Kemia-Kemi 5/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KEMIA Kemi 5/ 20 17 KEMIA on teollisten symbioosien veturi MYYTINMURTAJA: Tieteen kieli on yhteinen HAI EI tarvitse hammaslääkäriä VÄLKKYTOSSUJA ja robottihyönteisiä www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 Finnsonic Ultraäänipesukoneet Gke Pesuindikaattorit Kiilto Pesuaineet Puhtaasti parempi Kokonaisratkaisut täydelliseen pesutulokseen
Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle. Kemianteollisuus työllistää suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta lähes 100 000 suomalaista. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi @kemianteollisuu Kemia – osa hyvää elämää.. Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Puhdas vesi, uusiutuva polttoaine ja lääkkeet ovat kemiaa
Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen
(s. 47). Riku Rinta-Jouppi Kemianteollisuus ry:n johtavalla asiantuntijalla Merja Vuorella on syytä hymyyn. 58). Lue lisää sivulta 62. (s. (s. Va ha ne n En vir on m en t Oy Vesi on suolojen valtakunta niin hyvässä kuin pahassa. SISÄLLYS 79 SEURASIVUT 82 TIETEEN KAUPUNGIT Ateena, oppineisuuden kehto Sisko Loikkanen 47 Suolat ovat mukana monessa Eeva Pitkälä 52 Neste uskoo uusiutuvaan Diesel taipuu vaikka biomuoviksi Juha Granath 56 Lisätty todellisuus tuo Työturvallisuutta teollisuuteen Emma Kaustara 58 Myytinmurtaja Suomessa Jamie Hyneman posautti Lappeenrannassa Arja-Leena Paavola 62 Hai ei tarvitse hammaslääkäriä Jarmo Wallenius 66 Pietsosähkö panee vauhtia Välkkytossuihin ja robottihyönteisiin Jari Koponen 70 Oulun yliopiston modernit laboratoriot Kirsikkana kemian kakussa Juha Heiskanen 72 ULKOMAILTA 74 KEEMIKKO Punkkeja ja pillereitä 75 HENKILÖUUTISIA 78 TULEVIA TAPAHTUMIA. Suolakäsittely muutti Littoistenjärven hetkellisesti kristallinkirkkaaksi. 4 KEMIA 5/2017 6 Responsible Care 25 vuotta Vastuullisuuden kehittäminen perustuu yhteistyöhön Harriet Öster 12 TÄTÄ MIELTÄ Pienin askelin ympäristön hyväksi Juhani Nieminen 14 Teollisen tuotannon Tulevaisuus on symbiooseissa Maija Pohjakallio 20 UUTISIA 28 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 32 VIHREÄT SIVUT 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Äänekosken ekosysteemi näyttää Kiertotalouden mallia Elina Saarinen 39 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NÄKÖKULMA Vaihtoehto huuhaalle Anja Nystén 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Tuula Paajanen Yritysvastuun valvoja Sisko Loikkanen 42 HELSINKI CHEMICALS FORUM Kemikaaliturvallisuuteen on vielä matkaa Katja Pulkkinen Yhteinen tulevaisuus Kestävämpää kehitystä myös EU:n ulkopuolelle. 6). Sc an sto ck ph ot o Maailman merien mahtavan saalistajan erikoislaatuiset hampaat kiinnostavat myös kemistejä ja materiaalitutkijoita. Si ni Pe nn an en Ve sa La itin en Kunniatohtoriksi kutsuttu Jamie Hyneman osoittautui Lappeenrannan-vierailullaan vihreän teknologian vannoutuneeksi ystäväksi. ”Tiede kuuluu kaikille”, nuorten innostaja sanoo. Neljännesvuosisadan jatkunut vastuullisuusohjelma on tuottanut kestävää kehitystä monilla mittareilla todennettuna
Opiskelijasolussa sellainen oli iso vihreä sohva, tädiltä lähtöisin ja suvussa jo kiertänyt. Mitkä verhot valitaan, mihin pannaan tavarat, jotka tekevät asunnosta kodin. Se tulee keittiöstä, pakastimen uumenista. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Siihen hän ei arvannut varautua, että neidot tulevat ovelle vastaan toinen kumihanskat käsissään, toinen juuri laitettu väriaine päässään. Sinne vain. Yhden roska on toisen aarre. TUTKIJA Veera Kinnunen kuvaa Helsingin Sanomissa muuttoa sekä ahdistavaksi että puhdistavaksi prosessiksi, jossa ihminen käy läpi elämäänsä; mitä hän kantaa mukanaan, ja mitä odottaa tulevaisuudelta. Entä milloin asunnosta tulee koti. ”Kun en enää haista omaa kotiani.” ”Kun en kuule, kuinka putket lorisevat”, kuvailevat vastaajat Kinnusen tutkimuksessa. Kriisi uhkaa, kun on päätettävä, mitä otetaan ja mistä luovutaan. Ai mikä, ihmettelen, kunnes tajuan. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 5 5/2017 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 6. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Kuka sitä nyt muuttopäivänä ehtii, vänkäsin, ja niin lähti sekin säkki mukaan. Tuoksut, äänet, maisemat. Olipa neliöitä vähän tai paljon, kotiin voi perustaa oman miesluolan tai naisvajan, tilan, jossa saa olla rauhassa ja palautua maailman töytäisyiltä. direktör • Managing Director Leena Laitinen puh. Kuljen laatikkopinojen väleissä ja koetan paikantaa outoa ääntä. SYKSY ON monille muutoksen aikaa. Uudessa on totuteltavaa. Tuttavani osasi odottaa nyssäköiden vyöryä ja puolityhjiä kaappeja sukulaistyttöjen muuttotalkoissa. Päivän valitsitte, talkoolainen sai ähkäistyä. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Itselleni vapauttavin hetki oli, kun alaovelle ajoi asiakirjojen tuhoamispalvelu. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. ”Mikä täällä pulputtaa?”, ystävä kysäisee ensivisiitillään. Sen enempää asiaa ei ennätä miettiä, sillä tavarat kylmälaukuista on saatava turvaan. Uudessa kodissa mielipaikkojani ovat aamuaurinkoinen kuisti ja kodikas tupakeittiö. ”Niissä on keräilykuponkeja!” Jos leikkaisit ne talteen, sisko ehdotti silmiään pyöritellen. Itse olin jo lakannut kuulemasta pakastimen porinaa. Opiskelijat irtautuvat lapsuuskodeistaan, työtä saaneet lähtevät elannon perään, eronneet tai yhteen muuttavat asemoituvat uuteen, perheet hakeutuvat tilavampaan, ikäihmiset helpompaan. Muuton rasittavin vaihe koittaa, kun nurkissa pyörii enää sekalaista roinaa. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 MIKÄ TÄÄLLÄ pulputtaa. M ar kk u Jo ut se n Onnea uusiin koteihin ”Ei niitä! Niissä on keräilykuponkeja!”. Onkohan se kunnossa. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki puh. syyskuuta 2017 Vol. ”Ei niitä!”, ennätin nuoruuteni muutossa hätiin, kun sisareni nakkeli tyhjiä mehutölkkejä menemään. Auton kiduksiin katosi kasa papereita, jotka aikoinaan veivät paljon energiaa ja mielenrauhaa. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Nyt se kaikki oli takana. PARAS HETKI muutossa on tutkijan mielestä se, kun kaikki on pakattu eikä vielä olla uudessa asunnossa. Kinnusen mukaan juuri silloin hermot ovat koetuksella ja harkinta pettää
Standardeja ohjelman toteuttamiseen ei ole. Suomessa RC-ohjelma toimii harvinaisen laaja-alaisesti ja muutenkin muista maista poikkeavalla tavalla. ”Silloin on selitettävä, että Suomessa asiat ratkaisevat, ja meillä tärkeitä asioita ajetaan yhdessä. Laajin kestävän kehityksen ohjelma Miksi ylipäätään tarvitaan erillistä ohjelmaa vastuullisen toiminnan kehittämiselle. ”Ei ole mitään ylempää teollisuustahoa, joka ohjaisi toimintaa ja hoitaisi asiat kuntoon. Käytännön työ tapahtuu yrityksissä, ja niille yhteistyöstä on etua”, Leppä vastaa. ”RC-ohjelman keskeinen piirre on, että se ajaa parannuksia toiminHyödyn pitää olla hyvin konkreettinen, jotta yritykset vapaaehtoisesti verkostoituvat jakamaan hyviä käytäntöjään muiden toimijoiden kanssa. ”Työ on kuitenkin paljon tehokkaampaa ryhmässä, jossa yhteistyössä jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä, vaihdetaan kokemuksia ja vertaillaan saavutettuja tuloksia.” Jokainen RC-periaatteita noudattava yritys raportoi vuosittain tietoja toiminnastaan ja saa palautetta tilanteestaan suhteessa kokonaiskehitykseen. Teollisuuden ja palkansaajajärjestöjen välillä on myönteinen neuvottelukulttuuri ja pitkä historia hyvästä keskinäisestä yhteistyöstä.” RC-ohjelman seurantaan ja kehittämiseen osallistuvat palkansaajajärjestöistä Teollisuusalojen ammattiliitto Team, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN. 6 KEMIA 5/2017 Harriet Öster Kemianteollisuuden kansainvälinen vastuullisuusohjelma Responsible Care (RC) on lähtöisin Kanadasta, josta se on levinnyt jo yli 65 maahan. ”Meillä palkansaajajärjestöt ovat olleet mukana vastuullisuustyössä lähes alusta alkaen. Kai teollisuuden muutenkin pitää viedä toimintaansa aina parempaan suuntaan. Leppä toteaa, että yritykset miettivät nykyisin tarkkaan, missä kannattaa olla mukana ja mistä niille syntyy lisäarvoa. Yritykset voivat hänen mukaansa toki yksinkin kehittää ja parantaa turvallisuusja ympäristötoimiaan ja vastuullisuustyötään ylipäätään. Yhteistyötä tehdään myös Teknisen kaupan liiton kanssa, jossa toimii alalle räätälöity RC-ohjelma. Näin tehdään kemianteollisuuden vastuullisuusohjelmassa, joka on toiminut Suomessa nyt neljännesvuosisadan ja kattaa 80 prosenttia alan tuotannosta. Tiettävästi näin ei toimita missään muualla. Kansainvälisissä yhteyksissä toimintatapamme nähdään usein ajatukseltaankin kummallisena”, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Yhteisten ohjenuorien ja periaatteiden perusteella kunkin maan teollisuus kehittää ja toteuttaa ohjelmasisällön kansallisten edellytystensä ja tarpeidensa mukaan. Suomeen ohjelma tuli vuonna 1992, kun Euroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic oli lähtenyt ajamaan sitä jäsenliitoissaan. Yritykset ovat sitoutuneet asioiden jatkuvaan parantamiseen, joten päämäärä on yhteinen ja hyvien käytäntöjen jakaminen kaikkien etu. Virallisesti ne tulivat mukaan vuonna 2003, mutta käytännössä yhteistyö ympäristöja turvallisuusasioissa alkoi kehityshankkeilla ja kampanjoilla jo ennen RC-ohjelman rantautumista Suomeen. Riku Pihlanto Vastuullisuuden kehittäminen perustuu yhteistyöhön Responsible Care 25 vuotta
7 5/2017 KEMIA Liimoja ja niihin liittyviä tuotteita valmistava lempääläinen Kiilto Oy on osallistunut Responsible Care -ohjelmaan sen alusta lähtien. Koko henkilöstö on sitoutunut ohjelman periaatteisiin. Vastuullisuuden kehittäminen perustuu yhteistyöhön
Käytännön tekemiseen yritys saa työkaluja ja ohjeistusta parhaiden käytäntöjen edistämiseksi. Kiillon laatujärjestelmän ylläpidosta ja RC-työn koordinoinnista vastaa tätä nykyä yhtiön tiedotussihteeri Asta Vainionpää. Vuosien varrella mukaan ovat tulleet tuotteiden turvallisuus ja kestävyys, resurssitehokkuus materiaalien, energian ja veden kulutuksen osalta sekä viimeisimpänä kiertotalous. Mittaritiedot luovat pohjan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Runsas kolmannes niistä osallistuu myös turvallisuuden kummiverkostotoimintaan. Tuotekehityksessä pyritään myös lisäämään bioja kierrätyspohjaisten raaka-aineiden käyttöä.” Suomessa ohjelma on erityisen kattava. Siinä selvitimme, mitä ja miten paljon jätteitä tuotannostamme syntyy”, kertoo Kiillon tiedottaja Armi Mehto, joka on osallistunut yrityksen laatuja vastuullisuustyöhön liki 30 vuotta. Liimanvalmistuksessa käytetään enää vähäisiä määriä liuottimia reaktorin pesuun. ”Paras vertailukohde ovat kansainväliset indikaattorit, jotka ovat samat kaikkialla. Niitäkin tislataan alihankkijalla, ja ne saadaan 90-prosenttisesti uusiokäyttöön. Hän ei lähde nimeämään yksittäisiä saavutuksia vaan painottaa jatkuvaa parantamista. Tiedonkeruussa meillä on panostettu vahvasti asioiden mittaamiseen, joten seurantaan on kertynyt laaja tietopohja. Osa jätteestä menee kierrätykseen ja osa poltetaan. olevia tietoja ei ole monta. ”Laatujärjestelmään liitettiin jäte-, kuljetus-, prosessija tuoteturvallisuusasiat sekä työsuojelu. Kiillossa oli tuohon aikaan rakenteilla laatujärjestelmä, johon liitettiin mukaan ympäristövaikutusten kartoitus ja tietojen kerääminen. Mehdon mainitsemaa kampanjaa veti Kemianteollisuus ry:n edeltäjä, Kemian Keskusliitto. ”Olimme jo vuonna 1990 mukana RC-ohjelmaa ennakoineessa Tiedä ja tiedota ympäristönsuojelusta -kampanjassa. ”Tärkeintä on kuitenkin jatkuva maakohtainen kehittyminen.”. Työhyvinvoinnin mukaantulon myötä ohjelma on saanut myös sosiaalisen ulottuvuuden. ”Liuottimien käyttö tuotannossamme on loppunut lähes kokonaan. Liimoja ja niihin läheisesti liittyviä tuotteita valmistava Kiilto Oy on ollut mukana Responsible Care -ohjelmassa alusta alkaen. Tämä osoittautui hyväksi päätökseksi, ja nyt tietoja on kertynyt jo pitkältä ajalta. Maantieteellisesti toimivia verkostoja on Varsinais-Suomessa, Haminan ja Oulun seuduilla sekä Porvoon Kilpilahdessa. Konkari Kiilto korostaa jatkuvaa parantamista ”Elettiin lamavuosia, jolloin voitiin ohjata resursseja teknisiin parannuskohteisiin noususuhdannetta odotellessa”, Mehto taustoittaa. Ohjelmassa on tätä nykyä mukana 98 yritystä. ”Kummiverkostossa vaihdetaan kokemuksia turvallisista käytännöistä Suomessa vastuullisuusohjelmassa ovat aina olleet mukana myös palkansaajajärjestöt. Koska RC-ohjelman laajuus ja painotukset vaihtelevat paljon maasta toiseen, tuloksia on Vuoren mukaan vaikeaa verrata. ”Meillä on viisi toimivaa RC-työryhmää. Ohjeistukset on sisäistetty ja turvallisuusasiat tulleet luontevaksi osaksi työnkuvaa. Työ muuttui systemaattiseksi, ja sisäiset RC-auditoinnit ovat antaneet meille valtavasti tietoa.” Mitään ei viedä enää kaatopaikalle Mehdon mukaan työntekijöiden suhtautuminen ohjelmaan on ollut kiitettävä. Esimerkiksi jäteryhmässä mietitään koko ajan, miten paljon jätettä syntyy ja miten tilannetta voisi parantaa”, Vainionpää kuvailee. ”RC on kansainvälisesti pitkäaikaisin ja laajimmin levinnyt teollisuuden omaehtoinen, kestävää kehitystä tukeva ohjelma”, kertoo Kemianteollisuus ry:n RC-vetäjä, johtava asiantuntija Merja Vuori. Toisin kuin muissa maissa siihen osallistuvat niin öljynjalostus kuin kumija muoviteollisuus. 8 KEMIA 5/2017 tatapoihin ja saa asioita tapahtumaan nopeammin. Mukana olivat kemian alan työntekijäja työnantajaliitot sekä puolisen tusinaa alan yritystä. Näin sekä prosessiturvallisuus että tuotteiden käyttöturvallisuus ovat lisääntyneet huomattavasti. Ympäristötyön alkuvaiheessa Kiillossa ei juuri tiedetty, minkälaista jätettä tuotannosta jää. Mukaan tulivat indikaattorit, joita meillä RCindikaattorien lisäksi on myös omia. Suomessa indikaattoreita on lisäksi käytössä omiakin, yhteensä 50”, hän kertoo. Kummiverkostoja on kuusi, joista värija kumiteollisuuden verkostot ovat toimialakohtaisia. Esimerkiksi tapaturmataajuus on vertailukelpoinen indikaattori, mutta yhtä suoraan verrattavissa Työkalut jatkuvaan parantamiseen Kun yritys liittyy RC-ohjelmaan, se saa käyttöönsä välineet vastuullisuustyön tuloksellisuuden mittaamiseen. Nykyään jätteitä seurataan tarkasti. Yrityksestä ei enää pariin vuoteen ole viety mitään kaatopaikalle. Yritysten välille syntyy keskustelua ja samalla vahva todistusaineisto toteutuneista muutoksista, jotka nekin vievät asioita eteenpäin.” Alkuvuosina Responsible Care painottui työturvallisuuteen ja tuotannon ympäristövaikutuksiin. Lisäksi se pääsee mukaan verkostoihin sekä osallistumaan yhteisiin kehityshankkeisiin ja foorumeihin. Kampanjan jälkeen Kiillolle oli luontevaa jatkaa uudessa RCohjelmassa
Loppusijoitettavan jätteen määrä on vuodesta 1999 vähentynyt 60 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt pienentyneet 36 prosenttia. Materiaalitehokkuudessa etsitään joustavaa sitoumusmallia, jonka pilotit käynnistynevät vielä tämän vuoden aikana. Röngän mukaan ympäristöjärjestelmän jatkuvasti kohennetuilla tavoitteilla on muun muassa vähennetty selvästi jätteiden määrää. Osasyynä siihen, miksi yritys lähti mukaan vasta nyt, on sen hajautettu toiminta, joka edustaa useaa toimialaa. RC-jäsenyyden hyötynä Bernerissä nähdään parempi verkostointi muiden yritysten kanssa sekä lisäkannustin omaan kehittämiseen ja oppimiseen. Hanke on otettu meillä hyvin vastaan”, sanoo viestintäpäällikkö Martina Lilius. Tapaturmataajuutta on saatu vertailuvuodesta 1988 pudotettua peräti 86 prosenttia. Ensi keväänä kootaan pilottina tiedot prosessiturvallisuuden kehi. Kehityskohteena yhtiössä on jätevesien tehokas optimointi ja jako eri jakeisiin. Be rn er Oy ja yritysten kehityskohteista. ”Oli helppoa lähteä mukaan nyt, kun ohjelman juhlavuoden aikana suunnataan kampanja teollisuudelle. ”Tuotevaihtojen yhteydessä tuotantoja pakkauslinjat pestään. Hygieniatuotteiden ja kosmetiikan tuotannossa kehitetään koko ajan veden käyttöä ja jäteveden käsittelyä. Vuodesta 1995 vedenkulutus tuotantokiloa kohden on laskenut alle puoleen ja energiankulutuksesta on vähentynyt lähes viidennes. Uusimpia asioita, kuten kiertotaloutta, pitää jatkossa mitata vähän toisella tavalla kuin tähän asti”, Rönkä toteaa. 9 5/2017 KEMIA Monialayritys Berner Oy sitoutui RC-ohjelmaan virallisesti tänä vuonna, mutta se on noudattanut ohjelman yleisperiaatteita jo pitkään. Turvallisuuskäytännöt ovat kaikille tärkeitä”, Vuori sanoo. RC-ohjelma kehittyy ja laajenee jatkuvasti. Toiminnassa pidetään tietenkin huolta, ettei kilpailulainsäädäntöä rikota. ”Indikaattoritietoja olemme keränneet aikaisemminkin, mutta tuloksista olemme viestittäneet vähemmän kuin jatkossa RC:n myötä tehdään”, kertoo yrityksen laatuja ympäristöpäällikkö Pia Rönkä. ”Suurin osa RC-mittareista on meillä jo valmiiksi liitettynä laatuja ympäristöjärjestelmään, ja olemme seuranneet niitä jo yli kymmenen vuoden ajan. Yhteistyössä Motivan kanssa kehitetään yritysten materiaalija energiatehokkuutta. Kustannusten ja ympäristön vuoksi pyrimme minimoimaan syntyneen pesuveden määrää ja samalla varmistamme, että tuotteen hygieniataso ja laatu pysyvät korkeina”, Rönkä sanoo. ”Suurin osa jätevedestä käsitellään jätevedenpuhdistamossa, osa lähetetään käsittelyä varten Fortumille eli entiselle Ekokemille.” Noviisi Bernerillä paljon jo valmiina Berner Oy:n tehtaat sijaitsevat Heinävedellä. Siellä syntyvät muun muassa yhtiön omat ihonhoitoja hygieniatuotteet, autonhoitotuotteet ja Rajamäen etikat. Pitkän ajan seurannasta näkyy, mitä yrityksissä on saatu aikaan
”Tulokset näkyvät koko henkilökunnan turvallisuustietoisuuden parantumisena ja turvallisuusmittareiden positiivisena kehityksenä, erityisesti kymmenen viime vuoden aikana”, kertoo yrityksen työja ympäristönsuojelupäällikkö Kim Sundell. Niiden ansiosta kumppaneiden työskentely on saatu samalle tasolle kuin omalla henkilöstöllä. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa toimittaja. Freeport Cobalt Oy on osa yhdysvaltalaista Freeport-McMoRan Inc. Urakoitsijat raportoivat kuukausittain vaaditut RC-indikaattoritiedot. Konserni ja sen kumppanit ovat saattaneet voimaan kansainvälisen kaivosja metallialan järjestön ICMM:n kestävän kehityksen ohjelman. M at ti M at ika ine n Viimeisimmät vuodet painopiste on ollut urakoitsijoiden turvallisuuden hallinnan lisäksi prosessiturvallisuudessa. Viime vuodelta saatiin koottua kattavat tiedot myös urakoitsijaturvallisuudesta. Kaikki indikaattorit ovat Sundellin mukaan osoittaneet toiminnan jatkuvaa parantumista. Kokkolassa toimiva, kobolttivalmisteita tuottava Freeport Cobalt edellyttää ympäristön ja sosiaalisen Freeport Cobalt edellyttää vastuullisuutta kaikilta vastuun hallintaa kaikilta yhteistyökumppaneiltaan, erityisesti kemikaalija raaka-ainetoimittajilta. Työhyvinvoinnissa käytössä olevia mittareita ovat muun muassa sairauspoissaolot, eläköitymisikä ja henkilöstön työtyytyväisyystutkimukset. 10 KEMIA 5/2017 Kun Freeport Cobalt Oy keväällä palkittiin Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnolla, yksi perusteista oli yrityksen yhdessä urakoitsijoiden kanssa kehittämät turvallisuuskäytännöt. Työturvallisuus on ollut erityisseurannassa muutaman vuoden. Freeport Cobalt on ollut mukana Responsible Care -ohjelmassa yli 20 vuotta. tyksestä kertovista mittareista. RC-jäsenyyden suurimpina hyötyinä yritys pitää yhteistyötä ja vertailuanalyyseja sekä tiedon jakamista parhaista käytännöistä muiden RC-laitosten kanssa. harriet.oster@pp.htv.fi. Myös uusimman seuranta-alan kiertotalouden mittareita parannetaan edelleen. ”Näin juhlavuonna yritämme tietenkin saada toiminnalle näkyvyyttä ja ammattilaiset yrityksissä esiin”, Merja Vuori hymyilee. Alussa työturvallisuuden kehittäminen oli selkeä kehityskohde. -konsernia, joka noudattaa hyvin samankaltaisia periaatteita kuin RCohjelma. Heidän suoritustaan seurataan myös kohdistetuilla auditoinneilla. Freeport Cobalt Oy:n Thomas Slotte (vas.), Jani Taipalharju, Kim Sundell, Pekka Maasalo ja Ari Kangasniemi pokkasivat keväällä 2017 Kemianteollisuus ry:n turvallisuuspalkinnon. Yhdessä urakoitsijoiden kanssa pidetään yhteisiä palavereita, koulutuksia, auditointeja, turvallisuuskierroksia ja turvallisuuskeskusteluja. Varsinkin ilmaja jätevesipäästöt, tapaturmataajuus, energiatehokkuus ja prosessiturvallisuus ovat kohentuneet selvästi
Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista. kemia_stipendi.indd 1 24.8.2017 10.14. Tämän nuorukaisen käsissä lehti ei jää lukematta!” ”Olin iloisesti yllättynyt stipendistä! Lehdessä on tosi mielenkiintoisia juttuja”, sanoo luonnontieteistä innostunut Järvenpään lukion ylioppilas Perttu Saarela. NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA HARJAVALTA www.norilsknickel.fi | Twitter: @NNHarjavalta Opettajien kynästä: ”Kemia-lehti on opiskelijoiden odottama ja arvostettu stipendi lukiossamme. Lämpimät onnittelumme stipendiaateille ja heidän opettajilleen! PARHAAT KIITOKSET YHTEISTYÖKUMPPANEILLE! Isot onnittelut stipendiaateille! Kemi KEMIA Norilsk Nickel Harjavalta Oy on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Hän suorittaa asepalvelustaan Kaartin soittokunnassa ja aloittaa armeijan jälkeen teknillisen fysiikan opinnot Aalto-yliopistossa. Paljon kiitoksia lisäinnostuksen antamisesta.” ”Lassilla on mahtava pohdiskeleva asenne! Uskon, että kemia tulee olemaan hänen tulevaisuutensa.” ”Bella on tehnyt ja videoinut kemian laborointeja myös kotonaan.” ”Lehti sopisi Artulle kuin nenä päähän.” ”Haluamme muistaa Saraa sinnikkäästä työskentelystä.” ”Atte on aktiivinen ja osallistuva, ja pilkettäkin löytyy silmäkulmasta.” ”Annika on erinomainen opiskelija, ahkera ja utelias.” ”Julius on todellinen kemianalan lupaus. Kaikkiaan yli tuhat lukiolaista 200 lukiosta palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla
Taloudellisia tekijöitä tärkeämpää voi olla se, että aurinkopaneelit katolla ovat ympäristöteko. KEMIA 5/2017 12. Korkean elintason maasta tuleva, työuransa aikana reilut miljoona kilometriä yksityisautolla ajanut ja tuhatkunta lentoa lentänyt ei silti voi tuomita kansoja, jotka ovat vasta matkalla kohti länsimaista onnelaa. Paljon toki riippuu sähkön hintakehityksestä. ON TIETYSTI jokaisen oma asia, katsooko sopimusten sorvaamisesta koituvan hyödyn vastaavan siihen käytettävää aikaa ja vaivaa. Tarvittavat luvat kannattaa varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta. Öisin ja pimeämpinä aikoina taas on ostettava verkosta virtaa. Kokonaan laskusta ei silti pääse edes kesällä. Sen sijaan kolmivaihejärjestelmän asennus on paras tilata luotettavalta asennusliikkeeltä avaimet käteen -toimituksena. Asennustyön kustannusten osalta voi saada kotitalousvähennyksen, ja oma energiantuotanto kutistaa sähkölaskua. TYÖMATKOILLA joutui ihmettelemään Kiinan ja Intian valtavia ympäristöongelmia. Jos tuotanto ylittää oman tarpeen, ylijäämä syötetään verkkoon. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän työskenteli Lahden ammattikorkeakoulussa uusien kansainvälisten yhteistyömuotojen kehittäjänä. Asemakaava-alueillakin riittää tavallisesti toimenpidelupa, mutta eri kunnissa vaatimukset vaihtelevat. Päivisin syntyvä tuotantoylijäämä voisi korvata pimeän ajan energiantarpeen, mutta sen varastointi ei akkujärjestelmien hinnan takia ole kovin järkevää. Juhani Nieminen juhani.nieminen@sulo.fi An ja Ni em ine n Juhani Nieminen on filosofian tohtori, jonka 40-vuotinen työura koostui teollisuuden viennin ja koulutuksen johtoja kehittämistehtävistä. Öisin virtaa joutuu ostamaan, ja verkkomaksut lankeavat joka tapauksessa. Sähköyhtiöt maksavat ylijäämästä usein niin vähän, että helpointa olisi mitoittaa laitteisto kattamaan vain oma kulutus. Kesälläkin aurinko tuntuu joskus pakoilevan harmaiden pilvien takana. Valinnanvaraa tekijöistä on, sillä aurinkopaneeleita asennuksineen ja sopimuksineen markkinoivat monet sähköyhtiöt ja yksityiset yrittäjät. Käytännössä kesäpäivinä muodostuu myös sopivasti mitoitetulla laitteistolla ylituotantoa. Yksivaihejärjestelmän pystytys ei ole näppärälle ylivoimainen ponnistus. Vaikka maailma ei pelastu muutaman paneelin avulla, niistä saa positiivista energiaa paitsi kotiinsa myös itselleen. Silti meillä on mahdollisuus lähes yhtä suureen aurinkoenergian saantoon kuin Saksassa, alan johtavassa maassa. Olennaista on sekin, missä ajassa haluaa paneeli-investointinsa maksetuksi takaisin. AURINKOPANEELIEN asennus on iso investointi, jonka takaisinmaksuaika voi olla toistakymmentä vuotta. TÄTÄ MIELTÄ Pienin askelin ympäristön hyväksi KESÄMÖKEILLE asennetut aurinkosähköjärjestelmät ovat tavallisesti pieniä, yksivaiheisia ja sähköverkosta irrallisia. Jos ostaa ja myy virtaa eri yhtiöille, todellisten kustannusten seurannasta voi tulla työlästä. Sähköverkkotalouksissa aurinkopaneelien asennus tarkoittaa yleensä verkon osaksi liitettävän ”voimalaitoksen” omistajaksi ryhtymistä. Sähkön tarve on suurimmillaan silloin, kun aurinkoa on vähiten, loppusyksystä ja talvella. Kolmivaihejärjestelmä kytketään osaksi sähköistystä, ja oma tuotanto korvaa ostettavaa virtaa. Voimme hyödyntää aurinkoa jo kevättalven kirkkaina pakkaspäivinä, sillä aurinkoenergian tuottamisessa ei ratkaise lämpötila vaan valo. Pieniä askeleita ottamalla jokainen meistä voi vaikuttaa kehitykseen myönteisesti. Sen sijaan näin eläkkeellä voi miettiä keinoja, joilla voisi edes hiukan keventää elämän varrella kasattua ympäristökuormaa. Yhtiöitä voi kilpailuttaa, mutta saatavan hyödyn arviointi on hankalaa, koska tarjoukset ja hinnoitteluperusteet vaihtelevat. Yksi tapa on siirtyminen aurinkoenergiaan, vaikkei Suomea ehkä olekaan helppo mieltää sille otolliseksi maaksi
Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. KESKIVIIKKO 1.11. Vuosina 2010–2014 investointien kokonaismäärä nousi 413 miljoonaan euroon. Kokkola Industrial Park – avoimet ovet / Port Tower, 10.00 – 14.00 MA 26.10. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. Centria TUTKIMUS JA KEHITYS 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. Joustavat kansainväliset jatkoyhteydet mahdollistavalle lentokentälle on Kokkolasta matkaa vain 20 kilometriä. TIISTAI 7.11. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta. Suomen kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, 9.00 12.00 Avajaisseminaari Suomen teollisuuden tilanne – Case Kokkola (Kokkolan kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00 18.00 TI 27.10. BioKokkola – seminaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 17.00 Centria-Open, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 20.00 TO 29.10. Biolaakson toiminta on laajentunut nopeasti. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. Perhepäivä 12:00 – 15:00 Kokkola Industrial Park, Port Tower, Satamatie 330, Kokkola 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. sekä pe 30.10. MetalKokkola – seminaari, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 16.00 K-P LUMA – keskus järjestää ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja lukio – ja yläkoululaisille. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. Centria TUTKIMUS JA KEHITYS 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. Kemian klusterin toimintaa tukevat hyvät logistiset yhteydet. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta. Kemianteollisuuden iso klusteri ja kemian erityisosaaminen sekä vahva alkutuotantoalue mahdollistavat biomassan arvoketjujen kehittämisen korkean lisäarvon tuotteiksi. 1-1,5h Työpajaan mahtuu kerrallaan n. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. Erinomainen esimerkki mineraalitalouden edistämisestä on rikkaisiin luonnonvaroihimme kuuluvien litiumesiintymien laajamittainen hyödyntäminen akkukemikaaleissa. Seminaarikieli on englanti ja ohjelma on maksullinen. Koulutusväylien ansiosta työvoiman saatavuus on hyvä, ja Kokkolassa tehtävä kemian tutkimussekä kehitystyö edustavat alan kansainvälistä huippuosaamista. Kemian, biotalouden ja mineraalitalouden rajapinnoilla on erinomaiset mahdollisuudet näiden teollisuudenalojen uudistamiseen. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. Työpaja kestää n. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta. KIP:n alueelle on myös investoitu voimakkaasti. KESKIVIIKKO 1.11. – PERJANTAI 3.11. 70 hehtaaria plug in -valmista tonttimaata, tuotannollisten yritysten keskinäinen ekosysteemi sekä korkeatasoiset teollisuuden tarvitsemat tukipalvelut erilaisine hyödykMAINOS keineen tarjoavat ainutlaatuisen ympäristön myös täysin uudenlaiselle liiketoiminnalle. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi Centria TUTKIMUS JA KEHITYS KOKKOLA MATERIAL WEEK 2017 28.10. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta. LA 24.10. TIISTAI 31.10. Seminaarikieli on englanti. Suoja-alue varmistaa sen, että tunnus erottuu riippumatta käyttökohteesta. Samanaikaisesti suurteollisuusalueelle syntyi 200 uutta työpaikkaa. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. ”Akkukonferenssi tarjoaa korkeatasoisen katsauksen alan viimeisimmistä tuloksista materiaalikehityksestä, akkukennoteknologiasta sekä erilaisista sovelluksista”, kertoo professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta. Katso tarkempi aikataulu kääntöpuolelta! Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. 24 oppilasta. Centria TUTKIMUS JA KEHITYS Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen www.materialweek.fi TERVETULOA! LAUANTAI 28.10. Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola ReKokkola-seminaari 8:30 – 14:00 Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola 3rd Nordic Battery Conference Huom. — 3.11.2017 ” Kokkola Material Week on vuosittainen tapahtuma, jossa tuodaan monipuolisesti esiin alueen kemianteollisuuden, biotalouden ja kiertotalouden näkymiä sekä siihen liittyvää tutkimusja kehitystyötä. Centria TUTKIMUS JA KEHITYS 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. x x x Suoja-alue: Tunnusta käytettäessä sen ympärille on jätettävä suoja-alue, jolla ei saa olla muita elementtejä. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. POHJOIS-EUROOPAN MERKITTÄVIN KEMIAN KLUSTERI Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan merkittävin kemian klusteri, johon kuuluu 15 tuotannollista teollisuusyritystä sekä yli 70 palveluyritystä. Suurteollisuusalueella sijaitseva Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, minkä lisäksi raideliikenteen kapasiteettiin on investoitu merkittävästi. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. Työpajoja järjestetään ma 26.10., ti 27.10. Suoja-alue määrittää myös, kuinka lähelle paperin reunaa tunnus voidaan sijoittaa. TERVETULOA! KOKKOLA MATERIAL WEEK – ohjelma (viikko 44) Varaa mielenkiintoiset tapahtumat kalenteriisi. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. Primääristi mustana, mutta tummilla taustoilla valkoisena. Meeting Point 17:00 – 21:00 Snellmansali, Vingenkatu 18, Kokkola Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola. Väri: Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää vain mustana tai valkoisena. Kokkola-sanan kirjainten yläreunan ja sen alleviivan välinen korkeus on suoja-alueen mittayksikkö x. BIOLAAKSO – KEMIAN, BIOTALOUDEN JA MINERAALITALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ Keski-Pohjanmaan kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamiskeskittymä, Biolaakso, on elinkeinoelämän, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen keskittymä. ” BioMaakunta-seminaari 9:00 12:00 KPEDU ammattiopisto, Opistontie 1, Kälviä Avajais-seminaari 14:00 – 18:00 Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola BioKokkola-seminaari 8:00 – 16:00 Huom. MAANANTAI 30.10. KANSAINVÄLINEN AKKUKONFERENSSI Kokkola Material Week -tapahtuma on Keski-Pohjanmaan tutkimus-, koulutusja kehitysorganisaatioiden yhteistyön tulos, joka toteutetaan jo viidettä kertaa. Suurteollisuusalueen viennin vuotuinen arvo on 1,1 miljardia euroa, ja siellä toimivat yritykset työllistävät suoraan 2 200 henkilöä. Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00 16.00 Meeting Point – yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00 20.00 KE 28.10. Alueella toteutettavien TKI-hankkeiden salkku on yhteensä jo noin 40 miljoonaa euroa, ja yritysyhteistyö on hyvin tiivistä. Tämän vuoden erikoisantina on samaan aikaan järjestettävä kansainvälinen akkukonferenssi, 3 rd Nordic Battery Conference, jonka pääjärjestäjinä toimivat Oulun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Sen tunnetuin muoto kiteytyy periaatteeseen toisen jäte on toisen raaka-aine. Teollinen symbioosi voi merkitä myös jakamistaloutta, jota edustavat vaikkapa henkilökuljetusyritys Uber ja kotimajoitusta välittävä Airbnb. Hyvän esimerkin teollisesta symbioosista tarjoaa St1 Biofuelsin valmistama bioetanoli, jonka raakaaineita ovat elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien tärkkelyspitoiset jätevirrat sekä sahojen sivuvirtana muodostuva sahanpuru. Monien Suomessa jo toimivien symbioosien vetureita ovat kemian alan yritykset. Neste Oyj Maija Pohjakallio Teollinen symbioosi tarkoittaa eri yritysten prosessien vuorovaikutusta ja yhteiskehittämistä, joka tuottaa hyötyä kaikille symbioosin osapuolille. 14 KEMIA 5/2017 Teollisen tuotannon Tulevaisuus on sym biooseissa Kiertotalouden myötä tavat tuottaa ja tavat kuluttaa muuttuvat. Jakamisen kohteeksi käyvät niin energiantuotanto, koulutus, tieto kuin palvelutkin.. Teollinen tuotanto tapahtuu tulevaisuudessa yhä useammin integroidusti teollisissa symbiooseissa
15 5/2017 KEMIA Teollisen tuotannon Tulevaisuus on sym biooseissa Porvoon Kilpilahti on Pohjoismaiden suurin petrokemian keskittymä ja teollisen symbioosin suomalainen keulakuva.
