Kemi 6/ 20 19 KEMIA Rasmus Pinomaa projektipäällikkö, Hiilineutraali kemia 2045 @RasmusPinomaa Kemianteollisuus on yksi Suomen merkittävimmistä toimialoista. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi @kemianteollisuu Seuraa ja osallistu keskusteluun #hiilineutraalikemia! SARJAKUVIA HUIPPUURHEILIJAN MUSTA MUOVI GEOKEMISTI SARJAKUVIA kemistin kynästä HUIPPUURHEILIJAN viimeinen voltti MUSTA MUOVI vihdoin kiertoon GEOKEMISTI kaivautuu kamaraan. Haluamme pienentää jalan jälkeämme ja kasvattaa käden jälkeämme, tavoittelemme alan hiilineutraalisuutta Suomessa
• 7 numeroa vuonna 2020. • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 59 euroa. Kemia-lehden lukijana saat lehden nyt tarjoushintaan 31.10. tilaukset@tttlehti.fi p. Kemia-lehti 45 vuotta – tartu upeaan juhlatarjoukseen! • 7 numeron vuosikerta kestotilauksena 69 euroa (norm. Käytä tilauksessa koodia: Kemia. • Uusiouutiset-digilehti 79 euroa. asti: • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 75 euroa. 95 euroa). 03 4246 5370 www.kemia-lehti.fi Lehtiä, jotka keventävät kuormaasi kempulssi_619.indd 1 3.10.2019 12.53. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi Tilaa TTT-lehti! Työhyvinvoinnin erikoislehdestä löydät ratkaisuja työelämän ongelmiin ja pysyt selvillä työelämän ajankohtaisista aiheista. tilaukset@tunnejamieli.fi p. Kestotilaajat saavat joulukuun numeron välissä tilaajalahjaksi kauniin Valon vuosi 2020 -seinäkalenterin. tilaukset@kemia-lehti.fi p. tilaukset@uusiouutiset.fi p. Kestotilaus 89 euroa. KEMIA Kemi Ratkaisuja ympäristöja ilmastokriisiin: Lue kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisista, kuinka toteutetaan muutos parempaan. 03 4246 5323 www.tunnejamieli.fi Kaikki alkaa kemiasta! Lue, miten kemia mahdollistaa kiertotalouden ja ratkoo isoja ongelmia. 03 4246 5370 www.tttlehti.fi Tunne & Mieli – luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti mielen hyvinvoinnista. Juhlatarjous on voimassa vuoden loppuun asti
Sarjayrittäjä, kemisti Petro Lahtisen uusin yritys Woodio Oy palkittiin vuoden 2019 Designteko-tunnustuksella. Kemisti on myös sarjakuvapiirtäjä. 39 52 Onnea, alkuainetaulukko! Jaksollisen järjestelmän juhlavuosi huipentui konferenssiin Mendelejevin kotikaupungissa Pietarissa. U rh ei lu ga al a Elämänhalu voittaa. Jari Koponen 58 Ruokakulttuuri muuttuu, ravitsemusjärjestelmä seuraa Sari Honkamaa 62 Teollisuuden sivuvirroista Kestävämpää kosmetiikkaa Iida Haglund, Mila Hakalin, Nina Hemminki, Laura Krupka, Eija Lipasti ja Satu Vuorela 64 TAPAHTUMIA Juhlaseminaari esitteli Prosessilaskennan uutuuksia Petteri Kangas 65 GADOLINISTA KAJAHTAA Nuoret tarttuivat isoihin haasteisiin Maija Aksela, Iisa Rautiainen ja Topias Ikävalko 66 KEEMIKKO Häiriöitä paratiisissa 67 HENKILÖUUTISIA 70 TULEVIA TAPAHTUMIA 71 SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Alkuaineiden ja geenisaksien Berkeley Sisko Loikkanen. 3 6/2019 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Myrskyn jälkeen Leena Joutsen 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Analyyttinen kemisti tuntee Kuolan, hien ja maidon Hilkka Vähänen 13 TÄTÄ MIELTÄ Viihdy tieteen parissa Rosaliina Munnukka 14 Kohtalokas voltti Arja-Leena Paavola 18 AJANKOHTAISTA Synteettistä biometaania hiilidioksidista Elina Saarinen 20 UUTISIA 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Tuhkarokko uhkaa taas Hanna Juvonen 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 27 NÄKÖKULMA Häpeän hetket Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sokerintuotannon jäte taipuu tekonurmeksi Helinä Kujala 39 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Kylpyhuonekalusteet syntyvät puusta Päivi Ikonen 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marina Heinonen Kaikkiruokainen elintarvikekemisti Sisko Loikkanen 42 Mustan muovin paljastaja Anni Turpeinen 47 Suomenmaa on kartoitettu myös Geokemian keinoin Hilkka Vähänen 50 Kaustinen soi kohta Litiumin tahtiin Anne Saarikettu 14 H ilk ka Vä hä ne n ”Tuntui kuin joulu olisi tullut uudestaan”, kuvaa Jelena Kivinen ensikokemustaan roolipelaamisesta. 6 Pa ul i Bo st rö m Kylpyamme puusta. IT M O -y lio pi st o 52 Mendelejev-konferenssissa haettiin Uusia rajoja kemialle Kalevi Rantanen 56 Borofeeni on ihmeaine – vai onko sittenkään. Jari ja Sanna Mönkkönen iloitsivat vuoden 2018 Urheilugaalassa Vuoden esikuva -palkinnosta yhdessä luottoystävä Jani Tanskasen (vas.) kanssa
•Voitsisällyttäätutkintoosiluonnontieteellisiäja teknillisiä aineita. Tervetuloa luomaan aurinkoista tulevaisuutta kanssamme! Yhteishaku 18.3.–1.4.2020. Ympäristötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) •Koulutussisältääympäristönhyvinvointiin,kestävään kehitykseenjakiertotalouteenliittyviäopintoja. Tutkinto-ohjelmat Kemia, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v) •Koulutuksessayhdistyyluontevastivahvakemian osaaminen ympäristön hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemoihin. Prosessitekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) •Koulutuksessayhdistyykemiantekniikka,automaatio jaympäristönhyvinvointi;keskiössäpuhtaammanja kestävämmäntuotannonsuunnittelujakehittäminen. • Teollisuuden ympäristötekniikka antaa sinulle vahvan asiantuntijuudenympäristöhaasteisiin,päästöjen minimoimiseen ja hallintaan sekä taitoja suunnitella jakehittääteollistatoimintaakohtipuhtaampaa huomista. • Diplomi-insinööriopinnoissa voit syventyä myösprosessimetallurgiaan,automaatioonja bioprosessitekniikkaan. ouluyo_a4.indd 1 2.10.2019 16.34. • 370 työntekijää, 12 tutkimusyksikköä, 40 professoria. • Koulutus antaa sinulle erinomaiset urakehitysmahdollisuudet esimerkiksi prosessija tuotannon suunnittelijana,tutkijanataikehitysinsinöörinä. • Kemian tutkinto-ohjelmasta valmistut asiantuntijaksi,tutkijaksitaiaineenopettajaksi. •Maisteriopinnoissasyvennytanalyyttiseen, epäorgaaniseen, fysikaaliseen, orgaaniseen tai soveltavaan kemiaan. •Lisäopintojavoitottaakaivos-jarikastustekniikasta, tuotantotaloudesta, ympäristötekniikasta tai kemiasta. Lue lisää opiskelusta ja hae: www.oulu.fi/yliopisto/hakijalle/ •Kemiantekniikassaopitprosessisuunnittelua tehokkaiden, puhtaiden ja kestävien tuotantoprosessien suunnittelemiseksieriteollisuudenaloilla. • Lisäopintomahdollisuuksia voit valita yhdyskuntatekniikasta, arkkitehtuurista tai kemiasta. • Koulutus johtaa sinut kiinnostaville urapoluille: ympäristöinsinööriksi, kestävyysja energiaasiantuntijaksi,hydrologiksitaiympäristötarkastajaksi. • Diplomi-insinööriopinnoissa voit syventyä myös energiajärjestelmiin sekä vesija ympäristötekniikkaan. Kemiaa ja kemiantekniikkaa arktisella asenteella Teknillinen tiedekunta • Keskiössä kestävät materiaalit ja prosessit, joissa kemian, kemiantekniikan ja ympäristötekniikan opetus ja tutkimus ovat avainasemassa
Hän avaa säästelemättä omat kokemuksensa ja muistuttaa, että sivistynyt yhteiskunta pitää huolta ihmisistä, jotka eivät siihen itse pysty. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Jouluaaton pimeydessä vaimo työntää puolisonsa pyörätuolilla ylös jäistä, koppuraista katua takaisin sairaalaan. KEMIA PÄÄKIRJOITUS 16. Taksia ei saa. Oli ennen, ja on nyt. Vihkipuheesta tuttu kielikuva myötäja vastamäestä konkretisoituu ensimmäisenä jouluna, kun kipukohtaus katkaisee hartaasti odotetun yhdessäolon. Voimme yrittää kuvitella, mutta vain saman kokenut pystyy täysin ymmärtämään, millaisesta elämänmuutoksesta on kyse. 46 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Kirjan kautta Mönkkönen haluaa tehdä vammaisuutta näkyväksi ja auttaa meitä suhtautumaan myönteisesti erilaisuuteen. NIILLÄ KORTEILLA on lopulta pakko pelata, mitkä elämä jakaa. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Mikko Piirainen 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Käteen jäivät kuitenkin valtit: perhe ja läheiset, jotka valoivat toivoa ja auttoivat läpi synkimpien hetkien. lokakuuta 2019 KEMIA Kemi Vol. Forssa Print, Forssa 2019 | ISO 9002 Tuhlailun ylivalta horjuu Myrskyn jälkeen ”Omilla aivoilla kuitenkin ajattelen.” 5/2019 5 KEMIA ONKO SINUN elämässäsi ollut vedenjakajaa. Sinnikkyydellään hän on ponnistellut takaisin työelämään ja auttaa nyt muita. Kun menetyksen laajuus ja lopullisuus selvisi, totuus oli melkein liian kova kestettäväksi. ”Olen hyväksynyt sen, että en enää koskaan kirjoita omilla käsillä tai kävele omilla jaloilla. Yhtenä hetkenä hallitset elämääsi ja kehoasi, seuraavassa et pysty liikuttamaan kuin vaivoin päätäsi. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Jari Mönkköseltä tapaturma vei reilut kolme vuotta sitten lähes kaiken. Entisen huippuvoimistelijan elämä muuttui vikaan menneen voltin jälkeen taisteluksi eloonjäämisestä. Lukija joutuu kysymään, onko tämä tosiaan parasta, mihin pystymme. Jos tämä päivä on pelkkää selviytymistä, ehkä huomenna valo jo pilkahtaa jostain suunnasta. Kortit jaetaan joka aamu uudestaan. Neliraajahalvaantunut joutuu luopumaan terveyden lisäksi yksityisyydestään. Leena Joutsen. HARVALLA MEISTÄ muutos on ollut yhtä kertakaikkinen kuin toimittaja ArjaLeena Paavolan haastattelemalla Jari Mönkkösellä. Mikään, mihin tarvitaan muuta kuin päätä, ei onnistu ilman apua. Kaikki oli opeteltava alusta hengittämisestä lähtien. Onnettomuutta, joka muutti kaiken; diagnoosia, joka vei maan jalkojen alta; menetystä, jota et koskaan olisi halunnut kokea; väkivaltaa, jonka kohteeksi jouduit. Vammaisten ja vanhusten hyvinvoinnista ei saa säästää, eikä heillä saa tehdä bisnestä. Omilla aivoilla kuitenkin ajattelen”, hän sanoo Mika Saukkosen teoksessa Viimeinen voltti (Docendo 2019). TARINAN SANKARINA pidän Sanna Mönkköstä, joka päättää lujasti pysyä miehensä rinnalla, tuli mitä tuli – ja paljon tulee. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Vaikka tuntoa ei ole kaulasta alaspäin, hermokivut ovat helvetilliset. Kaikki kehon haitat ilman yhtään etua
Kemistien oman lehden lisäksi sarjakuvia tilasi eksaktien luonnontieteiden opiskelijoiden yhteisen ainejärjestön Limes ry:n Sykloidi. Pikkutytön suosikkilukunurkaksi valikoitui pihamaan vinoon kasvanut omenapuu, jonne oli helppo kiivetä. Niiden parissa kului sittemmin kesä jos toinenkin. ”Sarjakuvieni lukijoilta tulevan palautteen perusteella on onneksi muitakin, joille sattuu ja tapahtuu.” KEM ISTIN kääntö puoli Sarjas sa esitellään kemis tien kakko samm atteja ja epäta vallisia harras tuksia . ”Näiden neljän kesken tapahtui monenlaista kohellusta ja jahtaamista Tom & Jerryn tyyliin”, Kivinen muistaa. Nykyään hän suosii lyhyitä, humoristisia yhden sivun strippejä. Samantapainen tyyli on säilynyt aikuisiälle asti. Silloin on usein vaikeaa valita joukosta vain yksi työstämistä varten”, hän kuvailee. Piirtämisen voi usein aloittaa heti, kun inspiraatio iskee. Piirtäminen sinänsä on Kiviselle helppoa. Ensimmäinen lukukokemus ajoittuu hyvin varhaiseen ikään. Yliopistoaikoina tahti muuttui. ”Mutta on myös hauskaa piirtää vain omaksi ilokseen.” Kemistiltä sujuu myös tekninen piirtäminen Jelena Kivinen lähti aikoinaan opiskelemaan kemiaa yksinkertaisesti siksi, että tieteenala kiinnosti. ”Minulla ei ole tyhjän paperin ongelmaa vaan päinvastoin liikaa ideoita. Analyyttisen kemian maisteri toimii nykyisin yrittäjänä omassa firmassaan ja pystyy näin säätelemään työaikojaan. ”Minut nakitettiin kemianopiskelijoiden lehden Esitisleen päätoimittajaksi ja sarjakuvapiirtäjäksi”, Kivinen naurahtaa. Tosin ennen kuin mieleen juolahti sarjakuvien tekeminen niitä täytyi tietysti lukea. Ruuhkavuosiaan elävä nainen on yrittämisen ja sarjakuvantekemisen ohessa pienen lapsen äiti – joka on tietenkin ikuistanut myös kokemuksensa vanhemmuudesta sarjakuvan muotoon. ”Mummulan ullakolta paljastui todellinen aarrearkku eli iso puinen arkku, johon oli kerätty talteen kaikki isän ja hänen veljiensä vanhat sarjikset”, Kivinen muistelee lapsuuden löytöään silmät vieläkin säihkyen. ”Ei siihen kauan mennyt kun keksin, että näitä voisi piirtää itsekin. Kivisellä oli oma nettisivunsa sarjakuville jo ennen kuin hän aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa. Blogin pohjalta julkaistu sarjakuvateos kantaa nettipäiväkirjan kanssa saJelena Kivinen on kemian ammattilainen, äiti ja yrittäjä, jonka sisällä asuvat myös sarjakuvapiirtäjä ja roolipelaaja. Sille tielle sitten jäin”, Kivinen hymyilee. Aku Ankkoja, Lucky Lukeja, Tinttejä, Non Stoppeja. Eräässä tarinassa toimi päähenkilöinä melko yllättävä nelikko: pupu, porkkana, kaali ja paperi. Jelena Kivisen ruuhkaisessa elämänvaiheessa eteen osuu joskus tilanteita, joissa kaikki pallot eivät tahdo pysyä ilmassa. Sivua hän kertoo päivittäneensä hiljalleen aina silloin kun siltä tuntui – jos tuntui. Kun dedikset eivät enää paina, valmiiksi ja viimeistellyksi tulee vain pieni osa kaikista strippiaihioista. maa otsikkoa, jonka tunnelmiin jokaisen tuoreen vanhemman lienee helppo samaistua: Kuolaa, hikeä ja maitoa kertoo sisällöstä olennaisimman. Stripeissä esiintyivät usein ainejärjestön toimistotilan maskotit, pehmolelupossut. Siellä saattoi syventyä piirroshahmojen seikkailuihin omassa rauhassaan. 6 KEMIA 6/2019 Hilkka Vähänen Jelena Kivinen on piirtänyt sarjakuvia niin kauan kuin ”kynä on pysynyt kädessä”. ”Silloin opin, että deadline on hyvä kirittäjä.” Esitisleeseen Kivinen piirsi tarinoita enimmäkseen kemiaan liittyvistä aiheista. Joskus Kivinen laatii etukäteen tarkan käsikirjoituksen, joskus ryhtyy piirtämään suoraan, jolloin juoni kehittyy tekemisen myötä. Ei tyhjän paperin ongelmaa Jelena Kivisen ensimmäiset sarjakuvat perustuivat vahvasti kreisihuumoriin ja tilannekomiikkaan. Analyyttinen kemisti tuntee Kuolan, hien ja maidon
7 6/2019 KEMIA H ilk ka Vä hä ne n
”Tein vuorotellen pätkiä kumpaankin yritykseen ja jossain vaiheessa olin töissä yhtä aikaa molemmissa niin, että jaoin viikkoni kahtia”, Kivinen kuvailee. ”Pidin jatkuvasti enemmän koulutuksia, myyntipalavereita, esittelyjä ja messuinfoja, joiden myötä huomasin tykkääväni asiakaskontakteista tosi paljon.” Vähitellen alkoi kyteä idea itsenäisestä yrittämisestä. • Perheeseen kuuluu puoliso ja yksi lapsi. ”Lisäksi olin lukiossa huomannut olevani kemiassa hyvä. ”Ajattelin, että lims-alalla olisi tilaa ja tarvetta riippumattomalle konsultille, joka selvittäisi, millaisista ohjelmista asiakkaille on eniten hyötyä.” Ajatuksen tuloksena syntyi Avellana Learning Oy, jossa Kivinen aloitti päätoimisena yrittäjänä äitiyslomansa ja hoitovapaansa jälkeen vuonna 2018. • Insinööritoimisto Pohjatekniikka, tekninen piirtäjä ja työmaavalvoja 2004–2007. ”Mielessä kävi, että kemiaa opiskelemalla pääsee helpolla. Kivinen toimi aluksi teknisenä piirtäjänä ja myöhemmin erilaisissa laskentaja taulukointiprojekteissa. • Innovatics Oy, IT-kemisti 2009–2016. • Sarjakuvapiirtäjä, joka pitää netissä sarjakuvablogia ja on julkaissut yhden sarjakuvaalbumin. • Filosofian maisteri (analyyttinen kemia), Helsingin yliopisto 2008. Jelena Kivinen valmistui yliopistosta vuonna 2008. Yhdessä toimiston kesäajan projekteista opiskelija pääsi testaamaan myös varsinaista ammattitaitoaan. • Avellana Learning Oy, koulutusja konsultointiyrittäjä 2018–. Yksi syy voi olla se, että yliopistossa niitä ei käsitellä lainkaan.” Kivinen viihtyi Innovaticsissa yhteensä seitsemän vuotta, joiden mittaan hänen työnkuvansa laajeni yhä monimuotoisempaan asiakkaiden kanssa toimimiseen. • Rinheat Oy, prosessisuunnittelija 2008–2011. Taidon ansiosta työnhaussa oli helppo erottua edukseen. Kivinen sai määräaikaisen työn toisesta insinööritoimistosta, espoolaisesta Rinheat Oy:stä, jonka erikoisosaamista ovat prosessihaihduttamot ja lämmön talteenotto. Ammatinvalintaa en vielä ajatellut vaan pelkästään sitä, mikä tuntui mielenkiintoiselta.” Alalle saattoi vetää myös pieni mukavuudenhalu. • Asuu Vantaalla. Sitten urapolku kääntyi lähemmäs omaa alaa. Pian kävi ilmi, että kemian työpaikat pääkaupunkiseudulla olivat kiven alla. 8 KEMIA 6/2019 JELENA KIVINEN • Syntynyt Leningradissa vuonna 1982. ”Kurssit on tarkoitettu kaikille laboratoriotoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille”, hän kertoo. • Harrastaa roolipelaamista. • Opettajan pedagogiset opinnot, Helsingin yliopisto 2018. Tämän päivän työelämälle tyypilliseen tapaan määräaikaisuudet seurasivat toistaan. Lisäksi firman palveluihin kuuluu yksityisopetuksen antaminen. Etenkin fysikaalisen ja orgaanisen kemian kurssit olivat työläitä.” Opiskelun ohella Kivinen työskenteli insinööritoimistossa, josta hän sai paikan teknisenä piirtäjänä, kiitos erityisosaamisensa. Innovaticsissa hän pääsi paneutumaan informaatioteknologiaan ja toimimaan IT-kemistinä, dokumentoijana ja testaajana. ”Siinä kohtaa huomasin, että vaikka limsit ovat tärkeä osa modernien laboratorioiden toimintaa, ne ovat monille vieraita. Tulevan kemistin tehtävänä oli tutkia maaja vesinäytteitä kannettavalla analysaattorilla. • Ylioppilas helsinkiläisestä Ressun lukiosta 2001. Työhön Vaikka limsit ovat tärkeä osa modernin laboratorion toimintaa, ne ovat monille vieraita.. Kun yhtiöstä sitten löytyi vakipaikka, hänen tehtäviinsä tuli mukaan myös asiakkaiden opastaminen lims-järjestelmien (Laboratory Information Management System) käytössä. Ketterä kemisti ryhtyi sukkuloimaan limittäin kahdessa firmassa. Insinööri-isä oli opettanut tyttärensä käyttämään tietokoneavusteisen suunnittelun AutoCAD-ohjelmistoa jo lapsena. Ensimmäiset kolme kuukautta tuore maisteri keikkaili lastenhoitajana. Pätkäpestiensä välissä Kivinen löysi toisenkin kiinnostavan työn, tällä kertaa laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä toimittavasta Innovatics Oy:stä. Vi lle Pe lt oH ui kk o Kemisti esittelemässä laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä ChemBio Finland -tapahtumassa. Lims-konsultoinnin ohessa nuori yritys on ryhtynyt järjestämään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kursseja tietotekniikan hyödyntämisestä laboratoriossa. Yliopistotasolla opinnot tietysti kävivät paikoin hyvinkin vaikeiksi. Työmaalta kuljetettiin eriasteisesti saastunutta maa-ainesta puhdistuspaikalle. Niissä hän muun muassa määritti sellutehtaan polttoaineen lämpöarvoa, kiertävän kaasun koostumusta ja laitteiden optimaalisia konfiguraatioita
Moni on tunnistanut itsensä myös Facebookissa julkaistuista kuvista ja kommentoinut niitä tekijälle, jota puolestaan ilahduttaa vastavuoroisuus. ”Olin jo vuosia ottanut inspiraatiota kuviini omasta ja ystävien elämästä, mutta äitiyteen ja pikkulapseen liittyvät kommellukset ja kommervenkit toivat niihin ihan uuden kulman”, Kivinen hymyilee. Hän on kuitenkin käynyt Sarjakuvakeskuksen järjestämän kurssin, jossa opiskeltiin omaelämäkerrallisen sarjakuvan tekemistä. ”Tähän mennessä suurin osa asiakkaista on ollut lääkikseen pyrkiviä lukiolaisia, joille annamme luonnontieteellisten aineiden tukiopetusta. Kyseessä on omanlaisensa versio tutuista Hullunkurisista perheistä. Roolipelatessa pääsee vieraisiin kenkiin Sarjakuvien piirtäminen on useimmiten yksinäistä puuhaa. ”Kun vain ehtisi ne toteuttamaan. On ihan kummallista, kuinka äidin ja yrittäjän kaikki aika katoaa jonnekin.” Sarjakuvien lisäksi Jelena Kivinen on laatinut ja julkaissut myös Hamstraajat-nimisen korttipelin, jonka avulla opetellaan venäjän kieltä. Perheenjäsenten sijaan pelaajat kuitenkin keräävät asioita, joita voi ostaa kaupasta: ruokaa, postimerkkejä ja monenlaisia muita tavaroita. Verkkoblogiaan kiireinen yrittäjä ei viime aikoina ole ehtinyt päivittää yhtä aktiivisesti kuin aikaisemmin. 9 6/2019 KEMIA pätevöityäkseen Kivinen suoritti viime vuonna Helsingin yliopistossa myös opettajan pedagogiset opinnot. ”Lehden esimerkkipeleistä en kyllä tykännyt yhtään, sillä hahmot olivat kaikki aikuisia ja lisäksi miehiä”, hän muistaa. Yhteisöllisyyden kaipuutaan Jelena Kivinen toteuttaa toisessa harrastuksessaan roolipelaamisessa, joka edustaa kollektiivista tarinankerrontaa. Siksi oli kehitettävä oma peli, jossa taisteltiin korttipakasta nostettuja hirviöitä vastaan. ”On kiva kuulla, ettei ole ainoa, jolle sattuu ja tapahtuu.” Kuolaa, hikeä ja maitoa -lehden painettua versiota Jelena Kivinen myy muun muassa sarjakuvafestivaaleilla. ”Hankkeen epävirallinen työnimi on Uraäidin tunnustuksia”, Kivinen paljastaa. Lapsiperheen arkea esittelevä sarjakuvablogi sai alkunsa juuri kurssikokemuksen myötä. Myös roolipeleistä Kivinen innostui jo lapsena luettuaan Koululainen-lehdestä aiheesta jutun. Sukulointireissut Venäjälle ovat kuitenkin pitäneet kielitaidon virkeänä. Hänen strippinsä ovat toimineet mainiona vertaistukena muille samaa elämänvaihetta läpi käyville. ”Ja kaiken siis venäjäksi. Perussanavarasto karttuu pelatessa huomaamatta.” Kivisellä kieli on hallussa venäläisen äidin peruina. Kuvitteellista maailmaa ja sen olentoja ohjaa pelinjohtaja, joka myös vie juonta eteenpäin. Muutama strippi kokoelmaa varten on jo valmiina. ”Kaverit pitivät peliä ihan pöhkönä, Kuvat: Hilkka Vähänen Jelena Kivisen sarjakuva-albumi riemastuttaa arkipäivän realismillaan. Lähihoitajaopiskelijat puolestaan tarvitsevat apua lääkelaskuissa.” Venäjän opetusta hamstraamalla Sarjakuvapiirtäjänä Jelena Kivinen on pitkälti itseoppinut. Sääntöihin perustuvassa pöytäpelissä jokainen osallistuja esittää omaa hahmoaan. Suunnitelmissa on kuitenkin uuden erikoisprojektin aloittaminen. Hän on itsekin syntynyt silloisessa Leningradissa, joskin kahden kielen ja kulttuurin perhe muutti pian isän kotimaahan, ja tytär varttui ja kävi koulunsa Helsingissä. Muistiin kirjoitetut ideat riittäisivät täyttämään vaikka useammankin albumin. Pieneen strippiin mahtuu isoja hetkiä.
