myöhemmin kypsyviä sekä vähemmän sokeria ja enemmän happoja tuottavia lajikkeita. Alueilla onkin aloitettu systemaattinen tutkimus, jonka avulla pyritään löytämään lämpeneviin olosuhteisiin sopivia lajikkeita. Pe kk a Le ht os en al bu m i Lue lisää aiheesta: Viini vaihtaa maisemaa. Aikainen kukinta ja kypsyminen vaikuttavat monin tavoin rypäleen kemiaan. 1900-luvun alusta maapallon keskilämpötila on noussut lähes asteen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus 36 prosenttia. Australian viinintuotantoa on jo siirretty etelämmäksi Tasmanian saareen, jossa lämpötila on ideaalinen. Korkeampi sokeripitoisuus johtaa korkeampiin alkoholipitoisuuksiin ja aromin ja suutuntuman muuttumiseen. Australiassa rypäleet kypsyvät joinakin vuosina kaksi päivää aiemmin kuin edellisvuotena. Jokainen aste aikaistaa viiniköynnösten kukkimista ja rypäleiden kypsymistä 6–7 päivää. Euroopassa laatuviinien tuottamisen mahdollisuus kasvaa muun muassa Puolassa, Pohjois-Ranskassa, Pohjois-Saksassa ja jossain määrin jopa Pohjoismaissa. Laatuviinejä saadaan varmasti jatkossakin, mutta on mahdotonta sanoa, mistä maista ne tulevat ja minkälaisista rypäleistä ne on tehty. Lämpötilan kohotessa valkoviinien tuottamisessa voi ilmetä suurempia ongelmia kuin punaviinien tuotannossa. Viinitilat pystyvät sopeutumaan asteen tai kahden muutokseen, mutta sitä suurempi lämpeneminen aiheuttaa ongelmia. Pekka Lehtonen, Tiede nro 7/2016.. Ennusteiden mukaan lämpötila voi vuosisadan loppuun mennessä kohota jopa 3–5 astetta. Nykyisiä lämpimien maiden rypäleitä siirretään kasvatettavaksi korkeammille leveysasteille. Pekka Lehtonen pelehtonen@gmail.com ILMASTO ON muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä, ja tahti vain kiihtyy. Eniten muuttuu Välimeren ympäristö, jossa sijaitsevat maailman suurimmat viinintuottajat Ranska, Italia ja Espanja. Kolmen asteen nousu muuttaa rypäleen laatua ja viinin aromia voimakkaasti. vuosisadalla lämmennyt 1,5 astetta. Vuonna 2014 hänet lyötiin Bordeaux’n viinien veljeskunnan ritariksi. Kalifornian Napa Valleyn nykyiset lajikkeet voivat tulevaisuudessa pärjätä Washingtonissa tai Brittiläisessä Kolumbiassa. VIININ VILJELYALUEET siirtyvät sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla nykyistä kauemmas päiväntasaajalta. Seurauksena ovat suuremmat sokeripitoisuudet ja pienemmät happopitoisuudet, jolloin aineiden tasapaino viinissä järkkyy. ENNUSTEIDEN MUKAAN kaksi kolmasosaa nykyisistä viinintuotantoalueista ei vuonna 2050 enää pysty kasvattamaan nykyisiä rypälelajikkeitaan. Lämpötilan noustessa lisääntyvät myös tuhohyönteiset ja kasvisairaudet. VARSINKIN valkoviinit tarvitsevat riittävän kylmää ilmastoa flavorin muodostumiseen. Jos lämpötila nousee yli kaksi astetta, vaativa Pinot Noir -lajike häviää monilta alueilta Ranskan Burgundissa, mutta sitä voidaan kasvattaa esimerkiksi Saksassa. Muutokset ovat suuremmat pohjoisessa, koska etelässä suuret meret tasaavat lämpötiloja. EteläEnglannista odotetaan laatukuohuviinien tuottajaa. Esimerkiksi Champagnessa on tarkoitus risteyttää hyväksytyt rypälelajikkeet (Pinot Noir, Pinot Meunier ja Chardonnay) sellaisten lajikkeiden kanssa, jotka ovat luonnostaan vastustuskykyisiä tietyille sairauksille ja joilla on erityisiä hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten myöhäinen kypsyminen. Typpiaineiden määrä vähenee, samoin väriainepitoisuudet, mikä heikentää viinin väristabiilisuutta ja alentaa punaviinien laatua
Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä kattava laboratorioalan näyttely Tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan 15. SYYSKUUTA 2016 LABORATORIO TÄNÄÄN 2016 Marina Congress Center, Helsinki Lisätietoja ja ilmoittautuminen kesäkuusta alkaen osoitteessa: fi.vwr.com/laboratoriotanaan VWR_DAY_2016_New.indd 1 5/20/2016 3:52:08 PM
Kemian ansiosta päästään näkemään, missä arvokkaat molekyylit ovat ja tiedetään, miten ne voidaan prosessoida ja pitää mukana tuotannossa. Kierrätetyn materiaalin käyttöön ottaminen voi vaatia myös vaivannäköä ja uusia teknologioita. Sivuvirrat ja jätteet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi raaka-ainelähde, mutta ensin ne on osattava käsitellä hyödyntämiskelpoisiksi. ”Jos kestävyys olisi yksi julkisten hankintojen tärkeä kriteeri, se loisi uusia markkinoita.” Kestävyys esiin Pohjakallio korostaa, että kiertotaloutta pitää kehittää nyt – eikä vasta sitten, kun raaka-aineet ovat niin vähissä, että säästäväisyyteen on jo ehdoton pakko. Siemenet ovatkin elintarviketuotannon sivuvirta, joka voisi helposti jäädä käyttämättä. Eksaktin tieteen erikoisosaaminen vie kierrättämisen molekyylien tasolle. Kiertotalouden perusidea on, että käyttöön otetut raaka-aineet pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Suomalaisten soiden hedelmät hyödyntää elintarviketeollisuus, jonka sivuvirran käyttää puolestaan kosmetiikkavalmistaja. Niistä se saa ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla erotettua siemenöljyn. Kun maailman väkiluku kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, materiaalien tarkka hyödyntäminen on yhä tärkeämpää. Molekyylit kiertoon Kiertotalouden perusidea on, että yhteiskunnan käyttöön ottamat raakaaineet pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään. Öljyn puolestaan ostaa suomalainen kosmetiikkayritys, joka käyttää sen ihovoiteisiinsa. Kun vaikkapa öljyn hinta on matala, neitseelliset materiaalit tulevat helposti halvemmiksi kuin kierrätetyt. Monien raaka-aineiden hinta vaihtelee paljon muun muassa ajankohdan mukaan, mutta maailman tila vaatii toimia”, Pohjakallio tähdentää. Vielä toistaiseksi monet neitseelliset materiaalit ovat niin halpoja, että uusiomateriaalien käyttämisessä on usein haasteensa.. päästä pidemmälle kuin muuten olisi mahdollista. Kemianteollisuus ry toteuttaa periaatetta muun muassa niin, että se on ottanut kiertotalouden mukaan alan kansainväliseen kestävän kehityksen Responsible Care -ohjelmaan. Tässä kohtaa mukaan astuu erikoistunut kemian osaaminen ja Aromtech Oy, pieni torniolaisyritys. Kemian keinoin kierroissa voidaan Kemia panee Vauhtia kiertotalouden rattaisiin Kemian ansiosta kiertotaloudessa voidaan päästä pidemmälle kuin muutoin olisi mahdollista. ”Kemianteollisuudessa on ajateltu kiertotalouden mukaisesti jo pitkään”, sanoo Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Maija Pohjakallio. Pohjakallion mielestä olisi hyvä, jos esimerkiksi julkisia hankintoja alettaisiin ohjata muutenkin kuin hintakriteerein. Elintarviketeollisuus hyödyntää mehevää marjaa jäätelöissä, jogurteissa, mehuissa, hilloissa ja muissa herkuissa. ”Pelkkä hintakysymys tämä ei ole. Jos joku kuskaisi kosmetiikkavalmistajan pihalle säkillisen siemeniä, tämä tuskin tekisi niillä mitään. Lakan siemeniä ei kuitenkaan kaikkiin tuotteisiin haluta. Ennen kuin uudet teknologiat saadaan käyttöön markkinoiden pitää olla kunnossa. Suomen kemianteollisuuden tuotannosta 80 prosenttia kuuluu RC-ohjelman piiriin. Suomen soilta kerättiin päättyneenäkin kesänä tonneittain aromikasta oranssinkeltaista satoa. Siksi väliin tarvitaan innovatiivisia torniolaisia. 16 5/2016 KEMIA Elina Venesmäki Rakkaalla lapsella on monta nimeä: lakka, hilla, suomuurain. Aromtech ostaa pieniksi kakuiksi puristetun sivuvirran ja erottelee puristekakuista siemenet. Kaikki irti raaka-aineista mahdollisimman pitkään, kuuluu kiertotalouden periaate
17 5/2016 KEMIA Sc an st oc kp ho to
Kun suurin osa yhtiön liikevoitosta vielä vuonna 2008 tuli öljytuotteista ja niiden jakelusta, nyt yli 40 prosenttia voitosta on peräisin uusiutuvista tuotteista. Kemianteollisuus ry seuraa lukuja toimialakohtaisesti. Koska aineja energiavirrat kytkeytyvät kiertotaloudessa toisiinsa yhä tiiviimmin, myös sääntelyyn pitäisi saada nykyistä holistisempi ote, Maija Pohjakallio sanoo. Vaikkapa vanhan asfaltin uudelleenkäyttöä sujuvoittaa apuaine, jonka Arizona Chemical on kehittänyt mäntyöljystä. Esimerkiksi Kemiran tuotteiden raaka-aineista 28 prosenttia on sekundaarisia. Yhtiön uusi kiertotalouskylä käsittää ekoja biojalostamon lisäksi myös kierrätettyä muovia uusiomuoviraaka-aineeksi jalostavan laitoksen. Sekundaariset raaka-aineet ovat tulossa monien muidenkin kemian yritysten valikoimaan. Sitrassa Kiertotalous-avainalueesta vastaava johtava asiantuntija Kari Herlevi on samoilla linjoilla. Lisäksi Sitra tekee kansallista kiertotalouden toimintaohjelmaa. Nesteen uusiutuvan dieselin raakaaineista reilut 70 prosenttia on erilaisia rasvaja öljytähteitä ja -jätteitä. ”Toivottavasti kaikki linkitetään tiiviisti toisiinsa”, Pohjakallio vetoaa. ”Siihen suuntaan ala on menossa. Parhaillaan Suomessa päivitetään energiaja ilmastostrategiaa ja analysoidaan biotalousstrategiaa. Yksi RC-indikaattorien tavoite on tehdä kestävyyttä ja vastuullisuutta näkyväksi. Nykyistä yhtenäisempi lainsäädäntökehikko on tarpeen. Viime vuonna kemianyrityksiltä kysyttiin ensimmäistä kertaa, kuinka suuri osa niiden käyttämästä raakaaineesta on uusiomateriaalia ja kuinka suuri osa biopohjaista uusiutuvaa materiaalia. Pohjakallion mukaan yksi keskeinen trendi on tuoda kestävyys mukaan koko arvoketjuun. Responsible Care -ohjelman tuloksista niin mukana olevat yritykset kuin eri sidosryhmätkin näkevät, miten oman alan yritykset toimivat Suomessa keskimäärin. Kun yritykset ovat ennen tehneet tuotteita tietyille asiakkaille, tuotantoketjuun on ilmestynyt entistä enemmän osallistujia. EU pyrkiikin ratkomaan lainsäädäntöhaasteita kiertotalouspaketillaan. Kiertotalous myös muuttaa teollisuuden verkostoja. Ongelma on kuitenkin monisyinen, eikä helppoa ratkaisua ole. ”Tällä hetkellä yritykset ovat sitoutuneet vapaaehtoisesti ilmoittamaan lukujaan. St1 Biofuelsin valmistaman bioetanolin koko raaka-ainepohja koostuu puolestaan jätteistä ja tähteistä. Hallinnon sujuvoittaminen on mukana myös Suomen hallitusohjelmassa. Suomeen on jo syntynyt alueita, joissa yritykset pystyvät käyttämään tehokkaasti toistensa tuotannon sivuvirtoja. elina.venesmaki@iki.fi Kemianteollisuuden ansiosta muut alat saavat vähemmällä aikaan enemmän. Esimerkiksi nivalalainen AkkuSer ottaa käytetyistä akuista talteen kobolttirikasteen, jonka kokkolalainen Freeport Cobalt jalostaa kobolttikemikaaleiksi, joita voidaan hyödyntää uusien akkujen valmistuksessa. Porvoon Kilpilahtea kehitetään yhä tehokkaammaksi kiertotalouspuistoksi. Tulokset ovat hyvä vertailukohta, joka voi kannustaa jokaista parantamaan toimintaansa. Kiertotalous vaatii eri toimijoiden osaamisten yhdistämistä. Perinteinen öljynjalostaja Neste ryhtyi kymmenisen vuotta sitten valmistamaan uusiutuvaa dieseliä. 18 5/2016 KEMIA Ohjelmassa mukana olevat yritykset raportoivat vuosittain tietyt luvut, muun muassa sen, kuinka paljon ne kuluttavat vettä ja energiaa ja paljonko tuottavat loppusijoitettavaa jätettä. Muun muassa. Asiakkaat alkavat yhä enemmän suosia tuotteita, joiden kestävyys on hyvä, vaikka ne olisivatkin vähän kalliimpia.” Kannattavaa liiketoimintaa Monille kemian alan yrityksille kiertotalous on jo kannattavaa liiketoimintaa. Etanolin tuotantoa koskettaa myös alkoholilainsäädäntö. Riihimäkeläinen Ekokem on yritys, jonka koko liiketoiminta perustuu kiertotalouteen. ”Toimijaa kuormittaa, jos lupa pitää hakea aina eri luukulta”, Pohjakallio huomauttaa. Sivuvirtoja ja materiaaleja jää herkästi hyödyntämättä, jos ne on määritetty jätteeksi, sillä silloin niiden käsittelyyn ja käyttöön tarvitaan erillinen lupa. Eräs keskeinen pulma liittyy jätetuotekysymykseen. ”Prosessi on niin raskas, että harva toimija lähtee hakemaan muutosta materiaalien jätestatukseen, ellei se ole taloudellisesti riittävän järkevää”, Herlevi sanoo. Kierrätetystä asfaltista syntyy muun muassa pyöräteitä Hollantiin. Haluamme kuitenkin valmistella niitä siihen, että raportoinnista voi myöhemmin tulla velvollisuus”, Pohjakallio kertoo. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kokonaisuudet toimimaan Kiertotalous vaatiikin entistä enemmän eri toimijoiden osaamisten yhdistämistä. Asiat kuuluvat eri ministeriöiden alaisuuteen ja ovat EU:ssakin eri siiloissa. Samaa toimijaa koskevat monen lain osa-alueet.” Kun bioetanolin valmistaja käyttää raaka-aineenaan jätteitä ja tähteitä, toimintaa säätelee jätelainsäädäntö. Kemianteollisuuden ansiosta muut alat saavat vähemmillä raaka-aineilla aikaan enemmän. Sivutuotteina syntyy lannoitteita, jotka ovat lannoitelainsäädännön alla. Kun kemianteollisuus tuottaa ratkaisuja lähes kaikille muille toimialoille, ala toimii myös kiertotaloudessa muiden auttajana. ”Nyt meillä on erikseen energialainsäädäntö, kemikaalilainsäädäntö, jätelainsäädäntö ja niin edelleen
Niitäkin voidaan silti liisata niin, että maksuperusteena on suorite, ei kemikaalin kilomäärä tai tilavuus. Kemikaalien liisaus ei vielä ole kovin yleistä, mutta esimerkiksi Coca Cola -yhtiö maksaa Serbiantehtaassaan pesuaineesta sen mukaan, kuinka paljon aineella saa pestyä pulloja. Toimintamallin ja öljyn ominaisuuksien muuttamisen ansiosta Renault on päässyt kemikaalihankinnoissaan yli 20 prosentin kustannussäästöihin. 19 5/2016 KEMIA Kemikaalien liisaus on bisnesmalli, jonka Kemianteollisuus ry:n Maija Pohjakallio uskoo yleistyvän. ”Usein liisaussopimukset ovat johtaneet siihen, että asiakas ja tavarantoimittaja tekevät entistä enemmän yhteistyötä”, Pohjakallio kertoo. Kemikaaliliisausta tarjoava Safechem lupaa ratkaisunsa vähentävän kemikaalien käytön tarvetta merkittävästi. Sen mukaan liisaus vähensi ympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisten kemikaalien käyttöä viidessä teollisuuden esimerkkitapauksessa 10–83 prosenttia. Kemikaaleja ei kuitenkaan yleensä voi palauttaa, koska ne kuluvat käytössä. Kemikaalien liisaus tuo talousja ympäristöhyötyjä Porvoon Kilpilahteen rakennetaan maailmanluokan kiertotalouspuistoa, jossa kemia ja bioala innovoivat yhteisvoimin uutta toimintaa. Neste. Liisauksessa (leasing) kyse on pitkäaikaisesta vuokraamisesta, jossa kuukausimaksu voi sisältää esimerkiksi liisatun auton huollon tai liisatun tietokoneen kierrätyksen. ”Usein toimintojen energiaja resurssitehokkuus paranevat, kun kemikaalin toimittaja on entistä kiinnostuneempi liisaamansa tuotteen elinkaaresta.” Asian todistaa myös YK:n teollisen kehityksen järjestön Unidon vuonna 2015 julkaisema raportti. Sitran Kari Herlevin mukaan liisauksella on saavutettu myös ympäristöhyötyjä. Ratkaisu perustuu suljetun puhdistuksen ja kierron teknologiaan, joka mahdollistaa kemikaalien kierrätyksen ja käytön jopa neljän vuoden ajan. Keskittymän kärkiyrityksiä ovat Neste ja Borealis. Käytön jälkeen tuote tavallisesti palautetaan. Isoja hyötyjä on saavuttanut esimerkiksi autonvalmistaja Renault, joka on liisannut leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä ja käyttänyt niitä suljetun kierron prosessissa
Potentiaali on saatava kilpailemalla kansainvälisillä markkinoilla. Vaikka kiky ei ole mieleen ammattiliitoille, neuvottelujen henki pysyi hyvänä.” Vaivalla synnytetty kilpailukykysopimus kattaa lähes 90 prosenttia palkansaajista. ”Sopimus kohentaa kuluttajien luottamusta. Hollmén listaa neuvotteluihin kolme tavoitetta. Ei hyödytä katkoa oksia, joilla istumme.” ”Suomella on paljon etuja: korkeaa osaamista, tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen, hyvä infrastruktuuri ja toimiva terveydenhuolto. Hallitus pystyy toteuttamaan tuloveronkevennyksiä ja tuottamaan piristysruiskeen teollisuudelle. taa esimerkiksi työaikapankki, joka mahdollistaa yritysja jopa työntekijäkohtaiset joustavat ratkaisut.” Kokenut neuvottelija tietää, ettei ammattiliitoissa riemastuta työnantajapuolen tavoitteista. Hollménin mielestä sopimus on kompromissina tyydyttävä mutta vaikutuksiltaan riittämätön. Tuntuu, ettei ihan vielä tajuta, kuinka vakavassa taloustilanteessa olemme.” Jyrki Hollménin viesti on selkeä. Sopimukset koskevat yli 35 000:ta kemianteollisuuden työntekijää. Hollmén kiittää Kemianteollisuus ry:n hallitusta ja jäsenyrityksiä tuesta neuvottelukierroksella ja antaa tunnustusta myös vastapuolelle. Suomen hallituksen ja vientialojen tavoitteena on niin kutsuttu Suomen-malli, jossa ratkaisut tehdään vientivetoisesti. Hän uskoo kuitenkin yhä useamman suomalaisen ja pikkuhiljaa myös työntekijäjärjestöjen tunnustavan realiteetit. Jos meillä ei ole toimivaa vientiä, ei ole hyvinvointiakaan. Kemianteollisuus ry hyväksyi kesän kynnyksellä ensimmäisenä liittona kilpailukykysopimuksen (kikyn) neuvottelutulokset. ”Käyttöön voidaan ot. ”Emme voi käpertyä rajojemme Kemianteollisuus ry:n Jyrki Hollmén: ”Emme voi kuluttaa enemmän kuin viemme” sisäpuolelle. On tärkeää, että yritykset pystyvät tekemään omia ratkaisujaan suhteessa kilpailijoihin.” Hollménin mukaan kemianteollisuuden yrityksissä on hyvät valmiudet ja halua työpaikkakohtaiseen sopimiseen. 20 5/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Kilpailukykysopimus on hyvä alku, mutta ei vielä riittävä. ”Ensinnäkin on estettävä palkkakilpailu. Vain lyhyen aikavälin kilpailukykytekijät ovat kuralla.” ”Yhteistyöllä pystymme vastaamaan maailman muutokseen.” Si ni Pe nn an en liin, jossa työstä maksetaan yritysten tuottavuuden mukaan. ”Kilpailemme täysin avoimilla markkinoilla. Takana ovat ensimmäiset työntäyteiset kuukaudet Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtajana. ”Kaikesta näki, että osapuolilla on valmiiksi luottamukselliset suhteet. Tätä mieltä on Kemianteollisuus ry:n Jyrki Hollmén, jonka mukaan viennin on jatkossa määriteltävä suomalaisen työn kustannustaso. ”Siitäkin sopiminen hiersi pahasti, vaikka Suomessa on EU:n lyhimpiä työaikoja. On päästävä eroon yleiskorotuksista, jotka vain lisäävät työttömyyttä.” ”Kolmanneksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia työehtosopimuksiin ja päätösvallan siirtämistä yritystasolle. Nollaratkaisu palkankorotuksissa oli tärkeä, sillä jakovaraa ei ollut.” Miinuspuolelle Hollmén listaa muun muassa 24 tuntiin jääneen vuotuisen työajan pidennyksen. Syksyllä 2017 on edessä liittokohtainen kierros, johon valmistautuminen alkaa jo kuluvan syksyn aikana. Viennin on jatkossa määriteltävä kustannustaso, sillä emme voi kuluttaa enemmän kuin viemme.” Päätöksenteko siirtyy työpaikoille Kiky on jäämässä viimeiseksi keskitetyksi sopimukseksi. Se on turmiollista kansantaloudellemme.” ”Toiseksi on siirryttävä palkkamal”Sain opiskeluaikoina kipinän erikoistua työoikeusasioihin, kun autoin yrittäjäisääni työsuhdekysymyksissä”, Jyrki Hollmén kertoo. Leena Laitinen ”Juristi, muuten normaali espoolainen mies”, Jyrki Hollmén esittäytyy toimittajille
www.smartchemistrypark.com OPERATED BY TURKU SCIENCE PARK. Työpaikan osoite Eteläranta 10 on entuudestaan tuttu 42-vuotiaalle Hollménille, joka työskenteli viisitoista vuotta työnantajaliittojen keskusjärjestöissä ja Elinkeinoelämän Keskusliitossa. ” Lehto pitää tappiona siirtymistä keskitetyistä ratkaisuista liittokohtaisiin. Hollmén on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. ”Ensin on kuitenkin saatava sopimisen raamit kuntoon ja määriteltävä perustyöehtosopimus kaikille aloille. Keskimääräinen työaika on OECD:n tilastoissa jo nyt pidempi Suomessa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.” Näin sanoo Luonnontieteiden Akateemisten Liiton LALin toiminnanjohtaja Jari Lehto, jonka mukaan ammattiliitot taipuivat kiky-neuvotteluissa kompromissiin, jotta sopimus syntyisi. ”Yleiskorotuksilla on ollut positiivinen vaikutus Suomen talouteen. Millaista oppia työmarkkinajuristi toivoo 10ja 8-vuotiaiden lastensa saavan koulutaipaleellaan. Päinvastoin työajan pidennys voi johtaa joutoaikaan, joka laskee tuottavuutta.” Lehdon mukaan avaimet tuottavuuden lisäämiseen löytyvät työpaikoilta: paikallisista ratkaisuista ja investoinneista tutkimusja kehitystoimintaan, joka tuottaa ajan mittaan entistä kilpailukykyisempiä tuotteita markkinoille. Ne ovat piiskanneet myös huonommin tuottavia aloja parantamaan tasoaan ja kehittämään uusia ratkaisuja.” ”Yleiskorotuksiin alkaa olla patoutunutta tarvetta. Niiden lisäksi voidaan tietysti sopia yrityskohtaisista tulospalkkioista.” Innovaatioita ja uutta kasvua Toimitilaa ja liiketoiminnan kasvuedellytyksiä yrityksellesi. Paikallinen sopiminen ei saa johtaa vain työehtojen heikennyksiin, vaan myös parannuksiin. Raision tehdasalueella tutkimus, koulutus ja liiketoiminta kohtaavat kehittäen kestäviä ratkaisuja eri teollisuuden aloille. ”Yritysten tuottavuutta ei kuitenkaan paranneta pidentämällä työaikaa. Lehto sanoo Akavan ja LALin suhtautuvan myönteisesti paikalliseen sopimiseen. ”Toivon, että he saavat valmiudet sopeutua muuttuvaan maailmaan ja muuttuvaan työelämään. ”Halusin lähemmäs työpaikoilla tehtäviä päätöksiä”, hän perustelee siirtoaan. Kokenut työmarkkinajuristi Jyrki Hollmén aloitti Kemianteollisuus ry:n työelämäasioista vastaavana johtajana tammikuun puolivälissä. Tärkeintä on, että he löytävät aikanaan itse oman tiensä ja työnsä.” Luonnontieteilijöiden Jari Lehto: ”Työaikaa ei tarvitse pidentää” ”Työajan pidennykselle ei ole tarvetta. ”Hyvin toiminut elementti jää pois, ja liitot joutuvat selvittämään reunaehdot yksinään. Kalastusta ja kuntoliikuntaa harrastava espoolainen vietti kesälomansa perheen kanssa matkustellen ja mökillä Kemiönsaarella. Syksyn 2017 liittokierroksesta tulee vaikea, koska työnantajat vaativat kikyn jälkeen uusia heikennyksiä työntekijöiden asemaan.” Lehto on Hollménin kanssa eri mieltä yleiskorotuksista
Helsingin yliopiston kemian laitos on vuosien mittaan jo kärsinyt korkeasta opintojen keskeyttämisprosentista. Seuraus on, että nuori miettii yhä tarkemmin, minkä paikan ottaa vastaan, ja helposti hylkää sen, jos hyväksytyksi tuleminen osuikin kakkosvaihtoehtoon. Uusi järjestelmä tuo hänen mielestään esiin myös vielä polttavamman huolenaiheen: liian harva ylioppilas asettaa luonnontieteet ylipäätään ensimmäiseksi vaihtoehdokseen. Professori Mikko Oivasen mukaan kemian laitoksessa on aiemmin aloittanut syksyisin opintonsa noin 120 fuksia. ”Nyt luopuminen on siirtynyt aikaisempaan vaiheeseen, ja paikka hylätään, vaikkei tietoa toisesta opiskelupaikasta olisikaan.” Aivan katastrofi tilanne ei silti ole, sillä uudistuksella on hyvätkin puolensa. Aikaisemmin moni aloitti opintonsa kemian laitoksessa, jos ei päässyt sisään lääketieteelliseen. Esimerkiksi Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa 65 prosenttia opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille. Useat pyrkivät vuoden kuluttua uudelleen lääkikseen – mutta toisaalta monet myös jäivät pysyvästi kemian pariin ja valmistuivat kemisteiksi. Sitä kautta saimme monia erinomaisia kemistejä.” Uusi valintajärjestelmä vaatii hakijaa asettamaan tavoittelemansa opiskelupaikat tärkeysjärjestykseen. ”Meillä ongelma koskeekin lähinnä kemian alaa. Uuden valintajärjestelmän astuttua voimaan vuonna 2014 määrät ovat pudonneet roimasti. ”Aiemmin kemialla vietetty välivuosi saattoi muuttaa käsityksiä kemian alasta. Tämä syksy toi sentään mukanaan pienen muutoksen kohti parempaa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa matematiikan ja fysiikan täyttöaste on kohtuulliset 80 prosenttia. ”Vielä vuonna 2013 paikan otti vastaan parisataa kemianopiskelijaa. ”Ennen opiskelija saatettiin hyväksyä moneen koulutusohjelmaan, ja hän sai rauhassa kesän aikana tehdä valintansa”, Oivanen kuvaa. Ilmiö näkyy professoreiden mukaan myös muilla luonnontieteellisillä aloilla, kuten matematiikassa ja fysiikassa. Kehitys on ollut sama myös Aalto-yliopistossa. ”Tänä syksynä Jyväskylässä aloittaa Yhä useampi kemian opiskelijaksi valittu hylkää paikan opintonsa ainoastaan 45 kemianopiskelijaa, kun aloituspaikkoja on 72.” Välivuotta pitävien määrä kasvaa Uudistuksen tavoite oli vähentää välivuotta viettävien nuorten määrää, mutta Mikko Oivasen mukaan vaikutus on ollut täsmälleen päinvastainen. ”Nyt he jäävät pitämään välivuotta valmentautuakseen seuraavan vuoden valintakokeisiin joko omin päin tai valmennuskurssilla”, Oivanen sanoo. Niissä tilanne ei kuitenkaan ole yhtä paha. Ensikertalaiskiintiöt ovat suuria. ”Viime vuonna uusia opiskelijoita oli 68, tänä syksynä enää vain noin 50, kun mukaan lasketaan kemian aineenopettajakoulutukseen ilmoittautuneet kuusi henkeä”, Oivanen kertoo huolestuneena. Alan uusien opiskelijoiden määrä on sielläkin aiempaa selvästi pienempi.. Syynä on se, että he tahtovat mennä opiskelemaan esimerkiksi lääketieteelliseen tiedekuntaan ja pysyä ensikertalaishakijan statuksella. 22 5/2016 KEMIA UUTISIA Yliopistojen uusi valintajärjestelmä on vaikuttanut kemian alaan dramaattisesti. ”Nyt aloittaneiden uusien kemianteekkareiden määrä on reilut 140”, Koskinen kertoo. Sen jälkeen määrä tipahti 150:een ja sitten enää runsaaseen sataan”, kuvailee professori Ari Koskinen. Kemiassa täyttöaste jää 55 prosenttiin”, kertoo professori Jan Lundell. ”Uudet opiskelijat ovat entistä motivoituneempia ja mitä luultavimmin jatkavat opintojaan maisteriksi asti.” Marja Saarikko Aa lto -y lio pi st o Kemian opiskelua Aalto-yliopistossa. Entinen järjestelmä oli myös Jan Lundellin mielestä nykyistä selvästi parempi. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa yli puolet kemian koulutusohjelmaan valituista ei ota paikkaa vastaan. Systeemi on lähes romahduttanut uusien kemianopiskelijoiden määrän
T u l e v a i s u u d e n f o r m u l a . Nyt on jälleen aika hoitaa ja syventää henkilökohtaisia kontakteja sekä solmia uusia. K on Sinun yhdistävä linkkisi bioja erikoismuovien sekä rakennemateriaalien ja funktionaalisten polymeerien uusimpiin kehityksiin. Y o u r k e y t o t h e f u t u r e k-online.com Edustaja Suomessa: Messukeskus, INTERFAIR PL 21 _ 00521 Helsinki P. Kaikkea, mikä liikuttaa maailmaa tulevaisuudessa. 040 450 3250 _ interfair@messukeskus.com www.messukeskus.com kmd1602_Chemie_210x297+3_FI.indd 1 27.07.16 14:15. Suunnittele nyt käyntisi. K 2 1 6 Kumi ja muovi ovat edistyksellisiä kemian teollisuuden elementtejä ja niillä on merkittävä osuus resurssien ja energiatehokkuuden parantamisessa. Maailmanlaajuisesti tärkeimmässä kumija muovialan messutapahtumassa noin 3200 näytteilleasettajaa 19 messuhallissa yli 171 000 m 2 näyttelyalueella esittelee Sinulle alan koko globaalin tuotevalikoiman kirjon
