G. Liiketoiminta perustui jo silloin laatumerkkien maahantuontiin ja huoltoon. Haluamme omalla toiminnallamme ja toimittamillamme ratkaisuilla tehostaa ja parantaa asiakkaan tuloksentekoa. Omaamme alan parhaan osaamisen ja pyrimme olemaan asiakkaillemme halutuin yhteistyo?kumppani laiteja palveluratkaisujen toimittajana. Meidät tunnetaan laadukkaiden laboratorio-, tuotanto-, ja prosessimittauslaitteiden toimittajana. www.gwb.fi 90 1 9 2 6 2 1 6 90 vuotta laatuajattelua ja huippumerkkejä Oy G.W.Berg & Co Ab on toiminut alallaan samalla nimellä jo vuodesta 1926. Tarina alkoi, kun Georg Wilhelm Berg perusti yrityksen nimeltä Ing. Olemme edelleen 100% perheomisteinen yritys. Ratkaisuja asiakkaille vuodesta 1926, palveluksessanne. W.Berg. Edustamamme tuotteet ovat alansa huippuja
(s. (s. 4 6/2016 KEMIA SISÄLLYS 6 Purkumateriaalit – kiertotalouden pommi. (s. 40) ”Olisi ihan ällöä kävellä roskissa!” Kaikki aikuiset eivät vielä osaa käsitellä jätteitä näin mallikkaasti. Katja Pulkkinen 14 TÄTÄ MIELTÄ Matin hyvä päivä Harri Köymäri 16 Sataa, sataa ropisee Mikromuovia tulee taivaaltakin Kalevi Rantanen Lihat lumeen, kalat suolaan, hillot purkkiin. Väärin käsiteltynä muovijäte voi jopa sataa niskaamme. (s. 44) Maalla, merellä, ilmassa. Sonja Martikainen 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Life science kukoistaa Kööpenhaminassa Sisko Loikkanen Modernin geenitieteilijän työkalupakista löytyy hämmästyttäviä välineitä. Ikivanhat ja uudemmat säilöntäkonstit ovat pitäneet ihmiskunnan hengissä. Lue sivulta 16, millä keinoin haitallisia muovihiukkasia torjutaan.. Kierrätyksen mukana voivat kiertää myös haitalliset aineet. 6) 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Aila Valkila Ympäristöalan moniosaaja Sisko Loikkanen 40 Säilöntä pitää sadon syömäkelpoisena Jarmo Wallenius 44 Lainsäädäntö jäi jälkeen Uudet työkalut mullistivat perimän muokkauksen Harriet Öster 48 Entsyymien jalostuksella Tehoa rehuntuotantoon Lauri Lehtinen 50 Kuusen kumi tekee samettisen jogurtin Kirsi Mikkonen 52 Pakastinfarmi säilöö biopankin aarteet Kerttu Vähänen 54 Laboratorio tänään Kylmälaitteiden internet ja muita edistysaskelia Marja Saarikko Ku va t: Sc an st oc kp ho to 20 AJANKOHTAISTA ”Eihän kaatopaikkoja enää ole!” Lasten akatemia pureutui jätehallinnan haasteisiin Hilkka Vähänen 22 UUTISIA 27 KEMIA SILLOIN ENNEN 27 NÄKÖKULMA Ihmeelliset indikaattorit Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 56 KEEMIKKO Nörtin askeleet 57 GADOLINISTA KAJAHTAA Minustako kemisti. 20) Rakennusten purkujätteiden kemikaalisisältö on usein tuntematon
5 6/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 11. Eustresshankkeessa haastatelluista yrittäjistä yksi tsemppaa itseään kehuin ennen vaativaa tilannetta. Sekä huono että hyvä stressi leviävät helposti työyhteisöissä. MYÖNTEINEN buustaus onnistuu usein pienillä teoilla. Valtaosa yhteisen dropboksimme sisällöstä, yli 75 000 tiedostoa, oli dumpattu bittiavaruuteen. IT-tukemme oli vähän aiemmin ryhtynyt putsaamaan kollegan juntturaan mennyttä tietokonetta, ja lopputulos osoittautui jokseenkin yliampuvaksi. Oman työarkeni uusin helpottaja on iPadin muistilehtiö, joka on korvannut katoilevat ruutupaperit ja johon voin tallentaa ideat vaikka bussimatkalla. Nyt lapio oli jälleen omissa käsissämme. Stressi ei ole pelkästään henkilökohtainen kokemus, vaan sillä on tapana tarttua. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 SELAILIN kuumeisesti firman sähköisiä kansioita, ja hiki alkoi kihota hiusrajaan. Toimitus: tyhjää. VTT:n ja Tampereen yliopiston tutkijatiimi tutki aihetta kesällä päättyneessä Eustress-hankkeessa. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Hyvä stressi antaa draivia työhön ja innostusta oppimiseen ja uuden luomiseen. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Toinen katkaisee painostavan olon kokeilemalla, kuinka vauhdikkaasti saa työtuolinsa rullaamaan avokonttorin päästä päähän. Edessä oli viikonloppu, viikon päästä seuraavan lehden painoonmeno ja pelastuksen avaimet kasvottomilla nörteillä Atlantin tuolla puolen. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Jokainen voi löytää itselleen sopivat apuvälineet. Työperäinen stressi on tukija liikuntaelinsairauksien jälkeen suurin työterveysongelma Euroopassa. Hallinto: tyhjää. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Mekin hurrasimme, kun kadonneet tiedostot lopulta palautuivat kansioihinsa. Se on voimavara, jota kokeva nauttii tekemisestä paineen tunteesta huolimatta tai sen ansiosta. UUVUTTAVA, negatiivinen stressi eli distressi on ainakin satunnainen tuttu meistä useimmille ja syystäkin paljon puhuttu ja tutkittu vitsaus. Tekesin tukema hanke tuotti netistäkin löytyvän työkirjan Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi ja helppokäyttöisen verkkotyökalun (www.hyvastressi.fi), jonka avulla voi tunnistaa ja harjoitella erilaisia tapoja hyvän stressin luomiseen ja ylläpitämiseen. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Huumorilla pääsee pitkälle, muistuttaa kolmas. lokakuuta 2016 Vol. Myönteinen vire löytyy helpommin, kun tekee asioita yhdessä toinen toistaan kannustaen. Kyllä me tämä viivästys kiinni kurotaan! M ar kk u Jo ut se n Stressin parempi puoli Onnistumisille kannattaa hurrata yhdessä.. Myynti: tyhjää. Yhtä auttaa muistilista, toista olosuhteiden rauhoittaminen. Kun vielä maanantaina hoputuksiin vastattiin hiljaisuudella, päälle iski pahanlainen stressi. Myös onnistumisille kannattaa hurrata yhdessä – ”Koko talo on ihan täynnä kuplia”, eräs haastateltu intoilee. Vähemmän tuttu on stressin positiivinen kääntöpuoli, eustressi
Hallitsematon kierrättäminen voi näkyä ongelmina rakennusten käytettävyydessä. Scanstockphoto Kaatopaikalle kuskaaminen tai energiaksi polttaminen ei riitä, vaan jätteestä pitää syntyä uusia materiaaleja vaikkapa uusien rakennusten raaka-aineiksi tai maarakentamiseen. Kiertoon saattavat päätyä myös haitalliset aineet. Rakennusmateriaalien valmistus aiheuttaa myös huomattavat kasvihuonekaasupäästöt. Materiaalien kemikaaliluokituksia tekevä tutkija Christine Däumling kertoi toukokuisessa Helsinki Chemicals Forumissa ironisen esimerkin. Rakennussektori tuottaa noin kolmanneksen kaikesta EU-alueella syntyvästä jätteestä eli vuosittain satoja miljoonia jätetonneja. Kun sairaala jonakin päivänä puretaan, kierrättäjien työ on helppo. Uuden Karoliinisen sairaalan (Nya Karolinska Solna) jokainen materiaali on koottu sähköiseen tiedostoon, joka sisältää myös tietoja materiaalin sisältämistä haitallisista aineista. Materiaali materiaalilta voidaan arvioida, mihin laivaan mikäkin jäte lastataan – uudelleenkäyttöön, uusioraaka-aineeksi, energiantuotantoon tai kaatopaikalle. ”Tällä tavoin toteutettuna kiertotalous on uhka haitallisten kemikaalien käytön rajoittamiselle”, Singhofen toteaa. Tukholmalaissairaalan kaltaiset rakennukset ovat nimittäin vielä poikkeuksia. Rakenteista on suunnitteluvaiheessa eliminoitu aineita, jotka voisivat aiheuttaa käyttäjille terveyshaittaa tai tekisivät niistä vaarallista jätettä. ”Saksan ympäristökeskuksen UBA:n uusi päämaja oli juuri valmistunut ja muutto sinne käynnissä. Purkumateriaalit – kiertotalouden pommi. Varautuminen on tarpeen, sillä EU:n uusi kiertotalouspaketti asettaa materiaalien uusiokäytölle rakennusjätteen osalta tiukat vaatimukset: 70 prosenttia ei-vaaralliseksi luokitellusta rakennusja purkujätteestä on kierrätettävä. Tavoitteiden tulee täyttyä jo vuonna 2020. Kesken kaiken alettiin ihmetellä outoa hajua talossa, joka oli rakennettu tiukkojen ympäristöja terveysnormien mukaan”, Däumling muisteli.. Päämäärä kuulostaa materiaalitehokkuuden kannalta hyvältä. Kiertotaloudessa myös purkurakennusten materiaalien on määrä kiertää. Ympäristötalon myrkyt ”Jos kiertotaloutta toteutetaan sokeasti, jätevirtojen sisältämät haitalliset aineet pysyvät kierrossa, vaikka niistä luovuttaisiin materiaalien uusiokäytössä”, sanoo EU-parlamentin vihreän ryhmän terveysja ympäristöpoliittinen neuvonantaja Axel Singhofen. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että kiertotaloustavoitteet olisivat automaattisesti hyviä tai turvallisia. Ongelma on, että materiaalien kemikaalisisältöä ei tunneta. 6 6/2016 KEMIA Katja Pulkkinen Tukholmaan on noussut uusi sairaalarakennus, aivan erityinen sellainen
EU edellyttää, että 70 prosenttia eivaaralliseksi luokitellusta purkujätteestä kierrätetään uusien materiaalien raaka-aineeksi tai maanrakentamiseen. 7 6/2016 KEMIA Jokainen rakennus puretaan joskus. Onko se mahdollista?. Vaaralliset aineet tulisi kyetä poistamaan kierroista
Singhofenin mielestä haitalliset. Sellaisia ovat esimerkiksi PCB-yhdisteet, jotka kiellettiin Tukholman sopimuksella. Ho lg er El lg aa rd kuuluvia karsinogeeneja tai mutageeneja. Ammattilaisina ne voivat käyttää haitallisia aineita sisältäviä seoksia, sillä niiden hankkimat rakennusmateriaalit eivät kulje kuluttajamyynnin kautta. Sen sijaan niitä ei saa olla sellaisissa seoksissa, joita myydään kuluttajille”, kertoo tieteellinen virkamies Lemi Lefevre Euroopan kemikaalivirastosta. ”Kemikaalilainsäädäntö Reachin lähtökohta rakennuksissa käytettävien aineiden osalta on, että rakennusalan työntekijöitä suojelee työsuojelulainsäädäntö ja että työntekijöiden altistustasoja seurataan”, Lefevre taustoittaa. Molemmat aiheuttavat sekä terveysettä ympäristöhaittoja. Axel Singhofenin mukaan rakennusmateriaaleja säädellään uuden lähestymistavan direktiiveillä. Pääasiassa taloja pystyttävät kuitenkin rakennusyhtiöt. Rakentamisen osalta kiertotalouden ydinkysymys kuuluu: mitä kierrättää. Kun siis omakotirakentaja ostaa rautakaupasta maalia, vesieristettä tai liimaa, hän voi olla varma, että niissä ei ole korkeimpaan haittaluokkaan mutta rakennusmateriaalien osalta se on harvinaista. Selvisi, että naftaleeni oli peräisin huonolaatuisesta öljyperäisestä raaka-aineesta, josta muovinen lattiamatto oli valmistettu. Standardointijärjestelmää puolestaan Nya Karolinska Solna -sairaalan rakentamisessa käytetyt materiaalit ovat kirjoissa ja kansissa tulevia kierrättäjiä varten. ”1,3-dikloori-2-propanolia taas erittyi ilmaan muovimaton alla olleesta äänieristekankaasta. ”Se ei ole mahdotonta, mutta hyvin harvoin niin on käytännössä tehty.” Mitä kierrättää. ”Tämä tulokulma oli uutta 1980-luvulla, ja lain vaatimusten toteuttaminen jätettiin standardien tehtäväksi. Kun rakennuksen sisäilma analysoitiin, siitä paljastui runsaasti naftaleenia ja 1,3-dikloori-2-propanolia. Rakennusten käyttäjät ja haitallisten aineiden vaikutukset materiaalien kierrätettävyyteen ovat jääneet vähemmälle huomiolle. PCB:tä käytettiin 1980-luvulle asti muun muassa saumausaineissa, betonissa, liimoissa ja maaleissa. 8 6/2016 KEMIA Asia päätettiin tutkia. Tuotteiden koostumus pitää tulevaisuudessa miettiä myös jätehuollon ja kierrätyksen kannalta. Käytännössä asia on toinen. Kangas oli tehty vanhoista autonistuimista valmistetusta uusiomateriaalista, ja istuimet sisälsivät kloorattuja palonestoaineita.” Sallitut aineet 1,3-dikloori-2-propanolin käyttö niin uusissa kuin kierrätetyissäkin rakennusmateriaaleissa on laillista, kuten monen muunkin haitalliseksi todetun aineen. Esimerkiksi karsinogeenisten, mutageenisten ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden käyttöä on periaatteessa rajoitettu. Purkuikään tulleet rakennukset sisältävät myös aineita, joiden käytöstä on uudisrakentamisessa jo luovuttu. ”Keittiökaapistojen ja lattiamateriaalien kaltaiset esineet saavat sisältää näitä vaarallisia aineita. Saksalaisen rakennustuotteiden AgBB-luokituksen viitearvot materiaalipäästöille ylittyivät ensimmäisen aineen osalta kolminkertaisesti ja toisen kohdalla jopa 22-kertaisesti. Haitallisten aineiden käyttöä voidaan Reachissa rajoittaa myös tietyissä esineissä, hallitsevat yksityiset intressit”, sanoo Singhofen, jonka mukaan kemikaalien käytön rajoittaminen standardien puitteissa on hankalaa
Aineisto liitetään mukaan kiinteistön huoltokirjaan. Uutta on odotettavissa esimerkiksi siihen, mitä sisällytetään huolta aiheuttavien aineiden listoille, millaisista tuotteista tulee laatia käyttöturvallisuustiedote ja mitkä aineet merkitään vaaralausekkein. Kyseessä ei siis ole materiaalin koko kemikaalikoostumuksen kattava analyysi”, Lahti huomauttaa. ”Aiemmin ei ole dokumentoitu sitä, mitä työmaalle on kannettu ja mistä rakennukset on tehty”, Lehtonen kuKiertotalous luo työpaikkoja ja säästää ympäristöä EU-komission arvion mukaan kestävä kasvu luo vuoteen 2030 mennessä unioniin yli 170 000 työpaikkaa. Rakennusyhtiö Skanskan kestävyysjohtaja Eva-Lena Carlén-Johansson sanoo, että tietojen saaminen kierrätetyistä materiaaleista on erittäin hankalaa. 20 prosenttia vähäisempi uudismateriaalien tarve voi kasvattaa bruttokansantuotetta unionialueella arviolta kolme prosenttia. Onko se käytännössä mahdollista. Tietokanta rakenteilla EU:n kiertotaloustavoitteet ovat jo nurkan takana. ”Tunnistaminen vaatii kattavia laboratorioanalyyseja, eikä pitoisuuksien määrittäminenkään ole yksinkertaista. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttö on sallittua, mutta tiedon niiden käytöstä tulee kulkea tuotantoketjussa, sillä ne aiheuttavat riskejä ihmisille ja ympäristölle. Pohjaa turvalliselle kierrätettävyydelle ollaan kuitenkin vasta rakentamassa, sanoo tuotetietoudesta vastaava liiketoimintajohtaja Kimmo Lehtonen Rakennustietosäätiöstä. Tulevaisuudessa rajoituksia tulee lisää, ja aineiden haittaluokitukset muuttuvat. Tällä hetkellä kierrätysketjuissa ei Suomessa ole ainakaan laajassa käytössä menetelmiä, joilla tunnistaminen onnistuisi”, Dahlbo sanoo. ”Mutta kun tutkitaan hyötykäyttöja kaatopaikkakelpoisuutta, analysoidaan vain tiettyjä lainsäädännössä määritettyjä haitta-aineita. Joutsenmerkityissä rakennuksissa on rajoitettu muun muassa EU:n listaamien erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttöä. Tuotteiden paremman suunnittelun sekä jätteen synnyn ehkäisyn ja uudelleenkäytön arvioidaan tuovan teollisuudelle jopa 600 miljardin euron säästöt. Ne sisältävät myös kemikaalien vaaralausekkeet eli tietoja haitallisista aineista. Riskit on mainittava myös käyttöturvallisuustiedotteessa. Sen toimivuus edellyttää kattavaa, ajantasaista tuotetietokantaa, jonka kokoamiseksi tehdään nyt hartiavoimin töitä yhteistyössä teollisuuden kanssa”, Lehtonen sanoo. Hän kertoo, että purettavista rakennuksista tehdään haitta-ainekartoitus, joka sisältää myös laboratoriokokeita. Rakennustietosäätiö on julkaissut Urakoitsijan tuotetieto -nimisen sovelluksen, jonka avulla uudesta rakennuksesta voidaan kirjoittaa oma tuoteselosteensa. Kierrätysmateriaalien käyttö on siksi usein mahdotonta. vailee rakentamisen historiaa. Kemikaalien arviointiprosessi ja kemikaaleja koskevan lainsäädännön täytäntöönpano ovat kuitenkin Euroopassa vielä kesken. Jotta tämä onnistuisi, vaaralliset aineet tulisi kyetä tunnistamaan jätevirroista. ”Tämä on tärkeä aspekti muussakin kuin rakentamisessa. 9 6/2016 KEMIA aineet pitäisi poistaa kierroista esimerkiksi polttamalla niitä sisältävät materiaalit tai sijoittamalla ne kaatopaikoille. Jätesektorilla ollaan tekemisissä aineiden kanssa, joita ei aikoinaan mielletty vaarallisiksi. Rakennuksen tuoteselosteessa raportoidaan käytettyjen tuotteiden tiedot ja annetaan tekninen dokumentaatio, kuten käyttöturvallisuustiedotteet. Toisaalta Joutsenmerkki haluaisi myös edistää materiaalien uusiokäyttöä. Kiertotaloudella on myös ilmastovaikutuksia. Tahtoisimme edistää kiertotaloutta, mutta monissa tuoteryhmissä panoksemme siihen on kemikaalien vähentäminen tuotteissa ja siten myrkyttömämpien kiertojen mahdollistamista tulevaisuudessa.” Ylitarkastaja Eevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) pitää vaarallisten aineiden tunnistamista jätevirroista haastavana. EU:ssa lasketaan syntyvän vuosina 2015–2035 noin 500 miljoonaa tonnia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä sen ansiosta, että kaatopaikkojen päästöt putoavat ja että materiaalikierrätyksen myötä uusien materiaalien louhiminen ja prosessointi vähenee. ”Kierrätysmateriaalit ovat todella kinkkinen kysymys, sillä niiden kemikaaleista ei yleensä ole paljoakaan tietoa”, harmittelee Joutsenmerkin asiantuntija, kemisti Terhi Uusitalo. Myös kaatopaikkojen muut päästöt ympäristöön pienenevät. Kierrätyksen ongelma on, miten aineet saadaan tunnistettua ja pois kierroista, jotta kierrätysmateriaalit eivät tarpeettomasti pilaannu kemikaalikuormasta.” Niin ikään Sykessä työskentelevä erikoistutkija Helena Dahlbo on samaa mieltä. ”Jos halutaan saada aikaan puhtaita kiertoja, haitalliset aineet pitää saada tunnistettua ja erotettua, kierrätysmateriaalin käyttökohteen vaatimusten mukaisesti. Jos kyse on tärkeitä ehtyviä aineita sisältävästä materiaalista, siitä pitäisi mahdollisuuksien mukaan poistaa haitalliset aineet ennen uutta hyötykäyttöä. Tiedon tarvetta lisää se, että uudentyyppisten rakennusmateriaalien määrä kasvaa koko ajan. Saman on havainnut pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki, joka lanseerasi vastikään merkin kokonaiselle rakennukselle. Tuotesuunnittelussa täytyy jatkossa miettiä tuotteen koostumusta myös kierrätettävyyden ja jätehuollon kannalta.” Insinööritoimisto Gradientin projektipäällikkö Topias Lahti ottaa työkseen näytteitä purkumateriaaleista, pääasiassa betonista. Nyt nämä velvoitteet ei. Siitä voidaan myöhemmin tarkistaa, mitä kunkin tuotteen valmistaja on vuonna 2016 sen kierrättämisestä tai hävittämisestä ohjeistanut. ”Tällainen järjestelmä on alalla täysin uutta. Samoin raportointimallit rakennuksen sisältämistä materiaaleista ovat vasta tulossa. Haitallisten aineiden analysointia tehdään sekä jätteenkäsittelyn että terveyden näkökulmasta. ”Me haluamme, että kaikki materiaalin sisältämät kemikaalit ovat tiedossa
Ruotsissa yritys nojaa hankkeissaan virallisia listoja kattavampaan kemikaalilistaan. Kiertotalouden kannalta tällaisten aineiden kattava listaaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Haitallisten aineiden yleisyys materiaalivirroissa voi lykätä merkittävästi suljettuihin kiertoihin siirtymisen suunniteltuja aikatauluja. Kiertotalous nähdään Euroopan kilpailuvalttina, josta seuraa mahdollisia taloudellisia ja ympäristöhyötyjä. Kiertotaloudessa myös jakaminen, uudelleenkäyttö ja kunnossapidettävyys ovat tärkeitä arvoja. Jotta kiertotalouden tavoitteisiin voitaisiin päästä, pitäisi olla saatavilla tietoa materiaalien koostumuksesta, ja tiedon tulisi siirtyä ketjussa eteenpäin valmistajilta myyjille ja jatkokäyttäjille. Jätelainsäädäntökin vaatii suuria uudistuksia, jotta jätevirtoja voidaan hyödyntää. Nopeaa siirtymistä kannattavat korostavat materiaalien uusiokäytön positiivisia vaikutuksia ilmastopäästöihin, eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja jätemäärien vähenemistä. Listalla on aineita, joita korvataan turvallisemmilla, kun niitä tulee saataville. Korvaamalla haitallisia aineita rakennusmateriaaleissa kykenemme osoittamaan, mikä on vihreässä rakentamisessa mahdollista”, kestävyysjohtaja EvaLena Carlén-Johansson kertoo.. Kiertotalouden eduista ollaan yksimielisiä, mutta aikataulutus jakaa mielipiteet. Omat luokitukset Rakennusyhtiö Skanska on ennakoinut tulevaa ja harjoittaa omaa, nykylainsäädäntöä tiukempaa kemikaalipolitiikkaansa. Iso haaste on, että tuotantoketjut pitäisi saada toimimaan nykyistä paremmin. ”Olemme hankkineet runsaasti tietoa haitallisista aineista yhteistyökumppaneiltamme. Maatuvat aineet on tarkoitus palauttaa luonnon kiertokulkuun, ja hajoamattomat aineet ohjataan uusiokäyttöön. Kiertotalouteen siirtymisen haaste on, että sen tarkat määritelmät ja viralliset standardit puuttuvat. Kemikaalit ovat kiertotalouden keskiössä. Verkkaan vai vauhdilla. Uusioraaka-aineiden markkinoiden luominen on osa kiertotaloustavoitteita. Hitaampaa tahtia puoltavat kannattavat haitallisten aineiden tiukempaa sääntelyä ennen kuin käyttöön otetaan tiukat, suljetut materiaalikierrot. Tänä vuonna rakennetun talon tuotetiedoista puuttuvat kuitenkin ne aineet, jotka lisätään listalle ensi vuonna tai myöhemmin. Tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää ja pitää materiaalit kierrossa tuottamalla niistä uusia materiaalivirtoja. Myös Reach-lainsäädännöstä on paljon apua. EU-komissio on asettanut tavoitteen, että kaikki oleelliset aineet olisi tunnistettu ja viety erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattilistalle vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen täyttyminen vaikuttaa epävarmalta. Monta kysymystä on avoinna. 10 6/2016 KEMIA Sc an st oc kp ho to Kiertotalous on kierrätystä laajempi käsite. Nykyajan rakennuttajat haluavat tietää, mitä materiaaleja talot sisältävät. Myöskään tulevaisuuden kierrättäjä ei niistä siten tiedä. Kiertotalouteen perustuvassa yhteiskunnassa otetaan huomioon aineen koko kiertokulku materiaalien ja tavaroiden suunnittelusta ja tuotannosta kulutukseen ja jätteiden käsittelyyn saakka. ”Hidastelijoiden” mielestä tuotteiden kilpailukyky syntyy hyvästä laadusta ja turvallisuudesta, jota ei synny pitämällä haitallisia aineita materiaalikierroissa. Tämä toteutetaan siirtymättä jätehierarkiassa alaspäin eli välttämällä ”kerran kierrätykseen ja sen jälkeen kaatopaikalle” -toimintaa. Se auttaa meitä hahmottamaan, millaisia aineita on hyvä pyrkiä välttämään. vät kata kuin pienen osan aineista, sillä kemikaalien listaaminen ja luokittelu on kesken. Kiertotalousajattelu perustuu kestävään suunnitteluun, jonka tavoitteena on tuottaa materiaaleja ja tavaroita, jotka ovat pitkäikäisiä ja säilyttävät arvonsa niin tuotteena kuin jätteenäkin. Kiertotalous ei ole pelkkää kierrätystä Rakennusjätteestä otetaan jonkin verran näytteitä, mutta haitallisten aineiden tunnistaminen vaatisi kattavat analyysit
Rakennusjätteiden kierrätettävyys kiertotaloudessa on hyvä tavoite, johon on myös mahdollista päästä. ChemSec pitää yllä virallista lainsäädäntöä laajempaa Sinlist-luetteloa terveysja ympäristöhaittoja aiheuttavista aineista. Esimerkiksi lisääntymismyrkyllisen muovinpehmentimen dehp:n käyttöä EU-alueella valmistetuissa tuotteissa oli tarkoitus vähentää, kun se vuonna 2015 lisättiin luvanvaraisten aineiden listalle. Kuten lainsäädäntö, myös vapaaehtoiset terveellisen rakentamisen mittarit päästävät läpi haitallisia aineita. Skanskan Eva-Lena Carlén-Johansson vahvistaa, että yhtiö rakensi Solnan sairaalan nimenomaan Tukholman kaupungin toiveiden mukaiseksi. EU-komissio on antanut signaaleja, että suunta uusiokierroissa ei välttämättä aina ole kohti puhdasta. Ensimmäisenä sen otti käyttöön Lemminkäinen, jolle on jaettu jo 400 käyttäjätunnusta”, kertoo Rakennustietosäätiön Kimmo Lehtonen. Tilaajan varassa Toistaiseksi kemikaalien käytön rajoittaminen on lähinnä yksittäisen rakennuksen tilaajan varassa. ”Ongelma on hyvin hankala ratkaista. ”Tukholman kunnallinen ympäristöpolitiikka on tiukka. Luetteloon on kerätty aineita, joiden rajoittaminen on todennäköistä tulevaisuudessa. Sen sijaan rakennusyhtiöiden käyttämissä ammattilaisaineissa niitä voi olla. ”Tilaajat haluavat tietää, mitä materiaaleja rakennukset sisältävät. ”Toksisesta kierrättämisestä hyötyvät yritykset kuitenkin pyrkivät heikentämään normistoa siten, että aineita ei rajoitettaisi ja että likainen kierrättäminen pysyisi mahdollisena”, Singhofen sanoo. Yhtiö kuuluu järjestön koordinoimaan yritysryhmään. Rakennuksen tuoteseloste kasvattaa nopeasti suosiotaan. Silti komissio myönsi hiljattain kolmelle yritykselle luvan käyttää dehp:tä sisältäviä materiaaleja uusiomuovimatoissa. Esimerkiksi M1:stä, tunnetuimmasta Suomessa käytetystä rakennusmateriaalien päästöluokituksesta, puuttuvat useat palonestoaineet ja ftalaatit. jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Järjestö tarjoaa näin työvälineen yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä kemikaalien käytöstä. Me taas haluamme kyetä tarjoamaan rakennuksia tällaisillekin tilaajille.” Skanska oli mukana kehittämässä sairaalarakennusta varten muun muassa ympäristölle haitatonta laastia, Sc an st oc kp ho to Omakotirakentajan ostamassa maalissa tai vesieristeessä ei saa olla haitallisimpia karsinogeeneja. ”Yhteistyö ChemSecin kanssa auttaa meitä ymmärtämään paremmin kemikaalien haittoja ja varautumaan mahdollisiin lainsäädännön muutoksiin kansainvälisellä tasolla”, CarlénJohansson sanoo. Hän muistuttaa, että rakennusjätteestä yleensä vain 1–2 prosenttia luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. ”Korkeat kierrätystavoitteet sopivat. Asia täytyy kuitenkin toteuttaa järkevästi.” EU-komission tiedottajan Enrico Brivion mielestä ei ole syytä huoleen unionin kiertotaloustavoitteiden turvallisuudesta. Emme yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi. ”Rakennusten uudetkin dokumentointijärjestelmät perustuvat tuotteen kauppanimeen. Materiaalin koko kemikaalisisältöä ei saada tietoon, ja tuotteiden nimet ja koostumukset muuttuvat ajan saatossa”, Kjell kuvailee. Tilaajien avuksi ei silti vielä ole aukottomia luokituksia. 11 6/2016 KEMIA Skanska tekee yhteistyötä myös kemikaaliturvallisuuteen erikoistuneen kansalaisjärjestön ChemSecin kanssa. ChemSecin asiantuntija Theresa Kjell näkee, että tilanne heijastuu aineiden jäljitettävyyteen tulevaisuudessa. Axel Singhofen alleviivasi Helsingin HCF-tapahtumassa sitä, että haitallisten aineiden käyttöä EU:ssa pitää rajoittaa paljon nykytahtia nopeammin, jotta kiertotalous saataisiin toimimaan turvallisesti. Rakennusten tilaajien rooli alkaa näkyä myös Suomessa