Sitä paitsi larpit ovat niin suurimuotoisia, että niihin voi kulua koko päivä.” Lukiossa ja yliopistossa opiskellessaan Kivinen oli mukana oppilaitosten roolipelikerhoissa. Ropeconiin, Suomen suurimpaan roolipelitapahtumaan, hän löysi tiensä vuosituhannen vaihteessa. ”Sääntösysteemeistä en fanita mitään tiettyä. Jelena Kivisen (oikealla) ystävät vasemmalta Maaria Posti, Henna Lawsonia, Tuulia Kovanen ja Katri Kalsi. Kivinen on kokeillut myös live-roolipelaamista eli larppaamista, joka yhdistää roolipelin näyttelemiseen. Tärkeintä minulle on pelin juoni. ”Sitten pelasimme cyberpunk-teemaista peliä. hilkka.vahanen@gmail.com Hamstraajatpelissä kerätään kaupoista erilaisia tavaroita ja opitaan samalla venäjän kieltä. Eniten Kivinen pitää fantasiateemaisista roolipeleistä. Larppaajat pukeutuvat hahmojensa mielikuvituksellisiin asuihin ja eläytyvät täysin maailmaan, joka on rakennettu Roolipelaajien polttarit vietetään rooliasuissa. ”Roolipelissä pääsee astumaan jonkun toisen kenkiin”, Kivinen kiteyttää. Vaatii valtavaa panostusta, kun on hankittava erityiset pelivaatteet. 10 KEMIA 6/2019 mutta tulivat kuitenkin heti seuraavana päivänä soittamaan ovikelloa ja kysymään, voitaisiinko pelata uudestaan”, Kivinen virnistää. Tänä vuonna Ropecon järjestettiin yli 800 vapaaehtoisen voimin Helsingin Messukeskuksessa, jonne saapui lähes 5 000 pelaajaa ja vierailijaa. Pelihahmo voi tehdä asioita, jotka eivät oikeassa elämässä tulisi kuuloonkaan. Ensimmäisen kerran hän pääsi nauttimaan ”oikeasta” roolipelaamisesta, kun luokkakaveri esitteli hänet tuntemalleen alan konkarille. Hilk ka Väh äne n. Pelinjohtajana toimiessani keksin tarinat aina itse.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tuntui kuin joulu olisi tullut uudestaan.” Roolipelaamisessa Kivistä viehättää luovuus ja uuden kokeminen. ”Mutta larppaamisesta en ainakaan vielä ole yhtä innoissani. M aa ria Po st i joko ulos tai hallimaisiin sisätiloihin
HAKUAJAT: DI-ohjelmat 2.12.2019–22.1.2020 Kandidaattiohjelma 18.3.–1.4.2020 » lut.fi/kemiantekniikka OPISKELE KEMIAN TEKNIIKKAA LUT-YLIOPISTOSSA Uteliaat muuttavat maailman – ole yksi meistä.. Avajaisseminaari, klo 13-18.30 Tiistai 12.11. 14.11.2019 Kemia keskellämme ILMOITTAUDU MUKAAN www.materialweek.fi Kokkola Material Week seminaarit Centria-ammattikorkeakoululla, Talonpojankadun kampuksella Kokkolassa Lauantai 9.11. BioKokkola klo 9-16 Torstai 14.11. OpenDayKokkola Kokkola Industrial Park tutustumispäivä Kauppakeskus Chydenia, klo 11-15 Maanantai 11.11. KOKKOLA MATERIAL WEEK 2019 9.11. ReKokkola klo 9-16 Kemiantekniikan koulutus antaa sinulle valmiudet kehittää uusia ja puhtaampia tuotanto tapoja, joilla parannetaan energian, veden ja luonnonvarojen riittävyyttä sekä ympäristön tilaa. GeoKokkola, klo 9-16 Meeting Point, klo 17-21 Keskiviikko 13.11
Tässä tutkitaan työn tuloksia tohtori Niilo Rautasen (vas.) kanssa. Vaikutusvaltaisen jäsenistönsä voimin Kemian Seurat ovat rakentaneet itsenäisen Suomen hyvinvointia jo sadan vuoden ajan. Tänä päivänä seurat tarjoavat sekä suomenettä ruotsinkielisille korkeakoulutetuille kemisteille ja alan opiskelijoille monia jäsenetuja ja toimintamahdollisuuksia sekä ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua ja vaikuttaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Virtasen, Gustaf Kompan ja muiden maamme merkittävimpien kemistien viitoittamalle tielle ja tule mukaan kemistien yhteiseen seuratoimintaan! Suomalaisten kemistien seuratoiminta käynnistyi lokakuussa 1891, kun maamme eturivin kemistit perustivat Finska Kemistsamfundetin. I. Va lio Oy Oletko valmistunut kemisti tai alan opiskelija. Astu A. Virtasen (1895–1973) elämänmittainen innostus tarttui koko työyhteisöön. Nobelisti A. Tervetulo a – välkomm en! Kemian Seurat ja itsenäinen Suomi Yhteistä historiaa yli sadan vuoden ajan. Suomalaisten Kemistien Seura sai alkunsa vuonna 1919 ja Kemiallisteknillinen Yhdistys vuonna 1970. www.finskakemistsamfundet.fi www.kty.fi www.suomalaistenkemistienseura.fi Suomalaisten Kemistien Seuran perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Komppa (1867–1949) keksi kamferin totaalisynteesin ja hoiti professorin virkaansa 70-vuotiaaksi. I
Jokaisessa meissä asuu tutkija. Tapahtumien tavoitteena ei ole ojentaa kävijöille tieteellisiä ilmiöitä hopeatarjottimella, valmiiksi pureskeltuna. Uuden oppiminen innostaa, kun taitoja saa opetella itse tutkimalla ja kokeilemalla. HEUREKASSA JÄRJESTETÄÄN vuosittain noin kymmenen suurta yleisötapahtumaa, joista osa toteutetaan yhteistyökumppanien kanssa ja osa omatuotantoina. marraskuuta järjestettävä Kemian päivä ja yö muistuttaa kemian merkityksestä arjessa ja innostaa kemian alan uravalintoihin. Ruoanlaitosta innostuneille koululaisille on tarjolla mukikakkukisa, jossa voi kehitellä oman reseptin, valmistaa mukikakun ja lähettää valmiista mestariteoksesta ja reseptistä kuvan kilpailuun. Myös illan ohjelma asiantuntijapuheenvuoroineen tarjoaa monta aihetta keittiön kemiasta siihen, mihin tulevaisuuden kemia suuntautuu. TAPAHTUMIEN SISÄLLÖN suunnittelua ohjaa aina tieteellisyys. Koululaisille suunnatussa Kemian päivässä yläasteikäiset tutustuvat kemiaan tarttumalla pipetteihin ja pensseleihin. Kun oppiessa saa vielä kaupanpäällisenä elämyksiä, oppimisen ilo ja muistijälki on varmistettu. Leikin ja käytännön yhdistämisellä vaikeatkin asiat hahmottuvat ja jäävät mieleen helpommin, oli kyse sitten lapsesta tai lapsenmielisestä aikuisesta. Ja syystäkin! Sadan vuoden aikana on syntynyt monta menestystarinaa, ja kemianteollisuus on edelleen Suomen merkittävimpiä teollisuusaloja. Heureka toimii alustana mahdolliTIEDEKESKUS HEUREKASSA juhlitaan pian isosti suomalaista kemiaa yhteistyössä 100-vuotiaan Suomalaisten Kemistien Seuran kanssa. Mitä kaikkea tapahtumissa on tehty. Työpajoissa valmistetaan hajuvettä, tarkastellaan taiteen työkaluin aineiden happamuutta ja kemiallisia reaktioita sekä ymmärretään, miten kemia vauhdittaa kiertotaloutta. Tapahtumat antavat tilaisuuden tutustua tieteeseen innostavasti ja hauskasti muun muassa työpajojen, tutkijatapaamisten, planetaarioesitysten ja puheenvuorojen kautta. Tiede tuodaan osaksi sellaisiakin asioita, joissa sitä ei ole totuttu näkemään, uusilla ja ennakkoluulottomilla tavoilla. Perjantaina 22. Tukesin, Orionin, Kiillon, Ilmatieteen laitoksen ja muiden yhteistyökumppanien avulla kemiaa käsitellään käytännönläheisesti ja monista näkökulmista. Tervetuloa Heurekaan! Rosaliina Munnukka rosaliina.munnukka@heureka.fi Rosaliina Munnukka on tiedekeskus Heurekan tuore tapahtumavastaava ja tapahtumatuotantoon erikoistunut kulttuurituottaja. 6/2019 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ Viihdy tieteen parissa ei tarvitse olla vain teknisistä laitteista riippuvaista toimintaa. Viihteellisyys ei ole itsetarkoitus, viihtyvyys sen sijaan on tärkeää: Heurekassa saa ja pitää olla hauskaa. Yleistajuistaminen on tarpeellista ja toivottua, mutta vaivatonta se ei aina ole. Sa nn a Ko rp i / H eu re ka 13. Tiedettä voi popularisoida monin eri tavoin. Tapahtumapäivinä kaikki pääsevät sisään lastenlipun hinnalla, toisinaan myös maksutta. Rokotettu appelsiineja, nähty, kuinka Volkswagenin pakettiautosta nousee bassoa soittava akrobaatti, kuultu, miten Suomi toimisi zombie-apokalypsin koittaessa, ja nähty, kuinka modulaarista syntetisaattoria soittaa taiteilijan oma solukko. Ruokaan ja ruoanvalmistukseen liittyvät ilmiöt antavat mahdollisuuden lähestyä tiedettä arkipäivän kokemusten pohjalta. Vuonna 2018 Heurekan yleisötapahtumissa vieraili yhteensä noin 15 500 eri-ikäistä kävijää. Tieteen kokemisen ja harrastamisen suuksille, joita ei pääse kokemaan ja tekemään muualla. Vierailijat astelevat paikalle uteliaina, ja meidän tehtävämme on yllättää ja ylittää heidän odotuksensa. Koko toimintamme tarkoitus on haastaa pohtimaan ja tutkimaan
KEMIA 6/2019 Le ht ik uv a Kohtalokas voltti 14
”Niskasta kuului kova rusahdus. Se voi johtaa harhaan ja tuoda perusteetonta optimismia liikuntakyvyn palautumisesta”, Janne Reitala sanoo. Menestyksekäs kilpaura päättyi rekin SM-kultamitaliin, mutta voimistelu jatkui harrastuksena vielä vuosikymmenen aina kohtalokkaaseen turmapäivään saakka.. Jalat ja kädet eivät liikkuneet, ja iski helvetillinen kipu.” Tätä nykyä 45-vuotias Mönkkönen on telinevoimistelun EM-hopeamitalisti, joka aikoinaan saavutti peräti 29 suomenmestaruutta. Seurasi seitsemän tunnin leikkaus. Töölön sairaalassa tehty tietokonetomografiatutkimus osoitti, että kaularangan viitosnikama oli täysin poissa paikaltaan ja nivelsiteet katkenneet. Kyky poistaa limaa yskimällä vaatii vatsalihaksia. Selkäydinvammassa kipua aiheuttaa myös paikallaan olo. Korkeassa selkäydinvammassa pallealihas joutuu toimimaan yksin. ”Ensimmäisten kuukausien aikana saattaa selkäydinheijasteina tulla kivulias lihassupistus, joka ei ole tahdonalainen. Vain osa hengitykseen tarvittavista lihaksista on silloin käytössä. Jari Mönkkönen työskenteli onnettomuutensa aikaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimiehenä. ”Töölössä ollessani sairastin muistaakseni neljä keuhkokuumetta, jotka veivät kuntoa takapakkia.” Mönkkösen hengitysvajaus johtui hermoyhteyksien katkeamisesta. Dysrefleksian riski on niillä, joilla selkäydinvamma on kaularangan taJari Mönkkönen viimeisessä kisassaan vuonna 2006. Ilman vauhtia tehty kaksoisvoltti taaksepäin epäonnistui rajusti, ja Jari Mönkkönen putosi ilmeisesti suoraan päälleen. Tunnon menettämisestä huolimatta halvaantumiseen liittyy usein kipuja. Kun yskimisvoima puuttuu, lima kertyy hengitysteihin. Kun potilas ei kyennyt yskimään, tämä tunsi tukehtuvansa. Vakavin vamma syntyi kuitenkin vuosia viimeisen kilpailun jälkeen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissa Husissa on vuosittain hoidettavana noin 10–15 korkeaa ja täydellistä selkäydinvammaa, jotka edellyttävät pitkää tehohoitoa. ”Kutsuin sitä helvetinkoneeksi.” Hengityskone ja putki kurkussa vaikeuttivat puhumista, ja kurkkuun kasaantui limaa. Halvauksen takia en pystynyt hengittämään kunnolla”, Mönkkönen kuvailee. Kipujälki jää, vaikka muuten ei tunne mitään. Se myös altisti tulehduksille. Reitala muistuttaa, että ihminen on tarkoitettu liikkumaan. Vahinko oli jo tapahtunut ja selkäydin poikki. Lääkärit pyrkivät hänen mukaansa kertomaan potilaille jo etukäteen, että kyseessä ei ole merkki toipumisesta. ”Onneksi en ole koskaan tupakoinut, se olisi tehnyt tilanteen vielä kamalammaksi.” Limaa oli pakko poistaa, mikä oli kivuliasta. Hän oli muun muassa tullut useamman kerran niskoilleen. Halvaantumisen osalta operaatiolla ei ollut merkitystä. Tapahtumapaikalle osuva maallikko ei oikein voi tehdä muuta kuin varmistaa, että ihminen kykenee hengittämään. ”Korkeassa selkäydinvammassa potilas jaksaa yleensä hengittää joitain päiviä itse. ”Se oli välttämätön, sillä olin hengityskoneessa. Todennäköisesti hänen kätensä lipesi kerältä eli rintaa vasten puristettujen polvien päältä. Kyseessä oli korkean tason selkäydinvamma. Koulutuksensa ansiosta hän ymmärsi heti, mitä oli tapahtunut, ja osasi itse ohjeistaa ensiavun antajia. Takana oli 15 leikkausta, jotka oli tehty erilaisten urheiluvammojen vuoksi. Mönkkösellä se on tarkoittanut esimerkiksi polttavaa kipua alavatsassa. Pystyn liikuttamaan vain päätä”, Mönkkönen kertoo. Hengityslihaksista pallea saa ärsykkeet kaulanikamien c2 ja c3 tasolta. Kipu on jo iskostunut hermostoon samaan tapaan kuin amputoinnin seurauksena koettu aavesärky. Hermoperäisessä kivussa ei tunneta tekijää, jonka voisi kivun helpottamiseksi poistaa. Tajusin, että nyt kävi pahasti. Siinä keho reagoi vammatason alapuoleisiin ärsykkeisiin poikkeukselliseen tapaan. Yksi yllättävä oire, johon Jari Mönkkönen ei osannut varautua, on autonomisen hermoston toimintahäiriöstä johtuva autonominen dysrefleksia. ”Tuntoraja on noin viisi senttiä solisluun alapuolella, joten käsissäni ei ole tuntoa. Voimistelija ei muista tilanteen yksityiskohtia. Paikallaan makaaminen altistaa kudosten turpoamiselle, laskimotukoksille ja tulehduksille. ”Tehohoitolääkärinä näen vain nämä pahimmat tapaukset.” Turman ensivaiheen hoidossa tärkeintä on juuri hengityksen tukeminen. Jari Mönkkönen on kuitenkin löytänyt taas elämänhalunsa, ja työ valmentajana jatkuu. Mutta kun rintakehän lihakset ovat halvaantuneet, hengitysmekaniikka on tehotonta. Janne Reitalan mukaan tajuton potilas tulisi kuitenkin kääntää kyljelleen, sillä muuten tämä voi tukehtua omaan kieleensä. Arja-Leena Paavola Liike oli tuttu, ja vuosikausien lukemattomien toistojen myötä siitä oli tullut silkkaa rutiinia. ”Kukaan ei nähnyt, mitä tapahtui, enkä itse tiedä, mikä liikesarjassa meni vikaan”, Mönkkönen kertoo reilut kolme vuotta myöhemmin. 15 6/2019 KEMIA Kun huippu-urheilija kokee neliraajahalvaantumisen, koko maailma muuttuu. Töölön sairaalan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Janne Reitala on nähnyt useita vastaavia tapauksia. Päättäessään aktiiviuransa 32-vuotiaana voimistelija oli iloinnut siitä, että oli yhä terve. Sen tarkoituksena oli kaularangan saaminen tukevampaan asentoon niin, että pään kannatteleminen olisi mahdollista. Sillä kertaa kuitenkin sattui jotakin. Hoitoa helvetinkoneessa Leikkauksen jälkeen alkoi 97 päivän tehohoitojakso. Näin verenkiertoon alkaa kertyä hiilidioksidia, ja seurauksena on hapenpuute”, Reitala kertoo. Ei tuntoa vaan kipua Neliraajahalvaantuminen on vienyt entiseltä huippu-urheilijalta paitsi lihasvoiman myös raajojen tuntoaistin
Aamuisin piti ottaa 20 erilaista pilleriä, joihin kuului hermolääkkeitä, kipulääkkeitä, kouristuksenestolääkkeitä, infektionestolääkkeitä ja vatsansuojalääkkeitä. taiseksi ole keinoja näin vakavan selkäydinvamman parantamiseen. Lääkäri Janne Reitalan mukaan esimerkiksi turvotuksen hillitsemiseen on jossakin kokeiltu suuriannoksista kortisonihoitoa. Antibiootti saattaa moninkertaistaa lihasjännitystä vähentävän lääkkeen pitoisuuden veressä ja laskea verenpainetta vaarallisen voimakkaasti. Seurauksena on paljon sivuvaikutuksia, jopa syövän kehittyminen”, Reitala toteaa. Synkkyys menee kuitenkin yleensä ohi ”parissa päivässä tai viikossa”. Tällöin on tärkeää saada heti verenpainetta alentavaa lääkettä. Kivunhoitoon tarkoitetut lääkkeet olivat vahvoja ja toki tarpeen. Muitakin lääkkeitä hän pyrkii vähentämään, sillä lääkityksessä on myös ongelmansa. Listalla olivat myös vitamiinit. Masennusta tulee ajoittain vieläkin. Enää Jari Mönkkönen ei käytä lainkaan opiaatteja. Ronda-koira viihtyy isäntänsä sylissä. Oli suuri hetki, kun puoliso ja isä vihdoin 455 päivän sairaalaja kuntoutusjakson jälkeen pääsi palaamaan kotiin. Elokuussa julkaistussa, Mika Saukkosen kirjoittamassa elämäkerrassa Viimeinen voltti (Docendo 2019) Mönkkönen kertoo, miten hän alkoi kuntoutusjakson aikana pyytää opiaatteja enemmän kuin hoitohenkilökunta olisi ollut valmis antamaan. Sähköpyörätuolin ohjaaminen tapahtuu pään liikkeillä. Jari Mönkkönen pystyy rapsuttamaan lemmikkiä leuallaan. ”Minulla on usein kipuja, mutta lasten kanssa jutellessa pahin menee ohi.” Ku va t: Ja ri M ön kk ös en ko ti al bu m i Yksi hälyttävä tilanne seurasi virtsatieinfektioon käytetyn antibiootin ja keskushermostoon vaikuttavan lihasrelaksantin yhdistelmästä. Tästä syystä Mönkkönen tuntee palelevansa jatkuvasti. Se voi aiheuttaa voimakkaan verenpaineen nousun, jonka merkkinä on jyskyttävä päänsärky. Lääkkeet oireiden mukaan Lääkearsenaali, jota Jari Mönkkönen tarvitsi onnettomuuden jälkeen, oli vaikuttava. Mieli ehkä tavallaan tykkää jäädä vellomaan siihen tilaan”, hän kertoo. Välillä taas kaikki naksahti kohdilleen ja meni hienosti.” Tummina hetkinäänkään Mönkkönen ei surkuttele niinkään itseään vaan murhetta, jota onnettomuudesta koitui läheisille. ”Myös kantasolusiirtoja on tehty, mutta niistä ei ole ratkaisuksi. ”Huomaan, että negatiivisuus ja synkät ajatukset alkavat pyöriä päässä. 16 KEMIA 6/2019 solla. Potilaan siirto pehmeiden patjojen päältä oli vaikea tehtävä, jossa meni kauan. ”Mutta sitä ei suositella, koska kortisonin sivuvaikutuksena tulee sokeritasapainon häiriöitä ja infektioiden lisääntymistä.” Tosiasia on, että lääketieteellä ei tois. ”Elämänhalu syntyy siitä, kun seuraan lasten puuhailua kodissamme ja Jari Mönkkönen onnettomuuspaikalla ensihoitajien ympäröimänä. Kyse saattoi kuitenkin olla myös halusta päästä pakoon vallitsevaa todellisuutta. Myös lämmönsäätely heittelehtii. ”Potilaan elämänlaatuun voidaan vaikuttaa antamalla oireenmukaista lääkitystä, kuten mielialalääkkeitä, ruuansulatusta edistäviä lääkkeitä ja unilääkkeitä.” Perhe palautti elämänilon Tapaturmansa jälkeen Jari Mönkkönen pohti yön yksinäisinä tunteina, miksi juuri hänelle kävi näin. Jari Mönkkösen elämässä tärkein syy jaksaa on perhe: vaimo Sanna Mönkkönen, joka myös on entinen voimistelija, ja parin kolme lasta. ”Toinen puoli minusta vetää syövereihin mutta toinen sanoo, että hitto, anna jo olla”, Mönkkönen kuvailee. ”Aika paljon tässä on samaa kuin huippu-urheilussa, jossa on paljon yläja alamäkiä. Keho tuntui olevan solmussa eivätkä liikkeet onnistuneet. Luulen, että synkeistä fiiliksistä voisi päästä helpomminkin eroon. Kun pintaverisuonet laajenevat, lämmönhukka on suurempi. Välillä aamuisin vaati aika paljon, että jaksoi herätä treeneihin. Uusien hermokudosten rakentumista on maailmalla silti yritetty edistää erilaisilla lääkkeillä ja menetelmillä
Vanhetessa lihasten voimantuottonopeus huononee ja nivelten liikelaajuus pienenee. arjaleena.paavola@gmail.com. GOS 60+ -kursseilla pyritään vahvistamaan tukilihaksia, kuten reisiä ja pakaroita, joita tarvitaan siihen, että pääsee itse nousemaan vuoteelta tai tuolilta ylös. ”Game of skills eli GOS on meidän kehittämämme filosofia. ”Olen itse ollut melkoinen hurjapää ja tiedän, mitä lapset saattavat harrastaa. ”Myös tasapainoon vaikuttavan hermo-lihasjärjestelmän toiminta heikkenee iän myötä. Hän toimii valmentajana myös itse. Mönkkösen mukaan oleellista on löytää harjoitteluun ilo. Häntä huolettavat etenkin pihatrampoliineilla ja sisäurheilupuistoissa temppuilevat vekarat. ”Työ antaa motivaatiota nousta sängystä ja lähteä liikkeelle.” juttelen heidän kanssaan”, Mönkkönen sanoo. ”Meillä on ollut asiakkaina yli kuusikymppisiä, jotka lopulta seisovat käsillään seinää vasten ja hihkuvat, että olo on kuin pikkulapsella.” Jari Mönkkönen puhuu myös lasten ohjatun liikunnan puolesta. Monipuolinen harjoittelu auttaa urheilijoita ehkäisemään rasitusvammojen ja loukkaantumisen riskiä. Syksyllä 2018 otettiin iso askel, kun pari avasi Game of Skills -nimisen liikuntasalin Helsingin Konalaan. ”He tuovat iloa elämään ja heidän vuokseen haluan tsempata. 17 6/2019 KEMIA Oma liikuntasali oli monivuotinen haave, joka toteutui syksyllä 2018. ”Se antaa minulle motivaatiota nousta sängystä ja lähteä liikkeelle.” Kilpaurheilijoiden lisäksi yksi valmennuksen kohderyhmä ovat ikäihmiset, joiden liikuntakyky olisi tärkeää saada säilymään mahdollisimman pitkään. Yrittäjät hyödyntävät kummankin kokemusta telinevoimistelusta, jota he ovat muokanneet useille lajeille sopivaksi oheisharjoitteluksi. Nettivideoiden älyttömyydet vielä kannustavat osaamistasoon nähden liian vaikeisiin liikkeisiin”, hän huomauttaa. Minulla on usein kovia kipuja, mutta lasten kanssa pahin menee yleensä ohi.” Oma liikuntasali Jari Mönkkönen oli jo ennen halvaantumistaan perustanut yhdessä vaimonsa kanssa firman, joka keskittyy valmennukseen, konsultointiin ja viestintään. Itsekin neljääkymppiä lähestyessäni huomasin Linnanmäellä, etten enää kestänyt laitteiden höykytystä entiseen tapaan”, Mönkkönen naurahtaa. Se on eräänlaista taitopeliä”, Mönkkönen kertoo. ”Kannattaisi liittyä esimerkiksi johonkin voimisteluseuraan opettelemaan temppujen tekemistä hallitusti ja turvallisesti niin, että vakavilta loukkaantumisilta vältyttäisiin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja
Hiilidioksidia muodostuu, kun St1 tuottaa leipomojätteistä etanolia. Sitä Q Power tuottaa elektrolyysillä uusiutuvan aurinkotai tuulivoiman avulla. Elina Saarinen Kaikki alkoi kellarista. Mikrobit tuottavat ravinteista, vedystä ja hiilidioksidista synteettistä biometaania, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi raskaan liikenteen tai laivaliikenteen uusiutuvana polttoaineena ja korvata sillä fossiilisia polttoaineita. Tutkimustyön pohjalta syntyi Q Power -niminen startup-yritys, joka on nyt patentoinut mikrobipohjaisen uusiutuvan energian varastointimenetelmän sekä tekniikan, jolla tehdään uusiutuvaa biopolttoainetta teollisuuden hiilidioksidipäästöistä, sivuvirroista ja jätteistä. Hyötysuhteen ykkönen ”Jos tätä teknologiaa vertaillaan muihin markkinoilla oleviin teknologioihin, voi sanoa, että teemme metanointia parhaalla hyötysuhteella maailmassa”, Ku va t: El in a Sa ar in en Q Powerin pilottilaitoksessa valmistetaan synteettistä biometaania St1:n jätteenjalostusprosessissa syntyvästä hiilidioksidista.. Koelaitokseen kuuluu myös tankkauspiste. Lähtökohtana leipomojäte Q Powerin kahdeksan kilowatin pilottilaitos hyödyntää hiilidioksidia, joka otetaan talteen viereisessä energiayhtiö St1:n Etanolix-biojalostamossa. Teknologia tarjoaa myös vaihtoehdon akuille sähkön varastoinnissa. Juuri jätteen jalostamisessa syntyvä hiilidioksidi on ratkaiseva ainesosa Q Powerin kehittämässä biologisessa metanointiteknologiassa. 18 KEMIA 6/2019 AJANKOHTAISTA Uudella suomalaisteknologialla tuotetaan synteettistä biometaania jätteiden jalostuslaitoksen hiilidioksidista. Prosessiin tarvitaan myös vetyä. Siellä tankataan prosessissa tuotettua biometaania pilottiin osallistuviin kaasuautoihin. Kehitystyö lähti etenemään. Työn tulos, ensimmäinen synteettistä polttoainetta tuottava pilottilaitos, julkistettiin Vantaalla Remeo Oy:n laitosalueella elokuun lopussa. Professori Erkki Aura rakensi kymmenisen vuotta sitten kellariinsa ensiversion reaktorista, jossa hän hyödynsi suosta eristettyä mikrobistoa synteettisen biometaanin valmistamiseen. Muutama vuosi sitten keksinnösSynteettistä biometaania hiilidioksidista tä kiinnostui Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan perustama Qvidja Kraft Oy. Asiaa tutkittiin esimerkiksi Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:ssä, joka tätä nykyä on osa Luonnonvarakeskusta
”Olemme testanneet biokaasulaitoksen raakakaasua. Pilottikontti siirretään seuraavaksi Salon kiertotalouspuistoon, jossa testataan, pystytäänkö prosessissa hyödyntämään myös kaatopaikkakaasuja. Energian varastoinnissa metanointi voisi päihittää akut, joiden valmistus vaatii arvomineraaleja. Sekä Herlin että Anttonen toivovat, että hiilen ilmakehään päästämisestä tehtäisiin lainsäädännön tuella nykyistä paljon kalliimpaa. Prosessi on energiaja kustannustehokas. Kunhan olosuhteet ovat hyvät ja mikrobit saavat ravinteita, vetyä ja hiilidioksidia, metaania syntyy. ”Menetelmä on hyötysuhteeltaan erinomainen”, vahvistaa Q Powerin tekninen johtaja Marko Niskanen. Kannattavuus verrattuna muihin metanointiteknologioihin on ylivertainen.” Alitalo ja Niskanen kertovat, että pilottimittakaavasta voidaan piankin päästä 200 kilowatin demolaitokseen. Päästöjen sijasta syntyy polttoainetta. elina.saarinen@uusiouutiset.fi ”Meidän metanointiteknologiallamme on maailman paras hyötysuhde”, tuotekehitysjohtaja Anni Alitalo hymyilee.. ”Nyt on saatu pilottilaitos, mutta se on vasta alkulaukaus. Alitalon mukaan biokaasulaitostoimijat ovat olleet kiinnostuneita menetelmästä. Liikennepolttoaineeksi jalostettavasta biokaasusta hiilidioksidi yleensä poistetaan esimerkiksi päästämällä se ilmaan. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Tällainen hiilidioksidi soveltuu metanointiin hyvin, sillä se on puhdasta. Jos siinä on hiilidioksidia noin 40–50 prosenttia, se on mahdollista erottaa, ottaa talteen ja syöttää meidän prosessiimme”, Q Powerin tuotekehitysjohtaja Anni Alitalo kertoo. Perinteisesti biokaasureaktorissa mädättämällä tuotetussa biokaasussa on noin 40 prosenttia hiilidioksidia. sanoo Q Powerin tuotekehitysjohtaja Anni Alitalo. ”Menetelmämme ansiosta pystymme varastoimaan sähköä tehokkaammin kuin akkuteknologialla. Kiintoainebioreaktori ei tarvitse sekoitusta, paineistusta, jatkuvatoimista nesteiden pumppausta eikä jatkuvaa laboratorioseurantaa. Tavoitteena on myös luoda hallittuja teollisia hiilenkiertoja. Myös biokaasulaitoksissa syntyvää kaasua voitaisiin hyödyntää. Q Powerin mallissa hiilidioksidi otetaan talteen ja syötetään metanointiprosessiin, jolloin siitäkin saadaan tuotettua hyödynnettävää metaania. ”Olemme identifioineet ongelmaksi uusiutuvan energian varastoinnin, ja siihen meillä on nyt ratkaisu”, Q Powerin ja Qvidja Kraftin pääomistaja Ilkka Herlin kiteyttää. Hiilidioksidia voidaan ottaa myös vaikkapa puunkaasutuksesta tai jopa savukaasuista. Metanointi tapahtuu konttimaisissa reaktoreissa, joita voidaan yhdistää toisiinsa. Suomessa Power2x-teknologioita tutkivat myös esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja energiayhtiö Fortum. Silloin St1 voi tarjota jakelukanavan”, sanoo St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. ”Jos haluamme korvata fossiiliset polttoaineet, meidän on pakko ottaa polttoainekäyttöön paitsi hiiltä sisältävät jätteet myös ilmakehässä jo oleva hiilidioksidi, ja käyttää polttoaineita niin, että hiili pysyy hallitussa kierrossa.” Pilotista eteenpäin St1 näkee, että sen öljynja biojalostamoiden hiilidioksidivirrat voitaisiin hyödyntää kestävinä polttoaineina. Toivon, että suomalaisosaamisen avulla saamme vietyä tätä teolliseen mittakaavaan. Näin ilmaston lämpenemistä hidastavista ratkaisuista tulisi kannattavaa liiketoimintaa. Prosessin lämpötila on vain noin 50–70 astetta, kun vaikkapa katalyysiteknologia edellyttää satojen asteiden lämpötiloja. Haastaja sähköakuille Puhtaan vetykaasun tuottaminen elektrolyysillä on juuri nyt kuuma tutkimusaihe. ”Mikrobit pystyvät muuttamaan metaaniksi 83 prosenttia syötetyn vedyn energiasta. Metaani toimii kaasuvarastona, josta energiaa voidaan syöttää generaattorilla takaisin sähköverkkoon”, Anni Alitalo kertoo. Toimitusvalmius on jopa kahden megawatin laitoksille. 19 6/2019 KEMIA Raaka-aineeksi käy myös biokaasu Q Powerin ja St1:n yhteistyössä saadaan kierrätykseen hiilidioksidi, joka otetaan talteen jätejalostuksen prosessista. Se avaa uusia mahdollisuuksia energian kausivarastoinnille
Laitokset voisivat toimia kannattavasti, KONSULTTISELVITYS: Muovin kemiallinen kierrätys on kannattava bisnes jos niissä yhdistettäisiin jätemuovin käsittelyyn myös jätepuun käsittely. Suomessa Teknologian tutkimuskeskus VTT on päätynyt omissa selvityksissään pitkälti samaan lopputulemaan kuin BCG. Allianssiin kuuluu reilut 40 kemian, pakkausteollisuuden ja jätehuollon yritystä sekä kuluttajatuotteiden valmistajaa. Kaikkea jätemuovia ei ole edes mahdollista kierrättää mekaanisin menetelmin, joten suurin osa kerätystä muovista päätyy poltettavaksi. Yhtiöllä on toimintaa 50 maassa eri puolilla maailmaa. Päivi Ikonen Muovia voidaan kierrättää monin tavoin. Tähän tulokseen päätyy konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin tuore selvitys. Konsulttifirman analyysin ovat tarkistaneet kemianteollisuuden, jätehuoltoyritysten, kiertotalousjärjestöjen ja yliopistojen edustajat. Muovin kierrätysjärjestelmät eivät kuitenkaan ole pysyneet perässä. Vaihtoehtomateriaaleista ei myöskään aina ole muovin korvikkeeksi. Kemiallinen kierrätys palauttaa muovin takaisin öljyksi, josta voidaan valmistaa taas uusia tuotteita.. Kaikilta tarvitaan satsauksia Muovijätteen määrän on arvioitu kymmenkertaistuneen 50 viime vuoden aikana. Ympäristön kannalta tehokkain tapa muovin aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi on sen käytön vähentäminen tai rajoittaminen. Maailmanlaajuinen analyysi BCG analysoi selvitystään varten maailmanlaajuisia jätemarkkinoita, keräysjärjestelmiä, kierrätysmääräyksiä ja muovin mekaanisen kierrätyksen liiketoimintamalleja. Mukana ovat muun muassa öljyjätti Exxon Mobil sekä kemian jättiläiset BASF ja Dow. Allianssi on sitoutunut investoimaan 1,5 miljardia dollaria muovijätehuollon infrastruktuuriin Kaakkois-Aasiassa, jossa ongelmat ovat akuuteimpia. ”Pyrolyysi on niin teknologisesti kuin taloudellisestikin kannattava ratkaisu jo tänään”, sanoo BCG:n Suomen-yksikön toimitusjohtaja Teemu Ruska. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä kuluttajakäyttäytymisen muutosta, julkisen sektorin toimenpiteitä että yritysten panosta. BCG:n raportin mukaan erityisesti kemianyritysten olisi helppo alkaa käyttää pyrolyysitekniikkaa muovin kierrättämisessä. ”Tarvitaan järkevän kulutuksen ja jätteenkäsittelyn yhdistelmää sekä hinnaltaan kilpailukykyisiä, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja”, hän linjaa. Teemu Ruskan mielestä muovijätteen asettama globaali haaste on ratkaistavissa. Pyrolyysi on menetelmä, jossa muovijäte hajotetaan molekyylitasolle asti lämmittämällä sitä hapettomissa olosuhteissa. VTT:n WasteBusters-hankkeen tutkijat laskivat, että Suomessa olisi edellytykset noin kymmenen pyrolyysilaitoksen perustamiselle. Yksi elinkeinoelämän jo tekemistä satsauksista on tänä vuonna perustettu AEPW-niminen allianssi. Sen osalta käytiin läpi myös liiketoimintapäätöksiä ja yritysten taloudellisia kannustimia investoida pyrolyysilaitosten rakentamiseen. Pyrolyysi oli yksi tarkemman tarkastelun kohteista. Muoville kehitetään vaihtoehtoja esimerkiksi sellupohjaisista kuitumateriaaleista, mutta työ vaatii aikaa. Boston Consulting Group on johtava konsultointiyritys ja ylimmän liikkeenjohdon neuvonantaja. Näin jätemuovi palaa alkuperäiseksi raaka-aineekseen eli öljyksi, ja siitä voidaan valmistaa uutta, neitseellistä muovia. Teemu Ruska pitää allianssia yhtenä osoituksena siitä, että myös yritykset ottavat muovijäteongelman vakavasti. 20 KEMIA 6/2019 UUTISIA Muovin kemiallinen kierrättäminen pyrolyysin avulla on edennyt niin pitkälle, että siitä voidaan tehdä menestyvää liiketoimintaa