Kotimaiselta toimijalta ostettaessa saatavuus on parempi kuin maailmanmarkkinoilta, eikä se ole riippuvainen öljyn hinnasta”, Puoskari toteaa. Elina Saarinen Ek ok em Riihimäen kiertotalouskylä oli yhteensä noin 50 miljoonan euron investointi, josta Gasum Biotehtaan osuus on noin puolet.. Seuraavaksi Ekokem aikoo kehittää tuhkanjalostusta. Valon kajoa tulee erityisesti bioja kiertotalousaloilta. kesäkuuta. Siitä erotellaan biojäte (noin 37 prosenttia jätteestä), muovi (10 prosenttia), metalli (3 prosenttia) ja kierrätyspolttoaine (30 prosenttia). Muovijalostamon tuotanto on 20 000 tonnia, joille on Puoskarin mukaan löytynyt kotimaisia ostajia. ”Suomeen mahtuisi toinenkin tällainen kiertotalouskylä. Riihimäen kiertotalouskylä käsittelee vuosittain 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä. 24 5/2016 KEMIA UUTISIA Ekokemin lippulaivalaitos kiertotalouskylä ekoja muovijalostamoineen on avattu. Uusiomuovit myydään muun muassa Jitalle, Amerplastille ja Premixille, jotka valmistavat niistä muovikasseja, putkia, muovipakkausmateriaaleja ja teollisia sovelluksia. Yhtiö suunnittelee rakentavansa vuonna 2017 tai 2018 Poriin tuhkajalostamon, jossa se ottaa tuhkista talteen kemikaaleja, metalleja, lannoitteita ja rakennustuotteita. ”Näen konseptikokonaisuudessa operointeineen ja palveluineen suuren mahdollisuuden vientiin. Biojäte muuttuu Gasum Biotehdas Oy:n biojalostamossa biokaasuksi ja lannoitteiksi. Keskitettyä lajitteEkokemin avajaiset ”Kiertotalouskylä toimii esikuvana muille” lua tulee lisätä, jotta Suomi pääsee kierrätystavoitteisiin”, hän sanoo. ”Suhteellisesti kierrätysmateriaalien myötä tuleva liiketoimintavirta, siis uusioraaka-aineiden ja -tuotteiden osuus, tulee kasvamaan liiketoiminnastamme”, Kaitue linjaa. Ekokemin kiertotalouskylä toimii esikuvana muille. Kylä nostaa yhdyskuntajätteen käsittelyn kokonaan uudelle tasolle.” Näillä sanoilla pääministeri Juha Sipilä toi valtiovallan tervehdyksen Ekokemin juhlapäivään, kiertotalouskylän avajaisiin 20. 20 prosenttia jätteestä menee arinavoimalaitokseen energiantuotantoon. Ekokemin toimitusjohtaja Karri Kaitue uskoo, että Fortum-kauppa antaa yhtiölle resurssit kasvaa vahvaksi pohjoismaiseksi kiertotalousyhtiöksi. Uusien liiketoimintojen johtajan Mari Puoskarin mukaan niille on löytynyt hyvin ostajia kotimaisesta muovituoteteollisuudesta. ”Tässä maassa alkaa näkyä tekemisen meininkiä. Niiden lisäksi laitos tuottaa PETja LDPE-muoveja sekä sekamuovigranulaattia. Varovasti tähyillään kauemmaskin, kuten Brasiliaan ja Indonesiaan. Avajaisissa yli sata kutsuvierasta pääsi tutustumaan kylän toimintaan. Lisääkin mahtuu Puoskari lisää, että kiertotalouskylä nostaa uusioraaka-aineiden tuotannon sellaiseen teolliseen mittakaavaan, jossa kierrätysalan toimija pystyy kilpailemaan volyymeillä neitseellisen muoviteollisuuden kanssa raaka-ainetoimituksissa. Pääministeri Sipilä on samaa mieltä. Suomessa on kiertotalouden teknologia-, palveluja investointiosaamista, jollaista varmasti tarvitaan vaikkapa intialaisten jätevuorien käsittelyssä”, Sipilä sanoo ja pitää kotimaisia referenssi-, pilottija kokeiluhankkeita tärkeinä vientiponnistelujen onnistumisessa. ”Kierrätysmuovi on selkeästi neitseellistä muovia edullisempaa. Pääministeri Juha Sipilä kutsui avajaisissa konseptia kiertotalousbisneksen vientitoivoksi. Muovijalostamossa odotti jo monta säkillistä valmiita PPja HDPE-granulaatteja. Asiakasta kiinnostaa edullisen hinnan lisäksi ekologisuus ja toimintavarmuus. Kunhan kotimaan laitos on saatu kunnolla käyntiin, Ekokem miettii konseptin monistamista ainakin niille ruotsalaisja tanskalaispaikkakunnille, joilla yhtiö jo toimii vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja energiahyödyntämisessä
1-1,5h Työpajaan mahtuu kerrallaan n. sekä pe 30.10. ”Kun meillä aikanaan 90-luvun rajun rakennemuutoksen myötä päätettiin sijoittaa miljoonia merenpohjan ruoppaamiseen syväsataman rakentamiseksi, moni pohti päätöksen järkevyyttä. Työpaja kestää n. Alueella toimii useita merkittäviä kansainvälisiä suuryrityksiä. sekä pe 30.10. Työpaja kestää n. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta. Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00 16.00 Meeting Point – yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00 20.00 KE 28.10. sekä pe 30.10. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. Woikoski on etabloitunut alueelle uudella tehtaalla ja Kokkolan satama on tehnyt mittavia lisäinvestointeja alueelle. TERVETULOA KOKKOLA INDUSTRIAL PARKIIN! Suurinvestoinnit infraan, kaavoitukseen ja palveluihin ovat houkuttaneet myös yhä useamman kansainvälisen suuryrityksen Kokkolaan. TERVETULOA! KOKKOLA MATERIAL WEEK – ohjelma (viikko 44) Varaa mielenkiintoiset tapahtumat kalenteriisi. Työpajoja järjestetään ma 26.10., ti 27.10. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. Koillis-Venäjältä on toimivaa. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta. Työpaja kestää n. ”Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan merkittävin epäorgaanisen kemian klusteri ja tärkeä osa Suomen vientiteollisuutta: vuonna 2014 alueen viennin arvo oli 5,3 % maamme kemianja metalliteollisuuden viennistä”, kertoo Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg. MetalKokkola – seminaari, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 16.00 K-P LUMA – keskus järjestää ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja lukio – ja yläkoululaisille. TERVETULOA! KOKKOLA MATERIAL WEEK – ohjelma (viikko 44) Varaa mielenkiintoiset tapahtumat kalenteriisi. Kokkolan päättäjiä on kiittäminen rohkeudesta, maalaisjärjen käytöstä sekä visionäärisistä kyvyistä. BioKokkola – seminaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 17.00 Centria-Open, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 20.00 TO 29.10. 24 oppilasta. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. 24 oppilasta. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta. 24 oppilasta. BioKokkola – seminaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 17.00 Centria-Open, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 20.00 TO 29.10. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. Kokkola Industrial Park – avoimet ovet / Port Tower, 10.00 – 14.00 MA 26.10. 1-1,5h Työpajaan mahtuu kerrallaan n. TERVETULOA! KOKKOLA MATERIAL WEEK – ohjelma (viikko 44) Varaa mielenkiintoiset tapahtumat kalenteriisi. Työpajoja järjestetään ma 26.10., ti 27.10. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. 24 oppilasta. BioKokkola – seminaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 17.00 Centria-Open, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 20.00 TO 29.10. MetalKokkola – seminaari, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 16.00 K-P LUMA – keskus järjestää ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja lukio – ja yläkoululaisille. ”Kaupan ja palvelualan merkitys on meille erittäin suuri”, Sandberg vahvistaa ja lisää: ”Olemme sopivan kokoinen kaupunki elää, yrittää ja opiskella. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. EnergyKokkola, 8.30 16.00 Snellman-Sali, Vingenkatu 18, Kokkola KESKIVIIKKO 2.11. Uusista investoinneista tapetilla on uuden sukupolven biojalostamohanke sekä satamaväylän syventäminen neljääntoista metriin. Suomen kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, 9.00 12.00 Avajaisseminaari Suomen teollisuuden tilanne – Case Kokkola (Kokkolan kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00 18.00 TI 27.10. ”Lentokentältämme on päivittäiset suorat yhteydet Helsinki-Vantaalle ja Tukholmaan”, Pesola muistuttaa ja jatkaa: ”Suomen päärata kulkee Kokkolaan ja tavarajunaliikenne mm. Kokkola Industrial Park – avoimet ovet, 10.00 -13.00 Port Tower, Kokkola MAANANTAI 31.10. MetalKokkola – seminaari, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 16.00 K-P LUMA – keskus järjestää ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja lukio – ja yläkoululaisille. Kokkola Industrial Park – avoimet ovet / Port Tower, 10.00 – 14.00 MA 26.10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi Centria TUTKIMUS JA KEHITYS Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: www.materialweek.fi TERVETULOA! TIISTAI 1.11. Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00 16.00 Meeting Point – yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00 20.00 KE 28.10. Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00 16.00 Meeting Point – yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00 20.00 KE 28.10. MetalKokkola – seminaari, 8.30 12.00 Centria-ammattikorkeakoulu, Talonpojankatu 2, Kokkola LAUANTAI 29.10. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. 1-1,5h Työpajaan mahtuu kerrallaan n. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. Tetra Chemicals Europe on Euroopan huomattavin kalsiumkloridin tuottaja. MYÖS KULTTUURIA, OPISKELUA JA LIIKUNTAA Koska Kokkola halutaan säilyttää myös viehättävänä matkailukaupunkina, tunnetuksi tulleet Tankarin majakkasaari, kaunis vanha puukaupunginosa Neristan, Keskiajan markkinat syyskuussa ja vuoden 2015 parhaaksi leirintäalueeksi valittu Kokkola-Camping tulevat edelleen kuulumaan Kokkolan ”tavaramerkkeihin”. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. Monipuolinen elinkeinorakenne paras pohja kasvulle KOKKOLA MATERIAL WEEK 29.10 – 3.11.2016 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. Työpajoja järjestetään ma 26.10., ti 27.10. Biomaakunta-seminaari, 8.30 12.00 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja aikuiskoulutus, Kannuksen toimipaikka, Ollikkalankatu 3 KMW AVAJAISSEMINAARI FutureFuels, 14.00 18.00 Snellman-sali, Vingenkatu 18, Kokkola Kokkola Material Week on vuosittainen tapahtuma, jossa tuodaan monipuolisesti esiin alueen kemianteollisuuden, biotalouden, metallija konepajateollisuuden näkymiä sekä siihen liittyvää tutkimusja kehitystyötä. Suomen kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, 9.00 12.00 Avajaisseminaari Suomen teollisuuden tilanne – Case Kokkola (Kokkolan kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00 18.00 TI 27.10. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. BioKokkola – seminaari, 8.30 16.00, Centria ammattikorkeakoulu, Talonpojankatu 2 Meeting Point – yrityskohtaaminen, 17.00 20.00 Snellman-Sali, Vingenkatu 18, Kokkola TORSTAI 3.11. MetalKokkola – seminaari, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 16.00 K-P LUMA – keskus järjestää ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja lukio – ja yläkoululaisille. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. LA 24.10. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi Centria TUTKIMUS JA KEHITYS 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. Työpajoja järjestetään ma 26.10., ti 27.10. Yhteensä yritykset ovat investoineet yli 400 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana ja työpaikkalisäys on ollut 200”, Sandberg listaa. Työpaja kestää n. Yliopistokeskusja ammattikorkeakoulukaupunkina olemme varmistaneet, että meillä on nuorta, kielitaitoista henkilökuntaa myös tulevaisuuden varalle”, kertoo toimitusjohtaja Anne Pesola Kokkolanseudun Kehitys Oy:stä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi Centria TUTKIMUS JA KEHITYS 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. sekä pe 30.10. öljy-, kemianja kaivosteollisuuden tuotteita. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi Centria TUTKIMUS JA KEHITYS KOKKOLA KASVAA JA KEHITTYY MONIPUOLISESTI Länsirannikolla Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Kokkola on vajaan 50 000 asukkaan vakaasti kasvava maakuntakeskus. Se osoittautui täsmälleen oikeaksi: tänä päivänä olemme vahvalla kasvu-uralla ja meillä on liikennemäärältään maamme kolmanneksi suurin yleissatama, jonka kautta viedään ja tuodaan mm. Suomen kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, 9.00 12.00 Avajaisseminaari Suomen teollisuuden tilanne – Case Kokkola (Kokkolan kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00 18.00 TI 27.10. Mitä tulee meriliikenteeseen, meillä on Pohjoismaiden ensimmäinen AllWeather -terminaali ja erittäin vahva veneteollisuus: peräti 70 % Kokkolassa valmistetuista moottoriveneistä menee vientiin”. Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00 16.00 Meeting Point – yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00 20.00 KE 28.10. LA 24.10. ”Boliden Kokkola on maailman viidenneksi suurin sinkkitehdas ja Freeport Cobalt maailman johtavia kobolttituotteiden valmistajia. LA 24.10. Meillä voi opiskella tohtoriksi kolmella kielellä ja mitä tulee vapaa-aikaan, esimerkiksi purjehduksen tai golfin harrastamiseen on erinomaiset puitteet ”. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. Suomen kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, 9.00 12.00 Avajaisseminaari Suomen teollisuuden tilanne – Case Kokkola (Kokkolan kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00 18.00 TI 27.10. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. TERVETULOA! KOKKOLA MATERIAL WEEK – ohjelma (viikko 44) Varaa mielenkiintoiset tapahtumat kalenteriisi. LA 24.10. Kokkola Industrial Park – avoimet ovet / Port Tower, 10.00 – 14.00 MA 26.10. ” ”. 1-1,5h Työpajaan mahtuu kerrallaan n. 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. BioKokkola – seminaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 17.00 Centria-Open, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 20.00 TO 29.10. Kokkola Industrial Park – avoimet ovet / Port Tower, 10.00 – 14.00 MA 26.10. MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Ruotsi on kaksikieliselle Kokkolalle kotimarkkina. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta
Lupaavat vientinäkymät 30 000 euron insinöörityöpalkinnon myöntävät Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF. Näin pakokaasuista häviää häkäkin”, kertoo Oilonin tuotekehitysjohtaja Tero Tulokas. EU:ssa saman kokoluokan laitokset saavat päästää yli kolme kertaa enemmän. ”Tällaista ennakkoluulottomuutta ja korkean osaamisen tuotteita Suomi tarvitsee kipeästi lisää.” Palkitulla tekniikalla arvioidaan olevan erittäin lupaavat vientimarkkinat. ”Menetelmä muistuttaa autojen pakokaasujen puhdistuksessa käytettävää katalysaattoria. Yhtiön Ensured Safety -tuotteiden pääkohderyhmä ovat erilaiset nesteterminaalit ja tehtaat, joilla on tarvetta säiliöautojen tai junanvaunujen lastaukseen tai purkuun. Oilonin insinöörit ovat kehittäneet kaasunpolttoon tekniikan, joka tekee maailmanennätyksen vähäpäästöisyyden ja energiatehokkuuden yhdistämisessä. Yhtiöt kehittävät aihioita yhdessä ja jakavat tutkimuksen kaikki kustannukset.. 26 5/2016 KEMIA UUTISIA Vuoden 2016 Insinöörityöpalkinto on myönnetty lahtelaisen energiayhtiön Oilonin kymmenhenkiselle työryhmälle. Typen oksidit ovat ympäristölle ja ihmisille haitallisia, ja ne ovat myös kasvihuonekaasuja. Palkittu savukaasujen puhdistusmenetelmä syntyi Tekesin Green Growth -ohjelmassa. Myös Yhdysvalloissa, etenkin Kaliforniassa, ollaan koko ajan kiinnostuneempia erittäin puhtaista energiaratkaisuista. Borealis satsaa propeenituotantoon Borealis lisää propeenin tuotantokapasiteettia Porvoon toimipaikassaan. Insinöörityöpalkinto uuden kaasunpolttoratkaisun kehittäjille Oilon on solminut jo kaupat Pekingiin yhteensä 12:sta uuden sukupolven lämmitysjärjestelmästä, jotka tulevat lämmittämään sataatuhatta kiinalaiskotia. Kalifornian normit ovat yhtä tiukat kuin Pekingin uudet päästörajat. Propeenin vuosittainen tuotantomäärä kasvaa 30 kilotonnia vuodessa ja C4-hiilivetyjen 10 kilotonnia vuodessa. ”On odotettavaa, että Kiinan muut suuret kaupunkialueet seuraavat Pekingin tiukkoja päästönormeja”, arvioi Oilonin toimitusjohtaja Eero Pekkola. Kauppojen arvo on noin kymmenen miljoonaa euroa. ”Oilon panostaa tuntuvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja 15 vuodessa perinteinen öljypoltintoimittaja on muuttunut menestyväksi cleantech-yritykseksi”, perustelee voittajan valintaa TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen. Pekingin kaukolämpöyhtiö halusi rakentaa maakaasua käyttäviä lämmityslaitoksia, joissa typen oksidien päästötaso on vain 30 milligrammaa savukuutiometriä kohden. Tekniikan avulla biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää esimerkiksi siipikarjan lantaa ja muita typpipitoisia syöttöaineita. Enmac on erikoistunut mekaniikan suunnittelupalveluihin ja projektien johtamiseen. Uusi tekniikka syntyi asiakkaan vaatimuksesta. Te kn iik an ak at ee m ise t Oilonin palkitun insinööriryhmän jäsenet Matti Koski (vas.), Reijo Lylykangas, Jouko Peltohaka, Mari Laakso, Joonas Kattelus, Eero Pekkola, Tero Tulokas, Teemu Heino, Joonas Remes ja Marko Kylä-Sipilä antavat tunnustukselle suuren arvon. Sopimus käsittää neljä varhaisessa tutkimusvaiheessa olevaa lääkeaihiota, kaksi kummaltakin osapuolelta. Rakenteet voidaan jälkiasentaa erilaisiin kohteisiin ja räätälöidä tarpeiden mukaisiksi. Ductorin biokaasuteknologia käyttöön Saksassa Saksan Emslandissa aloittaa syyskuun lopussa maailman ensimmäinen biokaasulaitos, jossa käytetään suomalaisen Ductor Oy:n kehittämää typenpoistoteknologiaa. Katalyytti pelkistää typen oksidit ja hapettaa jäljelle jäävät palamattomat jakeet, kuten hiilivedyt. Suomalaisyritys kehitti räätälöitävän turvarakenteen Tamperelainen Enmac Oy on kehittänyt putoamisia estävän turvarakenteiden tuoteperheen jo käytössä oleviin työympäristöihin. Tekniikka perustuu metallikatalyyttiin, eikä erillisiä kemikaaleja tarvita. Polttimen ohjaus on pitkälti automatisoitu. Investoinnin arvo on 40 miljoonaa euroa. Saksalaislaitoksissa on tähän asti käytetty lähinnä maissia. Orion yhteistyöhön japanilaisfirman kanssa Suomalainen Orion ja japanilainen lääkeyhtiö Asahi Kasei Pharma ovat aloittaneet maailmanlaajuisen strategisen yhteistyön, jonka päämääränä on uusien kipulääkkeiden kehittäminen. Vuoden 2017 toisella puoliskolla valmistuvan hankkeen yhteydessä parannetaan myös yksikön energiatehokkuutta ja lopputuotteen laatua. Yhtiö on solminut sopimuksia teknologian toimittamisesta myös muualle Saksaan
Alan ajankohtaisimmassa ammattitapahtumassa kohtaavat alan päättäjät ja tekijät, kollegat ja uudet tutut. klo 9-18, pe 14.10. Varmistakaa oma paikkanne alan kärkitoimijoiden joukossa, ota yhteyttä: myyntipäällikkö Antti Airaksinen, 040 905 2504, antti.airaksinen@messukeskus.com Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta jo nyt ja lue lisää tapahtumasta: jatevesiymparisto.fi Avoinna: ke 12.10 ja to 13.10. Vastuullisuus, innovatiivisuus ja sitoutuneisuus ovat työtämme joka päivä.. klo 9-16 NikkelijalostukseN maailmaNluokaN asiaNtuNtija www.norilsknickel.fi | Twitter: @NNHarjavalta Norilsk Nickel Harjavalta oy on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Jäte, Vesi, Ympäristö 2016 -tapahtuma esittelee toimialojen tärkeimmät tuotteet ja palvelut. SAMAAN AIKAAN MYÖS: JÄTE-, VESIJA YMPÄRISTÖALAN TOIMIJAT KOHTAAVAT HELSINGISSÄ 12.–14.10. modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista
Esillä on muun muassa muovija kumiteollisuuden sekä metallija elektroniikkaalan uusia ratkaisuja ja innovaatioita. ”Suomen hyvä tulevaisuus on taitavissa ja luovissa lapsissa ja nuorissa. Messuille odotetaan noin 20 000:ta vierailijaa. Labtiumille lisää akkreditoitua analytiikkaa Laboratorioyhtiö Labtium on laajentanut akkreditoitua analytiikkatoimintaansa kattamaan maanparannusaineista ja kasvualustoista tehtävät analyysit. Verkostossa on mukana 12 yliopistoa ja iso joukko oppimisyhteisöjä ja yhteistyökumppaneita. Tukijoita ja lähettiläitä kutsutaan talkoisiin StarT-ohjelman viitenä tähtenä loistavat tiede, teknologia, taide, työelämä ja tulevaisuus. Tähtitiimien omia projekteja. Ohjelmaan osallistuvat oppimisyhteisöt ja niiden tiimit voivat valita aiheensa vapaasti StarT-teemojen parista tieteiden, taiteiden ja teknologian rajapinnoilta. 28 5/2016 KEMIA UUTISIA Oivaltamisen ja oppimisen iloa yli oppiainerajojen. Yhteisessä hankkeessa kaikki oppivat toisiltaan, ja hyvät käytännöt jatkavat leviämistään”, Aksela kuvailee. Akkreditoitujen maa-analyysien ohella yhtiön uusi palvelu on fysikaalinen eli mekaaninen maa-analyysi, jolla selvitetään maanäytteen maalajitteiden prosentuaaliset osuudet ja rakeisuuskäyrät. Neste kehitti ekologisen kuljetuskonseptin Neste on kehittänyt uudenlaisen palvelukonseptin CleanTrailin, joka tähtää kuljetuspalveluiden mullistamiseen maailmanlaajuisesti. Akkreditoitu analyysipaketti tunnetaan suppeammin nimellä multa-analyysi ja laajemmin nimellä maa-analyysi. StarTilla on jo yli 20 yhteistyökumppania, joukossa muun muassa opetusja kulttuuriministeriö, Kemianteollisuus ry, Suomalaisten Kemistien Seura, MAOL ry ja Yleisradio. Tapahtumavuosi huipentuu syksyllä 2017 kansalliseen gaalaan, jossa palkitaan parhaita lasten ja nuorten tiimejä, oppimisyhteisöjen hyviä käytäntöjä ja aktiivisimpia StarT-kuntia. Liitännäissovelluksen voi lisätä minkä tahansa yrityksen tilauspalveluun riippumatta siitä, tehdäänkö tilaus verkossa vai applikaation kautta. Siinä kiteytettynä Luma-keskus Suomen uusi toimintakulttuurimalli StarT, joka on valittu osaksi Suomen tulevan 100-vuotisjuhlan virallista ohjelmaa. Tapahtumat ovat kaikille avoimia”, kertoo projektipäällikkö Jenni Vartainen Helsingin yliopistosta. syyskuuta. Tapahtuman teemoja ovat tällä kertaa teollisuuden digitalisoituminen ja johtaminen. Oppimisyhteisöksi, sponsoriksi tai lähettilääksi voi ilmoittautua StarT-ohjelman verkkosivuilla osoitteessa www. ”Juhlavuoden aikana järjestetään päiväkotien, koulujen ja harrastusryhmien omia StarT-päiviä ja alueellisia StarTfestareita eri puolilla maata. Projektit toteutetaan tämän Luma-keskuksen uusi StarT-malli Juhlistaa satavuotiasta Suomea Lu m ake sk us Su om i Lasten ja nuorten luovuus on uuden hankkeen keskiössä. Oppilaitosten ja harrastusryhmien omia StarT-tapahtumia järjestetään tammikuusta 2017 alkaen. Useat yritykset ovat lupautuneet tukemaan ohjelmaa, ja uusia otetaan mukaan. Sivuilta löytyy lisätietoja ohjelmasta. Talkoissa on mukana myös StarTlähettiläitä, luonnontieteistä, teknologiasta tai taiteista innostuneita osaajia, jotka ovat lupautuneet toimimaan nuorten tiimiläisten tukena ja apuna. syksyn ja talven kuluessa. Jokainen CleanTrail-lähetys kuljetetaan uusiutuvia polttoaineita hyödyntävillä ajoneuvoilla. Konsepti sisältää myös pakkausvaihtoehtoja, kuten ekopakkauksen ja uusiokäytetyn postipaketin.. StarT-hankkeen johtaja, professori Maija Aksela on innoissaan uudenlaisesta toimintakulttuurista. StarThanke antaa heille mahdollisuuden loistaa tieteenteon tähtinä. Ohjelman seitsemän teemaa ovat arjen matematiikka, hyvinvointi, luonto ja ympäristö, ohjelmointi ja robotiikka, teknologia ympärillämme, tähdet ja avaruus sekä liikkuva lelu. Messuilla esittäytyy noin tuhat näytteilleasettajaa paristakymmenestä maasta. luma.fi/start. Leena Laitinen Teollisuuden alihankkijat kokoontuvat Tampereelle Teollisuuden vuosittainen suurtapahtuma Alihankinta-messut kokoaa yritykset ja asiantuntijat Tampereen messuja urheilukeskukseen 27.–29. Luovaa ja osallistavaa yhteistoimintaa päiväkodeissa, kouluissa ja harrastusryhmissä
Abomicsin mukaan sopimus merkitsee yhtiölle päänavausta saksankielisille terveydenhuollon markkinoille. Hiilikädenjälki kertoo ympäristötoimista Muun muassa Neste osallistuu aktiivisesti uuden menetelmän rakentamiseen. Sen laajasta käyttöönotosta Suomessa hyötyisi maan koko elinkeinoelämä”, sanoo erikoistutkija Saija Vatanen VTT:stä, joka koordinoi kehityshanketta. Laboratorio tuottaa geenitestejä. Palvelut perustuvat Abomicsin kehittämään farmakogeneettiseen tietokantaan, jonka avulla saadaan kattavaa tietoa lääkevaikutusta mittaavan geenitestin tuloksista. Uusi Hiilikädenjälkimenetelmä sen sijaan pohjautuu positiivisiin toimiin ja vältettyihin päästöihin. Tutkimustyöstä vastaa yhdessä VTT:n kanssa Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Ne perustuvat päästöjen ja resurssien kulutuksen mittaamiseen. Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Kemian ja kemian tekniikan opiskelija!. ”Hiilikädenjälki-menetelmän avulla pyrimme luomaan yrityksille mahdollisuuden erottautua kilpailijoista positiivisilla ympäristövaikutuksilla. 29 KEMIA 5/2016 Jokapäiväistä elämää helpottamassa www.borealisgroup.com Tavataan K-messuilla 19.–26.10.2016 Düsseldorfissa Saksassa! Halli 6, ständi A43. Työkalulle kehitetään yhtenäiset periaatteet ja laskentaohjeet. Ne st e Suomalaisyrityksille kehitetään työkalua, jonka avulla ne voivat viestiä myönteisistä ympäristötoimistaan ja -vaikutuksistaan. Hiilikädenjäljellä autetaan yrityksiä keskittämään prosessi-, tuoteja palvelukehityksensä sellaisiin lopputuotteisiin, joilla luodaan pohjaa pitkäaikaisille, laajakantoisille päästövähennysvaikutuksille. Projektissa arvioidaan myös kädenjälkikonseptin soveltuvuutta muiden ympäristömittarien, kuten veden, energian, jätteiden ja maankäytön, arviointiin ja viestintään. Kuluttajatuoteratkaisut Consumer products ad_90x60_16_08_2016_high.indd 1 16.08.16 12:18 BLENDING DISPERSING HOMOGENIZING www.bergius.se Stockholm +46 8 731 58 00 Helsingborg +4642 25 03 60 Helsinki +358 40 5403439 MIXING TECHNOLOGIES Suomalaista geenitestien tulkintaa Itävaltaan Turkulainen Abomics Oy on valittu toteuttamaan lausuntopalveluja itävaltalaiselle Permedio-laboratoriolle. Hankkeeseen osallistuvat Neste, Nokia, Kone, Gasum, Paptic, Biolan, Innofive, AM Finland, Metallinjalostajat ry ja Sitra. Valtaosa nykymenetelmistä, esimerkiksi elinkaariarviointi ja siihen perustuvat hiilijalanjälki ja vesijalanjälki, tarkastelevat ympäristövaikutuksia negatiivisesta näkökulmasta
