EEVA SOLJA: ”Kiillon mielessä on jo vuosi 2080” ARTO SALONEN: ”Vetyauto tulee vielä” RIITTA JUVONEN: ”Opiskelu on tärkein harrastukseni”. Kemi 5/ 20 19 KEMIA NESTEEN LEIVISSÄ Petri ja Matti Lehmus jatkavat kolmannessa polvessa suvun kemistiketjua
KUN PULLO ON TYHJÄ, POISHEITON SIJASTA SE TÄYTETÄÄN UUDELLEEN.. REFILLO ® mat Ympäristöystävällinen, uudelleentäytettävä spraypullo Edelläkävijä myös ekologiassa VÄHENNÄ JÄTETTÄ, SÄÄSTÄ RAHAA JA LUONTOA
”Järjestelmällinen riskinarviointi on ainoa tie kemikaaliturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen”, sanoo EcoOnlinen asiantuntija Henna Rosilo. Jarmo Aaltonen 14 Sata vuotta Kiiltoa Emma Kaustara 20 AJANKOHTAISTA Muovipakkausten jalanjälki voidaan puolittaa Tuija Käyhkö 22 UUTISIA 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Säveliä synopseissa Hanna Juvonen 28 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 28 NÄKÖKULMA Antaa palaa. 3 5/2019 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Turvallisesti verkossa Leena Joutsen 6 Veljekset kuin Lehmukset Hartiavoimin ilmaston puolesta Sisko Loikkanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Takertuuko kampanisu kurkkuun. ”Kemianteollisuus on ollut yksi sopimushakuisimmista järjestöistä.” A do be St oc k M ar i La ht i H ilk ka Vä hä ne n 58 H el in ä Ku ja la 12 52 Helsinki Chemicals Forum: ”Kiertotalous on Euroopan kemianteollisuuden valtti” Katja Pulkkinen 56 Elinkaarianalyysi paljastaa tuotteen ympäristökuorman Emma Kaustara 66 KEEMIKKO Kesäterässä 67 HENKILÖUUTISIA 70 TULEVIA TAPAHTUMIA 71 SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Korkeanteknologian Piilaakso Sisko Loikkanen 44 62. Toimittaja Jarmo Aaltonen ennakoi vaikeaa työmarkkinasyksyä. ”Roskaaminen on asennekysymys, ei muoviin sisäänrakennettu ominaisuus.” Muoviteollisuus ry:n Vesa Kärhän mukaan muovi voidaan korvata pikkuhiljaa, ei äkkirysäyksellä. Anja Nystén 30 VIHREÄT SIVUT 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 KIERTOTALOUS JA KEMIA Kemian kiertotalous sai ensimmäisen professorinsa Päivi Ikonen 41 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Koko puu hyötykäyttöön Päivi Ikonen 42 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Riitta Juvonen Kemianteollisuuden kehittäjä Sisko Loikkanen 44 Carbon Action -hanke tekee Pelloista hiilinieluja Kalevi Rantanen 48 Vetyauton vuoro tulee Juha Granath 58 Jos muovi keksittäisiin nyt Hilkka Vähänen 60 Mikrobit mullistavat biotekniikkaa Emma Kaustara 62 Kemikaalivaarat kuriin työpaikoilla Helinä Kujala 64 Krapulalääke on kaksiteräinen miekka Emma Kaustara Sekä viljelijät että ympäristö hyötyvät suomalaishankkeesta, jossa peltoja muutetaan hiilenpäästäjistä hiilensitojiksi
Uutta laiterintamalla Nykyisellä tavalla tehtävät FT-IRja Raman-mittaukset eivät sellaisenaan sovi yritysten rutiinitarkistuksiin. Hosmed pyrkii tarjoamaan asiakkailleen mikromuovitutkimukseen sopivat laitteet, tekniikat, osaamisen ja käytännön avun. MAINOS Yrityksiä huolettaa se, ovatko ne kenties itse mikromuovin tuottajia. Alle viiden millimetrin kokoiset muovihiukkaset, mikromuovit, ovat parin viime vuoden aikana roihahtaneet kuumaksi puheenaiheeksi. Niiden rutiinimainen tutkiminen on kuitenkin vielä lastenkengissä”, Arto Hurmalainen sanoo. hosmed519_adv.indd 1 15.8.2019 15.33. Mikroskoopilla mitataan näytteen partikkelien koko, määrä ja muoto ilman, että partikkeleita tarvitsee hajottaa. Mikromuoveja löytyy liki kaikkialta, mistä niitä vain keksitään mitata: vesistöistä ja vedenelävistä, meristä, elintarvikkeista, jopa ihmisestä. Suomessa Itä-Suomen yliopisto on tutkinut Kallaveden mikromuovipitoisuuksia. Alalle tulisi luoda pikaisesti standardit ja lainsäädäntöä, jotta päästäisiin laaja-alaisempaan ymmärrykseen tilanteesta.” Iso haaste on kehittää näytteenottoja mittausprosessi sellaiseksi, että se olisi vietävissä osaksi yritysten toimintaa. Muovi ei reagoi herkästi, mutta teoriassa esimerkiksi pvc-aineita sisältävät mikromuovit voisivat aiheuttaa ongelmia”, Hurmalainen sanoo. Yhtiö on juuri julkaissut myös uuden näytteenvalmistelumenetelmän ja suodattimen”, tuotepäällikkö kehaisee. Muovia on yleisesti myös eurooppalaisissa hanavesissä. Kuinka mitata mikromuoveja. ”Niissä pelkästään kattava mittausvaihe voi kestää tunneista päiviin. ”Thermo on pannut kehitystyöhön paljon paukkuja. Rutiininäytteitä analysoitaessa aika pitäisi saada huomattavasti lyhemmäksi”, Hurmalainen toteaa. Wienin yliopisto löysi hiljattain mikromuoveja kaikista analysoimistaan ulostenäytteistä, WHO pullovesistä. Muovihitusia on kaikkialla ympärillämme. Myös esimerkiksi elintarviketeollisuutta ja vedenpuhdistamoita on alkanut kiinnostaa mikromuovien seuranta, vaikka laki ei sitä vielä vaadi. Tavoitteena ovat mahdollisimman automatisoidut ja rutinoidut tutkimusprosessit. Tarvetta standardeille Mikromuovien näytteenotolle, näytteiden käsittelylle, mittausten tekemiselle Toiveissa nopeat, automatisoidut prosessit tai tulosten tulkinnalle ei ole toistaiseksi lainkaan standardeja. Tarve mikromuovien luotettavaan seurantaan ja standardoituihin menetelmiin on polttava. Yrityksiä huolettaa Hurmalaisen mukaan se, ovatko ne kenties itse mikromuovin tuottajia. ”Mikromuovien vaikutuksista ja mahdollisista haitoista ihmisille tiedetään vasta vähän. Uudet ohjelmistot nopeuttavat prosessia selvästi. ”Jokainen tutkimus määrittelee itse kohteensa ja menetelmänsä, eikä tuloksia voida verrata toisiinsa. Spektrometrillä selvitetään automaattisesti partikkelien koostumus, toisin sanoen tunnistetaan muovimateriaali. ”Mikromuoveja löytyy kaikkialta ympäriltämme. ”Yritykset ottavat vettä lähivesistöstä tietämättä, sisältääkö takaisin päästetty vesi alkuperäistä enemmän vai vähemmän mikromuovia.” Uusimmat ja nopeimmat tekniikat mikromuovien tutkimuksessa ovat mikroskooppiin yhdistetyt FT-IRja Ramanspektrometrit. ”Mikromuovit ovat yleisin asia, josta minulta on kuluneen vuoden mittaan kysytty”, vahvistaa laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin tuotepäällikkö Arto Hurmalainen. Hän kävi elokuussa tutustumassa Thermo Fisherin uutuuksiin Yhdysvalloissa ja välitti samalla laitevalmistajalle suomalaisyritysten toiveita
010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Tyttö vilkaisee taakseen ja näkee koneiden lähestyvän. Ahdistelun uhkalle ei ole alaikärajaa. SEN KOULUAAMUN katkaisi ilmahälytys. Mikä helpotus, kun äiti kääntyy ja nukkeriepukin pääsee suojaan. Rutiininäytteitä analysoitaessa aika pitäisi saada huomattavasti lyhemmäksi”, Hurmalainen toteaa. Leena Joutsen 5/2019 5 KEMIA. Vaikka tilanne ei etenisi niin pitkälle, on tavallista, että alaikäinen joutuu kohtaamaan hämmentävää aineistoa tai rikollista häirintää esimerkiksi etsiessään tietoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin omasta kehityksestä ja seksuaalisuudesta. Forssa Print, Forssa 2019 | ISO 9002 Tuhlailun ylivalta horjuu Turvallisesti verkossa Ahdistelun uhkalle ei ole alaikärajaa. ”Niissä pelkästään kattava mittausvaihe voi kestää tunneista päiviin. hosmed519_adv.indd 1 15.8.2019 15.33 PÄÄKIRJOITUS 4. Yrityksiä huolettaa Hurmalaisen mukaan se, ovatko ne kenties itse mikromuovin tuottajia. Kuinka mitata mikromuoveja. Tavoitteena ovat mahdollisimman automatisoidut ja rutinoidut tutkimusprosessit. Siksi meidän vanhempien, opettajien ja lähiaikuisten on kartutettava lasten turvataitoja varhaisvuosista lähtien. Kohtaamani entiset sotalapset kertoivat jatkavansa vapaaehtoistyötään Pelastakaa Lapset ry:ssä ”niin kauan kuin jalat kantavat”. MAINOS Yrityksiä huolettaa se, ovatko ne kenties itse mikromuovin tuottajia. Muovia on yleisesti myös eurooppalaisissa hanavesissä. Alalle tulisi luoda pikaisesti standardit ja lainsäädäntöä, jotta päästäisiin laaja-alaisempaan ymmärrykseen tilanteesta.” Iso haaste on kehittää näytteenottoja mittausprosessi sellaiseksi, että se olisi vietävissä osaksi yritysten toimintaa. syyskuuta 2019 KEMIA Kemi Vol. Alle viiden millimetrin kokoiset muovihiukkaset, mikromuovit, ovat parin viime vuoden aikana roihahtaneet kuumaksi puheenaiheeksi. Mikromuoveja löytyy liki kaikkialta, mistä niitä vain keksitään mitata: vesistöistä ja vedenelävistä, meristä, elintarvikkeista, jopa ihmisestä. Toinen juttukumppaneistani oli sodan syttyessä kymmenen, toinen vasta neljän vanha. Hän kävi elokuussa tutustumassa Thermo Fisherin uutuuksiin Yhdysvalloissa ja välitti samalla laitevalmistajalle suomalaisyritysten toiveita. Tyttö rimpuilee kaikin voimin, sillä rakas mollamaija on tipahtanut maahan. Suhteetonta pelottelua ei tarvita. Helposti saatavaa apua pitäisi olla tarjolla juuri silloin, kun lapselle herää ensimmäisen kerran epäilys siitä, että tämä ei ole ok. ”Mikromuovien vaikutuksista ja mahdollisista haitoista ihmisille tiedetään vasta vähän. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Voimme jokainen osoittaa toiminnallamme, että olemme turvallisia aikuisia, joille uskaltaa puhua. Uutta laiterintamalla Nykyisellä tavalla tehtävät FT-IRja Raman-mittaukset eivät sellaisenaan sovi yritysten rutiinitarkistuksiin. Nuoremman muistiin on piirtynyt ulos rientävä äiti, joka tempaa lapsen syliinsä. Suojassa pahalta he eivät silti ole. Muovi ei reagoi herkästi, mutta teoriassa esimerkiksi pvc-aineita sisältävät mikromuovit voisivat aiheuttaa ongelmia”, Hurmalainen sanoo. ”Mikromuoveja löytyy kaikkialta ympäriltämme. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. ”Jokainen tutkimus määrittelee itse kohteensa ja menetelmänsä, eikä tuloksia voida verrata toisiinsa. Ennen kuin lapsi saa älypuhelimen, hänen tulisi saada tietää, miten toimia, jos vastaan tulee kummalliselta tuntuvaa. ”Thermo on pannut kehitystyöhön paljon paukkuja. KEMIA Muovihitusia on kaikkialla ympärillämme. Jotkut tekevät enemmänkin. Sain hiljattain tilaisuuden tutustua kahteen vanhempaan rouvaan. Liikaa on kuitenkin ahdistavaa sisältöä ja yhteisökanavia, joissa keskustelun avauksena voi saada silmilleen sukuelinten kuvia. Tarve mikromuovien luotettavaan seurantaan ja standardoituihin menetelmiin on polttava. Etukannen kuvat: Kari Långsjö, Kiilto, Salla Merikukka ja Juha Granath. Uudet ohjelmistot nopeuttavat prosessia selvästi. ”Mikromuovit ovat yleisin asia, josta minulta on kuluneen vuoden mittaan kysytty”, vahvistaa laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin tuotepäällikkö Arto Hurmalainen. Kun vuorovaikutus on luotu, lapsi voidaan houkutella tai kiristää tapaamiseen, tai hän voi tulla hyväksikäytetyksi yksin omassa huoneessaan. Lapsilukot eivät estä katsomasta kaverin laitetta. Opettajan komennosta lapset ampaisevat ulos kadulle, kohti pommisuojaa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Mikko Piirainen 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Puhe kääntyi talvisotaan, jonka syttymisestä tulee marraskuun lopussa 80 vuotta. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Yhtiö on juuri julkaissut myös uuden näytteenvalmistelumenetelmän ja suodattimen”, tuotepäällikkö kehaisee. 46 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Myös esimerkiksi elintarviketeollisuutta ja vedenpuhdistamoita on alkanut kiinnostaa mikromuovien seuranta, vaikka laki ei sitä vielä vaadi. AIKUISTEN TEHTÄVÄ on luoda verkon viidakkoon opasteita ja turvallinen reitti ulos; emmehän päästä lasta liikenteeseenkään selviytymään omin avuin. ”Yritykset ottavat vettä lähivesistöstä tietämättä, sisältääkö takaisin päästetty vesi alkuperäistä enemmän vai vähemmän mikromuovia.” Uusimmat ja nopeimmat tekniikat mikromuovien tutkimuksessa ovat mikroskooppiin yhdistetyt FT-IRja Ramanspektrometrit. Tarvetta standardeille Mikromuovien näytteenotolle, näytteiden käsittelylle, mittausten tekemiselle Toiveissa nopeat, automatisoidut prosessit tai tulosten tulkinnalle ei ole toistaiseksi lainkaan standardeja. OMIEN LASTEMME ei tarvitse tänä päivänä pelätä sotaa. Mikroskoopilla mitataan näytteen partikkelien koko, määrä ja muoto ilman, että partikkeleita tarvitsee hajottaa. Nykyajan vaarat kulkevat mukana älypuhelimessa. Suomessa Itä-Suomen yliopisto on tutkinut Kallaveden mikromuovipitoisuuksia. Niiden rutiinimainen tutkiminen on kuitenkin vielä lastenkengissä”, Arto Hurmalainen sanoo. Spektrometrillä selvitetään automaattisesti partikkelien koostumus, toisin sanoen tunnistetaan muovimateriaali. Hosmed pyrkii tarjoamaan asiakkailleen mikromuovitutkimukseen sopivat laitteet, tekniikat, osaamisen ja käytännön avun. Verkko on ympäristö, jossa lapsista seksuaalisesti kiinnostuneet pääsevät huomaamattomasti lähelle kohteitaan. Tarjolla on myös rakentavia vastauksia ja turvallisia sivustoja. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Wienin yliopisto löysi hiljattain mikromuoveja kaikista analysoimistaan ulostenäytteistä, WHO pullovesistä
Veljekset kuin Lehmukset. 6 KEMIA 5/2019 Hartiavoimin ilmaston puolesta Petri Lehmus ja Matti Lehmus ovat kolmannen polven kemistejä, jotka rakentavat uusiutuvaa tulevaisuutta suomalaisen edelläkävijäyhtiön Nesteen riveissä. Kari Långsjö ”Meitä ei koskaan patisteltu kemiantekniikan opintoihin, vaan kiinnostus alaan syntyi aivan omaehtoisesti”, vakuuttavat kemistisukuun syntyneet Matti Lehmus (vas.) ja Petri Lehmus
Isoäiti Riitta Lehmuskin kun sattui olemaan Otaniemen kemistejä. Teknillisestä korkeakoulusta valmistui aikoinaan kemianinsinööriksi myös kaksikon isä Pekka Lehmus (1942– 1999), joka hänkin teki työuransa Nesteen palveluksessa. Hartiavoimin ilmaston puolesta. Veljesten isoisä, vuorineuvos Jaakko Lehmus (1913–2006) oli puolestaan Kemiran varatoimitusjohtaja, Typpi Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja – ja kemian diplomi-insinööri. ”Isä ei halunnut vaikuttaa meidän valintoihimme, mutta kyllä hän varmaan oli niistä sitten mielissään”, isoveli arvelee. Sama tutkintotodistus on taskussa hänen veljellään Matti Lehmuksella, 45, joka työskentelee Nesteen Renewables platform -liiketoiminta-alueen johtajana. 7 5/2019 KEMIA Sisko Loikkanen Omena ei kauas puusta putoa, ainakaan Lehmuksen suvussa. Öljy-yhtiö Nesteen tutkimusja kehitysjohtaja Petri Lehmus, 48, on peruskoulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Kemia tieteenä tai ammattina ei silti hallinnut kotikeskusteluja. ”Ei meille mitenkään tuputettu aihetta eikä tuupittu alalle”, Matti Lehmus muistelee. Isovanhemmat sen sijaan riemuitsivat avoimesti, kun pojanpojat vuorollaan ilmoittivat suuntaavansa Otaniemeen
Ja meillä puolestamme oli ainakin yksi takuuvarma paikka, minne saada kaupaksi kevään Äpy tai Julkku.” Brysselistä startti kansainvälisyyteen Lehmuksen veljekset kävivät saksankielisen lukion Helsingissä ja Brysselissä, jossa heidän isänsä tuohon aikaan työskenteli. ”Isovanhemmat olivat kemistejä henkeen ja vereen ja aivan innoissaan, kun me seurasimme heidän jalanjälkiään.” ”Oli jännittävää, että keraameista pystyi tekemään typpijäähdytyksellä suprajohtavan elementin. ”Isoisää ja mummia kiinnosti kaikki, mitä ikinä kerroimmekaan opinnoistamme. Molemmat ovat saksalaisen äitinsä peruja kaksikielisiä. Matti Lehmus sanoo oppineensa Belgiassa ennen kaikkea kansainvälisyyttä. PETRI LEHMUS • Syntynyt vuonna 1970. Niiltä ajoilta lähti halu tehdä työtä kansainvälisissä, monikulttuurisissa ympäristöissä.” Petri Lehmus muistaa kouluvuosiltaan kodin ison kirjaston ja varsinkin isän lukuinnon, joka tarttui poikiinkin. 8 KEMIA 5/2019 ”Molemmat olivat kemistejä henkeen ja vereen ja aivan innoissaan, kun me seurasimme heidän jalanjälkiään”, Petri Lehmus naurahtaa. • Naimisissa, kaksi lasta. Ajattelin, että kemia tarjoaa parhaan tilaisuuden päästä soveltamaan tutkimuksen tuloksia käytäntöön.” Kummallekin opiskeluvuodet antoivat paljon, tutkinnon lisäksi ystävyyssuhteita, jotka ovat kantaneet tähän päivään asti. Teekkarilaulutkin irtosivat heiltä helposti vielä yli 80-vuotiaina. Myös Matti Lehmus päätyi teknilliseen kemiaan ja suoritti lisäksi tuotantotalouden opintokokonaisuuden. • Borouge: innovaatiokeskuksen päällikkö Arabiemiraattikuntien Abu Dhabissa 2007–2011. ”Nyt tutkimme muun muassa leviä ja metsätähteitä”, Petri Lehmus kertoo. Ka ri Lå ng sj ö. Siinä vaiheessa mietin hetken myös fysiikan opintoja, mutta kemia sitten lopulta voitti.” Petri Lehmus valitsi TKK:ssa pääaineikseen teknillisen kemian ja polymeeriteknologian ja väitteli myöhemmin polymeeriteknologiasta tekniikan tohtoriksi. • Kemian diplomi-insinööri 1996, tekniikan lisensiaatti 1999, tekniikan tohtori 2001 (Teknillinen korkeakoulu). ”Vahva visio” vei Nesteeseen Nykyisiin tehtäviinsä Nesteen palveluksessa Petri ja Matti Lehmus kertoNeste etsii koko ajan lisää uusiutuvia raaka-ainelähteitä tuotantoaan varten. ”Olin laajalti kiinnostunut luonnontieteistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista, kuten uusista materiaaleista. ”Tapasin Otaniemessä myös tulevan vaimoni, joka hänkin oli kemianteekkari”, Matti Lehmus hymyilee. ”Jos teki mieli jotakin kirjaa, jota hyllyssä ei vielä ollut, sen hankkimiseen sai kyllä rahoituksen.” Veljeksistä vanhemmalle osui 1980luvulla käteen suprajohteita käsitellyt teos, joka teki suuren vaikutuksen. • Borealis: tutkija 2000–2003, katalyyttitutkimuksen tutkimuspäällikkö 2003–2004, katalyyttija prosessitutkimuksen tutkimusaluepäällikkö 2004–2007. • SusChem Finlandin hallituksen jäsen. ”Silmät avautuivat huomaamaan, että on olemassa erilaisia kulttuureja. Oli mielenkiintoista tutustua eritaustaisiin ihmisiin. • Kemianteollisuuden innovaatiovaliokunnan puheenjohtaja. Sittemmin Kaisa Lehmus on väitellyt kemiantekniikan tohtoriksi. • Neste: tutkimusja kehitysjohtaja 2011–. Matti Lehmuksen mukaan intoa riitti läpi lastenlasten opiskeluvuosien. Hänellä on myös kauppatieteiden eMBAtutkinto
Jätteet ja tähteet polttoaineen raaka-aineeksi kerätään eri puolilta maailmaa. On hienoa saada olla mukana tässä tarinassa, ja erityisen hienoa on, että kyseessä on suomalainen yritys.” Suomalaisyhtiö on etsinyt hiilineutraaleja vaihtoehtoja kymmenen viime vuoden ajan. • Öljytuotteet-liiketoimintaalueen johtaja 2009–2010. • Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen jäsen 2019–. Matti Lehmus toimii myös Kemianteollisuus ry:n puheenjohtajana. • Öljytuotteet-liiketoimintaalueen johtaja 2014–2019. Loput eli vajaa viidennes on sertifioitua palmuöljyä. • Kemian diplomi-insinööri 1998 (Teknillinen korkeakoulu), eMBA 2003 (Helsinki School of Economics). Myös raaka-ainehankinta on tehostunut. ”Työstämme parhaillaan alalle tiekarttaa, jossa hahmotellaan tärkeimmät toimenpiteet matkalla kohti hiilineutraaliutta.” Ka ri Lå ng sj ö vat hakeutuneensa ”vahvan vastuullisuusvision” innoittamina. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. ”Tuloksestamme yli kaksi kolmannesta tulee jo uusiutuvista polttoaineista, ja Neste on maailman suurin toimija uusiutuvan dieselin saralla”, Matti Lehmus kertoo. ”Neste on edelläkävijä uusiutuvien vaihtoehtojen luomisessa fossiilisille polttoaineille. Kaikkiaan Nesteen hyödyntämän Nesteen uusiutuvan dieselin raakaaineesta jo 83 prosenttia on jätteitä ja tähteitä.. • Renewables Platform -yksikön johtaja 2019–. ”Lopputulos on isoparafiinista hiilivetyä, joka eroaa fossiilisesta öljystä siinä, ettei se sisällä aromaatteja”, Petri Lehmus kuvailee. • Öljy ja uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja 2011–2014. Nyt mukaan kelpaa huonolaatuisempikin aines. Dieseliä syntyy nyt hyvin erilaisista lähteistä, käytetyistä paistorasvoista, kasviöljyjen sivuvirroista ja eläinrasvoista. ”Olemme nykyään yksi maailman suurimmista rasvajätteiden hyödyntäjistä”, Matti Lehmus huomauttaa. • Huoltovarmuusneuvoston jäsen 2018–. Molempia motivoi työhön ennen muuta halu edistää ratkaisuja, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. ”Nesteen kehittämillä ratkaisuilla voidaan tehdä ympäristön kannalta todella merkittäviä asioita”, Petri Lehmus tähdentää. 9 5/2019 KEMIA MATTI LEHMUS • Syntynyt vuonna 1974. ”Palaa puhtaammin, ei savuta.” Nesteen uusiutuva diesel tehdään yhtiön Porvoon, Rotterdamin ja Singaporen jalostamoissa. Yhtiön uusiutuvan dieselin raakaaineesta jo 83 prosenttia on tätä nykyä erilaisia kasvitai eläinperäisiä rasvajätteitä ja -tähteitä. • Kemianteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja 2019–. • Nesteen palveluksessa vuodesta 1997. Jätteistä ja tähteistä valmistettava diesel on täysin vedytetty, eikä siinä ole lainkaan kaksoissidoksia, ei myöskään happea. • Naimisissa, kolme lasta. Alkuaikoina tuotannon raaka-aineeksi sopivat vain laadukkaat jäterasvat, mutta sittemmin prosessia on kehitetty. Perinteisestä öljynjalostajasta on kehkeytynyt yritys, jonka tuotteista aina vain isompi osa pohjautuu uusiutuviin raaka-aineisiin
Uusiutuva muovi kiinnostaa Petri Lehmuksen mukaan myös ruotsalaista huonekalujättiä Ikeaa, joka on Nesteen yrityskumppani. Keskeistä on molempien mielestä se, että hiili pannaan kiertämään, on kyse uusiutuvasta tai fossiilisesta hiilestä. ”Tutkimuspanostuksestamme yli 80 prosenttia suunnataan uusien raaka-ainelähteiden kehittämiseen. Jätemuovin nesteytystä tutkitaan Nesteessä tutkitaan aktiivisesti myös jätemuovin nesteytystä. Kierrätykseen määrästä menee nykyisin alle kolmannes. Yhtiön on tarkoitus tehdä teollisuusmitan koeajo nesteytetyllä muovijätteellä ensi talvena. Raaka-ainetta olisi siis tarjolla. Tutkimme muun muassa leviä ja erilaisia metsätähteitä”, Matti Lehmus kertoo. ”Muovista saadaan arvotuotteita, kun se kierrätetään sen sijaan, että muovijäte poltettaisiin”, Petri Lehmus toteaa. Lopullisena tähtäimenä on päästä käyttämään muovi yhä uudelleen ja uudelleen uusina tuotteina. ”Lignosellun ongelma on, että siitä puolet on happea. Niitä kasvattamalla voisimme siis muuntaa auringon energian öljymäiseksi raaka-aineeksi.” Yhtiössä selvitetään parhaillaan sitä, mitkä levälajit olisivat tarkoitukseen sopivimpia ja kuinka leviä voitaisiin kasvattaa teollisessa mitassa. Ilmastonmuutos on tietysti eri luokan uhka, mutta uskon, että sekin pystytään torjumaan.”. Muovit on jo hyväksytty käyttöön elintarvikepakkauksissa. Laboratorioissa levänviljelyä kokeillaan jo melko laajalti. Lopputuotteessa oli kolmannes uusiutuvaa, mutta jatkossa uusiutuvan raaka-aineen osuutta pyritään lisäämään”, Petri Lehmus selostaa. ”Levät hyödyntävät auringonvaloa öljyn tuottamiseen. 10 KEMIA 5/2019 uusiutuvan raaka-aineen määrä on tällä hetkellä reilut kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Meidän tuotteissamme hapesta halutaan päästä eroon”, Petri Lehmus sanoo. ”Happosateet saatiin kuriin, otsonireikä paikattiin. Yhteistyön tuloksena valmistettiin ensimmäistä kertaa biopohjaista polypropyleeniä ja biopohjaista LDPE-polyeteeniä kaupallisessa mittakaavassa. Neste on kehittänyt vähähiilisen uusiutuvan lentopolttoaineen, joka auttaa lentosektoria pääsemään päämääräänsä. ”LyondellBasell ajoi Saksassa krakkerinsa kautta polymeeriprosessiinsa meidän biopohjaista raaka-ainettamme. Petri Lehmuksen mukaan jätemuovien käsittelyssä on kompastuskivensä, mutta Neste on jo aiemmin rakentanut osaamista epäpuhtauksien poistoon nestemäisistä virroista. Yhtiö etsii jatkuvasti uusia lähteitä tuotantonsa perustaksi. LyondellBasell markkinoi niitä nimikkeillä Circulen ja Circulen Plus. Neste näkee kasvualoinaan myös uusiutuvat biopohjaiset kemikaalit ja muovit. Sen on laskettu vähentävän lennon kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Tutkijat ovat paneutuneet aiheeseen jo melko syvällisesti, mutta ratkaistavana on vielä tiettyjä haasteita. Fossiilista öljyä yhtiö käyttää vuosittain 14 miljoonaa tonnia. Biomuovit ovat tulevaisuutta Toinen lähivuosien muutos on Matti Lehmuksen mukaan se, että uusiutuvan lentopolttoaineen merkitys yhtiön liiketoiminnassa kasvaa. Suomalaisyhtiön lentopolttoaine tehdään sataprosenttisesti uusiutuvista ja vastuullisista raaka-aineista. Suomalaisfirma ilmoitti kesäkuussa kaupallistaneensa biomuovin yhdessä monikansallisen muovintuottajan LyondellBasellin kanssa. Nesteellä on aiheen tiimoilta menossa eritasoisia yhteistyöprojekteja monissa maissa. ”Toivottavasti Exxonin hanke onnistuu, ja tästä syntyy fossiilista öljyä korvaavaa leväöljyliiketoimintaa. Saksalaisyhtiö testasi koneissaan seosta, josta puolet oli fossiiliperäistä, puolet uusiutuvaa. Singaporen tuotantolaitosta laajennetaan paraikaa, minkä myötä uusiutuvien raaka-aineiden yhteismäärä kasvaa vuoteen 2022 mennessä yli 4,5 miljoonaan tonniin. Petri Lehmuksen mukaan öljyjätti Exxon on satsannut levätutkimukseen yli sata miljoonaa dollaria ja kehittää parempia leväkantoja geenimuuntelun avulla. Nestettä kiinnostaa olla siinä mukana”, Petri Lehmus kertoo. ”Kemiallinen kierrättäminen tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää myös sellaisia jätemuoveja, jotka eivät sovi puhtaampaa muovia vaativaan mekaaniseen kierrätykseen”, Matti Lehmus kertoo. ”Samalla syntyy omegarasvahappoja ja muita hyvinkin arvokkaita tuotteita, joilla on erilaisia terveysvaikutuksia. Ensimmäisten asiakkaiden joukossa on kansainvälinen energiayhtiö Air BP”, Petri Lehmus kertoo. Ajatuksena on saada kemiallisen kierrätyksen kautta aikaan raaka-ainetta joko uuden muovin tai erilaisten kemikaalien tuotantoon. Ensimmäiset koelennot uusiutuvalla polttoaineella teki vuonna 2011 Lufthansa. Olisi siis mahdollista kehittää ekosysteemi, jossa jotkut toimijat jalostaisivat hyötykäyttöön levänkasvatuksen sivutuotteet.” Puun lignoselluloosasta puolestaan saattaisi olla biomuovien raaka-aineeksi. ”Uusiutuvan lentopolttoaineen liiketoiminta on saatu hiljattain käyntiin. Taustalla vaikuttaa lentoteollisuuden tavoite, jonka mukaan alan kasvun tulee vuodesta 2020 eteenpäin olla hiilineutraalia. Lufthansa lensi yhteensä toistatuhatta testilentoa, joiden perusteella selvitettiin polttoaineen vaikutusta moottoreihin. Muoveja syntyi projektissa useita tuhansia tonneja. Levien päätuote on rasva, mutta sivutuotteena ne valmistavat myös proteiinia. ”Ikean lisäksi on muitakin, jotka haluavat korvata perinteistä fossiilista muovia joko kierrätetyllä tai uusiutuvalla muovilla.” Uusia raaka-aineita etsitään jatkuvasti Uusiutuvien raaka-aineiden osalta Neste ei halua jäädä yhden tai muutaman korren varaan. Esimerkiksi levissä olisi hänen mielestään upeaa potentiaalia. Euroopassa syntyy muovijätettä lähes 30 miljoonaa tonnia vuodessa
Petri Lehmuksen lukiota käyviä tyttäriä vetää ainakin toistaiseksi puoleensa biologia. ”Juuri nyt kemia tarjoaa työkalut taisteluun ilmaston lämpenemistä vastaan.” Kari Långsjö rantanut ihmisen elinoloja ratkaisevasti. ”Tärkeintä ammatinvalinnassa on oma kiinnostus. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Niin aion neuvoa omia lapsianikin”, Matti Lehmus sanoo. Näkökulma öljyyn on vuosien mittaan vaihtunut. ”1980-luvulla puhuttiin happosateista, mutta ne saatiin kuriin. ”Vähähiilinen energia, vähäpäästöinen sähkö ja energiatehokkuus, tutkimus ja kehitys, uudet teknologiat, uudet raaka-aineet, osaamisen ja innovaatioiden tukeminen”, puheenjohtaja luettelee keinoja matkalla kohti kestävää tulevaisuutta. 11 5/2019 KEMIA Muovin kierrätys voi olla yksi tärkeä keino vähennettäessä raakaöljyn aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Muutos on ”valtava mutta toteutettavissa”. On todella inspiroivaa saada etsiä vastauksia tämän ajan tärkeimpiin kysymyksiin”, hän sanoo. ”Kemian alaa pidetään usein ongelmien aiheuttajana. ”Maapallo ehditään vielä pelastaa” Petri Lehmus luottaa siihen, että ihmiskunta selviää historiansa suurimmasta haasteesta ja että maapallo ehditään vielä pelastaa. Ilmastonmuutos on tietysti aivan eri luokan uhka, mutta olen optimisti ja uskon, että globaalilla yhteistyöllä sekin pystytään torjumaan.” Hän haluaa muistuttaa erityisesti kemian keinoista ja mahdollisuuksista. ”Itselläni on onni olla sellaisessa tehtävässä. Kemian opinnot taas mahdollistavat hyvin erilaisia työnkuvia tutkijan pestistä kaupalliseen suuntautumiseen. Tämä edellyttää, että öljynkulutus saadaan laskuun kymmenen seuraavan vuoden aikana. Juuri nyt kemia tarjoaa työkalut taisteluun ilmaston lämpenemistä vastaan.” Matti Lehmus kannustaa nuoria valitsemaan työn, jolla on merkitystä sekä heille itselleen että maailmalle. Toimeen pitää kuitenkin tarttua heti. Tulisi muistaa, että kemia on mahdollistanut paljon ja paKemia ja kemianteollisuus ovat parantaneet ihmisen elinoloja ratkaisevasti, Petri Lehmus ja Matti Lehmus muistuttavat. ”On ollut mukava havaita, että heitä viehättävät luonnontieteet. Eurooppa pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. ”Olemme asettaneet päämääräksemme, että teollisuudenalamme on hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä”, hän kertoo. Biologiakin on hyvin olennainen tieteenala, jossa muuten tarvitaan myös paljon kemian osaamista”, isä hymyilee. Kun ennen pelättiin öljyn loppumista, nyt mietitään, kuinka sen käyttöä saataisiin rajoitettua. Kemianteollisuus kokonaisuudessaan on hänestä erinomainen esimerkki alasta, jolla tehdään tulevaisuutemme kannalta keskeisiä asioita. Matti Lehmus toimii myös Kemianteollisuus ry:n puheenjohtajana. Sitten havaittiin reikä otsonikerroksessa, mutta se saatiin paikattua. Suomalaistoimijan tavoite on Eurooppaa kunnianhimoisempi. sisko.loikkanen@gmail.com. Tänään ollaan tilanteessa, jossa pitää löytää keinot öljynkulutuksen kasvun pysäyttämiseksi ja sitten sen laskemiseksi”, Matti Lehmus sanoo. ”Kun aloitin työurani, seurattiin raakaöljyn riittävyyttä, joka arvioitiin noin viideksikymmeneksi vuodeksi
EK:N LINJAUKSEN tausta-ajatuksena on viedä sopimista lähemmäs yrityksiä, jotka ovat hyvin erilaisessa asemassa jopa saman alan sisällä. Itse asiassa EK oli linjannut Teknologiateollisuuden ajaman tupo-kiellon jo 2007, mutta vapaaehtoinen itsehillintä ei pitänyt. Viime vuosina epäluottamus myös ay-liikkeen ja maan hallituksen välillä on revennyt jopa mielenosoitusten tasolle, mitä ei ollut tapahtunut sitten 1990-luvun alun laman. gendaarinen työmarkkinajohtaja Tapani Kahri teroitti toistuvasti, että kaikki välineet on syytä pitää työkalupakissa. Siitä tietää, että työmarkkinakierros on taas alkanut, ja kampanisujen kulutus alkaa kasvaa. Toivottavasti linja pitää. Jarmo Aaltonen jarmo.aaltonen1@outlook.com Mari Lahti Jarmo Aaltonen on vapaa toimittaja, joka on seurannut työmarkkinapolitiikkaa 1990-luvun alusta asti muun muassa Helsingin Sanomissa. Työnantajat itse pohjustivat levottomuuden, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti sääntömuutoksella kieltää itseltään tulopoliittisten ratkaisujen teon syksyllä 2015. Silloinkin vallassa oli keskustan johtama porvarihallitus. Vakavampi puoli asiassa on se, että perimmältään kyse on syvästä luottamuspulasta työmarkkinaparttien välillä ja myös niiden sisällä. Sittemmin EK on jaksanut muistuttaa, että tulopolitiikka on historiaa ja liittokohtaiset sopimukset paikallisin lisäyksin nykypäivää. ”Olemme halunneet olla osa ratkaisua, emme osa ongelmaa”, Kemianteollisuuden edellinen toimitusjohtaja Timo Leppä kiteytti vuoden takaisessa läksiäishaastattelussaan Kemia-lehdessä 5/2018. Yhteisymmärrys on kirous, pahimmat viholliset ovat omalla puolella.” ”Virheitä on Etelärannassa tehty ennenkin, mutta ei niitä säännöillä ole perusteltu. Linjausta voi pitää myös merkkinä työnantajaliittojen epäluottamuksesta ja huonosta itsetunnosta. SAMAISESSA SYYSKOKOUKSESSA, jossa EK kielsi itseltään tupojen teon, silloinen valtakunnansovittelija, nykyinen Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle luonnehti työmarkkinailmapiiriä: ”Kyräily, epäily ja poteroihin kaivautuminen ovat olleet leimallisia. Muiden alojen neuvottelut jatkuvat pitkälle ensi kevääseen, joten levottomuutta työmarkkinoilla joudutaan sietämään puoli vuotta. Oli melkeinpä hupaisaa, kuinka ärhäkästi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies torjui tuoreen pääministerin Antti Rinteen toiveen palata laajempien sopimusten tekoon. TÄTÄ MIELTÄ Takertuuko kampanisu kurkkuun. Ensimmäisenä liittokierroksen aloittavat vientialat eli teknologia-, metsäja kemianteollisuus, jotka ajattelevat näin luovansa työmarkkinoille palkankorotuskaton Ruotsin malliin. Ne ovat luottamuskysymys. 12 5/2019 KEMIA. Rohkeana ajatusta voi pitää sikäli, että historiallisesti liittokierrokset ovat tulleet työnantajille kalliimmiksi kuin tupot. LUOTTAMUS ON siitä kinkkinen asia, että sen rakentaminen kestää vuosikausia, mutta sen tuhoaminen käy päivässä. Neuvottelusuhteet eivät ole sääntöasia. Työnantajajärjestö ompelutti antabuskapselin ihonsa alle, ettei lipsahda huonoille teille, vaikka EK:n ja sen edeltäjien lenatisevat liitoksissaan ja on alkanut varsinainen omaan jalkaan ampumisten sarja. Kumpikin osapuoli on toistuvasti epäillyt toisiaan siitä, että toisen osapuolen todellisena tavoitteena on sopimuksen kaataminen.” EK:n ex-työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen säesti, että ”työmarkkinat KUN ILLAT TAAS pimenevät, harmaanaamaiset neuvottelijat ilmestyvät ilta illan jälkeen tv-uutisiin kertomaan, kuinka vaikeaa on. Olen seurannut työmarkkina-asioita 1990-luvun alusta ja havainnut, että Kemianteollisuus on ollut yksi vastuullisimmista ja sopimushakuisimmista järjestöistä. Silloin kun neuvottelusuhteita eniten tarvitaan, ei ole aikaa selata sääntöjä”, kokenut neuvottelukonkari Laatunen kirjoitti blogissaan
The industry’s most important business platform. 040 450 3250 – interfair@messukeskus.com www.messukeskus.com kmd1902_IV_210x297+3_FI.indd 1 23.07.19 13:05. The fascinating forum for innovation and investment. Welcome to the show! w w w . c o m / t i c k e t i n g The World’s No. H o m e o f I n n o v a t i o n . k o n l i n e . Around 3,200 international exhibitors offer you the latest in research and development. 1 Trade Fair for Plastics and Rubber Edustaja Suomessa: Messukeskus, INTERFAIR PL 21 – 00521 Helsinki P. K 2 1 9 N o m a t t e r w h a t y o u r f o c u s i s – c i r c u l a r economy, digitalisation, Industry 4.0, lightweight construction, additive manufacturing, advanced materials or other forward-looking topics in the global plastics and rubber industry – K 2019 is the place to be to scout for new solutions
14 KEMIA 5/2019 Sata vuotta Kiiltoa Kiilto Brändija viestintäjohtaja Eeva Solja edustaa perheyrityksessä neljättä polvea, jolle ympäristöarvot ovat erityisen tärkeät. ”Juhlavuotemme kunniaksi tuomme esiin Kiillon luontosuhdetta, jonka voisi tiivistää nöyräksi kunnioitukseksi”, hän kertoo.
15 5/2019 KEMIA Emma Kaustara Kiilto on yksi suomalaisista koko kansan yrityksistä. ”Tulos on iloinen mutta ei yllättävä”, hymyilee Eeva Solja, Kiillon brändija viestintäjohtaja. Vuonna 1919 perustettu Kiilto on perheyhtiö, jonka tuntee koko kansa.. Toiseksi yhtiö palvelee laajasti teollisuutta elintarvikealalta metalliteollisuuteen. Kiilto on monilla toiminta-alueillaan, esimerkiksi tekstiilien pesussa, ainoa kotimainen valmistaja. Teknokemiallinen Tehdas Pispalasta Satavuotiaan Kiillon tarina sai alkunsa 27. ”Suurin osa meidän nykyisestä liiketoiminnastamme tapahtuu ammattilaisille suunnatun Kiilto Pro -brändin kautta suoraan rakentamisen, teollisuuden ja hygienian ammattilaisten kanssa”, Solja kertoo. Kiilto valmistaa muun muassa saumalaasteja, vedeneristeitä, liimoja ja muita kiinnitysratkaisuja rakentamisen tarpeisiin. Kolmantena tulevat ammattisiivouksen ratkaisut, joilla pidetään puhtaina niin ravintoloiden keittiöitä ja hotelleja kuin kouluja, vanhainkoteja ja sairaaloita. Kuluttajatuotteet tosin muodostavat vain kahdeksisen prosenttia kokonaisuudesta. ”Me olemme suomalaisten arjessa pitkään mukana ollut yhtiö ja nykyään myös Pohjoismaiden menestyneimpiä kemianyrityksiä.” Konsernin tuotanto jakaantuu neljään pääalueeseen. lokakuuta vuonna 1919 Pispalassa, joka vielä tuolloin kuului Pirkkalan mahtipitäjään. Tuoreimman tunnettuusmittauksen mukaan Kiillon tunnistaa 93 prosenttia kansalaisista. Ajankohta firman käynnistämiselle ei ollut ruusuinen. ”Sisällissota, joka oli jättänyt jälkensä ennen kaikkea Tampereeseen, oli juuri päättynyt, ja yhteiskunta eli murrosvaihetta. Yksi yrityksen menestyksen salaisuuksista kuluttajamarkkinoilla on suomalaisuus. Pispalanharjun pohjoisrinteessä Näsijärven puolella seisoi talo, johon kolme miestä perusti yrityksen nimeltä Teknokemiallinen Tehdas O/Y Santalahti. Neljäs alue ovat kuluttajatuotteet. Raaka-aineiden saanti oli vaiSata vuotta Kiiltoa Pieni paja Pispalasta on sadassa vuodessa kasvanut yhdeksi Suomen kemianteollisuuden ikoneista
”Suuruudenhullu” kauppa kannatti 1960-luvun lopulla Kiilto etsi jälleen isompia tiloja. Mutta ostos oli kauaskatseinen. Kemistinä Ville Solja ikuisti liikemerkkiin retortin eli tislausastian. ”Tontin kokoa pidettiin aikoinaan suuruudenhulluutena. Liiketoiminnan osti kemisti Ville Solja, Eeva Soljan isoisänisä. ”Yrittäjillä oli vaikeuksia saada edelliset vuokralaiset eli talon kuusi asukasta ulos rakennuksesta.” Kun tuotanto lopulta pyörähti vauhtiin, Pispalasta alkoi lähteä markkinoille muun muassa kauneudenhoitotuotteita, lakkaa ja kenkäliimaa. Bisneksen käyntiinlähtöä hidastivat myös odottamattomat käytännön ongelmat. Nykyisen ikonisen nimensä perheyhtiö sai pian kaupan jälkeen. Kun Tampereelta ei löytynyt sopivaa paikkaa, yhtiö osti monen hehtaarin tontin naapurikunnasta Lempäälästä. Neljättä polvea yrityksen leivissä edustaa Eeva Soljan lisäksi hänen veljensä, isovaarin kaima Ville Solja, joka työskentelee liiketoiminnan kehitysjohtajana. ”Isoisoisä piti alkuperäistä nimeä kömpelönä ja järjesti henkilökunnalle ideakilpailun. 16 KEMIA 5/2019 keaa ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa”, Solja kuvailee. Tampereen suurimpia teollisuudenaloja oli 1920–1930-luvuilla kenkäteollisuus, jota Solja päätti keskittyä palvelemaan. Tuotemerkki on yhä käytössä. 1930-luvulla Kiillon tehdas oli ensimmäinen, joka hyödynsi huonekaluteollisuuden lakoissa nitroselluloosaa. Samalla vuosikymmenellä yritys ryhtyi tuottamaan myös ensimmäistä nitroliimaa rakennusteollisuuden tarpeisiin. ”Vielä isäni Erkki Solja on syntynyt siellä”, Eeva Solja kertoo. Onpahan voitu vuosien mittaan laajentua ilman huolta tilan loppumisesta”, Eeva Solja huomauttaa. Kolmen vuoden puurtamisen jälkeen perustajien usko hankkeeseensa rupesi kuitenkin hiipumaan. Yhtiön osake-enemmistön on siitä pitäen omistanut Soljan perhe. Vuonna 1925 Kiilto muutti itsekin Tampereelle Hatanpään valtatien varrelle kiinteistöön, jossa oli aiemmin toiminut sikala. Toimipisteessä oli lääniä entiseen verrattuna kaksinkertaisesti. Omistajaperhe myös asui pitkään saman rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Yhtiö otti repertuaariinsa puhtausalan ja osti muoviyritys Sarviksen kemiantuotannon. 1980-luvulla laajentui myös Kiillon liiketoiminta. Yritys alkoi myös kansainvälistyä. Sen tuloksena syntyi Kiilto Oy.” Saman tien vaihtui yrityksen logokin. Yhtiö alkoi valmistaa sellulakkaa nimeltä Kesto. Vuonna 1977 päästiin juhlimaan uuden tehtaan avajaisia. Kiilto ryhtyi valmistamaan vahoja, kumiliimaa ja kengänkiillokkeita, joissa yhtiö mainosti itseään maan ykkösenä. Soljan perhe ruoriin 1920-luvulla Ratkaisevalla hetkellä vuonna 1922 löytyi pelastus. Lempääläläisyhtiö huolehtii tuotteidensa kehittämisestä pääasiassa omin voimin.. Liimoihin Kiilto alkoi keskittyä 1960-luvulla, josta lähtien ne ovat säilyttäneet asemansa yhtenä yrityksen kivijaloista. Tätä nykyä Hatanpään tiloissa toimii budjettimatkailijoiden suosima hotelli Ville, joka kunnioittaa nimellään Kiillon kantaisää. Tuotannon laajentuessa Pispalan toimipiste kävi ahtaaksi
Vuonna 2010 Kiillon hygieniabisnes kasvoi entisestään, kun yhtiö osti turkulaisen Farmoksen. Päätoimitilat Turussa, jossa tehdään puhdistusja hygieniatuotteita sekä ammattilaisille että kuluttajille. Tuotantolaitokset Suomessa Lempäälässä, Turussa ja Hankasalmella. Teemme nyt päätöksiä vuosi 2080 mielessä.” ta omasta näkökulmastaan. • Työllistää noin 980 henkeä. ”Meillä horisontti on erilainen kuin muilla”, Solja sanoo. Kaupan myötä tuomme töitä myös Suomeen”, Solja lupaa. ”Pinnoitteiden pumpattavuus oli meille uusi aluevaltaus. Myös Soljan perhe muutti väliaikaisesti Tukholmaan. • Tytäryhtiöiden kautta tuotantoa ja myyntikonttoreita 12 maassa. Juuri nyt Kiilto tekee kaikki tärkeät päätökset vuosi 2080 mielessä.” Samasta todistaa KiiltoClean Oy:n tutkimus-, kehitysja innovaatiojohtaja Oili Kallatsa. • Liikevaihdosta 92 prosenttia tulee ammattilaistuotteista. ”Aikaskaalamme on huomattavan pitkä. • KiiltoClean Oy vastaa teollisuuden hygieniaratkaisuista, ammattipuhtausja hygieniaratkaisuista sekä kuluttajatuotteista. Kodinpuhdistustuotteet valmistetaan Hankasalmella. Ostoksen ansiosta suomalaisyritys nousi käsija pintadesinfektioratkaisujen markkinajohtajaksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. • Vuosiliikevaihto noin 200 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 yhtiö osti lattiapinnoituksiin erikoistuneen ruotsalaisen TM Progressin. Myös ammattipuolella puhtausja hygieniatoimen valikoima laajeni merkittävästi.” Perheyrityksellä on oma horisonttinsa Kiilto on paisunut vauhdikkaasti myös viime aikoina. Päätoimitilat Lempäälässä, jossa myös valtaosa kotimaan tuotteista valmistetaan. ”Vaikka Kiilto on osakeyhtiö, sillä on perheyhtiön asenne, joka mahdollistaa pitkän tähtäimen suunnittelun niin. ”Tutkijan ei Kiillossa tarvitse pysyä tutkijankammiossa, vaan pääsen olemaan mukana monessa”, Raija Polvinen kiittelee. Ku va t: Ki ilt o Kiilto perusti ensimmäisen ulkomaisen tytäryhtiönsä vuonna 1987 Ruotsiin. KIILTO-KONSERNI • Perustettu vuonna 1919. Ensimmäiset kuluttajatuotteensa Kiilto toi markkinoille vuonna 1998. • Kiilto Family -konserniin kuuluvat Kiilto Oy, KiiltoClean Oy, Kiiltoplast Oy ja Intermedius Oy. 17 5/2019 KEMIA Tutkimus-, kehitysja innovaatiojohtaja Oili Kallatsa huomasi heti taloon tultuaan, että perheyrityksessä perspektiivi on pitkä. Lisäksi tehtaita Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. ”Heti talossa aloitettuani kävi isoista ja pienistä asioista selväksi, että Kiilto operoi pidemmällä kehitysperspektiivillä kuin useat kvartaali kerrallaan toimivat pörssiyritykset”, Kallatsa kuvailee. Ei ollut ollenkaan varmaa, kuinka käy. • Tuotemerkkejä muun muassa Kiilto, Kiilto Pro, Serto, Erisan, Linna ja Aisti. • Kiilto Oy vastaa rakentamisen ja teollisuuden ratkaisuista. ”Kaupan mukana meille tuli monta tuttua tuotemerkkiä, kuten Erisan ja Serto. Tämän vuoden hankinta on ruotsalainen CCS Healthcare Holding. Perheyhtiönä Kiilto pystyy lähestymään liiketoimintaansa omien arvojensa kautta ja katsomaan tulevaisuut”Aikaskaalamme on pitkä. Mutta kävi niin, että nyt olemme markkinajohtaja”, Solja naurahtaa. ”Kun kodinpuhdistustuotteet lanseerattiin, lähdettiin ihan puhtaalta pöydältä. Suomen lisäksi merkittävimmät toimialueet Skandinavia, Venäjä ja Baltia
Tämä ei ole mikään tutkijankammio”, Polvinen naurahtaa. ”Me hyödynnämme pakkausmateriaalinamme kierrätettyä muovia ja ohjeistamme kuluttajapakkauksissa niiden kierrättämistä.” Nurinkurista kyllä, muovipakkausten kierrättäminen voi olla paljon vaikeampaa teollisuudelle ja yrityksille kuin kuluttajille. Lempäälään asennetaan tänä vuonna uudet paneelit, joiden muodostamien voimaloiden yhteisteho on 984 piikkikilowattia”, Solja kertoo. Lopullinen tavoite on suljettu kierto, jossa käytetyistä pakkauksista tehtäisiin aina uusia pakkauksia. Samaan lukuun päästään pian myös pääkonttorissa. Vaikka kehitystyö on valtaosin kiiltolaisten omalla kontolla, linkki akateemiseen maailmaan on vahva. Lempäälän toimitilojen katolle ilmestyivät aurinkopaneelit jo vuonna 2008, jolloin syntyi aikansa suurin aurinkovoimala Suomessa. Samassa ajassa Kiilto aikoo tuplata uusiutuvien ja kierrätysperäisten raaka-aineiden osuuden tuotannossaan. Esimerkiksi prosesseja optimoimalla voidaan vähentää hukan määrää. Kisaan ehYmpäristö edellä Kiillon kodinpuhdistustuotteilla on ollut alusta asti ympäristömerkki. Yksi sellainen ovat Åbo Akademin tutkimuksesta alkunsa saaneet myrkyttömät palonestoaineet, jotka ovat niittäneet kiitosta ja palkintoja. Tavoitteena on suljettu kierto, jossa käytetyistä pakkauksista tehdään aina uusia pakkauksia.. Energia auringosta, hukkalämpö talteen Kiilto on mukana monessa muussakin kestävän kehityksen hankkeessa. Näin kompensoimme ne kotimaan liikematkat ja tehtaiden suorat päästöt, joista emme pysty luopumaan.” Kiilto lupaa myös vuoteen 2028 mennessä käyttää sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa kaikissa toimissaan. Kiilto ei tyydy pelkästään petraamaan ympäristöasioissa itse, vaan se tarjoaa apua myös ammattilaisasiakkailleen. Samaa lempääläläisyhtiö aikoo kokeilla muidenkin asiakkaidensa kanssa. Myös Turussa työskentelevä Oili Kallatsa kiittää tuotekehitystä hyvin luontevaksi prosessiksi. ”Yliopistot ja muut tutkimuslaitokset ovat olleet meille tärkeitä alusta asti”, Eeva Solja kertoo. Koko arvoketju on läpinäkyvä ja läsnä tutkimusja kehitystiimin arjessa. Yrityksen startup-kilpailuun voi ottaa osaa koko henkilöstö. Yhtiön koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 20 000 eri alojen ammattilaista. Varsinkin muovi on tarkoitus saada entistä paremmin kiertoon. Koulutuksiin on tulossa mukaan kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden osio. Myös tuotekehittäjän toimenkuva on Kiillossa laaja-alaisempi kuin yleensä. Lupaus kokoaa yhteen neljä näkökulmaa: vihreät pakkaukset ja logistiikan, vihreät materiaalivalinnat, vihreän energian ja vihreät asiakkaille tarjottavat palvelut. Kun rintama on laaja, innovaatioita syntyy. ”Yrityksen muut funktiot eivät ole kaukana erillisissä siiloissaan vaan lähellä meitä, ja vuorovaikutus on tiivistä. Yrityksen logistiikka ja matkat ovat silloin hiilineutraaleja. ”Luonnosta huolehtiminen on ollut meillä jo varhain päätöksenteon keskiössä, vaikka sitä ei silloin vielä laajemmin kommunikoitu”, Eeva Solja sanoo. ”Firmahan on yrityksenä moniottelija. Vihreiden materiaalivalintojen osalta konserni sitoutui puolittamaan tuottamiensa jätteiden määrän vuoteen 2022 mennessä. ”Kaasulämmitystä tarvitaan enää vain kylmimpinä pakkaspäivinä.” Uudistuksen on noteerannut muun muassa Suomen ympäristökeskus, joka kesäkuussa myönsi Kiillolle Hinku-ympäristöpalkintonsa. Näin he pääsevät vaikuttamaan moniin asioihin. ”Se pitää virkeänä. ”Aurinkopaneeleista on tullut kymmenen viime vuoden aikana merkittävästi tehokkaampia. On monia osaja tuotealueita ja monia ihan erilaisia kemiapohjia.” Tutkimuksessa ollaan ”maailmalle avoinna”, ja tuotekehittäjät tekevät läheistä yhteistyötä raaka-ainetoimittajien, tuotannon ja markkinoinnin kanssa. Lempäälässä on lisäksi otettu käyttöön hybridijärjestelmä, jossa energiaa kerätään tehtaan omasta hukkalämmöstä sekä kiinteistön maalämmöstä ja maakylmästä. 18 KEMIA 5/2019 tuotekehityksessä kuin ympäristön huomioimisessa.” Tuotekehitys tehdään itse Tuotekehitys on Kiillon toiminnassa erityisen suuressa osassa. Muumimaailma käyttää Kiillon keittiöhygieniaja ammattisiivoustuotteita, joiden pakkaukset se keräsi kesän pilottiprojektissa talteen ja palautti takaisin. Koko kiinteistön valaistus toimii aurinkosähköllä. On tyydyttävää nähdä suoraan, kuinka oma työ vaikuttaa tuotantoon ja myyntiin”, Kallatsa sanoo. Näin lämmitetään koko tuotantolaitos ja sen käyttövedet. Juhlavuotensa kunniaksi yhtiö haluaa tuoda linjansa esiin selvin sanoin. ”Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä työskentelee meillä poikkeuksellisen paljon väkeä suhteessa firman koko henkilöstömäärään”, kertoo Kiilto Oy:n tutkimus-, kehitysja innovaatiojohtaja Raija Polvinen. ”Yhteistyössä 4H:n kanssa tuemme nuoria esimerkiksi puiden istuttamisessa. Siihen Kiilto kuitenkin pyrkii. ”Muovi on hyvä materiaali niin kauan kuin se kiertää”, Solja muistuttaa. Myös yhtiön Hankasalmen tehtaaseen asennettiin viime vuonna aurinkosähköjärjestelmä, joka kattaa 15 prosenttia laitoksen energiankulutuksesta. Lisäksi se osallistuu useisiin hiilinieluja lisääviin hankkeisiin. Yritys on myös sitoutunut käyttämään vastuullisesti tuotettua palmuöljyä kasviöljypohjaisissa raaka-aineissaan. Euroopan aluekehitysrahaston tukemassa projektissa yhtiö kehittää puupohjaisia ratkaisuja sairaalahygieniaan. Kiilto asetti jo viime vuonna itselleen tarkat, kunnianhimoiset tavoitteet, jotka se tiivisti Lupaus ympäristölle -hankkeeseensa. Eteenpäin Kiillon hengessä Kiillossa kannustetaan kaikkia työntekijöitä osallistumaan innovointiin
Hän kehuu yhteisöä ”loistavaksi ja aktiiviseksi”. Yhtiön Suomen-tuotantolaitokset sijaitsevat Lempäälässä, Turussa ja Hankasalmella. Kaksi vuotta sitten saman palkinnon pokkasi Kiilto Oy. ”Meillä on vuosittaiset vapaaehtoiset kuntotestit. ”Sen sijaan korostaisin yhtiön henkeä. Täällä satsataan henkilöstön työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja osaamiseen.” Järvensivun intoa ovat vuosikymmenten vieriessä pitäneet yllä työn monipuolisuus ja tehtävien vaihtuminen riittävän usein. Viime vuonna KiiltoClean Oy sai Suomen aktiivisin työpaikka -tunnustuksen. Ku va t: Ki ilt o Heini Järvensivu on varsinainen Kiilto-konkari, joka on viihtynyt yrityksen palkkalistoilla jo neljä vuosikymmentä. ”Viime vuoden kilpailu poiki muun muassa tuotepakkaustemme takaisinkierrätyksen, jota pilotoimme kesällä Naantalin Muumimaailman kanssa”, Solja kertoo. 19 5/2019 KEMIA Kiilto työllistää kaikkiaan liki tuhat henkeä. ”Lisäksi meillä on laaja tarjonta omia harjoitusvuoroja. Myös yhtiössä 40 vuotta työskennellyt HR-koordinaattori Heini Järvensivu tunnistaa oitis ”kiiltolaisuuden”. ”Ei ole koskaan tarvinnut jäädä junnaamaan paikoilleen.” Konserni ei satsaa pelkästään työntekijöiden psyykkiseen vaan myös fyysiseen hyvinvointiin. Jo pelkästä osallistumisesta saa rahallisen bonuksen”, Eeva Solja kertoo. ”Kiilto on työntekijäystävällinen työpaikka. Järjestämme myös erilaisia liikuntakampanjoita ja -tapahtumia.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kun Eeva Solja katsoo taaksepäin Kiillon satavuotista taivalta, hän ei halua nostaa esiin ketään yksittäistä ihmistä tai mitään yksittäistä tapahtumaa. emmakaustara@gmail.com dotuksen lähettäneet tiimit saavat käyttää pari kuukautta työaikaa ideoidensa kehittämiseen. Se erottaa meidät muista yrityksistä.”
Kulutuksen jalanjälki voidaan jopa puolittaa.” Tutkimusten mukaan kaupalla on merkittävä rooli pakkausten käytössä. Ali Harlin korostaa, että muovin keräys etenee Suomessa nopeasti, ja tavoitteita lähestytään aikataulun mukaan. Elintarvikepakkauksissa tarvitaan myös suojakerros erottamaan ruoka ja mekaanisesti kierrätetty materiaali. Erityisen tehokas keino muovin kierrättämisessä ovat yhä suljetut kierrot, kuten pullojen panttijärjestelmä. ”Mitä enemmän ihmiset asuvat kaupungeissa ja käyttävät päivittäisiä palveluja, sen helpompi on myös siirtyä tuoreiden tuotteiden jakeluun”, Harlin huomauttaa. Esimerkiksi Neste on asiassa aktiivinen.” Eri muovilaatujen tunnistaminen onnistuu Harlinin mukaan kohtuullisen hyvin IR-tekniikoilla. Näin saadaan vähennettyä fossiilisen raaka-aineen käyttöä. ”Yksinkertaisia jo markkinoilla olevia ratkaisuja ovat suojaavat sisäpussit ja kartongista kevyesti irtoavat pinnoitteet. Tuija Käyhkö ”Ihmiskunnan suurimmat ongelmat ovat seurausta ihmisen ahneudesta, välinpitämättömyydestä ja kyynisyydestä”, täräyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Järkevästi toimimalla esimerkiksi muovipakkausten ympäristövaikutukset voidaan kuitenkin kutistaa puoleen. Esimerkkejä ovat leivän paistaminen, perinteisten lihaja kalatiskien paluu ja vaikkapa salaattibaarit. Muovin laatu myös heikkenee käytön ja kierrätyskertojen myötä, jolloin muovia ei voi enää kierrättää. ”Pyrolyysiin perustuvalla kemiallisella kierrätyksellä kaikki muovit ja muoviseokset on mahdollista palauttaa öljyksi. ”Joillain laitoksilla on ollut haasteita mustien materiaalien kanssa. ”Tämä on pohja, jossa myös öljynjalostus ja petrokemia kiinnostuvat aiheesta. Seuraava vaihe on Harlinin mukaan hylkymuovin hyötykäyttö. Hänen missionaan on muuttaa suhdettamme muoviin. Siten niistä saadaan polttoaineiden, muovien ja muiden kemikaalien raaka-ainetta”, Oasmaa toteaa. Ensi vuonna kierrätyslukuja ei enää lasketa kerätyn muovin kokonaismäärästä vaan materiaalista, joka on oikeasti otettu uudelleen käyttöön. ”Avainasemassa ovat muovin kulutuksen vähentäminen ja raaka-aineena käytetyn öljyn korvaaminen uusiutuvilla, kierrätettävillä materiaaleilla, esimerkiksi sellupohjaisilla kuitumateriaaleilla”, Harlin sanoo. Elintarvikeja pakkausteollisuus sekä kauppa etsivät parhaillaan materiaalitehokkaita ratkaisuja ruuanjakeluun Matsithankkeessa. Erilliskerätystä jätemuovista päätyy Suomessa tätä nykyä noin 40–60 prosenttia poltettavaksi. Multispektrikamerat auttavat tässäkin ongelmassa.” Tunnistuksen helpottamiseksi ehdotettu materiaalien kemiallinen merkintä ei Harlinista vaikuta mielekkäältä, sillä koodista tuskin saataisiin kattavaa. Määrä kolminkertaistunee vuoteen 2050 mennessä. Esikäsittelyn edistysaskeleet Muovien ja muoviseosten pitkät polymeeriketjut pilkottiin hankkeessa pyrolyysilla eli hapettomissa oloissa kuumentamalla lyhyemmiksi ketjuiksi ja Muovituotteet on suunniteltava niin, että ne sopivat paremmin kierrätettäviksi.. ”Tämä kaikki edellyttää uudenalaista kulutusmallien kehittymistä ja tuotteiden suunnittelua”, Harlin toteaa. Työssä ovat olleet mukana Suomen Uusiomuovi ja Fortum. Kemiallinen kierrätys lupaava vaihtoehto Lupaavin ratkaisu muovituotteiden uudelleenkäytön kehittämisessä on muovin kemiallinen kierrätys. Mekaaninen kierrätys etenee aikataulussa Teollisuuden tavoite on pitää tarjonta ajan tasalla ja kannattavana. Hänestä tehokkain ratkaisu on muovien ja kuitumateriaalien harkittu rinnakkaiskäyttö niin, että hyödynnetään kumpienkin parhaat ominaisuudet. Myös kierrätysmuovin lajittelu ja mekaaninen kierrätys ovat lähteneet käyntiin. Kilpailutilanteessa kaupat kuitenkin etsivät vaihtoehtoisia palvelutapoja. Monikerroskalvojen sisältämien muovilajien erottaminen toisistaan on usein mahdotonta. Näin sanoo VTT:n johtava tutkija Anja Oasmaa. 20 KEMIA 5/2019 AJANKOHTAISTA Maailmassa kulutetaan 400 miljoonaa tonnia fossiilipohjaista muovia vuodessa. Kierrätyksessä kuitumateriaalit ja muovi voidaan nykytekniikoilla erottaa toisistaan, jolloin niistä voidaan valmistaa uusia tuotteita. Pakkauksissa kuitu tukee tuotetta mekaaniselta rasitukselta, muovi suojaa sitä kosteudelta ja ilmalta. VTT:n kaksivuotinen WasteBusters-hanke on osoittanut, että kemiallinen kierrätys on kestävä vaihtoehto mekaaniselle kierrätykselle ja poltolle. Huonolaatuinenkin muovijäte on kuitenkin mahdollista saada kiertoon termokemiallisella käsittelyllä. Syynä on se, että mekaaninen kierrätys ei sovi kaikelle muovijätteelle, eikä sitä ole myöskään pystytty saamaan taloudellisesti kannattavaksi. Muovipakkausten jalanjälki voidaan puolittaa Nykyisten supermarketien tehokkuus perustuu vakioituihin pakkauksiin, joilla on pitkä hyllyikä. Näin saatava kierrätysmateriaali on suurella varmuudella hyvälaatuista
Pyrolyysiöljystä voidaan tislata erilleen monomeereja, dieseliä ja muita jakeita, joista osa sopii suoraan polttoaineiksi. Yksi kannuste muovin kemialliseen käsittelyyn siirtymiseen on se, että muovijätteen polttaminen ei ole ilmaston kannalta ongelmatonta. Yhdistetyt pyrolyysilaitokset kannattaisi heidän mukaansa sijoittaa jätteenkierrätyslaitosten yhteyteen. VTT pohjustaa muutosta lainsäädäntöön Muovijätteen tarjontaa Suomessa on pidetty pyrolyysikäsittelyyn liian pienenä. WasteBusters-hankkeen tutkijat ovat toista mieltä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, sillä VTT on laatimassa aiheesta selvitystä ympäristöministeriölle. ”Muovijätteessä on sekaisin kalvoja ja monenlaisia tiiviitä ja höttöisiä kappaleita, minkä vuoksi sen käsittely on vaikeaa. Anja Oasmaa pitää etenkin esikäsittelyn edistysaskelia ratkaisevina menetelmän kannattavalle käytölle. tuija.kayhko@kolumbus.fi Kemiallisella kierrätyksellä kaikki muovit ja muoviseokset voidaan palauttaa öljyksi. Näin syntynyttä pyrolyysivahaa tai -öljyä voidaan todennäköisesti käsitellä öljynjalostamoissa perinteisin menetelmin. Tutkijat laskivat, että noin kymmenen pyrolyysilaitoksen verkosto voisi toimia kannattavasti, jos niissä yhdistettäisiin jätemuovin ja jätepuun käsitteleminen. ”Kemiallisen kierrätyksen avulla likainenkin sekamuovi palautetaan rakenneosiinsa uuden muovin raakaaineeksi.” Muovin kemiallisen kierrätyksen hidasteena on, että Suomen lainsäädäntö ei toistaiseksi tunnista kemiallista kierrätystä mekaanisen rinnalla. VTT:n projektissa tutkittiin ja kehitettiin sekä muovijätteen esikäsittelyä, pyrolyysin olosuhteita että tuotteen jälkikäsittelyä. Onnistuimme muuntamaan jätteen homogeeniseksi VTT:n uudentyyppisellä ekstruuderilla, jota on hiottu teolliselle muovijätteelle sopivaksi”, Oasmaa kertoo. ”Likainen sekamuovijäte voidaan polttaa ja ottaa siitä energia talteen, mutta samalla pitäisi ottaa myös syntynyt hiilidioksidi talteen”, Oasmaa huomauttaa. 21 5/2019 KEMIA osin jopa monomeereiksi asti. A do be St oc k
Esiin nostettiin myös joitakin konkreettisia ehdotuksia kiertotalousmuutoksen aikaansaamiseksi. Kuluttamisesta elämiseen Development Alternatives -nimisen sosiaalisen yrityksen varapresidentti Zeenat Niazi ehdotti, että kuluttamiselle olisi laitettava katto. Lasten esiinmarssi alleviivasi asiantuntijapuhujien toistamaa viestiä siitä, kuinka kiire muutoksella on. 22 KEMIA 5/2019 UUTISIA Laitetaanko kuluttamiselle yläraja. Lapset mielenosoituskyltteineen pyysivät salissa istuneita vaikuttajia antamaan heille mahdollisuuden kasvaa aikuisiksi. Sitran järjestämään kolmanteen WCEF-tapahtumaan oli kokoontunut yli 2 200 osanottajaa 98 maasta. Kiertotaloustapahtuma World Circular Economy Forum etsi keinoja nykyisen talousmallin muuttamiseen. OECD:n mukaan materiaalivero, joka tukisi kierrätystä ja laskisi työn kuluja, vähentäisi materiaalien kuluttamista dramaattisesti. Foorumissa todettiin nyt ääneen se, että monet taloudelliset mekanismit, kannustimet ja verot sekä nykypolitiikka tukevat yhä fossiilisiin energioihin ja materiaalien kertakäyttökulttuuriin pohjautuvaa kulutusmallia. Ylikuluttaminen on halpaa, koska tuotteen tai materiaalin hintaan ei lasketa sen käyttöönotosta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle, elinympäristöjen saastumiselle eikä jätteille ja päästöille. Tai materiaaleille vero. Alumiinin, kuparin, raudan ja muiden metallien käyttö putoaisi 20–50 prosenttia. Nykyinen lineaarinen talousmalli ja yhä kasvava luonnonvarojen ylikulutus tuhoavat luonnon monimuotoisuutta ja lämmittävät ilmastoa huolestuttavalla nopeudella ja laajuudella. Suomalaisen nuorisoagenda 2030:n presidentti Siiri Mäkelä tiivisti: ”Vaihdetaan kuluttamisesta elämiseen. Eurostatin päällikkö Arturo de la Fuente laskee, että kierrätykseen menee vain kymmenesosa kaikesta EU:n materiaalinkäytöstä. Materiaalivero purisi OECD ennustaa, että materiaalien globaali kulutus kaksinkertaistuu 167 gigatonniin vuoteen 2060 mennessä. Suurin osa heistä oli päättäjiä, poliitikkoja, tutkijoita, yrittäjiä sekä kansainvälisten organisaatioiden ja rahoituslaitosten edustajia. Tämän vuoden tapahtumassa tuotiin aiempaa selvemmin esille, kuinka ilmasWCEF-TAPAHTUMASSA POHDITTIIN Kuluttamiselle kattoa tokatastrofin ja luonnon biodiversiteettituhon estäminen samoin kuin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen riippuvat kaikki siitä, kuinka ihmiskunta onnistuu vähentämään luonnonvarojen ylikuluttamista. Samaa pohti myös kansainvälisen resurssipaneelin IRP:n varapuheenjohtaja Janez Potocnik. Rikastuessaan yhteiskunnat eivät tehosta materiaalinkäyttöään vaan päinvastoin kuluttavat jopa 30 kertaa enemmän kuin kehittyvät maat. Kiertotaloustapahtuman livestriimausta seurasi yli 1 600 ihmistä. ”Meillä on 10 vuotta aikaa dramaattisesti muuttaa toimiamme, jotta voimme estää globaalin ekoja ilmastokatastrofin”, kiteytti foorumin avannut Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Material Economics on laskenut, että materiaalitehokkailla tuotantoprosesseilla, kiertotalouden mukaisilla bisnesmalleilla ja päästöjen talteenottomenetelmillä voitaisiin välttää satoja miljoonia tonneja materiaalinkäytöstä aiheutuvia päästöjä. Moni pyyhki silmäkulmiaan Helsingin Finlandia-talossa, kun lapset ja nuoret 17 maasta kipusivat kesäkuisen World Circular Economy Forumin lavalle. Kiertotalous on työkalu tämän vision saavuttamiseen.” Elina Saarinen Muun muassa Ecuadorista, Ukrainasta, Filippiineiltä ja Botswanasta saapuneet lapset ja nuoret kyltteineen vetosivat maailman päättäjiin, jotta nämä ryhtyisivät toimiin ekokatastrofin estämiseksi. Si tr a
Altti Mäkelä ja Heikki Simojoki ottivat hopeaa, Ville Kukkola ja Jasu Vehtari pronssia. Saavutus on erinomainen, sillä vastassa oli kivikovia kilpakumppaneita muun muassa Kiinasta ja muista Aasian huippumaista. Suomen joukkueen mentorina toimi yliopisto-opettaja Kjell Knapas Helsingin yliopistosta. Kaikki neljä ovat kevään ylioppilaita. heinäkuuta pidetyt Pohjoismaiset kemian mestaruuskilpailut, joissa mittelivät tiedoissa ja taidoissa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin lukiolaiset. Vuoden 2020 kemian olympialaisia isännöi Turkin Istanbul. Lisäksi he määrittivät rautaioneja sisältävän liuoksen konsentraation spektrofotometrisesti. Kolmostilalle kiri Hyeokgyu Choi Etelä-Koreasta. Pohjoismaisen kisan ylivoimaisesti parhaasta suorituksesta vastasi tanskalainen Thomas Falkenberg, jonka tulos oli 95,7 pistettä 100:sta. Kotikisoissa palkintopallille kipusi koko suomalaisjoukkue. Laboratoriotöiden lisäksi paneuduttiin myös kemian teoriaan. Olympialaisten suurimmat tähdet tulivat jälleen kerran Kiinasta. Vasemmalta Ville Kukkola, Heikki Simojoki, Altti Mäkelä ja Jasu Vehtari. Suomi mitaleille kemian kansainvälisissä kisoissa Olympialaisia edelsivät Helsingissä 18.– 21. Pariisissa 21.–30. Helsingissä tutustuttiin atomikerroskasvatukseen Pohjoismaisen mestaruuskilpailun kokeellisessa osassa nuoret pääsivät syntetisoimaan ja analysoimaan kuparija oksalaatti-ioneja sisältävän kompleksiyhdisteen. Kirkkaimmat mitalit menivät Tanskaan. Oheisohjelmaan kuuluivat vierailut Tiedekeskus Heurekaan ja öljy-yhtiö Nesteen Porvoon-jalostamoon. Teoriakokeessa laskettiin polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen ?-elektronien energiatiloja, pohdittiin ATRP-polymeroinnin reaktiokinetiikkaa ja tutkittiin hiilidioksidin sitomista kiinteään materiaaliin. Hopeamitalitason saavutti 64 kisaajaa, ja pronssille pääsi 95 nuorta kemistiä. Kilpailun korkeimmat pisteet sai Liu He, ja kakkoseksi nousi Zijie Deng. Valmennukset toteutettiin viime talven ja kevään mittaan. 23 5/2019 KEMIA H el si ng in yl io pi st o Suomen joukkue nappasi kesän 2019 kansainvälisissä kemiakisoissa hopeaa ja pronssia. Suomi ja suomalainen tutkimusosaaminen näkyivät tehtävissä, joissa esiteltiin ALD:n eli atomikerroskasvatuksen periaatteita ja ratkaistiin Gustaf Kompan kehittämä kamferin kokonaissynteesi. Suomen saalis vuoden 2019 kansainvälisistä kemian olympialaisista oli pronssinen mitali, jonka toi kotiin raumalainen Altti Mäkelä. Päivi Ikonen Suomen joukkue poseeraa Pohjoismaisten mestaruuskisojen jälkeen. ”Vaikka kemiakilpailu on tarkoitettu lukiolaisille tai uusille ylioppilaille, niin kovatasoisessa kilpailussa menestymiseen ei riitä lukion kurssimäärä. Siksi Helsingin yliopiston kemian osasto tarjoaa nuorille valmennusta”, Knapas kertoo. Falkenberg menestyi loistavasti myös Pariisin olympialaisissa, joista hän sai kultamitalin. Viimeistelyleirille kokoonnuttiin kesäkuussa. Suomen joukkueen kolme muuta jäsentä, Ville Kukkola Kajaanista, Heikki Simojoki Tuusulasta ja Jasu Vehtari Espoosta, pärjäsivät hekin mainiosti mutta eivät yltäneet aivan mitalitasolle asti. Kilpailijoista 37 selvitti kemian teorian ja käytännön tehtävät kultamitalin arvoisesti. Knapas vastasi myös kilpailijoiden valmentamisesta kansainvälisiä koitoksia varten. Kuvaan pääsi myös joukkueen maskotti.. Suomen joukkue kemiakilpailuihin valitaan vuosittain Matemaattisten aineiden opettajien liiton Maolin organisoimissa karsintakisoissa. heinäkuuta järjestettyihin olympialaisiin osallistui kaikkiaan 578 kisaajaa, jotka olivat saapuneet Ranskaan eri puolilta maailmaa
Kauran kuoret päätyvät Lahdessa hyötykäyttöön.. Ksylitoli on makeutusaine, joka valmistetaan ksyloosista. Lopuksi sovitaan yhdessä toimenpiteet ja mahdollinen kontrollinäytteen ottoaika. Kirsi Väisänen Elintarvikeyritys Fazer rakentaa ksylitolin tuotantolaitosta Lahteen. Uusi laitos nousee samalle tontille, jolla toimivat jo Fazer Mylly ja Lahden leipomo. Ksyloosia esiintyy useissa kasveissa, muun muassa koivussa, minkä vuoksi ksylitolia nimitetään usein koivusokeriksi. Bioseurantaa käytetään esimerkiksi alumiinin, kromin, seleenin, kadmiumin ja titaanin altistumismittauksissa. Lahdessa tehdään pian ksylitolia kauran kuoresta Fazerin mukaan kyseessä on maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta. 24 KEMIA 5/2019 UUTISIA Kemikaalialtistusta ehkäistään uudella toimintamallilla Työntekijöiden kemiallista altistumista pyritään vähentämään uudella Harjavalta-mallilla, jonka ovat kehittäneet Työterveyslaitos, Boliden Harjavalta Oy ja Nornickel Harjavalta Oy. Harjavalta-mallia voidaan käyttää kaikissa työpaikoissa, joissa henkilöstön altistumista kemikaaleille mitataan biomonitoroinnin avulla. Jos arvo on koholla seuraavassakin Biomonitorointi paljastaa mahdollisen kemikaalialtistuksen nopeasti. Yhdessä pohditaan myös mahdollista juurisyytä korkeampaan altistumiseen. Samalla selvitetään, oliko kyseisenä tai edellisenä päivänä tapahtunut jotain erityistä tai oliko työpäivä ollut muuten normaalista poikkeava. ”Lähtökohtana on osallistaa esimiehet keskustelemaan työhygieniasta alaistensa kanssa, mikä tukee myös hyvää esimiestyötä ja tuo esille mahdollisia kehitysja toimenpide-ehdotuksia työhygienian parantamiseksi”, kertoo hankkeen vastuuhenkilö, johtava asiantuntija Mirja Kiilunen Työterveyslaitoksesta. Jos kemikaalin pitoisuus virtsassa ylittää työnantajan asettaman hälytysrajan, järjestetään työntekijän ja esimiehen välinen altistumiskeskustelu. Silloin käydään läpi myös suojautuminen, suojainten oikea käyttö ja peseytyminen sekä työvaatteiden vaihto ennen näytteenantoa ja/tai kotiin menoa. Investoinnin arvo on 40 miljoonaa euroa. Tehdas käynnistyy syksyllä 2020. Kattava keskustelu Altistumiskeskustelussa käydään läpi tehtävät, joissa henkilö työskenteli ennen näytteenantoa. Sh ut te rs to ck näytteessä, järjestetään uusi keskustelu, johon osallistuvat myös työterveyshuolto ja työsuojelu. Suomalaisyhtiö hyödyntää ksylitolin valmistuksessa uutta, patentoitua teknologiaa. Tuleva tehdas hyödyntää ksylitolin raaka-aineena kauramyllyn sivuvirtaa eli kauran kuoria. Tätä nykyä suurin osa kauran kuorista päätyy eläinten rehuksi tai energiantuotantoon. Lisäksi selvitetään käytetty suojain, sen käyttöaika kyseisenä päivänä sekä viimeisin huoltopäivä
Yhdistymisen on määrä toteutua vuoden 2020 toisen neljänneksen aikana. tapaan esillä muovin ja kumin koko ketju raaka-aineista ja tuotantolaitteista ja -koneista Metso Minerals ja Outotec yhdistyvät Konepajayhtiö Metson liiketoimintayksikkö Metso Minerals ja teknologiayritys Outotec yhdistyvät. lokakuuta 2019. Automobi avaa Kiinaan myös tuotantolaitoksia, joissa valmistetaan testin komponentteja ja muita tuotteita Kiinan markkinoille.. Uusi Operon tarjoaa veden ja lietteen käsittelypalveluja Kemira on myynyt vedenkäsittelylaitosten operointipalveluja tarjoavan Kemira Operonin koko osakekannan uudelle Operon Group -nimiselle yhtiölle. K-Messuilla on perinteiseen Muovin ja kumin suurmessut keskittyy kiertotalouteen alan palveluihin sekä lopputuotteisiin ja loppukäyttäjiin. Koneenrakentajien liitto VDMA järjestää messujen yhteydessä oman kiertotalousfooruminsa. Operon Group puolestaan ostaa jätevedenkäsittelyyn keskittyneen Aquazonen ja lietteenkäsittelijä Suomen Ekolannoitteen. Yliopisto lisää tarjontaansa diplomi-insinöörikoulutukset materiaalitekniikassa ja konetekniikassa. Toimitukset käynnistyvät syyskuussa. Turun yliopisto laajentaa materiaalitekniikkaan Turun yliopisto on saanut opetusministeriöltä luvan laajentaa tekniikan koulutusalaansa. Uuden yhtiön toiminta kattaa koko mineraalien käsittelyn ja metallinjalostuksen arvoketjun. Kiertotalous näkyy sekä näytteilleasettajien osastoilla että messujen oheisja luento-ohjelmassa. Turun yliopistossa koulutetaan jo ennestään biotekniikan ja tietotekniikan diplomi-insinöörejä. Yrityksen liiketoiminnan arvoksi lasketaan liki neljä miljardia euroa. Kaasu toimitetaan yhtiölle säiliöautoilla Gasumin LNG-terminaalista Porista. Tulevaisuudessa Forchem aikoo arvioida mahdollisuuksia vaihtaa LNG nesteytettyyn biokaasuun eli LBG:hen, mikä pienentäisi yhtiön hiilijalanjälkeä entisestään. Yhteisyritys nimeltä Automobi Molecular Diagnostics kaupallistaa suomalaisyrityksen Novodiag-alustan Kiinassa. Mobidiagille yhteisyritys Kiinaan Espoolainen molekyylidiagnostiikkayritys Mobidiag on perustanut yhteisyrityksen kiinalaisen Autobio Diagnostics -yhtiön kanssa. M es se D üs se ld or f Vuoden 2016 K-Messut houkuttelivat Düsseldorfiin lähes 3 200näytteilleasettajaajareilut230 000kävijää. Forchem vaihtaa nesteytettyyn maakaasuun Raumalainen mäntyöljyvalmistaja Forchem Oy alkaa käyttää tislaamossaan nesteytettyä maakaasua LNG:tä. Uuden suuryrityksen nimeksi tulee Metso Outotec. Tapahtuman yhdeksi pääteemaksi on tänä vuonna nostettu kiertotalous ja muovija kumituotteiden kierrätys. Yhtiön mukaan tärkein syy LNG:hen siirtymiseen on päästöjen, etenkin rikkipäästöjen vähentäminen. 25 5/2019 KEMIA UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi www.labdig.fi • labdig@labdig.fi • 09-884 5022 Thermon automaattiset titraattorit tehokkaaseen ja tarkkaan työskentelyyn • Helppo asennus ja käyttöönotto • Valmiit menetelmät • Tarkka annostelu ja luotettava tulos • Selkeä, värillinen kosketusnäyttö Happo-emäs-, ionija redox-titrauksiin Meiltä myös mittarit ja elektrodit! Orion Star -sarjan titraattorimallisto syyskuun ajan alennettuun hintaan Maailman suurin muovija kumiteollisuuden messutapahtuma K-Messe järjestetään kolmen vuoden tauon jälkeen Saksan Düsseldorfissa 16.–23. Novodiagin avulla voidaan testata antibioottiresistenssiä ja muita infektiotauteja nopeasti ja automaattisesti. Aihe on kantavana teemana muun muassa muovialan kattojärjestön PlasticsEuropen isännöimässä Plastics Shape the Future -seminaarissa. Operon Group tarjoaa jatkossa yhdyskunnille ja teollisuudelle operointija kunnossapitopalveluja, joihin kuuluvat muun muassa lietteen käsittely ja kierrätys sekä vesilaitosten teknologian ja prosessien suunnittelu ja toteutus
Äänestä suosikkiasi viimeistään 22. Lukurauha tulisi löytää, mutta kotona muut perheenjäsenet pitävät meteliä. Musiikin kuuntelu parantaa monen keskittymistä. Blogit-sivulta voit lukea näkijöiden ja tekijöiden kommentteja ajankohtaisista aiheista. Näin Pöyry auttaa asiakkaitaan toteuttamaan projektinsa paitsi menestyksellisesti myös yhteiskuntaja ympäristövastuullisesti. Huomioiden, että 80 prosenttia muovista voidaan tulevaisuudessa kierrättää, puhutaan jo miljardien eurojen investoinneista sekä lopulta siitä, että ajan kanssa biopohjainen muovi korvaa fossiilisen muovin.” Pöyry luo asiakkailleen ekosysteemejä ja palvelee näitä hankkeiden joka etapilla projektin valmistelusta sen toteutukseen, loppuun saattamiseen ja ylläpitoon asti. Elokuvaliput osuivat arvonnassa Anu Kaasiselle. Mullistava palikka voi itsessään olla pieni, mutta sen ympärillä saattaa olla rakenteita, jotka on otettava huomioon ja joihin on mukauduttava. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehdään runsaasti alaan liittyvää kehitystyötä, sillä raaka-aineita ja osaamista on hyvin saatavilla.” Puolueeton mahdollistaja näkee kokonaisuuden Tuukka Sormunen sanoo Pöyryn olevan yrityksille ennen muuta mahdollistaja ja puolueeton toimija. Kirjoita viestin otsikkokenttään tunnus Paras juttu 5/2019 ja lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Kirjastossa muiden kolistelu häiritsee keskittymistä. ”Kaikki liittyy kaikkeen, oli sitten kyse prosessiturvallisuudesta, ympäristöturvallisuudesta tai työturvallisuudesta”, Bäck kuvaa työn kokonaisvaltaisuutta. Siitä voisi esimerkiksi 40 miljoonaa tonnia vastaisuudessa olla neitseellistä, mutta biopohjaista muovia. PALVELEVA SUUNNITTELIJA Pöyry on globaali suunnitteluja konsultointiyritys, joka palvelee asiakkaitaan hankkeiden kaikissa vaiheissa. Parhaat onnittelut kaikille voittajille! AINA UUTTA NETTISIVUILLAMME! www.kemia-lehti.fi Uutiset pitävät sinut ajan tasalla lehtien ilmestymisen välillä. Suomessa Pöyry on energia-, teollisuusja infra-alan johtavia suunnittelijoita, joka tarjoaa laajoja palveluja muun muassa kemianja biojalostusteollisuudelle. Jutut-osiosta löydät tuoreiden tekstien lisäksi nostalgisia aarteita lehden arkistoista. Jos kuuntelemastaan pitää, erittyy aivoissa mielihyvähormoneja, jotka vaikuttavat muistitoimintoihin ja edistävät oppimista. Suomalaisilla on hänen mukaansa paljon annettavaa esimerkiksi liikenteen biopolttoaineissa. Rauhallisen, tasaisen musiikin kuuntelu voi olla parempi vaihtoehto keskittymiselle kuin jatkuva epäsäännöllinen kolina. Seuraavaksi eniten ääniä keräsivät mansikat ja jäätelö. Nettisivujen Paras kesäherkkuni -kisaan osallistuneiden suosikiksi paljastuivat uudet perunat. Tiimi keskittyy kemianteollisuuden lisäksi kaivosja rikastusteollisuuteen. Jos musiikki ei opiskelun aikana onnistu, sitä voi käyttää motivaattorina opiskelutauoilla. Mikä juttu sytyttää. Musiikki voi auttaa keskittymään opiskeluun – tai sitten ei. Uutta luotaessa yrityskin on uuden äärellä. Anna myös oma palautteesi muiden luettavaksi! Voit kirjoittaa nimellä tai nimimerkillä. ”Toiveikkuus on yleistä, ja optimismia tarvitaan, muuten ei innovaa”Teollisuus on se, joka maailman pelastaa”, johtaja Tuukka Sormunen (vas.) kiteyttää Pöyryn luottamuksen suomalaiseen insinööriosaamiseen. Meidän ansiostamme säästyy paljon euroja, kun voimme esimerkiksi kertoa, mihin suuntaan ei kannata mennä.” poyry519_adv.indd 1 20.8.2019 15.11. tioita synny. ”EU:n asettamien tavoitteiden takia on isot kehittämispaineet. Instrumentaalisen musiikin kuuntelu voi auttaa. Ihmiset ovat yksilöllisiä, eikä siten edes instrumentaalimusiikki sovi kaikille. Numeron 4/2019 parhaaksi valittiin juttu Valaisevat yöpilvet ovat suvitaivaan taideteos. Kerro mielipiteesi ja voita kaksi leffalippua Kemia-lehden numeron 3/2019 kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin artikkeli Espoossa tehdään tuuraajaa puuvillalle. Hänen mukaansa Pöyryn rooli korostuu etenkin silloin, kun raivataan polkua uudelle innovaatiolle. ”Yrityksillä on hyvät tiedot omasta osaamisalastaan ja omista prosesseistaan. Pöyry on mukana luotsaamassa kotimaisia teknologian innovaatioita ideasta menestykseen. Leffalippuarvonnassa onnetar suosi Toni Metsästä. syyskuuta nettisivuillamme osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Meillä abiturienteilla ylioppilaskirjoitukset häämöttävät jo nurkan takana. Muutaman vaiheen kautta tavallisesta taskulampun paristosta saadaan sinkkiä ja mangaania lannoitteeseen”, Sormunen kuvailee ja jatkaa suuremman mittaluokan esimerkillä: ”Muovia tuotetaan 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Mielemme lienee halukkaampi keskittymään Justin Bieberin tuoreimpaan kappaleeseen kuin puskuriliuosten toimintaperiaatteeseen. 26 KEMIA 5/2019 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Voit kertoa valintasi myös sähköpostitse. Vaikutukset tosin saattavat olla päinvastaiset, jos lauluissa on sanoitukset. MUSIIKKI VOI meluisassa ympäristössä luoda opiskelijan ympärille keskittymiskuplan, johon ympäristön hälyt eivät ylety. Esimerkiksi musiikkia harrastavilla voi olla taipumus jäädä analysoimaan kuulemaansa. Toisille se voi olla musiikin sijasta meluisa kahvila tai absoluuttinen hiljaisuus. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. Lempikappaleen laittaminen kännykästä soimaan ja pienet tanssiliikkeet mielen kohottamiseksi eivät varmasti ole pahaksi kenenkään oppimiselle. Musiikki vaikuttaa myös mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen, joilla on tärkeä rooli sekä tunteiden säätelyssä että oppimisessa. Luotsina innovoinnin aallokossa ”Pääsemme näkemään aihioista alkaen, kuinka luodaan uutta liiketoimintaa ja sovelluksia.” Nopeasti kasvavilla kemian ja biojalostuksen aloilla menestyminen vaatii Rantasen mukaan etenkin ennakointitaitoja ja tarkkanäköisiä päätöksiä. Lukijoilta-palstalta näet, mitä mieltä muut ovat Kemialehdestä tai maailman menosta ylipäätään. Voisivatko kaikki vain olla hiljaa, niin saisi rauhassa lukea. Kemian ja biojalostuksen teknologiatiimiä vetävä johtaja Ilkka Rantanen katsoo kenttää näköalapaikalta. Onkin tärkeää löytää oma tapa keskittyä opiskeluun. Sc an st oc kp ho to MAINOS Suomalaiset ovat kekseliästä kansaa. Säveliä synapseissa Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden (5/2019) kiinnostavin. Puolueettomuus sisältää muun muassa sen, että konsultointiyhtiössä osataan tarvittaessa olla ”inhorealistisia” ja ottaa esiin asioita, joita yrityksessä tai hankkeessa ei muuten sanottaisi ääneen. HSE-insinööri Jenni Bäck ja johtaja Ilkka Rantanen ovat mukana mahdollistamassa suomalaisia menestystarinoita. Kotimaisen Potturi-perunapesurin voittivat Lasse Yli-Varo ja Isabella Norrbo. ”Suomessa syntyy jatkuvasti hienoja uusia innovaatioita”, sanoo kemian ja biojalostuksen kompetenssien kehittämisestä vastaava johtaja Tuukka Sormunen Pöyryltä. Halutessasi voit lähettää äänesi postikortilla osoitteeseen Kemia-lehti, Asolantie 29b, 01400 Vantaa. ”Täällä on esimerkiksi keksitty tehdä alkaliparistoista lannoitetta. KOULUT OVAT taas pyörähtäneet käyntiin ympäri Suomen. Meidän tulee kuitenkin kertoa riskeistä, kun huomaamme sellaisia.” HSE-insinööri Jenni Bäck edustaa tiimiä, joka pitää huolen siitä, että hankkeissa otetaan huomioon turvallisuus ja lainsäädännön vaatimukset
”Kaikki liittyy kaikkeen, oli sitten kyse prosessiturvallisuudesta, ympäristöturvallisuudesta tai työturvallisuudesta”, Bäck kuvaa työn kokonaisvaltaisuutta. Hänen mukaansa Pöyryn rooli korostuu etenkin silloin, kun raivataan polkua uudelle innovaatiolle. HSE-insinööri Jenni Bäck ja johtaja Ilkka Rantanen ovat mukana mahdollistamassa suomalaisia menestystarinoita. Meidän ansiostamme säästyy paljon euroja, kun voimme esimerkiksi kertoa, mihin suuntaan ei kannata mennä.” poyry519_adv.indd 1 20.8.2019 15.11. Mullistava palikka voi itsessään olla pieni, mutta sen ympärillä saattaa olla rakenteita, jotka on otettava huomioon ja joihin on mukauduttava. ”Täällä on esimerkiksi keksitty tehdä alkaliparistoista lannoitetta. tioita synny. Huomioiden, että 80 prosenttia muovista voidaan tulevaisuudessa kierrättää, puhutaan jo miljardien eurojen investoinneista sekä lopulta siitä, että ajan kanssa biopohjainen muovi korvaa fossiilisen muovin.” Pöyry luo asiakkailleen ekosysteemejä ja palvelee näitä hankkeiden joka etapilla projektin valmistelusta sen toteutukseen, loppuun saattamiseen ja ylläpitoon asti. Suomessa Pöyry on energia-, teollisuusja infra-alan johtavia suunnittelijoita, joka tarjoaa laajoja palveluja muun muassa kemianja biojalostusteollisuudelle. Suomalaisilla on hänen mukaansa paljon annettavaa esimerkiksi liikenteen biopolttoaineissa. ”EU:n asettamien tavoitteiden takia on isot kehittämispaineet. Kemian ja biojalostuksen teknologiatiimiä vetävä johtaja Ilkka Rantanen katsoo kenttää näköalapaikalta. ”Suomessa syntyy jatkuvasti hienoja uusia innovaatioita”, sanoo kemian ja biojalostuksen kompetenssien kehittämisestä vastaava johtaja Tuukka Sormunen Pöyryltä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehdään runsaasti alaan liittyvää kehitystyötä, sillä raaka-aineita ja osaamista on hyvin saatavilla.” Puolueeton mahdollistaja näkee kokonaisuuden Tuukka Sormunen sanoo Pöyryn olevan yrityksille ennen muuta mahdollistaja ja puolueeton toimija. ”Toiveikkuus on yleistä, ja optimismia tarvitaan, muuten ei innovaa”Teollisuus on se, joka maailman pelastaa”, johtaja Tuukka Sormunen (vas.) kiteyttää Pöyryn luottamuksen suomalaiseen insinööriosaamiseen. PALVELEVA SUUNNITTELIJA Pöyry on globaali suunnitteluja konsultointiyritys, joka palvelee asiakkaitaan hankkeiden kaikissa vaiheissa. Näin Pöyry auttaa asiakkaitaan toteuttamaan projektinsa paitsi menestyksellisesti myös yhteiskuntaja ympäristövastuullisesti. Muutaman vaiheen kautta tavallisesta taskulampun paristosta saadaan sinkkiä ja mangaania lannoitteeseen”, Sormunen kuvailee ja jatkaa suuremman mittaluokan esimerkillä: ”Muovia tuotetaan 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Meidän tulee kuitenkin kertoa riskeistä, kun huomaamme sellaisia.” HSE-insinööri Jenni Bäck edustaa tiimiä, joka pitää huolen siitä, että hankkeissa otetaan huomioon turvallisuus ja lainsäädännön vaatimukset. Puolueettomuus sisältää muun muassa sen, että konsultointiyhtiössä osataan tarvittaessa olla ”inhorealistisia” ja ottaa esiin asioita, joita yrityksessä tai hankkeessa ei muuten sanottaisi ääneen. ”Yrityksillä on hyvät tiedot omasta osaamisalastaan ja omista prosesseistaan. Pöyry on mukana luotsaamassa kotimaisia teknologian innovaatioita ideasta menestykseen. Siitä voisi esimerkiksi 40 miljoonaa tonnia vastaisuudessa olla neitseellistä, mutta biopohjaista muovia. Uutta luotaessa yrityskin on uuden äärellä. Luotsina innovoinnin aallokossa ”Pääsemme näkemään aihioista alkaen, kuinka luodaan uutta liiketoimintaa ja sovelluksia.” Nopeasti kasvavilla kemian ja biojalostuksen aloilla menestyminen vaatii Rantasen mukaan etenkin ennakointitaitoja ja tarkkanäköisiä päätöksiä. MAINOS Suomalaiset ovat kekseliästä kansaa. Tiimi keskittyy kemianteollisuuden lisäksi kaivosja rikastusteollisuuteen
Virtasen aukio 1. ”Olisi turvallisempaa meille kummallekin, jos sammuttaisit autosi tankkauksen ajaksi”, tutulla on tapana ohjastaa. [Toim. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Antaa palaa. Huomautus kuulemma selvästi ärsyttää. Kun työssään joutuu perehtymään kemikaalien ominaisuuksiin, käyttöturvallisuustiedotteisiin ja työturvallisuuteen, ottaa mahdolliset riskit työn ulkopuolellakin vakavasti. Huoltoasemilla on selvät ohjeet ja varoitusmerkit, samoin kuluttajatuotteiden pakkauksissa. Kuinka moni ymmärtää, että aine voi palaa humahtamalla. Kemianteollisuus julkaisi kesäkuussa jo toisen kerran ohjelman tuloksista kertovan indikaattorijulkaisun, joka on johtaja Aimo Kastisen mukaan perusteellisuudessaan edistyksellinen. Kolme ihmistä sai kuitenkin sairaalahoitoa vaatineita vammoja. Mutta kuinka moni kuluttaja ne lopulta lukee. KEMIAN ALAN ihmiset ovat erilaisia aineita käsitellessään varovaisempia kuin niin sanotut normikuluttajat. Kadun toisella puolella on fysiikan laitos Physicum.] Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Leena Laitinen Helsingin yliopiston kemian uusi laitosrakennus valmistunee Kumpulaan vuoden 1994 loppuun mennessä. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Puut syttyivät ja niin myös koko sauna, joka tuhoutui tulipalossa. Rakennukseen muuttavat kemian laitoksen analyyttisen kemian, epäorgaanisen kemian, fysikaalisen kemian, orgaanisen kemian ja ruotsinkielisen opetuksen osastot, kemian laitekeskus sekä polymeerikemian ja radiokemian laitokset. Tuttuni työskentelee laitoksessa, jossa käsitellään palavia aineita. Kuva: Ida Pimenoff 28 KEMIA 5/2019 Kemian laitoksen nimikilpailu jatkuu. Vain yhdelle tuttavani on joutunut perustelemaan pyyntöään perin pohjin. Lienevätkö klapit olleet kosteita tai saunanlämmittäjä muuten vain kärsimätön, sillä sytytystä oli päätetty avittaa bensiinillä. KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 6/1994 Kemianteollisuus investoi ympäristöön Suomen kemianteollisuuden investoinnit ympäristönsuojeluun sekä terveyden ja turvallisuuden edistämiseen ovat olleet heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta satoja miljoonia markkoja vuodessa tällä vuosikymmenellä. Mitä tuo tätsykkä tähän tulee neuvomaan. Tausta antaa hänelle perusteet vaatia turvallisuutta myös muualla. Valmistuvalle kemian laitosrakennukselle keväällä 1993 julistettua nimikilpailua on päätetty jatkaa, koska kaikkia osapuolia tyydyttävää ehdotusta ei löytynyt ensimmäisellä kilpailukierroksella. Kemianteollisuuden kansainväliseen ympäristö-, terveysja turvallisuusohjelmaan on sitoutunut nyt 30 suomalaista kemianteollisuuden yritystä, joiden osuus maamme kemianteollisuuden tuotannon tonnimäärästä on noin 80 % ja henkilöstöstä noin 40 %. Mikäs sen mukavampaa kuin saunoa kaveriporukassa järven rannalla, sää mitä parhain ja vesi lämmintä. Kilpailun palkintona on 5 000 markkaa. Ensin mulkaistuaan miehet ovat kyllä sitten sammuttaneet moottorin. Tai että käyttöohjeet ja kehottaminen huolellisuuteen eivät ole turhanpäiväistä holhoamista. Kemian laitosrakennus Chemicum toimii Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella osoitteessa A. TIETÄMÄTTÖMYYS ja ajattelemattomuus on vaarallinen yhdistelmä. Hauskaksi tarkoitettu yhdessäolo päättyi ikävästi. I. Kilpailuehdotuksien toivotaan liittyvän kemian tutkimukseen ja tulevaisuuteen tai tieteiden filosofiaan ja historiaan. Maasto oli sen verran märkää, että metsäpalolta onneksi vältyttiin. 28 KEMIA 5/2019 NÄKÖKULMA TUTTAVANI, kemiantekniikan diplomi-insinööri, kertoi, että hän on muutamaankin kertaan puuttunut asiaan, kun naapurikuski on tankannut huoltoasemalla menopeliään. huom. Jatkossa Responsible Care – Vastuu Huomisesta -ohjelmaan pyritään houkuttelemaan etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joihin suurin osa Kemianteollisuus ry:n noin 250 jäsenyrityksestä kuuluu. blogspot.com. Länsi-Suomessa nuoret olivat viettämässä kesäistä viikonloppua
FÖRSLAG TILL MOTTAGARE AV “DET ALFTHANSKA PRISET 2019” Finska Kemistsamfundet (FKS) delar årligen ut ett pris benämnt "Det Alfthanska priset" för en förtjänstfull publicerad forskningsinsats i kemi, biokemi eller kemisk teknologi. lokakuuta. Sista ansökningsdag för avhandlingar godkända under läsåret 2018-2019 är således måndagen den 30 september 2019. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi www.kemia-lehti.fi Varaa paikkasi viimeistään 23. Fritt formulerade ansökningar insändes till: junior-alfthan@finskakemistsamfundet.fi. Vi ber härmed professorer, seniorforskare och doktorandhandledare vid finska högskolor och universitet om motiverade förslag på mottagare av “Det Alfthanska priset” för år 2019. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Priset kan beviljas till skribenten av en färsk doktorseller licentiatavhandling. Prisets storlek är 1000 euro och det utdelas från den Alfthanska fondens medel. Förslagen behandlas konfidentiellt av prisfondens styrelse och de bör vara samfundet tillhanda senast måndagen den 14 oktober 2019. 044 238 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. www.finskakemistsamfundet.fi PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Ifall ni har frågor eller önskar skicka in ett bidrag per post kan priskommittén kontaktas på samma adress. 040 770 3043 Lisätiedot ja varaukset:. syyskuuta! Kemia 6/2019 ilmestyy 16. För mer instruktioner och ansökningsvillkor ber vi er besöka adressen: http://www.finskakemistsamfundet.fi/junioralfthan.shtml Genom detta pris vill Finska Kemistsamfundet motivera sina yngre medlemmar att ytterligare förkovra sig i sina kemistudier. Priset kan årligen sökas av samfundets yngre medlemmar mellan första oktober och sista september för avhandlingar som godkänts inom samma tidsintervall. Var vänlig och sänd förslagen samt bilagor till: alfthan@finskakemistsamfundet.fi. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. År 2018 var prisets storlek 3000 euro. KEMIA Kemi Ilmoita Kemia-lehden messunumerossa! Osateemat: • analytiikka • tutkimus • materiaalit Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa! mikko.piirainen@kemia-lehti.fi puh. ANSÖKNING FÖR JUNIORPRIS UR ALFTHANS FOND 2019 Finska Kemistsamfundet har instiftat ett juniorpris för ett förtjänstfullt slutarbete av högt betyg inom kemi eller närstående ämnen. FKS vill gärna betona att både svenskspråkiga, finskspråkiga och utländska pristagare från finländska universitet har förekommit 1983-2018
katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Nettisivuilla www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Mainostajalle Mikko Piirainen, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Saa minut harkitsemaan ostamista. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh
BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 31 puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi>Vihreätsivut Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 050 433 0747 info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Toimipaikat: Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Elomatic Oy Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Sinun paikkasi tässä
029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 32 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. Erikoisalueitamme mm. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LabVantage LIMS LIMSView SEPPO LAINE OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh
VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 33 WACKER-KEMIAB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Kemia-lehti 45 vuotta Tartu juhlatarjoukseen! Tilaa nyt Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi 69 eurolla! UUTTA vuonna 2019! Hintaan sisältyy pääsy Kemia-lehden näköislehtiarkistoon. Kätevästä arkistosta löydät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002 alkaen!. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh
Ehdit mukaan numeroon 6/2019! Varaa paikkasi 23. Opettajien kynästä: ”Eero on oiva esimerkki siitä, että ahkeralla työllä pystyy saavuttamaan menestystä.” ”Ilona on kiinnostunut, positiivinen ja muita tsemppaava opiskelija kemian tunneilla.” ”Atte tutkii kemiaa useasta näkökulmasta ja haastaa myös opettajan ajattelemaan.” ”Ida on erittäin hyvä havaitsemaan sekä yksityiskohdat että suuremmat kokonaisuudet.” ”Henri on kunnianhimoinen ja tavoitteellinen opiskelija, joka on menestynyt myös valtakunnallisissa kemiakilpailuissa.” ”Dana on suorittanut jo 50 lukiokurssia erinomaisin arvosanoin ja samalla opiskellut suomen kielen.” ”Rolf on erittäin hyvä tekemään tutkimuksellista työtä ja pohdiskelee mielellään tuloksia ja havaintoja.” ”Sanni opiskelee ahkerasti ja auttaa myös kavereitaan ymmärtämään kemiaa.” HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO AVDELNING FÖR KEMI DEPARTMENT OF CHEMISTRY Kaikkiaan yli tuhat lukiolaista 200 lukiosta eri puolilta Suomea palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla. • Uutiskirje ja suorapostitus: yli 75 000 lukijaa vuodessa. • Nettisivut: yli 20 000 käyntiä vuodessa. NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA HARJAVALTA www.norilsknickel.fi | Twitter: @NNHarjavalta ”Kemian opiskelu on kiinnostavaa! Kemia-lehti on täynnä asiapitoisia juttuja, ja myös isäni on lukenut lehteä. UUTTA 2019 – paikka suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uudet nettisivut ovat avautuneet! • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. KEMPULSSI OY Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. UUTTA 2019: Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (15 numeroa). 83 €) . • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi > Mainostajalle. ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: mikko.piirainen@kemia-lehti.fi , puh. • Postitukset vuonna 2019: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. Valinta on sinun. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu uudistuu! www.kemia-lehti.fi Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). syyskuuta mennessä. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista. 044 283 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi , puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi KEMIA Kemi KEMPULSSI OY / KEMIA-KEMI Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. • Käyttö helpottuu, näkyvyys paranee. Aion hakeutua opiskelemaan ensihoitajaksi, minkä vuoksi kemian opinnot ovat minulle hyödyksi”, kertoo Riihimäen lukion abiturientti Nana Leppänen. Edun arvo 650 euroa. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . Uutta painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Sydämelliset onnittelumme stipendiaateille ja heidän opettajilleen! kemia_stipendi19.indd 1 22.8.2019 18.40. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Ammattilehdet – Professional Magazines Kemian alan viestintä – Chemistry Media Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives Kemia-Kemi – Finnish Chemical Magazine Kemian vuoden juhlalehti – International Year of Chemistry Jubilee Magazine Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta www.tttlehti.fi TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi Kemia ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. 040 770 3043 LÄMPIMÄT KIITOKSET STIPENDIT MAHDOLLISTANEILLA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE! Onnea, lahjakkaat nuoret! Kemi KEMIA Norilsk Nickel Harjavalta Oy on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Saatyli170 000kontaktiavuodenmittaan: • Printtilehti: yli 75 000 lukijaa vuodessa
Aion hakeutua opiskelemaan ensihoitajaksi, minkä vuoksi kemian opinnot ovat minulle hyödyksi”, kertoo Riihimäen lukion abiturientti Nana Leppänen. Sydämelliset onnittelumme stipendiaateille ja heidän opettajilleen! kemia_stipendi19.indd 1 22.8.2019 18.40. Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista. LÄMPIMÄT KIITOKSET STIPENDIT MAHDOLLISTANEILLA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE! Onnea, lahjakkaat nuoret! Kemi KEMIA Norilsk Nickel Harjavalta Oy on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Opettajien kynästä: ”Eero on oiva esimerkki siitä, että ahkeralla työllä pystyy saavuttamaan menestystä.” ”Ilona on kiinnostunut, positiivinen ja muita tsemppaava opiskelija kemian tunneilla.” ”Atte tutkii kemiaa useasta näkökulmasta ja haastaa myös opettajan ajattelemaan.” ”Ida on erittäin hyvä havaitsemaan sekä yksityiskohdat että suuremmat kokonaisuudet.” ”Henri on kunnianhimoinen ja tavoitteellinen opiskelija, joka on menestynyt myös valtakunnallisissa kemiakilpailuissa.” ”Dana on suorittanut jo 50 lukiokurssia erinomaisin arvosanoin ja samalla opiskellut suomen kielen.” ”Rolf on erittäin hyvä tekemään tutkimuksellista työtä ja pohdiskelee mielellään tuloksia ja havaintoja.” ”Sanni opiskelee ahkerasti ja auttaa myös kavereitaan ymmärtämään kemiaa.” HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO AVDELNING FÖR KEMI DEPARTMENT OF CHEMISTRY Kaikkiaan yli tuhat lukiolaista 200 lukiosta eri puolilta Suomea palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla. NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA HARJAVALTA www.norilsknickel.fi | Twitter: @NNHarjavalta ”Kemian opiskelu on kiinnostavaa! Kemia-lehti on täynnä asiapitoisia juttuja, ja myös isäni on lukenut lehteä
”Ligniinipalloilla voidaan korvata vanerissa, lastulevyissä ja laminaatissa käytettäviä fenoliyhdisteitä osittain tai kokonaan. ”Maitokahvissa” muhii lupaava keksintö ”Liuos näyttää maitokahvilta”, professori hymyilee. Kationisoituja ligniinipalloja voitaisiin Österbergin mukaan käyttää esimerkiksi vedenpuhdistamoissa pienten likapartikkelien saostukseen. Mahdollinen on jopa jatkuvatoiminen prosessi. ”Ligniinin hankalat ominaisuudet jäävät pallon sisälle, ja partikkeli voidaan sekoittaa veteen tai muihin väliaineisiin. Ligniinipallojen tuotanto on hänen mukaansa helppoa myös suuressa mittakaavassa. Lisäksi sen pintakemia on helppo muokata eri sovelluksiin sopivaksi”, kertoo tutkimusta johtava professori Monika Österberg. Pallot valmistetaan liuottamalla ligniini sopivaan orgaanisen liuottimen ja veden seokseen. Aalto-yliopistossa yksinkertaisella valmistusmenetelmällä syntyvät ligniinipallot ovat tasakokoisia ja pintaominaisuuksiltaan samanlaisia. teollisuudessa. Palloista on oltu laajalti kiinnostuneita esimerkiksi liima-, maalija puunjalostusVa le ria A zo vs ka ya Maitokahvilta näyttävä liuos sisältää tasaisesti jakautuneita ligniinipalloja, joiden halkaisija on noin sata nanometriä. Ligniinipallot saattavat vieriä myös kohti lääketieteellisiä sovelluksia, sillä niistä olisi vaikkapa lääkeaineen kantajiksi. Ligniiniä tutkitaan yhä innokkaammin ympäri maailmaa, kun muovien raaka-aineina käytettäville fossiilisille materiaaleille etsitään korvaavia biohajoavia vaihtoehtoja. Hydrofobinen lääkeaine kapseloitaisiin sisään palloihin, jotka sitten kuljettaisivat sen elimistössä oikeaan vaikutuspaikkaan. ”Vaikka ligniini on luonnontuote, sen ominaisuudet voivat muuttua, kun se muokataan eri muotoon. Anni Turpeinen. Ligniiniä syntyy runsaasti sellunkeiton sivutuotteena. Ne voidaan yhdistää nanoselluloosaan, jolloin saadaan nanokomposiitteja, tai niitä voidaan käyttää emulgointija täyteaineena biohajoavissa muoveissa”, Österberg luettelee pallojen potentiaalisia käyttökohteita. Lisäksi pallojen valmistus vaatii vain vähän energiaa, ja liuottimet voidaan kierrättää. Kohti kaupallistamista Hanke on saanut Business Finlandilta Tutkimuksesta liiketoimintaa (Tutli) -rahoituksen, jonka myötä on alettu kartoittaa ligniinipallojen kaupallistamismahdollisuuksia. Ligniinipalloista olisi raakaaineeksi niin liima-, puunjalostuskuin lääketeollisuuteenkin. Liuennut ligniini muodostaa vesiliuoksessa kolloideja ja järjestäytyy noin sadan nanometrin kokoisiksi palloiksi, jotka pysyvät liuoksessa tasaisesti jakautuneina. Partikkelien pallomaisuudella on monta etua. Ominaisuuksia voidaan hyödyntää erilaisissa pakkausmateriaaleissa ja toiminnallisissa pinnoitteissa, jotka parantavat tuotteen säänkestoa. 36 KEMIA 5/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aalto-yliopiston tutkijat ovat muokanneet ligniinistä pallomaisia partikkeleita, joiden käsittely on helppoa ja sovellusmahdollisuudet monipuoliset. Asia pitää siksi tutkia tarkoin.” Hidasteena hankala kemia Puun sidosaine ligniini on heterogeeninen, ristisilloittunut kolmiulotteinen luonnon polymeeri, jonka ominaisuudet riippuvat lähtöaineista ja siitä, miten se on eristetty. Aineella on korkea lämpöarvo, joten se poltetaan yleensä energiaksi. Aallossa paneudutaan seuraavaksi ligniinipallojen mahdolliseen myrkyllisyyteen ihmiselle ja ympäristölle. Tutkijoillakin riittää vielä työtä. Ligniinipallot myös säilyttävät polymeerin luontaiset positiiviset ominaisuudet, kuten ultraviolettisuojan ja hapettumisen eston. Ligniinin jatkojalostamista arvokkaammiksi tuotteiksi on selvitetty jo vuosikymmeniä, mutta polymeerin vaikea kemia ja haastava, monimutkainen rakenne ovat hidastaneet sen kaupallista hyödyntämistä
Koska sensorin vaste riippuu hiukkastyypistä, on tärkeää testata sitä erilaisilla hiukkasilla. Koska näin suurikokoiset hiukkaset eivät yleensä läpäise hengityksensuojaimissa käytettäviä tehokkaita suodattimia, niiden läsnäolo kertoo vuodosta suojaimessa. Tutkimus on julkaistu Journal of Occupational and Environmental Hygiene -lehdessä. Lyhenne tulee sanoista Respirator Seal Integrity Monitor. Uusi monitorointilaite on saanut nimekseen ReSIM. Yksi suojaimen tiiviysilmaisimen kehittäjistä oli tutkijatohtori Maija Leppänen Itä-Suomen yliopistosta. Hän toimi vierailevana tutkijana Cincinnatin yliopistossa Työsuojelurahaston post doc -stipendin turvin. Jatkokehityksessä on ratkaistavina myös hengitysilman liialliseen kosteuteen liittyviä haasteita, joita havaittiin muutaman testihenkilön kohdalla. Sen jälkeen ilmaisinlaitetta voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa työympäristöissä, ja se sopii tunnistamaan myös muita hiukkastyyppejä. Testaus palomiehillä Tarkkailulaitteen prototyyppiä testattiin palomiesten avulla. Jos se ylittyy, laite hälyttää ja kertoo käyttäjälleen, että hengityksensuojaimen tiiviys on vaarantunut. Testissä hengityksensuojaimen tiiviys rikottiin tarkoituksella aiheuttamalla 10–20 sekunnin mittaisia kontrolloituja vuotoja. ReSIM-laitteeseen on ohjelmoitu hiukkaspitoisuudelle raja-arvo. 37 5/2019 KEMIA Hengityssuojainten tiiviyden seurantaan on kehitetty laite, joka tunnistaa suojaimen läpi päässeet mikrohiukkaset ja varoittaa työntekijää mahdollisesta vuodosta. Hengityksensuojain tekee tehtävänsä vain, jos se on tiiviisti käyttäjänsä kasvoilla. vielä jatkokehitystä. Tällöin hiukkasia pääsi virtaamaan suojaimen sisälle, josta niiden pitoisuutta mitattiin ReSIMlaitteella ja referenssimittalaitteella. Kehitystyö jatkuu Ennen ReSIM-prototyypin etenemistä kaupalliseksi sovellukseksi tarvitaan Sh ut te rs to ck Hengityksensuojaimen on istuttava kasvoilla tiiviisti, jotta siitä on hyötyä. Tähän mennessä seurantalaitetta on testattu suolaja polttoperäisillä hiukkasilla. Uudella ilmaisimella suojaimen toimivuutta voidaan seurata käytön aikana. Protolaitteen testaus tapahtui kammiossa, johon tuotettiin suolahiukkasia. Maija Leppänen. Tutkimus osoitti, että ReSIM havaitsi oikein lähes 84 prosenttia vuodoista ja aiheutti vain harvoin vääriä hälytyksiä. Yhdysvaltalaisessa Cincinnatin yliopistossa on rakennettu aerosolitutkijoiden ja insinöörien yhteistyönä sensoritekniikkaa hyödyntävä tarkkailulaite, joka havaitessaan hiukkasia hengityksensuojaimen sisällä varoittaa työntekijää mahdollisesta vuodosta. Suojaimen sopivuus ja tiiviys voidaan toki varmistaa ennen suojaimen käyttöönottoa, mutta aikaisemmin ei ole ollut saatavissa edullista ja helppokäyttöistä keinoa suojaimen tiiviyden käytönaikaiseen seurantaan. Palomiehet simuloivat testissä sammutustöiden aikaisia tehtäviään. Työntekijä ei itse välttämättä huomaa tilanteita, joissa hengityksensuojaimen tiiviys vaarantuu, mikä voi altistaa hänet haitallisille hiukkasille. Palomiesten työ on ruumiillisesUusi ilmaisin valvoo suojaimen tiiviyttä ti erittäin raskasta ja nopeasykkeistä. Testauksessa käytettiin tarkkailulaitteen erillistä prototyyppiä, mutta tarkoituksena on lopullisessa versiossa yhdistää ilmaisin hengityksensuojaimeen. Laitteen toiminta perustuu suurten, halkaisijaltaan yli puolen mikrometrin kokoisten hiukkasten mittaamiseen hengityssuojaimen sisältä. Silloin kun suojain on tiiviisti käyttäjän kasvoilla, hiukkasia ei juurikaan havaita
38 KEMIA 5/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos opettavat tietokoneita tunnistamaan ennakolta ne myrskyt, jotka aiheuttavat sähkökatkoksia. misten vaikutusten yhdistelmä osoittaa, kuinka kultakerrokset muodostuvat ja löytävät paikkansa rautakuution pinnalla. Seuraava askel on tarkenA do be St oc k taa mallia niin, että se sopii myös muiden vuodenaikojen myräköiden tunnistamiseen. Tutkijat syöttivät tietokoneille dataa Keski-Suomen myrskyherkillä alueilla tapahtuneista sähkökatkoksista. Näin koneet oppivat luokittelemaan myrskyt eri kategorioihin. Helsingin yliopiston professori Flyura Djurabekova ja Okinawan OIST-instituutin professori Mukhles Sowwan onnistuivat selittämään kasvumekanismin yksityiskohtaisella mallilla, jonka he loivat laskennallisen mallinnuskehyksen avulla. Ennakoinnista olisi hyötyä etenkin energiayhtiöille. Advanced Science -lehden julkaisemien tulosten avulla on mahdollista suunnitella erilaisia nanohiukkasten yhdistelmiin perustuvia sovelluksia.. Jokaisesta myrskystä tutkittiin 16 ominaisuutta. vät aiheuta vahinkoja. Niiden perusteella koneet ryhtyivät bongaamaan myrskyjä, jotka todennäköisesti olisivat tuhoisia sähköverkolle. Rautakuution kultauksella enemmän irti nanohiukkasista Suomalaiset ja japanilaiset tutkijat ovat yhdistäneet raudan ja kullan nanohiukkasia ja saaneet yksivaiheisella valmistusmenetelmällä aikaan ennennäkemättömän monimutkaisen mutta samalla ennakoitavan rakenteen. Samoin algoritmi kertoo, millaiset myrskyt ovat vähintään kolmosluokkaa ja johtavat suuriin vahinkoihin. Luokan myrsky ei katkaissut sähköjä yhdestäkään muuntajasta. Malliin lisätään vielä tietoja, joiden avulla ykkösja kakkosluokan myrskyt on helpompi erottaa toisistaan. Sitten koneille opetettiin, millaiset elementit – esimerkiksi pinta-ala, tuulen nopeus, lämpötila ja ilmanpaine – kertovat myrskyn vaarallisuudesta. Luokan 1 myrsky vei sähköt enintään 10 prosentista, kakkosluokan myrsky maksimissaan 50 prosentista ja luokan 3 myrsky yli 50 prosentista muuntajia. Malli on tarkoitettu kesämyrskyjen ennustamiseen. Pahimmat löytyvät jo Tutkijoiden mukaan algoritmi ennustaa jo erittäin hyvin sen, mitkä myrskyt eiKoneoppiminen auttaa ennustamaan myrskytuhoja Kolmosluokan myrsky voi viedä sähköt laajoilta alueilta. Mallissa kineettisten ja termodynaaYhdistämällä raudan (Fe) ja kullan (Au) nanohiukkasia voidaan yksivaiheisella valmistusmenetelmällä saada aikaan monimutkainen mutta ennakoitava rakenne. Sähköverkkojen ylläpitäjien olisi tärkeää tietää se, milloin salamointi, rankat sateet ja kovat tuulet voivat vahingoittaa niiden infrastruktuuria. ”Suomessa talvimyrskyt voivat olla kovia, mutta ne ovat erilaisia kuin kesämyrskyt, joten tarvitsemme erilaisia menetelmiä mahdollisten vahinkojen ennakoimiseksi”, sanoo suunnittelija Roope Tervo Ilmatieteen laitoksesta. Nanopartikkelien hallinta fyysisin menetelmin on hankalaa, mutta tehokkaiden laskennallisten ohjelmistojen ja modernien supertietokoneiden avulla nanokoon ilmiöitä voidaan tutkia tarkasti
Turkulaistutkimuksen julkaisi Brain, Behavior, and Immunity -lehti. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan riski riippuu myös ympäristöstä, tutkijat korostavat. Aikuisilla ihmisillä suoliston mikrobit voivat viitata esimerkiksi Parkinsonin tautiin ja autismin kirjon häiriöihin. Esimerkiksi sydäntautipotilaat voisivat hyötyä uudesta informaatiosta, jollaista ei ole aiemmin ollut saatavilla.” Kansainvälisen tutkimuksen aineistona oli noin 44 000 eurooppalaista verinäytettä. Elinajanodotteesta kertovat merkkiaineet ovat esimerkiksi aminohappojen tasoja, erilaisia kolesteroliarvoja, rasvahappotasapainon arvoja sekä tulehduksesta kertovia aineita. 39 5/2019 KEMIA Verestä on löydetty 14 aineenvaihdunnan merkkiainetta, jotka ennakoivat kohonnutta riskiä menehtyä 5–10 vuoden kuluessa. Löydös on kiinnostava, sillä voimakas reagoiminen pelkoon ja kielteinen emotionaalisuus saattavat ennakoida riskiä sairastua myöhemmin masennukseen. Esimerkiksi bifidobakteerien suku, joanalysoitua vaivattomasti ja kohtuullisin kustannuksin suuria näyte-eriä. Monimuotoista mikrobistoa suolessaan kantavilla vauvoilla myös pelkoreagoivuus oli pienempää. Tämä käy ilmi Turun yliopiston tutkimuksesta, jonka aineistona oli reilut 300 lasta. ”Positiivinen emotionaalisuus tarkoittaa taipumusta kokea ja ilmaista iloa ja mielihyvää, ja se voi enteillä myöhempää ulospäinsuuntautuneisuutta”, Aatsinki kuvailee. Mukana oli yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja biopankkeja Suomesta ja muualta Euroopasta. Ennestään on tiedossa, että jyrsijöiden suolistomikrobiston koostumus ja sen muokkaaminen ovat yhteydessä eläinten käyttäytymiseen. Tohtorikoulutettava Anna Aatsingin mukaan sekä yksittäisiltä bakteerisuvuilta, mikrobityypeiltä että mikrobistotyypeiltä paljastui yhteys erilaisiin temperamenttipiirteisiin. Temperamentti kuvastaa yksilöllisiä eroja lapsen tunteidenilmaisussa ja tunteidensäätelyssä. kiaineinformaatiosta hyötyä sellaisten ihmisten tunnistamiseksi, jotka tarvitsisivat tarkempaa seurantaa. Oulun yliopiston professorin Johannes Kettusen mukaan kyseessä on askel kohti räätälöityä terveydenhuoltoa. Suoliston monimuotoinen mikrobisto näyttää olevan yhteydessä iloisuuteen ja avoimuuteen. Tutkimusartikkeli julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Parin, kolmen kuukauden ikäisen vauvan ulosteen mikrobiston koostumus on yhteydessä temperamenttipiirteisiin, joita lapselta löytyy puolivuotiaana. Hankkeen mahdollisti Suomessa kehitetty mittausmenetelmä, jolla saadaan. Ku va t: Ad ob e St oc k Kakka voi paljastaa kiinnostavia asioita vauvan persoonallisuudesta. Tutkimus näin nuorilla on ensimmäinen laatuaan ja viittaa siihen, että suoli-aivoakselilla on toimintaa jo vauvaiässä. ”Seuraava askel on tutkia, olisiko merkVauvan kakka kertoo tulevasta temperamentista Veri voi antaa vihjeen elinajanodotteesta hon kuuluu useita maitobakteerilajeja, vihjasi lapsen voimakkaampaan positiiviseen emotionaalisuuteen. Monimuotoisuus tietää hyvää Myös suolistomikrobiston suuri monimuotoisuus ennusti, että lapsella olisi vähemmän negatiivista emotionaalisuutta
Päivi Ikonen Tuore kiertotalousprofessori Ari Väisänen aikoo ensi töikseen ruveta hiomaan ja kehittämään uusia menetelmiä, joilla arvokkaat metallit ja muut tärkeät raaka-aineet saadaan eroteltua talteen jätevesistä ja muista jätevirroista. Sekä tutkimusta että opetusta on tarkoitus vahvistaa niin, että ne vastaavat niin teollisuuden, ympäristön kuin kiertotaloudenkin haasteisiin. Kierrätysraaka-aineiden käsittelyssä puolestaan tarvitaan ennen muuta kemian osaamista. Hän kertoo ryhtyvänsä tekemään työtään yhtä lailla teollisuuden teknologisten tarpeiden puolesta kuin ilmastonmuutosta ja ympäristön saastumista vastaan. Ennen professoriksi siirtymistään hän on toiminut muun muassa assistenttina ja yliopistonlehtorina. Väisäsen professuuri kuuluu Jyväskylän yliopiston luonnonvarojen resurssiviisauden alan tutkimuskokonaisuuteen. Ari Väisänen kuvailee etenkin yliopistonsa kemian laitoksen analytiikan osaamista vahvaksi. ”Tällä hetkellä hukkaamme näitä arvokkaita raaka-aineita jätteiden puutteellisen, jopa alkeellisen käsittelyn vuoksi”, Väisänen sanoo. Perustan sille ovat rakentaneet professorit Jaakko Paasivirta, Jouni Tummavuori, Juha Knuutinen ja Raimo Alén. Ari Väisänen on myös työja elinkeinoministeriön alaisen Huoltovarmuuskeskuksen seurantaryhmän jäsen.. ”Ilman tietoa siitä mikä on materiaalien koostumus, on erittäin vaikeaa, jossain määrin jopa vaarallista tehdä johtopäätöksiä jatkokäytön suhteen”, Väisänen toteaa. Metalleja ja muita kriittisiä raaka-aineita käytetään esimerkiksi sähköautojen akuissa, sähkömoottoreissa, valaistuksessa ja katalyytteinä teollisuuden tuotantoprosesseissa. ”Myös laitoksen analyyttisen kemian tutkimuksen infrastruktuuri on loistava ja vertailukelpoinen kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa”, kiertotalousprofessori arvioi. Neitseellisistä aineista on monessa kohdin jo pulaa, tai ainakin niiden saatavuus on hankaloitunut. Juuri analyyttinen kemia muodostaa pohjan kemian kiertotalouden tutkimukselle. 40 KEMIA 5/2019 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Suomeen on nimitetty ensimmäinen kemian kiertotalouden professori. Kemian kiertotalous sai ensimmäisen professorinsa Jyväskylässä huippuluokan materiaalitutkimusta Jyväskylän yliopisto on noussut yhdeksi alan johtavista laitoksista metallien ja esimerkiksi fosforin talteenoton menetelmien kehittämisessä. Kierrätyksestäkin syntyy toki hiilidioksidipäästöjä, mutta laskelmien mukaan kymmenen kertaa vähemmän kuin neitseellisistä luonnonvaroista tuotetuista raaka-aineista. ”Kemialla on keskeinen rooli myös globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa”, Väisänen tähdentää. Jy vä sk yl än yl io pi st o Ari Väisänen on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1996. Ari Väisänen aloitti työnsä analyyttisen kemian ja kiertotalouden professorina Jyväskylän yliopistossa. Professorina hän sanoo yhdistävänsä epäorgaanisen ja orgaanisen kemian analytiikan ja suuntaavansa samanaikaisesti tutkimusta kiertotalouteen. Lisäksi uusien raaka-aineiden tuottamisen aiheuttama ympäristökuorma on raskas. Uusiutuvan energian ja uuden teknologian laitteiden tuotanto kasvaa nopeasti, mikä vastaavasti lisää monien harvinaisten metallien ja kriittisten raaka-aineiden tarvetta merkittävästi
”Perinteinen sellutehdas edellyttää miljardiluokan investointeja, mutta meidän menetelmämme on taloudellisesti kannattava myös pienemmällä tuotantokapasiteetilla.” EU-rahoituksella eteenpäin CH-Bioforcen tarina alkoi vuonna 2016, kun yritys perustettiin Oy Chemec Ab:n tytäryhtiöksi. ”Meidän keksinnöllämme on potentiaalia muuttaa teollisuuden toimintatapoja kaikkialla maailmassa”, sanoo Sebastian von Schoultz, yksi CH-Bioforcen perustajista ja teknologian kehittäjistä. Prosessoitavaksi soveltuu lähes mikä tahansa biomateriaali. Yhtiö sai viime vuoden lopulla EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta kahden miljoonan euron tuen kaksivuotiseen projektiinsa, jonka tavoitteena on teknologian vieminen kohti kaupallistamista. Koelaitos, jossa teknologiaa on viety eteenpäin, pystyy nykyisellään käsittelemään tuhannen kilon tuotantoeriä. Suomalainen CH-Bioforce on kehittänyt biomassan käsittelyyn menetelmän, jolla puun selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini voidaan erotella toisistaan. Päivi Ikonen Puun biomassasta hyötykäyttöön kaikki kolme pääkomponenttia, selluloosan lisäksi myös hemiselluloosa ja ligniini. Käsittelee monenlaiset massat Ympäristöä säästävä suljetun kierron teknologia on myös huomattavan monipuolinen. ”Tähtäin on selkeästi kansainvälisillä markkinoilla.” Ku va t: CH -B io fo rc e Sebastian von Schoultz, Nicholas Lax ja Lari Vähäsalo uskovat keksintönsä johtavan pienimuotoiseen vallankumoukseen. ”Tämä on globaalisti erittäin merkittävä kilpailuetu”, von Schoultz uskoo. Kaikkien komponenttien erottelu tapahtuu samassa prosessissa, von Schoultzin mukaan hyvin kohtuullisin kustannuksin. Turkulaisesta autotallista kehittelytyö siirtyi Raisiossa sijaitsevaan Smart Chemistry Parkiin, jonne startup rakensi pilottilaitoksensa. Kaikki samasta puusta. Yhtiön kaksi muuta perustajaa Nicholas Lax ja Lari Vähäsalo ovat von Schoultzin tapaan Åbo Akademista valmistuneita kemistejä. 41 5/2019 KEMIA. Selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Raaka-aineeksi sopivat hyvin myös heikkolaatuisempi puu sekä maatalouden sivuvirrat, kuten sahanpuru ja olki, joille ei toistaiseksi ole keksitty kovinkaan paljon käyttöä. Bioraaka-aineelle löytynee käyttöä myös kemianteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja kosmetiikassa. ”Ympäri maailmaa hukkaan menevän materiaalin määrä on valtava.” Hyvä puoli on sekin, että teknologia on täysin skaalautuva. Tällä hetkellä CH-Bioforce työllistää yhteensä kymmenkunta henkeä, joista osa työskentelee Espoossa. Pitkään odotetun erotteluteknologian on kehittänyt suomalainen startup-yritys CH-Bioforce, joka lupaa menetelmällään mullistaa biomassan käsittelyn ja samalla monen teollisuudenalan koko strategian. Uuden teknologian ansiosta myös hemiselluloosaa ja ligniiniä päästään hyödyntämään raaka-aineina. Ne voivat korvata öljypohjaisia aineita muun muassa pakkausja tekstiiliteollisuuKoko puu hyötykäyttöön dessa ja siten pienentää tuotannon hiilijalanjälkeä. Puulajeista käsiteltäviksi käyvät niin kotoiset kuusi, mänty ja koivu kuin eukalyptuskin. Tähän asti puun biomassasta on kyetty käyttämään tehokkaasti lähinnä selluloosa, jota on puun massasta vajaa puolet. INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Lääketieteellisissäkin sovelluksissa sitä voisi käyttää. Saanto on hyvä ja jakeiden laatu korkea. Loppu poltetaan yleensä energiaksi
Yksi kesä kului Ruotsissa Unifos Kemin leivissä, pari suvea Sveitsissä Sandozin lääketehtaassa. Kun huomasin, että Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon saattoi hakea ilman fysiikankoetta, pyrin sinne ja pääsin sisään, mistä olen sittemmin ollut tosi iloinen”, Juvonen hymyilee. Parhaillaan työn alla on ajankohtainen asia, digitalisaatio. ”Isä toimi Pekingin suurlähetystössä viennin edistäjänä. ”1960–1970-luvuilla siellä ei juuri puhuttu suomea, joten pääsin samalla ruotsin kielikylpyyn.” Kemia ei ollut tytölle itsestään selvä valinta. Juvonen touhusi Kemistikillan emäntänä ja Prosessiteknisen kerhon rahastonhoitajana. Kesätöihin teekkari hakeutui ulkomaille. Vuonna 2016 tehdyn jäsenkyselyn mukaan runsas puolet yrityksistä katsoi olevansa joko edelläkävijöitä tai vähintään aktiivisia digitalisaation hyödyntäjiä. Aloitti tohtoriopinnot Aalto-yliopistossa vuonna 2016. Se ei surettanut, koska sitä ammattia en ollut ajatellutkaan.” Nuoren haaveissa kangastelivat vahvimmin saksan opinnot, mutta loppusuoralla mieli muuttui. Riitta Juvosen koko uran punaisena lankana on ollut Suomen kemianteollisuuden menestyksen ja kilpailukyvyn edistäminen. Lapsuudesta hänelle on jäänyt päällimmäisenä mieleen meri. Nyt on tarkoitus aktivoida niitä, jotka eivät vielä ole heränneet digiaikaan. • Harrastaa opiskelua, kirjallisuutta, kuntoliikuntaa ja joogaa. • Kemian Keskusliitto, toimistoinsinööri 1984–1989, jaostopäällikkö 1989–1992. ”Lauttasaaressa meri oli lähellä, ja kesät menivät uimakoulussa. ”Siinä nousi esiin työn merkityksellisyys eli kokemus siitä, että työ on hyödyllistä. ”Maailma avautuu silloin ihan uudella tavalla.” Diplomityössään Juvonen selvitti koneenrakennuksessa käytettävien muovien tribologiaa osana VTT:n tutkimusprojektia. Kesäisin perhe myös veneili Ahvenanmaalla. • Ylioppilas 1978 (SYK), diplomi-insinööri 1984 (Teknillinen korkeakoulu). Tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työtapojen kehittämiseen”, Juvonen kuvailee. • Kemianteollisuus ry, osastopäällikkö 1993–1999, koulutuspäällikkö 1999–2002, apulaisjohtaja 2002–2011, johtaja 2011–2016, johtava asiantuntija 2016–. Iloinen oli epäilemättä sukukin, sillä myös Juvosen isä, äidinisä ja kaksi enoa olivat diplomi-insinöörejä. Ohjelmassa toteutettiin muun muassa Työsuojelurahaston rahoittama hanke, jossa kartoitettiin tuotannon työntekijöiden sisäistä motivaatiota. ”Vaikka en aloittaessani edes tiennyt, mitä tribologia tarkoittaa. Suomalaisen yhteiskoulun oppilas oli tasaisen hyvä joka aineessa, ainoastaan fysiikka ei lukiolaista innostanut. Juvonen on vetänyt myös Hyvää huomista -ohjelmaa, vuonna 2010 startannutta kemian työhyvinvointihanketta, jota Kemianteollisuus vie eteenpäin yhdessä palkansaajaliittojen kanssa. Opinnot Otaniemessä osoittautuivat kiinnostaviksi, samoin opiskelijaelämä. No, se osoittautui kitkan ja kulumisen tutkimiseksi, joka on enemmänkin fysiikkaa kuin kemiaa.” Riitta Juvonen. 42 KEMIA 5/2019 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Helsingissä vuonna 1959. • VTT, tutkija 1984. Sisko Loikkanen Riitta Juvonen toimii johtavana asiantuntijana Kemianteollisuus ry:ssä, jossa hänen vastuualueenaan ovat työhyvinvointi ja teollisuuden uudistuminen. ”Halusin haastaa itseni. Pyrimme myös hahmottamaan, kuinka digitalisaatio tehostaa yritysten toimintaa ja uudistumista”, Juvonen kertoo. Juvonen kannustaa nykyopiskelijoita toimimaan samoin. ”Olemme miettineet, millaisia digitalisaatioon liittyviä palveluja olisi hyvä tarjota jäsenyrityksille. • Kasvinsuojeluteollisuus ry, asiamies/toimitusjohtaja 1990–1998. Riitta Juvonen Kemianteollisuuden kehittäjä Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Insinööriä sinusta ei ainakaan tule” Helsingissä syntynyt Riitta Juvonen asui ensimmäisen elinvuotensa Kiinassa. Aurinko paistoi mielestäni aina”, hän naurahtaa. Myöhemmin hän matkusti työkseen, ja meillä kävi usein ulkomaalaisia vieraita”, muistelee Juvonen, jonka kiinnostus kansainvälisyyteen ja kieliin syntyi jo varhain. ”Kun menin ilmoittamaan jättäväni sen pois lukujärjestyksestäni, vararehtori totesi, että insinööriä sinusta ei sitten ainakaan tule. • Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme aikuista lasta. Projekti poiki yhdessä Filosofian Akatemian kanssa laaditun, Työturvallisuuskeskuksen julkaiseman Paremman työn oppaan, joka antaa vinkkejä sekä yksittäisille työntekijöille ja tiimeille että organisaatioiden johdolle
”Se oli kiva kannustin siinä vaiheessa.” Opettajien sparraaja, nuorten innostaja Kemianinsinööriksi Riitta Juvonen valmistui vuonna 1984, mutta alan perinteisiin töihin hän ei halunnut. Sillä tiellä hän on edelleen, työnantajan nimi vain muuttui myöhemmin Kemianteollisuus ry:ksi. Juvonen suoriutui haasteesta ilmeisen hyvin, sillä hän sai työstään Suomen Tribologiayhdistyksen palkinnon. sisko.loikkanen@gmail.com Sa lla M er ik uk ka. Vastavalmistuneesta nuoresta se tuntui isolta jutulta”, Juvonen hymyilee. Opettajien kannustaminen ja nuorten innostaminen luonnontieteisiin on edelleen yksi Kemianteollisuuden päätavoitteita.” Ainaisopiskelija tekee väitöskirjaa Vapaa-aikanaan Riitta Juvonen lukee paljon, sekä romaaneja että organisaatioiden ja ihmisten kehittymistä käsittelevää kirjallisuutta. Sen sijaan hän lähti TKK:n täydennyskoulutuskeskukseen vuoden mittaiseen informaatikkokoulutukseen. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostaa systeemiajattelu, josta hän on erityisen innostunut. Kurssi oli vielä kesken, kun Kemian Keskusliitossa avautui toimistoinsinöörin paikka. ”Järjestimme kemianopettajille koulutustilaisuuksia eri paikkakunnilla. Myöhemmin hän paneutui muun muassa kemikaalija ympäristöasioihin sekä kemian osaamiseen ja koulutukseen. ”Itse tutkin sitä, kuinka systeemiälykonsepti selittää turvallisuutta, turvallista toimintaa ja turvallisuuskulttuuria.” Juvonen toivoo, että systeemiajattelu sisällytettäisiin osaksi kaikkia opintoja. Juvosen työnkuva on vaihtunut moneen otteeseen, tämän omasta toiveesta. ”Se oli yksi urani kohokohtia. Kemiassa esimerkiksi kiertotaloutta olisi luonteva käsitellä systeemien kautta.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Juvonen päätti silti hakea pestiä ja sai sen. ”Minun piti järjestää kansainvälisen ISO/TC 61 -standardointikomitean viikon mittainen vuosikokous, johon osallistui parisataa henkeä. 1980-luvulla ei enää ollut kyse tietopalvelujen tuottajasta vaan kemianteollisuuden elinkeinopoliittisesta edunvalvontajärjestöstä. 43 5/2019 KEMIA ”Olen ollut mukana myös Euroopan kemianteollisuuden neuvoston Ceficin ja alan työnantajajärjestön Ecegin toiminnassa”, kansainvälisyyteen uskova Riitta Juvonen kertoo. Hän on ryhtynyt kuuntelemaan äänikirjoja, mikä on ”ajankäytöllisesti tehokkaampaa”. Harrastuksista ensisijainen on työn ohessa opiskelu, johon Juvonen on satsannut aina. Vuonna 1943 perustettu liitto oli Suomen ensimmäisiä tietopalveluyksiköitä. ”Olen opiskellut muun muassa tulevaisuuden ennakointia ja johtamista ja suorittanut työhyvinvointipäällikön tutkinnon. Viimeisimpänä ponnistuksena aloitin jatko-opinnot Otaniemessä.” Juvonen tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaa, jonka aiheena on kemianteollisuuden turvallisuus ja inhimilliset tekijät. Aalto-yliopiston Esa Saarinen ja Raimo Hämäläinen ovat kehittäneet systeemiälyn käsitettä, jossa tarkastellaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja toimintaa sekä sitä, kuinka ihminen hahmottaa itsensä systeemin osana. Ensimmäinen tehtävä oli jännittävä. Sisältönä oli muun muassa asiantuntijaluentoja kemian innovaatioista ja vierailuja alan yrityksissä”, Juvonen kertoo. Kun 1990-luvulla pidettiin valtakunnalliset Luma-talkoot, Juvonen organisoi Kemia tänään -koulutustapahtumien sarjaa, jonka aloitteentekijöinä olivat Opetushallituksen Marja Montonen ja Helsingin yliopiston Maija Aksela. ”Syväosaajia tarvitaan mutta myös ihmisiä, jotka ymmärtävät, kuinka ihmisten väliset ja yhteiskunnan tasoiset systeemit toimivat. ”Tunsin vetoa tiedonhankintatehtäviin ja ajattelin, että minulle sopisi informaatikon työ”, Juvonen muistaa
Yli sata maatilaa ympäri Suomen tavoittelee siinä useaa voittoa yhtä aikaa sitomalla hiiltä maaperään. 44 KEMIA 5/2019 Kalevi Rantanen Merkitkää viisivuotiskalenteriinne hanke nimeltä Carbon Action. Carbon Actionin tutkimustilojen lisäksi monet muutkin tilat ovat mukana hiiliviljelykoulutuksissa ja pilotoivat hiilen sidontaa maaperään. Tutkimusverkostossa on mukana myös muun muassa Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Helsingin yliopiston tutkijoita. Adobe Stock. Valion maidontoimittajista ensimmäiset 70 osallistuivat koulutukseen keväällä. Carbon Action -hankkeesta hyötyvät sekä viljelijät että ympäristö. Tutkimuksen kuluessa seurataan erilaisten viljelymenetelmien vaikutusta sekä maaperän hiilivarastoon että muuhun kemiaan ja biokemiaan. Yhtiö aikoo kouluttaa kaikki maidontuottajansa hiiliviljelijöiksi vuoteen 2035 mennessä. Jos kaikki menee niin kuin perustellusti uskotaan, sadot paranevat ja viljelijöiden kustannukset alenevat. Juomayhtiö Altia osallistuu hankkeeseen yhdessä ohranviljelijöiden kanssa. Carbon Action -hanke tekee Pelloista hiilinieluja Suomen peltoja muutetaan hiilenpäästäjistä hiilensitojiksi. Samalla pellot muuttuvat hiilenpäästäjistä hiilinieluiksi. Hanketta vetävät Ilmatieteen laitos, Baltic Sea Action Group -säätiö ja Sitra. Yksi hankkeen rahoittajista on MTK:n säätiö, joka kustantaa maanäytteiden analysoinnin. Tutkijoiden kumppaneina toimivat meijeriyhtiö Valio ja mallasvalmistaja Viking Malt. Ensimmäiset maanäytteet otettiin viime syksynä
• Ihmisen tuottama hiilivirta ilmakehään 4,3 gigatonnia joka vuosi. • Pintamaassa eli ylimmässä 30 senttimetrin kerroksessa 680 gigatonnia. • Nettovirta ilmaan noin 200 kiloa hehtaarilta vuodessa. HIILTÄ SUOMESSA • Suomen mineraalimaan hiilivarasto noin 100 megatonnia eli 100 miljoonaa tonnia. • Kahden miljoonan peltohehtaarin mahdollinen hiilinielu 0,4–2 miljoonaa tonnia. • Mahdollinen hiilen nettovirta pellosta maahan 200– 1 000 kiloa hehtaaria kohden vuodessa. 45 5/2019 KEMIA HIILTÄ MAAPALLOLLA • Maaperässä 1 500 gigatonnia. • Ilmakehässä 930 gigatonnia. • Neljän promillen lisäys peltomaahan 2–3 gigatonnia. • Maanpinnan päällä kasveissa 560 gigatonnia. • Mahdollinen peltojen hiilinielu lähellä henkilöautoliikenteen päästöjä: 1,7 miljoonaa tonnia alkuainehiiltä vuodessa.. • Neljän promillen lisäys maaperän hiilivarastoon maailmassa 6 gigatonnia
Laboratoriossa mitataan näytteen hiilen määrä. Maan hiili on peräisin mikrobien biomassasta Uusimpien tutkimusten mukaan maan sisältämä pysyvämpi hiili on suurelta osin peräisin mikrobien biomassasta. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on käynnissä useita tutkimuksia. Luonnon kemiantehtaita vahvistetaan Maaperän eliöt toimivat kemiantehtailijoina, jotka valmistavat erilaisia tuotHiiliviljely kohentaa maan viljavuutta Yksi Carbon Action -ohjelmassa mukana olevista tilallisista on maanviljelijä Jari Eerola, joka tuottaa viljaa ja naudanlihaa Kanta-Hämeessä. ”Carbon Action on tutkimusta kokoava sateenvarjo. Carbon Actionin kairausnäytteistä määritetään kokonaishiilimäärä, mutta osa näytteistä otetaan talteen säilytettäväksi. Tilalla on jo nyt käytössä hiiltä sitovia viljelymenetelmiä. Jussi Heinonsalo toivoo, että ohjelmaan lähtisi mukaan lisää kemistejä. ”Meillä on tarkoitus tehdä myös koko tilan hiilitaselaskelma”, viljelijä kertoo. Vihtiläistila osallistuu Carbon Action -hankkeeseen testaamalla maan muokkauksen vaikutusta. Näytteenotto syvältä on harvinaista Suomessa ja muuallakin maailmassa. Hänen tilansa tärkeimmät tuotteet ovat härkäpapu ja kaura. ”Olemme kehittäneet traktorin perään asennettavan kairakoneen, joka ottaa näytteitä metrin syvyydeltä”, Heinonsalo kertoo. Multavuuden muutokset ovat tunnetusti pieniä.” Eerolan tila osallistuu Carbon Action -tutkimukseen kehittääkseen hiiltä sitovia viljelymenetelmiä. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat siksi mikrobitoiminnan merkkiaineet, esimerkiksi aminosokerit ja sieniperäinen ergosteroli. Uudet menetelmät helpottavat myös kustannusten hallintaa. Siitä on erotettu koealoiksi kolme hehtaaria. Uusille hankkeille on tilaa”, hän vakuuttaa. ”Meillä ensimmäiset maaperänäytteet otettiin kesäkuun alkupäivinä”, Malin kertoo. ”Näin saadaan myös parempia satoja.” KEINOJA PARANTAA MAAN HIILIKEMIAA • Syväjuuriset kasvit • Huokosrakenteen optimointi • Vihreä kasvipeite ympäri vuoden • Viljelykierto • Eloperäiset maanparannusaineet • Biohiililisäys • Muokkauksen minimointi • Torjunta-ainemäärien minimointi Tutkimus tuottaa uutta tietoa maaperän mahdollisuuksista.. Kiinnostusta Carbon Action -ohjelmaan on lisännyt toisaalta viljelijöiden tarve kustannussäästöihin. Suomen Valiota muistuttava minnesotalainen osuuskunta Land O’Lakes on sisällyttänyt kestävyysohjelmaansa myös ”maaperän terveyden”. Heinästä osa myydään rehuksi, toinen osa murskataan ja levitetään peltoon. Kationinvaihtokapasiteetti mittaa maahiukkasen kykyä pidättää positiivisia ioneja eli kationeja. Viljelykasveilla tärkeitä kationeja ovat esimerkiksi kalsiumin, kaliumin, magnesiumin ja natriumin hiukkaset. Mikrobitoiminta on myös voinut parantaa maan mururakennetta, joka suojaa hiiltä hajotukselta. Hänen mailtaan otettiin ensimmäiset näytteet keväällä. Viljelijöiden mailla käynnistyvät syksyllä syväkairaukset. ”Maaperä vastaa hitaasti. Uusille hankkeille lienee tilaa muissakin maissa, sillä maaperä kiinnostaa nyt laajalti. Tutkimukseen on viime vuosina tullut mukaan myös Kelloggin, Campbellin ja General Millsin kaltaisia ruokajättejä, jotka haluavat vähentää tuotannon ympäristöhaittoja koko ketjussa. ”Carbon Action -tutkimuksen ykköstavoite on hiilimäärän määrittely”, sanoo Helsingin yliopiston mikrobiologian dosentti Jussi Heinonsalo. Viereistä vertailulohkoa viljellään tavalliseen tapaan. Maaperästä otetaan näytteet kokeilun alussa ja uudestaan viiden vuoden kuluttua. Noin kolmannes viljelyalasta on nurmella. Toisaalta tutkimus on tuottanut uutta tietoa maaperän mahdollisuuksista. ”Hiiliviljelyllä nostetaan maan viljavuutta. Yhtä koealaa kynnetään. Jokainen maatila erottaa pelloiltaan kolmen hehtaarin koelohkon, jossa hiiltä sidotaan erilaisilla viljelytavoilla. Ensimmäiset metrin kairaukset tehdään kolmellakymmenellä tilalla. Suurin osa tutkimuksesta on keskittynyt viljelylle tärkeään 10–30 senttimetrin pintakerrokseen. ”Maaperässä on kuitenkin merkittäviä määriä hiiltä myös syvissä kerroksissa. Tilalla tehtävässä kokeessa on yksi vertailumuuttuja, orgaanisen aineen lisääminen. 46 KEMIA 5/2019 Näytteet kairataan metrin syvyydeltä Hiilensidontaa testaavat viljelijät toimivat jalat maassa kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti. Vertailualaa muokataan kevyesti, ilman kyntöä. Vertailuala on muuten samanlainen, mutta sille ei lisätä lantaa.” Tulosten seuraaminen vaatii tarkkoja mittauksia. Lisäksi näytteestä analysoidaan ravintoarvot, pH ja kationinvaihtokapasiteetti. ”Koealalle lisätään vasikoiden kuivaa lantaa. Tutkijat voivat myöhemmissä hankkeissa selvittää niistä monia muitakin asioita. Eerolan tilalla on viljelymaata 140 hehtaaria. Se ratkaisee monia taloudellisia ongelmia.” Maatalousyrittäjä Eliisa Malinilla on 140 hehtaarin luomutila Vihdissä. ”Haluamme lisätä hiilen sitoutumista maahan”, Malin kuvaa kokeilun tavoitteita. Merkkiaineet ovat työkalu, jonka avulla pyritään selvittämään hiilen sitoutumista ja pysyvyyttä maassa. Niistä on nyt kiinnostuttu, kun on syntynyt tarve lisätä maaperän hiilinieluja ja arvioida koko maaperän hiilivaraston kokoa”, Heinonsalo taustoittaa tutkimusta
Tutkijat arvioivat, että reaktiivisiin mineraaleihin on sitoutunut 600 gigatonnia hiiltä. Suomalaisesta kivennäismaapellosta tai niitystä hiiltä vapautuu enemmän kuin sitoutuu. Usein mainitaan muinainen biohiiliteknologia nykyisen Brasilian alueella. Reaktiiviset rautaja alumiinimineraalit sitovat hiiltä pitkäaikaisesti. Aikaisemmin toimittiin yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Viiden vuoden päästä Suomessa voi olla myös hiilinielua myyviä maatiloja. Yleinen johtopäätös oli, että biohiili vaikuttaa maassa myönteisesti eli lisää satoja. Orgaanisen hiilen pitoisuus on suurin kylmillä, erityisesti ikuisen roudan alueilla. Turvemaallakin voidaan vähentää nettopäästöjä. Carbon Actionin laskelmien mukaan virta voidaan kuitenkin kääntää toiseen suuntaan viljelymenetelmiä muuttamalla. Tamperelainen Carbofex on myynyt Fortumin Puro-kauppapaikassa hiilenpoistosertifikaatteja. Suomen biohiiliyhdistys perustettiin vuonna 2017 edistämään biohiilen tutkimusta ja käyttöä eri tarkoituksiin. Tutkimukset ovat todistaneet toimenpiteen vaikutuksista jo pitkään. Toiseen ääripäähän kuuluvat Saharan ja muiden autiomaiden arenosolit, joissa on hiiltä alle 0,6 prosenttia. biohiilen puusta. Yhteyttämisen tuottamasta hiilestä puolet sitoutuu pysyvästi biohiileen. Yli miljoonan maaperänäytteen pohjalta tutkijat ovat rakentaneet globaalin kartan. Elävän mikrobimassan osuus maaperän hiilestä on 1–5 prosenttia, mutta vaikutus on prosenttiosuutta suurempi. Akatemiatutkija Jenni Hultman selvittää Helsingin yliopistossa mikrobien toimintaa arktisessa maaperässä. Euroopan peltoja metsämaita on kartoitettu LUCASja Biosoil-tutkimuksissa. Syken IBCCarbon keskittyy metsäluontoon ja muun muassa metsien hiilivarastoihin. Kilo multaa sisältää noin sata grammaa hiiltä. Uutta on kiinnostuksen kasvu vanhoja ideoita kohtaan ja niiden tieteellinen selvittäminen ja kehittäminen. Näiden alueiden pintamaalaji histosoli sisältää 12–18 prosenttia hiiltä. Global Carbon -hankkeen tutkijat Charles Tarnocai ja hänen työtoverinsa arvioivat arktisen hiilen määräksi 1 672 gigatonnia eli noin puolet kaikesta orgaanisesta hiilestä. Kartan mukaan reilut 60 prosenttia orgaanisesta hiilestä keskittyy kymmeneen valtioon. Biohiili menee nyt pääasiassa kaupunkien viheralueisiin. 47 5/2019 KEMIA teita kuolleiden eliöiden, pääasiassa kasvien biomassasta. Hajottaessaan molekyyleja mikrobit vapauttavat hiilidioksidia. Reaktiivisiin mineraaleihin sitoutuneen hiilen osuus kaikesta maaperän hiilestä vaihtelee peräti 3 ja 72 prosentin välillä. Suomessa toimii jo muutama kaupallinen biohiiliyritys. Yhdysvalloissa Santa Barbaran yliopiston maaperätieteilijä Oliver Chadwick ja hänen kollegansa Marc Kramer ovat tehneen maailmanlaajuisen arvion maaperästä hiilen sitojana. Arktinen hiili voi tuoda yllätyksiä. ”Toiminnallisten reittien selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta saamme tietoa mikrobien positiivisesta ja negatiivisesta vaikutuksesta ilmastonmuutokseen”, Hultman kertoo. Se tekee yli kolmasosan 1 500 gigatonnin kokonaismäärästä. Maahan myös teollista biohiiltä Maaperän hiilivarastoa voidaan kasvattaa myös lisäämällä maahan parannusaineita, kuten biomassasta valmistettua biohiiltä. Tutkijat havaitsivat, että sitomiskyky riippuu paljon kosteudesta. Tällä vuosikymmenellä biohiiliaktiivisuus on lisääntynyt koko maailmassa. Monet sovelluksista ovat maanparannusta ja hiilensidontaa. Sitä on eniten kosteissa metsissä. Kokonaismäärä olisi silloin yli 3 000 gigatonnia eli kaksi kertaa enemmän kuin yleisesti käytetty luku. Suurimpia hiilipitoisen maan varoja hallitsevat Venäjä, Kanada, Yhdysvallat, Kiina ja Kazakstan pohjoisella pallonpuoliskolla. Näin on laskenut yhdysvaltalainen Argonnen tutkimuslaitos. Joukko maanparannuksesta kiinnostuneita ihmisiä tiedeja yritysmaailmasta käynnisti jo vuonna 2006 Kansainvälisen biohiiliohjelman. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Peltojenkin hiilinieluista voi tulla kauppatavaraa.. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Peltojenkin hiilinieluista voi tulla kauppatavaraa, kun ne ensin rakennetaan ja mitataan. Kun otetaan mukaan syvät kerrokset aina 25 metriin asti, luvut muuttuvat. Päästökauppaakin on aloiteltu. Turvemaiden maaperää tutkitaan Luken Sompa-hankkeessa. On havaittu, että mikrobit vapauttavat kasvihuonekaasuja ilmakehään, mutta niiden toiminnasta arktisessa maaperässä tiedetään vähän. Iowan valtionyliopiston tutkijat tekivät vuonna 2013 meta-analyysin, joka kattoi 371 tutkimusta. Hiilen määrästäkin on erilaisia laskelmia. Alan toimijat esittävät pitkän listan keinoja syväjuurisista kasveista maanparannusaineisiin. Syntetisoidessaan molekyyleja ne sitovat hiiltä. Vaikka tutkimuksen painopiste on peltojen maaperässä, myös joihinkin metsäntutkimushankkeisiin kuuluu hiilivaraston mittausta. Tutkimuksella selvitetään nyt, kuinka mikäkin teknologia missäkin maaperässä vaikuttaa ja kuinka suuri vaikutus on. Etelässä orgaanista hiiltä on paljon Brasiliassa, Indonesiassa, Australiassa, Argentiinassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tamperelaisbiojalostamo valmistaa Arktinen hiili voi yllättää YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO on selvittänyt maaperän hiilimääriä koko maailmassa. Suomalaisen maannoksen hiilipitoisuus on noin kymmenen painoprosenttia. Toinen puoli palaa ilmakehään kaukolämpövoimalassa
Polttokenno tuottaa sähkön yleensä vedystä ja hapesta. Oma mielipiteensä on myös Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtavalla tutkijalla Juhani Laurikolla, joka on tuntenut Salosen jo parikymmentä vuotta. Hybridija sähköautot syrjäyttävät polttomoottoreilla käyvää autokantaa. Kaikki maasta kaivettava loppuu aikanaan, mutta aurinko pysyy taivaalla vähintään ihmiskunnan ajan”, Salonen luennoi. Keksijä Arto Salonen esittelee ”autolaboratoriotaan”. Nyt on ehdittävä kehityksen kyytiin.” Ilmastonmuutoksesta on tullut ihmiskunnan pahin uhka. Kaivelen muistiani: vetyauto on sähköauto, mutta siinä akut on korvattu polttokennoilla. ”Salosella oli oikeat palikat käsissään” Kokemäellä Vety-Artosta on vähintään yhtä monta mielipidettä kuin on miestäkin. Mitä mies, eipä olla aikoihin törmäilty.” Keksijä ja suunnittelija Arto Salonen oli tiuhaan otsikoissa 2000-luvun molemmin puolin. Se saa siis energiansa polttokennolla tuotettavasta sähköstä. Vaikka matka on ollut mutkikas, monet uskovat, että vedyn aika vielä koittaa. Asun tuossa melkein kulman takana.” Matkalla suomalaisen vetyteknologian Grand Old Manin luokse yritän palauttaa mieleeni vetyauton tekniikkaa. Kun haastattelin Salosta Kemia-lehteen vuonna 2005, tarina alkoi näin: ”Vetyautoa kehittelevälle Arto Saloselle ilmastonmuutos ja öljyn hintapiikki ovat ilmiöitä, jotka kiihdyttävät miehen työtä entisestään. Vetyautoja on odotettu pitkään. Televisio teki dokumenttia, lehdet kirjoittivat ja ministerit kuuntelivat, kun Vety-Arto vakuutti vetyauton vallankumousta. Sähköauton akut tarvitsevat metalleja. 48 KEMIA 5/2019 Juha Granath Kokemäen keskustan raitilla kuuluu takavasemmalta ääni: ”Morjens Kranaatti, muistatko vielä?” Käännyn, mietin hetken ja tunnistan. Satakuntalainen kesäpäivä on parhaimmillaan, ja matka taittuu. Formulaselostaja Matti Kyllöstä mukaillen voi kysyä: mutta missä viipyy vetyauto. ”Katsos vaan, Vety-Arto. ”Vetyauton polttokenno saa energiansa auringosta. Suunnittelija Salonen tietää, että edessä on autoja energiateollisuuden vallankumous. Suomessa tekniikkaa ovat kehittäneet niin yksittäiset keksijät kuin tutkimuslaitokset. ”Vetyauton polttokenno saa energiansa auringosta, ja aurinko pysyy taivaalla vähintään ihmiskunnan ajan”, innovaattori kehuu vetyvetoisen liikennöinnin valttia. ”Nyt lähdetään meille. Mittari ylittää hellelukemat, ja Vety-Arton kasvotkin näyttävät aurinkoisilta. En ehdi esittää kysymystä Saloselle, kun mies jo esittää tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. ”Arto on varsinainen alan pioneeri Ju ha G ra na th VETYAUTON vuoro tulee VETYAUTON vuoro tulee
”Lisäksi Arto teki omalla kustannuksellaan paljon videoita, joissa hän esitteVETYAUTON vuoro tulee VETYAUTON vuoro tulee. Vuonna 2005 kaikki oli Arto Salosen itsensä mielestä vielä hyvin ja tulevaisuus toivoa täynnä. 49 5/2019 KEMIA ja kunnioitettava tapaus. Miehen faktat ovat kohdillaan mutta resurssit turhan niukat”, Laurikko sanoo. ”Kehittämäni vetyauto Fantasia on jo koeajossa Jyväskylän yliopistossa, ekovetyauto Pocket Car on viimeistelyä vaille valmis, ja tuulija aurinkoenergialla toimivalta vetyasemaltani voin jo tankata autoni”, Salonen kertoi tuolloin. Siinä oli mahdollisuuksia”, Juhani Laurikko muistelee vuonna 2019. ”Näin Fantasian
Hänellä olisi pitänyt olla aisapari liiketoiminnan pyörittämiseen.” ”Lupausten tasolle jäivät Pekkarisen puheet” Vuosituhannen vaihteessa vetyautoille povattiin yleisesti loistavaa tulevaisuutta ja johtavaa markkina-asemaa. Arto teki asiat omalla tavallaan. Muunsin Postin vanhan sähköauton Elcatin polttokennoautoksi. Näin maailman yli miljardi polttomoottoreilla käyvää autoa ovat saaneet vakavasti otettavat haastajat. ”Ymmärrän Salosen tuskan. Näin Kemia-lehti vuonna 2005: Kauppaja teollisuusministeri Pekkarinen innostuu näkemästään: ”Tarvitseeko tässä enää kehittää autoihin biodieseleitä tai muita öljyä puhtaampia polttoaineita, kun meillä on vetyauto tulossa?” ”Lupausten tasolle jäivät Pekkarisen puheet”, Arto Salonen muistelee hieman katkerana Otaniemen tapaamisen jälkeisiä aikoja. Vetysäiliöt sijoitetaan takapenkin ja selkänojan taakse, jolloin autoon jää yli metri törmäysvaraa. Jos ei ole kontakteja, ei pääse lentoon”, Laurikko toteaa. ”Tämä Hyundai odottaa moottoria Englannista ja polttokennoa Espanjasta. Niiden paikalla Arto Salosen pihamaalla seisoo rivissä kolme uutta ”autolaboratoriota”. ”Tekes ja muut innovaatioiden rahoittajat vaativat aina isoja firmoja takuumiehiksi. Juhani Laurikon mielestä Salonen on osittain oikeassa, mutta osasyyn vuosikausien pattitilanteesta tutkija sälyttää keksijän itsensä kontolle. ”Vetyauton tankkaus kestää vain kolmesta viiteen minuuttiin, ja täydellä säiliöllä ajaa yhtä pitkän matkan kuin tavallisella autolla eli 500–600 kilometriä”, Laurikko listaa vetykulkuneuvon etuja. ”Turvallisuus on testattu moneen kertaan. Keskeiset haasteet on ratkaistu Jos vetyauton kehittely on Kokemäen Herttuankadulla pienimuotoista, maailmalla menee sitä kovemmin. Ju ha G ra na th Arto Salosen vuonna 2005 kehittämissä vetyautoissa oli kotimainen alkalipolttokenno ja vetyvarastona metallihydridisäiliö. Säiliön korkeat paineet ovat hallinnassa, eivätkä ne ole bensatankkeja vaarallisempia.” Vety-Arton arjen askareita haittaavat nykyään taloudellinen niukkuus ja omat ”pikku krempat”, mutta miehen ajatusmaailma on ennallaan. Kansallisen vetyja polttokennoteknologiaohjelman vetäjä, VTT:n ryhmäpäällikkö Rolf Rosenberg ennusti tuolloin vetyautojen tulevan käyttöön vuonna 2020 ja valtaavan markkinat vuoteen 2050 mennessä. Juhani Laurikon mukaan alan keskeiset kehitysvaiheet on käyty läpi ja ratkaistu. Puntolla teen matalapaineisia vetytankkauskokeita”, Salonen esittelee. Osansa saa jopa Britannian brexit. Kun sitten pyydän niitä mukaan, vastaukseksi tulee haistatteluja. ”Vetyauton tankkaus kestää muutaman minuutin, ja täydellä säiliöllä ajaa 500–600 kilometriä”, VTT:n Juhani Laurikko kuvailee. ”Vetyauton laitteisto on saatu puristamalla samankokoiseksi kuin nykyiset moottorit.” Japanilaiset autojätit Toyota ja Honda, korealainen Hyundai ja saksalainen Mercedes-Benz ovat jo tuoneet markkinoille polttokennoilla toimivan vetyauton. Kuulijoina oli mustiin pukeutuneita ministereitä ja energiaalan asiantuntijoita. Myös PEM-tyyppistä polttokennoa kokeiltiin, kerrottiin Kemia-lehdessä joulukuussa 2005.. ”Tekes, nykyinen Business Finland, edellytti tietynlaista toimintaa, jotta kehitysrahaa irtoaisi. Ensin tulee huutia viranomaisille, sitten yritysmaailman herroille. ”Vetyauto voittaa sähköauton niin akun latauksessa kuin sähkön varastoinnissa 6–0”, Laurikko sanoo. Hänellä oli oikeat palikat käsissään.” Nykyään Fantasia ja kierrätettävistä materiaaleista tehty Pocket Car ovat kansan ihmeteltävinä Uudenkaupungin automuseossa. 50 KEMIA 5/2019 li vetysäiliöiden turvallisuutta. Vetyhuuman keskellä myös Arto Salonen kutsuttiin Kokemäeltä VTT:n tiloihin Otaniemeen esittelemään saasteettomia vetyautojaan ja polttokennoratkaisujaan. Kaiken lisäksi tilaamani laitteet ovat jämähtäneet brexitin takia Englannin tulliin”, Salonen puhkuu
Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Huippunopeus viisitoista kilometriä tunnissa”, Arto Salonen huikkaa vauhdista. Platinaa saadaan myös kierrätystuotteena vanhojen autojen katalysaattoreista.” Maailman ensimmäinen vetypotkupolkupyörä Kokemäkeläispihamaan ”koelaboratorioautot” odottavat valtiovallan rahoitusta ja brexit-ratkaisua, mutta VetyArto yllättää toimittajan. Siinä auton pitää pystyä pitkään yhtäjaksoiseen toimintaan. Kehitys on ollut kohtuullista, sillä vuonna 2010 rekisteröitiin vain 23 sähköautoa eikä ainuttakaan hybridiautoa. Esla sopii liikuntarajoitteisille ja vanhemmille kansalaisille.” Salonen potkaisee uusimman innovaationsa liikkeelle. ”Myös vetyteknologiajärjestelmien kestävyys ja luotettavuus ovat parantuneet merkittävästi. ”Nykyään käytävä keskustelu parhaasta vaihtoehdosta on absurdia. Projektipäällikkö näkee, että vetykäyttöisen henkilöauton tulevaisuus on kaupallisessa käytössä. Mikään näistä teknologiosta ei syrjäytä toista”, Laurikko sanoo. ”Tules katsomaan tänne katoksen alle.” Ennen kuin ehdin paikalle Salonen tulee jo vastaan kulkuneuvolla, joka on nelipyöräisen potkulaudan ja rollaattorin risteytys. Parin potkun jälkeen vetypotkupolkupyörällä ja keksijällä on taas vauhti päällä. ”Bussien, jakeluautojen ja rekkojen osalta vetytekniikka on jo nyt täysin kilpailukykyinen ratkaisu.” VTT:n tutkimus osoittaa, että vetyja akkusähköisten järjestelmien kilpailukyky verrattuna biopolttoaineisiin parantuu, kun vaatimukset päästövähennyksistä kasvavat ja uusiutuvan sähkön saanti paranee. Olli Himasen mukaan vedyn kuljetuslogistiikka on viime vuosina kehittynyt, ja samalla vedyn kuljetuksesta jakeluasemille on tullut entistä edullisempaa. ”Sähköauton akkuteknologia on välivaihe. Lisäksi polttokennojen massavalmistus tulee laskemaan vetyautojen hintoja oleellisesti”, Himanen ennakoi. Vedyn jakelulogistiikka kehittyy Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä noin 2 400 sähköllä toimivaa henkilöautoa ja noin 14 000 ladattavaa hybridiautoa. ”Siihen tarvitaan lähinnä platinaa, jota on tarjolla riittävästi. Se tarvitsee uusia kemiallisia ratkaisuja.” Polttokennoauton pieneen akkuun nykyiset rahkeet riittävät. Laitteeseen on liitetty vetysäiliö, polttokenno ja sähkömoottori. ”Tarvitaan kansallinen rahoitus ekosysteemiin” Periksi ei silti annettu, vaan VTT aloitti uuden tutkimuksen, joka perustuu EU:n Horisontti 2020 -ohjelman projekteihin ja tutkimuskeskuksen omaan rahoitukseen. ”Tässä on maailman ensimmäinen vedyllä käyvä potkupolkupyörä Esla”, keksijä esittelee. Kehitämme omaa vetykäyttöistä bussiamme ja koordinoimme kahta isoa eurooppalaista vetylaivahanketta”, Himanen luettelee. Vetyautojen lisääntymisen suuri este on vedyn jakelun vaikeus. Tämä vapauttaa biopolttoainetta vaikeasti sähköistettäviin kohteisiin, kuten lentokoneisiin.” Himanen yhtyy Arto Salosen vaatimukseen: Suomi tarvitsee kansallista rahoitusta ekosysteemin luomiseksi polttokennosovellusten ympärille. ”Näin vetyja sähköautot voivat saavuttaa täysin nollapäästöisen polttoaineketjun. Ne ovat kaikki käyttökelpoisia ratkaisuja, kun öljyjalosteet käyvät ajan mittaan vähiin.” Vety ei ole ainoa Vety-Esla luokitellaan jalankulkijaksi, joten sillä saa ajaa katukäytävillä. Uuden tutkimuksen projektipäällikön Olli Himasen mukaan vanhan vetyja polttokenno-ohjelman pohjalle on hyvä rakentaa, sillä käteen jäivät maailmanluokan osaaminen ja laitteistot, hyvät verkostot sekä korkean teknologian yritykset Convion ja Elcogen. Sen akkuun tarvitaan nikkeliä, litiumia, kobolttia ja muita harvinaisia maametalleja, joiden saatavuus saattaa tyrehtyä”, Laurikko sanoo. juha.granath@saunalahti.fi Ju ha G ra na th. Keskitymme raskaisiin ajoneuvoihin, materiaalinkäsittelyyn ja laivoihin. ”Sähköauto seisoo savijaloilla. ”Vetyauto sopii esimerkiksi taksiksi sähköautoa paremmin, koska auton lataamisen pitää tapahtua nopeasti”, Himanen sanoo. Kun tivaan tulevaisuuden autokisan voittajaa VTT:n johtavalta tutkijalta Juhani Laurikolta, mies pyörittää päätään. 51 5/2019 KEMIA Myös Kansallinen vetyja polttokennoteknologiaohjelma sai lopullisen niitin vuonna 2014, kun Tekes lopetti sen rahoittamisen. Vetyautoja Suomeen on toistaiseksi Autoteollisuuden miljoonien eurojen kysymys kuuluu: voittaako vety-, sähkövai biokaasuauto kilpailun valtateiden herruudesta. ”Nyt ratkaisemme vetyliikenteen ongelmia. Juhani Laurikko lyö lisää löylyä vetyauton puolesta. rekisteröity tasan yksi: kaasuyhtiö Woikosken tehtaan 75 000 euron hintainen Hyundai-kaupunkimaasturi. ”Liikenteen turvallisuusvirasto Traficom määritteli sen maksiminopeudeksi 15 kilometriä tunnissa. ”Niin vety-, sähkökuin biokaasuautoja tarvitaan
Vuosittain järjestettävä Helsinki Chemicals Forum kokosi Messukeskukseen tälläkin kertaa satoja asiantuntijoita, jotka saapuivat eri puolilta maailmaa keskustelemaan alan linjanvedoista. Foorumissa puitiin myös muun muassa kemikaalilainsäädännön toimivuutta. Hän painotti, että materiaalien mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet eivät saa päästä kiertoon eivätkä päätyä osaksi uusiomateriaaleja. Virastojen haasteena jatkuvat muutokset Kemikaalikysymykset kuuluvat aikamme viheliäisiin ongelmiin, joiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä, aikaa ja resursseja. Materiaalien kierrätys voi toteutua vain, jos erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC, Substances of Very High Concern) saadaan poistettua niistä, Calleja linjasi. 52 KEMIA 5/2019 Vuoden 2019 Helsinki Chemicals Forum -tapahtumassa puhuttivat etenkin kiertotalouden mahdollisuudet ja haasteet. He pohtivat kahden päivän ajan kemikaaliasioita tapahtumassa, jossa työpöydällä olivat muun muassa EU:n kemikaalisäännöstön toimivuuden arviointi, muovijäte, huolta aiheuttavien aineiden riskinhallintakeinot, haitallisten aineiden turvallinen korvaaminen sekä kemikaaleja koskevan tiedon käyttöoikeudet. Haitta-aineista eroon pääsemiseen on keinoja. Haitallisten aineiden käyttöä täytyy lisäksi rajoittaa tehokkaasti myös uudistuotannossa.” Kemikaalisisällöt tunnetaan huonosti Materiaalikiertoihin pyrkimisessä päättäjiä ovat kirittäneet planeetan kestokyvyn rajat ja myös eurooppalaisen teollisuuden raaka-ainetarve. Kemikaalivirasto on tottunut käsittelemään seoksia, joten siinä mielessä me olemme hyvässä valmiudessa myös materiaalikiertojen osalta”, hän sanoi. Kiertotalous oli yksi aiheista, joista tänä vuonna keskusteltiin kansainvälisessä kemikaalifoorumissa eniten. Tuotantoketjuissa ei ole kattavaa tietoa asiasta. Samalla kemikaalipolitiikka voi kantaa kortensa kekoon isojen globaalien kysymysten ratkaisussa. Samalla teollisuus tarvitsee ennakoitavan toimintaympäristön, jotta se kykenee pysymään elinvoimaisena. ”On rakennettava tietokanta jätevirtojen SVHC-aineista. Hansen tähdensi, että kemikaalikielellä puhuttaessa kaikki materiaalit ovat seoksia. ”Sama pätee jätevirtoihin. Helsingissä toimiva kemikaalivirasto on parhaillaan rakentamassa uutta tietokantaa esineiden sisältämistä haitallisista aineista, jotta materiaalivirtojen sisällöistä päästäisiin perille nykyistä paremmin. Ympäristöjohtaja käsitteli myös – sinänsä erittäin tärkeän – materiaalikierrätyksen hankaluuksia. Euroopan kemikaaliviraston Echan pääjohtajan Bjorn Hansenin mielestä kiertotalouden toteuttaminen edellyttää, että kemikaalija jätelainsäädäntöä sovitetaan ja sulautetaan yhteen. ”Kierrätettävyys, aineiden erottelu ja uudelleenkäyttö vaativat nimenomaan kemian osaamista ja innovaatioita”, toukokuisessa Helsinki Chemicals Forum -tapahtumassa esiintynyt Calleja korosti. Myöskään Daniel Callejan toive huolta aiheuttavien aineiden käytön rajoittamisesta uudistuotannossa ei ole toistaiseksi toteutunut. ”Kemianteollisuus on Euroopassa merkittävä työllistäjä, jonka toimintaedellytyksistä pitää muutosten pyörteissä huolehtia”, Calleja muistutti. Katja Pulkkinen EU-komission ympäristöpääosaston johtaja Daniel Calleja näkee kiertotalouden eurooppalaisen kemianteollisuuden valttikorttina ja uudistajana. HELSINKI CHEMICALS FORUM: ”Kiertotalous on Euroopan kemianteollisuuden valtti” ”Materiaalien kierrättäminen edellyttää, että niiden sisältämät haitalliset aineet saadaan pois.”. Daniel Callejan mukaan kemian alalla tarvitaan myös kemikaalileasingin tapaisia uusia liiketoimintamalleja. Keskiössä eivät enää ole yksittäisten aineiden myyntimäärät, vaan kemikaalien käyttöön, vastuuseen ja arvontuottoon liittyvä kokonaisvaltainen palveluosaaminen. Vielä ei Hansenin mukaan kuitenkaan olla lähelläkään tilannetta, jossa tuotteiden ja jätevirtojen kemikaalisisällöt tunnettaisiin kunnolla. Uudet haasteet vaativat alan lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamista ja tehostamista
Messukeskus. 53 5/2019 KEMIA ”Kemianteollisuus on merkittävä työllistäjä, jonka toimintaedellytyksistä pitää huolehtia myös tulevaisuudessa”, totesi Euroopan komission ympäristöpääosaston johtaja Daniel Calleja
Keskustelussa todettiinkin, että myös tiedontuottajien oikeudet on pidettävä mielessä. kerran. Toisaalta yritykset ovat haluttomia tuottamaan kallisarvoista tietoa, josta hyödyn saisivat myös niiden kilpailijat. Puhujia kuunneltiin keskittyneesti. Järjestelmässä voisi olla eri maksuluokat esimerkiksi tutkijoille ja teollisuudelle. Kemikaaliviraston ylläpitämät kemikaalitietopankit muodostavat työn keskeisen kulmakiven. EU:n kemikaaliviraston laskennallisen arvioinnin yksikön päällikkö Mike Rasenberg kertoi paneelissa siitä, millaisia hankaluuksia tiedon louhinta sisältää. Niistä täytyy pitää kiinni ja niiden laatua täytyy ratkaisevasti kehittää, sillä ne ovat pohja usean lain käytännön toimivuudelle, Hansen summasi. Vaikka valtava tietomäärä sisältää helmiä, louhinta, olennaisen löytäminen ja oikeiden johtopäätösten tekeminen ei hänen mukaansa ole yksinkertaista. De Schamphelaere korosti tiedon avoimuuden merkitystä. Edellisiä tehtäviä ei ole hänen mukaansa ehditty kunnolla toteuttaa, kun Brysselistä jo lankeaa seuraava suuri paketti, joka pitäisi ottaa haltuun. Tiedon laatuun, käyttökelpoisuuteen ja käyttöoikeuksiin liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä, jotka edellyttävät pohdintaa. Kemikaalien sääntely perustuu niistä tuotettuun tietoon, ja tiedon tuottamisesta vastaa alan teollisuus. Tilanteessa pärjätäkseen EU-virastot tekevät yhä enemmän yhteistyötä erilaisten lakikokonaisuuksien yhteensovittamisessa ja lakien rajapinnoilla. Paneelissa nostettiin esiin myös se, että aineista tuotetun tiedon normienmukaisuus ei aina merkitse, että myös tiedon laatu olisi hyvä. Avoimuuden vaatimus saattaa siksi johtaa päinvastoin tiedon piilotteluun. Hyvä asia on se, että tietoa kemikaaleista on nykyään saatavilla enemmän kuin koskaan. Tutkija Karel De Schamphelaere edusti HCF-tapahtumassa belgialaista Gentin yliopistoa ja kansainvälistä ympäristötoksikologian ja -kemian järjestöä Setacia. Luotettavan järjestelmän peruspilareita ovat tutkimusmenetelmien tarkka kuvaaminen ja tutkimuksen toistettavuus, samoin testimenetelmien validoinnin kehittäminen ja noudattaminen. ”Koetamme kuitenkin pitää langat käsissämme”, Hansen kuvaili. Ratkaisuna ongelmaan esitettiin muun muassa sitä, että viranomaiset laatisivat avoimeen käyttöön tarkoitettuja laajoja tutkimuskoosteita. ”Valtava tietomäärä sisältää helmiä, mutta niiden löytäminen on vaikeaa.”. Vaikka valmiita vastauksia ei vielä ole, osallistujien yhteisenä toiveena M es su ke sk us Helsinki Chemicals Forum kokosi kansainväliset tutkijat ja päättäjät sekä teollisuuden ja järjestöjen edustajat Suomeen jo 11. Kohti kemikaalitiedon Amazonia. Esimerkiksi Echa ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kehittävät kuitenkin yhteisvoimin tiedon raportointiin ja hakemiseen soveltuvia alustoja. 54 KEMIA 5/2019 Kaikki ajankohtaisia ja moniulotteisia kysymyksiä. Kemikaaliviraston Bjorn Hansen maalasi avauspuheenvuorossaan osuvasti kuvaa viranomaisten haasteista valtavien, alati muuttuvien kokonaisuuksien äärellä. Tiedon määrä kasvaa, laadussa petrattavaa Yhden paneelikeskustelun teemana oli kemikaaleja koskevan tiedon laatu ja saatavuus. Yhtenä ajatuksena ilmoille heitettiin ”kemikaalitiedon iTunes tai Amazon”, jossa tiedontuottaja saisi tuottamastaan tiedosta korvauksen käyttöoikeusmaksujen kautta. Jotta tieteen rehellisyys ja kyky tuottaa oikeellisia tutkimustuloksia säilyvät, kaiken tiedon pitää olla tutkijoiden käytettävissä ja kaikki tulokset tulee julkaista ja ottaa huomioon
Yrityksen johtaja Marco Camboni valotti omassa puheenvuorossaan työn mutkikkuutta. Kemikaalien sääntelyllä on muun muassa sosioekonomisia vaikutuksia. ”Samoin voidaan seurata muutoksesta kertovia indikaattoreita. ”Tärkeä kysymys kuuluu, mitkä kemikaalit ovat niitä, joita meidän pitäisi monitoroida.” Olemmeko valmiita uusille visioille. Olisimmeko jo valmiita uusille visioille?” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Myöskään eri laboratorioiden tulokset eivät aina ole vertailukelpoisia. Raportin kirjoittaminen venyi pitkäksi, sillä asian arviointi on kaikkea muuta kuin yksioikoista. Helposti seurataan hyvin tunnettuja ja jo säänneltyjä aineita, mutta uudet tulokkaat ja ylipäänsä aineiden moninaisuus jäävät huomiotta. Arvioinnissa pitää ottaa huomioon kokonaisuus.” Toimivuustarkastelun tulokset saatiin julki HCF-foorumin jälkeen kesäkuussa. Kehityskulkujen hahmottaminen on näin ollen vaikeaa. Sen jälkeen ne etenivät nykyisen komission käsittelyyn. ”On siis jatkettava paitsi tiedon ja tilastojen tuottamista myös testausmenetelmien kehittämistä ja harmonisoimista”, Camboni totesi. ”On siis määriteltävä EU:n kemikaalipolitiikan asema kokonaisuudessa ja se, kuinka alan lainsäädäntö voi tukea kestävyystavoitteita. Seuraavan kerran Helsinki Chemicals Forum järjestetään 4.–5. Tätä nykyä on tosin mahdollista mitata ihmisistä vasta muutaman sadan teollisesti tuotetun kemikaalin pitoisuuksia. Kemikaalisäännöstön vaikutusten arvioinnissa ja kehittämisessä on ollut aktiivisesti mukana muun muassa Risk and Policy Analysts -yritys. ”Nykyisin suuntaviivat määrittää vuoden 2001 Valkoinen kirja, mutta sen jälkeen ovat tulleet muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, globaali kiertotaloustrendi ja Pariisin ilmastosopimus”, hän muistutti. pulkkinen.katja@gmail.com ”Tärkeä kysymys kuuluu, mitä kemikaaleja meidän tulisi monitoroida.” M es su ke sk us Kaksipäiväisessä tapahtumassa järjestyi tilaisuuksia myös kahdenkeskisille keskusteluille. Siinä pitäisi löytää tasapaino avoimuuden ja tiedontuottajan oikeuksien välille. kesäkuuta 2020.. EU:ssa on ollut pitkään työn alla kemikaalisäännöstön toimivuuden tarkastelu. Tulevat askelmerkit jäävät kuitenkin uuden, myöhemmin syksyllä ohjaimiin astuvan komission päätettäviksi. Myös Reach-asetuksesta on tehty oma arviointinsa.” Montani kertoi, että vaikeaa oli jo sen hahmottaminen, mitä nimenomaan pitäisi arvioida. Kemianteollisuuden rooli hiilipäästöjen vähentämisessä on Montanin mukaan erityisen merkittävä. Sen sijaan on mahdollista hakea erilaisia indikaattoreita kemikaalialtistumisesta, kuten kemikaalien pitoisuuksista ihmisten kudoksissa, eläimissä ja ympäristössä. ”Tämä on viheliäinen ongelma, johon liittyy monia tekijöitä. Muutoinkin mittauksista puuttuvat monesti pidemmän ajan trendit, tai dataa on saatavana vain jostakin tietystä maasta tai aineesta. Camboni nosti esiin myös kemikaalien valtavan kirjon ja markkinoille saapuvat uudet aineet. Euroopan komission ympäristöpääosaston kemikaaliyksikön edustaja Elena Montani oli Cambonin kanssa samaa mieltä arvioinnin monimutkaisuudesta. ”Silloin on ehkä aika ottaa seuraava askel”, Montani ennakoi Helsingissä. ”Valitettavasti ei ole saatavissa sellaista tietoa, joka kertoisi suoraan, kuinka paljon sairauksia tai ympäristövaikutuksia on kemikaalien sääntelyn ansiosta vältetty”, Camboni sanoi. Sellaisia ovat esimerkiksi jonkin aineen tuotannon väheneminen, aineen käytön rajoittaminen ja rekisteröityjen aineiden määrät.” Näitäkin tietoja löytyy kuitenkin vain hajanaisesti. 55 5/2019 KEMIA vaikutti olevan reilun systeemin kehittäminen. ”Lopulta rajasimme noin sadasta kemikaaleja koskevasta laista arvioitaviksi yhteensä 41. Samalla tulisi huolehtia siitä, että tuotettava tieto on oikeasti laadukasta. ”Arviointiurakka on lisäksi ollut iso ja laaja. Arviointi vaatii systeemiajattelua Toinen HCF-tapahtuman paneelikeskustelu oli varattu arvioinnille. Keskityimme vaarojen ja riskien arvioinnin ja hallinnan onnistumiseen sekä siihen, kuinka lakikokonaisuuksien yhteensovittaminen on tässä onnistunut”, hän kuvaili. Camboni näkee, että yksi selvimmistä osoittimista olisi ihmisten biomonitorointi. Montanin mielestä yksikään yksittäinen mittari ei ole riittävän kattava
”Tällaisella muovilla on hiilidioksidia sitova vaikutus. Vlieg laatii työssään rakennusmateriaalien ja rakennusten elinkaarianalyyseja yhteistyössä aihepiiriin erikoistuneen australialaisen Evah-instituutin kanssa. Juuri pet-muovi on tavallisimmin kierrätysmuovia. Vlieg vertasi muoveja paitsi toisiinsa myös villakuitueristeisiin. ”Yllätyin etenkin siitä, että neitseellisen pet-muovin ja uusiomuovin ympäristövaikutusten välillä ei ollut merkittävää eroa. Hyödyntämättömällä jätteellä on aina ympäristövaikutuksia, sillä se pitää joka tapauksessa käsitellä jollakin tavoin. Pet (polyeteenitereftalaatti) ja pla (polylaktidi) valikoituivat mukaan tutkimukseen, koska Vlieg halusi analysoitaviksi kaksi ominaisuuksiltaan samankaltaista polymeeria. Australiassa sen raaka-aineena hyödynnetään useimmiten maissitärkkelystä. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi ympäristövaikutusten muodostumisessa paljastui se, millaisella alueella muovi oli valmistettu. Tähän johtopäätökseen päätyi tuoreessa selvityksessään australialainen tutkija Mathilde Vlieg. Sen sijaan keskeinen tekijä on se, kuinka muovinvalmistuksessa tarvittava energia on tuotettu. Muovien ja muiden tuotteiden kokonaiskuormitus selviää elinkaarianalyysilla. Toisaalta myös neitseellisen pet-muovin valmistus nielee vettä. Pla taas on yksi maailman yleisimmistä biomuoveista. ”Keskityimme ennen kaikkea vertaamaan materiaaleja sen mukaan, kuinka suuri kuorma niiden valmistamisesta kaiken kaikkiaan koituu ympäristölle.” Tulokset yllättivät tutkijan Vertailututkimuksen tulokset olivat tutkijalle itselleen odottamattomat. Emma Kaustara Erilaiset muovit eivät ympäristövaikutuksiltaan juuri eroa toisistaan. Suurin osa pet-uusiomuovin raaka-aineesta on peräisin kiertoon palautetuista muovipulloista. Neitseellisen pet-muovin lisäksi anaElinkaarianalyysi paljastaa tuotteen ympäristökuorman lyysin kohteena oli uusio-pet, joten muovilaatuja oli vertailtavina yhteensä kolme. Yksi suurimmista eroista vertailemieni materiaalien elinkaarianalyyseissa muodostuu juuri ajatuksesta, että maissi on hiilinielu”, Vlieg toteaa. Eroavaisuuksilla ei Vliegin tutkimuksessa kuitenkaan ollut merkitystä. Kun kyse on rakennusmateriaaleista, oletus on, että eristeet pysyvät hajoamatta rakennuksen osana vuosikymmeniä ja pitävät näin hiilen sidottuna. Hiilen talteenotto ilmakehästä ja sen pitkäaikainen säilytys on tärkeä ase taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Pla-muovissa käytettävän maissin viljelyyn tarvitaan runsaasti sekä peltopinta-alaa että vettä. Materiaaleilla on samoja ominaisuuksia, mutta joiltakin osin ne ovat keskenään erilaisia. Materiaalin kokonaisympäristökuormitukseen vaikuttavat muun muassa maankäyttö ja vedenkulutus. Analyysissa biojätteen käsittely Tutkija Kari-Anne Lyng norjalaisesta Østfoldforskning-keskuksesta on soveltanut elinkaarianalyysin metodologiaa biojätteen kierrättämiseen. Kun asiaa lähestytään tästä näkökulmasta, maissipohjainen pla-muovi nousee esiin uudella tavoin. Kun maissi kasvaa, se varastoi itseensä hiilidioksidia ja jatkaa varastointia siihen asti, kunnes siitä tehty tuote biohajoaa. 56 KEMIA 5/2019 Suurin ero muovilaatujen välisissä ympäristövaikutuksissa ei tule muovinvalmistuksesta itsestään vaan askeleen kauempaa, sähköntuotannon ekologisuudesta. Lyngin tutkimuksen tavoitteena on arvioida ja vertailla biojätteen kierrätyksen eri vaihtoehtojen kokonaisympäristövaikutuksia. Biohajoava polymeeri hajoaa noin kuudessa kuukaudessa. Kierrätysmuovin sulattaminen ja kuitujen muokkaaminen nielevät energiaa, mikä kaventaa kuilua”, Mathilde Vlieg kertoo. ”Lineaaritaloudesta, jossa kierrättäminen on poikkeus, ollaan siirtymässä kiertotalouteen, jossa kierrättämättä jättäminen on poikkeus”, Lyng kuvailee kehitystä. Elinkaarianalyysien toivotaan auttavan mahdollisimman toimivien ja tehokkaiden kiertotalousjärjestelmien rakentamisessa. ”Kierrätysraaka-aineesta tehdyn petmuovin käyttö eristemateriaaleissa on Australiassa hyvin yleistä”, Vlieg kertoo. Neitseellisen pet-muovin ja uusiomuovin ympäristövaikutusten välillä ei ole merkittävää eroa.. Vlieg tarkasteli analyysissaan seinäeristeissä käytettäviä petja pla-muoveja, jotka olivat pääasiassa australialaisvalmisteisia. Pieniä eroja on, mutta ne eivät synny varsinaisessa muovintuotannossa
”Kokonaisvaikutusten laskeminen on monimutkaista, sillä huomioon pitää ottaa myös kuljetusten ja maanviljelijän toiminnan osuus”, tutkija sanoo. 57 5/2019 KEMIA ”Biojätteellä on myös suorempia ympäristövaikutuksia, koska sen hajoamisprosessi tuottaa päästöjä”, tutkija muistuttaa. Laitos hyödyntää raaka-aineenaan elintarvikejätettä ja lantaa, joista se tuottaa orgaanisia lannoitteita ja biokaasua liikenteen polttoaineeksi. Hänen mukaansa vaarana on, että analyysissa lasketaan positiivinen ympäristövaikutus kahteen kertaan silloin, kun sama vaikutus syntyy useissa prosessin osissa. Tulevaisuuden päätöksenteon toivotaan hyötyvän elinkaarianalyyseista, mutta niiden käyttö päätöksen tukena voi Lyngin mukaan olla haastavaa. Lyng tarkastelee analyysissaan muun muassa Norjan Vestfoldissa toimivaa ”maagista tehdasta” eli Magiske Fabrikken -biolaitosta. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” Elinkaarianalyysien laatiminen ei KariAnne Lyngin mukaan ole helppoa, sillä Adobe Stock Talon muovieristeiden ja myös koko rakennuksen ympäristökuorma voidaan laskea elinkaarianalyysin avulla. Biokaasun ostaja vaikuttaa epäsuorasti myös ruokajätteen kierrätykseen luomalla osaltaan sille markkinoita. Jos biokaasulle ei ole markkinoita, pian ei myöskään ole sitä valmistavia laitoksia. Kiertotaloudessa on tärkeää luoda kysyntää myös sekundäärisille tuotteille. Vaikutukset ulottuvat myös maatalouden tuottamiin päästöihin, esimerkiksi lyhentämällä lannan varastointiaikoja. emmakaustara@gmail.com. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Lineaaritaloudesta, jossa kierrättäminen on poikkeus, siirrytään kiertotalouteen, jossa kierrättämättä jättäminen on poikkeus. Helsingin Messukeskuksessa toukokuun lopussa järjestetty kongressi toi Suomeen reilut 2 000 alan tutkijaa yli 60 maasta. kaikki vaikuttaa kaikkeen. Syntyvä hiilidioksidi napataan talteen ja syötetään läheisiin kasvihuoneisiin, joissa viljellään tomaatteja. ”Yhtenä haasteena on se, kuinka viestiä tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset päättäjille ja kuluttajille, jotka eivät ole elinkaarianalyysin asiantuntijoita.” Elinkaarianalyyseista puhuttiin kansainvälisen ympäristötoksikologian ja -kemian järjestön Setacin (Society of Environmental Toxicology and Chemistry) vuoden 2019 Euroopan-konferenssissa
Reaalimaailmassa muovejakin syntyi itse asiassa hyvin varhain. Tai jos muovi olisikin tuore uutuus, joka olisi vasta lyömässä itseään läpi. ”Mitä jos jossakin päin maailmaa kehitettäisiin muoveja nyt, vuonna 1019?”, Kärhä aprikoi. Siirrytään ajassa tuhat vuotta taaksepäin. Muun muassa paperi on kiinalainen keksintö – jo kahdentuhannen vuoden takaa. Mutta saataisiinko toisesta todellisuudesta neuvoja siihen, kuinka meidän sukupolvemme pitäisi suhtautua muoveihin ja käsitellä niitä. Kärhä uumoilee, että uusi harvinainen aine olisi löytänyt sijansa myös uskonnollisten esineiden materiaalina. Ajatusleikkiin etsittiin vastauksia kevään ChemBio Finland -tapahtumassa. ”Esimerkiksi nailon kehitettiin alun perin laskuvarjomateriaaliksi.” Myös pienessä pohjoisessa Suomessa oltiin hyvin mukana kehityksessä. Keksinnöt olivat usein synteettisiä materiaaleja, joille ideoitiin yhä uusia käyttökohteita. Kumpaakin maailmansotaa seurasi valtava määrä uusia patentteja. Varsinkin muovipakkausten ja nopeakiertoisten muovituotteiden kohtalo mietityttää. Muita käyttökohteita voisivat olla hienostuneet, kalliit käyttötavarat, esimerkiksi kalenterit ja muut ajanlaskun välineet. ”Todennäköisesti muovi olisi olA do be St oc k. Kysymykset heitti ilmoille Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä, joka luennoi aiheesta maaliskuun ChemBio-tapahtumassa Messukeskuksessa. Jos MUOVI keksittäisiin nyt Erityistä huolta herättää muovin päätyminen pilaamaan valtameriä. Se tapahtuisi Aasiassa, luultavasti Kiinassa, yleisöstä veikataan. Oikeasti muovien tarina alkoi noin sata vuotta sitten. Paljon mahdollista. ”Meillä ensimmäinen muovituotteita valmistanut yritys oli Sarvis Oy, joka perustettiin Tampereelle vuonna 1921.” Vuosituhat sitten Kiinassa Vuonna 2019 muovista puhutaan paljon. ”Egyptiläisten faaraoiden palsamoijat pystyivät todistetusti tekemään polymeeristä tavaraa, vaikka eivät keksintöään välttämättä täysin ymmärtäneetkään”, Kärhä huomauttaa ja palaa mielikuvitusleikkiin. ”On erittäin tärkeää, että kehittyvien maiden infrastruktuuri ja asenteet kehittyvät samalla, kun niiden taloudet kasvavat”, Kärhä muotoilee ratkaisua ongelmaan. ”Ensimmäinen synteettinen ei-luontopohjainen polymeeri patentoitiin vuonna 1906”, Kärhä kertoo. 58 KEMIA 5/2019 Miltä maailma näyttäisi, jos muoveja ei vielä olisi. Entä maailma, jossa ne olisi keksitty jo tuhat vuotta sitten. Sotimiseen, vaikka kevythaarniskoiden tekemiseen, yleisö arvelee. Jos materiaalin yläja alamäet olisi koettu moneen kertaan. Kiinassa tehtiin 1000-luvulla tasokasta tutkimusta. Näin olisi voinut käydä.” ”Renessanssi överiksi” Mihin 1000-luvun ihmiset olisivat muoveja käyttäneet. ”Kuvitellaan, että kiinalainen aseseppä löytää uutta materiaalia miekkansa terältä ja tajuaa sen arvon. Vuosisadan edetessä pula-ajat ja resurssien vähyys saivat aina aikaan ”pompun innovaatioissa”. Ennen vaihtoehtoiseen historiaan syventymistä Kärhä haluaa kuitenkin kerrata faktat. Hilkka Vähänen Millaista keskustelua muovista käytäisiin tänään, jos sitä olisi käytetty jo vuosituhannen ajan
Kärhä on mukana erilaisissa kemiallisen kierrätyksen tutkimushankkeissa. ”Ja romantiikan aika olisi vielä värikylläisempi, jos saatavilla olisi ollut muovipohjaisia maaleja.” Entä millainen tapahtuma teollistuminen olisi ollut, jos se olisi metallin sijaan ollut polymeeripohjainen. ”Ilman nykyisen kaltaista viestintäja lentokoneteknologiaa monet eläisivät omassa pienessä piirissään ja tuntisivat korkeintaan lähiseutunsa.” Mutta planeetan tila ja kunto eivät olisi näin kehnolla tolalla. Kärhästä on erityisen kiinnostavaa pohtia, missä tietoja muu liikenne menisivät. Jos muovit keksittäisiinkin vasta vuonna 2119. ”Muovista luopuminen yhdessä yössä olisi huikean kallis muutos. ”Muovin korvaajaksi ei ole tarjolla ihmeratkaisua”, Kärhä toppuuttelee. Se on stabiilia, kestävää ja hygieenistä. 59 5/2019 KEMIA Jos MUOVI keksittäisiin nyt lut esteettisyyden voitto, sillä siitä olisi voitu valmistaa kauniita uudenlaisia esineitä rikkaille ja vaikutusvaltaisille.” Asialla olisi myös kääntöpuolensa. Juuri muovi mahdollisti turvalliset pitkänmatkan tietoliikennekaapelit, joille nykyinen verkko rakentuu.” Useimpien ihmisten maailma kutistuisi ilman muovia. Kenties kevyempi ja vähemmän saastuttava. hilkka.vahanen@gmail.com 3d-tulostus on yksi tapa keksiä muovi uudelleen. ”Jos emme pikaisesti tee jotakin, merissämme on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa”, muoviteollisuuden edustaja varoittaa. Mieltä kiehtova kysymys kuuluu, voisiko ihmiskunta elää seuraavat sata vuotta niin, että poistaisimme käytöstä kaikki muovit. ”Muovilla esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaamisesta on tehty erittäin tehokasta ja vaivatonta”, Kärhä sanoo. ”Harva lienee valmis korvaamaan muovin pakkauksissa materiaaleilla, joilla itsellään olisi parasta ennen -päiväys tai jotka itse vaatisivat kylmäketjua.” Vesa Kärhä näkee muovin käytön vähentämisen pitkän tähtäimen projektina. Yksi keino tuoda muoville käsityön henkeä ja uutta arvostusta voisi olla muovituotteiden 3d-tulostus. ”Roskaaminen on asennekysymys, ei muoviin sisäänrakennettu ominaisuus.”. Matriisina pysyy muovi.” Tärkeää on myös muovin entistä tehokkaampi kierrättäminen. Muoviteollisuus ry on ollut mukana Ylen I love muovi -kampanjassa, jossa suomalaisia rohkaistaan kehittämään muoviin rakkaussuhde. Ei muovia, ei liikennettä Seuraavaksi yritetään kurkistaa tulevaisuuteen ilman muovia. ”Meidän historiassamme kommunikaation ja muovien kehitys etenivät täysin käsi kädessä. Tältä kantilta tarkasteltuna muovi olisi voinut tuottaa ongelmia.” Ihmisiä oli tietysti huomattavasti vähemmän. Printtaaminen puhaltaa esineeseen käsityöläisyyden henkeä. Muovi voidaan korvata muilla materiaaleilla prosentti kerrallaan. ”EU:ssa on tavoitteena perustaa laitos, jossa tutkittaisiin muovin kemiallista kierrättämistä, mutta luvitus vie muutaman vuoden.” Muovin mekaanisen kierrätyksen potentiaali on Kärhän mukaan rajallinen. Ennen massatuotannon kehittymistä muovia tuskin olisi kyetty valmistamaan riesaksi asti, ainakaan heti. Millaisia olisivat muovittomat 1900–2000-luvut. Hän kehottaa myös kuvittelemaan, millainen merten tilanne olisi, jos muovijätehuolto olisi laiminlyöty tuhat vuotta. Teollisesta vallankumouksesta Kärhä hyppää takaisin vuoden 2019 todellisuuteen. Monien nykytuotteiden valmistukseen se on paras, joskus ainoa mahdollinen materiaali. Ei ole mitään takeita siitä, että muovittomasta maapallosta olisi pidetty parempaa huolta. ”Roskaaminen on asenneja käyttäytymiskysymys, ei muoviin sisäänrakennettu ominaisuus”, Kärhä huomauttaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Näin levitetään tietoa kierrätyksen merkityksestä ja siitä, miksi muoveja ei saa jättää lojumaan ympäristöön. Täydellistä, välitöntä muovista luopumista kukaan tuskin edes toivoo.” Muovia kannattaa rakastaa Muovi sinänsä on mainio aine. ”Jätehuolto ei 1000-luvulla ollut ainakaan valistuneempaa kuin nykyään. ”Meidän jäsenyrityksemme tekevät monia tuotteita, joiden painosta jopa 40 prosenttia on puuta, joko kuituna tai rouheena. Vuosisatojen vieriessä näinkin olisi saattanut tapahtua. Tällöin suhde luontoon katkeaa. Tuhat vuotta on kuitenkin pitkä aika. ”Ainakin renessanssi olisi mennyt vielä enemmän överiksi helmien, kampojen ja muiden koristeiden kanssa”, Kärhä naurahtaa. Muutos on jo alkanut. Ajatus hiljentää. ”Mutta jos tulevaisuudessa päästään järjestämään muovin rakenne uudelleen molekyylitasolla, silloin kierrätetystä aineesta tulee oikeasti neitseellistä.” Kärhän mielestä muovin yksi heikkous on, että se valmistetaan massatuotantona kaukana kuluttajasta
”Mikrobien tehokkaampi hyötykäyttö saattaa mullistaa tulevaisuuden biotekniikan”, Penttilä uskoo. Ekosysteemiä on tähän asti tarkasteltu lähinnä ylhäältä alaspäin, monimutkaisista organismeista pienempiin. Kiitos siitä kuuluu erilaisille pöpöille. Tekniikalla on myös mahdollista luoda monenlaisia uusia, monimutkaisia yhdisteitä, joita on vaikea syntetisoida kemiallisesti. Maitohapot taas sopivat pla-biomuovien materiaaliksi. Tässä kohtaa olemme vasta alussa, mutta kaiken kaikkiaan mikrobien hyötykäytön mahdollisuudet ovat huomattavat.” Synteettinen biologia luo uutta Suurimman haasteen mikrobien laajaalaiselle hyödyntämiselle asettaa niiden loputon määrä. ”Maapallolla elää enemmän mikrobilajeja kuin galaksissamme on tähtiä”, professori vertaa. Tutkija voi teoriassa suunnitella ja valmistaa haluamansa kaltaisen mikrobin, jolla on täsmälleen sellaiset ominaisuudet kuin projekti tai tuotantoprosessi tarvitsee. ”Pöpöt eli vaikkapa homeet ja sienet, hiivat, levät ja bakteerit pitävät huolen siitä, että mitkään ravinteet eivät valu hukkaan”, sanoo Merja Penttilä, Aalto-yliopiston professori ja VTT:n tutkimusprofessori. Pieneliöt voitaisiin valjastaa teollisten tuotantoprosessien toteuttajiksi paljon nykyistä laajemmassa mitassa. Kukapa ei olisi törmännyt vanhaa leipää ahmivaan homeeseen tai mikrobeihin, jotka kompostissa hajottavat tehokkaasti orgaanista materiaalia mullaksi. Tavoitteena on luonnon tutkimisen sijaan rakentaa luontoa. Pieneliöt ovat jokaiselle arkipäivästä tuttuja. Niiden käsittelyn jälkeen aine on muokattu täysin uudeksi tuotteeksi.” Mikrobeja hyödyntävissä prosesseissa raaka-ainetta ei kierrätetä, vaan se konvertoidaan. YritysmaaTulevaisuuden biomuovit voitaisiin tehdä homeiden ja hiivan avulla vaikka sahanpurusta.. ”Synteettinen biologian avulla voidaan siis tietoisesti ja hallitusti luoda uutta.” Synteettisen biologian kehittämisessä ovat avainasemassa nykypäivän valtavat genomitietopankit ja entistä kehittyneempi matemaattinen mallinnus. ”Synteettinen biologia taas radikaalisti katsoo ketjua vastakkaisesta suunnasta eli dna:sta alkaen.” Synteettinen biologia pohjautuu biologian ja insinööritieteiden yhdistämiseen. ”Miltei mikä tahansa raaka-aine voidaan altistaa mikrobeille ja entsyymeille suljetussa bioreaktorissa. ”Nykypäivän etanoliprosessit perustuvat tärkkelyssokerille, mutta pyrkimyksenä on siirtyä toisen sukupolven raaka-aineiden, kuten juuri sahanpurun, muun puuaineksen, olkien ja muiden ihmisravinnoksi kelpaamattomien materiaalien käyttöön”, Penttilä kertoo. Leivinhiiva muodostaa eräänlaisen luonnon oman solutehtaan, jossa glukoosit jalostuvat edelleen maitohapoiksi. Homeet tuottavat entsyymejä, jotka hajottavat selluloosan sokeriksi. Vasta hiljattain on kuitenkin alettu hahmottaa, kuinka huikea potentiaali piilee mikrobien käytössä teollisten tuotantoprosessien osana. ”Tulevaisuutta ajatellen dna saattaa olla kaikki, mitä tarvitsemme”, Penttilä sanoo. ”Pitää tietysti tutkia, mitkä materiaalivirrat olisivat järkeviä raaka-aineita, ja jokaiselle tuotteelle täytyy tehdä elinkaarianalyysi. Emma Kaustara Meillä ihmisillä olisi paljon opittavaa luonnolta. VTT vetää Business Finlandin rahoittamaa SynBio Powerhouse -hanketta, johon osallistuu laaja joukko toimijoita yliopistoista ja tutkimuslaitoksista elinkeinoelämään. Luonnossa ei esimerkiksi ole lainkaan jätettä. Mikrobien muokkaamana aine muuttuu kokonaan uudeksi kemiallisten yhdisteiden tasolta lähtien. Sen sijaan tutkijat osaavat eristää niiden dna:n ympäristönäytteistä. Pieneliöitä on toki jo valjastettu ihmisen apureiksi, mutta mittakaava voisi ja saisi olla nykyistä paljon laajempi. Synteettinen biologia antaa asioille perustavanlaatuisesti uuden näkökulman. 60 KEMIA 5/2019 Mikrobit ovat pienestä koostaan huolimatta hämmästyttävän tehokkaita työjuhtia. Meillä on tartuttu synteettisen biologian tarjoamiin mahdollisuuksiin myös biotalouden rakentamisessa. ”Mikrobien genomeja on kartoitettu jo yli satatuhatta. Tämän ajatuksen pohjalta on syntynyt kokonaan uusi tieteenala nimeltään synteettinen biologia (englanniksi engineering biology). Lisäksi meillä on työkaluja, joilla pystytään valmistamaan koeputkessa pitkiä pätkiä halutunlaista genomia.” Tutkijoiden päämääränä on, että tulevaisuudessa solujen kemia valjastetaan mikrobien avulla tuottamaan peruskemikaaleja, joilla voidaan korvata öljypohjaisia yhdisteitä. Esimerkiksi tulevaisuuden biomuoMikrobit mullistavat biotekniikkaa vit voitaisiin tehdä homeiden ja leivinhiivan avulla vaikka sahanpurusta. ”Biodiversiteetti on valtava, ja vain murto-osa mikrobeista on tutkittu.” Suurinta osaa mikrobeista ei myöskään vielä osata kasvattaa laboratoriossa
Niiden avulla saadaan käsiteltyä monet myrkylliset aineet vedestä pois”, Merja Penttilä kertoo. ”Siinä valmistetaan pieneliöiden avulla jätetekstiileistä hämähäkinsilkin kaltaista ainetta.” Myös pieneliöiden kasvattamisella itsellään saattaa olla positiivisia ympäristövaikutuksia, jotka voitaisiin suunnata niin sanotun biokiertotalouden käyttöön. Homeet ja sienet kykenevät käyttämään tehokkaasti hyödykseen hyvin monenlaista orgaanista materiaalia. H ilk ka Vä hä ne n Vegaanisia nahkalaukkuja, jätepohjaista silkkiä Pieneliöille löytyisi hetimmiten käyttöä kiertotalouden rakentamisessa. ”Näistä heterogeenisistä aineista solut puolestaan valmistavat erittäin spesifisesti lukemattomia erittäin hienoja ja monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä.” Homeet ovat hyviä tuottamaan solunulkoisia entsyymejä ja antibiootteja. Pieneliöissä on aivan huikea potentiaali”, professori Merja Penttilä hymyilee. Energianlähteekseen ne tarvitsevat vain auringonvaloa”, Penttilä kuvailee. Laboratoriossa tietyt homeet on jo saatu tuottamaan materiaalia, joka ominaisuuksiltaan muistuttaa erehdyttävästi nahkaa. emmakaustara@gmail.com. Levät täyttävät itsensä rasvalla, joten niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi biodieselin tuotannossa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Merja Penttilä esitteli mikrobien hyödyntämistä ChemBio Finland 2019 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. On olemassa jopa organismeja, jotka käyttävät auringonvalon sijasta energianlähteenään vetyä. Mikrobit ovat luonnostaan keskeinen osa hiilikiertoa, sillä ne hajottavat kuollutta kasviainesta, jolloin kasvien sitomat ravinteet pääsevät takaisin kiertoon. Hiivat taas tuottavat etanolia ja flavorieli makuaineita. ”Mikrobeista on suurta hyötyä vaikkapa jätevedenpuhdistuksessa. Luonnon väriaineita valmistavat monet organismit. 61 5/2019 KEMIA ilmasta mukana ovat muun muassa Kemira, Neste, Fortum ja St1. ”Tulevaisuudessa tällaisesta materiaalista voitaisiin tehdä vaikka vegaanisia nahkalaukkuja”, Penttilä maalailee. ”Muun muassa levät ja syanobakteerit käyttävät hiilidioksidia ainoana hiilen lähteenään ja sitovat näin hiiltä ilmakehästä. Projekti on strateginen avaus, jossa laaditaan Suomelle tiekartta kohti kestävää biotaloutta. ”Maapallolla elää mikrobilajeja enemmän kuin galaksissamme on tähtiä. Työn alla on toinenkin jännittävä tutkimushanke
Se tarkoittaa, että näillä työpaikoilla ei tiedetä, mitä kemikaaleja on käytössä ja mitä haittoja niistä on työntekijöille ja ympäristölle. Tarkastuskohteena oli noin 400 yritystä. Mitä kemikaaleilla tehdään, miten niitä varastoidaan, millaisia prosesseja työpaikalla on. Vesikin voi olla vaaraksi Kemikaalin vaarallisuudesta kertoo käyttöturvallisuustiedotteen CLP-asetuksen mukainen vaaraluokitus, mutta kemikaalilla voi olla muitakin vaaroja aiheuttavia ominaisuuksia. Helinä Kujala Kemikaaliturvallisuudessa on paljon puutteita etenkin pienillä työpaikoilla. ”Järjestelmällinen riskinarviointi on oikeastaan ainoa tapa päästä kiinni kemikaaliturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen”, ChemBio-tapahtumassa puhunut Rosilo sanoo. Jos aiheutuu, on puntaroitava, miten vakavia Kemikaalivaarat kuriin työpaikoilla seuraukset voivat olla juuri kyseisellä työpaikalla. Työntekijä voi liukastua ja lyödä päänsä, tai voi tulla vaaratilanteita sähkölaitteiden kanssa.” Selvitä, kysy ja havainnoi Vaikka riskinarvioinnissa kannattaa Rosilon mukaan hyödyntää työtä helpottavia digitaalisia työkaluja, tarvitaan myös tarkkoja silmiä ja korvia. Valtioneuvoston asetus velvoittaa työnantajan tunnistamaan työpaikan kemialliset vaaratekijät, arvioimaan niistä aiheutuvat riskit ja pienentämään niitä. Riskinarviointi paljastaa vaarapaikat ja kiireisimmät kehityskohteet, kunhan se tehdään oikein. ”Esimerkiksi vesi on täysin vaarattomaksi luokiteltu kemikaali, mutta jos sitä valuu varastoinnin yhteydessä lattialle, voi syntyä isoja vahinkoja. Jos työpaikalla käsitellään tai varastoidaan erittäin helposti syttyvää kemikaalia, mahdollisen onnettomuuden seuraukset ovat vakavat. ”Jopa 70 prosenttia työpaikoista ei selviä kemikaaliriskien arvioinnista. ”Näin selviää, mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu kemikaalien kanssa ja millaista altistuminen on normaalitoiminnassa. 62 KEMIA 5/2019 Kemikaaliturvallisuus on heikolla tolalla osalla työpaikoista. Rosilon mukaan ensin on selvitettävä, aiheutuuko kemikaalista jokin vaara ihmisille tai ympäristölle. Entä käyttävätkö työntekijät oikeasti niitä suojaimia, joita heidän tulisi käyttää?” ”Kemikaaliriskien arviointi on todella tärkeää”, Henna Rosilo muistuttaa.. Rosilo työskentelee työja kemikaaliturvallisuuden ohjelmistoja kehittävässä EcoOnlinessa, jossa hän auttaa asiakkaita riskinarvioinnissa ja kemikaaliturvallisuuden hallinnan kehittämisessä. Kun seuraukset suhteutetaan todennäköisyyksiin, riskeille saadaan määrälliset suuruudet, jotka voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen.” Apuna käytetään riskimatriisia ja mittapuuna esimerkiksi asteikkoa 1–5. Lisäksi on tarkasteltava kemikaalia suhteessa työympäristöön ja materiaaleihin. Mutta miten riskejä käytännössä arvioidaan. Nämäkin tiedot löytyvät käyttöturvallisuustiedotteesta.” Rosilo arvelee kemian alan asiantuntijoiden tuntevan hyvin sisäiset vaarat, joita aineilla on riippumatta siitä, mihin niitä käytetään. ”Lisäksi voi olla fysikaalisia vaaroja aiheuttavia kemikaaleja, kuten palavia aineita, jotka eivät mene CLP-luokitukseen. Silloin tietoa ei ole myöskään siitä, miten haittoja voisi ehkäistä”, sanoo kemikaaliturvallisuuden asiantuntija, tekniikan tohtori Henna Rosilo. Työsuojeluviranomaisen viimevuotinen tehovalvonta paljasti, että lainsäädännön edellyttämä riskinarviointi oli tehty asianmukaisesti vain vajaalla kolmanneksella tarkastetuista työpaikoista. ”Joillekin aineille on annettu sitovat tai ohjeelliset raja-arvot siihen, paljonko niitä saisi olla työpaikan ilmassa”, Rosilo kertoo. Näin arvioimalla riskit saadaan luokiteltua niin, että kiireisimmin kuntoon pantaviin asioihin osataan tarttua ensimmäiseksi. On jalkauduttava työpaikalle havainnoimaan ja ottamaan selvää arkisista työnteon tavoista. Jos onnettomuuden todennäköisyys kuitenkin on hyvin pieni, kemikaalin turvallisuusriski on kohtalainen eli 3. ”Toiseksi arvioidaan, kuinka todennäköistä on, että haitat realisoituvat
helina.kujala@mediasilta.fi Kuvat: Helinä Kujala. Haasteeseen pyrkii vastaamaan Työterveyslaitoksen (TTL) uusi verkkovalmennus Kemikaalitiedolla turvallisuutta. TTL:n kehittämispäällikkö Miia Vahlsten esitteli ChemBio-messuilla laitoksen verkkovalmennuksen tarjontaa. ”Valmennuksen kuudessa osiossa käydään läpi muun muassa vaaraominaisuudet, käyttöturvallisuustiedote, kemikaalitiedon lähteet sekä säädökset ja vastuut. Jos työpaikalla on nuoria vasta-alkajia tai ihmisiä, joiden sietokyky on aiemman herkistymisen vuoksi heikentynyt, sekin on syytä huomioida. Kunkin osion saa suoritettua noin tunnissa”, kertoo kehittämispäällikkö Miia Vahlsten. Myös työpaikan hankintoihin kannattaa vaikuttaa. ”Jos työpaikalla käytetään terveydelle haitallista maalia – mitä en tosin suosittele – on tärkeää tietää, maalaako työntekijä päivässä yhden vai kolmen purkillisen verran”, Rosilo kuvaa. Sama koskee myös kemikaalien valmistusta ja tuotekehitystä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Pedagoginen tiimi ja digitiimi suunnittelevat oppimisen kannalta mielekkäät elementit: vähän pelillistämistä ja tiedon annostelua rytmikkäästi niin, että haastavatkin asiat on helppo oppia”, Vahlsten kuvailee. TTL on viime vuosina kehittänyt aktiivisesti verkkovalmennuksia perinteisen koulutuksen rinnalle. Tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen kautta voi perehtyä esimerkiksi sisäilmasto-ongelmien hallintaan, työpaikkakiusaamisen ehkäisyyn, työstä palautumiseen sekä tekoälyyn ja digitalisaatioon. ”Myös yleisellä työhygienialla ja työpaikan turvallisuuskulttuurilla on iso merkitys. 63 5/2019 KEMIA Kun on saatu esiin vaarapaikat, päästään arvioimaan vaarojen todennäköisyyksiä. Todennäköisyyksiin vaikuttavat myös riskinhallinnan keinot, kuten henkilönsuojaimet tai ilmastointiratkaisujen kaltaiset tekniset toimenpiteet. ”Valmennusten sisällön tuottavat asiantuntijat. fi/opiverkossa. ”Se, joka päättää työpaikan hankinnoista, päättää myös siitä, millaisia vaaroja työpaikalle tulee. nin ja sitä kautta työturvallisuuden edistämiseksi. Lisätietoja saa osoitteesta www.ttl. Valmennus on suunnattu etenkin esimiehille, työsuojelutehtävissä toimiville ja työpaikkojen kemikaalivastaaville. Suojelevatko työntekijät kollegoitaan altistumiselta esimerkiksi riisumalla suojaimet tauolle mentäessä. Rosilo kannustaa kemian asiantuntijoita tarjoamaan osaamistaan oman työpaikkansa riskinarvioinOpintielle verkkovalmennuksella Kemikaalitiedon määrä kasvaa, ja sen tulkinta ja hallinta muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. Vai onko työpaikalla hällä väliä -kulttuuri ja kemikaaleja pitkin pintoja?” Riskinarvioinnissa tarvitaan aina yhteistyötä. Esimiehille tarkoitettu työturvallisuuskoulutus täydentyy syksyllä kemikaaliturvallisuuden osiolla. Niihin vaikuttavat muun muassa kemikaalien käyttöja varastointimäärät sekä käytön taajuus ja kesto. Lain mukaankin on valittava vähemmän vaarallinen kemikaali aina, kun mahdollista
Joidenkin ihmisten keho tuottaa tehokkaita entsyymejä vähemmän kuin muiden. Entsyymistä on monta muotoa. Alkoholin nauttimisen jälkeen mittauksia voidaan tehdä tasaisin väliajoin, eikä tutkijoiden käyttämällä laitteella tarvita erillistä näytteenkäsittelyä. ”Näillä ihmisillä on niin sanotusti huono viinansietokyky.” Alentuneen aktiivisuuden perimätyyppi on erityisen yleinen Itä-Aasiassa, jossa sitä esiintyy peräti puolella väestöstä. Kun ihmisen aineenvaihdunta ryhtyy käsittelemään etanolia eli etyylialkoholia, etanolimolekyyli muuttuu ensin asetaldehydiksi, joka puolestaan muuttuu etikkahapoksi. Sekä asetaldehydin että etikkahapon pitoisuuksia voidaan mitata ihmisen uloshengityksestä. Metsälän ryhmällä on meneillään tutkimus, jossa hyödynnetään juuri hengitysmittauksia. Emma Kaustara ”Jos on hauska lauantai, johon liittyy etanolia sisältäviä nautintoaineita, niin sunnuntai ei enää ole kauhean hauska.” Näin kiteyttää tutkimuskohteensa Markus Metsälä Helsingin yliopiston kemian laitoksesta. Ei siis ihme, että kansanperinteessä tavataan lukemattomia kohmeloon tarkoitettuja lääkkeitä. Jos sellainen joskus saadaan aikaan, pitäisikö innovaatiosta pelkästään iloita. Toiseksi olisi löydettävä aine, joka estäisi pohmelon. Ensin pitäisi kuitenkin saada selville krapulan molekulaarinen mekanismi eli se, mistä jysäri johtuu. Kun ihminen puhaltelee laitteen suukappaleeseen, ilmasta kyetään määrittämään ja analysoimaan satoja, jopa tuhansia yhdisteitä hyvinkin pieninä pitoisuuksina. H ilk ka Vä hä ne n Tutkija Markus Metsälä joutuu joskus ”tieteen nimissä juottamaan ihmisille viinaa”.. Uusimmat mittarit pystyvät jo paljoon. 64 KEMIA 5/2019 Krapulan parantava lääke on monen toivelistalla. Asetaldehydi muuttuu etikkahapoksi tietyn entsyymin avulla. Tutkimukset aiheesta ovat harvassa”, kertoo kevään ChemBio Finland -tapahtumassa puhunut Metsälä. Meitä kiinnostaa se, mitä kaikkea näiden ilmoille hengitettyjen molekyylien pitoisuuksien kautta voidaan oppia.” Hengitysilmasta löytyy tuhansia yhdisteitä Helsinkiläistutkijat paneutuvat paitsi krapulaan ja sen lääkitsemiseen myös mittausmenetelmään itseensä. Tepsivätkö kansan keinot tai modernimmat lääkekandidaatit, on toinen asia. Juuri asetaldehydillä uskotaan olevan vahva yhteys krapulatuntemuksiin ja -oireisiin. ”Vasta toimivaksi testatulla metodologialla päästään käsiksi siihen, toimiiko mahdollinen krapulalääke vai ei.” Perimä sanelee krapulan kovuuden Jokaisen ihmisen yksilöllinen aineenvaihdunta vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti asetaldehydistä tulee etikkahappoa. ”Mittaustulokset saadaan nykyisin reaaliaikaisesti. Siihen nähden se tunnetaan tutkijan mielestä hämmästyttävän huonosti. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että asetaldehydi aiheuttaa verisuonten laajenemista ja ihon lämpötilan nousua mutta myös pahoinvointia ja päänsärkyä. Tuloksia tulee yksi mittapiste per sekunti”, Metsälä kertoo. Metsälän tiimissä sattuu työskentelemään tohtoriopiskelija, joka on kotoisin juuri Itä-Aasiasta. Krapula on ilmiönä huomattavan yleinen. ”Me haluamme mitata, mitä kehon asetaldehydipitoisuuksille tapahtuu alkoholin juomisen jälkeen, ja selvittää, voidaanko pitoisuuksiin vaikuttaa krapulalääkkeillä”, Metsälä tiivistää. Kyseessä on tietysti krapula, kosteiden illanviettojen ikävä sivutuote. Krapulalääke on kaksiteräinen miekka Etanolin nauttiminen on Metsälän muotoilun mukaan ”monessa kulttuurissa tärkeässä osassa”. Osa on tehokkaampia, osa toimii hitaammin. Jos ihmisellä on alentuneen aktiivisuuden genotyyppi, hänen kehonsa hajottaa asetaldehydiä laiskemmin. Syynä ovat geenit. ”Ihminen hönkii jatkuvasti ulos erilaisia aineita. ”Tieteellistä tietoa krapulalääkkeiden toimivuudesta ei juuri ole. Ennen kuin ollaan näin pitkällä mittaustekniikkaa pitää vielä hioa ja testata. Aineen pitoisuus elimistössä pääsee näin nousemaan korkeaksi, mikä tietää myös tavallista ankarampaa krapulaa
”Kunnollista vastausta kysymykseen tuskin on. Ainakin koeputkessa NAC reagoi asetaldehydin kanssa”, Metsälä kertoo. Toisena koehenkilönä toimi keskiikäinen tiimiläinen, suomalainen mies. ”Vai voisiko sillä olla negatiivisia sivuvaikutuksia, kuten ihmisten alkoholinkäytön lisääntyminen, kun huomisen krapulasta ei tarvitsisi kantaa huolta?”, Metsälä pohtii. Toisella kertaa sekä aasialaisnaiselle että suomalaismiehelle annettiin juotavan ohessa myös NAC:ta. Juomisen jälkeen mitattiin kummankin uloshengitysilmasta asetaldehydipitoisuudet. emmakaustara@gmail.com. ”Hänellä asetaldehydipitoisuus ilman NAC:ta oli viisinkertainen verrattuna tuloksiin NAC:n kanssa.” Metsälä kiiruhtaa korostamaan, että tulokset ovat erittäin alustavia. Hän siis todennäköisesti kuuluu alentuneen aktiivisuuden genotyyppiin”, Metsälä sanoo. Olisiko toimivan krapulalääkkeen keksiminen yksiselitteisesti hyvä asia. Kummassakaan tapauksessa löydös ei Markus Metsälän mukaan kerro koko totuutta krapulalääkkeistä. Tieteellisten kysymysten lisäksi krapulalääkkeiden tutkimukseen sisältyy myös periaatteellinen moraalinen aspekti. NAC ei näkynyt normaalia genotyyppiä edustavan miehen hengityksen asetaldehydipitoisuuksissa mitenkään. Toisin oli aasialaisen testattavan osalta. Muita on vaikka millä mitalla, ja jokainen niistä pitää arvioida erikseen”, tutkija tähdentää. 65 5/2019 KEMIA ”Emme tehneet geenitestiä, mutta hän kertoi, että sietää alkoholia hyvin huonosti ja on herkkä koville krapuloille. Hyvän vai pahan asialla. Molemmat nauttivat alkoholia ensin sinällään, ilman NAC-lisää. Emme pystyneet tekemään naiskoehenkilömme testejä samalla viikolla, sillä hän ei suostunut kärsimään krapulaa kahta kertaa peräjälkeen.” A do be St oc k Jos lauantai-ilta on ollut hauska, sunnuntaiaamu ei aina ole. Krapula kiusaa erityisesti niitä, joilla on perinnöllisesti huono alkoholin sietokyky. Myöhemmissä tutkimuksissaan ryhmä saattaa löytää lisää todisteita NAC:n vaikuttavuudesta – tai sitten ei. ”Sillä olisi mekaaninen perusta toimivaksi krapulalääkkeeksi. ”NAC on vain yksi mahdollinen lääkeaine-ehdokas. ”Tämä saattoi osaltaan vaikuttaa tuloksiimme. ”Lisäksi on fakta, että naisilla kuukautiskierto vaikuttaa huomattavasti asetaldehydin tuottoon”, tutkija huomauttaa. Asiaan on niin monta näkökulmaa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Ei kahta kärsimystä peräjälkeen” Ryhmän tutkima lääke-ehdokas on nimeltään NAC eli N-asetyylikysteiini. Testatakseen asiaa käytännössä tutkimusryhmä joutui ”tieteen nimissä juottamaan jäsenilleen viinaa”. ”Tai tarkemmin ottaen me mittaamme etanolin isotyyppiä, koska itse asetaldehydi on mittalaitteelle liian voimakas aine.” Kahden hengen minitesti päätyi mielenkiintoiseen lopputulemaan. Näin nuoresta aasialaisnaisesta saatiin oivallinen koekaniini – tietenkin vapaaehtoinen – ryhmän alustavaan testiin kiinnostavalla lääkeainekandidaatilla
Siis kokin omasta mielestä. Keemikko Kesät talvet tylppäteräinen KEEMIKKO Juhannus on se päivä vuodesta, jolloin kokon polttaminen on kiellettyä.. 66 KEMIA 5/2019 Kesäterässä Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Suomeksi: paatti ei ole pakollinen, veneenosat ovat kalliita. Jokainen puucee on tyhjennettävä. JUHANNUS ON se päivä vuodesta, jolloin kokon polttaminen on kiellettyä. Mitä siis opimme viime kesästä. RANTAKAAVA TARKOITTAA kieltoa rakentaa rantaan. SÄÄSKIEN JA SATEEN summa on vakio. Marketista ostettu grilli tekee jokaisesta kolmen tähden Michelin-kokin. Ainakin tämän: KESÄ ON sattumanvarainen viikko toukokuun ja syyskuun välissä. Haja-asutusalueen umpisäiliö täyttyy silloin, kun alueen ainoa loka-autoilija on lomalla. Luonnonrauha tarkoittaa, että linnunlaulun yli kantautuu vain naapurimökiltä kuuluva humalahakuinen örinä. Silloin paljastuu, että laitteen nimi tulee kantasanasta ummetus. Kyläkauppa on paikka, jossa ei ole mitään ja joka sulkeutuu tarkasti määritellen ”ehtoolla”. Tai ollaan alasti. PAIKALLINEN ASUKAS ON henkilö, joka luulee mökkiläisten tulevan suoraan Suomen Rahapajasta ilmaisten näytteiden kanssa. KESÄKEITTIÖ ON paarmojen paratiisi. Lapin kello tunnetaan muualla kalenterina. Muut saavat lautasilleen hiiltyneitä makkaroita. Mitä suurempi juhla, sitä suuremmalla varmuudella kaasugrillin pullo on tyhjä. Luomutuote on kakassa kaupunkilaisia varten kasvatettu. Pikkulintujen kiitos vaivalla nikkaroiduista pöntöistä on puutarhakalusteiden sotkeminen. PERUUTUSPEILIIN KATSOMINEN on liikenneturvallisuuden ja elämänhallinnan vuoksi välttämätöntä. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. EI KUITENKAAN niin vaatimatonta mökkiä, ettei se olisi omistajalleen arvokas. Kuka muistaa. Juhannus ilman viinaa on kuin ahven ilman polkupyörää. Siis kiinteistöverotuksessa. Navigare pretiosus est, navis non est necesse. Rantasauna tarkoittaa sisämaahan rakennettua lämpökäsittelylaitosta. Järvi on täynnä eikä sinne voi mennä silloin, kun siellä on yksikin omaan sukuun kuulumaton homo sapiens -lajin edustaja. Ilmastonmuutoksen uskottavuus on suoraan verrannollinen päivän lämpötilaan. Vai oliko se sittenkin toisinpäin. Suomalaiseksi syntyneen lottovoitto on valita vuosiloma oikeaan aikaan. Ei niin lievää myrskyä, ettei se katkaisisi sähkönjakelua. OMA KESÄMÖKKI on paikka, jonne varastoidaan vanhat huonekalut ja jossa pukeudutaan vanhoihin vaatteisiin
Mitä vähemmän palveluntarjoajia, sitä enemmän se vaikuttaa raaka-aineen kriittisyysarvioon. syyskuuta. ”Minulla oli Helsingin yliopistossa pääaineenani maaperäja ympäristökemia”, Ojala hymyilee. ”Polkujuoksu on hyvin koukuttava harrastus. Vaihtoehtoisesti voidaan etsiä korvaavaa ainetta puuttuvan tilalle, mutta se voi olla hidas tie. Kemian pooliin kuuluu muun muassa Kemianteollisuus ry:n, Lääketeollisuus ry:n, Teknokemian Yhdistykset ry:n ja Väriteollisuusyhdistys ry:n mukaan kutsumia yrityksiä. Käyntiinlähtö pestissä on Ojalan mukaan sujunut mainiosti. Kuinka maatalousja metsätieteiden maisteri on päätynyt kemian alan tehtäviin. Mirva Ojala aloitti 5. elokuuta työnsä Kemianteollisuus ry:n Kemian poolin ja Muovija kumipoolin uutena valmiuspäällikkönä. ”Pyrimme siis yhdessä yritysten kanssa varmistamaan erilaisten raakaaineiden ja kemikaalien riittävyyden kaikissa oloissa.” Yhtä kemikaalia tai raaka-ainetta on vaikea nostaa kaikkein välttämättömimmäksi. ”Valmiuspäällikkönä minun pitää osata oivaltaa, millaiset tekijät voivat vaikuttaa huoltovarmuuteen.” Virtaa polkujuoksusta Mirva Ojala siirtyi Kemianteollisuuden palvelukseen Puolustusvoimien kemikaaliturvallisuuspäällikön paikalta. Mikäli jonkin raaka-aineen tuotanto keskeytyy ja sitä on varastossa vain rajallisesti, oleellista on varmistaa aineen saatavuus muualta. Varsinkin Lapin kauniissa maisemissa on mukavaa juosta.” Anselmi Nousiainen Kirjoittaja on kevään 2019 ylioppilas ja Kemia-lehden kesäharjoittelija. ”Tämän parempaa aloitusta työhön en olisi voinut saada”, Ojala naurahtaa. ”Eri yritykset hyötyvät aineista eri tavoin. Hänen edeltäjänsä Petri Ahola-Luttila on antanut tulokkaalle kattavan perehdytyksen ja luvannut tarvittaessa tarjota tukea myös jatkossa. 67 5/2019 KEMIA HENKILÖUUTISIA Kemianteollisuus ry:n tuore valmiuspäällikkö Mirva Ojala pitää huolen siitä, että alan yritykset kykenevät jatkamaan toimintaansa myös häiriötilanteissa. ”Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi yritysten tuotantojärjestelmiin kohdistuvat kyberhyökkäykset tai vaikka raaka-aineketjussa tapahtuneet tulipalot”, Ojala kertoo. Jollekin tärkeä voi olla raakaaine, toiselle sen jalostuksesta syntyvä sivutuote.” Valmiuspäällikkö varautuu poikkeusoloihin Kemikaaleista on kuitenkin tehty kriittisyysarvioita sekä selvityksiä siitä, kuinka laajat vaikutukset milläkin saatavuushäiriöillä voisi olla. Olen perehtynyt kemikaaleihin jo pitkään, mistä on varmasti apua myös nykyisessä tehtävässäni.” Vapaa-ajallaan Ojala harrastaa rakentamista ja remontointia sekä polkujuoksua. Muovija kumipoolissa on vastaavasti mukana muovija kumiteollisuuden huoltovarmuuden kannalta keskeisiä yrityksiä. Siinä juostavat matkat ovat maratoniakin pidempiä. ”Kemiaan liittyvä lainsäädäntö on ollut olennainen osa työtäni koko urani ajan. Alan tuotteita ovat esimerkiksi lääkeja elintarvikepakkaukset, suojakalvot ja autonrenkaat. ”Tämän vuoksi on tärkeää miettiä etukäteen, mitä aineita pystytään tarvittaessa korvaamaan muilla tai mitä ilman voidaan väliaikaisesti toimia.” Kiristyvä lainsäädäntö on aiheuttanut sen, että raaka-ainetoimittajien määrä on vähentynyt. Poolisihteeri hänestä tuli 1. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti Kemian pooli vastaa oman alansa varautumisesta mahdollisiin vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Ke m ia nt eo lli su us ry Hankalistakin tilanteista selvitään, kunhan asiat suunnitellaan ja varmistetaan etukäteen, sanoo valmiuspäällikkö Mirva Ojala.. ”Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut kemiasta ja siitä, kuinka erilaisista aineista saadaan aikaan kokonaan uudenlaisia yhdisteitä.” Ojala on aiemmin työskennellyt myös muun muassa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa, jossa hänen tehtäviinsä kuului epäorgaanisten lannoitteiden valvonta
FM Sanna Haaviston väitöskirja Application of Doppler Optical Coherence Tomography in Velocity Profiling Rheometry of Complex Fluids tarkastettiin 9.8.2019. M.Sc. Kerstin Blank (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Markku Kulmala. Marjukka Kolehmainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Olga Miroshnichenkon väitöskirja Properties of binary oxides: a DFT study tarkastettiin 9.8.2019. Krisztian Kordas. Tapio Ranta. Markku Kataja. Mikhail Silaev (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto FM Toni Grönroosin väitöskirja Transcriptional regulation and cell signaling in acute lymphoblastic. Vastaväittäjänä toimi Dr. Mika Sillanpää. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Zehua Liun väitöskirja Porous Silicon-Based On-Demand Nanohybrids for Biomedical Applications tarkastettiin 19.7.2019. Erkki Thuneberg. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto FM Emmi Pohjolaisen väitöskirja Atomistic Simulation View on Gold Nanocluster Functionalities via Ligand Shell Dynamics tarkastettiin 14.6.2019. Jouni Hirvonen. Dina Mosselhyn väitöskirja Silica-drug delivery systems: From prolonged drug release to wound dressings and orthopedic applications tarkastettiin 14.6.2019. Gareth Law. Vastaväittäjänä toimi prof. Riitta Korpela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Erkki Ikonen. DI Khadijeh Nekoueianin väitöskirja Modification of carbon-based electrodes using metal nanostructures: Application to voltammetric determination of some pharmaceutical and biological compounds tarkastettiin 16.8.2019. Frank Marken (Bathin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Antti Nissinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ari Koskinen. Antonio Canals Hernandez (Alicanten yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Hélder A. FL Leena Otsomaan väitöskirja Design of selective Sodium Calcium Exchanger inhibitors for cardiac indications: Chronic treatments and acute on/off use tarkastettiin 30.8.2019. Santos. Alessandra Griffon väitöskirja On the Nanoscale Interactions and the Self-Assembly of Recombinant Proteins and Hybrid Nanostructures: an AFM Study tarkastettiin 16.8.2019. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. David Read (Surreyn yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Monika Österberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikko Ritala. Lubna Dadan väitöskirja Biogenic New Particle Formation: Field Observations and Chamber Experiments tarkastettiin 14.6.2019. Armin Hansel (Innsbruckin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Marina Heinonen. DI Mika Aallon väitöskirja Agent-Based Modeling as Part of Biomass Supply System Research tarkastettiin 14.6.2019. M.Sc. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT DI Sidra Iftehkarin väitöskirja Synthesis of hybrid bio-nanocomposites and their application for the removal of rare earth elements from synthetic wastewater tarkastettiin 3.6.2019. Adyary Fallarero (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Sara Bale (Bathin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Lund. Markus Linder. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Mika Sillanpää. Mika Sillanpää. DI Sini Nummisen väitöskirja Reliability and sustainability analyses of frugal solar photovoltaic micro-grid systems in emerging markets tarkastettiin 10.6.2019. DI Alexander Sokolovin väitöskirja Pulsed corona discharge for wastewater treatment and modification of organic materials tarkastettiin 2.7.2019. Karl-Heinz Herzig. Itä-Suomen yliopisto FM Eetu Karin väitöskirja Proton-transfer-reaction mass spectrometer measurements of volatile organic compound mixtures, and secondary organic aerosol formation from the photochemistry of these compounds tarkastettiin 25.6.2019. Johan Lundqvist (Ruotsin maataloustieteiden yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ewa Weckelgård (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Med. Adam Kiejna (Wroc?avin yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Marie-Odile Simonnot (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Albert Nasibulin (Skoltech-instituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. FM Pia Välitalon väitöskirja Toxicity and emerging contaminants—Effect-based assessment of complex environmental samples tarkastettiin 26.7.2019. Jukka Malinen VÄITÖKSIÄ (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. José Juan Segovia (Valladolidin yliopisto, Espanja) ja Ph.D. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi TkT Seppo Syrjälä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. DI Bhairavi Doshin väitöskirja Towards a sustainable valorisation of spilled oil by establishing a green chemistry between a surface active moiety of chitosan and oils tarkastettiin 15.8.2019. Annele Virtanen. Markku Vainio. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Deepika Lakshmi Ramasamyn väitöskirja Selective recovery of rare earth elements from diluted aqueous streams using Nand O-coordination ligand grafted organic-inorganic hybrid composites tarkastettiin 4.6.2019. M.Sc. Hannu Häkkinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Maria Malitckayan väitöskirja Improving Cu(In,Ga) Se 2 solar cell absorbers based on atomic—level modeling tarkastettiin 28.6.2019. Hangzhen Lanin väitöskirja Development of materials and methodologies for microextraction techniques tarkastettiin 23.8.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Petri Kiurun väitöskirja Modeling CO 2 emissions from boreal lakes in present and future tarkastettiin 19.6.2019. M.Pharm. Shabin Tahandehin väitöskirja Advances in Humidity Standards tarkastettiin 22.7.2019. Flavia Fontanan väitöskirja Biohybrid Cloaked Nanovaccines For Cancer Immunotherapy tarkastettiin 14.6.2019. Mooney (Harvardin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Melanie Britton (Birminghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Anna Rutgersson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.V.Sc. Oulun yliopisto FM Muhammad Javedin väitöskirja Advanced liquid and gas NMR methods for probing topical materials tarkastettiin 14.6.2019. M.Sc. M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat prof. Marja-Liisa Riekkola. Marie-Odile Simonnot (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Ari Lehto (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Massimo Fresta (Magna Graecia -yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. FM Elisa Saarnion väitöskirja Associations among Vitamin D Binding Protein Gene Polymorphisms, Total, Free and Bioavailable 25-Hydroxyvitamin D and Skeletal Outcomes—Studies in Children, Adolescents, and Middleaged Finns tarkastettiin 7.6.2019. Elena Purisin väitöskirja Pharmacokinetic concepts in drug delivery to the brain via transporter-mediated prodrug approach tarkastettiin 23.8.2019. Hisashi Abe (Japanin kansallinen metrologiainstituutti) ja kustoksena prof. Tomi Laurila. Vastaväittäjänä toimi prof. Nicholas Turner (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jaakko Akola (NTNU, Norja) ja kustoksena akat.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Timo Hatanpään väitöskirja Precursor Chemistry for Atomic Layer Deposition tarkastettiin 30.8.2019. 68 KEMIA 5/2019 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Tommi Palomäen väitöskirja Electrochemical properties of amorphous carbon based materials tarkastettiin 7.6.2019. FM Sami Laineen väitöskirja Spin Waves and Supercritical Motion in Superfluid He-3 tarkastettiin 28.6.2019. Helsingin yliopisto FM Juho Karhun väitöskirja Applications of Mid-infrared Frequency Combs for Linear and Nonlinear Vibrational Spectroscopy tarkastettiin 4.6.2019. Karsten Albe (Darmstadtin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Stephan Schlemmer (Kölnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää. Markku Kataja. Ghulam Shere Razan väitöskirja The role of dietary fibers in metabolic diseases tarkastettiin 23.8.2019. Markus Linder. Vastaväittäjänä toimivat FT Asta Kärkkäinen (Huawei Technologies) ja prof. Sven-Uwe Geißen (Berliinin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Riku Vahala. Kristiina Huttunen. M.Sc. Martti Puska. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Olli Pitkäsen väitöskirja On-device synthesis of customized carbon nanotube structures tarkastettiin 23.8.2019. MMM Inka Harjun väitöskirja Rapid Differentiation of Pneumococci And Viridans Group Streptococci by MALDI-TOF Mass Spectrometry And a Rapid Nucleic Acid Amplification Test in A Clinical Microbiology Laboratory tarkastettiin 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Maria Cristina Facchini (CNR, Italia) ja kustoksena prof. Ville-Veikko Telkki. Marjatta Louhi-Kultanen. David J. Per Erik Saris. Matti Alatalo. M.Sc. Mikko Niemi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Eveliina Muurin väitöskirja Migration of barium in crystalline rock: interpretation of in situ experiments tarkastettiin 28.6.2019
Väitöstyössään hän esitteli menetelmät verisuonirakenteiden, rasvasolujen ja rasvakudosmallin rakentamiseen. Kopolalla on myös useita elinkeinoelämän luottamustehtäviä. Eevi Rintamäki. Esa Räsänen. Jyrki Heino. M.Sc. Prov. FM Janne Solanpään väitöskirja Optimization of Ultrafast Strong-Field Phenomena tarkastettiin 25.6.2019. Åsa Strand (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Valtaosa rasvakudoksen tutkimuksesta tehdään eläinmalleilla tai eläinperäisillä soluilla. Tampereen yliopiston tutkija Outi Huttala sai ihmisestä peräisin olevat solut muodostamaan verisuonia ja rasvasoluja, jotka hän yhdisti verisuonitetuksi rasvakudosmalliksi. Eeva Moilanen. Niels Engholm Henriksen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Hän siirtyi Gasumiin Outotecista, jossa hän johti Energy and Environment -liiketoimintaa. Jyväskylän yliopisto Evoluutiogenetiikan professorina on aloittanut FT Phillip Watts. Sarita Forsbäck. FM Outi Huttalan väitöskirja Human In Vitro Vascularization, Adipocytes and Vascularized Adipose Tissue: Three relevant models for studies of vascularization, adipocytes and their interaction tarkastettiin 27.6.2019. Hän oli pitkään ainoa nainen suomalaisen pörssiyhtiön johdossa. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Pohjakallio toimi aiemmin Materiaalien prosessointi ja kiertotalouden ratkaisut -tiimin päällikkönä Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä. Ylipainon lisääntyessä rasvakudoksen tutkiminen on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta. Vastaväittäjänä toimi dos. Michael Stein. Raimo Tuominen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. (kemia) Mercedes Alonso. Turun yliopisto FM Tuuli Ahlstrandin väitöskirja Characterization of cytokine binding and its implications in the physiology of Aggregatibacter actinomycetemcomitans tarkastettiin 7.6.2019. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Eevi Rintamäki. loin edellisen pääjohtajan Pekka Soinin kausi päättyi. Olli Lohi. Rasvakudos ja sen toiminnan häiriöt liittyvät Kemiantekniikan lisensiaatti Nina Kopola on aloittanut Business Finlandin (entinen Tekes) uutena pääjohtajana. Hän työskenteli aiemmin brittiläisen bioteknologiayhtiön OxStemin toimitusjohtajana. Hän työskentelee tätä nykyä Lufthansassa ja aloittaa Nesteessä viimeistään helmikuussa 2020. Petteri Nieminen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Ins. Vastaväittäjänä toimi prof. Gareth Inman (Glasgow’n yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. FM Minna Piipposen väitöskirja Long Non-coding RNAs in Cutaneous Squamous Cell Carcinoma tarkastettiin 9.8.2019. Mikael Skurnik (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Su om in en O yj. 69 5/2019 KEMIA NIMITYKSIÄ leukemia and hematopoiesis tarkastettiin 14.6.2019. M.Chem. Vastaväittäjänä toimi prof. Tutkija kasvatti ihmissoluista verisuonitetun rasvakudosmallin Nina Kopolasta Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola tunnetaan naisjohtajien pioneerina. Huttala hyödynsi leikkauksista ylijäänyttä rasvakudosta, josta hän otti rasvan kantasoluja. Sulapac TkT (kemiantekniikka) Maija Pohjakallio on aloittanut kestävän kehityksen johtajana. Hän toimi aiemmin professorina Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Michael Raghunath ZHAW-yliopistosta Sveitsistä ja kustoksena professori Timo Ylikomi. Lisäksi hän käytti napanuorista saatuja verisuonien soluja. Neste Renewable Polymers and Chemicals -liiketoimintayksikön johtajaksi on nimitetty M.Sc. (ylempi AMK) Paula Pennasen väitöskirja Regulation of Schwann cells and osteoclasts with an emphasis on NF1-deficient cells tarkastettiin 8.6.2019. Valo Therapeutics Toimitusjohtajaksi on nimitetty D.Phil. Thorsten Lange. Hänen aiempia työpaikkojaan ovat olleet muun muassa liimahartsiyritys Dynea, jossa hän toimi monissa eri johtotehtävissä, sekä öljy-yhtiö Neste, jossa hän työskenteli tutkijainsinöörinä. Eläimillä saadut tulokset eivät välttämättä vastaa ihmisen biologiaa, joten ihmissoluista kehitetyillä solumalleilla voidaan päästä oikeampiin tuloksiin. Vastaväittäjänä toimi prof. Hän siirtyy Nesteen palvelukseen LyondellBasellista. Kopolan viisivuotinen toimikausi starttasi syyskuun alussa, jolGasum Biokaasuliiketoiminnan johtajaksi on nimitetty kemiantekniikan tohtori Johan Grön. Juha Peltonen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mirka Laavolan väitöskirja Immunomodulatory Properties of Wood Biochemicals—Effects on Inflammatory Gene Expression and Inflammatory Responses In Vivo tarkastettiin 16.8.2019. Huttalan kehittämiä malleja voidaan hyödyntää biologian, toksikologian ja lääkekehityksen tutkimuksissa. Matias Pasquali (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Renewable Aviation -liiketoimintayksikön johtajaksi on nimitetty M.Sc. moniin sairauksiin, kuten metaboliseen oireyhtymään, insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen. Alex Poot (Amsterdamin vapaa yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena dos. Matti Korhonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Nina Kopola työskenteli kuitukankaita valmistavan Suominen Oyj:n toimitusjohtajana vuodet 2011–2018. Veli-Matti Kähäri. Yugo Lima-Melon väitöskirja Consequences of photoinhibition of photosystem I on photosynthetic electron transport and carbon metabolism tarkastettiin 28.6.2019. Thomas Kellerin väitöskirja Radiosynthesis of [18F]F-DPA with various molar activities for the imaging of neuroinflammation tarkastettiin 14.6.2019. Hausjärveläissyntyinen tutkija Outi Huttala teki väitöstyönsä Tampereen yliopiston Ficam-keskuksessa, jossa kehitetään eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Taha Hussien Abodalamin väitöskirja Molecular approaches for mycotoxin risk reduction tarkastettiin 10.6.2019
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Eurotox 2019 Helsinki 7.–11.9.2019 www.eurotox-congress.com/2019 Oulu Mining Summit Oulu 9.–11.9.2019 www.oulu.fi/yliopisto/node/56861 5 th International Congress on Catalysis for Biorefineries Turku 23.–27.9.2019 www.catbior2019.fi Graphene Week 2019 Helsinki 23.–27.9.2019 graphene-flagship.eu/grapheneweek2019 Biotekniikan teemaviikko 23.–29.9.2019 www.finbio.net/teemaviikko/tapahtumakalenteri Alihankinta 2019 Tampere 24.–26.9.2019 www.alihankinta.fi Tutkijoiden yö Espoo, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Sodankylä, Tampere ja Turku 27.9.2019 www.tutkijoidenyo.fi European Days for Sustainable Circular Economy Helsinki 30.9.–1.10.2019 edsce19.eu FTIR-spektroskopia Helsinki 1.–3.10.2019 ael.fi > Koulutustarjonta Finnsec Helsinki 2.–3.10.2019 finnsec.messukeskus.com Nanotiedepäivät Jyväskylä 8.–9.10.2019 www.jyu.fi/science/en/nanosciencecenter/nanoscience-days Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 10.–11.10.2019 www.lablt.fi Kemikaaliriskinhallintaa käytännössä Tampere 30.10.2019 ttl.fi > Koulutukset ja palvelut > Koulutuskalenteri Teknologia 2019 Helsinki 5.–7.11.2019 teknologia.messukeskus.com Easyfairs Empack 2019 Helsinki 6.–7.11.2019 www.easyfairs.com/fi/empack-2019/ empack-helsinki-2019 European Biomass to Power Helsinki 6.–7.11.2019 wplgroup.com/aci/event/europeanbiomass-to-power Kokkola Material Week Kokkola 9.–14.11.2019 materialweek.fi Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Helsinki 19.–20.11.2019 ttl.fi > Koulutukset ja palvelut > Koulutuskalenteri Laboratorion Excel-sovellukset Helsinki 20.–21.11.2019 ael.fi > Koulutustarjonta Lujitemuoviseminaari Valkeakoski 27.–28.11.2019 www.plastics.fi/lujitemuoviseminaari Farmasian päivät Helsinki 29.–30.11.2019 www.farmasianpaivat.fi 8 th international conference on Carbon for Energy Storage and Environment Protection Alicante, Espanja 20.–24.10.2019 cesep2019.com SEPAWA Congress and European Detergents Conference Berliini, Saksa 23.–25.10.2019 sepawa-congress.de Ecomondo – The Green Technology Expo Rimini, Italia 5.–8.11.2019 en.ecomondo.com Polyolefin Additives 2019 Wien, Itävalta 12.–14.11.2019 www.ami.international/events Future of Biogas Europe Amsterdam, Alankomaat 13.–14.11.2019 wplgroup.com/aci/event/futurebiogas-europe Specialist Conference Polyurethane 2019 Reutlingen, Saksa 13.–14.11.2019 www.fsk-vsv.de/termine-veranstaltungen The 2019 European Thermoplastic Compounding Summit Düsseldorf, Saksa 13.–14.11.2019 wplgroup.com/aci/event/the2019-european-thermoplastic-compounding-summit 15 th International Conference on Polysaccharides-Glycoscience Praha, Tšekki 13.–15.11.2019 www.euchems.eu/events/15th-international-conference-on-polysaccharides-glycoscience-15th-icpg European Base Oils and Lubricants Summit 2019 Rotterdam, Alankomaat 20.–21.11.2019 wplgroup.com/aci/event/base-oilslubricants-summit MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 21 st Mendeleev Congress on General and Applied Chemistry Pietari, Venäjä 9.–13.9.2019 mendeleev2019.ru FEICA 2019 Dubrovnik, Kroatia 11.–13.9.2019 www.feica-conferences.com International Conference ”Catalysis and Organic Synthesis” Moskova, Venäjä 15.–20.9.2019 iccos2019.ru Bayreuth Polymer Symposium 2019 Bayreuth, Saksa 22.–24.9.2019 www.bps.uni-bayreuth.de 4 th EuCheMS Conference on Green and Sustainable Chemistry Tarragona, Espanja 22.–25.9.2019 eugsc4.iciq.es 6 th European Conference on Cyclodextrins Santiago de Compostela, Espanja 2.–4.10.2019 eurocd2019.com EuCheMS General Assembly 2019 Bukarest, Romania 3.–5.10.2019 www.euchems.eu/events/euchemsgeneral-assembly-2019 SciX Conference Palm Springs, Yhdysvallat 13.–18.10.2019 www.scixconference.org World Mycotoxin Forum and the IUPAC International Symposium on Mycotoxins Belfast, Iso-Britannia 14.–16.10.2019 www.worldmycotoxinforum.org K 2019 Düsseldorf, Saksa 16.–23.10.2019 www.k-online.com Professori Kari Alitalolle Italian korkein tiedepalkinto Akatemiaprofessori Kari Alitalo on yksi maailman johtavista verija imusuonten tutkijoista. Li nd a Ta m m is to. Kari Alitalo johtaa Helsingin yliopiston translationaalisen syöpälääketieteen tutkimusohjelmaa ja Suomen Akatemian huippuyksikköä. Alitalon ryhmän eristämät kasvutekijät puolestaan tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa uusia imusuonia vaurioituneiden tilalle tai esimerkiksi lisätä sepelvaltimosuonia sydämessä. Ryhmä on onnistunut kokeissa vähentämään etäpesäkkeiden syntymistä imusolmukkeisiin. Imusuonilla on erityisen suuri merkitys elimistön immuunivasteen muodostumisessa ja syöpäkasvainten etäpesäkkeiden leviämisessä elimistöön. Akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta on saanut arvokkaan tunnustuksen, Antonio Feltrinelli -palkinnon. Lääketieteellisistä ansioista myönnettävän tunnustuksen perusteena ovat Alitalon saavutukset syöpätutkimuksessa. Alitalon oman ryhmän tärkeisiin tutkimuskohteisiin kuuluu imusuonisto. Lisäksi Alitalo johtaa Wihurin tutkimuslaitosta. Palkinnon myöntää viiden vuoden välein Italian vanhin tiedeakatemia Accademia Nazionale dei Lincei. Imusuonisto on mukana monien sairauksien synnyssä. Hän toimii myös iCANosaamiskeskuksen tieteellisenä johtajana. Palkinnon arvo on 250 000 euroa. Ryhmä osoitti muutamia vuosia sitten, että imusuonisto ympäröi myös keskushermostoa. 70 KEMIA 5/2019 HENKILÖUUTISIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi
Seminaareja ja symposiumeja FTIR-spektrometrian koulutustarpeeseen jaosto vastasi aluksi järjestämällä eritasoisia koulutusseminaareja vähintään joka toinen vuosi. Sanasto, johon oli kerätty noin 1 200 termiä englannin, suomen, ruotsin, saksan ja venäjän kielellä, ilmestyi vuonna 1996. Jaosto ryhtyi heti järjestämään myös kunnianhimoisempia tieteellisesti suuntautuneita FTIR-symposiumeja. optinenjaosto.fi. Koulutuksen tarve oli siis ilmeinen. Tiedettiin, että uutta laitteistoa ja tutkimustietoa voitaisiin soveltaa myös teollisuuden ongelmien ratkaisuun, kunhan kemistikunnalla olisi tarpeeksi osaamista. Näin sai alkunsa SKS:n Optisen spektroskopian jaosto, joka perustettiin vuonna 1989. Nyt sanasto jatkaa kehittymistään jaoston nettisivuilla, ja siinä on jo pitkälti yli 2 000 hakutermiä. Jaoston juhlaseminaari ja gaalaillallinen järjestetään 18. syyskuuta 2019 Helsingin yliopiston Biomedicum 1 -rakennuksessa. Ensimmäinen FTIR-spektrometri tuli markkinoille vuonna 1969, ja jo 1980-luvun alussa oli saatavissa laaja joukko kaupallisia laitteita. mhotokka@abo.fi Jaoston tapahtumat ovat vetäneet väkeä jo 30 vuotta. Taivalta kunnioitetaan juhlaseminaarissa ja gaalaillallisella 18. Nyt tämäntyyppisten koulutusten Optisen spektroskopian jaosto juhlii kolmekymppisiä tarve näyttää hiipuneen, ja tilaisuudet ovat siten harvenneet. syyskuuta. Tilaisuudet olivat erittäin suosittuja. Symposiumeilla on silti edelleen tehtävä suomalaisen huippututkimuksen esittelemisessä kemistikunnalle. Maailman muuttuessa jaoston tulee löytää uusia tapoja missionsa toteuttamiseksi. FTIR-spektrometrien käyttö on arkipäiväistynyt, ja työelämä muuttunut hyvin hektiseksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi jäsenkirjeet ja aktiivinen verkostoitumisen tukeminen vaikkapa sopivan sosiaalisen median kautta. Nykyisistä tilaisuuksista saa tietoa jaoston nettisivuilta osoitteesta www. Molekyylivärähtelyspektrometria ja siihen liittyvä laskennallinen tutkimus kehittyivät maassamme nopeasti 1980-luvulla muun muassa Juhani Murron ansiosta. Lisätietoja saa jaoston kotisivuilta. Toimituskuntaan kuuluivat Matti Hotokka, Lasse Kalervo, Kirsi Kataja ja Markku Räsänen. Jaoston ensimmäinen puheenjohtaja Jyrki Kauppinen nimitettiin sittemmin kunniapuheenjohtajaksi. Näytteen valmistus ja spektrien tulkinta ovat silti yhä keskeisiä asioita, joten koulutuksen kohderyhmää, sisältöä ja rakennetta kannattaisi ehkä uudistaa. Niissä esiintyi kotimaisten yliopistotutkijoiden lisäksi myös ulkomaisia huippuosaajia, kiitos taloudellisesti menestyneiden koulutusseminaarien. Nykyisinä kiireisinä aikoina tutkijat suuntaavat mieluummin kansainvälisille areenoille. Kansainvälisesti arvostettu FTIR-menetelmän kehittäjä puhalsi hengen toimintaan tarttuvalla innostuksellaan. Alan sanaston päivittäjä Jaosto julkaisi myös painetun monikielisen sanaston optisen spektroskopian alalta. Tieteellisen ohjelman jälkeen professori Markku Räsänen pitää juhlaesitelmän. Nykyinen puheenjohtaja Jari Pukkila on tehtävässä pisimpään toiminut henkilö. 71 5/2019 KEMIA SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran optisen spektroskopian jaosto täyttää 30 vuotta. Tällaisten tiedettä popularisoivien tilaisuuksien suunnittelu ja markkinointi vaativat tarkkaa pohtimista. Matti Hotokka Kirjoittaja on Optisen spektroskopian jaoston jäsen ja Åbo Akademin emeritusprofessori. Kuva on vuoden 2017 Värähtelyseminaarista. Jaoston missioksi tuli lisätä kemistikunnan tietoa uusien molekyylispektroskooppisten menetelmien, kuten IR, Raman, NIR, UV-VIS ja fluoresenssi, tarjoamista mahdollisuuksista. Samaan aikaan FTIR-tekniikan kehitys maailmalla oli huiman nopeaa. Yliopistoissa opiskelijoille tarjottiin alan opetusta, mutta alalla jo toimivien kemistien kouluttamiseen tarvittiin sopiva organisaatio. M at ti H ot ok ka Lue laajempi teksti osoitteesta www.kemia-lehti.fi.
Pian sen jälkeen järveen ruiskutettiin 160 tonKemiaa kaikille Turussa Tosi kuin vesi nia noin 35-prosenttista polyalumiinikloridia. Järven ekosysteemi toipui saman kesän aikana, ja käsittelyn havaittiin tuottaneen fosforia pidättävän alumiinihydroksidikerroksen sedimentin päälle. Järven puskurointikyvyn palauduttua vesi kuitenkin samentui takaisin normaaliksi parissa viikossa. 72 KEMIA 5/2019 SEURASIVUT JUHLAVUOSI ETENEE Turun Kemistikerho järjesti Turun kaupunginkirjastossa luentoiltapäivän Kemiaa kaikille -otsakkeen alla. Sinileväpuurosta turkoosiksi paratiisiksi Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä kertoi etenkin turunseutulaisia puhuttaneesta järven kemiallisesta käsittelystä. Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitseva Littoistenjärvi on kärsinyt useista historiallisista syistä johtuvasta liiallisesta ravinnesaannista ja sen mukanaan tuomista ongelmista, kuten runsaista sinileväkukinnoista. Ympäristöministeriö myönsi loppuvuodesta 2016 rahoituksen käsittelyyn ja sen vaikutusten seurantaan. Korjaustoimenpiteet eivät olleet tuoneet parannusta tilanteeseen, joten hoitokunta päätyi vuonna 2013 hakemaan ympäristölupaa järven kemialliseen käsittelyyn, jonka tarkoituksena oli sitoa veden fosforia sedimenttiin pois järven ravinnekierrosta. Ju ss i Su va nt o. Juuri ennen luentoiltapäivää ympäristöministeriö myönsi Littoistenjärven hoitokunnalle uuden puolentoista vuoden rahoituksen käsittelyn seurantaan, joten järven tilanteesta saadaan runsaasti tietoa vähintään vuoden 2020 loppuun asti. Tarvittavat luvat hoitokunta sai keväällä 2017. Lahnoja kuoli runsaasti, mutta järvi oli joka tapauksessa hoitokalastuksen tarpeessa; hoitokalastus oli ollut myös yksi järven aiemmista kunnostustavoista. Nettisivustoa osoitteessa www.littoistenjarvi.fi päivitetään aktiivisesti. Lääkejätteiden ongelmakohtia Toisena puhujana esiintynyt Orion Oyj:n ympäristöasiantuntija Otto Järvinen keskittyi erityisesti lääkkeiden valmistuksen, käytön ja hävittämisen aiheuttamiin päästöja jätelähteisiin sekä siihen, miten Orionilla on päädytty käsittelemään jätevirtoja. Käsittely kirkasti järven välittömästi välimerellisen turkoosiksi ja samalla valtakunnalliseksi pääuutiseksi. Virkistyskäytön suosio kasvussa Heikkilä kertoi järven pH:n laskeneen käsittelyn jälkeen alle suunnitellun ja alumiinipitoisuuden nousseen odotettua korkeammaksi, mutta molemmat palautuivat nopeasti. kesäkuuta, joten sen teemaksi oli valittu vesistöt ja se, miten niitä koskeviin ongelmiin voisi löytyä ratkaisuja kemian ja kemistien kautta. Tapahtuma pidettiin YK:n Maailman merien päivänä 8. Helteestä huolimatta paikalle kokoontui mukavan suuruinen yleisö kuulemaan ja tenttaamaan kolmea asiantuntijaa ja nauttimaan tauolla teeman mukaisia roskakalapasteijoita. Myös virkistyskäytössä järvi on kasvattanut käsittelyn jälkeen suosiotaan. Heikkilän mukaan järvi on nykyään pitkälti kaikilla osaalueilla pitkäaikaisia keskiarvoja paremmassa kunnossa, joten kokonaisuudessaan käsittely onnistui jopa odotettua paremmin. Suomessa lääketehtaiden potentiaalisesti vaaralliset nestevirrat kerätään nykyisellään kattavasti talteen ja siirretään Turun Kemistikerhon puheenjohtaja Anu Tuominen yhdessä tapahtuman luennoitsijoiden Samuel Hartikaisen, Otto Järvisen ja Jukka Heikkilän kanssa
Suurimpia ongelmia maailmanlaajuisesti ovat hormonit ja antibiootit, jotka jo pienissä pitoisuuksissa voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Luennoijana professori Timo Hirvi. W ill e N yy ss ön en /H eu re ka turvalliseen jatkokäsittelyyn. 73 5/2019 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi Suomalaisten Kemistien Seuran Syyskokous 26.9.2019 Suomen ympäristökeskus (Latokartanonkaari 11, D-talo, Helsinki) kello 16–18. syyskuuta 16. turunkemistikerho@gmail.com Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!. Aiheena laboratorion laatu, mittausepävarmuus, validointi ja ISO 17025 -standardin uudet vaatimukset. Pohjois-Suomen kemistiseuran Hajujen kemiaa -yleisöluento 18.11.2019 Oulun kaupungin pääkirjasto kello 13. Jussi Suvanto Kirjoittaja on Turun Kemistikerhon sihteeri ja tuore littoislainen. Määrästä suurin osa tulee ohjeenmukaisen käytön jälkeisestä erityksestä, loput lääkkeiden epäasianmukaisesta hävittämisestä. Päivän teemaan kuuluen Hartikainen painotti esityksessään erityisesti tekemäänsä vesistöjen mikromuovien tutkimusta, joka on keskittynyt Kuopiota ympäröivään Kallaveteen. Osallistumismaksu 220 euroa sisältää aamiaiset, lounaat, kahvitarjoilut ja cocktailtilaisuuden ensimmäisenä seminaaripäivänä. Suomalaisten Kemistien Seuran Kemia 100 -koululaistapahtuma 8.10.2019 Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4) kello 13–15. Ympäristössä lääkejäämät päätyvät ennen pitkää pintaja pohjavesiin jätevedenpuhdistamoiden ja jätteenkäsittelylaitosten kautta, vaikka osasta toki päästään puhdistusprosesseissa eroon. Alalla on tutkimuksellisia haasteita: näytteiden keruu ja käsittely on työlästä, ja oman ongelmansa tilanteeseen tuovat muovien lukuisat lisäaineet, jotka muuttavat muovien kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 28.11.2019 Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki) kello 16.30. marraskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . SKS:n varsinaiset jäsenet 30 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 6/2019 18. Suomen Kromatografiaseuran Seminaari 11.–12.11.2019 Hotelli Paasitorni, Helsinki. lokakuuta 7/2019 31. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Sitovat ilmoittautumiset osoitteeseen kromatografia@gmail.com. Lopuksi Hartikainen vielä kertoi lyhyesti molekyylimallinnuksen mahdollistamista uusista tutkimusavauksista, joilla voidaan saada esimerkiksi uutta pintakemiatietoa muovihiukkasista. Jatkokäyttökään ei ole yksinkertaista, sillä vaikka kunnallisten jätevesien puhdistuksessa arviolta noin 80–90 prosenttia mikromuoveista saadaan erottumaan lietteeseen, on lietteen jatkohyödyntäminen vaikeaa. lokakuuta 27. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Kauppamatkustajan kuolema. Modernia mikromuovikemiaa Viimeisenä puheenvuoron saanut tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta keskittyi mikromuovitutkimuksen historiaan, analyysimenetelmiin, mikromuovien syntymekanismeihin ja lähteisiin sekä tutkimuksen viimeisimpiin trendeihin. Lääkepäästöjen leikkaamiseksi tulee tehdä monipuolista aktiivista työtä yritysten tuotantojätteiden minimoimisesta lääkkeiden oikeanlaiseen hävittämiseen kuluttajatasolla. Jopa noin 90 prosenttia ympäristöön päätyvistä lääkejätteistä ja -metaboliiteista onkin peräisin kuluttajilta. Ilmoittautumiset 1.10. Ilmoittautumiset 22.9. Suomalaisten Kemistien Seuran Kemia 100 -yleisötapahtuma 28.10.2019 Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4) kello 17–19. kemianseurat.fi/psks Suomalaisten Kemistien Seuran Kemiapäivä Heurekassa (kuva) 22.11.2019 Tiedekeskus Heureka, Vantaa. Yhteistyössä Turun yliopistossa tutkijana työskentelevän sedimentologistin Saija Saarnin kanssa Hartikainen on paneutunut myös Saaristomereen. Johtava tutkija Jaakko Mannio puhuu aiheesta ympäristömyrkyt Suomen vesissä ja arktisella alueella ja biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro aiheesta Suomen luonto ja sen vieraslajit. Kuluttajien tulisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että vanhaksi menneet lääkkeet hävitetään asianmukaisesti esimerkiksi apteekkien kautta
Teknologiaklusteri alkoi ruokkia itse itseään, laajentua ja vetää puoleensa yhä uusia innovatiivisia osaajia ja yrittäjiä, joihin Stanfordin professoreilla oli tiiviit yhteydet. Yhteisöpalvelu Facebookin, virtualisointiohjelmistoja tarjoavan VMWaren, autonvalmistaja Teslan ja satelliittiyritys SSL:n päämajat ovat Palo Altossa. Yliopisto on vahva myös fysiikassa, lääketieteessä ja taloustieteessä. Frederick Terman kannusti opiskelijoita perustamaan omia yrityksiä sen sijaan, että nämä menisivät valmistuttuaan muiden palvelukseen. Moni noudatti kehotusta. Tiedepuiston huippuihin kuului muun muassa William Shockley, joka oivalsi ennen muita piin edut ja alkoi valmistaa materiaalista transistoreja. sisko.loikkanen@gmail.com Stanfordin yliopistossa on tätänykyäreilut15 000 opiskelijaa.. Vuonna 1951 Stanfordin yliopiston yhteyteen perustettiin Termanin aloitteesta teollisuuspuisto, josta kehkeytyi tutkimuskeskittymä ja high tech -yritysten hautomo. Osa professoreista avasi omia yrityksiään. Aiempia nobelisteja yliopiston meriittilistalla on 15. Yliopiston ilmapiiriä kehutaan erityisen luovaksi ja innostavaksi. Stanfordissa työskentelee nykyisin 17 Nobelin palkinnon saanutta tutkijaa. Vuosien 2012, 2013 ja 2014 kemian Nobelit menivät kaikki Stanfordin tutkijoille. Puolijohdevalmistaja Intelin keskuspaikka on Santa Clarassa, internetyritys Yahoon Sunnyvalessa ja ohjelmistoyhtiö Adobe Systemsin San Josessa, joka on alueen kaupungeista suurin. Yksityisen korkeakoulun perusti vuonna 1891 senaattori ja liikemies Leland Stanford vaimoineen sen jälkeen, kun pari oli menettänyt ainoan lapsensa. Applen valtava renkaanmuotoinen rakennus sijaitsee San Josen länsipuolella Cupertinossa, jossa tietotekniikkajätti työllistää noin 15 000 henkeä. Näin käynnistyneestä yhteistyöstä sai seuraavana vuonna alkunsa nykyinen tietokonejätti Hewlett-Packard. Myöhemmin hänestä tuli alma materinsa professori ja dekaani. Korkean teknologian Piilaakso Yhdysvaltain Kaliforniassa sijaitseva Piilaakso on kokonainen tiedekaupunkirykelmä ja maailman johtava huipputeknologian keskittymä. Kemian kandidaatista Piilaakson isäksi San Franciscon lähialueen kehittymistä teknologiakeskukseksi siivitti suurkaupungin lennätinja radiotoiminta jo yli sata vuotta sitten. Opinahjon virallinen nimi on yhä Leland Stanford Junior -yliopisto. Modernin Piilaakson isänä pidetään kuitenkin Stanfordin yliopiston Frederick Termania (1900–1982). Sittemmin Shockleysta tuli Stanfordin yliopiston professori. Piilaakso on yhtenäinen urbaani alue, jonka pienehköt kaupungit ovat kasvaneet käytännössä kiinni toisiinsa. Palo Alton kupeessa toimii myös maineikas Stanfordin yliopisto. Terman suoritti Stanfordissa kandidaatintutkinnon kemiassa ja maisterintutkinnon insinööritieteissä. Etenkin kemian alalla Stanford kuuluu tutkimuslaitosten eliittiin. Hänet palkittiin innovaatiosta vuoden 1956 fysiikan Nobelilla. Samana vuonna hän perusti maailman ensimmäisen puolijohdeyrityksen, joka sai nimekseen Shockley Semiconductor Laboratory. Ensimmäisten joukossa olivat William Hewlett ja David Packard, jotka vuonna 1938 ryhtyivät kehittämään äänioskillaattoria pienessä autotallissa Addison Avenuella. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Sisko Loikkanen San Franciscon eteläpuolella avautuvaan Piilaaksoon (englanniksi Silicon Valley) on keskittynyt huikea joukko maailman johtavia teknologiayrityksiä ja tutkimuslaitoksia. 74 KEMIA 5/2019 A do be St oc k TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Kun resurssitkin ovat huippuluokkaa, ei ole ihme, että Stanford yltää jatkuvasti kärkisijoille kansainvälisissä yliopistorankingeissa
AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 2.5. 6.2. 7.11. 21.2 13.3. KUN PULLO ON TYHJÄ, POISHEITON SIJASTA SE TÄYTETÄÄN UUDELLEEN.. 23.5. 20.5. 18.2. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2019 11.9. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. 14.1. 27.11. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi REFILLO ® mat Ympäristöystävällinen, uudelleentäytettävä spraypullo Edelläkävijä myös ekologiassa VÄHENNÄ JÄTETTÄ, SÄÄSTÄ RAHAA JA LUONTOA. 26.9. 8.4. 4.11. Laboratoriot, patentit, biotieteet Mikko Piirainen puh. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2019 22.10. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2019 Nro Menossa mukana 1/2019 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2019 ChemBio Finland 2019, Helsinki 27.–28.3.2019 3/2019 Life Science Live, Turku 15.–16.5.2019 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 23.–24.5.2019 4/2019 Ympäristöja kiertotalousalan ammattilaiset 5/2019 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 10.–11.10.2019 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2019 Kokkola Material Week, 9.–14.11.2019 Heurekan Kemiapäivä, Vantaa 22.11.2019 7/2019 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. ChemBio Finland 2019 Suuri messunumero: Kemia mahdollistajana 3/2019 27.3. 1/2019 4.1. 12.6. 23.9. 15.8. 16.10. Laboratoriot, koulutus, ravitsemus 2/2019 8.2. 12.8. Kiertotalous, biotalous, patentit 5/2019 24.7. 11.4. 4.9. 17.1. Kemikaalit, ympäristö, laboratoriot 4/2019 9.5
(09) 8566 8349 www.tunnejamieli.fi Kaikki alkaa kemiasta! Lue, miten kemia mahdollistaa kiertotalouden ja ratkoo isoja ongelmia. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi Tilaa TTT-lehti! Työhyvinvoinnin erikoislehdestä löydät ratkaisuja työelämän ongelmiin ja pysyt selvillä työelämän ajankohtaisista aiheista. 03 4246 5370 www.tttlehti.fi Tunne & Mieli – luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti mielen hyvinvoinnista. (03) 4246 5370 www.kemia-lehti.fi Lehtiä, jotka keventävät kuormaasi kempulssi_taka.indd 1 22.8.2019 13.08. tilaukset@tunnejamieli.fi p. KEMIA Kemi Ratkaisuja ympäristöja ilmastokriisiin: Lue kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisista, kuinka toteutetaan muutos parempaan. tilaukset@tttlehti.fi p. Kemia-lehti 45 vuotta – tartu upeaan juhlatarjoukseen! • 7 numeron vuosikerta kestotilauksena nyt 69 euroa (norm. Juhlatarjous on voimassa 31.10.2019 asti. Käytä tilauksessa koodia: Kemia. • 8 numeroa vuodessa kestotilauksena 89 euroa • Uusiouutiset-digilehti 79 euroa. Kemia-lehden lukijana saat lehden nyt tarjoushintaan 30.9. 95 euroa). tilaukset@kemia-lehti.fi p. • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 57 euroa. tilaukset@uusiouutiset.fi p. asti: • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 75 euroa. Kun tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi ennen 30.9., saat tilaajalahjaksi Luonkosin öljypalakakun kasvohoitoon (arvo 29,95) sekä kauniin seinäkalenterin vuodelle 2020