Yhteisessä hankkeessa nopeutetaan uusiutuvien synteettisten polttoaineiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä alan markkinoiden avautumista. Ucrete kestää erinomaisesti kemikaalirasitusta ja korkeita lämpötiloja. Näin valmistettavaa synteettistä metaania voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena. Expo 2020 Dubai avautuu 20. lokakuuta 2020 ja on avoinna 10:nteen huhtikuuta 2021. Tarvitsetko lujan ja kestävän lattiapinnoitteen. ”Tämän yhteistyön avulla pystymme skaalaamaan teknologiamme globaalille tasolle”, toteaa puolestaan Ilkka Herlin.. W är ts ilä muut synteettiset polttoaineet ovat olennaisessa roolissa, kun energiaja kuljetusala sekä teollisuus siirtyvät kohti hiilineutraaliutta. Synteettinen metaani ja Wärtsilä lähtee mukaan Q Powerin biometanointiin Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola (vas.) ja Q Powerin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 24. ”Olemme erittäin iloisia saadessamme yhdessä Q Powerin kanssa kehittää teknologiaa ja konsepteja, jotka auttavat maailmaa ottamaan konkreettisia askeleita kohti sataprosenttisesti uusiutuvan energian käyttöä”, sanoo Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola yhtiön tiedotteessa. syyskuuta. Kestävä lattiapinnoite auttaa välttämään kalliita seisokkeja. Lisätietoja Ucrete-lattiapinnoitteista ja muista ratkaisuista osoitteesta: ucrete.basf.com/fi Ucrete Chemical industry Annonce FI.indd 1 28.9.2019 16.38.29 Konepajaja teknologiayhtiö Wärtsilä on käynnistänyt yhteistyön Q Power Oy:n kanssa. Kumppanukset kartoittavat myös alan bisnesnäkymiä. Tuotantoon tarvittava hiilidioksidi saadaan jätteenkäsittelytai muista teollisuusprosesseista. Näyttelyyn odotetaan 25:tä miljoonaa kävijää, joten suomalaislaitokselle on luvassa laaja näkyvyys. Näytön paikkana maailmannäyttely Wärtsilän ja Q Powerin yhteistyön ensimmäinen tavoite on rakentaa koelaitos, joka esitellään Suomen paviljongissa seuraavassa maailmannäyttelyssä Arabiemiraattien Dubaissa. Ucrete — kestävä ratkaisu vaativiin teollisuusympäristöihin Ucrete on turvallinen valinta kun tarvitset pitkäikäisen ja kestävän pinnoitteen tuotantoja varastoalueille ja varoaltaisiin. Hiilidioksidi on mahdollista ottaa myös ilmasta. Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan perustama startup-yritys on patentoinut tehokkaan biometanointimenetelmän, jolla tuotetaan metaania hiilidioksidista ja vedystä
Kemia luo hyvinvointia ja parempaa elämää. KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian Seurojen ja Kemianteollisuus ry:n omistama Kemian Kustannus Oy on Kemia-lehden omistaja ja yhteistyökumppani. Entä ensi vuosikymmenellä. UUTISIA Pikkuruisilla, mitättömän tuntuisilla bakteereilla on osansa myös ihmiskunnan suurimmassa haasteessa, ilmastonmuutoksen jarruttamisessa, selviää Matti Vuennon uutuusteoksesta Bakteerien planeetta (Gaudeamus 2019). Voit opiskella kemiaa ympäri Suomen. Seuraavalla vuosisadalla. Yhteishaku lähestyy Kolme asiaa, kun mietit mitä opiskella. 2. Maapallon mikroskooppiset mahtimiehet jatkavat siis tiellä, jolla ne ovat muokanneet planeettamme elämää jo miljardeja vuosia. Kansalaiset hullaannuttaneen keksinnön historian ja samalla oman elämäntarinansa kertoo elintarvikekemisti Reetta Kivelä tuoreessa kirjassa Tiedenaisia (Docendo 2019). Kuinka nyhtökaura oikein syntyi. Kasvibiologi Eva-Mari Arosta paljastuu ”kiukkunen plikka”, Eija Asmi matkaa maailmalla mittaamassa pienhiukkasia, Minna Huotilainen pureutuu aivojen toimintaan, Päivi Onkamo paneutuu muiama kattava tietopaketti bakteereista sisältää myös tutkimuksen tuoreimpia tuloksia. Äkkiseltään mahdottomilta vaikuttaviin kysymyksiin etsii vastauksia kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori, futuristi Elina Hiltunen, joka perustaa ennakointinsa monenlaisiin heikkoihin signaaleihin ja tämän päivän suuntausten tarkasteluun. 1. Kukapa ei olisi kuullut mainioista suolistobakteereista. Yhtä hyvin bakteerit voivat ottaa meidät hengiltä hetkessä, kuten historian ruttoepidemiat ovat osoittaneet. Näin meille käy huomenna Nyhtökaura ja muita naisten innovaatioita Pienillä bakteereilla on mahtava valta Mitä maailmassa tapahtuu huomenna. 3. Kemian ammattilaisena työllistyt kiinnostaviin tehtäviin. Sc an sto ck ph ot o Tutustu koulutusvaihtoehtoihin: www.kemianteollisuus.fi > Työelämä > Koulutuspolut. Tekoäly ja robotit tulevat varmasti, samoin ilmastonmuutos. Teoksen toimittajat Riitta Korhonen, Helen Partti ja Riitta Saarinen ovat koonneet yksiin kansiin viidentoista merkittävän suomalaisen naispuolisen tieteentekijän kiinnostavat taipaleet. Biokemian emeritusprofessorin kokonaisten esiäitiemme ja -isiemme geeneihin, ja nanotutkija Joy Wolfram tappelee syöpää vastaan. Lennätä itsesi uralle, jolla voit pelastaa maailmaa. Yhdennessätoista teoksessaan Tulossa huomenna – Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme (Docendo 2019) Hiltunen kertoo myös, mitä vastaisuudessa syömme ja kuinka asumme, miten teemme työtä, millä keinoin liikumme paikasta toiseen, miten elämme, mitä sairastamme ja mihin kuolemme. Bakteerit voivat olla ihmisen liittolaisia
L&T:n uusi muovilinjasto käyttöön Merikarvialla Lassila & Tikanojan muovinkierrätyslaitoksessa Merikarvialla on vihitty käyttöön uusi jätemuovin käsittelylinjasto, joka tuplaa laitoksen kapasiteetin 20 000 tonniin vuodessa. Yritys myös etsii ja mittaa vuotoja sekä edustaa tyhjiöteknisiä tuotteita Suomessa ja Virossa. Nanotiedettä MUISTA HAKEA. Valmistuttuasi ymmärrät molekyylien maailmaa ja osaat hyödyntää sitä ihmisen hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämiseksi. Baumedin erityisosaamista ovat hajujen hallinta ja sisäilmatutkimukset. Yhtiön liikevaihto on noin 95 miljoonaa euroa. Kemian opettajaksi . Fi nn fo am Mecastep osti Baumedin Lahtelainen sisäilmaratkaisujen toimittaja Mecastep Oy on ostanut Baumedi Oy:n, joka jatkaa Mecastepin tytäryhtiönä. Vastedes eristejätteestä huolehtii L&T, joka toimittaa sen Finnfoamin tehtaalle. jyu.fi/kemia. Lisäksi yhtiö huoltaa ja korjaa Agilent-konsernin instrumentteja. Finnfoam aloitti muovieristeiden kierrättämisen kuluvan vuoden keväällä, jolloin eristeen leikkuuja ylijäämäpaloja ryhdyttiin säkittämään ja keräämään talteen muun muassa työmailta ja rautakaupoista. Uusioraakaaineen hyödyntää pääosin kotimainen muoviteollisuus. Kierrättämisen suosio on kuitenkin ylittänyt kaikki odotukset, joten yhtiö ei enää ehdi hoitaa toimintaa itse. Muovieristevalmistaja Finnfoam ja jätehuoltoyhtiö Lassila & Tikanoja ovat sopineet eristeiden kustannustehokkaasta kierrätysjärjestelmästä. Kerääminen lähtee käyntiin L&T:n omien rakennuttajaliikeasiakkaiden työmailta pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Mecastep keskittyy laitteisiin, jotka poistavat sisäilmasta hometta, kaasumaisia aineita ja pienhiukkasia. Muovinaattori-linjasto on Pohjois-Euroopan moderneimpia. MEILLÄ VOIT OPISKELLA . Kemistiksi . Finnfoam-konserni on perheyriVauhtia muovieristeiden kierrätykseen Muovieristejäte kerätään kierrätyssäkkeihin ja toimitetaan uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Säkit kuljetetaan yhtiön tuotantolaitokseen Saloon, jossa niiden sisällöstä tulee raaka-ainetta paloja ääneneristyslevyjen valmistukseen. tys, jonka tehtaat sijaitsevat Suomen lisäksi Ruotsissa, Liettuassa ja Espanjassa. Opinnot valmistavat sinua asiantuntijatyöhön esimerkiksi yritysten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten palvelukseen sekä sairaala-, elintarvikeja ympäristölaboratorioihin sekä ympäristövalvonnan tehtäviin. YHTEISHAKU / 18.3.–1.4.2020 VASTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN OPISKELEMALLA KEMIAA Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteinen ja laajaalai nen opetus mahdollistaa erilaiset urapolut. Laitos valmistaa yli sataa erilaista uusiomuoviraetta. Se pystyy käsittelemään muun muassa likaista kalvomuovia ja yrityspakkauksia, joiden kierrättäminen on ollut hankalaa
Elementeistä koostuvan asunnon valmistuKemia-lehti kerää kemistien muistoja ja tarinoita talvija jatkosodasta vuosilta 1939– 1944. Toimijoiden tarkoituksena on rakentaa vielä tämän vuoden aikana maahan pilottikohde, jossa asuntoa voidaan testata todellisessa käytössä. Liitä siis mukaan postiosoitteesi. Majapaikka on näin kevyt ja hygieeninen mutta ennen muuta nopea pystyttää. Kaksikko on ollut mukana Team Finlandin vienninedistämismatkoilla muun muassa Jordaniassa, jossa palaute oli erittäin hyvää. Sitä voitaisiin käyttää niin pakolaisleireillä kuin slummialueillakin. Pakolaisten määrä kasvaa vuosittain noin 5–10 prosenttia. 24 KEMIA 6/2019. Kirjoita ja kerro meille! Muutama rivikin riittää, tai voit kirjoittaa pidemmästi – kaikki muistot, tiedot, kertomukset ja vinkit ovat tervetulleita. Kuudessa tunnissa syntyy majoituspaikat 90 hengelle. Rintamalla kaatui tai katosi noin 26 000 suomalaista. mista edistää sen mehiläiskennomainen rakenne, jossa yksi pinta toimii seinänä usealle huoneelle. Ajattelin, että on oltava jokin parempi ratkaisu”, kuvailee rakennusalalla pitkän uran tehnyt toimitusjohtaja Hannu Piispanen ideansa alkujuuria. So ta m us eo Talvisota (30.11.1939–13.3.1940) oli ankara koettelemus sekä ihmisille että eläimille. Onko sinulla omia lapsuudenmuistoja sota-ajalta tai tietoa sotaan osallistuneiden kemistien vaiheista. Materiaali tunnetaan yleisesti myös styroxina. Tunnissa saadaan valmiiksi yksi huone, johon voidaan majoittaa 15 aikuista. UUTISIA Suomalainen majoituskeksintö saattaa tulevaisuudessa tarjota kestävää apua kriisialueille, joilla ihmiset ovat syystä tai toisesta jääneet ilman kattoa pään päällä. Julkaisemme tekstejä sekä nettisivuillamme että lehtiartikkelissa, jossa kerrotaan kemistien panoksesta ja kohtaloista talvisodan aikoina. Saarijärveläisen Gesto Oy:n kehittämä elementtiasunto QuickSafe House syntyy EPSeristelevyistä. QuickSafe House -talosta on tarkoitus rakentaa mallikappale Ammanin liepeille Jordaniaan, jossa sitä päästäisiin testaamaan käytännön oloissa. Voit meilata osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi tai lähettää kirjepostia osoitteeseen Kemia-lehti, Asolantie 29 b, 01400 Vantaa. ”Näin jo joskus 1990-luvulla televisiokuvaa Haitista, jossa ihmiset olivat mutakriisin takia menettäneet talonsa, ja tilapäismajoitukseksi tuodut teltat eivät kestäneet viikkoakaan. vastaustasi lokakuun loppuun mennessä. Majoitustarve maailmalla valtava QS-House on mukana Yritystehtaan esihautomovalmennuksessa. Odotamme Onko sinulla muistoja tai tarinoita sota-ajoilta. marraskuuta ilmestyvässä Kemia-lehdessä 7/2019. QS-House on aito ratkaisu yhteen suurimmista humanitaarisista haasteista”, sanoo Sorri, jonka mukaan markkina uutuudelle olisi valtava. Rauhanteossa Suomi menetti 11 prosenttia pinta-alastaan. Jokainen kirjoittaja saa kiitokseksi Kemia-lehden laadukkaan kuulakärkikynän ja Tunne & Mieli -lehden lokakuun numeron. Valmentaja Marko Sorrin mukaan hankkeella on huomattava kansainvälinen potentiaali. Majoitusinnovaatio antaa suojaa hädänalaisille G es to G es to EPS-levyistä pystytettävä hätämajoitusasumus on kestävä, kierrätettävä ja nopea koota, kuvailevat mehiläiskennomaista rakennusta Marko Sorri (vas.) ja Hannu Piispanen. ”Maailmassa on yli 70 miljoonaa ihmistä vailla asuntoa, joko luonnonkatastrofien tai konfliktien takia. Turvallinen asumus suojaa majoittujia sekä kylmyydeltä ja kuumuudelta että sateilta ja tuulelta. Artikkeli julkaistaan seuraavassa, talvisodan 80-vuotispäivän kynnyksellä 27. Suomalaisyritys selvittää myös yhteistyömahdollisuuksia Punaisen Ristin ja YK:n kanssa
040 770 3043 Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! Kemia 7/2019 • Teemoina laboratoriot, patentit ja biotieteet. • Mainospaikka näyttävällä Kemiaa Suomen puolesta -palstalla vain 450, 690 tai 990 euroa. At Kemira, we use our chemistry to improve your everyday. Kansainvälinen konferenssi pidetään 9.–14. Samalta sivulta löydät myös mediakortin 2020. 044 238 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Lisäjakelu teema-alojen ammattilaisille. marraskuuta mennessä. marraskuuta. marraskuuta. • Erikoisartikkeli: Talvisota – näin kemistit puolustivat maamme itsenäisyyttä. Aarteita metsästä Jalostamme mäntyöljyn parantavan voiman innovaatioiksi, jotka luovat terveyttä ja hyvinvointia kaikille. Katso lisätiedot ja mallipalsta: www.kemia-lehti.fi > Mainostajalle. Maanantaina alkavan ammattilaisosuuden avajaisseminaarissa puhuvat muun muassa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto, Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen ja Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. Tapahtuma käynnistyy kaupunkilaisille avoimella lauantaitapahtumalla. Join the right mix and develop your career in Global R&D organization! Read more: kemira.com/careers. www.kemia-lehti.fi Kysy lisää ja varaa paikkasi 4. Vuoden viimeinen numero ilmestyy 27. KEMIA Kemi mikko.piirainen@kemia-lehti.fi puh. It means making your packaging stronger, your paper towels softer, making your drinking water safe and your wastewater clean. Lisätietoja löytyy osoitteesta materialweek.fi.. Tapahtuman päättävässä ReKokkola-osuudessa teemoina ovat uusiutuvat energialähteet, kiertotalouden prosessit sekä akut ja uusiutuvat materiaalit. Monipuolinen ohjelma jatkuu kaivosteollisuuteen keskittyvällä kokonaisuudella ja BioKokkola-päivällä, jossa paneudutaan elintarvikekemiaan ja kosmetiikkaan, biojalostamoihin ja biomassasta saataviin lisäarvotuotteisiin. Materiaalien asiantuntijat kokoontuvat Kokkolaan Materiaalien kehittäjät, tutkijat ja asiantuntijat kokoontuvat jälleen Kokkola Material Week -tapahtumaan, jonka teemana on tänä vuonna kemia keskellämme
Kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu, syntyy laumasuoja, jolloin myös rokottamattomat ihmiset ovat taudilta turvassa. Kirjoita viestin otsikkokenttään tunnus Paras juttu 6/2019 ja lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Rokotuskattavuus vaihtelee tautien välillä. TARTUNTATAUDIT, kuten tuhkarokko, isorokko ja tuberkuloosi, ovat tappaneet ihmisiä enemmän kuin kaikki sodat yhteensä. Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa tartuntoja havaittiin lähes 90 000. Pelkästään isorokko vaati 1900-luvulla 300 miljoonaa kuolonuhria. Voit kertoa valintasi myös sähköpostitse. MONIA taudinaiheuttajia vastaan suojaudutaan jo ennen tartuntaa rokotteilla eli aktiivisella immunisaatiolla. Blogit-sivulta voit lukea näkijöiden ja tekijöiden kommentteja ajankohtaisista aiheista. Kiitokset kaikille äänestäjille! AINA UUTTA LUETTAVAA: www.kemia-lehti.fi Uutiset pitävät sinut ajan tasalla lehtien ilmestymisen välillä. Jotkut jättävät siksi lapsensa rokottamatta. Ilmiön syynä on muun muassa antibioottien huolimaton käyttö. Viime vuosina on ollut uhkana rokotuskattavuuden pieneneminen. Äänestä suosikkiasi viimeistään 4. Pelätään esimerkiksi rokotteiden yhteyksiä muiden sairauksien puhkeamiseen. Rokotteiden ja antibioottien kehittäminen on ollut merkittävin lääketieteen edistysaskel taistelussa taudinaiheuttajia vastaan. Halutessasi voit lähettää äänesi postikortilla osoitteeseen Kemia-lehti, Asolantie 29b, 01400 Vantaa. Tuhkarokko uhkaa taas Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden (6/2019) kiinnostavin. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan futuristi Elina Hiltusen uusi kirja Tulossa huomenna – Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme (Docendo 2019). Uusia rokotteita ja antibiootteja on kehitettävä jatkuvasti. Esimerkiksi tuhkarokon tapauksessa se on 95 prosenttia. Tulevaisuus näyttää, saadaanko tartuntatautien uudelleen leviäminen kuriin. Numeron 5/2019 kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin artikkeli Muovipakkausten jalanjälki voidaan puolittaa. MAAILMAN terveysjärjestö WHO on varoittanut, että tuhkarokkotartuntojen määrä Euroopassa on kaksinkertaistunut vuodessa. Syitä ovat rokotusvastaisuuden kasvaminen ja ennakkoluulot. Geeniteknisillä rokotteilla on vähemmän sivuvaikutuksia kuin perinteisillä rokotteilla. Mikä juttu sytyttää. marraskuuta nettisivuillamme osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. On vaarana, että jotkut jo antibiooteilla nujerretuista taudinaiheuttajista palaavat tuhoisampina takaisin, kun kehittyy kaikille antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja. 6/2019 26 KEMIA Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! Rokotus ehkäisee ilkeät virukset jo ennalta.. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Anna myös oma palautteesi muiden luettavaksi! Jutut-osiosta löydät tuoreiden tekstien lisäksi nostalgisia aarteita lehden arkistoista. Lukijoilta-palstalta näet, mitä mieltä muut ovat Kemialehdestä tai maailman menosta ylipäätään. Ongelmana on kuitenkin ollut bakteerien ja virusten nopea muuntelu. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. Toiseksi eniten ääniä sai juttu Veljekset kuin Lehmukset – Hartiavoimin ilmaston puolesta, ja kolmanneksi ylsi juttu Sata vuotta Kiiltoa. Ratkaisuja voi tarjota myös geeniteknologia. Finnkinon kahden leffalipun paketin voitti Hanna Mustikkaniemi
Kun sitten sain itse tuon palkinnon, äitini oli hyvin ylpeä ja iloinen.” Glenn T. Kuuntelin kesällä tarinoita erään ruotsalaispariskunnan upeasta lomasta Etelä-Amerikassa. Se antoi perspektiiviä. Lentämisen sijaan etenkin kotimaan matkoilla käytetään mieluummin junaa. Suomessa risoja vaatteita tulee vastaan jatkuvasti. Opettajani piti sinä vuonna kemian kurssin – joka toinen vuosi oli fysiikan vuoro – joka ratkaisi ammatinvalintani.” ”Hän loi eteeni kokonaisen uuden maailman kertomuksillaan kemian saavutuksista ja suurista kemisteistä. Upouusiin farkkuihin hinkataan vaatetehtaissa kulumia ja reikiä. Missä vaiheessa lyhytaikaisen muodin kulutus muuttuu häpeäksi. YHÄ LISÄÄNTYVÄ kritiikki kuluttamista kohtaan luo uudenlaista noloutta ja häpeää. Tulevaisuudessa tämä voi antaa mahdollisuuksia ehkäistä vakavia sairauksia ennalta.” ”Jos olisin nyt uranvalintaa miettivä nuori mies, aloittaisin varmasti uudelleen kemian opinnot.” Leena Laitinen Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Olin myyty.” Seaborgin johtama ryhmä jatkoi uutteraa työtään uraania raskaampien alkuaineiden parissa ja löysi plutoniumin lisäksi alkuaineet 95–102. Seaborg on vakuuttunut siitä, että kemialla ja kemisteillä on vielä paljon annettavaa ihmiskunnalle. Kyläläiset esittelivät ylpeinä peruna-, tomaattija bataattiviljelmiään. Olivathan ne pölyiset, ja niissä oli muutama reikäkin. ”Kun olin pieni poika, äitini kertoi minulle, mitä Nobelin palkinto tarkoittaa. Lentohäpeä ei kuitenkaan ollut niin suuri, että mannertenväliset lennot olisivat jääneet tekemättä. Se on vain hienoa – siihen asti, että muoti taas muuttuu. Kun Iupac vuonna 1997 virallisti nimen, Glenn Seaborgista (1912–1999) tuli ensimmäinen ihminen, joka antoi jo elinaikanaan nimensä alkuaineelle.. 27 6/2019 KEMIA NÄKÖKULMA KÄVIN MUUTAMA vuosi sitten Malawissa, yhdessä maailman köyhimmistä maista. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. He olivat matkustaneet siellä pitkiä matkoja junalla, koska eivät halunneet lentää. blogspot.com. ”Collegeen päästäkseni minun täytyi suorittaa yksi laboratoriokurssi. Teot ja hankinnat kannattaa miettiä etukäteen, ettei tule nolo olo jälkikäteen. Vuonna 1951 hän ja ensimmäisen uraania raskaamman alkuaineen, neptiniumin, löytänyt professori Edwin McMillan vastaanottivat Tukholmassa Nobelin kemian palkinnon. Seaborgilta, tuolloin 82-vuotiaalta kemian nobelistilta. Kuva: Ida Pimenoff Nobelisti Glenn Seaborg mullisti alkuaineiden jaksollisen järjestelmän Haastattelun aikoihin amerikkalaiset kampanjoivat sen puolesta, että alkuaineen 106 nimeksi tulisi seaborgium. Kysyin tulkin välityksellä, saanko ottaa hänestä kuvan. ”Biokemialla on edessään merkittäviä saavutuksia, joista tärkeimpiä on sairauksien mekanismien ymmärtäminen. HÄPEÄ ON negatiivinen tunne, jossa ei kannata pyöriskellä. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Häpeän hetket KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 8/1994 Kemia-lehti sai Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä haastattelun professori Glenn T. Häpeä saa kuitenkin ihmiset pohtimaan valintojensa merkitystä ja seurausta. Rikkinäinen asu oli hänelle nolouden aihe, aivan aiheeton tosin. Erään pellon laidalla vanha nainen kitki rikkaruohoja palstaltaan. Polvien kohdalla pitää ihon vilkkua. Pienen koulun ainokaista kemian ja fysiikan opettajaa on kiittäminen siitä, että nuori Glenn Seaborg kiinnostui lopulta luonnontieteistä. Lähivuosikymmenien lupaavimpina aloina hän mainitsee erityisesti uudet orgaaniset materiaalit, geeniteknologian ja biokemian. Seaborg on ainoa ihminen, jolle on koskaan myönnetty patentti alkuaineista. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä täydentyi aktinidien ryhmällä ja koki samalla suurimman mullistuksensa sitten Mendelejevin päivien. Leskinainen antoi luvan pahoitellen, että on työvaatteissa. Tutustuin muun muassa projektiin, jossa pienviljelijöiden pelloille saatiin kasteluvettä aurinkovoiman avulla. Hienointa palkinnossa oli Seaborgin mukaan se, että tunnustus tuli juuri Ruotsista, josta hänen äitinsä Selma Erickson oli muuttanut vuonna 1904 Michiganiin. Ruotsissa on jo käytössä sana flygskam eli lentohäpeä. Malawissa tunsin itse häpeää tajutessani, että lompakossani oli käteistä saman verran kuin kyläläinen ansaitsee vuodessa
044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. Saa minut harkitsemaan ostamista. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Nettisivuilla www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Mainostajalle Mikko Piirainen, puh
(02) 412 411 Mobile: 050 433 0747 info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Toimipaikat: Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Elomatic Oy Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Sinun paikkasi tässä. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 29 puh. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors
010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LabVantage LIMS LIMSView SEPPO LAINE OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 30 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Erikoisalueitamme mm. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh
010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Kemia-lehti 45 vuotta Tartu juhlatarjoukseen! Tilaa nyt Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi 69 eurolla! UUTTA! Hintaan sisältyy pääsy Kemia-lehden näköislehtiarkistoon. VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 31 WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. Kätevästä arkistosta löydät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002 alkaen!. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh
044 283 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi , puh. Mikä valon määrässä on erityistä tässä kuussa. TIL AA ITSELLE TAI L AHJAKSI VALON VUOSI 2020 SEINÄKALENTERI Voit tilata kalenterin: Tunne & Mieli -lehden verkkokaupassa: holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse: tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse: 03 4246 5323 VALON VUOSI 2020 19 € Ilahduta hyvän mielen seinäkalenterilla itseäsi, läheistäsi tai joulutervehdyksenä työporukkaasi ja asiakkaitasi. Ehkä siitä pimeimmästäkin vuodenajasta löytyy tänä vuonna jotain uutta. www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uusitut nettisivut: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. Valinta on sinun. Saat yli 180 000 kontaktia vuoden mittaan: • Printtilehti: yli 75 000 lukijaa vuodessa. 040 770 3043 HUHTIKUU Aurinko on sulattanut lumen osasta maata, pohjoisessa nautitaan vielä keväthangista ja hiihtämisestä. VK MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 14 1 2 3 4 5 Palmusunnuntai 15 6 7 8 9 Kiirastorstai 10 Pitkäperjantai 11 12 Pääsiäispäivä 16 13 2. pääsiäispäivä 14 15 16 17 18 19 17 20 21 22 23 24 25 26 18 27 28 29 30 Vappuaatto Ota vastaan kevään säteet. marraskuuta mennessä. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. Kalenteri on mieluisa lahja, jonka mukana on helppo välittää persoonallinen viesti saajalle. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi KEMIA Kemi KEMPULSSI OY / KEMIA-KEMI Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi > Mainostajalle. • Uutiskirje ja suorapostitus: yli 75 000 lukijaa vuodessa. Toisille luonnossa liikkuminen tarjoaa pyhyyden kokemuksia, toisille virkistäytymistä ja seikkailua. Käytä tilatessasi alennuskoodeja: Tunne & Mieli -lehden tuottama paperinen seinäkalenteri, koko 21 cm x 21 cm. asti ilman toimituskuluja). Kokeile lähteä aamulla valoisaan aikaan liikkeelle kävellen, suksilla tai pyörällä. 19 €) + toimituskulut 3 € (31.10. Ehdit mukaan numeroon 7/2019! Varaa paikkasi 4. 83 €) . KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu uudistuu! www.kemia-lehti.fi Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: mikko.piirainen@kemia-lehti.fi , puh. , puh. Ota yhteyttä ja saat tarjouksen: tytti.savolainen@tunnejamieli. Suomalaisista valtaosa pitää luonnossa liikkumista tärkeänä hyvinvoinnille, erityisesti metsässä olemisen koetaan vähentävän stressiä. KEMPULSSI OY Asolantie 29 b, 01400 Vantaa puh. Kalenterin kuvista ja teksteistä löytyy inspiraatiota eri kuukausille: Miten pidän mieleni hyvänä ja jaksavana juuri tähän aikaan vuodesta. UUTTA 2019: Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Uutta painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Tunne & Mieli -lehden tuottamassa VALON VUOSI 2020 -seinäkalenterissa valo ja vuodenkierto näkyvät palkitun valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upeissa luontokuvissa. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 1 kpl koodilla VALONVUOSI1 hintaan 15 € (norm. • Nettisivut: yli 30 000 käyntiä vuodessa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Ammattilehdet – Professional Magazines Kemian alan viestintä – Chemistry Media Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives Kemia-Kemi – Finnish Chemical Magazine Kemian vuoden juhlalehti – International Year of Chemistry Jubilee Magazine Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta www.tttlehti.fi TILAA LEHTI TARJOUSHINTAAN! Kirjoita sähköpostitilaukseen tai verkkolomakkeen lisätietoja-kenttään koodi Kemia ja saat TTT-lehden kestotilauksen tarjoushintaan 75 €/vuosi (norm. 24 sivua + kannet. 72 €) + toimituskulut 6 € (31.10. UUTTA 2019 – paikka suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. Edun arvo 750 euroa. Kalenteri on kaunis tapa muistaa organisaationne sidosryhmiä! Oletko kiinnostunut isomman erän tilaamisesta organisaationne työntekijöille tai sidosryhmille. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . • Käyttö helpottuu, näkyvyys paranee. Kemia-lehden lukijana saat kalenterin etuhintaan. asti ilman toimituskuluja) 4 kpl koodilla VALONVUOSI4 hintaan 56 € (norm. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (15 numeroa). • Postitukset vuonna 2019: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. 045 6437001