Varsinaisen rekisteröinnin pitää olla valmiina 1. Sen ehtii yhä tehdä toukokuun 2017 loppuun asti. Tervan kaupallisen tuotannon turvaaminen sopii hyvin Kulttuurirahastolle”, sanoo rahaston puheenjohtaja Elina Ikonen. M ar kk u Jo ut se n Reijo Korhonen valvoi tervanpolttoa Tuusulan Työläiskotimuseon pihalla 12. Lahjoitukset kattavat yli puolet alustavasta 200 000 euron kustannusarviosta. Näillä näkymin rekisteröinti valmistuu alkuvuoteen 2018 mennessä.” Kun aineen identifiointi on tehty, ratkeaa avoinna ollut kysymys, mahtuvatko esimerkiksi kiinalaisen mäntytervan maahantuojat samaan konsortioon. ”Hyvältä tuntui. Seuraavaksi ovat vuorossa toksikologiset ja ekotoksikologiset tutkimukset, joista on menossa tarjouskilpailu. Svenska kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson perustelee lahjoitusta tervantuotannon vahvoilla juurilla, jotka ulottuvat myös ruotsinkielisille rannikkoalueille. Pelastetaan Terva Kirkkohallituksen, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin suurlahjoitukset mäntytervan rekisteröintiin ovat pelastamassa suomalaisen tervantuotannon. Pusenius uskoo aikataulun pitävän, vaikka terva on monien komponenttiensa tähden vaativa tutkittava. Yhteisöjäsenet saavat myös ilmoituspaikan jäsenlehdessä.. ”Aineen identifiointi on hyvässä vauhdissa. Kolmen ison lahjoituksen myöntäjät haluavat jatkaa ja vahvistaa suomalaista tervaperintöä. Jäsenmaksu on yksityishenkilöiltä 20 euroa ja yhteisöjäseniltä 200 euroa vuodessa. Museon kannatusyhdistys järjestää tervanpolttonäytöksen kerran vuodessa Tuusulan Taiteiden yössä. Se on pitänyt pintansa halki vuosisatojen erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi esimerkiksi perinnerakennusten ja veneiden hoidossa”, Juha Pyötsiä sanoo. Toisaalta kaikki eivät mahdollisesti ole vielä huomanneet tehdä esirekisteröintiä. Suomen Kulttuurirahasto ja Kirkkohallitus lahjoittavat kotimaisen mäntytervan Reach-rekisteröintiin kumpikin 50 000 euroa ja Svenska Kulturfonden 25 000 euroa. Lahjoittajat vaalivat suomalaista tervaperintöä Nyt myönnetyt lahjoitukset ohjataan nimenomaan suomalaisten mäntytervantuottajien rekisteröintikuluihin. ”Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja. ”Suomalaiset tervanvalmistajat ovat pientuottajia, joilla ei ole rahkeita Reach-rekisteröintiin. Saimme vahvistuksen, että olemme oikealla asialla. Jos aineet poikkeavat toisistaan oleellisesti, näiden toimijoiden on tehtävä oma rekisteröinti. elokuuta. ”Mäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa. ”Osa esirekisteröinnin tehneistä jää pois varsinaisesta rekisteröinnistä. Konsortio on EU:n laajuinen, joten siihen voi liittyä muitakin kuin suomalaisia. Jäsenet saavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Eläköön terva! -lehden. 30 5/2016 KEMIA Sarjassa seurataan tervatalkoiden etenemistä. Lue lisää: www.pelastetaanterva.fi facebook.com/pelastetaanterva Tervetuloa jäseneksi: Tervanpelastustalkoisiin pääsee osallistumaan liittymällä Eläköön terva – Rädda tjäran ry:n jäseneksi osoitteessa www.pelastetaanterva.fi > Yhdistys. Tervatalkoot myötätuulessa 125 000 euroa mäntytervan rekisteröintiin Rekisteröinnin toteuttaa Linnunmaa Oy, joka on perustanut konsortion pohjoismaisen mäntytervan valmistajille ja maahantuojille. ”Suomessa on noin 300 paanukatteista kirkkoa ja tapulia, joiden suojauksessa korkealaatuinen terva on keskeinen tuote”, muistuttaa yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkkohallituksesta. Suomalaisista toimijoista osa on siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle, osa tuottaa alle tonnin vuodessa, jolloin rekisteröintiä ei tarvitse tehdä”, kertoo vanhempi asiantuntija Marjo Pusenius Linnunmaa Oy:stä. Suomalaista tervaa tarvitaan”, kuvailee Eläköön terva – Rädda tjäran ry:n puheenjohtaja Juha Pyötsiä tuntemuksiaan, kun päätös kolmesta suuresta lahjoituksesta oli varmistunut kesäkuussa. kesäkuuta 2018. Siksi perustimme yhdistyksen tarvittavan rahoituksen kokoamiseksi”, Pyötsiä kertoo. ”Ilman tervaa Suomi ei olisi Suomi.” Leena Laitinen Kirjoittaja toimii Eläköön terva – Rädda tjäran ry:n rahastonhoitajana. Mäntytervan esirekisteröinnin on tehnyt noin 90 toimijaa, joista 28 on suomalaisia. Nab Labs Oy:ssä on tutkittu näytteiden koostumusta ja fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
Mistä lienevät Hälläväliset moista hankkineet. Viikate, sirppi ja leikkuri riittivät kasvillisuuden siistimiseen. Hyvää tuotetta, mitä niistä haitallisista aineista kohkaamaan. Muiden lääkkeiden tuotanto on 20 % pienempi kuin kysyntä edellyttäisi. Tien he kuorruttivat kuutiollisella glyfosaattia. Kun oman tontin puusta sahatut laudat loppuivat, ja saunan aikansa eläneet portaat oli kuitenkin pakko uusia, Vihreälät myöntyivät pitkin hampain ostamaan käsiteltyä tavaraa. Siinä he satsasivat kestävyyteen. Nykyisin 280-miljoonaisen kansan kasvu aiheuttaa haasteita. Antibioottien ja sydänja verisuonisairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden tuotanto kotimaassa on 40 % todellista tarvetta pienempi. Tutkimuskeskuksen hankintameno laitteineen on yli 33 miljoonaa markkaa. Id a Pi m en of f. OLIPA KERRAN mökkinaapurukset, Vihreälät ja Hälläväliset. Sen pituinen se. Hälläväliset kuljeskelivat keltaiset säiliöt selässä ruiskuttamassa polut ja polkujen vierustat rikkaruohomyrkyllä. Kreosoottia sisältävää puuta ei yksityiskäyttöön saisi edes luovuttaa, mutta sellaiselta lankkupino haiskahti. HÄLLÄVÄLISTEN rannassa seisoi pino ruskeaa, haisevaa, tahmeaa mönjää tihkuvaa puutavaraa. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Lääketehdas Orionin tutkimustoiminnan päämääränä on omien lääkeaineiden kehittäminen. Seuraavien 5–10 vuoden kuluessa Neuvostoliiton terveydenhuollossa aiotaan kuroa lännen sodan jälkeen saama etumatka kiinni. Puutavaransa Vihreälät sahauttivat tontilta kaatamistaan puista, maalasivat saunansa perinteisellä punamullalla ja nikkaroivat laiturin kyllästämättömästä puusta. 31 5/2016 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Vihreälät eivät halunneet edes trimmeriä pilaamaan saaren rauhaa. Uusien vaikuttavien aineiden kehittämiseen tähtäävä tutkimus on Suomessa vielä rajoitettua, koska aineelliset edellytykset tällaisen tutkimustoiminnan harjoittamiselle ovat olleet vähäiset. Hälläväliset tekivät mailleen myös uuden tien, hienon ja leveän. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Olipa kerran SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 6/1981 Orion-yhtymä Oy panostaa uusien lääkeaineiden tutkimukseen Kemia-Kemi 6/1991 Neuvostoliitto mahdollisuuksien maa länsimaiselle lääketeollisuudelle Orion-yhtymä Oy rakentaa korkeinta kansainvälistä tasoa olevan lääketutkimuskeskuksen Espoon Mankkaalle, jossa jo nyt suurin osa yhtiön lääketeollisesta toiminnasta tapahtuu. Vaan mitenkä kertomuksen saisi päätökseen, saduissahan on tapana olla onnellinen loppu. Hällävälisten mielestä asiassa ei ollut mitään outoa. Vihreälät murehtivat ruiskutusten etenemistä kohti vesirajaa. Tutkimustoiminnassaan Lääketehdas Orion keskittyy suomalaisille ominaisten sairauksien, eli sydänja verenkiertoelinten tautien, hengityselinten tautien ja ihotautien lääkehoidon kehittämiseen. Näillä lääkehoidon osa-alueilla on tavoitteena edetä myös kansainvälisille markkinoille. NIIN NAAPURUKSET elelivät omilla tavoillaan, toisiaan kummastellen. Rakennus valmistuu syksyllä 1982. Maassa on nyt 23 000 sairaalaa, ja niiden määrä aiotaan kaksinkertaistaa. Tämä on tärkeä asia, sillä vain oman vahvan tutkimusja tuotekehitystoiminnan avulla pysytään kilpailukykyisinä. Ai niin, tämä ei ole satu, vaan tositarina. Komealla väylällä kelpasi pöristellä mönkijällä. Ensimmäisen kerran kaikille Neuvostoliiton kansalaisille on luvassa terveystarkastus. [Frost & Sullivanin tutkija John] Purtill korostaa, että lääketeollisuuden mahdollisuudet Neuvostoliitossa ovat valtavat. Vihreälät elelivät luonnon helmassa, kuuntelivat lokkien kiljahduksia ja aaltojen loisketta, keräsivät mustikoita ja muita kesän herkkuja sovussa tienoon rantakäärmeiden kanssa. Nämä tiedot ovat hyviä uutisia länsimaiden lääketeollisuudelle
040 827 9778 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vaisalantie 2 02130 Espoo Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 32 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh
010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. 33 Vihreät sivut huomataan. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä www.icoy.fi 044-066 6802 040-167 9557 Turku–Harjavalta–Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 34 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups ED-, WDja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2Dja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AAja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Nearinfrared-equipment (NIR) SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. Jokaisessa uutiskirjeessä. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). PANALYTICAL B.V
(06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” OTA YHTEYTTÄ: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 040 827 9778 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 35 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh
Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus, Focus Master Oy. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. Kysy ensin meiltä • At your service 36 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 6/2016 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 21. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. syyskuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh
”Tutkimusaikana vitamiinipitoisuudet eivät nousseet liian korkeiksi, eikä mitään haittoja ilmennyt. ”Riski on suurin maksansiirtopotilailla, mikä johtuu siitä, että usein lapsella on sairauden vuoksi jo valmiiksi huonot luut”, kertoo lastenendokrinologian professori Outi Mäkitie Helsingin yliopistosta. Elinsiirron läpi käyneillä lapsilla raskaat hoidot aiheuttavat jopa 60-kertaisen murtumariskin. Eräällä kahdeksanvuotiaalla jo kuukauden hoito johti kivuliaisiin nikamien murtumiin.” Aikuisilla osteoporoosin riskitekijöitä ovat alkoholi, tupakointi ja liikunnan puute. WNT1-geeni osallistuu tärkeään luun aineenvaihdunnan reittiin. Sc an st oc kp ho to. Parhaillaan selvitetään D-vitamiinilisän vaikutusta muun muassa osteoporoosin ehkäisyssä. Sairaus yhdistetään varsinkin ikääntyviin naisiin, joilla se liittyy myös hormonaalisiin muutoksiin. Osteoporoosin riskiä nostavat syöpähoitojen lisäksi myös kortisoni, epilepsialääkkeet sekä munuaisten vajaatoiminta. Näillä leveysasteilla olemme kuitenkin riippuvaisia ravinnosta saatavasta vitamiinilisästä. Myös esimerkiksi Arvo Ylppö käsitteli jo vuonna 1925 virkaanastujaisesitelmässään pohjoisen ilmaston ongelmia lasten terveyden kannalta”, Mäkitie muistuttaa. Syksyn mittaan on luvassa tuloksia ensimmäisestä laajasta tutkimuksesta, jossa on selvitetty sitä, kuinka nykysuosituksia suurempi D-vitamiinilisä vaikuttaa kasvuun, luustoon, infektioihin ja allergioihin. Suomalaista osteoporoosisukua tutkinut Mäkitien ryhmä on löytänyt uuden osteoporoosigeenin. Vitamiinin vaikutuksia seurattiin laboratoriokokein ja luustontiheysmittauksin. Nykyinen lasten D-vitamiinilisän annossuositus on Mäkitien mukaan kuitenkin vain 10 prosenttia siitä, mitä se oli huippuaikana 1940-luvulla. Esimerkiksi lastenreuma on rankka sairaus nikamille ja luustolle. Osteoporoosi voi jossain määrin korjaantua D-vitamiinin avulla. 38 5/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lasten pitkäaikaissairauksien hoidot lisäävät osteoporoosin riskiä Lapsuudessa saadut raskaat hoidot voivat uhata luuston kehitystä. Asia riippuu myös lapsen muusta lääkityksestä ja terveydentilasta. Riisitauti, jonka tyypillisiä seurauksia ovat luuston virheasennot, kuvattiin 1600-luvulla. Tehokkaiden hoitojen ansiosta yhä useammat lapset toipuvat muun muassa syövästä. D-vitamiinia syntyy, kun auringon ultraviolettisäteily pääsee vaikuttamaan ihoomme. Hoidon kääntöpuolena saattavat olla pitkäaikaiset haittavaikutukset, joista yksi on osteoporoosi eli luukato. Niistä etenkin viimeksi mainittu johtaa nopeasti luuston haurastumiseen. Hengen pelastumisen hintana saattaa olla esimerkiksi osteoporoosi. Kortisonin ikävä sivuvaikutus Kortisonilääkitystä käytetään lapsilla monissa sairauksissa. Monien vakavien pitkäaikaissairauksien ennuste on parin viime vuosikymmenen aikana parantunut merkittävästi. Kun saamme tuloksista tarkemman analyysin, pystymme sanomaan, miten suurempi D-vitamiiniannos vaikutti lapsen terveyteen ja kokonaiskehitykseen.” Arja-Leena Paavola Liikunta tekee hyvää lasten luustolle. Keskeinen luun aineenvaihduntaa säätelevä tekijä on perimä. ”Tutkimuksessamme lähes tuhat lasta sai kahden viikon iästä kaksivuotiaiksi asti päivittäin joko nykysuositusten mukaisen D-vitamiiniannoksen eli 10 mikrogrammaa tai suuremman, 30 mikrogramman annoksen”, Mäkitie kertoo. Se on koko luukudoksen sairaus, jossa luun alentunut määrä ja poikkeava mikrorakenne johtavat murtumiin. Geenilöydön ansiosta sairauteen voidaan ehkä jatkossa kehittää myös uusia lääkkeitä. ”Kortisonihoidon seuraukset voivat olla hyvin dramaattisia. ”D-vitamiinin ja kalsiumin suuri merkitys luustoon ei ole mikään uusi tieto. Avuksi D-vitamiinin lisäys. Selän nikamamurtumien yleisyys reumapotilaiden kohdalla on Mäkitien mukaan huolestuttava
Rekisteröidy testikäyttäjäksi lähettämällä sähköposti aiheella: Honeywell KCL Chemical application osoitteeseen: leo.sirelius@honeywell.com KEMIALLISTA REAKTIOKYKYÄ KEKSINNÖSTÄ PATENTIKSI Hanna Laurén Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia), KTM (kauppaoikeus) Mirja Matilainen Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Christoffer Sundman Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Kevin Tung IPR-asiantuntija MSc (Hons.) Chemistry, LL.B. TYÖTURVALLISUUSTUOTTEET Honeywell voi auttaa luomaan kestävän turvallisuuden kulttuurin Honeywell lanseraa piakkoin applikaation jonka avulla löydät helposti kemikaalien läpäisyajan Honeywell KCL kemikaalikäsineille Haluatko sinä olla kyseisen applikaation ennakkokäyttäjiä. TUOTTEET . (Law), KTM (kauppaoikeus) Kathy Wasström Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia) Juha-Matti Aalto Eurooppapatenttiasiamies FM (yleinen mikrobiologia) Christopher Devine Patenttiasiamies BSc (Hons) Applied Chemistry Leena Karvinen Eurooppapatenttiasiamies FK (biokemia) Jouni Laaksonen Patenttiasiamies DI (bioja elintarviketekniikka) Tord Langenskiöld Eurooppapatentti asiamies DI (kemian tekniikka) K Ä Y T Ö S S Ä S I O N 1 b I O j A K E M I A N A L A N A M M AT T I L A I S TA Itämerenkatu 3 A, PL 339, 00181 Helsinki | puh: +358-9-68 59 560 | posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi. Lisätietoa Honeywell KCL käsineistä: www.honeywellsafety.com Etra 0207 65 11 www.etra.fi
Tutkijoiden mukaan tällaisia kennoja voitaisiin käyttää osana erilaisten tuotteiden muotoilua. Miniatyrisoidun energiavaraston suuri energiaja tehotiheys perustuu VTT:n uuteen hybridinanomateriaaliin, joka toimii superkondensaattorin elektrodina. kii tunnistamaan lannankäytön liiketoimintamahdollisuuksia. Värillisen kennon pinnalle voidaan painaa esimerkiksi valokuvia, visuaalista informaatiota tai grafiikkaa. Teknologia luo uusia mahdollisuuksia integroiduille mobiililaitteille ja helpottaa esineiden internetin tarvitsemien energia-autonomisten laitteiden kehittämistä. Ravikeskukset ja tallit haluaisivat hyödyntää lannan omana energianlähteenään. Lisäksi tutkimus pyrKestävää liiketoimintaa hevosenlannasta Suomen hevoset tuottavat vuosittain noin 700 000 tonnia lantaa, joka halutaan ottaa hyötykäyttöön. Koristeellisia kennoja voitaisiin integroida myös rakennuksiin. Sc an st oc kp ho to Kuvitettuja aurinkokennoja mustesuihkutulostimella VTT on kehittänyt mikrosuperkondensaattorin, äärimmäisen tehokkaan pienikokoisen energiavaraston, jonka voi integroida suoraan mikropiirejä sisältävän piisirun sisään. Sirun pinta jää vapaaksi antureille. Esimerkiksi ravikeskukset voisivat alkaa hyödyntää lantaa, kiitos mädätysteknologioiden voimakkaan kehittymisen. Samalla kenno tuottaisi tuotteen tarvitseman energian. VTT kehitti minikoon superkondensaattorin VT T VTT etsii parhaillaan yhteistyökumppania keksintönsä kaupallistamiseen. 40 5/2016 KEMIA Aa lto -y lio pi st o Väriaineaurinkokennoon on tulostettu Aallon tutkijoiden Ghufran Hashmin, Merve Özkanin ja Janne Halmeen kuvat sekä QR-koodilinkki tulokset raportoivaan tiedejulkaisuun. Koska lanta määritellään EU:ssa eläinperäiseksi jätteeksi, sen polttaminen vaatii luvan ja suuren polttolaitoksen. Mädätettäväksi ja kaasutettavaksi, energiapolttoon, pellolle levitettäväksi. Huokoiseen piihin ja titaaninitridiin perustuvan teknologian avulla voidaan varastoida jopa 0,2 joulea energiaa ja tuottaa kaksi wattia tehoa neliösentin pinta-alaa kohden. Mustesuihkulla värjätyt aurinkokennot osoittautuivat testeissä yhtä tehokkaiksi ja kestäviksi kuin perinteisellä tavalla valmistetut vastaavat kennot. Tutkimuksessa parhaiten toiminut väriaine ja elektrolyytti saatiin sveitsiläiseltä Lausannen teknillisen yliopiston tutkimusryhmältä, jossa Hashmi työskenteli vierailevana tutkijana.. Siinä hevosenlannan hyödyntämistapoja, joita kartoitetaan parhaillaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Yli tuhat tuntia jatkuneissa valoja lämpörasituskokeissa ei ollut merkkejä hyötysuhteen laskusta, kertoo tutkijatohtori Ghufran Hashmi. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jonka avulla aurinkokennoihin voidaan painaa kuvia ja tulostaa ne mustesuihkutulostimella. Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet (Hely) -hankkeessa vertaillaan lannan ympäristöllisiä ja taloudellisia käyttömahdollisuuksia, jotka tukevat kiertotalouden tavoitteita, kuten ravinteiden kierrätystä ja biohajoavien jätteiden mahdollisimman kestävää hyödyntämistä. Suomalaistutkijoiden mukaan lantaa voitaisiin kuitenkin käyttää myös pienemmissä laitoksissa
Nykyinen pakkausasetus on siirtänyt toiminnan painopisteen kuluttajarajapintaan. Tilaisuuteen voi ilmoittautua sähköisellä lomakkeella 23.9.2016 mennessä Suomen Pakkasyhdistyksen sivulla: https://pakkaus.eteinen.fi/frameListaus Osallistumismaksu on Suomen Pakkausyhdistyksen jäsenyrityksissä toimivilta 200 €, muilta 250 € ja se laskutetaan tilaisuuden jälkeen. Samanaikaisesti ollaan EU:ssa valmistelemassa jo uusia entistä kunnianhimoisempia tavoitteita. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY FINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAKING ASSOCIATION Konferenssi järjestetään Helsingin Messukeskuksessa keskiviikkona 28.9.2016. Kuluttajat ovatkin tänä päivänä entistä kriittisempiä toimivan pakkausjätteen vastaanoton ja hyödynnettävyyden suhteen. Samalla kuluttajat suhtautuvat entistä vaativaisemmin koko pakkausketjuun edellyttäen kestävän kehityksen ja eettisten arvojen mukaista suunnittelua kaikilta osin. Voimistuva trendi onkin ekodesign. Maksu sisältää jaettavan materiaalin ja ohjelmaan merkityt tarjoilut.. Pakkausalan ympäristökonferenssi 2016 keskittyy näihin erittäin ajankohtaisiin aiheisiin. Työn alla oleva kiertotalouspaketti asettaa alan toimijat jälleen uuden tilanteen eteen. PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖKONFERENSSI Helsingin Messukeskus ke 28.9.2016 Pakkausten talteenottoa ja hyödyntämistä koskevien uusien velvoitteiden toteuttaminen on osoittautunut varsin haasteelliseksi tehtäväksi
Rantamäen ryhmällä on yhteistyökumppaneita useissa ulkomaisissa yliopistoissa. Näin geeni ehkäisee myös diabetesta ja muita aineenvaihduntasairauksia. Ongelma on, että ilokaasun vaikutus on hyvin yksilöllinen, eikä aineen vaikutusmekanismin yksityiskohtia vielä tunneta. Toisaalta sama geeni näyttää pitävän huolen, että rähinöitsijän linjat pysyvät kurissa.. Uutta tietoa säteilyn vaikutuksesta soluihin Ilokaasusta lääke masennukseen. Mittauksia täydensivät teoreettiset mallinnukset, joiden avulla erilaisten molekyylien käyttäytymistä pystytään nyt myös ennustamaan. Ainetta hyödynnetään myös kivunlievittäjänä synnytyksissä. ”Rähinägeeniä” kantaa perimäsKansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt, miten yksittäinen säteilyherkistäjämolekyyli reagoi säteilyyn, kuinka lyhyessä ajassa se räjähtää ja millaisia nopeita ionifragmentteja se silloin tuottaa. Rähinägeenin kantajilla paino oli alempi ja insuliiniherkkyys korkeampi kuin muilla. Tutkijoiden mukaan tulokset auttavat paitsi ymmärtämään, miten säteilyherkistäjät toimivat, myös toivottavasti suunnittelemaan uusia, entistä tehokkaampia lääkkeitä. Asiaa selvitetään Helsingin yliopistossa. Sc an st oc kp ho to Suomalainen ”rähinägeeni” suojaa ehkä diabetekselta tenkin siihen, että ilokaasu käynnistää aivoissa samanlaisia neurokemiallisia muutoksia kuin nopeavaikutteinen masennuslääke ketamiini”, kertoo akatemiatutkija Tomi Rantamäki. Geeniä ei ole löydetty muilta kuin suomalaisilta ja suomalaistaustaisilta ihmisiltä. ”Tutkimuksemme viittaavat kuiImpulsiiviselle humalakäyttäytymiselle altistava geenimuunnos saattaa suojata ihmistä ylipainolta. Tutkimuksen kokeet tehtiin Japanissa sijaitsevalla Sacla-vapaaelektronilaserilla. Kansainvälinen tutkimusryhmä on hiljattain raportoinut ilokaasun lievittävän masennuksen oireita nopeasti. Tämän seurauksena molekyyli hajoaa räjähdysmäisesti. sään yli 100 000 kansalaista, muun muassa reilu tuhat vuosittain syntyvää lasta. ”Tulokset valaisevat ensimmäisiä askelia reaktioketjussa, jossa syntyneet ionit ja elektronit siirtyvät tuhoamaan ympäröiviä kasvainsolun molekyylejä”, kertoo tutkimukseen osallistunut professori Edwin Kukk Turun yliopiston materiaalitutkimuksen laboratoriosta. Väkivaltarikollisista geenin kantajiksi on osoittautunut lähes 9 prosenttia. 42 5/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Voitaisiinko ilokaasua hyödyntää nimensä mukaisesti lääkkeenä masennusta vastaan. Erikoinen geenimutaatio saa kantajansa rettelöimään juovuspäissään. Silloin selvisi, että geeni saa ihmisen käyttäytymään juopuneena erityisen äkkipikaisesti ja väkivaltaisesti ja myös seksuaalisesti holtittomasti. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Uutta käyttöä kaasulle saattaa löytyä masennuslääkkeenä. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin noin sadan epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän 25–30-vuotiaan suomalaismiehen insuliiniherkkyys, beetasolujen aktiivisuus ja painoindeksi. Tutkija Roope Tikkasen vetämä ryhmä löysi pistemutaation serotoniini 2B -geenissä muutamia vuosia sitten. Se tuottaa niin lyhyitä ja voimakkaita röntgenpulsseja, että se kykenee irrottamaan kohdemolekyylistä monta elektronia muutamassa femtosekunnissa. Ilokaasu eli typpioksiduuli luokitellaan nukutusaineeksi. Geeni muuttaa testosteronin vaikutusta insuliiniresistenssiin. Puolen miljoonan Tekes-rahoituksen äskettäin saanut ryhmä pyrkii siirtymään mahdollisimman pian kliiniseen tutkimusvaiheeseen. Vaikka säteilylle herkistävien molekyylien merkitys esimerkiksi sädehoidossa on tunnettu jo kauan, käytössä ei ole ollut tarkkaa molekyylitason kuvausta siitä, mitä täsmälleen tapahtuu ja miten tietty säteilyherkistäjä auttaa tappamaan syöpäsoluja
USA:ssa tehty Karatex-liiman valmistuksen kannattavuuslaskelma osoitti, että paras kannattavuus saavutetaan sellaisilla sulfaattitehtailla, joilla on pulaa soodakattilakapasiteetista. Jatkotutkimuksissa todettiin, että liiman kovettumisnopeus ei riippunut pelkästään ligniinin moolimassasta vaan myös fenoli-formaldehydihartsin reaktiivisuudesta. Liiman tutkiminen päättyi Keskuslaboratoriossa 1985. Bengt Stenlund Kirjoittaja on Åbo Akademin polymeeriteknologian emeritusprofessori, joka työskenteli tutkijana Oy Keskuslaboratoriossa 1965–1978. Liiman avulla aikaansaatiin vedenkestäviä tuotteita. 1980-luvun alussa Metsäliitto markkinoikin Rakentajan liikkeissään Karatex-liimattua Ilves KX -lastulevyä todellisena ”ilmanpuhdistajana”. Liima patentoitiin nimellä Karatex, ja laajoja kansainvälisiä tehdaskokeita suoritettiin. Ligniinin teollinen tuotanto kuitenkin loppui vuonna 1984 Äänekosken tehtaan uusimisen yhteydessä. Laboratoriomitan liimauskokeita tehtiin myös Norjassa, Sveitsissä ja Amerikassa. Havainto johti hartsin syntetisointikokeisiin sekä laboratorioettä tehdasmittakaavassa Suomessa ja Ruotsissa. 44 5/2016 KEMIA LUKIJALTA Ligniinipohjaisen liiman kehittäminen puulevyteollisuuden käyttöön alkoi Keskuslaboratoriossa (KCL) vuonna 1970. Lupaavimmaksi osoittautui sulfaattiligniinin kopolymerointi vaneriteollisuudessa käytetyn fenoli-formaldehydihartsin kanssa kuumapuristusvaiheessa. Haluan todeta, että ligniiniperuista liimaa tutkittiin seikkaperäisesti Keskuslaboratoriossa tohtori Kaj Forssin johdolla 1970–1980-luvuilla. Lisäksi Keskuslaboratorio oli aktiivisesti mukana yli 50 tehdaskokeessa vaneri-, kertopuu-, lastulevyja kuitulevytehtaissa ympäri Suomea. Agneta Fuhrmann Ligniinipohjainen liima syntyi jo 1970-luvulla Hyvä toimitus, viittaan toimittaja Marja Saarikon tekstiin (Kemia-lehti 3/2016), jossa esitettiin ligniinistä valmistettavaa puuliimaa uutisena. Työskentelin itse ligniinin fraktioinnin kanssa ultrasuodatusmenetelmää käyttäen ja toimitin kokeiltavaksi eri molekyylipainoa omaavia ligniinifraktioita liimakokeisiin. Alle liittämästäni Agneta Fuhrmannin tekstin lyhennelmästä käy ilmi, että liimanvalmistusprosessi siirrettiin Metsäteollisuus-osakeyhtiöön vuonna 1980. Sitoi formaldehydiä Näihin aikoihin ilmeni lastulevyjen käytössä vakava ongelma, koska urea-formaldehydihartseilla liimatuista levyistä saattoi sisätiloissa ja erityisesti kosteissa oloissa vapautua allergisoivaa formaldehydiä. Lisäksi Karatex ja Metsäliitto Yhtymä saivat vuonna 1981 kansainvälisen IR 100 -palkinnon. Vuonna 1980 Karatex-liiman yksinoikeus siirrettiin Metsäteollisuus Oy:lle, jonka Äänekosken tehtaalle oli rakennettu suurimolekyylisen sulfaattiligniinin ultrasuodatukseen perustuva tuotantolaitos. Mitä suurimolekyylisempi ligniini, sitä vähemmän tarvittiin fenolihartsia liiman toisena komponenttina. Tällöin ligniinin poisto mahdollistaa sellutuotannon nostamisen ilman kallista investointia uuteen soodakattilaan oheislaitteineen. KCL:n koetehtaassa valmistettiin kokeita varten yhteensä 20 tonnia suurimolekyylistä ligniiniä. Karatex-liima sai yhdessä Pekilo-prosessin kanssa presidentti Kekkosen myöntämän Viisasten kivi -palkinnon vuonna 1975. Parissa vuodessa selvitettiin ligniinin reaktiokyky erilaisten kemikaalien ja polymeerien kanssa. Palkittu innovaatio. Sulfiittiligniinipohjaisen Karatex-liiman patenttihakemus jätettiin vuonna 1972 ja sulfaattiligniinipohjaisen vuonna 1977, jolloin Karatex-nimike myös rekisteröitiin tavaramerkkinä. Tämä johti Karatex-liiman käyttöönottoon myös lastulevyjen valmistuksessa, sillä sulfaattiligniini sitoi liimasaumoissa muodostuvaa vapaata formaldehydiä erittäin tehokkaasti
