6/ 20 20 ANNIKA SAARIKKO: ”Suomi pärjää osaamisella” ANTTI VASARA: ”Ilmastonmuutokseen ei ole rokotetta” MINNA PALMROTH: ”Revontulibongarit löysivät dyynit” KEMIA Kemi Kemiran Jari Rosendal katsoo Kemiran Jari Rosendal katsoo yli pandemian: yli pandemian: ”Puhdasta vettä ”Puhdasta vettä tarvitaan tarvitaan maailman tappiin” maailman tappiin” Kemiran Jari Rosendal katsoo yli pandemian: ”Puhdasta vettä tarvitaan maailman tappiin”
When combined with the Empyrean’s unique optics, 1Der provides you with trustworthy data quality for X-ray diffraction. Pl ea se co nt ac t us for mo re inf or ma tio n www.malvernpanalytical.com Truly exclude unwanted fluorescence interference for dramatic data improvements in crystallography and discover more about your materials with the new 1Der detector. Its unique features allow you to identify the low intensity peaks that often provide the final clues in a Rietveld crystal structure refinement. The data cleanliness is such as to include the weak but significant signal from low intensity peaks which can be the final proof of the appropriate crystal structure symmetry. BECAUSE WE BEAT THE FLUORESCENCE PROBLEM NEVER WONDER IF YOU MISSED A CLUE JUST TRUST THE CLEANEST DATA
Katja Pulkkinen 22 Puhallus paljastaa koronan Anni Turpeinen 26 UUTISIA 33 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Kofeiini – uhka vai mahdollisuus Anna Herrala 34 NÄKÖKULMA Tunteita ja tavaroita Anja Nystén 34 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 VIHREÄT SIVUT 44 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Ulla Lassi kehittää Ekologista akkuteknologiaa Sisko Loikkanen 46 VASARAN LISTA Pienydinvoimaloiden kilpajuoksu starttasi ”Pienen ja ketterän pelipaikka” Juha Granath 52 Rytmikkäät revontulet Kalevi Rantanen 57 GADOLINISTA KAJAHTAA Kemianluokka otti digiloikan Vilja Kämppi 58 Ekstreemikemisti koettelee tieteen rajoja Sisko Loikkanen 60 Jätevesien analytiikka on salapoliisityötä Raili Leino 62 KEEMIKKO Humaani diskurssi 63 HENKILÖUUTISIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT James Sumner kiteytti entsyymin Sisko Loikkanen Ku va t: Re et ta Vi rt an en Öisin roskisten aarteista innostuva Onni Tonkija, päivisin hillitty kemian opettaja. 22 ”Olen unelma-ammatissani.” Professori Ulla Lassi kehittää kestäviä materiaalija teknologiaratkaisuja Suomen nousevan akkuteollisuuden käyttöön. M ik ko Tö rm än en. Suomalaisfirma odottaa samaan ideaan perustuvasta koneellisesta ”nenästään” jättimenestystä. Luonnonvarojen optimointi on Teemu Arppelle sydämen asia. 3 6/2020 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Kun vesi loppuu Leena Joutsen 6 Pandemia vei Kemiralta satavuotisjuhlat mutta ei uskoa tulevaan ”Puhdasta vettä tarvitaan maailman tappiin” Emma Kaustara ja Leena Joutsen 13 TÄTÄ MIELTÄ Suomi pärjää osaamisella Annika Saarikko 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Onni löytyy roskiksesta Anni Turpeinen 20 AJANKOHTAISTA Korona leviää myös ilmateitse Milloin näyttö riittää WHO:lle. 46 KEM ISTIN kääntö puoli Sarjas sa esitell ään kemis tien kakko samm atteja ja epäta vallisia harras tuksia . 14 A nn a H ie lm -B jö rk m an /H el si ng in yl io pi st o Mestarinuuhkija Kössin taitoja hyödynnetään nyt koronaviruksen haisteluun. 44 Te em u Le in on en /L U T ”Voimalat rakennettaisiin sarjatuotantona ja koottaisiin rakennuspaikalla.” LUT-yliopiston professori Juhani Hyvärinen uskoo kotimaiseen pienydinreaktorituotantoon
Viritä tutkintoasi laaja-alaiseksi ja työmarkkinoilla arvostetuksi kokonaisuudeksi esimerkiksi luonnontieteiden, ympäristö-, kauppaja oikeustieteiden sivuaineopinnoilla. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Joensuu | Kuopio Kemia – Rajattomasti mahdollisuuksia Kansainvälinen tutkinto antaa valmiudet toimia asiantuntija-, esimiesja koulutustehtävissä. Kemiassa meillä on neljä erilaista koulutusta huippulaadukkaassa laboratorioalan oppimisympäristössä: Kemisti Kemistitutkija Kemian aineenopettaja Kemian aineenopettaja ja luokanopettaja Lue lisää uef.fi/kemia
Vesihuollostamme vastaa yli tuhat kunnallista juomaveden ja jäteveden käsittelylaitosta. PunaMusta Oy, Forssa 2020 | ISO 9002 Kun vesi loppuu ”EI MAKSA VAIVAA ajatella heitä, Noria. He yrittävät löytää valtavista muovihaudoista jotain arkeaan hyödyttävää ja samalla ymmärtää, mitä nuo paljon tuhoa ja romua jälkeensä jättäneet entisaikojen ihmiset oikein ajattelivat. Kemira muistuttaa, että puhdas vesi on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Norjalainen Maja Lunden jatkaa teemaa teoksessaan Sininen, joka vie lukijan epämukavan lähelle tulevaisuuteen, vuoteen 2041. Kuinka kestävä nykyinen elämäntapamme oikeasti onkaan. Niin kauan kuin Onnin kulutusjuhlat hävikkiruokaa pursuavien roskisten äärellä jatkuvat, meillä muilla riittää aihetta itsetutkiskeluun. Etukannen kuvat: Kari Långsjö Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia VTT Helsingin yliopisto Vol. lokakuuta 2020 KEMIA Kemi Kotitalouksissa valutetaan päivittäin 120 litraa vettä henkeä kohden. Suomessa on 100 000 kilometriä maanalaisia vesiputkia, jotka tuovat veden hanoihimme, ja 50 000 kilometriä viemäriputkia. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Suomalaisissa kotitalouksissa valutetaan päivittäin keskimäärin 120 litraa vettä henkeä kohden. OMAA VEDENKULUTUSTA ei välttämättä tule mietittyä saati säännösteltyä niin kauan kuin hanasta virtaa raikasta vettä. Se on hurja määrä verrattuna sekä Itärannan ja Lundenin tulevaisuudenkuviin että monien kuivuudesta kärsivien maiden nykytodellisuuteen. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. PÄÄKIRJOITUS 14. Todellisuudessa elämme, asumme ja kulutamme kuin käytössämme olisi neljän maapallon verran luonnonvaroja. Nuori Noria ystävineen elää maailmassa, josta juomakelpoinen vesi on loppumassa. Tästä lehdestä löydät suomalaisen, joka on ottanut todesta oman ympäristökuormansa minimoimisen. Eivät hekään ajatelleet meitä.” Sanat jäivät polttelemaan Emmi Itärannan Teemestarin kirjasta. Leena Joutsen 5. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. TOISESSA, YLEN teettämässä kyselyssä neljä viidestä suomalaisesta arvioi elämäntapansa täysin tai jokseenkin kestäväksi ympäristön kannalta. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. 47 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Puhdas vesi on kaiken elämän edellytys. Jokainen vesitippa on arvokas. Ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen edetessä se on myös vahvasti taloudellinen ja poliittinen kysymys ja potentiaalinen konfliktien aihe. Mielessä kangastelee toivo pääsystä pohjoisiin maihin, joissa vettä on yhä yltäkylläisesti. Herättävätpä Onni Tonkijan öiset puuhat kunnioitusta, kauhunväreitä tai molempia, juttu antaa paljon pohdittavaa. Euroopan johtava vedenpuhdistuskemikaalien tuottaja Kemira nostaa aiheen keskusteluun Taloustutkimuksella teettämässään kyselyssä. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Tulipalot riehuvat ja pakolaisten virrat vaeltavat kuumassa, kuivassa Ranskassa. Vai ajattelivatko mitään
6 KEMIA 6/2020 EMMA KAUSTARA JA LEENA JOUTSEN Kaikki oli valmiina. ”Suojavälineet ovat meilläkin jokapäiväisessä käytössä. Terveydenhuollon keväiseen suojainpulaan oli helppo samaistua”, Rosendal perustelee. Sitten tuli koronavirus. Tämä on Rosendalin mukaan Kemiran vahvuus myös koronapandemian aikana ja osa-ansio siihen, että yhtiön liikevaihto laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla vähemmän kuin monessa muussa teollisuusyrityksessä, seitsemisen prosenttia. Nyky-Kemiran erikoisalaa ovat metsäja paperiteollisuudessa sekä vedenpuhdistuksessa tarvittavat kemikaalit. Henkilökunta pani pystyyn virtuaaliset ex tempore -juhlat Teamsin välityksellä. Äänensävystä voi aistia, että päätös otti lujille. Pian tulivatkin sitten kokoontumisrajoitukset.” Kemira päätti jatkaa juhlavuottaan työn merkeissä ja pitää tuotantolaitoksensa käynnissä. Pandemian pyyhkäistyä gaalat kalenterista oli työntekijöiden vuoro yllättää. Jäteja juomavedet vaativat puhdistusta aina, myös kriisiaikana.” Pitkän uran Outokummussa ja Outotecissä tehnyt diplomi-insinööri aloitti Kemiran toimitusjohtajana toukokuussa 2014, kun hänen edeltäjänsä Wolfgang Büchele oli siirtynyt Linde AG:n toimitusjohtajaksi. ”Päätös juhlien perumisesta kypsyi helmikuusta lähtien, kun turvallisuustilanne maailmalla kävi päivä päivältä huonommaksi”, toimitusjohtaja Jari Rosendal kertaa kevään tapahtumia Kemiran tutkimuskeskuksessa Espoossa. Jälkimmäisessä yhtiö on Euroopan suurin ja molemmissa maailmanlaajuisesti johtavia toimijoita. ”On yhteiskunnan etu, että asiakasyrityksemme pysyvät toiminnassa. ”Työntekijämme järjestivät kaiken itse ja kutsuivat tapahtumaan toisensa ja meidät johtajat”, Rosendal hymyilee. ”Puhdasta vettä tarvitaan maailman tappiin asti.” juhliin. Toimitusjohtaja Jari Rosendal pitää kiinni yhtiön kasvutavoitteista ja katseen tiukasti tulevaisuudessa. Maaliskuun viimeisellä viikolla Kemiran toimipaikoissa ympäri maailman juhlittaisiin koko henkilöstön voimin yhtiön satavuotista taivalta. ”On yhteiskunnan etu, että asiakasyrityksemme pysyvät toiminnassa.”. ”Tapahtunut osoittaa mielestäni Kemiran henkeä, joka kumpuaa ihmisistä; innostusta, sitoutumista ja ylpeyttä omasta työstä.” Kaksi vahvaa ydinaluetta Kemiran kantaäiti, Valtion Rikkihappoja Supersulfaattitehtaat, perustettiin maaliskuussa 1920 vastaamaan nuoren Suomen maatalouden ja teollisuuden kemikaalitarpeista. Kemiran asiakkaat edustavat aloja, jotka on määritelty kriittisen tärkeiksi. Kemiran toimistotyöntekijät saivat komennuksen etätöihin kaksi viikkoa ennen pääjuhlaa. Büchelen ja tämän edeltäjien Harri Kermisen (toimitusjohtaja 2008–2012) ja Lasse Kurkilahden (2004–2007) aikana Kemira eteni muutosten virrassa. ”Kun ihmiset oli käsketty kotiin töihin, miten heitä voisi pyytää tulemaan Pandemia vei Kemiralta satavuotisjuhlat mutta ei uskoa tulevaan ”Puhdasta vettä tarvitaan aan maailman tappiin” Kemira on aloittanut toisen vuosisatansa arkisen työn merkeissä koronapandemian pyyhkäistyä juhlat ja matkat kalentereista. Vuosikymmenten saatossa yhtiöstä on kehittynyt kaikilla mantereilla operoiva kemian suuryritys. Kemiran hallituksen tuolloinen puheenjohtaja Jukka Viinanen korosti nimitystiedotteessa Rosendalin vahvoja näyttöjä liiketoiminnan johtamisesta globaaleilla markkinoilla. Syntymäpäivälahjan, 100 000 euroa, yhtiö lahjoitti maailman terveysjärjestön WHO:n keräykseen, jolla hankittiin suojavarusteita terveydenhuollon henkilöstölle koronapandemian etulinjassa. Merkkipäivänä juhla-asuiset kemiralaiset kohottivat kodeissaan maljat, ja juhliin tempaistiin myös ohjelmaa. Lannoitetuotanto irtosi omilleen vuonna 2004, ja kansainvälistyminen jatkui vahvana
• Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi 2014. 7 6/2020 KEMIA JARI ROSENDAL • Syntynyt Karhulassa vuonna 1965. • Harrastuksia mökkeily, laskettelu, golf, metsästys. • Ylioppilas 1985, Vesivallin lukio. ”Itseäni inspiroi, miten asiat voidaan korjata, kun ne päätetään laittaa kuntoon.” Kari Långsjö. Asuu Espoossa. • Naimisissa, kaksi lasta. • Diplomi-insinööri (konetekniikka) 1991, Teknillinen korkeakoulu. • Luottamustehtäviä: Neste Oyj:n hallituksen jäsen, Kemianteollisuus ry:n hallituksen jäsen, Ceficin hallituksen jäsen, Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton (TT) -säätiö sr:n jäsen. • Johtotehtäviä Outotec Oyj:ssä 2003– 2014, johtoryhmän jäsen 2006–2014. Pandemia vei Kemiralta satavuotisjuhlat mutta ei uskoa tulevaan ”Puhdasta vettä tarvitaan aan maailman tappiin” Jari Rosendal kokee olevansa Kemiran toimitusjohtajana arvojensa mukaisessa työssä. • Päällikköja johtotehtäviä Outokumpu-konsernissa Suomessa ja Yhdysvalloissa 1989–2003
Vaikka tutkimuskeskuksen aulaja kokoustiloissa ei näy isäntäväen lisäksi ristin sielua, toiminta talon uumenissa jatkuu vakaana. 8 KEMIA 6/2020 Kuuden viime vuoden aikana yhtiön fokus on ollut hallitussa kasvussa, rakenteiden optimoinnissa ja ydinalueiden vahvistamisessa. ”Filosofiani on, että sen saat, minkä mittaat.”. ”Ostetun yrityksen pitää tuoda meille lisää osaamista ja tuotteita tai vahvistaa Kemiran jalansijaa jollain maantieteellisellä alueella,” Rosendal linjaa. Turvallisuustoimijana Kemira on noussut hyvältä tasolta maailman kärkiluokkaan”, sanoo Kemirassa vuodesta 2016 työskennellyt Lahtinen. ”Haluamme hankinnoiltamme teknologiaa, osaamista ja asiakaskontakteja, mutta niin, että se palvelee ydintoimintaamme.” Kone hyrrää poikkeusoloissa Toimitusjohtaja korostaa toimintavarmuuden merkitystä. ”Oppiminen alkoi Kiinantehtaistamme, joilla oli jo kokemusta sars-epidemian ajoilta. Turvallisemmat raaka-aineet palvelevat myös logistiikan ja tuotantoketjujen työturvallisuutta. • Liikevaihdon jakautuminen 2019: Yhdysvallat 27 %, muu Amerikka 13 %, Suomi 15 %, muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 35 %, Aasian– Tyynenmeren alue 10 %. Kuvauksessakin pidettiin etäisyyttä. ”Oman tutkimusja kehitystyömme lisäksi analysoimme jatkuvasti asiakkaiden näytteitä. Pandemian aikana henkilöstöltä on tullut mieluisaa palautetta: työntekijät tuntevat olevansa turvassa niissäkin tehtävissä, joissa etätyö ei ole mahdollista. Tuotanto siirtyi vuoroihin, joissa työskentelevät eivät koskaan kohtaa. Valmiit suunnitelmat nopeuttivat sopeutumista uuteen tilanteeseen.” Laboratorioväelle suojavarusteiden käyttö oli arkea aiemminkin. Viime vuonna saavutimme ne kirkkaasti”, Rosendal sanoo. Täällä siitä ei tingitä.” Raaka-aineiden turvallisuus on yksi jatkuvan parantamisen kohde. ”Viime vuosina turvallisuuden eteen on tehty todella paljon. ”Kannattavuutta on parannettu systemaattisesti viisi vuotta putkeen. Alkuvuodesta toimitusjohtaja Rosendal ehti vierailla kerran Kiinassa ja kolme kertaa Yhdysvalloissa. ”Filosofiani on, että sen saat, minkä mittaat: tavoitteita on asetettava, jotta niihin pääsee.” Uusia yrityskauppoja Kemirassa mietitään tiukalla seulalla. Asetimme itsellemme vuonna 2014 kovat tavoitteet. ”Maaliskuun jälkeen kaukaisin paikka, missä olen käynyt, on ollut Lahti.” KEMIRA LUKUINA • Perustettu 26.3.1920. Muutosta loiventaa osaltaan se, että turvallisuus on ollut Kemiran ykkösprioriteetti jo pitkään. • Työllistää reilut 5 000 henkeä, josta Suomessa lähes 800. • Tuotantolaitoksia osakkuusyhtiöt mukaan luettuna 64, Suomessa kuusi: Harjavallassa, Joutsenossa, Kuusankoskella, Oulussa, Porissa ja Äetsässä. ”Nyt sen näkee: pandemia on iso häiriö, mutta kone hyrrää silti.” Etätyöhön siirtyminenkään ei ollut tilanteen vaatiessa vaikeaa. ”Olemme tottuneet käsittelemään vaarallisia aineita, joten ero on ollut aika pieni”, sanoo Kemiran tutkimusjohtaja Sampo Lahtinen. Asiakastukea ei voi laittaa jäähylle”, Lahtinen tähdentää. ”Sen aistii, kun tulee firmaan, jossa turvallisuus on oikeasti tärkeä asia. • Liikevaihto 2019 lähes 2 660 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus lähes 400 miljoonaa euroa. Kun prosessit ovat kunnossa, työt sujuvat myös poikkeusoloissa. Kari Långsjö Jari Rosendal ja Sampo Lahtinen korostavat turvallisuuden priorisointia Kemiran kaikessa toiminnassa. Osaaminen kumuloituu Yrityksen johtoportaassa työarki mullistui matkapäivien osalta. • Liikevaihdosta 57 % Pulp & Paper -segmentistä, 43 % Industry & Water -segmentistä. ”Meillä oli etäyhteyksien käytöstä jo kokemusta ja infrastruktuuri olemassa.” Tehtaiden tuotanto, laboratoriotoiminta ja logistiikka eivät kuitenkaan onnistu etänä
9 6/2020 KEMIA SAMPO LAHTINEN • Syntynyt Vantaalla vuonna 1976. Kemira on asettanut itselleen vielä tiukemman aikataulun. Tätä nykyä jo noin kolme neljäsosaa raaka-aineista, joita yhtiö käyttää vedenkäsittelyn saostusainetuotteissa, on muiden teollisuudenalojen sivutuotteita. ”Me olemme osaamisfirma, mikä näkyy jo väkemme koulutustasossa. Suomessa Kemira on maan viidenneksi suurin sähkönkäyttäjä. • Elintarviketieteiden Seura ry:n palkinto vuoden parhaasta elintarviketieteiden väitöskirjasta 2008. Asuu Lohjalla. Bolton Carothers Innovative Science -palkinto 2011. ”Olipa kyseessä olutpanimo, sellutehdas tai meijeri, polymeereja tarvitaan. ”Tavoitteenamme on pienentää hiilidioksidipäästöjämme 30 prosenttia kymmenessä vuodessa. • Tutkijan tehtäviä Turun yliopistossa ja Melbournen yliopistossa 2003–2006. Työllistämme yli 200 tekniikan tohtoria.” Vaikka Kemiran asiakkaat edustavat laajaa kirjoa eri aloja, ne tarvitsevat usein samoja tuotteita. Skaalautuvuus on tärkeää. ”Yksi tavoite on löytää hiilipohjaisten raaka-aineiden tilalle lisää uusiutuvia lähteitä”, tutkimusjohtaja Sampo Lahtinen sanoo.. Tätä nykyä matkustaa saa vain erittäin painavasta syystä. Kemira kuuntelee tarkasti asiakkaiden toiveita ja kehittää tuotteitaan kiertotalouden keskiössä. Isoimmat haasteet ovat Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Matkalla hiilineutraaliksi Suomen kemianteollisuuden päämäärä on yltää hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä. • Kemira Oyj:n EMEA-alueen tutkimusjohtajaksi 2016. Vankka kemian osaaminen on pysynyt yhtiön ytimenä alusta asti. ”Tarvitsemme niin paljon sähköä, ettei ole mahdollista sertifioida kaikkea kotimaassa käyttämäämme energiaa uusiutuvaksi. • Harrastuksia kalastus, retkeily, liikunta, lautapelit ja lukeminen. Kotimaanmatkat tehdään autoillen, jotta kontakteja tulisi mahdollisimman vähän. ”Käsittelemme niin suuria materiaalivirtoja, että pienet norot eivät riitä.” Yksi tuore löytö on auringonkukkaKa ri Lå ng sj ö Tutkimusja kehitystyö jatkuu vakaana Espoon tutkimuskeskuksessa. • Tutkimuksen esimiesja päällikkötehtäviä 2010–2016, DuPont. Kemiran on tarkoitus olla Suomessa ja Euroopassa hiilineutraali vuonna 2030 ja globaalisti vuonna 2045”, Rosendal pudottelee. • Naimisissa, kaksi lasta. • Dosentti 2009 (soveltava mikrobiologia), Turun yliopisto. Kymmenen vuoden päästä pitäisi olla toisin.” Sampo Lahtisen mukaan yksi tavoite on löytää hiilipohjaisten raaka-aineiden tilalle lisää uusiutuvia lähteitä. • 103 tieteellistä artikkelia ja tieteellisen kirjan lukua, 1 toimitettu tieteellinen oppikirja, 46 kansainvälistä konferenssiesitystä, 12 patenttia tai patenttihakemusta. • Filosofian maisteri 2002 ja tohtori 2007 (elintarvikekemia), Turun yliopisto. Kemiran kokoiselle yritykselle mikä tahansa ei kuitenkaan ole järkevä vaihtoehto. • Ylioppilas 1996, Pälkäneen lukio. • Tutkijaja esimiestehtäviä 2007–2010, Danisco A/S. Kun ratkomme asiakkaidemme ongelmia, tieto ja osaaminen kumuloituvat”, Rosendal sanoo. Kemira on kokenut isoja muutoksia ja selvinnyt niin sotakuin lama-ajoista. Kemira on niissä suuri energiankäyttäjä, mutta maiden poliittinen tahto ja infrastruktuuri eivät suosi uusiutuvia energiamuotoja
Sen päätehtäväksi asetettiin kohtuuhintaisen superfosfaatin takaaminen Suomen maataloudelle. konttorija kirjoituspaperin kysyntä on pudonnut. Myös papereiden ja pahvien valmistuksessa tarvittava alkyyliketeenidimeerivaha (AKD) tehdään uusiutuvasta raaka-aineesta. ”Täällä tehdään maailmanluokan juttuja ja tärkeää työtä.” ”Täällä tehdään maailmanluokan juttuja ja tärkeää työtä.”. Vuonna 2004 yhtiö luopui lannoitteista ja alkoi suuntautua kohti nykyisiä ydintoimintojaan. Kemirassa molemmat tuntevat olevansa omien arvojensa mukaisessa paikassa. Toinen maailmansota pani lannoitetuotannon tauolle raaka-ainepulan takia mutta antoi samalla sysäyksen toiminnan laajenemiselle. Tavoitteeksi asetettiin kemiallisesti tuotettujen lannoitteiden, etenkin superfosfaatin, laaja-alaisempi käyttö ja kotoperäinen valmistus. Näin säästetään sekä vettä että sen lämmitykseen tarvittavaa energiaa. 10 KEMIA 6/2020 pohjainen öljy, jota käytetään alkenyylimeripihkahappoanhydridieli ASAliimatuotteissa fossiilisten raaka-aineiden sijaan. Vaikka maailma muuttuu, Kemiran ei tarvitse etsiä itselleen uusia alueita, sillä vanhat eivät ole katoamassa. Helsingin pörssissä se on liikevaihdoltaan yksi suurimmista. Kemira on tätä nykyä kaikilla mantereilla toimiva kemian suuryritys. Tuontiviljan romahdus ensimmäisen maailmansodan aikana oli osoittanut kotimaisen viljantuotannon riittämättömyyden kriisitilanteissa. Rikkihappoa ohjattiin superfosfaatin valmistuksen lisäksi muun kehittyvän kotimaisen teollisuuden, kuten paperi-, vaatetussekä maalija muoviteollisuuden tarpeisiin. ”Meillä on Kiinassa tehdas, jossa AKD-vahaa valmistetaan paikallisesti tuotetusta palmuöljystä.” ”Nämä ovat esimerkkejä Kemiran nykyisestä suunnasta ja siitä, mihin mieluiten investoimme: kestäviin ja biopohjaisiin ratkaisuihin”, Jari Rosendal summaa. Sodan lopulla Kokkolaan ja Harjavaltaan alettiin rakentaa rikkihappoja lannoitetehtaita, joiden valmistuttua kotimainen tuotanto moninkertaistui. ”Tulevaisuudessa vesistä otetaan talteen kaikki, pienimmätkin epäpuhtaudet ja lääkeaineet. Yhtiöön fuusioitu Vihtavuori Oy alkoi tuottaa räjähteitä, suojaimia ja torjunta-aineita. Rosendalin mukaan yhtiö pystyy vastaamaan ongelmitta jatkuvasti tiukentuviin vedenpuhdistuksen vaatimuksiin. Kemiran listauduttua pörssiin vuonna 1994 yrityksen omistajuusprofiili alkoi laajentua. ”Graafisen paperin kysyntä laskee systemaattisesti, sen sijaan sellukuitu ja pehmopaperi ovat nousussa”, Rosendal sanoo. ”Se on fantastista ajankuvaa kauniissa maisemissa puhtaan veden äärellä ja tuo aina hyvän fiiliksen.” Hyvät fiilikset Lahtisella on myös työnantajastaan. ”Olemme jo valmiiksi edellä muita, joten tiukennukset eivät vaadi meiltä uutta.” Teollisuus haluaa käsitellä vedet niin, että ne saadaan palautettua takaisin prosessiin. Rikkihapon tuotanto alkoi vuonna 1922 ja superfosfaatin myynti lannoitteeksi vuonna 1923. Ensimmäisinä perustettiin rikkihappotehdas Lappeenrantaan ja superfosfaattitehdas Kotkaan. On vain pysyttävä ajan hermolla ja kestettävä poikkeustilat.” ”Esimerkiksi kierrätyspaperin tuotannossa tarvitaan enemmän kemiaa kuin neitseellisen paperin. Vuonna 1933 yrityksestä tuli valtion omistama osakeyhtiö. ”Puhdasta vettä tarvitaan maailman tappiin asti.” Kemiralla on hallussaan kolmannes Euroopan markkinoista jätevesien puhdistuksessa ja vahva asema myös Pohjois-Amerikan markkinoilla. Katse tulevaisuuteen Juomaja jätevesien puhdistuksessa tehdään maailmanlaajuisesti paljon kehitystyötä. Monia fuusioita kokenut yhtiö siirrettiin vuonna 1968 maatalousministeriöltä kauppaja teollisuusministeriön alaisuuteen ja nimettiin vuonna 1971 Kemira Oy:ksi. Teknologiaa uudistettiin ja ympäristönsuojeluun investoitiin. Kiertotalous on meille mahdollisuus.” Arvojen mukaista työtä Suomalainen luonto on lähellä sekä Jari Rosendalin että Sampo Lahtisen sydäntä. Yhtiön toiminta nähtiin niin kriittiseksi nuoren valtion ja sen elintarviketuotannon kehitykselle, että valtio rajoitti sen voitontavoittelua ohjesäännöllä. 26. Meidän kaltaisemme toimijat sen mahdollistavat”, Rosendal ennustaa. Kemiran vahva mies Yrjö Pessi vei pääjohtajakaudellaan 1975–1991 yhtiön määrätietoisesti kansainvälistymisen tielle ja moninkertaisti sen liikevaihdon. Seuraava kasvutavoite on Aasiassa. maaliskuuta 1920 eduskunta hyväksyi Valtion Rikkihappoja Superfosfaattitehtaiden ensimmäisen määrärahan. Yritys katsottiin postin ja rautateiden tavoin yleishyödylliseksi laitokseksi. ”Koronapandemian aikana etenkin Juuret nuoren maan mullassa Kemiran juuret punoutuvat vasta itsenäistyneen Suomen tahtoon kehittää valtion elintarvikeomavaraisuutta. Lahtinen mainitsee yhdeksi suosikkileffakseen Aki ja Mika Kaurismäen Saimaa-ilmiön, jossa Eppu Normaali, Hassisen kone ja Juice Leskinen Slam matkaavat höyrylaivalla ympäri Saimaan kesäkiertueellaan 1981. ”Paperikone käyttää enää kymmenesosan vesimäärästä, jonka se olisi tarvinnut kolmekymmentä vuotta sitten.” Metsäja paperiteollisuus elävät muutoksen aikaa, ja Kemira sopeuttaa toimintansa kysynnän mukaan
Se kertoo, miten paljon on saatu aikaan 1970-luvun puolestavälistä.” Lastensa ja heidän jälkeläistensä Rosendal toivoo saavan elää maailmassa, jossa kuljetaan kestävällä polulla. Ylävirrassa oli teollisuutta, jokivesi oli likaista, eikä siinä kukaan uinut. emmakaustara@gmail.com. Suomalaisten luja luottamus on perusteltua. Muissa maista asuvista vain 60–73 prosenttia luottaa vesijohtovetensä laatuun. ”Monet pitävät puhdasta vettä itsestäänselvyytenä, mutta sen saatavuuden varmistamiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä.” ”Puhdas vesi on kaiken elämän edellytys. Kalaa ei viitsinyt antaa edes naapurin kissalle.” ”Nykyään samasta joesta nousee lohta, ja vedessä voi hyvin uida. ”Itseäni inspiroi, miten asiat voidaan myös korjata, kun ne päätetään laittaa kuntoon. Vastanneista 18–25-vuotiaista 70 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole tarkkaa tietoa siitä, mistä ja miten vesijohtovesi heidän kotiinsa toimitetaan tai mihin heidän jätevetensä päätyy. Viranomaisvalvonnan tulokset kertovat, että 99,99 prosenttia Suomen 153 suurimman vesilaitoksen toimittamasta vedestä täytti talousvedelle asetetut terveysvaatimukset vuonna 2018. Tuloksia syntyy, kun puhalletaan yhteen hiileen.” Emma Kaustara on vapaa toimittaja. Poiminta tutkimuksesta: LUOTTAMUS VESIJOHTOVETEEN Luotan kotini vesijohtoveden juomakelpoisuuteen Luotan yleisesti vesijohtoveden juomakelpoisuuteen matkustaessani ulkomailla Suomi 97 % Suomi 8 % Iso-Britannia 72 % Iso-Britannia 23 % Puola 61 % Puola 26 % Saksa 73 % Saksa 26 % Espanja 65 % Espanja 21 % Yhdysvallat 60 % Yhdysvallat 20 % Suomalaiset luottavat vesijohtoveteensä Sc an st oc kp ho to ”On ilo ja kunnia olla Kemiran johdossa. ”Lapsuuteni maisemissa Karhulassa virtasi Kymijoen haara, jonka rannalla kävin onkimassa. Se, että suomalaisiin koteihin voidaan toimittaa korkealaatuista juomavettä ja hoitaa jäteveden käsittely turvallisesti ja tehokkaasti, vaatii kuntien ja vesiviranomaisten jatkuvaa työtä sekä investointeja”, painottaa Kemiran Pohjoismaiden myyntijohtaja Vesa Kettunen. Sen sijaan ulkomailla matkustaessaan vain 8 prosenttia suomalaisista luottaa hanaveden juomakelpoisuuteen. Tutkimukseen osallistui lähes 8 000 henkeä viidestä Euroopan maasta ja Yhdysvalloista. Vesihuollon käytännön toteutus on epäselvää etenkin nuorille. Luvut selviävät kyselytutkimuksesta, jonka Kemira teetti Taloustutkimus Oy:llä. 11 6/2020 KEMIA Peräti 97 prosenttia suomalaisista luottaa kotinsa vesijohtoveden laatuun. ”Vesi on jatkuvassa kierrossa oleva rajallinen luonnonvara”, muistuttaa Kemiran vastuullisuusjohtaja Rasmus Valanko, jonka mielestä on tärkeää käydä keskustelua vedestä ja sen arvosta. Yhtiöllä on iso vaikutus yhteiskunnassa”, sanoo Jari Rosendal, joka on nähnyt vedenpuhdistuksen kehityskaaren omin silmin
Astu A. Vaikutusvaltaisen jäsenistönsä voimin Kemian Seurat ovat rakentaneet itsenäisen Suomen hyvinvointia jo sadan vuoden ajan. Suomalaisten Kemistien Seura sai alkunsa vuonna 1919 ja Kemiallisteknillinen Yhdistys vuonna 1970. I. Virtasen (1895–1973) elämänmittainen innostus tarttui koko työyhteisöön. Tässä tutkitaan työn tuloksia tohtori Niilo Rautasen (vas.) kanssa. www.finskakemistsamfundet.fi www.kty.fi www.suomalaistenkemistienseura.fi Suomalaisten Kemistien Seuran perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Komppa (1867–1949) keksi kamferin totaalisynteesin ja hoiti professorin virkaansa 70-vuotiaaksi. I. Nobelisti A. Virtasen, Gustaf Kompan ja muiden maamme merkittävimpien kemistien viitoittamalle tielle ja tule mukaan kemistien yhteiseen seuratoimintaan! Suomalaisten kemistien seuratoiminta käynnistyi lokakuussa 1891, kun maamme eturivin kemistit perustivat Finska Kemistsamfundetin. 12 KEMIA 6/2020 Va lio Oy Oletko valmistunut kemisti tai alan opiskelija. Tervetulo a – välkomm en! Kemian Seurat ja itsenäinen Suomi Yhteistä historiaa yli sadan vuoden ajan. Tänä päivänä seurat tarjoavat sekä suomenettä ruotsinkielisille korkeakoulutetuille kemisteille ja alan opiskelijoille monia jäsenetuja ja toimintamahdollisuuksia sekä ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua ja vaikuttaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla
Suomessa jatkuva oppiminen kasautuu tutkitusti jo korkeasti koulutetuille ja hyvässä työmarkkina-asemassa oleville. Suomi on täynnä näitä tarinoita. joilla korkeakoulutus olisi entistä paremmin erilaisista taustoista tulevien ihmisten saavutettavissa. Hallitus on tarttunut näihin kaikkiin haasteisiin ja ratkoo niitä määrätietoisesti. Loikka korkeakoulutuksen yleistymisessä on tehty käytännössä kolmen sukupolven aikana. Samoin meidän olisi kiinnitettävä paljon nykyistä enemmän huomiota siihen, että kansainväliset opiskelijat jäisivät opintojensa jälkeen Suomeen töihin. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään kansalaisen potentiaalia, olipa hän ikääntynyt tai nuori ihminen. Kuitenkin usein juuri vähemmän koulutetut tarvitsisivat yhteiskunnan digitalisoituessa lisäkoulutusta. Minusta tuli perheeni ensimmäinen korkeakoulutettu ja maisteri. Toiseksi, suomalaisten osaamistasoa on nostettava. Äitini on sisarussarjansa toinen ylioppilas, isä puolestaan kävi maamieskoulun. Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa hallitus etsii keinoja, Pienellä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään kansalaisen potentiaalia. Annika Saarikko annika.saarikko@minedu.fi. 13 6/2020 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ YKSI SUOMALAISEN yhteiskunnan peruskivistä on ollut koulutuksessa ja sen tasa-arvossa. SUOMALAISET PÄÄTTÄJÄT ovat tehneet historian eri vaiheissa kauaskantoisia ratkaisuja, kun he ovat päättäneet panostaa koulutukseen. Osaamisen tulee olla korkealla politiikan asialistalla. Tässä tekemistä on sekä byrokratiassa että yritysten asenteissa. Niiden päätösten ansiosta Suomi on nyt korkean osaamisen maa, jossa voimme pitää huolta jokaisesta. Ensinnäkin, entistä useamman suomalaisen on päästävä mukaan työelämään. Tämä velvoittaa myös meitä tämän päivän päättäjiä. Työelämän muutoksessa jokaisella pitää olla mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan. Sivistysvaltiossa jokaisella nuorella on aidosti ja oikeasti perhetaustasta ja kotipaikastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet opiskella laaja-alaisesti niin pitkälle kuin oma mielenkiinto ja rahkeet riittävät. Ennen koronakriisiä eri puolilla maata yrityksissä oli valtava pula osaavasta työvoimasta. Suomen väestö ikääntyy ja meidän on jo nyt mietittävä, miten tuohon haasteeseen vastaamme. Itse asiassa yritykset mainitsivat osaajapulan myös suurimmaksi kasvun esteeksi. Molemmat isovanhempani olivat maanviljelijöitä, joilla ei käytännössä ollut mahdollisuutta koulutukseen. Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että entistä useampi suomalainen suorittaa korkeakoulututkinnon, myös jatkuvaa oppimista. Tähän hallitus tähtää parantamalla ikääntyneiden työllisyyttä, helpottamalla osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille sekä oppivelvollisuusiän laajentamisella. On kestämätöntä, jos Suomessa toimivalta yritykseltä jää kansainvälisen osaajan taidot saamatta käyttöön, koska Suomen oleskelulupabyrokratia on liian hidasta. Tähän etsimme ratkaisua jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa uudistuksessa. Osaavan työvoiman saatavuus on yksi keskeisiä tekijöitä, kun yritykset päättävät, minne päin maailmaa ne sijoittavat toimintojaan. Kolmanneksi, tarvitsemme Suomeen myös kansainvälisiä osaajia. Pienentyvistä ikäluokista huolimatta haluamme, että Suomi pärjää osaamisella Suomi on edelleen houkutteleva maa yritysten investoinneille. Jos työvoimaa olisi ollut enemmän tarjolla, yritykset olisivat siis myös pystyneet kasvamaan enemmän. MITEN YHTÄLÖÄ sitten ratkotaan. Odotettavissa on, että kun talous alkaa kriisin jälkeen taas normalisoitua, osaajista on entistäkin kovempi kysyntä. La ur i H ei kk in en , va lt io ne uv os to n ka ns lia Annika Saarikko on tiedeja kulttuuriministeri
14 KEMIA 6/2020 Re et ta Vi rt an en
Tosin juon olutta vain maltillisesti ja suosin hanaolutta. ”Kalapuikkoja, perunamuusia ja punajuurisalaattia”, paljastaa helsinkiläinen kemianopettaja Teemu Arppe oman ruokalistansa. kauemmaksikin tutkailemaan, miten muissa kaupunginosissa menee. Lisäksi haluan tonkia usein, sillä hoidan tällä tavoin mielenterveyttäni.” On kuitenkin yksi asia, jota hyvin harvoin heitetään roskiin: olut. Markettien lukemattomia vaihtoehtoja notkuvat hyllyt ovat hänelle kauhistus ja aiheuttavat suorastaan inhon väristyksiä. Jos samaa ruokaa tai tavaraa löytyy suuret määrät, se ei enää Onnia innosta vaan pikemminkin ahdistaa. Kauppojen runsaudensarvi ja ruokaostosten helppous ovat vieraannuttaneet länsimaisen ihmisen tästä onnen lähteestä. Poimurilla voi kahmia sangot täyteen, ja etsimisen ja löytämisen ilo jää vähäiseksi”, hän kuvailee. Sitä hän ei muista tarkkaan, mikä hänet alun perin johdatti tonkimisen lumoihin, mutta se oli heti menoa. Teemu Arppe ei käy kaupassa käytännössä koskaan. Neurotieteilijä Jaak Panksepp tutki taannoin eläinten ravinnonhankintaa ja huomasi, että etsiminen ja löytäminen saa niissä aikaan suuren onnistumisen ja hyvän olon tunteen. Teemu on löytänyt ilmiölle tieteellisen selityksen. Nykyään kemianope määrittelee jätteiden tonkimisen ”ammattimaiseksi harrastukseksi”. ”Pukeudun dyykkarivaatteisiini puolen yön tienoilla ja painun sitten pimeän selkään. ”Asteikkoni on: innostunut, todella innostunut, kohotan kulmakarvojani.” Kun hän siis kertoo ”hihkuneensa ilosta” ensimmäisen roskisreissunsa jälkeen, on helppo ymmärtää, millaisen vaikutuksen keikka häneen teki. ”Olen aika hillitty tyyppi”, Arppe valottaa luonnettaan. ”Kaikkein parasta siinä on, ettei ikinä tiedä, mitä löytää.” Onnina hän noudattaa yleensä hyväksi havaittua lähiympäristönsä vakioreittiä, jonka varrelta hän noukkii pussin täyteen ruokaa ja taloustarvikkeita. Paluuta entiseen ei kerta kaikkiaan ollut. Ihan en saa kaikkia menemään”, Onni Tonkija arvelee. Päiväsaikaan opettaja Teemu Arppe selostaa oppilailleen kemian kaavoja, mutta öisin Onni Tonkija etsii suuhunpantavaa pihojen jäteastioista. Kaksikko on yksi ja sama ihminen. Teemu tekee päivät opettajantöitä, ja yöaikaan Onni kulkee hankkimassa tarvitsemansa ruoan ja kulutustavarat roskiksista. Silloin tällöin hän poikkeaa KEMIS TIN kääntö puoli Sarjass a esitellä än kemist ien kakko samm atteja ja epätav allisia harras tuksia . Jopa marjastus on vähän liian helppoa, vaikka hän marjoja toki syö ja poimiikin. Tälle on oma terminsäkin: Onnia ja hänen kaltaisiaan kutsutaan fregaaneiksi. Dyykkarin ei tarvitse ostaa edes hammasharjoja, sillä niitäkin lojuu roska-astioissa käyttämättöminä. ”Siinähän on ravinto valmiiksi kerättävänä melkein kuin Prismassa. Silloin kadut ovat jo hiljenneet, ja roskiksilla saa touhuta vapaasti.” Kemisti aloitti dyykkaamisen yhdeksän vuotta sitten. ”Kalapuikkoja löytyi päiväkodin biojäteastiasta 90 kappaletta. Lähitalon jäteastiasta löytyy heti sopivaa mukaan poimittavaa. ”Määräänsä enempää ei jaksa syödä ja pakastimenkin säilytyskapasiteetti on rajallinen. ”Onni Tonkija” on Teemu Arppen kääntöpuoli ja nimimerkki, joka pitää netissä blogia nimeltä Onnen tongintaa. Se on ekologisempi vaihtoehto kuin pullot tai tölkit.” Tonginnan taustalla tieteellinen syy Onni nauttii jäteastioiden tonkimisesta täydestä sydämestään. Tehdään identiteettiasia heti selväksi. ”Siitä minunkin täytyy maksaa. Ilmiö kuitenkin selittää nykyihmisen tarpeen harrastaa erilaisten asioiden keräilyä ja metsästää saalista Onni löytyy roskiksesta. ”Parasta tonkimisessa on, ettei ikinä tiedä, mitä löytää.” ”Sienestys on jo enemmän minun juttuni.” Yhdestä tuotteesta pitää maksaa Teemu Arppe muuntautuu Onniksi ja lähtee tonkimisreissuilleen yleensä vasta illan hämärryttyä. 15 6/2020 KEMIA ANNI TURPEINEN Mitä tänään syötäisiin. Onni Tonkijan yö käynnistyy lupaavasti
• Opettajana Valmennustiimi Eximia Oy:ssä vuodesta 2013. Se sopii hänen oppilailleen mainiosti, sillä myös kansanopiston penkkejä kuluttavien tähtäimessä ovat pääsykokeet yliopistojen eri tiedekuntiin. Onnin mukaan taloyhtiöiden välillä on eroja. • Filosofian maisteri (fysikaalinen kemia) 2012, Helsingin yliopisto. Hän uskoo vahvasti niin sanottuun käänteiseen oppimiseen, jossa opettaja ei luennoi luokan edessä tunnista toiseen. • Asuu Helsingissä. • Työnä jäteastioiden tonkiminen. Tunnit perustuvat Arppen suunnittelemiin oppimispolkuihin, joita pitkin opiskelijat etenevät kukin omaan tahtiinsa. • Puoliso kemisti Suula Arppe. ”Voin hyvin napata jauhelihan mukaani helteisenä kesäyönä. En vältä myöskään sushia, jos se tuoksuu ja maistuu hyvältä.” Tonkijan oma kokemus on, ettei kylmäketjun katkeamisellakaan ole välttämättä väliä. • Ylioppilas Jyväskylän lyseon lukiosta 2002. Joissakin kierrätetään joka viilipurkki, toisissa paiskotaan valtavasti ruokaa surutta sekajätteeseen. Siellä hän veti jo opiskelijana fysikaalisen kemian laskuharjoituksia. Niitä hän ei kuitenkaan pidä tarpeellisina. Onni on huomattavasti suurpiirteisempi. ”Makuaisti on lahjomaton. * * * ONNI TONKIJA • Syntynyt Helsingissä vuonna 2013. ”Olen syönyt kuukaudenkin vanhaa lihaa. Seura myöntää stipendejään opinnoissaan hyvin menestyville kemistiopiskelijoille. • Opetusja tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa 2005–2013. Jos opiskelija ei heti muista, miten se tapahtuu, hän etsii vastauksen kirjasta tai netistä. Samoin jos leipäpussissa yksi viipale on homeessa, muut kelpaavat kyllä. Halutessaan hän voi kysyä kaverilta tai Arppelta, jonka kanssa asiasta keskustellaan yhdessä. Luentojen kuuntelemisen sijaan opiskelijat hakevat tietoa itse, kysyvät, kyseenalaistavat ja pyytävät apua toisiltaan ja opettajalta silloin, kun tarve on. ”Elämäni ainoan ruokamyrkytyksen olen saanut eräistä hääjuhlista.” Teemu huomauttaa, että käyttöpäivämäärät on säädetty erilaisten riskiryhmäläisten mukaan. • Harrastaa kuvataidetta ja Ylen venäjänkielisten uutisten katselua. 16 KEMIA 6/2020 kirpputoreilta. Hän opettaa kemiaa ja matematiikkaa Helsingin Kalliossa toimivassa HEO-kansanopistossa ja on myös vetänyt korkeakouluopintoihin valmentavia kursseja Valmennustiimi Eximia Oy:ssä. Kun entalpia on hallussa, polulla pääsee siirtymään eteenpäin. Samassa yhteydessä hän pääsi mukaan yliopiston kemian laitoksen silloisen johtajan, professori Markku Rä”Opettaminen on vastustamaton yhdistelmä auttamista ja pätemistä.” TEEMU ARPPE • Syntynyt Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 1983. • Pitää blogia osoitteessa valkemisti.fi. Eikä hillon pinnalla oleva homekaan, sillä sen voi kaapia pois. Arppe pitää itseään ennemminkin valmentajana kuin opettajana. Oppimispolut ja valmentava opettaminen ovat Arppen mukaan ”paluu juurille” eli hänen omiin opiskeluaikoihinsa Helsingin yliopistossa. Mies katselee, haistaa ja maistaa tuotetta ennen kuin pistää sen kassiinsa ja myöhemmin poskeensa. • Opettajana HEO-kansanopistossa vuodesta 2014. Opiskelun ja opettamisen lisäksi hän päätyi myös tekemään tutkimusta. ”Esimerkiksi jogurtille kuukausi ei ole aika eikä mikään”, sanoo kemisti, joka periaatteessa voisi analysoida syömisensä vaikka laboratoriotutkimuksin. Arppen mukaan ruoan pilaantumiseen vaikuttavat eniten sen valmistusja säilytystavat eikä niinkään se, kuinka pitkään sitä säilytetään. Arppen mielestä hänen opetustapansa sopii erityisen hyvin juuri valmennuskursseille. Ensi käden tutkimus hoituu jo roskiksen äärellä. Kotona tietysti kypsennän sen.” Makuaisti on lahjomaton mittari Onni siis luottaa ruoan aistinvaraiseen tarkasteluun. Esimerkiksi juustoissa näkyvät hiivat eivät haittaa. ”Annoin tietysti neuvoja laskemiseen mutta huomasin, että oppiminen oli tehokkainta, kun oppija joutui pohdiskelemaan mahdollisimman paljon itse.” Kun pestissään hyvin viihtyvältä Arppelta kysyy, mikä pedagogin työssä on parasta, tulee vastaukseksi ensin virnistys ja sitten: ”Opettaminen on vastustamaton yhdistelmä auttamista ja pätemistä.” Mitali kaulassa yliopistoon Teemu Arppe viihtyi hyvin myös yliopistossa, jossa hän fysikaalisen kemian opintojen ohessa hankki itselleen aineenopettajan pätevyyden. Hän on lukenut mikrobiologian julkaisuja ja tullut siihen tulokseen, että perusterve aikuinen kestää kyllä vähän enemmän kuin sairaat, lapset ja vanhukset. Mitään pahanmakuista en syö.” Oppimispolkua pitkin eteenpäin Jos Onnin yöelämä on erikoista, ei Teemukaan ole ihan tavallinen koulun kemianmaikka. Polulla voi tulla vastaan vaikkapa reaktioentalpian laskeminen. Tutkijantyöhön hänet johdatti stipendi, jonka hän sai vuonna 2004 Suomalaisten Kemistien Seuralta. • Pitää blogia osoitteessa onnentongintaa.net. ”Minua ne eivät kiinnosta, sillä kaipaan enemmän haastetta.” Sitä on tarjolla vaihtelevasti. Keskivertosuomalaisella on luja usko elintarvikkeiden viimeisiin käyttöpäiviin ja parasta ennen -päivämääriin. ”He ovat yleensä jo lukeneet koulussa samat lukion oppimäärään sisältyvät kurssit ja haluavat nyt kerrata oppimaansa”, opettaja selventää. ”Toki tämä ei sovi kaikille, mutta minun vatsani on tottunut. • Harrastaa Twitteriä.. Olen kaiketi kouluttanut suolistomikrobini likaisempaankin sisältöön.” Onni ei ole koskaan sairastunut roskisruoasta, ellei pieniä vatsanväänteitä oteta lukuun
Itse kyllä tiesin jo, että lentäminen on ympäristölle pahasta.” Re et ta Vi rt an en Teemu Arppe työssään HEO-kansanopistossa. Aiheesta syntyi myös hänen gradutyönsä. ”Kaksikymmentä sivua ja eximia.” Kemiaa opiskelemaan Arppe lähti oikeastaan sattumalta. ”Kemia alkoi tuntua omalta lajilta ja ymmärsin, että pystyisin kehittymään koko ajan paremmaksi, joten siitä se lähti.” Vielä lapsena hänellä ei ollut erityistä kiinnostusta tieteeseen sen paremmin kuin ekologiseen ajatteluunkaan. ”Maalla esimerkiksi auto oli välttämätön, mutta toisaalta sitä aikaa leimasi yleinen säästäväisyys, eikä turhia hankintoja tehty. ”Tutkimus oli hieno, tunnistusmenetelmät elegantteja, ja molekyylit perustuivat osin omiin ideoihini”, Arppe muistaa. Arppe kasvoi maalla, ja kotona elettiin, kuten maatalossa eletään: luonnon ja eläinten keskellä. Jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen avun ja tarvitsemansa neuvot opinpolulla etenemiseen.. Ympäristöasiat eivät juuri nousseet puheenaiheeksi. ”Valmennuskurssit ja kilpaileminen antoivat hyvän kuvan siitä, millaista kemian yliopisto-opiskelu olisi”, Arppe muistelee. Gradusta ei tullut pitkä mutta sitäkin ansiokkaampi. Se tarkoitti Helsingin yliopiston tarjoamaa kilpailuvalmennusta, jonka päätteeksi hän sai paikan vuoden 2001 kansainvälisissä kemian olympialaisissa Intiassa. Tavaroiden kierrättäminen oli arkipäivää.” Luonnonvarojen optimointiin hän myöntää kuitenkin havahtuneensa jo varhain. Arppe sai tehtäväkseen valmistaa neliatomisia jalokaasumolekyyleja matriisi-isolaatiolla. ”Kemian olympialaisten aikaan pari vuosikymmentä sitten ei vielä puhuttu lentohäpeästä. Sieltä irtosi hopeamitali, mikä on suomalaisittain loistava suoritus. 17 6/2020 KEMIA säsen tutkimusryhmään, joka paneutui jalokaasujen kemiaan. Vielä siellä ei tullut suurta menestystä, mutta lukion kolmasluokkalaisena hän osallistui kisaan uudelleen ja pääsi vuoden 2002 olympialaisiin, jotka pidettiin Alankomaissa. Sen verran aine viehätti jo koulussa, että hän päätti osallistua Matemaattisten aineiden opettajien liiton Maolin järjestämään kemiakilpailuun ja ylsi sen kärkisijoille
Mitään tarpeellisia tavaroita ei puutu. Teemu Arppen kemistivaimo aterioi pääosin samasta pöydästä kuin aviomies. ”Roskis tuntuu tietävän parhaiten, mitä kaipaan. Joskus Onni saa kavereita mukaan dyykkausretkilleenkin. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. Niin, ettei kukaan ostaisi mitään turhaa, jokainen kierrättäisi kaiken, eikä hävikkiä syntyisi”, Arppe sanoo. Seuraavan päivän ruokalista alkaa muotoutua. ”Kun löytyy pala pizzaa, riemastun joka kerta.” Hymynkare hiipii suupieliin myös silloin, kun roskien seasta nousee esiin jotakin sellaista, mille on ollut tarvetta jo kauan. Niistä ei näytä vastaisuudessakaan tulevan pulaa, sillä ihmiset tuskin ovat heti muuttamassa tapojaan. Hän tuli ilmeisesti siitä kipeäksi, ja suhtautuu nykyään varautuneesti roskislöytöihini.” Onni Tonkijan ansiosta Teemu Arppe elää yltäkylläistä elämää. Onni Tonkijan maailman loppu. Kesällä söin paljon huonoksi menneitä nektariineja ja persikoita, joista ei tarvinnut kuin leikata joitain kohtia pois.” Onni tunnustaa, että hänelläkin on omat herkkunsa. Onni Tonkija on periaatteessa vegaani, joka ei siis käytä eläinkunnan tuotteita. ”Meidän taloudessamme käytetään hylättyä ruokaa ehkä noin 90-prosenttisesti. Vaimon tekee joskus mieli esimerkiksi tietynlaisia karkkeja, joita hän hakee sitten kaupasta.” Kaveritkin suhtautuvat dyykkaukseen ymmärtäväisesti. Jääkaapissa on aina ruokaa ja komerossa vaatteita. Tällaisia tilanteita osuu eteen kuitenkin harvoin, sillä toiveet käyvät useimmiten toteen melkein saman tien. ”Ehkä vetovoiman laki pätee dyykatessakin, vaikkakaan ei ihan samalla tavoin kuin kovalenttisilla sidoksilla”, kemianopettaja sanailee. Kun mieluiten maistuisi paahtoleipä tai vaimolta on hiustenhoitoaine lopussa, niitä kyllä löytyy.” Koronapandemian aikana Onni on bongannut varastoihinsa myös käyttämättömiä kasvomaskeja, alkujaan remonttitöihin tarkoitettuja. ”Roskis tuntuu tietävän parhaiten, mitä kaipaan.” Re et ta Vi rt an en. anni.turpeinen@gmail.com Saaliin lajittelua. Roskiksissa riittää tongittavaa ja talteen ongittavaa. ”Veljelleni tarjosin kerran kaalipataa, jonka sisältämä jauheliha oli ehkä kuukauden vanhaa. Yksi tietty tuote on tonkijan aarre. ”Dyykkausruoka tuppaa välillä valitettavasti olemaan lihavoittoista”, Onni harmittelee. ”Toivoisin koko maailman muistavan ympäristöä ja toimivan ekologisesti. Jos roskikseen on kuitenkin hylätty kalaa, lihaa tai munia, eettistä on syödä nekin pois. Tämä herättää kemistissä ristiriitaisia ajatuksia. ”Kasviksia saisi löytyä enemmän. 18 KEMIA 6/2020 Dyykatessakin pätee vetovoiman laki Nyt ympäristö on Arppelle sitäkin tärkeämpi. Ylimääräinen roskisruoka menee usein lähipiirille, ellei se sitten ohjaudu Onnen tonginnan Facebook-seuraajille. Sellainen maailma tietäisi kuitenkin loppua Onni Tonkijalle. ”Siitä minulle voisi kyllä tulla pieni masennus.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Aivan yhtä ehdotonta ostoboikottia hän ei silti pidä
uusien energianlähteiden kehittämisessä, puhtaan veden saatavuuden varmistamisessa, ravinnon tuotannossa, kiertotaloudessa ja terveydenhuollossa. Kemian alan koulutuksemme tarjoaa osaamista esimerkiksi kiertotalouden, kemianteollisuuden, luonnontieteen opetuksen tai nanotieteen aloille. JYU. YHTEISHAKU / 17.3.–31.3.2021 OIVALLA JA LUO HUOMISESTA PAREMPI. Vastaa tulevaisuuden haasteisiin opiskelemalla kemiaa! MEILLÄ VOIT OPISKELLA ERILAISIA TUTKINTOJA: > Kemia > Kemian aineenopettaja > Luokanja aineenopettaja > Nanotiede JYU.FI/KEMIA MUISTA HAKEA. Kemian opiskelijana tutkit kemiallisia ilmiöitä, aineiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä opit tuntemaan ja käyttämään erilaisia analyysilaitteita. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteinen ja laaja-alainen opetus mahdollistaa erilaiset urapolut. PASSION FOR SCIENCE. Kemisteillä on keskeinen rooli mm
KATJA PULKKINEN Uuden koronaviruksen sars-cov-2:n tarttumisesta ilmavälitteisesti on erittäin vahvoja viitteitä. Uuden koronaviruksen uskottiin aluksi leviävän lähinnä vain viruksenkantajan ulos pärskimien isojen pisaroiden mukana. Milloin näyttö riittää WHO:lle. Elävää virusta löytyi aerosoleista vielä 16 tunnin jälkeen. Ilmanäytteet oli otettu 2?5 metrin päästä koronapotilaista, siis turvalliseksi ajatellun kahden metrin rajan ulkopuolelta. Bourouiba tarjosi esimerkin olosuhteiden mukaan muuntuvasta jatkumosta: Ihmisen aivastaessa ilmaan syntyy pilvi, joka koostuu jatkumosta erikokoisia hiukkasia. Tällaisesta jaosta puuttuvat ulottuvuudet, joilla hiukkaset toimivat todellisuudessa, eli aika ja tila. Nykyisin tiedetään, että kaikki ilmavälitteisesti leviävät taudit eivät kuitenkaan leviä tuhkarokon tehokkuudella. 6/2020 KEMIA 20 Koronavirus tarttuu myös ilman välityksellä, sanoo yhä useampi tutkija. Käytäntöä kritisoi työpajassa muun muassa tutkija Lydia Bourouiba, joka johtaa tartuntamekanismien ja virtausdynamiikan laboratoriota MITyliopistossa. Pienet, alle viiden mikrometrin kokoiset aerosolit sen sijaan jäisivät savun lailla leijumaan ilmaan. Useat asiantuntijat olivat NAS:n työpajassa sitä mieltä, että aiemmat käsitykset tartuntareiteistä ovat vanhentuneita. Vanhentuneet käsitykset Keskustelu ilmavälitteisestä tartuntareitistä on käynyt kiivaana maailman terveysjärjestön WHO:n ja alan tutkijoiden välillä. Esimerkiksi vuoden 2003 sars-infektio ei levinnyt eläimillä tällä tavoin. Viruksen saattaa saada hengitysteihinsä myös käsiensä mukana erilaisilta pinnoilta. Tutkimus on työpajan jälkeen läpäissyt vertaisarvioinnin ja julkaistu 15. Niistä isot pisarat putoaisivat tykinkuulan tavoin maahan kahden metrin säteelle. Ilmavälitteisyys on perinteisesti liitetty sairauksien räjähdysmäiseen leviämiseen. Koe-eläinmalleissa viruksen on havaittu leviävän, vaikka eläimillä ei ole ollut toisiinsa kontaktia, vain ilmayhteys. AJANKOHTAISTA. Löytöpaikat ja hiukkaskoot viittaavat siihen, että virus on kulkenut ilman mukana. Se on vaikeaa, mutta elokuun alussa saatiin läpimurtotulokset. elokuuta järjestämässä työpajassa. Kovaa näyttöä vaativien mielestä ilmasta napattu virus pitäisi saada lisääntymään soluissa. Tautien leviäminen on paljon monimuotoisempi kysymys. Tämä toistui monen eri alojen asiantuntijan suusta Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian NAS:n 26.–27. WHO käyttää yhä tätä viiteen mikrometriin perustuvaa jaottelua. Sairaalahuoneiden ilmasta kerätyistä aerosoleista eristettiin sars-cov-2-virusta, jota siirrettiin soluihin näytealustalle. ”On yksinkertaisesti virheellistä jakaa hiukkaset kahtia pieniin ja suuriin, samoin kuin tartuntareitit karkeasti pisaroihin ja ilmavälitteisyyteen”, Bourouiba sanoi. Maailman terveysjärjestö WHO ei ole toistaiseksi pitänyt näyttöä asiasta riittävänä. Ennen nykyaikaisten tutkimusmenetelmien kehittymistä uskottiin, että ihminen tuottaa kahdenkokoisia hiukkasia. Virus alkoi lisääntyä ja myös vaurioitti soluja. Laboratoriossa koronaviruksen puoliintumisajaksi aerosolissa on todettu reilu tunti. Jo heinäkuussa 239 tutkijaa esitti vetoomuksen WHO:lle, jotta se tunnustaisi ilmavälitteisyyden merkityksen. Se, kuinka kauas pilvi kulkee ja mitä sen sisältämille hiukkasille tapahtuu, riippuu henkäisyn voimasta, ilmanvaihdosta, lämpötilasta, kosteudesta ja hiukkasten kokojakaumasta. Korona leviää myös ilmateitse Korona leviää myös ilmateitse Milloin näyttö riittää WHO:lle. Esimerkiksi tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi, sillä tuhkarokkovirus säilyy ilmassakin tartuttamiskykyisenä kaksi tuntia. Riittävän suojan tällaisilta tartunnoilta tarjoaisivat turvavälien ja kasvomaskien pitäminen sekä ahkera käsienpesu. Geneettiset selvitykset varmistivat, että virukset olivat peräisin juuri kyseisistä potilaista. Koronaviruksen rna:ta on löydetty aerosoleista eli ilmassa leijailevista pienistä hiukkasista useissa tutkimuksissa. Tutkijoiden mielestä virheelliset käsitykset hiukkasista sotkevat arvioita tartuntareiteistä. syyskuuta International Journal of Infectious Diseases -lehdessä
Yhtenäisen käsityksen puute hankaloittaa ratkaisujen käyttöönottoa. Toistaiseksi WHO pitää ilmavälitteisen tartunnan riskiä todennäköisenä vain lääketieteellisiä toimia tehtäessä, kuten potilasta intuboitaessa. Tähän perustuvat ohjeet, ettei hississä tai bussissa kannata puhua ja että yökerhoissa pitäisi laskea äänenvoimakkuutta. Pandemiatilanteessa tämä on ratkaisevaa.” Myös WHO päivitti näkemystään ilmavälitteisestä tartunnasta tutkijoiden heinäkuisen vetoomuksen jälkeen. Esimerkiksi tuhkarokkovirusta ei ole koskaan onnistuttu nappaamaan ilmasta ja saamaan lisääntymään soluviljelmässä. Koko määrittää, voiko ihminen hengittää sen sisuksiinsa. Hyvin pienen nestehiukkasen sisällä virus voi matkata huoneesta toiseen. Kaikenkokoiset hiukkaset voivat sisältää viruksia, mutta tärkeää on hiukkasen koko hetkellä, jona se kohtaa ihmisen. pulkkinen.katja@gmail.com Korona leviää myös ilmateitse Korona leviää myös ilmateitse Milloin näyttö riittää WHO:lle. ”Silloin kun emme tiedä kaikkea mutta kuitenkin tarpeeksi, pitäisi noudattaa varovaisuusperiaatetta. 15 mikrometrin hiukkaset yltävät henkitorveen, ja isoimmat jäävät ylempiin hengitysteihin. Koosta riippuu myös, mihin hiukkanen hengitysteissä päätyy. Visiireillä ei voi suojautua leijailevia aerosoleja vastaan, eikä tuuletus hetkauta raskaimpia pisaroita. ”Periaatteeksi varovaisuus” Se, että covid-19-tautia levittävät myös oireettomat ihmiset, viittaa osaltaan siihen, että virus todella tarttuu ilmasta. Olennaista olisi tietää, millainen annos ilmassa leijuvia hiukkasia voi aiheuttaa tartunnan ja kuinka vakavan. Tällaiset tutkimukset ovat tärkeitä, sillä taudinaiheuttajia on hankala mitata ilmasta. Ravintoloissa, risteilylaivoilla ja työpaikoilla onkin havaittu tartuntojen jakautuvan tiloihin tavalla, jota on vaikea selittää muutoin kuin ilmavälitteisyydellä. ”Esimerkiksi tuberkuloosibakteeri tartuttaa, jos se pääsee syvälle keuhkoihin hyvin pienten, alle viiden mikrometrin aerosolien kuljettamana”, Marr kuvaili. Nyt järjestön mukaan on mahdollista, että virus leviää ilmassa etenkin täysissä ja tunkkaisissa sisätiloissa. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, minkä kokoiset hiukkaset yleisimmin kuljettavat koronavirusta ihmisestä toiseen. Mahdollista on, että niin kutsutut supertartuttajat tuottavat erityisen paljon viruspitoisia aerosoleja. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin paljon, ja arviot ilmatartunnan roolista vaihtelevat hyvin merkittävästä vain poikkeustilanteissa tapahtuvaan. Oireettomat tuottavat pieniä aerosoleja, eivät pisaroita. Käytännössä noin sadan mikrometrin kokoiset pisarat ehtivät esimerkiksi haihtua lentoratansa aikana niin, että ne voivat leijua oletettua pidemmälle. Hiukkasten hengitettävyyden osalta Marr sanoo merkityksellisen rajan kulkevan ennemmin 60?100 mikrometrissä kuin viidessä mikrometrissä. Avoinna on sekin, miten tartunnasta kulunut aika ja ihmisten väliset erot vaikuttavat heidän tuottamiensa hiukkasten viruspitoisuuksiin. Hiukkasen koosta riippuu myös se, miten tartuntaa ehkäistään. Puhuessa syntyvien pienten aerosolien määrä kasvaa, kun hengityksen voimakkuus ja desibelitaso nousevat. Milloin näyttö riittää WHO:lle?. ”Tänä aikana se ehtii tavallisissa sisäilmaoloissa kymmenien metrien päähän – jopa satojen, jos ilmavirta työntää sitä yhteen suuntaan.” Merkittävää on, että näitä pieniä aerosoleja syntyy syvemmällä keuhkoissa, eikä niiden ilmoille pääsy edellytä aivastelua. Lydia Bourouiba antaa toimintaohjeen tilanteessa, jossa tietoa vasta kertyy. Puhuminen ja jo pelkkä hengittäminen riittää. 21 6/2020 KEMIA ”Etenee satoja metrejä” Myös Virginian teknillisen yliopiston palkittu professori Linsey Marr alleviivasi, että hiukkasten perusteeton jaottelu on hankaloittanut tartuntareittien hahmottamista. Kyse on aina olosuhteista. ”20 mikrometrin kokoinen hiukkanen pysyy ilmassa sekunteja tai korkeintaan pari minuuttia, kymmenen mikrometrin hiukkanen useita minuutteja, mutta viiden mikrometrin hiukkanen yli 30 minuuttia”, Marr sanoo. Hän ehdottaa, että hiukkaset määriteltäisiin sen perusteella, miten niille tosielämässä altistutaan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja
”Tässä on kyseessä hurmahenkinen suunnitelma, jossa joudutaan tekemään asioita hyvin eri tavoin kuin lääkinnällisten laitteiden kehityksessä yleensä”, yhtiön toimitusjohtaja ja toinen perustaja Pekka Rissanen tosin myöntää. ”Mennään tiukassa etukenossa ja mentaliteettina on kaikki peliin.” Kun koronapandemia taas kiihdyttää vauhtiaan ja ihmiset odottavat testaustuloksiaan päiväkausia, nopea puhallustesti ymmärrettävästi kiinnostaa. ”Eri tahot ovat nähneet testilaitteen ja sen toimintaperiaatteen. Palvelin toimii pilvessä, jonka kautta kaikkia laitteita operoidaan. 22 KEMIA 6/2020 ANNI TURPEINEN Kahdenkymmenen miljoonan euron tilausjonovaraus tamperelaisen DSA Deep Sensing Algorithms -yrityksen mustakantisissa kirjoissa kertoo, että keksintö ei ole pelkkää unelmaa. Filtterin tehtävä on estää viruksia pääsemästä laitteesta ulkoilmaan. ”Testi ei siis yleensä erehdy luulemaan positiivista näytettä negatiiviseksi. Tässä vaiheessa testin herkkyys on arvioitu erittäin hyväksi. Laitteen suomalainen valmistaja ja jakelija ovat jo asemissa. Testin jälkeen uvc-valo puhdistaa analysaattorin sisäosat seuraavaa käyttäjää varten. Suukappale vaihdetaan jokaisen puhaltajan jälkeen ja suodatin päivittäin. Se rohkaisee myös tilauksiin.” Parhaillaan on käynnissä analysaattorin kliininen testaus, jota tehdään 400–500 ihmisellä. Laitteen piippuun puhalletaan puolen minuutin aikana kahdesta neljään kertaa. Liian hyvää ollakseen totta?. ”Olemme ostaneet komponentteja varastoon satojentuhansien eurojen arvosta, jotta massatuotanto voi alkaa heti, kun Fimea näyttää vihreää valoa.” Puolen minuutin puhallus DSA:n analysaattori on ulkonäöltään vaatimaton: pieni muovinen pötkö, jonka toiseen päähän liitetään suukappale ja toiseen filtteri. ”Melko paljon mukavampi testaustapa tämä on kuin tikku nokan kautta nieluun.” Puhallus on hänen mukaansa myös nenänielunäytettä varmempi tapa koronataudin diagnosointiin. Mutta marraskuussa niitä on 10 000 ja tammikuussa 100 000”, toimitusjohtaja lupaa. CE-merkinnällä yritys vakuuttaa, että direktiivien ja asetusten vaatimukset ovat tuotteella kunnossa. Tietokoneen ruudulle piirtyy kuvaa hengityksen painekäyrästä – ja sitten iso vihreä pyörylä. ”Kun esimerkiksi sairaala ostaa tietyn määrän analysaattoreita, se saa myös ohjelmiston, jonka avulla se voi tarkkailla omia laitteitaan.” ”Mukavampi testaustapa tämä on kuin tikku nokan kautta nieluun.” Suomessa on kehitetty koronaviruksen tunnistava puhallustesti, joka antaa tuloksen kahdessa minuutissa ilman laboratoriotutkimuksia. Yhtiön tavoitteena on, että kliiniset kokeet saadaan päätökseen lokakuun aikana ja sen jälkeen CE-merkki käyttöön ja tuotanto pyörimään. ”Hengitysilma taas toimii koko ajan laajana, koko kehon kattavana näytteenä.” Tietojärjestelmästä voi seurata testausta eri puolilla maailmaa. Rissanen näyttää mallia ja hönkäisee hitaasti pötkylän uumeniin. ”Tässä voi ottaa ihan rauhallisesti”, mies sanoo ja hengähtää uudelleen. Toisaalta myöhemmin ne ovat saattaneet jo jatkaa matkaansa nielusta eteenpäin keuhkoihin. Kuinka todennäköisesti näytteenottopuikko nappaa mukaansa etsimänsä saaliin, riippuu siitä, kauanko tartunnan saamisesta on. Käytännön kokeiden tarkoitus on todistaa testin riittävä herkkyys ja tarkkuus. Sen sijaan se tekee joskus väärän hälytyksen eli ilmoittaa negatiivisen näytteen virheellisesti positiiviseksi”, kertoo laitteen teknologian kehittänyt Puhallus paljastaa koronan Risto Orava, DSA:n toinen perustaja ja fysiikan emeritusprofessori. ”Kesällä laitteita oli vasta pari kappaletta, syyskuussa kliinisissä kokeissa ja validoinneissa sata. Siitä huolimatta, että laitteella ei vielä ole edes CE-sertifikaattia. Heti tartunnan jälkeen viruksia on elimistössä vasta vähän. Tähän asti valmistus on hoidettu ”käsipelillä pienessä mitassa”. ”Ei koronaa”, Rissanen hymyilee
Laboratoriossa mitattaisiin kaasujen erilliset konsentraatiot kaasukromatografeilla ja massaspektrometreillä. Elimistöstä ne poistuvat muun muassa hengitysilman kautta. ”Sen sijaan me mittaamme kaasuyhdisteiden yhteisen kokonaisprofiilin”, Orava kertoo. Tämä näkyy ensin solutasolla, minkä jälkeen vasta-aineet ja niiden synnyttämät aineenvaihduntatuotteet siirtyvät kehon nesteisiin, kuten vereen. Kun virus tunkeutuu elimistöön, keho alkaa tuottaa vasta-aineita hyökkääjää vastaan. Sitä pika-analysaattori ei kykene tekemään. Anturit mittaavat yhteensä kahtakymmentä kemiallista yhdistettä. Mutta me emme tutki virusta emmekä vasta-aineitakaan vaan niiden synnyttämiä kaasumaisia biomarkkereita”, Orava selventää. ”Samat asiat, joita mitataan verikokeella, näkyvät myös hengityksessä. Lopputuloksen analysoi tekoälyyn pohjautuva koneoppiva algoritmi. 23 6/2020 KEMIA Anonyymisti toimiva ohjelmisto ei kerää potilasdataa. Sairaalat tai tutkimusyksiköt voivat kuitenkin halutessaan liittää mukaan omat potilastietojärjestelmänsä. Korona muuttaa kaasuja DSA:n testin toiminta perustuu laitteen sisällä oleviin nanosensoreihin, jotka tunnistavat hengitysilman orgaanisia yhdisteitä eli voc-kaasuja. ”Haemme siis uloshengitysspektriä, joka on tyypillinen koronatartunnan D SA O y ”Samat asiat, joita mitataan verikokeella, näkyvät myös hengityksessä.” Suomalaisen diagnostiikan uusi Nokia. ”Uloshengityksestä voidaan todeta noin 60 eri sairautta, ja covid-19 on yksi niistä”, Rissanen taustoittaa. DSA:n koronatesti perustuu huipputason nanosensoreihin ja edistyneeseen tekoälyyn.
”Tässä ollaan startup-vaiheessa, mutta kosijoita on jo liikaakin”, toimitusjohtaja hymähtää. Muovipötkö koirakoulussa Pekka Rissanen kutsuu algoritmin opettamista ”koirakouluksi”. Algoritmi opetettiin tunnistamaan koronalle tyypilliset kaasut samalla logiikalla kuin huume-, räjähdeja koronakoirat koulutetaan reagoimaan tiettyyn kemialliseen tuoksuyhdistelmään. ”Yleensä on totuttu siihen, että yhteistyökumppaneita ja pääomasijoittajia jahdataan hattu kourassa, mutta me joudumme tarjoamaan kiinnostuneille jopa ei-oota.” Tähän mennessä suomalaisyrityksen kanssa tekee yhteistyötä kymmenen tutkimussairaalaa eri puolilla maailmaa, ja se on solminut jakelutiesopiD SA O y Pekka Rissanen tekee nyt pitkää päivää. ”Mutta muovipötkön ero koiraan verrattuna on, että se voi tehdä töitä tauotta eikä vaadi herkkupaloja eikä edes rapsutuksia”, Rissanen hymyilee. Riittävän kauan iteroimalla saimme mallin todistettua toimivaksi”, Orava kuvailee. Selvisi, että koronataudin varhaisja keskivaiheessa potilas hönkii ulos muun muassa asetaldehydiä, metakrylaattia, propanaalia, n-propylasetaattia, styreeniä ja isopreeniä. Mitä tarkemmin algoritmi oppii erottamaan terveen ja sairaan kaasuryppäät toisistaan, sitä tarkempi myös testistä tulee. ”20-dimensioisessa avaruudessa mitattavat 20 voc-kaasua muodostavat klustereita eli ryppäitä. Kun koronapandemia puhkesi, miehet tajusivat, että keksintö voisi tarjota aseen myös maailmanlaajuiseen taisteluun uutta virusta vastaan. Juuri niitä vertaamalla voidaan erottaa terveet infektoituneista”, Orava selittää. Koronapositiivisen purkin löytäminen muiden joukosta on sille helppo nakki. ”Nenän reseptorit keräävät tuoksumolekyyleista tietoa ja lähettävät sen aivojen prosessointikeskukseen, jossa signaalia korjataan ja tarpeen mukaan vahvistetaan.” Samoin toimii DSA:n laitteen analyysiohjelma. Koronainfektoituneiden profiili puolestaan kerättiin Keski-Aasian Kazakstanista. Suomalaiset löysivät kaivoksesta yllättäen peräti 800 viruksenkantajaa, joista osalla ei ollut mitään tautioireita. ”Nämä molekyylit imeytyvät sensorin oksidikerrokseen ja muuttavat sen sähkövastusta sen mukaan, mikä kaasu on kyseessä”, Orava kuvailee ja vertaa muoviputkea antureineen ihmisen tai eläimen nenään. Yhteensä hengitysnäytteen antaneita kertyi puolisentoista tuhatta. ”Olemme aiemmin tehneet yhteistyötä sikäläisen tutkimuslaitoksen kanssa, ja sieltä ehdotettiin populaatioksi kaivostyöläisiä, joilla oli todettu useita tartuntoja”, Rissanen kertoo. Koulutusvaiheessa eli alkukeväästä Suomessa ei vielä ollut montakaan koronaan sairastunutta, joten terveiden perusprofiili oli helppo rakentaa kotimaisista näytteistä. Lisäksi ryppäät voivat hieman limittyä keskenään. Orava ryhtyi saman tien tutkimaan kirjallisuutta. saaneelle mutta joka poikkeaa terveen tai tavallista flunssaa tai bakteeritulehdusta sairastavan ihmisen spektristä.” Toimii kuin nenä Kaksikko kehitti tekniikkaansa alun perin keuhkosyövän tunnistamiseen. ”Keksinnöstä kiinnostuneita on kertynyt jopa enemmän kuin meillä on rahkeita vastata”, toimitusjohtaja kertoo.. 24 KEMIA 6/2020 Espanjanvinttikoira Kössi harjoitusradalla. ”Sitten haimme mallin, jossa sairaiden ja terveiden voc-klusterit olivat tarpeeksi kaukana toisistaan. Kosijoita liian kanssa Nyt DSA on tilanteessa, jollaista Pekka Rissanen ei ole aiemmin urallaan kohdannut. Tähän perustuu algoritmin oppiminen. Terveellä ihmisellä kaasuklusteri sijoittuu hieman eri kohtaan avaruutta kuin koronaan sairastuneella. Algoritmin kouluttamiseen tarvittiin kaksi ihmisjoukkoa, joista ensimmäinen sisälsi terveitä ja toinen koronapotilaita. Tulokset varmennettiin perinteisin pcr-testein
A nn a H ie lm -B jö rk m an /H el si ng in yl io pi st o muksen yli 60 maahan. Koirien kouluttaminen ei ole ilmaista, vaikka sitä onkin tähän asti hoidettu pitkälti vapaaehtoisvoimin. Harjoitteluradalle sijoitetut purkit sisältävät joko virtsaa tai nenänielutai ihosivelynäytteitä terveiltä ihmisiltä, tavallista flunssaa sairastavilta ja koronapotilailta. Vaikka en kyllä edes tiedä, kuinka suuria ne muut ovat”, Rissanen nauraa. Sars-cov-2-viruksen aikaansaama haju on koko maailmalle uusi, joten ei ihmekään, että sen erottaminen on koirallekin yksinkertaista. ”Tähän asti koirat ovat bonganneet joka ikisen positiivisen näytteen.” Se tarkoittaa, että ”koiratestin” herkkyys on täydet sata prosenttia. ”Ja firma on siis vasta reilut sata päivää vanha.” Yhtiön palkkalistoilla on tällä hetkellä parikymmentä henkeä, Tampereen lisäksi Espoossa, Salossa ja Turussa. ”Ja palkinnon pitää olla kullekin koiralle niin mieluinen, että sen kiinnostus pysyy edelleen yllä.” Rodulla ei ole merkitystä siinä, kuinka hyvä koirasta työssä tulee. ”Ensi vuonna olemme Suomen suurin terveydenhuoltoalan yritys. Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry tekee tutkimusyhteistyötä myös muun muassa Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. ”Mutta jos halutaan tuloksia, viikonloput eivät riitä, vaan kouluttajien pitää sitoutua työhönsä täyspäiväisesti. Jo lähtökohdiltaan koira on ylivertainen sensori: sillä on keskimäärin 220 miljoonaa hajusolua ja se pystyy erottelemaan tuhansia erilaisia hajuja. Eivätkä he elä ilman palkkaa”, Paavilainen huomauttaa. Esimerkiksi Kössi, joka on jo syöpähajukoira, oppi koronahajun seitsemässä minuutissa.” Lentoasemalla pioneerinelikolla on alkuhaasteena uuteen ympäristöön totuttautuminen, joka kestää vuoden loppuun asti. Koirien tarkkuus puolestaan vaihtelee 85 ja 98 prosentin välillä. Koirien tehtävänä on löytää muiden joukosta koronapositiiviset purkit. Nyt kaivattaisiin kuitenkin kipeästi lisää tukijoita, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Jos kaikki menee suunnitellusti eli koirat kykenevät toimimaan menestyksekkäästi myös ruuhkaisan kentän hyörinässä, ne pääsevät aloittamaan virallisen pestinsä koronankantajien tunnistajina alkuvuodesta 2021. 25 6/2020 KEMIA Koronakoirat haistelevat lentoasemalla Siinä missä DSA:n puhallustesti matkii nenän toimintaa, Suomen ja maailman ensimmäiset koronakoirat käyttävät diagnoosin tekoon omia alkuperäisiä kuonojaan. Koronan tunnistaville koirille olisi nimittäin käyttöä muuallakin, esimerkiksi vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa. Kasvuvauhti on kova ja usko tulevaisuuteen vankka. ”Koiran menestyminen hajukoirana on eniten kiinni sen historiasta ja motivaatiosta. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Purkkikokeiden perusteella on voitu todeta, että koronaviruksen aiheuttamat spesifit aineenvaihduntatuotteet ja niiden hajoamistuotteet ovat koirille helppo haju tunnistaa”, kertoo Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori ja hajukoiria kouluttavan Wise Nose -yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen. Ongelman muodostaa kuitenkin rahoitus. Kössi, Miina, Valo ja ET ovat juuri aloittaneet työharjoittelunsa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. ”Joku istahtaa purkin eteen, toinen käy makuulle ja kolmas viittoo tassulla, että tässä se on.” Koronatunnistus on koirille kivaa leikkiä, sillä ne ovat luontaisia etsijöitä. Löytöpalkkion ne kuitenkin tarvitsevat. ”Eli koira osoittaa joskus positiivisiksi näytteitä, jotka on pcr-testillä todettu negatiivisiksi.” Löydön osoittamiseen koirilla on monia tapoja. Ennen koronaaikaa koiria on opetettu tunnistamaan esimerkiksi homeen, luteen ja syövän hajuja. Ensimmäisten koronakoirien koulutukseen yhdistys sai sponsoriksi Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n. anni.turpeinen@gmail.com. Kössi on espanjanvinttikoira, Miina labradorinnoutaja, Valo saksanpaimenkoira ja ET valkoinen paimenkoira. Rahallinen tuki tarpeen Wise Nose -yhdistyksellä on peruskoulutuksessa jo kymmenkunta uutta koronakoiraa spanieleista sekarotuisiin. Takana on koronakoirakoulun onnistuneesti suoritettu purkkiratavaihe
Paljon riippuu siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Hän odottaa poliittisilta päättäjiltä määrätietoisia toimia, joilla Suomesta tehdään teollisuudelle houkutteleva toimintaympäristö. syyskuuta puhuneen Aallon mukaan luisua jyrkentää öljyn hinnan lasku. ”Joissakin yrityksissä on meneillään tai alkamassa toinen kierros yt-neuvotteluja.” Suomen kemianteollisuuden suuryritys Neste käynnisti 14. Noin 17 prosenttia on toteuttanut tai suunnittelee irtisanomisia”, hän kertoi toimialakatsauksessa. ”Nyt viimeistään on otettava pää pois pensaasta ja tehtävä työtä kasvun eteen. Koronakriisin ravistelemat yritykset lykkäävät investointejaan ja turvautuvat lomautuksiin. Suomi tarvitsee investointiohjelman vauhdittamaan teollisuuden investointeja.” Aalto perää yrityslähtöisiä satsauksia tutkimukseen ja kehitykseen. Euroissa vähennys oli lähes miljardi euroa. ”Kyselymme mukaan 43 prosenttia yrityksistä on lomauttanut tai suunnittelee lomauttavansa väkeään. Tarvitsemme hallituksen, elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen yhteistyötä.” Aallon mukaan tarvitaan pitkäjänteistä, hallituskaudet ylittävää kokonaisuutta, joka kattaa kaikki osa-alueet ja ohjausmekanismit. Sitten ne huonot. ”Pää pensaasta” Katse on silti kohdistettava eteenpäin. Hyvät uutiset ensin. Kaksi kolmesta arvioi liikevaihtonsa laskevan pandemian myötä. Monet yritykset ovat hänen mukaansa odottavalla kannalla. Koronakriisi on kuitenkin nirhaissut osan paikoista pois. Alalla investoidaan yhä. ”Vaikka kemianteollisuus ei kuulu koronapandemian pahiten runtelemiin toimialoihin, tilanne on vakava”, Aalto painottaa. syyskuuta ytneuvottelut Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamisesta. Aalto korostaa, että valtion yhä painavampi velkataakka saadaan maksettua vain talouskasvun voimin. ”Myös julkista tutkimusja kehitysrahoitusta tulee kasvattaa ja suunnata se esimerkiksi Business Finlandin kautta.” Lomautukset yleisiä Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä muistuttaa, että toimiala on välillisten työllistämisvaikutustensa ansiosta kokoaan reilusti suurempi työllistäjä. Sieviin kaavailtava bioetanolitehdas on saanut vauhtia 10 miljoonan euron satsauksesta, ja Harjavallan akkukemikaalihanke, ”satakuntalainen lottovoitto”, etenee suunnitellusti. Vaikka elvytystoimet ovat tulleet tarpeeseen, ne eivät yksin riitä, jos kilpailukyvylle ei saada luotua pohjaa. Myös investointien osalta näkymät ovat heikentyneet: 30 prosenttia kertoi lykkäävänsä investointejaan tai peruvansa ne lähivuosilta kokonaan. LEENA JOUTSEN Ke m ia nt eo lli su us ry ”Suomi tarvitsee investointiohjelman, joka vauhdittaa teollisuuden investointeja ja vähäpäästöisempien teknologioiden käyttöönottoa”, Mika Aalto sanoo.. Vaakalaudalla on satoja työpaikkoja. ”Ne tuovat mukanaan työpaikkoja ja uutta kasvua. ”Tällaista pudotusta harvoin näkee”, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo vakavana. Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksistä 36 prosenttia kertoi elokuun lopulla toteutetussa kyselyssä, että niiden tuotteiden kysyntä on heikentynyt paljon tai erittäin paljon. Pahimpaan kurimukseen verrattuna tunnelin päässä siintää jo valoa. Kemianteollisuuden liikevaihto putosi huhti–kesäkuussa 26 prosenttia ja tavaraviennin arvo 28 prosenttia vuoden takaisesta. Kemianteollisuus ry:n Teams-toimialakatsauksessa 2. Lääkeyhtiö Bayer uudistaa Turun-tehdastaan 35 miljoonalla eurolla. Vuonna 2019 Suomen suurimmaksi vientialaksi ohi metsäteollisuuden noussut kemianteollisuus on säilyttänyt koronakriisin aikana asemansa maamme viennin veturina. 26 KEMIA 6/2020 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Kemianteollisuus otti iskua koronakeväänä Kemianteollisuuden vienti lähti kevään aikana jyrkkään luisuun. Nopeimman kasvun siemenet ovat teollisissa investoinneissa. Taustalla on koronapandemian kiihdyttämä fossiilisten öljytuotteiden kysynnän lasku ja yhtiön suuntautuminen uusiutuviin energiaratkaisuihin
Edellytyksenä on virtuaalisen ja todellisen tuotantoympäristön saumaton integrointi digitaalisen kaksosen avulla. Siemens on kemianteollisuuden luotettava partneri. Yhdessä asiakkaiden kanssa olemme toteuttaneet kemianteollisuuteen monia arvoa tuottavia hankkeita niin Suomessa kuin maailmallakin. Kilpailukyvyn lisääminen alkaa tehtaan digitalisoinnista, joka kasvattaa liikevaihtoa, pienentää käyttökustannuksia ja lisää tehokkuutta. www.siemens.fi/kemia Digitalisaatio vauhdittaa kemianteollisuutta Haluatko kasvattaa tehtaasi kilpailukykyä. Luotettava data on perusta laitoksen kehittämiselle ja päätöksenteolle. Digitalisaation mahdollisuuksista on hyödynnetty vasta murto-osa.
Edessä notkahdus. Lennätä itsesi uralle, jolla voit pelastaa maailmaa. Etenkin vienti kehittyviin maihin on vaarassa. Suurimpia putoajia ovat erikoiskemikaalit ja kuluttajakemikaalit. Koronatilanne ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat hankaloittaneet teollisuuden toimintaa ja kutistaneet tuotteiden kysyntää. Nigel Davisin mukaan trendiin sopeutuminen voi olla hankalaa eurooppalaiselle kemianteollisuudelle, joka on satsannut erityisesti suuriin, keskitettyihin pääomaja tuotantokomplekseihin. Sc an sto ck ph ot o Tutustu koulutusvaihtoehtoihin: www.kemianteollisuus.fi > Työelämä > Koulutuspolut UUTISIA Koronavirus kurittaa myös Euroopan kemianteollisuutta. Tällöin on todennäköistä, että myös EU:n kemiavienti kehittyviin maihin notkahtaa tai jopa putoaa pysyvästi. Kemia luo hyvinvointia ja parempaa elämää. Koronapandemiasta johtuva globaali talouskriisi on kolhaissut koko EU-alueen kemianteollisuuden liiketoimintaa, joka on supistunut merkittävästi. Laskua vuoden 2019 luvuista on 2,3 miljardia euroa. Kasvua oli 1,2 prosenttia. KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian Seurojen ja Kemianteollisuus ry:n omistama Kemian Kustannus Oy on Kemia-lehden omistaja ja yhteistyökumppani. Kemian ammattilaisena työllistyt kiinnostaviin tehtäviin. Koronavirus on kuitenkin synkistänyt näkymät. 3. Yhteishaku lähestyy Kolme asiaa, kun mietit mitä opiskella. Unionialueen kemianteollisuuden tuotannon määrä väheni vuoden 2020 tammi–toukokuussa 3,7 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019. 2. Toinen ongelma on, että myös kemian alalla suuntaus on kohti järjestelmää, jossa paikalliseen kysyntään vastaa paikallinen tuotanto. EMMA KAUSTARA. Kriisi on iskenyt ankarimmin juuri kehittyviin talouksiin ja pelkona on, että pandemian pitkittyminen saa niissä aikaan niin syvän romahduksen, että se vaikuttaa vuosia eteenpäin. Kasvuprosentti edellisvuodesta on peräti 8,8. Eurooppalaisten kemiantuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle oli vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana arvoltaan 72,4 miljardia euroa. Viennin kasvuennusteet ennen pandemiaa pohjasivat pitkälti kehittyviin maihin ja oletukseen, että niiden taloudellinen kasvu pysyisi jatkossakin terveenä. Tämä käy ilmi brittiläisen analytiikkayrityksen ICIS:n asiantuntijan Nigel Davisin tuoreesta raportista. Voit opiskella kemiaa ympäri Suomen. Myönteisiä poikkeuksia ovat petrokemian tuotteet, joiden vienti Yhdysvaltoihin on jatkanut kasvu-uralla myös pandemia-aikana. ICIS:n raportti korostaa, että vienti on perinteisesti ollut eurooppalaisen kemianteollisuuden kivijalka ja että ala on hyötynyt merkittävästi globalisaatiosta ja kaupan esteiden poistumisesta. 1. Myös kemikaalivienti Kiinaan on liA do be St oc k Korona kolhii koko EU:n kemiavientiä sääntynyt, joskin maltillisemmin
Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT on rakentanut Bioruukki-keskukseensa uuden prosessikemian pilotointialustan. Pilotoinnin tarkoitus on viedä uusia, laboratorioissa hyviksi todennettuja ideoita ja menetelmiä kohti teollisen tuotannon mittakaavaa. 09 2746740 Katso miten Microlab STAR toimii. VTT:n prosessikemian koetehdastoiminta käynnistyi jo 1990-luvun lopulla Nurmijärven Rajamäellä ja Espoon Otaniemessä. Lue QR-koodi puhelimellasi ja avaa video tuotekuvasta. Juuri muovin kierrätyksen ja vaihtoehtoisten muovimateriaalien kehittäminen ovat uuden alustan tärkeimpiä tehtäviä. Labema Oy www.labema.fi labema@labema.fi puh. Prosessikemian alustan myötä Bioruukki vahvistaa paikkaansa maailman merkittävien pilotointikeskusten joukossa. Prosessien modernisointi ja digitalisointi tarjoavat aiempaa paremmat työkalut esimerkiksi muovin kemiallisen kierrätyksen edistämiseen. Kemiallisen kierrätyksen avulla teollisuus voisi hyödyntää myös huonolaatuista kierrätysmateriaalia. Alustan avajaisia vietettiin 23. Pilotointialusta on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bioja kiertotaloushankkeita. ”Alusta täydentää VTT Bioruukissa jo olemassa olevia prosessointiteknologioita kokonaisvaltaiseksi ketjuksi raaka-aineista tuotteiksi”, kuvailee liiketoimintaalueen johtaja Jussi Manninen. Käytettävyys: Intuitiiviset ohjelmistot helpottavat työnkulun suunnittelua. VTT:lle prosessikemian emian pilotointialusta. Turvallisuus: Parannettu pipetoinnin turvallisuus Hamiltonin pipetointiteknologialla, jolla pipetoinnin vaiheita pystytään seuraamaan tarkasti. VT T Espoon Kivenlahdessa sijaitseva Bioruukki aloitti toimintansa vuonna 2015. Erittäin hyvä pipetointitarkkuus nesteluokkien määrittelyn avulla. VTT on toteuttanut pilotointia esimerkiksi tärkkelyspohjaisten paperikemikaalien tuotannon uudistamisessa, uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineiden esikäsittelyssä, erikoiskemikaalien ja -polymeerien syntetisoinnissa sekä selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen valmistuksessa. Microlab STAR M Patentoitua teknologiaa nesteenkäsittelyyn Toiminnallisuus: Monikäyttöiseen käsivarteen voidaan lisätä muun muassa lisää kanavia, monikanavapää tai kuvantamistyökaluja. syyskuuta
Testin nopeus perustuu siihen, että se osoittaa viruksen antigeenin suoraan näytteestä ilman geenimonistusta (pcr). Turkulaisille koronatesteille myyntilupa Euroopassa SGS aloittaa maskien testauksen Suomessa Uudessa laboratoriossa testataan myös kankaisten kasvomaskien suodatustehoa. Testi on osa yrityksen Maripoc-nimistä testipaneelia, mutta sitä saa myös yksittäistestinä. Israelilaisen Delek Groupin tytäryhtiö operoi Isolle-Britannialle kuuluvalla Pohjanmeren alueella. TTL osallistuu uuden laboratorion käynnistämiseen ja hyödyntää sitä jatkossa omissa hengityssuojainten tutkimushankkeissaan. ArcDia International Oy:n pikatesti antaa tuloksen noin varttitunnissa, joten se sopii terveydenhuollon lisäksi käytettäväksi massatestaamiseen esimerkiksi lentokentillä. Näytteestä tehty määritys kertoo, onko potilaan oireiden aiheuttaja influenssa A tai influenssa B, rs-virus tai uusi koronavirus sars-cov-2. Näytteen sisältämän viruksen voi kuitenkin käytTarkastusja testausyritys SGS ryhtyy testaamaan kirurgisia suu-nenäsuojuksia, hengityksensuojaimia ja kankaisia kansanmaskeja Helsingissä. SG S Turkulaiset koronatestit analysoivat nenänielusta otettuja näytteitä. Yhtiö kertoo tuovansa ensimmäisen erän yhdistelmätestiä suomalaisten laboratorioiden saataville ennen kohta käynnistyvän influenssakauden alkua. SGS Finland muodostuu kahdesta yrityksestä eli SGS Finland Oy:stä ja SGS Fimko Oy:stä, joissa työskentelee yhteensä noin 230 asiantuntijaa. SGS on maailman johtava tarkastus-, verifiointi-, testausja sertifiointiyritys, joka työllistää yli 89 000 henkeä reilussa 2 600 toimipaikassa ja laboratoriossa eri maissa. Yhtiö rakentaa toimintaa varten uuden laboratorion Pitäjänmäkeen, jonne sille on varattu tilat SGS:n muiden Helsingin-laboratorioiden yhteyteen. Alkuvaiheessa viisi asiantuntijaa työllistävä laboratorio palvelee suomalaisten valmistajien, maahantuojien ja viranomaisten lisäksi myös muun Euroopan ja lähialueiden teollisuutta. Kemiralta polymeereja Ithaca Energylle Kemira on solminut jatkosopimuksen öljyntuotannon tehostamiseen tarkoitettujen polymeerien toimituksista Ithaca Energylle. Räätälöidyt polymeerit valmistaa Kemiran Botlekin-tuotantolaitos Alankomaissa. Kaupan myötä HyXo laajentaa osaamisja palvelualuettaan uusiin segmentteihin.. Koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin lisäksi Maripoc-järjestelmä tunnistaa parikymmentä muutakin hengitystieja suolistoinfektiota. KMV-tuotteet osaksi HyXo-konsernia Keravalainen laboratorio-, prosessija vedenkäsittelylaitteiden toimittaja HyXo jatkaa yrityshankintojaan. KMV on erikoistunut juomaveden käsittelyyn ja suodattamiseen sekä vesipumppuihin ja -pumppaamoihin. tää analyysissa sellaisenaan ilman rna:n eristystä. SGS:llä on jo kokemusta henkilönsuojainten testaamisesta Suomessa, sillä yritys osti Työterveyslaitoksen (TTL) suojainpalveluiden liiketoiminnan vuonna 2019. Kotimaassa testit ovat olleet myynnissä keväästä lähtien. Uutuutena yhdistelmä Abacus Diagnostica Oy:n koronatesti pohjautuu geenimonistukseen. 30 KEMIA 6/2020 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Kaksi Suomen Turussa kehitettyä koronavirustestiä on lähtenyt valtaamaan Euroopan markkinoita. Näytteiden analysoinnin suorittaa yhtiön GenomEra-laite, joka kertoo testitulokset reilussa tunnissa. A do be St oc k Uuden testauslaboratorion on määrä toimia täydessä laajuudessaan vuoden 2021 alusta. Abacus on saanut valmiiksi myös uuden yhdistelmätestinsä, joka tunnistaa sekä koronan että muita viruksia. Ithaca pyrkii rakentamaan johtavan Pohjanmerellä toimivan öljyja kaasuyhtiön. Konserni osti syyskuussa lohjalaisen KMV-tuotteet Oy:n, josta tulee HyXon tytäryhtiö. Molempien diagnostiikkayritysten osaaminen nojaa Turun yliopistossa tehtyyn tutkimustyöhön
Maisterin tutkinnon on voinut suorittaa lääkekehitysteknologiassa. marraskuuta. Proviisoriksi on tähän asti voinut opiskella ainoastaan Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Ilmoittautumiset 28.10.2020 mennessä osoitteessa: https://tapahtumat.bocoip.com/event/mbgPX Tiedustelut: communications@bocoip.com BOCO IP KUTSUU SINUT RUOKA JA IPR -WEBINAARIIN 4.11.2020 KLO 9–10.45. Åbo Akademin koulutusohjelmaan on aiemmin kuulunut farmasian kanditasoinen tutkinto. Tapahtuma pidetään 9.–12. Veloitukseton ohjelma esittelee muun muassa kiertoja biotalouden etenemistä, aurinkoenergian tuotantoa ja varastointia, tulevaisuuden paikallista ja alueellista lämmöntuotantoa, kestävää akkuOulun kestävän kemian koulutus kansainvälistyy Oulun yliopiston kestävän kemian koulutuksen maisteriohjelma muuttuu kansainväliseksi. Puhujina: Karri Leskinen, toimitusjohtaja, Boco IP Oy Ab Juhani Järvensivu, toimitusjohtaja, Fiksuruoka Oy Mari Koistinen, tietokirjailija Tomi Helin, materiaalipäällikkö, Valio Oy Jaana Hämäläinen, patenttiasiamies, Boco IP Oy Ab Pamela Lönnqvist, IP-Lakimies, Boco IP Oy Ab Seminaarin aiheina ovat Fiksuruoan tarina, Valion marjahankinnat ja niihin liittyvät väärennösriskit, ruokaväärennökset sekä ruoan suojaaminen patenteilla ja tavaramerkeillä. Ohjelmaan voi tutustua ja tapahtumaan ilmoittautua osoitteessa materialweek.fi. valmistusta, akkumineraalien tutkimusta, Suomen kriittisiä metalleja ja Keliber Oy:n litiumkaivoshanketta. Uusi englanninkielinen Chemistry of Sustainable Processes and Materials -tutkinto-ohjelma korvaa nykyisen suomenkielisen maisteriohjelman. UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi GT5000 Terra Kannettava monikaasuanalysaattori analysointityökaluilla varustettuna Tätä helppokäyttöistä kaasuanalysaattoria käyttävät yliopistot, tutkijat ja laboratoriot ympäri maailman havaitakseen, tunnistaakseen ja määrittääkseen yhdisteitä lukuisissa eri käyttökohteissa maaperän kasvihuonekaasujen tutkimisesta työhygienian sisäilman laadun analysointiin. Analysaattorin mukana tuleva Calcmet-ohjelma mahdollistaa näytteen tarkemman analysoinnin. Kansainvälinen Kokkola Material Week tarjoaa vuosittain katsauksen kemianteollisuuden, biotalouden ja mineraalitalouden ajankohtaiseen tutkimukseen ja kehitysnäkymiin. Kokkola Material Week siirtyy verkkoon Ko kk ol a M at er ia l W ee k Vuoden 2019 Kokkola Material Week keräsi yhteen reilut tuhat henkeä. Hakuaika uuteen ohjelmaan käynnistyy tammikuussa, ja sen ensimmäiset opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä 2021. Syynä verkkoon siirtymiseen on koronaepidemian kiihtyminen. Åbo Akademin farmasian koulutus laajentuu Åbo Akademissa voi jatkossa suorittaa proviisorin, farmasian lisensiaatin ja farmasian tohtorin tutkinnon. Keskeiset edut: + Kannettava ja nopea ottaa käyttöön + Akkutoiminen + Langaton tiedonsiirto + Kaikkien kaasujen samanaikainen mittaus + Roisketiivis, IP54 Gasmet Technologies Oy Mestarintie 6, 01730 Vantaa +358 9 7590 0400 contact@gasmet.fi gasmet.com Kokkola Material Week -tapahtuma järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti Brellaalustalla. Tällä kertaa verkostoidutaan virtuaalisesti. Esitysten pääkieli on englanti
Burns 27(5):459-464. Mitä sarveiskalvon kalkkeuma tarkoittaa. Moist swabs, compresses, phosphate buffers, and other forms of malpractice”. “ joutuessaan kosketukseen fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen kanssa sarveiskalvon kalkkeutumisen riski on olemassa jo 2 minuutin huuhtelun jälkeen...” Terve silmä Silmä, jossa on sarveiskalvon kalkkeumaa Lähteet: Schrage N.F., Abu Sabah S., Hermanns L., Pan. “Tutkimuksessamme paljastui jopa pelottavia lopputuloksia. Schrage N.F., Frentz M., Reim M. Silmässä on luontaisesti kalsiumioneja. Silmätautien erikoislääkäri professori Norbert Schrage Kölnin kaupunginsairaalasta tapasi vastaanotollaan potilaan, joka oli saanut silmäänsä syövyttävää emäksistä ainetta. Sarveiskalvon kalkkeuma on sarveiskalvon pinnalla olevaa valkoista saostumaa, jota ei saa huudeltua pois, ja aina sitä ei voida poistaa edes kirurgisin toimenpitein, joten silmän pysyvän vaurioitumisen riski on olemassa. Voin suositella joitakin fosfaatittomia huuhtelunesteitä”, sanoo Schrage. Burns 45:1871-1879 Schrage N.F. cation during treatment of ocular burns”. “Tiedetään, että fosfaattipuskuroitu silmänhuuhteluneste voi aiheuttaa sarveiskalvon kalkkeutumista, mikäli se pääsee kosketuksiin kalsiumionien kanssa, mutta kyse ei ollut nyt tästä. Viime vuosina useat raportit ovat osoittaneet fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen käytön vaaroista silmää syövyttävien aineiden huuhtelussa. cation”. (2001) ”Phosphate buffer in alkali eye burns as an inducer of experimental corneal calci. Tästä huolimatta fosfaattipuskuroidut silmänhuuhtelunesteet ovat yleisiä työpaikoilla ja teollisuuden eri aloilla. Tutkimuksessamme ilmeni, että sarveiskalvon vaurioituessa näitä kalsiumioneja voi “vapautua”, ja joutuessaan kosketukseen fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen kanssa sarveiskalvon kalkkeutumisen riski on olemassa jo 2 minuutin huuhtelun jälkeen,” sanoo Schrage. Viimeisimmässä tutkimuksessa varoitetaan fosfaattipuskuroidusta silmänhuuhtelunesteestä www.cederroth.com. Br J Ophthalmol 94(11):1519-1522. Potilas oli huuhdellut silmänsä fosfaattipuskuroidulla silmänhuuhtelunesteellä minkä jälkeen hänellä ilmeni sarveiskalvon kalkkeutumista, vaikka syövyttävä aine ei ollut sisältänyt kalsiumia. Pahimmassa tapauksessa syövyttävän aineen aiheuttamat silmävauriot voivat johtaa pysyvään vaurioon, kuten näön heikentymiseen tai sokeuteen. Mielestäni fosfaattipuskuroitu silmänhuuhteluneste pitäisi asettaa käyttökieltoon ja poistaa markkinoilta. (2010) ”Current Recommendations for optimum treatment of chemical eye burns. Monet silmänhuuhtelunesteet ovat fosfaattipuskuroituja Kun silmät altistuvat tapaturmassa syövyttävälle aineelle, on silmien välitön huuhtelu useimmiten ratkaisevan tärkeää. Monet markkinoilla olevista silmänhuuhtelunesteistä ovat fosfaattipuskuroituja. Nyt uusi tutkimus vahvistaa nämä havainnot. Fosfaatilla onkin neutraloiva vaikutus syövyttävissä emäsja happoroiskeissa, mutta jos se joutuu kosketuksiin kalsiumionien kanssa, syntyy reaktio, joka saattaa aiheuttaa kalkkeutumista. (2010) ”Changing the composition of buffered eye-drops prevents undesired side effects”. Schrage N.F., Schlossmacher B., Aschenbrenner W., Langefeld S. Sarveiskalvon kalkkeumariskin poistamiseksi pitäisi käyttää fosfaatitonta silmänhuuhteluainetta. Silmään kohdistuu pysyvän vaurion riski jo 2 minuutin fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen käytön jälkeen. Varmista turvallinen silmänhuuhtelu! Käytä 100% fosfaatitonta Cederroth silmänhuuhtelua. (2019) ”Irrigation with phosphate-buffered saline causes corneal calci. l C., Dutescu R.M. Kalsiumioneja löytyy yleensä työpaikoilta, missä käsitellään sementtiä, betonia ja kalkkia
SOPIVINA MÄÄRINÄ kofeiini parantaa suorituskykyä ja tehostaa muistin toimintaa. ANNA HERRALA Kirjoittaja on Kangasalan lukion ensimmäisen vuoden opiskelija. Tämä lievittää unipainetta eli ihmisen tarvetta nukahtaa. Lehden vuosikerran voitti Tiina Duan. Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden kiinnostavin. Viime aikoina myös kofeiinin terveyshyötyihin on kiinnitetty paljon huomiota. Kofeiini eli 1,3,7-trimetyyliksantiini koostuu hiilestä, vedystä, typestä ja hapesta. Se myös kasvattaa tarkkaavaisuutta, mikä ehkäisee muun muassa liikenneonnettomuuksia. Suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan kofeiinin on todettu pienentävän dementiariskiä. Vereen imeytyneen kofeiinimäärän puolittumiseen kuluu 3–6 tuntia. Oikein käytettynä kofeiini on siis meille hyödyllinen aine, mutta väärin käytettynä se voi vaikuttaa negatiivisesti unirytmiin ja keskittymiskykyyn. Se tarkoittaa, että tavoitteen saavuttamiseen ollaan valmiita panostamaan.” ”Biovärien paletti – Sävyjä sienistä kiinnosti. Hyvin sanottu, että maski voi tuntua epämukavalta mutta tauti varmasti epämukavammalta.” ”Kiitos kun teette niin kiinnostavaa lehteä! Luen aina kannesta kanteen.” Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! Numeron 5/2020 ykköseksi äänestettiin juttu Shakespearen myrkkyjä sekoittivat noidat, munkit ja apteekkarit. Toiseksi kiri Venetsian mestarit saapuvat Suomeen ja kolmanneksi Salla Roni-Poranen muovien maailmassa. Liiallinen kofeiinipitoisuus elimistössä aiheuttaa kofeiinimyrkytyksen, jonka oireita voivat olla esimerkiksi sydämen tykytykset, rytmihäiriöt tai tärinä. Näistä yleisimpiä ovat väsymys, päänsärky ja mielialanlaskut. Myös aukeamien graafinen suunnittelu oli puoleensavetävä.” ”Luin innoissani jutun Venetsian mestareista, jossa kerrottiin myrkyllisistä mineraalipohjaisista väreistä ja niiden synkästä taustasta. Kofeiini voi aiheuttaa myös riippuvuutta, jolloin kofeiininpuutteesta syntyy vieroitusoireita. Mikä juttu sytyttää. osoitteessa www.kemialehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. VÄÄRIN KÄYTETTYNÄ kofeiini voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Kofeiinin vaikutus on tyypillisesti suurimmillaan noin 30 minuutin jälkeen nauttimisesta. Sitä esiintyy luonnollisesti kahvin lisäksi teessä ja kaakaossa. Elimistössä kofeiini estää kehon uni-valverytmiä säätelevän adenosiinin kerääntymistä aivoihin. Ennen ei ollut vaihtoehtoja, hyvä että nykyisin voimme valita.” ”Juttu Salla Roni-Porasesta oli hyvä. Kofeiini – uhka vai mahdollisuus. Oireita voi ilmetä jo vuorokaudessa, ja ne saattavat jatkua päiviä. Illalla juotu energiajuoma voi heikentää unenlaatua tai aiheuttaa unettomuutta. Oli kiva lukea ajankohtaisesta aiheesta ja uramenestykseen yltäneestä naisihmisestä.” ”Ilahdutti, että Kemianteollisuus ry on asettanut itselleen kovan tavoitteen hiilineutraalisuudesta ja julkistanut sen myös isosti. Moni hakee energiaa pitkiin päiviin energiajuomatölkeistä tai kahvikupposista. Joidenkin väestötutkimuksien mukaan se lievittää myös Parkinsonin taudin oireita ja ilmaantumista. Olen juuri opetellut poimimaan sieniä itse.” ”Munamiehen tuska huokui rahoituspäätösjutusta.” ”Pääkirjoitus osui ajan hermolle. Äänestäjien kesken arvotaan avaruusfysiikan professorin Minna Palmrothin ja tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen juuri julkaistu kirja Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus, joka kannustaa tyttöjä tieteen maailmaan. KUN SYKSY SAAPUU, päivät lyhenevät, ja arki alkaa tuntua taas rutiinilta, pelastaa kofeiini monen opiskelijan aamut. 33 6/2020 KEMIA. Kofeiinia on myös lisätty moniin elintarvikkeisiin, kuten virvoitusjuomiin, energiapatukoihin ja purukumeihin. Äänestä suosikkiasi viimeistään 5.11. PALAUTETTA NUMEROSTA 5/2020 ”Shakespearen myrkyt oli hyvin kirjoitettu ja kuvitettu juttu! Kathryn Harkup on saanut mainion idean tutkia myrkkyjen (ja kemian) näkökulmasta niin Shakespearen näytelmien kuin dekkaristi Agatha Christien tuotantoa.” ”Shakespeare-teksti yhdisti mukavasti tutut tarinat ja tieteellisen näkökulman
Jos kuitenkin joskus tarvitsee. Edesmennyt appeni tunnettiin herrasmiehenä niin käytökseltään kuin pukeutumiseltaan. TOINEN ÄÄRIPÄÄ taas säästää kaiken. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kääntäminen laskuun edellyttää Huckabeen mukaan useita rinnakkaisia toimenpiteitä. Vaivaan on kehitetty ohjelmia, joiden avulla käydään läpi pölyisimpienkin nurkkien roinakasoja ja tunteita, joita tavaroihin liittyy. Konmaritus, kuolinsiivous, kaappi tai laatikko kerrallaan siivoaminen. En halua hävittää historiaa. Kehittyneiden valtioiden on rajoitettava hiilen ja öljyn käyttöä ja hyödynnettävä muita vaihtoehtoja, kuten aurinkoja tuulienergiaa. Uunivuoka oli perintöä naisen äidiltä, joka oli käyttänyt sitä vain kerran. ”Globaali ilmastonmuutos kuuluu keskeisiin tutkimuskohteisiimme”, johtaja John W. Entä jos ei pysty ollenkaan, kun ne tunteet. Viidentoista valtion yhteistyönä toteutetussa ohjelmassa ilmaston lämpötilan muutosta ennustettiin 30 erilaisen tietokonemallin avulla. Huckabee ESP:stä kertoo. Tarroilla koristellusta laatikostosta, jossa voisi vielä säilyttää vaikka työkaluja. Teen siis nykyään hankintojani second hand -periaatteella. blogspot.com. Kaikki mallit osoittivat maapallon keskimääräisen lämpötilan nousevan 2–5 o C vuoteen 2050 mennessä.” ”Ilmastonmuutoksen ja otsonikadon aiheuttama tuho on vielä estettävissä, mutta siihen tarvitaan kansainvälistä yksimielisyyttä ja päättäväisiä toimia, jotka on käynnistettävä välittömästi.” ”Yhdysvalloilla ei ole hiilidioksidipolitiikkaa, vaikka osuutemme maailman fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta on lähes neljännes. Tori.fi:stä löytyi täsmälleen samanlainen. Levine alkaa puhua säästä, kyse ei ole mistään small talkista. ”Tärkein keino on siirtyä fossiilisista polttoaineista muiden energialähteiden käyttöön.” ”Ydinvoiman käyttö lisääntyy välttämättä lähivuosikymmeninä, koska muita taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ei vielä ole saatavilla.” ”Seuraavan sukupolven laitokset ovat pieniä, erittäin hyvin suunniteltuja ja turvallisia. Myös mahdollisuudet tuottaa ydinvoimaa entistä turvallisemmin on tutkittava.” Kehitysmaissa ensisijainen ilmaston lämmittäjä on Levinen mukaan lisääntynyt biomassan poltto. ”Arviomme mukaan ilmakehän hiilidioksidista jopa 40 % on peräisin biomassan poltosta.” Yhdysvaltalainen EPRI (Electric Power Research Institute) on jättimäiseen NASAan verrattuna pieni, mutta silti yksi maailman suurimmista energia-alan tutkimuslaitoksista. Pikkuhiljaa olen ryhtynyt asennoitumaan samalla tavoin kuin appeni. Mutta voiko luopua kanavatyöstä, jossa bambi kirmaa vehreiden puiden lomassa, isotädin tekemästä. LEENA LAITINEN NÄKÖKULMA TAVARA ON ihmiselle riesa. Lapset olivat muuttaneet kotoa, nainen asuu nyt kaksiossa ja tähtää yksiöön. Ympäristönsuojeluun liittyvistä tutkimuksista EPRIssä vastaa ESP (Ecological Studies Program). Hänellä oli peltotöissäkin kauluspaita, toki sellainen, jota ei enää muualla voinut pitää. Ruostuneesta kynttilälyhdyn raadosta, joka on oikeastaan vintagea. Kuva: Ida Pimenoff. Ydinreaktorit sijoitetaan niissä luultavasti maan alle.” ”Ydinvoiman osuus globaalista energiankulutuksesta on puolen vuosisadan kuluttua ehkä 30–40 %, tuulienergian 15–20 % ja aurinkoenergian 10 %”, Huckabee ennustaa. Hän vähentää tavaraa koko ajan. Myyjä oli keski-ikäinen nainen, joka tyhjensi talouttaan. Enkä toisaalta jättää jälkeläisten vaivoiksi epämääräistä sälävuorta ja kaaosta. Raivatako vauhdilla vai pienissä osissa. Kovassa käytössä ollut uunivuokani väsyi ja halkesi. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Mahdollisena, joskin toistaiseksi melko teoreettisena osaratkaisuna ESP tutkii hiilidioksidipäästöjen tavoitteellista varastointia metsien, aavikoiden ja valtamerten kasvistoon. Mutta entä jos siellä on joukossa aarteitakin. VANHEMMITEN ALKAA miettiä, mitä ihan oikeasti tarvitsee. Itseäni käynnit maalla ja ullakolla sekä kiehtovat että ahdistavat. Vuoassa oli köllöttänyt vierekkäin kaksi porsaanfilettä sienikastikkeen kera, juhlapäivänä ilmeisesti. ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com Tunteita ja tavaroita Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). 34 KEMIA 6/2020 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 5/1995 Polttoa vähennettävä, ydinvoimaa lisättävä Kun USA:n avaruustutkimuskeskuksen NASAn ilmakehätutkija Joel S. ”Maapalloa uhkaa ennen kokemattoman nopea lämpeneminen. Tällainen vanha muija mitään uutta tarvitse
Saat tuotteesi ja palvelusi esille oikeille ihmisille, rakennat yrityksesi tunnettuutta ja teet kauppaa! Pohjoismaiden johtava tapahtuma. Tapahtumasta, osallistumisesta ja ohjelmasta lisätietoa! Myyntipäällikkö Anssi Rajala, puh. Paikalla yli 100 alan yritystä. 040 843 3936, anssi.rajala@messukeskus.com KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa on esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut : Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikkaja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaalija työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasiaja konsulttipalvelut TAPAHTUMAN TEEMA: Ratkaisuja hyvinvointiin ja kestävään kasvuun Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 27.–28.4.2021 Messukeskus Helsinki. chembiofinland.fi #chembiofinland2021 Tule ja kohtaa alan edustajat, asiakkaat, päättäjät ja toimijat yhdellä kertaa Messukeskuksessa
Kertyvästä tutkimustiedosta on hyötyä myös pidemmällä perspektiivillä. Hyviä keinoja voivat olla esimerkiksi oikein suunniteltu ja kohdennettu ilmanvaihto, suodatusmenetelmät ja erilaiset dataratkaisut. Tuloksia on luvassa jo alkuvuodesta 2021. Apulaisprofessori Ville Vuorisen johtamassa uudessa hankkeessa kehitetään ohjelmaa, joka vauhdittaa laskentaa. Ovatko ilmatartunnat yksittäistapauksia vai mahdollisesti suuremmassa roolissa epidemian etenemisessä. Yhteistutkimuksen tuottamasta uudesta tiedosta toivotaan apua koronaviruksen ilmaleviämisen estämiseen. Business Finlandin rahoittama Airco-hanke yhdistää osapuolten tutkimusosaamisen. Sen muut osallistujat ovat Tampereen ammattikorkeakoulu sekä 24 laboratorioja teknologiayritystä, ohjelmistotoimittajaa ja terveys-, rakennusja kiinteistöalan toimijaa. THL on puolestaan virusten mittausmenetelmien asiantuntija. Kuinka pitkään, riippuu pinnan materiaalista. ”Useimpia tavallisesti käytössä olevia pintamateriaaleja ei ole suunniteltu kestämään toistuvaa ja voimakasta kemikaalialtistusta”, Sormunen huomauttaa. Virusta voivat kuitenkin kantaa mukanaan myös ilmassa leijuvat pienenpienet aerosolit, jotka kykenevät kuljettamaan sitä hyvinkin pitkiä matkoja. Tampereen yliopistossa on tietoa aerosolien muodostumisesta ja kulkeutumisesta sekä kokemusta testeistä, joita hankkeessa toteutetaan. VTT on kehittänyt simulointimenetelmiä, jotka ennustavat aerosolien käyttäytymistä ilmassa. Aalto-yliopisto kumppaneineen paneutuu aerosolien liikkeiden mallintamiseen. Mallinnukset näyttävät hiukkasten reitit Konsteja koronan ilmatartuntojen ehkäisyyn rakennetaan myös toisessa, Tampereen yliopiston vetämässä projektissa. The New England Journal of Medicinen keväällä julkaiseman amerikkalaistutkimuksen mukaan virus voi pysyä muovipinnoilla tartuttamiskykyisenä jopa kolme vuorokautta ja teräspinnoilla kaksi vuorokautta. Kaikkien tutkijoiden käyttöön avattava ohjelma tekee tunnissa saman, mikä nyt vie supertietokoneelta useita päiviä. Ilmareitin merkitys covid-19-taudin leviämiselle väestössä on kuitenkin vielä epäselvä. PÄIVI IKONEN Koronavirus leviää ennen muuta pisaratartuntana. Vuorisen oma ryhmä selvittää aerosolipilvien matkaa erilaisissa julkisissa tiloissa busseista, kouluista ja elokuvateattereista urheilutapahtumiin. 36 KEMIA 6/2020 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaiset tutkijat ottavat vakavasti mahdollisuuden, että koronavirus tarttuisi laajemmin myös ilman kautta. Tiedossa on, että sars-cov-2-virus voi säilyä tartuttavana myös päädyttyään erilaisille pinnoille. Asiaa tutkitaan monella taholla. Hankkeessa laitokSuomalaistutkijat selvittävät, Kuinka estää koronan leviäminen ilman kautta sen tutkijat mittaavat viruksia suoraan ilmasta. ”Esimerkiksi yskäisyn aiheuttama aerosolipilvi voi leijailla huonetilassa hengityskorkeudella pitkään”, muistuttaa talotekniikan professori Piia Sormunen Tampereen yliopistosta. Kuparipinnoilta tartuttavaa virusta ei löytynyt enää neljän tunnin jälkeen. A do be St oc k. Tuorein tutkimustieto meiltä ja maailmalta osoittaa, että koronavirus voi levitä ilmassa leijailevien aerosolien avulla ja myös tarttua ilmavälitteisesti. Jatkuvilla desinfioinneilla on kuitenkin hintansa. ”Samoilla ratkaisuilla voidaan vähentää myös pienhiukkasten muita terveysvaikutuksia ja ehkäistä tulevia epidemioita”, sanoo erikoistutkija Aku Karvinen VTT:stä. Tätä ei tiedetä, joten lisätutkimukset tulevat tarpeeseen. Virusta voidaan häätää pinnoilta erilaisilla pitkäaikaiskäsittelyillä tai desinfioimalla ne säännöllisesti. VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Tampereen yliopisto ovat aloittaneet uuden yhteistutkimuksen, jossa selvitetään koronaviruksen leviämistä ilmateitse. Hänen mukaansa on oletettavaa, että virus pystyy ilmanvaihtojärjestelmän kautta leviämään myös huoneesta toiseen
Osaamista on Meillä on Laatikaisen mukaan paljon sekä biopohjaisiin kuitukankaisiin että Metsätalouden sivuvirroista biohajoavia suojamaskeja Kosketussuojain sopii erityisesti infektioherkille ihmisille ja paljon matkustaville. Suojainta voi käyttää, kun joutuu julkisissa tiloissa koskemaan esimerkiksi vessanpöntön kanteen, vääntölukkoon tai ovenkahvaan. Osaamista hyödynnetään nyt Bioprot-hankkeessa. infektioiden torjuntaan liittyvää osaamista. Suojaimensa materiaaliksi hän valitsi kuparin, joka tunnetaan antibakteerisista ominaisuuksistaan. Se sallii kenen tahansa valmistaa ja muokata mallia vapaasti, kunhan työ julkaistaan vastaavalla lisenssillä. Näin uskoo LUT-yliopisto, jonka johdolla on ryhdytty rakentamaan biomateriaaleihin perustuvaa suomalaisen suojavarustetuotannon ekosysteemiä. 37 6/2020 KEMIA Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi A do be St oc k Infektioiden torjunnan suojavarusteet voivat tulevaisuudessa olla biopohjaisia ja biohajoavia ja valmistettuja metsätai maatalouden sivuvirroista. Kupari torjuu mikrobeja luonnostaan ilman, että sitä tarvitsee prosessoida tai ladata. Laiho sai idean työkalusta, johon hän törmäsi verkossa, ja ryhtyi kehittämään sitä eteenpäin. Bioprot-tutkimushanketta vetää akatemiatutkija Katri Laatikainen. Ekosysteemin on tarkoitus myös parantaa Suomen huoltovarmuutta, sillä koronapandemia aiheutti maailmanlaajuisen pulan suojaimista. Kuparin pinnalle muodostuva patinakaan ei vie materiaalin tehoa. Laatikainen oli avainroolissa Puolustusvoimien rahoittamassa hankkeessa, jossa pilotoitiin onnistuneesti käytettyjen FFP2ja FFP3-suojainten puhdistamista vetyperoksidihöyrytyksellä. Space Key -nimen saaneen suojaimen on kaupallistanut Aallon spinoffyritys Studio i Ore. Biohajoavista kasvomaskeista koituisi monta etua ympäristölle. Toisaalta Suomessa syntyy myös merkittäviä määriä sivuvirtoja, joista saadaan biomateriaalien raaka-aineita. Siellä kupari tappaa pinnalle mahdollisesti takertuneet taudinaiheuttajat. Hengityksensuojainten ja muiden kertakäyttöisten infektiosuojien saatavuus vaarantui etenkin kriisin alussa. Er w in La ih o. ”Kertakäyttöiset suojaimet päätyvät maailmalla kaatopaikoille ja luontoon”, hän muistuttaa. Jos uudesta suojamateriaalista onnistutaan kehittämään myös biohajoava, saavutetaan synteettisiin kuitukankaisiin verrattuna iso ympäristöhyöty. Suojainta säilytetään kotelossa, johon se palautetaan aina käytön jälkeen. Aasiassa käytettävät kuitukankaat valmistetaan yleensä fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta muovisulasta. ”Kuparin etu on myös se, ettei se näytä aiheuttavan bakteereissa vastustuskyvyn kehittymistä”, sanoo Aaltoyliopiston mikrobiologian professori Katrina Nordström. Siitä voi olla hyötyä myös sairaaloissa. Kuparinen kosketussuojain torjuu mikrobit Aalto-yliopistossa laboratorioteknikkona työskentelevä kuvanveistäjä Erwin Laiho on rakentanut kosketussuojaimen, jonka avulla voi pyrkiä välttämään koronaviruksen ja muiden mikrobien tarttumista pinnoilta. Projektin ympärille rakentui tietämystä sekä terveydenhuollon tarpeista että turvallisuuteen liittyvästä sääntelystä. Kuparin käyttöön Laiho sai vinkkejä Aallon kemiantekniikan yliopistonlehtorilta Jari Aromaalta. Suojaimen piirustukset on jaettu avoimesti Cern Open Hardware -lisenssillä. Suomi on muun Euroopan tavoin pitkälti riippuvainen aasialaisesta suojaintuotannosta
Nämä kaksi ilmiötä yhdessä voivat puolestaan saada migreenikivun pitkittymään, Mikhailov uskoo. Kun asetyylikoliinianalogit aktivoivat immuunijärjestelmän syöttösoluja, myös kolmoishermon päät aktivoituvat. Syyllinen voi olla aivokalvoston verisuonten syke, esittää Itä-Suomen yliopiston tutkija Nikita Mikhailov. Samalla se tutkii, voitaisiinko tauti proteiinitiedon avulla havaita jo ennen kuin sille tyypilliset motoriset oireet alkavat. Sen vaikutusten vahvistaminen voi KoroSuomessa koetaan joka päivä noin 16 000 migreenikohtausta. Toinen Itä-Suomen yliopiston tutkija Kseniia Koroleva toivoo puolestaan löytäneensä keinon auttaa migreenipotilaita. Sitä esiintyy jopa 15 prosentilla ihmisistä. Migreenikivun jumputtavalle luonteelle on nyt ehkä löytynyt selitys. Tätä kivun syntymekanismia ei ole aiemmin kuvattu. 38 KEMIA 6/2020 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Bäng, bäng, bäng. Niistä seuraa vuosittain kaksi miljoonaa sairauspoissaolopäivää. Kun tutkijat käsittelivät potilasnäytteet LRRK2-estäjillä, proteiinisynteesi normalisoitui. Tutkimuksessaan hän havaitsi, että hiljattain löydetyn Piezo1-reseptorin aktivointi ärsyttää aivoihin johtavan kolmoishermon päätä. Ihonäyte voi kertoa Parkinsonin taudista levan mukaan tarjota uuden näkökulman migreenin hoitoon. ”Olisi kiehtovaa ajatella, että aivokalvoston verisuonten syke toimisi mekaanisena impulssina, joka aktivoisi tätä reseptoria ja saisi aikaan migreenille tyypillisen tykyttävän kivun”, Mikhailov sanoo. Proteiinisynteesin vähenemisen syyksi osoittautui proteiinikinaasi LRRK2, jonka entsyymiaktiivisuus oli lisääntynyt Parkinsonia sairastavien soluissa. Päätä rytmikkäästi hakkaavan kivun tunnistaa jokainen migreenikohtauksesta joskus kärsinyt. ”Jos tällainen joukko tautia ennustavia tekijöitä löytyy, menetelmää voiPexels si käyttää potilasseulonnan työkaluna. Korolevan tutkimuksessa voimakkaasti migreeniä laukaisevaksi tekijäksi paljastui solunulkoinen adenosiinitrifosfaatti eli ATP, jota tuottavat solujen mitokondriot. Migreeni on yleisimpiä neurologisia sairauksia. Migreenin tykytykselle saattoi löytyä syy Uusi hoitokeino. Pe xe ls Kädestä ei voi ennustaa kohtaloa, mutta käsivarren ihonäytteestä kyetään ehkä joskus ennakoimaan Parkinsonin taudin puhkeaminen.. Hän havaitsi omassa väitöstyössään, että vetysulfidi estää migreenikipua. Kun tutkijat analysoivat Parkinsonpotilaiden käsivarresta otettuja näytteitä, kävi ilmi, että uusien proteiinien syntyminen oli näiden ihosoluissa vähäisempää kuin terveillä ihmisillä. Mikhailov selvitti väitöstyössään migreenille tyypillisen tykyttävän, pitkäkestoisen kivun syntymekanismeja eläinmallien avulla. Ihonäyte voi antaa viitteitä Parkinsonin taudista, raportoivat Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat. Siinä missä ATP sai ihmisen tuntemaan kipua, vetysulfidi torppasi kivuntunteen. Tämä taas nopeuttaisi parempien Parkinsonin taudin lääkkeiden kehittämistä”, sanoo tutkimushankkeen johtaja Eleanor Coffey. Vetysulfidi on voimakkaasta hajustaan tunnettu kaasu, jota esiintyy myös ihmiselimistön välittäjäaineena. Mikhailov kuvaa tutkimuksessaan, kuinka migreenikohtauksessa asetyylikoliini-niminen välittäjäaine aktivoi kolmoishermon säikeitä aivokalvostossa. Ryhmä käy nyt läpi satojen potilaiden näytteitä selvittääkseen, minkä proteiinien muutokset korreloivat parhaiten Parkinsonin taudin kanssa
25. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. InnoLIMS virtaviivaistaa ja tehostaa laboratorionne toimintaa. KEMIA Kemi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. marraskuuta. • Laboratoriot • Innovaatiot • Biotieteet Erikoisjakelut: Bioja laboratorioalan ammattilaiset sekä Tieteen päivät 2021, Helsinki Kemiantekniikan koulutus antaa sinulle valmiudet kehittää uusia ja puhtaampia tuotanto tapoja, joilla parannetaan energian, veden ja luonnonvarojen riittävyyttä sekä ympäristön tilaa. Numero 7/2020 ilmestyy Numero 7/2020 ilmestyy 25. 040 770 3043 Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Teemoina mm. InnoLIMS täyttää ISOja GLP-vaatimukset ja lisää tutkimustoimintanne kapasiteettia. Lue lisää ja ota yhteyttä: www.innovatics.fi www.kemia-lehti.fi Kysy lisää ja varaa paikkasi 1. Tehosta tiimisi työskentelyä Ota avuksi InnoLIMS Kotimainen InnoLIMS on helppokäyttöinen, joustava ja monipuolinen laboratorion tiedonhallinta-, toiminnanohjausja tiedonkeruujärjestelmä. Se sopii tutkimukseen, tuotekehitykseen, tuotantoon ja omavalvontaan kaikenkokoisissa organisaatioissa. marraskuuta mennessä. Standardien noudattaminen sujuu helpommin, aikaa säästyy, ja kustannukset pienenevät. HAKUAJAT: » Kandidaattiohjelmaan 17.–31.3.2021 » Maisteriohjelmiin 1.12.2020–20.1.2021 » lut.fi/kemiantekniikka OPISKELE KEMIAN TEKNIIKKAA LUT-YLIOPISTOSSA Uteliaat muuttavat maailman – ole yksi meistä.. marraskuuta
40 KEMIA 6/2020 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 40 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. Sinun paikkasi tässä. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh
(02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi/vihreat-sivut/ Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi/tilausasiat/ Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! 19 € Koulutilaus vuodeksi vain. Erikoisalueitamme mm. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. 41 6/2020 KEMIA VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 41 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh
(03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Sinun paikkasi tässä. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Kysy ensin meiltä | At your service 42 KEMIA Kemi Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi kemia-lehti.fi > Tilausasiat 19 € 49 € 69 € TEE TILAUKSESI: • www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat • sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi • puhelimitse 03 4246 5370. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 42 KEMIA 6/2020 TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh
• Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). • Nettisivut: yli 50 000 käyntiä vuodessa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Entistä enemmän kontakteja: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. Edun arvo 750 euroa. • Postitukset vuonna 2020: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. Valinta on sinun. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (23 numeroa). Tervetuloa! Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 87 euroa. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle 43 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti.. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 43 6/2020 KEMIA KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi , puh. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa
”Tässä innostuu joka päivä uudestaan, kun koko ajan oppii uutta”, professori hymyilee. Tällainen jatko-opiskelumalli toi hänelle paljon tuttuja eri puolilta Suomea. ”Nykyisin moni meistä on professori, ja yhteinen historiamme on osaltaan helpottanut tutkimuksessa verkostoitumista.” Lassin väitös käsitteli autojen pakokaasukatalysaattoreiden materiaaleja ja niiden termistä ja kemiallista ikääntymistä. Erityisesti häntä kiehtovat tieteenalan haastavuus ja sen monipuolisuus. ”Isäni oli töissä juuri Kokkolan teollisuusalueella, kuten myös monen kaverin vanhemmat ja muitakin tuttuja.” Yliopistossa Lassi suoritti kemiasta maisterintutkinnon ja hankki lisäksi prosessitekniikan diplomi-insinöörin paperit. Professori Ulla Lassin tavoitteena ovat uudet, ympäristöllisesti kestävät materiaalit ja prosessit. Tähän joukkoon kuuluu myös Oulun yliopiston soveltavan kemian ja prosessikemian professori Ulla Lassi. ”Lapsuudenympäristöni mummoloineen oli tosi virikkeellinen, kuten maatiloilla yleensäkin”, hän muistelee. 44 KEMIA 6/2020 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Ulla Lassi kehittää Ekologista akkuteknologiaa Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Osaamisen tasosta ei tingitä” Ulla Lassi on syntyisin Keski-Pohjanmaan Vetelistä. Hänen ryhmänsä tutkii myös teollisten sivutuotteiden hyödyntämistä lääkeainejäämien hapettajina vedenpuhdistuksessa sekä biomassapohjaisen hiilen valmistusta monenlaisiin sovelluksiin. ”Kuten saa yhä olla. Uudentyyppiset akkukennot painetaan rullalta rullalle -menetelmällä. ”Aikuisten ei tarvinnut miettiä meille tekemistä, sillä keksimme sitä kyllä itse.” Luonto oli lähellä myös suunnistuksessa, rakkaassa harrastuksessa, joka vei tyttöä leireille ja kilpailuihin. ”Ensisijaisesti halusin vain opettajaksi. Se, että hän lähti Oulun yliopistoon lukemaan juuri kemian opettajaksi, oli kuitenkin ”enemmän tai vähemmän sattumaa”. Kemian valikoitumiseen opiskeluaineeksi saattoi kuitenkin alitajuisesti heijastua koulukaupungin teollinen ilme. Professori toimii myös vastuullisena johtajana kahdessa hankkeessa, jotka pyrkivät hyödyntämään Oulun yliopiston ja VTT:n painetun elektroniikan osaamista akkutuotannossa. Tutkimusaiheen valinnan taustalla vaikuttavat Keski-Pohjanmaan runsaat litiumvarannot. ”Heiltä sain myöhemmin tukea myös oman professorinurani alkumetreillä.” Ulla Lassin väitöskirja syntyi kansallisessa kemiantekniikan tutkijakoulussa, joka takasi rahoituksen neljäksi vuodeksi ja mahdollisti opinnot myös muissa opinahjoissa. ”Opintojaksot olivat vaativia ja päivät pitkiä, sillä osaamisen tasosta ei tingitty. Ulla Lassi johtaa Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikköä, jossa ekologisuus on kantava teema. ”Kokkolaan on tulossa muutakin akkukemikaalien tuotantoon liittyvää teollisuutta ja tukitoimintaa.” Lassin tutkimustyön keskiössä ovat katodimateriaalit, joita akuissa tarvitaan varastoimaan kemiallista energiaa. Väitöstyö vei hänet tutkijavaihtoon myös Norjan teknis-luonnontie. Olin haaveillut opettajantyöstä ja leikkinyt opettajaleikkejä pienestä asti”, hän kertoo. Koulussa kemia oli hänelle yksi mieluinen oppiaine monen muun joukossa. Oulun lisäksi Lassi työskentelee Kokkolan yliopistokeskuksessa, jossa hänen tutkimusryhmänsä kehittää uusia materiaaleja litiumioniakkuihin ja katalyytteihin. Kokkolassa toimi jo tuolloin vahva kemianyritysten keskittymä. Opiskeluvuodet olivat työteliästä aikaa. Lassi otti kursseja Teknillisestä korkeakoulusta ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Tutkijan mielestä kemia on luovin ala, mitä olla voi. ”Minä olen unelma-ammatissani”, Lassi heläyttää. Painettavassa kennoteknologiassa nykyakkujen haitallinen nestemäinen elektrolyytti korvataan kiinteällä, jauhemaisella aineella. Olemme joutuneet vähentämään laboratorio-opetuksen määrää mutta pitäneet tiukasti kiinni oppiaineen hallinnan vaatimuksista.” Omilta opiskeluvuosiltaan Lassi muistaa lämmöllä varsinkin Liisa Pikkaraisen ja Leena Kailan erinomaista työtä opettajina. Siitä olen näin jälkikäteen kiitollinen”, sanoo Lassi, jonka mukaan Oulun yliopiston tutkintotodistuksesta sai olla ”aidosti ylpeä”. Niitä aikoo hyödyntää suomalainen Keliber Oy, joka suunnittelee Kokkolaan litiumkemiantehdasta. Prosessikemian tutkimuksessa otetaan aina huomioon kestävyyden kannalta tärkeät kriteerit. Esimerkiksi laboratoriotöitä tehtiin ”huomattavan paljon”. SISKO LOIKKANEN Joillakin ihmisillä uravalinta osuu onnekkaasti aivan nappiin. Vetelistä perhe muutti sittemmin Kokkolaan, jonka yhteislyseosta Lassi kirjoitti ylioppilaaksi. ”Pyrimme käyttämään vihreitä liuottimia, vähentämään kemikaalien käyttöä, käyttämään alhaisia reaktiolämpötiloja ja hyödyntämään prosessien sekundäärivirrat”, hän luettelee. ”Pyrimme sekä vähentämään kriittisten metallien tarvetta että ottamaan käyttöön nykyistä vihreämpiä vaihtoehtoja akkukennojen elektrolyyteille”, Lassi kertoo. Katodimateriaalit ovat litioituja siirtymämetallioksideja, koboltti-, mangaanija nikkelioksideja
Myös pyöräilyä harrastava tutkija ylistää seudun pyöräteitä, joita pitkin pääsee lauttayhteyden ansiosta polkemaan aina Hailuotoon asti. • Harrastaa kävelyä ja pyöräilyä. • Prosessitekniikan yliopettaja 2003–2006, Centria-ammattikorkeakoulu. sisko.loikkanen@gmail.com M ik ko Tö rm än en Ulla Lassi saa työssään toteuttaa kahta kutsumustaan, opettamista ja tutkimuksen tekoa. • Filosofian maisteri (kemia) 1996, diplomi-insinööri (prosessitekniikka) 1998, tekniikan lisensiaatti 2001, tekniikan tohtori 2003, Oulun yliopisto. ”Uskon, että oma työmatkailuni vähenee pysyvästi. • Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme poikaa. Ulla Lassi Ulla Lassi teelliseen yliopistoon Trondheimiin. Tutkimusta tehtäessä otetaan huomioon koronarajoitukset. • Assistentti/tutkija 1998–2003, post doc -tutkija 2003, Oulun yliopisto. • Kestävän kemian tutkimusyksikön johtaja 2015–, Oulun yliopisto. Professorina olen jatkanut yhteistyötä heidän kanssaan, ja meillä on esimerkiksi yhteisjulkaisuja.” Teollisuudelta uutta sisältöä Ulla Lassi joutuu työnsä vuoksi sukkuloimaan Oulun ja Kokkolan väliä. ”Norjalaiset olivat tuohon aikaan edelläkävijöitä reaktion aikaisessa materiaalin karakterisoinnissa, ja opin siellä paljon. • Keski-Pohjanmaa-palkinto 2017, Kokkolan yliopistokeskuksen vuoden tiedeviestijä 2018, Ympäristöteknologiarahaston palkinto 2020. Etäopetus jatkuu yliopistoissa vielä syyslukukaudellakin. • Professori (soveltava kemia ja prosessikemia) 2006–, Oulun yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus. 45 6/2020 KEMIA • Syntynyt Vetelissä vuonna 1971. ”Kahden työpaikan malli on hieman raskas ja vaatii omanlaistaan dynamiikkaa ja asioiden koordinointia”, Lassi myöntää. • Ylioppilas 1990, Kokkolan yhteislyseon lukio. Työpäivänsä hän nollaa yleensä kävelylenkillä. Koronaepidemian aikana on tosin tehty paljon etätyötä, minkä myötä moni matka on jäänyt pois. ”Olen päätynyt unelma-ammattiini”, professori hymyilee.. Myös tieteenteko on edennyt normaalisti. ”Se antaa tutkimukselle uudenlaista sisältöä”, professori kiittelee. ”Olemme pärjänneet hyvin, kiitos loistavan ryhmäni. Emme ehkä enää koskaan palaa vanhaan normaaliin.” Ulla Lassi asuu tätä nykyä Oulun naapurikunnassa Kempeleessä. Tutkijoiden tuottavuus on jopa tavallista parempi, kun he ovat voineet keskittyä olennaiseen.” Se, että korona on karsinut matkustelua, on hänestä pitkälti myönteinen asia. Työskentely Kokkolassa on kuitenkin antoisaa ja palkitsevaa, etenkin kun siihen kytkeytyy kiinteä tutkimuskumppanuus teollisuuden kanssa. Matkaa kertyy parisataa kilometriä suuntaansa. ”Perheen kanssa ajelemme maastopyörillä lähialueen maastopyöräilyreiteillä.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Lassi on jo pitkään toteuttanut osan omasta opetuksestaan interaktiivisina verkko-opintoina, joten koronavirus ei juuri ole muuttanut tilannetta
Työtä Suomeen ja bisnestä ulkomaille Suuri kysymys on, miten saada kuntapäättäjät vakuuttumaan ydinvoimasta, kun uusiutuvat energiamuodot kehittyvät ja halpenevat huimaa vauhtia. Meillä ei ole täällä koekäytössä ydinpolttoainetta, vaan reaktorin polttoainesauvat lämmitetään sähköllä.” Hyvärisen johtama 20 hengen tutkijaryhmä on pieni, kun sitä vertaa kovien kilpailijoiden ja ydinvoimavaltioiden USA:n, Venäjän, Ranskan ja Kiinan voimavaroihin. Helsinki luopuu kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä. ”Laboratoriossa voimme testata lähes kaikki turvallisuuden kannalta tarpeelliset asiat”, Hyvärinen vakuuttaa. Puolet Suomen kaukolämmöstä tulee yhä fossiilisista polttoaineista. Hyvärisen mukaan pienreaktorien puolesta puhuu Suomen päästöhistoria. Herkkuja saa kyllä torilta, mutta eivät ne oikein sovellu yliopiston ruokalistalle. 46 KEMIA 6/2020 JUHA GRANATH Tutkija Juhani Hyvärinen tarkastelee lounasvaihtoehtoja LappeenrannanLahden teknillisessä yliopistossa. Lappeenranta lämpiää toistaiseksi biomassalla, mutta parissa kymmenessä vuodessa biokattilasta loppuu veto. Kolmantena tulee tiivis keskusteluyhteys kaikkiin suomalaisiin ydinalan toimijoihin.” LUT:n tavoite on kehittää pienydinreaktori 24 ja 120 megawatin haitarilla kaupalliseen käyttöön. Ydinvoiman ominaispäästöt ovat samaa luokkaa kuin aurinkoja tuulivoimaloiden.” Professori perustelee lämmityskäyttöön tarkoitetun pienydinreaktorin Uusi juttusarja esittelee VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran keinot maailman pelastamiseksi ja Suomen nostamiseksi teknologiamahdiksi. Helsinki tarvitsisi kymmenkunta isompaa, 100 megawatin voimalaa.” Mielenkiintoa löytynee niin pienissä kaupungeissa kuin maailman metropoleissa. Hyvärinen näyttää ylpeänä oman tutkimusryhmänsä kehittämää Motel-laitteistoa. Hän esittää kunnallisille energiayhtiöille tarjouksen, josta on ensi kuulemalta vaikea kieltäytyä. ”Kun Loviisan ja Olkiluodon ykkösja kakkosreaktorit valmistuivat, maamme hiilidioksidipäästöjen määrät laskivat dramaattisesti. Kevytlounaan jälkeen professori haluaa esitellä lisää kevytvaihtoehtoja ja ohjaa vierailijan yliopiston ydinvoimatekniikan laboratorioon. Suomi aikoo olla hiilineutraali vuonna 2035 ja EU vuonna 2050. Kuntien energiayhtiöt pääasiakkaiksi Ydinreaktorien kehittäjät hakevat oikeutusta ydinvoiman käytölle ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ensimmäinen lämpöä tuottava reaktori voisi käynnistyä jo vuonna 2026. ”Ne on nimetty 1960-luvulla räjäytettyjen pommien mukaan. VASARAN LISTA Pienydinreaktorit korvaisivat hiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä lämmöntuotannossa. Lappeenrantalaisten malli perustuu kevytvesireaktoritekniikkaan eli samanlaisiin metallija polttoaineratkaisuihin kuin nykyisissä voimaloissa. kehittämistä myös sillä, että sen suorituskykyvaatimukset ovat selvästi pienemmät kuin sähköntuotantoon tarkoitetun laitteiston. Matka alkaa menneestä maailmasta. Pienydinvoimaloiden kilpajuoksu starttasi ”Pienen ja ketterän pelipaikka”. Ravintolan menu on monipuolinen, mutta kaupungin tunnetuimmat eväät, kananmunalla ja kinkulla täytetyt lihapiirakat Vety ja Atomi, ovat pannassa. LUT-yliopisto ja VTT uskovat yhteisen hankkeensa olevan maailman kärkijoukossa. Se on sähköä tuottavan amerikkalaistyyppisen pienydinvoimalaitoksen malli eli SMR (small modular reactor, pieni modulaarinen reaktori). ”Sähköä tuottava reaktori tarvitsee lähtölämpötilaksi runsaat 300 astetta, kun kaukolämmön tuotantoon riittää 120 astetta”, sanoo Hyvärinen ja vertaa LUT:n laitteistoa kotoiseen painekattilaan. Suomessa suunnitellaan pienydinvoimaloita huolehtimaan kaupunkien lämmöntuotannosta. Ovat sen verran tuhtia tavaraa”, LUT:n ydinvoimatekniikan mallintamisen professorina työskentelevä Hyvärinen nauraa. ”Motelin esikuva tuottaa sähköä mutta soveltuu myös päätavoitteeseemme eli kaukolämmön tuottamiseen. ”Silloin kaupunki voisi korvata sen kolmella tai neljällä pienellä reaktorilla. Pienydinvoimalat voivat koostua joko yhdestä tai useammasta yhteen kootusta reaktorista. Vastaan tulee suuria, pulleita 1970ja 1980-luvuilla Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloihin suunniteltuja turvaja koelaitteita sekä suojasäiliöitä. Meillä on kokemusta jo 1970-luvulta Loviisan voimalan rakentamisesta sekä hyvät ja terävät ihmiset. Perimmäisessä huoneessa aukeaa nykyaika. ”Luotamme kolmeen tekijään. Pienydinreaktorit korvaisivat hiiltä, turvetta, öljyä ja maakaasua
paikka” paikka” Pienydinvoimaloiden kilpajuoksu starttasi ”Pienen ja ketterän pelipaikka” 47. 6/2020 KEMIA Te em u Le in on en /L UT Professori Juhani Hyvärinen tarjoaisi LUT-yliopiston kehittämää pienydinreaktoria ensimmäiseksi kunnallisille energiayhtiöille
LUT on mukana myös VTT:n alkuvuonna käynnistämässä kehityshankkeessa. Ja kappas vaan, nykyään pienydinvoima mainitaan esimerkiksi kaupungin energiayhtiön Helenin tulevaisuuden arvioissa”, Harjanne huomauttaa. Entä miten hänen myönteinen kantansa pienydinvoimaloihin on otettu vastaan omassa puolueessa. Yrityskumppaneita on mukana yhdeksän, muun muassa Fortum, Teollisuuden Voima ja Helen. ”Voimalat rakennettaisiin tehtaissa sarjatuotantona ja koottaisiin rakennuspaikalla. Näin vältetään tilaaja-toimittajasuhde, joka menee Olkiluodon tapaan helposti riitelyksi.” ”Konepajateollisuutemme pystyy tekemään lähes kaikki pienydinvoimalan komponentit. Ydinvoiman vastustaminen on ollut Vihreän liikkeen käyttövoima koko sen 40-vuotisen historian ajan. ”Toistaiseksi vallitsee epävarmuus, yritykset ja alihankkijat haluavat tietää enemmän.” Raha on iso kysymys. Tässä on suomalaiselle teollisuudelle oiva mahdollisuus rakentaa ensin itselle ja myydä sitten muualle, Ruotsiin, Baltian maihin ja Puolaan”, Hyvärinen uskoo. ”Tuolloin moni tuntui pitävän sitä ihan huuruiluna, mutta perustelut olivat hyvät. ”Tuossa se on seinän takana, 250 kilowatin reaktori massiivisessa vesialtaassa. 48 KEMIA 6/2020 Huolta aiheuttavat myös pienydinreaktorien turvallisuus ja jäteongelmat. Kritiikkiä taas siitä, että pienreaktoripuheen pelätään viivyttävän nopeampia toimia. Ollut jo 1960-luvulta asti. Vihreiden helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne teki vuonna 2017 valtuustoaloitteen pienydinreaktorien hyödyntämisestä pääkaupungin energiatuotannossa. Tutkija kysyy heti kyynärpääpökkäyksessä, haluanko esimerkin pienydinreaktorista. Myös useiden kaupunkien valtuustoissa on käsittelyssä aloitteita, joissa selvitetään ydinvoimaa kaupungin omana energialähteenä”, Hyvärinen muistuttaa. Pienydinreaktorin tuotteistaminen ja kaupallistaminen tuovat Suomeen työtä ja bisnesmahdollisuuksia. Kokonaisuuden veisi läpi toimituskonsortio, jossa kaikki osapuolet puhaltavat yhteen hiileen. Professorin mielestä nyt on ”pienelle ja ketterälle pelipaikka”. ”Puolueen sisältä on tullut rohkaisevaa palautetta. LU T Lappeenrannassa suunniteltava pienydinvoimala sijoittuisi kokonaan maan alle. Myös Budapestin yliopiston kampuksella on pienydinreaktori ja toinen viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.” Tulkki johtaa VTT:n ja LUT:n yhteistä EcoSMR-hanketta, joka selvittää muun muassa pienydinreaktorien taloudellisuutta ja bisnesmalleja. Tutkimuskohteena vedyntuotanto VTT:n tutkimusryhmäpäällikkö Ville Tulkki ottaa vieraan vastaan laitoksensa ydinturvatalon pihamaalla Espoon Otaniemessä. Kiinassa kaukolämpöreaktorin hinta on noin 500 euroa kilowattia kohden, eli siellä. ”Energiateollisuuden viime kyselyssä yli puolet vastanneista kannatti ydinvoimaa energian tuotantomuotona. Näin ei saa olla, yhden teknologian kehittäminen ei ole syy viivytellä muiden hyödyntämistä.” Jos päättäjien taivuttelu lisäydinvoiman kannalle ei onnistu, Juhani Hyvärisellä on vielä ässäpari hihassa. Sen tarkoitus on luoda teollisuusyhteenliittymä, joka valmistaisi suurimman osan pienydinvoimalan vaatimista komponenteista. Ennen koronaa Tulkki kollegoineen kiersi tunnustelemassa muidenkin yritysten suhtautumista pienydinvoimaloihin
Toki tulevaisuus on myös täynnä arvoituksia. 49 6/2020 KEMIA innostumaan ja houkuteltua ne vaikkapa ydinreaktorien tai kvanttiteknologian pariin”, Vasara kannustaa. ”Yhtään vähättelemättä koronaviruksen aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä pandemia on kuitenkin rokotteella hoidettava asia. ”Julkinen raha on katalysaattori, jolla kannustetaan yksityinen mukaan. VTT päätti lähteä tunnustelukierroksen perusteella viemään reaktorihanketta tutkimus edellä. Yhtenä kimmokkeena on EU:n vihreän kehityksen ohjelma, jossa vetytalous on merkittävässä roolissa. Hänen mukaansa ihmisten on vielä vaikea ymmärtää, kuinka valtavia ongelmia ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen voivat aiheuttaa. Kysymyksen myötä Vasara palaa yllättäen menneisyyteen. Mies itse on toivonut eksponentiaalisen toivon listalleen sadan miljoonan euron rahoitusta. Ilmastonmuutokseen ei löydy rokotetta”, Vasara painottaa. Esimerkiksi muovin kemiallinen kierrätys olisi teknoekonomisesti mahdollista, mutta lait tulevat vastaan.” Vasaran mukaan ei tarvita Warren Buffettin sijoittajankykyjä, kun ennusSuomella on osaamista ja mahdollisuus huikeaan tulevaisuuteen, Antti Vasara vakuuttaa. ”Vaikka Suomeen soveltuvan laitoksen rakennushinta per kilowatti olisi kaksintai kolminkertainen kiinalaiseen verrattuna, se voisi silti olla kilpailukykyinen”, Tulkki laskee. Alat ovat pienydinreaktorit, muovin kemiallinen kierrätys, biotekninen ruuantuotanto, kvanttiteknologia ja materiaalien käytön optimointi. ”Ne voivat saada aikaan perustavanlaatuisen muutoksen ja tuottavuuden kasvun”, Vasara sanoo. Vaihtoehtoja ei ole hirveästi.” suunniteltu 400 megawatin laitos maksaa noin 200 miljoonaa euroa ynnä käyttökustannukset. VT T VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on listannut viisi toimialaa, jotka voivat nostaa Suomen teknologiamaiden etujoukkoon ja samalla ratkaista aikamme suuria ongelmia. ”Ydinreaktorin tuottama lämpö nostaisi vedyntuotannon hyötysuhdetta. Tulkki näkee lähes päästöttömän vedyn tuottamisen ydinenergian avulla mielenkiintoiseksi tutkimuskohteeksi. Uskon, että ydinenergia uskalletaan ottaa laajemmin mukaan energiapalettiin. Asiaan pitäisi saada muutos, sillä muun muassa Japani, USA, Ranska ja Venäjä kehittävät ve. ”Tilanne kvanttiteknologian kehityksessä muistuttaa transistorin ja mikropiirin keksimisen aikakausia. Lämpö otetaan lämmönvaihtimien kautta joko kuumentamaan höyryä korkean lämpötilan elektrolyysereille tai katalyyttisen termolyysin lämmöntarvetta varten.” Tulkin mielestä vetytutkimus on jäänyt meillä uusiutuvien energialähteiden jalkoihin. Jotain valtavaa syntyy: se voi tulla hitaasti tai nopeasti, mutta kun se tulee, maailma muuttuu peruuttamattomasti.” Maailma muuttuu, mutta onko ydinvoimalla ja pienreaktoreilla tulevaisuutta. ”Jos me emme nyt oivalla ottaa asiaa vakavasti, muistelemme tulevaisuudessa koronapandemiaa siitä, kuinka helpolla viruksesta päästiin.” Eksponentiaalista toivoa VTT:n toimitusjohtajan on uskottava suomalaiseen teknologiaan jo työnsä puolesta, mutta Vasaran usko on lujempaa laatua. ”Nyt pitää saada terävimmät aivot ”Ilmastonmuutokseen ei löydy rokotetta” taa vähähiilisestä tuotantotavasta tulevien vuosien voittajaa. ”Jos 1970-luvulla olisi tapahtunut ydinenergiavallankumous, olisimme ilmastonmuutoksen kanssa paremmalla käyrällä. Hän ei ensimmäisenä säntäisi valtion rahasäkille vaan peräänkuuluttaa päättäjiltä innostavaa otetta ja kasvualustan luomista uusille ideoille. Valtion pitäisi lähteä modernisoimaan varovaista regulaatiotaan. Suomalainen talouselämä on ottanut Vasaran listan vastaan kiinnostuneena. Kun ilmastonmuutos etenee tiettyyn vaiheeseen, paluu entiseen on pitkä kaari. Sitä kuvastaa miehen tekemän yhteenvedon otsikointi: Suomen tie huikeaan tulevaisuuteen – Eksponentiaalisen toivon lista
”Ydinenergia-asioissa on jatkuvan oppimisen ja parantamisen filosofia. Maailmalla on kehitteillä yli 50 pienreaktoria, jotka vaihtelevat huomattavasti tehoiltaan, tekniikaltaan ja käyttötarkoitukseltaan. LUT:n Juhani Hyvärisen suunnitelmissa reaktorit rakennetaan maan alle. Maanpinnan tasossa on tilojen katto ja sen päällä sorakasa. Käytetyn polttoaineen loppusijoitusta hän pitää riittävänä ratkaisuna. ”Analysoimme muun muassa turvallisuuslaitteistoja sekä polttoaineja jätehuoltoa. Siellä kulkevat myös kaukolämpöputket ja sähkökaapelit. Myös luvituksessa olisi syytä hyödyntää maailmalla tehtyä työtä”, sanoo VTT:n Tulkki, joka pitää pienydinreaktoreja hyvänä kohteena myös standardoinnille. Suomen lupamenettely edellyttää, että jokainen ydinvoimala hankkii luvat erikseen. Muitakaan avoimia yhteyksiä ulkomaailmaan ei saa olla. Tarkoituksena on varmistaa näin ydinreaktoreiden pitkän ajan käyttöturvallisuus. kallioita.” Jos ydinenergian käyttö maailmalla moninkertaistuu, aletaan hänen mukaansa puuhata suljettua polttoainekiertoa. Siinä sora vain pöllähtää.” Hakkerointi pystytään Hyvärisen mukaan estämään sillä, että laitoksen ohjaus ei ole yhteydessä internetiin. ”Jos koko Suomi tuottaisi lämpönsä ydinenergialla, se veisi noin puolet Olkiluoto 3:n tuotannosta. ”On mahdotonta arvioida kaikkia pienreaktori-termin kattamia konsepteja. Suomessa ei ole tehty yhtään pienreaktoreihin liittyvää lupahakemusta, joten Stuk ei ole arvioinut yhdenkään konseptin turvallisuutta”, sanoo Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Minna Tuomainen. Tätä tarkastelemme ensi vuonna alkavassa EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmassa.” Terroristit ja hakkerit kuriin Kun teollisuus vaatii lisää tietoa, myös viranomaiset ovat tiukan paikan edessä. Pienydinreaktorien turvallisuus pohjautuu usein passiivisiin turvatoimintoihin. ”Mutta se on suurten maiden asia, meillä ei siihen ole voimavaroja.” Entä sitten terrorismi ja hakkerointi. ”Näinhän jo useat isot ydinvoimalat on suunniteltu.” ”Nopeat projektit ja taloudellinen hyöty” Energiayhtiö Fortumin ydinvoiman tutkimuksen ja tuotekehityksen päällikkö Eero Vesaoja näkee monet pien”Ydinenergiatutkimukseen kuuluu jatkuvan oppimisen ja parantamisen filosofia.”. ”Sitten voi pudottaa sellaisen pommin kuin tykkää. Ne eivät vaadi sähköä vaan toimivat luonnon prosessien, kuten painovoiman, avulla.” Tulkki painottaa moneen kertaan, että asutusten lähelle rakennettavien pienydinvoimaloiden on oltava teknologisesti turvallisia. 50 KEMIA 6/2020 dyntuotantoon sopivaa pienydinreaktoria kovaa vauhtia. Tulkki koordinoi myös vuonna 2019 alkanutta, EU:n rahoittamaa Elsmorprojektia (Towards European Licensing of Small Modular Reactors), jossa keskitytään ydinturvallisuuteen ja ratkomaan pienydinreaktorien esteitä. Mikäli nykyiset, Posivan 400 metrin syvyyteen louhimat tilat eivät riitä, löytynee muitakin VT T VTT:n kuumakammioissa tutkitaan säteileviä rakennemateriaaleja. Se takaa, että ydinjäte ei jää tulevien sukupolvien kontolle. Työja elinkeinoministeriön tuore raportti kuitenkin esittää, että samaa teknologiaa käyttävät pienydinvoimalat käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena. ”Vety on tulevaisuuden energiamuoto teräsja meriteollisuudessa, biotuotetehtaissa ja kulkuneuvoissa. Jätettä ei tulisi massiivisesti lisää
”Pidän todennäköisempänä, että jos pienydinreaktoreista tulee totta, niitä käytetään sähkön tuotantoon. ”Laitosten käyttöönottoa edistäisi, että niille asetetut vaatimukset olisivat kansainvälisesti mahdollisimman samanlaiset. 51 6/2020 KEMIA Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastoja energiavastaava Olli Tiainen on pienydinreaktorien kehittäjien kanssa yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutosta on hillittävä. ”Pienydinreakorien kehitystyö vaatii laitostoimittajilta suuria taloudellisia panostuksia, koska ensimmäiset laitokset tuskin saavuttavat sarjatuotannon etuja. Raha on tiukassa ja osaamisen rakentaminen vie aikaa. Koronaepidemian takia työtä on tehty etänä. Ongelma on, että hyödyt tulevat pitkällä tähtäimellä, mutta kustannukset sen sijaan laukeavat etupainotteisesti.” Monet maat tukevat laitostoimittajia teknologian kaupallistamisessa. Alan ehkä tunnetuimman yhdysvaltalaisen NuScale-reaktorin aikataulu on venähtänyt vuodesta 2026 jo vuoteen 2029”, Tiainen sanoo. Lisäksi ne sijoitetaan nykyisten isojen laitosten yhteyteen tai korvaamaan käytöstä poistettavia suuria reaktoreita.” Ville Tulkin johtama tutkijaryhmä ei ole hetkeen päässyt hyödyntämään opetuskäytössä olevaa Otaniemen pienreaktoria. Fossiiliset polttoaineet ja biomassa voidaan korvata esimerkiksi suurilla lämpöpumpuilla, joiden tarvitsema sähkö tuotetaan tuulivoimalla. ”Ydinvoima on tehokas ja päästötön energiantuotantomuoto. juha.granath@saunalahti.fi. Fortumilla on jo vuosia ollut oma pienydinreaktorien tutkimusprojektinsa, joka liittyy reaktorien arviointiin ja hyödyntämiseen. Kaukolämmön osalta tärkeintä on, että fossiilisista ja turpeesta päästään eroon nopealla aikataululla eikä odotella, josko pienydinreaktorit onnistuisivat.” Greenpeace muistuttaa, että kaukolämmön tuotantoon on jo tarjolla vaihtoehtoja. Esimerkiksi Fennovoiman ongelmien takana on ollut osin osaamisen puute.” Tiainen toteaa, että myös pienet ydinreaktorit tuottavat jätettä, jonka kohtalo pitää ratkaista. Ju ha G ra na th Greenpeace epäilee ydinreaktorin ominaisuudet oiviksi työkaluiksi sekä sähkön, lämmön että vedyn tuotannossa. Alkuvaiheessa pienreaktorit saattavat olla ilman tukia tappiollisia.” Myös Vesaoja muistaa kehua pienydinvoimaloiden osuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa. ”Lämmöntuotannossa ydinreaktorit olisi ripoteltava suurten asutuskeskusten lähelle hajalleen, jolloin myös käytetyn polttoaineen kuljetukseen liittyvät riskit kasvavat.” Hänen mukaansa pienydinreaktorien sijoituspaikkojen pohdinnassa on syytä ottaa huomioon, että kaikenkokoisille ydinlaitoksille vaaditaan kunnan suostumus. ”Lisäksi apuun tulevat geoterminen energia ja keskisyvä maalämpö. Hän uskoo pienydinreaktorien olevan osa ydinvoiman tulevaisuutta mutta ei lähde arvioimaan niiden osuutta Suomen tulevien vuosien energiatuotannossa. ”Fortum seuraa pienreaktorien kehitystä ja projekteja maailmalla, mutta meillä ei tällä hetkellä ole omia suunnitelmia pienreaktorien käytöstä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Tutkimme niiden uusia teknisiä ominaisuuksia ja kehitämme valmiuksiamme tulosten analysointiin. Täytyy muistaa, että pienydinreaktoreiden kaupallinen käyttö ei ole vielä alkanut, ja useita laitostyyppejä on vielä kehitteillä.” Vesaoja laskee pienydinreaktorien eduiksi nopeat projektit ja taloudellisen hyödyn. Lisäksi tarjoamme ja teemme töitä muille pienreaktorien hyödyntäjille”, Vesaoja kertoo. Tähän aikatauluun pienydinreaktorit eivät taivu. ”Siihen vaikuttavat muun muassa sääntely ja markkinatilanne. Myös taloyhtiöt tuottavat yhä useammin lämpönsä pienillä lämpöpumpuilla, jotka on liitetty kaukolämpöverkkoon.” ”Suomi luopuu kivihiilestä 2030 mennessä, ja turpeesta pitää luopua samassa aikataulussa. Keinot vain ovat erilaiset. Näin sarjatuotanto ja oppi aiemmista projekteista toteutuisivat tehokkaasti.” Vielä pienydinreaktoreille ei löydy tilaa suomalaisyhtiön energiatuotannossa. ”Tällä hetkellä Pohjoismaissakin saadaan nopeinta, halvinta ja puhtainta sähköä tuulivoimasta. ”On vaikea nähdä, että niillä olisi rahkeita, osaamista tai halua lähteä ydinvoimabisnekseen. Greenpeace ei innostu myöskään ajatuksesta, että kunnalliset energiayhtiöt lähtisivät tuottamaan kaukolämpöä ydinvoimalla
52 KEMIA 6/2020 Suomalaiset revontulibongarit alkoivat muutama vuosi sitten tehdä havaintoja valoilmiöstä, joka ei mahtunut mihinkään tunnettuun revontulikategoriaan. päivänä vuonna 2018 taas äkkäsivät taivaalta rytmikkään dyynimuodostelman, he kuvasivat sen yhtä aikaa Laitilassa ja Ruovedellä ja hetken päästä vielä Hankasalmella ja Siilinjärvellä. Erikoiset taivaanvalot muistuttivat muodoltaan hiekkarannan peräkkäisiä ”aaltoja”, joten he antoivat ilmiölle nimen dyynirevontulet. Satelliittinavigoinnin radiosignaalien ja magneettikentän mittausten avulla määritettiin dyynien elektronitiheys. Lisäksi he selvittivät, että dyynien aallonpituus on suunnilleen 45 kilometriä. Tähtiä viitepisteinään käyttäneet tutkijat laskivat, että dyynit loistavat mesosfäärin yläosassa noin sadan kilometrin korkeudella maasta. Harrastajien laajasti käyttämien digikameroiden ansiosta tuntemattomista revontulista alkoi vähitellen kertyä kuva-aineistoa myös tieteentekijöiden käyttöön. Suomalaistutkijoiden mukaan kysees. Kun harrastajat lokakuun 7. KALEVI RANTANEN tutkijat organisoivat bongarien kanssa yhteisen havaintokampanjan mittauksineen. Loppu oli trigonometriaa. Lopulta Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Rytmikkäät revontulet Lokakuussa kannattaa suunnata katse yötaivaalle. Happiatomien aalto ja elektronipommitus Dyynirevontulet muodostavat säännöllisen, monokromaattisen aallon, joka liikkuu taivaalla vaakasuoraan. Hyvällä onnella voi päästä ihailemaan Suomessa hiljattain löydettyä harvinaista luonnonilmiötä: dyynirevontulia. Kuvissa näkyvät samat leiskuvat tulet ja tähtikuviot niiden taustalla
53 6/2020 KEMIA Dyynit ovat noin sadan kilometrin korkeudessa hyökyviä happiatomien aaltoja, jotka aurinkotuuli virittää revontuliksi. Kari Saari sä on niin sanottu bore eli happiatomien vuoksiaalto. Ilmakehässä bore-aaltoja syntyy, kun kylmät ja lämpimät ilmamassat tör. Amazonin suulla bore-aaltojen korkeus voi olla neljä metriä. Bore-termille ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä, mutta siitä on käytetty myös nimeä vuorovesiporras, joka kuvaa ilmakehän aaltoilun alkuperäistä maanpäällistä vastinetta. Vihertävien dyynien muodostama toistuva kuvio on samanlainen kuin hiekkarannoilla. Siellä täällä maapallolla voimakas merellinen vuoksiaalto synnyttää kapenevassa joessa tai lahdessa nousevan aaltosarjan
Helsingin yliopistossa avaruusfysiikan professorina toimiva Palmroth on tammikuisen tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja. Inversiokerroksessa lämpötila alkaa taas nousta. Neutraali ilmakehä ja sähköisesti varautunut ionosfääri kohtaavat, ja auringon lämmi. Harvinaislaatuinen löytö kaipaa vielä vahvistusta, ja sitä on myös tulossa. Tieteen slangissa puhutaan elektronipresipitaatiosta, joka tarkoittaa ilmakehään lankeavaa elektronisadetta tai elektronipommitusta. Paras mahdollisuus taivaallisen dyyniaallon bongaamiseen on lokakuussa. Jatkoartikkeleita siis seuraa”, kertoo tutkija Minna Palmroth. Hänen tiiminsä on rakentanut maailman tarkimman aurinkotuulen mallin, Vlasiatorin. Inversiokerroksen ja mesopaussin välissä on ympäristöä lämpimämpi kanava, jota myöten boreaalto kulkee. Osittain siksi ne löytyivät niin myöhään. 54 KEMIA 6/2020 määvät toisiinsa. Täälläkin vaikuttavat lämpötilan erot. Satelliiteille se on taas liian matalalla. Pystysuoraan nouseva aalto voi kääntyä vaakasuoraan sadan kilometrin korkeudessa, jossa mesopaussin alapuolelle joskus muodostuu inversiokerros. tämän vuoden tammikuussa. Alempaa stratosfääriä on mahdollista tutkia sääpalloilla, ylempää termosfääriä satelliiteilla. Lisäksi dyynien koti sijoittuu 80–120 kilometrin korkeuteen eli tilaan, jota puolileikillisesti kutsutaan ”ignorosfääriksi”, niin huonosti stratosfäärin ja termosfäärin välinen alue tunnetaan. Nykyisin tiedetään, että leveysasteet, joilla dyynirevontulia esiintyy, ovat tavallisten revontulien valtakuntaa etelämpänä. Ignorosfääri on kuitenkin liian kaukana sondeille ja muille laitteille, joilla ilmakehää tavallisesti tutkitaan. Bore-aallot ja elektronipommitukset esiintyvät yhtä aikaa melko harvoin, joten dyynejä näkyy harvemmin kuin tavallisia revontulia. Tutkimuskohteena ignorosfääri on muutenkin sotkuinen. Alueella on vain vähän tutkia ja kuvauslaitteita, joilla päästään tarkkailemaan revontulia maasta käsin. ”Nyt kun asia on ollut laajasti esillä mediassa, olen saanut uusia havaintoja aina Uutta-Seelantia myöten. Palmroth sai ensimmäiset harrastajien raportit taivaallisista dyyneistä kirjaa työstäessään, mutta siihen ne eivät vielä ehtineet mukaan. Dyynien hankala kotikenttä Suomalaistutkijoiden ja kansalaistieteilijöiden ryhmä julkaisi kuvauksen dyynirevontulista Amerikan geofysikaalisen unionin AGU Advances -lehdessä ILMAKEHÄN KERROKSET • Eksosfääri: 500–1 000 km maanpinnasta • Termosfääri: 100–500 km – Ionosfääri: 100–400 km • Mesopaussi: 100 km • Mesosfääri: 50–100 km • Stratosfääri: 10–50 km • Troposfääri: 0–10 km Lähde: Ilmatieteen laitos Ja ni N är hi Ilmakehässä nouseva painovoima-aalto saattaa joskus suodattua ja taittua kulkemaan mesopaussin ja sen alapuolisen inversiokerroksen väliin. Yhdessä revontulikuvaaja Jouni Jussilan ja tietokirjailija Markus Hotakaisen kanssa Palmroth on myös kirjoittanut kirjan Revontulibongarin opas, joka ilmestyi vuonna 2018. Tässä kanavassa aallot happiatomeineen voivat kulkea pitkiäkin matkoja vaimentumatta. Ilma on siellä yhä niin tiheää, että satelliitti joutuisi kuluttamaan energiaa pysyäkseen oikealla korkeudella. Jotta myös näkisimme aallon, tarvitaan vielä elektroneja
Professori Pekka Verronen kertoo, millaisia vastauksia on 22 vuodessa löydetty. Suoralta kädeltä en osaa sanoa enempää. Pekka Verrosen vastaus 2020: On totta, että ionikemiallisten reaktioiden nopeusvakiot tunnetaan huonommin kuin vaikkapa otsonikemian. Sanoisin silti, että tärkeimpien reaktioiden vakiot tunnetaan suhteellisen hyvin, sillä esimerkiksi ionosfäärin mallinnus vastaa aika hyvin mittauksia. Energia voisi siten olla yhteydessä mesosfäärin aaltokanavan syntymiseen. Siinä suhteessa 20 vuodessa ei ole tapahtunut suurta edistystä, ja laboratoriokokeet ovat olleet harvassa. Siirtymien sävyt ovat vihreitä Myös ignorosfäärin kemialliset ilmiöt voivat olla sotkuisia. 2. Lämpötilariippuvuus on ehkä suurin epävarmuustekijä. Lisäksi happiatomit vaikuttavat termosfäärin lämpötasapainoon. Suora mittaaminen on vaikeaa, koska happiatomeja on niin vähän. Tällä on merkitystä nopeusvakioiden lämpötilariippuvuuden takia. 55 6/2020 KEMIA Moni kysymys yhä avoin Tähtitieteellinen yhdistys Ursa julkaisi vuonna 1998 Oulun yliopiston dosentin Kari Kailan teoksen Revontulet. Kirjoittaja luetteli lopuksi joukon avoimia tutkimuskysymyksiä. ”Fysiikan kannalta löydös olisi järisyttävä. 3. Aurinkotuuli ja magneettikentän vaihtelut tuovat omat lisämausteensa. 3 Kysymys 1998: Kuinka ihmisen toiminta vaikuttaa reaktioihin. 5.. 2 Kysymys 1998: Ovatko reaktiot riippuvaisia lämpötilasta. Kaikkia nopeusvakioita ei ole mitattu kattavasti eri lämpötiloilla. Lähtöoletus kuitenkin on, että uusissa revontulissa esiintyy samaa kemiaa kuin jo tunnetuissa. Tietääkseni tätä ei ole juuri tutkittu. Vastaus 2020: Tässä ajatellaan varmaan yläilmakehän kylmenemistä kasvihuonekaasujen määrän kasvaessa. 4 Kysymys 1998: Miten voimme mitata luotettavasti happiatomien pitoisuuden ionosfäärissä. Epäsuorat tavat vaativat mallinnusta, jossa on nykyisellään suuria epävarmuuksia. 1. 1 Kysymys vuonna 1998: Mitkä ovat ionosfäärissä tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeusvakioiden lukuarvot. Muuttuuko siis revontulien väri ihmisen toimien seurauksena ajan kuluessa. Vastaus 2020: Reaktiot ovat varmasti lämpötilariippuvaisia, toki jotkut voivat olla sitä heikosti. Se olisi uusi vuorovaikutusmekanismi ionosfäärin ja ilmakehän välillä”, Minna Palmroth sanoo. Tieto olisi tärkeä paitsi revontulten ja ionireaktioiden myös otsonikemian kannalta. tysvaikutus vaihtelee vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Dyynirevontulen kemia on periaatteessa sama kuin vihreän revontulivalon (557,7 nanometriä), Minna Palmroth vahvistaa. H el si ng in yl io pi st o Dyynit esiintyvät samanaikaisesti ja samassa paikassa, jossa avaruudesta tullut sähkömagneettinen energia siirtyy ignorosfääriin. Vastaus 2020: Varmaankin kysymyksessä revontulten värin muuttumisesta on yhteys happiatomin rooliin, jota kasvihuonekaasut voisivat muuttaa. Useat tunnetaan, mutta ei kaikkia. 5 Kysymys 1998: Vaikuttavatko kasvihuonekaasut revontuliemissioihin tulevaisuudessa. 4. Vastaus 2020: Happiatomien määrä on yhä mittaamatta pidemmällä ajanjaksolla
Happiatomilla on useita energiatasoja ja mahdollisia siirtymiä tasolta toiselle. Siksi ammattitutkijoiden kumppaneiksi on tullut paljon kansalaistieteilijöitä. ”Polaaritalven aikaan typen oksidit ovat kemiallisesti pitkäikäisiä ja kulkeutuvat sinne ilmakehän kiertoliikkeen mukana.” Kulkeutuminen kestää viikkoja, jopa kuukausia. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. ”Kun elektronit ionisoivat ilmakehän molekyyleja, pääasiassa typpija happimolekyyleja, syntyy ionikemiallisissa reaktioissa muun muassa vedyn ja typen oksideja, jotka toimivat katalyytteina otsonia tuhoavissa reaktioissa.” Revontulten otsonivaikutus näkyy hänen mukaansa noin 85 kilometrin korkeudelta aina ylästratosfääriin eli 30–50 kilometrin korkeuteen saakka. Revontulten korkeudella ilmakehässä on lähes kaikkia samoja molekyyleja kuin alempanakin, suurin osa tietysti typpeä ja happea. Noustuaan se vierii taas alas ja kuluttaa saamansa energiasysäyksen kitkahäviöihin. Tutkimuskäyttöön sopivat kamerat olivat pitkään liian kalliita harrastajille. Viritysenergiaa vapautuu valonvälähdyksinä. Revontulien fysiikkaa on tutkittu tieteellisesti 1700-luvulta lähtien. Harvassa ilmassa 80 kilometrin korkeudesta ylöspäin törmäyksiä on vähän, mutta energian on mentävä jonnekin. Tieto niiden kemiallisista tapahtumista tarkentui viime vuosisadalla, etenkin VOIMAA KANSALAISTIETEESTÄ Artikkeli, jossa ensimmäisen kerran kerrottiin tiedeyhteisölle dyynirevontulista, on epätavallisen kirjoittajakunnan työn tulos. Siirtymissä syntyy punaisen ja erityisesti vihreän eri sävyjä. Tiheässä ilmassa lisäenergia häviää törmäyksiin toisten happiatomien kanssa. Saksalainen fyysikko Martin Brendel otti ensimmäisen käyttökelpoisen kuvan revontulista Pohjois-Norjassa. Valon väri riippuu atomin ominaisuuksista. Pieni vaikutus otsonikerrokseen Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen professori Pekka Verronen on tutkinut revontulia myös kemian näkökulmasta. Ka ti Jo ha ns so n 1970-luvulla. Virittynyt atomi pyrkii palaamaan viritystilasta perustilaan. ”Hyvä esimerkki tärkeästä pienkaasusta on otsoni, joka suojaa meitä ultraviolettisäteilyltä. Havainnot otsonikerrosta hävittävistä reaktioista stratosfäärissä lisäsivät kiinnostusta myös siihen, mitä tapahtuu ylempänä termosfäärissä, revontulien kotialueella. Mukana on myös kansalaistutkija Matti Helin. Ilmakehämallinnuksessa otetaan silti yleensä huomioon kymmenet eri kaasut, vaikka niiden pitoisuus onkin pieni. Hän valottaa ensin revontulien kemiaa yleisesti. Digitekniikka on muuttanut tilanteen. Viritystä voi verrata pallon sysäämiseen ylös kaltevaa tasoa. ”Varsinaiseen otsonikerrokseen, joka on hieman alempana, vaikutus on kuitenkin vain prosenttiluokkaa”, Verronen kertoo. Tutkijat ovat valokuvanneet revontulia 1890-luvulta alkaen. Kuluttajalaitteilla saa myös tieteellisiin tarkoituksiin riittävän tarkkoja kuvia ja videoita. Kaasuilla on kuitenkin iso merkitys auringon säteilyn absorptiossa ja ilmakehän lämpötasapainossa. 56 KEMIA 6/2020 ”Me fyysikot tosin kuittaamme kemian siten, että atomi virittyy ja viritystila laukeaa, ja siitä tulee valoa.” Elektronit antavat happiatomeille energiasysäyksiä eli virittävät niitä. Yleisesti tärkeimmät ovat hapen, hiilen, vedyn ja typen yhdisteet.” ”Se, millaisia ionikemiallisia reaktioita hapen, typen ja vedyn välillä esiintyy revontulten vaikutuksesta, riippuu muun muassa ilmakehän koostumuksesta sillä korkeudella, jolla elektronipresipitaatio luovuttaa energiansa törmäyksissä ilmamolekyylien kanssa.” Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Pekka Verrosen tutkimuskohteena ovat etenkin ilmakehän ylemmät kerrokset ja niihin liittyvien prosessien vaikutus ilmakehän alempiin kerroksiin. Myös happiatomi kuluttaa nopeasti saamansa lisäenergian
Töitä tehtiin yksin ja yhdessä kotoa käsin. Esimerkiksi virtuaalinen Spektroskopia tutuksi -opetuskokonaisuus toteutettiin opettajien toiveita kuuntelemalla. Niiden toivotaan helpottavan opettajien työtä ja toimivan lisämateriaalina kemiasta kiinnostuneille nuorille esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Tutustu VirtuaaliGadoliniin osoitteessa www.helsinki.fi/fi/ tiedekasvatus/virtuaaligadolin.. vilja.kamppi@helsinki.fi Ve er a Si ni ka lli o Saara Salminen ohjaamassa tiedekerhoa alkukeväällä ennen kuin koronapandemia aiheutti kerhotoimintaan katkoksen. Videopalaverit tulivat luontevaksi osaksi projektien suunnittelua. Tätä varten Gadolinin ohjaajat rakensivat massa-, infrapunaja ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa käsittelevän opetuskokonaisuuden, joka sisältää ohjevideoita, esimerkkejä ja spektrien tulkintatehtäviä mallivastauksineen. Syksyllä, kun Kemianluokka Gadolinin opintokäynnit jälleen käynnistyvät, myös VirtuaaliGadolinin kehittämistä jatketaan edelleen. Materiaalit on pyritty luomaan opettajien palautteista nousseiden tarpeiden mukaisesti. Oli kuitenkin kiva saada vastuuta ja aikatauluttaa työ itse.“ Toiveita kuunnellen Kaikki näin työstetty sähköinen materiaali on kerätty VirtuaaliGadolin-sivustolle, jossa se on vapaasti kaikkien saatavilla. www.kemianluokka.fi Kun Helsingin yliopisto aloitti maaliskuun puolivälissä etätyöskentelyn, myös Kemianluokka Gadolinin toiminta siirtyi verkkoon. Gadolinissa ohjaajana työskentelevä Saara Salminen opiskelee kemian opettajaksi. ”Virtuaalimateriaalia työstäessä tietokoneen ääressä tuli vietettyä useita tunteja etäopintojen lisäksi, joten ajankäyttöä oli suunniteltava aiempaa tarkemmin. Pysyväksi malliksi VirtuaaliGadoliniin kevään aikana tuotetuille kokonaisuuksille uskotaan olevan tarvetta myös etäopetuksen ulkopuolella. Vaikka iloisten oppilaiden äänet vaihtuivat näppäimistön naputukseen, saatiin yhdessä aikaan hyviä tuloksia. Välillä itsenäisiäkin töitä tehtiin jutellen taustalla olevan videopuhelun välityksellä. VILJA KÄMPPI Opettajien etäopetuksen helpottamiseksi ja koululaisten iloksi Gadolinissa ryhdyttiin tavallisten opintokäyntien sijaan kehittämään ja toteuttamaan virtuaalisia toimintamuotoja. ”Etätyöskentely VirtuaaliGadolinin parissa oli mielenkiintoista ja antoisaa, kun sai keskittyä ja uppoutua tiettyyn aiheeseen syvemmin ja pääsi suunnittelemaan ja toteuttamaan hyödyllistä materiaalia”, Salminen kertoo työskentelystä koronakeväänä. Toiminnasta hyötyvät kauempanakin asuvat, jotka eivät välttämättä pääse osallistumaan opintokäynneille Kumpulan kampukselle. Näin teoria voi jäädä helposti irralliseksi. Sivustolta löytyy muun muassa videoituja kokeellisia töitä ja vinkkejä kotona toteutettavaan kokeellisuuteen sekä luentoja ja ideoita oppitunneille, Kemianluokka otti digiloikan kerhoihin, leireille ja syntymäpäiville. Kirjoittaja toimii koordinaattorina Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikössä. Spektroskopian opetuksen haasteena on usein, että kouluissa ei ole mahdollisuutta tutustua kalliisiin ja isokokoisiin laitteisiin käytännössä. 57 6/2020 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Gadolinin ohjaajat vaihtoivat lennosta laboratoriotakkinsa uuden sähköisen materiaalin, kuten videoiden, kehittämiseen. Virtuaalimallin on tarkoitus jäädä pysyväksi osaksi toimintaa. Sähköisen materiaalin avulla kemiasta innostumista ja oppimisen iloa saadaan jaettua laajemmalle yleisölle
Kemiallisesti yksittäismolekyylimagneetit ovat siirtymämetallien ja raskaampien harvinaisten maametallien, kuten dysprosiumin, ja orgaanisten ligandien muodostamia komplekseja. Niihin keskittyy Jyväskylän yliopiston professori Heikki Tuononen ryhmineen. Molekyylin muokkaus nykyistä paremmaksi on vaikeaa. Suurin osa yksittäismolekyylimagneeteista toimii vain hyvin kylmässä, lähellä absoluuttista nollapistettä. Science-lehti kuitenkin julkaisi vuonna 2018 brittiläis-kiinalaisena yhteistyönä tehdyn dysprosiumkompleksin, jonka magneettiset ominaisuudet säilyvät 80 kelvinasteessa eli suunnilleen nestetypen lämpötilassa. Professorin mukaan hyvin moneen. Penta-aryyliborroleihin kuuluvassa perfluoropentafenyyliborrolissa boori on elektronien vastaanottaja ja hiilihiili-kaksoissidos elektronien luovuttaja. Ekstreemikemisti koettelee tieteen rajoja ”Pienmolekyylien aktivointia” Ryhmän päähuomio on siirtymämetallittomissa katalyyteissa ja vaikeasti reagoivien pienmolekyylien, kuten vetykaasun, typpikaasun ja hiilidioksidin, aktivoinnissa eli niiden kemiallisten sidosten pilkkomisessa. Viime aikoina ovat nousseet esiin myös jaksollisen järjestelmän pääryhmien alkuaineet, kuten boori, alumiini, pii ja fosfori. ”Yksittäismolekyylimagneettien magneettiset momentit voivat kuitenkin muodostaa niin sanotun superposition, jolloin niitä voitaisiin käyttää myös kubittina eli kvanttitietokoneiden perusyksikkönä”, Tuononen visioi. 58 KEMIA 6/2020 Professori Heikki Tuononen ryhmineen pyrkii toteuttamaan kalliiden siirtymämetallien toiminnallisuuden pääryhmien alkuaineilla. ”Jos atomin ympärillä on oikeanlainen kumppani, niiden avulla voidaan tehdä melkein mitä vain, mitä siirtymämetalleillakin.” Tuonosen ryhmä hakee vaihtoehtoja siirtymämetalleille etsimällä esimerkiksi pääryhmien alkuaineiden uusia kemiallisia sidoksia sekä pääryhmien metallien ja siirtymämetallien välisiä metalli-metalli-sidoksia. Vetyä oli sen pilkkomisen jälkeen vaikea saada vapautettua yhdisteestä eteenpäin.” Työpöydällä molekyyli toimi mutta vain muutamassa tapauksessa. Tieteenteossa voi sattua, että lupaava ajatus ei lopulta lähdekään lentoon. Näin yritetään valmistaa yhä parempia yksittäismolekyylimagneetteja.. Tuonosen ryhmään kuulunut Akseli Mansikkamäki selvitti kompleksin poikkeuksellisia ominaisuuksia laskennallisesti. Jyväskylässä akatemiatutkija Jani Moilanen paneutuu uusiin monimetalliyhdisteisiin, joissa metalliatomeja yhdistävät toisiinsa orgaaniset radikaalit. ”Pyrimme siis korvaamaan kalliita siirtymämetalleja ja toteuttamaan niiden toiminnallisuuden pääryhmien alkuaineilla.” Tämä vaatii usein molekyyliin useamman kuin yhden aktiivisen kohdan, tyypillisesti atomin, jonka ympärillä on elektronien vajaus ja toisen, jossa elektroneja on paljon. Nykyään hän kehittää Oulun yliopistossa menetelmiä magneettien dynaamisten ominaisuuksien simulointiin. ”Saimme aikaan yhdisteen, joka pilkkoo vedyn, mutta emme kovin hyvää katalyyttia. ”Mietimme vielä uusia ideoita.” ”Tutkimuksen eturintamaan” Pääryhmien alkuaineisiin perustuvien katalyyttien yksi haaste on, kuinka löytää kemialliset partnerit, jotka toimivat halutulla tavalla ja tuottavat yhdessä toivotun reaktiivisuuden. Tällaisille molekyyleille voi olla käyttöä esimerkiksi datan tallennuksessa, koska niiden magneettisella momentilla on kaksi eri tilaa samaan tapaan kuin tiedon perustallennusyksikön bitin arvo voi olla tai 1. SISKO LOIKKANEN Sovelluspainotteisessa tutkimuksessa siirtymämetallit ovat monesti napanneet kemistien huomion. Yksi mahdollisuus hiilidioksidin aktivointiin on sen pelkistys sähkökemiallisesti. Esimerkiksi nikkelille, platinalle, koboltille ja palladiumille sekä niiden yhdisteille riittää käyttöä, vaikkapa katalyytteina. Siinä kolkutellaan tieteenalan äärirajoja eli selvitetään, mihin kemiasta oikein on. Siirtymämetalleissa ja niiden yhdisteissä ominaisuudet ovat usein samassa atomissa. Ilmakehän hiilidioksidia voitaisiin muuntaa monenlaisiksi raaka-aineiksi, kuten hiilivedyiksi. ”Lisäksi ongelmana on ratkaisujen siirtäminen laboratoriosta käytäntöön. ”Me olemme tarkastelleet prosessissa elektrokatalyytteina käytettäviä komplekseja ja niiden toimintamekanismeja.” Hiilidioksidin ja hiilimonoksidin aktivointia on ryhmässä tutkinut myös tutkijatohtori Petra Vasko. Toistaiseksi tähtäämmekin enemmän eturintaman tutkimukseen kuin kaupallisiin tuotteisiin.” Magneettisuus on yleensä materiaalien makroskooppinen ominaisuus, mutta Tuonosen ryhmässä tutkitaan yksittäisistä molekyyleista koostuvia nanomitan magneetteja, jotka säilyttävät magneettisuutensa senkin jälkeen, kun ulkoinen magneettikenttä sammutetaan. Näin kävi Tuonosen ja hänen kanadalaisten kollegoidensa tutkimuksessa, jossa orgaaninen booriyhdiste suunniteltiin katalyytiksi pilkkomaan vetyvety-sidos vetymolekyylissa. Tuononen kuvaa tutkimusaluetta pääryhmien alkuaineiden ekstreemikemiaksi
Ongelmana on ollut sopivan radikaalipohjaisen anodimateriaalin löytäminen. ”Tällöin kemiallisen sidoksen vaatimaa elektronien pariutumista ei yleensä tapahdu.” Radikaalien valmistuksessa käytetään tyypillisesti molempien tapojen yhdistelmää. Pysyviä radikaaleja valmistetaan kahdella pääperiaatteella. sisko.loikkanen@gmail.com Jy vä sk yl än yl io pi st o Heikki Tuonosen ryhmän tutkimusta ovat vuosien varrella rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan tutkimusneuvosto, Euroopan komissio ja useat suomalaiset säätiöt.. ”Sellaisella järkäleellä voimme mallintaa kohtalaisessa ajassa kokeellisten menetelmien tarkkuudella molekyyleja, joissa on muutama kymmenen atomia.” Mallintamisessa joudutaan hakemaan kompromissia tarkkuuden, laskenta-ajan ja käytettävissä olevien resurssien välillä. Silloin tarvitaan aaltofunktioon perustuvia menetelmiä. Se on kuitenkin sama kuin alkaisi korjata älypuhelinta pelkällä vasaralla.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Niistä voidaan kuitenkin tehdä lähes ikuisia”, kertoo Tuononen, jonka ryhmässä etsitään myös hyviä kandidaatteja pysyviksi radikaaleiksi. Alan pioneerin, japanilaisen NEC-yhtiön tutkimustyökin on hiljennyt sitten 2010-luvun alun innostuksen.” Tuonosen ryhmässä radikaaleja tutkitaan jatkossa uudenlaisina metallien kaltaisina yksikomponenttisina sähkönjohteina akatemiatutkija Aaron Mailmanin johdolla. Tutkittavat radikaalit ovat pääosin orgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät toisinaan myös raskaampia pääryhmien alkuaineita, kuten rikkiä tai seleeniä. Paikallisten tietokoneresurssien tarvetta ei aina ymmärretä, ja rahoitusta on vaikea löytää. Ne ovat myös hyvin kestäviä. ”Ajatellaan, että teillähän on pääsy supertietokoneelle. ”Voimme estää parittoman elektronin reaktiot suurten substituenttien avulla. Laskennan järkäleet Tuonosen ryhmässä tehdään myös laskennallista tutkimusta. ”Niiden avulla saadaan erittäin tarkkoja tuloksia, mutta laskenta vaatii enemmän aikaa ja tietokoneresursseja.” Ryhmä käyttää yliopiston yhteiskäyttöisiä laskentapalvelimia ja kansallisia supertietokoneita mutta myös omia koneitaan, joissa on kymmeniä prosessoriytimiä, teratavun verran muistia ja useita nopeita SSD-levyjä. Molekyylimallinnuksella pyritään esimerkiksi löytämään reittejä tiettyjen sidosten valmistamiseen tai tarkastelemaan, kuinka valmistetut yhdisteet reagoivat pienmolekyylien kanssa. ”Kaupallisia ratkaisuja ei vielä ole. ”Tarkoituksena on löytää tasapaino niin, että radikaalit elävät pidempään mutta voivat vielä reagoida eteenpäin, joten niillä voidaan tehdä kemiaa.” Pysyviä radikaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi akkuteknologiassa. 59 6/2020 KEMIA Ikuisia radikaaleja Radikaalit ovat molekyyleja tai ioneja, joissa on parittomia elektroneja. Mallintamisessa ryhmä hyödyntää tiheysfunktionaaliteoriaa, joka on nopea mutta ei aina riittävän tarkka. Akkujen hävittäminen olisi helppoa, koska niissä ei ole metalleja”, Tuononen listaa. Ne pyrkivät tyypillisesti pariutumaan, joten radikaalit ovat useimmiten hyvin reaktiivisia yhdisteitä. Lataaminen olisi litiumioniakkuja helpompaa. Kun atomit eivät pääse toistensa lähelle, kemiallista sidosta ei voi syntyä.” Toinen tapa on elektronin delokalisaatio, jolla tarkoitetaan sitä, että pariton elektroni ei ole paikallistunut yksittäiselle atomille. ”Orgaaniset radikaalit ovat keveitä, ja niiden avulla akkuihin saataisiin korkea varaustiheys
Jos aine on ionisoituva, se voidaan erottaa myös sähköisillä menetelmillä. Jätevedessä voi olla esimerkiksi pintaaktiivisia aineita, jotka peittävät mitattavaa ainetta. Suurille ja pienille molekyyleille on omat laitteensa. Jos esimerkiksi veden kalakanta alkaa harveta, käynnistyy salapoliisityö sen selvittämiseksi, onko syyllinen jokin kemikaali. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtavan tutkijan Noora Perkolan mukaan analyysien kohteena Menetelmä aineen mukaan Jätevesien sisältämät aineet ovat kemiallisesti hyvin erityyppisiä, joten niitä on myös tutkittava eri tekniikoin. Liukenevat aineet erotetaan näytekomponenteista nestekromatografialla. Yksittäisten aineiden mittaustarkkuus on kymmenen viime vuoden aikana kymmenkertaistunut, ja mittaukset ovat entistä monipuolisempia. Pitoisuudet ovat paljon pienempiä, ja mukana on runsaasti häiritseviä aineita. Korkeimman erotuskyvyn laitteilla voidaan erottaa toisistaan molekyyleja, jotka eroavat toisistaan atomimassan miljoonasosan verran. Nämä laitteet ovat erittäin kalliita, mutta tarkka molekyylimassan määritys vähentää mahdollisten väärien tunnistusten määrää merkittävästi. ”Eri aineita on kymmenin tuhansin”, kiteyttää jätevesianalytiikasta väitellyt ympäristöasiantuntija Niina Vieno Laki ja Vesi Oy:stä. Kiinteäfaasiuutossa vesi johdetaan läpi kiinteän materiaalin, johon mitattavat aineet jäävät ja josta ne irrotetaan pienellä määrällä liuotinta. Toisinaan haaviin tarttuu muutakin kuin halutaan. Toisaalta tehdään tutkimuksellista analytiikkaa, jonka tarkoitus on saada selville, mitä kaikkea jätevedessä on ja miten aineet vaikuttavat ympäristöön. Jäteveden koostumus vaihtelee sekä puhdistamojen välillä että eri ajankohtina. Osa aineista on sellaisia, joiden pitoisuuksia luonnossa tarkkaillaan jatkuvasti. Tunnistamisessa käytetään myös todennäköisyyksiä. Tarkkailtavaa riittää Etenkin jätevesien lääkeainejäämät huolettavat. Monipuolisilla mittauksilla ja huolellisella työllä oikea aine ja oikea määrä kuitenkin paljastuvat lähes aina. Ainepitoisuudet saattavat heitellä tuhatkertaisesti. Jätevesien analytiikka on salapoliisityötä. RAILI LEINO Jätevedet sisältävät huiman määrän erilaisia kemiallisia yhdisteitä. Lopuksi etsittyä ainetta analysoidaan puhtaana ja verrataan tulosta jätevesianalyysin tulokseen. Menetelmät vaihtelevat sen mukaan, onko mitattava aine ionisoituva, rasvaliukoinen, vesiliukoinen, haihtuva tai suuritai pienimolekyylinen. 60 KEMIA 6/2020 Jätevesistä on löydetty jäämiä yli tuhannesta eri lääkeaineesta. Esimerkiksi kofeiini on kofeiinia noin 80 prosentissa tapauksista, mutta puhdasaineanalyysi voi paljastaa, että kyseessä onkin kodeiini tai nikotiini. ”Geneerisiä menetelmiä, joilla voisi mitata kaikki mahdolliset aineet, ei ole”, Matias Kopperi toteaa. Tuntemattomia molekyyleja analysoidaan tarkimmilla massaspektrometreillä. Tähän käytetään kromatografiaa. Tutkittavien yhdisteiden tunnistaminen ja pitoisuuden määritys vaatii lähes aina niiden erottamista näytteen muista komponenteista. ”Parhaimmillaan kaasukromatografi-massaspektrometri havaitsee ainemäärän, joka vastaa hiekanjyvää olympiamitoitetussa uima-altaassa”, havainnollistaa erityisasiantuntija Matias Kopperi mittalaitteita toimittavasta Agilent Technologies -yhtiöstä. Monipuolisuus auttaa Viimeinen vaihe on massaspektrometria. Litran tilavuus voidaan uuttotekniikoilla tiivistää esimerkiksi 50 mikrolitraan. Niiden analysointi ja poistaminen ovat hankala tehtävä. Ennen analyysia jätevedestä pyritään suodattamaan pois kaikki humus, kasviperäiset aineet ja rasvat, kuten kolesteroli. Molekyylipainot vaihtelevat peruslääkkeiden 50–800 atomimassayksiköstä proteiinilääkkeiden ja virusten tuhansiin tai jopa satoihin tuhansiin yksiköihin. Kaasukromatografissa eri yhdisteet haihtuvat eri lämpötiloissa. Jäteveden analysointi on vaikeampaa kuin puhtaan veden tai vaikkapa virtsan mittaaminen. Mukana voi olla runsaasti samoilla ominaisuuksilla varustettuja aineita, jotka saavat tulokset näyttämään ylisuurilta. Molekyyli ionisoidaan ja törmäytetään isolla energialla, jolloin se pilkkoutuu tyypillisellä tavallaan pienemmiksi ioneiksi. Riskiarvioita tehdään koko ajan. Joskus tulos jää taas liian pieneksi. Näin on tapahtunut joskus esimerkiksi hormonimittauksissa. Sitten liuotin haihdutetaan pois ja näytteet konsentroidaan. Jos etsityn aineen molekyylikaava on tiedossa, massaspektrometri viritetään näkemään massa, ja tausta suodattuu pois. On silti mahdollista löytää aineita, joiden pitoisuudet ovat vain joitakin pikogrammoja eli gramman biljoonasosia litrassa. Tuloksena on yhdisteelle ominainen massaspektri, jota voidaan verrata tutkimuslaitosten ylläpitämiin spektrikirjastoihin ja tunnistaa yhdiste niiden avulla
Listalla ei toistaiseksi ole lääkeaineita, mutta parhaillaan odotellaan, nimetäänkö diklofenaakki prioriteettiaineeksi. Kehossa osa lääkeaineesta imeytyy ja muuntuu. Jäteveden kokonaisvaltaiseen puhdistukseen lähes ainoa vaihtoehto on kalvosuodatus. Listalla on joitakin lääkkeitä, esimerkiksi hormoneja ja antibiootteja. ”Ympäristöhaitat eivät estä tärkeän lääkkeen käyttöä, mutta tutkijat etsivät keinoja niiden torjumiseen”, Perkola kuvailee. Nanosuodatustai käänteisosmoosikalvo poistaa myös bakteerit, virukset ja ravinteet. Niiden haitallisuus liittyy mahdolliseen antibioottiresistenssin kehittymiseen. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Hormoneista potentiaalisesti haitallisin on ehkäisypillereistä peräisin oleva etinyyliestradioli. Antibiootit läpäisevät puhdistamoiden mikrobija lämpökäsittelyn sellaisenaan, koska mikrobit lähtökohtaisesti karttavat antibiootteja. Varmin tapa estää niiden päätyminen ympäristöön on lietteen polttaminen. Alkoholiryhmän tilalle voi tulla CH 3 -ryhmä, rasvahappojen kaksoissidoksia purkautuu tai muodostuu. ”Metaboliittien kokonaisvaikutus on aava suo, jota on sorkittu toistaiseksi vain vähän”, Perkola sanoo. LUT:n professorin Mika Mänttärin mukaan lääkeaineiden poistoon sopivat hapetus, kalvosuodatus ja adsorptiomenetelmät. ”Aava suo” Suuri osa rasvaliukoisista yhdisteistä, hormoneista ja antibiooteista kiinnittyy puhdistamolietteeseen. EU:lla on myös tarkkailuainelista. Aineiden mittaustarkkuudessa on päästävä vähintään 30 prosenttiin ympäristönormin tasosta. Puhdistamossa bakteerit irrottavat muuntuneen osan, ja molekyyli palaa alkuperäiseen muotoonsa. 61 6/2020 KEMIA on jatkuvasti lääkeaineita muutamasta kymmenestä pariin sataan. Kaikkien uusien lääkeaineiden ympäristövaikutukset tutkitaan. Sitä ei vielä tiedetä, paljonko pitoisuudet laimenevat kauempana ja kerääntyvätkö aineet ekosysteemiin”, Kopperi kertoo. ”Todennäköisyys, että aineet aiheuttavat ihmisille suoria ongelmia muuten kuin mikrobiresistenssin kautta, on kuitenkin pieni.” Syken, LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa todettiin, että lääkejäämien poistaminen on teknisesti tehokkaampaa alkuperäisillä päästölähteillä eli sairaaloissa, hoitolaitoksissa, kotitalouksissa ja lääketeollisuudessa. Oudoimpia ilmiöitä on, että puhdistettu jätevesi voi sisältää lääkeainetta Sc an st oc kp ho to jopa enemmän kuin puhdistamaton. työtä työtä Jätevesien analytiikka on salapoliisityötä. Muuntuneet yhdisteet ja niiden vaikutukset tunnetaan huonosti. Bakteerit muuntavat molekyyleja esimerkiksi metylaation tai asetylaation kautta. Diklofenaakkia käytetään vaikuttavana aineena kipuvoiteissa. Valtaosa aineista saatiin poistettua koronapurkausmenetelmällä tehdyllä hapetuksella. Sille on kerätty aineita, joiden epäillään voivan aiheuttaa haittoja. ”Sen pitoisuudet ovat erittäin pieniä, mutta puhdistamoputken suulla tehdyissä kokeissa hormoneista on silti havaittu haittoja kaloille ja simpukoille. Syynä on ihmisten ja bakteerien aineenvaihdunnan yhteisvaikutus. Se on kuitenkin kallista, vaatii paljon energiaa ja heikentää poltosta syntyvän tuhkan lannoiteominaisuuksia. Molekyyliin voi tarttua jokin uusi osa. raili.leino@gmail.com Jätevesien tutkimus vaatii salapoliisintyön lisäksi tarkkoja mittalaitteita. EU:n vesipuitedirektiivissä on määritetty 45 prioriteettiaineelle tai aineryhmälle ympäristölaatunormi eli pitoisuusraja, jota vesistössä ei saa ylittää
VASTAAVASTI JOS päätyy puimaan humanistin kanssa auton varaosien hintaa, ei kannata kertoa jakohihnan uusimistarpeesta eikä ainakaan sen kiristysrullista tai pumpusta. KOKEMATON SAATTAA kuvitella, että kommunikaatioongelmilta välttyy, kun diskuteeraa vain oman teknokraattisen työyhteisönsä sisällä. Pythonin pilaamille ei auta jakoavainta antaa, ei ainakaan ilman tuuman paksuista ohjekirjaa mieluiten pdf-formaatissa. Ekonomi kyllä erittelee kulkuvälineet merkin mukaan. Haasteistakin selviää helposti sillä, ettei nouda kirjattuja postilähetyksiä lainkaan. Mitä tahansa haluat tehdä, lakinikkari löytää jonkun, jonka oikeuksia tekeminen loukkaisi. Kukaan ei kuitenkaan lähetä syntymäpäiväkutsuja eikä mitään muutakaan kivaa kirjattuna. Ekonomit, merkonomit ja muut taloushessut ovat tässä asiassa puolihumanisteja. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Advokaatin viimeinen oljenkorsi ovat ihmisoikeudet. Ote elävästä empiriasta. Väärin. Siinä vaiheessa riitasoinnut alkavat resonoida oikein kunnolla. Se johtuu siitä, että ”se on ihminen”. Insinööri taas näkee koko merkkijonon Modularer Querbaukasten -pohjalevyinä. Kun humanistilta kysyy uuden työsuhdeauton merkkiä, saa vastaukseksi: ”se on punainen”. Esitys sisältää tuulen voimakkuuden, suunnan, nauhan värähtelyn ja resonanssin. Humanistin käsitys autosta on muutenkin omanlaisensa. Tätä jankataan 32 minuuttia ja 15 sekuntia. Oikea tapa olisi ollut sanoa, että ”se on fysiikkaa”. Myös insinöörien keskinäinen viestintä on sopeutettava vastaanottajan mukaan. Huomattavasti parempaan lopputulokseen pääsee konsentroimalla kaiken tarpeellisen yhteen kolmen sanan virkkeeseen: ”se on auto”. Jo pelkkä yritys on kuin heittäisi vettä tuleen. KEEMIKKO Ymmärrettävästi väärin ymmärretty ”Auton keulaan voi ripustaa minkä rinkelin tahansa, mutta pohjalevy tekee pellistä menopelin.” KEEMIKKO. Oikein ymmärtäminen tapahtuu vain sattumalta. Insinööri yrittää selittää humanistille, miksi koiran ulkoiluhihna vinkuu. IHMISTEN VÄLISESSÄ keskustelussa varmaa on siis vain väärinymmärrys. Jos siis seuraavaksi joutuu avaamaan esimerkiksi liimaamisen periaatteita, on turha aloittaa adheesiosta. Pykälien saastuttamista ihmissuhteista onneksi pääsee perkaamalla lainopilliset nalkuttajat frendilistalta ja lopettamalla Virallisen Lehden lukemisen. Luonnontieteellisesti orientoituneelle tehtävä on melkein mahdoton. Kollegalle voi periaatteessa esittää tosiasiat tosiasioina, mutta ymmärrys on paha ikärasisti. Teknokraatti tietää, että auton keulaan voi ripustaa minkä rinkelin tahansa, mutta pohjalevy tekee pellistä menopelin. HUMANISTIN KANSSA keskusteleminen on tunnetusti taitolaji. Nykynuorille taas on turha puhua muusta kuin biteistä, jaavoista ja ceeplusplussista. Humanistin kohtaamisesta selviää ytimekkäällä toteamuksella: ”se on kemiaa”. Ekonomilla on Audi, Seat tai Volkswagen. HUMANISTIN HANKALASTI käsiteltävä alalaji on juristi. 62 KEMIA 6/2020 Humaani diskurssi Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Joukossa voi aina olla niitä, jotka tenttivät analyyttisen kemian tai piirianalyysin vuonna miekka ja kirves, kun tekniikka oli nuorta ja kehittymätöntä. Huutokilpailun finaalissa humanisti ilmoittaa, että syyllinen on insinööri, joka on selostanut ilmiön aivan väärin. Juristi on henkilö, jolla on miljoona syytä olla tekemättä mitään. Jos sitten juristilla on oikeasti asiaa, sen huomaa kirjattuna kirjeenä saapuvasta haasteesta. Parhaassakin tapauksessa lopputulema on vähintään sakeaa höyryä
Pekka Peljo väitteli tekniikan tohtoriksi Aalto-yliopistossa vuonna 2013. Tavoitteena on viedä tuotteet myös kansainvälisille markkinoille. Samalla hän on kehittänyt aineiden erottelua ja analytiikkaa. Turun yliopistossa Peljo aloitti osa-aikaisena erikoistutkijana huhtikuussa 2020. ”Vaikka materiaalien stabiilius ja hinta olisivat kohdillaan, niiden liukoisuus saattaa Tu ru n yl io pi st o Jyväskylän yliopiston tuore apulaisprofessori Varsha Srivastava haluaa jalostaa soiden biomassasta uudenlaisia kemiantuotteita. Niiltä vaaditaan hänen mukaansa monia, osin ristiriitaisiakin messa jo pitkään. Intian teknisessä yliopistossa Varanasissa opiskellut Srivastava on työskennellyt SuoJy vä sk yl än yl io pi st o Varsha Srivastavan kolmen ensimmäisen professuurivuoden rahoituksesta vastaa Vapo Oy. Srivastava kertoo tutkineensa jätevirtojen hyödyntämistä yhteensä 12 vuoden ajan. Hän on jo aiemmin kerännyt rahoitusta sen verran, että ryhmään saadaan mukaan kaikkiaan reilut kymmenen tutkijaa. Ryhmän tarkoituksena on jalostaa soiden biomassoja uudenlaisiksi hyötytuotteiksi, joita voidaan käyttää esimerkiksi ilman ja veden puhdistamisessa ja elintarviketuotannon tehostamisessa. ”Tästä osaamisestani on varmasti hyötyä, kun kehitämme tekniikoita, joilla saamme suobiomassoissa olevat arvoaineet nykyistä tehokkaammin talteen”, hän sanoo. Tutkimuskumppanina teollisuus Tieteenteon lisäksi Varsha Srivastavan uusi tutkimusryhmä Arvoaineita suomalaisesta suosta Akkuteknologian tutkija sai ERC-rahoituksen ominaisuuksia. 63 6/2020 KEMIA HENKILÖUUTISIA Turun yliopiston materiaalitekniikan apulaisprofessori Pekka Peljo on saanut Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n starting grant -apurahan. Peljo kehittää uusiutuvan energian varastointiin sopivia akkuja. olla liian huono tai akun kennojännite liian alhainen”, Peljo kuvailee. Yhtiö paneutuu sammalen arvokkaisiin ainesosiin ja selvittää esimerkiksi humushappojen käyttöä viljelyn biostimulantteina.. ERC:n starting grant -apuraha myönnetään uransa alkuvaiheessa oleville huippututkijoille, jotka tekevät korkeatasoista työtä tiedettä uudistavasta näkökulmasta. Tutkimusprojektissa pyritään löytämään keinoja rajoitusten kiertämiseen. Sen jälkeen hän työskenteli viisi vuotta Lausannen teknisessä korkeakoulussa Sveitsissä ja palasi sitten Aaltoon akatemiatutkijaksi. Uuden professuurin myötä laitos perustaa erillisen suobiomassojen tutkimusryhmän vahvistamaan laitoksen kiertotalouden osaamista. Täyspäiväiseen apulaisprofessorin tehtävään hän siirtyi tänä syksynä. Srivastavan professuuria rahoittaa yhdessä yliopiston kanssa Vapo Oy, joka tekee suobiomassojen tutkimusta Vapo Refinery -nimisessä projektissa. ERC-projektissa hän etsii akkuihin uusia, ympäristöä säästäviä ja kustannustehokkaita materiaaleja. Noin 1,5 miljoonan euron viisivuotinen rahoitus mahdollistaa Peljolle oman tutkimusryhmän rakentamisen. pyrkii vastaamaan myös teollisuuden tuotekehitystarpeisiin. Intialaissyntyisen Varsha Srivastavan professuurin ala Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa on biopohjaisten arvoaineiden tutkimus ja talteenotto. Jyväskylään hän siirtyi LUT-yliopiston Mikkelin yksiköstä, jossa hän toimi vuodesta 2014 lähtien tutkijana muun muassa Suomen Akatemian hankkeessa
Antti Pertovaara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Heidi Salonen. DI Kaisa Vuornoksen väitöskirja In vitro studies of composite biomaterials and human adipose. Tiina Salminen (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. M.Sc. Heikki Haario. Jouko Peltonen (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. DI Tatu Pinomaan väitöskirja Phase field modeling of rapid solidification for thin films and additive manufacturing tarkastettiin 16.9.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. (Tech.) Amandeep Singhin väitöskirja Nanoparticle synthesis by pulsed laser ablation: From H 2 O to pressurized CO 2 tarkastettiin 11.9.2020. Mika Järvinen. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Heidi Salonen. Thomas Bligaard (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Tero Heikkilä. Erkki Levänen. Yaseen Khanin väitöskirja Structured Microreactors for the Heterogeneously Catalyzed Gasphase Dehydration and Partial Oxidation of 1-butanol tarkastettiin 25.9.2020. Kati Hanhineva. Emma Heikkisen väitöskirja Pharmacokinetic and Methodological Insights into Ocular Drug Development tarkastettiin 26.9.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Rashid Giniatullin. David Amans (Lyonin Claude Bernard -yliopisto, Ranska) ja prof. Mikko Ritala. DI Timo Juutin väitöskirja The precipitation of Laves phase and its contribution to mechanical properties in novel high-Cr ferritic stainless steels tarkastettiin 2.10.2020. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Monika Österberg. Antti Karttunen. Jari Yli-Kauhaluoma. Maral Jamshidin väitöskirja Molecular prognostic and predictive factors of breast cancer tarkastettiin 28.8.2020. Jorma Palvimo. Marc Jägerin väitöskirja Efficient screening of nanoclusters as catalysts for the hydrogen VÄITÖKSIÄ evolution reaction tarkastettiin 30.9.2020. M.Sc. Pasi Peura (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen yliopisto DI Hannu Välimäen väitöskirja Surface-selective Luminescence Methods & Enabling technologies for rapid immunoassays and chemical sensing in cell cultures tarkastettiin 28.8.2020. Ingrid Bakke (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Maarit Karppinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Damien Tourret (Imdea-instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Gowtham Sathyanarayananin väitöskirja Digital microfluidics for drug metabolism research in droplet-scale tarkastettiin 18.9.2020. Dudzinska (Lublinin tekninen yliopisto, Puola) ja kustoksena apul. prof. Mar Viana (Espanjan kansallinen tutkimusneuvosto) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimivat TkT Niilo Suutala (Tornio) ja TkT Silvia Barella (Milanon yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Jack Morikan väitöskirja The Roles of Mitochondrial Protein Synthesis and of the Transcriptional Coactivator Spargel in Drosophila Growth and Development tarkastettiin 24.9.2020. Lari Lehtiö. prof. Harri Vassander. Tapio Ala-Nissilä. Mikko Hupa (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Julien Bachmann (Erlangen-Nürnbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. M.Sc. Miikka Dal Maso. Marika Ruponen. Jorma Jokiniemi (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ville Santala. Vastaväittäjänä toimi prof. Yiqi Luo (Pohjois-Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jörg Schmalian (Karlsruhen tekninen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Kati Katina (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Marzenna R. Stefania Noermanin väitöskirja Finding molecular links between lifestyle factors and indicators of metabolic health—a nontargeted metabolic profiling approach tarkastettiin 2.10.2020. Eveliina Repo. Sudarshan Narasimha Murthyn väitöskirja Development of inhibitors for potential drug targets—human ADP ribosyltransferases tarkastettiin 25.9.2020. Minna Pöyhönen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Mikko Ritala. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjinä toimi prof. DI Camilla Vornanen-Winqvistin väitöskirja Indoor air contaminants, symptoms and effects of mechanical ventilation in school buildings tarkastettiin 4.9.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jouni Taskinen. Ville Alopaeus (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto FM Nikita Mikhailovin väitöskirja The role of cholinergic and mechanosensitive signalling and the meningeal lymphatic system in peripheral trigeminal nociception tarkastettiin 4.9.2020. Matti Alatalo (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. FM Leo Salmen väitöskirja Atomic Layer Deposition of Inorganic-Organic Hybrid Material Thin Films tarkastettiin 4.9.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Edze Westra (Exeterin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena apul. Massimo Mastrangeli (Delftin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Stefán Þórarinn Sigurðsson (Islannin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Jukka Kömi. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Zahra Safaein väitöskirja Application of differential ion mobility spectrometry for detection of water pollutants tarkastettiin 21.9.2020. DI Tuuva Kastisen väitöskirja Molecular Level Understanding of Conjugated Organic Solar Cell Materials–a Computational Study tarkastettiin 4.9.2020. Adam Foster. M.Tech. Pasi Kallio (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Outi Kuittinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. DI Emmanuelle Castagnolin väitöskirja Novel detection methods and knowledge of indoor emissions from building materials, fungi, and cleaning agents tarkastettiin 10.9.2020. Lotta-Riina Sundberg. Robin Ras. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Roman Filimonovin väitöskirja Computational Fluid Dynamics as a Tool for Process Engineering tarkastettiin 2.10.2020. Julian Griffin (Lontoon Imperial College, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. DI Mohamed Magdeldinin väitöskirja Hydrogen carriers from industrial biomass via sub/ supercritical water tarkastettiin 4.9.2020. FM Tomi Iivosen väitöskirja Atomic Layer Deposition of Cobalt Oxide and Copper Oxide Thin Films tarkastettiin 25.9.2020. Terttu Hukka. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Taneli Tiittasen väitöskirja On the Structural and Magnetic Properties of B-site Ordered Double Perovskites tarkastettiin 25.9.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi FT Bente Steffansen (LEO Pharma, Tanska) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Carl-Fredrik Mandenius (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena emer. Jyväskylän yliopisto FM Teemu Peltosen väitöskirja Superconductivity from graphene with flat bands tarkastettiin 4.9.2020. Riikka Puurunen. Graham King (Brockhouse Beamlines Canadian Light Source, Kanada) ja kustoksena prof. DI Miska Olinin väitöskirja On Sulfuric Acid and Nanocluster Formation in Vehicle Exhaust tarkastettiin 25.9.2020. FM Joanna Lempiäisen väitöskirja Protein Interactions of the Glucocorticoid and Androgen Receptors tarkastettiin 2.10.2020. Helsingin yliopisto M.Sc. Jukka Kömi. Vastaväittäjänä toimi prof. Prov. M.Sc. prof. DI Milla Salmelan väitöskirja Development of Bacterial Platforms for Upgrading of Technical Lignins tarkastettiin 2.10.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. prof. 64 KEMIA 6/2020 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto FM Mika Latikan väitöskirja Dynamics of Magnetic Droplets on Liquid-Repellent Surfaces tarkastettiin 28.8.2020. Biswajyoti Sahu (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto M.Sc. Mohammed Alin väitöskirja Development of Low-Cost CrNiMoWMnV UltrahighStrength Steel with High Impact Toughness for Advanced Engineering Applications tarkastettiin 28.8.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Jared Rutter (Utahin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Annina Rostilan väitöskirja In search for potential genetic and proteomic biomarkers in lung cancer and in Staphylococcus aureus bacteraemia by mass spectrometry tarkastettiin 26.9.2020. FM Jani Pulkkisen väitöskirja Microbiology of biological filters in recirculating aquaculture systems tarkastettiin 11.9.2020. Lars Pettersson (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Hannu Sariola. M.Sc. Maarit Karppinen. Jukka Lekkala. Helko Borsdorf (Helmholtzkeskus, Saksa) ja kustoksena apul. FM Ville Hoikkalan väitöskirja Memoirs of a fish pathogen: how CRISPR-Cas captures phage encounters in Flavobacterium columnare tarkastettiin 26.9.2020. Howy Jacobs. Vastaväittäjänä toimi prof. Fabrizia Negri (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. DI Marjatta Vahvaselän väitöskirja Bioprocessing of Plantbased Food Materials and Side Streams for Enrichment with Conjugated Linoleic Acid tarkastettiin 11.9.2020. Boris Tupekin väitöskirja Environmental controls of boreal forest soil CO 2 and CH 4 emissions and soil organic carbon accumulation tarkastettiin 30.9.2020. Vastaväittäjinä toimivat apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Nina Mattilan väitöskirja Lattice dynamics in 2D layered transition metal oxides and sulfides: First principles study tarkastettiin 2.10.2020
Tutkija Laura Koivusalo rakensi väitöskirjassaan biomateriaaleja, joiden avulla vammautuneeseen silmään on mahdollista siirtää parantavia kantasoluja. Vastaväittäjänä toimii dos. (Tech.) Meheretu Dirbeban väitöskirja Thermochemical Conversion Characteristics of Vinasse tarkastettiin 28.8.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Farmaseuttisen analytiikan professorina on aloittanut Clare Strachan ja farmaseuttisen nanoteknologian professorina Timo Laaksonen, elintarvikkeiden aisVuoden 2019 Kemian Päivillä päästiin seuraamaan nobelistien paneelikeskustelua. stem cells in bone and tendon tissue engineering applications tarkastettiin 2.10.2020. Lisäksi hän kehitti erilaisten biorakenteiden siirtotekniikkaa. Camargo on epäorgaanisen materiaalikemian professori, ja Luxenhoferin ala on pehmeän aineen kemia, jossa yhdistyvät kemia, materiaalitiede ja lääketiede. M es su ke sk us. Tällaisten solujen vieminen potilaan silmään saisi sen pinnan toimimaan taas normaaKantasolut voivat palauttaa näön sokealle listi, ja näkökyky palautuisi pysyvästi. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi professori Che Connon Newcastlen yliopistosta Isosta-Britanniasta ja kustoksena professori Heli Skottman. Leena Hupa. Eevi Rintamäki. Iltaohjelma Suomen Kansallisteatterissa on peruttu. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. FM Christian Antilan väitöskirja Cellular regulation of the Notch signaling pathway by Notchinteracting proteins tarkastettiin 25.9.2020. Tulevaisuudessa hoitokeino saattaa löytyä, kiitos professori Heli Skottmanin tutkimusryhmän kehittämien, ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista tuotettujen limbaalisten kantasolujen. Klas Engvall (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Koivusalon työn tavoite on päästä hoitamaan erityisesti tapaturmissa syntyviä vakavimpia silmävaurioita, joissa ympäröivä kudos kasvaa sarveiskalvon päälle ja aiheuttaa kivuliaan sokeutumisen. Vastaväittäjänä toimi prof. Ossi Naukkarinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Susanna Miettinen. Gomes (Minhon yliopisto, Portugali) ja kustoksena apul.prof. Johan Lindén (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Suomalaisten Kemistien Seuran Pikkujoulukokous 2.12.2020 Pidetään koronatilanteen takia etätapahtumana. TkL Thomas Kronbergin väitöskirja Properties of raw glazes —The impact of composition, firing and functional Coatings tarkastettiin 18.9.2020. Tasokasta ohjelmaa on luvassa myös vuoden 2021 tapahtumaan. Johanna Ivaska. Vastaväittäjänä toimi dos. Itä-Suomen yliopisto Professoriksi ympäristöja biotieteiden laitokseen on nimitetty Marja Maljanen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Diplomi-insinööri Laura Koivusalon väitöskirja Biomaterials for corneal regeneration tarkastettiin Tampereen yliopistossa 4.9.2020. Jo nn e Re nv al l Laura Koivusalo Helsingin yliopisto Professoreina kemian osastossa ovat aloittaneet Pedro Camargo ja Robert Luxenhofer. 65 6/2020 KEMIA SEURASIVU SEUROISSA TAPAHTUU Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. MMM Maija Paakin väitöskirja The Importance of Natural Colors in Food for the Visual Attractiveness of Everyday Lunch tarkastettiin 25.9.2020. FM Ilari Angervon väitöskirja Surface and bulk analysis of Sr 2 FeMoO 6 thin films—Sr 2 FeMoO 6 based spin valve prototype tarkastettiin 26.9.2020. Kemian Päivät 27.–28.4.2021 Messukeskus, Helsinki. Vastaväittäjänä toimi prof. Anu Hopia. Pirta Hotulainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Carina Holmberg-Still (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Hän toimii biogeokemian tutkimusryhmässä ja selvittää etenkin kasvihuonekaasupäästöjä ja biogeokemiallisia kiertoja erityyppisillä mailla ja alueilla. Mikko Hupa. Karl Forchhammer (Tübingenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Petriina Paturi. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Turun yliopisto FM Juha Kurkelan väitöskirja The biological role of omega subunit of cyanobacterial RNA polymerase tarkastettiin 18.9.2020. Åbo Akademi M.Sc. FM Siiri Salomaan väitöskirja Crosstalk between cell adhesion and the actin cytoskeleton tarkastettiin 25.9.2020. John Eriksson. Ohjelma päivittyy osoitteeseen kemianseurat.fi/kemia/ kemian-paivat. Lisätietoa osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. NIMITYKSIÄ tinvaraisen laatututkimuksen professorina Mari Sandell, äärimmäisten olosuhteiden materiaalifysiikan professorina Flyura Djurabekova ja kokeellisen materiaalifysiikan professorina Filip Tuomisto. Tilaan ei nykyään ole hoitoa. Delia Brauer (Jenan yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Manuela E
66 KEMIA 6/2020 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Hänen ohjaajansa, arvostettu professori Otto Folin suhtautui aluksi epäilevästi yksikätiseen kemistiin. Sumner (1887–1955) syntyi varakkaaseen tilallisperheeseen Yhdysvaltain Massachusettsissa. Stanleyn saavutus oli tupakan mosaiikkiviruksen eristäminen. Sen jälkeen hän teki jonkin aikaa töitä muun muassa opettajana, kunnes palasi Harvardiin päämääränään tohtorintutkinto. John H. Hän ei kuitenkaan antanut periksi vaan opetteli sinnikkäästi pärjäämään pelkän oikean kätensä varassa. Itsepintaisuus kantoi lopulta hedelmää Nobelin palkintoon johtaneen tutkimuksensa Sumner käynnisti vuonna 1917. Tuohon aikaan ei ollut tarkkaa käsitystä entsyymien kemiallisesta luonteesta. Sumner sai vuonna 1921 apurahan, jonka turvin hänen oli tarkoitus hakea lisäoppia tunnetun entsyymitutkijan Jean Effrontin laboratoriosta Belgiasta. Kaikesta huolimatta Sumner yritti ja yhdeksän vuoden ahkeroinnin jälkeen vihdoin onnistui: oli vuosi 1926, kun ureaasi oli kiteytetty. Kotikentällä Sumnerin kykyihin luotettiin, ja hän sai ylennyksen professoriksi. sisko.loikkanen@gmail.com Mies, joka kiteytti proteiinin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Yksi kriitikoista oli saksalainen Richard Willstätter, jonka tutkimusryhmä oli vuosia yrittänyt eristää puhdasta entsyymiä siinä onnistumatta. Sumner jatkoi työtään ja tuli osoittaneeksi senkin, että kyse oli proteiinista. Paljon kokeneemmat tieteentekijät olivat todenneet tehtävän mahdottomaksi. Northrop Rockefeller-instituutista kiteytti pepsiinin ja vahvisti, että entsyymit ovat kuin ovatkin proteiineja. Arvostelijat eivät hänen tuloksiinsa uskoneet. Lopulta vuonna 1946 Sumner palkittiin kemian Nobelilla yhdessä Northropin ja Wendell M. Stanleyn kanssa. Tuore nobelisti esitti oitis monarkille demonstraation syöttötekniikastaan. Innokas tenniksenpelaaja kuningas Kustaa V halusi palkintogaalassa tietää, kuinka yksikätiseltä Sumnerilta onnistuu syöttäminen. Siellä hän hämmästytti kollegansa liikunnallisilla lahjoillaan voittamalla muun muassa tiedekunnan tennismestaruuden. Vuonna 1930 tuli varmistus siitä, että hän oli oikeassa. Niiden ajateltiin kenties olevan jokin uusi aineryhmä. Muut biokemistit pitivät hanketta kaistapäisenä. James Sumner kiteytti entsyymin Lannistumaton tutkija James Sumner ei antanut vammansa häiritä tieteentekoa eikä muutakaan elämäänsä. Willstätter pani taas hanttiin ja kiisti entsyymien olevan proteiineja. Edistysaskel avasi myöhemmin tien tarkkojen proteiinirakenteiden tutkimiseen röntgensädekristallografialla. Sumner valmistui kemia pääaineenaan Harvardin yliopistosta. vuonna 1910. Sen jälkeen jatko-opinnot edistyivät vauhdikkaasti, ja Sumner väitteli vuonna 1914. Professorin mielestä laboratoriotöihin tarvittiin ehdottomasti kaksi kättä, joten hän kehotti nuorta miestä vaihtamaan oikeustieteeseen. SISKO LOIKKANEN Tuleva kemian nobelisti James B. Matka kuivui kokoon, kun myös Effront tuomitsi amerikkalaisen tutkimussuunnitelman järjettömäksi. Urheilullisen pojan elämä muuttui 17-vuotiaana, kun riistametsällä sattui onnettomuus, joka johti hänen vasemman kätensä amputointiin. Pahaksi onneksi Sumner sattui olemaan vasenkätinen. Hän asetti tähtäimekseen ureaasientsyymin eristämisen ja kiteyttämisen. Vammautuminen ei nujertanut luonnontieteistä kiinnostuneen teinin urahaaveitakaan. Tohtorismies sai pian nimityksen biokemian apulaisprofessoriksi Cornellin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Sumner otti Folinin kommentin haasteena ja oppi nopeasti hallitsemaan laboratoriovälineet ja -laitteistot
25.11. 23.8. Laboratoriot, diagnostiikka, terveys 3/2021 18.3. 24.5. 1.11. 8.1. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 14.10. ChemBio Finland 2021 : Hyvinvointi ja kestävä kasvu 4/2021 7.5. 4.10. 24.9. 15.11. 11.3. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Pl ea se co nt ac t us for mo re inf or ma tio n www.malvernpanalytical.com Truly exclude unwanted fluorescence interference for dramatic data improvements in crystallography and discover more about your materials with the new 1Der detector. 28.1. 9.9. 10.6. The data cleanliness is such as to include the weak but significant signal from low intensity peaks which can be the final proof of the appropriate crystal structure symmetry. 6/2020 11.9. 2.12. Its unique features allow you to identify the low intensity peaks that often provide the final clues in a Rietveld crystal structure refinement. Laboratoriot, terveys, hyvinvointi Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2020 AIKATAULU JA TEEMAT 2021 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 6/2020 Kokkola Material Week verkossa 9.–12.11.2020 7/2020 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Tieteen päivät 13.–17.1.2021 1/2021 Kiertoja biotalousalan ammattilaiset 2/2021 Laboratorio-, diagnostiikkaja terveydenhuoltoalan ammattilaiset 3/2021 ChemBio Finland ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 27.–28.4.2021 EuroSafety, Tampere 18.–20.5.2021 4/2021 Biotieteiden ammattilaiset 5/2021 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset Life Science Live, Turku 15.–16.9.2021 6/2021 Kokkola Material Week, marraskuu 2021 7/2021 Terveysalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 21.4. 21.10. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto , puh. BECAUSE WE BEAT THE FLUORESCENCE PROBLEM NEVER WONDER IF YOU MISSED A CLUE JUST TRUST THE CLEANEST DATA. 12.1. NRO TOIM. 5.11. 6.4. When combined with the Empyrean’s unique optics, 1Der provides you with trustworthy data quality for X-ray diffraction. 1/2021 22.12. 20.5. 19.8. Laboratoriot, patentit, biotieteet 5/2021 6.8. 22.2. Kiertotalous, biotalous, energia 2/2021 5.2. 21.9. 1.4. 30.9. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2021 29.10. 11.11. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2020 22.10. 18.2. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2021 17.9. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet Seija Kuoksa, puh
www.teopal.?/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. www.teopal.. UUSI FIKSU VAAKASARJA Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. Ainutlaatuinen anturitekniikka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) 5 vuoden takuu