Ota yhteyttä ja saat tarjouksen: tytti.savolainen@tunnejamieli. 045 6437001. pääsiäispäivä 14 15 16 17 18 19 17 20 21 22 23 24 25 26 18 27 28 29 30 Vappuaatto Ota vastaan kevään säteet. Ehkä siitä pimeimmästäkin vuodenajasta löytyy tänä vuonna jotain uutta. Käytä tilatessasi alennuskoodeja: Tunne & Mieli -lehden tuottama paperinen seinäkalenteri, koko 21 cm x 21 cm. asti ilman toimituskuluja) 4 kpl koodilla VALONVUOSI4 hintaan 56 € (norm. VK MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 14 1 2 3 4 5 Palmusunnuntai 15 6 7 8 9 Kiirastorstai 10 Pitkäperjantai 11 12 Pääsiäispäivä 16 13 2. , puh. 72 €) + toimituskulut 6 € (31.10. Kalenteri on kaunis tapa muistaa organisaationne sidosryhmiä! Oletko kiinnostunut isomman erän tilaamisesta organisaationne työntekijöille tai sidosryhmille. Suomalaisista valtaosa pitää luonnossa liikkumista tärkeänä hyvinvoinnille, erityisesti metsässä olemisen koetaan vähentävän stressiä. asti ilman toimituskuluja). Mikä valon määrässä on erityistä tässä kuussa. Kemia-lehden lukijana saat kalenterin etuhintaan. Kalenteri on mieluisa lahja, jonka mukana on helppo välittää persoonallinen viesti saajalle. 19 €) + toimituskulut 3 € (31.10. 24 sivua + kannet. TIL AA ITSELLE TAI L AHJAKSI VALON VUOSI 2020 SEINÄKALENTERI Voit tilata kalenterin: Tunne & Mieli -lehden verkkokaupassa: holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse: tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse: 03 4246 5323 VALON VUOSI 2020 19 € Ilahduta hyvän mielen seinäkalenterilla itseäsi, läheistäsi tai joulutervehdyksenä työporukkaasi ja asiakkaitasi. Toisille luonnossa liikkuminen tarjoaa pyhyyden kokemuksia, toisille virkistäytymistä ja seikkailua. Kokeile lähteä aamulla valoisaan aikaan liikkeelle kävellen, suksilla tai pyörällä. 1 kpl koodilla VALONVUOSI1 hintaan 15 € (norm. Tunne & Mieli -lehden tuottamassa VALON VUOSI 2020 -seinäkalenterissa valo ja vuodenkierto näkyvät palkitun valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upeissa luontokuvissa. HUHTIKUU Aurinko on sulattanut lumen osasta maata, pohjoisessa nautitaan vielä keväthangista ja hiihtämisestä. Kalenterin kuvista ja teksteistä löytyy inspiraatiota eri kuukausille: Miten pidän mieleni hyvänä ja jaksavana juuri tähän aikaan vuodesta
Eläin oppi ensin yhdistämään kellonsoiton ruokaan. 34 KEMIA 6/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Psykologian behaviorismin konseptit ovat tulleet myös materiaalitieteeseen, raportoivat Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat. Kun kultapartikkelit ovat järjestäytyneet ketjuihin, ja geeliä valaistaan sinisen ja punaisen valon sekoituksella, ketjut lämpenevät eri tavoin kuin yksittäiset partikkelit. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikön Hyberin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Kultapartikkelit toimivat materiaalin muistina Geelin ehdollistuminen on sen sisältämien kultananopartikkeleiden ansiota. Jos geeli sulatetaan ja kovetetaan uudelleen ilman, että siihen suunnataan valoa tietyllä aallonpituudella, partikkelit pysyttelevät edelleen summittaisesti sijoittuneina. Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat onnistuivat saamaan merileväuutetta, vettä ja kultananopartikkeleita sisältävän kiinteän geelin sulamaan juoksevaksi värivalojen avulla. Zhangin lisäksi tutkijaryhmään kuuluivat Aalto-yliopiston professori Olli Ikkala sekä tutkijatohtori Hao Zeng ja professori Arri Priimägi Tampereen yliopistosta. Valmistusprosessissa partikkelit sekoittuvat geeliin summittaisesti. Kuuluisan venäläispsykologin Ivan Pavlovin (1849–1936) opettama koira ryhtyi erittämään sylkeä jo siinä vaiheessa, kun ruokakello soi. Jos geeli sulatetaan, sen annetaan kovettua, ja sitä valaistaan sitten punaisella ja sinisellä valolla, ei vieläkään tapahdu mitään. Mutta jos geeliä valaistaan sulattamisen aikana punaisella ja sinisellä valolla, geeli alkaa spontaanisti sulaa ilman lämmittämistä, pelkkien valojen vaikutuksesta. Näin geeli oppii sulamaan itsestään tällä valotuksella. Jos geeliä valaistaan punaisella ja sinisellä valolla, ei tapahdu mitään. Tutkimusta rahoittivat Euroopan tiedeneuvoston Drivenja Phototuneshankkeet, ja sen tulokset julkaisi Nature Communications -lehti. ”Meitä kiinnosti kokeilla, miten ehdollistuminen voisi toimia materiaaliMateriaali koulutettiin kuin Pavlovin koira tieteessä”, Zhang taustoittaa tutkimuksen lähtölaukausta. ”Nyt tiedämme, että materiaali voidaan ehdollistaa reagoimaan ärsykkeisiin, kun siinä on muisti, johon voidaan vaikuttaa”, Zhang selvittää. Kultananopartikkelit toimivat prosessissa ikään kuin materiaalin muistina. Päivi Ikonen A al to -y lio pi st o Jos geeliä (harmaat viivat) valaistaan sulattamisen aikana sinisellä ja punaisella valolla, nanopartikkelit (keltaiset pallot) takertuvat yhteen ja muodostavat pieniä ketjuja. Geeli alkaa sulaa ilman lämmittämistä, pelkkien värivalojen vaikutuksesta.. Näin voidaan saada aikaan erilaisia uusia ominaisuuksia. ”Tämä on täysin uutta, sillä kukaan muu ei valmista materiaaleja Pavlovin teoria mielessään”, sanoo Aallon tutkijatohtori Hang Zhang. Pavlov koulutti koiransa soittamalla kelloa joka kerran samalla, kun hän ruokki sitä. Tutkijat uskovat, että ehdollistaminen voidaan toteuttaa muillakin tavoilla käyttämällä eri materiaaleja. Mutta jos geeliä valaistaan sulattamisen aikana sopivalla valolla, partikkelit takertuvat yhteen ja muodostavat pieniä ketjuja. Suomalaistutkijat ovat puolestaan rakentaneet materiaalin, joka myös voidaan kouluttaa reagoimaan uusiin ärsykkeisiin. Seuraavassa vaiheessa se ryhtyi kuolaamaan heti kellonsoiton kuullessaan vaikka ei vielä haistanut tai nähnyt syötävää. Tutkijaryhmän kehittämä geeli noudattaa Pavlovin logiikkaa, mutta ruokaa vastaa lämmittäminen ja kelloa värillinen valo
Nestemäisestä, siirapinomaisesta silkkiproteiinista syntyy vahvaa ja joustavaa kuitua. ”Silkkiproteiini toimii liimamaisena sidosaineena ja kykenee välittämään mekaanista energiaa molekyylitasolle.” Silkkiproteiinia esiintyy luonnossa muun muassa hämähäkinseiteissä. Mallia luonnosta Markus Linderin mukaan luonto tarjoaa uusien materiaalien kehittämiseen loistavia raaka-aineita. Vastaavia komposiittimateriaaleja voidaan valmistaa hivenen erilaisista raaka-aineista, jolloin syntyy uusia ominaisuusyhdistelmiä eri käyttötarkoituksiin. Dna:ssa on kaikki informaatio valmiina”, kuvailee tutkimusta johtanut Aallon professori Markus Linder. Sekä puun selluloosaa että silkkiproteiinia on helposti saatavilla. Sitä erittävät myös silkkitoukat. Uutuusmateriaalia voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi muovien korvaamiseen ja biopohjaisiin komposiitteihin. Tutkimuksen julkaisi The Journal of Physical Chemistry Letters. Jotta entistä pienemmistä näytemääristä saadaan entistä tarkempaa informaatiota, spektroskooppista herkkyyttä on parannettava. Ensimmäinen ydinmagneto-optinen NMO-ilmiö havaittiin vuonna 2006. Seurauksena on havaittavan magneettisen signaalin moninkertaistuminen. ”Pilkoimme koivuselluloosan kuidut nanofibrilleiksi, jotka järjestimme samansuuntaisiksi. Molempien etu on, että toisin kuin muovi ne hajoavat luonnossa eivätkä aiheuta siellä mikromuovin kaltaisia haittoja. Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat saivat uutuusmateriaalin aikaan liimaamalla puun selluloosakuituja yhteen silkkiproteiinilla. NMO-tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan niin tehokas optinen havaintomenetelmä, että se tuottaa tietoa materiaalista atomien tarkkuudella. 35 6/2019 KEMIA Oulun yliopistossa on kasvatettu NMO-mittausmenetelmän herkkyys sata kertaa aiempaa paremmaksi. Tutkijat eivät kuitenkaan hyödyntäneet seitin eivätkä toukan silkkiä, vaan valmistivat sen synteettisen dna:n ja bakteerien avulla. Se onnistuu hyperpolarisaatiotekniikoilla, joilla ydinmagneetteja voidaan suunnata täydellisemmin kuin kussakin lämpötilassa luonnollisesti esiintyy. Pezhman Mohammadin mielestä tutkimustulokset ovat hyvä osoitus proteiinien kehittämisen monipuolisista mahdollisuuksista. Tutkimuksen julkaisi Science Advances -lehti. Vedyn kaksiatomiset molekyylit voivat esiintyä kahdessa eri tilassa, ortoja paravetynä, joiden ydinmagneetit ovat samanja vastakkaissuuntaiset. Ee va Su or la ht i Hämähäkinsilkistä ja nanoselluloosasta Muovin haastaja. ”Koska tunnemme dna:n rakenteen, voimme kopioida sen ja valmistaa sen avulla kemiallisesti samanlaisia silkkiproteiinimolekyyleja kuin hämähäkinKohti materiaalien atomitason tutkimusta seitissä. Se käy niin lääketieteellisiin sovelluksiin kuin tekstiiliteollisuuden hyödynnettäväksi. Samalla täytimme selluloosasta muodostuvan kehikon pehmeällä silkkiproteiinilla”, kertoo erikoistutkija Pezhman Mohammadi VTT:stä. Yliopiston NMR-spektroskopian tutkimusyksikön tutkijat Petr Št?pánek ja Anu Kantola tekivät tempun käyttämällä vedyn erityistä muotoa, paravetyä. Suomalaistutkijat ovat kehittäneet uuden, ainutlaatuisen biomateriaalin, joka on samaan aikaan sekä lujaa ja jäykkää että sitkeää. ”Nämä luonnon hyvät ominaisuudet meidän tutkijoiden pitää vain pystyä toistamaan”, Linder sanoo. Lujan ja samalla joustavan materiaalin valmistaminen on materiaalisuunnittelun suurimpia haasteita. Ylimäärän paravetyä sisältävässä kaasussa on runsaasti ydinten suuntaan liittyvää järjestystä, joka voidaan katalyytin avulla siirtää tutkittavaan molekyyliin. ”Parhaillaan kehitämme komposiittimateriaalia, joka sopii esimerkiksi implantteihin ja iskunkestäviin kohteisiin”, hän kertoo. Lujuuden lisäämiseksi on pitänyt tinkiä venyvyydestä ja päinvastoin
36 KEMIA 6/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Nanokeksintö voi tuoda mikroskoopin kännykkään Taiteilijan näkemys nanolankaspektrometristä kuvantamassa solua. Cambridgen yliopiston tutkijan Tawfique Hasanin mukaan tie on nyt auki ennennäkemättömälle spektroskopialaitteiden pienentämiselle. Ennätyslaitetta oli kehittämässä muun muassa Aalto-yliopisto. Mitkä ovat optimaaliset paikat (harmaille) molekyyleille (kultaisen) metalliytimen päällä. Tutkijoiden käyttämän nanolangan materiaalikoostumus vaihtelee eri kohdissa. El la M ar u St ud io Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet algoritmin, joka osaa kertoa nanopartikkelien pintaa suojaavan molekyylikerroksen ja metallin välisen rajapintarakenteen. Nanokokoisilla metallinanopartikkeleilla on käyttökohteita katalyysissa, nanoelektroniikassa, nanolääketieteessä ja biologisessa kuvantamisessa. ”Ne voidaan asentaa suoraan älypuhelimiin ja saada näin laboratorion tehokkaat analyysitekniikat käden ulottuville”, Hasan ennakoi. Nature Communications -sarjassa julkaistu uusi menetelmä oppii ennustamaan molekyylien paikkoja metallin päällä hyödyntämällä jo julkaistua kokeellista tietoa vastaavanlaisista rakenteista. Uusi laite on kuitenkin kooltaan alle tuhannesosan aiemmista minispektrometreistä. Kansainvälinen tutkimusryhmä on rakentanut maailman pienimmän spektrometrin. Toisin kuin muissa kuvantamistekniikoissa nanolankaspektrometrillä kerätyt tiedot sisältävät yksityiskohtaisen analyysin jokaisen pikselin kemiallisesta sormenjäljestä. Koska laite on niin pieni, sillä voidaan kuvantaa yksittäisiä soluja suoraan ilman mikroskooppia. Laite koostuu yhdestä ainoasta nanolangasta. Akatemiaprofessori Hannu Häkkisen johtama tutkijaryhmä aikoo seuraavaksi rakentaa koneoppimiseen perustuvia atomien vuorovaikutusmalleja. Suurin osa spektrometreistä mittaa valon spektrikomponentteja erillisillä elementeillä, mikä tekee laitteiden kutistamisesta kolikkoa pienemmiksi haastavaa. Partikkelien toiminnallisuuden kannalta on usein tärkeää tietää partikkelin tarkka atomirakenne. Menetelmän avulla voidaan ennustaa periaatteessa mitä tahansa metalleista ja molekyyleista koostuvia nanokokoisia rakenteita, jos niistä on saatavilla mitattua tietoa. Niiden avulla voidaan selvittää esimerkiksi sitä, kuinka partikkelit reagoivat keskenään tai kuinka ne voivat toimia vaikkapa lääkemolekyylien kuljettimina.. Yksi lupaavimmista uutuuden käyttökohteista on biologia. Osioista saatavat yksittäiset vasteet syötetään tietokonealgoritmiin, jolla voidaan rekonstruoida saapuvan valon spektri. Cambridgen yliopiston johtaman ryhmän tulokset julkaistiin Sciencelehdessä. ”Valon eri värien tehokkaan erottelun mahdollistaa juuri nanolangan ainutlaatuinen rakenne”, kertoo professori Zhipei Sun Aalto-yliopistosta. Langan eri osiot reagoivat näkyvän valon spektrin eri väreihin. Nanopartikkelien rakenne selville Sa m i M al ol a Molekyyleilla suojattujen metallinanopartikkelien rakenteiden ennustaminen on samanlainen ongelma kuin tyhjäksi puhalletun voikukan hahtuvien lisääminen takaisin kukkaan
Sc an st oc kp ho to Kun ilmastonmuutos etenee, muun muassa myrskytuulet yleistyvät. Kasvi tiedottaa hyökkäyksestä naapureille hajuviestillä. Nämä kasvit ilmoittivat tuhoiskusta tasapuolisesti kaikille lajitovereilleen. Koealoilta oli poistettu tuhohyönteiset. Sen sijaan rajatummalle piirille tiedottaneet kasvit haisivat keskenään erilaisilta. Pelin ansiosta eri tahot pääsevät. Kasvi erittää haihtuvia yhdisteitä, joista lähtevä haju toimii viestin välineenä. 37 6/2019 KEMIA Korkeapiisku lähettää naapureilleen hätäilmoituksen, jos se joutuu lehtikuoriaisen hyökkäyksen kohteeksi. ”Koulutuksessa osallistujat huomasivat, kuinka erilaiset vaikutusennustetyökalut voisivat helpottaa heidän työtään todellisessa rajuilmatilanteessa”, Láng kertoo. Oppimismenetelmästä, jossa todelliseen tilanteeseen varautumista harjoitellaan pelin avulla, käytetään nimitystä hyötypeli (serious gaming). Tällaisilla mailla elävät kasvit tiedottivat tuholaishyökkäyksestä vain yksilöille, jotka olivat niiden kanssa geneettisesti identtisiä. Ilmoitukseen reagoiminen on yleensä sitä tehokkaampaa, mitä läheisempää sukua viestin saaneet kasvit ovat viestittäjälle. ANYCaRe-nimisen pelin avulla viranomaiset ja sääalttiiden toimialojen asiantuntijat voivat harjoitella päätöksentekoa erilaisissa kriisitilanteissa. Näin kumppanit osaavat varautua tilanteeseen. ”Yhteinen vihollinen ajaa kasvit tekemään yhteistyötä.” Korkeapiiskujen hajun muuttuminen niiden jouduttua lehtikuoriaisten vaurioittamiksi riippui kasvien alkuperästä. Kommunikaatio tapahtuu kemiallisin keinoin. Joukko opetteli varautumaan rajuilmaan simulaation avulla. ”Viestinnästä näyttää olevan hyötyä kasveille erityisesti silloin, kun tuholaisia on läsnä”, sanoo Turun yliopiston tutkijatohtori Aino Kalske. ”Peli on kehitetty tieteellisten tutkimustulosten ja menneiden säätapahtumien perusteella”, kertoo työhön osallistunut tutkija Ilona Láng Ilmatieteen Roolipelaajat varautuvat sään ääri-ilmiöihin ”Hei, minua nakertaa lehtikuoriainen!” A in o Ka ls ke Lehtikuoriainen korkeapiiskun lehdellä. valinta suosinut erilaista viestintästrategiaa eri ympäristöissä. Jokainen osallistuja pelaa peliä omassa viranomaisen tai ekspertin roolissaan. Mikkelissä pelipöydän ääreen kokoontuivat pelastuslaitoksen ja sähköyhtiöiden työntekijät yhdessä meteorologien kanssa. Current Biology -lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että myös tuholaisesta tiedottava kasvi itse hyötyy ilmoituksestaan ja naapurien sen perusteella kohottamasta puolustustasosta. Ne kasvit, jotka viestivät hätätilasta kaikille lajitovereilleen, myös tuoksuivat samalta. Yhteinen vihollinen ajaa yhteistyöhön Turun yliopiston johtama tutkijaryhmä pyrki selvittämään, onko evolutiivinen Kansainvälinen tutkimusryhmä on ideoinut roolipelin, jonka avulla opetellaan varautumaan sään ääri-ilmiöihin ja muihin uusiin uhkiin. Kaikista tilaisuuksista on tullut hyvää palautetta. Aiemmin on ajateltu, että vaaraviesteistä on hyötyä vain niiden vastaanottajille, jotka näin pääsevät etulyöntiasemaan, kun kasvit kilpailevat rajallisista resursseista. esimerkiksi näkemään omien päätöstensä vaikutukset muihin toimijoihin. Verrokkikasvit kasvoivat alueilla, joilta hyönteisiä ei ollut hävitetty. Peliä on testattu koulutustilaisuuksissa Suomen Mikkelissä sekä Ranskan Grenoblessa ja Espanjan Barcelonassa. laitoksesta. Tutkimus toteutettiin kahdenlaisilla maa-alueilla
Helinä Kujala Orgaaninen, biohajoava tekonurmen täyttöaine on alun perin peräisin sokeriruo’osta. ”Pinnoituksessakin on kyse kemiallisesta prosessista, jossa minimoidaan ei-orgaanisten aineiden käyttö. helina.kujala@mediasilta.fi 38 6/2019 KEMIA Ylimpänä vihreä nurmi, sitten tumma täyteaine ja vaalea pohjaus. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Hän kertoo, että biomuovirakeet vaahdotetaan tiheyteen, joka on noin 200 kiloa kuutiolta. ”Niiden haittoja ovat lyhyt käyttöaika, vaihteleva laatu ja raaka-aineen saatavuuden rajallisuus”, Salmenautio sanoo. Luonnonmukaisia vaihtoehtoja kumirouheelle ovat myös korkkija puurouheet. Se ei kuitenkaan ole Salmenaution mukaan hyvä ratkaisu, sillä seurauksena voi olla pelaajien loukkaantumisia. Esimerkiksi tekonurmen alle asennettava joustolevy on tärkeä, sillä sen tehtävänä on sekä joustaa että kuljettaa kentältä vettä pois. Suomalainen Unisport on tuonut markkinoille jalkapallokenttien tekonurmen, jonka täyttöaine saadaan sokeritehtaan sivuvirrasta. KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Yhdistimme siihen oman tietotaitomme, jotta täyttöaineesta tulee kimmoisuudeltaan ja kitkaltaan sopivanlaista.” BEWiSynbrassa raaka-ainejalostuksen tutkimuksesta ja kehityksestä vastaa tekninen päällikkö Ville Nurminen. Unisport on testannut niitäkin, mutta kokemukset eivät ole olleet yhtä hyviä. Jousto tulee alemmista kerroksista, joten alusta ei rasita pelaajien selkää ja niveliä”, Salmenautio kertoo. Täyteaine pysyy hyvin paikallaan, ja peliolosuhteiltaan kenttä muistuttaa aitoa nurmikenttää. Ruotsissa ja Norjassa on viime vuonna otettu käyttöön myös tekonurmikenttiä, joissa ei ole lainkaan täyttöainetta. Valmistusprosessissa rakeet vaahdotetaan ja pinnoitetaan. ”Ympäristöystävällisyys on ollut meille pitkään tärkeää. Jo vuonna 2010 aloimme vaihtaa tuotteitamme vähemmän mikromuovia aiheuttaviksi.” Biohajoavaa täytettä ei voida vaihtaa vanhoihin tekonurmiin kumirouheen tilalle, vaan kenttä on uusittava kokonaan. Vaihtoehto kumirouheelle Tekonurmien täyttöaineena on yleisesti käytetty kumirouhetta, josta kulkeutuu ympäristöön mikromuovia ja jonKu va t: U ni sp or t O y Uusi tekonurmi on myös kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan hyväksymä. Palaute on Salmenaution mukaan ollut myönteistä. Nurmi on jo käytössä Espoossa, ja kokemuksia on saatu myös muutamasta muusta maasta. ”Vaahdotus on tärkeää, koska silloin rakeisiin saadaan ilmaa, eikä perusraaka-ainetta tarvita niin paljon. Se jalostetaan sokeriksi tuotantolaitoksessa, jonka jätevirta on nyt otettu hyötykäyttöön. ka epäekologisuus on puhuttanut paljon viime vuosina. ”Kumppanillamme oli jo valmiina pla-muovirakeiden tuotantomenetelSokerintuotannon jäte taipuu tekonurmeksi mä, jota se on käyttänyt muun muassa pakkausteollisuudessa. Näin rakeisiin tulee myös joustavuutta”, selvittää Unisportin tuotekehityspäällikkö Hannu Salmenautio. Jätteestä tehdään maitohappoa, josta puolestaan tuotetaan pla-muovirakeita. Idea uuden täyttöaineen kehittelyyn lähti yritysten aiemman yhteistyön pohjalta. Rakeiden jatkojalostuksesta tekonurmen täyttöaineeksi yritykset ovat vastanneet yhdessä. Biomuovirakeet valmistaa Unisportin hollantilainen yhteistyökumppani BEWiSynbra, joka on patentoinut menetelmän. Alimpana valkoinen joustolevy.. Pinnoitus tehdään, jotta rakeet eivät jää liian liukkaiksi. Hannu Salmenautio arvelee kumirouheen poistuvan käytöstä tulevaisuudessa, mikä tietäisi lupaavia markkinoita uudelle tuotteelle. Kehitystyö jatkuu, ja tavoitteena on tulevaisuudessa selvitä jopa ilman pinnoitetta”, Nurminen kertoo. ”Täyteaine tekee kentästä vähemmän kimmoisan, mutta nappulakengät pureutuvat siihen hyvin
Palkintoraati Design from Finland kiittelee perusteluissaan Woodion ”kansainvälisen tason brändiä, jossa perinteinen ja arkinen tuote on saanut innovatiivisen, erottuvan ja omaleimaisen toteutuksen”. Woodion noin neljän miljoonan euron raKylpyhuonekalusteet syntyvät puusta hoituskierrokseen lähti elokuussa mukaan myös Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring. Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja on Helsingin yliopiston kemian laitoksessa väitellyt filosofian tohtori ja sarjayrittäjä Petro Lahtinen. Woodion kylpyhuonekalusteet ovat ensimmäiseksi löytäneet tiensä julkisiin tiloihin, kuten hotelleihin ja ravintoloihin. Puiset altaat ovat täysin kierrätettäviä, joten niiden hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin tavallisten posliinisten kylpyhuonekalusteiden. Innovaation takana on Woodio Oy, joka palkittiin työstään vuoden 2019 Designtekotunnustuksella. Komposiittimateriaalista tehtyjä kulhoja ja vateja ovat ihastelleet muun muassa Euroopan metsäjohtajat, jotka syyskuussa kokoontuivat Finlandia-talossa. Yrityksen aiempia sijoittajia ovat Ardent Venture, Finow, NextStone ja Valve Ventures. Täysin uudenlaisten kylpyhuonekalusteiden materiaalina hyödynnetään maailman ensimmäistä vedenkestävää massiivipuukomposiittia, joka koostuu puuhakkeesta ja hartsista. Tutkijasielun mielestä on kiinnostavaa selvittää, minne asti nykyaikaisen puuteknologian mahdollisuudet venyvät. INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Päivi Ikonen Olisiko tätä voitu keksiä missään muualla kuin Suomessa. Luonnonmukaisen kipsausmateriaalin kaupallisti heidän startup-yrityksensä Onbone. Kylpyhuoneen altaat voidaan tehdä myös puusta. Tässä muutoksessa on paljon liiketoimintamahdollisuuksia myös tulevaisuudessa”, kemistiyrittäjä sanoo. Pian niitä nähtäneen myös yksityiskodeissa, sillä yritys solmi hiljattain sopimuksen tuotteidensa myynnistä Topi-Keittiöt-yhtiön myymäläketjussa. Materiaalinkehityksen lisäksi myös kalusteiden suunnittelu ja valmistus tapahtuvat Suomessa. Petro Lahtisen nykyinen yritys syntyi miehen itsensä mukaan uteliaisuudesta. Woodion suunnitteluosaamisen ovat noteeranneet myös alan ammattilaiset. Kalusteet kestävät niin kulutusta kuin lämpötilanvaihteluakin. ”Puupohjaiset materiaalit ovat löytämässä paikkansa uusissa ekologisissa tuotteissa monilla aloilla. Yhdessä tutkijakollegansa Antti Pärssisen kanssa Lahtinen ideoi 2010-luvun taitteessa ensimmäisen puumateriaalikeksintönsä, puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista valmistettavan kipsauslastan. Puumateriaali on myös posliinia kestävämpää. Pieni hiilijalanjälki Massiivikomposiitista taivutetut kylpyhuonetuotteet yhdistävät traditionaaliset suomalaiset vientivaltit eli puun, designin ja teknologian. M ar tt i Jä rv i 39 6/2019 KEMIA. Yritys nappasi vastikään Vuoden designteko 2019 -tunnustuksen, joka jaettiin huonekaluja sisustusalan Puinen amme on uusin lisä Woodion kylpyhuonekalusteiden valikoimaan. Moderneja, tyylikkäitä lavuaareja, wc-istuimia ja kylpyammeita – jotka on tehty puusta. Materiaali-innovaation on kehittänyt Woodio Oy, vuonna 2016 aloittanut helsinkiläisyritys, jonka osaaminen perustuu vankkaan kemian tietämykseen. Lahtisen ja Pärssisen puukomposiittiosaamista hyödyntää myös kovassa nousukiidossa oleva Sulapac Oy, jonka markkinoille tuoma täysin biohajoava materiaali haastaa fossiilisen muovin muun muassa kosmetiikan pakkauksissa. Eri väreissä valmistettava materiaali sopii myös vaikkapa seinäpaneeleiksi, keittiön työtasoiksi tai oviksi sekä erilaisiksi pienesineiksi. ”Woodio ponnistaa suomalaisen puuteollisuuden perinteistä mutta tuo puumateriaalin kokonaan uudelle tasolle”, Lahtinen luonnehtii. Näin uskovat myös sijoittajat. Habitare-messuilla
• Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan tieteellinen asiantuntija 2004–. Heinosen oma tutkimus kohdistuu elintarvikkeiden ja hyönteisten proteiineihin. Telekonferenssien ansiosta siellä ei onneksi enää tarvitse käydä kuin kuudesti vuodessa”, Heinonen kertoo. Sisko Loikkanen Marina Heinonen on jo 15 vuotta tunnettu Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan tieteellisenä asiantuntijana. • Ylioppilas 1979, Tapiolan lukio. Kokkaan itse mutta arvostan myös puolivalmisteita.” Vauhtia Amerikasta Marina Heinosen isä oli biologi, joka työskenteli lääkeyrityksen esittelijänä. Näin tytärkin kiinnostui luonnontieteistä, mutta sysäys omalle polulle tuli muualta. Usein sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Kotikeittiöstä tuttu proteiinin hapettuminen on maitotuotteiden pilaantuminen. Marina Heinonen Kaikkiruokainen elintarvikekemisti Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. • Kansanterveyslaitos KTL: tutkimusassistentti 1984–1986. ”Hapettuneet proteiinit eivät pysty toimimaan normaalilla tavalla. • Harrastaa lukemista sekä uimista, melontaa ja muita vesiaktiviteetteja. • Suomen Akatemian bioja ympäristötieteiden toimikunnan jäsen 2007–2012. Pienen pienet ainepitoisuudet täytyy suhteuttaa ihmisten kaikkiaan syömään ruokamäärään. Marina Heinonen Ruuasta on tullut herkkä aihe, joka puhuttaa laajalti. Hän on juuri kirjoittanut niiden hapettumisesta luvun tekeillä olevaan Chemical changes during processing and storage of foods -kirjaan. Asian on noteerannut myös Skepsis ry, joka myönsi hänelle vuoden 2019 Sokratespalkintonsa ansiokkaasta viestinnästä. Marina Heinonen on ravinnon turvallisuuden professori ja tieteellisen tiedon puolestapuhuja. Samalla pitää kuitenkin tutkia, kytkeytyykö kemikaalien aineenvaihduntaan mahdollisesti jokin riski. • Naimisissa, kolme lasta. Harhakäsitykset kumoon Päätyötään Marina Heinonen tekee ravinnon turvallisuuden professorina sekä elintarvikeja ravitsemustieteiden osaston johtajana Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Heinonen kertoo kuitenkin syövänsä ateriansa levollisena. Pesti on sivutoiminen mutta työllistävä. Pian hän pa. 40 KEMIA 6/2019 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Helsingissä vuonna 1960. Niiden osalta selvitetään, kuinka hyönteiset on kasvatettu, millaisessa muovissa niitä säilytetään ja tarttuuko muovista kenties haitta-aineita. Heinonen taas on tutkimustiedon puolustaja, joka tuon tuostakin oikoo julkisuudessa vääriä käsityksiä. Tykkään kulkea ruokakaupoissa, katsella valikoimia ja jutella kauppiaiden kanssa. ”Voisin kuvitella tässä vaiheessa jo tietäväni ruuan koostumuksesta paljonkin, mutta Efsassa tulee aina vain eteen uusi yhdiste tai reaktio. Parmassa sijaitseva virasto arvioi muun muassa uuselintarvikkeiden ja lisäaineiden turvallisuuden. Sosiaalisessa mediassa leviää monenlaisia harhaluuloja myös elintarvikkeiden turvallisuudesta. • M.Sc. (Food Science and Nutrition) 1988, Rhode Islandin yliopisto. Esimerkiksi hapettunut soijaproteiini ei sovi kasvispihviin, koska sen vedensidontakyky ei ole riittävän hyvä.” Myös proteiinien ravintoarvo pienenee niiden hapettuessa, eikä elimistö enää kykene kunnolla käyttämään niitä hyväkseen. Opin koko ajan uutta, mikä on ihan huikeaa”, elintarvikekemian konkari hymyilee. ”Kokouksia Italiassa pidettiin ennen kaksi kertaa kuussa. Eräs hänen työkaverinsa kertoi tosi kiinnostavia tarinoita elintarviketieteistä.” Heinonen aloitti alan opinnot Helsingin yliopistossa ja otti pääaineekseen elintarvikekemian. • ETM 1986 ja ETT 1990, Helsingin yliopisto. ”Mutta riski niiden muuttumisesta myrkyllisiksi on pieni”, tutkija kiiruhtaa huomauttamaan. Professori on laatinut ajankohtaisesta aiheesta myös luentosarjan. ”Isotätini oli silloisen Kansanterveyslaitoksen hormoniosaston johtaja, ja tykkäsin koululaisena roikkua hänen työpaikallaan. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan elintarviketurvallisuuden opetuskokonaisuus käsittää neljä kurssia. Nyt luupin alla ovat syötävät hyönteiset. • Helsingin yliopisto: tutkija 1987– 1989, yliassistentti 1990–2002 ja 2008–2009, elintarvikekemian dosentti 1993–, funktionaalisten elintarvikkeiden professori 2002–2007, elintarvikekemian professori 2010–2011, ravinnon turvallisuuden professori 2011–, elintarvikeja ravitsemustieteiden osaston johtaja 2018–. ”Pidän ruuasta, olen kaikkiruokainen ja kokeilen aina kaikki uutuudet
Oli käynnistettävä oma tutkimus ja tutkimusryhmä. ”Tutkin marjojen fenolisia yhdisteitä Edwin Frankelin laboratoriossa. Päämääränä oli Rhode Islandin yliopisto. Kymmenkunta vuotta myöhemmin hän kävi USA:ssa vielä työrupeamalla, tuolloin länsirannikolla. ”Tehtäväni Efsassa on avannut silmäni sille, kuinka valtavasti Euroopassa tehdään työtä ruuan turvallisuuden puolesta”, Marina Heinonen kertoo. Hän taas on hapettumisen grand old man, joka ei vielä kahdeksankymppisenäkään malta lopettaa työtään.” Tieteen imussa Ennen toista Amerikan-reissuaan Heinonen oli jo väitellyt kotiyliopistossaan. ”Minulla on ulkomaisia ystäviä, joilla arki on yhtä tasapainottelua tai jotka ovat jopa joutuneet valitsemaan lapsettomuuden.” Kun puhutaan harrastuksista, Heinonen ilmoittautuu intohimoiseksi kirjojen ystäväksi. Yliassistentin toimeen sisältyi myös opetusvelvollisuus. ”Jos menettäisin näköni, kauheinta olisi, että en pystyisi enää lukemaan.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Professori Pekka Koivistoinen muutti suunnitelman. ”Sen sijaan käveltiin Simpsonin huoneeseen, jonne kaikki artikkelit oli koottu. ”Se oli siis hieno vuosi. ”Viihdyin loistavasti. Tietoja verrattiin 30 000:n tupakoivan miehen ruokavalioon ja sairastuvuuteen keuhkosyöpään. Kun kuitenkin jo pakkasin laukkujani, päätin kirjoittaa Amerikassa toisen gradun.” Näin Heinonen lähti tuoreen aviomiehensä kanssa ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen Atlantin taa. Sitten tuore maisteri sai Asla Fulbright -stipendin jatko-opintoihin Yhdysvaltoihin. Vaikka pudotus vauvan kanssa kotiin oli kyllä kova, kun taakse jäivät vauhdikas työ ja kansainväliset kokemukset.” Äitiysloman jälkeen odottivat kuitenkin uudet haasteet. ”Hän ehdotti, että tekisin väitöskirjani Viikissä. ”Me selvitimme yli kolmensadan erilaisen elintarvikkeen, kuten kalojen, lihan, kasvisten, rasvojen ja marjojen, koostumusta ja määritimme niiden karotenoidija A-vitamiinipitoisuuden”, Heinonen muistelee. Opiskelija pyrki ja pääsi mukaan projektiin. ”Perhe antaa perspektiivin asioille ja estää jumittumisen työpaikalle”, professori naurahtaa. Se oli oikea tiedon aarreaitta.” Kun Heinonen palasi Suomeen, hänellä oli taskussaan amerikkalainen maisterintutkinto ja erinomainen englannin taito, jonka turvin on helppo esiintyä erilaisissa kongresseissa. Opintojen ohjaajana toimi professori Kenneth Simpson, ”alan ehdoton guru”. 1980-luvulla julkaisuja ei vielä etsitty netistä. Tulivat ensimmäinen iso apuraha ja EU-hankkeen vetäminen. Hän iloitsee Suomen järjestelmästä, joka mahdollistaa uran ja äitiyden yhdistämisen. 41 6/2019 KEMIA lasi KTL:n laboratorioon, nyt harjoittelijaksi. sisko.loikkanen@gmail.com. Tieteen imu vei jälleen mukanaan. On ollut mahtavaa saada olla myötävaikuttamassa niiden perustamiseen.” Elämä ei silti ole pelkkää tieteentekoa. Työ tuntui hyvin merkitykselliseltä, sillä sen perusteella tehtiin nopeita hoitopäätöksiä.” KTL:ssä hän kuuli uudesta syövän ehkäisyhankkeesta. Sisk o Loik kan en ”Ensimmäinen professuurini funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimuksessa oli uusi tehtävä, kuten nykyinenkin paikkani. ”Minun tehtäväni liittyi vastasyntyneiden kilpirauhashormoniseurantaan, joka käytännössä oli varsin automatisoitua analyyttistä kemiaa. Karotenoideja ja retinoideja käsitelleen työn ohjaajana toimi Pekka Koivistoisen lisäksi Pertti Varo. Väitösvuonna 1990 hän sai myös ensimmäisen lapsensa. Heinonen teki hankkeessa myös gradunsa, jossa hän tutki rintasyöpäkudoksen karotenoidipitoisuuksia. Asuimme ihanassa mökissä meren rannalla, ostimme auton ja ajelimme ympäri mannerta.” Yhdysvalloissa hän jatkoi karotenoiditutkimustaan. Kaiken perustan muodostaa koti, puoliso ja lapset
Kierrättämisen sijaan tummanpuhuva muovi poltetaan siis savuna ilmakehään, tai se päätyy vaihtoehtoisesti kuormittamaan kaatopaikkoja. Jos riisin sekaan on lisätty jotakin muuta materiaalia, kuten muovia, se näkyy ku42 KEMIA 6/2019 Hyperspektriteknologiasta on löytynyt viisasten kivi, jonka ansiosta myös mustaa muovia voidaan alkaa kierrättää. Yhtiön tuotteista leijonanosa eli yli 90 prosenttia menee vientiin. ”Toista vastaavaa tuotetta, joka pystyy sekä kuvaamaan että prosessoimaan datan ja antamaan tuloksen näytöltä suoraan käyttäjälle, ei ole saatavissa.” Pieni, kompakti laite muistuttaa paitsi kooltaan myös ulkonäöltään tavallista digikameraa. Yhtiö on investoinut useita miljoonia euroja hyperspektrikameroidensa kehitystyöhön. ”Me olemme hyperspektriteknologian globaali markkinajohtaja. Viiden viime vuoden aikana sekä liikevaihto että henkilöstö ovat lähes kaksinkertaistuneet. Uutuuden suosio pääsi silti yllättämään. Kun mullistavaksi uumoiltu keksintö puolisen vuotta sitten lanseerattiin, firmassa osattiin varautua suureen kiinnostukseen. Mustaa muovia käytetään laajalti autoja elektroniikkateollisuudessa, ruokapakkauksissa ja muovikasseissa ja -pusseissa – mutta sitä ei kierrätetä käytännössä lainkaan. Syynä on se, että kierrätyslaitosten erottelutekniikat eivät kykene tunnistamaan mustaa muovia. Laitteen aallonpituuksien erottelukyky on ihmissilmään verrattuna ylivoimainen. ”Näemme jo varsin pian jätelaitoksia, jotka erottelevat myös mustaa muovia”, toimitusjohtaja lupaa. Specim valmistaa mustan muovin tunnistavan kameran lisäksi monia muitakin kuvantamislaitteita. EU tiukentaa jatkuvasti kierrätystä sääteleviä lakejaan. Yrityksen vuotuinen kasvutavoiteprosentti on hänen mukaansa jatkossakin kaksinumeroinen. ”Kysynnän määrä ja intensiteetti kertovat siitä, että markkinat ovat odottaneet tällaista laitetta jo kauan”, Kallonen sanoo. Anni Turpeinen Valtaosa maailman kaikesta muovista on mustaa. Specim Oy:n kehittämä kamera operoi keskipitkällä infrapuna-aaltoalueella, jolla erilaiset muovit näkyvät erivärisinä. Heijastuneen valon perusteella voidaan päätellä, mistä materiaalista on kyse, tai onko kuvatussa materiaalissa tapahtunut muutoksia. ”Ohjelma tunnistaa riisin ja näyttää sen kuvassa vaikkapa vihreällä. ”Kamera vastaa teollisuuden vaatimuksiin myös nopeuden ja luotettavuuden osalta niin, että liiketoiminta on yrityksille kannattavaa”, kertoo oululaisyhtiön toimitusjohtaja Tapio Kallonen. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Tätä nykyä työntekijöitä on liki 70. Kuvantavalla hyperspektrikameralla on käyttöä muun muassa Kiinassa, jossa elintarvikeväärennökset ovat erittäin yleisiä. Työ on ollut menestyksekästä, sillä yrityksen tulos on ollut nousevalla käyrällä vuodesta toiseen. Kyseessä on kuitenkin erittäin tarkka analytiikan instrumentti. Markkinat kasvavat nopeasti, mutta me olemme koko ajan kasvaneet vielä nopeammin”, Kallonen selvittää. Suomalaisinnovaatio noteerataan varmasti myös unionitasolla. ”Se tuli markkinoille vajaat kaksi vuotta sitten ja on edelleen ainoa laatuaan”, toimitusjohtaja kertoo. Jokaisella materiaalilla on yksilöllinen spektrisormenjälki. Erityisen laajaa mielenkiintoa herättänyt innovaatio on kannettava hyperspektrikamera, joka kantaa nimeä Specim IQ. Specimin asiakkaita ovat jätteenkäsittelylaitteistoja valmistavat yritykset. Tämä taas lisää kameran kysyntää entisestään.” Kannettava kamera bongaa väärennökset Specimin perustivat VTT-lähtöiset tutkijat vuonna 1995. Kannettavan kameran toiminta perustuu materiaalin pinnasta heijastuvan valon spektrin mittaamiseen näkyvän valon ja lähi-infrapunan 400–1 000 nanometrin aallonpituusalueilla. Tapio Kallonen näkee tulevaisuudessa siintävän myös lainsäädännön muutoksia. Oulussa julkistettiin hiljattain maailman ensimmäinen hyperspektrikamera, joka pystyy erottamaan myös mustan muovin. Innovaation kehitti oululainen Specim Oy, jonka toinen iso keksintö on kannettava hyperspektrikamera.. Kameran bongaama musta ei siis enää olekaan pelkkää mustuutta vaan oma, muista erottuva sävynsä. Tuotenimen FX50 saanut hyperspektrikamera liitetään osaksi laitteistoja. Mustan muovin paljastaja Mustan muovin tunnistavat kamerat ovat pääsemässä tositoimiin lähitulevaisuudessa. Laitteeseen on kehitetty erityinen riisinanalysointiohjelma. ”Kun päättäjät huomaavat, että mustan muovin erottelu on vihdoin tehty mahdolliseksi, sitä aletaan myös edellyttää lakisääteisesti. Ominaisuus hyödyttää esimerkiksi elintarviketeollisuutta
Mustaa muovia käytetään yleisesti muun muassa valmisaterioiden ja muiden elintarvikkeiden pakkauksissa. Adobe Stock 43 6/2019 KEMIA
Kameran materiaalia voidaan käyttää apuna myös esimerkiksi ruuantuotannon optimoinnissa, maatalouden ympäristökuormituksen vähentämisessä sekä hiilinielujen kehityksen seuraamisessa. Hyperspektriteknologialla on mahdollista saada täsmällistä, tosiaikaista tietoa ympäristöstä ja sen tilasta, jolloin esimerkiksi uhkaaviin katastrofeihin kyetään reagoimaan entistä nopeammin. Laite on selvinnyt matkansa aikana voimakkaista avaruusmyrskyistä ja lähettää edelleen hyvälaatuista spektridataa. ”Tulevaisuudessa tärkeimmät sovelluskohteet tälle kameratyypille liittyvät maanviljelyn lisäksi kaivostoimintaan ja kasvihuonekaasujen mittaamiseen”, tutkija sanoo. Tiedon avulla olisi mahdollista ehkäistä esimerkiksi Kalifornian maastopalojen kaltaisia suuria luonnonkatastrofeja. Sillä pystytään helposti erottamaan, mitkä alueet ovat kasvillisuuden peitossa. Sen mukana matkaa hyperspektriteknologiaa hyödyntävä VTT:n kameramoduuli, joka on kuvannut maapalloa jo kaksi vuotta. Tieto on olennainen globaalin biomassan määrittämisessä.” Seuraava kyyti kohti komeettoja Aalto-1:n hyperspektrikamera mittaa näkyvän valon aallonpituutta ja tuottaa visuaalista kuvaa, jota tavallisilla kameroilla ei pystytä esimerkiksi pilviverhon vuoksi näkemään. ”Tämä kamera soveltuu hyvin kasvillisuuden havainnointiin. Aalto-1:n kamera ja sen teknologia Avaruuden tarkkailijat ovat osoittautuneet erinomaisen kestäviksi. Reaktor Hello Worldin kyytiläinen ei ole ainut suomalainen VTT-lähtöinen hyperspektrikamera, joka viilettää pitkin Maan kiertorataa. Suomen ensimmäinen nanosatelliitti on Aalto-yliopistossa kehitetty Aalto-1. Hyperspektrilaite voi tulevaisuudessa lähteä tutkimaan myös ulkoavaruutta.. Suomalainen nanosatelliitti Reaktor Hello World kyyditsi maailman ensimmäisen pienen infrapuna-alueen hyperspektrikameran avaruuteen marraskuussa 2018. Kameran tuottamasta kuvamateriaalista saadaan lähes reaaliaikaisesti tietoa maaperän ja ilmakehän kosteusvaihteluista. Jo pian laukaisun jälkeen kamera lähetti Maahan kuvia Saharan autiomaan yltä. TäReaktor Hello World -nanosatelliitin kuljettama hyperspektrikamera lähettää Maahan tietoja maaperän ja ilmakehän kosteusvaihteluista. 44 KEMIA 6/2019 Maapalloa kiertää avaruudessa kaksi VTT:n kehittämää hyperspektrikameraa, joiden avulla seurataan muun muassa hiilinielujen kehitystä, metsäpalojen vaaraa, vesistöjen tilaa ja peltojen kastelutarvetta. ”Nyt Hello World on ollut avaruudessa kohta vuoden, ja kamera toimii edelleen normaalisti”, kertoo VTT:n erikoistutkija Antti Näsilä. Reaktor Hello Worldin hyperspektrikamera puolestaan toimii näkyvän valon sekä lähi-infrapuna-alueen aallonpituuksilla 900 –1 400 nanometriä
”Hello Worldissa matkaavan kameran päätarkoitus onkin toimia demonstraationa tulevia asteroidija komeettamatkoja varten”, Näsilä kertoo. ”Käytimme aiemmin tekniikkaa, jolla saa kuvan ainoastaan yhdestä kohtaa kudosta kerrallaan. ”Samoin värimittaukset esimerkiksi maalija tekstiiliteollisuudessa ovat hyvin lupaava käyttökohde.” män spektrialueen data sisältää paljon tietoa kappaleiden koostumuksesta ja ympäristön kemiasta. ”Kameralla pystyttiin havaitsemaan myös happimolekyyleistä lähtevä säteily IR-aallonpituuksilla. ”Itse kamera on helppokäyttöinen, eikä käyttäjän tarvitse keskittyä monimutkaiseen datankeräämiseen tai -käsittelyyn. Specimin laitteen spatiaalinen kuvantamistekniikka tuottaa heti laajan aineistokirjaston koko kudoksesta”, kiittelee tutkija Rolf Saager. Tulevaisuudessa kameraa voitaisiin käyttää myös ulkoavaruuden tutkimiseen. Kuvasta saa mittaustulokset ilman, että pitäisi osata korkeampaa matematiikkaa tai signaalinkäsittelyä.” Paljastaa palovamman ja oliivituholaisen Kannettavan hyperspektrikameran potentiaalisia sovelluskohteita kehitetään ja tutkitaan innokkaasti myös maailmalla. Maan kiertoradalla nämä eivät ole niinkään tärkeitä mitattavia asioita, mutta komeetalla tai asteroidilla kyky nähdä näitä ilmiöitä on hyvin olennaista.” Hyperspektrikamera mahtuu pienen kokonsa ansiosta nanosatelliittiin, jollaisia voidaan lähettää avaruuteen useita. Demonstraation tulokset ovat olleet hyviä. Ruokakaupassa asioiva voisi kuvata vaikka hedelmäja vihannesosaston avokadokorit ja otoksen perusteella valita täydellisen hedelmän illan pastaa tai guacamolea varten. Kameran kuvasta voisi tarkastella, onko ruoka edelleen syömäkelpoista vai olisiko sen osoite lautasen sijaan biojäteastiassa. Yksi ajankohtainen käyttötarkoitus ovat ihomittaukset. Helposti muokattavissa olevat kamera ja ohjelmisto sopivat myös muun muassa kasvitutkimukseen ja -jalostukseen sekä taideväärennösten paljastamiseen. Sivulta 42. Mitä useampi kameranlinssi tuijottaa maankamaran samaa kohtaa, sitä tarkempaa tietoa planeetalla tapahtuvista muutoksista saadaan. 45 6/2019 KEMIA vassa toisen värisenä”, Kallonen kuvaa systeemin toimintaperiaatetta. Visioissa kangastelee jo aika, jolloin ambulanssin ensihoitajat voivat kuvata vammat heti onnettomuuspaikalla ja tehdä tulosten pohjalta arvion vaurioiden vakavuudesta. Näin myös tarvittavat hoitotoimenpiteet voitaisiin Sp ec im O y FX 50 -mallin analysaattori on maailman ensimmäinen laite, jonka avulla jätteenkäsittelijät voivat erotella myös mustan muovin. Joskus tulevaisuudessa kamera saattaa olla myös kuluttajien ulottuvilla. Samaa kuvantamistekniikkaa voidaan soveltaa muihinkin ihotutkimuksiin. Mittauskohteista saadaan huomattavasti enemmän tietoa kuin näkyvän valon alueella. Infrapuna-alueella toimimisesta on monta etua. Tutkijoiden mukaan suomalaiskamera on tarjonnut heille uuden, entistä tehokkaamman työkalun. Teknologian ansiosta voisi olla mahdollista esimerkiksi ehkäistä tarpeettomia leikkauksia. Laitteesta olisi myös kotikeittiöiden jääkaappien sisällön laadunvalvontaan. Kameran toiminta perustuu säädettävään optiseen suodattimeen, joten sitä voidaan ohjelmoida Maasta käsin erityyppisiin mittauksiin soveltuvaksi. Ruotsalaisen Linköpingin yliopiston tutkimusryhmä hyödyntää hyperspektriteknologiaa kehittäessään uutta, kajoamatonta menetelmää palovammojen syvyyden ja laajuuden määrittämiseen. suunnitella saman tien. Laitteen sovelluksenkehitystyökalu helpottaa tarvittavan spektrikirjaston kokoamista myös yksilöllisempiä applikaatioita varten. Sp ec im O y ”Kun EU-viranomaiset huomaavat, että mustaa muovia on nyt mahdollista kierrättää, kierrätyksestä tulee lakisääteistä”, Tapio Kallonen uskoo. Palanut tai muuten vaurioitunut iho reagoi valoon eri tavoin kuin terve kudos
Kilpailu tuotti muitakin helmiä. ”Verijäljen suhteellinen ikä saadaan siten heti selville. Lentävän analysaattorin on määrä tuoda tutkijoille kattavaa tietoa metsien ja kasvuston terveydentilasta. Veri reagoi ilman kanssa, jolloin sen sisältämä hemoglobiini hapettuu. Rikospaikalla hyperspektrikamera selvittää hetkessä verijäljen iän. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Tulevaisuudessa ihosyöpään viittaavat merkit voitaisiin havaita jo kotona”, Kallonen kuvailee. Analysaattorin on tarkoitus lentää metsien yläpuolella itsenäisesti toimivien robottilennokkien kyydissä. Hyperspektrikamera sopii myös rikospaikkatutkijoiden käyttöön. ”Elintarviketehtaissa kuvantavalla hyperspektriteknologialla voidaan haLentävä analysaattori tutkii puiden terveyttä Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus ja Jyväskylän yliopisto ovat aloittamassa tutkimushanketta, jonka tähtäimessä on puiden terveyden seuraaminen kuvantavan hyperspektrometrian ja autonomisten droonien avulla. Näin päiviä tai viikkoja kestäviä laboratoriotutkimuksia ei tarvita, mikä voi nopeuttaa rikostutkintaa ratkaisevasti.” Linköpingin yliopiston tutkijaryhmä voitti taannoin Specimin järjestämän applikaatiokilpailun, jossa yhtiö haarukoi innovaationsa hedelmällisimpiä käyttökohteita ja pisimmälle vietyjä kehitysideoita. Kameraa voidaan hyödyntää myös havumetsien kaukokartoituksessa ja vaikkapa huumeviljelmien jäljittämisessä. Laite tunnistaa kemiallisen koostumuksen muuttumisen verijäljestä. 46 KEMIA 6/2019 ”Haavojen syvyyden, mustelmien syntymishetken tai iholla olevien luomien muutoksen voi mitata sekunneissa. Hyperspektriteknologian avulla monitoroidaan esimerkiksi kasvitauteja ja tuhohyönteisten määrää. vaita esimerkiksi laatuvirheet ja vierasesineet kerralla koko linjastosta”, Kallonen jatkaa potentiaalisten sovellusten listaa. Ilmastonmuutoksen uskotaan vauhdittavan metsän terveyden heikkenemistä, joten jatkuvaa seurantaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. anni.turpeinen@gmail.com Kannettavalla hyperspektrikameralla paljastetaan esimerkiksi taideväärennöksiä. Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa hankkeessa kehitetään analysaattori, joka perustuu valon eri aallonpituuksia mittaavan hyperspektrometrian lisäksi matemaattiseen mallinnukseen ja koneoppimiseen. Sp ec im O y. Jy vä sk yl än yl io pi st o Suomen metsien yllä lentelee ehkä jo muutaman vuoden kuluttua drooneja eli robottilennokkeja tarkkailemassa puiden terveyttä. Yksi niistä on kasvitautien tunnistamiseen kehitettävä sovellus, jonka avulla oliivitarhoilta löydetään Xylella fastidiosa -bakteerin sairastuttamat puut jo ennen kuin bakteeri on aiheuttanut ihmissilmälle näkyviä haittoja
Geologian tutkimuskeskus GTK perustettiin vuonna 1885. Mittauksin määritettiin maankamaran magneettisia, sähkömagneettisia ja gammasäteilyn vaihteluita. Systemaattinen lentogeofysikaalinen kartoitus aloitettiin 1950-luvulla. Maaja kallioperästä on laadittu geokemian keinoin myös alkuainekohtaiset kartat. Hilkka Vähänen Adobe Stock Moreeniharjut tekevät tyypillisen suomalaisen maiseman. Malminetsintä vaatii kuitenkin myös laskeutumisen maan pinnalle ja kaivautumisen maaperään. Iso urakka saatiin päätökseen vihdoin 2000-luvulla. Nyt on tarkasteltu yläilmoista koko maa. 47 6/2019 KEMIA Suomenmaa on kartoitettu myös Geokemian keinoin Suomen malmivarantojen sijainnin arviointia ja malminetsintää helpottaa päätökseen saatu koko valtakunnan lentokartoitus. Geologien tyypillisimpiä näytemateriaaleja ovat moreeni ja rapakallio. Silloin käynnistyi myös Suomen kallioja maaperän kartoittaminen. Viime vuosikymmenten geofysikaaliset matalalentomittaukset tehtiin noin neljänkymmenen metrin korkeudella lentävästä koneesta. ”Silloin kuvioihin astuu geokemia.” Geokemiallisia tutkimusmenetelmiä ovat muun muassa moreenigeokemia eli moreeninäytteiden kemialliset määritykset sekä litogeokemia eli kallioperänäytteiden kemialliset määritykset.. ”Suomen valtakunta on kartoitettu erittäin hyvin, mikä tekee siitä houkuttelevan kohteen malmien tutkimukselle”, sanoo GTK:n geologi Jari Nenonen. Matalalennot tarjoavat Nenosen mukaan hyvän alustavan datan siitä, millaista maata ja kalliota missäkin päin Suomea on
”On siis tärkeää tietää, minkä jääkauden peruja mikäkin moreenipatjan kerros on. Niistä tunnetuin on Outokumpu, josta sai alkunsa koko Suomen moderni kaivosteollisuus. Syynä on hippujen syntytapa ja kulkeutuminen. Tietyn alueen tai kohteen hippujen lähtökallio voi olla löydettävissä, mutta niin sanotun Lapin kullan legendaarinen emäkallio on toinen asia. Suomalainen erikoisuus on malmikoirien käyttö lohkare-etsinnässä. 1900-luvulla kansannäytteet toimivat lähtölaukauksena 32 metallimalmikaivoksen synnylle. Asiantuntijalle viuhka kertoo, mitä jäätiköitymiset ovat mistäkin kallioperän malmisuonesta repineet mukaansa ja mistä päin ne ovat nykyiselle paikalleen kulkeutuneet. ”Se aiheuttaa nopeasti raskaimpien mineraalien painumisen syvemmälle, mikäli märkää maa-ainesta vähänkin häiritään.” Ilmiö on tuttu muun muassa hippukullan vaskauksessa, joka perustuu veden käyttöön mineraaleja rikastettaessa. ”Emäkalliosta ja sen sijainnista on jokaisella kullankaivajalla kyllä oma vankka näkemyksensä.” ”Vanha montuttaja” suosii tutkimuskuoppia Kun maaperä on havaittu kiinnostavaksi, alustavat tutkimukset siitä teh”On tärkeää tietää, minkä jääkauden peruja mikäkin moreenipatjan kerros on.” ”Malmikoira on geologin ja koira ihmisen paras ystävä.”. Veden lajittava vaikutus Suomessa geokemiallinen kartoitus on tarkasti ilmaistuna sekundääridispersion eli hajonnan tuloksena syntyneiden geokemiallisten anomalioiden eli poikkeamien kartoittamista. Lajittuneen aineksen mineraalien kulkeutumismatkat ovat vaikeampia selvittää. Kemialliset hajontaviuhkat voivat syntyä moreenissa pohjaveden vaikutuksesta, sähkökemiallisesti tai lohkareiden postglasiaalisen eli jääkauden jälkeisen rapautumisen kautta. Kun Lapin kultapuroilla vaskataan jokisorasta kultahippuja, mielenkiintoisimmat kerrokset ovat siis lähellä kallion tai rapakallion pintaa. Hiput eivät kuitenkaan suoraan kerro alla olevan kallion kultapitoisuutta. On huomattava, että nämä tiedot ovat vapaasti kaikkien saatavilla.” Lohkareiden etsinnästä alkuun Malminetsinnän geologinen menetelmä on kivilohkareiden kerääminen maastosta. ”Mittausten ja karttojen avulla voimme arvioida malmivarantojemme sijaintia. Malmikoirat kuitenkin poikivat idean eläinten hyödyntämisestä viranomaisten apuna eri tehtävissä. Onnistunut analysointi edellyttää tarkkaa ja taitavaa näytteenottoa ja -käsittelyä ja myös Suomen geologisen historian hyvää tuntemusta. Ennätyksellinen paikka on Kolarin Rautuvaaran vanhan avolouhoksen moreenileikkaus. Viuhka sekä hajoaa jäätikön dynamiikan mukaan virtaussuuntaan että nousee samalla kohti pintaa. ”Kiinnostaviksi määritetyistä alueista näytetiheys on usein paljon suurempikin”, Nenonen kertoo. Niiden tarkkuus on vähintään yksi näyte neljää tai kuuttatoista neliökilometriä kohti. Malminetsintäkoirien ”perillisiä” ovat muun muassa Tullin kouluttamat koirat, jotka on opetettu tunnistamaan huumeita, aseita, räjähdysaineita, seteleitä ja eläinperäisiä elintarvikkeita. Siellä on tulkittu olevan päälletysten kuusi eri-ikäistä moreenikerrosta. 48 KEMIA 6/2019 Suomen maaja kallioperästä on geokemian keinoin laadittu erilaisia koko maan kattavia alkuainekohtaisia karttoja. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä lähempänä poikkeama on kallion pintaa, sitä lähempänä on myös sen aiheuttaja. Jatkotutkimuksiin etenevät kaikkein kiinnostavimmat näytteet. Hajontaviuhkat ovat muinaisen mannerjäätikön virtausten suuntaisia. Jokainen kansalainen voi lähettää kivinäytteensä tutkittavaksi GTK:n kansannäytetoimistoon Kuopioon. ”Malmikoira on geologin ja koira ihmisen paras ystävä.” Malmikoirat tekivät työtään 1960–1980-luvuilla. Perinteistä lohkare-etsintää on harrastettu Suomessa 1700-luvun loppupuolelta asti, ja toiminta jatkuu edelleen. Hänellä on myös näkemyksensä koirien merkityksestä. Suomessa yleisimpiä näytemateriaaleja ovat juuri moreeni ja rapakallio. Kun maa-aineita ja vettä heilutellaan vaskoolissa, raskaimmat ainekset eli juuri kultahippuset vajoavat heti astian pohjalle. ”Rikkikiisu haisee rikille ja esimerkiksi arseenikiisu valkosipulille”, Nenonen kuvailee. Parhaat näytteet palkitaan vuosittain rahapalkinnoin. Alkuaineiden hajontaviuhka kertoo malmin matkasta Parhaille maastosta kerätyille kivinäytteille tehdään geokemiallinen analyysi. Jari Nenosen omaa erikoisalaa ovat malminetsintää palveleva maaperätutkimus sekä moreeniin liittyvät tutkimukset. Toisissa kohdin voi olla useita eri-ikäisiä moreenipatjoja, jotka ovat kerrostuneet erisuuntaisten jäätikkövirtausten työn tuloksena. Paikoitellen maa on yhtä ja samaa moreenikerrosta. Kun sulfidimalmien etsintä väheni, kustannussyistä lopetettiin myös koirien käyttö. Aktiivisten kiviharrastajien näytteet antavat ammattilaisille vinkkejä kiinnostavista kohteista. Raskasmineraalinäytteenotossa pitää kuitenkin ottaa huomioon veden lajittava vaikutus. Mineralisoitumisen lähteitä voidaan jäljittää hajontaviuhkoja seuraamalla. Koiran erittäin herkkä hajuaisti erottaa rapautuvien kiisupitoisten malmilohkareiden hajun jopa puolen metrin syvyydestä. Moreenigeokemiallinen tutkimus perustuu moreenin sisältämien alkuaineiden niin sanottuihin sekundäärisiin hajontaviuhkoihin. Maaperän kerrosjärjestyksellä on suuri merkitys tutkimusta tehtäessä. Maaperänäytteenotossa näytekoko vaihtelee tarkoituksen mukaan grammoista satoihin kiloihin. ”Moreenin osalta on aina pidettävä mielessä, että Suomi on kokenut useita jääkausia”, Nenonen huomauttaa. Vain siten voidaan selvittää, mistä päin moreenin joukkoon päätyneet malmit ovat peräisin.” Lajittunut aines, josta esimerkiksi Suomen kuuluisat moreeniharjut koostuvat, on Nenosen mukaan tutkijalle hankalampi kohde kuin pohjamoreeni
Varmempi tapa on kokeneen konkarin mukaan tutkimuskuopan kaivaminen, vaikka se hieman työtä vaatiikin. Jalometalleihin laitteet eivät tosin tepsi.” Mitä syvemmälle maan uumeniin tutkimus kaivautuu, sitä hankalammaksi moreeninäytteen ottaminen kuitenkin käy. ”Kairaus on varmin tutkimusmenetelmä, mutta se on myös kallista puuhaa”, Nenonen muistuttaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Arkistossa on myös jonotuslistat, joiden mukaan esimerkiksi yritysten edustajat pääsevät tutkimaan, löytyisikö niistä kiinnostavia metalleja.” Jari Nenonen kertoi maaja kallioperän geokemiallisesta tutkimuksesta Suomalaisten Kemistien Seuran Metallianalyyttisen jaoston näytteenottokurssilla Tampereella. hilkka.vahanen@gmail.com Adobe Stock Kultaa huuhdotaan vaskoolissa. Kokeiden perusteella määritellään, onko kyseisen mineralisaation hyödyntäminen kannattavaa. ”Kun kairaaminen maksaa noin sata euroa per metri ja päälle tulee vielä analyysin hinta, niin reikiä ei ihan joka paikkaan tökitä.” Syväkairaamalla otetuille näytteille tehdään kemialliset analyysit laboratoriossa ja tarvittaessa rikastuskokeet GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa Outokummussa. Yhteensä tuhansien kilometrien verran näytteitä on varastoitu GTK:n valtakunnalliseen kairasydänarkistoon Lopen Läyliäisiin. Suomen syvin kairattu tutkimusreikä on Outokummussa reippaasti yli kahdessa kilometrissä maan uumenissa. Kun tarvitaan tarkkaa arviota tietystä malmivarannosta, sitä on lähdettävä hakemaan paljon syvemmältä kallioperästä. Syyskuussa järjestetty koulutustilaisuus keräsi yli 60 osanottajaa. 49 6/2019 KEMIA dään nykyään usein kätevästi XRFröntgenanalysaattorien avulla. Lapin kultapuroista on löytynyt keltaista arvometallia isojakin hippuja. ”Kairausreikiä ei tökitä joka paikkaan” Tutkimusmontuilla saadaan kuva kohteen stratigrafiasta ja kallioperärakenteesta, mutta montutuksenkin mahdollisuuksilla on rajansa. ”Tärkeimpiä kairaussydämiä säilytetään siellä käytännössä ikuisesti. ”Meillä on siis oltava hyvä stratigrafinen kontrolli.” Stratigrafialla tarkoitetaan tässä yhteydessä maaperän kerrosjärjestystä, jonka avulla eri kerroksia on mahdollista laittaa ikäjärjestykseen. ”Olen vanha montuttaja ja edelleen sitä mieltä, että se on paras keino”, Nenonen naurahtaa. ”Tutkimusmontuista voidaan ottaa näytteet mahdollisimman tarkasti ja hyvin, kun maaperän eri kerrokset ovat koko ajan silmin nähtävissä.” Olennaista on pysyä kärryillä siitä, mistä kerroksesta mikäkin näyte on peräisin. Kairausreikiä ei porata suoraan pystysuunnassa vaan noin 40 asteen kulmassa kallioperän kerroksellisuutta vastaan. Maapeitteen läpi peruskallioon asti pyrkiminen ja samalla näytteenotto on vaikeaa. ”XRF-analysaattorien käyttö on vaivatonta, kun ei tarvitse kaivaa maahan monttuja. ”Lapin kullan emäkallion sijainnista on joka kullankaivajalla oma vankka näkemyksensä.”. Timanttikairauksen tai RC-porauksen eli käänteishuuhtelun (reverse circulation) avulla mennään yleensä 150–200 metriä alaspäin. Kun kairausnäytteet on kerran otettu, niistä pidetään jo niiden arvon takia erittäin hyvää huolta
Kuudes Kaustinen soi kohta Litiumin tahtiin esiintymä on Kruunupyyssä. Yhtiöllä on Kaustisen ja Kokkolan seudulla yhteensä viisi litiumesiintymää. Liikevaihdollisesti puhutaan yli sadasta miljoonasta eurosta. Tuotantoa ajetaan ylös vuonna 2021, ja täystuotannossa ollaan vuonna 2022”, Lamberg paaluttaa. Rikastamo Kalavedelle, kemiantehdas Kokkolaan Litiumrikastamonsa Keliber aikoo rakentaa Kaustisen Kalavedelle. Litiumkemikaalin tuotannon on määrä olla täydessä vauhdissa vuonna 2022. Jos määräaikoja joudutaan myöhentämään, ongelma ei ole iso. Kaustislainen kaivosyhtiö Keliber pyrkii aloittamaan litiumin louhinnan malmiesiintymistään mahdollisimman pian. Suuntaviivat ovat kuitenkin selvät. Taustalla vaikuttavat sekä rahoitusettä ympäristösyyt. ”Niissä on inventoituja malmivaroja ainakin 13–14 vuodeksi. Yhtiön kemiantehtaan on määrä nousta Kokkolan suurteollisuusalueelle, joka on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. 50. Varantojen hyödyntämistä on kaavailtu pitkään, mutta suunnitelmat nytkähtivät kunnolla eteenpäin viime vuoden lopulla. Kaivosyhtiö Keliber sai tuolloin kaivosluvan Kokkolan Syväjärvellä sijaitsevalle louhokselleen. Luvitus on vielä osin kesken, ja Keliber on valmistautunut mahdollisiin valituksiin. Sitä paitsi koskaan ei tiedä, milloin tehdään jälleen uusi iso löydös”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Pertti Lamberg. Toimitusjohtajalla on runsaasti kansainvälistä kokemusta paitsi alan huippututkimuksesta myös kaivosteollisuudesta. Tehdasta varten on varattu 15 hehtaarin tontti, josta otetaan aluksi käyttöön viiden hehtaarin alue. Kaivosyhtiön ajankohtaisiin kuulumisiin lukeutuu myös mahdollisen pörssiin listautumisen huolellinen Te em u H uj an en Kairasydäntä loggaushallissa esittelevä geologi, professori Pertti Lamberg on työskennellyt Keliberin toimitusjohtajana vuodesta 2016. Anne Saarikettu Keski-Pohjanmaalta löydetyt litiummineraali spodumeenin varannot ovat Euroopan merkittävimpiä. Kaivosalalla aikataulut eivät ole kiveen hakattuja. Ansioitunut geologi kutsuttiin yrityksen palvelukseen vuonna 2016. ”Tehtaassa voimme käsitellä myös muualta ostettavia spodumeenirikasteita”, Lamberg kertoo. Keliberissä nähdään odotusajan vain lisäävän keskipohjalaisen litiumin kysyntää Euroopassa. ”Pyrkimyksenämme on päästä rakentamaan tänä vuonna
Omistajista suurimmat ovat Suomen Malmijalostus, sijoitusyhtiö Nordic Mining, Jorma Takanen ja Mine Invest. Partek teki laajan selvityksen esiintymien hyödyntämisestä vuosina 1976–1982. Parikymmentä vuotta sitten syntyi Keliber-työryhmä, joka teki varaukset viiteen esiintymään. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ensi vuonna on tarkoitus työllistää urakoitsijat mukaan lukien 150 henkeä. Litiumin kysyntää maailmalla siivittää sähköautojen yleistyminen, sillä metallia tarvitaan niiden akkuihin. Ryhmän tutkimusten pohjalta perustettiin tutkimusja kehitysyhtiö Keliber Resources Ltd, nykyiseltä nimeltään Keliber Oy. Kehitys heijastui käytännössä malminetsintään ja prosessisuunnitteluun, jotka ottivat ison harppauksen. saarikettu.anne@gmail.com. Keliberiä hyödyttää sijainti Euroopassa ja Suomessa. Keliber sai ympäristöluvan litiumtuotannolle Kaustisella vuonna 2006. hengen voimin. Keliber toimii tätä nykyä noin 20 Kaivoshankkeen pitkä matka Ensimmäiset merkit litiumista löytyivät Kaustiselta vuonna 1956, minkä jälkeen Suomen Mineraali Oy käynnisti alueella lohkarekartoitukset. Keliberin rikastamo sijoittuu Kaustiselle lähelle useita merkittäviä litiumesiintymiä. Keliberin omistajista yli 80 prosenttia on suomalaisia institutionaalisia sijoittajia ja yksityissijoittajia. Sen jälkeen yhtiön malmivarannot ovat kasvaneet entisestään. Esimerkiksi Kiinan kilpailijoihin peilattuna etu on sekä kauppaettä geopoliittinen. Suomalaisyhtiölle se merkitsi rahoitustilanteen helpottumista. Keliber ja Outotec kehittivät 2000-luvun alussa uuden litiumkarbonaatin tuotantoprosessin, joka räätälöitiin Keski-Pohjanmaan litiumesiintymiä varten. Yhtiön tavoitteena on, että sen tehdas tuottaa avauduttuaan litiumhydroksidia 250 000 sähköauton tarpeisiin vuodessa. ”Projektimme kiinnostaa, ja maailmalla on kysyntää hyville sijoituskohteille.” Keliberillä myös geopoliittista etua Keliber-kokonaisuus alkoi vaikuttaa selvästi kannattavalta kolme vuotta sitten, kun litiumin hinta kolminkertaistui. Kaavailtu lopputuote on vaihtunut litiumkarbonaatista litiumhydroksidiin. Kaikkiaan kaivosten, rikastamon ja tehtaan rakentaminen tarjoaa työtä enimmillään 300 ihmiselle. H av ai nn ek uv at H an nu H je rp pe /D iff D es ig n O y Yhtiön kemiantehdas on suunnitteilla Kokkolan suurteollisuusalueelle. Yhtiön ostanut Paraisten Kalkkivuori Oy, myöhempi Partek, löysi lähiseudulta lisää litiumesiintymiä, joista ensimmäiset kairattiin jo 1960-luvulla. 51 6/2019 KEMIA pohtiminen ja pääomituksen tutkiminen. Kaivostoimintaan ei kuitenkaan lähdetty
Mendelejev-konferenssissa haettiin Uusia rajoja kemialle IT M O -y lio pi st o Kongressin nuorimman esiintyjän Platon Katšalinin, 10, aiheena oli kemiallinen astrofysiikka. KEMIA 52 6/2019
Fysikaalinen ydin pysyy Suurten paineiden kemian sovellusalueella on puolestaan omat rajansa. ”Etelässä” on lantanidien ja aktinidien saari. Se tarkoitti, että tutkija kuvaili, miltä jaksollinen järjestelmä näyttäisi kaksiulotteisessa ”lättämaailmassa” ja vielä omituisemmassa yksiulotteisessa maailmassa. Totta on, että luennosta saivat kaiken irti ne harvat, jotka tuntevat kvanttimekaniikkaa syvällisesti. 53 6/2019 KEMIA Kalevi Rantanen Neljäs jaksolliselle järjestelmälle omistettu kongressi ja samalla alkuainetaulukon juhlavuoden päätilaisuus pidettiin heinäkuussa Pietarissa, jossa venäläinen kemisti Dmitri Mendelejev (1834–1907) rakensi kuuluisan taulukkonsa tasan 150 vuotta sitten. Vasemmalla on Läntinen suorakulmio eli s-ryhmän alkuaineet. Oganov on työskennellyt Stony Brookin yliopistossa Yhdysvalloissa ja Skolkovon teknologiapuistossa Venäjällä. Harva tutkija aloittaa päivänsä silmäilemällä alkuainetaulukkoa, mutta sitä käyttää jokainen kemianopettaja. Neljännen kokoontumisen järjestäminen Venäjällä oli perusteltua paitsi juhlavuoden myös maan kemistien saavutusten perusteella. Vapaa elektroni toimii anionina, eli yhdiste on elektridi.” Pyykön oma tutkimusalue on kasvattanut suosiotaan koko ajan. Kemiasta oli tullut niin suuri voima, että katolinen kirkkokin huomioi sen. Ruokasuola NaCl on tuttu koulukemiasta, mutta yhdisteet NaCl 3 ja Na 3 Cl ovat uusia. Kokouspaikkana toimi ITMO-yliopisto. Korkeassa paineessa taulukko mullistuu Jokaisella teorialla on oma sovellusalueensa, jonka ulkopuolella se lakkaa toimimasta. Ennen tilaisuutta esitettyyn kysymykseen luennon tarkemmasta sisällöstä hän vastasi ystävällisesti, että aihe saattaa olla liian erikoistunut kiinnostaakseen suurta yleisöä. Havainnollinen esimerkki on atomin tilavuus. ”On löydetty uudenlaisia yhdisteitä, kuten Oganovin ryhmän valmistama heliumin ja natriumin yhdiste Na 2 He. Laajalle lukijakunnalle brittiprofessori suosittelee Chemistry International -lehteen kirjoittamaansa artikkelia, jonka aiheena ovat koulutuksen elementit. Joissakin ihmisissä taulukko voi herättää myös epämiellyttäviä muistoja koulukemiasta. Yksi jaksollista järjestelmää rajoittava tekijä on paine. ”Täysin hyödyttömästä” kaikille tarpeelliseen Julkisuus on tuttua Oxfordin yliopiston professorille Peter Atkinsille, joka on vuosikymmenien ajan esitellyt alkuainetaulukkoa opiskelijoille ja suurelle yleisölle. Oganov veti kongressiesitelmässään yhteen monen vuosikymmenen tutkimustuloksia ultrakorkeiden paineiden kemiassa ja fysiikassa. Ensimmäinen Mendelejev-konferenssi pidettiin vuonna 1969 kaikista maailman paikoista Vatikaanin observatoriossa. Oikeassa laidassa on Itäinen suorakulmio eli pryhmä. Huiput madaltuvat ja lopulta katoavat. Atkinsin aiheena Pietarin konferenssissa oli taulukon perustukset. Tekstissään Atkins muistuttaa, että jaksollinen järjestelmä syntyi koulutuksen piirissä ja kukoistaa siellä edelleen. Kokoon puristettua kemiaa, alkuainetaulukon laajennuksia moneen suuntaan, fysiikan vakautta. Suomalaisprofessori alkoi tutkia suhteellisteoreettisia efektejä kemiassa jo liki puoli vuosisataa sitten eli vuonna 1970. Samalla ne aloittavat kolmannen, neljännen, viidennen ja kuudennen jakson järjestelmässä. Atkins kävi lyhyesti läpi ”jaksollista kuningaskuntaa” ja julisti sitten siirtyvänsä asioihin, jotka ovat ”täysin hyödyttömiä”. Korkeassa paineessa monet jaksolliset piirteet häviävät. Välissä on Kannas eli d-ryhmä. Kun painetta nostetaan paljon, tilanne muuttuu. ”Kemiaan se vaikuttaa voimakkaasti.” Pyykkö mainitsee esimerkin. Jaksollinen järjestelmä tuli mukaan vuonna 1975. Niitä ja paljon muuta kiinnostavaa esiteltiin alkuainetaulukon juhlavuoden päätapahtumassa Pietarissa.. ”Kiinnostus aihepiiriä kohtaan on kasvanut, kun on tehty yhä uusia alkuaineita. Kolmessa tuhannessa gigapascalissa tilavuuden kuvaaja on käytännössä suora viiva. Helsingin yliopiston emeritusprofessori Pekka Pyykkö on tutkimuksissaan ennustanut vielä löytämättömien alkuaineiden ominaisuuksia. Uusin alkuaine numero 118 on saanut nimen oganesson venäläisen tutkijan Juri Oganesjanin (s. Tuhannen gigapascalin eli kymmenen miljoonan barin paineessa jaksoja on enää vaikea tunnistaa. ”Meidän tehtävämme on näyttää taulukon kauneus ja hyödyllisyys ja murtaa sen avulla muuri kemistien ja yleisön välillä”, Atkins kirjoittaa. Natrium, kalium, rubidium ja cesium näkyvät huippuina, tilavuudeltaan suurina atomeina. Uudempia löytöjä ovat yhdisteet ja ominaisuudet, joita perinteellisen teorian ja taulukon mukaan ei voi olla olemassa. 1933) mukaan. Kartta havainnollistaa hyvin jaksollista järjestelmää. Jos merkitään atominumerot vaaka-akselille ja suhteellinen tilavuus pystyakselille, tulee näkyviin selkeitä jaksoja. Uusia aineita ovat esimerkiksi boorin superkova faasi, vakaa post-perovskiitti, uusi raudan oksidi ja joukko ”kiellettyjä” natriumin ja kloorin yhdisteitä. Ne ovat olleet ”kiellettyä kemiaa”, joka on kumottu vasta suurissa paineissa. Tutkija Artem R. Kirjassaan Periodic Kingdom Atkins kuvaa jaksollisen järjestelmän maantieteellisellä analogialla. Havainto paineen vaikutuksesta atomin tilavuuteen on peräisin jo viime vuosisadalta, mutta sitä ei silti välttämättä tunneta kovin laajalti. Näin atomit käyttäytyvät normaaleissa olosuhteissa. Jaksollisen järjestelmän juhlavuosi on tuonut tutkimukselle paljon lisää julkisuutta”, Pyykkö kertoo. ”Ydinfysiikkaan korkea paine ei vaikuta, tai vaikuttaa korkeintaan hyvin vähän”, Pyykkö kommentoi
Fysikaalisen ja laskennallisen kemian tutkija professori Michelle Francl työskentelee Vatikaanin observatoriossa. Varsinaista aihettaan, ekologiaa ja kestävää kehitystä hän ehti kommentoida lyhyesti luentonsa jälkeen. Kemiaa esitellään ja markkinoidaan yhä uusin keinoin. Oxfordin yliopiston Peter Atkins tunnetaan kemian yleistajuistajana. Niitä esitteli konferenssin näyttelyssä perulainen insinööri Julio Samanez. Glenn Seaborg oli äitinsä puolelta ensimmäisen ja isänsä puolelta toisen polven maahanmuuttaja, jonka esivanhemmat olivat kotoisin Ruotsista. Alkuainetaulukko laajenee ja rikastuu myös siksi, että sen avulla kuvataan yhä uusia ja uusia ilmiöitä. Suuri osa nykyajan kemiasta on maahanmuuttajien luomaa tai muuten kansainvälisesti kehitettyä. Mendelejev itse oli profeetta enemmän muualla kuin omalla maallaan. Vuonna 1949 syntynyt David Seaborg itse on evoluutiobiologi ja maailman sademetsäsäätiön perustaja. Muun muassa Vatikaanin kiinnostus kemiaa kohtaan on säilynyt. Professori toi näytille myös palikkatornin, jossa on esillä 3 380 isotooppia. Luonteva yhdistelmä ovat kestävyys ja kansainvälisyys, mikä tuli Pietarissa hyvin esille. Pietarissa Francl puhui isotooppien jaksollisesta järjestelmästä. Kemistillä oli keskeinen osa plutoniumin ja muiden transuraanien, kaikkiaan kymmenen alkuaineen, keksimisessä. Mukaan myös kestävä kehitys Dmitri Mendelejevin taulukko on auttanut järjestämään monia tietoja alkuaineista hedelmällisellä tavalla. Amerikkalaistutkijan toinen työpaikka on Bryn Mavrin Collegessa Yhdysvalloissa. Hän kertoi kiinnostavasti ja seikkaperäisesti isästään ja Kalifornian ruotsalaisesta yhteisöstä. Suomen Pekka Pyykkö luennoi Pietarissa tutkimustuloksistaan. Uusimpana mukaan tulevat kestävyysominaisuudet eli jokaisen alkuaineen ympäristölliset hyödyt ja haitat sekä keinot haittojen poistamiseksi. Mielikuvituksellisin tapa kuvata alkuainetaulukkoa lienee muinaisten inkojen quipu-solmut. Yksi trendi on kemiallisen yhteisön kääntyminen kohti suurta yleisöä. Alkuaineista erityisesti litium ja harvinaiset maametallit ovat hänen näkökulmastaan keskeisiä. Ku va t: IT M O -y lio pi st o Kemianinsinööri Julio Samanez (vas.) esitteli inkojen solmujärjestelmää evoluutiobiologi David Seaborgille. Kemian ympäristöongelmat ratkaistaan samoin kansainvälisesti. Kemiaa solmuilla ja palikoilla Juuri tämän mission toteuttamista esiteltiin kongressissa ja etenkin sen näyttelyssä monilla tavoilla. Samanez oli mukana organisoimas. Konferenssin pääesiintyjiin kuului myös David Seaborg, joka on yhdysvaltalaisen ydinkemistin, vuoden 1951 kemian nobelistin Glenn Seaborgin (1912–1999) poika. 54 KEMIA 6/2019 sa vuoden 2012 kolmatta Mendelejevkongressia, joka järjestettiin Cuscon kaupungissa hänen kotimaassaan. Samalla oli tilaisuus tavata monta vanhaa tuttua
Orgaanisen kemistin Aleksandr Nesmejanovin Hargittai mainitsee loistavana organisaattorina. ”Kuinka avata tie kestävään kehitykseen. Esimerkiksi Boris Belousov ja Anatoli Zhabotinski kehittivät ”mahdottomia” reaktioita. 16-vuotias Jolkina esitteli alkuainetaulukon keksimällään uudella tavalla, löytäjien kotimaiden mukaan. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Yli 60 vuoden ajan eli 1920-luvun lopulta 1990-luvun alkuun Venäjän kemia toimi erillään muusta maailmasta. Moskovan Mendelejev-yliopistossa työskentelevä Tarasova on kestävän kemian pioneereja Venäjällä. Harvinaisten maametallien hankkiminen on kuitenkin ongelmallista. Se on koulutusta kestävää kehitystä varten.” Lausuntoon on helppo uskoa. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Miten säilyttää hyvä ympäristö ja tyydyttää nykyisen sukupolven tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien tarpeita?”, Tarasova pohti. Mendelejevin seuraajien asema oli usein vielä vaikeampi. Niitä on kuvannut unkarilainen kemisti István Hargittai kirjassa, jolla on kuvaava nimi Haudattu kunnia. Nimillä dubnium, flerovium ja oganesson kunnioitetaan venäläisten tutkijoiden työtä. 10-vuotiaan Katšalinin aiheena oli kemian astrofysiikka. ”Venäjän kemian suurin vahvuus on meidän koulutusjärjestelmämme”, IT M O -y lio pi st o Professori Mihail Kuruškin nosti esiin myös Venäjän vainon ajat. Aineiden pitoisuudet ovat matalia, ja kaivostoiminta voi vahingoittaa ympäristöä merkittävästi. Professori Natalia Tarasova edusti Pietarin konferenssissa kansainvälistä kemianjärjestöä Iupacia. ITMO-yliopiston professori Mihail Kuruškin kertoi kongressissa unohdetusta alkuainetaulukon tutkijasta, moskovalaisesta Vjatšeslav Romanovista. Romanov ennusti muun muassa alkuaineen numero 118 – siis myöhemmän oganessonin – ominaisuuksia. Pietarin tiedeakatemia kieltäytyi hyväksymästä häntä jäsenekseen. Suurimpana vahvuutena koulutusjärjestelmä On siis melkoinen ihme, että tutkimuksen perinne Venäjällä on säilynyt niinkin vahvana kuin se on. sanoo Natalia Tarasova. Tarasova muistuttaa YK:n tiedeja kulttuurijärjestön Unescon lehdessä, että kotimaa suhtautui Mendelejeviinkin ristiriitaisesti. Venäjän tulevaisuutta on mahdoton ennustaa, mutta ainakaan kemiasta ei yhteiskunnan edistys jää kiinni. Mendelejev-konferenssin nuorimmat puhujat olivat pietarilainen Veronika Jolkina ja moskovalainen Platon Katšalin. Venäjällä tiede on kehittynyt epätasaisemmin kuin lännessä. Moskovan Mendelejev-yliopiston professorin Natalia Tarasovan mukaan isot haasteet ovat kaikkialla samat. Aleksandr Kitaigorodski toimi kidetutkimuksen yksinäisenä sutena, jonka työn arvo tunnustettiin vasta myöhemmin. ”Järjestelmään kuuluvat systeemiajattelu, perustiede, tieteidenvälisten käsitteiden ymmärtäminen, käytännölliset tutkimustaidot ja henkilökohtainen vastuu globaaleista prosesseista. Monesti he saivat olla onnellisia, jos saivat pitää henkensä. Sittemmin venäläiset ovat nousseet esiin juuri alkuaineiden tutkimuksessa. Valopilkkuja oli kuitenkin eristäytymisenkin kaudella. ”Harvinaisten maametallien tärkein sovellusalue kestävässä kehityksessä on tuulivoima, kun ajatellaan tuulen potentiaalia puhtaan energian tuotannossa”, Seaborg uskoo. Tunnelin päästä on kuitenkin tultu valoon. Miten löytää tasapaino, jossa ratkaistaan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ongelmat. 55 6/2019 KEMIA Tutkijat sinnittelivät läpi vaikeiden vuosikymmenten Venäläisten kemistien polku on ollut paljon kivisempi kuin heidän länsimaisten kollegoidensa. Molemmat esiintyivät sujuvalla englannin kielellä. Hän istui ilman syytä vankilassa vuodet 1938–1943 ja sen jälkeen 10 vuotta karkotuksessa syrjäisessä Ufassa. Kuten muutkin kansalaiset, myös kemistit olivat käytännössä matkustuskiellossa
Borofeenia taas ei löydy luonnon boorista tai booriyhdisteistä. 3 borophene (c) striped borophene Bo Ph en g et al ./ M at er ia l Re se ar ch Le tt er s 20 17 56 6/2019 KEMIA. Sellaisia ovat esimerkiksi germaniini, fosforeeni, arseneeni, siliseeni, antimoneeni ja boorinitridi. Myös grafeenin uusiin sovelluksiin satsataan jatkuvasti. Borofeeni myös on useimmissa muodoissaan epästabiili ja hapettuu helposti. Samantyyppisiä aineita on teoreettisten tarkastelujen perusteella mahdollisesti löydettävissä jopa satakunta. Punaiset nuolet esittävät suuntia, joiden kesken voi esiintyä anisotrooppisuutta. Kun ainetta valmistettiin ensimmäisen kerran, vaadittiin ultrakorkea tyhjiö ja hopeametallialusta, jolle borofeeni muodostettiin atomisuihkuepitaksialla. Kuluneen 15 vuoden aikana grafeenin valmistukseen on kehitetty käyttökelpoiset menetelmät, ja materiaalia hyödynnetään muun Borofeeni on ihmeaine – vai onko sittenkään. Jari Koponen Borofeeni on booriatomeista muodostunut yhden atomikerroksen paksuinen materiaali, joka syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tämä johtuu borofeenin muodostavien booriatomien yhden elektronin vajauksesta, jonka varauksensiirto alumiiniatomeilta lähes kokonaan kompensoi. 12 borophene (b) . Alumiinialustalle muodostuvalla borofeenilla on samanlainen rakenne kuin grafeenilla eli kuusikulmainen hunajakenno. 12 -allotrooppi ja (b) . Borofeenilla on muitakin hankalia ominaisuuksia, kuten polymorfismi eli monimuotoisuus ja anisotrooppisuus eli suunnasta riippuvaisuus. (a) . Valmistus hankalaa Borofeenin valmistuskin on grafeeniin verrattuna työlästä. Alustametallin valinnalla on merkitystä borofeenin energeettiselle stabiilisuudelle, joka on vakainta käytettäessä alumiinia. Skeleton Technologies investoi 25 miljoonaa euroa Saksaan rakennettavaan tehtaaseen, joka tuottaa superkondensaattoreita. Borofeenin allotrooppisia muotoja päältä ja sivulta. Myöhemmin alustoina on käytetty muitakin metalleja, kuten kuparia, kultaa ja alumiinia. muassa komposiiteissa, pinnoitteissa, paristoissa ja painettavassa elektroniikassa. (a) . Vanhin ja tunnetuin on hiilestä muodostunut grafeeni, joka löydettiin vuonna 2004. Allotrooppi ei ole täysin litteä vaan periaatteessa kahden atomikerroksen paksuinen. Materiaalille on ehdotettu monenlaisia käyttökohteita, mutta sovelluksiin on pitkä matka. Kiinassa on testimielessä asennettu sähköpyöriin 100 000 pikaladattavaa kuuden ampeeritunnin grafeeni-polymeeriakkua. Tänä vuonna kaksi tutkimusryhmää on ilmoittanut valmistaneensa vapaita yhden atomitason paksuisia borofeenilevyjä. (c) Siksak-allotrooppi, jossa joka toinen atomirivi on naapureitaan korkeammalla. Grafeenilla on borofeeniin verrattuna kaksi etua. Lisäksi grafeeni on varsin stabiili. 3 -allotrooppi, joissa näkyy tyypillinen booriatomien muodostama kolmiohilarakenne aukkoineen. Grafeenia löytyy valmiina luonnon materiaalista grafiitista, joka muodostuu kerrostuneista grafeenilevyistä. Borofeeni on esitelty uutena kaksiulotteisena ihmeaineena
Niinpä esimerkiksi allotrooppi 2-Pmmn on metallinen mutta täysin hydrattuna puolijohde. Esimerkiksi hopeapinnalle tehty synteesi tuottaa allotrooppeja, joiden merkinnät ovat 2-Pmmn, ?3 ja ?12. Tiettävästi yhtäkään borofeenin käyttöön petettuja muutaman levyn paksuisia borofeenikerroksia käytettiin kokeelliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin niiden ominaisuuksia kondensaattorina. Samalla tavoin on arvioitu litiumseostetun borofeenin hyödyntämistä vedyn varastoinnissa. Toinen keskeinen pulma on käytännön massatuotantomenetelmän puute. Monet muodot Boorilla on kolme valenssielektronia, joten booriatomien muodostamat kolmiomaiset hilarakenteet erilaisine aukkokohtineen ovat borofeenille ominaisia. Se on grafeenin vastaavaa arvoa (12,8) parempi. Jos haasteita ei pystytä voittamaan, borofeeni jää pelkäksi tieteelliseksi kuriositeetiksi. Se muodostuu kuusikulmaisista kaksiulotteisista happea sisältävistä tasoista, joita kaliumatomit sitovat pinoiksi. Epäselvää kuitenkin on, toimisiko tämä myös käytännössä. Laskennallisesti on tutkittu borofeenin käyttöä muun muassa litiumioniakkujen materiaalina. Ihmeaine on ihmeaine vasta, kun sillä on todellisia käyttökohteita. Tulosten mukaan esimerkiksi litiumseostetun (Li 0.75 B) 2-Pmmn-borofeenin käyttö anodimateriaalina nostaisi akun kapasiteetin ennätyskorkealle eli 1 860 milliampeerituntiin grammaa kohden. Intialaistutkimuksessa tuotetut vapaat borofeenitasot sisälsivät yhdessä ja samassa tasossa allotroopit ?12 ja ?3 sekä niiden välisen muutosalueen. Lisäksi yksittäinen allotrooppi voi olla anisotrooppinen. Uusia ehdotuksia voi odottaa ilmestyvän enemmänkin. Sitten suola upotettiin dimetyyliformamidiliuokseen, jossa levyt irtautuvat toisistaan. 57 6/2019 KEMIA La i-S he n W an g Tokion teknologiainstituutin tutkijat onnistuivat valmistamaan borofeenia, täsmällisemmin sanottuna boorioksidia, erillisinä levyinä. Usean eri laskentaryhmän tulosten mukaan borofeenista saadaan mitattava vaste, kun sen pintaan absorboituu tiettyjä molekyyleja, joita ovat muun muassa formaldehydi, syaanivety, hiilimonoksidi, typen oksidit ja ammoniakki. Samoin borofeenille ehdotetut sovelluskohteetkin ovat teoreettisia. Simuloinneilla on tutkittu myös borofeenin mahdollisuuksia toimia kaasuantureina. Intiassa ultraäänimenetelmällä tuo. rustuvan komponentin tai laitteen prototyyppiä ei ole vielä esitelty. Vielä kuudentuhannen lataus-purkaussyklin jälkeen borofeenin kapasiteetista oli jäljellä 89 prosenttia. Fluorattu borofeeni on hyvä optinen johde. Sovellusten esteenä on kaksi toistaiseksi ratkaisematonta ongelmaa. Alumiinipinnalla taas saadaan hunajakennorakenne. 36:sta booriatomista kokeellisesti valmistettu stabiili borofeeniklusteri on kvasitaso kuusikulmaisella keskusaukolla. Stabiili hunajakennorakenne vaatii varauksen luovuttajan. Simulaatioiden mukaan hydraus ja yleensä vierasatomiseostus tai orgaanisten molekyylien adsorptio stabiloivat borofeenia. Mitkä niistä ovat käytännössä toteutettavissa ja millä aikataululla, jää nähtäväksi. Kolmannen mahdollisuuden ominaisuuksien muokkaukseen tarjoaa vierasatomien liittäminen borofeeniin. Isoja haasteita Borofeenia on ideoitu käytettäväksi myös katalyyttinä, optisena johtimena tai suprajohteena. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Niistä tärkein on materiaalin epästabiilisuus. Vastaava luku grafiitilla anodimateriaalina on 372. Borofeenilla polymorfismi tuottaa eri synteesimuodoilla erilaisia rakenteita eli allotrooppeja. Akuiksi tai antureiksi. Borofeenilevyn eri suunnissa mitatut sähköiset, optiset tai termiset ominaisuudet voivat siis olla erilaisia. Eri allotrooppien ominaisuuksien ennustaminen perustuu suurelta osin teoreettisiin laskuihin, harvemmin kokeellisiin mittauksiin. Tulokset viittasivat siihen, että borofeenilla on kapasiteettia toimia superkondensaattorina, sillä energiatiheydeksi saatiin 46,1 wattituntia kilogrammaa kohti. Eri allotroopeilla on myös erilaisia ominaisuuksia. Parhaimmillaan tällöin päästään 15,3 painoprosentin sitomiskykyyn. Vaikkapa hydraus tai fluoraus stabiloivat samalla myös materiaalin rakennetta. Niiden synteesi tapahtui kohtuullisen yksinkertaisella liuosmenetelmällä. Nykyiset synteesimenetelmät eivät sovellu teolliseen valmistukseen. Rakenteen laajennuksen kautta oletetaan päästävän valmistamaan suurempia kaksiulotteisia borofeenitasoja. Näissä sovelluksissa borofeenin lisäetuna on materiaalin keveys. Ensin muodostettiin hapettunut kaliumborohydridi-suola (KBH 4 ). Koska borofeeni muun muassa hapettuu helposti, synteesit on tehtävä tyhjiössä tai hapettomassa nesteessä. Mahdollisia sovelluksia on toki hahmoteltu. Intialainen tutkijaryhmä puolestaan hyödynsi ultraääntä syntetisoidessaan asetonissa tai etyleeniglykolissa hienoksi jauhetusta boorista (raekoko noin 20 mikrometriä) atomikerroksen paksuista borofeenia
Valpas ravitsemuspolitiikka ja -seuranta kulkevat ketterästi samaa tahtia. Liikasaannin vaara on huomioitu määrittämällä joillekin vitamiineille ja kivennäisaineille vuorokautisen saannin yläraja eli UL-arvo (Tolerable Upper Intake Limit). Maailman terveysjärjestön WHO:n vähimmäissuositus on 100 mikrogrammaa litrassa. Niiden mukaan elintarvikkeeseen lisättyjen ravintoaineiden pitää näkyä sekä ainesosaluettelossa että ravintoarvotiedoissa. Elintarviketäydentämisen raamit antaa lainsäädäntö Vilkaisu suklaamuropakkauksen kylkeen riittää kertomaan, että elintarvikkeita saa Suomessa täydentää muillakin kuin viranomaisten suosittelemilla ravintoaineilla. Perustan luo vuonna 2006 voimaan tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin. Sellaisena pidetään annosta, jonka 100 grammaa tuotetta sisältää ja joka on vähintään 15 prosenttia päivittäisen saannin vertailuarvosta. Sen sijaan muotoilut ”lisätty D-vitamiinia” tai ”tiamiinin lähde” ovat sallittuja. Avainasemassa ovat olleet elintarvikkeiden täydentämistä koskevat toimenpidesuositukset ja niiden ripeä jalkautuminen elintarviketeollisuuteen ja ruokapalveluihin. Mitä tahansa ravintoaineita ei elintarvikkeisiin saa lisätä, vaan sallitut vitamiinija kivennäisaineyhdisteet on nimetty tarkasti. ”Me Suomessa saamme aikaan muutoksia pelkillä suosituksilla. Suositeltu määrä on vähintään 10 mikrogrammaa. Vertailevia ilmaisuja, kuten ”enemmän seleeniä” tai ”tuplasti kalsiumia”, ei myyntipäällyksessä hyväksytä. Täydentämisen raamit määrittelee EU-lainsäädäntö yhdessä Suomen omien lakien kanssa. Jotkut päivittäisen saannin vertailuarvot poikkeavat Suomessa käytössä olevista. Lisättäville aineille on määritelty vähimmäismäärä ja joillekin myös sallittu enimmäismäärä. Elintarvikkeen merkitystä ravintoaineen lähteenä on melko helppo arvioida, koska ravintosisällön yhteyteen kuuluu merkitä lisätyn ravintoaineen prosenttiosuus päivittäisen saannin vertailuarvosta. Esimerkiksi A-vitamiini ja kalsium ovat hyvin kapean turvamarginaalin ravintoaineita: niiden ULarvo on vain noin kolme kertaa suurempi kuin päivittäisen saannin vertailuarvo. Kokonaisuuteen lasketaan sekä raaka-aineista että täydentämisestä peräisin olevat määrät. Lainsäädäntöä ei tarvita toisin kuin monissa muissa maissa”, toteaa tyytyväinen tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä. Elintarvikkeiden täydentämisen perusteiksi kelpaavat ravitsemustason parantaminen tai valmistuksen aikana menetettyjen ravintoaineiden palauttaminen, mutta riittäväksi vaikuttimeksi voidaan katsoa myös kilpailuedun tavoittelu markkinoilla. Lähde: Ruokavirasto. Esimerkiksi D-vitamiinille luku on 5 mikrogrammaa, kun meillä saantisuositus on 10 milligrammaa. Luupin alla kalsium ja A-vitamiini Suurennuslasin alla valvonnassa ovat eritoten kapean turvamarginaalin ravintoaineet eli ne, joilla päivittäisen saannin vertailuarvon ja ULarvon välinen ero on kapea, sekä elintarvikkeet, jotka on suunnattu lapsille, raskaana oleville, imettäville ja vanhuksille. Sari Honkamaa Suomalaisten D-vitamiinin ja jodin saanti on parantunut selvästi 2000-luvun alusta. Ravintoaineen minimimäärän tulee olla sen verran merkittävä, että kuluttajaa ei johdeta harhaan. Jodin saanti, jonka mittarina käytetään virtsan jodipitoisuutta, on meillä likipitäen riittävä. 58 KEMIA 6/2019 Ruokakulttuuri muuttuu, ravitsemusjärjestelmä seuraa Suomalaisten ruokatottumukset vaihtuvat uusien trendien myötä entistä nopeammin. Tammikuussa julkaistun FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan D-vitamiinin keskimääräinen päiväsaanti on miehillä 13 ja naisilla 10 mikrogrammaa. Kuluttajan kannalta tärkeitä ovat pakkausmerkintöjä koskevat säädökset. Kiitos kohentuneesta tilanteesta kuuluu maamme valppaalle ravitsemuksen seurantajärjestelmälle ja toimivalle ennaltaehkäisevälle ravitsemuspolitiikalle. Paketin ainesosaluetteloon on listattu kymmenkunta vitamiinia ja kivennäisainetta. FinTerveys 2017 -tutkimuksessa pitoisuuden mediaaniksi saatiin miehille 101 ja naisille 94 mikrogrammaa
Tämä koskee varsinkin lapsia. 59 6/2019 KEMIA Ruokakulttuuri muuttuu, ravitsemusjärjestelmä seuraa Vegaaniruokavaliota on tutkijoiden mukaan lähes aina tarpeellista täydentää ravintolisällä. Adobe Stock