Lähes 700 uutta ylioppilasta ja lukion toisen vuosikurssin oppilasta palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla. Pääsin opiskelemaan elintarviketieteitä Helsingin Viikkiin, ja olen tosi innoissani!” Annika Ikonen, Lappeenrannan Lyseon lukion ylioppilas YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Kemi KEMIA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY ”Kirjoitan kemian tänä syksynä ja haaveilen proviisorin ammatista. Kiitos!” Pirjo Saarinen, Lahden lyseon kemian lehtori. Lehden artikkelit osoittavat, kuinka monessa ammatissa kemian taitoja tarvitaan.” Elina Kvist, Suomussalmen lukion abiturientti ”Kemia-lehti linkittää opitun tiedon ja todellisuuden kokonaisuudeksi, jonka avulla nuori voi löytää itseään kiinnostavan uran. Luonnontieteistä kiinnostuneet voivat löytää virikkeitä jatko-opintojen suunnitteluun.” Aila Kupiainen, Suomussalmen lukion kemian opettaja ”Pidän kemiassa siitä, miten se selittää ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä molekyylitasolla. Lehtilahja kantaa varmasti hyvää hedelmää. Parhaat onnittelumme stipendiaateille ja heidän opettajilleen! Lämpimät onnittelut stipendiaateille! ”Kemia-lehteä lukiessani aloin hahmottaa, miten laajat mahdollisuudet alalla oikeasti on. Lehteä oli kiva lukea, kun tiesi jo asioita kurssien pohjalta.” Eeva Marjanen, Suomussalmen lukion abiturientti ”Kemia-lehden avulla opiskelija tutustuu kemian sovelluksiin arjessa, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa
5/2016 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Tulos on ylöspäin. Skåldössä suomenkielinen tyttö joutui ruotsinkieliseen kansakouluun, jossa hän oppi kielen nopeasNina Kopola on yksi maamme neljästä pörssiyhtiön naistoimitusjohtajasta. ”Kun isä oli tehnyt varatuomarina pitkän uran, hän siirtyi minkkitarhuriksi Skåldön saareen”, Kopola muistelee. Henkilöllisyys selviää vasta haastattelutilanteessa. Suominen on hyvässä kunnossa, mutta vielä menee aikaa saada se loistokuntoon”, sanoo Kopola ja muistuttaa yrityksen olevan alansa edelläkävijä. Jotta tiedostamattomat ennakkoluulot eivät pääse vaikuttamaan henkilöstön valinnoissa, hän on ottanut käyttöön sokkomenetelmän. ”Siellä on monta hyvää puolta ilmastosta kulttuuriin”, Nina Kopola hymyilee.. Hakupaperien CV:stä rekrytoijat näkevät vain hakijan nimikirjaimet, eivät sukupuolta eivätkä kotipaikkaa. Kun hän aloitti vuonna 2011 Suominen Oyj:ssä, hän oli tehtävässä ainoa nainen. Nyt 650 henkeä työllistävällä kuitukangasvalmistajalla on tehtaita niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Brasiliassa. Pääkonttori ja tuotekehitys sijaitsevat Suomessa. Kopolan aikana yhtiö on lähtenyt mukavaan kasvuun. ”Suominen valmisti ensimmäisenä maailmassa vesineulottua kuitukangasta vauvan peppupyyhkeisiin.” Ranskalaisia visiittejä Nina Kopola vietti lapsuutensa Tammisaaren saaristossa. Periaatteena on tietysti palkata aina paras.” 1800-luvun lopulla Nakkilassa perustettu yritys aloitti nahkurinverstaana. ”Olemme rekrytoineet näin jo kaksi kertaa, joista kumpikin on johtanut naisen valintaan. Nina Kopola Tutkijasta kasvoi toimitusjohtaja Sisko Loikkanen Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopola tarjoaa mielellään tasavertaiset mahdollisuudet johtotehtäviin myös muille naisille. Su om in en O yj 46 Kiireinen toimitusjohtaja viettää lomansa mielellään Ranskassa
Paristakymmenestä oppilaasta osa asui saaren asuntolassa ja kävi kotona vain viikonloppuisin. • Diplomi-insinööri Åbo Akademi 1985, diplôme d’études approfondies Lyonin yliopisto 1987, tekniikan lisensiaatti ÅA 1991, väitöstutkija Pariisin 6. Eteen tuli toinen jakso Ranskassa, kun Kopolan aviomies lähti töihin Suomen suurlähetystöön Pariisiin. Olenkin saanut metsästyksestä elämääni ulottuvuuden, jota en osannut siitä edes hakea.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Elämän tasapaino Pian Dyneaa kuitenkin alettiin jälleen pilkkoa ja myydä palasina. Turussa Kopola valmistui diplomiinsinööriksi pääaineenaan prosessikemia. ”Suomisessa olemme lähempänä kuluttajaa, jolle lopputuotteet menevät suoraan.” Myös nykyisessä työssään Kopola matkustaa paljon, varsinkin Yhdysvalloissa, josta tulee yli puolet yrityksen liikevaihdosta. Skaalasimme muun muassa synteesejä tehdasmittakaavaan. Tärkeässä osassa on mindfulness eli tietoisuustaito, oman olon kuunteleminen. Siinä ajatukset pääsevät kulkemaan omia ratojaan. Se on mindfulnessiä parhaimmillaan. Jokunen aika sitten Kopola ja hänen miehensä löysivät uuden, mieluisan harrastuksen. Kelirikkoaikana ei päästy kouluun ollenkaan. Kumpikin valmistaa tuotetta, jolla on tärkeä osa asiakkaiden valmistusprosesseissa ja lopputuotteissa. Edessä oli kuitenkin suuria muutoksia. sisko.loikkanen@yle.fi Nina Kopola • Syntynyt Tammisaaressa vuonna 1960. Lisensiaatin tutkielmia syntyi peräti kaksi, toinen Åbo Akademissa lääkeaineiden uuttamisesta puusta ja toinen Lyonin yliopistossa lääkeainesynteesien metallikatalysoidusta reaktiosta. Suominen Oyj:lle uutta toimitusjohtajaa etsineen headhunterin yhteydenotto tuli sopivalla hetkellä, sillä Kopola harkitsi työpaikanvaihdosta itsekin. Kopola siirtyi kaupan myötä yritykseen, josta muodostui liimanvalmistaja Dynea. Yksi viime aikojen elämyksiä on Katja Ketun Kätilö. • Harrastaa lukemista, liikuntaa ja metsästystä.. Aluksi Kopola nautti kotiäitiydestä kahden lapsen kanssa mutta ryhtyi sitten ”aivoharrastuksenaan” käymään innovaatiojohtamisen kursseja Compiègnen yliopistossa. • Tutkijainsinööri Neste Oy:ssä 1991– 1994 ja 1997–2000. yliopistossa 1989–1991, innovaatiojohtamisen opintoja Compiègnen yliopistossa 1994–1997. Erojakin toki on. Ihmisellä pitää Kopolan mukaan olla myös vapaa-aikana tekemistä, joka saa ajatukset irti työstä ja pitää kokonaisuuden tasapainossa. markkina-analyytikkona, kontrollerina, markkinointija tuotekehitysjohtajana sekä liiketoimintajohtajana Dynea Oy:ssä 2000–2011. Se veti Kopolan lukion jälkeen Åbo Akademihin, jonka edustaja oli sopivasti käynyt kertomassa koululaisille yliopisto-opiskelusta. Tätä nykyä parin syksyt kuluvat hirvimetsällä. Reilun kolmen Ranskan-vuoden jälkeen koitti paluu kotiin ja takaisin Nesteen leipiin. ”Passissa pitää seisoa rauhallisena ja täysin hiljaa. ”Siellä tein tutkijainsinöörinä erilaisia projekteja. Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen perhe palasi Suomeen, jossa Nina Kopola astui Neste Oy:n palvelukseen. Tutkijasta tehtiin muun muassa kontrolleri. 47 5/2016 KEMIA ti. Suomisen asiakkaat ostavat kuitukankaita ja tekevät niistä vaippoja, naisten siteitä, inkontinenssisiteitä tai kosteuspyyhkeitä”, Kopola vertaa. ”Olin hiljattain lukenut uutisen, että pienehkö Suominen oli ostanut Ahlströmiltä ison divisioonan, joka teki pyyhintätuotteisiin käytettäviä kuitukankaita. Kun yhtiön omistaja Industri Kapital yhdisti Dyneaan sen norjalaisen kilpailijan, syntyi ”Suomen tuntemattomin suuryritys”, kuten Kopola muistaa Talouselämä-lehden kuvanneen. Parissa vuodessa insinööri oppi ”valtavasti talousasioita”. ”Minulla on aina joku kirja meneillään”, hymyilee toimitusjohtaja, jonka suosikkikirjailijoihin kuuluu muun muassa Margaret Atwood. Synteettiset öljyt olivat tuohon aikaan ajankohtainen aihe.” Työn Nesteessä keskeytti jo kolmas muutto Ranskaan, kun puoliso vuonna 1994 siirtyi sinne teollisuussihteeriksi. Vuonna 1998 Nesteestä ja Imatran voimasta tuli uusi energiakonserni Fortum, joka päätti myydä kemian toimintonsa pois. • Suominen Oyj:n toimitusjohtaja 2011– • Naimisissa, kaksi aikuista lasta. Toimitusjohtajan työtahti ja aikataulut ovat tiukat, joten omasta jaksamisesta on pidettävä huoli. ”Innostuin etenkin Schumpeterin innovaatioteorioista, joista en ollut Suomessa kuullutkaan”, Kopola kertoo. Suomen-, ruotsinja englanninkielisten kirjojen lisäksi Kopola pyrkii lukemaan joka vuosi ainakin yhden kirjan ranskaksi, tuoreimpana Joël Dickerin palkitun bestsellerin La Vérite sur l’affaire Harry Quebert. Hänen omia rakkaimpia harrastuksiaan ovat lukeminen ja urheilu. Vuonna 2008 hänestä tuli liiketoimintajohtaja, jolla oli tulosvastuu yhtiön kahdeksastatoista Euroopan-tehtaasta ja 600 miljoonan euron liikevaihdosta. ”Työtä voi tehdä vaikka vuorokauden ympäriinsä, mutta itse täytyy kyetä päättämään, milloin lopettaa.” Elämän hallinnassa on isoksi avuksi puoliso, joka on kouluttautunut life coachiksi eli elämäntaidon valmentajaksi. Yritys alkoi kiinnostaa heti.” Kopolan mielestä Dyneassa ja Suomisessa on paljon yhteistä. ”Dynea myi liimaa, jota ostajat käyttivät lastulevyn, vanerin tai lasivillan tuotannossa. Neljännen luokan jälkeen oli aika siirtyä Tammisaareen oppikouluun, jossa lukujärjestykseen tuli uusi, kiinnostava aine, kemia. Seuraavaksi Kopola päätyi markkina-analyytikoksi, sitten johtoryhmään vastaamaan konsernin tutkimuksestaja tuotekehityksestä. • Mm. Dynean myllerryksissä Kopolan työtehtävät vaihtuivat jatkuvasti. Vaimo puolestaan päätti jatkaa Lyonissa aloittamiaan synteesitutkimuksia kaupungin yliopistossa
48 5/2016 KEMIA ”hikimittarit” ovat pian myös osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Ei siis ihme, että himoliikkujat aktiivirannekkeineen toivottavat tervetulleeksi uusimman innovaation: joustavat sensorit, jotka seuraavat reaaliaikaisesti hikeä ja sen yhdisteitä. Haju syntyy vasta, kun hikirauhastemme pinnalla viihtyvät bakteerit alkavat popsia hien valkuaisaineita ja talirauhasten eritteitä. ylläpitämistä sekä hajujen tuottamista ja niillä viestittämistä. Muut tutut nisäkkäät, esimerkiksi koiraja kissaeläimet, eivät hikoile ihmisen tavoin vaan säätelevät lämpötasapainoaan huohottamalla ja läähättämällä. Siedämme hyvin kehon alilämpöä, mutta kehon pitkäaikaista ylikuumenemista emme kestä. Eniten niitä on käsissä, kainaloissa ja genitaalialueilla. Hien haihtumista voi verrata tietokoneen tuulettimeen. Siinä missä lähes kaikki muut luontokappaleet pyrkivät säilömään itseensä lämpöä, ihmisellä on sisäinen termostaattinsa, jonka avulla hän pystyy tehokkaasti säätelemään lämpötasapainoaan eli viilentämään itseään. Eläimet erittävät hikensä mukana sukupuoliviettinsä kannalta tärkeitä feromoneja. Nelijalkaisilla vastaava pinta-ala on kolminkertainen. Evoluutiobiologien ja antropologien mukaan juuri hikoilu on tehnyt meistä sellaisia kuin olemme. Haihdutamme hikeä keskimäärin puoli litraa päivässä. Ilman hikeä ei kukoistaisi kosmetiikkateollisuuskaan nykyiseen malliin. Nelijalkaisille hikoilu on taas merkinnyt ennen muuta ihon terveyden HIKI BUUSTAA ajattelua ja bisnestä Kun esi-isämme oppivat hikoilemaan, kasvavat aivot saivat tarvitsemansa termostaatin. Sen ansiosta ihminen kohosi maanpinnan mikroilmaston yläpuolelle, liikkuvan ilman ulottuville. Vastasyntyneellä hiellä ei ole minkäänlaista tuoksua, emmekä saunan lauteilla haiskahda pahalta. Ravinnossamme valkosipuli, sipuli ja parsa vaikuttavat voimakkaimmin pahanhajuisen hien syntymiseen. Myös kahdella jalalla liikkuminen helpotti hominidiin kohdistuvaa lämpökuormaa. Määrä vaihtelee 0,1 ja 0,8 litran välillä. Vain hevonen pystyy haastamaan meidät hikoilussa, kädelliset sen sijaan eivät. Paljas iho edisti kasvavien aivojen jäähdytystä ja mahdollisti aiempaa aktiivisemman elämäntyylin savannilla polttavan auringon alla. Se on mahdollistanut ihmiselle pitkien matkojen liikkumisen ja samanaikaisen ajattelun jatkumisen, kun hän on ajanut takaa metsästettävää saalista tai hänen on jostakin syystä pitänyt lähteä pinkomaan pakoon. Tällaiset vielä testiluontoiset. Veden joukkoon on liuennut mineraaleja, maitoja aminohappoa sekä virtsa-aineita. Happamuudeltaan hikeä voi siten verrata vaikkapa olueen tai maitoon. Bakteerien pilkkoessa proteiineja vapautuu ammoniakkia ja epämiellyttävän hajuisia lyhytketjuisia rasvahappoja. Puoli litraa päivässä Meissä on keskimäärin noin 2,5 miljoonaa hikirauhasta ympäri kehoa. Tuoreena saunapuhdasta Suurin osa hiestä on vettä ja tuore hiki saunapuhdasta. Sen pH vaihtelee tyypillisesti välillä 4,5–7,0. Kahdelle jalalle nouseminen on ollut monessa muussakin mielessä iso edistysaskel. Hikirauhaset alkoivat kehittyä samanaikaisesti, kun ihomme karvapeite alkoi vähetä, mikä puolestaan kiihdytti karvoituksen hiipumista. Ihminenkin viestii hien tuottamilla tuoksuilla mutta todennäköisesti muuta eläinkuntaa vähemmän. Hiki pitää yllä sopivaa työlämpötilaa. Maksimissaan fyysisen suorituksen yhteydessä hikeä erittyy peräti 10–14 litraa vuorokaudessa tai kahdesta neljään litraan tunnissa. Mineraalien pitoisuus vaihtelee, mutta mukana on natriumia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja klooria, ruokasuolaa ja fosfaatteja. Bakteeritoiminta synnyttää pistävän hajuisia yhdisteitä, kuten indolia, 1-dodekanolia ja 3-metyyli-1-butaania. Hiki on lievästi hapanta. Ainoastaan urheilussa ja liikunnassa kunnon hien otto herättää arvostusta. Sen ansiosta vain seitsemän prosenttia kehon pinta-alasta altistui auringon kuumuudelle. Hiki ja hikoilu ovat silti paljolti tabuja. Jarmo Wallenius Ihminen on luomakunnan hikoilevin eläin. Hien avulla ihminen kykenee luovuttamaan lämpöenergiaa itsestään. Hiellämme on myös maku: se maistuu suolaiselta. Sittemmin hiestä on tullut miljardibisnes. Liikkuva ilma edistää höyrystymistä, joka on tehokas keino lämmön luovuttamiseen: kun ihon pinnalta haihtuu litra vettä, kehosta poistuu samalla puoli miljoonaa kaloria lämpöä. Hikoilemiseen suhtaudutaan lähes kaikissa ympäristöissä kielteisesti, jopa penseästi. Hikoilu ei ole vain osa biologista ja kemiallista koneistoamme ja evoluutiotamme vaan myös kulttuurihistoriaamme, ”hyvien ja huonojen” hajujen ja hajusteiden maailmaa
Hien haihtuminen toimii kuin tietokoneen tuuletin: se pitää yllä sopivaa käyttölämpötilaa.. 5/2016 KEMIA 49 Sc an st oc kp ho to Yhä harvempi nykyihminen syö leipänsä otsa hiessä, joten hiki on otettava pintaan vapaa-ajalla liikunnan avulla
Vuosisadan lopulla vuonna 1792 näki päivänvalon legendaarinen miesten tuoksu Eau de Cologne 4711, jota valmistetaan Kölnissä yhä. Hien erittymisen määrä on riippuvainen monista tekijöistä. Varsinainen hajuvesiteollisuus sai alkunsa Ranskassa vuonna 1190. Alkoholi toimii hajuvesissä kuljetusaineena. Myös korvakäytävään kehittyvä vaha on eräänlaista hikeä. 50 5/2016 KEMIA Hiki suodattuu verestä hikirauhasissa, joita on kahdenlaisia. Puhtauskaan ei aina ole ollut puoli ruokaa, vaikka ylhäiset roomalaiset aikanaan kylpivät päivittäin ja pitkään. Ensimmäinen tunnettu alkoholipitoinen hajuvesi oli rosmariinipohjainen unkarinvesi. Koska lapsilla apokriiniset rauhaset eivät ennen murrosikää vielä toimi, lapsen hiki ei haise. Apokriinisiä eli isoja hikirauhasia on kainaloissa, sukupuolielimissä, nivustaipeissa ja perävaossa sekä jonkin verran myös rinnoissa sekä korvien ja silmien seudulla. Deodoranttien ja antiperspiranttien menekki on siksi taattu.. Siihen käytettiin rosmariinin lisäksi sitrushedelmiä, viinilähtöistä alkoholia ja laventelia. Sitä alettiin valmistaa 1300-luvun lopulla unkarilaisen prinsessan ja pyhimyksen Elisabet Pyhän muistoksi. Silloin koleran puhkeaminen ja epidemiasta selviytyminen herättivät eurooppalaiset huomaamaan puhtaan, raikkaan veden merkityksen. Nykyisen kaltaisia hajuvesiä opittiin valmistamaan 900-luvulla, kun arabit olivat keksineet tislauksen. Vanhuuden myötä hien erittyminen taas hiipuu. Säilyneiden reliefien perusteella tiedetään, että erilaisia luonnon kasvija eläinkunnasta saatavia tuoksuaineita tehtiin ja käytettiin muinaisessa Egyptissä jo liki 5 000 vuotta sitten. Haju piiloon tuoksuilla Hikoilu, haju, tuoksut, hajuvedet ja parfyymit ovat linkittyneet toisiinsa koko ihmiskunnan historian ajan. Toisin kuin kristityt, jotka hylkäsivät kylpemisen vuosisatojen ajaksi, islamilaiset säilyttivät peseytymiskulttuurinsa myös bysantin maailmassa. Kun hajuvedet 1800-luvulla siirtyivät lääkkeistä kosmetiikkatuotteiksi, niitä alettiin viktoriaanisen tavan mukaisesti pitää feminiinisinä ja niihin liitettiin hyvän tuoksun käsite. Ekkriinisiä eli tavallisia hikirauhasia on lähes kaikkialla ihossa. Eron huomaa, kun teini-ikä alkaa. TupaJokainen hikoilee, mutta se ei saisi näkyä eikä tuntua. Vaihdevuosina naisen hikoilu lisääntyy. Egyptiläisten tunnettu hajuvesi kyfi syntyi hunajasta, väriherneestä, sahramista, mirhasta, kardemummasta ja ruusuista. Fyysisen suorittamisen rinnalla myös emotionaalinen stressi lisää hikoilua. Hyvä fysiikka nopeuttaa ja tehostaa hien erityksen alkamista. Kuuluisa kölninvesi syntyi 1700-luvun alussa reseptistä, joka oli alun perin tarkoitettu suojaksi rutolta. Hajusteita voitiin käyttää sekä nestemäisinä öljyinä että salvoina. Apokriinisten hikirauhasten eritteessä on mukana hikirauhasen soluista tullutta materiaalia. Myöhemmin peseytymistä pidettiin jopa pahana ja vaarallisena asiana, eikä sille osattu antaa terveydellistä ja esteettistä arvoa ennen kuin vasta 1800-luvulla. Siihen vaikuttavat sukupuoli, perimä, ympäristöolosuhteet, ikä ja ihmisen fyysinen kunto
Hiki ja hikoilu poikivat yhä uusia keksintöjä. Innovaation kehittivät hiljattain Kalifornian yliopiston Berkeleynyksikön ja Stanfordin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat sähkötekniikan professorin Ali Javeyn johdolla. Markkinoinnissa syyllistettiin myös maskuliininen luonnollinen Käteen pujotettavan rannekkeen anturit analysoivat hien sisältämät yhdisteet ja lähettävät tiedot vaikkapa kännykkään. Vuonna 1935 miehille alettiin valmistaa omaa deodoranttia, Top-Flitea. Se pakattiin tyylikkään maskuliiniseen mustaan pulloon. Hänen tyttärensä Edna Murphy oivalsi vuonna 1912 markkinointimahdollisuuden, ja liiallista hikoilua alettiin pitää lääketieteellisenä häiriönä, joka piti parantaa. Ensimmäinen kaupallinen deodorantti kainaloiden bakteerikannan hillintään kehitettiin vuonna 1888 Philadelphiassa. Elastisen, ranteen ympärille hyvin sopivan sensorin kanssa ihminen voi juosta ja liikkua vapaasti samalla, kun laite mittaa ja analysoi hänen erittämiään kemiallisia yhdisteitä. jarmo.wallenius@hotmail.com. Varhaiset antiperspirantit olivat hapokkaita, turmelivat nekin vaatteita ja jättivät käyttäjäänsä tuskallisia jälkiä. Tiedot siirtyvät langattomasti rannekkeesta mobiililaitteisiin, kuten älypuhelimeen tai tietokoneeseen. Hiki mittariin UC Be rk el ey tuoksu, joka kertoi ”taloudellisesta epävarmuudesta”. Siinä esitettiin, että naisten luonnollinen tuoksu oli ongelma, josta kukaan ei kuitenkaan kehdannut heille huomauttaa. Muutamaa vuotta myöhemmin cincinnatilainen kirurgi keksi käyttää Odo-Ro-No-nimistä antiperspiranttia käsiensä hikoilun estämiseen. Tätä nykyä, kun myös isoilla tavarataloilla on omat hajuvesibrändinsä, alan teollisuuden vuotuinen markkina-arvo on huikeat 40 miljardia dollaria. Kertyvän datan avulla voidaan suoraan määrittää liikkujan terveydentilassa tapahtuvat muutokset ja tarkkailla niiden kehitystä. Tiimi raportoi asiasta aiemmin tänä vuonna arvovaltaisessa Nature-lehdessä. Tuotetta oli ikävä käyttää, koska rasva tahri vaatteet, mutta se sai silti pian jäljittelijöitä. Sen avulla käyttäjä saa varoituksen muun muassa nestehukastaan ja liian korkeasta kehon lämpötilasta. Toisen maailmansodan jälkeen Mum toi markkinoille kuulakärkikynästä kehittämänsä pyörivän deodoranttipuikon. Laite avaa uusia ovia myös digitaaliseen kehon tilan monitorointiin. Kauppanimen Mum, hiljentäjä, saanut aine oli kainaloihin siveltävää rasvaa. Samanlaista naisten ”huonosta hygieniasta” varoittamisen ideaa sovellettiin sittemmin monen muunkin asian markkinointiin. Siinä hikirauhasia tukkivana ainesosana toimi alumiinikloridi. Sellainen on esimerkiksi joustava ranneke, joka sekä havaitsee että analysoi reaaliajassa hien kemialliset yhdisteet. ”Parannettava häiriö” Hienhajun hillitsemiseen ja hikoilun estämiseen keskittyneen deodoranttija antiperspiranttiteollisuuden markkina on sekin nykyisin lähes 20 miljardin dollarin arvoinen. Viisi vuosikymmentä sitten Gilette lanseerasi Right Guardin, ensimmäisen aerosolisen antiperspirantin. Yritys kokeili pian toistakin taktiikkaa. 51 5/2016 KEMIA kan ja männyn tuoksu taas liitettiin maskuliinisuuteen. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Ongelman voisi ehkäistä ennalta käyttämällä sopivia kemiallisia yhdisteitä peittämään luontainen haju. Myöhemmin deodorantin miehisyyttä korostettiin myymällä sitä viskipulloa muistuttavissa pakkauksissa. Vuonna 1903 markkinoille tuli ensimmäinen antiperspirantti, Everdry. Professori Javey pitää mahdollisena, että laite sopii aikanaan myös suurempien ihmisjoukkojen lääketieteelliseen seurantaan
Pienhiukkasissa on paljon pahaa mutta jotain hyvääkin. ”Sen nykyhavainnot ja mallitulokset jo kertovat, että ilmakehä viilenee eniten alueilla, joilla on eniten pienhiukkasia. Lisäksi hiukkasia on erilaisia määriä eri puolilla maapalloa, joten mittauksia on tehtävä useissa pisteissä. ”Vaikkapa Intian New Delhissä ilmassa on yli kymmentuhatkertainen määrä hiukkasia verrattuna Etelämantereen ilmaan”, Asmi kertoo. Esimerkiksi ilmastomallien kehitystyö edellyttää pitkältä aikaväliltä kerättyä tutkimustietoa samoin kuin hiukkasten lähteiden ja muodostumisprosessien ymmärtämistä. 52 5/2016 KEMIA Marja Saarikko Ensin Jäämerellä asentamassa uusia mittalaitteita, sitten Etelämantereella, kohta Himalajalla. Toisaalta pienhiukkaset hidastavat ilmastonmuutosta, sillä niiden kokonaisvaikutus on ilmakehää viilentävä. Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö vetää 20-henkistä tiimiä, joka on kiinnostunut etenkin napaja jäätikköalueiden pienistä, halkaisijaltaan muutamien kymmenien tai satojen nanometrien Hiukkaset vievät Himalajalle Ilmakehän pienhiukkaset ovat tätä nykyä tutkimuksen polttopisteessä. Hiukkasten vaikutusta ilmastoon ei Asmin mukaan kuitenkaan vielä tunneta riittävän tarkasti. Ilman pienenpienet partikkelit vaarantavat ihmisten terveyden, koska ne kulkeutuvat keuhkoihin ja tunkeutuvat sitä kautta myös muualle elimistöön, jonne ne kuljettavat mukanaan myrkyllisiä yhdisteitä. Sellaista on ilmakehän pienhiukkasia tutkivan Eija Asmin työ, joka vie usein maailmalle. ”Me pyrimme selvittämään, mikä on hiukkasten rooli napa-alueiden nopeassa muutoksessa ja miten lämpötilan nousu näillä alueilla vaikuttaa ekosysteemeihin”, Asmi kuvailee. Siitä seuraa, että jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja lumipeitteet ohenevat. Toisaalta samoilla alueilla koetaan myös eniten terveyshaittoja.” Tutkimuksen tekee haastavaksi se, että ilmakehässä on monenlaisia, erityyppisiä hiukkasia. hiukkasista. Ilmastonmuutos saa maapallon lämpötilan nousuun. WHO:n mukaan Pallaksella hengitetään maailman puhtainta ilmaa.. Ku va t: Ei ja As m in al bu m i Eija Asmi Pallaksen tutkimusaseman maisemissa Lapissa. Suomalaistutkijoita kiinnostaa erityisesti se, mitä hiukkaset tekevät arktisille alueille ja maailman jäätiköille
Mittaustulokset vahvistavat sen, että Suomen hiukkasista suuri osa on peräisin luonnollisista lähteistä, kuten metsistä, merestä ja muusta kasvillisuudesta. Suomalaiset tekevät yhteistyötä intialaisen tutkimusinstituutin kanssa. Intiassa tärkeä hiukkaslähde on myös puunpoltto. Luvassa on arvokasta tietoa hiukkasten vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Sen sai todeta myös hiukkasmittauslaitteita Baranovan tutkimusasemalle asentanut Eija Asmi. ”Syyksi epäillään sitä, että Itä-Euroopassa ja Venäjällä hiukkaspäästöt ovat päinvastoin kasvaneet. Lumen epäpuhtaudet ovat suurelta osin mustaa hiiltä eli nokea, jota syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Yllättävää kyllä, hiukkasten määrä maamme ilmakehässä on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakiona – Euroopan päästövähennyksistä huolimatta. Vaikka useimmat pienhiukkaset viilentävät ilmastoa sirottamalla auringon säteilyä, jotkut päinvastoin lämmittävät ilmakehää, eniten juuri nokea sisältävät. Eija Asmi uskoo, että Baranovassa kerättävä tieto paljastaa myös sen, millainen hiilinielu arktinen meri on ja kuinka lisääntyvä liikenne arktisilla alueilla vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Viiden kilometrin korkeuteen majoittuvan ryhmän tavoitteena on selvittää mittausten avulla, miten ilman ja lumen epäpuhtaudet vaikuttavat jäätiköiden massataseeseen eli niiden sulamiseen. WHO:n tuoreen raportin mukaan Suomen ilma on maailman kolmanneksi puhtainta. Pingviinit kuitenkin paljastavat, missä kuva on otettu.. marja.saarikko@gmail.com Etelämantereellakin on joskus lumetonta. ”Tämänkaltaista tutkimusta alueella ei ole aikaisemmin juurikaan tehty, joten tulokset ovat varmasti hyvin mielenkiintoisia.” Epäselviä asioita tutkijoille ovat esimerkiksi mustan hiilen päätyminen lumeen ja siihen liittyvät prosessit. Sieltä kerätty tietomäärä paljastaa tärkeitä pitkän aikavälin muutoksia, sillä mittauksia on tehty jo kaksi vuosikymmentä. Muualla maailmassa hiukkasia tuottavat myös esimerkiksi tulivuoret ja aavikot. Etenkin Pallakselta saatu data on Asmin mukaan hyvin arvokasta. 53 5/2016 KEMIA Musta hiili huolettaa Asmin tutkimusretkikunnan seuraava, Intian Himalajalle suuntautuva matka on pian starttaamassa. Siten ilman musta hiili myös nopeuttaa arktisen jääja lumipeitteen sulamista. ”Ihmistoiminnan vaikutus arktisiin merialueisiin on ilmaston lämpenemisen lisäksi yksi isoista huolenaiheista.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Ne vaikuttavat Suomenkin ilmanlaatuun.” Arktiselle alueelle, Jäämeren ympäröimälle BolŠevikin saarelle, on ”Mustan hiilen vaikutus jäätiköihin ja sitä kautta myös paikalliseen väestöön on dramaattinen.” Jäämeren sää on usein hyytävä. Asemalta saatava mittausdata auttaa myös rakentamaan parempia ilmastomalleja. Asmin mukaan musta hiili on erityisen huolestuttava aine ilmakehässä. Luonnollisten hiukkasten lisäksi ilmakehää kuormittavat meilläkin ihmisen toiminnasta syntyneet hiukkaset sekä hiukkasten kaukokulkeuma maan rajojen ulkopuolelta. Himalajan-retkeltä suomalaistutkija odottaa paljon. hiljattain avattu myös uusi kiinteä mittausasema Baranova, jossa suomalaiset tekevät yhteistyötä venäläistutkijoiden kanssa. ”Toisaalta tiedetään jo, että mustan hiilen vaikutus jäätiköihin ja sitä kautta myös paikalliseen väestöön on dramaattinen.” Hiukkasten määrä Suomessa ennallaan Suomessa ilmakehän hiukkasia koskevia havaintoja on tehty pohjoisessa Pallaksen mittausasemalla sekä muutamilla muilla asemilla eri puolilla maata
5/2016 KEMIA 54 Si sk o Lo ikk an en
Kritiikissään Hawking maalailee tulevaisuutta, jossa ihmiset katoavat maailmasta itse kehittämänsä teknologian seurauksena. Joillakin se saattaa olla liiankin tehokas. Molempien arvovaltaisten hahmojen mielissä kangastelee tilanne, jossa tautivirus muutetaan laboratoriotyönä tuhoisaksi tappajaksi. Näin karsittaisiin pois ne, jotka saattaisivat langeta väärinkäytöksiin. Myös ohjelmistojätti Microsoftin luonut Bill Gates on ilmaissut huolensa etenkin bioterrorismista. Äkäiset virukset tulevat toisesta lajista.” Tutkija myös epäilee, ettei ihminen kyvyistään huolimatta pystyisi keksimään ja toteuttamaan niin tehokasta virustappajaa, että se leviäisi kaikkialle ja nujertaisi koko ihmiskunnan. Korkean luokan bioturvallisuuden laboratorioissa työskentelevistä tehdäänkin jo riskikartoitus.” Viruksilla on pahantekijöiksi hyvät edellytykset. ”Pandemioita on toki ollut, mutta ne ovat syntyneet luonnostaan.” Nopeat matkaajat Biologisten aseiden kieltosopimus on periaatteessa pannut stopin virusten ja bakteerien kehittämiselle sotilaalliseen käyttöön. Kun ihmiset kyhjöttävät yhdessä lentokoneiden ahtaissa tiloissa ja vielä vaihtavat koneesta toiseen, tautivirukset pääsevät nopeasti taittamaan pitkiä matkoja. Toisaalta Hawking muistuttaa, että ihmisellä on kyllä myös konstit katastrofin estämiseen. Se on mahdollista, koska viruksissa tapahtuu koko ajan mutaatioita ja syntyy uusia kombinaatioita. ”Useimmiten ärhäkkyys on seurausta siitä, että virus on hypännyt uuteen isäntään. Pako toiselle planeetalle olisi hänen mukaansa mahdollinen vasta hyvin pitkän ajan kuluttua. Ne ensinnäkin leviävät helposti hengitysilman kautta. Kun geneettisen muuntelun keinot ovat kehittyneet, näistäkin viruksista kyetään ehkä tekemään yhä vaarallisempia. Poliovirusta osattiin muunnella jo 1980-luvulla. Viime vuosien riesana ovat olleet ärhäkkäiden zikaviruksen, ebolan sekä lintuja sikainfluenssavirusten Minna Poranen esittelee erästä viruksen mallia, dodekaedria eli kaksitoistatahokasta. 55 5/2016 KEMIA Virustutkija on Paljon vartija Virustutkijana työskentely edellyttää tarkkuutta ja vastuullisuutta. ”Kiinalainen tutkijamme muotoili sen paperista. Toisaalta työkalut tuhoaseiden rakentamiseen ovat olleet käytössä vuosikymmeniä. ”Mitään hälyttävää ei silti ole tapahtunut. Joskus virukset muuttuvat ihmisen kannalta ikäviksi. Silloin oireet syntyvät voimakkaina jo siitä syystä, että immuunivaste ylireagoi. Toinen on samanlainen, paitsi että sen kulmat on työnnetty sisäänpäin, ja se esittää muotoa, josta puuttuu viruksen genomi.” aiheuttamat epidemiat. Tiedossa kuitenkin on, että bioaseita rakennellaan salaisissa laboratorioissa kiellosta huolimatta. ”Periaatteessa kauhukuvat ovat mahdollisia, mutta näen vielä suurempana uhkana sen, että luonto itse tuottaa tuhoisan viruksen”, Poranen sanoo. Virukset ovat myös hyvin pieniä ja huomaamattomia, joten niitä on helppo kuljettaa mukanaan. ”Tutkijalla pitää olla korkea moraali, jos hän käsittelee infektiivistä materiaalia, aivan samaan tapaan kuin jos hän käsittelee ydinreaktioita tai vaarallisia kemikaaleja. ”Sairastuminen riippuu tietysti aina myös ihmisen omasta immuunivasteesta. Yhteiskunnalle elintärkeän tutkimuksen kääntöpuoli on, että viruksia voidaan valjastaa myös pahuuden läheteiksi. Taudin tarttumiseen riittää hyvinkin vähäinen mikrobijoukkio. Jotkut professorit ovat esittäneet, että kaikkien virusten parissa työskentelevien tutkijoiden pitäisi käydä läpi huolelliset testit. ”Suurin uhka on, että luonto itse tuottaa tuhoisan viruksen.” Nykymatkailu onkin saanut aikaan sen, että virustaudit leviävät paljon nopeammin kuin esimerkiksi espanjantauti aikoinaan. Näin kävi lintuja sikainfluenssassa, kun virus siirtyi ihmiseen. Siinä maapalloa ja ihmiskuntaa uhkaavat vaarat, sanoo aikamme kenties kuuluisin tiedemies, fyysikko Stephen Hawking. Seurauksena on esimerkiksi liian kova kuume tai liian kovat tulehdusreaktiot”, Poranen kuvailee.. Valtioilla on myös omat strategiansa biologisten aseiden aiheuttamia uhkia varten. Poranen on samoilla linjoilla. Mitä virusten jalostamisesta pahan käyttöön ajattelee niiden parissa työskentelevä akatemiatutkija Minna Poranen Helsingin yliopistosta. Isorokon infektiivinen määrä on noin 10–100 virusta, ja ebolan saattaa tartuttaa jo muutama virus. Sisko Loikkanen Ydinsota, tekoäly, ilmaston lämpeneminen ja geneettisesti muunnellut virukset. Kyse ei ole tekniikasta, joka uutuuttaan voisi yhtäkkiä räjähtää käsistämme”, Poranen huomauttaa
Silloin virus tehtiin solun ulkopuolella puhdistetuista rakenneosistaan. Menetelmään tarvitaan plasmideja eli renkaanmuotoista dna:ta, johon on kopioitu viruksen rna:ta vastaavat dna-jaksot. Kun sopivasti rakennettu plasmidi viedään keinotekoisesti bakteerisoluun, se tuottaa plasmideista yksijuosteista rna:ta. Itsensä rakentajia Virus sisältää nukleiinihappoja ja proteiineja. Kun soluun on saatu aikaan virusrna, sen koodaamana syntyvät virusspesifiset proteiinit, joista kapsidit rakentuvat. Viruksen pinnassa on proteiineja, jotka tunnistavat isäntäsolun ja tarttuvat siihen. Porasen tutkimusryhmässä tekniikkaa on sovellettu tutkittavaan bakteerivirukseen, bakteriofaagi phi6:een. Päästyään isäntäsolun sisään virus alistaa sen omaan käyttöönsä. Virus itse asiassa rakentaa itse itsensä, koska sen proteiinien koodi on viruksen omassa perimässä. Kun eläinvirus silmikoituu ulos isäntäsolusta, se kuroo lipidikalvon ympärilleen”, Poranen kuvaa. Eräässä menetelmässä uudet virukset valmistetaan viruksen palasista. Pienimmät voivat koostua noin 3 500 nukleotidista, dna:n ja rna:n rakennusyksiköstä. Se tarjoaa myös keinon tehdä uudenlaisia viruksia, koska genomista informaatiota voidaan muokata halutulla tavalla”, Poranen kertoo. Lopuksi rna pakataan kapsidien sisään. Isoimpien Lentomatkailu auttaa viruksia leviämään nopeasti eri puolille maailmaa. Tekniikat ovat jo varsin kehittyneitä. Viruksen genomi, joka on joko deoksiribonukleiinihappoa dna:ta tai ribonukleiinihappoa rna:ta, sijaitsee kapsidin sisällä. Ovela virus siis nappaa rakennuspalikkansakin isäntäsolusta. ”Rakennusmenetelmiä on kehitetty lähes kaikille rna-virusryhmille, koska vain niin saadaan tutkimustietoa siitä, kuinka kukin virus toimii.” Minna Poranen on aikaisemmin valmistanut viruksen myös hankalammalla tavalla. Yleensä virus varastaa lipidit isäntäsolun solukalvosta. Viruksen valmistaminen käänteisen genetiikan avulla sisältää monta vaihetta. Aiemmin tässä oli onnistuttu vain yhdistelmä-dna-tekJoskus virus muokkaa ribosomia tai proteiinin tuottoon kuuluvia faktoreita niin, että solu ei enää valmistakaan omia proteiinejaan vaan tuottaa pelkästään viruksen proteiineja. Viruksia on monen kokoisia. Kun virus infektoi solun, käynnistyy virusspesifisten proteiinien valmistus. Viime aikoina on löydetty myös jättiläisviruksia, jotka ovat yli mikrometrin kokoisia.” Kehittynyt geenimuuntelu Viruksia voidaan rakentaa laboratoriossa useilla eri tavoilla. Näin uusia viruksia voidaan tuottaa pelkistä nukleiinihappomolekyyleistä. Jotkin virukset sisältävät myös lipidejä eli rasva-aineita. virusten genomit ovatkin kooltaan samaa luokkaa kuin bakteerit. Sc an st oc kp ho to. Kapsidi, viruksen proteiinivaippa, on muodoltaan helikaalinen tai ikosahedraalinen eli 20tahokas. Niistä virus kokoaa virioneja, paketteja, joihin se kietoo tai pakkaa genominsa. ”Viruspakettien koko taas vaihtelee kymmenistä useisiin satoihin nanometreihin. 56 5/2016 KEMIA ”Tutkimus vaatii tietoa ja taitoa. Suurimmilla on nukleotideja jopa miljoonia. ”Jälkimmäistä tekniikkaa käytetään paljon. Isäntäsolu sisältää tarvittavat toimintaohjeet virusten tekemiseen ja kykenee valmistamaan uusia viruksia. Yleisesti käytössä ovat geenimuuntelun keinot. Esimerkiksi influenssaviruksessa on kahdeksan rna-pätkää erillisinä molekyyleinä, polioviruksessa taas vain yksi rna-molekyyli. Toinen tapa on niin sanottu reverse genetics eli käänteinen genetiikka, jossa virusspesifisiä genomin sekvenssejä viedään soluun. Nukleiinihappo esiintyy yhtenä tai useana molekyylipätkänä. Virus joutuu näin turvautumaan isäntäsolunsa ribosomiin. ”Usein lipidikerros verhoaa proteiinikapsidia mutta voi olla kapsidin sisälläkin. Ei kuka tahansa pysty rakentamaan viruksia.” Sairastumistilanteessa on usein vaikea päätellä, mistä virustauti on peräisin. Tämä tarjoaa hyvän savuverhon virusten tahallisellekin levitykselle. Muun muassa siksi virukset eivät ole itsenäisiä toimijoita vaan täysin riippuvaisia isännästään. ”Viruksen genomi tuottaa todella proteiinit, joista viruspaketti syntyy.” Proteiinin valmistukseen tarvitaan translaatiovaihe ribosomilla, soluelimellä, jota viruksella ei ole lainkaan. ”Suurin uutuus oli, että pystyimme tekemään puhdistetuista proteiineista tyhjän kapsidin
Työ osoitti, että kapsidirakenne muotoutuu itsestään virusproteiineista, eikä siihen tarvita isäntäsolun ainesosia lainkaan. Sitä ei vielä osatakaan hyödyntää kovin monien virusten valmistamisessa. Bakteerivirusten tutkimusta perustellaan sillä, että näin luodaan pohjaa tärkeämpien ihmisen tautivirusten tutkimiseen. Kapsidin proteiinit asettuivat automaattisesti kapsidimuotoon niiden sisältämän kemiallisen informaation ansiosta. Ihmisenkin perimästä peräti kahdeksan prosenttia on virusspesifistä alkuperää.” Ihmissolujen mitokondrioiden, solujen voimalaitosten, dnaja rna-polymeraasientsyymit ovat alun perin bakteriofaagin polymeraaseja. Samalla arvioidaan työhön liittyvää riskiä.” Valmis dna on silti vasta lähtölaukaus eikä takaa itse juoksun kulusta mitään. ”Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että myyjät tarkistavat tilaajan taustat, muun muassa sen, että hänen takanaan on jokin tutkimuslaitos. Joskus käy silti niin, että työ tuottaa hieman arveluttavia tuloksia. Mutta mihin tarvitsemme ikäviä viruksia. ”Asia on totta kai kaksiteräinen miekka. Tieto päätettiin ensin pitää salassa. ”Viruksia on ollut maapallolla koko pitkän evolutiivisen historian ajan. Lopulta Nature-lehti kuitenkin julkaisi kaksi tutkimusartikkelia. Eräs tutkijaryhmä kykeni muutama vuosi sitten osoittamaan, että vain muutama mutaatio viruksen pintaproteiineissa riittää siihen, että lintuinfluenssa voi muuntua erittäin vaaralliseksi. Elämän muokkaajat Scan stoc kpho to. Ei kuka tahansa pysty rakentamaan viruksia.” Minna Poranen korostaa, että vaikka tutkijat muokkaavat viruksia ja hyödyntävät virusten osasia, joista valmistetaan nanorakenteita, heidän päämääränään on perustiedon hankkiminen – ei minkään arveluttavan asian edistäminen. Sen jälkeen tietoa on sovellettu eläinviruksiin. ”Tutkimustyö vaatii tietoa ja taitoa. Kun nukleotidit ja rna:t olivat valmiina ja proteiinit tuotettu ribosomilla, virus syntyi lähes spontaanisti. ”Saattaa kuulostaa erikoiselta, että kuka tahansa voi ostaa dna:ta”, Poranen myöntää. ”Jos halutaan varautua virusinfektioihin ja kehittää viruslääkkeitä, tutkimustyö on aivan välttämätöntä”, Poranen tähdentää. Moni muukin solun rakenneosa on selvästi lähtöisin viruksista, tutkija muistuttaa. Virusten geeninsiirtotekniikat kehitettiin ensiksi bakteeriviruksille. ”Hyöty koettiin sittenkin suuremmaksi kuin haitat”, Poranen muistelee. Viruksen tekeminen menetelmän avulla on vaikeaa ja edellyttää lukuisia työkaluja. Ne ovat olleet evoluutiolle hyvin tärkeitä, sillä ne muokkaavat elämää jatkuvasti”, tutkija Minna Poranen vastaa. 57 5/2016 KEMIA niikan avulla solun sisällä”, Poranen kertoo. Tutkimuksessa on riskinsä, mutta se myös hyödyttää ihmiskuntaa korvaamattomalla tavalla.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi Tiedämme hyvin, että ihminen elää riippuvuussuhteessa bakteerien kaltaisten mikrobien kanssa. ”Virukset ovat tärkeimmät otukset, jotka siirtävät geneettistä ainesta biosfäärissä. ”Virukset ovat usein riippuvaisia monista isäntäsolun tekijöistä, eikä niitä varmaan koskaan pystytä tuottamaan täysin kokonaan ilman soluja.” Dna:ta kaupan hyllyltä Virusten muuntelua laboratoriossa helpottaa huomattavasti se, että dna:ta voi tätä nykyä tilata valmiina kaupasta siinä missä mitä tahansa muutakin hyödykettä
Kun tarvitaan joustavuutta, se saadaan aikaan muoviin lisätyillä pehmentimillä, yleensä ftalaateilla. Materiaalin pitkäkestoisuutta parannetaan erilaisilla stabilointiaineilla. Helpointa on kovan PVC:n uudelleenkäyttö, sillä se kestää useita pursotustai ruiskuvalukertoja. sellaisena sovelias esimerkiksi viemäriputkiin. Muovin kierrätyksen ongelmana on, että näiden lisäaineiden määrää ja laatua on vaikea määrittää, sillä ne vaihtelevat huomattavasti. ”Kun kierrätystekniikka kehittyy, voimme olettaa materiaalille noin kahdensadan vuoden elinkaarta.” Solvay kehitti 15 vuotta sitten VinyLoop-prosessin, jossa vaikeasti kierW iki m ed ia co m m on s Lauri Lehtinen (Kemia-lehti, Düsseldorf) PVC-muovi on luonnostaan kova materiaali ja. Kierrätykseen tulee jatkuvasti uudempaa materiaalia, joten ruiskuvalutai suulakepuristusta voidaan toistaa useampia kertoja”, sanoo Thomas Hülsmann, PVC-alan yhteistyöjärjestön AGPU:n toimitusjohtaja. Saksassa kierrätyksen mannekiinina toimii ikkunateollisuus, jossa lasin lisäksi myös ekstruuderilla valmistetut PVC-karmiprofiilit käytetään uudelleen. Muovimateriaalin kierrätysaste on noin 90 prosenttia. 58 5/2016 KEMIA PVC-muovi kiertää yhä tehokkaammin Polyvinyylikloridi on pitkäikäinen muovi, jonka kierrättäminen on suhteellisen yksinkertaista, kunhan se saadaan mahdollisimman puhtaana jakeena. ”Kova PVC voidaan kierrättää teoriassa seitsemän kertaa, mutta käytännössä tilanne on toinen
Yli nelikymmenvuotiaatkaan viemärija salaojaputket eivät yleensä vielä osoita vanhenemisen oireita, ja monissa kohteissa PVC-komponenteille voidaan hyvinkin odottaa yli sadan vuoden käyttöaikaa. Modernin omakotitalon sadevesikourut, syöksytorvet, räystäsja koristelaudat, ikkunaja ovipuitteet sekä vesiputket ovat kaikki PVC:tä. Materiaalina PVC on kuitenkin erittäin käytännöllinen ja pitkäikäinen, ja etenkin kovan laadun kierrättäminen on helppoa. erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttö pehmentiminä. Saksassa 73 prosenttia sen kulutuksesta menee rakentamiseen. AgPR on neljän lattiapinnoitevalmistajan, Tarkettin, Polyflorin, Gerflorin ja Altron, yhteisesti omistama yritys. Lattiamatot vaikea kohde PVC-muovi on erityisesti rakennusteollisuuden käyttämä materiaali. Vanhoista materiaaleista niitä saattaa kuitenkin löytyä, samoin kuin erilaisia täyteaineita. ”Tuottamamme materiaali soveltuu hyvin kalanterointiin, mutta ruiskuvalussa ja suulakepuristuksessa sen toiminta on vaihtelevaa. Käytäntönämme onkin ollut lähettää erä muovia asiakkaallemme, jotta he kokeilevat sen soveltuvuutta omaan prosessiinsa”, Zimmermann kertoo. Siinä PVC muuttuu hauraaksi ja jauhautuu vasaramyllyssä, kun taas muut muovilaadut jäävät plastisiksi eivätkä hienonnu. Viime vuonna tuotantoa tuli 2 500 tonnia”, Zimmermann kertoo. Toimitusjohtaja Joachim Zimmermannin mukaan vuonna 1994 perustettu tehdas on uranuurtaja alallaan. Muovien musta lammas valmistuksessa on lopetettu raskasmetalleihin perustuvien stabilointiaineiden sekä EU:n kemikaalilainsäädännössä määritettyjen, ns. Materiaali kestää pitkään, mikä vähentää sen kierrätystarvetta. Muut epäpuhtaudet poistuvat pääosin ilmaluokittimessa. Kun auto sitten myydään, sen väri ei viittaa taksimenneisyyteen. rätettävät PVC-komposiitit voidaan palauttaa tuotantoon. Lopuksi materiaali jäähdytetään nestetypellä noin 40 pakkasasteeseen. Uudet tutkimukset esimerkiksi Tanskasta ovat osoittaneet, ettei kotitalousjätteen sisältämän PVC:n määrällä ole yhteyttä jätteenpolttolaitosten savukaasujen dioksiinien tai furaanien määrään. Suomalainen teippausyritys kertoo, että menetelmä on karkeasti ottaen puolet halvempi kuin maalaaminen. Uusia käyttökohteita Uudehko käyttökohde kalvomaiselle muoville ovat autoteippaukset. Matot ovat sikäli vaikea kierrätyskohde, että materiaalit ovat muuttuneet paljon 25 vuodessa. Uusia, nopeasti menekkiään kasvattavia tuotteita ovat vinyylilankut, kuvioidut, lattialaminaatin tapaiset lattiapäällysteet. Mehler Technologies GmbH:n tehtaalla Hückelhovenissa luja teryleenikangas saadaan vedenja ilmanpitäväksi kalanteroimalla siihen pehmitettyä PVC:tä. Ainetta kuluu lähes kilo prosessoitavaa mattokiloa kohti. Mattoja tulee sekä puretuista lattioista että esimerkiksi vesivaurioituneista tai muutoin epäkuranteista varastoeristä. Yhtenä syynä ovat olleet kaatopaikkakiellon aiheuttamat reaktiot raaka-aineen hankinnassa. ”Olemme lopettaneet kaikkien erityistä huolta aiheuttavien aineiden käytön pehmentiminä, mikä helpottaa kankaiden kierrätystä”, kertoo tuotantopäällikkö Lothar Szymkowiakt. Sen jälkeen poistetaan metalli magneettija pyörrevirtamenetelmin. Vinyylimatot taas jätetään uusimiskohteissa usein paikoilleen, ja uusi lattiamateriaali asennetaan suoraan niiden päälle, jolloin niidenkin kierKun tekniikka kehittyy, PVC:lle voidaan odottaa 200 vuoden elinkaarta. Nykyisin. Menetelmä kykenee erottamaan esimerkiksi käytettyjen pressujen teryleenikankaan ja siihen kalanteroidun, pehmitetyn PVC:n toisistaan. Prosessi perustuu valikoivalle liuotukselle, erityiselle linkoustekniikalle sekä suljetun kierron liuotinkulkuun. Suurimman osan PVC-muovista hyödyntää rakennusteollisuus. Sen tuloksena syntyy korkealaatuista, valmistajan mukaan ominaisuuksiltaan neitseelliseen verrattavaa muovimateriaalia (kierrätys-PVC, rPVC). 59 5/2016 KEMIA rätystarve siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. Putkien, profiilien, kaapeleiden ja mattojen lisäksi muoville löydetään jatkuvasti uusia kohteita. Hänen mukaansa suuri osa teknisistä kankaista löytää uusiokäyttöä esimerkiksi maataloudessa käytettävinä peitteinä ja ostoskassien materiaalina. ”Tehtaan käsittelykapasiteetti on 3 000–4 000 tonnia vuodessa. Selitys on se, että jätteen mukana olevat ruuantähteet sisältävät aina suolaa, jonka kloori synnyttää poltossa harmillisia yhdisteitä savukaasuihin, vaikka PVC olisi lajiteltu pois ennen polttoa. Saksassa on jo pitkään ollut käytäntönä, että uudet taksit hankitaan esimerkiksi harmaina, mutta ne teipataan välittömästi maan taksien kellertävän valkoiseen tunnusväriin. Uusina kohteina mukaan ovat tulleet biokaasureaktorit ja biokaasusäiliöt sekä stadionien kattaminen sateenpitäviksi. Juuri nestetyppi on käsittelymenetelmän suurin kustannuserä. Käsittelyprosessissa vanha mattomateriaali jauhetaan suunnilleen kolmisenttisiksi paloiksi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Se kierrättää Troisdorfin tehtaallaan PVC-pohjaisia mattoja uusioraaka-aineeksi. Tehtaan suurimmat asiakkaat ovat rekkapressuja valmistavat yritykset. Alkuperäinen maali on säilynyt virheettömänä teipin alla. Hänen mukaansa kierrätys-PVC:n hinta on heilahdellut markkinoilla voimakkaasti. lehtinen.lauri@kolumbus.fi PVC on saanut huonoa mainetta lähinnä siksi, että sen poltossa syntyvä suolahappo ja varsinkin epätäydellisen palamisen tuloksena muodostuvat dioksiinit ovat erittäin haitallisia
60 5/2016 KEMIA oma ohjeistus on tiukempi kuin Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes edellyttää ja suomalainen lainsäädäntö määrää”, sanoo Oulun Nuottasaaren tehtaassa turvallisuusja ympäristöpäällikkönä toimiva Elisa Tuhkanen. ”Turvapuisto on melko rakennusteollisuuspainotteinen, mutta sieltä löytyy yllättävän paljon myös kemianteollisuuteen soveltuvia rasteja. ”Työntekijät haluavat ymmärtää koko tuotteen valmistusprosessin sielunelämän”, sanoo Tuhkanen, jonka mukaan työturvallisuuskoulutusten suurin hyöty koituu koulutuspäivien aikana syntyneistä keskusteluista. Puiston 20 rastikokonaisuudella on lavastettuja, konkreettisia esimerkkejä hyvistä työskentelytavoista ja myös todellisista vahinkotapahtumista. Kaikilla Arizona Chemicalin Oulun-tehtaiden 85 työntekijällä on työturvallisuuskortti. Koulutuksen pääpaino on turvallisuudessa, mutta jaossa on myös syvempää prosessiosaamista. ”Koulutusta tarvitaan, sillä yhtiön Jani Saarimaa (vas.), Vili Suorsa ja Eino Ervasti pohtivat turvapuiston rastilla, mitkä nostoliinat kelpaavat yhä käyttöön ja mitkä ovat jo liian huonokuntoisia.. Globaalin perehdyttämisohjelman lisäksi kullekin työntekijälle laaditaan henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma. Teksti ja kuvat Minna Kolistaja Mäntyöljyä jalostavan Arizona Chemicalin työntekijät osallistuvat joka vuosi kuuteen koulutuspäivään, joissa pääpaino on turvallisuudessa. Kansainvälisesti toimivan yhtiön kaikissa toimipisteissä on käytössä amerikkalaisen emoyhtiön turvallisuuskoulutusohjelma. ”Niissä on noussut esille hyviä keOululainen Arizona Chemical kouluttaa työntekijöitään kuusi päivää vuodessa, muun muassa Pohjois-Suomen turvapuistossa. Vuoden 2015 korttikoulutuksissa väkeä koulutettiin Pohjois-Suomen turvapuistossa. Ne havainnollistavat mukavasti teolMäntyöljyn jalostusta Turvallisuus edellä lisuuden kunnossapitoa, esimerkiksi turvalukitusta, korkealla työskentelyä, henkilökohtaisia suojaimia ja asbestin haittoja”, Tuhkanen kertoo
Automatisointi on melko pitkällä, ja prosessia pystyy ajamaan pitkälti valvomosta käsin. Hän on myös nostanut kokonaan uudelle tasolle nollaenergiatilaohjelman eli käytännöt, joilla koneet ja laitteet saatetaan turvalliseen tilaan ennen kuin niitä korjataan tai huolletaan.” Riskinarviointia tehdään säännöllisesti ja monella tasolla. minna.kolistaja@gmail.com. Alihankkijan huoltomiehet korjasivat tärpättisäiliötä. Vastuu on jokaisella Työntekijöitä sitoutetaan työturvallisuusajatteluun ottamalla heidät mukaan työturvallisuuden kehittämiseen. ”Talon ulkopuoliset urakoitsijat tietävät jo, että meille tullessaan he eivät pääse töihin heti aamuseitsemältä. Tuhkanen kokoustaa kerran kuukaudessa työsuojeluvaltuutettujen, kunnossapidon ja tuotannon edustajien kanssa ja käy läpi työntekijöiden tekemät riskinarvioinnit. Esimerkiksi säiliötyö on tiukasti luvanvaraista. Kuumaa hartsia lastataan säiliöautoihin, ja mäntyöljyn tislaamon putkissa aine kulkee jopa 350-asteisena. ”Tehtaalla työskennellään kuumien kemikaalien kanssa. Tehtaassa sattui vakava onnettomuus syksyllä 2010. Onnettomuuden jälkeen korjaustöiden käytäntöjä tiukennettiin. Kukin työntekijä arvioi oman työnsä riskit vuoromestarin kanssa, miettii suojaustason ja listaa parannusehdotuksia. Kantava ajatus on, että jokainen pääsee työvuoron päätteeksi terveenä kotiin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tiedonkulussa eri toimijoiden välillä oli puutteita. Yksi ihminen kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti. ”Eräs operaattoreistamme on laatiErikoiskemikaaleja mäntyöljystä Arizona Chemical Oy:n tuotantolaitoksessa Oulussa jalostetaan biopohjaisia erikoiskemikaaleja mäntyöljystä. Tukes kirjasi onnettomuudesta tekemäänsä tutkimusraporttiin useita turvallisuuspuutteita: Kemikaalien vaarallisuusluokitusta ei täysin tiedostettu. Urakoitsijan kanssa tehdään riskinarvio sekä menetelmäkuvaus, johon kaikki vaiheet kirjataan askel askeleelta.” Myös kaikki sähkölaitteet lukitaan, jotta ne eivät voi mennä vahingossa päälle. 61 5/2016 KEMIA hittämisehdotuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään kunnossapitotöihin, jotka tehdään tuotantoprosessin ollessa käynnissä. Joka säiliötyölle mietitään erikseen valmiiksi pelastussuunnitelma, ja työstä ilmoitetaan Nuottasaaren tehdasalueen omalle palokunnalle. Kattoremonttia suunnitteli moni eri toimija, joiden suunnitelmat olivat keskenään ristiriitaisia. Turvallisuusvalvonnan vastuut olivat epäselvät. Koko tuotantoprosessin riskinarviointia on tehty parin vuoden ajan, osa kerrallaan. Mäntyöljypohjaisia tuotteita käytetään muun muassa liimoissa, maaleissa, painoväreissä, puhdistusaineissa, kosmetiikassa, tiemerkinnöissä, autonrenkaissa, kattojen vedeneristyskalvoissa ja dieseliin lisättävissä voiteluaineissa. ”Jos säiliöön täytyy korjaustai huoltotyön takia mennä sisään, työvaihe suunnitellaan ja valmistellaan huolellisesti. Säiliö tyhjennetään ja puhdistetaan huolellisesti. ”Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita”, Tuhkanen tähdentää. Aloitteita tulee jatkuvasti, ja niiden avulla käytännöt ovat kohentuneet. Urakoitsijalla täytyy olla sekä tavanomainen työlupa että säiliötyölupa. Kaikkiin kunnossapitotöihin vaaditaan kirjallinen työlupa, jonka voi myöntää tehtävään koulutettu vuoromestari. Eri asia on, jos prosessilaitteistoon tulee vika”, Tuhkanen kuvailee. ”Kun työtä tehdään ympäristössä, jossa kuumia aineita kulkee putkissa, jokainen tietää ja ymmärtää työn vaarat ja sitoutuu työturvallisuudesta annettuun ohjeistukseen. Riskit on ensin puhuttava läpi”, Tuhkanen kuvailee. Ajankohtaiset turvallisuusasiat kerrotaan työntekijöille valvomossa ja taukotilassa olevien inforuutujen avulla sekä kerran kuussa pidettävissä turvavarteissa. Moni kaveri on alkanut miettiä tosissaan omaa työtään.” Vaarana kuumat kemikaalit Mäntyöljyn tislaamisessa ja hartsin jatkojalostuksessa työntekijä voi altistua kemikaaleille periaatteessa missä tahansa työvaiheessa. Työtä viimeisteltiin hitsaamalla, kun säiliö räjähti. Asko Penttilä ja Elisa Tuhkanen toimivat kouluttajina Arizona Chemicalin koulutuspäivässä, joka pidettiin Pohjois-Suomen turvapuistossa. Yhtiön aloitejärjestelmässä parhaat työturvallisuutta parantavat ehdotukset palkitaan rahapalkkioin. nut ohjeistuksia kunnossapitotöiden turvalliseen tekemiseen vapaa-ajallaankin ja luonut merkittäviä osioita uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmaan
Maan keskiosassa on tuplasti meidän korkeimpia tuntureitamme korkeampia huippuja. Tuonti Sri Lankasta oli samana vuonna 19 miljoonaa euroa. Monien mahdollisuuksien Sri Lanka Sri Lanka on pieni mutta pippurinen maa, jossa on runsaasti potentiaalia. Asukkaita Sri Lankassa on reilut 21 miljoonaa, eli väentiheys on Suomeen verrattuna melkoinen. Suurin eli Colombon seutukunta on väkimäärältään vain meidän pääkaupunkiseutumme kokoinen. Yhteyksiä sujuvoittaa se, että entisenä brittiläisen imperiumin osana Sri Lanka käyttää bisneskielenään englantia, ja monet tavat ovat sangen eurooppalaisia. Trooppisessa maassa on korkeuserojen tähden myös muunlaisia ilJu ha ni Ni em in en Värikkään Sri Lankan kulttuuri on tuhansia vuosia vanhaa.. Tähän nähden on erikoista, ettei maassa ole yhtään kovin isoa kaupunkia. 62 5/2016 KEMIA Juhani Nieminen Intian kaakkoispuolella sijaitsevan Sri Lankan saarivaltion ja Suomen suhteet ovat ongelmattomat. Eniten kemian vientiä oli muovija kumiteollisuuden yrityksistä. Sri Lankan pinta-ala on noin viidennes Suomesta eli reilut 65 000 neliökilometriä. Suurista suomalaisyrityksistä Wärtsilä ja Outotec ovat jo etabloituneet maahan. Vuonna 2015 Suomen vienti Sri Lankaan oli reilut 8 miljoonaa euroa, josta kemianteollisuuden osuus oli reilut 14 prosenttia. Pieni Sri Lanka voisi kuitenkin olla meille monella alalla hyvä, tasavertainen kumppani, jonka tarpeet ovat sopivassa suhteessa kykyymme tarjota niin teknologian, työturvallisuuden kuin koulutuksenkin osaamista. Ainakin osittain asia voi johtua siitä, ettei suhteita paljon ole. Suomen kannattaisi ottaa nykyistä isompi osa maan kehittämisessä
Usein perheyrityksinä toimivilla pienillä sahoilla hyödynnetään maan suhteellisen runsaita metsävaroja ja tuotetaan raaka-ainetta jalopuuta käyttävälle teollisuudelle ja käsityöläisille. Myös jäte pyritään käyttämään hyödyksi. Maatilat ovat pääosin pieniä perheyrityksiä, joten tehokkuus ja raaka-aineen tarkka hyödyntäminen on tuloksen kannalta tärkeää. Nouseva ala on hedelmien ja kukkien viljely vientiin. Kookospähkinän kuoria puristetaan turpeeksi, joka sopii maanparannusaineeksi ja kasvatusalustaksi, ja banaaninviljelyn jätettä jalostetaan tekstiilikuiduksi. Holtiton jätteiden polttaminen, epäviralliset kaatopaikat sekä lannoitteiden ja muiden kemikaalien päätyminen vesiin aiheuttavat terveysuhkia. Ala työllistää väestöstä lähes kolmanneksen, joskin sen osuus bkt:stä on kutistunut 10 prosenttiin. Sri Lankan julkinen talous on pitkän sisällissodan jäljiltä heikolla poh. Silti esimerkiksi kierrätyksen ja jätehuollon järjestämisessä on paljon tekemistä. Riisi on aasialaiseen tapaan keskeinen kotimarkkinoita varten viljeltävä tuote. mastoja kasvillisuusvyöhykkeitä. Teollisuus kehittyy Sri Lankan metsäja sahateollisuus linkittyy läheisesti maatalouteen. 63 5/2016 KEMIA Ju ha ni Ni em in en Sisämaassa sijaitseva, väkimäärältään Lahden kokoinen Kandyn kaupunki on yksi Sri Lankan alueellisista keskuksista. Naturub Group aloitti vuonna 1977 ilmapallojen valmistajana mutta on sittemmin kehittynyt vetoketjujen, tarranauhojen ja muiden tekstiiliteollisuuden tarvitsemien komponenttien tuottajaksi, jolla on asiakkainaan nimekkäitä amerikkalaisia ja eurooppalaisia suuryrityksiä. Teknisen haasteen muodostaa maan monilajinen ja monenkokoinen raaka-aine. Maasta löytyy silti muutakin. Ympäristön ongelmat Sri Lankan ympäristöongelmat ovat toistaiseksi pienempiä kuin vaikkapa Intian ja Kiinan. Sri Lankan vientiteollisuus tunnetaan parhaiten elintarvikkeiden, tekstiilien ja sahatavaran tapaisten, suhteellisen alhaisen jalostusasteen tuotteista. Sahojen automatisointi on vähäistä ja työ niillä raskasta ja vaarallista. Esimerkiksi huonekaluyritys Damro Furniture on eräänlaista Ikean konseptia soveltaen kyennyt luomaan merkittävää vientitoimintaa muun muassa Intian ja Australian markkinoille. Venevalmistaja Total Marine Solutions vie tuotteitaan jopa Tanskaan ja Norjaan, joissa alan omakin osaaminen on korkealla tasolla. Valmistus on säilytetty kokonaan Sri Lankassa. Kiinnostusta teknologian kehittämiseen vähentää se, että perustyöhön on saatavilla runsaasti halpaa ihmistyövoimaa. Ympäristön parempi kohtelu vaatisi investointeja sekä tekniikkaan että väestön ympäristötietoisuuden nostamiseen. Edellytykset monenlaisten kasvien viljelyyn ovat hyvät, joten maatalous on merkittävä osa Sri Lankan taloutta. Sri Lanka tunnetaan teestä, kahvista ja mausteista, etenkin kanelista
Maassa on jonkin verran uusia, erinomaisia moottoriteitä, joilla liikenne sujuu ongelmitta. Myös EU on rahoittanut maata runsaalla kädellä. Rahoja on sijoitettu katastrofien, kuten vuoden 2004 tsunamin, jälkeiseen rakentamiseen, terveydenhuoltoon ja myös koulutukseen. Viime mainittuja maalla on esimerkiksi Intian, Pakistanin ja Bangladeshin kanssa. 64 5/2016 KEMIA jalla. Sen nostattamissa hyökyaalloissa saarella kuoli yli 35 000 ihmistä – suhteellisesti enemmän kuin missään muussa maassa. Vuoret ja runsasvetiset joet tekevät tiestön ja rautateiden rakennuksen ja ylläpidon kalliiksi. Kehityksen eväitä söi vuoteen 2009 jatkunut sisällissota maan valtaväestön, buddhalaisten singaleesien, ja merkittävän vähemmistöryhmän, hindulaisten tamilien, välillä. Monikulttuurisuus ja -kielisyys sekä maan monet uskonnot voivat sisällissodan päätyttyä silti olla pikemminkin rikkaus kuin rasite. Yli 30-vuotinen, ainakin 70 000 kuolonuhria vaatinut sota puhuttaa edelleen. Ruuhkat ja pitkät matka-ajat ovat ongelma. Lisäksi maa ympäristöineen kuuluu alueeseen, jossa erilaiset seismiset ilmiöt voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Sri Lanka on nopeasti kehittyvä maa, jonka vuotuinen talouskasvu on ollut 5–7 prosenttia. Yksityisiä sijoituksiakaan ei ole helppo houkutella. Vesivoimaa Sri Lankassa on paljon, mutta sen valjastamisessa on ollut haasteita. Trooppinen ilmasto, vuoret ja runsaat sateet ovat sekä mahdollisuus että uhka. Metsien hakkaaminen peltomaiksi on aiheuttanut eroosiota, ja maanja mutavyöryt ovat tavallisia. Kiina on jo ennen sopimusta tukenut Sri Lankan kehitystä avokätisesti. Pääosin tieverkko muodostuu kuitenkin kapeista, mutkaisista ja kuoppaisista väylistä, jotka alati kasvavan liikenteen tähden vetävät huonosti. Talouden haasteita on ratkottu sekä monenkeskisillä että kahdenvälisillä vapaakauppasopimuksilla. Liikenneyhteyksien kannalta Sri Lanka on vaikea paikka. Nyt on päinvastoin. Vaikuttaa, että kaikki kansanryhmät ovat saaneet taistelemisesta tarpeekseen. Juhani Nieminen Varjoja paratiisissa Jutun kirjoittaja Juhani Nieminen on päässyt tutustumaan muun muassa srilankalaiseen hääpukeutumiseen. Srilankalaiset kertovat mielellään, että ennen sotaa he olivat mallina Singaporelle. Maataloudesta riisinsä saavat ovat usein vielä köyhempiä. Tulonjako on kuitenkin yhä hyvin epätasainen ja perustyöväen elintaso taajamissakin alhainen. Pahin esimerkki näistä on joulukuun 2004 tsunami. Ju ha ni Ni em in en. Myös Kiinan kanssa sellainen on tekeillä. Valtion velkaantumisaste on korkea ja luottoluokitus heikko
Sri Lankassa on paljon korkean asteen oppilaitoksia tai sellaisiksi itseään tituleeraavia. Ponnamperuma muistetaan etenkin urastaan Yhdysvaltain avaruushallinnossa Nasassa. Ponnamperuma syntyi vuonna 1923 Gallen kaupungissa, jossa hän myös kävi koulunsa. Niistä osa on yksityisiä, osa valtion ylläpitämiä. Kehittämistäkin Sri Lankan koulutuksessa riittää. Päivi Ikonen Sri Lankassa on satsattu koulutukseen ja saatu myös tuloksia.. Siellä hän työskenteli eksobiologian osastossa ja muun muassa johti Apollo-astronauttien mukanaan tuomien kuun maaperänäytteiden ja kuupölyn tutkimusta. Vain 61-vuotiaana menehtynyt tutkija haudattiin kotisaarelleen. He ovat arvostettuja yhteisöjensä jäseniä, ja jotkut työllistävät yrityksissään kymmeniä, jopa satoja ihmisiä. Etenkin tasaisen laadun jatkuva tuottaminen on haaste. Johtava tutkija esittelee välineitä, joilla hän onnistui tuottamaan synteettistä adenosiinitrifosfaattia (ATP). Työ Nasassa teki srilankalaisesta myös amerikkalaisen sankarin, joka ehkä yllätyksekseenkin päätyi muun muassa Timeja Newsweeklehtien kansikuvapojaksi. Sri Lankan tiedesankari tutki elämän syntyä Monilla ohjelmaan osallistuvilla yrittäjillä on jo ennestään maisteritason tutkinto tai parikin muilta aloilta. Yli 400 tieteellistä julkaisua tuottanut Ponnamperuma luennoi niin Cyril Ponnamperuma Nasan laboratoriossa vuonna 1963. Viimeiset vuotensa Ponnamperuma työskenteli kemiallisen evoluution professorina Marylandin yliopistossa, jonka laboratoriossa hän sai kohtalokkaan sydänkohtauksen joulukuussa 1994. Lukion jälkeen hän siirtyi opiskelemaan ensin filosofiaa intialaiseen Madrasin yliopistoon ja sieltä valmistuttuaan Lontoon yliopiston kemianopiskelijaksi. Maan korkeakoulujen nykyisestäkin tasosta kertoo kuitenkin se, että monien kandidaattitutkinnot hyväksytään sellaisinaan esimerkiksi Britanniassa maisterikoulutuksiin pyrkivien opintojen perustaksi. Tiettyjä koulutusohjelmia voi millä tahansa mittarilla tarkasteltuna pitää laadukkaina ja edistyksellisinä. asiantuntijoista kilpailtaessa kuin vaikkapa Intialla, Kiinalla, Indonesialla ja jopa Vietnamilla. Ohjelma perustuu teorian ja käytännön linkittämiseen ja hyvien käytänteiden etsimiseen. Hyvä esimerkki on Sri Jayewardenepuran yliopiston toteuttama yrittäjille rakennettu, työn ohessa suoritettava maisteriohjelma. Resursseja ulkomaisen osaamisen hankkimiseen on niukasti, eikä Sri Lankalla ole samanlaista ison maan houkuttavuuden tarjoamaa etua Sri Lankan kuuluisin tieteentekijä ja lähes kansallissankari on Cyril Ponnamperuma, jonka erikoisalaa oli kemiallisen evoluution ja elämän alkuperän tutkimus. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta osaa lukea, ja nuoret sukupolvet saavat yleissivistävässä opetuksessa ainakin kohtalaiset eväät elämän polulle. Myös ammatillinen koulutus on aivan alkutekijöissään. Kirjoittaja toimii Lahden ammattikorkeakoulussa projektijohtajana, joka etsii korkeakoululle uusia kansainvälisen yhteistyön muotoja. Hän toimi myös Sri Lankan presidentin tieteellisenä neuvonantajana. Yliopistot pyrkivät nostamaan laatumainettaan ja pääsemään kansainvälisissä rankingeissa korkeammalle, mutta tehtävä ei ole helppo. Olennainen osa ohjelmaa ovat opintomatkat sekä kotiettä ulkomaisiin yrityksiin. Tohtorintutkintonsa hän teki Kalifornian yliopistossa, jossa hänen väitöskirjaansa ohjasi kemian nobelisti Melvin Calvin. 65 5/2016 KEMIA Koulutus arvossaan Ongelmista huolimatta Sri Lankassa on satsattu koulutukseen ja saatu myös tuloksia. Yhdiste on kaikkien elämänmuotojen energialähde. juhani.nieminen@lamk.fi Yhdysvaltain, Neuvostoliiton kuin Kiinankin yliopistoissa ja vastaanotti monia kansainvälisiä palkintoja
EU-komissio antoi vastikään luvan hyödyntää uusiomuovin valmistuksessa dehp-ftalaattia, joka kuitenkin on luokiteltu vaaralliseksi ihmisen lisääntymisterveydelle. Singhofen painottaa, että kierrätystavoite ei saisi mahdollistaa haitallisten aineiden käyttöä. Näin uskoo europarlamentin vihreän ryhmän terveysja ympäristöpoliittinen neuvonantaja Axel Singhofen, joka puhui aiheesta toukokuun lopussa järjestetyssä Helsinki Chemicals Forumissa. Pannaanko kiertotaloudessa myös haitat kiertoon. 66 5/2016 KEMIA Hän on huolissaan siitä, että kiertotaloudessa kiertoon saattavat päätyä myös haitat eli uudelleen hyödynnettävien materiaalien sisältämät haitalliset aineet. Tulevaisuudessa tarvitaan siksi Ku va t: M at ia s Lö yt ty ni em i/M es su ke sk us Katja Pulkkinen Haitallisten aineiden yleisyys jätemateriaaleissa ja -virroissa voi muodostua isoksi ongelmaksi, kun kiertotaloutta aletaan toteuttaa laajamittaisesti. ”Onko kokonaisvaltaisesti haitattominta kierrättää dehp-ftalaattia sisältävät jätevirrat uusiokäyttöön rajattuihin tarkoituksiin vai tuleeko haitallisia aineita sisältävät jätemateriaalit automaattisesti sijoittaa kaatopaikalle tai polttaa energiaksi?” Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari painotti ratkaisujen tuomista ongelmakeskeiseen keskusteluun. Asiaa pohdittiin toukokuisessa Helsinki Chemicals Forumissa. Tätä nykyä terveysja ympäristöhaittoja aiheuttavien aineiden määrä markkinoilla ja tuotteissa on yhä suuri, ja merkittävä osa haittoja aiheuttavista aineista on vielä vapaasti käytössä. ”Se tarkoittaa, että haitallisten aineiden kiellot tulee saattaa voimaan nykyistä tehokkaammin.” ”Tärkeintä ratkaisut, eivät ongelmat” Foorumissa käytiin vilkasta keskustelua siitä, millaisten aineiden ja millaisten pitoisuuksien kiertotaloudessa voidaan sallia kiertävän. Silloin lopputulos olisi hänen mukaansa ”toksista kiertotaloutta”. ”Tällainen linjaus hukkaa 20 vuoden tuloksellisen työn ja eurooppalaisten terveyden vain, jotta kierrätysyritykset saisivat halpaa uusiomateriaalia”, Singhofen sanoi ja tähdensi, että kiertotalouden tulisi perustua myrkyttömiin materiaaHELSINKI CHEMICALS FORUM Haitalliset aineet hidastavat kiertotalouden etenemistä Monet materiaalit sisältävät erilaisia haitallisia aineita. Myös sittemmin kiellettyjä aineita on materiaaleissa edelleen ”toksisena perintönä” ajasta ennen kieltoja. ”Haitallisten aineiden erottaminen materiaalikierrosta on kiertotalouden ehto”, sanoo Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari.. Hänen mukaansa olennaista on se, kuinka jätteen käsite tulevaisuudessa määritellään ja miten erityyppisiä haittoja punnitaan ja suhteutetaan toisiinsa. Jätevirrat sisältävät haitallisia aineita vielä kymmeniä, jopa satoja vuosia, korosti Michael Warhurst brittiläisestä ChemTrust-järjestöstä, joka seuraa ympäristön kemikalisoitumista. ”Miten esimerkiksi dehp-ftalaattiin jätevirroissa pitäisi suhtautua”, Warhurst mietti. Haitallisten aineiden erottamiseen jätevirroista tarvitaan uusia tekniikoita, joiden kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös yrityksille. ”Haitallisten aineiden erottaminen materiaalikierrosta on kiertotalouden ehto. likiertoihin
Helsinki Chemicals Forum on muodostunut maailmanlaajuiseksi kohtauspaikaksi, jossa pureudutaan monesta näkökulmasta kemikaalikysymyksiin.. Kahdeksannen kerran järjestetty Helsinki Chemicals Forum kokosi Messukeskukseen noin 200 asiantuntijaa 40 maasta. Reachin voimassaolon aikana 31 haitallista kemikaalia on siirretty luvanvaraisten aineiden listalle, ja 20 uuden aineen käyttöä tietyissä tarkoituksissa – kuten elohopean hyödyntämistä kuumemittareissa – on rajoitettu. 67 5/2016 KEMIA tietoa haitallisista aineista koko materiaalikierron varrelta”, Puoskari sanoi. Reachin ansiosta tavoite unionialueella hyödynnettävien kemikaalien tuntemuksesta on aiempaa paljon lähempänä, kiitteli Euroopan kemikaaliviraston pääjohtaja Geert Dancet, joka esitteli foorumissa kemikaalilainsäädännön toimeenpanoa ja tuloksia. Summatessaan Reachin toimivuutta Geert Dancet harmitteli sitä, että yritysten toimittamat asiakirjat ovat monelta osin puutteellisia. Haitallisten aineiden poistamisessa markkinoilta kokonaan ollaan pääosin valmisteluasteella. ”Vaikka aineiden rekisteröintiprosessi on vielä osin kesken, paljon kemikaaliturvallisuuden kannalta välttämätöntä tietoa on jo karttunut”, Dancet kertoi. Aineita on rekisteröity reilut 14 000, ja viraston järjestelmään on toimitettu 54 000 niitä koskevaa asiakirjaa. Myös yksityiskohtainen tieto aineista on vasta rakentumassa. Seuraava HCF-tapahtuma on vuorossa 8.–9. ”Aineiden haitoista, käyttötavoista ja niille altistumisesta tarvitaan tarkempaa tietoa. Hänen mukaansa jo yli 10 000 yritystä on rekisteröinyt aineita viraston järjestelmään sen jälkeen, kun Reach-lainsäädäntö vuonna 2007 tuli voimaan. ”Ennen Reachia edes kemikaaliturvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla ei ollut pääsyä tällaisen tiedon äärelle”, Dancet kuvasi muutosta. Samoin tiedon kulku ja sen käyttäminen ovat osoittautuneet haasteeksi. Myös aineiden luokittelu on toistaiseksi liian sattumanvaraista”, Dancet totesi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. pulkkinen.katja@gmail.com Kemikaaliviraston johtajan Geert Dancetin mukaan Reachin myötä on syntynyt ainutlaatuinen tietopankki kemiallisista aineista. Lisäksi 168 terveydelle ja ympäristölle haitallista kemikaalia eli erityistä huolta aiheuttavaa ainetta odottaa tulevia toimia niin sanotulla kandidaattilistalla. Lisäksi jotkin alueet, kuten aineiden nanomuodot, ovat jääneet vielä kokonaan huomioimatta. Pääjohtaja nosti esiin sen, että esimerkiksi myyjät eivät tunne ilmoitusvelvollisuuttaan tuotteiden sisältämistä huolta aiheuttavista aineista. Ennennäkemätön tietopankki EU:n kemikaaliasetus Reach painottaa yritysten vastuuta niiden käyttämien aineiden tuntemisessa ja riskien hallinnassa. kesäkuuta 2017. Työtä riittää jatkossakin Iso urakka on silti yhä edessä. Erityisen merkittävä asia on, että ainutlaatuisen laaja tietopankki on hiljattain avattu kaikille faktoja haluaville, myös tavallisille kuluttajille ja kansalaisille. Näin kuluttajat eivät saa tietää, millaisia kemikaaleja heidän hankkimissaan tavaroissa on
Prosessitekniikka Seinäjoen amk Insinööri (amk), Prosessija materiaalitekniikka Bioja elintarviketekniikka 30 + 15 (monimuoto joka toinen vuosi) 1. Lihaja valmisruokateknologia 2. ”Ohjelman puitteissa on käynnistynyt jo lukuisia yhteistyöprojektihakemuksia, mutta uusistakin ollaan vielä kiinnostuneita”, kertoo osaamisKemian ja biotieteiden insinöörien (amk) ja laboratorioanalyytikkojen koulutuspaikat vuonna 2016 Ammattikorkeakoulu Koulutusvastuu Hakukohde Aloituspaikat Pääaine/Suuntautuminen Centria (Kokkola) Insinööri (amk), Prosessija materiaalitekniikka Kemiantekniikka 30 + 30 (monimuoto) 1. Paper and Packaging Engineering (engl.) Insinööri (amk), Energiaja ympäristötekniikka Laboratoriotekniikka 30 Turun amk Insinööri (amk), Prosessija materiaalitekniikka Prosessija materiaalitekniikka 75 Yrkeshögskolan Arcada, (Helsingfors) Ingenjör (yh), Processoch materialteknik Ingenjör (yh), Processoch materialteknik 15. Opintolinjoja on lakkautettu, suuntautumisvaihtoehtoja karsittu ja kallista monimuotokoulutusta vähennetty. Environmental Chemistry and Technology 4. Tulevaisuudessa koulutukseen heijastuu myös automaation lisääntyminen. Materiaalitekniikka 2. Elintarvikeyrittäjyys 3. Elintarviketeollisuus 2. Kaivosala 2. Materiaalija pintatekniikka Laboratorioanalyytikko (amk) Laboratorioanalytiikka 60 Mikkelin amk (Mikkeli ja Savonlinna) Insinööri (amk), Prosessi ja materiaalitekniikka Prosessija materiaalitekniikka 50 + 20 (monimuoto) 1. Uusiutuvat energiavarat 3. Sen sijaan pedagogiikassa on siirrytty yhä enemmän yhteisopettajuuteen, projektioppimiseen, avoimiin oppimisympäristöihin ja digitaalisten menetelmien käyttöön. Polymeerija kuitutekniikka 2. Kemiantekniikka 3. Prosessitekniikka 3. New and Traditional Fuel Production Hämeen amk (Hämeenlinna) Insinööri (amk), Prosessija materiaalitekniikka Bioja elintarviketekniikka 40 1. Bioja elintarviketekniikka 2. 68 5/2016 KEMIA Kemian alan koulutus ammattikorkeakouluissa on murroksessa. Puutekniikka Metropolia (Helsinki) Insinööri (amk), Prosessija materiaalitekniikka Bioja kemiantekniikka 110 1. Elintarviketeknologia Tampereen amk Insinööri (amk), Prosessija materiaalitekniikka Biotuoteja prosessitekniikka 32 1. Metropolia on suurimpana ammattikorkeakouluna ollut etunenässä uudistamassa käytäntöjään ja opetusmenetelmiään. Nykypäivää ovat myös opiskelijoiden yksilölliset opintopolut ja henkilökohtaiset ratkaisut. Mia Ruismäki ja Tiina Soininen Ammattikorkeakoulutuksen säästölinja on johtanut siihen, että esimerkiksi laboratorioanalyytikkojen koulutusta annetaan enää vain pääkaupunkiseudulla toimivassa Metropoliassa, lähellä merkittävimpiä alan työnantajia. Amk-rahoituksen niukkuus ja rahoitusmallin muutokset ovat tuoneet uusia toimintatapoja myös opetuksen toteuttamiseen. Vuonna 2015 oppilaitokseen perustettu uusi kiertotalouden osaamiskiihdyttämö nivoutuu pitkälti kemian alaan. Biotuotetekniikka 2. Kiihdyttämö pyrkii luomaan merkittävää kiertotalouden liiketoimintaa, hankkeita ja yrittäjyyttä. Biojalostamotoiminta Lahden amk Insinööri (amk), Prosessija materiaalitekniikka Prosessija materiaalitekniikka 48 1. Enää ei istuta yhden opettajan kanssa luokkahuoneessa. Amk-koulutuksen uudet tuulet Laboratorioanalyytikot valmistuvat Helsingistä Koulutuksen painopistealueiksi ovat Metropoliassa valikoituneet kemiallinen ja biotieteellinen analytiikka, laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät toimenpiteet, laatuasiat sekä analyysimenetelmien kehitys ja validointiprosessit
Lisäosaamista yamk-tutkinnolla Vuonna 2014 voimaan tulleen amklakiuudistuksen myötä tekniikan insinöörikoulutuksen ns. Metropolian liiketoimintayksikkö MCreO puolestaan järjestää ajankohtaisia, käytännönläheisiä täydennyskoulutuksia muun muassa analyysimenetelmän käytännön validoinnista ja teräsrakenteiden pintakäsittelyn laaduntarkastuksesta. Laboratorioanalyytikoilla yamk-tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, koska heidän amk-koulutuksensa on suppeampi kuin insinööriopiskelijoiden. Koulutuksissa suuntaudutaan pääasiassa bioja elintarviketekniikkaan, prosessija kemiantekniikkaan sekä materiaalitekniikkaan. Ylemmät amk-tutkinnot eroavat sisällöltään tiedeyliopistojen maisteriohjelmista. Turun ammattikorkeakoulussa käynnistyi tänä syksynä kemiantekniikan ja bioteknologian ja Hämeen ammattikorkeassa biotalouden liiketoiminnan kehittämisen yamk-koulutus. ja yhdyskuntatekniikka, maanmittaus, sähkö. Koulutukset tapahtuvat kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa. ja materiaalitekniikka, rakennus. ja ympäristötekniikka, tieto. ja automaatiotekniikka, tuotantotalous, logistiikka ja palo. Metropolian suunnitelmissa on aloittaa syksyllä 2017 laboratorioanalyytikoille suunnattu yamk-koulutus. mia.ruismaki@metropolia.fi tiina.soininen@metropolia.fi. Laboratorioanalyytikkotai amkinsinööritutkinnon suorittanut voi syventää osaamistaan yliopistojen maisterikoulutuksissa tai suorittaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen yamkeli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. aluepäällikkö Jari Olli. Insinöörien yamk-tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä, mikä vastaa vuoden täysipäiväistä opiskelua. Mia Ruismäki toimii kemian ja Tiina Soininen biotieteiden lehtorina ammattikorkeakoulu Metropoliassa. ja pelastusala. Jokainen ammattikorkeakoulu toteuttaa sille myönnetyt koulutukset ja päättää omasta alueellisesta suuntautumisestaan. 69 5/2016 KEMIA M et ro po lia Metropolian ensimmäisen vuosikurssin laboratorioanalyytikko-opiskelijat odottavat bakteerien identifiointituloksia MALDI-TOFmassaspektrometriltä. ja viestintätekniikka, konetekniikka, prosessi. Kemian alaan liittyviä insinöörikoulutuksia toteutetaan lähinnä prosessi. koulutusvastuualueita ovat energia. ja materiaalitekniikan, jonkin verran myös ympäristöja energiatekniikan alueilla
Britit päättivät ehkä omaksikin yllätyksekseen heiluttaa EU:lle hyvästit. Äänestyksen tulos tuli monille tahoille suurena yllätyksenä. Siinä tapauksessa olisimme nyt pahemmassa kuin pulassa, Archer sanoo. Brexit huolettaa Britanniassa ”Kriittiset kemikaalit eivät saa kadota markkinoilta” dyt mittaukset kertovat, että ilman luonnollinen hiilidioksidipitoisuus sattui olemaan 278 ppm-yksikköä jo 1750-luvulla eli ennen teollistumisen varsinaista käynnistymistä. Edessä on paljon paperityötä, ja muun muassa kaikki Reach-rekisteröinnit on vielä tehtävä unionivelvoitteiden mukaisesti. Patistelun takana on huoli siitä, että maan tuleva ero Euroopan unionista saisi yritykset laiminlyömään Reachvelvollisuuksiaan, jotka kuitenkin ovat voimassa erohetkeen asti. Päivi Ikonen. Britannian ympäristöministeriö ja kansallinen Reach-viranomainen ovat käynnistäneet informaatiokampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa maan kemikaalialan toimijoita tulevasta määräajasta 31.5.2018. Ilmakehän luontaisen hiilidioksidipitoisuuden puskurivaikutuksen ansiosta ilmastonmuutoksen tämänhetkiset seuraukset ovatkin tutkijan mukaan vielä ”kohtuulliset”. Britit päättivät ns. Maapallon lämpeneminen olisi hänen mukaansa voinut lähteä kiihtymään jo ennen kuin tiede ja teknologiat olivat kehittyneet nykytasolleen. brexitistä eli EU:sta lähtemisestä 23. Onneksemme ilmakehä kuitenkin sisälsi riittävästi hiilidioksidia niin, että ihmisen aiheuttamat muutokset pysyivät pitkään varsin vähäisinä. kesäkuuta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Antarktiksen lumipeitteestä tehIlmastonmuutoksen onni onnettomuudessa Ilmastonmuutos uhkaa, mutta asiat voisivat olla huonomminkin, sanoo amerikkalaistutkija. Jos taas hiilidioksidipitoisuus olisi 1700-luvun puolivälin lähtötilanteessa ollut kymmenen kertaa pienempi, vuoden 2016 ilmasto olisi ollut todellisuutta jo vuonna 1900. Jos kriittisen tärkeitä kemikaaleja jää rekisteröimättä, aineiden toimiIlmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat ongelmat ovat tosiasia, mutta Chicagon yliopiston professori David Archer näkee pilvessä myös hopeareunuksen. Sen jälkeen eron on toteuduttava kahden vuoden kuluessa. Britannian lähtölaskenta käynnistyy päivästä, jolloin maa käynnistää viralliset eroneuvottelut unionin kanssa. Viranomaishankkeissa rakennetaan vielä myös uusia rekisteröintityökaluja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, kertoo Chemical Watch. Jos ilmassa olisi tuolloin ollut hiilidioksidia puolet siitä, ilmastomme olisi nyt sellainen kuin vuodeksi on 2050 ennustettu, Archer laskee. 70 5/2016 KEMIA ULKOMAILTA Ison-Britannian hallitus kehottaa saarivaltion kemianyrityksiä pitämään huolen siitä, että ne tekevät ajoissa vuoden 2018 Reach-rekisteröinnit. Päivi Ikonen Sc an st oc kp ho to Sc an st oc kp ho to tusketjuihin voi syntyä kohtalokkaita katkoksia, hallitus varoittaa. Jos ilman hiilidioksidipitoisuus olisi ollut pienempi, kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset olisivat alkaneet paljon aikaisemmin, kirjoittaa Science Daily. Siihen mennessä on rekisteröitävä aineet, joita tuotetaan Euroopan talousalueella tai tuodaan sinne 1–100 tonnia vuodessa
Vuorikiipeilijänä tunnetun monarkin kuolinsyy, kalliolta putoaminen, ilmoitettiin välittömästi, mutta koska tapahtumalla ei ollut silminnäkijöitä, huhumylly alkoi pyöriä. Vertailunäytteet antoivat heidän pyynnöstään Albertin kaksi sukulaista, Bulgarian viimeinen tsaari Simeon II ja saksalainen paronitar Anna Maria Freifrau von Haxthausen. Epäorgaanisen kemian jaoston heinäkuiseen kokoukseen mennessä kommentteja oli tullut eri puolilta maailmaa jo lähes sata. Tutkimuksesta kertoi Science Daily. Keksijät ehdottivat alkuaineelle 115 nimeä tennesine (Ts) Tennesseen osavaltion mukaan. Asiasta raportoivat Leuvenin yliopiston tutkijat, jotka näin panevat pisteen yli 80 vuoden ajan levitetyille salaliittoteorioille. Alkuainetta 113 ensimmäisenä tuottanut japanilainen Riken-tutkimuslaitos ehdotti aineelle nimeä nihonium (Nz). Alkuaineelle 117 he ehdottivat nimeksi moscovium (Mc) Venäjän pääkaupungin mukaan. Koska kaikki viime vuosikymmeninä valmistetut uudet alkuaineet ovat olleet metalleja, säännöissä oli määräys, että nimien on päätyttävä päätteeseen -ium. Kun leuvenilaistutkijat saivat muutaman lehden käsiinsä, he analysoivat verestä dna:n. Alkuaine 118 syntyi Dubnan ja Livermoren laitoksissa. Sana viittaa Japanin omakieliseen nimeen Nihon. Niiden mukaan nimiä voivat ehdottaa vain aineiden löytäjät. Uusi nimisääntö IUPAC avasi nimiehdotukset julkiselle arvioinnille kesäkuussa. Alkuaineen 118 nimiehdotus on oganesson (Og). Alkuaineet 117 ja 118 kuitenkin kuuluvat halogeenien ja jalokaasujen ryhmiin. 59-vuotiaan hallitsijan väitettiin joutuneen niin poliittisen murhan kuin intohimorikoksenkin uhriksi jossakin tuntemattomassa paikassa. Muilla on ainoastaan kommentointioikeus. Suuressa osassa palautetta ei kuitenkaan ollut ymmärretty IUPACin alkuaineiden nimeämissääntöjä. Kansainvälisen kemianjärjestön IUPACin epäorgaanisen kemian jaosto on hyväksynyt uusille alkuaineille 113, 115, 117 ja 118 ehdotetut nimet ja symbolit. Kommentteja nimistä voi edelleen lähettää osoitteeseen reedijk@ chem.leidenuniv.nl. Jaoston piti siksi muokata sääntöjä. Soturikuninkaaksi kutsuttu monarkki johti itse maansa joukkoja ensimmäisen maailmansodan rintamalla. Tulokset vahvistivat, että Marche-les-Damesin jyrkänteen juurelle vuotanut veri kuului kuninkaalle. marraskuuta. Aloitteen mukaan nimellä olisi muistettu viime vuonna edesmennyttä Motörhead-yhtyeen laulajaa Lemmy Kilmisteriä. Näin muun muassa lemmium jäi huomiotta, vaikka ehdotuksen taakse oli kerätty yli 150 000 allekirjoittajaa. Tennesine ja oganesson noudattavatkin uutta sääntöä, jonka mukaan halogeenien (englanninkielinen) nimi päättyy -ine ja jalokaasujen -on. Ehdotus kunnioittaa professori Juri Oganesjania, jonka nimi on ensimmäisenä useimmissa näitä alkuaineita käsittelevissä julkaisuissa. Päivi Ikonen Veritahrat kertoivat kuninkaan kuolinpaikan Neljä uutta alkuainetta saavat viralliset nimet Albert I oli pidetty hallitsija. Nimen kansallinen, suomenkielinen versio on tennesiini. Jaosto suosittelee, että ne hyväksytään lopullisesti kesällä 2017 pidettävässä järjestön yleiskokouksessa. Markku Leskelä Kirjoittaja on IUPACin epäorgaanisen kemian jaoston sihteeri ja Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian professori.. Vuoristoseudun asukkaat olivat kuitenkin aikoinaan keränneet itselleen tapahtumapaikalta muistoja, muun muassa vereen tahriutuneita puunlehtiä. Alkuaineita 115 ja 117 ovat tuottaneet venäläinen Dubnan tutkimuslaitos sekä yhdysvaltalaiset Oak Ridgen ja Lawrence Livermoren tutkimuslaitokset. Kommentointiaika päättyy 8. 71 5/2016 KEMIA Belgian kuningas Albert I sai vuonna 1934 surmansa kiipeilyonnettomuudessa
Vaikka koneeseen kuinka syöttäisi pareja, sieltä ilmestyy pyöritysprosessin jälkeen puhtaita mutta parittomia jalanlämmittimiä. Vaikeaahan se olisikin, yhdellä jalalla. Luvassa on ikävyyksiä, jos esimerkiksi sattuu lomailemaan kahden pikkutytön kanssa ja saa näiden garderoobiksi hellehamosten sijaan ylipainoisen liikemiehen pukuvaraston. Jos oman suunnitelmansa mukaisesti laskeutuu New Yorkiin, vaihtovaatteet voivat löytyä Caracasista, mutta vasta kuukauden kuluttua. Ovatko ne ehkä löytäneet sieltä madonreiän ja sujahtaneet sen kautta muina miehinä toiseen universumiin. Niiden lopullista määränpäätä ei tunne kukaan, eivät edes Belgian poliisin kuuluisat komisariot Dupond ja Dupont. Hyväksyyköhän matkanjärjestäjä Bossin puvun ja Chanelin koltun hankinnoista aiheutuneet kulut. ”Luvassa on ikävyyksiä, jos lomailee kahden pikkutytön kanssa ja saa laukkuruletissa ylipainoisen liikemiehen pukuvaraston.”. Turhien etsintöjen sijasta belgialaiset saisivatkin keskittyä siihen, minkä osaavat parhaiten: suklaan syöntiin ja oluen juontiin. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Oma lukunsa ovat ikuisiksi ajoiksi kadoksiin jäävät kapsäkit. Pimeän aineen lisäksi pimentoon on jäänyt se, mihin sukat katoavat pesussa. Jokainen lentomatkailija tietää, että yhdensuuntaisellakin matkalla on kaksi reittiä, jotka eivät läheskään aina konvergoi. Onkohan lentoyhtiö vakavarainen. Elämä käykin jännittäväksi siinä vaiheessa, kun on pukeuduttava matkan motiivina olevaa juhlatilaisuutta varten. Tätä emme saa koskaan tietää. TOINEN kaikkeuden suuri mysteeri on matkalaukkujen liike planeetallamme. Keemikko Kadonneiden aarteiden metsästäjä Kaikkeuden arvoitukset KEEMIKKO 5/2016 KEMIA 72 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Matkustaja ja hänen kapsäkkinsä saattavat hyvinkin lennähtää eri puolille palloa tai ainakin samaan paikkaan eri aikaan. HUOMATTAVASTI hankalammaksi tilanne muuttuu silloin, kun pakaasin päätyminen väärään osoitteeseen ei johdu kuljetusyhtiöstä. Tutkijat ovat ponnistelleet kaikkensa, mutta heille on yhä täysi arvoitus, mihin sukkien vastakappaleet joutuvat. Mikä tapahtuu tapahtumahorisontin takana, jää tapahtumahorisontin taa. 72 5/2016 KEMIA MAAILMASSA on paljon sellaista, mitä nykytiede ei kykene selvittämään. Tällöin jollekulle toiselle ei jää hihnalta käteen kuin siellä viimeisenä pyörähtelevä musta pekka, yksinäinen yllätysmuna, joka voi sisältää mitä tahansa. LAUKKUJEN kuurupiilolta ei välty kukaan paikasta toiseen matkaileva. Vaikka vaatekaupassa vierailu ei tapahdu lentofirman laskuun, kukkarolle käyvä visiitti on välttämätön, paitsi jos ehdottomasti haluaa raahata kiivaasti vastaan pyristelevät lapset uima-altaalle oululaisen kaupparatsun pitkissä kalsareissa. Moni epäilee yksijalkaista varasta, mutta ”on syytä epäillä” -kynnystä ei ole ainakaan vielä ylitetty. Voisiko olla mahdollista, että se on nielaissut kitaansa tolkuttoman määrän harmahtaviksi kauhtuneita tennissukkia ja kolhiintuneita matkalaukkuja. Kun näin käy, syypäänä on tavallisesti hajamielinen, likinäköinen tai liian kiireinen kanssamatkustaja, joka nappaa laukkujen rulettipöydästä ensimmäisen riittävän tutunnäköisen saaliin. Me muut voimme pohtia jokainen tykönämme, millaisia salaisuuksia kätkee sisäänsä keskellä Linnunrataa lymyävä jättiläismäinen musta aukko
Mittausverkko soveltuu muun muassa teollisuuden ja elintarvikesektorin olosuhteiden mittaukseen. Asu on optimaalinen ratkaisu kohteisiin, joissa ilmassa on saastehiukkasia ja joissa työntekijän on käytettävä sekä suojavaatteita että hengityssuojainta. Lisätietoa: www.alfalaval.com Mukavat suojalasit Honeywellin XCja Encore-suojalasien uudet polymeeri-laserlinssit yhdistävät infrapunasuojauksen käyttömukavuuteen ja optimaaliseen värinäköön. LKH Prime UltraPure -versiot sopivat lääketeollisuuden sovelluksiin. Kaksi erillistä tulppaa ja tiivistettä mahdollistavat sen, että yksi vuodonestoventtiili voi usein korvata kaksi tai useampia erityyppisiä venttiilejä. Venttiilien modulaarinen rakenne on helposti räätälöitävissä erilaisiin tarpeisiin. Ilmaruuviteknologian ja kehittyneen muotoilun ansiosta pumppu soveltuu monien hygieenisten teollisuudenalojen, kuten elintarvikkeiden sekä meijerija panimotuotteiden, valmistukseen. Harmaiden polymeerilinssien ansiosta käyttäjän värinäkö pysyy neutraalina. Lisätietoa: www.alfalaval.com. Koska voimat kumoavat toisensa, venttiili tyhjenee, alentaa painetta ja lopulta sulkeutuu, kun järjestelmän paine palaa normaaliksi. Valaisin palaa yhdellä latauksella reilut 12 tuntia. Lasit on tarkoitettu tutkijoille sekä lääketeollisuuden ja valmistavan teollisuuden työntekijöille. Lisätietoa: www.nokeval.com Hygieenistä pumppaustehoa Alfa Laval LKH Prime on tehokas ja monipuolinen itseilmaava pumppu. Lisätietoa: www.vandernet. 73 KEMIA 5/2016 UUSIA TUOTTEITA Venttiilien ohjausyksikkö Älykäs, pieneen tilaan mahtuva Alfa Laval ThinkTop D30 on elintarvike-, meijeri-, panimo-, lääke-, pesuaineja kosmetiikkateollisuuden hygieenisiin sovelluksiin tarkoitettu integroitu ohjausyksikkö. Kestävän ja kustannustehokkaan yksikön asennus ja asetusten tekeminen on helppoa ja nopeaa, eikä vikatilanteita tarvitse selvittää enää käyttöönoton ja tuotannon aikana. Lisätietoa: www.honeywellsafety.com Crea tive Com mon s tai pölyä. com Kestävä otsavalaisin Ladattava Petzl-otsavalaisin Pixa 3R on lujarakenteinen työkalu, joka kestää useimpia kemikaaleja, vettä, iskuja ja päälle astumisen. Antistaattinen, ilmanvaihdolla varustettu asu on valmistettu kemiallisia aineita kestävästä materiaalista, jolla on korkea suojauskerroin (PF>50 000). Mahdollisissa vaaratilanteissa se avautuu ennalta määritetyssä asetuspaineessa. Venttiilin kiinni pitävä puristetun jousen voima pakkoavautuu, kun venttiilin tuloyhteeseen kertyy painetta. Pumput ovat EHEDG-sertifioituja ja 3-Ahyväksyttyjä. Valokeiloja on kolme, lähityöskentelyyn, liikkumiseen ja kauas katsomiseen. Lisätietoa: www.honeywellsafety.com Jousikuormitettu varoventtiili Alfa Laval Safety Valve -varoventtiili on suunniteltu pitämään sekä laitteet että ihmiset turvassa. Sitä voidaan käyttää myös räjähdysvaarallisissa atex-luokitelluissa tiloissa, joissa on kaasua Joustava vuodonestoventtiili Alfa Laval Unique -vuodonilmaisuventtiilit on tarkoitettu hygieeniseen virtojen käsittelyyn. Reaaliaikaisen seurannan avulla muutoksiin voidaan reagoida nopeasti. Lisätietoa: www.alfalaval.com Atex-tuuletettu suoja-asu Kemianja lääketeollisuuteen tarkoitettu Hapichem-asu suojaa työntekijöitä mahdollisesti räjähdysherkissä ympäristöissä. Kahta nestettä voidaan käsitellä samaan aikaan ilman ristikontaminaation riskiä. Lisätietoa: www.alfalaval.com Olosuhdetietojen keräämiseen Pilvipalveluna toimiva Ovanetolosuhdevalvontajärjestelmä mahdollistaa muun muassa hygienia-, kosteus-, pölyja ilmanlaadun yhtäaikaisen mittauksen ja kohteiden langattoman seurannan
Vastaväittäjänä toimi prof. Vivek Shenoy (Pennsylvanian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena akat.tutk. Timo Vesala. Pekka Taskinen. DI Mikko Ervastin väitöskirja Simulating impurities and edges in graphene tarkastettiin 22.6.2016. Matti Vilkko (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto FM Toni Mäkelän väitöskirja Ion Pair Recognition by Ditopic Crown Ether Based bis-Urea and Uranyl Salophen Receptors tarkastettiin 17.6.2016. John Murphy (Warwickin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Toralf Scharf (Lausannen teknillinen korkeakoulu, Sveitsi) ja kustoksena prof. Craig (Pretorian yliopisto, Etelä-Afrikka) ja prof. Sari Voutilainen. FM Riikka Kylväjän väitöskirja Staphylococcus aureus and Lactobacillus crispatus: Adhesive characteristics of two Gram-positive bacterial species tarkastettiin 19.8.2016. DI Ville Pihlajaniemen väitöskirja Pretreatment categories, process alternatives and material characteristics in enzymatic hydrolysis of lignocellulose tarkastettiin 26.8.2016. M.Sc. Sarah Butcher. Thad Maloneyn. Riitta Freese (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. DI Juuso Rantasen väitöskirja The manufacturing potential of micro and nanofibrillated cellulose composite papers tarkastettiin 15.7.2016. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela. Dorthe Posselt (Roskilden yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. (Eng.) Joseph Hamuyunin väitöskirja Solubility of high melting temperature oxides (CaO, Al 2 O 3 , Cr 2 O 3 ) in copper oxide liquid tarkastettiin 26.8.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Arthur J. M.Sc. Davis (Bristolin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena akat. Susan Arntfield (Manitoban yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää. Jouko Yliruusi. Do-Yong Park (Illinoisin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Aki Kortelaisen väitöskirja Mass spectrometry of aerosols from boreal forests and wood combustion tarkastettiin 30.6.2016. Hanna Vehkamäki. TkL Raimo Liljan väitöskirja Promoting waste prevention in industry—search for policy instruments tarkastettiin 5.8.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Lars Nitschke (Erlangenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jorma Jokiniemi. Vastaväittäjä toimi prof. Marjo Yliperttula. Alex Guenther (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ragauskas (Georgian teknillinen yliopisto, Yhdysvallat) ja kusVÄITÖKSIÄ toksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Rades (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Haglund (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. 74 5/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat sivulla 76 Aalto-yliopisto DI Alexandre Boriouchkinen väitöskirja Dynamic modeling of a BioGrate boiler tarkastettiin 17.6.2016. Jyrki Vuorinen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Anthony P. DI Ville Vähänissin väitöskirja Boron and phosphorus diffusion gettering: Efficiency, mechanism and applicability to silicon solar cells tarkastettiin 19.8.2016. Vastaväittäjänä toimivat prof. Samuel Schabel (Darmstadtin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat tutkijat Michel Taliansky (Dundeen yliopisto, Iso-Britannia) ja Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Knuutinen. Itä-Suomen yliopisto FM Anni Erosen väitöskirja Studies on Gold Nanorods and Luminescence Enhancement tarkastettiin 1.6.2016. Nevalainen. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Matias Kopperin väitöskirja Applicability of comprehensive two-dimensional gas chromatography—time-of-flight mass spectrometry to environmental non-target screening: Special emphasis on wastewater tarkastettiin 17.6.2016. Garry Wong (Macaon yliopisto, Kiina). Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Hilde Nilsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. DI Annika Fagerholmin väitöskirja Studies towards stereoselectively versatile calyculin tetraene and Rho GTPase inhibitor synthesis. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Inkeri Kotron väitöskirja X-Ray Scattering Studies of Biological and Biomimetic Materials tarkastettiin 26.8.2016. Heikki Lihavainen (Ilmatieteen laitos) ja kustoksena prof. Marko Virta. Jane E. Sami Svanbäckin väitöskirja Toward accurate highthroughput physicochemical profiling using image-based single-particle analysis tarkastettiin 15.7.2016. Development of robust nitrile synthesizing methods tarkastettiin 17.6.2016. Kari Rissanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Lappeenrannan teknillinen yliopisto FM Sara-Maaria Alatalon väitöskirja Hydrothermal carbonization in the synthesis of sustainable porous carbon materials tarkastettiin 6.7.2016. Anders Tilliander (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. FM Katriina Huumosen väitöskirja Studies on Genomic Instability Induced By Radiation and Chemicals tarkastettiin 8.6.2016. Besong-Ndikan väitöskirja Molecular insights into a putative potyvirus RNA encapsidation pathway and potyvirus particles as enzyme nanocarriers tarkastettiin 14.6.2016. FM Pekka Rantalan väitöskirja Ecosystem scale measurements of surface—atmosphere volatile organic compound exchange tarkastettiin 22.6.2016. Juhani Huuskonen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dos. Ari Koskinen. M.Sc. Helsingin yliopisto FM Katariina Rommin väitöskirja Enzyme-aided recovery of protein and protein hydrolyzates from rapeseed cold-press cake tarkastettiin 10.6.2016. Tapio J. Niklas Hedin (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Marja-Liisa Riekkola. Annele Virtanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Teymoor Yaryn väitöskirja Association of zinc, omega-6 polyunsaturated fatty acids, delta-5 and delta-6 desaturase activities with the risk of type 2 diabetes and metabolic syndrome: a prospective population-based study tarkastettiin 27.8.2016. Mika Sillanpää (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Kati Nuutisen väitöskirja Polycyclic aromatic hydrocarbon emissions from residential wood combustion tarkastettiin 9.6.2016. prof. Tapani Vuorinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Koskinen. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Teemu Teeri. Hannele Hakola (Ilmatieteen laitos) ja kustoksena prof. Shila Jafarin väitöskirja Investigation of adsorption of dyes onto modified titanium dioxide tarkastettiin 12.7.2016.. Vastaväittäjänä toimi prof. Jemal Ademin väitöskirja Selective targeting of Bcl-2 family proteins through glucocorticoid and cell surface receptors: New insights for lymphoma therapy tarkastettiin 3.6.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Jaana Vuopio (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Tim Wehling (Bremenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena emer.prof. FK Eeva-Liisa Niemisen väitöskirja Ninth Grade Students Generating Interest in Physics and Chemistry—An Interpretive Study of Students’ Discourse in a Science Class in Finland tarkastettiin 21.6.2016. FM Petra Lindholm-Lehdon väitöskirja Occurrence of pharmaceuticals in municipal wastewater treatment plants and receiving surface waters in central and southern Finland tarkastettiin 12.8.2016. Stefano Moro (Padovan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Munira Kadhim (Oxford Brookes -yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Felipe Cabello (New York Medical College, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. DI Taneli Väisäsen väitöskirja Effects Of Thermally Extracted Wood Distillates On The Characteristics Of Wood-Plastic Composites tarkastettiin 10.6.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Dahl. Jukka Pelkonen. Jukka Juutilainen. Bruno Botta (Rooman La Sapienza -yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Hele Savin. Risto Nieminen. FM Topi Korhosen väitöskirja Modeling of the Mechanical Properties of Carbon Nanostructures tarkastettiin 26.8.2016. Ian K. Jari Lavonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Michal Stepniewskin väitöskirja Computational studies on membrane proteins and membrane-drug interactions tarkastettiin 20.8.2016. M.Sc. Paula Kivimaa (Sussexin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Windi Muziasarin väitöskirja Impact of Fish Farming on Antibiotic Resistome and Mobile Elements in Baltic Sea Sediment tarkastettiin 17.6.2016. Peter S. Markku Kuittinen. FM Sari Yrjölän väitöskirja Design and Synthesis of GPR55 and Cannabinoid CB2 Receptor Ligands tarkastettiin 13.8.2016. Martina Rudgalvyten väitöskirja Gene expression and epigenetic modifications in Caenorhabditis elegans induced by methylmercury and manganese tarkastettiin 28.7.2016. Marko Virta. Reijo Lappalainen
Salminen siirtyi eläkkeelle vuonna 1998 mutta osallistui edelleen aktiivisesti alansa kehittämiseen. 1970–1980-lukujen taitteessa hän tutustui puolen vuoden ajan elintarviketutkimukseen ja maitoteknologiaan useissa USA:n yliopistoissa. Vuonna 1978 hänet valittiin Valion laboratorion johtajaksi ja vuonna 1985 yhtiön tutkimusjohtajaksi. Yksityiselämässään Salminen oli velvollisuudentuntoinen ja oikeudenmukainen. Elintarviketeollisuuden tutkimuspäälliköksi hän siirtyi vuonna 1970 ja tutkimusjohtajaksi vuonna 1973. Osa alan johtavista tutkijoista on etenkin viime vuosina lähestynyt Salmisen käsityksiä. Vuonna 1998 hän hankki käytöstä poistetun kansakoulun Juvan Lautealasta suurperheensä kesäasunnoksi. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1992, ja vuonna 1999 hänelle myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki. Sen kunnostaminen ja ympäristön monipuolinen hoitaminen olivat hänen eläkepäivien tärkeä harrastuksensa. Lisäksi hän toimi tieteellisenä neuvonantajana muutamissa yrityksissä, joista eräässä kehitettiin ruuansulatusta edistäviä pellavatuotteita. Niiden on tieteellisesti todettu parantavan ruuansulatuselimistön toimintaa. Kun Valion silloinen toimitusjohtaja Iikka Haka ja Salminen vuonna 1988 käynnistivät mainosoperaation voin kulutuksen lisäämiseksi, yritys sai tiedemaailmalta tyrmäävän vastaanoton. Erityisesti maidon rasvan vaikutuksista hänellä oli erilainen käsitys kuin monilla muilla asiantuntijoilla. Aivan viime aikoina Salminen kantoi huolta siitä, mitä seurauksia margariinin valmistuksessa nykyisin käytettävillä vaihtoesteröintimenetelmällä on kasvirasvojen molekyylirakenteeseen, ja onko muutoksilla mahdollisesti terveydellisiä vaikutuksia. Laajoissa kansainvälisissä seurantatutkimuksissa tyydyttyneen rasvan saannin ja sydäntau. Yhä laajassa käytössä olevista tuotteista syntyi Valiolle menestystarina. Hän seurasi tarkasti tutkimuksen uusia tuloksia ja esiintyi kantaa ottavana kirjoittajana ravitsemuskysymyksissä. heinäkuuta tapaturmaisesti kesäasunnollaan Juvalla. Jussi Huttunen ja Risto Ihamuotila Kirjoittajat ovat Kari Salmisen ystäviä. Valmistuttuaan vuonna 1964 hän ilmoitti hämmästyneelle kemian professorille siirtyvänsä jatko-opintoihin Viikkiin, koska oli kiinnostunut elintarvikealasta. 75 KEMIA 5/2016 in memoriam Kari Salminen Rasvaravitsemuksen toisinajattelija Professori Kari Salminen kuoli 1. Alansa aktiivinen kehittäjä Kari Salminen ei voinut kaikilta osin yhtyä suomalaisten ravintotutkijoiden esityksistä tehtyihin valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin. Hänen panoksensa oli ratkaiseva, kun Valiossa kehitettiin voin ja rypsiöljyn seos Voimariini (nykyisin Oivariini). Ystävyyssuhteistaan hän piti lämpimästi huolta. Salminen oli ensimmäisiä suomalaisia asiantuntijoita, joka 1990-luvun alkuvuosina kiinnitti huomiota margariinien valmistuksessa yhteydessä syntyneisiin transrasvahappoihin. Monissa tapauksissa maitorasvan saannin ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden välillä on todettu negatiivinen korrelaatio. Työn vastapainona hän osasi myös reippaasti juhlia, mistä meillä on runsaasti hauskoja kokemuksia. Niiden on sittemmin osoitettu aiheuttavan sepelvaltimotautia, ja niitä tuottavien menetelmien käytöstä on luovuttu. Penkkiurheilijana hän oli innokas HIFK:n kannattaja. Hän valmistui maatalousja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1968 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1970. Urheilullinen Salminen harrasti pitkiä, kovavauhtisia sauvakävelylenkkejä. Parin amerikkalaisen professorin tutkimusten pohjalta Salmisen johdolla tutkittiin Lactobacillus GG -maitohappobakteerin hyödyntämistä, mistä syntyivät Gefilus-tuotteet. Tultuaan ylioppilaaksi Salminen lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon pääaineenaan kemia. tien välillä ei ole löytynyt yhteyttä tai yhteys on ollut heikko. Hän oli Helsingin yliopiston elintarvikekemian dosentti ja hoiti vuoden ajan alan professuuria Turussa. Hän oli 78-vuotias. Salminen aloitti työuransa Helsingin yliopiston ravintokemian (nykyään ravitsemustiede) laitoksen tutkijana vuonna 1963
Andrea Milantin väitöskirja Characteristics of Ironbased Thermal Sprayed Coatings Manufactured with High Velocity Oxygen Fuel and High Velocity Air Fuel Spraying for Wear and Corrosion Applications tarkastettiin 19.8.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Tuula Pakkanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. DI, FM Heini Postilan väitöskirja Peat extraction runoff water purification in treatment wetlands constructed on drained peatlands in a cold climate tarkastettiin 17.6.2016. FM Virpi Laitisen väitöskirja Genetic risk factors for hereditary prostate cancer in Finland—From targeted analysis of susceptibility loci to genome-wide copy number variation study tarkastettiin 17.6.2016. Daneel Ferreira (Mississippin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto M.Sc. Johanna Ivaska. William Kjell Hans Hogland (Linnaeus-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Shrikant Joshi (West-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Petriina Paturi. Thomas Lampke (Chemnitzin teknillinen yliopisto, Saksa) ja prof. Tuotantopäällikkö, diplomi-insinööri Tanja Raitaniemi on nimitetty oman toimensa ohella laatupäälliköksi. Päivi Peltomäki (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tunnustuksen luovuttivat konferenssin puheenjohtajat Simon Elliott (vas.) Tyndall-instituutista ja Jonas Sundqvist Lundin yliopistosta. Bjørn Kløve. Johanna Schleutker. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi tohtori Lucía Hernández Leal (European Centre of Excellence for Sustainable Water Technology, Alankomaat) ja kustoksena prof. Pirkko Härkönen. Åbo Akademi DI Carl-Mikael Wiklundin väitöskirja Optimization of a steel plant utilizing converted biomass tarkastettiin 10.6.2016. Irina Elovaara. M.Sc. FM Tomi Elovaaran väitöskirja Magnetophotoresistance in Pr1-xCaxMnO 3 thin films tarkastettiin 18.6.2016. Laatupäällikön tehtävät siirtyivät hänelle teollisuusosaston johtajalta Kari Laaksolta. Pekka Mäntsälä. FM Terhi Suorannan väitöskirja Advanced analytical methods for platinum group elements. Yu Lanin väitöskirja Role of fibroblast growth factors and their receptors in prostate cancer tarkastettiin 17.6.2016. Vastaväittäjinä toimivat prof. Hannu Hänninen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Renuka Natarajanin väitöskirja Biomarkers in Multiple Sclerosis: Special emphasis on melatonin and adipokines tarkastetTutkija Suvi Haukka on saanut kansainvälisen ALD Innovation -palkinnon tunnustuksena pitkäaikaisesta, ansiokkaasta työstään atomikerroskasvatuksen eli ALD:n (Atomic Layer Deposition) kehittäjänä. Paavo Perämäki. Hän palaa VTT:hen työja elinkeinoministeriöstä, jossa hän on vetänyt biotalouden kärkiohjelmaa. Sebastien Rauch (Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Petri Vuoristo. Oulun yliopisto DI Anna Kiskon väitöskirja Microstructure and properties of reversion treated low-Ni highMn austenitic stainless steels tarkastettiin 10.6.2016. Juha Kere (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. JanErik Damber (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. FM Riikka Nurmisen väitöskirja Genetic Susceptibility Factors for Prostate Cancer at Chromosomal Region 11q13.5 tarkastettiin 10.6.2016. Kiilto Oy Kemiantekniikan diplomi-insinööri Tiia Aromaa on nimitetty yhtiön teollisuusosaston aluepäälliköksi Kaakkois-Suomen alueelle ja materiaalitekniikan diplomi-insinööri, projekti-insinööri Heini Siekkinen teollisuusosaston tuotekehittäjäksi. Jan Lycke (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Sillanpää. Liiketoiminta-alueen aiempi vetäjä Kari Larjava siirtyy VTT:n spin off -yrityksen Global Eco Solution Oy:n toimitusjohtajaksi. Helsingin yliopistossa tohtoriksi väitellyt Haukka aloitti uransa vuonna 1990 Microchemistry-yhtiössä, jossa hän työskenteli yhdessä alan pioneerin Tuomo Suntolan kanssa. Vastaväittäjänä toimi prof. AL D 20 16 Sen jälkeen, kun ASM International vuonna 1999 osti Microchemistryn, Haukka on jatkanut työtään uuden omistajan palveluksessa. NIMITYKSIÄ Allergiaja Astmaliitto ry Kemikaaliasiantuntijaksi on nimitetty kemisti, FM Sanna Virtanen. Ari Laurén (Luke) ja kustoksena prof. David Porter. Vastaväittäjänä toimi prof. 76 5/2016 KEMIA Väitöksiä… HENKILÖUUTISIA Vastaväittäjänä toimi prof. Paulo Ferreira (Teksasin yliopisto, Yhdysvallat) ja prof. Josep Fontcuberta (Barcelonan autonominen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Hän vastasi aiemmin yhtiön Turun-toimipisteen toiminnoista. Helsingin yliopiston Kumpula Business Labsissa toimiva ASM kehittää ALD-teknologiaa puolijohdeteollisuuden tarpeisiin. Biotie Therapies Oyj Toimitusjohtajaksi on nimitetty LT Antero Kallio. Timo Suomalaiselle ALD-tutkijalle arvokas tunnustus Suvi Haukka vastaanotti palkintonsa Dublinissa järjestetyssä ALD 2016 -kongressissa. Marja Lajunen. UPM-Kymmene Oyj FT (biokemia) Sari Mannonen on nimitetty UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan johtajaksi. Vastaväittäjänä toimi prof. tiin 3.6.2016. Juha-Pekka Salminen. Turun yliopisto FM Marica Engströmin väitöskirja Understanding the bioactivity of plant tannins: developments in analysis methods and structure-activity studies tarkastettiin 17.6.2016. Hän siirtyi tehtävään VTT:n tutkimusja tuotekehityksestä. Tampereen teknillinen yliopisto DI Sanna Jaatisen väitöskirja Characterization and Potential Use of Source-Separated Urine tarkastettiin 1.7.2016. FM Elina Pulkkisen väitöskirja Chemical Modification of Single-Walled Carbon Nanotubes via Alkali Metal Reduction tarkastettiin 15.6.2016. Patrick Caswell (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Suomalaisista tutkijoista ALD Innovation -palkinnon on aiemmin saanut professori Markku Leskelä vuonna 2012.. Jukka Rintala. Vastaväittäjänä toimi prof. Andriy Luzhetskyy (Helmholtzinstituutti, Saksa) ja kustoksena emer.prof. Applications in the research of catalyst materials, recycling and environmental issues tarkastettiin 12.8.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Haukalla on alalta yli sata patenttia. Hän on aiemmin työskennellyt liiketoiminnan myyntija markkinointijohtajana. FM Vilja Siitosen väitöskirja Glycosylation and Glycodiversification in Polyketide Antibiotics: Unraveling Biosynthetic Steps in Nogalamycin Formation tarkastettiin 12.8.2016. Johanna Schleutker. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Luonnonvaraja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtajaksi on nimitetty FT Jussi Manninen. FM Jonna Alangon väitöskirja Integrin traffic and signalling – from plasma membrane to endosomes tarkastettiin 26.8.2016. Vastaväittäjänä toimi prof
Didem ?en Karamanin väitöskirja Physicochemical characteristics of silica nanoparticles tailored for nanomedicine tarkastettiin 22.6.2016. Mikko Hupa. Toimikunnan valintojen lähtökohtana on ollut tutkimuksen tieteellinen laatu. Airaksisen hankkeessa kehitettävät menetelmät mahdollistavat terapian ja diagnostiikan yhdistämisen samaan nanomateriaaliin. Tutkimuksen lopullisena Ke rtt ul i He la riu tta Anu Airaksisen ja hänen kollegoidensa tutkimuksen päämääränä on saada aikaan nanolääke, joka toimisi sekä diagnostisena että hoitavana valmisteena. Merkkiaineen kehittämisen hyöty näkyy uusissa ja tehokkaissa nanolääkkeissä. Vastaväittäjänä toimi dos. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Kuvantaminen mahdollistaa yksilöllisen syöpähoidon tutkimuksen mahdollistamaan tieteen uudistumiseen sekä tutkimuksen vaikuttavuuteen. Henrik Saxén. ”Nämä uudet kuvantamisessa käytettävät radiomerkkiaineet pystyvät hakeutumaan nanomateriaalin, siis nanolääkkeen, pinnalle. Jouko Peltonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Nanolääkkeen tunnistaminen ja jäljittäminen perustuvat merkkiaineen ja nanomateriaalin välillä tapahtuvaan nopeaan orgaaniseen reaktioon. Jessica Rosenholm.. Helsingin yliopiston luonnontieteilijöiden saamalla rahoituksella tutkitaan myös grafeenin kaltaisten molekyylien synteesejä ja pimeän energian luotaamista osana Euclid-kosmologiamissiota ja tehdään arvioita mustasta hiilestä Euraasian arktisella alueella. 77 KEMIA 5/2016 Väitöksiä… Kemisti Anu Airaksinen on yksi tutkijoista, joille Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen neljäksi vuodeksi. Hao Wun väitöskirja Chemistry of potassium halides and their role in corrosion in biomass and waste firing tarkastettiin 17.6.2016. ”Esimerkiksi syöpää sairastava potilas näkee merkkiaineen kehittämisen joskus vielä siinä, että juuri hänen sairautensa erityisine yksityiskohtineen arvioidaan ja hoidetaan yksilöllisesti ja tarkassa seurannassa”, Airaksinen kuvailee. Siljamo hyödyntää työssään Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston aerobiologian yksikön siitepölyjen pitoisuuksien ja kulkeuman ennustemallista saatuja kokemuksia. Se kuvannetaan positroniemissiotomografilla (PET) ja yksifotoniemissiotomografilla (SPECT). M.Sc. Herkät diagnostiset kuvantamismenetelmät ovat kliinisessä käytössä entuudestaan. Hyönteisten tulon ennustamisessa hyödynnetään ilmakehämalleja. Mallin pääpaino on Suomessa ja IsossaBritanniassa, mutta siitä pyritään tekemään koko Euroopan laajuinen. Rahoituksen saajiin kuuluu muun muassa Itä-Suomen yliopiston akatemiatutkija Jari Syväranta, joka paneutuu arktisen, boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen järvien metaanipäästöihin. Ahmad Kalantar Neyestanaki (Shell Global Solutions, Alankomaat) ja kustoksena prof. Paleolimnologiaa ja uusimpia analyysitekniikoita hyödyntävän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka järvien metaanipäästöt muuttuvat lämpötilojen noustessa ja ravinteiden ja orgaanisen aineksen lisääntyessä. Toimikunta kiinnitti huomiota myös Fabritius (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Kuvantamisella voidaan sitten seurata, minne nanolääke potilaan elimistössä on kertynyt”, tutkija Anu Airaksinen kertoo. Ilmatieteen laitoksen tutkijatohtori Pilvi Siljamo kehittää tutkimuksessaan systeemiä, joka antaa varoituksen, kun maahan on kulkeutumassa tuhohyönteisiä jostakin kauempaa. DI Petri Sirviön väitöskirja Electrical and dielectric properties of uncoated and coated wood-free paper for electrophotography tarkastettiin 17.6.2016. Helsingin yliopiston radiokemian laboratoriossa on työn alla radiomerkkiaineita, jotka mahdollistavat syöpäkohdennettujen nanolääkkeiden jäljittämisen kuvantamisella. Jyri-Pekka Mikkola. Minna Meriläinen-Tenhu Akatemia rahoittaa bioja ympäristötutkimusta Suomen Akatemia rahoittaa uusia biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen tutkijoita noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Lakhya Konwarin väitöskirja New biomass derived carbon catalysts for biomass valorization tarkastettiin 17.6.2016. Ph.D. 38 miljoonaa euroa luonnontieteisiin Suomen Akatemia myönsi kesäkuussa kaikkiaan noin 38 miljoonaa euroa luonnontieteiden ja tekniikan tutkimushankkeisiin. Jarno Salonen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Øyvind Weiby Gregersen (Norjan teknillis-luonnontieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Rainer Backman (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. tavoitteena siis on se, että sama nanolääke toimisi sekä diagnostisena että hoitavana lääkkeenä. Vastaväittäjänä toimi prof. Päätöksellään se rahoittaa 91 pääasiassa nelivuotista tutkimushanketta, kun hankehakemuksia tuli yhteensä 541. Rahoituksen saa 12 akatemiatutkijaa ja 16 tutkijatohtoria eli kymmenesosa hakijoista. Syväranta tutkii myös sitä, kuinka muutokset heijastuvat järvien ravintoketjujen muihin osiin ja niiden toimintaan
Puhdistustehon parantamiseksi Runtti käsitteli materiaaleja kemiallisesti. Puhdistajiksi sopivat myös kaivosteollisuuden analsiimijäte ja luonnonmineraalista saatava metakaoliini. Tämä käy ilmi Oulun yliopistossa väitelleen Hanna Runtin väitöstutkimuksesta. Hanna Runtti FM Hanna Runtin väitöskirja Utilisation of industrial by-products in water treatment. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. 78 5/2016 KEMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Carbon and silicatebased materials as adsorbents for metals and sulphate removal tarkastettiin 29.6.2016. Jätevesistä voidaan poistaa rautaa, kuparia, nikkeliä, arseenia, antimonia ja sulfaatteja puun kaasutusprosessin hiilijäännöksellä sekä terästeollisuuden sivutuotteella masuunikuonalla. Sulfaatinpoistossa osoittautuivat lupaaviksi materiaaleiksi myös rautakloridilla käsitelty hiilijäännös sekä bariumkloridilla käsitelty, hapolla pesty analsiimi. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Eveliina Repo Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Ulla Lassi. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Turvallisuus – Safety, Security, Rescue 2016 Jyväskylä 7.–9.9.2016 www.jklturvallisuusmessut.fi Eurosafety Tampere 13.–16.9.2016 www.eurosafety.fi Laboratorio tänään 2016 Helsinki 15.9.2016 fi.vwr.com/laboratoriotanaan FoodTec, GrafTec, PacTec, PlasTec Helsinki 20.–22.9.2016 www.messukeskus.com Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Tampere 21.–22.9.2016 www.ttl.fi > Koulutus Alihankinta Tampere 27.–29.9.2016 www.alihankinta.fi Laboratoriolääketiede Helsinki 6.–7.10.2016 www.lablt.fi Jäte, Vesi, Ympäristö Helsinki 12.–14.10.2016 www.messukeskus.com Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Helsinki 25.–26.10.2016 www.ttl.fi > Koulutus Energia 2016 Tampere 25.–27.10.2016 www.energiamessut.fi Forest & Photonics Lieksa 26.–27.10.2016 www.photonics.fi Kokkola Material Week Kokkola 29.10.–3.11.2016 www.materialweek.fi Sisäilmapaja Tampere 16.–17.11.2016 http://sisailmayhdistys.fi Farmasian päivät Helsinki 18.–20.11.2016 www.farmasianpaivat.fi Finnmateria Jyväskylä 23.–24.11.2016 www.finnmateria.fi Vesinäytteen otto ja mittaus, erikoistumiskurssi Helsinki 1.–2.12.2016 www.ael.fi/koulutustarjonta Tieteen päivät Helsinki 11.–15.1.2017 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 9.–10.2.2017 www.labquality.fi Sisäilmastoseminaari Helsinki 15.3.2017 http://sisailmayhdistys.fi Gasification 2017 Helsinki 15.–16.3.2017 www.wplgroup.com/aci/event/ gasification ChemBio Finland Helsinki 29.–30.3.2017 www.chembiofinland.fi Muovi & Pakkaus Lahti 20.–21.4.2017 www.muovimessut.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Nordic Life Science Days Tukholma, Ruotsi 14.–15.9.2016 www.nlsdays.com International Electroand Liquid Phase Separation Congress Minneapolis, Yhdysvallat 18.–23.9.2016 www.itp2016.org Khimia – Chemical Industry and Science 2016 Moskova, Venäjä 19.–22.9.2016 www.chemistry-expo.ru Competence in Process and Laboratory Technology Basel, Sveitsi 20.–23.9.2016 www.ilmac.ch Organic Semiconductors Dubrovnik, Kroatia 22.–25.9.2016 www.zingconferences.com Analytica China Shanghai, Kiina 10.–12.10.2016 www.analyticachina.com Annual Gaseous Electronics Conference Bochum, Saksa 10.–14.10.2016 www.gec2016.de Ramspec 2016 Milano, Italia 11.–13.10.2016 www.ramspec.eu 5 th International Conference on Novel Enzymes Groningen, Alankomaat 11.–14.10.2016 www.rug.nl Green Solvents Conference Kiel, Saksa 16.–19.10.2016 http://dechema.de/gsc2016 3 rd International Conference on Bioinspired and Biobased Chemistry & Materials Nizza, Ranska 16.–19.10.2016 www.nice2016-conference.com K 2016 Düsseldorf, Saksa 19.–26.10.2016 www.k-online.de ExpoCoating Moskova, Venäjä 25.–27.10.2016 www.expocoating-moscow.ru Food Structure Design Congress Antalya, Turkki 26.–28.10.2016 http://fsd2016.org/v1 30 th European Simulation and Modelling Conference Las Palmas, Espanja 26.–28.10.2016 www.eurosis.org Pack Expo International Chicago, Yhdysvallat 6.–9.11.2016 www.packexpointernational.com Applied Nanotechnology and Nanoscience International Conference Barcelona, Espanja 9.–11.11.2016 http://premc.org/annic2016 Chem Show Eurasia Istanbul, Turkki 10.–12.11.2016 www.chemshoweurasia.com Molecular Machines Heidelberg, Saksa 20.–23.11.2016 www.embl.de/training/events European Bioplastics Conference Berliini, Saksa 29.–30.11.2016 http://en.european-bioplastics.org/ conference Composites Europe Düsseldorf, Saksa 29.11.–1.12.2016 www.composites-europe.com Nanophotonics and Micro/Nano Optics International Conference Pariisi, Ranska 7.–9.12.2016 http://premc.org/nanop2016 21 st Iupac International Conference on Organic Synthesis Mumbai, Intia 11.–16.12.2016 www.iupac.org Teollisuudessa muodostuvia sivutuotteita ja jätemateriaaleja voidaan hyödyntää vedenpuhdistuksessa. Arseenia, nikkeliä ja antimonia poisti kaivosvedestä parhaiten masuunikuonageopolymeeri. Kemia-lehden uutiskirje tavoittaa yli 4500 alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti Tilaa veloitukseton uutiskirje: www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi. Raudan, kuparin ja nikkeVesi puhtaaksi teollisuuden jätteillä lin poisto oli sekä käsittelemättömällä että kemiallisesti aktivoidulla hiilijäännöksellä korkeampi kuin kaupallisella aktiivihiilellä. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Bariumkloridilla modifioitu masuunikuonageopolymeeri poisti erittäin tehokkaasti sulfaattia
Sen osa ryhmästä vietti yhdessä Suomen ja Venäjän jääkiekkopeliä katsellen. Mineraali nimettiin sittemmin hänen mukaansa gadoliniitiksi. Siellä tutustuimme kaivosympäristöön sekä paikalle koottuun näyttelyyn, joka sijaitsi vanhassa kaivosvahdin asunnossa. Koska kevätretki oli KSÅ:n ja Turun Kemistikerhon yhteinen, kuunneltiin esitelmiä ja opastusta sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä. Hänen ja suomalaistaustaisen kemistin Pontus Holmströmin opastamina matkasimme kaivosalueelle. Tiina Saloranta ja Anu Tuominen Saloranta on KSÅ:n puheenjohtaja ja Tuominen Turun Kemistikerhon sihteeri.. toukokuuta 2016. Kiehtovaa historiaa Yhteinen matkamme alkoi perjantaiiltana Turun satamasta kohti Tukholmaa, jonne saavuimme aikaisin lauanHarvinaisten maametallien alkulähteillä Johan Gadolinin jalanjäljissä taiaamuna. Ytterby on alkuaineiden löytöhistorian keskeisimpiä paikkoja ja monien kemistien pyhiinvaelluskohde. Tukholmaan palasimme Vaxholmista bussilla tai vesibussilla. Ensin yliopistonlehtori Ari Lehtonen Turun yliopistosta luennoi hauskasti Johan Gadolinin elämästä sekä harvinaisista maametalleista ja niiden hyötykäytöstä. Se sijaitsee Resarössä, joka on osa Vaxholmin kuntaa. Matka jatkui Vaxholmin keskustaan ja siitä edelleen lyhyen lauttamatkan jälkeen Vaxholmin linnoitussaareen, jossa nautimme lounaan. Kemiska Sällskapet i Åbo (KSÅ) ja Turun Kemistikerho ry järjestivät perinteisen Gadolinin päivän hengessä yhteisen kevätretken 20.–22. Matka suuntautui Tukholmaan ja Ytterbyn kaivokselle. Sieltä on peräisin mineraali, josta Suomen kemiantutkimuksen isä Johan Gadolin löysi uuden alkuaineen. Säät suosivat retkeläisiä, ja matka oli kaikin puolin onnistunut ja mielenkiintoinen. Paluumatkalla nautimme laivassa vielä yhteisen illallisbuffetin ja jatkoimme tutustumista vapaamuotoisen seurustelun merkeissä. Aamupalan jälkeen jatkoimme Gadolinin päivän merkeissä kuuntelemalla Ra sm us Ke m pe Ra sm us Ke m pe Iloiset retkeläiset ryhmäkuvassa. kaksi esitelmää. Johan Gadolinin tutkimustyö johti harvinaisten maametallien löytämiseen. Samaisesta mineraalista on eristetty viisi muutakin harvinaista maametallia: ytterbium, terbium, erbium, holmium ja skandium. Tukholman satamasta matka jatkui bussilla kohti Vaxholmia, jossa ensimmäinen kohde oli Bogesundin linnan retkeilymaja. Paikallisoppaiden avustuksella pääsimme myös tutustumaan linnoituksen museossa sijaitsevaan pieneen näyttelyyn, joka esittelee Ytterbyn kaivoksen historiaa. Turun Akatemian kemian professori Johan Gadolin (1760–1852) löysi Ytterbystä peräisin olleesta mineraalista uuden alkuaineen, yttriumin. Tukholmassa jäi vielä vapaata aikaa ennen laivan lähtöä. Kyltit kertovat, että Ytterbyn kaivos on saanut historiallisen muistomerkin arvon. Paikallisopas Berit Nordlund kertoi tarkemmin Ytterbystä ja sen historiasta. 79 KEMIA 5/2016 SEURASIVUT Turkulaiset kemistikerhot tekivät kevätretken Ruotsin Ytterbyhyn
Sami Franssila, DI Anja Hagman, M.Sc. Kokouksessa keskusteltiin seuraavan, Italiassa vuonna 2018 järjestettävän Distillation and Absoption -konferenssin sisällöstä ja aikaKemistit kesäretkellä Vallisaaressa He le en a Ka rru s Oppaat kertoivat retkeläisille Vallisaaren luonnosta ja historiasta. Esitysten jälkeen esittäytyivät työryhmän uudet jäsenet. Hänen tilalleen teollisuuden edustajaksi valittiin Tuomas Ouni Borealiksesta. vallisaari.fi ja www.luontoon. Viimeisenä kokouspäivänä oli vuorossa tutustuminen DTU:n toimintaan kemian tekniikan alalla. Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin LuK Asmo Aro-Heinilä sekä filosofian ylioppilaat Enni Grönlund, Riikka Juhola ja Mia Meriläinen. Tutkimusta on myös analysoitu sen perusteella, missä päin maailmaa jätetään aiheeseen liittyviä patenttihakemuksia. Sen jälkeen tutustuttiin vielä lyhyesti faasitasapainon mittaustoimintaan. Esitysten jälkeen vierailtiin pilottitiloissa, joissa tehdään sekä oppilastöitä että tilaustutkimusta erilaisilla kemian tekniikan yksikköoperaatioilla. toukokuuta aurinkoisessa Kööpenhaminassa. Retken yhteydessä pidettiin seuran kokous, jossa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi FM Leeni Aula, FM Ann-Karin Back, prof. Maria Mamelkina, FM Martina Metzle, leht. DTU:n fasiliteetit vetävät parhaimmillaan lähes vertoja Aaltoyliopiston vastaaville. fi/vallisaari. Tämä selvisi tieteellisistä esityksistä, jotka pidettiin Euroopan kemiantekniikan liiton EFCE:n Nesteiden erottelun työryhmän kokoontumisessa Kööpenhaminassa. Useat esityksistä olivat paikallisen järjestävän tahon, Tanskan teknillisen yliopiston DTU:n, tutkijoiden ja opiskelijoiden pitämiä, mutta myös työryhmän varsinaiset jäsenet pitävät perinteisesti useita esityksiä. 80 5/2016 KEMIA SEURASIVUT Euroopan kemiantekniikan liiton EFCE:n Nesteiden erottelun työryhmä piti vuosittaisen kokouksensa 11.–13. syyskuuta asti. Ryhmän ehkä keskeisin tehtävä on järjestää kansainvälinen tislauksen ja absorption konferenssi, joka pidetään kolmen vuoden välein. ville.alopaeus@aalto.fi 18. Saaresta saa lisätietoa osoitteista www. Lyhyissä alustuksissa esiteltiin yliopiston osaamiskeskittymiä. Guo Jiaqi, FM Mikael Lindström, M.Sc. Kokouksen virallisen osan jälkeen tutustuttiin Jarmo Niemisen ja Petri Asikaisen Asiantuntijat koolla Tanskassa Tislaus tuo energiansäästöä Kiina on kasvamassa voimakkaasti tässä suhteessa. Näyttää siltä, että Suomalaisten Kemistien Seura (SKS) teki 15. Kohti Italiaa 2018 Tieteellisten esitysten jälkeen oli vuorossa työryhmän varsinaisten edustajien kokous. Suomesta on perinteisesti ollut työryhmässä kaksi jäsentä, joista toinen edustaa yliopistoja ja toinen teollisuutta. heleena.karrus@kemianseura.fi. Fedor Vasilyev. Neste Jacobsin Kari Keskinen jätti eläkkeelle jäätyään paikkansa työryhmässä. johdolla Vallisaaren erityiseen luontoon. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. Erilaisia lämpöintegrointimahdollisuuksia ja jaetulla seinämällä varustettuja kolonneja tutkitaan jatkuvasti. Erityisesti tislaus ja siihen liittyvät potentiaaliset energiansäästömahdollisuudet ovat suuren kiinnostuksen kohteena, sillä niillä on suuri teollinen merkitys. Vesibussit Vallisaareen liikennöivät viikonloppuisin taulusta. Jan Deska, prof. Agneta Sailavuo, FT Ulriika Vanamo ja M.Sc. kesäkuuta retken Vallisaareen Helsingin edustalle. Ouni on väitellyt tohtoriksi Aalto-yliopiston kemian laitetekniikan tutkimusryhmästä vuonna 2005. Ville Alopaeus Kirjoittaja on Aalto-yliopiston kemian laitetekniikan professori ja Suomen edustaja EFCE:n Nesteiden erottelun työryhmässä
marraskuuta 8/2016 16. Suomalaisten Kemistien Seura (SKS) on jakanut vuoden 2016 opiskelijastipendit. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. Lahdessa tutustuminen Ramboll Analytics -yhtiöön ja Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen Lahden-yksikköön. joulukuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. heleena.karrus@kemianseura.fi Suomalaisten Kemistien Seura kannustaa kemian opiskelijoita M ikk o Ri ta la Paloma Ruiz Y Kärkkäinen Saara Laamanen W iki m ed ia co m m on s Kemistien syyskuun retki suuntautuu Lahteen. Stipendien perusteena oli tulevien kemistien erinomainen menestys ja motivoituneisuus opinnoissa. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 6/2016 14. Stipendien saajat toimivat myös aktiivisesti omissa ainejärjestöissään. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 13.9. Hintaan sisältyvät luentojen lisäksi aamuja iltapäiväkahvit sekä lounaat ja ensimmäisenä päivänä seminaari-illallinen. 81 KEMIA 5/2016 Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. marraskuuta 15. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Suomalaisten Kemistien Seuran Syyskuun kokous ja vierailu 20.9.2016 Lähtö Helsingistä Kiasman pysäkiltä Lahteen kello 14.30. lokakuuta 7/2016 18. Suomen Massaspektrometrian Seuran ja Suomen Kromatografiaseuran seminaari Kromatografia-massaspektrometria ympäristöanalytiikassa 22.–23.9.2016 Helsinki, Finlandia-talo. Paluu Helsinkiin viimeistään kello 21. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 23.11.2016 kello 17 Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki. Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. mennessä osoitteessa www.fmss.fi/ymparistoanalytiikka2016. Osallistumismaksu 280 euroa, perustutkintoja jatko-opiskelijat 230 euroa. syyskuuta 11. Opiskeluympäristössään he ovat osoittautuneet muita motivoiviksi, kannustaviksi ja yhteistyökykyisiksi. mennessä osoitteeseen www.suomalaistenkemistienseura.fi. Suomalaisten Kemistien Seura onnittelee kaikkia stipendin saaneita ja toivoo stipendien kannustavan heitä opinnoissaan. lokakuuta 15. 500 euron stipendin saivat filosofian ylioppilaat Paloma Ruiz Y Kärkkäinen Helsingin yliopistosta ja Elina Taskinen Jyväskylän yliopistosta sekä tekniikan ylioppilaat Kim Kuntze Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Saara Laamanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. mennessä osoitteeseen www.suomalaistenkemistienseura.fi. Ilmoittautumiset 15.9. Kim Kuntze Elina Taskinen. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Ilmoittautumiset 1.11
Sisko Loikkanen Uppsala on historiaa huokuva kaupunki, jolle vuonna 1477 perustettu yliopisto antaa vahvan älyllisen leiman. Hän on myös ensimmäinen kasvihuoneilmiötä kvantitatiivisesti tutkinut tiedemies. Myös suomalaiset ovat hakeutuneet Uppsalaan vuosisatoja, viime vuosina yhä innokkaammin. Silloin kaupungissa vaikutti Ruotsin kautta aikojen kuuluisin tieteentekijä Carolus Linneaus, sittemmin aateloituna Carl von Linné, joka nimitettiin yliopiston professoriksi vuonna 1741. Sekä puutarha että Linnén asuintalo ovat avoinna yleisölle kesäaikaan. Uppsalassa vuonna 1804 väitellyt Jöns Jakob Berzelius opiskeli kemiaa Anders Ekebergin johdolla. Luonnontutkimuksen Uppsala Ruotsin Uppsala on kouluttanut suuren joukon maineikkaita tieteentekijöitä, piispoja, poliitikkoja ja kuninkaita. Celsius työskenteli yliopiston tähtitieteen professorina ja perusti sinne Pohjoismaiden ensimmäisen kunnollisen observatorion. sisko.loikkanen@yle.fi W iki m ed ia co m m on s Uppsalan yliopiston nykyinen päärakennus on vuodelta 1877. Erityisen maineikas Uppsala on luonnontieteiden kehtona. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Ekeberg muistetaan toisen alkuaineen eli tantaalin löytäjänä. Siitä Gadolin onnistui tunnistamaan uuden alkuaineen, yttriumin, oksidin. Ennen muuta Linné tunnetaan kasvitieteilijänä, joka kehitti niin kasveille, eläimille kuin mineraaleille taksonomian eli luokittelumenetelmän. Ruotsin ensimmäinen nobelisti Svante Arrhenius oli hänkin Uppsalan kasvatteja. 1700-luvun kuuluisuuksia on Torbern Bergman, jolta muun muassa suomalainen Johan Gadolin sai aikansa parhaat opit etenkin mineraalien tutkimisessa. Myös fyysikko ja tähtitieteilijä Anders Jonas Ångström työskenteli vuodesta 1858 Uppsalan yliopiston professorina, myöhemmin rehtorina. Kun Gadolin oli myöhemmin edennyt Turun Akatemian kemian professoriksi, hän sai tutkittavakseen ruotsalaisesta Ytterbyn kylästä löydetyn tumman mineraalinäytteen. Kun opiskelijoita alkuun oli muutama kymmen, tätä nykyä heitä on 45 000, mikä näkyy ja tuntuu parinsadan tuhannen asukkaan kaupungissa. Muun muassa lääketiedettä opiskellut Linné toimi myös kuninkaan henkilääkärinä ja yhtenä Ruotsin akatemian perustajista. Sen hän julkaisi teoksessaan Systema naturae. Luonnontutkimuksen kultakautta oli 1700luku. Hänen nimensä elää pituuden mittayksikössä ångström, joka on 10 ?10 metriä eli 0,1 nanometriä. Kuuluisat kemistit Uppsalan merkittävien kemistien lista on pitkä. 82 5/2016 KEMIA TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Uppsalassa on tehnyt työtään kahdeksan tieteen nobelistia, ja siellä on opiskellut yhtä monta Ruotsin hallitsijaa. Suomalaisten suosima oppiaine on ollut lääketiede. Pohjolan vanhimpiin kuuluva yliopisto sijoittuu rankingeissa maailman sadan parhaan joukkoon. Kemian Nobelin palkinnon vuonna 1903 saanutta tutkijaa kunnioitetaan yhtenä fysikaalisen kemian perustajista. Carl von Linné hävisi tiukan ”patsaskilvan”, ja monumenttiin rakennuksen edessä ikuistettiin historioitsija Erik Geijer.. Linnén oppilas, paljasjalkainen uppsalalainen Anders Celsius ikuisti nimensä vuonna 1742 julkaisemaansa lämpötilojen celsiusasteikkoon. Berzelius siirtyi sittemmin Tukholmaan ja löysi itsekin useita alkuaineita. Botanisti vaali kasveja myös omassa kotipuutarhassaan, nykyisessä Linnéträdgårdenissa
5.5. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. 23.3. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. 15.6. 24.11. 15.12. 1/2016 7.1. 21.9. 3.3. 11.10. 21.1. 26.10. 15.4. Laboratoriot, patentit, koulutus Erikoisjakelut 2016 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016 Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016 Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016 Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10.2016 Nro 6 Jäte, Vesi, Ympäristö 2016, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, 29.10.–3.11.2016 Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki 11.–15.1.2017 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 10.2. Laboratoriot, ympäristö, biotalous 3/2016 1.4. Analytiikka, Reach, kemikaalit 4/2016 12.5. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 15.11. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset 2/2016 18.2. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia 8/2016 10.11. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit Erikoisjakelut: Jäte, Vesi, Ympäristö 2016, Helsinki 12.–14.10.2016 ja Kokkola Material Week, 29.10.–3.11.2016 7/2016 12.10. 18.8. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Laboratoriot, patentit, standardit 5/2016 4.8. 7.9. 26.5. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus 6/2016 7.9
Sen osuus Suomen teollisuustuotannosta ja teollisuuden tavaraviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä.. Kemianteollisuus lukuina kemianteollisuus.fi/fi/ala-numeroin/ Sähköpostit etunimi.sukunimi@kemianteollisuus.fi Twitter @kemianteollisuu Viestintä ja toimialatiedot Susanna Aaltonen Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki / kemianteollisuus.fi Kemia – osa hyvää elämää