”Nyt rakennusjätteen kierrätyksen edistämiseen on paneuduttu muun muassa Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelmassa RAMATE 2013:ssa ja käynnissä olevassa Keikka-hankkeessa. Axel Singhofen harmittelee, että EU:n rakennusmateriaalien kierrätystavoitteet voi nyt saavuttaa pelkästään täyttömaakäytöllä. Pitkät kuljetusmatkat voivat tehdä kokonaisympäristötaseesta negatiivisen”, Hakaste laskee. Se, mitä prosenttilukuun saa sisällyttää, vaikuttaa myös Suomen mahdollisuuksiin saavuttaa tavoitteet. Ministeriö on teettänyt Suomen ympäristökeskuksella analyysin siitä, onko unionin rakennusjätteen kierrätystavoite Suomen kannalta ylipäänsä järkevä. pulkkinen.katja@gmail.com Artikkelin taustatyöhön on saatu rahoitusta Koneen säätiöltä. Wahlströmin mukaan puujätteelle etsitään nyt korkean jalostuksen kierrätysmahdollisuuksia liuotinten ja polttonesteiden raaka-aineina. Suuntaa antavien arvioiden mukaan meillä kiertää uusiomateriaaliksi noin 60 prosenttia rakennusja purkujätteestä. Ministeriö pohtii Suomessa suurimmat rakennusjätevirrat ovat puuta ja betonia. Yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä sanoo, että 70 prosentin kierrätystavoite vuonna 2020 tuntuu Suomen näkökulmasta kovalta. Hänen mukaansa mukaan puun materiaalikierrättämisen hankaluutena ovat laatuvaihtelut ja pitkät kuljetusmatkat. Scanstockphoto. Useat jäsenmaat kierrättävät yli 90 prosenttia rakennusjätteestä. Näin varmistetaan, ettei haitallisia aineita mene kiertoon”, Brivio vastaa Kemia-lehden kysymyksiin. On hankala ohjata kierrätystä, kun ei tiedetä, missä mitäkin jätettä syntyy ja millaisia määriä”, Hakaste sanoo. ”Näin pannaan halvalla koko tavoitteita”, hän sanoo ja kertoo, että vihreiden parlamenttiryhmä tavoittelee asiaan muutosta, jotta rakennusjäte kiertäisi nimenomaan uusiomateriaalina. Suomessa etäisyydet ovat pitkät. Näissä maissa purkujätteen laatua seurataan ja analysoidaan. VTT:n erikoistutkija Margareta Wahlström kertoo seuranneensa viime aikojen keskustelua EU-tasolla. Ympäristöministeriössä pohditaan vielä kokonaisuutta. ”Maassa, jossa sekä hankalasti kierrätettävän puujätteen määrä että välimatkat ovat suuret, parempi vaihtoehto osalle jätteistä voi vielä olla energiantuotanto eli jätteen polttaminen. ”Monessa maassa nimittäin katsotaan, että sellainen mineraalijäte, jota ei voida hyödyntää korkeamman jalostusarvon tuotteina, kuten betonimursketta kantavina rakenteina, korvaa täyttömainakin neitseellisiä raaka-aineita”, Wahlström sanoo. Rakentamisen jätetilastointi on meillä kuitenkin verrattain huonoissa kantimissa. Betoni kiertää maarakentamisen ansiosta hyvin. 12 6/2016 KEMIA hyvin yhteen haitallisten aineiden vähentämisen kanssa. Vielä ei ole mahdollista arvioida, onko tavoite saavutettavissa, sillä tarkkoja tietoja rakennusja purkujätteen koostumuksesta ei ole. Hän uskoo, että täytöt ovat mukana laskelmissa myös jatkossa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Virta koostuu pääosin maarakentamiseen menevästä betonista. Etenkin puisen purkujätteen polttaminen saattaa siksi olla materiaalikierrätystä parempi vaihtoehto
Nä ytt eill ea set taj an a tav oit at ala n käv ijät ! Vaikuta, vaikutu, verkostoidu. Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille La taa Me ssu kes ku kse n mo bii lia pp i iOS tai An dro idlai tte ell e ja tut ust u me ssu ihi n! 29.–30.3.2017 MESSUKESKUS HELSINKI. 13 6/2016 KEMIA Tap ah tum ast a, osa llis tum ise sta ja oh jel ma sta lisä tie toa ! My yn tip ää llik kö Jo uk a Mu rre mä ki, pu h. 04 70 2 99 55 jou ka .m urr em ak i@ me ssu ke sku s.c om Sa ira ala kem ist it ry ny t mu kan a Ch em Bio ssa ! Lu va ssa sem ina ari ko ko na isu us klii nis en ke mi an sek tor ilta
Matti oli tullut saattamaan orjansa matkaan. Oli ilmeistä, ettei Matti tuntenut kahviossa istuneita matkustajia, mutta se ei häntä haitannut. OLEN KOHDANNUT useita laboratorioalan ammattilaisia, jotka on irtisanottu. Kiinnitin huomiota mielenkiintoiseen parivaljakkoon. Tiedän tapauksen, jossa vastavalmistunut kemisti harjoitteli systemaattisesti psykologisia testejä varten opetellen niihin ”oikeita” vastauksia. Rautatieasemalla kohtaamani Matti lähti tyytyväisenä pyörätuolillaan kotiinsa. Tämä ei monestikaan auta tilanteen ratkaisemisessa, vaan pelkästään levittää pahaa mieltä. Matilla oli kertomansa mukaan hyvä elämä: hän saa asua kaupungin vuokraasunnossa, ja Kela on vuosien ajan auttanut sairauden mukanaan tuomissa kustannuksissa. Halu keskustella oli tärkeintä. Hän jutteli useiden ihmisten kanssa vaihtaen paikkaa pöydästä toiseen. Työhaastattelussa voi siis näennäisesti oikeat vastaukset tietämällä saavuttaa toivomansa lopputuloksen. Hämillisen oloinen varusmies ei monta sanaa sanonut, mutta mies pyörätuolissa, Matti, oli sitäkin puheliaampi. Elämänkumppania Matilla ei ollut, mutta senkin hän koki hyväksi asiaksi, koska olisi mielestään ollut sairautensa takia taakka puolisolle. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan asennoitumiseemme, mikä on tärkeää tilanteesta selviytymisen kannalta. Matti kertoi sairastavansa MS-tautia, joka oli vähitellen vienyt häneltä liikuntakyvyn. Sain kuulla, että Matti oli omin avuin mennyt pyörätuolillaan torille ja hankkinut hyväntekeväisyystapahtumasta ventovieraan varusmiehen kympillä ”orjaksi” parin tunnin ajalle. Työpaikan hakemisessa huomio kiinnittyy hyvin usein siihen, minkälaisen kuvan hakija antaa itsestään. Hän oli ottanut tilaisuudesta irti kaiken mahdollisen ja kuljetuttanut itseään ympäri kaupunkia. Osa ihmisistä pitää huolen, että mahdollisimman moni tulee näistä tietoiseksi. Harri Köymäri harri.koymari@hosmed.fi Si rp a Pö llä ne n Harri Köymäri on Hosmed Oy:n toimitusjohtaja.. Asioiden tilaa ei mitenkään helpota se, jos töiden määrä irtisanovassa yrityksessä pysyy samana tai jopa kasvaa työpaikkansa säilyttävillä henkilöillä. KÄVI NIIN KUIN kahden toisilleen vieraan ihmisen tapaamisessa joskus onnekkaasti käy, ja aloimme keskustella elämästä. Erityisen iloinen Matti oli siitä, että saa kaupungilta myös rahaa, vaikka ei ole vuosiin voinut olla töissä. Hän saikin paikan ja pysyi yrityksen palveluksessa noin vuoden. 14 TÄTÄ MIELTÄ Matin hyvä päivä OLIN TYÖMATKALLA odottamassa autojunaa Rovaniemen rautatieaseman kahviossa, kun sisään astui varusmies työntäen nelikymppistä miestä pyörätuolissa. Voimat olivat heikentyneet vuosien varrella, ja tavatessamme hän joutui käyttämään pyörätuolia pysyvästi. Väliaikaisen avustajan pesti oli nyt kuitenkin päättymässä, koska tämän oli palattava asemapaikkaansa. SAMA ILMIÖ korostuu tätä nykyä sosiaalisessa mediassa, jossa yltiöpositiivisen kuvan tarjoileminen itsestään on hyvin tavallista. Jälkeenpäin olen moneen kertaan hämmästellyt Matin positiivista asennetta: hänellä olivat asiat hyvin. Hän ei rypenyt itsesäälissä eikä ollut masentunut vaan ilmiselvästi elämänmyönteinen. Paljon pidemmälle pääsee, kun kehittää itseään niin tiedollisesti, taidollisesti kuin elämänviisaudenkin osalta. Sitten työsuhde purettiin. Matkanteko oli hidasta ja vaivalloista, mutta takana oli hyvä päivä. Kannattaa kuitenkin pohtia, mitä hyötyä siitä on pitkän ajan kuluessa. Koko tilanne on monella tavoin vaikea. Kaiken tämän Matti kertoi ilman ironiaa tai katkeruutta. On ymmärrettävää, että esiin nousee turhautumista, aggressioita ja katkeruutta. Työntekijä menettää toimeentulon ja työyhteisön, ja yritys menettää työn tekijän. On turhaa ja usein jopa haitallista yrittää rakentaa itsestään kuvaa, joka ei vastaa todellisuutta
www.smartchemistrypark.com OPERATED BY TURKU SCIENCE PARK Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numero 7/2016 ilmestyy 15. marraskuuta. KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi Varaa paikkasi viimeistään 26. Raision tehdasalueella tutkimus, koulutus ja liiketoiminta kohtaavat kehittäen kestäviä ratkaisuja eri teollisuuden aloille. 040 827 9778. lokakuuta! OSATEEMOINA: • Analytiikka • Tutkimus • Bioteknologia TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 354 7449 1 INTERNET 2 PAINETTU KIRJA 3 UUTISKIRJE Innovaatioita ja uutta kasvua Toimitilaa ja liiketoiminnan kasvuedellytyksiä yrityksellesi. 040 770 3043 puh. SYVENNÄ TIETOASI Ammattilaisen työkalupakki hankintapäätöksiin sekä suunnittelun apuvälineeksi amt Hakemistot Oy l Mannerheimintie 76, A-porras, 5.kerros l puh
Scanstockphoto. 16 6/2016 KEMIA Odotettavissa tänään: pilvistä ja ajoittaisia mikromuovisadekuuroja
Toistaiseksi tiedetään varmasti vain se, että muovipäästöt vahingoittavat kaloja ja muita merieliöitä. Kun maahan satanut likainen vesi kuivuu, hiukkasia siirtyy myös hengitysilmaan. Uppsalan yliopiston selvitys julkaistiin kesällä Science-lehdessä. Mikromuovin vaikutus ihmiseen on yhä arvoitus. Mikromuovit Suomen vesistöissä -hankkeessa on mukana myös Pidä Saaristo Siistinä ry, jonka huoltoalus M/S Roope-Saimaa aloitti elokuun lopussa troolausvedot Kallavedellä Syken mantatroolarilla. Tuore tutkimustieto kertoo mikromuovien leviämisestä ja polystyreenin vaikutuksista kaloihin. Rochman myös kirjoittaa, että ympäristöpolitiikan tulisi perustua tieteelliseen näyttöön eikä vasta ekologiseen katastrofiin. Troolari kerää mikroroskat pintavedestä, ja Itä-Suomen yliopisto analysoi näytteet. Torjuntajoukoissa toimivat myös muovit itse. Rochmanin mukaan ovat. Yliopisto sai hiljattain akatemiarahoituksen tutkimukselle, jossa se yhdessä Suomen ympäristökeskuksen Syken kanssa kartoittaa muovien esiintymistä sekä makean veden ekosysteemissä Kuopion ympäristössä että Itämeressä. Tutkimuksen mukaan ahvenenpoikaset syövät mikrokokoisia, alle 90 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia. Muovisen ravinnon seurauksena Sataa, sataa ropisee Mikromuovia tulee taivaaltakin kalojen ruokahalu heikkenee. Pinta-alaltaan 2 500 neliökilometrin kokoiseen SuurPariisiin sataa vuosittain kolmesta kymmeneen tonnia muovikuituja. Joillekin muoviyrityksille nykyinen tietomäärä on jo ollut riittävä syy ennakoida tulevaa ja valmistautua ympäristövaatimusten kiristymiseen. Ainakin kalifornialaisen Davis-yliopiston biologiantutkijan Chelsea M. King’s Collegen professorin Frank Kellyn mukaan muovia sisältävä vaatekappale päästää joka pesukerralla viemäriin yli tuhat muovihiukkasta, joten espanjalaisyrityksen innovaatio on merkittävä. Ranskalaistutkijoiden mukaan mittaukset tukevat olettamusta, että atmosfäärinen eli pilvistä tuleva hiukkasvirta on laskettava yhdeksi mikromuovipäästöjen lähteeksi. Muovihiukkaset eivät ole pelkästään merten ongelma. Tutkijat ja teollisuus etsivät kuumeisesti keinoja muoviroskasta eroon pääsemiseen. Lontoon King’s Collegen professorin Frank Kellyn vetämä ympäristöterveyden tutkimusryhmä on ryhtynyt selvittämään, ovatko ilman muovihiukkaset jopa merkittävä terveysriski. Lopulta sekä ahvenettä haukikannat pienenevät. Hiukkaset heikentävät ahventen kasvua ja kykyä haistaa petokalat. Ennen kehräämistä värjätystä langasta irtoaa vähemmän kuidunpätkiä kuin perinteisesti jälkikäteen värjätystä. 17 6/2016 KEMIA Mikromuovia on nykyisin maalla, järvissä, merissä ja jopa sadepisaroissa. Yritys kehittää yhdessä kumppaniensa kanssa menetelmiä, joilla pesukoneen muovihiukkaspäästöjä voidaan pudottaa jopa 70 prosenttia. Rochman arvioi Science-lehdessä Uppsalan yliopiston tutkimusta ahvenenpoikasista. Ranskalaisen Paris-Est-yliopiston tutkijat ovat ensi kertaa mitanneet sadeveden mukana maahan putoavien muovihiukkasten määrän. Toisin sanoen on toimittava jo silloin, kun päästöjen haitallisuudesta on näyttöä, vaikka riski ei vielä olekaan toteutunut. Alkalinen pesuaine synnyttää yhdeksän kertaa enemmän hiukkasia kuin tislattu vesi.. Toisen, Lundin yliopistossa tehdyn tutkimuksen kohteena olivat nanokokoiset, 24–27 nanometrin polystyreenihiukkaset, joita levät keräävät. Tutkijat hakevat ratkaisuja muovijäteongelmaan muun muassa luonnon bioteknologiasta. Myös muoviteollisuus itse varautuu torjumaan mikromuovipäästöjä. Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuli Hartikainen työtovereineen on löytänyt mikromuoveja Kallaveden vedestä ja jäästä. Muoviset sadepisarat Mikromuovia sataa niskaamme myös taivaalta. Kalevi Rantanen Vesien pienet muovihiukkaset ovat uhka, jonka vakavuutta emme vielä tunne. Vuoden 2016 loppuun jatkuvassa eurooppalaisessa Mermaid-tutkimushankkeessa on mukana muun muassa espanjalainen polyesterija polyamidilankojen valmistaja RadiciGroup. Muovisaasteen tuhoajiksi valjastetaan esimerkiksi madot ja mikrobit. Hiukkaset joutuvat edelleen vesikirppuihin, jotka syövät leviä, ja sitten kaloihin, jotka syövät vesikirppuja. Tutkimuksissa on havaittu, että syntyvien hiukkasten määrään vaikuttavat sekä vaatteiden pesutavat että tekstiilien valmistusmenetelmät. Tutkimuksen mukaan sadepisarat tuovat Pariisin lähialueille pienimmillään kaksi mutta suurimmillaan peräti 355 muovihiukkasta neliömetriä kohden. Kalifornialaistutkijan mukaan mikromuovipäästöt ovat verrattavissa happosateisiin ja pahamaineiseen ympäristömyrkkyyn DDT:hen. Näin poikaset joutuvat entistä helpommin haukien saaliiksi
”Muovi jauhautuu luonnossa yhä pienemmiksi hiukkasiksi. Kärhä mainitsee esimerkkinä hajaasutusalueiden jätevesien käsittelyn. Mitä innokkaammin maailma suojelee ja puhdistaa vesiä, sitä enemmän tarvitaan muoviputkia. ”Muovia on löytynyt jopa kastemadoista.” Elina Saarinen ”Muovien kohdalla ei voida puhua resurssitehokkuudesta vaan -tehottomuudesta.”. Vesissä on myös vielä pienempää nanomuovijätettä. Se onnistuisi kierrättämällä kierrätyskelpoinen muovijäte ja polttamalla loput. Vesa Kärhän mukaan kuulumme eurooppalaismaiden kärkipuolitusinaan. Muoviset jätevesiputket, säiliöt ja suodattimet estävät muovikappaleiden ja muun jätteen pääsyä vesistöihin. Muovit sinällään ovat Kärhän mukaan verraten ekologisia materiaaleja. Puhdistamoissa ja jätevesijärjestelmissä käytetään muovisia putkia, säiliöitä ja suodattimia. Professori Christian Laforsch Bayreuthin yliopistosta muistutti, että muovien kohdalla ei voida puhua resurssitehokkuudesta vaan -tehottomuudesta. Ne estävät muovikappaleiden ja muun jätteen pääsyn vesistöihin. Kärhä viittaa saksalaisen Denkstatt-tutkimuslaitoksen laskelmaan, jonka mukaan pakkausten hyödyllinen kierrätysMikromuovit puhuttivat myös Münchenissä alkukesästä järjestetyn IFAT-ympäristömessutapahtuman resurssiviisauskonferenssissa. Samalla muovista tulee ruokaa pieneliöille, kuten planktonille. Valtaosa mikroskooppisista hiukkasista syntyy, kun valtamuovit – eli materiaalit, joita tavallisesti kutsumme muoviksi – murenevat. Muoviteollisuuden etuna on, että liiketoiminnan ja kestävän kehityksen tavoitteet on usein helppo sovittaa yhteen. Loput neljä ovat polypropyleeni, polyeteeni ja polyvinyylikloridi sekä polyeteenitereftalaatti eli PET. Sc an st oc kp ho to Isoissa merivirroissa ajelehtii noin 2,5 milligrammaa mikromuovia neliömetriä kohden. Haittoja syntyy, koska ihminen ei huolehdi niiden jätehuoltovaiheesta kunnolla. Mikromuovista puhutaan, kun hippusen koko on alle viisi millimetriä. ”Se taas tarkoittaa, että olemme koko maailman kärkijoukossa.” Hyvä esimerkki jätemuovin käsittelystä ovat pakkaukset. Kolmasosa muovista valuu luontoon Muovilla myös torjutaan muovin haittoja. Mitä tarkempi mittari, sitä pienempiä muovipaloja löytyy”, Laforsch sanoo. Joka vuosi veteen päätyy arviolta 10 miljoonaa tonnia muovia. Sitä kertyy vesistöihin jätteistä, muovirakeiden tuotannosta ja esimerkiksi kosmetiikasta ja synteettisestä tekstiiliteollisuudesta”, Laforsch listasi. Mermaidhanke on esimerkki tutkimuksesta, jota tarvitaan, kun etsitään keinoja käsitellä uudenlaisia muovihiukkasia. Muoviroskaa on löydetty jo kaikista vesistä. ”Kaikesta tuotetusta muovista kolmasosa valuu luontoon. Muoviroskan leviäminen ympäristöön mikroja nanohiukkasina olisi suhteellisen helppoa ja halpaa estää. Mikrohiukkasia muovinenkaan suodatin ei silti pysäytä. 70 prosenttia muovista ei kellu vaan uppoaa pohjaan. 18 6/2016 KEMIA Muoviongelmia ratkotaan muovilla Muovi aiheuttaa ongelmia, mutta toisaalta muovia hyödynnetään myös ongelmien ratkaisemisessa. ”Muovi estää muovin haitat”, kiteyttää Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Suomessa on viime vuosina otettu isoja edistysaskelia jätteiden käsittelyssä. Polystyreeni on yksi viidestä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävästä muovista
”Muovituotteen järkevän kierrätyksen taso riippuu tuotealueesta, maantieteellisen alueen infrasta ja monesta muusta tekijästä”, Kärhä sanoo. Tutkijakolmikko oli havainnut, että tietyt piilevät majailevat noin millimetrin kokoisilla muovinpalasilla. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Ilman eliöiden toimintaa vesillä kelluisi vielä enemmän muovia kuin nyt. Tonneissa mitattuna kierrätys ja poltto pysyvät lähivuosinakin tärkeimpänä keinona vähentää muovipäästöjä. Suomalaisessa ARVI-hankkeessa on selvitetty materiaalien arvovirtoja ja tunnistettu kierrätysmuovien uusia käyttöalueita. Tutkijat testasivat laskennallisesti mallintamansa prosessin laboratoriokokein. 19 6/2016 KEMIA taso Euroopassa on 36–53 prosenttia. Biomuovia saadaan kasvijätteestä ja muusta kasviraakaaineesta, joka ei kilpaile ruuantuotannon kanssa. Aalto-yliopistossa Heikki Karvinen tutki diplomityössään mobiiliverkon tukiaseman muovikuoren valmistusta kierrätetystä polykarbonaatista. ”Lisäksi tilanne voi muuttua ajan myötä, sillä osa muovituotteista on käytössä kymmeniä vuosia.” Polttoaineena muovi on hiilineutraali silloin, kun se korvaa fossiilisia polttoaineita. Hollantilainen Ocean Cleanup on julkistanut prototyypin laitteesta, joka kerää muovirojua veden pinnalta ja siten ehkäisee mikroskooppisten hajoamistuotteiden syntymistä. vuonna tulokset laboratoriokokeestaan, jossa tutkijat saivat jauhomadot syömään polystyreeniä. Suomessa polttovaihtoehtoa puoltavat yhdyskuntarakenne, kauppapolitiikka ja ilmasto. Samaan aikaan kasvaa alun perin biohajoaviksi suunniteltujen materiaalien merkitys. Tietokonejätti IBM:n Almadenlaboratorio esitteli heinäkuussa yksivaiheisen prosessin, joka muuttaa polykarbonaattijätteen polysulfoniksi eli PSU-muoviksi. Kun leviä kasaantuu muovilautalle tarpeeksi paljon, lautta uppoaa lopulta pohjaan. Jauhomadot ovat jo tuttu asia lemmikkieläinten rehuna, ja Aasiassa niitä käytetään myös ihmisravinnoksi. Myös bioteknologian mahdollisuudet ovat huimat. Australialainen valtameritutkija Julia Reisser kollegoineen kirjoitti vuonna 2014 muovihiukkasista The Conversation -lehteen artikkelin, jonka otsikon mukaan ”pieniä merimuovipaloja asuttavat organismit saattavat puhdistaa meriämme”. Esimerkiksi käy vaikkapa Tampereen teknillisen yliopiston ja italialaisen Bio-on-yrityksen julkistama täysin biohajoava pakkausmateriaali, joka valmistetaan paperista ja kasvibiomuovista. ”Täällä puolikkaan Pariisin kokoinen väestö asuttaa Saksan kokoista plänttiä”, Kärhä muistuttaa. PSU:ta voidaan hyödyntää vedenpuhdistuksessa, kuituoptiikassa ja lääketieteellisessä tekniikassa. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Ehkä vaikeinta on luoda tekniikoita, joilla veteen jo joutunut mikroja nanomuovi kerätään pois tai tehdään vaarattomaksi. Jotkin mikrobit taas hajottavat muovihiukkasia. Yritys aikoo aloittaa Tyynenmeren siivouksen vuonna 2020. Muovi hajosi matojen suolistossa hiilidioksidiksi ja vedeksi. ”Jätteiden energiahyödyntäminen polttamalla on meillä EU:n keskimäärää järkevämpää, koska tuomme edelleen paljon hiiltä ja maakaasua, meillä on huipputasoinen kaukolämpöjakelu ja tietty lämpöenergian tarve.” Tekniikan edistyminen lisää muovien kierrätysmahdollisuuksia. Tason nostaminen tätä suuremmaksi alkaisi huonontaa lopputulosta, sillä resurssien kulutus ylittäisi säästöt. Hänen tulostensa mukaan siirtyminen uusioraaka-aineeseen alentaa päästöjä ja energian kulutusta 86 prosenttia. Laboratorioissa lähes tieteisfantasiaa Tieteen kehitys tuo tulevaisuudessa uusia ratkaisuja vaikeiden muovien käsittelyyn. Odottamattomia ratkaisuja pienten muovihiukkasten käsittelyyn voi tuottaa biologinen tutkimus. Kiinalaisen Beihangin ja yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkimusryhmä julkaisi viime Th e O ce an Cl ea nu p Hollantilainen Ocean Cleanup aikoo ryhtyä siivoamaan Tyyntämerta kehittämällään laitteella, joka kerää vedestä muovirojua
Lapset osoittelevat innoissaan professorille, mitä kaikkea koiran ja oravan muotoisista patsaista löytyy. Ihmeellistä on, että kun jätteet eivät ennen kelvanneet kenellekään, nyt ne ovat haluttua tavaraa ja iso bisnes. ”Hyi!”, parkaisee satapäinen kuulijakunta yhteen ääneen. ”Jos ei siivoa omaa huonettaan eikä vie roskia ulos, niin koko talo voi täyttyä roskista. 20 6/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Lasten akatemian luento jätteistä ja jätteenkäsittelystä veti Tampereen yliopiston suureen luentosaliin harvinaisen innostuneen yleisön. ”Oslo tarvitsee jätettä, sillä yli puolet kaupungin rakennuksista ja valtaosa kouluista lämmitetään jätteenpoltolla. Esimerkiksi ne ovat asioita, joilla tuotetaan järjestystä. Ne on rakennettu peltitölkeistä ja muusta metalliromusta, jota taiteilija on kerännyt ulkoiluttaessaan koiraansa kaupungin puistoissa. Käytännössä kaikkien kädet pomppaavat oitis pystyyn. Hän on mukana tutkimushankkeessa, jossa perehdytään jätteen ja jätehallinnan vaikutuksiin yhteiskunnan rakentamisessa ja muokkaamisessa. Jäte on näin hyödyksi.” Dramaattisessa kuvassa polttolaitoksen iso rautakoura kaapii jätettä uuniin. Ainakaan muovia ei saa polttaa, kun siitä tulee myrkkyhöyryjä”, huomauttaa valistunut opiskelija. Kuvassa nainen yrittää lapsi sylissään tasapainoilla roskapussikasojen päällä, jotta pääsisi etenemään kadulla. Tyrmistyttävä näky hiljentää kuulijat. Hilkka Vähänen ”Mistä tahansa voi tulla jätettä, jos sen laittaa paikkaan, johon se ei kuulu. Tiedonhaluinen kuulija esittää otsa rypyssä kysymyksen: ”Miksi puhut kaatopaikoista. Seinälle ilmestyy kuva kokonaisesta muoviroskavuoresta. Mutta niiden vieressä on tällainen jätesaari”, luennoitsija paljastaa. ”Esimerkiksi ruoka on lautasella herkullista, mutta jos sitä putoaa lattialle, se onkin jätettä.” Sitten Pyyhtinen heijastaa seinälle kuvan upeasta hiekkarannasta, joka on täynnä meren huuhtomaa muoviroskaa. ”Jätepussi, roska-astia, vessanpytty. Nykyajan ihmiset kuitenkin yrittävät mieluummin kierrättää jätteet tai ainakin polttaa ne sähköksi ja talojen lämmittäjiksi. ”Surffaa roskilla”, toimittajan vieressä istuva Ansa Yli-Hemminki mumisee lumoutuneen kauhistuneena. Moniko nyt joisi?” Kätensä nostaa enää vain muutama yllytyshulluin. Jos jätteistä huolehtiminen lyödään laimin, syntyy isoja ongelmia. Eihän sellaisia ole enää olemassakaan.” Pyyhtinen selittää, että kaatopaikkoja kyllä on, toki vähemmän kuin ennen. Loput irvistelevät ja pudistelevat hartioitaan. Pyyhtinen puolestaan kertoo, mitä tapahtui, kun Napolin jätteenkerääjät Italiassa menivät lakkoon vaatiessaan parempia työehtoja. Pyyhtinen jatkaa esityksensä havainnollistamista kuvallisesti, mikä on viisas ratkaisu, sillä kaikki yleisöstä eivät osaa lukea, ainakaan sujuvasti. ”Onko tuo meressä kelluva jätesaari vai onko ne roskat ihan oikealla saarella?” Oikea saari se on. syyskuuta pidetylle jäteaiheiselle luennolle. Penkistä kohoaa viittaukseen yksinäinen käsi. Toisaalta mikään asia ei ole syntyjään jätettä.” Näin tiivistää jätteen paradoksaalisen olemuksen luennollaan Tampereen yliopiston professori Olli Pyyhtinen. Toisaalta jäte ei aina ole likaista eikä käyttökelvotonta. ”Tyynenmeren Malediiveillä on ihania paratiisisaaria, joihin olisi mu”Eihän kaatopaikkoja enää ole!” Lasten akatemia pureutui jätehallinnan haasteisiin kava mennä lomalle. Hahmolla on surffilauta sylissään. Ne sulkevat jätteet sisälleen ja suojelevat meitä joutumasta kosketukseen niiden kanssa”, professori kuvailee. Haarukka! Ja toinenkin! Jäte voidaan hyödyntää Jätettä syntyy maailmassa väkisinkin, mutta siitä voidaan ja siitä pitää huolehtia. Esimerkkinä Pyyhtinen esittelee brittiläisen Barbara Francin hienoja eläinveistoksia. ”Mutta eikö polttamisestakin tule saastetta ilmaan. Esimerkiksi Osloon tuodaan roskia poltettavaksi ulkomailta asti. Toimittaja pääsi poikkeusluvalla mukaan 17. Pyyhtinen näyttää kuvaa vesilasillisesta ja kysyy, kuka olisi valmis juomaan lasista. ”Ilmaan vapautuvan saasteen määrä yritetään minimoida”, luennoitsija vastaa ja kertoo polttamisessa olevan. Vain kokonaan jätteen peitossa. ”Mutta entä jos kertoisin teille, että lasissa ei olekaan vettä vaan sylkeä. Kaikkea ei aina arvaa jätteeksi. Tapahtuman järjestäjä on nimittäin Lasten akatemia, jonka koulutukseen osallistuvien yläikäraja on 10 vuotta. Tällaisella rannalla ei tekisi mieli kävellä”, professori vahvistaa. Jätevuorten päällä erottuu ihmisen silhuetti. ”Niinpä. Sitten siellä ei ole enää hyvä olla”, yleisöstä myönnetään heti
Ja yleisö oli hienosti mukana”, Pyyhtinen hymyilee ja kiittelee Lasten akatemian konseptia. Yhden kummitädin taloremontissa löytyi takapihan mullasta kasoittain ihonhoitopurkkeja, toinen on auttanut keräämään roskia viereisen opiskelija-asuntolan juhlien jäljiltä. Lapsiyleisölle esiintyessä ei voi käyttää termejä, joilla on tottunut puhumaan. ”Etukäteen kyllä kauhistutti astua mukavuusalueen ulkopuolelle. Etenkin jätesaaret ja -vuoret mietityttävät yhä. Hi lkk a Vä hä ne n Ansa Yli-Hemminki oppi Lasten akatemian luennolla paljon uutta. Esityksensä jälkeen myös professori on tyytyväinen. Varmaan ne saaret haisevatkin”, hän arvioi. ”Tämä oli todella kivaa”, Pyyhtinen sanoo. Kun lukioikäinen sitten pohtii, mihin päin jatkaa, niin korkeakoulu on jo tuttu juttu.” Yli-Hemminki tiesi ennestään, että yliopisto on ”aikuisten koulu”, jota jotkut hänen tuttavistaankin ovat käyneet. Ei huvittaisi kävellä niiden päällä paljain jaloin.” Tutkijan ammatti kuuluu myös YliHemmingin tulevaisuuden vaihtoehtoihin, sillä hän toimii harrastelijatutkijana jo nyt. Lopuksi kuullaan osallistujien henkilökohtaisia jätekokemuksia, joita riittää. Piti kuvallistaa ja konkretisoida, mutta näin opin, että samoja konsteja voi hyödyntää aikuistenkin kanssa. Ne eivät tietenkään ole jätettä.” Vaihtoehtoisia tutkimusaiheita esitellään Lasten akatemian luennoilla ympäri vuoden. ”Silti on parempi, että materiaali käytetään jollakin tavoin uudestaan hyväksi sen sijaan, että se jäisi olemaan turhanpäiväisenä tiellä.” Ansa Yli-Hemminki nyökkäilee hyväksyvästi. ”Jätevuoret ja muoviroskat on ihan ällöjä. ”Yliopistossa tutkisin esimerkiksi dinosaurusten luita. Yliopisto tutuksi Luennon päätyttyä Yli-Hemminki, 7, kertailee kuulemaansa. Professorilta tuli lisätietoa: ero tavalliseen kouluun on se, että yliopiston opettaja on itse tutkinut juuri sitä aihetta, josta kertoo. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Olisi ihan ällöä kävellä paljain jaloin roskissa ja kakkavaipoissa. 21 6/2016 KEMIA kyllä muita haittoja: siinä tuote tuhotaan ja menetetään pysyvästi. Kiinnostava kohde oli muun muassa sylkikaskaan pallukka, jonka sisältä löytyi toukka. 7–10-vuotiaille tarkoitettua akatemiaa isännöivät Tampereen yliopistot, Tampereen Lumate-keskus ja kaupungin kulttuurija museopalvelut. Juuri niin. ”Se tekee yliopistoa lähestyttäväksi jo varhaisessa vaiheessa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. hilkka.vahanen@gmail.com
Satavuotispäiväänsä firma aikoo juhlia isosti. Jokisten aikana yhtiö on kasvanut yritysostoin. Läpi muutosten Moni asia on vuosikymmenten varrella muuttunut. Nykyinen omistaja eli Jokisen perhe on luotsannut yhtiötä vuodesta 1994, nyt jo toisen sukupolven voimin. Alueorganisaation ansiosta palvelualueena on koko Suomi. Molemmat yritykset markkinoivat Easyhaler-yhdistelmävalmistetta omalla ja Easyhaler-kattobrändillä. Siksi hän perusti oman yrityksen, joka toi Suomeen muun muassa mikroskooppeja. tään joskus käyttämään jopa niin pitkään, että analyysija mittaustulokset vaarantuvat. ”Me olemme pärjänneet satsaamalla laatuun”, taustoittaa yhtiön taivalta hallituksen puheenjohtaja Lasse Jokinen. Algol luopui lääketoimialasta Algol Oy on myynyt tytäryhtiönsä Algol Pharman. ”Varmasti palvelemme silloinkin asiakkaitamme vahvalla ammattitaidolla suomen kielellä. Algol Pharman liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Yhtiö jatkaa toistaiseksi nykyisellä nimellään, ja sen kaikki toimipaikat Pohjoismaissa ja Baltiassa säilyvät ennallaan. Menarinilla on budesonidi-formoterolilääkkeen yksinoikeudelliset lisenssija jakelujärjestelyt Ranskassa ja Turkissa. Tämähän ei ole tietenkään toivottavaa”, Jokinen sanoo. Ei ole aina varmaa, että asiakas saa sellaisen tuotteen, jonka haluaa ja jota tarvitsee. Yhtiöt markkinoivat yhdessä Orionin kehittämää keuhkoahtaumatautilääkettä Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. ”On riski, että vanhoja laitteita pyriG W B GWB:n henkilöstöä vuodelta 1935. Yhtä tarkkoja olemme laadusta ja työn jäljestä yhä.” Tätä nykyä yrityksen toiminta nojaa ISO 9001 ja 14001 -ympäristösertifikaatteihin. Usein lopputuloksen ratkaisee hinta, eivät niinkään muut arviointikriteerit.” Myös taloudellinen taantuma näkyy laboratorioiden investointipäätöksissä. ”Toiminnan ennustettavuus on muuttunut. Yliopistot pyrkivät myös yhdistämään erityisiä vahvuusalueitaan.. Pohjoisen yliopistoille arktinen agenda Oulun, Lapin, Luulajan ja Tromssan yliopistot ovat julkistaneet yhteisen arktisen agendan. Kun ennen näimme pitemmälle eteenpäin, nyt eletään lyhyissä sykleissä.” Jokinen luottaa silti tulevaisuuteen. Ostajana oli kansainvälinen lääkeyritys Biocodex, jonka pääkonttori sijaitsee Pariisissa. Yhteisellä toimintaohjelmalla neljä pohjoista yliopistoa etsii uusia synergioita ja vahvistaa arktisiin kysymyksiin liittyvää tutkimustaan, koulutustaan ja vaikuttavuuttaan. ”Näin oli jo alussa, kun Georg Wilhelm Berg vuonna 1926 päätti, että asiat pitää tehdä paremmin kuin hän palkollisena näki tapahtuvan. Yhtiön huoltotoiminnan pohja on myös akkreditoitu kalibrointilaboratorio. Yhdeksän vuosikymmentä on pitkä aika niin ihmisen kuin suomalaisen yrityksenkin elämässä. Algol-konserni keskittyy tulevaisuudessa kemikaaleihin ja raaka-aineisiin, teknisiin tuotteisiin ja huoltoratkaisuihin sekä terveydenhuoltoteknologiaan. Vaikka laadukas laboratoriolaite toimii hyvin ylläpidettynä ja huollettuna parikymmentäkin vuotta, liika on liikaa. ”Esimerkiksi julkisten hankintojen kilpailutukset ovat hankala prosessi. Georg Wilhelm Berg aloitti yksinyrittäjänä, mutta myöhemmin mukaan tulivat myös hänen poikansa. Uskon siihen, että kannattaa toimia suomalaisena yrityksenä Suomessa.” Päivi Ikonen Orionin keuhkolääkkeelle markkinointivauhtia Lääkevalmistaja Orion on sopinut yhteistyöstä Italian johtavan lääkeyrityksen Menarinin kanssa. Vuonna 2012 GWB hankki omistukseensa laboratoriotuotteiden ja analytiikan maahantuojan Oleinitecin ja viime vuonna Labnetin, joka keskittyy life science -alan reagensseihin, tarvikkeisiin ja laitteisiin. Asiakkaiden tilanne heijastuu vääjäämättä myös laitetoimittajiin. Tänne tuskin rantautuu se keskieurooppalainen malli, jonka mukaan esimerkiksi Saksasta hoidetaan koko Eurooppa. Varsinkin suurempia ostoksia harkitaan entistä huolellisemmin. Yrityksen tärkeimpiä asiakkaita ovat GWB viettää merkkipäivää Yhdeksän vuosikymmentä laboratoriolaitteita kemian ala ja lääketeollisuus. Berg & Co Ab firma sai vuonna 1938. Nykyisen nimensä Oy G.W. 22 6/2016 KEMIA UUTISIA Laboratoriolaitteiden ja punnitusjärjestelmien toimittaja GWB saavuttaa tänä vuonna kunnioitettavan 90 vuoden iän
Keskuksen ensimmäinen osa valmistuu vuoden 2017 aikana ja koko keskus vuoden 2019 loppuun mennessä. ”Haemme yhteistyöllä etenkin tutkimuksellisia etuja. Investoinnin arvo on 16 miljoonaa euroa.. Valio myy hapateliiketoimintansa Meijeriyhtiö Valio myy Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan hapatetuotantonsa, LGG-tavaramerkin ja siihen liittyvän liiketoimintansa. Muu toiminta käynnistyy vaiheittain niin, että talo on täydessä käytössä vuonna 2018. Ostajana on maailman johtava hapatteita ja entsyymejä kehittävä ja valmistava tanskalainen Chr. Luken ja GTK:n tutkijat majoittuvat kampuksen Innogate-rakennukseen. Hansen. 23 KEMIA 6/2016 Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus muuttavat Kokkolassa yhteisiin tiloihin. Tiloihin ei tule yksiköiden omia laboratorioita, mutta tarkoituksena on hyödyntää samassa talossa sijaitsevaa CentKokkolan yliopistokeskus, Luke, GTK ja ammattikorkeakoulu Centria muodostavat KeskiPohjanmaalle merkittävän tutkimuskeskittymän. Kosteiden maapohjien käyttäytymisellä on huomattava ilmastovaikutus, sillä turpeesta vapautuvan hiilidioksidin ja metaanin määrä vaikuttaa ilmaston kokonaisuuteen. Noin 300 hehtaarin kokoisessa teknologiakeskuksessa testataan jatkossa erityisesti korkean nopeusluokan kesärenkaita mutta myös talvirenkaiden ominaisuuksia. Valion Gefilus-tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa Valion tuotantolaitoksissa, ja Gefilus-brändi ja -tuoteperhe pysyvät Valion omistuksessa. Kemian analyysitoimintansa GTK on ulkoistanut Labtium Oy:lle. Synergia vahvistaa Kokkolan tutkimusvoimaa rian laboratoriota esimerkiksi maaperä-, vesija biomassanäytteiden esikäsittelyssä. Samalla näytteenottoa voidaan järkiperäistää niin, että kenttätyö palvelee samaan aikaan kummankin tutkimussuunnan tarpeita. ”Kokkolassa sijaitsee jo nyt merkittävä osa GTK:n turvetutkimuksesta, ja kun turvemaiden puutuotannon tutkimus siirtyy Kannuksesta Kokkolaan, saadaan vahvistettua paitsi tutkimukseen tarvittavaa kriittistä massaa myös monitieteistä tutkimusotetta.” Laitosten tutkimuskohteisiin kuuluu muun muassa ojitettujen, suopohjaisten metsämaiden käyttäytyminen. Tapahtumasta saa lisätietoa osoitteessa www.materialweek. Ilmaston lämpeneminen asettaa uusia haasteita turvemaiden hyödyntämiselle paitsi biomassana ja energiatuotannossa myös kemianteollisuuden tuotteissa”, sanoo Luken Uudet liiketoimintamahdollisuudet -yksikön johtaja Leena Paavilainen. Rakennuksen laboratorioja toimistotilat ovat jo käytössä. Luke on keskittänyt laboratoriotoimintansa viiteen omaan laboratorioonsa, jotka palvelevat Luken kaikkia toimipisteitä. Lauri Lehtinen VTT rakensi ydinturvallisuustalon Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uuden ydinturvallisuustalon vihkiäisiä on vietetty Espoossa. Nokian Renkaille uusi testikeskus Espanjaan Nokian Renkaat rakentaa uuden renkaiden testikeskuksen Espanjan Santa Cruz de la Zarzaan. Lisäksi VTT Expert Services tekee rakennuksessa ydinvoimaloiden kokeellista suodatintutkimusta. Valion meijerit hankkivat jo ennestään suurimman osan tarvitsemistaan hapatteista niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Kun läheisten tutkimusalueiden osaajat ovat jatkossa lähekkäin myös fyysisesti, tietoa on helpompi jakaa. Uusien yhteistilojen tärkeimpiä synergiaetuja on tilaisuus yhdistää tutkimuslaitosten tietovaranto ja asiantuntemus. Geologian tutkimuskeskus GTK on vuosien varrella tutkinut muun muassa turvemaita, soita ja maaperää, Luonnonvarakeskus Luke puolestaan suometsätaloutta ja puuntuotantoa. Kokkolan tutkimusja kehitysosaamista sekä alueen kemianteollisuuden ja biotalouden näkymiä esitellään 29.10.– 3.11. Suurin osa talon tutkijoista keskittyy reaktoriturvallisuuden ja ydinjätteiden loppusijoituksen laskennalliseen mallinnukseen, pienempi osa kokeelliseen reaktorimateriaalien, radiokemian ja loppusijoituksen tutkimukseen. Valio jatkaa LGG-maitohappobakteerin tutkimista, mutta ostaa bakteerit jatkossa Hansenilta. fi. Yhtiön mukaan uusi keskus mahdollistaa maailman pohjoisimmalle rengasvalmistajalle ympärivuotisen tuotekehitystyön ja rengastestit vaativilla, vaihtelevilla radoilla. järjestettävässä Kokkola Material Week -tapahtumassa. Tarkoituksena on vahvistaa bioja kiertotalouden tutkimusvoimaa kiinteällä yhteistyöllä. Omat mahdollisuutensa alkavalle yhteistyölle luovat GTK:n tutkimuslaboratorio ja koetehdas. Kokkola Material Week esittelee osaamista Yhteiset tilat kaksikolle löytyivät kampukselta, jossa toimivat ennestään Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja ammattikorkeakoulu Centria
Ke m ira O yj Suomalaiset kemianyritykset investoivat vuosittain tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Terminaalia operoi kaasuyhtiö Gasumin tytäryhtiö Skangas. Myös kemianteollisuuden tavaraviennin arvo nousi öljyn hinnan laskusta huolimatta huhti–kesäkuussa 14 prosenttia edellisvuodesta. Terminaali mahdollistaa LNG:n toimitukset myös kaasuverkoston ulkopuoliselle teollisuudelle, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Huhti–kesäkuun liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 3,1 prosenttia. Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuontiterminaali on avattu Porissa. KokonaisuuteKemianteollisuuden investoinnit Suomeen kasvussa Kemianteollisuuden investoinnit Suomeen kasvoivat selvästi viime vuonna, ja tahti jatkunee kuluvanakin vuonna. Porin alueen teollisuuslaitoksista Huntsman Pigments and Additives, Kemira, Norilsk Nickel Harjavalta ja Porin Prosessivoima ovat jo siirtyneet LNG:n käyttäjiksi. Nesteytetyn maakaasun saatavuus Suomessa paranee uuden terminaalin myötä huomattavasti. ”Suomen hallituksen esitykset energiaverotuksen tasoittamisesta EU:n hyväksymillä kansallisilla kilpailukeinoilla ovat tärkeitä kemianteollisuuden tulevaisuuden investoinneille.” Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet, kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit sekä muovija kumituotteet. Samalla käynnistyivät myös LNG:n toimitukset asiakkaille. ”Teollisuudessa uusi liiketoiminta syntyy usein jo olemassa olevan kylkeen ja investointipäätökset tehdään kymmenien vuosien aikajänteellä. Kemianteollisuus on säilyttänyt pääomaja investointitasonsa Suomessa koko 2000-luvun. Tämä käy ilmi Kemianteollisuus ry:n tuoreesta talouskatsauksesta. Tutkimuksenja tuotekehityksen osuus kokonaisinvestoinneista on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Mahdollisuus kaasuverkoston ulkopuoliseen nesteytetyn maakaasun jakeluun madaltaa kynnystä kaasun hyödyntämiseen koko maassa”, sanoo Skangasin hallituksen puheenjohtaja ja Gasumin toimitusjohtaja Johanna Kemianteollisuuden liikevaihdon lasku taittui keväällä ja kääntyi hienoiseen nousuun. Lamminen. ”Porin LNG-terminaalin avautuminen kehittää ja monipuolistaa Suomen energiamarkkinaa. Kuva on Kemiran Espoon tutkimuskeskuksesta. Kemianteollisuus investoi Suomeen vuonna 2015 lähes 1,2 miljardia euroa, mikä on lähes 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. na tammi–kesäkuun vienti oli 4,9 miljardia eli vain prosentin edellisvuotta vähemmän. Hankkeen kokonaisinvestointi oli yli 80 miljoonaa euroa. 24 6/2016 KEMIA UUTISIA Suomen ensimmäinen LNG-terminaali aloitti Sk an ga s Porin satamaan avattu nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali tuo LNG:n entistä paremmin koko Suomen ulottuville. Kokonaisuutena tammi–kesäkuun liikevaihto oli kuitenkin vielä 2,8 prosenttia vuoden takaista pienempi. Hiljattain aloitti myös Suomen ensimmäinen raskaalle liikenteelle suunnattu kaasutankkausasema, joka toimii Helsingissä Vuosaaren satamassa.. Siksi sääntelyn ja verotuksen ennakoitavuus ja johdonmukaisuus ovat kriittisen tärkeitä asioita investoinneista päättäville tahoille”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä
Toisissa firmoissa käymme useammin ja kannustamme niitäkin saattamaan turvallisuuden reilaan.” Riskiperusteisuutta viedään parhaillaan mallinnustutkimuksen avulla mutu-tuntumasta tieteelliselle tasolle. maaliskuuta 2017 järjestettävät Kemian Päivät ovat alan ammattilaisten arvostama kohtauspaikka. Sellainen on uuden strategiansa mukaan Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. fi > Tietoa meistä > Strategia. Biohitin laktoositesti Korean markkinoille Helsinkiläisen diagnostiikkayrityksen Biohitin kehittämä laktoosi-intoleranssin pikatesti tulee myyntiin Etelä-Koreassa. Suomalaisyritys on sopinut testin jakelusta korealaisen Glomedics-yhtiön kanssa.. Päivi Ikonen Tukesin uuteen ilmeeseen kuuluvat myös hauskat emoji-symbolit. Kun asiat ovat kunnossa, odotettavissa on vierailuja meiltä harvemmin. Ohjelmassa on myös ALD-huippuyksikön vuosiseminaari. ChemBio Finland -tapahtuman yhteydessä pidettävien Kemian Päivien koko ohjelma julkaistaan lokakuun lopussa verkko-osoitteessa www.kemianseurat.fi. Se kuvastaa juuri sitä, mitä haluamme tehdä: edistää turvallisia toimintatapoja koko yhteiskunnassa ja myös mahdollistaa ne”, sanoo viraston pääjohtaja Kimmo Peltonen. ”Kohdennamme siis valvontaa tapauskohtaisesti. Suomen kemian ammattilaisten laajimmassa yhteistapahtumassa on jälleen luvassa monipuolinen kattaus seminaareja ja luentoja. Suojan tuoja, mahdollistaja ja valmentaja. Avauspäivän analytiikkaseminaarissa tutustutaan muun muassa moderniin massaspektrometriaan tuntemattomien yhdisteiden analytiikassa sekä herkkiin optisiin menetelmiin ja niiden sovelluksiin. maaliskuuta aiheita ovat muun muassa kemianopetus, ammatinvalinta ja työelämän taidot. Torstain 30. ”Tämähän ei ole uusi asia, mutta systemaattisesti tätä ei ole kehitetty. Laskennallisen kemian seminaarin Kemian Päivillä monipuolinen kattaus Kiertotaloudesta työelämätaitoihin M ar kk u O ja la /M es su ke sk us Helsingin Messukeskuksessa 29.–30. Virkamiespeukku kertoo, ettei viranomainen aina kiellä vaan mielellään myös kannustaa. 25 KEMIA 6/2016 Kemia kierrätyksessä, kemikaalit kiertotaloudessa ja uusiutuva energia kuuluvat ensikeväisten Kemian Päivien ajankohtaisimpiin aiheisiin, joihin perehdytään jo tapahtuman avajaispäivänä 29. Autamme esimerkiksi teollisuuslaitoksia pääsemään parhaaseen tulokseensa. maaliskuuta. Elintarvikekemian ja laboratoriokentän osaamistarpeiden muutokset Suomessa -ohjelma antaa kokonaiskuvan laboratoriotoiminnan kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Suomen termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistys isännöi seminaaria, jonka teemana on termoanalyysin sovellettavuus moniin käytännön tilanteisiin. ”Siis kuin valmentaja urheilijalle. Suomen Akatemian ohjelma keskittyy materiaalien tutkimuksen ja tieteen julkaisemisen uusimpiin kysymyksiin. Testillä voidaan diagnosoida laktoosi-intoleranssi potilaan pohjukaissuolesta otetusta koepalanäytteestä. Tukesista tuli suojan tuoja Linjaukseen kuuluu myös uusi terminologia. ”Suojan tuoja on meidän uusi sloganimme, joka on mielestäni erinomainen. Herkkä testi kertoo tuloksen 20 minuutissa. Tukes ei halua olla niinkään valvova kuin valmentava viranomainen. Kun Tukes valvoo kaikkea mahdollista kuluttajatavaroista raskaaseen teollisuuteen, haluamme oppia poimimaan esiin juuri oikeat asiat.” Lisätietoja saa osoitteesta www.tukes. pääteemana on laskennallinen materiaalitutkimus. Mietinnässä on järjestelmä, jossa turvallisuusasiansa hyvin hoitava yritys saa green line -statuksen. Toimijoiden pitää itse ottaa vastuu, mutta me sparraamme.” Vuoteen 2022 ulottuvassa strategiassa korostuu vastuullisuuden ja yhteistyön lisäksi riskiperusteisuus
Drywood kehittää ja valmistaa vesiohenteisia puupinnoille tarkoitettuja maaleja. Koskenkorva pääsi brittimarketeihin Alkoholijuomatalo Altian Koskenkorva Vodka on tullut myyntiin kauppaketju Marks & Spencerin liikkeissä Isossa-Britanniassa. Opiskelijasarjan voittajat Nina Enroth, Saija Kivilehto, Jarno Salin, Maijuleena Salminen ja Janni Vanhanen Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksesta suunnitteliAtria vei pakkausalan ykköspalkinnon MetGen mukana EU-hankkeessa Kohti seuraavan sukupolven biojalostamoja M ar kk u O ja la /M es su ke sk us Bravuuri-pakkaus tekee kuluttajalle mahdolliseksi onnistua ruoanlaitossa, palkintoraati kiittää voittajatuotetta. Tarkoitus on kokeilla useita erilaisia esikäsittelyja jalostusteknologioita. Kauppahintaa ei julkistettu. Palkinnot jaettiin Helsingin Messukeskuksessa syyskuussa järjestetyssä pakkausalan ammattitapahtumassa PacTecissa. Teknos osti hollantilaisen maalinvalmistajan Maaliyhtiö Teknos on ostanut hollantilaisen Drywood Coatings BV:n. 26 6/2016 KEMIA UUTISIA Neljäntoista eurooppalaisyrityksen muodostama Bioforever-konsortio on käynnistänyt demonstraatiohankkeen, jossa tehdään puubiomassasta lisäarvoa tuottavia peruspalikoita kemianteollisuudelle. Modulaarinen, kierrätettävä pakkaus yhdenmukaistaa laajan juomavalikoiman lähetyspakkaukset. Drywood on markkinajohtaja Hollannin puuteollisuusmaalien markkinoilla, ja sillä on vahva asema myös Britanniassa ja Norjassa. Hollantilaisyrityksen viime vuoden liikevaihto oli noin yhdeksän miljoonaa euroa. Niiden mukaan pakkauksen on muun muassa suojattava tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta, säilytettävä tuotteen ominaisuudet ja mahdollistettava tehokas tuotanto ja jakelu. Konsortio on saanut EU-rahoituksen Horisontti 2020 -ohjelmasta. Marks & Spencer kuuluu saarivaltion suurimpiin vähittäiskauppaketjuihin. Alkoholijuomat ovat Suomen elintarviketeollisuuden suurin vientituote.. Tuomariston mukaan Atrian pakkaus täytti kirkkaasti kaikki palkinnolle asetetut kriteerit. ”Lisäksi voittajapakkaus on kyennyt luomaan markkinoille kokonaan uuden, helposti käytettävän tuotteen”, toteaa palkintoraadin puheenjohtaja, Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä. Suomesta hankkeessa on mukana MetGen Oy. Suomen Messusäätiön rahoittama 2 000 euron palkinto tuli Bravuuri-pakkauksesta. Vuoden 2016 PacTec-palkinnon on voittanut elintarvikeyritys Atria. Teollisen mittakaavan biojalostamoja on suunnitteilla logistiikkakeskuksiin, kuten Rotterdamin satamaan ja muihin eurooppalaisiin satamiin. Yhtiön tuotantolaitos sijaitsee Enschedessä. Kunniamaininnan sai Inno-Vai Oy, joka suunnitteli Alkolle verkkokaupan lähetyspakkauksen. M et G en O y Turkulainen MetGen valmistaa entsyymejä selluja paperiteollisuuteen. Samalla selvitetään prosessin kannattavuutta ja verrataan puubiomassan toimivuutta viljelykasvien tähteisiin ja energiakasveihin. Hankkeessa jalostetaan jätepuuta ja muuta puubiomassaa ligniinijohdannaisiksi ja kemikaaleiksi, kuten butanoliksi, etanoliksi ja 2,5-furaanidikarboksyylihapoksi (fdca). Koskenkorva on Altian vientibrändi, jota menee lähes kolmeenkymmeneen maahan. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 16 miljoonaa euroa. Uudistunut brändi on viime aikoina voittanut useita kansainvälisiä palkintoja. vat ekologisen, kuluttajalähtöisen ruokaöljypakkauksen
Jotta indikaattoreiden tehokkuudesta saisi jonkun tolkun, pitäisi kenties kehittää indikaattoreille joku indikaattori. Id a Pi m en of f. Viestimisessä on mahdollista onnistua erinomaisestikin, mutta välillä otetaan käyttöön menetelmiä, jotka eivät avaudu kenellekään. Se on se omenaja päärynäjuttu. Esimerkiksi autojen päästölukemat ovat lainsäätäjän määrittelemän luokituksen perustana. Ympäristövaikutuksia selvitetään elinkaarianalyyseillä, hiilija vesijalanjälkien avulla. Numerotiedon avulla voidaan toki kertoa, mihin suuntaan ollaan menossa. Nyt kehitetään hiilikädenjälkeä, jolla kuvataan yritysten tuottamien ratkaisujen päästövähennysvaikutusta ratkaisujen käyttäjälle. ILMASTONMUUTOKSEN torjunnassa on otettu käyttöön monta keinoa, kuten energian säästäminen, uusiutuva energia, jätteiden ja biomassan hyödyntäminen, kulutuksen ja matkustamisen vähentäminen. Automaatiojärjestelmiä on ohjelmoitu niin, että mittauksissa päästöarvot ovat hetkellisesti pienemmät. Se tapahtuu vaikka suosimalla kasvisruokaa, vähentämällä poisheitettävän ruoan määrää ja syömällä tonnikalan ja tilapian sijasta lähivesien kalaa. Lehden ensimmäisenä päätoimittajana Mäkitie joutui pitkälti luomaan ne linjat, joiden varassa Kemia-Kemi edelleen toimii. 27 6/2016 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Vuoden 1974 alusta, pölyn laskeuduttua ajoittain varsin vaikeiden kemian lehtien yhdistämisneuvottelujen jälkeen, professori Mäkitie otti vastaan ”väliaikaisesti” oletettavasti hyvin tuuliseksi muodostuvan paikan päätoimittajana uudessa Kemia-Kemilehdessä. En varmasti ollut ainoa, joka pähkäili, mitä ihmettä ruokapakkauksen kylkeen painettu numero tarkoittaa. Ja mihin verrattuna. Panee pohtimaan, kuinka ihmiset ylipäänsä ymmärtävät monimutkaisia ympäristöindikaattoreita, kun niinkin yksinkertainen asia kuin roskista huolehtiminen tuottaa vaikeuksia. Autonvalmistajille lukemat ovat niin tärkeitä, että tulosten parantamiseen on käytetty jopa alan dopingia. Yksi kemian alan viime vuosikymmenien keskeisimpiä vaikuttajia maassamme, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Osmo Mäkitie kuoli 8.8.1991. Tätä ennen hän oli vuodesta 1966 alkaen ollut Helsingin yliopistossa epäorgaanisen ja analyyttisen kemian apulaisprofessorina ja dosenttina. 1984 jäi eläkkeelle. 1973 tapahtuneeseen lehden lakkauttamiseen asti. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Ihmeelliset indikaattorit SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 9/1981 Päätoimittajan vaihdos Kemia-Kemi 9/1991 Osmo Mäkitie, in memoriam Edellisen numeromme myötä päättyi professori Osmo Mäkitien ansiokas 8-vuotinen toimikausi lehtemme päätoimittajana. Vaikkei indikaattoreita tajuaisikaan, elintarvikkeisiin liittyvää ympäristökuormitusta voi pienentää konkreettisin keinoin. Hiilijalanjälki kuvaa toiminnastamme aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, vesijalanjälki sitä, miten paljon tuotteen valmistus ja käyttö kuluttaa vettä. Uuden lehden ja ennenkaikkea sen päätoimittajan hankalana tehtävänä oli saavuttaa lukijakunnan luottamus ja hälventää vielä kytevät epäluulot tekemällä tasapuolisesti painottaen lehteään, jonka ”aihepiiri käsittää kaikkinaiset kemian alaan kuuluvat asiat, myös opetukselliset ja taloudelliset kysymykset” ja joka ”toimii myös Suomen Kemian Seuran jäsenjärjestöjen ja Kemian Keskusliiton jäsenistön jäsenlehtenä”. YRITYKSEN ja tuotteen ympäristövaikutuksista halutaan antaa tietoa sidosryhmille, asiakkaille, sijoittajille, kuluttajille. Roskaantumisindikaattori näyttää synkkiä lukuja. --Suomen Kemistilehden päätoimittaja Mäkitie oli vuodesta 1967 lähtien kemistien järjestökentän uudelleenorganisoinnin yhteydessä v. Onko kymppi paljon vai vähän. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Tämän jälkeen hänet kutsuttiin uuden Kemia-Kemin päätoimittajaksi, jossa toimessa hän oli vuoteen 1982 saakka. HILJATTAIN julkaistu tutkimus paljasti, että suomalaisrannoilta löytyy enemmän roskia kuin ruotsalaisilta, latvialaisilta ja virolaisilta rannoilta. JOISSAKIN tapauksissa hiilidioksidilukemilla on iso merkitys. Tai 89 g CO 2 /100 g tuotetta. Tapio Hase on kutsuttu Kemia-Kemi-lehden uudeksi päätoimittajaksi. Mutta eri menetelmillä lasketut luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Apul.prof. Hän oli syntynyt Helsingissä 27.7.1920. Tapio Hase toimii Helsingin yliopiston orgaanisen kemian apulaisprofessorina. Ne ristiriidat ja epäluulot, jotka yhdentymisneuvottelujakin olivat vaikeuttaneet, olivat edelleen taustalla. Kuka muistaa vielä esimerkiksi elintarvikepakkausten hiilidioksidimerkinnät. --Vuonna 1973 Mäkitie nimitettiin vasta perustettuun Helsingin yliopiston analyyttisen kemian professorin virkaan, josta hän v
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vaisalantie 2 02130 Espoo Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 28 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh
(03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 29 Vihreät sivut huomataan. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä www.icoy.fi 044-066 6802 040-167 9557 Turku–Harjavalta–Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh
Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups ED-, WDja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2Dja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AAja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Nearinfrared-equipment (NIR) SKALAR ANALYTICAL B.V. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa. PANALYTICAL B.V. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 30 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. Jokaisessa uutiskirjeessä
(09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” OTA YHTEYTTÄ: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 31 Vihreitä sivuja ei ohiteta
Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. Kysy ensin meiltä • At your service 32 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 7/2016 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 26. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. lokakuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti ”Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” ”Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh
Miten kasvit, sienet ja bakteerit voivat tietää, onko päivä vai yö tai paistaako aurinko vai onko taivas pilvessä. Hopeananohiukkaset kuin timantteja Tutkijat selvittivät, kuinka Kasvien silmät toimivat 136-atominen (a ja b) ja 374-atominen (c ja d) hopeananohiukkanen kahdesta eri suunnasta. Hiukkaset valmistettiin kemiallisin menetelmin Xiamenin yliopistossa Kiinassa, ja niiden rakenne karakterisoitiin röntgendiffraktion ja elektronimikroskopian avulla Kiinassa, Australiassa ja Saksassa. Proteiinin yläosassa tapahtuva kiertoliike mahdollistaa signaalin siirtymisen solun muihin osiin. Pienemmissä on 136 ja isommissa 374 hopea-atomia. Oranssit pallot esittävät metalliytimen hopea-atomeja. Kyseessä ovat suurimmat koskaan löydetyt jalometalliset nanohiukkaset, joiden tarkka atomirakenne on kyetty määrittämään. Harmaat pallot kuvaavat proteiinin rakennetta pimeässä, keltaiset valotetussa tilassa. Ytimien pinnalla on hopea-atomeista ja orgaanisista tiolimolekyyleistä koostuva suojaava kerros. ”Periaatteessa fytokromit toimivat kasvien ja bakteerien silminä ja kellona”, sanoo apulaisprofessori Sebastian Westenhoff Göteborgin yliopistosta. Jy vä sk ylä n yli op ist o. Tekniikoiden yhdistäminen oli hänen mukaansa haaste, jonka ratkaiseminen takasi sen, että prosessin mekanismeista saatiin luotua yksi yhtenäinen kuva. Fytokromi imee punaista valoa proteiinin alaosassa olevan biliverdiinin avulla, jolloin proteiinissa tapahtuu kemiallisia ja rakenteellisia muutoksia. Se mahdollistui, kun tutkijat onnistuivat yhdistämään spektroskopiakuvauksen ja röntgensirontamenetelmän. Na nf en g Zh en g Sc an st oc kp ho to Tehokas fotosynteesi vaatii, että kasvin lehdet saavat suoraa auringon valoa. ”Kun fytokromit imevät itseensä valoa, ne muuttavat muotoaan sekä kemiallisesti että rakenteellisesti. Hiukkasten metalliytimien koko on 2–3 nanometriä. 34 6/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uudenlaisia, timantin muotoisia hopeananohiukkasia. Klustereiden elektronirakenne ja optiset ominaisuudet selvitettiin suurteholaskennalla akatemiaprofessori Hannu Häkkisen ryhmässä Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa. Koska ne ”näkevät” valon määrän vaihtelun fytokromi-nimisten proteiiniensa avulla. Yhdessä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa göteborgilaiset ovat juuri selvittäneet fytokromin toimintamekanismin molekyylitasolla. Lehden ”silmät” eli fytokromit tutkivat, mistä päin paistaa, ja välittävät tiedon eteenpäin. Spektroskooppiset tulokset kertovat proteiinien kemiallisista ja röntgensirontamittaukset rakenteellisista muutoksista”, kuvailee professori Janne Ihalainen Jyväskylän yliopistosta. Pinnan hopea-tiolimolekyyliverkostossa hopea on kuvattu vihreällä, rikki keltaisella ja hiili harmaalla värillä
Kun pienhiukkasryppäät ovat kasvaneet riittävän suuriksi, hiukkaset voivat toimia tiivistymisytiminä, jotka synnyttävät pilviä ja säätelevät niiden ominaisuuksia. Tutkijat havaitsivat, että sama pienhiukkasten syntymekanismi selittää hiukkasmuodostusta myös merijään alueella Grönlannissa ja Etelämantereella. Tulokset auttavat tutkijoita ymmärtämään luonnon omia ilmastonsäätelymekanismeja herkillä arktisilla alueilla.. Materiaalien ansiosta solujen käyttäytymistä voidaan ohjata eri tavoin kuin perinteisillä kasvualustoilla. kuten aksoneiksi ja neuriiteiksi. Nanokuitumateriaaleja voivat hyödyntää niin syöpätutkijat ja uusien kuinka makrolevien tuottamat jodiyhdisteet muuntuvat ilmakehän pienhiukkasiksi. Edullisen tekniikan teho todistettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa. 35 6/2016 KEMIA Niin paljon Suomen metsät nielivät kasvihuonekaasuja vuonna 2014. Aalto-yliopiston professorin Michael Gasikin mukaan materiaalien hybridinanoverkoston avulla voidaan muun muassa immobilisoida syöpäsoluja ja stimuloida kantasolujen kehittymistä haluttuun suuntaan, Kun vetäytyvä vuorovesi päästää valtamerten rannikoiden leväesiintymät kosketuksiin ilman kanssa, levistä irtoaa ilmaan erilaisia jodiyhdisteitä. Jodiyhdisteitä pääsee ilmaan myös etenkin napa-alueiden merijäässä elävistä kasviplanktoneista. Ne jatkavat kasvuaan, kun höyrymolekyylit törmäilevät niihin”, kuvailee Helsingin yliopiston apulaisprofessori, akatemiatutkija Mikko Sipilä. Sipilän ryhmä on juuri selvittänyt, Uusia mahdollisuuksia kantasolujen käsittelyyn Aa lto -y lio pi st o Fluoresenssimikroskoopin kuva ihmisen mesenkymaalisista kantasoluista. Asiasta raportoi Luonnonvarakeskus. Rannikoiden leväesiintymillä on tärkeä osa ilmakehän pienhiukkasten muodostumisessa. Aalto-yliopistossa ja Tallinnan teknillisessä yliopistossa kehitettyjen materiaalien salaisuus ovat itsestään järjestyvät keraamiset nanokuidut, joilla on erittäin suuri anisotropiasuhde ja jotka on kuoritettu grafeenikerroksiin. Ryhmä julkaisi tutkimustuloksensa Nature-lehdessä. Ni na Sa rn el a Atlantin vuorovesirannikkoa läntisessä Irlannissa. 80 PROSENTTIA Ainakin niin suuren osan väriyhdisteistä voi poistaa teollisuusjätevedestä titaanidioksidin avulla. ”Heti kun jodiyhdisteet ovat syntyneet, ne takertuvat toisiinsa ja muodostavat pieniä, noin nanometrin kokoisia molekyyliryppäitä. Sipilän ryhmän uraa uurtava tutkimus on ensimmäinen, jossa ilmakehässä syntyneiden, sähköisesti neutraaleiden ryppäiden kemiallinen koostumus on pystytty mittaamaan ja hiukkasmuodostus selittämään molekyylitasolla. Merten jodi muuntuu ilmassa pienhiukkasiksi syöpäsolumallien kehittäjät kuin esimerkiksi Alzheimerin taudin tutkijat ja siihen hoitokeinoja etsivät. 27,7 MILJOONAA TONNIA Uudet nanokuituiset kudoskasvatusmateriaalit tarjoavat uusia keinoja kantaja syöpäsolujen käsittelyyn. Ne reagoivat ilmakehässä synnyttäen jodihappoa ja muita jodipitoisia höyryjä
Glyfosaatti kattaa meillä noin puolet maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä. Glyfosaatin riskit taas luupin alle Suomessa glyfosaattia käytetään eniten viljapeltojen juolavehnän torjuntaan. Sama mekanismi selittää paksusuolen syöpään liitty. Lapin ruska kukoisti myös jääkauden lämpimän jakson aikana. Aiemmassa tutkimuksessa maaperästä on löytynyt aineen käyttömääriin nähden suuria glyfosaattijäämiä. Nyt Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ottavat pelloilta näytteitä, joiden glyfosaattimääriä he vertaavat aiemviä suolistohäiriöitä. Seuraus on, että ravinto ei imeydy kunnolla. Viljan gluteeni vaurioittaa keliaakikon ohutsuolen limakalvoa, jonka nukka lyhenee ja kuopakkeet syvenevät. Asiasta saatiin vihiä, kun Inarin Lemmenjoelta löytyi kullankaivuun yhteydessä yli kahden metrin syvyydestä turvekerrostuma, joka sisälsi puuta. 36 6/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaisessa tutkimushankkeessa selvitetään glyfosaatin ympäristövaikutuksia. Kerrostuman kasvijäänteistä ja siitepölystä selvisi, että arktisella alueella on ollut jääkauden aikana pitkä jäätön jakso, jolloin havupuutkin menestyivät jopa pohjoisimmassa Lapissa. Monet viljelysopimukset kieltävät glyfosaatin käytön ennen puintia. Samat geenit osoittautuivat toimivan huonosti myös paksusuolisyövästä kärsivillä. Saman mekanismin tiedetään säätelevän yksilön alkionkehitystä. Keliakian mekanismit avautuvat Tampereen yliopiston tutkijat ovat selvitettäneet mekanismin, joka aiheuttaa keliakiapotilaan suolisto-oireet. Tutkija Keijo Viirin johtama tamperelaisryhmä löysi epigeneettisen säätelymekanismin, joka ylläpitää kuopakkeiden erilaistumattomien kantasolujen ja nukan erilaistuneiden epiteelisolujen välistä tasapainoa. Havainto vahvistaa käsityksiä ilmaston nopeasta luontaisesta vaihtelusta ja antaa uutta tietoa kasvillisuuden leviämisestä. Ku va t: Sc an st oc kp ho to Lapissa kasvoi puita keskellä jääkautta Keliakiaa hoidetaan tarkalla ruokavaliolla, joka ei saa sisältää vehnää, ohraa eikä ruista. Aineella torjutaan rikkakasveja myös metsätaimitarhojen reuna-alueilla. Sedimentistä ja puukappaleista tehdyt ikämääritykset paljastivat, että kerrostuma sijoittui jääkauden KeskiVeikseliksi kutsuttuun leudompaan ajanjaksoon. ”Noin 30 000–50 000 vuotta sitten Lapin maisema ei siis ollutkaan puutonta tundraa, kuten aiemmin on ajateltu”, summaa Helsingin yliopiston tutkija Minna Väliranta. Solutasolla tämä tarkoittaa, että nukan epiteelisolujen erilaistumistaso laskee ja solujen jakautuminen lisääntyy. EU on jatkanut glyfosaatin käyttölupaa unionialueella siihen asti, kunnes Euroopan kemikaalivirasto saa valmiiksi aineen luokituspäätöksen. Tutkimuksen julkaisi Stem Cell -lehti. Lapissa kasvoi koivuja havumetsää keskellä viimeisintä, 11 000 vuotta sitten päättynyttä jääkautta. Gluteeni häiritsee mekanismia niin, että kantasolujen erilaistumiseen tarvittavat geenit vaimenevat. piin tuloksiin. Heinäkuussa tuli voimaan määräys, että glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää poea-apuainetta, jonka epäillään olevan erityisen haitallista. Turun yliopisto puolestaan tutkii glyfosaatin vaikutuksia viljelykasveihin, kasvien taudinaiheuttajiin, kasvinsyöjiin ja maaperän mikrobeihin, jotka eivät ole ruiskutusten kohteina. Geologian tutkimuskeskus alkoi selvittää asiaa yhdessä Helsingin, Oulun ja Vilnan yliopistojen kanssa
40 kaavaisuutta ja muistia. Hyvä esimerkki erikoisesta suomalaisesta geeniperinnöstä on tutkimuksessa löydetty AKT2-geenin mutaatio, jota kantaa meillä joka sadas kansalainen. Amusiasta kärsivät eivät usein aisti myöskään musiikin tunnesisältöä. AKT2 on keskeinen insuliiniherkkyyteen vaikuttava geeni. Oikea aivopuolisko ymmärtää musiikin naisia geenimuutoksia. Suomessa keksitty laji on saanut jo kansainvälistäkin suosiota. 37 6/2016 KEMIA Ihminen voi aivohalvauksen jälkeen kärsiä amusiasta, kyvyttömyydestä ymmärtää musiikkia. Tutkijoiden mukaan erityinen geenitaustamme tarjoaa mahdollisuuden ainutlaatuisiin geenien toiminnan tutkimuksiin etenkin Itä-Suomessa, jonka koko väestö periytynee ainoastaan 1 500 perheestä. Vertailussa selvisi, että amusiapotilailla oikean ohimolohkon yläosat, insulan Suomalaiset poikkeavat perimältään niin paljon muista eurooppalaisista, että heidät on syytä luokitella omaksi ryhmäkseen. Täällä kaikki kunnossa! Aivojen oikea puoli toimii moitteetta ja pitää huolen siitä, että musiikki svengaa. Musiikin kuunteleminen aktivoi aivoissa laajan hermoverkoston, joka säätelee monia toimintoja, kuten tarkMILJOONAA Siinä ihmissilmän erottamien värisävyjen kokonaismäärä, arvioi uusi kansainvälinen tutkimus. Tutkimuksessa verrattiin musiikinkäsittelykykynsä menettäneitä aivohalvauspotilaita sellaisiin, joilla musiikin ymmärtäminen oli säilynyt halvauksen jälkeen entisellään. Noin neljällä prosentilla ihmisistä on musiikin käsittelyssä synnynnäisiä vaikeuksia.. Jos taas aivohalvaus oli vaurioittanut aivolohkon etuosaa, henkilö ei tunnistanut musiikin rytmiä. Tämä johtuu oikean aivopuoliskon kudoksen tuhoutumisesta, osoittaa Helsingin ja Turun yliopistoissa tehty tuore tutkimus. Itä-Suomen yliopiston väritutkijat päätyivät vielä vuonna 2012 paljon vaatimattomampaan lukuun eli 2,5 miljoonaan. Sc an st oc kp ho to ja aivokuoren alaiset rakenteet olivat vaurioituneet. Suomalaisilla on muihin eurooppalaisiin ja aasialaisiin väestöihin verrattuna selvästi enemmän erilaisia harviSuomalaisten perimä on ainutlaatuinen Pe kk a Ho nk ak os ki Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, pelatkaamme siis suopotkupalloa. Tähän päätyy Nature-lehdessä julkaistu tutkimus, johon oli koottu geenitiedot yli 60 000 eurooppalaisesta, afrikkalaisesta, aasialaisesta ja amerikkalaisesta. Jos aivolohkon takaosa oli ohentunut, potilas ei pystynyt erottamaan sävelkorkeuden vaihteluita. Missään muualla maailmassa geenimuutosta ei ole tavattu lainkaan. Amusian tyyppiin vaikutti vaurion tarkka paikka. Suomesta aineistona olivat Itä-Suomen yliopiston Metsistutkimus ja helsinkiläinen Fusiontutkimus
• Yksityisyrittäjä 2000–2007. Saatuaan valkolakin vuonna 1973 tamperelaistyttö muutti Helsinkiin opiskelemaan kemiaa. Olin kuitenkin päättänyt ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi.” Katastrofin ainekset Itsenäiseen elämään Aila Valkila mieltyi jo lukioikäisenä vaihto-oppilaana Detroitissa. • Elcoteq 2007–2011, Bureau Veritas Finland 2011–2014. • Det Norske Veritas, pääarvioija 1994, toimitusjohtaja 1995–2000. Kotipiirissä tuli palautetta liiastakin empaattisuudesta.” Kahdeksan vuoden jälkeen toimitusjohtaja luopui kuluttavasta pestistä perhesyiden takia. Sivutoiminaan yrittäjä ehti opettamaan laatujärjestelmiä Hyvinkään ammattikoulussa ja ympäristöalaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Näin hänen kontolleen tuli auditointien lisäksi vastuu firman taloudesta ja 25 asiantuntijasta. Lopulta toki selvisi, että puhe oli tärkeästä polymeerikemian ilmiöstä. set murheet kantautuivat minulle asti, yritin auttaa. Hämmentynyt opiskelija ei uskaltanut kysyä arvovaltaiselta professorilta, mikä moinen teoria mahtaa olla. Kasvavalla yhtiöllä oli globaali ympäristöjärjestelmä, jonka toteutusta Valkila valvoi. Eräältä työmatkalta palattaessa yhtiön Suomen-yksikön toimitusjohtaja kertoi lähtevänsä uusiin tehtäviin ja yllättäen kysyi, olisiko Valkila valmis hänen seuraajakseen. Sisko Loikkanen Kemisti Aila Valkilan ura ympäristöalalla käynnistyi vuonna 1989, kun hänestä tuli Tekesin ympäristöteknologian ohjelman vetäjä. • Tilastokeskus 2014–. • SOK:n keskuslaboratorio 1980– 1983, Berner Oy 1983–1989, Tekes (prosessiteknologian jaosto) 1989–1994. Viikon harkittuaan Valkila vastasi myöntävästi. Alku ei sujunut kommelluksitta. Kun lapset olivat lentäneet pesästä, Valkila palasi palkkatyöhön elektroniikan sopimusvalmistajan Elcoteqin ympäristöjohtajaksi. Näin tulivat tutuiksi suomalaiset kemianja metsäteollisuuden yritykset. ”Oli ihana päästä pääkaupunkiin. ”Sen sijaan päättelin itse, että kyseessä on varmaan Rooman klubin arvio maailman tuhoutumisesta, ja menin kirjastoon etsimään aiheesta kertovia opuksia”, Valkila nauraa. • Ylioppilas Harjun yhteiskoulu 1973, FK (puun ja muovien kemia) Helsingin yliopisto 1979. ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä oli uutta, mutta sertifiointimenettely sitä varten syntyi nopeasti. Suuria molekyylejä ei voi loputtomasti kasvattaa liuoksessa, vaan lopulta tulee katastrofi eli niiden rakenne romahtaa.” Ensimmäinen työpaikka löytyi SOK:n keskuslaboratoriosta, jossa kemisti tutki osuuskaupan maahantuomien tuotteiden toksisten aineiden pitoisuuksia. Lisäksi hän koulutti Inspectan asiakasyrityksiä ja veti Tekesin jätteiden hyötykäytön ohjelmaa. Suomen ensimmäinen ympäristöjärjestelmän sertifiointi valmistui Äänekosken sellutehtaalle. Työ edellytti matkustelua etenkin Kiinassa, jossa suomalaisyrityksellä oli useita tehtaita. Aila Valkila sai Tekesin ympäristöteknologian ohjelmasta alkusysäyksen, joka tuuppasi kemistin ympäristöalalle ja kysytyksi ympäristöosaajaksi. • Asuu Helsingissä. ”Se liittyy suurikokoisten polymeerien liuoksen väkevöintiin. Ennen Tekesin jaksoaan hän ehti vielä hoitaa tuotekehitystehtäviä Berner Oy:n Herttoniemen tehtaan laboratoriossa. Hankalinta hänestä oli henkilöstöjohtaminen. 38 6/2016 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Kiinasta Olkiluotoon Ryhdyttyään vuonna 2000 yrittäjäksi Valkila pääsi jälleen tekemään itse auditointeja, nyt DNV:n toimeksiannosta. Kiinassa Elcoteqin ympäristöjärjestelmään kuului myös sosiaalinen vastuu, jonka standardina oli tuohon aikaan SA 8000. ”Sekä esimieheni että hänen esimiehensä pyysivät jäämään. Kun ennen erikoistyötä piti kirjoittaa Aila Valkila Ympäristöalan moniosaaja harjoitusaine, Lindberg antoi Valkilalle aiheeksi katastrofiteorian. DNV:ssä Valkila oli auditoimassa yli sataa yritystä. • Harrastuksia vapaaehtoistyö, tennis, golf ja muu liikunta, kirjallisuus, Italia ja italian kieli.. Näköalapaikalla syntyi osaamisen vankka pohja, jolta oli helppo ponnistaa kansainväliseen luokitusja sertifiointiyritykseen DNV:hen. Siellä Valkila lähti pioneerina kehittämään ympäristösertifiointia. Asia oli iso uutinen. Johan Lindberg. Yliopiston kemian laitos oli silloin hajasijoitettuna moneen paikkaan.” Pääaineekseen fuksi otti uuden oppiaineen, puun ja muovien kemian – sittemmin polymeerikemian – jota opetti alan ensimmäisenä professorina J. Työn ohessa tuore toimitusjohtaja suoritti johtamisen JOKO-koulutusohjelman. Keskusta tuli nopeasti tutuksi, kun juoksentelin paikasta toiseen. Kolme aikuista lasta, viisi lastenlasta. ”Avasimme kerran kollegan kanssa autoradion matkalla tehtaalle, ja siellä kerrottiin juuri meistä”, Valkila muistelee. ”Olen pikemminkin asiantuntija kuin johtaja”, Valkila kuvaa itseään. ”Aina kun alaisten henkilökohtaiAila Valkila • Syntynyt Tampereella vuonna 1953
”Kävi esimerkiksi ilmi, että ranskalainen henkilö koulutti englanniksi puolalaisia työntekijöitä, jotka eivät osanneet kieltä lainkaan. Toisen pitkän HSE-managerin pestin Valkila hoiti maailman suurimman kemianyrityksen BASFin jättimäisillä petrokemian tehtailla Saksan Ludwigshafenissa. Enkä ole katunut”, tyytyväinen isoäiti hymyilee. ”Ihailen heidän valtavaa kunnianhimoaan: yksi haluaa lääkäriksi, toinen tohtoriksi. ”Mietin, kuinka parhaiten voisin olla avuksi näille lapsille. ”Minulla oli silloin kolme lastenlasta, nyt jo viisi. On minulla uusiakin suunnitelmia, mutta Helsingistä en enää lähde.” Palkkatyön ohessa Valkila on pitkän linjan vapaaehtoistyöläinen. ”Viihdymme etenkin täällä Töölönlahden leikkipuistossa.” huolehtii voimalan turvallisuusasiat kuntoon. Olkiluodossa hänelle kertyi kokemusta ja näkemystä monissa hankkeissa, joissa hän toimi Säteilyturvakeskuksen edustajana. Saksalaiset ovat pedanttisia, ja BASFilla on omat tarkat vaatimuksensa.” Lasten tukipylväs Uusia tarjouksia turvallisuuspäällikön tehtävistä sateli eri puolilta maailmaa. ”Siellä viihdyin hyvin. Läksyryhmä kokoontuu evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän talossa Hämeentiellä. ”Teen töitä niin kauan kuin järki ja. ”Areva suhtautui muihin toimijoihin erittäin arrogantisti ja yhteistyökyvyttömästi. Tutuiksi tulivat myös projektin ongelmat. Siellä kun on tapana, että lausuntoja antaa vain johtaja.” Kun Elcoteqin lento vuonna 2011 päättyi konkurssiin, Valkila siirtyi ranskalaisen sertifiointilaitoksen Bureau Veritasin (BV) riveihin kehittämään liiketoimintaa HSEeli terveys-, turvallisuusja ympäristöbisnekseen. Kova juttu oli, että haastattelimme työntekijöitä ilman esimiesten läsnäoloa. Halusin tutustua heihin kunnolla. Tätä nykyä Valkilan työpaikkana on Tilastokeskus, jonka tilastohaastattelijana hän toimii 4–6 tuntia päivässä. 39 6/2016 KEMIA ”Niinpä paneuduimme Kiinan tehtailla myös työntekijöiden olosuhteisiin asuntoloiden sänkyjä myöten. sisko.loikkanen@yle.fi Sisko Loikkanen Kiireisimpien vuosien jälkeen Aila Valkilalla riittää nyt aikaa lapsenlapsille. Niihin Valkila kuitenkin vastasi kiitos ei. BV:n leivissä hän päätyi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle saksalaisen putkiyrityksen HSE-manageriksi. Lopuksi pantiin vain nimet paperiin ja merkintä, että kaikki oli koulutettu.” Valkila arvostelee kipakasti ranskalaista Areva-yhtiötä, joka vastaa voimalan rakentamisesta. Työn ja toiminnan laatu sekä henkilöstön suhteet ja käskytys hoidettiin todella huonosti.” Valkilalla on silti vankka luottamus siihen, että Säteilyturvakeskus terveys antavat myöten. Hän on toiminut muun muassa Unicefissa ja SPR:ssä, jonka ylläpitämässä nuorten turvatalossa hän vietti öitään huolehtimassa asukkaista. On hienoa päästä osallistumaan heidän elämäänsä.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Heillä on kova halu oppia mutta vaikeuksia kielen kanssa”, Valkila kertoo. Nykyisin Valkila auttaa maahanmuuttajalapsia läksyjen tekemisessä
Uudet säilöntämenetelmät ovat yhä tarpeen, sillä iso osa tuotannosta menee vielä 2000-luvullakin hukkaan. Sc an st oc kp ho to. 40 Ruokaa on aina säilötty kaikissa kulttuureissa
Arkeologien mukaan ruoan tietoinen säilöminen alkoi 14 000 vuotta sitten. Olutta pidettiin jumalten lahjana ihmiselle. Oluenpanosta syntyi säilöntämenetelmä Ihmiskunnan historian valtava askel oli muuttumisemme vaeltavasta keräilijästä ja metsästäjästä paikalleen asettuneeksi viljelijäksi. Kun aurinko ja tuuli olivat tehneet tehtävänsä, ruoka säilyi pidempään. Olut oli ravinteikas juoma, ja alkoholia pidettiin pyhänä aineena, jumalten lahjana ihmiselle. Vielä ennen sotia Karhula-Iittalan lasipurkkimainoksen viesti kuului: ”Käyttäkää osa jokaisesta päivästä säilykevarastonne kartuttamiseen”. Koska etikkahapon osuus säilöntäliuoksessa on 5–10 painoprosenttia, säilöntämuotoon soveltuvat metallipurkkeja paremmin kivija lasiastiat. Sen valmistukseen on käytetty vettä Euroopan runsasvetisimmän joen Volgan virtaaman verran. Fermentoinnissa hiilihydraatteja muutetaan hapettomissa olosuhteissa mikrobien avulla joko alkoholiksi tai orgaanisiksi hapoiksi. 41 6/2016 KEMIA Jarmo Wallenius Syksy on sadonkorjuun aikaa Suomen pelloilla, metsissä ja puutarhoissa, joista tänä vuonna saadaan runsaasti muun muassa marjoja ja hedelmiä. Etikkaliemessä käytetään usein myös suolaa ja sokeria. Myös luolaja maajäähdyttäminen kuuluvat vanhimpiin ruoan säilytyskeinoihin. Entisinä aikoina ruoan säilöminen on ollut teollistuneissakin yhteisöissä joka kodin välttämätön, kannatettu ja kannustettu hyve. Säilöminen on silti läpäissyt kaikki kulttuurit kaikkina aikoina. Kemiallisesti on kyse hapetus-pelkistysreaktioista. Nykyisessä, yhä urbaanimmaksi käyvässä maailmassa säilömme luonnon antimia lähinnä vain, jos haluamme ja osaamme tai pidämme säilöntää mukavana harrastuksena. Joidenkin antropologien mukaan syynä elinta. Tällä viikolla, 16. Todennäköisesti jo Homo erectus havaitsi nuotionsa äärellä, että lihan kypsentäminen helpotti sen syöntiä ja että savu teki saaliista maukkaampaa. Käymisen avulla ei ainoastaan prosessoida ja valmisteta olutta, leipää, hapankaalia ja muuta syötävää vaan myös parannetaan ruoan ravintoarvoa ja muutetaan sen sisältöä, esimerkiksi maito juustoksi tai jogurtiksi. van muutokseen oli juuri olut, jota saatiin viljakasveista. Vuosittain jätteeksi päätyy 1,3 miljardia tonnia ruokaa. Luonnon hyödyntäminen ja sen antimien säilyttäminen syömäkelpoisina on ollut selviytymisen ja eloonjäämisen perusta. Myös oluen käymisen alku lienee sateeseen vahingossa jääneissä ohranjyvissä. Kummankin pH on alhainen, joten ne estävät tehokkaasti ruoan pilaantumista. Etikkasäilönnän alkuperänä on ruoan varastoiminen viineihin ja olueen. Silloin maapallon lämpimillä Säilöntä pitää sadon syömäkelpoisena alueilla, kuten Lähi-idässä, ryhdyttiin kuivaamaan viljaa ja hedelmiä. Kun jääkauden viimeinen jäätikkö hiljalleen vetäytyi, pohjoisia alueita asuttaneet ihmiset panivat muun muassa hylkeen lihaa talteen lumeen ja jäähän. Kuivaamista saatettiin myöhemmin edistää lämmityksellä ja ennakoivalla esiliottamisella tai kiehauttamisella. Yhtä arvokas oli oluenpanon käymiseli fermentointimenetelmä, joka levisi kaikkialle myös ruoan valmistusja säilytysmenetelmänä. Kuivaaminen, jäähdyttäminen ja sittemmin monet muutkin säilöntäja kypsennysmenetelmät keksittiin alun perin sattumalta. lokakuuta, vietetään myös YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n vuotuista Maailman ruokapäivää. Ruoan säilöminen eli säilöntä ei ole vielä koskaan ollut vuodesta 1981 vietetyn päivän teemana, vaikka aihetta olisi: maapallon hedelmätuotannosta kolmannes ja kaikesta ruoasta puolet pilaantuu. Mikrobit tuottavat käymisen yhteydessä myös vitamiineja vaikkapa maitotuotteisiin. Etikkasäilönnässä käytettävää etikkahappoa on valmistettu etanolista, joka on synnytetty käymisen avulla hapettamalla alkoholia etikkahappobakteereilla
Nykyisen Bulgarian alueella sijainnut Solnitsatan kaupunki oli suolan valmistuksen keskus jo 6 000 vuotta sitten. Amerikkalainen innovaattori Clarence Birdseye tutustui Newfoundlandin inuiittien ruoansäilytyskeinoihin ja keksi niiden pohjalta pikajäädytyksen 1920-luvulla. Entsyymit taas käyvät ruoan kimppuun autolyyttisesti eli itsetuhoavasti. Niiden lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat itse ruokaja elintarvikeaines, kosteus, happi (vakuumi) ja pH eli happamuus. jarmowallenius@hotmail.com Säilönnällä tarkoitetaan ruoan pilaantumisen estämistä ja hidastamista ruoan käsittelyn avulla. Kuivatuksen, jäädyttämisen ja savustuksen ohella käyminen, suolaus ja makeuttaminen ulottuvat vuosituhansien taakse. Myös palvaus saattaa olla suomalaiselle savusaunakansalle hyvinkin vanha säilöntäkeino. Pasteur oli jo aiemmin havainnut pieneliöiden häiritsevän myös viinien käymistä. Käytössä on ollut myös jäätaloja, joissa ”pakastamisen” mahdollistavaa jäätä on kyetty taltioimaan ympäri vuoden. Uutta aikaa edustavat toisen maailmansodan (1939–1945) jälkeen markkinoille tulleet elintarvikkeiden säilöntäaineet ja 1960-luvulla keksitty ruoka-aineiden, erityisesti mausteiden, säteilyttäminen. Jo vuonna 1806 Ranskan laivasto käytti keksintöä lihan, vihannesten, hedelmien ja jopa maidon säilyttämiseen. Myöhemmin roomalaiset paransivat säilymistä esikeittämällä kasvien ja hunajan seosta ennen purkitusta. Ranskalainen sokerileipuri Nicolas Appert kehitteli ideaa vuodesta 1795 lähtien. Täällä Pohjolassa, missä auringonvaloa ei ole ollut riittävästi saatavilla kuivaamista varten, hedelmät ja marjat on kuumennettu hilloiksi, soseeksi ja mehuiksi sokerin kanssa. Eurooppaan ketsupin toivat – monien muiden mausteiden ohella – 1500-luvun hollantilaiset kauppiaat. Keskiajalla myös muualla Euroopassa tunnettiin niin sanotut ”hiljaiset talot”, joissa marjoja, hedelmiä ja kasviksia kuivattiin lämmön avulla. Samalla sai alkunsa sittemmin jättimäiseksi paisunut pakasteruokateollisuus. Lasipurkkiin umpioimalla säilötyllä ruoalla on ikää hieman enemmän eli reilut 200 vuotta. Säilöntä torppaa mikrobitoiminnan. Myös hunajan ja sokerin käytöllä säilöntämenetelmänä on pitkät perinteet. Säilöntä voidaan jakaa vanhoihin ja uusiin menetelmiin. Hänen innoittajanaan toimi Ranskan armeijan julistama kilpailu, jossa etsittiin keinoja parantaa muonan säilymistä. Mikrobien vaikutus ja entsyymien toiminta alkavat heti, kun sato on saatu kerätyksi pellosta tai metsästä. Umpioinnin isäksi nimetty sokerileipuri sai keksinnöstään 12 000 frangin palkinnon. Myöhemmin ketsuppiin lisättiin myös sokeria. Mikro-organismien ja entsyymien toimintaan ja uudistumiseen vaikuttavat lämpötila ja aika. Suolatun kalan makua korostaa kylmäsavustus. Sama tapahtuu myös kaadetulle ja pyydetylle riistalle, teuraille ja kalansaaliille. Myös ketsuppi oli alkujaan Kaukoidässä käytetty tomaattija etikkapohjainen kalojen säilytysliemi ja kastike. Vieläkään ei silti aivan tarkkaan tiedetä suolan suojaavan mekanismin yksityiskohtia. Vasta ranskalainen mikrobiologi ja kemisti Louis Pasteur osoitti vuonna 1864, että ruokaa pilaavat mikrobit tuhoaa lämpökäsittely. Tuoresuolattu graavilohi ja kapakalasta alkalisessa liemessä liottamalla valmistettu lipeäkala, jonka pH on 10–11, säilyvät pakattuina hyvin. Menetelmää osasivat hyödyntää jo kaikkein vanhimmat kulttuurit, jotka säilöivät hunajaan hedelmiä. Tällaisessa suolasekoituksessa oli mukana salpietaria. Näin syntyivät relissit, pikkelssit ja nykyisen kaltainen sinappi. Ainakin suola sitoo ruoan vesimolekyylejä ja siis kuivattaa muun muassa kalaa ja lihaa. Kun vuonna 1851 patentoitiin ruoan yli 100 celsiusasteeseen kuumentava mekaaninen tölkityskone, ajateltiin, että tyhjiön ja alipaineen aikaansaaminen riittävät pitämään tölkin sisällön moitteettomana. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Esimerkiksi helposti pilaantuva kala saadaan säilymään paremmin, kun sen pH-arvoa muutetaan suolaamalla. Antiikin kreikkalaiset kastoivat hunajaan hyötykasvejaan, kuivasivat sitten niitä hieman ja panivat ne sen jälkeen ruukkuihin säilöön. Tuolloin ei vielä täysin ymmärretty ruoan pilaantumisen syitä. 42 6/2016 KEMIA Jo antiikin roomalaiset havaitsivat, että käytetystä etikkaliemestä oli moneen tarkoitukseen, muun muassa kalakastikkeeseen. Hänen uudesta löydöstään saivat alkunsa sekä viinien että maidon pastörointi eli tuotteen nopea kuumentaminen. Palvaus on ollut suomalaisen savusaunakansan luonnollinen säilöntäkeino. Neljä vuotta myöhemmin englantilainen kauppias Peter Durand sovelsi samaa menetelmää ruoan säilyttämiseen tinaisissa säilykepurkeissa. Pikajäädyttämisestä säteilytykseen Mekaaninen jäähdyttäminen ja pakastaminen ovat sen sijaan paljon myöhempää eli 1800ja 1900-lukujen perua. Muun muassa Kiinassa luonnollinen pakastaminen on tunnettu jo liki 4 000 vuotta. Etikkaliemiin kokeiltiin muitakin mausteita. Ruokaa pilaavat pieneliöt, bakteerien kasvu, sienet (hiivat) ja home. Parisataa vuotta sitten havaittiin, että suola antaa lihaja kalaruoille myös ruokahalua kiihottavan punaisen värin harmaan sijaan. Kalat suolaan, hedelmät hunajaan Ikivanhoihin säilöntäkeinoihin kuuluu myös suolaus
Sama koski myös banaaneja, joiden lisäkypsyminen pysähtyi. Omenetton johdolla. Hiilidioksidi ja happi tunkeutuivat huonosti mansikan sisälle. Testit osoittivat, että silkkinen kelmu piti tuotteet tuoreina pidempään ja hidasti mansikoiden pehmenemistä. Professori Omenetton mukaan keksinnöllä voidaan tulevaisuudessa jopa taltuttaa nälänhätiä. Nature-tiedelehden Scientific Reports -osiossa julkaistussa tutkimuksessaan he kertovat, että mansikat ja banaanit säilyttävät kalvon ansiosta tuoreutensa yli viikon ilman jäähdytystä. Silkkikalvon paksuus vaihteli 27 ja 35 mikrometrin välillä, eli se oli ohuimmillaan vain neljänneksen ihmisen hiuksen paksuudesta. Ennen muuta silkkisen suojakelmun käyttöönotto vähentäisi muovijätteen syntyä. Hedelmätiskien tarjonnan säilyvyyttä huoneenlämmössä pidennetään tuolloin ultraohuella silkkisellä biokalvolla. Amerikkalaistutkijat dippasivat mansikat ja banaanit silkkiliuoksessa ja vielä jälkikäsittelivät ne vesihöyryssä. Sen fibroiini-proteiini stabiloi ja suojaa muitakin materiaaleja. Syötävä silkkikelmu suojaa herkkiä hedelmiä Sc an st oc kp ho to. Hajuttomalla silkkikalvolla ei ollut vaikutusta marjojen ja hedelmien sisäiseen rakenteeseen. 43 6/2016 KEMIA Saattaa olla, että ruoan hävikki vähintäänkin puolittuu jo lähitulevaisuudessa. Jatkossa silkkikalvoon voidaan liuosvaiheessa lisätä myös terveysvaikutteisia ainesosia ilman monimutkaistavaa kemiaa. Silloin kodin hedelmäkulhossa ei näy hometta eikä mustuvia banaaneja. Samalla se on täydellisen bioyhteensopiva ja hajoava aine. Silkki on kuiturakenteensa ansiosta luonnon vahvimpia aineita. Silkkikuidusta valmistettavaa ohutta, syötävää kalvoa helposti pilaantuvien ruokien suojaksi kehittävät yhdysvaltalaisen Tufts-yliopiston biolääketieteen tekniikan osaston tutkijat professori Fiorenzo G
Geenimuokattuja viljelykasveja on ollut markkinoilla kahden vuosikymmenen ajan. Jälkijunaan jääneet lainlaatijat miettivät vasta nyt, millaisia uusia pelisääntöjä alalle tarvitaan. Sitten aikataulu lykättiin huhtikuulle. ”Geenieditoinnin avulla kasveja voidaan jalostaa esimerkiksi sietämään ympäristön aiheuttamaa stressiä paremmin tai hyödyntämään fotosynteesiä tehokkaammin, jolloin viljelykasvin sato kasvaa”, hän kuvailee. Euroopassa kasvien geneettiseen muunteluun suhtaudutaan varsin vastahakoisesti, ja sitä säädellään tiukasti. Geenieditoinnilla kasveja voidaan jalostaa esimerkiksi hyödyntämään fotosynteesiä tehokkaammin. la voidaan muokata tarkasti yhtä tai useampia geenejä samanaikaisesti eli tuottaa mutaatioita ilman, että muunneltuun organismiin jää vierasta dna:ta. Rehuksi viljeltävästä soijapavusta yhä suurempi osa on geenimuunneltua. Asiaa on jo jonkin aikaa pähkäilty EU-komissiossa, mutta lainsäädännön ajanmukaistamisessa ei ole päästy eteenpäin. Kasvit tuottaisivat myös yhä suuremman osan ihmiskunnan tarvitsemasta energiasta ja käyttämistämme kemikaaleista. Tutkijoiden arvion mukaan muokattujen viljelykasvien tuotantomäärät voisivat vuonna 2050 olla kaksinkertaiset nykyisiin verrattuna. Räätälöity fotosynteesi aurinkovoimalaksi EU-maiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelimellä Easacilla Aron mukaan maailmalla on jo muokattu crispr/cas9-geenieditointitekniikalla monia hyötykasveja, muun muassa riisiä, palkokasveja, maissia ja haapaa. Tieteen nopea kehitys avaa huikeita visioita mutta tuo mukanaan myös suuria riskejä. ”Komissio lupasi julkaista nykyiset tekniikat huomioon ottavan uuden direktiivin tämän vuoden tammikuussa. Photosynthesis 2.0 -hanke esittää fotosynteesikoneiston ”räätälöintiä” ja valjastamista tehokkaaksi aurinkovoimalaksi. Kasvien geneettinen muokkaus yleistyy maailmalla. Tutkijoiden ongelma taas on, etteivät he aina tiedä, missä asiassa juridisesti mennään ja mitkä säännöt pätevät tutkimukseen juuri nyt. Näin voitaisiin hyödyntää aurinkoenergiaa kasvintuotannossa ja biotalouden kehittymisessä nykyistä huomattavasti paremmin. 44 6/2016 KEMIA Harriet Öster Kasvinjalostuksessa on jo kolmisenkymmentä vuotta tehty mutaatiojalostuksen ohella geeninsiirtoja. Kysymyksiä poikii etenkin uusi, vallankumouksellinen crispr/cas9geenieditointitekniikka. gmo-lainsäädännön alaista. Tutkimustietoon perustuva raportti käsittelee uusien geenimuokkaustekniikoiden käyttöön liittyviä mahdollisuuksista ja ongelmia niin käytännön kuin etiikan näkökulmasta. EU:n gmo-lainsäädäntö eli geenimuunneltuja organismeja koskevat lait kuitenkin pohjautuvat 1990-luvulla käytettyihin menetelmiin. Säteilytyksen tai kemikaalien avulla saatu pistemutaatio ei tee kasvista on tekeillä laaja raportti genomieditoinnista. TekniikalLainsäädäntö jäi jälkeen Uudet työkalut mullistivat perimän muokkauksen Molekyylibiologian uudet työkalut ovat mahdollistaneet perimän muuntelun vallankumouksen. Aro toivoo sen ehtivän mukaan pohjaksi EU:n päätöksenteolle, kun mietitään esimerkiksi asiaan liittyviä turvallisuusriskejä.. Mutta kuuluuko sama organismi geenimuokattuna gmo-lainsäädännön piiriin. Raportin odotetaan ilmestyvän kuluvan vuoden lopulla. Nyt ei tiedetä, miten pitkä viivästyksestä tulee”, kertoo Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian professori, akatemiaprofessori Eva-Mari Aro. Eva-Mari Aron oma fotosynteesin huippututkimusyksikkö on mukana aloitteessa, jossa laaja ryhmä eurooppalaisia tutkimuslaitoksia ehdottaa fotosynteesitutkimusta EU:n yhdeksi tulevaisuuden lippulaivaprojektiksi. Tuotetusta yksilöstä ei voida jälkikäteen mitenkään havaita, onko mutaatio saatu aikaan geenieditoinnilla tai kemikaalilla vai onko se tapahtunut itsestään. Tätä nykyä lainsäädäntö on siten auttamattomasti vanhentunutta
6/2016 KEMIA Sc an st oc kp ho to 45 Sc an st oc kp ho to
Geeniterapia ei sen takia tavallisesti sovellu työkaluksi taistelussa syöpää vastaan, vaikka joihinkin yleisiin geenimutaatioihin onkin kehitetty täsmähoitoja. Menetelmän etuja ovat sen helppokäyttöisyys, tarkkuus ja edullisuus. Geenieditointeja voidaan tehdä monta samanaikaisesti, mikä nopeuttaa ratkaisevasti tutkimusta sekä muun muassa kasvinjalostusta ja teollisten tuotantokantojen tuottamista. Esimerkiksi 90 prosentilta haimasyöpäpotilaita on löydetty yksi tietty geenimuunnos. Kun bakteeri saa virusinfektion, osa virus-dna:n nukleiinihapoista liittyy bakteerin oman genomin crispr-toistojaksojen väliin. Sitten tutkitaan, miten hiiriä voidaan hoitaa”, Ivaska kuvailee. Tiedoista selviää, minkälaisia mutaatioita syöpäpotilailla on ollut. Uusista menetelmistä kuumin on crispr/cas9-tekniikka, josta julkaistiin ensimmäiset tiedot vuonna 2012. Suhteellisen helppokäyttöisenä crispr/cas9 on jo ehditty nimetä jopa koko vuosisadan biotekniikkakeksinnöksi. Mullistava crispr/cas9-tekniikka mahdollistaa laajan geenimuokkauksen hyvinkin erilaisissa eliöissä bakteereista kasveihin. Tutkija voi genomimuokkaustekniikalla viedä mutaation elävään soluun ja näin selvittää, aiheuttaako se syöpää. ”Geeni voidaan aktivoida, inaktivoida tai poistaa kokonaan ja sitten katsoa, miten muutos vaikuttaa. 46 6/2016 KEMIA Genomieditointi eli genomimuokkaus on yleisnimitys tekniikoille, joilla voidaan täsmämuunnella tunnettua perimää niin, että isäntäorganismiin ei jää vierasta dna:ta. Helppo ja halpa saksitekniikka Scans tockp hoto Tutkimuksen kohteena mutaation syöpävaikutus Genomieditointi on tätä nykyä myös yksi biolääketieteen monista työkaluista. Määrättyyn geeniin voidaan myös siirtää fluoresoivasti leimattuja pätkiä, joiden avulla nähdään, kuinka syöpä etenee.” Tietopankkeihin on jo kerätty tiedot tuhansien syöpäkasvaimien sekvensoidusta perimästä. Jos sama virus myöhemmin hyökkää uudestaan, bakteeri pystyy tunnistamaan sen näistä genomiin liitetyistä vieraista nukleiinihappopätkistä. Tällöin bakteeri tuottaa niitä vastaavia rna-pätkiä, jotka kytkeytyvät dna:ta katkovaan cas9-nukleaasientsyymiin. Tutkijat voivat hyödyntää järjestelmää rakentamalla muokattavaa geeniä vastaavan rna-pätkän, joka kytketään cas9-entsyymiin ja geenin muokattuun versioon. Entsyymin tehtävänä on pilkkoa ja tuhota vieras nukleiinihappo. Tee se itse -biologiaa autotalleissa Tieteen huima kehitys on suorastaan räjähtänyt päättäjien käsiin, sillä geTulevaisuudessa voidaan ehkä käydä genomimuokkauksen avulla syövän kimppuun.. ”Genomimuokkauksen avulla voidaan myös tutkia, onko jollakin määrätyllä geenillä merkitystä syövän etenemiseen”, Ivaska kertoo. ”Syöpätutkimuksessa sen käyttö on meillä tosin vasta alkanut”, huomauttaa akatemiaprofessori Johanna Ivaska Turun yliopiston Biotekniikan keskuksesta. Tulevaisuudessa saattaa kuitenkin olla mahdollista, että elimistön omaa immuunipuolustusta ohjataan genomieditoinnin avulla käymään syövän kimppuun. Näin ketju voidaan katkaista täsmälleen halutusta kohdasta ja korvata kohdegeeni muokatulla versiolla. ”Tällainen syöpä voidaan mallintaa siirtämällä kyseinen mutaatio hiiriin. Käytännössä kaikkien syöpien taustalla ovat erilaiset muunnokset, joten jokainen syöpä on aina yksilöllinen. Harva syöpä on hänen mukaansa perinnöllinen. Syöpää voidaan jäljitellä aiheuttamalla jokin tietty mutaatio. Sen sijaan valtaosa syövistä kehittyy ihmisen elämän aikana seurauksena sadoista erilaisista geenimutaatiosta. Arvostettu tiedelehti Science julisti tekniikan vuoden 2015 tieteelliseksi läpimurroksi. Cas9-entsyymisaksilla dna-ketju on helppo katkaista täsmälleen oikeasta paikasta. Crispr-alueet (clustered regularly interspaced short palindromic repeats) ovat bakteerien ja arkeonien genomeista löytyviä jaksottaisia kohtia, jotka toimivat osana eräänlaista immuunijärjestelmää puolustuksena vierasta dna:ta vastaan. Kun rna-pätkä tunnistaa muokattavan kohdan dna-ketjusta, se ohjaa cas9-entsyymisakset paikalle
Myytävänä on standardoituja dna-palikoita, joista on mahdollista koota lähes millaisia rakennelmia tahansa. ”Ohjeet kotilaboratorion perustamiseksi löytyvät netistä, josta voi myös ostaa laboratoriotarvikkeita. Tietyt kehityssuuntaukset lisäävät riskiä, että tutkimustietoa ja -tekniikoita voitaisiin käyttää väärin, vaikkapa bioterrorismin aseena. ”Muutkin kuin tutkijat käyttävät uusia menetelmiä yhä laajemmin”, Ahteensuu huomauttaa. Kun tietotekniikkakin on yhä tehokkaampaa, olemme synteettisen biologian vallankumouksen kynnyksellä. Nettitilaamisen säännöksiä on sittemmin kiristetty, eikä moinen olisi enää mahdollista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa FBI tekee yhteistyötä biohakkeriliikkeen kanssa, joka puolestaan on omaksunut tietyt eettiset säännöt.” Genomieditoinnin kehittymistä, käyttökohteita ja eettisiä kysymyksiä esiteltiin Suomalaisen Tiedeakatemian järjestämässä seminaarissa Turussa. Pohjoismaista mukaan ovat tähän mennessä liittyneet BioNyfiken-ryhmä Tukholmasta ja Biologigaragen Kööpenhaminasta. Geneettisten osien kirjastoista saa tarvittavat tiedot, ja valmiita dna-paloja voi tietyin rajoituksin tilata synteesipalveluja tarjoavilta yhtiöiltä”, Ahteensuu listaa. Tutkijan mielestä tieteen kehitystä sinänsä ei kuitenkaan pidä yrittää rajoittaa. 47 6/2016 KEMIA nomieditoinnin käyttöönoton lisäksi viime aikoina on tapahtunut paljon muutakin. Esimerkiksi sekvensoidun dna:n määrä tietopankeissa on kasvanut eksponentiaalisesti. Tätä mieltä on Turun yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti Marko Ahteensuu, joka on syventynyt etenkin bioeettisiin kysymyksiin. DIYbio-liike on rekisteröinyt ryhmiä ympäri maailmaa. Nykyopiskelijat eivät pelkästään perehdy geenitekniikoihin, vaan heitä myös kannustetaan käyttämään niitä luovasti esimerkiksi kansainvälisessä synteettisen biologian iGEMkilpailussa. ”Guardian-lehden toimittaja onnistui vuonna 2006 tilaamaan netistä isorokon genomin osia”, Ahteensuu muistuttaa. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Kaikki tämä mahdollistaa hänen mukaansa sen, että jo kadonneita patogeeneja eli taudinaiheuttajia voidaan luoda uudelleen tai vaihtoehtoisesti rakentaa uudenlaisia taudinaiheuttajia tai myrkkyjä tuottavia organismeja. ”Mutta lainsäädäntöä ja viranomaisvalvonnan menettelytapoja tulisi riskienhallinnan osalta tarkistaa. harriet.oster@welho.com Tutkijat kykenevät rakentamaan valmiista dnapalikoista lähes mitä vain. Tekniikoiden saatavuus paranee ja hinta laskee nopeasti. Nuorten keskuudessa on myös syntynyt biohakkeriliike, jonka puitteissa erilaisissa yhteisölaboratorioissa harrastetaan tee se itse -biologiaa. Sc an st oc kp ho to Uusia tekniikoita on mahdollista käyttää myös väärin, kuten bioterrorismin aseena.
Fosforin parempi hyödyntäminen vähentää myös fosfaatin määrää lannassa ja sitä kautta maatalouden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Alun perin fytaasilla tarkoitettiin vain entsyymiä, joka hajottaa fytiinihapon fosfaattiioniksi ja inositolin pentafosfaattijohdannaiseksi. Tutkijat testasivat kymmeniä tuhansia variantteja, joista lopulta valikoitui esiin paras. Rehuun voidaan siksi lisätä fytaasia, joka parantaa fosforin imeytymistä. Saksalaistutkijoiden kehittämä kestävä rehuentsyymi syntyi tietokonemallinnuksen ja bakteerien hoitaman koetuotannon jälkeen. Valitsimme viisi, joiden rakenteen analysoimme ja joista muodostimme kolmiulotteiset mallit. Entsyymin ongelma on, että sen teho heikkenee lämmitettäessä. ”Löysimme useita uusia fytaaseja, mutta mikään niistä ei sellaisenaan täyttänyt kaikkia haluttuja ominaisuuksia. Sen dna:han siirrettiin tarkasti kohdistettuna useita uusia genomin osia, jotta rihmasto valmistaa haluttua uutta fytaasia. Luonnon ratkaisut käyttöön Satojen vuosimiljoonien aikana evoluutio on ehtinyt kehittää valtavan määrän erilaisia ratkaisuja elämisen ongelmiin. Sittemmin fytaaseiksi on alettu kutsua entsyymejä, jotka hydrolysoivat myös muita yhdisteitä. Fytaasi katalysoi orgaanisten molekyylien sisältämien fosforihappoesteriryhmien hydrolyysiä. Saksalainen kemianjätti BASF toi jo neljännesvuosisata sitten markkinoille entsyymivalmisteen, jonka tehoaineena on fytaasi. Uusi entsyymi on jo markkinoilla useissa Aasian ja Etelä-Amerikan BA SF SE Mallinnuksen tarjoamat mahdollisuudet vauhdittavat tutkimusta entisestään, sanoo BASFin teknologiajohtaja Martin Brudermüller. Siksi esimerkiksi kuumis. Teollinen valmistus tapahtuu sienissä. Tietokonelaskennan avulla optimoimme rakennetta, joka parhaiten vastaisi tehollisen aktiivisuuden ja säilyvyyden vaatimuksia”, Häfner kuvailee. 48 6/2016 KEMIA Kun entsyymin ominaisuuksia halutaan parantaa, polku on usein pitkä. Kun sikaja siipikarjan rehusta 70–75 prosenttia rakeistetaan, entsyymi tahtoo lämpöä tuottavan prosessin aikana hajota. Tämän jälkeen piti vielä muokata fermentointija eristysmenetelmiä, jotta prosessin saanto saatiin kohotettua mahdollisimman korkealle. ”Sen lämpökestävyys oli aiempaa huomattavasti parempi. BASFin tutkijat alkoivatkin eristää eri eliöissä olevia fytaaseja etsiessään parempaa lämmönkestoa, kertoo yhtiön tutkija Stefan Häfner. Lauri Lehtinen (Kemia-Kemi, Ludwigshafen) Eläinten ruokinnassa käytettävissä viljoissa 60–80 prosenttia fosforista on fytiinihappona, jota kaikki eläimet, kuten siat ja siipikarja, eivät kuitenkaan pysty normaalisti hyödyntämään. Lopputuloksena oli aiempaa rehuentsyymiä kaksi kertaa tehokkaampi tuote, jonka säilyvyys parani kolmesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Kun entsyymin aktiivisuus aikaisemmin puolittui noin 57 asteessa, uuden hybridin puoliintuminen tapahtui vasta 83 asteessa.” Uuden entsyymin tuotanto tapahtuu Aspergillus niger -sienirihmastossa. Tuotantoa varten sienen perimään tarvittiin muutos. Entsyymien jalostuksella Tehoa rehuntuotantoon sa lähteissä oleskelevat eliöt ovat rakentaneet aivan omia kemiallisia sopeutumia hikisiin oloihinsa. Hybridien tuottamiseen käytettiin bakteeriklooneja, joita viljeltiin pieninä tilavuuksina laboratoriokoossa. Tämän jälkeen alkoi pitkä kokeiden ja iterointien sarja, jossa metsästettiin parasta mahdollista hybridiä eli molekyyliä, johon on yhdistetty usean luonnossa tavattavan fytaasin rakenneosia
”Tämä on myös BASFin tutkimusstrategian suunta. ”Kuten entsyymin kolmiulotteinen mallintaminenkin osoittaa, kuljemme kohti luovaa, tietokoneavusteista kemiaa”, hän sanoo. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ikävä, loisiva katalyysi saadaan estettyä lisäämällä prosessiin booria. Mallinnus myös lisää datatekniikan osaajien suhteellista painoarvoa luonnontieteiden perinteisten ammattilaisten rinnalla. Boori estää nikkeliyhdisteiden pelkistymisen metalliseksi nikkeliksi ja edelleen sitoo sen muodostamalla boori-nikkeli-hilaa. Ne ovat vaikeammin pumpattavia ja lisäksi sisältävät hankalia kontaminantteja, kuten rikkiä, nikkeliä, vanadiinia ja raudan oksideja, jotka ovat peräisin sekä öljyn muodostaneiden eliöiden aineenvaihdunnasta että öljyä ympäröivistä mineraaleista. Yleinen menetelmä jalostaa raskaita, syklisiä raakaöljyn jakeita kevyemmiksi ja arvokkaammiksi hiilivedyiksi on leijukatalyyttinen krakkaus. Hän mainitsee esimerkiksi tietojenkäsittelyn kapasiteetin, joka kohoaa eksponentiaalisesti. ”Nikkeli on tässä prosessissa viheliäinen toisiokatalyytti”, sanoo BASFin katalyysitutkimusta johtava tutkija Ulrich Müller. Merkittävä suuntaus on myös tutkimuksen globalisaatio ja akateemisen maailman laajentuminen ympäri maapallon. Siinä yleensä zeoliittiin kytketty katalyytti kiertää prosessissa, ja tietyssä kierron vaiheessa se regeneroidaan polttamalla sen pintaan kertynyt öljykoksi pois. ”Tällä lisäyksellä nestekaasun ja bensiinijakeiden saanto nousee kolme prosenttia, haitallinen vedyn muodostus putoaa 26 prosenttia ja öljykoksin määrä 16 prosenttia. Suuren datan käsitteleminen ja digitaalinen mallinnus antavat mahdollisuuden tunnistaa hyvinkin suurten molekyylien ominaisuuksia jo teorian pohjalta. Karlsruhen yliopistosta valmistunut kemian tohtori on vaikuttunut tieteenalansa kehittymisestä. BA SF SE Maailman suurimman kemianyrityksen laboratorioissa Saksan Ludwigshafenissa tehdään kehitystyötä tuhansien tutkijoiden voimin.. Nikkeli kiinnittyy halukkaasti katalyyttipartikkelin pintaan ja aiheuttaa reaktioita, jotka muodostavat lisää koksia ja vapauttavat vetyä. Aasian painoarvoa tutkimusja kehitystyössämme on kasvatettu”, toteaa Brudermüller, jonka mukaan ”rinnakkaisluovuus” on tutkimusja kehitystyön ydintä. ”Kun eilen puhuttiin numeroiden murskaamisesta, tänään ollaan jo siirtymässä niiden ultrajauhatukseen”, Brudermüller vertaa. lehtinen.lauri@kolumbus.fi Boorilla parempi katalyysi Helppojen, hyvälaatuisten öljyvarantojen ehtyessä maailmalla otetaan käyttöön yhä raskaampia, tahmealiikkeisiä raakaöljyjä. Nämä reaktiot ovat krakkaukselle päinvastaisia, heikentävät reaktorin tehoa ja pudottavat saantoa. Yhä luovempaa kemiaa BASFin teknologiajohtaja Martin Brudermüller muistuttaa tutkimusmaailman nopeasta muutoksesta. 49 6/2016 KEMIA maissa, ja se hyväksyttäneen käyttöön myös Euroopassa kuluvan vuoden aikana, Müller kertoo. Nykyisin booria sisältävää leijukatalyysiä käyttää jo kahdeksan kaupallista krakkauslaitosta kautta maailman”, Müller kertoo
Hemiselluloosia voidaan erottaa massasta, puuhakkeesta tai sahanpurusta kuuman veden avulla. Aineilla on siksi suuret, jatkuvasti kasvavat maailmanlaajuiset markkinat. Elintarvikkeisiin lisätään siksi hapettumisenestoaineita. Etenkin kuusen ainesosat tarjoavat paljon uusia mahdollisuuksia. käyttöön modernissa biojalostamossa, kuusikumia – aiemmin hyödyntämätöntä materiaalivirtaa – voi jatkossa olla saatavilla keskikokoisessa tehtaassa vuosittain tuhansia tonneja. pettumisen estoa emulsiorakenteessa. Puun hemiselluloosia ei vielä hyödynnetä teollisessa mitassa, sillä niitä ei ole osattu erotella puusta taloudellisesti kannattavalla tavalla. Myöskään sovelluksia ei ole saatu toimimaan riittävän hyvin. Ruoan lisäksi stabilointiaineita käytetään muun muassa lääkkeissä, kosmetiikassa, maaleissa ja pinnoitteissa. Lisäksi aineilla taataan ruoalle toivottu säilyvyysaika. Yli kymmenen vuoden tutkimuksen tuloksena molemmissa on hiljattain tehty suomalainen läpimurto. Kirsi Mikkonen Suomalaisesta metsästä on löytymässä yhä lisää aarteita. Jogurteissa ja salaatinkastikkeissa rasvapisarat ovat nesteen ympäröimiä, eli nämä ruoat ovat emulsioita: kahden toisiinsa liukenemattoman nesteen seoksia, joista toinen on jakautunut pieninä pisaroina toisen, jatkuvan nestefaasin joukkoon. Fysikaaliset ominaisuudet ja pysyvyys eivät yksistään takaa tuotteen säilyvyyttä, vaan niiden ohella tavoitellaan emulsioiden kemiallista pysyvyyttä. Kuusikumi oli vertailussa jopa selvästi tehokkaampi stabilointiaine kuin arabikumi, ruoassa yleisesti käytettävä tuontituote, tai sen uusi amerikkalainen kilpailija, maissikumi. Tämä monimutkainen yhdistelmä säilyttää muotonsa paremmin, kun mukana on viskositeettia lisäävää stabilointiainetta. Esimerkiksi jäätelö muodostuu vaahtorakenteesta, jossa ilmakuplien ja jäätyneen nesteen rajapinnalla on rasvapisaroita. Stabilointiaineet säilyttävät ruoan rakenteen Stabilointiaineiden, kuten arabikumin, guarkumin ja johanneksenleipäpuujauheen, avulla ruokaan saadaan miellyttävä rakenne ja suutuntuma. Lupaavat ominaisuudet Kuusikumin tehokkuuden ajatellaan osittain perustuvan sen sisältämiin, Tulevaisuuden jogurtit ja kastikkeet voivat saada miellyttävän suutuntuman ja hyvän säilyvyyden kuusikumista, uudesta luontaisesta kotimaisesta stabilointiaineesta. Tällä tarkoitetaan rasvan haKuusen kumi tekee samettisen jogurtin saroiden suuri yhteenlaskettu pintaala lisää hapettumisherkkyyttä, koska hapella on runsaasti kosketuspintaa rasvan kanssa. Monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät öljyt ovat eduksi terveydelle mutta myös herkkiä pilaantumaan hapettumisen seurauksena. Havupuiden hemiselluloosat koostuvat pääosin galaktoglukomannaaneista (GGM). Teollisuus tarvitsee uusia kasvipohjaisia, luontoa säästäviä, tehokkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä yhdisteitä. Vajaa kolmannes puusta on ligniiniä, saman verran hemiselluloosia. Niitä ei kuitenkaan tarvita, kun emulsioiden valmistukseen käytetään kuusikumia, osoittaa Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksen tuore tutkimus. Kuusi voikin tarjota tuoreen, kiinnostavan vaihtoehdon stabilointiaineiden tulevaisuuden markkinoille. Jos uusi BLN-teknologia otetaan Kuusikumi on jopa selvästi tehokkaampi stabilointiaine kuin arabikumi. Kuusen GGM eli ”kuusikumi” on kemialliselta rakenteeltaan samankaltaista kuin guarkumi ja muut yleisesti käytettävät stabilointiaineet. Myös jotkut virvoitusjuomat ovat rakenteeltaan emulsioita. Niissä rasvapohjainen aromiaine, kuten appelsiiniöljy, esiintyy pisaroina jatkuvassa vesifaasissa. Tutkijat havaitsivat, että kuusikumi stabiloi emulsiota paitsi fysikaalista hajoamista myös hapettumista vastaan. Jatkuvan faasin viskositeetin lisäämisen ohella emulsiorakennetta voidaan stabiloida pinta-aktiivisilla yhdisteillä, jotka asettuvat emulsiopisaroiden pinnalle ja estävät niiden yhteenliittymistä. Puun hyödyntäminen on toistaiseksi keskittynyt selluloosaan, jota puu kuitenkin sisältää vain alle puolet painostaan. Kaksi läpimurtoa Kaksi kehityssuuntaa kulkee kuitenkin eteenpäin käsi kädessä. Turkulainen BLN-Woods kehitti tekniikan, jossa erotusprosessia tehostetaan alipaineella. Öljy vedessä -emulsioissa rasvapi6/2016 KEMIA 50
Sekoittamalla kuusikumin vesiliuokseen rypsiöljyä korkeassa paineessa saadaan aikaan maitomainen emulsio, jossa öljypisaroiden keskimääräinen halkaisija on muutamia satoja nanometrejä. sitojaa, siitä voidaan valmistaa myös hydrogeelejä eli elastisia, vesipohjaisia rakenteita. Emulsioiden virtausominaisuudet ovat teollisten käyttökohteiden kannalta lupaavat, sillä matala viskositeetti tekee emulsioista helposti prosessoitavia teollisilla laitteistoilla. puuperäisiin fenolisiin yhdisteisiin. Aine soveltuu käytettäväksi biopohjaisena, biohajoavana päällysteenä esimerkiksi kartongin päällä, jossa se tarjoaa suojaa hapenläpäisyä vastaan. Innovaatiot odottavat keksijöitään myös muilla teollisuudenaloilla, joiden sovelluksissa stabiloidaan fysikaalisia rakenteita tai estetään kemiallista hapettumista. Kun kuusikumiin yhdistetään nanoselluloosaa ja kemiallista ristiKirsi Mikkonen Purkitettuja emulsioita. Kun hydrogeelistä edelleen poistetaan vesi, syntyy aerogeeli: huokoinen, kiinteä vaahto, jolla on suuri ominaispinta-ala. Aerogeelejä tutkitaan lämpöeristeinä, kantaja-aineina, aktiivisina pakkauksina, kudosimplanttien kasvatusalustoina ja lääkeainetta vapauttavina sidemateriaaleina. Kuusikumin kemiallinen rakenne ja molekyylikoko mahdollistavat suhteellisen matalan viskositeetin, jonka ansiosta voidaan valmistaa suurtenkin kuusikumija öljypitoisuuksien emulsioita. Fysikaalisen rakenteen stabilointia tehostaa todennäköisesti myös kuusikumin erityispiirre: se muodostaa vesiliuoksissa molekyylien yhteenliittymiä, jotka voivat asettua emulsiopisaroiden rajapinnalle ja pitää ne erillään toisistaan. Kuusikumin ansiosta niiden rakenne säilyy kuukausia. Kuusikumin luontaisia ominaisuuksia voidaan hyödyntää emulsioiden stabilointiaineena erinomaisesti. Puun hemiselluloosien eristys ja talteenotto edistää sekä kotimaista taloutta että luonnonvarojen ekologista käyttöä. Moneen käyttöön Kuusikumista on helsinkiläistutkimusten mukaan myös moneen muuhun. Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksessa. 51 KEMIA 6/2016. kirsi.s.mikkonen@helsinki.fi Turkulaisen erotusteknologian ansiosta modernit biojalostamot voivat hyödyntää kuusikumia teollisessa mittakaavassa. Kuusikumi voi jatkossa tehdä ruoastamme entistä turvallisempaa ja terveellisempää. Happisuoja on tärkeä ominaisuus monissa elintarvikepakkauksissa, joissa pyritään hidastamaan ruoan hapettumista ja aerobisten mikrobien kasvua. Sitä vastoin kuusikumin avulla emulsiorakenne säilyy useita kuukausia. Myös niiden käyttäytyminen mekaanisessa rasituksessa on helppo ennustaa. Ilman stabilointiainetta veden ja rypsiöljyn muodostama emulsio hajoaa saman tien, ja nesteet erottuvat päällekkäisiksi kerroksiksi
Turkoosinvärisin seinin merkityssä laboratoriosiivessä on neljä kerrosta, jotka on varattu eri toiminnoille. 52 6/2016 KEMIA Tampereen yliopisto kokosi laboratorionsa saman katon alle. Avarissa Pakastinfarmi säilöö biopankin aarteet tiloissa työskentelee noin 600 henkeä, joista parisataa tekee kokeellista laboratoriotyötä. ”Näin laboratorioiden työntekijöille jää aikaa tehdä sitä, minkä he osaavat, eli laboratoriotyötä.” Malkavaara kehuu varsinkin tapaa, jolla välinehuolto hoidetaan. Uuden laboratoriokeskuksen ylpeys on Suomen suurin ja modernein pakastinfarmi. Nyt kartoitettiin jo ennakkoon kaikkien käyttäjien tarpeet ja saatiin lopputuloksesta erittäin toimiva”, Malkavaara myhäilee. Kerttu Vähänen Tampereen yliopiston Kaupin kampus vilisi kesällä väkeä kuin muurahaisia. ”Olen huomannut, että jokainen ryhmä tekee hyvin nopeasti laboratoriostaan oman näköisensä”, Malkavaara hymyilee. Jyväskylän yliopistossa kemian tohtoriksi väitellyt Malkavaara esittelee paikkoja silmin nähden tyytyväisenä. Soluviljelykerros perusvarusteltiin moderneilla laminaaKe rtt u Vä hä ne n ”Nestetyppi pitää näytteet turvassa lähes 200 pakkasasteessa”, Petteri Malkavaara esittelee.. ”Täällä tehdään paljon korkeatasoista tutkimusta, joka vaatii GLPlaatujärjestelmän standardit täyttävää puhtautta. Rakentajat antoivat viimeistä silausta upouudelle Arvo-rakennukselle samaan aikaan, kun muuttomiehet jo kantoivat sisään kalusteita ja laboratorioiden varustusta. Lisäksi Arvossa opiskelee puolisentoista tuhatta tulevaa medisiinaria. ”Yliopiston kaikki laboratoriotoiminnat keskitettiin kuvaannollisesti ja myös kirjaimellisesti saman katon alle”, kertoo Laboratoriopalvelutyksikön johtaja Petteri Malkavaara. Oheistoiminnot, kuten tilaukset, laskutus, varastointi ja välinehuolto, hoidetaan keskitetysti yhdessä paikassa. Uutuuttaan hohtavaan taloon ja sen 8 000 neliömetrin laboratoriotiloihin siirtyi biotieteiden ja lääketieteiden tutkimusja opetusryhmiä yhdeksästä eri kiinteistöstä. Sinne ei ole kulkuoikeuttakaan joka tutkijalla.” Kahdessa kerroksessa on joukko identtisiä peruslaboratorioita, joita tutkijat voivat muokata omiin tarpeisiinsa. ”Esimerkiksi opetuslaboratoriot ovat toisessa kerroksessa. Keskitetyn välinehuollon ansiosta voimme tarjota samaa laatua kaikille laboratorioiden käyttäjille.” Tutkimusta laajalla skaalalla Uusiin tiloihin saatiin myös monia uusia laitteita. Neljäs on pyhitetty soluviljelylle, joten puhtaus on siellä aivan omalla tasollaan. ”Ennenhän yliopistorakennuksissa professorit varasivat itselleen laboratorion ja toimiston vierekkäin, ja muut tilat menivät sitten mihin menivät
Aarteita kellarissa Arvo-rakennuksen aarrekammio on piilotettu talon kellariin. 53 6/2016 KEMIA rivirtauskaapeilla, mikroskoopeilla ja inkubaattoreilla. Yliopiston lääketieteen opiskelijat ja Tamkin hoitajaopiskelijat pääsevät yhdessä harjaantumaan tuleviin ammatteihinsa Arvon Taitokeskuksessa. Tällainen järjestely on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Talon toinen lähinaapuri on Tampereen ammattikorkeakoulu Tamk. Laitteet olivat vikaherkkiä eivätkä pitäneet kylmää, jos tuli ongelmia. ”Proteomiikan ja henkilökohtaisen lääketieteen keskus käyttää laitetta erilaisten silmäsairauksien biomarkkereiden etsimiseen ja tunnistamiseen.” Arvo-rakennuksessa tutkitaan paljon myös kantasoluja. Isossa osassa talon toimintaa on myös syöpäja immuunivastetutkimus. Huolenpitoon ja huoltoon riittää yhden henkilön työpanos. Nestetyppipakastimet säilyttävät lämpötilansa useita päiviä, joten mahdolliset viat ehditään korjata rauhassa.” Uudet pakastimet olivat iso investointi, mutta koska ne ovat edullisia käyttää, ne maksavat ajan myötä itsensä takaisin. ”Näin analyyttisen kemistin näkökulmasta yksi kiinnostavimmista laitteista on herkkä Triple-TOF-massaspektrometri”, Malkavaara kertoo. Tutkijan näkökulmasta tärkeintä on, että näytteillä on aukoton kylmäketju”, Petteri Malkavaara sanoo. Siellä sijaitsee Suomen suurin ja modernein pakastinfarmi, jonka kymmenissä jättikokoisissa kylmäsäiliöissä tutkijoiden vanhat näytekokoelmat ja Tampereen biopankin korvaamattoman arvokkaat näytteet ovat turvassa. ”Tutkijat toivat tullessaan jos jonkinlaisia mikroskooppeja ja mittalaitteita, osa heidän itsensä täsmälleen oikeanlaisiksi rakentamia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kaasuyhtiö Agan toimittaman uuden nestetyppipakastinjärjestelmän valtti on Malkavaaran mukaan ennen kaikkea käyttövarmuus. Hyvä laitehankinta oli myös uusi superresoluutioinen konfokaalimikroskooppi. Viime vuonna perustettu eturauhassyövän tutkimuskeskus PCRC yhdistää alan tutkimuslinjat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tutkijat selvittävät kantasolujen mahdollisuuksia myös MS-taudin ja selkäydinvaurioiden hoidossa. Esimerkiksi hedelmättömyysklinikan näytteidenotot hoituvat yliopiston tiloissa. Ei käyttökelpoisia laitteita tietysti muutenkaan hevin viedä metalliromuksi.” Arvon laboratorioissa työtään tekevien tutkimusryhmien kohteet kattavat merkittävän osan biotieteiden, farmakologian ja lääketieteen kentästä. Rakentajien piti jättää sitä varten seinään aukko, jonka läpi laite sitten aikanaan ujutettiin sisään nostokurjen avulla. Rakennuksessa tehdään yhteistyötä myös viereisen Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin kanssa. Ficam-keskus kehittää soluja kudosviljelyyn perustuvia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan korvata eläinkokeita kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuuden testaamisessa sekä biolääketieteellisessä perustutkimuksessa. ”Ei voida tehdä tutkimusta ilman näytteitä. Pirkanmaalaisten kudosja verinäytteet säilyvät moitteettomina jopa sukupolvien ajan hyisinä höyryävissä tankeissa, joiden 190 pakkasasteen lämpötila saadaan aikaan nestetypen avulla. Kun Tampereen yliopistojen yhteisessä Ihmisen varaosat -hankkeessa kehitettiin rasvakudoksen kantasoluista tuotteita kasvojen ja kallon alueen luupuutosten hoitoon, soluista saatiin aikaan muun muassa kokonaisia leukaluita. Ihmisen varaosat -hanketta isännöivän BioMediTech-instituutin alaa ovat soluja kudosteknologian lisäksi biomateriaalit ja bioanturit. ”Elektroninen kylmäsäilytysmenetelmä ei ollut riittävän luotettava. Toki muutossa kulki mukana paljon myös vanhaa, hyväksi havaittua välineistöä. Ne kuluttivat sähköä ja tuottivat lämpöä, joten ne lämmittivät tilaa turhaan”, Malkavaara kuvailee. Järjestelmän suurin jatkuva kulu on typen hankinta. ”Biotieteiden puolella on muitakin mutkikkaita kuvantamislaitteita, joilla voidaan tarkkailla solujen reaktiota ärsytykseen vaikkapa yksittäisen solun reaktiona erittäin pienessä mittakaavassa.” Kolme tonnia painavan Micro-CTlaitteen tuominen taloon oli ”melkoinen operaatio”. kerttu.vahanen@gmail.com Ke rtt u Vä hä ne n Veera Viljakainen (vas.), Eini Penkkimäki ja Hanna-Liisa Kojo lihastautien tutkimusryhmästä ihastelevat tulevia työtilojaan.. ”Sitä en kyllä vielä tiedä, kuinka usein pihalla oleva 15 tonnin typpisäiliö tarvitsee täytettä.” Aarrekammion hiilidioksiditasoja ja muita pitoisuuksia seurataan koko ajan. ”Perinteiset kylmäsäiliöt olivat halpoja hankkia mutta kalliita ylläpitää. Uusista laboratoriotiloista ottavat hyödyn irti myös rokotetutkijat, jotka parhaillaan selvittävät muun muassa kausi-influenssarokotteen ja hinkuyskärokotteen tehoa lapsilla
Etävalvonnan ansiosta tiedetään koko ajan, mitä jääkaapille kuuluu, sanoo tapahtumassa puhunut Ari Kahrola, kylmälaitteita valmistavan Huurteen tuotepäällikkö. ”Maailmantalous kasvaa parin prosentin vuosivauhtia, kehittyvien maiden talous vieläkin nopeammin. 54 6/2016 KEMIA Jääkaappien ja pakastimien etävalvonta tuo luotettavuutta laboratorioiden toimintaan. ”Nykyteknologialla voimme tehdä etänä monipuolisempia ennakoivia huoltotoimia kuin huoltomies pystyy paikan päällä tekemään.” Varsinkin laboratorioiden ja bioM ar ja Sa ar ikk o ”Kehityksen suunta on koko ajan parempaan”, sanoo Esko Valtaoja.. Kehityksen keskeinen moottori on tiede ja tutkimus, mutta mukana on yllättävämpikin tekijä. ”Jos niin ei ole, vaihtakaa peiliä”, Valtaoja usuttaa ja kehottaa unohtamaan kielteiset uutiset ja tilastot. ”Pilveen syötettyä dataa voidaan analysoida keskitetysti valvontakeskuksessa, joka toimii joka päivä ympärivuorokautisesti. Asiasta iloitsevat niin ammattikeittiöt kuin laboratoriotkin. Kun tiedot jääkaapin tai pakastimen lämpötilasta tallennetaan pilvipalveluun, ja pienistäkin poikkeamista lähtee heti automaattinen hälytys, sekä helposti pilaantuvat elintarvikkeet että laboratorioiden arat näytteet pysyvät varmasti kunnossa. Maailmasta ei löydy muita yhtä hyvin menestyneitä yrityksiä”, sanoo professori Esko Valtaoja. ”Edistys lähtee laiskoista ihmisistä, jotka koettavat löytää helpomman tavan tehdä työtä.” Etävalvonta huolehtii kylmälaitteista Hyvä esimerkki jatkuvasta edistyksestä on esineiden internet, joka ulottuu nyt myös kylmäsäilytykseen. Joko asiakas saa hälytyksen poikkeamista tekstiviestillä puhelimeensa tai valvontakeskus lähettää suoraan paikalle oman huoltomiehensä”, Kahrola kuvailee vaihtoehtoja. ”Myös media ruokkii negatiivisuutta. Vaikka moni murehtii nykyajan ongelmia, ovat asiat reilassa, kun tarkastelemme elämäämme historian valossa. Elämme entistä pidempään, arjen väkivalta on vähentynyt.” ”Viikoittainen työaikamme on lyLaboratorio tänään Kylmälaitteiden internet ja muita edistysaskelia hentynyt ja työelämässä menee muutenkin hyvin, mitä nyt pomo on luonnevikainen idiootti”, Valtaoja naurattaa täpötäyttä salillista kuulijoita. Ennusmerkit ovat lupaavia. Positiivisen miehen kritiikin kärki suuntautuu kaikkinaiseen negatiivisuuteen. Kun katsomme peiliin, sieltä pitäisi siis katsoa takaisin onnellisen ihmisen. Alan kehitysaskelista keskusteltiin Laboratorio tänään -tapahtumassa. Tulevaisuuteen uskova tiedemies muistuttaa kehityksen kulkeneen ja kulkevan jatkuvasti parempaan suuntaan. Jos on perusluonteeltaan pessimisti, ei huomaa ympärillään mitään hyvää. Tähtitieteilijä oli kutsuttu pääpuhujaksi Laboratorio tänään -tapahtumaan, joka järjestettiin Helsingin Katajanokalla 15. syyskuuta. Huoltomiehen kiidättäminen hätiin ei välttämättä ole ykkösvaihtoehto. Kehityksestä ja edistyksestä se ei halua meille kertoa, sillä kuka nyt hyvistä uutisista olisi kiinnostunut.” Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Meillä on mahdollisuus yhä vain vaurastua.” Tutkija on löytänyt myös edistyksen salaisuuden. ”Maailman pelastuminen on kiinni meistä itsestämme. Marja Saarikko ”Oy Ihmiskunta Ab on pärjännyt loistavasti. ”Sen sijaan pessimisti herää yöllä pohtimaan syntejään.” Oman osansa saavat tiedotusvälineet
Sen on mahduttava ennalta määritetyn vaihteluvälin sisään. Ongelmatilanteessa näyte ehtii silloin olla epäsuotuisissa olosuhteissa jopa 20 minuuttia ennen kuin tilanteeseen havahdutaan.” Laitteen todellinen lämpötila määritetään useiden mittausten keskiarvona. Muun muassa lääkeaineiden säilytykseen on omat standardinsa. ”Järjestelmästä voi aina tarkistaa, mitä pakastimessa on ja milloin mikäkin näyte on pakastettu.” Hän kertoo, että markkinoille on tullut myös –80 celsiusasteen lämpötilan pitäviä pakastimia, jotka on varta vasten räätälöity laboratorioita varten ja jotka kuluttavat entistä vähemmän energiaa. Sen varmistamiseksi voidaan käyttää jopa kolminkertaista tietoturvavarmennusta.” ”Älä pakasta turhaa ilmaa” Maailman biopankeissa säilytetään hyvin kylmissä lämpötiloissa valtavia määriä verija kudosnäytteitä. Jokainen voi kysyä itseltään muutaman keskeisen kysymyksen. Pakastaminen ja näytteiden kylmäsäilytys nielee myös valtavasti energiaa. Kylmälaitteen kuulumiset voidaan haluttaessa tarkistaa vaikka kahdenkymmenen sekunnin välein. Tapahtuman viidessä luentokokonaisuudessa esiteltiin uusien trendien lisäksi laajalti laboratorioalan kuulumisia. ”Suomessa voimme hoitaa asiakkaan puolesta esimerkiksi näytteen esikäsittelyn, tavaroiden hyllytyksen ja uutuutena myös välinehuollon.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Oletko varma, että tiedät, mitä pakastimessasi täsmälleen ottaen on. ”Maailmalla VWR:llä työskentelee asiakkaan tiloissa jo noin tuhat henkeä”, hän kertoo. Mukana oli myös laboratoriotuotteiden näyttely. Tavarantoimittaja jalkautuu laboratorioihin Laboratorio tänään -tapahtuman järjestäjänä toimii VWR International Finland Oy. Kun asiakas ulottaa etävalvonnan kaikkiin kylmälaitteisiinsa, joita voi olla useita satoja, kannattaa huolehtia myös tietoturvasta. Hälytykselle on omat vaatimuksensa. ”Esimerkiksi kymmenen minuutin välein tehtävä lämpötilan mittaus on liian harvoin. Jos lämpötila on poikkeava, vaikka kaapin ovea ei ole avattu, hälytyksen pitää tapahtua heti.” Tärkeässä osassa on lämpötilan mittaava anturi. Näytteiden kerääminen on jatkuvassa kasvussa. 55 6/2016 KEMIA pankkien kylmälaitteiden on oltava ehdottoman luotettavia ja toimintavarmoja. ”Monesti esimerkiksi irtoanturit antavat väärää tietoa, jos ne on sijoitettu väärin tai jos ne vahingossa koskevat laitteen seinää”, Kahrola sanoo. ”Uusimmat cryo-putkimallit voidaan pakata paljon tiiviimmin kuin aikaisemmin. Mitä pienempään tilaan näytteet saadaan mahtumaan, sitä enemmän säästetään kustannuksissa, Liimatainen muistuttaa. Ethän vain pakasta turhaa ilmaa?” Näin neuvoo biopankkitoiminnan asiantuntija Kirsi Liimatainen laboratoriotarvikkeita toimittavasta Thermo Scientificista. ”Mikäli kaapin ovi avataan, lämpötilan on hyvä antaa tasaantua esimerkiksi viisi minuuttia ennen kuin hälytys tapahtuu. ”Kahden millilitran putkiin ei kannata pakastaa sataa mikrolitraa näytettä”, hän ohjeistaa. Yhtiön Suomen-yksikön myyntijohtajan Heli Tuppuraisen mukaan laboratoriot voivat ulkoistaa yritykselle tukitoimintojaan. ”Hälytyksen on siirryttävä asiakkaalle kaikissa tilanteissa. Näytteet ovat niin arvokkaita, että puhutaan suurista summista, jos jotain menee pieleen. Niiden tunnistaminen varmistetaan putkessa valmiina olevan yksilöllisen numeron avulla.” Liimatainen kannustaa hyödyntämään näytteiden hallinnan apuna LIMSeli laboratorioiden tiedonhallintajärjestelmiä. Jos haluaa pitää energialaskunsa kurissa, työ kannattaa hoitaa mahdollisimman tehokkaasti, tähdentävät asiantuntijat. Arvioiden mukaan 2020-luvulla biopankkinäytteitä talletetaan globaalisti vuosittain yli kaksi miljardia. marja.saarikko@gmail.com M ar ja Sa ar ikk o Tapahtuman yhteydessä järjestetty laboratoriotuotteiden näyttely keräsi kiitosta sekä kävijöiltä että näytteilleasettajilta.. VWR on maailmanlaajuinen laboratoriolaitteiden ja -tarvikkeiden toimittaja, joka on laajentamassa uusille alueille
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. Olet kuin metsuri suursavotan jälkeen: paljon on bittejä pantu nurin. Osaat kirjoittaa C:tä plussilla tai ilman. Seitsemännellä tasolla hankit itsellesi tyttötai poikaystävän. Kokeile, kykenetkö sinnittelemään kymmenen minuuttia tsekkaamatta naamakirjaa ja tusinaa muuta someviritystä. NÖRTTIYDEN viidennellä asteella puheen tuottaminen vaikeutuu. Kielitaitosi mitataan sanojen, lauseiden ja kappaleiden sijaan kirjaimilla. Muutenkin elämästäsi tulee lyhyempää. Viestimisestäsi on tullut ytimekästä. Ystävä on luonnollisesti robotti nettikaupan sivuilta kotiin tilattuna. Siinä ajassa bittinikkari ehtii vaipua epätoivoon monta kertaa. Kyvyn lisäksi ne ovat vieneet sinulta halun suulliseen kommunikointiin. Voit vetää henkselit bittien päälle. Toisaalta ne ovat ystäviä parhaasta päästä: luotettavia, uskollisia, eivätkä koskaan väitä vastaan. Parhaat ystäväsi ovat botteja. Virtuaalitodellisuus voittaa tosielämän todellisuuden 10–0. Olet yltänyt Danten nörttihelvetin ensimmäiselle tasolle. Päätät tehdä itsestäsi kuolemattoman botin. 3.5 kierteen nörtikkääksi olet päässyt, kun olet korvannut kovalevyt osittain tai kokonaan solid state -muisteilla. HELVETIN toisen asteen olet saavuttanut silloin, kun mikään ole mitään eikä edes olemassa, ellei sitä saa kuvattua instagramiin, snäpsättiin ja kolmeenkymmeneenviiteen muuhun kuvapalveluun. Kun kiipeät neljännelle tasolle, hallitset paremmin pythonin kuin suomen. Ylimmällä tasolla, nörttiyden huippupisteessä, voit katsoa taaksepäin ja luoda silmäyksen digitaaliseen polkuusi. Jos et, onnittelut. Kahdeksas aste on koittanut, kun saat robottipuolisosi kanssa koeputkilapsen. Kolmannen piirin somessa vaeltavaksi deltaksi muutut siinä vaiheessa, kun kevätsiivous koskee ainoastaan kovalevyjä. Ulkoilmassa et ole käynyt vuosiin. Vieläpä heti alkumetreillä. Mikäli kuitenkin painoindeksisi osoittaa taipumusta koodahtavaan, pitsan ja pikaruuan voimalla toimivaan istumatyöhön, voit jatkaa testiä. Tietokoneen mykät koodikielet ovat tehneet tehtävänsä. Kuudennessa piirissä suullinen tuotoksesi on enää lakonista koodia, josta kaikki turha on suodatettu pois. Niiden hankintaa perustelet sillä, että pyörimätön muisti on 40 nanosekuntia nopeampi. Et vielä vaikene kokonaan, vaan päästät satunnaisesti ilmoille lyhyitä komentorivejä. YHDEKSÄNNELLÄ askeleella olet saavuttanut nörttiyden ylimmän ja samalla inhimillisyyden alimman tason. Yksikään ateria ei ravitse eikä pulla maistu pullalta, ellei sitä ole uploadattu pikselitaivaaseen. 56 6/2016 KEMIA #include <iostream> int main(){ std::cout << ”C on ciinalaisia varten!” << std::endl; return 0;}. Sinun ei siis kannata heittää tuota eikä mitään muutakaan pastebiniin. Olet analogi digitaalisessa maailmassa. Koodaat itsesi korvaavan ohjelman, joka jatkaa elämää aina siihen asti, kun palvelimen sähkölasku on maksettu. Muistelet nostalgisesti bugeja ja virheilmoituksia, joita koodattu elämäsi on tuottanut. Version 5.5 nörtiksi olet muuttunut, kun jätät virtuaalilasit päähäsi pysyvästi. Sitten on aika ajaa diskwipe ja aloittaa alusta. Keemikko Koodit solmussa, kengännauhat auki Nörtin askeleet KEEMIKKO 6/2016 KEMIA 56 ”Olet saavuttanut kolmannen tason, kun kevätsiivous koskee ainoastaan kovalevyjä.” Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Keskustelukumppaneitasi ovat vain Siri ja Cortana. JOS ET saa käännettyä ylle kirjoitettua viestiä ymmärrettävään muotoon, olet juuri reputtanut nörttitestin
Kemiaa opettava opettaja voi ottaa mukaansa vaikkapa koulun opinto-ohjaajan. Opettajille Gadolinissa on lisäksi tarjolla uusinta ja ajankohtaisinta tietoa kemian tutkimuksesta. Maksuttomat opintovierailut Gadolinissa tukevat opetussuunnitelmien perusteiden (ops) mukaista opetusta. luokilla ovat muun muassa kemia yhteiskunnassa ja kemia maailmankuvan rakentajana. Peruskoulun opsissa oppiaineen sisältöjä 7.–9. Opettajille järjestettävien täydennyskoulutusten kautta ammatillinen tietous välittyy heidän kauttaan oppilaille. Työtapojen lisäksi Gadolinissa opitaan myös asenteita. Sonja Martikainen ”Muistinko jo sanoa, miten hienoa on, kun järjestätte tällaista toimintaa!”, kiittelee kemianopettaja, joka on syksyn ensimmäisten joukossa varannut oppilasryhmälleen käynnin Kemianluokka Gadoliniin. Kemian työtapoihin liittyvissä tavoitteissa mainitaan niin turvallisen työskentelyn periaatteet, perustyötaidot kuin nuoria työntekijöitä kosMinustako kemisti. Tiedeleirillä, kerhossa tai tutkimusryhmävierailulla saadut positiiviset kokemukset vaikuttavat tulevaisuudessa tehtäviin valintoihin. sonja.martikainen@helsinki.fi Kemianluokka Gadolinin tulevaisuuden painopistealueita ovat kemian merkitys yhteiskunnassa ja kestävä kehitys. Gadolin-vierailulla koululaiset pääsevät tutustumaan kemistien käyttämiin tasokkaisiin välineisiin ja työtapoihin innostavassa ympäristössä. Kirjoittaja toimii Kemianluokka Gadolinin vierailukoordinaattorina. kevien rajoitusten tunteminen. Ensimmäisiä työkokemuksia Kiitos sponsoriyhteistyön, Gadolinilla on mahdollisuus toimia linkkinä koulujen ja yritysmaailman välillä. Ryhmien ohjauksesta vastaavat koulutetut oppaat. Opettaja voi asettua oppijan asemaan, joten vierailuille ovat tervetulleita muutkin kuin kemianopettajat. Laboratoriossa se näkyy muun muassa keskittymisen, ilon ja onnistumisen ilmeinä kasvoilla. Opettajien lisäksi palautetta tulee myös lapsilta ja nuorilta itseltään. Kemian opetuksen keskus Kemma toimii vuosittain työpaikkana usealle 8.–9.-luokkalaiselle TET-harjoittelijalle. Helposti saatavilla oleva tieto säästää myös itseään kehittävän ja kemian alaa aktiivisesti seuraavan opettajan aikaa. Puhelun jälkeen pohdin laajemmin toimintamme merkitystä ja vaikutusta. Näin edistetään yritysten osaamistarpeiden täyttymistä tulevaisuudessa. Koulun ulkopuolisena oppimisympäristönä Gadolinilla on tärkeä tehtävä koulujen lisäresurssina. Oppilaan laaja-alaisen osaamisen tukeminen ja ilmiöiden tutkiminen usean luonnontieteen näkökulmasta onnistuvat, kun hyödynnetään koulun lähiympäristöä, yrityksiä ja asiantuntijoita. Kuva kemiasta tulevaisuuden alana rakentuu nuoren silmissä pala palalta. 57 6/2016 KEMIA Ve ikk o So m er pu ro GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Lapsena saatu kipinä saattaa joskus kantaa aina ammatinvalintaan asti. Välitön palaute ilahduttaa. Positiivisen kemiakuvan muodostuminen voi olla pienestä kiinni, ja innostus voi lähteä liikkeelle hyvästä opettajasta tai mielenkiintoisesta kontekstista. Vaikka yläkouluikäisten maailmassa ajatus ammatinvalinnasta voi tuntua vielä kaukaiselta, heillekin on hyvä jakaa tietoa erilaisista koulutuksista ja töistä, joissa kemiaa tarvitaan. Opintokäynnistä voi joskus alkaa ammattiin asti johtava polku. Kemiasta ja muista luonnontieteistä kiinnostuneelle omatoimiselle nuorelle Gadolin voi konkreettisesti tarjota ensimmäisen työkokemuksen ja samalla kurkistuksen yliopistomaailmaan ja yhteen työyhteisöön. Opintovierailuilla sekä opettajille että nuorille tarjotaan tietoa kemiasta yritystenkin näkökulmasta. Jo nyt Gadolin saattaa sytyttää nuorissa vierailijoissa elinikäisen kemiakipinän.
Sen selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, tutkijat sanovat. Löydöistä kirjoitti Live Science. Sc an st oc kp ho to. Nature-lehdessä. Niiltä, joilla lääkeannos oli isoin, plakki poistui lähes kokonaan. 58 6/2016 KEMIA ULKOMAILTA Parasetamolia odotusaikana nauttineiden äitien lapsilla oli muita enemmän hyperaktiivisuutta. Kolme potilasryhmää sai uutuuslääkettä kerran kuussa vuoden ajan, jokainen erisuuruisena annoksena. Lupaavan aineen tehoa ja turvallisuutta jatkotestataan parhaillaan kahdessa suuremmassa, kolmosvaiheen lääketutkimuksessa. Parasetamolia on pidetty hyvin turvallisena käyttää myös raskausaikana. Asia selviää kolmen kansainvälisen tutkimusryhmän tuoreista tuloksista, jotka julkaistiin Nature-lehdessä. Koehenkilöinä on 2 700 Alzheimer-potilasta kahdessakymmenessä Euroopan, Amerikan ja Aasian maassa, kertoo Science Daily. Tutkijoiden mukaan aboriginaalien tuntemattomat esi-isät ovat hyvin etäistä sukua denisovanihmiselle ja vielä kaukaisempaa neandertalilaiselle. Mekanismi, jolla parasetamoli voisi vaikuttaa lapsen käytökseen, on arvoitus. Tutkimuksesta kertoi Suomessa ensimmäisenä Mediuutiset. Tutkijat raportoivat asiasta Jos raskaana oleva nainen käyttää kipulääke parasetamolia, syntyvälle lapselle saattaa myöhemmin kehittyä käytösongelmia. raskausviikoilla sekä syntyneen lapsen täytettyä kolme vuotta. Sveitsiläistutkijoiden ja bioteknologiayhtiö Biogenin yhteisessä kokeessa testattiin Aducanumab-nimistä vasta-ainetta yhteensä 165:llä Alzheimerin taudin alkuvaiheen potilaalla. Yhteys käy ilmi Bristolin ja Cardiffin yliopistojen tuoreesta, Jama Pediatrics -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Tutkijat keräsivät yhteen genomitiedon 787 ihmisestä, jotka edustavat reilua 280 populaatiota eri puolilta maailmaa. Odottajan kipulääkkeestä lapselle käytösongelmia Sc an st oc kp ho to Alzheimer-tutkijat ottivat ison askeleen Tutkijat löysivät uuden ihmislajin Australian alkuperäisasukkaiden perimän analyysi osoitti, että heidän esiisänsä ovat lisääntyneet toisen ihmislajin edustajien kanssa. Verrokkiryhmäläisille annettiin pelkkää lumelääkettä. Raskausviikolla 32 syöty parasetamoli lisäsi lapsen riskiä tunne-elämän häiriöihin. Käytöshäiriöitä eivät selittäneet sosiaaliset syyt. Brittitutkimuksessa oli mukana lähes 8 000 äitiä, joiden lääkkeiden käyttöä kartoitettiin 18. Afrikasta noin 40 000–70 000 vuotta sitten kohti Aasiaa lähtenyt nykyihmisten ryhmä on matkansa varrella pariutunut toisen, aiemmin tuntemattoman ihmislajin kanssa. ja 32. Huolellinen dna-analyysi paljasti, että Australian aboriginaalien perimässä on jälkiä toisesta ihmislajista, joka on tieteelle uusi. Äidin raskauden jälkeen syömällä parasetamolilla ei ollut vaikutusta lapsen käyttäytymiseen, ei myöskään lapsen isän käyttämällä lääkkeellä. Uudesta lääkkeestä odotetaan hyvää työkalua Alzheimerin taudin hoidossa. Muistisairauden eteneminen pysähtyi kaikilla, joille oli annettu aitoa vasta-ainetta. Plakkia hävisi merkittävästi kaikkien oikeaa lääkettä saaneiden aivoista. Zürichin yliopistossa kehitetty uusi vasta-aine tuhoaa tehokkaasti amyloidiplakkia, jota kertyy Alzheimerin taudista kärsivien aivoihin ja joka estää aivosolujen välisen viestinnän. Lasten käyttäytymistä tutkittiin seitsemän vuoden iässä. Uudet tiedot vahvistavat viitteitä, joita ilmiöstä on saatu aiemmissa selvityksissä
Sc an st oc kp ho to ja Axel Janke Science Daily -lehdelle. Intialaistutkijat prosessoivat suomujätteen joustavaksi, läpinäkyväksi materiaaliksi ja rakensivat siitä biologisen nanogeneraattorin, jonka pietsosähköisenä elementtinä toimivat kollageenikuitujen hierarkkisesti järjestetyt nanofibrillit. Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa elävä nubiankirahvi, joka kuvattiin ensi kertaa jo 300 vuotta sitten, osoittautui pohjoisafrikankirahvin alalajiksi. Tutkijat nimesivät uudet lajit eteläafrikankirahviksi, masaikirahviksi, verkkokirahviksi ja pohjoisafrikankirahviksi. Tutkijat keksivät suomuille täysin uuden käyttökohteen. Kun suomugeneraattoria testattiin painelemalla sitä sormenpäillä, se sytytti valon reiluun viiteenkymmeneen ledlamppuun. Hänen mukaansa biogeneraattoria voitaisiin käyttää läpinäkyvän, kannettavan ja biohajoavan elektroniikan sovelluksissa sekä lääketieteellisissä implanteissa, diagnostiikassa, kehonIntiassa kalastetaan ja kulutetaan päivittäin valtavia määriä kalaa. Kirahvien lukumäärä Afrikassa on voimakkaassa laskussa. Generaattori voi hyödyntää monenlaisia mekaanisia ärsykkeitä, kuten kehon liikettä, tuulta ja koneiden ja äänen värähtelyä. ”Olimme erittäin yllättyneitä, kun testit kertoivat kirahvien sisältävän neljä ryhmää, jotka eivät lisäänny keskenään luonnossa”, kuvailee tutkiKalansuomuista syntyi nanogeneraattori Sc an st oc kp ho to Geenianalyysi paljasti: Kirahveja on monta lajia Suurimpien kirahvien pää kohoaa noin kuuden metrin korkeuteen. ”Uskomme, että keksinnöllämme Kaikki kirahvit eivät olekaan samaa lajia – toisin kuin tutkijat ovat pitkään uskoneet. Saksalainen Goethe-yliopisto ryhtyi alun perin tekemään geenitestejä eri puolilla Afrikkaa elävistä kirahveista maanosan kirahviensuojelujärjestön pyynnöstä. Kukaan ei kuitenkaan ole aiemmin onnistunut hyödyntämään sitä. Kasvinsyöjät elävät useimmiten muutaman yksilön ryhminä. Current Biology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kirahvilajien väliset geneettiset erot ovat ainakin yhtä suuria kuin eroavaisuudet jääkarhun ja ruskeakarhun välillä. Kun niitä vielä kolme vuosikymmentä sitten oli yli 150 000 yksilöä, nyt määrä on pudonnut selvästi alle sadan tuhannen. Eläinten suojelua pyritään siksi tehostamaan.. sisäisessä täsmälääkeannostelussa ja terveyden digitaalisessa seurannassa. 59 6/2016 KEMIA Intialainen tutkijaryhmä on ensimmäisenä maailmassa valjastanut kalanjalostuksen suomujätteen energianlouhinnan työkaluksi. Tutkijoiden mukaan löytö paljastaa, kuinka suuria aukkoja tieteeson suuri vaikutus itselatautuvan joustavan elektroniikan kehitykseen”, sanoo tutkimusta johtanut Jadavpurin yliopiston professori Dipankar Mandal Science Daily -lehdessä. sä yhä on jopa suurten nisäkkäiden kohdalla. Kalansuomujen kollageenikuiduilla on tiedetty olevan pietsosähköinen ominaisuus. Tarkoituksena oli selvittää, olivatko aikoinaan tehdyt eläinsiirrot suojelualueelta toiselle mahdollisesti sekoittaneet kirahvien alalajeja. Uusi, kattava geenitutkimus osoittaa, että maailman korkein maanisäkäs jakautuu kaikkiaan neljään eri lajiin. ”Sitten kun generaattori käy tarpeettomaksi, se hajoaa itsestään elimistöön”, Mandal kuvailee. Ryhmän tähtäimessä on muun muassa suomugeneraattorilla toimiva sydämentahdistin, joka saisi käyttövoimansa sydämenlyönneistä. Kirahveja on tosin tutkittu selvästi vähemmän kuin esimerkiksi norsuja, leijonia tai gorilloja
Riitta Maijala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tanja Kallio. Maija Tenkanen. Ph.D. Ilari Maasilta. Yukitaka Murakami (Kyushun yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi vanh. FM Shahid Rehanin väitöskirja Biochemical and biophysical characterization of human equilibrative nucleoside transporter subtype-1 (hENT1) tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi dos. Timo Sajavaara. Erkki Levänen. Arthur Tatham (Cardiffin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Jaakko Julinin väitöskirja Instrumentation for time-of-flight elastic recoil detection analysis tarkastettiin 16.9.2016. Suzanne Lacasse (Norjan geoteknillinen instituutti) ja kustoksena prof. FM Johanna Viiliäisen väitöskirja Viral modulation of host cell anti-apoptotic mechanisms and cellular stress to promote viral pathogenesis tarkastettiin 23.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Satu Mustjoki. DI Matti Järveläisen väitöskirja Towards in Situ Methods for Characterization of Porous Materials tarkastettiin 16.9.2016. Johanna Mäenpää. Gerrit de Leeuw. Marco D’Ignazion väitöskirja Undrained Shear Strength of Finnish Clays for Stability Analyses of Embankments tarkastettiin 21.9.2016. Pavel Jelínek (Tšekin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. M.Sc. Aila Tiitinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Andre S. Minna Nyström. Bjørn Kløve. Arjan van Adrichemin väitöskirja Discovery of small molecule modulators of Ras superfamily proteins–Studies of MgcRacGAP and Ras tarkastettiin 9.9.2016. Tampereen teknillinen yliopisto DI Jarno Mäkelän väitöskirja On the Variability of the Transcription Process in Escherichia coli tarkastettiin 9.9.2016. (Tech.) Rui Zhangin väitöskirja Experimental investigation and thermodynamic description of the BaO-containing oxide system tarkastettiin 2.9.2016. M.Sc. Lionel Canioni (Bordeaux’n yliopisto, Ranska) ja kustoksena apul.prof. Henrik Bjarne Møller (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Helsingin yliopisto FM Anita Laitisen väitöskirja The establishment of efficient methods to culture immunosuppressive mesenchymal stromal cells from cord blood and bone marrow tarkastettiin 26.8.2016. FM Elina Tampion väitöskirja Utilization of Food Waste via Anaerobic Digestion: From Feedstock to Biogas and Fertilizers tarkastettiin 10.9.2016. Tim Länsivaara. M.Sc. Jaak Truu (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouni Punkki (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Riitta Keiski. Hanna Antilan väitöskirja Activation of the TrkB Neurotrophin Receptor by Antidepressant Drugs tarkastettiin 14.9.2016. FM Miina Ojansivun väitöskirja Characterization of osteogenic differentiation mechanisms of human adipose stem cells in response to BMP-2 and bioactive glasses tarkastettiin 16.9.2016. Alexis Finoguenov. Frederick Stoddard. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Doug Degenstein (Saskatchewanin yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Stefan Bertilsson (Uppsalan yliopisto) ja kustoksena prof. The effect of sulphur and biomaterialbased compounds on the performance of DOC and SCR catalysts tarkastettiin 9.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Fabian Schulzin väitöskirja Ultra-thin insulating layers of hexagonal boron nitride for high-resolution scanning tunneling spectroscopy tarkastettiin 16.9.2016. Marika Ruponen. Juha Toivonen. Birgitta Svenningsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kus. Kapanidis (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ghassem Gozaliaslin väitöskirja Formation of the bright central galaxies in massive haloes tarkastettiin 22.9.2016. tutk. Tiina Salminen (Åbo Akademi) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi dos. Jairan Nafar Dastgerdin väitöskirja Mechanical modeling of particulate reinforced metal matrix composites tarkastettiin 27.9.2016. Vastaväittäjänä toimi Dr. Stefan Glunz (Freiburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Gary Marquis. Chris Collins (Liverpoolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi TkT Mikko Helle (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Michele Jamiolkowski (Torinon teknillinen yliopisto, Italia) ja Dr. DI Emilia Vänskän väitöskirja Thermal stability of highdensity paper made of refined softwood kraft pulp tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Simo Vanni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Oulun yliopisto FM Satu Karjalaisen väitöskirja Identification of processes leading to long-term wastewater purification in northern treatment wetlands tarkastettiin 26.8.2016. DI Arto Köliön väitöskirja Propagation of Carbonation Induced Reinforcement Corrosion in Existing Concrete Facades Exposed to the Finnish Climate tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Qiao Shin väitöskirja Synthesis and structural characterization of glucooligosaccharides and dextran from Weissella confusa dextransucrases tarkastettiin 29.9.2016. ELL Riina Tolvasen väitöskirja Control of Listeria monocytoenes in the food industry tarkastettiin 2.9.2016. Heikki Tanila. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto M.Sc. FM Jani Hakalan väitöskirja Measuring hygroscopic properties of aerosol particles tarkastettiin 30.9.2016. Hele Savin. Xin Huangin väitöskirja Metal-catalysed oxidation of cereal prolamins for glutenfree applications tarkastettiin 30.9.2016. Magnus Skoglundh (Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. TkL Nguyet Doanin väitöskirja Synthesis and characterization of controlled metal nanostructures for electrochemical applications tarkastettiin 23.9.2016. Juha Voipio. Harri Lipsanen. Raimo Tuominen. Richard Nichols (Liverpoolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Matti Pentti. Peter Liljeroth. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Henk Schols (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Väitökset jatkuvat sivulla 63 VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto M.Sc. Prov. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Achillefs N. Jukka Horppila. Jessica Rosenholm (Åbo Akademi) ja kustoksena dos. Josu Takala (Vaasan yliopisto) ja kustoksena prof. Xosé Bustelo (Salamancan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Hannah Joyce (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Veli-Pekka Jaakola. Vastaväittäjänä toimi prof. Varpu Marjomäki (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto LL Noora Kaartisen väitöskirja The Effect of Embryo Culture Length and Freezing Method on the ART Success Rate and the Weight of the Newborn tarkastettiin 2.9.2016. Pekka Taskinen. Moses Chao (New Yorkin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Henri Leinosen väitöskirja Electrophysiology of Visual Pathways as a Diagnostic Tool for Neurodegenerative Diseases: Evidence from Mouse Disease Models tarkastettiin 9.9.2016. Ribeiro. Tuukka Petäjä. Monica Ek (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. 60 6/2016 KEMIA toksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ian Vickridge (Pariisin nanotieteiden instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. DI Ari Väliheikin väitöskirja Resistance of catalytic materials towards chemical impurities. FM Karoliina Soinisen väitöskirja Cellular, placental and in vivo pharmacokinetics of liposomal doxorubicin tarkastettiin 9.9.2016. Itä-Suomen yliopisto Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapani Vuorinen. Susanna Miettinen (Tampereen HENKILÖUUTISIA yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. MMM Hanna Aarnoksen väitöskirja Photochemical transformation of dissolved organic matter in aquatic environment– From a boreal lake and Baltic Sea to global coastal ocean tarkastettiin 2.9.2016. DI Simo Tukiaisen väitöskirja On the retrieval of atmospheric profiles tarkastettiin 28.9.2016. DI Tuomas Haggrénin väitöskirja Nanowire technology for optoeletcronic applications tarkastettiin 23.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Yaolan Tianin väitöskirja Studies of Two-Dimensional and Three-Dimensional Phononic Crystal Structures tarkastettiin 2.9.2016. Nicolas Tessier-Doyen (Limoges’n yliopisto, Ranska) ja prof. DI Päivikki Revon väitöskirja Reducing surface recombination in black silicon photovoltaic devices using atomic layer deposition tarkastettiin 9.9.2016. Puskal Kunwarin väitöskirja Direct Laser Writing of Silver Nanoclusters in Polymer Thin Films Nanoclusters tarkastettiin 16.9.2016. Karl Joulain (Poitiersin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Hannu Korkeala. Jukka Rintala
Kun Biohit vuonna 2011 myi nesteannosteluliiketoimintansa, Forsman siirtyi kaupan mukana Sartoriuksen palvelukseen. ”Kun jakelijat ja jakelijaverkoston kehittäminen eri markkina-alueilla ennen olivat työssäni merkittävässä roolissa, nyt toimin itse jakelijana kotimaan markkinoilla”, Forsman kuvailee näkökulman vaihdostaan ja uskoo kertyneestä osaamisesta ja kokemuksesta olevan hyötyä uudessa tehtävässä. Teknoksen Paula Salastie on Vuoden liikemies O rd io r ”Pitää olla koko ajan silmät auki ja seurata valppaasti, mitä laboratorioalalla tapahtuu”, Niklas Forsman kuvailee työtään. Kansainvälisestä myynnistä kotimaan kauppaan Niklas Forsmanista Ordiorin toimitusjohtaja Pe kk a Ka rh un en ”Minun tavoitteeni on viedä Teknos seuraavalle sukupolvelle entistä menestyvämpänä”, sanoo Paula Salastie. Toinen tärkeä segmentti ovat ympäristön, terveydenhuollon ja bioalan laboratoriot. Asiakkaat kaipaavat itse tuotteiden lisäksi yhä enemmän esimerkiksi sovellustukea, menetelmäkehitystä ja huoltoa. Niklas Forsman on tarttunut toimeen innokkaasti. Yhtiön asiakkaat toimivat pääasiassa teollisuuden ja tutkimuksen laadunvarmistusja tutkimuslaboratorioissa. Yrityksen toiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-alueeseen. Vuoden Liikemies on toiminut esimerkkinä ja suunnannäytriotuotteiden myyntiorganisaatiosta ja jakelijaverkosta Pohjoismaissa. Siellä hän vastasi yhtiön laboratoMaaliyhtiö Teknoksen konsernijohtaja Paula Salastie on valittu vuoden 2016 liikemieheksi. Teknos työllistää noin 1 200 henkeä, joista lähes 200 tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Valinnassa painotettiin etenkin Salastien menestyksekästä työhistoriaa ja hänen asettamiaan tavoitteita sekä Teknoksen kasvua, kansainvälistymistä ja vahvaa panostusta tuotekehitykseen. Konsernin liikevaihto on 295 miljoonaa euroa.. Yksi merkittävistä asiakassektoreista on elintarviketeollisuus, jonka tarpeisiin yhtiö on toimittanut laitteistoja perustamisvuodestaan 1992 lähtien. Niklas Forsman aloitti työuransa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä vuonna 2000 Biohit Oyj:ssä, joka tunnetaan etenkin nesteannostelutuotteiden ja diagnostisten testien kehittäjänä. Yritys on Euroopan johtavia teollisuusmaalien valmistajia, jolla on tuotantoa Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Venäjällä ja Kiinassa. ”Voimavaramme on kokenut ja osaava henkilöstö ja asiakkaan palvelu laitteen koko elinkaaren ajan. Kolmantena tukipylväänä ovat kromatografialaitteistot, joihin yritys on viime vuosina satsannut ja jonka asiakaskunta ulottuu ympäristölaboratorioista lääkeja muuhun teollisuuteen sekä perustutkimukseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Vaikka markkinat ovat viime vuodet olleet haastavat, uusi ruorimies ei näe tarvetta yrityksen kurssin suureen reivaamiseen. Teknos on vuonna 1948 perustettu perheyhtiö, jossa Paula Salastie edustaa Kiikan sukua jo kolmannessa sukupolvessa. ”Paula Salastie on osoittanut kykyä liiketoiminnan jatkuvaan uudistamiseen ja saavuttanut menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Valintaraadin muodostivat Suomen Liikemies-Yhdistys ry, Aalto-yliopisto ja Kauppalehti. 61 KEMIA 6/2016 Laboratoriolaitteita toimittava Ordior Oy on saanut uuden vetäjän. ”Pitkällä aikavälillä tietysti katsomme, mitä uusia, täydentäviä tuotteita ja palveluita mahdollisesti voimme lisätä toimintaamme.” Päivi Ikonen täjänä”, toteaa Liikemies-Yhdistyksen puheenjohtaja Esa Niemi. Tähän perustamme jatkossakin”, Forsman linjaa. Pääosassa analytiikka Ordiorin ydinosaamista on Forsmanin mukaan analyyttisten laitteistojen ja järjestelmien myynti ja huolto. Ordior edustaa päämiestensä tuotteita Suomen markkinoilla
”Sisällä on paljon pienhiukkaslähteitä. Molekyyligeneetikko Tuula Teeri paneutui tutkijanuransa aikana etenkin selluloosan entsymaattiseen hajotukseen ja entsyymien ja vasta-aineiden toimintamekanismeihin. Sittemmin hän työskenteli muun muassa Ruotsin Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun biotekniikan korkeakoulun varadekaanina ja yliopiston vararehtorina. CASE Europe Leadership Award -palkinnon myönsi maailmanlaajuinen koulutusjärjestö CASE (Council for Advancement and Support of Education). Hänen johdollaan Aalto-yliopisto on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen johtavista yliTuula Teerille tunnustus koulutuksen edistämisestä opistoista, jolla on vahva ja ainutlaatuinen identiteetti”, perustelee palkintoa CASE Europe -organisaation toimitusjohtaja John Middleton. Hän vastaa yhtiössä muun muassa kemikaaliturvallisuuspalveluista. Hän selvittää myös sitä, kuinka ulkoilman pienhiukkaset kulkeutuvat sisätiloihin. Teeri sai tunnustuksen ensimmäisenä pohjoismaisen yliopiston rehtorina. Uudeksi tuotantojohtajaksi on nimitetty DI Antti Arpalahti. Ja nn e Le ht in en /A al to -y lio pi st o Tuula Teeri iloitsee suuresti palkinnostaan. ”Koska hiukkasilla on suuri vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, pitää ymmärtää, mistä hiukkaset tulevat ja miten erilaiset päästöt vaikuttavat.” Palkintoperusteluissa korostetaan Kaarle Hämerin ansioita alan monipuolisena kehittäjänä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Terrafame Oy DI Harri Natunen on nimitetty teknologiajohtajaksi. Tekes Verkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty DI Teija Lahti-Nuuttila. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Luonnonvaraja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen tutkimusjohtajaksi on nimitetty FT Tiina Nakari-Setälä. Hämeri tunnetaan etenkin aerosolifysiikan, kaupunkiilman ja ilmanlaadun sekä sisäilman tutkimuksesta. Valio Oy TkT Anu Kaukovirta-Norja on nimitetty tutkimusja teknologiajohtajaksi. 62 6/2016 KEMIA Kemia-lehti 2017: Katso aikataulut ja osateemat III-kannesta! KEMIA Kemi HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Kemianteollisuus ry Lakimieheksi on nimitetty varatuomari Laura Häyrinen. Teknikum-Yhtiöt Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI, MBA Harri Ojala. Al in a Pa th an Kaarle Hämeri on aktiivinen ja kiitetty opettaja, joka on useilla kansainvälisillä kursseilla kouluttanut yli 300 alan nuorta tutkijaa eri puolilta maailmaa. Hän on myös aktiivinen konferenssien järjestäjä ja tieteellisten julkaisusarjojen toimittaja. Helsingin yliopiston fysiikan professori Kaarle Hämeri on saanut arvostetun International Aerosol Fellow Award -palkinnon. Linnunmaa Oy Varatoimitusjohtajaksi on nimitetty HTM, ON Joonas Alaranta. Nyt ajankohtaista on esimerkiksi kolmiulotteinen tulostus ja sen päästöt huonetiloihin”, Hämeri kertoo. Hämeri on julkaissut yli 120 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua. Hän toimi aiemmin yhtiön tuotantojohtajana. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri on palkittu merkittävästä työstä koulutuksen edistämiseksi. Aerosolitutkija Kaarle Hämeri palkittiin. Aalto-yliopiston ensimmäisenä rehtorina Teeri on toiminut vuodesta 2009. ”Siihen johtanut työ on tehty yhdessä kaikkien aaltolaisten sekä lukuisten kumppaniemme ja lahjoittajiemme kanssa”, rehtori kiittää. Labroc Oy Betonija haitta-ainelaboratorion tutkijoiksi Espooseen on nimitetty laboratorioanalyytikot Matias Häyrynen ja Lauri Wilenius ja Ouluun FM Sini Halonen. Palkinnon myöntää aerosolitutkimuksen kansainvälinen kattojärjestö IARA. Hän toimi aiemmin VTT:n Luonnonvaraja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen operatiivisena johtajana. Hän vastasi aiemmin Terrafamen bioliuotusprosessin toimivuudesta. Lakipalveluista vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi on nimitetty HTM Niina Kosunen ja ympäristöpalveluista vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi DI Emilia Lier. ”Tuula Teeri on tehnyt erinomaista työtä luodessaan monialaista yliopistoa, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden
Antje Potthast (Wienin maatalousyliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Susanna Miettinen. FM Jessica Almin väitöskirja Bone quality and mesenchymal stromal cell capacity in total hip replacement: Significance for stem osseointegration measured by radiostereometric analysis tarkastettiin 23.9.2016. Käytön laajenemista esimerkiksi autoteollisuuteen on jarruttanut korkea hinta. Juha Tuukkanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena dos. Malgorzata Honcharenko (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Jäte, Vesi, Ympäristö 2016 Helsinki 12.–14.10.2016 www.messukeskus.com Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Helsinki 25.–26.10.2016 www.ttl.fi > Koulutus Energia 2016 Tampere 25.–27.10.2016 www.energiamessut.fi Forest & Photonics Lieksa 26.–27.10.2016 www.photonics.fi Kokkola Material Week Kokkola 29.10.–3.11.2016 www.materialweek.fi Lujitemuovipäivät Heinävesi 10.–11.11.2016 www.plastics.fi/lujitemuovipaivat Sisäilmapaja Tampere 16.–17.11.2016 http://sisailmayhdistys.fi Suomen kliinisen kemian yhdistyksen ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät Helsinki 17.–18.11.2016 www.skky.fi Farmasian päivät Helsinki 18.–20.11.2016 www.farmasianpaivat.fi Finnmateria Jyväskylä 23.–24.11.2016 www.finnmateria.fi Vesinäytteen otto ja mittaus, erikoistumiskurssi Helsinki 1.–2.12.2016 www.ael.fi/koulutustarjonta Tieteen päivät Helsinki 11.–15.1.2017 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 9.–10.2.2017 www.labquality.fi Sisäilmastoseminaari Helsinki 15.3.2017 http://sisailmayhdistys.fi Gasification 2017 Helsinki 15.–16.3.2017 www.wplgroup.com/aci/event/ gasification ChemBio Finland Helsinki 29.–30.3.2017 www.chembiofinland.fi Muovi & Pakkaus Lahti 20.–21.4.2017 www.muovimessut.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT K 2016 Düsseldorf, Saksa 19.–26.10.2016 www.k-online.de ExpoCoating Moskova, Venäjä 25.–27.10.2016 www.expocoating-moscow.ru Food Structure Design Congress Antalya, Turkki 26.–28.10.2016 http://fsd2016.org/v1 30 th European Simulation and Modelling Conference Las Palmas, Espanja 26.–28.10.2016 www.eurosis.org Pack Expo International Chicago, Yhdysvallat 6.–9.11.2016 www.packexpointernational.com Applied Nanotechnology and Nanoscience International Conference Barcelona, Espanja 9.–11.11.2016 http://premc.org/annic2016 Chem Show Eurasia Istanbul, Turkki 10.–12.11.2016 www.chemshoweurasia.com Molecular Machines Heidelberg, Saksa 20.–23.11.2016 www.embl.de/training/events Hazards Australasia Melbourne, Australia 23.–24.11.2016 www.icheme.org/hazardsaus2016 European Bioplastics Conference Berliini, Saksa 29.–30.11.2016 http://en.european-bioplastics.org/ conference Composites Europe Düsseldorf, Saksa 29.11.–1.12.2016 www.composites-europe.com Conference on Carbon Dioxide as Feedstock for Fuels, Chemistry and Polymers Köln, Saksa 6.–7.12.2016 www.co2-chemistry.eu Nanophotonics and Micro/Nano Optics International Conference Pariisi, Ranska 7.–9.12.2016 http://premc.org/nanop2016 21 st Iupac International Conference on Organic Synthesis Mumbai, Intia 11.–16.12.2016 www.iupac.org Oil & Gas Non-Metallics Lontoo, Iso-Britannia 12.–14.12.2016 www.amiplastics.com/events Future of Polyolefins Amsterdam, Alankomaat 18.–19.1.2017 www.wplgroup.com/aci/event/polyolefins-conference European Food and Beverage Plastic Packaging Berliini, Saksa 8.–9.2.2017 www.wplgroup.com/aci/event/ sustainable-packaging-conferenceeurope European Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Sankt Anton, Itävalta 19.–24.2.2017 www.ewcps2017.at 6 th International Conference on Ecological and Environmental Chemistry Chisinau, Moldova 2.–3.3.2017 http://eec-2017.mrda.md Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy Chicago, Yhdysvallat 2.–10.3.2017 www.pittcon.org 5 th International Conference on Multifunctional, Hybrid and Nanomaterials Lissabon, Portugali 6.–10.3.2017 www.hybridmaterialsconference.com Vastaväittäjänä toimi prof. Väitöksiä… Hiilikuituja puusta tekevälle tutkijalle miljoonarahoitus Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Hummel on saanut European Research Councililta (ERC) noin 1,5 miljoonan euron nuorten tutkijain aloitusapurahan. ”Myöhemmin tavoite on pystyä käyttämään puun rakenneosia lähes niiden alkuperäisessä muodossa, mikä vähentää hiilikuidun valmistukseen kuluvaa energiaa ja ympäristövaikutuksia entisestään”, Michael Hummel kertoo. Abdi Worku Muletan väitöskirja Glutathione Transferases as Detoxification Agents: Structural and Functional Studies tarkastettiin 26.8.2016. M ikk o Ra sk in en /A al to -y lio pi st o Edulliselle hiilikuidulle on kova tarve, sanoo Michael Hummel.. Se tehdään professori Herbert Sixtan tutkimusryhmän Ioncell-F-kehräysteknologialla, jolla on aiemmin syntynyt tekstiilikuituja selluloosasta ja kierrätysmateriaaleista. Hiilikuituja hyödynnetään etenkin äärimmäisen vahvoissa ja keveissä komposiittimateriaaleissa, joilla korvataan raskaampia materiaaleja muun muassa lentokoneissa ja avaruusaluksissa. prof. Satish Jadhavin väitöskirja Covalent conjugates of therapeutic oligonucleotides for in vivo targeting tarkastettiin 30.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Jaana Vuopio. Reijo Lahti. Pasi Virta. Turun yliopisto M.Sc. Julie Glowacki (Harvardin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Matti Poutanen. Ari Hinkkanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Savvas Savvides (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. 63 KEMIA 6/2016 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Åbo Akademi M.Sc. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Rohini Emanin väitöskirja Diet, microbes and gut immune responses in the pathogenesis of experimental type 1 diabetes tarkastettiin 9.9.2016. Jun Liun väitöskirja Wood-derived biomaterials for biomedical applications tarkastettiin 16.9.2016. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Hannu Aro. Aalto-yliopistossa valmistetaan hiilikuidun materiaaliksi puun selluloosaa ja ligniiniä yhdistävää hybridikuitua. FM Anni Vehmaksen väitöskirja Tissue Proteomes: Quantitative Mass Spectrometry of Murine Liver and Ovarian Endometrioma tarkastettiin 2.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Gyorgy Marko-Varga (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Liisa Kauppi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul. FM Mahesh Tamben väitöskirja New roads to genomic imbalance: Micrornaand protein phosphatase-mediated regulation of mitosis tarkastettiin 16.9.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. M.Sc. M.Sc. Stefan Willför. Noora Kotaja. Rahoitus tuli tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on valmistaa puusta korkealaatuisia hiilikuituja
Tänä vuonna minulla oli CHISAkonferenssissa myös oma tieteellinen esitys, joten työryhmän kokous sopi hyvin samaan yhteyteen. Se toinen väärän salin edessä odottanut ei lopulta löytänyt paikalle. Kun näytti siltä, ettei muita näy, lähdin kyselemään infosta mahdollisista salimuutoksista. Kaupungin historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. elokuuta. Alun perin kokouksen paikaksi oli ilmoitettu yksi konferenssin käytössä olleista saleista, ja odottelinkin sen edessä yhden toisen edustajan kanssa ihmetellen, miksi ovi oli lukossa. Kokouksessa oli kaiken kaikkiaan yllättävän vähäinen osanotto, vain kahdeksan henkeä, kun koko työryhmä käsittää noin 20 henkeä. Ville Alopaeus Kirjoittaja toimii kemian laitetekniikan professorina Aalto-yliopistossa. Sc an st oc kp ho to. Suurempien jäsenmaiden edustajat kertoivat omista kansallisista sekoitukseen liittyvistä ohjelmistaan, ja pienemmät maat, Suomi mukaan lukien, totesivat, että kansallista erillistä aktiviteettiä ei tällä alalla juurikaan ole. Keskustelimme myös lähiaikojen tärkeimmistä konferensseista, jotka joko liittyvät sekoitukseen tai sisältävät aiheeseen liittyviä osia. Kokous käytiin kuitenkin normaalisti läpi, ja tärkeimmät asiat tulivat käsitellyiksi. Vltavajoen rannalla sijaitseva Praha on Tšekin pääkaupunki. Ehdin sekaannuksesta huolimatta kokoukseen alkuvaiheessa. Olin tosin puolivahingossa tehnyt tuplabuukkauksen konferenssin päälle, minkä hoidin viettämällä osan aikaa hotellihuoneessa puhelin korvaa lämmittäen sen sijaan, että olisin päässyt kuuntelemaan muita tieteellisiä esityksiä. Kun olen jäsenenä myös EFCE:n fluidien erottamisen työryhmässä, jotkut ovat kysyneet, mahtaako siitä syntyä eturistiriitoja, että sama henkilö on mukana useammassa ryhmässä. Konferenssin ohjelmakirjasesta selvisi, että paikka oli vaihtunut. Lisäksi agendalla oli keskustelu jatko-opintoja elämäntyöpalkinnosta sekoituksen alueella. Palkinto on ollut teollisuuden (BHR) rahoittama, ja toivottiin sen jatkuvan. Mixing ja Fluid separation tosin muodostavat parin, jonka voi kuvitella johtavan kestämättömiin prosessiratkaisuihin, kuten oheisessa kuvassa. Järkevämpää on esittää tuloksensa esimerkiksi eurooppalaisten konferenssien yhteydessä. ville.alopaeus@aalto.fi Prosessi, joka perustuu fluidien erottamiseen ja sekoittamiseen. Olen yleensä vastannut, että Suomessa on niin vähän ihmisiä, ettei kaikkiin ryhmiin riitä eri henkilöitä. Sovimme pitävämme seuraavan kokouksen joko Barcelonassa lokakuussa 2017 järjestettävän kemiantekniikan maailmankongressin tai Birminghamissa kesäkuussa 2017 pidettävän ISMIP-symposiumin yhteydessä. Euroopan kemiantekniikan liiton Sekoitustyöryhmä koolla Prahassa Suurilla mailla omat ohjelmat Sekoitustyöryhmän kokous pidettiin tiistai-iltapäivänä. 64 6/2016 KEMIA SEURASIVUT Euroopan kemiantekniikan liiton EFCE:n sekoitustyörymän vuosittainen kokous pidettiin CHISA-konferenssin yhteydessä Prahassa 30. Muutenkaan en pidä tätä millään lailla ongelmallisena. Työryhmä on myöntänyt palkintoja European Mixing -konferenssien yhteydessä. Toisaalta tällaisen ratkaisun voi ajatella olevan kiertotalouden mukainen ja vähäpäästöinen. Työryhmän jäsenet olivat pääosin ennestään tuttuja useista Euroopan ja Pohjois-Amerikan sekoituskonferensseista jo paljon ennen kuin vuonna 2012 liityin työryhmään. Asiaa voi tietenkin aina parantaa, mutta esimerkiksi omia aihepiiriin liittyviä konferensseja ei ihan samassa mittakaavassa kannata järjestää kuin vaikkapa Saksassa
Suomessa tehtävä alan tutkimus on kansainvälisesti erittäin vahvasti verkottunutta. lokakuuta 15. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Myös alan tohtoriopiskelijoille tilaisuus on jatkossa erinomainen foorumi muiden nuorten tutkijoiden tapaamiseen ja omien tutkimustulosten esittelemiseen. Meno omilla kyydeillä. Keskustelut jatkuivat vilkkaina taukojen aikana, ja esiintyjiä kutsuttiin saman tien pitämään laajempi esitelmä samasta aiheesta toiseen yliopistoon. Ohjelman muodostivat 11 tutkimusesitelmää, posterinäyttely ja tieteellisiin kokouksiin aina tärkeänä osana kuuluva vapaamuotoinen keskustelu. Luennot ja posterit antoivat kattavan läpileikkauksen Suomen laskennallisen kemian tutkimuksesta. Suomen laskennallisen kemian tutkijat kokoontuivat ensimmäiseen kansalliseen vuositapaamiseensa Joensuuhun. Erittäin hyvin onnistuneen ensimmäisen vuositapaamisen jälkeen sovittiin, että vuoden 2017 kokous järjestetään Jyväskylän yliopistossa. Uusia kontakteja Laskennallinen kemia on modernin kemian keskeinen osa-alue, ja laskennalliset kemistit ovat hyvin edustettuina Suomen yliopistojen kemian laitoksissa. Osallistumismaksu 10 euroa. Heillä on myös oma jaostonsa Suomalaisten Kemistien Seurassa. 65 KEMIA 6/2016 Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Päijät-Hämeen kemistiseuran Yleisöluento 15.11.2016 kello 14 Lahden ammattikorkeakoulu, FellmanniCampus (Kirkkokatu 27, Lahti) Eila Hämäläinen: Herkullista arkiruokaa ja hieman hifistelyä molekyyligastronomian muodossa. Vapaa pääsy. helmikuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 23.11.2016 kello 17 Suomen Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki) Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Tilaisuuden koollekutsujana toimi apulaisprofessori Mikko Linnolahti Itä-Suomen yliopiston kemian laitoksesta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin 25. elokuuta ensimmäinen laskennallisten kemistien kansallinen vuositapaaminen. 2 000 euron apurahan sai viisi tohtorintutkintoon tähtäävää kemian alojen tutkijaa ja Kemian Seurojen jäsentä: filosofian maisterit Miia Mäntymäki Helsingin yliopistosta, Suvi-Katriina Ruokonen Helsingin yliopistosta ja Jussi Suvanto Turun yliopistosta sekä Master of Science Fedor Vasilyev Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja diplomi-insinööri Timo Weckman Aaltoyliopistosta. Yleisöllä olisi ollut aina enemmän kysymyksiä esitettäväksi kuin aikataulu salli. Päijät-Hämeen kemistiseuran Pikkujoulu 1.12.2016 kello 18 Ruokamiehet Oy (Sopenkorvenkatu 10, Lahti) Rosvopaistia ja viininmaistelua. joulukuuta 1/2017 4. Ilmoittautumiset osoitteeseen eilaha@elisanet.fi. mennessä osoitteeseen www.suomalaistenkemistienseura.fi. Aihepiirit liikkuivat pienten molekyylien erittäin tarkasta laskennallisesta spektroskopiasta monimutkaisten katalyyttisten reaktioiden mallinnukseen ja epäorgaanisista kiinteistä materiaaleista suuriin biomolekyyleihin sekä muihin pehmeisiin aineisiin. marraskuuta 15. Ilmoittautumiset 1.11. antti.j.karttunen@aalto.fi An tti Ka rtt un en Kokoukseen saapui 40 tutkijaa eri puolilta Suomea. Myös kotimaiselle vuositapaamiselle oli selvästi oikea tarve, sillä Joensuussa muodostui saman tien useita uusia kotimaisia kontakteja. marraskuuta 8/2016 16. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 7/2016 18. Laskennallisen kemian tutkijat kokoontuivat musmenetelmiä, esityksissä oli yhä reilusti yhteistä tarttumapintaa. Kemian Päivien Säätiö jakoi apurahaa www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on myös facebookissa! www.facebook.com/ kemialehti. Vaikka laskennallisessa kemiassa on viiden vuosikymmenen menetelmäkehityksen tuloksena käytössä valtava määrä erilaisia tutkiKemian Päivien Säätiö on myöntänyt vuoden 2016 apurahansa. Kokoukseen osallistui 40 tutkijaa Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistoista sekä Aaltoyliopistosta. tammikuuta 8. Antti Karttunen Kirjoittaja toimii epäorgaanisen materiaalikemian apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa
Kööpenhaminan yliopiston sienitutkija aloitti vuonna 1879 työn Carlsbergin laboratoriossa. Kööpenhaminan yliopisto sijoittuu rankingeissa yleensä pohjoismaisista yliopistoista parhaiten. Hän keksi niin sanotun Bohrin efektin, jonka mukaan veren happamoituminen alentaa hemoglobiinin kykyä sitoa happea. Niinpä hän eristi hyvälaatuisen hiivasolun ja lähti kehittämään siitä puhdaskulttuuria. Vuonna 1917 Bohrista tuli Kööpenhaminan yliopiston professori ja vuonna 1921 sinne perustamansa uuden teoreettisen fysiikan instituutin johtaja. Vuonna 1911 yliopistosta tohtoriksi väitellyt Niels Bohr (1885–1962) teki Kööpenhaminasta yhden fysiikantutkimuksen tärkeimmistä keskuksista. Isot biolääketieteen ja bioteknologian yritykset, merkittävät yliopistot ja erinomaiset sairaalat kehittävät yhdessä vahvuuksiaan 140 000 osaajan voimin. Medicon Valley, yksi Euroopan johtavista life science -keskittymistä, toimii salmen molemmin puolin. Oluthiivoja mikroskoopilla tutkinut Hansen oivalsi, että juoman virhemakujen syynä olivat ei-toivotut villihiivat. Uuden pohjahiivan kokeilu oli jättimenestys, jonka ansiosta puhdaskulttuurit levisivät muihinkin maailman panimoihin. Life science kukoistaa Kööpenhaminassa Kööpenhaminan sijainti Etelä-Ruotsin kupeessa ja Euroopan portilla on loistava. Tanskalaiset ottavat asemastaan irti kaiken niin bisneksen kuin tieteen teossa. Bohr nousi tunnettuuteen julkaistuaan vuonna 1913 kuuluisan atomimallinsa, josta hänet sittemmin palkittiin fysiikan Nobelilla. Niels Bohrin veli Harald Bohr (1887–1951) oli puolestaan tunnettu matemaatikko, hänkin kotikaupunkinsa yliopiston kasvatti. sisko.loikkanen@yle.fi Iloinen Kööpenhamina on tutkitusti yksi maailman elinvoimaisimmista kaupungeista. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Klusterihankkeen tutkimusalueita ovat muun muassa neurologiset häiriöt, tulehdussairaudet ja syöpä. Instituuttiin hakeutui pian vieraileviksi tutkijoiksi huippuluokan kvanttimekaanikkoja, muun muassa tulevat fysiikan nobelistit Werner Heisenberg, Paul Dirac ja Wolfgang Pauli. Kuningas Kristian I:n vuonna 1479 perustamassa opinahjossa opiskelee lähes 40 000 tulevaisuuden osaajaa. Heistä George de Hevesy sai fysiikan Nobelin vuonna 1943 ja Niels Bohrin poika Aage Bohr (1922–2009) sekä Ben Mottelson vuonna 1975. Näin sai alkunsa Novo Nordisk -yhtiö, alan johtava valmistaja maailmassa. Sc an st oc kp ho to. Pari vuotta myöhemmin Krogh otti Tanskassa käyttöön diabeteksen insuliinihoidon ja perusti laboratorion insuliinin tuotantoa varten. 66 6/2016 KEMIA TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Insuliinia ja olutta Bohrien ”tiededynastian” perusti aikoinaan jo Niels Bohrin isä Christian Bohr (1855–1911), joka työskenteli Kööpenhaminan yliopiston fysiologian professorina. Toinen merkittävä suurteollisuus lähti alkuun Emil Christian Hansenin töistä. Christian Bohrin fysiologian oppilaasta August Kroghista tuli alma materinsa eläinlääketieteen professori, joka palkittiin vuoden 1920 lääketieteen Nobelilla hiussuonia käsitelleistä töistä. Sisko Loikkanen Kööpenhaminan siteet Ruotsiin ovat vuonna 2000 valmistuneen Juutinrauman sillan ansiosta entistä tiiviimmät, mikä näkyy etenkin biotieteissä. Instituutin omat tutkijat eivät jääneet vierailijoiden varjoon