Into kehittämiseen on kova”, toteaa kehitysyhtiö Posintra Oy:n Leena Tuomi. Teollisissa symbiooseissa ympäristöhyödyt ja bisneshyödyt kulkevat käsi kädessä. Kilpilahden Voimalaitos Oy rakentaa alueelle neljää uutta voimalayksikköä. Ainevirtoja kulkee putkia pitkin yrityksestä toiseen. Muut omistajat ovat Neste ja Borealis. Tässä kehityksessä teollisten symbioosien toiminta ja kehittäminen ovat avainasemassa. Yksi iso yhteinen asia Kilpilahden yrityksille on hinnaltaan kilpailukykyisen energiansaannin turvaaminen. Esimerkki uudesta polttoaineesta on raskas asfalteeni, jota jää jäljelle, kun öljynjalostuksen raskaimmista jakeista uutetaan pois dieseliin ja bensiiniin soveltuvat osat. Yrityskohtaisia taseanalyyseja on vuosien varrella tehty paljon, mutta uutta on, että taseet laaditaan koko yrityspuiston näkökulmasta. Kasvihuoneen ja kalanviljelyn biojäte voidaan hyödyntää biokaasun raaka-aineena. Hankkeen myötä Kilpilahden alueelle on määritetty sen teollisten toimijoiden, pk-yritysten ja Porvoon kaupungin yhteinen kiertoja biotalouden kehitysvisio sekä selvitetty toimenpiteitä vision viemiseksi eteenpäin. Suurteollisuusalue kasvaa ja kukoistaa Kokkolassa Toinen kemiavetoinen teollisten symbioosien lippulaiva Suomessa on Kokkolan suurteollisuusalue KIP. Termi teollinen symbioosi otettiin ensimmäisenä käyttöön juuri Kalundborgissa vuonna 1989. Maija Pohjakallio Kohti jätteetöntä kiertotaloutta. Kilpilahti on yksi teollisten symbioosien edelläkävijöistä. Sen historia ulottuu 1940-luvulle, jolloin Kemiran edeltäjä Rikkihappo Oy aloitti toimintansa kaupungissa. ”Kaiken keskiössä on kuitenkin ihmisten ja yritysten välinen vuorovaikutus ja luottamus”, muistuttavat liiketoimintajohtajat Tiina Pursula ja Pekka Pokela kestävän liiketoiminnan konsulttiyrityksestä Gaia Consultingista. Alueella on myös oma voimalaitos. Tätä taitoa tarvitaan yhä enenevästi tulevaisuuden zerowaste-symbiooseissa. Voimaloita tulee operoimaan Veolia Services Suomi, joka on myös yksi niiden omistajista. Voimalan tuottamalla lämmöllä lämmitetään vesi kalanviljelylaitoksessa, jonka ravinnepitoiset vedet käytetään kasvihuoneen lannoituksessa. Kilpilahdella uusi yhteinen kehitysvisio Kilpilahti on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja petrokemian keskittymä, jonka isoimmat toimijat ovat polttoainevalmistaja Neste ja muoviyhtiö Borealis. Nykyisen kiertotalousbuumin myötä symbioottisen toiminnan merkitys on kuitenkin korostunut uudella tavalla. Näin hiilidioksidi saadaan talteen ja samalla kiihdytetään biomassan kasvua. Sen avulla tunnistettiin heti kolme kehitysaluetta, jotka ovat biojakeiden jalostaminen, hukkalämmön hyödyntäminen sekä toimijoiden välisten synergioiden vahvistaminen”, Pursula kertoo. Peräti 80 prosenttia uusien voimaloiden polttoaineista saadaan Kilpilahden sisältä. Yritykset tekevät runsaasti yhteistyötä esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä asioissa. ”Yksi konkreettinen kehitysehdotus on rakentaa alueelle yhdistetty bioetanoli-biokaasulaitos, joka hyödyntää raaka-aineenaan alueen biopohjaisia jätevirtoja.” Yrityspuistokohtaiset koko symbioosin kattavat analyysit antavat myös hyvän perustan kiertotalouden mittareiden ja materiaalikatselmusten kehittämiseen. Euroopan tunnetuin teollinen symbioosi lienee Kööpenhaminan liepeillä sijaitseva Kalundborg, jonka toimijoita ovat muun muassa öljy-yhtiö Statoil, kipsilevyvalmistaja Gyproc ja bioteknologiayritys Novozymes. ”Analyysi kokosi yhteen aineja energiavirtatiedot alueen yhdeksästätoista yrityksestä. Suomi on pyrkimässä globaaliksi edelläkävijäksi kiertotaloudessa. Tavoitteena on lainsäädännön asemesta vapaaehtoinen sopiminen, jossa elinkeinoelämä, julkinen sektori ja muut toimijat yhdessä panostavat materiaalien ja raaka-aineiden älykkääseen käyttöön. Investoinnin arvo on noin 400 miljoonaa euroa. Sybimar ja Kotipellon puutarha ovat kehittäneet symbioosin yhdistämällä kalanviljelyn, kasvihuoneen ja bioenergiantuotannon. Olemme hyvässä vauhdissa, sillä Kilpilahden ja KIPin suurten symbioosien lisäksi meillä on kymmeniä, ellei satoja pienempiä yrityspuistoja ja toisiinsa kytkeytyviä teollisuuslaitoksia. Gaia ja Neste Jacobs ovat juuri saaneet päätökseen analyysin Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen materiaalija energiataseista. Toimintatapa ei ole täysin uusi, sillä teolliset ekosysteemit nousivat esiin etenkin Tanskassa ja Yhdysvalloissa jo 1970-luvulla. Kemian ydinosaamista on hallita aineiden virtaukset, jalostus ja kierrot molekyylien tarkkuudella. Yksi mielenkiintoinen esimerkki löytyy Uudestakaupungista. Voimalaitoksesta, jonka pääasiallinen polttoaine on biokaasu, tulevat hiilidioksidipäästöt ohjataan kasvihuoneeseen. ”Kilpilahden vahvuus ja menestyminen luo pohjaa koko alueen kehittymiselle ja uusien yritysten sijoittumiselle sinne jatkossa. 16 KEMIA 5/2017 Symbioosit voivat parhaimmillaan myös auttaa pk-yrityksiä tekemään yhteistyötä vientiponnisteluissaan ja siten edistää niiden kasvua ja kansainvälistymistä. Gaian ja Neste Jacobsin taseanalyysit ovat osa Posintran vuonna 2015 käyntiin polkaisemaa Pobi-hanketta. Alueen muihin yrityksiin kuuluvat esimerkiksi kaasufirmat Aga ja Innogas, muovin raaka-aineita tuottava Ashland, polystyreenivalmistaja Bewi Styrochem sekä energiayhtiö Gasum/ Skangas. Valtionhallinto valmistelee parhaillaan materiaalitehokkuuden sitoumustoimintaa yhteistyössä julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa
KIP Service Oy Kokkolan suurteollisuusalueelle on sijoittunut jo noin 80 yritystä. ”Kokkolassa on nostettu esiin idea uudesta toimintamallista eli valtioomisteisen infrayhtiön perustamiSuomi pyrkii kiertotalouden globaaliksi edelläkävijäksi. Outokumpu rakensi 1960-luvulla alueelle sinkkitehtaan ja voimalaitoksen. Kehityksen avainasemassa ovat teolliset symbioosit ja niiden kehittäminen. ”Alueinfran vahvuutena ovat energian ja muiden hyödykkeiden saannin turvaaminen lähes omavaraisesti ja se, että kaksi satamaa ja muut keskeiset logistiikkamuodot ovat suoraan integroituna alueeseen”, arvioi KIP Service Oy:n toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola, jonka mukaan myös Kokkolan kaupunki on satsannut infran kehittämiseen ja markkinointiin. Näistä ajoista suurteollisuusalue on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2006 perustettiin Kokkolan suurteollisuusalueyhdistys ry. Firmoissa työskentelee yhteensä yli 2 000 henkeä, ja alue on tätä nykyä Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Yhtiön tehtävänä olisi huolehtia Suomen suurteollisuuksien infrastruktuurien ylläpidosta. KIP Service on alueen yhteinen monipalveluyhtiö. KIPissä teollinen synergia on vahvaa. Yhteistoimintaa monella sektorilla Olli-Matti Airiola kiittelee KIPin henkilöstön korkeaa koulutustasoa.. Päätuotteita ja sivuvirtoja siirtyy yrityksestä toiseen. Tämä vauhdittaisi teollisten symbioosien kehittämistä ja toisi lisää arvokkaita vientituloja”, Airiola uskoo. Tärkeässä asemassa ovat palvelut, sillä alihankintaketjut koostuvat monenlaisista yrityksistä. Yksi yhteinen fokusalue on turvallisuus, jonka eteen on tehty viime vuosina lujasti töitä. Kun siellä vielä 1990-luvulla toimi neljä yhtiötä, nykyään yrityksiä on lähes 80, joista teollisia toimijoita 15. Se on tehnyt yritysten tukitoiminnoista oman toimintansa ytimen ja keskittyy tuottamaan palveluita, joita kaikki alueen sesta. Kansainvälisten konsernien yksiköt usein ostavat niin hyödykekuin infrapalvelunsa sen sijaan, että tuottaisivat niitä itse. Sen päätehtävänä on parantaa liiketoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä KIPissä ja houkutella mukaan uusia toimijoita. Sittemmin Kemira ja Outokumpu elivät vuosikymmeniä omaa itsenäistä elämäänsä lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä yhteistyöhankkeita. Yhdistys on rekrytoimassa uutta koordinaattoria, jonka odotetaan kehittävän alueen yhteistyömuotoja ja vetovoimaa entisestään. Vapaana on vielä 70 hehtaaria raskaalle kemianteollisuudelle kaavoitettua tonttimaata. 17 5/2017 KEMIA teollisuusyritykset tarvitsevat
Yrityksiä on mukana kuutisensataa. ”Etenkin suurissa kansainvälisissä yrityksissä lupa tiedon julkaisemiseen joudutaan pyytämään kaukaakin. FISS-mallin (Finnish Industrial Symbiosis System) juuret ovat brittiläisen International Synergies -yrityksen kehittämässä NISP-ohjelmassa (National Industrial Symbiosis Programme). Tällaisia ovat muun muassa ympäristömelu, jätevesi, hajapäästöt ja ympäristötarkkailut. Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Kemianteollisuus ry:ssä. Yritykset hyötyvät myös taloudellisesti, kun selvityksiä ja hankkeita toteutetaan yhteistyössä”, Heikkinen sanoo. nyttää uutta liiketoimintaa. ”KIP Servicen henkilöstö esimerkiksi koordinoi ja kehittää KIPalueen yhteisiä turvallisuusja ympäristökäytänteitä”, kertoo yrityksen ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen. Päätuotteita ja sivuvirtoja siirtyy yrityksestä toiseen. Toimintaa on nykyisin käynnissä kahdessatoista maakunnassa. Britanniasta malli on levinnyt jo yli kahteenkymmeneen maahan. Toimintamalliin, koottuun asiantuntijapooliin ja eri alueiden symbiooseihin pääsevät kaikki tutustumaan osoitteessa www. Eskolan mukaan takana on jo monta onnistumista, ja uusia on tulossa. ”Testaamme parhaillaan älykkäitä ympäristömittausjärjestelmiä yhdessä Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa. KIP Service Oy syntyi vuonna 2009. Monet ympäristöön liittyvät asiat koskevat useampaa kuin yhtä yritystä. Tietokannan lisäksi tärkeitä ovat alueelliset työpajat, joissa törmäytetään yrityksiä toisiinsa ja etsitään mahdollisia synergioita kasvotusten. Osa yrityksistä on toivonut muun muassa sitä, että ne voisivat itse hakea tietoja SYNERGietietokannasta sekä tallentaa tietoja haluamistaan tai tarjolla olevista resursseista. ”Esimerkiksi Länsi-Lapissa alueellisena koordinaattorina toimii Kemin Digipolis ja Varsinais-Suomessa Turun ammattikorkeakoulu. ”Nyt Tekstiili 2.0 jatkuu VTT:n, Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen jätehuollon vetämänä Telaketju-hankkeena, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen poistotekstiilien keräys-, lajitteluja jatkojalostuskokonaisuus.” Toimintaa myös hiotaan yhä sujuvammaksi. Hän korostaa, että yhteisissä hankkeissa pelisäännöt sovitaan tarkoin: mitä, miten ja millaista tietoa voidaan luovuttaa ja kuinka yritykset hankkeissa näkyvät. ”FISS-mallin ydin on sähköinen resurssitietokanta, johon kootaan tietoja resursseista ja synergioista”, kertoo Motivan johtava asiantuntija Paula Eskola. Uuteen yhtiöön siirtyi vesilaitoksen lisäksi muukin infrastruktuuri. Tärkeä liikkeellepaneva voima oli metalliyhtiö Bolidenin aloite yhtenäistää alueen vesipalvelu ja taata yhden toimittajan kautta kaikki vesilaadut kaikille toimijoille. Ilmapiiri yhteistyölle on avoin ja keskusteleva. Kokkolan yliopistokeskukseen perustettiin vuonna 2007 Oulun yliopiston alainen soveltavan kemian professuuri, joka on osin KIPin yritysten rahoittama. Motiva toimii linkkinä alueiden välillä ja hoitaa toimintamalliin liittyvää koordinointia, kehitystä ja viestintää”, Eskola kuvailee. 18 KEMIA 5/2017 ”Yhteistyö Kokkolan seudun koulutusorganisaatioiden kanssa on ollut tiivistä, ja oppilaitokset ovat ottaneet teollisuuden osaamistarpeet erinomaisesti huomioon koulutustarjonnassaan”, hän kehuu. Tähän on kuitenkin jo totuttu, enkä koe sitä yhteistyön esteenä tai edes hidasteena.” Avuksi sähköinen resurssitietokanta Motiva on yhdessä Sitran kanssa luonut Suomeen toimintamallin, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä ja ainekiertojen sulkemista sekä synPo hja nm aa n ka up pa ka m ar i Teollinen synergia toimii Kokkolassa. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi. Ainakin toistaiseksi tietokannan käyttöoikeus on vain alueellisilla koordinaattoreilla ja Motivalla, joiden avulla tietoja voi hakea. Toiminta tapahtuu aluetasolla siten, että valitut alueelliset organisaatiot keräävät tietoja sekä auttavat kumppanien löytämisessä symbioosien toteutuksessa. Varsinais-Suomessa on syntynyt FISS-toiminnan pohjalta joitakin yksittäisiä tekstiilinkierrätysratkaisuja sekä laajempi tutkimushanke Tekstiili 2.0. teollisetsymbioosit.fi
Tule mukaan Kemia-lehden Suomi 100 -juhlanumeroon! • Kemistit itsenäisen Suomen rakentajina • Sata vuotta kotimaista lääketeollisuutta • Kemia sen tekee: Loistavia menestyksiä, lupaavia innovaatioita • Suomi on puhtaan veden osaaja • TKK:n kemistikurssi 1967: puoli vuosisataa kemian eturintamassa • Yöttömässä yössä kasvaa ainutlaatuisia aarteita Juhlanumero jaetaan painettuna lehtenä tai näköislehtenä yli 50 000 vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle. vain 1 500 euroa • logonne kokosivun Suomi100-puussa vain 200 euroa • logonne + 1–2 lisäriviä Suomi100-puussa vain 300 euroa Hintoihin lisätään alv 24 %. Lukijoiden toimialoina ovat mm. 040 7703 043 jaana.koivisto@kemia-lehti. Seija Kuoksa puh. Osan erikoispainoksesta Kemia-lehti lahjoittaa luonnontiedelukioiden käyttöön. vain 2 200 euroa • 1?4 s. kemia lähialoineen, kiertoja biotalous, ympäristöala, terveys, turvallisuus ja työsuojelu. vain 3 000 euroa • 1/2 s. Lisätietoja: www.kemia-lehti.fi > Juhlimme 100-vuotiasta Suomea! Kysy lisää myyntipäälliköiltämme ja varmista paikkasi 18. Jaana Koivisto puh. Suomalaiset osaajat ja innovaatiot ovat valokeilassa Kemia-lehden Suomi 100 -juhlanumerossa, joka ilmestyy 11. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti. syyskuuta mennessä. Varaa nyt ilmoituspaikkasi suurnumerosta: • 1/1 s. lokakuuta. Kemi KEMIA Ku va t: Sc an st oc k Juhlimme 100-vuotiasta Suomea! kemia_juhla.indd 1 24.8.2017 11.22
”Mukaan työhön tarvitaan kuitenkin kaikki, hallitukset, instituutiot, sosiaaliset yhteisöt, yritykset ja kansalaiset. Vaikka kiertotalous ja kierrätys saattavat olla niissä termeinä vieraita, tuhlaamisen välttäminen on usein elinehto. ”Pojat voivat valita, liittyvätkö [terroristijärjestö] Boko Haramiin vai tulevatko meille töihin. Naiset taas pääsevät perheväkivallasta, kun saavat meiltä työpaikan ja palkkaa”, kertoi nigerialaisen kierrätysfirman Chanja Dattin perustaja Funto Boroffice. Tähän kietoutuu ilmastotyö, jonka saavutuksia kongressissa myös esiteltiin. ”Mitä paremmin talojen ja infrastruktuurin rakentamisessa noudatetaan kestäviä kiertotalouden periaatteita, sitä paremmin ne sopivat muuttuvaan ilmastoon”, Bruyninckx sanoo. Sopimusta ei vielä allekirjoitettu, mutta pohjustustyö pääsi hyvään vauhtiin. Kiertotalous on globaali agenda.” Euroopan ympäristöviraston EEA:n pääjohtaja Hans Bruyninckx näkee, että kiertotalous on kaupungeille strategia varautua ilmastonmuutokseen. Euroopan komission ympäristöosaston pääjohtaja Daniel Calleja Crespo totesi, että siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen on väistämätön askel. ”Kiertotalous edistyy, mutta säätelyä ja markkinoita pitää voimistaa. Kanadan Vancouver on vihertynyt jo vuosia ja valmistelee parhaillaan omaa kiertotalousstrategiaansa. ”Olen henkilökohtaisesti saanut valtavasti rohkaisua työhöni. Elina Saarinen Na sa Kiertotalouden osaajilla on yhtä tärkeä rooli työssä ihmiskunnan hyväksi kuin tieteellistä tutkimusta avaruudessa tekevillä astronauteilla, tähdensi WCEF-kongressissa puhunut Nasan tutkimuskemisti Cady Coleman. Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että globaali yhteistyö toimii. Joskus kiertotalous voi jopa tarjota mahdollisuuden hengissä selviämiselle. Sitra lupasi, että WCEF järjestetään uudestaan ensi vuonna jossakin Suomen ulkopuolella ja vuonna 2019 jälleen Suomessa. Samaan aikaan bruttokansantuote on kasvanut 26 prosenttia ja vihreiden työpaikkojen määrä 49 prosenttia”, kertoi kaupungin kehitysjohtaja Bryan Buggey. USA:n kauppakamarin kiertotalousohjelmajohtajalla Jennifer Gerholdtilla oli maasta myös positiivia uutisia. World Circular Economy Forum (WCEF) kokosi Finlandia-taloon yli 1 600 osanottajaa ainakin 92 maasta, joten paikalla oli kattava joukko alan pioneereja. ”Vuodesta 2007 olemme vähentäneet päästöjä 15 prosenttia ja ei-kierrätettävän jätteen määrää 25 prosenttia. Kongressi tarjosi harvinaisen tilaisuuden kuulla myös kehittyvien maiden näkemyksiä. Tehdään siis kiertotalouden Helsinki-sopimus!” Näin ehdotti Pohjoismaiden ministerineuvoston ilmastoasioiden johtaja Annika Rosing Sitran isännöimässä ensimmäisessä kiertotalouskongressissa Helsingissä kesäkuun alussa. 20. ”Siinä todiste Donald Trumpille, että kasvu on mahdollista päästövähennyksistä huolimatta”, Buggey piikitteli Pariisin sopimuksesta irtautunutta Yhdysvaltojen presidenttiä. Yli tuhat yritystä ja 90 pormestaria on ilmoittanut haluavansa jatkaa Pariisin sopimuksen tiellä. UUTISIA Kiertotalouden ensimmäisessä maailmanlaajuisessa kongressissa väläytettiin ajatusta Pariisin ilmastosopimuksen kaltaisesta kiertotalouden Helsinki-sopimuksesta. Ilmastotyö pohjustaa Kiertotalous vauhdittuu sitä nopeammin, mitä enemmän positiivisia esimerkkejä kertyy alueiden ja yritysten kiertotalouspiloteista ja niiden tuottamista hyödyistä. Maailmanlaajuista yhteistyötä painottivat monet muutkin kongressin yli 130:sta puhujasta. Yhdysvaltalaiset yritykset ovat myös alkaneet soveltaa kiertotalousperiaatteita liiketoimintaansa”, Gerholdt kertoi. Kiertotalouteen globaali sopimus
Uuden kumppanuuden toivotaan nopeuttavan teknologiaan perustuvien tuotteiden tuloa markkinoille. VTT:n tutkimuksesta alkunsa saanut Spinnova kehittää ympäristöä säästävää teknologiaa, jolla kehrätään lankaa suoraan puukuiduista ilman kemiallisia prosesseja. Sp inn ov a Oy. Fibria sijoittaa Spinnovaan viisi miljoonaa euroa, jolla se saa suomalaisyhtiöstä 18 prosentin osuuden. Kaupallisessa vaiheessa tuotantoa varten perustettaneen yhteisyritys. Maailman johtaviin eukalyptussellun tuottajiin kuuluva brasilialaisyhtiö Fibria ostaa vähemmistöosuuden suomalaisesta startup-yrityksestä Spinnovasta. Brasilialainen sellujätti sijoitti Spinnovaan Spinnovan teknologialla puun kuidut muuttuvat suoraan langaksi. Osakassopimus oikeuttaa brasilialaisyrityksen nimittämään yhden jäsenen Spinnovan hallitukseen. ”Kumppanuus Fibrian kanssa auttaa Spinnovaa kasvattamaan liiketoimintaa ja lisää merkittävästi kansainvälistä kilpailukykyämme”, sanoo suomalaisyrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Janne Poranen. Yhtiöiden on tarkoitus rakentaa koetuotantolinja, joka mahdollistaa Spinnovan teknologian testaamisen ja esikaupallisen tuotannon
Loimu syntyi vuoden 2017 alussa, kun Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto yhdistyivät. ”Olemme havainneet tarvetta myös työttömien työllistymistä tukeville vertaisryhmille, joten olemme liittyneet niihin eri puolilla maata”, Liikkanen mainitsee. Tulevaisuudessa saamme toivottavasti yhä useamman työnantajan hyödyntämään mahdollisuutta ja rakennettua sitä kautta vielä enemmän yhteistyötä työelämän ja urapalveluiden välille.” Arja-Leena Paavola Kemistien työnäkymät ovat paremmat kuin vuosiin. ”Vaihtoehtoisia uramahdollisuuksia ei ole välttämättä helppo hahmottaa. Tilanne on kolhaissut myös luonnontieteilijöitä. Työpaikkoja voi etsiä Loimun verkkosivuilta osoitteesta www.loimu.fi > Avoimet työpaikat sekä samannimisistä listauksista sosiaalisen median palveluissa. Erityisen tärkeäUraneuvonta tehostaa kemistien työllistymistä nä nähdään, että mahdollisimman moni löytää koulutustaan vastaavaa työtä”, Liikkanen kertoo. 22 KEMIA 5/2017 UUTISIA Kemistien työtilanne näyttää aiempaa valoisammalta. Loimu järjestää muun muassa CV-klinikoita ja koulutustilaisuuksia, joissa etsitään piilotyöpaikkoja. Kemian alan korkeakoulutetuilla työttömyysluvut ovat olleet jopa suurempia kuin muilla akavalaisilla. ”Esimerkiksi irtisanominen voi aiheuttaa kriisin, jossa tarvitaan ammattitaitoisen uravalmentajan apua.” Loimun urapalveluiden konkreettisia apukeinoja ovat sekä sähköiset että henkilökohtaiset ansioluettelon, työhakemusten ja LinkedIn-profiilien kommentointipalvelut. Asiantuntijakommentit sisällöstä ja kielenhuollon kysymyksistä saa meiltä sekä suomeksi että englanniksi.” Tärkeää on myös työnhaun täsmäkoulutus. Sc an sto ck ph ot o. Akateeminen työttömyys on kasvanut vuosia erityisesti aloilla, joilla koulutusmäärät ovat olleet liian suuret työmarkkinoiden kysyntään nähden. Olisi hyvä pyrkiä etsimään myös piilotyöpaikkoja alalla toimivien työnantajien kautta.” Kohdennettua tukea työnhakijoille Jo LAL suuntasi vuosien ajan koulutusja palveluresurssejaan työnhaun tukemiseen. Loimun urapalvelu tarjoaa sekä nuorille että kokeneemmille osaajille apua oman paikan löytämiseen. Työuraa suunniteltaessa kannattaa pohtia myös omaa soveltavaa osaamista ja sen tuomia mahdollisuuksia. ”Tarve resurssien käyttöön on ollut kova, ja työnhakijoille kohdennettu tuki on saanut paljon kannatusta myös työssäkäyvältä jäsenistöltä. Verkossa ja kaikilla yliopistopaikkakunnilla pidetään uraan ja työnhakuun liittyviä kursseja, jotka ovat jäsenille maksuttomia. ”Yhtenä työllistymisen ongelmana on, että opintojen aikana syntyneet työelämäyhteydet ovat harvoin tarpeeksi tiiviit”, Liikkanen sanoo. Nyt on kuitenkin tapahtumassa positiivinen käänne. Tuki voi olla tarpeen monessa kohtaa uraa. ”Etenkin työhakemus ja CV on aina hyvä luetuttaa toisella henkilöllä ennen dokumenttien toimittamista. Urapalvelut ovat osoittaneet tarpeellisuutensa, sillä tämän päivän urapolku koostuu usein monesta työjaksosta, ja omaa osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Työtä etsivien ja vaihtavien lisäksi urapalvelujen tarpeessa ovat urallaan eteenpäin pyrkivät. ”Työttömien määrä on viimein kääntymässä laskuun, ja työpaikkoja on auki koko ajan enemmän”, kertoo urapalvelupäällikkö Suvi Liikkanen Loimusta. ”Potentiaaliset työnantajat voisivat käyttää välityspalveluamme enemmänkin, mutta tieto siitä ei ole vielä levinnyt tarpeeksi laajalle. Työnantajat toimittavat ilmoituksia myös jaettaviksi suoraan Loimun verkostoissa. Uusi liitto tarjoaa jäsenilleen henkilökohtaista uraneuvontaa koulutusta vastaavan työn löytämiseksi
??????????????. ?????????. ?????. Laitoksen uusiminen oli noin 8,5 miljoonan euron investointi. ?????????????. Riihimäen laitos on kansainvälisen konseptin ensimmäinen toteutus, josta otetaan mallia muissa maissa.. Tätä nykyä laitos toimittaa muun muassa happea, typpeä, argonia, vetyä ja hiilidioksidia sekä lääkkeellisiä kaasuja ja erikoiskaasuja. Kaikkiaan laitoksen automaattiohjattu järjestelmä sisältää yli 200 erilaista räätälöityä kaasuseosreseptiä. Aga on parin viime vuoden aikana satsannut myös laitoksiinsa PorvoosRobotit täyttämään Agan kaasupulloja Ag a Roboteilla on muistissaan yli 200 reseptiä, joiden mukaan ne pullottavat erilaisia kaasuseoksia. Vuonna 1995 startannut laitos oli jo valmistuessaan aikansa modernein. ???????????. sa, Harjavallassa, Imatralla, Raumalla ja Äänekoskella, yhteensä noin 140 miljoonan euron verran. Saksalainen Linde Group, johon Aga kuuluu, uusii lähivuosina kaikkien teollisuuskaasulaitostensa toimintamallin. Tuloksena on maailman ensimmäinen täysautomatisoitu täyttölaitos, jossa pullojen täyttämisen ja käsittelyn eri vaiheista vastaavat robotit. ?????. Teollisuuskaasuyhtiö Aga on uudistanut kokonaan Riihimäellä sijaitsevan kaasupullojen täyttölaitoksensa
Modernin tehtaan ja sen toimintojen suunnittelua ohjasi resurssitehokkuus. Helsingissä toimii jo Euroopan kemikaalivirasto, jossa työskentelee noin 500 henkeä 27 eri unionimaasta. Kemira aikoo jatkossa itse kehittää ja räätälöidä Aqsensin analyysiteknologiaa edelleen. lokakuuta. Muovitehtaissa kohennetaan laitosten luotettavuutta ja turvallisuutta. Pienemmissä projekteissa nuorennetaan laitekantaa entistä tehokkaammaksi. Sovellus mittaa saostumanestopolymeerien pitoisuuksia öljykentän näytteistä muutamassa minuutissa. Oikea-aikainen mittaustieto mahdollistaa täsmällisen saostumanestokäsittelyn ja parantaa öljyntuotannon tehokkuutta. Laboratoriolääketieteen osaajat saapuvat Helsinkiin Kansainvälinen laboratoriolääketieteen kongressi NML 2017 kokoaa alan osaajat Helsinkiin 5.–6. Ensimmäinen sovellus, jossa teknologiaa on käytetty, on Kemiran KemConnect SI. Aqsens on puolestaan päättänyt keskittyä liiketoiminnassaan terveysdiagnostiikkaan, kertoo toimitusjohtaja Timo Teimonen Aqsens Health Oy:stä. Rakennusurakka kesti kolme vuotta. Tilaa veloitukseton näytenumero: tilaukset@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Valion uusi välipalatehdas on käynnistynyt Riihimäellä. valmistusja pakkauslaitteet on suunniteltu niin, että tuotehävikki on minimaalinen. Materiaalivirrat ja Kemira ostaa Aqsensin analysointiteknologian Kemira ostaa helsinkiläisen startup-yrityksen Aqsensin kehittämän analysointiteknologian. Suurimmassa hankkeessa lisätään olefiiniyksikön propeenin ja C4-hiilivetyjen tuotantokapasiteettia ja parannetaan laitoksen energiatehokkuutta. Luentoja muuhun ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.lablt.fi. Uudistukset toteutetaan kahdeksan viikkoa kestävän seisokin aikana.. Laitoksen avajaisia juhlittiin 17. Valion välipalatehdas vauhtiin Riihimäellä Va lio Uuden viisikerroksisen välipalatehtaan pinta-ala on noin 20 000 neliömetriä. Teknologia hyödyntää aikaerotteista fluoresenssia (Enhanced Time Resolved Fluorescence, E-TRF), joka parantaa merkittävästi määrityksen herkkyyttä ja selektiivisyyttä näytteiden analysoinnissa. Tapahtumaan odotetaan reilua seitsemääsataa bioanalyytikkoa, kemistiä, lääkäriä, mikrobiologia ja muuta laboratorioanalytiikan ja diagnostiikan asiantuntijaa. Tehdas on Valion historian suurin, kaikkiaan reilun 170 miljoonan euron investointi. Suomi hakee EU:n lääkevirastoa Suomi on jättänyt EU:lle hakemuksen saada Euroopan lääkevirasto Helsinkiin. elokuuta. Lääkevirastoa havittelee parikymmentä muutakin eurooppalaiskaupunkia. Laitos käyttää noin kolmanneksen vähemmän energiaa tuotekiloa kohden verrattuna yhtiön vanhempaan Riihimäen-tehtaaseen. Noin puolet tuotannosta menee vientiin, pääasiassa Pohjoismaihin. 24 KEMIA 5/2017 UUTISIA Joko sinulle tulee Kemia-lehti. Se valmistaa ensi vaiheessa jogurtteja ja muita kuluttajille ennestään tuttuja tuotteita, mutta myöhemmin tulossa on myös innovatiivisia uutuuksia, yhtiö lupaa tiedotteessaan. Tehtaassa työskentelee käynnistysvaiheessa 70 henkeä. Virasto sijaitsee nykyään Lontoossa, mutta sille joudutaan etsimään uusi paikka, kun Britannia eroaa unionista. Riihimäki on keskeisellä paikalla Suomessa siten, että sekä maidon keräily tehtaaseen että valmiiden tuotteiden jakelu kauppoihin ja vientimarkkinoille voidaan toteuttaa tehokkaasti. Päätös asiasta tehdään marraskuussa. Kongressin yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä esittelee tuotteitaan yli 50 näytteilleasettajaa. Borealis satsaa Kilpilahteen Borealis tekee alkusyksyn aikana yli 60 miljoonan euron investoinnit laitoksiinsa Porvoon Kilpilahdessa. Ympäristökuormitusta pienentää myös tehtaan sijainti. Yhteensä Valio työllistää Riihimäen-tehtaillaan 440 ihmistä. Teknologialla voidaan tutkia vesipohjaisten nesteiden koostumusta ja laatua yksilöllisen sormenjälkitunnisteen avulla. Kauppahintaa ei julkisteta. Välipalatehtaan kapasiteetti on 120 miljoonaa kiloa vuodessa
Metalpakin liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa, ja se työllistää nelisenkymmentä henkeä. Eurofinsin tuorein hankinta on ympäristölaboratorioyhtiö Nab Labs Oy. Reagena on muun muassa kehittänyt maailman ensimmäiset pikatestit puumalaviruksen ja puutiaisaivokuumeen diagnosointiin.. Sc an sto ck ph ot o jatkavat uuden omistajan palveluksessa. Yhtiön toimitusjohtaja kuitenkin vaihtui elokuussa, kun Tommi Karjalainen siirtyi uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Terveysteknologiassa se on keskittynyt in vitro -diagnostiikkaan (IVD), jossa se valmistaa laboratoriotestejä eläinperäisten infektioiden diagnosointiin. NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA HARJAVALTA www.norilsknickel.fi | Twitter: @NNHarjavalta Laboratoriojätti Eurofins Scientific jatkaa ostoksiaan Suomen laboratoriomarkkinoilla. Eurofins Scientific on maailman johtava bioanalyysipalveluiden tarjoaja. Lisäksi Nab Labsilla on ympäristönäytteenoton ja ilmatutkimuksen toimipisteitä useilla paikkakunnilla. Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista. Kiilto Family luopui Metalpakista Lempääläinen Kiilto Family on myynyt metallipakkauksia valmistavan, myös Lempäälässä toimivan tytäryhtiönsä Metalpak Oy:n ruotsalaiselle Emballator Metal Groupille. Yhtiö on erikoistunut terveysteknologiaan ja kemianteollisuuteen. Uusi toimitusjohtaja on diplomiinsinööri Jari Hietala, joka toimii myös Ahma Ympäristö Oy:n toimitusjohtajana. Vuonna 1968 startannut Nab Labs tuottaa ympäristöja teollisuusanalytiikan Eurofins Scientific osti nyt Nab Labsin palveluita laboratorioissaan, jotka toimivat Jyväskylässä, Oulussa, Raumalla ja Porissa. Eurofins osti aiemmin tänä vuonna Ramboll Finlandilta sen analytiikkaliiketoiminnan Ramboll Analyticsin sekä Ahma Insinööreiltä sen ympäristöliiketoiminnan Ahma Ympäristön. Konsernin verkostoon kuuluu yli 375 laboratoriota 41 maassa. Tuorein kauppa vahvistaa Eurofins Scientificin markkina-asemaa Suomessa entisestään. Reagena juhlii pyöreitä vuosia Siilinjärveläinen diagnostiikkayritys Reagena juhlii 30-vuotista taivaltaan. Nab Labs Oy ja yrityksen kaikki noin 120 työntekijää Suomen laboratoriokenttä muuttuu nyt nopeaa tahtia. Emballator valmistaa ja markkinoi metallipakkauksia pääosin maalija kemianteollisuudelle. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja
M iia M än tym äk i Pronssimitalistit Tomi Ruosteoja (vas.) ja Santeri Simanainen (oik.) juhlivat saavutustaan yhdessä joukkueen valmentajan Kjell Knapasin kanssa. Suomen edustajat kisoihin valittiin kansallisen kemiakilpailun ja niiden jälkeisen valmennusjakson perusteella. PLANEETTAMME erikoisimpia eliöitä ovat ehdottomasti karhukaiset. Emilia Hiltunen Kirjoittaja on espoolaisen Olarin koulun 9. 26 KEMIA 5/2017 UUTISIA nosti Suomen kisojen parhaaksi Pohjoismaaksi. Lisäksi voimansiirto sähköistetään kokonaan. Merentutkimusalus Aranda uudistuu Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda pesee kasvonsa. Lisämetrit mahdollistavat tutkimusja laboratoriotilojen laajentamisen. Arandaa käyttävät tutkimuksissaan myös Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. Suomalaiset suoriutuivat erityisen hyvin olympialaisten kokeellisessa osiossa. Teoriaosa osoittautui helpommaksi kuin aiempina vuosina, mutta toisaalta se oli entistä pitempi. kerran. ”Fysikaalisen ja analyyttisen kemian tehtävät suomalaiset osasivat melko hyvin”, Knapas kehaisee. 8-jalkaiset karhukaiset ovat selviytymisen kuninkaita. Suomelle kaksi mitalia kemian olympialaisista Lukiolaisten kemian olympialaiset järjestettiin 49. KARHUKAISTEN oletetaan asustaneen maapallolla jo 540 miljoonaa vuotta. Ne hengittävät ihon läpi ja pystyvät lisääntymään sekä neitseellisesti että suvullisesti. Karhukaiset selviävät –200 celsiusasteen pakkasessa ja 100 asteen kuumuudessa. Suurin osa syö kasveja ja bakteereja mutta osa myös lihaa. Näitä pieniä veijareita on löydetty napa-alueilta, päiväntasaajalta, Himalajan huipulta 6 000 metrin korkeudesta, meren pohjalta 4 000 metrin syvyydestä, kuumista lähteistä ja ikijään alta. Tutkimalla karhukaisten ylivoimaisia ominaisuuksia voimme ehkä oppia ääriolosuhteissa selviytymisestä ja käyttää tätä tietoa ihmiskunnan hyväksi. Ne siis selviävät vaikka ydinräjähdyksestä. Karhukainen selviytyy vaikka ydinräjähdyksestä Karhukaiset kestävät 5 700 grayn säteilyä (ihmisen tappaa jo 5 grayta). Kun olosuhteet taas sallivat, ne työntävät jalkansa ulos, normalisoivat elintoimintonsa ja käynnistävät aineenvaihduntansa. Karhukaiset tarvitsevat elääkseen periaatteessa vain kosteutta, mutta ilman vettäkin ne voivat selvitä jopa vuosikymmenen. Kinkkisimpiä olivat orgaanisen kemian tehtävät, kertoo joukkuetta valmentanut yliopisto-opettaja Kjell Knapas Helsingin yliopistosta. Saavutus. Paras paikka löytää karhukaisia on sammalista ja jäkälistä. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Uudella palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. luokan oppilas. Sama joukkue voitti ennen olympialaisia järjestetyissä pohjoismaisissa kemiakilpailuissa hopeaa. Suomen joukkueen tuliaiset vuoden 2017 kemian olympialaisista Thaimaasta olivat kaksi pronssista mitalia. Karhukaisten salaisuus on niiden kyky laittaa itsensä kryptobioosiksi kutsuttuun äärimmäiseen horrostilaan. Joukkueen muut jäsenet olivat Santeri Pakola Tornion yhteislyseon lukiosta ja Siiri Kuoppala espoolaisesta Olarin lukiosta. Ne pysyvät hengissä tyhjiössä, 6 kertaa kovemmassa paineessa kuin merenpohjalla ja avaruudessakin useita päiviä. Mitalit nappasivat Vihdin lukion Tomi Ruosteoja ja Joensuun lyseon lukion Santeri Simanainen. Muutostyöt muun muassa pidentävät laivaa seitsemän metrin verran. Tutkimuksessa on herätetty karhukainen, joka oli ollut 30 vuotta syväjäädytyksessä. Kohtuullisen tuntemattomat eliöt ovat vain 0,1–0,5 millimetrin mittaisia. Niitä on rannoilla, dyyneillä, soilla – ja luultavasti myös kotonasi. Aranda palaa merelle ensi keväänä. Tässä tilassa ne vetävät jalkansa sisään, pysäyttävät aineenvaihduntansa ja hidastavat elintoiminnot 0,01 prosenttiin normaalista. Lähes 30-vuotias erikoisalus peruskorjataan Rauma Marine Constructions Oy:n telakalla
On uutisia teollisuudesta, tutkimuksesta ja etenkin monesti kiinnostavia käytännön kemiasta kirjoitettuja artikkeleita.” ”Käytän lehteä opetuksen tukena ja ajankohtaisien aiheiden käsittelyssä. År 2016 var prisets storlek 3000 euro. Aina välillä oppilaat myös saavat etsiä lehdistä itselle kiinnostavia aiheita.” ”Lehti on alan ammattilaisille hyödyllinen ja ammattimainen lehti etenkin kotimaisen kemian kentän esittelyyn.” ”Pidän lehden tavasta kirjoittaa artikkelinsa asiallisesti, mutta samalla myös sen verran yleisesti että maallikkokin ymmärtää.” ”Mielenkiintoisia artikkeleita myös ei-kemistille, jollainen itse olen.” ”Kemia-lehti on saanut lähipiirissä olevan ei kemian alan ihmisen kiinnostumaan kemiasta.” ”Hyvä kuvitus ja tiedot korkeakouluopiskelijoiden valmistumisista ja otteet uusien väitöskirjatöiden esityksistä tukevat lehden mielenkiintoista sisältöä ja houkuttelevat lukemista alusta loppuun asti.” maailma taipuu hennon jalkani alla – vesimittari Jokapäiväistä elämää helpottamassa www.borealisgroup.com Tavataan K-messuilla 19.–26.10.2016 Düsseldorfissa Saksassa! Halli 6, ständi A43. Var vänlig och sänd förslagen samt bilagor till: alfthan@finskakemistsamfundet.fi. Kemia-lehdestä sanottua Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy. ”Lehti on erinomaisesti toimitettu, mukavasti ajankohtainen ja monipuolinen.” ”Erittäin mielenkiintoisia aiheita kemiaan ja luonnontieteisiin liittyen.” ”Monipuoliset ja kiinnostavat artikkelit ovat asiantuntevasti kirjoitettuja ja lehdessä käytetty kieli on erinomaista.” ”Saan joka kerta tietoa, joka on minulle uutta.” ”Lehdessä on hyvässä tasapainossa kemian tutkimuksellinen ote ja käytännön sovellukset.” ”Antaa asiallisen kuvan kemian teollisuuden ja laajemminkin kemian tilanteesta Suomessa.” ”Tuo esille ajankohtaisia asioita ja mielenkiintoisia henkilöitä.” ”Nykyinen sisällön jakauma on hyvä. Ifall ni har frågor eller önskar skicka in ett bidrag per post kan priskommittén kontaktas på samma adress. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Förslagen behandlas konfidentiellt av prisfondens styrelse och de bör vara samfundet tillhanda senast måndagen den 16 oktober 2017. Kuluttajatuoteratkaisut Consumer products ad_90x60_16_08_2016_high.indd 1 16.08.16 12:18 www.borealisgroup.com FÖRSLAG TILL MOTTAGARE AV “DET ALFTHANSKA PRISET 2017” Finska Kemistsamfundet (FKS) delar årligen ut ett pris benämnt "Det Alfthanska priset" för en förtjänstfull publicerad forskningsinsats i kemi, biokemi eller kemisk teknologi. Priset kan beviljas till skribenten av en färsk doktorseller licentiatavhandling. FKS vill gärna betona att både svenskspråkiga, finskspråkiga och utländska pristagare från finländska universitet har förekommit 19832016. 27 5/2017 KEMIA LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Yhtiön Suomen-jalostamoiden toiminnat integroidaan tiiviimmin yhteen kokonaisuudeksi, joka koostuu Porvoon jalostamon neljästä ja viidennestä, Naantalissa sijaitsevasta tuotantolinjasta. Vi ber härmed professorer, seniorforskare och doktorandhandledare vid finska högskolor och universitet om motiverade förslag på mottagare av “Det Alfthanska priset” för år 2017. www.finskakemistsamfundet.fi Neste muuttaa tuotantorakenteitaan Nesteen jalostamossa Naantalissa käynnistyi elokuun puolessavälissä kahden kuukauden suurseisokki, jonka aikana yhtiö vie loppuun tuotantorakenteensa muutoksen. Muutoksen myötä raskaan polttoöljyn osuus Nesteen tuotannossa laskee ja arvokkaiden jalosteiden osuus nousee.
Al tu m Te ch no log ies Oy Kuvasarja havainnollistaa, kuinka tehopesu ultraäänellä puhdistaa likaantuneen putken. Teknologia kiinnostaa Puhdistaminen on teollisuudessa iso, kallis ja koskaan päättymätön operaatio. Pesemistarpeen rajana on kai vain mielikuvitus”, sanoo Altum Technologiesin toimitusjohtaja Matias Tainela. Menetelmän pohjalta kehitetty teknologia on professorin mukaan varmatoiminen ja helppo käyttää. Usean lähettimen avulla ultraäänikenttää voidaan ohjata laitteen sisällä ja kohdentaa puhdistus tarkalleen haluttuihin kohtiin. 28 KEMIA 5/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ultraääni pesee tuotantolaitteet Professori Edward Hæggströmin johtaman tutkimusryhmän rakentama menetelmä perustuu ohjattavaan tehoultraääneen. Ultraäänipesussa aaltoliikkeen synnyttämät paineiskut irrottavat lian ja epäpuhtaudet. ”Lääketieteessä ultraääni on kontrolloitua, ja teollisuudessa työskennellään isoilla tehoilla. Uusi kätevä puhdistusteknologia onkin jo herättänyt kiinnostusta muun muassa merenkulun alalla. ”Puhdistaminen etenee piste pisteeltä, ja me pystymme kontrolloimaan puhdistamista ajassa ja paikassa.” Ultraäänipesu on tähän asti tapahtunut erillisissä pesualtaissa. Helsingin yliopistossa on kehitetty menetelmä, jonka avulla teollisuuden putket ja laitteistot voidaan kemikaalien sijaan pestä puhtaiksi ultraäänellä. ”Meriteollisuudessa puhdistetaan suodattimia, isoja säiliöitä, putkistoja ja merivesilämmönvaihtimia. Me olemme yhdistäneet tehokkuuden ja ohjaamisen tuotteeksi, joka on skaalattavissa teollisuuden käyttöön”, Hæggström kuvailee. Ultraääni on atomien mekaanista aaltoliikettä. Se mahdollistaa teollisten nestekiertoisten putkistojen, lämmönvaihtimien ja muiden tuotantolaitteistojen puhdistamisen ilman, että tuotantoprosessi täytyy keskeyttää. Uudelle pesuteknologialle uskotaan löytyvän kysyntää myös vaikkapa kemianteollisuuden eri sektoreilla, kaivosteollisuudessa, selluja paperiteollisuudessa sekä laivanrakennuksessa. Tutkija toimii tätä nykyä projektipäällikkönä Altum Technologies Oy:ssä, joka on kaupallistanut uuden pesumenetelmän. ”Puhdistaminen voidaan näin räätälöidä tarpeen mukaan”, kertoo Hæggströmin tutkimushankkeessa mukana ollut Timo Rauhala. Ultraäänen taajuus on ihmisen korvan kuuloalueen yläpuolella. Uutuusmenetelmä hyödyntää lääketieteellisestä tekniikasta tuttuja ultraäänikenttien ohjaustekniikoita, tietokonepohjaista mallinnusta ja erilaisia ultraäänipesutekniikoita. Uudessa teknologiassa tuotantoprosessi pysyy käynnissä, ja ultraäänilähettimet kiinnitetään suoraan puhdistettavaan tuotantolaitteistoon, josta ne ovat tarvittaessa irrotettavissa ja asennettavissa uudelleen. Tuotantoprosessia ei tarvitse keskeyttää puhdistuksen takia.. Se on myös vaatinut käynnissä olevan prosessin pysäyttämistä ja puhdistettavien rakenteiden irrottamista tuotantolaitteistosta
Suomalainen koelaitos tuottaa Uusiutuvaa polttoainetta ilmasta kaapatusta hiilidioksidista. ”Fossiilisten polttamisen on loputtava vuoteen 2050 mennessä, mutta ihmiskunnan hiilivetyjen tarve ei kokonaan katoa”, professori huomauttaa. Projekti on askel eteenpäin matkalla kohti teknologioiden kaupallistamista. synteesiyksikköä on määrä hyödyntää useissa lähivuosien EU-hankkeissa. ”Tutkimamme konsepti on esimerkki siitä, miten kemianteollisuus voi tulevaisuudessa sähköistyä”, sanoo professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Pilotoinnin jälkeen Te em u La itin en /L UT Pilottilaitoksen kesäkuisiin avajaisiin osallistuivat muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tohtoriopiskelija Joonas Koponen (vas.) ja professori Olli Pyrhönen sekä VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka. 29 5/2017 KEMIA Lappeenrannassa käynnistyi kesällä pilottilaitos, joka nappaa ilmasta hiilidioksidia ja tuottaa siitä uusiutuvia polttoaineita ja kemikaaleja. Tutkimusta rahoittavat myös Tekes sekä ABB, ENE Solar Systems, Green Energy Finland, Proventia, Hydrocell, Ineratec, Woikoski, Gasum ja Trafi. Mahdollisuuksia monille yrityksille VTT ja LUT ovat testanneet koelaitosta koko kesän. Hankkeen tuloksena on odotettavissa monialaista teollista integraatiota. Partasen mukaan laitteisto tukee myös innovaatioiden ja kokeilualustojen kehittämiskokonaisuutta, jonka yhteydessä Joutsenoon on valmisteilla kahdenkymmenen megawatin teollinen metanointilaitos. ”Yhteistyö vahvistaa suomalaisen teollisuuden osaamista tällä alalla”, uskoo hankkeen koordinoinnista vastaava VTT:n johtava tutkija Pekka Simell. Laitos on kytketty yliopiston aurinkovoimalaan. Hankkeesta kerrotaan tarkemmin osoitteessa soletair.fi. Soletair-koelaitos koostuu neljästä erillisestä yksiköstä. VTT ja LUT ovat investoineet pilottilaitokseen yhteensä yli miljoona euroa. Aurinkovoimalan lisäksi siihen kuuluu hiilidioksidia ja vettä ilmasta erottava laitteisto, vetyä elektrolyysin avulla tuottava osa sekä synteesilaite, jolla hiilidioksidista ja vedystä valmistetaan raakaöljyn korvaavaa ainetta. Pilottikoon laitoksen yksiköt on suunniteltu pientä, hajautettua tuotantoa varten. Lappeenrantalaislaitos on lajissaan maailman ainoa, jossa koko prosessiketju aurinkovoiman tuotannosta hiilivetyjen valmistukseen tapahtuu yhdessä paikassa. Tutkimushankkeen ja koelaitoksen tavoitteena on todistaa kokonaisprosessin tekninen toiminta ja tuottaa tutkimuskäyttöön parisataa litraa polttoaineita ja muita hiilivetyjä. Ainutlaatuisen, Soletairiksi ristityn koelaitoksen takana ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. ”Koelaitoskokonaisuus tarjoaa alustan kansainvälisten yritysten kanssa toteutettavalle tutkimukselle”, kertoo dekaani Jarmo Partanen LUT:n School of Energy Systemsistä. Tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa lisäämällä yksiköiden määrää. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia uskotaan syntyvän esimerkiksi hiilen kiertotaloutta tai ylijäämäsähköä hyödyntäville yrityksille sekä kemikaalituottajille
Hapettuneet metallipinnat ovat jokaiselle tuttuja. Optisia kirkasteita käytetään pesuaineissa, joissa ne peittävät tekstiilien kellastumisen. Mutta kuinka vaikkapa hopean hapettuminen oikein tapahtuu. Syynä ovat satunnaisissa paikoissa hajonneet happimolekyylit, joiden takia hapettuneita rakenteita on epäjärjestyksessä siellä täällä. Optisia kirkasteita hyödynnetään myös muun muassa tekstiilien, kartongin ja paperin valmistuksessa sekä kosmetiikassa.. Pyykit kirkkaiksi luontoa kuormittamatta käyttötarkoituksen mukaan. Pikamittausteknologialla osoitetaan vaikkapa tehoaineiden korkea ja haitta-aineiden matala pitoisuus. Hanketta vetää Luonnonvarakeskus. 30 KEMIA 5/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Rauta ruostuu, kuparikatto vihertyy, hopealusikka tummuu. raviolettisäteilyä näkyväksi valoksi. Laboratoriossa kehitettävät biopohjaiset kirkasteet perustuvat polysakkarideihin. Asia selvisi vihdoin tunnelointimikroskoopin ja kvanttimekaanisten laskujen avulla. Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o Hopean hapettumisen salaisuus selvisi Hopealusikka alkaa tummua, kun ilmasta peräisin oleva happimolekyyli saapuu sen pinnalle ja hajoaa. Genovan, Floridan ja Oulun yliopistojen tutkijoiden tuore havainto selittää myös esimerkiksi sen, miksi pinnan heijastavuus tietyssä lämpötilassa muuttuu. LAPIN SUPERFOODIT SAAVAT LAATUSORMENJÄLJEN. Tämä vähentää heijastavuutta. Lisäksi aineet on helppo räätälöidä Suomen mainioille arktisille raaka-aineille kehitetään laatukriteerejä, jotka voidaan todentaa yhdellä napin painalluksella. Kirkaste saa näin valkoisen näyttämään valkoisemmalta ja värit kirkkaammilta. Åbo Akademin kuituja selluloosateknologian laboratorio on saanut Tekes-rahoituksen kaupallistamishankkeeseen, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille entistä parempia, biopohjaisia optisia kirkasteita. Nykyisin käytettävät optiset kirkasteet ovat kuitenkin hitaasti hajoavina rasite ympäristölle. Hapettumisen ymmärtäminen auttaa tutkijoita suunnittelemaan entistä parempia katalyyttejä. Ne osoittivat, että hajoava happimolekyyli syrjäyttää pinnan hopea-atomin ikään kuin kaivamalla itselleen kuopan. Aiemmin oletettiin, että hapettuneiden rakenteiden muodostuminen vaatisi pinnalla olevia askelmia, joiden reuna-atomit kulkeutuvat happiatomien läheisyyteen. Biopohjaiset optiset kirkasteet ovat myös hyvin kiinnittyviä ja säilyviä, mikä vähentää kemikaalien kulutusta ja alentaa jäteveden puhdistuskustannuksia. Polysakkaridipohjaisten kirkasteiden raakaaineita on hyvin saatavilla Suomen metsistä. Biohajoavina ne pienentävät aineiden ympäristökuormitusta. Hopea – usein juuri sen hapettunut pinta – on kemianteollisuudessa yleisesti käytetty katalyytti, jonka avulla valmistetaan muun muassa etyleenioksidia. Siitä hapettumisprosessi pääsee käyntiin. Optinen kirkaste on fluoresoiva aine, joka muuntaa näkymätöntä ultBiopohjaiset optiset kirkasteet pitävät vaatteiden värit kirkkaina ympäristöä säästäen
Tamperelaisryhmä on tehnyt pitkään pioneerityötä rokotteen kehittämisessä. Lisäksi rokote suojaisi enterovirusten aiheuttamilta infektioilta, kuten nuhakuumeelta, sydäntulehdukselta, aivokalvontulehdukselta ja korvatulehdukselta”, Hyöty kertoo. suojaa suomalaisnaisia raskausmyrkytykseltä. Diabetesrokote etenee ihmistutkimuksiin maa Turun PET-keskuksesta. HARVINAINEN GEENIMUOTO Sc an sto ck ph ot o Nauraminen tuottaa hyvän mielen hormoneita Kun ihminen nauraa, hänen aivonsa alkavat vapauttaa endorfiineja, selviää Turun yliopiston, Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkimuksesta. Sc an sto ck ph ot o. 31 5/2017 KEMIA Ykköstyypin diabetesta ehkäisevää rokotetta ryhdytään ensi kertaa tutkimaan ihmisillä. Hyvän mielen hormoneina tunnettuja aineita tuotti aivojen alue, joka osallistuu vireystilan ja tunteiden säätelyyn. Geeni on suomalaisilla yli 10 kertaa yleisempi kuin muissa väestöissä, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus. Professori Heikki Hyödyn vetämässä tutkimuksessa on tunnistettu ne Coxsackie B -virusten ryhmään kuuluvat enterovirukset, jotka liittyvät diabetekseen. Tampereen yliopiston tutkijaryhmä on jo todistanut, että rokote on tehokas ja turvallinen hiirillä. Tutkimuksessa koehenkilöt nauroivat sitä enemmän, mitä enemmän heidän aivoissaan oli opioidireseptoreja. Ykköstyypin diabetes voidaan tulevaisuudessa ehkä estää rokottamalla. Ensimmäisessä vaiheessa rokotetta testataan pienellä ryhmällä aikuisia. Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Kolmosvaiheessa selvitetään, onko rokotteella mahdollista vähentää ykköstyypin diabetekseen sairastumista. Näin varmistetaan rokotteen turvallisuus. ”Endorfiinien vapautumisen aiheuttama mielihyvä ja rentoutuminen korostavat turvallisuuden tunnetta”, kertoo professori Lauri NummenApinoiden aivot vapauttavat endorfiineja, kun ne sukivat toinen toisensa turkkia. Toisessa vaiheessa tutkimukseen otetaan mukaan lapsia, ja turvallisuuden lisäksi kartoitetaan rokotteen teho enteroviruksia vastaan. Nauramisen aikaansaama endorfiinien vapautuminen voi tutkijoiden mukaan olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista. Tutkimus tehtiin PET-kuvantamisen eli positroniemissiotomografian avulla. Suomalaisista jopa viisi prosenttia on geenin kantajia. Sama geenimuoto ehkäisee myös sydämen vajaatoimintaa. Opioidireseptorien määrän ja nauruherkkyyden välinen yhteys osoittaa, että yksilölliset erot ihmisten sosiaalisuudessa voivat johtua opioidijärjestelmän toimintaeroista, professori sanoo. Merkkiaineen hajoamista aivoissa mitattiin PET-kameralla kahdesti, ensin ystävien kanssa nauramisen jälkeen ja sitten yksin laboratoriossa vietetyn hetken jälkeen. Ihmisillä yhteinen nauraminen mahdollistaa paljon laajemmat sosiaaliset verkostot. Prototyyppirokote torjuu juuri näitä viruksia. ”Tavoitteena on saada aikaan rokote, jolla voitaisiin ehkäistä merkittävä osa tyypin 1 diabeteksen synnystä
BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 32 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta.. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. 5/2017 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh
INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja huoneet – Environmental / Climate chambers and rooms Bioja kasvatuskaapit – Bioand Plant Growth chambers, rooms and lights Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens Korroosiotestikaapit, ja UVtestikaapit – Corrosion test chambers and UV-SOLAR test chambers NMR Spektrometrit – NMR Spectroscopy LABROTEK OY Sinimäentie 8 B 02630 Espoo, Finland info@labrotek.com Puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes 33 Vihreät sivut huomataan. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. 044 201 7001 www.labrotek.com. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 5/2017 KEMIA KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh
(09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). 020 755 611 info@ramboll.fi www.ramboll.fi ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 5/2017 34 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com RAMBOLL Reach, riskienhallinta ja prosessiturvallisuus (Meiltä avaimet onnistumiseen) puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SKALAR ANALYTICAL B.V. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Vihreiden sivujen nettiversio HUOMATAAN! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh
(06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 5/2017 KEMIA 35 Vihreitä sivuja ei ohiteta. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 040 933 1147 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 040 770 3043 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh
Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Olen kiinnostunut TTT-lehden sähköisestä versiosta, ottakaa yhteyttä, puh. www.tttlehti.fi Ke m ia -le ht i Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Työ Terveys Turvallisuus lehti Tunnus 5020716 00003 Vastauslähetys Tilaan TTT-lehdestä maksuttoman näytenumeron. TILAA TTT-LEHTI! TAI TILAA MAKSUTON NÄYTENUMERO!. Työkyky, työturvallisuus, työ hyvinvointi – TTT-lehdestä löydät kokemuksia työpaikoilta, tuoreita tutkimuksia ja käytännöllisiä vinkkejä. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Joko sinun työpaikallesi tulee Työ Terveys Turvallisuus -lehti. syyskuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. (Laskutusväli 12 kk.) Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 5/2017 36 • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 6/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 18
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh
Speciality Minerals Nordic tekee biotuotetehtaan meesauunin hiilidioksidista saostettua kalsiumkarbonaattia, jota käytetään täyteaineena ja pigmenttinä. Elina Saarinen Äänekoskella juuri käynnistyneestä Metsä Groupin uudesta biotuotetehtaasta lähtee jatkossa maailmalle 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. ”Kiertotalous on ollut meille normaalia toimintaa jo sata vuotta. Määrä vastaa noin 1 800 henkilöauton vuosikulutusta. EcoEnergy SF:n biokaasulaitoksen taustalla on Envor Protechin teknologia. Lisäksi tehdasjätti jalostaa puusta muun muassa mäntyöljyä ja tärpättiä. Sellutehtaan lietteet ovat haastavia syötteitä, joten teknologialta vaaditaan enemmän kuin laitokselta, joka käsittelee vain perinteisiä biojätteitä tai elintarviketeollisuuden lietteitä. Kun jätevedenpuhdistuksessa syntyvät lietteet on aiemmin poltettu ilman tuotto-odotuksia, uuden puhdistamon lietteistä jalostetaan biokaasua ja mädätefraktiosta biopolttoainepellettejä. Liiketoimintammehan perustuu uusiutuvaan raakaaineeseen ja kierrätykseen.” Biotuotetehdas demonstroi kumppaniensa kanssa monia maailman mittakaavassakin ainutlaatuisia kiertotalouskonsepteja. ”Tämä on ensimmäinen laitos laatuaan maailmassa ja kiertotaloutta parhaimmillaan. Kokeneita kumppaneita ja uusia tulijoita Teollisissa symbiooseissa on mukana paitsi alueella jo pitkään toimineita kumppaneita myös uusia tulijoita. Uskomme, että meillä on tässä toimiva konsepti”, von Weymarn luottaa. Tuhkan käytöstä metsälannoitteena ja maanrakentamisessa on menossa kehityshanke, ja toimija tuotantoa varten on jo tiedossa. Tehtaan kuorta ja höyryä hyödyntävät biovoimalaitos Äänevoima ja CP Kelco, joka valmistaa Äänekoskella myös sakeuttamisaineena käytettävää karboksimetyyliselluloosaa. Koko sellunvalmistus on syntynyt siitä, että sahateollisuuden sivuvirralle on keksitty käyttöä”, tutkimusjohtaja huomauttaa. ”Olemme biotalouden toimija, mutta toimintamme sisältää runsaasti myös kiertotalousratkaisuja”, tiivistää Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas Äänekosken ekosysteemi näyttää Kiertotalouden mallia von Weymarn. Biotuotetehtaan hajukaasuista puolestaan tuotetaan rikkihappoa tehtaan omaan käyttöön, mikä on iso harppaus kohti suljettua kemikaalikiertoa. Laitosta ajettiin kesän mittaan ylös vanhan tehtaan lietteillä ja saatiin näin mädätys käyntiin. EcoEnergy suunnittelee perustavansa kaasun tankkausaseman laitoksen viereen sekä nelostien varteen. 38 KEMIA 5/2017 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Ongelmat on ratkaistu vuosien kehitystyössä, jota on tehty muun muassa mittavassa Tekes-projektissa. Ligniiniä ei noin vain hajoteta biokaasuksi. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Myös meesauunin sivutuotteiden, kuten kalkkipölyn, hyödyntämiseen on perinteisesti löydetty kumppanit. Alueella toimiva yhteistyökumppanien ekosysteemiverkosto pitää huolen siitä, että mitään ei mene hukkaan, vaan tehtaan sivuvirroistakin syntyy monenlaisia biotuotteita. ”Metsäteollisuudelle kiertotalous on kaikki kaikessa. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Sa m i Ka rp pi ne n/ M et sä Gr ou p Äänekosken jättiläinen valmiina starttiin. Biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström seuraa tehtaan käynnistämistä laitoksen valvomossa.. Äänekosken biotuotetehdasta ympäröivässä kumppanien ekosysteemiverkostossa puuraaka-aineista ja tehtaan sivuvirroista kehitetään ja jalostetaan uusia tuotteita, biomateriaaleja ja bioenergiaa. Biokaasulaitoksen kapasiteetti on alkuvaiheessa noin 20 gigawattituntia vuodessa
Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Miksi kynsilakkaa on vaikea tehdä ilman liuottimia. 39 5/2017 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Kemianteollisuuden koko edunvalvonnasta vastaamaan perustetaan uusi etujärjestö, Kemianteollisuus ry. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Vaihtoehto huuhaalle SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 6/1982 ALKO 50 vuotta Kemia-Kemi 6/1992 Kemianteollisuudelle uusi etujärjestö Huhtikuun 3. Kysyntää olisi vastaaville kirjoittajille, jotka selittäisivät muita kemian ilmiöitä. Kemian ymmärtäminen kuitenkin auttaisi kansalaisia monissa tavallisissa pohdinnoissa. NEUTRAALIN tiedon ei tarvitse olla kuivaa tutkijatai virastojargonia, eikä viihteellisyyttä pidä pelätä. Järjestöön siirretään Kemian Keskusliiton nykyiset edunvalvontatoiminnot. Alkoholijuomien lisäksi yhtiö valmistaa ja myy väkiviinaa, denaturoitua väkiviinaa, hiivaa, etikkaa ja hiilidioksidia. Valtio omistaa yhtiön 960 000 osaketta lukuun ottamatta kahta osaketta, jotka ovat yksityisten hallussa. Yhtiö harjoittaa myös lähinnä alkoholijuomien, entsyymien ja teknisen tiedon vientiä. Miksi bensiini ei kestä pitkää säilytystä. INTERNETISSÄ ja sosiaalisessa mediassa käytävä kemikaalikeskustelu liikkuu usein yksittäisten aineiden tai aineryhmien ympärillä. Sitä jopa tarvitaan, sillä monen korviin kemia kuulostaa hankalalta ja vaikeasti lähestyttävältä aihepiiriltä. Pahimmillaan julkinen keskustelu on netissä pyörivien harhakäsitysten toistelua. Miten pyykinpesuaine puhdistaa. Tietokirjailija Katleena Kortesuo toteaa osuvasti Ei oo totta -blogissaan: ”Jos sinä et tuota oman alasi asiantuntijasisältöä verkkoon, voit olla varma, että joku huuhaahiippari tekee sen.” Emme kai voi antaa tämän tapahtua. Aiheita löytyy. Tarvitaan siis lisää selkeästi kirjoitettuja tekstejä kemiasta sekä sen ilmiöistä ja perusteista, ei ainoastaan kemikaaleista tai tuotteista. Aika ajoin pinnalle nousee asia, jota käsitellään somessa voimakkain sanoin. Mitä ovat kasvien haitalliset aineet. Aineesta kuin aineesta löytyy netistä informaatiota – toki myös kovaa faktaa – mutta eri asia on, kuinka tietoa sovelletaan. Mitä tapahtuu, kun maali kuivuu. Oy Alkoholiliike Ab, vuodesta 1969 Oy Alko Ab, perustettiin vuonna 1932 hoitamaan eräin poikkeuksin valtion monopolina alkoholijuomien ja väkiviinan valmistusta, tuontia ja myyntiä. Uusi järjestö rakennetaan Kemianteollisuuden Työnantajaliiton pohjalta siten, että sen säännöt muutetaan kattamaan alan koko edunvalvonta-alue. Id a Pi m en of f. Professori Anu Hopia kertoo Molekyyligastronomiaa-blogissaan asiantuntevasti ja havainnollisesti ruoanlaiton kemiasta. Alkolla on kolme tuotantolaitosta, Rajamäen tehtaat, Koskenkorvan tehdas ja Salmisaaren tehdas. Sopimukseen liittyvien eri tuotealoja edustavien järjestöjen teollisuusjäsenet hoitavat Kemianteollisuus ry:n jäseninä erityisalansa edunvalvontaa entiseen tapaan, usein myös yhteisesti alan tuojien kanssa. Nyt sillä kentällä mellastavat ”kokemusasiantuntijat” ja klikkejä metsästävä media, joka priorisoi hyvän tarinan faktojen kustannuksella. Ihmisiä kiinnostavat etenkin terveysaiheet. Kemian Keskusliitto, Kemianteollisuuden Työnantajaliitto, Painoväriyhdistys, Torjunta-ainetuottajien Yhdistys ja Väriteollisuusyhdistys allekirjoittivat 29.6.1992 kemianteollisuuden järjestöyhdentymistä koskevan sopimuksen. VAIKKA kemia on monisyinen tiede ja läsnä arjessamme koko ajan, siitä kirjoittaa kovin harva. päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta Alkon perustamisesta. Miksi petsi tunkeutuu maalikerroksen läpi. Mitä eroa on eri muoveilla
Sisko Loikkanen Kemiantekniikan diplomi-insinööri Tuula Paajanen aloitti toukokuussa Kemiran yritysvastuujohtajana. pilatesta, joogaa, puutarhanhoitoa ja lukemista.. Asiat itsessään ovat tuttuja, sillä Paajanen on työskennellyt Kemirassa yritysvastuun parissa vuodesta 2012. Valmistuttuaan hän aloitti tuoteturvan ja myynninhallinnan tehtävissä Cultorin – entisen Suomen Sokerin – biotekniikkayksikössä, joka sittemmin myytiin Genencor Internationalille. ”Sosiaalinen vastuu merkitsee myös eettistä toimintatapaa. Työssään hän vastaa siitä, että yhtiön yritysvastuuohjelmaa noudatetaan sen kaikissa yksiköissä eri puolilla maailmaa. Emme esimerkiksi hyväksy missään muodossa mitään kilpailuoikeusja korruption vastaiseen lainsäädäntöön liittyviä rikkomuksia.” Yritysvastuu velvoittaa Kemiran alihankkijoitakin. • Harrastaa mm. Tuula Paajanen Yritysvastuun valvoja Tuula Paajanen huolehtii siitä, että suomalainen Kemira toimii kaikkialla maailmassa vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti. Vastuullisuustyön toimenpiteet ja tulokset kirjataan yhtiön yritysvastuuraporttiin. • Perheessä kaksi tytärtä. • Kemira Growhow, kehityspäällikkö 1996–2001. Sen verran ala kuitenkin viehätti, että kouvolalaisylioppilas pyrki lukion jälkeen sekä lääketieteelliseen että Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon. Vaikka johtajan vastuualue kattaa yhtiön toiminnan globaalisti, hän voi tehdä työnsä Helsingissä, jossa eri yksiköiden vetäjätkin työskentelevät. Hän aloitti vuonna 1996 yhtiön lannoiteliiketoiminnassa Kemira Growhow’ssa. ”Kemikaalien kanssa en kuitenkaan ole koskaan ollut tekemisissä”, kemianinsinööri hymyilee. ”Huomasin, että kemia oli aika mielenkiintoista”, Paajanen naurahtaa. Otaniemen opiskelijakämppä oli mukava ja kurssit sujuivat hyvin, mutta tyypilliseksi teekkariksi nuori nainen ei itseään mieltänyt. Mukaan kuuluu vastuu sekä toiminnan taloudellisista, sosiaalisista että ympäristövaikutuksista. Tuula Paajanen • Ylioppilas Kouvolan tyttölyseosta 1975. ”Teemme vastuullisuusarviot myös toimittajista ja palveluntuottajista ja auditoimme niitä tarvittaessa myös paikan päällä.” ”Ajattele avarasti” Paajasella on vierähtänyt Kemirassa jo parikymmentä vuotta. • Genencor International, tuotepäällikkö 1990–1996. Opiskelukin tuntui tuohon aikaan varsin koulumaiselta. ”Tehtävänäni on ymmärtää, millaisiin vaatimuksiin ja ulkoisiin normeihin meidän pitää Kemirassa vastata. • Kemira Oyj, suunnittelupäällikkö 2001–2009, strategisen suunnittelun johtaja 2009–2011, yritysvastuupäällikkö 2012–2017, yritysvastuujohtaja 2017–. Tiiviissä yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa varmistan, että siirrämme tarvittavat toimenpiteet konkreettisesti tekemisiimme”, Paajanen kuvaa sarkaansa. Kemia ei vielä kouluaikoina ollut Paajasen ehdoton suosikkiaine vaan yksi kiinnostuksen kohde muiden matemaattis-luonnontieteellisten aineiden joukossa. Diplomityötä kirjoittaessaan Paajanen kuitenkin tajusi, ettei halua ”perinteiseksi insinööriksi” tekemään työtä pumpuilla ja pipeteillä. Jälkimmäinen tärppäsi, eikä fuksi enää ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen haikaillut medisiinarin valkoista takkia. ”TKK ei välttämättä ohjannut opiskelijoita omatoimisuuteen ja itseoppimiseen, varsinkaan jos vertaa vaikkapa Yhdysvaltoihin, jossa nuoria rohkaistaan itsenäiseen ajatteluun.” Kemira tuli Paajaselle tutuksi jo teekkarina, sillä hän teki yhtiössä tehdassuunnittelun diplomityönsä, joka käsitteli rikkidioksidikaasujen poistoa adsorptiopesutornissa. • Cultor International, markkinatutkija, sääntelyasiantuntija ja tuotepäällikkö 1983–1989. Toimitusketjun vastuullisuuden varmistamiseksi myös yhtiön raaka-ainetoimittajien ja agenttien on allekirjoitettava samat periaatteet. Kemiralle on tärkeää, että se ei ole mukana ihmisoikeuksia loukkaavissa hankkeissa ja ettei yhtiön toimitusketjuissa tai tuotteilla ole terveystai ympäristövaikutuksia, jotka heijastuisivat haitallisesti sidosryhmiin. Vuodet TKK:ssa antoivat hyvät valmiudet kemianteollisuuden teknis-tieteellisten taustojen ymmärtämiseen. • Kesätöissä kemian prosessiteollisuudessa Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa. ”Sieltä myös sidosryhmät näkevät, että Kemira on vastuullinen toimija.” Kun yritysvastuulla aiemmin tarkoitettiin lähinnä ympäristönsuojelua, tätä nykyä asia ymmärretään kokonaisvaltaisemmin. • Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta 1982. Sieltä hän siirtyi yhtiön kemikaaliliiketoimintaan ja muun muassa osallistui yrityksen strategiaprosessin vetämiseen. 40 KEMIA 5/2017 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä
Monipuoliset opinnot avaavat ovia moneen suuntaan”, Paajanen neuvoo. ”On vain itsestä kiinni, kuinka haluaa ohjata uraansa, sillä erilaisia polkuja asiantuntijaja johtotehtäviin kyllä on. Mutta eteneminen uralla yhä korkeampaan asemaan ei nykyisin ole olennaisinta.” Paikan vaihtamisessa Paajanen näkee haasteena tutustumisen uusiin ihmisiin ja verkostojen luomisen, sillä töitä ei enää tehdä yksin vaan yhdessä. ”Kemianteollisuus mahdollistaa monen muunkin alan toiminnan. Itse hän katsoo asiaa toisin. ”Mutta kukkivia kasveja minulla ei juuri ole. Jokaiseen päivään kuuluu ainakin tunnin kävelylenkki tai jotain muuta liikuntaa. Kemian ansiosta vaikkapa paperikuidut voi hyödyntää uudelleen useita kertoja.” Töiden jälkeen kiireinen johtaja rentoutuu ensi sijassa liikkumalla. Meillä voi käyttää ja kehittää osaamistaan, eikä tarvitse jämähtää siihen työhön, johon alun alkaen tuli.” Konkari rohkaisee nuoria entistä avarampaan ajatteluun. ”Neitseellisiä raaka-aineita voidaan käyttää entistä tehokkaammin ja maKe m ira Oy j ”Kemianteollisuus mahdollistaa monen muunkin alan toiminnan”, muistuttaa Kemirassa pitkään työskennellyt Tuula Paajanen. Kielitaito pysyy yllä, kun kirjat lukee alkukielellä. Puut ja viherkasvit ovat itse huolella valittuja ja istutettuja. ”Se oli työpaikka, joka opetti todella paljon.” Yritysvastuujohtajan ura näyttää kulkeneen hyvin luontevasti ja suoraviivaisesti tehtävästä toiseen. Myös puutarhanhoito tuo hyvää mieltä naiselle, joka ”pitää kaikesta kauniista”. Kemiraa hän kehuu työnantajaksi, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. sisko.loikkanen@yle.fi. Vaikkapa uusien materiaalien kehittäminen ja kiertotalous perustuvat kemian osaamiseen”, hän tähdentää. Pitää olla joustava ja mukautuva. Aina avautuu uusia mahdollisuuksia, jos niistä vain on kiinnostunut. ”Tärkeää on pystyä koko ajan oppimaan uutta ja hyödyntämään oppimaansa. ”Yksityiskohtaisia kemian oppeja en ole myöhemminkään työelämässä tarvinnut mutta sen sijaan kyllä kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ja toimintaympäristöämme sekä kemian erityispiirteitä asiakasteollisuuksiin verrattuna.” Genencor oli 1990-luvulla entsyymialan uranuurtaja, joka toi ensimmäisenä markkinoille monia uusia tuotteita. En ole ollenkaan kukkapenkki-ihminen.” Kirjoittaja on kemiantekniikan diplomiinsinööri ja Ylen tiedetoimittaja. ”Kannattaa tietysti hankkia peruskoulutus ja tutkinto, mutta niihin ei pidä juuttua vaan mennä eteenpäin omien intohimojensa mukaan.” Elintärkeä kemia Tuula Paajanen muistuttaa myös kemian merkityksestä nykymaailmassa. ”On turha esimerkiksi pohtia, opiskeleeko nyt varmasti oikeaa alaa. ”Nykyajan työelämässä ei enää ole suoraviivaista liikkumista”, hän sanoo. ”Yritän pitää itseni hyvässä kunnossa ja harrastan myös joogaa ja pilatesta.” Liikunnan jälkeen käteen tarttuu usein kirja, joka voi edustaa yhtä hyvin faktaa kuin fiktiota. 41 teriaaleja kierrättää
Kemikaalien haittavaikutusten hahmottamista on hankaloittanut myös testimenetelmien vajavaisuus. ”Silloin koko ajattelutapa muuttui”, kuvaa Geert Dancet, Euroopan kemikaaliviraston (Echa) pääjohtaja. Tästä seuraa, että viranomaiset eivät kykene arvioimaan aineiden riskejä luotettavasti eivätkä sääntelemään haitallisten aineiden käyttöä. Helsingin foorumissa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että kovalla työllä aikaansaadusta edistyksestä on syytä olla ylpeitä ja että markkinoilla olevista kemikaaleista tiedetään nyt huomattavasti aiempaa enemmän. Kymmenvuotisen taipaleensa kemikaaliviraston ohjaimissa pian päättävä Geert Dancet myöntää, että iso osa rekisteröintiasiakirjoista on vajavaisia. Lisäksi virastossa on alettu pohtia aineiden ryhmäkohtaista arviointia yksittäisten aineiden tarkastelun sijaan. Aiheesta keskusteltiin Messukeskuksessa kesäkuussa järjestetyssä Helsinki Chemicals Forumissa. ”Jos tieto on puutteellista, siitä pitäisi koitua seurauksia” Kemikaaliasetus Reachin mukaan vastuu tiedon tuottamisesta on teollisuudella. Nyt teollisuuden vastuulle tuli todistaa aineiden turvallisuus.” Odotukset hyvän kemikaaliturvallisuustason pikaisesta saavuttamisesta olivat korkealla. Puutteita on Dancetin mukaan etenkin aineiden keskeisten haittavaikutusten, kuten syöpävaarallisuuden, lisääntymismyrkyllisyyden ja mutageenisuuden, kuvaamisessa. Yksi syy asiaan saattaa olla lainsäädännön vaatimus siitä, että eläinkokeet pitää korvata vaihtoehtoisin menetelmin aina kun mahdollista. Näin yritetään haarukoida esiin aineita, joiden ominaisuuksista ja riskeistä on tarpeen tehdä syvällisempi arviointi. HELSINKI CHEMICALS FORUM onko kaikki huolta aiheuttavat aineet todella tunnistettu. Nykytestein ei kyetä todentamaan kaikkia mahdollisia haittoja eikä myöskään aineiden yhteisvaikutuksia. Rekisteröintiasiakirjoja on alettu käydä läpi sekä itavusteisesti että manuaalisesti. ”Heikkolaatuinen data merkitsee ”Muutoin koko varovaisuusperiaatteen idea ei toimi. Toisaalta myöskään asianmukaisesti toimivia yrityksiä palkita”, Buonsante huomauttaa. Nyt myönnetään, että maaliin on vielä pitkä tie. European Environmental Bureau -järjestön toiminnanjohtaja Jeremy Wates kritisoi sitä, että yrityksille myönnetään rekisteröintinumero, vaikka rekisteröintitiedoissa on puutteita. ”Näin Reachin perusajatus ei tietoja, ei markkinoita jää toteutumatta”, Wates sanoo. vät merkittävästi tietoa rekisteröitävistä aineista. Jos tieto on puutteellista, siitä pitäisi siis koitua yrityksille seurauksia, sanoo juristi Vito Buonsante ympäristölainsäädäntöön erikoistuneesta kansalaisjärjestöstä ClientEarthista.. Siihen mennessä myös aineiden käytön tulisi olla turvallista. Vuosien myötä teollisuus on tuottanut valtavan määrän asiakirjoja, jotka sisältäKemikaaliturvallisuuteen on vielä matkaa Kun eurooppalaista kemikaalisääntelyä kymmenen vuotta sitten käynnisteltiin, odotukset kemikaaliturvallisuuden kehittymisestä olivat optimistisia. Toisaalta kemikaalien rekisteröintitaakkaan liittyi paljon huolta. Testejä on siksi otettu käyttöön vielä keskeneräisinä. ”Vaihtoehtoiset testimenetelmät eivät ole kehittyneet siten kuin vuosituhannen alussa ennustettiin”, harmittelee myös Bjorn Hansen, jonka mukaan ei ole varmuutta edes siitä, Kemikaalien haittavaikutusten hahmottamista on hankaloittanut testimenetelmien vajavaisuus. ”Aineiden rekisteröintivaatimus ei romuttanut tuotantoketjuja eikä aiheuttanut massiivisia taloudellisia menetyksiä, kuten pelättiin.” Tiedon määrä ja tiedon kulku tuotantoketjussa ovat Hansenin mukaan päinvastoin lisääntyneet. Aineita on otettu käsiteltäviksi myös alakohtaisesti. Järjestelmän kehitystarpeet ovat kuitenkin selvillä. Siitä huolimatta on selvää, että monet odotukset ovat myös jääneet toteutumatta. Se on Hansenin mielestä osoittautunut turhaksi. Maanosan sirpaleinen kemikaalisääntely koottiin vuosikymmen sitten yhteen koko unionin laajuisiksi asetuksiksi. Hansen viittaa EU:n kemikaalisääntelyn kehittymiseen. 42 KEMIA 5/2017 Katja Pulkkinen ”Emme vuonna 2017 tarjoa sitä turvallisuuden tasoa, mitä piti”, tiivistää Euroopan komission ympäristöosaston kemikaaliyksikön päällikkö Bjorn Hansen. Komission ja jäsenmaiden asettamien tavoitteiden mukaan haitallisten aineiden pitäisi olla tunnistettuina vuonna 2020. ”Aiemmin vastuu tuotteiden toteamisesta haitallisiksi oli viranomaisilla. Ongelma on tiedossa kemikaalivirastossa, joka pyrkii kohentamaan tilannetta eri tavoin. sitä, että koko arviointiprosessi pysähtyy alkumetreilleen”, pääjohtaja tiivistää
”Yritykset kyllä tuntevat jopa toistensa tuotteiden ainesisällön. ”Siksi tällä hetkellä keskitytään helposti vain tiettyihin yleisesti tunnettuihin ongelmiin ja aineisiin, kuten ftalaatteihin leluissa tai kuusiarvoiseen kromiin nahkatuotteissa. Välineinä voisivat olla esimerkiksi erilaiset sertifikaatit, sovellukset ja järjestöjen julkaisemat raportit. Vielä tietoa ei ole kuluttajan saatavilla siten kuin lain mukaan pitäisi. Yhtenä ratkaisuna nostettiin esiin kolmansien osapuolien rooli tuotteiden analysoimisessa ja turvallisuustiedon välittämisessä kuluttajien käyttöön. Viranomaiset toivovat kemikaalitiedon tuotantoketjuissa kulkevan teollisuusvetoisesti. Viranomaistenkin huomio keskittyy helposti toissijaisiin ongelmiin. Katja Pulkkinen. Kun kuluttaja ei tunne tuotteiden kemikaalisisältöä, hänen on mahdotonta halutessaan äänestää jaloillaan. Monimutkaisissa ja monivaiheisissa tuotantoketjuissa kemikaalitietoa katoaa helposti. Kenen vastuulle asia kuuluu. M at ias Lö ytt yn iem i Kuluttaja ei kykene äänestämään jaloillaan Kuluttajan on vaikea saada tietoa esineiden sisältämistä haitallisista aineista. Kuinka tieto haitallisista aineista saadaan kulkemaan tuotantoketjussa kuluttajalle asti. Tätä pohdittiin Helsinki Chemicals Forumin viimeisessä paneelissa. ”Viranomaisten on mahdotonta testata kaikkia aineita kaikista tuotteista”, Karin Kilian huomauttaa. Samalla monet merkittävät haitalliset aineet ja altistuslähteet jäävät huomiotta.” Pysyvistä orgaanisista ympäristömyrkyistä eroon haluavan IPENjärjestön tieteellinen neuvonantaja Joseph DiGangi uskoo, että kyse ei ole tiedon vaan tahdon puutteesta. Yhtä selkeää vastuutahoa viestinnän sujuvoittamiselle on hankala määrittää. 43 5/2017 KEMIA Kemikaalivirastoon on saapunut huimat 60 000 rekisteröintiasiakirjaa Euroopassa myynnissä olevista kemikaaleista. ”Pyrimme nyt tehostetusti haarukoimaan asiakirjoista esiin ne haitalliset aineet, jotka pitäisi asettaa luvanvaraisiksi”, kertoo viraston pääjohtaja Geert Dancet. Tietoa piilotellaan vain kuluttajilta”, DiGangi väittää. Näin sanoo EU-komission virkamies Karin Kilian, jonka mukaan tilanteen kohentamisessa ollaan vasta alussa. Sinänsä kuluttajan tiedonpuute ei ole ihme, sillä edes viranomaisilla ei ole kattavaa kuvaa siitä, mitä aineita esineissä on, missä käytön vaiheissa niitä vapautuu, kuinka kuluttajat altistuvat aineille ja millaisia riskejä ne aiheuttavat
• Rekisteröintiasiakirjoja on kertynyt 60 134 kaikkiaan 16 124 aineesta. Kehityksen yksi hidaste on globaali toimintaympäristö. Samalla huolta aiheutti se, että monet Reachille asetetut odotukset ovat toistaiseksi jääneet toteutumatta.. Autorisoinnin kehittämistarpeista oltiin foorumissa yhtä mieltä. Foorumissa etenkin yritykset korostivat maailmanlaajuisesti yhtenäisemmän sääntelyn ja sääntelyn ennakoitavuuden tarvetta. • 173 ainetta on tunnistettu erityistä huolta aiheuttaviksi. Sellaisia ovat aineet, joita käytetään ja joille altistutaan laajalti. Helsingin foorumissa oltiin ylpeitä eurooppalaisen kemikaalisääntelyn kehittymisestä. ”Voi kysyä, kuinka realistinen tavoite ylipäänsä on saada toimimaan kunnianhimoinen, tieteelliseltä pohjaltaan vahva järjestelmä, joka on samaan aikaan tehokas ja nopea”, Malm pohtii. Tarkoitetaanko sillä vain yhden aineen korvaamista toisella aineella vai toiminnallista, koko käyttötavan korvaamista. Geert Dancet tosin muistuttaa, että uusissa työtavoissa ollaan vasta alussa. ”Uskon kuitenkin, että haitallisten aineiden tunnistamiselle vuoteen 2020 mennessä on niiden ansiosta paremmat mahdollisuudet.” ”Alkuperäiset tavoitteet eivät olleet oikealla tasolla” Kehittyminen on samalla myös oppimista. Kemikaaliviraston varapääjohtaja Jukka Malm totesi loppupuheenvuorossaan, etteivät Reachin alkuperäiset tavoitteet välttämättä olleet oikealla tasolla. Kaupankäynti maiden ja maanosien rajojen yli keskenään hyvin erilaisten kemikaalisäännösten alueilla on haastavaa niin yrityksille, viranomaisille kuin kuluttajillekin. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Määritelmät pitää saada kuntoon.” Muina kehityskohteina nousivat esiin lisätiedon toimitusten nopeuttaminen silloin, kun rekisteröintiasiakirjat ovat puutteellisia, Reachin linkittäminen tiiviimmin muihin lainsäädäntökokonaisuuksiin sekä kuluttajien mahdollisuus saada tietoa esineiden sisältämistä haitallisista aineista. Yksi esimerkki siitä on Reach-asetuksen ”a” eli autorisointi, haitallisen aineen asettaminen luvanvaraiseksi. ”Komissiollakin on tässä oppimista”, Bjorn Hansen myöntää. 44 KEMIA 5/2017 M at ias Lö ytt yn iem i HELSINKI CHEMICALS FORUM Muutosten tavoitteena on löytää nopeasti ne haitalliset aineet, joiden sääntelyllä saavutetaan suurin vaikuttavuus. • 31 ainetta on siirretty luvanvaraisten aineiden listalle. pulkkinen.katja@gmail.com Kymmenen vuoden saavutukset • 11 560 yritystä on rekisteröinyt aineita kemikaalivirasto Echan järjestelmään. ”Olisi pitänyt jo alun perin määritellä, mitä merkitsee esimerkiksi haitallisen aineen korvaaminen. Toistaiseksi haitallisen aineen määrääminen luvanvaraiseksi on hyvin harvinaista, ja koko järjestelmässä on epäselvyyksiä
”Myös Afrikan väestön arvioitu nelinkertaistuminen kuluvan vuosisadan aikana voi näkyä lisääntyvänä epävakautena lähialueilla”, huomauttaa Ceficin johtaja Peter Smith. Hartwig Wendt vakuuttaa, että Euroopan kemianteollisuus on omalta osaltaan sitoutunut edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Maanosan osaamisetumatkakin kutistuu erityisesti Kiinassa ja muualla Aasiassa, kun osaamista siirtyy yritysjärjestelyissä eteenpäin. Eurooppa on kemikaalisääntelyssä muita maanosia edellä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sääntelyä tulisi vahvistaa kohti eurooppalaista tasoa myös unionin ulkopuolella.. Yhdysvallat taas saa kilpailuetua halvasta liuskekaasusta, jota käytetään sekä monomeerituotantoon että energiaksi. ”Asioihin puuttumista on hidastanut kestävän kemian ja toksikologian asiantuntijoiden pieni määrä. Brundtlandin johdolla sorvattu, pitkään vain hurskaana toivomuksena pidetty kestävän kehityksen käsite sai vihdoin vuonna 2015 konkreettisen muodon. Raportissa asetettiin ensi kerran tavoite sellaisesta kestävästä kehityksestä, joka täyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Katsauksen Etelä-Amerikan näkökulmasta tarjoaa chileläisen Conceptionin yliopiston Ricardo Barra. Sitä pohtivat Helsinki Chemicals Forumin panelistit. Eurooppalaisilta jatkokäyttäjiltä ei tule kemialle juurikaan vetoapua, kun kokonaiset sektorit, kuten tekstiilija elektroniikkateollisuus, ovat pääosin lähteneet maanosan ulkopuolelle. Erityisesti EU:n ulkopuolisen kemianteollisuuden haaste on tavoite kemikaalien koko elinkaaren kattavasta terveysja ympäristövaikutusten hallinnasta ja haitallisten vaikutusten minimoinnista maailmanlaajuisesti jo vuoteen 2020 mennessä. Samalla alueen kemianteollisuus on kasvanut ripeästi. Haasteita riittää kuitenkin myös vanhalla mantereella, muistuttaa johtaja Hartwig Wendt kemianteollisuuden järjestöstä Ceficistä. Sen sijaan Wendt haluaa satsata tasapainoisen globaalin pelikentän luomiseen. Tuolloin asetettiin 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka kattavat kaikki YK:n jäsenmaat. Kun Lähi-idän raaka-ainevirrat ennen jalostettiin Euroopassa, nyt jatkojalostus korkeamman lisäarvon tuotteiksi tapahtuu yhä useammin lähtömaassa. Hän on nähnyt alueen 650-miljoonaisen väestön nopean keskiluokkaistumisen 2000-luvulla. Myös aasialainen tuotanto tehostuu keskittyessään suuremman mitan teollisuuspuistoihin. Ongelmiksi ovat nousseet muun muassa tiedon puute kemikaalien vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön sekä kemikaalipäästöjen muodostama uhka. Hänen vastauksensa haasteisiin ei olekaan ehdottaa sääntelyn lieventämistä myös EU:ssa. Riku Rinta-Jouppi Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Norjan pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johdolla laaditun Yhteinen tulevaisuutemme -raportin julkaisemisesta. ”Lisäsääntelyn sijaan tarvitaan kannustimia” Tuotannon siirtyminen EU:sta halvempiin maihin tarkoittaa myös kevyempää sääntely-ympäristöä niin tuotantoturvallisuudessa, terveysja ympäristöstandardeissa kuin työlainsäädännössäkin. Euroopan oma biopohjainen tuotanto ei vielä ole laajan skaalan läpimurtovaiheessa. Vastatuuleen mennään raaka-aineista tuotantoon ja jatkokäyttöihin asti. Voiko kestävän kehityksen tavoittelusta tulla kemianteollisuudelle kannattavaa liiketoimintaa. Kestävän kehityksen tavoitteet ja maanosan kemianteollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttävät, että sääntelyä vahvistetaan globaalisti. ”Euroopan osuus pienenee edelleen” EU:ssa on jo kehitetty ratkaisumalli moneen Barran mainitsemaan ongelmaan. Alan yliopistokoulutus on EteläAmerikassa vähäistä, samoin tiedeyhteisön, teollisuuden ja hallinnon yhteistyö”, Barra kuvailee. ”Euroopan suhteellinen osuus maailmanlaajuisesta kemikaalituotannosta näyttää pienenevän edelleen, kun ”Kemikaalisääntelyä pitää vahvistaa myös unionin ulkopuolella, jotta globaali pelikenttä pysyy tasapainoisena.” se viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana putosi jo noin puoleen entisestä”, Wendt toteaa. 45 5/2017 KEMIA Yhteinen tulevaisuus Kestävämpää kehitystä myös EU:n ulkopuolelle. Euroopalla on pitkä historiallinen etumatka ja edistynyt kemikaalisääntely. Viime aikoina ovat aiheuttaneet huolta varsinkin hormonihäiriköt, ympäristöön kulkeutuva muovi ja elektroniikkajätteen käsittely
Toisaalta Yhdysvalloissa on jo pitkät perinteet sääntelystä, mutta presidentti Donald Trumpin hallinnon alaisuudessa maa ui nyt vastavirtaan. Menettely toisi HCF:n samaan linjaan Sitran kesäkuussa järjestämän World Circular Economy Forumin kanssa. On muistettava, että edessä on myös kiertotalouden aikakausi, jossa tarkoituksena on vuoteen 2030 mennessä vähentää kokonaisenergiankulutusta yli kolmanneksen. M at ias Lö ytt yn iem i Lisäpotkua startup-yrityksistä. ”Sekä vastuullisen tuotannon korkeiden standardien että ilmastotoimien kustannusten tulisi olla mukana myös halvempien tuotantomaiden KOMMENTTI HELSINKI CHEMICALS FORUM tuotteiden hinnoissa”, hän sanoo. Myös muiden maiden yritysja järjestöedustajien toivoisi voivan osallistua keskusteluun muutenkin kuin kuunteluoppilaina. Riku Rinta-Jouppi Helsinki Chemicals Forumin pääsihteeri Hannu Vornamo voi jättää vetovuoron seuraajalleen tyytyväisin mielin. Hänen vetovuorollaan foorumiin voisi yrittää lisätä myös pieniä, innovatiivisia startup-tyyppisiä yrityksiä, jotka kehittävät ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin, vaikkapa korvaavia tuotteita markkinoilta poistettujen aineiden tilalle. Tapahtuma saa pian uuden vetäjän, jonka nimeä ei vielä ole julkistettu. Vuoden 2008 HICCS-konferenssin jälkeen Helsinki Chemicals Forum on jo yhdeksän vuotta onnistunut Hannu Vornamon johdolla kokoamaan paneeleihin lähes arvovaltaisimman mahdollisen asiantuntijajoukon puimaan korkean tason kansainvälisiä prosesseja. Avainasemassa sääntely-ympäristön yhtenäistämisessä ovat yhteiset globaalit prosessit, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden lisäksi muun muassa Pariisin ilmastosopimus. Kemikaalisääntelyn alueella kukin maa etenee omaa tahtiaan. 46 KEMIA 5/2017 Helsinki Chemicals Forum toteuttaa kiitettävästi omaa rooliaan maailmanlaajuisena keskustelutilaisuutena kutsumalla laajasti osallistujia myös EU:n ulkopuolelta. riku.rinta-jouppi@reachlaw.fi. Malesiassa, Thaimaassa ja Taiwanissa on tullut voimaan uusia säädöksiä nopeassa tahdissa. Etelä-Korea ja Turkki siirtyvät kohti Reachtyyppistä sääntelyä, ja monet seuraavat esimerkkiä etenkin KaakkoisAasiassa. Kirjoittaja on partneri REACHLaw Oy:ssä. Tapahtumasta on hänen johdollaan kehkeytynyt merkittävä maailmanlaajuinen kohtauspaikka. Uudistettu kemikaalilaki tuli voimaan, mutta näyttää siltä, että viranomaisille ei ole osoitettu riittäviä lisäresursseja velvoitteiden täysimääräiseen voimaansaattamiseen. Kemian cleantech-sektorin menestystarinoita löytyy Suomesta ja EU:sta mutta myös kauempaa. Lisäksi Euroopassa pitäisi pyrkiä lisäsääntelyn sijaan erilaisiin kannustimiin, joiden avulla päästään lähemmäs kestävän kehityksen tavoitteita
47 5/2017 KEMIA Eeva Pitkälä Kun suola liukenee veteen, vesimolekyylit irrottavat sen pienet varaukselliset ionit toisistaan kuin magneetit jääkaapin ovesta. Kaikilla suoloilla on piste, jossa ne eivät enää liukene, ja kaikki ne saattavat pariutua jonkin edellistä ionia vetovoimaisemman kanssa. Pienet järvet ovat uhanalaisia, mutta isoissa järvissä ja vilkkaasti virtaavissa joissa vaaran katsotaan olevan vähäinen. Suolojen varsinainen valtakunta niin hyvässä kuin pahassakin on vesi. Lisää sulfaattikuormaa tulee maatalouden ja rakennustoiminnan vapauttamina luonnostaan happamista maalajeista. Merkittäviä aineita ovat myös kipsi, Suolojen moninaiset ominaisuudet tekevät niistä erityisiä, tarpeellisia ja välttämättömiäkin, kunhan ne ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. alumiinikloridi ja glyfosaattisuolat. Sulfaatilla ei Suomessa ole virallisia ympäristöhallinnon asettamia päästörajoja, vaan luvat harkitaan tapauskohtaisesti. Näkyvään rooliin ovat nousseet sulfaatit, rikkihapon suolat, jotka usein kertyvät teollisiksi jätevesipäästöiksi. Kaivostoimintaa Sotkamossa jatSuolat Suolat ovat mukana monessa. Jäteveteen päätyneet valtavat natriumsulfaattimäärät suolasivat nopeasti lähistön matalat pikkujärvet. Monia teollisuudessa ja maataloudessa hyödynnettäviä aineita ei aina tunnisteta suoloiksi. Sulfaatteja tarvitaan monissa teollisen tuotannon prosesseissa. Kaikki suolat myös johtavat tarvittaessa sähköä. Niillä on kuitenkin tärkeä asema kemian prosesseissa. Jotkin suolat liukenevat veteen työläästi, jotkin erittäin nopeasti. Meressä on jo itsessään sellainen määrä sulfaattiyhdisteitä, että siellä niitä ei katsota haitaksi. Talvivaaran kaivoksen lupaehdoissa ei alkuun ollut päästörajoituksia, mutta tämän tapahtuman jälkeen ne lisättiin mukaan ehtoihin. Niitä päätyy siksi runsaasti myös vesistöihin ja maaperään etenkin kaivosteollisuudesta ja puunjalostusteollisuudesta. Nyrkkisääntönä on pidetty, että mitä suurempaan vesimäärään sulfaatit joutuvat, sen vähemmän niistä on haittaa. Sotkamon Talvivaarassa prosessiin kuuluvista ja maaperästä tihkuvista sulfaateista muodostui jo kaivostoiminnan alkuvaiheessa iso ongelma, kun malmimetalleja saostettaessa pH:n nostamiseen käytettiin kipsin sijaan natriumhydroksidia
Se myös liuottaa myrkyllisiä metalleja maaperästä vesistöihin. Kipsin on todettu parantavan maaperän rakennetta ja vähentävän eroosiota, minkä tuloksena kasvit saavat maan fosforin paremmin käyttöönsä. Yhtiö on marraskuusta 2015 lähtien saanut johtaa puhdistettuja jätevesiään Sotkamon Nuasjärveen. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen Save-hankkeessa on selvitetty, voitaisiinko Saaristomeren vedenlaatua ja koko Itämeren tilaa parantaa levittämällä lounaissuomalaisille pelloille vesipitoista kalsiumsulfaattia eli kalsiumsulfaattidihydraattia, tutummin kipsiä. Koska Äänekosken tehtaan jätevedet kuitenkin lasketaan voimakkaasti virtavaan jokeen ja sieltä edelleen suureen Päijänteeseen, ne laimentuvat matkalla selvästi enemmän kuin Talvivaaran vedet. Myös puunjalostusteollisuuden prosesseissa sulfaattisuoloja syntyy melkoisesti. Ee va Pi tkä lä. Sulfaattia on Suomessa sielläkin, mihin sitä ei ole tilattu. 48 KEMIA 5/2017 kava valtionyhtiö Terrafame peri Talvivaaran lupaehdot ja sai puristettua sulfaattipäästöjään pienemmiksi. Peltojen kipsikäsittely on tutkimuksissa osoittautunut myös lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi. Peltojen kipsikäsittelyä on kokeiltu Savijoen alueella VarsinaisSuomessa. Esimerkiksi Äänekosken uuden biotuotetehtaan jätevesien natriumsulfaattipäästöiksi on arvioitu noin 13 000 tonnia vuodessa. Hapan sulfaattimaa aiheuttaa rakentajille harmaita hiuksia, sillä se syövyttää betonia ja terästä. Monella paikkakunnalla maaperässä esiintyy luonnostaan sulfidisavea, joka kuivuessaan muuttuu happamaksi sulfaattimaaksi. Alueella ei myöskään ole happamia sulfaattimaita, joiden kipsaamisesta ei ole kokemuksia. Savijoki valittiin kohteeksi, koska sen valuma-alueella on paljon savimaapeltoja mutta ei lainkaan järviä, jotka voisivat kärsiä kipsin sulfaatista. Joen valumaalueen pinta-ala on noin 130 neliökilometriä. Sulfaattia on Suomessa sielläkin, mihin sitä ei ole tilattu. Noin 28 kilometriä pitkä joki virtaa Liedossa. Syynä on, että vesien sekoittuminen syyskierron aikana ei ollut niin tehokasta kuin odotettiin. Syvänteissä on kuitenkin edelleen happea. Se vähentää pelloilta tulevaa fosforikuormaa nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin kuin nyt käytössä olevat keinot. Geologian tutkimuskeskus GTK totesi helmikuussa julkaistussa raportissaan, että Nuasjärveen on kehittynyt odotettua suurempi sulfaattipitoinen kerrostuma purkuputken poistopään ympärille. Muhimassa on kuitenkin uusi sulfaattiongelma. Kipsi parantaa maata ja suojelee vesiä Sulfaateilla saadaan aikaan myös paljon hyvää. Kipsipilottina on toiminut Liedossa virtaava Savijoki, joka on Aurajoen sivujoki. Pohjanmaalla sen tiedetään aiheuttaneen myös kalakuolemia
Vesi on sittemmin samentunut, mutta pohjalle laskettu alumiinikloridipeite pitää sedimentin sisältämän fosforin kurissa.. 49 5/2017 KEMIA Vahanen Environment Oy Kuin Karibialla. Littoistenjärvi loistaa kristallinkirkkaana heti suolauskäsittelyn jälkeen
Toistaiseksi glyfosaatilla on käyttölupa EU-alueella vuoden 2017 loppuun. Samaan päätyi myös EU:n kemikaalivirasto Echa, jonka mukaan glyfosaatin pitkäaikaisvaikutukset voivat kyllä olla haitallisia vesieliöille. EU:n tekemän riskinarvioinnin jälkeen ruokaturvallisuusvirasto Efsa totesi, että glyfosaattia ei voida pitää syöpäriskin lähteenä. Sekä isopropyyliamiini, osa glyfosaatista että sen hajoamistuote AMPA sitoutuvat maaperään tai huuhtoutuvat sieltä vesistöihin. Tämä on noussut uudeksi huolenaiheeksi glyfosaatin turvallisuudesta käytävässä keskustelussa. Kun kohdekasvit suihkutetaan torjunta-aineella, isopropyyliamiini irtoaa nopeasti glyfosaattihaposta, joka siihen tarttuvan rasvaliukoisen detergentin avulla matkaa kasvisoluun. Monikäyttöistä peruskemikaalia hyödynnetään orgaanisen kemian synteeseissä sekä lähtöaineena että liuottimena. Eniten glyfosaatille altistuvat maanviljelijät. Ihmisten ja eläinten aineenvaihdunnassa sikimaattikiertoa ei ole. Sitä käyttävät muun muassa muoviteollisuus, petrokemian teollisuus ja lääketeollisuus. Ihmisilläkin aine voi huolimattomasti käytettynä johtaa silmävaurioihin. Kemiallisesti glyfosaatti on orgaaninen fosforiyhdiste, joka liukenee huonosti veteen. Molemmat ovat erittäin hyvin liukenevia. Glyfosaatin eurooppalainen turvallisuusarviointi jatkuu tänä syksynä, kun komissio ottaa asiaan kantaa. Sittemmin POEA:ta alettiin epäillä glyfosaattia ja isopropyyliamiiniakin myrkyllisemmäksi aineeksi, joten sitä sisältävien glyfosaattivalmisteiden myynti kiellettiin keväällä 2017. Myös glyfosaatin vaikutuksia antibioottina on tutkittu vain vähän. Glyfosaattivalmisteet ovat Suomenkin myydyimpiä rikkaruohontorjujia. Turvallisuusarviointi jatkuu WHO:n alainen kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC katsoi pari vuotta sitten julkaisemassaan raportissa glyfosaatin ihmiselle mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Sen sijaan sikimaattikierto on myös bakteereilla. Näyttöä siitä, että glyfosaatti aiheuttaisi syöpää tai sikiövaurioita, ei kuitenkaan ole. Sen rakenne on dipolaarinen niin sanottu zvitteri-ioni. Jotta heikko glyfosaattihappo liukenisi paremmin, liuokseen lisätään muita aineita, kuten hyvin emäksistä isopropyyliamiinisuolaa tai kaliumia. Kaikki kolme yhdistettä on todettu haitallisiksi vesieliöille. Kaupallisiin glyfosaattivalmisteisiin on pitkään lisätty apuaineeksi myös polyetoksyloitua talialkyyliamiinia eli POEA:ta, joka edistää glyfosaattihapon kulkua kohteeseensa. Scanstockphoto. Valmisteiden käyttö on lopetettava huhtikuun alkuun 2018 mennessä. Isopropyyliamiinille ei silti tehdä samanlaista riskinarviointia kuin glyfosaatille, sillä se luokitellaan EU:ssa vaarattomien aromiaineiden joukkoon. Glyfosaattihapon teho torjunta-aineena perustuu siihen, että se pysäyttää kasvisolujen proteiinisynteesin sikimaattikierron. Aineen haittavaikutukset ovat kuitenkin nousseet huolenaiheeksi. Eeva Pitkälä Tehokas glyfosaatti on maailman suosituin kasvinsuojeluaine. 50 KEMIA 5/2017 Kiistanalainen glyfosaatti Tunnetuimpia orgaanisia suoloja on glyfosaatti, jota käytetään tehoaineena suosituissa kasvinsuojeluvalmisteissa. Näkemys on ollut kiistanalainen
Rehevöittävien levien ja kasvien lisäksi niitä olivat vähäinen veden läpivirtaus ja etenkin pohjaan sedimentoitunut fosfori. Ympäristöministeriön kärkihanke oli jo ennalta saanut runsaasti julkisuutta. Riittämättömiksi osoittautuneita toimia olivat sitä ennen olleet muun muassa ravinnelähteiden selvittäminen, ilmastointi ja vesikasvien poisto. Muutaman päivän karibiamaisen kirkkauden jälkeen Littoistenjärvi alkoi hiljalleen samentua tavallisen suomalaisjärven kaltaiseksi. ”Syksyllä olisi ollut kylmää ja pimeää, emmekä olisi välttämättä saaneet vapaaehtoisia apuun”, Vepsäläinen huomauttaa. Littoistenjärven kalat näyttävät selvinneen suolapulssista ja pH:n muutoksesta hyvin. Niitä oli jo aiemmin suunniteltu poistettaviksi, sillä monikiloiset kalat pöyhivät pohjasta esiin pieneliöstöä ja Alumiinikloridi sai Littoistenjärven leimahtamaan hetkessä kirkkaaksi. ”Tähänastiset mittaustulokset näyttävät, että fosforitaso on pysynyt hyvin alhaisena ja näkösyvyys hyvänä. Lupaprosessi vie Suomessa pitkään ja vaatii asiantuntemusta. Tulosten pysyvyys on vaihdellut kuukausista vuosiin. Järvi leimahti hetkessä turkoosinkirkkaaksi. Kipsiä esiintyy samoissa paikoissa kuin kalkkikiveä, liuskeita ja savea. Menetelmällä kunnostettavat järvet ovat sellaisia, joissa ei saada aikaan pysyviä vaikutuksia muilla tunnetuilla toimilla. 51 5/2017 KEMIA Saaristomeren fosforikuormitus voisi vähentyä kipsin avulla jopa 30 prosenttia. Toimenpiteen vaikutus oli välitön. Myös lounaissuomalaiset viljelijät ovat toivottaneet kipsikokeilun tervetulleeksi. Myös järvivesien tilaa voidaan kohentaa suolojen avulla. Vepsäläisen mukaan Littoistenjärven suolaushankkeessa täsmäsi monta tekijää. Järvien omat prosessit palauttavat levien käyttöön fosforia, joka on aikojen kuluessa sedimentoitunut pohjaan. Kaikkiaan Littoistenjärveen ruiskutettiin noin 200 tonnia polyalumiinikloridia. Syypäät järven kehnoon tilaan olivat tiedossa. ”Oli se aikamoinen tapahtuma”, Vepsäläinen muistelee myös suureksi mediatapahtumaksi muodostunutta tilannetta. Suomessa arvioidaan olevan noin 500 erittäin huonoon kuntoon päässyttä järveä. Osa alueen asukkaista oli vastustanut kemikaalikunnostusta pelätessään järven koko eliöstön tuhoa. epitkala@gmail.com. Useimmissa raportoiduissa kohteissa on onnistuttu parantamaan sedimentin fosforinpidätyskykyä ja vähentämään järven rehevyystasoa. ja ekosysteemistä käytettävissä ollut tieto, jota sen ranta-asukas, Turun yliopiston akvaattisen ekologian professori Jouko Sarvala oli kerännyt vuosikymmenien ajan. Itse operaatio oli jännittävä. Sitä kaivetaan yksinkertaisina kiteinä ja rakeisessa muodossa ja louhitaan myös massiivisena kivenä muun muassa Siilinjärvellä. Näin suolaa tarvittiin noin kolmannes ennakoitua vähemmän eli 44 milsamalla sedimentoitunutta fosforia. Yleisimpiä järvien kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. Henkensä menettivät happamuudelle herkät vanhat lahnat. Ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti sekä veden tilaa että järvieliöstön toipumista seurataan huolellisesti myös jatkotutkimuksissa. Kansainvälisiä esimerkkejä järvien käsittelystä alumiinilla on PohjoisAmerikasta, Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista. ”Oli suuri tarve kunnostaa todella huonoon kuntoon päässyt järvi, oli projektiosaaja, joka tiesi mitä oli tekemässä, ja oli hoitokunta, jolla oli tahto ja valtuudet pelastaa rakas järvi täydelliseltä rehevöitymiseltä.” Suunnitelmia laadittaessa ensiarvoisen tärkeää oli järven historiasta ligrammaa kuutiometriä kohden. Hankkeeseen on sitouduttava ja veden tilaa seurattava tehokkaasti sekä ennen käsittelyä että sen jälkeen. Kipsin avulla Saaristomeren fosforikuormitus voisi vähentyä jopa 30 prosenttia nykyisestä noin 300 tonnin vuotuisesta määrästä. Sitten suolaus on mahdollista tarvittaessa uusia. Alumiinikloridikäsittely on havaittu nopeaksi keinoksi sitoa pohjaliejun pintakerroksen fosfori ja saostaa vedessä vapaana oleva fosfori. Kunnostuksen ajankohdaksi valittiin toukokuu, jolloin vedessä on talven jäljiltä vain vähän kasvillisuutta. Järven alumiinipitoisuus on nyt hiukan alhaisempi kuin ennen käsittelyä.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Tulokset olivat huolellisen valmistautumisen jälkeenkin yllätys myös asiantuntijoille. Helppo toimenpide järven kemiallinen puhdistus ei ole. Jos järven rehevöityminen on päässyt etenemään niin pitkälle, että mikään muu ei auta, voidaan turvautua suolaamiseen eli veden käsittelyyn alumiinikloridilla. Alumiini-ionit saostivat vedessä vapaana olevan fosforin ja hydrolysoituivat alumiinihydroksideiksi. Alumiinikloridi kirkasti Littoistenjärven ”Alumiinikloridimenetelmään päädyttiin, kun muut kunnostustoimet eivät kerta kaikkiaan riittäneet”, kertoo järven kunnostuksen konsulttityöstä vastannut projektipäällikkö Milja Vepsäläinen Vahanen Environment Oy:stä. Keväällä myös veden fosforipitoisuus oli ihanteellinen: se oli alhaalla, mutta samoin puskurikyky oli heikko. Tämä oli tiedossa, kun LounaisSuomessa Liedon ja Kaarinan rajalla sijaitseva Littoistenjärvi, seudun keskeinen virkistysalue, päätettiin putsata äärimmäisin keinoin eli käsittelemällä vesi alumiinikloridilla. Toimenpiteen jälkeen päästiin tarkastelemaan sen seurauksia tarkemmin. Tärkeintä kuitenkin on, että järven pohjalle luotu alumiinioksidipeite estää fosforin pääsyn veteen arvioiden mukaan 5–10 lähivuoden ajan
Suomalainen mies ei huonoa autokauppaa tee, joten vanhasta on vaihdossa saatava hyvin. Muutaman minuutin kuluttua myyjä palaa kopistaan. Suomalaisyhtiö aikoo myös jatkojalostaa dieselistään biomuovia koko ajan kasvaville muovimarkkinoille. 52 KEMIA 5/2017 Juha Granath Ajan dieselautoni suuren merkkiliikkeen pihaan Itä-Helsingissä. Täysi tankki ja puhdas omatunto maksavat 10 euroa enemmän kuin fossiilisella dieselillä täytetty tankki ja huono omatunto. Kauppias ei välitä lähteä katsomaan autoani ulos pihamaalle. Tarjoan myyjälle Ford Focus Titanium Wagon TDI:tä, vuosimalli 2009, tummennetut lasit, nahkapenkit ja nahkaratti. Viimeaikaiset uutiset dieselliikenteelle kaavailluista rajoituksista ovat panneet miettimään bensavehkeeseen siirtymistä. Siellä välimatkat ovat pitkät ja dieselillä käyttöarvoa.” Lupaan palata asiaan selvitettyäni, missä dieselautojen kanssa oikein mennään. ”Ajoneuvotekniikka ratkaisee, ei polttoaine” Nature-lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan dieselautot tuottavat vuosittain 4,6 miljoonaa tonnia enemmän typen oksideja kuin pääsNeste uskoo uusiutuvaan Diesel taipuu vaikka biomuoviksi Maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja Neste ei ole jäänyt suremaan henkilöautoilulle kaavailtuja rajoituksia, sillä polttoaineelle riittää kysyntää raskaassa liikenteessä sekä maalla, merellä että taivaalla. Sen saatuaan hän poistuu tietokoneensa ääreen. Nylund muistuttaa, että typen oksidien ja hiukkasten määrän vähentämisessä tärkeintä on pakokaasujen jälkikäsittely. Nämä ylimääräiset päästöt aiheuttavat 38 000 ennenaikaista kuolemaa joka vuosi. Totta vai tarua. ”Ei dieselautosta tarvitse luopua, vaan päästörajojen porsaanreiät pitää tukkia”, sanoo tutkimusprofessori Nylund. Saksan ympäristöviraston tuoreessa mittauksessa myös parhaiden, Euro 6 -normin mukaisten dieselautojen typpipäästöt ylittävät sallitun rajan reilusti. Se voi alentaa typen oksidipäästöjä korkeintaan 10 prosenttia ja hiukkaspäästöjä 30 prosenttia”, Nylund sanoo. Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt käytännön kokeita uusiutuvalla dieselillä jo kymmenen vuotta. Rekisteritunnus riittää. ”Dieselautojen kauppa ei käy pääkaupunkiseudulla. ”Lähipäästöjen vähentämisessä ratkaisee ajoneuvotekniikka, ei niinkään polttoaine.” Neste vakuuttaa Kauppalehdessä yhteiskuntajohtajansa Ilkka Räsäsen suulla, että ”uusille dieselautoille vuonna 2014 tullut Euro 6 -standardi romahduttaa ne päästöt, joista on eniten huolta”. Onko Nesteen ilmoittamiin lukuihin uskominen, tutkimusprofessori NilsOlof Nylund. Neste lupaa, että sen MY-polttoaine vähentää myös vanhojen dieselautojen päästöjä. Omassa dieselautossani on vanhempi, Euro 4:n edellyttämä moottoriteknologia. ”Tarjoan kolmetuhatta euroa”, hän sanoo. Me myymme vaihdossa tulevat vanhat dieselit nipuissa pohjoisen autojobbareille. tön hyödyt tulevat esiin erityisesti tilanteissa ja kohteissa, joissa ihmiset altistuvat dieselajoneuvojen lähipäästöille, kuten pienhiukkasille ja typen oksideille. ”Uusiutuva diesel ei poista lähipäästöongelmaa. Suomalainen Neste mainostaa uuden, kokonaan jätteistä ja tähteistä tehdyn Neste MY -dieselinsä pudottavan kasvihuonepäästöjä peräti 90 prosenttia ja hiukkaspäästöjä 30 prosenttia tavalliseen dieseliin verrattuna. Nesteen ilmoittama 30 prosentin vähennys hiukkaspäästöihin taas perustuu meidän tekemiimme bussimittauksiin”, professori kertoo. ”RED-direktiivi antaa jätepohjaisten biopolttoaineiden hiilidioksidipäästöjen vähenemisen oletusarvoksi enimmillään 90 prosenttia. törajat sallivat. Nesteen mukaan MY-dieselin käy
Täysi tankki ja puhdas omatunto maksavat 10 euroa enemmän kuin fossiilisella dieselillä täytetty tankki ja huono omatunto. Aluksi dieseliä jalostettiin palmuöljystä, ja ympäristöjärjestö Greenpeacen äänestyksessä Neste valittiin taannoin maailman vastuuttomimmaksi yritykseksi. ”Uusiutuvan dieselimme raakaaineista 80 prosenttia on nyt jätteitä. Työntekijät ovat kotoisin pääasiassa Suomesta, mutta myös muu Eurooppa ja Yhdysvallat ovat hyvin edustettuina. Nesteen vuonna 1994 alkanut uusiutuvan dieselin kehitystie on ollut ajoittain kivinen. ”Porukastamme kaksi kolmasosaa kehittää uusiutuvia tuotteita, loput tekevät työtä fossiilisten polttoaineiden parissa”, Lehmus kertoo. Tilanne on sittemmin kääntynyt päinvastaiseksi. Se on yksi pääkaupunkiseudun seitsemästä asemasta, joilta MY-dieseliä saa. Maailman suurin jätteiden hyödyntäjä Nesteen teknologiakylässä Kilpilahdessa tutkimusja teknologiajohtaja Petri Lehmus vetää 250 hengen tutkimusryhmää, jonka tehtävä on Juha Granath Nesteen tutkimusjohtaja Petri Lehmus vetää Porvoossa 250 hengen tutkijaryhmää. ideoida 41 miljoonan euron vuosibudjetilla uusia tuotteita ja tuotantoteknologioita. 53 5/2017 KEMIA Matkalla Porvoon Kilpilahteen pysähdyn tankkaamaan Olarin Nesteellä. ”Porukastamme kaksi kolmasosaa kehittää uusiutuvia tuotteita, loput tekevät työtä fossiilisten polttoaineiden parissa”, Lehmus kertoo. Viime vuonna olimme maailman 23:nneksi vastuullisin yritys.” Tutkimusjohtaja myöntää, että pelkän palmuöljyn käyttö uusiutuvan dieselin valmistuksessa kävi taakaksi Nesteen maineelle. ”Olemme olleet nyt 11 vuotta peräkkäin maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalla. Yhtiö onkin kymmenessä vuodessa muuttanut raakaainepohjansa kokonaan
Ylivoimaisesti suurin osa jätteistä ja tähteistä tulee kuitenkin muualta, kaikilta viideltä mantereelta. Siellä sille ei ole vielä kunnon vaihtoehtoa”, Lehmus vastaa ja jatkaa luetteloa: ”Lentoliikenteessä kymmenen prosentin biopolttoaineseos kymmenen prosentin markkinaosuudella kattaisi jo koko yhtiömme tuotannon. ”Maailman raakaöljyn kulutus on vuodessa 4 200 miljoonaa tonnia. Sitä ei hetkessä korvata.” Uusiutuva palaa puhtaasti Petri Lehmus ottaa esiin kuvan, jossa palaa niin uusiutuva kuin fossiilinen diesel. Kasvun varaa on, sillä jäteja tähderaaka-aineita on vuosittain saatavilla ainakin 20–30 miljoonaa tonnia. Vaikka uusiutuva diesel alkaa olla ympäristön kannalta kelvollinen tuote, ja dieselin kulutus maailmassa yhä kasvaa, osa markkinoista on ehkä sulamassa alta pois. Sähköja kaasuautot tulevat, ja dieselautoille suunnitellaan ajorajoituksia. Uusiutuvaa dieseliä syntyy Nesteen jalostamoissa Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Laivaliikenteen tiukat rikkirajat ovat mahdollisuus.” Toivoa vanhojen dieselautojen omistajille antaa puolestaan Kauppalehden juttu, jossa pakettiauton omistaja kertoo ajaneensa MY-dieselillä puolentoista tuhatta kilometriä. ”Eivät nämä määrät riitä planeettaa pelastamaan, mutta ne ovat toimiva ja heti käyttöön otettavissa oleva osa ratkaisua”, Lehmus sanoo. Uusiutuva palaa täysin puhtaasti, fossiilisesta nousee synkkä savu. Toimittaja syöttää menopelilleen Nesteen MY-dieseliä, kokonaan tähteistä ja jätteistä valmistettua polttoainetta.. 54 KEMIA 5/2017 ja tähteitä. Ykkösenä suomalaisyhtiölle ovat jätteet. ”Uusiutuvat dieselimme ovat jonkin verran fossiilista vaihtoehtoa kalliimpia, mutta yhä useampi kuluttaja on valmis maksamaan hieman ekstraa laadusta ja ympäristöarvoista”, tutkimusjohtaja toteaa. Nesteestä on tullut maailman suurin jätteiden käyttäjä polttoaineiden valmistuksessa. ”Valtaosa dieselistä käytetään raskaassa liikenteessä. Uusia mahdollisia raaka-aineita ovat Lehmuksen mukaan muun muassa lignosellupitoiset biomassat, maaja metsätalouden jätteet sekä oljet ja levät. Loput 20 prosenttia jalostamme täysin kestävästi tuotetusta palmuöljystä.” MY:n tuotanto perustuu Nesteen itse kehittämään NExBTL-teknologiaan, jonka avulla uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita voidaan tehdä lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä. Ajon jälkeen auton savutusta mittaavat K-arvot olivat pudonneet 1,42:sta 0,82:een. Suomesta yritys ostaa kaiken saatavissa olevan eläinrasvan ja tähteet. Jopa yksityisautoilun kieltämistä on väläytelty
Nyt mittari pysähtyy 0,62:een. Edellisellä kerralla autoni K-arvot olivat 1,26. ”Ikean visio on antanut kehitystyöllemme vauhtia”, Petri Lehmus sanoo. ”Sitä en pysty sanomaan, miksi. Sitä ennen ehdin tehdä tankkaamallani MY:llä tuhannen kilometrin juttukeikan pohjoiseen. Se tarkoittaa, että muovi vie silloin viidenneksen koko maailman fossiilisen öljyn tuotannosta. ”Hyvin meni, mutta en pysty sanomaan miksi. Kuinka suureksi biomuovibisnes voi kasvaa. Suurimpina syinä savutuksen alenemiseen on Neste MY:n täysin parafiininen koostumus sekä normaalia korkeampi setaaniluku”, Petri Lehmus sanoo. K-arvoihin vaikuttavat niin monet tekijät.”. ”Näistä tutkimuksista käy ilmi polttoaineen positiivinen vaikutus hiukkasja savutusarvoihin. juha.granath@saunalahti.fi Uusiutuvalla tankatun dieselauton savutusarvot ovat pudonneet edelliskerrasta puoleen, toteaa katsastaja Konsta Koponen. Katsastaja Konsta Koponen asentaa laitteiston mittauskuntoon ja antaa palaa. Dieselistä syntyy myös biomuovia Vaikka henkilöautoilun tulevaisuus voikin näyttää epävarmalta, Nesteen osaamiselle riittää käyttöä. 55 5/2017 KEMIA VTT:n Nils-Olof Nylund toteaa samaisessa lehdessä, että savutuksen väheneminen voi aidosti johtua polttoaineesta. ”Ikea myös antaa biomuovillemme uskottavuutta. ”Uusiutuvista raaka-aineista tehdyistä biomuoveista voidaan tehdä samanlaisia polyeteenija polypropeenipohjaisia muovituotteita kuin fossiilisistakin. Neste ja Ikea toivottavat muutkin yritykset tervetulleiksi hankkeeseen, jonka tavoitteena on saada ensimmäinen uusiutuvan muovin valmistuserä käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä. dieselillä viime vuonna 469 miljoonan euron liikevoiton. K-arvoihin vaikuttavat niin monet tekijät”, katsastaja toteaa. Oma autoni pitää katsastaa kuun loppuun mennessä. Tuotantoa ollaan edelleen kasvattamassa. ”Sitten vain hyviä ajokilometrejä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Se haluaa korvata fossiilisilla tehdyn muovin kierrätetyllä tai uusiutuvalla muovilla vuoteen 2020 mennessä.” Biopohjaisen muovin valmistusprosessi alkaa siitä, että uusiutuva raaka-aine – tässä tapauksessa Nesteen uusiutuva diesel – syötetään höyrykrakkeriin. Yhtiö on aloittanut huonekalujätti Ikean kanssa yhteistyön, jossa sen uusiutuvista raaka-aineista valmistetaan biomuovia. ”Vuoteen 2020 mennessä nostamme laitostemme tuotannon kolmeen miljoonaan tonniin. ”Siellä se pilkkoutuu monomeereiksi, joista polymeroidaan esimerkiksi polyeteeniä ja polypropeenia. Selvitämme parhaillaan myös edellytyksiä lisäkapasiteetin rakentamisesta Singaporeen ja USA:han.” Katsastajan mittari kertoo totuuden Itse ajan reissujeni jälkeen sisään Herttoniemen katsastusasemalle. Sen jälkeen katsastaja mitatkoon dieselpirssini K-arvot. Ikean visiona on ”luoda parempi arki mahdollisimman monelle”. Neste on mittauttanut MY:n päästöarvoja VTT:n, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi muun muassa Saksan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Yhtiö kuitenkin teki uusiutuvalla Ku va t Ju ha Gr an at h Nesteestä on tullut maailman suurin jätteitä hyödyntävä polttoainevalmistaja. Huonekalujen lisäksi biomuovilla on käyttöä muissakin sovelluksissa, esimerkiksi autoteollisuudessa”, Lehmus vastaa. Muovin tuotannon on laskettu jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvan dieselin kahden miljoonan tonnin osuus on pieni verrattuna Nesteen koko 15 miljoonan tonnin öljytuotteiden kokonaismäärään. Polymerointilaitoksilta saatava muovirae työstetään sulattamalla ja muovaamalla halutuiksi muovituotteiksi”, Lehmus kuvailee
Lisätty todellisuus tuo teollisuudelle kustannussäästöjä ja tehostaa alan ammattilaisten työtä. 56 KEMIA 5/2017 Ku va t Em m a Ka us ta ra Myös kemianteollisuus voi hyötyä lisätyn todellisuuden tekniikasta monin tavoin, uskovat insinööritoimisto Rejlersin Jukka Huhtala (vas.) ja Seppo Sorri. Mallinnusta voi tarkastella eri kulmista, zoomata ja loitontaa näkymää, ja kurkistaa laitteiden sisään. Utopistista tieteisfantasiaa laajennettu todellisuus ei ole, vaan sekä ARettä VR-lasit ovat jo nyt arkipäivää monilla Suomen työpaikoilla. ”Olemme muun muassa kehittäneet eräälle asiakkaallemme ohjelmistoa, jolla prosessidata teollisten koneiden vioista lähetetään laseihin ja sitä kautta korjaajalle.”. ”Tällä hetkellä VR-laseja käytetään lähinnä videopeleissä sekä rakennuksien esittelyyn”, kertoo myyntija projektijohtaja Jukka Huhtala insinööritoimisto Rejlersistä. Tosimaailmassa valtavia tai toisaalta pienen pieniä koneita voi pyöritellä eri suuntiin ja silmäillä jokaista yksityiskohtaa niin kauan kuin on tarpeen. Emma Kaustara Moni tulevaisuuden työntekijä aloittaa työpäivänsä virittämällä päähänsä AR-lasit. Tulevaisuudessa lasien odotetaan Lisätty todellisuus tuo Työturvallisuutta teollisuuteen yleistyvän yhä useammilla aloilla. Sen jälkeen vaikkapa koneen tai laitteen kokoaminen tai korjaaminen käy helposti ohjelappusia vilkuilematta. Lasien näytölle tulee myös erilaisia ohjeita. AR-tekniikka eroaa kuuluisammasta serkustaan VR-tekniikasta (virtuaalitodellisuus, Virtual Reality). AR-tekniikalla kohennetaan myös turvallisuutta. Lisätyn todellisuuden hyödyntämisen uskotaan tuovan merkittäviä kustannussäästöjä etenkin teollisuuden ja rakentamisen projekteihin. Kun VR-lasien käyttäjää ympäröi kokonaan tietokoneella laadittu maisema, AR-lasit nenällään ihminen näkee todellisen ympäristönsä höystettynä tietokonemallinnetuilla elementeillä. Tämä onnistuu, kun työprosessin kaikki vaiheet ja myös lopputulos ovat valmiina näkyvissä. Rejlers on ensimmäisiä suomalaisia insinööritoimistoja, jotka tarjoavat asiakkailleen lisätyn todellisuuden palveluja. Lisätyn todellisuuden (Augmented Reality) lasit tuovat katsojan silmien eteen tietokoneella laaditun kolmiulotteisen mallinnuksen työn kohteena olevasta laitteesta, jonka malli heijastuu suoraan laitteiston päälle. Mahdolliset vikailmoitukset päivittyvät malliin reaaliaikaisesti punaisina ja keltaisina alueina
Tyhjään tilaan ilmestyy paperitehtaan pyöröpuhdistin, joka on niin todentuntuinen, ettei sen läpi tahdo uskaltaa kävellä.. AR-lasit päässä silmien eteen ilmaantuu paperitehtaan pyöröpuhdistimen miniatyyri. Suomen Rejlersin toimitusjohtaja Seppo Sorri näkee AR-laseissa suurta potentiaalia sekä uusien työntekijöiden kouluttamisessa että erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Jukka Huhtalan mukaan tekniikan ilmeisin sovellus työelämässä on varaosien tulostaminen. ”Etenkin silloin, kun laitteen osien teollinen valmistaminen on jo lopetettu, ehdottomasti kätevin vaihtoehto on tulostaa ne itse”, Huhtala sanoo. emmakaustara@gmail.com Näkymä muuttuu AR-lasien läpi katsottuna. ”Pienet tuotteet, joiden ei ole tarkoituskaan kestää ikuisesti, tulostuvat muutamassa tunnissa. Sen jälkeen nämä voivat antaa ohjeitaan kuin olisivat itse paikan päällä”, Sorri kuvailee. 57 5/2017 KEMIA Prosessin data nopeasti laboratorioon Myös kemian alan teollisuus voi saada hyötyä etenkin AR-tekniikasta, Huhtala uumoilee. Pohjoismaisen insinööritoimiston Suomen-yksikkö toimii tätä nykyä 18 paikkakunnalla ja työllistää viitisensataa henkeä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Myös 3Dtulostus tullee jonakin päivänä yleiseen kotikäyttöön. Se on ilmiselvästi mallinnus mutta niin todentuntuinen, ettei senkään läpi uskalla heti kävellä. Jos taas erässä puhutaan miljoonista, paras vaihtoehto on perinteinen tuotanto”, toteaa Rejlersin Communication Project Manager Marja Konsti. ARtekniikkaa voidaan hyödyntää myös tällaisissa tilanteissa. ”AR-lasit voidaan linkittää Skypen kautta suoralla yhteydellä kouluttajaan tai erikoisasiantuntijaan vaikka toiselle puolelle maailmaa. ”On kehitetty muun muassa teknologia, jossa varoitukset riskeistä ilmestyvät lasien avulla silmien eteen ja viivat maassa tai lattiassa estävät työntekijää epähuomiossa harhailemasta riskialueille”, Huhtala kertoo. ”Nyrkkisääntö on, että jos tulostetaan vain muutamista kappaleista satoihin tai tuhanteen kappaleeseen, 3D-tulostus voi olla järkevintä. Rejlersin rekan takaosassa oli tilaisuus tutustua myös toiseen tärkeään uuteen teknologiaan eli 3D-tulostamiseen ja sen mahdollisuuksiin. Kemian alalla, jolla sama koe toistetaan lukuisia kertoja, on tärkeää kyetä selvittämään, mistä mahdolliset tulosten vaihtelut johtuvat ja tapahtuuko työprosessissa virheitä. Vaikkapa paperiset design-lamput voi pian olla kätevintä myydä netistä ostettavina 3D-malleina”, Konsti ennustaa. ”Laseihin voidaan esimerkiksi heijastaa kemiallisen prosessin vaiheet ja prosessista kerääntyvä data laboratoriossa työskentelevälle kemistille reaaliajassa.” Huhtala muistuttaa prosessijärjestelmien olevan jo kemianteollisuuden arkea, joten tietoa kertyy suuria määriä jatkuvasti. Kiertueen esittelytilaisuuksiin osallistuneet yhteistyökumppanit ja vieraat pääsivät kulkemaan lomamökin tiloissa ennen kuin mökin rakentamista oli edes aloitettu. Varaosat syntyvät 3D-tulostuksella Rejlers esitteli lisätyn ja virtuaalitodellisuuden tekniikoita eri puolille maata suuntautuneella juhlakiertueellaan, jonka yritys järjesti 75-vuotispäivänsä kunniaksi. Tulevaisuudessa AR-tekniikka saattaa kokonaan korvata paperiset ohjeistukset esimerkiksi itsekoottavia huonekaluja kasattaessa. Näköpiirissä ei silti ole, että 3Dtulostus korvaisi perinteisempää teollisuutta. ”AR-lasit nauhoittavat tietoa, ja nauhoituksesta voidaan tunnistaa mahdollinen virhe jälkikäteen.” ”VR-tekniikka on toistaiseksi saanut enemmän huomiota kuin AR, mutta työelämässä AR-laseilla on enemmän erilaisia käyttömahdollisuuksia”, Sorri arvioi. ”Tätä päivää ovat datan järkevä käyttö, oikeaan paikkaan siirtäminen ja osuva havainnollistaminen.” AR-laseilla voidaan edistää myös työturvallisuutta. Virtuaalinen tila osoittautuu niin vaikuttavaksi, että suurin osa ”mökkivieraista” ei tohdi astua katon reunan yli, vaikka tietääkin seisovansa jalat tukevasti juhlarekan permannolla. Esimerkiksi ydinvoimalassa säteilytason mittaustulokset saadaan vaikkapa huoltotöitä tekevien näkökenttään välittömästi
”Hyneman vastasi heti, että tämä on hänelle suuri kunnia, jonka hän ottaa mielellään vastaan”, Saksa kertoo.. ”Tiede kuuluu kaikille” Ehkä monen yllätykseksi Jamie Hynemanilla itsellään ei ole tekniikan tai luonnontieteiden tutkintoa, vaan hän on venäjän kieleen erikoistunut, Indianan yliopistosta valmistunut lingvisti. Rehtori on itsekin Myytinmurtajien satunnainen seuraaja, joka myöntää pitävänsä ohjelmasta kovasti. Aika hämmentävää”, mies virnistää. Nyt olen tilanteessa, jossa Lappeenrannan teknillinen yliopisto on kutsunut minut kunniatohtorikseen. ”Luin ohjelmaa tehdessäni paljon eri alojen kirjallisuutta. Jokaiseen jaksoon kuuluu yleensä pari näyttävää pamausta. Hän arvostaa suuresti myytinmurtajan työtä, jonka ansiosta moni nuori on valinnut alakseen luonnontieteet. 58 KEMIA 5/2017 Myytinmurtajat-ohjelman juontajana tunnetuksi tullut Jamie Hyneman vietti kesäkuussa viikon Suomessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston vieraana. Räjähdykset tulivat Hynemanille tutuiksi tiedettä popularisoivassa sarjassa, jonka alkuperäinen englanninkielinen nimi on MythBusters. Yleisö sai omin silmin nähdä, että voimakkaimmin loimusi ilmasta tehty polttoaine. Pänttäsin muun muassa kemiaa ja fysiikkaa”, Hyneman muistelee. ”Tiede ei kuulu pelkästään niille, joilla on päällään labratakki.” Idean Hynemanin promovoinnista sai LUT:n professori Markku Ikävalko. Toisessa räjähdyksessä paloi hiilidioksidi ja kolmannessa näiden yhdistelmä. Lähtölaskennan jälkeen kaukolaukaisinta painoi juhlatilaisuuden kunniavieras, Myytinmurtajat-televisiosarjan juontajana tunnettu yhdysvaltalainen Jamie Hyneman. ”Minua itseäni räjäytykset eivät tosin pidemmän päälle kiinnostaneet. Myyttejä murtamaan hänet bongattiin juuri sieltä. Vaikka hiukseni harmaantuvat vauhdilla, toki minussakin asuu pikkupoika, joka tykkää räjäytyksistä”, Saksa hymyilee. Pisimpään eli 1980-luvun puolivälistä alkaen peräti neljännesvuosisadan Hyneman työskenteli erikoistehosteiden rakentajana Hollywoodin elokuvateollisuudessa. Uraansa hän ei kuitenkaan ole tehnyt kielitieteilijänä. Tekniikka ja teknologia ovat kiinnostaneet kekseliästä miestä lapsuudesta asti, mutta pesti televisiosarjassa teki hänestä myös luonnontieteiden itseopiskelijan. Ne olivat lähinnä ohjelmaformaattiin kuuluva pakollinen osuus”, Hyneman naurahtaa Lappeenrannassa. Vuosina 2003–2016 tuotetun ohjelman ideana on esitellä erilaisia yleisiä uskomuksia, käsityksiä ja huhuja, jotka Hyneman ja hänen juontajakumppaninsa empiiristen kokeiden jälkeen Myytinmurtaja Suomessa Jamie Hyneman posautti Lappeenrannassa osoittavat vääriksi, oikeiksi tai mahdollisiksi. ”Nautin siitä, että ajatellaan loogisesti ja samalla hieman poikkeavalla tavalla, ja tehdään konkreettisesti porukalla töitä. Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen amerikkalaistähteen otti yhteyden yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa. Arja-Leena Paavola Pam! Pam! Pam! Kolme peräkkäistä pamausta kuultiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n kampuksella uuden Soletair-laitoksen avajaisissa kesäkuun alussa. Tiedon jakamisen lisäksi katsojien viihdyttäminenkin on silti tärkeää. Pilottilaitos pyydystää ilmasta hiilidioksidia ja tuottaa siitä uusiutuvia polttoaineita ja kemikaaleja. Viritetyistä panoksista ensimmäinen poltti pelkkää dieseliä ja posahti jo komeasti. ”Aloin aikoinani juontaa ohjelmaa vain tienatakseni leipäni. Juontaja koki toimivansa sarjassa käytännön tieteentekijänä, vaikka ei ”oikea” tiedemies olekaan. Televisiosarjan jättimenestyksen myötä Jamie Hynemanista on tullut kansainvälinen kuuluisuus, joka matkustaa tiuhaan maailmalla. Sen sijaan monipuolinen mies on toiminut muun muassa kokkina, eräoppaana, eläintenkesyttäjänä ja risteily-yrittäjänä Karibialla, jossa hän hankki itselleen myös kapteenin ja sukeltajan pätevyydet. Juuri hauskuutensa ansiosta sarja on tavoittanut valtavan yleisön ja innostanut useita ikäluokkia luonnontieteiden pariin kaikkialla, missä ohjelmaa on esitetty. Kunniatohtoriksi vihityn tähden intohimoiksi paljastuivat vihreä teknologia ja ympäristönsuojelu
5/2017 KEMIA 59 Vesa Laitinen Yhdysvaltalainen Jamie Hyneman kuuluu maailman suosituimpiin tieteen ja teknologian popularisoijiin.
Uusiutuvaa polttoainetta tuottavan pilottilaitoksen avajaisräjäytykset sujuivat mallikkaasti. ”Ihmisenä hän tuntuu melko suomalaiselta: juo paljon kahvia ja puhumisen sijasta keskittyy tekemiseen”, Ikävalko kuvaa. Juuri miehen Suomen-vierailun kynnyksellä uutisten ykkösaiheeksi nousi presidentti Donald Trumpin päätös, jonka mukaan Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Myytinmurtaja hyppäsi aikailematta erilaisten kaivurija kaivosajoneuvosimulaattorien puikkoihin ja hal. Kiinnitin heti huomiota siihen, kuinka siistiä ja roskatonta täällä on. isännät saivat vastattavakseen monta kysymystä metsien ja vesistöjen hoidosta. Rajojen hakemista Jamie Hynemanin isäntänä toiminut Ikävalko pääsi tutustumaan vieraaseensa hyvin ja luonnehtii tätä ”erittäin hienoksi tyypiksi”. Sen sijaan amerikkalaistähti sai viettää talossa aikaa, nähdä omin silmin siellä tehtyjä keksintöjä ja innovaatioita, käydä laboratorioissa ja tavata tutkijoita ja opiskelijoita, joiden kanssa syntyi monta kiinnostavaa keskustelua. Alkukesän vehreys ja järviluonto lumosivat amerikkalaispariskunnan. Tiede kiinnostaa ihmisiä ja yhdistää meitä kaikkia poliittisista näkemyksistä riippumatta.” Tätä nykyä erityisen lähellä Hynemanin sydäntä ovat ympäristöasiat. 60 KEMIA 5/2017 ”Ei tiede kuulu pelkästään niille, joilla on päällään labratakki. ”Yhteiskunnassa päätösten tulisi perustua tieteelliseen tutkimukseen.” Luonnonsuojelusta on tullut myytinmurtajalle niin tärkeä asia, että hän haluaa tulevaisuudessa keskittyä siihen entistä enemmän. ”Ihmisenä Hyneman on kuin suomalaiset: juo paljon kahvia ja keskittyy puhumisen sijaan tekemiseen.” Ve sa La itin en Ve sa La itin en Myytinmurtaja elementissään. ”Iltaisin he olivat yrittäneet nähdä vilahduksen saimaannorpasta, mutta niitä ei valitettavasti ollut ilmaantuYhdeksi erityisen mielenkiintoiseksi kohteeksi osoittautuivat sähkötekniikka ja simulaattorit. Näkee, että jätehuolto ja kierrätys hoidetaan hyvin.” Jamie Hynemanin ja hänen vaimonsa Eileen Walshin majapaikkana vierailun aikana toimi mökki Saimaan rannalla. ”Tiede on ylikansallinen kieli. Visiittinsä aikana tuore kunniatohtori tutustui luonnollisesti myös Lappeenrannassa tehtävään tutkimustyöhön. Suomen asenne ja satsaukset ympäristöön saavat mieheltä kiitosta. Tiede on tapa ymmärtää maailmaa”, hän huomauttaa. Pari pani merkille myös suomalaisten kunnioittavan luontosuhteen, ja nut näkyville”, Markku Ikävalko kertoo. Myös keksijänä ja innokkaana laiterakentelijana tunnettu Hyneman oli kuin kotonaan kaivurisimulaattorin ohjaimissa. Samat luonnonlait pätevät kaikkialla. ”Virallista yliopiston esittelytilaisuutta ei kyllä järjestetty eikä yhtään powerpoint-kalvoa näytetty”, rehtori Saksa huomauttaa. ”Se surettaa ja hävettää”, Hyneman kommentoi. ”Minusta on mahtavaa, että Suomessa ymmärretään ympäristön merkitys
1956) toimi sarjan juontajana yhdessä Adam Savagen kanssa. Ohjelma jakoi rivien välissä myös liikennevalistusta. 61 5/2017 KEMIA litsi laitteet erinomaisesti. Entä voiko lasagnen valmistaa astianpesukoneessa. Metaani palaa humahtaen, joten palosta seurasi niin voimakas räjähdys, että talon etuosa todella repesi irti. Hyneman itse sanoo viehättyneensä etenkin uusiutuvan energian ja vihreän teknologian osaamisesta, jota hän Lappeenrannassa näki. Myytinmurtajat-sarjaa kuvattiin Jamie Hynemanin perustaman M5 Industries -yrityksen tiloissa San Franciscossa. Ihmistä mallintava nukkeparka hajosi niin pieniksi hitusiksi, ettei sen jäännöksiä enää kyetty tunnistamaan muun murskeen seasta. Jamie Hyneman on kutsuttu useiden yliopistojen kunniatohtoriksi. Heidän ansiostaan tiedetään nyt sekin, onko leivänpaahtimeen sytykkeeksi laitetun paperin avulla mahdollista räjäyttää talo. Jamie Hyneman (s. Ohjelman ideana oli testata yleisiä luonnontieteisiin liittyviä uskomuksia ja netissä kiertäviä kaupunkitarinoita. Voitte syystä olla saavutuksistanne ylpeitä”, hän kehaisee. Kun pystyy yhdistämään molemmat, saa mahdollisuuden kokeiluihin ja uuden luomiseen”, HyneVe sa La itin en Tuttu baretti vaihtui Lappeenrannassa kunniatohtorin silinteriin. Törmäystestinukke Busteria höykytettiin vuosien ajan, ja se kärsi erilaisissa kolareissa kolhun toisensa jälkeen. ”Mutta kyllä hän vaikuttui todellisen oloisista tuntemuksista, jollaisia meidän simulaattorimme tarjoavat. Se ei sinänsä ole ihme, sillä kätevä mies on vuosien mittaan itsekin rakentanut muutaman simulaattorin. Rakennukseen johdettiin yhdeksänprosenttista metaania, joka levitettiin tuulettimien avulla mahdollisimman tasaisesti. Satakunta tulevaa lukiolaista sai monta arvokasta neuvoa. Neljäntoista tuotantovuoden aikana sarjaa tehtiin yhteensä 282 jakson verran. Sarja sai seitsemän Emmy-ehdokkuutta, ja sitä esitettiin laajalti ympäri maapalloa, myös Suomessa. Monet ohjelmassa tehdyt hullunhauskat kokeet ovat muodostuneet jo legendoiksi. Laitteiden taustalla on hyvin pitkälle kehitettyä matematiikan ja ohjelmistojen osaamista”, professori Ikävalko kertoo. ”Matematiikan, fysiikan ja kemian tiedot ovat tärkeitä. arjaleena.paavola@gmail.com. man luennoi tarkkaavaiselle kuulijakunnalle. Joskus myytinmurtajat päätyivät myös ratkaisemattomaan. Nykyisin tilat toimivat yksityisenä tutkimusja tuotekehityslaitoksena, jossa Hyneman paneutuu omiin projekteihinsa. Ikkunat säilyivät kuitenkin ehjinä. ”On vaikuttavaa, kuinka paljon tutkimusta Suomessa tehdään ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Käytännön kokeiden avulla harhaluulot kumottiin ja faktat todennettiin. Myytinmurtajat ovat tutkineet, voivatko metalliset lävistyskorut toimia ukkosenjohdattimina tai farkut syttyä palamaan, jos ne joutuvat kosketuksiin lannoitteiden kanssa. ”Juuri sitä tutkimus pohjimmiltaan on: testaamista ja rajojen hakemista.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Yhtä tärkeitä ovat kädentaidot. Maukas pastavuoka osoittautui kypsyvän mainiosti, mutta yhtä rapeaa pintaa se ei saanut kuin uunissa paistettaessa. Yliopiston tiloissa oli sopivasti meneillään lukioon valmentava matematiikan kurssi, jonne myytinmurtaja myös piipahti esiintymään. la kannattaa opetella myös käytännön osaamista. Buster tuli matkansa päähän sarjan lopussa, kun supermiehen asuun puettu nukke ajettiin valtavalla nopeudella betoniharkoista rakennettuun muuriin. Myös se selvisi myytinmurtajien empiirisessä kokeessa. Konkarin mukaan on hyvä hankkia itselleen tietoa lukemalla mahdollisimman paljon, mutta kirjaviisauden rinnalTiedettä viihteen varjolla Populaaritieteellistä Myytinmurtajat-ohjelmaa tuotti yhdysvaltalainen Discovery Channel vuosina 2003–2016. Mursuviiksinen barettimies viihtyi nuoren yleisönsä edessä mainiosti
Suurin osa hailajeista syö lihaa ja käyttää ravintonaan muun muassa suuria merinisäkkäitä ja kaloja. Luonto on kuitenkin järjestänyt niin, että hain hampaat uusiutuvat jatkuvasti ja nopeaa vauhtia. Hain hampaan sisäosa on pehmeää hammasluuta eli dentiiniä. Tutkijoiden arvion mukaan hampaiden reikiintyminen olisi hain kannalta tuhoisaa. Niistä pienimmät mahtuvat kämmenelle, kun taas isot valashait voivat kasvaa jopa 18-metrisiksi. On laskettu, että yhdellä hailla voi olla elämänsä aikana kaikkiaan jopa 30 000–35 000 hammasta. Koska hait ovat rustokaloja, hampaat ovat niitä ainoita säilyneitä osia, joiden avulla paleontologit ovat voineet päätellä, kuinka hai on evoluution kautta saanut nykyisen kaltaisen hymynsä ja miten sen purentakyky on kehittynyt. Sen sijaan saalistajan menestyksen salaisuus on se, että rustokalan purukalustoon ei ilmaannu reikiä. Reikiä nolla Hailla on muitakin ylpeyden aiheita kuin hampaansa. Alalahkoja erottavat toisistaan peräeväisyys tai peräevättömyys, evien määrä ja piikkisyys tai muut anatomiset piirteet. askelmalle. Valashai onkin maailman suurin kalalaji. Niitä kelpaa ihailla, sillä hailla on luomakunnan terveimmät hampaat. Pelottavalla valkohaillakin on usein mittaa kahdeksisen metriä. Hain hampaat ovat evoluution mestarinäyte, josta ovat kiinnostuneet niin genetiikan tutkijat kuin modernien materiaalien kehittäjät. Hain hammaslääkärinä toimii luonto, minkä ansiosta peto säilyy koko pitkän elämänsä ajan ravintoketjun huipulla. Hain hampaat kiinnostavat muitakin kuin eläintieteilijöitä. Hain hampaan erinomaisuus ei siis johdu siitä, että se olisi erityisen kovaa tavaraa. Ne eivät kuitenkaan ole kiinnittyneet leukaluuhun, kuten meillä muilla selkärankaisilla. Ne ovat jatkuva tutkimuksen kohde monella alalla muun muassa erikoisten ominaisuuksiensa ja fossiilisten piirteidensä johdosta. Niinpä leveäsuinen kala voi myös helposti menettää hampaansa, jotka lisäksi ovat alttiita kulumiselle. Hait jaetaan seitsemään alalahkoon ja noin 20 heimoon. Hain suussa kiiltelee parhaimmillaan yli 300 terävää hammasta useaan riviin järjestäytyneinä. Tutkijat metsästävät myös geenejä, jotka säätelevät hain hampaiden kehitystä ja uusiutumista. Asteikon huipulla eli askelmalla 10 komeilee timantti, joka on 30 kertaa apatiittia kovempaa. Saksalaisen mineralogin Friedrich Mohsin liki kaksi vuosisataa sitten kehittämän ja yhä käytössä olevan Mohsin kovuusasteikon mukaiset testit kertovat, että hain ja ihmisen hammasainekset ovat suurin piirtein yhtä kovia. Saalistaes. Tätä nykyä merissä elää yli 400 erilaista hailajia. Hampaan uloin kiillekerros koostuu yhdisteestä, joka sisältää runsaasti fluoria, alkuainetta, jota suosivat myös hammastahnojen ja suuvesien valmistajat. Dentiini on vuorattu hyvin kalsiumpitoisella hammaskiilteisellä kudoksella. Rustokalojen luokkaan ja leveäsuisten alaluokkaan kuuluva hai on uiskennellut Maan merissä jo vaikuttavat 400 miljoonaa vuotta. Apatiitti asettuu kovuusasteikon puoliväliin eli 5. Hain puruvoima ei silti ole niin murskaava kuin yleensä luullaan vaan ainoastaan noin puolitoistakertainen koiraan verrattuna. Osittain nykyisen kaltaisia hailajeja alkoi kehittyä kivihiilikaudella noin 300–350 miljoonaa vuotta sitten. Jotkut siivilöivät – valaiden tavoin – vedessä olevaa planktonia. Ihmisen lihasta hait eivät tutkimusten mukaan kuitenkaan pidä. Lahjahevosta ei pidä katsoa suuhun eikä koiraa karvoihin, mutta valtamerten saalistajan ampaistessa merenpintaan näkyviin tulee vain sen ammollaan oleva kita lukuisine hammasriveineen. Täydellinen fluoraus Paitsi hampaiden uusiutumiskyvyllä, luonnonvalinta on varustanut hain hammaspeikkoa vastaan myös toisella tavalla. Uusi hammas saattaa ilmaantua menetetyn tilalle jo muutamassa päivässä. Jos kala alkaisi menettää hampaitaan reikien takia, myös niiden uusiutuminen tyrehtyisi. 62 KEMIA 5/2017 Jarmo Wallenius Hampaistaan hai tunnetaan. Sekä meidän että haiden hampaat sisältävät yleistä fosfaattimineraalia apatiittia, lähinnä fluoriapatiittia. HAI ei tarvitse hammaslääkäriä saan hait hyödyntävät kaikkia kuutta aistiaan tarkasta hajuaistista kylkiviivaan ja magneettiaistiinsa. Kun me ihmiset harjaamme purukalustomme fluoripitoisella hammastahnalla ja annamme sille kylvetyksen fluoria sisältävällä suuvedellä, noin Hai voi elinaikanaan kasvattaa suuhunsa jopa 35 000 hammasta. Myös sen leuat ovat eläinmaailman mahtavimmat
63 5/2017 KEMIA Sc an sto ck ph ot o Vaikka hait ovat uhanalaisia eläimiä, niitä ui valtamerissämme yhä miljoonittain. Jokaisen lajin hammaskalusto on kehittynyt tarkoitukseensa täydelliseksi.
Luonto on kuitenkin kiertänyt ongelman hienosti, Epple sanoo. Elävät organismit, kuten hain hammaskiille, ihmisen hampaat, luut ja vaikkapa nilviäisten kuoret, tuottavat biomineraaleja. St ef an Kü hn Vielä tarkempi analyysi osoitti, että niput koostuivat fluoriapatiitin yhtenäiskiteistä. Biomineraalien rakennetta analysoimalla voidaan tarkastella monenlaisia biologisia tapahtumia, esimerkiksi luuston ja hampaiden kasvua ja jopa sappikivien muodostumista. Tutkijoiden laskelmien mukaan kyseisessä kiilteen kiderakenteessa fluoriatomien ja niitä lähimpänä olevien On kuitenkin yllättävää, että hain ja ihmisen hampaat ovat yhtä vahvoja, vaikka hain hammaskiille rakentuu mineraalipitoisesta fluoriapatiitista, joka on ihmisen hampaan hydroksyyliapatiittia kovempaa ainetta. Muinaisten haiden purukalusto oli samaa materiaalia kuin dinosaurusten hampaat. Fluori mahdollisesti estää mineraalien hajoamista, hillitsee hampaisiin kohdistuvaa bakteerien happohyökkäystä tai avittaa mineraalien muodostumista kiilleainekseen. Hain hampaan fluoripeitto on sen sijaan sataprosenttinen. Kun hampaat ovat muotoutuneet niin, että niissä on pieniä, sopivan. He ovat tutkineet hain hampaiden rakennetta läpivalaisuelektronimikroskoopin, röntgendiffraktion ja pyyhkäisyelektronimikroskoopin avulla. Lyhyteväinen makohai repii lihan irti saaliistaan, kun taas tiikerihain hampaat leikkaavat uhrista paloja. kalsiumatomien välillä on kovalenttinen sidos, joka on ionisidosta voimakkaampi. Kummankin hailajin hampaiden kiilteen kemiallinen koostumus ja kiderakenne vastasivat toisiaan, vaikka makohain ja tiikerihain hampaat muuten eroavat toisistaan. Kalsiumja fluoriatomien välinen kovalenttinen sidos myös lisää hampaan lujuutta. Ideaalit sidokset Hain hampaan kiilteen mikroskooppisen rakenteen tutkimus paljasti, että fluoriapatiittikiteet ovat jakautuneet hampaan pinnalle nippuina, joiden halkaisija on muutama millimetri. Vaikka biomateriaalit koostuvat hyvin kevyistä atomeista, huippumikroskoopeilla otetuista valokuvista kyettiin analysoimaan, että fluoriapatiitissa oli mukana kahdella eri tavalla sijoittuneita ja erilaisin kemiallisin sidoksin sitoutuneita kalsiumatomeja. Osa fluoriatomeista oli heksagonaalisen kalsiumatomeista koostuvan kiteen keskellä. 64 KEMIA 5/2017 yksi prosentti hampaidemme pinnan hydroksyyliryhmistä korvautuu fluorilla. Tiikerihain sahalaitaiset hampaat kykenevät leikkaamaan auki merikilpikonnan kuoret ja murskaamaan nisäkkäiden luut. Tutkijoilla on kuitenkin useita hypoteeseja. Aivan täyttä varmuutta ei ole siitä, kuinka kiilteen täydellinen fluoripeite estää hain hampaiden reikiintymistä. Makon hampaat ovat neulamaiset, kun taas tiikerihain hammas on kuin monen pienemmän sahalaitaisen hampaan yhteenliittymä. Näiden nanokoon sauvojen läpimitta oli keskimäärin 50 nanometriä. Asiaa ovat selvittäneet japanilaisen Tohokun yliopiston ja Tokion lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen yliopiston materiaalitieteilijät sekä saksalaisen Duisburg-Essenin yliopiston kemistit. Toisaalla taas kalsiumatomit sijoittuivat happiatomien muodostaman kolmion keskelle. Kyse saattaa myös olla näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Jos minkä tahansa eläimen tai ihmisen hampaat koostuisivat pelkästään mineraaleista ja olisivat hyvin kovaa ainetta, hammaskalustot olisivat myös paljon nykyistä hauraampia ja alttiimpia pirstoutumiselle. Saksalaistutkija Matthias Epplen mukaan tämä johtuu ihmisen hammaskiilteen kiteiden ja proteiinimatriisin erikoisesta yhteisrakenteesta. Tutkittavana oli kahden erilaisen hailajin, makohain ja tiikerihain, purukalusto
Katherine A. Be rn ar d Du po nt. jarmowallenius.hotmail.com Jopa paritonniseksi kasvava valkohai on maailman kookkain ja ehkä myös pelätyin petokala. Sen jälkeen hailla ei enää ollut käytettävissään riittävästi fluoria koko purukalustonsa fluoraamiseen. Simulaatiossa otettiin huomioon, kuinka hait uhriaan purressaan viskelevät päätään puolelta toiselle nopeassa tahdissa. Toisaalta harvemmin saalistavat tylsähampaisemmat hait pyrkivät nielaisemaan saaliinsa kokonaisina ja varjelevat näin hampaitaan kulumiselta. Ryhmä vertasi niitä sekä modernien haiden että juraja liitukaudella eläneiden dinosaurusten hampaisiin. Tutkimus kuitenkin paljasti, että ne koostuvat eri materiaaleista. Esihistoriallisten haiden, esimerkiksi jättiläismäisen megalodonin, hampaat ovat ulkoiselta muodoltaan pitkälti samankaltaiset kuin nykyajan valkohain hampaat. Samanlainen koostumus oli myös dinosaurusten hampaissa. Se selvisi, kun saksalaistutkijat analysoivat myös esihistoriallisten haiden hammasfossiileja. Esimerkiksi isoja saaliseläimiä pureskelevan tiikerihain hammaskalusto tylsyy nopeasti. Pieni määrä proteiineja niin hampaissa kuin muissakin lujuutta vaativissa rakenteissa, kuten luissa ja simpukan kuorissa, tekee niistä samalla myös joustavampia. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Syödessään ne myös uivat ja tekevät muita liikkeitä. Cornin johtama tutkimusryhmä kiinnitti hampaat konesahan terään ja simuloi sitten sahan avulla hyökkäystä, jonka hai tekee rynnätessään saaliin kimppuun. 65 5/2017 KEMIA arkkitehtuurin kiderakenteita, niistä on tullut mekaanisesti vahvempia. Hapokkaat hedelmät ja saaliseläimet saattoivat vapauttaa syöjien fluoriapatiitista myrkyllistä vetyfluoridia. Muinoin oli toisin Muinaisten hailajien hampaat muistuttivat enemmän dinosaurusten kuin tämän päivän haiden hampaita. Maaeläinten kohdalla asia on toisin. Niinpä ne alkoivat hyödyntää dentiinissä ja hampaan ytimessä hydroksyyliapatiittia ja käyttivät niukemmin saatavilla ollutta fluoriapatiittia vain kiilteensä kuorruttamiseen. Tutkijoiden mukaan syynä asiaan voi olla se, että liitukaudella (66–145 miljoonaa vuotta sitten) on tapahtunut ilmastonmuutoksia, jotka ovat vähentäneet fluorin määrää valtamerissä. Megalodonin hampaan kiille, dentiini eli hammasluu sekä hampaan ydin sisälsivät kaikki fluoriapatiittia. Tutkimus kertoo, että haiden hampaiden terävyys, kuluminen ja vaihtuminen ovat tulosta kompromissista, jonka avulla tasapaino säilyy ihanteellisena. Vaihto tarpeen mukaan Cornellin, Harvardin ja Washingtonin yliopiston tutkijat ovat puolestaan selvittäneet, kuinka nykyiset hailajit käyttävät hampaitaan. Kala vaihdattaakin hampaansa joka kerran, kun se on saanut tapettua ja syötyä yhden aterian. Nykyisillä hailajeilla fluoriapatiittia on vain hammaskiilteessä
Jari Koponen Etenkin lasten jaloissa on viime aikoina alkanut näkyä urheilukenkiä, joiden sivuissa vilkkuvat ledvalot. Valot välähtelevät, kun tossu liikkuu.. Pietsosähköiset materiaalit toimivat energialähteinä, mutta niistä on moneen muuhunkin. 66 KEMIA 5/2017 Pietsosähkö panee vauhtia Välkkytossuihin ja robottihyönteisiin Kun sopiva materiaali asetetaan mekaanisen paineen alaiseksi, se tuottaa sähköä
Myös akkujen valmistukseen ja kierrätykseen liittyvien ekologisten kysymysten painoarvo kasvaa koko ajan. Toisaalta taas tehontuottokyky on riippuvainen ohutkerroksen paksuudesta. Trolier-McKinstry pitää ohutkalvoihin perustuvan pietsosähköisyyden tutkimusta mielenkiintoisena kemian, fysiikan ja insinööritieteiden rajapintana. Samoin suurilla rakenteilla, kuten taloilla, niiden ikkunoilla ja silloilla, on kullekin ominainen värähtelytaajuutensa. Niihin perustuvien ohutkalvolaitteiden teollinen massatuotanto on käynnistymässä lähiaikoina. Sen takana on kaksi pääsyytä: materiaalien kehittyminen ja siirtyminen paksumpiin kalvoihin. Kiinnostava käytännön esimerkki on tanskalaisen, keraamisiin pietsokalvoihin erikoistuneen Meggittin työvaatesovellus. Pe xe l. Myös ihmisen kävely voidaan ottaa hyötykäyttöön joko yksilötasolla tai kollektiivisesti. Esineiden internetillä tarkoitetaan itsenäisten laitteiden keskinäistä kommunikointia. Trolier-McKinstry arvioi, että uusilla kalvorakenteilla saavutetaan helposti 50 mikrowatin teho, mikä riittää moniin piensovelluksiin. Tähän päämäärään pyrkivä tutkimusja kehitystyö perustuu paljolti pietsosähköisten ohutkerrosrakenteiden tuottamiseen. Mekaanisesti vedettävät kellot on korvattu tarkoilla pietsosähköisillä värähtelypiireillä. Kaapelointi ei aina ole taloudellista tai edes mahdollista. Pietsosähköisten ohutkalvojen käytössä energiantuottoon on viime vuosina tapahtunut selvää edistystä. Tämä puolestaan edellyttää jatkuvaa datavirtaa prosessin eri vaiheista tai ympäristön antureilta. ”Pietsosähköllä toimivan lähettimen avulla voidaan hätätilanteissa erottaa kohti uloskäyntejä kulkevat työntekijät niistä, jotka ovat lyyhistyneet maahan.” Uutta käyttöä terveydenhoidossa Lihavuusepidemiaa pidetään yhtenä merkittävänä nykyajan vitsauksena, Liike saa lenkkarien ledivalot svengaamaan. Elektroniikan osien jatkuva pieneneminen ja niiden integrointi edellyttää, että myös pietsosähköiset komponentit miniatyrisoidaan. Antureiden tarvitsema energia tuotetaan yleensä joko verkkovirralla tai akuilla. ”Tarvitaan insinöörejä suunnittelemaan perustutkimuksen tuottamien tulosten pohjalta uusia käyttökelpoisia rakenteita ja sitä kautta ennen näkemättömiä sovelluksia”, hän kuvailee. Pietsomateriaalin ominaisuuksien lisäksi on selvitettävä käytettävän liikkeen tai värähtelyn taajuus, amplitudi ja pysyvyys, joille pietsogeneraattori optimoidaan. Hyödynnettävissä ovat myös muut lihasten ja keuhkojen liikkeet sekä sydämen syke. ”Mitä paksumpi ja siten tilavuudeltaan suurempi kalvo on, sitä enemmän siitä saadaan tehoa irti.” Kolmas tärkeä seikka on se, että kehitykseen ovat tulleet mukaan myös insinööritieteet. Värähtelyjä tuottavat esimerkiksi autot ja junat sekä mitä moninaisimmat laitteet ja koneet. Pietsosähköisen energialähteen suunnittelu tiettyyn kohteeseen on yhdysvaltalaistutkijan mukaan vaativaa. Molempiin voi kuitenkin liittyä ongelmia. Sähkövirran valoille tuottavat pietsosähköiset kiteet. Kommunikointiin käytettävillä laitteilla tarve on vain muutama mikrowatti, johon päästään jo ihmiskehon liikkeen avulla. Missä liikettä, siellä sähköä ”Suurin pietsosähköisyyden käyttöalue tulevaisuudessa on esineiden internet”, Trolier-McKinstry uskoo. Pietsosähköiset materiaalit toimivat energialähteenä, mutta niitä voidaan hyödyntää monessa muussakin. Automatisointi vaatii tietoa tekijöistä, jotka ohjaavat ja säätelevät kyseisen prosessin tai systeemin toimintaa. Ohuet kalvorakenteet mahdollistavat ympäristön matalataajuisten värähtelyjen hyödyntämisen. ”Materiaalien kehittyminen on johtanut siihen, että samanarvoisista rakenteista saadaan nyt neljä kertaa enemmän tehoa”, professori kertoo. Sekä portaat että kävelytiet on mahdollista saada tuottamaan energiaa. Yksi alan asiantuntijoista on yhdysvaltalaisen Pennsylvanian valtionyliopiston professori Susan TrolierMcKinstry, joka esitteli rakenteiden kehittämistä ja sovellusmahdollisuuksia maaliskuisilla Kemian Päivillä. Paristoilla ja akuilla taas on rajallinen toiminta-aika, ja ne vaativat huoltoa. 67 5/2017 KEMIA Välkkylenkkareissa yhdistyy kaksi teknologista innovaatiota: vähän virtaa kuluttavat ledit ja niille riittävän virtamäärän tuottavat pietsosähköiset kiteet, jotka yleensä ovat kvartsia. Niiden avulla energian siirto värähtelevästä lähteestä käyttökohteeseen voidaan suunnitella mahdollisimman tehokkaaksi. Sikiön kehitystä kohdussa on voitu seurata pietsosähköisesti tuotetulla ultraäänellä 1960-luvulta lähtien. Sähkökeraamien teollisessa valmistuksessa pietsosähköiset bulkkiohutkalvot ovat jo toisella tai kolmannella sijalla
Sittemmin pietsosähköisiä komponentteja on käytetty laajalti muun muassa ”kvartsikelloissa” ja muissa kellopiireissä, mustesuihkutulostimissa ja kiihtyvyysantureissa. Edistysaskelia on otettu myös sikiön ultraäänikuvantamisessa. Parinkymmenen viime vuoden aikana on kehitetty paljon uusia pietsosähköisiä yksittäiskiteitä ja materiaaleja. Rasitus voi olla puristava tai taivuttava. Rasva vaimentaa ultraääntä tehokkaasti, joten sen avulla tapahtuva kuvantaminen ja diagnosointi ovat hankaloituneet”, Susan Trolier-McKinstry kertoo. ”Amerikkalaisten jatkuva lihominen on johtanut siihen, että kehon ulkopuolisista ultraäänitutkimuksista on tullut aiempaa työläämpiä. ”Useilla kaupallisilla laitevalmistajilla on nykyisin tarjolla keraamisia ohutkerrosantureita, jotka koostuvat sadoista tai jopa tuhansista yksittäisistä elementeistä muutaman neliösenttimetrin alueella. Ensimmäinen käytännön sovellus oli ensimmäisen maailmansodan aikana kehitetty sukellusvenetutka. Ominaisuuden avulla voidaan esimerkiksi hallita nanomitan liikettä pyyhkäisykärkimikroskoopeissa. Tällöin anturi voidaan viedä kehon sisään lähelle tutkittavaa kohdetta, jolloin siitä saadaan hyvin tarkkoja kuvia. Vaihtovirran taajuutta muuttamalla voidaan valmistaa halutulla taajuudella värähteleviä pietsokiteitä eri tarkoituksiin. Vastaavasti pietsosähköinen materiaali reagoi sähkökenttään ja muuttaa muotoaan. Pietsosähköisiä polymeerikalvoja ovat esimerkiksi polyvinylideenifluoridi (PVDF) ja polypropyleenista muokattu sähkömekaaninen kalvo (EMFi). Kaikkien materiaalien ominaisuudet ovat erilaisia ja määrittelevät kullekin sopivimman sovellusalueen.. Luonnollisia yksikiteisiä materiaaleja ovat muun muassa kvartsi, galliumfosfaatti ja turmaliini. Pietsosähköisiä materiaaleja on useita tyyppejä. Ratkaisu ongelmaan on ultraäänianturin pienentäminen kokoon, jossa se voidaan asentaa katetrin päähän. Niiden avulla voidaan valmistaa entistä parempia komponentteja ja rakentaa uusia sovelluksia. Kun pietsosähköinen levy saadaan värähtelemään vaihtovirran avulla, tuloksena on ultraääntä. Keraamisiin materiaaleihin kuuluvat lyijy-zirkonaatti-titanaatit (PZT), galliumarsenidi, alumiininitridi ja sinkkioksidi. 68 KEMIA 5/2017 mutta ylipaino sinänsä on harvoin syynä uuden teknologian kehittämiseen. Ne voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Pietsosähkö syntyy mekaanisessa rasituksessa Tietyt materiaalit ovat pietsosähköisiä, eli ne synnyttävät sähköä mekaanisen rasituksen alaisena. Antureilla saadaan sikiöstä tarkkoja kolmiulotteisia kuvia, joiden ero vanhemmilla tekniikoilla tuotettuihin kuviin on aivan ällistyttävä.” Su sa n Tr oli er -M cK ins ky Professori Susan Trolier-McKinstry kertoi pietsosähköisistä ohutkerrosrakenteista Suomen Akatemian Ohjelmoitavat materiaalit -ohjelman päätösseminaarissa, joka järjestettiin osana kevään 2017 Kemian Päiviä. Pietsosähköinen ilmiö havaittiin kvartsilla jo vuonna 1880. Näin on kuitenkin tapahtunut erään pietsosähkösovelluksen kohdalla. Anturin lähettämä ultraääni heijastui sukellusveneestä takaisin, ja se havaittiin pietsosähköisellä sensorilla, joka reagoi heijastukseen sähköisellä signaalilla
Robottihyönteinen on kaksi senttimetriä pitkä ja painaa 80 milligrammaa. ”Viime vuosina on onnistuttu valmistamaan minikokoisia robottihyönteisiä, joiden siipien liike saadaan aikaan pietsosähköisesti”, Trolier-McKinstry kertoo. Tutkijoiden työtä siivittävät muun muassa eri puolilta maailmaa kantautuneet tiedot mehiläisten mystisistä joukkokuolemista. Trolier-McKinstry muistuttaa myös uusien teknologioiden taloudellisesta potentiaalista. Yksi esimerkki tulevasta on Harvardin yliopiston Wyss-instituutissa kehitettävä RoboBee. PETin etuna on pieni tehontarve, joka voi olla jopa vain viideskymmenesosa vastaavan puolijohdetransistorin tehontarpeesta. Molempien siipien liikkeitä voidaan kontrolloida erikseen reaaliaikaisesti. Demonstraatio myös osoittaa, että monimutkaisia, äärimmäisen pieniä pietsosähköisiä laitteita pystytään valmistamaan monikerroksisina ohutkalvorakenteina samaan tapaan kuin monia muitakin nykyelektroniikan komponentteja. Tästä johtuva paine muuttaa pietsoresistiivisen osan eristeestä johteeksi, jolloin PETin läpi kulkee virta. Vaikka PETien kaupalliseen massatuotantoon on vielä matkaa, suuntaus näyttää selvältä. Pietsosähköiseen osaan johdettu jännitepulssi saa sen laajenemaan. ”Tämä mahdollistaa telemetrisen etäseurannan, jonka avulla lääkäri voi heti nähdä, tarvitseeko potilas välitöntä apua”, hän kuvailee. Toiminnan kannalta keskeisen pietsoresistiivisen osan materiaali on kiteistä samarium-seleeniä. Yksi mahdollinen korvaaja on pietsosähköinen transistori PET, jonka kehittämiseen muun muassa elektroniikkajätti IBM on satsannut jo jonkin aikaa. Näin on jo käynyt logiikkapiireissä kytkiminä käytettäville CMOS-transistoreille. Käytettävissä ei ollut riittävän kevyitä materiaaleja eikä myöskään tarpeeksi tehokasta keveää moottoria, joka panisi siivet liikkeeseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehitHarvardin yliopiston tutkijoiden kehittämä minikokoinen hyönteisrobotti saattaa lennellä tulevaisuuden pelloilla pölyttämässä tärkeitä ruokakasvejamme. Ilmiö on hälyttävä, sillä monien ruokakasvienkin olemassaolo on riippuvainen niitä pölyttävistä mehiläisistä. ”Laajasti sovellettuna tällaiset järjestelmät vaikuttaisivat terveydenhoitokustannuksiin alentavasti.” Orniopteri satoja pölyttämään Kun 1800-luvun loppupuolella pyrittiin kehittämään ilmaa raskaampia lentäviä koneita, niiden yhtenä mallina käytettiin lintuja. PETin toiminta perustuu kahden erityyppisen materiaalin ominaisuuksiin. Ha rv ar di n yli op ist o tää keinopölyttäjä. Professori uskoo, että robottihyönteisten kehitystyö johtaa myös kaupalliseen tuotantoon ja erilaisiin sovelluksiin. Monenlaisia muitakin tavanomaisen elektroniikan yhteyteen kytkettäviä pietsosähköisiä laitteita on kehitteillä. Siipien räpyttelyä matkivien koneiden eli orniopterien yritelmät kaatuivat kahteen seikkaan. RoboBeen siivet lyövät 120 kertaa sekunnissa. Pietsosähköisyyden avulla vanha unelma on kuitenkin kyetty toteuttamaan, tosin pienoiskoossa. Minirobottien on osoitettu pystyvän jäljittelemään hyönteisten lentoa ja myös pysymään paikoillaan ilmassa. On esitetty myös ajatus, että hengityksen aikaansaama rintakehän liike voisi tuottaa pietsosähköisesti tarpeeksi tehoa sydämentahdistimen toimintaan. Lisäksi IBM on demonstroinut pietsosähköisen transistorin, jonka keskeinen pietsosähköinen/pietsoresistiivinen rakenne on kooltaan viitisenkymmentä nanometriä. 69 5/2017 KEMIA Pennsylvanialaisprofessori on mukana projektissa, jossa tutkitaan terveydenhoidon ja lääketieteen alojen sensoreita laajemminkin. Tutkimuksessa on selvinnyt, että esimerkiksi pulssin mittaaminen ja sydänfilmin ottaminen tarvitsevat vain mikrowatin verran tehoa. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.. Niiden kellotaajuutta ei enää pystytä nostamaan, sillä nopeuden kasvattaminen vaatisi kestämättömän suuria tehon lisäyksiä. Odotettavissa on puolijohteiden yksinvaltaa ravisteleva teknologiamurros. Horisontissa teknologiamurros Puolijohteisiin perustuvien, jatkuvasti pienenevien transistorien toimintakyvyn rajat alkavat tulla vastaan
