Kemi 6/ 20 18 PUTOA tai pärjää – laboratoriokisa kiihtyy ÖTÖKÄT marssivat ruokapöytään MERKURIUS testaa aineen rajat POTILAS käy petrimaljalle KEMIA www.laboline.fi uusi aikakausi on alkanut www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 Tutustu uusiin kotisivuih imme, arvioi ja voita!
Vaikuta, vaikutu, verkostoidu. Ba rry Sh arp les s. Tu le ja ko hta a ala n ed ust aja t, asi akk aat , pä ätt äjä t ja toi mi jat yh de llä ker taa Me ssu kes ku kse ssa . chembiofinland.fi #chembiofinland2019 Tap ah tum ast a ja osa llis tum ise sta lisä tie toa ! My yn tip ää llik kö Ha nn a Ko ske la, pu h. Mu ka na my ös no be list it Ad a E. Tap ah tum ass a on hu ike aa oh jel ma a: Ke mi an Pä ivie n -lu en toj a ja bio ala n sem ina are ja, ura sem ina ari , rek ryt ori , CV -kl ini ko ita ja pa ljo n mu uta . Me ssu illa saa t tuo tte esi ja pa lve lus i esi lle oik eill e ihm isil le, rak en na t yri tyk ses i tun ne ttu utt a ja tee t ka up pa a! Ko hta am ist yö ka lu Bre lla au ttaa sin ua so pim aa n tap aa mi set tap ah tum aa n. Yo na th, Sir J.F ras e Sto dd art ja K. Pa ika lla yli 100 ala n yri tys tä. 04 56 5 143 3, ha nn a.k os ke la@ me ssu ke sku s.c om , ch em bio fin lan d.fi Po hjo ism aid en joh tav a tap ah tum a. Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille 27.–28.3.2019 MESSUKESKUS HELSINKI
3 6/2018 KEMIA SISÄLLYS 6 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Laboratoriokentän myllerrys kiihtyy Kuka pärjää, kuka putoaa. Oikein ravittuina hyönteiset itsekin ovat terveellistä popsittavaa. Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Uuden muovitalouden rakentamisella on kiire Maija Pohjakallio 14 Hyönteistalous tulee Ötökät marssivat ruokapöytään Emma Kaustara ja Hilkka Vähänen 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Biokomposiitti syntyy sivuvirroista Elina Saarinen 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Pyörällä pääsee Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Elisabeth Helander Tieteen ja ympäristön asialla Sisko Loikkanen 40 Tutkijat matkaavat Aineen äärirajoille Eeva Pitkälä 44 Tulevaisuuden kaupunki syntyy Tulostetusta tekokivestä Katja Pulkkinen 46 Tampereella kasvatetaan Ihminen petrimaljalle Emma Kaustara Mitä suurempi volyymi, sitä kustannustehokkaampi toiminta, taustoittaa toimitusjohtaja Lasse Mäkelä globaalin Eurofinsin Suomen-toimintojen huimaa kasvua. Pysyvätkö pienet ja julkiset laboratoriot kyydissä mukana. Takaisin peltoon ohjattavia kierrätyslannoitteita kehitetään nyt laajalla rintamalla. Eu ro fin s Sc ien tifi c Fin lan d Oy Pioneerin osastaan tietämättömät jauhopukit mutustavat perunaa Luonnonvarakeskuksen hyönteislaboratoriossa Jokioisissa. De sig n Re fo rm Oy Valio tuotteistaa karjanlannasta optimoituja lannoitetiivisteitä. Viipurin pienoismallin, ehdottaa yksi Lappeenrannan järjestämän rakenneideakilpailun finalisteista. 20 AJANKOHTAISTA Uusioraaka-aineiden tarve voi muuttaa Kaatopaikat kaivoksiksi Elina Saarinen 21 UUTISIA 25 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Pidetään nuorten mielenterveydestä huolta Emilia Hiltunen 50 Aurinkokennotutkimus etenee Mustat paneelit tulevat Lauri Lehtinen 52 Kiertolannoite haastaa väkilannoitteet Kalevi Rantanen 56 Mittarit seuraavat, kuinka Maito kuivuu jauheeksi Hilkka Vähänen 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Dementti demografia 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Futuristinen Shanghai Sisko Loikkanen Va lio 14 44 52. Hi lkk a Vä hä ne n Mitä voi tehdä 3d-tulostetusta geopolymeeristä
vain 1 500 euroa • paikka näyttävällä juhlapalstalla vain 450, 690 tai 990 euroa Hintoihin lisätään alv 24 %. vain 2 200 euroa • 1/4 s. Katso lisätiedot ja mallipalsta: www.kemia-lehti.fi > Juhlimme ketterää Kemia-lehteä! Mainostaja, varaa paikkasi nyt! Juhlanumero ilmestyy 7. Jaana Koivisto puh. Osan erikoispainoksesta Kemia-lehti lahjoittaa luonnontiedelukioiden käyttöön. KEMIA Kemi Juhlanumero 7/2018 tavoittaa painettuna lehtenä ja sähköisenä näköisversiona yli 50 000 kotimaista ammattilaista ja päättäjää, joiden toimialoina ovat kemia lähialoineen, kiertoja biotalous, ympäristöala sekä terveys ja turvallisuus. lokakuuta mennessä. vain 3 100 euroa • 1/2 s. Varaa nyt paikkasi suurnumerosta: • 1/1 s. 040 7703 043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Leena Joutsen puh. marraskuuta. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Ketterä ja aktiivinen Kemia -lehti täyttää 45 vuotta Palautetta lukijoilta: • ”Ammattialalehtien ehdoton ykkönen.” • ”Mielenkiintoisia artikkeleita ja tuotetietoutta.” • ”Monipuolista tietoa kemian mahdollisuuksista.” • ”Laaja-alainen yleissivistävä tiedelehti.” • ”Mainoksetkin tuovat lisätietoa.” • ”Tulee luettua kannesta kanteen.” Sc an sto ck ph ot o kemia45_sivu.indd 1 19.9.2018 22.30. Kysy lisää ja varaa paikkasi 15
45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Jospa yrittäisimme kontrolloida ensin omia sanomisiamme, sitten vasta toisten. Virtuaaliveistelyä, ei mitään vakavaa. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. KEMIA Kemi Vol. Ennättäisikö Tarzan apuun. SOMEAJAN IHMISUHRIT revitään kappaleiksi virtuaalisella alttarilla, jolta sille sysätyn on mahdotonta rimpuilla vapaaksi. On luonnollista vaatia paljon niiltä, joilla on valtaa, asemaa tai johtajuutta. lokakuuta 2018 Sillä ei ole merkitystä, onko kohde syyllinen, syytön vai siltä väliltä. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. ROOMAN KEISARIEN kerrotaan kääntäneen peukalonsa alas merkiksi siitä, että voittaneen gladiaattorin tuli surmata häviölle jäänyt. Öiset kyyneleet kiusatun tyynyllä ovat oikeita. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Sillä ei ole merkitystä, onko kohde syyllinen, syytön vai siltä väliltä. Forssa Print, Forssa 2018 | ISO 9002 M ar kk u Jo ut se n Kunnes toisin todistetaan MUSTAVALKOISET TARZAN-LEFFAT olivat lapsuuteni televisio-ohjelmiston jännittävintä antia. Media lisää panoksia kaivamalla kulloisestakin kohteesta raskauttavaa aineistoa. Uusi osoitteemme on Asolantie 29 b, 01400 Vantaa.. 6/2018 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 3. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Eihän. Oli turvallista pelätä sellaista, mitä tapahtui vain elokuvissa. Netti on myrkyllinen ympäristö myötätunnolle. Sosiaalisen median pikaoikeudenkäynneissä ihminen analysoidaan ja tuomitaan ehkä vain yhden tehdyn tai sanotun asian perusteella. Vastuullinen työ edellyttää vastuullista käyttäytymistä. Aikuisten antaman esimerkin valossa ei ole yllättävää, että nettikiusaaminen yleistyy myös lasten ja nuorten keskuudessa. Rooleja on tarjolla niin kivittäjille kuin katsojille. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Julkisilla palstoilla lauotaan omilla nimillä ja kasvoilla hämmentävän haavoittavia viestejä. Pelin jännitystä lisää se, ettemme tiedä ennalta, keneen myrsky seuraavaksi osuu ja mistä syystä. Kohujen taustoja tulisi kuitenkin tutkia oikeudenmukaisesti. Kun mielipaha päässä kilahtaa, tviitti taivaisiin vilahtaa. Leena Joutsen 5 Oman elämänsä keisarit Kemia-lehti on muuttanut. Monella tuntuu olevan kovasti mielipiteitä mutta vain harvalla rakentavaa sanottavaa. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Eleestä on tullut jokamiehen oikeus, kun oman elämänsä keisarit peukuttavat häpeäpenkissä istuvalle tuomionsa. Pikatuomiot voivat johtaa pikapotkuihin tai muihin seurauksiin, jotka eivät välttämättä ole suhteessa tapahtuneeseen. Raaka tylytys on ”sivistynyt” versio entisaikojen brutaaleista riiteistä, joilla tavoiteltiin yhteisöllisyyttä, menestystä ja apua korkeammilta voimilta. Tuskin pystyin sormieni lomasta tirkistämään, kuinka julmat villit raahasivat ihmispoloja uhrattaviksi. Se oli vain läppää, kiusaaja voi puolustautua, lapsi tai aikuinen. Peukalo ylös säästi hävinneen. Ei oikeassa elämässä uhrata ihmisiä
”Meillä on Suomessa 32 akkreditoitua testauslaboratoriota, yhdeksän akkreditoitua tarkastuslaitosta, kolme akkreditoitua kalibrointilaboratoriota sekä akkreditoidut tuoteja järjestelmäsertifiointilaitokset.” Toimitusjohtaja listaa yhtiön monipuolista tarjontaa. 6 KEMIA 6/2018 toimintansa. ”Akkreditoitujen laboratorioiden kiinteät perustamisja ylläpitokustannukset ovat merkittäviä. Päivittäisessä laboratorioanalyysien suorittamisessa vaadittavan työn ja kulutustarvikkeiden määrä eivät myöskään pääsääntöisesti kasva samassa suhteessa näytemäärän mukaan.” Juha Granath Eurofins Scientific Finland Oy:n toimitusjohtaja Lasse Mäkelä on saapunut yhtiön Raision toimipisteestä asiakastapaamiseen Espoon Tapiolaan. Kiinnostusta on kyllä ilmennyt”, Mäkelä kertoo. Eurofins pyrkii näköjään valtaamaan markkinoita hinnalla millä hyvänsä. Jos kauppa ei synny tietyn ajan kuluessa, myynti siirtyy riippumattomalle asiantuntijalle”, toteaa Kilpailuja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Sanna Syrjälä. Kivenheiton päässä Otaniemessä on Eurofinsin tuorein yritysostos. ”Käymme läpi kuluneen kauden asiat ja palautteen. Yhtiö hakee parhaillaan ostajaa kiinteiden polttoaineiden analytiikan liiketoiminnalle. Testaus-, tarkastusja sertifiointipalvelujen tuottaja VTT Expert Services Oy ja sen tytäryhtiö, etenkin kaivosja polttoaineanalytiikan osaajana tunnettu Labtium Oy siirtyivät Eurofinskonsernin omistukseen viime vuodenvaihteessa. ”Eurofins sitoutui myymään kiinteiden polttoaineiden analytiikan liikeLaboratoriokentän myllerrys kiihtyy Kuka pärjää, kuka put oaa?. ”Ostaja voi tulla yhtä hyvin Suomesta kuin ulkomailta. ”Eurofinsin liikevaihdon odotetaan ylittävän neljä miljardia euroa.” ”Mitä suurempi volyymi, sitä kustannustehokkaampi toiminta”, taustoittaa Eurofins Scientific Finland Oy:n toimitusjohtaja Lasse Mäkelä yhtiön menestystä. Eurofins Scientific on maailman johtava bioanalyysipalveluiden tarjoaja, jonka rekisteröity kotipaikka on Luxemburgissa ja pääkonttori Brysselissä. ”Tässä häviää taas yhden julkisen toimijan näkökulma. Eurofinsin liikevaihdon odotetaan tänä vuonna ylittävän neljä miljardia euroa. ”Tarjoamme palveluita elintarvike-, maatalousja ympäristöanalytiikassa. Kuuntelen muutostarpeet ja kysyn, miten voimme palvella vieläkin paremmin”, Mäkelä kuvailee tapaamista. Nykyään sekä orgaanisesti että yritysja liiketoimintakauppojen myötä kasvaneen Eurofinsin Suomen-toimintojen liikevaihto on lähes 70 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä noin 700. Kun Mäkelä tuli yhtiön palvelukseen vuonna 2010, sen liikeSuomen laboratorioalan toiminnat keskittyvät kovaa vauhtia muutamalle kansainväliselle suuryritykselle. VTT:n kanssa tekemämme yrityskaupan myötä mukaan tulevat myös testaus-, mittausja sertifiointipalvelut.” Mäkelä muistuttaa vielä, että Eurofins tarjoaa asiakkailleen yli 150 000 validoitua analyysimenetelmää. ”Henkilökunnan osaaminen ja määrätietoinen työ sekä omistajamme luottamus ovat kasvun tae. Tosin VTT:n organisaatio saattoi olla liian raskas kaupalliseen analytiikkaan”, alan grand old man Hirvi pohtii. Kukaan kilpailijoistamme ei ole investoinut yhtä paljon palveluidensa ja liiketoimintansa kehittämiseen täällä Suomessa kuin Eurofins”, Mäkelä kehaisee. Kymmenien laboratorioiden verkosto Suomessa Lasse Mäkelä lyö kahvittelun lomassa pöytään Eurofinsin huimat kasvuluvut Suomessa. Kauppa joutui Kuluttajaja kilpailuviraston (KKV) syyniin, koska osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylitti 350 miljoonaa euroa ja niiden Suomen liikevaihto 20 miljoonaa euroa. KKV hyväksyi kaupan vain ehdollisena, koska siinä yhdistyivät Suomen kiinteiden polttoaineiden analytiikkapalveluiden markkinoilla toimivat suurin ja toiseksi suurin yritys. Tässä vaiheessa tuli mutkia matkaan. vaihto oli viisi miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli 50. Konserniin kuuluu yli 400 laboratoriota, sen liiketoiminta ulottuu 44 maahan, ja se työllistää yli 35 000 henkeä. Mittatekniikan keskuksen ylijohtajan tehtävistä eläköitynyt professori Timo Hirvi kantaa huolta laboratorioalan keskittymisestä suuryritysten käsiin. Lasse Mäkelän mukaan Eurofins on saanut VTT Expert Services Oy:n ja Labtium Oy:n haltuunoton hyvään vauhtiin. Eurofinsin viimeisin ostos on jatkoa Suomessa jo jokin aika sitten käynnistyneelle laboratoriokentän uusjaolle. Pystyykö alalla alkanut teknologian murros pitämään julkiset ja pienet laboratoriot mukana kilpailussa. Asiakkaan nimi pysyy liikesalaisuutena, mutta ”elintarvikeanalytiikan alasta on kyse”
Laboratoriokentän myllerrys kiihtyy Kuka pärjää, kuka put oaa?. 7 6/2018 KEMIA Eurofins Scientific Finland Oy oaa
”Julkisen puolen taas on keskityttävä tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen”, Hirvi sanoo.. Ju ha Gr an at h Professori Timo Hirvi neuvoo pieniä laboratorioita erikoistumaan. 8 KEMIA 6/2018 ”Mitä suuremmalla asiakasnäytevolyymilla laboratoriotoimija pystyy yksikköään operoimaan, sitä pienempi on yksittäiselle palvelusuoritteelle kohdistuva osuus toiminnan kiinteistä kustannuksista ja sitä kustannustehokkaammin laboratorio pystyy palvelujaan tarjoamaan”, Mäkelä muotoilee. Näin turhien analyysien määrä voi kasvaa.” Kansainvälisten laboratorioketjujen tuotokset ovat Hirven mukaan toki hyviä. Hirven kumppaneineen perustama mikrobiologinen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio Novalab Oy myytiin viime vuonna sekin kansainväliselle Synlab-konsernille. Timo Hirvi sanoo suomalaisen laboratorioalan osaamisen olevan yhä tasokasta. ”Kun tehdään paljon mittauksia ja analyyseja, laadunvarmistus on yleensä luotettavampaa”, professori muistuttaa. Mies ei puhu ainoastaan akateemisella äänellä. Suomalaislaboratorio on tullut tunnetuksi muun muassa dopingtestauksen osaajana. ”Pienten yritysten etuina ovat pikaanalyysit, näytteenoton ohjeistus ja asiakkaan saamien tulosten tulkinta. Tuorein osoitus kansainvälisen laboratoriojätin Suomi-innosta on heinäkuulta. ”Ne eivät kuitenkaan ole johtaneet mihinkään. ”Nyt analyyseja tehdään ympäristö-, terveysja elintarvikepuolella, kun ne voitaisiin tehdä yhdellä kerralla yhdessä paikassa. Julkisen laboratoriotoiminnan osalta Hirvi harmittelee sitä, että jokainen hallinnonala ylläpitää omia pieniä laboratorioita sen sijaan, että keskinäistä yhteistyötä tiivistettäisiin ja kansainvälistä yhteistyötä kehitettäisiin. Julkisen puolen on keskityttävä tutkimukseen, menetelmien kehittämiseen, vertailulaboratoriotoimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön”, Hirvi painottaa. Johtopäätökseni on, että päätöksentekijöiltä puuttuu luonnontieteellistä osaamista.” Yhteispeli parantaa kriisivalmiutta Professori Janne Nieminen johtaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laboratoriopalveluiden kemian tutkimusyksikköä. ”Päättäjiltä puuttuu luonnontieteiden osaamista” Eurofinsin analyysien edulliseen hintaan vaikuttanee myös se, että valtaosa niistä tehdään suurissa tehtaissa Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Yli 40 maassa toimiva, noin 1,6 miljardin liikevaihdolla operoiva Synlab osti Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n koko osakekannan. Professorin ohje pienille laboratorioille on erikoistuminen. Nieminen ehdotti jo kuluvan vuosikymmenen alussa, että laboratorioalan toimintoja kannattaisi keskittää Viikkiin. Sieltä jokainen saisi tulokset käyttöönsä.” Hirvi on vuosien mittaan tehnyt aiheesta lukuisia selvityksiä valtionhallinnolle. Hän kuitenkin pelkää tason kärsivän, kun Eurofinsin lisäksi muutkin kansainväliset yritykset tekevät tuloaan yhä vahvemmin. Analytiikan tietotaitoa olisi myös Suomessa. Suuret laboratoriot ovat etäällä asiakkaistaan, ja näytteisiin liittyvä yhteistyö on vähäistä. Ajatus on vihdoin ottanut tulta. Helsingin Viikissä sijaitsevan Kaaritalon tiloja kunnostetaan, sillä lähitulevaisuudessa taloon muuttavat Eviran seuraksi muun muassa Suomen ympäristökeskuksen Syken laboratoriot. ”Nykyisellä mallilla julkiset laboratoriot pienenevät, ja osaaminen heikkenee. Nieminen ohjaa vieraansa työhuoneeseensa remontissa olevien käytävien läpi
LuonnonJu ha Gr an at h ”Kenttämittauksiin soveltuvat laitteet yleistyvät, ja osa analytiikasta siirtyy kohteen viereen”, kertoo Eviran Janne Nieminen esitellessään Luonnonvarakeskukselta lainattua IRMS-laitetta. ”Kun tilanne on päällä, voidaan luottaa vain olemassa olevaan osaamiseen ja kapasiteettiin, jota sitten skaalataan tarpeen mukaan.” ”Ei pidä jäädä ideologisesti jumiin” Janne Niemisen mielestä tarvitaan selkeä kansallinen strategia laboratorioalan palveluiden, laadun ja toiminnan varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Ulkomaalaisia marjoja pyrittiin kauppaamaan suomalaisina. ”Se on osa kriisivalmiutta, sisäistä turvallisuutta ja suomalaisen infran ylläpitoa ja kehittämistä. ”Tämä auttaa säilyttämään kriisivalmiutemme, osaamisemme ja kapasiteettimme.” Janne Niemisen mukaan kansainväliset laboratoriojätit eivät uhkaa Eviraa, jolla on 260 työntekijää ja laboratoriotoimintaa kuudella paikkakunnalla. Eviran tutkimushuoneessa komeilee Luonnonvarakeskuksesta lainattu IRMS-laite, jonka avulla viime kesän toriratsioissa paljastettiin joukko ”mansikkarikollisia”. Viikissä on jo kylvetty yhteistyön siemen. Nyt kaikki pitävät kiinni vain omistaan”, Nieminen noituu. ”Kun tilanne on päällä, voidaan luottaa vain olemassa olevaan osaamiseen ja kapasiteettiin.”. 9 6/2018 KEMIA ”Luonnonvarakeskus Luke tuli jo naapuriin, Syke muuttaa ensi vuonna, ja Helsingin yliopiston kanssa suunnittelemme yhteistyötä”, Nieminen kertoo. Tilanne paranisi, jos edes luotaisiin strategia laboratoriotoiminnalle ja katsottaisiin asiaa sektoreittain kokonaisstrategian pohjalta. ”Kattavan valtion valvontalaboratorion perustaminen ei esityksestä huolimatta onnistunut. ”Kerätyn vertailutiedon avulla laitteen tekniikka voi erottaa ulkomaiset mansikasta kotimaisista. Näiden torjunnassa emme voi olla muiden varassa”, Nieminen korostaa. Niemisen mukaan suurten julkisten laboratorioiden, kuten Eviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tullilaboratorion, välisen yhteistyön yksi kompastuskivi on, että ne kuuluvat eri ministeriöiden alaisuuteen. Pitää nähdä kansallinen etu”, Nieminen sanoo. Yhteiskunnan jokainen sektori terveydestä teolliseen tuotantoon tarvitsee laboratorioja testauspalveluja.” Sen sijaan Niemisen uhkakuvia ovat muun muassa kansainvälisen kaupan monimutkaiset toimitusketjut ja ilmastonmuutoksen vaikutukset: taudit leviävät entistä laajemmalle ja nopeammin. Hän perää myös keskittämistä ja yhteistyötä, jollaista Timo Hirvikin kaipaa. Synergialla on iso merkitys. ”Me hoidamme lakisääteisiä tehtäviä valvonnassa, ylläpidämme laboratoriovalmiuksia, teemme tutkimusta ja toimimme vertailulaboratoriona. Tässä ei pidä jäädä ideologisesti jumiin akselilla yksityinen vastaan valtio. Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy lähialueillamme, ja uudet hometoksiinit ja tuholaiset uhkaavat viljasatoja. ”Ruokaskandaalit, kuten fiproniili kananmunissa tai Brasilian pilaantuneen lihan myynti, heikentävät luottamusta
”Bisnestä tehdään yhä vanhoin keinoin, otetaan näyte manuaalisesti, lähetetään se analysoitavaksi ja odotetaan tulosta. Onko näin myös tulevaisuudessa. Yritykset havittelevat vertailulaboratorioiksi Suomen ympäristökeskuksen laboratorionjohtaja Tero Eklin suunnittelee parhaillaan muuttoa Viikin Kaaritaloon Syken laboratoriokeskuksessa Helsingin Kuninkaanlammessa. Uusi teknologia tuo vaihtoehtoja Kun Eurofins-konserni runsas vuosi sitten osti Ramboll Finland Oy:n ja Ahma insinöörit Oy:n ympäristöalan palvelut, toimitusjohtaja Lasse Mäkelä sanoi yhtiönsä halunneen saavuttaa ostoilla ”selkeän markkinajohtajan aseman”. Syken ympäristöhallinnon laboratoriotoimintaa on myllerretty rankasti viime vuosina. Pörssiyhtiöiden tehtävä on sen sijaan olla hyödyksi omistajilleen. ”Julkinen sektori on vuosikymmenten aikana osallistunut merkittävästi alan kehittämiseen. Syken laboratoriokeskuksella on tärkeä rooli riippumattomana ympäristöanalytiikan kansallisena vertailulaboratoriona. ”Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan piiriin kuuluva hanke selvittää parhaillaan julkisen vertailulaboratoriotoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tulevaisuutta ympäristömittauksissa”, Eklin kertoo. Hihasta löytyy Kummeli-sketsistä lainattu ”Pena sen vielä viime hetkellä keksi” -kortti, laboratorioalalla käynnissä oleva teknologian murros. Alan kansainväliset ketjut ovat muun muassa Skandinaviassa laajentaneet liiketoimintaansa myös vertailulaboratoriotoiminnan puolelle. Uskon, että viiden vuoden kuluttua markkinoiden toimijat lasketaan yhden käden sormilla.” Laboratorionjohtaja Eklin ei kuitenkaan ole synkkä mies. ”Pelko on, että siitä tulee määräävä markkina-asema”, Tero Eklin sanoo. Isot ketjut eivät osallistu yhteisössä tehtäviin töihin vaan pyrkivät pörssiyhtiöinä tekemään mahdollisimman vahvaa tulosta.” ”Markkinaliberalismin aikana julkisen sektorin toiminta nähdään usein haitallisena. ”Syke ei osallistu ympäristöanalytiikan kilpailutuksiin. Nykyään Syken osuus markkinoiden ympäristöanalytiikan kokonaistuotannosta on enää promilleluokkaa. ”Samalla pohditaan myös vaihtoehtoja toiminnan järjestämiseksi Suomessa.” Eklinin lähtökohta on, että ympäristöanalytiikan pitäisi hyödyttää niin kansantaloutta kuin ympäristöä. juha.granath@saunalahti.fi Ju ha Gr an at h ”Ympäristöanalytiikan ei pidä hyödyttää pörssiyhtiöitä vaan kansantaloutta ja ympäristöä”, tähdentää Syken laboratorionjohtaja Tero Eklin. ”Syken meriekologian tutkimuslaboratorio siirtyi Viikkiin jo viime syksynä. Viikkiin lähtee Eklinin mukana hänen 35 alaistaan. ”Laboratoriotoiminnan keskittäminen on järkevää jo laitteiden kalleuden takia ja myös riittävän näytevirran ylläpitämiseksi”, Nieminen sanoo. ”Arvioni mukaan Eurofins ja Synlab hallitsevat nykyään 60–70:tä prosenttia Suomen ympäristönanalytiikan markkinoista. ”Viiden vuoden kuluttua toimijat lasketaan yhden käden sormilla.”. Vielä 20 vuotta sitten se oli yhdessä VTT:n kanssa ympäristöanalytiikan merkittävimpiä toimijoita. 10 KEMIA 6/2018 varakeskus käyttää laitteita ympäristöja ilmastotutkimuksissa, mutta tekniikka toimii tarvittaessa vaikkapa luomuvalvonnassa.” Uusimmat, toistaiseksi hintavat laitetekniikat, kuten genomisekvensaattorit ja korkean erotuskyvyn HR-massaspektrometrit, tuottavat valtavia datamääriä. Uusi teknologia tuo vaihtoehtoja, kuten jatkuvatoimiset laitteet, avoimen datan, droonit. Nyt toimintamme pohjautuu ulkopuoliseen rahoitukseen. Muuton myötä meistä tulee entistä selkeämmin osa Viikin tiedeyhteisöä”, Eklin kertoo. Tilannetta pitäisi tarkastella kokonaisuutena, jossa julkinen ja yksityinen sektori kehittävät toimialaa yhdessä kansantalouden ja ympäristön kannalta tärkeissä aiheissa”, Eklin sanoo. Nämä eivät toistaiseksi kiinnosta kansainvälisiä ketjuja.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Meidän laboratoriokeskuksemme on tarkoitus päästä uusiin tiloihin loppuvuodesta 2019. Sen avulla selviämme tehtävästämme tuottaa tutkimusja kehityshankkeisiin erilaisia ratkaisuja ja analytiikkaa”, Eklin sanoo
Toimipaikkamme sijaitsevat Vaasassa, Seinäjoella ja Helsingissä. Tarjoamme monipuolisen, vastuullisen tehtäväkentän ja vakituisen paikan laadukkaisiin analyyseihin panostavassa yrityksessä. Lähetä siis hakemuksesi 11.10. raporttien hyväksymisen ja asiakaskontaktit. Sinulla on tehokas ja huolellinen työote, hyvät organisointitaidot ja kykyä analyyttiseen ajatteluun. bestLab Oy on laadukas rakennusalaa palveleva laboratorio. Tehtävässä vaaditaan sitoutumista turvallisuuteen, esimiestaitoja, yhteistyökykyä, innovatiivisuutta ja vahvaa englannin kielen taitoa. Lisätietoja antaa Hannes Rahja, +358 44 262 0538. mennessä osoitteeseen rekry@bestlab.fi. Se onnistuu, kun valitset kaasuauton ja tankkaat siihen Gasumin kotimaista biokaasua kiinteään kuukausihintaan. Tehtävä täytetään, kun sopiva ehdokas löytyy. +358 204 169 424. Lue lisää gasum.fi autoasi kiinteään hintaan Haemme nyt käyttöinsinööriä UPM Pietarsaaren sellutehtaalle. Lue lisää ja hae tehtävään osoitteessa www.upm.fi/tyopaikat 7.10.2018 mennessä. UPM:n Selluliiketoiminta työllistää maailmanlaajuisesti 1 500 henkilöä ja kuuluu UPM Biorefining -liiketoiminta-alueeseen. Sinulla on kemistin koulutus tai vastaava koulutustausta ja kokemusta rakennusja laboratorioalalta. Hoidat myös mm. www.bestlab.fi Haemme Vaasan laboratorioon tiiminvetäjäksi/vastuuhenkilöksi Kemistiä tai vastaavaa Vastaat haitta-aineanalyysien (asbesti, PAH, PCB) suorittamisesta rakennusmateriaaleista yhdessä tiimisi kanssa. Lisää meistä osoitteesta www.upmpulp.com. Lisätietoja tehtävästä antaa Tero Virkkala, tero.virkkala@upm.com, puh. Palveluihimme kuuluvat asbestianalyysit, mikrobianalyysit ja muut haitta-aineanalyysit.. Osallistut projekteihin ja henkilöresurssien suunnitteluun. #AJANKAASULLA Audi | Opel | Seat | ŠKODA | Volkswagen Haluaisitko tankata autoasi kiinteään hintaan 89 €/kk. Onhan se nyt järkevää tietää polttoainelasku ennakkoon. Laboratoriomme on FINAS-akkreditoitu ja EVIRAN hyväksymä. Johdat tiimiäsi innostavasti ja tavoitteellisesti. UPM tarjoaa sinulle mielekkään työn kestävän tulevaisuuden hengessä, innostuneen ja motivoituneen tiimin sekä hyvät kehitysmahdollisuudet urallasi. Sinulla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään 3 vuoden työkokemus alalta, erinomaiset vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisukykyä. Olet vahvasti mukana turvallisuustyössä ja turvallisuuden edistämisessä. Kommunikoit sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä. Liitäthän hakemuksesi oheen ansioluettelosi. Vastaat kuitulinjojen valmistusprosessista ja osallistut tuoteja prosessinkehitystyöhön