Jo 1960-luvulla oli pohdittu haittoja, joita lisärauta mahdollisesti aiheuttaisi miehille. Elintarvikevirasto antoi lokakuussa 1993 tiedotteen jauhojen rautatäydentämisen lopettamisesta. Samoihin aikoihin useat tutkijat esittivät näyttöä siitä, että anemia todella oli meillä kansantauti. Raudanpuutteen osoitti suomalaisten anemian syyksi vasta tohtori Viljo Antila väitöskirjatutkimuksessaan vuonna 1962. Lääkintöhallituksen päätös saatiin vasta vuonna 1974. Samalla Ahlström painotti huolellisen seurannan tärkeyttä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta VRN päätyi laajan selvityksensä perusteella jo vuonna 1965 suosittelemaan jauhojen rautatäydennyksen aloittamista. Raudan saantia oli heikentänyt myös valkoisen vehnäjauhon käytön lisääntyminen. Mahdollisesti riski miehille Kysymyksen niittasi ravitsemustieteen apulaisprofessori Antti Ahlström, jolta oli pyydetty lausuntoa. Lihan ja kasvisten käytön lisääntymisen myötä sekä raudan saanti ruoasta että raudan imeytyminen olivat parantuneet. Myös raudanpuutteen korjaamisen keinoista esiintyi erilaisia näkemyksiä. Vuosina 1965–1980 seurannasta vastasi Kansaneläkelaitoksen autoklinikkatutkimus. Viranomaisten ratkaisu oli näin selvä. Osa asiantuntijoista korosti monipuolisen ravinnon merkitystä, eritoten täysjyväviljan erinomaisuutta, ja halusi valistuksen keinoin lisätä sen käyttöä. Anemian aiheuttajana pidettiin muun muassa suolistoloisia. 1980-luvun loppua lähestyttäessä alettiin saada huolestuttavaa tietoa korkean hemoglobiinin ja sydänja verisuonisairauksien välisestä yhteydestä miehillä. Tällöin oli saatu lisää tietoa raudan imeytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tulosten perusteella väestön raudansaanti kasvoi 1970-luvun alkupuolella keskimäärin neljänneksen. Elintarvikkeiden täydentäminen toimii, mikäli ravintoaineen puutos koskee koko väestöä. 60 KEMIA 6/2019. Toiset, myös suurin osa lääkäreisA do be St oc k Suomessa lisättiin vehnäjauhoihin rautaa 1960-luvulta vuoteen 1993 asti. Asiantuntijat olivat kuitenkin erimielisiä raudan roolista taudin synnyssä. Kun jauhoihin lisättiin rautaa Anemia tunnustettiin kansaamme vaivaavaksi terveysongelmaksi jo 1900luvun alkupuolella. Tutkija siis kannatti vehnäjauhojen täydentämistä raudalla. tä, pitivät tärkeänä ripeää toimintaa ja suosittelivat koko väestön kattavaa vehnäjauhojen rautatäydennystä, josta oli jo saatu hyviä kokemuksia muista maista. Ahlström totesi, että ihmisten ruokatottumusten muuttaminen valistustyöllä olisi hidasta ja vaikeaa
Jodia saa riittävästi jo parista, kolmesta grammasta jodisuolaa, mikäli syö suhteellisen monipuolisesti, jolloin jodia saadaan muualtakin. sari.honkamaa@saunalahti.fi. Alan toimijoiden täydennyskäytännöissä on kuitenkin suurta vaihtelua ja tuotteiden koostumuksessa siten isoja eroja. D-vitamiini yhteydessä elintapoihin D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin yläraja on suomalaista suositusta huomattavasti korkeampi eli sata mikrogrammaa. Iris Erlundin mukaan osassa tutkimuksia ongelmia aiheuttaa tutkimusasetelma. Siitä tulee kaikki eikä mitään liikaa, ja se on helppo muistaa”, Erlund neuvoo. Mutta olisiko isoista annoksista todellista hyötyä. ”Suuret leipomot ja isot elintarviketeollisuusyritykset ovat siirtyneet jodioituun suolaan osassa tuotantoaan. Esimerkiksi D-vitamiinin saantisuosituksen nostaminen 1900-luvun lopun viidestä mikrogrammasta nykyiseen kymmeneen mikrogrammaan perustui uuteen tietoon vitamiinin luustovaikutuksista. Iris Erlund on silti ehdottomasti suolan vähentämisen kannalla. Niiden mukaan D-vitamiinilisää suositellaan vain lapsille, nuorille, ikääntyneille sekä raskaana oleville ja imettäville äideille. 61 6/2019 KEMIA Sivulta 58… Tutkijat ja teollisuus saman pöydän ääressä Ravitsemuspolitiikan perusyksikköjä ovat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) monet työryhmät, joissa ovat tutkijoiden lisäksi edustettuina elintarvikeala ja ruokapalvelut. Yksittäiselle kansalaiselle ainoa käypä tapa seurata ravintoaineiden saantiaan on tutkia elintarvikkeiden myyntipäällysmerkintöjä. Maitojen D-vitaminointi aloitettiin vuonna 2003, ja levitteiden D-vitamiinitasoa nostettiin. Iris Erlund nostaa riskiryhmänä esiin vegaanit. ”Korkeiden D-vitamiinitasojen yhteys ylipäätään terveellisiin elintapoihin vaikeuttaa vitamiinista johtuvien mahdollisten terveysvaikutusten havaitsemista. Taudeilta suojaava tekijä ei itse asiassa välttämättä olekaan Dvitamiini”, Jääskeläinen pohtii. Professori Antti Aro esitteli D-vitamiinin monia mahdollisia etuja, kuten sen diabetesta, nivelreumaa, MS-tautia ja syöpää ehkäisevää vaikutusta Duodecim-lehdessä jo viitisentoista vuotta sitten. Riittävänä pidetty veren seerumin D-vitamiinipitoisuus on 50 nanomoolia litraa kohden. Tilanne joka tapauksessa parani, kun VRN vuonna 2015 suositteli elintarvikealalle tavallisen suolan vaihtamista jodioituun suolaan. Onko vaikutukset kyetty todistamaan tieteellisesti. Samoin on tehnyt julkisista ruokapalveluista suurin osa”, Erlund kertoo. THL:n tutkijan Tuija Jääskeläisen mukaan näyttö on vielä ristiriitaista. Vuonna 2010 suositellut pitoisuudet tuplattiin. Hänen mukaansa on olennaista, että toimija, jonka toivotaan tekevän muutoksia, on mukana suunnittelussa. ”Realististen ratkaisuvaihtoehtojen punnitseminen yhdessä on ensiarvoisen tärkeää. Tämä koskee varsinkin lapsia. Tutkimustietoa aiheesta ei tosin juuri ole. Aikuisen on mahdollista saavuttaa pitoisuus ilman D-vitamiinivalmistetta, mikäli hän käyttää nestemäisiä maitotuotteita, rasvalevitteitä ja vähintään kaksi kertaa viikossa kalaa. Kansanravitsemusta seurataan myös ruokakulttuurin muuttumisen takia. Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja vapaa toimittaja. Jos oman D-vitamiinitasonsa haluaa mittauttaa, kannattaa pitää mielessä, että eri laboratoriomenetelmillä saadaan yllättävän erilaisia tuloksia. Moniin kaurajuomiin lisätään D-vitamiinia, ja muutama kotimainen kasviproteiinituotteiden valmistaja käyttää tuotteissaan jodisuolaa. Tutkijan mukaan vegaaniruokavalio tarvitsee edelleen lähes aina tuekseen ravintolisän. 1900-luvulla havaittiin struuman yhteys niukkaan jodinsaantiin, joka puolestaan johtuu maaperän vähäjodisuudesta. ”Emme suosittele suolankäytön lisäämistä. ”Koehenkilöiden D-vitamiinitasot ovat hyvät jo koejakson alkaessa. Ohjeet pätevät edelleen. Samaan aikaan luonnonkalan ja maitotuotteiden käyttäminen väheni. Koska tiede menee koko ajan eteenpäin, elintarvikkeiden täydentämistoimien tarvetta ja vaikutuksia on seurattava jatkuvasti. Tällöin päädyttiin jodioimaan suolaa, koska sitä käyttävät kaikki. Käytäntöä selittävät jodiongelman historiallinen tausta ja yleisyys maailmalla. Jodia tulee nyt tasaisemmin eri lähteistä”, hän selventää. ”Monivitamiinivalmiste on paras. Suomalaisten jodinsaanti pieneni vähitellen viime vuosikymmenten mittaan, kun teollisten elintarvikkeiden käyttö ja ruokailu kodin ulkopuolella lisääntyivät. Myös ruokatrendit vaikuttavat Ruokatrendit tulevat ja menevät, jotkut jäävät. Vegaanien D-vitamiinin ja jodin saanti on jonkin verran parantunut uusien ruokatuotteiden myötä. Miksi jodia lisätään juuri suolaan, kun ravitsemussuositusten mukaan suolan käyttöä tulisi suitsia. Suomessa havaittiin vuosituhannen alussa niukkaa jodinsaantia, mutta varsinaisia jodin puutosoireita ei ehditty todeta. Vegaaniruokavaliosta puuttuvat maitotuotteet, kananmuna ja kala, jotka ovat tärkeitä sekä D-vitamiinin että jodin lähteinä. Vegaanit ovat yhä riskiryhmä Ravinnon onnistuneista täydentämistoimista huolimatta asiantuntijoilla on edelleen huolenaiheita. ”Mikäli päivittäiseen ruokavalioon ei kuulu D-vitamiinin lähteitä, vitamiinilisä on aikuisillekin tarpeen vuoden pimeimpänä aikana”, Jääskeläinen sanoo. Suolan jodiointi on myös edullista ja helppoa, ja teollisuus koki toimenpiteen vaivattomaksi. Liian vaativia muutoksia ei kannata lähteä edistämään.” D-vitamiinin osalta yhteisymmärrys löytyi meijerija ravintorasvateollisuuden kanssa. ”Pystymme istumaan saman pöydän ääreen ja keskustelemaan”, luonnehtii tuloksellista järjestelmää THL:n tutkimuspäällikkö Iris Erlund. Puutosten korjaaminen on kiistatta tärkeää, mutta saannin nostaminen hyvältä tasolta korkeammaksi ei tuo lisähyötyjä, eikä suotuisia vaikutuksia näin ollen havaita.” Jääskeläinen viittaa suomalaisiin ravitsemussuosituksiin vuodelta 2014
Miksi sitten sivuvirtoja ja luonnon raaka-aineita ei käytetä kosmetiikassa nykyistä laajemmin. Sivuvirtojen hyödyntämisessä on kuitenkin haasteensa. Sivuvirtoja voitaisiin kuitenkin hyödyntää myös kosmetiikan raakaaineina. Mikäli jokainen sivuvirtaerä sisältää haluttuja vaikuttavia aineita eri määriä tai on koostumukseltaan vaihtelevaa, niiden hyödyntäminen vaatisi uuden kehitystyön ja reseptiikan jokaiselle erälle erikseen. Marjojen kuorissa ja siemenissä on runsaasti hyödyllisiä fenoliyhdisteitä. Yhdisteillä on monia positiivisia vaiIid a H ag lu nd Mila Hakalin (vas.), Laura Krupka, Satu Vuorela ja Nina Hemminki esittelivät Laurean kosmetiikkaprojektia ChemBio Finland 2019 -tapahtumassa Messukeskuksessa.. Muun muassa elintarvikeja puuteollisuudessa syntyy jalostuksen yhteydessä erilaisia sivuvirtoja, joista monet päätyvät tällä hetkellä rehuksi tai lannoitteeksi. Marjajätettä ja rypsijätettä voitaisiin käyttää raaka-aineina esimerkiksi kuorintavoiteissa, joissa ne voisivat korvata mikromuovirakeita. Hankkeessa tutkittiin kosmetiikkayritysten kiinnostusta muun muassa muiden teollisuudenalojen sivuvirtojen käyttöön. Tämä käy ilmi Laurea-ammattikorTeollisuuden sivuvirroista Kestävämpää kosmetiikkaa keakoulussa tehdyn Luonnon raakaaineet kosmetiikkateollisuudessa -selvityshankkeen tuloksista. Syy piilee usein niiden hinnassa, saatavuudessa, prosessoinnissa, valvonnassa tai epätasalaatuisuudessa. Vaikka suomalaiset kosmetiikan valmistajat ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita hyödyntämään kotimaisia sivuvirtoja laajemmin, niiden löytäminen voi olla haastavaa, niiden prosessointi vaatisi sellaisia laitteita tai erikoisosaamista, joita yritykseltä ei löydy, tai niiden oletetaan olevan kalliimpia kuin neitsytraaka-aineet. Lisäksi ongelmia saattaa tuottaa myös sivuvirtojen epätasalaatuisuus. 62 KEMIA 6/2019 Kosmetiikasta tulee kestävämpää, kun sen raakaaineina käytetään sivuvirtoja ja luonnonaineita. Monia mahdollisuuksia Kosmetiikkavalmistajien hyödynnettäväksi sopivia sivuvirtoja on tarjolla monenlaisia. Yksi esimerkki on rypsipuriste, jota syntyy kotimaisen rypsiöljyn jalostuksessa. Mehuteollisuuden sivuvirtana puolestaan syntyy marjamäskiä. Lisäksi rypsiöljyn tuotannossa käytetään bentoniittisavea, jota voitaisiin hyödyntää kasvonaamioissa
Kuluttajia kiinnostavat luonnonkosmetiikka ja kestävästi luonnosta saatavat raaka-aineet, ekologiset pakkausmateriaalit ja esimerkiksi puupohjaiset pakkausinnovaatiot, vegaanisuus sekä raaka-aineiltaan pelkistetyt tuotteet. Raaka-aineita ei pystytä kuljettamaan, säilömään ja käsittelemään niiden vaatimassa aikataulussa tai olosuhteissa, tai sivuvirtojen tuoteturvallisuuden kanssa on muita haasteita. Mikrolevien kasvatuksessa käytetään teollisuuden poistovesien ravinteita. Kuluttajia kiinnostaa Markkinat sivuvirtoja ja luonnon raaka-aineita hyödyntävälle kosmetiikalle ovat kasvussa. Funktio voi olla esimerkiksi kosteuttaja, viskositeetin säätäjä, säilöntäaine tai emulgaattori. Yksinkertaisten ja kestävien tuotteiden kysyntä on lisännyt myös pienten toimijoiden menestymismahdollisuuksia alalla. 63 6/2019 KEMIA kutuksia. Niissä kuluttajaa kiehtovat minimaalisen pakkauksen lisäksi usein myös vedetön ja säilöntäaineeton koostumus. Kosmetiikan uusille raaka-aineille pitää tehdä turvallisuusselvitys ennen niiden hyväksymistä EU:n ylläpitäUUSIA AMMATTILAISIA KOSMETIIKKA-ALALLE Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistyi tammikuussa 2018 historian ensimmäinen kosmetiikka-alan ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus nimeltä Kosmetiikka-alan kehittäminen ja johtaminen. mälle kosmetiikan raaka-aineiden listalle. Tuoteturvallisuuden ja kiertotalouden osaaminen edistää muassa teollisten symbioosien muodostumista. Esimerkkejä ovat vaikkapa rasvojen hydraus tai polyetyleeniglykoliketjun (PEG) lisääminen rasvahappoketjuun. Levien E-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin minkään muun tunnetun organismin. Myös ne aiheuttavat haasteita sivuvirtojen hyödyntämiselle. Ku va t: Ei ja Li pa st i Männynkuorirouhe sekä puolukan ja mustikan siemenja kuorijauheet sopivat hyödynnettäviksi ihonkuorintatuotteissa. Opiskelijoiden on mahdollista räätälöidä opinnoista kunkin omaa osaamista tukeva kokonaisuus, mutta koulutus sisältää myös kaikille yhteisiä opintoja, kuten raaka-aineiden ja alan lainsäädännön tuntemusta. Myös mikrolevät ovat luonnonaineita, joita voidaan hyödyntää kosmetiikan raaka-aineina. Raaka-aineista mainitaan myös niiden funktio eli se, mihin tarkoitukseen niitä kosmetiikkatuotteissa käytetään. Osalle raaka-aineista on määritelty pitoisuuksien suhteen enimmäisrajat ja joissain tapauksissa myös rajoituksia sen osalta, missä tuotteissa niitä saa tai ei saa käyttää. Hyväksymisen jälkeen raaka-aine saa INCI-nimen (International Nomenclature Cosmetic Ingredient), joka löytyy Euroopan komission ylläpitämästä CosIng-tietokannasta. EU valvoo turvallisuutta Osa toimivaa eurooppalaista kosmetiikkamarkkinaa ovat valvonta ja tuoteturvallisuus. Eija Lipasti on Laurean lehtori ja Satu Vuorela Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hankkeen projektipäällikkö.. Myös marjaekstraktit ovat kosmetiikkaan soveltuvia raaka-aineita. Asiantuntijuuden vahvistaminen on avain kestävämmän kosmetiikkateollisuuden kehittämiselle. Lisäksi monia kosmetiikan raaka-aineita muokataan, jotta niihin saadaan optimaalinen koostumus. Muun muassa palashampoot ja -saippuat ovat tehneet uuden paluun. Kosmetiikkateollisuuden toimijat ovat joutuneet sopeutumaan tähän uuteen kysyntään. Iida Haglund, Mila Hakalin, Nina Hemminki, Laura Krupka, Eija Lipasti ja Satu Vuorela Iida Haglund, Mila Hakalin, Nina Hemminki ja Laura Krupka ovat Laurea-ammattikorkeakoulun estenomian YAMK-opiskelijoita. Lisäksi yhdisteet tasapainottavat ihon mikrobistoa, ja niillä on antioksidanttisia vaikutuksia. Ne voivat kirkastaa ihoa ja suojata sitä saasteilta ja ultraviolettisäteilyltä. Yhdellä raaka-aineella voi myös olla useita funktioita. Tietokanta sisältää kaikki EU:n hyväksymät kosmetiikan raaka-aineet. Monet kosmetiikan raaka-ainevalmistajien tuotteista ovat usean raakaaineen seoksia, ja niillekin pitää tehdä turvallisuusselvityksensä. Kaikilta yrityksiltä ja toimijoilta ei löydy riittävää osaamista sivuvirtojen tutkimisessa tai prosessoinnissa
Nyt odotellaan enää lumisia kelejä. Pertti Koukkari on vuosien mittaan toiminut tutkimuskeskuksen ryhmäpäällikkönä, johtavana tutkijana ja tutkimusprofessorina. syyskuuta 2019. Termodynamiikkaa ja tasapainolaskentaa Seminaarin yhteydessä juhlittiin sekä professori Pertti Koukkarin 65-vuotissyntymäpäivää että hänen 25-vuotista uraansa VTT:ssä. Näitä uusia Pe tt er i Ka ng as Professori Pertti Koukkari vastaanotti symposiumin jälkeisessä iltatilaisuudessa syntymäpäivälahjaksi metsäsukset ja hiihtomonot. Tapahtuma kokosi yhteen noin 80 prosessimallinnuksen osaajaa akateemisesta maailmasta ja prosessiteollisuudesta. Laskennallista fysiikkaa ja monifaasikemiaa oli kytketty onnistuneesti toisiinsa sekä voimalaitosten tulipesien malleissa, rumpu-uuneissa että hydrometallurgisissa saostusreaktoreissa. Hänen aloitteestaan VTT:ssä on kehitetty ChemSheetja KilnSimu-ohjelmistot. VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran avauspuheenvuoron jälkeen symposiumin monipuolinen ohjelma käsitteli sekä prosessilaskennan teoreettisia perusteita että useita käytännön sovelluksia prosessiteollisuuden eri aloilta. Seminaaripäivän koko ohjelma sekä esitysten tiivistelmät löytyvät osoitteesta https://urly.fi/1jMG. Useita teollisia metallurgisia prosesseja oli optimoitu kehittynyttä prosessilaskentaa soveltamalla. 64 KEMIA 6/2019 Teknologian tutkimuskeskus VTT isännöi syyskuussa prosessimallintamisen kansainvälistä symposiumia. Parhaimmillaan laskennan avulla kehitetyt sovellukset ovat yltäneet 50– 60 prosentin vähennyksiin prosessien energiankulutuksessa sekä hiilidioksidipäästöissä. petteri.kangas@vtt.fi. Petteri Kangas Latest in Modelling Symposium – In Honour of Professor Pertti Koukkari’s 65 th Birthday -symposium järjestettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tiloissa Espoon Otaniemessä 12. Kiertotalousprosessien ongelmanratkaisua Monet teemat toistuivat useissa esityksissä. laskentamenetelmiä oli upotettu osaksi kaupallisia simulointiohjelmistoja, joita ovat muun muassa ChemSheet, KilnSimu, HSC Chemistry ja FactSage. Tilaisuuden toisen keynoteesitelmän piti professori Pertti Koukkari itse. Kokoontumisella juhlistettiin professori Pertti Koukkarin 65-vuotispäivää. Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija. Uusien yhdisteiden ja elektrolyyttien aineominaisuuksia oli tutkittu sekä kokeellisesti että ennustettu niitä ab initioja koneoppimistekniikoiden perusteella. Seminaaripuhujina olivat keynoteluennoija akatemiaprofessori Tapio Salmi Åbo Akademista, useat kotiTAPAHTUMIA Pertti Koukkarin juhlaseminaari esitteli Prosessilaskennan uutuuksia maisen prosessiteollisuuden edustajat sekä edustava joukko ulkomaisia asiantuntijoita. Monifaasikemiaa sovellettiin laajasti erilaisten kiertotalousprosessien suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun. Koukkarin tutkimuksellisena keihäänkärkenä on ollut kemiallisen termodynamiikan ja erityisesti rajoitetun tasapainolaskennan soveltaminen teollisten ongelmien ratkaisuun
Tohtorikoulutettava Kukka-Maaria Erkkilä Ilmakehätieteiden keskuksesta kertoi metsien vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Tietoiskut kiinnostivat Helsingin intensiivijakson aikana nuoret pääsivät tutustumaan toisiinsa ja työskentelemään kasvotusten. Niiden sisällä ryhmät tarkensivat tutkimuskysymyksiään kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Projektien tueksi mahtava joukko asiantuntijoita kävi pitämässä tietoiskuja kurssilaisille, ja nuoret saivat esittää kysymyksiä. Globaalit haasteet -kurssi oli suunniteltu opiskelijoiden etukäteen lähettämien kysymysten ja Helsingin yliopiston strategisten tutkimusteemojen pohjalta. Tietojenkäsittelytieteen jatko-opiskelija Janne Leppä-Aho demonstroi tekoälyalgoritmin koodaamista. Nuoret tarttuivat isoihin haasteisiin Valtaosa kurssista tapahtuu etätyöskentelynä joko kurssin verkko-oppimisympäristössä tai kunkin projektiryhmän itse valitseman alustan kautta. Osa ryhmistä kerää aineistoaan mielipidekyselyillä eri maista, osa tekee kirjallisuuskatsauksia ja osa hankkii tutkimusaineistonsa kokeellisesti. 65 6/2019 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Lukiolaiset eri maista pohtivat tätä ja muita aikamme ongelmia kansainvälisellä kesäleirillä Helsingissä. Maija Aksela, Iisa Rautiainen ja Topias Ikävalko Iso joukko innostuneita lukioikäisiä nuoria muun muassa Puolasta, Turkista, Kiinasta ja Suomesta kokoontui elokuiseksi viikoksi Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle. Nuoret osallistuivat ensimmäiselle Global Challenges for Youth -kesäkurssille, jonka aikana heille järjestettiin toiminnallisia aktiviteetteja myös Kemianluokka Gadolinissa sekä yliopiston fysiikan tiedeluokassa F2k:ssa. Nuoret olivat jo kesäkuun alusta lähtien työstäneet oppimisprojektejaan ja pohtineet valitsemaansa maailmanlaajuista haastetta Mooc-verkkokurssilla. Projekteja tehtiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvistä käsityksistä eri maissa, ilmastonmuutoksen vaikutuksista Keski-Afrikassa, Seebeckin ilmiön hyödyntämisestä energiantuotannossa sekä siitä, kuinka hyvin koulu valmentaa nuoria aikuisuuden haasteisiin. Projektiaiheet ja innostavat asiantuntijaluennot saivat aikaan runsasta, hedelmällistä keskustelua. Kurssi pyritään jatkossa järjestämään joka vuosi. Kurssi sisältää verkko-osuuden ja kesäleirin. Johtava asiantuntija Mikko Dufva Sitrasta piti mielenkiintoisen esityksen tulevaisuusajattelusta. Teemoja ovat ilmastonmuutos, digitalisaatio, energia ja hyvinvointi. Ryhmät saivat valita projektinsa toteutustavan itse. Globaalit haasteet -kurssi on osa tutkimushanketta, jossa kehitetään uusia ratkaisuja nuorten tiedekasvatukseen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Professori Petri Pellikka esitteli Helsingin yliopiston Keniassa sijaitsevan Taita-tutkimusaseman toimintaa. Kestävän kehityksen vastuuvirkamies Johannes Puukki ulkoministeriöstä esitteli ilmastopolitiikkaa ja kansainvälistä sopimusmenettelyä. Helsingissä 73 hakijan joukosta valitut 30 opiskelijaa jakautuivat neljän teeman perusteella projektiryhmiin. Geoinformatiikan tohtorikoulutettava Vuokko Heikinheimo piti esityksen paikkatietojärjestelmästä ja big datan eli massadatan käytöstä kaupunkija liikennetutkimuksessa. Vilkkaita keskusteluja Kesäinen leiriviikko Helsingissä sai osallistujilta positiivista palautetta. Maija Aksela on Kemianluokka Gadolinin johtaja ja Iisa Rautiainen ja Topias Ikävalko kurssikoordinaattoreita. Hän käsitteli muun muassa sitä, millaiseen maailmaan nuoret kasvavat ja miten siihen voi vaikuttaa. maija.aksela@helsinki.fi iisa.rautiainen@helsinki.fi topias.ikavalko@helsinki.fi Iis a Ra ut ia in en Kesäleiriviikko Helsingissä tarjosi eri maista saapuneille nuorille kurssilaisille tilaisuuden tutustua toisiinsa kasvotusten.. www.kemianluokka.fi Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Keski-Afrikassa
HÄIRIÖTEKIJÖISTÄ VOI yrittää päästä eroon eri tavoin. Siinä jokainen yksityiskeskustelu opiskelijan kanssa aloitetaan kommentilla ”ai sinä opiskelet täällä”. Assistentit irtisanottiin ja harjoitusten pitäjiksi pantiin toisia opiskelijoita. Tehokkainta on siirtää luento kokonaan eri laidalle kaupunkia. Yksinkertaisin tapa on vaikuttaa näiden motivaatioon. Toinen hyvä keino on luennon peruuttaminen joko h-hetkellä ja/tai ilmoittamatta asiasta lainkaan. Tutkijoita alettiin painostaa apurahajuoksupyörillä. Sitkeinkin häiriötekijä lopettaa harjoituksissa käymisen siinä vaiheessa, kun opetusta antava ei kykene laskemaan yhtään laskua oikein. Nykyään sen eteen on tehtävä töitä, kuten opetushommia. SITTEN AKATEMIAAN iski ulkomaailman kova arki. Juustohöylätyt tutkijatiimit ja erityisesti assistenttien siirto akatemian ulkopuolelle luovat erinomaiset puitteet häiriöiden vähentämiseen. Siinä luento on pidettävä, mutta tilaisuuteen mennään myöhässä ja eväiden kanssa. Kun yliopistot olivat toiminnassa vain kahdeksan kuukautta vuodessa, pakollista työaikaa kertyi vuodessa suurin piirtein yhtä paljon kuin epäakateemikoilla kuukaudessa. Ennen muinoin opiskelijat kävivät harjoitustöissä ja laskuharjoituksissa, joita veti asiaa ymmärtävä henkilö. Sihteereitä ryhdyttiin siirtämään kiihtyvään tahtiin opetustehtaiden ulkopuolelle. Sitten valtiovallan leikkauskoneisto ojensi auttavan kätensä. Samalla naamalle viritetään yllättynyt ilme, josta menetelmän nimikin juontaa juurensa. Häiriöiden tervehtimisessä kannattaa noudattaa yllärimenetelmää. Akateemikot saattoivat siis keskittyä tärkeisiin asioihin, kuten puutarhanhoitoon, ja putken päässä odotti varma eläke. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Usein assistenteilla oli jopa opetuskokemusta, mikä tietysti innosti häiriötekijöitä opiskelemaan. Velvollisuuksia oli lisäksi kevennetty akateemisella vartilla, eli joka tunnista saattoi hyvällä omallatunnolla nipistää neljänneksen. Jos et jaksa kipittää pyörässä ja tuottaa tutkimuspaperia, olet pian ilman rahaa. Se sisältää useita vaihtoehtoja. Nehän olisivat muuten mukavia, mutta luennoille ja muihinkin tilaisuuksiin tulee jatkuvasti häiritseviä tekijöitä, kuten opiskelijoiksi kutsuttuja häiriöitä. Keemikko Akatemian tarkkailija KEEMIKKO ”Akateemikot saattoivat keskittyä tärkeisiin asioihin, kuten puutarhanhoitoon.”. Hitain liikkein kateederilla suoritetun kana-juustosämpylä-performanssin päättää koko salin täyttävä röyhtäisy. Vihreät oksat karsittiin. Edes professuuria ei automaattisesti seuraa hyvä elämä. Ensinnäkin luentosalia voi vaihtaa viime tingassa. Kolmas vaihtoehto on akateemikolle työläämpi. Professorille riitti, kun luki vanhoja kelmukalvojaan kateederilla lukukausien aikana neljä tuntia viikossa ja oli opiskelijoiden tavoitettavissa kaksi tuntia viikossa. Häiriötekijöille kerrotaan, että taas on aikataulut niin kireällä, että lounas on hoidettava luennoimisen lomassa. YLIOPISTOJEN SÄÄSTÖKUURIT ovat osaltaan helpottaneet akateemikkojen taakkaa. ENNEN OLI akateemisessa paratiisissa kaikki hyvin. Opiskelijaa voi esimerkiksi säännönmukaisesti kutsua ”tytöksi” tai ”pojaksi”, sillä kyseiset termit ovat pannassa vain alakoulussa. Menetelmä saa kolme ensimmäistä penkkiriviä lakoamaan heti, ja seuraavaan luentoon mennessä valtaosa häiriöistä on tehnyt omat johtopäätöksensä. Tempun voi tehdä samalla kampuksellakin, mutta tulokset ovat heikompia. MIKÄLI HÄIRIÖITÄ on tuhottoman paljon, on paras kokeilla luentomenetelmää. Viroista tuli pätkätöitä. 66 KEMIA 6/2019 Häiriöitä paratiisissa Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi
Kirjoittaja myös antaa toivoa käynnissä olevan ilmastonmuutoksen kohtaamiseen ja osoittaa, että ihmisellä on kyky muuttaa omaa toimintaansa ja selviytyä vaikeista luonnonkatastrofeista. Yhteistyön myötä naisten ajatusmaailma kohtasi, ja syntyi ajatus muovia korvaavasta biomateriaalista, jonka avulla maailman hukkuminen muoviroskaan voitaisiin pysäyttää. Ca ta Po rt in tutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden yhdistämisestä maailman suurimpien haasteiden ratkaisemisessa”, sanoo rehtori Mari Walls. Näitä samoja taitoja ja oppeja hyödynnän edelleen joka päivä.” Suvi Haimin perustama Sulapac Oy työllistää tätä nykyä yhteensä 26 henkeä. ”Tutkimusta tehdessä joutuu opettelemaan epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa ennen kuin oikea tutkimussuunta löytyy. Tunnustuksen perusteena on Rosenlundin teos Sää joka muutti maailmaa (Schildts&Söderströms 2019). 67 6/2019 KEMIA HENKILÖUUTISIA Uuden Tampereen yliopiston ensimmäiseksi Vuoden alumniksi on valittu tekniikan tohtori Suvi Haimi. ”Uuden yliopistomme ensimmäisen Vuoden alumnin työssä tiivistyy hienosti yliopistomme ydinajatus huippuSu la pa c O y Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund on saanut tiedonjulkistamisen vuoden 2019 valtionpalkinnon. Hänen väitöstyönsä oli aikoinaan ensimmäinen Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen Suvi Haimin visio on Maailman pelastaminen muoviroskalta yliopiston yhdessä ohjaama väitöskirja. Nykyisin Suvi Haimi hyödyntää osaamistaan omassa yrityksessään Sulapac Oy:ssä, joka kehittää ja valmistaa puupohjaisia materiaaleja muun muassa elintarvikeja kosmetiikkapakkauksiin. Biokemisti Haimi väitteli tohtoriksi lääketieteellisistä biomateriaaleista vuonna 2008. Väitöskirjan jälkeen työ on isoksi osaksi rahoituksen hakemista. Ilmastotutkimusta, meteorologiaa, historiantutkimusta ja tutkimusmatkoja yhdistävä kirja avaa kuvan siihen, kuinka sää ja ilmasto ovat kaikkina aikoina olleet ihmiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä asioita kaikkialla maailmassa, raati kiittää. ”Väitöskirja ja yliopistoura ovat kuitenkin loistava pohja startup-yrittäjyyteen”, Haimi sanoo. Tutkijantyöt saivat molemmilta jäädä taakse. Kaksikko tutustui toisiinsa Tampereen yliopistossa, kun Haimi ohjasi Tirkkonen-Rajasalon väitöstutkimusta. Rosenlund selvittää monipuolisesTiedetoimittaja Marcus Rosenlund palkittiin ti sitä, kuinka ilmasto-olosuhteet ovat vaikuttaneet sekä politiikkaan ja sotiin että arjen asioihin, kuten ruokatottumuksiin. Vuoden 2019 elämäntyöpalkinnon sai professori Pertti Mustajoki, joka tunnetaan terveysja elämäntapavalistajana. syyskuuta. Opetusja kulttuuriministeriö myöntää valtion tiedonjulkistamispalkinnot merkittävästä ajankohtaisesta tai esimerkillisestä pitkäjänteisestä tiedonjulkistamistyöstä. Palkitsijoiden mukaan Rosenlundin kirja tuo punnitun, laaja-alaisen näkökulman ilmastonmuutosta käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valinta julkistettiin lukuvuoden avajaisissa 10. Marcus Rosenlund on työskennellyt parikymmentä vuotta toimittajana Svenska Ylessä, jossa hän toimittaa Kvanthopp-tiedeohjelmaa. ”Yliopistoura hyvä pohja yrittäjyydelle” Suvi Haimi perusti Sulapacin vuonna 2016 yhdessä Laura Tirkkonen-Rajasalon kanssa. Yrityksen tähtäin on maailmanmarkkinoilla.
Vastaväittäjänä toimi prof. Alexander Frey. Krisztian Kordas (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Isaac Afara. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi TkT Katri Rankinen (Suomen ympäristökeskus) ja kustoksena prof. Da. Vastaväittäjänä toimi dos. Olli Varis. Tampereen yliopisto DI Paxton Juutin väitöskirja Development of Aerosol Measurement and Synthesis Technology for Functional materials tarkastettiin 13.9.2019. Shirin Asaadin väitöskirja Dry-Jet Wet Spinning of Technical and Textile Filament Fibers from a Solution of Wood Pulp and Waste Cotton in an Ionic Liquid tarkastettiin 20.9.2019. Kimmo Porkka. M.Sc. Anna Mikkola (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Liisa Holm. DI Maria Leikolan väitöskirja Application of Case-based Reasoning in Retrieval of Scholarly Articles about Cyanide-free Gold Leaching tarkastettiin 4.10.2019. FM Riikka Karjalaisen väitöskirja Studies on drug resistance and molecular biomarkers in acute myeloid leukemia tarkastettiin 4.10.2019. Elina Kalenius. Kaarina Sivonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Mohan Babun väitöskirja Novel mechanisms underlying impaired post-ischemic tissue revascularization and repair in atherosclerotic and type 2 diabetic mouse models: Studies using nextgeneration sequencing tarkastettiin 11.10.2019. FM Sami Blomin väitöskirja Spatial characterisation of prostate cancer by multiplex immunohistochemistry and quantitative image analysis tarkastettiin 27.9.2019. Ari Jokilaakso. 68 KEMIA 6/2019 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Mika Jalavan väitöskirja The water we eat: Methods for estimating water use of diets in changing food tarkastettiin 30.8.2019. FM Anniina Kiesilän väitöskirja Supramolecular chemistry of anion binding receptors based on concave macrocycles tarkastettiin 11.10.2019. Hugh J. Antreas Afantitis (NovaMechanics Ltd) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Katja Väyrysen väitöskirja Atomic Layer Deposition of Late First-Row Transition Metals: Precursors and Processes tarkastettiin 11.10.2019. Consuelo De Moraes (Zürichin teknillinen yliopisto ETH, Sveitsi) ja kustoksena emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Mäkelä. Mithilesh Prakashin väitöskirja Optimization of Multivariate Regression Techniques for Near-Infrared Spectroscopic Characterization of Articular Cartilage tarkastettiin 20.9.2019. Xavier Deupi i Corral (Paul Scherrer -instituutti, Sveitsi) ja kustoksena prof. DI Mikael Ritamäen väitöskirja Steering Capacitor Film Development with Methods for Correct and Adequate Dielectric Performance Assessment tarkastettiin 13.9.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Leena Saastamoinen (Kela) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. tutk. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT DI Khum Gurungin väitöskirja Membrane bioreactor for the removal of emerging contaminants from municipal wastewater and its viability of integrating advanced oxidation prosesses tarkastettiin 1.10.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Byrne (FOCAS-tutkimusinstituutti, Irlanti) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Enni Nygrénin väitöskirja Recovery of rubidium from power plant fly ash tarkastettiin 4.10.2019. Vastaväittäjänä toimi Dr. Giuliano Di Baldassarre (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Nuria Montserrat (Katalonian biotekniikan instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Patrick Micke (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jari YliKauhaluoma. Inge Bellemans (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jean-Marc Daran (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää. Flyura Djurabekova. Vastaväittäjänä toimi dos. Mari Lundström. DI Kristoffer Krogeruksen väitöskirja Elucidating Flavour Formation and Stress Tolerance in Brewing Yeast Hybrids tarkastettiin 20.9.2019. Mihkel Vesken väitöskirja Multiscale-multiphysics modelling of metal surfaces tarkastettiin 11.10.2019. Yongping Liaon väitöskirja CO 2 -assisted synthesis of single-walled carbon nanotubes and their thin film properties tarkastettiin 27.9.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Esko Kauppinen. M.Sc. Harri Savilahti (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Maiju Rinteen väitöskirja Molecular evolution of G proteincoupled receptors—insights into the orexin system tarkastettiin 27.9.2019. Vera Ehrenstein (Århusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Raimo Tuominen. HansJosef Hug (Baselin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto Prov. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. FM Anita Mäen väitöskirja Development of genetic phytoVÄITÖKSIÄ plankton monitoring tarkastettiin 13.9.2019. Jari Koskinen. Alexey Tsapenkon väitöskirja Enhancing optoelectronic performance of randomly oriented single-walled carbon nanotube films tarkastettiin 4.10.2019. DI Ilari Rissasen väitöskirja Magnetization dynamics and energy dissipation in magnetic thin films tarkastettiin 11.10.2019. M.Sc. Herbert Sixta. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto FM Pilvi Ruotsalaisen väitöskirja Extended-spectrum ?-lactamaseproducing Enterobacteriaceae: risks during antibiotic treatment and potential solutions to cure carriage tarkastettiin 6.9.2019. Juan José Vilatela (IMDEA-instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Michael Steiger (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Klas Hjort (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Seppo Ylä-Herttuala. Johanna Timonen. Rita Gerardy-Schahn (Hannoverin lääketieteellinen instituutti, Saksa) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Mikko Alava. Vastaväittäjinä toimivat apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto FM Fawzi Khoder-Aghan väitöskirja Molecular interactions and functional organization of Golgi glycosyltransferases acting on N-glycans tarkastettiin 20.9.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Paul Erhart (Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Dearden (Brighamin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena akat.tutk. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi vanh. M.Sc. Ziad Mallat (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena akat.prof. Elina Lämsän väitöskirja Pharmacy customers’ experiences with electronic prescriptions— A survey during the nationwide implementation tarkastettiin 30.8.2019. David V. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikael Skurnik (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Adedayo Mofikoyan väitöskirja Protective functions of plant semi-volatiles and their degradation products on plant surface tarkastettiin 13.9.2019. Ulla Lassi. Vastaväittäjänä toimi prof. Alexander Okotrub (Novosibirskin yliopisto, Venäjä) ja kustoksena prof. Marja Tiirola. Vastaväittäjänä toimi prof. Esko Kauppinen. Johanna Arola. Matti Jalasvuori. Sarah Butcher. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Jussi Aavin väitöskirja Development of mechanical characterization methods for thin films and interfaces tarkastettiin 6.9.2019. Martyn Pemble (Corkin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Thomas Bechtold (Innsbruckin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Seppo Vainio. Kerstin Forsberg (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Eva Szegezdi (Galwayn NUIyliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Vsevolod Iakovlevin väitöskirja Advanced synthesis of single-walled carbon nanotube films by aerosol CVD method for electro-optical applications tarkastettiin 4.10.2019. Helsingin yliopisto FM Outi Lyytisen väitöskirja Molecular details of the double-stranded RNA virus replication and assembly tarkastettiin 6.9.2019. Sakari Kellokumpu. Johanna Uhari-Väänäsen väitöskirja Contributions of µand ?-opioidergic systems to ethanol intake and addiction tarkastettiin 4.10.2019. Esko Kauppinen. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Tuomas Vielman väitöskirja Thermodynamic properties of concentrated zinc bearing solutions tarkastettiin 20.9.2019. Jari Tiihonen. Veer Singh Marwahin väitöskirja Strategies to Improve Standardization and Robustness of Toxicogenomics Data Analysis tarkastettiin 6.9.2019. Ari Väisänen. Maria Messing (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FL Antti Tanskasen väitöskirja Drug use modelling method PRE2DUP, From Prescriptions to Drug Use Periods tarkastettiin 13.9.2019. Mikko Ritala. Zenglai Tanin väitöskirja Generation of renal organoids from mouse embryonic stem cells tarkastettiin 20.9.2019. DI Heidi Salon väitöskirja Assessing the effects of subsurface drainage on hydrogeology and nitrogen transport in Nordic fields tarkastettiin 11.10.2019. M.Sc. DI Katri Avarmaan väitöskirja Thermodynamic Properties of WEEE-based minor elements in copper smelting processes tarkastettiin 20.9.2019. Bo Söderpalm (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jarmo Holopainen. Prov. Harri Koivusalo. Vastaväittäjänä toimi prof
Sabine Müller (Greifswaldin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Hän täytti nanohiukkaset celastroli-nimisellä lääkeaineella ja pinnoitti ne sokeriyhdistelmällä, jolloin sokerinnälkäiset syöpäsolut haalivat lääkettä itseensä energian toivossa. Celastroli horjuttaa syöpäsoluja ja aiheuttaa niille solukuoleman. Filosofian maisteri Erik Niemelän väitöskirja Nanoparticles as targeting system for cancer treatment tarkastettiin Åbo Akademissa 20.9.2019. Paula Mulo. ”Teoreettisin menetelmin pystyttiin kuitenkin simuloimaan eri vaihtoehtoja rakenteille, joista lopulta yksi erottui edukseen muiden joukosta”, Kaappa kertoo. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Sittemmin kokeellinen työ vahvisti lasketun rakenteen oikeaksi. Sari Laihonen (ABB:n tutkimuskeskus, Ruotsi) ja kustoksena dos. Samalla selvisi, että rakenne nopeuttaa hiilidioksidin hajoamista hiilimonoksidiksi. Pöyry Oyj ÅF Pöyryn Suomen maajohtajaksi on nimitetty DI Kalle Rasinmäki. Havaintoa voidaan hyödyntää esimerkiksi haitta-aineiden kierrätyksessä ja katalyyttien kehitystyössä. Hän siirtyy tehtävään Helmholtz-keskuksesta Saksan Kielistä. Nanoklusterilla tarkoitetaan usein melko isoa molekyylia, jossa on korkeintaan muutamasta kymmenestä metalliatomista koostuva ydin. Pasi Virta. FM Ville Tähtisen väitöskirja Recognition of Double-Helical DNA and RNA by Modified Triplex-Forming Oligonucleotides and Peptide Nucleic Acids tarkastettiin 11.10.2019. Turun yliopisto DI Matleena Punkkisen väitöskirja SNF1-related protein kinases: activation, responses to osmotic stress, and cuticle formation tarkastettiin 6.9.2019. Teknologian tutkimuskeskus VTT FM Simo Ellilä on nimitetty vanhemmaksi tutkijaksi tiimiin Bioprocess engineering, FT Sanni Voutilainen tiimiin Protein discovery and engineering ja FM Anne Huuskonen tiimiin Protein production. Kultaja hopeaklusterit voivat nopeuttaa kemiallisia reaktioita. Itä-Suomen yliopisto Farmaseuttisen solubiologian ja immunologian professoriksi on nimitetty FT Anu Kauppinen. László Szabados (BRC-instituutti, Unkari) ja kustoksena apul.prof. M.Sc. Tutkija Sami Kaappa onnistui väitöskirjatutkimuksessaan laskemaan yhdestätoista kultaatomista koostuvan nanoklusterin tarkan rakenteen. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Nicola Gaston Aucklandin yliopistosta Uudesta-Seelannista ja kustoksena akatemiaprofessori Hannu Häkkinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Ana Andjelkovi?in väitöskirja Expression of Alternative Oxidase Influences Cell Migration tarkastettiin 14.9.2019. Syöpäsolujen lääkepitoisuus voidaan näin nostaa selvästi suuremmaksi kuin kehon muiden solujen. Yhtymän varatoimitusjohtajaksi on nimitetty Picosun Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Juhana Kostamo. Rafael Garesse (Madridin yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Baoru Yang. Filosofian maisteri Sami Kaapan väitöskirja Analysis and Applications of Electronic Structure in Gold and Silver Nanoclusters tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.9.2019. Vastaväittäjänä toimi yliopistonlehtori Róisín Owens Cambridgen yliopistosta Isosta-Britanniasta ja kustoksena professori John Eriksson. Tutkija Erik Niemelä käytti väitöstyössään hyväkseen myös syöpäsolujen korkeaa aineenvaihduntaa ja nopeaa solujakautumista. TkT Visa Vesterinen ja M.Sc. Sami Kaappa Erik Niemelä. Rasinmäki on nimitetty myös Pöyry Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. Aigar Vaigu tiimiin Environmental metrology. Leena Hupa. Syöpäsolujen pinnalla on paljon folaattireseptoreita, joten Niemelä kohdensi lääkettä kasvainsoluihin myös yhdistämällä nanopartikkelit foolihappoon. Kokeellisin keinoin rakennemääritys ei ollut onnistunut. Vastaväittäjänä toimi prof. Franz Winter (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Åbo Akademi Uuden merenja vedentutkimusprofessuurin haltijaksi tenure track -apulaisprofessorina on nimitetty meriekologian tohtori Christian Pansch. Kari Lahti. Colm McCaffrey on nimitetty vanhemmiksi tutkijoiksi tiimiin Sensors and circuits ja M.Sc. Picosun Yhtymä Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Jussi Rautee, joka on toiminut parikymmentä vuotta ABB:n johtotehtävissä. Tero Järvinen. Howard Jacobs. Sitä suojaavat erilaiset ligandit niin, että rakenne ei hajoa liuottimessa. Niemelä kokeili nanopartikkelien täyttämistä myös fingolimodilla, joka estää etäpesäkkeiden muodostumista. Nanopartikkeleita voidaan muokata syöpäsolujen ainutlaatuisten ominaisuuksien mukaan niin, että ne kuljettavat lääkeaineen kohdennetusti perille. 69 6/2019 KEMIA NIMITYKSIÄ vide Fabiani (Bolognan yliopisto, Italia) ja Ph.D. Tutkija löysi hiilidioksidia pilkkovan kultamolekyylin Nanopartikkelit vievät syöpälääkkeen perille Näin syntynyt kohdennettu yhdistelmälääke voisi hänen mukaansa olla perinteisiä sytostaattihoitoja tehokkaampi pahanlaatuisten kasvainten hoitomuoto. Ye Tianin väitöskirja Phenolic Compounds from Finnish Berry Species to Enhance Food Safety tarkastettiin 27.9.2019. Pipsa Saharinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Kemianteollisuus ry Toimitusjohtajan ja hallintojohtajan assistenttina on aloittanut yomerkonomi Pirve Ovaskainen. Vastaväittäjänä toimi Dr. Lisäksi sillä on vähemmän sivuvaikutuksia. Åbo Akademi DI Hanna Kinnusen väitöskirja The role and corrosivity of lead in recycled wood combustion tarkastettiin 30.8.2019. Kaappa laski kultamolekyylin rakenteen tietokonesimulaatioiden avulla. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Maria Vähätuvan väitöskirja Regulation of angiogenesis: Role of R-Ras, furin and syndecan 4 in retinal angiogenesis tarkastettiin 20.9.2019. Marina Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Hän johtaa myös yhtiön prosessiteollisuus-divisioonan yksiköitä Suomessa ja Aasiassa
Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Henrikki LiimaHENKILÖUUTISIA tainen Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Kaj Backfolk. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Kemikaaliriskinhallintaa käytännössä Tampere 30.10.2019 ttl.fi > Koulutukset ja palvelut > Koulutuskalenteri Bioenergiapäivä 2019 Helsinki 31.10.2019 bioenergia.fi Teknologia 2019 Helsinki 5.–7.11.2019 teknologia.messukeskus.com Luonnontuotepäivät 2019 Kajaani 5.–7.11.2019 aitoluonto.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimuspaivat Easyfairs Empack 2019 Helsinki 6.–7.11.2019 www.easyfairs.com/fi/empack-2019/ European Biomass to Power Helsinki 6.–7.11.2019 wplgroup.com/aci/event/ Kokkola Material Week Kokkola 9.–14.11.2019 materialweek.fi Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Helsinki 19.–20.11.2019 ttl.fi > Koulutukset ja palvelut > Koulutuskalenteri Ruiskuvalupäivät Lahti 20.–21.11.2019 www.muoviyhdistys.fi > Tulevia tapahtumia Laboratorion Excel-sovellukset Helsinki 20.–21.11.2019 ael.fi > Koulutustarjonta Lujitemuoviseminaari Valkeakoski 27.–28.11.2019 www.plastics.fi/lujitemuoviseminaari Farmasian päivät Helsinki 29.–30.11.2019 www.farmasianpaivat.fi Labquality Days Helsinki 6.–7.2.2020 www.labquality.fi Plastexpo Nordic, PacTec, FoodTec, Sign, Print & Pack Helsinki 11.–12.3.2020 messukeskus.com 3D & New Materials Tampere 18.–19.3.2020 www.3dnewmaterials.fi/en/ MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 8 th international conference on Carbon for Energy Storage and Environment Protection Alicante, Espanja 20.–24.10.2019 cesep2019.com SEPAWA Congress and European Detergents Conference Berliini, Saksa 23.–25.10.2019 sepawa-congress.de 3 rd International Caparica Christmas Conference on Translational Chemistry Caparica, Portugali 2.–5.12.2019 www.ic3tc2019.com Biocides Europe 2019 Wien, Itävalta 3.–4.12.2019 events.chemicalwatch.com 4 th European Mineral Fertilizer Summit Bryssel, Belgia 4.–5.12.2019 wplgroup.com/aci/event/ Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Tucson, Yhdysvallat 12.–18.1.2020 icpinformation.org Future of Polyolefins Summit Bryssel, Belgia 22.–23.1.2020 wplgroup.com/aci/event/ Maximizing Propylene Yields 2020 Barcelona, Espanja 22.–23.1.2020 wplgroup.com/aci/event/ Berzeliusdagarna Tukholma, Ruotsi 31.1.–1.2.2020 www.berzeliusdagarna.se Future of Surfactants Summit Berliini, Saksa 12.–13.2.2020 wplgroup.com/aci/event/ Chemistry Conference for Young Scientists Blankenberge, Belgia 19.–21.2.2020 chemcys.be 3 rd Euro Chemistry Conference Rooma, Italia 16.–17.3.2020 chemistry-conference.com Circular Materials Conference Göteborg, Ruotsi 17.–18.3.2020 www.circularmaterialsconference.se Ecomondo – The Green Technology Expo Rimini, Italia 5.–8.11.2019 en.ecomondo.com Aquatech Amsterdam, Alankomaat 5.–8.11.2019 www.aquatechtrade.com/amsterdam Polyolefin Additives 2019 Wien, Itävalta 12.–14.11.2019 www.ami.international/events Future of Biogas Europe Amsterdam, Alankomaat 13.–14.11.2019 wplgroup.com/aci/event/ Specialist Conference Polyurethane 2019 Reutlingen, Saksa 13.–14.11.2019 www.fsk-vsv.de/termine-veranstaltungen The 2019 European Thermoplastic Compounding Summit Düsseldorf, Saksa 13.–14.11.2019 wplgroup.com/aci/event/ 15 th International Conference on Polysaccharides-Glycoscience Praha, Tšekki 13.–15.11.2019 www.euchems.eu/events/ European Base Oils and Lubricants Summit 2019 Rotterdam, Alankomaat 20.–21.11.2019 wplgroup.com/aci/event/ Polymer Foam 2019 Hampuri, Saksa 26.–27.11.2019 www.ami.international/events PBSI 2019 Rooma, Italia 2.–4.12.2019 premc.org/conferences/ Liukosellusta valmistettu mikrofibrilloitu selluloosa kestää hyvin lämpöä, ilmenee LUTyliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta. Diplomi-insinööri Salla Hiltusen väitöskirja Hydrothermal stability of microfibrillated cellulose tarkastettiin Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa 6.9.2019. Pitkän lämpökäsittelyn seurauksena muodostui hajoamistuotteina muun muassa sokereita, orgaanisia happoja, furaaneja ja Mikrofibrilloitu selluloosa on lupaava aine moneen käyttöön aromaattisia yhdisteitä. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Te em u Le in on en /L U Tyl io pi st o Salla Hiltunen. Sellun viskositeetti säilyi noin 20 tunnin käsittelyn aikana lähes muuttumattomana 120 ja 150 celsiusasteen lämpötiloissa. Mikrofibrilloitu sellu muodostaa vedessä hyvin viskoottisen geelin, jolla on suuri pinta-ala ja suuri vedenpidätyskyky. Mikrofibrilloidulla sellulla ainakin yksi dimensio on pienempi kuin sata nanometriä. 70 KEMIA 6/2019 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Kun lämpökäsittelyaika oli lyhyt, syntyi vain pieniä määriä hajoamistuotteita. Sen sijaan kaikkien Salla Hiltusen tutkimien mikrosellulaatujen vedenpidätyskyky heikkeni lämpökäsittelyn seurauksena. Ominaisuuksiensa ansiosta sellu voisi sopia muun muassa elintarvike-, kosmetiikka-, maalija lääketeollisuuden käyttöön. Mikrofibrilloitua sellua saadaan selluloosapohjaisesta materiaalista hajottamalla sitä mekaanisesti pienempiin osiin. Lisäksi lämpökäsittely sai kaikkien sellujen värin tummenemaan. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi
71 6/2019 KEMIA SEURASIVUT Frankfurtissa puhuttiin termodynamiikasta Euroopan kemiantekniikan liiton termodynamiikan ja kuljetussuureiden työryhmä kokoontui Saksan Frankfurtissa. helmikuuta 2019. Työryhmistä teollisuusryhmä valmistelee uutta tutkimusta, jossa kartoitetaan teollisuuden tarpeita termodynamiikan alalla. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnetään Efcen jäsenmaiden yliopistoissa tehdystä merkittävästä väitöskirjatyöstä termodynamiikan ja kuljetussuureiden alalla. Vastaava aiempi kysely on julkaistu vuonna 2010. Kokous alkoi uusien kansallisten jäsenten hyväksymisellä ja esittäytymiskierroksella. Kuinka välittää opetusväelle termodynamiikan opetuksen parhaat käytännöt. Alan artikkeleiden määrän kasvattaminen lehdessä voi olla hankalaa. Se onkin tarpeellinen, sillä sen avulla voidaan verrata ja testata eri tilanyhtälömalleja toisiinsa referenssitietokannan pohjalta. Keskusteluista ei vielä ole saatavilla koostetta, koska monikaan eurooppalainen jäsen ei matkustanut Vancouveriin asti. Uusia tutkimuksia Kokouksessa kummasteltiin termodynamiikan vähäistä näkyvyyttä Efcen virallisen sarjajulkaisun Chemical Engineering Research and Design sivuilla, vaikka se on yksi julkaisun aihepiireistä. Kuinka liittää opetukseen prosessisuunnittelun suunnitteluvirheiden esimerkkejä. kesäkuuta pidetyssä termodynamiikan konferenssissa. Palkinto julkistettiin Espanjan Punta Umbriassa 26.–28. Euroopan kemiantekniikan liiton Efcen (European Federation of Chemical Engineering) termodynamiikan ja kuljetussuureiden työryhmän (Working Party on Thermodynamics and Transport Properties, WP-TTP) vuosikokous järjestettiin 15. Käsikirjoituksen laittaminen arvioitavaksi julkaisuun, jossa niitä ei vielä paljoa ole, ei ole kovin houkuttelevaa, koska termodynamiikan varsinaisia sarjajulkaisuja on useitakin. juha-pekka.pokki@aalto.fi. Tunnustus päätettiin antaa Mónia Martensille portugalilaisesta Aveiron yliopistosta. Kuinka tehdä termodynamiikan opetus houkuttelevaksi uusille opiskelijasukupolville. Jaubert valmistelee omassa hankkeessaan avointa referenssitietokantaa, joka on tarkoitettu tilanyhtälöiden testaamiseen. Puheenjohtaja päätti kysellä asiaan liittyvää statistiikkaa päätoimittajalta seuraavien keskustelujen pohjaksi. Juha-Pekka Pokki Kirjoittaja toimi yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa. Vuosikymmenten varrella tilanyhtälöitä on kehitetty kukin oman tietokantansa pohjalta. Koulutuksen työryhmässä tapahtui johtohahmon vaihtuminen, sillä pitkään tehtävässä toiminut professori Peter Ahlström sai seuraajakseen professori Jean-Noël Jaubertin. Opetuksen kysymykset Kanadan Vancouverissa maaliskuussa pidetyn PPEPPE-kongressin termodynamiikan opetussessioissa käsiteltiin useita kysymyksiä. Näihin kongresseihin ovat lämpimästi tervetulleita sekä perinteiset termodynamiikkaan että sen opetukseen liittyvät käsikirjoitusaiheet. Suurin osa Frankfurtin vanhankaupungin rakennuksista tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa, mutta jotakin vanhaa on vielä jäljellä. Toivoisi uuden referenssitietokannan laittavan malleja objektiivisempaan järjestykseen, mutta ei se kuitenkaan tilanyhtälömallin valintaa käyttäjän puolesta tee. Kunpa vielä saataisiin jokaiseen uuteen tilanyhtälömalliin lähdekoodi julkiseksi, mutta myöskään tämän seikan läpimeno yhteisössä ei tapahdu silmänräpäyksessä. Se on mahdollistanut sen, että tietokannan datapisteet ja uuden mallin kanssa vertailtavat mallit sopivasti valitsemalla uusi malli on saatu aiempia malleja paremmaksi. Seuraavat alan eurooppalaiset konferenssit, joihin käsikirjoitus vielä ehtii, ovat ESAT 2020 (European Symposium on Applied Thermodynamics), joka järjestetään Pariisissa 28.6.–1.7.2020, ja ESAT 2021, joka pidetään Itävallan Grazissa. Kokouksessa keskustelimme valinnasta, ja päätös tehtiin pari viikkoa kokouksen jälkeen. Tulin edellisenä vuonna valituksi komiteaan, joka valitsee Excellence Awards -palkinnon saajan
Turvallisuuden tärkeys näkyi myös koko kierroksen ajan ja mieleen jäi erityisesti trukkien siniset huomiovalot, jotka varoittivat lähestyvästä trukista. KL-Lämmön laboratoriossa paneuduttiin nesteiden ominaispainoihin sekä aineiden happamuuteen ja emäksisyyteen.. Kumisekoituksen vulkanoitumista havainnoitiin vetosauvoja venyttelemällä. Kierroksella tutustuttiin myös liimayhtiö Kiillon, vesikemiajätti Kemiran sekä Kemirassa oli mukava työilmapiiri Torstaina puolen päivän aikaan nousimme bussiin ja suuntasimme kohti Äetsää. Niihin lukeutuivat kypärä, heijastinliivi, turvakengät, suojalasit, hanskat ja korvatulpat. Punakaalista tehdyn luonnonindikaattorin avulla he järjestivät aineita happamimmasta emäksiseen. Vulkanoimattomat vetosauvat venyivät hurjasti ja katkesivat, kun taas vulkanoituja sauvoja ei tahtonut saada venytettyä. Erityisesti selluja paperiteollisuuden teknologiatoimittajan Valmetin toimintaan. Ykkösasia turvallisuus Päästyämme sisälle karut tehdasrakennukset osoittautuivat rennon työteliäiksi ja turvallisuuden tärkeys tuli ilmi heti ensimmäisten portaiden varoituksista ja monista varoitusmerkeistä. Kiitämme teitä mahdollisuudesta, että pääsimme tutustumaan kemian alan yritykseen ja sen toimintaan. Kaiken kaikkiaan vierailustamme Kemira Oyj:llä jäi käteen mielikuva mukavasta työilmapiiristä, tarkasta ja turvallisesta yksiköstä sekä asiantuntevista työntekijöistä. Kaikille jaettiin kierroksen yhteydessä Kemia-lehden numero 2/2019. Siirrinhuoltokeskuksessa oppilaat tutustuivat erilaisiin levylämmönsiirtimiin ja niiden toimintaan. Laboratoriossa opiskelijat tutustuivat nesteiden ominaispainoihin valmistamalla cocktaileja. Toukokuinen kierros kemianyrityksiin suunnattiin Pirkanmaan lukioiden toisen vuosikurssin oppilaille, jotka lukevat kemiaa enemmän kuin pakollisen kurssin. Toimintaansa lupautuivat esittelemään kumihihnoja tuottava ContiTech Finland, rengasvalmistaja Nokian Renkaat ja erilaisia polymeerituotteita tekevä Teknikum. Nousimme rautaportaita pitkin ensimmäiseen tehtaaseen. Yrityksissä vieraili yhteensä 250 lukiolaista opettajineen. Sen jälkeen oppilaat pääsivät perehtymään renkaan kemiaan ja raaka-aineisiin. Siellä sijaitsee yksi Kemiran kuudesta Suomen tehtaasta. Sa tu H ei no ne n mieleen jäivät tehtaiden sisällä olevat suuret säiliöt sekä sisätilojen siisteys ja yksinkertaisuus. Bussista kävelimme suoraan sivummalla olevaan rakennukseen, missä meidät ohjattiin tarjoilun kautta kuuntelemaan tehtaanjohtaja Mervi Liedeksen kattavaa alkuinfoa. Lähdimme pienessä tihkusateessa kävelemään tehdasalueen toiseen päähän, josta kierros alkoi. Lopuksi ryhmämme jaettiin kahteen osaan ja jokaiselle annettiin asianmukaiset turvavarusteet. Valvomoissa reaktioita ohjasi usein yksi työntekijä valvomon monitoreilta, kun toinen auttoi kenttätehtävissä koneiden luona. Vetosauvat venyivät Tutustumisvierailulla KL-Lämmössä käytiin yrityksen laboratoriossa ja lämmönsiirtimien huoltokeskuksessa. 72 KEMIA 6/2019 SEURASIVUT JUHLAVUOSI ETENEE Lukiolaiset kyläilivät kemianyrityksissä Pirkanmaan kemistiseura järjesti SKS:n 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi maakunnan lukiolaisille tilaisuuden tutustua kemian alan yrityksiin. Juho Laikola ja Lauri Laitila Kirjoittajat ovat Ylöjärven lukion opiskelijoita. Pian olimmekin jo laajalla tehdasalueella ja ikkunasta näimme muutamia karunoloisia tehdasrakennuksia. Mukaan lähtivät myös kaivosyritys Dragon Mining, laboratoriolaitetoimittaja Labsense, laboratorio-, tutkimusja asiantuntijapalveluita tarjoava KVVY sekä vedenkäsittelypalvelujen tuottaja KL-Lämpö. Info käsitteli Kemiran maailmanlaajuista toimintaa ja erityisesti Äetsän yksikköä, jossa valmistetaan pääasiassa paperija selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen sekä öljyja kaivosteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Kierroksella Nokian Renkaissa käytiin ensin läpi renkaan rakennetta ja toimintaa. Tehdaskierroksella näimme hyvin, millaista niiden sisällä oikeasti on, kun pääsimme kävelemään niiden läpi. Monitorien täytteisissä valvomoissa työskenteli mukavan oloisia työntekijöitä, jotka kertoivat avoimesti heidän työnkuvistaan. He pääsivät myös etsimään siirrinlevyistä vuotokohtia fluoresoivan väriaineen avulla
Niiden vulkanisoitumista havainnollistettiin vetosauvojen avulla. 73 6/2019 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi Pohjois-Suomen kemistiseuran Syyskokous 25.10.2019 kello 17 Oulun yliopisto, Telluksen Frost Club Lisätiedot: kemianseurat.fi/psks Suomalaisten Kemistien Seuran Kemia 100 -yleisötapahtuma 28.10.2019 Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4) kello 17–19. Kokouksen avasi kreikkalainen puheenjohtaja Ioannis Katsogiannis, joka kertoi järjestön viimeiset kuulumiset. Sami Tuoriniemi / Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston Tiedekulman avajaisvilskettä vuodelta 2017.. Allekirjoittanut jättää jaoston tämän vuoden lopussa. Turun kemistiseuran Juhlasyyskokous 8.11.2019 Vierailuja innovaatiokeskus Joki kello 17. Sari Kurvinen ja Noora Kemppainen Kirjoittajat ovat Pirkanmaan kemistiseuran jäseniä. kesäkuuta pidettiin jaoston järjestämä laaja-alainen ICCE 2019 -kongressi (17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment). Seuraava eli kahdeksas EuCheMS:n kemian kongressi ECC järjestetään vuonna 2020 Portugalin Lissabonissa ja yhdeksäs vuonna 2022 Irlannin Dublinissa. lokakuuta 27. Sari Kurvinen työskentelee laboratoriopäällikkönä KL-Lämmössä ja Noora Kemppainen kehityskemistinä Nokian Renkaissa. Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Gaalaillallinen Vanhalla Paloasemalla kello 18. Tehtävän myötä huomattiin, että renkaassa on hyvin erilaisia sekoituksia. Sirpa Herve Kirjoittaja on tutkimusprofessori emerita. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . kemianseurat.fi/turku/ajankohtaista Pohjois-Suomen kemistiseuran Yleisöluento ja gaalaillallinen 16.11.2019 Professori Timo Hirvi luennoi aiheesta Hajujen kemiaa Oulun pääkirjastossa kello 13. marraskuuta 1/2020 10. helmikuuta 18. Ri it ta Ka lli o Vierailulla Nokian Renkaisiin päästiin tutustumaan erilaisiin kumisekoituksiin. helmikuuta 2/2020 21. Kokouksen jälkeen 16.– Euroopan ympäristöjaosto koolla Thessalonikissa luki Tampereen klassillisen lukion viestissä. tammikuuta 5. Hyvää palautetta Sekä oppilailta että opettajilta saatiin ilahtunutta palautetta kierrospäivästä. Vuonna 2021 järjestettävä 18:s ICCE-konferenssi pidetään kesäkuussa 2021 Italian Venetsiassa. Kumisekoituksia lukiolaiset tunnistivat vertailemalla termogravimetrisen analyysin (TGA) tuloksia, lasisiirtymälämpötiloja ja tuhkan väriä. Kokouksen keskeisiä aiheita oli tulevien kongressien ja konferenssien järjestäminen. ”Kiitos kovasti kiertueen järjestelyistä! Itse olin ryhmäni kanssa Kiillolla ja Valmetilla, molemmissa paikoissa esittelyt olivat erittäin antoisia”, kirjoitti eräs kemianopettaja. Tämän jälkeen kuultiin jäsenten raportit omasta maastaan. sari.kurvinen@kl-lampo.com noora.kemppainen@ nokiantyres.com 20. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 7/2019 31. maaliskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . kemianseurat.fi/psks Suomalaisten Kemistien Seuran Kemiapäivä Heurekassa 22.11.2019 Tiedekeskus Heureka, Vantaa. Opastettu kierros, kokous ja juhlaillallinen vierailukeskuksen Cave-teatterissa. Suomen seuraavaksi edustajaksi jaostossa kokouksessa valittiin Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman laboratoriopäällikkö Jaana Koistinen. kesäkuuta 2019 Kreikan Thessalonikissa. Juhlapuhujana SKS:n toiminnanjohtaja Heleena Karrus . ”Kiitokset Clasun puolesta Pirkanmaan kemistiseuralle ja mukana olleille yrityksille sekä heidän henkilökunnalleen hienosti järjestetystä kiertueesta”, Euroopan kemianseurojen järjestön EuCheMS:n (European Association for Chemical and Molecular Sciences) Kemia ja ympäristö -jaosto kokoontui 15
Uudella konstilla geenejä voidaan muokata tai poistaa nopeasti, erittäin tarkasti ja vähin kustannuksin. Geenisakset saattavat tulevaisuudessa hyödyttää geneettisten sairauksien hoitoa, ja crispr voi muuttaa lääketiedettä radikaalisti. Fysiikan osaston tunnetuimpia tutkijoita on myös Robert Oppenheimer, jonka aloitteesta avattiin vuonna 1943 Los Alamosin laboratorio. Samalla kampuksella väitteli kemiantekniikan tohtoriksi myös entsyymien suunnatun evoluution kehittäjä Frances Arnold, joka vuonna 2016 pokkasi suomalaisen Millennium-tunnustuksen ja vuonna 2018 Nobelin kemianpalkinnon. Perustajansa kuoleman jälkeen se sai viralliseksi nimekseen Lawrence Berkeley -laboratorio, joka tunnetaan myös lyhennenimellä Berkeley Lab. Kiinalaisen tutkijan koe ihmisalkiolla poiki laajan eettisen pohdinnan. Professori Doudna on ollut Nobelveikkauslistojen kärjessä useita vuosia. Crispr-tekniikalla voidaan ainakin periaatteessa muunnella ihmisenkin soluja. Mullistavan tekniikan hankala nimi tulee englannin kielen sanoista Clustered Regularly-Interspaced Short Palindromic Repeats. Moni suomalaisfyysikkokin on käynyt siellä hankkimassa lisäoppia. Berkeleystä on tehnyt merkittävän tiedekeskuksen Kalifornian yliopisto, jolla on kymmenen kampusta eri kaupungeissa. Joukko uraania raskaampia uusia alkuaineita on ensimmäisen kerran nähnyt päivänvalon Berkeley Labissa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Laboratorio oli mukana kehittämässä historian ensimmäistä atomipommia Yhdysvaltain Manhattan-projektissa. Tieteenala lähti nousuun, kun Ernest Lawrence vuonna 1931 perusti yliopistoon säteilylaboratorion. Kokeita on tehty erilaisilla soluilla, kuten kasvija eläinsoluilla. Berkeleyssä suorittaa tutkintoa vajaat 40 000 opiskelijaa.. Syystäkin, sillä hän on yksi geenien editointimenetelmän crisprin kehittäjistä. Sen tutkimusinstrumenttina käytettiin Lawrencen itsensä kehittämää hiukkaskiihdytintä, syklotronia. sisko.loikkanen@gmail.com A do be St oc k Vuonna 1868 perustettu Berkeleyn kampus on Kalifornian yliopiston yksiköistä vanhin. Tutkimuksen laajentuessa säteilylaboratorio siirrettiin vuonna 1940 läheiselle kukkulalle. Geenisaksiksi kutsuttu menetelmä keksittiin vuonna 2012. Berkeleyn tuoreimpia nobelisteja on Barry Barish, joka opiskeli yliopistossa tohtorintutkintoonsa asti. Joukkoa täydentää reilut 20 tietotekniikan Turing-palkittua. Jos tällä kertaa tärppäsi, hän liittyy hyvään seuraan. Jennifer Doudna on puolestaan nainen, jonka Time-lehti on valinnut maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Tutkijat innostuivat siitä heti, ja tutkimusjulkaisuja on syntynyt suorastaan vyörynä. Lehden ilmestyessä tiedetään jo, kuinka kävi. Berkeleyn kampuksen alumneista ja tutkijoista reippaasti yli sata on saanut tieteen Nobelin palkinnon. Hänet palkittiin vuoden 2017 fysiikan Nobelilla gravitaatioaaltojen löytämisestä. 74 KEMIA 6/2019 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. On esitetty, että jopa ihmisen vanhenemista voitaisiin hidastaa sen avulla. Laite toi hänelle vuoden 1939 fysiikan Nobelin. Sisko Loikkanen Yhdysvaltain Berkeleyssä jännitettiin tämän lehden painoon mennessä, tuleeko kaupungin ehkä ajankohtaisimmasta tieteentekijästä Jennifer Doudnasta vuoden 2019 nobelisti. Fysiikan eliittiä Varsinkin Berkeleyn fysiikan tutkimus on ollut huipputasoa pitkään. Alkuaineiden ja geenisaksien Berkeley San Franciscon lahteen rajautuva Berkeley on pieni kaupunki, jossa tehdään huipputiedettä ja isoja keksintöjä
24.9. Kemikaalit, laboratoriot, patentit 5/2020 31.7. Juhlatarjous on voimassa vuoden loppuun asti. tilaukset@tunnejamieli.fi p. 13.1. 16.10. 4.11. tilaukset@kemia-lehti.fi p. Kestotilaus 89 euroa. tilaukset@uusiouutiset.fi p. 03 4246 5323 www.tunnejamieli.fi Kaikki alkaa kemiasta! Lue, miten kemia mahdollistaa kiertotalouden ja ratkoo isoja ongelmia. 20.5. 10.8. 6/2019 11.9. 7.11. 24.2. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2020 22.10. 10.6. 5.11. 03 4246 5370 www.tttlehti.fi Tunne & Mieli – luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti mielen hyvinvoinnista. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2019 22.10. • Uusiouutiset-digilehti 79 euroa. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet Mikko Piirainen puh. 6.5. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Ratkaisuja ympäristöja ilmastokriisiin: Lue kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisista, kuinka toteutetaan muutos parempaan. 21.9. 1/2020 3.1. 26.9. 18.5. Analytiikka, muovit ja pakkaukset 2/2020 14.2. 14.4. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi Tilaa TTT-lehti! Työhyvinvoinnin erikoislehdestä löydät ratkaisuja työelämän ongelmiin ja pysyt selvillä työelämän ajankohtaisista aiheista. Laboratoriot, patentit, biotieteet NRO TOIM. Kemia-lehti 45 vuotta – tartu upeaan juhlatarjoukseen! • 7 numeron vuosikerta kestotilauksena 69 euroa (norm. 14.10. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 27.2. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Laboratoriot, terveys, tutkimus 3/2020 3.4. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2020 11.9. 13.8. • 7 numeroa vuonna 2020. 18.3. Kiertotalous, biotalous, ympäristö 4/2020 8.5. 25.11. 16.4. • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 59 euroa. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. tilaukset@tttlehti.fi p. 5.2. 1.11. Kestotilaajat saavat joulukuun numeron välissä tilaajalahjaksi kauniin Valon vuosi 2020 -seinäkalenterin. Käytä tilauksessa koodia: Kemia. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2019 AIKATAULU JA TEEMAT 2020 Menossa mukana / Erikoisjakelut 6/2019 Kokkola Material Week, 9.–14.11.2019 Heurekan Kemiapäivä, Vantaa 22.11.2019 7/2019 Bioja laboratorioalan ammattilaiset 1/2020 PacTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 11.–12.3.2020 2/2020 Laboratorioalan ammattilaiset 3/2020 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset Pohjoinen teollisuus, Oulu 6.–7.5.2020 4/2020 Helsinki Chemicals Forum, 4.–5.6.2020 5/2020 Eurosafety ja Työhyvinvointi, Tampere 8.–10.9.2020 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2020 Kokkola Material Week, 11/2020 7/2020 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2021 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 23.9. 16.1. 2.9. 95 euroa). 03 4246 5370 www.kemia-lehti.fi Lehtiä, jotka keventävät kuormaasi kempulssi_619.indd 1 3.10.2019 12.53. Kemia-lehden lukijana saat lehden nyt tarjoushintaan 31.10. asti: • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 75 euroa. 27.11
www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi