KEMIA Kemi 6/ 20 15 KAPELLIMESTARI paljastaa vilunkipelin HEILUUKO häkki hormonihäiriköille. KAKSInaamainen molekyyli yllättää UPONNUT Vasa on tutkijan aarreaitta • • • •
•NEW Nano-Analyze software with batch processing for automated data analysis. •Theonly automated ITC system with 190µl or 1ml sample cells. •NEW fully automated and user-selectable system cleaning routines eliminates run-to-run contamination. Slow speed mixing (up to 10X lower than competitive units) for high sensitivity and to protect delicate structures. •NEW Flex Spin™ for the widest range of stirring speeds. www.tainstruments.com NEW! Affinity ITC The Affinity ITC is a fully automated, highly sensitive, titration calorimeter for characterizing a wide variety of molecular interactions. •NEW AccuShot™ introduces samples at the right location for efficient mixing. Features: •NEW 96-well temperature-controlled liquid handling with Intelligent Hardware Positioning for walk-away automation and precise, reliable injections. What others have attempted, TA has perfected Affinity ITC 2015 Nordic 210x297.indd 1 9/29/15 10:57 AM
4 6/2015 KEMIA SISÄLLYS 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Jussi Jaatinen vaihtoi tahtipuikon pipettiin Tuija Käyhkö 12 TÄTÄ MIELTÄ Jokainen on ympäristövaikuttaja Sakari Tolppanen 14 Sirpa Pietikäinen haluaa hormonihäiriköt häkkiin Juha Granath 18 AJANKOHTAISTA Paperi soi ja kartonki surffaa Hilkka Vähänen 20 UUTISIA 21 PELASTETAAN TERVA Talkoot vauhtiin Uusi yhdistys moottoriksi Leena Laitinen 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 35 ULJAS UUSI BIOTALOUS Paristoista syntyy lannoitteita Maija Pohjakallio 36 REACH RAKENTUU Kemikaalien käyttäjä, tutustu lupamenettelyyn Aleksis Ahvensalmi 37 KEMIA SILLOIN ENNEN Ju ha G ra na th Hu gh Ll ew el yn Ni na Ho nk on en 37 NÄKÖKULMA Tase takaraivossa Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Biotekniikan tiimityöläinen Sisko Loikkanen 40 Vasa-laiva opettaa tutkijoita Arja-Leena Paavola ”Kapellimestarina totuin kiivastempoiseen pänttäämiseen”, Jussi Jaatinen selittää opiskeluvauhtiaan. 14) 44 Kaksinaamaisesta molekyylistä jalostuu Ihonalainen lääkevarasto Jari Koponen 46 Kemikaalien korvaamisesta kaivataan tietoa Katja Pulkkinen 50 Laboratorion ergonomia: Pipetointikin voi invalidisoida Marja Saarikko 52 Olympian mittelöt Tuulen kaupungissa Otto Seppänen 54 Näin syntyy rautamies Hilkka Vähänen 57 KEEMIKKO Tinderella ja Pettäjä-Paavo 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA Täsmäohjus tuhoaa syöpäsolun Antti Kivimäki 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Heidelberg nojaa pitkään perinteeseen Sisko Loikkanen ”Kato äiti, se on Rautamies!” Ensiesiintymistä Tampereen Tracontapahtumassa edelsi yli vuoden rupeama, jonka aikana ei laskettu työtunteja. 6) Ju ss i Ja at ise n al bu m i ”Poliitikko ei voi ajatella, että jos muutokset maksavat, emme voi tehdä mitään”, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. (s. Nostetusta aluksesta on tullut tutkijoiden aarreaitta ja yleisön suosikki. 40). Kansainväliset tehtävät kiinnostavat tulevaa elintarviketieteiden maisteria. (s. (s. (s. 54) Neitsytmatkallaan vuonna 1628 uponnut Vasa oli jyhkeä näky
Ensimmäisen tarinan tyttö, pari vuotta sitten edesmennyt tätini, oli onnekas. Hän selvisi sodasta ja evakkotaipaleesta ja päätyi perheineen Hämeeseen. ”Vanhaemäntä tuli pihalle kyynelsilmin ja halauksin toivottamaan tervetulleeksi. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 10-vuotias syyrialaistyttö menehtyi viime heinäkuussa pakolaisveneeseen, kun rikollinen kapteeni oli heittänyt insuliinin mereen. 0600 122 20 • Lahjoita 10 € katastrofirahastoon, puh. Vastustus saa näkyvyyttä, mutta suomalaiset ovat teoillaan osoittaneet, että myötätunto on voitolla. Suomen Punaiseen Ristiin virtaa vapaaehtoisia, vastaanottokeskuksiin lämmintä vaatetta ja kerääjien lippaisiin rahaa. PAKOLAISET OVAT jälleen keskellämme, eikä kukaan meistä ole sivullinen. Oma historiamme on sittenkin säilynyt muistissamme. Sitä mietti moni pitkämatkalainen, niin myös mummoni lapsineen, kun Karjalankannakselta alkanut raskas taival kolmen viikon jälkeen päättyi vieraan maalaistalon pihaan. Se ei saa joutua hukkaan, sillä kassissa on elintärkeä sisältö, insuliinipurkki, raskas ruisku ja neulat spriipullossa. Toinen lapsista ei saanut mahdollisuutta uuteen alkuun. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. lokakuuta 2015 Vol. Hän tiesi mitä on luopuminen, menettäminen. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Myös hänen perheensä on paennut henkensä edestä kotikylästään. Nuori tyttö rattaissa puristaa paperikankaista olkalaukkua lujasti käsissään. SUOMI ONNISTUI asuttamaan uudelleen – nykykielellä integroimaan yhteiskuntaan – yli 400 000 sodan jaloista paennutta kansalaistaan. M ar kk u Jo ut se n Pitkämatkalaiset tulivat ”Vanhaemäntä tuli pihalle kyynelsilmin toivottamaan tervetulleeksi.” Voit auttaa soittamalla SPR:n lahjoituspuhelimeen: • Lahjoita 20 € katastrofirahastoon, puh. Vuosien vieriessä hän sai oman perheen ja kodin saaristosta ja eli hyvän elämän. 5 6/2015 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 13. Jotkut ovat avanneet oman kotinsa vieraiden tulla. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Toisaalla, 71 vuotta myöhemmin, toinen tyttö lääkkeineen istuu keikkuvassa veneessä. Jokainen valitsee, tieten tai tiedostamattaan, torjunnan tai myötätunnon. Pelokkaimmat ja vihaisimmat purkavat mieltään netissä tai vastaanottavat uupuneet tulijat paukkupommein ja ”Isis go home” -kyltein. Miten meidät otetaan vastaan. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 MATKA KOTIKYLÄSTÄ kohti tuntematonta päämäärää oli alkanut ja tykkien jylinä hiljennyt. Jatketaan hyvän kierrättämistä. 0600 122 10. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Hänen kaksi poikaansa ja vävynsä oli saateltu Luhangan sankarihautaan.” ”Siinä hyvässä talossa olimme koko kesän”, kirjoitti tätini kiitollisena vuosikymmeniä myöhemmin. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Torjujilla on tarve kääntää selkä ja uskotella, ettei asia koske minua – omissa murheissa on ihan tarpeeksi. Saavutus oli sodanjälkeisissä oloissa ja edelleen ainutlaatuinen, sillä evakkotielle joutui peräti 11 prosenttia maan silloisesta väestöstä
Jaatinen oli viisivuotiaasta Espoon musiikkiopiston viuluoppilaasta asti elänyt intohimolleen musiikille. Muusikot onneksi tajusivat heti, mistä on kysymys.” Niinpä klassikkoteokseen lisättiin muina miehinä ylimääräinen improvisoitu osio. Juuri siinä piilee myös ongelma. Etenkin uudesta klassisesta musiikista kiinnostunut mies lähti aikoinaan Hollantiin, koska maa oli vielä vuosituhannen vaihteessa todellinen ”uuden musiikin keidas”. solistikin pääsi mukaan ja siitä jatkettiin.” Hollantiin ja takaisin Hollannissa kapellimestarin tutkinnon suorittaneella ja siellä pääosan urastaan tehneellä nelikymppisellä Jaatisella olisi kerrottavanaan muusikkotarina poikineen. Jussi Jaatinen vaihtoi Tahtipuikon pipettiin. Miehessä oli silti koko ajan kytenyt myös toinen intohimo, tiede. Pohjoiseen vetivät varsinkin isovanhemmat, joista on lapsiperheelle paljon iloa ja apua. Oma vapaa-aika perheen kanssa jäi liian vähille.” Lisäksi Jaatista alkoi harmittaa tulppaanimaan kulttuurielämän kurjistuminen. Tilanne kulminoitui, kun perheeseen vuonna 2010 syntyi esikoistytär. Konsertit järjestettiin iltaisin ja viikonloppuisin, kun muilla ihmisillä on vapaata. ”Kun musiikinopettajani huomasivat minulla olevan ideoita teosten esittämiseen, pääsin johtamaan orkesteria jo ennen kuin minulla oli varsinaista kapellimestarin koulutusta.” KEM ISTIN kään töpuo li Sarjas sa esitell ään kem istien kakko samm atteja ja epäta vallisi a harra stuksi a. Silloin syntyi idea tehdä jotain aivan muuta. Tosin niitä oli usein jopa liikaa. Juuri silloin kapellimestari huomaa, että laulaja kiikkuu yhä rapuilla kaukana näyttämön perukoilla ilman pienintäkään toivoa ehtiä ajoissa asemiinsa. Jussi Jaatinen on heiluttanut tahtipuikkoa 18-vuotiaasta. Mitä siinä tilanteessa voi tehdä. 6 6/2015 KEMIA Tuija Käyhkö Orkesteri pauhaa, kuoro on valmiina konsertin huippuhetkeen. ”Sain tehdä lähes kaiken, mitä halusin. Lähtö oli molemmille helppo. Ainakin se, että kapellimestari-kemisti Jussi Jaatinen hallitsee suvereenisti molempien käytön. Aika monta kertaa vedettiin se sama neljän tahdin pätkä uusintana.” ”Saattoi se vähän kummalta kuulostaa yleisön korviin, mutta lopulta Mitä yhteistä on tahtipuikolla ja pipetillä. Sille päästyään tämän on vielä pujoteltava muiden muusikoiden lomitse estradin etureunalle. ”Arkipäivät harjoittelin orkesterien kanssa. ”No, ei siinä voi muuta tehdä kuin salamannopean ratkaisun”, virnistää konserttia johtanut Jussi Jaatinen. ”Nostin äkkiä toisen käden ylös ja ryhdyin veivaamaan soittajille kuin posetiivari, että otetaanpas tämä pätkä alusta uudelleen. Työllistyminen sen sijaan mietitytti, niin lahjakkaiden kapellimestarien luvattu maa kuin Suomi onkin. Laulusolisti lähtee laskeutumaan korkeita portaita estradin takaa kohti lavaa. ”Mutta viime vuosina tehdyt kulttuurimäärärahojen karmeat leikkaukset ovat tuhonneet maailmankuulun musiikkisektorin maasta kokonaan.” Kolmentoista Hollannin-vuoden jälkeen Jaatinen päätyikin vuonna 2011 ehdottamaan vaimolleen muuttoa Suomeen. ”Kapellimestareita on täällä liikaa ja orkestereita taas liian vähän”, sanoo Jaatinen, jota ei houkutellut ajatus työtilaisuuksien jonottamisesta yhdessä lukuisien kollegoiden kanssa. ”Laulaja meni pieneen paniikkiin, joten piti vielä odottaa hänen rauhoittumistaan sen jälkeen, kun hän oli jo selviytynyt paikalle. Olen iloinen jokaisesta konsertista, jonka olen johtanut. Mies kertookin nauttineensa joka hetkestä. Olin aika kiireinen freelancer.” Kun meno vain kiihtyi, kapellimestarin ammatti alkoi lopulta tuntua turhankin kuormittavalta. Vaikka taipaleen varrelle mahtuu kommelluksiakin, päällimmäisenä ovat muistot onnistumisista. Menossa on viimeinen toistuvista nelitahtisista kuvioista ennen kuin solistin on määrä aloittaa osuutensa
6/2015 KEMIA Ju ss i Ja at ise n al bu m i 7
Konsertin johtaminen on nimittäin vain jäävuoren huippu. • Utrechtin konservatorion orkesterinjohdon vastuuopettajana 2009–2012. Nyttemmin jo kahden tyttären isä piti opinnoissaan kiirettä ja hankki kehittämään menetelmää, jolla selvitetään, onko ekstra-neitsytoliiviöljyn koostumusta muutettu. Minua kiinnostaa, minkälaisia sidoksia muodostuu yhdistettäessä eri aineita toisiinsa. Kapellimestarina on joutunut tottumaan kovaan pänttäämiseen. Vilunkipeli vääristää kilpailua, ja rehelliset tuottajat joutuvat panemaan pillit pussiin. ”Kapellimestarin työn perusta on tiedon hankinta.” Partituurin hallitseminenkin on vasta alkua. Elintarvikekemiaa pääaineenaan lukevaa ja ruuanlaittoa rakastavaa Jaatista ilahduttaa, että ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä ja terveysvaikutuksista. Fuksi sukkuloi säännöllisesti Hollantiin hoitamaan jo aiemmin sovitut orkesterinjohtokeikat. Se vääristää kilpailua, ja rehelliset tuottajat joutuvat panemaan pillit pussiin. Etenkin ensimmäinen opiskeluvuosi oli rankka. Nykyisin hän tekee musiikkia välipaloinaan opintojen ja perheen ehdoilla. ”Öljyä tuodaan yhdestä maasta toiseen, jossa valmistettu öljy menee paremmin kaupaksi. ”Italiassa on satoja yrittäjiä, jotka ovat joutuneet lopettamaan toimintansa, koska eivät pysty kilpailemaan öljyä halvemmalla tekevien tuottajien kanssa.” Rutiinia pänttäykseen Pian elintarviketieteiden maisteriksi valmistuvan Jaatisen vauhdikas opiskelutahti on herättänyt ihailua ja ihmetystäkin. Maisterivaihekin on määrätietoisella opiskelijalla jo loppusuoralla. • Kapellimestarina Hollannissa ja muualla Euroopassa 2005–. Frakki vaihtui kemistintakkiin vuonna 2012. Suurin ongelma on, että oliiviöljyjen alkuperämaa pyritään tietoisesti salaamaan tai väärentämään. Jaatinen tekee gradutyötään Tullilaboratoriossa. Tuote ei toki muutu sen vuoksi vaaralliseksi, mutta joku käärii vilunkipelistä suuret voitot. Kun hänen sydäntään lähellä on luonnontieteiden ohella hyvä ruoka, valinta oli lopulta itsestään selvä. Taiteet ja tieteet ovat molemmat elämän peruspilareita, eivätkä ne eroa toisistaan kovin paljon.” Niinpä kapellimestari ryhtyi tutustumaan Helsingin yliopiston tarjontaan. Niinpä muuallakin tehtyjä öljyjä yritetään myydä italialaisina”, Jaatinen kuvailee. Mies itse selittää asian kääntöpuolellaan. Pääosan työstään kapellimestari tekee opiskellessaan esitettävien teosten partituurit eli kaikkien soitinten ja laulajien nuottiosuudet. Esimerkiksi tunisialaisen tai turkkilaisen oliiviöljyn kauppaaminen italialaistekoisena on laitonta. Nyt Jussi Jaatinen tekee elintarvikekemian graduaan oliiviöljyn analytiikasta. Lukiokirjat esiin Jaatinen kaivoi esiin lukion kemian ja biologian kirjat ja alkoi imeä tietoa päähänsä. Ekstra-neitsytoliiviöljy on gourmet-tuote, johon juuri siksi liittyy paljon epäselvyyksiä. 8 6/2015 KEMIA ”Lähdin taiteen polulle, mutta olen silti aina halunnut tehdä myös tiedettä. Niitä riitti vielä toisellekin vuodelle, minkä jälkeen helpotti. ”Ei tosiaankaan riitä, että kuuntelee johdettavan kappaleen levyltä”, Jaatinen naurahtaa. Asuu perheineen Helsingissä. Se myös pystytään määrittämään kvantitatiivisesti.” Työn parhaita puolia on, että se linkittyy tällä hetkellä polttavaan kysymykseen eli elintarvikkeiden aitouteen. • Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1993, musiikin maisteri Maastrichtin konservatoriosta 2005, valmistuu pian elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. elintarviketieteiden kandidaatin paperit kahdessa vuodessa. Kapellimestari siis tietää, että Mozartin ystäväpiiriin kuului muun Jussi Jaatinen • Syntynyt Espoossa vuonna 1974. Niihin on paneuduttava perin pohjin, jotta saa sävellyksestä kokonaisnäkemyksen ja myös pystyy välittämään sen eteenpäin. Se sujui vaikeuksitta, ja ovet yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitokseen aukesivat heti vuonna 2012. • Naimisissa, kaksi lasta. ”Siinä tutkitaan, mitä elintarvikkeiden valmistuksen prosesseissa tapahtuu. Opinnoissaan hän suuntautuu analytiikkaan, sillä ”pitää ymmärtää ja hallita analyysimenetelmät ennen kuin voi pitää itseään kemistinä”. Oliiviöljyä saatetaan myös laimentaa toisella kasviöljyllä. ”EU-asetuksessa on asetettu tietylle merkkiaineelle tietty yläraja. Itse hän on erityisen innostunut molekyyligastronomiasta. • Harrastuksia: ruuanlaitto, viinit, kahvi, kaunokirjallisuus, kielet, lenkkeily. ”Sinänsä sekä Tunisiassa että Turkissa tehdään kyllä erittäin hyvää öljyä”, kulinaristi kiiruhtaa huomauttamaan. ”Kapellimestarin on tutustuttava myös säveltäjään. Uudella menetelmällä voidaan paljastaa väärennetyt tuotteet. Näyttää siltä, että hyvinkin pienet vieraan öljyn lisäykset nostavat merkkiaineen pitoisuuden niin suureksi, että lisätty vieras aine näkyy yksiselitteisesti. Pitää tuntea historiallinen aikakausi, jossa tämä eli. Lähdemaa pitää merkitä pakkaukseen totuudenmukaisesti. • Kersjes van Groenekan -kapellimestaripalkinto vuonna 2007. Se, muodostavatko lisäaineet keskenään kenties jonkin vaarallisen yhdisteen, on pääteltävissä ihan paperilla”, Jaatinen kuvailee. Siellä hän on päässyt. Vaikkapa kreikkalainen oliiviöljy on erinomaista, mutta arvostetuinta ja kalleinta on italialainen. Täytyy opiskella ajan poliittiset tapahtumat ja kaikki muut taidemuodot, jotka ovat vaikuttaneet säveltäjään ja hänen työhönsä”, Jaatinen selittää
9 6/2015 KEMIA Jussi Jaatisen albumi
Minulle sopii paremmin tasa-arvoinen työtoveruus.” Mieluiten Jaatinen haluaisi tulevaisuudessa hoitaa elintarvikkeiden tai kemikaalien valvontaan liittyviä tehtäviä. Kemisti-Jaatisella on ainakin yhtä paljon arvostuksen kohteita. Ennustin ensikuulemalta, että miehestä tulee vielä tähti.” Erityisen vaikutuksen kapellimestariin teki Hakalan valmistautuminen rooliinsa. ”Mutta onneksi Helsingissä toimii sentään Euroopan kemikaalivirasto.” Vaikka Jaatinen on nyt asettunut enemmän tai vähemmän pysyvästi Suomeen, häntä kiinnostavat etenkin kansainväliset tehtävät. Mukavaa on myös päästä laulamaan kuorossa ja seuraamaan omien tytärten ensi askelia musiikin maailmassa lapsikuorossa ja Käpylän musiikkiopistossa. ”Näinhän se on”, Jaatinen hymähtää. ”Nekin ovat erittäin vaativia, mutta astetta helpompia toteuttaa.” Ennen konserttia on vielä edessä harjoitusperiodi, jonka aikana kapellimestari vie visionsa muusikoille. ”Orkesterija muutkin muusikot ovat olleet huippuosaajia jo sata vuotta, mutta silti he parantavat tasoaan koko ajan.” Muusikkopiireissä kulkee silti lentävänä lauseena, että orkesteri soittaa vain niin hyvin kuin sitä johdetaan. Kapellimestari-Jaatinen arvostaa suomalaisista kollegoistaan etenkin Erik Berglundia, Osmo Vänskää, Hannu Lintua ja Sakari Oramoa, ulkomaisista muun muassa Simon Rattlea ja Nikolaus Harnoncourtia. ”Kun musiikki ennen oli minulle työ, nyt se on huvi ja harrastus. Koskista, jonka teoksia hän esittää aina yhtä mielellään. Myös Linus Pauling, kemian nobelisti vuodelta 1954 ja rauhan nobelisti vuodelta 1962, kuuluu tutkijoihin, joiden työ on tehnyt Jaatiseen suuren vaikutuksen. ”Mozartin musiikki on nerokkainta koskaan sävellettyä, mutta esittäjälle äärimmäisen vaikeaa. Yleisössä istuminen on suuri nautinto. ”Kapellimestarin oletetaan päättävän aivan kaikesta, suurin piirtein siitäkin, mitä otetaan kahvin kanssa ja mitä syödään ruokatunnilla. ”En voisi kuvitellakaan tulkitsevani esimerkiksi venäläistä sävelteosta tuntematta venäläistä kirjallisuutta. Sibelius kaveerasi Akseli Gallen-Kallelan kanssa, jonka hyvä ystävä taas oli Edvard Munch. Frakin vaihtaminen kemistin valkoiseen työtakkiin on tarjonnut Jaatiselle tilaisuuden käydä konserteissa tavallisena kuulijana. Niiden hoitamisessa ei kielitaidosta ole ainakaan haittaa. Kerrat ovat olleet sitä mieluisampia. Hän on pahoillaan, ettei Euroopan elintarvikevalvontavirastoa aikoinaan onnistuttu saamaan Suomeen. ”Sibelius-Akatemian opiskelijana pääsin johtamaan Broadway-musikaalin, jossa Tommi lauloi pääosan. ”Klassinenhan ei ole rytmimusiikkia, mutta sen pitää silti hengittää tietyssä tahdissa kuin ihmispuheen. ”Ihailen oikeastaan kaikkia kemistejä, jotka ovat tuottaneet meille nykytutkijoiden käytettävissä olevan tiedon”, sanoo Jaatinen, jonka suuri idoli on bulgarialaissyntyinen britti Elias Canetti. Wienin yliopistossa kemiaa opiskellut Canetti oli sekä tiedemies että kirjailija, joka sai teoksistaan kirjallisuuden vuoden 1981 Nobelin palkinnon. Päätoimiseksi kapellimestariksi Jaatinen ei haikaile, mutta jatkaa vierailuja niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Heitä Jaatinen kiittelee vuolaasti. ”Pianisti Paavali Jumppasen taas tunnen jo yhteisiltä musiikkiopistoajoilta. Jaatisen mukaan vispaajan tärkeimpiä tehtäviä on määritellä musiikin tempo. ”Jos johtaa surkeasti, sitä ei pysty paikkaamaan paraskaan orkesteri.” Surkeaa johtamista nykyorkesterit onneksi joutuvat sietämään harvoin, sillä myös kapellimestarit ovat kehittyneet huimasti. Amsterdamista juuri palanneella miehellä on takanaan mukavasti mennyt orkesterinjohtoja levytyskeikka. Maailman paras harrastus.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Todella hienoa olisi päästä työskentelemään yhdessä hänen kanssaan.” Innolla kemistintöihin Tulevaa työelämää kemistinä Jaatinen odottaa innolla. Sellaisesta en piittaa yhtään, olen niin ryhmätyöhenkinen ihminen. Molempia kyllä rakastan kuunnella.” Musiikin esittäjänä hänelle ovat tuoneet eniten mielihyvää Schubert, Brahms ja Sibelius. Beethoven tulee tässä kategoriassa hyvänä kakkosena. Soittajat ovat oppineet luottamaan edessään seisovaan puikonvispaajaan. Sitä kautta löytää kansanluonteen.” Lempisäveltäjäänsä Jaatinen ei osaa nimetä. Yhden ensimmäisistä keikoistaan hän sai tehdä Tommi Hakalan kanssa jo ennen Suomesta lähtöään. Viittilöimällä välitämme hengityksen soittajille ja muutenkin autamme heitä kaikin keinoin, muun muassa näyttämällä selvästi jokaiselle, milloin oma soittovuoro tulee.” ”Orkesterista ei siis kuulu torventöräystäkään ennen kuin kapu johtaa sen töräyksen.” Pääasiassa Keski-Euroopassa työskennellyt Jaatinen on päässyt tekemään yhteistyötä muiden suomalaismuusikoiden kanssa vain harvoin. Kansainvälistä uraa nykyisin tekevää palkittua baritonia ei tuolloin tunnettu vielä kotimaassakaan. Vuodet ulkomailla tekivät hollannista toisen äidinkielen, ja myös englanti ja saksa taittuvat sujuvasti. tuija.kayhko@kolumbus.fi ”Mozartin musiikki on nerokkainta koskaan sävellettyä, mutta esittäjälle äärimmäisen vaikeaa.”. Vaikka orkesterinjohtamisessa on paljon enemmän hyviä kuin huonoja puolia, kapellimestarin roolin edellyttämää auktoriteettiasemaa hän ei jää kaipaamaan. 10 6/2015 KEMIA muassa Casanova. Aivan olennaista on myös romaanikirjallisuus. Lisääkin kieliä hän aikoo vielä opiskella, jos vain aika antaa myöten. ”Arvostan kaikessa perusteellista työtä, ja siinä Tommi on aivan ennenkuulumattoman hyvä.” Uuden musiikin fanina Jaatinen ihailee myös toista ystäväänsä, säveltäjä Juha T
Kyllä, kaikki suomalaiset voidaan tässä asiassa laskea hyväosaisiksi. Se johtaa suuriin ympäristömuutoksiin ja aiheuttaa myös yhteiskunnallisia ongelmia, kuten pulaa ruuasta ja vedestä, ilmastopakolaisuutta ja nopeasti leviäviä tauteja. IHMISET SANOVAT usein, että he eivät voi yksin vaikuttaa mihinkään. Jokainen on ympäristövaikuttaja Kuluttajien joukko voi huoletta tehdä maailmanympärysmatkoja, lillua tunnin lämpimässä suihkussa ja asua itsekseen sadan neliön asunnossa. Totta on, ettei yksi ihminen voi ilmastonmuutosta ratkaista. Jos kaikki maailman asukkaat kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, ne olisivat huvenneet jo kuukausia aikaisemmin. Meidän jokaisen tulee katsoa peiliin ja miettiä, kuinka voimme vähentää ympäristökuormitustamme. Tehokkainta laihdutus on silloin, kun puuttuu ensiksi niihin asioihin, jotka tuottavat eniten lisäkiloja. Yksi ihminen ei myöskään ole sitä aiheuttanut. Tätä velkaa ei voi jättää maksamatta. TÄTÄ MIELTÄ ILMASTONMUUTOS on vuosisadan suurimpia ympäristöhaasteita. Miljardien ihmisten teot ovat saaneet aikaan ongelman, jonka vain miljardien ihmisten teot voivat ratkaista. Maksumiehiksi joutuvat kaikki, mutta painavimmin velka painaa köyhien maiden asukkaita ja tulevia sukupolvia. Kuluttajajoukkueen elämäntyyli ei voi jatkua nykyisellään. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa tukee myös tutkimukseni, joka osoittaa, että nuoret pohtivat tieteellisiä, yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä samanaikaisesti. Hän väitteli kesäkuussa kestävän kehityksen opetuksesta. Tiedemiehet ovat pitkään varoitelleet, että maapallon keskilämpötila ei vuoteen 2100 mennessä saa nousta nykyisestä enempää kuin kaksi celsiusastetta. Suosittelen etenkin Suomen ympäristökeskuksen ilmastodieetti.fi-sivustoa. Yritykset tuovat markkinoille ympäristölle haitattomampia tuotteita ja palveluja. Elämme siis jatkuvasti velaksi. Toiveeni on, että ihmisistä tulisi tietoisempia kuluttajia. elokuuta, noin viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Kysymys kuuluukin, kumpaan joukkueeseen haluat kuulua. Ilmastoa ja ympäristöä ajattelevien joukkue toimii toisin. Heidän mielestään näin suuressa asiassa yksilön teot eivät vaakakupissa paina. Mistään ei tarvitse luopua kokonaan, mutta kaikesta voi karsia. TÄNÄ VUONNA maailman vuotuiset luonnonvarat oli käytetty loppuun 13. Valintoja tehdessään se ottaa huomioon tekojensa ja elämäntapansa vaikutukset yhteiseen maapalloomme ja tyytyy niukempiin vaihtoehtoihin. Yhdellä pääsynti voi olla säännöllinen lentäminen, toisella ison talon lämmittäminen ja kolmannella ylenpalttinen lihansyönti. Hyvä paikka aloittaa ovat netin hiilijalanjälkilaskurit. JOS HALUAMME panna stopin ylikulutukselle, suurimman osan meistä pitää mennä laihdutuskuurille. Valinta ei ole helppo, sillä molemmissa on puolensa. tietoa omasta hiilikuormastaan ja vinkkejä siitä, kuinka sitä voi pienentää. Niiden kautta saa objektiivista 12 Sakari Tolppanen toimii tutkijana Helsingin yliopiston kemian laitoksen opettajankoulutusyksikössä. Poliitikot keskustelevat siitä, miten kasvihuonepäästöjä voisi vähentää esimerkiksi energiapolitiikan avulla. Historia on kuitenkin osoittanut, etteivät pelkkä politiikka ja teknologinen kehitys riitä. Sakari Tolppanen sakari.tolppanen@helsinki.fi Ja ak ko Tu rk ka. Onko oikein, että me hyväosaiset toimimme näin. Muutoksen täytyy lähteä yksilöstä. Jos jo sovittuja ilmastotoimia ei lisätä, lämpötila nousee todennäköisesti ainakin kolme astetta. Paras tapa vaikuttaa tähän on tieteidenvälinen ilmastokasvatus, jossa eri aineiden opettajat opettavat aihetta yhteistyössä. Vain koulutuksen kautta voimme taata sen, että ihmiset tajuavat, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja ymmärtävät oman roolinsa kokonaisuudessa
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2016 16.3.–6.4. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin
”Haitalliset kemikaalit iskevät heihin äidin kautta jo sikiövaiheessa”, europarlamentaarikko muistuttaa.. 14 6/2015 KEMIA Sirpa Pietikäinen on huolissaan hormonihäiritsijöiden vaikutuksista etenkin lapsiin
Valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä.” ”EU-komission on määriteltävä nopeasti hormonaalista haittaa aiheuttavat kemikaalit”, vaatii europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.. ”Tutkijajoukossamme vallitsee laaja konsensus. ”Hormonitoimintaa häiritsevien aineiden seuraamisen ja korvaamisen kustannuksia yrityksille on vaikea erotella muista kemikaalihallinnan kustannuksista.” Kemianteollisuus seuraa ja selvittää tilannetta Teksti ja kuvat Juha Granath Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen hämmensi kollegansa Brysselissä vuonna 2012, kun hän esitti yksinpuhelun näytelmässä Vaginamonologit. Pitäisi tietää myös, miten eri kemikaaliyhdistelmät vaikuttavat terveyteesi”, Aulangon maisemissa viikonloppuaan viettävä Pietikäinen sanoo. ”Ei riitä, että tiedät jonkin yksittäisen kemikaalin olevan hormonihäiritsijä. Suomalaisnainen johtaa EU-parlamentissa toimivaa Hormonihäiritsijät (Endocrine disruptors) -ryhmää, Sirpa Pietikäinen haluaa Hormonihäiriköt häkkiin joka koostuu poliitikoista ja kansainvälisesti arvostetuista tutkijoista. Ryhmä pyrkii laajentamaan keskustelua kemikaalien haitallisista vaikutuksista ihmisten hormonitoimintaan. ”Vaikka hormonitoimintaa häiritsevien aineiden määrittelyä ja kriteereitä ei ole vielä EU:ssa hyväksytty, yritykset ovat seuranneet jo vuosien ajan alustavia listoja. 15 6/2015 KEMIA Miten kemianteollisuus on ottanut hormonihäiritsijät huomioon, johtava asiantuntija Eliisa Irpola, Kemianteollisuus ry. Menetelmät ja näyttö ovat olemassa. ”Yrityskohtaisesti käynnistetään tarvittavat selvitykset raaka-aineiden korvaamiseksi, mikäli epäilyjä hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista on. Yritysten kannalta on olennaista saada tieteellisesti pätevät kriteerit, joiden perusteella aineita voidaan korvata kestävällä tavalla.” Onko Kemianteollisuus ry:llä arviota hormonihäiritsijöiden aiheuttamista kustannuksista. Päätavoitteena ryhmällä on saada EU-komissio hyväksymään kriteeristö, joka määrittelee hormonihäiritsijät. Parhaillaan komissio kartoittaa hormonihäiritsijöiksi määriteltäviä kemikaaleja. Menestyksekäs teatteriesitys pidettiin EU-parlamentin päälavalla. Vuonna 2015 Pietikäinen ottaa samalla estradilla kantaa naisten puolesta hormonihäiritsijöiksi kutsuttuja aineita vastaan. Euroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic seuraa asiaa myös tieteellisellä tasolla ja avustaa tarvittaessa kansallisia järjestöjä ja yrityksiä.” Sirpa Pietikäinen sanoo: ”Kemianteollisuuden kannattaisi noudattaa varovaisuusperiaatetta; pitää selvittää ongelman laajuus ja ratkaista se.” ”Kemianteollisuus on jo tehnyt vapaaehtoisesti tällaista työtä jo vuosia. Aineiden käytöstä luovutaan aina, kun se on mahdollista, ja rajataan prosesseihin, joista ei voi aiheutua ihmisten tai ympäristön altistumista.” Onko kemianteollisuudella meneillään tutkimushankkeita asian tiimoilta. Syytäkin on, sillä Pietikäisen mukaan keskustelu asiasta on samalla tasolla kuin ilmastokeskustelu oli 20–30 vuotta sitten
Erityisenä huolenaiheena on pidetty aineiden vaikutusta eliöiden lisääntymiseen ja kilpirauhasen toimintaan. Uusien vaarattomien kemikaalien markkinoiden Pietikäinen uskoo syntyvän alle kymmenessä vuodessa. ”Suhtautuminen on ollut asiallista, mutta kustannukset heitä kieltämättä huolestuttavat”, Pietikäinen kertoo. EU-komissio laati vuonna 2000 prioriteettilistan aineista, joilla epäiltiin olevan hormonaalisia vaikutuksia ja joista on tehty jatkotutkimuksia. ”Tosin jo 1960–1970-luvulla oli todettu pestisidien, varsinkin DDT:n, aiheuttamat haitat lintujen lisääntymiseen”, Toppari muistelee. Vain muutaman aineen pitkäaikaisvaikutukset tunnetaan, ja vielä harvempi on julistettu pannaan. Jos tulee, mistä löytyy korvaava kemikaali. Niin kauan kuin ongelman laajuutta vasta selvitetään ja ratkaisuja kehitetään, hän neuvoisi kemian alan teollisuutta noudattamaan varovaisuusperiaatetta. Turhan usein teollisuuspomot sanovat poliitikoille, että ei. Toppari kuitenkin ihmettelee, miksi trendit jatkuvat, vaikka elintavat Euroopan maissa yhtenäistyvät. Vastustuksen sijasta kannattaisi olla mukana etsimässä uusia vaarattomia ratkaisuja.” Kirjoittaja on Ylen ajankohtaistoimituksen toimittaja. Äitejä kiinnostavat varmasti ftalaattien pitoisuudet leluissa ja tuttipulloissa sekä se, kuinka paljon deodorantista imeytyy alumiinia kasvavaan lapseen.” Naisista ja lapsista huolta kantava parlamentaarikko on huolissaan myös miesten hormonikuormituksesta. Turun yliopistossa aloitettiin hormonaalisten haittavaikutusten tutkiminen jo 1980-luvun lopulla, mutta alkuvaiheessa pääkohteena olivat kasvien hormonaaliset yhdisteet. Hän vakuuttaa, että poliitikot eivät halua sääntelyä kiusatakseen teollisuutta vaan parantaakseen ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. ”Teollisuuden yksi murhe on, tuleeko sen käyttämälle kemikaalille riskiluokitus. Hormonaaliset haitta-aineet nousivat lisääntymisterveyden tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi 1990-luvun alussa, kun Englannissa julkaistiin ensimmäiset havainnot kalojen lisääntymisongelmista. Poliitikko ei kuitenkaan voi ajatella, että jos muutokset maksavat, me emme voi tehdä mitään.” Pietikäinen penää julkiselta puolelta lisää tutkimusrahaa ja toivoo myös teollisuudelta aktiivisempaa osallistumista. Luvanvaraisia aineryhmiä, joiden epäillään aiheuttavan terveyshaittoja, ovat esimerkiksi monet muovien pehmittiminä käytetyt ftalaatit ja limantorjunta-aineina hyödynnetyt orgaaniset tinayhdisteet. ”Nijmegenin konferenssin jälkeen on diabeteskokous Tukholmassa. 16 6/2015 KEMIA ”Synneistä maksetaan kolmannessa polvessa” Pietikäinen muistuttaa, että noin 800 kemikaalin tiedetään aiheuttavan eläville olennoille hormonaalisia häiriöitä. ”Olemme nyt 20 vuotta hakeneet selitystä eri kemikaaleista, mutta varmuutta ei ole saatu. ”Iso osa kemianteollisuudesta kokee, että juuri kun nippa nappa selvittiin Reachista, nostetaan esiin vielä hormonihäiritsijät ja kemikaalicocktailit.” Suurten kansainvälisten yritysten edustajat ovat jo ottaneet parlamentaarikkoon yhteyksiä. Kun nainen altistuu pitkään useille eri kemikaaleille, vaikutukset voivat yltää jopa kolmanteen sukupolveen saakka.” Varoittavia esimerkkejä löytyy joka kodin keittiöstä ja kylpyhuoneesta. Turun yliopiston professorilla Jorma Topparilla on kiire. Välissä juhlitaan kummitytön häitä.” Topparin ryhmä selvittää väestötutkimuksen avulla, liittyykö tietyille kemikaaleille altistuminen ihmisen kehityshäiriöihin ja myöhempään terveyteen, etenkin miesten lisääntymisterveyteen. ”Hormonihäiritsijät vaikuttavat ennen kaikkea raskaana olevan äidin kautta sikiöön. ”Ryhmämme tehtävä on lisätä tietoa. Itsekin ajattelin ennen, että kaikki kaupan hyllystä löytyvä on turvallista, mutta näinhän se ei ole.” Kemikaalicocktailit eivät aiheuta vaurioita äkisti, vaan vaikutus hiipii salakavalasti vuosien myötä, Pietikäinen tähdentää. ”Esimerkiksi biopohjaiselle muoville on valtavat markkinat. ”Hormonihäiritsijät iskevät pahiten lapseen tämän kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana. ”Lähdimme vertailemaan, miksi Tanskassa kivessyöpää esiintyy enemmän kuin muualla ja miksi tanskalainen sperma on laadultaan heikompaa kuin suomalainen.” Erot selittyvät osin kulutustottumuksilla. Viimeistelyn alla on alustus kemikaalien vaikutuksesta miehen hedelmällisyyteen ja aamulla edessä lento Euroopan urologiyhdistyksen maailmankongressiin Hollantiin. ED-aineet (Endocrine Disruptors) ovat aineita, joille altistuminen vaikuttaa elimistön hormonaaliseen säätelyyn haitallisesti ja aiheuttaa siten terveyshaittoja eliössä tai sen jälkeläisissä. Paraikaa komissio arvioi aineiden tunnistamiseen käytettävien kriteerien asettamisen yhteiskunnallisia ja muita vaikutuksia.. Nyt vastapelurina on merkittävä teollisuudenala, jolle hormonihäiriköistä eroon pääsy on uusi rasite. juha.granath@yle.fi Hormonaalisen säätelyn häiritsijät Hormonihäiritsijät eli ns. Esitetään myös arveluja, että valtavasti levinnyt kakkostyypin diabetes olisi hormonihäiritsijöiden seuraus.” Iso taloudellinen kysymys Kokoomuksen ja Euroopan kansanpuolueen edustaja on aiemmin taistellut EU:ssa veroparatiiseja vastaan. Se näyttää ”Miesten hedelmällisyysongelmat ja naisistumispiirteet ovat lisääntyneet Euroopassa. Vaurioita on vaikea korjata Professori Jorma Topparin tutkimusryhmän tavoite on selvittää kemikaalien osuus muun muassa kivessyövän ja diabeteksen syntyyn. Siinä olisi suomalaisyrityksillekin tilaisuutensa, jos ne vain tarttuvat siihen. Lastenlääkäri Toppari suunnistikin Kööpenhaminan yliopistoon
”Yhteyksiä kiveksen toimintaongelmiin on löytynyt muun muassa polybromattujen palonestoaineiden, dioksiinien, kloorattujen pestisidien ja vaikkapa tossujesi pohjissa käytettävien ftalaattien kohdalla.” Professori muistuttaa, että miehen lisääntymisjärjestelmä kehittyy sikiöja lapsuusaikana, ja ennen murrosikää tapahtuneita vaurioita on vaikea korjata. Kesällä syödyn jäätelön määrällä ei ole vaikutusta hukkumiskuolemien määrään, mutta samaan aikaan juodulla alkoholilla on. EU-maissa lääketieteellistä hoitoapua tarvitsee 618 000 miestä, kustannuksiksi lasketaan 4,7 miljardia euroa. ”Enää ei tarvitse mitata kaikkia mahdollisia kombinaatioita, vaan voidaan edelleen testata asioita kemikaali kerrallaan. Toppari lisää tuskaa ja tulostaa tietokoneeltaan Endocrine Societyn JCEM-lehden maaliskuun numeron, jossa on laaja artikkeli hormonihäiriköistä yhteiskunnalle koituvista kustannuksista. Listaa voi jatkaa pitkään, ja summat kasvavat samaa tahtia.” Turkulaisryhmän toinen tutkimuskohde on diabetes. EU-maissa kustannukset ovat lähes 600 miljoonaa. Tämä lisää huomattavasti mahdollisuuksia arvioida turvamarginaaleja.” Kun pyydän Topparia nimeämään hormonaalisia haittoja aiheuttavia kemikaaleja, mies osoittaa lenkkitossujani. Se mahdollistaa yhteisvaikutusten ennustemallien tekemisen. Topparin mukaan kemikaalien vaikutusta aikuiseli kakkostyypin diabetekseen on maailmalla tutkittu jonkin verran, mutta ykköstyypin diabetekseen ei juuri ollenkaan. Tutkimuksemme siis karsii ainakin väärät johtopäätökset.” Juha Granath Professori Jorma Toppari (oik.) ja tutkija Asutosh Trehan selvittävät, kuinka hormonihäiritsijät vaikuttavat miesten lisääntymisterveyteen.. ”Elävässä elämässä tämä on hankalaa, koska tietoa aineiden vaikutuksista on kovin rajallisesti, ja suurin osa altistuksesta tapahtuu tietämättämme.” Hormonihäiriköistä kova lasku Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin mukaan hormonihäiritsijät aiheuttavat Pohjoismaissa 36 miljoonan euron laskun miesten lisääntymisterveydelle. Yksittäisistä annosvasteista laskettu yhteisvaste-ennuste pitää Topparin mukaan hyvin kutinsa kokeellisesti mitatun vasteen kanssa. ”Me selvitämme muun muassa eri kemikaalien vaikutusta diabeteksen syntyyn seuraamalla vastasyntyneiden kehitystä aina 15. Nyt Topparin ryhmä ja tanskalaiskollegat ovat tehneet kokeita, joissa on mitattu kemikaalien yhteisvaikutuksia. ”Otetaan esimerkiksi ftalaattien vaikutus miesten hedelmällisyyteen. 17 6/2015 KEMIA selvältä, että kivessyöpä alkaa jo sikiövaiheessa.” Menetelmät kehittyvät Hormonihäiritsijöiden haittojen selvittämistä on vaikeuttanut, että kemikaalit on testattu aina yksi kerrallaan. ikävuoteen saakka.” Professori muistuttaa, että väestötutkimuksessa voidaan harvoin osoittaa syy–seuraussuhteita. ”Mutta asioiden yhteyksiä voidaan valottaa
Teksti ja kuvat Hilkka Vähänen Miltä näyttää paperija kartonkiteollisuuden tulevaisuus. Paperin tulevaisuuden käyttökohteita kartoittanutta konferenssia isännöi VTT. ”Ideahan on, että anturit eivät hämäänny normaalista yöhikoilusta vaan tunnistavat nimenomaan kasteluvahingon.”. 18 6/2015 KEMIA AJANKOHTAISTA Kun yhdistetään kuituja digitaalialan osaaminen, syntyy yllättäviäkin innovaatioita. Verkostossa tutkitaan uusia keinoja yhdistää kuitupohjaiset tuotteet ja digitaaliset palvelut. Tuotekehityksen haasteena oli saada lakanan sensorit toimimaan niin, että ne reagoivat juuri oikeaan määrään kosteutta. Tilaisuuden taustavoimia olivat mediaja graafisen alan yhdistys Iarigai ja EU-rahoitteinen tutkimusverkosto Cost. Haluttaessa hälytys voidaan yhdistää myös sängyn vierelle asetettavaan laitteeseen, joka alkaa välkkyä Paperi soi ja kartonki surffaa ja piipata. Hälytys voidaan ohjelmoida älypuhelimeen, joka kutsuu hiljaa paikalle hoitajan huoneen muita asukkeja häiritsemättä. Jos yökasteluun taipuvaiselle lapselle, sairaalapotilaalle tai vanhainkodin asukkaalle sattuu pieni vahinko, lakana tekee automaattisen hälytyksen. Se selvisi syyskuussa Espoossa, jonne tutkijat eri puolilta maailmaa olivat saapuneet esittelemään tuoreimpia paperista ja kartongista valmistettuja innovaatioitaan. Älykäs lakana reagoi kosteuteen Johtaja Mikael Gulliksson ruotsalaisesta Sensible Solutions -yhtiöstä esitteli kosteuden aistivia älylakanoita. ”Älylakanat ovat kymmenen kehitysvuoden jälkeen nyt valmiina markkinoille”, kertoo Mikael Gulliksson. Tarkoituksena on herättää lapsi, jolle vahinko on käynyt. Uusista, luovista sovelluksista ei tule pulaa, kun painoalan osaaminen yhdistetään informaatioteknologiaan. Näytteillä oli muun muassa soiva juliste, kartonkinen surffilauta, kukkaruukku, joka kertoo, milloin kasvi kaipaa huolenpitoa, sekä tapetti, joka blokkaa WiFija radiosignaalit. Varsin valoisalta. ”Tutkimukset osoittavat, että jos yökasteleva lapsi herätetään kymmenkunta kertaa peräkkäin heti, kun ongelma on sattumassa tai juuri sattunut, kasteleminen loppuu lähes kokonaan”, Gulliksson selventää
Suklaatehdas Barry Callebaut ja paperinvalmistaja James Cropper ovat kehittäneet pakkauksen, jossa hyödynnetään kaakaopapujen kuoriaines. Erona on se, että saksalaisparisto on tulostettu metallisella musteella paperille. Tekniikkaa ei kuitenkaan ole hyödynnetty massatuotannossa, koska sen energiatehokkuudessa on ollut parantamisen varaa. Uusia sovelluksia luvassa Toistaiseksi paperille painettuja paristoja on tuotu kuluttajille vain pieniä eriä käytettäväksi kosmeettisina laastareina, jotka virkistävät ihoa. 19 6/2015 KEMIA Printtaa paristo paperille Stuttgartin mediayliopistossa työskentelevä professori Gunter Hübner johtaa painotekniikan tutkimusryhmää, joka on kehittänyt uudenlaisia paristoja. ”Mutta sen voin sanoa, että BatMatin valmistaminen ja kierrätys on jo tässä vaiheessa vähintään yhtä ympäristöystävällistä kuin tavallisten paristojen.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Brittiläisen Novalian interaktiivisissa julisteissa on mikropiirien ja minikaiuttimien ansiosta mukana myös ääni. hilkka.vahanen@gmail.com. Televisioon ilmestyy samaan aikaan vastaava video. Professori ei osaa tarkkaan arvioida, säästyykö pariston valmistamisessa metalleja tavalliseen paristoon verrattuna. Exeterin yliopiston rakentaman surffilaudan sisus on tehty kartongista. Jotta virtapiirit voitaisiin painaa suoraan paperille, paristoihin on pitänyt lisätä erilaisia kemikaaleja. Toisaalta kuoren on pidettävä huoli siitä, että Paperiparistojen suurimpia etuja ovat ohuus, joustavuus ja taivutettavuus, Gunter Hübner sanoo. Hübner kuitenkin uskoo, että paristoille löytyy monia uusia sovelluksia nyt, kun niiden tehokkuutta on saatu parannettua. Multimediatuolin webbikamera seuraa, mitä Suomi-oppaan sivua turisti lukee. Paristo vaatii, että hiilidioksidi kyetään pitämään ulkopuolella. Printtiparistot eivät siksi ole kyenneet samaan maksimitehoon kuin metallikuoriset. Idean takana ovat VTT:n tutkijat Tatu Harviainen ja Anu Seisto. BatMat-paristot kierrätetään samalla prosessilla kuin tavallisetkin paristot. Hübnerin ryhmä on ratkaissut asian lisäämällä paperiin polyeteeniä ja pariston pinnalle kevyen alumiinikerroksen. BatMat-paristot on valmistettu pitkälti samoista materiaaleista kuin perinteisetkin paristot. kosteus pysyy sisällä, jotta pariston sisäosat eivät pääse kuivumaan. Ongelmia on aiheuttanut myös printatun ulkopinnan eristyskyky. Ulkopinnat ovat vedenpitävää materiaalia. Paristojen printtaus ei ole niin uusi idea kuin saattaisi luulla, sillä ensimmäinen patentti keksinnölle haettiin jo vuonna 1954. Kosketus saa rumpukompin käyntiin
Modernissa osaamiskeskuksessa yhdistyvät pumppausratkaisujen tuotekehitys, suunnittelu, huolto ja myynti. ”Jos sattuisi syttymään tulipalo, sammutusvesi tulisi suoraan sprinklerijärjestelmään kytketystä altaasta”, Järvenpää kohottaa avajaisvieraiden turvallisuudentunnetta. ”Jätevesi voi haista pahalta, mutta meille se haisee rahalta”, lohkaisee Oy Grundfos Pumput Ab:n huoltopäällikkö Jari Järvenpää Suomen suurimman pumppujen testialtaan reunalla. Tuotannossa on myös vakioja uppo. Uudessa testialtaassa voidaan testata pumppujen energiatehokkuutta ja huollettujen laitteiden vastaavuutta tehdasasetuksiin. Käytössä on noin 5 500 neliömetriä lattiapintaa, josta 3 000 neliötä on huoltoja tuotekehityshalleja. Tosiasiassa valtava varastoja huoltohalli altaineen näyttää ja tuoksuu puhtaalta. Laboratoriossa rakennetaan pumppujen prototyyppejä, tehdään tarkkoja 3D-mittauksia, tutkitaan materiaaleja ja lujuuksia sekä testataan pumppuja ja moottoreita. ”Haluamme olla kilpailukykyinen työnantaja nykyisille ja tuleville työntekijöillemme”, Grundfos Pumppujen toimitusjohtaja Mikael Strandell perustelee. Tarvittaessa tukea saadaan konsernin muilta tutkimusja kehitysyksiköiltä. Altaassa voidaan testata sekä uusien että vanhojen pumppujen energiatehokkuutta ja huollettujen laitteiden vastaavuutta tehdasasetuksiin. 20 6/2015 KEMIA UUTISIA Suomen Grundfos on muuttanut uusiin toimitiloihin Vantaalla. Tanskassa vuonna 1945 perustettu yhtiö työllistää tätä nykyä noin 19 000 henkeä yli 80 maassa ja tuottaa vuodessa yli 16 miljoonaa pumppua. Uudet tilat täyttävät tiukat työturvallisuus-, ergonomia-, hygieniaja ympäristövaatimukset. Osaamiskeskuksen huolto ja tuotekehitys toimivat tiiviissä yhteistyössä. Myyntiyhtiö Grundfos Pumput ja tuotantoyhtiö Grundfos Environment Finland toimivat nyt saman katon alla uudessa osaamiskeskuksessa Vantaan Trukkikujalla. Energiansäästössä huimat mahdollisuudet Grundfos-konsernin liikevaihto oli viime vuonna yli 3,2 miljardia euroa. Kiinteistössä on huoltoautojen pesuhalli sekä oma ruokala ja liikuntasali työntekijöille. Yhtiön päätuotteita ovat kiertovesija keskipakopumput kunnallisja talotekniikan sekä teollisuuden sovelluksiin. syyskuuta. Grundfos satsaa tutkimukseen ja kehiKaikki pumppujen suunnittelusta huoltoon saman katon alle Grundfosin osaamiskeskus muutti Vantaalle tykseen globaalisti 150 miljoonaa euroa vuodessa. Allas on osa yhtiön uusia toimitiloja, joiden avajaisia vietettiin 9. Ku va t: G ru nd fo s Pu m pu t Grundfos-konsernin toimitusjohtaja Mads Nipper vihki uudet toimitilat käyttöön Oy Grundfos Pumput Ab:n toimitusjohtajan Mikael Strandellin (vas.) avustuksella
”Yhdeksän kymmenestä pumpusta hukkaa suotta energiaa. Facebookin Pelastetaan terva -sivulle on kertynyt jo tuhatkunta tykkääjää”, Teija Aaltonen iloitsee. ”Pumpun hankintahinta on vain 10–20 prosenttia elinkaarikustannuksista, loppu tulee pääosin sähkönkulutuksesta.” Grundfos Suomessa kohta 25 vuotta Suomen Grundfos pääsee juhlimaan ensi vuonna 25-vuotista toimintaansa. kesäkuuta 2018 jälkeen. ”Suomessa oli sukupolven mittainen aukko tervan tuotannossa 1950-luvulta alkaen. Konsernin pääjohtaja Mads Nipper korostaa energiansäästöä, jota oikein säädetyt ja huolletut pumput tuovat. ”Korvikkeista on enemmän haittaa kuin hyötyä”, vahvistaa Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Pyötsiä ja sihteeriksi Timo-Pekka Aaltonen. Jos rekisteröinti jää tekemättä, mäntytervan kaupallista valmistusta ei saa jatkaa 1. ”Suomalaiset kokevat tervan aidosti omakseen. Lisää tietoa löytyy osoitteesta www.pelastetaanterva.fi. Yhtiön uusimpia tuotteita ovat matalaenergiapumppaamot, jotka toimivat jätevesilinjassa paineenkorotusaseman tavoin. Vuonna 2000 yhtiö osti Sarlinin pumppuliiketoiminnan. ”Suomessa matalaenergiapumppaamoja on jo muun muassa Hämeenlinnassa ja Lemillä.” Leena Laitinen Tervan puolustajat ovat perustaneet yhdistyksen jakamaan tervatietoutta ja turvaamaan suomalaisen mäntytervan tulevaisuutta. ”Historiallisesti arvokkaita rakenPalstalla seurataan tervatalkoiden etenemistä. Hän toimii talkoiden projektipäällikkönä ja päivittää tuoreimmat tiedot kampanjasivuille. ”Olemme pystyneet säästämään uudella tekniikalla jopa 60 prosenttia energiaa”, Mikael Strandell kertoo. Leena Laitinen M ar kk u Jo ut se n Tuhopolton jälkeen uudelleen rakennetun Tyrvään Pyhän Olavin kirkon paanukattoon tarvittiin 4 000 litraa hautatervaa.. Kampanjan pontimena on EU:n kemikaaliasetus Reach, joka velvoittaa tervanvalmistajia rekisteröimään tuotteensa. 21 KEMIA 6/2015 moottoreita sekä elektroniikkaa, jolla voidaan seurata ja ohjata pumppuja ja pumppausjärjestelmiä. Yhdistys alkaa kerätä eri lähteistä Reach-rekisteröintiin tarvittavaa rahoitusta. Pumput korottavat jätevesilinjan painetta tasolle, jolla tarvittavat vesimäärät saadaan siirrettyä siirtolinjaketjun seuraavalle pumppaamolle. Pumppaamiseen kuluu nykyisin kymmenen prosenttia maailman sähkönkulutuksesta, kun luku voisi olla neljä prosenttia.” ”Juuri tästä syystä haluamme panostaa pumpun huoltoon ja energiatehokkuuden ylläpitoon koko sen elinkaaren ajan”, Strandell komppaa. Kokeilut korvikkeilla vaurioittivat paanukattoja, ja niiden käytöstä oli luovuttava.” Tervaa tarvitsevat myös rakennusja teknokemian yritykset, veneenveistäjät ja kotikäyttäjät. Pumppaamossa ei ole välisäiliötä, vaan siirtolinjan edelliseltä pumppaamolta tuleva jäteveden paineviemäri kytketään suoraan pumppujen imupuolelle. Pelastetaan Terva Tervanpelastustalkoot vauhtiin Uusi yhdistys moottoriksi nuksia ei saa päästää tuhoutumaan”, Kemianteollisuus ry:n Juha Pyötsiä perustelee talkoiden käynnistämistä. Joutsan tuotannosta noin 75 prosenttia päätyy kotimaisille asiakkaille, loput muun muassa Venäjälle, Kroatiaan ja Romaniaan. Pieniä pumppaamoja syntyy lisäksi parisentuhatta vuodessa”, kertoo Grundfos Environment Finlandin toimitusjohtaja Kaisa Ojajärvi. Hallituksessa ovat myös Ilkka Pollari, Leena Laitinen ja Teija Aaltonen, jonka artikkeli Kemia-lehdessä 4/15 oli lähtölaukaus tervanpelastustalkoille. Pelastetaan terva -kampanja haastaa yritykset, yhteisöt ja kansalaiset osallistumaan talkoisiin. ”Joutsassa on valmistettu vuodesta 1975 lähtien 17 000 isoa pumppaamoa. ”Arvorakennuksia ei saa päästää tuhoutumaan” Yhdistyksen perustajat ovat yksityisiä tervan ystäviä, mutta hankkeella on jo arvovaltaisia yhteisötukijoita: Kemianteollisuus ry, Museovirasto ja Kirkkohallitus. Kaupan seurauksena pumppaamotuotanto toimii Joutsassa, jossa on myös konsernin pumppaamovalmistuksen osaamiskeskus. syyskuuta Helsingissä. Kaikkien yli tonnin vuodessa tuottavien yrittäjien, kyläseurojen ja perinneyhdistysten tervahaudat kuitenkin sammuvat, jos tervaa ei rekisteröidä määräaikaan mennessä. Tervan ominaisuuksien tutkimukseen ja rekisteröintiin tarvittava rahoitus, arviolta 200 000 euroa, on ylivoimainen pienille tervayrittäjille. Suomalaisen tervan kannattajat voivat osallistua talkoisiin liittymällä yhdistykseen henkilötai yhteisöjäsenenä. Suomessa on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden suojaukseen tarvitaan kotimaista mäntytervaa. Eläköön terva -yhdistyksen perustava kokous pidettiin 11
Lisäksi tehtaassa tehdään kahdesti vuodessa Safety Walk -kierroksia, joiden Keski-Pohjanmaalla selvitetään, kuinka turkiseläinten lanta voitaisiin hyödyntää lannoitteina ja kierrättää lannan sisältämät ravinteet hallitusti. Hanketta vetää teknologiakeskus Ketek. ”Riihimäen Kiertotalouskylä on Suomen ensimmäinen konkreettinen askel kohti kiertotaloutta”, sanoo Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari. Kiertotalouskylässä jätteistä jalostetaan biokaasun lisäksi rakennusmateriaaleja, uusiomuovia, kaukolämpöä ja sähköä. Biotehdas Oy ja Gasum Oy toteuttavat yhteisvoimin jalostetun biokaasun tuotantolaitoksen, liitynnän kaasuverkkoon sekä 10 kilometrin pituisen kaasuputken. Kaasun jalostaminen ja sen syöttäminen kaasuverkkoon on Gasumin vastuulla. Kaasulaitos valmistuu ensi vuoden aikana. 22 6/2015 KEMIA UUTISIA Gasum Oy on liittynyt Ekokemin Kiertotalouskylään nousevan biokaasulaitoksen rakentajiin. Tapaturmien vähentäminen on onnistunut henkilöstön turvallisuuskoulutuksen, aktiivisten turvallisuushavaintojen ja sisäisten turvallisuusauditointien lisäyksen avulla. Tiloista 97 prosenttia sijaitsee Pohjanmaalla. Laitoksen vuotuinen tuotantopotentiaali on 50 gigawattituntia, mikä vastaa 2 000 omakotitalon tai 4 500 auton energiantarvetta. verkkoon syöttämän biokaasun vuosivolyymi kasvaa noin 130 gigawattituntiin. Seuraava tavoite on yrittää rikkoa yrityksen ennätys, 478 peräkkäistä turmatonta päivää. Konkreettista kiertotaloutta Ekokemin Kiertotalouskylää rakennetaan parhaillaan Riihimäelle. Turkiseläinten lanta loppukäsitellään nykyisin lähinnä aumakompostoinnilla. ”Kun turvallisuustavoitteiden toteutumista seurataan ja aloitteellisuuteen kannustetaan, madaltuu kynnys niin pienten kuin suurempienkin parannusehdotusten esittämiseen”, kuvailee työsuojelupäällikkö Lilli Puntti.. Valmistuttuaan Kiertotalouskylä työllistää 20–30 henkeä, joista noin viisi työskentelee biokaasun tuotantolaitoksessa. Verkosta biokaasu menee muun muassa lämmöntuotantoon, teollisuuden prosesseihin, liikenteeseen, kiinteistöjen lämmitykseen ja kaasuliesiin. aikana johto jalkautuu osastoille tarkastelemaan turvallisuusja siisteysasioita ja keskustelemaan turvallisuudesta henkilöstön kanssa. Turkiseläinten lanta halutaan hyötykäyttöön Gasum mukaan Ekokemin Kiertotalouskylään G as um O y Havainnekuva Ekokemin Kiertotalouskylään rakennettavasta laitoksesta, jossa biojätteistä jalostetaan biokaasua. Uuden laitoksen myötä Gasumin Kemiantehdas Kiilto Oy:ssä tuli elokuussa täyteen vuosi ilman ainuttakaan poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Biojätteestä syntyvän kaasun valmistaa Biotehdas. Kokonaisuuden on määrä valmistua vuoden 2016 lopulla. Parempi käsittelymenetelmä voisi olla biokaasutus, jossa lanta muunnettaisiin mädätysjäännökseksi. Turvallisuuden tasoa arvioidaan myös säännöllisissä laatu-, ympäristöja turvallisuuskatselmuksissa. Kaasutuksessa saataisiin talteen myös lannan energia. Kiilto juhlii vuotta ilman tapaturmia Ri ku Pi hl an to Kiilto Oy:ssä kiinnitetään huomiota etenkin asianmukaiseen suojautumiseen, työpisteiden turvallisuusohjeisiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin. Biojalostamon lisäksi kylään tulee ekojalostamo ja muovijalostamo. Turkiseläinten lannan ravinnepitoisuus on korkeampi kuin muiden kotieläinten lannan. Ravinteet säilyisivät tällöin paremmin kasvien hyödynnettävässä muodossa. Mädätysprosessissa syntyvää hiilidioksidia voitaisiin ehkä hyödyntää kasvihuoneviljelyssä. Sen ravinneja energiapotentiaalia ei kuitenkaan käytetä täysimääräisesti. Suomessa toimii lähes tuhat turkistilaa, joilla syntyy vuosittain noin 170 000 tonnia lantaa
Masscon henkilökunta siirtyy Teknoksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että maailman hiilidioksidipäästöjä täytyy pudottaa 60 prosenttia, jotta ilmastonmuutos saadaan torjuttua. 23 KEMIA 6/2015 Teknos osti venäläisen maaliyrityksen Teknos Group Oy on ostanut venäläisen maaliyrityksen Masscon. Kansalaisten mielestä päästövähennysten ja -rajoitusten pitäisi olla sitä tiukempia, mitä rikkaampi maa on kyseessä. Sopimus käsittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoden 2020 jälkeen. Hyvin edustettuina ovat myös terveysteknologia ja biolääketiede. Kauppahintaa ei julkistettu. Ryhmä toivoi laitoksen vielä pohtivan luentojen aikataulutusta, suhteellisen arvioinnin käyttöönottoa sekä kansainvälisen EuChem-testin soveltamista opiskelijoiden tason varmistukseen. Neljä viidestä kansalaisesta on sitä mieltä, että pikainen toiminta on välttämätöntä, jotta ilmastonmuutosta kyetään hillitsemään. Tärkeimpänä foorumina ilmastohaasteen ratkaisemiseen suomalaiset pitävät kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja. Opiskelija Juho Leikas valmistelee Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa gradutyötään.. Suomalaiset toivovat kansainväliseltä yhteisöltä nopeita toimia, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle kahdessa asteessa. Yritys on teettänyt alihankintana metalliteollisuusmaaleja. Jyväskylän kemian laitos sai laatuleiman Pe tte ri Ki vim äk i dollisuuden rekrytoida laitokseen ulkomaalaisia maisterivaiheen opiskelijoita. Laatuleimahakemusta varten jyväskyläläislaitos joutui paitsi erittelemään tarkasti kaikki kurssisisältönsä myös kirjoittamaan tutkintomallinsa auki, sillä Euroopassa ei ymmärretty suomalaista vapautta valita sivuaineet yliopiston laajasta tarjonnasta. Sc an st oc kp ho to Millennium-palkinnolle ennätysmäärä ehdokkaita Seuraavan Millennium-palkinnon saajaksi on ehdolla ennätykselliset 79 innovaatiota ja 114 henkilöä. Samalla leima antaa nykyisille opiskelijoille tilaisuuden osoittaa tutkintonsa taso Euroopassa. Eniten ehdokkaita on materiaalija prosessiteknologian aloilta. Jyväskylässä vieraillut kansainvälinen arviointiryhmä kiitti etenkin kemian opetuksen korkeaa tasoa ja opettajien intoa kehittää opetusta. Asia selviää TNS Gallupin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jonka teetti ympäristöministeriö. Leima on voimassa seuraavat viisi vuotta. Kaupan yhteydessä Masscon tuotteiden valmistus siirtyy Teknoksen uudelle tehtaalle Pietariin. Kriteerien tarkoituksena on taata kemian alan tutkintojen taso Euroopassa vuonna 2005 toteutetun tutkinnonuudistuksen jälkeen. Laatukriteerit kandidaatin tutkinnoille on määritellyt kansainvälinen kemian kattojärjestö EuCheMS (European Association for Chemical and Molecular Sciences). Ehdokkaat arvioidaan talven aikana, ja Tekniikan Akatemian (TAF) myöntämän palkinnon voittaja julkistetaan toukokuussa 2016. Jyväskylän yliopiston kemian laitos on saanut Eurobachelor-laatuleiman luonnontieteen kandidaatin koulutukselleen. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen johtajan, professori Jan Lundellin mukaan laatuleima tuo mukanaan mahSuomalaiset haluavat pikaisia ilmastotoimia Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muun muassa pitkiä kuivuuskausia ja heikentää peltojen satoja. Uusi ilmastosopimus on määrä solmia Pariisissa joulukuussa 2015
Kemira ostoksilla Yhdysvalloissa Kemira on ostanut osan yhdysvaltalaisen Soto Industries LLC:n toiminnoista. lokakuuta bioteknologian teemaviikkoa. EU:n glyfosaattipäätös siirtyy ensi vuoteen Glyfosaatti on maailman yleisin maatalouskemikaali ja myös Suomen suosituin rikkakasvien torjunta-aine. Tuoreet tutkimustulokset ovat kuitenkin nostaneet esiin aineen mahdollisen haitallisuuden ihmisterveydelle. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi elokuussa raportin, jossa se esittää glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti syöpävaaralliseksi aineeksi. Työterveyslaitos muistuttaa, että epoksityössä tulee käyttää riittävän pitkävartisia kemikaalinsuojakäsineitä, joiden päälle voi vielä lisätä useita kertakäyttöisiä käsineitä. Lapinporokoira ja suomenlapinkoira ovat paimentavia koiria. Suomenajokoira on jalostettu jäniksen ja ketun ajometsästykseen. Metsästäjiä ja paimentajia Suomenpystykorvan avulla metsästetään lintuja, karjalankarhukoiran avulla hirveä ja suurpetoja. Syynä on yleistyvä putkisaneeraustekniikka sukitus, jossa vanhojen viemäriputkien sisäpintoja pinnoitetaan epoksilla. Geenipankkiin tallennetaan jokaisesta rodusta vähintään 25–30 uroksen geenejä. Euroopan bioteollisuuden kattojärjestön EuropaBion järjestämän viikon aikana esitellään bioteknologian saavutuksia ja mahdollisuuksia. Lisäksi pankkiin otetaan mukaan pohjanpystykorvan suomalainen kanta. Glyfosaatin saaman julkisuuden vuoksi komissio joutuu erityisesti paneutumaan asiaan, jotta erilaiset väittämät siitä saadaan läpinäkyvästi ja perusteellisesti käsiteltyä”, Kallio-Mannila sanoo. Teemaviikolla tehdään bioteknologiaa tunnetuksi Euroopassa vietetään 12.–18. Geenipankkia ei ole tarkoitettu rodun kehittämiseen vaan kannan elvyttämiseen, jos tarve vaatii. Yksi niistä on suomenlapinkoira, jota eteläisemmässä Suomessa käytetään myös seurakoirana. Pohjois-Carolinan Charlottessa pääkonttoriaan pitävä Soto on erikoistunut massaja paperiteollisuudelle tarjottaviin saostumanestotuotteisiin, vaahdonestoaineisiin ja selkeytyksen apuaineisiin. Suomalaisia koirarotuja ovat suomenajokoira, suomenlapinkoira, karjalankarhukoira, lapinporokoira sekä suomenpystykorva, joka on Suomen kansalliskoira. Osa Suomalaisille koiraroduille oma geenipankki W iki m ed ia Co m m on s Maailman koiraroduista kolme paimentaa poroja. Glyfosaattivalmisteita on käytetty rikkakasvien torjuntaan 1970-luvulta lähtien. Putkiasentajilla hälyttävä määrä epoksi-ihottumia Putkiasentajilla on havaittu huolestuttavan paljon epoksi-ihottumia, ilmenee Työterveyslaitoksen rekisteristä. Suomalaiset koirarodut on päätetty ottaa mukaan kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan. Rotujen geeneille perustetaan oma geenipankki, jonka avulla turvataan rotujen ainutlaatuisten ominaisuuksien säilyminen ja perinnöllinen monimuotoisuus. Alun perin päätös aineen sallimisesta piti tehdä tämän vuoden loppuun mennessä, sillä sen nykyinen käyttölupa päättyy vuodenvaihteessa. Nyt aineen käyttölupa on katkolla. Tukesin kemikaalivalvontayksikön johtajan Kaija Kallio-Mannilan mukaan aikalisän syynä on komission työruuhka. Kemira on johtava maailmanlaajuisesti toimiva massaja paperiteollisuuden kemikaalitoimittaja. Epoksikemikaaleille allergisoituvat työntekijät ovat tyypillisesti nuoria ja saavat oireita jo muutaman kuukauden työnteon jälkeen. Sc an st oc kp ho to pankista pidetään hyvin pitkäaikaisessa säilytyksessä ja sitä käytetään ainoastaan äärimmäisessä hätätilanteessa, jossa rotu on luotava uudestaan.. 24 6/2015 KEMIA UUTISIA EU on lykännyt päätöstään kasvinsuojeluaine glyfosaatin hyväksyttävyydestä kesäkuuhun 2016. ”Komissiolla on päätettävänään satoja tehoaineita, ja resurssit päätösten valmistelemiseksi ovat rajatut. Tietoa viikon tapahtumista eri maissa, muun muassa Suomessa, saa osoitteesta www.biotechweek.org > Events
Suomalaisyhtiön toimittamia Nures-ioninvaihtomateriaaleja on käytetty Fukushiman vesien puhdistamiseen jo kolmen vuoden ajan. marraskuuta. Fukushimassa vuonna 2011 tapahtunut maanjäristys aiheutti tsunamin, joka vyöryi muun muassa kaupungin ydinvoimalaan. Amerikkalaisfirma puhdistaa suomalaisteknologialla japanilaisen Fukushiman ydinvoimalan radioaktiivisia vesiä. lokakuuta! Osateemoina mm. • Analytiikka • Tutkimus • Pinnat Tiedustelut ja varaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. Fortum on myynyt ioninvaihtomateriaaleja maailmanlaajuisesti noin 60 erilaiseen käyttötarkoitukseen. Nures-ioninvaihtimet poistavat radioaktiivisista vesistä muun muassa cesiumia ja strontiumia. Fortum on saanut merkittävän puhdistustuotteiden lisätilauksen amerikkalaiselta Energy Solutions -yhtiöltä. Fortumilta lisää puhdistusteknologiaa Fukushimaan Olemme yhdistyneet! Seppo Laine Oy – Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab Hanna Laurén Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia), KTM (kauppaoikeus) Mirja Matilainen Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Christoffer Sundman Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Päivi Takala Patenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Kathy Wasström Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia) Juha-Matti Aalto Eurooppapatenttiasiamies FM (yleinen mikrobiologia) Christopher Devine Patenttiasiamies BSc (Hons) Applied Chemistry Leena Karvinen Eurooppapatenttiasiamies FK (biokemia) Jouni Laaksonen Patenttiasiamies DI (bioja elintarviketekniikka) Tord Langenskiöld Eurooppapatentti asiamies DI (kemian tekniikka) K ä y t ö s s ä s i O n 1 b i O j a K e m i a n a l a n a m m at t i l a i s ta Itämerenkatu 3 B, PL 339, 00181 Helsinki | puh: +358-9-68 59 560 | posti@seppolaine.fi | www.seppolaine.fi Outokumpu teki jättitoimituksen Belgiaan Outokumpu on toimittanut 245 tonnia duplex-terästä kolmen öljysäiliön rakentamiseen Antwerpenin satamaan. Säiliöihin voidaan varastoida yhteensä 12 600 000 litraa raakaöljyä. www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Numero 7/2015 ilmestyy 16. Menetelmä on moniin muihin verrattuna tehokas ja edullinen. Kestävästä materiaalista tehtyjen säiliöiden arvioitu käyttöikä on 50–60 vuotta. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Varaa paikkasi viimeistään 27. Uusi materiaalitilaus on suurimpia Fortumin historiassa. Suomalaiset ioninvaihtimet osoittautuivat ainoaksi keinoksi, jolla suolainen radioaktiivinen vesi kyettiin saamaan puhtaaksi. 040 827 9778. Outokummun kehittämän teräksen nikkelipitoisuus on vain 1,5 prosenttia. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Toimitus on suomalaisyhtiön suurimpia Forta LDX 2101 -teräslajin tilauksia
BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 26 CHEMATUR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut huomataan. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. 040 827 9727 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Uudet tilaukset: irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh
Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods INTERMED OY Vantaa, Tampere, Seinäjoki, Kuopio, Oulu Puutarhatie 22 01300 Vantaa puh. (09) 773 1100 faksi (075) 755 1529 www.intermed.fi Meiltä myös kalibroinnit ja varaosat. KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING 27 FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. Laboratorioja lääkintälaitehuollot koko Suomen kattavasti
0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 B 00180 Helsinki puh. • Jokaisessa uutiskirjeessä. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 28 METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. • Netissä www.kemia-lehti.fi. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) Vihreät sivut huomataan! • Jokaisessa lehdessä. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Kysy ensin meiltä • At your service LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä PANALYTICAL B.V. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh
(09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers SKALAR ANALYTICAL B.V. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence ® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. 050 561 2527 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 29 SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh
Kysy ensin meiltä • At your service 30 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 7/2015! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 27. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Milla Sinisalmi, puh. lokakuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne
040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Milla Sinisalmi, puh
Leposyke ennustaa rikostaipumusta Nuoren matala leposyke on yhteydessä kohonneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin myöhemmässä elämässä. Ominaisuudet johtuvat siitä, että synteettisiä nanotimantteja saadaan useimmiten aikaiseksi räjäyttämällä. Menetelmän tuloksena saadaan aikaan niin sanottuun teranostiikkaan perustuvia nanolääkkeitä. Uusi nano-optomekaaninen järjestelmä rakentuu komposiittinanopartikkelista, jolla on fluoresoiva nanotimanttiydin, ja sitä ympäröivästä kuoresta. Välttääkseen ongelmat tutkijat valUusi optomekaaninen järjestelmä Tutkijat kesyttivät nanotimantin mistivat timanteille piidioksidista kuoren. ”Biologiset riskitekijät ovat vain yksi osatekijä väkivaltaisuuden taustalla”, Latvala sanoo. Synteettiset nanotimantit valmistetaan räjäyttämällä, joten niiden muotoa ja kokoa ei kyetä hallitsemaan. Syyksi on epäilty muun muassa sitä, että matalasykkeisillä on heikko fysiologinen vireystila, jonka uskotaan lisäävän vihamielistä ja impulsiivista käyttäytymistä. Miehillä, joiden leposyke oli korkeintaan 60 lyöntiä minuutissa, oli 39 prosenttia korkeampi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin kuin niillä, joiden syke oli yli 82 lyöntiä minuutissa. Asia selviää Helsingin yliopiston ja ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tutkimuksesta. Kuori koostuu mesohuokoisesta piidioksidista. Tutkijat kiersivät ongelman valmistamalla timanteille kuoren piidioksidista. Tutkimuksessa yhdistettiin yli 700 000 ruotsalaismiehen armeijan kutsunnoissa mitattu leposyke elämänaikaisiin rikosrekisteritietoihin. Timantin mekaanista tilaa hallitaan säätämällä loukun optista potentiaalia. Tutkimuksen tulokset ovat ensimmäinen askel kohti hybridikvanttijärjestelmää, joka perustuu niin optiset, fononiset kuin sisäisen pyörimisliikkeenkin vapausasteet käsittäviin leijuviin nanopartikkeleihin. Matalan leposykkeen on jo aiemmin todettu olevan yhteydessä aggressiiviseen ja antisosiaaliseen käytökseen lapsilla ja nuorilla. Kehitys on tarjonnut uusia mahdollisuuksia tutkia perustavanlaatuisia fysikaalisia ilmiöitä nanomittakaavassa. Aikaisemmat yritykset rakentaa vastaavanlainen järjestelmä ovat epäonnistuneet muun muassa nanotimanttien epäsäännöllisten muotojen ja hallitsemattoman partikkelikoon takia. Huokoista piidioksidia taas käytetään lääkkeiden kuljetuksessa haluttuun kohteeseen elimistössä. Tutkimushankkeen tuorein artikkeli Multi-dimensional single-spin nano-optomechanics with a levitated nanodiamond julkaistiin Nature Photonics -lehdessä. Myös näissä sovelluksissa partikkelikoon ja -muotojen hallittavuus on kriittinen muuttuja. Yhteistyön juuret ovat kahdenvälisessä yhteistyöhankkeessa, joka oli osa Suomen Akatemian vuosina 2010–2013 toteutettua Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät -tutkimusohjelmaa. Tutkijat havainnollistavat komposiittinanopartikkelin optomekaanisia ominaisuuksia leijuttamalla materiaalia niin sanotussa optisessa dipoliloukussa. Näin he kykenevät hallitsemaan tarkemmin nanopartikkelijärjestelmän kokoa ja muotoa. Suomen Akatemian osittain rahoittama tutkimushanke perustuu Åbo Akademin ja amerikkalaisen Rochesterin yliopiston yhteistyöhön. Muidenkin rikosten riski oli matala. Sc an sto ck ph ot o sykkeisillä 25 prosenttia korkeampi. Kvantti-ilmiöiden tutkimuksen ovat mahdollistaneet nanomekaanisten ja nano-optomekaanisten laitteiden valmistuksessa saavutetut merkittävät edistysaskeleet. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Latvala korostaa kuitenkin, että vain hyvin pienestä osasta matalasykkeisiä todella tulee rikollisia. Samalla ne ovat parantaneet laitteiden ilmaisimien herkkyyttä. 32 6/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä on luonut uuden hybridimuotoisen nanooptomekaanisen järjestelmän, jonka ytimenä toimii nanotimantti. Järjestelmän rakentamiseen osallistuivat professori Jessica Rosenholm ja tohtoriopiskelija Eva von Haartman Åbo Akademin farmasian yksiköstä. Työkaluja lääketieteen kuvantamiseen Åbo Akademin farmasiayksikön tutkijat hyödyntävät nanotimanttien optisia ominaisuuksia uusien diagnostisten lääketieteellisten kuvantamistyökalujen kehitystyössä
Sitä saadaan mm. Katso kuinka vaivattomasti säästät sekä ympäristöä että lompakkoasi osoitteessa www.gasum.fi TANKKAA 100 % KOTIMAISTA JA 100 % UUSIUTUVAA. OEMja laboratorioversiot. Kontaminaatiovapaat kompressorit, alipainepumput, nesteen siirtoja annostelupumput. … vaativiin sovelluksiin: Tutkimus Laboratoriot Prosessilaitteet Elintarviketekniikka Analyysitekniikka Lääketieteen laitteet KNF_an_f i _0803. Future-proof Rheometers MCR 302 Ready for everything info.se@anton-paar.com | info.fi@anton-paar.com info.dk@anton-paar.com | www.anton-paar.com Advert_MCR302_90x130.indd 1 01.09.15 10:29 w w w .k nf .s e Kalvopumpputekniikkaa asiantuntijoilta KNF Neubergerillä on laaja valikoima öljyvapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille, höyryille ja nesteille. Asiakassovitteiset pumput ovat erikoisalaamme, ota yhteyttä. jätevesien puhdistamolietteestä ja se on paitsi ympäristöystävällinen polttoaine myös reilusti edullisempaa kuin bensa tai diesel. VAIHDA BIOKAASUUN.. pdf 20080103 11: 18: 02 KNF Neuberger AB Tel +46 8 744 51 13 www.knf.se info@knf.se Nyt voit tankata täysin kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta: Gasum-biokaasua
VTT:n Valkeakoskelle avaamassa popup-tehtaassa kuidutetaan kierrätettyä selluloosaa uusien vaatteiden raaka-aineeksi. Dna-analyysien ansiosta arviota voidaan tarkentaa. Poistopuuvillasta uutta kuitua muotiteollisuudelle Jo on as Lu m pe in en Poistotekstiilit lajiteltiin ja esikäsiteltiin Kierrätyskeskus Oy:ssä. TEKI-hankkeessa on VTT:n lisäksi mukana joukko muita suomalaisia toimijoita. Analyyseistä vastaa Turun yliopisto. Dna analysoidaan susien ulostenäytteistä. Menetelmällä voidaan säästää yli 70 prosenttia vesijalanjäljessä ja 40–50 prosenttia hiilijalanjäljessä verrattuna neitseelliseen puuvillaan. Kiertotalouden pilottihanke on ensimmäinen, jossa kierrätetystä materiaalista valmistettua selluloosakarbamaattiliuosta kuidutetaan tuotanto-olosuhteissa. Selluloosakuidut syntyvät samoilla menetelmällä ja laitteilla, joilla on aiemmin tehty viskoosikuituja. Ensimmäiset, kuluvan syksyn aikana kartoitettavat alueet ovat Kärsämäki, Perho, Alavus, Tohmajärvi, Juupajoki, Heinola ja Tenhola lähikuntineen sekä Lounais-Suomen Pyhäjärven seutu. Lisäksi hankkeessa selvitetään liuotuksen avulla toteutettavan kierron teknologisia edellytyksiä. Luke julkaisee tutkimuksen poikimaa tietoa avoimessa karttapohjaisessa verkkopalvelussa. Lisäksi dna määritetään metsästetyistä, poliisin luvalla ammutuista, kuolleena löydetyistä sekä pannoitetuista susista. Dna-analyysi on tärkeä lisä susikannan arviointiin, joka perustuu pitkälti susihavaintoihin ja pantaseurantoihin. Kolmivuotisen tutkimushankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen riistakeskus. Niistä Ethica Oy tutkii projektin aikana suljetun tekstiilikierron ekosysteemin mahdollisuuksia laajemminkin. Mikäli näytteitä kertyy riittävästi, dna-tiedolla saadaan hyvä kuva tietyn alueen susireviireistä, laumojen määrästä ja niiden yksilöiden määrästä. Sc an st oc kp ho to koska liuotukseen ei tarvita rikkihiiltä. Tuotanto perustuu VTT:n kehittämään selluloosan liuotusmenetelmään, jonka avulla käytetyistä puuvillakankaista ja -vaatteista saadaan uutta kuitua tekstiiliteollisuuden käyttöön. www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www w www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on myös facebookissa! KLIKKAA JA TYKKÄÄ! www.facebook.com/kemialehti. 34 6/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomen susiyksilöistä kerätään tietoa dna-analyysien avulla. Uusi tuotantotapa on kuitenkin ympäristölle merkittävästi hellävaraisempi, Suomen sudet dna-analyysiin Suomessa arvioidaan elävän vajaat 250 sutta. Palvelu avataan loppuvuodesta. Näytteiden kerääjiksi koulutetaan vapaaehtoisia metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia. Ensimmäinen uudesta kierrätyskuidusta valmistettu mallisto on määrä esitellä vuoden 2016 loppupuolella
Hivenaineet auttavat kasvia hyödyntämään muutkin lannoitteiden sisältämät aineet ja vähentävät siten ravinteiden valumien aiheuttamaa vesistöjen rehevöitymistä. Paristoista syntyy lannoitteita minkä ansiosta energiakustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin sulattokierrätyksessä. ”Suolat sisältävät ruokakasveille elintärkeitä hivenaineita, joten niitä voidaan käyttää osana lannoitusta. Investointikustannuksetkin ovat sulattoteknologiaan verrattuna pienet. Idea testattiin kesällä Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteessä lupaavin tuloksin”, kertoo Rec Alkalinen hallituksen puheenjohtaja Jarmo Pudas. Mangaani ja kalium päätyvät kaatopaikalle. Yrityksen kasvua rajoittaa käytettyjen akkuihin siirtoihin liittyvä sääntely, jota noudatetaan Suomessa ja Itävallassa. Yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Kokkolan yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Maija Pohjakallio Euroopassa toimii jo monia alkaliparistojen kierrättäjiä. Murskauksen yhteydessä paristoista erotetaan magneettisesti rauta, joka toimitetaan terästeollisuuden raaka-aineeksi. Kaura kasvoi komeasti, eikä siinä esiintynyt kostealle kesälle tyypillisiä kasvitauteja. Suomi on siksi jäänyt heikompaan asemaan kannettavien akkujen saatavuudessa”, harmittelee Jarmo Pudas, joka toimii myös AkkuSerin kehitysjohtajana. AkkuSer kierrättää vuosittain pari miljoonaa kiloa akkumateriaaleja. ”Laitosten potentiaalia lisää se, että lannoitteisiin käytettävien hivenaineiden markkinat ovat kasvussa.” Akkumetallit kiertävät Rec Alkalinen emoyritys on ottanut talteen kannettavien laitteiden akkujen metalleja vuodesta 2006. Lopputuloksena syntyi teknologia, joka on ainut laatuaan. Käytettyjen paristojen sisältämistä aineista saadaan uuden teknologian avulla jopa 80 prosenttia takaisin käyttöön.. Tuotannon ympärille yhtiö pyrkii luomaan kokonaisen suomalaisen arvoverkon. ”Muualla EU:ssa kriittisiä metalleja sisältävät akut siirtyvät maasta toiseen sujuvasti niin sanottuna vihreänä jätteenä. Kustannustehokas teknologia Alkaliparistoja lajittelee ja murskaa Rec Alkalinen emoyhtiö AkkuSer laitoksessaan, jonne on juuri rakennettu uusi linja. Akuista suuri osa saapuu Nivalaan ulkomailta, jopa Uudesta-Seelannista asti. ”Tekesin rahoitus oli alkuvaiheessa ratkaisevan tärkeä”, Pudas kertoo. Kasvien riittävä hivenainesaanti on ehto kasvustojen tasapainoiselle kehitykselle. Niiden toiminta perustuu kuitenkin sulattamoprosessiin, jossa saadaan talteen lähinnä vain paristojen sisältämä sinkki. Käsittely tapahtuu huoneenlämpötilassa, Ka ti M at tila Luonnonvarakeskuksen Ruukin koetilan testipelto, jonka lannoituksessa hyödynnettiin Rec Alkalinen hivenaineita. Suomalaisyhtiön kehittämä kuivateknologia on osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Tuotantonsa Rec Alkaline arvioi käynnistävänsä lähiaikoina. Rec Alkaline Oy:n innovaatio muuttaa paristojen sinkin, mangaanin ja kaliumin suoloiksi, jotka voidaan ottaa hyötykäyttöön maataloudessa. Raaka-aineen saatavuus ei ole ongelma, sillä käytettyjä alkaliparistoja makaa varastoissa suuret määrät. AkkuSerin spin offina syntynyt Rec Alkaline kehitti paristojen kemiallista käsittelymenetelmäänsä vuosia. Pudaksen mukaan laitoksia voitaisiin perustaa muuallekin Eurooppaan. 35 6/2015 KEMIA ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Suomen Nivalassa on keksitty parempi ratkaisu
Lupamenettelyä ollaan kuitenkin muuttamassa vähäisten käyttömäärien osalta. Tämä on edelleen vahva vaihtoehto jatkokäyttäjälle, mutta se edellyttää toimivaa kommunikaatiota koko toimitusketjussa. Menettely poikkeaa rekisteröinnistä siinä, että se koskee vain tiettyjä erikseen nimettyjä aineita, eikä luvanvaraiselle käytölle ole tonnimääräistä rajaa – vielä. Rekisteröinnin lisäksi myös asetuksen lupamenettely koskettaa jatkossa yhä suurempaa määrää yrityksiä – eikä ainoastaan valmistajia ja maahantuojia vaan myös aineiden jatkokäyttäjiä. Kysymyksiä on paljon. Kattaako lupa kaikki toimitusketjun käytöt ja ennen kaikkea oman yritykseni käytön. Seuraavassa vaiheessa kemikaalivirasto suosittaa aineen siirtoa kandidaattilistalta lupaluetteloon. kesäkuuta 2018. Kuinka pitkäksi aikaa lupa myönnetään. Sen jälkeen ne listataan niin sanotulle kandidaattilistalle. Miten varmistetaan, että lupahakemus menee läpi. Pienetkin kemikaalien EU-maahantuojat ja -valmistajat tulevat kuitenkin rekisteröintivelvollisuuden piiriin asetuksen viimeisessä rekisteröintivaiheessa, joka päättyy 1. Alkujaan ajatuksena oli, että luvanvaraisen aineen valmistaja tai maahantuoja hakee lupaa, joka kattaa myös samaan toimitusketjuun kuuluvat jatkokäyttäjät. Lupaa voi hakea aineen valmistaja, EU-maahantuoja tai ainetta käyttävä jatkokäyttäjä. Jatkokäyttäjän on noudatettava luvassa annettavia ehtoja, mutta minkälaiset nämä ehdot tulevat olemaan. Mitkä ovat kustannukset. Ensimmäisessä vaiheessa erityistä huolta aiheuttavat aineet tunnistetaan. Ääritapauksessa kyse on ei enempää eikä vähempää kuin liiketoiminnan jatkumisesta. Kemikaalien käyttäjä, tutustu lupamenettelyyn REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Lupamenettelyn piiriin kuuluvat syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet (CMR-aineet), pysyvät, biokertyvät ja myrkylliset aineet (PBT-aineet), erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin biokertyvät aineet (vPvB-aineet) sekä tapauskohtaisesti muita, esimerkiksi hormonitoimintaa häiritseviä aineita. Monille pienemmille toimijoille asetus on silti jäänyt etäiseksi. Oman luvan hakeminen voi olla jatkokäyttäjältä myös strateginen valinta, mutta ennen päätöksentekoa on syytä selvittää monimutkaisen lupaprosessin tapauskohtaiset vaihtoehdot. Aleksis Ahvensalmi aleksis.ahvensalmi@linnunmaa.fi 36 KEMIA 6/2015 Li nn un m aa O y Aleksis Ahvensalmi on ympäristöja kemikaalilainsäädäntöön ja erityisesti Reach-lupamenettelyyn erikoistunut ympäristöjuristi, joka työskentelee Linnunmaa Oy:ssä.. Siihen mennessä on rekisteröitävä kaikki yli yhden tonnin määrinä unionialueelle tuotavat tai siellä valmistettavat aineet. Tulevaa luvanvaraisuutta ennakoivalla kandidaattilistalla on tällä hetkellä 163 ainetta, mutta luettelo pitenee kahdesti vuodessa. 36 6/2015 KEMIA EU:N KEMIKAALIASETUS Reach on ollut voimassa yli kahdeksan vuotta. Jatkokäyttäjällä onkin monta kysymysmerkkiä matkan varrella. Jos aine otetaan lupamenettelyn piiriin, sille määritetään päivämäärä, jonka jälkeen ainetta ei saa käyttää, ellei käytölle ole myönnetty asetuksen mukaista lupaa. MYÖS KEMIKAALIEN jatkokäyttäjien on syytä olla entistä paremmin selvillä lupamenettelystä. Hakeeko oman toimitusketjuni EU-maahantuoja tai -valmistaja lupaa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kemikaalivirasto suosittaa aineen lisäämistä kandidaattilistalta lupaluetteloon, jatkokäyttäjän on herättävä pohtimaan omaa strategiaansa aineen käytön osalta. Lupamenettelyprosessi on monivaiheinen. LUPAJÄRJESTELMÄ koskee erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttöä ja käyttötapoja. Lupa voidaan myöntää, jos aineen käytöstä aiheutuvat riskit ovat riittävän hyvin hallinnassa tai jos aineen käytön sosioekonomiset hyödyt ylittävät sen käytöstä aiheutuvat haitat
Mukana olivat suorina näytteilleasettajina Oy Instrumentarium Ab, Oy Partek Ab, Finpap, Finncell, Oulu Oy, Lääketehdas Orion Oy, Oy Star Ab, Kemikaalimiehet Oy, Osuuskunta Metex ja Suomen Ulkomaankauppaliitto. Id a Pi m en of f. SMK:n rajan viime vuonna. Suomalaiset olivat jälleen vahvasti edustettuina. Tämänvuotisten messujen ilmapiirissä oli aavistus uusista tuulista, jotka ovat puhaltaneet Tšekkoslovakiassa viime marraskuun rauhanomaisesta vallankumouksesta lähtien. Messujen toisena tavoitteena on välittää suurelle yleisölle myönteinen kuva kemianteollisuudesta havainnollistavan näytteilleasettelun avulla. Leipzigin Syysmessut pidettiin 31.8.–6.9.1980. BIOKAASULAITOKSIA pidetään yleensä hyvinä ympäristöhankkeina. PROSESSITEKNIIKAN parissa töitä tehneellä taseajattelu on tiukasti takaraivossa. Näyttelyyn tutustui viikon aikana arviolta 70 000 kävijää. REJEKTIN VOI johtaa jätevedenpuhdistamolle, tyypillisesti prosessin alkupäähän. Maa pyrkii parhaillaan määrätietoisesti kohti länsimaista markkinataloutta. Tase pysyy mielessä myös nykyisissä tehtävissäni ympäristöasiantuntijana. Ongelmaksi voi muodostua se, ettei rejektien aiheuttamaa lisäkuormitusta ole otettu huomioon puhdistamon mitoituksessa, jolloin puhdistamon toiminta heikentyy. Syysmessuilla oli mukana 6 000 näytteilleasettajaa 50 maasta. kerran Tšekkoslovakian tärkeimmät vuotuiset kemian messut. kasvava työttömyys ja yritysten konkurssit. Markkinoiden vapautumisen hintaan kuuluvat mm. 37 6/2015 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Messuilla on merkittävä osuus myös siihen, että DDR:n ja Suomen välinen kaupankäynti on lisääntynyt ylittäen ensimmäisen kerran 600 milj. Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi tarkastellaan, onko hankkeella negatiivisia vaikutuksia. Tšekkoslovakialaiselta kemianteollisuudelta muutokset vaativat nopeita saneeraustoimia ja sopeutumista kiristyvään kilpailuun. Länsimaiselle teknologialle on kysyntää uudessa tilanteessa, jota suomalainen kemianteollisuus ei kuitenkaan vielä sanottavasti ole noteerannut. Biokaasua tarjotaan juhlapuheissa ratkaisuksi niin energiakuin ravinneasioissa. Rejektille tarvitaankin esikäsittelyä. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Tase takaraivossa SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 9/1980 Leipzigin syysmessuilla osallistujia 50 maasta Kemia-Kemi 9/1990 INCHEBA 90 – Uusia tuulia Bratislavan perinteisillä kemian messuilla Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät Leipzigin messut ovat tärkein DDR:n ja muiden maiden välisen kaupan suurkatselmus. Monet organisaatiot edustivat useita yrityksiä, joten suomalaisten osallistujien määrä oli huomattavasti suurempi. Laitosten jäännös kuivataan mekaanisesti, jolloin syntyy rejektivettä. Välillä vain vaikuttaa siltä, että taseajattelu on matkan varrella unohtunut pahemman kerran. Jos rejektivesiä ei käsitellä asianmukaisesti, biokaasun tuotanto ei ole ympäristölle eikä vesistöille hyvä ratkaisu. Bratislavassa pidettiin 23.–26.6.1990 22. Biokaasun tuotantoa pidetään ratkaisuna myös ravinteiden kierrätyksessä, sillä biokaasulaitoksen lietettä voi lähtöaineista riippuen käyttää lannoitteena. Incheba tarjoaa ennen kaikkea kohtaamisja keskustelufoorumin messuille osallistuville yrityksille. Niissä saadaan talteen biomassasta mahdollisesti syntyvää metaania ja tuotetaan siten uusiutuvaa energiaa korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Tasealue saatetaan vetää laajemmalle kuin projekti itsessään. Laitoksen ympärillä kun on oltava riittävästi peltomaata. Kuulostaa hyvältä, mutta ei ole lainkaan suoraviivaista. Yhdyskuntavesiin verrattuna se on paljon väkevämpää sekä typen että fosforin osalta. Suuri biokaasulaitos saattaa toimia ravinteiden keskittäjänä ja pahentaa ravinneongelmaa. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Kapitalististen valtioiden osuus oli 1 500 näytteilleasettajaa 22 maasta
VTT oli hänen mukaansa erinomainen, innostava ympäristö. Biotekniikan osaajan tietämystä on kaivattu eri puolilla Eurooppaa Norjasta Portugaliin. • Naimisissa, kolme lasta ja neljä lastenlasta.. Parasta on tehdä työtä hyvässä tiimissä. ”Näin olen päässyt seuraamaan, mitä alallani tapahtuu.” Professori ei ole täysin irtautunut myöskään viimeisestä työpaikastaan Helsingin yliopistosta vaan luennoi siellä edelleen bioalan kurssia. He lsi ng in yli op ist o Liisa Viikari sai historian ensimmäisenä naisena Yhdysvaltain kemian seuran myöntämän Anselme Payen -palkinnon. • Noin 200 tieteellistä julkaisua ja kirjoitusta ja 30 patenttia tai patenttihakemusta. Uudessa sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Olen tehnyt aika paljon töitä edelleen, kun on tullut kutsuja alani arviointija asiantuntijatehtäviin. • VTT:ssä eri tehtävissä 1975–2007, Helsingin yliopistossa professorina 2007–2012. Diplomiinsinööri 1974 ja tekniikan tohtori 1986 Teknillisestä korkeakoulusta. Sisko Loikkanen Emeritaprofessori Liisa Viikarin eläkepäivät alkoivat periaatteessa jo kolme vuotta sitten. Viikari ehti työskennellä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan biojalostuksen professorina viisi vuotta. Sitä ennen vierähti yli kolme vuosikymmentä VTT:ssä, viimeksi tutkimusprofessorina. Liisa Viikari • Syntynyt Helsingissä 1949. • Luottamustoimia: kotimaisten ja eurooppalaisten tieteellisten neuvottelukuntien, kansainvälisten aikakauslehtien toimituskuntien ja konferenssien järjestelytoimikuntien jäsenyyksiä. Matkustaminen myös palkitsee. ”Palkintoja tulee työn myötä”, Viikari naurahtaa. Niistä olen sitten valinnut kiinnostavimmat”, Viikari tunnustaa nauraen. • Palkintoja: Walter Ahlström Prize, Anselme Payen Award, Charles D. 38 6/2015 KEMIA Liisa Viikari on kehittänyt Suomen bio-osaamista jo neljä vuosikymmentä. Leppoisalta laakereilla lepäämiseltä hänen aikatauSUOMALAISET NAISET JA KEMIA Biotekniikan tiimityöläinen lunsa ei kuitenkaan vaikuta. Scott Award, Linneborn Prize
”Tällainen epäsuora valkaisu on taloudellinen ja kilpailukykyinen tekniikka, sillä pieni entsyymimäärä riittää, ja tarvittavia kemikaalimääriä voidaan vähentää.” Entsyymit VTT valmisti ensin Bacillus-bakteerin ja homeiden avulla fermentorissa itse, koska kaupallisesti niitä ei ollut saatavilla. ”Äitini aikoinaan auttoi minua lastenhoidossa, ja nyt minä yritän samalla lailla auttaa omia lapsiani, jotta he voivat keskittyä työhönsä.” Viikarin perheen syksyn ohjelmaan kuuluu matka esi-isien maille Tšekinmaalle. Bioalalla käy monesti niin, että samat aiheet palaavat uudelleen tutkijoiden työpöydille, tavoitteet vain vaihtelevat ja menetelmät kehittyvät.” VTT:ssä Viikari teki myös väitöstyönsä. Projekteihin koottiin yhteen parhaat asiantuntijat, ja turhan työn tekeminen karsittiin pois”, hän muistelee. Aihe on yhä ajankohtainen, vaikka päämäärä on toinen. Ratkaisuja metsäteollisuudelle 1980-luvulla VTT:ssä alettiin ratkoa biotekniikan avulla ja Liisa Viikarin johdolla metsäteollisuuden haasteita. Palkinnot tulevat uran myötä Helsingin yliopistosta Liisa Viikari aloitti aikoinaan myös oman akateemisen tiensä. Puun hake osoittautui kuitenkin hankalaksi aineeksi. Keskinäinen kilpailu pyrittiin estämään ja yhteistyötä parantamaan. Valinta ei kuitenkaan pitemmän päälle tuntunut oikealta, vaan käytännöllisempi kemia alkoi kiehtoa enemmän. Ongelmatonta entsyymituotanto ei kuitenkaan ollut. Valmistukseen etsittiin myös uusia raakaaineita. Tuore ylioppilas lähtikin jatkamaan matematiikan opiskelua yliopistoon. Parasta iltalukemista ovat Jaakko Hämeen-Anttilan ihanat, ajankohtaiset kirjat.” Lähellä sydäntä ovat myös lapsenlapset. On ilo opettaa hyviä opiskelijoita”, Viikari hymyilee. Ensimmäisen energiakriisin jälkimainingeissa kaivattiin entistä parempia etanolintuottajia. Hänen kotikylänsä kantaa yhä suvun nimeä.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Riitti, kun ymmärsi”, Viikari naurahtaa. Rahoitus tulee kullekin tutkijalle eri lähteistä, ja yhteisiä hankkeita on vähemmän.” Yliopistoviran parhaita puolia oli opettaminen, josta professori nauttii yhä. VTT:n ryhmä alkoi miettiä ratkaisuksi entsyymeitä. ”Lisäksi luen paljon. Ksylaani saatiin pois entsyymikäsittelyllä, jonka ansiosta ruskea ligniini pääsee liukenemaan kuitujen sisältä helpommin. Pidin siitä, koska matikkaa ei tarvinnut päntätä. Alun perin nuori teekkari meni VTT:hen tekemään diplomityötään, jossa hän tutki yksisoluproteiinin tuottoa sulfiittijäteliemessä kasvatettuna. 1970-luvun alussa ajateltiin, että maailman nälkäänäkevät saisivat näin uuden proteiinilähteen. Tiimi yritti kehittää myös menetelmän, jolla pienennettäisiin entsyymien avulla mekaanisen massanvalmistuksen suurta energiankulutusta. Viikari on ahkera vieras Helsingin kaupunginorkesterin konserteissa, oopperassa ja teattereissa. Valkaisussa poistetaan ligniini, joka sellunkeiton aikana kondensoituu ja värjää sellumassan ruskeaksi. ”Pitkä matematiikka oli koulussa lempiaineeni. ”Keksimme, miten kuidun pinnasta poistetaan hemiselluloosaa, erityisesti ksylaania, jota keiton aikana liukenee puusta ja saostuu sellukuidun pinnalle”, Viikari kertoo. sisko.loikkanen@yle.fi ”Nyt yksisoluproteiinista jalostetaan lihaa vegetaareille.”. Uran ”virallisen” osan päätyttyä on aiempaa enemmän aikaa myös muulle elämälle, kuten kulttuuriharrastukselle. ”Luonnon organismit valmistavat halutun entsyymin lisäksi myös eitoivottuja, tässä tapauksessa selluloosaa hajottavia entsyymejä, jotka vähentävät sellukuitujen lujuutta. Kovalla työllä saimme lopulta aikaan entsyymiseoksia, joista sellulaasit puuttuivat.” Tutkimuksen lopputuloksena syntyi toimiva biovalkaisumenetelmä, jota edelleen käytetään sellun valkaisemiseen. Insinööri-isän ja ekonomiäidin tytär sai Suomalaisessa yhteiskoulussa matematiikan opettajakseen lahjakkaan Erkki Rosenbergin, joka opetti ainetta myös Teknillisessä korkeakoulussa. Niinpä filosofian ylioppilas vaihtoi opinpolkunsa TKK:n kemian osastoon, jossa hän otti pääaineekseen biotieteet. ”Se on todella antoisaa työtä. Energiaa säästyi noin 10–20 prosenttia.” Yliopistomaailmassakin Viikari viihtyi, vaikka huomasi pian siellä toimittavan eri tavoin kuin VTT:ssä. ”Yliopistossa jokainen tekee omaa tutkimustaan sen sijaan, että puhallettaisiin yhteen hiileen. Ympäristöongelmat painoivat päälle, ja sellunvalmistajat pyrkivät eroon kloorista, jota ne käyttivät valkaisukemikaalina. ”Lähdemme kuuntelemaan barokkioopperaa samalle seudulle, josta eräs esi-isäni tuli 1700-luvulla Suomeen lasinpuhaltajaksi. ”Nyt yksisoluproteiinista jalostetaan lihankorviketta vegetaareille. Bakteeri teki erilaisista sokereista käymisliuokseen kiinnostavia sivutuotteita, joista väitöskirja syntyi nopeasti. Hankkeen myötä tutkimuskeskukseen puolestaan syntyi laajapohjainen asiantuntijatiimi, jossa oli mukana biokemistejä, mikrobiologeja, geneetikkoja ja insinöörejä. Viikari alkoi tutkia Zymomonas mobilis -bakteeria, jonka oletettiin olevan perinteistä hiivaa tehokkaampi. 39 6/2015 KEMIA ”VTT:stä muodostui siihen aikaan kiinteä työyhteisö, jossa tutkijoilla oli yhteiset päämäärät. ”Kun tutkimuksessa pääsee eturintamaan, palkintojakin tulee”, konkaritutkija kuittaa saavutuksensa. Biotieteiden huippuosaaminen on uran mittaan tuonut Viikarille lukuisia tunnustuksia, muun muassa selluloosatutkimuksen Anselme Payenin palkinnon. ”Entsyymejä oli vaikea saada puun sisään, mikä rajoitti menetelmän tehoa
333 vuotta upoksissa maanneen puun solut olivat täyttyneet vedellä. Kolmikantisen, liki 70 metriä pitkän aluksen mastot kohosivat yli 50 metrin korkeuteen. keinahti hieman mutta oikeni kohta asentoonsa. Painoa jättiläisellä oli 1 200 tonnia. An ne li Ka rls so n / Ru ot sin ka ns al lin en m er im us eo. Samalla käynnistyy puun kutistuminen, joka paksuissa kappaleissa yleensä aiheuttaa rakennetta rikkovia jännityksiä. Aallot syöksyivät tykinaukkojen kautta suoraan laivan sisuksiin. Kauhistuneen yleisön katsellessa voimattomana rannalta Vasa alkoi vajota kohti pohjaa. Näin ainakin uskottiin. ”Kaikessa jouduttiin lähtemään aivan alusta: suunnittelemaan yksityiskohtaisesti laivan nosto, siirrot, kuljetus ja ennen muuta konservointi”, kuvailee konservaattori Ulla Klemelä Suomen merimuseosta. Osa miehistöstä ja matkustajista ehti hypätä veteen itse, mutta noin 50 henkeä jäi loukkuun aluksen uumeniin – ja itse laiva ikuisiksi ajoiksi meren syvyyksiin. Hylyn paikkakin painui vuosisatojen myötä unholaan. Laivan purjeet nostettiin, ja sen 64 kanuunaa ampuivat jylisevät kunnialaukaukset. Tätä nykyä merenpohjasta nostettu laiva on yleisömenestys ja tutkijoiden aarreaitta. Vasa Vasa-laiva opettaa tutkijoita Neitsytmatkallaan uponneesta Vasa-laivasta tuli ensin nolo tragedia. Se puolestaan saa puun halkeilemaan. Vihdoin päästäisiin seuraamaan suurvallan uuden sotalaivan vesillelaskua ja ensimmäistä purjehdusta. Samassa nousi kova tuuli. Metelin ja hurraa-huutojen saattamana Vasa lähti seilaamaan kohti sataman suuta. Konservoija Emma Hocker mittaamassa Vasan lankun pH-arvoa. Vuosien ja moninaisten vaiheiden myötä on kertynyt huima määrä tietoa, jota on voitu hyödyntää myös muissa kohteissa. Näin puu ei pääse kutistumaan, vaikka vesi poistuukin”, Klemelä kuvailee. Kohisten mereen liukunut Vasa sykähdytti satamaan kokoontuneen väkijoukon mieliä. Niin se olisi varmasti tehnytkin, sillä Vasa oli aikansa jyhkeimpiä aluksia. Hylystä löydettiin muun muassa reilut 14 000 irrallista puuesinettä, joista 700 oli veistoksia. Kun puu alkaa kuivua, ensin haihtuu irtain vesi soluonteloista, sitten poistuu soluseinämien vesi. Vasta 1950-luvulla yksityinen tutkija alkoi etsiä hylkyä. Kustaa II Adolfin lippulaivan oli tarkoitus pelottaa viholliset jo tyrmäävällä ulkonäöllään. Sotalaivan varustus ja ylellinen kalustus osoittautuivat tutkijoiden aarreaitaksi. Seurasi ankarampi tuulenpuuska, joka kallisti aluksen rajusti kyljelleen. Huima operaatio Hylyn pelastaminen oli ainutlaatuinen tapaus. Sen jälkeen vei vielä viisi pitkää vuotta ennen kuin päästiin tositoimiin laivan nostamiseksi uudelleen päivänvaloon. ”Vasa-laiva on opettanut tutkijoille valtavan paljon”, Klemelä sanoo. Häntä motivoi tieto siitä, että Itämeressä ei tavata laivamatoa, joka suolaisemmissa vesissä tekee puusta selvää jälkeä. Ylös nostetun laivan puuaines päätettiin siksi suojella suihkuttamalla siihen polyetyleeniglykolia (PEG). ”PEG asettuu solukossa olevan veden tilalle ja jää sinne. Hylkyä nostettaessa tärkein asia oli sen kosteuden ylläpitäminen. Vasan tarkka sijainti selvisi vuonna 1956. 40 6/2015 KEMIA Arja-Leena Paavola Elokuun 10:s vuonna 1628 oli Tukholman asukkaille suuri päivä
41 6/2015 KEMIA 70-metrisestä Vasasta on vaikea saada käsitystä kuvien perusteella. Anneli Karlsson / Ruotsin kansallinen merimuseo. Laivan koko aukeaa vasta omin silmin nähtynä
Vasa-museo on Tukholman suosituimpia matkailukohteita. 42 6/2015 KEMIA Arvokkaita tavaroita päästiin tutkimaan tarkemmin, kun laivan sisäosiin kertyneet sedimentit saatiin pois. Polymeerikäsittely tapahtui Wasavarvetissa, laivan aiemmassa sijoituspaikassa. Laivan peräosa oli upeasti koristeltu. Mahtavan Vasan kokoa on vaikea Laivanrakentaja Henrik Hybertssonin tekemä pienoismalli esittelee Vasa-laivan sellaisena kuin se 1600-luvulla näytti. Niissä oli jäänteitä myös lehtikullasta. Ru ot sin ka ns al lis en m er im us eo n ar kis to t Hu gh Ll ew el yn Ni ck Lo tt Vasaa suihkutettiin PEG-liuoksella vuodesta 1962 vuoteen 1979. Uhkana suosio Laivan koko sisältö käsiteltiin esine esineeltä yksi kerrallaan, ja jokainen kohde suojattiin erikseen säilöntäainein. Materiaalianalyysit osoittivat, että esimerkiksi veistokset oli maalattu voimakkain värein. Ho lg er El lg aa rd
Suorituksen jäynäarvoa nostaa, Paavo Nurmi yllätti ruotsalaiset Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle uudemman kerran, kun vapun 1961 teekkarijäynä paljastui. Miehet sukelsivat vaivihkaa aluksen kannelle ja sijoittivat pienoispatsaan Vasan muiden arvoesineiden joukkoon. Vasan uumenista löytynyt Filipiksi nimetty vainaja, noin 30-vuotias 163 senttiä pitkä mies, oli kuitenkin perusterve. Ällistys oli suuri, kun ilmoille saadun kuninkaallisen laivan kannelta 1600-luvun esineistön keskeltä löytyi Paavo Nurmen patsas. Sen sijaan prosessia pystytään hidastamaan. Luuston kuparin vähäinen määrä viittasi siihen, että hän oli aliravittu ja poti anemiaa. Monien muidenkin Vasan vainajien luuanalyysi osoitti, että nämä olivat jossain vaiheessa elämäänsä kärsineet aliravitsemuksesta. Suomalaisteekkarit Krister Ahlström, Harri Leppänen, Martti Tuomola ja Matti Kaje olivat olleet matkalla vapunviettoon Göteborgiin ja päättäneet toteuttaa välietapissa pienen jäynän. Massiivinen alus on nähtävä omin silmin. W iki m ed ia Co m m on s että laivan uppoamispaikka oli nosto-operaation ajaksi julistettu sotilasalueeksi. Itämeren pohjassa makaa yhä runsaasti laivanhylkyjä, joita etenkin urheilusukeltajat ovat kehittyneiden kaukokartoitusvälineiden avulla löytäneet. Pitkillä matkoilla heidän terveyttään uhkasi C-vitamiinin puutoksesta johtuva keripukki, ellei välisatamista saatu tuoreita kasviksia. Vain hänen kasvoissaan näkyi nuorena saadun murtuman jälkiä. Filip oli ilmeisesti kuollut työnsä ääreen ohjaushyttiin. Klemelä itse on viime aikoina työskennellyt keskiaikaisen hylynkaivauksen parissa. 1600-luvun merimiesten ravinto oli yksipuolista mutta sinänsä kohtuullisen ravitsevaa: tarjolla oli lähinnä palkokasveja suolatun lihan tai kalan kanssa. Sitä on seurattava koko ajan ja ryhdyttävä tarpeen vaatiessa toimiin.” Tutkijat tietävät, ettei aineksen kaikkea hajoamista kyetä eliminoimaan. hahmottaa kuvista. Osa oli hyvin säilyneitä luurankoja. Ylva tuskin oli laivassa töissä vaan todennäköisesti vieraana. Se ei ole yllättävää, sillä aliravitsemus oli jopa säätyläisten vitsaus. Sateisina kesinä kävijöiden mukana tuli sisään liikaa kosteutta”, Klemelä kertoo. Siihen kehittävät keinoja useat kansainväliset tutkimusryhmät, jotka hyödyntävät työssään niin kemian, fysiikan kuin arkeologiankin osaamista. Heidän kohdallaan syynä ei tosin ollut ruuan vähyys tai huono laatu vaan suolistoloiset. 43 6/2015 KEMIA Vasa-laiva nostettiin Tukholman satama-alueen pohjasta vapun tienoissa vuonna 1961. Ruostuneet pultit oli pakko sittemmin vaihtaa uusiin. ”Museon ilman suhteellista kosteutta ei ensin kyetty pitämään kovin tasaisena, mikä olisi olennaista puun säilymiselle. Hylyn kohoamista pintaan seurasi vielä suurempi yleisöjoukko kuin aikoinaan laivan uppoamista. Pian selvisi, että juoksijalegendaa esittävän veistoksen pienoiskopio oli päätynyt laivaan teekkaritempauksena. ”Tällaisen esineen konservointi ei ole koskaan valmis. Osteologinen tutkimus paljasti, että hänen lyhyeksi jäänyt elämänsä oli ollut varsin karu. Matkalaisten joukossa oli ainakin yksi nuori tyttö, jolle luurankoa tutkinut ryhmä antoi nimen Ylva. Ilmankosteus on modernein menetelmin saatu vakioitua. Hukkuessaan Ylva oli 16-vuotias. Siellä avautuu marraskuussa 2015 Taistelu Itämerestä -niminen näyttely, joka kertoo Suuren Pohjan sodan (1700–1721) tapahtumista. Tätä nykyä Vasan tulevaisuuteen voi silti suhtautua melko luottavaisesti. Yksi vainajista oli tykin ja seinän väliin puristuksiin jäänyt miehistön jäsen, jolla oli vielä kengät jalassaan. Ylvalla oli perinnöllinen Scheuermannin oireyhtymä, selkänikamien kasvuhäiriö, joka hänen kohdallaan oli johtanut kumaraselkäisyyteen. Luiden perusteella määriteltiin vainajien ikä ja sukupuoli. Hän oli luultavasti yrittänyt viimeiseen saakka saada Vasaa oikaistua sen sijaan, että olisi pyrkinyt pelastautumaan yläkannen kautta. Tapaus nimettiin sittemmin ”kuningasjäynäksi”. Museovirastoon on rakenteilla uusi konservointikeskus, jossa työtä on hyvä jatkaa. Se onnistuu Tukholman Djurgårdeniin rakennetussa Vasa-museossa, joka pystytettiin varta vasten laivaa varten. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Vuonna 1990 avattu museo on erittäin suosittu turistikohde – jonka menestys on paradoksaalisesti ollut uhka aluksen säilymiselle. Vasa-museossa ei kerrota tapauksesta eikä Paavo Nurmesta. Traagisia kohtaloita Meren syvyyksistä pelastetun Vasan hylystä löydettiin viidentoista ihmisen jäänteet. arjaleena.paavola@gmail.com. Laivan kuntoa ja esimerkiksi rungon mahdollista liikkumista tarkkaillaan erilaisin mittauksin jatkuvasti. Toista Vasan kaltaista aarretta tuskin nostetaan lähiaikoina ilmoille. Hylkykohteiden lisäksi näyttely esittelee merellisen kulttuuriperinnön suojelua. Hän saattoi olla esimerkiksi jonkun miehistön jäsenen sukulainen. Hylkykohteisiin pääsee silti tutustumaan Suomessakin esimerkiksi Kotkassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa. Kosteus iski etenkin laivan rungon massiivisiin rautapultteihin
Jari Koponen Dendrimeerit ovat suurikokoisia, puumaisesti haarautuvia molekyylejä, joilla on taipumus itsejärjestyä erilaisiksi supramolekulaarisiksi rakenteiksi. Yhteistyössä alan pioneerin, Pennsylvanian yliopiston tutkijan Virgil Percecin kanssa JanusKaksinaamaisesta molekyylistä jalostuu Ihonalainen lääkevarasto Kaksikasvoisesta molekyylistä on paljastunut kiinnostavia ominaisuuksia. Dendrimeereille on löytynyt monia sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi katalyytteinä, valon ja elektronien sieppaajina sekä kemiallisina tunnistimina. Suomessa dendrimeeritutkimus alkoi viitisentoista vuotta sitten Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa professori Kari Rissasen johdolla. Kun kaksi jatko-opiskelijaa, Jarmo Ropponen ja Sami Nummelin, puursivat samassa laboratoriossa kumpikin omien dendrimeeriensä parissa, syntyi idea. Voisiko molekyylistä tehdä kaksinaamaisen ”Janus-dendrimeerin”, jossa yhdistyisivät hydrofiilinen eli vesihakuinen ja hydrofobinen eli vettähylkivä puoli. Sc an st oc kp ho to. 44 6/2015 KEMIA Suomalaistutkijat kehittävät struktuureja, joiden avulla kehoon voidaan rakentaa lääkevarasto lääkkeen annostelua varten. Suurin potentiaali dendrimeereillä on kuitenkin lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten diagnostiikassa, geeniterapiassa ja haavojen parantamisessa. Rakenteen ytimenä on kaksikasvoinen Janus-dendrimeeri. Janus-dendrimeeri oli kuin olikin mahdollinen
Tutkijat ovat yhdessä testanneet erilaisten bioaktiivisten molekyylien vapautumista geelistä. Yhdisteiden vapautuminen geelistä tapahtuu diffuusiolla. Näin muodostuu Janus-hydrogeeli Etanoliin liuotettu dendrimeeri injektoidaan veteen. Saanto ilman optimointia on yli 90 prosenttia. Säikeet muodostavat kolmiulotteisen verkoston. Suurennoksessa näkyy säierakenteen hierarkkinen rakenne. Ne ovat siksi lupaavia uusia rakenteita sellaisia lääkkeitä varten, jotka kuljetetaan solun sisään. Säikeen paksuus on noin viisi nanometriä. Toinen mahdollisuus on hypodermaalinen antotapa eli geelin siveleminen iholle, josta se imeytyisi itse eteenpäin. Tähän mennessä tutkijat ovat testanneet vain yhtä lääkeainetta vapauttavaa geeliä. Potilaille lääkegeeli voitaisiin antaa transdermaalisesti eli injektoimalla se ihon läpi. Loput geelistä on vettä”, Nummelin kertoo. Janus-dendrimeerit itsejärjestäytyvät säikeiksi.. Uusi suomalaisidea Tätä nykyä dendrimeeritutkimusta tekee Suomessa myös professori Mauri Kostiaisen biohybridimateriaalien tutkimusryhmä, joka toimii Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa. Idean kehittämisessä Aallon tutkimusryhmä tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian ja teknologian osaston kanssa. Dendrimeerisomit ovat mekaanisilta ominaisuuksilta huomattavasti parempia kuin tavalliset dendrimeerit. ”Kehossa geeli sitten annostelisi lääkeainetta hitaasti ja tasaisesti elimistöön”, Bimbo kuvailee. Sen koostumus on kiinnostava. Lopputuloksena syntyy supramolekulaarinen hydrogeeli. Professori Kostiaisen mukaan ryhmällä on jatkossa tarkoitus kokeilla, onnistuisiko geeliltä myös kahden erityyppisen aineen yhtäaikainen annostelu. 45 6/2015 KEMIA dendrimeereistä kehitettiin edelleen tavallisten liposomien kaltaisia ”dendrimeerisomeja”. ”Geelin muodostuminen vaatii poikkeuksellisen vähän dendrimeeriä, vain 0,2 painoprosenttia. Tutkijoilla ovat alusta pitäen olleet mielessä keksinnön sovellukset ja kaupallinen potentiaali. Kun dendrimeeriä liuotetaan pieneen määrään etanolia ja seos injektoidaan veteen, dendrimeeri itsejärjestyy ohuiksi säikeiksi, jotka liuosta ravistettaessa muodostavat kolmiulotteisen verkostorakenteen sekunneissa. Siniset osat ovat hydrofiilisiä, valkoiset osat hydrofobisia. Yhdessä VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa ryhmä on kehittänyt uutuuden: geeliytyvän Janus-dendrimeerin. Viikin biokeskuksessa tehtävien solukokeiden jälkeen seuraava tutkimusvaihe ovat prekliiniset testit. Ryhmä julkaisi tutkimustuloksensa Chemistry – A European Journal -lehdessä. Alustavissa kokeissa testissä on ollut kolmentyyppisiä yhdisteitä: pienimolekyylistä lääkeainetta, peptidiä ja aktiivista entsyymiä. Suomalaisryhmä on parhaillaan rakentelemassa yhteyksiä Yhdysvaltoihin, jossa testit voitaisiin tehdä. Diffuusionopeuteen vaikuttavat vapautuvan molekyylin koko ja sen pitoisuus geelissä. Geeliytyvän dendrimeerin valmistus onkin suhteellisen suoraviivaista. Geeli myös pysyy suljetussa astiassa muuttumattomana kuukausia, ja sen rakenne muuttuu vasta 50 asteessa.” Geeli ui ihon alle Janus-dendrimeeristä valmistetun hydrogeelin mielenkiintoisin sovellusmahdollisuus on lääkeaineiden pitkäkestoisessa annostelussa kehoon. Co py rig ht M au ri Ko st ia in en , Aa lto -y lio pi st o. Geelillä on monia käyttökelpoisia ominaisuuksia. ”Lisää säätelymahdollisuuksia saadaan lisäämällä dendrimeerin määrää geelissä”, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori Luis Bimbo Helsingin yliopistosta. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Molekyylin synteesi ja puhdistus vaativat vain muutaman vaiheen. ”Geeli on mekaanisesti kestävää, mikä näkyy käytännössä siinä, että geeliä sisältävän koeputken voi kääntää ylösalaisin geelin valumatta. ”Niitä ajatellen pitää pyrkiä synteesireitteihin, jotka eivät ole monivaiheisia eivätkä liian hankalia”, sanoo nykyisin Aalto-yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Sami Nummelin
Kemikaalivihikoira seikkailee Työterveyslaitoksen sivulla osoitteessa www.ttl.fi/ kemikaalivihi. 6/2015 KEMIA 46. Sivun uutuus on tietopankki, josta yritykset saavat tietoa ongelmakemikaalien korvaamisesta haitattomammilla vaihtoehdoilla
Jatkuvasti laajentuva Kemikaalien korvaamisesta kaivataan tietoa Moni yritys haluaisi korvata käyttämänsä ongelmakemikaalit vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla. Yritysten informaationtarve osoittautui niin ilmeiseksi, että hanke poiki tietopankin, johon nyt kerätään mahdollisimman konkreettista tietoa niiden avuksi. Sivustolta löytyvää Stoffenmanager-riskinarviointityökalua puolestaan voidaan käyttää sekä korvattavien kemikaalien että uusien tulokkaiden arviointiin. Näin käy esimerkiksi silloin, kun kylmälaitteiden freonit korvataan hiilivedyillä. Palvelun käyttäjät voivat myös antaa omia vinkkejään onnistuneista korvaamisratkaisuista. Kemikaalivihiin on jo koottu riskinhallinnan malliratkaisuja eri toimialoille. Kun Stoffenmanageriin syötetään aineen vaaraominaisuudet sekä tiedot työtehtävästä ja riskinhallinnasta, saadaan tietoa työpaikan kemikaaliturvallisuuden tasosta. Lisätietoa ja esimerkkejä korvaamismahdollisuuksista kaivataan kuitenkin paljon nykyistä enemmän, selviää Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Sellaisia olivat esimerkiksi ksyleeni ja trikloorietyleeni. Kun haitallinen kemikaali korvataan turvallisemmalla, koko prosessi saattaa muuttua. ”Konkreettisia esimerkkejä kemikaalien korvaamisesta on vasta vähän. Sivulle 49 6/2015 KEMIA 47. Paradoksaalista kyllä, esiin voi tällöin nousta uusia riskejä. Uusiin riskeihin täytyy tietysti reagoida”, Hyytinen sanoo. ”Riskit voivat liittyä vaikkapa paloturvallisuuteen. Kemikaalin korvaamiselle on siten taloudellista painetta ja joissakin yrityksissä jopa pieni hätä asian suhteen.” Motivaattorina lait Kun tutkijat kysyivät yrityksiltä, mikä niitä oli motivoinut haitallisten aineiden korvaamiseen, vastauksissa nousi ensisijaisena esiin työturvallisuuslaki. materiaalipankki on sijoitettu uuteen Kemikaalivihi-palveluun Työterveyslaitoksen nettisivuille. Tärkeitä korvaushalukkuuden syitä olivat myös kemikaalikohtaiset kiellot sekä huoli ympäristöstä. Moni yritys listasi kyselyssä kemikaaleja, joiden käytöstä se haluaisi eroon. Katja Pulkkinen Suomen ensimmäinen haitallisten kemikaalien korvaamiseen keskittyvä tutkimushanke on loppusuoralla. Kemikaalien korvaavuudet ovat ajankohtaisia juuri nyt, sillä lainsäädäntö on muuttumassa. EU:n kemikaaliasetus Reach sen sijaan jäi yllättäen vasta neljännelle sijalle. Esimerkiksi trikloorietyleenistä on vuoden 2016 huhtikuussa tulossa luvanvarainen aine. Kun haitallinen kemikaali korvataan turvallisemmalla, koko prosessi saattaa muuttua. Työsuojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa on kerätty yrityksiltä tietoa siitä, kuinka ne ovat kyenneet korvaamaan ongelmakemikaaleja prosesseissaan ja tuotteissaan. ”Luvanvaraisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että aineen käytöstä aiheutuu lisäkustannuksia. Tieto on tarpeen, kun tehdään koko työpaikan riskinarviointia. Sen sijaan yritykset ilmoittivat kaipaavansa tietoa ja kuvauksia siitä, kuinka kemikaaleja on onnistuttu korvaamaan muissa yrityksissä”, kertoo hankkeen vetäjä, erikoistutkija Eija-Riitta Hyytinen Työterveyslaitoksesta
Lopputuotteessa n-heksaania ei esiintynyt, sillä se pestiin pois erillisessä puhdistusvaiheessa. Johnson Matthey Finland esitteli Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa oman esimerkkinsä siitä, kuinka haitallista kemikaalia ei pelkästään korvattu haitattomammalla, vaan aine poistettiin prosessista kokonaan. Johnson Matthey Finland Oy on kansainväliseen Johnson Matthey -konserniin kuuluva kemianyritys. Lakisääteistä vaatimusta liuottimen poistamiseksi prosessista ei ollut, mutta yritys ei halunnut tuotettaan luokiteltavaksi vaaralliseksi sen epäpuhtauden takia. Kantaja-aineilla saadaan talteen jaloja raskasmetalleja teollisuuden prosessiliuoksista. ”Olimme tehneet työturvallisuuskartoituksia, ja vaikka työturvallisuus oli hyvällä mallilla, ajattelimme poistaa turhan riskin. Tuloksena monta plussaa Kehitystyö n-heksaanin poistamiseksi kesti muutaman vuoden. ”Asiakkaamme ovat vastaanottaneet ympäristöystävällisen tuotteemme hyvin. Käytännössä n-heksaani on yrityksessä ollut riski lähinnä työntekijöiden altistumisen ja ympäristön kannalta. Asiaan vaikutti myös se, että liuotinjäämät tuotteessa saattavat rajoittaa sen käyttömahdollisuuksia esimerkiksi syttymisvaaran takia. Menetelmä jää nyt yrityksen käyttöön Suomessa. Aine on luokiteltu helposti syttyväksi, haitalliseksi esimerkiksi lisääntymisterveydelle sekä ympärisJoskus haitallisen kemikaalin voi vaihtaa tavalliseen veteen. Pitkä kehitystyö kannatti myös taloudellisesti. ”Mahdolliset jäämät tuotteessa olisivat vaikuttaneet tuotteen luokitukseen, mutta liuottimen minimoimiseen tarkoitettu pesuvaihe taas nosti energianja lämmönkulutusta”, Vainio-Hietanen selventää moninaisia motiiveja, joiden takia yritys lähti korvaavan aineen kehittämistyöhön. Onhan aina parempi olla käyttämättä vaarallisia aineita, jos se on mahdollista”, Vainio-Hietanen taustoittaa. 48 ”Ajattelimme poistaa turhan riskin.”. Tuotteen laatuominaisuudet sen sijaan eivät muuttuneet. Yrityksen toimipaikassa Turussa valmistetaan metallien talteenotossa käytettäviä kantajia. 6/2015 KEMIA Johnson Matthey Finland Oy korvasi ympäristöja työturvallisuusriskejä aiheuttavan kalliin liuottimen vedellä. Yrityksessä nähtiin toki sekin, että kun tuotteen sisältämä haitallinen kemikaali tulevaisuudessa kiristää tuotteen luokitusta, aineen poistaminen prosessista on pitkällä tähtäimelläkin kannattavaa. Turhia riskejä ei kaivata Liuottimesta aiheutui ylimääräisiä kustannuksia esimerkiksi hankinnan, kuljetuksen ja jätteenkäsittelyn kautta. Lisävaateita olisivat ajan myötä asettaneet Reachja CLP-asetukset. Näin onnistuttiin tekemään Johnson Matthey Finland Oy:ssä. Sc an st oc kp ho to Vesi vanhin voitehista Haitallisesta kemikaalista voi päästä eroon kokonaan tölle vaaralliseksi”, kertoo yrityksen Head of QEHS Hanna Vainio-Hietanen. Lopulta aine onnistuttiin korvaamaan prosessissa pelkällä vedellä. Hankkeessa kokonaisuudessaan jäätiin selvästi plussalle. ”Energiansäästö on huomattava, kun energiaa vaativista prosessivaiheista päästiin eroon, mutta myös vaarallisen jätteen määrä on pienentynyt”, Vainio-Hietanen kertoo. Korvausprosessiin ei kuitenkaan lähdetty pelkästään taloudellisista syistä. Tuotteen hiilijalanjälki pienenee ehdottomasti, koska tämä liuotin on hiilivety, ja nyt sitä ei käytetä enää ollenkaan.” Myös paloriski pieneni n-heksaanin katoamisen myötä. ”Käytimme aiemmin tuotantoprosessissamme liuottimena n-heksaania
Yleisin aineryhmä, jota yritykset pitivät ongelmallisena ja jonka korvaamisesta ne kertoivat olevansa kiinnostuneita, olivat erilaiset liimat. pulkkinen.katja@gmail.com Osa yrityksistä oli saanut myös taloudellista etua.. Esimerkkejä voi hakea korvatun aineen tai toimialan avulla. Tärkeintä on ennen työkalun valintaa selvittää, mihin työkalulla tähdätään. Hyytisen mukaan aihe ei selvästikään ollut vastaajille helppo. mentoi kuitenkin vain harva vastaaja, joten yleisiä johtopäätöksiä aiheesta on hankala tehdä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tietokanta sisältää kuvaukset yli 300 onnistuneesta tapauksesta. Tietoja eurooppalaisissa yrityksissä jo toteutetuista haitallisten kemikaalien korvaamisista voi etsiä Subsportsivuston Case Story Databasesta. Sivustolta on saatavissa muun muassa 34 erilaista kemikaalilistaa, joiden avulla voi selvittää, mille virallisille, järjestöjen julkaisemille tai kaupallisille haittalistoille mikäkin kemikaali kuuluu. Esimerkiksi ympäristöjärjestö Chem Secin julkaisema Sin List ja sen oheistyökalu Sinimilarity käsittelevät kemikaalien vaikutuksia laajemmin kuin Reach-lainsäädänKorvaavuustyökaluja joka lähtöön Tutustu työkaluihin täällä: www.subsport.eu/substitution-tools www.oecdsaatoolbox.org/ Home/Tools Yrityksille on tarjolla monenlaisia työkaluja, jotka avaavat kemikaalilistojen ja korvaamismahdollisuuksien viidakkoa. Syöpää aiheuttaville aineille altistumista on vältettävä silloin, kun se on kohtuudella tai teknisesti mahdollista. Työkalun soveltuvuuteen vaikuttaa myös maantieteellinen toiminta-alue. Jotkin työkalut vaativat käyttäjältä enemmän perehtyneisyyttä kuin toiset. Subsportin ja OECD:n sivuilla arvioidaan pääosin eri työkaluja, joten korvaavuuksia harkitsevan yrityksen kannattaa käydä lävitse kummankin sivuston tarjontaa. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistumista terveysvaaraa aiheuttaville tekijöille on rajoitettava. Arvioissa listataan, mille haittaarvioperusteelle kukin työkalu rakentuu. Järjestön sivustolta löytyvä vaihtoehtoisten kemikaalien arviointityökalu (Alternative Assessment Toolbox) auttaa yritystä etsimään omiin tarpeisiinsa sopivan menetelmän. Osa yrityksistä oli saanut kemikaalin vaihtamisesta turvallisempaan myös taloudellista etua. Asiaa komtöön perustuva työkalu PRIO ja käyttöturvallisuustiedotteeseen pohjautuva Column Model. Myös OECD tarjoaa apua kemikaalien korvaamista suunnitteleville. Nykyistä lainsäädäntöä tarkempien listojen avulla voi muun muassa ennakoida sitä, mitkä kemikaalit mahdollisesti tulevaisuudessa siirtyvät sitovan lainsäädännön piiriin. Haittalistojen sisältö vaihtelee huomattavasti, joten kemikaalien korvaajan on hyvä ensin tutustua mahdollisimman moniin ja miettiä, minkälainen listaus on hyödyllinen juuri oman toiminnan kannalta. Tietokannassa on tarjolla myös erilaisten korvaamistyökalujen arviointia ja vertailua. ”Kohtuudelle tai tekniikan etsimisen hankaluudelle ei tosin ole yksiScan stoc kpho to selitteistä määritelmää”, Hyytinen huomauttaa. Osa työkaluista sopii paremmin pienille firmoille kuin suuryrityksille. 49 6/2015 KEMIA EU on tuottanut Subsport (Substitution Support Portal) -nimisen palvelusivuston, jota haitallisten kemikaalien korvaamista suunnittelevien yritysten kannattaa hyödyntää
Voimaa edellyttäviä toimenpiteitä ovat männän painelu, kärjen poisto ja kiinnittäminen sekä pipetistä kiinni pitäminen. Ensimmäiseen kuuluu vain pientä kipuilua ja epämukavaa tunnetta, jotka menevät ohi levolla. ”Annostelu sarjoissa tuntuu etenkin olkapäissä ja hartioissa. Koska ongelmia aiheuttavat etenkin huonot työasennot ja työliikkeet sekä niiden toisto, myös laboratorioissa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ergonomiaan. ”Silloin kotona tehtävät kevyet askareetkaan eivät onnistu, ja astiat tipahtelevat, kun niitä yrittää ottaa hyllystä.” Marja Saarikko Liikuntaelinten sairaudet ja vaivat ovat yhä yleisempiä. ”Jos päivässä pipetoidaan yli 80 minuuttia, rasitusriski kasvaa selvästi”, Collan sanoo. Kun rasitusvamma kerran kehittyy, siitä ei välttämättä pääse ikinä eroon. vät kuormitusta merkittävästi.” Voimaa vaativaa työtä Pipettiasiantuntija Kirsi Collan laboratoriolaitteita ja -varusteita toimittavasta Thermo Fisher Scientific -yhtiöstä tuntee pipetoinnin yleisimmät riskitekijät. ”Vaikka pipetit säilytetään ohjeiden mukaisesti telineessä, niissä olevat rasvat voivat silti valua alas, jolloin pipetistä tulee jäykkä. Pipetoija vääntää niskaansa etenkin silloin, kun pitää nähdä tarkasti. Pipetoinnin toistuvat liikkeet taas tuntuvat kyynärvarren, ranteen ja käden alueella.” Pipetointi tapahtuu usein vetotai laminaarikaapeissa, jotka ovat ergonomian kannalta riskialttiita paikkoja. Varsinkin nesteiden annostelu pipetillä on Toivosen mukaan pahimmillaan jopa erittäin hankalaa työtä. Pipetoijat eivät myöskään aina huomaa, että tätä nykyä olisi tarjolla ergonomisempiakin välineitä kuin ne, joihin nämä ovat tottuneet. Kolmannessa vaiheessa kipu on jatkuvaa ja vaivaa myös levossa. Toisaalta on niitäkin, jotka eivät yksinkertaisesti halua luopua omasta tutusta pipetistään, joka istuu hyvin käteen. Jos pipetti on jäykkä, rasitusvammoja syntyy helpommin.” Huolto pääsee Collanin mukaan helposti unohtumaan siksi, että laboratorioissa ei enää juuri ole pipetointivastaavia. Pipetin huoltoväli ei kuitenkaan saisi venyä vuotta pidemmäksi. ”Pipetoijan asento on staattinen ja hän kannattelee käsiään, mikä kuormittaa erityisesti niskaja hartiaseutua sekä olkapäitä. Huolto ehkäisee vaivoja Välineet ovat laboratoriossakin isossa osassa. Toisto voi aiheuttaa myös särkyä peukalossa.” Vaikka pipetit ovat vuosien myötä kehittyneet huimasti, pipetointi vaatii Collanin mukaan edelleen voimaa. Myös niskan asennolla on merkitystä. ”Pää painaa viitisen kiloa. Pitkäkestoisella staattisella, toistoja vaativalla työllä on vaaransa. Seuraavalla sijalla on niska”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusinsinööri Risto Toivonen. Sen kallistus ja niskan taivuttaminen lisääKolmannessa vaiheessa kipu on jatkuvaa ja vaivaa myös levossa.. Pipetoijan rasitusvamma voi syntyä vähitellen tai yhtä hyvin ilmaantua äkillisesti. Toisen asteen oireet ilmenevät selvinä ja tuntuvat työn päätyttyä. Pipetin mäntääkin pitäisi pumpata tiuhaan tahtiin. ”Vetokaapissa työskenneltäessä kumarrutaan helposti eteenpäin ja kannatellaan käsiä, eikä jaloille ole riittävästi tilaa”, Toivonen kuvailee. 50 6/2015 KEMIA Rasitusvammat muodostuvat kolmessa vaiheessa. ”Kun vastaantulijalta kysyy, mistä kolottaa, tavallisin vastaus on alaselkä. Collan kertoo tavanneensa asiakkaillaan pipettejä, joiden edellisestä huollosta ja kalibroinnista on kulunut jopa kahdeksan vuotta. Ikävä vaiva saattaa piinata puolikin vuotta tai jopa jäädä pysyväksi riesaksi. ”Mutta jos pipetti on ollut käytössä 40 vuotta, kannattaisi kyllä miettiä sen vaihtamista uuteen.” Laboratorion ergonomia: Pipetointikin voi invalidisoida Moni laboratorioalan ammattilainen pipetoi nesteitä satoja tunteja vuodessa. Ne ovat hänen mukaansa voimantarve, toistuvat liikkeet ja epämukavat, jäykät asennot
Jo puolen tunnin miettimisellä saa aikaan paljon hyvää.” Laboratorion ergonomiasta puhuttiin laboratoriolaitetoimittaja VWR:n vuosittaisessa Laboratorio tänään -tapahtumassa, joka järjestettiin syyskuun alussa Turun Logomossa. Niitä on hyvä pohtia yksinkertaisten apuvälineiden, ruutupaperin, pahvilaatikoiden ja maalarinteipin avulla. Pipettien mallit ovat toisenlaisia, samoin niiden kärjet. Lisäksi jokaisen kannattaisi hakea asentoja, joissa voi tukea käsiään mahdollisimman paljon. marja.saarikko@gmail.com Risto Toivonen Työterveyslaitoksen kemian laboratorion erikoislaboratoriomestari Raija Vastapuu pipetoimassa. Tapahtumassa kohtasivat laboratorioalan työntekijät sekä laitevalmistajat ja -jakelijat. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Kun sitä käännetään vähänkin, kuormitus rannekanavassa kasvaa”, Toivonen tähdentää. Laboratoriosuunnittelu ei kuitenkaan ole helppoa. Moni asia on ehtinyt muuttua, ja juuri ergonomia on noussut tärkeään asemaan. Ergonomia on hänen mukaansa työn sovittamista työntekijän tarpeisiin. Pipeteistä on tullut kevyempiä, ja niistä on saatavilla ohjelmoitavia sähkökäyttöisiä malleja. Laboratorioita rakennetaan harvakseltaan, joten vain harva pääsee niitä suunnittelemaankaan. ”Monet asiat tuntuvat etukäteen ajateltuina itsestään selviltä, mutta sitä ne eivät ole.” Suunnittelun lähtökohdaksi pitää ottaa laboratorion prosessit. Asia olisi hyvä ottaa huomioon jo silloin, kun laboratoriota vasta suunnitellaan. Vielä harvempi on lopputulokseen tyytyväinen. ”Pipetoidessa kannattaisi silti muistaa pitää taukoja parin, kolmen minuutin välein ja yksi pidempi tauko 20–25 minuutin välein”, Collan ohjeistaa. Työssä on muistettava pitää taukoja riittävän usein.. Ota mukava asento Risto Toivonen sanoo, että hyvän työskentelyasennon kriteeri on usein sen mukavuus. ”Kuormitus kädessä on pienin, kun käsi on kättelyasennossa 90 asteen kulmassa. ”Esimerkiksi eri analyysit kannattaa sijoittaa eri tiloihin, samoin kuin keskittymistä vaativa työ. 51 6/2015 KEMIA Thermo Fisher Scientific on kehittänyt pipettejä vuodesta 1970
Se merkitsi, että kilpailijoiden piti puurtaa yhtä aikaa kahta työtä, jotta he ehtivät suoriutua kaikista. Viimeistään tämä kävi ilmi silloin, kun olympiajärjestäjien lähettämät valmistelevat tehtävät saapuivat perille. Bakun komeaan keskustaan on satsattu suorastaan käsittämätön määrä öljyrahoja. Avajaisissa kuultiin tervehdyksiä tieteen ja hallinnon edustajilta ja nähtiin perinteisiä azerbaidžanilaisia tanssija musiikkiesityksiä. Vuodet 1993–2003 Azerbaidžanin presidenttinä toiminut Heydar Alijev oli maan nykyisen presidentin Ilham Alijevin isä. Jo ak im Ka uh an en Bakun kokeellisessa osuudessa oli kolme tehtävää: 3-metyylitiofeenin bromaus, kromin ja vanadiinin pitoisuuksien titrimetrinen määritys seoksesta sekä kaliumpermanganaatilla tehdyn hapetuksen kineettinen tutkiminen. Vaativat tehtävät, tiukka aikataulu Kemian olympialaiset koostuvat kokeellisesta ja teoreettisesta osuudesta, joiden yhteenlaskettu pistemäärä määrää kilpailijoiden sijoitukset. Lisäksi matkassa olivat mukana joukkueen valmentajat, päämentorina toiminut tutkija Kjell Knapas ja tohtorikoulutettava Otto Seppänen Helsingin yliopiston kemian laitoksesta. Virallisten sääntöjen mukaan valmennus saa kestää vain kaksi viikkoa, mikä asettaa aikataulun suunnittelulle suuria haasteita. Leveältä rantabulevardilta voi nähdä toinen toistaan jännittävämpiä rakennuksia liekkitorneista munanmuotoisiin ostoskeskuksiin. Lähes 300 työpisteelle oli varattu upouudet lasitavarat vakuumitislauksia ja titrauksia varten sekä fotometrit ja tietokoneet kinetiikkamittauksiin. Öljyraha näkyy ja tuntuu Kun joukkue 17 tunnin matkustamisen jälkeen saapui perille Kaspianmeren rannalle, Bakun maine tuulen kaupunkina osoittautui heti ansaituksi. Se ei Suomen joukkuetta kuitenkaan lannistanut, vaan sekä kisaajat että valmentajat tarttuivat toimeen innokkaasti. Valmistelevista tehtävistä saatiinkin kallisarvoisia neuvoja ja tietoja varsinaisia kilpailuja varten. Teoreettisen osuuden vaativissa tehtävissä oli paljon viittauksia isäntämaan kulttuuriin. Avajaisseremonia pidettiin ”maailman kauneimmaksi rakennukseksi” kehutussa Heydar Alijev -keskuksessa. Seuraavaksi 75:tä maata edustaneet 290 kilpailijaa siirtyivät Moskovan yliopiston Bakun-yksikön laboratoriotiloihin, joissa varsinaiset kilpailut käytiin. Koetehtävien tekemiseen annettiin aikaa yhteensä viisi tuntia. 52 6/2015 KEMIA Suomen joukkueen saalis Azerbaidžanin Bakussa käydyistä kemian olympialaisista oli kolme pronssimitalia ja paljon kokemusta. Niissä käsiteltiin laskennallisesti bakulaisessa tehtaassa valmistetun jäähdytyslaitteen nestettä, tutkittiin granaattiomenan orgaanisia yhdisteitä sekä tarkasteltiin öljypäästöjen siivoamiseen käySuomen kilpailijat ehtivät kisan lomassa myös kaupunkikierrokselle. Otto Seppänen Lukiolaisten kemian olympialaiset kamppailtiin tänä vuonna Kaukasuksen vetovoimaisimmassa keskuksessa, Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa. Suomalaiskilpailijoiden valmennus järjestettiin laitoksessa hyvissä ajoin ennen heinäkuun lopussa pidettyjä kilpailuja. Hatut lennähtivät oitis päästä. Niiden taso olisi ollut sopivampi maisteriopiskelijoille kuin lukiolaisille. Suomen tieteellisinä tarkkailijoina olympialaisiin osallistuivat professori Matti Näsäkkälä ja lehtori Elina Näsäkkälä. Olympian mittelöt Tuulen kaupungissa. Vasemmalta Ville Lehto, Joakim Kauhanen, joukkueen opas Ilkin Agajev, Arttu Saarnisaari ja Ville Kuosmanen. Suomea edustivat kisoissa Joakim Kauhanen Turun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta, Ville Kuosmanen Schildtin lukiosta Jyväskylästä, Ville Lehto Karkkilan lukiosta ja Arttu Saarnisaari Oulun lyseon lukiosta. Myös olympialaisten puitteet olivat koko tapahtuman ajan vaikuttavat
Kiinnostava ensi vuosi Vuoden 2016 osalta olympialaiskuviot ovat vähintäänkin mielenkiintoiset. Pohjoismaiden ykköstilan vei Tanska yhdellä hopealla ja kahdella pronssilla. Maalla on edessään suuri urakka organisoida satojen ihmisten tapahtuma vajaassa vuodessa. Samoin Venäjä, Japani, Intia ja Romania veivät jokainen useita kultaisia mitaleita. Myös kahdeksan teoriatehtävää piti ratkaista viidessä tunnissa. Suomi puolestaan osallistuu ensi vuonna myös Pohjoismaiden väliseen kemiakilpailuun, joka pidetään juuri ennen varsinaisia olympialaisia. Kiinalaisten ylivoimaa Parhaat kilpailijat palkittiin kisojen päättäjäisissä. Kisojen järjestäjäksi jo aiemmin valittu Venäjä joutui – ilmeisesti rahoitusongelmien vuoksi – keskeyttämään järjestelyt ja vetäytymään isännän roolista. otto.seppanen@helsinki.fi. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston orgaanisen kemian tohtoriopiskelija, joka on kaksi viime vuotta toiminut Suomen olympiajoukkueen valmentajana. Bakun kisoissa ilmoitettiin, että uudeksi isäntämaaksi on saatu Pakistan. Kaikkiaan kilpailussa jaettiin 35 kultaista, 63 hopeista ja 92 pronssista mitalia. Ruotsi ja Islanti saivat kumpikin yhden pronssimitalin, ja Norja jäi tällä kertaa mitaleitta. 53 6/2015 KEMIA tettäviä hiilivetyjä. Kiina nappasi kunnioitettavan neloisvoiton. Kultamitalit menivät maihin, jotka ovat aina menestyneet erinomaisesti. sijalle, Ville Kuosmanen (171. sija) ja Arttu Saarnisaari (186. Myös Korean ja Taiwanin kaikki kilpailijat päätyivät kultamitaleille. Mitalit kävivät pokkaamassa Joakim Kauhanen, joka sijoittui kokonaiskilpailussa 167. sija). Suomen joukkue pärjäsi pohjoismaisessa vertailussa hyvin: nelihenkinen joukkue ylsi kolmeen pronssiseen mitaliin
Paperimassapinta hiotaan sileäksi hiomapaperilla. Seuraavaksi muutama kerros tummanpunaista automaalia ja niiden päälle vielä pari kerrosta astetta vaaleampaa punaisen sävyä, joka tuo pintaan syvyyttä. Sekä kumisuihkeet että kaikki maalit tilaan automaaleja myyvän liikkeen nettisivuilta. Haluan pukeutua Rautamieheksi, supersankariksi, jolla on huikea huipputeknologinen haarniska. Urakka alkaa mustalla kumimaalilla. Kun kumimaalikerrokset ovat kuivuneet, suihkutan niiden päälle hopeista pohjamaalia. Palat on siksi suojattava kauttaaltaan usealla kerroksella kumisuihketta. Jotta kypärän saa asettumaan päähän riittävän tukevasti, se on tehtävä kolmesta erillisestä osasta. Ryhdyn työstämään sitä paperista, Erikeeper-liimasta ja paperimassasta. Vaihtoehtoiseksi suojaksi spraymaalien ja pikaliimojen syövyttävää vaikutusta vastaan sopisi myös veden ja puuliiman seos. Tähtään mahdollisimman aitoon vaikutelmaan eli asuun, jollaisessa Rautamiestä esittävä näyttelijä Robert Down Jr. Aikaa urakkaan hupenee syksyn ja talven mittaan usean viikon työtunteja vastaava määrä. Kun kypärän pohjamuoto on sovitettu pään mukaiseksi, lähden muokkaamaan ja vahvistamaan päähineen rakennetta. Nopeampi vaihtoehto olisi paperisen pohjakerroksen kovettaminen resiinillä kevyeksi mutta kestäväksi komposiittirakenteeksi. Kun se on kuivunut, hion pinnan tasaiseksi odottamaan maalausta. Vaaditaan lukemattomia maalikerroksia ennen kuin vaahtomuovin saa näyttämään metallilta. Ne syntyvät hopeanväriseksi maalaamastani kylpyhuoneen matosta. esiintyy Avengers – Age of Ultron -elokuvassa. Keväällä pääsen haarniskan kimppuun. Jos haluaa täyteläisen lopputuloksen, punaisen alle on saatava joko kultaista tai hopeista maalia. Operaatio olisi kuitenkin kallis ja monimutkainen ja etenkin resiinin kuivumisen synnyttämien myrkkyhöyryjen käsittely haastavaa. Projekti käynnistyy kypärästä. Kypärän kasvo-osasta tulee kokokultainen. Lopuksi lisään päällimmäiseksi kerroksen paperimassaa. Silti itsellenikin jää työsarkaa. Sen tietävät cosplay-harrastajat eli hahmopukeutujat. Haarniskan muut osat teen pääasiassa vaahtomuovista, cosplayharrastajien kielellä foamista. Avuksi foamin leikkaamiseen sopiviksi paloiksi värvään itseäni kokeneemman, puoliammattilaisen puvuntekijän. 54 6/2015 KEMIA Teksti ja kuvat Hilkka Vähänen On kesä 2014 ja minulla reilu vuosi aikaa toteuttaa haaveeni. Hankin asun pohjaksi punaisesta elastaanista valmistetun Morphsuitpuvun, johon ompelen hopeiset nivelet. Vaikka paperimassa kestää kovia maaleja foamia paremmin, pohjustan varmuuden vuoksi myös kypärän kumimaalilla. Jos käsittelemättömän foamin päälle suihkuttaa akryylimaalia tai sivelee voimakasta liimaa, ne syöpyvät materiaalin läpi. Kun liimaa useita paperiliuskoja puuliimalla päällekkäin, kypärän rakenteesta tulee yllättävän kova. Metallista säväystä tavoiteltaessa jo pohjamaalin valinnalla on väliä. Ensin tarvitaan oikeaoppinen pohjustus. Näin syntyy RAUTAMIES Kuinka tavallisesta kuolevaisesta kehkeytyy supersankari. Jokainen palanen saa pari, kolme kumikylpyä. Muovista metalliksi Eniten aikaa ja vaivaa vie haarniskan osien pintakäsittely. Sen jälkeen kypärän muotoa viimeistellään, lisätään toinen kerros paperimassaa ja hiotaan pinta uudestaan.
55 6/2015 KEMIA Moro vaan! Rautamiehen ensiesiintyminen tapahtui Tampereella syyskuussa 2015 järjestetyssä Tracon X -tapahtumassa. Rautamies on supersankari Rautamies (englanniksi Iron Man) on amerikkalainen supersankarihahmo, joka on seikkaillut Marvel-kustantamon sarjakuvissa vuodesta 1963. Sittemmin hahmo on esiintynyt myös useissa television animaatiosarjoissa ja elokuvissa. Vuosien myötä Rautamiehen haarniska on uusien teknologioiden ansiosta kehittynyt yhä hienostuneemmaksi. Pukunsa ansiosta Rautamies kykenee muun muassa lentämään. Nina Honkonen
Puku ei hengitä juuri lainkaan, kun nivelkohdatkin on tukittu tehokkaasti vessanmatolla. • Puvussa esiinnytään alan tapahtumissa ja siitä otetaan kuvia. Jotkut cosplay-pukeutujat tekevät asuihinsa kulumajälkiä. Käsineiden ja rintapanssarin ”lasiosat” syntyvät läpinäkyvästä muovista, joka on peräisin käytetyistä ruokapakkauksista. kana sulavasta. Näyttävä hopeamaali peitetään vielä punaisella, mutta siitä jää hyvä metallinen kiilto. Oikea suojavarustelu on spray-maalatessa kaiken a ja o. Itse korostan liitosrajoja ja yksityiskohtia tummalla tussilla tehdäkseni lopputuloksesta sarjakuvamaisemman. Kypärästä näkee vain suoraan eteensä, ei sivuille eikä edes omiin jalkoihinsa. Hyvin ilmastoitu sisätilakin kävisi, mutta sellaista ei nyt ole saatavilla. Lopuksi kytken ohuita led-valoja patterivirtalähteeseen ja kiinnitän ne haarniskaan ilmastointiteipillä. Rautamies tarvitsee vielä käsineet. Tarkkana saa silti olla, jotta maalausrajoista tulee siistit. Yksityiskohdat maalataan tarkkana työnä pensselillä. • Cosplay-pukeutumisessa voi myös kilpailla, mutta vain pieni osa harrastajista osallistuu kilpailuihin. Maalatessa ei kannata pukeutua lempivaatteisiinsa. Jotkut harrastajat myös eläytyvät hahmoonsa, mutta näytteleminen ei ole harrastuksessa pääosassa, eivätkä monet näyttele lainkaan. Se johtuu osin sateisesta kesästä, joka ei tarjoa montaa poutaista hetkeä. Vaivannäkö ja tukala olo unohtuvat hetkessä, kun ensimmäiset Sorsapuistoon kokoontuneet lapset huomaavat lähestymiseni. Suojavarustuksia ei enää tarvita yhtä paljon, ja työn voi tehdä myös sisällä. Mallina voi olla myös elokuvan, kirjan tai pelin hahmo. Puvunvalmistukseen liittyvä luova prosessi on monille harrastuksen tärkein anti. Sana on lyhenne englannin sanoista costume play. • Cosplay-puvun voi tehdä itse tai ostaa valmiina. hilkka.vahanen@gmail.com. Se tapahtuu Tampereella syyskuussa 2015 järjestetyssä TraVaahtomuovi on pohjustettava kumimaalilla ennen varsinaista maalaamista, muuten sen pinta sulaa. Ne saan maalivahdin hansikkaista, joihin liimaan ohuemmasta foamista leikkaamani koristeet. Omin voimin en saa pukua ylleni, mutta ystävät ojentavat auttavan kätensä. Silmät kirkastuvat ja kasvoille leviää leveä hymy. Myös puvussa liikkuminen on kauCosplay-harrastaja pukeutuu lempihahmokseen • Cosplay on harrastus, jossa pukeudutaan fiktiiviseksi hahmoksi, esimerkiksi sarjakuvasankariksi. 56 6/2015 KEMIA Maalaus kaikkine vaiheineen vie toista kuukautta. con-tapahtumassa, joka houkuttelee Tampere-talon täpötäyteen cosplayharrastajia. Lajin muodot ja harrastuskulttuuri vaihtelevat maasta toiseen. Maalauksen viimeistely on makuasia. Supersankarikin suosii kierrätystä. Rautamies on valmis ensiesiintymiseensä. Vaikka olen jättänyt kypärän leukaja kasvo-osien väliin mustan kankaisen osan hengitysaukoksi, muoviset silmälasit huurtuvat hetkessä. Nyt ymmärrän, miksi sarjakuvien Rautamies kulkee kaikkialle lentäen. ”Kato äiti, kato äiti – tuolta tulee Rautamies!” Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka harrastaa cosplayta ja tekee pro gradu -työtään supersankareista. • Harrastus on lähtöisin Yhdysvalloista mutta suosittu myös muualla. Mokkerin hanskat Kun koko haarniska on saanut rikkaan metallinhohtoisen punasävyn, maalaan kultaiset ja hopeiset yksityiskohdat pensselillä. Rajat suojataan maalarinteipillä. Automaaleja, etenkin vahvoja kumimaaleja, käytettäessä ensisijaista on kunnollinen suojautuminen: tarvitaan suojalasit, hengityssuojain ja kertakäyttöiset kumihansikkaat. Työ on hoidettava ulkosalla, jotta maalin höyryistä ei ole vaaraa
SULHOKANDIDAATILLA on silmänräpäys aikaa tehdä vaikutus. Blogissa paljastetaan se, millä tavalla persoonallisuushäiriöinen viimeisin eksä oli. Ilmoituksessa voi etsiä esimerkiksi lähihoitajaa kaukosuhteeseen tai kaukopartiomiestä lähitaisteluun. Valintakriteerit voi laatia juuri mielensä mukaisiksi. ENNEN MUINOIN parinvalinta tapahtui huonosti valaistuissa tiloissa, joissa tutustuttiin vastakkaiseen sukupuoleen musiikin mukana hytkyen. Intiimeimmät valokuvat siirretään instagramiin ja vastaavat videot tuupataan verkkoon. Profiilien ja instagram-tilien perusteella voisi olettaa, että Suomessa asuu 5,5 miljoonaa sinkkua. Modernit Tinderellat etsivät seuransa nettipalvelusta, jossa parin katsastus tapahtuu nanosekunneissa. Tästä seuraa eettinen dilemma. Sosiaalinen media peilaa päivän asenteita. TELEVISION alttariohjelmat ovat kiinnostava vastaisku pikasuhteille. Aina ei auta sekään, että esiintyy deittipalvelussa jonkun muun valokuvalla tai buustaa ceeveetään detaljeilla, joiden totuusarvo on negatiivinen. Nykyään kaikki on toisin. Jos pärstäkerroin ei miellytä, ehdokas karsiutuu armotta. Se johtuu siitä, että ikinä ei voi tietää, kuinka monta päivää suhde vielä kestää. Se, mihin ennen meni viikkoja tai kuukausia, hoituu nyt peukalon vilauksella. Sitten vain someen tiedote, että tarvitaan uusi partneri, sillä entinen oli huono. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Jos sieltä ei löydy varatulle salarakasta, palvelun hakkerointi pettää ainakin pettäjän. Formaattiin tuotesijoitellaan uusimmat treffisovellukset ja avioerojuristien mainokset. Nopeaan parinvaihtoon tottuneet pakotetaan asumaan yhdessä pykälien vaatima aika. Match.com-Paavo voi tietysti kostaa kohtelunsa lähettämällä daamille massapostituksena anatomisia otoksia. Tehtävä oli haastava etenkin rytmihäiriöisille. Katsojille näytetään kädestä pitäen, kuinka suhde päätetään. Jotkut paavot tosin pitävät senkaltaisia selfieitä nykyaikaisten soidinmenojen normaalina osana silloinkin, kun Tinderella on suhtautunut lähestymisajatukseen suopeasti. KEEMIKKO ”Profiilien ja instagram-tilien perusteella voisi olettaa, että Suomessa asuu 5,5 miljoonaa sinkkua.” 57 KEMIA 6/2015. Kun kumppani ei sovi elämäntilanteeseen, tästä hankkiudutaan rivakasti eroon. Luvusta ovat poissa ne mummot ja vaarit, joiden naamatauluja jälkeläiset lataavat verkkoon vanhuksilta lupaa kysymättä. PIKADEITTAILUN pinnallisuus ei haittaa niitä, joille parisuhteetkin ovat pikaisia. Jos on saanut sitä mitä on tilannut, onko varaa valittaa. JOS KUITENKIN jumittuu parisuhteeseen, joka on päässyt väljähtymään, netistä voi etsiä myös rinnakkaisraiteita. Kuten entinen puolue, pettäjäpalvelu pettää aina. Joku on joka tapauksessa tullut petetyksi. Vanhanaikaisen avioliiton sijaan tv-suhde on solmittu tuottajayhtiön kanssa. Ei ole vaikeaa arvata, että tuottajilta tulee vielä jatko-osa, jossa pareja vaihdellaan ja peli jatkuu. Keemikko Lähisuhteeseen laitostunut Tinderella ja Pettäjä-Paavo Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Siksi se kestää pidempään kuin nykyiset normiliitot. Promillet olivat etenkin niiden puolella, joille dna tai elämäntavat eivät olleet suoneet ulkoista kauneutta. Tapahtumaa vauhditettiin tavallisimmin alkoholilla. Kukaan ei koskaan kerro mitään kumppanistaan
Tähän päätyy brittiläis-amerikkalainen ryhmä, joka selvitti asiaa mallintamalla tulevaisuuden maankäyttöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Kuuden mikrometrin mittaisen, vedessä sukkuloivan minikoneen on kehittänyt nanoteknologian professorin Joseph Wangin johtama ryhmä. Kun tutkijat testeissä lisäsivät veteen kalsiumkloridia, bikarbonaatti muuttui nopeasti kalsiumkarbonaatiksi. ”Jos mikromoottorit voivat käyttää polttoaineena ympäristöään, niistä tulee helpommin skaalattavia, ympäristöystävällisempia ja edullisempia”, sanoo tutkija Kevin Kaufmann. Ranskalaistutkijoiden väite odottaa vielä vahvistusta. Suolaisesta merivedestä ne onnistuivat samassa ajassa eliminoimaan 88 prosenttia hiilidioksidista. Sc an st oc kp ho to Tekstit: Päivi Ikonen. Näin visioivat Kalifornian yliopiston tutkijat. Ryhmä ei ole vielä julkaissut vertaisarvioituja tutkimustuloksia, muistuttaa asiasta kirjoittanut New Scientist -lehti. Mikromoottorien polttoaineena toimi veteen lisätty vetyperoksidi, joka reagoi putkiloiden sisäpinnan platinapäällysteen kanssa. Angewandte Chemie -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta kertoi Science Daily. Spermaa petrimaljalta. ”Kun alkuperäinen metsä katoaa, suuri osa maaperän typestä vapautuu ilmakehään”, kuvailee Illinoisin yliopiston ilmakehätieteiden professori Atul Jain Science Daily -lehdessä. Tutkijat pyrkivät seuraavaksi rakentamaan koneen, joka saa vauhtinsa vedestä. Polymeeripintaisen putkilon sisällä on entsyyminä karboanhydraasi, joka katalysoi veden ja hiilidioksidin reaktiota bikarbonaatiksi. Siittiösolut syntyvät laboratoriossa Metsät imevät luultua vähemmän hiiltä Typen puutteesta kärsivä puu ei kykene sitomaan hiilidioksidia. La bo ra to ry fo r Na no bi oe le ct ro ni cs , UC Sa n Di eg o Ja co bs Sc ho ol of En gi ne er in g Ihmisen spermaa voidaan nyt kasvattaa laboratoriossa. Jos väite on totta, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ihmisspermaa on kyetty saamaan aikaan keinotekoisesti. Jos risut, oksat ja juuret saisivat jäädä paikalleen, ne hajoaisivat ja vapauttaisivat typpeä puiden käyttöön. Merten happamoitumista voidaan ehkä joskus hillitä hiilidioksidia poistavien mikromoottorien avulla. Koska useimmat IPCC:n käyttämät ilmastomallit eivät ota huomioon typen vähenemisen vaikutusta, ne aliarvioivat metsien kuluvan vuosisadan hiilidioksidipäästöt ainakin 90-prosenttisesti, ehkä jopa 150-prosenttisesti, tutkijat sanovat. Toinen syy typpikatoon on metsätähteen kerääminen pois bioenergiatuotannon tarpeisiin. Ranskalaisryhmä toivoo voivansa aloittaa kliiniset kokeet vuonna 2017. Aiemmat yritykset ovat päättyneet kesken ennen kuin siittiöt ovat olleet kypsiä. Syynä asiaan on se, etteivät puut saa käyttöönsä riittävästi typpeä, jota ne tarvitsevat hiilen sidontaan. Ranskalaiset kertovat kehittäneensä menetelmän, jonka avulla niin rotan, apinan kuin ihmisenkin kiveskudoksesta eristetyt itusolut saadaan tuottamaan kypsiä siittiösoluja. Sadan mikrometrin sekuntinopeudella etenevät mikromoottorit poistivat viidessä minuutissa deionisoidun veden hiilidioksidista 90 prosenttia. Kehitystyön eteneminen riippuu Perrardin mukaan siitä, saavatko tutkijat luvan hedelmöittää ihmisen munasolu laboratoriossa tuotetulla siittiöllä. Tutkijat ovat myös saaneet keksinnölleen patentin. 58 6/2015 KEMIA ULKOMAILTA Metsien kykyä toimia ilmastonmuutosta jarruttavina hiilinieluina on yliarvioitu. Näin ainakin väittävät lyonilaisen bioteknologiayhtiön Kallistemin tutkijat Philippe Durand ja Marie-Hélène Perrard. Hiiren spermaa onnistuttiin valmistamaan laboratorio-oloissa Japanissa vuonna 2011. Tutkimus keskittyi niin kutsuttuihin sekundaarisiin metsiin eli uusiin metsiin, jotka on istutettu metsän hävittämisen, hakkuiden tai metsäpalon jälkeen. Sc an st oc kp ho to Mikrokoneet putsaamaan happamoituvia meriä Vedessä sukkuloivat putkilomaiset mikromoottorit poistavat tehokkaasti hiilidioksidia
Vuoristoseudulla asustavat kaksi kimalaislajia, Bombus balteatus ja Bombus sylvicola, käyttivät aiemmin lähes yksinomaisena ravintonaan tiettyjä syvänieluisia kukkia. Maapallon ilmasto oli tosin dinosaurusten elinaikana nykyistä lämpimämpi, ja alueella kasvoi metsää. Ilmaston lämmetessä kukat ovat kuitenkin vähentyneet dramaattisesti, joten kimalaiset joutuvat nyt etsimään Kivikauden ihmiset keittivät puuroa Syö kiltisti puurosi. ”Löytömme on varhaisin tunnettu tapaus, jossa ihminen on käyttänyt kauraa ruuakseen”, kertoo tutkija Marta Mariotti Lippi. ”Dinosauruksien löytyminen näin kaukaa pohjoisesta kyseenalaistaa entiset käsityksemme niiden fysiologiasta”, sanoo Floridan yliopiston professori Greg Erickson Science Alaskasta löytyi dinosaurusten jäämies Ja m es Ha ve ns Taiteilijan näkemys maailman pohjoisimmasta dinosauruksesta. Tämä selvisi, kun Firenzen yliopiston tutkijat analysoivat tärkkelysjäänteet eteläisestä Italiasta löydetystä muinaisesta jauhinkivestä. Tarkoituksena oli ehkä viljan kuivaaminen, sillä muinaisajan nykyistä kylmemmässä ilmastossa kasvit pysyivät kosteina. Hänen mukaansa paleoliittisen ajan ihmiset jauhoivat keräämänsä villikauran jyvät jauhoksi, jonka he sen jälkeen keittivät puuroksi tai paistoivat yksinkertaisiksi leiviksi. Paleontologien mukaan Prince Creekistä on odotettavissa runsaasti uusiakin löytöjä, sillä hankalapääsyinen alue on suurelta osin vielä tutkimatta. Prosessi on vaatinut aikaa, mutta siitä on koitunut paljon hyötyä. 59 6/2015 KEMIA Yhdysvaltain Kalliovuorilla elävät kimalaiset ovat vastanneet ilmastonmuutoksen niille asettamiin haasteisiin lyhentämällä kieltään. Kaura on hyvin ravinteikas kasvi, ja jauhona sitä on ollut kätevä kuljettaa mukana, Lippi sanoo. New Scientist -lehden mukaan kielen kasvattaminen pitkäksi nielee myös energiaa, joten kimalaisten kannattaa senkin takia tyytyä lyhyempään kieleen. Siinä tapauksessa ei kannata hylätä puuropataa, neuvoo New Scientist -lehti. Sc an st oc kp ho to Kimalaiset ovat selvästi pörröisempiä kuin mehiläiset, joten niihin tarttuu enemmän siitepölyä. Daily -lehdelle. Liki kymmenmetrinen kasvinsyöjä pärjäsi ilmeisen hyvin kaamoksessa, lumessa ja pakkasissa. Jo aiemmin on tiedetty paleoliittisen kauden ihmisten jauhaneen muun muassa osmankäämin ja muiden kasvien juuria. Vuoden keskilämpötila seudulla oli tuolloin noin +6 celsiusastetta eli sama kuin nykypäivän Helsingissä. Arktinen dinosaurus paljastui noin 69 miljoonaa vuotta vanhasta Prince Creekin muodostumasta. ”Kuvittele, että sinulla olisi todella pitkä pilli ja yrittäisit asettaa sen hyvin matalaan kuppiin”, vertaa tutkija Rebecca Irwin North Carolinan yliopistosta. Asiasta kertovat Missourin yliopiston tutkijat, joiden mukaan hyönteisten kielet ovat 40 vuodessa kutistuneet peräti neljänneksen. Ennen jauhamista jyvät ilmeisesti kuumennettiin. Se on helpompaa, kun kieli on lyhyempi. Kuumennetuista jyvistä tuli helpompia jauhettavia ja myös säilyvämpiä. Amerikkalaistutkijoiden löytämät luurangon jäänteet osoittavat kyseessä olevan myös uuden, tieteelle aiemmin tuntemattoman lajin. mettä matalakukkaisista kasveista. Ajattelitko ryhtyä paleodieetille. Tutkijat antoivat matelijalle nimen Ugrunaaluk kuukpikensis. Pitkä kieli oli tarpeen, jotta hyönteiset ylettivät imemään niiden meden. Niin tekivät jo kivikauden ihmiset. Inupiatunkielinen ilmaus tarkoittaa ”Colvillejoen muinaista laiduntajaa”. Metsästäjä-keräilijät söivät nimittäin kaurapuuroa jo 32 000 vuotta sitten eli kauan ennen maanviljelyn alkua. Ilmastonmuutos lyhensi kimalaisen kielen Alaskan syrjäseudulla on tehty kaikkien aikojen pohjoisin dinosauruslöytö. Se tekee niistä tehokkaita pölyttäjiä. Kimalaiset ovat erityisen tärkeitä pölyttäjiä, koska ne kykenevät elämään paikoissa, joissa mehiläiset eivät, esimerkiksi korkeassa ilmanalassa.
Isabelle Roche (Granadan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. 60 6/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat sivulla 62 Aalto-yliopisto M.Sc. Kaarina Sivonen. Jussi Leveinen. FM Tuija Jokisen väitöskirja Formation of low-volatility aerosol precursor molecules and clusters in the atmosphere tarkastettiin 16.9.2015. Monica Ek (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena emer.prof. Satu-Pia Reinikainen. Igor Koshevoy. Elizabeth Wellington (Warwickin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Claude Descorme (Lyonin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Karjalainen. Vastaväittäjänä toimi dos. Esther Takaluoman väitöskirja Structural Characterization of some Selenolato and Tellurolato Complexes of Platinum and Palladium tarkastettiin 9.9.2015. Jukka Finne. Vastaväittäjänä toimi prof. Annele Hatakka. Vastaväittäjinä toimivat prof. Fred Asiegbu. Tampereen teknillinen yliopisto DI Marianna Vehviläisen väitöskirja Wet-Spinning of Cellulosic Fibres from Water-Based Solution Prepared from EnzymeTreated Pulp tarkastettiin 4.9.2015. Arto Urtti. Risto Soukka. Jayendra Patelin väitöskirja Development of potent and selective inhibitors of enzymes involved in endocannabinoid inactivation tarkastettiin 19.9.2015. Robert Grosse (Marburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. FM Anne Heponiemen väitöskirja Catalytic wet air oxidation of industrial wastewaters. Andreas Kemna (Bonnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. William Hogland (Linneaus-yliopisto, Ruotsi) ja Dr. Hairan Man väitöskirja Role of chemical and enzyVÄITÖKSIÄ matic modifications of milk proteins on emulsion stability/ properties—Approaches for more stable protein emulsions tarkastettiin 11.9.2015. FM Satu-Marja Myllymäen väitöskirja Specific roles of epithelial integrins in chemical and physical sensing of the extracellular matrix to regulate cell shape and polarity tarkastettiin 1.10.2015. Ulla Lassi. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. DI Laura Kaijasen väitöskirja Capillary electrophoresis: Applicability and method validation for biorefinery analytics tarkastettiin 18.9.2015. Niels B. Pertti Nousiainen. Edmundo Gómezin väitöskirja Spectral induced polarization investigations in presence of metal sulphide minerals: implications for monitoring the generation of acid mine drainage tarkastettiin 19.9.2015. M.Sc. FM Hanna Lindgrenin väitöskirja Phylogeny, symbiotic interactions and chemical variation in the genus Bryoria section Implexae (Parmeliaceae, Lecanoromycetes) tarkastettiin 11.9.2015. Olavi Pelkonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. FM Kaisa Rajakylän väitöskirja The nuclear import mechanism of SRF co-activator MKL1 tarkastettiin 25.9.2015. FM Reija Silvennoisen väitöskirja Physiological Modulation of the Reverse Cholesterol Transport Pathway in vivo tarkastettiin 18.9.2015. Tapani Pakkanen. Kaarina Sivonen. Janne lhalainen. Mikael Knip. Sara Mostafavi (Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto FM Marko Lehtosen väitöskirja Application of Mass Spectrometry in Unravelling the Secrets of the Endocannabinoid System tarkastettiin 4.9.2015. Matti Haukka (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Risto Laitinen. Larsen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Luxi Zhoun väitöskirja Modelling aerosol formation and precursor gases in the boundary layer tarkastettiin 29.9.2015. Risto Myllylä. Vastaväittäjinä toimivat prof. M.Sc. Baumann (Chemnitzin teknillinen yliopisto, Saksa) ja prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Suvi Suurnäkin väitöskirja Anatoxin-a and odorous metabolites in cyanobacteria: molecular detection of the producers tarkastettiin 25.9.2015. Harri Lipsanen. Callaway. Mats Åström (Linnaeus-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Hannu Auringon väitöskirja Risk Assessment of Modern Landfill Structures in Finland tarkastettiin 18.9.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Aki Manninen. Vastaväittäjänä toimi prof. Raija Oilunkaniemi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Manuela Tumiatin väitöskirja RAD51C is a tumor suppressor in mammary and sebaceous glands tarkastettiin 8.9.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. James C. DI Seija Virtasen väitöskirja Redox reactions and water quality in cultivated boreal acid sulphate soils in relation to water management tarkastettiin 2.10.2015. Wonjae Kimin väitöskirja Fabrication and characterization of graphene-based electronic devices tarkastettiin 28.8.2015. M.Sc. DI Jouni Purasen väitöskirja Protective Spinel Coatings for Solid Oxide Fuel Cell Interconnectors by Thermal Spray Processes —From Conventional Dry Powder to Novel Solution Precursor Thermal Spraying tarkastettiin. Markku Yli-Halla. Marco Mor (Parman yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. Mats Wedin (Ruotsin luonnontieteellinen museo) ja kustoksena prof. Suleiman Khanin väitöskirja Bayesian multi-view models for data-driven drug response analysis tarkastettiin 7.9.2015. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Lin Wang (Fudanin yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. M.Sc. Yu Jiangin väitöskirja Modification and Applications of Micro-structured Polymer Surfaces tarkastettiin 17.9.2015. Maria Jenmalm (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Markku Kulmala. Jaakko Hyvönen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. FM Juha Kangasluoman väitöskirja Generation, characterization and sizing of sub-3 nm nanoparticles and molecular clusters tarkastettiin 16.9.2015. Sue B. Samuel Kaski. Vastaväittäjänä toimi prof. MMM Eeva-Liisa Terhosen väitöskirja Environmental Impact of Using Phlebiopsis gigantea in Stump Treatment Against Heterobasidion annosum sensu lato and Screening Root Endophytes to Identify Other Novel Control Agents tarkastettiin 4.9.2015. FM Laura Orivuoren väitöskirja The Development of Immune Responses and Allergy in Children from Farming and Non-farming Environments tarkastettiin 18.9.2015. FM Elina Dadun väitöskirja Interactions of ?2?1 integrin and its ligands, type I collagen and Echovirus 1 tarkastettiin 25.9.2015. Jyväskylän yliopisto FM Toni Roihan väitöskirja Carbon control of bacterioplankton in subarctic lakes and ponds tarkastettiin 4.9.2015. M.Sc. Nevalainen. FM Matti Tuikan väitöskirja Crystal engineering studies of barium bisphosphonates, iodine bridged ruthenium complexes and copper chlorides tarkastettiin 11.9.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Alberto Pivato (Padovan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Oxidation of bisphenol A over cerium supported metal catalysts tarkastettiin 25.9.2015. Tiia Kuuranne (Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy) ja kustoksena dos. Minna Nyström. Tuukka Petäjä. Georg Gübitz (BOKU-yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Juha Partanen. Prov. Max Lemme (Siegenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Helsingin yliopisto MMM Antti Karkmanin väitöskirja Antibiotic resistance in human impacted environments tarkastettiin 4.9.2015. Eva María del Amo Páezin väitöskirja Ocular and systemic pharmacokinetic models for drug discovery and development tarkastettiin 11.9.2015. Charles Streuli (Wellcome Trust, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Theo van Berkel (Leidenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Herbert Sixta (Aaltoyliopisto) ja prof. Paolo Capretti (Firenzen yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto DI Pälvi Apilon väitöskirja Rollto-roll printing of organic photovoltaic cells and modules tarkastettiin 4.9.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Roman Tuma (Leedsin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Markku Kulmala. M.Sc. Madalena Tarsounas (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Vastaväittäjänä toimi TkT Risto Korpinen (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena dos. Laurens Ganzeveld (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Watson (Kanadan sisävesien tutkimuskeskus) ja kustoksena prof. Karine Sellegri (Blaise Pascal -yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Donald Lupo (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena emer. Tapio J. Reinhard R
Hallitussa virrassa PSi-partikkelit päällystyvät itsestään polymeereillä. Lupaavimpia teknologioita on lääkeaineen lataaminen huokoisen piikehikon eli PSi:n (Porous silicon) sisään ja PSi-partikkelin päällystäminen polymeereilla. Kuoren voi suunnitella vaikkapa hajoamaan happamissa olosuhteissa, jolloin lääke vapautuisi muita soluja happamammissa syöpäsoluissa. Osana palkittua väitöstutkimustaan Liu kehitti uuden tavan valmistaa täsmäsyöpälääkkeitä, jotka ovat rakenteeltaan polymeerikuorisia PSipartikkeleita. Toki tapauskohtaisesti pitää säätää yhtä ja toista.” Antti Kivimäki Dongfei Liun mukaan lääkkeet viedään tulevaisuudessa yhä useammin oikeaan kohteeseensa täsmäkuljettimien avulla. Kun syöpäpotilaan pitää tavallisesti ottaa yhdistelmälääke kolmesti päivässä, uuden teknologian ansiosta riittää ehkä yksi tabletti päivässä, mahdollisesti jopa vain yksi viikossa. ”PSi:n yksi vahvuus on se, että sen suojassa samaan polymeeripäällysteeseen voi yhdistää kemiallisilta ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia lääkkeitä, esimerkiksi vesiliukoisia ja vettähylkiviä.” Liu toivoo, että hänen kokeilunsa johtavat teolliseen lääkevalmistukseen tai yhteistyöhön lääketeollisuuden kanssa kymmenen vuoden sisällä. Kuoren avulla voidaan säädellä lääkkeen kulkeutumista oikeaan osoitteeseen. ”Huokoisen piin sisään mahtuu paljon lääkettä, josta osa tosin karkaa matkalla juuri huokoisuuden vuoksi. ”Syöpäsolut ovat normaalisoluja läpäisevämpiä, mutta niihinkin menevät helposti sisään vain alle 100 nanometrin kokoiset partikkelit. Erikokoiset partikkelit päätyvät elimistössä eri paikkoihin. 61 6/2015 KEMIA Uusi täsmälääkkeiden valmistustekniikka toi tutkija Dongfei Liulle Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnon. Lääkkeet kuoren sisällä ovat metotreksaattia, sorafenibiä ja paklitakselia. Ongelma ratkeaa, kun ympärille rakennetaan suojaava polymeerikuori”, kuvailee tutkijatohtori Dongfei Liu Helsingin yliopistosta. ”Kun lääke löytää tiensä suoraan syövän luo ja osaa vieläpä mennä syöpäsolun sisään, hoidon sivuvaikutukset vähenevät dramaattisesti.” Kohti apteekin hyllyä Liun keksintö on lupaava, mutta matka laboratoriosta apteekin hyllylle on pitkä. Liu kuitenkin uskoo lääketeollisuuden kulkevan yhä vahvemmin kohti täsmäkuljettimia. Vaikka polymeerikuoren ja PSi:n yhdistelmiä tutkitaan ahkerasti, yhtään tällaista lääkettä ei vielä ole markkinoilla. Liun hyödyntämän mikrofluidiikan avulla johdetaan pieneen putkeen kahdesta eri kanavasta tasaisena virtana vettä, etanolia, polymeerejä, lääkkeitä sekä PSi-partikkeleita. Lopputuloksena on huomattavan tasalaatuisia, noin 250 nanometrin kokoisia täsmäkapseleita. Täsmäohjus tuhoaa syöpäsolun Tämän vuoksi kapselin polymeerikuoren pinnalle lisätään vielä soluun tunkeutumista auttavia CPP-peptidejä”, Liu kertoo. ”Tosin esimerkiksi ibuprofeenin kuljettaminen tulehtuneeseen lihakseen on yksinkertaisempi tehtävä kuin yhdistelmäsyöpälääkkeiden vieminen syöpäsoluihin.” Liun mikrofluidiikkamenetelmää voi käyttää periaatteessa kaikenlaisten lääkkeiden valmistukseen, ei ainoastaan syöpälääkkeiden. Lääketutkimuksessa on viime vuosina kehitelty nanokokoisia kantajapartikkeleita, jotka osaavat kuljettaa lääkeaineet oikeaan kohteeseen. ”Kun lääke löytää tiensä syöpäsolun sisään, hoidon sivuvaikutukset vähenevät dramaattisesti.”. ”Tämä teknologia on potentiaalisesti skaalattavissa teollisiin mittoihin
Sirpa Jalkanen tunnetaan ihmisen immuunipuolustus. Ronald Österbacka. Vastaväittäjinä toimivat prof. Mihai Irimia-Vladu (Joanneumin tutkimuskeskus, Itävalta) ja kustoksena prof. Petri Vuoristo. Vastaväittäjänä toimi prof. 2015. Palkinnon jakaa opetusja kulttuuriministeriö. M at ti Im m on en Sirpa Jalkanen S uomeen on nimitetty kaksi uutta tieteen akateemikkoa. Petri Lehenkari (Oulun yliopisto) ja kustoksena dos. Kiillossa vuonna 1983 aloittanut aiempi toimitusjohtaja, FT Antti O. Tampereen yliopisto FM Mimmi Patrikosken väitöskirja Insights into the use of adipose stem cell for clinical cell therapy: Novel culturing conditions and characterization of multipotency and immunogenic properties tarkastettiin 19.9.2015. Asikainen työskenteli aiemmin yhtiön rakennustarvikeosaston johtajana ja Viljanmaa teknologiajohtajana. Robert Vassen (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja prof. Gabriele Procaccini (Anton Dohrnin tutkimusinstituutti, Italia) ja kustoksena prof. Alejandro Molinan väitöskirja Synthesis of short oligonucleotides on a soluble support by the phosphoramidite method tarkastettiin 4.9.2015. Mauno Könönen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Professuuri keskittyy epäorgaaniseen rakennekemiaan poikkitieteellisessä nanotieteiden ja rakenneja laskennallisen kemian tutkimusympäristössä. Hän käyttää tutkimuksissaan erilaisia lähestymistapoja selvittääkseen tyypin 2 diabeteksen ja insuliiniresistenssin geneettisiä taustatekijöitä. FM Mirkka Heinosen väitöskirja Players of Th-cell differentiation and immune dysregulation— focus on GIMAP family genes tarkastettiin 15.9.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Nieminen jää eläkkeelle loppuvuoden aikana. Kemira Oyj KTM Tomas Biström on nimitetty yritysvastuujohtajaksi. Kiilto Oy Toimitusjohtajaksi 1.10.2015 alkaen on nimitetty KTM Anssi Asikainen ja varatoimitusjohtajaksi TkT Mikko Viljanmaa. FM Fredrik Petterssonin väitöskirja Paperand Membrane-Based Ion-Modulated Electronics tarkastettiin 25.9. Marcel Somers (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Leila Perea Mosqueran väitöskirja Fiber-reinforced composite fixed dental prostheses—Studies of the materials used as pontics tarkastettiin 2.10.2015. Harri Lönnberg. Vastaväittäjänä toimi prof. Hän on aiemmin vastannut Kemiran palkitsemisjärjestelmistä ja toteuttanut yhtiön henkilöstön suorituksen johtamista ohjaavan prosessin. Vuonna 1997 perustettu Suomen tiedepalkinto Suomen tiedepalkinto professori Markku Laaksolle myönnetään kahden vuoden välein Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle. Vastaväittäjänä toimi Dr. Susanna Miettinen. FM Timo Vallan väitöskirja Spectrally tuned lanthanide photoluminescence for point-of-care testing tarkastettiin 11.9.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. 18.9.2015. Markku Laakso on johtavia kakkostyypin diabeteksen genetiikan tutkijoita, joka on muun muassa valittu maailman 400 vaikutusvaltaisimman biolääketieteellisen tutkijan joukkoon. Riitta Lahesmaa. Vijay Kuchroo (Harvardin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Itä -S uo m en yli op ist o Markku Laakso toimii Suomen Akatemian Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikön ryhmänjohtajana. Lajos Kovács (Szegedin yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. FM Anna Leisvuoren väitöskirja Prodrug Strategies of Antiviral Nucleotides: Studies on Enzymatically and Thermally Removable Phosphate Protecting Groups tarkastettiin 18.9.2015. Kid Törnquist. Vastaväittäjänä toimi prof. Ingo Klimant (Grazin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. FM Conny Sjöqvistin väitöskirja Genetic diversity and phenotypic variability of phytoplankton populations in the Baltic Sea tarkastettiin 18.9.2015. Tero Soukka. Jacek Jemielity (Varsovan yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Camilla Schalin-Jäntti (Hyks) ja kustoksena prof. Laakson työryhmineen keräämä väestöeli biopankkiaineisto on kansainvälisten kriteerien mukaan erittäin merkittävä. Turun yliopisto M.Sc. Hän siirtyi työhön Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusjohtajan tehtävästä. Pekka Vallittu. Harri Lönnberg. K. 62 6/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitöksiä… NIMITYKSIÄ Jyväskylän yliopisto Professoriksi kemian laitokseen 1.1.2016 alkaen on nimitetty FT, dosentti Heikki Tuononen. Vastaväittäjänä toimi prof. Akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen Turun yliopistosta ja akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta vastaanottivat arvonimensä Helsingissä syyskuussa järjestetyssä juhlassa. Palkinnon suuruus on 85 000 euroa. Suomen tiedepalkinto 2015 on myönnetty akatemiaprofessori Markku Laaksolle Itä-Suomen yliopistosta. Erik Bonsdorff. DDS, M.Sc. Åbo Akademi FM Veronica Kalhorin väitöskirja Sphingosine-1-phosphateevoked invasion of follicular thyroid cancer cells: Evidence for the involvement of HIF-1?, MMP2 and MMP9 tarkastettiin 11.9.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Luonnonvarakeskus TkT Johanna Buchert on nimitetty tutkimuksesta vastaavaksi ylijohtajaksi
Johtava evoluutiobiologi Ilkka Hanski kuuluu maailman johtaviin ekologian ja evoluutiobiologian tutkijoihin. Viime aikoina hän on selvittänyt ihmisten asuinympäristön biologisen monimuotoisuuden vaikutusta allergioihin ja muihin tulehdusperäisiin sairauksiin. Metapopulaatiobiologian tutkimuskohde on pirstoutuneen elinympäristörakenteen vaikutus lajien ekologiaan ja evoluutioon. Arvonimen myöntää tasavallan presidentti Suomen Akatemian esityksestä. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. 63 KEMIA 6/2015 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Hanskin tutkimus on kohdistunut myös luonnon monimuotoisuuden laajempaan merkitykseen. M at ti Im m on en Ilkka Hanski. Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Hän on löytänyt uudet ”liikennemolekyylit”, jotka ovat vastuussa haitallisten tulehdusten ja syövän leviämisestä. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT 6 th Nordic Wood Biorefinery Conference Helsinki 20.–22.10.2015 www.vtt.fi/nwbc2015 Nanotieteen päivät Jyväskylä 22.–23.10.2015 www.jyu.fi/science/muut_yksikot/ nsc/en/nsdays Tekniikan päivät Tampere 22.–24.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Kokkola Material Week Kokkola 24.–29.10.2015 www.materialweek.fi Muovipakkauskonferenssi Helsinki 30.10.2015 www.pakkaus.com Tekniikan päivät Oulu 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Tekniikan päivät Turku 30.–31.10.2015 www.tekniikanpaivat.fi Fennoscandian Exploration and Mining Rovaniemi 2.–4.11.2015 fem.lappi.fi Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Helsinki 4.–5.11.2015 www.ttl.fi > Koulutus Tekniikan päivät Helsinki 6.–7.11.2015 www.tekniikanpaivat.fi Laboratorion vaativa jätehuolto Helsinki 9.–11.11.2015 www.ael.fi > Koulutustarjonta Lahden tiedepäivä Lahti 10.11.2015 www.lahdenyliopistokampus.fi Farmasian päivät Helsinki 13.–15.11.2015 www.farmasianpaivat.fi Väri ja Pinta 2015 Helsinki 18.–21.11.2015 www.varipinta.fi FinnSec 2015 Helsinki 18.–21.11.2015 www.finnsec.fi Pakkausalan ympäristökonferenssi Helsinki 24.11.2015 www.pakkaus.com Laboratoriolaitteiden kalibrointi ja laadussapito Helsinki 8.–9.12.2015 www.ael.fi > Koulutustarjonta Nordic Health Technology Helsinki 13.–15.1.2016 www.easyfairs.com Labquality Days Helsinki 11.–12.2.2016 www.labquality.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Scanpack Göteborg, Ruotsi 20.–23.10.2015 www.svenskamassan.se EFIB 2015 Bryssel, Belgia 27.–29.10.2015 www.efibforum.com Expo Coating Moskova, Venäjä 27.–29.10.2015 www.expocoating.primexpo.ru 1 st International Turkic World Conference on Chemical Sciences and Technologies Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina 27.10.–1.11.2015 www.itwccst.com Bio-Europe 2015 München, Saksa 2.–4.11.2015 www.ebdgroup.com/bioeurope Colloids and Surfaces in Biology and Biomaterials Uppsala, Ruotsi 4.–6.11.2015 www.asmcs.se SpeChem China Shanghai, Kiina 12.–13.11.2015 www.spechemchina.com/en 6 th EFMC International Symposium on Advances in Synthetic and Medicinal Chemistry Tel Aviv, Israel 15.–18.11.2015 www.efmc.info PEFTEC 2015 Antwerpen, Belgia 18.–19.11.2015 www.peftec.com 16 th Asian Chemical Congress Dhaka, Bangladesh 18.–21.11.2015 www.16acc.org European Business Development Conference for Biotech and Pharma Antwerpen, Belgia 23.–24.11.2015 www.ebdc.meeting-mojo.com Biocides Europe Wien, Itävalta 25.–26.11.2015 www.chemicalwatch.com/events Thin Wall Packaging Köln, Saksa 1.–3.12.2015 www.amiplastics.com Nordic Chemistry Learning Conference Trondheim, Norja 3.–4.12.2015 www.nordicchemistry.eventweb.no The 2015 European Biopolymer Summit Lontoo, Iso-Britannia 9.–10.12.2015 www.wlpgroup.com Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Tucson, Yhdysvallat 10.–16.1.2016 www.icpinformation.org Interplastica Moskova, Venäjä 26.–29.1.2016 www.interplastica.ru Berzeliusdagarna Tukholma, Ruotsi 29.–30.1.2016 www.berzeliusdagarna.se 1 st Enerchem Congress Firenze, Italia 18.–20.2.2016 www.enerchem-1.it Structure Based Drug Design Conference Carlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2016 www.zingconferences.com järjestelmän lymfosyyttien tutkijana. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Jalkasen havaintojen pohjalta on perustettu kaksi biotekniikkayritystä, jotka käyttävät hänen löytämiään molekyylejä lääkekehityskohteina. Kehitteillä on hoidot akuuttiin keuhkosairauteen ja maksavaurioihin, joihin ei vielä ole saatavilla toimivaa lääkettä. Monia palkintoja tutkimuksistaan saanut Sirpa Jalkanen tunnetaan myös koulutuksen kehittäjänä ja aktiivisena tutkijankouluttajana, joka on projekteissaan Sirpa Jalkanen ja Ilkka Hanski uusia tieteen akateemikkoja kouluttanut kymmeniä uusia tutkijoita. Hanskin vuonna 1991 aloittama täpläverkkoperhostutkimus on ainutlaatuinen, kansainvälisesti hyvin tunnettu mallisysteemi, jonka avulla on tutkittu monia ekologian ja evoluutiobiologian keskeisiä kysymyksiä. Hanskia arvostetaan etenkin metapopulaatiokäsitteen ja -teorian kehittäjänä
Palkintoon sisältyy myös vierailu Jyväskylän yliopiston kemian laitokseen. Yhteistyö toimii myös kemianopiskelijoiden ainejärjestön Radikaalin kanssa. Lukuvuonna 2014–2015 sadan euron stipendi meni Ville Kuosmaselle Schildtin lukion Viitaniemen yksiköstä Jyväskylästä. Luentojen aiheita ovat olleet muun muassa ICP-tekniikan käyttömahdollisuudet analytiikassa, katalysaattorien kemia sekä elintarvikkeiden ja ympäristön mikrobit. Samalla seura saa tilaisuuden esitellä toimintaansa ja rekrytoida uusia nuoria jäseniä. Päivän aikana syntyneet tuotteet vietiin kotiin tuliaisiksi. Myös olympiamitalisti palkittiin Alakoululaisten lisäksi seura palkitsee alueen lukiolaisen, joka on pärjännyt parhaiten kemian opinnoissa ja ainereaalissa. 64 6/2015 KEMIA SEURASIVUT Keski-Suomen Kemistiseura palkitsi jälleen maakunnan innokkaimmat alakoululaiset kemian harrastajat kannustusstipendillä. Seura tekee yhteistyötä paitsi Jyväskylän yliopiston myös Keski-Suomen Luma-keskuksen kanssa. Virpi Noponen, Irma Aroluoma ja Pirjo Häkkinen Kirjoittajat ovat Keski-Suomen Kemistiseura ry:n jäseniä. Lisäksi rastilla jaettiin Kemia-lehden näytenumeroita. Kemistikonkarit puolestaan päivittävät tietojaan nykytutkimuksesta osallistumalla luennoille, joita kemian laitos järjestää jatko-opiskelijoille ja tarjoaa seuran jäsenille. Kuosmanen saavutti kemian ylioppilaskokeessa 47 pistettä. Opettajien perustelut olivat niin vakuuttavia ja jopa liikuttavia, että valintatoimikunta olisi mieluusti myöntänyt stipendin kaikille. Heinäkuussa hän edusti Suomea kemian olympialaisissa Azerbaidžanin Bakussa, josta tuomisina oli pronssimitali. Tänä syksynä tehtävänä oli laboratoriovälineiden arvauskilpailu. Keski-Suomen Kemistiseura on vuodesta 2011 alkaen pyytänyt keskisuomalaisilta luokanopettajilta ehdotuksia 5.–6.-luokkalaisista, jotka ansaitsisivat kemian stipendin. Laboratoriossa stipendiaatteja ohjasivat Siitosen lisäksi Keski-Suomen Kemistiseuran varapuheenjohtaja Irma Aroluoma ja tohtorikoulutettava Pirjo Häkkinen. Uteliaat, aktiivisesti kysymyksiä esittäneet nuoret vierailijat saivat itse valmistaa keinotekoista päärynäesanssia ja synteettistä kuparipatinaa sekä analysoida apteekista hankittua Hota-pulveria. Ja n Lu nd el l Kemian laitoksen vierailupäivään osallistuneet alakoulustipendiaatit vanhempineen yhteiskuvassa päivän ohjaajien kanssa.. Tänä vuonna 16 koulusta ehdotettiin yhteensä 19:ää kemian taitajaa, jotka oppituntien lisäksi harrastavat kemiaa myös vapaa-ajallaan. Lopulta päädyttiin palkitsemaan 20 eurolla ja kunniakirjalla jyväskyläläiset Varpu Heinonen Palokan koulusta, Jonatan Perttula Kortepohjan koulusta, Eevi Kainulainen Tikan koulusta ja Aake Korhonen Jokelan koulusta sekä Arttu Lehtonen Kinkomaan koulusta Nuoret kemistit keittelivät Päärynäesanssia ja kuparipatinaa Muuramesta, Santeri Järveläinen pihtiputaalaisesta Muurasjärven koulusta sekä Veeti Remonen Äänekosken keskuskoulusta. Tohtorikoulutettava Juha Siitonen kertoi omasta kotikemian harrastuksestaan ja kävi läpi laboratorioturvallisuuteen liittyvät seikat. Palkintoon kuuluu vierailu Jyväskylän yliopistoon. Kahdeksan erinomaisin arvosanoin suoritetun kemian kurssin lisäksi Kuosmanen on osallistunut useisiin alan kilpailuihin. Keski-Suomen Kemistiseura osallistuu myös uusien kemian pääaineopiskelijoiden Kampuskisan ohjelman toteutukseen. Seuran parina viime vuonna järjestämä Kemiaa kaikille -luentosarja on pidetty yliopiston tiloissa ja aikataulutettu niin, että kemian peruskurssien opiskelijat pääsevät luennoille mukaan. Seuran johtokunnan jäsenet kertovat kukin vuorollaan opinnoistaan ja työurastaan Radikaalin julkaisemassa Ruisku-lehdessä, joka ilmestyy puolivuosittain. Mukaan pääsi tällä kertaa viisi innokasta stipendiaattia vanhempineen. Päivä alkoi laitoksen johtajan, professori Jan Lundellin tervehdyksellä
65 KEMIA 6/2015 M ika Su va nt o Sa tu Pa as to -H aa pa ni em i Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Ohjelma ja ilmoittautuminen: http://web.abo.fi/instut/ pcc/kromissemi.html. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 24.11.2015 kello 17 Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki. Luento järjestetään yhteistyössä Wellamo-opiston kanssa. heleena.karrus@kemianseura.fi Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! SKS kannustaa opiskelijoita Pirkanmaan kemistiseura ry:n Syyskokous 29.10.2015 kello 17 Opetusravintola Eetvartti, Sumeliuksenkatu 16, Tampere. Stipendiaatit ovat myös ainejärjestöaktiiveja, jotka kannustavat ja motivoivat muitakin alan opiskelijoita. Ilmoittautumiset osoitteeseen Pirkanmaan.kemistiseura@hotmail.com. Muutama lippu vapaana, ilmoittautumiset www.suomalaistenkemistienseura.fi. Vapaa pääsy. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Ka ri Lo ika s Heini Pylkkönen Hele Haapaniemi M ika Vi rta ne n Saara Nenonen Tuomas Vielma. joulukuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 7/2015 21. Päijät-Hämeen Kemistien Studia Generalia -luento 3.11.2015 kello 18–20. 500 euron stipendit saivat filosofian ylioppilaat Saara Nenonen Turun yliopistosta, Heini Pylkkönen Itä-Suomen yliopistosta ja Tuomas Vielma Oulun yliopistosta sekä tekniikan ylioppilas Hele Haapaniemi Aalto-yliopistosta. SKS:n varsinaiset jäsenet 35 euroa, nuoret jäsenet 15 euroa. Sähköpostiosoitteensa syyskuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Kokouksen jälkeen maksullinen viinikoulutus ja ruokailu. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Erikoistutkija Seppo Hornytzkyj Suomen kansallisgalleriasta luennoi aiheesta Voiko arvoesineen aitoutta todistaa. Suomen Kromatografiaseuran seminaari Biomassan jalostus ja analytiikka – haasteet ja tulevaisuuden näkymät 12.–13.11.2015 Naantalin kylpylä (Matkailijantie 2, Naantali). Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, Lahti. Paidan saivat Armi Asola Paimiosta ja Yngve Malmen Tampereelta. Turun Kemistikerhon Kulttuuriretki Kansallisoopperaan 2.1.2016 Ohjelmassa Oopperan kummitus -musikaali. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Nummisuutarit. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. Tarkemmat tiedot ruokailusta ja hinnoista varmistuvat myöhemmin. Seminaari järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin ja Nesteen kanssa. Ilmoittautumiset 15.10.2015 mennessä osoitteeseen ankatu@utu.fi Suomalaisten Kemistien Seura SKS on jakanut vuoden 2015 opiskelijastipendinsä tuleville kemisteille. Stipendien perusteena oli motivoituneisuus kemian opintoihin ja erinomainen menestys niissä. marraskuuta 8/2015 18. marraskuuta 15. Tilaisuuteen mahtuu 30 henkeä. lokakuuta 16
Yhdessä fysiikan professorin Kirchhoffin kanssa Bunsen alkoi perehtyä uuteen alaan, spektroskopiaan. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. EMBL:n huippututkijoihin kuuluvat muun muassa saksalainen Christiane Nüsslein-Volhard ja amerikkalainen Eric Wieschaus, jotka palkittiin vuoden 1995 lääketieteen Nobelilla. Bunsen kehitti käyttökelpoisen version Michael Faradayn ideoimasta polttimesta, jota Bunsen ja Kirchhoff tarvitsivat kokeisiinsa. Näin sai alkunsa uusi tutkimusmenetelmä spektrianalyysi, jonka ansiosta päästiin analysoimaan pieniäkin ainemääriä. mahdollistaa valokuvaamisen myös pimeässä. Kehityksen katkaisi 1600-luvulla käyty 30-vuotinen sota, joka pakotti yliopistonkin keskeyttämään toimintansa, mutta 1800-luvulla käynnistyi uusi nousu. Vuonna 1902 Wolfista tuli yliopiston astronomian osaston esimies ja kaupungin observatorion johtaja. Wolf löysi komeettoja ja asteroideja ja luetteloi tähtikuvauksen avulla suuren määrän tähtiä. Heidelbergissa toimii myös Max Planck -instituutin neljä laitosta sekä syöpätutkimuskeskus DKFZ, joka 2 700-päisellä henkilöstöllään on Saksan suurin biolääketieteellinen tutkimuskeskus. Heidelbergissa vaikutti myös tähtitieteilijä Max Wolf, joka jo lapsena sai lääkäri-isältään lahjaksi oman tähtitornin. Suomalaisista EMBL-tutkijoista tunnetuin lienee professori Kai Simons, joka toimi pitkään laboratorion solubiologian ohjelman koordinaattorina. Sen avulla selvisi, että jokaisella aineella on oma emissiospektrinsä, tunnusomainen sormenjälkensä. Seuraavaksi kaksikko yhdisti bunsenpolttimeen prisman, jolloin syntyi spektroskooppi. 1860-luvulla Bunsen ja Kirchhoff löysivät kaksi uutta alkuainetta, rubidiumin ja cesiumin. Sitä siivitti etenkin tiedemieskaksikko Robert Bunsen ja Gustav Kirchhoff. Vuonna 1852 Heidelbergin yliopiston kemian professorina aloittanut Bunsen tunnettiin jo mittavasta joukosta kemiallisia löytöjä. Juuri yliopiston ansiosta kaupunki kohosi 1500-luvun loppuun mennessä yhdeksi eurooppalaisen humanismin ja reformaation keskuksista. Bunsenin keksintöihin kuuluu salamavalo, joka TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Kun parivaljakko kuumensi kaasuliekissä erilaisia kemiallisia aineita, he havaitsivat niiden antavan liekille oman värinsä. Sisko Loikkanen Vuonna 1386 perustettu Heidelbergin yliopisto on Saksan vanhin akateeminen opinahjo. 66 6/2015 KEMIA Idyllinen Heidelberg kuuluu Saksan viehättävimpiin matkailukohteisiin. Simons on tutkinut solukalvoja ja niissä uivia lipidilauttoja. Myös kaupungin akateeminen maine on vankka. Tuoreella maailmanlistalla yliopisto on sijalla 46. Valokuvaamalla hän päätteli, että avaruuden oudot mustat kohdat ovat valoa säteilemätöntä ja heijastamatonta ainetta sisältäviä pölypilviä. Kaupunki on vuonna 1974 perustetun Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n keskuspaikka. Kärkenä biotieteet Heidelbergin yliopisto on pitänyt asemansa Saksan parhaana yliopistona meidän päiviimme saakka. sisko.loikkanen@yle.fi Heidelberg nojaa pitkään perinteeseen W iki m ed ia Co m m on s Lounais-Saksassa Neckarjoen varrella sijaitseva 140 000 asukkaan Heidelberg vetää puoleensa sekä turisteja että tutkijoita.. Tätä nykyä Heidelbergin tiedemaine perustuu pitkälti biotieteisiin
• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. 10.3. 13.10. 5.5. 4.2. 9.9. Laboratoriot, koulutus, patentit Erikoisjakelut 2015 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015 Nro 6 Kokkola Material Week, 24.–29.10.2015 ja Lahden tiedepäivä, Lahti 10.11.2015 Nro 7 Erikoisjakelu teema-alojen yrityksille ja ammattilaisille. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 15.1. Analytiikka, Reach, ympäristö 4/2015 9.5. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat 2/2015 4.2. 27.10. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 12.6. 1/2015 2.1. Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 25.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat Erikoisjakelu teema-alojen yrityksille ja ammattilaisille. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä 3/2015 2.4. 25.5. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. 8/2015 11.11. 23.9. Nro 8 Erikoisjakelu teema-alojen yrityksille ja ammattilaisille. Laboratoriot, bioteknologia, kemikaalit 7/2015 14.10. Laboratoriot, patentit, biotalous 5/2015 7.8. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä, pakkaukset 6/2015 10.9. 16.11. 20.8. 15.12. 14.4. 18.2
Not for use in diagnostic procedures. nitive molecular formulae determination impact II For more information please visit www.bruker.com For research use only. delity for de. LC-MS/MS Innovation with Integrity impact II_A4_06-2014.indd 1 09.09.2014 11:32:45. Productivity and Versatility – all day, every day Your Success with impact II UHR-QTOF system High Dynamic Range – 5 orders of magnitude gives you deepest insight into your sample One-shot plug & play acquisition – Ensuring qualitative and quantitative results in one LC run with fastest time-to-success Spectral accuracy with Instant Expertise™ from small molecules up to intact proteins Isotopic