Tarvitaan myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Monet tunnetut brändit, kuten CocaCola, Nestlé ja Unilever, ovat tehneet merkittäviä lupauksia kierrätystai biopohjaisten raaka-aineiden käytön lisäämisestä muovipakkauksissa. Suomessa valmistuu pian ympäristöministeriön alaisuudessa valmisteltu kansallinen muovitiekartta. Jotta muovi saadaan paremmin kiertoon, muovijätteen keräyksen, jatkojalostuksen ja jalostettujen tuotteiden markkinoiden on pelattava yhteen. Jokaisen panosta tarvitaan. Suunnitelmien ytimen muodostavat muovipäästöjen minimointi, öljyä korvaavien raaka-aineiden käytön lisääminen ja muovin saaminen paremmin kiertoon. TÄTÄ MIELTÄ MUOVI ON monissa käyttökohteissa erinomainen materiaali, mutta sen ongelma on, että systeemi on rikki. Avainasemassa on toimivien arvoketjujen rakentaminen. NOPEIN TAPA rakentaa uusi muovitalous on tehdä se yhteistyönä. Kemiallisten reittien osuus kierrätyksestä on vasta vajaat kaksi prosenttia, mutta käynnissä on paljon kehitystyötä. Muovin kertakäyttökulutus on liian kiivasta, eikä muovijätettä saada tehokkaasti kerättyä ja hyödynnettyä. Julkisen tutkimusja kehitysrahoituksen avulla voidaan antaa alkusysäys uusille ratkaisuille. Ekologisin kierrätysreitti voi olla eri jätteille erilainen. Yhdysvalloissa kehityskohteet ovat pitkälti samoja. Kolmannes päätyy energiakäyttöön, loput kaatopaikalle tai roskana luontoon. Muovijäte lajitellaan, pestään, murskataan, sulatetaan uudelleen ja prosessoidaan uusiomuovirakeiksi. Kierrätyksen kehittäminen ei yksin riitä. Rakeista valmistetaan esimerkiksi kukkaruukkuja tai muovikasseja. Kemian avulla voidaan ymmärtää materiaalien rakenteita ja niiden vaikutusta aineen ominaisuuksiin sekä sitä, miten materiaaleja rakennetaan ja puretaan osasistaan. Viime kädessä meillä kaikilla kuluttajina ja äänestäjinä on yllättävän iso vaikutus siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Maija Pohjakallio Uuden muovitalouden rakentamisella on kiire Maija Pohjakallio on kemiantekniikan tohtori, joka vetää VTT:ssä Materiaalien prosessointi ja kiertotalouden ratkaisut -tiimiä. Kemialla on tavoitteiden toteuttamisessa keskeinen rooli. EUROOPASSA KIERRÄTETÄÄN nykyisin noin kolmannes jätemuoveista. Asiat etenevät tai ovat etenemättä pääosin yritysvetoisesti. EU:n komissio julkaisi vuoden alussa muovistrategian. Osa kehittyvistä maista tarvitsee pikaista apua perusjätehuoltonsa kuntoon laittamisessa. Suurin osa kierrätyksestä on mekaanista. Ero on, että Atlantin takana sääntelyn ohjaava vaikutus on pieni. Kehitystyön kärki vaihtelee. UUDEN MUOVITALOUDEN rakentamisella on kiire, jotta maapallomme toiminta ei häiriinny ja jotta luonnonvarat riittävät kasvavalle ihmiskunnalle. Pohjoismaissa voidaan keskittyä vaikkapa mikromuovipäästöjen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen sekä muovin materiaalikierrätyksen kasvattamiseen. Muita reittejä muovien kierrättämiseen ovat kemialliset menetelmät, kuten kaasutus, nesteytys ja liuottimien käyttö, sekä bioteknologiset menetelmät. Sääntelyllä voidaan kannustaa kierrätykseen ja vauhdittaa uusiotuotteiden markkinoita suosimalla niitä julkisissa hankinnoissa. Kemiallisen kierrätyksen lopputuotteena ei saada suoraan uusiomuovia vaan yleensä polttoaineita tai kemikaaleja. Kansainvälisillä muovisopimuksilla pitäisi ilmastosopimusten tapaan asettaa yhteisiä tavoitteita ja vauhdittaa parhaiden käytäntöjen jakamista. Osassa käyttökohteita perinteinen muovi on hyvä korvata uusilla biopohjaisilla materiaaleilla. Systeemistä myös vuotaa päästöjä, mikä pilaa ympäristöä. Le en a Jo ut se n. Muovijätteen prosessointiteknologiat eivät sulje toisiaan pois vaan täydentävät toisiaan
www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Nornickel Harjavalta on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. 83 €) . • Typpi ja Rikki. Meiltä myös tunnetuilta valmistajilta analysaattorit: • CHNS/O ja IRMS. OTA TTT-LEHTI AVUKSESI, KUN • kaipaat tukea ja vinkkejä työhyvinvointiin • kehitätte työpaikallanne uutta • haluat luotettavaa tietoa työturvallisuudesta ja -terveydestä. Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista. CHN/O/S, IRMS, Hiili ja Rikki, Typpi/Proteiini ym: • Katalyytit ja reagenssit • Vertailuaineet • Tinaja hopeakupit • Laivat ja upokkaat • Kvartsija lasiosat Kysy laitekohtaista listaa teille sopivista tarvikkeista. • AOX ja Kloori. NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA HARJAVALTA www.nornickel.fi | Twitter: @NNHarjavalta Analysaattoreiden, analysointitarvikkeiden ja vertailuaineiden luotettava toimittaja www.labdig.fi • labdig@labdig.fi • 09-884 5022 Orgaaniseen ja epäorgaaniseen polttoanalytiikkaan tarvikkeet kaikkien valmistajien laitteille. Työhyvinvoinnin erikoislehti TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi Kemia ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm
14 KEMIA 6/2018 Hilkka Vähänen Luonnonvarakeskuksen Jokioisten toimipiste sijaitsee keskellä kaunista, hiljaista maalaismaisemaa. Ötökät marssivat Hyönteistalous tulee ruokapöytään. Pelloilla tehtävästä tieteellisestä työstä vihjaavat rajatut tutkimuslohkot, joiden ympäriltä kasvillisuus on lanattu alas
Kielelle leviää raikas tuulahdus mangoa. Emma Kaustara ja Hilkka Vähänen Ohut näkkileipä näyttää ensi silmäyksellä tavalliselta, no, näkkäriltä. ”Hyönteiset ovat äärimmäisen ekotehokkaita ravinnon tuottajia”, pääjohtaja sanoo. Buchert muistuttaa aikamme globaaleista haasteista. ”Koska hyönteistalous tulee, vääjäämättä”, vastaa Luken tuore pääjohtaja, kemiantekniikan tohtori Johanna Buchert. Suomalaisen uutuusvälipalan raaka-aineena on käytetty kotisirkkoja, sekä murskattuina että kokonaisina. Tarkemmin katsoen leivän pinnalle ripotellut mustat siemenet eivät kuitenkaan ole siemeniä vaan tummien hyönteisten palasia. Tai itse asiassa ihan vain rapealta suolakeksiltä, joka ajaa hyvin asiansa pienenä hiukopalana. Puraisun jälkeen selviää, että maun perusteella sirkkasuklaata ei erota perinteisestä. Snacksien vieressä seisovat pullot sisältävät astetta eksoottisempaa palanpainiketta: sirkkasmoothieta. Kehitystä avittaa Luonnonvarakeskus, joka tutkii hyönteisten kasvattamista uudessa laboratoriossaan. Kalastuksen lisääminen ei ole kestävä ratkaisu. 15 6/2018 KEMIA Jos olet tavallinen nelikymppinen suomalainen, olet elämäsi aikana syönyt jo parikymmentä kiloa erilaisia hyönteisiä, ja syöt niitä vastedes entistä enemmän. Soijapapuja viljellään lähinnä Etelä-Amerikassa, jossa viljely rasittaa sademetsiä. Nyt hyönteisiä saa kasvattaa ja myydä elintarvikkeiksi kahdeksassa unionimaassa. Mutta miksi Luonnonvarakeskuksen Jokioisten tutkimusyksikön pöytään on katettu näin paljon sirkkatuotteita. Ilmastonmuutos ja väestönkasvu vaativat uusia ratkaisuja ja resursseja. Rousk. Ihmisten määrä kasvaa, joten myös rehun tarve kasvaa. Suomalaiset avoimia hyönteisruualle Sirkkojen ja muiden hyönteisten sisällyttäminen ruokatuotteisiin tuli meillä mahdolliseksi vuonna 2017, kun Suomi muutti tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta. ”Hyönteiskasvatus ruuaksi on trendi, jolla on markkinarakoa”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Miika Tapio.. Ajatus hätkähdyttää hetken, mutta ennakkoluulot sikseen. Sekään ei maistu ötököiltä. Suomeen rehuproteiinin lähteeksi tuotavasta soijasta ainakin osan voisivat korvata kotimaiset hyönteiset. Tätä nykyä rehuun lisättävä proteiini on yleisimmin kalajauhoa tai soijaa. Hyönteiset sopivat ihmisen ravinnoksi mutta myös lemmikkija tuotantoeläinten rehun proteiinilähteeksi. Suklaa on juuri niin herkullista kuin suklaa yleensäkin. Maistuu sirkkanäkkäriltä. Muhkurainen suklaanappi sujahtaa suuhun jo sujuvasti
16 KEMIA 6/2018 Kiinnostus hyönteisravintoon lisääntyy koko ajan. ”EU on määrittänyt ylärajat sille, kuinka paljon hyönteistä jauhoissa saa olla, mutta nollatoleranssia on mahdotonta ylläpitää.” Sirkkasuklaakaan ei ole varsinaisesti uutuus. ”Me kaikki syömme hyönteisiä jo nyt, valitsimmepa kaupassa sirkkapihvit tai emme”, Tapio huomauttaa. Tutkimuksissa kansalaiset ovat nimenneet pääsyyksi hyönteisten syömiselle niiden hyvän maun. ”Meillä sirkat ja toukat maistuvat mieluiten jauhettuina ja osana suolaista ruokaa”, Tapio kertoo. Kaakaopapujen myötä kaikkiin suklaatuotteisiin on aina ajautunut myös hyönteisiä. Uusia hyönteisyrityksiä syntyy jatkuvasti eri puolille maata. Tapio arvioi, että alan tuotanto kymmenkertaistuu muutamassa vuodessa. Näin niitä jauhautuu osaksi jauhoja ja edelleen viljatuotteita. ”Toki myös kasvavalla ympäristötietoisuudella on osansa asiaan.” Tapio kiittelee sitä, että viranomaiset ovat Suomessa olleet poikkeuksellisen avoimia ja yhteistyöhaluisia hyönteisravinnon ja -kasvattamisen edistämisessä. Viimeisimpien kyselytutkimusten mukaan 70–80 prosenttia kansasta on valmis ottamaan ötökät lautasilleen – joskaan ei välttämättä muodoissa, joissa hyönteisiä muualla maailmassa syödään. Alan ripeää kasvua selittää meillä se, että suomalaiset ovat tutkitusti avoimia hyönteistaloudelle ja hyönteisten ruokakäytölle. ”Kansa ilmaisi kiinnostuksensa, ja viranomaiset vastasivat kutsuun nopeasti ja ponnekkaasti.” Toisaalta hyönteisruuassa ei ole kyse mitenkään uudesta asiasta, vaikka moni sen sellaiseksi mieltää. Suomessa toimii jo viitisenkymmentä hyönteiskasvattajaa ja kolme rekisteröitynyttä rehun jatkojalostajaa. ”Jokainen suomalainen syö vuodessa puoli kiloa hyönteisiä tavallisen ruuan mukana.” Hyönteisiä päätyy väistämättä monenlaisten raaka-aineiden, kuten viljan, sekaan. Vaikkapa Thaimaalle tyypilliset kokonaisina paistetut heinäsirkat eivät ole suomalaisten ykkössuosikkeja. Mustasotilaita ja jauhomatoja Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön pääkompleksin takapihalla ”Hyönteistuotteilla on nyt tilausta”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Miika Tapio, joka on perehtynyt etenkin mustasotilaskärpästen genetiikkaan. ”Me kaikki syömme hyönteisiä jo nyt, valitsemme kaupassa sirkkapihvit tai emme.” Ku va t: Hi lkk a Vä hä ne n Mustasotilaat viihtyvät hyvin optimaalisesti valaistussa kasvatusympäristössään.
Toisiaan tukevat prosessit tehostavat kompostin toimintaa. Griinsectin runsaskuituisten ja runsasproteiinisten kotisirkkanäkkäreiden koostumuksesta 6–8 prosenttia on hyönteistä. 17 6/2018 KEMIA paistaa aurinko. Suuremmassa tuotannossa kasvatusastiat pinottaisiin päällekkäin kuin tarToukat tekevät tehokompostin Hyönteisiä voidaan hyödyntää ainakin kolmella tavalla: ihmisten ruokana, tuotantoeläinten rehun proteiinilisänä ja niin sanotussa teknisessä käytössä. Kotimaisia sirkkoja sisältävät myös Entisin hedelmäiset smoothiejuomat ja erilaiset suklaanapit. Niiden valoisuutta, ilmankosteutta ja lämpötilaa kontrolloidaan tarkasti. Toukkakompostissa puoliintumisaika lyheni 1,9 päivään.” Nykylainsäädäntö ei salli kotitalousjätteellä ruokittujen toukkien syöttämistä tuotantoeläimille. Mustasotilaiden toukat asustavat peremmällä samassa huoneessa aikuisten kärpästen kanssa. Bakteeri inaktivoituu toukan syötyä sen. Puitteet ovat pienet, mutta tutkimusympäristön avulla voidaan simuloida hyönteisten kasvatusta myös suuremmassa mitassa. Ne ovat aikuisia mustasotilaskärpäsiä. Tekninen käyttö voi tarkoittaa vaikkapa hyönteisten valjastamista jätteen käsittelyyn. ”Jäte on aina paras käsitellä sen syntypaikalla, jolloin vältytään kalliilta kuljetuskustannuksilta. ”Me emme siis ehdota mitään vallankumouksellista, kun kehotamme lisäämään kompostiin toukkia”, sanoo tutkija Cecilia Lalander Ruotsin maataloustieteellisestä yliopistosta. Nyt se on uudistettu kasvuympäristöksi vielä pienemmille hyötyeläimille. Lisäksi toukat laimentavat lääkkeiden ja hyönteismyrkkyjen pitoisuuksia. Katseen vangitsee ensimmäiseksi häkki, jonka kohdelamppujen valossa lentelee satoja isoja, tavallista huonekärpästä hieman solakampia kärpäsiä. Vanhassa hautomossa toimii Luken uusi hyönteisten tutkimusympäristö InsectLab, jossa etsitään ratkaisuja hyönteistalouden kysymyksiin, kuten hyönteisten kasvattamiseen ja niille sopiviin rehuihin sekä niiden lisäyspopulaation hallintaan. Gr iin se ct Oy Hi lkk a Vä hä ne n. Toukkien kotina palvelevat avoimet, laakeat muoviastiat, joiden pohjaa peittää muutaman sentin kerros kompostiainesta. Laboratorion sisältä löytyy kaksi kasvatushuonetta. ”Meidän tutkimuksessamme salmonellan määrä putosi dramaattisesti jo viikossa toukattomaan kontrollikompostiin verrattuna.” Toukat vähentävät Lalanderin mukaan myös muiden bakteerien määriä kompostissa. Toukkakomposti on yksinkertaisempana rakenteena muutenkin halvempi kuin mädätykseen perustuva.” Suomalaisia hyönteistuotteita. Kun sieltä lähtee kävelemään pitkin peltojen ympäröimää hiekkatietä, saavutaan metsäsaarekkeelle. Ruotsalaisryhmä tutki esimerkiksi epilepsialääkkeenä käytettävän karbamatsepiinin hajoamista toukkakompostissa. ”Karbamatsepiini hajoaa hitaasti vesistöissä, ja sen puoliintumisaika maaperässäkin on kymmeniä päiviä. Loiseliöiden määrään ne eivät vaikuta. Kompostissa toukat estävät myös salmonellabakteerin leviämistä. Kärpäsentoukat toimivat luonnon jätteenkäsittelijöinä, joten ne hajottavat jätettä myös kotikompostissa. Puiden siimeksessä katseilta piilossa seisoo tumma, matala rakennus, entinen kananpoikien hautomo. Kun makro-organismit ovat saaneet oman urakkansa hoidettua, työtä jatkavat mikro-organismit. Kompostissa ahertaneita toukkia ei siis voida enää hyödyntää rehuna. Kärpäsentoukkien kompostikäyttö tuo silti paljon lisäarvoa. Toukat myös vähentävät jätteen määrää syömällä sitä
Tämä tarkoittaa sitä, että niitä ei saa päästää kasvatustilojen ulkopuolelle. Etenkin äyriäisallergiat saattavat ristireagoida hyönteisproteiinien kanssa. Tulevaisuuden ruokahyönteisiä voi olla monia muitakin. Vuosi 2018 on siirtymäaikaa, jonka kuluessa jo markkinoille ehtineitä tuotteita voidaan myydä vapaasti. 18 KEMIA 6/2018 Hyönteistuotanto on tarkkaan valvottua Sen paremmin EU:ssa kuin kansallisellakaan tasolla ei ole erityistä hyönteisiä koskevaa lainsäädäntöä. ”Tämän vuoksi on tärkeää, että tuottaja viestii mahdollisista riskeistä asiakkaalle ja että pakkauksen allergiamerkinnät ovat kunnossa”, sanoo Keski-Saari, joka muutenkin painottaa tuottajavastuun merkitystä. ”Hyönteistuotannossa korostuu toimijan vastuu omien tuotteiden turvallisuudesta ja niistä annettujen tietojen paikkansapitävyydestä.” ”Hyönteiset ovat sitä, mitä ne syövät” Yksi ruokahyönteisten erikoisuuksista muihin tuotantoeläimiin verrattuna on se, että monet niistä ovat Suomessa vieraslajeja. Suomessa myynnissä ovat nykyisin kotisirkka, mehiläinen – käytännössä sen kuhnuritoukka – ja jauhomato. Hyönteisten elintarvikekäytön turvallisuudesta tiedetään vasta vähän, sillä aihetta ei juuri ole tutkittu. Hyönteisten elintarvikekäytön osalta eletään kuitenkin murrosvaihetta, kertoo ylitarkastaja Riina Keski-Saari Elintarvikevirasto Eviran elintarvikehygienian jaostosta. Lisäksi riskeihin vaikuttaa se, kuinka hyönteinen on prosessoitu, eli käytännössä se, millainen elintarvike on kyseessä.” Yleisesti ottaen hyönteiset ovat hyvä kasvualusta mikrobeille, sillä ne sisältävät runsaasti ravinteita ja vettä. Perusasiat ovat kuitenkin selvillä. Myös hyönteisille syötettävien rehujen pitää Keski-Saaren mukaan olla turvallisia ja laadukkaita. ”Uudessa alassa on tietysti riskinsä, mutta myös sen mahdollisuudet ovat valtavat”, Buchert tähdentää. ”Mikrobiologisista riskeistä on niin vähän tietoa, että nykyvaatimusten mukaan hyönteisistä tuotettava elintarvike pitää kuumentaa jossain tuotantovaiheessa.” Jotkut ihmiset ovat allergisia hyönteisille. Olemme mielellämme mukana tutkimuksen eturintamassa”, hymyilee Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert.. Riskit riippuvat pitkälti hyönteislajista. ”Hyönteisissä on mikrobiologisia, kemiallisia ja allergiariskejä. Luke tarjoaa modernin testausalustan hyönteistalouden tutkimusja kehitystoimintaan.” Ve ikk o So m er pu ro ”Hyönteistalouden mahdollisuudet ovat valtavat. ”Hyönteiset ovat juuri sitä, mitä ne syövät. Rehun laadun merkitys korostuu, koska nykylainsäädännön mukaan elintarvikekäyttöön meneviltä hyönteisiltä ei saa poistaa ruuansulatuskanavaa.” Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert muistuttaa hyönteistalouden olevan kokonaan uusi ala, joka edellyttää paitsi uusia innovaatioita, tuotantoteknologiaa ja tuotekonsepteja myös ennen kaikkea tutkimustyötä. Vuoden 2019 alusta astuvat voimaan uudet säännöt. Hyönteisten tuotantoon elintarvikkeiksi sovelletaan yleisiä elintarvikelainsäädännön vaatimuksia. Tämän takia myös mahdollisten riskien kattava arviointi on hankalaa. Pääjohtaja painottaa myös voimavarojen yhdistämistä. ”Niiden mukaan EU:n alueella saa myydä elintarvikekäyttöön vain niitä hyönteislajeja, joille on tämän vuoden aikana aloitettu uuselintarvikeasetuksen mukainen lupahakemusprosessi”, Keski-Saari kertoo. ”Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten pitää tehdä yhteistyötä ja rakentaa yhdessä kokonainen innovaatioekosysteemi
Jauhomadot on eroteltu omaan astiaansa. Elintarviketuotantoeläimille ei pääsääntöisesti saa syöttää toisista tuotantoeläimistä valmistettua rehua, kalajauhoa lukuun ottamatta. Syynä tähän ovat 1990-luvun hullun lehmän taudin tapaukset. ”Jos rehuksi kasvatettavat hyönteiset ruokitaan samalla rehulla, joka muuten syötettäisiin suoraan sioille, prosessi ei ole ekologinen.” Kirjoittajat ovat vapaita toimittajia. Hyönteisruuasta tulisi ekologisinta silloin, kun ötököitä ruokittaisiin sivuvirroilla ja jätteillä, vaikkapa juuri kotitalouksien orgaanisella jätteellä. Ne osoittautuvat aikuisia yksilöitä ujommiksi. Tarkka rasvaprosentti riippuu niiden syömästä rehusta. Nykyaikaiset yhteiskunnat tuottavat suuria jätevirtoja, talousjätteen lisäksi maatalouden jätettä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Luken tutkijat esimerkiksi syöttävät toukille monia erilaisia rehuja saadakseen selville, millä yhdistelmällä syntyy pulskin ja ravinteikkain lopputulos. Näin selvitetään, kuinka suuri ero on optimaalisen ja epäoptimaalisen kasvun välillä. EU-lainsäädäntö on ruuantuotantoon liittyvissä asioissa hyvin turvallisuusorientoitunutta. Laboratoriossa kokeillaan siksi myös erilaisia kasvua rajoittavia olosuhteita. Jauhopukit ovat kuoriaisina helpompia pitää hallinnassa kuin kärpäset. Niiden nähtiin johtuneen naudoille syötetyistä eläinproteiineista, joiden kautta tautia aiheuttavat prionimutaatiot pääsivät leviämään tuotantoeläinpopulaatioon. Sen ajan toukat käyttävät lähinnä ruokailuun. Ne popsivat varastoon, myös aikuisen kärpäsen tarpeisiin, sillä aikuisena hyönteinen ei syö enää mitään. Hyönteiset venyttävät täällä vauhdikkaasti myös mittaansa ja lisäävät painoaan. jottimet palautuspisteen kärryssä. Kaupan entiset elintarvikkeet ovat toukkien ruokana sallittuja, kunhan ne eivät sisällä lihaa tai kalaa. 19 6/2018 KEMIA Jauhopukkien toukat eli jauhomadot mönkivät mieluiten kasvatuslaatikoiden kompostikerroksessa valolta suojassa. Suomessa syntyy vuosittain yli 21 miljoonaa tonnia ravinteikasta biomassaa. emmakaustara@gmail.com hilkka.vahanen@gmail.com Hyönteisruuasta tulee ekologisinta silloin, kun ötököille syötetään sivuvirtoja ja jätteitä.. ”Mustasotilaskärpänen on ihanteellinen kasvatettava, jolla on ideaalinen elinkaari”, Lalander kehuu. Tehokkaimmin toukat kasvaisivat kotitalouksien sekaruokajätteellä”, Lalander sanoo. Ekologisuuden aste riippuu rehusta InsectLabin avajaisiin puhujaksi saapunut Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tutkija Cecilia Lalander tietää Ku va t: Hi lkk a Vä hä ne n mustasotilaskärpäsistä ja niiden toukista kaiken. Tutkimuksen päämääränä on kuitenkin löytää kaikkein tehokkain tuotantotapa. Miika Tapio muistuttaa hyönteisruuan ympäristöystävällisyyden riippuvan nimenomaan siitä, mitä kasvatettaville hyönteisille syötetään. Naps! Naps! Kamera ehtii räpsähtää vain pari kertaa ennen kuin madot mönkivät hämmästyttävän vikkelästi takaisin valolta piiloon. ”Aikuisella kärpäsellä ei ole suuta. ”Meidän on siis toistaiseksi syötettävä kärpäsille hedelmiä ja vihanneksia, jotka tutkimustemme mukaan ovat vähiten optimaalista ruokaa. InsectLabin jauhopukit mutustelevat rauhallisesti perunansiivuja muovisessa kotilaatikossaan. Siihen on hyvä syy. Aikuisina jauhopukit ovat rauhallisia kuoriaisia. Tarvitaan paikalle laboratorion työntekijä, joka kaivaa muutaman esille lyhyttä kuvaussessiota varten. Mustasotilaan toukkavaihe kestää pari, kolme viikkoa. ”Toukat ovat suuria, huomattavasti suurempia kuin tavallisen huonekärpäsen toukat, ja ne ovat 40-prosenttisesti proteiinia.” Ei ihme, että kiinnostus pohjoisamerikkalaiseen kärpäseen on kolmen viime vuoden aikana ”räjähtänyt”, kuten ruotsalaistutkija ilmiötä kuvailee. Koska kärpäset on EU:ssa luokiteltu tuotantoeläimiksi, niiden toukkia ei saa ruokkia ruokatai muulla kotitalousjätteellä. Juuri siksi mustasotilaskärpänen ei myöskään ole potentiaalinen tautien levittäjä, sillä se ei hakeudu syömään ihmisten ruokaa tai jätteitä.” Nuoruusvaiheen ahmimisen ansiosta mustasotilaan toukissa on myös runsaasti rasvaa. Orgaanista jätettä olisi käytettävissä paljon. Toinen laboratoriossa elävistä lajeista on tutumpi ja kotoisampi jauhopukki, jonka toukkia kutsutaan jauhomadoiksi
elina.saarinen@uusiouutiset.fi Lue lisää aiheesta: www.smart-ground.eu www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/ smart-ground. ”Jossain vaiheessa primäärisistä raaka-aineista voi tulla pulaa. Yhden sellaisen voivat muodostaa Euroopan vanhat kaatopaikat. Metsäsairilassa kaatopaikan sisältöä tutkittiin koekairauksin ja näytteitä analysoimalla. Tämän tietopankin avulla voi tutkia, mitä sekundäärisiä raaka-aineita on tarjolla kaatopaikoilla eri puolilla Eurooppaa. Vanhat kaatopaikat saattavat jossakin vaiheessa muodostua merkittäväksi materiaalilähteeksi. Tietopankista löytyy tällä hetkellä satoja kaatopaikkoja etenkin Unkarista, Italiasta ja Isosta-Britanniasta. Muovia, mineraaleja. Smart Ground -tutkimuksessa kehitettiin myös laskennallisia työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida kaatopaikan avaamisen kannattavuutta, toteutettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Vaikka vanha kaatopaikka ei vielä tänä päivänä ole kaivosmielessä taloudellisesti kannattava materiaalien uudelleen käyttöönoton kannalta, niin asiaa on syytä selvittää”, toteaa Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen. Tutkimushanke sai EU:lta 2,5 miljoonan euron rahoituksen. Eurooppalaisten yhdyskuntajäteja kaivosjätekaatopaikkojen materiaalivarantotietoja on nyt koottu kansainväliseen tietopankkiin. ”Saimme uutta tietoa vuosikymmeniä sitten loppusijoitetun jätteen koostumuksesta. Tänä vuonna avatun Smart Ground -tietopankin avulla tiedetään, missä mitäkin materiaalia on ja kuinka helposti se on otettavissa käyttöön. Laajamittaisen kaivostoiminnan aloittaminen edellyttääkin yleensä lisätutkimuksia. Uusioraaka-aineiden tarve voi muuttaa Kaatopaikat kaivoksiksi Kaksi pilottikohdetta Suomesta Suomesta Smart Ground -tietopankissa on mukana kaksi pilottikohdetta: Aijalan rikastushiekka-alue Salossa sekä Metsäsairilan kaatopaikka Mikkelissä. Lisäksi hankkeessa toimi ulkomaalaisia kumppaneita neljästä Euroopan maasta. Kunhan sovelluksen liiketoimintasuunnitelma valmistuu, datamäärä kasvaa. Smart Ground -hankkeen suomalaisia toteuttajia olivat Metsäsairila Oy:n lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Geologian tutkimuskeskus GTK. 20 KEMIA 6/2018 AJANKOHTAISTA Kun neitseelliset raaka-aineet hupenevat, katseet kääntyvät kohti muita materiaalilähteitä. Vanhoille kaatopaikoille on haudattu valtavat määrät materiaalia, jonka kaivaminen esiin voi tulevaisuudessa olla kannattavaa. Viidestä kairauspisteestä löytyi tavanomaista yhdyskuntajätettä, ei haitta-aineita. ”Yksi merkittävä tulos on myös se, että vanhasta jätetäytöstä ei ole nykytilassa odotettavissa haittoja ympäristön kannalta.” Heikki Särkkä kertoo, että kaikilla tietopankin kaatopaikoilla ei ole tehty kairauksia. ”Varsinkin vanhoilla kaatopaikoilla voi olla myös haitallisia jätteitä, kuten asbestia”, Särkkä huomauttaa. Uusi tietopankki kertoo, mitä mihinkin on haudattu. Suurimmassa osassa tiedot pohjautuvat kaatopaikan pitäjiltä kerättyyn informaatioon. Idea tietopankin kokoamisesta syntyi aikoinaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tietopankki edistää kaatopaikkakaivostoimintaa”, summaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin projektipäällikkö Heikki Särkkä kaatopaikkojen roolia tulevaisuuden raaka-ainereserveinä. Etenkin kaatopaikoille päätyneiden metallien talteenotto kiinnostaa jo nyt. Elina Saarinen Rautaa, alumiinia, harvinaisia maametalleja. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja
Vuonna 2009 palkittu israelilainen biokemisti Ada E. Get together -tilaisuus kuuluu ChemBio Finlandin odotetuimpiin ohjelmanumeroihin. Monipuolista ohjelmaa juhlistaa Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisseminaari, jonne on luvassa nobelistivieraita.. Myös Kemianteollisuus ry ja Suomen Bioteollisuus järjestävät laajat seminaarikokonaisuudet. ChemBio Finlandin näyttelytilan varaukset ovat hyvässä vauhdissa. Fraser Stoddart on suuntautunut supramolekulaariseen kemiaan ja nanokemiaan. maaliskuuta. Radiokemian seminaarissa kuullaan, kuinka varmistetaan ydinjätteiden turvallinen loppusijoitus ja miten suomalaiset innovaatiot auttoivat Fukushiman ydinonnettomuuden jälkien puhdistuksessa. Radiokemian keksinnöistä asumisen energiaan Kaikille avointen Kemian Päivien teemoja ovat kiertotalous, ympäristö-, elintarvikeja radiokemia, kemian opetus, analytiikka, laskennallinen kemia, energia ja turvallisuus. Yhdysvaltalainen K. Ajankohtaisen ohjelman lippulaivana ovat Kemian Päivät. Messukeskus järjestää ChemBio Finland -tapahtuman joka toinen vuosi yhteistyössä Kemian Seurojen, Suomen Bioteollisuus ry:n (FIB) ja Kemianteollisuus ry:n kanssa. Suomen Akatemian järjestämässä energiaseminaarissa käsitellään muun muassa maamme energiajärjestelmän vahvuuksia ja haasteita, puhtaan energian teknologioita ja asumisen kestäviä energiaratkaisuja. Satavuotista toimintaansa ensi vuonna juhlistavan Suomalaisten Kemistien Seuran juhlaseminaariin on luvassa kolme kemian nobelistia, jotka esiintyvät myös näyttelyalueen Plaza-aukiolla. Barry Sharpless tunnetaan stereoselektiivisistä hapetusreaktioista, joista hänet palkittiin vuonna 2001. 21 6/2018 KEMIA UUTISIA Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi Luotettavat AAS-laitteistot Thermon iCE-sarjan liekki-, uunija yhdistelmä-AAS: • Monipuoliset ja helppokäyttöiset • Pienet käyttökustannukset • Nopea ja osaava suomalainen huolto sekä tuotetuki Suosittu kemian ja bioalan ammattilaisten kohtaamispaikka järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 27.–28. Vuoden 2017 tapahtumassa päivitettiin kuulumisia iloisissa tunnelmissa. Leena Joutsen Pe tri Jä rv ine n On aika merkitä kalenteriin vuoden 2019 ChemBio Finland. Toisena teemana on radiokemia terveyttä edistämässä. Plazalla kuullaan molempina päivinä valittuja paloja esiintyjiltä. HUSiin on asennettu maailman ensimmäinen sairaalakäyttöön soveltuva BNCT-neutronikiihdytin, jota käytetään etenkin pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa. Kemian Päivien tarjontaan voi tutustua osoitteessa www. Yonath on kristallografian tutChemBio Finlandiin puoli vuotta Nobelistit mukana juhlaseminaarissa kija ja yksi harvoista tieteen naisnobelisteista. Kemianteollisuus ry:n Save the World -seminaarissa puidaan muovien kierrättämistä ja käsittelyä. kemianseurat.fi, jonne ohjelmatiedot päivitetään lokakuun aikana. Lisätietoja saa tapahtuman verkkoportaalista chembiofinland.fi. Suomen Bioteollisuuden ohjelman teemoja ovat tekoäly ja neurotutkimus. Kemia-lehti on tapahtuman päämediakumppani. Vuoden 2016 nobelisti, skotlantilainen Sir J
liiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa. ”Sirkkalan energiapuistossa pystytään tutkimaan eri energiantuotantomuotojen todellisia käyttöja ylläpitokustannuksia”, kertoo Karelian projektipäällikkö Joonas Hirvonen. Keskiössä biodiesel, biokaasu ja pelletit Karelia tekee yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa, toimivatpa ne aurinkoenergian, puun tai puupohjaisten polttoaineiden parissa. Jalostamo kykenee uuden linjan ansiosta muuntamaan nykyiseen verrattuna kolminkertaisen määrän muovijätettä kierrätysmuoviksi. Ammattikorkeakoululla on oma toimipiste Sirkkalan energiapuistossa Joensuussa. Lain mukaan vastuu pakkausten keräämisestä ja kierrättämisestä kuuluu pakkausten valmistajille, mutta jätehuoltoyritykset voivat järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöissä. Panostusten myötä toiminnasta on kehittynyt laaja kokonaisuus, joka kiinnostaa laajalti ja monialaisesti. Vuonna 2018 määrä nousee todennäköisesti jo 10 000 tonniin. ”Valmistamme itse erilaisia biodieseleitä ja pellettejä ja niiden seoksia eri puulajeista”, Hirvonen kertoo. Pääkaupunkiseudun kunnissa muovipakkauksia kerätään jo liki 6 000:ssa taloyhtiössä, ja määrä kasvaa koko ajan. Karelia on nivonut tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintansa myös osaksi opetusta. 22 KEMIA 6/2018 UUTISIA Muovipakkausten talokeräys yleistyy Yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta löytyy muovipakkausten keräyslaatikko. Sirkkalassa vierailee monien alojen asiantuntijoita tutustumassa Karelian toimintaan. Tutkimuksen keskiössä ovat kuitenkin erityisesti biodiesel, biokaasu ja pelletit. Fortum käsittelee Riihimäellä kaikki Suomessa erilliskerätyt kuluttajamuovipakkaukset. Tutkimustyön tarkoitus on vihreämmän tulevaisuuden mahdollistaminen läheltä saatavilla polttoaineilla. Jalostamon käsittelykapasiteetti on jatkossa noin 30 000 tonnia vuodessa. Yhtiön mukaan kiinnostus uusiomuovin käyttämiseen tuotteissa kasvaa koko ajan. Fo rtu m Joensuussa toimiva Kareliaammattikorkeakoulu on tarttunut kestävien energiaratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin valitsemalla ne tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintansa strategisiksi vahvuusalueiksi. Fortum on avannut uuden käsittelylinjan muovijalostamossaan Riihimäellä. Ammattikorkeakoulu Kareliassa on vireillä lukuisia tutkimusprojekteja, joilla ratkaistaan kestävän energian käytännön ongelmia. Joonas Hirvonen kollegoineen pyrkii mittausten avulla löytämään tehokkaimmat biodieselit ja lämpöarvoltaan parhaat pelletit. Vuonna 2017 jalostamossa prosessoitiin noin 6 000 tonnia muovijätettä. Biodieseleiden kalorimetristen arvojen määrittämisessä ja pellettien lämpöarvon mittauksissa ja keskinäisissä vertailussa tutkijat ovat hyödyntäneet viime vuonna käyttöön ottamaansa pommikalorimetriä, jonka ansiosta tulokset ovat olleet helposti toistettavia. Alue houkuttelee kasvavissa määrin myös kansainvälisiä vierailijoita. ”Riihimäen muovijalostamon kapasiteetin laajennus mahdollistaa muovinkierrätyksen merkittävän laajentamisen Suomessa”, sanoo Fortumin kierrätysja jäteNopea ja tarkka laite on edistänyt tutkimuksen tekoa, mutta kehitysideoitakin on syntynyt muutama. Si m o Pa uk ku ne n teen etupaneeliin paikkaa muistitikulle tai -kortille, jotta tulokset saisi siirrettyä helpommin omalle koneelle.” Vesa Rauhala. ”Olemme kaivanneet laitFortum laajensi Riihimäen muovijalostamoaan Joensuussa tutkitaan kestävää energiaa Kuluttajilta kerätyt käytetyt muovipakkaukset saavat Fortumin jalostamossa uuden elämän kierrätysmuovina. Fortumin Circo-kierrätysmuovilla korvataan neitseellistä raaka-ainetta jo monissa muovituotteissa
Oppilaat pääsevät myös istuttamaan taimia tulevaisuuden metsäksi. Varaa paikkasi viimeistään 15. Innovaatiokilpailu etsii uusia teräsideoita Sp inv er se Älyä teräkseen! Tulevaisuuden älykäs teräs voi itse ilmoittaa ominaisuutensa konepajalle ja elinkaarensa päähän tullut tuote kertoa elämäntarinansa kierrättäjille. marraskuuta. Innovaatiokilpailu haastaa tutkimusryhmät ja yritykset ideoimaan, kuinka saataisiin aikaan tarkka, sormenjälkityyppinen älytunniste, joka takaa koko eliniän mittaisen jäljitettävyyden terästuotteille levyistä, nauhoista ja putkista erilaisiin lopputuotteisiin. Muovi pitää kierrätysvaiheessa erottaa puukuiduista, mikä tekee kuppien kierrättämisestä monimutkaisen, hankalan ja kalliin prosessin. Suomalaista osaamista jättihiihtokeskukseen Norjaan on nousemassa uusi, maailman suurin sisähiihtokeskus, jonka toteutukseen osallistuvat myös suomalaiset yritykset. lokakuuta! Juhlanumero 7/2018 ilmestyy 7. Kotkamillsin kuppien suojakerrokset ovat muovin sijaan vesipohjaisia, joten erotteluongelmaa ei ole. Keskuksessa on maastohiihtoradan lisäksi myös kolmella hiihtohissillä varustettu laskettelurinne. Kilpailun toteuttamisesta vastaa konsulttiyritys Spinverse. 24 KEMIA 6/2018 www.kemia-lehti.fi Jakelu painettuna tai näköislehtenä yli 50 000:lle ammattilaiselle. marraskuuta. Kartonkiset kahvikupit päällystetään yleensä PEmuovilla. KEMIA Kemi Kemia -lehden 45-vuotisjuhlanumero! Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Kokonaisuuden on määrä avautua alkuvuodesta 2020. Kartonkivalmistaja Kotkamillsin kehittämä kokonaan muoviton kertakäyttökahvimuki esittäytyi kansainväliselle yleisölle Lontoossa syyskuussa järjestetyssä Luxury Packaging -tapahtumassa. Hiihtokeskuksen lumipinta-ala on noin 40 000 neliömetriä, mikä vastaa viittä jalkapallokenttää. Lisätietoa kisasta saa osoitteesta spinverse.com. Ekologinen suomalaisinnovaatio herätti laajaa kiinnostusta, sillä ilman muovipinnoitetta valmistettavan kupin kierrättäminen on yksinkertaista ja hoituu normaalissa kartonkikierrätyksessä. 040 577 8850 Tiedustelut ja varaukset: Gasum osti Enegian energiamarkkinapalvelut Kaasuyhtiö Gasum Oy on ostanut energia-alan asiantuntijayrityksen Enegian energiamarkkinapalveluiden liiketoiminnan. Yrityskaupan myötä Gasum aikoo laajentaa palvelutarjontaansa maakaasumarkkinoilla ja yhtiön koko toiminta-alueella Pohjoismaissa. SSABkonserniin kuuluva Ruukki toimittaa keskuksen teräksisen päärungon, katon kantavat levyt, katosta ripustettavan hiihtoradan sekä porrastornit ja huoltosillat. Teräksenjalostajat SSAB ja Sandvik Materials Technology etsivät yhdessä uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat terästuotteiden jäljitettävyyden läpi koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren. 040 770 3043 leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. Yhtiön toimitusjohtaja Markku Hämäläinen uskoo täysin muovittomien kartonkipakkausten mullistavan elintarviketeollisuuden ja muidenkin teollisuudenalojen pakkausmarkkinat. Kilpailuaika päättyy 2. Retkillä tutustutaan sekä metsien talousettä virkistyskäyttöön, metsäluontoon ja luonnonsuojeluun sekä uusiutuvasta raaka-aineesta eli puusta saataviin tuotteisiin. UPM vie koululaiset metsään Metsäyhtiö UPM järjestää syksyn mittaan metsäretkiä peruskoulujen kuudesluokkalaisille. ”Me haluamme olla mukana ratkaisemassa muovijäteongelmaa, kuppi kerrallaan”, Hämäläinen sanoo. Teräsrakenteet käsitellään Tikkurilan kehittämällä polyuretaaniyhdistelmällä, joka on tarkoitettu voimakkaan ilmastorasituksen kohteeksi joutuvien pintojen suojaukseen. Gasumin omistukseen siirtyivät Enegia Consulting Oy, Energia Portfolio Services Oy ja IntSream Oy henkilökuntineen. UUTISIA Ko tka m ills. Suomalainen kuppikeksintö valloitti Lontoossa Muoviton kartonkikuppi on biohajoava, maatuva ja helposti kierrätettävä. Retkien tavoitteena on tarjota koululaisille metsäkokemus ja kertoa heille kestävästä metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Ratkaisu voi hyödyntää monenlaista teknologiaa tai niiden yhdistelmiä digitaalisuudesta ja tekoälystä kemiaan ja metallurgiaan
Voimala käynnistyy syksyllä 2019. Nopea hoitoon pääsy takaa nuorelle paremmat mahdollisuudet päästä nopeammin takaisin normaalielämään – nauttimaan nuoruuden ihmeistä. Google on allekirjoittanut pitkäaikaisen sähköntoimitussopimuksen CPC Finland Oy:n kanssa. CPC rakentaa Googlen tarpeisiin tarkoitetun tuulivoimalan Isojoen tuulipuistoon Pohjanmaalle. Google luottaa tuulivoimaan Teknologiajätti Google ostaa suomalaista tuulivoimaa Haminanpalvelukeskuksensa käyttöön. Neste on maailman suurin uusiutuvien polttoaineiden tuottaja, joka hyödyntää raaka-aineinaan jätteitä ja tähteitä. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Yksi teoria on, että koulutyö aiheuttaa lisääntyvää stressiä. NUORUUS ON suurten muutosten aikaa. Nuoret kärsivät erityisesti mielialahäiriöistä, ahdistuneisuudesta, käytöshäiriöistä ja päihdeongelmista, usein niin, että ongelmia on useampi päällekkäin. Myös koventuneet ulkonäköja ympäristön paineet ovat voineet vaikuttaa. Demeter on eläinrasvojen ja -proteiinien toimittaja, jonka uudeksi nimeksi tulee Neste Demeter BV. Suoriudunko hyvin koulussa ja harrastuksissa. Mielenterveysongelmat ovat nuorten ja koululaisten yleisimpiä terveysongelmia. Yhtiön kasvustrategia perustuu maailmanlaajuiseen jäteja tähderaaka-aineiden hankintaan. Myös netistä löytyy apua. Laitosta on sittemmin korjattu, mutta sen tuotanto ei ole päässyt täyteen vauhtiin. Joka toinen vuosi järjestettävä konferenssi yhdistää eri tieteenalojen edustajat keskustelemaan molekyylien tunnistamisesta, muokkaamisesta ja tutkimusmenetelmistä. Nuorilla on noin kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia kuin lapsilla. Syitä tähän on etsitty. Millainen aikuinen minusta on kasvamassa. Noin 450 henkeä työllistävän Porin-tehtaan toiminta jatkuu kuitenkin supistetussa muodossa vuoteen 2021 asti. Se on myös isojen kysymysten ja ihmettelyn aikaa. pisara soittaa saavinpohjan rumpua: nyt alkaa sataa! Pidetään nuorten mielenterveydestä huolta Neste osti hollantilaisen rasvatoimittajan Neste on ostanut osake-enemmistön hollantilaisesta IH Demeter BV:stä. Emilia Hiltunen Kirjoittaja on Espoonlahden lukion oppilas. Yksikkö aloittaa parinkymmenen hengen tiimillä, mutta kiinalaisyhtiö aikoo kasvattaa sen työntekijämäärän kolmessa vuodessa noin sataan. Tehdas kärsi pahoja vaurioita tammikuussa 2017 sattuneessa tulipalossa. Kouluissa terveydenhoitaja, koulukuraattori, -psykologi ja -lääkäri ovat henkilöitä, joiden puoleen voi kääntyä, jos elämä tuntuu ahdistavalta tai vaikealta. ON TÄRKEÄÄ, että nuorten mielenterveysongelmat otetaan tosissaan ja nuori ohjataan tehokkaaseen hoitoon. Investoinnin arvon lasketaan nousevan 20 miljoonaan euroon. Viime aikoina nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Pohjoismaissa. Yrityksen entiset omistajat jatkavat sen vähemmistöomistajina. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Jyväskylän yliopiston kemian professorin Jan Lundellin mukaan päätös kokoontumispaikasta on kunnianosoitus suomalaiselle molekyylispektroskopian osaamiselle.. Meidän on pidettävä huolta siitä, että apua on helposti ja nopeasti tarjolla. Muutos ja myllerrys voivat ahdistaa nuorta. Tutkimusten mukaan joka viidennellä tai jopa joka neljännellä nuorella on jonkinlainen mielenterveysongelma. Amerikkalaisyritys kertoo sitoutuvansa sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan ja hankkivansa sähkön paikallisilta toimijoilta. Yhtiön mukaan syynä päätökseen on kustannusten odottamaton kasvu. Suomi isännöimään spektroskopiakongressia Seuraava eurooppalainen molekyylispektroskopian EUCMOS-kongressi on päätetty pitää kesällä 2020 Jyväskylässä. Mielenterveysongelmat ovat pääosin parannettavissa. 25 6/2018 KEMIA LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Googlella on nyt 14 tuulija aurinkovoiman toimitussopimusta eurooppalaisten yritysten kanssa. Ainakin niitä voidaan helpottaa paljon ammattilaisten avulla, esimerkiksi keskusteluterapialla. Netissä toimivalla Mielenterveystalolla on nuorille omat sivut osoitteessa www.mielenterveystalo.fi/nuoret. Miten sulaudun uuteen kaveritai opiskeluporukkaan. Venator sulkee Porin titaanidioksiditehtaan Yhdysvaltalainen Venator aikoo lopettaa titaanidioksidituotantonsa Porissa. Hervantaan sijoittuva yksikkö keskittyy kamerateknologiaan, kuten kuvasensoreihin, linssisuunnitteluun ja kuvankäsittelyyn. Kiinalaisen kameraosaajan tuotekehitys Tampereelle Kiinalainen mikrokomponenttien ja kuluttajaelektroniikan toimittaja AAC Technologies avaa tuotekehitysyksikön Tampereelle. Mielenterveysseuran Sekaisin-chatissa (sekaisin247.fi) voi purkaa huoliaan ammattilaiselle. Mitä lähden joskus opiskelemaan. Samoin perheen kriisit, köyhyys, työttömyys tai avioero voivat vaikuttaa nuoren mielenterveyteen
040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Kemia-lehden lukijoista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. Saa minut harkitsemaan ostamista. 72 % 65 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina
(09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta. 27 6/2018 KEMIA VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering 27 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh
6/2018 28 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut näkyvästi verkossa. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 Kotka puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut EUROFINS ENVIRONMENT TESTING Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut myynti@eurofins.fi www.eurofins.fi EUROFINS LABTIUM OY Eurofins-perheen uusi jäsen Laboratorioja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä Vihreitä sivuja ei ohiteta.. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (05) 2184 270 mail@jauhetekniikka.fi etunimi.sukunimi@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Jauheiden varastointija siirtolaitteistot – Equipment for Storage and conveying of powders Suursäkkien tyhjennysja täyttölaitteistot – Big Bag discharge and filling equipment Jauheiden ja nesteiden annosteluja sekoituslaitteistot – Dosing and Mixing equipment for powders and liquids Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille – Dosing Systems for powders and liquids METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh
040 770 3043 Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut. (02) 2678 111 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView SKALAR ANALYTICAL B.V. 29 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 6/2018 KEMIA Vihreät sivut näkyvästi verkossa. OTA YHTEYTTÄ: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi, puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku puh. 0800 117 186 cc.nordic@perkinelmer.com ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Varaa oma paikkasi pian . Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh
+46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 1 250) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto puh. Hinnat alkaen 1 100 euroa + alv / koko vuosi. lokakuuta mennessä. Ehdit mukaan juhlanumeroon 7/2018, kun varaat paikan Vihreiltä sivuilta 15. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tule mukaan Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Vihreiden sivujen verkkopalvelu HUOMATAAN! Mukana asiakasyritysten logot. 6/2018 30 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. Jokaisessa uutiskirjeessä. Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut. Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus vain 625 euroa + alv (norm. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kysy ensin meiltä • At your service www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Jokaisessa lehdessä. 040 770 3043. Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Ota yhteyttä: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh
Olen opiskelija. Tilaan Uusiouutiset -lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi. Tilaan Uusiouutiset -lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalouden jokaiseen vaiheeseen: • kestävään raakaainehankintaan • ekologiseen tuotesuunnitteluun • resurssiviisaaseen tuotantoon • vastuulliseen kuluttamiseen • kierrätysja jätehuoltovaiheeseen Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Tilaan Uusiouutiset -lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk. Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Jaicom Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS . Tilaa Uusiouutiset -lehti oheisella lomakkeella tai sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi ja puh. (03) 4246 5370. KIERTO TALOUDEN BISNESMALLI ANTAA VAATTEELLE MONTA KIERROSTA 2|2018 RESURSSIVIISAUS RAKENTAA INFRAA JÄTEVESILIETE: ARVOTAVARAA! LAJITTELULAITOS, APU ILMASTOLLE ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava .” Lukijatutkimus, Focus Master
Tutkimus on vastine samassa lehdessä viime vuonna ilmestyneelle artikkelille. Haihtuvia orgaanisia höyryjä päästävät ilmaan puut ja muu kasvillisuus. ”Vaikka monet Heardin esiin nostamat seikat ovat tärkeitä, on muistettava, että nykyteknologia tarjoaa niihin kaikkiin ratkaisut”, sanoo Orgaaniset höyryt vaikuttavat kaikkialla ilmakehässä Tärkeimpiä metsän ilmakehään päästämiä haihtuvia höyryjä on alfa-pineeni, jota tuottavat varsinkin männyt. Ennen kuin orgaaniset yhdisteet voivat muodostaa tiivistymiskykyisiä höyryjä, niiden täytyy hapettua. Kansainväliseen tutkimukseen osallistuivat Suomesta myös Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Uudet teknologiat tarjoavat ratkaisut kaikkiin muihinkin uusiutuvan energian tuotannon haasteisiin, sanovat kansainväliset tutkijat. Tutkija Benjamin Heard ryhmineen kyseenalaisti vuoden 2017 artikkelissa muun muassa sen, kestävätkö uusiutuvaan energiaan perustuvat järjestelmät äärimmäisiä sääoloja ja auringon ja tuulen puutetta. ”Nyt orgaanisia höyryjä haKansainvälinen tutkijaryhmä: ”Uusiutuvat lähteet kattavat energiantarpeen” vaittiin jopa korkealla vuoristossa tehdyissä mittauksissa”, kertoo apulaisprofessori Katrianne Lehtipalo Helsingin yliopistosta. Jos aurinkotai tuulienergiaa ei talvisaikaan voida korvata sähköntuonnilla, vesiteessaan yhdistämällä kahdella erityyppisellä massaspektrometrillä mitatut orgaanisten molekyylien pitoisuudet. Orgaaniset yhdisteet voivat osallistua aerosolihiukkasten kasvuun myös ilmakehän kylmässä yläosassa, paljastaa PNAS-lehden julkaisema tuore tutkimus. Aerosolihiukkasten kasvuprosessien ymmärtäminen on olennaista ilmastomallien rakentamisessa. Hiukkaset vaikuttavat ilmastoon, kun ne ovat kasvaneet 50–100 nanometrin kokoon. Höyryjen on aiemmin oletettu vaikuttavan aerosolihiukkasten muodostumiseen vain ilmakehän alaosassa, jossa niiden pitoisuudet ovat suurimmat ja lämpötila korkea. Tuulivoimaloille ja aurinkopaneeleille löytyy riittävästi tilaa. 32 KEMIA 6/2018 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Pelkästään uusiutuvaan energiaan perustuvalle tulevaisuudelle ei ole esteitä. Heard epäili myös sähköverkon vakaata toimivuutta vaihtelevissa olosuhteissa. Hapettumistuotteiden havaitsemiseen tarvitaan erittäin tarkkoja massaspektrometrejä. Silloin ne voivat muodostaa pilvipisaroita tai sirottaa auringonvaloa. voimalla tai akuilla, voidaan tuottaa energiavarastoksi esimerkiksi vetyä tai synteettistä kaasua. Ryhmä julkaisi tuloksensa Renewable and Sustainable Energy Reviews -lehdessä. Mittaukset tehtiin Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin Cloud-kammiossa. LUT:n professorin Christian Breyerin mukaan ratkaisut ovat vieläpä edullisia etenkin, kun otetaan huomioon tuulija aurinkovoiman laskevat kustannukset.. Näin sanoo kansainvälinen tutkimusryhmä, jonka työhön osallistui muun muassa Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. Keinoja on Brownin mukaan monia muitakin sähköverkon vakauttajista uusiin elektronisiin ratkaisuihin. Tutkijat onnistuivat tavoitvastinetutkimusta johtanut tohtori Tom Brown saksalaisesta Karlsruhen teknillisestä yliopistosta. Näkemys perustuu satoihin aiheesta tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka ryhmä analysoi