Aineopintojen laboratoriotilan varustukseen kuuluvat laboratorioastianpesukoneet, joilla opiskelijat operoivat varsin itsenäisesti. Oululainen kemiantutkimus on linkitetty osaksi opetusta jo kandidaattiopinnoissa. Suunnittelun kantavana teemana on mahdollistaa laaja yhteiskäyttöisyys erityisesti kemian, kuituja partikkelitekniikan sekä ympäristöja kemiantekniikan alojen välillä. Sekä tutkimus että opetus saavat käyttöönsä uudet, modernit tilat. Opiskelija kuitenkin syventyy opinnoissaan johonkin kemian osa-alueista, sillä maisterivaiheen opintojen erikoistyö sekä pro gradu -tutkielma laaditaan valitulta alueelta. Aikaisemmat tilat olivat 1970-luvulta ja siten infrastruktuurinsa ja tilaratkaisujensa puolesta käyttöaikansa lopussa. Parhaiten tämä näkyy siinä, että kaikki opetusta antavat henkilöt – joista suurin osa on suorittanut pedagogiset opinnot – osal. Suuren lämpökuormituksen aiheuttavat lämpökaapit ja uunit on puolestaan keskitetty omaan erityistilaansa samoin kuin biologisia vaaroja aiheuttavien näytteiden käsittely. Esimerkiksi geopolymeereille, komposiiteille ja orgaanisille materiaaleille on omat tilansa. Jokaista laboratoriossa työskentelevää opiskelijaa kohden on varattu oma vetokaappi, jossa kokeet ja reaktiot suoritetaan. Juha Heiskanen Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa on alkamassa uuden, tutkimuskäyttöön tarkoitetun tiedekuntalaboratorion rakentaminen. Alojen erityistarpeitakaan ei silti unohdeta. Analyysilaboratoriotiloissa on huomioitu mittalaitteiden vaatimukset vakioimalla sekä lämpötila että ilmankosteus. Työturvallinen opetuslaboratorio Kemian opetuksen käyttöön valmistui uusi opetuslaboratorio jo syksyllä 2015. Tilat mahdollistavat opintojen alkuvaiheen opettajavetoisen perusopetuksen, mutta sopivat yhtä lailla myös tutkinnon loppuvaiheen itsenäiseen tutkimustyön harjoitteluun. Vetokaapit on varustettu elektronisilla virtausmittareilla, jotka tarkOulun yliopiston modernit laboratoriot Kirsikkana kemian kakussa Kemian uudelleenorganisointi vuosina 2014–2017 –31.12.2013 Kemian laitos 1.1.–31.7.2014 Fysiikan, geotieteiden ja kemian laitos 1.8.–31.12.2014 Fysiikan ja kemian laitos 1.1.–31.12.2015 Kestävän kemian tutkimusyksikkö Molekyylimateriaalien tutkimusyksikkö 1.1.–31.12.2016 Kestävän kemian tutkimusyksikkö Epäorgaanisen kemian tutkimusyksikkö 1.1.2017– Kestävän kemian tutkimusyksikkö osana Teknillistä tiedekuntaa Epäorgaanisen kemian tutkimusryhmä osana Teknillisen tiedekunnan Ympäristöja kemiantekniikan tutkimusyksikköä kailevat ilmanvaihdon riittävyyttä ja ilmoittavat, milloin vetokaapin suojaluukku tulisi sulkea ilmanvaihdon tehostamiseksi. 70 KEMIA 5/2017 Oulun yliopiston kemian tutkimus tehostuu rakenteiden uudistamisen myötä. Syksyllä 2018 valmistuvan laboratorion tutkimusinfrastruktuuri on poikkeuksellisen laaja ja tarjoaa mahdollisuuden muun muassa materiaalien valmistukseen, analyysiin ja testaukseen. Turvallisuutta parantavat myös vaakapöytien yläpuolelle sijoitetut asianmukaiset kohdepoistot ja erillispoistoilla varustetut kemikaalikaapit. Jatkossa kemian tutkinto-ohjelmasta valmistutaan pääaineena kemia joko kemian tai aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdosta. Tämä selkeyttää tutkintorakennetta ja parantaa opetuksen tehokkuutta, kun erityisesti maisterivaiheen kapeaalaista erikoiskurssitarjontaa on voitu yhdistää ja vähentää. Tilat jaetaan toiminnallisuuksien mukaan. Uusien tilojen bruttopinta-ala on noin 1 350 neliömetriä. Laboratorio-opetustilat soveltuvat hyvin eri vaiheissa olevien opiskelijoiden opetukseen. Tutkintorakenne selkeämmäksi Myös kemian opetusta Oulussa on viime aikoina uudistettu. Uusien tilojen suunnittelussa pyrittiin mahdollisimman tehokkaaseen yhteiskäyttömahdollisuuteen muun muassa siten, että tiloissa pystyy toimimaan samanaikaisesti jopa kolme opiskelijaryhmää. Valmistuessaan tiedekuntalaboratorio palvelee tutkimuksen ohella myös opetusta. Siellä tehdään esimerkiksi kemian tutkinto-ohjelman maisterivaiheen kokeelliset laboratoriotutkimukset. Samalla virtaviivaistuvat myös alan opinnot ja tutkinnot. Tärkeimpiä uudistuksia on ollut luopuminen perinteisestä jaottelusta eri pääaineja suuntautumisvaihtoehtoihin. Erityishuomiota kiinnitettiin myös opetuslaboratorion työturvallisuuteen
Tutkintoon kuuluvat kirjallisuustutkielmat eli kandidaatin tutkielma ja gradu pyritään laatimaan ajankohtaisten tutkimushankkeiden aihepiiohjelma siirtyivät luonnontieteellisestä tiedekunnasta teknillisen tiedekunnan alaisuuteen. Kemia lukuina Oulun yliopistossa • Professoreita 3 • Yliopistotutkijoita ja -lehtoreita 8 • Tutkijatohtoreita 8 • Väitöskirjatyöntekijöitä 21 • Opiskelijoiden sisäänotto/vuosi 30 + maisterivaiheen erillishaussa/vuosi 10 • Tieteellisiä julkaisuja v. Kemian tutkimusaiheet Oulussa liittyvät erityisesti uusien vedenpuhdistuskemikaalien ja -ratkaisujen, katalyyttien, biomassapohjaisten materiaalien sekä energian tuotantoon ja varastointiin liittyvien materiaalien kehittämiseen. Esimerkiksi kandivaiheen opetuslaboratoriossa suoritettavien tutkimusharjoitteluopintojaksojen aihesisällöt ja tekniikat on pyritty valitsemaan siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin myöhemmin tutkimuslaboratoriossa suoritettavia opintojaksoja, kuten maisterivaiheen erikoistyötä. Tutkimusyksiköiden henkilöstö vastaa kemian tutkinto-ohjelman opetuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Tutkimus suunnattiin uudelleen Samalla kun kemian opetusta on uudistettu, kemian tutkimusta on suunnattu uudelleen. Yliopiston kemian toiminnot on organisoitu uudelleen viidesti kolmen ja puolen viime vuoden aikana. Vuoden 2014 aikana toteutettiin laitosten yhdistämisiä ja uudelleen ryhmittymisiä, ja vuoden lopussa tiedekuntien laitosrakenteista luovuttiin kokonaan. Periaatteena on, että opetusta tutkinto-ohjelmiin voidaan antaa joustavasti yli tutkimusyksikkörajojen. Synteettisellä kemialla ja analyyttisen kemian menetelmillä, kuten spektroskopialla, on merkittävä rooli tutkimuksessa ja uusien materiaalien kehityksessä. Vuosina 2015 ja 2016 kemian tutkimusyksiköt organisoitiin kahteen kertaan, ja vuoden 2017 alussa sekä henkilöstö että kemian tutkinto. Myös kurssisisältöjen kriittinen tarkastelu on mahdollistanut opetuksen ja tutkimuksen välisen yhteyden kehittämisen. juha.heiskanen@oulu.fi Re im a Rö nk kö Tohtorikoulutettava Riikka Juhola (toinen oikealta) tutustuttaa kemian opiskelijat Minja Korhosen (vas.), Anna Mäkisen ja Inka Mustosen laboratoriotyön saloihin kemian perusteet -kurssilla. 2016 46 reistä. Samassa yhteydessä perustettiin tutkimuksen aihepiirien perusteella yhtenäisiä tutkimusyksiköitä, joiden tutkimus on fokusoitu osaksi yliopiston strategiaa. Kurssipalautteiden perusteella opiskelijat ovat ottaneet muutokset vastaan positiivisesti. Tätä nykyä kemian henkilöstö toimii kahdessa tutkimusyksikössä eli kestävän kemian tutkimusyksikössä (Research Unit of Sustainable Chemistry) ja ympäristöja kemiantekniikan tutkimusyksikössä (Research Unit of Environmental Engineering). Opetushenkilökunta tuo tuoreimpia esimerkkejä tutkimuksestaan osaksi opetusta. 71 5/2017 KEMIA listuvat itse aktiivisesti tutkimuksen tekemiseen. Kirjoittaja työskentelee yliopistonlehtorina kestävän kemian yksikössä Oulun yliopistossa
Uusi ilmainen nettipalvelu on tarkoitettu tuottajien ja ostajien tapaamispaikaksi. Yritykset, jotka hakevat vaihtoehtoja haitallisten aineiden korvaamiseksi, ovat saaneet uuden työkalun. Marketplace tarjoaa uuden mahdollisuuden turvallisempien vaihtoehtojen tuottajille ja kätevän ostospaikan yrityksille, jotka haluavat vähentää haitallisia aineita tuotteissaan”, Andersson kuvailee. laisjärjestö ChemSecin avaama Marketplace tarjoaa kohtauspaikan turvallisia tuotteita etsiville ja niitä valmistaville. ”Ainakin korvaavien aineiden löytäminen voi olla työlästä. Järjestön päärahoittaja on Ruotsin hallitus. Aiomme käyttää palvelua jatkossa enemmänkin.” Ruotsalainen vaatevalmistaja H&M puolestaan ilmoitti sivustolla etsivänsä vaihtoehtoja bisfenoleja sisältäville kassakuiteille. Sivustoa on ollut rakentamassa myös ChemSecin yritysryhmä, johon kuuluvat muun muassa Ruotsin rakennusteollisuus, päivittäistavaraketju Coop, teknologiajätti Dell ja huonekalumyyjä Ikea. 72 KEMIA 5/2017 ULKOMAILTA Kemikaaliturvallisia tuotteita on nyt aiempaa helpompaa sekä löytää että markkinoida. ChemSec haluaa lisätä kemikaaliturvallisuutta nimenomaan kehittämällä yritysten, viranomaisten, järjestöjen ja tutkijoiden yhteistyötä. Kustannustekijät voivat tosin tehdä valinnasta ostajille vaikean, Unseld arvioi. ChemSecin toiminnanjohtaja Anne-Sofie Andersson kertoo, että yrityksille on kyllä tarjolla ohjelmia, joiden avulla ne kykenevät tunnistamaan haitallisia aineita omista tuotSc an sto ck ph ot o Uudelta palstalta voi hyvässä lykyssä löytyä kumppani pysyvään suhteeseen.. ”H&M otti meihin yhteyttä, ja olemme lähettäneet sinne lisätietoja paperistamme”, Unseld kertoo. Valmistustekniikkansa ansiosta paperi ei sisällä myöskään painovärien haitallisia aineita. Sivustolla esitellään tuotteita aloittain ja erilaisten sertifikaattien mukaan. Sivuille on luvassa myös tapausesimerkkejä kemikaalien korvaamisesta. ”Marketplace on mainio työkalu ja hyvin helppo käyttää”, sanoo toimitusjohtaja Oliver Unseld. Katja Pulkkinen Tiukat vaatimukset Marketplacessa esiteltävät tuotteet eivät saa sisältää yli 0,1 painoprosenttia • Reachin kandidaattilistalle asetettuja aineita • ChemSecin ylläpitämän SINlistluettelon aineita • karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymisvaarallisia aineita • pysyviä ja kertyviä aineita • WHO:n hormonihäiritsijöiksi luokittelemia aineita. ”Näin paperia voi käyttää vaikkapa kuitteihin, jotka ovat suorassa kosketuksessa elintarvikkeiden kanssa. Yrityksillä klikkasi Yksi sivustoa hyödyntävistä yrityksistä on saksalainen Ökobon, joka tarjoaa palvelussa ympäristöä säästävää lämpöpaperia. Ökobonin tuote ei ole ainoastaan bisfenoliton. Tästä täytyy olla valmis maksamaan, mutta jos markkinat kasvavat, hintaerokin pienenee.” Marketplacessa vieraili jo ensimmäisen kuukauden aikana 1 700 kävijää, ja suosion odotetaan kasvavan. Tarjolla on vaihtoehtoja esimerkiksi palonestoon, väriaineiksi ja tekstiilien pintakäsittelyyn. ”Se on myös kustannustehokas paikka uuden, innovatiivisen tuotteen esittelyyn. Näin yritykset löysivät toisensa. Ostajat taas voivat jättää palveluun kuvauksen siitä, millaista tuotetta ne metsästävät. Tuotteen myyjä ja hankkija vastaavat kriteerien täyttymisestä. KansaTurvallisemmat tuotteet saivat oman deittipalstan teistaan, mutta aineiden korvaaminen turvallisemmilla tyssää usein vaihtoehtojen puutteeseen. Markkinapaikka toimii osoitteessa marketplace.chemsec.org
Ammus teki tehtävänsä, ja mahtava tykkivene upposi muutamassa minuutissa. L. Miesten oletettiin menehtyneen hukkumalla tai tukehtumalla. EnEnsimmäinen sukellusvene tappoi oman miehistönsä simmäiseen – ja samalla viimeiseksi jääneeseen – sotilaalliseen operaatioonsa Hunley ja sen kahdeksanhenkinen miehistö lähtivät 17. Miesten keuhkot, aivot ja muut pehmytkudokset repeytyivät riekaleiksi 60 millisekunnissa, Lancen mallinnukset osoittavat. Hunley rakennettiin Alabamassa Yhdysvaltain sisällissodan aikana vuonna 1863. Piskuisen aluksen kohteeksi valittiin Charlestonin sataman edustalla partioinut pohjoisvaltioiden 1 300-tonninen sotalaiva USS Housatonic, johon sukellusvene ampui ainoan torpedonsa. Historiallisen sukellusveneen ideoinut mies ei ehtinyt nähdä alustaan tositoimissa, sillä hän kuoli epäonnistuneessa koesukelluksessa laivaa testattaessa. Reilun vuosisadan syvyyksissä maannut sukellusvene oli käytännössä ehjä. Heillä ei siten ollut alun alkujaankaan mahdollisuuksia selvitä urhoollisesta hyökkäyksestään hengissä. Kukaan ei ollut pyrkinyt liikkumaan minnekään, kuten kohti pilssipumppuja tai kattoluukkuja. Miehistö ei ollut ehtinyt reagoida, koska kaikki olivat saaneet surmansa silmänräpäyksessä, kun torpedoräjähdyksen aiheuttama musertava paineaalto iski heihin. L. helmikuuta 1864. 73 5/2017 KEMIA Maailman ensimmäinen sotalaivan upottanut sukellusvene H. H. Sen sijaan Hunley ei koskaan palannut sotaretkeltään vaan katosi tietymättömiin. Luista tehdyt dna-tutkimukset vahvistivat miesten henkilöllisyyden. Miesten luurangot olivat asemapaikoillaan käsikäyttöisten kampien luona, jotka oli yhdistetty laivan potkuriin. Kun miina räjähti, Hunleyn miesten etäisyys siitä oli kymmenkunta metriä. Miehet kuolivat samaan torpedoräjähdykseen, joka tuhosi vihollisaluksen. Alus sai nimensä sen suunnitelleen Horace L. Laiva kallistui kuitenkin pystyasentoon matalaan rantaveteen, ja valtaosa sotilaista pelastui. Horace Hunley oli lakimies, joka sodan puhjettua liittyi konfederaation pioneerijoukkoihin. Vasta Rachel Lancen kolmen vuoden räjähdysvammatutkimukset ja pienoismalleilla tehdyt simuloinnit ratkaisivat arvoituksen. Pohjoisvaltioiden merivoimien tappiot olivat vain viisi henkeä. Mysteeri selvisi vasta vuonna 1995, jolloin sukellusvene löydettiin meren pohjasta kolmensadan metrin päässä Housatonicin uppoamispaikasta. ”Torpedona” toimi aluksen keulapuomiin sidottu metallitynnyri, joka sisälsi 40 kiloa ruutia. Murskaava paineaalto Vuonna 2000 hylky saatiin nostettua ylös ja Clemsonin yliopiston asiantuntijoiden tutkittavaksi – ja hämmästeltäväksi. Hunleyn mukaan. Vene kuitenkin nostettiin pintaan ja viimeisteltiin taisteluvalmiiksi. Luissa ei ollut murtumia. He saivat sotilaalliset hautajaiset. Sukellusvene oli tarkoitettu vahvistamaan etelävaltioiden liki olematonta sotalaivastoa. Ilman voimanlähdettään alus jäi ajelehtimaan ja painui sitten pohjaan. Päivi Ikonen Taiteilija Conrad Wise Chapman ikuisti H. Asian osoitti väitöstyössään amerikkalaisen Duken yliopiston biolääketieteellisen tekniikan tutkija Rachel Lance, jonka artikkeli julkaistiin elokuussa PLOS One -lehdessä. Pommi saatiin maaliinsa ohjaamalla vene puomeineen suoraan vihollislaivan kylkeen. L. Hunleyn sen odottaessa ensimmäistä ja viimeistä tehtäväänsä.. Veneen pohjaan vajoamisen syy jäi avoimeksi. Hunley koitui myös oman miehistönsä kohtaloksi. Syynä miesten päätymiseen paineaallon uhreiksi oli sukellusveneen alkeellinen tekniikka. Hunleytä säilytetään North Charlestonissa konservointikeskuksessa, jossa myös yleisö pääsee tutustumaan alukseen
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. Punainen läiskä paisuu samaa tahtia terveyskeskusärtymyksen kanssa. Ei näitä myrkkyjä saa tyhjään mahaan ottaa. Häneltä irtoaa e-resepti minuutissa. Näin käy tietysti kesäviikonloppuna, jolloin mielialan on jo valmiiksi pilannut taukoamaton tihkusade. KAUPANTEKO kortilla ei onnistu millään ilveellä. Antibiooteilla doupattu mökkeilijä voi vihdoin rentoutua ja ryhtyä nauttimaan Suomen suvesta. Summa ei suinkaan ole se Kela-korvattu, vaan näytölle vilahtaa niin paljon nollia, että valtiontalous selviäisi veloistaan pelkästään tätä kauppaa alennetulla arvonlisäverolla rokottamalla. TEKSTARI pulpahtaa kommunikaatiokapulaan silloin, kun sitä vähiten odottaa. Keemikko Motolla ”Olisipas aina kesä ja punkkeja” ”Näytölle vilahtaa niin paljon nollia, että valtio selviäisi veloistaan pelkästään tätä kauppaa arvonlisäverottamalla.” Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Kesäisenä viikonloppuna mökkikunnan päivystävää tohtoria tuuraa luonnollisesti lääketieteen opiskelija, jonka kontolle on osunut kokonainen odotushuoneellinen kipeitä asiakkaita. Takahuoneesta kantautuvasta kiroilusta päätellen kyseessä on poikkeuksellisen hankala tietotekninen virusturvaoperaatio. Privaattimedisiinari lupaa lähettää SMS-viestin heti, kun IThelpdeskin velho on loitsuillaan saanut koneen wörkkimään. SMS ei kuitenkaan paljon auta apteekitta. Ongelma tulee transaktion loppupuolella. Lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan etupäässä niitä, joiden todistuksessa huolellisuuden ja tarkkaavaisuuden arvosana on vähintään kymppi. Kello siis käy, mutta jonotusnumero ei juuri pienene. Sitten e-resepti löytyy automaattihyllystä. Tohtori on näemmä työn touhussa myös aamuyöstä. Siis seuraavalle etapille, jonka maalissa odottaa yögrilli. Se, mikä alkaa kirpun tai vielä pienemmän kanaloisen puremasta, laajenee kuin huomaamatta borrelioosirenkaaksi. On myönnettävä, että harva shamaanikaan pystyy yhtä jykevään voimasanojen käyttöön. Mutta jos potilas luulee nyt saavansa pikaisen ehkäisyn edessä häämöttäviin hermoja sydänvaurioihin, hän erehtyy. Maksupäätteeseen sujautettu pankkikortti joutuu hakkerin julman pilan kohteeksi. Troppilasku tulee maksettua vasta, kun epätoivoinen asiakas lyö yhteen sekä omat että lähisukulaistensa käteisvarat ja tyhjentää vielä auton parkkikolikkovarastonkin. Siellä toimii taas pankkikorttikin, ja uupunut matkaaja saa vatsansa pohjalle annoksen rasvaista mättöä pillerin pudotusta pehmustamaan. Tai paremminkin irtoaisi, jos tietokone toimisi. LOPULTA markkinataloususkovainen puremauhri päätyy tilaamaan ajan viereiseltä yksityislääkäriltä. Teoriassa potilas on lääkitty alkavaa neliraajahalvausta, reumaa ja kroonista atooppista ihottumaa vastaan, mutta rohto on lukossa solmuun menneiden bittien takana. Maitohappobakteerejakin saa toisesta hyllystä siististi tuubiin pakattuina, valmiina pelastamaan vatsalaukku häijyiltä biooteilta. ”Nyt on kyllä jotain pielessä”, huomaa proviisorikin, kun pääte muina miehinä esittää yhden antibioottipaketin hinnaksi muutaman sata miljardia. Päivystävän rohtokauppiaan metsästäminen vaatii useampia ajokilometrejä. 74 KEMIA 5/2017 Punkkeja ja pillereitä KEEMIKKO PIENET ASIAT voivat olla suuria
Suuruudeltaan 110 000 euron palkinto myönnetään vielä vuosina 2018 ja 2019.. 75 5/2017 KEMIA HENKILÖUUTISIA Suomen ensimmäisen naisten innovaatiopalkinnon sai Aaltoyliopiston professori Hele Savin, joka on kehittänyt ennätystehokkaan aurinkokennon. Professori Hele Savinin tutkimusryhmän keksimä musta aurinkokenno rikkoi vuonna 2015 nanorakenteisten kennojen hyötysuhde-ennätyksen. Wartiovaaran ryhmä tutkii mitokondriotauteja, vaikeita eteneviä aineenvaihduntaan liittyviä sairauksia. ”Nanorakenteen ansiosta anturi pystyy havaitsemaan aikaisempaa paljon pienempiä röntgensäteilyannoksia”, professori sanoo. Perinnöllisten tautien eri muotoja sairastaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa yhteensä noin puoli miljoonaa ihmistä. Vaikeimmat mitokondriosairaudet oireilevat heti syntymän jälkeen ja voivat johtaa lapsen kuolemaan. Kaupallistuminen käynnistymässä Samaa rakennetta voidaan hyödyntää myös lääketieteellisen kuvantamisen Anu Wartiovaaralle suurapuraha mitokondriotautien tutkimukseen Sigrid Juséliuksen Säätiön vuoden 2017 suurapuraha on myönnetty Helsingin yliopiston akatemiaprofessorille Anu Wartiovaaralle ja hänen tutkimusryhmälleen. Tämä apuraha on Suomessa yksi harvoista laatuaan”, Anu Wartiovaara iloitsee. Startup-toiminta on käynnistymässä tänä syksynä. Mustan piikennon pinnalta ei heijastu lainkaan valoa, kiitos sen ainutlaatuisen rakenteen. ”Rakenteen ansiosta valolle ei tule vastaan yhtäkkistä rajapintaa, josta se pääsisi heijastumaan. Historiallinen palkinto tutkija Hele Savinille tehostamisessa. Ryhmän omat tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että joihinkin tauteihin on ehkä sittenkin löydettävissä hoito. ”Näin voidaan joko hyödyntää samaa laitetta kuin aiemmin ja saada sillä näkyviin asioita, joita ei ennen ole pystytty havaitsemaan, tai vaihtoehtoisesti pienentää säteilyannosta ja saada silti yhtä hyvä kuvanlaatu.” Sa rri Ku kk on en Perinteinen sininen aurinkokenno hukkaa valoa heijastuksen takia, kun taas mustassa piikennossa heijastuksia ei käytännössä synny, Hele Savin kuvailee. lihaksiin, sydämeen ja aivoihin. Helsinkiläistutkijoiden havainnon mukaan tietynlainen mitokondriovika voi saada solut luulemaan, ettei niillä ole riittävästi B-vitamiinia. ”Uskoin aiemmin, ettei vaikeimpiin sairauksiin ole parannuskeinoa”, Wartiovaara kertoo. Tällöin potilasta voi auttaa antamalla tälle vitamiiniannoksia. Rakenteen etu on myös se, että se nappaa myös hyvin alhaisesta tulokulmasta tulevat fotonit, minkä ansiosta musta piikenno sopii erityisen hyvin pohjoisiin olosuhteisiin”, Savin kertoo. Eduskunnan myöntämä Naisten innovaatiopalkinto juhlistaa yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, jota suomalaisnaiset pääsivät ensi kertaa hyödyntämään vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. ”Onnistuimme parantamaan hiirimallin, ja nyt suurapurahan avulla voimme testata samaa aikuispotilailla.” He len a Hi ltu ne n/ He lsi ng in yli op ist o Hele Savinin keksintöjä aletaan pian kaupallistaa. 1 250 000 euron apuraha jakautuu viidelle vuodelle. Valon aallonpituutta kapeammat pienoispyramidit ikään kuin huijaavat fotoneita, jotka eivät huomaa saapuneensa uuteen aineeseen. Toiset ilmaantuvat aikuisiällä, ja niiden vaikutus voi ulottua esimerkiksi ”On valtava onni, että saimme pitkäaikaisen rahoituksen, mikä on sangen epätavallista
Mika Sillanpää. Vastaväittäjänä toimi prof. Katrina Nordström. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Feruza Tuyakovan väitöskirja Carbon Nanomaterials Tailored for Particular Applications tarkastettiin 19.6.2017. FM Ville Nissisen väitöskirja The roles of multidentate ether and amine electron donors in the crystal structure formation of magnesium chloride supports tarkastettiin 28.6.2017. DI Juho Yliniemen väitöskirja Alkali activation-granulation of fluidized bed combustion fly HENKILÖUUTISIA Jatkuu sivulla 78…. FM Juho Rajalan väitöskirja Behaviour of sediment-associated silver nanoparticles and their toxicity to oligochaeta Lumbriculus variegatus tarkastettiin 22.6.2017. Ajai Iyerin väitöskirja All Carbon Hybrid Multi-functional Composite Thin Films tarkastettiin 19.6.2017. Alexander Obraztsov. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Vastaväittäjänä toimi Dr. Martin Romantschuk. Taina Lindell (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Heli Jantunen. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Fabritius. Markus Linder. Vastaväittäjänä toimi dos. Esko Kauppinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Taneli Raivio. Tilman J. Henrik Saxén (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Riikka Puurunen. Christophe Domain (EDF, Ranska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. Anu Neuvosen väitöskirja Finnish population genetics in a forensic context tarkastettiin 2.6.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Varpu Marjomäki. de Kroon (Utrechtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Hong Wang (Xi’an Jiaotongin yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. John Johnson Jr. Thomas D. Vastaväittäjänä toimi dos. M.Sc. Reetta Satokari (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Peter Hanselaer (Leuvenin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. 76 KEMIA 5/2017 Aalto-yliopisto DI Katri Kurpan väitöskirja Engineering principles of hydrophobin fusion proteins tarkastettiin 2.6.2017. DI Noora Kaisalon väitöskirja Tar reforming in biomass gasification gas cleaning tarkastettiin 18.8.2017. My Hedhammar (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Wim Thielemans (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. M.Sc. Jyrki Heinämäki (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena dos. Jari Koskinen. Reko Leino (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Jussi Kukkonen. Peter W. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. He Lin väitöskirja Engineering Industrial Enzymes to Function at Extreme Conditions tarkastettiin 8.6.2017. Helena Kääriäinen (THL) ja kustoksena prof. Orlando Rojas. Anthopoulos (Kaust-yliopisto, Saudi-Arabia) ja kustoksena prof. Herbert Sixta. Kai Zhengin väitöskirja Specific integrin functions regulating the interplay between cancer cells and their microenvironment tarkastettiin 16.6.2017. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Schildhauer (Paul Scherrer -instituutti, Sveitsi) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen. Ilkka Tittonen. Erkki Ikonen. Swaan (Marylandin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. MMM Pauliina Rajalan väitöskirja Microbially-induced corrosion of carbon steel in a geologic repository environment tarkastettiin 5.7.2017. Identifying the Contribution of Specific Genes tarkastettiin 2.6.2017. Glass (Exeterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Hans Baumgartnerin väitöskirja Metrology for III–V Optosemiconductors tarkastettiin 9.6.2017. DI Lauri Haurun väitöskirja Lignocellulose Solutions in Ionic Liquids tarkastettiin 8.6.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Lasse Murtomäki. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. FM Miia Mäntymäen väitöskirja Atomic Layer Deposition and Lithium-ion Batteries: Studies on new materials and reactions for battery development tarkastettiin 9.6.2017. DI Sanna Hokkasen väitöskirja Antilipogenic Mechanism of Conjugated Linoleic Acid in Yeast tarkastettiin 30.6.2017. DI Sönke Schmachtelin väitöskirja Composite Electrodes for Oxygen Evolution in Metal Electrowinning tarkastettiin 20.6.2017. Olli Tuovinen (Ohion yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. FM Jaakko Leppäniemen väitöskirja Printed and lowtemperature-processed indium oxide thin-film transistors for flexible applications tarkastettiin 9.6.2017. Helsingin yliopisto FM Jenni Hällforsin väitöskirja Nicotine Dependence. Nancy C. Kai Nordlund. Ulrich Teipel (Nürnbergin teknillinen yliopisto, Saksa) ja prof. Jukka Lehto. FM Marie Starkin väitöskirja Recombinant Nanocapsids for Targeted Theranostic Delivery tarkastettiin 17.6.2017. Mikael Skurnik (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Riikka Laitinen. Prov. Laura Bukonten väitöskirja Modelling of defect formation and evolution in metals and silicon tarkastettiin 22.7.2017. Arto Urtti. M.Sc. Leona Gilbert. Hylke J. Annick Hubin (Brysselin vapaa yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Eeva-Stiina Tuittila. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Horton (Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. FM Kaisa Kermisen väitöskirja Dissipation of herbicides in surface soils and subsurface sediment slurries and development of treatment methods tarkastettiin 4.8.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Bjorn Robroek (Southamptonin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Xing Wanin väitöskirja Leuconostoc bacteriocins and their application in genome editing tarkastettiin 9.6.2017. Esko Kauppinen. Markku Savolainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Thomas Rosenau (Wienin BOKUyliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. FM Paulina Deptulan väitöskirja A multifaceted study of Propionibacterium freudenreichii, the food-grade producer of active vitamin B 12 tarkastettiin 21.6.2017. Kirsi Vähäkangas. Investigation on reducibility, swelling and softening tarkastettiin 9.6.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Mei-Yu Chenin väitöskirja Ultra-low sintering temperature glass ceramic compositions based on bismuth-zinc borosilicate glass tarkastettiin 16.6.2017. Toini Holopainen. Noora Sjöstedtin väitöskirja In vitro evaluation of the pharmacokinetic effects of BCRP interactions tarkastettiin 16.6.2017. Ola Nilsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. DI Ville Palen väitöskirja Molecular materials for photonics tarkastettiin 2.6.2017. Ulf Helmersson (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. FM Emmi Myllykylän väitöskirja Investigation of ThO 2 as a structural analogue for spent nuclear fuel dissolution under repository conditions tarkastettiin 16.6.2017. Sirkku Manninen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Kaarina Sivonen. Jeroen Pouwels (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto FaL Kristiina Korhosen väitöskirja Development of Thin Film Formulations for Poorly Soluble Drugs tarkastettiin 9.6.2017. Oulun yliopisto DI Mikko Iljanan väitöskirja Iron ore pellet properties under simulated blast furnace conditions. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Kanoktip Puttaraksan väitöskirja Pathogenic mechanisms of how human parvovirus break self-tolerance tarkastettiin 16.6.2017. Antonio Amorim (Porton yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. DI Bin Qun väitöskirja Water chemistry and greenhouse gases emissions in the rivers of the ”Third Pole”/”Water Tower of Asia” tarkastettiin 11.8.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vieno Piironen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Rotich Kibetin väitöskirja Development and application of coupled discrete and continuum models in solid particles classification tarkastettiin 9.6.2017. Vastaväittäjänä toimi TkT Anna Kaksonen (CSIRO, Australia) ja kustoksena prof. Jaakko Kaprio. A.I.P.M. Marjatta Louhi-Kultanen. M.Sc. FM Aino Korrensalon väitöskirja Behind the stability of boreal bog carbon sink: Compositional and functional variation of vegetation across temporal and spatial scales tarkastettiin 19.6.2017. Antti Sajantila. Vahid Sandoghdar (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. (Scrippsin tutkimusinstituutti, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Mats Jonsson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Timo Vesala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Janne Räsäsen väitöskirja Role of Northern Tree Species in Capture of Atmospheric Fine Particles tarkastettiin 21.6.2017. Per Saris. Jenni Revon väitöskirja Role of placenta in fetal toxicity of chemicals tarkastettiin 16.6.2017. Mikko Ritala. Henriette Selck (Roskilden yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto M.Sc. FM Johanna Känsäkosken väitöskirja Molecular genetics of rare puberty disorders in Finland and Denmark tarkastettiin 18.8.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Jiaqi Guon väitöskirja Covalent Modification of Nanocellulose Towards Advanced Functional Materials tarkastettiin VÄITÖKSIÄ 9.8.2017. Aki Manninen. Päivi Onkamo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Alexander Frey
Borouge on Borealis Polymersin ja Abu Dhabi National Oil Companyn yhteisyritys. Hän työskentelee myös Porvoon toimipaikkapäällikkönä ja vastaa polyolefiinitehtaiden tuotannosta. Niitä voitaisiin ehkä hyödyntää puun ja muiden rakennusmateriaalien suoja-aineina. optisen spektroskopian (FT-NIR ja FTIR) ja partikkelianalytiikan (laserdiffraktio ja zetapotentiaali) laitteita. Havainnon teki Helsingin yliopistossa väitellyt tutkija Harri LatvaMäenpää, joka löysi samankaltaisia yhdisteitä myös männyn kannoista. Aiemmin mm. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry YTP ry:n asiantuntija Raija Kinnunen on nimetty vt. Hän siirtyi Borougeen Borealis Polymers Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. toimitusjohtajaksi uuden toimitusjohtajan valintaan asti. ”Huolimatta kasvua rajoittavista tekijöistä kalvojen ominaisuudet eivät heikenneet, mikä on lupaavaa erilaisia sovelluskohteita ajatellen”, Napari toteaa. Johtavaksi asiantuntijaksi on nimitetty tradenomi (YAMK) Jaana Neuvonen. Kemianteollisuus ry Johtavaksi asiantuntijaksi on nimitetty FM Pia Vilenius. Antioksidatiivisten ominaisuuksien lisäksi yhdisteillä on havaittu myös antimikrobisia ominaisuuksia. Hän siirtyi Altiaan Repolar Pharmaceuticalsin toimitusjohtajan tehtävästä. Mari Napari. Latva-Mäenpää kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmiä, joilla arvokkaat molekyylit saadaan talteen ja jalostettaviksi esimerkiksi lääkkeiden tai kosmetiikan ainesosiksi. Vastaväittäjänä toimi professori Christophe Detavernier Gentin yliopistosta Belgiasta ja kustoksena professori Timo Sajavaara. Kiilto Oy DI Maija Kulla-Pelonen on nimitetty tuotekehityspäälliköksi. Borouge Ltd Olefiinituotantojen johtajana Abu Dhabissa on aloittanut DI Ismo Pentti. 77 5/2017 KEMIA NIMITYKSIÄ Altia Oyj Tärkkelys & Etanoli -liiketoiminnan ja Koskenkorvan tehtaan päällikkönä on aloittanut DI Miika Jokinen. Uudet teknologiat, joissa hyödynnetään perinToiminnallisia ohutkalvoja myös huoneenlämmössä teisten piikiekkojen sijaan polymeerejä ja muita orgaanisia materiaaleja, asettavat menetelmälle uusia haasteita. Seurauksena on elimistön antioksidatiivinen stressi ja erilaiset sairaudet. KiiltoClean Oy Toimitusketjun johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty DI Pia Kakko. Väitöstutkimuksen mukaan kuusen kannoissa on myös runsaasti polyfenolisia lignaaneja, joita jo nykyään käytetään erilaisissa lisäravinteissa. Neuvonen palaa Kemianteollisuus ry:hyn Murata Electronics Oy:stä. Aiempi toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki on siirtynyt Helsingin seudun kauppakamariin vaikuttamistyöstä vastaavaksi johtajaksi. Kuusen kuoret ja etenkin runkoa lähimmät suurimmat juuret sisältävät suuria määriä kiinnostavia bioaktiivisia yhdisteitä. FM Harri Latva-Mäenpään väitöskirja Bioactive and protective polyphenolics from roots and stumps of conifer trees (Norway spruce and Scots pine) tarkastettiin 9.6.2017. ALD on vakiintunut ohutkalvojen valmistusmenetelmä, jota käytetään esimerkiksi mikroprosessorien tuotannossa. Napari selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat atomikerroskasvatukseen ja näin aikaansaatujen ohutkalvojen ominaisuuksiin, kun kasvatuslämpötilaa pudotetaan tavanomaisesta muutamasta sadasta asteesta jopa huoneenlämpöön ja kasvatusalustana käytetään erilaisia polymeerimateriaaleja. Harri Latva-Mäenpää Metallioksidien atomikerroskasvatus (ALD) onnistuu myös normaalia matalammissa lämpötiloissa, osoittaa tutkija Mari Naparin väitöstyö. Viestinnän asiantuntijaksi on nimitetty VTM Sonja Ulma. Ympäristöyritysten liitto ry:ssä työskennellyt Vilenius siirtyy Kemianteollisuus ry:hyn Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n operatiivisen johtajan tehtävästä. FM Mari Naparin väitöskirja Low-temperature thermal and plasma-enhanced atomic layer deposition of metal oxide thin films tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.6.2017. Helsingin yliopisto HiLife Helsinki Institute of Life Science -tutkimuskeskuksen johtoon on nimitetty biokemian ja molekyylibiologian professori Tomi Mäkelä. Vastaväittäjänä toimi vanhempi lehtori Emerson Queiroz Geneven yliopistosta Sveitsistä ja kustoksena professori Timo Repo. Arvokkaita yhdisteitä havupuiden kannoista Puusta eristetyt stilbeeniyhdisteet voivat estää solujen hapettumista, joka johtaa solujen tuhoutumiseen. Hosmed Oy Tuotepäälliköksi on nimitetty DI Petra Honkavirta. Hän keskittyy palkkausjärjestelmäja työaikakysymyksiin sekä työehtosopimusten tulkintaan. Borealis Polymers Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty TkL (kemiantekniikka) Salla Roni-Poranen. Hänen päävastuualueensa liittyvät EUja kansallista ympäristölainsäädäntöä ja ympäristöasioita koskevaan edunvalvontaan. Hänen vastuulleen kuuluu mm. Hänen vastuualueenaan ovat pakkausteollisuuden liimat. Ilmeni, että ohutkalvon kasvu näissä lämpötiloissa riippuu vahvasti paitsi kasvatettavasta materiaalista myös polymeerin ominaisuuksista
Waghorn (Masseyn yliopisto, Uusi-Seelanti) ja kustoksena prof. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT FinnSec 2017 Helsinki 26.–27.9.2017 http://finnsec.messukeskus.com Alihankinta Tampere 26.–28.9.2017 www.alihankinta.fi GMP (Good Manufacturing Practice) Turku 27.–28.9.2017 www.ael.fi Tieteen päivät Jyväskylä 28.–29.9.2017 www.tieteenpaivat.fi Tekniikan päivät Espoo 29.9.2017 http://tekniikanpaivat.fi Tieteen päivät Turku, Oulu, Joensuu, Kuopio, Savonlinna 29.–30.9.2017 www.tieteenpaivat.fi Nanotiedepäivät Jyväskylä 3.–4.10.2017 www.jyu.fi > Nanoscience Center Laboratorion vaativa jätehuolto Helsinki 4.–5.10.2017 www.ael.fi NML 2017 Helsinki 4.–6.10.2017 www.nml2017.fi Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 5.–6.10.2017 www.lablt.fi Finntec 2017 Helsinki 10.–12.10.2017 http://teknologia.messukeskus.com Kokkola Material Week Kokkola 28.10.–2.11.2017 http://materialweek.fi Nordic Battery Conference 2017 Kokkola 1.–3.11.2017 www.chydenius.fi/nordbatt2017 Tekniikan päivät Turku 2.–4.11.2017 http://tekniikanpaivat.fi Puunjalostusinsinöörit ry:n syysseminaari ja Johan Gullichsen -kollokvio Helsinki 8.11.2017 www.puunjalostusinsinoorit.fi Tekniikan päivät Tampere 10.–11.11.2017 http://tekniikanpaivat.fi Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Helsinki 14.–15.11.2017 www.ttl.fi > Koulutukset ja palvelut Farmasian päivät Helsinki 17.–18.11.2017 www.farmasianpaivat.fi Tekniikan päivät Oulu 24.–25.11.2017 http://tekniikanpaivat.fi Näytteenotto ympäristötutkimuksissa – näytteet maaperästä ja kiinteistä jätteistä Helsinki 28.–29.11.2017 www.ael.fi Kemikaalitietous ja kemikaalien turvallinen käyttö Helsinki 30.11.2017 www.ael.fi Tieteiden yö Helsinki 18.1.2018 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 8.–9.2.2018 www.labquality.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT World Conference of Chemical Engineering Barcelona, Espanja 1.–5.10.2017 www.wcce10.org 7 th Iupac Conference on Green Chemistry Moskova, Venäjä 2.–5.10.2017 http://greeniupac2017.muctr.ru Expoquimia and Eurosurfas Barcelona, Espanja 2.–6.10.2017 www.expoquimia.com www.eurosurfas.com EuroFoodChem Conference Budapest, Unkari 4.–6.10.2017 www.eurofoodchem2017.mke.org.hu 3 rd International Conference on Nanomaterials: Fundamentals and Applications Strbske Pleso, Slovakia 9.–11.10.2017 http://nfa2017.science.upjs.sk Nanosafety 2017 Saarbrücken, Saksa 11.–13.10.2017 www.nanosafety2017.de 25 th International Conference on Materials and Technology Portoroz, Slovenia 16.–19.10.2017 http://icmt25.com/en 4 th International Conference on Materials Science Valdivia, Chile 16.–19.10.2017 www.icmschile.com Carbon Dioxide Utilisation Summit Reykjavik, Islanti 18.–19.10.2017 www.wplgroup.com/aci/event/co2 WorldLab 2017 Durban, Etelä-Afrikka 22.–25.10.2017 www.ifcc.org Parts2clean Stuttgart, Saksa 24.–26.10.2017 www.parts2.clean.com IEASI 2017 Barcelona, Espanja 6.–8.11.2017 http://analyticalchemistry.madridge.com 2 nd International Conference on Pollutant Toxic Ions and Molecules Lissabon, Portugali 6.–9.11.2017 www.ptim2017.com 30 th International Microprocesses and Nanotechnology Conference Jeju, Korea 6.–9.11.2017 http://mnc2017.org Future of Biogas Europe 2017 Lontoo, Iso-Britannia 15.–16.11.2017 www.wplgroup.com/aci/event/ future-biogas-europe Cleanroom Management Summit Lontoo, Iso-Britannia 15.–16.11.2017 www.wplgroup.com/aci/event/ cleanroom-management-summit 22 nd Microoptics Conference Tokio, Japani 19.–22.11.2017 www.moc2017.com 2 nd International Conference on Applied Chemistry Hurghada, Egypti 25.–28.11.2017 http://isac-chem.sohag-univ.edu.eg Hazardous Chemistry for Streamlined Large Scale Synthesis Antwerpen, Belgia 28.–29.11.2017 www.scientificupdate.co.uk Biostimulants Europe Conference Valencia, Espanja 17.–18.1.2018 www.wplgroup.com/aci/event/ biostimulants-europe Conference and Exhibition of the Society for Laboratory Automation and Screening Washington, Yhdysvallat 3.–7.2.2018 www.slas.org > Events Central European Conference on Photochemistry Bad Hofgestein, Itävalta 4.–8.2.2018 www.cecp.at HENKILÖUUTISIA ashes tarkastettiin 16.6.2017. (Pharm.) Mirja Palon väitöskirja Design and development of personalized dosage forms by printing technology tarkastettiin 16.6.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Merja Haaparanta-Solin. Anna Falk (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena dos. DI Karoliina Jokisen väitöskirja Color tuning of organic light emitting devices tarkastettiin 18.8.2017. Anil Netravali (Cornellin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. 78 KEMIA 5/2017 Väitökset jatkuvat… TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Mirja Illikainen. Vastaväittäjänä toimivat prof. Nicolas Baertin väitöskirja Oligomeric ellagitannins of Epilobium angustifolium: quantification and bioactivity assessment tarkastettiin 18.8.2017. prof. Charles Brennan (Lincolnin yliopisto, Uusi-Seelanti) ja kustoksena prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Sanna Lahokallion väitöskirja Performance and Reliability of Polymer-Based Sensor Packages at High Temperatures tarkastettiin 9.6.2017. Helge Kristiansen (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena dos. LL, DI Ilkka Seppälän väitöskirja Genetic determinants of endogenous arginine derivatives and their role in cardiometabolic diseases: With special emphasis on ADMA, SDMA and L-homoarginine tarkastettiin 16.6.2017. Terho Lehtimäki. Roland Mathieu (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Carl-Erik Langen väitöskirja Hybridisation of pulp fibres with LDH for applications in composites and lightweight fibrous foam tarkastettiin 11.8.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Kai-Erik Peiponen (ItäSuomen yliopisto) ja tutk. Susanna Narkilahti. Garry C. FM Jussi Tikkasen väitöskirja Praseodymium calcium manganites: Magnetism across length scales tarkastettiin 30.6.2017. Leo Niskanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Cristina Leonelli (Modenan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Julijana Kristl (Ljubljanan yliopisto, Slovenia) ja kustoksena prof. Jukka Hast (VTT) ja kustoksena prof. FM Juha-Matti Pihlavan väitöskirja Selected Bioactive Compounds in Cereals and Cereal Products—Their Role and Analysis by Chromatographic Techniques tarkastettiin 3.8.2017. André Juffer. M.Sc. Leonardo Garman väitöskirja Structural Bioinformatics Tools for the Comparison and Classification of Protein Interactions tarkastettiin 18.8.2017. M.Sc. Pedro Fardim.. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ari Ivaska. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen yliopisto FM Anu Hyysalon väitöskirja In vitro culturing conditions for human pluripotent stem sell derived neural cells: Tissue engineering applications for spinal cord injury repair tarkastettiin 9.6.2017. Mark Stuart Johnson (Åbo Akademi) ja kustoksena Dr. Sylvie Chalon (Toursin yliopisto, Ranska) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Petriina Paturi. Åbo Akademi M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Juha-Pekka Salminen. Vastaväittäjänä toimi prof. Kai Yun väitöskirja Synthesis, characterization and application of polypyrrole/zeolite composites tarkastettiin 2.6.2017. Risto Myllylä. Niklas Sandler. Turun yliopisto FM Anniina Snellmanin väitöskirja Imaging Alzheimer’s disease beta-amyloid pathology in transgenic mouse models using positron emission tomography tarkastettiin 16.6.2017. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Laura Frisk. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Kallio. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Alain Walcarius (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja kustoksena emer.prof
En av workshoparna var inriktad på att svara på frågan om hur man förbereder våra elever att komma in på arbetsmarknaden. Kemiundervisning diskuterades i Belgrad Konferensen 7 th Eurovariety – European Variety University Chemistry Education arrangerades i Belgrad i Serbien, den 28–30 juni 2017. I en annan workshop diskuterades team-baserat lärande. Temat för konferensen var de utmaningar som dagens samhälle ställer på kemiutbildningen på universitetsnivå. Programmet var indelat i två parallellsessioner. Su sa nn e W ied m er Konferensdeltagarna hade möjlighet att besöka den Serbiska kungliga familjens palats i centrum av Belgrad. Ämnen som behandlades var utveckling av läroplaner för kandidat-, magisteroch doktorandstudier; laboratoriearbeten som ett element i problemlösning och forskningsbaserad kemiutbildning; länken mellan kemiutbildning och samverkan mellan universitet och industri; utvecklingen av pedagogiska kompetenser hos akademiska kemilärare; etiska problem relaterade till undervisning av kemi; användningen av informationsoch kommunikationsteknik i kemiutbildning; praktiska aspekter relaterade till undervisning i kemi; samt kemihistoriens och filosofins roll i universitetsutbildning. I mitten av bilden ses kronprins Alexander och kronprinsessan Katharine.. Rätta frågor Tyngdpunkten i konferensen var att dela information om relevanta aspekter inom kemi och kemisk teknikutbildning vid universitet, för att kunna vägleda och hjälpa framtida studenter att möta samhällets och arbetsmarknadens krav. Konferensprogrammet var mycket intensivt med föreläsningar och workshops från tidiga morgonen till sena kvällen. Professor Dragica Trivic från Belgrads universitet var ordförande för den lokala organisationskommittén. 79 SEURASIVUT Konferensen samlade över 70 forskare och lärare från 29 länder. Den snabbt förändrande världen har tvingat kemilärarna och kemistuderandena att omvärdera de optimala metoderna för såväl undervisning som lärande. Tre workshops ordnades den sista dagen
Historiska aspekter Den internationella kemiolympiadens (ICHO) historik presenterades, och de tydligaste och mest relevanta kemifrågorna beskrevs i korthet. Metoden innehåller följande steg: engagemang, utforskning, förklaring, sammanställning och utvärdering. Processen är indelad i tre etapper; först får studerandena bekanta sig med laborationen genom att titta på en undervisningsvideo, därefter går de till laboratoriet och visar för sina medstuderande och handledare vad de har lärt sig och slutligen lämnar studerandena in sina egna videor för granskning, vilka skall visa att de vet vad de kommer att göra. TEMI kan implementeras inom alla kemiområden; det är bara upp till läraren att använda sin fantasi för att hitta relevanta grundläggande frågeställningar. susanne.wiedmer@helsinki.fi mariann.holmberg@arcada.fi Kemia-lehti 2017: Katso lehden III-kannesta AIKATAULUT JA OSATEEMAT. Mysteriebaserad undervisning (teaching enquiry with mysteries incorporated, TEMI) väckte mycket uppmärksamhet. Han fick priset för sin enorma insats i forskning inom kemiutbildning. De måste kunna förklara vad de gör, hur de utför arbetet och vad som kommer att ske. Att arrangera studentkonferenser redan på kandidatnivå betonades som en förträfflig metod att ge studerandena möjlighet att öva sig och förbättra sina färdigheter i att sammanställa presentationer, leta efter vetenskapligt material och att hålla muntliga presentationer. Susanne Wiedmer och Mariann Holmberg Skribenterna är medlemmar av den internationella vetenskapskommittén. De tre bästa posterpresentationerna belönades. De viktigaste egenskaperna hos dagens kemist är ämneskompetens, globala kompetenser och så kallade ”gröna” färdigheter. Konferensen fokuserar på forskning inom undervisning och utbildning i kemi på alla utbildningsnivåer. På mötet som EuCheMS, DivCEd (EuCheMS sektion för undervisning i kemi) hölls under den sista konferensdagen beslöts att följande ECRICE konferens kommer att arrangeras i Polen i Warsawa i början av september 2018. Tsarparlis är grundaren av tidskriften Chemistry Education Research and Practice, vilken är en av de mest prestigefyllda tidskrifterna inom kemiutbildning. TEMI kan ses som en alternativ metod för att engagera och förbättra studerandenas motivation att studera kemi. av Milan R. Studier har visat att studerandena som följer ’pre-lab’ -metoden gör färre fel, t.ex. Dessa var Love through the glasses of a chemist: a fruitful topic for the contemporary life science students’ and teachers’ education. En annan viktig detalj i kemiundervisningen är att studerande borde redan i början av sina studier kunna uttrycka sina färdigheter och kunskaper i ord. Många anser att professor Armstrong är fadern för forskningsbaserad (inquiry-based) vetenskaplig utbildning. Dylika online-kurser kommer säkert att bli mer relevanta och allmänna i framtiden för både kemistuderande och kemilärare. Sedan den första kemiolympiaden år 1968, med tre deltagande länder, har ICHO vuxit enormt med mer än 77 länder som deltog år 2017. Den stora frågan är hur man skall hitta en adekvat modell för öppen vetenskaplig publicering. Det finns inget enkelt svar på hur man främjar elevernas förmåga att ställa relevanta frågor, men vi universitetslärare har möjlighet att hjälpa studerandena på den här fronten, t.ex. Nikolic, Chemistry teacher’s in-service course based on student motivational, career-related context-based scenarios av Miia Rannikmäe och Jack Holbrook, och Formative and summative assessment in the programme for professional development of chemistry teachers av Dragica Trivic, Biljana Tomasevic, och Vesna Milanovic. Fokus i hans föredrag var på effekten av selektiva kognitiva faktorer på problemlösning i kemi. Även öppen vetenskap diskuterades. Följande EuroVariety konferens (The 8 th Eurovariety – European Variety University Chemistry Education) som fokuserar på undervisning i kemi och kemiteknik på universitetsnivå arrangeras år 2019, sannolikt i Italien. E. Pris och utmärkelser Professor Georgios Tsaparlis från Ioannina universitet i Grekland blev år 2016 beviljad Royal Society of Chemistry’s lärarpris. Videor före laboratoriet Användningen av pedagogiska undervisningsvideor som syftar på att introducera laboratoriearbeten för studenterna innan de går in i laboratoriet har visat sig vara ett effektivt sätt att minimera typiska fel som uppstår i experimentella laborationer. Armstrong (1848– 1937) framhävdes som en av de viktigaste kemiutbildarna i Europa och introducerade begreppet heuristiska metoder inom kemiutbildning. 80 KEMIA 5/2017 SEURASIVUT Betydelsen av cirkulär ekonomi lyftes fram i öppningssessionen. Samlingen av uppgifter (inklusive 300 teoretiska uppgifter och 100 praktiska uppgifter) lagras i tre volymer, tillgängliga på internet. Han lyfte i sitt föredrag fram att kemi är ett undervisningsämne som långt baserar sig på problemlösning. Betydelsen av att främja förmågan att kunna ställa de rätta frågorna och att kunna argumentera i kemi och vetenskap kan inte negligeras. Faktorer som uppmuntrar studerande till argumentation diskuterades och den avgörande betydelse studerandenas attityd till sitt lärande har. Det är inte ovanligt att råka på studenter som jobbar så snabbt som möjligt i laborationskurser på grundläggande nivå med siktet inställt på att bara klara av dem, och att få ringa eller ingen kunskap i bagaget efter att kursen är avlagd. vid avläsning av byretter och vid titrering, än de som följer ’post-lab’ -metoden (ingen video i förväg). genom att tillsammans reflektera över resultaten. Möjligheten att utnyttja online-kurser i form av små privata online-kurser (small private online courses, SPOC) eller massiva öppna online-kurser (massive open online courses, MOOC) diskuterades. Det har förflutit 150 år sedan det periodiska systemet lanserades, att uppmärksamma och fira detta kommer att ha en synnerligen central roll år 2019; inte bara inom kemiutbildning, utan även inom andra kemirelaterade områden. Professor H. Vanligtvis pågår ICHO i 10 dagar och juryn har ett utmanande jobb att välja guldmedaljstuderandena (10% av samtliga deltagare)
Kokouksen keskeisiä aiheita olivat sellaiset tulevat kongressit ja konferenssit, joista jaosto on järjestämisvastuussa tai joita se on mukana järjestämässä. Abstraktit on jätettävä viimeistään 8.10. Sirpa Herve Kirjoittaja on tutkimusprofessori emerita. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. SEUROISSA TAPAHTUU Keski-Suomen Kemistiseuran Kemiaa kaikille -luento 3.10.2017 Jyväskylän yliopisto, Agoran auditorio 2 kello 18. Ohjelmassa muun muassa Kompan palkinnon julkistaminen ja iltapala. Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija, tekniikan tohtori Maija Pohjakallio luennoi aiheesta kiertotalous ja kemianteollisuus. lokakuuta 7/2017 18. Kjell Westön menestysromaanin näyttämötulkinta Kangastus 38 kertoo ihmisistä Helsingissä keväällä 1938. Euroopan kemian seurojen liiton EuCheMSin (European Association for Chemical and Molecular Sciences) Kemia ja ympäristö -jaosto (The Division of Chemistry and the Environment) kokoontui 17. 81 5/2017 KEMIA Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet osoitteessa www.fsbms2.fi. Sen jälkeen juhlaillallinen ravintola Albassa (Ahlmaninkatu 4, Jyväskylä). lokakuuta 15. Kunniajäsen Ilkka Pitkäsen juhlapuhe, huomionosoitusten jako ja musiikkia. Valituksi tuli professori Santiago V. asti. Osallistumismaksun Early Bird -hinta on voimassa 15.9. Ilmoittautumiset osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Ilmoittautumiset 10.9. Kello 19 Kansallisteatterin esitys Kangastus 38. Liiton isännöimä 7 th EuCheMS Chemistry Congress (ECC 2018) järjestetään Kansallisteatteri Kemia ja ympäristö -jaosto kokoontui Oslossa 26.–28.8.2018 Ison-Britannian Liverpoolissa. marraskuuta 8/2017 14. Keski-Suomen Kemistiseuran 50-vuotisjuhla 3.11.2017 Akatemiaprofessori Kari Rissasen juhlaluento Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen auditoriossa kello 18. Paluu Helsinkiin noin 18.45. syyskuuta 11. joulukuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Luis Espanjasta. Jaoston järjestämä 17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment (ICCE 2019) pidetään Kreikan Thessalonikissa 16.–20.6.2019. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 22.11.2017 kello 16.30 Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki). Kokouksen jälkeen opastettu kiertokäynti voimalassa. marraskuuta 13. kesäkuuta 2017 Norjan Oslossa. Suomalaisten Kemistien Seuran Syyskokous ja vierailu 10.10.2017 Lähtö Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan (Heidehofintie 2, Vantaa) Kiasman pysäkiltä kello 14.15. SKS:n varsinaiset jäsenet 35 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Professori Jaakko Paasivirran akvarellien myyntinäyttely. mennessä. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden uusien tutkimustulosten esittämiseen ja kollegojen tapaamiseen. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Si rp a He rv e EuCheMSin Kemia ja ympäristö -jaoston jäsenet Oslossa. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 6/2017 13. Lisätietoja osoitteessa http://ks-kemistiseura.blogspot.fi. Kokous valitsi jaostolle uuden puheenjohtajan kaudelle 2018–2020. Edessä keskellä Sirpa Herve.. Suomen Massaspektrometrian Seuran ja Finnish Proteomics Societyn 2 nd Finnish Symposium on Biological Mass Spectrometry 30.10.–1.11.2017 Hotelli Vanajanlinna, Hämeenlinna. Oslon-kokouksen jälkeen pidettiin 16 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment (ICCE 2017), jonka yhden session puheenjohtajana allekirjoittanut toimi. ja huonevaraukset tehtävä 10.10
Ateena Oppineisuuden kehto Kreikan pääkaupungissa Ateenassa on opiskeltu ja tehty tiedettä jo yli kaksi vuosituhatta. Heistä merkittävimpiä oli vuonna 399 eea kuollut Sokrates, jota kunnioitetaan länsimaisen filosofian isänä. Papakokeen isä Myös nykypäivän Ateenassa toimii lukuisia tutkimuslaitoksia ja yliopistotasoisia opinahjoja. Varsinaisen filosofikoulun perusti vuonna 385 eea Sokrateen oppilaista lahjakkain, Platon. Lisäksi Aristoteles korosti ajattelun ohella omakohtaisia havaintoja, mikä loi pohjan kokeisiin perustuvalle empiiriselle tieteelle. Filosofian perusta syntyi Ateenassa, jossa 400-luvulta ennen ajanlaskumme alkua toimi useita suuria filosofeja. Kansainvälisissä rankingeissa yliopisto sijoittuu parhaiten historian, arkeologian ja farmasian aloilla. 82 KEMIA 5/2017 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Massiivisessa laitoksessa on peräti 120 000 opiskelijaa. Platonin akatemiassa opiskeli matematiikkaa muun muassa Eudoksos Knidoslainen. Syövän epidemiologian ja ehkäisyn suuriin nimiin kuuluu myös Dimitrios Trichopoulos, joka jatkoi Ateenasta Harvardin yliopistoon ja julkaisi uransa mittaan toistatuhatta tieteellistä artikkelia. Hänen oppejaan elämästä ja oikeudenmukaisuudesta kuunteli Ateenassa iso joukko oppilaita, joille Sokrates korosti perustelun merkitystä. Maineikas akatemia houkutteli opiskelijoita laajalta alueelta ja toimi peräti 900 vuoden ajan, kunnes keisari Justinianus vuonna 529 lakkautti kaikki alan oppilaitokset. Aristoteleen maakeskinen maailmankuva oli vallalla aina 1500-luvulle, jolloin käsityksen korjasi niin sanottu tieteellinen vallankumous. Aristoteles myös erotti tieteenalat toisistaan. sisko.loikkanen@yle.fi Sivistystä nykyisessä Kreikassa vaalii vuonna 1926 perustettu Ateenan Akatemia, jonka tehtävänä on tukea ja edistää sekä tieteitä että taiteita.. Kreikan kukoistuskaudella alkuaineiksi uskottiin maa, ilma, vesi ja tuli. Kopernikus esitti aurinkokeskisen mallinsa, Galileo teki merkittävät havaintonsa, ja Newton keksi painovoimalain. Kohdunkaulan syöpää seulovan papakokeen tieteellisen taustan loi Georgios Papanikolaou, joka valmistui Ateenan yliopistosta vuonna 1904 ja emigroitui sittemmin Yhdysvaltoihin. Monipuolinen ajattelija tutki niin fysiikkaa ja tähtitieteitä kuin maapalloa ja sen eläinkuntaa. Aristoteles liitti luetteloon viidenneksi vielä eetterin. Ateenan yliopisto on kouluttanut koko joukon merkittäviä tutkijoita, jotka myöhemmin ovat usein siirtyneet muihin länsimaisiin yliopistoihin, etenkin Atlantin tuolle puolen. Platonin akatemiassa filosofista ajattelua syvennettiin keskustelemalla. Sisko Loikkanen Länsimainen kulttuuri ja oppineisuus alkoivat kehittyä Kreikan ja nykyisen Turkin alueella reippaasti yli 2 000 vuotta sitten. Omia käsityksiä piti oppia argumentoimaan. Jako matematiikkaan ja biologiaan on lähtöisin häneltä. Kuunalinen maailma oli muuttuvainen mutta kuunylinen staattinen ja täydellinen. Niistä suurin on vuonna 1837 perustettu Ateenan yliopisto. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Hän kehitteli monimutkaisen taivaanmallin, jonka avulla hän kykeni selvittämään aurinkokunnan planeettojen liikkeitä varsin hyvin. Platonin kuuluisimmaksi oppilaaksi nousi Aristoteles, joka perusti Ateenaan oman akatemiansa. Aristoteles uskoi, että taivaan muodostivat kristalliset pallonkuoret, joiden keskellä sijaitsi maapallo
040 770 3043 Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. 7.4. 15.3. Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. 16.5. 13.12. Laboratoriot, tutkimus, biotalous 8/2017 7.11. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach 5/2017 2.8. Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. Lisäjakelu luonnontiedelukioihin. Laboratoriot, teknokemia, terveys 2/2017 9.2. 17.11. • Kaksi kolmesta lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. 8.6. 20.2. Lisäjakelu luonnontiedelukioihin. 6.9. 040 933 1147 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. 20.10. 8.2. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 1/2017 4.1. Analytiikka, työelämä, patentit Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille. Suomi 100 -juhlanumero: Valokeilassa suomalaiset osaajat ja innovaatiot Erikoisjakelut: Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia 3/2017 29.3. 15.11. Puhdas vesi, uusiutuva polttoaine ja lääkkeet ovat kemiaa. Kemianteollisuus työllistää suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta lähes 100 000 suomalaista. Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. 16.1. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous 4/2017 4.5. 18.9. 14.8. Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle. Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017 Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017 Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017 Nro 5/17 FinnSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017 Nro 6/17 Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017 Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille. 7/2017 11.10. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi @kemianteollisuu Kemia – osa hyvää elämää.. 11.10. 3.5. Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2017 6.9
, 020 7756 330, info@hosmed.. Thermo Nicolet FTIR -laitteistot aina räätälöidysti avaimet käteen -periaatteella. Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.