Esko Kauppinen. VTT tuotti sulaprosessointia varten tarvitun nanodisVT T. Suorassa synteesissä kalvot saavat värinsä jo valmistusprosessin aikana sen sijaan, että putket käsiteltäisiin vasta sen jälkeen. Ryhmän tuorein keksintö on lisätä kasvatusreaktoriin hieman hiilidioksidia, jonka ansiosta voidaan säädellä eriväristen nanoputkien kasvua. Aa lto -y lio pi sto tökohteita. Tutkimuksen julkaisi Journal of the American Chemical Society. Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on onnistunut luomaan hiilinanoputkista erivärisiä, vihreitä, ruskeita ja hopeanhohtoisia ohutkalvoja. Tuoteperhe saa myöhemmin jatkoa. Suoralla synteesillä voidaan tuottaa kerralla suuria määriä puhdasta, virheetöntä materiaalia. Carbodeonin markkinoille tuoma tulostusnauha laajentaa myös 3d-tulostuksen käytpersoidun materiaalin kemian pilottilaitteillaan ja selvitti sitten komposiitin toimivuutta. Carbodeonin toimitusjohtajan Vesa Myllymäen mukaan tulostusnauha tulee myyntiin myös granulaattimuodossa. Lisäksi nanotimantit parantavat muovin lämmönjohtavuutta, minkä ansiosta tulostusnopeutta voidaan kasvattaa merkittävästi. Yksiseinäisiä hiilinanoputkia eli erikokoisiksi ja erimuotoisiksi rullattuja yhden atomikerroksen paksuisia grafeeniliuskoja hyödynnetään elektroniikassa sekä kosketusnäytöissä ja -pinnoissa. Nanoputkista syntyi värillisiä kalvoja Professori Esko Kauppinen esittelee reaktoria, jossa nanoputket valmistetaan. Materiaalista syntyy myös entistä kestävämpiä tulosteita. Värillisiä nanoputkia tehtiin nyt todennäköisesti ensimmäistä kertaa suoralla synteesillä. Putket kasvatetaan siinä metallin ja hiilen aerosoleista kaasun muodossa, jolloin putkien rakennetta voidaan muokata. Uusi, nopea valmistusmenetelmä on tulevaisuuden sovellusten kannalta hyvin lupaava. Pallomaiset nanotimantit toimivat voiteluaineen tavoin ja hidastavat tulostimen suuttimen kulumista. Värillisten kalvojen aikaansaamisen mahdollisti Aallon tutkijoiden kehittämä nanoputkien valmistusmenetelmä. ”Värillisiä ohutkalvoja voitaisiin käyttää värikkäiden kosketusnäyttöjen tai optisilta ominaisuuksiltaan täysin uudenlaisten aurinkokennojen valmistamiseen”, sanoo tutkimusta johtanut professori Vauhtia 3d-tulostukseen nanotimanteilla Uusi, tulostettava komposiittimuovi soveltuu sekä kuluttajien että teollisuuden käyttöön. Hiilinanoputket ovat yleensä aina mustia tai tummanharmaita. ”Nanotimanttilisäys helpotti muovimateriaalin sulaprosessointia ja paransi sen mekaanisia ominaisuuksia”, kertoo tutkija Satu Pasanen, joka on vastannut kehitystyön pilotoinnista. 33 Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Carbodeon Oy ovat kehittäneet muovimateriaalin, joka mahdollistaa entistä nopeamman 3d-tulostuksen. Tämä tehostaa tuotantoa, sillä jälkikäsittely vie huomattavasti aikaa, ja putkien puhdistaminen jälkikäteen voi myös vahingoittaa putkien rakennetta. Nauhan hyvä suorituskyky perustuu sen sisältämiin nanotimanttihiukkasiin, 4–6 nanometrin kokoisiin timanttipartikkeleihin. Uutta, nanotimanteilla vahvistettua PLA-muovia testasivat VTT:n polymeeripilottiyksikön tutkijat Sini-Tuuli Rauta (vas.), Jari Kankaanpää, Satu Pasanen ja Timo Flyktman
Puute on nyt paikattu. Tällöin selvisi, että jokaisen karvan kärjessä on kolme ”sormea”, jotka tarttuvat erittäin tiukasti laitteiden vettä hylkiviin muovipintoihin. hon Suomessa sairastuu vuosittain noin 5 000 miestä. 34 KEMIA 6/2018 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet uuden molekyylitason mekanismin, jonka vuoksi tietyt ihmiset ovat alttiimpia sairastumaan eturauhassyövän aggressiiviseen muotoon. Yliopiston kemian laitoksessa toimiva, tutkija Anton Zavialovin johtama ryhmä tutki bakteerin acu-karvoja röntgenkristallografian avulla. Acidipropionibacterium virtanenii -bakteerilaji kunnioittaa Virtasen liki sadan vuoden takaista propionihappobakteerien tutkimusta. Näin löytyi säätelymekanismi, jossa eri SNP-muodot säätelevät HOXA2-transkriptiotekijän sitoutumista dna:han. Tulokset julkaisi Cell-tiedelehti. Bakteeri asettuu hiusmaisten proteiinirakenteidensa, niin sanottujen acu-karvojensa avulla lääketieteellisten laitteiden ja välineiden pinnoille. Löydöstä jalostamalla ja soveltamalla voidaan tehdä aiempaa tarkempia syöpädiagnooseja ja jakaa potilaita jatkossa korkeamman ja matalamman riskin ryhmiin, Wei uskoo. Sitoutuessaan HOXA2 kiihdyttää kahden uuden syöTutkijat löysivät syövän uuden syntymekanismin Sairaalabakteeri kuriin uusin asein Antibiooteille vastustuskykyiset sairaalabakteerit ovat iso riesa kaikkialla maailmassa. Eturauhassyöpä on maailman toiseksi yleisin syöpä, joTutkijat haluavat seuraavaksi selvittää, kuinka nyt löydetty säätelykoneisto vaikuttaa syöpäsolujen leviämiseen. Tutkimukseen osallistui myös Turun yliopisto ja joukko kansainvälisiä tutkimuskumppaneita. Nyt löytyneet uudet syöpägeenit ja mekanismit avaavat myös mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin potilaskohtaisiin eturauhassyövän hoitostrategioihin. Ou lun yli op ist o antibioottien kehittäminen sitä vastaan on Maailman terveysjärjestön WHO:n kiireellisyyslistan kärjessä. Näin bakteeri voi levitä koko sairaalaan. Professori Gong-Hong Wein vetämä tutkimusryhmä hyödynsi työssään sekä geneettisiä, soluja molekyylibiologisia että laskennallisia menetelmiä. AIV sai oman bakteerin Suomalainen kemian nobelisti Artturi Ilmari Virtanen jäi aikoinaan ilman hänen mukaansa nimettyä bakteeria. Uusien pägeenin, CEACAM21:n ja PCAT19:n, ilmentymistä ja edistää siten eturauhassyövän etenemistä parantumattomaksi muodoksi. Multiresistentti Acinetobacter baumannii -bakteeri on maailmanlaajuisesti yksi terveydenhuollon hankalimmista taudinaiheuttajista. Havaintonsa jälkeen ryhmä tuotti vasta-aineita, jotka sitoutuvat karvasormiin ja estävät näin bakteerien takertumisen. ”Sairaaloiden olisi löytömme avulla mahdollista vähentää taudinaiheuttajien leviämistä helpoilla ja edullisilla toimenpiteillä”, Zavialov sanoo. Turun yliopistossa on kehitetty uusi keino, jolla voidaan pitää aisoissa antibiooteille vastustuskykyinen sairaalabakteeri Acinetobacter baumannii. He eristivät uutuuskannan suomalaisesta mallastetusta ohrasta.. Uuden lajin löysivät ja nimesivät Helsingin yliopiston tutkijat, jotka nykyään paneutuvat samoihin bakteereihin. Toinen hyvä, yksinkertainen ratkaisu olisi hänen mukaansa käyttää lääketieteellisissä laitteissa muovien sijaan lasia tai muita vähemmän vettä hylkiviä materiaaleja
Toisaalta ne voivat puskea ilmakehään vuosittain 820 000 hiilitonnia. Kosteikot kertovat tundran hiilitaseen Arktisen alueen kosteikot toimivat ainakin vielä hiilinieluina. Näin vesiekosysteemi ja maaekosysteemi vuorottelevat jatkuvasti. Tutkijoiden arvion mukaan majava-altaat ja majavien synnyttämät niityt saattavat sitoa jopa 470 000 tonnia hiiltä vuodessa. Analyysit osoittivat, että Firmicutesja Bacteroidesbakteeriryhmien keskinäiset suhteet muuttuvat jyrsijöiden ruuansulatuskanavissa. Kosteikot ovat avain alueen kasvihuonekaasutaseen tarkkaan määrittämiseen. kasvillisuudesta ja maaperästä on vapautunut ilmakehään. Majavaperhe muuttaa asuinsijaa yleensä muutaman vuoden välein. Majavat muokkaavat maisemaa ja ilmastoa Majavilla on yhä enemmän ilmastollisia vaikutuksia, kertovat Helsingin yliopiston tutkijat. Itäsuomalaistutkijat ovat mitanneet pitkään Länsi-Venäjän tundran hiilitasetta. Tämä käy ilmi Oulun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimuksesta. Koska märät kosteikot ovat myös isoja metaanilähteitä, niiden merkitys alueellisen kasvihuonekaasutaseen kannalta on olennainen. Kaikkein suurinta hiilensidonta on ollut tundran kosteikoissa. Kun jyrsijöiden rakentamat padot nostavat veden pintaa, vesi pääsee liuottamaan maalta orgaanista hiiltä, jota karkaa patoaltaista ilmaan. Se on siis kasvien yhteyttämisen ja kasvun myötä sitonut ilmasta enemmän hiilidioksidia kuin Vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikuttaa yhä lähiseudun luontoon ja muokkaa esimerkiksi metsämyyrien suolistobakteeriyhteisöä. Heidän Global Change Biology -lehdessä julkaisemansa tuore tutkimus kertoo, että alue on 10 viime vuotta toiminut hiilen nettonieluna. Tutkijat tekivät dna-analyyseja alueen myyrien ulosteista. Laitoksen ympärille muodostettiin 30 kilometrin suojavyöhyke, jolla asuminen on virallisesti kiellettyä. kö myyrä korkean vai alhaisen säteilytason ympäristössä. Suomen kasvavat majavapopulaatiot ovat luoneet runsaasti uusia elinympäristöjä jokien ja lampien rannoille. Arktiset alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston biogeokemian tutkimusryhmän mallinnustuloksista. Säteilyn vaikutus suolistomikrobeihin avaa tutkijoiden mukaan uuden tutkimusalueen. Jyrsijöiden lähdön jälkeen pato vähitellen rapautuu ja allas tyhjenee, kunnes paikalle saapuu uusia majavia, jotka korjaavat rakennelman ennalleen. Ero oli niin merkittävä, että suolistobakteerit kertovat 90 prosentin varmuudella, elääTšernobylin ydinturma näkyy eläimissä yhä Metsämyyrien elinympäristö mullistui ydinonnettomuuden jälkeen. Majavalammikot voivat kuitenkin olla paitsi hiilen lähteitä myös hiilinieluja. Silloisessa Neuvostoliitossa sattunut Tšernobylin voimalan reaktorin tuho on historian vakavin ydinturma. Majavien pystyttämä tiivis pato pitää lammikon pinnan korkealla.. On tärkeää tietää, pysyvätkö kasvihuonekaasut varastossaan myös tulevaisuudessa. Suolistobakteerit säätelevät sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia ja voivat olla osallisia muun muassa tautien puhkeamisessa. Ikiroutaan on sitoutunut runsaasti hiilidioksidia ja metaania
Mahdollisuuksia avautuu sekä raaka-aineiden toimittajalle että kuluttajatuotteiden valmistajalle. Komposiitti on myös eettinen tuote, sillä puut ovat peräisin vastuullisesti hoidetuista, sertifioiduista metsistä. Uutuuskomposiitti tehdään tällä hetkellä yhtiön Hylten-tehtaassa Ruotsissa. 36 KEMIA 6/2018 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Orthexin toimitusjohtajan Alexander Rosenlewin mukaan puupohjaisesta raaka-aineesta valmistetut tuotteet vastaavat ominaisuuksiltaan vastaavia muovisia keittiövälineitä. ”Ne ovat hygieenisiä, kestäviä ja konepestäviä”, Rosenlew sanoo. Puuosa taas on peräisin puutuotteiden ja sellun valmistuksessa syntyvistä sivuvirroista. Stora Enso uskoo voivansa laajentua biokomposiittien avulla uusille markkinoille, joita perinteisesti ovat hallinneet muovit. Kasvun mahdollisuudet Suomalainen muoviteollisuus on viime vuodet hakenut aktiivisesti uusia bioja kierrätysmateriaaleja. Elina Saarinen Suomalainen kodintuotevalmistaja Orthex on tuonut markkinoille sarjan aivan uudenlaisesta biokomposiitista valmistettuja keittiövälineitä. Suuri osa muovituotteissa nykyään käytettävistä uusiutumattomista materiaaleista voitaisiin korvata biokomposiiteilla. Kun komposiitin puuraaka-aineena hyödynnetään muun tuotannon sivuvirtoja, koko puuaines hyödynnetään optimaalisesti, sanoo yhtiön biokomposiittiliiketoiminnan johtaja Patricia Oddshammar. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Or th ex Oy Kun sellutehtaan sivuvirrat käsitellään taitavasti, ne voivat lopulta päätyä vaikka keittiöön. Biopohjainen muovi ja sivuvirtojen kierrättäminen hyötykäyttöön tukevat myös kestävää kasvua. ”Biokomposiitti sopii materiaaliksi esimerkiksi huonekalujen, kuormalavojen, työkalujen ja autojen sisustusten valmistukseen. Se käy myös lukuisiin kuluttajatuotteisiin leluista hammasharjoihin ja kertakäyttöisistä ruokailuvälineistä kauneusja lifestyletuotteisiin sekä puutarhakalusteisiin”, Oddshammar luettelee. Kun raaka-aineesta peräti 98 prosenttia on biopohjaista, materiaali pienentää tuotteiden hiilijalanjälkeä Biokomposiitti syntyy sivuvirroista yhtiön laskelmien mukaan 80 prosenttia. Vahvuuden ja kovuuden leikkuulautoihin sekä paistinlastojen ja juustohöylien kahvoihin ja muihin tuotteisiin tuo hänen mukaansa biokomposiitin sisältämä puu. Ensimmäisinä uudesta biokomposiitista syntyneet tuotteet, sarja keittiövälineitä, ovat jo kaupan hyllyllä. Samaan aikaan metsäteollisuus on kehittänyt puupohjaisia materiaaleja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Komposiitin fossiilipohjaista muovia korvaava osa on tehty kuusesta ja sokeriruo’osta. Yhtiö on suunnitellut sen yhdessä komposiitin valmistajan, metsäjätti Stora Enson kanssa. Kotoasi voi pian löytyä haarukka, hammasharja tai puutarhapöytä, joka on tehty puutuotevalmistuksen ja selluntuotannon sivuvirroista. Jatkossa sen aineksina voidaan yhtiön mukaan käyttää myös kierrätettyjä polymeerejä. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Stora Enson biokomposiitin ensimmäinen tuotesovellus on sarja kokkausvälineitä.. Orthexin keittiövälinesarja on DuraSense-nimisen biokomposiitin ensimmäinen valmis tuotesovellus. Myös polymeerit kiertoon Stora Enson biokomposiitissa puukuidut voidaan haluttaessa yhdistää monenlaisiin polymeereihin, sekä biopohjaisiin että kierrätettyihin. Sekä Stora Ensossa että Orthexissa uskotaan biopohjaisten tuotteiden markkinan maailmanlaajuiseen kasvuun
Tuoreimmassa viisivuotissuunnitelmassa tähän on varattu viisi miljardia dollaria. Kiireellisimpiä kohteita ovat sekä kunnallisen että teollisuuden jäteveden puhdistuksen parantaminen ja neljän pahoin likaantuneen joen puhdistaminen. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Pyörällä pääsee SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 9/1983 Neste Oy:n petrokemian laboratorio harjakorkeudessa Kemia-Kemi 7/1993 Kemiralta vedenpuhdistusosaamista Etelä-Koreaan Kaksinkertaisia harjannostajaisia vietettiin tutkimuskeskuksessa 11.8.83, kun uusi petrokemian laboratoriorakennus ja koehallin laajennus olivat saavuttaneet tämän juhlinnan arvoisen virstanpylvään. Euroopassa Kemiralla on toistakymmentä vesikemikaalien tuotantolaitosta. Toivottavasti heillä on kaikki hyvin. Lapsena sulloin tarakalle pitsineuletakin, jonka hiha sotkeentui ketjujen väliin. Tai jos näkee, ne ovat entisaikojen kudottujen sijaan muovisia. Ajopelin paino on minimoitu ja nopeus maksimoitu. Kaupunkipyörien myötä käyttösuosituksesta jouduttaneen luopumaan. Toki riskinsä on tarakassakin. MUTTA OVAT renkaat sitten millaiset tahansa, taakkatelineen puute hämmästyttää. Kypärä sentään oli päässä. Kevyellä pyörällä voi suhauttaa vaikka kuntosalille, jossa voi sitten latoa rautaa tankoihin. Uudessa petrokemian laboratoriossa on varattu tutkimustilat polymerointitutkimusta, muovien mekaanista testausta, prosessitekniikan tutkimusta ja synteesityöskentelyä varten. Se takki oli entinen. Joulukuussa aloitettiin varsinaiset rakennustyöt ja valmistumistavoite on tämän vuoden loppuun mennessä. Äitiä harmitti. Nykyisin fillaroidaan myös fatbikeilla, paksurenkaisilla pyörillä, joilla voi ajella maastossakin. Se vasta kätevää on. Vuosi sitten yhtiö teki vastaavanlaisen lisenssisopimuksen Yhdysvaltojen koillisosaan. Lisäksi uudet tilat rakennetaan myös sähkökemian tutkimusta varten. Revin neuleen väkisin irti. Ei kai pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Maantiepyörien renkaiden pitää olla mahdollisimman kapeat, sellaiset että niillä on vaikea ajaa hiekkatiellä. Ajatukset kulkevat omia ratojaan, kuten kerran kesäaamuna töihin polkiessani. blogspot.com. Siinä on tarakkakin. Erikoista turvallisuusajattelua edusti nuori, joka viiletti kädet irti ohjaustangosta, kännykkää tuijottaen. Nopeasti teollistunut Etelä-Korea satsaa tällä hetkellä runsaasti varoja ympäristöasioiden hoitoon. Toinen kännykänvahtaaja eteni rullalaudalla. 37 6/2018 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Koska tavaraa on kuitenkin joskus pakko kuljettaa mukanaan, monen pyöräilijän selässä pullottaa hiostava reppu. Projektin suunnittelu aloitettiin tammikuussa 1982 ja louhintatöihin päästiin syys–marraskuussa. Armottoman vanhanaikaista, mutta tällä mennään. KYPÄRÄSTÄ ollaan monta mieltä. PYÖRÄILLESSÄ on mukava tarkkailla ympäristöä, rakennustyömaita, ojanpientareen kasvillisuutta, Keskuspuiston vehreyttä ja muita liikkeellä olevia. Ida Pimenoff. Kemira on solminut eteläkorealaisen Kyunggi-yhtiön kanssa kaupan, jonka mukaan Kemira myy sille vedenpuhdistusta sekä puhdistuskemikaalien valmistusta ja käyttöä koskevan taito-tietopaketin. Sopimus avaa Kemiralle uuden markkina-alueen ja vahvistaa yhtiön asemaa johtavana vesikemikaalien toimittajana maailmassa. Oma polkupyöräni on parikymmenvuotias, ei kovin kevyt, mutta rullaa hyvin. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Hameverkkoja polkupyörissä näkee nykyään harvoin. Tuleehan siitä tietysti painoa lisää, jos on teline ja siinä vielä pyörälaukku tai pari
• YK:n tieteen ja teknologian neuvoaantavan komitean jäsen 1988–1990. • Johtaja Euroopan komission aluepolitiikan pääosastossa 1996–2007. Helander kiittelee etenkin professori Pirjo Mäkelän panosta sen rakentamisessa. Tajusimme, että jatkossa pitää pyytää arvioijia kirjoittamaan vähän hillitymmin.” Suomalaiset luonnontieteilijät ottivat kuitenkin kritiikistä opikseen. ”Isoisäni oli Polyteknillisen opiston kemian yliopettaja. Tieteellisen tason nostamista palvelivat myös 1980-luvun alussa käynnistetyt tutkimusalojen arvioinnit ulkomaisten asiantuntijaryhmien voimin. • Harrastaa klassista musiikkia ja kieliä. Nimityksen runnoi voimaan presidentti Urho Kekkonen, joka käveli viileästi ministereidensä yli. • Åbo Akademin hallintojohtajan sijainen 2007–2008. Tutkijat ymmärsivät uudistusten tarpeen ja muun muassa sen, että tulokset pitää julkaista arvostetuissa kansainvälisissä tiedelehdissä. • Naimisissa, puoliso professori Vilhelm Helander. Syntyivät tutkimuksen huippuyksiköt. Kaksi aikuista lasta. • Ympäristönsuojelun neuvottelukunta ja sisäministeriön ympäristönsuojeluosasto 1972–1974. ”Raja-alueyhteistyö oli usein hyvin käytännöllistä. Myös puoliso, Teknillisessä korkeakoulussa arkkitehtuurin historian professorina työskennellyt Vilhelm Helander vieraili siellä mielellään. Helanderin kaudella akatemiassa ryhdyttiin kehittämään myös tutkijakoulutusta ja tutkimusohjelmatyyppistä rahoitusta. • Suomen Unesco-toimikunnan jäsen ja sen luonnontieteen jaoston puheenjohtaja 1975–1986. Elisabeth Helander Tieteen ja ympäristön asialla Elisabeth Helander Radiokemisti Elisabeth Helander on tehnyt pääosan urastaan tutkimuksen edistäjänä. • Ylioppilas, Grankulla samskola. Filosofian kandidaatti ja tohtori (radiokemia), Helsingin yliopisto. Ensimmäiseksi arviointikohteeksi osui epäorgaaninen kemia. ”Tulos oli varsin kriittinen, mikä herätti kemistipiireissä paheksuntaa. • Nordforskin ympäristönsuojelusihteeristö 1970–1971. • Ruotsin Strategisen ympäristötutkimussäätiön MISTRA:n hallituksen jäsen 1994–1996. Suomalaista tiede-elämää piti lähteä kansainvälistämään ja tutkijoiden kotimaista yhteistyötä lisäämään. Kiista levisi lehtien palstoille. Toinen kulmakivi hänen elämässään on ympäristön suojeleminen. Isä työskenteli väitöksensä jälkeen kemistinä Yhdysvalloissa ennen kuin palasi Suomeen ja perusti perheen.” Kirjoitettuaan vuonna 1959 ylioppilaaksi Helander lähti opiskelemaan keSarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.. ”Hän oli todella kaukonäköinen ja aikaansaava ihminen, jonka kanssa oli etuoikeus tehdä töitä.” Parinkymmenen akatemiavuoden jälkeen Helander siirtyi opetusministeriöön, mutta sai pian nimityksen johtajaksi EU-komission aluepolitiikan pääosastoon Brysseliin. EU-urakan jälkeen Helander hoiti vielä vuoden mittaisen viransijaisuuden Åbo Akademin hallintojohtajana ennen kuin jäi vuonna 2008 lopullisesti eläkkeelle. Erityisesti häntä kiinnostivat yhteistyöohjelmat. Kiehtova radiokemia Elisabeth Helander on kemistisukua, joten tieteenala tuli hänelle tutuksi jo varhain. Häntä oli esittänyt tehtävään Tieteen keskustoimikunta, mutta hallitus kavahti takajaloilleen, eivätkä kaikki muutkaan sulattaneet naisen nimittämistä vaikuttajan paikalle. ”Tapaus oli valtiosäännöllisesti niin kiinnostava, että siitä tuli alan oppikirjoihin esimerkki siitä, kuinka presidentti saattoi päättää asian vastoin hallituksen kantaa.” Akatemiassa tuoreella johtajalla oli takanaan oman organisaation tuki mutta edessään iso työmaa. • Suomen Akatemian tutkimusjohtaja 1975–1995. Siellä hän vastasi muun muassa innovaatio-ohjelmista ja kaupunkiasioista. Reippaaseen amerikkalaiseen tyyliin laadittu raportti sisälsi aika negatiivisiakin kommentteja. 38 KEMIA 6/2018 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Helsingissä vuonna 1942. • Pohjoismaisen tiedepoliittisen neuvoston puheenjohtaja 1983–1988. Ohjelmissamme huolehdittiin esimerkiksi junien aikataulujen synkronoinnista ja ambulanssien pääsystä toimimaan yli rajojen.” Helander viihtyi Belgiassa erinomaisesti. Uusi biotekniikan ja molekyylibiologian tutkimusja tutkijankoulutusohjelma loi perustan alan nykyiselle osaamiselle. Sisko Loikkanen Filosofian tohtori Elisabeth Helander nousi suuren yleisön tietoisuuteen 1970-luvulla, kun hänestä tuli Suomen Akatemian tutkimusjohtaja. ”Minua pidettiin myös liian nuorena ja radikaalina”, Helander hymyilee
”Kun Miettinen meni kahville, me opiskelijat ryntäsimme perässä, jotta pääsisimme kuulemaan hänen uudet ideansa. ”Minulla on kausikortit Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertteihin, ja opiskelen italiaa ja viroa”, eläkeläinen hymyilee. Miettisen kansainvälisten kontaktien ansiosta laitokseen virtasi myös vierailevia luennoijia, mikä ei ollut 1960-luvun Suomessa tavallista. Vuonna 1966 valmistuneella nuorella maisterilla ei ollut vastaan sanomista, kun Miettinen ehdotti väitöskirjan tekoa. Si sk o Lo ikk an en. ”Muistan erityisesti Kaurasen ilmakemian kurssin, jollaista kukaan ei ollut koskaan pitänyt.” Jorma K. ”Oletuksena oli, että luennoitsijalle piti esittää jokin kysymys. Ajan myötä käsitykset ovat tietysti muuttuneet kokonaan.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Minulle tärkeitä teoksia olivat erityisesti Rachel Carsonin Äänetön kevät ja Harvardin professorin Harvey Brooksin OECD:lle tekemä raportti Science, Growth and Society. ”Joskus vitsailtiin, että vanha kemian laitos oli niin ankea paikka, että ovessa olisi voinut olla kyltti Kemian museo. Tämä puolestaan vahvisti kemistin elinikäistä kiinnostusta ympäristöön ja siitä huolehtimiseen. Tämä piti joka toinen vuosi luentokurssin aiheesta, joka oli hänelle itselleenkin melko uusi ja johon hän halusi perehtyä. ”Pyysin vain, että saisin ohjaajakseni Pentti Kaurasen, joka on erittäin hieno, syvästi sivistynyt ja yhteiskunnallisesti suuntautunut henkilö.” Helanderia ilahdutti varsinkin Kaurasen laaja-alainen kiinnostus luonnontieteisiin. Siellä hänen yhdeksi tehtäväkseen tuli selvityksen laatiminen ilmansuojelun kehityksestä. Siellä sitä istuttiin Miettisen vaativasti tuijottaessa ja mietittiin kuumeisesti, mitä kysyä. Se oli aika kasvattavaa”, Helander naurahtaa. Helander väitteli vuonna 1970. Nyt jo edesmennyt Miettinen muisteli tapausta vielä 90-vuotispäivillään. Brooksin selkeä tiedepoliittinen ajattelu muodosti tavallaan perustan koko työskentelylleni Suomen Akatemiassa.” Ennen akatemiaan siirtymistään Helander ehti työskennellä vielä ympäristönsuojelun neuvottelukunnassa ja siitä muodostetussa sisäministeriön ympäristönsuojeluosastossa. Tämä herätti minussa kiinnostuksen tiedepolitiikkaan.” Helander oli jo ennen väitöstään aloittanut työn tieteen pohjoismaisen yhteistyöelimen Nordforskin ympäristönsuojelusihteeristössä. ”Se pani minut pohtimaan, mitä tällaisessa pienessä maassa oikeastaan pitäisi tutkia. ”Ympäristöasioista innostuneisiin suhtauduttiin silloin hieman ennakkoluuloisesti, ja ympäristönsuojelun ajateltiin pelkästään heikentävän teollisuuden kilpailukykyä. sisko.loikkanen@gmail.com Elisabeth Helanderilla on nyt aikaa myös harrastuksille. Radiokemia sen sijaan oli uusi, kiehtova ala ja Miettinen äärimmäisen dynaaminen ihminen.” Professorin innovatiivinen persoona loi laitokseen loistavan ilmapiirin. Pääaineenaan hän luki radiokemiaa, jonka ensimmäistä professuuria hoiti Jorma K. 39 6/2018 KEMIA miaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Helsingin yliopistoon. Miettinen. Jatko-opiskelijoiden edellytettiin osallistuvan luennoille, mistä aiheutui pieniä paineita. ”Hän piti minusta varmaan siksi, että olin ensimmäinen, joka valmistui sekä maisteriksi että tohtoriksi radiokemiasta.” Ympäristön puolesta Eräällä fysiikan valtakunnallisella kesäkurssilla Helander havahtui huomaamaan, että hämmästyttävän monien suomalaisten tutkimusaiheena olivat radioaktiiviset hajontakaaviot. Lopputenttinsä hän suoritti pari viikkoa ennen toisen lapsensa laskettua aikaa. Aihe sai myös yhä laajempaa julkisuutta. Yhden kahvitauon aikana niitä saattoi tulla kymmenen.” Helanderin opinnot sujuivat alkuun ”verkkaisesti”, mutta esikoisen syntymä pani niihin vauhtia
Aluksen aurinkopaneeleilla päällystetyt siivekkeet aukeavat myöhemmin matkan varrella.. 40 KEMIA 6/2018 Tutkijat matkaavat Aineen äärirajoille ESA/ATG medialab Taiteilijan näkemys BepiColombosta ottamassa alkuvauhtia Maan kiertoradalta. Alimpana kantoalus, keskellä eurooppalainen MPO-luotain ja ylinnä japanilainen MMO-luotain
Esan tutkijoiden on pitänyt löytää oikeat materiaalit aluksen rakentamiseen ja varsinkin sen pinnoittamiseen. Laaja tutkimuksellinen ja teollinen yhteistyöverkosto on joutunut ennakoimaan materiaalien elinkaaret ja miettimään, kuinka niiden kriittiset ominaisuudet muuttuvat seitsemän ja puolen vuoden matkan ja Merkuriuksen kiertoradalla kulkemisen jälkeen. Japanin avaruusjärjestön MMO-luotain tarkkailee viiden tutkimuslaitteiston voimin planeetan magneettikenttää ja sen vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa. Suomalaista tekniikkaa BepiColombon kantoalus MTM kuljettaa mukanaan kahta satelliittiyksikköä ja mittaamattoman arvokkaita tutkimuslaitteita. ”Menestyksellä on epäilemättä laajemmatkin sovellukset, sillä tinaviikset ovat putkahtaneet esiin maanpäällisen elektroniikan ongelmana nyt, kun puhdasta tinajuotetta käytetään laajasti”, Nikulainen sanoo. Euroopan avaruusja ilmailuteollisuudelle on myönnetty poikkeuslupa, jonka nojalla teollisuuden juotteissa saa edelleen olla tina-lyijylejeerinkiä, tosin rajoitetusti. Serenaja Phobus-laitteilla puolestaan selvitetään Merkuriuksen kaasukehän koostumusta. Myös luotaimen Mixs-spektrometri pohjaa pitkälti suomalaiseen tieteelliseen ja tekniseen osaamiseen. ”Tulevissa projekteissamme tinaviiksien synty saadaan estettyä hyödyntämällä ALD-tekniikkaa eli päällystämällä piirikortit ultraohuella metallikerroksella. Olosuhteet ovat kovemmat kuin yhdelläkään aiemmalla eurooppalaisella avaruuslennolla”, kertoo tutkija Mikko Nikulainen, joka johtaa Esan materiaalija komponenttifysiikan osastoa. Laitteen avulla mitataan Merkuriuksen pinnan kemiallista koostumusta ja topografiaa röntgensätein brittitutkija Sarah Dunkinin johdolla. Lämpenisivätkö herkät mittarit. Nykyisin ALD-pinnoitusmenetelmää käytetään puolijohdeteollisuudessa kaikkialla maailmassa. Planeetta paahtuu päiväsaikaan jopa 450 celsiusasteen pätsissä, mutta öisin se kärvistelee hyytävässä –170 asteen pakkasessa, jollainen vallitsee myös pysyvästi varjossa olevissa jäisissä kraattereissa. Avaruusjärjestö tekee ALD-kehityksessä yhteistyötä alan suomalaisen erikoisosaajan Picosun Oy:n kanssa. EU: n vaarallisten aineiden vähentämistä koskeva direktiivi edellyttää nykyisin, että valmistajat eivät käytä lyijypitoisia juotosmetalleja. Merkurius-luotaimet ja -laitteet joutuvat sietämään monessa mielessä ankaria oloja. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa menetti 1990–2000-luvuilla neljä satelliittia tällaisten ”tinaviiksien” vuoksi. Olisiko heijastavissa päällysteissä värjäytymiä. ”Matkalla Merkuriukseen mennään tunnettujen materiaalien suorituskyvyn rajalle. Matalimmillaan luotain on vain 400 kilometrin päässä planeetasta. Silloin voimme ottaa laajemmin käyttöön prosesseja, jotka ovat toistaiseksi tarkoitettuja vain maanpäälliseen käyttöön”, Mikko Nikulainen kertoo. Historiallisen tutkimusretken toteuttavat Euroopan avaruusjärjestö Esa ja Japanin avaruusjärjestö Jaxa. Esa on rakentanut kahdesta luotaimesta isomman, MPO:n. Lämpötilan vaihtelut Merkuriuksen pinnalla ovat äärimmäisiä. Aurinkomonitoritutkimusta johtaa tohtori Juhani Huovelin Helsingin yliopistosta. Näännyttävän lämpötilan lisäksi vastassa on noin 11 kertaa korkeampi säteilytaso kuin Maan kiertoradalla. MPO-luotaimen laitevalikoimaan kuuluu muun muassa suomalainen Sixs-spektrometri, jolla mitataan Auringon röntgensäteilyä ja hiukkasia. Todellinen tekninen haaste on ollut lämmön hallinta alusten sisällä”, Nikulainen kertoo. Tinaviikset pois Yhdysvalloissa huomattiin jo vuonna 1940, että puhtaalla tinalla päällystetyissä kytkimissä ja releissä syntyy spontaanisti ohuita, ihmishiusta hienompia säikeitä, jotka aiheuttavat oikosulkuja. Menetelmällä valmistettuja ohutkalvoja on muun muassa älypuhelimissa ja tietokoneissa. Laitteen toinen päätutkija on Helsingin yliopiston Karri Muinonen. Ongelmia on raportoitu myös ohjusten ja ydinvoimaloiden järjestelmistä. Oikosulkuja tuottavista tinaviiksistä on pyritty eroon lisäämällä tinaan lyijyä, mutta sittemmin huomattiin, kuinka myrkyllistä lyijy on käsittelijöilleen. Vastaisuudessa poikkeuslupaan ei tarvitse turvautua. Avaruuslento Merkuriukseen kertoo materiaalitieteilijöille, mitä aine kestää ja mikä aine kestää. Kykenevätkö aurinkopaneelit pitämään suorituskykynsä. Retki on ainutlaatuinen myös materiaalitieteen kannalta. Kohti atomien maailmaa kulkevat tutkijat puolestaan etsivät tietoa siitä, miten rakentaa aivan uudenlaisia materiaaleja.. Heidän tehtävänään on myös ollut sen varmistaminen, että jokainen mukaan valittu materiaali toimii luotettavasti ja riittävän pitkään. Kaikkiaan 16 erilaista instrumenttia kerää tietoa aurinkokunnan pienimmästä planeetasta. Hanketta johtaa Esan materiaali-insinööri, tekniikan tohtori Jussi Hokka. ALD-tekniikan eli atomikerroskasvatuksen keksi jo 1970-luvulla tutkija Tuomo Suntola, jonka innovaatio on palkittu viimeksi toukokuussa vuoden 2018 Millennium-palkinnolla. Planeetan pintakerroksen sisältämiä kemiallisia yhdisteitä tutkitaan myös gammaja neutronisädelaitteella. ”Pitkällä matkalla on mukana melkoisesti elektroniikkaa, joka on pidettävä kuumuudelta suojassa. Luotain asettuu kiertämään Merkuriusta radalla, jolla se pyyhkäisee planeetan ympäri reilussa parissa tunnissa. 41 6/2018 KEMIA Eeva Pitkälä Nimeä BepiColombo kantava miehittämätön avaruusalus aloittaa näinä päivinä pitkän taipaleensa kohti Auringon lähintä naapuria, Merkurius-planeettaa. Halkeilisiko monikerroksinen eristys
MPO-luotain on varustettu monimutkaisella lämpöputkien labyrintilla. 42 KEMIA 6/2018 Kohti aineen keskipistettä Siinä missä avaruusalus lähtee kohti kosmosta, tutkija Peter Liljeroth kulkee päinvastaiseen suuntaan mutta yhtä kiehtovaan kohteeseen: aineen ytimeen. Jos paneelit joutuisivat suoraan kohti valoa, ne lämpenisivät liikaa ja lakkaisivat lopulta toimimasta. työhönsä viiden vuoden rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä. Lisäksi paneelien kallistuskulma optimoitiin kääntymään sopivasti poispäin Auringosta. Liljerothin tutkimuksessa on kyse nanokoon kemiasta eli aineen kontrolloimisesta atomitasolla. ”Ihminen olisi tehnyt tämän toisin”, tutkija naurahtaa. Pähkinä purtavaksi oli aurinkopaneelien suojaus. Palkintona työstä häämöttää fyysikoiden tavoittelema Graalin malja, uudenlainen säädeltävä elektronirakenne, joka saattaa mahdollistaa täysin räätälöityjen magneettisten tai suprajohtavien materiaalien toteuttamisen. Merkuriuksen oloja vastaavassa simuloinnissa kennojen teho putosi jo kuukaudessa 20 prosenttia. Lämmön annetaan karata avaruuteen, mutta ”haihtunut” neste palaa jäähdyttyään takaisin sitomaan uutta lämpöä. ”Me tönimme jäätävässä kylmyydessä atomeja yksi kerrallaan nähdäksemme, mitä ne sitten tekevät”, Aaltoyliopiston professorina työskentelevä Liljeroth kuvailee työtään, jonka suurimmaksi motivaatioksi hän tunnustaa uteliaisuuden ja kokeilemisen ilon. BepiColombon kriittiset materiaalit on testattu pääosin Esan teknisessä keskuksessa Estecissä Alankomaissa. Hänen tuloksiaan ovat esitelleet arvostetuimmat tiedelehdet, kuten Nature Physics ja Science. Hänen ryhmänsä on onnistunut luomaan uusia atomihiloja, joilla on ennalta määritelty sähkövaste. Sukupolvensa johtaviin nanotutkijoihin kuuluva Liljeroth sai hiljattain Kerrospukeutuminen pitää viileänä Mikko Nikulainen esittelee tekoälyn optimoimaa 3d-tulostettua ”avaruusmutteria”. Lämmöntorjunnasta vastaa luotainta varten suunniteltu 6,5 senttiä paksu eriste-elementti, joka peittää aluksesta suurimman osan. Yhteistyössä teoreettisen fysiikan tutkijoiden Teemu Ojasen ja Ari Harjun ryhmien kanssa Liljerothin ryhmä onnistui viime vuonna hallitsemaan kuparin pinnalla olevien klooriatoEe va Pi tkä lä ES A. Kaikkea suunnittelua on ohjannut lämmönhallinta. Ratkaisuksi löytyi erityispinnoite, jolla aurinkopaneelit päällystettiin. Aurinko paistaa Merkuriukseen yli kuusi kertaa kirkkaammin kuin Maahan. Suljettu putkijärjestelmä toimii ihmisen hikihuokosten lailla, paitsi että neste kiertää siinä jatkuvasti. Elementti koostuu kaikkiaan 97 kerroksesta räätälöityjä, kuumuutta kestäviä alumiini-, muovija lasikeraamisia kankaita. MPO-luotainta puetaan ”kerrospukuun” ennen matkaan lähtöä
Topologisen eristeen pinta johtaa sähköä mutta sisus ei. ”Tätä tunnelointimikroskooppia voidaan käyttää sekä yksittäisten atomien ja molekyylien kuvaamiseen että tuottamaan kemiallisia reaktioita, joilla syntetisoidaan uusia molekyyleja”, professori esittelee. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. 43 6/2018 KEMIA mien elektronisia ominaisuuksia. epitkala@gmail.com. Peter Liljeroth liikuskelee futuristisessa ympäristössä kuin kotonaan. Tutkimuskärjen terävyys on yksi ainoa atomi.” Atomirakenne määrittelee aineen sähköiset ominaisuudet oikeissa materiaaleissa. Tämä yhdessä korkean johtokyvyn kanssa tekee grafeenista hyvin mielenkiintoisen uusia sähköisiä laitteita ajatellen”, Liljeroth sanoo. ”Niiden avulla voimme jonakin päivänä tuottaa kaksiulotteisia topologisia eristeitä ja suprajohteita”, hän uskoo. Tätä voitaisiin hyödyntää lämpöhäviöttömän tietokoneen rakentamisessa. Hänen ryhmänsä on hiljattain valPeter Liljeroth aikoo rakentaa 2,5 miljoonan euron ERC-apurahallaan uusia kvanttimateriaaleja ja keinotekoisia hiloja. ”Uudet ominaisuudet mahdollistavat sovelluksia, joista vielä ei ole aavistustakaan.” Grafeenin mahdollisuudet Nykyfysiikan kuumimpia tutkimusaiheita ovat niin sanotut topologiset eristeet, suprajohteet ja metallit. An ni Ha né n/ Aa lto -y lio pi sto mistanut yksiulotteisia grafeeninauhoja ja erilaisia yhdistelmärakenteita. Pinnan ja neulan välille syntyy virtaa, jonka suuruus riippuu asetetusta jännitteestä ja tutkittavan pinnan elektronirakenteesta. Ne tehtiin atomi kerrallaan kasvualustan pinnalla tapahtuvien polymerisointireaktioiden avulla. Uudet tulokset tasoittavat tietä grafeenin käytölle esimerkiksi mikroprosessoreissa. Tunnelointia ja atomivoimaa Aallon tutkijat hyödyntävät avaruusmatkailijoiden tavoin huipputeknologiaa. ”Keinotekoisia materiaaleja laatineet tutkijat hallitsevat siis aineen rakennetta, toki vasta hyvin pienessä mittakaavassa.” Tulevaisuudessa voi olla toisin. Joskus voidaan ehkä tuottaa täysin uudenlaisia materiaaleja monenlaiseen elektroniikkaan, optoelektronisiin komponentteihin ja herkkiin antureihin. ”Me olemme yhdistäneet mikroskoopit, jotka siis käyttävät samaa kärkeä. Mikroskoopin toiminta perustuu kvanttitunnelointi-ilmiöön. Sillä on mahdollista saada kolmiulotteisia kuvia kohteen pintarakenteesta yksittäisen atomin tarkkuudella. Sitten tuotimme yksinkertaisia grafeeninauhoja. Näin syntyi keinotekoisia materiaaleja, jotka luotiin tunnelointimikroskoopin avulla –269 celsiusasteen äärilämpötilassa. Ainakin sisustuselementit ovat kovin samanlaiset: isoja krominhohtoisia laitteita, vilkuttavia mittareita ja laitteiden osien päälle kääräistyä välkkyvää foliota. Hyvin lupaava topologinen aine on grafeeni, yhden atomin paksuinen tasomainen hiiliatomien arkki. ”Grafeenissa näkyy jopa huoneenlämmössä kvantti-ilmiöitä, esimerkiksi Hallin ilmiö, joka yleensä voidaan havaita vain hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Jatkossa haasteena on saada aikaan monimutkaisempia järjestelmiä, joilla kuitenkin on täsmällinen rakenne”, Liljeroth kuvaa tutkimuksen etenemistä. Tutkijat ovat erityisen kiinnostuneita grafeenin ainutlaatuisista sähköisistä ominaisuuksista. Otaniemeläislaboratorioon osunut maallikko voisi helposti luulla saapuneensa avaruustutkimuskeskukseen. Myös atomivoimamikroskopiassa näytettä tunnustellaan terävällä kärjellä. ”Ensin selvitimme, että keinotekoisia materiaaleja voidaan valmistaa siirtämällä atomeja haluttuihin paikkoihin. Niissä johdinmateriaalina käytettävä kupari voitaisiin ehkä joskus korvata grafeenista valmistetuilla nanonauhoilla. Tunnelointimikroskoopissa on ohut, terävä neula, jota kuljetetaan näytteen pinnalla
Hankkeen tavoitteena ovat uudet geopolymeerikomposiitit, joita voidaan valmistaa teollisesti 3d-tulostamalla. Hän uskoo, että uudet rakennusmateriaalit muuttavat maailmaa merkittäTulevaisuuden kaupunki syntyy Tulostetusta tekokivestä västi jo lähitulevaisuudessa. ”Meillä on työn alla materiaaliyhdistelmä, jonka sideaineena voi toimia esimerkiksi tuhkasta silikaatin avulla valmistettava geopolymeeri”, kertoo Apila Groupin toimitusjohtaja, epäorgaanisesta kemiasta tohtoriksi väitellyt Havainnekuvat Design Reform Oy Kaupunkilaisten päätöksellä uudesta materiaalista rakennetaan ensimmäiseksi skeittiparkki. 44 KEMIA 6/2018 Lappeenrannassa kehitetään uudenlaista komposiittimateriaalia teollisuuden sivuvirroista. Todennäköisesti kyllä, sanoo liiketoimintajohtaja Antti Korhonen Fimatec Oy:stä. 3d-tulostettavasta materiaalista toivotaan betonin korvaajaa rakennusteollisuuteen. ”Nykyisiä geokomposiitteja voidaan mahdollisesti muokata tulostukseen soveltuviksi sopivalla reseptiikalla.” Materiaalikuorma kevenee Uuden geokomposiitin reseptiikkaa kehittävät kiertotalouden ja materiaalikemian asiantuntijayritys Apila Group sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. Laitteen kehitystyö on Korhosen mukaan hyvässä vauhdissa. Fimatec toimii hankkeessa laitevalmistajan roolissa. Fimatec on mukana uuden polven materiaalituotannon Urban Infra Revolution -hankkeessa, jota koordinoi Lappeenrannan kaupunki. Yritys kehittää teollisuudelle tarkoitettua 3d-tulostinta, jolla voidaan perinteisten rakennuselementtien lisäksi tulostaa mitä mielikuvituksellisimpia muotoja. ”Maailmalla ollaan menossa siihen suuntaan, että betonin käyttöä rakentamisessa pyritään vähentämään. ”Esimerkiksi kovetusvaiheessa ei saa tulla pitkiä taukoja”, Korhonen kuvailee materiaalille asetettavia vaatimuksia. Betoni halutaan korvata ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla, joilla voidaan vähentää ilmastopäästöjä ja neitseellisten luonnonvarojen käyttöä”, Korhonen toteaa. ”Geopolymeeria saadaan teollisuuden sivuvirroista ja jätteistä.”. Enää odotellaan sellaista materiaalia, jonka teollinen tuotanto olisi mahdollisimman sujuvaa. Lopullinen toteutus saattaa poiketa havainnekuvasta. Geopolymeeri on nopeasti kovettuva betoninkaltainen aine, jota saadaan monista teollisuuden sivuvirroista ja jätteistä. Projektiin osallistuu useita muitakin yrityksiä sekä tutkijoita ja oppilaitoksia. Komposiitilla tarkoitetaan materiaalien yhdistelmää, jossa materiaalit eivät liukene tai sekoitu toisiinsa. Tulostettaviksi käyvät tosin ehkä myös vanhemmat materiaalit, kunhan niitä ensin hieman käsitellään. Katja Pulkkinen Voimmeko tulevaisuudessa asua rakennuksissa, joiden elementit tulevat 3d-tulostimesta ja jotka ovat alkujaan peräisin teollisuuden hukkamateriaaleista
Polymeerin valmistuksessa käytettävä natriumsilikaatti eli vesilasi on tuttu lisäaine myös betonin tuotannossa. pulkkinen.katja@gmail.com. laan raaka-aineiden ominaisuuksiin ja siihen, minkälaisilla lisäaineilla uusi komposiitti saadaan tulostuskelpoiseksi. Timo Kärjen mukaan hankkeessa tuotetaan tietoa materiaalin ja sen turvallisuuden määrittelyä varten. Ehdotus työstetään valmiiksi skeittiparkkiidean esittäjien ja lajin harrastajien kanssa. Sen tilalle voivat tulla kaarevat, funktionaaliset muodot. Liikkeelle skeittirampista Uuden materiaalin ja uusien laitteiden myötä on ehkä mahdollista vapautua rakentamisen kaavamaisesta muotokielestä. Lopusta rahoituksesta vastaavat mukana olevat organisaatiot. ”Geokomposiitit ovat materiaaliteollisuudessa tuttu juttu, mutta nyt haetaan nimenomaan sellaista uutta komposiittia, joka soveltuu 3d-tulostukseen”, tähdentää professori Timo Kärki Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Lappeenrannan kaupunki hakee nyt sille paikkaa ydinkeskustasta. Komposiitista valmistetut tuotteet ovat yleensä myös pitkäikäisiä, ja ne voidaan kierrättää vielä käytön jälkeenkin. Materiaalin ja etenkin sen olosuhdekestävyyden testaaminen aloitetaan kokeilemalla sitä erilaisiin kaupunkirakenteisiin. Kärjen tausta on erilaisten kuitukomposiittien ja kierrätysmateriaaleista valmistettavien komposiittien kehittämisessä. Hankkeessa kehitetään betonin korvaajaksi materiaalia, jonka raaka-aineina käytetään teollisuuden jätteitä ja sivuvirtoja. ”Tuotteen varsinaisesta hyväksynnästä ja sertifioinnista vastaavat hankkeen jälkeen yritykset, jotka ottavat materiaalin tuotantoonsa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Näin saataisiin aikaan vaikkapa entistä esteettisempiä meluvalleja tai puistonpenkkejä. Betonin pääraaka-aine on sementti, jonka tuotanto aiheuttaa tätä nykyä seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Sivuvirtojen hyödyntäminen pienentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. 45 6/2018 KEMIA Mervi Matilainen. Rakenneideakilpailun finaaliin ylsi myös monikäyttöinen veistos, joka toivottaa tulijat tervetulleiksi Lappeenrantaan. Osallistujina Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö, Apila Group, Design Reform, Fimatec, Metsäliitto, Nordkalk, Outotec, Total Design ja UPM. ”Tässä hankkeessa meidän tutkimusryhmämme rooli on materiaalikehityksen siinä kohdassa, jossa materiaalia skaalataan laboratoriosta teolliseen mittaan.” Uuden geokomposiitin raaka-aineina käytettäviä sivuvirtoja ovat esimerkiksi metsäteollisuuden viherlipeäeli soodasakka, kaivosteollisuudesta saatava rikastushiekka sekä rakennusjätteestä muodostuva betonimurska ja teollisuuden sivuvirtana syntyvät erilaiset puukuidut. Tätä varten järjestettiin kilpailu, jossa etsittiin uusia rakenneideoita. Tuomaristo valitsi ideoista viisi parasta, joista kaikki kaupunkilaiset saivat keväällä 2018 äänestää suosikkiaan. Myös materiaalin päästöt ja kierrätettävyys on tutkittava. Hän kertoo toimivansa materiaalikehityksen ja pilotoinnin välimaastossa. Kärjen ryhmä paneutuu parhailUrban Infra Revolution Lappeenrannan kaupungin johtama kolmivuotinen hanke käynnistyi marraskuussa 2017. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia eli 3,4 miljoonaa euroa tulee EU:lta. Lisäksi materiaalin on sovittava nimenomaan rakennusteollisuuden käyttöön. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, syntyy komposiitti, joka keventää asumisen hiilijalanjälkeä ja materiaalikuormaa. Komposiitin laajamittaisempi käyttö vaatii vielä monenlaista lisätestausta, jotta rakennusmateriaaleilta edellytettävät ominaisuudet, kuten paloturvallisuusja lujuusvaatimukset, täyttyvät. Materiaaliyhdistelmän täyteaineena ja lujitteena voidaan hyödyntää monenlaisia teollisuuden sivuvirtoja. Lopputulos on tietynlainen keinotekoinen kivi. Parkin tulostaa Fimatec. Kokonaisia taloja uudesta materiaalista voidaan ryhtyä tekemään vasta pienempien pilottirakenteiden jälkeen. Ylivoimaisen voiton 87 prosentin äänisaaliilla vei tulostettu skeittiparkki
Miettinen vetää BioMediTechissä aikuisten kantasoluja tutkivaa ryhmää. Mallinnuksen tavoitteena on huomioida myös solutyyppien yhteistoiminta. Akatemia rahoittaa yksikköä vuosina 2018–2025. Yhdistelmän avulla laboratoriossa voidaan jäljitellä esimerkiksi sydänkohtausta tai lääkkeiden toimintaa elimistössä. Kallio on yksi TTY:n tutkijoista, jotka vastaavat monikudosmallinnushankkeessa tarvittavan teknologian ja materiaalien kehittämisestä. ”Materiaaleilla, joissa solut kasvavat, on suuri merkitys lopputulokselle”, Kallio sanoo. ”Body on chip -systeemi on tämänhetkistä organ on chip -järjestelmää monimutkaisempi siinä, että samassa viljelyssä yhdistetään useita kudostyyppejä”, kertoo biomateriaalien ja kudosteknologian professori Minna Kellomäki Tampereen teknillisestä yliopistosta TTY:stä. ”Verisuonten ja hermotuksen sisällyttäminen kudokseen on parhaillaan työn alla. Huippuyksikkö on saanut työhönsä akatemialta kahdeksan vuoden rahoituksen, josta on nyt meneillään ensimmäinen vuosi. Kellomäki toimii monikudosmallintamisen huippuyksikön johtajana ja johtaa myös BioMediTech-instituuttia, jossa työskentelee yhteensä yli 350 tutkijaa. Mallin avulla voidaan tutkia sairauksia ja lääkkeiden vaikutusta laboratoriossa. Myös kudosmallintamisen osaalueella lähestymme kovaa vauhtia terävintä kansainvälistä kärkeä”, kuvailee suomalaisosaamisen tasoa TTY:n biolääketieteen tekniikan professori Pasi Kallio, joka johtaa BioMediTech-instituutissa mikroja nanojärjestelmien tutkimusryhmää. Kun niin sanottu body on chip -alusta on valmis, sen avulla voidaan tutkia monia biologisia prosesseja ja sairauksia entistä tarkemmin laboratoriooloissa. Soluviljelmissä pyritään ottamaan mukaan kaikki imitoitavalle kudokselle tärkeät solutyypit, esimerkiksi sydäntä jäljiteltäessä sydänlihassolut, hermosolut, verisuonet ja tukisolukko. Yksikkö rakentaa uutta body on chip -alustaa, jolla mallinnetaan ihmiskehoa. Hermosoluyhteyksien avulla kudokset voidaan kehittää ohjaamaan itse itseään oikean ihmiskehon kudosten tavoin. www.bodyonchip.fi. Yksikön muodostavat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden yhteinen tutkimusinstituutti BioMediTech, jonka toiminnassa yhdistyvät biologia, lääketiede ja lääketieteellinen tekniikka. 46 KEMIA 6/2018 Tamperelaistutkijat kehittävät ihmissoluista uutta monikudosmallia, jonka rakentamisessa yhdistyvät biologia, lääketiede ja tekniikka. Monikudosmallintajien ensimmäisenä tavoitteena on saada aikaan uusi soluviljelymenetelmä. Menetelmässä kasvatetaan useista eri solutyypeistä verisuonittuneita, hermottuneita kudoksia. Emma Kaustara Tampereella rakennetaan parhaillaan ihmiskehoa uuteen muottiin: monikudoksiseksi malliksi kasvatusalustalle. Kudosten kasvattaminen alkaa juuri ihmisen kantasoluista, jotka jalostetaan eri solutyypeiksi, kuten sydänlihassoluiksi, maksasoluiksi, hermosoluiksi, rasvasoluiksi tai luusoluiksi. Lisäksi näytteisiin on tarkoitus saada mukaan sisäänrakennettuja mittauslaitteita, jotka varmistavat hyvän datan saamisen mutta eivät vaikuta viljeltyihin soluihin”, Kellomäki kertoo. Noin sadan tutkijan yksikköä johtaa Tampereen teknillisen yliopiston professori Minna Kellomäki. Tamperelaiset tunnetaan muun muassa ihmisen varaosien kehittäjinä. Miettinen tähdentää rakenteilla olevan mallinnoksen olevan ensimmäi”Kun ihmisestä on saatu kasvatettua kolmiulotteinen monikudosmalli, sairauksia päästään tutkimaan aivan uusin keinoin ”, lupaa professori Minna Kellomäki, joka johtaa Suomen Akatemian uutta huippuyksikköä. Kudoksemme ovat kolmiulotteisia, joten myös malliemme ja kudosviljelmiemme pitäisi jäljitellä kolmiulotteisuutta”, sanoo soluja kudosteknologian apulaisprofessori Susanna Miettinen Tampereen yliopistosta. ”Ihmiset eivät ole paperinukkeja. BioMediTechin tutkimustoiminta on maailmalla arvostettua. ”Kantasoluihin pohjautuvien luuhoitojen saralla olemme maailman ykkösiä. Uuden huippuyksikön tekniikkaan keskittyvää tutkimusta tehdään lähinnä Tampereen teknillisen yliopiston kampuksella Hervannassa, kun taas biologiaan ja lääketieteeseen painottuva työ on sijoitettu Tampereen yliopiston Kaupin kampukselle. ”Ihmiset eivät ole paperinukkeja” Monikudoksellisuuden lisäksi uuden mallin keskeinen ominaisuus on, että se ottaa askeleen eteenpäin kaksiulotteisista soluviljelymalleista. Alustaa kehittää Suomen Akatemian rahoittama monikudosmallintamisen huippuyksikkö. Huippuosaajien huippuyksikkö Suomen Akatemian Monikudosmallintamisen huippuyksikkö toimii Tampereella. Tampereella kasvatetaan Ihminen petrimaljalle Viljellyille soluille rakennettava arkkitehtuuri on selvästi vaativampi kuin aiemmissa soluviljelymalleissa. Uudet kasvuympäristöt ovat kolmiulotteisia
47 6/2018 KEMIA Ta m pe re en te kn illi ne n yli op ist o
Miettinen uskoo, että siihenkin saatetaan päästä jossain vaiheessa. ”Näin mahdollistuu muun muassa neurologisten sairauksien tutkiminen laboratoriossa. Niiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi osteoporoosia ja luihin vaikuttavien lääkeaineiden toimintaa. Jos aletaan mallintaa suolikudoksia, myös mikrobiyhteisö pitää ottaa huomioon.” Kudosten pohjana käytettävät kantasolut ovat Tampereella ihmisperäisiä. Teknologia luo otolliset olot malliin Teknologian roolina body on chip -hankkeessa on luoda monikudosmalliin kehon kaltaiset olosuhteet, on kyseessä sitten terve, sairas tai vaurioitunut kudos. Kehon mikrobiympäristön mallintamista ei ainakaan vielä ole suunnitteilla hankkeessa. Esimerkiksi luukantasolut tehdään tyypillisesti ihmisen rasvasta tai luuydinnäytteestä. Toimivan verenkierron ansiosta päästään tarkastelemaan myös esimerkiksi sydänsairauksien vaikutuksia muihin kudoksiin, ei vain sydämeen”, Miettinen kertoo. ”Hiiren entsyymit eroavat ihmisen entsyymeistä. Ta m pe re en te kn illi ne n yli op ist o. Luusolut puolestaan säätelevät tärkeää mineraalitasapainoa. Maailmalla rakennetut kudosmallit nojaavat pitkälti eläinperäisiin soluihin. Rasvasolut taas toimivat kudoksen energiavarastona ja mahdollistavat lipidien, hormonien ja lääkeaineiden varastoinnin tutkimuksen. ”Elimistössä on suuri määrä mikrobeja, joilla epäilemättä on vaikutuksensa kudosten toimintaan. Projektissa selvitetään myös sitä, kuinka hermosoluilla voidaan ohjata muiden kudosten toimintaa ja miten niiden avulla voidaan luoda palautesilmukka muista soluista takaisin hermosoluihin. ”Pelkät solut eivät pärjää maljalla, vaan niille on luotava tekniikan avulla otolliset olosuhteet ja toisaalta myös sellaiset olosuhteet, joissa on mahdollista jäljitellä sairauksia ja vaurioita”, Pasi Kallio kuvailee. Maksasolut muodostavat siksi keskeisen osan kudosmallia etenkin lääkeainetestauksissa. ”Lisäksi on rakennettava menetelmät lääkeaineiden viemiseksi soluihin, jotta lääkkeiden vaikutuksia päästään tutkimaan.” Kudosten kasvuolosuhteiden luomisen ja kontrolloimisen lisäksi tekniikkaa tarvitaan kehittämään juuri kudosmalleja varten suunnitellut mittausme”Pelkät solut eivät pärjää maljalla, vaan niille pitää luoda tekniikan avulla otolliset olosuhteet.” Monikudosmallin rakennustyössä ahertaa reilut sata tutkijaa ja opiskelijaa. ”Hiiri ei ole ihminen”, Susanna Miettinen sanoo. Eläintestit ja eläinpohjaiset mallit eivät kuitenkaan kykene ennustamaan toimintoja ja tapahtumia ihmiselimistössä. Maksa on ihmiskehon tärkein elin aineenvaihdunnan kannalta. Maksa esimerkiksi aktivoi tai hajottaa monet lääkeaineet. Sellaiset hoidot, jotka ovat hiirillä tehokkaita, eivät suuressa osassa tapauksista ole tehokkaita ihmisillä.” Toisaalta monien ihmisille tepsivien lääkkeiden vieminen markkinoille voi pysähtyä eläinkoevaiheeseen, jos ne eivät toimi eläimillä. Myös siksi lääketieteessä ja toksikologiassa kaivataan kipeästi mahdollisuutta tutkia lääkkeiden vaikutusmekanismeja ja esimerkiksi kudosvaurioiden paranemista nimenomaan ihmisperäisissä kudoksissa. 48 KEMIA 6/2018 nen, jossa hermosolut sulautetaan toimivaksi osaksi mallia
Muuten vaihtoehdoksi jää kirurginen toimenpide. Kudosvaurioiden tuottamiseen ja terveiden solukoiden sairastuttamiseen soveltuva tekniikka pitää kehittää yhtä aikaa kudosmallin itsensä kanssa. Mittaukset ovat tarpeen, jotta nähdään ja ymmärretään, kuinka solut reagoivat olosuhteiden muuttuessa. ”Sitten tarkkaillaan, kuinka happivaje vaikuttaa sydänlihassolujen toimintaan”, Pasi Kallio kuvailee. Maljassa kasvatettujen sydänlihassolujen sarkomeerirakenteet ovat satunnaisia eivätkä kovin hyvin vastaa luonnollisen sydänlihassolukon rakenteita. Tarvetta uusille hoidoille siis olisi. ”Sydänsolut eivät uusiudu juuri ollenkaan, joten happivajeesta jää arpi sydänkudokseen. Vasta sen jälkeen voidaan sairastuttaa ne ja tutkia vaurioita”, Miettinen muistuttaa. Tamperelaiset ovat valinneet oman mallinsa tutkimuskohteiksi kolme kansanterveydellisesti merkittävää ongelmaa: sydäninfarktit, aivohalvauksen ja lihavuuden. ”Biologiaa ja tekniikkaa tarvitaan molempia, jotta saadaan tämän tasoiset mallintamiset toimimaan”, Kallio summaa. Tutkijat ovat havainneet, että tämä suuntaa sarkomeerit vähemmän satunnaisesti. Näin voitaisiin kehittää tehokkaampia tapoja ehkäistä ja lääkitä kohtauksia.” Etenkin aivohalvausten hoitomuotojen testauksessa on Miettisen mukaan jääty jumiin eläinkokeisiin. saada paitsi ihminen maljalle myös potilas maljalle.” Teknologia kulkee myös tässä yhtä jalkaa biologian ja lääketieteen kanssa. Kun jäljitellään sydänkohtausta, tarvitaan keino luoda sydänlihassoluihin happivaje, joka aiheuttaa solujen vaurioitumista. Solujen kasvualustaa voidaan kuitenkin kasvatusvaiheessa venyttää aktiivisesti. Yhtenä haasteena on kyetä yhdistämään mikroskooppisen pienet rakenteet huomattavasti isompiin rakenteisiin. ”Sydänkohtaus tulee samanlaisena normaalija ylipainoiselle, mutta ylipainoiselle huomattavasti nuoremmalla iällä”, Miettinen kiteyttää. Etenkin aineenvaihdunnan häiriöt ja rasvakudosten tulehdukset ovat ylipainoisilla yleisempiä kuin normaalipainoisilla. ”Lopullisena tavoitteenamme on ”Eläinkokeet eivät kykene ennustamaan esimerkiksi lääkkeiden toimivuutta ihmisellä. Aivohalvaustapauksissa suotuisin vaihtoehto on liuotushoito, mutta se on aloitettava nopeasti. Kuvantamismenetelmien avulla voidaan selittää ja havainnollistaa kolmiulotteisesti se, mitä maljalla tapahtuu. Mitä suurempi arpi, sitä suurempia ongelmia sydänkudoksessa ilmenee myöhemmin”, Susanna Miettinen sanoo. Kansanterveysongelmien kimppuun Kaikkia sairauksia ei kyetä tutkimaan yhden kudosmallin avulla. Uuden monikudosmallin tuottama apu on iso asia erityisesti sydänpotilaille. Uusien lääkkeiden saaminen markkinoille on tyssänyt kerta toisensa jälkeen siihen, ettei eläinkoevaiheesta ole päästy eteenpäin. emmakaustara@gmail.com Jo nn e Re nv all. Tarvitaan ihmissoluihin perustuva kudosmalli tutkijoiden käyttöön”, sanoo professori Susanna Miettinen. Miettisen mukaan Suomessa sattuu vuosittain noin 22 000 sydäninfarktia ja noin 24 000 aivohalvausta. Tietokonemallien avulla kyetään myös ennustamaan ja selittämään solujen toimintaa. Liikakilot paisuttavat rasvasoluja niin, että osa solukosta jää ahtaalle ja alkaa kärsiä hapenpuutteesta, jolloin kudos tulehtuu. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Olisi erittäin tärkeää, että ymmärtäisimme entistä paremmin, mitä sydänkohtauksen tai aivohalvauksen iskiessä tapahtuu kudostasolla. 49 6/2018 KEMIA netelmät. Tampereella rakennettavissa monikudosmalleissa pyritään mallintamaan sekä lihavuudelle että kakkostyypin diabetekselle tyypillisiä kudoksia. ”Ensin on silti saatava terveet ihmiskudokset toimimaan solumaljalla. Ylipaino myös aiheuttaa terveysongelmia jo nuorena, sillä se rasittaa keuhkoja ja sydäntä. Näin kudosmallien solut saadaan muistuttamaan enemmän kehon oikeita soluja. Esimerkiksi sydänlihassolujen sarkomeerirakenteet ovat tärkeitä solujen toiminnalle. Monet ongelmat on kuitenkin ratkaistu jo aiemmissa projekteissa BioMediTech-instituutin ja sen edeltäjien parikymmenvuotisessa tutkimushistoriassa. Mallin puitteissa tämä tehdään viemällä viljelmän sykkivät sydänlihassolut hypoksiaeli happivajekammioon, jossa happitason muutoksia pystytään hallitsemaan systemaattisesti. Lihavuus ei ole varsinaisesti sairaus, mutta siitä seuraa monia terveydellisiä haittoja
Lauri Lehtinen Musta pii tulee nyt vauhdilla aurinkoenergiaan. Kennoissa käytettävät perovskiitit ovat kidemuodoltaan yhteneväisiä aineita, joiden kohdalla tiettyjä alkuaineita voidaan vaihdella keskenään. Laminointi tehtiin suomalaisten toimijoiden tehtaissa. Tämä parantaa kennon hyötysuhdetta erityisesti valon sinisessä ja ultravioletissa osassa. Yhden työvaiheen poistumisen lisäksi säästöä saataisiin siirtymällä yksikiteisestä monikiteiseen piimateriaaliin. Juuri sinkkioksidi olisi hyvän saatavuutensa vuoksi edullinen vaihtoehto titaanidioksidille, mutta siitä tehdyt kennot eivät ole olleet yhtä tehokkaita. Perovskiittikennoissa voitaisiin siis hyödyntää titaanidioksidin sijaan myös muita elektrodimateriaaleja, esimerkiksi sinkkioksidia. Kun kerros voidaan jättää pois Aaltoyliopiston kennoista, jää pois myös yksi valmistusvaihe, mikä puolestaan laskee tuotantokustannuksia. Vaikka pii on materiaalina suhteellisen kovaa, teolliset olosuhteet, tärinä ja muut häiriöt olisivat saattaneet tuhota nanorakenteen, joka on kennon toiminnan kannalta oleellinen. MenetelAurinkokennotutkimus etenee Mustat paneelit tulevat. Aalto-yliopiston professorin Hele Savinin tutkimusryhmän kehittämät uudet sysimustat aurinkopaneelit ovat edenneet esiteolliseen koesarjaan ja selättäneet massatuotannon haasteet. Lisää tehoa suunnittelulla Tamperelaiset ottivat työkalukseen ultranopean spektroskopian. ”Teollisuus käyttää jo mustaa piitä, mutta siinä on paljon parantamisen varaa. Suojaavan lasin liittäminen pinnaltaan monimuotoisen piirakenteen suojaksi oli yksi kriittisistä vaiheista. Kiinalaisille kennoille joitakin vuosia sitten asetetut polkumyyntitullit poistuvat, mutta asian vaikutus järjestelmien kokonaishintaan on maltillinen. Jos kennojen hinta laskisi vaikkapa 15 prosenttia, se merkitsisi ainoastaan viittä prosenttia kokonaishinnasta. Se peittää kuivasyövytyksellä tehdyt harjanteet, mikä takaa, etteivät valon synnyttämät elektronit pääse karkaamaan. Laakea nanorakenne vaatii toimiakseen erillisen heijastusta estävän kerroksen”, Savin kertoo. Aalto-yliopiston valmistaman mustan piin salaisuus ovat syvät nanorakenteet, joiden ansiosta kennoihin saadaan optisesti täydellinen, aidosti erittäin musta pinta. Kun järjestelmien käyttöiäksi arvioidaan kolme vuosikymmentä, eliniän aikainen parempi hyötysuhde maksaa pitkällä tähtäimellä itsensä hyvin takaisin”, Hele Savin sanoo. Kennojen fotoanodeja olisi helppo valmistaa ympäristölle hellävaraisesti myös suuressa mitassa. ”Alalla ei enää mennä paneeleiden hinta edellä, joten hyötysuhteen merkitys on noussut tärkeäksi. Tärkeä hyötysuhde Aallon parhaat paneelit tuottavat sähköä yli 20 prosentin tehokkuudella. Kennot ja niistä valmistetut paneelit selvisivät tuotantolinjoilta vahingoittumattomina. Savinin mukaan huolena oli etenkin se, kuinka hauras rakenne kestäisi robottien käsittelyn. 50 KEMIA 6/2018 Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät uudenlaisia aurinkokennoja, jotka perustuvat mustaan piihin ja perovskiitteihin. Onnistunut laminointi Esiteollisessa koesarjassa testattiin muiden prosessiaskelien lisäksi kennojen nanorakenteen kestävyyttä moduulivaiheen laminoinnissa. Ne myös säilyttävät tehonsa pidempään. Grätzel-kennojen ydin on titaanidioksidinanopartikkeleista koostuva kerros, johon on kiinnitetty orgaanisia väriaineita. Huoli osoittautui turhaksi. Sinkkiä titaanin tilalle Sveitsiläinen kemisti Michael Grätzel kehitti 1990-luvulla uudenlaisen, väriaineherkistetyn aurinkokennon ja käynnisti samalla kennotutkimuksen uuden aallon. Sen nanorakenteiden laakea muoto heikentää materiaalin optisia ominaisuuksia eli kykyä vangita valoa. Valoe valmisti taustakontaktoidut ja Naps Solar etupinnastaan sähköisesti liitetyt paneelit. Samalla välistä imetään pois ilma. Tutkijat havaitsivat, että mustat kennot sietävät raaka-aineen epäpuhtauksia sinisiä standardikennoja paremmin. Tampereen teknillisen yliopiston kemian ja biotekniikan laitoksessa toimiva, professori Nikolai Tkachenkon johtama tutkimusryhmä päätti selvittää, voitaisiinko sinkkioksidikennojen teho nostaa titaanidioksidikennojen tasolle tai jopa paremmaksi. Siinä piin päälle laminoidaan lasilevy etyylivinyyliasetaatilla. Aurinkopaneeleiden hinta on kuluvalla vuosikymmenellä pudonnut dramaattisesti. Karkeasti ottaen kennot, elektroniikka ja asennus vastaavat kukin noin kolmasosasta järjestelmän kokonaishinnasta. Aallon kennot on pinnoitettu ALDmenetelmällä eli atomikerroskasvatuksella valmistetulla ohutkalvolla. Nanorakenteen piikkiviidakko säilyi kyllin ehjänä, ja myös ilma saatiin pois, eikä rakenteeseen jäänyt näkyviä kuplia. ”Syvien nanorakenteiden valmistaminen on kalliimpaa, mutta alustavat laskelmat osoittavat, että lopputuotteen suurempi teho riittää kompensoimaan eron.” Aalto-yliopiston kanssa yhteistyötä tekevä Michiganin teknillinen yliopisto on laskenut, että täysin mustan piin kenno voisi olla loppuhinnaltaan jopa kymmenisen prosenttia nykykennoja halvempi
Sinkin peli ei silti ole menetetty. Vaaditaan vain lisää tutkimusta ja kehitystä, jota sinkkioksidin osalta on tehty vasta vähän. Jos taas elektronit jäävät loukkuun puolijohteeseen, ne yhtyvät ennen pitkää orgaaniseen väriaineeseen, eikä sähköä synny. seen tapahtuu hieman hitaammin, huolellisella suunnittelulla myös sinkkioksidikennoista voidaan saada erittäin tehokkaita, Virkki sanoo. Elektronit siirtyvät kennossa ulkoiseen piiriin puolijohdemateriaalin läpi. Vaikka sen rekombinaatio väriaineeMusta on uusi musta. Maailman ensimmäiset pikimustat aurinkokennot nappaavat hyvin myös talvivalon. Spektroskopia paljasti syyn titaanidioksidikennojen paremmuuteen. Maailmalla on tehty tutkimuksia, joiden tulokset tukevat tamperelaishavaintoja. ”Havaitsimme, että fotoelektronit siirtyvät väriaineesta puolijohteeseen nopeammin titaanidioksidissa kuin sinkkioksidissa”, kertoo tutkija Kirsi Virkki, joka valmistelee aiheesta väitöskirjaa. lehtinen.lauri@kolumbus.fi Hele Savinin ryhmä/Aalto-yliopisto. ”Perovskiiteillä on painava sanansa aurinkosähkön tulevaisuudessa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Mitä pidempi elektronien keskimääräinen vapaa matka puolijohteessa on, sitä todennäköisemmin ne pääsevät ulkoiseen virtapiiriin ja tuottavat sähköä. Vaikka teollisiin sovelluksiin on matkaa, Virkki luottaa Grätzel-kennoihin. 51 6/2018 KEMIA mää tarvittiin, koska aurinkokennojen sisällä tapahtuvat valokemialliset reaktiot ovat erittäin nopeita
Fosforiravinteen valmistusta on tähän asti tutkittu Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa. Silloin lietteen käsittelystä tulee yhä kannattavampaa, ja luku voi nousta suuremmaksi.” Jos pilottilaitos toimii toivotusti, voi Kiertolannoite haastaa väkilannoitteet avautua myös vientimahdollisuuksia. Fosforia jätevedestä ja resurssikontista Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY rakentaa uutta menetelmää fosforin erottamiseksi jätevesistä. Nykymaailmassa maito, vilja ja liha vaeltavat kuitenkin pitkiä matkoja maatiloilta jalostukseen ja lopulta kuluttajatuotteisiin. Parintuhannen lehmän tuottama lietelanta kerätään 10–20 kilometrin säteeltä. ”Paljon riippuu kuljetusmatkoista”, Nousiainen sanoo. ”Olemme yhdistelleet tunnettuja tekniikoita uudella tavalla”, kertoo yhtiön alkutuotantoja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen. Uusi teknologia poistaisi siten monia pullonkauloja. Synteettisillä väkilannoitteilla on etunsa. Karjanlannasta laatulannoitteita Maidonjalostaja Valio kehittää prosessointitekniikkaa, jolla lehmien lannasta syntyy fosforija typpilannoitteita. Kuluttajat tuottavat elimistössään jätettä, jonka sisältämien alkuaineiden palauttaminen takaisin peltoon on hankalaa. Vuodessa laitos käsittelee noin 50 miljoonaa litraa lantaa, josta saadaan 12 000 tonnia fosforilannoitetiivistettä ja 6 000 tonnia typpilannoitetiivistettä. Takaisin peltoon kiertäviä lannoitteita kehitetään laajalla rintamalla.. Paikallisessa yhteisössä suljettu kierto vielä onnistuu. Myös lannoituksen optimointi helpottuu, kun fosforija typpilannoitteet erotetaan toisistaan. Tarkoitus on käyttää kontteja siellä, minne suurten puhdistamojen palveluja on vaikea ulottaa, esimerkiksi saaristossa. Yhtiö suunnittelee tuotantokoon pilottilaitosta Nivalaan. Tutkijat uskovat, että typpilannoitetiiviste parantaa nurmisatoja, sillä tiivistettä voidaan levittää myös kasvukauden aikana. Lisäksi siellä muodostuu biokaasua määrä, joka riittää 300–350 omakotitalon lämmittämiseen. Lisäksi kasvit kykenevät hyödyntämään lietelannan typpeä vain heikosti. Monissa Euroopan maissa karjatiloilla on paljon lehmiä mutta vähän maata, johon lietelannan voisi levittää. Ravita-nimisen menetelmän idea on ottaa fosfori talteen fosforihappona, josta saadaan lannoitetta ja jota voidaan hyödyntää myös teollisuudessa. Lannoitetiivisteitä on helppo kuljettaa pitemmälle kuin lietettä. VTT:n konseptissa kierrätysyksikön laitteet sijoitetaan yhteen konttiin. Kun se valmistuu, investointiesitys voidaan viedä eteenpäin Valion omistajahallinnolle”, Nousiainen kertoo. Suuri osa fosforista taas päätyy lietteen mukana viherrakentamiseen. Jätevedenkäsittelyssä valtaosa typestä haihtuu ilmakehään. ”Laitoksen ympäristölupaprosessi on parhaillaan menossa. Keksinnön pohjalta sai alkunsa lannoiteteollisuus, jonka nykyisin arvioidaan ruokkivan välillisesti noin 40 prosenttia ihmiskunnasta. Ensimmäinen ero on teknologiassa, jolla hyötyaineet erotetaan ilman biologisia menetelmiä. Niiden sijaan jätevesi ensin flokkuloidaan eli hiutaloidaan ja sitten suodatetaan viiralla. Teknologian tutkimuskeskus VTT kumppaneineen on Resurssikonttihankkeessaan lähestynyt fosforin ja typen kierrätystavoitetta toisesta suunnasta. ”Arvioimme vähän aikaa sitten, että osuus voisi olla 20 ja 30 prosentin välillä. Fosforipitoinen jae voidaan puolestaan sijoittaa nurmea uusittaessa muokkauskerrokseen, mikä vähentää ravinnevalumia. Näin typen hyväksikäyttö tehostuu. Nykyisin liete sijoitetaan nurmen pintaan, jolloin osa fosforista kulkeutuu vaakasuoraan pellosta ympäristöön. Kalevi Rantanen Saksalainen kemisti Justus Liebig osoitti 1800-luvulla, että karjanlantaa voidaan korvata kivennäissuoloilla. Lietelannan levittäminen on kallista, ja raskas levityslaitteisto kuormittaa peltoa. Kaiken pellosta otetun kierrättäminen takaisin ei ole helppoa. Puhdasta vettä, jota voidaan käyttää teknisenä vetenä tai levittää luontoon, Uudet kierrätyslannoitteet ovat nousemassa synteettisten lannoitteiden rinnalle. Prosessiin voidaan myöhemmin yhdistää myös typen talteenotto. Tiivistemuodosta on silti etua lähelläkin. Seuraavat vaiheet ovat mikrosuodatus ja adsorptio sekä nanosuodatus tai aktiivihiilikäsittely. Maailmanlaajuisesti katsottuna puhdas vesi on monessa paikassa yhtä arvokasta kuin lannoitteet. Toinen ero on mittakaava. Maitotalouden rakennekehitys kuitenkin etenee nopeasti, eli tilat suurenevat. Huomenna tilanne voi olla toinen, sillä katkennutta ketjua suljetaan nyt monella tavalla. Valio on tehnyt lannoituskokeita Luonnonvarakeskus Luken kanssa. Valion tavoitteena on saada tulevaisuudessa prosessoitua mahdollisimman suuri osuus maitotilojen lannasta. 52 KEMIA 6/2018 laitoksessa syntyy 28 miljoonaa litraa. Nyt rakenteilla on koelaitos, jossa testataan kaupallisen tuotteen valmistusta
53 6/2018 KEMIA Valio haluaa tulevaisuudessa prosessoida mahdollisimman suuren osan lypsylehmien lannasta lannoitetiivisteiksi ja panna pellot niiden voimalla entistä parempaan kasvuun. Valio
Tutkimuksessa on mukana neljä valmistajaa, Ecolan Oy, Soilfood Oy, HSY ja virolainen Tuhala Bio Oü. Epäorgaaniset lannoitteet ovat täsmäVTT:n liikuteltava konttipuhdistamo tuottaa jätevedestä monenlaisia hyödykkeitä. Vielä toistaiseksi laki kieltää virtsan käytön lannoitteena. HSY:n ravinneliete eli puhdistamoliete, joka on käsitelty lannoitekäyttöön sopivaksi, antoi melkein yhtä hyvän tuloksen. Siihenkin osallistuu VTT:n lisäksi myös yrityksiä. Kierrätyslannoitteet voivat olla sekä orgaanisia että epäorgaanisia. Projektin tuloksia hyödynnetään nyt Business Finlandin tukemassa Resurssikontti 2 -hankkeessa. Kuivakäymälätekniikka täydentää viemäriverkostoa puhdistamoineen mutta tuskin korvaa sitä ainakaan pian, vaikka tekniikka toimiikin. VT T. Väkilannoite nosti sadon kuuteen tonniin. Yksi kompastuskivi on keräysjärjestelmän puuttuminen, mutta suurimmat ongelmat voivat olla hallinnollisia ja psykologisia. Virtsan lannoitekäyttöä on tutkittu Hiedanrannan Hierakka-hankkeessa. Hyvä maaperä tehostaa lannoitteiden vaikutusta ja ehkäisee kemikaalien huuhtoutumista ympäristöön. Vaihtoehtona kuiva kierrätys Kun etsitään taloudellista ratkaisua, typen ja myös fosforin pienet pitoisuudet jätevedessä voivat muodostua ongelmaksi. Yksi vaihtoehto on luopua laimentamasta jätöksiä vedellä eli korvata ”märkä” viemäriverkko kuivakäymäläjärjestelmällä. Moni nyrpistää virtsalle nenäänsä, vaikka se on oikein käsiteltynä tehokas ja turvallinen lannoite. Orgaaninen kierrätyslannoite sisältää myös hiiltä. ”Jatkamme typen adsorption ja eluoinnin tutkimusta. Tuloksia voidaan yhä parantaa sovittamalla lannoitus tarkasti pellon tilanteen mukaan. Tutkijat pilotoivat menetelmää Paraisten jätevedenpuhdistamossa. Hiedanrantaan on rakennettu myös leväkasvattamo, jossa kasvatetaan leviä virtsan voimalla. Se parantaa maaperän rakennetta, ehkäisee tiivistymistä ja tehostaa hyödyllistä mikrobitoimintaa, eli se voi toimia myös maanparannusaineena. Satoa tuli viisi tonnia eli kaksinkertainen määrä lannoittamattomaan peltoon verrattuna. Siksi tarvitaan teknologioita lannoitteiden valmistamiseksi sekä kuivista että lietemäisistä jätevirroista. Tutkimme fosforin ja hiilen sekä puhdistetun veden talteenottoa ja hyödyntämistä jätevesistä. Levistä saadaan lannoitetta tai energiaa. ”Olemme päässeet niin pitkälle, että kohta voidaan myydä ihmisjätteestä jalostettua maanparannusainetta, joka samalla toimii lannoitteena”, kertoo käymälöiden suunnittelija ja toimitusjohtaja Raini Kiukas Digitoilet Systems Oy:stä. Tavoitteenamme on lisätä typen ja fosforin pitoisuuksia lopputuotteessa”, kertoo erikoistutkija Hanna Kyllönen VTT:stä. Orgaanisten lannoitteiden huono puoli on koostumuksen vaihtelu. Siellä saatiin typestä talteen puolet ja fosforista peräti 93 prosenttia. Infrastruktuuri, jota on rakennettu 1800-luvulta asti, muuttuu hitaasti. Vuonna 2017 hyvämultainen lannoittamaton peltolohko tuotti kauraa liki neljä tonnia hehtaarilta. Jos ja kun laki muuttuu, on tehtävä vielä paljon valistustyötä. Helsingin yliopisto on verrannut neljän kierrätyslannoitevalmistajan tuotteiden tehoa Helsingin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla. Menetelmiä ovat kehittäneet etupäässä Oulun yliopiston tutkijat. 54 KEMIA 6/2018 VTT:n kokeissa typpi adsorboitiin ja eluoitiin eli uutettiin kiinteässä faasissa eroon ammoniumsulfaattina, jota voidaan käyttää lannoitteena. Rukiilla toimi parhaiten HSY:n biokuitukompostin ja ammoniumsulfaatin yhdistelmä. Tampereelle nousevan kiertotalouskaupunginosan Hiedanrannan kulttuurikeskuksessa Kuivaamossa on pari vuotta toiminut 13 kuivakäymälää ja viisi vedetöntä urinaalia. Fosfori taas saostettiin ja erotettiin kalsiumfosfaattina. Kaupallistuminen on jo vauhdissa Yksi hyvistä uutisista on, että kaupallistakin kierrätysteknologiaa on jo saatavissa. Typpiadsorbentin toimitti Aquaminerals, joka valmistaa sitä Paltamossa luonnonmineraaleista. Uloste ja virtsa kerätään erillisiin säiliöihin, mikä helpottaa kierrätystä. Kokeita on tehty vuodesta 2016
Clarke on ennakoinut Jumalan vasara -romaanissaan maailmaa 2100-luvulla. Termofiilisen Thermus aquaticusin biomassassa proteiineja oli 61 ja lipidejä 16 prosenttia. Korvattavissa olisi karkeasti puolet epäorgaanisen typen kulutuksesta, joka tätä nykyä on 152 000 tonnia. Haluttu koostumus saadaan tarvittaessa aikaan yhdistämällä molempia. Fosforin kulutus on siis periaatteessa katettavissa kierrätyslannoitteella. Lisäksi jäte saattaa sisältää vahingollisia bakteereja ja lääkejäämiä. Avaruudessa on hyötyä mahdollisimman suorasta, pienikokoisesta ja vähän energiaa kuluttavasta kierrätysjärjestelmästä. Kierrätyslannoitteet ovat ainakin joissain kokeissa olleet hyvin kilpailukykyisiä. Pennsylvanian valtionyliopiston astrobiologit ovat selvittäneet suljettua ravinnekiertoa avaruuslentoja varten. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Myös Marmite ja Vegemite tehdään mikrobituotteista eli olutpanimoiden hiivalietteistä. Alkalofiilinen Halomonas desiderata -massa sisälsi 15 prosenttia proteiineja ja 7 prosenttia lipidejä. Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan kierrätyskelpoista fosforia on saatavissa Suomen biomassoista 26 000 tonnia. Kiertolannoitteet eivät siksi heti korvaa mineraalituotteita, mutta kilpailua lisäämällä ne pakottavat valmistajat parantamaan kaikkia lannoitteita. Hiivalietteestä valmistettava Marmite-levite on esimerkiksi Britanniassa yleinen leivänpäällys. Mikrobit muokkaavat avaruuslentäjien ulosteesta ja virtsasta ruoka-aineita, jotka ovat syötäviä joko sellaisenaan tai edelleen jalostettuina. Brittilehti Courier kertoi huhtikuussa kierrätyksen kohtaamasta vastarinnasta Skotlannissa. He pelkäävät, että viskiteollisuus, heidän tärkeä asiakkaansa, vierastaa ihmisjätteillä tuotettua viljaa. TH-kakuksi kutsutun lopputuotteen hintakin on houkuttelevan alhainen. Sc an sto ck ph ot o. Massasta uskotaan syntyvän herkkuja myös avaruusmatkailijoille. Näin syntyi metaania, jolla ruokittiin Methylococcus capsulatus -nimistä mikrobia. Siellä on tuotettu ihmisjätöksistä hyvää lannoitetta termisellä hydrolyysillä eli kuumentamalla lietettä korkeassa paineessa. Se on paljon enemmän kuin epäorgaanisen fosforin kulutus, joka on 11 000 tonnia. Näin ei välttämättä ole loputtomiin. Asenteiden muutos vie tosin aikaa. Yhdyskuntajäteliemen lannoitekäyttöä voivat vaikeuttaa raskasmetallit, kuten kadmium ja lyijy. Tutkijat kokeilivat kahden muunkin bakteerin kasvattamista ruuanlähteeksi. Tutkijat antoivat anaerobisten bakteerien käsitellä jätöksiä reilun metrin pituisessa, halkaisijaltaan kymmensenttisessä suljetussa sylinterissä. Samannäköistä mikrobimassaa saatetaan kasvattaa ruuaksi tulevaisuuden pitkillä avaruuslennoilla. Amerikkalaisten kehittämää teknologiaa hyödynnettäneen ennen pitkää Maassakin. Methylococcusta käytetään jo eläinten rehuna. Yksi tutkijoista, geotieteiden professori Christopher House kertoo, että mikrobimassa muistuttaa Marmiteja Vegemitetahnoja, jotka ovat etenkin anglosaksisissa maissa suosittuja leivänpäällyslevitteitä ja mausteseoksia. Kiertolantaviskiä odotellessa Teknisiä haasteita on vielä ratkaistavana. Haltialan tilalla rukiin viljely mineraalilannoitteella antoi katetta 700 euroa hehtaaria kohti. Silti skottiviljelijät epäröivät. Typpeä on saatavissa 95 000 tonnia. Ehkä joku keksii piankin tuoda markkinoille vihreää kiertolantaviskiä. HSY:n ravinneliete tuotti 1 000 euron katteen. 55 6/2018 KEMIA kemikaaleja. Tutkijaryhmän kasvattamasta mikrobimassasta 52 prosenttia oli proteiinia ja 36 prosenttia lipidejä eli rasvoja. Robotit kierrättävät silloin ihmisen jätteet vaikkapa filet mignon -sisäfilepihviksi, kirjailija visioi. Kun haitta-aineet saadaan pois, törmätään vielä vanhakantaisiin asenteisiin. Tieteiskirjailija Arthur C. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Astronauttien jätökset kiertämään ruokapöytään Kierrätyslannoitustekniikan etulinjassa kulkee avaruustutkimus. Yksi tutkimuksen rahoittajista on ollut Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa. Väkilannoitteet pysyvät siksi edelleen mukana kuvioissa, mutta kierrätysmateriaalien osuus voi kasvaa merkittävästi. Myös mikromuovi voi olla ongelma
56 KEMIA 6/2018 Valio on siirtynyt monitoroimaan maitojauheen valmistumista kiinteänä osana tuotantoprosessia. ”Siinä ainoastaan hukataan valtavasti kuivaamiseen käytettyä energiaa. Hilkka Vähänen Suomalaiset maitotilat lähettävät Valio Oy:n meijereihin vuosittain liki kaksi miljardia litraa maitoa. Venäjän-viennin tyrehtyminen länsimaiden asettamiin kauppapakotteisiin on saanut aikaan sen, että puolet määrästä on tätä nykyä kuivattava maitojauheeksi. Liian kuivan jauheen ominaisuudet huononevat, ja liian kosteaksi jäänyt jauhe voi paakkuuntua tai ruskettua säilytyksen aikana. Tarkat, reaaliaikaiset mittaustulokset suoraan jauhevirrasta ovat nostaneet tuotannon tehokkuutta. Kostea jauhe saattaa myös tukkia prosessilaitteiston. Kuivaaminen on kuitenkin osattava toteuttaa taiten, sillä ylimääräinen kuivuus ei tuo lisäarvoa, sanoo yhtiön vastaava tutkija, tekniikan tohtori Marko Outinen. Maallikko saattaisi erehtyä pitämään prosessia yksinkertaisena. Mitä Jauheeksi kuivaaminen säilyttää maidon kätevässä muodossa. Tämä tarkoitMittarit seuraavat, kuinka Maito kuivuu jauheeksi taa, että yhtiö vastaanottaa reilut viisi miljoonaa maitolitraa joka päivä. ”Kerran saimme reklamaation siitä, että perille saapunut kontillinen demineralisoitua herajauhetta muistutti pikemminkin sementtisäkkejä”, Outinen muistelee. kustannustehokkaammin ylimääräinen vesi poistetaan, sen parempi.” Jauheen oikea kuivuusaste vaikuttaa myös lopputuotteen laatuun. Sc an sto ck ph ot o
”Suurin hyöty inline-analysaattorista saadaan, kun se yhdistetään automaattiseksi osaksi prosessikontrollisysteemiä, eli rakennetaan järjestelmä, jossa inline-NIR-tulokset suoraan ohjaavat tuotantoprosessia.” Oman kokemuksensa pohjalta Outinen neuvoo, että inline-NIR sopii parhaiten tuotantolinjalle, jossa tehdään jatkuvasti samantyyppistä tuotetta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. hilkka.vahanen@gmail.com Kuivaaminen on osattava toteuttaa taiten, sillä ylimääräinen kuivuus ei tuo lisäarvoa. Valiossa on opittu luottamaan mittaustapaan. Lisäksi tulokset ovat joissain kohteissa näkyvillä vain paikallisella näytöllä. Kun sitä verrataan spektrikirjastoon, voidaan tunnistaa nopeasti, mistä aineesta on kyse. Sen jälkeen tilanne on muuttunut. Päänvaivaa on aiheuttanut se, kuinka löytää mittausantureille sopivat näytteenottopaikat tuotantolinjastossa. Sitä voisi ajatella, että kuiva mikä kuiva, tarkoilla mitoilla tuskin on väliä. Nestevirtojen analysointi on Outisen mukaan syytä tehdä paikassa, jossa on laminaarivirtaus ja mielellään mahdollisuus sulkea sivuvirtaus mittauksen ajaksi esimerkiksi automaattiventtiileillä. ”Suurin hyöty saadaan, kun tulokset ohjaavat suoraan tuotantoprosessia.“. ”Mittaukset toimivat erittäin hyvin, mutta ohjelmistojen ja tiedon siirron kanssa on ilmennyt haasteita”, Outinen sanoo. Käyttöjärjestelmätai tietoturvapäivityksen jälkeen on voinut käydä niin, että mittausdata on jäänyt matkan varrelle, jolloin on tarvittu ITtukea. ”Olimme tutustuneet laitteeseen alustavasti jo aiemmin ja huomanneet sen tuottavan nopeita ja tarkkoja tuloksia. Nykyisin spektridataa otetaan talteen vain kalibrointivaiheessa.” Mittarilla on ollut hankaluuksia myös muun järjestelmän kanssa keskustelemisessa. Aina kun antureita siirrettiin, ne piti myös kalibroida uudelleen, sillä NIR on herkkä pienillekin muutoksille. Ongelma oli alussa tiedon nopea karttuminen. Aluksi yhtiö hyödynsi NIR-menetelmää kuivatun maidon laadun ja koostumuksen tarkistamiseen laboratoriossa. Koska tuotantolaitoksen kuivauslinjat ovat korkean hygienian aluetta, käytäntö merkitsi sitä, että kemistin tai laborantin piti myös vaihtaa koko varustuksensa tunnin välein. Sitten inline-mittaaminen otettiin lämpimästi vastaan.” Tarkempi mittaaminen näkyy myös tuloksena viivan alla. Ne pitäisi aina saada välittömästi myös valvomon näytöille.” Keskeinen yhtiötä askarruttava kysymys on mittaustulosten hallinta. FT-NIR-tekniikka (Fourier transform near-infrared) perustuu molekyylispektroskopiaan eli suomalaisittain värähtelyspektroskopiaan. Mittaustuloksia tallentui niin paljon, että linjaston tietotekniikka meni tukkoon. Tässä vaiheessa näytteitä käytiin hakemassa manuaalisesti linjastosta laboratorioon tunnin välein. Hän esitteli Valion mittausjärjestelmää laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin isännöimässä Teollisuusanalytiikkapäivässä. Kun kokemukset siellä osoittautuivat hyviksi, samanlainen järjestelmä otettiin käyttöön myös Lapinlahden yksikössä. Marko Outinen, jolla on takanaan liki kolmen vuosikymmenen ura yhtiössä, on päässyt tarkkailemaan potentiaalisten mittauslaitteistojen kehitystä aitiopaikalta. 57 6/2018 KEMIA ”Ottaa aikansa, jos täytyy pysähtyä poistamaan tonni märkää jauhetta, joka on jäänyt väärään paikkaan jumiin.” On siis monta syytä siihen, että yhtiö on kiinnostunut hiomaan prosessia mahdollisimman sulavaksi. Jauhemaisten näytteiden analysointi edellyttää anturin sijoittamista niin, että jauhetta kertyy mittausta varten muutama millimetri. Henkilöstö on tullut sinuiksi uuden tekniikan kanssa hyvin. Sittemmin saimme laitteiston vielä koekäyttöön ennen kuin lopulliset hankintapäätökset tehtiin”, Outinen kertoo. IRja NIR-laitteistoilla mitataan näytteestä spektri. Pika-analytiikka ja sen sisällyttäminen osaksi tuotantolinjastoa oli kiinnostanut Valiota pitkään. ”Kuivureiden teho on käytännössä kasvanut 15–20 prosenttia ja energiankulutus vähentynyt saman verran sen jälkeen, kun otimme käyttöön inline-analytiikan yhdistettynä automaattiseen prosessikontrollisysteemiin.” Tietotekniikan kompastuskivet Täysin hankaluuksitta siirtyminen uuteen teknologiaan ei ole sujunut. Pienetkin muutokset prosessissa tai raaka-aineissa voivat vaikuttaa tuloksiin ja vaativat ainakin anturien uudelleenkalibrointia. Nyt yhtiöllä on käytössään kolme inline-NIR-laitetta. ”Siinä alkoi ajatella, että aika kätevä olisi inline-mittari, joka kertoisi reaaliajassa, jos jotakin on menossa pieleen.” Ajatukset johtivat inline-NIR-järjestelmän hankintaan. ”Järjestelmä vaatii käyttöönoton jälkeenkin jatkuvaa paapomista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.” Tietää paremmin kuin juustomestari Kuivauksen optimointiin kuuluu olennaisena osana se, että Valio on siirtynyt seuraamaan maitojauheen syntymistä FT-NIR-mittauslaitteilla suoraan osana valmistusprosessia. ”Eihän normaalitilanteessa kukaan tahdo katsella viittä miljoonaa spektriä. Valio pilotoi inline-systeemiä ensin Seinäjoen meijerissään. ”Vanhasta ’kyllä juustomestari tietää paremmin’ -asenteesta päästiin pian yli, kun huomattiin uuden mittaustavan hyödyt. Analyysin jälkeen jauhe puhalletaan paineilmalla pois, ja uutta jauhetta alkaa kertyä mittakohteeseen saman tien. Valion kemistit alkoivat ensi kertaa harkita tuotantolinjan näytteiden reaaliaikaista mittaamista ja syöttämistä laboratorion tietojärjestelmään vuonna 1992, mutta silloin laitteet olivat vielä liian epätarkkoja. ”Nyt analysoimme jauheet jo säännönmukaisesti laadunvalvontalaboratorioissa FT-NIR-laitteilla ja teemme kemiallisia analyyseja vain referenssin vuoksi”, Outinen kertoo. ”Maidon kuivauksen optimointi ei kuulosta rakettitieteeltä
Tämä vastaa noin 60 miljoonaa muovipussia. ”Uusiomuovilla on 60 prosenttia pienemmät päästöt kuin neitseellisellä muovilla. 58 KEMIA 6/2018 ULKOMAILTA Tanskalainen panimoyritys Carlsberg siirtyy käyttämään kierrätettyä uusiomuovia oluttölkkiensä pakkauskääreissä. Yhtiön Together towadrs zero -ohjelmaan kuuluu myös jäteveden minimoiminen. Carlsberg laskee innovaation vähentävän yhtiön muovin käyttöä 75 prosenttia eli 1 200 tonnia vuosittain. Pakkaus on tulossa ennen pitkää myös Suomeen. syyskuuta. Kierrätystavoitteet pakkausjätteille ovat koko ajan yhä tiukemmat”, perustelee Carlsbergin pakkausinnovaatiojohtaja Nanna Harbo. Ainoastaan pakkauksen kantokahva on muovinen. ZerO2 cap -korkki säilyttää oluen 15 prosenttia paremmin kuin tavanomaiset korkit, yhtiö kertoo. Seuraava askel ovat kokonaan muovittomat monitölkkipakkaukset. Carlsbergin innovaatio on alumiinisten oluttölkkien 4-, 6ja 8-pakkaus, jossa ei ole käytetty muovikäärettä lainkaan. Carlsbergin kestävyysohjelmaan kuuluu myös siirtyminen ympäristösertifioituun vihreään painomusteeseen pullojen etiketeissä. Yhtiön tavoitteena on vähentää panimoidensa ja tuotteidensa kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kääre tuli markkinoille syyskuussa Ruotsissa, jossa sitä on käyPanimojätti siirtyy Uusiomuovin kautta kohti muovittomuutta tetty tölkkien sixpack-pakkauksissa. Carlsberg on lanseerannut ensimmäisen uusiomuovisen oluttölkkien pakkauskääreensä. ”Tämä on kunnianhimoinen tavoite, johon ei päästä ilman kumppaneita. Kierrätysmuovi valmistetaan Ranskassa Carlsbergin tanskalaisessa panimossa syntyvästä muovikalvojätteestä ja muista muovikalvoista. Haluamme myös kasvattaa markkinoiden kysyntää uusiomuoveille. ”Se tulee Euroopan markkinoille ensi vuonna.” Lasipulloille lisää ikää Aasian markkinoilla Carlsberg on ottanut käyttöön uuden pinnoitusmenetelmän uudelleentäytettävissä lasipulloissa. Muoviton pakkaus, puinen olutpullo Uusiomuovikääre on kuitenkin vasta väliaskel matkalla kohti kokonaan muovitonta oluttölkkien monipakkausta. Yhtiö on jo kolme vuotta kehittänyt myös puukuidusta valmistettavaa olutpulloa. Elina Saarinen El ina Sa ar ine n Kestävyysjohtaja Simon Boas esittelee panimojätin innovaatiota, muovitonta sixpack-pakkausta.. Yhtiön tarkoituksena on vaihtaa uusiomuoviin myös muissa monitölkkipakkauksissa ja muillakin markkinoilla vuoden 2019 aikana. Esimerkiksi muovin voi korvata uusiomuovilla ja tulevaisuudessa ehkä biomuoveilla”, kertoo Carlsbergin kestävyysjohtaja Simon Boas. Olutpullon elinkaarta pidentää myös korkin sisäpintaan painettava pinta, joka absorboi jopa kaksi millilitraa pulloon jäänyttä happea ja parantaa näin oluen laatua ja käyttöikää. Kiertotalous tarvitsee tällaisia vetovoimatekijöitä”, sanoo Douglas Mulhall, joka kehittää kiertotalousratkaisuja yhteistyössä Carlsbergin kanssa. Uskomme, että kaikki pakkaukset voi tehdä kestävämmin. ”Olemme pystyneet vähentämään haitta-aineita painoväreissä ja parantamaan etikettien ja mustelietteen kierrätettävyyttä. Liimaan perustuva niin kutsuttu snap pack lanseerattiin elokuussa Norjan ja Ison-Britannian markkinoilla. Sen sijaan tölkit on kiinnitetty toisiinsa erikoisvalmisteisilla liimapalasilla. Uusiomuovista tehty kääre on mattapintainen, mikä sopii Harbon mukaan hyvin yhtiön uuteen ilmeeseen, jonka yhtiö julkisti Kööpenhaminassa 6. Muutos koskee noin puolta miljardia pulloa vuodessa. Pullon ulkopintaan suihkutettava pinnoite vähentää kolhiintumista ja kaksinkertaistaa pullon eliniän niin, että pullo voidaan täyttää ja käyttää uudelleen peräti 50 kertaa
Kierrätykseen muovia päätyy vain vähän; esimerkiksi Euroopassa vain seitsemän prosenttia muovituotteista sisältää uusioraakaainetta. Tavoitteet korkealla Maailmassa käytetään vuosittain noin 350 miljoonaa tonnia muovia. Kierrätysmuovia käytettiin tientekoon määrä, joka vastaa noin 218 000:ta kertakäyttöistä muovimukia tai puolta miljoonaa muovista pullonkorkkia. Älyä mukana Muovinen pyörätie on samalla maailman ensimmäinen älypyörätie. Espanjan Kataloniassa toimiva päähineja huivivalmistaja Buff on ryhtynyt hyödyntämään tuubihuiviensa materiaalina kierrätyskuitua, jonka raaka-aineena palvelevat käytetyt muovipullot. Tielle polkaisivat ensimmäisinä sen ideoineet keksijät Anne Koudstaal ja Simon Jorritsma yhdessä kaupunginvaltuuston ja maakuntahallinnon edustajien kanssa. Seuraavassa vaiheessa projektissa on tarkoitus kokeilla kierrätysmuovilla päällystettyjä parkkipaikkoja, asemalaitureita ja jalkakäytäviä. Repreve-kuidun toimittaa Buffille maailman johtava kierrätyskuidun tuottaja Unify. Pilottitie on varustettu antureilla, jotka seuraavat ympäristöään koko ajan. Uusiokuituinen polyesteri on myös joustava ja pehmeä materiaali, joka valmistajan mukaan suojaa hyvin käyttäjäänsä sekä viileydeltä että auringolta. Tarkoituksena on, että muovipyöräteiden materiaalista on tulevaisuudessa kierrätysmuovia täydet sata prosenttia. avataan marraskuussa läheisessä Giethoornin kaupungissa, jossa testataan muita tien käyttöön liittyviä asioita. Hankkeen toinen pilottipyörätie Muovijätteestä syntyi pyörätie Muovipullot kiertävät huiviksi Muovipulloista syntyneen tuubihuivin materiaalista 95 prosenttia on kierrätettyä polyesteria ja viisi prosenttia elastaania. Tien rakensi yhteisvoimin kolme hollantilaista yritystä. Plastic Road -hankkeen toimijat haluavat luoda kestäviä tapoja jätemuovin hyödyntämiseen uusissa kohteissa. Päivi Ikonen Alankomaissa on vihitty käyttöön maailman ensimmäinen uusiomuovista rakennettu pyörätie Plastic Road. Kierrätyskuidun ominaisuuksiin kuuluu muun muassa erittäin tehokas kosteudensiirto, joten materiaalista valmistettu huivi kuivuu nopeasti. Uusiokuidun raaka-aineena käytettävät muovipullot tulevat pääosin Kiinasta, jossa kuituvalmistajalla on tuotantolaitoksia. Kahden pilotin uskotaan tuottavan riittävästi tietoa Plastic Road -tuotteen hiomiseksi valmiiksi. Kiinalaislaitosten tuotantoprosessissa uusiokuitujen materiaaliksi päätyy jopa 250 000 muovipulloa tunnissa. Yhteen huiviin hupenee muovia kahden pullon verran. Anturit monitoroivat myös tien kestävyyttä ja kulumista. Kierrätysmuovisen pyörätien ontelomainen rakenne pitää huolen siitä, että tie kuivuu nopeasti rankankin sateen jälkeen. Pl as tic Ro ad Bu ff. 59 6/2018 KEMIA Vanhat muovipullot voi nyt halutessaan kietoa jalostetussa muodossa kaulaansa. Sensorit raportoivat muun muassa tien pinnan lämpötilan ja polkijoiden määrän. Testikäytössä toimiva tienpätkä sijaitsee Zwollen kaupungissa noin 70 kilometrin päässä Amsterdamista. Suurin osa muovista joutuu elinkaarensa lopussa kaatopaikoille, poltettavaksi tai roskana luontoon. Päivi Ikonen Pyöräilyn mekkana tunnettu Hollanti näyttää suuntaa myös jätemuovin uusiokäytölle. Noin 30 metriä pitkän pyörätienpätkän materiaali on pääosin muovijätettä
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. VAKA VANHUSTEN SUOMESSA ei maailmaan tule lapsia. Nykyään jälkikasvua hankkii vain maahanmuuttajaluokka. Harvinaiseksi käy alatiesynnytys yleistyy puhallus-paineluelvytys. NYKYMIES TYÖSSÄ SKARPPAA illat roolipelejä larppaa. Nykynainen lounaalla karppaa kiireessä miehen ohi harppaa. Uhanalainen on Suomen väki sen jo sokea ministerikin näki. Aherrus ja perhe on ulkoistettu vapaata vaatii kansa etuoikeutettu. Keemikko Juomatelineellistä rollaattoria etsivä. Ei näin muodostu yhtään paria kun Jenna ei enää tapaa Karia. Niiden sijaan kasvussa on Alzheimer, luukato, epilepsia. Suuret ikäluokat kermat kuori jäljelle jäi vain velkavuori. Kun mies vain pelaa ja pelaa nainen työn ja joogan väliä kelaa. EI NOUSE KANSANTUOTE kun valuu kurkkuun export-juote. Nainen keskittyy luomaan uraa mies juomaan kapakassa kuraa. Pyörii poliittinen puppugeneraattori ihmisiä liikuttaa rollaattori. ENNEN UURASTI RAHVAS oli Jussi, suo ja kuokka. EI SYNNY ENÄÄ VAUVOJA tarvittaisiin taikasauvoja. Kaikki tahtoo jatkuvaa kivaa – mistä veronmaksajat, ministeri tivaa. 60 KEMIA 6/2018 KEEMIKKO Dementti demografia Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi
Leinonen siirtyy tehtävään Ruotsista, jossa hän on johtanut paperija pakkausyhtiö Mondi Örebrota. Nyt minulla on tilaisuus osallistua prosessin toiseen päähän eli lääkehoitojen löytämiseen.” M ar tti Ah lst én. Aurinkoenergia on globaalisti nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto”, Leinonen perustelee päätöstään. Yhtiön uuden keulamiehen ensimmäisiä tavoitteita onkin liiketoiminnan kansainvälistäminen Suomen naapurimaihin. 61 6/2018 KEMIA HENKILÖUUTISIA Akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johtama Turun yliopiston tutkimusryhmä on saanut vuoden 2018 Medixpalkinnon, 20 000 euroa. Mikä houkutteli miehen aurinkosähköyhtiöön. lyttää kuitenkin sellaisia voimavaroja, joita yliopistomaailmalla ei ole tarjota. Ennen Mondin-pestiään hän työskenteli muun muassa UPM-konsernissa. Sami Leinonen uskoo aurinkoenergiaan Kemiantekniikan diplomi-insinööri Sami Leinonen aloittaa lokakuussa oululaisen Pohjolan Energia Groupin toimitusjohtajana. Johtajaksi Orioniin Johanna Ivaska aloitti lokakuun alussa yliopistotyönsä ohessa työn lääkeyhtiö ”Aurinkosähkön pientuotanto oman aurinkovoimalan kautta on helppo tapa tukea kestävää kehitystä ja samalla rakentaa itsenäistä, muista toimijoista riippumatonta energiantuotantoa oman talouden tarpeisiin”, sanoo Leinonen, jonka mukaan palvelukonseptille on selkeää kysyntää myös muissa Pohjoismaissa. ”Jokainen uusi lääke perustuu perustutkimukseen. Orionin syöpätutkimuksen johtajana. Lääkekehitys edelSami Leinosen mukaan aurinkovoima on kotitalouksille helppo ratkaisu. Tutkija sanoo olevansa innoissaan yhteistyön laajenemisesta. ”Tämä on esimerkki tieteellisestä perustutkimuksesta parhaimmillaan”, Ivaska sanoo. ”Nykyaikaiset pientuotantoon tarkoitetut aurinkovoimalat ovat lähes täysin huoltovapaita”, hän sanoo. Hänen mukaansa aurinkoa riittää varmasti myös pienvoimaloiden tarpeisiin. Seisomassa vasemmalta Guillaume Jacquemet, Ilkka Paatero, Pranshu Sahgal, Hussein Al-Akhrass, Paulina Moreno-Layseca, James Conway, Jenni Siivonen, Emilia Peuhu, Hellyeh Hamidi ja Petra Laasola. Istumassa Maria Georgiadou (vas.), Johanna Ivaska ja Johanna Lilja. Ryhmä löysi syövän leviämistä ehkäisevän proteiinin. ”Uusiutuvan energian kehittäminen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi on tärkeää meille kaikille. Tuoreen toimitusjohtajan mukaan Pohjolan Energia on tehnyt uraauurtavaa työtä tuodessaan luotettavat aurinkosähköjärjestelmät suomalaisten pientaloasukkaiden ulottuville. Shank-proteiini hidastaa syöpäsolujen liikkumista ja estää niitä tarttumasta kudoksiin. Kun aloimme syöpätutkijoina selvittää yhteyttä, meistä tuli samalla autismin tutkijoita.” Medix-palkinnon jakaa Helsingin yliopisto, ja palkintosumman lahjoittaa Oy Medix Ab, jonka pääomistaja on Minervasäätiö. Palkittu ryhmä onnistui selvittämään mekanismin, jonka kautta altistuminen tapahtuu. ”Shankia ei ollut koskaan tutkittu syövän yhteydessä. Mutaation proteiinissa on tiedetty altistavan autismille. ”Suurin osa suomalaisista asuu alueella, jolla auringon vuotuinen säteilyenergian määrä on samalla tasolla kuin Pohjois-Saksassa.” Päivi Ikonen Johanna Ivaskan ryhmän syöpätutkimus palkittiin Palkittu tiimi Turun BioCityn aulassa
Timothy J. Oulun yliopisto M.Sc. Jonathan Beever (Illinoisin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. M.Sc. Itä-Suomen yliopisto FM Simo Näkin väitöskirja Functionalization of porous silicon nanovectors for targeted cancer therapy tarkastettiin 7.9.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FL Teija Paakkolan väitöskirja Novel genetic causes and functional studies of severe neurological and multi-organ diseases in children tarkastettiin 14.9.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Matti Kinnunen. Robert Hartmannin väitöskirja Flotation using cellulose-based chemicals tarkastettiin 24.8.2018. Hendrick W. Diego Balboa Alonson väitöskirja Human Pluripotent Stem Cells and CRISPR-Cas9 Genome Editing to Model Diabetes tarkastettiin 21.9.2018. TkL Severi Anttilan väitöskirja Influence of minor elements on some weldability issues of intermediate purity stabilized ferritic stainless steels tarkastettiin 7.9.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Marianne Glasius (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Achim Trampert (PDI-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Tomi Laurila. FM Krista Heinolaisen väitöskirja Analysis of vascular endothelial growth factor—receptor functions in gene-targeted mice tarkastettiin 21.9.2018. Lidija Zivanovicin väitöskirja Structural and dynamic properties of solid-liquid interfaces studied by Molecular Dynamics simulations tarkastettiin 12.9.2018. M.Sc. Turun yliopisto M.Sc. Olga Bibikovan väitöskirja Plasmon-resonant gold nanoparticles for bioimaging and sensing applications tarkastettiin 14.9.2018. Sampsa Hautaniemi. M.Sc. DI Jonna Tiaisen väitöskirja Losses in low-Reynolds-number centrifugal compressors tarkastettiin 5.9.2018. Jyväskylän yliopisto FM Jaana Wallinin väitöskirja Aquatic effects and risk assessment of multi-metal leachates from metal mining and acid sulphate soils tarkastettiin 24.8.2018. Reetta Hinttala. Masoumeh Hasanin väitöskirja Wearable Passive RFID Tags in Advanced Applications: Detection Methods of RFID-Enabled Sensor Tag and RFID-based Localization tarkastettiin 21.9.2018. Wei Cao. M.Sc. Martyn G. Veijo Jormalainen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Ilkka Miettinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Vastaväittäjänä toimi prof. Rolf Skotheim (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Zhongmei Hanin väitöskirja Combining Focused Ion Beam Patterning and Atomic Layer Deposition for Nanofabrication tarkastettiin 7.9.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Andre S. David Porter. Tampereen teknillinen yliopisto DI Peyman Jafaryn väitöskirja Cyber-Security Solutions for Ensuring Smart Grid Distribution Automation Functions tarkastettiin 7.9.2018. Leena Ukkonen. Timo Otonkoski. Esa Vakkilainen. FM Martta Viljasen väitöskirja Adaptation to Environmental Light Conditions in Mysid Shrimps tarkastettiin 7.9.2018. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Markku Leskelä (Helsingin yliopisto) ja Dr. Atte Korhola. Adam Foster. M.Sc. Chandra Krishna Prajapatin väitöskirja Study of Hypertrophic Cardiomyopathy Using Human Induced Pluripotent Stem Cell Derived Cardiomyocytes tarkastettiin 7.9.2018. Hui Zhangin väitöskirja Responses of Arctic permafrost peatlands to climate changes over the past millennia tarkastettiin 21.9.2018. Markku Kulmala. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Svetlana Proskurinan väitöskirja International trade in biomass for energy production: The local and global context tarkastettiin 31.8.2018. M.Sc. Nadia Moreira Goncalvesin väitöskirja Temperature Dependence of the Transcription Dynamics of Synthetic Genes in Escherichia coli tarkastettiin 21.9.2018. Peter Liljeroth (Aaltoyliopisto) ja kustoksena dos. Jouko Lampinen. Jukka Konttinen (Tampereen yliopisto) ja johtava tutkija Lauri Sikanen (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Matti Lehtonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi FT Jaakko Leppinen (Outotec Oyj) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Andreas Wahner (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Helsingin yliopisto FM Antti Takolanderin väitöskirja Assessing the effects of climate change on Baltic Sea macroalgae—implications for the foundation species Fucus vesiculosus L. Pasi Liljeberg (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Jaana Vuopio. Vastaväittäjänä toimivat prof. FM Aigi Margusin väitöskirja Adaptation to stressful environments: invasion success of the Colorado potato beetle tarkastettiin 15.9.2018. Helen E. Humeyra Caglayan (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Paolo Raiteri (Curtinin yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi Dr. Hannu Sariola. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Backman. Gayathri Murukesanin väitöskirja Acclimation responses of hydrogen producing cyanobacteria tarkastettiin 14.9.2018. Jeroen Pouwels. J. Katriina Aalto-Setälä. Juha Voipio. Vastaväittäjänä toimi prof. Alf Norkko. H. DI Mikael Broasin väitöskirja Quality, Microstructural Refinement and Stability of Atomiclayer-deposited Aluminum Nitride and Aluminum Oxide Films tarkastettiin 13.9.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Romantschuk (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. M.Sc. Marjan De Mey (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. M.Sc. Caruana (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto M.Sc. Cecilia Sahlgren (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Imran Mohammadin väitöskirja Novel regulators of T helper cell differentiation contribute to autoimmune inflammation tarkastettiin 14.9.2018. Boutelle (Imperial College London, Iso-Britannia) ja Dr. Katherine Icay-Rouhiaisen väitöskirja Computational analysis of microRNAs in biomedicine tarkastettiin 7.9.2018. Mirja Illikainen. Vastaväittäjänä toimi prof. Chao Yanin väitöskirja Highly oxygenated organic molecules in the atmosphere: sources and roles in new-particle formation tarkastettiin 11.9.2018. Anna Kostareva (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi FT Carmen Casado-Martinez (Ecotox-keskus, Sveitsi) ja kustoksena prof. Ilkka Tittonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Leena Lindström. Vastaväittäjänä toimi prof. Mervi Paulasto-Kröckel. Ribeiro. M.Sc. Roy (Centre for Ecology and Hydrology, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Mikko Poutasen väitöskirja Interplay of Light and Self-Assembly in Functional Soft Materials: From Photo-Controlled to Photonic Structures tarkastettiin 21.9.2018. de Haan (Ontarion yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Olli Ikkala. Swindles Graeme (Leedsin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Tapio Eeva. Vesa-Pekka Lehto. Veli Kujanpää (VTT) ja kustoksena prof. Vladimir Sivakov (Leibnitz-instituutti, Saksa) ja kustoksena dos. DI Noora Isoahon väitöskirja Carbon Nanostructures for Enzymatic Electrochemical Biosensors tarkastettiin 13.9.2018. Albert P. Juha Karjalainen. Constantin Simovski. Mikko Ritala. Xinying Shin väitöskirja Electronic and photocatalytic properties of transition metal decorated molybdenum disulfide tarkastettiin 12.9.2018. Meraj Hasan Khanin väitöskirja Functional and molecular characterization of a potential oncogene sharpin tarkastettiin 31.8.2018. Kieffer (Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Nicholas Roberts (Bristolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Sami Repo. Craig Duvall (Vanderbiltin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. FM Janina Staufferin väitöskirja Stress induced alterations in redox status and telomere length as a potential mechanism of biological ageing tarkastettiin 7.9.2018. Laura Machesky (Beatsoninstituutti, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Daren J. Pavel Voroshilovin väitöskirja Novel light-trapping structures for thin-film solar cells tarkastettiin 14.9.2018. Lars Nordström (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja prof. VÄITÖKSIÄ Ph.D. Ari Hörman (Puolustusvoimat) ja kustoksena dos. Yagut Allahverdiyeva-Rinne.. Vastaväittäjänä toimi prof. tarkastettiin 31.8.2018. Schenning (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. 62 KEMIA 6/2018 HENKILÖUUTISIA Jatkuu sivulla 64… Aalto-yliopisto DI Pauli Suhosen väitöskirja Dynamical aspects of driven and chaperone-assisted polymer translocation tarkastettiin 7.9.2018. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Rämet (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Tareq Hussein. Vastaväittäjänä toimi prof. Walter Blondel (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja Dr. Androniki Maragkidoun väitöskirja Exposure to coarse particles and floor dust biological and chemical contamination inside Jordanian indoor environments tarkastettiin 21.9.2018. FM Ari Kauppisen väitöskirja Pathogenic viruses in Finnish waters—occurrence, fate and control tarkastettiin 21.9.2018. Vastaväittäjinä toimivat prof. Ricardo Martinez-Botas (Imperial College London, IsoBritannia) ja TkT Arttu Reunanen (Sulzer Pumps Finland Oy) ja kustoksena prof. Sylvie Massemin (Hubert Curien -instituutti, Ranska) ja kustoksena dos
REEaineita käytetään laajalti myös esimerkiksi tietokoneissa ja muussa elektroniikassa. Havainnon teki väitöstyössään tutkija Erika Artukka. M.Sc. REEmetallien tuotantoa hallitsee Kiina. Junhua Xun kehittämät zirEvoluutio muokkasi lupaavan lääkekohteen Biokemisti Erika Artukka löysi väitöstutkimuksessaan uuden mPPaasien alaperheen. Evoluutio on muovannut membraanipyrofosfataasien ominaisuuksia useaan otteeseen useiden reittien kautta. Tällä hetkellä hinta on niin alhainen, että kierrätykseen perustuvat tuotantolinjat on lakkautettu. Harvinaisten maametallien kysyntää on vauhdittanut sähköja hybridiautojen ja tuuliturbiinien yleistyminen. Muutaman käsittelyn jälkeen kaikki kolme saadaan talteen puhtaina. MembraanipyrofosfataasiHarvinaiset maametallit kestomagneeteista kiertoon koniumfosfaattiin pohjautuvat ioninvaihtimet erottavat toisistaan neodyymin, koboltin ja dysprosiumin. Teollisuuden kiinnostus REE-aineiden kierrättämiseen kuitenkin vaihtelee neitseellisen raaka-aineen hinnan mukaan. Membraanipyrofosfataasientsyymit muodostavat alaperheitä, joiden K+-ioniriippuvuus ja ionin pumppausominaisuudet eroavat toisistaan. Ju nh ua Xu. Vastaväittäjänä toimi professori Dimitrios Panias Ateenan teknillisestä yliopistosta Kreikasta ja kustoksena professori Anu Airaksinen. Kun magneetteja poistetaan käytöstä, REE-aineita ajautuu kaatopaikoille. uudelleen. 63 6/2018 KEMIA Tutkija Junhua Xu kehitti väitöstyössään uuden menetelmän, jonka avulla vanhoista kestomagneeteista saadaan eristettyä niiden sisältämät harvinaiset maametallit eli REE-aineet (Rare Earth Elements). FM Erika Artukan väitöskirja Evolution of transport specificity and potassium requirement in membrane pyrophosphatases tarkastettiin Turun yliopistossa 7.9.2018. Junhua Xun kehittämä skaalautuva erottelumenetelmä harvinaisille maametalleille. Proteiinit ovat lupaavia lääkekohteita esimerkiksi malarian hoidossa, ja niitä voidaan hyödyntää myös vaikkapa kuivuutta kestävien viljelykasvien kehittämisessä. Magneeteissa on viime aikoina hyödynnetty etenkin neodyymiä, joka on hinnaltaan muita REE-metalleja halvempaa ja jonka magneettiset ominaisuudet ovat paremmat. entsyymit pumppaavat ioneja solukalvon läpi. Artukan väitöstutkimus vahvisti käsitystä, että H+ioneita pumppaavat mPPaasit ja tuplapumput – eli sekä Na+ että H+ -ioneita kuljettavat mPPaasit – ovat kehittyneet Na+-ioneita pumppaavista entsyymeistä. Na+ ja H+ -ionien kuljetusspesifisyys on Artukan mukaan muuttunut monta kertaa, mikä on ollut seurausta lukuisista pienistä aminohappomuutoksista. Membraanipyrofosfataasit (mPPaasit) ovat proteiineja, joita on kasveissa, bakteereissa, arkeoneissa ja alkueliöissä. Vastaväittäjänä toimi professori Markku Kulomaa Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Reijo Lahti. Kestomagneetteja käytetään sähkögeneraattoreissa. Junhua Xun väitöskirja Recovery of rareearth elements from NdFeB magnets by zirconium phosphate ion exchangers tarkastettiin Helsingin yliopistossa 31.8.2018. Ekologisesti parasta olisi kierrättää sähkögeneraattorien komponentit ja käyttää myös harvinaiset maametallit Junhua Xu on työskennellyt EU-rahoitteisessa nuorten tutkijoiden koulutusverkostossa, jossa on selvitetty sähkögeneraattorien elinkaarta ja sen komponenttien kierrättämistä uuteen käyttöön
Narayanaswamy Srinivasan (Intian tiedeinstituutti) ja kustoksena prof. Jukka Westermarck. Luonnonvarakeskus (Luke) Pääjohtajana on aloittanut TkT Johanna Buchert, joka toimi aiemmin Luken tutkimusylijohtajana. Viime vuosina hän on keskittynyt bioenergian, biopolttoaineiden ja biojalostuksen uusiin teknologioihin. Orion Oyj FM (kemia) Heidi Adler on nimitetty immateriaalioikeudet-osaston johtajaksi. ”Marita Niemelä on tehnyt Marita Niemelästä Aallon kemian alumni 2018 jamme. Mark S. Vuodesta 2012 Niemelä on toiminut biopolttoaineiden ja biojalostuksen dosenttina Aalto-yliopistossa. merkittävän työuran. He len a Se pp älä. Vastaväittäjänä toimi prof. Ojanpää on tällä hetkellä Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja. Lisäksi hän on ollut tiiviissä yhteydessä kemian tekniikan korkeakouluun ja tukenut ydintoimintoÅbo Akademi FM Axel Meierjohannin väitöskirja Application of LC-MS/MS for environmental analysis tarkastettiin 7.9.2018. Hän on osallistunut aktiivisesti koulun opetukseen pitämällä luentoja ja ohjaamalla opinnäytetöitä”, kiittää Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine. Ennen Lukeen siirtymistään Buchert työskenteli Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusjohtajana. Vastaväittäjänä toimi prof. Kymmenen vuotta myöhemmin hän väitteli TKK:ssa tekniikan tohtoriksi. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kemiran johtotehtävissä. Leif Kronberg. Johnson. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Marie ArsenianHenriksson (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. 64 KEMIA 6/2018 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Vuodesta 2017 Niemelä on ollut myös Suomen Akatemian hallituksen jäsen. Laboratoriolääketiede ja näyttely Helsinki 4.–5.10.2018 www.lablt.fi Nanotiedepäivät Jyväskylä 9.–10.10.2018 www.jyu.fi Energia 2018 Tampere 23.–25.10.2018 www.energiamessut.fi Kokkola Material Week Kokkola 27.10.–1.11.2018 materialweek.fi Farmasian päivät Helsinki 16.–17.11.2018 www.farmasianpaivat.fi Nordic Chemistry Learning 2018 Jyväskylä 22.–23.11.2018 www.jyu.fi/en/congress/ncl2018 Tieteen päivät Helsinki 9.–13.1.2019 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 7.–8.2.2019 www.labqualitydays.fi Uusi Teollisuus Tampere 20.–21.3.2019 www.uusiteollisuus.fi ChemBio Finland ja Kemian Päivät Helsinki 27.–28.3.2019 chembio.messukeskus.com Life Science Live Turku 15.–19.5.2019 www.lifesciencelive.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 23.–24.5.2019 www.helsinkicf.eu MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Cleanzone Frankfurt, Saksa 23.–24.10.2018 cleanzone.messefrankfurt.com Scanpack 2018 Göteborg, Ruotsi 23.–26.10.2018 scanpack.se Organic Process Research and Development Milano, Italia 29.–31.10.2018 www.scientificupdate.com PAP-FOR 2018 Pietari, Venäjä 13.–16.11.2018 www.papfor.com 31 st International Microprocesses and Nanotechnology Conference Sapporo, Japani 13.–16.11.2018 imnc.jp 30 th International Symposium on the Chemistry of Natural Products and 10 th International Congress on Biodiversity Ateena, Kreikka 25.–29.11.2018 www.iscnp30-icob10.org 13 th European Bioplastics Conference Berliini, Saksa 4.–5.12.2018 european-bioplastics.org 6 th International Conference on Metal-Organic Frameworks Auckland, Australia 9.–13.12.2018 mof2018.com International Conference On Phosphorus, Boron And Silicon Barcelona, Espanja 10.–12.12.2018 premc.org/conferences/ pbsi-phosphorus-boron-silicon RNA Nanotechnology Ventura, Yhdysvallat 13.–18.1.2019 www.grc.org/rna-nanotechnologyconference/2019 IYPT2019 Opening Ceremony Pariisi, Ranska 29.1.2019 www.iypt2019.org Interplastica 2019 Moskova, Venäjä 29.1.–1.2.2019 www.interplastica.de Lignofuels 2019 Oslo, Norja 13.–14.2.2019 www.wplgroup.com/aci/event/ lignofuels-2019 6 th European Biopolymer Summit Gent, Belgia 13.–14.2.2019 www.wplgroup.com/aci/event/ biopolymer-conference-europe Antimicrobial Peptides Barga, Italia 24.2.–1.3.2019 www.grc.org/antimicrobial-peptidesconference/2019 2 nd International Plant Spectroscopy Conference Berliini, Saksa 25.–28.3.2019 ipsc-2019.julius-kuehn.de ACS National Meeting Orlando, Yhdysvallat 31.3.–4.4.2019 www.acs.org Single-Molecule Sensors and NanoSystems International Conference München, Saksa 3.–5.4.2019 premc.org/conferences/s3ic-singlemolecule-sensors-nanosystems International Congress on Particle Technology 2019 Nürnberg, Saksa 9.–11.4.2019 partec.info 14 th IUPAC International Congress of Crop Protection Chemistry Gent, Belgia 19.–24.5.2019 www.iupac.org > Events 14 th International Symposium on Macrocyclic and Supramolecular Chemistry Lecce, Italia 2.–6.6.2019 ismsc2019.eu ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics Atlanta, Yhdysvallat 3.–7.6.2019 www.asms.org/conferences 17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Thessaloniki, Kreikka 16.–20.6.2019 www.euchems.eu > Events IUPAC 2019 Pariisi, Ranska 5.–12.7.2019 www.iupac2019.org 15 th International Conference on Magnetic Fluids Pariisi, Ranska 8.–12.7.2019 premc.org/conferences/icmfmagnetic-fluids/ 21 st European Symposium on Organic Chemistry Wien, Itävalta 14.–18.7.2019 esoc2019.conf.tuwien.ac.at HENKILÖUUTISIA Helen Oy Prosessikemian asiantuntijaksi on nimitetty DI, FM Leena Vänskä. Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun vuoden alumniksi on valittu teknologiajohtaja Marita Niemelä Neste Engineering Solutions Oy:stä. Niemelällä on yli 25 vuoden kokemus öljynjalostusja muusta kemianteollisuudesta sekä metsäteollisuudesta. NIMITYKSIÄ Väitökset jatkuvat… M.Sc. Adler siirtyi Orioniin Kolsterista, jossa hän toimi head of biotech & chemistry -tehtävässä. Suominen Oyj Toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Pekka Ojanpää, joka aloittaa tehtävässä viimeistään helmikuussa 2019. Niemelä valmistui vuonna 1987 kemian diplomi-insinööriksi Aallon edeltäjästä Teknillisestä korkeakoulusta TKK:sta. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Xi Qiaon väitöskirja Regulation of MYC activity by post-translational modifications tarkastettiin 21.9.2018. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi on nimitetty talousjohtaja Tapio Engström. Vastaväittäjänä toimi tohtori Johan Eriksson (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. FM Nitin Agrawalin väitöskirja Structural characterization of avidins with novel binding properties tarkastettiin 14.9.2018
19: Fly me to the moon. Finska Kemistsamfundets Teaterkväll 20.11.2018 Lilla Teatern (Georgsgatan 30, Helsingfors) kl. Kahvitarjoilu. Kokouksen asialistalla muun muassa Kompan palkinnon julkistaminen. Sirpa Herve Kirjoittaja on tutkimusprofessori emerita. Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Kolme sisarta. Icke medlemmar betalar fullt biljettpris (normal 34 euro, pensionär 31 euro, studerande 16 euro). joulukuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. lokakuuta mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Deltagaravgiften för medlemmar 15 euro. Kokouksen avasi vasta valittu kreikkalainen puheenjohtaja Ioannis Katsogiannis, joka kertoi järjestön tuoreimmat kuulumiset. Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! Euroopan kemian seurojen liiton EuChemSin Kemia ja ympäristö -jaosto piti kesäkokouksensa 25. Samoin kevään 2019 Kemian Päiville saapuvien kemian nobelistien esiintyminen kiinnosti kovasti, kuten myös tapahtuman muu englanninkielinen ohjelma. elokuuta Ison-Britannian Liverpoolissa. Ympäristökemistit koolla Liverpoolissa Suomalaisten kemistien aktiivisuus herätti melkoista huomiota. kesäkuuta 2019. Jaoston järjestämä 17:s ICCE-konferenssi (EuChemS International Conference on Chemistry and the Environment) pidetään Kreikan Thessalonikissa 16.–20. 65 6/2018 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Suomen termoanalyysin ja kalorimetrian yhdistyksen FinTAC ry:n Yritysvierailu 19.10.2018 Tutustuminen UMP Raflatacin (Tesomankatu 31, Tampere) tiloihin ja tuotantoon. Sitova ennakkoilmoittautuminen 11.10. marraskuuta 13. Liverpoolin-kokouksessa tehtiin päätös konferenssin yhteydessä jaettavan palkinnon saajasta. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 7/2018 10. Sirpa Herve kertoi Liverpoolin-kokouksen osallistujille Suomalaisten Kemistien Seuran satavuotisjuhlista, joita seura viettää ensi vuoden aikana ympäri Suomea.. EuChemSin yhdeksäs kemian kongressi (9 th EuChemS Chemistry Congress) on päätetty järjestää vuonna 2022 Irlannin Dublinissa. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 28.11.2018 Suomen Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki) kello 16.30. El ina Si m on en /K an sa llis te at te ri Kansallisteatterin Kolmea sisarta tulkitsevat Elena Leeve (vas.), Emmi Parviainen ja Marja Salo. Vuonna 2021 järjestettävä 18:s ICCE-konferenssi pidetään Italian Venetsiassa. Kerroin Suomalaisten Kemistien Seuran tulevasta 100-vuotisjuhlasta ja siihen liittyvistä tapahtumista sekä Helsingin alueella että muualla maassa. lokakuuta 7. SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. marraskuuta 8/2018 16. Tämän jälkeen kuultiin jäsenten raportit omista maistaan. SKS:n jäsenet 35 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Anmälningar senast 4.11.: http://bit.ly/fks_flymetothemoon. Ilmoittautumiset 5. mennessä osoitteeseen fintacry@gmail.com
Elämäntieteitä ja huippufysiikkaa Shanghaissa pitävät päämajaansa monet yritysjätit, kuten teräksentuottaja Baosteel, Kiinan suurin autonvalmistaja SAIC ja maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja Jinko Solar. sisko.loikkanen@gmail.com Tarunhohtoisesta Shanghaista on tullut futuristinen kaupunki, jonka taiteellinen siluetti on kuin lupaus tulevaisuuden huipputeknologian kehityksestä.. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Hän on sitoutunut työskentelemään vähintään kuukauden vuodessa orgaanisen kemian SIOC-instituutissa, jossa hänelle on varattu oma laboratorio ja henkilökunta. Muutama vuosi sitten Kiinan tiedeakatemia starttasi puistossa Shanghai Tech -nimisen yliopiston, joka on kooltaan pieni mutta sitä tasokkaampi. Se kuuluu myös jättivaltion johtaviin tiedekaupunkeihin. Teknologiapuistossa toimivien tuhansien firmojen joukossa on paljon myös ulkomaisia suuryrityksiä, muun muassa lääkeyhtiöt GSK ja Novartis sekä tietokonejätit HP, IBM ja Intel. Shanghaihin on saapunut esimerkiksi kemian nobelisti Barry Sharpless. Lasersäteet aiotaan kohdistaa vain kolmen mikrometrin suuruiselle alueelle. Kaupunkiin aiotaan rakentaa supertehokas laser, joka tuottaa peräti 100 petawatin laserpulsseja. Zhangjiangissa on omat alueensa yrityksille, innovaatiotoiminnalle, tutkimukselle ja koulutukselle. Fyysikkoja Shanghain tulevaisuudensuunnitelmat ovat jopa hätkähdyttäneet. Futuristinen Shanghai Shanghai on 24 miljoonine asukkaineen Kiinan väkirikkain alue ja taloudellinen keskus. Zhangjiangissa toimii myös vuonna 2009 avattu synkrotronisäteilylaitos, jonka synkrotronirengas on sijoitettu ultramoderniin käärmeenmuotoiseen rakennukseen. Nykyisin liikenne on Kiinan erinomaisen tutkimusrahoituksen ansiosta kaksisuuntaista. Sähkömagneettista synkrotronisäteilyä käytetään muun muassa materiaalien tutkimukseen. Tekniikan alan tutkimuslaitos tekee yhteistyötä monien yhdysvaltalaisten kärkiyliopistojen kanssa. Fudanin kasvatteja on aiemmin siirtynyt parempien mahdollisuuksien perässä professoreiksi Yhdysvaltojen kuuluisiin yliopistoihin, Harvardiin, Yaleen ja Stanfordiin. Näin on määrä synnyttää tyhjästä hiukkas-antihiukkaspareja. Kun Kiinan valtio vuonna 2017 jakoi vuosittaisia tunnustuksia tieteen ja teknologian yrityksille ja tutkijoille, Shanghai nappasi palkinnoista neljäsosan. Tieteellisen työn lisäksi amerikkalaisprofessori ohjaa instituutin väitöstutkijoita. SIOC-instituutissa paneudutaan muun muassa synteesikemiaan, luonnonainekemiaan ja metalliorgaaniseen kemiaan. 66 KEMIA 6/2018 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Puiston päätoimialoja ovat elämäntieteet, informaatioja ohjelmistoteknologia sekä puolijohteet. Sisko Loikkanen Shanghaissa toimii kymmeniä yliopistoja, liki alan kuin alan tutkimuslaitoksia ja huomattava joukko tutkimusintensiivisiä yrityksiä. Iso osa kaupungin teknologisesta ja luonnontieteellisestä osaamisesta on keskittynyt valtavaan korkean teknologian puistoon Zhangjiangiin, joka perustettiin vuonna 1992. Hanketta vetää professori Ruxin Li Shanghain optiikan ja hienomekaniikan instituutista. Samassa eliittiryhmässä on myös kaupungin Jiao Tong -yliopisto. Instituutti on tehnyt merkittävää työtä erityisesti katalyysin parissa. Shanghain johtava yliopisto on Fudan, joka kuuluu maan kärkikastiin eli niin sanottuun C9-liigaan
Yo na th, Sir J.F ras e Sto dd art ja K. Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat Nro Menossa mukana 1/2018 Labquality Days, Helsinki 8.–9.2.2018 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2018 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille 3/2018 PulPaper 2018 ja PacTec 2018, Helsinki 29.–31.5.2018 Pohjoinen teollisuus, Oulu 23.–24.5.2018 4/2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018 5/2018 EuroSafety 2018, Tampere 11.–13.9.2017 6/2018 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 4.–5.10.2018 Energia 2018, Tampere 23.–25.10.2018 Kokkola Material Week, 27.10.–1.11.2018 7/2018 Jakelu painettuna tai näköislehtenä yli 50 000:lle vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle 8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki 9.–13.1.2019 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 13.12. 7.11. 99 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % chembiofinland.fi #chembiofinland2019 Tap ah tum ast a ja osa llis tum ise sta lisä tie toa ! My yn tip ää llik kö Ha nn a Ko ske la, pu h. 13.6. Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut 7/ 2018 3.10. Tu le ja ko hta a ala n ed ust aja t, asi akk aat , pä ätt äjä t ja toi mi jat yh de llä ker taa Me ssu kes ku kse ssa . 5.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2018 29.8. 21.5. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA MM. 10.9. 19.11. Me ssu illa saa t tuo tte esi ja pa lve lus i esi lle oik eill e ihm isil le, rak en na t yri tyk ses i tun ne ttu utt a ja tee t ka up pa a! Ko hta am ist yö ka lu Bre lla au ttaa sin ua so pim aa n tap aa mi set tap ah tum aa n. 26.2. Ba rry Sh arp les s. Pa ika lla yli 100 ala n yri tys tä. 9.4. 1/2018 3.1. Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus 2/2018 13.2. 13.8. Tap ah tum ass a on hu ike aa oh jel ma a: Ke mi an Pä ivie n -lu en toj a ja bio ala n sem ina are ja, ura sem ina ari , rek ryt ori , CV -kl ini ko ita ja pa ljo n mu uta . Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö 4/2018 10.5. Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa 8/2018 9.11. Laboratoriot, patentit, tutkimus POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. 04 56 5 143 3, ha nn a.k os ke la@ me ssu ke sku s.c om , ch em bio fin lan d.fi Po hjo ism aid en joh tav a tap ah tum a. 3.10. 040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET NRO TOIM. Vaikuta, vaikutu, verkostoidu. 15.10. 15.1. 21.3. 7.2. Analytiikka, terveys, bioteknologia 3/2018 28.3. Mu ka na my ös no be list it Ad a E. Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille 27.–28.3.2019 MESSUKESKUS HELSINKI. Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus 5/2018 25.7. 3.5
Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen